Maa ja Yleistä Land og Generelt Datashopit ja myyntipisteet tulot ja menot Nasjonalregnskap Generelt Sosiale forhold Arbeidsmarked Yritykset ja toimialat Maatalous Kalastus Energia Teollisuus Liikenne Matkailu Næringsvirksomhet Jordbruk Fiske Energiproduksjon Industri Transport Turisme 1997 65-vuotiaita tai sitä vanhempia, % 1997 % menn 1997 % kvinner 1997 % i alder under 15 1997 % i alder 65 og over 1996 Elinajanodote syntyessä: pojat 1996 Forventet levetid ved fødesel: gutter 1996 Lasten keskimäärä naista kohti 1996 Gjennomsnittlig antall barn pr. kvinne 1996 Avioliitot 1 000 henkeä kohti 1996 Inngåtte ekteskap pr. 1000 1994 Savukkeiden kulutus: määrä henkeä kohti vuodessa 1994 Forbruk av sigaretter: Antall pr. person pr. år 1996 Vähintään keskiasteen tutkinnon suorittaneiden 25-59-vuotiaiden osuus koko väestöstä, % 1996 Prosent av befolkningen i alderen 25-59 med fullført videregående utdanning 1996 Naisten osuus kaikista korkeakouluopiskelijoista, % 1996 Kvinner ved universitet og høyskoler i % av alle stu denter ved universiteter og høyskoler 1996 16-18-vuotiaiden osallistuminen koulutukseen 1996 Andel utdanningsaktive blant 16-18 -åringer 1997 Miesten työllisyysaste 1997 Sysselsettingsrate menn 1997 Sysselsettingsrate kvinner 1997 Pitkäaikaistyöttömien osuus kaikista työttömistä, % 1997 Arbeidsledighetsrate alle 1997 Arbeidsledighetsrate menn 1997 Arbeidsledighetsrate kvinner 1997 Langtidsledige i % av alle arbeidsledige 1997 Osa-aikatyötä tekevien naisten osuus kaikista työllisistänaisista, % 1997 Antall normalarbeidstimer pr. uke: fullt sysselsatte 1996 Henkilöautoja 1 000 asukasta kohti 100 000 innbyggere 1996 Antall leger pr. 1994 Rikokset 100 000 henkeä kohti 5 833 10 525 (O) 1997; (1) 1996; (2) 1995; (3) 1994; (4) 1993; (8) Lukuun ottamatta Itävaltaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa 100 000 personer : 5 833 10 525 8 038 2 956 2 287 . (O) 1997; (I) 1996; (2) 1995; (3) 1994: (4) 1993; (8) Unntatt A og UK ; (9) Unntatt Italia; B (F) = Fransktalende samfunn og B (VL) = Flamsktalende samfunn Aids-tapausten määrä milj. henkeä kohti, 1997 AIDS tilfeller pr. million innbyggere, 1997 Työttömyysaste, 1997 Arbeidsledighetsprosent, 1997 Alle 25-vuotiaiden työttömyysaste, 1997 Arbeidsledighetsprosent for personer under 25 år, 1997 iti Liikenneturvallisuus: tieliikenneonnettomuuksissa kuolleet milj. asukasta kohti, 1995 Stu Veitrafikkutlykker: Antall personer drept i veitrafikkulykker pr. million innbyggere, 1995 Maa ja ympäristö 'Land og miljø 1997 Maan pinta-ala EU-15-maiden yhteispinta-alasta, % 1997 Maan väkiluku EU-15-maiden kokonaisväkiluvusta, % 1997 Samlet areal (i 1000 km 2 ) 1996 Folketetthet (innbyggere pr. km 2 ) 1997 Najonalt areal i % av omrade EU-15 1997 Najonal befolkning i % av befolkningen i omrade EU-15 1997 Metsän osuus maan kokonaispinta-alasta, % 1997 Käytössä oleva maatalousmaa kokonaispinta-alasta, % 1997 Skogareal i % av samlet areal 1997 Jordbruksareal i % av samlet areal 1996 Moottoriteiden kokonaispituus, km 1996 Rautateiden kokonaispituus, km 1996 Samlet lengde på motorveier i km 1996 Samlet lengde på jernbanespor i km 1995 Hiilidioksidipäästöt, CO2, kg/henkilö 1995 Typpioksidipäästöt, NO?, kg/henkilö 1995 Haihtuvien orgaanisten yhdisteiden päästöt, HC, kg /henkilö1995 Hiilimonoksidipäästöt, CO, kg/henkilö 1995 Rikin oksidien päästöt, SO;, kg/henkilö "»37 innbygger 1995 Utslipp av karbonmonoksid, kg av CO pr. innbygger 1995 Utslipp av svoveldioksid, SO?, kg pr. innbygger (O) 1997; (1) 1996; (2) 1095: (3) 1994; (4) 199.3; (5) 1092: (8) Ei sisällä palkallisia moottoriteitä; (9) Vain SBB. (0) 1997; (1) 1996; (2) 1995; (3) 1994; (4) 1993; (5) 1992: (8) Unntatt lokale motorveier : (9) Bare SBB Maa ja ympäristö Land og miljø 1 Maa ja ympäristö Land og miljø Maankäyttö Euroopassa, 1997 Arealbruk i Europa, 1997 Muut alueet (myös sisävedet) 24% Annet areal (inkludert ferskvann) 24% Pysyvä nurmi 16% Varig eng og beite 16% Moottori- ja rautatieverkoston kehitys, EU-15, 1 000 km Lengden på motorveier og jernbanelinjer overtid, EU-15, 1000 km Kansantalouden tulot ja menot Nasjonalregnskap OVS 6 771 1996 Markkinahintaisen BKT:n vuosikasvu edellisvuoteen verrattuna, % 1.7 1996 Käypähintainen BKT, OVS/henkilö E 18 075 Årlig vekst i % fra foregående år 1996 BNP i løpende priser, PPP pr. innbygger OVS josta 1996 maatalous, % 1996 teollisuus, % 1996 palvelut, % 27.1 av det 1996 % jordbruk 1996 % industri 1996 % tjenesteytende 1996 Kotitalouksien kotimainen kulutus käypiin hintoihin ja käypiin vaihtokursseihin, 1 000 milj. OVS 1996 Konsum i husholdninger i løpende priser og løpende valutakurser. 1000 millioner PPP 'i· 1997; (1) 1096; (2) 100.5; (3) 1994;(4) 1093; (5) 1992; (8) Teollisuus ja palvelut; (9) Kauppakumppani: koko maailma. (0)1997;(1) I996;(2) 1995; (3) 1994; (4) 1993; (5) 1992; (8) Industri og tjenesteytende næringer; (9) l'armer:Verden 1995 Sosiaaliturvaetuudet henkeä kohti, OVS % av BNP 1995 Sosiale stønader pr. innbygger i PPP Työmarkkinat Arbeidsmarked 1996 Keskim. työvoimakustannukset tuntia kohti, kaikki teollisuudenalat, ecuina 1996 Gjennomsnittlige arbeidskraftkostnader pr. time i "alle næringer", ECU Kansantalouden tulot ja menot Nasjonalregnskap ■ Elintaso: BKT asukasta kohti, OVS, 1996 Levestandard: BNP pr. innbygger i PPP, 1996 Yksityinen kulutus henkeä kohti, OVS: 1991 ja 1996 Privat forbruk per innbygger uttrykt i PPP: 91 og 96 Yritykset ja toimialat Euroopassa Næringsvirksomhet 1997 Kotieläintalouden lopullinen tuotos, milj. ecua 1997 Karjan osuus kokonaistuotannosta, % 1997 Sikojen osuus kokonaistuotannosta, % 1997 Siipikarjan osuus kokonaistuotannosta, % 1997 Maidontuotannon osuus kokonaistuotannosta, % 1997 Husdyrprodukter i alt, millioner ECU 1997 Kveg i % av samlet produksjon. 1997 Svin i % av samlet produksjon 1997 Fjørkre i % av samlet produksjon 1997 Melk i % av samlet produksjon 1997 Tuet %:ina markkinahintaisesta bruttoarvonlisäyksestä 1997 Subsidier, som % av bruttoprodukt ialt i markedspriser 1995 Kalastuksen kokonaistuotanto, 1 000 t elopainoa 1995 Samlet fangstmengde i 1000 tonn rund vekt 95- josta 9SS av det fisket i 1996 Työllisyys tuotantoteollisuudessa (työlliset, 1 000) josta 1996 Sysselsetting i industri (sysselsatte personer i 1000)* av det 1996 elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus, % 1996 % tekstilproduksjon, lær og lærvareprodukter 1996 kemikaalien, kemiallisten tuotteiden ja tekokuitujen valmistus, % 1996 % produksjon av kjemikalier, kjemiske produkter og syntetiske tekstilfibre 1996 kulkuneuvojen valmistus, % 1996 % produksjon av transportutstyr 1995 Kotimaan matkustajaliikenne, 1 000 milj. henkilö-kilometriä josta 1995 rautatieliikenne, % 1995 henkilöautoliikenne, % 1995 linja-autoliikenne, % 1995 Samlet innenlands transport av passasjerer, 1000 millioner pkrn8 1997 Hotellien ja muiden majoitusliikkeiden lukumäärä Av det 1995 % på jernbane 1995 % med bil 1995 % med buss 1997 Vuodepaikkojen keskimääräinen lukumäärä hotellia kohti 1997 Vuodepaikkojen keskimääräinen nettokäyttöaste (%) 1997 Yöpymiset (milj.) 1997 joista ulkomaalaisten osuus (%) 1997 Gjestedøgn (Mill.) 1997 av dette utlendinger (%) (Hi Kunkin maan kokonaismäärä sisältää kansallisen liikenteen sekä kuormattujen ja kuormaamattornieti ajoneuvojen kansainvälisen liikenteen, loissakin tapauksissa EUR-15:n, EUR-11 :n ja ETA:n kokonaismäärät voivat sisältää jonkin verran päällekkäisyyttä. (8) Totalen tor Inert land omfatter nasjonal transport, internasjonal transport med last og internasjonal tramport uten last. I YISSL- tilfelle kan totalen for EU-15, EUR-1 1, og EOS omfatte noe dobbelttelling. (9) Eurostat anslag m Kalastuksen kokonaistuotannon kehittyminen 1986-1995 Samlet fangstmengde: utviklingen 1986-1995 Primäärinen ähköenergia ja muut 28% Primær elektrisk og annen energi 28% Yöpymiset hotelleissa ja muissa majoitusliikkeissä 100 000 asukasta kohti, 1996 100 000 innbyggere, 1996 Euroopan unioni Europeiske Union EMU:n lähentymiskriteerit EMU konvergenskriterier 1997 Pitkät korot, keskimäärin, % 1997 Harmoniserte konsumprisindekser - endring fra foregående ár % 1996 Tuonti (cif) käypiin hintoihin, %:ina BKT:sta 1996 Eksport (fob) i løpende priser. % av BNP' 1996 Import (cif) i løpende priser. % av BNP' 1996 Tuonti asukasta kohti, ECU 1996 Eksport pr. innbygger, ECU' 1996 Import pr. innbygger, ECU ' 7) Sisältää EU:n sisäkaupan: (9 Nämä tk-slot osoittavat budjetin ylijäämän: ECU = χ BEF. DKK. DEM. GRD, ESR FRF, IEP. ITL. LUF. NLG. ATS. PTE. FIM. SEK. GliP. ISK. NOK. CHE USD.CAD.JPY (7) Inkludert handel unici] LU: (9) I > INSL· tallene viser tt budsjettoverskudd I ECU = \ 13EF. DKK, DEM. GRU ESI'. FRF. I El'. ITL. LUE NLG. ATS. I'TE. FIM. SEK. GUI'. ISK. NOK. (FIF. USD.CAD.JPY m Euroopan unioni w~ Europeiske Union Valtiontalouden alijäämä %:ina BKT:sta, 1997 Offentlig forvaltnings underskudd som % av BNP, 1997 Valtion velka %:ina BKTista, 1997 Offentlig forvaltnings gjeld som % av BNP, 1997 Keski-Euroopan maat Land i Sentral og Mellom-Europa1 1997 Kokonaispinta-ala (km? 1997 Samlet areal (km2 1997 Keskimääräinen työllisyys (1 000) 1997 Gjennomsnittlig antall sysselsatte (1000) 1997 Työttömyysaste 1997 Arbeidsledige, prosent 1997 Asukkaita henkilöautoa kohti 1997 Antall innbyggere per personbil 1997 BKT käypiin hintoihin, mrd. OVP 1997 BNP i løpende priser uttrykt i PPP 1997 BKT: vuotuinen kasvu prosentteina edellisvuodesta 1997 BNP: årlig prosenvis endring 1997 BNP per innbygger uttrykt i PPP 1997 Bruttoarvonlisäys käypiin hintoihin, OVP josta 1997 Bruttoprodukt i løpende priser og uttrykt i PPP 1997 Ecun vaihtokurssit (keskimääräiset kurssit) 1997 Vekslingskurs i forhold til ECU (gjennomsnitt) EY:n ja EFTA:n jäsenmaat allekirjoittivat 2. toukokuuta 1992 sopimuksen Euroopan talousalueesta (ETA, josta taulukoissa käytetään englanninkielistä lyhennettä EEA). Avtalen om Det europeiske økonomiske samarbeidsområdet (EØS, som i tabellene har den engelske betegnelsen EEA) ble underskrevet av medlemslandene i Det europeiske fellesskap (EF) og Det europeiske frihandelsområdet (EFTA) den 2. mal 1992. EY:n ja viiden EFTA-maan osalta sopimus astui voimaan 1. tammikuuta 1994. For EF og fem av medlemslandene i EFTA trådte avtalen i kraft den 1. januar 1994. Laajuudeltaan ETA-sopimus kattaa neljä vapautta (tavaroiden, palvelujen, pääoman ja henkilöden vapaa liikkuvuus ETA-alueella), el-taloudelliset politiikkalohkot kuten tutkimus ja kehittämistoiminta, koulutus, kuluttajapolitiikka, ympäristö- ja sosiaalipolitiikka sekä tilastot kalkilta ETA:a koskevilta aloilta. EØS-avtalen omfatter de fire friheter (den frie bevegelsen av varer, tjenester, kapital og mennesker innen EØS-området), ikkeøkonomiske politikkområder som forskning og utvikling, utdanning, forbrukerpolitikk, miljø og sosialpolitikk, samt statistikk for alle EØS-relevante områder. ETA perustuu edellä mainituilla osa-alueilla olemassa olevalle EY-lainsäädännölle ja laajentaa tämän soveltamisen niihin EFTA-maihin, jotka ovat mukana ETA:ssa. EØS er basert på eksisterende EF-lowerk på de nevnte områdene, og er utvidet til å gjelde de EFTA-land som er med i EØS. Näin tehdessään se ulottaa EY:n yhteismarkkinat laajemmalle alueelle Euroopaan ja tarjoaa tärkeän väliaskeleen kohti täyttä EY-jäsenyyttä niille maille, jotka ovat päättäneet tai päättävät liittyä EY:hyn. Gjennom dette utvides EF's indre marked til et større europeisk omrade. Det fungerer også som en overgangsordning til fullt medlemskap i EF for de landene som har besluttet, eller som skal beslutte om de skal bli medlemmer av EF. ETA:n tilastoyhteistyön puitteissa EFTA-maat täyttävät useimmat EY-lakiin perustuvat velvoitteet, varsinkin luokituksia ja määritelmiä koskevat. Når det gjelder det statistiske samarbeidet innen EØS, tar EFTA-landene over det meste av EF's juridiske reguleringer, spesielt med hensyn til klassifikasjoner og definisjoner. Eurostat, EY:n tilastotoimisto, saa tiedot EFTA-malsta käsitelläkseen ja saattaakseen ne käyttöön yhdessä EY-tietojen kanssa ETA-tilastoina. Eurostat, EF's statistiske kontor, mottar opplysninger fra EFTA-landene for å bearbeide og spre disse sammen med tall for EF som EØS-statistikk. Lisäksi EFTA-maat osallistuvat täysipainoisesti EY:n monivuotisen tilasto-ohjelman moniin toimintoihin. Videre deltar EFTA-landene fullt ut i mange av aktivitetene som inngår i EF's flerårige statistikkprogram. EFTA:n pieni yhteystoimisto avustaa Eurostatla ja EFTA-maita tässä asteittaisessa yhdentymiskehityksessä, jonka tavoitteena on ETA-malden tilastojen täydellinen vertailukelpoisuus. Et lite EFTA-kontor fungerer som forbindelse mellom Eurostat og EFTA-landene i den gradvise integrasjonsprosessen. Målet for denne er å kunne gi fullt ut sammenlignbar statistikk for alle EØS-land. Ympäristö Alue Sääolot Mitä teemme sille... Geografi Klima Slik behandler vi det... Naiset ja miehet Menn og kvinner 1992 Kokonaispinta-ala (1000 km 1992 Samlet areal (1000 km Peltoa (%) Metsää (%) Taajama-aluetta (%) 3 26 jordbruksareal (%) skogareal (%) bymessig areal (%) 1992/93 Keskimäärin talvella (Loka-marras-, tammi-maaliskuu): alin keskimääräinen mittausasemalla ylin keskimääräinen mittausasemalla 1992/93 Gjennomsnitt vinter (okt.-des., jan.-mars): Stasjon med minimumsgj.sn. Stasjon med maksimumsgj.sn. 1993 Keskimäärin kesällä (Huhti-syyskuu): 1993 Gjennomsnitt sommer (april-sept): 3 alin sademäärä mittausasemalla ylin sademäärä mittausasemalla Stasjon med minst nedbør Stasjon med mest nedbør Vaikea tasapaino En vanskelig balanse Mitä teemme sille... Slik behandler vi det... Saastepäästöt asukasta kohti: Utslipp pr. innbygger: C02 fossiilisista polttoaineista (t) S02 päästöt yhteensä (kg) C02 fra fossilt brennstoff (t) S02 fra samtlige kilder (kg) 1990 Jäteveden puhdistuslaitoksen yhteydessä oleva väestönmäärä (%) 1990 Gjenvunnet glass (%) ') Tiedon laskentatapa vaihtelee jäsenmaittain. Tietoja tulee pitää vain suuntaa-antavina. ') Denne tallserien er ikke ensartet definert i de ulike medlemsland, og bor derfor betraktes som veiledende. Maiset ja miehet Menn og kvinner 1.1.1993 Asukkaita/km' 1.1.1993 Innbyggere pr. km* 1.1.1993 Kokonaisväkiluku (x 1 000) 1.1.1993 Samlet folketall (1 000) 1992 1992 1992 naisia (%) alle 15-vuotiaita (%) yli 64-vuotiaita (%) 1992 1992 1992 kvinner (%) under 15 år (%) 65 år og over (%) Väestöennuste v:lle 2020 (x 1 000) Beregnet folketall i 2020 (1 000) 1992 Kotitalouksia (x 1 000) ') 1992 Antall husholdninger (1 000) ') 1992 Avioliiton ulkopuolella syntyneet lapset (%)! 1992 Levendefødte utenfor ekteskap (%)2 1992 Elinaikaodote (O-vuotiaana): miehet3 1992 Forventet levealder ved fødselen: menn ') 1992 Avioliitot (1 000 as. kohti) ') 1992 Inngåtte ekteskap (pr. 1 000 innb.) ') 1992 Ensimmäisen avioliiton solminneiden keski­ikä: miehet ') 1992 Gjennomsnittsalder ved inngåelse av første ekteskap: menn ') 1992 Nettomuutto (x 1 000) 1992 Nettoflyttinger (1 U00) 1991/92 Koululaisia ja opiskelijoita (koko- ja osa-aikainen koulutus, pl. esiopetus) (x 1 000) 1991/92 Antall elever og studenter (fulltid og deltid, unntatt forskoleundervisning) (1 000) (Tiedot keväisistä työvoimatutkimuksista) (Data fra arbeidskraftundersøkelsene gjennomført om våren) EUR 12 ja D: Kattaa EU:n alueen ennen 3.10.1990. EUR 12 og D: Gjelder området for 3. oktober 1990. (Työvoima prosentteina 15vuotta täyttäneestä väestöstä): miehiä (%) 1991 Sysselsettingsfrekvens (%) (Arbeidsstyrke i prosent av befolkningen 76,7 70,1 naisia (%) 1991 Työssäkäyvät toimialoittain (%): 15 år og over): menn (%) kvinner (%) Maatalous, metsätalous, kalastus Teollisuus 1991 Sysselsatte etter næring (%): jordbruk, skogbruk, fiske industri Palvelut 1991 Työssäkäyvät ammattiaseman mukaan (%): työnantajia, yksityisyrittäjiä yrittäjäperheenjäseniä 1991 Sysselsatte etter yrkesstatus (%): arbeidsgivere, selvstendige 9,1 1,5 89,2 palkansaajia 9,1 1.5 89,2 familiearbeidere lønnstakere 1993 Työttömyysaste (Eurostatin arvio, vuosikeskiarvo) (%): yhteensä!) 47,8 av alle sysselsatte kvinner (%) 1993 Arbeidsloshetsprosent (beregnet av Eurostat, årlig gjennomsnitt) (%): i altJ) 8,1 9,6 6,6 18,4 alle 25-vuotiaat2 ') EUR 12 og D: Gjelder området før 3. oktober 1990. ECU) Asukasta kohti (1 000 ECU) 1992 Bruttonasjonalprodukt (BNP): Kiinteän pääoman bruttomuodostus Varastojen muutos Tavaroiden ja palvelujen nettovienti Nettoeksport av varer og tjenester Maatalous, metsätalous, kalastus Jalostus Palvelut 1991 Bruttonasjonalprodukt etter næring (%): jordbruk, skogbruk, fiske industri tjenesteytende næringer 1987-92 Markkinahintaisen BKT:n vuosimuutos (kiinteät hinnat), (%) 1987-92 Årlig vekst i BNP i markedspriser (faste priser), (%) 226,1 173,5 187,3 35,8 siitä: Kivi­ja ruskohiili Raakaöljy (milj. toe) Maakaasu (milj. toe) Ydinenergia (milj. toe) Primäärisähkö (milj. toe) 1992 Samlet produksjon av primærenergi (mill. toe) Av dette: kull (mill. toe) råolje (mill. toe) naturgass (mill. toe) kjernekraft (mill. toe) primær elektrisitet (mill. toe) 1992 Kauppa EU-maiden kanssa osuutena koko kaupasta (%): vienti tuonti 1992 Handel med EU-land (%): eksport import 1992 Kauppa EFTA-maiden kanssa osuutena koko kaupasta (%): vienti tuonti 1992 Handel med EFTA-land (%): eksport import 1992 Vienti asukasta kohti (ECU) 1992 Eksport pr. innbygger (ECU) Sosiaaliturva Trygd og pensjon 1992 Sosiaaliturvaedut: 8 767 i ECU pr. innbygger i % av BNP i faste priser Vanhuuden hoito 2) Terveydenhuolto3) 1992 Trygd og pensjon: % etter funksjon alderspensjon;) sykepenger3) J) S: Ml. vammaispalvelut. S: Inkl. uførepensjon. ') 3) N: Ml. työtapaturmat ja -sairaudet. N: Inkl. arbeidsulykker og yrkesskader. 31/12/92 Valtionvelka (milj. 31/12/92 Statsforvaltningen, gjeld (mill. ECU): innenlandsk ') utlandet ') 1992 Julkinen velka (% BKT: sta)! 1992 Offentlig forvaltning, gjeld (% av RNP) ') 31/12/93 Pitkäaikaisten luottojen korko (%) 31/12/93 Effektiv langtidsrente (%) 4/1993 Teollisuuden työntekijät (PPS/tunti) ') 4/1993 Industri (arbeidere) (KKS/time) ') 10/1992 Vähittäiskaupan toimihenkilöt (PPS/kk) 10/1992 Detaljhandel (funksjonærer) (KKS/måned) 1993 Inflaatio (joulu­ 1993/joulukuu 1992), (%)3 1993 Inflasjon (des. 1993/des. 1992), (%) ") Terveys Helsetjeneste 1000 asukasta kohtisiitä psykiatrisia ') 1 000 ¡nbyggere:) Av dette psykiatriske ?) 1992 Majoitusliikkeet: lukumäärä;) vuoteita (x 1 000) ') yöpymisten lukumäärä (milj.) ') siitä ulkomailla asuvien osuus (%) ') J) av dette ikke-fastboende utlendinger (%)J) ') DK: PI. hotellit, joissa vähemmän kuin 40 vuodepaikkaa; S ja F: Ainoastaan hyväksytyt hotellit. ')N ja S: 1991; UK: 1990. ') N: 1991; UK: 1990. -)GRja I: 1991; IRL: 1987. ') DK: Unntatt hoteller med færre enn 40 senger; S og F: Bare godkjente hoteller. ') NogS: 1991; UK: 1990. ') N: 1991; UK: 1990. ') GR og I: 1991; IRL: 1987. Henkilövahinkoon johtaneet onnettomuudet/1 000 ajoneuvoa 3) Ulykker med personskade pr. 1 000 biler Liikenneverkosto (km) Kuljetettu tavaramäärä (milj. tkm) ") Matkustajakilometriä (milj.) Samlet banenett (km) Transportert gods (mill. tkm)Personkm (mill.) Symbolit ja lyhenteet ei yhtään s o Tegn og forkortelser null toe tonn oljeekvivalent * tiedot saatetaan vertailukel­poisiksi ECU KKS ρ foreløpig tall Itävalta Suomi Islanti Norja Østerrike Finland Island Norge Sverige Belgia Italia Luxemburg Alankomaat Portugali Yhdistynyt Kuningaskunta m» eurostat Storbritannia og Nord-lrland m* eurostat Avainjulkaisut Viktige publikasjoner Europe in Figures: yleiskatsaus Euroopan unioniin, sen historiaan ja periaatteisiin. Europe in figures: en oversikt over EU's historie og politikk for å gi en bedre forståelse av EU i dag og i morgen. Basic Statistics of the Community: täydellinen katsaus Euroopan unioniin ja sen tärkeimpiin kauppakumppaneihin. Basic statistics of the Community: en fullstendig beskrivelse av EU og dens viktigste handelspartnere. A Social Portrait of Europe: kuvaus Euroopan yhteiskuntaoloista. A Social Portrait of Europe: en oversiktlig samfunnsbeskrivelse av Europa. Portrait of the Regions: alueellinen katsaus Euroopan unioniin (3 osaa). beskriver alle regionene i EU (3 bind). Päätöksenteko tilastojen avulla: Eurostatin toimenkuva ai Statistisk informasjon som grunnlag for beslutninger: Eurostats rolle Eurostatin tehtävänä on: ­ tarjota tilastotietoja Euroopan instituutioille yhteisten toimenpiteiden suunnittelun, hallinnan ja arvioinnin avuksi; ­ perustaa eurooppalainen tilastojärjestelmä; ­tarjota tilastotietoja suurelle yleisölle; ­tarjota teknistä yhteistyötä kolmansille maille. Eurostat's oppgave er å: - forsyne de europeiske institusjonene med statistisk informasjon til bruk i planlegging, forvaltning og vurdering av de felles politikkområdene; - etablere et europeisk statistisk system gjennom å bruke et felles «språk» for å knytte sammen de nasjonale statistiske systemene; - formidle statistisk informasjon til allmennheten; - tilby samarbeid på det tekniske området med resten av verden, TILAUSLOMAKE BESTILLINGSSEDDEL EUROOPAN UNIONI jäsenvaltiot, Alueet ja Hallintoyksiköt Medlemsstater, regioner og administrative enheter Tekijä: EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO Tiedotus-, viestintä-, kulttuuri- ja audiovisuaalinendirektoraatti Julkaisuosasto INFORMASJON, KOMMUNIKASJON. KULTUR OG AV Avdeling "Publikasjoner" Kartan julkaisija: EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO Boîte postale L-2985 - Luxemburg - LUXEMBURG Kart utgitt av: KONTORET FOR DE EUROPEISKE FELLESSKAPS OFFISIELLE PUBLIKASJONER Boîte postale L-2985 - Luxemburg - LUXEMBURG JÄSENVALTIOT ALUEET JA HALLINTOYKSIKÖT MEDLEMSSTATER REGIONER OG ADMINISTRATIVE ENHETER JÄSENMAIDEN EUROOPAN ULKOPUOLISET JA MERENTAKAISET ALUEET MEDLEMSSTATENES IKKE-KONTINENTALE OG OVERSJØISKE DELER AV NASJONALT TERRITORIUM Alueraja'21 Regjeringssete France C-^«™- sijaintipaikka (Portugali)'31 Grense mellom regioner_BAR_z) Maat, joiden kanssa jäsenyysneuvottelut on loppuunsuoritettu Regionshovedstad eller u3a" ince sete for C.C.R. (Portugal)'3 (1) - Jäsenvaltion Euroopan ulkopuoliset ja merentakaiset alueet on esitetty erikseen. (1 ) - Medlemsstatenes ikke-kontinentale og oversjøiske deier av nasjonalt territorium er inntegnet på detaljkart. (2) - Alueiden kansallinen määrittely: Β Alue-D "Land" E Itsehallintoyhteisö - F Alue GB Taloussuunnìttelualue GR Alue I Alue - IRL Maakunta Ρ Itsehallintoalue tai Alueellisen koordinointikomission (C.C.R.) toimialue DK - L - NL Jäsenvaltiolla ei ole vastaavaa jakoa. (2) - Nasjonal betegnelse for regioner: B Region - D "Land" E Selvstyrt område - F Region GB Økonomisk planregion VERTAILU NYKYISEN EUROOPAN UNIONIN (EU), LAAJENNETUN EU:N (MIKÄLI KAIKKI 4 HAKIJAMAATA LIITTYVÄT), USA:N JA JAPANIN VÄLILLÄ SAMMENLIGNING MELLOM DEN EUROPEISKE UNION (EU), DEN UTVIDEDE EU (HVIS ALLE FIRE SØKERLANDENE TILTRER), DE FORENTE STATER OG JAPAN ' OVY ■ ostovoimayksikkö : tavaroiden ja palvelujen samaa määrää edustava yksikkö kullekin maalle. 1 OVY= 40,67 BFR - 2,23 DM - 9.89 DKR -124,13 PTA- 6,94 FF - 0,67 UKL -133,95 DRA -1578.0 LIT - 0,69 IRL - ' KKE = Kjøpekraftenhet: målestokk for kjøpekraft represented ved en identisk mengde varer og tjenester for hvert land. Postelin perspektiivinen tasoprojektio Posteis asimutale høydeprojeksjon ir Albå_BAR_ Euroopan yhteisöjen tuomioistuin De Europeiske Fellesskaps Ole Due, Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen presidentti c ra o ε o o Ole Due, Presidenten for De Europeiske Fellesskaps Domstol c Mikä on Euroopan yhteisö? Hva er Det Europeiske Fellesskap? Tuomiovalta Oikeudenkäyntimenettely Tuomioistuin Euroopan integraation osatekijänä Tulevaisuus En domstol for Europa Sammensetning og organisasjon Kompetanse Rettergangen Domstolen som en faktor i den europeiske integrasjon Fremtiden Kaksitoista demokraattista valtiota — 340 miljoonaa kansalaista — poliittisen tahdon mukaisesti vapaaehtoisesti yhdentyneenä vastatakseen yhdessä aikamme suuriin haasteisiin Tolv demokratiske stater — 340 milli­oner innbyggere — frivillig forenet av et politisk ønske om å presentere en samlet front mot vår tids store utfor­dringer. Tavoitteet yhtenäisyyden edistä- A bedre innbyggernes arbeidsvilkår; EYn 12 jäsenvaltiossa yhteisön lainsäädäntö Fellesskapslovgivningen, som kommer til anvendelse i de 12 med­lemsstatene; EYn omilla varoillaan rahoittama budjetti Budsjettet, som finansieres av Felles­skapets egne midler; EYn toimielinten hallinnollinen ja tekninen henkilökunta Det administrative og tekniske perso­nalet som er ansatt ved Fellesskapets institusjoner. Euroopan yhteisöjen toimielimet Det Europeiske Fellesskaps organer 13 tuomana 13 dommere Näiden toimielinten rinnalla talous- ja sosiaalikomitea neuvoa-antavana toimielimenä kokoaa yhteen ammattiyhdistysten edustajia sekä sosiaalisten ryhmittymien ja elinkeinoelämän edustajia EYn lainsäädännön valmisteluun. teluun. Ved siden av disse organene finnes Den økonomiske og sosiale komité, en rådgivende institusjon bestående av representanter fra fagforeninger og sosiale og ervervsmessige gruppe­ringer, som deltar i forberedelsen av fellesskapslovgivningen. Se osallistuu lainsäädännön ja budjetin valmisteluun ja sillä on rajoitetut mutta kasvavat valvontaoikeudet. oikeudet. Det deltar i lovgivnings­ og budsjettpro­sessen og har en begrenset, men økende, kontrollmyndighet. Euroopan Investointipankin tehtävänä on myötävaikuttaa taloudellisesti EYn tasapainoiseen kehitykseen. Endelig har man Den europeiske investeringsbank, hvis rolle er å bidra på et økonomisk plan til en balansert utvikling av Fellesskapet. Neuvosto, joka koostuu 12 jäsenestä (yksi ministeri jokaisesta hallituksesta), tekee ratkaisut ja hyväksyy EYn lainsäädännön. Rådet, som består av 12 medlemmer (en statsråd fra hver regjering), treffer beslutninger og vedtar fellesskapslov­givningen. Sen kokoonpano vaihtelee käsiteltävästä asiasta riippuen (voi koostua esimerkiksi jäsenvaltioiden uiko-, maatalous-, liikennetai valtiovarainministereistä). Dets sammensetning vari­erer med de saksområder som er til behandling (det kan bestå av de 12 utenriksministrene, landbruksminis­trene, samferdselsministrene, finans­ministrene etc). Euroopan komissio EF-Kommisjonen Komissio, jonka muodostaa 17 riippumatonta jäsentä, tekee ehdotuksia EYn lainsäädännöksi, valvoo perustamissopimusten ja yhteisön lainsäädännön noudattamista sekä hallinnoi yhteisön politiikkaa. Kommisjonen, som består av 17 uav­hengige medlemmer, fremmer for­slag til ny fellesskapslovgivning, kontrollerer at lovgivningen og trak­tatene blir efterlevet, og administre­rer den felles politikk. EYn tuomioistuin, joka on perustamisestaan lähtien toiminut Luxemburgissa, yhdessä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen kanssa takaa sen, että EYn yhdentymisprosessissa noudatetaan oikeutta. Domstolen, som siden opprettelsen har hatt sete i Luxembourg, sikrer sammen med Førsteinstansdomsto­len at lov og rett blir iakttatt under Fellesskapets integrasjonsprosess. Talous- ja sosiaalikomitea xxx hiili ja teräs: EHTY:n neuvoa-antava komitea 'Φ i2 4B > kontroll med Fellesskapets Den økonomiske og sosiale komité xxx For kull og stål: EKSFs rådgivende komité Tilintarkastustuomioistuin tarkastaa EYn budjetin täytäntöönpanoa. Revisjonsretten fører gjennomføringen av budsjett. Tilintarkastustuomioistuin Revisjonsretten Sen tuomarit varmistavat, ettei EYn oikeutta tulkita ja sovelleta eri tavoin jäsenvaltiossa, että se yhteisenä oikeusjärjestyksenä pysyy EYn järjestelmänä ja että se on aina kaikille sama kaikissa olosuhteissa. Den store forskjellen mellom De Europeiske Fellesskap og tidligere forsøk på å skape en europeisk enhet, ligger i det faktum at Fellesskapet hverken anvender makt eller trusler, men i stedet kun baserer seg på rett slige midler for å nå dette målet. Euroopan yhteisöjen merkittävä uudistus verrattuna aikaisempiin Euroopan yhdentymishankkeisiin on se tosiasia, ettei EY käytä väkivaltaa eikä uhkauksia vaan yksinomaan oikeutta yhdentymisen saavuttamiseksi. seksi. beskyttelsessystemet. Dens dommere må sikre at fellesskapsretten ikke blir tolket og anvendt forskjellig i hver medlemsstat, men at den som et felles rettssystem forblir et fellesskapssystem, og at den alltid er lik for alle under alle forhold. Tämän tehtävän täyttämiseksi EYn tuomioistuimella on toimivalta käsitellä riitoja, joissa asianosaisina saattavat olla jäsenvaltiot, EYn toimielimet, yritykset ja yksityishenkilöt. kilöt. For å fylle denne rollen har Domstolen kompetanse til å behandle tvister der medlemsstatene, Fellesskapets organer, foretak og enkeltpersoner kan være parter. Tietoisina siitä, että vain vapaaehtoisuuteen perustuvalla sekä oikeudellisin keinoin saavutetulla ja ylläpidetyllä yhdentymisellä olisi mahdollisuuksia pysyvyyteen, kuusi perustajavaltiota valitsivat oikeudellisen perustan — Rooman ja Pariisin sopimukset — EYn lähtökohdaksi. De seks opprinnelige medlemsstatene, som innså at den eneste måten å oppnå varig suksess for en enhet på, var gjennom valgfrihet og rettslige virkemidler, bestemte at De Europeiske Fellesskap skulle grunnlegges ved hjelp av et rettslig instrument — Parisog Romatraktatene. Tuomioistuimen kehitys Domstolens utvikling EYn tuomioistuimessa on sen perustamisesta 1952 lukien pantu vireille yli 7 000 asiaa. Siden den ble etablert i 1952 har Domstolen behandlet mer enn 7 000 saker. Jo vuonna 1978 pantiin vierille yli 200 asiaa vuodessa ja vuonna 1985 vireillepantujen asioiden lukumäärä ylitti 400. Allerede i 1978 innkom mer enn 200 nye saker i året, og i 1985 ble det anlagt mer enn 400 saker. EY ei ole vain oikeudellinen luomus, vaan se toteuttaa tavoitteensa aivan uuden oikeusjärjestyksen, EY-oikeuden avulla, joka on itsenäinen ja yhdenmukainen kaikissa EYn jäsenmaissa, erillinen kansallisesta oikeudesta, jonka yläpuolella se on, ja jonka säännökset suurelta osin ovat suoraan sovellettavia jäsenvaltioissa. Fellesskapet er ikke bare bygget på et rettslig grunnlag, men det forfølger sine målsetninger utelukkende gjennom en ny form for rett, fellesskaps retten, som er uavhengig, likeartet i alle medlemsstatene i Fellesskapet, adskilt fra og overordnet nasjonal rett, og hvis bestemmelser i mange tilfeller er direkte anvendelig i alle medlemsstatene. Selvitäkseen tästä asiamäärästä kohtuullisessa käsittelyajassa tuomioistuin päätyi kahteen toimenpiteeseen: For å håndtere denne økningen og samtidig opprettholde en rimelig hurtig saksbehandling, iverksatte Domstolen to tiltak: D se muutti oikeudenkäyntisääntöjään, jotta asiat voitaisiin käsitellä nopeammin, ja D den endret sin rettergangsordning for å kunne behandle sakene hurtigere; og Kuten yleensäkin todellisissa oikeus järjestyksissä EYn oikeusjärjestyksessä on oltava tehokkaat oikeusturvakeinot, kun yhteisön lainsäädäntöä vastaan tehdään valitus tai kun on kysymys sen soveltamisesta. Som ethvert annet rettssystem har Fellesskapets rettssystem behov for et effektivt system av juridisk beskyttelse dersom Fellesskapsretten blir bestridt eller må anvendes. EYn tuomiovaltaa käyttävänä toimielimenä EYn tuomioistuin on tämän oikeussuojajärjestelmän perusrunko. D den anmodet Rådet, i samsvar med bestemmelsene i Den europeiske enhetsakt, om å etablere et nytt dømmende organ. D se pyysi neuvostoa Euroopan Yhtenäisasiakirjan määräysten mukaisesti perustamaan uuden lainkäyttöelimen. elimen. Domstolen er, som Fellesskapets dømmende organ, ryggraden i dette Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen perustaminen Opprettelsen av Førsteinstansdomstolen Vastauksena tähän pyyntöön neuvosto perusti 24 päivänä lokakuuta 1988 ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen. Som et svar på Domstolens anmodning, besluttet Rådet 24. oktober 1988 å opprette Førsteinstansdomstolen. Kun ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin luotiin, tavoitteena oli parantaa yksityisten oikeusturvaa saattamalla lainkäyttöjärjestelmä kaksiportaiseksi ja mahdollistamalla sen, että EYn tuomioistuin voi keskittyä oleellisimpaan tehtäväänsä, EYn lainsäädännön yhtenäiseen tulkitsemiseen. Formålet med etableringen av Før steinstansdomstolen er å styrke den juridiske beskyttelsen som er tilgjengelig for enkeltpersoner ved å introdusere en ny dømmende myndighet, og å sette Domstolen i stand til å konsentrere seg om sin viktigste opp gave, en enhetlig tolking av Felles skapsretten. Kokoonpano ja organisaatio Sammensetning og organisasjon Tuomarit ja julkisasiamiehet nimitetään jäsenvaltioiden hallitusten yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi ja heidät voidaan nimittää uudelleen. Dommerne og generaladvokatene oppnevnes ved felles overenskomst mellom regjeringene i medlemsstatene for en fornybar periode på seks år. Heidät valitaan henkilöistä, joiden riippumattomuus on kiistaton ja jotka ovat tunnetusti päteviä. De velges blant personer med utvilsom uavhengighet og anerkjent kompetanse. Tuomarit valitsevat keskuudestaan tuomioistuimen presidentin kolmeksi vuodeksi. Dommerne velger i sin midte Domstolens president for en fornybar periode på tre år. Presidenten leder arbeidet ved Domstolen, og leder rettsmøter samt rådslagninger og avstemninger. Julkisasiamiehet avustavat tuomioistuinta tämän työssä. Generaladvokatene bistår Domstolen i utførelsen av dens oppgaver. Täysin puolueettomina ja riippumattomina he lausuvat mielipiteensä tuomioistuimen käsiteltävinä olevista asioista julkisissa istunnoissa. De avgir, i åpent rettsmøte og fullt ut uavhengig og upartisk, en begrunnet innstilling i saker som er anlagt ved domstolen. Heidän tehtäväänsä ei saa sekoittaa syyttäjän tai vastaavan virkamiehen tehtäviin — nämä tehtävät kuuluvat komissiolle yhteisön etujen ajajana. Deres oppgaver må ikke forveksles med de til en anklager eller lignende — det er Kommisjonens rolle, som vokter av Fellesskapets interesser. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäsenet Førsteinstansdomstolens med lemmer Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäsenet Førsteinstansdomstolens medlemmer Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimeen kuuluu 12 tuomaria, jotka nimitetään jäsenvaltioiden yhteisellä sopimuksella kuudeksi vuodeksi kerrallaan ja heidät voidaan nimittää uudelleen. Førsteinstansdomstolen består av 12 dommere, som er oppnevnt ved felles overenskomst mellom regjeringene i medlemsstatene for en for nybar periode på seks år. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen jäsenet valitsevat keskuudestaan presidentin. Domstolens medlemmer velger i sin midte presidenten. denten. Tietyissä asioissa yksi tuomareista hoitaa julkisasiamiehen tehtäviä, mikä kuitenkin on harvinaista. Pliktene til generaladvokaten utføres, i et begrenset antall saker, av en av dommerne. Täysistunto ja jaostot Plenumsbehandling og avdelinger EYn tuomioistuin voi kokoontua täysistuntoon tai jaoston istuntoihin, joihin osallistuu kolme tai viisi tuomaria. Domstolen kan behandle saker i plenum eller i avdelinger med tre eller fem dommere. Täysistunto kokoontuu käsittelemään jäsenvaltioiden tai yhteisön toimielinten vireillepanemia asioita sekä asioita, jotka ovat erityisen monimutkaisia tai tärkeitä. Plenumsbehandling finner sted i saker som er anlagt av en medlemsstat eller et av felles skapsorganene, så vel som i særlig komplekse eller viktige saker. Øvrige saker behandles i avdelinger. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin kokoontuu kolmen tai viiden tuomarin jaostoina. Førsteinstansdomstolen behandler sakene i avdelinger med tre eller fem dommere. Myös tämä tuomioistuin voi kokoontua täysistuntoon tietyissä erityisen tärkeissä asioissa. Også den kan imidlertid gjennomføre plenumsbehandling i særlig viktige saker. Kanslia ja hallinto Domstolens kontorer og administrasjon EYn tuomioistuin nimittää kansliapäällikkönsä kuuden vuoden virkakaudeksi. Justissekretæren utnevnes av Domstolen for en periode på seks år. Hänellä on samat tehtävät kuin kirjaamon esimiehellä kansallisissa tuomioistuimissa, mutta tämän lisäksi hän toimii EYn tuomioistuimen pääsihteerinä. Han har visse prosessuelle oppgaver, men fungerer dessuten som organets generalsekretær. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin nimittää oman kansliapäällikkönsä, jonka oikeudelliset ja hallinnolliset tehtävät ovat samat kuin EYn tuomioistuimen kansliapäällikön. Førsteinstansdomstolen utnevner sin egen justissekretær, som, i likhet med Domstolens justissekretær, har oppgaver av både prosessuell og administrativ art. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin, jaoston istunto Førsteinstansdomstolen, rettsmøte i en avdeling EYn tuomioistuimella, riippumattomana ja autonomisena toimielimenä on kansliansa ohessa oma hallinnollinen rakenteensa, johon kuuluu henkilöstöosasto, talousosasto, tutkimusja dokumentaatioyksikkö, kirjasto, tiedotuspalvelu ja tietenkin laaja käännös- ja tulkkauspalvelu, koska tuomioistuin käyttää kaikkia yhteisön virallisia kieliä työssään. Domstolen har, som et uavhengig og selvstendig organ, i tillegg til Domstolens kontor sin egen administrative infrastruktur med en personalavdeling, en finansavdeling, en forsknings- og dokumentasjonsavdeling, et bibliotek, en informasjonstjeneste og naturligvis en stor oversettelses- og tolketjeneste etter som Domstolen må arbeide på alle de offisielle språkene i Fellesskapet. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin käyttää hallinnossaan EYn tuomioistuimen palveluja. Førsteinstansdomstolen benytter seg av Domstolens apparat for å få dekket sine administrative behov. Tuomiovalta että kysymyksessä oleva jäsenvaltio ei ole noudattanut tuomioistuimen tuomiota, se voi määrätä valtion maksamaan kertasuorituksen tai toistuvan seuraamusmaksun. medlemsstat likevel ikke har rettet seg etter dommen, kan den fastsette en bot i form av et engangsbeløp eller som en løpende mulkt. EYn tuomioistuin voi käsitellä valituksia, joissa haetaan muutosta, oikeus kysymyksen osalta, ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivallansa rajoissa tekemiin ratkaisuihin. suihin. Det er Domstolens oppgave å sikre at lov og rett respekteres ved tolkingen og anvendelsen av traktatene om opprettelse av De Europeiske Felles skap og rettsakter som er utferdiget av Rådet og Kommisjonen. Ennakkoratkaisu Prejudisielle avgjørelser EYn tuomioistuin vastaa siitä, että lakia noudatetaan tulkittaessa ja sovellettaessa EYn perustamissopimuksia sekä neuvoston ja komission hyväksymiä säännöksiä. Domstolen har også kompetanse i en annen svært viktig type saker. EYn tuomioistuimella on myös toimivalta käsitellä asioita aivan toisenlaisessa mutta erittäin tärkeässä oikeudenkäyntimuodossa. For å kunne utføre denne oppgaven, er Domstolen tillagt omfattende kompetanse til å behandle forskjellige sakstyper og til å treffe prejudisielle avgjørelser. Jotta tuomioistuin voisi hoitaa tämän tehtävänsä, sillä on laaja toimivalta käsitellä erilaisia kanteita ja antaa ennakkoratkaisuja. Selv om Domstolen er den øverste vokter av fellesskapsretten, er den ikke den eneste dømmende myndighet som anvender fellesskapsretten. Jäsenvaltio, neuvosto tai komissio voi pyytää EYn tuomioistuinta kumoamaan EYn lainsäädäntötoimenpiteen kokonaan tai osittain. Yksityiset voivat pyytää sellaisen toimenpiteen kumoamista, joka suoraan ja erikseen koskee heitä. En medlemsstat, Rådet eller Kommisjonen kan anlegge sak ved Domstolen for å få hele eller deler av en fellesskapsrettslig rettsakt kjent ugyldig, mens fysiske eller juridiske personer kan anlegge sak for å kjent ugyldig vedtak som berører dem direkte og personlig. Tuomioistuin voi siten tarkastaa EYn toimielinten toimenpiteiden laillisuuden. Domstolen kan på denne måten prøve rettmessigheten av fellesskapsorganenes beslutninger. Finner Domstolen at søksmålet er berettiget, kjennes den påklagede avgjørelse ugyldig. Jokaisen jäsenvaltion tuomioistuimet ovat myös yhteisön tuomioistuimia, koska Domstolene i hver av medlemsstatene er også fellesskapsdomstoler for såvidt som: EYn tuomioistuin voi myös tarkastaa, onko lainmukaista, että jokin EYn toimielimistä ei ole ryhtynyt tiettyihin toimenpiteisiin ja sanktioida näin todetun laiminlyönnin. Domstolen kan videre prøve rettmessigheten av at et av fellesskapsorganene har utvist passivitet, og kan i tilfeile ilegge vedkommende organ en sanksjon. D niillä on toimivalta tarkastaa EY-oikeuden hallinnollista toimeenpanoa, josta vastaavat pääasiallisesti jäsenvaltioiden viranomaiset, ja D de har kompetanse til å prøve den administrative gjennomføringen av fellesskapsretten som det i hovedsak er overlatt til medlemsstatene å forestå; og Vahingonkorvauskanne Erstatningssaker Kanteen voi nostaa — ja käytännössä miltei aina myös nostaa — komissio taikka myös toinen jäsenvaltio. Jos tuomioistuin toteaa laiminlyönnin, jäsenvaltion on viivytyksettä noudatettava velvoitetta. D mange bestemmelser i traktatene og i den sekundære fellesskapsretten — forordninger, direktiver og beslutninger — skaper umiddelbart rettigheter for borgerne i medlemsstatene, som de nasjonale domstoler må D lukuisat määräykset perustamissopimuksissa ja EYn johdetussa lainsäädännössä — asetuksissa, direktiiveissä ja päätöksissä — antavat jäsenvaltioiden kansalaisille yksilöllisiä oikeuksia, joille kansallisten tuomioistuinten on annettava suojaa. I erstatningssaker, basert på ansvar utenfor kontrakt, treffer Domstolen avgjørelse om Fellesskapets ansvar for skade som er forvoldt av dets Jos komission nostaman uuden kanteen perusteella tuomioistuin toteaa, Sakene kan anlegges av Kommisjonen — hvilket i praksis nesten alltid er tilfelle — eller av en annen medlemsstat. Sopimussuhteen ulkopuolista vahingonkorvausta koskevan kanteen johdosta EYn tuomioistuin ratkaisee EYn vastuun sen toimielinten ja virkamiesten virantoimituksessa aiheuttamista vahingoista. Kommer Domstolen til at en forpliktelse ikke er oppfylt, må vedkommende medlemsstat uten opphold sørge for at forholdet blir rettet. Hvis Kommisjonen anlegger en ny sak og Domstolen finner at vedkommende beskytte. Jäsenvaltioiden hallitukset nimittävät yhteisellä sopimuksella 13 tuomaria ja 6 julkisasiamiestä 6 vuoden toimikaudeksi avustavat Regjeringene i medlemssta­tene oppnevner ved felles overenskomst de 13 dom­merne og de 6 generaladvo­katene for en periode på 6 år 6 jaostoa, joissa jokaisessa 3 tai 5 tuomaria 6 avdelinger, som hver består av 3 eller 5 dommere • Jäsenvaltioiden kanteet toisiaan vastaan Dette systemet, som ikke innebærer noe hierarkisk forhold dem i mellom, har ført til et fruktbart samarbeid mellom Domstolen og de nasjonale domstolene. • Laiminlyöntikanteet (kanteet neuvostoa tai komissiota vastaan) Passivitetssaker (mot Rådet eller Kommisjonen) • Ennakkoratkaisut EY­oikeuden tulkinnasta ja pätevyydestä (kansallis­ten tuomioistuinten pyynnöstä) Prejudisielle avgjørelser om tolkingen og gyldigheten av fellesskapsretten (etter anmodning fra nasjonale dom­stoler) • Vahingonkorvauskanteet yhteisön toimielintä ja virkamiehiä vastaan Erstatningssaker mot fellesskapsorga­nene eller tjenestemenn • Valitukset ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen tuomioista • Anker over avgjorelser av Forstein­stansdomstolen Asioissa, joissa joudutaan sovelta­maan EY­oikeutta ja joissa ¡Imenee epävarmuutta EY­oikeuden tulkin­nasta tai pätevyydestä, kansalliset tuomioistuimet voivat hakea, ja ovat joissakin tapauksissa velvollisia hake­maan, ennakkoratkaisua EYn tuo­mioistuimelta. I saker som reiser fellesskapsrettslige spørsmål og hvor det er tvil om tol­kingen eller gyldigheten av felles­skapsretten, kan, og i visse tilfeller må, de nasjonale domstolene anmode Domstolen om en prejudi­siell avgjørelse av det aktuelle spørs­mål. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuin Førsteinstans­domstolen Jäsenvaltioiden hallitukset nimittävät yhteisellä sopimuksella 12 tuomaria 6 vuoden toimikaudeksi o o π o noe ÜUUUUUL 5 jaostoa, joissa jokaise Regjeringene i medlemssta­tene oppnevner ved felles overenskomst de 12 dom­merne for en periode på 6 år Järjestelmä, jonka hyödyllisyys käy ilmi EYn tuomioistuimelle esitettyjen kysymysten suuresta lukumäärästä, varmistaa sen, että EY­oikeutta tulki­taan ja sovelletaan yhtenäisesti koko yhteisön alueella. Denne ordningen, hvis fordeler tyde­lig fremgår av de mange anmodninger som er fremsatt for Domstolen siden den ble etablert, sikrer at fellesskaps­retten blir tolket og anvendt likedan i hele Fellesskapet. Kaikki luonnollisten henkilöiden ja oikeushenkilöiden nostamat pätemät­tömyyskanteet. laiminlyöntikanteet ja vahingonkorvaus kanteet ; kilpailuasiat ja EHTY­asiat: riidat yhteisön ja san virkamiesten ja muun henkilökunnan välillä Alle ugyldignetssaker, passivitetssa· ker og erstatningssaker anlagt a\ fysiske eller juridiske personen kon­kurransesaker og EKSF­saker; tvister mellom Fellesskapet og dets tjeneste­menn og andre ansatte Menettely takaa jatkuvan yhteistyön kansallisten tuomioistuinten ja EYn tuomioistuimen välillä ja osoittaa sel­västi, että myös kansalliset tuomiois­tuimet ovat EY­oikeuden valvojia. Ordningen sikrer et permanent samarbeid mellom nasjonale domsto­ler og Domstolen, og viser tydelig at også de nasjonale domstoler er vok­tere av fellesskapsretten. Oikeus (André Hambourg) Rettferdighet (André Hambourg) Ennakkoratkaisu on myös se oikeudenkäyntimuoto, jolla jokainen Euroopan kansalainen voi hakea selvennystä häntä koskeviin EY-oikeuden sääntöihin. lignende problemstilling, eller et spørsmål som Domstolen allerede har truffet avgjørelse om. Vaikka tällaisen ennakkoratkaisun voi hakea ainoastaan kansallinen tuomioistuin, jolla yksin on valta päättää, onko näin asianmukaista tehdä, kaikki asianosaiset voivat ottaa osaa oikeudenkäyntiin EYn tuomioistuimessa. Det er også gjennom prejudisielle avgjørelser at europeiske borgere kan oppnå en avklaring med hensyn til de fellesskapsrettslige regler som angar dem. Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimen toimivalta Førsteinstansdomstolens kompetanse Ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimella on nykyisin toimivalta ensiasteena käsitellä seuraavat asiat: Førsteinstansdomstolen har for tiden kompetanse til å treffe avgjørelse i første instans i følgende typer saker: Lopuksi on muistettava, että EY-oikeuden pääperiaatteista useat johtavat juurensa ennakkoratkaisuista, joskus vastauksista kysymyksiin, joita ovat esittäneet ensimmäisen asteen tuomioistuimet. Selv om det bare er nasjonale domstoler som kan forelegge slike saker for Domstolen, og som alene avgjør om det er grunn til å gjøre det, har alle sakens parter adgang til å delta i behandlingen for Domstolen. D oikeushenkilöiden tai luonnollisten henkilöiden nostamat pätemättömyyskanteet, laiminlyöntikanteet ja vahingonkorvauskanteet, D ugyldighetssaker, passivitetssaker og erstatningssaker anlagt av fysiske eller juridiske personer; Mitkä ovat EYn tuomioistuimen antaman ennakkoratkaisun oikeusvaikutukset? tukset? Endelig må det ikke glemmes at viktige prinsipper i fellesskapsretten er blitt fastlagt gjennom prejudisielle avgjørelser, noen ganger etter anmodning fra nasjonale domstoler i første instans. D yritysten tai niiden yhteenliittymien EHTY-sopimuksen mukaiset kanteet komissiota vastaan, sekä ja D saker anlagt mot Kommisjonen i henhold til EKSF-traktaten av foretak eller sammenslutninger av foretak; og prejudisiell D yhteisön ja sen virkamiesten muun henkilökunnan väliset riidat. D tvister mellom Fellesskapet og dets tjenestemenn og øvrige ansatte. Sopimus Euroopan unionista mahdollistaa kaikkien muiden asiaryhmien paitsi ennakkoratkaisuja koskevien pyyntöjen siirtämisen tulevaisuudessa neuvoston päätöksellä ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimelle. Traktaten om Den europeiske union vil i fremtiden åpne for at alle typer saker, unntatt saker om prejudisielle avgjørelser, kan overføres til Førsteinstansdomstolen ved beslutning av Radet. EYn tuomioistuin antaa ratkaisun oikeusnormista eli lausuu, minkä sisältöinen kysymyksessä oleva EY-oikeuden normi on. Domstolen treffer en avgjørelse om retten, det vil si at den avgjør hva den relevante fellesskapsretten går ut på. Kansallinen tuomioistuin, jolle ratkaisu on osoitettu, on velvollinen soveltamaan oikeus normia siinä vireillä olevaan riitaan sellaisena kuin EYn tuomioistuin on sen tulkinnut sitä muuttamatta tai siitä poikkeamatta. Den nasjonale domstolen som er adressat for avgjørelsen må anvende regelen slik den er tolket av Domstolen, uten å endre eller forvanske den, ved løsningen av den aktuelle tvist. Oikeudenkäynti menettely ja heillä on molemmilla kuukausi aikaa sen tekemiseen. Bevisopptak og rettsmøterapport Oikeudenkäynti EYn tuomioistuimessa perustuu kansallisiin oikeudenkäyntijärjestyksiin. Rettergangen ved Domstolen er basert på den som foregår ved de nasjonale domstoler. Asian luonteesta riippumatta oikeudenkäynnissä on aina kirjallinen vaihe ja miltei aina suullinen vaihe, joka on julkinen. Uansett hva slags type sak det er tale om, er behandlingen inndelt i en skriftlig del og nesten alltid en muntlig del, som finner sted i åpent rettsmøte. On kuitenkin tehtävä ero tuomioistuimessa ajettujen kanteiden ja ennakkoratkaisua koskevien pyyntöjen välillä. Imidlertid må det foretas en sondring mellom direkte søksmål og saker om prejudisielle avgjørelser. Oikeudenkäynnin aloittaminen Innledningen av rettergangen Oikeudenkäynti pannaan EYn tuomioistuimessa vireille kirjaamoon toimitetulla kirjallisella hakemuksella. Søksmålet må reises for Domstolen ved en stevning som sendes til Domstolens kontor. Kun kirjallinen menettely on päättynyt, tuomioistuin päättää esittelevän tuomarin selostuksen perusteella ja kuultuaan julkisasiamiestä, onko tarpeen ryhtyä todistelua koskeviin toimenpiteisiin ja käsitelläänkö asiaa jaostolla vai täysistunnossa. Når den skriftlige behandlingen er ferdig, avgjøres det, på grunnlag av rapporten fra den saksansvarlige dommer og etter at generaladvokaten har uttalt seg, om det er nødvendig å foreta bevisopptak og om saken skal behandles i plenum eller av en avdeling. Kun viimeinen oikeudenkäyntikirjelmä on jätetty tai kun viimeinen todistelua koskeva toimenpide on suoritettu loppuun, jos sellaiseen on ryhdytty, presidentti asettaa päivämäärän suulliselle käsittelylle. Når det siste prosesskriftet er innlevert eller et eventuelt bevisopptak er avsluttet, fastsetter presidenten datoen for rettsmøtet. Esittelevän tuomarin suullista käsittelyä varten laatimassa selostuksessa on tiivistelmä esitetyistä tosiseikoista sekä asianosaisten ja mahdollisten väliintulijoiden esittämistä perusteluista. I en rettsmøte rapport oppsummerer den saksansvarlige dommer de faktiske forhold i saken og partenes og eventuelle intervenienters argumenter. Tämä selostus julkistetaan suullisessa käsittelyssä. Rapporten blir offentliggjort under rettsmøtet. møtet. Asia käsitellään tämän jälkeen suullisessa käsittelyssä, jossa ovat läsnä ne tuomarit ja se julkisasiamies, jolle asia Saken prosederes deretter i et offentlig rettsmøte hvor dommerne og den generaladvokat som er blitt tildelt saken er til stede. Heti kun hakemus on vastaanotettu, se merkitään tuomioistuimen diaariin. Så snart stevningen er mottatt, blir den registrert i Domstolens kontor. Kansliapäällikkö julkaisee ilmoituksen kanteesta ¡a hakijan vaatimuksista Euroopan yhteisöjen virallisessa lehdessä. Justissekretæren offentliggjør en melding om søksmålet og saksøkerens krav i De Europeiske Fellesskaps Tidende. Asiaa varten määrätään esittelevä tuomari ja julkisasiamies, joiden tehtävänä on tarkasti seurata jutun edistymistä. Deretter utpekes en saksansvarlig dommer og en generaladvokat, hvis oppgave er å følge utviklingen av saken i detalj. Hakemus annetaan myös tiedoksi toiselle asianosaiselle, jolla on kuukausi aikaa toimittaa tuomioistuimelle vastaus. Saksøkeren kan innlevere en replikk og saksøkte en duplikk, for begges vedkommende innen en frist på en måned. Hakija ja vastaaja voivat sen jälkeen kumpikin antaa vielä vastineen Noen uker senere, igjen i åpent rettsmøte, avgir generaladvokaten sin innstilling overfor domstolen. Kaavio oikeudenkäynnistä EYn tuomioistuimessa Skjematisk oversikt over rettergangen ved Domstolen Ennakkoratkaisua koskevat pyynnöt Anmodninger om prejudisielle avgjørelser Kansallisen tuomioistuimen välipäätös Avgjørelse av en nasjonal domstol Ennakkoratkaisua koskevan pyynnön kääntäminen kaikille EY:n kielille ja sen tiedoksi antaminen asian osaisille, jäsenvaltioille ja EY:n toimielimille Oversettelse av anmodningen om en prejudisiell avgjørelse til alle fellesskapsspråkene og forkynnelse for partene, medlemsstatene og fellesskapsorganene ganene Hakemuksen julkaiseminen EY:n virallisessa lehdessä Offentliggjøring av stevningen i De Europeiske Fellesskaps Tidende Ennakkoratkaisua koskevan pyynnön julkaiseminen EY:n virallisessa lehdessä Offentliggjøring av anmodningen om en prejudisiell avgjørelse i De Europeiske Fellesskaps Tidende Hakijan ja vastaajan vastineet Skriftlige innlegg fra partene, medlemsstatene og fellesskapsorganene Suullinen menettely Suullinen käsittely Julkisasiamiehen lausunto Muntlig forhandling Rettsmøte Generaladvokatens innstilling Seuraavaksi tuomarit neuvottelevat keskenään esittelevän tuomarin laatiman tuomion luonnoksen perusteella. Deretter holder dommerne rådslag­ning og avstemning på grunnlag av et domsutkast som er utarbeidet av den saksansvarlige dommer. Jokainen tuomareista voi ehdottaa muutoksia. Hver av dommerne kan foreslå endringer. Kun on päästy yhteisymmärrykseen lopullisesta muotoilusta, tuomio julistetaan julkisessa istunnossa. Når det er oppnådd enighet om en ende­lig tekst, blir dommen avsagt i åpent rettsmøte. Menettely ennakkoratkaisuja annettaessa Rettergangen ved prejudisielle avgjørelser Kansallinen tuomioistuin lähettää EYn tuomioistuimelle EYn oikeusnormin tulkintaa tai pätevyyttä koskevia kysymyksiä, useimmiten oikeudellisen Justissekretæren sørger for å over­sette anmodningen til alle felles­skapsspråkene, og for at den blir forkynt for partene i den opprinnelige saken, samt for medlemsstatene, Kommisjonen og, hvor det er nød­vendig, for Rådet. EYn tuomioistuin, pääaula Etualalla Kukkivilla sormilla pesivä lintu (Joan Miró) Domstolen, hovedhallen I forgrunnen: Fugl bygger rede på blomstrende fingre (Juan Miró) tuomarit ja se julistetaan julkisessa istunnossa. Tuomioistuimen tuomiot ja julkisasiamiesten lausunnot julkaistaan tuomioistuimen julkaisusarjassa Reports of Cases before the Court of Justice and the Court of First Instance kaikilla EYn virallisilla kielillä. Rettergangsspråket må være et av fellesskapets offisielle språk eller irsk. Kansliapäällikkö käännättää kysymyksen kaikille EYn kielille ja antaa sen tiedoksi ei vain alkuperäisen oikeudenkäynnin asianosaisille vaan myös jäsenvaltioille, komissiolle ja tarvittaessa myös neuvostolle. Når saksøkte er en medlemsstat, eller en fysisk eller juridisk person som er hjemmehørende i en medlemsstat, er rettergangsspråket det offisielle språket i vedkommende stat. Ilmoitus julkaistaan virallisessa lehdessä, jossa mainitaan asianosaiset ja kysymyksen pääasiallinen sisältö. Dersom en medlemsstat har flere offisielle språk, velger saksøkeren det som passer ham best. EYn tuomioistuin, pääaula Vasemmalla, Pronssikausi (Auguste Rodln) Taka-alalla, Synteettinen rakennelma (Joost Baljeu) Partene, medlemsstatene og felles skapsorganene har en to måneders frist for å fremsette sine skriftlige bemerkninger til Domstolen. Asiassa käytettävän kielen on oltava yksi EYn virallisista kielistä tai irlannin kieli. Resten av rettergangen foregår på samme måte som i de direkte søksmålene. Alle de som er berettiget til å fremsette skriftlige bemerkninger kan presentere sine argumenter muntlig under rettsmøtet. Kun vastaaja on jäsenvaltio tai oikeushenkilö, jolla on kotipaikka jäsenvaltiossa, taikka jäsenvaltion kansalainen, asia käsitellään tämän jäsenvaltion virallisella kielellä. Når generaladvokaten har avgitt sin innstilling og dommerne har holdt rådslagning og avstemning, blir dommen avsagt i åpent rettsmøte og oversendt til den nasjonale domstol som ba om avgjørelsen av justissekretæren. Jos valtiolla on enemmän kuin yksi virallinen kieli, hakija saa valita näistä hänelle sopivimman. Domstolen, hovedhallen Til venstre: Bronsealderen (Auguste Rodin) I bakgrunnen: Syntetisk konstruksjon (Joost Baljeau) Kun asia koskee ennakkoratkaisua, käytetään sitä kieltä, jota kysymyksen esittänyt tuomioistuin on käyttänyt. Under behandlingen av en anmodning om en prejudisiell avgjørelse, brukes språket til den nasjonale domstolen som har fremsatt anmodningen. Oikeudenkäynti jatkuu samalla tavalla kuin kanteita käsiteltäessä. Domstolens dommer blir til gjennom flertallsavstemninger. Kaikki ne, jotka ovat oikeutetut toimittamaan kirjallisia huomautuksia, voivat esittää perustelunsa suullisesti suullisessa käsittelyssä. De inneholder ikke dissenser, er undertegnet av alle dommerne som har deltatt i rådslagningene og avstemningene, og leses opp i åpent rettsmøte. Jos asianosainen ei pysty suoriutumaan kaikista asian aiheuttamista kuluista tai osasta niitä, hän voi hakea oikeusapua. Hvis en part er helt eller delvis ute av stand til å bære omkostningene ved saken, kan han søke om fri rettshjelp. Hakemukseen on liitettävä tätä koskevat selvitykset. Søknaden må inneholde de bevis som påberopes til støtte for søknaden. Se jaosto, johon esittelevä tuomari kuuluu, ratkaisee, myönnetäänkö oikeusapua. Hvorvidt fri rettshjelp skal gis, bestemmes av den avdeling som den saksansvarlige dommer hører til. Eriäviä mielipiteitä ei ole. Tuomion allekirjoittavat kaikki neuvotteluun osallistuneet (European Court Reports) pa alle fellesskapets offisielle språk. Oikeudenkäynti ensimmäisen oikeusasteen tuomioistuimessa Rettergangen ved Førsteinstansdomstolen Oikeudenkäynti ensimmäisen oikeus asteen tuomioistuimessa koostuu kahdesta osasta, kirjallisesta ja suullisesta, ja siihen sovelletaan pääosin samoja periaatteita kuin niitä, joita noudatetaan käsiteltäessä kanteita EYn tuomioistuimessa. Behandlingen ved Førsteinstansdomstolen består av to deler, en skriftlig og en muntlig, og foregår i hovedsak etter de samme prinsipper som gjelder ved direkte søksmål for Domstolen. Kuitenkin tuomioistuimen erityinen rakenne ensimmäisenä oikeusasteena on tehnyt tietyt, varsinkin todistelutoimenpiteitä koskevat muutokset välttämättömiksi. tämättömiksi. Imidlertid har den spesielle strukturen og myndigheten domstolen har som en domstol i første instans, nødvendiggjort visse justeringer, særlig med hensyn til bevis opptak. EYn tuomioistuin Euroopan integraation osatekijänä Domstolen som en faktor i den europeiske integrasjon Tuomioistuin vastaa tasapainon yllä­pitämisestä yhtäältä EYn eri toimieli­millä olevan toimivallan välillä ja toisaalta EYIIe siirretyn toimivallan ja jäsenvaltioilla edelleen olevan toimi­vallan välillä. Den er ansvarlig for å opprettholde balansen mellom, på den ene side, den myndighet som er tillagt de res­pektive fellesskapsorganene, og på den annen side den myndighet som er overført til Fellesskapet og den som er beholdt av medlemsstatene. Kun EYn tuomioistuin käyttää tuo­mioistuinvalvontaan kuuluvaa val­taansa, se joutuu usein ratkaisemaan kysymyksiä, jotka ovat luonteeltaan valtiosääntöoikeudellisia ja joilla on huomattava taloudellinen merkitys, ja sillä on siten huomattava asema Euroo­pan integraatiossa. Takket være disse avgjørelsene, hvorav van Gend en Loos­, Costa mot ENEL­ og Simmenthal­dommene (avsagt i henholdsvis 1962, 1964 og 1978) er de viktigste, kan Fellesska­pets borgere nå påberope seg bestemmelser i fellesskapstraktatene, forordninger og direktiver for de nas­jonale domstolene, og kan søke å få en nasjonal lov som er i strid med fellesskapsretten kjent ikke anven­delig. Tuomioistuimen tärkein panos tässä suhteessa on ollut sen ratkaisut, jotka määrittävät EYn perustaa oikeusyh­teisönä: välitön vaikutus Domstolen må under utøvelsen av sin rettslige kontrollvirksomhet ofte ta stilling til spørsmål av konstitusjonell art og stor økonomisk betydning, og spiller slik sett en sentral rolle i den europeiske integrasjon. Π EY­oikeuden ensisijaisuus teessa kansalliseen oikeuteen. D fellesskapsrettens direkte virkning i medlemsstatene; og l') Näitä periaatteita soveltamalla EYn tuomioistuimen ratkaisut ovat teh­neet EY­oikeuden todelliseksi asiaksi EYn kansalaisille. Med utgangspunkt i disse prinsippene, har Domstolens avgjørelser gjort fellesskapsretten til en realitet for borgerne i Fellesskapet. Yhteismarkkinoiden luomisessa tuo­mioistuin on joutunut perehtymään hyvin laajaan tuotevalikoimaan kalk­kunan reisistä herneisiin, pakasteli­hasta kirsikoihin selventäessään nimikkeistöä, joka on keskeinen tuot­teita tunnistettaessa, markkinoitaessa ja sovellettaessa yhteistä tullitariffia. Under etableringen av fellesmarkedet har Domstolen måttet rette oppmerksomheten mot et vidt spekter av produkter, fra »kalkungumper« og frossent kjøtt til kikerter og kirsebær i alkohol, for å klarlegge den nomenklaturen som er nødvendig for å kunne identifisere dem, slik at de kan markedsføres og den felles tolltariff kan komme ensartet til anvendelse. EYn tuomioistuinta on usein pyydetty selventämään jäsenvaltioiden velvolli­suuksia tavaroiden vapaata liikku­mista ja yhtenäismarkkinoiden luomista koskevissa kysymyksissä sekä varmistamaan kaikenlaisten kan­sallisten markkinoiden ja yritysten suojaamiseen tähtäävien esteiden poistamisen. Domstolen er ofte blitt bedt om å avklare medlemsstatenes forpliktelser med hensyn til fri bevegelighet av varer og etableringen av et felles marked, samt å sikre avskaffelsen av de handelshindringer av ulike slag som beskytter nasjonale markeder og foretak. Tapauksessa Nouvelles Frontières (1986) tuomioistuin katsoi, että yhtei­sön perustamissopimuksiin sisältyviä kilpailua koskevia säännöksiä oli sovellettava lentolippuihin. Tuo­mioistuimen ratkaisut näissä kysy­myksissä ovat johtaneet esimerkiksi lentomatkustajille parempiin ehtoihin. Som en følge av Nouvelles Frontièressaken (1986), der Domstolen la til grunn at konkurransereglene i Felles skapets traktater kommer til anvendelse på flypriser, har Domstolens avgjørelser på dette område for eksempel gjort det mulig å oppnå gunstigere prisbetingelser for flypassasjerer. sasjerer. Maatalous on epäilemättä se alue, jossa EYn yhdentyminen on edennyt pisimmälle. Landbruket er utvilsomt det området hvor Fellesskapets integrasjon har gått lengst. Cassis de Dijon ­tuomion (1979) seu­rauksena eurooppalaiset kuluttajat voivat omassa maassaan ostaa olutta, pastaa, juustoa ja muita ruokatava­roita, jotka ovat toisesta EYn jäsenval­tiosta — edellyttäen, että tavarat ovat laillisesti valmistetut ja markkinoidut tässä valtiossa eikä ole sellaisia vah­voja perusteita kuten terveyden tai ympäristön suojelu, jotka estäisivät sen maahantuonnin kulutusta varten. Som en følge av Cassis de Dijon-dommen (1979), har Fellesskapets for brukere i sitt eget land kunnet kjøpe øl, pasta, ost og andre næringsmidler fra andre land i Fellesskapet — forutsatt at de er lovlig tilvirket og markedsført i opprinnelsesstaten og at det ikke foreligger vesentlige grunner, som for eksempel beskyttelse av helse eller miljø, til å hindre innførsel til forbrukerstaten. EYn tuomioistuimen ratkaisut tällä Euroopan integraation eturintamalla ovat tehneet mahdolliseksi vahvistaa yhteisen maatalouspolitiikan pääpe­riaatteet (markkinoiden yhtenäisyys ja EYn etusija) sekä varmistaa, että sen täytäntöönpanoa koskeva järjestelmä toimii asianmukaisesti. Avgjørelsen betegnet et vendepunkt i avskaffelsen av handelshindringer mellom medlemsstatene og sparte samtidig fellesskapsorganene for et enormt arbeid med å harmonisere medlemsstatenes lovgivninger om sammensetningen av næringsmidler. Mainittu tuomio muodosti käänne­kohdan esteiden poistamisessa jäsen­valtioiden välisestä kaupasta ja vapautti samalla toimielimet suunnat­tomasta tehtävästä harmonisoida jäsenvaltioiden lainsäädäntöä elintar­vikkeiden sisällöstä. Domstolens praksis på dette foregangsfeltet innen Fellesskapets integrasjon har anerkjent de fundamentale prinsipper for den felles landbrukspolitikken (enhetlig marked og fellesskapsfortrinnsrett), og sikrer at de ulike mekanismene for gjennomføringen av den fungerer tilfredsstillende. asumaan hänen kanssaan ja on tähdentänyt, että lapsilla ei ole vain oikeus saada yleistä koulutusta, vaan he ovat myös oikeutettuja samaan tukeen kuin asuinmaan kansalaisten lapset kuten korottomaan lainaan, apurahoihin, vammautuneiden kuntoutukseen jne. Domstolen har også i en rekke avgjørelser fastslått rekkevidden av de rettigheter en innflyttet arbeidstakers ektefelle og barn har til å bosette seg sammen med ham, og har understreket at barn ikke bare må gis adgang til en alminnelig utdannelse og yrkesutdannelse, men at de også er berettiget til den samme støtte som barn av borgere i oppholdsstaten, slik som rentefrie lån, stipendier, hjelp til rehabilitering av handikappede osv. EYn tuomioistuin on lukuisten ennakkoratkaisua koskevien pyyntöjen yhteydessä selvittänyt myös kysymystä miesten ja naisten oikeudesta samaan palkkaan. En annen problemstilling som Domstolen har behandlet i en rekke saker om prejudisielle avgjørelser, er lik lønn for menn og kvinner. EYn tuomioistuin on edistänyt yhdentymistä myös yksilötasolla, mikä on tärkeätä ei vain luotaessa yhteismarkkinoita vaan myös entistä tiiviimmässä Euroopan kansojen välisessä yhteistyössä. Domstolen har også bidratt til integrasjon på det menneskelige plan, hvilket har vært av sentral betydning ikke bare under etableringen av det felles markedet, men også for den stadig tettere enhet mellom de europeiske folk. Työntekijä, joka päättää asettua toiseen EYn jäsenvaltioon ja joka siten saattaa tulla suoraan tai epäsuoraan syrjityksi, nauttii tänä päivänä samoista työehtoja ja työllistämistä koskevista oikeuksista ja etuuksista kuin kansalliset työntekijät. En arbeidstaker fra en fellesskapsstat som bestemmer seg for å bosette seg i en annen felles skapsstat, og som dermed risikerer å bli utsatt for indirekte eller direkte diskriminering, nyter nå godt av de samme rettigheter og fordeler vedrø EYn tuomioistuin on määritellyt tuomioissaan myös siirtotyöntekijän puolison ja lasten oikeuden asettua I den forbindelse har Domstolen fast slått at en sosial ytelse som garanterer et minstebeløp til livsopphold eller en særskilt ytelse til eldre personer som sikrer dem en minsteinntekt, er sosiale rettigheter som innflyttede arbeidstakere er berettiget til på samme vilkår som nasjonale arbeidstakere. takere. Koska Rooman sopimus sisältää nimenomaisen säännöksen tästä, tuomioistuin katsoi Defrenne-tuomiossaan (1971) että mitään EYn tai jäsenvaltioiden toimenpiteitä ei tarvittu tämän sopimusmääräyksen suoraa soveltamista varten ja että kansallisten tuomioistuinten velvollisuutena oli varmistaa, että kaikki Euroopan kansalaiset saavat nauttia tämän periaatteen tuomista hyödyistä. Ettersom Romatraktaten inneholder en egen bestemmelse om slike spørsmål, la Domstolen i Defrenne-saken (1971) til grunn at det ikke er behov for særskilte tiltak, hverken på felles skapsnivå eller i de enkelte medlems stater, for at denne bestemmelsen kommer umiddelbart til anvendelse, og at det er opp til de nasjonale domstoler å sikre at borgerne i Fellesskapet nyter godt av dette prinsipp. Tuomioistuin on myös joutunut ratkaisemaan tärkeitä kysymyksiä palvelujen vapaan tarjonnan ja vapaan liikkeenperustamisoikeuden alueella. Domstolen har også måttet løse viktige spørsmål vedrørende fri utveksling av tjenester og etableringsretten. Rooman sopimuksen mukaan näillä aloilla kaikkien rajoitusten olisi pitänyt olla kumottuja 1960-luvun loppuun mennessä, mutta tarpeellisiin toimenpiteisiin ei aina ollut ryhdytty määräajassa. Etter Romatraktaten skulle alle begrensninger på disse områder vært fjernet ved utløpet av 1960-årene, men de nødvendige skritt er ikke alltid blitt tatt innen de fastsatte frister. Tuomioissaan asioissa van Binsberger ja Reyners (1974) EYn tuomioistuin poisti esteet näiden vapauksien tieltä katsomalla, että sopimuksen määräyksillä oli suora vaikutus ja niihin voitiin siten vedota kansallisissa tuomioistuimissa. I sine dommer i van Binsbergen-og Reyners-sakene (1974), fjernet domstolen hindringer for utøvelsen av disse rettighetene ved å legge til grunn at bestemmelsene i traktaten har umiddelbar virkning og følgelig kan påberopes for de nasjonale domstoler. EYn tuomioistuimella on ollut myös mahdollisuus painottaa ympäristönsuojelun merkitystä, jonka se on katsonut olevan yhteisön tärkeimpiä Domstolen har også hatt anledning til å understreke viktigheten av miljøvern, som den har ansett for å være et av Fellesskapets hovedformål, og som Tuomioistuin on esimerkiksi katsonut lailliseksi sen, että Tanska on asettanut oluen ja virvoitusjuomien myyjille velvollisuuden perustaa pantti- ja palautusjärjestelmän tyhjille astioille. stater ikke lenger var berettiget til å påta seg forpliktelser overfor tredjestater som berører fellesskapsreglene, og etablerte med dette det svært viktige prinsippet om at Felles skapets myndighet utad er av dynamisk karakter. Lopuksi on syytä korostaa EYn tuomioistuimen asemaa yksityisen henkilön oikeuksien turvaajana luonteeltaan pääasiallisesti teknisen ja taloudellisen yhteisön lainsäädännön alalla. Endelig er det grunn til å understreke den rolle Domstolen har spilt som beskytter av individuelle rettigheter innen fellesskapsrettens hovedsakelig tekniske og økonomiske rammeverk. meverk. Kun Euroopan parlamentti sai lisää toimivaltaa, EYn tuomioistuin totesi jo ennen kuin Maastrichtin sopimus nimenomaisesti näin määräsi, että tiettyjen parlamentin tointen pätevyyttä voitiin moittia EYn tuomioistuimessa ja että vastaavasti parlamentti voi moittia muun toimielimen toimia, jos ne loukkaavat sen oikeuksia. Etter at Europaparlamentet fikk tildelt utvidet myndighet, godtok Domstolen, før det ble uttrykkelig hjemlet i Maastrichttraktaten, at visse av Euro paparlamentets beslutninger kunne prøves for Domstolen og, omvendt, at Europaparlamentet kunne påklage de andre organenes beslutninger hvis de griper inn i Europaparlamentets særlige myndighet. Asioissa Stauder ja Internationale Handelsgesellschaft (1969 ja 1970) annetuista tuomioista lähtien EYn tuomioistuimen yhtenä pysyvänä huomion kohteena on ollut suojata ihmisten perusoikeuksia EYn oikeuden rajoja loukkaamatta. Helt siden dommene i Stauder- og Internationale Handelsgesel Ichaftsakene (henholdsvis 1969 og 1970), har Domstolen konstant prøvet å beskytte individets grunnleggende rettigheter uten dermed å gå utenfor rammene for fellesskapsretten. Tuomiossaan asiassa Francovich (1991) EYn tuomioistuin vahvisti periaatteen, että valtio on vastuussa yksityiselle vahingosta, jonka se on aiheuttanut rikkoessaan EY-oikeutta ja että valtio on velvollinen korvaamaan vahingon. I sin dom i Francovich-saken (1991), knesatte Domstolen prinsippet om en stats ansvar for skade som er påført enkeltindivider som en følge av over tredelser av fellesskapsretten, samt plikten til å erstatte dem. EYn tuomioistuin on huolehtinut siitä, että EY-oikeus on mukautunut muuttuneisiin olosuhteisiin. I sin dom i AETR-saken (1971), fastslo foreksempel Domstolen at medlems Millaiselta sitten tulevaisuus näyttää yhteisön lainkäyttöelimelle? Hvordan ser så fremtiden ut for Fellesskapets dømmende organ? Odotettavissa on työmäärän lisääntymistä mutta myös tuomiovallan laajentumista, johon kytkeytyy yhä tärkeämmäksi muodostuva, neljän vuosikymmenen aikana syntynyt oikeuskäytäntö. Uansett hva fremtiden bringer vil Domstolen fortsette å sikre at lov og rett respekteres ved tolkingen og anvendelsen av fellesskapstraktatene, og dens dommer vil følgelig bli respektert av alle som imøteser et sterkt og solidarisk Europa i fred og enhet. Mitä tulevaisuus tuokin mukanansa, EYn tuomioistuin varmistaa jatkossakin, että oikeutta noudatetaan tulkittaessa ja sovellettaessa perustamissopimuksia. Det må forventes en økning i arbeidsbyrden og en utvidelse av kompetansen, samtidig som den rettspraksis som har utviklet seg gjennom fire tiår må forventes å få stadig økende betydning. EYn Eurooppa, joka syntyi neljä vuosikymmentä sitten, on saavuttamassa kypsyysikänsä. Fellesskapenes Europa, grunnlagt for fire tiår siden, er nå i ferd med å nå en moden alder. Seurauksena Maastrichtin sopimuksen hyväksymisestä se on vuodesta 1993 alue ilman sisäisiä rajoja, joka on siirtymässä kohti poliittista unionia valmistautuen samalla vahvistamaan siteensä uusiin kumppaneihin Pohjois- ja Itä-Euroopassa. Som et grensefritt område fra 1993, og som en følge av vedtagelsen av Mastrichttraktaten, utvikler Fellesskapet seg i retning av en politisk union, samtidig som for bindelsene med nye deltagere fra Nord- og Øst-Europa søkes styrket. Yleiskuva tuomioistuinrakennuksen suunnitellusta laajennuksesta (valmistunee vuonna 1995) Oversikt over den planlagte utvidelsen av Domstolens sete (forventes fullført i 1995) Tämä kirjanen on tehty EYn tuomioistuimen tiedotusosastolla. Denne brosjyren er utarbeidet av informasjonsavdelingen ved De Europeiske Fellesskaps Domstol. Tuomioistuin ei millään tavoin vastaa esitetyistä mielipiteistä. Domstolen er under ¡ngen omstendighet ansvarlig for de synspunkter som kommer til uttrykk. Kuvissa olevat taideteokset ovat esillä EYn tuomioistuimessa ja ovat EYn jäsenvaltioiden lahjoittamia tai lainaamia. Brosjyren er illustrert med fotografier av kunstverker som er stilt ut ved Domstolen, og som er donert av eller utlånt fra medlemsstatene. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1994 Luxembourg: Kontoret for De Europeiske Fellesskaps offisielle publikasjoner, 1994. Tekstin lainaaminen sallittu, paitsi kaupallisiin tarkoituksiin, edellyttäen, että lähde mainitaan. Gjengivelse er tillatt, bortsett fra kommersielle formål, forutsatt at kilden blir oppgitt. EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO KONTORETT FOR DE EUROPEISKE FELLESSKAPS OFFISIELLE PUBLIKASJONER Yllä olevassa kuvassa on Euroopan Ympäristökeskuksen lippu "kestävää kehitystä" kuvaavine logoineen (puoliksi kasvi, puoliksi hammaspyörä), joka esittää vertauskuvallisesti talouden ja ympäristön sopusoinnun tavoitetta. Dette bildet viser Det europeiske miljøbyrås flagg med logoen for «bærekraftig utvikling» (halvveis blomst, halvveis tannhjul), som symboliserer målsettingen om harmoni mellom økonomien og miljøet. EYK:n työn perusta luotiin itse asiassa jo vuosi na 1985—1990, jolloin CORINE-tietojärjes-telmä perustettiin. Sen tietokannat siirrettiin pääosaston XI vuonna 1990 perustamaan EYK-valmisteluryhmään, joka huolehti EYK:n toiminnan valmistelusta siirtymäkauden ajan vuosina 1990—1994. En kort oversikt over Det europeiske miljøbyrås historie ƒ Rhodos-erklæringen i desember 1988 krevde ropeiske miljøbyrås arbeidsgruppe (EEA-TF), Det europeiske råd at det ble gjort en som ble nedsatt av GD-XI i 1990 og sto for for kraftinnsats på miljøområdet, og Kommisjonen beredelsene til Miljøbyråets virksomhet i intereagerte umiddelbart. Komissio toimi välittömästi; puheenjohtaja Delors itse ilmoitti Euroopan parlamentille tammikuussa 1989 pitämässään puheessa, että "olisi perustettava eurooppalainen mittaus-ja valvontaverkosta, jossa olisivat mukana julkiset tai yksityiset, alueelliset tai kansalliset palvelut". Ilmoi Presidenten, Jacques De rimsperioden 1990-1994. lors, erklærte i sin tale til Europaparlamentet i januar 1989 at det ville bli «etablert et eu Miljøbyråets daglige lederO ble utnevnt i juni ropeiske nett for måling og kontroll bestående av 1994. tuksellaan Jacques Delors ennakoi sitä, että tar Elokuussa keskus muutti Kongens Nytorvilla vittiin erillinen toimielin, jossa käsitellään pääasiassa ympäristöön liittyvää tietoa ja jossa tärkeimpinä tekijöinä pidetään luotettavuutta ja uskottavuutta. I august 1994 flyttet byrået inn i lokalene offentlige eller private, regionale eller nasjonale på Kongens Nytorv, og arbeidsgruppen ble opp anlegg». Kööpenhaminassa sijaitseviin tiloihin ja valmis teluryhmä lakkautettiin. Med denne erklæringenforegrep Delors løst. Aluksi henkilöstöön kuului kuusi henkilöä, mutta varsinainen hen kilöstön palkkaus alkoi vuoden 1994 jälkipuoliskolla. Etter en sped begynnelse med en stab på behovet for et særskilt organ som hovedsakelig seks personer begynte rekrutteringen av resten skulle beskjeftige seg med miljøinformasjon, med av personellet i annen halvdel av 1994. Avoin ja laaja hakumenettely herätti suurta kiinnostusta, ja 26:ta haussa olevaa paikkaa varten saatiin 7000 hakemusta. De åppålitelighet og troverdighet som overordnede ne, omfattende rekrutteringsprosedyrene som ble mål. valgt, fikk stor oppmerksomhet, og i alt kom mer enn 7000 søknader inn til de første 26 stillin Keskuksen vuoden 1996 ta lousarvio oli 14,5 miljoonaa ecua. I forbindelse med sitt forslag om å opprette Det gene som ble utlyst. Esitellessään heinäkuussa 1989 ehdotusta Euroopan ympäristökeskuk sen perustamiseksi Ripa di Meana (tuolloinen ympäristö asioista vastaava komissaari) totesi, että "...keskuksen tärkeimpänä tehtävänä on auttaa jäsenvaltioita pitämään kiinni ympäristönsuojelua ja ympäristön palautumista koske vista tavoitteista, jotka on määritelty Euroopan yhteisön perustamissopimuksessa ja yhteisön eri ympäristöohjelmissa". De første ansatte kom på europeiske miljøbyrå (FEA) i juli plass i Miljøbyråets lokaler i København sen 1989 uttalte Ripa di Meana (EUs trum i annen halvdel av 1995, og innen utgandaværende miljøkommissær) at gen av 1996 var staben økt til 50 personer. «...hovedformålet med byrået Byråets budsjett for 1996 var på 14,5 millioner er å bistå medlemsstatene i å ECU (MECU). oppfylle de målsettinger om vern og gjenoppbygging av Det europeiske miljøbyrå har tilformål å formidmiljøet som er fastsatt i le objektiv, pålitelig og sammenlignbar infortraktaten og i Fellesskapets masjon til dem som har ansvaret for å utforme ulike miljøprogrammer». og gjennomføre europeisk og nasjonal miljøpolitikk, og til allmennheten. Euroopan ympäristökeskuksen tehtävänä on tuottaa puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa eurooppalaisen ja kansallisen ympäristöpolitiikan suunnittelusta ja toteuttamisesta vastaavien henkilöiden käyttöön sekä suurelle yleisölle. Tämä tulee toteuttaa käyttämälläjo ole massa olevaa tietoa sekä kehittämällä ja parantamalla jäsenvaltioiden ja eurooppalaisten toi mielinten olemassa olevia voimavaroja. Dette skal gjøres ved å Med dette fulgte Kommisjo utnytte eksisterende data og informasjon og ved nen opp påtrykketfra Europa å bygge på og forbedre eksisterende kapasitet i parlamentets miljøkomité og medlemsstatene og EU-organene. erkjente - i likhet med EUs miljøministre - nødvendigheten av Miljøbyråets arbeid er basert på virksomheten forbedret informasjon for å oppfylle sitt øk til det europeiske nett for miljøinformasjon og ende og stadig mer komplekse ansvar. Keskuksen työ perustuu ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston (Eionet) toimintaan. Hensikten miljøobservasjon (EIONET). Eionet koostuu kahdeksasta eu rooppalaisesta aihekeskuksesta (joissa on 65 aihekeskusten jäsentä), 18:sta kansallisesta tieto keskuksesta ja 512:sta verkoston pääosasta (joista 131 on kansallisia asiantuntijalaitoksia). EIONET omfatmed Miljøbyrået og det tilknyttede europeiske ter 8 europeiske emnesentre (med 65 ETC-nett for miljøinformasjon og miljøobservasjon samarbeidspartnere), 18 nasjonale knutepunk(EIONET) var å levere forbedret miljøinfor ter og 512 viktige referensesentre (hvorav 131 masjon og bidra til oppbyggingen av en bedre er nasjonale referansesentre). Lisäksi keskus hankkii tarvittaessa asiantuntija-apua hankkeisiin kaikkialta Euroopasta. ta. Ved behov kjøper database for miljøpolitiske spørsmål. byrået dessuten inn ekspertise for prosjekter fra hele Europa. Keskus ja siihen liittyvä Euroopan ympäristötietoja seurantaverkosta (Eionet, Eu ropean Environmental Information and Observation Network) perustettiin toimittamaan en tistä laadukkaampaa tietoa ympäristöstä ja kehittämään ympäristöön liittyvää päätöksentekoa tukevaa tietopohjaa. Miljøbyrået og EIONET ble opprettet på grunnlag av EF-forordning nr. Keskuksen on myös laadittava Eionetverkoston tuella tarvittavat linjauksetja määrittelyt, jotta sen tiedot ovat luotettavia, yhtäpitäviä, vertailukelpoisia ja päteviä. 1210/90 vedtatt Med støtte i EIONET skal byrået også utarbeide i mai 1990, som trådte i kraft 30. oktober 1993 nødvendige retningslinjer og tekniske spesida det ble bestemt hvor byråets sete skulle ligge. fikasjoner for å sikre at framtidig informasjon Grunnlaget for Miljøbyråets arbeid ble faktisk blir pålitelig, samsvarende, sammenlignbar og lagt allerede i årene 1985-1990, med etablerin effektiv. Tuotteiden on oltava heti käyttövalmiita, niissä on käsiteltävä tärkeimpiä kysymyksiä ja ne on tuotettava tehokkaasti. Produktene skal være målrettet slik at gen av informasjonssystemet CORINE. Keskus ja Eionet perustettiin toukokuussa 1990 hyväksytyllä Euroopan yhteisön asetuksella 1210/90, joka tuli voimaan 30 päivänä lokakuuta 1993, kun päätös keskuksen kotipaikasta tehtiin. Data de kan brukes direkte, skal omhandle prioriterte basene i dette systemet ble overført til Det eu områder og være framstilt på en effektiv måte. EYK:N HISTORIA LYHYESTI EN KORT OVERSIKT OVER DET EUROPEISKE MILJØBYRÅS HISTORIE Johtokunnan puheenjohtajan alkusanat Forord av styrets leder, Derek Osborn Kohti vuotta 1997 ja siitä eteenpäin Fram mot 1997 — og videre Kuvitus: • Kansi • Sisäkansi: EYK:n historia lyhyesti • Valokuvat: CDanmark Fortale om daglig leder har jeg herved gleden av å legge fram Det europeiske Q eskuksen johtajana minulla on ilo toi mittaa Euroopan ympäristökeskuksen kolmas vuosikertomus Euroopan ko missiolle, Euroopan parlamentille, neuvostolle ja jäsenvaltioille Euroopan yhteisön asetuksen 1210/90 mukaisesti. R si miljøbyrås tredje årsberetning til Eu ropakommisjonen, Europaparlamentet, Rådet og medlemsstatene i samsvar med EF-forord-ning nr. 1210/90. Kertomuksessa esitetyt vuoden 1996 tulokset osoittavat, miten keskus voi toimia asetuksen edellyttämällä tavalla tietojen toimittajana päättäjille ja yleisölle. Gjennom resultatene som er oppnådd i 1996 viser årsberetningen hvilken rolle byrået kan spille ved å formidle tilgjengelig informasjon til både politikere og allmennheten, som fastsatt i forordningen. Monet raporteista ja tietokannoista ovat valmistumisvaiheessa loppuvuodesta, ja ne julkaistaan painettuna ja sähköisessä muodossa vuonna 1997. Mange rapporter og databaser er på trappene ved årets slutt og vil bli utgitt på papir og i elektronisk form i løpet av 1997. Raportit ja tietokannat kattavat sekä ympäristön tilan että kehityssuunnat, Eu roopan ympäristöseurannan kehittämisen luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon tuottamiseksi, politiikan keinojen ja menettelyjen arvioinnin ja olemassa olevan tiedon saattamisen kaikkien eurooppalaisten käyttäjäryhmien ulottuville. Rapportene og databasene dekker på den ene siden miljøets tilstand og utvikling, og på den annen side utviklingen av miljøovervåking i Europa, med sikte på å levere sammenlignbare og pålitelige data og opplysninger, utarbeide vur deringer av politiske redskaper og behandling, og gjøre eksisterende informasjon tilgjengelig for brukergrupper i hele Europa. Vuosi 1996 oli EYK:n toinen toimintavuosi, jolloin suurin osa henkilökunnasta palkattiin. 1996 var EEAs annet driftsår, og størsteparten av personalet ble ansatt i løpet av dette året. Keskus aloitti toimintansa virallisesti marraskuussa 1994, mutta suurin osa henkilöstöstä palkattiin vuoden 1995 lopulla ja vuoden 1996 alussa. Byrået ble offisielt åpnet i november 1994, og de fleste ble ansatt i slutten av 1995 og begynnelsen av 1996. Lisäksi vuonna 1996 valmisteltiin useisiin eri aiheisiin liittyviä arviointeja ja vuosittaisia raportteja, joita käytetään myös vuonna 1998 julkaistavissa Euroopan yhteisön kolmivuotisraportissa ja yleiseurooppalaisessa kolmivuotisraportissa. Men 1996 har også vært et år der vi har for beredt vurderinger og utarbeidet årsrapporter om en rekke emner, som også vil inngå i de kommende treårige EU- og alleuropeiske rapporter i 1998. Kolmivuotisraporttien sisältö ja tuotantomenetelmät on määritelty, sisällön rakenne on julkaistu ja lisäsisältöä kehitellään. Når det gjelder 3- årsrapportene, er innhold og framgangsmåte definert, delrapporter blir utgitt og flere bidrag er under utarbeidelse. Samanaikaisesti suurimmilta käyttäjiltä tietyistä aiheista tulleisiin pyyntöihin on vastattu laatimalla raportteja otsonikerroksen muutoksista, päästöistä ilmaan, ympäristöveroista, ilmaston muutoksesta jne. Samtidig er forespørsler fra de største brukerne på diverse områder et terkommet ved at det er utarbeidet rapporter om ozonepisoder, utslipp til luft, miljøavgifter, klimaendring osv. Vuonna 1996 toimintaa siis vahvistettiin ja Eio-net-verkostoa — Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkostoa — rakennettiin edelleen. 1996 har følgelig vært et år for konsolidering og oppbygging av EIONET - det europeiske nett for miljøinformasjon og miljøobservasjon. Kansallisella ja alueellisella tasolla on paljon ympäristötietoa, ja keskuksen päätavoitteena on tukea ja yhteensovittaa Eionetverkoston toimintaa. Det ligger mye miljøinformasjon på nasjonalt og regionalt plan, og et av byråets hovedmål er å hjelpe til med å etablere og samordne EIONET. Vuoden 1996 työohjelma oli kun nianhimoinen, ja sen toteuttamisen ovat suurella työpanoksellaan taanneet EYK:n hen kilöstö ja Eionetverkoston toimijat: kansalliset tietokeskukset, kansallisten verkostojen yk siköt ja eritoten aihekeskukset. Det ettårige arbeidsprogrammet for 1996 var dristig, og det ble gjennomført takket være iherdig innsats fra byråets ansatte og aktørene i EIONET - de nasjonale knutepunktene, enhetene i de nasjonale nettene og særlig de europeiske emnesentrene. Vuonna 1996 keskus hoiti kaikkia sille asetuksessa 1210/90 säädettyjä tehtäviä, mutta se käytti suurimman osan eli 60 prosenttia voi mavaroistaan Eionetverkoston perustan kehittämiseen sekä sisävesiä, ilman laatua, luonnonsuojelua, meri- ja rannikkoympäristöä, maanpeitettä, päästöjä ilmaan, maaperää ja tietolähteitä koskevien eurooppalaisten verkosto jen, tietokantojen ja tiedon kehittämiseen. I 1996 har Miljøbyrået arbeidet med alle opp gavene som er fastsatt i EF-forordning nr. 1210/90, med klar prioritering, slik at 60 % av byråets ressurser er satt inn i utviklingen av grunnlaget for EIONET og utviklingen av eu ropeiske nett, databaser og informasjon om vann og vassdrag, luftkvalitet, naturen, miljøet i hav- og kystområder, bruk av land, utslipp til luft, jordbunn og datakildekatalogen. Asetuksessa säädetyt arviointitehtävät on aloitettu, ja niiden ennustetaan lähivuosina kasvavan merkittävästi, jotta asetuksessa säädettyihin tietotarpeisiin pystyttäisiin täysimittaisesti vastaamaan. taamaan. Vurderingsoppgavene fastsatt i forordningen er på begynt, og for oppgavene på dette området må vi nok ha en betydelig vekst i årene som kom mer om vi skal klare å oppfylle informasjonsbehovene etter forordningen. Vuonna 1996 keskityttiin pääasiassa toiminnan perustan vahvistamiseen; näin haluttiin varmistaa laajan aihepiirin kattavien tietokantojen kokoaminen yhdeksi eurooppalaiseksi tieto järjestelmäksi, jonka avulla voidaan tuottaa eu rooppalaisten päättäjien tarvitsemia kehiryskulkutietoja ja arviointeja. 1997 blir året for evaluering av forordningen om opprettelse av Miljøbyrået, og det skal også avgjøres om Miljøbyrået skal tillegges nye oppgaver. Vuonna 1997 EYK:n perustamisasetusta arvioidaan uudelleen ja päätetään, pitäisikö kes- Den såkalte DP-SIR-metoden, dvs. Monivuotista työohjelmaa tarkistetaan yhteistyössä käyttäjien kanssa, jotta päättäjiä voitaisiin tulevaisuudessa parhaiten tukea toimittamalla näille tietoa, josta on välitöntä hyötyä ympäristöpolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa, myös liitettäessä ympäristökysymykset osaksi kaikkia muita poliittisia toimia. Gjennomgangen av det flerårige ar beidsprogrammet vil skje iO dialog med bruk erne for å gi de politiske beslutningstakerne maksimal støtte i årene som kommer ved å le vere informasjon som kan brukes direkte i ut formingen og gjennomføringen av miljøpolitikken, herunder integreringen av miljøspørsmål i politikken på alle andre om råder. Meillä on nyt ole massa keinot, joilla voimme tukea yhteisön toi mielimiä ja jäsenvaltioita luomaan eurooppalaista lisäarvoa kansallisiin järjestelmiin ja käyttämään tietoja ympäristön eduksi. Vi har nå et grunnlag for å hjelpe Fellesskapets organer og medlemsstatene til å gi sine nasjonale systemer en europeisk dimensjon og la informasjonen virke til beste for miljøet. Lopuksi haluan kiittää koko keskuksen hen kilöstöä innokkaasta ja ammattitaitoisesta panoksesta, jonka ansiosta vuoden 1996 saavutukset syntyivät, sekä kaikkia kansallisissa tietojärjestelmissä toimivia kumppaneitamme, varsinkin kansallisia tietokeskuksia ja aihekeskuksia. La meg avslutte med å takke alle de ansatte ved Miljøbyrået for deres innsats og profesjonalitet i sine bidrag til det som er oppnådd i 1996, i tillegg til alle våre partnere i de nasjonale informasjonssystemene, særlig de nasjonale knutepunktene og de europeiske emnesentrene. Ne ovat kaikki toimineet tehokkaasti ja vaikuttaneet ratkaisevasti keskuksen työhön. De har alle bidratt til Miljøbyråets arbeid på en effektiv og avgjørende måte. Haluan myös kiittää johtokunnan ja tieteelli sen komitean jäseniä, komission yksiköitä (erityisesti pääosastoa XI), Eurostat-tilastokes-kusta, yhteistä tutkimuskeskusta, virallisten julkaisujen toimistoa ja käännöskeskusta. Jeg vil også gjerne takke medlemmene av styret og den vitenskapelige komité, Kommisjonens tjenester (særlig GD-XI), EUROSTAT, Det felles forskningssenter (ISPRA), Kontoret for offisielle publikasjoner samt Oversettelsessenteret. Tarvitsemme tukeanne edelleen vuonna 1997 ja siitä eteenpäin. Vi vil fortsatt trenge deres støtte både i 1997 og i framtiden. (Derek) Osborn puheenjohtaja, EYK:n johtokunta (Derek) Osborn Leder Det europeiske miljøbyrås styre Ensinnäkin keskuksen on edelleen huolehdittava tärkeimmästä tehtävästään eli ympäristön tilan yleisestä raportoinnista. Først må byrået igjen rette søkelyset på sin sentrale oppgave, nemlig utarbeidelsen av generelle rapporter om miljøets tilstand. Ensimmäiset siihen liittyvät työmme olivat yleiseurooppalainen ympäristön tilan Dobris-arviointi ja Eu roopan unionin viidennen ympäristötoimintaohjelman tarkistusta varten laadittu ympäristöselvitys, jotka julkaistiin vuonna 1995. Vårt første arbeid på dette området var den såkalte Dobris-rapporten om tilstanden i det alleuropeiske miljø, samt miljørapporten i forbindelse med gjennomgangen av Den eu ropeiske unions femte handlingsprogram for miljø, som begge kom ut i 1995. Meidän on laadittava jälleen selonteko sekä laajaan Århusin Eurooppa-konferenssiin että Euroopan unionille vuoden 1998 aikana, ja suurin osa työstä tulee tehdä vuoden 1997 ku luessa. Nye rapporter skal utarbeides både til den store Europakonferansen i Århus og til EU i løpet av 1998, og mesteparten av dette arbeidet vil måtte gjøres i løpet av 1997. Henkilöstön kouriintuntuva innostuneisuus, keskuksen Eionet-kumppaneiden vastaavanlainen omistautuminen sekä tulosten määrä ja laatu tekevät pyrkimyksestä kuitenkin hyvin arvokkaan. Men personalets entusiasme, som er til å ta og føle på, det like store engasjementet hos Miljøbyråets samarbeidspartnere innenfor EIONET, og resultatene kvalitativt og kvantitativt, gjør slitet verdt. Kaikkien EYK-kumppanuusver-kostossa mukana olevien halu työskennellä yhdessä ympäristötiedon parantamisen puolesta on erinomainen esimerkki eurooppalaisesta yhteistyöstä asiassa, joka koskettaa kaikkia. kia. At alle innenfor Miljøbyråets nett av samarbeidspartnere er fast bestemt på sammen å arbeide for å bedre informasjonen om miljøet, er et fremragende eksempel på europeisk samarbeid om felles interesser. Toinen avaintehtävä on yhteistyön kehittämi nen unionin ulkopuolisten maiden, erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maiden kanssa. En annen nøkkeloppgave vil være å videreutvikle samarbeidet med land utenfor Unionen, særlig landene i Sentral- og Øst-Eu-ropa. Toimielinten osalta keskus pitää yllä läheisiä yhteyksiä komissioon (erityisesti pääosasto XLeen), parlamenttiin ja ministerineuvostoon, jotka ovat aika ajoin voimakkaasti tukeneet ja opastaneet keskusta. På institusjonelt plan har Miljøbyrået opprettholdt sine tette bånd til Kommisjonen (særlig GD XI), Europaparlamentet og Rådet, som alle innimellom har bidratt med verdifull støtte og veiledning. Vuoden 1996 aikana keskus vakiinnutti toimi vat yhteydet henkilöihin Phare-ohjelman maissa, jotka ovat hiljattain pyytäneet, että yhteistyö virallistettaisiin ja heidän maansa hyväksyttäisiin keskuksen täysjäseneksi asetuksen 19 artiklan säännösten mukaisesti. I 1996 etablerte Miljøbyrået faste arbeidsforbindelser med kolleger i PHARE-statene, som nå har bedt om at samarbeidet formaliseres ytterligere ved at statene gis fullt medlemsskap i Miljøbyrået i henhold til ar tikkel 19 i forordningen. Asiaan liittyvistä neuvotteluista huolehtiminen kuuluu komissiolle, mutta keskus on ilmoittanut, että Keski- ja Itä-Euroopan maiden täysjäsenyys ilahduttaisi sitä suuresti. Forhandlingene i den anledning er Kommisjonens ansvar, men Miljøbyrået har gitt uttrykk for at det stiller seg positivt til de sentral- og østeuropeiske landenes ønske om fullt medlemsskap. Vuoden 1996 aikana keskuksen johtaja ja minä aloitimme yhteyksien luomisen muihin Brysselissä sijaitseviin pääosastoihin helpottaaksemme ympäristönäkökohdan liittämistä muun muassa liikenne, maatalous- ja energiaaloihin. I 1996 satte daglig leder og jeg i gang med å etablere forbindelser med andre generaldirektorater i Brussel med sikte på å integrere miljøaspektet i sektorer som transport, land bruk og energi. Toivomme, että tämä toiminta tulisi entistä tärkeämmäksi keskuksen tulevassa työssä, mikä vastaisi Euroopan komission viidennen ympäristötoimintaohjelman yhdentymistavoitetta. mistavoitetta. Vi håper at denne virksomheten vil få økt betydning i Miljøbyråets arbeid i framtiden og gjenspeile integreringsmålet i Europakommisjonens femte handlingsprogram for miljø. Euroopan unionin ulkopuolisiin Välimeren maihin liittyviin suhteisiin on myös kiinni tettävä erityistä huomiota vuoden 1997 aikana etenkin Århusin konferenssiin tarkoitettua raporttia valmisteltaessa. Forholdet til landene i Middelhavsregionen som ikke er medlemmer av EU, er også et om råde som krever oppmerksomhet i 1997, særlig i forbindelse med utarbeidelsen av rapporten til Århus-konferansen. Kolmas merkittävä haaste vuodelle 1997 on vuonna 1990 annetun Euroopan ympäristökeskuksen perustamisasetuksen tarkistaminen. 1996 har Miljøbyrået utarbeidet viktige rapporter på en rekke nøkkelområder som vann, luftkvalitet, arktisk miljø og helse og miljø. Ympäristöä ja terveyttä koskeva raportti, jossa näitä kahta tärkeää asiaa haluttiin arvioida yhdessä, oli tärkeä uusien yhteyksien rakentajana Maailman terveysjärjestöön. Den tredje store utfordringen i 1997 vil være gjennomgangen av forordningen av 1990, som er selve grunnlaget for Det europeiske miljøbyrås drift. Keskus ei vielä toimintansa alkuvaiheessa halua ottaa merkittäviä uusia tehtäviä avaintehtäviensä lisäksi, joita ovat Eionetverkoston kehittäminen ja puolueettoman, luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon tuottaminen eurooppalaisella tasolla. Miljøbyrået selv ønsker ikke på dette forholdsvis tidlige stadiet av sin eksistens å på ta seg flere store arbeidsoppgaver ut over sine kjerneoppgaver, som består i å utvikle EIONET og framskaffe objektiv, pålitelig og sammenlignbar informasjon på europeisk plan. Euroopan parlamentin pyynnöstä keskus laati selonteon myös ristiriitaisemmasta aiheesta: 'Ympäristöverot: täytäntöönpano ja tehokkuus ympäristön kannalta". Miljøbyrået har også produsert en rapport om et mer kontroversielt emne, som svar på en anmodning fra Europaparlamentet: «Miljøavgifter: Gjennomføring og miljøeffektivitet». Selonteko sisälsi lyhyen mutta yksityiskohtaisen ja selkeän arvion ympäristöverojen käytöstä ja tehokkuudesta Euroopan unionin maissa. Rapporten gir en kort men detaljert og tilgjengelig evaluering av bruken og virkningen av miljøavgifter i EU-landene. Eräiden mielestä keskus meni kuitenkin liian pitkälle antaessaan yhteenvedossa suosituksia tulevasta politiikasta. Det var imidlertid enkelte som mente at Miljøbyrået i konklusjonen gikk for langt i noen av sine politiske anbefalinger. Minun näkemykseni vastaisen varalle on, että keskuksen on vastattava asetuksessa esitettyyn haasteeseen eli sen olisi hankittava tietoa, jotta poliittiset päättäjät voivat "arvioida" ja "tutkia... toimenpiteitä ympäristön suojelemiseksi", mutta toisaalta sen olisi oltava toimissaan varovainen ja neuvoteltava laajalti muiden Jeg per sonlig mener at Miljøbyrået bør møte den ut fordringen som ligger i forordningen, nemlig å levere informasjon som setter politikerne i stand til å «vurdere» og «evaluere ... tiltak for å beskytte miljøet», men jeg mener at dette må gjøres med stor forsiktighet, med omfattende samråd, samtidig som det fokuseres på informasjon om tiltakenes virkning. Keskus on edennyt jo pitkälle työnsä puitteiden luomisessa ja tietojen parantamistarpeen kartoittamisessa. Miljøbyrået er godt i gang med å utarbeide rammeverket for dette og med å identifisere hvor det er behov for bedre informasjon. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä, ja vielä sittenkin, kun verkostot toimi vat ja tietovirrat liikkuvat, keskuksen jatkuvat seurantatehtävät ja raporttien laatiminen työllistävät sitä riittävästi. Imidlertid er det ennå mye som gjenstår, og selv når nettene og dataflyten er etablert i sikrere former, vil Miljøbyrået ha hendene fulle med sin kontinuerlige overvåkings- og rapporter ingsoppgave. JOHTOKUNNAN PUHEENJOHTAJAN ALKUSANAT Forordningen i seg selv er om- jen laadun ja antaa niille suosituksia siitä, miten seurantajärjestelmiä voitaisiin parantaa ja miten niistä saataisiin vertailukelpoisempia eurooppalaisella tasolla. fattende og hensiktsmessig og behøver der for ingen gjennomgripende revisjon (se ved legg 10). Meidän mielestämme eräillä muilla aloilla asetuksen päivittäminen lisäisi keskuksen toiminnan joustavuutta: På et par andre områder mener vi at forord ningen burde oppdateres for å gjøre det let tere for Miljøbyrået å fungere uten problemer, for eksempel: • ympäristön tilaa käsittelevien määräajoin julkaistavien raporttien puitteita ja julkaisuaikataulua voitaisiin selventää; • omfang og tidsplan for de periodiske rapportene om miljøets tilstand bør klargjøres, Tehtäviä voidaan tietysti periaatteessa lisätä sopivan ajan kuluessa. Det ville selvfølgelig i prinsippet være mulig å tillegge byrået nye oppgaver på et hensiktsmessig tidspunkt. Mutta tämä ei saisi vaikuttaa keskukseen niin, että uudet tehtävät veisivät aikaa pääasiallisesta tiedotus tehtävästä tai pahimmassa tapauksessa vaa rantaisivat keskuksen työn puolueettomuuden. Men det ville være uklokt å gjøre dette hvis de nye oppgavene virker forstyrrende inn på byråets sentrale oppgave, informasjon, eller enda verre, om eventuelle nye oppgaver kunne anses å kompromittere objektiviteten ved byråets arbeid. Esimerkiksi tuotteiden ekomerkinnän ja ympäristöystävällisten teknologioiden edistäminen (jotka molemmat mainitaan 20 artiklassa keskuksen mahdollisina lisätehtävinä) eivät sovi kovinkaan hyvin yhteen keskuksen pääasiallisten tehtävien kanssa eivätkä Kööpenhaminassa nykyisin työskentelevän henkilöstön taitojen ja kapasiteetin kanssa. For eksempel ville markedsføringen av miljømerker og miljøvennlige teknologier (begge nevnt i ar tikkel 20 som mulige tilleggsoppgaver for Miljøbyrået) ikke være særlig forenlig med byråets sentrale oppgaver eller med de ferdigheter og den kapasitet dagens stab i København har. • keskusta voitaisiin erityisesti pyytää laati maan raportteja, joissa esitetään tiivistettynä komission jokaisen uuden ehdotuksen sisältämä olennainen tieto; • Miljøbyrået kan konkret bli bedt om å utarbeide rapporter som gir et sammendrag av relevant informasjon i tilknytning til hvert nytt forslag fra Kommisjonen, • eri raportointidirektiiveissä määriteltyä keskuksen ja komission asemaa ja velvollisuuksia olisi selkiytettävä; • Miljøbyråets og Kommisjonens respektive roller og plikter etter de ulike rapporteringsdirektiver bør klargjøres, • aihekeskusten yleistä tehtävää ja toimintaalaa sekä niiden perustamisen edellyttämää yksimielisyysvaatimusta on tarkasteltava uudelleen. • emnesentrenes generelle formål og om fang samt kravet om enstemmighet når de utpekes, bør revurderes. Vuoden 1996 aikana keskuksen johtaja ja minä olemme olleet useaan otteeseen yhteydessä komissioon, Euroopan parlamenttiin ja muihin tahoihin sellaisten kysymysten osalta, jotka liittyvät keskuksen asemaan yhteisön ympäristölain täytäntöönpanoa koskevassa komission tiedonannossa (KOM(96) 500 lopullinen). I 1996 har daglig leder og jeg ved en rekke an ledninger vært i kontakt med Kommisjonen, Europaparlamentet og andre vedrørende Miljøbyråets rolle innenfor rammen av Kom misjonens Melding om gjennomføring av Fellesskapets miljølovgivning (COM (96) 500 siste). Yhdyimme komission arvioon, että keskukselle on tarpeetonta antaa tehtäviä, jotka liittyvät välittömästi tehtaiden tarkastamiseen tai yhteisön lainsäädännön noudattamisen valvontaan jäsenvaltioissa. Vi sluttet oss til Kommisjonens vurdering om at det ikke vil være hensiktsmessig å prøve å tillegge Miljøbyrået noen direkte rolle i inspeksjonen av anlegg eller i håndhevelsen av Fellesskapets lovgivning i de enkelte medlemsstater. Keskus ja sen johtokunta uskovat voivansa käydä rakentavaa vuoropuhelua eurooppalaisten toimielinten kanssa kaikista mainituista kysymyksistä ja muista yksittäisistä asetuksen muuttamiseen tähtäävistä ehdotuksista, joita vuonna 1997 tehtävän tarkistuksen yhteydessä saattaa syntyä. Miljøbyrået og dets styre ser fram til en konstruktiv dialog med EU-organene om alle disse spørsmålene og om eventuelle andre konkrete endringsforslag som måtte framkomme under gjennomgangen av forord ningen i 1997. Me olimme komission kanssa samaa mieltä myös siitä, että saavuttamamme jatkuva kehitys päätehtävässämme — ympäristötiedon lisäämisessä koko unionin alueella — edistää lainsäädännön täytäntöönpanoa, sillä tietomme paljastavat ajan mittaan, millä alueilla ympäristöolot pysyvät muuttumattomina tai huonontuvat. Derimot var vi enige med Kommisjonen om at gradvis framgang i vår sentrale oppgave, nemlig å sikre bedre miljøinformasjon i hele Unionen, vil bidra til å styrke håndhevelsen av miljølovgivningen ettersom det over tid vil vise seg hvor miljøforholdene ikke blir bedre eller faktisk forverres. Keskuksen aseman vahvistamiseksi tässä tehtävässä olemmekin ehdottaneet, että keskus voisi tarkastaa säännöllisesti yksittäisten jäsenvaltioiden seurantajärjestely- For å styrke denne rollen har vi foreslått at det kunne være nyttig å vur (Derek) Osborn Puheenjohtaja EYK:n johtokunta Tammikuu 1997 (Derek) Osborn Leder Det europeiske miljøbyrås styre Januar 1997 Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) tarkoituksena on toimittaa ajanmukaista, kohdennettua, asiaankuuluvaa ja luotettavaa tietoa poliittisille päättäjille ja kansalaisille ja tu kea siten ympäristöpolitiikan kehitystä ja to teuttamista Euroopan unionissa ja jäsenvaltioissa. tioissa. Det europeiske miljøbyrå (EEA) har til opp gave å levere rettidig, målrettet, relevant og pålitelig informasjon til politikere og allmennheten for å støtte utviklingen og gjennomføringen av miljøpolitikken i Den eu ropeiske union og medlemsstatene. 140 000 lukijaa kuukausittain, on otettu hyvin vastaan. Muita tärkeitä virstanpylväitä olivat: edistyminen Eionetverkoston kehittämisessä EYKn kanssa sopimuksen tehneiden aihekeskusten voimakkaasti tukemana ja sopimuksen tekeminen Eionetverkoston tietotekniikkainfrastruktuurin toteuttamisesta, mihin rahoitus saatiin komission IDA-ohjelmasta. kan nevnes betydelige framskritt i utviklingen av EIONET, med god støtte fra virksomheten ved de europeiske emnesentrene (ETC) som Miljøbyrået har inngått kontrakt med, samt inngåelsen av en kontrakt om implementering av EIONETs informasjonsteknologiske infrastruktur, som finansieres over Kommisjonens IDA-program. Vuonna 1995 keskusta vielä kehitettiin, mutta vuosi 1996 oli sen varsinainen ensimmäinen toiminnan käynnistämisvuosi. 1995 var året da Miljøbyrået ble utviklet, og 1996 var i sin helhet viet igangsetting av driften. Vuosi 1997 on ensimmäinen täysimittainen tuotantovuosi. 1997 blir det første året med full produksjon. duksjon. EYK on vuonna 1996 edistynyt vuonna 1998 julkaistavien Euroopan ympäristöä käsittelevien raporttien laatimisessa ja tehostanut yhteistyötään niissä mukana olevien Keski- ja Itä-Euroopan (KIE) maiden kanssa. Det europeiske miljøbyrå har i 1996 gjort framskritt i arbeidet med rapportene for 1998 om Europas miljø og etablert et tettere samarbeid med landene i Sentral- og Øst-Europa, som også skal behandles i rapporten. Keskus on hoitanut suhteet KIE-maihin olemalla läheisessä yhteistyössä Phare-ohjelman kanssa. Miljøbyråets arbeid i tilknytning til Sentral- og Øst-Europa skjer i nært samarbeid med PHARE-programmet. Toiminta aihekeskusten kanssa samoin kuin yhdennettyyn ympäristöarviointiin liittyvä toi minta edistyi yhteistyössä yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa. Samoin edistyi yhteistyö Eurostatin kanssa. I samarbeid med Det felles forskningssenter ORC) har det vært framdrift i virksomheten ved ETCene og i de integrerte miljøvurderingene. Eurostatin apua tarvitaan Euroopan ympäristöä käsittelevien laajojen vuoden 1998 raporttien laadinnassa. Det samme gjelder samarbeidet med EUROSTAT, et samarbeid som også blir viktig i produksjonen av de store rapportene om Europas miljø som skal utgis i 1998. Vuoden 1996 tärkeimmät saavutukset olivat ympäristöä ja terveyttä, arktista ympäristöä, ympäristöveroja ja -maksuja sekä ilmaston muutosta koskevien raporttien laatiminen, 19 maata kattavan vuoden 1994 Corinair- päästöselvityksen julkaiseminen ja teknisen tuen an taminen komission vuosittaista otsoniselontekoa tehtäessä. Blant de viktigste resultatene i 1996 kan nevnes utarbeidelsen av rapporter om helse og miljø, arktisk miljø, miljøavgifter og klimaendring, utgivelsen av 1994 CORINAIR-katalogen over utslipp til luft, som dekker 19 land, samt teknisk støtte til Kommisjonens årlige ozonrapport. Keskus jakoi myös ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston (Eionet) tuottamaa yhdeksää teemaraporttia vedestä, ilmasta ja luonnosta sekä ilmapäästökartoitusten ohjekirjaa. Miljøbyrået har også stått for distribusjonen av 9 emnerapporter fra det europeiske nett for miljøinformasjon og miljøobservasjon (EIONET) om vann, luft og natur, samt en veiledning til registeret over ut slipp til atmosfæren. Vuonna 1996 keskus käytti laajasti EYK:n www-sivua varmistaakseen ulkopuolisten pääsyn EYK:n aineistoon. I 1996 fikk Miljøbyrået sin egen hjemmeside på Verdensveven (www) for å sikre ekstern tilgang til Miljøbyråets produkter. Vuonna 1996 tuotettiin useita luonnoksia raporteista, jotka julkaistaan vuonna 1997 sen jälkeen, kun korjaukset ja tekstin toimitustyö on viety loppuun. Det ble laget utkast til et stort antall rapporter, som etter gjennomgang og endelig redigering vil bli utgitt i 1997. Tietoa EYK:sta ja työohjelma toimintayksikköä: seuranta ja tietokannat; analyysi ja yhdennetty arviointi sekä toiminnallinen perusta ja infrastruktuuri, julkaisut ja tiedotus (katso liite 1). Informasjon om EEA — Organisering, økonomi og arbeidsprogram nemlig Overvåking og databaser, Analyser og integrerte vurderinger samt utviklingen av Driftsbase og infrastruktur, publikasjoner og informasjon (se vedlegg 1). EYKn johtokunnassa on yksi jäsen kustakin 15:stä Euroopan unionin jäsenvaltiosta ja lisäksi yksi jäsen Islannista, Liechtensteinista ja Norjasta (keskuksen jäseniä vuodesta 1995) sekä kaksi jäsentä Euroopan komissiosta ja kaksi Euroopan parlamentin nimittämää jäsentä (katso liite 4). Miljøbyråets styre består av ett medlem fra hver av EUs 15 medlemsstater pluss ett medlem fra henholdsvis Island, Liechtenstein og Norge (alle medlemmer av Miljøbyrået siden 1995), to medlemmer fra Europakommisjonen og to utpekt av Europaparlamentet (se vedlegg 4). Johtokunta kokoontui vuoden 1996 aikana kolme kertaa. Styret hadde tre møter i 1996. Euroopan ympäristökeskus ja siihen liittyvä Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkosto (Eionet) perustettiin tuottamaan tietoa; valikoimaan, arvioimaan, vahvistamaan ja käsittelemään ympäristöä koskevaa tietoa sekä muun tamaan se tehokkaaksi informaatioksi Euroopan unionin toimielimille, jäsenvaltioille ja myös suurelle yleisölle. Det europeiske miljøbyrå (EEA) og det eu ropeiske nett for miljøinformasjon og miljøobservasjon (EIONET) ble utviklet med sikte på å levere informasjon, dvs. å sortere, vurdere, validere og behandle data og informasjon som har tilknytning til miljøet for å omsette dette til effektiv informasjon, først og fremst for Den europeiske unions organer og medlemsstatene, men også for allmennheten. Euroopan ympäristö keskuksen epäilemättä tärkein tavoite on käyttää olemassa olevaa tietoa ja lisätä jäsen valtioiden ja muiden Euroopan unionin toimi elinten olemassa olevia mahdollisuuksia tuottaa luotettavaa ja tehokasta tietoa. Å utnytte eksisterende data og informasjon og forbedre eksisterende kapasitet i medlemsstatene og andre europeiske institusjoner for å produsere pålitelige og effektive data og informasjon er uten tvil Det eu ropeiske miljøbyrås hovedmål. Tiedon ta son paraneminen kuten myös ympäristöä koskevat tutkimukset ja arvioinnit ovat parantaneet Euroopan unionin ympäristölainsäädännön riittävyyteen ja tehokkuuteen liittyvää seurantaa. En styrking av informasjon, analyser og vurderinger av miljøet vil også styrke overvåkingen og effekten av EUs miljølovgivning. Tieteellinen komitea on neuvoa-antava toimi elin, joka käsittelee tieteellisiä kysymyksiä johtokunnan puolesta ja neuvoo johtajaa hen kilöstön palkkaamisessa. Den vitenskapelige komité fungerer som råd givende organ for styret i vitenskapelige saker og gir sin innstilling til daglig leder i ansettelsesspørsmål. Vuonna 1996 komiteaan kuului 9 jäsentä ja 4 varajäsentä. I 1996 hadde komiteen 9 medlemmer og 4 varamedlemmer. Tieteellinen komitea kokoontui vuoden 1996 aikana kolme kertaa (katso liite 5). Den vitenskapelige komité hadde tre møter i 1996 (se vedlegg 5). On kuitenkin korostettava, että keskus käsittelee eurooppalaista ympäristötietoa nimenomaan kansallisissa järjestelmissä jo olevan ja niistä lähivuosina saatavan tiedon pohjalta. Det er imidlertid viktig å understreke at Miljøbyrået særlig behandler EUROPEISK miljøinformasjon på grunnlag av den informasjon som foreligger og vil bli utviklet i de nasjonale systemene i årene som kommer. Keskuksen vuoden 1996 kokonaistalousarvio oli 14,5 miljoonaa ecua. Samlet budsjett for 1996 var 14,5 millioner ECU. Vuoden 1997 talousarvio on 16,7 miljoonaa ecua. Budsjettet for 1997 er på 16,7 millioner ECU. Työohjelma on keskuksen tärkein hallintaväline; sen myötä keskuksen ja Eionetverkoston toiminta on täysin avointa, ja jäsenvaltiot voivat näin ollen osallistua työhön täysipainoisesti. Arbeidsprogrammet er Miljøbyråets viktigste styringsverktøy. Arbeidsprogrammet gir fullt innsyn i Miljøbyråets og EIONETs arbeid slik at medlemsstater kan delta fullt ut i arbeidet. Avoimuuden myötä myös tuotteiden ja palvelujen käyttäjät voivat käyttää aineistoa täysi mittaisesti hyödyksi ja esittää toivomuksiaan tuleville vuosille. Denne åpenheten gir også brukerne av produktene og tjenestene muligheten til å utnytte dem til fulle samt framsette sine ønsker for framtidige produkter og tjenester. Tietostrategiaan sisältyy ta voitteita, painopisteitä ja työtapoja koskeva kehys, joka liittää työohjelmat (vuosittaisen ja monivuotisen) henkilöstöön ja kumppaneiden toimielimiin, jotka osallistuvat EYKn toimintaan ja tuotteisiin. Informasjonsstrategien utgjør et rammeverk for mål, prioriteringer og arbeidsmetoder som binder de ettårige og flerårige arbeidsprogrammene sammen med personalet og samarbeidsorganisasjonene som er involvert i EEAs «interne» aktiviteter og produkter (se hovedkontorets oppbygging). Vaikka keskus itsessään on pieni, sen kapasiteettia lisää Eionetverkoston toiminta. Selv om Miljøbyrået er ganske lite, omfatter det også alle aktiviteter under EIONET - det europeiske nett for miljøinformasjon og miljøobservasjon. Eionetverkoston rakennetta on tarkistettu; se koostuu nykyisin 18 kansallisesta tietokeskuksesta (NFP, National Focal Point), 8 aihekeskuksesta (ETC, European Topic Centre), joissa on mukana 65 ETC-kumppania, ja 512:sta verkoston pääosasta (MCE, Main Component Element), joista 131 on kansallisia asiantuntijalaitoksia (NRC, National Reference Centre). EIONET- konfigurasjonen er gjennomgått. EIONET består nå av 18 nasjonale knutepunkter (NFP), 8 europeiske emnesentre (ETC) med 65 ETC- samarbeidspartnere og 512 viktige referensesentre (MCE), hvorav 131 er nasjonale referansesentre (NRC). Eionet koostuu siis yhteensä 603 eri elementistä. tistä. Til sammen finnes det altså 603 EIONET- referensesentre. Sen lisäksi, että keskuksella on muodolliset suhteet Euroopan unionin toimielimiin ja jäsenvaltioihin ja se vaihtaa niiden kanssa tieto ja, keskuksessa on myös aloitettu keskustelu muiden mahdollisten käyttäjien kanssa: eu rooppalaiset teollisuusjärjestöt, ammattiliitot ja hallituksista riippumattomat järjestöt. I tillegg til det formelle forholdet og informasjonsutvekslingen med EU- organene og medlemsstatene ser vi nå en begynnende dialog med andre potensielle brukere, europeiske industriforbund, fagforeninger og ikke- statlige organisasjoner (NGO). Kyseessä on jatkuva prosessi, joka edesauttaa painopisteiden asettamisessa käytettävien perusteiden kehittämisessä. Dette er en kontinuerlig prosess som bidrar til utviklingen av kriterier for fastsettelse av prioriteringer. Vuoden 1996 aikana EYK sai ehdotuksia ja pyyntöjä sekä kirjallisena että useiden mahdollisten käyttäjien kanssa käydyissä muodollisissa ja epämuodollisissa neuvotteluissa. I løpet av 1996 mottok Miljøbyrået en rekke synspunkter og anmodninger, både skriftlig og gjennom formelle og uformelle samråd med en lang rekke potensielle brukere. Aihekeskuksia rahoitetaan EYK:n talousarviosta, ja lisäksi keskus palkkaa hankkeisiin asiantuntijoita ympäri Eurooppaa. De europeiske emnesentrene (ETC) blir finansiert over EEA-budsjettet, og byrået kjøper i tillegg inn ekspertise fra hele Europa for prosjekter. Noin 50 pro senttia talousarviosta käytetään aihekeskuksiin ja tarvittavien asiantuntijoiden palkkaamiseen; loput 50 prosenttia käytetään Kööpenhaminan keskuksen toimintaan, johon sisältyvät toimistotiloista aiheutuvat kustannukset, toi mintakulut, palkat, kokoukset jne. Rundt 50 % av midlene på budsjettet går til de europeiske emnesentrene og den tilleggsekspertise som kjøpes inn, og de resterende 50 % til driften av byrået i København, til kontorer, driftskostnader, lønn, møte virksomhet osv. Keskus ja Eionet on kuitenkin suunniteltu siten, että ne nostavat olemassa olevan tiedon tasoa kustannusten jäädessä mahdollisimman pieniksi. Formålet ved Miljøbyrået og EIONET er altså å øke verdien av eksisterende informasjon til lavest mulig kostnad. EYKn organisaatio toimii hankekeskeisesti ja hankkeita toteutetaan työohjelman pohjalta. Organiseringen av Miljøbyrået er prosjektorientert når det gjelder gjennomføringen av prosjektene fastsatt i arbeidsprogrammet. EYKn organisaatioon kuuluvat johtaja, jolla on apunaan esikunta, hallinto-osasto ja kolme Av organisasjonskartet ser vi at daglig leder bistås av et eksekutivkontor, en administrasjonsavdeling og tre driftsprogrammer, Työohjelma kattaa jossain määrin kaikki kes kuksen perustamisasetuksessa annetut aiheet (katso liite 10). Til en viss grad dekker arbeidsprogrammet hele bredden av emner fastsatt i Miljøbyråets opprettelsesforordning (se vedlegg 10). Työohjelmalla varmistetaan eri hankkeiden väliset yhteydet ja se, että asetuksessa annetut vaatimukset täytetään. Ar beidsprogrammet er grunnlaget som sikrer forbindelsen mellom prosjektene og fullt integrerte reaksjoner på kravene i forordningen. Hankkeet halutaan määritellä rakennuselementeiksi, joilla pyritään kehittämään ja tuottamaan ympäristötietoa, joka on synteesi jo olemassa olevasta tiedosta ja joka on vertailukelpoista, ongelmasuuntautunutta ja politiikan kannalta merkittävää. Metoden er å definere prosjektene som byggesteiner i utviklingen og produksjonen av miljøinformasjon som er en syntese av tilgjengelig informasjon, og av informasjon som er sammenlignbar, problemorientert og politisk relevant. TIETOA EYK:STA INFORMASJON OM EEA Vuonna 1996 vuosien 1994—1995 työohjelmassa asetettujen painopisteiden mukaisesti olivat painopisteinä Hovedprioriteringene i 1996 var - i tråd med det som var fastsatt i det ettårige arbeidsprogrammet - som følger: Näin ollen tuotteet ja palvelut riippuvat kaikkeen keskuksen toimintaan liittyvien hankkeiden toinen toisiaan vahvistavista tuloksista. Derfor vil produktene og tjenestene være beroende på de gjensidig bestyrkende resultatene i prosjektene i hele bredden av Miljøbyråets aktiviteter. Monivuotista työohjelmaa (MAWP) varten ke* hitetty yhdistetty rakenne on pohjana muun muassa silloin, kun kehitetään ympäristön ti lan ennustustekniikoita, joiden myötä ennaltaehkäiseviin toimenpiteisiin voidaan ryhtyä ajoissa. Den integrerte rammen som er utviklet for det flerårige arbeidsprogrammet (MAWP), utgjør også grunnlaget for å utvikle kapasitet for miljøprognosemetoder slik at det kan treffes hensiktsmessige forebyggende tiltak i tide. • ohjelman 2 (määräaikaisraportit), ohjelman 4 (mediakeskeinen seuranta), ohjelman 5 Gähdekeskeinen seuranta) ja ohjelman 9 (EYKn ja Eionetverkoston kapasiteetin kehittäminen) hankkeiden jatkaminen ja kehittäminen; • videreføre og videreutvikle prosjekter i program 2 (Periodiske rapporter), program 4 (Medieorientert overvåking), program 5 (Kildeorientert overvåking) og program 9 (Oppbygging av kapasitet innenfor EEA og EIONET), Monivuotinen työohjelma (1994—1999) sisältää 93 hanketta, jotka jakautuvat kymmeneen eri ohjelmaan. Det flerårige arbeidsprogrammet for perioden 1994-1999 består av 93 prosjekter fordelt på 10 programområder. Monivuotinen työohjelma toteutetaan kullekin vuodelle hyväksytyn vuo sittaisen työohjelman muodossa. Det flerårige arbeidsprogrammet iverksettes gjennom de ettårige arbeidsprogrammene som vedtas for hvert år. • ohjelman 1 (tiedon levittäminen ja yhdistäminen), ohjelman 3 (raportoinnin ohjaus), ohjelman 6 (yhdennetty ympäristön arviointi), ohjelman 7 (ympäristön tilan parannukseen liittyvät skenaariot ja ennakoi vat selvitykset) ja osittain ohjelman 10 (tiedon vaihto ja levittäminen) toimintaalaa koskevien tutkimusten jatkaminen; • oppfølging av omfangsstudiene i program 1 (Spredning og sammenstilling av informasjon) , program 3 (Retningslinjer for rapporter) , program 6 (Integrert miljøvurdering), program 7 (Scenarier og prognoser for miljøforbedring) og delvis program 10 (Utveksling og spredning av informasjon), • ohjelman 8 (ympäristöpolitiikan välineet ja haasteet) ja ohjelman 10 (tiedon vaihto ja levittäminen) toimintaalaa koskevien tutkimusten toteuttaminen. • gjennomføre omfangsstudier i program 8 (Miljøpolitiske redskaper og utfordringer) og program 10 (Utveksling og spredning av informasjon). Johtokunta hyväksyi vuoden 1997 työohjelman viidennessätoista kokouksessaan 12. joulukuuta 1996. Det ettårige arbeidsprogrammet for 1997 ble vedtatt av styret på dets 15. møte, som ble avholdt 12. desember 1996. Monivuotisen työohjelman kehys ja kaksi en simmäistä vuosittaista työohjelmaa ovat osoittautuneet tehokkaiksi työvälineiksi keskuksen työn kehittämisessä. MAWP og de to første ettårige arbeidsprogrammene har vist seg å være effektive redskaper i utviklingen av byråets arbeid. Suurin osa vuosille 1994—1995 suunnitelluista hankkeista onnistuttiin sisällyttämään EYKn ja Eionet-verkoston toimintaan ja, kuten vuosien 1994—1995 työohjelmassa oli ennakoitu, jäljelle jääneiden valittujen kymmenen hankkeen toteuttaminen alkoi vuonna 1996 (Gl — Vertailtavuuden ja luotettavuuden arviointi, ohjeistuksen ja standardien tarve; G4 — Ympäristövahinkojen ja niiden ennaltaehkäisytoimien kustannusten arviointi; MA4 — Ympäristömelun ta so ja altistuminen; SW1 — Päästöt vesistöön — yleinen ratkaisumalli ja arviointi; SS1 — Päästöt maahan ja maaperään — yleinen ratkaisumalli ja arviointi; IAP1 — Erityisongelmien tarpeiden tunnistaminen ja täydentävien arviointien toteutettavuus; SCI — Toiminta suunnitelmien ja välineiden kehittäminen kehityslinjojen ennustamiseksi ja arvioimiseksi; ja ICI — Politiikan välineet — sovelluksien ja kehityslinjojen tutkiminen). EEA og EIONET har klart å gjennomføre de aller fleste prosjektene planlagt for 1994-95, og som planlagt i arbeidsprogrammet for 1994-95 var oppstart for gjennomføringen av de 10 gjenstående utvalgte prosjektene fastsatt til are 11996 (Gl - Analyse av sammenlignbarhet og pålitelighet, behov for retningslinjer og standarder; G4 - Retningslinjer for evaluering av kostnader ved miljøskader og miljøpolitiske tiltak; MA4 - Bakgrunnsstøynivå og eksponering; SW1 - Utslipp til vann - generell tilnærming og vurdering; SS1 - Utslipp til land og jordbunn - generell tilnærming og vurdering; IAP1 - Identifisering av behov for og gjennomførbarhet av tilleggsanalyser for særlige problemer; SCI - Utvikling av miljøscenarier og redskaper for prognose og analyse av utviklingstendenser, foruten ICI - Miljøpolitiske redskaper - analyse av anvendelser og tendenser). Johtokunta hyväksyi vuoden 1996 työohjelman kahdennessatoista kokouksessaan 19. joulukuuta 1995 sen jälkeen, kun se oli saanut tieteellisen komitean ja Euroopan komission lausunnot asiasta. Työohjelma sisälsi 57 hanketta. Det ettårige arbeidsprogrammet for 1996 ble vedtatt av styret på dets tolvte møte 19. de sember 1995 etter at det hadde mottatt innstillingene fra Den vitenskapelige komité og Eu ropakommisjonene Det inneholder totalt 57 prosjekter. Suoraan monivuotisesta työohjelmasta on johdettu neljä vuonna 1996 aloitettavaa hanketta MW4 (Euroopan makeanveden seurantaverkko ja tietokannat), MW5 (Vesivarojen arviointi), jonka Euroopan sisävesien aihekeskus aloitti osittain vuonna 1995, sekä G5 (Indikaattorien kehittämisen suuntaviivat) ja MS2 (Maaperän ominaisuudet, seuranta ja kartoitus). Fire av dem er direkte hentet inn fra det flerårige arbeidsprogrammet som starter i 1996, nemlig MW 4 (Europeiske nettverk og databaser for overvåking av ferskvannsressurser), MW5 (Evaluering av vann ressurser) som for så vidt ble igangsatt av det europeiske emnesenter for vann og vassdrag i 1995, pluss G5 (Retningslinjer for utvikling av indikatorer) og MS2 Jordbunnens karakteristika, overvåking og kartlegging) . Suuri osa hankkeista on toteutettu yhdessä seitsemän aihekeskuksen kanssa, jotka kattavat seuraavat painopistealueet: sisävedet, meri- ja rannikkoympäristön, ilman laa dun, ilmapäästöt, luonnonsuojelun, maanpeitteen ja tietolähteet. En stor del av disse prosjektene er gjennomført takket være bistand fra de sju eu ropeiske emnesentrene som er opprettet for prioriterte områder, nemlig vann og vassdrag, miljøet i hav- og kystområder, luftkvalitet, ut slipp til luft, naturvern, bruk av land og data kildekatalog. Miljøbyrået har for øvrig nå 3.1 Eionetverkoston — Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkoston — kehittäminen Euroopan ympäristökeskus (EYK) ja Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkosta (Eionet) ovat Euroopan yhteisön asetuksen 1210/90 mukaan samaa toimielintä (katso liite 10). 3.1 Utviklingen av EIONET - det europeiske nett for miljøinformasjon og miljøobservasjon Det europeiske miljøbyrå (EEA) og det eu ropeiske nett for miljøinformasjon og miljøobservasjon (EIONET) ble opprettet som et or gan ved EF-forordning nr. 1210/90 (se ved legg 10). EYKn toiminta sisältää näin ollen verkoston toiminnan parantamiseen tähtääviä kansallisissa verkostoissa toteutettavia toimia, jotta ympäristöön liittyvän puolueettoman, luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon toimittaminen Euroopassa olisi mahdollista ja jotta keskukselle asetuksessa asetettu tavoite saavutettaisiin. siin. Det fleste aktiviteter innenfor Miljøbyrået in volverer derfor de nasjonale nettene, med sikte på å forbedre virksomheten innenfor nettet for å bidra til at det leveres objektiv, pålitelig og sammenlignbar informasjon om miljøet i Europa i tråd med byråets formål som fastsatt i forordningen. Yhteensovittaminen/yhteistyö Kansalliset tietokeskukset/Eionet -ryhmä(') toimii täysipainoisesti, kokoontuu kolme kertaa vuodessa ja "osallistuu työohjelman valmisteluun, toteuttamiseen ja seurantaan sekä Eionetverkoston kehittämiseen". Samarbeid/samordning NFP/EIONET-gruppen ') er i full drift og har møter tre ganger i året for å «bistå med utarbeidelsen, gjennomføringen og oppfølgingen av arbeidsprogrammet og utviklingen av EIONET». EYKn sisäinen raportoinnista vastaava valmistelu ryhmä on kehittänyt (ja esittänyt johtokunnalle, tieteelliselle komitealle ja NFP/Eionet-ryhmälle) yksityiskohtaiset vaatimukset ympäristöntilaraporteille: 1) yleiseurooppalainen "Dobris+3-arviointi" ja 2) "Euroopan unionin ympäristön tila" -selonteko, jotka EYK ja Eionet valmistelevat yhdessä ja jotka julkaistaan vuonna 1998. En EEA-intern rapportarbeidsgruppe har utviklet (og forelagt for styret, Den vitenskapelige komité og NFP/EIONET-gruppen) kravspesifikasjoner til miljøtilstands-rapporter: 1) den alleuropeiske «Dobris+3»- rapporten og 2) «Miljøtilstanden i Den eu ropeiske union», som skal utarbeides av EEA og EIONET og utgis i 1998. Tietotekniikan ja telematiikan neuvoa-antava ryhmä (ITTAG) (-) aloitti täysi painoisen toiminnan. Den rådgivende gruppe for informasjonsteknologi og telematikk (ITTAG2) er i full drift. ITTAG on auttanut kehittämään EYKn tietotekniikka- ja telematiikkastrategiaa, johon sisältyy määritelmä Eio-net-telematiikkaverkostosta, jolla EYK yhdistetään kansallisiin tietokeskuksiin ja aihekeskuksiin. kuksiin. ITTAG har bistått i utviklingen av Miljøbyråets IT- og telematikkstrategi, herunder spesifikasjoner for EIONETs telematikknett som skal kople EEA til de nasjonale knutepunktene og emnesentrene. sentrene. Eurostat, yhteinen tutkimuskeskus, UNEP (YKn ympäristöohjelma), UNECE (YK:n Eu roopan talouskomissio) ja OECD sopivat yhteistyömuistioista (tai kirjeenvaihdosta) työohjelmien ja työnjaon yhdistämiseksi asianomaisilla aloilla. I praksis har EIONET utviklet seg som et byggverk bestående av byggesteiner - aspekter -med innbyrdes forbindelse, nemlig: • organisaatio (toiminnot, rakenteet) • yhteistyö/yhteensovittaminen (työtavat, menettelytavat) • tuotanto (arviointi, sovellukset, välineet) • tuotteet/palvelut (tiedon levittäminen / tiedon saanti) • tietotekniikka ja välineet (laitteistot, ohjelmistot, telematiikka, perustyökalut). rustyökalut). Intensjonsavtaler (eller brevutvekslinger) er inngått med Eurostat, JRC, UNER UNECE og OECD for å knytte sammen arbeidsprogrammer og få i stand arbeidsdeling på aktuelle om råder. Näiden rakennuselementtien osalta kullakin Eionetverkoston osatekijällä on omat erityisvelvollisuutensa: kansallisilla tietokeskuksilla kansalliset verkostot ja yhteydet Eionet-ver-kostoon; aihekeskuksilla työ erityishankkeissa sekä EYK:n ja Eionetverkoston tukeminen; ja EYKlla yleinen yhteensovittaminen ja hallinta yhteisön tasolla. • Organisering (funksjoner, strukturer) • Samarbeid/samordning (arbeidsmetoder, framgangsmåter) • Produksjon (vurdering, anvendelser, verktøy) • Produkter/tjenester (informasjonsspredning/-tilgang) • Informasjonsteknologi og -installasjoner (maskinvare, programvare, telematikk, grunnleggende verktøy) Työohjelman laajentamiseksi ja 13 Pharemaan toimielinten liittämiseksi Eionet-verkos-toon järjestettiin PHARE/EYK-aloitusseminaa-ri. Det er organisert et såkalt lanseringsseminar for PHARE/EEA for å utvide arbeidsprogram met og knytte organisasjoner fra de 13 PHARE-landene til EIONET. Euroopan ilman laadun, luonnonsuojelun, ilmaan kohdistuvien päästöjen, sisävesien ja tietolähteiden aihekeskusten vuosien 1996— 97 työsuunnitelmien sekä metsiin ja jätteisiin liittyneen jatkotyön viimeistelemiseksi järjestettiin useita aihetyöpajoja. Det er avholdt en rekke emne-workshops i forbindelse med ferdigstillelsen av arbeidsplanene for 1996-97 for ETCene for luftkvalitet, naturvern, utslipp til luft, vann og vassdrag, datakildekatalog foruten videre arbeid på områdene skog og av fall. Euroopan meriä koskevien ohjelmien kokoamiseksi yhteen ja meriin/rannikoihin liittyvän tiedon ja toiminnan hyödyntämisen edistämiseksi eurooppalaisella tasolla järjestettiin ensimmäinen alueiden välisen merifoorumin kokous. Det er holdt et første møte i Interregionalt marinforum for å knytte sammen de ulike programmene som omhandler europeiske sjøområder og sikre bedre utnyttelse på europeisk plan av data og aktiviteter vedrørende hav- og kystområder. EYKn tieto keskuksen ensimmäisen täysipainoisen toi mintavuoden aikana saatiin 1 500 tietopyyntöä. For hver av disse byggesteinene har de ulike elementene i EIONET et særlig ansvar. EYK:n ja Eionetverkoston kotisivua (http://www.eea.dk) kehitettiin edelleen. Se tarjoaa tietoa EYKsta, sen henkilöstöstä, raporteista ja palveluista sekä yhteyksistä muihin Eionet- verkoston kotisivuihin. Det vil si at de nasjonale knutepunktene (NFP) har et særlig ansvar når det gjelder de nasjonale nettene og forbindelsen til EIONET, dvs. de europeiske emnesentrene (ETC) når det gjelder arbeid på konkrete prosjekter og støtte til EEA og EIONET, og EEA selv når det gjelder generell samordning og ledelse på fellesskapsplan. EYK-tiedotuslehti julkaistaan joka toinen kuukausi, sen levikki on yli 3 000 kappaletta ja siihen voi tutustua myös EYKn kotisivulla. Produkter/tjenester Et EEA bibliotek/informasjonssenter er etablert og et miljøkiosk-demoprogram på CD-ROM utarbeidet. Eio-net-osoitehakemiston ensimmäistä painettavaa versiota valmistui jaettavaksi kansallisille tieto keskuksille ja aihekeskuksille, ja sen voi saada Videre ble det utarbeidet en hjemmeside for EEA/EIONET (http://www.eea.dk) som gir informasjon om (og tilgang til) EEA, dets ansatte, rapporter og tjenester, og den in neholder også lenker til andre EIONET-hjemmesider. (-) ITTAG koostuu EYKn henkilöstöstä sekä jäsen valtioiden ja Euroopan aihekeskusten nimittämistä asiantuntijoista. 1) NFP/EIONET-gruppen består av nasjonale knutepunkter (NFP), prosjektansvarlige ved europeiske emnesentre (ETC), EEA-ansat te og representanter for GD XI, Eurostat, Det felles forskningssenter (JRC), Den vitenskapelige komité og Europaparlamentets medlemmer i EEAs styre. 3.1.1 EYK:n tärkeimmät saavutukset Toimielimet Eionetverkoston rakennetta tarkistettiin. 2) ITTAG (Information Te chnology and Telematics Advisory Group) består viktigste resultater Organisasjoner EIONET-konfigurasjonen er gjennomgått. Eionet koostuu nykyään 18 kansallisesta tietokeskuksesta (liite 7), 8 aihekeskuksesta, joissa on 65 ETC-kumppania Güte 6), ja 512:sta verkoston pääosasta (joista 131 on kansallisia asiantuntijalaitoksia) . EIONET består nå av 18 NFPer (vedlegg 7), 8 ETCer med 65 ETC-samarbeidspartnere (vedlegg 6) og 512 MCEer (hvorav 131 er NRCer). Eionetverkoston osatekijöitä on siis yhteensä 603. Totalt har EIONET altså 603 referensesentre. Eionetverkoston kansallisten osatekijöiden tilasta alettiin laatia raporttia, joka julkaistaan vuoden 1997 alkupuolella. Det er laget en tilstandsrapport om de nasjonale delene i EIONET som kommer ut tidlig i 1997. Maaperän aihekeskus perustettiin. Et ETC for jordbunn ble utpekt. EYK:n työohjelmasta yhteensä 23 hankkeesta tehtiin sopimus kahdeksan aihekeskuksen kanssa. Totalt fikk de 8 ETCene kontrakter på 23 prosjekter på EEAs arbeidsprogram. Kaikkien aihekeskusten tehtävämäärittelyt yhdenmukaistettiin aihekeskusten työn painopisteen ja suunnan parantamiseksi eritoten niiden yhteyksissä keskukseen ja Eionet-verkos-toon ja muihin pääasiakkaisiin. De tekniske vedleggene for alle ETCer ble harmonisert for å bedre fokus og retning for arbeidet, særlig forholdet til byrået, EIONET og andre hovedkunder. kunder. myös sähköisessä muodossa (Internetistä ja pian tietolähdehakemistosta). tilgjengelig i elektronisk form (på Verdensveven og snart i datakildekatalogen). muksun ja ohjelmiin (joissa jäsenvaltiot ovat mukana) liittyvää työtä ja keskittyy tällä hetkellä siihen, että se käyttää yleissopimusten ja ohjelmien tietoja ja tekee niistä yhteenvetoja; området er forbundet med og bygger på det arbeidet som er gjort under de ulike havkonvensjonene og -programmene (som medlemslandene bidrar til), og fokuserer for tiden på 5) maanpeitteen (LC) aihekeskus tukee pääasiassa kansallisia ryhmiä, jotka laativat maanpeitetietokantoja (joita rahoitetaan osittain muista yhteisön ohjelmista), eikä arviointi kuulu sen tämänhetkiseen toimintaan; Første fase i EIONETs telematiske regionnett bruk og oppsummering av data fra disse kon vensjonene/programmene. Tietotekniikka ja välineet Eionetverkoston telemaattisen verkon en simmäistä vaihetta asennetaan parhaillaan pääosaston III IDA-ohjelman rahoituksen turvin, ja se lienee täysin toimintavalmis huhtikuussa 1997. blir for tiden gjennomført, med planlagt driftsstart i april 1997. Finansiering skjer over programmene knyttet til GDIII/IDA. Eionet-telematiikkaverkoston laajentaminen Phare-ohjelman maihin käynnistettiin tarjouskilpailun avaamisella. I forbindelse med utvidelsen av EIONETs telematikknett til PHARE-statene er det utlyst en anbudsinnbydelse. 3.1.2 Aihekeskusten (ETC) tärkeimmät 3.1.2 De Europeiske emnesentrenes 6) luonnonsuojelun (NC) aihekeskuksessa keskitytään komission ja jäsenvaltioiden tukemiseen Natura 2000 -tietokantojen valmistamiseksi, eikä arviointeja ole vielä tehty; 6) Naturvernarbeidet fokuserer hovedsakelig på støtte til Kommisjonen og medlemsstatene i forbindelse med ferdigstillelsen av databasen Natura 2000, og ingen vurderingsvirksomhet har ennå funnet sted. 7) maaperän (S) aihekeskuksen työssä, joka aloitettiin vuoden 1996 loppupuolella, keskitytään kansallisen seurannan tukemiseen ja olemassa olevien tietojen hyödyntämiseen; 7) Arbeidet på jordbunnen, som startet høsten 1996, er konsentrert om støtte til utvikling av nasjonal overvåking og gjør i noen grad bruk av eksisterende data og informasjon. 8) lisäksi tietolähteiden aihekeskus (CDS) edes auttaa Eionetverkoston kytkemisessä järjestelmiin, joista saa helposti yleiskuvan EYKn työohjelmassa ja Eionet-verkostossa kehitetyistä tiedoista, tuotteista ja palveluista ja jotka edistävät niiden käytettävyyttä. 8) I tillegg skal datakildekatalogen bidra til sammenkoplingen av EIONET gjennom systemer for å gi et overblikk og lett tilgang til data, informasjon, produkter og tjenester utviklet innenfor EEAs arbeidsprogram og mer generelt innenfor EIONET. saavutukset Organisaatio Aihekeskusten organisaatiota, rakennetta ja johtamista (johtava laitos ja yhteistyölaitokset) tarkistettiin vuonna 1996 tehtävän työn osalta, ja ne määriteltiin teknisissä liitteissä ja teknisissä työsuunnitelmissa. (ETC) hovedresultater Organisering Organiseringen, strukturen og ledelsen av ETCene (både lederorganisasjoner og samarbeidspartnere) er blitt gjennomgått i lys av det som skal gjøres i 1996 og som er definert i de tekniske vedleggene og de tekniske arbeidsplanene. Emnesentrenes rolle og mandat er klargjort. Tämänhetkinen työ voidaan laskea (ei sovelleta tietolähteiden aihekeskukseen) prosentteina kunkin aihekeskuksen talousarviosta viiden keskeisen toi minnon mukaan jaoteltuna: Det arbeidet som må gjøres kan kvantifiseres (dette gjelder imidlertid ikke for datakildekatalogen) i form av prosentandeler av hvert emnesenters budsjett under fem hovedvirksomhetsområder: Keskeiset toiminnot prosentteina talousarviosta Johtaminen/Väliaikainen tuki Hovedvirksomhet i % av budsjettet ledelse/ad hocstøtte Kansallisen seurannan tuki Tietokannat — tiedon keräys ja varastointi Tieto —yhteenveto ja tiedon esittäminen Arviointi — tiedon analysointi ja raportointi MC 20 støtte til nasjonal overvåking databaser - datainnsamling og -lagring informasjon - sammendrag og presentasi on av data Jakauma riippuu työohjelmasta, kansallisten toimintojen kehitysvaiheesta ja vaatimuksista eurooppalaisella tasolla (EU:n lainsäädäntö ja kansainväliset yleissopimukset jne.) Denne fordelingen er avhengig av arbeidsprogrammet, utviklingsnivået i virksomheten på nasjonalt plan og krav på europeisk plan (EUlovgivning og internasjonale konvensjoner osv.). Esimerkiksi: For eksempel: 2) sisävesien (IW) aihekeskuksissa tasapaino viiden toiminnon välillä on suhteellisen hyvä, vaikka ilman laadun aihekeskus hyötyykin ilman laatua koskevien direktiivien ja tiedonvaihtopäätösten mukaisista kansallisista verkoista tulevista hyvin toimivista tietojen toimi tuksista, kun taas sisävesien aihekeskus kehittää mallia Euroopan makeanveden verkostoksi saadakseen kansallisesta seurannasta enemmän hyötyä; 1) Luftkvalitet, og 2) Vann og vassdrag har en relativt lik fordeling innenfor alle de fem hovedvirksomhetene selv om området luftkvalitet drar særlig fordel av et høyt kvalitetsnivå på inndata fra de nasjonale nettene gjennom direktiver om luftkvalitet og utveksling av informasjonsvedtak, idet det for Vann og vassdrag utvikles en modell for et europeisk ferskvannsnett for økt bruk av nasjonal overvåking. Vuoden 1996 aikana aihekeskukset lisäsivät työtään edellä mainituilla aloilla työsuunnitelmiensa vahvistamiseksi, EYKn vaatimusten selkiyttämiseksi aihekeskusyhteenliittymissä, yhteyksien luomiseksi ja kansallisten ohjelmien, painopistealueiden ja vastuualueiden tuntemuksen lisäämiseksi sekä käytännöllisten ja tehokkaiden toiminta- ja viestintämuotojen kehittämiseksi kussakin yhteenliittymässä sekä aihekeskusten ja kansallisten verkosto jen välillä. ETCene konsoliderte denne innsatsen i 1996 med sikte på å komme igang med sine arbeidsplaner, bygge opp en forståelse for EEAs krav innenfor gruppene av emnesentre, bygge ut forbindelsene og bygge opp forståelsen for nasjonale programmer, prioriteringer og ansvar og utvikle praktiske og effektive driftsmåter og kommunikasjonsmetoder in nenfor den enkelte gruppe og mellom emnesentrene og de nasjonale nettene. Det er gjort betydelige framskritt, og kapasitet og bevisstgjøring er økende. 3) ilmaan kohdistuvien päästöjen (AE) aihekeskuksen työ on painottunut arvioinnin kustannuksella kansallisten asiantuntijoiden ja tietokantojen tukemiseen, mikä johtuu ilmapäästöjen kartoitusten (tietokantojen) ratkaisevasta merkityksestä muiden kuten AQ-, IW-, NC- ja MC-aihekeskusten arvioin neille; Produksjon, produkter/ tjenester En rekke ETC-produkter, som EEAs emnerapporter (herunder årlige ETC- oppsummeringsrapporter) og håndbøker er utgitt. 4) meri-ja rannikkoympäristön (MC) aihekeskus ei tue toiminnallaan kansallista seurantaa, vaan se jatkaa eri meriä koskeviin yleissopi- Data baser/informasjonssystemer er tilgjengelig på CD-ROM og på EEA/ETCs hjemmesider. I tillegg til workshopene nevnt i punkt 3.6.1 Tuotanto/tuotteet/palvelut Aihekeskusten tuotteita, muun muassa teemaraportteja (mukaan lukien vuosiyhteenvedot) ja ohjekirjoja julkaistiin. 3) Området utslipp til luft legger vekt på støtte til nasjonale eksperter og databaser på bekostning av vurderinger ettersom registrene (databasene) over utslipp til luft har avgjørende be tydning for mange av de områder som vur deres av andre, herunder ETC/AQ, ETC/IW, ETC/NC og ETC/MC. Tietokantoja ja tieto järjestelmiä siirrettiin CD-ROM-levyille ja EYKn ja aihekeskusten kotisivuille. 4) Hav- og kystområder har ingen aktivitet til støtte for nasjonal overvåking ettersom dette 9) Jätteet: jätteen tuottamisesta ja jätevirroista laadittiin esiselvitys, joka sisälsi ehdotuksen jätteiden aihekeskuksen perustamiseksi. 9) ETC/Avfall: En omfangsstudie ble gjen­ rapportene, er hovedproduktene (se også ved­nomført om avfallsgenerering og avfallsstrøm­ legg 8): mer, med et forslag til et særlig emnesenter for avfall i 1997. Tietotekniikka ja välineet 1) ETC/Utslipp til luft utarbeidet 1) emnerap­porten Gjennomgang av europeisk registrering Informasjonsteknologi og -installasjoner 1) Ilmaan kohdistuvien päästöjen aihekeskus (ETC/AE) laati 1) teemaraportin Euroopan kaupunkipäästöjen kartoituksista ja julkaisi 2) Corinair 1994 -päästöselvityksen (ensimmäiset tulokset) EYK:n kotisivulla; lisäksi se valmis telee parhaillaan 3) teemaraporttia ilmansaasteista Euroopassa ja 4) vuosittaisia päästökartoituksia raportoitaviksi CLRTAPm ja UNFCCC:n puitteissa. De europeiske emnesentrene tok del i fastset­telsen av spesifikasjoner for EIONETs telematikknett som skal kople EEA sammen med de europeiske knutepunktene og emne­sentrene. Aihekeskukset osallistuivat EYKn, kansalliset tietokeskukset ja aihekeskukset yhdistävän Eionetverkoston telemaattista verkkoa koske vien yksityiskohtien määrittelemiseen. av urbane utslipp og utga 2) Corinair 1994 (første resultater) på EEAs hjemmeside. For tiden arbeides det på 3) emnerapporten Luft­forurensning i Europa og 4) årlige utslippsre­gistre for rapportering i henhold til CLRTAP og UNFCCC. 3.1.3 Jäsenvaltioiden tärkeimmät saavutukset 3.1.3 Medlemsstatenes hovedresultater Organisaatio, yhteistyö/yhteensovittaminen Kansallisten tietokeskusten asemaa selkiytettiin. 2) ETC/Luftkvalitet har utarbeidet rapportene Ne laativat selvityksen asiasta kesäkuussa 1996. Organisering, samarbeid/samordning 3) Tietolähteiden aihekeskus (ETC/CDS) kehitti ohjelmistoa, joka mahdollistaa tietolähdehakemiston käytön, ja yleistä sopimusta metatietostandardeista Eionet-verkostossa. 1995 og sommeren 1996 for Kommisjonen, for der rollen til de nasjonale knutepunktene (NFP) ble klarlagt. 4) Sisävesien aihekeskus (ETC/IW) sai valmiiksi teemaraportteja 1) vesien seurannan vaatimuksista, 2) pintaveden laadun seuran nasta, 3) pintaveden määrän seurannasta, 4) suurten jokien veden laadusta ja 5) verkon suunnitelman yhteenvetoraportin, ja se valmistelee parhaillaan monografioita 6) juomavedestä (WHO:n kanssa) ja 7) ravinteista (luonnonsuojelun aihekeskuksen ja meri- ja rannikkoympäristön aihekeskuksen kanssa). framleggelse på miljøministrenes møte i Rådet i oktober, 2) utviklet AIRBASE basert på APER/GIRAFE. Videre er 3) FWD AQ forvalt­ningsrapport og emnerapporten 4) Luft­forurensning i Europa (sammen med ETC/AE) under utarbeidelse. 5) Maanpeitteen aihekeskus (ETC/LC), joka perustettiin vuoden 1995 lopulla, osallistui luonnonvarojen CD-ROM-levyn tekemiseen; se valmistelee myös teknistä raporttia nimeltä 'Tekninen ohjekirja osa 2". 3) ETC/CDS har utviklet programvare for ak­sessering av datakildekatalogen og en generell avtale om metainformasjonsstandarder innen­for EIONET. Jäsenvaltiot antoivat enemmän vastuuta Eionet-verkostossa toimiville kansallisille edustajilleen. Medlemsstatene gir mer ansvar til elementene i sine deler av EIONET. Eionetverkoston hallinnan parantamiseksi päätettiin, että huolehtiminen tietyn aiheen teknisestä yhteensovittamisesta keskitetään verkoston osajoukolle, jonka muodostavat niin kutsutut kansalliset asiantuntijalaitokset. For å gjøre EIONET lettere å styre ble det besluttet å fokusere på en undergruppe av de viktigste elementene, de såkalte nasjonale referansesentre (NRC), som skal spille en rolle i den tekniske samord­ningen av særlige emner. 18 maassa avattiin 10 aihekeskusta (kahdeksan aihekeskusta sekä metsät ja jätteet), ja yhteensä 131 kansallista asiantuntijalaitosta kattaa 144 yhteyspistettä 180 yhteyspisteestä (80%). For 10 emner (8 ETC­emner pluss skog og avfall) utpekte de 18 landene til sammen 131 NRCer for å dekke 144 av de 180 mulige kontaktpunktene (80 %). Työtä on kuitenkin vielä paljon. Men det er fremdeles mye som gjenstår. Ainoastaan 94 yhteyspisteessä (52 %) kansalliselle asiantuntijalaitokselle on annettu täysi vastuu työskennellä suoraan asianomaisen aihekeskuksen kanssa. Det er bare for 94 av disse kontaktpunktene (52 %) at NRC har fått tildelt fullt ansvar for det di­ Muissa tapauksissa (48 %) kansallista asiantuntijalaitosta tai kansallista tietokeskusta ei ole pyydetty hoitamaan yhteyksiä asianomaiseen aihekeskukseen (vaikka kansallinen tietokeskus onkin niin kutsuttu ensisijainen yhteyspiste). 4) ETC/Vann og vassdrag har avsluttet føl­gende emnerapporter: 1) Krav til vannover­våking, 2) Overvåking av kvaliteten på over­flatevann, 3) Overvåking av kvantiteten av rekte samarbeidet med det aktuelle emnesen­ overflatevann, 4) Vannkvaliteten i store elver, teret. For de øvrige (48 %) finnes det enten Toisissa maissa (Irlanti, Espanja, Alankomaat) käsitellään kaikkia aiheita ja kansalliset tietokeskukset ovat ensisijaisia yhteyspisteitä, kun taas toisissa (Ranska, Portugali, Ruotsi) mikään kansallisista tietokeskuksista ei ole ensisijainen yhteyspiste. den aktuelle emnegruppen (dermed er det alt­så det nasjonale knutepunktet som er det såkalte primære kontaktpunkt). I noen av lan­dene (IRL, SP, NL) er alle emner dekket, og alle NFPer er primære kontaktpunkter, og i andre land (FR, P, SWE) er ingen av de nasjonale referansesentrene blitt primære kontaktpunkter. 6) Luonnonsuojelun aihekeskus (ETC/NC) tu ki a) pääosastoa XI ja jäsenvaltioita Natura 2000 -ohjelmassa, laati b) ekologisisten alueiden kartan ja osallistui luonnonvarojen CD-ROM-levyn tekemiseen; c) se laatii parhaillaan teemaraporttia luontoon liittyvästä tietostrategiasta. giasta. 6) ETC/Naturvern har a) gitt støtte til GDXI og medlemsstater i forbindelse med Natura 2000, b) utviklet et kart over økologiske re­gioner og bidratt til CD­ROMen om naturres­surser, og er i gang med c) en emnerapport om en informasjonsstrategi for naturen. 7) Meri- ja rannikkoympäristön aihekeskus (ETC/MC) käynnisti 1) ensimmäisen alueiden välisen foorumin; lisäksi se laatii parhaillaan 2) Euroopan rannikkovesien teemakarttoja ja 3) selvitystä Välimeren tilasta ja siihen kohdistuvista paineista. 7) ETC/Miljøet i hav­ og kystområder har or­ganisert 1) et første møte i Interregionalt fo­rum, og har under utvikling 2) tematiske sjøkart over kystområder i Europa og 3) en rapport om tilstanden i og belastningene på Middelhavet. Eräät kansalliset tietokeskukset lisäsivät voimavarojaan. Enkelte NFPer har økt sine midler. Tanskalaisen tukiohjelman puitteissa keskukselle laaditussa selvityksessä esitellään 18:n Eionet-verkostoon liittyneen kan sallisen verkoston hallinnollinen rakenne ja työtavat. En rapport utarbeidet innenfor rammen av det danske støtteprogrammet til Miljøbyrået beskriver det administrative opplegget og arbeidsmeto­dene til de 18 nasjonale nettene som inngår i EIONET. Myös selvityksen mukaan työtä on kuitenkin vielä paljon. Det framgår også av denne rap­porten at mye ennå gjenstår. Useimpien maiden EYKn työohjelman ja Eionetverkoston kehittämiseen sijoittamat kansalliset varat ovat olleet rajallisia: 1) kansallisten tietokeskusten työvoiman määrä vaihtelee Kreikan ja Luxemburgin 0,1 henkilötyövuodesta Belgian ja Tanskan 2,0 henkilötyövuoteen keskiarvon ollessa 0,8 henkilötyövuotta; 2) tietokeskusten vuosittaiset talousarviot vaihtelevat Luxemburgin 26 000 ecusta Yhdistyneen kuningas- I de fleste lan­dene er imidlertid de nasjonale ressurser viet til Miljøbyråets arbeidsprogram og utviklin­gen av EIONET fremdeles begrenset: 1) per­sonell innenfor det enkelte NFP varierer mel­lom 0,1 årsverk/år i GR og LUX og 2,0 i Β og DK, med et gjennomsnitt på 0,8, 2) NFPenes budsjetter varierer mellom 26.000 ECU/år i LUX og 122.000 ECU/år i UK, med et gjen­nomsnitt på 48.000 ECU, og 3) ressursene i de enkelte referansesentrene for de 8 ETCene og emnet skog varierte mellom 0,1 årsverk ­ i 8) Maaperän aihekeskus (ETC/S), joka perustettiin syksyllä 1996, laatii teemaraporttia Eu roopassa tapahtuvasta aavikoitumisesta. 8) ETC/Jordbunn, som ble utpekt høsten 1996, holder på med å utarbeide en emnerapport om ørkenspredning i Europa. kunnan 122 000 000 ecuun keskiarvon ollessa 48 000 ecua; ja 3) yksittäisten kansallisten asiantuntijalaitosten voimavarat kahdeksaa ai­hekeskusta ja "metsien" aihekeskusta kohden vaihtelivat useiden maiden 0,1 henkilötyövuo­desta Suomen luonnonsuojelun aihekeskuk­sen 1,5 henkilötyövuoteen (11 maata toimitti yksityiskohdat talousarviosta ja 8 maata il­moitti kansallisten asiantuntijalaitosten työvoi­man määrän). mange tilfeller ­ og 1,5 årsverk i Fl for emnet natur (11 land framla detaljert budsjett og 8 land tallfestet de menneskelige ressurser in­nenfor NRCene). dessä maassa ympäristöön liittyvät tiedot ovat kohtalaisen vapaasti käytettävissä. Enkelte NFPer begynte å bistå EEA i utviklin­gen av en informasjonsspredningspolitikk. Eräät maat ovat tiiviissä yhteistyössä tietolähteiden aihekes­kuksen kanssa. Dette arbeidet vil bli videreført med NFPene i et pilotprosjekt i be­gynnelsen av 1997. Eräät kansallisista tietokeskuksista ryhtyivät avustamaan EYKta oman tiedottamispolitiik­kansa kehittämisessä. Informasjonsteknologi og -installasjoner De nasjonale knutepunktene gjorde framskritt i den tekniske utviklingen av NFP­enheter. EYK tunnusti, että Eio­net­verkoston nykyistä rakennetta olisi kehi­tettävä siten, että mukana olisi toimielimiä, jot­ka voisivat auttaa EYKn tuotteiden ja palvelu­jen levittämisessä (kirjastot, tietotoimistot, jul­kaisuosastot jne.) sekä ympäristöä koskevassa arvioinnissa ja raportoinnissa. Alle har PC og faks, alle (med unntak av 2) har e­post, og de fleste (med unntak av 3) har inter­nett og hjemmesider for å styrke kommu­nikasjonen. 8 NFPer har allerede installert en vevtjener. Tietotekniikka ja välineet Kansalliset tietokeskukset kehittyivät teknisesti. NFPene gjør også framskritt når det gjelder den fysiske sammenkoplingen av de nasjonale elementene. Både i de 5 landene i Skandinavia (DK, FI, ICE, NOR, SWE) og i 4 andre medlemsland (AUS, LIECH, IRL, LUX) har de et slags telematikknett. Men i de øvrige lan­dene er fremdeles mye ugjort. Kansalliset tietokeskukset edistyivät Eionet­verkoston kansallisten osien organisaatioiden kehittämisessä. NFPene har gjort framskritt i den organisato­riske utviklingen av de nasjonale delene av EIONET. Selvitys ja muut hiljattain kan­sallisilta tietokeskuksilta saadut tiedot ovat osoittaneet, että kansallisten tietokeskusten työssä on edistytty huomattavasti. Rapporten nevner ­ og nyere infor­masjon fra NFPer tyder på ­ at det er gjort be­tydelige framskritt. 13 jäsen­maata on esimerkiksi järjestänyt kokouksia kansallisen verkostonsa kanssa. For eksempel har 13 medlemsland hatt møter med medlemmene av sine nasjonale nett. Noen land har gått enda lenger. Eräät maat ovat menneet vielä pidemmälle: esimerkiksi 1) noin puolessa maista on laadittu työsuunnitel­ma kansalliselle tietokeskukselle; 2) Tanskas­sa ja Irlannissa on laadittu työsuunnitelma kansallisille asiantuntijalaitoksille ja 3) Tanska ja Norja ovat tehneet sopimuksia kansallisten asiantuntijalaitostensa kanssa. For eksempel har 1) omkring halv­parten av landene lagt arbeidsplaner for sine NFPer. 2) Danmark og Irland har arbeidsplan­er for sine NRCer, og 3) Danmark og Norge har skriftlige avtaler med sine NRCer. Lisäksi 4) Yh­distynyt kuningaskunta käynnisti tutkimuksen selvittääkseen kansallisen osuuden toteutu­mista Eionet­verkostossa. 4) UK har satt i gang en omfangsstudie om gjennom­føringen av sin nasjonale del av EIONET. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä. Men fremdeles er mye ugjort. Jokaisella maalla on toisistaan poikkeavat suhteet kansallisiin tietokeskuk­siin, asiantuntijalaitoksiin ja verkoston muihin osiin sekä erilaiset yhteydet keskukseen ja ai­hekeskuksiin, ja verkoston osien Qtansalliset asiantuntijalaitokset mukaan lukien) osallistu­minen ja yhteydet EYKn työohjelmaan ovat keskenään hyvin erilaisia. Hvert land har or­ganisert seg forskjellig med hensyn til forholdet mellom det nasjonale knutepunktet (NFP), de nasjonale referansesentrene (NRC) og de viktigste elementene (MCE) og deres forbindelse til EEA og ETC, og de fleste MCEene (inklusive NRCene) oppviser fremdeles stor variasjonsbredde med hensyn til virksomhet og forbindelse til Miljøbyråets arbeidsprogram. Kansalliset tietokeskukset edistyivät kansallis­ten verkon osien fyysisessä yhdistämisessä. Mye tyder på at de medlems­landene som har selvstyrte eller delvis selvstyrte regioner (f.eks. Esimerkiksi viidessä Pohjoismaassa (Islanti, Norja, Ruotsi, Suomi, Tanska) ja neljässä muussa jäsenmaassa (Itävalta, Liechtenstein, Irlanti, Luxemburg) on olemassa telemaatti­nen verkosto. Β, D, ESP, IT, UK) har større problemer med å utvikle sine nasjonale nett, og derfor blir deres bidrag til EIONET og EEAs arbeidsprogram mindre enn for de andre. Phare­ohjelman maat nimittävät parhaillaan huipputason johtajiaan, kansallisia tietokes­kuksiaan ja asiantuntijalaitoksiaan osallistu­maan EYKn työohjelmaan. PHARE­statene utpeker for tiden de øverste led­erne, NFPene og NRCene som skal delta i Miljøbyråets arbeidsprogram. Tuotanto, tuotteet/palvelut Kansalliset tietokeskukset paransivat EYKn ja Eionet­verkoston toiminnasta tiedottamista. Produksjon, produkter/tjenester Nasjonale knutepunkter (NFP) har gjort fram­skritt når det gjelder å informere om virk­somheten innenfor EEA og EIONET. Useimmat maat (10) laativat kertomuksia Eio­ De fleste landene (10) har utarbeidet rapporter om utviklingen av sine nett innenfor EIONET, og mange (8) sender også ut nyhetsbrev. Euroopan maille Vuosien 1995—1997 useita maita kattava Pha­re­ohjelmahanke "Keski­ ja Itä­Euroopan mai­den (ΚΊΕ) yhteistyö EYKn kanssa" käynnis­tettiin 10. kesäkuuta 1996 Kööpenhaminassa järjestetyssä kokouksessa, jossa oli yli 100 osa­nottajaa 13:sta Phare­ohjelman maasta sekä net­verkostossa mukana olevien verkostojensa kehityksestä, ja monet niistä (8) jakoivat myös edustajia Euroopan komissiosta, EYKsta, ai­ hekeskuksista, YK:n ympäristöohjelmasta ja tiedotuslehtiä. Sentral- og Øst- Europa Det multilaterale prosjektet innenfor PHARE­programmet, «Samarbeid mellom landene i Sentral­ og Øst­Europa (CEEC) og EEA» (1995­97), ble lansert 10. juni 1996 på et møte i København der mer enn 100 deltakere fra de 13 PHARE­statene deltok sammen med repre­sentanter for Europakommisjonen, EEA og ETCene, UNEP og Det regionale miljøsenter for Sentral­ og Øst­Europa (REC). Fire eksperter på hvert av de prioriterte områdene (luftkvalitet, utslipp til luft, vann og vassdrag samt nettverk og kommunikasjon) var invitert fra hvert PHARE­land sammen med det nasjonale knutepunktet. Keski­ ja Itä­ Euroopan alueen ympäristökes­kuksesta (REC). Noen NFPer gir åpen tilgang til sine nasjonale databaser. Kustakin Phare­ohjelman maasta kokoukseen kutsuttiin neljän tär­keimmän alan (ilman laatu, ilmapäästöt, sisä­ Men mye gjenstår fortsatt, for bare 5 av statene gir mer eller mindre fri tilgang til miljødata og ­informasjon. Eräiden kansallisten tietokeskusten kansalli­siin tietokantoihin on vapaa pääsy. Særlig i de 5 skan­dinaviske landene (DK, FI, ICE, NOR, SWE) og 4 andre medlemsland (AUS, LIECH, IRL, LUX) er regionale data inkludert i et slags nasjonalt informasjonssystem. Paljon on kuitenkin vielä tehtävä, sillä ainoastaan vii­ viinriFN IAQR κηΗΠκηΗΠΔτ I noen tilfeller har NFP ikke en gang oversikt over eksisterende data og infor­masjon i sitt eget land. vimmistä happosateita aiheuttavista kaasuista, oli peräisin voimaloista. som trykksak hos Miljøbyrået, men finnes også på CD-ROM. Hankkeeseen, jota rahoitetaan Euroopan unionin Phare-ohjelmasta seitsemällä miljoonalla eculla vuosien 1995—1997 aikana, sisältyy Eionet-verkoston laajentaminen (infrastruktuurin kehittäminen), lisävaroja aihekeskusten työn laajentamiseksi perustamalla Phare-ohjelman maihin vastaavia Phare-aihekeskuksia, Phare Corine -ohjelman kehittäminen ja sen ulottaminen uusiin Phare-ohjelman maihin sekä tiettyjen "Dobris+3"- raportointiprosessin kehittämiseen liittyvien keskuksen toimintaa täydentävien hankkeiden toteuttaminen. byrået, særlig prosjekter i tilknytning til utviklingen av rapporteringsprosessen «Dobris+3». Hankkeen toteuttamisen tukemiseksi keskukseen on palkattu Phare-ohjelman varoista kaksi asiantuntijaa ja yksi tekninen avustaja. Til støtte for gjennomføringen av dette prosjektet har PHARE finansiert to eksperter og en teknisk assistent til å arbeide internt i byrået. Ryhmä valittiin Phare-ohjelman mukaisesti järjestetyn tarjouskilpailun kautta, ja se aloitti työnsä keskuksessa lokakuussa 1996. Teamet ble satt sammen etter en an budsinnbydelse i regi av PHARE og begynte sitt arbeid ved byrået i begynnelsen av oktober 1996. Selonteko on kattava opas, jonka avulla voi daan arvioida ilmaan kohdistuvia päästöjä sellaisista päästölähteistä kuten voimaloista, ja lostamoista, jätteenpolttouuneista, tehtaista, ajoneuvoista, kaivoksista, toimistoista jne. Rapporten gir en omfattende innføring i den nyeste teknologien for å beregne utslippene til atmosfæren fra slike forurensningskilder som kraftverk, raffinerier, forbrenningsovner, fabrikker, kjøretøyer, gruver, kontorer osv. Raportissa esitetään ensimmäistä kertaa yhdessä järjestelmälliset rakenteelliset ohjeet, jotka on kehitetty kaukokulkeutuvien rajojen yli leviävien saasteiden vähentämiseksi (aiheuttavat esimerkiksi "happosateita") ja ilmastoa muut tavien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. seksi. For første gang er det utviklet systematiske, strukturerte retningslinjer for å bidra til å redusere vidtrekkende, grenseoverskridende forurensning (som f.eks. bidrar til «sur nedbør») og for å redusere utslippene av drivhusgasser som medfører klimaendring. Phare-ohjelmassa on avattu tarjouskilpailu, jo ka liittyy Eionetverkoston laajentamiseen ja ilman laatua, ilmapäästöjä, sisävesiä ja maanpeitettä koskevien Phare-aihekeskusten perusta miseen, ja sen avulla pyritään löytämään asianmukaiset sopimuskumppanit ja toimielimet, jotka voisivat vastata työstä KIE-maissa. Når det gjelder utvidelsen av EIONET og opp rettelsen av fire PHARE emnelenker for luftkvalitet, utslipp til luft, vann og vassdrag og bruk av land, er det gått ut en anbudsinnbydelse fra PHARE-programmet for å finne fram til hensiktsmessige leverandører og institutter i landene i Sentral- og Øst-Europa (CEEC) som skal forestå dette arbeidet. Sopimukset tehtänee vuoden 1997 alussa. Kontraktene vil bli inngått en gang i begynnelsen av 1997. Vuonna 1990 tehtiin monia kansainvälisiä yleissopimuksia ja pöytäkirjoja, muun muassa ilmaston muutosta käsittelevä yleissopimus. 1990 er et referanseår for mange internasjonale konvensjoner og protokoller, inkludert Klimaendringskonvensjonen. Sopimuksen kannalta onkin tärkeää, että kan salliset ja eurooppalaiset luvut ovat luotettavia ja vertailukelpoisia, sillä päästöjen vähentymisessä tapahtunutta kehitystä mitataan niiden perusteella. Det er der for av vesentlig betydning at nasjonale og eu ropeiske tall er pålitelige og sammenlignbare, for alle framskritt i reduksjonen vil bli målt mot denne referansen. Hankkeella tuetaan KIE-maiden ja EYKn yhteistyöprosessin syventämistä, edistetään yhteistä eurooppalaista pyrkimystä arvioida ympäristön tilaa ja varmistaa sen säilyminen, supistetaan KIE-maiden osuutta Euroopan ja yleisestä saastumisesta sekä tasoitetaan tietä Euroopan unionin onnistuneelle laajenemiselle. selle. Dette prosjektet vil styrke samarbeidsprosessen mellom CEEC og EEA, bidra til den felleseuropeiske innsatsen for å vurdere miljøtilstanden og verne miljøet, redusere disse landenes bidrag til europeisk og global forurensning og legge grunnen for en vellykket utvidelse av Den europeiske union. Ohjeisto on EMEPin päästöselvitystyöryhmän ja eurooppalaisten, amerikkalaisten ja kanadalaisten Corinair-asiantuntijoiden yhteisen työn tulos. Nämä laativat selonteon, jotta kansallisten viranomaisten, teollisuuden ja muiden ilmapäästöjen seurannasta vastuussa olevien ta hojen olisi helpompi määritellä painopisteet ja parantaa arviointitapoja. Retningslinjene er resultatet av felles innsats fra EMEP Arbeidsgruppe for utslippsregistre og CORINAIR-eksperter fra Europa, USA og Canada, som har utarbeidet rapporten med sikte på å hjelpe nasjonale myndigheter, in dustrien og andre med ansvar for å kontrollere utslipp til atmosfæren til å prioritere og forbedre beregningsmetodene. Ohjekirjaan sisältyvät useat tärkeimmistä saasteista ja kaikki tärkeimmät päästölähteet. Denne boken omhandler en rekke av de viktigste forurensende stoffene og alle de viktigste ut slippskildene. Yhteistyöllä edistetään välittömästi työtä, joka aloitettiin viimeksi Sofiassa, Bulgariassa lokakuussa 1995 järjestetyssä yleiseurooppalaisessa ympäristöministerien konferenssissa ja jota jatketaan aina seuraavaan, Tanskan toukokuussa 1998 isännöimään yleiseurooppalaiseen ympäristöministerien konferenssiin asti. Dette samarbeidet vil særlig være et direkte bidrag til arbeidet for å følge opp den siste alleuropeiske miljøministerkonferansen i Sofia, Bulgaria, i oktober 1995 fram mot den neste alleuropeiske miljøministerkonferansen, som den danske regjeringen skal være vertskap for i mai 1998. 3.3 Ilmaan kohdistuvien päästöjen kartoituksen ohjeisto EYK julkaisi 22. päivänä maaliskuuta 1996 vahvistetun yhteenvedon vuoden 1990 ilmaan kohdistuneista päästöistä osana uutta ohjekirjaa. 3.3 Retningslinjer for registerering av utslipp til atmosfæren Den 22. mars 1996 utga Det europeiske miljøbyrå en samlet oversikt over utslipp til luft for 1990 som del av de nye retningslinjene. 3.4 Ympäristö ja terveys Euroopan ympäristökeskuksen (EYK) ja Maailman terveysjärjestön (WHO) Euroopan ympäristö- ja terveyskeskuksen 22. maaliskuuta 1996 julkaisemassa selonteossa 'Ympäristö ja terveys" (EYKn ympäristöjulkaisu n:o 2) vaadittiin pikaisia toimia kolmen merkittävän ympäristöön ja terveyteen liittyvän kysymyksen osalta: hiukkasten aiheuttama ilman saastuminen, juomaveden mikrobiologi 3.4 Helse og miljø Tre viktige helse- og miljøspørsmål, nemlig luftforurensning med svevepartikler, mikrobiologisk kontaminasjon av drikkevann og trafikkulykker, ble trukket fram som områder som krevde strakstiltak i en rapport om «Helse og miljø» (EEAs miljømonografier nr. 2) utgitt 22. mars 1996 av Det europeiske miljøbyrå (EEA) og Verdens helseorganisasjon (WHO), Vuonna 1990 Euroopan hiilidioksidipäästöistä nen saastuminen ja tieliikenneonnettomuudet. (merkittävin "kasvihuonekaasu") 17 % ja typ Näiden kolmen aiheen valinnalle on olemassa pioksideista (merkittävä terveyshaitta) 44 % oli vankat perustelut: kaikki nämä ongelmat aiperäisin maantiekuljetuksista; voimaloiden vas heuttavat merkittäviä terveyshaittoja kaikkialtaavat päästöt olivat 28 % ja 21 %. Veitransport sto i 1990 for 17 % av utslippet av Europeisk senter for helse og miljø. Disse spørsmålene oppfyller viktige kriterier: farene karbondioksid (den viktigste «drivhusgassen») i Europa, og for 44 % av nitrogenoksidutslippet (som utgjør en vesentlig helse fare), sammenlignet med henholdsvis 28 og 21 % for kraftverkene. Lisäksi 54 % la Euroopassa, ja kuhunkin haittaan voidaan rikkidioksidipäästöistä, joka on yksi merkittä soveltaa yhteensovitettuja toimia, joiden I tillegg står kraftverkene for 54 % av utslippene av svoveldioksid, en av de viktigste årsakene til sur nedbør. Data av tilsvarende omfang vil om kort tid bli utgitt for 1994. VUODEN 1996 KOHOKOHDAT Denne publikasjonen er tilgjengelig i begrenset antall Raportin johtopäätöksissä todetaan, että toimien lykkääminen lisää vahinkojen määrää ja vaikeuttaa ongelmien ratkaisemista tulevaisuudessa. Rapporten er en oppdatering av EEAs «Miljø i Den europeiske union (1995) - Rapport i forbindelse med gjennomgangen av det femte handlingsprogrammet for miljø». 3.5 Arktiset alueet — maailmanlaajuinen EEA-rapporten ble lagt fram på GLOBE-kon-feransen av Gordon Meines, EEAs program ansvarlige for Overvåking og databaser. Arvioinnilla päivitetään EYKn raportissa "Ympäristö Euroopan unionissa (1995); viidennen ympäristötoimintaohjelman tarkistus" ollutta arviointia. EYKn raportin esitteli GLO-BE-konferenssissa Gordon Mclnnes, EYKn seuranta- ja tietokantaohjelman johtaja. «globalt varslingsområde» Kjemikalier fra Europa dukker opp tusenvis av kilometer borte, midt oppe i isen, blant sedimenter og isbjørner i den arktiske region, ifølge «Tilstanden i det europeiske arktiske miljø», EEAs miljømonografi nr. EYKn raportin julkaisemiseen osallistuneen Norwegian Polar Instituten johtajan Olav Orheimin mukaan "eräistä eläimistä ja sedimenteistä löydetään hyvin korkeita pitoisuuksia pysyviä orgaanisia yhdisteitä ja raskasmetalleja". Imidlertid er det politiske hindringer for gjennomføringen av dem, men disse kan overkommes ved å gi dem riktig innhold og ved omfattende bruk av samråd. On huomattu, että ympäristöverojen käyttö on jatkuvasti lisääntynyt kuluneen kymmenen vuoden aikana. «Meget høye nivåer av persistente organiske forurensende stoffer og tungmetaller er funnet i en del dyr og avleiringer», sa Olav Orheim, direktør for Norsk Polarinstitutt som utarbeidet rapporten for EEA. Niiden käyttöönotolle on kuitenkin vielä poliittisia esteitä, jotka tosin voi daan poistaa huolellisen suunnittelun ja laajan keskustelun avulla. Seuraavassa tietoja, jotka sisältyvät EYKn ympäristöveroista julkaisemaan raporttiin. Rapporten ble sluppet på et pressemøte 22. mars 1996, der EEAs daglige leder Domingo Jiménez-Beltrán, Orheim selv og Berit Kvæven fra Statens Forurensningstilsyn, som også er Norges nasjonale knutepunkt som representerer EEA, var til stede. Eri tyisesti lasten kuolleisuusluvut ovat selkeästi korkeammat kaikkein saastuneimmilla alueilla, kuten Venäjän luoteisosissa, mikä johtuu ympäristötekijöiden ja sosiaalistaloudellisten tekijöiden yhteisvaikutuksesta. Dødeligheten, særlig hos barn, er vesentlig høyere i de mest forurensede områdene - som Nordvest-Russland - på grunn av kombinasjonen av miljøfaktorer og sosioøkonomiske vilkår. 3.6 Ilmaston muutos Euroopan unionin Funnene er basert på evalueringsstudier av 16 miljøavgifter som er identifisert og gjennomgått av EEA. (') Ympäristöveroilla tarkoitetaan veroja, joita kerätään ympäristöä vahingoittavista jätteistä, prosesseista, tuotteista tai päästöistä. Miljømessig sett har disse avgiftene vært effektive i den forstand at de har bidratt til å nå miljømålene, og det for en rimelig penge. Tiedot perustuvat keskuksen tunnistamiin ja tarkistamiin 16:ta ympäristöveroa koskeviin arviointitutkimuksiin.Verot ovat olleet ympäristön kannalta tehokkaita (ne ovat edistäneet ympäristötavoitteiden saavuttamista), ja niiden avulla on päästy tavoitteisiin kohtuullisin kustannuksin. * Esimerkkejä onnistuneista ympäristöveroista ovat rikkidioksidi- ja typpioksidiverot Ruotsissa, myrkyllisten jätteiden vero Saksan Baden-Württembergissä, veden saastuttamisesta perittävä vero Alankomaissa ja lyijypitoisen polttoaineen verottaminen "puhtaampaa" dieselpolttoainetta raskaammin Ruotsissa. Eksempler på vellykkede miljøavgifter er for eksempel avgiften på svoveldioksid og nitrogenoksid i Sverige, på giftig avfall i Baden-Württemberg, Tyskland, på vannforurensning i Nederland, og på forskjeller i avgiften på drivstoff med bly og «renere» dieselolje i Sverige. Vaikka Euroopan unionin viidennessä ympäristötoimintaohjelmassa "Kohti kestävää kehitystä" (1992) suositeltiin taloudellisten ja rahoituksellisten keinojen käytön lisäämistä ympäristöasioissa, ympäristöverojen käytössä alueella Euroopan unionissa on edistytty kasvihuonekaasupäästöjen tason vakiinnuttamisessa. 3.6 Klimaendring i den europeiske union Innenfor Den europeiske union er det en bedring å spore når det gjelder å stabilisere ut slippene av drivhusgasser. On kuitenkin vielä epävarmaa, onnistutaanko hiilidioksidipäästöt vakiinnuttamaan Euroopan unionissa vuoden 1990 tasolle vuoteen 2000 mennessä. Det er imidlertid betydelig usikkerhet med hensyn til om EU vil nå målet om en stabilisering av C02- utslippene på 1990-nivå innen år 2000. Nykyiset toimenpiteet eivät ole riittäviä, jotta hiilidioksidipäästöjen uusi kasvu vuoden 2000 jälkeen saataisiin estettyä. Dagens tiltak er utilstrekkelige for å forhindre en ytterligere økning i C02-utslippene etter år 2000. Tähän mennessä toteutetut toimet eivät johda siihen, että ympäristöseikat otettaisiin täysimittaisesti huomioon taloudessa, eikä niillä saavuteta Dersom EU ønsker å nå målene om å unngå bivirkninger for helse og økosystemer, må de politiske tiltakene forseres. VUODEN 1996 KOHOKOHDAT Vesentlige reduksjoner i alle typer drivhusgasser er derfor nødvendig. Euroopan unionin tasolla ei ole juurikaan kehitytty vuodesta 1992. Selv om EUs femte handlingsprogram for miljø (1992) - «Mot en bærekraftig utvikling» - anbefalte at økonomiske og skattemessige tiltak må tas i bruk i større grad for å oppnå miljømål, har det vært liten framdrift å spore siden 1992 i bruken av miljøavgifter på EU-plan. Kansallisella tasolla ympäristöverojen käyttö on kuitenkin kuluneen vuosikymmenen aikana jatkuvasti lisääntynyt erityisesti viimeksi kuluneen 5—6 vuo den aikana. På nasjonalt plan har det derimot vært en vedvarende økning i bruken av miljøavgifter i de siste 10 årene, og særlig i løpet av de siste 56 årene. Käytön lisääntyminen on näkynyt parhaiten Pohjoismaissa, mutta myös Itäval lassa, Belgiassa, Ranskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Dette gjelder framfor alt i Skandinavia, men også i Østerrike, Belgia, Frankrike, Tyskland, Nederland og Storbritannia. Ympäristöverojen kokonaisosuus kaikista veroista on silti edelleen vielä pieni (1,5 % vuonna 1993), ja niiden määrä nousee hitaasti. Men fremdeles står miljøavgiftene bare for en meget liten del av de samlede skatter og avgifter (1,5 prosent i 1993) og viser bare en svak oppgang. Lu kuun eivät sisälly kuitenkaan energiaverot, joiden osuus kaikista veroista oli 5,2 % vuonna 1993 ja joiden määrä kasvaa asteittain. Dette tallet inkluderer imidlertid ikke energirelaterte avgifter, hvis andel av det samlede skatte- og avgiftsnivå i 1993 var på 5,2 prosent, noe som reflekterer en gradvis økning. Nämä ovat ympäristöveroja koskevan EYKn raportin ('"Ympäristöverot: täytäntöönpano ja tehokkuus ympäristön kannalta", EYKn ympäristökysymyssarja n:o 1, Kööpenhamina, 1996) tärkeimmät päätelmät. Dette er hovedkonklusjonene i en vurdering av tendenser, tilstand og perspektiver i forbindelse med miljøtemaet klimaendring, og de viktigste målsektorene er «energi» og «transport» i Den europeiske union, slik dette ble formulert i rapporten «Klimaendring i Den europeiske union» (Miljøspørsmålserien nr. Raportti tehtiin Euroopan parlamentin ympäristö-, terveys- ja kuluttajansuojavaliokunnan pyynnöstä. 2) fra Det europeiske miljøbyrå, som ble laget et ter ønske fra GLOBE EU (Organisasjonen av verdens lovgivere for et likevektig miljø) til konferansen «Tiltak mot klimaendring» (6. september 1996, Linz, Østerrike). Vuoden 1996 Princes'-palkinnon jakotilaisuus alkoi kello 17, kun paikalle saapuivat palkinnon suojelijat hänen kuninkaallinen korkeutensa Tanskan kruununprinssi Frederik ja hänen kuninkaallinen korkeutensa Espanjan kruununprinssi Felipe. Dette er hovedkonklusjonene i en rapport om miljøavgifter («Miljøavgifter: gjennomføring og miljøeffektivitet», EEAs miljøserie nr. 1, København 1996), utgitt av EEA. Rapporten ble laget på anmodning fra Europaparlamentets (EP) Komité for Miljø, helse og forbrukervern. Dokumenttiohjelmasarjan ehdokkaat olivat Carl A Fechner OFocus Film/ZDF, Saksa) työllään "Das jüngste Gericht", Lars Morten sen (TV2, Tanska) työllään "Wheel of Hor mones" ja Dmitry Sidorov (ECAT, Pietari, Venäjä) työllään "Première of an Annual Per formance". Sarjan voittaja oli Dmitry Sidorov työllään "Première of an Annual Performan ce". De nominerte i kategorien «Dokumentär» var: Carl A. Fechner (Focus Film/ZDF, Tyskland) med «Das jüngste Gericht», Lars Mortensen (TV2, Danmark) med «Wheel of Hormones» og Dmitry Sidorov (ECAT, St. Petersburg, Russland) med «Première of an Annual Per formance». Vinneren i kategorien «Dokumentär» var: Dmitry Sidorov med «Première of an Annual Performance». Raportin esitteli 3. lokakuuta 1996 Euroopan unionin jäsenvaltioiden parlamenttien ympäristövaliokuntien edustajien ja Euroopan parlamentin ympäristövaliokunnan jäsenten kan sainvälisessä konferenssissa Maria Teresa Ribeiro (Ympäristön parantamisen skenaariot ja prospektiivinen analyysi -hankkeen johtaja). Rapporten ble presentert av Maria Teresa Ribeiro (prosjektansvarlig for scenarier, redskaper og utfordringer) den 3. oktober 1996 på en internasjonal konferanse for representanter for nasjonalforsamlingenes miljøkomiteer i EUs medlemsstater, foruten medlem mer av Europaparlamentets miljøkomité. Konferenssin järjesti Tanskan parlamentin (Folketing) ympäristö- ja aluesuunnitteluvaliokunta. Konferansen var organisert av det danske Folketingets miljø- og regionplanleggingskomité. EYKn raportti antaa yleiskuvan tärkeimmistä ympäristöveroihin liittyvistä kysymyksistä, joista tärkeimpiä ovat verojen tehokkuus ympäristön kannalta ja poliittiset esteet verojen täytäntöönpanolle ja mahdollisuudet esteiden madaltamiseen. EEA- rapporten gir et overblikk over de viktigste aspektene ved miljøavgifter, med særlig fokus på miljøeffektivitet og de politiske hindringer for gjennomføring samt alternativer for å redusere dem. Kertomuksessa painotettiin myös muiden kuin energiaverojen merkitystä. Den under streker også verdien av avgifter på annet enn energi. 3.8 Vuoden 1996 Princes'-palkinto: 3.8 Prinsenes pris 1996: Den første europeiske prisen for beste EYK järjesti 5. kesäkuuta 1996 (Maailman ympäristöpäivä) vuoden 1996 Princes'-palkin-non jakotilaisuuden Kööpenhaminan kaupungintalolla. gintalolla. audiovisuelle program om Europas miljø Den 5. juni 1996 (Verdens miljødag) organiserte Det europeiske miljøbyrå utdelingen av Prinsenes Pris 1996 i Rådhuset i København. Multimedia/CD-ROM-sarjan ehdokkaat olivat Jari Mutanen (Etelä-Savon ympäristökeskus, Suomi) työllään "Natura" ja Svein Tveitdal (GRID Arendal / YKn ympäristöohjelma / Nonan ympäristöministeriö, Norja) työllään "State of the Environment: Norway 1995". De nominerte i kategorien «Multi-Media/CDROM» var: Jari Mutanen (South Savo Environment Centre, Finland) med «Natura» og Svein Tveitdal (GRID Arendal/UNEP/ Miljøverndepartementet, Norge) med «Miljøets tilstand: Norge 1995». Sarjan voittaja oli Jari Mutanen työllään "Natura". Vinneren i kategorien «Multi- Media/CD-ROM» var: Jari Mutanen med «Natura». Vuoden 1996 Princes'-palkintojen jakotilaisuus käynnistyi Euroopan ympäristöpolitiikkaa kä Det ble totalt innsendt 66 bidrag til Prinsenes Pris 1996, hvorav åtte ikke ble kvalifisert. Kaiken kaikkiaan vuoden 1996 Princes'-palkin-toja tavoitteli 66 työtä, joista 8 ei täyttänyt kilpailuehtoja. Utdelingen av Prinsenes Pris vil i framtiden bli ivaretatt av Stiftelsen Prinsenes Pris, opprettet i januar 1997. Tildelingen av Prinsenes Pris 1997 vil finne sted 5. juni 1997 i København. tulivat 17 Euroopan maasta, joita olivat Alan komaat, Belgia, Bulgaria, Espanja, Irlanti, Italia, Latvia, Makedonia, Norja, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Unkari, Venäjä ja Yhdistynyt kuningaskunta. EU og øke bevisstheten omkring nye publikasjoner blant medlemmene av EIA. Princes'-palkinnon jatkuvuuden takaa tammikuussa 1997 perustettu Princes'-palkintosää-tiö. Den europeiske informasjonsforening ble etablert i 1991 som et internasjonalt organ for informasjonsspesialister som er opptatt av å utvikle, samordne og bedre informasjonen om Den europeiske union. Vuoden 1997 Princes'-palkinnot jaetaan Kööpenhaminassa 5 päivänä kesäkuuta 1997. EYKn kotisivulla Internetissä (http:// www.eea.eu.int/) voit tutustua osallistumisen yksityiskohtiin. Blant medlemmene finner vi offentlige, akademiske og statlige biblioteker, informasjonsenheter for ulike yrkes- og pressgrupper, europeiske dokumentasjonssentre, Euro Info-sentre, lokale myndigheter, forlag, selskaper og advokatfirmaer. maer. 3.9 Eurooppalainen palkinto teokselle kuukaudessa! Mer enn 140.000 besøk i måneden! Euroopan ympäristökeskuksella on ollut wwwpalvelu Internetissä 13. marraskuuta 1995 alkaen, kun Euroopan komission puheenjohtaja Jacques Santer virallisesti vihki sen käyttöön EYKhon tekemänsä vierailun yhteydessä. Det europeiske miljøbyrå har hatt sin egen Verdensvev-tjeneste på Internet siden 13. november 1995, da Europakommisjonens president, Jacques Santer, foretok den offisielle åpningen på et offisielt besøk til Miljøbyrået. Vuoden 1996 kesäkuun jälkeen EYKn kotisivulla käyntien määrä lisääntyi nopeasti, niin että syyskuun lopulla saavutettiin maagiset 100 000 käyntiä kuukaudessa. Siden juni 1996 har det vært en kraftig økning i antallet personer som har besøkt EEAs hjemmeside, og det magiske tallet 100.000 besøk/måned ble nådd før september var omme. Statistikken viser at antallet besøk på hjemmesiden fremdeles stiger, for enkelte dager er det registrert hele 6.000 besøk! Marraskuun lopulla käyntejä oli yli 144 000 kuukaudessa! Ved utgangen av november hadde vi hele 140.000 besøk i måneden. "Euroopan ympäristö: Dobris-arvionti" Euroopan tietoliiton (EIA) palkintokomitea an toi vuoden 1995 Euroopan tietolähdepalkinnon virallisen sarjan ensimmäisen palkinnon EYKn julkaisulle "Euroopan ympäristö: Do-bris-arviointi". Foreningen spiller også en viktig rolle i forbedringen av EU-informasjon gjennom lobbyvirksomhet og egne utgivelser. Marraskuun kohokohtia olivat kattavan ympäristöveroja koskevan raportin ja aihekeskus ten ensimmäisten raporttien (ilman laatu, päästöt ilmaan, luonnonsuojelu ja sisävedet) digitaaliset versiot. Blant høydepunktene i november kan nevnes digitale utgaver av den komplette miljøavgiftsrapporten og den første i en rekke ETC-rap-porter (luftkvalitet, utslipp til luft, naturvern samt vann og vassdrag). Lisäksi useista EYKn asia kirjoista on käännökset kotisivulla, joten voit tutustua niihin omalla äidinkielelläsi! Videre foreligger det nå en rekke oversettelser av dokumenter på EEAs hjemmeside, så sjekk denne og les dokumentene på ditt eget morsmål! Palkinto jaettiin ensimmäisen kerran vuonna 1991 tunnustuksena Euroopan unionin toimi elinten parhaimmille julkaisuille. Den prestisjetunge EIA-prisen for informasjonskilder utdeles årlig for å høyne kvaliteten på trykte og elektroniske kilder. Vuonna 1991 perustettu Euroopan tietoliitto on sellaisten tiedotusalan ammattilaisten kan sainvälinen toimielin, jotka ovat erikoistuneet Euroopan unionia koskevan tiedon kehittämi seen, yhteensovittamiseen ja lisäämiseen. I 1994 ble prisen i den offisielle kategorien tildelt Kommisjonens representasjon i London (for dets førsteklasses faktablad), og i 1993 ble prisen vunnet av EUROSTAT for publikasjonen «Portrett av regionene». EIAn arvostetut tietolähdepalkinnot jaetaan vuosittain painettujen ja sähköisten tietolähteiden laadun parantamiseksi. EEAs hjemmeside har følgende adresse: http:/'/www. eea. eu. int/. 26. helmikuuta 1996 "Euroopan ympäristö: Dobris-arviointi" -julkaisun toimittajat David Stanners, EYKn yhdennetty arviointi ja prospektiivinen analyysi -ohjelman johtaja, ja pro På EIAs årlige generalforsamling i London 26. februar 1996 ble EIA- prisen tildelt David Stanners, EEAs programansvarlige for integrert vurdering og integrert miljøprognose, og professor Philippe Bourdeau, leder for EEAs vitenskapelige komité, som sammen hadde redigert «Europas miljø: Dobris-rapporten». Vuoden 1997 työohjelma rakentuu vuoden 1996 saavutuksille. Arbeidsprogrammet for 1997 bygger på det som er oppnådd i 1996. Vuoden 1997 toiminnassa keskitytään Arbeidet i 1997 vil hovedsakelig være viet: • kahden Euroopan ja Euroopan unionin alueen ympäristöä käsittelevän kolmevuotiskertomuksen luonnoksen viimeistelyyn; • ferdigstillelse av utkastene til de to 3-års-rapportene om miljøet i Europa og EU, • indikaattoreihin perustuvien vuosittaisten ympäristöraporttien kehittämiseen; • utvikling av årlig miljørapportering basert på indikatorer, • Eionetverkoston aseman vakiinnuttamiseen ympäristötiedon raportoinnin perustietolähteeksi Euroopassa; • utarbeidelse av en rutine for driften av det europeiske nett for miljøinformasjon og miljøobservasjon (EIONET) som grunnlag for miljøinformasjonsrapportering i Euro pa, EYKssa ollaan melko tyytyväisiä perusta misasetukseen: marraskuusta 1993 alkaen saa dut kokemukset ovat osoittaneet, että Euroopan yhteisön asetuksen 1210/90 puitteet ovat riittävän laajat, jotta keskus voi jäljestää kaiken vaadittavan toiminnan, jonka avulla se voi tarjota Euroopan unionin toimielimille, jäsenvaltioille ja suurelle yleisölle puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa Euroopan ympäristön tilasta ja suuntauksista sekä tukea päättäjiä parhaimmalla mahdollisella tavalla tu levina vuosina toimittamalla näille tietoja, joita voidaan käyttää sellaisenaan ympäristöpolitiikan suunnittelussa ja toteuttamisessa. EEA er ganske tilfreds med sin opprettelsesforordning, for erfaringene siden november 1993 viser at forordningens virkeområde er bredt nok anlagt til at byrået kan gjennomføre alle de aktiviteter som anses som nødvendige for å gi EU-organene, medlemsstatene og allmennheten objektiv, pålitelig og sammenlignbar informasjon om tilstanden og utviklingstendensene i Europas miljø, i tillegg til å gi politiske beslutningstakere maksimal støtte i årene som kom mer ved å framskaffe informasjon til direkte bruk under utforming og gjennomføring av miljøpolitikken. • tietojen välittämiseen Euroopassa tehtävien poliittisten aloitteiden tukemiseksi — liittyy läheisesti Euroopan unionin ympäristötoimintasuunnitelmaan, jota kehitetään vuosina 1996—1997 Euroopan unionin viidennen ympäristötoimintasuunnitelman tarkistuksen yhteydessä (5EAP) ; • informasjonsstøtte til framtidige politiske initiativer i Europa - i nær tilknytning til EUs handlingsplan for miljøet, som ble ut viklet i 1996-97 etter en gjennomgang av EUs femte handlingsprogram for miljø (5EAP), • teknisen tuen toimittamiseen komissiolle ja jäsenvaltioille raporttien laatimista koskevan direktiivin soveltamisessa. • teknisk støtte til Kommisjonen og med lemsstatene i gjennomføringen av rapporteringsdirektivet. ringsdirektivet. Esimerkkejä Euroopan unionin aloitteita tukevista ensisijaisista toimista ovat tuki Euroopan komissiolle ja jäsenvaltioille, jotta ne voivat osallistua kansainvälisiin yleissopimuksiin jne.; ilmaston muutokseen liittyvään politiikkaan (hiilidioksidi ja muut kasvihuonekaasut), happamoitumiseen, rehevöitymiseen ja alailmakehän otsoniin liittyvän työn tukeminen; Euroopan yhteisön vesiin liittyvän politiikan tukeminen; NATURA 2000 -hankkeen ja luontoon liittyvän viitetietokannan tukeminen; IPPC-direktiivin, Euroopan unionin uuden jätehuoltopolitiikan kehittäminen, tulevien ilman laatua koskevien direktiivien kehittämi- Eksempler på prioriteringsområder til støtte for EU- initiativer omfatter støtte til Eu ropakommisjonen og medlemsstatene som deltar i internasjonale konvensjoner osv., ar beid til støtte for en klimaendringspolitikk (C02 og andre drivhusgasser), forsuring, eu trofiering og bakkenært ozon, støtte til Kom misjonens politikk med hensyn til vann, støtte til NATURA 2000 og en naturreferansedatabase, støtte til IPPC-direktivet, til utviklingen av EUs nye politikk for avfallsforvaltning, utviklingen av de framtidige luftkvalitetsdirek- Eionetverkoston täysimittainen kehittäminen on edelleen haasteena vuonna 1997 ja siitä eteenpäin. Full utbygging av EIONET vil fortsatt være en utfordring i 1997 og videre. Vuonna 1997 järjestetään myös suoraa yhteistyötä muiden kuin keskuksen jäsen maiden kanssa Euroopan komission Phare-ohjelman sekä mahdollisesti myös Tacis-ohjel-man rahoituksen turvin. 1997 blir også et år da direkte samarbeid med landene utenfor EØS vil bli gjennomført takket være finansiering over Europakommisjonens PHARE-pro-gram og eventuelt TACIS. Tuki on keskuksen kannalta tärkeä, sillä sen avulla keskus voi to teuttaa yhden sen vuoden 1997 tärkeimmistä tavoitteista: päivittää Dobris-arvioinnin ajoissa toukokuussa 1998 Arhusissa järjestettävää ministerikokousta varten. Denne bistanden vil være viktig for at Miljøbyrået skal kunne nå et av sine viktigste mål i 1997, nemlig å utarbeide en oppdatering av Dobris-rapporten i tide for Ministerkonferansen i Århus i mai 1998. Yksi keskuksen vuo den 1997 avaintehtäviä on myös vuoden 1998 Euroopan unionin ympäristön tilaa käsittelevän selonteon valmistelu. Av avgjørende betydning i 1997 er også arbeidet med å utvikle EUs miljøtilstandsrapport for 1998. EYKn ja yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) välinen yhteistyö integroidussa ympäristön arvioinnissa sekä keskuksen ja Eurostatin välinen yhteistyö so siaalistaloudellisissa kysymyksissä ovat hyvin tärkeitä EYKn pyrkiessä tavoitteisiinsa. Samarbeid med Det felles forskningssenter om aspekter i tilknytning til integrert miljøvurdering og med EUROSTAT om sosioøkonomiske aspekter vil være avgjørende for å hjelpe Miljøbyrået til å nå disse målene. sen tukeminen; tuki ympäristöseikkojen huomioon ottamiseksi kaikilla politiikan osaalueilla. tivene samt støtte til integreringen av miljøhensyn på alle politikkområder. EYK vastaa toiminnasta yhdessä Eu roopan komission ja Eurostatin kanssa. Virksomheten vil skje i samarbeid med Eu ropakommisjonen og EUROSTAT. Jäsen valtioiden tukemisen ensisijaisia toimia ovat arktisia alueita ja Välimeren aluetta koskevien tietojen vaihdon tukeminen. Prioriteringen, særlig innenfor bistanden til medlemsstatene, er å støtte informasjonsutvekslingen om miljøet i Arktis og Middelhavsregionen. EYKn vuoden 1997 talousarvio on 16,7 miljoonaa ecua, joista 8,350 miljoonaa ecua voi daan käyttää toiminnalliseen talousarvioon asiantuntija-avun palkkaamiseksi toimintaan, joka on määritelty vuoden 1997 työohjelman 59 hankkeessa. EEAs budsjett for 1997 er på 16,7 MECU, som gir et driftsbudsjett på 8,35 MECU for ekspert støtte til virksomhet under de 59 prosjektene i arbeidsprogrammet for 1997. 8,350 miljoonaa ecua on tarkoitettu muun muassa henkilöstöä, infrastruktuuria, hallintoa, käännöksiä ja asiantuntijatapaamisia varten, ja rahojen turvin EYKn kes keisiin tehtäviin voidaan palkata muutama uusi työtekijä vuonna 1997. 8,35 MECU er avsatt til personalkostnader, infrastruktur, administrasjon, oversettelser, ekspertmøter osv. og gir rom for ytterligere noen ansettelser i viktige stillinger i 1997. Toiminnalliset määrärahat on jaettu työohjelman kymmenen ohjelma-alueen kesken. Driftsbudsjettet er fordelt på de 10 programområdene i arbeidsprogrammet. programmet. Vuodelta 1997 odotettuja avaintuotteita ja -palveluja ovat: monografiat maisemista, liikenteestä ja terveydestä, pohjavesistä, ravinteista ja juomavedestä; teemaraportit jätteistä ja luontoa koskevasta tietostrategiasta; ilman saastumisen yhdennetystä arvioinnista ja aavikoitumisesta. EEA bruker en integrert tilnærming som best beskrives med rammeverket for DPSIR - en rekke med årsakssammenhenger fra drivkraft, via belastninger til tilstander og konsekvenser, som til slutt ender opp i tiltak (se vedlegg 9). Useita käsikirjoja ja ohjekirjoja julkaistaan. De ti programområdene dekker i ulik grad alle trinnene i rekken. Yhtä tärkeää EYKn ja Eionetverkoston tulevaisuuden kannalta on aihekeskusten katsauksien täydentäminen, EYKn perustamisasetuksen tarkistaminen ja toisen monivuotisen työohjelman 1998—2002 kehittäminen. I løpet av de første årene har Miljøbyrået sett at det er blitt gitt prioritet til belastninger, tilstander og konsekvenser. EYKn ja Eionet-verkoston toiminnassa vuonna 1997 keskitytään pääasiassa vuoden 1998 avaintuotteisiin: Euroopan ympäristöä käsitteleviin raportteihin ja en simmäiseen Euroopan ympäristöindikaattoreita käsittelevään kertomukseen. I de kommende årene vil det nok bli økende virksomhet på områdene drivkrefter og tiltak. EYKssa käytetään yhdennettyä lähestymistapaa, mikä näkyy parhaiten APTVV-kehyk-sessä; se on syy-seurausketju aiheuttajista paineiden, tilan ja vaikutusten kautta vastatoimiin (katso liite 9). Blant byråets nøkkelprodukter og -tjenester planlagt for 1997 er monografier om landskap, transport og helse, grunnvann, næringsstoffer og drikkevann, samt emnerapporter om avfall, informasjonsstrategi for naturen, integrert vurdering av luftforurensning, ørkenspredning osv. Kaikki ketjun osat sisältyvät jossain määriin kuhunkin kymmeneen ohjelma-alueeseen. En rekke håndbøker og veiledninger vil bli utgitt. Keskuksen en simmäisinä toimintavuosina etusijalla ovat olleet paineet, tilat ja vaikutukset. Viktig for EEAs og EIONETs framtid er dessuten ferdigstillelsen av ETC-gjennomgangen, gjennomgangen av EEA-forordningen og utviklingen av det andre flerårige arbeidsprogrammet for perioden 1998-2002. Tulevien vuosien työssä painotetaan aiheuttajia ja vastatoimia. tatoimia. En stor del av virksomheten innen for EEA og EIONET i 1997 vil bli viet nøkkelproduktene for 1998, dvs. rapporter om Eu ropas miljø og den første rapporten om eu ropeiske miljøindikatorer. Liitteet Vedlegg LIITE 1: EYK:N ORGANISAATIOKAAVIO VEDLEGG 2: ØKONOMI LIITE 3: EYK:N TYÖOHJELMA 1996 VEDLEGG 3: EEAs ETTÅRIGE ARBEIDSPROGRAM 1996 LIITE 4: EYK:N JOHTOKUNTA VEDLEGG 4: EEAs STYRE LIITE 5: EYK:N TIETEELLINEN KOMITEA VEDLEGG 5: EEAs VITENSKAPELIGE KOMITÉ LIITE 6: EIONET — EUROOPAN AIHEKESKUKSET (ETC) VEDLEGG 6: EIONET — EUROPEISKE EMNESENTRE (ETC) LIITE 7: EIONET — KANSALLISET TIETOKESKUKSET VEDLEGG 7: EIONET — NASJONALE KNUTEPUNKTER (NFP) LIITE 8: EYK:N TUOTTEET JA PALVELUT VUONNA 1996 VEDLEGG 8: EEAs PRODUKTER og TJENESTER i 1996 LIITE 9: YMPÄRISTÖKYSYMYSTEN APTW-RAPORTOINTIKEHYS VEDLEGG 9: DPSIR-RAMMEN FOR RAPPORTERING OM MILJØSPØRSMÅL LIITE 10: NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:0 1210/90, ANNETTU 7 PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 1990 VEDLEGG 10: EEAs OPPRETTELSESFORORDNING (EØF) nr. 1210/90 LIITE 1 — EYK:n organisaatiokaavio VEDLEGG 1: Organisasjonskart over EEA • Viestintä ja institutionaaliset/julkiset asiat • Meldinger og institusjonelle/ offentlige saker • Oikeudelliset asiakirjat ja kansainväliset sopimukset • Programmer og kontrakter, kvalitetskontroll • Yhteensovittaminen (Bryssel) • Informasjonsstrategi • Johtokunnan ja tieteelli sen komitean sihteeristö • Samordning (Brussel) • Sekretariat for styret og Den vitenskapelige HALLINTO JA TUKIPALVELUT ADMINISTR ASJON OG STØTTE-TJENESTER ANALYYSI JA YHDEN-NETTY ARVIOINTI ANALYSER DG INTEGR-ERTE VURDERINGER SEURANTA JA TIETO KANNAT OVERVÅKNIG OG DATABASER TOIMINNALLINEN PERUSTA JULKAISUT JA TIEDOTUS DRIFTSBASE OG INFRASTRUKTUR PUBLIKASJONER OG INFORMASJON • Mediakeskeinen seuranta: ilma ja vesi • Medieorientert overvåking: luft og vann • EYK:n ja Eionetverkoston tietotekniikka • Informasjonsteknologi for EEA og EIONET • Talousarvio, rahoitus. sopimukset analyysi ja hyödyntäminen • Budsjett, finanser, kontrakter • Tietolähteiden luettelo, tietostandardit, -virrat ja • Analyse og utnyttelse av eksisterende informasjon • Yhdennetty arviointi, • Medieorientert overvåking: land, skog og natur • Mediakeskeinen seuranta: maa, metsä ja luonto keskinäinen vaihto, ohjelmistojen ympäristöraportoinnin tukeminen • Datakildekatalogen, datastandarder, dataflyt og -utveksling, utvikling av programvare • Kuormituslähteiden seuranta • Retningslinjer for nasjonale rapporter og • Ohjeet kansallisia raportteja ja arviointeja varten kehittäminen • Julkaisut, tietotuotteet • Seminaarit, • Publikasjoner, informasjonsprodukter overvåking • Retningslinjer-støtte og EIONET vurderinger • Seurannan ohjaus — Tuki ja Eionet • Bruk av land og fjernmåling • Maanpeite ja kaukokartoitus konferenssit, julkiset tilaisuudet, tiedon levittäminen • Rapporterom tilstand og tendenser, monografier • Skenaariot, välineet ja haasteet • Bibliotek, tilgang til databaser EYK:n organisaatiokaavioon sisältyy 55 virkaa, 7—8 kansallista asiantuntijaa, kolme Phare-ohjelman toteuttamiseen erikoistunutta neuvonantajaa jne. På Miljøbyråets organisasjonskart er det 55 stillinger, 78 nasjonale eksperter og 3 konsulenter for å gjennomføre PHARE- programmet osv. Vuonna 1996 viroista 54 oli täytetty tai viranhaltija nimitetty. I løpet av 1996 var 54 av de 55 stillingene besatt eller vedkommende var utpekt. Vuoden 1996 joulukuun lopussa EYK:ssa työskentelee 61 henkilöä, jotka olivat johtaja, 4 ohjelman johtajaa, 16 projektipäällikköä, 10 tukiviran haltijaa, 14 sihteeritason työntekijää jne., 7 kansallista asiantuntijaa sekä 9 avustajaa ja muuta keskuksen ulkopuolista henkilöstöä. Ved utgangen av desember 1996 arbeidet 61 personer i Miljøbyrået, inkludert 1 daglig leder, 4 programansvarlige, 16 prosjektansvarlige, 10 støttepersonell, 14 sekretærer e.L, 7 nasjonale eksperter og 9 hjelpepersonell og annet eksternt personell. Seuraavassa luettelossa esitellään EYK:n henkilöstöä ja sen tehtäviä vuoden 1996 lopulla: Nedenstående liste gir en oversikt over EEAs personell og fordelingen av oppgavene slik situasjonen var i slutten av 19%: • Oikeudelliset asiakirjat, kansainväliset ohjelmat ja sopimukset: José tuis SALAZAR, projektipäällikkö Domingo JIMENEZ-BELTRAN, daglig leder • Meldinger og institusjonelle forbindelser/offentlige anliggender: Ernst KLATTE, prosjektansvarlig • Programmer og kontrakter, kvalitetskontroll: Jytte KELDBORG, prosjektansvarlig • Juridiske instrumenter, internasjonale programmer og konvensjoner: José Luis SALAZAR, prosjektansvarlig • Informasjonsstrategi: David GEE, prosjektansvarlig • Samordning (Brussel): Josiane RIVIERE, prosjektansvarlig • Sekretariat for styret og Den vitenskapelige komité: Cécile DE ROOSE, saksbehandler Ympäristön tilan seuranta ja tietokannat Overvåking av miljøtilstanden og databaser Gordon MCINNES, ohjelmanjohtaja Gordon MCINES, programansvarlig Mediakeskeinen seuranta 1 : Niels THYSSEN, projektipäällikkö Ryhmän edustaja, sisävesien aihekeskus • Medieorientert overvåking 1 : Niels THYSSEN, prosjektansvarlig Gruppeleder, ETC/Vann og vassdrag Mediakeskeinen seuranta: Evangelos PAPATHANASSIOU, kansallinen asiantuntija Meri-ja rannikkoympäristön aihekeskus • Medieorientert overvåking: Evangelos PAPATHANASSIOU, nasjonal ekspert ETC/Miljøet i hav- og kystområder Mediakeskeinen seuranta 2: Ulla PINBORG, projektipäällikkö Luonnonsuojelun aihekeskus, tietolähteiden luettelon aihekeskus (linkki) • Medieorientert overvåking 2: Ulla PINBORG, prosjektansvarlig ETC/Naturvern, ETC/Datakildekatalog (lenke) Lähdekeskeinen seuranta: André JOL, projektipäällikkö Ilmaan kohdistuvien päästöjen aihekeskus • Kildeorientert overvåking: André JOL, prosjektansvarlig ETC/Utslipp til luft • Seurannan ohjaus — Tuki ja Eionet: Anna-Rita GENTILE, projektipäällikkö Eionet ¡Datai, maaperän aihekeskus • Retningslinjer for overvåking - støtte og EIONET: Anna-Rita GENTILE, prosjektansvarlig EIONET (Data), ETC/'Jordbunn • Jätteet: Anton AZKONA, kansallinen asiantuntija • Avfall: Anton AZKONA, nasjonal ekspert Ilman laatu: Gabriel KIELLAND, kansallinen asiantuntija Ilman laadun aihekeskus • Luftkvalitet: Gabriel KIELLAND, nasjonal ekspert ETC/Luftkvalitet Eionet-organisaatio: Rudolf HERLITZE, kansallinen asiantuntija Maanpeltteen aihekeskus • ElONET-organisasjonen: Rudolf HERLITZE, nasjonal ekspert ETC/Bruk av land Järjestelmä- ja verkkohallinto 2: Jan BLIKI, virkailija Jef MAES, programansvarlig • IT-aspektene ved EEA og EIONET: Organisering, samordning og ledelse: Hannu SAARENMAA, prosjektansvarlig • Datakildekatalog, datastandarder og -utveksling, utvikling av programvare: Sigfús BJARNASON, prosjektansvarlig Julkaisut ja tuotteet, käännökset: Tarja PORKKA, projektipäällikkö • System- og nettverksadministrasjon 1: Florus BOTH, saksbehandler • System- og nettverksadministrasjon 2: Jan BLIKI, saksbehandler • Publikasjoner og produkter, oversettelser: Tarja PORKKA, prosjektansvarlig Kirjasto, tietopalvelu: Albertus JANSEN, virkailija • Bibliotek, informasjonstjeneste: Albertus JANSEN, saksbehandler • Seminarer, konferanser, markedsføring av EEAs produkter og tjenester: Seminaarit, konferenssit, EYK:n tuotte den ja palvelujen markkinointi: projektipäällikkö , prosjektansvarlig David STANNERS, ohjelman johtaja Integrert miljoprognose David STANNERS, programansvarlig Olemassa olevan tiedon analyysi ja hyödyntäminen: Paolo MEOZZI, projektipäällikkö Tiedon yhdistäminen ja levittäminen, käsikirjat, tiedotuskeskukset • Analyse og utnyttelse av eksisterende informasjon: Paolo MEOZZI, prosjektansvarlig Pooling og spredning av informasjon, håndbøker, pool/clearingsentral Ohjeet kansallisia raportteja ja arviointeja varten: Peter BOSCH, projektipäällikkö • Rapporter om tilstand og tendenser, monografier, periodiske rapporter om miljøets tilstand: Ronan UHEL, prosjektansvarlig • Retningslinjer for nasjonale rapporter og vurderinger: Peter BOSCH, prosjektansvarlig Skenaariot, välineet ja haasteet: Maria Teresa RIBEIRO, projektipäällikkö • Scenarier, instrumenter og utfordringer: Maria Teresa RIBEIRO, prosjektansvarlig • Scenarier og instrumenter: Martin BÜCHELE, nasjonal ekspert • Integrert miljøvurdering: Keimpe WIERINGA, nasjonal ekspert • Analyse og utnyttelse av eksisterende informasjon: Ingvar ANDERSSON, nasjonal ekspert Henkilöstö, talousarvio, rahoitus, sopimukset, tukipalvelut Johan ORTENGREN, ohjelman johtaja Johan ÖRTENGREN, programansvarlig Rahoitusjohtaja: • Økonomiansvarlig: ..... Talousarvio: Anne-Marie CORDIE.virkailija (talousarvion otsikot I ja 2) • Budsjett: Anne-Marie CORDIE, saksbehandler (avd. Sopimukset: Jimmy FLINDT, virkailija 1 og 2 på budsjettet! Avustaminen yleisissä kysymyksissä: Domingo ZORILLA, teknikko Huolto, palvelusopimukset, toimistotarvikkeet • Generell støtte: Domingo ZORILLA, tekniker Vedlikehold, underordnede kontrakter, kontormateriell LIITE 2 —Rahoitus VEDLEGG 2: Økonomi 6.2 EYK:n talousarvio vuonna 1996 ja alustava talousarvioesitys vuodelle 1997 6.2 EEAs utgifter i 1995, budsjettet for 1996, foreløpig budsjett for 1997 (1000 (tuhatta ecua) Alla esitellään vuoden 1996 talousarvio ja vuo den 1997 alustava talousarvioesitys. Island, Norge og Liechtenstein), og 100.000 ECU er andre inntekter. 6.1 Varat Johtokunnan hyväksymä vuoden 1996 talousarvio oli 14 821 200 ecua, jotka koostuivat 14 500 000 ecusta (Euroopan unionin osuus) — 221 200 ecusta (EFTA-maiden (Islanti, Norja ja Liechtenstein) osuus sekä 100 000 ecusta muita tuloja. ECU) Nedenfor gis en beskrivelse av Miljøbyråets personalkostnader, administrasjonskostnader og kostnader ved gjennomføringen av det ett årige arbeidsprogrammet for 1995, foruten budsjettet for 1996 og det foreløpige budsjettet for 1997. Otsikko 1 Otsikko 2 Otsikko 3 AVD. 2 - administrasjonskostnader Henkilöstä Hallintomenot Toimintamenot Tiedon ja osaamisen levittäminen ja yhdistäminen Ympäristön tilaraportit Spredning og sammenstilling av informasjon og ekspertise Eurooppalaisella tasolla merkittävien selontekojen, arviointien ja tiedonkäsittelyn ohjeet Retningslinjer for rapporter, vurderinger, databehandling av særlig interesse på europeisk plan Mediakeskeinen seuranta; ympäristön tilan ja kehityskulkujen arviointi Medieorientert overvåking: vurdering av miljøtilstand og miljøtendenser Ympäristöpolitiikan uudet välineet ja haasteet — kehittäminen ja toteuttaminen Nye redskaper og utfordringer for miljøpolitikken - utvikling og gjennomføring Kapasiteetin rakentaminen EYK:n ja Eionetverkoston toiminnoissa Oppbygging av kapasitet i EEAs og EIONETs funksjoner Tietojen vaihto ja levittäminen — julkaisut, seminaarit, konferenssit ja koulutus Otveksling og spredning av informasjon - Publikasjoner, seminarer, konferanser og opplæring LIITE 3 — EYK:n työohjelma 1996 katsaus ohjelmiin ja hankkeisiin VEDLEGG 3: EEAs ettårige arbeidsprogram 1996 som er endret til MW7), 6 videreføres men på et lavere aktivitetsnivå og er tatt inn i andre prosjekter (IAG2, IAP4, IAR1, IAR3, LASI, CB9) og 6 var ferdige i 1995 (MW1-2, MAI, MN1, MSI, SAI - hovedsakelig utredning av ETCenes virkeområde i det videre arbeid). Monivuotisen työohjelman 1994—1999 hankkeet ja niiden asema vuoden 1996 työohjelmassa senaan (mukaan lukien MW7-hankkeeksi muutettu IAR2-hanke), 6 hankkeen toimintoja supistetaan ja yhdistetään muihin hankkeisiin (IAG2, IAP4, LARI, IAR3, LASI, CB9) ja 6 hanketta vietiin loppuun vuonna 1995 (MW1-2-, MAI-, MN1-, MSI-ja SAl-jatkotyöstä vastaavat pääasiassa aihekeskukset.) Prosjekter i det flerårige arbeidsprogram met for 1994-1999 og status for disse i det ettårige arbeidsprogrammet for 1996. Monivuotinen työohjelma (MAWP) koostuu 10 ohjelma-alueesta — ne toteutetaan EYK:n kolmessa eri jaostossa, joista jokainen on vastuussa ohjelmaryhmälle ja jotka ovat Det flerårige arbeidsprogrammet (MAWP) består av 10 programområder som gjennom føres i Miljøbyråets tre avdelinger, som hver står ansvarlig for en programgruppe • Analyysi ja yhdennetty arviointi: osa I — ole massa olevien tietojen hyödyntäminen, raportit ja ohjeet; osa II — yhdennetty arvioin ti, skenaariot ja haasteet • Analyser og integrerte vurderinger: Del I -Utnyttelse av eksisterende informasjon, rapporter og retningslinjer. Del II - Integrerte vurderinger, scenarier og utfordringer, • Seuranta ja tietokannat • Toiminnallinen perusta, julkaisut ja tiedotus. • Driftsbase og infrastruktur, publikasjoner og informasjon. Johtokunta hyväksyi vuoden 1996 työohjelman 19. joulukuuta 1995 pidetyssä 12. kokouksessaan sen jälkeen, kun se oli saanut lausunnot tieteelliseltä komitealta ja Euroopan komissiolta. Arbeidsprogrammet (AWP) for 1996 ble ved tatt av styret på dets 12. møte 19. desember 1995, etter at Den vitenskapelige komité og Europakommisjonen hadde avgitt sin innstilling. Vuoden 1996 työohjelma sisältää kaiken kaikkiaan 57 hanketta. AWP 1996 omfatter totalt 57 prosjekter. Niistä 19 hankkeen toteuttamisesta vastaa 7 aihekeskusta. 19 av de 57 prosjektene skal gjennomføres av 7 europeiske emnesentre. Neljä hankkeista — MW4-5 (jonka sisävesien aihekeskus on osittain aloittanut) sekä G5 ja MS2 — on siirretty to teutettavaksi suoraan vuonna 1996 aloitettavassa monivuotisessa työohjelmassa. 4 av de 57 prosjektene er hentet direkte fra det flerårige programmet som begynner i 1996 - MW4-5 (delvis igangsatt av ETC for vann og vassdrag i 1995) pluss G5 og MS2. (Tietoja työohjelmasta 1994—1995 on alaviitteessä.) Det ettårige arbeidsprogrammet (AWP) for 1994-95 omfattet de fleste prosjektene fra det flerårige arbeidsprogrammet. Alla olevassa yhteenvedossa on kattava luettelo monivuotisen työohjelman hankkeista, ja siihen on merkitty niiden osuus vuosien 1995 ja 1996 toiminnasta (esim. "loppuu 1995" tai "v. 1996 työohjelmassa" (TO)). Noen var utsatt til framtidige ettårige programmer, og en rekke prosjekter var stilt i bero i påvente av videre analyse samt revisjon og gjennomgang av MAWP etter to år. Suurinta osaa hankkeista on jatkettu vuoden 1995 jälkeen. (Informasjon om arbeidsprogrammet for 1994-95 er gitt i notene.) Työohjelman 1994—1995 64:ää hanketta jatketaan seuraavasti: 53:a hanketta jatketaan sellai Kontinuiteten i de 64 prosjektene i arbeidsprogrammet for 1994-95 er som følger: 53 videre føres i sin nåværende form (inkludert IAR2, Ohjelmaryhmä ANALYYSI JA YHDENNETTY ARVIOINTI Osa I: Olemassa olevien tietojen hyödyntäminen, raportit ja ohjeet Programgruppe - ANALYSER OG INTEGRERTE VURDERINGER Del I: Utnyttelse av eksisterende informasjon, rapporter og retningslinjer OLEMASSA OLEVAN TIEDON JA OSAAMISEN LEVITTÄMINEN JA YHDISTÄMINEN v. 1996 TO v. 1996 TO v. 1996 TO SPREDNING OG POOLING AV EKSISTERENDE INFORMASJON OG EKSPERTISE i 1996AWP i 1996AWP i 1996AWP Tiedon ja osaamisen levittämisen ja yhdistämisen strategia Käsikirjat olemassa olevista kokemuksista Kestävästä kehityksestä saatujen kokemusten yhdistäminen YVA:sta, BAT:sta, ekoauditoinnista ja merkinnöistä saatujen kokemusten yhdistäminen Ympäristöä ja työllisyyttä koskevan tiedon levittäminen Strategi for spredning og sammenstilling av informasjon og ekspertise Håndbøker om de erfaringer som er gjort Samling av erfaringer vedrørende en bærekraftig utvikling Samling av erfaringer med EIA, BAT, miljørevisjoner, merking Spredning av informasjon om miljø og sysselsetting MÄÄRÄAIKAISET YMPARISTONTILARAPORTIT PERIODISKE MILJØTILSTANDSRAPPORTER Euroopan ympäristön julkaiseminen Euroopan ympäristö -tuotteiden kehittäminen Euroopan ympäristö -monografioiden kehittäminen Ympäristön tilan kolmivuotiset raportit Kertomukset muiden toimielinten kanssa Utgivelse av Europas miljø Utvikling av produkter i forbindelse med Europas miljø Utarbeidelse av monografier om Europas miljø Utgivelse hvert tredje år av en miljøtilstandsrapport Rapporter etter avtale med andre institusjoner OHJEET RAPORTOINTIA, ARVIOINTEJA JA EUROOPPALAISELLA TASOLLA MERKITTÄVIEN TIETOJEN KÄSITTE­LYÄ VARTEN v. 1996 TO v. 1996 TO v. 1996 TO v. 1996 TO uusia v. 1996 TO RETNINGSLINJER FOR RAPPORTER/VURDERINGER/DATABEHANDLING AV SÆRLIG INTERESSE PA EUROPEISK PLAN Ohjeet ympäristöinfrastruktuuriohjelmien ja ­hankkeiden kehittämiselle ­ja rahoitukselliset näkökohdat (EIB) Retningslinjer for utvikling av programmer og prosjekter vedrørende miljømessige infrastrukturer - tekniske og finansielle aspekter (EIB) Ohjelmaryhmä SEURANTA JA TIETOKANNAT Programgruppe - OVERVÅKING OG DATABASER * MW1 Vesivarat — arvioinnin yleinen lähestymistapa * MW2 Vesivarojen seurantaverkostojen selvitys * MW3 Makeanveden seurantaverkoston suunnittelu MW4 Euroopan makeanveden seurantaverkosto ja tietokannat MW5 Vesivarojen arviointi * MW6 Tietoja meri­ ja rannikkoympäristön veden laadusta * MW1 Vannressurser - generell tilnærming og vurdering * MW2 Register over nettverk for overvåking av vannressurser * MW3 Organisering av nettverk for overvåking av ferskvannsressurser Rannikkoihin kohdistuvan paineen ja niiden tilan indikaattorit (aiemmin IAR2) Ilmanlaatu — arvioinnin yleinen lähestymistapa Euroopan ilman laadun seurantaverkosto ja tietokannat — perustaminen ja ylläpito Ulkoilman laatua ja saasteiden leviämistä/kulkeutumista koskevien mallien käytön yhdenmukaistaminen Melutaso ja altistuminen Luonnonsuojelu — arvioinnin yleinen lähestymistapa Biodiversiteetin tila ja kehityskulku Euroopassa NATURA 2000 ­verkoston tukeminen Maanpeite — ekologinen seuranta Metsien tila — seurantaverkosto ja tietokannat Maaperän laatu ja sen huononeminen — yleinen lähestymistapa Maaperän ominaisuudet, seuranta ja kartan valmistus Menetelmät saastuneiden alueiden inventointia varten * MA4 * MN1 * MN2 * MN3 * MN4 * MN5 * MS1 MS2 * MS3 spredning/transport av forurensning Bakgrunnsstøynivå og eksponering Naturvern - generell tilnærming og vurdering Europas biologiske mangfold - tilstand og tendenser Støtte til nettverket NATURA 2000 Bruk av land - økologisk overvåking Skogens tilstand - nettverk og databaser for overvåking Jordbunnens kvalitet og utarming - generell tilnærming Jordbunnens karakteristika, overvåking og kartlegging Metoder for registrering av kontaminerte områder KUORMITUSLÄHTEIDEN SEURANTA ­ PAINEIDEN ARVIOINTI v. 1996 TO loppuu 1995 v. 1996 TO v. 1996 TO v. 1996 TO v. 1996 TO ¡1996AWP ferdig 1995 1996AWP 1996AWP 1996AWP 1996AWP Yleiset välineet yhdennettyjä päästö­ ja jäteinventointeja varten Päästöt ilmaan — yleinen lähestymistapa ja arviointi Ilmaan kohdistuvien päästöjen inventoinnit vuosina 1990 ja 1994 Päästöt vesiin — yleinen lähestymistapa ja arviointi Vesistöihin kohdistuvien päästöjen inventoinnit Päästöt maahan ja maaperään — yleinen lähestymistapa ja arviointi Maaperään kohdistuvien päästöjen inventoinnit Felles redskaper for integrert registrering av utslipp og avfall Utslipp til luft - generell tilnærming og vurdering Registreringer av utslipp til luft i 1990 og 1994 Utslipp til vann - generell tilnærming og vurdering Registreringer av utslipp til vann Utslipp til land og jordbunn - generell tilnærming og vurdering Registreringer av utslipp til land og jordbunn * SWS1 Jätteen tuottaminen ja jätevirrat — yleinen lähestymistapa ja arviointi v. 1996 TO * SWS1 Avfallsproduksjon og avfallsstrømmer - generell tilnærming og vurdering SWS2 Jätteet — koehankkeet inventointien jatkoarvioinnista ja tärkeimpien jätevirtojen analysoimisesta SWS2 Avfall - pilotprosjekter for en videre vurdering av registreringer og analyse av hovedstrømmer SWS3 Jätteiden liikkeiden ja jätesiirtojen inventointi ja analyysi SWS3 Registrering og analyse av bevegelser og overføring av avfall Ohjelmaryhmä ANALYYSI JA YHDENNETTY ARVIOINTI Osa II: yhdennetty arviointi, skenaariot ja haasteet Programgruppe - ANALYSER OG INTEGRERTE VURDERINGER Del II: Integrerte vurderinger, scenarier og utfordringer Eurooppalainen ympäristöä koskeva työjärjestys: Kohokohdat ­■ perusta ensisijaisten toimien valitsemiselle ja arvojärjesteykseen asettamiselle v. 1996 TO Europeisk handlingsprogram for miljø: Høydepunkter - et grunnlag for identifisering og rangering av prioriteter i 1996 AWP Yhdennetyn ympäristön arvioinnin strategia Strategi for integrerte miljøvurderinger Erityisongelmista tehtävien täydentävien analyysien tarpeen ja toteutettavuuden selvittäminen v. 1996 TO Identifisering av behov for og gjennomførbarhet av tilleggsanalyser for ι 1996AWP Kemikaalien reitit — viitteet ja koeanalyysit Luonnon kiertokulkujen häiriintyminen — viitteet ja koeanalyysit Ihmisen terveyttä uhkaavat tekijät IAP2 IAP3 * IAP4 særlige problemer Kjemiske spredningsveier - referanser og pilotanalyser Forstyrrelser i de naturlige sykluser - referanser og pilotanalyser Trusler mot den menneskelige helse Yhdennetty arviointi — kaupunkialueet Yhdennetty arviointi — rannikkoalueet Integrert vurdering - kystområder Yhdennetty arviointi — maaseutu­ ja vuoristoalueet Integrert vurdering - landdistrikter og fjellområder YMPÄRISTÖN PARANTAMISEN SKENAARIOT SCENARIER FOR MILJØFORBEDRINGER Ympäristöön liittyvien skenaarioiden ja välineiden kehittäminen kehityskulkujen ennustamiseksi ja analysoim seksi v. 1996 TO v. 1996 TO Utvikling av miljøscenarier og redskaper for prognose og analyse av utviklingstendenser i 1996AWP ι 1996AWP Tapaustutkimukset — ilmaan kohdistuvien päästöjen vähentämisen skenaariot Tapaustutkimukset — yksittäisten tuotteiden ja tuotantoprosessien elinkaaren arvioiminen Case studies - scenarier for reduksjon av utslipp til luft Case studies - evaluering av levetid for spesifikke produkter og produksjonprosesser YMPÄRISTÖPOLITIIKAN KEHITTÄMISEN JA TOTEUTTAMISEN VÄLINEET JA HAASTEET v. 1996 TO MILJØPOLITISKE REDSKAPER OG UTFORDRINGER - UTVIKLING OG GJENNOMFØRING i 1996AWP Politiikan välineet — sovelluksien ja kehityskulkujen analyysi Varovaisuusperiaate — soveltaminen Vastuu ympäristöstä — tila ja näkymät "Huolettomat strategiat" — tila ja näkymät Kansainväliset sopimukset— tila ja näkymät Kestävä kehitys tärkeimmillä talouden aloilla — tila ja näkymät Taloudellisten ohjauskeinojen soveltaminen — tila ja näkymät Ympäristö ja terveys — tosiseikat ja kysymykset Teknologianäkymät — teknologia ja ympäristö Ympäristön kannalta parhaimmat käytettävissä olevat teknologiat — tila ja näkymät Ympäristö ja työllisyys — tila ja näkymät Ympäristötutkimus ja ympäristöön liittyvä kehitystyö — tila ja näkymät Ympäristö ja kaupankäynti Miljøpolitiske redskaper - analyse av anvendelser og tendenser Føre var-prinsippet- gjennomføring Miljøansvar - status og utsikter «No regret»-strategier - status og utsikter Internasjonale konvensjoner - status og utsikter En bærekraftig utvikling på de viktigste økonomiske sektorene - status og utsikter Anvendelse av økonomiske redskaper - status og utsikter Miljø og helse - fakta og spørsmål Teknologiske muligheter - teknologi og miljø Beste tilgjengelige teknologi ut fra miljøhensyn - status og utsikter Miljø og sysselsetting - status og utsikter Forskning og utvikling på miljøområdet - status og utsikter Miljø og handel Ohjelmaryhmä TOIMINNALLINEN PERUSTA, JULKAISUT JA TIEDOTUS Programgruppe - DRIFTSBASE OG INFRASTRUKTUR, PUBLIKASJONER OG INFORMASJON Tietojen keskinäinen vaihto Käsitteistön johdonmukaisuus Monikielisen sanakirjan kehittäminen Tietolähteiden luettelot — EYK ja Eionet Datamallien kehittäminen EEAs infrastruktur på området informasjonsteknologi EEAs regionnett Data- og informasjonsutveksling Terminologisk konsekvens Utvikling av en flerspråklig tesaurus Datakildekataloger (CDS) - EEA og EIONET Utvikling av datamodeller Utvikling av programvare for EEA-CDS Sammenkopling av EEAs datakildekataloger og EIONET i 1996AWP nn under CB8) 1996AWP Kirjaston ja viitetietokantojen kehittäminen Euroopan unionin selontekojen laatimista koskevan direktiivin tukeminen Perustiedon hankkiminen Työnjakosopimukset Ennakkojulkaisut ja julkaisut EYK:n tuotteiden suunnittelu ja laadun valvonta Kertomukset ja tutkimukset tieteellistä komiteaa varten Toteuttamatta jätettävät raportit ja hankkeet — Euroopan unionin toimielirten toivomia Utvikling av bibliotek og referansedatabaser Støtte til EUs rapporteringsdirektiv Innsamling av grunndata Arbeidsdelingsavtaler Fortrykkog publikasjoner Planlegging og kvalitetskontroll av EEA-produkter Rapporter og forskning for Den vitenskapelige komité Uforutsette rapporter og prosjekter - på anmodning fra EU-organer TIEDON VAIHTO JA LEVITTÄMINEN * ED1 Julkaisut, tiedotuslehdet, luettelot, CD­ROM­levyt (tietokoosteet, multimedia), v. 1996 TO raporttisarjat jne. UTVEKSLING OG SPREDNING AV INFORMASJON * ED1 Publikasjoner, bulletiner, kataloger, CD-ROM (datasett, multimedia), Seminaarit, konferenssit ja yleinen tiedotus EYK:n apurahat Seminarer, konferanser og offentlig informasjon Stipendier ved EEA Tiedonvaihtojärjestelmä, jossa ovat mukana jäsenvaltiot / Euroopan unioni / kansalaisjärjestöt Ulkopuolisten osallistumisen tukeminen — EYK:n markkinointi v. 1996 TO v. 1996 TO System for informasjonsutveksling med medlemsstater, EU og ikke-statlige organisasjoner Oppmuntring til ekstern deltakelse - markedsføring av EEA HUOM: sisältyivät työohjelmaan 1994—1995. johtokunnan 26—27. kesäkuuta 1994 hyväksymättä jättämät (käsitellään seuraavan tarkistuksen yhteydessä). NOTER: inngår i det ettårige arbeidsprogrammet 1994-95. ikke vedtatt av styret 26.-27. juli 1994 (vil bli behandlet ved neste gjennomgang). Hanketta, joka on hyväksytty monivuotiseen työohjelmaan, muttei työohjelmaan 1994—1995, ei ole merkitty erilli­sellä symbolilla. intet symbol betyr at prosjektet er vedtatt i det flerårige arbeidsprogrammet uten å inngå i det ettårige arbeidsprogrammet for 1994-95. LIITE 4 — EYK:n johtokunta VEDLEGG 4: EEAs styre Johtokunnan koostumus oli 8 päivänä tammikuuta 1997 seuraava: Per 8. januar 1997 hadde Det europeiske miljøbyrås styre følgende sammensetning: Euroopan parlamentin nimittämät jäsenet Utpekt av Europaparlamentet (') Hendrik Vygen oli johtokunnan Saksan jäsenen Viereggen sijaisena vuoden 1996. Hr. Vygen har erstattet hr. Vieregge i løpet av 1996 som Tysklands medlem av styret. LIITE 5 — EYK:n tieteellinen komitea VEDLEGG 5: EEAs vitenskapelige komité Tieteellisen komitean koostumus oli 31 päivänä joulukuuta 1996 seuraava: Per 31. desemberJune 1996 hadde Den vitenskapelige komité følgende medlemmer: Ruotsin Lundin yliopiston professori Germund Tyler erosi tieteellisen komitean jäsenen tehtävästään vuonna 1996. I løpet av 1996 har prof. Germund Tyler, Universitetet i Lund, Sverige, trukket seg fra sitt verv som medlem av Den vitenskapelige komité. LIITE 6 — Eionet — Euroopan aihekeskukset (ETC) VEDLEGG 6: EIONET - Europeiske emnesentre (ETC) Kahdeksan Euroopan aihekeskuksen pääorganisaatiot ja yhteistyökumppanit ovat seuraavat: Lederorganisasjonen og samarbeidsorganisasjonene for hvert av de åtte europeiske emnesentrene (ETC) er som følger: Aihekeskus Päästöt ¡Imaan (ETC/AEM) Europeisk emnesenter for UTSLIPP TIL LUFT (ETC/AEM) Aihekeskus Ilman laatu (ETC/AQ) Europeisk emnesenter for LUFTKVALITET (ETC/AQ) Aihekeskus Tietolähteiden luettelo (ETC/CDS) Europeisk emnesenter for DATAKILDEKATALOG (ETC/CDS) Lisäksi perustettiin Espanjan, Irlannin, Italian, Itävallan, Liechtensteinin, Norjan, Ranskan, Ruotsin, Saksanja Sveitsin jäsenistä koostuva neuvoa-antava komitea. / tillegg er det opprettet en rådgivende komité med medlemmer fra Frankrike, Irland, Italia, Norge, Spania, Sveits, Sverige, Tyskland og Østerrike. Aihekeskus Sisävedet (ETC/IW) Europeisk emnesenter for VANN OG VASSDRAG (ETC/IW) Aihekeskus Maanpeite (ETC/LC) Europeisk emnesenter for BRUK AV LAND (ETC/LC) Aihekeskus Luonnonsuojelu (ETC/NC) Europeisk emnesenter for NATURVERN (ETC/NC) Π Liittyy WCMC, Cambridge, Yhdistynyt kuningaskunta. *) med tilknytning til bia. WCMC, Cambridge, Storbritannia Aihekeskus Maaperä (ETC/S) Europeisk emnesenter for JORDBUNN (ETC/S) Euroopan ympäristötieto­ ja seurantaverkosto (Eionet) Det europeiske nett for miljøinformasjon og miljøobservasjon (EIONET) Eionet­verkoston laajuus — pääosat kutakin maata kohden (15.10.1996) β sfa Fordelingen av referensesentre i EIONET per land (15.10.19%) - hvorav Yhteensä TOTALT Luonnonsuojelun ja maaperän aihekeskuksilla on ETC-kumppanina myös yhteinen tutkimuskeskus IJRC). (21 ETC/LC og ETC/S har også JRC som ETC- samarbeidspartner LIITE 7 — Eionet — kansalliset tietokeskukset (NFP) VEDLEGG 7: EIONET - Nasjonale knutepunkter Muutokset vuonna 1998: 1) Liechtensteinista tuli jäsenmaa: 2) Espanjalle, Italialle ja Itävallalle uudet yhteyshenkilöt. Endringer i løpet av 1996: (Ii Liechtenstein ble medlem: (2) Nye kontaktpersoner i Østerrike, Italia og Spania. LIITE 8 — EYK:n tuotteet ja palvelut vuonna 1996 VEDLEGG 8: EEAs produkter og tjenester i 1996 Tiedon levittäminen ja yhdistäminen vuo- Spredning og sammenstilling av informasjon • Käännökset Euroopan unionin den 1995 kertomuksen tiivistelmistä • Oversatte sammendrag av EU-95-rapporten • Tammikuussa 1997 julkaistavan Ilma ja ter veys -vihkosen laatiminen WHO:n kanssa • Brosjyren Luft og helse utarbeidet i samar­beid med WHO, planlagt utgitt i januar 1997 Euroopan unionin vuoden 1995 täysimittaisen kertomuksen käännökset ranskaksi ja saksaksi. Forberedelse og organisering av Dobris+3 og ETJ-98-rapportene • 'Ympäristön hallintajärjestelmät" -ohjekirja ja "Jäteveden käsittelyn käsikirja" -opas — palannut kommenttikierrokselta, lopullinen versio parhaillaan työn alla • Retningslinjer for Miljøforvaltningssystemer og Håndbok i spillvannsbehandling - ekspertgjennomganger ferdig, nå under bearbeidelse til endelig versjon Dobris+3 ja EU '98 -raporttien valmistelu • Arbeidet fortsetter med NFPer og ETCer i planleggingsprosessen - tilrettelegging av dokumenter, utveksling av ideer • Riskien arvioinnin ohjekirja — palannut kommenttikierrokselta, valmistelu julkaistavaksi kotisivulla vuoden 1997 alussa • Retningslinjer for risikovurdering - ekspertgjennomgang ferdig, planlagt lagt ut på Verdensveven i begynnelsen av 1997. • Kansallisten tietokeskusten ja aihekeskus ten suunnittelutyön edistyminen — selvitysten laatiminen, ajatustenvaihto • Retningslinjer for utslipp til luft ferdigstilt på CD-ROM - utgivelse forberedes • Dobris+3-raportin tiedon keräämisen ohjeet ja täydennetty sisällysluettelo valmis tettu ja kierrätetty • Retningslinjer for datainnsamling og endret innholdsfortegnelse for Dobris+3 er ferdigstilt og sendt ut • 'Tietovirraf-hankkeen avaus (yhteistyössä yhteisen tutkimuskeskuksen, [JRC] kanssa) • Avspark for «dataflyt»-prosjektet (i samarbeid med JRC) • Dobris-raportin CD-ROM-\evy\\e siirtämisen kehitteleminen — hakuvälineet yhdistetty, lopullinen versio valmis tammikuussa 1997 • Dobris på CD-ROM under bearbeidelse - søkeredskaper er nå integrert, endelig versjon klar i januar 1997 • Keskustelujen aloittaminen EYKn ja Euro statin välillä • Samråd med EUROSTAT på initiativ fra EEA • Sovitut kaksi uutta toimintoa: Tietolähteiden hakemisto CD-ROM-levyllä; Päätöksen teon "hermoverkostojen" käyttöohje • Det er inngått kontrakt om to nye aktiviteter: Datakildekatalog på CD-ROM og Brukerhåndbok for «neurale» nett for beslutningstaking ningstaking • Valmisteilla uusi toiminto Poliittisille päättäjille tarkoitettu ohjekirja ympäristöön liittyvistä tietokonesovelluksista • Det vil snart bli inngått kontrakt på en ny aktivitet, Retningslinjer for miljødatamodellerfor politiske beslutningstakere • Avustaminen Dobris+3-raportin lukujen suunnittelussa; 'Turismi ja ympäristö" -kokonaisuuden sopimusneuvottelut • Bistand til arbeidet med å lage utkast til kapitler i Dobris+3 og til utvikling av bygges teinen «Turisme og miljø» fram til kontrakt sinngåelse • Tiiviiden neuvottelujen aloittaminen pääosasto XI:n kanssa EU+3-kertomuksesta. • Følgende «eksperthjørne»-rapporter er under utarbeidelse: Offentlig tilgang til informasjon (under gjennomgang) og Bærekraftig utvikling for lokale myndigheter (utkast under utarbeidelse). Muu toiminta: Følgende publikasjoner er i produksjon for senere utgivelse: • Monografioiden valmistelu Euroopan maisemista ja kaupunki-ilman laadusta; tarkistetaan ja julkaistaan vuonna 1997 • Arbeidet med monografiene om europeiske landskap og urban luftkvalitet går framover, skal gjennomgås og utgis i 1997 • Dobris-raportin CD-ROM-levyjen ja Do-bris-raporttiin perustuvien opetuspakettien tuotanto voidaan aloittaa vuo den 1997 alussa. • CD-ROM-versjonen av Dobris og skolepakker basert på Dobris vil bli produsert tidlig i 1997 Ympäristöhallinnan käsikirja, Ympäristötie-tolähteiden hakemisto CD-ROM-levyllä, Poliittisille päättäjille tarkoitettu ohjekirja ympäristöön liittyvistä tietokonesovelluksista, LCA-opaskirja, Puhtaan tuotannon ohjekirja, Ympä-ristötehokkuuden pisteyttäminen, Puhtaampien teknologioiden vaikutuksia vertaileva arvioin ti (Tanskan tukema) ja Yritysmaailman ympäristöraportointi. ristöraportointi. Håndbok i miljøforvaltning, Katalog over miljødatakilder på CD ROM, Retningslinjer for miljødatamodeller for politiske beslutningstakere, Retningslinjer for LCA, Retningslinjer for ren produksjon, Rangering av miljøytelser, Sammenliknende vurdering av effekten av renere teknologier (DK-støtte) samt Miljørapportering for selskaper. Raporttien/arviointien/tiedonkäsittelyn ohjeet — eurooppalainen taso Retningslinjer for rapporter/ vurderinger/databehandling -på europeisk plan Vuoden 1996 puolivälistä saatavilla olleet tuotteet ja palvelut: Følgende produkter og tjenester var tilgjengelig medio 1996: • Dobris-ja Euroopan ympäristö 1995 -julkaisut arvioitiin sisäiseen käyttöön tehdyssä raportissa portissa • Evalueringen av Dobris-rapporten og Euro pas miljø 1995 ferdig i form av intern rapport port • Monografia arktisesta ympäristöstä • Monografi om arktisk miljø • Komission Habitat II -konferenssissa jakamat yksittäiset luvut. • Særskilte kapitler distribuert av Kommisjonen på konferansen Habitat II • Ympäristöraportointia ja kestävyysindikaattoreita koskevia asiantuntijakertomuksia tarkistetaan • Arbeid igangsatt på en rapport om dagens behov for retningslinjer basert på sammen ligning og analyse av SoEs interimrapport (dansk støtte) • Aloitettiin työ vastatoimien indikaattorei Ensimmäisissä aihekeskuksissa vuoden 1996 den ohjeistamisen tarpeen arvioimiseksi, val lopulla valmistuneet ja vuoden 1997 alussa valmisteltiin ympäristötehokkuutta koskevien mistuvat tuotteet ovat seuraavat: kansallisten raporttien tarkistamiseen liittyvää työtä sen aloittamiseksi vuo den 1997 alussa Sisävedet 1996 eller under utarbeidelse for ferdigstil i forbindelse med miljøet som rom og indika torerfor bærekraftighet blir gjennomgått lelse i begynnelsen av 1997 fra de første emnesentrene: nesentrene: • Veden seurannan vaatimukset Teemaraportti n:o 1 • Overvåking av kvaliteten på overflatevann emnerapport nr. 2 • Valmistelut työn aloittamiseksi vuo den 1997 alussa mahdollisten ympäristön suojelutoimenpiteiden kustannustehokkuuteen liittyvän tiedonkeruun ohjeistamisesta • Forberedelser til oppstart i begynnelsen av 1997 på Mot retningslinjer for innsamling av data om kostnadseffektiviteten ved mulige miljøverntiltak • Pintaveden laadun seuranta Teemaraportti n:o 2 • Overvåking av kvantiteten av overflatevann emnerapport nr. 3 • Yhteisen tutkimuskeskuksen QRC) kanssa aloitettu työ paineiden viitekehyksestä ja ympäristön tilaa kuvaavien indikaattoreiden ohjeistamisesta • I samarbeid med JRC er arbeid igangsatt på et rammeverk for retningslinjer for belastnings- og tilstandsindikatorer • Suurten jokien veden laatu Teemaraportti n:o 4 • Vannkvaliteten i store elver emnerapport nr. 4 • Vuosittainen yhteenvetoselonteko 1995 Teemaraportti n:o 5 • Oppstart for arbeidet på forundersøkelsen med sikte på årlige indikatorrapporter er planlagt til begynnelsen av 1997 • Verkostosuunnittelun yhteenvetoselonteko Lopullinen luonnos • Sammenfattende rapport om nettverksorganisering endelig utkast • Pohjavesien seuranta Euroopassa Lopullinen versio • Overvåking av grunnvannet i Europa endelig versjon • Ihmisen puuttuminen hydrologiseen kier Tilgjengelige produkter medio 1996: CORINE-maanpeite-tietokantakäsikirja (EN, FR, GISCO-tuotanto yhdessä maanpeitteen aihekeskuksen kanssa) • Vedlegg til ozonrapporten for 1995 med de aller siste data fra Tyskland til Kommisjonen nen • Vuoden 1995 otsoniraportin liite, joka sisältää myöhemmin Euroopan yhteisölle Saksasta toimitettuja tietoja • Register over overvåking av kvantiteten av overflatevann • Euroopan unionin otsonikynnysarvon ylittyminen: kertomuksia Euroopan yhteisöille valmisteltavana • Verdier i 1995 og sommeren 1996 til Miljørådets okt.møte • Selvitys pintaveden määrän seurannasta. • AIRBASE luftkvalitetsinformasjonssystem nå på Verdensveven • Ilman laadun tietojärjestelmä AIRBASE: tiedot kotisivulla. • Kart over økologiske regioner ferdig beg. 1997 Työsuunnitelmien valmistelu kaikille aihekeskuksille sisältäen suoran osallistumisen vuo den 1998 selontekojen valmisteluun. Arbeidsplaner for alle ETCer, inkludert direkte bidrag til forberedelsen av rapportene for 1998. Alla ole vassa tekstissä esiintyvät ainostaan tärkeimmät jo valmiit ja vuoden 1997 alussa valmistuvat tuotteet ja palvelut. Nedenfor opplyses bare om de viktigste produkter og tjenester som er laget eller er i arbeid og vil bli ferdigstilt i begynnelsen av 1997. Lopullinen luettelo valmisteilla olevista tuotteista on paljon laa jempi. Den komplette listen over produkter som forberedes, er mye mer omfattende. Tärkein valmisteilla oleva tuote, jossa käsitellään useita aiheita, on CD-ROM-levy luonnonvaroista, maanpeitteestä ja luonnon suojeluun liittyvästä tiedosta. Ett stort produkt som er i arbeid, dekker flere emner i CD-ROMen om naturressurser, bruk av land og informasjon om naturvern. • Kertomukset saavutuksista kansallisissa maanpeitehankkeissa: valmiiksi 1997 alkuun mennessä. • Rapporter til støtte for de nasjonale prosjektene på området bruk av land skal foreligge i begynnelsen av 1997 • Kertomukset saavutuksista kansallisissa meri- ja rannikkoympäristöön liittyvissä hankkeissa: valmiiksi 1997 alkuun mennessä. nessä. For ETC miljøet i hav- og kystområder begynte arbeidet med det Interregionale forum for havkonvensjoner i Roma i oktober og en workshop i november om kystmiljø. Euroopan maaperän aihekeskus avattiin marraskuussa 1996. Det eu ropeiske emnesenter for jordbunn ble åpnet i november 1996. Melua koskevaa toiminta- alatutkimusta on valmisteltu alkavaksi vuoden 1997 alussa. Omfangsstudien om støy blir tilrettelagt med planlagt oppstart i begynnelsen av 1997. Metsiin liittyvän EYKn hankkeen kehittämiseksi järjestettiin työpaja lokakuussa 1996. En workshop for å hjelpe til med utviklingen av Miljøbyråets skogprosjekt ble arrangert i oktober 1996. Työsuunnitelmien laatiminen aihekeskuksille sisältää suoran osallistumisen vuoden 1998 se lontekojen valmisteluun. • Det er utviklet en modell for et konsept for DPSIR-rammen som er retningsgivende for EEAs rapporter • Mallin kehittäminen EYKn raportointia ohjaavaa APTW-kehystä varten Arbeidsplaner for ETCer, inkludert direkte bidrag til utarbeidelsen av 1998-rapportene. Vuoden 1996 alussa saatavilla olleet tuotteet olivat: Følgende produkter var tilgjengelig i begynnelsen av 1996: • Kestävyystavoitteiden inventointiin liittyvän työn valmistelu työn aloittamiseksi vuoden 1997 alussa • Tilrettelegging av arbeidet, med planlagt oppstart i begynnelsen av 1997, på et register over mål og bærekraftige målsettinger • Vuoden 1990 Corinair-päästöselvityksen tarkistaminen ja ehdotukset päästöistä ilmaan vuonna 1994 (lopullinen selonteko, 1995, vuoden 1994 tuki) • Gjennomgang av CORINAIR 90 og forslag til Utslipp til luft 94 (endelig rapport 1995, tilskudd gitt i 1994) • Rehevöitymiseen ja yhdennettyyn arvioin tiin liittyvän vuoden 1997 alussa pidettävän EYKn kansainvälisen konferenssin suunnittelu nittelu • Planlegging av en internasjonal EEA-konfe-ranse i begynnelsen av 1997 om eutrofiering og integrert vurdering • Suositukset ilmaan kohdistuvien päästöinventointien tarkistetusta tietojärjestelmästä (tammikuu 1996, vuoden 1994 tuki) • Rapporten Klimaendringer til GLOBE-kon-feransen, framlagt i september 1996 • GLOBE-konferenssia varten tehty selonteko ilmaston muutoksesta esiteltiin syyskuussa 1996. • Anbefalinger til revidert datasystem for re gistre over utslipp til luft (januar 1996, til skudd gitt i 1994) • Luonnos ilmaan kohdistuvien päästöjen vähentämissuunnitelmista valmistui vuoden 1996 lopulla; tarkistetaan ja julkaistaan vuonna 1997 • Planlagt arbeidsstart i begynnelsen av 1997 på Gjennomgang av eksisterende scenarier og prognoser for samfunnstendenser Vuoden 1996 lopulla valmiit ja vuoden 1997 alussa julkaistavat tuotteet: Følgende produkter var tilgjengelig i slutten av 1996 eller under utarbeidelse for utgivelse i begynnelsen av 1997: Välineet ja haasteet Redskaper og utfordringer • Corinair/EMEP: yhteinen ilmaan kohdistuvien päästöjen ohjekirja — julkaistiin en simmäisen kerran painettuna maaliskuussa 1996, saatavilla kotisivulla vuoden 1996 lopulla ja CD-ROM-levyllä tammikuussa 1997. • Miljøavgiftsrapport utgitt i oktober 1996 i papirutgave og på Verdensveven, oversatte sammendrag på papir og på Verdensveven på alle språk i slutten av 1996 • Ympäristöveroja koskeva selonteko julkaistiin painettuna ja kotisivulla lokakuussa 1996, tiivistelmä kaikille kielille käännettynä julkaistiin painettuna ja kotisivulla vuoden 1996 lopulla • Felles CORINAIR/EMEP retningslinjer for registrering av utslipp til atmosfæren - opp rinnelig utgitt som trykksak i mars 1996, tilgjengelig på Verdensveven i slutten av 1996 og på CD-ROM i januar 1997. • Euroopan kaupunkien päästöjen inventoin Utslipp til luft • Vapaaehtoisia sopimuksia koskevaa selontekoa tarkistettiin vuoden 1996 lopulla, ja se julkaistaan vuonna 1997 nin tarkistus Lopullinen luonnos vuoden 1996 lopulla • Rapport om frivillige ordninger under gjennomgang ultimo 1996, skal utgis i 1997 • Ilmaan kohdistuvien päästöjen tarkistusselonteko Julkaistaan vuonna 1997. • Gjennomgang av europeisk registrering av urbane utslipp end. utk. ult. 1996 Kapasiteetin rakentaminen Oppbygging av kapasitet Jätteen tuottaminen ja jätevirrat Nettverk og informasjonsteknologi Verkostointi ja tietotekniikka Avfallsproduksjon og avfallsstrømmer • IDA Eionet -hanke käynnistyi; 6 kuukau den käynnistysjakso ja vuoden koejakso, • Avspark for IDA-EIONET-prosjektet, 6 må neders etablering og ett års prøving, driftsstart våren 1997 (IDA GD III prosjekt om å utstyre NFPer med telematikk-kapa-sitet) Toiminta-alatutkimus Lopullinen versio vuoden 1996 lopulla. • Anskaffelsesprosessen påbegynt for å utvide nettverket for PHARE-statene og ETCer Tietojen vaihto ja levittäminen joka alkaa keväällä 1997 (pääosasto Ilkn IDA-hanke kansallisten tietokeskusten varustamiseksi telematiikkakapasiteetilla) Utveksling og spredning av informasjon Ympäri vuoden saatavilla olevat lopulliset tuotteet ja palvelut Endelige produkter og tjenester som vil være tilgjengelige hele året: • Hankintaprosessi käynnistettiin verkoston laajentamiseksi PHARE- ohjelman maihin ja aihekeskuksiin. • EEAs nyhetsbrev, taler og pressemeldinger (også på Verdensveven) • Kotisivun täyttäminen; käyntien lisääntyminen (nyt 140 000 käyntiä kuukaudessa) • Vevstedet har fått mer innlagt, antallet besøk er stadig økende (nå oppe i 140.000 besøk/mnd) • Tietolähteiden luettelon aihekeskus kehitti perusohjelmiston; uudet versiot saatavilla • Programvare utviklet i forbindelse med rapporteringsdirektivet, elektroniske spørreskjema for fire vanndirektiver (til støtte for rapporteringsdirektivene) - medlemstaterne spørreskjemaer kommer inn • EYKn luettelopalvelimen perustaminen — sähköisen viestinnän ja sähköpostin perusta ta • EEAs listetjener satt opp - grunnlag for elektronisk kommunikasjon og post • Teemaraporttisarjojen käynnistäminen Informasjonstjenester • Selontekojen tekoa koskevaa direktiiviä varten kehitettiin ohjelmisto; neljän vesidirektiivin sähköiset kyselylomakkeet (direktiivien tukemiseksi) jäsenvaltioiden kyselylomakkeet valmisteilla • Diskusjoner innledet om medutgivelser· -utvidelse av nettverket for spredning til nasjonale og private samarbeidspartnere • Yhteisjulkaisuneuvottelujen aloittaminen — jakeluverkkojen laajentaminen kansallisiin ja yksityisiin kumppaneihin • Økende antall eksterne henvendelser til in formasjonstjenesten takket være at rapportene er blitt gjort tilgjengelige og bedre til gang til EEAs vevsted • Tarjouskilpailu konsulttipalveluista ja maantieteellisten perusyksiköiden keruutietokannan kokoamisesta. • Forberedelser til en egen grafisk profil, som vil være klar medio 1997 • EYKn graafisen linjan kehittämiseen valmistautuminen, toteutettava vuoden 1997 puoliväliin mennessä. • Forbedret hjemmeside for EEA under utarbeidelse for å lette den økende bruken av Verdensveven Kolmas työohjelmaluonnos valmisteltiin päätöstä varten vuoden 1996 joulukuussa pidettävään johtokunnan kokoukseen, sen jälkeen kun Euroopan komissio ja EYKn tieteellinen komitea olivat antaneet lausuntonsa asiasta. Det tredje utkastet til arbeidsprogram er utarbeidet og vil bli forelagt styret for avgjørelse på dets møte i desember 1996 etter uttalelser fra Europakommisjonen og EEAs vitenskapelige komité. Vuoden 1997 ohjelmalehtien toista luonnosta valmisteltiin jaettavaksi kansallisille tietokeskuksille ja tieteelliselle komitealle. Annet utkast til prosjektark for 1997 under ut givelse for distribusjon til NFPer og Den vitenskapelige komité. Tieteellinen komitea järjesti endokriinisia hajottajia käsittelevän työpajan joulukuussa 1996. Workshop om «hormonhermere» organisert av Den vitenskapelige komité i desember 1996. Ennakoimattomat pyynnöt (CB17) Uforutsette anmodninger (CB17) • Komissaari Bjerregaardin toivomaa kirjaa Euroopan unionin ympäristöpolitiikasta valmisteltiin yhteistyössä pääosasto XI:n kanssa. • Bok om miljø og politikk i EU på oppdrag fra kommissær Bjerregaard - arbeidet pågår i samarbeid med GDXI. Kirjan tekemisen rahoittaa pääosasto XI. Publikasjonen finansieres av GDXI. Vastatoimet esim. saastuttaminen, päästöt Responses f.eks.: ren produksjon off. transport, forordninger, avgifter informasion ovs. Vaikutus esim. sairaudet, biodiversiteetin väheneminen, taloudelliset haitat esim. ilman, veden, maaperän laatu Impact f.eks.: svkdom tap av biol. mangf økonomisk skade f.eks.: luft, vann, jordbunn EEA:n tehtävä: tuottaa tietoa APTVV-elementeistä ja niiden välisistä yhteyksistä sekä vastatoimien tehokkuudesta veyteen ja ekosysteemeihin, mihin yhteiskunta Vastaa erilaisilla poliittisilla keinoilla, joita ovat mm. säädökset, tiedottaminen ja verot ja jotka voidaan kohdistaa mihin tahansa järjestelmän muuhun osaan. EEAs rolle er: å levere informasjon om DPSIR og forholdet mellom dem samt om tiltakenes virkning APTW-kehys on yleinen viitekehys ympäristöongelmien arvioimiseksi. DPSIR-rammen er et generelt rammeverk for å analysere miljøproblemer. Se osoittaa, miten Aiheuttajat, kuten teollisuus ja liikenne, aiheuttavat Paineita ympäristölle (esim. saastepäästöt) , jotka puolestaan heikentävät ympäristön Tilaa, mikä taas Vaikuttaa ihmisten ter Det viser hvor dan drivkreftene (Drivers), som industri og transport, forårsaker belastninger (Pressures) på miljøet i form av forurensende ut slipp, som forringer miljøets tilstand (State), som igjen får konsekvenser (Impacts) for den menneskelige helse og økosystemene, og får samfunnet til å treffe tiltak (Responses), som kan være politiske tiltak som forordninger, in formasjon og avgifter, og som kan rettes mot enhver annen del av systemet. LIITE 10 — Neuvoston asetus (ETY) IM:o 1210/90, annettu 7 päivänä toukokuuta 1990 VEDLEGG 10: Rådsforordning (EØF) nr. 1210/90 av 7. mai 1990 NEUVOSTON ASETUS (ETY) N:0 1210/90, ANNETTU 7 PÄIVÄNÄ TOUKOKUUTA 1990, koskeva tieto- ja seurantaverkosto, jonka yhteistoiminnan järjestämisestä yhteisön tasolla vastaisi Euroopan ympäristökeskus, Disse bør utgjøre grunnlaget for etablering av et europeisk nett for miljøinformasjon og miljøobservasjon, som skal samordnes på fellesskapsplan av et europeisk miljøbyrå. Euroopan umpäristökeskuksen sekä ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seurantaverkoston perustamisesta keskuksen on toimittava yhteistyössä yhteisön tasolla olemassa olevien rakenteiden kanssa, jotta komissiolla on mahdollisuus varmistaa, että ympäristöä koskevaa yhteisön lainsäädäntöä sovelletaan kokonaisuudessaan, Byrået bør innrømmes juridisk uavhengighet, samtidig som det opprettholder nære forbindelser med Fellesskapets organer og medlemsstatene ON ANTANUT TÄMÄN ASETUKSEN: ympäristönsuojelua koskevat vaatimukset ovat osa yhteisön muilla aloilla noudattamaa politiikkaa, Traktaten fastsetter at Fellesskapet skal utvikle og gjennomføre en felles miljøpolitikk, og fastsetter målsettingene og prinsippene for denne politikken. perustamissopimuksen 130 r artiklan mukaisesti yhteisön on ympäristöön liittyviä toimia valmistellessaan otettava erityisesti huomioon saatavilla olevat tieteelliset ja tekniset tiedot, komissio on päätöksen 85/338/ETY (') mukaisesti aloittanut työohjelman, joka koskee kokeellista suunnitelmaa ympäristön tilaa ja luonnonvaroja yhteisössä koskevien tietojen keräämistä, käsittelemistä ja yhteen sovittamista; tässä vaiheessa on suotavaa tehdä tarvittavat päätökset pysyvästä ympäristöä koskevasta tieto- ja seurantajärjestelmästä, ympäristöä koskevien tietojen kerääminen, kä sittely ja erittely Euroopan tasolla on tarpeellista, jotta voidaan antaa sellaista puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, joka mahdollistaa sen, että yhteisö ja jäsenvaltiot voivat toteuttaa ympäristön suojelemiseksi välttämättömät toimenpiteet ja arvioida niiden toteuttamisen vaikutukset sekä varmistaa, että kansalaisten ympäristöä koskeva tietämys on asianmukaista, yhteisössä ja jäsenvaltioissa on jo olemassa tällaisia tietoja ja palveluja tarjoavia toimielimiä, on suotavaa toteuttaa tältä pohjalta ympäristöä Innsamling, behandling og analyse av miljødata på europeisk plan er nødvendig for å fram skaffe objektiv, pålitelig og sammenlignbar in formasjon, som setter Fellesskapet og medlemsstatene i stand til å treffe de nødvendige miljøverntiltak, vurdere resultatene av slike tiltak, og sikre at allmennheten blir tilstrekkelig underrettet om tilstanden i miljøet. v) edistää eurooppalaisten ympäristötietojen sisällyttämistä kansainvälisiin ympäristön seurantaohjelmiin, kuten niihin, joita Yhdistyneet Kansakunnat ja sen erityisjärjestöt ovat aloittaneet; neet; ARTIKKEL 1 v) å fremme integrering av europeisk miljøinformasjon i internasjonale miljøovervåkningsprogrammer som de som er opprettet av De forente nasjoner og FNs særorganisasjoner, — Euroopan tasolla puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, joka mahdollistaa sen, että ne voivat toteuttaa ympäristön suojelemiseksi tarpeelliset toimenpiteet ja arvioida niiden toteuttamisen vaikutukset sekä varmistaa, että yleisölle tiedotetaan asianmukaisesti ympäristöä koskevista asioista; — objektiv, pålitelig og sammenlignbar in formasjon på europeisk plan som setter dem i stand til å treffe de nødvendige tiltak for å verne miljøet, vurdere resultatene av slike tiltak, og å sikre at allmennheten blir tilstrekkelig informert om miljøtilstanden, ix) å stimulere til utveksling av informasjon om beste tilgjengelige teknologi for å forebygge eller redusere skade på miljøet, — tätä varten tarvittavaa teknistä ja tieteellistä tukea. — den nødvendige tekniske og vitenskapelige støtte for å oppnå dette. ix) edistää ympäristövahinkojen ehkäisemiseen tai vähentämiseen käytettävän suotuisinta saatavilla olevaa tekniikkaa koskevien tieto jen vaihtoa; x) yhteistyö 15 artiklassa tarkoitettujen toimi elinten kanssa ja artiklassa tarkoitettujen ohjelmien yhteydessä. x) å samarbeide med organene og programmene nevnt i artikkel 15. 2 artikla Edellä 1 artiklassa määritellyn tavoitteen saa vuttamiseksi keskukselle tehtävänä on: i) luoda ja yhteensovittaa yhteistyössä jäsen valtioiden kanssa 4 artiklassa tarkoitettu verkosto. ARTIKKEL 3 i) å opprette, i samarbeid med medlemsstatene, og samordne nettet nevnt i artikkel 4. Tässä yhteydessä keskus vastaa, erityisesti 3 artiklassa tarkoitetuilla toimintaalueilla, tietojen keräämisestä, käsittelystä ja erittelystä. I denne sammenheng skal byrået være ansvarlig for innsamling, behandling og analyse av data, særlig innenfor områdene nevnt i artikkel 3. Sille kuuluu myös päätöksen 85/338/ETY mukaisesti aloitetun työn jatkaminen; minen; Det skal også være ansvarlig for å fortsette det arbeid som ble igangsatt i henhold til vedtak 85/338/EØF ii) välittää yhteisölle ja jäsenvaltioille tarkoituksenmukaisen ja tehokkaan ympäristöpolitiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa tarvittavaa puolueetonta tietoa: antaa tätä varten ko missiolle erityisesti sellaisia tietoja, joita se tarvitsee voidakseen asianmukaisesti hoitaa tehtäviään ympäristöalan toimenpiteiden ja lainsäädännön yksilöimisessä, valmistelussa sekä arvioinnissa; Følgende arbeidsområder vil bli prioritet: ii) å forsyne Fellesskapet og medlemsstatene med den objektive informasjon som er nødvendig for å fastsette og gjennomføre en sunn og effektiv miljøpolitikk, særlig forsyne Kom misjonen med den informasjon den trenger for best mulig å kunne identifisere, forberede og vurdere tiltak og lovgivning på miljøområdet, rådet, Etusija annetaan seuraaville toiminta-alueille: • ilman laatu ja ilmakehään joutuvat päästöt, • veden laatu, saasteet ja vesivarat, • jordbunnens, faunaens, floraens og biotopers tilstand, • maaperän, eläimistön ja kasviston sekä bio tooppien tila, iii) tallentaa, vertailla ja arvioida ympäristön ti laa koskevia tietoja; laatia asiantuntijaselvityksiä ympäristön tilasta, herkkyydestä ja kuormituksesta yhteisön alueella; laatia yhtenäisiä, kaikissa jäsenvaltioissa sovellettavia ympäristötietoja koskeva arviointiperusteita. • avfallshåndtering, iii) å registrere, sammenstille og vurdere data om miljøtilstanden, utarbeide ekspertrapporter om miljøets kvalitet, følsomhet og om press det utsettes for innenfor Fellesskapets territorium, og utarbeide ensartede vurderingskriterier for miljødata for bruk i alle medlemsstatene. Ko missio käyttää näitä tietoja varmistaakseen yhteisön ympäristöalan lainsäädännön soveltamisen; sen; iv) edistää ympäristötietojen vertailukelpoisuuden Euroopan tasolla ja tarvittaessa mittausmenetelmien yhdenmukaistamista asianmukaisin keinoin; Kommisjonen skal bruke disse opplysningene i sitt arbeid med å sikre gjennomføringen av Fellesskapets regelverk på miljøområdet, • maankäyttö ja luonnonvarat, • jätehuolto, • melupäästöt, • ympäristölle haitalliset kemialliset aineet, • rannikkoalueiden suojelu. • kjemiske stoffer som utgjør en fare for miljøet, iv) å bidra til å sikre at miljødata er sammen lignbare på europeisk plan, og om nødvendig med egnede midler oppfordre til bedret har monisering av målemetoder, Keskuksen toiminnassa ovat huomion kohteena erityisesti valtioiden rajat ylittävät, monikansalliset sekä maailmanlaajuiset ilmiöt. Særlig skal grenseoverskridende, flernasjonale og globale fenomener omfattes. Teemakeskukset nimetään johtokunnan 8 artiklan 1 kohdassa määriteltyjen jäsenten yksi mielisellä päätöksellä ajaksi, joka saa olla enintään 8 artiklan 4 kohdassa tarkoitettujen monivuotisen työohjelmien keston mittainen. 1, for en periode som ikke skal være lengre enn tidsrammen for hvert flerårige ar beidsprogram nevnt i artikkel 8 nr. 4. Tällainen nimeäminen voidaan kuitenkin uusia. Emnesentrene kan imidlertid utpekes på nytt. Toiminnassa otetaan huomioon myös sosiaalistaloudellinen ulottuvuus. Den sosioøkonomiske dimensjonen skal også tas i betraktning. Teemakeskuksille annettavat erityistehtävät on esitettävä 8 artiklan 4 kohdassa mainitussa keskuksen monivuotisessa työohjelmassa. Tildeling av særlige oppgaver til emnesentrene skal oppføres i byråets flerårige arbeidsprogram nevnt i artikkel 8 nr. 4. Toiminnassaan keskuksen on vältettävä päällekkäisyyttä muiden laitosten ja toimielinten toiminnan kanssa. Byrået skal i sin virksomhet unngå å gjenta aktiviteter som allerede er igangsatt av andre in stitusjoner eller organer. Verkostoon kuuluvat: Nettet skal bestå av: Keskuksen on erityisesti monivuotisen työohjelman yhteydessä tarkasteltava säännöllisesti uudelleen 2 kohdassa tarkoitettuja verkoston osia ja toteutettava johtokunnan mahdollisesti päättämät muutokset ottaen huomioon jäsenvaltioiden tekemät mahdolliset uudet nimeämiset. Byrået skal særlig på grunnlag av det flerårige arbeidsprogrammet med jevne mellomrom vurdere elementene i nettet nevnt i nr. 2 på nytt, og gjøre de endringer som styret bestemmer, idet det tas hensyn til eventuelle nye utpekinger gjort av medlemsstatene. • kansalliset tietokeskukset, • teemakeskukset. • de nasjonale knutepunktene, 5 artikla Keskus voi sopia tarvittavista järjestelyistä ja tehdä erityisesti sopimuksia 4 artiklassa tarkoitettujen verkostoon kuuluvien laitosten tai toimielinten kanssa, jotta nämä voivat asianmukaisesti hoitaa ne tehtävät, jotka keskus niille antaa. ARTIKKEL 5 Byrået kan gjøre avtale med institusjonene eller organene som er med i nettet, nevnt i ar tikkel 4, om de ordninger, særlig kontrakter, som er nødvendige for å sikre en vellykket gjennomføring av de oppgaver byrået kan gi dem ansvar for. Jäsenvaltio voi määrätä, että sen alueelle perustettujen kansallisten laitosten tai toimielinten on sopiessaan tällaisista järjestelyistä keskuksen kanssa tehtävä se yhteisymmärryksessä kansallisen tietokeskuksen kanssa. En medlemsstat kan, for nasjonale institusjoner eller organisasjoner på sitt territorium, fastsette at slike avtaler med byrået skal inngås med samtykke fra det nasjonale knutepunktet. Jotta verkosto voidaan perustaa mahdollisimman nopeasti ja tehokkaasti, jäsenvaltioiden on kuuden kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta ilmoitettava kes kukselle kaikki ne kansallisten ympäristöalan tietoverkostojen tärkeimmät osat, mukaan lu kien laitokset, jotka jäsenvaltioiden mielestä voisivat myötävaikuttaa keskuksen työhön eri tyisesti 3 artiklan 2 kohdassa tarkoitetuilla etusijan saaneilla toiminta-alueilla ja ottaen huomioon tarve varmistaa jäsenvaltioiden aluetta koskeva mahdollisimman täydellinen maantieteellinen kattavuus. For at det skal være mulig å opprette nettet så raskt og effektivt som mulig, skal medlemsstatene, innen seks måneder etter at denne forordning er trådt i kraft, underrette byrået om de viktigste elementene i sine nasjonale informasjonsnett på miljøområdet, særlig innenfor de prioriterte områdene nevnt i artikkel 3 nr. 2, herunder eventuelle institusjoner som etter deres oppfatning kunne bidra til byråets arbeid, idet det tas hensyn til behovet for å sikre størst mulig geografisk dekning av deres territorier. 6 artikla Keskukselle toimitetut tai sen antamat tiedot voidaan julkaista tai saattaa yleisön saataville, jollei komission ja jäsenvaltioiden tietojen le vittämistä ja erityisesti tietojen luottamuksellisuutta koskevista määräyksistä muuta johdu. Miljødata som leveres til eller kommer fra byrået, kan offentliggjøres og skal gjøres tilgjengelig for allmennheten, under forutsetning av at Kommisjonens og medlemsstatenes regler om informasjonsspredning, særlig med hensyn til fortrolighet, overholdes. Sillä on kaikissa jäsenvaltioissa laajin niiden lainsäädännön mukaan oikeushenkilöillä oleva oikeuskelpoisuus. . . Det skal i alle medlemsstater ha den mest omfattende rettslige handleevne som statenes lovgivning innrømmer juridiske personer. Jäsenvaltiot voivat myös 2 kohdassa määrä tyn ajan kuluessa nimetä laitokset tai muut niiden alueelle perustetut toimielimet, joiden tehtävänä olisi erityisesti yhteistyö keskuksen kanssa erityisen kiinnostuksen kohteena ole vissa asioissa. Medlemsstatene kan også, innen fristen fastsatt i nr. 2, utpeke de institusjoner eller an dre organisasjoner innenfor deres territorium som vil kunne tildeles et særlig ansvar for å samarbeide med byrået med hensyn til visse emner av særlig interesse. Tällaisen nimetyn laitoksen oli si voitava tehdä keskuksen kanssa sopimus siitä, että se verkoston aihekeskuksena huolehtii tietyistä tehtävistä tietyllä maantieteellisellä alueella. En institusjon som pekes ut, kan inngå en avtale med byrået om å opptre som emnesenter i nettet for særskilte oppgaver innenfor et bestemt geografisk om råde. Nämä keskukset toimivat yhteistyössä muiden verkostoon kuuluvien laitosten kanssa. Disse sentrene skal samarbeide med an dre institusjoner som er med i nettet. Kuuden kuukauden kuluessa 2 kohdassa tarkoitettujen tietojen vastaanottamisesta keskus vahvistaa johtokunnan päätöksen ja 5 artiklassa tarkoitettujen järjestelyjen perusteella, mistä tärkeimmistä osista verkosto koostuu. I tillegg skal Europaparlamentet utpeke som medlemmer av styret to vitenskapelige per soner med særlige kvalifikasjoner på området miljøvern, som skal velges på grunnlag av det personlige bidrag de forventes å kunne gi til byråets arbeid. Johtokunnan päätökset on hyväksyttävä kahden kolmasosan enemmistöllä, lukuun ottamatta 4 artiklan 5 kohdan toisessa alakohdassa tarkoitettua tapausta. Vedtak i styret skal gjøres med to tredels flertall blant styrets medlemmer, bortsett fra i tilfellet nevnt i artikkel 4 nr. Tieteellisen komitean lausunnot julkaistaan. 5 annet ledd. Tieteellinen komitea muodostuu yhdeksästä jäsenestä, jotka ovat ympäristöalan erityisasiantuntijoita ja jotka johtokunta nimeää nelivuotiskaudeksi, joka voidaan uusia kerran. Styret og daglig leder skal bistås av en vitenskapelig komité som skal avgi uttalelse i de til feller som er fastsatt i denne forordning, og om alle vitenskapelige spørsmål i forbindelse med byråets virksomhet som styret eller daglig leder framlegger for den. Kuultuaan 10 artiklassa tarkoitettua tieteellistä komiteaa ja saatuaan komission lausunnon johtokunta hyväksyy 9 artiklassa tarkoitetun toiminnanjohtajan ehdotuksesta ensisijaisesti 3 artiklan 2 kohdassa määritellyille etusijalle asetetuille toiminta-alueille perustuvan monivuotisen työohjelman. Styret skal vedta et flerårig arbeidsprogram på grunnlag av de prioriterte områdene nevnt i artikkel 3 nr. 2, med utgangspunkt i et utkast som framlegges av daglig leder, nevnt i ar tikkel 9, etter å ha rådspurt den vitenskapelige komiteen, nevnt i artikkel 10, og etter å ha mottatt Kommisjonens uttalelse. Ensimmäinen monivuotinen toimintaohjelma on hyväksyttävä yhdeksän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. Det første flerårige arbeidsprogrammet skal vedtas in nen ni måneder etter at denne forordning er trådt i kraft. Talousarvioon otettujen tulojen ja menojen on oltava tasapainossa. Inntektene og utgiftene på budsjettet skal balansere. Ohjelmaa voidaan vuoden aikana mukauttaa samaa menettelyä noudattaen. Daglig leder skal oversende denne til Europaparlamentet, Rådet, Kommisjonen og medlemsstatene. Keskus saa tulonsa Euroopan yhteisöjen yleiseen talousarvioon merkittävästä yhteisön tuesta sekä annetuista palveluista saatavista maksuista, edellä sanotun kuitenkaan rajoittamatta muita tuloja. Byråets inntekter skal, med forbehold for andre midler, bestå av et tilskudd fra Fellesskapet oppført i De europeiske fellesskaps alminnelige budsjett, og betaling for utførte tjenester. Viimeistään kunkin vuoden tammikuun 31 päivänä johtokunta antaa vuosittain yleiskertomuksen keskuksen toiminnasta. Byrået skal ledes av en daglig leder utnevnt av styret etter forslag fra Kommisjonen for en periode på fem år, med mulighet for forlengelse. Daglig leder skal representere byrået utad. Keskuksen menoihin kuuluvat erityisesti henkilöstökustannukset, palkat, hallinto- ja infrastruktuurimenot, toimintakulut sekä kes kukselle kuuluva osa kustannuksista, jotka syntyvät verkostoon kuuluvien laitosten tai toi mielinten sekä kolmansien osapuolten kanssa tehdyistä sopimuksista. Byråets utgifter skal blant annet omfatte lønn til personale, administrasjons- og infrastrukturkostnader, driftskostnader og kostnader forbundet med kontrakter som er in ngått med institusjoner eller organer som ut gjør en del av nettet eller med tredjemenn. • 12 ja 13 artiklassa määriteltyjen tehtävien toteuttamisesta, • utførelsen av oppgavene fastsatt i artikkel 12 og 13, Kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään mennessä toiminnanjohtaja laatii ehdotuksen en nakkoarvioksi keskuksen tuloista ja menoista seuraavana varainhoitovuotena ja toimittaa sen sekä siihen liitetyn henkilöstön määrää kuvaavan taulukon johtokunnalle. Innen 31. mars hvert år skal daglig leder utarbeide et utkast til overslag over byråets in ntekter og utgifter for det påfølgende budsjettår, og oversende dette til styret sammen med en personaloversikt. • 2 artiklan vi kohdassa tarkoitettujen kertomusten valmistelusta ja julkaisemisesta, • utarbeiding og offentliggjøring av rapportene angitt i artikkel 2 nr. vi), • 8 artiklan 4 ja 5 kohdassa määriteltyjen tehtävien toteuttamisesta. • utførelsen av oppgavene nevnt i artikkel 8 nr. 4 og 5. Johtokunta laatii ennakkoarvion ja siihen liitetyn henkilöstön määrää kuvaavan taulukon, jonka jälkeen se välittömästi toimittaa ennakkoarvion komissiolle, joka sen pohjalta ottaa vastaavat määrät alustavaan talousarvioesitykseen, jonka se saattaa neuvoston käsiteltäväksi perustamissopimuksen 203 artiklan mukaisesti. sesti. Styret skal utarbeide overslaget med den vedlagte personaloversikten, og skal over sende dette umiddelbart til Kommisjonen, som på dette grunnlag skal fastsette de relevante overslagene i det foreløpige budsjettforslaget som den legger fram for Rådet i henhold til traktatens artikkel 203. Keskuksen tieteellisen henkilöstön rekrytointia varten hänen on hankittava 10 artiklassa säädetyn tieteellisen komitean lausunto. Daglig leder skal innhente uttalelse fra den vitenskapelige komiteen, nevnt i artikkel 10, med henblikk på rekruttering til byråets vitenskapelige personale. Johtokunta vahvistaa keskuksen talousarvion ennen varainhoitovuoden alkua ja mukauttaa sitä tarpeen mukaan keskuksen saa maan yhteisön tukeen ja muihin tuloihin. Styret skal vedta byråets budsjett før begynnelsen av budsjettåret, med de justeringer som er nødvendige for Fellesskapets tilskudd og byråets andre midler. Toiminnanjohtaja vastaa toiminnastaan johtokunnalle. tokunnalle. Daglig leder skal rapportere til styret om sine virksomheter. LIITTEET VEDLEGG 17 artikla Keskuksen henkilöstöön kuuluvat ovat Euroo­pan yhteisöjen virkamiehiä ja muuta hen­kilöstöä koskevien asetusten ja säännösten alaista. De regler og forskrifter som gjelder for tjene­stemenn og andre ansatte i De europeiske fellesskap, får anvendelse for byråets ansatte. Keskus käyttää nimittävälle viranomaiselle an­nettuja valtuuksia henkilöstönsä osalta. Byrået skal overfor sine ansatte utøve den myndighet som er delegert til ansettelses­myndigheten. Kunkin vuoden maaliskuun 31 päivään men­nessä toiminnanjohtaja toimittaa komissiolle, johtokunnalle ja tilintarkastustuomioistuimel­le keskuksen kaikkien tulojen ja menojen tilit kuluneelta varainhoitovuodelta. Innen 31. mars hvert år skal daglig leder oversende Kommisjonen, styret og Revisjons­retten regnskapene over alle byråets in­ntekter og utgifter for det forløpne budsjet­tår. Tilintarkas­tustuomioistuin tarkastaa ne perustamissopi­muksen 206 a artiklan mukaisesti. Revisjonsretten skal gjennomgå regn­skapene i samsvar med traktatens artikkel 206a. Johtokunta myöntää toiminnanjohtajalle ta­lousarvion toteuttamista koskevan vastuuva­pauden. Styret skal avgi sin vurdering av daglig le­ders gjennomføring av byråets budsjett. Keskuksen sopimusoikeudellinen vastuu määräytyy kulloinkin kyseessä olevaan sopi­mukseen sovellettavan lainsäädännön mukai­sesti. Byråets erstatningsansvar i kontrakts­forhold skal være i henhold til den lov som gjelder for den enkelte kontrakt. Yhteisön tuomioistuimella on toimivalta ratkaista asia keskuksen tekemässä sopimuk­sessa olevan välityslausekkeen nojalla. De eu­ropeiske fellesskaps domstol skal ha myn­dighet til å treffe beslutninger i henhold til en voldgiftsklausul i kontrakter inngått av byrået. 14 artikla Tilintarkastustuomioistuimen lausunnon jäl­keen johtokunta hyväksyy varainhoitoa koske­vat sisäiset säännökset, joissa annetaan erityi­sesti yksityiskohtaiset säännöt keskuksen ta­lousarvion laatimisesta ja toteuttamisesta. Etter at Revisjonsretten har avgitt sin ut­talelse, skal styret vedta interne finansielle bestemmelser som særlig angir fram­gangsmåten for oppstillingen og gjennom­føringen av byråets budsjett. Muun kuin sopimusoikeudellisen vastuun osalta keskus on aiheuttamiensa tai hen­kilöstönsä toiminnassaan aiheuttamien vahin­kojen osalta korvausvelvollinen jäsenvaltioi­den lainsäädännöille yhteisten yleisten periaat­teiden mukaisesti. I tilfelle av erstatningsansvar utenfor kon­traktsforhold skal byrået, i samsvar med de alminnelige prinsipper som er felles for medlemsstatenes lovgivning, yte erstatning for skader som er voldt av byrået eller dets ansatte under utførelsen av deres arbeid. Tuomioistuin on toimivaltainen ratkaisemaan kaikki tällaisten vahinkojen korvaamiseen liit­tyvät kanteet. De europeiske fellesskaps domstol skal ha myndighet til å avgjøre tvister om erstatning for slike skader. Keskuksen on pyrittävä aktiivisesti yhteis­työhön muiden yhteisön toimielinten ja ohjel­mien kanssa sekä erityisesti yhteisen tutki­muskeskuksen, tilastotoimiston ja yhteisön ympäristöalan tutkimus­ ja kehitysohjelmien kanssa. Byrået skal aktivt søke samarbeid med an­dre fellesskapsorganer og ­programmer, særlig det felles forskningssenteret, De eu­ropeiske fellesskaps statistiske kontor og Fel­lesskapets forsknings­ og utviklingsprogram­mer for miljø. Særlig skal Henkilöstöön kuuluvien henkilökohtainen vastuu suhteessa keskukseen määräytyy kes­kuksen henkilöstöön sovellettavien säädösten mukaisesti. De ansattes personlige ansvar overfor byrået skal reguleres av bestemmelsene som gjelder for byråets ansatte. • yhteistyöhön yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa kuuluvat liitteen A kohdassa määri­tellyt tehtävät, • samarbeidet med det felles forskningssen­teret omfatte oppgavene fastsatt i bokstav A i vedlegget, • yhteistoiminnan järjestäminen Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston (Eurostat) ja Euroopan yhteisöjen tilasto­ohjelman kans­sa noudattaa liitteen Β kohdassa annettuja suuntaviivoja. • samordningen med De europeiske felless­kaps statistiske kontor (Eurostat) og De eu­ropeiske fellesskaps statistiske program følge retningslinjene beskrevet i bokstav Β i vedlegget. 19 artikla Keskus on yhteisön kanssa perustamissopi­muksen 228 artiklan menettelyn mukaisesti erikseen solmittavien sopimusten kautta avoin valtioille, jotka eivät ole Euroopan yhteisöjen jä­seniä, mutta jotka jakavat yhteisöjen ja jäsenval­tioiden kiinnostuksen keskuksen tavoitteisiin. ARTIKKEL 19 Byrået er åpent for stater som ikke er medlem­mer av De europeiske fellesskap, men som deler Fellesskapets og medlemsstatenes inter­esse for byråets målsettinger, gjennom avtaler som inngås mellom dem og Fellesskapet etter framgangsmåten i traktatens artikkel 228. Viimeistään kahden vuoden kuluttua tämän asetuksen voimaantulosta neuvosto päättää tämän asetuksen nojalla keskuksen uusista tehtävistä komission kertomuksen ja siihen lii­tettyjen aiheellisten ehdotusten perusteella sekä kuultuaan Euroopan parlamenttia, erityi­sesti seuraavilla aloilla: Innen to år etter at denne forordning er trådt i kraft, og etter å ha rådspurt Europaparla­mentet, skal Rådet, på samme grunnlag som denne forordning og på grunnlag av en rap­port fra Kommisjonen med egnede forslag, gjøre vedtak om videre oppgaver for byrået, særlig på følgende områder: Keskus toimii aktiivisesti yhteistyössä myös muiden järjestöjen, kuten Euroopan avaruus­järjestön, Taloudellisen yhteistyön ja kehityk­sen järjestön (OECD), Euroopan neuvoston ja Kansainvälisen energiajärjestön, sekä Yhdisty­neiden Kansakuntien ja sen erityisjärjestöjen, erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ympä­ristöohjelman (UNEP), Maailman ilmatieteel­lisen järjestön ja Kansainvälisen atomienergia­järjestön kanssa. Byrået skal også samarbeide aktivt med an­dre organer som Den europeiske romorga­nisasjonen (ESA), Organisasjonen for økonomisk samarbeid og utvikling (OECD), Europarådet og Det internasjonale atom­energibyrå, og De forente nasjoner og FNs særorganisasjoner, særlig De forente nasjon­ers miljøprogram (UNEP), Verdens meteo­rologiorganisasjon og Det internasjonale atomenergibyrå. Edellä 1 ja 2 kohdissa tarkoitetussa yhteis­työssä on erityisesti huolehdittava, että väl­tetään tehtävien päällekkäisyys. Samarbeidet nevnt i nr. 1 og 2 må særlig ta hensyn til behovet for å unngå at det samme arbeidet blir utført flere steder. ympäristötuotemerkkien laatiminen ja niiden myöntämisperusteiden vahvistaminen luonnonvaroja säilyttäville tuotteille, tekniikoille, tavaroille, palveluille ja ekologisille ohjelmille, utarbeiding av miljømerker og kriterier for tildeling av slike merker til miljøvennlige produkter, teknologier, varer, tjenester og programmer som ikke sløser med naturressurser, rressurser, Tämä asetus on kaikilta osiltaan velvoittava, ja sitä sovelletaan sellaisenaan kaikissa jäsenvaltioissa. tioissa. fremme av miljøvennlige teknologier og prosesser og bruk og overføring av slike innen Fellesskapet og i tredjestater, ympäristöystävällisten tekniikoiden ja me netelmien sekä niiden käytön ja leviämisen edistäminen yhteisössä ja kolmansissa maissa, fastsettelsen av kriterier for å vurdere inn virkning på miljøet med henblikk på anvendelse og mulig revisjon av direktiv 85/337/EØF (') som fastsatt i artikkel 11 i nevnte direktiv. Neuvoston puolesta Puheenjohtaja G. COLLINS For Rådet G. COLLINS Formann ympäristövaikutusten arviointiperusteiden vahvistaminen ottaen huomioon direktiivin 85/337/ETY(') soveltamisen ja sen mahdollisen tarkistamisen direktiivin 11 artiklan mukaisesti. O Datoen denne forordning skal tre i kraft skal offentliggiøres i De Europeiske Fellesskaps Tidende. Liite Vedlegg A. Yhteistyö yhteisen tutkimuskeskuksen kanssa A. Samarbeid med det felles forskningssenteret ingssenteret av målemetoder på B. Yhteistyö Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston (Eurostat) kanssa 1. B. Samarbeid med Eurostat 1. Järjestelmä käyttää mahdollisuuksien mukaan Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston perustamia sekä jäsenvaltioissa olevia kansallisia tilastollisia järjestelmiä. Systemet skal i den grad det er mulig gjøre bruk av det statistiske informasjonssystemet opprettet av Eurostat og de nasjonale statistiske tjenestene i medlemsstatene. • mittauslaitteiden keskinäinen yhdenmu kaistaminen (') ; Harmonisering miljøområdetC). • tietomuotojen standardointi; Standardisering av dataformater. • ympäristön tilaa mittaavien uusien mene telmien ja laitteiden kehittäminen; Utvikling av nye målemetoder og instrumenter for bruk på miljøområdet. Ympäristöalan tilasto-ohjelma hyväksytään keskuksen toiminnanjohtajan ja Euroopan yhteisöjen tilastotoimiston pääjohtajan yhteisellä sopimuksella sekä esitetään keskuksen johtokunnan ja tilasto-ohjelmakomitean hyväksyttäväksi. syttäväksi. Det statistiske programmet for miljøområdet skal avtales mellom byråets daglige leder og administrerende direktør for Eu rostat, og vil bli forelagt byråets styre og komiteen for det statistiske program for godkjenning. • muut tehtävät, joista sovitaan keskuksen toiminnanjohtajan ja yhteisen tutkimuskeskuksen pääjohtajan kesken. (') Samarbeid på disse områdene skal også ta hensyn til arbeidet som utføres av Fellesskapets referansekontor. Tilasto-ohjelma laaditaan ja pannaan täytäntöön osana kansainvälisten tilastoista vastaavien toimielinten, kuten Yhdistyneiden Kansakuntien tilastokomission, Euroopan tilastokonferenssin (CES) sekä Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön (OECD) toi mintaa. Det statistiske programmet skal utformes og gjennomføres innen rammene for de in ternasjonale statistiske organene, som De forente nasjoners statistiske kontor, Den europeiske statistikerkonferanse og OECD. Keskus julkaisee vuosittain tammikuussa Euroopan ympäristökeskuksen toimintaa koskevan yleiskertomuksen EYK.n ja Eionetverkoston perustamisesta 7 päivänä toukokuuta 1990 annetussa neuvoston asetuksessa 1210/90 olevan 8 artiklan mukaisesti. 1210/90 av 7. mai 1990, som oppretter Det europeiske miljøbyrået og det europeiske nettet for miljøinformasjon og miljøobservasjon. Selonteko esitellään Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille, ja se antaa yleiskuvan keskuksen kuluneen vuoden toiminnasta. Denne rapporten framlegges for Europaparlamentet, Rådet, Kommisjonen og medlemsstatene og gir en generelt bilde av virksomheten ved byrået i det foregående året. Siihen voi tutustua kaikilla Euroopan unionin virallisilla kielillä. Den er tilgjengelig på alle offisielle EU-språk. Euroopan ympäristökeskus Det europeiske miljøbyrå Euroopan ympäristökeskus # Det europeiske miljøbyrå Tämän raportin sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission tai muiden yhteisön toimielimien virallisia kantoja. Innholdet av denne rapport avspeiler ikke nødvendigvis Det europeiske miljøbyrå, Europakommisjonens eller andre EU- institusjoners offisielle holdning. Euroopan ympäristökeskus tai sen nimissä toimiva henkilö tai yritys eivät vastaa tämän raportin sisältämän tiedon mahdollisista käyttötarkoituksista. Hverken Det europeiske miljøbyrå eller enkeltpersoner eller selskaper, som opptrer på byråets vegne, kan gjøres ansvarlige for den bruk, som måtte blive gjort av informasjonene i denne rapport. Internetistä saa runsaasti tietoa Europa-palvelimen välityksellä (http:// europa.eu.int) På internet fås en mengde andre opplysninger om EU via Europa serveren (http://europa.eu.int). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Bibliografiske data finnes bakerst i denne publikasjon Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 1998 Luxemburg: Kontoret for De Europeiske Fellesskapers Offisielle Publikasjoner, 1998 Painettu kloorittomasti valkaistulle uusiopaperille Trykket på klorfritt bleket resirkulert papir Raportin tarkoituksena on luoda pohja kesäkuussa 1998 Arhusisssa jäljestettävälle Euroopan ympäristökonferenssille, joka on neljäs kaikkien Euroopan valtioiden ympäristöministereiden välinen tapaaminen. Tämä raportti perustuu raporttiin Euroopan ympäristö: Dobris-arvioinli, joka saatetaan samalla ajan tasalle. Rapporten bygger på Europas miljø: Dolms-rapporten, og er en oppdatering av denne. Den er ment som et nøkkelbidrag til Konferansen Miljø for Europa, som skal arrangeres i Århus ijuni 1998, der alle Europas miljøministre vil møtes for fjerde gang. Se oli ensimmäinen yleiseurooppalainen ympäristön tilaa koskeva raportti, jonka Euroopan ympäristökeskus (EEA) julkaisi vuonna 1995. Doerø-rapporten ble utgitt i 1995 og var den første alleuropeiske miljørapporten utgitt av Det europeiske miljøbyrå (EEA). Kyseinen laaja raportti kattoi 46 maata ja perustui tietoihin, jotka uloittuivat pääosin aina vuoteen 1992 saakka. Rapporten omfattet 46 land. Niiden perusteella arvioitiin ympäristön tila koko Euroopan alueella kyseisenä ajankohtana. Den var i stor grad basert på foreliggende data fram til rundt 1992 og ga en vurdering av miljøets tilstand i hele Europa på det tidspunkt. Doôra-arviointi julkistettiin kolmannessa kaikkien Euroopan valtioiden ympäristöministereiden konferenssissa,joka jäljestettiin Sofiassa lokakuussa 1995. Doim-rapporten ble presentert på den tredje alleuropeiske miljøministerkonferansen, som ble arrangert i Sofia i oktober 1995. Näiden konferenssien tarkoituksena on luoda periaatteet ja menettelytavat ympäristön parantamiseksi, ympäristöpoliittisten toimien lähentämiseksi koko Euroopassa sekä kestävämmän kehitysmallin saavuttamiseksi Euroopassa. Formålet med disse konferansene er å fastlegge prinsipper og politikk for å bedre miljøet, få i stand en tilnærming av miljøpolitikken i den alleuropeiske region og sikre et mer bærekraftig utviklingsmønster i Europa. Sofian tapaamisessa ministerit suhtautuivat raporttiin myönteisesti pitäen sitä tärkeänä perusasiakirjana, jonka pohjalta Euroopan ympäristöohjelman (EPE) mukaista tulevaa kehitystä voidaan arvioida. På møtet i Sofia erklærte miljøministrene at rapporten utgjorde et viktig basisdokument som framskritt innenfor rammen av Miljøprogrammet for Europa (EPE) kunne vurderes opp mot. De anmodet EEA om å utarbeide en ny rapport til deres neste møte, i Danmark i 1998. Raportissa keskitytään edellisessä raportissa yksilöityihin 12 ympäristöongelmaan, ja siinä esitetään, kuinka tilanne on kehittynyt vuonna 1991 käynnistyneen Euroopan ympäristöohjelman jälkeen (käytännössä vertailuvuotena pidetään usein vuotta 1990). Rapporten fokuserer på de 12 viktigste miljøproblemene som ble identifisert i forrige rapport og viser hvordan situasjonen har utviklet seg siden «Miljøvern for Europa»-prosessen ble innledet i 1991 (i praksis tas ofte 1990 som referanseår). Tämä Sofian ministerikonferenssin toimeksiantoon perustuva rajaus merkitsee sitä, ettei kaikkia Euroopassa esiintyviä ympäristöongelmia käsitellä tässä yhteydessä. Fokuseringen er basert på mandatet fra ministerkonferansen i Sofia, men innebærer ikke at alle miljøproblemer i Europa behandles her. Euroopan ympäristökeskuksen tulevissa raporteissa pyritään vähitellen entistä laajempaan kattavuuteen. Vi tar sikte på å gjøre Det europeiske miljøbyrås rapporter gradvis mer omfattende i framtiden. Sen lisäksi, että raportissa annetaan tietoa ympäristön tilasta ja 12 ympäristöongelmaan liittyvistä kehityslinjoista, siinä yksilöidään tärkeimmät sosioekonomiset tekijät, joiden luoma paine kohdistuu Euroopan ympäristöön. I tillegg til å inneholde informasjon om miljøets tilstand og tendenser innenfor de 12 problemområdene, identifiserer rapporten de viktigste samfunnsøkonomiske drivkreftene som påvirker Europas miljø. Raportissa kuvataan selkeästi Euroopan ympäristön muuttuva tila ja yksilöidään avainalueet, joilla lisätoimet ovat tarpeen. Rapporten gir et bilde av hvordan miljøtilstanden er endret og identifiserer nøkkelområder hvor ytterligere tiltak er påkrevet. Monien Euroopan maiden ympäristöasiantuntijat ovat avustaneet ympäristökeskusta tämän raportin valmistelussa. Miljøeksperter fra mange europeiske land har bidratt til EEAs arbeid med rapporten. Valitettavasti järjestelmät ovat vielä riittämättömät yhdenmukaisen ympäristöä koskevan tiedon keräämiseksi eurooppalaisella tasolla vaikka tämä toiminta on arvioitu tärkeäksi ympäristöohjelmassa. Dessverre finnes det fremdeles ikke omforente ordninger for innsamling av harmoniserte miljødata på europeisk plan, og det til tross for at dette er blitt prioritert innenfor EPE. Tämän raportin valmistelussa käytettävissä olleet tietolähteet eivät pystyneet voittamaan tätä ongelmaa, joten raportin kattavuus vaihtelee maittain. De ressurser som ble stilt til rådighet for utarbeidelsen av denne rapporten var ikke som sådan tilstrekkelige til å overkomme dette problemet, og de ulike landene har derfor fått varierende dekning i rapporten. Erityisesti ei voitu välttää painottumista Länsi-Eurooppaan, päin. Det var spesielt ikke mplig å unngå en overvekt på Vest-Europa. Tästä huolimatta raportti tarjoaa erittäin kattavan ja luotettavan yleiskatsauksen, jonka johtopäätösten perustana on merkittävä koko Eurooppaa koskeva tausta-aineisto. Likevel gir rapporten en meget omfattende og pålitelig oversikt, med konklusjoner understøttet av et omfattende bakgrunnsmateriale fra hele Europa. Tämän yleiskatsauksen seuraavassa jaksossa esitetään lyhyesti Euroopan keskeisten ympäristöongelmien kehitys sekä analyysi tärkeimpien yhteiskuntasektoreiden vaikutuksista ongelmiin ja niiden ratkaisuihin. Neste del av denne oversikten inneholder en oppsummering av de framskritt som er gjort innenfor de største miljøproblemene i Europa, og avsluttes med en analyse av de viktigste samfunnssektorenes bidrag til problemene og deres løsning. Viimeisessä jaksossa esitetään tiivistelmät varsinaisessa raportissa tarkastelluista 12 ympäristöongelmasta. Siste del oppsummerer de 12 miljøemnene som behandles i hovedrapporten. Länsi-Eurooppa (EU+EFTA+Sveitsi) Itävalta, Belgia, Tanska, Suomi, Ranska, Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Portugali, Espanja, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta, + Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi Vest-Europa (EU+EFTA+Sveits) Belgia, Danmark, Det forente kongeriket, Finland, Frankrike, Hellas, Irland, Italia, Luxembourg, Nederland, Portugal, Spania, Sverige, Tyskland, Østerrike + Island, Liechtenstein, Norge, Sveits. KIE: Keski-ja Itä-Eurooppa (kaikki Keski-Euroopan maat, Baltian maat, Turkki, Kypros ja Malta) Albania, Bosnia-Hertsegovina, Bulgaria, Tsekki tasavalta, Kroatia, Viro, Jugoslavian liittotasavalta, entisen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania, Slovakian tasavalta, Slovenia sekä Turkki, Kypros ja Malta Sentral- og Øst-Europa (alle sentraleuropeiske land, de baltiske stater, Tyrkia, Kypros og Malta) Albania, Bosnia-Hercegovina, Bulgaria, Den tsjekkiske republikk, Kroatia, Estland, Den tidligere republikken Jugoslavia, Den tidligere jugoslaviske republikken Makedonia (FYROM), Latvia, Litauen, Ungarn, Polen, Romania, Den slovakiske republikk, Slovenia, samt Tyrkia, Kypros og Malta. IVY: Euroopanpuoleiset Itsenäisten valtioiden yhteisön jäsenet Armenia, Azerbaidzan, Valko-Venäjä, Georgia, Moldova, Venäjän federaatio, Ukraina Europas nye, uavhengige stater (utenom de baltiske stater) Armenia, Aserbajdsjan, Hviterussland, Georgia, Moldova, Den russiske føderasjon, Ukraina. Lyhyyden vuoksi tekstissä käytetään joskus ilmaisua Itä-Eurooppa tarkoittamaan sekä Keski-ja Itä-Euroopan maita että euroopanpuoleisia IVY-maita. I løpende tekst brukes av og til «Øst-Europa» som en samlebetegnelse på de sentral- og østeuropeiske landene og de nye, uavhengige statene. Taulukossa 1 esitetään yleisarvio kunkin Doôw­arvioinnissa yksilöidyn ja tässä raportissa tarkastellun 12 Euroopan tärkeimmän ympäristöongelman kehittymisestä noin viiden viimeisen vuoden aikana. PROBLEMER Tabell 1 gir en samlet oversikt over framskritt gjort i løpet av (grovt regnet) de siste fem årene for hvert av Europas 12 riktigste miljøproblemer identifisert i -Depris-rapporten og som evalueres i denne rapporten. KEHITYS ympäristön tila ilmastonmuutos yläilmakehän otsonin väheneminen happamoituminen alailmakehän otsoni kemikaalit jätteet biologinen monimuotoisuus sisävedet meri- ja rannikkoympäristö maaperän laadun huononeminen kaupunkiympäristö teknologiset ja luonnonriskit FRAMSKRITT politikk klimaendring nedbryting av ozonlaget forsuring bakkenær ozon kjemikalier avfall biologisk mangfold vann og vassdrag miljøet ¡ hav- og kystområder jordforringelse bymiljø Symbolit: Toimerpiteiden tai ympäristön tilan kehityssuunta on myönteinen. ■ teknologiske og naturlige farer forklaring: _ positiv utvikling politisk eller med hensyn til miljøets tilstand. Jonkinlaista kehitystä toimenpiteissä, mutta riittämättömästi koko ongelman ratkaisemiseksi (riittämätön maantieteellinen kattavuus mukaan lukien). _ en viss utvikling politisk, men utilstrekkelig til å behandle problemet i dets fulle bredde (herunder utilstrekkelig geografisk dekning). Ympäristön tilassa vain vähän muutosta tai ei muutoksia ollenkaan. Få eller ingen endringer i miljøtilstanden. Voi kuvata myös epävarmaa tai vaihtelevaa kehitystä eri aloilla. Kan også indikere usikker eller variabel utvikling på forskjellige områder. Vain vähän kehitystä toimenpiteissä tai epäsuotuisaa kehitystä ympäristön tilassa. liten utvikling på det politiske plan eller ugunstig utvikling av miljøtilstanden. Voi kuvata myös jatkuvaa suurta kuormitusta tai ympäristön heikkoa tilaa. Kan også indikere vedvarende høy belastning eller dårlig ■ miljøtilstand. Taulukossa ympäristöpoliittisten toimenpiteiden kehityksen edistyminen erotetaan edistymisestä ympäristön laadun parantamisessa ­ mikäjoskus on toimenpiteiden kehitystäjäljessä. Vi skiller mellom framskritt når det gjelder utvikling av politikk og framskritt når det gjelder bedring av miljøets kvalitet - som ikke alltid holder helt tritt med den politiske utviklingen. Tämän arvioinnin tietopohja on toisissa asioissa väistämättä luotettavampi kuin toisissa. Det er ikke til å unngå at informasjonsgrunnlaget som rapporten er basert på, er mer pålitelig på noen områder enn på andre. Tietopohja on erityisen heikko kemikaalien, biologisen monimuotoisuuden ja kaupunkiympäristön osalta. Dette er særlig svakt innenfor områdene kjemikalier, biologisk mangfold og bymiljø. Siten esimerkiksi alailmakehän otsonia koskevien ympäristötoimien kehitystä kuvaava "neutraali" merkki perustuu vahvemmalle pohjalle ja tietämykselle kuin vastaavat kemikaaleille annetut merkit, joiden kohdalla muuttuvat käsitykset siitä, mistä pohjimmiltaan on kysymys samoin kuin vakavat tiedonpuutteet ovat hankaloittaneet arviointiyrityksiä. Derfor vil for eksempel det «nøytrale tegn» for framskritt når det gjelder politikk for bakkenær ozon være mer solid begrunnet og bedre forstått enn tilsvarende vurdering for kjemikalier, der en endret forståelse av de underliggende problemer og stor mangel på data har hemmet forsøkene på evaluering. Taulukko 2: Kehitys kohti tavoitteita Tabell 2: Framskritt i forhold til de oppsatte mål Useiden vuosien ajan on toimittu voimakkaasti ympäristöpoliittisten toimenpiteiden yhteensovittamiseksi koko Euroopassa ja sen ulkopuolella. Tavoitteena olleet haitallisten päästöjen vähentäminen ja ilmakehän laadun parantaminen ovatjohtaneet useimmissa Euroopan maissa merkittäviin ympäristöä ja ihmisten terveyttä uhkaavien aineiden päästöjen vähennyksiin. Takket være en årelang kraftinnsats for å samordne politikk og tiltak både innenfor og utenfor Europa for å redusere skadelige utslipp og bedre atmosfærens kvalitet har de fleste europeiske land fått vesentlige reduksjoner i utslippene av flere stoffer som truer miljøet og den menneskelige helse. Näitä aineita ovat rikkidioksidi, lyijyjä otsonia vähentävät aineet. Blant disse stoffene linner vi svoveldioksid, bly og ozonnedbrytende stoffer. Pienempiä vähennyksiä on tapahtunut typen oksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (muut kuin metaani) päästöissä (Non­Methane Volatile Organic Compounds, NMVOC). Det har vært mindre reduksjoner i utslippene av nitrogenoksider og NMVOC (ikke-metanholdige flyktige organiske forbindelser). Tilanne vuonna: Situasjonen i: Tav. muk., ks. teksti Tavoitteen muka sesti Tavoitteen muka sesti Målet nådd, se tekst ILMASTONMUUTOS CO,-päästöt Länsi-Eurooppa KIE IVY KLIMAENDRING CO,utslipp Vest-Europa Sentral- og Øst-Europa Kioton kokouksen tavoitteet. Mål: utfasing av KFK innen 01.01.95, med unntak for Ensimmäisen CLRTAP-NO,-pöytäkirjan tavoite: vakiinnuttaminen V. 1987 tasoille, EU:n tavoite: 30% v. 1990 tasoista. 91 stablisering på 1987-nivå, EU-mål -30% I forhold til 1990-nivå ΝΟ,-pããstõt Länsi-Eurooppa KIE IVY Europas nye, uavhenqiqe stater Ei todennäk. saav. Vil nok ikke bli nådd VOC-päästöt Länsi-Eurooppa K!E iw VOC utslipp West-Europa Central- og Øst-Europa Europas nye, uavhenqiqe stater Huomautus: IVY-maiden tiedot koskevat ainoastaan neljää maata (Moldova, Ukraina, Valko-Venäjä ja Venäjän federaatio). Merk: Data foreligger bare for 4 av de nye, uavhengige statene i Europa (Hviterussland, Moldova, Den russiske føderasjon og Ukraina). CLRTAP= YK:n Euroopan talouskomission maasta toiseen kaukokulkeutuvien ilman epäpuhtauksien yleissopimus (UN-ECE Convention on Long-Range Transboundary Air Pollution). CLRTAP = UNECE-konven-sjonen om langtransportert, grenseoverskridende luftforurensning. Vaikka tämä arviointi on tehty koko alueen osalta, tavoitteet koskevat ainoastaan maita, jotka ovat sopimusten osapuolina. Selv om denne evalueringen gjøres for hele området, gjelder målene bare for de land som er part i konvensjonene. Länsi­Euroopassa nämä muutokset ovat seurausta pääasiassa päästövähennyksiä koskevien toimien toteuttamisesta, teollisuustuotannon rakennemuutoksista sekä puhtaampiin polttoaineisiin siirtymisestä. I Vest-Europa skyldes disse endringene først og fremst gjennomføringen av politiske tiltak for å redusere utslippene, pluss strukturelle endringer i industriproduksjonen og overgangen til renere brensler. Keski­ja Itä­Euroopassa vähentämistoimenpiteiden vaikutuksia ovat peittäneet taloudellisesta rakennemuutoksesta seuranneet jyrkät vähennykset energian käytössä ja teollisuustuotannossa, mikä on vähentänyt merkittävästi sekä käyttömääriä että päästöjä. I Sentral-og Øst-Europa har virkningene av reduksjonstiltakene på langt nær bidratt i like stor grad som den Kehitys ilmapäästöjen vähennystavoitteisiin nähden esitetään taulukossa 2. Framskritt som er gjort for å nå målene for reduksjon av utslipp til luft er vist i tabell 2. Ainoastaan tässä taulukossa mainituille saasteille on yleissopimuksissa ja pöytäkirjoissa määritelty määrälliset tavoitteet yleiseurooppalaisella tasolla. Det er bare for forurensende stoffer nevnt i denne tabellen at konvensjoner og protokoller har satt kvantitative mål på alleuropeisk plan. Taulukossa 2 näkyvästä kehityksestä huolimatta monien saasteiden päästöjä on vielä vähennettävä, jotta jo sovitut tavoitteet - sekä uudet suunnitellut tavoitteet - voidaan saavuttaa. Til tross for de framskritt som er gjort, som vi ser av tabell 2, må utslipp av flere stoffer reduseres ytterligere om allerede omforente mål og planlagte nye mål skal oppfylles. Suurin osa tähän mennessä saavutetuista päästövähennyksistä on ollut seurausta taloudellisista muutoksista sekä teollisuus-ja energiasektorien suuriin päästölähteisiin kohdistetuista toimenpiteistä. Mesteparten av utslipps reduksjonene så langt skyldes endringer i økonomiske forhold og tiltak rettet mot store kilder innen industri-og eneigisektoren. Bensiinin sisältämää lyijyä lukuun ottamatta saavutukset hajakuormituslähteiden, kuten liikenteen ja maatalouden, päästövähennyksissä ovat olleet vaatimattomampia. Niiden luonteestajohtuen valvonta on vaikeampaa ja edellyttää ympäristöpolitiikan parempaa yhdentämistä muihin politiikkoihin. Med unntak av bly fra bensin har det vært mindre framgang å spore når det gjelder utslipp fra diffuse kilder som travsport og jordbruk, som av natur er vanskeligere å få under kontroll og som krever bedre samkjøring av miljøpolitikken og politikken på andre områder. Vaikka kasvihuonekaasujen päästöissä onkin saavutettu jonkin verran vähennyksiä (hiilidioksidipäästöt vähenivät koko Euroopassa 12 prosentilla ja Länsi-Euroopassa 3 prosentilla vuosina 1990 -1995), monet näistä vähennyksistä johtuivat taloudellisista muutoksista, kuten esimerkiksi siitä, että Itä-Euroopassa valtaosin luovuttiin raskaasta teollisuudesta ja että eräiden Länsi-Euroopan maiden sähköntuotannossa siirryttiin kivihiilestä kaasuun. klimaendring Selv om det har vært en viss reduksjon i utslippene av drivhusgasser (CO.,-utslippene gikk i Europa sett under ett ned med 12 % og i Vest-Europa med 3 % fra 1990 til 1995), skyldes mye av dette økonomiske endringer som nedbyggingen av tungindustrien i Øst-Europa og overgangen fra kull til gass i kraftproduksjonen i enkelte vesteuropeiske land. Energiantuotanto-sektori on suurin hiilidioksidipäästöjen aiheuttaja (noin 35 prosenttia vuonna 1995), päästöt ovat suunnilleen yhtä suuret (kunkin noin 20 prosenttia) teollisuudesta, liikenteestä sekä kotitalouksista yhdessä kaupallisen sektorin kanssa, ja liikennesektorin päästöt kasvavat. Energiforsyningen er den enkeltsektoren som bidrar mest til CO,,-utslippene (rundt 35 % i 1995). Industri, transportog husholdninger/ kommersiell senior står for rundt 20 % hver.Bidraget fra transportsektoren er økende. Euroopan unionin osalta Euroopan yhteisöjen komission uusimmassa "tätä menoa" ("business as usual") -vaihtoehdossa ennustetaan hiilidioksidipäästöjen kasvavan kahdeksan prosenttia vuosina 1990 - 2010, mikä on silmiinpistävä vastakohta nykyiselle kahdeksan prosentin vähennystavoitteelle (kuuden kaasun muodostaman "korin" osalta, hiilidioksidi mukaan lukien), josta sovittiin Kiotossa joulukuussa 1997. Hva EU angår, indikerer det siste «business as usual»-scenariet fra EU-kommisjonen en økning på 8 % i CO„-utslippene mellom 1990 og 2010, noe som står i sterk kontrast til dagens mål om en reduksjon på 8 % (for en samlet gruppe på seks klimagasser, inkludert CO,,) for Den europeiske union, som avtalt i Kyoto i desember 1997. Tarvitaan selvästikin kaikilla tasoilla kaikkiin talouden aloihin vaikuttavia toimia, mikäli Kioton tavoitteet aiotaan saavuttaa. Det vil helt klart bli behov for tiltak på alle plan som berører alle økonomiske sektorer dersom målet fra konferansen i Kyoto skal nås. Montrealin pöytäkirjan ja sen myöhempien lisäysten täytäntöönpano ovat laskeneet otsonia vähentävien aineiden tuotantoa ja päästöjä maailmanlaajuisesti 80 - 90 prosentilla. Gjennomføringen av Montreal-protokollen og påfølgende utvidelser av denne har gitt en global reduksjon av produksjonen og utslippene av ozonnedbrytende stoffer med 80-90 %. Vastaavia vähennyksiä on saavutettu myös Euroopassa. Tilsvarende reduksjoner er gjennomført i Europa. Yläilmakehän otsonipitoisuuksien palautuminen kestää kuitenkin useita vuosikymmeniä, sillä otsonia vähentävät aineet pysyvät yläilmakehässä. Fordi det fremdeles er store mengder ozonnedbrytende stoffer i den øvre atmosfære, vil det imidlertid gå mange tiår før ozonnivået i stratosfæren er gjenoppbygget. Tämä osoittaa, kuinka tärkeää on pienentää jäljellä olevien otsonia vähentävien aineiden (HCFC-yhdisteet, metyylibromidi) päästöjä ja varmistaa, että nykyiset toimet pannaan asianmukaisesti täytäntöön otsonikerroksen palautumisen nopeuttamiseksi. Dette understreker hvor viktig det er å redusere utslippene av resterende ozonnedbrytende stoffer (HKEKer, metylbromid) og sikre at eksisterende tiltak blir håndhevet for å framskynde gjenoppbyggingen av ozonlaget. Doôra-arvioinnin jälkeen on jonkin verran edistytty happamoitumisongelman saamisessa hallintaan pääasiassa rikkidioksidipäästöjen jatkuvan vähentämisen seurauksena (50 prosenttia vuosina 1980 - 1995 koko Euroopassa). Det har vært en viss framgang siden floim-rapporten når det gjelder å få kontroll over problemet med forsuring, hovedsakelig som et resultat av den pågående reduksjonen av svoveldioksidutslippene (50 % fra 1980 til 1995 for Europa sett under ett). Typen oksidien ja ammoniakin päästöt ovat pudonneet noin 15 prosentilla. Utslippene av nitrogenoksid og ammoniakk har falt med 15 %. Noin 10 prosentilla Euroopan maa-alueesta happaman laskeuman taso on kuitenkin yhä liian korkea. For rundt 10 % av Europas landareal er imidlertid mengden sur nedbør fremdeles for høyt. Liikenteen aiheuttamien NOx-päästöjen osalta ympäristöpolitiikka ei ole pysynyt liikenteen kasvun mukana- autojen lukumäärän ja käytön kasvu syrjäyttää teknisten parannusten tuottamat edut, kuten puhtaampien moottoreiden lisääntyneen käytön ja henkilöautojen pakokaasukatalysaattoreiden tuomat edut. Når det gjelder NO -utslippene fra transportsektoren, har miljøpolitikken ikke holdt tritt med den økte bruken av transportmidler - veksten i antallet og bruken av biler utligner gevinsten av tekniske forbedringer som økt bruk av renere motorer og katalysatorer i personbiler. Tämä on johtanut siihen, että liikennesektorista on tullut typen oksidipäästöjen tärkein aiheuttaja. På grunn av dette er transportsektoren blitt den største bidragsyteren når det gjelder utslipp av nitrogenoksid. Yksityisautoilun mahdollinen voimakas kasvu KIE-ja IVY-maissa pahentaa todennäköisesti ongelmaa. Det store vekstpotensialet innen privat transport i Sentral- og Øst-Europa og i de nye, uavhengige statene i Europa vil trolig forverre dette problemet. Koko Euroopan alueella tapahtuneesta liikennemäärien kasvusta huolimatta Euroopassa saavutettiin huomattava vähennys (14 prosenttia) otsonia muodostavien aineiden kokonaispäästöissä vuosina 1990 - 1995. Tämä tapahtui eri alojen rajoitustoimien sekä Itä-Euroopan taloudellisten muutosten yhdistelmänä. Til tross for økende trafikknivåer i hele Europa var det en vesentlig reduksjon (14 %) i utslippet av ozonproduserende stoffer i Europa sett under ett fra 1990 til 1995 takket være en kombinasjon av kontrolltiltak innenfor ulike sektorer og økonomisk omorganisering i Øst-Europa. Kaikesta huolimatta ihmisten terveyttä ja kasvillisuutta uhkaavaa alailmakehän otsonin korkeista pitoisuuksista johtuvaa savusumua esiintyy yhä usein kesäisin monissa Euroopan maissa. Sommersmog, som skyldes høye konsentrasjoner av bakkenær ozon, er likevel fremdeles el hyppig problem i mange europeiske land og utgjør en trussel både mot den menneskelige helse og mot vegetasjonen. NOs-ja NMVOC-päästöjä on edelleen vähennettävä tuntuvasti koko pohjoisen pallonpuoliskon alueella, jotta alailmakehän otsonin pitoisuuksia saataisiin alennettua merkittävästi. Ytterligere store reduksjoner i utslippene av NO og NMVOC på hele den nordlige halvkule må gjennomføres for å sikre noen vesentlig reduksjon av konsentrasjonene av bakkenær ozon. Seuraava vaihe vuoden 1988 YK:n Euroopan talouskomission valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen (CLRTAP) NO -pöytäkirjassa on monisaastukemonivaikutuspöytäkirja, joka koskee erityisesti valokemiallista saastumista, happamoitumista ja rehevöitymistä. Annet trinn i No^-protokollen av 1988 under UNECE-konvensjonen om langtransportert, grenseoverskridende luftforurensning (CLRTAP) vil være en multiforurensnings-, multieffektprotokoll som tar opp problemene fotokjemisk smog, forsuring og eutrofiering. Sen oletetaan olevan valmis hyväksyttäväksi vuonna 1999, ja siinä tähdätään todennäköisesti entistä tiukempiin päästövähennyksiin. Nopeasti Protokollen forventes å kunne vedtas i 1999 og vil sannsynligvis ta sikte på enda større utslipps- Kemikaalien ympäristölle ja ihmisten terveydelle aiheuttaman uhan laajuus on yhä epäselvä, koska yleisessä käytössä olevien kemikaalien määrä on valtava ja koska ei tiedetä tarkasti, kuinka nämä kemikaalit kulkeutuvat ja kerääntyvät ympäristössä. Myös niiden ekologiset vaikutukset ja vaikutukset ihmisiin ovat epäselviä. På grunn av det enorme antallet kjemikalier som er i vanlig bruk og mangelen på kunnskaper om hvordan de beveger seg gjennom- og akkumuleres i miljøet og deres innvirkning på mennesker og miljøet, er det ennå ikke helt klart hvilken trussel kjemikalier utgjør mot miljøet og den menneskelige helse. Monien käytössä olevien tai myytäväksi hyväksyttyjen, mahdollisesti •haitallisten kemikaalien (ja niiden seosten) toksisuuden arvioimisvaikeuksien takia eräät nykyiset rajoitusstrategiat suunnataan nyt ympäristön "kemikalisoitumisen" vähentämiseen (ja näin ollen niille altistumisen vähentämiseen) vähentämällä kyseisten kemikaalien käyttöä ja päästöjä tai kieltämällä niiden käyttö kokonaan. Fordi det er vanskelig å vurdere toksisiteten ved mange potensielt skadelige kjemikalier (og blandinger av disse) som brukes eller slippes ut, tar noen av dagens kontrolstrategier sikte på å redusere «belastningen» av kjemikalier i miljøet (og dermed eksponeringen for dem) ved å fjerne dem eller redusere bruken og utslippene av dem. Uusiin toimintatapoihin, kuten vapaaehtoisiin vähennysohjelmiin sekä vaarallisten päästöjen rekistereihin (Toxic Release Inventories) ja saastepäästörekistereihin (Pollutant Emission Registers) kiinnitetään yhä enemmän huomiota. Nye instrumenter, som frivillige reduksjonsprogrammer og registre over giftige/ forurensende utslipp, får stadig mer oppmerksomhet. Ilmoitettujen tietojen perusteella syntyneen jätteen kokonaismäärän on arvioitu kasvaneen lähes 10 prosenttia vuosina 1990 - 1995. Samlet avfallsproduksjon er rapportert å ha økt med nesten 10 % fra 1990 til 1995. Osa havaitusta kasvusta voi kuitenkin johtua parantuneesta jäteseurannasta. En del av den tilsynelatende økningen kan imidlertid komme av bedret avfallsovervåking. Monissa maissa jätehuollossa turvaudutaan yhä enimmäkseen halvimpaan käytettävissä olevaan vaihtoehtoon: kaatopaikkoihin. I de fleste land domineres avfallshåndteringen fortsatt av den billigste løsningen, nemlig landfyllinger. Jätteen syntymisen estäminen ja määrän minimointi tunnustetaan yhä laajemmin parhaimmiksi ratkaisuiksi jätehuoltoon, vaikka tämänsuuntaista yleiskehitystä ei ole vielä nähtävissä. Avfallsminimering og avfallsforebygging vinner stadig bredere aksept som mer ønskelige.løsninger for avfallsforvaltning, men vi kan ennå ikke påvise noen samlet tendens i riktig retning. Kierrätys näyttää onnistuvan paremmin maissa, joissa on vahva jätehuollon infrastruktuuri. Resirkulering vil generelt lykkes bedre i land som har en sterk infrastruktur for avfallsforvaltning. KIE-ja IVY-maiden tärkeimpiin tehtäviin kuuluvat yhdyskuntajätehuollon parantaminen jätteiden lajittelua tehostamalla ja kaatopaikkojen paremmalla hoidolla, paikallisten kierrätysaloitteiden tekeminen sekä niin ikään tärkeimpien kaatopaikkojen haittojen vähentäminen ja ympäristön suojaaminen pienin kustannuksin. Prioritetene i Sentral- og Øst-Europa og i de nye, uavhengige statene i Europa omfatter blant annet forbedring av den kommunale avfallsforvaltning gjennom styrket kildesortering og forvaltning av landfyllingene, innføring av lokale resirkuleringstiltak samt gjennomføring av særlige lavkosttiltak for behandling og deponering. Ihmisen toiminnasta johtuva (voimaperäinen maatalous, metsätalous, kaupungistuminen ja infrastruktuurien kehittäminen sekä saastuminen) biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuva kuormitus on yleisesti ottaen kasvanut Doirw-arvioinnin jälkeen. Det samlede presset på det biologiske mangfold som skyldes menneskelige aktiviteter (intensivt jordbruk, skogbruk, urbanisering og infrastrukturutvikling, i tillegg til forurensning) har generelt økt siden Doerø-rapporten ble utarbeidet. Tämä kuormitus johtuu yhdenmukaisesta ja yhä laajamittaisemmasta maa-ja metsätaloudesta, maiseman pirstoutumisesta (mikä johtaa luonnollisten kasvuympäristöjen ja lajien eristäytymiseen), kemikaalikunrmiiuk.se.sia, vedenotosta, häiriöistä ja vieraiden lajien ilmaantumisesta. Presset skyldes en ensartet forvaltning innen jordbruk og skogbruk, der driften i stadig større grad skjer i stor skala, landskapsfragmentering (som fører til isolasjon av naturlige habitater og arter), kjemikaliebelastning, vannforbruk, forstyrrelser og innføring av ikke-stedegne arter. Monia kansallisia ja kansainvälisiä luonnonsuojeluaatteita on tehty, mutta niiden toteuttaminen on ollut hidasta. Mange nasjonale og internasjonale naturverntiltak er lansert, men gjennomføringen har gått tregt. Joillakin kohdennetuilla luonnonsuojelutoimenpiteillä on ollut paikallisesti myönteisiä vaikutuksia, mutta kehitys kohti kestävää maataloutta on ollut vähäistä. På lokalt plan har enkelte målrettede naturverntiltak hatt den ønskede virkning, men det har vært liten framdrift å spore når del gjelder et bærekraftig jordbruk. Joillakin Keski- ja Itä-Euroopan mailla ja IVY-mailla on rikkautenaan suuria alueita suhteellisen koskematonta metsää ja muita luontotyppejä. Deler av Sentral- og Øst-Europa og Europas nye, uavhengige stater har store områder med relativt intakte skogområder og andre naturlige habitater. Taloudellisista muutoksista ja kehityksestä aiheutuva paine voi olla kuitenkin uhkana ellei ryhdytä riittäviin toimiin niiden suojelemiseksi. Imidlertid vil disse kunne trues av de belastningene som følger av den økonomiske utviklingen dersom ikke hensiktsmessige vernetiltak bygges inn i Miljøprogrammet for Europa, og i den nasjonale økonomiske utviklingspolitikken og i finansielle mekanismer. Suojelu on sisällytettävä Euroopan ympäristöohjelmaan, kansallisesti talouden kehittämistoimiin ja niitä koskeviin rahoitusjärjestelyihin samoin kuin Euroopan unioniin liittyvien maiden liittymissopimuksiin. I denne forbindelse vil også utformingen av tiltredelsesavtalene for de landene som går inn i EU være viktig. Euroopan ympäristöohjelmassa kiinnitetään erityistä huomiota luonnonvarojen kestävään hallintaan, sisävedet, rannikkovedet ja merivedet mukaan lukien. EPE legger særlig vekt på en bærekraftig forvaltning avnaturressursene i innsjøer, elver og hav, som alle fremdeles er truet. Vaikka viimeisen vuosikymmenen aikana vedenotto on pysynyt samana tai se on jopa pienentynyt eräissä Länsi- ja Itä-Euroopan maissa, mahdollinen vesipula on yhä vaarana, erityisesti kaupunkialueilla. Selv om vannforbruket i løpet av siste tiår har vært stabilt eller til og med gått ned i en rekke vest- og østeuropeiske land, er det fremdeles potensiell vannmangel i mange land, særlig i tettbygdeområder. Vuodot eräiden maiden jakeluverkostoissa sekä epätaloudellinen vedenkäyttö kaikissa maissa ovat yhä ongelmia. Lekkasjer fra vannledningsnettet og ineffektiv vannutnyttelse er fortsatt problemer mange steder. Pohjaveden laatua-ja vastaavasti ihmisten terveyttä- uhkaavat maataloudesta peräisin olevat korkeat nitraattipitoisuudet. Kvaliteten på grunnvannet - med virkninger for den menneskelige helse - trues av høye konsentrasjoner av nitrat fra jordbruket. Pohjavesien torjunta-ainepitoisuudet ylittävät yleisesti EU:n korkeimmat sallitut pitoisuudet, ja monet maat ilmoittavat raskasmetallien, hiilivetyjen ja kloorattujen hiilivetyjen pilaamista pohjavesistä. Konsentrasjonen av plantevernmidler i grunnvannet ligger jevnt over ELTs grense for maksimalt tillatte konsentrasjoner, og flere land rapporterer at grunnvannet er forurenset av tungmetaller, hydrokarboner og klorerte hydrokarboner. Pohjavesien laadun paraneminen kestää monia vuosia, sillä pohjavesiin joutuneiden saasteiden kierto syklin läpi vie aikaa. På grunn av den tiden det tar for det forurensende stoffet å komme ned i og gå gjennom grunnvannet, vil det ta flere år å forbedre grunnvannets kvalitet. Monilla Euroopan merialueilla ylikalastetaan yhä runsaasti, ja useiden kalalajien kannat ovat uhkaavasti heikentyneet, mikä jälleen korostaa Euroopan ympäristöohjelman toteamaa kiireellistä tarvetta edistää kestävää kalastusta. Det drives fremdeles overfiske i mange hav i Europa, og flere arter er alvorlig truet. Dette understreker betydningen av EPEs innstendige formaning om snarest å gjennomføre et bærekraftig fiskeri. Maaperän eroosio ja suolaantuminen ovat edelleen vakava ongelma monilla alueilla, erityisesti Välimeren ympäristössä. Jorderosjon og forsaltning utgjør fremdeles et stort problem mange steder, særlig rundt Middelhavet. Jonkin verran edistystä on saavutettu maaperän suojelussa, joka on eräs Euroopan ympäristöohjelmassa erityishuomiota saava kohde. Lite er oppnådd når det gjelder å beskytte jordsmonnet mot erosjon og utvasking, som eiet annet område EPE vier særlig oppmerksomhet. Monia saastuneita alueita on kunnostettava. Et stort antall kontaminerte områder trenger utbedring. Tällä hetkellä on tunnistettu 300 000 saastuneiksi epäiltyä maaaluetta, jotka sijaitsevat pääasiassa Länsi-Euroopassaja erityisesti alueilla, joilla on pitkät raskaan teollisuuden perinteet. Per i dag er 300 000 potensielt kontaminerte områder identifisert, hovedsakelig i Vest-Europa, og da særlig i områder med en lang tradisjon innenfor tungindustrien. Itä-Euroopassa, jossa on monia saastuneita sotilasalueita, tarvitaan entistä parempaa tietoa ongelman laajuuden selville saamiseksi. I Øst-Europa, som har et stort antall kontaminerte militærområder, trengs et bredere informasjonsgrunnlag for å fastslå omfanget av problemet. Kaupunkiväestön määrä Euroopassa on jatkanut kasvuaan, ja Euroopan kaupungeissa näkyy edelleen merkkejä ympäristön kuormittumisesta, josta ovat osoituksena huono ilmanlaatu, kohtuuton melu, liikenneruuhkat, viheralueiden häviäminen sekä historiallisten rakennusten ja muistomerkkien rappeutuminen. Sentraliseringen av Europas befolkning øker fortsatt, og europeiske byer riser fortsatt tegn på miljøbelastning, med dårlig luftkvalitet, for høyt støynivå, Uafikkopphopning, tap av grøntområder og forvitring av historiske bygninger og monumenter. Vaikka DoZ»ns-arvioinnin jälkeen onkin tapahtunut jonkin verran parannusta (esimerkiksi kaupunki-ilman laadussa), monet kuormittavat tekijät, erityisesti liikenteestä aiheutuvat, huonontavat ihmisten elämänlaatua ja terveyttä yhä enemmän. Selv om det har vært en viss bedring siden Doôriï-rapporten (for eksempel når det gjelder luftkvaliteten i byene), er det flere grunner- særlig /røni/rorfrelaterte - til at menneskets livskvalitet og helse stadig forringes. Eräs myönteinen kehityssuunta on ollut kaupunkien kasvava kiinnostus paikalliseen Agenda 21 -liikkeeseen. En positiv utvikling har vært byenes økende interesse for prosessen Lokal Agenda 21. Yli 290 eurooppalaista kaupunkia on allekirjoittanut Euroopan kaupunkien ja kuntien kestävään kehitykseen tähtäävän Aalborgin asiakirjan. Mer enn 290 byer har undertegnet Ålborg-charteret om bærekraftig utvikling i europeiske byer og tettsteder. Paikallisten Agenda 21 -ohjelmien ja -välineiden käyttöönotosta sekä niiden tarjoamista paikallisen yhteistoiminnan avulla saavutettavista merkittävistä parannuksista on tulossa nopeasti ratkaisevin kehitystekijä kaupungeissa. Gjennomføringen av Lokal Agenda 21-retningslinjer og -instrumenter, som gir løfte om betydelige forbedringer som følge av samordnede lokale tiltak, ser ut til å bli det mest averiørende for utviklingen i bvene. Ihmisten jokapäiväisten toimien aiheuttaman jatkuvan kuormituksen lisäksi Euroopan ympäristöön vaikuttavat satunnaisesti suuret ympäristövahingot ja luonnonmullistukset. I tillegg til den konstante belastningen menneskets daglige aktiviteter utgjør, påvirkes Europas miljø av større menneskeeller naturskaple ulykker. Tietoja tällaisista onnettomuuksista on tällä hetkellä saatavana ainoastaan joiltakin alueilta EU:sta; vielä vähemmän tietoa on saatavissa KIE- ja IVY-maista. Per i dag er data for slike ulykker bare tilgjengelig for enkelte områder på EU-plan, og enda færre data finnes for Sentral- og Øst-Europa og de nye, uavhengige statene i Europa. Ilmoitettujen tapausten perusteella ympäristövahinkojen lukumäärä toimintayksikköä kohden EU:ssa näyttäisi vähenevän. Rapporterle tilfeller viser at antallet industriulykker per virksomhetsenhet i EU er synkende. Tulvien ja muiden ilmastosta johtuvien suuronnettomuuksien aiheuttamat tuhot lisääntyvät Euroopassa. Nämä tuhot johtuvat mahdollisesti ihmisen toiminnasta, kuten maisemaan kohdistuvista muutoksista (mukaan lukien maan peittyminen rakentamisen ja infrastruktuurin takia) samoin kuin äärevien säätilanteiden kasvaneesta esiintymistiheydestä. Skader som skyldes oversvømmelser og andre naturkatastrofer med klimatiske årsaker øker i Europa, muligens som et resultat av menneskelig påvirkning som endringer av landskapet (inkludert «forsegling» avjorden under byområder og infrastrukturer), samt fra stadig hyppigere ekstreme værforhold. Edellä esitetty arviointi osoittaa, että vaikka joiltain osin ympäristöön kohdistuvaa kuormitusta on vähennetty, se ei yleensä ole johtanut ympäristön tilan tai laadun paranemiseen Euroopassa. Evalueringen over viser at selv om noe av presset på miljøet er redusert, har ikke dette generelt ført til at miljøets tilstand eller kvalitet i Europa er bedret. Tämä johtuu joissakin tapauksissa luonnollisista aikaviiveistä (sellaisissa prosesseissa kuten yläilmakehän otsonin vähenemisessä tai fosforipitoisuuksien kasvussa järvissä). I noen tilfeller skyldes dette en naturlig forsinkelse (i prosesser som nedbrytingen av ozonlaget i stratosfæren eller de økende fosforkonsentrasjonene i innsjøer). Monissa tapauksissa toteutetut toimenpiteet ovat kuitenkin olleet liian rajallisia ongelman laajuuteen ja monimutkaisuuteen nähden (esimerkiksi kesäajan savusumu tai torjunta-aineet pohjavesissä). I mange tilfeller har imidlertid de tiltakene som er blitt iverksatt, vært for begrenset i forhold til problemets omfang og kompleksitet (f.eks. når det gjelder sommersmog eller plantevernmidler i grunnvannet). Euroopan ympäristötoimet ovat perinteisesti kohdistuneet saastelähteiden valvontaan sekä tiettyjen ympäristön osa-alueiden suojeluun. Europeisk miljøpolitikk har tradisjonelt konsentrert seg om å kontrollere forurensningen ved kilden og verne særlige deler av miljøet. I den senere tid er det lagt større vekt på å integrere miljøhensynet i andre områder av politikken og fremme en bærekraftig utvikling. Liikenne, energia, teollisuus ja maatalous ovat avainasemassa olevia aloja, "johtavia voimia", jotka vaikuttavat Euroopan ympäristöön. Transport, energi, industri og jordbruk er de viktigste sektordrivkreftene som påvirker Europas miljø. Ympäristötoimien kehitys ja niiden tehokas toteuttaminen on hyvin erilaista näillä aloilla. Utviklingen av en miljøpolitikk og den faktiske gjennomføringen av denne varierer sterkt fra sektor til sektor. Toimet kattavat teollisuuden ja energiasektorin kohtuullisen hyvin, mutta joihinkin osa-alueisiin (esimerkiksi energian hyötysuhde, uusiutuvat energialähteet) on yhä kiinnitettävä huomiota; maataloudessa kattavuus on muita aloja huonompi ja siksi maatalous onkin erityisen tarkastelun alaisena. Industri- og energisektorene er forholdsvis godt dekket i så måte, men noen områder trenger fremdeles politisk oppmerksomhet (f.eks. energieffektivitet og fornybar energi). Jordbrukspolitikken er lite miljøanpasset, men er for tiden til vurdering. Situasjonen for transportsektoren er fremdeles ikke tilfredsstillende. Liikenne: Maanteitse tapahtuva tavaraliikenne on lisääntynyt koko Euroopassa 54 prosentilla vuodesta 1980 (tonnikilometreinä mitattuna), henkilöliikenne maanteillä on lisääntynyt 46 prosentilla vuodesta 1985 (henkilökilometrit, ainoastaan EU:n osalta), ja ilmastonmuutos, happamoituminen, kesäajan savusumu, biologinen monimuotoisuus, Transport: Godstransporten på veiene i Europa har økt med 54 % siden 1980 (målt i tonn/km), passasjertransporten -med bil har økt med 46 % siden 1985 (passasjer/km, kun EU) og antall passasjerer klimaendring, forsuring, sommersmog, biologisk mangfold. Erityisesti liikennesektorilla ympäristötoimet eivät pysy onnettomuudet kasvuvauhdin mukana. De miljøpolitiske retningslinjenes manglende evne til å holde tritt med veksten er tydeligere i transportsektoren enn i noen annen sektor. Ruuhka-, ilmansaaste- ja meluongelmat ovat lisääntymässä. Trafikkorkene, luftforurensningen og støyen bare øker på. Viime aikoihin saakka liikenteen kasvu on nähty laajalti perustavanlaatuisena osana talouskasvua ja kehitystä: hallitukset ja EU:n komissio ovat ottaneet tehtäväkseen tarvittavien infrastruktuurien kehittämisen, kun taas ympäristöön kohdistuvissa toimissa ollaan rajoituttu varmistamaan, että ajoneuvojen päästörajoja ja polttoaineiden laatua parannetaan asteittain ja että liikenneväylien suunnittelun yhteydessä arvioidaan ympäristövaikutuksia. Inntil nylig ble vekst innen transportsektoren betraktet som en viktig forutsetning for økonomisk vekst og utvikling. Regjeringene har pålagt seg selv å utvikle den nødvendige infrastruktur mens miljøoppgavene har vært begrenset til en gradvis skjerping av kravene til drivstoff og utslippene fra det enkelte kjøretøy, samt bruk av miljøkonsekvensanalyser i trafikkplanlegging. Tämä raportti osoittaa, että jonkin verran kehitystä on tapahtunut näiden rajoitettujen tavoitteiden osalta suurimmassa osassa Eurooppaa. Rapporten viser at det i Europa er gjort visse framskritt når det gjelder slike begrensede målsetninger. Kuitenkin jatkuva liikenteen kasvuja liikenteen infrastruktuurit ovat yleisesti ottaen lisänneet liikenteeseen liittyviä ympäristöongelmia, ja niitä kohtaan tunnetaan yhä suurempaa huolta. Ikke desto mindre häiden stadige utbyggingen av trafikk- og transportinfrastrukturer skapt en generell økning i transportrelaterte miljøproblemer og økt allmennhetens bevisstgjøring omkring dem. Tämä on nytjohtamassa entistä perustavamman laatuiseen taloudellisen kehityksen ja liikenteen kasvun välisen yhteyden tarkasteluun. Dette har ført til at man stiller grunnleggende spørsmål ved forbindelsen mellom økonomisk utvikling og trafikkvekst. Viime aikoina on yritetty hillitä liikennetarpeen kasvua, edistää julkisen liikenteen käyttöä ja tukea uusia liikenteen tarvetta vähentäviä asumis- ja tuotantomalleja. I den senere tid er det blitt arbeidet for å begrense veksten i transportbehovet, oppmuntre til økt bruk av offentlige transportmidler og stimulere til nye bosettings- og produksjonsmønstre som reduserer behovet for transport. Kestävämpään liikennemalliin siirtyminen ei ole helppoa, sillä infrastruktuurin kehittämiseen liittyvien perinteisten lähestymistapojen taustalla on merkittäviä poliittisia voimia. Lisäksi julkinen liikenne on menettämässä jalansijaa yksityiselle kaikkialla Euroopassa. Dette skiftet mot et mer bærekraftig transportmønster vil ikke bli enkelt å gjennomføre, for det ligger et betydelig politisk kraftmoment bak den tradisjonelle tilnærmingen til utbyggingen av infrastrukturer, og offentlig transport taper i hele Europa terreng i forhold til privat transport. ilmastonmuutos, Energian käyttö, joka on ilmastonmuutoksen sekä lukuisten happamoituminen, ilmansaasteongelmien tärkein taustatekijä, on pysynyt Länsi-kesäajan Euroopassa jatkuvasti korkealla tasolla Doim-arvioinnin jälkeen, savusumu, rannikko-ja Energiforbruket, som er den viktigste drh'kraften bak klimaendringer og en rekke luftforurensningsproblemer, har vært konstant høyt i Vest-Europa siden Dobris-vapporten. . ,. . ' kaupunkiongelmat klimaendring, forsuring, sommersmog, hav- og kystområder, urbane problemer KIE- ja IVY-maissa energiankulutus on pudonnut 23 prosenttia , vuodesta 1990 taloudellisen uudelleenjärjestelyn seurauksena, mutta sen oletetaan lisääntyvän uudelleen talouden elpymisen myötä. Som et resultat av økonomisk omstrukturering har energiforbruket i Sentral- og Øst-Europa og i de nye, uavhengige statene i Europa gått ned med 23 % siden 1990, men det forventes å øke igjen så snart konjunkturene bedrer seg. Tehokkuuden lisääminen energian tuotannossa ja käytössä on kestävämmän energiapolitiikan keskeinen edellytys. Økt effektivitet i energiproduksjon og -forbruk er en forutsetning for en mer bærekraftig energipolitikk. Tällä hetkellä energian hyötysuhde paranee noin yhdellä prosentilla vuodessa, vaikka BKT jatkaa kasvuaan noin kahden- Relativt lave energipriser har motvirket energieffektivisering i Energian hyötysuhteessa on edelleen huomattavasti parantamisen varaa Länsi-Euroopassa, erityisesti liikenteen ja kotitalouksien osalta. Kokemuksesta tiedetään kuitenkin, että fossiilisten polttoaineiden hintojen pysyessä alhaisina tarvitaan entistä voimakkaampia poliittisia toimenpiteitä kyseisten parannusten saavuttamiseksi. Det er et betydelig potensial for økt energiutnyttelse i Vest-Europa, særlig innenfor sektorene transport og husholdning, men erfaringer viser at så lenge prisene på fossilt brensel er lave, trengs kraftigere politiske virkemidler for å oppnå dette. Läheneminen länttä taloudellisessa mielessä saattaisi Itä-Euroopassa kääntää nykyisen kohti alhaisempaa energiankulutusta kulkevan suunnan, mikä johtaisi kasvihuonekaasujen ja muiden ilmaa pilaavien aineiden päästöjen kasvun jatkumiseen erityisesti teollisuudessa, liikenteessä ja kotitalouksissa. I Øst-Europa kan økonomisk tilnærming til Vest-Europa snu dagens tendens mot lavere energiforbruk og føre til nyvekst i utslippene av drivhusgasser og annen luftforurensning, særlig innenfor industri, transportog husholdningssektoren. Todennäköisesti tarvitaan siis jälleen uusia toimenpiteitä tehokkuuden lisäämiseksi energian tuotannossa ja kulutuksessa. Også her vil det sannsynligvis bli nødvendig med tiltak for å fremme økt energiutnyttelse i produksjonen og forbruket av energi. Teollisuus: Teollisuuden suhteellinen osuus ilmastonmuutosta, happamoitumista, alailmakehän otsonia ja vesien pilaantumista koskevissa ongelmissa on pienentynyt Døém-arvioinnin jälkeen. Industri: Industriens relative bidrag til problemene med klimaendring, forsuring, bakkenær ozon og vannforurensning har gått ned etter at ZMir/.ç-rapporten kom ut. ilmastonmuutos, yläilmakehän otsoni, happamoituminen, kesäajan savusumu, kemikaalit, jätteet, vesi, rannikko- ja meriympäristö, kaupunkiongelmat onnettomuudet klimaendring, stratosfærisk ozon, forsuring, sommersmog, kjemikalier, avfall, vann, havog kystområder, urbane problemer, ulykker Länsi-Euroopassa ympäristöpäämäärät otetaan lisääntyvässä määrin huomioon teollisuuden päätöksenteossa, mikä johtaa teollisuuden ilmaan ja veteen kohdistuvien kokonaispäästöjen vähenemiseen. I Vest-Europa blir miljømålsetninger i stigende grad integrert i beslutninger som industrien tar, slik at industriens samlede utslipp til luft og vann reduseres. Tällainen huomioon ottaminen ei ole kuitenkaan yleistä Itä-Euroopassa, mikä korostaa tarvetta hyvin suunniteltuihin ja varustettuihin hallintorakenteisiin näissä maissa ympäristölainsäädännön toteuttamiseksi ja voimaansaattamiseksi samoin kuin liiketoiminnassa käytettävien ympäristön hallintajärjestelmien entistä laajemman käytön turvaamiseksi. Dette er ikke vanlig i Øst-Europa, noe som understreker disse landenes behov for å ha hensiktsmessige forvaltningsstrukturer med tilstrekkelige ressurser for å gjennomføre og håndheve miljølovgivning, og for å få en mer gjennomgående bruk av miljøstyringssystemer innenfor den enkelte bransje. Teknistä hyppäyksellisiä edistystä voi tapahtua, kun merkittävä osa tuotantojärjestelmästä uudistetaan. Man vil kanskje se et stort sprang framover på dette området når en vesentlig del av produksjonssystemene er fornyet. Koko Euroopassa pienten ja keskisuurten yritysten vaikutukset ympäristöön ovat merkittävät samoin kuin niiden mahdollisuudet parannuksiin. I Europa har små og mellomstore bedrifter stor betydning for miljøet, og de har også et stort forbedringspotensial. Yleisesti ottaen näihin yrityksiin ei vielä kohdisteta tehokkaita ympäristöön liittyviä toimia. Generelt sett er disse bedriftene ennå ikke underlagt effektive miljøtiltak. Vasta viime aikoina niissä on alettu happamoituminen, kiinnittää enemmän huomiota ympäristövaatimuksiin sekä kemikaalit, biologine klimaendring, stratosfærisk ozon, forsuring, kjemikalie biologisk mangfold, avfall, vann, hav- og kystområder, jord kestävämmän maata louden tarpeeseen. I den senere tid har landbrukspolitikken tatt større hensyn til miljøkrav og behovet for et bærekraftig jordbruk. Raportti kuitenkin Rapporten viser imidlertid at det fremdeles er langt igjen. Länsi-Euroopassa sadot ovat edelleen kasvaneet viimeisten viiden vuoden aikana viljelymenetelmissä tapahtuneen edistymisen seurauksena. I Vest-Europa har matproduksjonen også i de siste fem årene økt som en følge av utviklingen avjordbrukets metoder. Kuormittavien aineiden, kuten epäorgaanisten lannoitteiden ja torjunta-aineiden (vaikuttavien aineiden painoyksikköinä mitattuna), käyttö on tasaantunut (vaikka, kuten edellä mainittiin, tämä ei johda pohjaveden laadun välittömään paranemiseen), mutta vedenkäyttö on edelleen lisääntynyt. Bruken av f.eks. uorganisk gjødsel og plantevernmidler (målt i vekt aktivt stoff) har stagnert(selv om dette, som tidligere nevnt, ikke fører til noe øyeblikkelig forbedring i kvaliteten på grunnvannet), men vannforbruket har fortsatt å øke. Karjatuotannon, eläinlannan ja pelkistyneiden typpiyhdisteiden päästöjen lisääntymisen myötä rehevöitymisestä on tullut Luoteis-Euroopassa merkittävä ongelma. Rehevöitymisen merkitys kasvaa myös Etelä-Euroopassa. Med økt husdyrproduksjon, økt produksjon av husdyrgjødsel og økte utslipp av reduserte nitrogenholdige forbindelser, er eutrofiering blitt et stort problem i Nordvest-Europa og et økende problem i Sør-Europa. Tehomaatalouden ja uusien asuinalueiden aiheuttama kuormitus kohdistuu monin paikoin luontotyyppeihin ja biologiseen monimuotoisuuteen. Naturlige habitater og det biologiske mangfold står mange steder under press fra et intensivert jordbruk og utbygging. Yksittäiset maat ovat ryhtyneet tukemaan ympäristön entistä enemmän huomioon ottavaa maataloutta, mutta ympäristönäkökohdat ovat yhä ainoastaan pieni osa Euroopan unionin yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP). Enkelte land har begynt å legge forholdene til rette for et mer miljøvennlig landbruk, men miljøhensyn er fremdeles bare en liten del av Den europeiske unions Felles landbrukspolitikk (CAP). GATT-ja CAP-uudistusten toteuttaminen voi johtaa maataloustuotannon lisäjärkeistämiseen ja erikoistumiseen sekä vähäarvoisimmista maaalueista luopumiseen. Gjennomføringen av GATT og reformer innen CAP kan føre til ytterligere rasjonalisering og spesialisering av jordbruket og brakklegging av enda større marginale arealer. Maankäytöstä luopumisen ja sen biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuvien vaikutusten välillä ei ole kuitenkaan yksinkertaista riippuvuussuhdetta. Forholdet mellom brakklegging og brakkleggingens innvirkning på det biologisk mangfold er imidlertid ikke entydig. Itä-Euroopassa maatalouden rakenneuudistukset, uudenaikaistaminen ja monipuolistaminen ovat edelleen ensisijaisia. I Øst-Europa blir strukturelle reformer, modernisering og diversifisering av landbruket fremdeles prioritert. Epävarman ja monimutkaisen tilanteen takia on kuitenkin vaikea tehdä kokonaisarviota tällaisen kehityksen vaikutuksista. Imidlertid er situasjonen så kompleks og usikker at det er vanskelig å foreta en generell vurdering avvirkningen av denne utviklingen. Kaiken kaikkiaan kestävien ympäristöön kohdistuvien kuormitustasojen ja kestävän luonnonvarojen käytön saavuttamiseksi vaaditaan todennäköisesti merkittävää teknologista edistymistä sekä voimakasta siirtymistä vähemmän luonnonvaroja kuluttavaan ja ympäristölle vähemmän haitalliseen toimintaan. Sett under ett vil en overgang til bærekraftig forvaltning av miljø og ressurser trolig forutsette store teknologiske nyvinninger og et gjennomgripende skifte til mer miljøvennlige og mindre ressurskrevende aktiviteter. Vaikka kansallisella tasolla on edistytty jonkin verran toimenpiteiden kehittämisessä siten, että ympäristövaatimukset yhdennetään päätöksentekoon (kuten ympäristöä koskevat Mens det har vært en viss framgang på nasjonalt plan når det gjelder utviklingen av politikk som integrerer miljøkrav i beslutningsprosessen (f.eks. miljøhandlingsplaner eller krav om 17 toimintasuunnitelmat tai vaatimukset strategisten ympäristöarviointien tekemiseksi), niiden toteuttamiseen yleiseurooppalaisella tasolla on vielä pitkä matka. 17 konsekvensutredninger), er det fremdeles langt igjen før dette er gjennomført på alleuropeisk plan. Tuotannon ja kulutuksen kasvun ympäristölle aiheuttamat vaikutukset kumoamaan riittävien parannusten toteuttamisala on huomattavan laaja, erityisesti KIE-ja IVY-maissa. Potensialet for miljøforbedringer er imidlertid på flere felter så stort at miljøforverringer som følge av produksjons- og forbruksvekst kan unngås. Dette gjelder særlig for Sentral- og Øst-Europa og i de nye, uavhengige statene i Europa. Näissä maissa taloudelliset uudelleenjärjestelyt ja tekniset uudistukset mahdollistavat sen, että eräät Länsi-Euroopassa käytössä olleet epätaloudelliset tekniikat voidaan välttää. I disse landene gir økonomisk omstrukturering og teknologisk fornyelse muligheter til å unngå noen av de mer ressurskrevende teknologier vi har i Vest-Europa. Ympäristöongelmia koskevat johtopäätökset Konklusjoner på det enkelte miljøproblem Euroopassa ilman vuosikeskilämpötila on noussut 0,3 - 0,6 °C vuodesta 1900. Klimaendringer Årlige middeltemperatur i Europa har økt med 0,3-0,6 °C siden 1900. Ilmastomallit ennustavat nousun jatkuvan vuoden 1990 lämpötiloista noin kahdella asteella vuoteen 2100 mennessä. Pohjois-Euroopassa lämpötilan nousu on etelää suurempi. Klimamodeller tilsier ytterligere økninger innen år 2100 i forhold til 1990-nivå med ca 2 °C. Økningene vil være større i de nordlige delene av Europa enn i de sørlige. Tämän seurauksena on mahdollista että merenpinta nousee, entistä voimakkaampia myrskyjä esiintyy entistä useammin, samoin esiintyy tulviaja kuivuutta,ja alueen eläin-ja kasvikunnassa sekä elintarviketuotannossa tapahtuu muutoksia. Mulige konsekvenser inkluderer hevet vannstand i verdenshavene, hyppigere og kraftigere stormer, oversvømmelser og tørke og endringer i biota og matproduksjon. Näiden seurausten vakavuus riippuu osittain lähivuosina ja -vuosikymmeninä toteutettavien mukauttamistoimenpiteiden laajuudesta. Hvor alvorlige disse konsekvensene vil bli, er delvis avhengig av i hvilken grad tiltak blir gjennomført i de kommende år og tiår. Jotta varmistettaisiin, että lämpötila nousee enintään 0,1 °C vuosikymmenessäja että merenpinta nousee enintään kaksi senttiä vuosikymmenessä (väliaikaiset raja-arvot, joiden oletetaan riittävän kestävään kehitykseen), teollisuusmaiden olisi vähennettävä kasvihuonekaasujen (hiilidioksidin, metaanin, typpioksiduulin ja erilaisten halogenoitujen yhdisteiden) päästöjä vähintään 30-55 prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2010 mennessä. For å sikre at ytterligere temperaturøkninger ikke blir på mer enn 0,1 °C per tiår, og at havnivået ikke stiger mer enn 2 cm per tiår (foreløpige, antatte grenser for bærekraftighet), må industrilandene innen 2010 redusere sine utslipp av drivhusgasser (karbondioksid, metan, nitrogenoksid og ulike halogenerte forbindelser) med minst 30-55 % i forhold til 1990- Tällaiset vähennykset ovat huomattavasti suuremmat kuin mihin teollisuusmaat sitoutuivat Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (United Nations Framework Convention on Climate Change, UNFCCC) sopimuspuolten välisessä kolmannessa konferenssissa Kiotossa joulukuussa 1997. Sopimuspuolet sitoutuivat vähentämään kasvihuonekaasujen päästöjä useimmissa Euroopan maissa kahdeksalla prosentilla vuoden 1990 tasoista vuoteen 2010 mennessä. Dette målet er meget mer ambisiøst enn det industrilandene forpliktet seg til på FNs klimakonferanse i Kyoto i desember 1997, hvor rammekonvensjonen (UNFCCC) tilsier en reduksjon av utslippene av drivhusgasser i de fleste europeiske land til 8 % under 1990-nivå innen 2010. Eräät KIE-maat sitoutuivat vähentämään kasvihuonekaasuja viisi-kahdeksan prosenttia vuoteen 2010 mennessä vuoteen 1990 verrattuna. Venäjän federaatio ja Ukraina sitoutuivat pitämään päästönsä vuoden 1990 tasolla. Enkelte land i Sentral-og Øst-Europa forpliktet seg til å redusere utslippene av drivhusgasser med mellom 5 % og 8 % i 2010 i forhold til 1990-nivå, mens Den russiske føderasjon og Ukraina forpliktet seg til å stabilisere utslippene på 1990-nivå. On epävarmaa, saavuttaako EU alkuperäisen, vuonna 1992 asetetun UNFCCGn mukaisen tavoitteen hiilidioksidipäästöjen (tärkein kasvihuonekaasu) vakauttamisesta vuonna 2000 vuoden 1990 tasolle, koska vuoden 2000 päästöt arvioidaan nykyisin jopa viisi prosenttia vuoden 1990 tasoja korkeammiksi. Det er usikkert om EU vil klare å nå det opprinnelige UNFCCC-målet fra 1992 om å stabilisere utslippene av karbondioksid (som er den viktigste av drivhusgassene) i år 2000 på 1990-nivå, ettersom utslippene i år 2000 forventes å ligge opp mot 5 % over 1990-nivå. Lisäksi vastoin Kioton tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen kahdeksan prosentin vähennyksestävuoteen 2010 mennessä (kuuden kaasun "korin" osalta, hiilidioksidi mukaan lukien), Euroopan yhteisöjen komission uusimmassa "tätä menoa" (esiKioto) -vaihtoehdossa hiilidioksidipäästöjen ennustetaan nousevan kahdeksan prosenttia vuosina 1990 - 2010. Suurimman lisäyksen (39 prosenttia) ennakoidaan tapahtuvan liikennesektorilla. I motsetning til Kyoto-målet om en reduksjon i utslippene av drivhusgasser på 8 % i 2010 (for en for en samlet gruppe på seks klimagasser, inkludert CO.,), medfører Europakommisjonens siste «business as usual» (før Kyoto)scenario 8 % økning i karbondioksidutslippene fra 1990 til 2010, med den største økningen (39 %) i transportsektoren. Ehdotusta eräästä avainasemassa olevasta, yhteisön tasolla toteutettavasta toimesta eli energia­/hiiliverosta, ei ole vielä hyväksytty, mutta eräissä Länsi­Euroopan maissa (Itävalta, Tanska, Suomi, Alankomaat, Norja ja Ruotsi) kyseinen veromuoto on jo otettu käyttöön. Enkelte vesteuropeiske land har innført energi/karbonavgifter (Østerrike, Danmark, Finland, Nederland, Norge og Sverige), men delte er foreløpig på forslagsstadiet på felles EU-nivå. Lisäksi on olemassa CO„­päästöjen vähentämiseksi muuntyyppisiä toimia, joista muutamia sovelletaan nykyisin eri Euroopan maissa ja EU:ssa. I tillegg er det muligheter for andre typer tillak for å redusere CO,,-utslippene, og noen av dem innføres for tiden i en rekke europeiske land og EU. Näihin toimiin kuuluvat energiatehokkuusohjelmat, lämmön ja sähkön yhteistuotantolaitokset, siirtyminen polttoaineissa hiilestä maakaasuun ja/ tai puuhun, toimet liikenteen kuljetusmuotojen jakaantumisen muuttamiseksi sekä toimet hiilen sitomiseksi (hiilinieluja kasvattamalla) metsänistutuksen avulla. Disse innbefatter programmer for energieffektivisering, kombinerte varme- og kraftanlegg, overgang fra kull til naturgass og/eller ved som brensel, tiltak med sikte på en endring av den relative fordelingen mellom ulike transportformer og tiltak med sikte på karbonabsorpsjon (økning av karbonopptaket) ved hjelp av skogplanting. Energian käyttö, jossa fossiilisten polttoaineiden käyttö on vallitsevaa, on tärkein vaikuttava tekijä hiilidioksidipäästöissä. Størstedelen av karbondioksidutslippene skyldes bruk av fossile brensler til energiproduksjon, transportformål etc . Länsi­Euroopassa fossiilisista polttoaineista peräisin olevat hiilidioksidipäästöt vähenivät kolmella prosentilla vuosina 1990 ­1995. I Vest-Europa gikk utslippet av karbondioksid fra fossilt brensel ned med 3 % mellom 1990 og 1995 pga. økonomiske nedgangstider, omstrukturering av industrien i Tyskland og overgangen fra kull til naturgass for produksjon av elektrisitet. Tämä johtui taloudellisesta taantumasta, teollisuuden uudelleenjärjestelyistä Saksassa sekä siitä, että sähköntuotannossa siirryttiin hiilestä maakaasuun. Energiprisene i Vesl-Europa har det siste tiåret vært stabile og relativt lave sammenlignet med historiske priser, noe som bare i liten grad har stimulert til energieffektivisering. Energiavaltaisuus (energian loppukulutus BKT­yksikköä kohden) on pudonnut vain yhdellä prosentilla vuodesta 1980. Energiintensiteten (endelig energiforbruk per BNP-enhet) har gått ned med bare 1 % per år siden 1980. Energian käytön jakauma muuttui merkittävästi vuosina 1980­ 1995. Det var en markert endring i forbruksmønsteret for energi mellom 1980 og 1995. Energian käyttö liikennesektorilla kasvoi 44 prosentilla, teollisuuden energian käyttö laski kahdeksalla prosentilla, ja muu polttoaineiden käyttö lisääntyi seitsemällä prosentilla. Energiforbruket i transportsektoren økte med 44 %, industriens forbruk gikk ned med 8 % og bruken av annet brensel økte med 7 %, noe som hovedsakelig skyldes veksten i veitransporten og et skifte bort fra energiintensiv tungindustri. Kokonaisenergiankulutus kasvoi H) prosenttia vuosina 1985­1995. Det totale energiforbruket økte med 10 % mellom 1985 og 1995. Ydinenergian osuus koko energiantuotannossa lisääntyi 5 ­ 15 % Länsi­Euroopassa vuosina 1980 ­1994. Kjernekraftens bidrag til den totale energiforsyningen økte fra 5 til 15 % i Vest-Europa mellom 1980 og 1994.1 Sverige og Frankrike dekket kjernekraften ca. Ruotsissa ja Ranskassa dinenergian osuus on noin 40 prosenttia koko energiatarpeesta. 40 % av det totale energibehovet. Itä­Euroopassa fossiilisten polttoaineiden käytöstä johtuvat hiilidioksidipäästöt putosivat 19 prosenttia vuosina 1990 ­1995 pääasiassa taloudellisten muutosten seurauksena. I Øst-Europa falt utslippene av karbondioksid fra fossilt brensel med 19 % mellom 1990 og 1995, hovedsakelig som et resultat av økonomisk omstrukturering. Energian käyttö liikenteessä laski tänä ajanjaksona kolme prosenttia KIE­maissa ja 48 prosenttia ΡνΎ-maissa. Teollisuuden energian käyttö putosi 28 prosenttia KIE-maissa ja 38 prosenttia IVY-maissa. Energiforbruket i transportsektoren fall i løpet av denne perioden med vel 3 % i Sentral- og Øst-Europa og med 48 % i de nye, uavhengige statene i Europa, og innen industrien med henholdsvis 28 % og 38 %. KIE-maiden energiavaltaisuus on noin kolminkertainen Länsi-Eurooppaan verrattuna, ja IVY-maissa se on todennäköisesti viisinkertainen, joten mahdollisuudet energian säästöihin ovat huomattavat. Energiintensiteten i Sentral- og Øst-Europa er omkring tre ganger høyere enn i Vest-Europa, og i de nye, uavhengige statene i Europa sannsynligvis fem ganger høyere. Her er det altså et betydelig potensial for Ydinenergian osuus kokonaisenergian tuotannossa lisääntyi IVY­maissa kahdesta prosentista kuuteen prosenttiin ja KIE­maissa yhdestä prosentista viiteen prosenttiin vuosina 1980 ­1994. Bulgariassa, Liettuassaja Sloveniassa ydinenergian osuus on noin neljännes kokonaisenergian tarpeesta. Kjernekraftens bidrag til den samlede energiforsyningen økte fra 2 til 6 % i de nye, uavhengige statene i Europa og fra 1 til 5% i Sentral- og Øst-Europa mellom 1980 og 1994.1 Bulgaria, Litauen og Slovenia dekker kjernekraften rundt en firedel av det totale energibehovet. Metaanipäästöt vähenivät KIE­ja ΓνΎ-maissa 40 prosentilla vuosina 1980 -1995. Metanutslippene i Sentral- og Øst-Europa og i de nye, uavhengige statene i Europa ble redusert med 40% mellom 1980 og 1995. Koko Euroopassa tarvitaan silti huomattavia, erityisesti kaasunjakeluun ja kivihiilen louhintaan liittyviä lisävähennyksiä. Imidlertid er det fremdeles betydelig rom for ytterligere reduksjoner i hele Europa, særlig fra gassrørledninger og kullgruver. Teollisuuden aiheuttamia typpioksiduulipäästöjä samoin kuin mineraalilannoitteiden käyttöä voitaisiin myös edelleen vähentää koko Euroopan alueella. Utslippene av nitrogenoksid fra industrien og bruken av kunstgjødsel gir også rom for ytterligere reduksjoner i hele Europa. CFC-yhdisteiden päästöt ovat pudonneet nopeasti huippuarvoista CFC-yhdisteiden tuotannon ja käytön lopettamisen myötä. Utslippene av KFK-gasser har falt raskt fra toppnivået i takt med at produksjonen og bruk fases ut. Niitä korvaavien aineiden, HCFC-yhdisteiden (jotka ovat myös kasvihuonekaasuja), käyttöjä päästöt ovat kuitenkin lisääntymässä samoin kuin vasta melko äskettäin kasvihuonekaasuiksi todettujen SF Imidlertid øker bruken av og utslippene av erstatningene for disse, nemlig HKFK-gassene (som også er drivhusgasser). ( yhdisteiden käyttöjä päästöt. Nämä kaikki kuuluvat niiden kaasujen "koriin", joiden päästöjen vähennystavoitteista sovittiin Kiotossa. Dette gjelder også drivhusgasser som relativt nylig er identifisert, SF(., HFKer og PFCer, som inngår i gruppen av klimagasser klimakonferansen i Kyoto satte opp mål om utslippsreduksjoner for. C02-utsl¡pp i Europa, 1980-1995 Toteutetut kansainväliset toimenpiteet otsonikerroksen suojelemiseksi ovat vähentäneet maailmanlaajuista vuosittaista otsonia vähentävien aineiden tuotantoa 80 -90 prosentilla niiden maksimiarvoista. Nedbryting av ozonlaget Takket være internasjonale politiske tiltak som er truffet for å beskytte ozonlaget i stratosfæren er den årlige globale produksjonen av ozonnedbrytende stoffer redusert med 80-90 % i forhold til toppnivået. Vuosittaiset päästöt ovat myös pudonneet nopeasti. Årlige utslipp har også sunket raskt. Ilmakehän prosesseissa aikaviiveet ovat kuitenkin sellaiset, ettei kansainvälisten toimenpiteiden vaikutuksia voida vielä nähdä yläilmakehän otsonipitoisuuksissa tai maanpinnalle tulevan ultravioletti-B-säteilyn (UV-B) määrässä. På grunn av tidsforsinkelsen i de atmosfæriske prosesser kan vi imidlertid ennå ikke se noen virkninger av de internasjonale tiltakene på ozonkonsentrasjonen i stratosfæren eller i mengden ultrafiolett stråling (UV-B) som når jordens overflate. Kaikkien klooria ja bromia sisältävien otsonia vähentävien yhdisteiden (CFO-yhdisteiden, halonien ja niin edelleen) vaikutuksen oletetaan olevan voimakkaimmillaan stratosfäärissä vuosina 2000 - 2010. Den ozonnedbrytende effekten av alle klor- og bromforbindelser (KFK-gasser, haloner osv.) i stratosfæren forventes å nå sitt maksimum mellom år 2000 og 2010. Euroopan yläpuolella ilmakehän otsonimäärä putosi 5 prosenttia vuosina 1975 -1995, jonka seurauksena alailmakehään ja maanpinnalle tuleva UV-B -säteily lisääntyi. Ozonlaget over Europa ble redusert med 5 % mellom 1975 og 1995, slik at større mengder UV-B-stråler når inn i den lavere atmosfære og dl jordens overflate. Huomautus: Käyrä kuvaa niin kutsutun ekvivalenttien efektiivisen kloorin ehdotettua seossuhdetta (esiintymistiheyttä). Merk: Kurven viser blandingsforhold (forekomsthyppighet) av såkalte klorevivalenter framskrevet. Lähde: RIVM, alustavat tiedot WMO:n vuoden 1998 otsoniarvioinnista Den er basert på scenariet i protokollen til WMO/UNEPs ozonutredning fra 1998, som tar utgangspunkt i maksimalt tillatt utslipp i henhold til protokollene Kilde: RIVM, foreløpige data fra Den meteorologiske verdensorganisasjons ozonutredning 1998 Suuria paikallisia vähennyksiä yläilmakehän otsonin pitoisuuksissa on havaittu viime aikoina arktisilla alueilla keväisin. I den senere tid er det påvist større lokale reduksjoner i ozonkonsentrasjonen i stratosfæren over de arktiske regioner om våren. Esimerkiksi pohjoisnavalla maaliskuussa 1997 otsonin kokonaismäärä laski 40 prosenttia tavanomaisesta arvostaan. For eksempel fait den samlede ozonkonsentrasjonen over Nordpolen i mars 1997 til 40 % under sitt normalnivå. Nämä vähennykset ovat samankaltaisia mutteivät yhtä vakavia kuin Etelämantereella havaitut, ja ne korostavat otsonikerroksen heikkenemiseen kohdistuvan jatkuvan poliittisen huomion tarvetta. Selv om disse reduksjonene er mindre alvorlige enn dem som er blitt observert over Antarktis, understreker de nødvendigheten av fortsatt politisk oppmerksomhet mot nedbrytingen av ozonlaget. Vuosikymmeniä kestävää otsonikerroksen ennalleen palautumista voitaisiin nopeuttaa kiirehtimällä HCFC-yhdisteiden ja metyylibromidin käytöstä poistoa, varmistamalla varastoissaja muualla olevien CFC-yhdisteiden ja halonien turvallinen hävittäminen sekä estämällä otsonia vähentävien aineiden salakuljetus. Gjenoppbyggingen av ozonlaget, som vil ta mange årtier, kan gå fortere dersom bruken av HKFK-gasser og metylbromid utfases raskere, ved å sørge for sikker destruksjon av KFK-gasser og haloner i lagre og andre reservoarer og ved å forhindre smugling av ozonnedbrytende stoffer. Rikkidioksidi-ja ammoniakkipäästöistä sekä typen oksidien päästöistä aiheutuvan happaman laskeuman vaikutukset makeisiin vesiin ovat vähentyneet jonkin verran Doiros-arvioinnin jälkeen, mistä on monin paikoin ollut osoituksena selkärangattomien lajistossa tapahtunut osittainen elpyminen. Forsuring Effektene av forsuring i vann og vassdrag - en følge av sur nedbør på grunn av utslipp av svoveldioksid, nitrogenoksider og ammoniakk -har gått noe ned etter Dobris-mpporten, og mange steder har det virvelløse dyrelivet delvis kommet tilbake. Monien metsien elinvoima on yhä heikkenemässä, mihin happaman laskeuman pitkäaikaiset vaikutukset maaperään voivat olla osatekijöinä vaikka nämä vauriot eivät välttämättä liitykään happamoitumiseen. Flere skoger taper fremdeles vitalitet, men selv om denne skaden ikke nødvendigvis skyldes forsuring, kanforsuring avjordsmonnet ha langsiktige virkninger. Herkillä alueilla happamoituminen johtaa alumiinin ja raskasmetallien lisääntyvään kulkeutumiseen, mikä aiheuttaa pohjavesien pilaantumista. I følsomme områder fører forsuring ul økt frigjøring av aluminium og tungmetaller, som igjen forurenser grunnvannet. Happamoittavien aineiden laskeumat ovat vähentyneet noin vuodesta 1985 alkaen. Den sure nedbøren er redusert siden 1985. Kriittiset kuormitukset (laskeumatasot, joiden ylittyessä on odotettavissa pitkäaikaisia haittavaikutuksia) ylitetään kuitenkin yhä noin 10 prosentilla Euroopan maa-alueesta, pääasiassa Pohjois-ja Keski-Euroopassa. Tålegrensene (de maksimale grenser for at avsetningene ikke skal gi langsiktige skadevirkninger) overskrides imidlertid fremdeles i rundt 10 % av Europas landareal, hovedsakelig i Nord- og Sentral- Europa. Rikkidioksidipäästöt puolittuivat Euroopassa vuosien 1980 ja 1995 välillä. Utslippet av svoveldioksid i Europa er halvert fra 1980 til 1995. Typpipäästöjen kokonaismäärä (typen oksidit ja ammoniakki), joka pysyi suurin piirtein vakiona vuosina 1980 -1990, putosi noin 15 prosenttia vuosina 1990 - 1995. Samlede nitrogenutslipp (nitrogenoksider pluss ammoniakk), som var noenlunde konstant mellom 1980 og 1990, ble redusert med ca. Suurimmat vähennykset tapahtuivat KIE-ja IVY-maissa. 15 % mellom 1990 og 1995, med de største reduksjonene i Sentral- og Øst-Europa og i de nye, uavhengige statene i Europa. Liikenteestä on tullut suurin typen oksidien päästölähde; sen osuus oli 60 prosenttia kokonaismäärästä vuonna 1995. Transportsektoren er blitt den største kilden til utslipp av nitrogenoksider idet den i 1995 bidro med 60 % av de samlede utslippene. Vuosina 1980 - 1994 tavaraliikenne maanteillä kasvoi 54 prosenttia, vuosina 1985 -1995 henkilöliikenne maanteillä 46 prosenttia ja lentomatkustus 67 prosenttia. Mellom 1980 og 1994 økte godstransporten på veiene med 54 %, og mellom 1985 og 1995 økte passasjertransporten på veiene med 46 % og med fly med 67 %. Länsi-Euroopassa pakokaasukatalysaattoreiden käyttöönotto on vähentänyt liikenteen päästöjä. I Vest-Europa har innføringen av avgasskrav og'katalysatorer resultert i reduserte utslipp fra transportsektoren. Tällaisten toimenpiteiden vaikutukset näkyvät kuitenkin melko hitaasti, koska ajoneuvokanta vaihtuu hitaasti. Imidlertid vises virkningen av slike tiltak forholdsvis sent på grunn av lav utskiftningstakt for bilparken. Lisävähennykset edellyttävät todennäköisesti polttoaineiden ja ajoneuvojen verotusta koskevia toimia. Ytterligere reduksjoner vil sannsynligvis forutsette tiltak i form av avgifter på drivstoff og kjøretøyer. KIE-ja IVY-maissa yksityisautoilussa on merkittävä kasvumahdollisuus, mutta näissä maissa on huomattavat mahdollisuudet myös liikennesektorin energian hyötysuhteen parantamiseen. Sentral- og Øst-Europa og de nye, uavhengige statene i Europa hatet betydelig vekstpotensial for privat transport', men også et stort potensial for å øke energieffektiviteten i transportsektoren.' Maasta toiseen kaukokulkeutuvien ilman epäpuhtauksien yleissopimuksen (CI.RTAP) pöytäkirjaan kirjattu typen oksideja koskeva tavoite päästöjen vakauttamisesta vuoden 1987 tasolle vuoteen 1994 mennessä saavutettiin yleisesti Euroopassa, muttei kaikkien 21 sopimuspuolen osalta. Eräät näistä sopimuspuolista, samoin kuin eräät sopimuksen ulkopuolella olevat tahot, saivat kuitenkin aikaan huomattavia vähennyksiä. Politiske tiltak for å bekjempe forsuring har bare vært delvis vellykket: • Målsettingen i NO -protokollen til Konvensjonen om langtransportert, grenseoverskridende luftforurensing (CLTRAP) om å stabilisere utslippene på 1987-nivå innen 1994, ble nådd for Europa sett under ett, men ikke av alle de 21 konvensjonspartene. Euroopan komission viidennessä ympäristöohjelmassa (5EAP) tähdätään typen oksideissa 30 prosentin päästövähennykseen vuosina 1990 - 2000. Vuoteen 1995 mennessä saavutettiin vain kahdeksan prosentin vähennys, joten on epätodennäköistä, että vuoden 2000 tavoite saavutetaan. Enkelte konvensjonsparter, samt noen land som ikke har tiltrådt konvensjonen, oppnådde imidlertid betydelige reduksjoner. • EU-kommisjonens femte handlingsplan for miljø (5EAP) tok sikte på 30 % reduksjon av nitrogenoksidutslippene fra 1990 til 2000.1 1995 var reduksjonen bare 8 %, og det ser ikke ut til at målet for 2000 vil bli nådd. Monisaastuke-monivaikutuspöytäkii jan oletetaan valmistuvan vuonna 1999. En multiforuiensnings-, multieffektprotokoll forventes å være klar i 1999. Tarkoituksena on asettaa kustannustehokkaalla tavalla uudet kansalliset päästökatot happamoittaville aineille ja NMVOCälle. Målet er å fastsette ytterligere nasjonale utslippstak for forsurende stoffer og ikke-metanholdige flyktige organiske forbindelser (NMVOC) på et kostnadseffektivt grunnlag. Ensimmäisen CLRTAP-pöytäkirjan tavoitteen rikin osalta - päästöjen vähentäminen 30 prosentilla vuonna 1993 vuoteen 1980 verrattunasaavuttivat kaikki 21 pöytäkirjan sopimuspuolta sekä viisi sopimuksen piiriin kuulumatonta osapuolta. Målet for den første CLRTAP-protokollen for svovel om å redusere utslippene i 1993 med 30 % sammenlignet med 1980, ble oppnådd av alle 21 parter i protokollen samt av fem ikkeparter. Monet Euroopan maat (esimerkiksi Portugali ja Kreikka) eivät kuitenkaan vähentäneet rikkipäästöjään tänä ajanjaksona yhtä paljon. Imidlertid värdet flere europeiske land (f.eks. Portugal og Hellas) som ikke reduserte svovelutslippene i samme grad i denne perioden. Toisessa rikkipöytäkirjassa mainitun välitavoitteen saavuttaminen vuoteen 2000 mennessä on epätodennäköisempää, joten lisätoimia tarvitaan sen pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi. Om det foreløpige målet i den andre svovelprotokollen vil bli nådd innen år 2000 er mer usikkert, og ytterligere tiltak er nødvendig for å oppnå det langsiktige målet om ingen overskridelse av tålegrensene. Viidennen ympäristöohjelman tavoite rikkidioksidin osalta-35 prosentin vähennys vuoden 1985 päästöistä vuoteen 2000 mennessäsaavutettiin EU:ssa kokonaisuudessaan vuonna 1995 (40 prosentin kokonaisvähennys) samoin kuin useimmissa jäsenvaltioissa. Målet i 5EAP om å redusere SO„-utslippene med 35 % innen år 2000 i forhold til 1985-nivået, ble oppnådd av EU sett under ett i 1995 (40 % samlet reduksjon) og av de fleste medlemsstatene. Toiseen CLRTAP-rikkipöytäkirjaan kirjatun pitkän aikavälin tavoitteen saavuttamiseksi tähtääviä lisätoimenpiteitä kehitellään EU:ssa viidennen Ytterligere tiltak for å nå den andre CITRAP-svovelprotokollens langsiktige mål blir nå utarbeidet i EU, som en oppfølger til Toimenpiteisiin kuuluvat öljytuotteiden rikkipitoisuuden alentaminen, suurten polttolaitosten päästöjen vähentäminen sekä maantieajoneuvojen päästörajojen asettaminen. 5EAP, med blant annet en reduksjon av svovelinnholdet i petroleumsprodukter, reduksjon i utslippene fra store forbrenningsanlegg og fastsettelse av utslippsgrenser for tungtransport. Nyt tarkasteltavana olevan EU:n happamoitumisstrategian välitavoite on 55 prosentin vähennys typen oksidien päästöissä vuosina 1990 - 2000. Et foreløpig mål i EUs strategi mot forsuring som nå blir drøftet, er 55 % reduksjon i utslippene av nitrogenoksider mellom 1990 og 2010. Erityistä huomiota on kiinnitettävä liikennesektorin päästöihin, jos tämä tavoite halutaan saavuttaa. Dersom dette målet skal nås, må det særlig fokuseres på utslippene fra transportsektoren. Alue, jolla rikin ja typen kriittinen kuormitus ylitetään prosenttia EMEP-alueen maapinta-alasta happamoittava rikki happamoittava typpi Samlet areal der tålegrensen for svovel og nitrogen er overskredet prosentandel av totalt area i EMEP-omràdet ín - Huom: EMEP-alueen kartta löytyy varsinaisesta raportista Lähde: EMEP/MSC/W ja KIE-maat Merk: Se hovedrapport for kart over EMEP-området Kilde: EMEP/MSC/W og CCE Alailmakehän otsonipitoisuudet (maanpinnasta 10-15 kilometrin korkeuteen) ovat Euroopan yläpuolella tavallisesti kolmin- tai nelinkertaiset verrattuna ennen teollistumista vallinneeseen tilanteeseen. Bakkenær ozon Ozonkonsentrasjonene i troposfæren (fra bakken og 10-15 km opp) over Europa er vanligvis tre til fire ganger høyere enn i førindustriell tid, hovedsakelig som et resultat av den meget store økningen i nitrogendioksidutslippene fra industri og kjøretøyer siden 1950-årene. Tämä johtuu pääasiassa teollisuuden ja ajoneuvojen typen oksidipäästöjen hyvin suuresta kasvusta 1950-luvun jälkeen. Variasjoner fra år til år i været gjør at det ikke er mulig å påvise trender i forekomsten av episoder med høye ozonkonsentrasjoner. Ihmisten terveyden, kasvillisuuden ja ekosysteemien suojelemiseksi asetettuja pitoisuuksien kynnysarvoja ylitetään jatkuvasti useimmissa Euroopan maissa. Anbefalte grenseverdier som er laget for å beskytte den menneskelige helse, vegetasjonen og økosystemene, blir ofte overskredet i de fleste europeiske land. Terveydellisen kynnysarvon ylittävä otsonipitoisuus voi olla syynä noin 700 sairaalakäynnissä EU:n alueella vuoden 1995 maaliskuun ja lokakuun välisenä ajanjaksona (näistä 75 prosenttia Ranskassa, Italiassaja Saksassa). Rundt 700 sykehusinnleggelser i EU i perioden mars-oktober 1996 (75 % av dem i Frankrike, Italia og Tyskland) kan skyldes at ozonkonsentrasjonene overskred grensen for helsefare. Arviolta 330 miljoonaa ihmistä EU:n alueella voi altistua vähintään yhdelle kynnysarvon ylittymiselle vuodessa. Rundt 330 millioner mennesker i EU kan bli utsatt for minst én slik overskridelse hvert år. Kasvillisuuden suojelemiseksi asetettu kynnysarvo ylitettiin useimmissa EU-maissa vuonna 1995. Anbefalt grenseverdi for vegetasjon ble overskredet i de fleste EU-landene i 1995. Monet maat ilmoittivat yli 150 päivänä esiintyneistä arvojen ylityksistä joillakin alueilla. Flere land rapporterte om mer enn 150 dager med overskridelser noen steder. Samana vuonna lähes kaikilla EU:n metsäalueilla ja viljelyskelpoisilla maa-alueilla tapahtui ylittymisiä. Samme år ble nesten hele EUs areal av skog og dyrkbar mark utsatt for overskridelser. Tärkeimpien otsonia muodostavien aineiden, eli typen oksidit ja NMVOC, päästöt lisääntyivät 1980-luvun lopulle saakka, kunnes ne sitten laskivat 14 prosenttia vuosina 1990 -1994. Utslippene av de viktigste ozonproduserende stoffer, nitrogenoksider og NMVOC (ikke-metanholdige flyktige organiske forbindelser), økte fram til slutten av 1980-årene førde falt med 14 % mellom 1990 og 1994. Liikenne on typen oksidien tärkein aiheuttaja. Transportsektoren er den største bidragsyteren når det gjelder nitrogenoksider. Liikenne on myös tärkein NMVOC-päästöjen aiheuttaja Länsi-Euroopassa kun taas KIE-ja IVY-maissa teollisuus on suurin osatekijä. Transport er også den viktigste bidragsyteren til NMVOC-iitslippene i Vest-Europa, mens industrien er den største bidragsyteren i Sentral- og Øst-Europa og i de nye, uavhengige statene i Europa. Otsonin korkeimpien vuorokausiarvojen keskiarvo kesällä Daglige maksimumskonsentrasjoner av ozon om sommeren Maasta toiseen kaukokulkeutuvien ilman epäpuhtauksien yleissopimuksessa ja viidennessä ympäristöohjelmassa asetettujen typen oksidipäästöjä koskevien tavoitteiden saavuttaminen johtaisi otsonin huippupitoisuuksien pienenemiseen vain 5-10 prosentilla. Dersom målene for utslipp av nitrogenoksider fastsatt i UNECE-konvensjonen om langtransportert, grenseoverskridende luftforurensning og i EUs femte handlingsplan for miljø oppnås, vil vi få en reduksjon av ozonepisodene på bare 5-10 %. · Tämä edellyttää otsonia muodostavien aineiden (typen oksidien ja NMVOC:in) päästöihin vaikuttavia toimenpiteitä koko pohjoisella pallonpuoliskolla. Dersom det langsiktige målet om ingen overskridelse av anbefalte grenseverdier skal oppnås vil dette kreve omfattende tiltak når det gjelder utslippene av nitrogenoksider og NMVOC for hele den nordlige halvkule. Ensimmäiseksi on asetettava uuden monisaastuke-monivaikutuspöytäkirjan nojalla tiukemmat kansalliset päästökatot. Et første skritt vil være å fastsette ytterligere nasjonale utslippstak i henhold til den nye multiforurensnings-, multieffektprotokollen. Länsi-Euroopan kemianteollisuus on jatkanut kasvuaan Dobrisarvioinnin jälkeen tuotannon kasvaessa vuodesta 1993 alkaen BKT:tä nopeammin. Miljøgifter Veksten i Vest-Europas kjemiske industri har fortsatt siden Dobrisrapporten kom ut, og produksjonen har siden 1993 økt raskere enn BNP. Tuotanto KIE-ja IVY-maissa on pudonnut merkittävästi vuoden 1989 jälkeen BKT:n laskun myötä, mutta vuoden 1993 jälkeen tuotanto on osittain elpynyt muutamissa maissa. Produksjonen i Sentral- og Øst-Europa og i de nye, uavhengige statene i Europa har hatt en markert nedgang etter 1989, i tråd med nedgangen i BNP, men etter 1993 har produksjonen i noen land delvis tatt seg opp igjen. Lopputuloksena tästä on se, että kemikaalivirran osuus taloudessa on kasvanut koko Euroopassa. Resultatet er at strømmen av syntetiske stoffer er blitt stadig viktigere for økonomien i hele Europa. Tiedot päästöistä ovat niukat, mutta kemikaalit ovat levinneet kaikkialle ympäristöön, ihmis-ja eläinkudokset mukaan lukien. Det finnes få data om utslipp, men miljøgifter finnes over alt i miljøet, også i dyre- og menneskevev. Eurooppalaisessa kemiallisten aineiden luettelossa (European Inventory of Existing Chemical Substances) on yli 100 000 kemiallista yhdistettä. Det Europeiske register over eksisterende kjemiske stoffer inneholder over 100 000 kjemiske forbindelser. Aiheutuva uhka on monen kemikaalin osalta yhä epäselvä, sillä tiedot niiden pitoisuuksista, kulkeutumistavoista ja kertymistaipumuksista ympäristössä ovat puutteelliset samoin kuin tiedot vaikutuksista ihmisiin ja muihin elämän muotoihin. Trusselen som mange av disse syntetiske stoffene utgjør, er ennå uviss på grunn av manglende kunnskaper om miljøgiftenes konsentrasjoner og hvordan de beveger seg gjennom og akkumuleres i miljøet for deretter å påvirke mennesket og andre livsformer. Jonkin verran tietoa on kuitenkin saatavilla - esimerkiksi raskasmetalleista ja hitaasti hajoavista orgaanisista yhdisteistä (Persistent Organic Pollutants, POP). Noe informasjon er imidlertid tilgjengelig, f.eks. om tungmetaller og persistente organiske forbindelser (POP). Vaikka eräiden näiden aineiden päästöt ovat vähenemässä, pitoisuudet ympäristössä pysyvät huolenaiheina, erityisesti eräillä hyvin saastuneilla alueilla ja melualueilla kuten arktiset alueet ja Itämeri. Selv om utslippene av noen av disse stoffene går ned, er konsentrasjonene i miljøet fremdeles bekymringsfullt høye, særlig i områder som er svært kontaminert og i marine oppsamlingsområder som f.eks. Vaikka joitakin hyvin tunnettuja POP-aineita poistetaan jatkuvasti käytöstä, tuotetaan samanaikaisesti suuria määriä monia muita, ominaisuuksiltaan vastaavia aineita. Arktis og Østersjøen. Selv om enkelte kjente POPer fases ut, blir mange andre med lignende egenskaper fremdeles produsert i store mengder. Viime aikoina huolta ovat aiheuttaneet niin kutsutut "hormonitoimintaa häiritsevät kemikaalit" - POP:t ja eräät orgaaniset metalliyhdisteet - erityisesti siksi, että ne aiheuttavat mahdollisesti eläinten ja ihmisten lisääntymishäiriöitä. Nylig ble det uttrykt særlig bekymring over de såkalte «hormonhermerne», dvs. Yleiskatsaus vaikutusten perusteella ei toistaiseksi ole voitu osoittaa syy­seuraus­suhdetta kyseisten kemikaalien ja ihmisen lisääntymiseen liittyvien terveysvaikutusten välillä. Selv om det finnes eksempler på slik påvirkning på dyrelivet i sjøen, har vi så langt ikke tilstrekkelig bevis for noe årsaksforhold mellom slike miljøgifter og virkningen på menneskets reproduksjon. Lukuisten mahdollisesti vaarallisten, käytössä olevien kemikaalien toksisuuden arviointiin liittyvien vaikeuksien ja kustannusten vuoksi, ja erityisesti niiden kemikaalien osalta, joilla on mahdollisia lisääntymiseen liittyviä ja neurotoksikologisia vaikutuksia, muutamissa nykyisissä toimintastrategioissa ­ kuten Pohjanmeren suojelua koskevassa OSPAR­sopimuksessa ­ pyritään nyt vähentämään kemikaalien aiheuttamaa "kasautumista" ympäristöön vähentämällä niiden käyttöä ja päästöjä tai lopettamalla niiden käyttö kokonaan. På grunn av vanskeligheten og kostnaden ved å evaluere toksisiteten ved det store antallet miljøgifter som kan være farlige ved bruk, særlig de med mulige reproduktive og nevrotoksikologiske virkninger, går noen aktuelle bekjempelsesstrategier, som den valgt av OSPAR-konvensjonen om beskyttelse av Nordsjøen, nå på å redusere kjemikalie«belastningen» i miljøet ved å eliminere eller redusere bruken og utslippene av dem. UNECE:n odotetaan viimeistelevän vuonna 1998 kaksi uutta pöytäkirjaa, jotka koskevat kolmen raskasmetallin ja 16 POP­aineen päästöjä ilmaan maasta toiseen kaukokulkeutuvien ilman epäpuhtauksien yleissopimuksen mukaisesti. UNECE forventes å ferdigstille to nye protokoller i 1998 om utslipp til luft av tre tungmetaller og seksten POPer i henhold til Konvensjonen om langtransportert, grenseoverskridende luftforurensning. Bensiinin lyijypäästöjen väheneminen, 1990­96· Reduksjon av blyutslipp fra bensin, 1990-96 Huomautus: *tieto ajanjaksolta 19901995 Merk:* dataene henviser til endringer i perioden 1990 -1995. Lähde: Tanskan EPA, 1998 Kilde: Dansk EPA, 1998 Doifis-arvioinnin jälkeen on tehty muutamia uusia kansallisia ja kansainvälisiä aloitteita kemikaalien mahdollisten vaikutusten vähentämiseksi ympäristössä, mukaan lukien vapaaehtoiset vähennysohjelmat, tiettyjen kemikaalien verotustoimet sekä tarjoamalla julkinen pääsy tietoihin, kuten yhdysvaltalaiseen vaarallisten päästöjen rekisteriin (Toxic Release Inventory) EU:n ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin mukaisesti. Enkelte nye nasjonale og internasjonale initiativer er fremmet etter Dobrisrapporten for å redusere miljøgiftenes mulige innvirkning på miljøet, herunder frivillige reduksjonsprogrammer, avgiftsbelegging av særlige miljøgifter og offentlig tilgang til data tilsvarende US Toxic Release Inventory, som for eksempel EUs direktiv for integrert forebygging og kontroll av spredning av forurensning. Näitä välineitä voidaan käyttää entistä laajemmin Euroopan kaikissa osissa. Det er rom for mer utstrakt anvendelse av slike virkemidler i hele Europa. OECD:n Euroopan alueella ilmoitettu syntyneen jätteen kokonaismäärä kasvoi lähes 10 prosentilla vuosina 1990 -1995. Avfall Samlet mengde avfall produsert i de europeiske OECD-landene er rapportert å ha økt med nær 10 % fra 1990 til 1995. . Osa näennäisestä kasvusta saattaa kuitenkin johtua jätteiden parantuneesta seurannasta ja ilmoitusmenettelystä. En del av denne tilsynelatende økningen kan imidlertid komme av bedret avfallsovervåking og rapportering. Epäyhtenäiset käytännöt ja epätäydellinen tietojen kerääminen vaikeuttavat jatkuvasti kehityksen seuran taa ja jätepolitiikan aloitteiden kohdentamisen parantamista koko Euroopassa. Mangel på harmonisering og mangelfull datainnsamling gjør det fortsatt vanskelig å overvåke trender og målrette tiltak innen avfallspolitikken i Europa. Yhdyskuntajätteen määrän arvioidaan lisääntyneen 11 prosentilla OECD:n Euroopan maissa vuosina 1990 - 1995. Produksjonen av kommunalt avfall beregnes å ha økt med 11 % i de europeiske OECD-landene fra 1990 til 1995. Yhdyskuntajätettä syntyi vuonna 1995 noin' 200 miljoonaa tonnia, mikä vastaa 420 kiloa henkeä kohden vuodessa. Omkring 200 millioner tonn kommunalt avfall ble produsert i 1995, tilsvarende 420 kg per person per år. Tiedot KIE-ja IVY-maiden yhdyskuntajätteistä eivät ole riittävän tarkkoja, jotta vallitsevaa suuntausta voitaisiin määritellä. Data om kommunalt avfall i landene i Sentral- og Øst-Europa og i de nye, uavhengige statene i Europa er ikke gode nok til å kunne fastslå noen underliggende trend. Saksanja Ranskan osuus oli suurin noin 42 miljoonan tonnin vaarallisen jätteen vuosittaisesta määrästä, jonka OECD:n Euroopan maat ilmoittivat vuoden 1994 tienoilla. Tyskland og Frankrike var de største bidragsyterne til de rundt 42 millioner tonn spesialavfall per år som ble rapportert av de europeiske OECD-landene for perioden rundt 1994. Venäjän federaation osuus oli noin kaksi kolmasosaa Itä-Euroopan alueella 1990-luvun alkupuoliskolla vuosittain syntyneestä 30 miljoonan tonnin suuruisesta vaarallisen jätteen määrästä. Den russiske føderasjon sto for rundt to tredeler av de 30 millioner tonn spesialavfall som ble produsert årlig i hele Øst-Europa i begynnelsen av 1990-årene. Määrittelyerojen takia nämä määrät ovat vain viitteellisiä. Grunnet ulike definisjoner foreligger ingen eksakte tall. Kaatopaikoista aiheutuvat kustannukset sisältävät kuitenkin harvoin kaikki kustannukset (sulkemisen jälkeiset kustannukset puuttuvat usein) eräissä maissa (esimerkiksi Itävallassa, Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) käytössä olevista jäteveroista huolimatta. Imidlertid inkluderer sjelden kostnadene assosisert ved landfyllinger alle kostnader (nedstengningskostnader er sjelden inkludert), til tross for at noen land har innført avfallsavgifter (f.eks. Østerrike, Danmark og Storbritannia). Kaikissa jätevirroissa, erityisesti vaarallisten jätteiden kohdalla, olisi hyötyä säästävämmän teknologian laajemmasta soveltamisesta sekä Alle avfallsstrømmer, særlig 29 jätteiden syntymistä estävistä toimenpiteistä. Kierrätys lisääntyy maissa, joiden jätehuollolla on vahva infrastruktuuri. 29 de for spesialavfall, kan dra fordel av utvidet bruk av renere teknologier og avfallsforebyggende tiltak. Monissa KIE- ja IVY-maissa ongelmana on heikko jätehuollon perinne ja jätteen syntymisen lisääntyminen. Flere land i Øst-Europa står overfor problemer som følge av økninger i avfallsproduksjonen. Jätehuolto edellyttää näissä maissa nykyistä parempaa strategista suunnittelua ja entistä enemmän investointeja. Avfallsforvaltningen i disse landene krever bedre strategisk planlegging og høyere investeringer. Painopisteisiin kuuluvat yhdyskuntajätehuollon parantaminen jätteiden lajittelua tehostamalla ja nykyistä paremmalla kaatopaikkojen hoidolla, kierrätysaloitteiden tekeminen paikallisella tasolla sekä kustannuksiltaan edullisten toimien toteuttaminen maaperän saastumisen estämiseksi. Prioritetene omfatter en forbedring av forvaltningen av kommunalt avfall gjennom styrket kildesortering og forvaltning av landfyllingene, innføring av lokale resirkulcringstiltak samt gjennomføring av Iavkostnadstiltak for å forhindre kontaminering av jordsmonnet. Luonnonvarojen kestävään käyttöön sitoutumisen ja ympäristövahinkojen minimoimisen sekä "saastuttaja maksaa -periaatteen" ja "läheisyysperiaatteen" noudattamisen myötä EU on luonut laajalle ulottuvia lainsäädännöllisiä keinoja kansallisen jätteitä koskevan lainsäädännön yhdenmukaistamiseksi ja edistämiseksi. Ønsket om bærekraftig utnyttelse av ressursene, begrensning av miljøskadene og oppfølging av nærhetsprinsippet og prinsippet om at forurenseren skal betale, har ført til at EU har utarbeidet en omfattende lovgivning med sikte på å fremme og harmonisere nasjonale avfallslovgivninger. Eräissä Keski-Euroopan maissa on alettu noudattaa samanlaisia lähestymistapoja EU:hun jäseneksi liittymisen kannustamana. Tilskyndet av tiltrcdelsesprosessen til EU har enkelte europeiske land begynt å innføre tilsvarende metoder. Jätelainsäädäntö on silti yhä heikosti kehittynyttä useimmissa muissa KIE- ja IVY-maissa. Imidlertid er avfallslovgivningen fremdeles på et tidlig stadium i de fleste landene i Sentral- og Øst-Europa og i de nye, uavhengige statene i Europa. Jätehuollon eri ohjauskeinojen keinojen käytön yleisyys Land som har vedtatt følgende avfallspolitiske lovgivning Baselin sopimuksen ratifiointi Ratifisert Basel-konvensjonen 30 40 50 60 maiden prosenttiosuus Mål for forebygging nivå land i % Euroopan luonnonvaraisiin lajeihin kohdistuva uhka on edelleen vakava, ja vähenevien lajien lukumäärä kasvaa. Biologisk mangfold Trusselen mot Europas dyreliv er fortsatt stor, og stadig flere ville arter har nedgang i bestanden. Monissa maissa jopa puolet tunnetuista selkärankaisten lajeista on uhanalaisia. I flere land er opptil halvparten av de kjente arter virveldyr truet. Yli kolmanneksessa Euroopan lintulajeista on havaittu vähenemistä, vakavimmin Luoteis­ja Keski­Euroopassa. Mer enn en tredel av fugleartene i Europa har hatt nedgang i bestanden, og mest alvorlig er det i Nordvest- og Sentral-Europa. Tämä johtuu pääasiassa niiden asuinalueille kohdistuneista tuhoista, joita ovat aiheuttaneet muutokset maankäytössä erityisesti maa­ja metsätalouden tehostumisen, infrastruktuurien kehittymisen voimistumisen, vedenoton ja saastumisen seurauksena. Dette skyldes i all hovedsak at habitatene er skadet på grunn av endret arealbruk, særlig gjennom intensivering avjordbruk og skogbruk, økt infrastrukturutvikling, vannforbruk og forurensning. Ihmisen toimintaan sopeutuneiden eläinlajien kannat kuitenkin kasvavat, samoin eräät korkeita ravinne- tai happopitoisuuksia sietävät kasvilajit leviävät. Imidlertid øker bestanden hos flere dyrearter som assosieres med menneskelige aktiviteter, og noen plantearter som tåler høye nivåer av næringsstoffer eller surt miljø, får større utbredelse. Pesivien lintujen määrä on lisääntynyt alueilla, joilla harjoitetaan luonnonmukaista maataloutta. Det har også vært en forbedring i antallet hekkende fugler i områder hvor organisk jordbruk praktiseres. Vieraiden lajien istuttaminen aiheuttaa ongelmia merien, sisävesien ja maaalueiden kasvuympäristöissä. Innføringen av ikke-stedegne arter forårsaker problemer i både marine-, ferskvanns-og terestre habitater. Kosteikkojen häviäminen on suurinta Etelä-Euroopassa, mutta huomattavaa häviämistä tapahtuu myös monilla maatalous- ja taajamaalueilla Luoteis- ja Keski-Euroopassa. Tapet av våtmark er størst i Sør-Europa, men avgangen er også betydelig i mange land- og byområder i Nordvest- og Sentral-Europa. Suurimpina syinä ovat maan otto viljelykseen tai muuhun käyttöön, pilaantuminen, maankuivatus, virkistyskäyttö ja kaupungistuminen. De viktigste årsakene er tørrlegging, forurensning, drenering, friluftsliv og urbanisering. Eräät suuret ja monet pienet jokien, järvien, suo-ja rämealueiden kunnostushankkeet ovat jossain määrin tasapainottaneet näitä menetyksiä. Noen store og flere små prosjekter for gjenoppbygging av elver, innsjøer, myrer og sumpmark veier opp for disse tapene, selv om det for det meste skjer i liten skala. Hiekkadyynialueet ovat pienentyneet 40 prosentilla tällä vuosisadalla, pääasiassa Euroopan länsirannoilta; kolmannes on kadonnut 1970-luvun puolivälin jälkeen. Arealet dekket av sanddyner er redusert med 40% i dette århundret, hovedsakelig langs Europas vestlige kyst, hvorav en tredel har gått tapt etter midten av 1970-tallet. Suurimpia syitä ovat olleet kaupungistuminen, virkistyskäyttöjä metsänistutus. De viktigste årsakene er urbanisering, friluftsliv og skogplanting. Metsien kokonaisalueen osuus kasvaa samoin kuin puuaineksen määrä. Det totale skogarealet øker, og det samme gjør tømmerproduksjonen. "Laajaperäistä" metsänhoitoa, joka oli aikaisemmin yleisin metsänhoitomuoto, korvataan edelleen voimaperäisemmällä ja yhdenmukaisemmalla hoidolla. «Ekstensiv» skogforvaltning, som tidligere var vanligst, blir i stadig større grad erstattet av en mer intensiv og ensrettet forvaltning. Eksoottisten lajien käyttö kasvaa. Bruken av eksotiske arter øker fremdeles. Arealene med gamle naturlige og halvnaturlige skoger blir stadig mindre. Suurin osa vanhoista ja lähes koskemattomista metsistä löytyy nykyisin KIE-ja IVY-maista, vaikka pienempiä alueita on muuallakin. Mesteparten av de gamle og nesten uberørte skogene finnes nå i Sentral- og Øst-Europa og i de nye, uavhengige statene i Europa, selv om mindre områder fremdeles finnes andre steder. Skog branner er fremdeles et problem rundt Middelhavet, selv om det har vært en nedgang i det berørte området. Metsänhoidossa ja metsän käytössä ollaan siirtymässä kestävän metsätalouden mukaiseen käytäntöön, mutta yleiset vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen jäävät nähtäviksi. Konseptet «bærekraftig skogbruk» begynner nå å få innpass innen skogbruk og -forvaltning, men det er ennå ikke påvist noen generell innvirkning på det biologiske mangfoldet. Koska maataloudesta on tullut yhä voimaperäisempää ja metsänistutus on yhä jatkunut heikkosatoisilla alueilla, lähes luonnontilaiset maatalouden kasvuympäristöt, kuten niityt, katoavat tai muuttuvat nopeasti. Etter hvert som jordbruket er blitt intensivert og skogplantingen har fortsatt i områder med lav avkastning, har halvnaturlige habitater som f.eks. enger raskt gått tapt eller blitt ødelagt. Näitä kasvuympäristöjä esiintyi aikaisemmin Euroopassa hyvin laajalla alueella. Tidligere var disse habitatene svært utbredt i Europa. Tuolloin käytettiin laajaperäistä maataloutta, ja ravinteiden käyttö oli vähäistä. Nyt rasitteena on ylenmääräinen ravinteiden käyttö ja happamoituminen. De var avhengige av en ekstensivjordbruksforvaltning med lav tilførsel av næringsstoffer, men lider nå under overdreven tilførsel av næringsstoffer og av forsuring. Kasvuympäristöjen usein hyvin monipuolisen kasviston ja eläimistön hävitessä avointen maisema-alueiden luonnollinen biologinen monimuotoisuus on vähentynyt selkeästi. Etter hvert som plante- og dyrelivet, som ofte var svært rikt, forsvant, har det naturlige biologiske mangfoldet i det åpne landskapet blitt betraktelig redusert. Nämä toimet ovatjohtaneet huomattavien maa-ja merialueiden suojeluun ja lukuisia lajeja ja kasvuympäristöjä on pelastettu. Omfattende tiltak og lovgivning for beskyttelse av arter og habitater er innført på internasjonalt og nasjonalt plan i alle land. Toimien toteuttaminen on usein vaikeaa ja hidasta, eikä niiden avulla ole pystytty vastustamaan yleistä huononemista. Store land- og sjøområder og en rekke arter og habitater er beskyttet, men selve gjennomføringen er ofte vanskelig, går sakte og tiltakene har ikke ikke vært nok til å motvirke den generelle tilbakegangen. Eurooppalaisella tasolla EU:n Natura 2000 -alueiden verkosto sekä muuta Eurooppaa koskeva Bernin yleissopimuksen mukainen EMERALD-verkosto ovat tällä hetkellä tärkeimmät aloitteet. På europeisk plan er de viktigste initiativene for tiden gjennomføringen av Natura 2000nettverket for utpekte steder i EU, og for resten av Europa det kommende EMERALD-nettverket i henhold til Bernkonvensjonen. konvensjonen. Yleisesti ottaen biologisen monimuotoisuuden säilyttämistä on usein pidetty vähemmän tärkeänä kuin siihen eniten vaikuttavilla sektoreilla saavutettuja lyhyen aikavälin taloudellisia tai yhteiskunnallisia etuja. Generelt blir bevaring av det biologiske mangfold ofte betraktet som mindre viktig enn de kortsiktige økonomiske og samfunnsmessige interesser til de sektorene som har størst innvirkning på dette mangfoldet. Suuri hankaluus suojelutavoitteiden turvaamisessa on edelleen tarve sisällyttää muiden sektorien toimintaan biologisen monimuotoisuuden huomioon ottaminen. Det avgjørende for å sikre slikt vern er at hensynet til det biologiske mangfold blir integrert i politikken på andre områder. Toimenpiteiden ja ohjelmien strategiset ympäristöarvioinnit yhdessä luontoa suojelevien keinojen kanssa voivat olla tärkeitä välineitä edistettäessä biologisen monimuotoisuuden huomioon ottamista. Strategiske miljøvurderinger i forbindelse med retningslinjer og programmer kan, sammen med naturvernlovgivning, være viktige instrumenter for å styrke slik integrasjon. Sisävedet Vann og vassdrag UsKokonaisvedenotto on yleisesti vähentynyt monissa maissa vuoden 1980 jälkeen. Useimmissa maissa teollisuuden vedenotto on vähentynyt hitaasti vuodesta 1980 kun on siirrytty pois paljon vettä käyttävästä teollisuudesta, tekniikka on kehittynyt ja kierrätys on lisääntynyt. Det har vært en generell nedgang i det totale vannforbruket i mange land siden 1980.1 de fleste landene har industriens vannforbruk sakte gått ned siden 1980 på grunn av overgangen fra en industri som har et stort forbruk av vann til en voksende tjenestesektor, tekniske forbedringer og økt gjenvinning. Taajamaalueilla kysyntä voi yhä kuitenkin ylittää tarjonnan, ja lähitulevaisuudessa voi esiintyä vesipulaa. Imidlertid kan behovet i urbane områder fremdeles overskride tilgjengelige mengder, og i nær framtid kan det oppstå vannmangel. Myös ilmastonmuutokset voivat vaikuttaa tulevaisuuden vesivaroihin. I framtiden kan vannforsyningen også påvirkes av klimaendringer. Pääasiassa kastelun vuoksi maatalous on tärkein vedenkäyttäjä Välimeren maissa. Jordbruket er den største forbrukeren av vann i middelhavslandene, hovedsakelig til irrigasjon. Kastelualueen laajuus samoin kuin kasteluun tarvittavan veden määrä on kasvanut tasaisesti vuodesta 1980. Etelä-Euroopan maissa 60 prosenttia veden kokonaismäärästä käytetään kasteluun. Irrigerte arealer og forbruket av vann til irrigasjon har økt jevnt siden 1980.1 søreuropeiske land går 60 % av vannforbruket til kunstig vanning. Eräillä alueilla pohjaveden otto ylittää sen imeytymisnopeuden, mikä aiheuttaa pohjaveden pinnan laskua, kosteikkojen häviämistä ja meriveden tunkeutumista. I noen regioner overskrider grunnvannsuttaket tilsiget, noe som forårsaker synkende grunnvannsspeil, tap av våtmark og at sjøvann trenger inn i grunnvannet. Keinot vedenkysynnän rajoittamiseksi tulevaisuudessa ovat parannukset vedenkäytön tehokkuudessa, hintaohjaus ja maatalouspolitiikka. Instrumenter for å begrense den framtidige etterspørsel etter vann omfatter effektivisering av vannforbruket, prismekanismer og landbrukspolitikk. EU:n vedenlaadulle asettamista tavoitteista ja Keski-ja Itä-Euroopan ympäristöohjelmassa veden laatuun kohdistetusta huomiosta huolimatta jokivesien laadussa ei ole tapahtunut yleistä paranemista vuosista 1989/1990 lähtien. Euroopan maat raportoivat erilaisesta Til tross for innføringen av mål for vannkvaliteten i EU og oppmerksomheten rettet mot vannkvalitet i Handlingsplanen for 33 kehityksestä jossa ei näy maantieteellistä yhtenäisyyttä. 33 miljøet i Sentral- og Øst-Europa, har det ikke vært noen generell forbedring av vannkvaliteten i elvene siden 1989-90. Vakavimmin saastuneissa joissa on tapahtunut kuitenkin jonkin verran paranemista 1970-luvun jälkeen. Det har imidlertid vært en viss forbedring i de aller'mest forurensede elvene siden 1970-årene. Makean veden saatavuus Euroopassa Tilgang på ferskvann i Europa Veden saatavuusluokitus asukasta kohti' Rangering etter vanntNgjengelighet per innbygger Veden saatavuus (m3/asukas/vuosi Vanntilgjengelighet {per innbygger per år) I muista maista virtaava vesi omasta maasta peräisin oleva vesi "^~j elver med opprinnelse i andre land H vann med opprinnelse i eget land Fosfori ja typpi rehevöittävät edelleen pintavesiä. Fosfor og nitrogen forårsaker fortsatt eutrofiering av overflatevann. Parannukset jätevesien käsittelyssä sekä vähennykset suurteollisuuden päästöissä vuosina 1980­ 1995 johtivat siihen, että fosforin kokonaispäästöt jokiin vähenivät 40 ­ 60 prosentilla useissa maissa. Takket være forbedringer i behandlingen av spillvann og reduksjoner i utslippene fra store industriforetak mellom 1980 og 1995 har den totale tilførselen av fosfor til elver gått ned med mellom 40 % og 60 % i fiere land. Pintavesien fosforipitoisuudet pienenivät merkittävästi erityisesti siellä, missä vaikutukset olivat aikaisemmin olleet pahimmat. Fosforkonsenmisjonene i overflatevann har gått kraftig ned, særlig der problemene var størst. Vesien laadun odotetaan paranevan palautumisajan jälkeen, erityisesti järvissä, mutta vasta useamman vuoden kuluttua. Ytterligere forbedringer er forventet ettersom gjenoppbyggingstiden, særlig for innsjøer, kan være flere år. Noin neljänneksessä jokien seurantapaikoista fosforipitoisuudet ovat yhä noin kymmenkertaisia hyvälaatuiseen veteen verrattuna. Fosforkonsentrasjoner i rundt en firedel av elvene som overvåkes er fremdeles ti ganger høyere enn i vann av god kvalitet. Euroopan ympäristö: Toinen arviointi jonka päälähteenä on maatalous, ei ole yhtä suuri ongelma joissa, mutta se voi aiheuttaa ongelmia kulkeutuessaan mereen. •forårsake problemer når det transporteres til sjøen. Näin ollen tarvitaan päästöjen lisävalvontaa meriympäristön suojelemiseksi. Utslipp må kontrolleres ytterligere for å beskytte miljøet i havet. Maataloudesta peräisin olevien nitraatti-ja torjunta-ainepitoisuuksien nousu vaikuttaa pohjaveden laatuun. Kvaliteten på grunnvannet berøres av økende konsentrasjoner av nitrat og plantevernmidler fra jordbruket. Nitraattipitoisuudet ovat alhaiset Pohjois-Euroopassa, mutta korkeat useissa Länsi- ja Itä-Euroopan maissa, joissa EU:n suurimmat sallitut pitoisuudet ylitetään usein. Nitratkonsentrasjonene er lave i Nord-Europa, men høye i flere vest- og østeuropeiske land, der EUs høyeste tillatte konsentrasjon hyppig overskrides. Torjunta-aineiden käyttö väheni EU:ssa vuosina 1985 - 1995. Tämä ei välttämättä merkitse ympäristövaikutusten vähenemistä, sillä käytössä olevien torjunta-aineiden valikoima on muuttunut. Bruken av plantevernmidler i EU gikk ned fra 1985 til 1995, men dette betyr ikke nødvendigvis en reduksjon i effekten på miljøet, ettersom spekteret av plantevernmidler som brukes er endret. Eräiden torjunta-aineiden pitoisuudet pohjavesissä ylittävät usein EU:n suurimmat sallitut pitoisuudet. Konsentrasjoner av visse plantevernmidler i grunnvannet overskrider ofte EUs maksimalt tillatte konsentrasjoner. Monet maat ovat ilmoittaneet myös merkittävästä raskasmetallien, hiilivetyjen ja kloorattujen hiilivetyjen aiheuttamasta pilaantumisesta. Betydelig forurensning av tungmetaller, hydrokarboner og klorerte hydrokarboner er også rapportert fra mange land. Yhdennetty politiikka sisävesien suojelemiseksi on käytössä monilla Euroopan alueilla, esimerkiksi Pohjanmeren, Itämeren, Reinin, Elben ja Tonavan ympäristössä. Det er etablert en integrert politikk for vern av vann og vassdrag mange steder i Europa, f.eks. rundt Nordsjøen, Østersjøen, Rhinen, Elben og Donau. Vaikka paljon on saavutettu, ympäristö- ja talouspolitiikkojen entistä parempi yhdentäminen jää tulevaisuuden haasteeksi. Selv om mye er oppnådd, er fremdeles bedre integrasjon av miljøpolitikken i den økonomiske politikk en utfordring for framtiden. Erityisesti maatalouspolitiikka on avainasemassa hajakuormituslähteistä peräisin olevan kuormituksen taltuttamisessa, mutta kuormitukseen vaikuttaminen on edelleen sekä teknisesti että poliittisesti vaikeaa. Landbrukspolitikken vil være særlig viktig når det gjelder å ta opp problemene med forurensning fra diffuse kilder, men dette er fortsatt både teknisk og politisk vanskelig. Vaikka Euroopan unionin yhteisen maatalouspolitiikan mukaisia uudistuksia hyödynnetään ravinnekuormituksen vähentämistä koskevien toimien yhdentämiseksi, on tehtävä vielä enemmän. On esimerkiksi varmistettava, että toimenpiteistä, kuten maanviljelysmaan kesannoinnista, saadaan ympäristöllisesti paras mahdollinen hyöty. Selv om reformen i EUs felles landbrukspolitikk brukes for å integrere tiltak for å redusere tilførselen av næringsstoffer, trengs ytterligere tiltak, f.eks. må brakkleggingspolitikken utformes med sikte på å maksimere miljøfordelene. EU:n yhdyskuntajäteveden käsittelystä annetun direktiivin ja nitraattidirektiivin avulla pitäisi saada aikaan olennaisia laatuparannuksia, mutta niiden onnistuminen riippuu siitä, miten laajoja alueita jäsenvaltiot nimeävät herkiksi alueiksi ja pilaantumisalttiiksi vyöhykkeiksi. EUs direktiver om behandling av urbant spillvann og nitrat burde gi en betydelig forbedring av vannkvaliteten, men suksessen avhenger av i hvilken grad medlemsstatene utpeker sensitive områder og sårbare soner. Ehdotus veden kehysdirektiiviksi edellyttää hoito-ja parannusohjelmien yhdistämistä. Forslaget til et rammedirektiv for vann fordrer integrerte programmer for forvaltning og utbedring. Jos tämä toteutetaan koko EU:ssa riittävän yhtenäisestiisesti, niin direktiivin pitäisi johtaa yhdessä kysynnän hallinnan kanssa merkittäviin vedenlaadun parannuksiin ja vesivarojen kestävään hoitoon. Dersom dette direktivet gjennomføres på en enhetlig måte i hele EU, burde det, sammen med en større vektlegging av forvaltningen på etterspørselssiden, føre til markerte forbedringer i vannkvaliteten og en bærekraftig forvaltning av vannressursene. Uhanalaisimmat meret ovat Pohjanmeri (ylikalastus, korkeat ravinne-ja saastepitoisuudet), Pyreneiden merialue (eli Atlantin valtameri Itä-Atlantin mannerjalustan kohdalla, Biskajanlahti mukaan lukien: ylikalastus, raskasmetallit), Välimeri (paikallisesti korkeat ravinnepitoisuudet, rannikoihin kohdistuva kova paine, ylikalastus), Mustameri (ylikalastus, ravinnepitoisuuksien nopea nousu) ja Itämeri (korkeat ravinnepitoisuudet, saasteet, ylikalastus). Miljøet i hav- og kystområder De mest truede havområdene er Nordsjøen (overfiske, høye konsentrasjoner av nærings- og giftstoffer), de iberiske hav (dvs. den delen av Atlanterhavet som ligger langs den østre atlanterhavshyllen, herunder Biskayabukta: overfiske, tungmetaller) , Middelhavet (høye lokale konsentrasjoner av næringsstoffer, stor belastning på kysten, overfiske), Svartehavet (overfiske, rask økning av næringsstoffkonsentrasjonene) og Østersjøen (høye konsentrasjoner av næringsstoffer, giftstoffer, overfiske). Rehevöityminen, joka johtuu pääasiassa maatalouden ravinneylimääristä, on suuri huolenaihe monien Euroopan merien joillakin alueilla. Eutrofiering, som hovedsakelig skyldes overskudd av næringsstoffer fra jordbruket, er et betydelig problem i deler av mange europeiske hav. Ravinnepitoisuudet ovat yleisesti ottaen samalla tasolla kuin 1990-luvun alussa. Konsentrasjonen av næringsstoffer er stort sett på samme nivå nå som i begynnelsen av 1990-årene. Typpipäästöjen lisääntyminen ja niiden pitoisuudet merivedessä eräillä Euroopan länsirannikoilla näyttävät vastaavan vuosien 19941996 korkeita sademääriä ja tulvia. Økningen i nitrogenutslipp og derav følgende oppkonsentrasjoner i vannet langs en del av Europas vestkyst ser ut til å ha sammenheng med stor nedbør og oversvømmelser mellom 1994 og 1996. Useimmissa muissa merissä ei voitu todeta selviä trendejä ravinnepitoisuuksissa. I de fleste andre havområder har vi ikke kunnet identifisere noen klar tendens når det gjelder konsentrasjonen av næringsstoffer. Mustanmeren ravinnepitoisuudet, jotka olivat peräisin pääasiassa Tonavan valuma-alueelta, kylläkin nousivat noin kymmenkertaisiksi vuosina 1960 - 1992. Imidlertid ble konsentrasjonen av næringsstoffer i Svartehavet, hovedsakelig fra Donaus nedbørsfelt, tidoblet fra 1960 til 1992. Ihmisen tuottamien kemikaalien aiheuttama sedimenttien sekä eläin- ja kasvikunnan saastuminen näyttää olevan yleistä lähes kaikissa Euroopan merissä. Kontaminering av sedimenter og biota på grunn av av menneskeskapte miljøgifter synes å være vanlig i nesten alle hav i Europa. Tietoja on ollut vain rajoitetusti saatavana, ja saatu tieto on koskenut pääosin Länsi-ja Luoteis-Eurooppaa. Tilgjengelig datamateriale er begrenset og dekker hovedsakelig Vest- og Nordvest-Europa. Kohonneita (luonnollisten tausta-arvojen yläpuolella olevia) raskasmetallien ja PCB-yhdisteiden pitoisuuksia on löydetty kaloista ja sedimenteistä, ja arvot ovat olleet korkeita lähellä pistelähteitä. Forhøyede konsentrasjoner (dvs. over det naturlige bakgrunnsnivå) av tungmetaller og PCB er funnet i fisk og sedimenter, med høye nivåer nær punktkilder. Näiden aineiden kertyminen voi uhata ekosysteemejä ja ihmisten terveyttä (kuten kemikaaleja koskevassa kappaleessa esitettiin). Bioakkumulering av disse stoffene kan utgjøre en trussel mot økosystemene og den menneskelige helse (som drøftet i kapittelet om miljøgifter). Kokonaiskuva öljyn aiheuttamasta saastumisesta on hyvin hajanainen, eikä luotettavaa arviota yleisistä kehityslinjoista voida tehdä. Når det gjelder oljeforurensning er bildet svært sammensatt, og det er vanskelig å lage noen pålitelige evalueringer av generelle trender. Pääasialliset lähteet sijaitsevat maa-alueilla, joista kulkeutuminen meriin tapahtuu jokien välityksellä. Hovedkilden er fra land, via elvene til havet. Selv om det årlige antallet oljeutslipp går ned, forårsaker små og noen ganger store utslipp i soner med høy skipsfart betydelig lokale skader, med tilsøling av strender og sjøfugl og problemer for fiskeriene. Mitään todistetta ei kuitenkaan ole suurien tai jatkuvien öljyvahinkojen meriekosysteemeille aiheuttamista peruuttamattomista haitoista. Det finnes imidlertid ikke bevis for uopprettelige skader på havets økosystemer, verken fra større utslipp eller fra faste oljekilder. Monia meriä ylikalastetaan voimakkaasti. Erityisen vakavia ongelmia esiintyy Pohjanmerellä, Pyreneiden merialueilla, Välimerellä ja Mustallamerellä. Overfiske utgjør fremdeles et stort problem i mange hav, og særlig store er problemene i Nordsjøen, de iberiske havområdene, Middelhavet og Svartehavet. Kalastusalusten ylikapasiteetti on huomattava, ja tähän kapasiteettiin tarvittaisiin 40 prosentin vähennys, jotta kapasiteetti vastaisi olemassa olevia kalavaroja. Det er stor overkapasitet i fiskeflåten, og kapasiteten må reduseres med 40 % for å være tilpasset tilgjengelige fiskeressurser. Länsi-Euroopassa on todettu yli 300 000 saastuneiksi epäiltyä maaaluetta, ja arvioitu kokonaismäärä Euroopassa on paljon suurempi. Jordforringelse I Vest-Europa er del identifisert mer enn 300 000 potensielt kontaminerte områder, og det totale antallet i hele Europa er nok betydelig høyere. Vaikka Euroopan ympäristöohjelmassa edellytetään saastuneiden maaalueiden selvittämistä, täydellinen kokonaiskuva monista maista puuttuu yhä. Selv om Miljøprogrammet for Europa oppfordret til identifisering av kontaminerte områder, bar mange land fremdeles ikke levert noen komplett oversikt. Ongelman laajuutta on vaikea arvioida, sillä sovitut määritelmät puuttuvat. Omfanget av problemet er vanskelig å vurdere på grunn av manglende omforente definisjoner. Euroopan komissio on valmistelemassa valkoista kirjaa oikeudellisesta vastuusta ympäristökysymyksissä (White Paper on environmental liability), jonka seurantatoimet saattavat edellyttää sovittuja määritelmiä. Europakommisjonen utarbeideren Hvitbok om miljøansvar, og omforente definisjoner kan være nødvendig for å kunne følge opp dette arbeidet. Useimmat Länsi-Euroopan maat ovat ottaneet käyttöön säännöstöjä, joiden tarkoituksena on tulevien tapausten ehkäiseminen ja nykyisten saastuneiden alueiden puhdistaminen. De fleste vesteuropeiske land har vedtatt regelverk med sikte på forebygging av framtidige ulykker og opprenskning av eksisterende forurensning. Useimmat tämän alueen maat ovat aloittaneet kyseisten ongelmien arvioinnin. De fleste landene i regionen har begynt å evaluere problemene i denne sammenheng. Monien KIE-ja IVY-maiden on kuitenkin yhä kehitettävä tarvittavaa säännöstöä ja talouspuitteita saastuneiden maaalueiden käsittelemiseksi. Imidlertid har mange av disse landene ennå ikke utarbeidetjuridiske og finansielle rammer for å kunne ta opp dette problemet. Toinen vakava ongelma on maaperän käytöstä poistuminen rakentamisen vaikutuksesta, esimerkiksi teollisuusalueiden ja liikenteen infrastruktuurin takia, mikä vähentää tulevien sukupolvien maankäytön mahdollisuuksia. Et annet alvorlig problem er tapet av jord som blir «forseglet» under for eksempel industrianlegg og transportinfrastruktur, noe som reduserer framtidige generasjoners valg med hensyn til arealbruk. Maaperän eroosio on lisääntymässä. Jorderosjonen øker. Noin 115 miljoonan hehtaarin alue kärsii vesieroosiosta ja 42 miljoonan hehtaarin alue tuulieroosiosta. Rundt 115 millioner hektar er berørt av vannerosjon og 42 millioner hektar av vinderosjon. Ongelma on suurin Välimeren alueella herkkien ympäristöolosuhteiden takia, mutta ongelmia esiintyy myös useimmissa Euroopan maissa. Problemet er størst i middelhavsregionen på grunn av regionens sårbare miljøforhold, men problemet er til stede i de fleste europeiske land. Maa-alueen hylkääminen ja metsäpalot tehostavat maaperän eroosiota, erityisesti reuna-alueilla. Jorderosjonen forsterkes ved brakklegging og skogbranner, særlig i marginale områder. Strategiat, kuten metsänistutus kiihtyvän maaperän eroosion voittamiseksi, puuttuvat monilta alueilta. Strategier som f.eks. nyplantning for å bekjempe den stadig økende jorderosjonen, savnes flere steder. Maaperän suolaantumista tapahtuu lähes neljän miljoonan hehtaarin alueella, pääasiassa Välimeren ja Itä-Euroopan maissa. Forsaltning av jordsmonnet berører nær 4 millioner hektar, hovedsakelig i landene rundt Middelhavet og i Øst-Europa. Suurimpia syitä ovat vesivarojen liikakäyttö maataloudessa käytetyn kastelun seurauksena, väestönkasvu, teollisuuden ja yhdyskuntien kehitys sekä matkailun lisääntyminen rannikkoalueilla. Hovedårsakene er overutnyttelse av vannressursene i tilknytning til irrigasjon for jordbruksformål, befolkningsvekst, industri-og byutvikling og turismens ekspansjon i kystområdene. Tärkeimmät vaikutukset viljelyalueilla näkyvät pienempinä satoina ja jopa kokonaisina sadonmenetyksinä. For dyrket land gir dette seg utslag i reduserte eller feilslåtte avlinger. Monista maista puuttuu strategia maaperän suolaantumisen estämiseksi. Mange land har ingen strategi for å bekjempe forsaltningen av jordbunnen. Maaperän eroosio ja suolaantuminen ovat lisänneet aavikoitumisen vaaraa haavoittuvimmilla alueilla, erityisesti Välimeren alueella. Erosjon og forsaltning ävjordbunnen har økt risikoen for ørkenspredning i de mest sårbare områdene, særlig i middelhavsregionen. Aavikoitumisen laajuutta ja vakavuutta koskevat tiedot ovat rajalliset; lisätyötä tarvitaan ehkäisevien strategioiden luomiseksi, mahdollisesti Yhdistyneiden kansakuntien aavikoitumisen estämistä koskevan yleissopimuksen puitteissa. Informasjon om omfanget av ørkenspredningen er begrenset, og ytterligere arbeid er nødvendig for å utvikle forebyggende strategier, eventuelt innenfor rammen av FNs konvensjon om bekjemping av ørkenspredning. Käytettävissä olevat tiedot saastuneista ja saastuneiksi epäillyistä maaalueista Data over antallet identifiserte kontaminerte eller potensielt kontaminerte områder -(n arvio määrästä arvio määrästä S tí lg — beregnet sum beregnet sum Ì todettu todettu Identifisert identifisert Kaupungistuminen jatkuu siitä huolimatta, että noin kolme neljännestä Länsi-Euroopan ja IVY-maiden väestöstä ja hieman alle kaksi kolmannesta KIE-maiden väestöstä asuu jo kaupungeissa. Bymiljø Urbaniseringen fortsetter til tross for at rundt tre firedeler av befolkningen i Vest-Europa og i de nye, uavhengige statene i Europa og mindre enn to tredeler av befolkningen i Sentral- og Øst-Europa allerede bor i byer. Yksityisautoilun nopea kasvu ja luonnonvaroihin painottuva kulutus ovat suuria uhkia kaupunkiympäristölle ja sen seurauksena ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille. Den raske veksten i privat transport og ressursintensivt forbruk utgjør den største trusselen mot bymiljøet og følgelig for den menneskelige helse og velferd. Monissa kaupungeissa autot vastaavat nykyisin 80 prosentista kuljetuksia. I mange byer står bilen nå for 80 % av all mekanisert transport. Liikenteen kasvuennusteet Länsi-Euroopassa osoittavat, että "tätä menoa"("business as usual") -vaihtoehdossa maantieliikenteen osuus henkilöliikenteessä ja rahtiliikenteessä osalta saattaa lähes kaksinkertaistua vuosina 1990 -2010 samalla kun autojen määrä kasvaa 25 - 30 prosenttia ja autokohtaiset vuosikilometrit lisääntyvät 25 prosenttia. Prognoser over transportveksten i Vest-Europa indikerer at dersom «business as usual»-scenariet følges, vil passasjer- og godstransporten på veiene nesten dobles fra 1990 til 2010. Antallet biler vil øke med 25-30 % og årlige kjørelengde per bil øke med 25 %. Tämä johtaa vastaavasti energiankulutuksen kasvuun ja liikennepäästöjen lisääntymiseen. Dagens vekst i den urbane mobilitet og antall bileiere i byer i Sentral- og Øst-Europa forventes å skyte fart i løpet av neste tiår, med tilsvarende økninger i energiforbruk og transport relaterte utslipp. Kaiken kaikkiaan ilmanlaatu on parantunut useimmissa Euroopan kaupungeissa. Generelt sett har luftkvaliteten i de fleste europeiske byer blitt bedre. Lyijyn vuosipitoisuudet putosivat jyrkästi 1990-luvulla koska bensiinin lyijypitoisuutta alennettiin. Lisäksi näyttäisi olevan todisteita siitä, että myös muiden saasteiden pitoisuudet pienenevät. Årlige bokonsentrasjoner falt raskt på 90-tallet takket være redusert blyinnhold i bensinen, og det synes å være tegn på at konsentrasjonene av andre forurensende stoffer også går ned. Muutamat KIE-maiden kaupungit ovat kuitenkin ilmoittaneet lyijypitoisuuksien pienestä kasvusta viimeisten viiden vuoden aikana. Imidlertid har noen byer i Sentral- og Øst-Europa rapportert mindre økninger i bokonsentrasjonen i løpet av de siste fem årene, på grunn av trafikkøkningen. Tämä kasvu johtuu liikenteen kasvusta. Ennakoitu lyijyllisen bensiinin käytön lopettaminen ratkaisisi tämän ongelman. Den planlagte utfasingen av blyholdig bensin vil kunne løse dette problemet. Otsoni on kuitenkin edelleen tärkeä ongelma joissakin kaupungeissa, koska pitoisuudet ovat korkeita koko kesäkauden. Ozon er imidlertid et stort problem i enkelte byer, der konsentrasjonene av bakkenær ozon er høye gjennom hele sommeren. WHO:n ohjearvojen ylittymisistä rikkidioksidin, hiilimonoksidin, typen oksidien ja hiukkaspäästöjen osalta ilmoitti suurin osa tietoja raportoivista kaupungeista. Et flertall av byene som leverer data rapporterer om overskridelser av WHOs retningslinjer for maksimale verdier av svoveldioksid, karbonmonoksid, nitrogenoksider og svevestøv (PM). Bentseenistä saatiin vain vähän tietoja, mutta WHO:n ilman laadun ohjearvojen ylittymiset näyttävät yleisiltä. Få data var tilgjengelig om benzen, men overskridelse av WHOs retningslinjer for luftkvalitet synes vanlig. Ilmoitettujen tulosten pohjalta tehty kaikkiin Euroopan 115 suureen kaupunkiin ulottuva arviointi osoittaa, että noin 25 miljoonaa ihmistä altistuu talviajan savusumun olosuhteille (ilmanlaadun ohjearvojen ylittyminen SO,,:n ja hiukkaspäästöjen osalta). En ekstrapolering av innrapporterte resultater for 155 større byer i Europa viser at rundt 25 millioner mennesker utsettes for vintersmog (overskridelse av retningslinjene for luftkvalitet for SO,, og PM). Vastaavasti kesäajan savusumulle (otsoniin liittyen) altistuvien ihmisten lukumäärä on 37 miljoonaa, ja lähes 40 miljoonaa ihmistä altistuu vähintään kerran vuodessa WHO:n ohjearvon ylittävälle pitoisuudelle. Det tilsvarende antall som utsettes for sommersmog (i forbindelse med ozon) er 37 millioner, og nær 40 millioner mennesker berøres av minst én overskridelse av WHOs retningslinjer hver år. Länsi­Euroopassa tärkeimmät ilman saastumista aiheuttavat lähteet olivat aiemmin teolliset prosessit sekä hiilen ja hyvin rikkipitoisten polttoaineiden polttoja nykyään moottoriajoneuvotja kaasumaisten polttoaineiden poltto. I Vest-Europa i dag er de største kildene til luftforurensning -som tidligere var industriprosesser og forbrenning av kull og brensel med høyt svovelinnhold - motorkjøretøyer og forbrenning av lettere brensler. Koska liikenteen ennakoidaan kasvavan merkittävästi, liikenteeseen liittyvien päästöjen oletetaan myös lisääntyvän ja voimistavan ilman saastumista kaupungeissa. Ettersom transporten forventes å øke betraktelig, forventes det også at transportrelaterte utslipp vil øke, noe som vil forverre luftforurensningen i byene. KIE­ja IVY­maissa tapahtuu samanlaisia muutoksia mutta hitaammin. I Øst-Europa er tendensen den samme, selv om veksten ikke er like kraftig. Noin 450 miljoonaa ihmistä Euroopassa (65 prosenttia väestöstä) altistuu voimakkaalle ympäristömelulle (joka ylittää ekvivalentin äänipainetason (Leq) 24 h 55 dB (A)). Rundt 450 millioner mennesker i Europa (65 % av befolkningen) er berørt av for høye støynivåer (over et døgnekvivalentnivå (Leq) på 55dB(A)). Noin 9,7 miljoonaa ihmistä altistuu melutasoille (yli (Leq) 24 h 75 dB (A)), joita ei voida hyväksyä. Rundt 9,7 millioner mennesker utsettes for uakseptable støynivåer (over et døgnekvivalentnivå på 75dB(A) ). Vedenkulutus on kasvanut lukuisissa Euroopan kaupungeissa: noin 60 prosentissa Euroopan suurista kaupungeista vedenkulutus ylittää pohjavesivarat. Veden laatu voi hillitä yhdyskuntien kehitystä yhä enemmän maissa, joissa esiintyy vesipulaa, erityisesti Etelä­Euroopassa. Rundt 60 % av større europeiske byer har et overforbruk av sine grunnvannressurser og tilgjengelige vannmengder, og vannkvaliteten kan lett begrense urbaniseringen i land som har for lite vann, særlig i Sør-Europa. Monet Pohjois­Euroopan kaupungit ovat kuitenkin vähentäneet vedenkulutustaan. Flere land i Nord-Europa har imidlertid redusert vannforbruket. Yleisesti ottaen vesivaroja voitaisiin käyttää entistä tehokkaammin, sillä prosentuaalisesti vain pieni osa talousvedestä kuluu juomis­ja ruoanvalmistustarkoitukseen, ja suuria määriä (5 ­yli 25 prosenttia) häviää vuotojen seurauksena. Generelt sett kan vannressursen utnyttes mer effektivt ettersom kun en liten prosentdel av husholdningenes forbruk går til drikke og matlaging, og store mengder (5-25 %) går tapt ved lekkasjer. -pitoisuuksien vuosikeskiarvot 1990 - 1995 Årlig gjennomsnittlig NO, -konsentrasjon, 1990 -1995* 42% m ohjearvo ylitetty jonkin verran (40-79 pg/m3) 62% retningslinjen noe overskredet (40-79 _BAR_ig/m3) 32% alle ohjearvon 32% under retningslinjens grenseverdi Euroopan kaupunkien ympäristön hoidon kehittymisestä huolimatta monet ongelmat ovat yhä ratkaisematta. Til tross for framgangen som er gjort når det gjelder å etablere en miljøforvaltning i europeiske byer, er mange problemer fremdeles uløst. Viimeisten viiden vuoden aikana yhä useammat kaupunkien viranomaiset ovat tutkineet keinoja kestävän kehityksen aikaansaamiseksi paikallisten Agenda 21 ­ohjelmien yhteydessä. I løpet av de siste fem årene har et økende antall bykommuner, med basis i retningslinjer for Lokal Agenda 21, utredet tiltak for å oppnå en bærekraftig byutvikling. Näihin voisivat kuulua toimet veden, energian ja materiaalien käytön vähentämiseksi, entistä parempi maankäytön ja liikenteen suunnittelu sekä taloudellisten keinojen hyödyntäminen. Disse kan inkludere tiltak for å redusere vann, energi- og materialforbruk, bedre areal- og transportplanlegging, samt innføring av økonomiske virkemidler. Yli 290 kaupunkia on jo liittynyt Euroopan kaupunkien ja kuntien kestävän kehityksen kampanjaan. Mer enn 290 byer har allerede sluttet seg til Kampanjen for en bærekraftig utvikling i europeiske byer og tettsteder. Monien kaupunkiympäristön eri puolien tiedot ­ esimerkiksi vedenkulutus, yhdyskuntajätteen syntyminen, jätevesien käsittely, meluja ilman saastuminen ­ ovat yhä epätäydellisiä ja riittämättömiä siihen, että Euroopan kaupunkiympäristöissä tapahtuneet muutokset voitaisiin arvioida tyhjentävästi Data over mange aspekter ved bymiljøet - for eksempel vannforbruk, produksjon av kommunalt avfall, behandling av spillvann, støy og luftforurensning - er fremdeles ufullstendige eller uhensiktsmessige for en omfattende vurdering av endringene i bymiljøet i Europa. EU:ssa vuosittain ilmoitettujen suurten teollisuusonnettomuuksien määrä on pysynyt karkeasti ottaen vakiona vuodesta 1984. Industriulykker og naturkatastrofer I EU har det årlige rapporterte antall større industriulykker vært noenlunde konstant siden 1984. Tietokannat eivät tällä hetkellä kata KIE­ja IVY­maiden onnettomuuksia. Ettersom både innrapportering og nivået på den industrielle aktivitet har økt siden da, er det Kansainvälisen atomienergiajärjestön ydinlaitostapahtumien kansainvälisen vakavuusasteikon (International Nuclear Event Scale, INES) perusteella Euroopassa ei ole tapahtunut "onnettomuuksia" (INES-tasot 4 - 7) vuoden 1986 (Tshernobyl - INES-taso 7) jälkeen. I henhold til Det internasjonale atomenergibyråets internasjonale skala for kjernefysiske hendelser (INES), har det ikke vært noen «ulykker» (INES-nivå 4-7) i Europa siden 1986 (Tsjernobyl - INES-nivå 7). Ilmoitetuista tapauksista useimmat ovat olleet "poikkeuksellisia turvallisuuteen vaikuttavia tapahtumia" (INES-taso 1) muutamien ollessa "merkittäviä tai vakavia turvallisuuteen vaikuttaneita tapahtumia" (INES-tasot 2-3). Flesteparten av de innrapporterte ulykkene har vært «uregelmessigheter» (INES-nivå 1), med unntak av noen få «episoder» (INES-nivå 2-3). Suurten öljyvahinkojen vuosittainen määrä maailmassa on vähentynyt merkittävästi viimeisten kymmenen vuoden aikana. I løpet av de siste ti årene har det på global basis vært en betydelig reduksjon i antallet store oljeutslipp. Kuitenkin muutamana viime vuotena kolme maailman kaikkien aikojen suurinta öljyvahinkoa on tapahtunut Länsi-Euroopassa. Kyseiset suurvahingot olivat syy öljyvahinkojen korkeaan prosenttiosuuteen. Imidlertid har tre av de største utslippene noensinne i verdenssammenheng skjedd i Vest-Europa i løpet av de. siste par årene, og disse sto for en stor del av de totale oljeutslippene. Monien toimintojen tehostuminen voi johtaa yhä helpommin suuriin onnettomuuksiin, ja näistä eräiden toimintojen ja infrastruktuurien kasvava haavoittuvuus voi johtaa luonnononnettomuuksiin. Det har vært en stadig økning i intensiteten i svært mange aktiviteter som kan forårsake store ulykker, og en økning av sårbarheten overfor naturgitte farer (f.eks. ekstreme værforhold) ved noen av disse aktivitetene og infrastrukturene. Seveso II -direktiivi, jonka soveltamisala on laajajajoka on luonteeltaan kattava sekä onnettomuuksien torjuntaan painottuva, muodostaa tärkeän osan entistä paremman riskienhallinnan edellyttämää kehystä. Med sin brede dekning og omfattende karakter og sitt fokus på forebygging av ulykker, gir Seveso Il-direktivet allerede en stor del av det nødvendige rammeverket for bedre risikoforvaltning. Teollisuuden sekä valvontaja suunnitteluviranomaisten on nyt sovellettava sitä. Dette må nå gjennomføres av industrien og av de lovgivende og planleggende myndigheter. Se toimii myös mallina Itä-Euroopalle, jossa ei ole olemassa tällaisia laajoja kansalliset rajat ylittäviä kehyksiä. Direktivet foreslår også en modell for Øst-Europa, der ingen tilsvarende tvermasjonale rammer eksisterer. Yleisesti on myös tarvetta kiinnittää huomiota muihin riskeihin teollisuusriskien ohella. Imidlertid er det også et generelt behov for å behandle andre risikoer enn de industrielle. 1990-luvulla on esiintynyt poikkeuksellisen runsaasti tulvia, jotka ovat aiheuttaneet paljon tuhoaja monia kuolemantapauksia. Det har vært svært mange oversvømmelser i løpet av 90-årene, med store skader og mange dødsfall som følge. Vaikka todennäköisimpänä selityksenä ovat luonnolliset vaihtelut vesien virtaamissa, ihmisen vaikutukset hydrologiseen kiertoon ovat voineet lisätä tulvien seurauksia. Selv om den mest sannsynlige forklaringen er naturlige variasjoner i vannets strømninger, kan virkningene ha blitt forsterket av menneskets påvirkning av vannets kretsløp. NIC Info A/S Osterxjoveien 18 Boks 6512 Etterstad N-06O6 Oslo Tel. («7-22)97 45 00 Fax (47-22) 97 45 45 NIC Info A/S Ostenjoveion 18 Boks 6512 Etterstad N-0606 Oslo Tol (47-22)97 45 00 Fax (47-22) 97 45 45 EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO * • + • _EUR_ • ir Of > * KONTORET FOR DE EUROPEISKE FELLESSKAPERS OFFISIELLE PUBLIKASJONER Euroopan ympäristökeskus 9 78929Γ670956 > Det europeiske miljøbyrå Ympäristö Euroopan Unionissa vuosisadan vaihteessa Miljøet i Den europeiske unionen ved inngangen til et nytt århundre Euroopan ympäristökeskus Det europeiske miljøbyrået m Euroopan ympäristökeskus m Det europeiske miljøbyrået OIKEUDELLINEN HUOMAUTUS Tämän raportin sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission tai muiden yhteisön toimielimien virallisia kantoja. Innholdet av denne rapport avspeiler ikke nødvendigvis Europakommisjonens eller andre EU- institusjoners offisielle holdning. Euroopan ympäristökeskus tai sen nimissä toimiva henkilö tai yritys eivät vastaa tämän raportin sisältämän tiedon mahdollisista käyttötarkoituksista. Hverken Det europeiske miljøbyrået eller enkeltpersoner eller selskaper, som opptrer på byråets vegne, kan gjøres ansvarlige for den bruk, som måtte bli gjort av informasjonen i denne rapporten. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). På Internet fås en mengde andre opplysninger om EU via Europa serveren (http://europa.eu.int). Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallistenjulkaisujen toimisto, 1999 Luxemburg: Kontoret for De Europeiske Fellesskapers Offisielle Publikasjoner, 1999 Painettu kloorivalkaisemattomalle paperille Trykket på klorfritt bleket resirkulert papir Kasvihuonekaasut ja ilmastonmuutos Klimagasser og klimaendring Kaukokulkeutuminen Grenseoverskridende luftforurensning Vuoristoalueet Fjellområder Ilmaston vuosittaiset keskilämpötilat ovat nousseet maailmanlaajuisesti ja Euroopassa 0,3-0,6 °C vuodesta 1900. Global og europeisk årsmiddeltemperatur har økt med 0,3-0,6 °C siden 1900.1998 var globalt det varmeste året registrert noensinne. Vuonna 1998 mitattiin maailmanlaajuisesti kaikkien aikojen korkeimpia lämpötiloja. Klimamodeller fra FNs klimapanel (IPCC) varsler en fortsatt temperatursugning i forhold til 1990-nivå, med ca. 2 °C fram til år 2100. Vakiintuneitaja mahdollisesti pysyviä ilmakehän kasvihuonekaasujen pitoisuuksia ei todennäköisesti saavuteta ennen vuotta 2050. Det er lite sannsynlig at stabile, potensielt bærekraftige konsentrasjoner av atmosfæriske klimagasser kan oppnås innen 2050. Jos lämpötilan nousu halutaan rajoittaa 1,5 asteeseen vuoteen 2100 mennessä ja 0,1 asteeseen vuosikymmenessä sekä merenpinnan kohoaminen vuosikymmenessä enintään kahteen senttimetriin, teollisuusmaiden on vähennettävä kasvihuonekaasupäästöjä vähintään 35 prosenttia jaksolla 19902010. Dersom ytterligere temperaturstigninger skal begrenses til 1,5 °C innen 2100 og til 0,1 °C per tiår, og havnivåene ikke skal stige med mer enn 2 cm per tiår, må industrilandene redusere utslippene av klimagasser med minst 35 % mellom 1990 og 2010. Hiilidioksidipäästöt (CO„) vähenivät EU:ssa noin prosentin jaksolla 19901996 (kolme prosenttiajaksolla 1990-1995),jajäsenvaltioiden välillä I EU gikk utslippene av karbondioksid (CO,,) ned med omtrent 1 % mellom 1990 og 1996 (3 % i 1990-1995), men med betydelige variasjoner mellom medlemslandene - takket være en kombinasjon av lav økonomisk vekst, økt energieffektivitet og Ilmoitetut kansalliset C02 Rapporterte nasjonale utslipp av CO2 medlemsland. Seitsemän jäsenvaltion osalta vuoden 1996 arvioina käytettiin uusimpia käytettävissä olevia lukuja vuosilta 1994 tai 1995. For sju medlemsland er de siste tilgjengelige estimater for 1994 eller 1995 brukt som estimater for 1996. esiintyi huomattavia eroja. virkningene av politikk og tiltak for å redusere klimagassutslippene. Merkitystä oli myös erityisolosuhteilla Yhdistyneessä kuningaskunnassa (siirtyminen hiilestä kaasuun) ja Saksassa (uusien osavaltioiden talouden rakennemuutos). Lokale faktorer i Storbritannia (skifte fra kull til gass) og i Tyskland (økonomisk omstrukturering i de nye delstatene) spilte også en vesentlig rolle. EU:n alustavana tavoitteena on vakiinnuttaa hiilidioksidipäästöt vuonna 2000 vuoden 1990 tasolle. EUs mål er i første omgang å stabilisere utslippene av C02i år 2000 på 1990-nivå. Hiilidioksidipäästöjen on ennustettu olevan viidentoistajäsenvaltion EU:ssa vuoteen 2000 mennessä kaksi prosenttia vuoden 1990 tason ylä- tai alapuolella, joten vakiinnuttamistavoite voitaisiin saavuttaa. CO„-utslippene i de 15 landene som er medlemmer av EU er i år 2000 beregnet til +/- 2 % av 1990-nivå, noe som tilsier at et stabiliseringsmål vil kunne nås. Vuonna 1997 hyväksytyn "Kioton sopimuksen" mukaan (Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutosta koskevan puiteyleissopimuksen UNFCCQn sopimuspuolten kokous) EU:n tavoitteena on vähentää tärkeimpien kuuden kasvihuonekaasun päästöjä kahdeksan prosenttia vuoden 1990 tasostajaksolla 2008-2012. I henhold til den såkalte "Kyotoavtalen" (FNs rammekonvensjon om klimaendringer - UNFCCC) fra 1997 har EU som mål å redusere utslippene av de seks viktigste klimagassene med 8 % innen 2008-2012 i forhold til 1990-nivå. Hiilidioksidia sitovat Euroopan metsät voivat tuottaa näistä vähennyksistä ainoastaan yhden prosentin. Karbonopptaket i de europeiske skogene vil bare stå for inntil 1 % av nedgangen. Kioton pöytäkirjassa hyväksyttyjä uusiajoustomekanismeja (Kioton mekanismeja), eli teollisuusmaiden välistä päästökauppaa ja yhteistä täytäntöönpanoa sekä teollisuus-ja kehitysmaiden välillä toteutettavaa puhtaan kehityksen mekanismia, on kehiteltävä pidemmälle viimeistään vuoteen 2000 mennessä UNFCCC:n Buenos Airesin toimintasuunnitelman avulla. Ulike nye "fleksible mekanismer" eller "Kyoto-mekanismer" introdusert med Kyotoprotokollen — handel med utslippskvoter og felles gjennomføring i industrialiserte land og den såkalte "grønne utviklingsmekanismen" mellom industriland og utviklingsland -må utvikles ytterligere og komme på plass innen år 2000, innenfor rammen av UNFCCCs handlingsplan fastsatt i Buenos Aires. EU:n viidentoistajäsenvaltion kasvihuonekaasupäästöjen arvioidaan lisääntyvän perusskenaarion mukaan kokonaisuudessaan kuusi prosenttia jaksolla 19902010. Totale utslipp av klimagasser i de 15 EU-medlemslandene forventes i henhold til basisscenariet å øke med 6 % mellom 1990 og 2010. Hiilidioksidipäästöt lisääntyvät huomattavasti energian kokonaiskulutusta hitaammin, mikäjohtuu ensisijassa kiinteiden polttoaineiden korvaamisesta kaasumaisilla polttoaineilla. Økningen i CO^-utslipp er vesentiig mindre enn økningen i totalt energiforbruk, først og fremst på grunn av overgangen fra faste til gassformige brensler. Hiilidioksidipäästöjen kasvun ensisijainen syy on liikenne,jonka päästöjen arvioidaan kasvavan vuoteen 2010 mennessä noin 40 prosenttia. Teollisuuden hiilidioksidipäästöjen odotetaan pienenevän 15 prosenttia vuoteen 2010 mennessä, kun taas kotitalouksien, palvelualan tai lämpö-ja sähkötuotannon päästöt eivät muuttune kovinkaan paljon. Den viktigste drivkraften bak økningen av CO„-utslipp kommer fra transportsektoren - transportutslippene er beregnet å øke med omkring 40 % innen år 2010, CO„-utslippene fra industrien forventes å gå ned med 15 % innen år 2010, mens små eller ingen endringer forventes i utslippene fra husholdninger, tertiærnæringen og varme- og kraftproduksjonen. EU:n metaanin kokonaispäästöjen arvioidaan vähenevän kahdeksan prosenttia, kun taas typen oksidien päästöt lisääntynevät yhdeksän prosenttia ja fluorihiilivedyt, joiden osuus kaikista kasvihuonekaasupäästöistä on nykyisin pieni, lisääntyvät 40 prosenttia. EUs totalutslipp av metan forventes å falle med 8 %, mens utslippene av dinitrogenoksid forventes å øke med 9 %, og utslippene av fluorkarboner, som for tiden utgjør en beskjeden del av de totale klimagassutslippene, vil øke med 40 %. Kioton pöytäkirjan tavoite edellyttää päästöjen määrän vähentämistä noin 600 miljoonalla tonnilla (CO„-ekvivalentteina) vuoden 2010 ennakoiduista päästöistä. Kyoto-målsetningen forutsetter en utslippsreduksjon på omkring 600 mill. tonn (i CO„-ekvivalenter) under utslippsprognosen for 2010. Kaikkien kuuden kasvihuonekaasun päästöjen vähentämiseen tähtäävillä toimenpiteillä lienee teknisesti mahdollista vähentää päästöjä alle 50 eurolla/tonni huomattavasti enemmän kuin Kioton pöytäkirjan tavoitteen saavuttaminen edellyttäisi. Totalt teknisk reduksjonspotensial for tiltak som går på alle seks klimagassene, til en kostnad på under 50 euro/tonn, er beregnet å være vesentlig større enn det som kreves for å nå Kyotomålsetningen. Ympäristö Euroopan Unionissa vuosisadan vaihteessa vähentämiseksi, eräissä tapauksissa hiilidioksidiveron,joskaan vielä ei ole hyväksytty EU:n kattavaa energia-ja tuoteveroa. Miljøet i Den europeiske unionen ved inngangen til et nytt århundre bli begrenset. Medlemslandene har iverksatt ulike tiltak for å redusere klimagassutslippene, herunder CO.^-avgifter, men det er ikke innført noen energi- og produktavgift på EU-plan. Hiilidioksidipäästöjen ennakoidaan vähenevän jäsenyyttä hakeneissa maissa kahdeksan prosenttia. CO„-utslippene i søkerlandene er beregnet å gå ned med 8 %. Käytettävissä olevan rajallisen tiedon perusteella kasvihuonekaasupäästöjen arvellaan vähenevän näissä maissa vuoteen 2010 mennessä 11 prosenttia vuodesta 1990. Basert på den begrensede informasjonen som er tilgjengelig, anslås de totale klimagassutslippene i disse landene til å ville ligge 11 % under 1990-nivå i år 2010. Päästöjen määrän kasvaessa viidentoistajäsenvaltion EU:ssa arviolta kuusi prosenttia mahdollisesti laajentuneen Euroopan unionin päästöt kasvaisivat vuoden 1990 tasosta kaksi prosenttia vuoteen 2010 mennessä. Sammen med en beregnet 6 % økning for de 15 EU-landene vil dette innebære en 2 % økning i utslippene i et eventuelt utvidet EU i 2010 i forhold 1990-nivå. Kasvihuonekaasupäästöt Euroopassa kunkin kaasun osalta, jos tilanne ei muutu (1990-2010) Utslipp av klimagasser i Europa etter "business-as-usual"-scenariet, fordelt på stoff (1990-2010). Ultraviolettisäteilyn (UV-säteilyn) arvioidaan lisääntyvän Euroopassa eniten mantereen länsiosissa, mikä johtuu kokonaisotsonin määrän voimakkaasta vähenemisestä otsonikerroksessa. I Europa angis økningen i ultrafiolett (UV) stråling å være større over de vestlige områder på grunn av den omfattende nedbrytingen i total ozon. UV-säteilyn arvioidaan lisääntyvän maailmanlaajuisesti 34 prosenttia vuosikymmenessä pohjoisella pallonpuoliskolla ja 39 prosenttia eteläisellä pallonpuoliskolla. Globale trender for ozon er beregnet å øke med 34 % per tiår på midlere breddegrader på den nordlige halvkule og 39 % på midlere breddegrader på den sørlige halvkule. Otsonikerros voi alkaa palautua ennalleen, mutta tilanteen korjaantuminen kokonaan kestää vielä 50 vuotta. Jos otsonia vähentävien aineiden päästöt loppuisivat kokonaan vuonna 1999, otsonikerros palautuisi ennalleen aikaisintaan vuonna 2033. Ozonlaget kan begynne å bygge seg opp igjen, men full gjenoppbygging vil ta enda 50 år, og dersom utslippet av ozonnedbrytende stoffer var lik null i 1999, ville ozonlaget først kunne være gjenoppbygget i 2033. Otsonia tuhoavien aineiden maailmanlaajuinen tuotanto ja päästöt ovat vähentyneet suuresti 1980luvun lopun jälkeen, mikä on suoraan kansainvälisten toimenpiteiden ansiota. Global produksjon og utslipp av ozonnedbrytende stoffer har falt raskt siden slutten av 1980-årene som et direkte resultat av internasjonale tiltak. EU:ssa halonien tuotanto lopetettiin vuonna 1994, ja kloorifluorihiilivetyjen (CFC) tuotanto loppui asteittain vuonna 1995. I EU stoppet produksjonen av haloner i 1994, mens produksjonen av klorfluorkarboner (KFK) ble utfaset i 1995. Osittain halogenoitujen kloorifluorihiilivetyjen (HCFC) kulutus on tarkoitus lopettaa vaiheittain vuoteen 2020 mennessä, ja metyylibromidin kulutus puolestaan vuoteen 2005 mennessä, joskin Euroopan komissio laatii ehdotuksia näiden ajankohtien aikaistamiseksi vuosiin 2015 ja 2001 sekä myös HCFC-yhdisteiden tuotannon rajoittamiseksi ja metyylibromidin tuotannon kieltämiseksi. Forbruket av hydroklorfluorkarboner (HKFK) og metylbromider skal utfases innen henholdsvis 2020 og 2005, selv om Europakommisjonen nå er i ferd med å utarbeide forslag om utfasing innen henholdsvis 2015 og 2001 og samtidig begrense produksjonen av HKFK og forby produksjon av metylbromid. Potentiaalinen kloori-ja bromipitoisuus, jolla mitataan kokonaisvaikutusta otsonikerroksena ohenemiseen, on vähentymässä vuoden 1994 ennätyslukemista. Den potensielle "klor + brom"-konsentrasjonen, som er en målestokk for totalt ozonnedbrytingspotensial, toppet seg i 1994 og er nå på vei ned. Yläilmakehän klooripitoisuus oli huipussaan vuoden 1997 paikkeilla, ja sen odotetaan nyt pienenevän (jos Montrealin pöytäkirjan uusimpia muutoksia noudatetaan täysimääräisesti). Effektiv klorkonsentrasjon i stratosfæren nådde toppen omkring 1997 og forventes nå å gå ned (forutsatt overholdelse av de siste revisjonene av Montreal-protokollen). Ilmakehän halonipitoisuudet kasvavat edelleen vastoin aikaisempia odotuksia. Den atmosfæriske konsentrasjonen av haloner øker fortsatt, stikk i strid med tidligere forventninger. Halonipäästöjen lopettamiselle keskeyttämällä niiden tuotantoja tuhoamalla olemassa olevissa laitteissa käytetyt halonit on maailmanlaajuisesti melko hyvät mahdollisuudet. Det er et relativt stort potensial for å eliminere globale halonutslipp ved å stoppe produksjonen og destruere haloner i eksisterende utstyr. Jos hyväksytyt toimenpiteet toteutetaan kokonaisuudessaan, otsonin vähenemisestä johtuvia uusia ihosyöpätapauksia ilmenee todennäköisesti ennätysmäärä vuoden 2055 paikkeilla: 78 uutta tapausta miljoonaa henkilöä kohti vuodessa. Forutsatt at gjeldende tiltak blir gjennomført i sin helhet, forventes antallet ekstra hudkrefttilfeller som kan tilbakeføres til nedbrytingen av ozonlaget å nå et maksimum på 78 per million per år omkring år 2055. Tästä päivästä vuoden 2000 loppuun ihosyöpään sairastuu yhteensä arviolta 5 000 henkeä miljoonasta. Antall nye tilfeller fra i dag og fram til slutten av det 21. århundre er beregnet til 5000 per million. CFC-yhdisteiden tuotanto on edelleen sallittua (vuoteen 2010 saakka) kehitysmaissa ja teollisuusmaissa silloin, jos ne Produksjon av KFK er fortsatt lovlig (til 2010) i utviklingslandene, samt i industrilandene for bruk i utviklingsland. Tuotannon nopeampi asteittainen lakkauttaminen vauhdittaisi otsonikerroksen palautumista. Eräiden arvioiden mukaan noin 10 prosenttia kehitysmaissa tuotetusta CFGstä tuodaan laittomasti teollisuusmaihin, ja näin suuren salakuljetuksen jatkuminen viivästyttäisi otsonikerroksen korjaantumista. Miljøet i Den europeiske unionen ved inngangen til et nytt århundre tro at omkring 10 % av produksjonen i utviklingsland blir ulovlig importert til industriland, og fortsatt smugling i denne størrelsesorden forsinker gjenoppbyggingen. UV-säteilyannosten muutokset (1980-1997) Største økning i ultrafiolett stråling i Nordvest-Europa kning I årlig UV-striling 1980-1997 UV-säteilyn vuosittainen kasvu Endringer i Jrlig UV-•ksponeringsdost Ihon palamista aiheuttavan eliE eryteematyyppisen UV-säteilyn lisääntyminen (prosenttia) vuosina 1980-1997 on laskettu kokonaisotsonia kartoittavalla TOMS-satelliitti-instrumentilla (Total Ozone Mapping System) mitattujen kokonaisotsoniarvojen perusteella. Økningen (%) i UV-stråling som ferer til red hud fra 1980 tiM 997 er beregnet ved hjelp av totalozon-verdier observert med TOMS-instnjmenter og antatt skyfrie forhold Oletuksena on pilvetön taivas. Kilde: oppdatert fra "Europas miljø: Rapport nr. 2" (1998) Useilla torjuntatoimenpiteillä on vähennetty kemikaalien aiheuttamia vaaroja, ja eräät hitaasti hajoavien orgaanisten saasteiden (persistent organic pollutants, POP) ja raskasmetallien päästöt ja pitoisuudet ympäristössä ovat vähenemässä. Igangsatte kontrolltiltak har redusert risiko ved håndtering av kjemikalier, og en del utslipp av miljøgifter. Konsentrasjonene av persistente organiske forbindelser (POP) og tungmetaller i miljøet er også på vei ned. Kaupan olevista yleisistä kemikaaleista 75 prosentin osalta ei näiden aineiden myrkyllisyydestäja ekotoksisuudesta kuitenkaan ole riittävästi tutkimuksia,joilla voitaisiin tukea vähimmäisriskien arviointia. For 75 % av de kjemikaliene som omsettes i stort volum på markedet er imidlertid analysematerialet for giftighet og miljøgiftighet utilstrekkelig som grunnlag for noen vurdering av minimumsrisiko. Käytettävissä oleva Euroopan kemiallisten aineiden virastolle toimitettu tieto 2 472:sta paljon käytetystä kemikaalista Datatilgjengelighet for 2472 kjemikalier som produseres i store volumer, framlagt for Det europeiske kjemikaliekontor Tiedonsaatavuus (prosenttia) Datatilgjengelighet (%) Lähde: perustuu Van Leeuwenin ym. teokseen, 1996; Yhteinen tutkimuskeskus - Euroopan komissio (ei päiväystä) Kilde: Tilpasset fra Van Leeuwen m.fl., 1996; Detfellesforskningssenter- Europakommisjonen, ikke datert Eräiden toimenpiteiden, kuten kierrätyksen, ansiosta saavutettujen myönteisen kehityksen vastapainona on taloustoiminnan, mukaan lukien maantiekuljetuksetja maataloustuotanto, yleinen lisääntyminen. Positive trender som utløses av tiltak som resirkulering blir oppveid av den generelle økningen i økonomisk aktivitet, herunder veitransport og landbruksproduksjon. Kemikaalien vuosittaisten kokonaispächtöjen odotetaan siten lisääntyvän vuoteen 2010 mennessä kemianteollisuuden tuotoksen kasvaessa 30-50 prosenttia. Grunnet en 3050 % økning i produksjonsvolumen den kjemiske industri, forventes de totale årlige utslipp av kjemikalier å øke fram til år 2010. Altistumista raskasmetalleille on vähennetty parantamalla jäteveden käsittelyä ja lopettamalla asteittain lyijyllisen polttoaineen käyttö, jonka ansiosta EU:n lyijypäästöt vähentyivät alle puoleen jaksolla 1990-1996. Eksponeringen for tungmetallererblitt redusert takket være forbedret vannbehandling og utfasingen av blyholdig bensin, som medførte mer enn en halvering av blyutslippene i EU fra 1990 til 1996. Liikenteen (renkaiden valmistusaineet) ja teollisuuden kadmium-ja elohopeapäästöjen arvioidaan kasvavan 20-30 prosenttia vuodesta 1990 vuoteen 2010. Utslippene av kadmium og kvikksølv fra transport (stoff i bildekk) og industriell virksomhet forventes å øke med 20-30 % mellom 1990 og 2010. PM1(_BAR_-hiukkasia) ja niihin liittyviä raskasmetalleja koskevien tutkimusten perusteella tilanne saattaa jatkossa parantua. Nyere undersøkelser av utslippene av svevestøv (spesielt PM10) og de tungmetaller som følger med, har vist at situasjonen i framtiden kan bli bedre. Lopullista tavoitetta eli päästöjen vähentämistä raskasmetallien osalta lähelle taustatasoa, ei saavuteta vuoteen 2010 mennessä. Det endelige målet, å få utslippene ned på bakgrunnsnivå for tungmetaller, vil ikke bli nådd innen år 2010. Jäsenyyttä hakeneissa maissa merkittävää vähenemistä odotetaan ensi vuosikymmenen aikana erilaisten toimenpiteiden ansiosta lyijypäästöissä (58 prosenttia), kupari päästöissä (31 prosenttia) ja elohopeapäästöjen osalta (12 prosenttia) ympäristötoimien ansiosta. I søkerlandene forventes for det neste tiåret en vesentlig reduksjon for bly (58 %), kopper (31 %) og kvikksølv (12 %) takket være gjennomførte tiltak. Kadmiumpäästöjen odotetaan kasvavan samana ajanjaksona neljä prosenttia liikenteen kasvun ja kemian teollisuuden aiheuttamien haittojen lisääntyessä ympäristötoimilla saavutettuja hyötyjä nopeammin. Utslippene av kadmium forventes å øke med 4 % i samme periode, ettersom trafikkøkningen mer enn oppveier de forbedringene politiske tiltak har medført. Torjuntaaineiden käyttö on ilmeisesti kokonaisuudessaan vähentynyt useimmissa EU:n viidestätoista jäsenvaltiosta viimeisten 20 vuoden aikana, mutta tästä vähenemisestä ja diklooridifenyylitrikloorietaanin (DDT) ja lindaanin tuotannon ja käytön kieltämisestä huolimatta kestää hyvin kauan ennen kuin eri puolilla ympäristössä olevat lähteet ehtyvätja varastot kuluvat loppuun. Generelt ser det ut som bruken avplantevernmidlerhar gått ned i de fleste av EUs 15 medlemsland de siste 20 årene, men til tross for reduksjoner og forbud mot produksjon og bruk av dikloryldifenyltrikloretan (DDT) og lindan, vil det ta lang tid før reservoarene i de ulike delene av i miljøet er tappet ned og lagrene brukt opp. Lisäksi aineiden kertyminen eläinja kasvikuntaan (biokertyminen) jatkuu edelleen kulkeutumisen seurauksena vielä kauan sen jälkeen, kun aineen käyttö on kielletty. Videre vil ulike fenomener i tilknytning til biologisk akkumulering på grunn av omfordelingsprosessen fortsatt opptre lenge etter at bruken av stoffene er blitt forbudt. Ensi vuosikymmenen aikana eräiden torjuntaaineiden päästöt lisääntyvät EU:ssa todennäköisesti hieman, kun taas muut, kuten pentakloorifenolipäästöt, todennäköisesti vähenevät. I løpet av det neste tiåret forventes en beskjeden økning i utslippene av noen plantevernmidler i EU, mens utslippene av andre stoffer, f.eks. pentaklorfenol, forventes å gå ned. Torjuntaaineiden käytön odotetaan yleistyvän jäsenyyttä hakeneissa maissa suuresti maataloustuotannon lisääntymisen myötä. I søkerlandene forventes store økninger i bruken av plantevernmidler som en følge av øktjordbruksproduksjon. EU:n investoinnit jäsenyyttä hakeneiden ja kehitysmaiden biosidien tuotantolaitosten muuntamiseen siten, että niissä syntyy vähemmän haitallisia yhdisteitä, auttaisivat vähentämään kaukokulkeutumisen ja kaupan olevien aineiden aiheuttamille haitoille altistumista. EU-investeringer i søker-/utviklingsland for å få fabrikker som produserer biocider til å produsere mindre skadelige kjemikalier, vil kunne bidra til å redusere eksponeringen for langtransporterte grenseoverskridende belastninger og handelsvarer. Ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin (IPPC-direktiivi) täytäntöönpano ja aikaisemmat toimenpiteet ovat vähentäneet sähkövoimaloista sekä jalostus-jajätteidenkäsittelylaitoksista peräisin olevien polykloorattujen bifenyylien ja dioksiinien/furaanien päästöjä. Gjennomføring av direktivet om integrert forebygging og begrensning av forurensning (IPPC) og tidligere tiltak har redusert utslippene av polyklorerte bifenyler og dioksiner/ furaner fra kraftproduksjon, raffinerier og avfallsforbrenning. Kierrätyksellä ei aina pystytä vähentämään ihmisten ja ympäristön kokonaisaltistumista, koska jälleenkäsittelystä johtuvia korkeampia päästökertoimia ei ehkä aina voida välttää. Resirkulering reduserer ikke alltid den totale eksponering mennesker og miljøet utsettes for ettersom høyere utslipp i gjenvinningsprosessen ikke alltid kan unngås. Selv om 11 toimenpiteiden täytäntöönpanon myötä jaksolla 1990-2010, bentso-a-pyreenin ja muiden polysyklisten aromaattisten hiilivetyjen, (katalysaattoreista peräisin olevan) platinan ja bromattujen palamisenestoaineiden pitoisuuksien ennakoidaan lisääntyvän monilla Euroopan alueilla 11 prognosene tilsier at konsentrasjonene og avsetningen av dioksiner i EU vil gå ned mellom 1990-2010 med gjennomføringen av gjeldende og planlagte retningslinjer, forventer vi i mange deler av Europa økte konsentrasjoner av benzo (a) pyren og andre polysykliske aromatiske hydrokarboner, platina (fra katalysatorer) og bromholdige flammehemmende stoffer. 1980-ja 1990-luvulla tulokset,joita saavutettiin kiinteiden lähteiden päästöjen vähentämisessä, mitätöityivät miltei kokonaan liikkumisen kasvustajohtuvien päästöjen lisääntymisen vuoksi moottoriajoneuvotekniikan parantumisesta huolimatta. I 1980- og 90-årene ble utslippsreduksjonene fra stasjonære kilder nesten oppveid av den utslippsøkningen som fulgte av økt mobilitet, og det til tross for den teknologiske utvikling innen bilindustrien. Energiankulutus vuonna 2010erityisesti liikenteen energiankulutus - merkitsee sitä, että kiinteistä lähteistä peräisin olevat päästöt kasvavat 17 prosenttia ja liikkuvista lähteistä peräisin olevat päästöt 37 prosenttia. EUs energiforbruk, særlig innen transport, vil innen 2010 øke med 17 % for stasjonære kilder og med 37 % for mobile kilder. Maatalouden toiminnan taso (karjankasvatus, typpilannoitteiden käyttö) todennäköisesti vähenee,jolloin myös maatalouslähteiden päästöt vähenevät. I landbrukssektoren forventes aktivitetsnivåene (storfe, bruk av nitrogenholdiggjødsel) ågå noe ned, som vil gi lavere utslipp fra landbrukskilder. Yhdennetyt torjuntastrategiat ovat tarpeen, ja niissä on tärkeää käsitellä huomattavaa vuorovaikutusta muiden vakavien ympäristöongelmien, kuten ilmastonmuutoksen kanssa. Det er nødvendig med integrerte reduksjonsstrategier - ikke minst for å kunne håndtere den betydelige interaksjonen med andre store miljøproblemer, f.eks. klimaendring. Luoteis-Euroopan tiheään asutuilla alueilla savusumun muodostumiseen vaikuttavat eniten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (VOC) päästöt. I tett befolkede områder i Nordvest-Europa er utslipp av flyktige organiske forbindelser (VOC) den viktigste faktoren for dannelsen av smog. Harvemmin asutuilla alueilla tärkeämpi syy ovat typen oksidien päästöt (NOx). I mindre befolkede områder henger smogdannelsen mer sammen med utslippene av nitrogenoksider (NOJ. Kaikki voimassa olevan otsonidirektiivin mukaiset alailmakehän otsonin kynnysarvot on ylitetty direktiivin voimaantulovuoden 1994jälkeen. Alle EUs grenseverdier for bakkenær ozon, som fastsatt i dagens ozondirektiv, har vært overskredet siden 1994, da direktivet trådte i kraft. Lyhyinä 24 päivän ajanjaksoina otsonitasot ovat säännöllisesti suurissa osissa EU:a korkeampia kuin ihmisten terveyden suojelemiseksi asetetut kynnysarvot. Over store deler av Europa forekommerjevnlig korte perioder med ozonkonsentrasjoner over grenseverdiene fastsatt for beskyttelse av den menneskelige helse. Kesällä EU:n otsonimäärät ovat yleisesti keskitasoa tai korkeita, ja vähintään kaksi kertaa niin suuria kuin 1850-luvulla. Om sommeren er det et teppe over Europa med middels til høye ozonverdier, som er minst dobbelt så høye som på 1850-tallet. Parhaillaan laaditaan ehdotuksia uudeksi otsonidirektiiviksi,jossa määritetään tavoitearvot vuodelle 2010. Det utarbeides nå forslag til et nytt ozondirektiv med målverdier for 2010. Realistisimmissakaan päästöjen torjuntaan liittyvissä vaihtoehdoissa ei kuitenkaan pystytä alentamaan otsonitasoja niin paljoa, että voitaisiin ehkäistä ihmisten terveydelle ja ekosysteemeille aiheutuvia haittoja tähän ajankohtaan mennessä. Men selv de mest realistiske alternativene for å redusere utslippene vil ikke få ozonnivåene tilstrekkelig ned til å forhindre negative virkninger på menneskers helse og økosystemene. Otsonipitoisuudet vaihtelevat huomattavasti eri vuosina. Ozonkonsentrasjonene varierer svært mye fra år til år. Mallilaskelmien mukaan alailmakehän taustapitoisuuksien kasvu jatkuu typen oksidien, hiilimonoksidin ja metaanin taustatasojen lisääntymisen vuoksi. På grunnlag av modellberegninger kan vi si at økningen i bakgrunnskonsentrasjonen av bakkenær ozon vil fortsette som følge av det stigende bakgrunnsnivået for nitrogenoksider, karbonmonoksid og metan. EU:n väestön kokonaisaltistus todennäköisesti vähenee, mutta suuria ylityksiä esiintyy edelleen vuonna 2010. Den kumulative eksponeringen for EUs befolkning forventes å gå ned, men store overskridelser vil fortsatt Finne sted i 2010. Myös kasvillisuuden altistus vähenee todennäköisesti neljänneksellä. Likeledes forventes vegetasjonens eksponering å avta med en firedel. Happamoittavien aineiden päästöissä havaitun vähenemisen ansiosta niiden laskeumat ovat todennäköisesti huomattavasti alhaisempia vuosina 19902010. Den observerte nedgangen i utslippene avforsurende stofferbør gi vesentlig lavere avsetningsnivåer i perioden 1990-2010. Viljelykasvien altistumisen väheneminen vuonna 2010 verrattuna vuoteen 1990 Reduksjon i avlingseksponering i 2010 sammenlignet med situasjonen i 1990 Lähde: EMEP hyväksymä typen oksidien päästöjä koskeva tavoite on 30 prosentin vähennysja rikkidioksidia koskeva tavoite 40 prosentin vähennys vuodesta 1990 vuoteen 2000. (SO.,) mellom 1990 og 2010 beregnet til 70 %, for nitrogendioksid (NO„) til 45 % og for ammoniakk (NH,) til rundt 18 %. Tilsvarende reduksjoner i søkerlandene er henholdsvis knappe 60 %, omkring 27 % og bare 1 %. Päästöjen väheneminen ja alhaisemmat laskeumatasot parantanevat ekosysteemien tilaa merkittävästi. Lavere utslipps- og deposisjonnivåer bør gi seg utslag i vesentlige forbedringer i økosystemene. Sellaiset EU:n ekosysteemit,joissa happamoittavien yhdisteiden laskeumat ylittävät kriittisen kuorman, vähenevät vuoden 1990 25 prosentista seitsemään vuonna 2010, eikä ylityksiä enää käytännössä esiinny lainkaan monien valtioiden ekosysteemeissä. I EU vil andelen økosystemer med sure avsetninger over tålegrensen gå ned fra 25 % i 1990 til 7 % i 2010, og i flere land utsettes økosystemene så å si ikke for overskridelser. Kriittisen kuorman ylittävistä typpilaskeumista kärsiviä ekosysteemejä koskevat vastaavat luvut ovat 55 prosenttia vuonna 1990 ja 39 prosenttia vuonna 2010. Tilsvarende tall for økosystemer med nitrogenavsetninger over tålegrensen er 55 % i 1990 og 39 % i 2010. Jäsenyyttä hakeneissa maissa happamoitumiselle altistuneiden ekosysteemien ennakoidaan vähenevän merkittävästi: vuoden 1990 44 prosentista kuuteen prosenttiin vuonna 2010. Når det gjelder økosystemer som er berørt av forsuring, forventes en vesentlig forbedring i søkerlandene, fra 44 % i 1990 til 6 % i 2010. Rehevöitymisen osalta suojeltavien'ekosysteemien tila kohentuu hitaammin, ja niiden määrä laskee vuoden 1990 84 prosentista 72 prosenttiin vuonna 2010. For eutrofiering forventer man en mer beskjeden bedring av beskyttede økosystemer: fra 84 % i 1990 til 72 % i 2010. EU:n happamoitumisstrategian tavoitteena on kaikkien ekosysteemien täysipainoinen suojelu pitkällä aikavälillä. EUs forsuringsstrategi har som langsiktig mål å gi alle økosystemer full beskyttelse. Ympäristö Euroopan Unionissa vuosisadan vaihteessa vähentymistä 29 prosentilla vuoden 1990 tasoista. Miljøet i Den europeiske unionen ved inngangen til et nytt århundre forutsetter reduksjoner på 83 % for SO.,, 55 % for ΝΟ χ og 29 % for NH.(i forhold til 1990-nivå. Näitä tavoitteita ei saavuteta olemassa olevien tai ehdotettujen toimenpiteiden avulla. Disse vil ikke nås med foreliggende og planlagte virkemidler. Ekosysteemien kärsimät vahingot: Niiden ekosysteemien osuus, joiden laskeumat ylittävät kriittisen kuorman Skade på økosystemer: andel av økosystemer med avsetninger over tålegrensen. Vesivaroihin kohdistuvat rasitteet vaikuttavat elinympäristöihin, erityisesti kosteikkoihinpa voivatjohtaa pinta-ja pohjaveden saastumiseen ja ehtymiseen, mikä heikentää maaperän laatua ja aiheuttaa liiallista suolautumistaja aavikoitumista. Press på vannressursene påvirker habitater, særlig våtmarker, og kan medføre forurensning og redusere ressurser av grunnvann og overflatevann, som i neste omgang forringer jordsmonnet, øker saltinnholdet og skaper forørkning. EU:ssa,jäsenyyttä hakeneissa maissaja Euroopan vapaakauppa-alueen maissa vesivaranto on vuosittain yhteensä 1 897 km3, joista vedenotto kattaa 16 prosenttia ja joista viisi prosenttia kulutetaan (jota ei palauteta vedenottopaikalle). I EU, søkerlandene og i EFTA-landene er de totale vannressursene på 1897 km3/år, hvorav 16 % er tatt ut og 5 % er forbrukt (ikke returnert til uttaksstedet). Veden kysynnän kasvu on tasoittunut viime vuosina. Den tidligere trenden med økende vannbehov har flatet ut i de senere år. Teollisuus ja kotitaloudet ovat tehostaneet veden käyttöä. Industri og husholdninger har forbedret effektiviteten i sin bruk av vann. Veden käytön näkymät riippuvat suurelta osin tulevista maatalouskäytön suuntauksista, joihin vaikuttavat yhteisen maatalouspolitiikan kehitysja veden hinnoittelun taloudellinen tehokkuus. Framtidsutsiktene vil i stor grad avhenge av framtidige trender i landbrukets bruk av vann, som vil bli berørt av utviklingen av EUs felles landbrukspolitikk, og i hvilken grad prising av vann er økonomisk effektivt. Maatalous kuluttaa vettä huomattavasti muita sektoreita enemmän (noin 80 prosenttia verrattuna kaupunkien ja teollisuuden 20 prosenttiinjajäähdytysvetenä käytettävään 5 prosenttiin). Landbruket forbruker langt mer vann enn andre sektorer (omkring 80 % mot 20 % for byer og industri og 5 % for kjølevann). Välimeren maat kuluttavat EU:ssa eniten vettä, lähinnä maatalouden tarpeisiin,joskin tähän vaikuttavat myös suhteellisen kuivien alueiden kehityspaineet. Middelhavslandene bruker forholdsvis mest vann i EU - hovedsakelig for landbruksformål, selv om utbygging av forholdsvis tørre regioner også er en belastende faktor. EU:n tulevaa kokonaisvedenottoa koskevissa arvioissa kasvun on ennakoitu olevan erittäin vähäistä. Estimater over framtidig totalt uttak i EU viser bare beskjedne økninger. Valtioiden rajat ylittävätjoet muodostavat merkittävän osan monien maiden vesivarannoista. Grenseoverskridende elvestrømmer utgjør en vesentlig del av ressursene i mange land. I f.eks. Alankomaissaja Slovakian tasavallassa tämä osuus on yli 80 prosenttia, kun taas Saksassa, Kreikassaja Portugalissa yli 40 prosenttia vedestä on peräisin ulkomailta. Ungarn utgjør ferskvann fra land oppstrøms så mye som 95 % av den totale ressursen, i Nederland og Den slovakiske republikk over 80 %, mens Tyskland, Hellas og Portugal importerer over 40 % av vannressursene. Ulkomailta peräisin olevan veden määrää ja laatua valvotaan kansainvälisillä sopimuksilla, muttajännitteitä voi esiintyä erityisesti silloin, kun vesivarat ovat (ala- tai yläjuoksulla sijaitsevissa valtioissa) niukat. Selv om det finnes internasjonale avtaler som regulerer kvalitet og kvantitet når det gjelder importert vann, kan det oppstå spente situasjoner, særlig der vannressursene (i landene oppstrøms eller nedstrøms) er begrenset. Tulvia on esiintynyt viime vuosina useammin myös Reinin valuma-alueella. I de senere år har det også blitt stadig flere oversvømmelser i Rhinens nedbørfelt. Vesivarojen hoito on yhdistettävä tiiviisti tulvasuojeluunja biologisen monimuotoisuuden säilyttämiseen. Det er behov for forvaltning av vannressursene som nøye integreres med flomvern og opprettholdelse av det biologiske mangfold. Etelä-ja Itä-Euroopassa parannukset ovat olleet vähäisempiä. Forbedringen har ikke vært fullt så markant i Sør- og Øst-Europa. Euroopan järvien fosforitaso on alentunut merkittävästi, muttajärviveden laatu on usein edelleen heikko suuressa osassa Eurooppaa. Fosfornivået i europeiske innsjøer har gått merkbart ned, Ympäristö Euroopan Unionissa vuosisadan vaihteessa osissa nitraatin saastuttamajuomavesi on vakava ongelma, erityisestijos vesi on peräisin niukasta pohjavesilähteestä, jonka uusiutuminen kestää erittäin kauan. I noen deler av EU er nitratforurensning av drikkevannet et alvorlig problem, særlig der vannet tas fra forholdsvis grunne grunnvannsforekomster som bruker lang tid på å rense seg. Jäsenyyttä hakeneissa maissa maataloustoiminta on yleensä vähemmän voimaperäistä kuin EU:ssa. I søkerlandene er landbruksmetodene generelt mindre intensive enn i EU. Nitraattitasot ovat kuitenkin korkeat alueilla, joilla maaseudun asukkaiden juomavesi on peräisin pahasti saastuneista matalista kaivoista. Likevel har noen regioner høye nitratnivåer, der befolkningen er avhengig av tungt forurensede, grunne brønner for sitt drikkevann. Lannoitteiden kulutus kasvoi 1960-ja 1970-luvuillaja on laskenut 1980luvun puolivälin jälkeen. Forbruket av gjødsel steg på 1960- og 1970-tallet men har vært fallende siden midten av 1980-tallet. Fosforilannoitteiden kulutus oli useimmissa EU:n jäsenvaltioissa huipussaan 1980luvun alkupuolellapa typpilannoitteiden käyttö oli suurinta 1980luvun puolivälistä saman vuosikymmenen loppuun. Forbruket av fosforholdig gjødsel i de fleste landene i EU var på topp i første del av 1980årene, og av nitrogenholdig gjødsel i siste del av 1980-årene. Jäsenyyttä hakeneissa maissa lannoitteiden kulutus on vähentynyt merkittävästi, mutta voi kasvaa nykyisestä alhaisesta tasosta maataloustuotannon lisääntyessä. I søkerlandene har gjødselbruken gått klart ned, men vil kanskje øke fra dagens lave nivå i takt med veksten i jordbruksproduksjonen. Suuri osa EV:n jätevesistä käsitellään ennen sen päästämistä ympäristöön: 90 prosenttia EU:n väestöstä on liitetty viemäröintijärjestelmään ja 70 prosenttia on yhteydessäjätevesien käsittelylaitoksiin,joskin Pohjois-ja Etelä-Euroopan valtioiden välillä on eroja. I EU blir en stor del av avløpsvannet renset før det blir sluppet ut: 90 % av befolkningen i EU er tilknyttet avløpssystemer og 70 % er tilknyttet renseanlegg for avløpsvann, men det er en viss forskjell mellom landene i nord og i sør. Yhdyskuntajätevesien käsittelystä annetun direktiivien täysimääräinen täytäntöönpano EU:ssa vähentää orgaanisten aineiden päästöjä noin kaksi kolmasosaa ja fosfori päästöjä noin kolmanneksen.Jäsenyyttä hakeneissa maissa 40 prosenttia väestöstä asuu viemäriverkoston ulkopuoleUaja 18 prosenttia jätevedestä hävitetään käsittelemättä sitä ensin. Full gjennomføring av avløpsvannsdirektivet i EU vil redusere utslippene av organiske stoffer og fosfor med henholdsvis omkring to tredeler og én tredel. I søkerlandene er 40 % av befolkningen fortsatt ikke tilknyttet avløpssystemer, og 18 % slipper avløpsvannet ut ubehandlet. Loput 42 prosenttia jätevesistä käsitellään ennen sen laskemista pintaveteen. Suurin osa tästä määrästä käsitellään sekundaarisesti orgaanisen aineksen poistamiseksi. De resterende 42 % av avløpsvannet blir behandlet før det slippes ut i overflatevann, mesteparten med sekundær rensing for å fjerne organiske stoffer. Käsittelylaitosten parantaminen vastaamaan EU:n standardeja vähentäisi merkittävästi saastuttavia päästöjä: orgaaniset aineet vähentyisivät kaksi kolmannesta ja ravinteet miltei puoleen. Oppgradering av renseanleggene til EU-standard ville gitt en betydelig reduksjon i forurensende utslipp: to tredeler av de organiske stoffene og nesten halvparten av næringsstoffene ville blitt fjernet. Men på samme tid vil intensiv behandling av urbant avløpsvann gi større volumer forurenset restslam. Nitraattidirektiivin täytäntöönpano on ollut puutteellista useimmissa jäsenvaltioissa,ja velvollisuutensa laiminlyöneitä valtioita vastaan on aloitettu rikkomismenettely. Gjennomføringen av nitratdirektivet har i de fleste medlemslandene ikke vært tilfredsstillende, og det er iverksatt skritt mot de landene som ennå ikke har gjort det de var pålagt. Jos maatalouden päästöjen vähentämiseksi ei toteuteta tiukempia toimenpiteitä, parannukset saattavat osoittautua liian pieniksi kohentamaan riittävästi Euroopan vesistöjä. Gjennomføringen av avløpsvannsdirektivet har gått greiere, og alle medlemslandene har etablert omfattende investeringsprogrammer for å oppfylle direktivets målsetninger. Asukasvastinelukuina esitetty kehitys väestön liittämisestä erilaisiin jätevesien käsittelyjärjestelmiin kymmenen jäsenvaltion EU:ssa. p.e. Henkilövastineluku (person equivalent). EU10: DE, ES, Fl, FR, GR, IT, LU, NL, PT, UK. Utviklingen i antall personekvivalenter tilknyttet ulike typer renseanlegg for avløpsvann i EU10. EU10: DE, ES, Fl, FR, GR, IT, LU, NL, PT, UK. UWWT-direktiivin täytäntöönpanon jälkeen Etter gjennomføring av spillvannsdirektivet Nykyaikainen ihmisen toiminta vahingoittaa yhä enemmän Euroopan maaperää ja aiheuttaa peruuttamattomia vahinkoja maaperän eroosion, paikallisten ja hajapäästöjen sekä maaperän vuoksirakennetun ympäristön allejäämisen vuoksi. Skadene som moderne menneskelige aktiviteter påfører jordbunnen i Europa øker og medfører uerstattelige tap på grunn avjorderosjon, lokal og diffus forurensning og forsegling av overflater. Väestönkasvuja kaupungistuminen kuormittavat maaperää, kun taas voimaperäistyvä maatalous lisää maaperän altistumista eroosiolle. Befolkningsøkning kombinert med urbanisering øver et betydelig press på de ulikejordartene, alt mens intensivering av landbruket gjør jordbunnen mer utsatt for erosjon. Maaperän jääminen rakenteiden alle,jokajohtuu kaupungistumisen lisääntymisestäja uusista infrastruktuureista, on maaperän huononemisen tärkein syy läntisen ja pohjoisen Euroopan teollistuneimmissa ja väkirikkaimmissa valtioissa. Forsegling av overflaten som følge av økt urbanisering og nye infrastrukturer er den viktigste årsaken til tap av dyrkingsjord i de mest industrialiserte og befolkede landene i Vest- og Nord-Europa. Eroosiosta aiheutuva maa-aineksen häviäminen on maan huononemisen ensisijainen syy Välimeren alueella.Joillakin alueilla maaperän eroosiota ei voida korjata, kun taas eräillä muilla alueilla on havaittavissa maaperän miltei täydellistä häviämistä. Tap avjord ved erosjon er den viktigste årsaken til forringelse av jordsmonnet i Middelhavsregionen. I noen områder er det ikke mulig å snu utviklingen av erosjonen, og andre steder er jordsmonnet nesten helt borte. Keski-, Länsi-ja Pohjois-Euroopassa vakava ongelma on maaperän huononeminen saastumisen vuoksi. Forringelse avjordsmonnet ved forurensning er et stort problem i Sentral-, Vest- og Nord-Europa. EU:n 12jäsenvaltiossa saastuneiksi epäiltyjä maa-alueita arvioidaan olevan 1 500 000,joista yli 300 000 on yksilöity. For tolv av EU-landene er det totale antall potensielt forurensede lokaliteter beregnet til hele 1 500 000, og av disse er over 300 000 identifisert. Saastuneiden alueiden määrän ei uskota enää kasvavan, mikä johtuu jo hyväksytyistä kansallisista toimenpiteistäja sitoutumisesta ennalta varautumisen periaatteeseen. Saastuneiden alueiden valtava määrä on kuitenkin seuraavien vuosikymmenien suuri haaste,ja sitä varten on kehitettävä tarkoituksenmukaisia oikeudellisia välineitä, innovatiivisia puhdistusteknologioita ja käytännön rahoitusvälineitä. Takket være nasjonale retningslinjer som alt er på plass basert på føre var-prinsippet, forventes tallet ikke å øke, men det store antallet allerede forurensede lokaliteter er en enorm utfordring i de kommende tiårene, og vil kreve tiltak gjennom hensiktsmessige juridiske virkemidler, ny teknologi for opprensking og praktiske økonomiske virkemidler. Jäsenyyttä hakeneissa maissa uhkana on saastuneiden alueiden määrän lisääntyminen, jos talouskasvuun ei yhdistetä tarkoituksenmukaisia ym päristös tan da rdej a. I søkerlandene er det en fare for at antallet forurensede lokaliteter vil øke om ikke den økonomiske vekst kombineres med nødvendige miljøstandarder. Yksi ympäristönsuojelun haasteistaja painopistealueista EU:n viidennessä ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa on maaperän hoito kestävän kehityksen mukaisesti luonnonvarana ilman ja veden ohella. Toisin kuin ilman ja veden yhteydessä, maaperää varten ei kuitenkaan ole määritelty nimenomaisia erityistavoitteita. Bærekraftig forvaltning avjordsmonnet som en naturressurs på lik linje med luft og vann, er en av de prioriterte miljøutfordringene EUs 5. handlingsprogram for miljø, men i motsetning til de andre to mediene blir ikke jordsmonnet uttrykkelig tatt i betraktning når spesifikke målsetninger og mål blir definert. Maaperän suojelua käsitellään välillisesti ilmaaja vettä koskevien suojelutoimenpiteiden yhteydessä tai sitä kehitetään alakohtaisten toimenpiteiden yhteydessä (sekundaarinen suojelu). Jordsmonnet beskyttes indirekte, gjennom tiltak for luft og vann, eller i forbindelse med retningslinjer for bestemte sektorer (sekundær beskyttelse). Yksittäisiä sektoreita varten laaditut toimenpiteet voivat lisäksi vahingoittaa maaperää, jos niissä ei oteta huomioon mahdollisia vaikutuksia maaperään. Dessuten kan tiltak som er utviklet for bestemte sektorer uten hensyn til mulige virkninger på jordsmonnet, medføre ytterligere skader på jordsmonnet. Monet jäsenvaltiot ovat laatineet kansallisia lakeja, toimintatapoja tai ohjeita, joiden tarkoitus on parantaa maaperää tai estää sen huononeminen. På nasjonalt plan har mange medlemsland vedtatt lover, retningslinjer og forskrifter for 19 saastumista muilla sektoreilla,ja ne vaikuttavat maaperään välillisesti. 19 å forbedre eller forhindre at ulikejordarter forringes ytterligere. Useissajäsenvaltioissa toteutetaan myös lakisääteistä maaperän tilan seurantaa, mutta sen tarkoituksena on harvoin nimenomaan maaperän suojelu. Men som oftest er tiltakene først og fremst rettet mot å bekjempe forurensning på andre områder, og har bare indirekte virkning på jordsmonnet. Sellaisen EU:n poliittisen kehyksen laatiminenjossa tunnustetaan maaperän asema, otetaan huomioon maan rinnakkaisista samanaikaisista käyttötavoista (ekologinen ja sosiaalis-taloudellinen) aiheutuvat ongelmatjajossa pyritään säilyttämään maaperän moninaiset tehtävät, hyödyttäisivät monella tavalla EU:n ympäristöä kokonaisuudessaanja parantaisivat sitäjohdonmukaisella tavalla. Utviklingen av en rammepolitikk for EU som anerkjenner jordsmonnets betydning, som erkjenner problemene som oppstår i konkurransen mellom dets mange brukere (økologiske og samfunnsøkonomiske), og som er rettet mot opprettholdelse avjordsmonnets sammensatte funksjon, ville ha mange positive konsekvenser og bety en forbedring av Europas miljø som helhet. Mahdolliset ja todetut saastuneet alueet joissakin EU:n jäsenvaltioissa Potensielle og identifiserte lokaliteter med forurenset grunn i noen av EU-landene Arvioitu kokonaismäärä Beregnet totalt EU:ssaja Euroopan vapaakauppa-alueeseen kuuluvissa maissa ilmoitettu jätteiden kokonaistuotantokasvoi miltei 10 prosenttia vuosina 1990-1995 kiinteähintaisen talouskasvun ollessa noin 6,5 prosenttia. Total innrapportert avfall i EU og EFTA-landene økte med nesten 10 % mellom 1990 og 1995, mens den økonomiske veksten i faste priser var på 6,5 %. Vuonna 1995 tuotettujen jätteiden kokonaismäärä (lukuun ottamatta maatalousjätettä) oli arviolta 1,3 miljardia tonnia, eli noin 3,5 tonnia asukasta kohden,ja vaarallisten jätteiden määrä oli puolestaan 36 miljoonaa tonnia. Den totale avfallsmengden (unntatt avfall fra landbruket) i 1995, var beregnet til 1,3 milliarder tonn i 1995 eller omkring 3,5 tonn per person, mens mengden farlig avfall var rundt 36 millioner tonn. Puolet jätteestä on peräisin tuotantotoiminnasta, ja rakennus-ja purkuteollisuudesta, kun taas yhdyskuntajätteen, kaivosjätteen ja muista lähteistä peräisin olevan jätteen osuudet ovat kukin noin kuudennes kokonaismäärästä.Jäsenyyttä hakeneissa maissa teollisuusjätteen määrä asukasta kohden on korkeampi kuin EU:n alueella, kun taas yhdyskuntajätteen määrät ovat nykyisin alhaisempia kuin EU:ssa keskimäärin. Halvparten av avfallet kommer fra fabrikkindustrien og fra bygge- og rivningsindustrien, mens kommunalt avfall, gruveavfall og avfall fra andre kilder bidrar med rundt en seksdel hver. I søkerlandene er mengden industriavfall per person høyere, men mengdene kommunalt avfall er fortsatt lavere enn gjennomsnittet i EU. Järjestelmällisen ja yhdenmukaisen ajankohtaisen tiedon rajallisuus vaikeuttaa ennusteiden laatimistajätteiden kehityssuunnista. Systematisk og sammenhengende informasjon er fortsatt meget begrenset, og dette hindrer utviklingen av prognoser for framtidige avfallstrender. Useimmat jätevirrat kuitenkin todennäköisesti kasvavat ensi vuosikymmenen aikana. Uansett vil de fleste avfallsstrømmene fortsatt øke i løpet av det kommende tiår. Vuonna 2010 paperi-, pahvi-, lasi-ja muovijätteen tuotanto on todennäköisesti noin 40-60 prosenttia suurempi kuin vuonna 1990. 12010 vil produksjonen av papir, papp, glass og plast ha økt med 40-60 % sammenlignet med 1990-nivå. Romutettujen autojen määrä kasvaa hitaammin, noin 35 prosenttia vuoden 1995 tasosta. En noe mindre økning, rundt 35 % mer enn 1995-nivå, er ventet for skraping av biler. Näiden jätteiden huolto aiheuttaa useita ympäristörasitteita: ravinteiden, raskasmetallien, kasvihuonekaasujen ja muiden myrkyllisten yhdisteiden leviäminen ympäristöön kaatopaikoilta, maan käyttö kaatopaikkoihin, kaatopaikkojen kasvihuonekaasupäästöt ja orgaanisen jätteen ■ käsittely, jätteenpolttolaitosten aiheuttamat ilman epäpuhtaudet ja myrkylliset sivutuotteet, ilman ja veden pilaantuminen ja kierrätyslaitosten sekundaariset jätevirrat, vaikka nämä vähentävät vastaavasti primaaristen jätteiden tuotantoa, lisääntyneet kuljetukset raskailla kuorma-autoilla. • utvasking av næringsstoffer, tungmetaller, klimagasser og andre giftige forbindelser fra landfyllinger, • bruk av areal til landfyllinger, • utslipp av klimagasser fra landfyllinger og behandling av organisk avfall, luftforurensning og giftige biprodukter fra forbrenningsanlegg, • luft- og vannforurensning og sekundære avfallsstrømmer fra resirkuleringsanlegg (som tross alt erstatter noe av produksjonen fra primære kilder), • økning i transport med tunge lastebiler. Jätettä syntyy nykyisin myös sen vuoksi, että yhteiskunta pyrkii ratkaisemaan muita ympäristöongelmia kuten veden ja ilman pilaantumista. Eräät tällaisten massajätteiden kasvavista määristä aiheuttavat uusia ongelmia. Avfall oppstår nå også som et resultat nettopp av at samfunnet forsøker å løse andre miljøproblemer som luft- og vannforurensning. Esimerkkejä ovat jätevesiliete ja savukaasujen puhdistuksesta syntyrät jäämät. Noen av disse nye avfallsstrømmene skaper nye problemer, f.eks. kloakkslam og rester etter rensing av avgasser. Tämä tilanne selittyy ensisijassa sillä, että lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa muun kuin vaarallisenjätteen viemisestä kaatopaikalle peritään keskimäärin paljon alhaisempia maksuja kuin jätteiden polttamisestaja energian talteenotosta. Som vist i figuren for innsamlet kommunalt avfall, har det ikke vært noen generell forbedring i trenden på nittitallet. Siten jos muita määräyksiä ei ole, markkinamekanismien vaikutukset ovat täysin päinvastaisia kuin yhteisön virallinen strategia. Forklaringen er først og fremst at deponering av ufarlig avfall i nesten alle medlemslandene i EU gjennomsnittlig er mye billigere enn forbrenning med energigjenvinning. Yhdyskuntajätteiden käsittelyn kehittyminen vuosista 1985-1990 vuoteen 1995 EEA:n jäsenmaissa Utviklingen i EU+3 fra 198590 til 1995 i behandlingen av kommunalt avfall Lähde: Euroopan ympäristö: Toinen arviointi ja kansalliset tutkimuskeskukset (NRC) Kilde: Europas miljø og tall fra nasjonale referansesentre (NRC) Paperi ja lasi ovatjätettä, joiden osaltajäsenvaltiot ovat noudattaneet yhteisön jätestrategiaa ja lisänneet kierrätystä energian talteenoton ja kaatopaikkakäsittelyn sijasta. For noen av avfallsfraksjonene, som papir og glass, har medlemslandene fulgt EUs avfallsstrategi med økt resirkulering i stedet for energigjenvinning og deponering. Kehitys on kuitenkin ollut ainoastaan osittain menestyksekästäjätepaperinjalasijätteen (pakkauslasi) kokonaistuotannon lisäännyttyä samana ajanjaksona. Men denne strategien har bare vært delvis vellykket, ettersom den totale mengden avfall av papir og glass (containerglass) har økt i samme periode. EU:ssaja Norjassa kierrätetyn paperin ja pahvin osuus kasvoi vuoden 1985 36 prosentista 49 prosenttiin vuonna 1996, mutta kokonaiskulutuksen kasvaessa vuosittain 3,5 prosenttia poltetun tai kaatopaikoille viedyn paperijätteen määrä kasvoi myös. I EU, sammen med Norge, økte resirkuleringsraten for papir og papp fra 36 % i 1985 til 49 % i 1996, men en årlig økning på 3,5 % i totalt forbruk innebar at mengden papiravfall som ble brent eller deponert også økte. Selv om resirkulering av glass har økt med nesten 50 % fra 5 millioner til 7,4 millioner tonn per år, gikk mengden glassavfall til behandling ned med bare 12 %, fra 6,7 millioner til 5,9 millioner tonn - på grunn av økningen i glassavfall. Jätevesiliete ja käytöstä poistetut ajoneuvot ovat muita jätevirtoja, joiden määrät todennäköisesti kasvavat merkittävästi ja jotka vaativat tehokkaampia jätehuoltotapoja. Kloakkslam og bilvrak er andre avfallsstrømmer hvor man kan forvente vesentlige økninger av kvanta, noe som vil kreve en mer effektiv avfallsforvaltning. Luonnonmullistusten ja tekniikan aiheuttamat vaarat Naturlige og teknologiske miljøtrusler Luonnonmullistukset ovat vaikuttaneet 1980luvun lopun jälkeen yhä enemmän ympäristöön. Siden slutten av 1980-tallet har naturlige miljøtrusler hatt større innvirkning på miljøet enn før. Vuosina 19901996 tulvistaja maanvyöryistä johtuvat taloudelliset menetykset olivat neljä kertaa niin suuret kuin koko edeltävän vuosikymmenen aikana yhteensä. Mellom 1990 og 1996 var de økonomiske tapene på grunn av flom ogjordskred fire ganger høyere enn i hele det foregående tiåret. Vielä ei ole kohdennettua politiikkaa luonnonmullistuksista aiheutuvien haittojen vähentämiseksijoskin ilmastontutkimustaja luonnonilmiöiden aiheuttamia vaaroja koskevan eurooppalaisen ohjelman (European programme for climatology and natural hazards, EPOCH) kaltaisissa ohjelmissa on käsitelty nimenomaan tällaisten riskien mahdollisuutta. Det er fortsatt ikke etablert noen målrettet statistikk for reduksjon av naturlige miljøtrusler, selv om programmer som EPOCH (Europeisk program for klimatologi og naturlige miljøtrusler) har fokusert spesielt på denne typen risiko. Euroopassa sattuneet luonnonmullistuksiin liittyvät onnettomuudet ja niiden uhrien määrät Ulykker i Europa med naturlige årsaker og antall dødsfall i den forbindelse. EU on toteuttanut toimenpiteitä teollisuuden suuronnettomuuksien varalta vuodesta 1984. EU har hatt forebyggende tiltak for større industriulykker pk plass siden 1984, men til tross for de tiltak som alt er innført, skjer det fortsatt alvorlige ulykker i prosessindustrien. Käyttöönotetuista toimenpiteistä huolimatta suuronnettomuuksia tapahtuu edelleen kiinteissä laitoksissa prosessiteollisuudessa, ja vuoden 1984 jälkeen on ilmoitettu yli 300:sta EU:n jäsenvaltioissa sattuneesta onnettomuudesta Euroopan komission suuronnettomuuksien raportointijärjestelmän (MARS) tietokantaan "Seveso-direktiiveissä" olevien oikeudellisten vaatimusten mukaisesti (direktiivit 82/501/ETY tietyn teollisen toiminnan suuronnettomuuden vaarastaja 96/82/ETY vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta). Medlemslandene har siden 1984 rapportert over 300 ulykker til Europakommisjonens rapporteringssystem forstore ulykker (Major Accident Reporting System MARS) etablert i henhold til i "Seveso-direktivene" (82/501 og96/82/EØF). Koska suuronnettomuuksista MARSiin tehdyt ilmoitukset vastaavat tarkasti suuronnettomuuksien esiintymistiheyttä, havaitusta jatkuvasta suunnasta voidaan päätellä, että Ettersom rapporteringshyppigheten for alvorlige ulykker til MARS samsvarer godt med den faktiske forekomsten av større ulykker, viser den vedvarende trenden at mye av den ofte tilsynelatende trivielle erfaringen fra ulykkene ennå ikke er tilstrekkelig evaluert og/eller gjennomført i industriens standarder og praksis. Siten on vielä toteutettava useita toimenpiteitä teollisuuslaitosten suuronnettomuuksiin liittyvien vaarojen vähentämiseksi. Det gjenstår derfor ennå mye arbeid for å få til en ytterligere reduksjon i risikoen for alvorlige ulykker på faste industriinstallasjoner. Koska toisaalta useimpien suuronnettomuusvaarojen syynä oleva teollisuustoiminta tehostuu Euroopassa, suuronnettomuuksien vaara toimintayksikköä kohden näyttäisi olevan lievässä laskussa. Men siden aktiviteten i de industrier i Europa som har den største risikoen for større ulykker stadig øker, kan det se ut som om risikoen for større ulykker per aktivitetsenhet faktisk er i ferd med å gå ned. Päinvastoin kuin kiinteissä laitoksissa tapahtuvat teolliset onnettomuudet, meriliikenneonnettomuuksien aiheuttamat suuret öljyvuodot ja offshore-laitoksilla tapahtuvat onnettomuudet ovat olleet selvästi vähenemässä. I motsetning til industriulykker har større oljeutslipp etter skipfartsulykker og på installasjoner offshore vist en klart nedadgående trend. Tieto teknologisten vaarojen laajuudesta ja tapahtumapaikoista lisääntyy yleisesti, erityisesti Seveso II -direktiivin ansiosta (direktiivi 96/82/ETY vaarallisista aineista aiheutuvien suuronnettomuusvaarojen torjunnasta). Informasjonen om omfang og lokalisering av teknologiske miljøtrusler blir stort sett bedre, særlig som et resultat av Seveso II-direktivet. Onnettomuuksiin voidaan varautua ennakolta hätävalmiussuunnitelmissa. Riskinhallinnan kannalta keskeisiä ovat kuitenkin edelleen harvinaisetja seurauksiltaan laajat onnettomuudet. Beredskapsplaner som sådan kan legges på forhånd, men det at disse ulykkene er sjeldent forekommende men har så store konsekvenser, er et problem i risikostyringen. Koska riittävän yksityiskohtaistaja vertailukelpoista tietoa tietynlaisten ydinvoimalaitosten, mukaan lukien jätehuolto, aiheuttamista vaaroista ei ole, on mahdotonta arvioida määrällisesti yleistä,joskin pientä uhkaa, joka Euroopan ympäristölle aiheutuu tahattomasta radionuklidien pääsystä ympäristöön. Mangelen på tilstrekkelig detaljert og sammenlignbar informasjon om risikoen ved visse typer kjernekraftverk, inkludert behandlingen av avfallet, betyr at selv om risikoen er liten, kan den totale risiko for Europas miljø fra tilfeldige utslipp av radionukliderikke kvantifiseres. Ydinonnettomuuksien uhka kasvoi todennäköisesti kokonaisuudessaan 1970-luvulla,jolloin rakennettiin lisää ydinlaitoksia, mutta niiden vaara on pienentynyt 1990-luvulla, kun vanhempia laitoksia poistetaan käytöstä ja uusien rakentaminen on vähentynyt. Sannsynligvis økte den totale risikoen for atomulykker i 1970-årene i og med at flere kraftverk ble åpnet - for så å gå ned i 1990-årene etter hvert som gamle kraftverk ble stengt og færre nye ble bygget. Onnettomuusriskin odotetaan pienenevän kokonaisuudessaan asteittain, mutta vaarat säilynevät saman laajuisina vuoteen 2010 saakka. Det forventes en gradvis reduksjon av den totale ulykkesrisikoen, men risikoens omfang forblir nok på omtrent samme nivå til år 2010. Tilannetta . mutkistaa Itä-Euroopan vanhojen laitosten huononeminen. Noe som kompliserer situasjonen er at de eldste atomkraftverkene i Øst-Europa bare blir i stadig verre forfatning. Näitä reaktoreita koskevien parannettujen turvallisuussuunnitelmien toteuttaminen viivästyy taloudellisten resurssien puutteen vuoksi merkittävästä ulkopuolisesta avusta huolimatta. Gjennomføring av forbedrede sikkerhetsplaner for disse reaktorene er forsinket av mangel på økonomiske ressurser - til tross for betydelig ekstern bistand. Erittäin tärkeä merkitys voi olla kansalaisten käsityksellä eri haitoistaja vaaroista sekä painostusryhmien toiminnalla. Allmennhetens oppfatning av ulike miljøtrusler og-risiki og påvirkningen fra ulike pressgrupper kan være en viktig faktor. Näin ollen paikkansapitävä tieto ajankohtaisista luonnonmullistuksien tai teknologian aiheuttamista vaaroista on keskeisen tärkeää. Derfor er korrekt informasjon om eksisterende naturlige og teknologiske miljøtrusler helt avgjørende. Geneettisesti muunneltujen organismien pääsy ympäristöön Utslipp av genmodifiserte organismer i miljøet Geneettisesti muunneltuihin organismeihin liittyy edelleen paljon tieteellistä epävarmuutta ja poliittisia ristiriitoja. Temaet genmodifiserte organismer (GMO) vekker fremdeles politisk motstand, og de naturvitenskapelige miljøene har ennå ingen sikre konklusjoner. Moderni bioteknologia tarjoaa innovaatiomahdollisuuksia ja saattaa edistää Euroopan kansainvälistä kilpailukykyä. Moderne bioteknologi åpner muligheter for nyvinninger og kan skjerpe Europas konkurranseevne internasjonalt. Geneettisesti muunneltuja organismeja on päästetty kokeellisesti ympäristöön vuosista 1985 -1986 alkaen uusien viljelykasvien muodossa, ja nykyisin on hyväksytty neljä kaupallista elintarvikkeeksi kelpaavaa lajiketta. Genmodifiserte organismer er blitt sluppet ut eksperimentelt i miljøet siden 1985-86 som nye dyrkbare planter, og fire kommersielle matplanter er blitt godkjent. EU on hieman Yhdysvaltojajäljessä geneettisesti muunneltujen viljelykasvien tuomisessa markkinoille. EU ligger på en måte etter USA når det gjelder kommersiell lansering av genmodifiserte avlingstyper. Kansalaiset suhtautuvat kuitenkin joka puolella Eurooppaa epäilevästi geneettisesti muunneltuihin elintarvikkeisiin ja kannattavat voimakkaasti niiden merkitsemistä, kansalaisten kuulemistaja laaja-alaisempaa sääntelyäja seurantaa. Opinionen i Europa er imidlertid skeptisk til genmodifiserte næringsmidler, og ønsker merking av produktene, offentlig samråd og mer omfattende regulering. Elintarvikkeiden turvallisuuden lisäksi huolta aiheuttaa lajien perintöaineksen siirtyminen alkuperäislajeihin. I tillegg til matvaresikkerhet har det også vært uttrykt bekymring over at nye gener kunne overføres til lokale arter. EU:ssa on hyväksytty lainsäädäntöä (direktiivit 90/220ja 97/258/ETY) Joissa säännellään geneettisesti muunneltujen organismien tahallista ja tahatonta pääsyä ympäristöön ja niiden turvallista käyttöä elintarvikkeissa. EU har lovgivning (direktiv 90/220 og 97/258) som regulerer - forsettlige eller utilsiktede -utslipp av genmodifiserte organismer og sikkerheten i mat. Useimmissa Euroopan maissa onjoko seurattu EU:n esimerkkiä tai mukautettu voimassa olevia lakeja. Øvrige europeiske land har enten fulgt EUs praksis eller tilpasset eksisterende lover. Eräissä valtioissa, kuten Itävallassa ja Tanskassa, on haluttu sisällyttää ympäristöhaittojen arviointiin maatalouteen kohdistuvat vaikutukset, kun taas Euroopan komissio ja eräät muutjäsenvaltiot, esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta ja Alankomaat, ovat yleensä määritelleet ympäristöhaitan käsitteen kapeammin ja rajoittaneet riskinarvioinnin geneettisesti muunneltujen organismien välittömiin vaikutuksiin. Noen land, herunder Østerrike og Danmark, har ønsket å ta med virkningene på landbruket i sin vurdering av miljøskadene, mens Europakommisjonen og medlemsland som Storbritannia og Nederland har hatt en smalere definisjon av miljøskader og begrenset risikovurderingen til direkte virkninger i tilknytning til genmodifiserte organismer. Euroopan komissio antoi vuonna 1996 ehdotuksia uudeksi lainsäädännöksija laajensi siten riskinhallintastrategiaa kattamaan myös välilliset vaikutukset. Europakommisjonen offentliggjorde i 1996 etforslag til ny lovgivning, der strategien for risikoforvaltning ble utvidet til å omfatte indirekte virkninger. Turvallisuusarviointeja on myös moitittu siitä, että niissä laiminlyödään kokonaisvaikutuksetja että pienimuotoisilla kokeilla ei pystytä ennakoimaan aineiden käyttäytymistä laajemmassa ympäristössä. Man har også kritisert sikkerhetsvurderingene fordi kumulative virkninger er oversett og småskala-forsøk ikke nødvendigvis gjør det mulig å forutsi virkningene i et større miljø. Nämä laajemmat osa-alueet on otettu huomioon Norjassa, jossa riskinarviointia varten laaditussa kehyksessä viitataan nimenomaan oikeutettuun "tarpeeseen"ja kestävään kehitykseen. I Norge har man grepet fatt i dette bredere aspektet og etablert en ramme for risikovurdering som eksplisitt krever at "behov" og bærekraftig utvikling dokumenteres. Riskinarvioinnin puutteellisuuteen liittyvien huolten vuoksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa on osittain kielletty eräät geneettisesti muunneltujen organismien sovelluksetja Ranskassa on kielletty geneettisesti muunnellun rapsinsiemenen ja sokerijuurikkaan päästäminen Bekymring over mangelfulle risikovurderinger har ført til delvis stans i behandlingen av noen GMO-søknader i Storbritannia, til en to års stans i Frankrike når det gjelder utslipp 25 ympäristöön ja kaupan pitäminen kahden vuoden ajan. Lisäksi nämä huolenaiheet ovat aiheuttaneet kiistan jäsenvaltioiden ja EU:n välillä geneettisesti muunneltujen tuotteiden luvista. 25 og markedsintroduksjon av genmodifisert raps og sukkerroer, og til konflikt mellom medlemsland og EU om godkjennelser for genmodifiserte organismer. EU:n lainsäädäntö saattaa lisäksi olla ristiriidassa Maailman kauppajärjestön vapaakauppaa koskevien sääntöjen kanssa, joissa kielletään geneettisesti muunneltujen tuotteiden tuonnin rajoituksetjos ei ole tieteellisiä todisteita niiden vaaroista ihmisten tai ympäristön turvallisuudelle. Det er også en potensiell konflikt mellom dagens EU-lovgivning og frihandelsreglene til Verdens handelsorganisasjon, som ønsker å forby importrestriksjoner på genmodifiserte produkter dersom det ikke foreligger vitenskapelig bevis for helse- eller miljørisiko. Kansainvälisellä tasolla Yhdistyneiden kansakuntien ympäristöohjelman (UNEP) tekniset suuntaviivat geneettisesti muunneltujen tuotteiden riskinarvioinnista ovat yhdenmukaiset voimassa olevan EU:n lainsäädännön kanssa. På internasjonalt plan er dagens EU-lovgivning i samsvar med de tekniske retningslinjene for risikovurdering av genmodifiserte organismer under FNs Miljøprogram (UNEP). Parhaillaan neuvotellaan biologista turvallisuutta koskevasta pöytäkirjasta, joka liittyy biologista monimuotoisuutta koskevaan yleissopimukseen: pöytäkirjassa todennäköisesti edellytetään, että geneettisesti muunneltujen organismien liikkuminen valtioiden rajojen yli vaatii ennakolta ilmoitetun hyväksynnänja että siihen liittyy tieteellisiin parametreihin perustuva riskinarviointi. Som et ledd i konvensjonen om biologisk mangfold foregår det for tiden forhandlinger om biologisk sikkerhet, og dette vil etter alt å dømme kreve at grenseoverskridende transport av genmodifiserte organismer forutsetter forutgående opplyst samtykke, med en risikovurdering basert på vitenskapelige parametre. Biologiseen monimuotoisuuteen kohdistuva yleinen uhka ja siinä tapahtuvat kaikenasteiset muutokset (geenit, lajit, ekosysteemitja elinympäristöt) ovat EU:ssa myös jatkossa todennäköisesti suuria vuoteen 2010 saakka ja sen jälkeen. Det generelle presset mot det biologiske mangfold i EU og endringene i det biologiske mangfold på alle nivåer (gener, arter, økosystemer og habitater) forventes fortsatt å være sterkt i EU i 2010 og deretter. Paineita aiheutuu useista toisiinsa liittyvistä lähteistä, lähinnä maankäytön muutoksista, epäpuhtauksista ja vieraiden lajien ilmaantumisesta. Presset kommer fra flere kilder som gjensidig påvirker hverandre, men særlig gjelder dette endret arealbruk, forurensning og innføring av fremmede arter. Luonnontilaisista ja lähes luonnontilaisista elinympäristöistä koostuvatja alkuperäislajien asuttamat alueet todennäköisesti vähenevät (muun muassa parhaillaan käynnissä olevan voimakkaan kaupunkikehityksen ja liikenneinfrastruktuurin laajenemisen vuoksi),ja uhkien ennakoidaan kasvavan edelleen. Tilgjengelig areal for naturlige og halvnaturlige habitater og stedegne arter forventes å bli mindre som følge avf.eks. den vedvarende utbyggingen av urbane områder og transportinfrastruktur, og presset forventes å øke ytterligere. Tilanne on kuitenkin paranemassajo nykyisin useiden elinympäristöjen ja lajien osalta, ja jatkossa tällaisen suuntauksen ennakoidaan laajenevan. Men vi ser allerede at enkelte habitater og arter er i ferd med å bygge seg opp igjen, og andre forventes å gjøre det. Vahvat, yleisetja voimakkaasti leviävät lajit selviävät todennäköisesti paremmin ja yleistyvät, kun taas harvinaiset, kotoperäiset ja erikoiset lajit vähenevät edelleen. Prognosene går ut på at robuste, svært tilpasningsdyktige arter sammen med invasjonsartene nok vil få enda større utbredelse, mens sjeldne, stedegne og spesialiserte arter vil ha ytterligere tilbakegang. Biologinen monimuotoisuus muuttuu ja voi hävitä maankäytön muutosten myötä,jos sejohtaa luonnontilaisten ja lähes luonnontilaisten elinympäristöjen pirstoutumiseenja samalla usein uhkaa mutkikkaalla tavalla lajien elinkelpoisuutta ja ekosysteemien toimintoja. Det biologiske mangfoldet er redusert og kan lide fortsatte tap på grunn av arealbruken, som innebærer fragmentering av halvnaturlige og naturlige habitater og ofte truer artenes levedyktighet og økosystemenes funksjon i kompliserte sammenhenger. Det intensive landbruket har størst innvirkning. Toisen ääripään, eli maan hylkäämisen ja maataloudesta luopumisen, vaikutukset aiheuttavat vahinkoa laajaperäisesti tai vanhanaikaisin menetelmin viljellyillä alueilla, joskin sillä saattaa olla eräitä myönteisiä vaikutuksia alueilla, joilla on aikaisemmin harjoitettu voimaperäistä viljelyä. Det andre ytterpunktet - brakklegging av land og nedleggelse av gårder - virker skadelig på områder med ekstensivt landbruk og gamle driftsmetoder, men kan virke positivt i områder som tidligere har vært intensivt drevet. Metsänhoito,joka perustuu yhden eksoottisen puulajin samanikäisiin metsiin, ei ole edistänyt biologista monimuotoisuutta. Praksisen med ensartede plantefelt og enaldrede bestander av eksotiske arter, har ikke befordret biologisk mangfold. Metsäalueiden ennakoidaan lisääntyvän hitaasti, mutta vanhat ja paikallisista puulajeista koostuvat metsät vähenevät edelleen monilla alueilla. Skogarealet forventes å øke sakte, men omfanget av gammel skog og skoger av lokale treslag vil bli mindre i mange områder. Uusien menetysten välttäminen edellyttää huolellista suunnittelua.jos tarkoitus on istuttaa lisää metsää hiilinieluiksi maailmanlaajuista lämpenemistä koskevan Kioton pöytäkirjan mukaisesti. Det kreves grundig planlegging for å unngå ytterligere tap dersom mer skog skal plantes for å fungere som karbonsluk i samsvar med Kyotoprotokollen om global oppvarming. ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat piilevämpiä ja vaikeita ennakoida, joskin eräitä seurauksia voidaan jo havaita eräiden kasvi-ja eläinlajien kasvukausissaja lisääntymisajoissa. Virkningene av klimaendringer mer subtile og vanskelige å forutse, selv om noen virkninger alt kan observeres som endringer i vekstog aktivitetssesongen for noen plante- og dyrearter. Kokonaan ei voida vuoden 2010jälkeenkään palata pilaantumista edeltävän ajan olosuhteisiin lajien kilpailussaja levinneisyydessä tapahtuneiden muutosten vuoksi. Fullstendig tilbakeføring av miljøet til slik det var før forurensningen er umulig, selv etter 2010, på grunn av endringer i artenes utbredelse og konkurransen mellom dem. EU:n ekosysteemeille tai muille Euroopan alueille vieraiden lajien tahallinen tai tahaton pääsy luontoon on yhä suurempi riski, jota edistävät kaupankäynnin globalisoituminen, kauppaja liikenne. Innføringen av fremmede arter— enten forsettlig eller ved uhell — til Europas økosystemer eller andre av Europas regioner, utgjør en risiko som blir stadig større på grunn av globaliseringen av handel, utveksling og transport. Vieraiden lajien taijopa geneettisesti muunneltujen organismien ja alkuperäislajien perintöaineksen siirtyminen, geneettinen eroosioja lajipopulaatioiden eristyminen todennäköisesti lisääntyvät ensi vuosikymmenen aikana. Overføring av gener mellom ikkestedegne arter, eventuelt også genmodifiserte organismer, og stedegne arter, genetisk erosjon og isolering av artsbestander vil sannsynligvis øke i kommende tiår. Tähän verkkoon liittyy määräyksiä lajipopulaatioiden suojelemiseksi. NATURA 2000-ne ttet for vern av habitater og arterforventes å komme i drift i løpet av kommende tiår. Da vil over 10 % av EUs Ehdotetut erityisten suojelutoimien alueet (mukaan lukien merialueet) prosentteina valtioiden pinta-alasta Foreslåtte Særlige verneområder (inkludert havområder) i % av nasjonale territorier * Jotkin jäsenvaltiot ovat valinneet huomattavia merialueita suojelun kohteeksi ** Sisältyy 271 kohdetta Baden-Wurtenbergissa f Noen medlemsland har utpekt større havområder Inkluderer 271 områder i Baden-Wurtenberg Euroopan yhteisön biologisen monimuotoisuuden strategiassa käsitellään niitä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen vaatimuksia, jotka koskevat Euroopan yhteisöä. EUs strategi for biologisk mangfold behandler kravene i konvensjonen om biologisk mangfold som gjelder for EU. Strategian avulla pyritään täydentämään biologiseen monimuotoisuuteen liittyviä jäsenvaltioiden aloitteitaja se sisältää useita toimintasuunnitelmia biologisen monimuotoisuuden sisällyttämiseksi yhteisön toimivaltaan kuuluvaan politiikkaan ja ohjelmiin. Strategien skal være et supplement til medlemslandenes initiativer på området biologisk mangfold og omfatter en serie handlingsplaner som skal bidra til å integrere biologisk mangfold i politikk og programmer på de områdene EU har ekspertise. Biologista monimuotoisuutta pyritään kuitenkin sisällyttämään muille aloille myös yleisluontoisemmilla ja laajemmilla merkittävillä välineillä. Men det finnes også andre, mer bredt anlagte generelle virkemidler som tar sikte på å integrere biodiversitetshensyn i andre sektorer. EU:n Agenda 2000-ohjelma on esimerkki mahdollisuuksista tarkastella uusia maaseutualueiden ja biologisen monimuotoisuuden välisiä vuorovaikutussuhteita. Esimerkkinä ovat maatalouden ympäristötoimenpiteet, rakennerahastot, epäsuotuisat alueet tai metsittämistoimenpiteet. Agenda 2000 åpner en rekke muligheter for å vurdere det gjensidige forholdet mellom landlige områder og biologisk mangfold, som miljøtiltak i landbruket, bruk av strukturfond, oppnevnelse av mindre begunstigede områder og skogplanting. Euroopan metsästrategian valmistelulla pyritään kehittämään metsänkäyttötapoja, jotka vastaisivat paremmin kestävän kehityksen periaatteita. Arbeidet for å etablere en europeisk strategi for skogbruk tar sikte på å fremme en mer bærekraftig skogbrukspraksis. Useat EU:n aloitteet liittyvät geneettisten resurssien säilyttämiseen. Rere av EUs tiltak fokuserer påvern av genetiske ressurser. Kaupunkien kehitykseen liittyvät ongelmatja ympäristövaikutukset ovat aiheuttaneet ongelmia EU:n päättäjille. Problemene med urbaniseringen og dens konsekvenser for miljøet har vært særdeles vanskelige for Europas politikere. Noin 600 EU:n paikallisviranomaista on tehnyt aloitteita paikallisen Agenda 21 -ohjelman toteuttamiseksi,ja noin 300 EU:n paikallishallitusta on hyväksynyt Euroopan kaupunkien peruskirjan, jossa korostetaan yhdennettyjä lähestymistapoja kestävän kehityksen saavuttamiseksi sekä Euroopan kaupunkien tarvetta verkostoitua paremmin ja toimia tiiviimmin yhdessä tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Rundt 600 lokale myndigheter i Europa har tatt initiativet til å gjennomføre Lokal Agenda 21 og om lag 300 kommuner har vedtatt Charteret om bærekraftig utvikling i europeiske byer og tettsteder, som legger vekt på integrerte løsninger for bærekraftig utvikling og behovet for et styrket nettverk og samarbeid mellom europeiske byer og tettsteder i dette arbeidet. Kaupunkiasutus lisääntyy tasaista vauhtia Euroopassa kaupunkien levitessä, mikä aiheuttaa rasitteita maankäytölleja yhteiskunnallista epätasa-arvoa. Bybebyggelsen i Europa fortsetter å vokse - med byer som fortsetter å spre seg og medfører arealbrukskonflikter og sosiale skjevheter. Kaupunkikeskittymissä asuvien määrä kasvaa yli neljä prosenttia seuraavien 15 vuoden aikana. Befolkningen i urbaniserte områder vil øke med mer enn 4 % de neste 15 årene. Kaupunkeja koskevat pääsuuntaukset Byutviklingstrekk m O r > l_ ~^/ oro ¡n 'v > (0 ^ y Jäsenyyttä hakeneissa maissa autonomistajuusjia on tavoittaa vuoteen 2010 mennessä EU-maiden alimman tason (336 autoa tuhatta henkilöä kohden Kreikassa), mutta kasvun ei odoteta jatkuvan toisessa ääripäässä (673 autoa tuhatta henkilöä kohden Luxemburgissa) markkinoiden tyydyttymisen vuoksi. Søkerlandene vil ha den forholdsvis minste bilparken i EU (336 biler per 1000 innbyggere i Hellas) i år 2010, og i den andre enden av statistikken vil veksten flate ut fordi markedet der er mettet (673 biler per 1000 innbyggere i Luxembourg). Kaupunkien leviämistä ohjaavat maankäyttöjä liikenne,ja siten siihen vaikuttavat suuresti nykyajan kulutustottumukset. Byene sprer seg i forhold til arealbruk og transportmønstre og påvirker derfor i høyeste grad også trendene i konsumet. Kulutus aiheuttaa nykyisin suurimman osan kotitalouksien tuottamista epäpuhtauksista, ja yksityinen loppukulutus kasvaa paljon bruttokansantuotetta nopeammin. I dag står konsumet for det meste av forurensningen som husholdningene forårsaker - og privat sluttforbruk vokser mye raskere enn bruttonasjonalprodukt. Tämä lisää lopulta veden ja energian kulutusta jajätteiden syntymistä. I siste instans medfører dette økt vann- og energiforbruk og dermed økt avfallsproduksjon. Eräillä alueilla kaupunkien laajentuminen saattaa kuitenkin parantaa esikaupunkien elinolosuhteita. Men i noen områder kan byspredning føre til bedre levekår i forstedene. Vaikka useimmissa kaupungeissa esiintyy terveydelle haitallisia ilman epäpuhtauksia, hyväksyttyjen toimenpiteiden odotetaan parantavan tilannetta merkittävästi. Selv om luften i de fleste byer erforurenset, forventes de forskriftene som nå er på plass å gi en betydelig bedring av situasjonen. EU:n suurten kaupunkikeskittymien asukkaiden keskimääräinen altistuminen suositustasot ylittäville pitoisuuksille vähenee huomattavasti vuosina 1990-2010,joskin pitoisuuksien kynnysarvoja ylitetään edelleen. Gjennomsnittseksponeringen for innbyggere i store bykonsentrasjoner i EU for konsentrasjoner over de anbefalte nivåene vil gå vesentlig ned fra 1990 til 2010, selv om overskridelser av grenseverdiene fortsatt vil finne sted. Vuonna 2010 suurimmat ylitykset koskevat todennäköisesti typpidioksidia (NO.,) ja bentso-a-pyreeniä. I 2010 forventes de største overskridelsene for nitrogendioksid (NO.,) og benzopyren. Jäsenyyttä hakeneissa maissa suuria ongelmia aiheuttavat myös rikkidioksidi (SO.,) ja hiukkaset (erityisesti PM^-hiulckaset). I søkerlandene vil svoveldioksid (SO„) og svevestøv (særlig PM10) fortsatt utgjøre et stort problem. Euroopan 115 suurimmassa kaupungissa asuvat miltei 40 miljoonaa ihmistä kärsivät edelleen Maailman terveysjärjestön WHO:n ilmanlaadun ohjearvojen (AQG) ylittymisestä vuosittain ainakin yhden epäpuhtauden osalta. De nesten 40 millioner menneskene som bor i de 115 største byene i Europa opplever fortsatt overskridelser av Verdens helseorganisasjons retningslinjer for luftkvalitet for minst ett forurensende stoff hvert år. Typen oksidien tason ja otsonitasojen on kuitenkin havaittu laskeneen vuosina 1990-1995. Monissa kaupungeissa typen oksideja koskevat pitkäaikaiset ohjearvot ylittyvät kuitenkin edelleen,ja otsonin enimmäispitoisuudet tuntia kohden ylittävät WHO:n ohjearvot. Det finnes likevel tall som tyder på en nedadgående trend for nitrogenoksid- og ozonnivå fra 1990 til 1995, men i mange byer overskrides de langsiktige retningslinjene for luftkvalitet fortsatt for nitrogenoksider, og maksimum timekonsentrasjonerfor ozon overskrider de samme retningslinjene. Rikkidioksidin, lyijynja PM_BAR_( vähentyneet viime vuosikymmenen aikana puhtaampien polttoaineiden ja energialähteiden sekä tehokkaampien polttoteknologioiden ansiosta. De omgivende konsentrasjoner av SO„, bly og PM 10 har falt i løpet av det siste tiåret takket være renere brensel og energikilder og mer effektiv forbrenning. Otsonitasot ovat edelleen korkeat useimmissa Euroopan kaupungeissa ja ylittävät WHO:n ohjeissa ihmisten terveyden suojelemiseksi olevat suositukset. Ozonnivået er høyt i de fleste europeiske byene og overskrider WHOs retningslinjer for helsefare. Tämä johtuu ensisijassa maantieliikenteen päästöistä: maantieliikenneajoneuvot aiheuttavat EU:ssa 44 prosenttia typen Dette skyldes i hovedsak utslipp fra veitrafikken - av de totale utslipp i EU står veigående kjøretøyer for 44 % av ), 56 prosenttia hiilidioksidin (CO.,)ja31 prosenttia oksidien (NOx haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (muut kuin metaani) (NMVOC) päästöistä. ), 56 % for karbonmonoksid utslippene av nitrogenoksider (ΝΟχ Kaupungeissa nämä prosenttiluvut ovat paljon suuremmat. (CO) og 31 % for flyktige organiske forbindelser unntatt metan (NMVOC), og i byene er disse prosentene mye høyere. Viime vuosikymmenen aikana ilman hiukkasten kokonaismäärä on yleensä ollut laskussa, mutta vuonna 1995 useimmissa Euroopan suurkaupungeissa ylitettiin sisään hengitettäviä haitallisia hiukkasia koskevat suositukset. Selv om trenden det siste tiåret har vært generelt nedadgående når det gjelder totalmengden av svevestoff i luften, ble de anbefalte grensene for den inhalerbare skadelige fraksjonen av svevestoff overskredet i de fleste store europeiske byene i 1995. Typen oksidien ja haihtuvien orgaanisten yhdisteiden (muut kuin metaani) päästöt ovat vähentyneet Lovgivning på nasjonalt og EU-plan tar sikte på å redusere Typen oksidit ovat vähentyneet nopeammin jäsenyyttä hakeneissa maissa,joissa ajoneuvokanta on uudistunut suhteessa myöhemmin kuin EU:ssa. Utslippene av NOx og NMVOC har gått ned siden 1990 både i EU og i søkerlandene, men for ΝΟχ har nedgangen vært raskere i søkerlandene som følge av den forholdsvis nylige fornyelsen av bilparken der. Melulle altistumisen osalta on todettava, että arviolta yli 30 prosenttia EU:n asukkaistajoutuu asunnoissaan altistumaan maantieliikenteen aiheuttamalle huomattavalle melulle huolimatta siitä, että yksittäisistä lähteistä peräisin olevan melun rajoja on alennettu merkittävästi. Når det gjelder støyeksponering, viser overslag at mer enn 30 % av befolkningen i EU bor i boliger med betydelig eksponering for trafikkstøy til tross for at støygrenser for individuelle kilder er satt betydelig ned. Autojen melurajoja on laskettu vuoden 1970jälkeen 85 prosenttiaja kuorma-autojen 90 prosenttia. Siden 1970 er støygrensen for biler redusert med 85 % og for lastebiler med 90 %. Viimeksi melurajoja on vähennetty autojen osalta 74 dB:iin (A) ja kuorma-autojen osalta 80 dB:iin (A). Den siste reduksjonen til 74 dB (A) for biler og 80 dB (A) for lastebiler har medført utbredt anvendelse av lavstøyteknologi. Uudet ajoneuvostandardit vaikuttavat kuitenkin merkitävästi vallitseviin melutasoihin vasta kun ajoneuvokannan uusiutuminen on pitkällä, mikä voi kestää 15 vuotta. Men nye standarder for kjøretøyer har merkbare konsekvenser for det reelle støynivået bare når fornyelsen av bilparken er langt framskredet, noe som kan ta opp til 15 år. Lentoliikenteen kasvuun voitaneen mukautua vuoteen 2010 saakka tärkeimmillä lentokentillä lisäämättä merkittävästi altistumista melulle. Det forventes at økningen i lufttrafikken fram til år 2010 kan håndteres på de viktigste lufthavnene uten større økninger i støyeksponering. Tämäjohtuu ensisijassa meluisimpien ilma-alusten asteittaisesta poistamisesta, konekannan uudistamisestaja melun optimoinnista lentoliikenteessä sekä kiitoratojen sijainnista. Dette kan i hovedsak oppnås ved utfasing av de mest støysterke flyene, generell fornyelse av flyparken samt støyoptimalisering av flygeprosedyrer og landingsstripenes utforming. Alueellisilla lentokentillä melu voi kuitenkin lisääntyä,jos lentoliikenne näillä kentillä kasvaa nopeasti. Støyen kan imidlertid øke rundt regionale flyplasser, hvor det forventes kraftig vekst i lufttrafikken. Valtaosa säilyttämistä vaativistaja biologiseen monimuotoisuuteen liittyvistä EU:n varoista sijaitsee maaseutualueilla,jotka kuormittuvat yhä enemmän, kun maaseudun talouden riippuvuus maanviljelystä vähenee. Landsbygda, hvor vi finner langt de fleste av EUs varierte miljøverdier og biologiske verdier, står under økende press etter hvert som økonomien i distriktene blir mindre og mindre avhengig av landbruket. I vesentlig rurale områder er minst annenhver jobb i servicesektoren. Vaikka maatalous on edelleen maaseutualueilla merkittävin maankäyttömuotoja niiden ominaispiirre, useimmilla EU:n alueilla maatalousmaan osuus on vähentynyt samalla kun kaupunki-ja metsäalueet ovat lisääntyneet. Og selv omjordbruket fortsatt dominerer arealbruken og synsinntrykket av landskapet, har landbruksarealet i EU gått ned i takt med at byene bygges ut og de skogbevokste områdene øker. EU:n maataloutta ovat leimanneet, osittain yhteisen maatalouspolitiikan vuoksi, valtavat alueelliset erot. Landbruket i EU har utviklet seg med betydelige regionale skjevheter, til dels drevet fram av EUs felles landbrukspolitikk (CAP). Merkittävää on, että 80 prosenttia EU:n maataloustuotannosta (maataloustulolla mitattuna) sijaitsee Pohjanmeren ja Englannin kanaalin rannikolla. Et av de mest iøynefallende trekkene er det faktum at 80 % av EUs landbruksproduksjonen (regnet som gårdsinntekter) skjer i kystområdene langs Nordsjøen og Den engelske kanal. Tällä keskittymisellä on ympäristövaikutuksia, jotka kohdistuvat veteen, maaperään ja biologiseen monimuotoisuuteen. Denne konsentrasjonen har miljøkonsekvenser forvann, jordsmonn og biologisk mangfold. Samalla pienten maatilojen taloudelliset paineet voivatjohtaa maan hylkäämiseen, mikä puolestaan vaikuttaa biologiseen monimuotoisuuteen. Samtidig kan økonomisk press på marginale gårdsbruk gjøre at land blir lagt brakk og dermed påvirker det biologiske mangfold. Maatalousalueilla, joilla tuottavuus on pieni, maatalouden yhteiskunnallinen ja taloudellinen merkitys on vähentynyt. I mindre produktive regioner har landbruksbefolkningen opplevd sosial og økonomisk nedgang. EU:n toimielinten ajama maaseutualueiden taloutta ja ympäristöä koskeva yhdennetty lähestymistapa auttaa maatalousalaa omaksumaan laajaperäisempään maataloustuotantoon, vakaisiin maaseutuyhteiskuntiin ja ekologisten toimintojen ylläpitämiseen liittyviä tavoitteita. Den mer integrerte strategien for økonomisk aktivitet og miljø i landlige områder som nå fremmes av EUs institusjoner, har begynt å få landbrukssektoren til å sette seg mål for mer ekstensiv landbruksproduksjon, stabile distriktssamfunn og opprettholdelse av økologiske funksjoner. Metsittämisellä voi olla ympäristönsuojelussa merkittävä asemaja useita myönteisiä ulkoisia vaikutuksia, kuten eroosion hillitseminen, aavikoitumisen ehkäiseminen, biologisen monimuotoisuuden edistäminen ja hydrologisten järjestelmien sääntely. Skogplantingkan spille en viktig rolle i beskyttelsen av miljøet og generere en rekke positive eksterne virkninger, som begrensning av erosjon, forebygging av ørkenspredning, tiltak for biologisk mangfold og regulering av vannets kretsløp. Silloin, kun tavoitteena on kuitenkin lähinnä luoda taloudellisesti elinkelpoista metsäteollisuutta, jännitteitä voi syntyä mahdollisimman suuren tuoton tavoittelun ja tärkeiden ympäristövarojen suojelemisen välillä. Men når målet primært er å etablere en økonomisk lønnsom trebasert industri, kan behovet for å maksimere økonomisk profitt komme i konflikt med behovet for å verne viktige miljøverdier. Skogplanting på jordbruksareal synes bare å ha hatt en beskjeden betydning for overproduksjonen i landbruket. Maatalousmaan metsittäminen näyttää vaikuttaneen maatalouden ylituotantoon ainoastaan vähän. Dette betyr at skogplanting generelt nok har liten effekt i forhold til intensivt og mer spesialisert landbruk. Siten metsittämistoimenpiteillä tuntuu yleensä olevan vain pieniä vaikutuksia, jos maatalouden toimintatavat ovat luonteeltaan erikoistuneitaja tehokkaita. Store områder forventes å bli innlemmet i spesielle verneområder i henhold til habitatdirektivet, noe som vil kreve kreative arealforvaltningsløsninger. Metsiin,joita EU:n kokonaismaa-alasta on noin kolmannes, kohdistuu edelleen vakavia uhkia, kuten ilman epäpuhtaudet, tuholaiset, taudit, lajien monimuotoisuuden väheneminen ja eräillä alueilla puutavaratuotannon liiallinen korostuminen. Denne politikken understøttes av konkrete tiltak i landbruket. Eksisterende tiltak omfatter 20 % av jordbruksarealet i EU, men mens noen land (særlig Østerrike, Luxembourg og Finland) har utnyttet mulighetene i betydelig grad, har andre ikke gjort det. Luontotyyppien sekä luonnonvaraisen Arealer som omfattes av pågående landbruksmiljøtiltak Euroopan maiden biologisen ja maisemien monimuotoisuuden merkityksen ja todenneet, että näiden varojen suojelemiseksi ja vahvistamiseksi tarvitaan yhdennettyjä maaseudun kehittämisstrategioita. Selvom landbruket intensiveres også i søkerlandene, er det fortsatt store områder av halvnaturligejordbrukshabitater som beiteland og halvstepper. Maaseudun kehittämispolitiikkojen laatiminen on yleisesti ottaen jäsenyyttä hakeneissa maissa alkuvaiheessa,ja niissä keskitytään maatalouteen ja perusinfrastruktuuriin. Europas miljøministre har merket seg viktigheten av det biologiske mangfoldet og landskapsmangfoldet i Sentral- og Øst-Europa, og har kommet til at skal disse verdiene beskyttes, trengs integrerte utviklingsstrategier for disse områdene. Noin kolmannes Euroopan väestöstä asuu rannikkoalueilla, joista noin 85 prosenttia on suuressa tai melko suuressa vaarassa kärsiä erilaisista rasitteistaja haitoista, kuten merenpinnan noususta ilmastonmuutoksen myötä. Rundt 85 % av Europas kyster, hvor omring en tredel av Europas befolkning bor, er utsatt for høy eller moderat risiko i forbindelse med en rekke ulike former for press og konsekvenser, blant annet stigende havnivå som følge av klimaendringene. Keskeisiä ongelmia ovat veden yhä heikko laatu, rannikkojen eroosio ja rannikkovyöhykkeiden yhdennetyn hoidon puuttuminen. De viktigste problemene er generell dårlig vannkvalitet, kysterosjon og mangelen på integrert forvaltning av kystsonene. Ihmisen toiminnan tai luonnonilmiöiden aiheuttama rannikkojen eroosio on suuri ongelma eräillä EU:n alueilla: rannikkojen pituudesta 25 prosenttia altistuu eroosiolle, 50 prosentissa tilanne on vakaa, kun taas 15 prosenttiin keräytyy maa-ainesta (aggradaatio eli maa-aineksen kerrostuminen). Enten kysterosjonen er forårsaket av menneskelige aktiviteter eller har naturlige årsaker, er problemet stort i noen av EUs regioner, hvor 25 % av kystlinjen er utsatt for erosjon, 50 % er stabil mens 15 % får tilført masse (det finner sted en oppbygging). Alueista 10 prosentin osalta kehitystä ei tunneta. Situasjonen for de siste 10 % er ikke kartlagt. Vuonna 1983 EU:n 25 epäsuotuisasta alueesta 23 oli rannikkoalueita. Av EUs 25 mindre begunstigede områder i 1983 var hele 23 kystområder. Se, että 19 oli sellaisia edelleen vuonna 1996 osoittaa, että EU:n rahoitusvälineistä myönnetyistä suurista rahavaroista huolimatta (noin kaksi kolmannesta EU:n rakennerahastojen varoista myönnetään rannikkoalueille) koheesiota edistäviä tuloksia ei ole saavutettu. At 19 av dem fortsatt hadde samme status i 1996, viser at til tross for store investeringer fra EU (rundt to tredeler av midiene i EUs strukturfond går til kystområder), så er målsetningen om utjevning ikke nådd. Tämä talouskasvun puute haittaa ympäristönhoidon edellytyksiä. Denne mangelen på økonomisk vekst begrenser også mulighetene for forvaltning av miljøet. Rannikkoalueet ovat kenties paras esimerkki ympäristöasioiden sisällyttämisestä muihin aloihin. I kystområdene kunne vi funnet de beste eksemplene på miljøintegrasjon. Kansallisella tasolla ei ole vieläkään rannikkovyöhykkeiden yhdennettyä hoitoa (Integrated Coastal Zone Management, ICZM) koskevaa lähestymistapaa, vaan toiminta on lähinnä alakohtaista. Men fortsatt finnes det ikke noen integrert kystsoneforvaltningpå nasjonalt plan, der sektortenkningen fremdeles dominerer. ICZM:n tärkeimpiä toiminta-alueita ovat ympäristövaikutusten arviointi, rannikkojen maankäytön suunnittelu, elinympäristöjen hoitoja epäpuhtauksien torjunta. Nøkkelaktiviteter i en integrert kystzoneforvaltning er miljøkonsekvensvurderinger, kystarealplanlegging, habitatforvaltning og begrensning av forurensningen. EU:n rannikkovyöhykkeiden yhdennetyn hoidon demonstraatio-ohjelman (Integrated Coastal Zone Management Demonstration Programme) tuloksetja ehdotus vesiä koskevaksi puitedirektiiviksi tarjonnevat käytännön esimerkkejä rannikkovyöhykkeiden hoitoon liittyvien jäsenvaltioiden ongelmien ratkaisemisesta. Resultatene av EUs integrerte kystsoneforvaltningsprogram og tiltak i forbindelse med det planlagte rammedirektivet for vann er konkrete eksempler på hvordan man skal takle problemene med forvaltningen av kystsonene slik de fortoner seg i medlemslandene. Välimeri on maailman tärkein matkailukohde. Se houkuttelee 30 prosenttia kansainvälisistä matkailijoistaja kolmanneksen kansainvälisen matkailun tuloista. Middelhavsregionen er verdens ledende turistmål og står for 30 % av internasjonale turistankomster og en tredel av omsetningen i internasjonal turisme. Antallet turister i Middelhavets kystregioner er forventet å øke fra 135 millioner i 1990 til 235-353 millioner i 2025. Matkailu on tärkeää myös muille rannikkoalueille, kuten Itämeren valtioilleja Pohjanmeren ja Koillis-Adantin rannikoille. Turisme er også viktig for andre kystregioner, herunder landene rundt Østersjøen og Nordsjøen og på den nordøstatlantiske kysten. Turismen i Europa har en årligvekst på 3,7 %. Kaupungistuminen lisääntyi yleisesti vuodesta 1975 vuoteen 1990 EU:n jäsenvaltioiden rannikkovyöhykkeillä. Fortsatt økning i samme takt forutsetter at Europa beholder sin markedsandel i konkurranse med andre reisemål. Yhteisen maatalouspolitiikan äskettäiset uudistukset ovat vaikuttaneet tähän tilanteeseen,ja esimerkiksi peltojen kesannoinnin odotetaan vähentävän viljelykäytössä olevaa maa-alaa vähintään 10 prosenttia Pohjanmeren rannikolla. Urbaniseringen av kystsonene i EUs medlemsland har generelt sett økt fra 1975 til 1990. Selv om sysselsettingen i landbruket har gått tilbake, er denne sektoren fortsatt viktig for økonomien her. Voimaperäinen maanviljely vähenee 45 prosentissa viljelymaasta lähinnä tiukemman ympäristövalvonnan vuoksi. De siste reformene i EUs felles landbrukspolitikk (CAP) har alt hatt virkninger - f.eks. forventes brakklegging å medføre en reduksjon i dyrkbart areal langs kysten av Nordsjøen på minst 10 %, mens ytterligere 45 % av det dyrkbare arealet vil bli drevet mindre intensivt, hovedsakelig motivert som miljøtiltak. Kaikki EU:n aluemeret on sisällytetty meriympäristön suojelemiseksi laadittuihin yleissopimuksiin. Alle de regionok havområdeneomkring EU er omfattet av konvensjoner med mål å beskytte det marine miljø. Yleissopimukset kattavat käytännössä kaikki osa-alueet (ja niihin sisältyy tarkoituksenmukaisia tieteellisiäja hallinnollisia välineitä), mutta sopimusten noudattamista on valvottavaja toimia on sovitettava yhteen vertailukelpoisen tiedon tuottamiseksi. Konvensjonene er forholdsvis fullstendige i sin bruk av vitenskapelige metoder og hensiktsmessige virkemidler, men de Muutokset EU:n maatalousalueissa suhteessa kaupungistumiseen vuoden 1975 ja 1990-luvun välillä Endringer i EUs landbruksareal i forbindelse med urbanisering perioden 1975-1990-tallet Pohjanmeren valuma-alue ja rannikot ovat tiheään asuttuja alueita, joilla teollisuustoiminta kehittyy huomattavasti. Öljyn ja kaasun offshore-teollisuus ovat tärkeimpiä taloustoiminnan lajeja. Nordsjøens nedbørsfelt og kyster er tett befolket og har betydelig industri, på samme tid som olje- og gassindustrien offshore utgjør en viktig økonomisk aktivitet. Laajoilla alueilla, esimerkiksijokien suualueille muodostuneilla teollisuusvyöhykkeillä, esiintyy Pohjois-Atlantin taustatasoja selvästi korkeampia saastepitoisuuksia. Over store områder, som i de industrialiserte elvemunningene, er konsentrasjonene av forurensende stoffer klart over det nordatlantiske bakgrunnsnivå. Pohjanmeressä voi esiintyä synteettisiä orgaanisia yhdisteitä, vaikkajoillain alueilla voidaan selvästi havaita suurempia pitoisuuksia; näytejakauma vaikuttaa suuresti havaittuihin epäpuhtaustasoihin. Syntetiske organiske forbindelser er funnet i Nordsjøen, også i høye konsentrasjoner- det kjente forurensningsmønsteret er sterkt påvirket av hvor prøvene blir tatt. Saasteet ovat peräisin suurista joista, eli Elbestä, Weseristä, Reinistä, Maasista, Scheldestä, Seinestä, Thamesista ja Humberista sekä myös pohjasta nousseesta aineestaja ilmakehästä. Forurensningen kommer fra de store elvene - Elben, Weser, Rhinen, Mosel, Scheldt, Seinen, Themsen, Humber - og fra mudring og nedfall fra atmosfæren. Ravinnetasot ovat korkeat erityisesti Pohjanmeren eteläosassa. Konsentrasjonene av næringsstoffer er høye, særlig i den sørlige del av Nordsjøen. Euroopan arktisten alueiden ympäristö on harvaan asuttua, ja teollisuutta on vähän. Områdene mot Arktis er tynt befolket med lite industri. Suurimpia epäpuhtauksien ja radionuklidien lähteitä ovat ilmakehässä tapahtuva kaukokulkeutuminen, Venäjän joet, ajojää ja merivirrat. Forurensningen og radionuklidene blir hovedsakelig brakt til området via luftstrømmer, russiske elver, drivis og havstrømmer. Eräistä ravintoketjun loppupäässä olevista petoeläimistä löytyy korkeita tasoja hitaasti hajoavia orgaanisia saasteita. Høye nivåer av persistente organiske forbindelser er funnet i noen rovdyr på toppen av næringskjeden. Itämeren meriliikenne on vilkasta. Østersjøen har en intens maritim trafikk. Öljyä kuljetetaan huomattavasti, ja sen määrä todennäköisesti kasvaa jatkossa. Det er mye transport av olje, og sannsynligvis vil det bli enda mer av det. Meriympäristön tila on parantunut, selluteollisuuden orgaanis-halogeenisten yhdisteiden päästöt ovat vähentyneet vuodesta 1987 miltei 90 prosenttia, ja polyklooratun bifenyylin (PCB), diklooridifenyylitrikloorietaanin (DDT), heksakloorisykloheksaanin (HCH) ja heksaklooribentseenin (HCB) pitoisuudet ovat myös pienentyneet, joskin ne ovat edelleen monta kertaa suuremmat kuin avomerellä Pohjanmeressä tai Atlantin valtameressä. Havmiljøet er blitt bedre i og med at utslippene av organiske halogenforbindelser fra tremasseindustrien er blitt redusert med nesten 90 % siden 1987, og konsentrasjonene av polyklorerte bifenyler (PCB), diklordifenyltrikloretan (DDT), heksaklorsykloheksan (HCH) og heksaklorbenzen (HCB) har også gått ned, men de er fremdeles flere ganger høyere enn i Nordsjøen og Atlanterhavet. Rehevöityminen on vakava ongelma liiallisten ravinteiden, topografianja Itämeren fyysisten ja kemiallisten ominaisuuksien vuoksi. Eutrofiering er et alvorlig problem som skyldes kombinasjonen av næringsoverskudd, topografi og de fysiske og kjemiske forhold i Østersjøen. Itämeren valtiot päättivät vähentää vuonna 1988 ravinteiden määrää, raskasmetallejaja hitaasti hajoavia orgaanisia saasteita 50 prosenttia vuoteen 1995 mennessä, mutta kaikki valtiot eivät vielä ole saavuttaneet tätä yhteistä tavoitetta. Landene rundt Østersjøen besluttet i 1988 å redusere utslippene av næringssalter, tungmetaller og persistente organiske forbindelser med 50 % innen 1995, men ennå har ikke alle landene nådd målet. Välimeren kasvava hiilivetypitoisuus aiheuttaa vakavia ongelmia pilatessaan vettä ja rantoja. Middelhavet har et alvorlig problem med økende konsentrasjoner av hydrokarboner som forurenser vann og badestrender. Raskasmetallit tai PCB-yhdisteet eivät ole vakava ympäristöuhka, joskin niitäkin esiintyy. Tungmetaller og PCB finnes, men utgjør ikke noen stor miljøfare. Rehevöityminen on paikoitellen ongelma, ja vaikka tilannetta on parannettu rakentamalla yhdyskuntajätevesien käsittelylaitoksia, suurinta osaa Välimeren yhdyskuntien viemärivedestä ei vieläkään käsitellä. Enkelte steder er eutrofiering et problem, og selv om situasjonen er blitt noe bedre etter utbygging av renseanlegg, går mye av den kommunale kloakken fortsatt ubehandlet ut i Middelhavet. Ympäristö Euroopan Unionissa vuosisadan vaihteessa lukien 5 000 tonnia kalaa). I perioden 1973-1990 ble 60 millioner tonn bunnlevende dyr funnet døde, inkludert 5 000 tonn fisk. Tämä ilmiö saattaa liittyä jokiin laskettujen mineraali-ja ravinnepäästöjen lisääntymiseen. Dette kan knyttes til økte tilførsler av sediment og næringssalter i elvene. Vuoristoalueiden väestörakenne on muuttunut merkittävästi työikäisten muuttaessa alueelta poisja eläkeläisten muuttaessa tilalle. Fjellområdenes befolkningsstruktur har endret seg vesentlig -folk i yrkesaktiv alder flytter ut, pensjonistene flytter inn. Samtidig har turismen og et økende antall fritidsboliger ført til betydelige sesongvariasjoner i befolkningens sammensetning. Matkailu,jota edistetään syrjäisten alueiden talouskehityksen keinona, on aiheuttanut ympäristökuormitusta eräillä haitoille alttiilla vuorialueilla. Alppien yleissopimukseen sisältyy pöytäkirja tämän ongelman ratkaisemiseksi Alppien osalta. Turismen presenteres som en økonomisk utviklingsfaktor i fjerntliggende områder og har i enkelte utsatte fjellområder satt miljøet under betydelig press, - dette et problem som for Alpenes vedkommende er tatt opp i en egen Alpekonvensjon. Vaikka "vihreä matkailu" kehittyy uutena markkinaalueena ja hyödyttää ympäristöä, intensiivinen ja ympäristön vaarantava matkailu lisääntyyjatkuvasti vähemmän kehittyneillä alueilla. Mens "økoturismen" er i ferd med å bli et nytt marked med muligheter for positive miljøeffekter, fortsetter veksten i den intensive, miljøskadelige turismen i mindre utviklede regioner. Useat vuorijonot ovat valtioiden rajat ylittäviä alueita, joihin on kiinnitettävä erityistä huomiota Euroopan alueidenkäyttö-ja aluerakennepolitiikassa vesialueiden hoidon, vaarojen ehkäisyn, biologisen ja maisemien monimuotoisuuden ja virkistyksen osalta. Flere fjellkjeder er grenseoverskridende og krever derfor spesiell oppmerksomhet i den europeiske arealpolitikken hva angår vannforvaltning, forebyggende tiltak, vern av det biologiske mangfoldet, landskapsvern og fritidsaktiviteter. Vuoristoalueet soveltuvat erittäin hyvin uusiutuvan energian, kuten tuulija vesivoiman tuottamiseen rinteiden ja sijainnin ansiosta. Terreng og eksponering gjør fjellområdene egnet for produksjon av fornybar energi som vindkraft og vannkraft. Tämä saattaa tarjota ylimääräisiä pysyviä tuloja vuoristoalueiden talouksille, mutta ympäristöhyödytja -kustannukset on arvioitava huolellisesti. Dette vil kunne supplere økonomien i fjellområdene med bærekraftige inntekter, men først må miljøkostnadene og miljøgevinsten vurderes nøye. Monet EU:n alueet ovat riippuvaisia vuoristojen vesivaroista,joista saadaan korkealaatuista makeaa vettä, kasteluvettä elintarvikkeiden tuotantoon, vesivoimaaja vettä tasankojen luonnontilaisille kosteikoille. Mange områder i EU er avhengig av vannressursene i fjellene - for ferskvann av høy kvalitet, til vanningsanlegg i landbruket, produksjon av vannkraft og for vanntilførselen til de naturlige våtmarkene på slettelandet. Veden kysyntä kasvaajatkuvasti erityisesti itäisissäja eteläisissä Euroopan maissa samalla, kun vesivaroja uhkaa laadullinen ja määrällinen heikkeneminen ja myös ilmastonmuutoksen mahdollisuus. Samtidig øker vannforbruket, særlig i Øst- og Sør-Europa, mens vannressursene står i fare, både med hensyn til kvantitet og kvalitet og på grunn av klimaendringene. Alpit ylittävän pitkänmatkan rahtiliikenteen odotetaan kaksinkertaistuvan ja matkailuliikenteen kasvavan 50 prosenttia seuraavien 20 vuoden aikana. I løpet av de kommende 20 årene forventes en dobling i godstransporten over Alpene, pluss en 50 % økning i passasjertrafikken. Ne vuoristoalueet, joilla suuri osa liikenteestä on kauttakulkuliikennettä, eivätjuuri hyödy liikenteestä, vaan voivat altistua vakaville ympäristöön liittyville ja sosiaalisille haitoille. Der hvor mye av trafikken bare er gjennomgangstrafikk, har den bare begrenset økonomisk nytte for fjellområdene, som imidlertid kan bli påført omfattende miljøskader og negative sosiale virkninger. Liikenneverkoston vaikutukset kohdistuvat asutettuihin laaksoihin,ja liikenteen meluja epäpuhtaudet, erityisesti otsoni ja lyijy, aiheuttavat vakavia haittoja Alppien alueella. Konsekvensene knyttet til veinettet er konsentrert i dalene, der menneskene bor. I Alpene er det derfor store problemer med trafikkstøy og forurensning, særlig av ozon og støv. Esimerkkejä liikenteen tarpeiden ja vuoristoympäristön suojelun ristiriidoista löytyy Itävallasta, jossa maantieinfrastruktuurimaksujen alentaminen vastaamaan EU:n lainsäädäntöä lisäsi rahtiliikennettä. Konflikten mellom transportbehov og beskyttelse av fjellmiljøet kan illustreres med Østerrikes erfaring, der redusert veiavgift i samsvar med EU-lovgivningen resulterte i en økning i godstrafikken. Sveitsi on puolestaan onnistunut nostamaan Alppien yleissopimuksen liikennettä koskevan pöytäkirjan ansiosta rautatiekuljetusten osuuden tavaroiden kauttakuljetuksista 70 prosenttiin, kun taas tieliikenteessä enimmäispaino on rajoitettu 28 tonniin kuorma-autoa kohden (alhaisempi kuin muissa alppimaissa. Derimot har trafikkprotokollen under Alpekonvensjonen hjulpet Sveits til å få 70 % av transittgodset over påjernbane, og høyeste tillatte vekt for veitransport er 28 tonn per lastebil (lavere enn i de andre alpelandene). Maatalouden heikkenevät taloudelliset edellytykset uhkaavat kulttuurimaisemia. Forverringen av de økonomiske kårene for landbruket er en trussel mot kulturlandskapene. Vuoristojen maaperä on alttiimpaa huononemiselle ja vaatii erityistarpeisiin mukautettuja maankäyttötapoja. Laaksoissa ja helppopääsyisillä rinteillä viljelyssä on usein siirrytty laajaperäisistä niityistä voimaperäiseen laiduntamiseen, mikä lisää kasteluaja lannoitteiden käyttöä. Jordsmonnet i fjellene er mer sårbart, forringes lett og krever spesielt tilpassede arealbruksmønstre, men i dalene og i lett tilgjengelige lier har landbruket gått over fra ekstensive til intensive beiter, med økt vanning og gjødsling. Muilla alueilla maata on hylätty tai muutettu metsämaaksi,joskin tästä aiheutuvia haittoja lievennetään osittain maatalouden ympäristötoimenpiteillä. Andre områder er lagt brakk og plantet til med skog. De negative miljøeffektene er delvis rettet opp gjennom EU-tiltak for landbruket. Molemmat muutokset vähentävät merkittävästi biologista monimuotoisuutta ja juuriston tiheyttä. Begge disse endringene medfører en vesentlig reduksjon i det biologiske mangfold og i rot-tetthet. Toisin kuin maatalouden voimaperäistyminen, maan hylkääminen lisää maaperän eroosiota ja lumen liikkumista, aiheuttaa muutoksia veden varastoitumiskapasiteetissaja veden kulkeutumisessa maaperässä, edistää maaperän podsoloitumisen alkua,ja saattaajohtaa luonnonmullistusten lisääntymiseen. I motsetning til intensivering medfører brakkleggingen økt erosjon og fare for snøskred, endringer i jordsmonnets evne til å lagre og transportere vann, podzolisering avjordbunnen og kan føre til en økning i antall naturlige miljøtrusler. Jäsenyyttä hakeneissa maissa suurimpia muutoksia aiheuttaa siirtyminen yksityistalouteen. I søkerlandene er de viktigste endringene drevet av overgangen til privatøkonomi. Laidunmaita laajennetaan kaatamalla subalpiinisia metsiäja pensaita,ja metsästykseen perustuva matkailu aiheuttaa eräissä metsissä ylilaiduntamista peurakannan kasvun vuoksi. Beitemarker utvides ved at subalpine skog og busker hogges ned, mensjaktturisme fører til overbeiting av enkelte skoger av de økende hjortebestandene. Euroopan ympäristökeskus Det europeiske miljøbyrået Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto Luxemburg: Kontoret for De Europeiske Fellesskapers Offisielle Publikasjoner EUROOPAN YHTEISÖJEN VIRALLISJULKAISUJEN TOIMISTO KONTORET FOR DE EUROPEISKE FELLESSKAPSOFFICIELLE PUBLIKASJONER Euroopan ympäristökeskus " 9 Det europeiske miljøbyrået Tämän raportin sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission tai muiden yhteisön toimielimien virallisia kantoja. Innholdet av denne rapport avspeiler ikke nødvendigvis Europa kommisjonens ellet' andre EU- institusjoners offisielle holdning. Internetistä saa runsaasti tietoa Europa-palvelimen välityksellä (http:// europa.eu.int) På internet fås en mengde andre opplysninger om EU via Europa serveren (http://euiOpa.eti.int). Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, '2000 Luxemburg: Kontoret for De Europeiske Fellesskapers Offisielle Publikasjoner, 2000 Tanska Puhelin: Telekopio: Sähköposti: Kotisivu: Trykket på klorfritt bleket resirkulert papir Rapportin kattavuus Rapportens omfang Kaupungistuminen Matkailu Maatalous Kalastus Vesiviljely Teollisuus Meriliikenne Urbanisering Turisme Jordbruk Fiskeri Oppdrettsnæringen Industrien Skipsfart Välimeren tila ja sen vaikutukset Tilstand og konsekvenser Mikrobien aiheuttama saastuminen ja sen vaarat ihmisen terveydelle Eutrofiering Mikrobiell forurensning og helserisiko Arealbruk og kysterosjon Maankäyttöjä rannikon eroosio Raskasmetallit ja organoklooriyhdisteet Öljysaasteet Radioaktiivinen saastuminen Ilmastonmuutos Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemin muutokset Tungmetaller og klororganiske forbindelser Olieforuresning Radioaktiv forurensning Klimaendringer Biodiversitet og endringer i økosystemene Johtopäätökset ja suositukset Konklusjoner og anbefalinger Välimeren tila Toimenpidesuosituksia Tiedon saatavuuden parantaminen Välimeren tilan seuranta Middelhavets tilstand Anbefalinger til tiltak Forbedring av datatilgjengeligheten Overvåking av Middelhavet Kestävän'kehityksen toteuttamisessa Välimeren alueella haasteina ovat nopea kaupungistuminen, lisääntyvä matkailu, rannikkovyöhykkeen maankäyttöjä pilaantuminen, vedenpuute ja kaupankäynti. Ved behandling av dette spørsmålet, herunder utfordringer som rask urbanisering, økende turisme og utbygging og forringelse av kystsonen, vannknapphet og handel, er behovet for å opprette en kunnskapsbase og gripe tak i problemene anerkjent i vide kretser. On laajalti tunnustettu, että näiden ongelmien ratkaisemiseksi tarvitaan tietopohjaa ja että ajankohtaisessa ja kohdistetussa tiedossa on tällä hetkellä puutteita. Det samme er mangelen på rettidig og målrettet informasjon med sikte på handling. Tämän tarpeen täyttäminen edellyttää myös, että ympäristötiedon saatavuutta on pyrittävä huomattavasti parantamaan alueellisella ja kansallisella tasolla sekä valtiollisille elimille ja muille laitoksille että yleisölle koko Välimeren alueella. Ved å dekke dette behovet vil vi dessuten bidra vesentlig til å bedre tilgangen til miljødata og informasjon på regionalt og nasjonalt plan, både for offentlige organer og andre institusjoner, samt for allmennheten i hele middelhavsregionen. Huomattavasti on edistytty seurantajärjestelmien luomisessa (esim. Det har vært betydelig framgang i oppbyggingen av overvåkingskapasitet (f.eks. MEDPOL/MAP, ympäristön ja kehityksen havaintoasemat) sekä tietojen keräämisessä ja järjestämisessä yleisesti käytettäviä indikaattoreita varten (vrt. Välimeren kestävän kehityksen toimikunnan, Mediterranean Commission for Sustainable Development, viimeaikaiseen toimintaan). MEDPOL/MAP, miljø-/utviklingsobservatorier) og når det gjelder å definere rammer for, utforme og samle data for vanlig identifiserte indikatorer (jfr. nyere arbeid innenfor Middelhavskommisjonen for en bærekraftig utvikling). Tämä on tärkeää, mutta riittääkö se? Dette er oppsiktsvekkende, men er det nok? Vi tror ikke det. Onko paras saatavilla oleva tieto otettu käyttöön oikeita haasteita varten eli onko laadittu tiukempia ympäristöpoliittisia sitoumuksia ja tavoitteita ympäristön laadun parantamiseksi yleensä, Välimeren merkittävien luonnonvarojen käyttämiseksi järkiperäisesti ja kestävää kehitystä kohti etenemiseksi? Blir den beste tilgjengelige informasjonen satt inn fora møte de rette utfordringene, dvs. strengere miljøpolitiske forpliktelser og mål for å bedre miljøkvaliteten generelt og sørge for fornuftig bruk av de betydelige naturressursene i middelhavsregionen, samt å sikre at det går mot en bærekraftig utvikling? Meidän on todellakin otettava huomioon se ainutlaatuinen mahdollisuus, jonka uusi, yhteisessä käytössä oleva tieto voisi antaa tehokkaaksi tueksi kansalliseen ja alueelliseen päätöksentekoprosessiin ja edistämään toivottua yleisön osallistumista. Vi må virkelig se på den enestående muligheten en ny generasjon av delt informasjon vil kunne representere med sikte på å støtte beslutningsprosessene på nasjonalt og regionalt plan på en effektiv måte og stimulere allmennhetens forventede deltakelse. Mitä tämä tarkoittaa? Hva betyr så dette? Esimerkiksi ympäristötoimien kustannuksia korostetaan usein, mutta on selvästi olemassa myös kustannustehokkaita tapoja, joilla maat voivat kehittää ekotehokasta taloutta. Eksempelvis blir kostnadene ved miljøtiltak ofte understreket, mens det i de enkelte land åpenbart også finnes kostnadseffektive muligheter for å gjennomføre en økologisk effektiv økonomisk utvikling: Det å øke andelen av fornybar energi er for eksempel helt realistisk i mange samfunn rundt Middelhavet. Esimerkiksi uusiutuvien energialähteiden osuuden lisääminen on realistista monelle Välimeren alueen yhteisölle. Et annet eksempel er de eksterne miljøvirkningene av turistnæringen, som i mange områder oppveier de inntekter og fordeler den gir. Oikeiden valintojen tekemiseksi on ryhdyttävä uudenlaiseen yhteistyöhön kaikkien asianosaisten välillä, ja on myös saatava uudenlaista tietoa, joka liittyy kehityspolkujen valintoihin. For å gjøre de rette valgene må nye faste samarbeidsformer etableres mellom alle interessenter og det må etableres en ny type informasjon som er relevant for valget mellom mulige utviklingsveier. tietoa tuotettaisiin yhteistyössä. utviklingen av harmoniserte miljødata i middelhavsregionen gjennom en eller annen form for felles levering av informasjon ofte er blitt reist. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi eri toimijat pyytävät Euroopan ympäristökeskusta antamaan suoran panoksensa rakentamalla yhteyksiä Euroopan unioniin kuuluvien yhteistyökumppaneiden ja muiden Välimeren alueen toimijoiden välille. For å nå dette målet ber de ulike aktørene Det europeiske miljøbyrået (EEA) om å bidra direkte ved å bygge bro mellom de europeiske samarbeidspartnerne og de andre aktørene i middelhavsregionen. Olemme siksi tehneet aloitteen yhteistyöstä Euroopan ympäristökeskuksen ja YK:n ympäristöohjelman/MAP:n välillä. Vi har derfor fått i gang et fast samarbeid mellom EEA og UNEP/MAP. Yksi Euroopan ympäristökeskuksen tehtävistä on perustaa meri- ja rannikkoympäristön aihekeskuksen välityksellä alueiden välinen foorumi (Inter-Regional Forum) helpottamaan olemassa olevan tiedon vaihtoa ja yhdentämistä sellaisten alueellisten ja kansainvälisten sopimusten ja organisaatioiden välillä, jotka liittyvät meri-ja rannikkoympäristön seurantaan. En av EEAs oppgaver, gjennom arbeidet som utføres ved Emnesenteret for miljøet i hav- og kystområder, er å etablere et Interregionalt forum for å lette utvekslingen og integrasjonen av eksisterende data og informasjon mellom regionale og internasjonale konvensjoner og organisasjoner som er aktive innen overvåking av miljøet i hav- og kystområder. Sellaiset tärkeät alueelliset ja kansainväliset organisaatiot/sopimukset kuin MAP, OSPAR ja HELCOM ovat liittyneet tähän foorumiin. De viktigste regionale og internasjonale organisasjonene/konvensjonene som MAI3, OSPARog HELCOM har sluttet seg til dette forumet. Euroopan ympäristökeskuksen ja YK:n ympäristöohjelman/MAP:n sihteeristön käymissä ensimmäisissä keskusteluissa painotettiin taivetta saada aikaan päivitetty raportti Välimeren alueen tilastaja kehityssuunnista. Linder de første drøftingene mellom EEA og UNEP/MAP-sekretariatet ble behovet for en oppdatert rapport om tilstanden og tendensene i Middelhavet understreket. Tällaisen raportin kokoamisessa ja julkaisemisessa tehdyn yhteistyön tulokset esitetään tässä. Resultatet av samarbeidet om å kompilere og utgi en slik rapport presenteres her. Raportti antaa parasta mahdollista tietoa Välimeren ja sen rannikkovyöhykkeen tilasta. Rapporten gir den beste tilgjengelige informasjonen om det marine miljø i Middelhavet og dets kystsone. Siinä dokumentoidaan ja kuvataan ihmisen toiminnan ja ympäristön vuorovaikutuksen monia ilmenemismuotoja. Den dokumenterer og beskriver de ulike vekselvirkningene mellom menneskelige aktiviteter og miljøet. Siinä vahvistetaan ja päivitetään tiedot rannikkovyöhykkeiden suurimmista ongelmista. Den bekrefter og oppdaterer de største problemene i kystsonene. Yksi raportin tärkeimmistä tavoitteista on myös mahdollisien puutteiden havaitseminen nykyisessä tietämyksessä, varsinkin meriympäristön seurannassa nyt kun alueella on kahden vuosikymmenen ajan koordinoitu toimintaa MEDPOLin ja sitä täydentävien ohjelmien puitteissa. En av de viktigste målsettingene med rapporten omfatter også identifisering av mulige hull i dagens kunnskap, særlig på området overvåking av det marine miljø, etter to tiår med samordnede aktiviteter i regionen i regi av MEDPOL og supplerende programmer. Raportin perimmäinen tarkoitus on esittää tavoitteita ja suosittaa toimia tiedon parantamiseksi. Rapportens endelige siktemål er å identifisere mål og anbefale tiltak for å forbedre informasjonen. Tämä voidaan saavuttaa edistämällä alueen tieteellisen kapasiteetin parempaa käyttöajotta nykyisiin ongelmiin voitaisiin keskittyä tarkemmin ja jotta voitaisiin ehdottaa sopivia ensisijaisia toimia. Delte kan oppnås ved å oppmuntre til bedre utnyttelse av den vitenskapelige kapasiteten i regionen, for å fokusere mer direkte på eksisterende problemer og foreslå hensiktsmessige prioriteringer og tiltak. On syylä korostaa, että Euroopan ympäristökeskus ja YK: n ympäristöohjelma/MAP katsovat tämän raportin olevan sekä panos koko Välimeren altaan ympäristön tilan kokonaisvaltaiseen arviointiin että myös virstanpylväs tiellä sellaista arviointia kohti. Det er verdt å understreke at EEA og UNEP/MAP betrakter denne rapporten både som et bidrag til en samlet vurdering av miljøsituasjonen i hele middelhavsbassenget og som en milepæl i dette arbeidet. On kuitenkin tarpeellista mennä asiassa pitemmälle tukemalla Det er imidlertid nødvendig å gå lenger enn dette for å støtte opp om aktiviteter og politiske drøftinger som setter ympäristö-ja kehitysasioita koskevia toimiaja politiikkaa. miljø-/utviklingsspørsmål på dagsordenen. Tilanneraportti koko altaan nykytilastaja sitä koskevista ennusteista mukaan lukien toiminnan tilanne vastaisi Euroopan unionin, YK:n ympäristöohjelman, valtioiden ja kansainvälisten taloudellisten organisaatioiden erityistarpeisiin saada objektiivinen perusta päätöksenteolleen. En statusrapport om dagens situasjon og utsikter for regionen som sådan, herunder status for tiltak, vil måtte behandle de konkrete behovene som Den europeiske union, UNEP, landene og internasjonale finansieringsorganisasjoner har for et objektivt beslutningsgrunnlag. Itse asiassa tällaisen raportin, jota voisimme kutsua nimellä "The Mediterranean Basin. Situation and Prospects for the Next 20 Years" (Välimeren allas. Vi bør ikke vente for lenge før vi bestemmer oss for å utarbeide en slik evalueringsrapport. Tilanne ja kehitysnäkymät seuraaville 20 vuodelle), pitäisi olla saatavilla vuonna 2002 pidettävää Rio+10 -konferenssia varten, jotta Välimeren alueen asemaja tavoitteet tulisivat tunnetuiksi maailmassa. Situasjon og utsikter for de neste 20 årene', foreligge på Rio+10-konferansen i 2002 for å markere middelhavsregionens posisjon og ambisjoner innenfor verdenssamfunnet. Sillävälin meidän on uskallettava tuoda esiin joitakin vahvoja viestejä, jotka tämä raportti tuo esille. I mellomtiden må vi våge å formidle noen klare meldinger, som vist ved denne rapporten. Haluaisimme esittää teille seuraavat käsityksemme: La oss legge fram vårt syn på problemstillingene som tas opp: Välimerestä ja sen alueelta on perinteisesti olemassa hyvin paljon ympäristötietoa, kohdennettua erikoistietoaja tieteellistä tietoa, mutta siitä on erittäin vähän johdonmukaisia ja yhdennettyjä arviointeja. Middelhavet og middelhavsregionen er tradisjonelt rik på miljødata og spesifikk, målrettet informasjon og vitenskapelig kunnskap, men svært fattig på konsistente og integrerte vurderinger. Vaikeus tuottaa toistuvia yhdennettyjä aiviointejajotka kytkeytyvät harjoitettavaan politiikkaan, on suuri hankaluus, joka on voitettava. Vanskene med å produsere regelmessige integrerte vurderinger knyttet til den politiske dagsorden, er et betydelig handicap vi må overvinne. Välimeri on upea voimavara: se on voimakasja terve meri, jonka altistamme joistakin päästövähennyksistä huolimatta edelleen liialliselle kuormitukselle; MAP:n havaitsemia ongelma-alueita (hot-spots) on vielä useita. Middelhavet er en fantastisk ressurs - det er et sunt, vitalt hav som overbelastes til tross for at visse typer forurensninger er blitt redusert: De såkalte hot-spots som er identifisert av MAP er fortsatt mange. Tästä huolimatta Välimeren luonnonolosuhteet ovat edelleen ainutlaatuiset: biologinen monimuotoisuus, niukkaravinteiset olosuhteet, säännöllinen veden uusiutuminen, rannikon luontotyyppien ja maisemien rikkaus, huomattava keskimääräinen syvyys (1 500 m), leuto ilmastojne. Likevel er naturforholdene unike: det biologisk mangfoldet, de oligotrofe forholdene, at vannet fornyes regelmessig, de rike kystbiotopene og kystlandskapene, den store gjennomsnittsdybden (1.500 m), det milde klimaet osv. Jos Välimerta käytetään oikein, se tarjoaa perustan altaan moninaiselle taloudelliselle toiminnalle säilyttäen ainoalaatuisen olemuksensa. Bruker vi Middelhavet rett, vil det gi grunnlag for en variert økonomi i middelhavsbassenget samtidig som Middelhavet bevarer sitt særpreg. Olemme muuttamassa kaikkea tätä potentiaaliaja mahdollisuuksia tulevaisuuden uhiksi. Men dette potensialet og alle disse mulighetene omdanner vi stadig til noe som truer framtiden. Vaikka meri, sen vesimassa, onkin edelleen suotuisassa kunnossa, pilaamme huomattavasti rannikkoa kaupungistamalla sitä yli sen sietokyvyn; pilaamme myös rannikon vaihtumisvyöhykettäja luontotyyppejäja suljemme maaperää. Selv om havet, dvs. selve vannmassene, fortsatt er i god stand, gjør vi mye for å forringe landskapet ved å urbanisere kysten i større grad enn den har kapasitet til å tåle, samtidig som vi forringer overgangssonene mellom sjø og land, biotopene, gjennom å dekke tiljorden. Tavallaan olemme rakentamassa sementtiestettä, jonka kokonaispituus oh jo yli 25 000 km Välimeren koko 47 000 kilometrin rantaviivasta, Vi er på en måte i ferd med å bygge en betongbarriere som allerede dekker mer enn 25.000 km av Middelhavets 47.000 km lange kystlinje, og bak denne barrieren er Middelhavets identitet og ressurser i ferd med å forsvinne. Päästämme myös liikaa käsittelemätöntä jätevettä ja myrkyllisiä aineita, ja biologista monimuotoisuutta uhkaavat eläin-ja kasvilajien tuominen alueelle sekä merenpohjan likaaminen. Vi slipper dessuten tit for mye ubehandlet avløpsvann og giftige stoffer, og det biologiske mangfold trues ved at det tilføres invaderende plante- og dyrearter og gjennom skraping av havbunnen. Välimeren allas tulee olemaan juuri sitä, mitä me teemme sen rannikoista. Middelhavsbassenget vil aldri være mer enn hva vi gjør ut av kysten. On tullut aika toteuttaa Välimeren kestävän kehityksen toimikunnan suositusten mukaisia yhteisiä toimintalinjoja, joilla pyritään parantamaan nykytilannetta ja pysäyttämään tässä raportissa osoitettu pilaantuminen. I tråd med anbefalingene fra Middelhavskommisjonen for en bærekraftig utvikling, er tiden nå inne for å gjennomføre en felles politikk for tiltak, med sikte på å forbedre situasjonen og stanse den forringelsen vi konstaterer i denne rapporten. Muutoin ei ole paljonkaan toivoa siitä, että kannamme vastuumme Välimerestä, joka on yhä suuri rikkaus. Ellers vil det være lite håp om at vi skal kunne klare å vise oss vårt ansvar verdig og ta vare på det som fortsatt er en skatt - Middelhavet. Euroopan ympäristökeskus ja MAP jatkavat yhteistyönsä kehittämistä perusteellisempien arviointien tuottamiseksi. EEA og MAP vil fortsette samarbeidet for å framskaffe flere dyptpløyende evalueringer. Niiden olisi oltava pohjana yleiselle toiminnalle tämänhetkisten suuntausten pysäyttämiseksi ja muuttamiseksi toisensuuntaisiksi. Disse bør danne grunnlaget for en global innsats for å snu dagens trender. Ei ole liian myöhäistä. On kyse siitä, että ymmärrämme yhteisen etumme ja tulevien sukupolvien oikeudet. Det er ennå ikke for sent: Det gjelder å forstå våre egne, kollektive interesser og ivareta rettighetene til framtidige generasjoner. Domingo Jiménez-Beltrán Euroopan ympäristökeskuksen johtaja Domingo Jiménez-Beltrán Administrerende direktør, Det europeiske miljøbyrå Ihmisen voimaperäisillä toimilla alueilla, jotka ympäröivät suljettuja tai puolisuljettuja nieriä, kuten Välimerta, on pitkäl la aikavälillä aina voimakkaita ympäristövaikutuksia. Intensiv menneskelier aktivitet i området rundt helt eller delvis innelukkede hav som Middelhavet, vil på lang sikt alltid medføre store miljøkonsekvenser for kysten og havet og økt risiko for mer alvorlig ødeleggelse. Sen lisäksi, että yksittäiset maat ovat ryhtyneet toimenpiteisiin tämän johdosta, useat alueellisetja kansainvälisetjärjestöt ovat osoittaneet suurta kiinnostusta Välimeren altaaseen ja käynnistäneetja toteuttaneet muutamia ympäristöä koskevia seuranta- ja toimintaohjelmia varsinkin viime vuosikymmenen aikana. Av denne grunn har mange land, særlig i løpet av det siste tiåret, iverksatt konkrete tiltak, men i tillegg har en rekke regionale og internasjonale organisasjoner virkelig begynt å interessere seg for middelhavsbassenget og lansert og gjennomført en rekke miljøovervåkings- og miljøhandlingsprogrammer. Erityisesti Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma (LTNEP) on koordinoinut Välimeren toimintasuunnitelmaa (MAP) vuodesta 1975 lähtien ja toteuttanut useita ohjelmia, jotka liittyvät Välimeren ympäristön suojelun tieteellisiin, sosiaalistaloudellisiin, kulttuurisiin ja oikeudellisiin näkökohtiin. Blant disse kan særlig nevnes FNs miljøvernprogram, UNEP, som siden 1975 har stått for samordningen av Handlingsplan for Middelhavet (MAP) og implementert flere programmer som dekker de vitenskapelige, samfunnsøkonomiske, kulturelle og rettslige aspekter ved beskyttelse av miljøet i Middelhavet. Raportin kattavuus Rapportens omfang Euroopan ympäristökeskus (EYK) jasen Euroopan meri-ja rannikkoympäristöä käsittelevä aihekeskus (ETC/MCE) ovat yhteistyössä Välimeren toimintasuunnitelman kanssa laatineet raportin, jossa luodaan yleiskatsaus Välimeren meri-ja rannikkoympäristön tilaan. Rapporten, som er utarbeidet av Det europeiske miljøbyrå (EEA) og dets Europeiske emnesenter for miljøet i hav- og kystområder (ETC/MCE) i samarbeid med Handlingsplan for Middelhavet (MAP), gir en oversikt over hav- og kystmiljøet i Middelhavet. Raportissa hyödynnetään EYK:n DPSIR-aivioinnin viitekehystä (ihmistoiminta/paineet/tila/vaikutukset/ vastatoimet) ja siinä kuvataan ihmisen toiminnan ja ympäristön välistä vuorovaikutusta. Rapporten er bygget opp rundt den såkalte DPSIR-rammen (Driving Forces/Pressures/State/Impacts/Response, eller Drivkrefter/Belastninger/Tilstand/Konsekvenser/Tiltak) utviklet av EEA, og beskriver interaksjonene mellom menneskelige aktiviteter og miljøet. Raportissa pyritään luomaan yleiskatsaus alueeseen sekä kuvaamaan Välimeren meriympäristön merkittäviä ja sille ominaisia piirteitä sekä ihmisen toiminnan vaikutuksia parhaiden saatavissa olevien vuoteen 1998 ulottuvien tietojen pohjalta. Rapporten tar sikte på å gi en oversikt over regionen og beskrive vesentlige og karakteristiske trekk ved det marine miljø i Middelhavet og konsekvensene av menneskelig' aktivitet basert på den beste tilgjengelige informasjon fram til 1998. Kuvaamallaja arvioimalla meri-ja rannikkoympäristön tilaa ja siihen kohdistuvia paineita raportissa todetaan myös mahdolliset nykytietämyksessä olevat aukot, varsinkin meriympäristön seurannassa. Samtidig som miljøet i havet og på kysten beskrives og vurderes, identifiseres også potensielle hull i vår kunnskap, særlig når det gjelder overvåking av det marine miljø. Raportissa ei yritetä kuvata yksityiskohtaisesti kaikkia eri tahojen alueella toteuttamia toimia. Siinä esitetään tavoitteita ja suositellaan toimenpiteitä, joiden avulla aluetta koskevan tiedon Rapporten foregir ikke å gi noen detaljert beskrivelse av alle de aktiviteter som ulike organer har iverksatt i regionen, men den legger fram mulige målsetninger og anbefaler tiltak med sikte på bedre kvalitet og tilgjengelighet på informasjonen fra området. laatua ja saatavuutta voitaisiin parantaa. Rapporten beskriver Middelhavet og kystsonen ved en gjennomgang av: Välimeren luonnolliset ominaisuudet kuten sen morfologia, seismisyys sekä ilmastolliset ja hydrografiset olosuhteet • naturlige karakteristiske trekk, herunder morfologi, seismikk, klimatiske og hydrografiske forhold i Middelhavet; • ihmisen toiminta (aiheuttajat), kuten kaupungistuminen, matkailu, saastekuormitus ja saastepäästöt, jotka kulkeutuvat jokien katitta ja ovat peräisin rannikkoasutuksesta, maataloudesta, meriliikenteestä, teollisuudesta ja öljyteollisuudesta, sekä kalastuksen ja vesiviljelyn vaikutus, jotka aiheuttavat paineita Välimeren meri-ja rannikkoympäristöä kohtaan ·· menneskelig aktivitet (drivkreftene), med urbanisering, turisme, belastning og utslipp av forurensende stoffer via elver og fra kystbefolkningen, jordbruk, skipsfart, industrivirksomhet og oljeindustri foruten påvirkningen fra fiskeriene og oppdrettsnæringen, som øver press på Middelhavets hav- og kystmiljø; Välimeren ympäristön tila ja siihen kohdistuvat keskeiset uhat, kuten rehevöitymisen, mikrobien aiheuttaman saastumisen sekä kemiallisen ja radioaktiivisen saastumisen tilanne Välimeren merellisissä ekosysteemeissä • miljøtilstanden i Middelhavet og de største miljøtruslene i området, herunder eutrofieringstilstand og mikrobiell, kjemisk og radioaktiv forurensning i Middelhavets marine økosystemer; • ekosysteemin herkkyys sekä ilmastonmuutoksen vaikutus, biologisen monimuotoisuuden muutokset sekä ympäristön laatuun liittyvät vaarat ihmisten teiveydelle • økosystemenes sensitivitet og konsekvenser av klimaendringene, endringer i biodiversitet og en drøfting av miljørelatert helserisiko i området, samt • vastatoimet eli alueellisen tason toimenpiteet ja tiedot kansainvälisistä Välimeren hyväksi käynnistetyistä ohjelmista. • respons i form av politiske tiltak på regionalt plan, med informasjon om de internasjonale programmene som er iverksatt for Middelhavet. Arviointiin käytettiin pääasiassa MEDPOL-ohjelmasta (Välimeren saasteohjelma) ja Blue Plan -tietokannoista saatua tietoa. Data, særlig fra databasene til MEDPOL (Mediterranean Pollution Programme) og Blue Plan, er brukt som vurderingsgrunnlag. Huomioon on otettu myös tieteellinen kirjallisuus sekä muissa kansainvälisissä järjestöissä (esimerkiksi FAO:ssa) ja kansallisella tasolla laaditut tekniset raportit. Data fra vitenskapelig litteratur og tekniske rapporter fra andre internasjonale organisasjoner (f.eks. FAO) og nasjonale instanser er også tatt i betraktning. Arviointi perustuu luotettaviin ja tarkistettuihin tietoihin sen mukaan, kuin niitä on tarvittuja kun tietoa on ollut saatavissa. Der forfatterne har hatt tilgang til pålitelige, kvalitetssikrede data, har vurderingen fokusert på disse. Vaikutukset kohdistuvat pääasiassa seuraaville neljälle alueelle: Dette virker særlig inn på følgende fire områder: Luonnon ekosysteemien rakenne ja toiminta. Vaikutukset johtuvat ihmisen toimintaan liittyvien rakennelmien luomisesta ja käytöstä,joihin liittyy kaupungistuminen ja toiminnan kehittyminen edelleen. • på de naturlige økosystemenes struktur og funksjon som følge av utbygging og drift av installasjoner for menneskelige aktiviteter og urbaniseringen og utbyggingen dette medfører, Luonnonvarojen laatuja määrä (muun muassa metsät, maaperä, vesi, kalastus, uimarannat). Vaikutusten taustalla on väestön lisääntyvä keskittyminen ja toiminta,joka lisää luonnonvarojen käyttöä ja hyödyntämistäja sen myötäjätteiden käsittelyn taivetta. • på naturressursenes kvalitet og kvantitet (skog, jordbunn, ferskvann, fiskerier, strender osv.) som følge av de økte konsentrasjonene av mennesker og aktiviteter, noe som igjen øker etterspørselen etter og beskatningen av dem, og følgelig også avfallsmengdene dette medfører, Rannikkoalueet. Vaikutusten taustalla ovat ihmisen erilaisten toimien ja niihin liittyvien tilojen ja laitteiden kehittäminen sekä käyttäjien keskinäinen kilpailu. • på kystsonene som følge av utviklingen av ulike menneskelige aktiviteter og utbyggingen av anlegg i den forbindelse, i tillegg til konkurransen mellom ulike brukere, Luonnontilainen ja ihmisen muokkaama maisema. Vaikutusten taustalla ovat toiminnassa tapahtuvat muutokset sekä toimintaan liittyvien rakennelmien kokoja niihin liittyvän kehityksen laajuus. • på naturlandskapet og kulturlandskapet som følge av endrede aktiviteter og av størrelsen på og utbredelsen av tilhørende installasjoner og utbygging i den forbindelse. Rannikoihin kohdistuu todennäköisesti tulevaisuudessa yhä enemmän paineita, erityisesti elinympäristöjen ja luonnonvarojen (maa, makea vesija merivesi sekä energia) osalta sekä infrastruktuurien (muun muassa satamat/huvivenesatamat, liikenne ja jätevedenkäsittelylaitokset) lisääntyvän kysynnän osalta. Kystområdene vil i framtiden sannsynligvis bli utsatt for enda større belastninger. Særlig vil dette gjelde habitater, naturressurser (arealtilgang, ferskvann/saltvann og energi) på grunn av økt infrastrukturbehov (havner/marinaer, transport, kloakkrenseanlegg osv.). Kaupungistuminen, matkailu, maatalous, kalastus, liikenne ja teollisuus ovat tärkeimpiä muutoksen aiheuttajia. Urbaniseringen, turismen, jordbruket, fiskeriene, transport og industri er de viktigste kreftene bak denne utviklingen. Kaupungistuminen Urbanisering Yleensä ottaen joukkomuutto alueen suurimpiin kaupunkikeskuksiin on ylikuormittanut työvoima-ja asuntomarkkinoita ja niihin liittyviä julkisia palveluja (vesihuolto, tiet, viemäröinti ja liikenne). Generelt sett har den massive forflytningen av folk inn til de store bysentrene i området ført til en overbelastning av arbeids- og boligmarkedet og tilhørende offentlige tjenester som vei, vann, kloakk og transport. Väestöntiheys rannikkoalueilla Befolkningstetthet i kystregioner lnnbyggere/km' i TA L Y Lähde: Blue Plan ­tietokannat Kilde: Blue Plans databaser Välimeri on maailmanjohtava matkailukohde. Se kattaa 30 % kansainvälisistä matkailijavirroista ja kolmasosan kansainvälisestä matkailusta saaduista tuloista. Middelhavet er verdens fremste reisemål og står for 30 % av verdens internasjonale turistankomster og for en tredel av inntektene fra internasjonal turisme. Rannikoille suuntautuva matkailu on erittäin kausiluonteistaja lisääntyy vuosittain. Turismen på kysten er meget sesongbetont og øker for hvert år. Belastningene på kystsonen vil nok øke i framtiden, for prognosene tilsier en dobling av turiststrømmen til Middelhavet i de kommende 20 år, fra 135 millioner ankomster i 1990 til 235­350 millioner i 2025. Matkailu on tällä hetkellä tärkein ulkomaanvaluutan lähde Välimeren alueella,ja sen osuus BKT:stä voi olla keskimäärin 22 % kuten Kyproksella tai 24 % kuten Maltalla. I middelhavsregionen er turismen nå den aller viktigste kilden til utenlandsk valuta, og turismens bidrag til BNI (bruttonasjonalinntekt) er på 22 % på Kypros og hele 24 % på Malta. Matkailun ja ympäristön välinen vuorovaikutus Välimeren alueella on nähtävissä useista eri yhteyksissä. Interaksjonene mellom turisme og miljø i middelhavsregionen kommer klart fram når vi ser på arealbruk, forbruk av vannressurser, forurensning og avfall samt fysiske og sosiokulturelle belastninger. Näitä ovat maankäyttö, vesivarojen kulutus, saastuminen jajätteet sekä fyysisetja sosiaalis­taloudelliset paineet. Kystturismen er svært sesongbetont og blir stadig mer intensiv. Rannikoille suuntautuva matkailu vähentää luonnontilaisten paikkojen ja avoimien tilojen määrää, muuttaa huomattavasti rannikkomaisemaaja synnyttää maan, veden ja muiden luonnonvarojen käyttöön liittyviä ristiriitoja. Dette fører til en nedgang i uberørte områder og åpne arealer, vesentlige inngrep i kystlandskapene og konflikter når det gjelder bruk av areal, vann og andre ressurser. Paineet rannikkoalueita kohtaan lisääntyvät todennäköisesti Belastningene på kystsonen vil med all sannsynlighet øke i framtiden. Viime vuosina matkailusta on kuitenkin itsessään tullut vahva yllyke parantaa maisemansuojelua ja ympäristön laatua (esimerkiksi uimavesiä ja rantoja). I de seneste årene har reiselivsbransjen imidlertid selv skapt et kraftig incentiv for landskapsvern og heving av miljøkvaliteten (f.eks. badevann, strender osv.). Eri arvioita matkailijamäärien jakautumisesta huippukauden aikana (touko-syyskuu) Välimeren alueella (eri Blue Plan -ennusteiden mukaan) Anslag over fordelingen av turisthyppighet i høysesongen (maiseptember) i middelhavsregionen 1990 1995 Lähde: Blue Plan -tietokannat 1990 1995 Kilde: Blue Plans databaser Välimeren altaan erityisestä morfologiastajohtuu, että rajallisilla rannikkotasangoilla harjoitetaan voimaperäistä maataloutta,jossa käytettävä maa on usein saatu kosteikkoja kuivattamalla. Som en følge av Middelhavets særegne morfologi, foregår et intensivt jordbruk på de begrensede kystslettene, ofte etter tørrlegging av våtmarker. Maatalouden asema Välimeren altaan muuttuvissa rannikkoympäristöissä on pikemminkin välillinen kuin suora ja vaikuttaa lähinnä laajempien alueiden dynamiikkaan. Jordbrukets betydning for endringene i kystmiljøet i Middelhavet er mer indirekte enn direkte og berører primært dynamikken i større områder. Useimmissa maissa kaikentyyppiset viljelytavat sekä maankäyttö aiheuttavat veden hajakuormitusta ja siksi niiden vaikutukset ovat määrällisesti I de fleste land blir alle typer jordbruk og arealbruk behandlet som diffuse kilder til vannforurensning og er derfor vanskelige å tallfeste. Merkittävimmät maatalouden aiheuttamat paineet ovat maaperän eroosio sekä ravinteiden ylijäämä käytettäessä suuria määriä lannoitteita. Det største presset frajordbruket er jorderosjon og avrenning av næringsoverskudd når det brukes for mye gjødsel. Rhöne­ja Po­joen kaltaisiin suuriin jokialtaisiin kohdistuu paineita maataloudesta. Store nedslagsfelt som Rhône­dalen og Po­sletten utsettes også for press frajordbruket. Lannoitteiden käyttö Välimeren maissa vuosina 1970-1993 (kg/ha) Gjødselforbruk i middelhavslandene i perioden 1970-1993 (kg/ha) Saaliiden kokonaisarvo on yhä korkea verrattuna kalastusalusten kokonaismäärän suhteellisen vaatimattomaan vetoisuuteen (noin 1,3 miljoonaa tonnia). Deres totale verdi er fortsatt høy sett i forhold til de relativt beskjedne mengdene fisk som fanges (ca 1,3 millioner tonn). Laivanrakennusteknologia on teollistuneissa EU­maissa erittäin korkeatasoista, ja suuntaus on kulkenut työvoimavaltaisista pääomavaltaisempiin aluksiin kuten suurempiin troolareihin ja monikäyttöaluksiin. "Passiivisen" kalastuksen määrä kadonneiden kalastusverkkojen muodossa on yleisesti ottaen lisääntynyt, mutta troolareiden määrä on pysynyt vakaana vuodesta 1982. Ι Γ > gjennomsnittlig 19,8 %. Det teknologiske nivå på fiskeflåten i de industrialiserte EU­landene er meget høyt, og vi har sett et skifte fra arbeidsintensive til mer kapitalintensive fartøyer, som større trålere og flerbruksfartøyer. Omfanget av den 'passive' fangsten som skjer når bruk går tapt, har generelt økt selv om antallet trålere har vært stabilt siden 1982. Totale fangstmengder pr. ar for land =ne i Midd =lhavet. Vesiviljely Oppdrettsnæringen Vesiviljelyn tuotanto tonneina keskeisten ryhmien osalta Välimeressä vuosina 1984-1996 Havbruksproduksjon i Middelhavet etter hovedgrupper, 1984-1996. Koska meressä tapahtuva voimaperäinen vesiviljely on aika uusi ala Välimerelläja koskee pääasiassa simpukoitaja muutamia kalalajeja (lähinnä pilkkupagellia ja meribassia), sen suhteellisen pienen (verrattuna Aasiaan tai Etelä-Amerikkaan) tuotannon vaikutukset ovat vielä melko vähäisetja hyvin paikalliset. Siden intensivt havbruk er forholdsvis nytt i Middelhavet, og det for det meste er skalldyr og enkelte fiskeslag (havkaruss og havabbor) som blir produsert, blir konsekvensene av den forholdsvis lille produksjonen (sammenlignet med Asia eller Sør­Amerika) ennå ganske begrenset og uansett meget lokale. Kaikkialle Välimeren ympärille on sijoittunut runsaasti erilaista teollisuustoimintaa (kaivostoiminnasta tavarantuotantoon).Joukko ongelma-alueita on keskittynyt pääasiassa alueen luoteisosaan, jossa sijaitsee raskaan teollisuuden tehdaskomplekseja ja suuria kauppasatamia. Bredden i industrivirksomheten rundt Middelhavet er stor, fra gruvedrift til produksjonsvirksomhet. Anleggene er spredt hele veien rundt, men det er en særlig stor opphopning av såkalte 'hot spots' i den nordvestlige del av Middelhavet, på grunn av de store industrikompleksene og havneanleggene der. Tällaisen teollisuuden saastepäästöt uhkaavat erityisesti ongelma-alueiden ympäristöä. Industriens utslipp til vann og luft utgjør en risiko for miljøet, særlig rundt disse spesielt belastede områdene. Altaan alueella sijaitsevan teollisuuden aiheuttamat paineet tulevat pääasiassa kemian/ petrokemianja metallurgian aloilta. Belastningen fra industri i området kommer særlig fra kjemisk/petrokjemisk og metallurgisk sektor. Muut rannikkoalueiden merkittävimmät teollisuudenalat käsittävätjätehuoltolaitoksiaja Andre viktige industrisektorer langs Middelhavets kyster er avfallsbehandling og løsemiddelgjenvinning, overflatebehandling av metall, papir, maling, plast, farging, trykking og garving. Kunkin maan erikoistuminen tiettyihin vientituotteisiin antaa melko täsmällisen kuvan maan merkittävimmästä teollisesta toiminnasta,joka voi myös muodostaa ensisijaisen uhan ympäristölle. Den spesialisering som har funnet sted i eksportnæringene i hvert land, gir et ganske godt bilde av den industrivirksomhet som er viktigst i landet og som vil være viktigst sett fra et miljøsynspunkt. Maat voidaanjakaa tässä mielessä kolmeen ryhmään: Landene kan grovt sett deles i tre grupper: Maat,jotka ovat erikoistuneet vain harvojen tuotteiden vientiin ja tuovat suuren osan tarvitsemistaan tuotteista. Land med en svært spesialisert eksportnæring med bare noen produkter, og som importerer resten. Tämä on tyypillistä öljyntuottajamaille kuten Algerialle, Syyrialle, Egyptilleja Libyalle. Dette vil typisk være oljeproduserende land som Algerie, Syria, Egypt og Libya. Vähemmän erikoistunut ryhmä,johon kuuluvat maat vievät tuotteita jopa silloin, kun ne ovat suhteellisesti heikommassa asemassa muihin maihin verrattuna. Land som ikke har en like høyt spesialisert eksportnæring, og som eksporterer varer der de i forhold til andre land stiller i en relativt ugunstig posisjon. Tämä koskee sellaisia maita kuin Tunisia, Marokko, Turkki, entinen Jugoslavia, Kyprosja Maltajotka vievät esimerkiksi vaatteita, tekstiilejäja nahkaa.Jokaisella on myös erityistuotantoa (kemianteollisuus, öljyt ja voiteluaineet Tunisiassa, kemianteollisuus ja lannoitteet Marokossa, tekstiilikuidut, villa, puuvilla, paperi sekä sementti Turkissaja Jugoslaviassa). Dette gjelder land som Tunisia, Marokko, Tyrkia, det tidligereJugoslavia, Kypros og Malta, som eksporterer klær, tekstiler og lær. Alle disse landene har i tillegg mer spesialisert industrivirksomhet (kjemi, olje og smøremidler i Tunisia; kjemi og kunstgjødsel i Marokko; tekstilfibre, ull, bomull, papir og sement i Tyrkia og det tidligere Jugoslavia). Maat,joiden tuotanto on erittäin monimuotoistaja siten paljon vähemmän erikoistunutta. Ryhmä käsittää Euroopan unionin maat,jotka myös edustavat suurinta osaa Välimeren altaan petrokemian teollisuudesta. En sterkt differensiert og dermed langt mindre spesialisert gruppe med landene i Den europeiske union, som også står for brorparten av den petrokjemiske industriproduksjon i middelhavsregionen. Teollisuuden vaikutukset rannikkoalueilla voivat olla suoria tai välillisiä. Industriens påvirkning av kystområdene kan være direkte eller indirekte. Suoriin vaikutuksiin, jotka ovat peräisin teollisuuden tuottamista päästöistä, kuuluvat saasteongelmat paikallisella tasolla (suuret kauppasatamat, raskaan teollisuuden tehdaskompleksit), jotka osaltaan vaikuttavat ongelma-alueiden syntyyn. Direkte konsekvenser i forbindelse med av industriavløp medfører forurensning på lokalt plan (store kommersielle havner, tungindustrikomplekser) som bidrar til dannelsen av 'hot spots'. Välilliset vaikutukset liittyvät teollisuuden sijaintiin, joka viime kädessä johtaa toimintojen keskittymiseen ja kaupungistumiseen rannikoilla. Indirekte konsekvenser er forbundet med virksomhetenes lokalisering, som i siste instans fører til en konsentrasjon av aktiviteter og byutvikling på kysten. Teollisuus on myös merkittävä ilmansaasteiden lähde. Industrien er også den viktigste bidragsyteren til luftforurensning. Teollisuuden vaikutuksesta rannikkoympäristöön on kuitenkin olemassa liian vähän tietoa. Likevel er det mangel på informasjon om industriens innvirkning på kystmiljøet. Välimerellä tapahtuu vuosittain keskimäärin noin 60 merionnettomuutta, joissa noin 15:ssä on osallisena öljy­ tai kemikaalivuotoja aiheuttavia aluksia. I gjennomsnitt skjer det 60 skipsulykker hvert år i Middelhavet, hvorav ca 15 medfører olje­ og kjemikalieutslipp. Voimakkaan meriliikenteen takia onnettomuuksille alttiimpia alueita ovat Gibraltarin ja Messinan salmet, Sisilian kanaalija Çanakkalen salmeen vievät väylät sekä useat satamatja niihin vievät väylät, erityisesti Genova, Livorno, Civitavecchia, Venetsia, Trieste, Pireus, Limassol/Larnaka, Beirutja Aleksandria. De mest utsatte områdene ­ på grunn av den høye skipstettheten ­ er Gibraltarstredet, Messinastredet, Siciliastredet og innseilingen til Çanakkalestredet, samt en rekke havner og innseilingene til disse havnene, først og fremst Genova, Livorno, Civitavecchia, Venezia, Trieste, Pireus, Limassol/Larnaka, Beirut og Alexandria. Myös saastuneiden ongelma­alueiden maantieteellinen sijainti kytkeytyy laivaliikenteen tiheyteen Välimeren eri reiteillä. Tettheten i skipstrafikken på de ulike sjøveiene i Middelhavet gil­en indikasjon på hvor forurensingen er verst. Rehevöityminen johtuu jokia pitkin tulevien tai kaupungeista ja teollisuudesta peräisin olevien jätevesien sisältämästä suuresta ravinnekuormituksesta. Eutrofiering skyldes høy næringstilførsel fra elver og/eller avløp fra byer og industrivirksomheter. Välimeressä rehevöityminen näyttää rajoittuvan pääasiassa tietyille rannikkoalueille ja niiden läheisyydessä sijaitseville merialueille. I Middelhavet synes eutrofiering særlig å være konsentrert til avgrensede områder langs kysten og havområdene utenfor. Useita, toisinaan vakavia rehevöitymistapauksia on havaittavissa erityisesti suljetuissa merenlahdissa, joihin tulee jokien mukana kulkevia suuria ravinnekuormia sekä suoria, käsittelemättömiä kotitalouksien ja teollisuuden jätepäästöjä. Enkelte - noen ganger alvorlige - tilfeller av eutrofiëring er innlysende, særlig i innelukkede bukter med stor næringstilførsel fra elver og direkte utslipp av ubehandlet husholdnings- og industriavfall. Välimeren pintavesi avomerellä luokitellaan yhdeksi niukkaravinteisimmista (oligotrofisista) maailman meristä. Middelhavets overflatevann ute i åpen sjø er klassifisert som noe av det mest næringsfattige (oligotrofiske) av alle verdens hav. Alempien vesimassojen merkittävän kumpuamisen puuttuminen pitää ravinteet, kuten typen ja fosforin, poissa biologisesta kiertokulkuprosessista. Mangelen på noen særlig sirkulasjon i vannmassene gjør at næringsstoffer som nitrogen og fosfor ikke kommer inn i den biologiske resirkuleringsprosessen. Leväkukinta, merieliöstön monimuotoisuuden väheneminen ja happikato sekä mahdolliset ihmisen terveyteen liittyvät vaarat, jotka johtuvat patogeenien tai myrkyllisten leväkukintojen saastuttamien mereneliöiden nauttimisesta, ovat muutamia rehevöitymiseen liitetyistä ongelmista. Algeoppblomstring, redusert mangfold blant mange marine arter og redusert oksygeninnhold foruten den potensielle helserisiko som inntak av sjømat forurenset med patogene stoffer eller organismer eller giftalger representerer for mennesket, er bare noen av de problemene eutrofiering fører med seg. Bivirkninger (f.eks. hypoksi/anoksi, algeoppblomstring) er rapportert flere Pigmenttien keskimääräinen jakautuminen Välimeressä talvisin Gjennomsnittlig pigmentfordeling i Middelhavet om vinteren Välimeren alueet, joissa on ilmoitettu tapahtuneen rehevöitymistä φ Områder i Middelhavet hvor eutrofiering er rapportert. Lähde: UNEP/FAO/WHO, 1996 (Muutettu) hapenpuute, leväkukinnat) on ilmoitettu eri puolilta Välimerta, mutta ne ovat pikemminkin tietyille alueille rajoittuva ongelma kuin laajalle levännyt ilmiö. Kilde: UNEP/FAO/WHO 1996 (endret) steder i Middelhavet, men de er mer begrenset til enkelte områder og er ikke noe omfattende fenomen. Adrianmeri, Lyonin lähtijä Egeianmeren pohjoisosa ovat alueita, joista löytyy suhteellisen suuria ravinnepitoisuuksia, suurempi primaari­ja sekundaarituotantoja toisinaan paikallisia leväkukintoja, jotka liittyvät satunnaiseen hapen niukkuuteen tai happikatoonja harvemmin myrkyllisiin leväkukintoihin. Adriaterhavet, Golfe du Lion og det nordlige Egeerhav er områder med relativt høyere gjennomsnittskonsentrasjoner av næringsstoffer, høyere primær­ og sekundærproduksjon og noen ganger lokal algeoppblomstring sporadisk tilknyttet hypoksiske eller anoksiske forhold og sjeldnere til giftalger. Mikrobien aiheuttama saastumisongelma liittyy kaupunkien jätevesiin. Mikrobiell forurensning har sammenheng med urbant avløpsvann. Välimeren merkittävimmät rehevöitymisen ongelma­alueet ovat usein samat kuin kolibakteerikantojen ongelma­alueet. I Middelhavet vil de største 'hot spots' hva eutrofiering angår ofte være de samme som for koliforme bakterier. Patogeenisetja muut mikro­organismitjoutuvat mereen pääasiassa yhdyskuntajätevesien päästöjen kautta. Patogene og andre mikroorganismer føres ut i det marine miljø hovedsakelig gjennom utslipp av kommunalt avløpsvann. Kuten muillakin alueilla, Välimerellä mikrobisaaste on ennen kaikkea seurausta käsittelemättömän tai osittain käsitellynjäteveden päästöistä suoraan rannikkoalueille. Akkurat som i andre regioner er den mikrobiologiske forurensningen av Middelhavet framfor alt et direkte resultat av utslipp av urenset eller bare delvis renset kloakk i den umiddelbare kystsonen. Mikrobien aiheuttama saastuminen ja sen vaikutukset ovat vähentyneet EU:n puoleisella Välimeren rannikolla sen jälkeen, kun useimmille Euroopan kaupunkialueille on rakennettu kaupunkijäteveden käsittelylaitoksia. Etter hvert som de fleste byene i Europa har fått kommunale renseanlegg for avløpsvannet, er den mikrobielle forurensning og konsekvensene av den blitt redusert langs EU­landenes middelhavskyst. Muualla ongelma on kuitenkin edelleen yhtä vakava kuin aiemmin. Men andre steder er problemet like stort som før. Myösjoet kuljettavat mukanaan huomattavan paljon mikrobisaastetta, joka on peräisin pääasiassajokien yläjuoksun jätevesipäästöistä, mutta sen suhteellista osuutta mikro­organismien aiheuttamasta Välimeren saastumisesta (patogeenien ja muiden osalta) ei tässä raportissa arvioida. Elvene fører også med seg betydelige mengder mikrobiologisk forurensning, for det meste fra utslipp av avløpsvann oppstrøms, men denne kildens relative bidrag til forurensningen av Middelhavet med mikroorganismer (patogene og andre) er ikke vurdert i denne rapporten. Yksi tämän hetken huolenaiheista ovat virukset. Et område som nå blir satt fokus på, er virus. Välimeren meriympäristön eri kasvualustoista tähän mennessä eristetyt virukset on lueteltu allaolevassa taulukossa. Virus som så langt er isolert i de ulike matrisene over Middelhavets marine miljø, er ført opp i nedenstående tabel. Virusten esiintymisen maantieteellinen epätasapaino johtuu siitä, että niiden eristäminenja niiden määrän mittaaminen on vaikeaa. Den skjeve geografiske fordelingen av påviste virusforekomster skyldes vanskelighetene med å isolere og kvantifisere virus. Suotuisat ilmasto­olosuhteet, jotka houkuttelevat Välimeren rannikolle kolmanneksen koko maailman matkailijamääristä, merkitsevät myös suhteellisen pitkiä ja usein tapahtuvia merivedelle altistumisia sekä uimarantojen ylisuuria ihmismääriä. Siten alueella oleskeleva saattaa altistua tautitartunnalle suuremmassa määrin kuin leudommilla alueilla, esimerkiksi Pohjois­Euroopassa matkaileva. Det gunstige klimaet som lokker en tredel av all turisme i verden til Middelhavets strender, medører også relativt langvarig og hyppig eksponering for badevann og overbefolkede strender, og derfor er faren for smitte og sykdomsoverføring i dette området større enn hva som forventes i mindre tempererte strøk som Nord­Europa. Ihmisen terveyden kannalta suurimmat vaarat ovat patogeenisten mikro­organismien saaminen saastuneesta merivedestä, suora kontakti saastuneen meriveden ja hiekan kanssa, patogeenien saastuttaman, merieläimiä sisältävän ruoan nauttiminen sekä vähemmässä määrin ravinnon mukana nautitut raskasmetallitja kemikaalit, erityisesti sellaisten eliöiden kautta, joihin nämä kumuloituvat, kuten suodattamalla ravintonsa saavat eliötja lihaa syövät kalat. Den største helserisikoen er inntak av patogene mikroorganismer fra infisert sjøvann, direkte kontakt med forurenset sjøvann og sand på strendene samt inntak av sjømat forurenset med sykdomsfremkallende stoffer eller organismer, og i noen mindre grad av tungmetaller og kjemikalier, særlig i bioakkumulerende organismer som filtratorer og rovfisk. Terveysvahinkojen laajuutta koko Välimeren alueella ei ole vielä määriteltyjä sama koskee patogeenien esiintymistä. Vi kjenner ennå ikke det hele og fulle omfang av helseskadene i middelhavsregionen, og heller ikke av sykdomsforekomsten. Välimeren meriympäristöstä eristetyt virukset Virus isolert i det marine miljø Lisäksi laajoista osista Välimeren rannikkovyöhykettä, pääasiassa sen etelä-ja itäosista, on olemassa vielä hyvin vähän tietoja. Dessuten har vi bare mangelfulle data for store strekninger av Middelhavets kystsoner, spesielt i sør og øst. Maankäyttö ja rannikon eroosio Arealbruk og kysterosjon Koko altaan kattavaa tietoa Välimeren rannikkovyöhykkeestäja sen käytöstä ei ole olemassa. Informasjon i en skala som omfatter hele middelhavsbassenget, om kystsoner og arealbruken der, finnes ikke. Kaupunkiväestön keskittymisen lisäksi rannikon maankäytöstä kilpailevat matkailu, maatalous, kalastusja vesiviljely, liikenne sekä energianja teollisuuden infrastruktuurit, jotka kaikki kiihdyttävät morfologisia muutoksia rannikon ekosysteemissä. Bortsett fra for de store befolkningskonsentrasjonene i byene konkurrerer infrastrukturer knyttet til turisme, jordbruk, fiskerier og akvakultur, transport, energi og industri om de samme arealene på kysten, fremskynder dermed endringene i kystsystem e ts morfologi. Rannikon eroosio on ympäristöuhka, joka aiheutuu ihmisen toiminnasta kuten patojen rakentamisesta, rannikkoalueen kehittämisestä ja maataloudesta luopumisesta sekä ilmastonmuutoksesta. Kysterosjon er en miljøtrussel som følger av kombinasjonen av menneskelig aktivitet som dambygging og utbygging av kysten, nedleggelse avjordbruksvirksomhet og globale klimaendringer. Myös kasvupaikkojen eroosiota esiintyy pääasiassa rannikkoalueen käytöstä käydyn kilpailun takia. Habitaterosjon er også påvist, spesielt pga. arealbrukskonflikter i kystsonen. Eroosiotiedoista käy ilmi, että rakennettua rantaviivaa on 1 500 kilometriä EU:n merialueilla (Baleaarit, Lionin lahti, Sardinia, Adrianmeri,Joonian-ja Egeanmeri),ja siitä satamat muodostavat suurimman osan (1 250 kilometriä) (EY, 1998). Erosjonsdata viser at det finnes 1500 km kunstig kyst i EUs sjøareal (Balearene, Golfe du Lion, Sardinia, Adriaterhavet, Det joniske hav og Egeerhavet). Havner og havneanlegg står for størsteparten (1250 km) (Europakommisjonen 1998). Rannikon eroosiota koskevien CORINE-tietojen mukaan noin 25 % Italian På grunnlag av kysterosjonsdataene i CORINE kan vi si at erosjonen er i i % Rannikon kehityssuuntaukset eräillä Välimeren Euroopan puoleisilla rannoilla sekä kallioisten rantojen että hiekkarantojen osalta prosentteina rannikosta. Utviklingstendenser for kystlinjen (berg og strand) i den europeiske del av Middelhavet, av kystlinjen. Yhteensä (km) Sedi- mentasjon puoleisen Adrianmeren rannikosta ja 7,4 % Egeanmeren rannikosta osoittavat eroosion merkkejä, kun taas noin 50 % koko Euroopan puoleisen Välimeren rannikosta katsotaan olevan vakaata aluetta. 23 utvikling langs omkring 25 % av den italienske adriaterhavskysten og 7,4 % av egeerhavskysten, mens ca 50 % av Europas samlede kvstlinje til Middelhavet svnes å være stabil Raskasmetallit ja organoklooriyhdisteet Tungmetaller og klororganiske forbindelser Välimeressä olevien raskasmetallien katsotaan olevan peräisin pääasiassa luonnollisista prosesseista (Bryan, 1976; Bernhard, 1988). Ihmisen toiminnasta peräisin olevilla lähteillä, kuten kemianteollisuuden päästöillä, jätevedellä ja maataloudella, arvioidaan olevan vain vähäisiä ja paikallisia vaikutuksia. Tungmetallene i Middelhavet anses fremfor alt å stamme fra naturlige prosesser (Bryan 1976, Bernhard 1988), mens menneskeskapte kilder, som utslipp fra kjemiske industrianlegg, kloakk og jordbruk, anses å få begrensede konsekvenser, både i tid og rom. Saatavissa olevan tiedon vähäisyyden vuoksi on kuitenkin vaikea arvioida eri lähteiden suhteellista merkitystä. De ulike kildenes relative betydning er imidlertid vanskelig å bedømme, til dét er tilgjengelige data for sparsomme. Välimeressä elävien lajien elohopean kokonaismäärät olivat Totale kvikksølwerdier i Middelhavets fauna var generelt høyere enn i Atlanteren. Kuvio elohopeapitoisuuksien jakaumasta (ng/g tuorepaino) eräissä Välimeressä elävissä lajeissa Grafisk framstilling av datafordelingen for konsentrasjoner (i ng/kg FW) av kvikksølv utvalgte arter i Middelhavet Lähde: MED POL -tietokanta Kilde: MED POLs database 24 yleisesti ottaen suuremmat kuin Atlantissa elävien lajien. 24 tungmetallkonsentrasjonene generelt lave. Eläin­ja kasvikunnan ja sedimentin elohopeaa lukuun ottamatta raskasmetallien pitoisuudet ovat yleisesti ottaen alhaiset. At kvikksølvnivået er såpass høyt, mener man har sin årsak i at regionen ligger i et belte av kvikksølvholdige bergarter som strekker seg fra Middelhavet til Himalaya. Korkeampien elohopeapitoisuuksien arvellaan johtuvan siitä, että alue sijaitsee Välimeren­Himalajan elohopeavyöhykkeellä. I begynnelsen av 1970-årene ble det påvist svært høye kvikksølwerdier i enkelte kystområder, i 'hot spots' nær havner og industriområder. Joillakin rannikkoalueilla havaittiin 1970­luvun alussa erittäin korkeita elohopeapitoisuuksia ongelma­alueilla, satamien lähellä ja teollisuusalueilla. Kloorialkalitehtaiden huomattavan 1970­luvun lopulla alkaneen elohopeapäästöjen vähentämisen tuloksena eliöstössä on tapahtunut nopeaa palautumista (elohopean puoliintumisaika 2­5 vuotta), ja myös merkkejä pitoisuuksien hitaammasta (6­33 vuotta) vähenemisestä sedimentissä on olemassa (Heirut et ak, 1996). Etter kraftige kutt i utslippene av kvikksølv fra kloralkalianleggene fra slutten av 1970-tallet, har vi sett en rask gjenoppbygging (2-5 års halveringstid for kvikksølv) i biota og indikasjoner på langsommere (6-33 år) reduksjon i konsentrasjonene i sedimenter. (Heirut et al. 1996). Avomeren sedimenttien DDT­pitoisuudet ovat yleisesti ottaen alhaisia, mutta Rhönejoen suistosta on ilmoitettu korkeita arvoja. Generelt er konsentrasjonene av DDT lave i sedimenter ute på det åpne hav, men høye verdier er rapportert fra Rhône-deltaet. Näitä arvoja pidetään erittäin korkeinaja verrannollisina pahoin saastuneilta paikoilta mitattuihin arvoihin. Disse verdiene anses som ekstremt høye og kan sammenlignes med verdier funnet på svært forurensede steder. DDT­ja PCB­pitoisuuksien ilmoitetut korkeimmat arvot ovat yleensä paljon merieliöitä sisältävälle ruualle sallittuja raja­arvoja alhaisemmat (WHO/UNEP, 1995). Når det gjelder DDT og PCB, er de maksimale verdier som er rapportert, under høyeste tillatte verdi for sjømat til konsum (WHO/UNEP 1995). Useimmat näistä kemikaaleista eivät enää ole käytössä Välimeren maissa. De fleste av disse kjemikaliene er ikke lenger i bruk i middelhavslandene. Öljyvuodot kelluvatja ajelehtivat meressä. Oljeforurensningen ligger som drivende flak på vannflaten. Niitä voi syntyä milloin tahansa missä tahansa Välimeren osassa. De kan påtreffes når som helst og hvor som helst i Middelhavet. Fram til nå har oljeutslipp bare forårsaket lokal skade på Middelhavets kyst- og havmiljø. REMPEGn vuosina 1977­1995 kirjaamista 268 onnettomuudesta yli kolmeen neljäsosaan liittyi öljyvahinko. Onnettomuuksien määrä Välimerellä on lisääntymässä. Av 268 ulykker registrert av REMPEC i perioden 1977-1995, omfattet mer enn tre firedeler av dem oljeutslipp. Viisivuotiskaudella 1991­1995 onnettomuuksia oli 81 verrattuna 99 onnettomuuteen kautta edeltävien kymmenen vuoden aikana (1981­1990) (MAP/REMPEC, 1996). Antallet ulykker øker i Middelhavet, med 81 i de siste fem årene (1991-1995) mot 99 i de foregående ti årene (1981-1990) (MAP/ REMPEC 1996). Onnettomuuden mahdollisuutta lisää se, että Välimeren vesillä kulkee useita vanhoja öljytankkereita. Men det må understrekes at oljeutslipp kan skje når som helst, hvor som helst i Middelhavet, særlig langs de største seilingsledene og i eller ved de største terminalene for lasting og lossing av olje, spesielt fordi mange tankere som går på Middelhavet begynner å trekke på årene. Laivaonnettomuuksien seurauksena arviolta 22 223 tonnia öljyä valui Välimereen vuosien 1987­1996 välisenä aikana. Fra 1987 og fram til slutten av 1996 skal 22 223 tonn olje ha kommet ut i Middelhavet som følge av skipsulykker. Yksittäisten vuosien osalta luvut vaihtelevat vuonna 1995 ilmoitetuista 12 tonnista vuoden 1991 arviolta 13 000 tonniin. Tallene for det enkelte år varierer mellom 12 tonn, som ble rapportert i 1995, og ca 13 000 tonn i 1991. Kun otetaan huomioon, että Välimerellä arvioidaan kuljetettavan vuosittain yli 360 miljoonaa öljytonnia (maan rajat ylittävässä kaupassa), onnettomuuksien seurauksena vuotanut määrä tuntuu pieneltä. Hvis vi tar i betraktning at anslagsvis mer enn 360 millioner tonn olje transporteres årlig i Middelhavet (i grenseoverskridende handel), virker utslippsmengdene som følge av ulykker tross alt lavt. Välimeren alueella vuosina 1977­1995 tehdyt 268 onnettomuusilmoitusta 268 rapporterte beredskaps- eller ulykkestilfeller i Middelhavet mellom 1977 og 1995. Koko Välimeren altaan mittakaavassa merieliöstö ei ole yleisesti ottaen kärsinvt öljvsaasteista. Generelt er det marine liv i middelhavsbassenget ikke skadet av oljeforurensning. Paikallisilla onnettomuuksilla on tietysti ollut toisinaan haitallisia vaikutuksia meren pohjalla eläviin yhteisöihin. Selvsagt har lokale hendelser hatt negativ innvirkning på de bentiske samfunn. Lisäksi puhdistustoimet, kuten kemiallisten hajotusaineiden käyttö, voivat vahingoittaa meriympäristöä. I tillegg kan opprenskningsmetoder som f.eks. innebærer bruk av dispergeringsmidle!-, også skade det marine miljø. Viranomaisten on reagoitava erittäin nopeasti avomerellä tapahtuviin öljyvuotoihin,jotta estetään öljyn pääsy rannikolle. Når det gjelder oljeutslipp på det åpne hav, må myndighetene reagere meget raskt for å unngå at oljen driver inn til kysten, noe som er praktisk talt umulig. Käytännössä tämä on mahdotonta. Öljyn vahingoittamien merieliöpopulaatioiden palautumisaika vaihtelee suuresti, eikä elinympäristöjen biologista palautumista voida juurikaan nopeuttaa. Den tiden det tar for marine bestander rammet av oljeforurensing å bygge seg opp igjen, varierer sterkt, og den biologiske gjenoppbyggingen av et habitat kan bare i meget liten orad framskyndes. Radioaktiivinen saaste ei näytä muodostavan ongelmaa Välimerellä. Radioaktiv forurensning synes ikke å være noe problem i Middelhavet. Ihmisen toiminnasta peräisin olevien radionuklidien merkittävin lähde on aiemmista ydinasekokeista sekä Tshernobylin onnettomuudesta syntyneet laskeumat. Den største kilden til menneskeskapte radionuklider er nedfall fra tidligere kjernefysiske prøvesprengninger og fra Tsjernobyl-ulykken. 7Cs-pitoisuus Tyrrhenanmeren pintavesissä (1960-1995) 137Cs i overflatevann i Det tyrrhenske hav (1960- (alle 1 Bq/kg), huomattavasti alhaisempi kuin EU:n ravinnolle asettama ylin sallittu aivo (600 Bq/kg). I marine organismer som brukes til konsum er137Cs-innholdet veldig lavt (under 1 Bq/kg), langt under den grensen (600 Bq/kg) EU har satt som høyeste tillatte nivå i matvarer. Välimeren altaan alueen ydinvoimalat sijaitsevat pääasiassa jokien varsilla,ja niiden päästöihin vaikuttavatjoen geokemialliset prosessit viivästyttävät huomattavasti päästöjen joutumista mereen. De fleste kjernekraftanleggene i middelhavsbassenget ligger ved vassdrag, og avløpsvannet fra anleggene utsettes for geokjemiske prosesser i elven som vesentlig forsinker utslippet i havet. Ydinvoimaloiden päästöjen osuus on pieni ja rajoittuu kansallisten viranomaisten säännöllisesti valvomille alueille. Bidraget fra disse anleggene til sjøen er lite og begrenset til enkelte områder som regelmessig overvåkes av nasjonale myndigheter. UNEP/MAP teki useiden tapaustutkimusten pohjalta arvion ilmastonmuutoksen mahdollisista vaikutuksista Välimeren alueeseen. Arvioon sisältyvät kuivuus, tulvat, maaperän muuttunut eroosiotilanneja aavikoitumisprosessit, myrskyt, rannikon eroosio, meriveden lämpötila ja suolavirrat sekä merenpinnan kohoaminen ja biologisen monimuotoisuuden väheneminen. På grunnlag av flere case studies har UNEP/MAP foretatt en vurdering av potensielle konsekvenser av klimaendringene i middelhavsregionen, inkludert tørke, flom, endringer i jorderosjons- og forørkningsprosessen, storm, kysterosjon, sjøvannstemperatur og salinitetsstrømmer, sammen med stigningen i havnivå og redusert biologisk mangfold. Geologisesti vakailta alueilta kerätyt viimeaikaiset paleoklimatologiset tiedot yhdistettynä arkeologisiin ja historiallisiin todisteisiin osoittavat, että merenpinnan kohoaminen voisi 2100-luvullajäädä 30 senttimetriin, kun otetaan huomioon ihmisen toiminnan aiheuttama merenpinnan kohoamisen vauhti. Paleoklimatiske data som nylig er innsamlet i geologisk stabile områder, sammenstilt med arkeologisk og historisk materiale, tyder på at stigningen i havnivået i det kommende hundreåret (2100) ikke blir på mer enn 30 cm, i betraktning av den forsterkende virkning av menneskelige aktiviteter på stigningen i havnivået. Tämä hahmotelma sopii yhteen IPCC:n (hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli) matalimpien arvioiden vaihteluvälin kanssa. En slik scenario er forenlig med det nedre grenseområdet angitt av IPCC. Vaikka ilmastonmuutoksen fyysisiä vaikutuksia voidaankin ennustaa yhä paremmin ilmastomallien paikkansapitävyyden jatkuvasti parantuessa, Välimeren aluetta koskevat tiedot ovat yhä jonkin verran epäluotettavia arvioinnin ja käytännön ongelmien ratkaisemisen kannalta. Selv om datamodellene er blitt stadig nøyaktigere, og de fysiske konsekvensene av klimaendringene dermed er blitt lettere å forutsi, er data for middelhavsbassenget fortsatt ikke helt pålitelige til bruk i vurderinger eller.for å løse praktiske problemer. On myös vaikeampaa arvioida tällaisten fyysisten muutosten vaikutusta uhattujen alueiden ja maiden tulevaisuuden sosiaalis-taloudellisessa viitekehyksessä, varsinkin, jos niitä tarkastellaan yhdessä muiden ihmisen toiminnasta aiheutuvien uhkien kanssa. Det er også vanskeligere å vurdere konsekvensene av fysiske forandringer på de framtidige samfunnsøkonomiske rammer i de områder og land som trues, særlig hvis vi ser dem i sammenheng med andre trusler som menneskets aktiviteter representerer. UNEP/MAP:n tutkimuksissa todetut keskeiset mahdolliset vaikutukset. Viktigste potensielle konsekvenser identifisert i UNEP/MAPs studier Ebro-joen suisto, Espanja rannikon lisääntynyt eroosio, rantaviivan muotoutuminen uudelleen, kosteikkojen häviäminen ja tulviminen, vähentyneet kalansaaliit Ebro-deltaet Spania økt kysterosjon; omdanning av kystlinjen; tap og oversvømmelse av våtmarker; redusert fiskefangst Rhönejoen suisto, Ranska rannikon epävakaiden tai uhanalaisten osien eroosio, kosteikkojen ja viljelymaan väheneminen, aaltojen lisääntynyt vaikutus, rannikoilla sijaitsevien järvien lisääntynyt suolapitoisuus, hiekkadyynien epävakaus, matkailun lisääntyminen Rhône-deltaet Frankrike erosjon av ustabile eller truede deler av kystlinjen; reduserte våtmarksarealer og jordbruksarealer; økt bølgeeffekt; økt saltinnhold i kystnære innsjøer; sandflukt; intensivert turisme Niilin suisto, Egypti rannikon lisääntynyt eroosio, rannikkoa suojaavien rakenteiden jääminen veden alle sekä lisääntyneet tulvat, satamien ja kaupunkien infrastruktuurien vahingoittuminen, suojadyynien vetäytyminen sisämaata kohti, maaperän kosteuden väheneminen, maaperän ja laguunien veden lisääntynyt suolapitoisuus, pienentyneet kalansaaliit Nil-deltaet Egypt økt kysterosjon; økt bølgeeffekt - slår over kystvernstrukturer, økt oversvømmelse; skade på havneanlegg og byinfrastruktur; tilbaketrekning av barrieredynene; redusert jordfuktighet; økt saltinnhold i jordsmonnet og i vannet i lagunen; redusert fiskefangst Ichkeul-Bizerte, Tunisia lisääntynyt veden kokonaishaihdunta, josta seuraa maaperän kosteuden väheneminen, järvien hedelmällisyyden väheneminen ja lisääntynyt suolapitoisuus, järvien lisääntynyt suolapitoisuus ja kalakannan muuttuminen merellisemmäksi, kosteikkojen pieneneminen ja vesilintujen elinympäristöjen menetys Ichkeul-Bizerte Tunisia økt fordampning, derav redusert jordfuktighet, redusert fruktbarhet og økt saltinnhold i innsjøene; økt saltinnhold i innsjøene og overgang til en marin fiskefauna; redusert våtmarksareal og tap av vannfuglhabitater Thermaikoksen lahti, Kreikka rannikon kosteikkojen jääminen veden alle, suolaisen veden tunkeutuminen jokiin, soiden jääminen veden alle, lisääntynyt meriveden kerrostuminen ja merenpohjan happikato, jokien valuman väheneminen, pohjaveden suolautuminen, maaperän hedelmällisyyden väheneminen, rannikkoa suojaavien rakenteiden vahingoittuminen, matkailukauden piteneminen Thermaikos-bukten Hellas oversvømmelse av lavlandet på kyststripen; saltvannsinntrenging i elvene; oversvømmelse av sumpland; økt lagdeling ¡ sjøvannet og anoksi på bunnen; nedsatt vannføring ¡ elvene; forsaltning av grunnvannet; jordsmonn med redusert fruktbarhet; skade på kystvernstrukturer; forlenget turistsesong Rhodoksen saari, Kreikka rannikon lisääntynyt eroosio, pohjavesikerroksen suolautuminen, lisääntynyt maaperän eroosio Rhodos Hellas økt kysterosjon; forsaltning av de vannførende lag; økt jorderosjon Maltan saaret, Malta pohjavesikerroksen suolautuminen, lisääntynyt maaperän eroosio, makean veden elinympäristöjen menetys, patogeenien ja tuholaisten aiheuttama lisääntynyt vaara ihmisten terveydelle, karjalle ja viljakasveille Maltesiske øyer Malta forsaltning av de vannførende lag; økt jorderosjon; tap av ferskvannshabitater; økt helserisiko for mennesker, buskap og avlinger pga. sykdomsframkallende og skadegjørende organismer Pantanan lähteen ja Zrnovican jokisuun jääminen veden alle, jokisuiden ja pohjaveden lisääntynyt suolautuminen, kielteiset vaikutukset rannikolla sijaitseviin palveluihin ja rannikon infrastruktuuriin, historiallisten rakennusten nopeutunut rappeutuminen, kotitalouksien, teollisuuden ja maatalouden vedentarpeen lisääntyminen Kastela-bukten Kroatia oversvømmelse av Pantana-kilden og Zrnovica-estuariet; økt forsaltning av estuarier og grunnvann; negativ påvirkning av tjenester og infrastruktur på kysten; framskyndet forvitring av historiske monumenter; økt vannbehov i husholdningene, industrien og jordbruket Syyrian rannikko, Syyria lisääntynyt maaperän eroosio, kasvillisuuden muutos lisääntyneen kuivuuden seurauksena, pohjavesikerroksen lisääntynyt suolautuminen, hiekkarantojen eroosio ja rannikon rakenteiden ja ihmisten asumusten vahingoittuminen poikkeuksellisten myrskyhyökyaaltojen seurauksena Den syriske kyst Syria økt jorderosjon; endret vegetasjonsdekke pga. økt tørke; økt forsaltning av de vannførende lag; stranderosjon og skade på kystvernstrukturer og boliger pga. ekstreme værforhold Vrana-järven lisääntynyt suolautuminen, matkailukauden piteneminen, metsäpalojen lisääntynyt vaara Den albanske kyst forsaltning av kystnære vannførende lag og mangel på vann av drikkevannskvalitet; jorderosjon (fysisk); forlengelse av tørketiden; forlenget turistsesong Fuka-Matrouh, Egypti lisääntynyt veden kokonaishaihdunta ja vähentynyt sademäärä, kesänaikaisen kuivuuden lisääntyminen, rannikon lisääntynyt eroosio, itäosan tulvat, maaperän hedelmällisyyden heikkeneminen pohjaveden suolautuminen, lisääntyneet sateet, mahdolliset tulvat Fuka-Matrouh Egypt økt fordampning og økt nedbør; forlenget tørkeperiode; økt kysterosjon; oversvømmelse i østlig del; redusert fruktbarhet i jordsmonnet forsaltning av grunnvannet; økt nedbør; fare for oversvømmelse Sfaxin rannikkoalue Tunisia Kystområdet ved Sfax Tunisia Merenpinnan kohoaminen Välimeren alueella viimeksi kuluneiden 10 000 vuoden aikana o Økning av havnivået i Middelhavet i løpet av de siste 10 000 år Biologinen monimuotoisuus ja ekosysteemin muutokset Biodiversitet og endringer i økosystemene Välimeren eläimetja kasvit muodostavat runsaan lajien monimuotoisuuden, joka edustaa 8­9 % maailman merien lajirunsaudesta (4­18 % sen mukaan, mitä lajiryhmää tarkastellaan, esimerkiksi nilviäiset, piikkinahkaiset, äyriäiset). Middelhavets marine fauna og flora inneholder et rikt artsutvalg og representerer 8-9 % avverdens marine artsrikdom (4-18 % avhengig av artsgruppe, f.eks. bløtdyr, pigghuder, krepsdyr osv.). Välimeren ekosysteemi on erittäin monimuotoinen ekosysteemi. Middelhavets marine økosystem er et høyt diversifisert økosystem. Se on tästä syystä hyvin altis ympäristön häiriöille,ja paineiden vaikutusten odotetaan edelleen kasvavan alueella. Som sådan er det svært utsatt for miljøforstyrrelser, og konsekvensene av belastningene forventes bare å bli større. Meri­ja rannikkoympäristössä esiintyviä häiriöitä ovat muun muassa saasteet, merieliöstön liiallinen hyödyntäminen, elinympäristöjen eroosio, ilmastonmuutokset (esimerkiksi kasvihuoneilmiön aiheuttamat), vieraiden eliölajien siirtäminen alueelle sekä muu ympäristön pilaantumista aiheuttava ihmisen toiminta. Forstyrrelsene i kyst- og havmiljøet omfatter forurensning, overbeskatning av havets levende ressurser, habitaterosjon, klimaendringer (f.eks. pga. drivhuseffekten), innføring av ikkestedegne arter og annen menneskelig aktivitet som påvirker miljøet. Kalavaroja hyödynnetään liikaa Välimeren kalastuksessa, mikä johtuu viime vuosikymmenten aikana tapahtuneesta hintojen nousustaja kysynnän kasvusta. Middelhavets fiskeriressurser blir overbeskattet som følge av økt prisnivå og etterspørsel i de siste tiårene. Liikakalastusja kalastuskäytännöt vaikuttavat suuresti kalavaroihin ja elinympäristöihin. Tämä käy ilmi muun muassa seuraavista seikoista: Overfiske og effektivisering av fangstmetodene er de viktigste årsakene til disse konsekvensene for naturlige bestander og habitater: Ei tunnistettavissa tähteet: ETC/MCE:n kokoama lähdeaineisto: Ribera & Boudouresque, 1995; kansallinen merentutkimuskeskus. Kreikan tiedot; CIESM 1999a; CIESM 1999b Suezin kanavan valmistumisen jälkeen vuonna 1869 Punaisesta merestä siirtyi suuri määrä trooppisia lajeja (tätä kutsuttiin lesseptiseksi muutoksi kuuluisan kanavainsinööri Ferdinand de Lessepsin mukaan). Kilder: Kompilasjon ved ETC/MCE på grunnlag av: Ribera & Boudouresque 1995, data fra National Centre for Marine Research, Hellas, CIESM 1999a, CIESM 1999b Innføringen av ikke­stedegne arter er ikke noe nytt fenomen i Middelhavet. Muita lajeja kulkeutuu alueelle liikenteen mukana tai niitä tuodaan tarkoituksellisesti vesiviljelyä varten. Tropiske arter kom i hopetall inn fra Rødehavet etter at Suezkanalen ble åpnet i 1869 (såkalt lessepsiansk migrasjon, etter den berømte ingeniøren Ferdinand de Lesseps som bygget kanalen). Ihmisen toiminnan aiheuttamista paineista, rannikon ja mantereen kehittämistoimistaja rannikon rehevöitymisestä johtuva elinympäristöjen väheneminen vaikuttaa suoraan tuotantoon sekä Andre arter innføres også i forbindelse med transport, eventuelt forsettlig, til akvakulturanlegg. Välimeren alueen osalta ei ole voitu vahvistaa mitään lajien katoamiseen liittyviä yleisiä vaikutuksia. Det er ikke påvist noen generell miljøvirkning i Middelhavet i den forstand at arter har dødd ut. Joissakin Välimeren merissä on kuitenkin havaittu muutoksia lajien koostumuksessaja runsaudessa. Likevel er det påvist endringer i artenes sammensetning og rikdom i noen deler av Middelhavet. Elinympäristöjen häviämisestä tai vähenemisestä, mikä voisi mahdollisesti johtaa sukupuuttoon, on raportoitu sellaisten uhanalaisiksi luokiteltujen lajien kohdalla kuin munkkihylje ja muut merinisäkkäät, punakoralli, merikilpikonnat ja yhdyskunnissa elävät vesilinnut. Tap eller nedgang i habitater som potensielt kan føre til utryddelse er rapportert for arter som betraktes som truet, som munkesel og andre havpattedyr, rød korall, havskilpadde og vannfugler som lever i kolonier Meren pohjavesissä elävien yhteisöjen koostumus saastumattomalla (vasemmalla) ja saastuneella (oikealla) alueella Sammensetningen av bentiske samfunn i et uberørt og et forurenset område. Luettelo uhanalaisista tai uhatuista meressä ja makeassa vedessä elävistä lajeista Välimeren alueella. {Barcelonan yleissopimuksessa hyväksytyn Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan liite II; tarkistettu Bernin yleissopimuksessa vuonna 1998). Listen over truede marine arter og ferskvannsarter i middelhavsregionen. (Vedlegg II til Protokoll om særlige verneområder og biologisk mangfold i Middelhavet, vedtatt av Barcelonakonvensjonen i 1996 og revidert ved Bern-konvensjonen av 1998). Välimeren maatja ETY hyväksyivät vuonna 1975 Välimeren toimintasuunnitelman (MAP) ja vuonna 197(5 Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskevan yleissopimuksen (Barcelonan yleissopimus). I 1975 vedtok middelhavslandene og EF en Handlingsplan for Middelhavet (MAP), og i 1976 en konvensjon om beskyttelse av Middelhavet mot forurensning (Barcelona-konvensjonen). Yleissopimuksessa pyritään laatimaan ympäristökysymyksiä koskevia teknisiä pöytäkirjoja. Konvensjonen legger opp til ytterligere tekniske protokoller. MAP:n tärkeimpänä tavoitteena oli auttaa Välimeren maiden hallituksia arvioimaan ja valvomaan meren saastumisia, muotoilemaan kansallista ympäristöpolitiikkaansa, parantamaan kykyään löytää vaihtoehtoisia kehitysmalleja sekä tekemään parempia rationaalisia valintoja myöntäessään varoja. Hovedmålsetningene i MAP var å hjelpe regjeringene i statene rundt Middelhavet til å vurdere og begrense forurensningen av havet, utarbeide en nasjonal miljøpolitikk, sette regjeringene bedre i stand til å identifisere alternative utviklingsmønstre og gjøre bedre rasjonelle valg for ressursfordelingen. MAP:n tärkeä osa, MED POL-ohjelma, oli tärkeässä asemassa, kun useimpien Välimeren maiden teknistä kykyä saatettiin ajan tasalle (19751981). MED POL-programmet, hovedbestanddelen i MAP, spilte en viktig rolle i oppgraderingen av middelhavslandenes tekniske kapasiteter (1975-1981). Ohjelman toisessa vaiheessa alueella kehitettiin ja ylläpidettiin kansallisia seurantaohjelmia. Programmets annen fase var viet utviklingen og gjennomføringen av nasjonale overvåkingsprogrammer i regionen. Vuonna 1995 hyväksyttiin MAP:n uusi vaihe, ja sen uudeksi nimeksi tuli "Välimeren meriympäristön suojelua ja rannikkoalueiden kestävää kehitystä koskeva toimintasuunnitelma". Mange land har iverksatt en lang rekke konkrete tiltak i samsvar med kravene og vilkårene i MAP, noe som har påvirket miljøpolitikken og miljøpraksis i regionen. Toisen vaiheen tavoitteena oli ottaa huomioon MAP:n olemassaolon ensimmäisten kahdenkymmenen vuoden saavutukset ja epäonnistumiset sekä sellaisten uusien tapahtumien kuin Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristö-ja kehityskonferenssin tulokset (Rio de Janeiro, 1992). I 1995 gikk MAP inn i en ny fase og ble omdøpt til 'Handlingsplan for beskyttelse av det marine miljø og bærekraftig utvikling i kystområdene i Middelhavet' (Action Plan for the Protection of the Marine Environment and the Sustainable Development of the Coastal Areas of the Mediterranean) og skulle nettopp ta hensyn til de resultater og mangler ved MAP som hadde kommet fram under handingsplanens 20-årige eksistens, i tillegg til resultatene av senere begivenheter som FNs konferanse om miljø og utvikling (Rio de Janeiro, 1992). Samaan aikaan MED POL on tullut kolmanteen vaiheeseen, jossa painotus siirtyy saastumisen arvioinnista saastumisen ehkäisyyn. I mellomtiden har MED POL gått inn i sin tredje fase. Tässä käytetään apuna toimintasuunnitelmia, ohjelmia ja toimenpiteitä, jotka koskevat saastumisen ehkäisyä ja valvontaa, vaikutusten vähentämistä sekä jo saastuneiden alueiden järjestelmien palauttamista ennalleen. Vekten skiftes nå fra en vurdering av forurensningen til forurensningskontroll ved hjelp av handlingsplaner, programmer og tiltak med sikte på å forebygge og bekjempe forurensningen, for å redusere konsekvensene av forurensning og bygge opp igjen systemer som er blitt skadet av forurensning. Barcelonan yleissopimus ja siihen liittyvät pöytäkirjat Barcelonakonvensjonen og protokollene til den Hyväksyttiin Vedtatt Barcelonan yleissopimus Barcelonakonvensjonen Välimeren suojelemista pilaantumiselta koskeva yleissopimus Konvensjonen om beskyttelse av det marine og Välimeren meri- ja rannikkoympäristön suojelemista koskeva yleissopimus Konvensjonen om beskyttelse av Middelhavet mot forurensning kystnære miljø i Middelhavsområdet Aluksista ja ilma-aluksista tapahtuvan jätteen mereen laskemisen aiheuttaman Välimeren pilaantumisen ehkäisemistä koskeva pöytäkirja Protokol! om forebyggelse og eliminering av forurensning av Middelhavet forårsaket av dumping fra skip og luftfartøy og avbrenning til havs Barcelona, Spanien 16.2.1976 pilaantumisen torjumiseksi hätätilanteessa koskeva pöytäkirja Protokoll om samarbeide om bekjempelse af forurensning av Middelhavet med olje og andre skadelige stoffer i tilfelle av kritiske situasjoner Maissa sijaitsevia lähteitä koskeva pöytäkirja Protokoll om landbaserte kilder (LBS-protokollen) Välimeren suojelemista maalta peräisin olevalta pilaantumiselta koskeva pöytäkirja Protokoll om beskyttelse av Middelhavet mod landbasert forurensning Erityisiä suojelualueita Välimerellä koskeva pöytäkirja Protokoll om særlig beskyttede områder av Middelhavet Erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta Välimerellä koskeva pöytäkirja pöytäkirjaan sisältyy liitteitä, jotka hyväksyttiin Monacossa 24.11.1996. Barcelona, Spania 9-10.6.1995 Den nye protokollen inneholder bilag, som ble vedtatt i Monaco den 24.11.1996. Välimeren suojelemista mannerjalustan, merenpohjan ja sen pohjamaan tutkimisesta ja hyödyntämisestä aiheutuvasta pilaantumisesta koskeva pöytäkirja Protokoll om beskyttelse av Middelhavet mod forurensning forårsaket av etterforskning på og utnyttelse af kontinentalsokellen, havbunnen og dens undergrunn Vaarallisen jätteen maan rajat ylittävästä siirtämisestä ja hävittämisestä aiheutuvan pilaantumisen ehkäisyä Välimerellä koskeva pöytäkirja Protokoll om forebyggelse av forurensning av Middelhavet ved grenseoverskridende flytting av farlig avfald og fjerning av dette On olemassa useita EU:n sisäisiäja kansainvälisiä ohjelmia ja hankkeita, joissa käsitellään yhtä tai useampaa Välimeren ympäristöön liittyvää kysymystä. Det finnes flere europeiske og internasjonale programmer og prosjekter som er viet ett eller (1ère aspekter ved miljøet i Middelhavet. Lisäksi useat EU-ohjelmat, joita ei voi tarkasti ottaen luokitella ympäristöohjelmiksi, kuten "alueelliseen kehitykseen", rajat ylittävään yhteistyöhön ja tietoliikenteeseen liittyvät ohjelmat, sisältävätjoitakin ympäristön kannalta tärkeitä elementtejä. I tillegg har en god del andre EU-programmer som ikke direkte kan klassifiseres som miljøprogrammer men snarere inngår i et tverrnasjonalt samarbeid om 'regionalutvikling', telekommunikasjoner osv., også en viktig miljøkomponent. Näiden taustalla on ympäristökysymysten sisällyttäminen alakohtaisiin toimintalinjoihin ja suunnitteluun konsolidoidussa EU:n perustamissopimuksessa (Amsterdamin sopimus) esitettyjen vaatimusten mukaisesti. Disse har sitt utspring i innlemmelsen av miljøaspekter i politikken og planleggingen i andre sektorer i henhold til Amsterdam-traktaten. Ympäristöohjelmia sekä niiden rahoitusta ja hankkeita koskeva tieto on EU:ssa hajanaista, koska ympäristö on moneen alaan liittyvä aihe,jota käsittelevät useat komission pääosastot. Imidlertid er informasjon om miljøprogrammer, finansiering og prosjekter i EU fragmentert som følge av at miljø berører en rekke fagfelt som hver har 'sitt' Generaldirektorat (DG) i Europakommisjonen. Seuraavassa esitetty EU:n ohjelmien luettelo ei ole täydellinen, mutta tässä on kuitenkin syytä mainita muutamia hankkeita, joilla on vaikutusta Välimeren meri- ja rannikkoympäristöä koskevaan tietoon ja toimenpiteisiin: Nedenstående oversikt over EU-programmer er ikke komplett, men det er verdt å nevne enkelte av de prosjektene som har betydning for informasjon og kunnskap om og tiltak som gjelder havn og kystmiljøet i Middelhavet: MEDA-ohjelma liittyy Euroopan puoleisen Välimeren rannikon vapaakauppa-alueen kehittämiseen, ja siinä on painotettu tarvetta jatkaa yhteistyötä eri aloilla. Näitä ovat energiapolitiikka, ympäristö, vesipolitiikka, meriliikenne, maatalous, riippuvuuden vähentäminen elintarvikkeiden maahantuonnista, alueellisen infrastruktuurin kehittäminen sekä teknologian siirto. MEDA-programmet er et ledd i opprettelsen av en frihandelssone mellom EU og middelhavslandene og har understreket behovet for kontinuerlig politisk samarbeid innen energi, miljø, vann, skipsfart, jordbruk, redusert matvareavhengighet, utvikling av regionale infrastrukturer samt teknologioverføring. Kolmansia maita koskeva LIFE-ohjelma käsittää 15 Välimeren maata ja tarjoaa muun muassa varoja tekniseen apuun ympäristöä koskevia hallinnollisia rakenteita luotaessa. 'LIFE Third Countries' omfatter 15 middelhavsland og skaffer bl.a. finansiering av teknisk bistand i forbindelse med etableringen av miljøforvaltningsstrukturer. Ympäristö-ja ilmasto-ohjelmat, joissa keskitytään ennen kaikkea eurooppalaiseen mantereen ja meren vuorovaikutusta koskevaan tutkimukseen (European Land-Ocean Interaction Studies, ELOISE). Miljø- og klimaprogrammer med fokus på interaksjonsprosesser mellom hav og land i Europa (ELOISE). AVICENNE-ohjelmaJoka käsittää toiminnan eri alueita, kuten orgaaniset ja epäorgaaniset saasteet ja niiden vaikutukset ympäristöön (yhteistyö Maghreb-maiden ja Välimeren altaan maiden kanssa). AVICENNE-programmet dekker tiltaksområder som organisk og uorganisk forurensning og deres påvirkning av miljøet (samarbeid med Maghreb-landene og middelhavslandene). FAIR-ohjelman tavoitteena oli edistääja yhdenmukaistaa tutkimus ta,joka koski Euroopan merkittävimpiä ravinnon alkutuotantoon liittyviä ja muita aloja, muun muassa maataloutta, metsätaloutta, kalastusta ja vesiviljelyä. FAIR-programmet hadde som siktemål å fremme og harmonisere forskning innenfor de største europeiske primærnæringene, både matvareproduserende og andre, inkludert jordbruk, skogbruk, fiskerier og akvakultur. Aluepolitiikan pääosaston RECITE-ja ECOS OUVERTURE -ohjelmat, joilla pyritään edistämään Välimeren altaan alueella sijaitsevien EU:n jäsenvaltioiden ja kolmansien maiden välistä yhteistyötä alueellisesti merkittävissä asioissa. DG Regionalpolitikk-programmene RECITE og ECOS OUVERTURE, som stimulerer til interregionalt samarbeid blant EU-stater og tredjestater i middelhavsbassenget om emner som er av regional betydning. INTERREG-ohjelmalla rahoitetaan toimiaja tutkimusta,jotka koskevat maiden rajat ylittäviä strategioita, ympäristöltään haavoittuvien alueiden tunnistamista sekä toimia, joiden availla parannetaan Euroopan unionin reuna-alueilla sijaitsevien merialueiden hallinnointia; ne perustuvat sekä taloudelliseen kehitykseen että ympäristön suojeluun ja parantamiseen (esimerkiksi rannikoiden yhtenäinen kehittäminen, meren saastumisen ehkäisyjä valvonta sekä ympäristönsuojelu). INTERREG finansierer tiltak og undersøkelser med sikte på transnasjonale strategier, identifisering av miljøfølsomme områder, tiltak for å forbedre territorialforvaltningen av havområder i EUs utkant, basert både på økonomisk utvikling og miljøvern og miljøforbedring (f.eks. integrert kystutvikling, forebyggelse og bekjempelse av havforurensning', samt miljøvern). TERRA-ohjelma (Aluepolitiikan pääosaston) Euroopan aluekehitysrahastosta (EAKR) annetun asetuksen 10 artiklan ptiitteissa. TERRA-programmet innenfor rammen av artikkel 10 i Forordningen om opprettelse av Det europeiske fond for regionalutvikling (ERDF). Myös monia alueellisia ohjelmia on käynnistetty yhteistyössä Mange regionale programmer er også iverksatt i samarbeid med andre multilaterale organisasjoner eller internasjonale frivillige organisasjoner som er aktive i regionen. Helsingissä marraskuussa 1997 järjestetyssä ympäristöministerien kokouksessa aavikoituminen ja yhdennetty rannikkoalueiden hoito todettiin ensisijaisiksi kysymyksiksi Välimeren ympäristön osalta. Samassa yhteydessä biologisen monimuotoisuuden säilyttämisen ja kestävän käytön todettiin olevan horisontaalinen y m pari s tö kysymys. På et møte mellom miljøministrene i Helsinki i november 1997 ble forørkning og integrert kystsoneforvaltning identifisert som prioriterte miljøoppgaver i middelhavsregionen, sammen med beskyttelse og bærekraftig utnyttelse av biodiversitet som et 'horisontalt' miljøspørsmål. Välimeren alueen avomeren tilaa pidetään tässä raportissa arvioitujen saatavissa olevien tietojen perusteella yleisesti ottaen hyvänä. Middelhavets tilstand i områder med åpen sjø, basert på tilgjengelig informasjon som presentert og vurdert i denne rapporten, betraktes i det store og hele som god. I kystområdene er nok såkalte 'hot spots', oftest i halvt innelukkede bukter nær store havner, byer og industriområder, det største problemet i Middelhavet. Välimeren avoveden katsotaan olevan yksi maailman merien niukkaravinteisimmista. Merelliset ekosysteemit näyttävät yhä toimivan hyvin, ja Välimerelle on edelleen ominaista suuri merieliöiden monimuotoisuus. Sjøvannet på det åpne hav har liten belastning av næringsstoffer; de marine økosystemene synes fortsatt å fungere bra, og Middelhavet kjennetegnes ved stor marin artsrikdom. Useissa tapauksissa luonnon erityisominaisuudet (esimerkiksi meriveden liikkeiden ja kierron vaihtelut) määräävät kuitenkin Välimeren tilan ja luovat yhdessä rannikon ihmisasutuksen toiminnasta aiheutuvien paineiden kanssa ongelma-alueita, joilla on paikallisesti haitallisia ja mahdollisesti pitkäaikaisia ympäristövaikutuksia. Likevel er naturlige særegenheter (f.eks. sjøens bevegelser og sirkulasjonsmønstre) avgjørende for Middelhavets tilstand, og sammen med belastningene fra menneskeskapte aktiviteter på kysten dannes 'hot spots' som medfører negative lokale miljøkonsekvenser og kan være persistente. Itse Välimeressä vallitsevat siten suhteellisen suotuisat olosuhteet. Sitä vastoin sen rannikkovyöhykkeestä vain pieni osuus on yhä luonnontilaista aluetta, ja siitä vielä pienempi osuus on suojeltu. I motsetning til de forholdsvis gunstige forholdene i selve Middelhavet er det bare en liten del av kystsonen som fortsatt er uberørt, og av dette er en enda mindre del vernet. Tästä raportista käy ilmi, että nykyiset uhat (esimerkiksi paikallinen rehevöityminen, raskasmetallit, orgaaninen ja mikrobien aiheuttama saastuminen, öljyvuodot, vieraiden lajien siirtyminen alueelle) ovat pääasiassa ihmisen toiminnan aiheuttamia, ja siksi niiden hallintaan ja valvomiseen on kiinnitettävä enemmän huomiota. Denne rapporten viser at aktuelle miljøtrusler (f.eks. lokal eutrofiering, tungmetaller, organisk og mikrobiell forurensning, oljeutslipp, innføring av ikkestedegne arter) for det meste skyldes menneskelig aktivitet. Derfor må vi sette inn større krefter på å forvalte og styre disse. Maalla tapahtuva toiminta (kaupungistuminen, teollisuus ja maatalous) on Välimereen joutuvien saasteiden tärkein lähde, vaikka eri toimintojen osuuksista, erilaisista virroista (esimerkiksi joet, ilmakehä, hajakuormituslähteet) sekä niiden synnyttämien saasteiden kohtalosta onkin edelleen suurta epävarmuutta. Landbaserte aktiviteter (urbanisering, industri ogjordbruk) representerer den viktigste kilden til forurensning i Middelhavet, men fortsatt gjenstår mye usikkerhet omkring den enkelte kildes respektive bidrag, de ulike strømmene (vassdrag, atmosfæren, ikke-punktkilder osv.) og 'skjebnen' til det enkelte stoff som dannes. Kaupunki-ja teollisuussaasteen tapauksessa keskeisenä ongelmana on väestön nopea kasvu Välimeren etelärannikolla, missä on käytettävissä vähemmän oikeudellisia välineitäja missä ympäristöä koskevaan infrastruktuuriin sijoitetaan vähemmän. Når det gjelder urban og industriell forurensning, er det største problemet den kraftige befolkningsveksten på Middelhavets sørlige bredd, der de rettslige virkemidlene er langt færre og det er gjort mindre investeringer i miljøinfrastruktur. Matkailun aiheuttama paine erityisesti Välimeren pohjoispuolen maissa on ongelma, jota olisi hoidettava tehokkaasti,jotta meri-ja rannikkoympäristön heikentyminen voitaisiin pysäyttää. Presset fra turismen, særlig i de nordlige middelhavslandene, er ett av de problemene som må håndteres effektivt for å unngå ytterligere forringelse av miljøet i havet og på kysten. Toimenpidesuositukset Anbefalinger til tiltak Raportissa tuodaan esiin myös useita merkittäviä kysymyksiä, joihin on puututtava,jotta ympäristön laatuaja aluetta koskevan tiedon yhtenäisyyttä voitaisiin parantaa. Rapporten identifiserer også en rekke større miljøproblemer som må gripes fatt i for å sikre høyere miljøkvalitet og bedre integrert informasjon fra regionen: Ilmastonmuutos: Tarvitaan yhä monitieteistä tutkimusta, jotta voitaisiin arvioida tärkeimpiä ympäristöä koskevia ja sosiaalistaloudellisia ongelmia, joita saattavat aiheuttaa sellaiset ilmiöt kuin merenpinnan kohoamisen nopeutuminen, eroosioja aavikoituminen, tulvat ja muut ilmastonmuutoksesta aiheutuvat uhat. Tutkimusta tarvitaan myös,jotta luonnollinen vaihtelu kyettäisiin erottamaan ihmisen toiminnan vaikutuksista. Klimaendringer: Tverrfaglig forskning er fortsatt nødvendig for å vurdere de viktigste miljømessige og samfunnsøkonomiske problemene som stigende havnivå, erosjon og forørkning, flom og andre miljøtrusler som er forbundet med klimaendringene, og for å skille naturlige svingninger fra det som kan tilbakeføres til menneskelige aktiviteter. Biologinen monimuotoisuus: Meripuistojenja suojelualueiden perustaminen ei useinkaan riitä mitätöimään vaikutuksia, sillä monet vaikutukset ovat peräisin muista kuin paikallisista paineista. Biodiversitet: Å etablere havreservater og verneområder for bevaringsformål er ofte ikke tilstrekkelig som konsekvensreduserende tiltak ettersom mange av virkningene skriver seg fra belastninger som ikke har sitt utspring lokalt. Välimeren luontoaja merkittäviä elinympäristöjä on suojeltava, koska Välimeri on yksi maailman rikkaimmista biotoopeista,jonka kokonaisosuus korkeammista lajeista on 6 %. Middelhavet er faktisk en av verdens rikeste biotoper, med ca 6 % av alle verdens høyerestående arter. Välimeren luonnon ja elinympäristöjen suojelu vaatii yhdennettyä ympäristöasioiden hallintaa. Derfor er det klart at middelhavregionens flora og fauna og viktige habitater må vernes. Koska rannikot ovat tiheään asuttujaja koska ympäristönhoitoon liittyviä koordinoituja toimintasuunnitelmia ei tavallisesti edelleenkään ole olemassa, on vaarana, että muutamien merkittävien elinympäristöjen tila heikkenee ja vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen voimistuvat. Vern av Middelhavets flora og fauna og habitater forutsetter integrert miljøstyring. I og med at kyststripen er så tett befolket og samordnede handlingsplaner for miljøstyring fortsatt er mangelvare de fleste steder, er det fare for at antallet viktige habitater vil gå ned og konsekvensene for det biologiske mangfold bli tydeligere. Seuraavia toimia olisi harkittava,jotta ekosysteemin tasapainoa voitaisiin edelleen suojella: Følgende tiltak bør vurderes for å sikre bedre likevekt mellom økosystemene: On kehitettävä kansallisia ja Välimeren laajuisia koordinoituja suunnitelmia ympäristönhoitoa ja infrastruktuurin kehittämistä varten siten, että rannikkoalueet otetaan erityisesti huomioon. • utvikle samordnede planer for miljøstyring og infrastrukturutvikling på nasjonalt og regionalt plan i middelhavsområdet, med særlig vekt på kystsonene; On ryhdyttävä tehokkaisiin toimiin ympäristön suojelemiseksi meriliikenteen, rannikolla tapahtuvan rakennustoiminnan ja merta hyödyntävän toiminnan aiheuttamilta uhilta. • fremme gjennomføring av bestemmelsene i FNs konvensjon om biologisk mangfold og den såkalte On edistettävä CBD:n (biologista monimuotoisuutta koskevan sopimuksen) määräysten sekä Välimeren erityisiä suojelualueita ja biologista monimuotoisuutta koskevan pöytäkirjan täytäntöönpanoa kansallisella tasolla Välimeren alueella. Tähän kuuluvat biologisen monimuotoisuuden suojelemiseksi kehitettävät kansalliset strategiat siten, että asiaa lähestytään biomaantieteellisesti ja alueellisesti CBD:n teknisten elinten esittämällä tavalla. Middelliavsprotokollen til den, om særlige verneområder og biologisk mangfold på nasjonalt plan i regionen, herunder utviklingen av nasjonale strategier for bevaring av det biologiske mangfold, ved hjelp av en biogeografisk regional tilnærmingsmåte som foreslått av konvensjonens faglige organer; On edistettävä Välimeren uhattujen lajien suojelua koskevien olemassa olevien toimintasuunnitelmien toimeenpanoa. • fremme gjennomføringen av eksisterende handlingsplaner for vern av truede arter i Middelhavet, On lisättävä jäljellä olevien luonnontilaisten alueiden suojelua. • gi økt vern for gjenværende uberørte områder. Jätevesipäästöt: Rannikon kaupunkialueilta puuttuu edelleen jätevedenkäsittely-laitoksia, ja noin 60 % Välimereen joutuvasta kaupunkien jätevedestä on käsittelemätöntä. Kloakkutslipp: Kloakkrenseanlegg mangler fortsatt i store byområder langs kysten, og omkring 60 % av alt avløpsvann slippes urenset ut i Middelhavet. Nykyisen tiedon perusteella jätevesi pitäisi päästää mereen vasta, kun se on käsitelty riittävän tehokkaissa käsittelylaitoksissa. Basert på foreliggende opplysninger burde all kloakk først gå gjennom teknisk avanserte renseprosesser i dertil egnede anlegg. Tarvittava teknologia on saatavilla ja se on kohtuullisen edullista. Teknologien er tilgjengelig, og prisen er ikke avskrekkende. Useissa tutkimuksissa on vakuuttavasti näytetty toteen, että rantavesien saastumisesta varsinkin matkailualueilla aiheuttivat terveydelliset kustannukset ja muut taloudelliset menetykset tulevat paljon kalliimmiksi kuin riittävä investoiminen laadultaan hyväksyttävän jäteveden aikaansaamiseen. Flere studier har allerede overbevisende demonstrert at helsekostnadene og andre økonomiske tap, særlig i turistområder på grunn av forurensning av vannet i kystsonen, beløper seg til langt større summer enn de investeringer som trengs for å oppnå akseptabel kvalitet på det vannet som slippes ut. Maatalouskäytännöt: Useimmissa Välimeren maissa kaikentyyppiset maatalouskäytännöt ja kaikenlainen maankäyttö käsitetään yhdeksi veden saastumisen hajakuormituksen aiheuttajaksi. Jordbruk: I de fleste middelhavslandene betraktes alle typer jordbruk og all arealbruk som ikke-punktkilder for vannforurensninçr. On erittäin vaikeaa arvioida näiden eri lähteiden osuuksia Välimereen joutuvasta saasteesta. Det er veldi"" vanskelig å komme med noe kvantitativt anslag over tilførselen fra disse diffuse kildene til Middelhavet. Maiden olisi omaksuttava vesivarojen hallintaan kokonaisvaltainen lähestymistapa, joka perustuu veden laadun ja ekosysteemien terveyden yhtenäiseen arviointiin aina rannikkovesistä koko valuma-alueeseen saakka. Landene bør innta en helhetlig holdning til forvaltningen av vannressursen, basert på en integrert vurdering av vannkvalitet og økosystemenes helse, fra vannet i kystsonen og til hele middelhavsbassenget i sin helhet. Kalastus: Välimeren kalastusneuvosto (CGPM) on todennut kalastuksen valvonnan yhdeksi kiireellisimmistä asioista, vaikka ei pidäkään unohtaa, että pieniä aluksia käyttävillä rannikon kalastajilla on Välimeren rannikon eri osissa tärkeä sosiaalinen ja taloudellinen rooli. Akvakultur: Utvelgelsen av lokaliteter til oppdrettsformål må skje på grunnlag av særlige kriterier med nøyaktig definisjon av bærekraftighet, og næringen må reguleres og regelverket håndheves Det bør satses mer på anlegg i åpen sjø for å dempe presset på kysten. Öljysaasteet: Öljynkerävslaitleistoja olisi suositeltava käytettäväksi kaikissa suurissa satamissa altaan alueella. Oljeforurensning: Særlige terminaler for mottak av olje burde anbefales for alle store havner i Middelhavet. Salmia ja satamia ympäröivät alueet näyttävät jo olevan suunnittelun ja suojelun painopisteitä. Områdene rundt streder og havner synes allerede å være topp prioritert i forbindelse med planlegging og beskyttelse. Rannikkoalueita koskevat päätökset olisi tehtävä ja niiden hoito toteutettava alueellisella, kansallisella ja paikallisella tasolla siten, että otetaan huomioon aiheuttajat ja ihmisen toiminnan aiheuttamat paineet kuten matkailu, jotta ympäristönsuojelu voitaisiin liittää osaksi taloudellista kehitystä. Beslutninger som gjelder kystsoner og kystzoneforvaltning bør gjøres på regionalt, nasjonalt og lokalt plan, samtidig som det tas hensyn til de drivkrefter og belastninger menneskelige aktiviteter medfører, inkludert turisme, med sikte på å integrere miljøvernhensyn i den økonomiske utvikling. Yhtenäinen rannikkoalueiden hoito voi onnistua vain, jos alan kokemus ja asiantuntemus maksimoidaan ja jos myönnetään enemmän varoja hankkeille, joissa otetaan huomioon kokonaisvaltainen ympäristöulottuvuus. Integrert kystzoneforvaltning kan lykkes bare dersom man sikrer seg bredest mulig erfaringsgrunnlag og kunnskaper, og budsjettene til prosjekter som tar i betraktning en holistisk miljødimensjon styrkes. Organisatorisia ja oikeudellisia välineitä, mukaan lukien markkinoihin perustuvat välineet, olisi kehitettävä rannikon kehittämisen, maankäytön ja pohjaveden käytön valvomiseksi ja hallinnoimiseksi. Organisatoriske og rettslige virkemidler - inkludert markedsbasert virkemidler - bør bygges ut for å kontrollere og styre utbyggingen av kysten, gjenvinning av arealer og utnyttelse av grunnvannet. Tiedonsaannin parantaminen Forbedring av datatilgjengeligheten Yksi tärkeimmistä raportissa todetuista huolenaiheista, joka käy ilmi raportin eri luvuissa käsitellyistä kysymyksistä, on Välimeren allasta kokonaisuutena koskevan vertailukelpoisen -jajoissain tapauksissa luotettavan - tiedon vähäisyys tai puuttuminen. Et av de største problemområdene rapporten identifiserer, som er forbundet med spørsmålene som behandles i de enkelte kapitler, er mangelen på eller den manglende tilgjengeligheten av data som er sammenlignbare, og faktisk ofte også pålitelige, for middelhavsregionen sett under elt. Välimeren meri-ja rannikkoalueiden tilan ja siihen kohdistuvien paineiden arvioimisen kannalta on havaittu puuttuvan seuraavia elementtejä: I forbindelse med en vurdering av tilstand og belastninger for hav- og kystmiljøet i Middelhavet er det klart at følgende elementer er fraværende i informasjonen: Rantojen eroosio: Tietoa ei ole saatavissa koko altaan alueelta, eikä olemassa oleva tieto ole aina käytettävissä,jotta sitä voitaisiin koota alueellisella tasolla. Kysterosjon: Informasjon — og tilgang til eksisterende informasjon med sikte på kompilering på regionalt plan -linnes ikke for alle områder i regionen. Ongelmaa pahentaa se, että tieto on hajaantunut eri hallintoelinten kesken, että olemassa olevista inventoinneista ei tiedetäja että tieto saattaa sisältyä raportteihin, joita pidetään luottamuksellisina (tai ne ovat saatavilla vain pitkien ja hankalien hallinnollisten prosessien Spredningen av data på de ulike forvaltningsorganer, mangelen på kunnskap om eksisterende registre, dala som bare foreligger i rapporter som betraktes som konfidensielle (eller tilgjengelige bare etter lange og kompliserte administrative prosedyrer) forverrer problemet. Kartverkene inneholder fortsatt usikkerhet omkring utviklingen i en lang rekke segmenter av kysten. Saasteet: Vaikka MED POL -ohjelman yhteydessä on pyritty huomattavasti parantamaan tilannetta, joiltain alueilta on edelleen niukasti tietoja. Forurensing: Selv om det er gjort en kraftinnsats med MED POL-programmet, mangler det fortsatt data for en del regioner. Joidenkin Välimeren maiden kykyä seurantaan on parannettava. Overvåkingskapasiteten i en del av middelhavslandene må forbedres. Öljysaasteet: Suojelua vaativien alueiden tunnistamiseen, niiden tärkeysjärjestykseen sekä käytettävään tekniikkaan olisi kiinnitettävä huomiota jo suunnitteluvaiheessa. Oljeforurensning: Allerede på planleggingsstadiet er det viktig å identifisere områder som må vernes, prioriteringsrekkefølge og hvilke teknikker som skal brukes. Mikrobisaaste: Välimeren rannikkoalueen mikrobisaasteen vaikutukset ovat edelleen ongelma, joka liittyy pääasiassa kaupunkien jäteveteen. Mikrobiell forurensning: Problemene som mikrobiell forurensning medfører i Middelhavets kystsone vedvarer og skriver seg framfor alt fra urbant avløpsvann. Koko altaan laajuista virustartuntoja koskevaa tutkimustaja tietoa tarvitaan lisää. Det trengs videre forskning og data innen virologisk forurensing for hele middelhavsområdet. Kiireellisempi ongelma on tiedon maantieteellinen epätasapaino. Den manglende likevekten på datatilfanget geografisk sett er mer akutt. Terveyshaittoja aiheuttavien patogeenisten mikro-organismien saanti on vielä määritettävä koko Välimeren laajuisesti. Omfanget av helseskader som skyldes patogene mikroorganismer for Middelhavet sett under ett er ennå ikke kjent. Lisäksi pääasiassa Välimeren rannikkovyöhykkeen etelä- ja itäosissa on edelleen laajoja alueita, joista on hyvin vähän tietoja. I tillegg er registreringene meget sparsomme for lange strekninger av Middelhavets kystsone, særlig i sør og øst. Jätevesipäästöt: Veden laatuajajätevedenkäsittelylaitosten toimintaa koskevaa tietoa tandtaan lisää. Kloakkutslipp: På dette området trengs ytterligere data og informasjon om vannkvalitet og omfanget av behandlingen i kloakkrenseanlegg. Radionuklidit: Joiltakin Välimeren alueilta, erityisesti altaan itäja eteläosista, ei ole tietoa radionuklidien jakaumasta. Näiltä alueilta olisi saatava taustatietoa. Radionuklider: Informasjon om radionuklidenes fordeling mangler for noen områder av Middelhavet, særlig den østlige og sørlige del; bakgrunnsdata bør settes opp for disse områdene. Kalastus: Välimeren kalastusta koskevaa tietämystä on parannettava. Fiskeri: Kunnskapene om fiskeriene i Middelhavet må økes. Siinä onnistuminen riippuu paljolti tilastojen laadusta, mikä on edelleen yksi merkittävimmistä heikkouksista, kun on kyse eri lajien saaliiden todellisista määristä sekä erityyppisten kalastuslaivastojen rakenteestaja kapasiteetista. Dette vil i stor grad avhenge av kvaliteten på statistikken, som fortsatt er en av de store svakhetene når det er snakk om reelle fangstmengder for de ulike artene, samt strukturen og kapasiteten til de ulike fiskeflåtene. Biologinen monimuotoisuus: Erityinen Välimeren maiden keskinäinen lähestymistapa meriluonnon monimuotoisuuden seurantaan ja sen nykyistä tilaa uhkaaviin merkittäviin vaaroihin puuttuu edelleen. Biodiversitet: En felles tilnærmingsmetode for middelhavslandene til overvåkingen av det biologiske mangfold i havet. Heller ikke er de største risikomomentene som truer dagens tilstand identifisert. Erityistä huomiota on kiinnitettävä vieraiden lajien ilmaantumiseen ja elinympäristöjen häviämiseen,jotta vältyttäisiin biologisen monimuotoisuuden vähenemiseltä. Artsinnføring og tap av habitater må vies særlig oppmerksomhet for å forhindre redusert biologisk mangfold. Forskning på prosesser som fører til forandringer i økosystemene, og gjenoppbygging av ødelagte kystøkosystemer er også nødvendig. Välimeren ympärysmaiden keräämä tieto ei ole helposti saatavilla, koska se on hajallaan eri yksiköissäja tahoilla, eikä sitä useinkaan ole saatavana sähköisessä muodossa. 13 forholdsvis vanskelig tilgjengelig ettersom den er spredt rundt på forskjellige departementer og institusjoner og i mange tilfeller ikke foreligger i elektronisk form. On erittäin tärkeää, että tämä tieto kootaan keskitetysti sähköisessä muodossa kansalliseksi tietokannaksi, kuten esimerkiksi kansallisten valtameritietokeskusten (NODC:t) suhteen on tehty, jotta se on helposti hallinnon päättäjien ja muiden osapuolten käytettävissä. Det er av vital betydning at denne informasjonen blir samlet inn sentralt i elektronisk form i en nasjonal database, à la det som gjøres i de nasjonale oceanografiske datasentrene (NODC), slik at de blir et praktisk verktøy for beslutningstakere i forvaltningen og andre. EYK, ETC/MCEja MAP voisivat auttaa tietokantojen laatimisessa antamalla Välimeren maille teknistä ohjausta niiden MED POL -ohjelman yhteydessä koko altaan alueella hyväksyttyjen standardimenettelyjen mukaisesti. Tässä voitaisiin käyttää hyväksi EYK:n koordinoiman Euroopan ympäristökeskuksen tietoja seurantaverkon (EIONET) kokemusta ja toimintaa alalla. Det europeiske miljøbyrå (EEA) og dets Europeiske emnesenter for miljøet i hav- og kystområder (ETC/MCE) og MAP vil kunne bidra til å bygge opp disse databasene ved å yte middelhavslandene bistand på det aktuelle tekniske nivå etter de standardprosedyrer som er vedtatt på regionalt plan i forbindelse med MED POL-programmet, og for å utnytte den erfaring og det engasjement som finnes på området i Det europeiske nettet for miljøinformasjon og miljøobservasjon (EIONET), som samordnes av EEA. Välimeren tilan seuranta Overvåking av Middelhavet Tehokasta yhteistä Välimeren seurantajärjestelmää saasteiden ja niiden vaikutusten mittaamiseksi ei ole vieläkään kehitetty, vaikka Välimeren tilaa on seurattu jo pitkään (esimerkiksi MED POL-ohjelmassa käynnistettiin seurantatoimet vuonna 1975). Noe effektivt felles overvåkingssystem for Middelhavet for måling av forurensing og miljøpåvirkninger er ennå ikke utviklet, selv om det lenge har vært overvåking på plass i Middelhavet (f.eks. iverksatte MED POL-programmet overvåkingsaktiviteter i 1975). Valitettavasti seuranta ei kuitenkaan ole ollut kovin tehokasta, eikä tietoja usein ole saatavilla. Dessverre har denne overvåkingen ikke vært særlig effektiv, og dataene har ofte ikke vært tilgjengelige. Suunnitelma tiedon keräämiseksi Välimeren maista ei ole ollutjohdonmukainen,ja paljon tietoa puuttuu sekä ajallisesti että maantieteellisesti. Imidlertid har planen om datainnsamling fra middelhavslandene ikke vært sammenhengende, og det er identifisert store datahull både tidsmessig og geografisk. Tehokas seuranta vaatisi seuraavat elementit: Effektiv overvåking må omfatte følgende elementer: Ihmisten terveyden suojaamisen kannalta hyödyllinen tieto, joka koskee esimerkiksi saasteiden pitoisuuksia kala-ja äyriäisruuissa, uimaveden sekä simpukoiden kasvatukseen käytetyn veden laatua mikrobien osalta sekä levissä olevia myrkkyjä. • nyttig informasjon med sikte på beskyttelse av menneskets helse, f.eks. forurensingsnivået i sjømat; mikrobiell status for badevann og vann hvor det drives skalldyroppdrett; giftalger; Saasteiden valvontaan ja niiden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden (trendit) tehokkuuden arvioinnin kannalta hyödyllinen tieto. • nyttig informasjon med sikte på vurdering av effektiviteten ved tiltak innen forurensningskontroll og bekjempelse (tendenser), Saasteiden lähteiden (esimerkiksi maataloudesta peräisin olevan hajakuormituksen) tunnistamiseksi ja kauas kulkeutuvien saasteiden biologisten vaikutusten havaitsemiseksi tarvittaisiin todennäköisesti tutkimusta. Forskning er sannsynligvis påkrevet for å identifisere forurensningskildene (f.eks. ikke-punktkilder i jordbruket) og biologiske virkninger av langtransport forurensning. Laadunvarmistuksen ja tarkkailun menetelmiä olisi edelleen kehitettävä ja otettava käyttöön, jotta varmistettaisiin tiedon laatii ja luotettavuus. Prosedyrer for kvalitetssikring og kvalitetskontroll må videreutvikles og implementeres for å sikre datakvalitet og -pålitelighet. Voimavaroja olisi käytettävä enemmän, jotta korkealaatuisen tiedon jatkuva tuottaminen olisi mahdollista. Tildelte ressurser må økes for å muliggjøre en kontinuerlig strøm av data av høy kvalitet. Olisi kehitettävä tukijärjestelmä, johon voisivat kuulua koulutus ja yhteyksien luominen edistyneempiin laboratorioihin (sisaijärjestelmä). Det bør utvikles en bistandskomponent som omfatter opplæring og opprettelse av kontakter med mer avanserte laboratorier ('søsterlaboratorier'). Viimeksi mainittua voisi kehittää edelleen koulutuksella ja laboratorioiden välisillä interkalibroinneilla. Dette vil også kunne videreutvikles gjennom opplæring og interkalibrering mellom laboratorier. Tulevaisuuden toimiin voisi kuulua se, että helpotettaisiin ja koordinoitaisiin maiden rajat ylittäviin ongelmiin tarttumista. Videre tiltak kan omfatte tilrettelegging og samordning av tiltak innen grenseoverskridende spørsmål og problemer. Kansainvälistä yhteistyötä EU:n ja EU:n ulkopuolisten maiden, Euroopan yhteisön elinten (komissio, EYK) ja Välimeren elinten (MAP, CIESM, CGPM) välillä olisi edelleen vahvistettava. Internasjonalt samarbeid mellom EU-land og tredjeland, EF-organer (CEC, EEA) og regionale institusjoner (MAP, CIESM, GFCM), bør styrkes ytterligere. Barcelonan sopimuksen jasen kuuden pöytäkirjan täysimääräistä toimeenpanoa kansallisella tasolla olisi edistettävä. Full implementering av Barcelonakonvensjonen og dens seks protokoller bør fremmes på nasjonalt plan. Olemassa olevia sopimuksia, ohjelmiaja muita yhteistyö pyrkimyksiä olisi edelleen kehitettävä, jotta saavutettaisiin parhaat mahdolliset tuloksetja vältettäisiin päällekkäisyyttä. Det bør satses ytterligere på eksisterende ordninger, programmer og andre samarbeidstiltak for å oppnå maksimale resultater og unngå dobbeltarbeid. Samalla olisi vahvistettava suuntautumista kohti kestävää kehitystä aluetasolla. Samtidig må arbeidet for en bærekraftig utvikling styrkes på regionalt plan. Toimia tarvitaan kaikilla politiikan tasoilla, ja siksi politiikassa, tutkimuksessaja tiedonkeruussa kansainvälisen yhteistyön,johon Euroopan yhteisön elimet osallistuisivat, tulisi olla keskeinen tekijä sitä kautta että asianmukaiset voimavarat on osoitettu toimintaan alueella. Tiltak trengs på alle politiske nivåer, og internasjonalt samarbeid, inkludert med De europeiske fellesskaps organer, bør trekkes inn i politikk, forskning og informasjonsinnsamling, med tilstrekkelige midler kanalisert mot aktiviteter i regionen. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2000 Luxemburg: Kontoret for De Europeiske Fellesskapers Offisielle Publikasjoner EUROOPAN YMPÄRISTÖKESKUS DET EUROPEISKE MILJØBYRÅ Julkaisija: Euroopan ympäristökeskus 1994 Utgitt av Det europeiske miljøbyrå Tieto palvelemassa käytäntöä Utnyttelse av miljødata Painettu uusiopaperille. Trykket på resirkulert papir Lukuisien ympäristövirastojen ja säädösten olemassaolo osoittaa, että eurooppalaiset arvostavat ympäristöään. At Europas befolkning verdsetter miljøet høyt ser vi klart av det høye antall eksisterende miljømyndigheter og avtaler. Ympäristöviranomaiset tarvitsevat jatkuvasti luotettavia teknisiä ja tieteellisiä tietoja, ja useimmat niistä myös tuottavat uutta ympäristötietoa. De baserer seg alle på jevn tilgang av relevante tekniske og naturvitenskapelige data, og de fleste produserer også kontinuerlig ny miljø informasjon. Monet kansalliset ja alueelliset, viralliset ja riippumattomat seurantajärjestelmät tuottavat myös jatkuvasti uutta tietoa ympäristöstä. I tillegg kommer en jevn strøm av miljødata fra mange nasjonale, regionale, offisielle og uavhengige miljøovervåkingssystemer. Maantieteellisiä ja muita termejä on tässä julkaisussa käytetty sanojen yleisessä merkityksessä. Geografiske og andre begreper i dette heftet er brukt forklarende. Ne eivät ole laillisesti sitovia, eivätkä edusta Euroopan komission tai minkään EU:n instituution tai jäsenvaltioiden hyväksyttyä terminologiaa lukuun ottamatta kohtia, jotka ovat suoria lainauksia virallisista säännöksistä. Med mindre offisielle forordninger er sitert, har de ikke lovs kraft og representerer heller ikke offisiell terminologi ved Kommisjonen for De europeiske fellesskap, andre EU-organer eller noen EU-medlemsstat. Tekstiä voi lainata tai kopioida rajoituksitta. Under denne forutsetning kan teksten fritt gjengis eller kopieres. Kaikki valokuvat kuuluvat tekijänoikeuslainsäädännön piiriin. Alle foto er opphavsrettsbeskyttet. Euroopan ympäristökeskus (European Environment Agency, EEA) päätettiin perustaa vuonna 1990, koska haluttiin varmistaa tämän runsaan tietomäärän strategisesti oikea ohjaus, tarkistaminen ja käyttö yhteiseksi hyväksi. Da Det europeiske miljøbyrå (EEA) ble opprettet i 1990, var det for å sikre at denne informasjonsstrømmen ble samordnet, kryss-sjekket og strategisk riktig anvendt for det felles beste. Ympäristökeskuksen tarve tuli ilmeiseksi vuonna 1986 Tshernobylissa sattuneen katastrofin jälkeen, kun Euroopan valvontakeskusten tietojen kattavuudessa esiintyneet aukot ja tietojen muodolliset erot haittasivat pahasti alueellisia toimenpiteitä tapahtuman vaikutusten mittaamiseksi ja rajoittamiseksi. Dette behovet gjorde seg gjeldende ved Tsjernobylulykken i 1986, da ulike dataformater og mangler ved dekningen av overvåkingssentrene i Europa var til hinder for regionale krefters innsats for å måle og begrense katastrofens omfang. Ympäristökeskuksen päämaja Det europeiske miljøbyrås hovedkontor SISÄLLYSLUETTELO Innhold side PERUSTAMINEN JA TEHTÄVÄT BAKGRUNN OG MANDAT TAVOITTEET JA ODOTUKSET MÅLSETTINGER OG FORVENTNINGER TILANNE JA RAKENNE SITUASJON OG STRUKTUR Me EEA:ssa emme tarvitse tietoja, jotka on kerätty vain taidokkaan mutta turhan rakenteen täydentämiseksi tai sen vuoksi, että niistä voi joskus olla hyötyä jollekulle. Miljøbyrået har ingen bruk for data som er innsamlet bare for å fullende et flott men tilfeldig mønster, eller fordi de en dag kanskje vil kunne komme til nytte. Tehtävämme on toimittaa tietotuotteita ja palveluja, jotka perustuvat olemassa olevien tietojen entistä tehokkaampaan hyödyntämiseen sekä entistä määrätietoisemmin laajentaa tietojen ja tietotekniikan käyttämistä tulevaisuudessa todellisten ongelmien ratkaisemisessa. Vår jobb er å sikre full utnyttelse av data og levere informasjonsprodukter- og tjenester basert på effektiv gjenbruk av eksisterende data og på målbevisst utnyttelse av framtidige muligheter til å anvende informasjoner og informasjonsteknologi til konkret problemløsning. Julkaisu on tehty ympäristökeskuksen esittelyä varten 31. lokakuuta 1994. Suomennos lokakuussa 1996. Presentasjonsbrosjyre for Det europeiske miljøbyrå, København, 31. oktober 1994 Annet opplag februar 1995 Lisätietoja Ytterligere opplysninger Toimialanamme on jalostettu tieto, tieto pähkinänkuoressa, joka antaa ajankohtaisen kuvan tunnetuista ympäristötekijöistä tai mahdollisista muutoksista ja joka on valmista käytettäväksi, jotta poliittiset päätöksentekijät, suunnittelijat, kehittäjät ja uudistajat voivat laatia tarkoin harkittuja, edistyksellisiä ohjelmia ympäristön hoitoa ja suojelua varten. Vårt produkt er samordnet informasjon, kunnskap i et nøtteskall, basert på kjente miljøfaktorer og potensielle endringer, som står klar til bruk for miljøpolitikere, planleggere, utbyggere og for valtning for å rettlede dem i arbeidet med å sette opp nøyaktige, fremtidsrettede programmer for pleie og vern av miljøet. Ympäristökeskuksen perustaminen kehitystä kohti parempaa jätevesihuoltoa tehokkaammin kuin koko joukko kalliita teknisiä tutkimuksia, rangaistussäädöksiä tai protestikampanjoita. Miljøbyråets opprettelse gjennomtenkte kloakk- og avløpssystemer enn all verdens kostbare tekniske utredninger, sanksjonsordninger og protestaksjoner. Tällä asetuksella perustetaan Euroopan ympäristökeskus, jonka tarkoituksena on toteuttaa ympäristöä koskeva Euroopan ympäristötieto­ ja seurantaverkosta (EIONET). Denne forordning oppretter Det europeiske miljøbyrå og har til hensikt å etablere et europeisk nett for miljøinformasjon og miljøobservasjon (EIONET). Jotta tämä "jalostettu" tieto voisi vauhdittaa lainsäädännön ja politiikan kehittämistä, sen on oltava luotettavinta lajissaan. Om denne «merverdi»-informasjonen skal kunne fremme miljølovgivningens sak og miljøpolitikken, må den være pålitelig. Sen vuoksi EEA:lla on velvollisuus harjoittaa laadunvalvontaa ja toimia entistä parempien, paremmin varmistettavissa olevien arviointimenetelmien edistäjänä. Derfor er Miljøbyrået pålagt å gjennomføre kvalitetskontroller og å fremme verifiserbare evalueringsmetoder av høyeste kvalitet. Aikanaan uskomme sellaisten ilmaisujen kuten "parhaat saatavilla olevat ympäristötiedot" saavan synonyymikseen kirjallisuudessa ja ympäristöpolitiikassa uuden termin: "EEA­yhteensopivat tiedot". Vi håper at et uttrykk som «beste tilgjengelige» miljødata i politiske kretser og i litteraturen en gang vil bli synonymt med et nytt begrep, nemlig «EEAkompatible data». Kehittäessämme tietoja niin yhdenmukaisiksi kuin kokonaiskuvan analysointi vaatii ja asettaessamme kriteereitä sovittujen toimenpiteiden tai lainsäädännön toteuttamiselle laajoilla alueilla on meidän kuitenkin pidettävä mielessä Euroopan bioalueiden ja ekosysteemien suuri moninaisuus. Samtidig som vi sørger for å gjøre data og informasjon tilstrekkelig harminisert til at det blir mulig å analysere helheten og fastsette frister for gjennomføringen av avtalte tiltak eller lovgivning over større områder, må vi likevel respektere det store mangfoldet i Europas bioregioner og økosystemer. Tällainen biologinen moninaisuus on Euroopan ympäristöperinnön parasta antia, ja se ansaitsee huolellisesti eriytetyn, tarkkaan mitoitetun kohtelun, jossa ympäristötietojen hallinta huomioidaan. Det biologiske mangfoldet er kronjuvelen i Europas miljøarv og fortjener derfor en nøye differensiert behandling og målrettet innsats når det gjelder irvformasjonsfoi^altning. Toivomme voivamme tuoda samat tiedot kaikkien ulottuville, sillä kansalaiset, jotka katsovat saaneensa (tai ovat saaneet) liian vähän tietoa, ovat vähemmän halukkaita osallistumaan tai tukemaan sellaistakaan politiikkaa, jota asiantuntijat pitävät kiistattoman terveellä pohjalla olevana. Vi ønsker å gjøre de samme opplysninger tilgjengelige for alle. Uansett hvor sikre ekspertene måtte anse ulike politiske virkemidler og tiltak, vil nemlig folk som føler seg (eller er) dårlig informert i mindre grad enn andre støtte opp om dem. Ainoastaan antamalla asianmukaista tietoa voimme soveltaa periaatetta, jonka mukaan ympäristöä koskeva päätöksenteko on yhteinen asiamme. Bare gjennom å dele kunnskaper kan prinsippet om at beslutninger på miljøområdet er et delt ansvar, settes ut i livet. Tavoitteena on, että yhteisö ja jäsenvaltio saavat perustamisso­pimuksessa ja yksittäisissä yhteisön ympäristöalan toimintaohjelmissa asetettujen ympäristön suojelua ja sen tilan parantamista koskevien tavoitteiden saavuttamiseksi: β Euroopan tasolla puolueetonta, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa, joka mahdollistaa sen, että ne voivat toteuttaa ympäristön suojelemiseksi tarpeelliset toimenpiteetja arvioida niiden toteuttamisen vaikutukset sekä varmistaa, että yleisölle tiedotetaan asianmukaisesti ympäristöä koskevista asioista; β tätä varten tarvittavaa teknistä ja tieteellistä tukea. For å nå målene om vern og bedring av miljøet fastsatt i traktaten og Fellesskapets senere handlingsprogrammer for miljø, skal målet være å stille til rådighet for Fellesskapet og medlemsstatene • objektiv, pålitelig og sammenlignbar informasjon på europeisk plan som setter dem i stand til å treffe de nødvendige tiltak for å verne miljøet, vurdere resultatene av slike tiltak, og å sikre at allmennheten blir tilstrekkelig informert om miljøtilstanden, t den nødvendige tekniske og vitenskapelige støtte for å oppnå dette. Tämä kirjanen esittelee EEA:n ja sen laajemman tiedonhallintaverkoston, EIONETin, kohderyhmällemme eli suunnittelijoille, poliittisille päätöksentekijöille, uudistajille, tutkijoille, investoijille, lainsäätäjille, kaupan ja teollisuuden johdolle, joukkoviestimille sekä yleisölle. Dette heftet gir en innføring om Miljøbyrået og dets omfattende nettverk for dataforvaltning, EIONET, til vår målgruppe: planleggere, miljøpolitikere, forvaltning, forskere, investorer, lovgivere, næringslivets og industriens ledere og media og publikum generelt. Odotamme ilolla sitä, että saamme työskennellä kanssanne yhteisen etumme hyväksi, joka on turvallinen ja vauras tulevaisuus Euroopan ympäristölle ja kaikille, jotka ovat siitä osallisia. Vi gleder oss til å samarbeide med dere hl fellesskapets beste for en trygg og fremgangsrik fremtid for Europas miljø og alle som har del i dette. Aina, kun luotettavat, saatavilla olevat ja tehokkaat tiedot voivat edistää tätä asiaa, EEA toimii tiedonvälittäjänä. Overalt hvor pålitelig, tilgjengelig og effektiv informasjon kan fremme denne interessen, står Miljøbyrået til tjeneste. Ennen ympäristökeskuksen työohjelman laatimista sen johtokunnan ja tieteellisen komitean johdolla kävin epävirallisia neuvotteluja elinkeinoelämän elinten ja vapaaehtoisten järjestöjen avainhen­kilöiden kanssa. Før byråets arbeidsprogram ble utarbeidet under ledelse av styret og Vitenskapskomiteen, ble jeg under uformelle samråd med nøkkelpersoner fra industriråd og ikke-statlige organisasjoner slått av deres gjentatte, felles krav om et nytt organ for å samordne eksisterende informasjonskilder og utnytte dem mer åpent og effektivt. Huomioni kiinnittyi siihen, että nämä henkilöt usein toistivat, miten tärkeää olisi, että uusi keskus kohentaisi olemassa olevia tietovaroja ja asettaisi ne avoimemmin ja tehokkaammin käyttöön. Dette ble ansett som viktigere enn å opprette flere informasjonskilder eller å utvide allerede eksisterende informasjonskilder. He toivoivat erityisesti ympäristöriskien hallinnan 'varovaisuusperiaatteen' käytännöllistä ja vastuuntuntoista soveltamista, ja tätä ympäristö­keskus pitää työnsä ensiarvoisen tärkeänä tavoitteenaan. De etterlyste særlig en praktisk og ansvarlig gjennomføring av «føre var»-prinsippet for miljørisikostyring, noe byrået betrakter som en overordnet målsetting for sitt arbeid. Ympäristökeskus pyrkii myös entistä paremman seurannan kautta, jota parempi tiedonsaanti voi helpottaa, mukauttamaan Euroopan ympäristö­ ja kehityssuunnitelmat UNCED­sopimuksiin ja muihin kestävää kehitystä koskevan maailmanlaajuisen yhteisymmärryksen tiennäyttäjiin. Gjennom bedre oppfølging som resultat av bedre informasjoner, vil byrået også søke å tilpasse Europas miljø- og utviklingsprogram til UNCED-avtalene og den internasjonale konsensus om en bærekraftig utvikling. Domingo Jiménez­Beltrán Euroopan ympäristökeskuksen toimitusjohtaja Miljøbyrået skal arbeide sammen med — og ikke istedenfor — nasjonale og andre myndigheter, interessegrupper og frivillige lobbyister. EEA työskentelee yhdessä kansallisten ja muiden viranomaisten, eturyhmien ja vapaaehtoisten järjestöjen kanssa, ei niiden sijasta. Det er ikke vår oppgave å iverksette miljøpolitikken, selv om vi er overbevist om at informasjon i seg selv har stor overbevisningskraft. Ympäristö­politiikan noudattamisen valvonta ei ole meidän tehtävämme, joskin uskomme, että tieto sinänsä voi olla voimakas vaikutuskeino. Ett godt kart over badevannskvaliteten kan for eksempel ha større betydning for at kystbyene skaffer seg mer Esimerkiksi yksi hyvä uimaveden laatua kuvaava kartta voi nopeuttaa Domingo Jiménez-Bel trån Direktør, Det europeiske miljøbyrå I Perustaminen ja tehtävät Bakgrunn og mandat ■ luoda ja yhteensovittaa yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa 4 artiklassa tarkoitettu verkosto. ■ å opprette, i samarbeid med medlemsstatene, og samordne nettet nevnt i artikkel 4 (EIONET). Tässä yhteydessä keskus vastaa, erityisesti 3 artiklassa tarkoitetuilla toiminta­alueilla, tietojen keräämisestä, käsittelystä ja erittelystä. I denne sammenheng skal byrået være ansvarlig for innsamling, behandling og analyse av data, særlig innenfor områdene nevnt i artikkel 3 (Målsettinger og forventninger). Sille kuuluu myös päätöksen 85/338/ETY mukaisesti aloitetun työn jatkaminen; ■ välittää yhteisölle ja Det skal også være ansvarlig for å fortsette det arbeid som ble igangsatt i henhold til vedtak 85/338/EØF (utvikling av CORINE­databasene, se s. 6), Nykyaikainen tietojenkäsittely­ ja viestintäteknologia tekee eri lähteistä peräisin olevien tieteellisten ja teknisten tietojen järjestelyn helpoksi. Moderne informasjons­, data­ og kommunikasjons­teknologi gjør det enkelt å få oversikt over vitenskapelige og tekniske data fra ulike kilder. 1970­luvun alkupuolella alkanut ympäristötietoisuuden lisääntyminen koko Euroopassa ja maailmassa sattui samaan aikaan kuin tämän teknologian nopea kehitys ja sen seurauksena alkunsa saanut uuden tieteellisen tiedon tulva, joka koski maailmanlaajuista ja alueellista ympäristöä sekä tarvetta hoitaa maailman "hengissäpitojärjestelmiä" entistä tehokkaammin. Den økende miljø­bevissthet i Europa og verden for øvrig siden 1970­tallet har falt sammen med en rivende utvikling innenfor disse teknologiene og en derav følgende strøm av ny vitens­kapelig informasjon om miljøet globalt og regionalt og behovet for å forvalte verdens livsgrunnlag mer effektivt. Ympäristönsuojeluun liittyvät asenteet ja politiikka muuttuivat 1980­luvulla "palokuntamaisesta" kriiseihin ja äkillisiin uhkatekijöihin reagoimisesta enemmän ennaltaehkäiseväksi "riskienhallinnaksi". I løpet av 1980­årene endret holdninger og politiske standpunkter i forbindelse med miljøvern­ og pleie seg. Fra rene «brannslukkingsreaksjoner» på kriser og farlige situasjoner etterhvert som de oppsto, fikk vi en mer aktiv og forebyggende «risikostyrings»­holdning. Muutokseen vaikuttivat paitsi paikalliset ja alueelliset shokkitapahtumat myös voimistuva tietoisuus näkymättömistä, mutta kuitenkin mahdollisesti vielä vaarallisemmista maailmanlaajuisista uhkatekijöistä kuten ilmaston muuttuminen ja stratosfäärin otsonikerroksen oheneminen. Endringen ble ikke bare utløst av sjokkartede begivenheter med lokalt eller regionalt omfang men også av den gryende bevissthet om usynlige, men potensielt mye verre globale problemer som klimaendringer og det stadig minkende ozonlaget i stratosfæren. jäsenvaltioille tarkoituksenmuk­aisen ja tehokkaan ympäristö­politiikan muotoilussa ja täytäntöönpanossa tarvittavaa puolueetonta tietoa: antaa tätä varten komissiolle erityisesti sellaisia tietoja, joita se tarvitsee voidakseen asianmukaisesti hoitaa tehtäviään ympäristöalan toimenpiteiden ja lainsäädännön yksilöimisessä, valmistelussa sekä arvioinnissa; ■ å forsyne Fellesskapet og medlemsstatene med den objektive informasjon som er nødvendig for å fastsette og gjennomføre en sunn og effektiv miljøpolitikk; særlig forsyne Kommisjonen med den informasjon den trenger for best mulig å kunne identifisere, forberede og vurdere tiltak og lovgivning på miljøområdet, Yleisön huolestuneisuus yhteisistä ympäristöongelmista kannusti Euroopan poliitikkoja, lainsäätäjiä ja suunnittelijoita noudattamaan uudenlaista, kansalliset rajat ylittävää ympäristöpolitiikkaa. Bred bekymring om felles miljøproblemer og vanskelige miljøvalg har inspirert Europas politikere, lovgivere og planleggere til å føre en ny, miljøvennlig politikk på tvers av nasjonale grenser. Tämä muutos johti ympäristönsuojeluun ja kestävään kehitykseen liittyvien uusien laitosten perustamiseen ja määräysten säätämiseen, erityisesti Euroopan yhteisössä (myöhemmin Euroopan unionissa). Denne omveltningen har skapt nye institusjoner og retningslinjer for vern av miljøet og for â sikre en bærekraftig utvikling, særlig innenfor rammene av Det europeiske fellesskap (senere Den europeiske union). Tämän muutoksen seurauksena ympäristöongelmien ratkaisemista alettiin tarkastella vähemmän nurkkakuntaisesi, ja laadittiin uudenlaisia säädöksiä ja sopimuksia, joiden tarkoituksena oli ongelmien ennaltaehkäisy alueellisesti tai maailmanlaajuisesti, kuten Välimeren kokonaisvaltaista ympäristöhallintoa koskeva Barcelonan yleissopimus tai ilmastonmuutoksia koskeva yleissopimus, joka sitoi hallituksia maailmanlaajuisesti ryhtymään tehokkaisiin toimenpiteisiin teollisuuden ja muiden lähteiden hiilidioksidipäästöjen supistamiseksi. Denne holdningsendringen førte ikke kun til at den generelle innstillingen til problemløsning på miljøområdet ble mindre ensporet, men også til en helt ny type lover og avtaler rettet mot forebygging av problemer på regionalt eller globalt plan, som Barcelona­konvensjonen om integrert miljøforvaltning i og rundt Middelhavet, og Konvensjonen om klimaendringer, som binder regjeringer verden over til å utarbeide effektive tiltak for å redusere Mantereenlaajuinen näkemystapa ympäristö­ ja kehitysasioissa oli Afrikassa, Latinalaisessa Amerikassa ja maapallon muilla suurilla alueilla jonkin aikaa tutumpi asenne kuin Euroopassa. I Afrika, Latin­Amerika og andre større regioner i verden var et kontinentalt syn på miljøforvaltning og utvikling i en periode mer framtredende enn i Europa. Nyt tilanne on muuttunut. Nå er denne situasjonen endret. Usein on sanottu, että elleivät taloudelliset vaikuttimet 1960­luvulla olisi saaneet aikaan siirtymistä kohti euroopanlaajuista poliittista areenaa, ympäristöseikkojen aiheuttamat pakkotilanteet olisivat kuitenkin tehneet sen välttämättömäksi. Det er ofte blitt sagt at dersom økonomiske oppmuntringstiltak ikke allerede hadde skapt en bevegelse i retning av en all­europeisk politisk arena i 1960­ärene, ville denne snart ha tvunget seg fram av miljøhensyn. asianmukaisin keinoin; ■ edistää eurooppalaisten Kommisjonen skal bruke disse opplysningene i sitt arbeid med å sikre gjennom­føringen av Fellesskapets regelverk på miljøområdet, EEA:n perustamiseen johtaneet tapahtumat ja päätökset saivat alkunsa Tukholmassa vuonna 1972 pidetyssä YK:n ihmisen ympäristöä käsittelevässä konferenssissa, joka kehotti Euroopan yhteisöä kehittämään ympäristötoimintaohjelman. Blant de begivenheter og vedtak som ledet til opprettelsen av Det europeiske miljøbyrå var først og fremst FN­konferansen i Stockholm i 1972 om det menneskelige miljø, der Det europeiske fellesskap ble oppfordret til å utarbeide et handlingsprogram for miljøet. Yhä enemmän alettiin palkita taloudellisesti ja poliittisesti esimerkiksi sellaista puhtaampaa teollisuusteknologiaa, jonka avulla on tarkoitus torjua mahdolliset haitalliset päästöt jo niiden alkulähteillä paremman tuote­ ja prosessisuunnittelun kautta, erotuksena ketjun "loppupään" ratkaisuille, joissa keskitytään yhä kalliimpiin jätteidenkäsittelymenetelmiin tarkoituksena hajottaa tai koota jätteet, eikä niinkään ehkäistä niiden syntyä. Som en naturlig følge ble det satt en stadig høyere økonomisk og politisk pris på for eksempel renere industriteknologi som kunne fjerne potensielt skadelige utslipp ved kilden gjennom bedre produkt­ og prosessdesign, i motsetning til «sluttløsninger» som krever stadig dyrere metoder for avfallsbehandling og innebærer spredning eller deponering av avfall snarere enn avfallsbegrensning. Ennaltaehkäisevän ja varotoimenpiteisiin perustuvan lähestymistavan taloudellisia ja muita etuja koskevan tietoisuuden kasvaessa puheet teollisuuden "ympäristötaakasta" loppuivat, ja alettiin puhua ympäristöhaasteista ja mahdollisuuksista. Med den økende bevissthet om alle fordeler — både økonomiske og andre — ved en «føre var»­holdning, ble alt snakket om industriens belastning på miljøet erstattet med et nytt vokabular som under­streket utfordringene og mulighetene i miljøsammenheng. Samana vuonna Pariisissa kokoontunut Eurooppa­neuvosto otti tämän kehotuksen vastaan ja käynnisti jatkuvan ympäristöalan toimintasuunnitelmien ohjelman, jonka viides ja viimeisin toimintasuunnitelma, "Kohti kestävää kehitystä", on edelleen voimassa ja tähtää vuoteen 2000. ■ å stimulere til utvikling og bruk av teknikker for miljøprognoser, slik at tilstrekkelige forebyggende tiltak kan settes i verk i tide, r Vaikka alkuperäinen, vuonna 1957 tehty Rooman sopimus oli vailla ympäristöulottuvuutta, on puute korjattu myöhemmissä sopimuksissa, kuten Euroopan yhtenäisasiakirja vuodelta 1987 ja Maastrichtissa tehty unionin perustamissopimus. Selv om den opprinnelige Roma­traktaten fra 1957 ikke hadde noen miljødimensjon, er dette blitt oppveid i ettertid ved pakter som Den europeiske enhetsakten av 1987 og Unionstraktaten undertegnet i Maastricht. Viimeksi mainittu sisältää erittäin laajan ohjelman kestävän, inflaatiota aiheutta­mattoman kehityksen saavuttamiseksi ympäristöä kunnioittavalla tavalla. Sistnevnte fastsetter et meget omfattende program for en bærekraftig, ikke­inflasjonsskapende vekst som tar hensyn til miljøet. Yli 200 säädöstä, asetusta ja direktiiviä on sen jälkeen annettu Euroopan ympäristön laadun parantamiseksi sekä ylikansallisten ja maailmanlaajuisten ympäristöhaittojen torjumiseksi. I mellomtiden er mer enn 200 dokumenter, forordninger og direktiver vedtatt med sikte på å bedre miljøets kvalitet i hele Europa og motvirke grenseoverskridende og globale miljøskader. ympäristötietojen sisällyttämistä kansainvälisiin ympäristön seurantaohjelmiin, kuten niihin, joita Yhdistyneet Kansakunnat ja sen erityisjärjestöt ovat aloittaneet; ■ varmistaa luotettavan ympäristötiedon laaja leviäminen. ■ å stimulere til utvikling av metoder for vurdering av kost­nadene ved skade på miljøet og kostnadene ved forebyggende, beskyttende og gjenoppbyggende miljøpolitikk, jTjfajC""*« f; Lisäksi keskus julkaisee joka kolmas vuosi kertomuksen ympäristön tilasta; ■ edistää ympäristöalan ennakointimenetelmien kehittämistä ja soveltamista, jotta mahdollistetaan se, että tarpeelliset varotoimenpiteet voidaan toteuttaa riittävän ajoissa; ■ edistää ympäristöalan ehkäisy­, suojelu­ja parannustoimien sekä ympäristövahinkojen kustannusten arviointimenetelmien kehittämistä; ■ edistää ympäristövahinkojen ehkäisemiseen tai vähentämiseen käytettävän suotuisinta saatavilla olevaa tekniikkaa koskevien tietojen vaihtoa; ■ yhteistyö muiden asianomaisten toimielinten ja ohjelmien kanssa. Som følge av debatter i Europaparlamentet innledet og oppfulgt av Europakommisjonen, er det gitt anbefalinger om at miljøvemkrav ikke bare skal være en rettesnor for vedtak og utforming av politikken på definerte miljøområder, men også bør være et fast element i Fellesskapets (nå Unionens) politikk på andre områder. Neuvoston asetuksen 1210/90 2 artikla ■ å samarbeide med (andre rele­vante) organer og programmer... (ses. 7). Euroopan parlamentti... tervehtii periaatteessa tyydytyksellä viidennen (ympäristöalan toiminta) ohjelman sisältämiä ohjeita ja erityisesti sitä, että siinä korostetaan ympäristötietojen laadun, arvioinnin ja levityksen merkitystä. Europaparlamentet ønsker i prinsippet retningslinjene fastsatt i det femte handlingsprogrammet (for miljøet) velkommen, og særlig den betydning det tillegger kvalitet, vurdering og spredning av data om miljøet. Kommunikaatiokanavien pitäminen avoimena kaikille on paras keino torjua repiviä yhteenottoja. Europaparlamentets vedtak om EFs femte handlingsprogram for miljøet basert vå Diez de Rivera-rapporten. Ympäristön tilan luotettavampi arviointi ja paremmat menetelmät laajoilla alueilla tapahtuvien ympäristömuutosten seuraamiseksi olivat myös kiireellisesti toteutettavien asioiden joukossa. Blant det som hastet mest var å få mer pålitelige målinger av miljøtilstanden og bedre metoder for å overvåke miljøendringer over større områder. Keinot arvioida suunnittelutoimenpiteiden ja kehitysohjelmien vaikutuksia, samoin kuin menetelmät tulevien katastrofien torjumiseksi varhaisessa vaiheessa annettujen varoitusten ja pitkän aikavälin ennusteiden kautta, olivat myös tärkeiden vaatimusten luettelon kärkipäässä. Metoder for å evaluere effekten av planleggingstiltak og utviklingsprogrammer kom også høyt opp på listen, sammen med tidlig varsling og metoder for langsiktige prognoser for å bidra til å avverge framtidige katastrofer. Eurooppa-neuvoston joulukuussa 1988 Rhodoksella antamassa julkilausumassa kehotettiin Euroopan poliittisia päätöksentekijöitä täyttämään nämä ja muut keskeiset tarpeet. Åpen, demokratisk tilgang til miljøinformasjon får nå stadig større anerkjennelse som en grunnleggende borger- og menneskerettighet. Euroopan parlamentin ympäristövaliokunta tuki voimakkaasti tätä pyyntöä. A holde kommunikasjonslinjene åpne for alle er den beste motgift mot uhensiktsmessige og ødeleggende konfrontasjoner. Silloinen komission puheenjohtaja Jacques Delors vastasi nopeasti näihin suosituksiin puhuessaan parlamentille vuoden 1989 alussa, jolloin hän lupasi, että perustettaisiin "eurooppalainen mittaus- ja valvontaverkosto, joka koostuu julkisista tai yksityisistä, alueellisista tai kansallisista yksiköistä". I sin erklæring på Rhodos i 1988 gikk Det europeiske råd hardt ut mot Europas politikere og krevde økt innsats både på dette og andre nøkkelområder, et krav som fikk full støtte fra Miljøkomiteen i Europaparlamentet. "Demokratia, avoin yhteiskunta ja julkinen osallistuminen ovat ratkaisevan tärkeitä, jos haluamme säilyttää yhteisen ympäristömme yhteiselle tulevaisuudellemme.'' dellemme.'' Rådets daværende formann Jacques Delors kom raskt tilbake på disse anbefalingene i en tale for Parlamentet i begynnelsen av 1989, der han tok til orde for at det ble satt opp: «... et europeisk nettverk for måling og kontroll, bestående av offentlige eller private, regionale eller nasjonale installasjoner». Miten tätä verkostoa sitten koordinoitaisiin ja miten se valjastettaisiin noudattamaan yhtenäistä toimintasuunnitelmaa? Men hvordan skulle så nettverket samordnes og innordnes et sammenhengende politisk program? Vastauksen antoi heinäkuussa 1989 EY:n silloinen ympäristökomissaari Carlos Ripa di Meana, joka ehdotti neuvostolle uuden keskuksen perustamista "auttamaan jäsenvaltioita saavuttamaan perusta missopimuksessa ja yhteisön ympäristöohjelmissa määritellyt ympäristön suojelu- ja ennalleenpalauttamistavoitteet". I juli 1989 kom svaret fra EFs Miljøkommissær Carlos Ripa di Meana, som framsatte forslag for Radet om at det ble opprettet et nytt organ «... for å bistå medlemsstatene i å oppfylle de målsettinger om vern og gjenoppbygging av miljøet som er fastsatt i traktaten og i Fellesskapets ulike handlingsprogrammer for miljøet». Ingvar Bingman Pohjoismaiden ministerineuvoston ympäristöiietoalan työryhmä «Demokrati, åpne samfunn og offentlig deltakelse er av grunnleggende betydning hvis vi skal sikre vårt felles miljø for en felles framtid.» Neuvosto hyväksyi vuonna 1990 tätä koskevan asetuksen, joka tuli voimaan vuoden 1993 lopussa, kun oli päätetty ympäristökeskuksen sijoittamisesta Kööpenhaminaan. Da det var bestemt at byrået skulle legges til København, vedtok Det europeiske råd i 1990 etter disse linjer en forordning som trådte i kraft ved utgangen av 1993. Ympäristökeskuksen työ ei maantieteellisesti rajoitu Euroopan unionin jäsenmaihin; useimmat EFTA-maat ovat liittyneet siihen ETA-sopimuksen nojalla. Miljøbyråets geografiske sfære er ikke begrenset til medlemsstatene i Den europeiske union. Faktisk er de fleste EFTA-landene nå tilsluttet gjennom EØS-avtalen. Keskuksen perustamista koskevan asetuksen 19 artiklassa sanotaan: "Keskus on avoin maille, jotka eivät ole Euroopan yhteisöjen jäseniä, mutta ovat yhtä mieltä yhteisöjen ja jäsenvaltioiden kanssa keskuksen tavoitteiden tärkeydestä." I artikkel 19 i forordningen om Miljøbyråets opprettelse heter det videre: «Byrået er åpent for stater som ikke er medlemmer av De europeiske fellesskap, men som deler Fellesskapets og medlemsstatenes interesse for byråets målsettinger...». Tämä määräys sai lisämerkitystä Keski- ja Itä-Euroopan sekä entisen Neuvostoliiton silloisten (vuoden 1990) tapahtumien taustaa vasten, kun ympäristöyhteistyölle avautui uusi aikakausi, kun kylmän sodan vuosien itä-länsi -jako hajosi nopeasti. Denne bestemmelsen ble desto viktigere på bakgrunn av de store omveltningene som fant sted i landene i Sentralog Øst-Europa og det tidligere Sovjetunionen i 1990, som åpnet for en helt ny epoke i miljøsamarbeidet, på tvers av den kalde krigens gamle skille mellom øst- og vestblokken. Tavoitteet ja odotukset Målsettinger og forventa Keskus huolehtii sellaisten tietojen toimittamisesta, joita voidaan välittömästi käyttää yhteisön ympäristöpolitiikan täytäntöönpanossa. Byrået skal gi informasjon som kan brukes direkte i gjennomføringen av Fellesskapets miljøpolitikk. Følgende arbeidsområder vil bli prioritert: luftkvalitet og utslipp til atmosfæren, EEA:n päätehtävät ovat: objektiivisten, luotettavien ja vertailukelpoisten tietojen tuottaminen niille, joiden tehtävänä on luoda, toteuttaa ja kehittää edelleen Euroopan ympäristöpolitiikkaa, sekä Euroopan suurelle yleisölle sopivien ympäristötoimenpiteiden, ohjeiden ja lainsäädännön tarpeen havaitseminen, valmistelu ja arviointi Det europeiske miljøbyrås hovedoppgaver er: ■ a framskaffe objektiv, pålitelig og sammenlignbar informasjon for dem som skal fastsette, gjennomføre og videreutvikle europeisk miljøpolitikk, samt for Europas befolkning generelt, EIONET­verkoston koordinointi ja Euroopan ympäristön tilaa koskevan raportin julkaiseminen joka kolmas vuosi W. vannkvalitet, forurensende stoffer og vannressurser, jordbunnens, faunas, floras og biotopers tilstand, bruk av land og naturressurser, 1 avfallshåndtering, Keskuksen toiminnassa ovat huomion kohteena erityisesti valtioiden rajat ylittävät, monikansalliset sekä maailmanlaajuiset ilmiöt. ¡2 å identifisere, forberede og vurdere hensiktsmessige tiltak, retningslinjer og lovgivning på miljøområdet, :å samordne EIONET og offentliggjøre en rapport om Toiminnassa otetaan huomioon myös sosiaalis­taloudellinen ulottuvuus. 3 kjemiske stoffer som utgjør en fare for miljøet, t¿ vem av kystområder. Toiminnassaan keskuksen on vältettävä päällekkäisyyttä muiden laitosten ja toimielinten kanssa. Byrået skal i sin virksomhet unngå å gjenta aktiviteter som allerede er igangsatt av andre institusjoner og organer. EEA ja EIONET svntyivät keskenään vuorovaikutuksessa olevien poliittisten prosessien tuloksena, ja tämän vuorovaikutuksen on tarkoitus jatkua niiden toiminnassa. Miljøbyrået og EIONET ble etablert som følge av interaktive politiske prosesser, og de skal følgelig virke interaktivt. Poliittiset päätöksentekijät voivat kyllä laatia ohjelmia tietojen hankkimiseksi, mutta prosessi voi helposti kääntyä päinvastaiseen suuntaan, jos esimerkiksi tiettyjen tutkimusten tai arviointien tuloksena saatu tieto paljastaa, että olisi tarpeen muuttaa politiikan suuntaa täydellisesti. Miljøpolitiske beslutningstakere kan kreve at det blir iverksatt informasjonsprogrammer, men prosessen kan lett snu hvis for eksempel data fra spesielle undersøkelser eller analyser avslører behov for en total omlegging av politikken. Jotta tätä dvnamiikkaa voitaisiin hyödyntää mahdollisimman hyvin, ympäristökeskuksen toiminta ja suhteet verkostoon pidetään jatkuvassa valmiustilassa senhetkisten vaatimusten ja painotusten suhteen, ja niitä tarkistetaan säännöllisesti kokemusten valossa. Tietyt jatkuvaa huolta aiheuttavat alat pysyvät kuitenkin koko ajan EEA:n toiminnan ja huomion kohteena. Blant Miljøbyråets potensielle brukere eller kunder finner vi generaldirektoratene under Europakommisjonen, Ministerrådet, Europaparlamentet, andre EU­organer, nasjonale miljømyndigheter i medlemsstatene og andre EØS­land, internasjonale organisasjoner, ikke­statlige organisasjoner, representanter for viktige sektorer i næringslivet (som industri, handel eller landbruk), media og privatpersoner. EEA:n mahdolliseen käyttäjäkuntaan kuuluvat Euroopan komission pääosastot, ministerineuvosto, Euroopan parlamentti, unionin muut toimielimet, EU:n jäsenvaltioiden ja muiden EEA:n jäsenmaiden kansalliset ympäristöviranomaiset, kansainväliset järjestöt, vapaaehtoiset järjestöt, elinkeinoelämän pääalojen (kuten teollisuus, kauppa ja maatalous) edustajat, joukkoviestimet ja suuri yleisö. For å få mest mulig ut av denne dynamikken skal byråets virke og forhold til nettverket holdes i høyeste beredskap i forhold til øyeblikkets krav og prioriteter og jevnlig gjennomgås på bakgrunn av erfaringer. Enkelte områder ril imidlertid være gjenstand for konstant bekymring og vil alltid stå i fokus for byråets arbeid og strategi. EEA:n tavoitteet Miljøbyråets målsettinger EEA:n tavoitteet on otettu sen perustamista koskevan neuvoston asetuksen 1210/90 3 artiklasta: Byråets målsettinger finner vi artikkel 3 i rådsforordning nr. 1210/90: Ympäristökeskuksen ei voida odottaa kykenevän palvelemaan tätä lähes rajatonta mahdollisten käyttäjien joukkoa, ellei tehtäville laadita tärkeysjärjestystä. Miljøbyrået kan ikke forventes å tilfredsstille denne nesten uendelige listen av potensielle brukere med mindre det blir satt opp en prioritering. Ympäristökeskuksen oleellisin rooli on tehdä muut kykeneviksi ratkaisemaan ympäristöongelmia, selviytymään pulmatilanteista ja torjumaan kestämättömät suuntaukset tarjoamalla heille asianmukaista tietoa, palveluja ja välineitä. Byråets aller viktigste oppgave er å sette andre i stand til å takle miljøproblemer, løse motsetninger og motvirke en uønsket utvikling ved å tilby den informasjon og de tjenester og redskaper som situasjonen krever. Keskuksen keskeiset toiminta­alueet sisältävät mahdollisuuksien mukaan kaikki ne toimintamuodot, jotka antavat sille mahdollisuuden kerätä tietoja, joiden avulla voidaan kuvata ympäristön nykyistä ja ennakoitavissa olevaa myöhempää tilaa seuraavista näkökohdista: ympäristön laatu ympäristön kuormitus ympäristön herkkyys Byråets hovedvirksomhetsområder skal, i den grad det er mulig, omfatte alle elementer som setter det i stand til å samle informasjon som gjør det mulig å beskrive nåværende og forventet miljøtilstand ut fra følgende synsvinkler: Loppukäyttäjät saavat näin mahdollisuuden itse arvioida mahdollisuuksia, jotka avautuvat tietojen keräämisen, arvioinnin ja jäsentyneen esittämisen kautta, sekä käyttää niitä omiin tarkoituksiinsa. Slike indirekte former for hjelp vil være tilgjengelig for sluttbrukerne slik at de selv kan se og vurdere hvilke muligheter som åpner seg når man samler inn, validerer og presenterer informasjon på en strukturert måte, og selv kan anvende informasjonen for sine spesifikke behov. Matkailu on maailman menestyvin elinkeinoala, mutta se voi sekä aiheuttaa kielteisiä ympäristövaikutuksia että joutua niiden uhriksi. Miljøbyrået vil bidra til å føre miljøkampen videre på alle fronter ved å samarbeide med offisielle organer, handels­og industriråd, private aksjonsgrupper og andre interessegrupper på et jevnbyrdig grunnlag. EEA pyrkii edistämään ympäristönsuojelua laajalla rintamalla työskentelemällä virallisten elinten, elinkeinoelämän edustajien, kansalaisryhmien ja muiden asianosaisten kanssa yhtäläisin ehdoin ja kumppanuuden hengessä. Reiselivsnæringen er den næringen som er i størst vekst globalt sett, men den kan både skape og påvirkes av negative miljøvirkninger. "On kehitettävä kestävän kehityksen tunnuslukuja, jotta saataisiin aikaan vankka pohja päätöksenteolle kaikilla tasoilla ja jotta päästäisiin kokonaisvaltaisten ympäristö- ja kehitysmallien itsesääteievään kestävään kehitykseen." «Det må utvikles indikatorer på bærekraftig utvikling for å gi et solid grunnlag for beslutninger på alle plan og for å bidra til en selvregulerende bærekraftig utvikling med integrerte miljøog utviklingsmodeller.» modeller.» Teollisuuden päästöt ovat osasyynä Euroopan sisävesien likaantumiseen. Industriutslipp bidrar sterkt til forurensningen av Europas vassdrag. Kestävän kehityksen käsitteeseen liittyvä yhteistyön ajatus perustuu siihen vakaumukseen, että avoimesti jaettu perinpohjainen tieto hyödyttää kaikkia. Når vi nå har klart å samle oss om «bærekraftig utvikling» som et mål, er det fordi vi er overbevist om at fri tilgang til pålitelig kunnskap vil styrke alle parter. Ympäristökeskus pyrkii edistämään tätä prosessia ja siten toimimaan "ystävällisenä valvojana", jonka ote on havaittavissa sen tuottamassa tiedossa ja tiedon aikaansaamassa kohonneessa tietoisuudessa. Miljøbyrået ønsker å gi næring til denne prosessen og opptre som en «vakthund», om enn ganske så vennligsinnet, hvis skarpe tenner kommer til uttrykk i den informasjon det framskaffer og den økende bevissthet omkring miljøet som det vil styrke. Jalostetun tiedon tarve on keskeisessä asemassa ympäristökeskuksen toimiessa aktiivisena yhdyselimenä tiedon tuottajien ja soveltajien välillä. Behovet for samordnet informasjon preger byråets funksjon som aktivt grensesnitt mellom dataprodusenter og informasjonsbrukere i lokale miljøpolitiske fora. Huolellisimminkin kerätty ja talletettu tieto on tehotonta, ellei sitä ole valikoitu, yhdistelty ja järjestelty tiettyä lopullista käyttöä ajatellen. Uansett hvor nøyaktig data registreres og innsamles, må utvelgelse, sammenstilling og strukturering skje på bakgrunn av bestemte sluttformål for at dataene skal kunne utnyttes effektivt. Lopputuloksena olevan tiedon on oltava 'EEAyhteensopivaa' — sen on oltava rekisteröitävissä ja vertailtavissa vastaavan, verkostossa olevan tiedon kanssa — ja sen on oltava luotettavaa minkä tahansa mittapuun mukaan, jotta keskustelu tärkeistä päätöksistä ei kaatuisi perustietojen luotettavuuteen kohdistuviin epäilyksiin. Resultatet må være «EEA-kompatibel informasjon», dvs. informasjon som kan registreres sammen med og sammenlignes med motsvarende informasjon fra nettverket, og resultatet må være pålitelig ut fra enhver standard slik at debatter om politisk vitale spørsmål ikke kan avspores fordi de grunnleggende fakta trekkes i tvil. Kestävän kehityksen periaatteet ovat viime vuosina saaneet lisääntyvää kannatusta ja täten sekä syventäneet että laajentaneet eurooppalaisten näkemystä maailman ympäristöstä. De senere års tiltagende aksept av prinsippet om en bærekraftig utvikling har bidratt til å øke europeernes erkjennelse av miljøets globale karakter. Tietojen käsittelyä, analysointia ja arviointia ei ole keskitetty ympäristökeskukseen, vaan sitä suorittavat kansalliset valvontakeskukset ja muut EIONETin elimet. Arbeidet med databehandling, analyse og vurdering er ikke sentralisert i Miljøbyrået men utføres ved nasjonale overvåkingssentre og andre organer tilknyttet EIONET. EEA arvioi näin saadut tiedot ja toimittaa ne sopivassa muodossa mahdollisille käyttäjille. Byrået evaluerer resultatet i form av data og informasjon og bringer det videre i bearbeidet form til potensielle brukere. Sen velvollisuutena on myös varmistaa näiden tulosten laaja levikki säännöllisten ympäristön tilaa koskevien raporttien, erityisarvioiden, tiedotteiden ynnä muiden muodossa. Det har også til oppgave å sikre bred spredning til publikum av sine konklusjoner ved jevnlig å utgi rapporter om miljøets tilstand, ekspertvurderinger, bulletiner og så videre. Kansakuntien vauraus ja yksilöiden ja yhteisöjen kestävän toimeentulon ylläpito tunnustetaan lisääntyvässä määrin tavoitteiksi, jotka eivät sulje pois toisiaan. Nasjonal velstand og et bærekraftig livsgrunnlag for enkeltindividene og samfunnet blir i stadig større grad betraktet som innbyrdes avhengige målsettinger. Tähän monimutkaiseen yhtälöön vaikuttavat väestölliset sekä maatalouden, teollisuuden, kansainvälisen kaupan, kulttuurin ja työllisyyden suuntaukset. Tendenser i demografi, landbruk, industri, internasjonal handel, kultur og sysselsetting er andre faktorer som inngår i dette vanskelige regnestykket. Ympäristökustannusten ja hyödyn mittaaminen sekä kasvua kuvaavat uudet tunnusluvut ovat myös avainasemassa suunniteltaessa kestävän kehityksen politiikkaa. Måling av miljøkostnader og miljøgevinster sammen med nye vekstindikatorer er også en viktig forutsetning for at man skal kunne planlegge en bærekraftig utvikling og treffe riktige politiske beslutninger i den forbindelse. "Paras tapa oppia on yrityksen ja erehdyksen kautta. «Den beste måten å lære på, er ved prøving og feiling. Se on poliittinen ja organisatorinen strategia, joka ei ole mielekäs, ellei sitä sovelleta käytäntöön. Vi vil ikke kunne føre prinsippet om en bærekraftig utvikling ut i livet hvis vi bare betrakter det som et teoretisk begrep. Se on opeteltava pohtimalla huolellisesti, mitä todella tapahtuu, kun todelliset ihmiset yrittävät tehdä kompromisseja ympäristön suojelullisten ja taloudellisten tavoitteiden välillä." Det er en politisk og organisasjonsmessig strategi — og dermed meningsløs hvis den ikke får praktisk anvendelse — som må læres gjennom grundig refleksjon over hva som faktisk skjer når mennesker av kjøtt og blod prøver å avveie miljøhensyn mot økonomiske hensyn.» Ympäristökeskus suuntaa toimenpideohjelmansa siten, että ne tukevat tietojen ja kokemusten vaihdon kautta näitä ja muita maailmanlaajuisen, kestävään kehitykseen liittyvän konsensuksen näkökohtia, jotka ilmenevät jo EU:n nykyisestä viidennestä ympäristönsuojelun toimintaohjelmasta ja vielä selvemmin vuodelta 1992 peräisin olevista UNCED-sopimuksista. Miljøbyråets arbeidsprogrammer skal utformes slik at de gjennom informasjon og erfaringsutveksling støtter disse og andre sider ved den økende konsens i verden om prinsippet om en bærekraftig utvikling, som allerede var fastlagt i Fellesskapets femte handlingsprogram for miljøet og videreutviklet i UNCED-avtalene av 1992. Vuonna 1993 oli 24 prosenttia Euroopan puista huomattavassa määrin huonojen sääolosuhteiden, hyönteisten ja sienten, ilmansaasteiden ja metsäpalojen vahingoittamia. 11993 var 24 % av trærne målbart skadet som følge av klimapåvirkning, insekt- og soppangrep, luftforurensning og skogbranner. EEA:n organisaatiokaavio Organisasjonskart for Det europeiske miljøbyrå Tilanne tilattiin koko Euroopan kattava perusraportti ympäristön tilasta. Situasjo bestemt at det skulle utarbeides en grunnleggende miljøtilstandsrapport for hele Europa. Tämän raportin, Euroopan ympäristö: Dobfisarviointi, laati EEA-työryhmä yhteistyössä UNECEn ja useiden kansainvälisten järjestöjen kanssa. Denne rapporten, Europas miljø: Dobns-rapporten («Europe's Environment: The Dobfis Assessment»), ble utarbeidet av Miljøbyråets arbeidsgruppe i samarbeid med UNECE og flere internasjonale organisasjoner på grunnlag av en rekke etablerte datakilder, inkludert CORINE. Lukuisia vakiintuneita tietolähteitä, kuten CORINE, hyväksi käyttäen kerättiin tietoa kansallisten keskusten muodostaman uuden yleiseurooppalaisen verkoston kautta, ja tiedot analysoitiin asiantuntijaryhmissä. Data ble innsamlet gjennom et nyetablert felleseuropeisk nettverk med nasjonale focal points og analysert av ekspertgrupper. Arviointi on nyt saatu päätökseen, ja sitä koskeva raportti julkaistaan lähiaikoina. Vurderingen er nå ferdigstilt og rapporten vil snarlig bli utgitt. Tässä yhteydessä monet EU:n ulkopuolella olevat EFTA-maat ja Keski- ja Itä-Euroopan maat osoittivat olevansa kiinnostuneita EEA:n toimintaan osallistumisesta, muun muassa CORINEn kehittämisestä edelleen sisällyttämällä tietovaransa kehitteillä olevan verkoston tietovaroihin. Under dette arbeidet har mange land i EFTA og i Sentralog Øst-Europa i praksis vist interesse for å delta i Miljøbyråets aktiviteter, også i videreutviklingen av CORINE, ved å integrere sine informasjonskilder i det nye nettverket. Yhteydet yhteisön ja kansallisen tason ohjelmiin Fellesskapsandeler og nasjonale andeler Ympäristökeskus on siinä onnellisessa asemassa, että sillä on jo työtään aloittaessaan huomattavan suuri eri muodossa olevien ympäristöalan perustietojen varasto. Byrået har vært så heldig å kunne ta fatt på verket med solid bagasje i form av grunnleggende miljødata og informasjon i forskjellige former. Ympäristökeskuksen perustamispäätöksen ja perustamisen välisenä kolmen vuoden jaksona valmistelutöitä suorittamaan asetettu työryhmä havaitsi, että keskuksella ja sen palveluilla oli jo voimakasta kysyntää ja että joukko erityisiä tehtäviä vaati nopeaa toimintaa ja ohjausta. Arbeidsgruppen som fikk i oppgave å gjøre det forberedende arbeidet for Miljøbyrået i den tre-årige interimsperioden mellom vedtaket om opprettelse og fram til det faktisk ble etablert, kunne fastslå at det allerede forelå et økende behov for byrået og dets tjenester, og at en rekke spesifikke oppgaver krevde rask handling og veiledning. Ympäristökeskus odottaa erityisen suurella ilolla aktiivista yhteistyötä EU:n pääosasto XI:n kanssa, jonka pääasiallisena tehtäväkenttänä on ympäristöpolitiikan muotoilu ja toteuttaminen. Miljøbyrået ser særlig fram til et aktivt samarbeid med GD XI i Brussel, som er det av generaldirektoratene som får mest å si for utformingen og gjennomføringen av miljøpolitikken. Läheisiä yhteyksiä tullaan kehittämään myös muihin pääosastoihin, jotta ympäristöalan tietouden huomioon ottaminen muiden alojen politiikkaa luotaessa helpottuisi. Det vil også samarbeide nært med andre generaldirektorater for å fremme integreringen av miljøhensyn i den politiske beslutningsprosessen på andre områder. Ympäristökeskus tulee tekemään tiivistä yhteistyötä muiden yhteisön elinten, erityisesti yhteisen tutkimuskeskuksen (JRC) ja tilastotoimiston (EUROSTAT), kanssa keskinäisen hyödyn parantamiseksi ja päällekkäisen välttämiseksi. Det vil likeledes ha et aktivt samarbeid med andre fellesskapsorganer, særlig Det felles forskningssenter og Det statistiske kontor (Eurostat), for å øke den gjensidige utnyttelsen av hverandres programmer og unngå dobbeltarbeid. JRC tukee EEA:n työtä sellaisilla aloilla kuten tutkimus ja sovellettu teknologia sekä muodostaa yhdyssiteen tutkijapiireihin. Det felles forskningssenter vil støtte Miljøbyråets arbeid på omrader som forskning og anvendt teknologi, og utgjøre et bindeledd med det vitenskapelige forskningsmiljøet (se nedenfor). Keskukset työskentelevät yhdessä sen hyväksi, että yhteisön ympäristöalan tutkimus- ja kehitysohjelmien tulokset esiteltäisiin riittävällä tavalla päätöksentekijöille ja että nämä ottaisivat ne huomioon. Gjennom felles innsats vil man sikre at resultatene fra Fellesskapets miljøforskning og utviklingsprogrammer framlegges på korrekt måte og blir påaktet i politiske kretser. CORINE (Coordinating Information on the Environment, ympäristötietojen koordinointi) käynnistettiin koeluontoisesti vuonna 1985 avustamaan Euroopan päätöksentekijöitä, ja sen avulla oli tarkoitus osoittaa Euroopan ympäristön ja luonnonvarojen tilaa koskevien tietojen tarve ja sopivat menetelmät niiden keräämiseksi, järjestämiseksi ja tarkistamiseksi. CORINE (Coordinating Information on the Environment) begynte i 1985 som et forsøksprosjekt som støtte for de politiske beslutningsinstanser i Europa. Järjestelmän yhteydessä on luotu menetelmiä sekä perustettu asiantuntijaverkostoja ja tietokantoja, ja ne luovat pohjan keskuksille, jotka tulevat kehittämään tätä työtä edelleen. Formalet var å definere behov og hensiktsmessige rutiner for innsamling, organisering og kryss-sjekking av informasjon om Europas miljøtilstand og naturressurser. On kehitetty ja otettu käyttöön menetelmiä, jotka koskevat maanpintaa, biotooppeja ja ilmansaasteita, ja tietokannat on päivitetty EU:n tasolle. Det ble etablert metoder og nettverk av eksperter og opprettet databaser og informasjonssystemer, og dette utgjør grunnlaget for de organer som skal videreføre arbeidet. CORINE-tietojärjestelmä sisältää myös tietoja metsien tilasta, luonnonvaroista sekä uimaveden ja juomaveden laadusta samoin kuin luettelon ilmanlaadun seuranta-asemista. Informasjonssystemet CORINE inneholder også opplysninger om forhold ved skogen, naturressurser, badevanns- og ferksvannskvalitet samt en oversikt over luftoverväkingsstasjoner. Unionin — ja muun Euroopan — tila Tilstanden i Unionen — og utenfor EUROSTAT, joka koordinoi tilastotietoja yhteisön toimielinten puolesta, ja EEA tulevat näyttelemään tärkeää osaa toistensa tehtävien suorittamisessa tai helpottamisessa kehittämällä tiettyihin yhteisiin tavoitteisiin suunnattuja yhteisiä projekteja ja ottamalla ne mukaan työohjelmiinsa. Eurostat, som koordinerer statistisk informasjon på vegne av alle fellesskapsorganer, vil sammen med byrået spille en viktig rolle for å gjennomføre eller lette hverandres oppgaver ved å utvikle felles prosjekter rettet mot spesifikke, felles målsettinger og innlemme dem i sine arbejdsprogrammer. Sarja yleiseurooppalaisia ministerikokouksia, jotka pidettiin Dublinissa (1990), Dobfisin linnassa (1991) ja Luzernissa (1993), osoitti olevan tarvetta yhdistää koko Euroopan ympäristötietojärjestelmät. Flere felleseuropeiske ministerkonferanser (Dublin 1990, Dobfis slott 1991 og Luzern 1993) har gitt uttrykk for et behov for å integrere Europas ulike informasjonssystemer på miljøområdet. Niiden yhteiskäyttömahdollisuuksien, Eurooppaa koskevan ympäristöohjelman kehittämismahdollisuuksien sekä ympäristöongelmia koskevan tietoisuuden parantamiseksi For å få et grunnlag for å vurdere de eksisterende miljøinformasjonssystemenes potensiale for kombinert anvendelse, utvikle et miljøprogram for Europa og øke bevisstheten omkring miljøproblemene, ble det Parhaillaan kehitetään myös tietojenvaihtorakenteita EEA:n ja sen ElONET-kumppaneiden tietojärjestelmien välillä samoin kuin EEA:n ja EU:n tärkeimpien pääosastojen välillä niiden tähän alaan liittyvien tutkimusja kehitysohjelmien osalta. Det er også arbeid på gang for å utvikle en datautvekslingsarkitektur mellom informasjonssystemer hos Miljøbyrået og samarbeidspartnerne i EIONET, såvel som med andre større direktorater innenfor EU-forvaltningen, Tietojenvaihtoa ja teknisiä yhteyksiä pyritään luomaan myös kansallisen tason ympäristönsuojeluohjelmien ja suurten, kansalaisjärjestöjen ylläpitämien tietokantojen kanssa. Nettverkets viktigste elementer Dette vil være de nasjonale informasjonsnettenes hovedinstitusjoner- eller organisasjoner som på nasjonalt plan regelmessig samler inn og leverer miljødata og/eller har relevante kunnskaper innen miljøvitenskap, miljøovervåking og modellering. Kansallisen tietoverkoston tiedontuottajat Kansallisten verkostojen tärkeimmät laitokset tai elimet, jotka kansallisella tasolla säännöllisesti keräävät ja tuottavat ympäristötietoja, ja/tai joilla on hallussaan ympäristötiedettä, valvontaa tai suunnittelua koskevaa tietoa. Datautveksling og tekniske forbindelseslinjer vil også bli knyttet opp mot eksisterende miljøprogrammer på nasjonalt plan, f.eks. National Conservation Strategies (NCS) og større ikke-statlige databaser. Kansalliset asiantuntijakeskukset Yleensä kansalliseen tietoverkkoon kuuluvia laitoksia, jotka jäsenvaltio voi nimittää osallistumaan tekniseen koordinointiin omassa maassaan ja tekemään tiettyjä aiheita koskevaa yhteistyötä ympäristökeskuksen kanssa. Nasjonale referansesentre Institusjoner, vanligvis blant nettverkets viktigste elementer, som kan utpekes av medlemsstatene til å spille en rolle i den tekniske koordineringen nasjonalt og til å samarbeide med Miljøbyrået på definerte områder. EEA on itsenäinen juridinen yksikkö kaikkine niine oikeuksineen ja velvollisuuksineen, jotka siihen liittyvät niissä maissa, joissa se toimii. Byrået er en uavhengig juridisk instans med alle rettigheter og alt ansvar som følger av det i de landene det er virksomt. Se pyrkii sijoittumaan Euroopassa jo olemassa olevien resurssien mahdollisimman hyväksi hyödyntämiseksi luodun hajautetun, laajan verkoston keskipisteeseen. Det tilsikter å bli knutepunktet i et desentralisert nettverk utformet for å sikre best mulig utnyttelse av de ressurser som allerede finnes i Europa. Eurooppalaiset tietokeskukset Laitoksia tai elimiä, jotka EEA nimeää johtokunnan valvoman tiukan valintamenettelyn jälkeen suorittamaan tiettyjä monivuotisessa työohjelmassa mainittuja tehtäviä. Det europeiske miljøbyrås rolle vil være avgjørende for å vurdere og spre informasjon, skille mellom reelle og antatte farer og framskaffe et vitenskapelig, rasjonelt grunnlag for beslutninger og tiltak som berører miljøet og naturressursene.» "Euroopan ympäristökeskuksen a nähdään olevan keskeinen rooli tietojen arvioinnissa ja levittämisessä, todellisten ja oletettujen riskien erottamisessa sekä tieteellisen ja rationaalisen perustan luomisessa päätöksille ja toimenpiteille, jotka vaikuttavat ympäristöön ja luonnonvaroihin." Europeiske temacentre (ETC) Institusjoner eller organisasjoner som etter strenge utvelgelsesprosedyrer under overoppsyn av styret får i oppdrag av byrået å utføre særskilte oppgaver fastsatt i det flerårige arbeidsprogrammet. Kohti kestävää kehitystä Έί:η viides ympäristöahn toimintaohjelma Mot en bærebaftig utvikling EFs femte handlingsprogram for miljøet Ympäristökeskus aikoo pitää hallinnollisen ytimensä suppeana ja hoitaa sen avulla suurta joukkoa projektiryhmiä, joiden tehtävänä on työskennellä määräaikaisesti tiettyjen strategisten päämäärien saavuttamiseksi. Det ønsker å ha en kompakt administrativ kjerne som betjener en utvidet familie av prosjektgrupper som har til oppgave å nå definerte strategiske målsettinger innen fastsatte frister. Tämän joustavan hallinnollisen rakenteen avulla on tarkoitus pitää byrokratia ja kustannukset mahdollisimman vähäisinä, jotta tekniset ja inhimilliset resurssit voitaisiin keskittää sinne, missä niistä on eniten hyötyä; työohjelman kannalta oleellisten tulosten tuottamiseen. Denne smidige forvaltningsstrukturen er utformet for å holde byråkratiet og kostnadene på et minimum slik at tekniske og menneskelige ressurser kan settes inn der de er viktigst, nemlig i produksjonen av nyttige resultater i tilknytning til arbeidsprogrammet. EEA noudattaa työssään keskipitkän aikavälin monivuotista työohjelmaa, josta päättää johtokunta. Johtokuntaan kuuluu yksi edustaja kustakin EU:n jäsenvaltiosta, kaksi komission edustajaa sekä kaksi Euroopan parlamentin nimittämää tutkijaa. Byrået arbeider etter et flerårig arbeidsprogram vedtatt av et styre bestående av en representant for hver av medlemsstatene i Den europeiske union, to representanter for Kommisjonen og to vitenskapelige personer «med særlige kvalifikasjoner på området miljøvern» utpekt av Europaparlamentet. Heitä avustaa tieteellinen komitea, jonka jäsenet nimitetään neljäksi vuodeksi. Disse bistås av en vitenskapskomité hvis medlemmer oppnevnes for fire år av gangen. Johtokunnan ja tieteellisen komitean jäsenten nimet ilmenevät tämän kirjasen loppuosasta. Styrets og Den vitenskapelige komités medlemmer er oppført til slutt i dette heftet. Organisaatiosuunnitelman mukaan noin 50 työntekijää palkataan vuoden 1995 puoliväliin mennessä, ja lisäksi käytetään 15 - 20 konsulttia ja kansallista asiantuntijaa, jotka toimivat EEA:n työohjelmaan osallistuvissa laitoksissa tai ryhmissä. Ifølge planene skal byrået innen sommeren 1995 ha omkring 50 ansatte foruten 15-20 konsulenter og nasjonale eksperter fra institusjoner eller grupper som samarbeider innenfor Miljøbyråets arbeidsprogram. Tutkimus- ja koulutusalan asiantuntijoiden sekä yhteistyökumppaneiden, asiantuntijaelimien, kansalaisjärjestöjen ja teollisuutta edustavien asiantuntijoiden jatkuva läsnäolo varmistetaan avoimuuteen ja vuorovaikutukseen kannustavan stipendijärjestelmän kautta. Kontinuerlig deltakelse av eksperter fra forskning og utdanning og partnerorganisasjoner, yrkesorganisasjoner, ikke-statlige organisasjoner og industrien vil bli sikret gjennom en stipendiatordning som er utformet for å fremme innsyn og interaksjon. Ympäristökeskus kehittää yhteyksiä muihin avainasemassa oleviin kansainvälisiin järjestöihin ja ohjelmiin, kuten OECD, Euroopan neuvosto, Euroopan avaruuskeskus, Kansainvälinen energiajärjestö sekä YK:n elimet, etenkin YK:n ympäristöohjelma, Maailman ilmatieteellinen järjestö (WMO) sekä Kansainvälinen atomienergiajärjestö. Miljøbyrået vil utvikle forbindelser til andre internasjonale nøkkelorganisasjoner og -programmer som Organisasjonen for økonomisk samarbeid og utvikling (OECD), Europa rådet, Den europeiske romorganisasjon, Det internasjonale energibyrå og FNs særorganisasjoner, særlig FNs miljø program (UNEP), Verdens meteorologiorganisasjon og Det internasjonale atomenergibyrå. Yhteyksiä vapaisiin kansalaisjärjestöihin, kuten Maailman luonnonsuojeluliitto (IUCN), Maailman luonnon säätiö (WWF) ja Maailman luonnonsuojelun valvontakeskus (WCMC) ylläpidetään yhtä tarmokkaasti. Det vil sette like mye inn på samarbeidet med ikke-statlige organisasjoner som World Conservation Union (IUCN), Verdens naturfond (WWF) og World Conservation Monitoring Centre (WCMC). Vuorovaikutusmahdollisuuksia elinkeinoelämän järjestöjen ja yritysten tutkimus- ja kehitystoiminnan kanssa pidetään myös arvossa. Et annet område som blir høyt prioritert er samarbeidet med FoU-ressursene innen råd og sammenslutninger for handel og industri. Euroopan ympäristötieto- ja seurantaverkostoon (EIONET) kuuluu sitä johtavan EEA:n lisäksi joukko laitoksia ja elimiä, jotka voidaan ryhmitellä seuraavasti: Det europeiske miljøinformasjons- og observasjonsnett (EIONET) er selve legemliggjøringen av Miljøbyrået, som leder det hele sammen med en rekke samarbeidende institusjoner og organisasjoner som grovt kan inndeles som følger: Kansalliset tietokeskukset Nämä ovat yleensä kansallisia ympäristöviranomaisia tai niiden alaisia keskuksia, joiden tehtävänä on huolehtia yhteistyöstä EEA:n kanssa ja koordinoida sen työohjelmaan liittyviä tehtäviä. Nasjonale focal points (NFP) Dette vil typisk være de nasjonale miljømyndigheter eller sentre underlagt disse, med ansvar for samarbeidet med Miljøbyrået og for nasjonal samordning av virksomhet tilknyttet byråets arbeidsprogram. Määräaikainen raportointi Periodisk rapportering Kapasiteetin kehittäminen Arbeidsprogrammet Työohjelman kehittäminen Utforming av arbeidsprogrammet Jotta toimintalinjat voitaisiin muokata uusimpien havaintojen pohjalta, on yleensä erittäin tärkeää ensin tutkia ympäristön senhetkinen tila, sillä ellei siitä ole olemassa perusteellisia lukuja ja ellei sitä ymmärretä, miten voitaisiin arvioida toimenpiteitä koskevien päätösten tai kehitysohjelmien vaikutus ennen niiden käyttöönottoa tai niiden tultua sovelletuksi? For at de nyeste forskningsresultatene også skal bli tatt i betraktning når miljøpolitikken fastsettes, er det nødvendig å gjøre opp status over miljøet. Miljøtilstanden må være nøye kvantifisert og forstått om man skal kunne vurdere virkningene av miljøpolitiske inngrep eller utviklingsprogrammer før de iverksettes eller evaluere dem når de er gjennomført. Ympäristöpaineiden valvonta niiden alkulähteillä on tehokas lähestymistapa silloin kun on kyseessä ilmaan, veteen ja maahan joutuvien päästöjen seuranta sekä jätteiden tuottamisen, kierron ja siirtämisen tarkkailu. ■ Styret skal vedta et flerårig arbeidsprogram på grunnlag av de prioriterte områdene nevnt i artikkel 3 nr. Monet ympäristöpaineet vaativat yhdennettyä lähestymistapaa, jossa otetaan huomioon moninaisia tekijöitä. 2, med utgangspunkt i et utkast som framlegges av daglig leder, nevnt i artikkel 10, etter å ha mottatt Kommisjonens uttalelse. Tällaisia ovat esimerkiksi seuraavien seikkojen arviointikeinot: Det første flerårige programmet skal vedtas innen ni måneder etter at denne forordning er trådt i kraft. "Ympäristökeskuk­sen tehtävänä on analysoida ongelmia ja löytää niihin ratkaisuja sekä toimia seuranta­ ja tietoverkoston liikkeellepanevana voimana." ihmisten terveyttä uhkaavat ympäristöhaitat ympäristön laatu kaupunki­, rannikko­ ja vuoristoalueilla sektorinlaajuinen ympäristövaikutusten arviointi esimerkiksi energia­, kuljetus­, maatalous­ ja matkailualalla. Byrået vil virke for å organisere og forbedre produksjonen av pålitelig miljøinformasjon ved å analysere og vurdere miljødata fra alle tilgjengelige kilder og gjøre de konsoliderte resultatene kjent på forskjellige måter, herunder: ved regelmessig â utarbeide omfattende miljøtilstandsrapporter, ■ ved å utgi andre publikasjoner, kart og forskningsrapporter, EEA ja EIONET kehittävät myös omaa kapasiteettiaan varmistaakseen verkoston sisällä ilmenevien tarpeiden yhteensopivuuden ja tehdäkseen keskinäisen tiedonkulun sujuvaksi. Arbeidsprogrammet er et redskap for å fastsette og planlegge den virksomhet som skal omsette byråets oppgaver og mandat til nyttige resultater ved hjelp av programmer og prosjekter som er skreddersydd for strategisk prioriterte målsettinger som dem som er fastsatt i EFs femte handlingsprogram for miljøet. Kapasiteetin kehittäminen vahvistaa synergiavoimia ja edistää tietojen keräämistä sekä tiedon tuotantoa ja levitystä erittäin sopivalla tavalla. Hvert år blir det vedtatt et ettårig handlingsprogram på grunnlag av det flerårige handlingsprogrammet. På denne måten kan planene justeres ut fra erfaringer, ny kunnskap og utviklingen av kapasitet og behov. Alueita, joilla kapasiteettia on kehitettävä ja laajennettava, ovat: järjestelmien yhdessä toimivuuden varmistaminen tietojenvaihtokäytäntöjen ja työnjakosopimusten parantaminen EIONETin kautta kulkevien tietovirtojen järjestäminen tietojen hankkimis- ja levittämiskanavien perustaminen. Byrået vil ha mulighet for å reagere på akutte miljøkriser som ikke er forutsett i arbeidsprogrammet, men vil likevel unngå å spre innsatsen for mye på lokale eller særskilte problemer som ikke har strategisk betydning. Oft' tatous­ ja sosiaalikomitean lausunnosta, joka koski neuvoston EEA-asetusluonnosta, marraskuu 19S9 Vekselvirkningen mellom kortsiktige og langsiktige initiativer og undersøkelser kan imidlertid gi et betydelig interaktivt utbytte dersom dynamikken styres på rette måten. Skenaarioiden rakentaminen ved å tilby direktekoplede informasjonsmuligheter. ■ Keskuksen johtokunta muodostuu kunkin jäsenvaltion yhdestä sekä komission kahdesta edustajasta. Både det flerårige og det ettårige (1994­95) handlings­programmet er vedtatt og tilgjengelig. Lisaksi Euroopan parlamentti nimeää johtokunnan jäseniksi Libi ympäristönsuojelualan tieteellistä erityisasiantuntijaa, jotka valitaan sen henkilökohtaisen myötävaikutuksen perusteella, jonka heidän odotetaan antavan keskuksen toiminnalle. ■ Innen rammen av det flerårige programmet skal styret hvert år vedta byråets arbeidsprogram med utgangspunkt i et utkast som framlegges av daglig leder etter å ha rådspurt den vitenskapelige komiteen, og etter å ha mottatt Kommisjonens uttalelse. Kunkin johtokunnan jäsenen sijaisena voi toimia varajäsen. Programmet kan justeres i løpet av året etter samme framgangsmåte. Monivuotisen työohjelman perusteella hyväksytään joka vuosi vuotuinen toimenpideohjelma. Det vil særlig bli satset på regelmessige utgivelser med stor utbredelse. Tämän ansiosta suunnitelmia voidaan mukauttaa kokemusten, uuden tiedon, kehittyvän kapasiteetin ja muuttuvien tarpeiden perusteella. Ympäristökeskus kykenee vastaamaan akuutteihin ympäristökriiseihin, joita ei ole ennakoitu työohjelmassa, mutta välttää puuttumasta irrallisiin paikallisiin tai hetkellisesti ajankohtaisiin ongelmiin, joilla ei ole strategista merkitystä. Utgivelsene vil ikke begrense seg til ren miljømessig eller geografisk informasjon, men vil også behandle sosiale og økonomiske emner, f.eks. metoder for evaluering av faktiske menneskelige og økonomiske kostnader ved ressursødeleggelse og regnskap over fordeler og ulemper ved miljøpolitikken. Ympäristösuuntausten ennakoinnista ja niitä koskevien mallien laadinnasta on viime vuosina tullut tärkeä toiminnan ala, osin teorioiden ja mallien luojien käytettävissä olevien ympäristötie­tojen määrällisen ja laadullisen kasvun vuoksi ja osin tietokoneiden kasvavan kapasiteetin ansiosta. De eksempler på Miljøbyråets aktiviteter som er opplistet nedenfor, må betraktes som del av et fleksibelt system av innbyrdes relaterte målsettinger som byrået vil søke å oppnå avhengig tilgjengelige midler, begivenheter og brukerkrav, uten å bli avsporet fra de hovedlinjer som definerer konsekvente politiske prioriteringer. Sen lisäksi, että ympäristökeskuksella on velvollisuus huolehtia Euroopan ympäristöstä, työohjelma tunnustaa sen seikan, että keskuksella on yhtä tärkeä tehtävä jakaa tietoa niin suurelle yleisölle — myös yksityisille ja vapaaehtoisjärjestöille — kuin Euroopan poliittisille päätöksentekijöille ja virkamiehille. Indikatorer for «miljøregnskap» som brukes av private revisorer og offentlige planleggere vil bli sammenlignet og vurdert sammen med ulike former for miljøinfrastruktur som allerede eksisterer, slik at byråets brukere kan danne seg et objektivt bilde av deres relative effektivitet. Budjetin 1994/95 suuruus on yli 22 milj. ecua. Et informasjons­ og ekspertisefellesskap Painopiste tulee erityisesti olemaan säännöllisesti ilmestyvissä tuotteissa, joiden lukijakunta on laaja. Miljøbyrået har til oppgave å kanalisere strømmen av et bredt spekter av teknisk informasjon, tekniske framgangsmåter og forsøk. Tietoja ei rajoiteta koskemaan puhtaasti ympäristöllisiä tai maantieteellisiä asioita, vaan raporteissa käsitellään myös sosiaalisia ja taloudellisia aiheita, kuten menetelmiä luonnonvarojen heikkenemisen todellisten inhimillisten ja taloudellisten kustannusten arvioimiseksi sekä taseissa esiin tulevia ympäristöpolitiikan etuja ja haittoja. Vi har for eksempel mye å hente fra miljøkonsekvens­analyser og miljørevisjonsrapporter, forsøk med «renere teknologier», miljømerking samt vurderinger av innvirkningen av miljøtiltak på sysselsettingen. Ensimmäinen monivuotinen toimintaohjelma on hyväksyttävä yhdeksän kuukauden kuluessa tämän asetuksen voimaantulosta. I praksis innebærer det at byrået tar ansvar for å oppgradere dataproduksjonsstandarder og lette framtidig informasjons­ og dataflyt. Osana monivuotista ohjelmaa ja kuultuaan tieteellisiä komiteaa sekä saatuaan komission lausunnon johtokunta hyväksyy toiminnanjohtajan ehdotuksesta keskukselle vuosittain työohjelman. I dette ligger òg å oppmuntre til harmonisering av målemetoder ved å stimulere til harminisert utvikling av politikkorienterte rapporter og vurderinger. Tätä tarkoitusta varten EEA alkaa tuottaa tasaisena virtana julkaisuja, myös elektronisia, kuten CD­ROM­levykkeitä, ja audiovisuaalisia tuotteita, kuten videofilmattuja käsikirjoja, moninaisista aiheista ja erikoisaloista. Når byrået samler inn, forener, bearbeider og strukturerer tilgjengelig ekspertise og forsøksmateriell fra både Europa og verden for øvrig på disse områdene, og lager bruksferdige informasjonsprodukter­ og tjenester, framstår det som et grensesnitt mellom produsent og bruker. Ympäristökeskuksen pääkonttorin kirjaston julkaisukokoelmat, sekä painetussa että muussa muodossa olevat, ovat pyynnöstä kaikkien ulottuvilla tietojen alkuperämaan salassapitolakien asettamissa rajoissa. Den solide kunnskapsbasen som derved bygges opp vil gi brukerne tilgang til de aller nyeste kunnskapene om mange spørsmål som er av avgjørende betydning for vern og bedring av miljøet. Ympäristökeskuksen tämän alan kapasiteetti tulee lähes väistämättä kasvamaan sen tietopohjan laajetessa. Det europeiske miljøbyrå tar sikte på å omsette FoU­resultatene til offentlig informasjon om miljøets tilstand. On kuitenkin tärkeää, että tämä toiminta suunnataan kohti hyvin perusteltuja toimintatavoitteita ja että sen vaikutukset ovat käytännön­läheisiä. Målsettingen om en bærekraftig utvikling er fellesnevneren for alle disse aktivitetene. Ympäristökeskuksen työohjelma antaa sijaa erityisesti sellaisten välineiden kehittämiselle, joiden avulla voidaan rakentaa toivottavia ympäristötuloksia koskevia skenaarioita ja testata niiden tehokkuutta. Utveksling av informasjon om hvordan den bærekraftige utviklingen kan måles og gjennomføres, vil bidra til at nye emner kan integreres og sikre at konseptet blir gjennomført i praksis. Tällaisia välineitä tulevat todennäköisesti olemaan: tiu yleiskertomuksen keskuksen toiminnasta. Toiminnanjohtaja toimittaa sen Euroopan parlamentille, neuvostolle, komissiolle ja jäsenvaltioille, Blant de miljøfaktorer som Miljøbyråets styrende organer har definert som permanente satsingsområder for Europas hovedprogram for overvåking og vurdering, er: I luftkvalitet jordsmonnets tilstand biologisk mangfold støynivå og støyplager vannkvalitet skogdekning tilstanden i Europas kystområder. Yritysten kirjanpidossa ja laitosten suunnittelussa käytettäviä "vihreän kirjanpidon" tunnuslukuja samoin kuin tällä hetkellä käytössä olevia erilaisia ympäristöinfrastruktuurin muotoja tullaan vertailemaan ja arvioimaan, jotta EEA:n käyttäjät voisivat ratkaista objektiivisesti, miten tehokkaita ne ovat suhteessa toisiinsa. Overvåking av miljøbelastninger ved kilden er den mest effektive tilnærmingsmåten til problemet med å føre oppsyn med forurensende utslipp til luft, vann eller grunn eller til å spore produksjon, strømmer, bevegelser og overføring av avfall. For mange miljøbelastninger kreves en integrert miljøanalyse som innbefatter en lang rekke faktorer, blant annet metoder for å vurdere ■ a asetuksen 1210/90 ¡artiklasta Utbygging og utvidelse av kapasiteten er nødvendig for å: Ohjeet ja standardit malliskenaariot ilmakehään joutuvien päästöjen vähentämiseksi prototyyppimenetelmät teollisuuden tuotteiden ja prosessien "elinkaarta" koskevien mallien laatimiseksi silmälläpitäen mahdollisuuksia puhtaan teknologian mukaisten uudistusten tekemiseen. «Miljøbyrået har til oppgave å analysere og finne løsninger på problemer i tillegg til å være drivkraften i et overvåkings- og informasjonsnett.» Ympäristökeskus pyrkii myös seminaarien, konferenssien, online­tietojenvaihdon ja muiden henkilöidenvälisten kanavien kautta palvelemaan toimeksiantonsa piiriin kuuluvia sektoriaalisia ja erikoistuneita tarpeita. F: sikre driftskompatibilitet mellom systemene, vr' rasjonalisere kommunikasjonsprotokoller og fra Den ekonomiske og sosiale komités uttalelse Hlforslaget forslaget Lisäksi se tarjoaa ­(tarvittaessa) sopimuspohjaisia palveluja, jotka liittyvät tietojärjestelmien ja ympäristöarviointimenetelmien erityissovellutuksiin. 11 miljøtrusler mot helsen, I miljøkvalitet i by-, kyst- eller fjellområder, : miljøkonsekvensanalyser for hele sektorer, f.eks. energi, transport, landbruk eller turisme. EEA:n tehtävänä on kanavoida moninaisten teknisten tietojen, käytäntöjen ja kokemusten tulvaa. samdriftsavtaler, * organisere data- og informasjonsflyten over EIONET, sí etablere kanaler for datatilgang og informasjonsspredning. Ohjauskeinot ja haasteet Bevisstgjøring og opplæring EEA:n tarkoituksena on muuntaa tutkimus­ ja kehitystoiminnan tulokset julkisiksi tiedoiksi ympäristön tilasta. Miljøprognoser og miljømodeller er et virksomhetsområde som i de senere år har blitt stadig viktigere, delvis som et resultat av at de miljødata som står til rådighet for teoretikere og praktikere har økt i omfang og kvalitet, delvis takket være stadig kraftigere datamaskiner. Ympäristökeskus tulee toimimaan tuottajien ja käyttäjien välissä kokoamalla ja työstämällä tällaisten alojen asiantuntemusta ja kokemusta kaikkialta Euroopasta ja muualta maailmasta sekä luomalla käyttövalmiita tietotuotteita ja ­palveluja. Näin rakentuva vankka tietopohja tulee olemaan käyttäjien saatavilla, kun he tarvitsevat ajan tasalla olevaa asiantuntemusta ja tietoa monista ympäristön suojelun ja parantamisen kannalta tärkeistä asioista. I tillegg til forpliktelsen overfor Europas miljø fastsetter arbeidsprogrammet at byrået har plikt til å informere offentligheten og alle dens sektorer, inkludert privat og frivillig sektor, med samme styrke som den informerer Europas politiske beslutningsinstanser, politiske ledere og tjenestemenn. Ympäristöstandardien ja arvosteluperusteiden asettaminen on luonnollisesti perustavaa laatua oleva asia jokaiselle, joka on kiinnostunut elämisen ja ympäristön laadun parantamisesta. Byråets kapasitet på dette området vil nødvendigvis øke i takt med utvidelsen av dets kunnskaper. Tämä aihe kulkee punaisena lankana kaikessa ympäristökeskuksen toiminnassa. Likevel er det viktig at denne virksomheten rettes mot sunne miljøpolitiske mål og iverksettes med konkrete mål for øye. Käytännössä tämä merkitsee vastuuta tiedon tuottamisstandardien kohottamisesta sekä tulevan tietoaineiston syöttämisen ja tulostuksen helpottamisesta. Byråets arbeidsprogram tar særlig sikte på å utvikle redskaper for å lage scenarier for ønskede miljøvirkninger og prøve dem ut. Redskapene kan omfatte: Tähän sisältyy kaikki mittausmenetelmien yhdenmukaistamisen edistämisestä toimintaperiaatteisiin suuntautuneiden raporttien ja arviointien johdonmukaisen kehittämisen kannustamiseen. For å oppfylle denne forpliktelsen vil Miljøbyrået produsere en jevn strøm av publikasjoner, også elektroniske (f.eks. CD-ROM-plater) og audiovisuelle produkter (f.eks. videomanualer) innenfor et bredt spekter av områder av allmenn eller særskilt interesse. Ympäristökeskus tulee laatimaan ohjeita näille aloille helpottaakseen vertailukelpoisten ja tehokkaiden tietojen tuottamista eurooppalaisella tasolla. Alle papirutskrifter og annen informasjon er samlet i biblioteket i byråets hovedkontor og kan benyttes av publikum innenfor rammene av gjeldende fortrolighetsregler i de landene primærinformasjonen kommer fra. Pyrkimys kestävään kehitykseen on kaikkea tätä toimintaa yhdistävä äärimmäisen tärkeä teema. Miljøpolitiske virkemidler og utfordringer "Ympäristön tyydyttävä suojelu toimintaperiaattei­den luomisesta käytännön toimenpiteisiin voidaan todella varmistaa ainoastaan mikäli asianomaisten tietojen määrä ja laatu on riittävän hyvä." Gjennom seminarer, konferanser, direktekoplet informasjonsutveksling og andre utvekslingskanaler vil Miljøbyrået også ivareta sektor- og særinteresser innenfor sitt mandat. Kohti kestävää kehitystä EY:n viides ympäristöalan toimintaohjelma I tillegg vi! det kunne yte tjenester på kontraktsbasis i forbindelse med spesifikke applikasjoner av informasjonssystemer og metoder for miljøanalyse. Ympäristökeskus vastaa perustamisasetuksensa vaatimukseen (ks. Miljøbyrået vil følge opp målsettingen fastsatt i opprettelsesforordningen (se art. 2 artikla, sivu 00) osallistumisesta uusien johtavien periaatteiden, taloudellisten mekanismien ja toimintaperiaatea­siakirjojen kehittämiseen ympäristönsuojelua varten sekä tällaisten periaatteiden, mekanismien ja asiakirjojen vaikutusten seuraamisesta niiden soveltamisen aikana ja sen jälkeen. 2 i margen på side 2) om å bidra til at det utvikles nye retningslinjer, finansieringsordninger og miljøpolitiske virkemidler for å iverksette beskyttelsestiltak og spore deres virkning, både under og etter gjennomføringen. Tällainen toiminta olisi suunnattava muun muassa seuraaviin kohteisiin: teollisuuden ja luonnonvarojen kehittämisen riskientorjunnassa käytetyn "varovaisuusperiaatteen" soveltamin kerättyjen kokemusten kautta ohjeet kansainvälisten ympäristölakien ja sopimusten sovittamisesta alueelliseen, kansalliseen tai paikalliseen ympäristönsuojeluun "no regret"-strategioiden käyttö taloudellisessa kehityksessä käytännön keinot ympäristövastuun määrittämiseksi, kuten esimerkiksi "saastuttaja maksaa"-periaatteen ja "voimavarojen käyttäjä maksaa"-periaatteen oikea ja laaja käyttö B entistä jäsentyneempi tietojenvaihto "parhaan saatavilla olevan teknologian" määritelmästä. Blant de områder som nå står for tur, er: Ά en avklaring, på grunnlag av den samlede erfaring, av «føre var»-prinsippet anvendt på risikoforebygging innen industrien og utvikling og utbygging av naturressursene, i retningslinjer for å integrere internasjonal miljølovgivning og internasjonale miljøavtaler i regionale, nasjonale eller lokale myndigheters tilnærming til pleie og vern av miljøet, økonomiske utviklingsstrategier «uten angrefrisb > , praktiske virkemidler for å vurdere miljøansvar, f.eks. korrekt og utbredt anvendelse av prinsippene om at «forurenseren skal betale» og «ressursbrukeren skal betale», en mer strukturert informasjonsutveksling innenfor definisjonen av beste tilgjengelige teknologi. Ympäristöön vaikuttavien tekijöiden joukosta ovat EEA:n johtoelimet arvioineet jatkuvasti eniten huolenaihetta antaviksi Euroopan yleisen seuranta­ ja arviointisuunnitelman kannalta seuraavat: ilmanlaatu maaperän tila biologinen monimuotoisuus melutasot ja melulle alttiiksi joutuminen veden laatu metsäpeite Euroopan rannikoiden tila. «Tilfredsstillende beskyttelse av miljøet, fra utformingen av miljø politikken til vedtak og gjennomføring av de facto-tiltak, kan i siste instans bare sikres dersom kvantiteten og kvaliteten av relevant informasjon er god nok.» Edellä esitetty ei ole pelkkää sanahelinää, mutta se jättää sijaa väärinkäytölle ja viivyttelylle, ellei suoriteta huolellisia analyysejä ja vertailuja näissä yhteyksissä nykyisin vallitseviin käytäntöihin ja tulkintoihin. Dette er mer enn bare tomme ord og fagre løfter, men de kan misbrukes og forhales med mindre de underkastes streng analyse i forhold til den variasjonsbredde som finnes i eksisterende praksis og tolkninger som kommer inn under disse punktene. Voidakseen saavuttaa kaikki tavoitteensa ja täyttää kaikki velvoitteensa ympäristökeskuksen on huomioitava käytännöllisesti katsoen kaikki ympäristön kannalta merkittävät toiminnan alat Euroopassa sen lisäksi, että sen on otettava huomioon maailmanlaajuiset huolenaiheet sekä kestävän kehityksen käsitteeseen sisältyvät yhteiskunnallis­taloudelliset tekijät. For å nå alle målsettinger og oppfylle alle forpliktelser må Miljøbyrået ta i betraktning praktisk talt alle områder som har betydning for miljøet i Europa, foruten de globale hensyn og de sosioøkonomiske faktorer som er en forutsetning for en bærekraftig utvikling. ■ osallistuminen yhteisön ympäristöalan lainsäädännön soveltamisen valvontaan yhteistyössä komission ja jäsenvaltioiden toimivaltaisten toimielinten kanssa, ■ deltaking i kontroll av gjennom­føringen av Fellesskapets miljø­regelverk, i samarbeid med Kommisjonen og vedkommende organer i medlemsstatene, Ohjelmakaudella 1994/95 asetetaan painopiste ilman ja veden laatuun, maaperän tilaan, luonnonsuojeluun sekä "horisontaalisiin" tehtäviin kuten esimerkiksi kokonaisten elinkeinoalojen ympäristöarviointeihin. ■ utarbeiding av miljømerker og kriterier for tildeling av slike merker til miljøvennlige produkter, teknologier, varer, tjenester og programmer som ikke sløser med naturressurser, m % % % \ n,* fe ekologisille ohjelmille, ■ ympäristöystävällisten Byråets første flerårige arbeidsprogram (1994­99) er viet denne omfattende og krevende problematikken. Men styret må prioritere. Ympäristömerkityt tuotteet saavat kirjaimellisesti lisäarvoa sen ansiosta, että niiden ympäristöystävällisyys taataan. Derfor vil de største miljøutfordrin­gene bli behandlet i det første ettårige arbeidsprogrammet (1994­95) samtidig som byrået etableres og bygger opp kapasiteten. Tiedotuksen parantaminen vahvistaa ja osoittaa niiden arvon. 11994­95 bur det satset på luft­ og vann­kvalitet, grunnforhold og naturvern samt «horisontale» oppgaver som integrerte miljøanalyser av hele økonomiske sektorer. tekniikoiden ja menetelmien sekä niiden käytön ja leviämisen edistäminen yhteisössä ja kolmansissa maissa, ■ fremme av miljøvennlige tekno­logier og prosesser og bruk og overføring av slike innen Fellesskapet og i tredjestater, Uusille ohjelma­alueille Disse oppgavene er omfattende. Sen lisäksi, että ympäristökeskus noudattaa sitä valvovien elinten pyyntöjä, se tulee myös ajoittain esittämään omia ohjelma-aloitteitaan, jotka perustuvat uusien ympäristösuuntausten tarkkaan arviointiin. Den grunnleggende rådsforordningen lister også opp potensielle nye virksomhetsområder for Miljøbyrået, blant annet fastsettelse av fornuftige standarder for miljømerking i detaljhandelen og for gjennomføring av miljøkonsekvensanalyser. Uusille ohjelma-alueille tulo riippuu kuitenkin uudesta rahoituksesta, joka voi tulla ulkopuolisilta asiakkailta kaupan, teollisuuden tai vapaaehtoisen sektorin piiristä tai muualta. Noen av disse elementene er i realiteten allerede innarbeidet i arbeidsprogrammet. Tutkimustoiminnan tulokset ja näkymät Forskningsresultater og utsikter Mahdollisiin uusiin, neuvoston asetuksessa mainittuihin toiminta­aloihin, jotka voidaan määrätä EEAlle myöhemmässä vaiheessa, kuuluu muun muassa mielekkäiden standardien asettaminen vähittäiskaupan "vihreille merkinnöille" ja ympäristövaikutusten arvioinnin suorittamiselle. I tillegg til å følge opp anmodninger fra sine ledende organer skal byrået komme med forslag til nye programmer på bakgrunn av inngående vurderinger av aktuelle miljøtendenser. Ympäristökeskuksen tuottaessa jäsenvaltioille ympäristöpolitiikan luomisessa ja toteuttamisessa tarvittavaa objektiivista tietoa tutkimustoiminta muovaa ja kehittää tämän politiikan määrittelyn ja täytäntöönpanon tieteellistä perustaa. Mens Miljøbyrået skaffer medlemslandene nødvendig objektiv informasjon for å fastsette og gjennomføre miljøpolitikken, er det forskningen som skaper og utvikler det vitenskapelige grunnlaget for utformingen og gjennomføringen av miljøpolitikken. Toimimalla tieteenharjoittajien ja ympäristöpoliittisten päätöksentekijöiden välisenä linkkinä EEA voi: lisätä tieteellisten tutkimusprojektien tulosten arvoa muuntamalla ne objektiiviseksi tiedoksi politiikan kehittämistä ja soveltamista varten muuntaa havaittu politiikan kehitys ja täytäntöönpanon tarve tutkimustoiminnan painotuksiksi sisällyttää tutkimus- ja kehitystoiminnan tulokset julkiseen tietoaineistoon ympäristön tilasta ja siinä vallitsevista suuntauksista. Ved å opptre som et aktivt grensesnitt mellom vitens­kapsmenn, miljøpolitikere og offentligheten kan Det europeiske miljøbyrå: øke verdien av vitenskapelige forskningsprosjekter­ og resultater gjennom å omsette dem til objektiv informasjon som kan tjene som grunnlag for utformingen og gjennomføringen av miljøpolitikken, ' ­ omsette identifiserte utviklingstendenser og gjennomføringsbehov innen miljøpolitikken til forskningsprioriteringer, integrere FoU­resultatene i den offentlige informasjon om tilstanden og utviklingstendenser i miljøet. 'Euroopassa on edelleenkin merkit­täviä ympäristöon­gelmia, jotka ovat käytännöllisesti katsoen huomaa­mattomia, todellisia tikittäviä aikapom­meja... kuten esimerkiksi pohjavettä johtavien maakerrosten ja teollisuusalueiden saastuminen, metsäpalojen aiheuttama metsien tuhoutuminen, kaupunkiympäristön heikkeneminen ja biotooppien ja biologisen moni­muotoisuuden väheneminen.' «Europa har fremdeles store miljøproblemer som går praktisk talt upåaktet hen, virkelig tidsinnstilte bomber som tikker og går... som forurensningen av vannførende sjikt og industriarealer, ødeleggelsen av skogen på grunn av brann, forringelsen av miljøet i byene og tapet av biotoper og biologisk mangfold.» Domingojiménez-Beltrán (Euroopan ympäristökeskuksen toimitusjohtaja) Dominée ¡iméiiez-Beltrán (direktør, Det europeiske miljøbyrå) Tietokantoja ei tarvita sen osoittamiseksi, että monien Euroopan suurten kaupunkien liikenne on juuttumassa ruuhkiin, mutta tehokkaat ratkaisut vaativat erikoistietoa. Det trengs ingen database for å få bevis for at det er like før det blir full stans i trafikken i mange større europeiske byer, men effektive løsninger krever spesialkunnskaper. ympäristö- ja kehityskonferenssin (1992) ohjelmaa 21 sekä muita kestävää kehitystä ja todellista kasvua koskevia maailmanlaajuisia ohjelmia. Et Europa som lever i illusjonen om en kontrollert miljødynamikk vil være et Europa som fornekter en idealistisk, global visjon som kaster glans over de stolteste kapitler i Europas historie. "Yhteisön on käytettävä tehokkaammin asemaansa moraalisena, taloudellisena ja poliittisena auktoriteettina edistääkseen kansainvälisiä pyrkimyksiä ratkaista maailmanlaajuiset ongelmat ja edistää kestävää kehitystä ja maailman yhteisten alueiden kunnioittamista." Den største utfordringen blir å finne hvordan Europa skal overvinne de nasjonale og regionale begrensninger som legges på vår tradisjonelle omsorg for miljøet, våre tradisjoner for sosial og økonomisk rettferd og oppfinnsomhet i utnyttelsen av kunnskap og ressurser for å løse problemer og skape bedre levekår. Muun muassa lentokoneiden aiheuttama melusaaste on yhä merkittävämpi ympäristöongelma. Vi kan bare få en tryggere og mer rettferdig verden om pålitelig informasjon rettet mot omforente målsettinger legges fram på en klar, interaktiv og delaktig måte til alle som søker slik informasjon. Kuvitteellisen, itseriittoisen ympäristödynamiikan parissa askarteleva Eurooppa olisi Eurooppa, joka kieltäisi historiansa parhaimpia osia valaisevan näyn idealistisesta maailmanlaajuisesta ulottuvuudesta. «Fellesskapet må utnytte sin stilling som moralsk, økonomisk og politisk autoritet til å framskynde den internasjonale innsats for å løse globale problemer og fremme en bære kraftig utvikling og respekt for vår felles arv.» Euroonpa-neuvostonjulkilausuma Dublinissa kesäkuussa 1990 Erklæring fra Det europeiske råd, Dublin, juni 1990 Esimerkkeinä mainittakoon ympäristön laadun ja ympäristöön kohdistuvien paineiden entistä parempi mittaus, kaukokartoituksen kautta saadut metsätiedot ja yleensä kaukokartoituksen kautta saadut tiedot - tällä alalla on paljon mahdollisuuksia. Byrået forventes å dra direkte nytte av forsknings- og utviklingsarbeid på områder som forbedrede metoder for maling av miljøkvalitet- og belastninger, informasjon om skogen ved hjelp av fjernmåling, foruten fjernmåling generelt, et felt som har et stort potensiale. Tutkimus- ja kehitystoiminta itsessään tulee hyötymään EEA:n tiedoista, tuotteista ja palveluista, esimerkiksi seuraavista tuloksista: ympäristön tilaa koskevat raportit, kokonaisarviot, ympäristön parantamista koskevat skenaariot sekä ympäristöhallinnon ja politiikan eri näkökohtia koskevat raportit, käsikirjat ja oppaat. Forsknings- og utviklingsarbeidet vil på den annen side også dra nytte av informasjon, produkter og tjenester fra byrået, f.eks. resultater knyttet til miljøtilstandsrapporter, integrerte vurderinger, scenarier for bedring av miljøet samt rapporter, håndbøker og veiledninger på forskjellige områder innen miljøforvaltning og miljøpolitikk. Kilpailu supistuvista luonnonvaroista on mahdollinen ristiriitojen aiheuttaja Euroopan merillä. Konkurranse om minkende naturressurser er en potensiell kilde til konflikter i Europas havområder. Ympäristökeskuksen työohjelman ja tutkimusohjelmien välinen vuorovaikutus vahvistaa erityisesti niitä ohjelmakohtia, jotka sijaitsevat toimintalinjoja koskevan päätöksenteon ja uutta luovan tutkimuksen ja kehityksen leikkauspisteessä, kuten esimerkiksi: I : ympäristöennusteisiin käytettävien mallien parantaminen tunnuslukujen kehittäminen riskienhallintaa varten, mukaan lukien sosiaalis-taloudelliset tunnusluvut ' luotettavien arvosteluperusteiden määrittäminen kestävän kehityksen ja ympäristön laadun mittaamiseksi ! teknologisen kehityksen ja ympäristön sekä elämisen laadun välisten yhteyksien selvittäminen. Samspillet mellom Miljøbyråets arbeidsprogram og forskningsprogrammer vil særlig styrke de områdene som ligger i skjæringspunktet mellom utformingen av miljøpolitikken og nyskapende forskning og utvikling. Dette kan være: bedre miljøprognoser eller modelleringsteknikker, I utvikling av viktige indikatorer og parametre for risikostyring, herunder sosioøkonomiske indikatorer, fastsettelse av pålitelige kriterier for å bedømme og måle bærekraftighet og miljøkvalitet, I avklaring av forbindeisene mellom teknologisk utvikling og miljø og livskvalitet. Pitkällä aikavälillä tällaiset osoittimet tulevat todennäköisesti olemaan erittäin tärkeitä päätöksenteko prosessin ohjauksessa sekä julkisen osallistumisen ja seurannan varmistamisessa, kun pyritään poistamaan menneisyyden taakka ja tuomaan uusia haasteita tulevaisuudelle. På lang sikt vil slike indikatorer være av største betydning som en rettesnor for beslutningsprosessene og for å sikre at offentligheten deltar og følger opp. Dermed vil byrden av fortidens synder bli lettere å bære og samtidig gi utfordringer for framtiden. Tämä tulee kasvamaan Euroopan tavoitellessa elintaso ja kehitysetiikkaa, joka sopii yhteen ympäristön turvaamisen ja luonnonvarojen kestävän käytön kanssa kaikkialla maailmassa, noudattaen YK:n Dette vil bre om seg etterhvert som Europa søker en levestandard og en utvikling som er etisk forenlig med miljøsikkerhet og en forsvarlig utnyttelse av verdens naturressurser, i tråd med retningslinjene i Agenda 21, som ble vedtatt på FNs konferanse for miljø og utvikling i 1992, og andre internasjonale programmer for en bærekraftig utvikling og reell vekst. Ilmansaasteiden aiheuttamat hengityselinten sairaudet ovat nykyisin yleisempiä kuin koskaan ennen. Luftveissykdommer som følge av luftforurensning er mer utbredt i dag enn noen gang tidligere. Euroopan parlamentin määräämät jäsenet Medlemmer utpekt av Europaparlamentet Costanza PERA Direttore Generale ympäristökeskuksen on varmistettava panos­tensa ja tuotostensa tieteellinen korkealaatuisuus. «Som leverandør av pålitelig og relevant informasjon til miljøpolitiske beslut­ningstakere må Miljø­byrået sikre vitens­kapelig kvalitet på alle inngående og utgående data. Tieteellisen komitean päätehtävä on tukea tätä toimintaa. Vitenskaps­komiteens viktigste rolle er å støtte denne funksjonen. Se antaa myös oman panoksensa ympäristökeskukselle sen määrittäessä tutkimustoiminnan tulevia painopisteitä päätöksenteon kannalta." Komiteen vil også bidra til Miljøbyråets arbeid med å identifisere fram­tidige forsknings­prioriteter for miljø­politikken.» Euroopan parlamentti ... tervehtii periaatteessa tyydytyksellä viidennessä (ympäristöalan toimintaohjelmassa asetettuja suuntaviivoja ja erityisesti sitä, että ohjelma korostaa ympäristötietojen laatua, arviointia ja jakelua. Europaparlamentet ... ønsker i prinsippet retningslinjene fastsatt i det femte handlingsprogrammet (for miljøet) velkommen, og særlig den betydning det tillegger kvalitet, vurdering og spredning av data om miljøet. Euroopan parlamentin 'Diez de Rivera' muistioon perustuva päätöslauselma EY:n viidennestä ympäristöalan toimintaohjelmasta Europaparlamentes vedtak om EFs femte handlingsprogram ¡or miljøet basert på «Diez de Rivera»-rapporten. °7707°0101001001001001001001001011101010077070 Euroopan ympäristökeskukselle (EEA) on annettu tehtäväksi järjestää ja tarkistaa Euroopan ympäristön suojelun ja parantamisen kannalta tärkeitä seuranta- ja tietojärjestelmiä ja asettaa ne entistä strategisempaan käyttöön. Det europeiske miljøbyrå (EEA) er opprettet med det mandat å samordne, kryss­sjekke og sikre en mer strategisk utnyttelse av de mange overvåkings­, data­ og informasjonsgjenfinnings­systemene i forbindelse med vern og bedring av Europas miljø. Ympäristökeskus ja sen laajempi verkosto, EIONET, eivät toimi pelkästään tämän tietotulvan vaihtokeskuksena. Miljøbyrået og dets nettverk EIONET skal ikke bare være et senter for informasjonsutveksling. Avoimesti jaetut luotettavat tiedot voivat ratkaisevalla tavalla edistää ympäristöpolitiikan ja _BAR_ käytännön oikein mitoitettua muutosta. Korrekt informasjon som deles åpent kan være av _BAR_ avgjørende betydning om vi skal sikre en gradvis, målbevisst endring i miljø­politikk og ­praksis. Tässä kirjasessa kuvataan, miten EEA aikoo toteuttaa nämä mahdollisuudet edistääkseen Euroopan ympäristöhaittojen ja ongelmien ratkaisua ja turvallisen, kestävän ja vauraan tulevaisuuden rakentamista maailmanyhteisölle. Denne brosjyren beskriver hvordan \ Miljøbyrået vil utnytte dette potensialet for å bidra til en løsning på Europas mange miljøproblemer og skape en trygg og bærekraftig framtid for verdenssamfunnet. Uusi laitos Oppdatering Työntekijöiden rekrytointi Euroopasta: opas työnantajille eures.europa.eu Rekruttering i Europa: en veiledning for arbeidsgivere eures.europa.eu Euroopan komissio tai kukaan komission nimissä toimiva henkilö ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Verken Europakommisjonen eller personer som opptrer på Kommisjonens vegne, er ansvarlig for eventuell bruk av informasjonen i denne publikasjonen. 1, 2 ja 9), Euroopan unioni (s. 1, 2, 9), Den europeiske union (s. 3, 5, 6, 7, 11, 12), gem (s. 13). Muiden kuin Euroopan unionin tekijänoikeuksin suojattujen valokuvien käytön tai jäljentämisen osalta lupaa on anottava suoraan tekijänoikeuksien omistajilta. For bruk eller gjengivelse av foto som andre enn Den europeiske union eier rettighetene til, må tillatelse søkes direkte hos rettighetshaver. Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset Euroopan unioniin liittyviin kysymyksiisi. Europe Direct er en tjeneste som hjelper deg å finne svar på dine spørsmål om Den europeiske union (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 -alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. (*) Enkelte mobiloperatører har sperret for 00 800-numre eller fakturerer for samtaler til slike numre. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Mer informasjon om Den europeiske union finnes på internett (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Bibliografiske opplysninger finnes bakerst i publikasjonen. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2010 Luxembourg: Den europeiske unions publikasjonskontor, 2010 © Euroopan unioni, 2010 © Den europeiske union, 2010 PAINETTU TÄYSIN KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE (TCF) TRYKT PÅ KLORFRITT BLEKET PAPIR (TCF) Hanki yrityksellesi etua Euroopasta Skaff din bedrift et europeisk fortrinn Yrityksesi valmisteleminen nopeasti muuttuvien työmarkkinoiden haasteita varten on elintärkeää menestymiselle. Å sikre at bedriften din er i stand til å møte utfordringene forbundet med et omskiftende arbeidsmarked, er en viktig forutsetning for suksess. Ei ole helppoa löytää työntekijöitä, joilla on oikeat taidot ja pätevyydet antamaan yrityksellesi etulyöntiaseman, mutta Euroopan laajuinen rekrytointi voi tuoda muutoksen asiaan. Det er ikke lett å finne personell som har den kompetansen og de ferdighetene som skal til for å gi bedriften din et konkurransefortrinn, men rekruttering i Europa kan være en løsning. Tässä oppaassa esitellään ulkomailta rekrytointia ja kuvaillaan sen vaiheet. Denne veiledningen forklarer deg hvordan du går fram for å rekruttere fra utlandet. Toisesta Euroopan maasta rekrytoimisella on useita tärkeitä etuja: Det er mange fordeler ved å rekruttere fra et annet europeisk land: Laajempi varanto, josta voi löytää oikean henkilön vapaana olevaan työpaikkaan. Et større tilfang av kandidater som gjør det lettere å finne den personen som er best egnet for jobben. Euroopan työvoimavarannossa on satojatuhansia ammattitaitoisia työntekijöitä. Den europeiske arbeidsstyrken teller flere hundre tusen fagarbeidere. He ovat valmiita liikkumaan, he ovat motivoituneita, ja he haluavat saada uutta kokemusta. Mange av disse er villige til å flytte på seg og er både motivert for og interessert i å skaffe seg nye erfaringer. Laajenna horisonttiasi ja lisää mahdollisuuksiasi löytää oikea henkilö työpaikkaasi. Utvid horisonten og øk sjansene for å finne den ideelle kandidaten! Löydä tiimiisi uusia taitoja ja eritasoista kokemusta. Tilfør teamet ditt ny kompetanse og erfaring. Euroopan eri osista tulevat työntekijät tuovat muassaan uusia taitoja ja uutta pätevyyttä. Arbeidstakere fra ulike europeiske land bringer med seg ny kompetanse og nye ferdigheter. Mahdollisten uusien kielten tuomisen lisäksi monipuolinen työvoima helpottaa kommunikaation parantamista ja lisää tietämystä työympäristöistä muissa maissa. I tillegg til muligheten for å tilføre bedriften nye språk, vil en mangfoldig arbeidsstyrke gjøre det lettere å kommunisere med og forstå miljøer i andre land. kokemusta työpaikallesi? Ønsker du åtilføre arbeidsplassen ny kompetanse og nye erfaringer? Tämä opastutustuttaa sinut Euroopasta rekrytointiin. Denne veiledningen viser deg hvordan du går framfor årekruttere i Europa. Euroopan avointen työmarkkinoiden edut Fordelene ved et åpent europeisk arbeidsmarked Työnantajien nopeat kysymykset Vanlige spørsmål fra arbeidsgivere Euroopan unionin työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaate tarkoittaa, että voit rekrytoida työntekijöitä kaikista EU:n jäsenvaltioista, Islannista, Liechtensteinista ja Norjasta (ETA-maat) sekä Sveitsistä. Den europeiske unions prinsipp om fri bevegelighet for arbeidstakere gjør at du kan rekruttere arbeidstakere fra alle medlemsstatene i EU i tillegg til Norge, Island og Liechtenstein (EØS-landene) samt Sveits. Mitä etuja siitä on yritykselleni? Hvilke fordeler kan det gi for min bedrift? Nyt on tärkeämpää kuin koskaan, että työnantajilla on pysyvästi tehokasta ja tuottavaa työvoimaa. I dag er det viktigere enn noen sinne for arbeidsgivere å opprettholde en effektiv og produktiv arbeidsstyrke. Joskus tähän tarvittavia taitoja ei ole oikeaan aikaan saatavissa kotimaassa. Noen ganger er det ikke god nok tilgang på den nødvendige kompetansen i hjemlandet. Kansainvälinen ja monikulttuurinen tiimi voi auttaa lisäämään tehokkuutta tuomalla mukanaan uusia taitoja ja eritasoista kokemusta. Et internasjonalt og flerkulturelt team kan bidra til å øke effektiviteten ved å tilføre ny kompetanse og nye erfaringer. Lisäksi tutkimukset ovat osoittaneet, että työntekijöiden liikkuvuuden ja yritysten innovatiivisuuden välillä on suora yhteys. Forskning har dessuten vist at det er en direkte sammenheng mellom arbeidsgivermobilitet og innovasjon i næringslivet. Työntekijöiden palkkaaminen Euroopan eri maista voi lyhyen aikavälin taitovajeen ratkaisemisen lisäksi tuoda työpaikallesi uusia näkökulmia. Rekruttering av arbeidstakere fra hele Europa bidrar ikke bare til å bøte på kortsiktige mangler på kvalifisert arbeidskraft, men tilfører også arbeidsplassen nye perspektiver. Euroopan avoimet työmarkkinat tarkoittavat sitä, että työntekijät voivat liikkua vapaasti jäsenvaltioiden välillä vähin rajoittein tai ilman rajoitteita. Opprettelsen av et åpent europeisk arbeidsmarked innebærer at arbeidstakere kan bevege seg mellom medlemsstatene med få eller ingen begrensninger. Mistä aloitan? Hvordan kommer jeg i gang? Se on todellakin yhtä helppoa kuin kotimaasta rekrytointi. Det er faktisk like lett å rekruttere fra Europa som å rekruttere innenlands. Ensiksi sinun olisi hyvä selvittää, mitä taitoja työpaikaltasi puuttuu ja mistä niitä mahdollisesti löytyisi. Det første du bør gjøre, er å finne ut hvilke kompetanser du savner på arbeidsplassen, og tenke på hvor du kan finne dem. Ota sen jälkeen yhteyttä asiantuntijaan. Rådfør deg gjerne med en ekspert. Joillakin Euroopan kansalaisilla voi tosin olla rajoitettu pääsy Euroopan työnmarkkinoille tietyn ajan riippuen siitä, milloin heidän kotimaansa on liittynyt EU:hun. Enkelte europeiske borgere kan riktignok ha begrenset adgang til det europeiske arbeidsmarkedet i en viss periode, avhengig av når hjemlandet deres gikk inn i EU. Kaiken kaikkiaan Euroopasta rekrytoinnista on kuitenkin tullut yhtä helppoa kuin kotimaasta rekrytoinnista. Likevel er det generelt slik at å rekruttere fra Europa nå er blitt like enkelt som å rekruttere innenlands. Keneltä voin kysyä Euroopasta rekrytoinnista? Hvem kan jeg snakke med om rekruttering i Europa? On monia sekä yksityisiä että julkisia palveluja, jotka voivat opastaa sinua prosessissa. Det finnes en rekke tjenester, både offentlige og private, som kan bistå i rekrutteringsprosessen. EURES, eurooppalainen työnvälitysverkosto, koostuu yli 800 neuvojasta, jotka voivat neuvoa sinua kaikissa ulkomailta rekrytointia koskevissa asioissa. EURES, det europeiske jobbnettverket, har over 800 rådgivere som kan gi råd om alle aspekter knyttet til rekruttering fra utlandet. Jatka lukemista saadaksesi selville, mitä kaikkea Euroopasta rekrytointiin liittyy ja miten EURES voi auttaa. Les videre for å finne ut hva rekruttering i Europa innebærer og hvordan EURES kan hjelpe. Mitä etsit? Hva er du ute etter? Utarbeid en detaljert kandidatprofil. Mitä erityistaitoja ja pätevyyksiä ja millaista ammattitaitoa haet? Hvilke konkrete ferdigheter, kompetanser og kvalifikasjoner trenger du? Se, mitä vastaat edellisiin kysymyksiin, vaikuttaa siihen, mihin maihin etsintä kannattaa keskittää. Hvis det er en bestemt type kompetanse du ønsker å tilføre bedriften din, kan dette ha betydning for hvilke land du bør fokusere søket på. Onko työntekijöiden pätevyys odotetunlainen? Har kandidatene den bakgrunnen du forventer? Pätevyyksillä, jotka kuulostavat samalta, voi olla eri merkityksiä eri maissa, joten kannattaa tehdä hieman taustatutkimusta ilmoitetuista pätevyyksistä. Tilsynelatende like kvalifikasjoner kan ha forskjellig innhold i forskjellige land, så sørg for å gjøre noen bakgrunnsundersøkelser om de aktuelle kvalifikasjonene. Käytäntöön ja lainsäädäntöön liittyvät seikat. De praktiske og juridiske aspektene. Jos pyydät työntekijää muuttamaan kotimaahasi, sinulla on tietty vastuu hänestä. Når du ber en arbeidstaker flytte til landet ditt, påtar du deg et visst ansvar overfor vedkommende. Onko tärkeää, että työntekijä puhuu kotimaasi kieltä? Er det viktig at de ansatte snakker språket? Se helpottaa hänen sopeutumistaan uuteen ympäristöön. Det vil gjøre det lettere for dem å integrere seg i det nye miljøet. Ota huomioon myös käytännön seikat, kuten se, jatkuvatko työntekijän sosiaaliturva ja sairausvakuutus siirryttäessä maasta toiseen, ja se, tarvitseeko hän työlupaa. Tenk også gjennom praktiske spørsmål som for eksempel om arbeidstakerens trygderettigheter og helseforsikring kan overføres mellom landene, og om han eller hun vil trenge oppholdstillatelse. Mistä saa apua työvoiman rekrytointiin ulkomailta? Hvem kan hjelpe deg med å rekruttere fra utlandet? On olemassa monia palveluja, jotka voivat antaa sinulle hyödyllistä tietoa rekrytoinnista ulkomailta. Det finnes en rekke tjenester som kan gi deg nyttig informasjon om rekruttering fra utlandet. EURES-työnvälitysverkosto toimii kaikissa EU/ETA-maissa sekä Sveitsissä ja voi tarjota sinulle tehokasta ja ammattitaitoista apua ulkomailta rekrytoimisessa. Jobbnettverket EURES dekker alle EU. og EØS-landene pluss Sveits, og tilbyr effektive og profesjonelle tjenester til bedrifter som ønsker å rekruttere fra utlandet. EURES tarjoaa useita hyödyllisiä välineitä: n u l l EURES kan tilby en rekke nyttige verktøy: n u l l Kuinka EURES voi auttaa sinua? Hvordan kan EURES være til hjelp? EURESin palvelut ovat kaikkien eurooppalaisten työnantajien käytössä maksuttomasti ennen rekrytointiprosessia, sen aikana ja sen jälkeen. EURES’ tjenester er gratis og tilgjengelig for alle europeiske arbeidsgivere – både før, under og etter rekrutteringsprosessen. EURESin ammatillisen liikkuvuuden portaalissa on satojatuhansia rekisteröityneiden työnhakijoiden profiileja. EURES’ jobbmobilitetsportal inneholder flere hundre tusen registrerte jobbsøkerprofiler. Työnantajat voivat helposti ja nopeasti n u l l Som arbeidsgiver kan du raskt og enkelt: n u l l Keskeiset osiot De viktigste delene Työnantajien pääsivulla voit lukea asioista, jotka kannattaa ottaa huomioon ennen rekrytointiprosessia, sen aikana ja sen jälkeen. På hovedsiden for arbeidsgivere kan du lese om alle trinnene som må tas i betraktning før, under og etter rekrutteringsprosessen. Voit myös lukea siirtotyöntekijöitä jo palkanneiden työnantajien kertomuksia. Du kan også lese om hvilke erfaringer andre arbeidsgivere har gjort seg med ansettelse av mobile arbeidstakere. Luo oma My EURES-tili -osiossa voit luoda oman käyttäjätilisi, jotta voit sähköpostitse vastaanottaa ansioluetteloita, valita ja järjestellä niitä sekä vastata mahdollisille työpaikanhakijoille. Med Opprett Min EURES-konto kan du opprette din egen konto for å motta CV’er på e-post og velge ut, organisere og kontakte potensielle kandidater. Ilmoita avoimesta työpaikasta -osio opastaa ilmoittamaan avoimesta työpaikasta portaalissa. Under Utlys en stilling forklares det hvordan du kan lyse ut en ledig stilling på EURES-portalen. Käyttäjätuki on tarkoitettu niille portaalin käyttäjille, jotka törmäävät teknisiin vaikeuksiin. Få hjelp er for alle brukere av portalen som støter på problemer. EURES-yhteyskeskuksen henkilökunta päivystää vastatakseen kysymyksiin puhelimitse, sähköpostitse tai VoIP:n (puheensiirto internetissä) avulla. Teamet hos EURES’ kontaktsenter er tilgjengelig for å svare på dine henvendelser per telefon, e-post eller VoIP (Voice over Internet Protocol). Tapahtumakalenterista näet kiinnostavat tulevat tapahtumat omalla alueellasi. I Aktivitetskalenderen vises kommende aktiviteter som kan være av interesse i din region. Pysy ajan tasalla rekrytointimessuista tai yleisistä liikkuvuustietotapahtumista, joihin osallistuu EURES-neuvojia. Hold deg oppdatert om rekrutteringsmesser og generelle informasjonsmøter der EURES-rådgivere vil være til stede. Eläminen ja työskentely -osio sisältää käytännöllistä sekä lainsäädäntöön ja hallinnollisiin asioihin liittyvää tietoa liikkuvuudesta. Under Leve og arbeide finner du praktisk, juridisk og administrativ informasjon om mobilitet. Siitä löytää tietoja Euroopan työmarkkinoiden nykysuuntauksista maan, alueen ja toiminta-alan mukaisesti eriteltynä. Finn informasjon om aktuelle trender på det europeiske arbeidsmarkedet etter land, region og sektor. Linkit-osiosta pääset muille Euroopan työvoiman liikkuvuutta koskeville sivustoille, kuten kansallisten julkisten työvoimapalvelujen sivustot, sekä useisiin julkaisuihin, joista sinulle on apua rekrytointiprosessin aikana. Lenker leder deg til andre nettsteder som er relevante for europeisk jobbmobilitet, for eksempel nasjonale offentlige arbeidsformidlinger, og til ulike publikasjoner som kan være til hjelp i rekrutteringsprosessen. EURES-portaalin uudet osiot Nye funksjoner på EURES-portalen Työmessut, mutta virtuaalisina! Akkurat som vanlige jobbmesser, bare at de foregår virtuelt! Sinulle ilmoitetaan tulevista messuista mainoksella EURES-portaalissa, ja voit katsoa potentiaalisten työnantajien esittelyjä, ilmoittaa avoimista työpaikoista ja sopia tapaamisista työhönottajien ja EURES-neuvojien kanssa. Et banner på EURES-portalen varsler deg om kommende messer, og du vil kunne se presentasjoner fra arbeidsgivere, lyse ut ledige stillinger og avtale møter med rekrutterere og EURES-rådgivere. Työkalu, joka hakee automaattisesti työnhakijan ansioluettelon tietoja vastaavia avoimia työpaikkoja. Et verktøy som automatisk matcher informasjonen i en jobbsøkers CV med ledige stillinger. Haun tuloksena on Euroopan kartta, josta työnhakija näkee tarkasti, mistä hän voi löytää etsimiään mahdollisuuksia. Resultatet av søket vil være et kart over Europa som viser jobbsøkerne nøyaktig hvor mulighetene som de ser etter, befinner seg. Seuraavassa on lueteltu muutamia asioita, jotka on muistettava ennen työntekijöiden rekrytoimista eri puolilta Eurooppaa ja sen jälkeen. Før og etter rekruttering fra utlandet kulturforskjeller når du møter aktuelle kandidater, og fokuser på hva de har av kompetanse og erfaring. Ota huomioon kulttuurierot, kun tapaat mahdollisia työntekijöitä, ja keskity heidän taitoihinsa ja työkokemukseensa. Her er noen punkter som det er viktig å huske på før og etter at du rekrutterer arbeidstakere fra et annet europeisk land. Rekrytointiprosessia edeltävät vaiheet Hva du bør gjøre etter rekrutteringen Rekrytointiprosessia seuraavat vaiheet Hva du bør gjøre før rekrutteringsprosessen begynner Ota selville, mitä eurooppalaisen työntekijän palkkaamiseen liittyy, ja arvioi tarkasti sen hyöty, riskit ja kulut. Finn ut hva det innebærer å rekruttere en arbeidstaker fra et annet europeisk land, og tenk grundig gjennom fordelene, risikoene og kostnadene. Työntekijöiden sopeutuminen. Integrering av arbeidstakere. Työntekijät voivat tuntea itsensä hämmentyneiksi ja pelokkaiksi saapuessaan uuteen maahan, joten jonkinlainen tervetuliaispaketti saattaa helpottaa muutosta. Det å komme til et nytt land kan være både overveldende og skremmende. Harkitse aluettasi koskevien tietojen kokoamista. En velkomstpakke kan bidra til å gjøre overgangen lettere for arbeidstakeren. Ne voivat olla esimerkiksi tietoja paikallisista liikenneyhteyksistä ja työpaikan sijainnista sekä tarkempia tietoja lähipalveluista, kuten ravintoloista, julkisista kirjastoista ja lääkärikeskuksista. Det kan være nyttig å samle litt informasjon om området – for eksempel et kart med oversikt over transportmuligheter og hvor arbeidsplassen og andre steder av interesse, som restauranter, biblioteker og legesentre, befinner seg. Älä unohda käytännön järjestelyjä. Autatko uutta työntekijääsi löytämään majoituksen ja neuvotko häntä sairausvakuutuksen ja sosiaaliturvan kanssa? Husk å tenke gjennom de praktiske spørsmålene – har du tenkt å hjelpe den nyansatte med å finne et sted å bo, eller gi råd om helseforsikring og trygd? Muista myös, että kansallisessa työlainsäädännössä on maakohtaisia eroja. Vær obs på at arbeidslovgivningen kan variere fra land til land. Tarkista, tarvitseeko työntekijä työlupaa ja tarvitseeko hän apua sen hankkimisessa. Sjekk om din nye ansatte trenger oppholdstillatelse i Norge, og om du må hjelpe til med å skaffe den. Lainsäädännölliset ja hallinnolliset seikat. Juridiske og administrative spørsmål. Työntekijät, joiden on ilmoittauduttava paikallisille viranomaisille, saattavat tarvita vapaata töistä. Arbeidstakere som må registrere seg hos myndighetene, kan måtte gjøre dette i arbeidstiden. Anna työntekijöille vapaata sosiaaliturvatunnuksen, henkilökortin tai kansallisen sairausvakuutuksen hakemista varten. La vedkommende få fri fra arbeidet den tiden han eller hun trenger for å registrere oppholdet eller søke oppholdstillatelse, søke personnummer, skattekort eller opprette bankkonto. Tue työntekijöitä heidän ja heidän perheensä asettumisessa uuteen maahan. Ota huomioon, että sopivien koulujen ja sopivan asunnon löytämiseen voi mennä aikaa. Gi den ansatte og familien tid til å finne seg til rette i landet, og ta høyde for at det kan ta litt tid å finne skoler og et sted å bo. Pätevyyden tunnustaminen. Godkjenning av kvalifikasjoner. Tarkista, onko uudesta työntekijästäsi ilmoitettava asianomaiselle viranomaiselle, jotta hänen pätevyytensä tunnustetaan. Du bør sjekke om de ansatte må registreres hos relevante myndigheter for å sikre at kvalifikasjonene deres blir godkjent. Se, ettei pätevyyttä ole tunnustettu, aiheuttaa usein hankaluuksia sekä työnantajille että työnhakijoille. Dette er en hindring som både arbeidsgivere og jobbsøkere ofte kan støte på. Din EURES-rådgiver kan gi veiledning om juridiske og praktiske spørsmål. Voit myös vierailla sivustolla www.enic-naric.net saadaksesi lisätietoja akateemisten ja ammatillisten pätevyyksien kansainvälisestä tunnustamisesta. Du kan også besøke www.enic-naric.net for å finne nærmere informasjon om internasjonal godkjenning av akademiske og faglige kvalifikasjoner. Nykyisen henkilökuntasi on hyvä tutustua uusiin työntekijöihin, joten heidät kannattaa pitää ajan tasalla rekrytointiprosessista. Husk: Rekrutteringspraksis og hva som anses som god takt og tone mellom arbeidsgiver og jobbsøker, kan variere fra land til land. Vær forberedt på eventuelle Lähetetyt työntekijät Utstasjonerte arbeidstakere Lähetetty työntekijä on henkilö, joka työskentelee rajatun ajan sen jäsenvaltion ulkopuolella, jossa hän yleensä työskentelee. En utstasjonert arbeidstaker er en person som i en begrenset periode arbeider i et annet land, som regel etter anmodning fra arbeidsgiveren. Tämä tapahtuu useimmiten työnantajan pyynnöstä. Utstasjonering av arbeidstakere er spesielt utbredt i bransjer som bygg og anlegg, telekommunikasjon, underholdning og vedlikehold. Lähetetyt työntekijät työskentelevät yleensä rakennus-, kuljetus-, tele-, viihde- tai huoltoalalla. Der en medlemsstat har fastsatt minstekrav med hensyn til ansettelsesvilkår, for eksempel lønn og andre ytelser, skal disse også gjelde for arbeidstakere som er utstasjonert i medlemsstaten. sinun on pysyttävä yhteydessä työntekijääsi koko hänen lähetettynä työskentelynsä ajan. Du må opprettholde kontakt med arbeidstakeren gjennom hele oppholdet. Jos organisaatiosi on lähetettävä työntekijöitä toiseen jäsenvaltioon, sinun on tutustuttava asiaan liittyviin sääntöihin ja menettelyihin. Hvis din organisasjon trenger å utstasjonere arbeidstakere i en annen medlemsstat, vil du måtte gjøre deg kjent med gjeldende regler og prosedyrer. Lisätietoja lähetettyihin työntekijöihin sovellettavista työehdoista voi lukea Euroopan elin- ja työolojen kehittämissäätiö Eurofoundin verkkosivustolta (osoitteesta www.eurofound.europa.eu). Det er viktig at rettighetene og arbeidsvilkårene til utstasjonerte arbeidstakere ivaretas i hele Europa. Voit myös ottaa yhteyttä paikalliseen EURES-neuvojaan. EU har derfor vedtatt noen grunnleggende regler. Lähetettyjen työntekijöiden oikeuksia ja työehtoja on suojeltava Euroopan laajuisesti, minkä vuoksi Euroopan unioni on laatinut joukon perussääntöjä. Nærmere informasjon om arbeidsvilkår for utstasjonerte arbeidstakere finner du på nettstedet til Eurofound, Den europeiske stiftelse for bedring av leve- og arbeidsvilkårene, på www.eurofound.europa.eu. Du kan også rådføre deg med din lokale EURES-rådgiver. EU:n työntekijöiden lähettämistä koskevan direktiivin tehtävänä on taata lähetetyille työntekijöille samat työsuhteen ehdot kuin muille työntekijöille siinä EU- tai ETA-maassa, jossa hän tekee työnsä. EU-direktivet om utsending av arbeidstakere har til formål å sikre at utstasjonerte arbeidstakere får de samme ansettelsesvilkårene som andre arbeidstakere i det EU- eller EØS-landet der arbeidet utføres. Säännöissä katetaan laaja kirjo seikkoja työjaksojen enimmäiskestosta palkallisen vuosiloman vähimmäisajan kautta aina terveyteen ja turvallisuuteen asti. En rekke forhold omfattes av reglene, fra lengste tillatte arbeidstid og retten til betalt ferie, til helse og sikkerhet. Voit lukea lisää työntekijöiden lähettämistä koskevasta direktiivistä työllisyys-, sosiaali- ja tasaarvoasioiden pääosaston verkkosivustolta. Du kan lese mer om direktivet om utsending av arbeidstakere på nettstedet til Generaldirektoratet for sysselsetting, sosiale spørsmål og likestilling. Rajatyöntekijät Grensependlere Raja-alueella EURES palvelee saattamalla yhteen työnantajia ja työntekijöitä I grenseregioner kan EURES bistå med å: matche arbeidsgivere og jobbsøkere, Rajatylittävät työmarkkinat ovat alueita, joilla yhdessä maassa asuvat työntekijät tekevät usein päivittäisiä tai viikoittaisia työmatkoja naapurimaahan. Et grenseoverskridende arbeidsmarked er et område der arbeidstakere ofte pendler daglig eller ukentlig for å arbeide i et naboland. Tämä järjestely on suosittu Euroopan laajuisesti; yli 600 000 henkilöä asuu yhdessä Euroopan maassa ja työskentelee toisessa. I Europa er dette ganske utbredt idet mer enn 600 000 europeere bor i ett europeisk land og arbeider i et annet. antamalla tietoja toisessa jäsenvaltiossa asuvien työntekijöiden rekrytointiin liittyvistä oikeudellisista ja hallinnollisista käytännöistä gi informasjon om juridiske og administrative spørsmål relatert til rekruttering av arbeidstakere som bor i en annen medlemsstat, Raja-alueella työnantajana toimimisessa on monia etuja: seuraamalla työmarkkinoita molemmissa maissa tarjoten työnantajille ajantasaista tietoa työntekijöistä. Som arbeidsgiver i en grenseregion har du mange fordeler: overvåke arbeidsmarkedene i begge land og dermed gi oppdatert arbeidstakerinformasjon til arbeidsgivere. Potentiaalisten työntekijöiden varanto kaksinkertaistuu. Tilfanget av potensielle kandidater er dobbelt så stort. Työvoima on monimuotoista, ja se kattaa laajan kirjoin kieliä, taitoja ja pätevyyksiä. En variert arbeidsstyrke med flere språk, ferdigheter og kompetanser. Taloudellinen taakkasi saattaa kevetä. Rekruttering på tvers av grensene Rajatylittävään työmatkailuun liittyy tietysti hallinnollisia menettelyjä, mutta tarjolla on monia palveluja, jotka auttavat työntekijöitä mm. veroja, sosiaaliturvaa, sairausvakuutusta ja perhe-etuja koskevissa asioissa. Grensependling forutsetter selvsagt visse administrative prosedyrer, men det finnes en rekke tjenester som kan hjelpe arbeidsgivere med spørsmål som gjelder skatt, trygd, helseforsikring og familieytelser. Tällä hetkellä toiminnassa on yli 20 EURES-raja-aluekumppanuutta yli 13 maan välillä. EURES har aktiviteter i over 20 grenseoverskridende partnerskap som omfatter mer enn 13 land. Maiden välisen tieto- ja koordinointitarpeen täyttämiseksi EURES-raja-aluekumppanuudet tuovat yhteen julkiset työvoimapalvelut ja ammatilliset koulutuspalvelut, työnantajajärjestöt ja ammattiyhdistykset, paikalliset viranomaiset sekä työllisyyden ja ammatillisen koulutuksen parissa toimivat laitokset. For å dekke behovet for informasjon og samordning mellom landene arbeider EURES i grenseoverskridende partnerskap med offentlige arbeidsformidlinger og yrkesopplæringsorganer, fagforeninger, lokale myndigheter og andre institusjoner som arbeider med sysselsetting og opplæring. Triesenissä, Liechtensteinissa toimiva Risch Electro-Telecom on suuri yritys, joka suunnittelee, asentaa ja huoltaa sähköjärjestelmiä ja niiden osia. Risch Electro-Telecom er en stor organisasjon med base i Triesen i Liechtenstein som driver med planlegging, installasjon og vedlikehold av elektriske systemer og komponenter. Se työllistää noin 85 henkilöä. Heistä 10–12 on rajatyöntekijöitä, jotka asuvat Itävallan Vorarlbergin alueelta ja Etelä-Saksassa. Selskapet har om lag 85 ansatte, hvorav 10-12 bor i Vorarlberg-regionen i Østerrike og i Sør-Tyskland og har en typisk pendleravstand på rundt en halvtime hver vei. Yrityksen omistaja Bruno Risch ottaa yhteyttä EURES-Liechtensteiniin, aina kun he tarvitsevat lisää henkilöstöä, jota ei ole saatavissa maan sisältä. Eieren av selskapet, Bruno Risch, kontakter EURES Liechtenstein hver gang det er behov for personell som ikke er tilgjengelig i Liechtenstein. Prosessi on epävirallinen: Risch kuvailee etsimiään työntekijäprofiileja EURES-neuvojalle ja saa pian tämän jälkeen ansioluetteloita. ”Rekrytointiprosessi ei ole byrokraattinen, ja tiedän, että EURES pystyy tarjoamaan sopivia työnhakijoita. Prosessen er av det uformelle slaget: Risch beskriver profilen til arbeidstakerne han ser etter for en EURES-rådgiver, og kort tid etter mottar han et antall CV’er. - Rekrutteringsprosessen er ubyråkratisk, og jeg vet at EURES er i stand til å skaffe egnede kandidater. Rajatyöntekijöiden palkkaaminen tällä alueella on helppoa, sillä kielimuuria ei ole.” Det er svært enkelt å ansatte grensependlere i denne regionen siden vi ikke har noen språkbarrierer. EURESin tuoma lisäarvo sekä työpajoja, seminaareja ja keskusteluja, joissa käsitellään Euroopan työvoiman liikkuvuutta. Merverdi med EURES workshops, seminarer og debatter om europeisk jobbmobilitet. Deltakerne kan diskutere sine planer og stille spørsmål til en rekke eksperter, naturligvis også EURES-rådgivere. Jokainen ulkomailta rekrytoinnista kiinnostunut työnantaja hyötyy varmasti näistä tapahtumista. Arrangementene har garantert noe å by på for arbeidsgivere som er interessert i å rekruttere fra utlandet. Tarkista EURES-portaalin tapahtumakalenterista lähelläsi järjestettävien tulevien tapahtumien tarkemmat tiedot. Se aktivitetskalenderen på EURES-portalen for informasjon om kommende arrangementer i din region. EURES-neuvojat – vielä vähän lisää EURES-rådgiverne strekker seg litt lengre EURES on palvelu, joka tarjoaa ammattimaista rekrytointineuvontaa eurooppalaisille työnantajille. EURES bistår europeiske arbeidsgivere med profesjonell rekrutteringsrådgivning. EURESin 800 neuvojalla 31 maassa on erityisasiantuntemusta Euroopan työvoiman liikkuvuuden käytäntöä, lainsäädäntöä ja hallintoa koskevissa kysymyksissä, ja he voivat tarjota räätälöityjä palveluja yrityksesi profiilin ja työnhakijaa koskevien vaatimusten perusteella. De 800 EURES-rådgiverne i 31 land har spesialopplæring i praktiske, juridiske og administrative spørsmål relatert til rekruttering fra utlandet, og kan levere skreddersydde tjenester basert på ditt selskaps profil og behov for arbeidskraft. Besøk EURES-portalen for å finne kontaktopplysningene til din lokale EURES-rådgiver. Euroopan työpaikkapäivät Europeiske jobbdager Tanskan maatalouden työnantajat tarvitsevat usein vuosittain jopa 200 kausityöntekijää. EURESista on apua, sillä se muodostaa yhteyden työnantajien ja potentiaalisten työntekijöiden välille. Arbeidsgivere i dansk landbruk trenger gjerne inntil 200 sesongarbeidere hvert år, og EURES hjelper til ved å opprette kontakt mellom arbeidsgivere og potensielle arbeidstakere. Vuonna 2009 tanskalaiset EURES-neuvojat halusivat kokeilla jotain uutta ja päättivät osallistua Odensen vuosittaiseen karjanäyttelyyn, joka houkuttelee maatalouden työnantajia ja työnhakijoita läheltä ja kaukaa. I 2009 ville de danske EURES-rådgiverne prøve noe nytt og bestemte seg for å delta på det årlige dyrskuet i Odense, som tiltrekker seg gårdsbrukere og jobbsøkere fra fjern og nær. Tanskalainen EURES-neuvoja Jørgen Uldall-Ekman keksi, että EURES-lehmä oli paras keino saada ihmisten huomio. EURES-rådgiver Jørgen Uldall-Ekman mente at en EURES-ku var nettopp det som skulle til for å fange folks oppmerksomhet. Euroopan komissio ja EURES ovat vuodesta 2005 lähtien tehneet yhteistyötä useiden muiden työvoiman liikkuvuudesta kiinnostuneiden toimijoiden kanssa Euroopan työpaikkapäivien järjestämiseksi. Siden 2005 har Europakommisjonen og EURES samarbeidet med en rekke andre aktører som er interessert i arbeidstakermobilitet om å arrangere De europeiske jobbdagene. Ensimmäisten Euroopan työpaikkapäivien aikana syyskuussa 2006 järjestettiin yli 300:ssa Euroopan kaupungissa yli 500 tapahtumaa, jotka houkuttelivat paikalle tuhansia työnhakijoita ja työnantajia. Startskuddet for De europeiske jobbdagene gikk i september 2006, da tusenvis av jobbsøkere og arbeidsgivere møtte opp på 500 arrangementer i over 300 europeiske byer. Ensimmäisten tapahtumien menestyksen myötä Euroopan komissio päätti isännöidä näitä tapahtumia joka syyskuu ja järjestää lisäksi joukon pienempiä tapahtumia joka kevät. På bakgrunn av denne suksessen besluttet Europakommisjonen at det skulle arrangeres europeiske jobbdager hvert år i september, i tillegg til en serie med mindre arrangementer hver vår. Yhden 50 kilometrin matkan Jørgenillä ja hänen kollegoillaan oli näyttelyä varten hallussaan punainen lasikuitulehmä, jonka he pukivat erityiseen EURES-huopaan. Jørgen og kollegaen hans reiste 5 mil for å sikre seg en rød ku av glassfiber, som ble drapert med et spesiallaget EURES-teppe. Lehmä oli jättimenestys, joka johti yhteydenottoihin noin 25 uuden työnantajan kanssa. Kua slo an som bare det, og EURES-rådgiverne opprettet kontakt med 25 nye arbeidsgivere. Kuten Jørgen sanoi: ”EURESille on hyvin tärkeää olla tiiviissä yhteistyössä työnantajien kanssa. Jørgen forteller: - Det er svært viktig for EURES å opprettholde et nært samarbeid med arbeidsgiverne. Haluamme tuoda päteviä ihmisiä Tanskaan ja kertoa työnantajille ulkomailta rekrytoimisen eduista, joten olemme iloisia saadessamme käyttää luovuuttamme tämän saavuttamiseksi.” Vi ønsker å bringe kvalifiserte arbeidstakere til Danmark og fortelle arbeidsgiverne om fordelene ved å rekruttere fra utlandet, og da skader det ikke å være litt kreativ! Euroopan työmarkkinapäivä tarjoaa kohtaamispaikan työnantajille ja työnhakijoille En europeisk jobbdag er et møtested for arbeidsgivere og jobbsøkere og en arena for ”Gem palvelee 29:llä eri kielellä maailmanlaajuista asiakaskuntaansa, johon kuuluvat mm. Microsoft, Clearwire, Cisco, Electronic Arts ja King.com. - gem yter brukerstøtte på 29 forskjellige språk for globale kunder som Microsoft, Clearwire, Cisco, Electronic Arts og King.com. EURES-rådgiverne er alltid svært hjelpsomme når vi ser etter personell med bestemte språkferdigheter. Marcella McKeever, rekrytointipäällikkö, gem, Belfast, Pohjois-Irlanti Marcella McKeever, rekrutteringsansvarlig hos gem i Belfast, Nord-Irland Työntekijä Arbeidstaker ”Lääketieteen opiskelijalla ei ole paljoa aikaa hankkia kokemusta ulkomailta, mutta EURES antoi minulle mahdollisuuden toteuttaa unelmani. - Som medisinstudent har man ikke mye tid til å skaffe seg arbeidserfaring utenlands, men EURES gjorde det mulig for meg å realisere drømmen. Kiitos harjoittelupaikkani Yhdistyneessä kuningaskunnassa, että paransin englannin taitoani ja opin paljon brittiläisestä terveydenhuoltojärjestelmästä. Lisäksi tapasin upeita ihmisiä, jotka auttoivat minua tuntemaan oloni kotoisaksi.” Takket være praksisoppholdet i Storbritannia har jeg ikke bare bedret engelskkunnskapene og lært mye om det britiske helsevesenet, jeg ble også kjent med mange flotte mennesker som hjalp meg til å føle meg hjemme. Euroopan komissio Työntekijöiden rekrytointi Euroopasta – opas työnantajille Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto2010 – 13 s. – 14,8 x 21 cm ISBN 978-92-79-15949-7doi:10.2767/50361Tämä julkaisu on saatavilla painettuna EU:n kaikilla virallisilla kielillä sekä islanniksi ja norjaksi. Europakommisjonen Rekruttering i Europa – en veiledning for arbeidsgivere Luxembourg: Den europeiske unions publikasjonskontor2010 – 13 s. – 14,8 × 21 cm ISBN 978-92-79-15953-4doi: 10.2767/52241Denne publikasjonen foreligger i trykt utgave på alle EUs offisielle språk samt islandsk og norsk. Oletko kiinnostunut työllisyys-, sosiaali- ja tasaarvoasioista vastaavan pääosaston julkaisuista? Er du interessert i publikasjoner fra Generaldirektoratet for sysselsetting, sosiale spørsmål og likestilling? Voit ladata ne tai rekisteröityä tilaajaksi maksutta osoitteessa http://ec.europa.eu/social/publications Da kan du laste dem ned eller bestille et gratis abonnement på http://ec.europa.eu/social/publications Voit myös tilata Euroopan komission ilmaisen uutiskirjeen Social Europe e-newsletter osoitteessa http://ec.europa.eu/social/e-newsletter http://eures.europa.eu http://ec.europa.eu/social Du kan også tegne abonnement på Europakommisjonens gratis elektroniske nyhetsbrev Social Europe på http://ec.europa.eu/social/e-newsletter http://eures.europa.eu http://ec.europa.eu/social Uusi laitos 2010 Oppdatering 2010 Työpaikan hakeminen Euroopassa: opas työnhakijoille eures.europa.eu Finne jobb i Europa – en veiledning for jobbsøkere eures.europa.eu Työskentely ulkomailla – suuntaa katseesi tulevaisuuteen Arbeid i et annet land – vend blikket mot framtiden Mahdollisuus kehittää uusia ammatillisia ja henkilökohtaisia taitoja. En mulighet til å skaffe seg nye faglige og personlige ferdigheter. Opi uusi kieli, kartuta ammatillista kokemustasi ja kehitä kykyjäsi viestiä muiden kanssa. Lær et nytt språk, få ny yrkeserfaring og bli bedre på å kommunisere med andre. Ulkomailla eläminen ja työskenteleminen on ihanteellinen ratkaisu niille, jotka haluavat ansioluetteloonsa hieman lisäarvoa. Å bo og arbeide i utlandet er den ideelle løsningen for deg som ønsker å tilføre CV’en litt merverdi. Parempi ymmärrys muista maista ja kulttuureista. Økt forståelse av andre land og kulturer. Europa er et fantastisk mangfoldig kontinent. Solahtamalla sisään jonkin toisen maan elämään voit löytää uusia kulttuureja ja elämäntyylejä. Samalla myös toiset oppivat lisää omasta kotimaastasi. Ved å oppleve livet i et annet land på nært hold kan du oppdage nye kulturer og levemåter, samtidig som andre naturligvis også får lære mer om ditt hjemland. Oletko epävarma siitä, onko ulkomailla työskentely sinun juttusi? Ikke sikker på om en jobb i utlandet er noe for deg? Siinä tapauksessa sopiva ratkaisu voi olla kausityö tai tilapäinen työ. Sjekk ut sesongarbeid eller midlertidige stillinger. Silloin sinun ei tarvitse sitoutua pitkäaikaiseen työsuhteeseen, mutta saat silti arvokasta kokemusta ja tapaat uusia ihmisiä. Du trenger ikke å forplikte deg til en langsiktig kontrakt, men kan likevel få verdifull erfaring og møte nye mennesker. Ulkomailla elämisestä ja työskentelemisestä on tullut varsin suosittu vaihtoehto kaikenikäisten eurooppalaisten keskuudessa. Å bo og arbeide i et annet land blir stadig mer populært blant europeere i alle aldre. Yhä useammat ihmiset arvostavat toisessa Euroopan maassa hankitusta ammatillisesta kokemuksesta koituvia etuja. Folk ser i stadig større grad fordelene ved å skaffe seg yrkeserfaring fra et annet europeisk land. Ulkomailla työskentely kehittää taitojasi ja osaamistasi merkittävästi sekä parantaa mahdollisuuksiasi löytää parempi työ omassa maassasi. Å jobbe utenlands en periode kan styrke kompetansen din og øke sjansene for å finne en bedre jobb i hjemlandet. Euroopan unionissa sovellettavaa työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaatetta (1) pidetään yhtenä tärkeimmistä EU:n kansalaisten oikeuksista. Den europeiske unions prinsipp om fri bevegelighet for arbeidstakere1 regnes for å være en av EU-borgernes viktigste rettigheter. Vapaa liikkuvuus tarkoittaa, että voit muuttaa mihin tahansa Euroopan unionin maahan tai Islantiin, Liechtensteiniin, Norjaan ja Sveitsiin. Det innebærer at du kan flytte til ethvert land i EU samt til Norge, Island, Liechtenstein og Sveits. Niinpä motivoituneilla ja liikkuvilla työnhakijoilla on nyt rajattomat mahdollisuudet, eikä matkanvarrella neuvontaa ja tietoa tarjoavista asiantuntijoista ole pulaa. Motiverte og mobile jobbsøkere har dermed uendelig mange muligheter, og det mangler ikke på eksperter som kan gi råd og informasjon på veien. Uusien taitojen oppimisesta ja kansainvälisen ammatillisen kokemuksen hankkimisesta voi olla vain hyötyä. Å lære nye ferdigheter og skaffe seg internasjonal erfaring kan bare være en fordel. Tämän oppaan tehtävänä on auttaa sinua suuntaamaan katseesi kohti Eurooppaa. Denne veiledningen viser deg vei når du vender blikket mot Europa. (1) Tarvitsetko työluvan?Joidenkin Euroopan maiden kansalaisten pääsyä Euroopan työmarkkinoille saatetaan rajoittaa tietyksi ajaksi sen mukaan, milloin kyseinen maa on liittynyt Euroopan unioniin. 1 Trenger du arbeidstillatelse?En del europeiske borgere kan ha begrenset adgang til det europeiske arbeidsmarkedet i en viss periode, avhengig av når hjemlandet gikk inn i EU. EURESista saat neuvoja siitä, mihin maihin voit muuttaa vapaasti ja mitkä maat edellyttävät työlupaa. EURES kan fortelle deg hvilke land du fritt kan flytte til og hvilke som vil kreve arbeidstillatelse. Päätöstä ulkomaille muuttamisesta ei tietenkään tule tehdä liian heppoisin perustein. En beslutning om å flytte utenlands skal selvsagt ikke tas lett på. Her har du en oversikt over en del ting du bør vurdere før du flytter. Kun etsit työtä ulkomailta, hyvä lähtökohta on tutkia vaihtoehtoja ja hakea töitä ulkomailta omasta kotimaastasi käsin. Et godt utgangspunkt når du skal søke jobb i utlandet, er å undersøke mulighetene og søke på jobber før du forlater hjemlandet. Ota tarkoin selvää siitä, missä maissa tarvitaan juuri sinun taustaasi ja kokemustasi vastaavia työntekijöitä. Vær nøye med å undersøke hvilke land som har etterspørsel etter arbeidskraft med din bakgrunn og erfaring, og snakk med fagfolk som forstår arbeidsmarkedet i de aktuelle landene. Käy keskustelemassa myös kyseisten maiden työmarkkinat tuntevien asiantuntijoiden kanssa. Ikke glem at du har andre valg enn å gå rett inn i en karriere. Kannattaa myös muistaa, että suoraan työhön siirtyminen ei suinkaan ole ainoa vaihtoehto. Mobilitet gir også mange andre muligheter, som for eksempel videre- eller etterutdanning, praksis osv. Entä suoritettujen tutkintojen tunnustaminen? Hva med vitnemål og attester? Tällä hetkellä Euroopassa ei ole käytössä yleistä tutkintojen vastaavuuden tunnustamisjärjestelmää. Se tarkoittaa, että yhden maan työnantaja voi epäröidä toisesta maasta kotoisin olevan työntekijän palkkaamista, jos työnantaja ei ole varma tämän koulutustasosta. Det er for tiden ingen felles ordning for godkjenning av utdanninger i Europa, dvs. at en arbeidsgiver i ett land kan nøle med å ansette en arbeidstaker fra et annet land hvis han/hun ikke skjønner hvilket utdanningsnivå vedkommende har. Euroopan komission eurooppalaisten tutkintojen viitekehystä (European Qualifications Framework, EQF) toteutetaan parhaillaan. Europakommisjonens europeiske kvalifikasjonsrammeverk (EQF) er i ferd med å bli gjennomført. Se on mekanismi, jonka tarkoituksena on edistää jäsenvaltioiden tutkintojen vastaavuuden tunnustamista muualla Euroopassa. Det fungerer som en overgangsordning som skal gjøre det lettere å få anerkjent nasjonale kvalifikasjoner i Europa. Tällä välin sinun kannattaa pitää huolta siitä, että ansioluettelosi on selkeä ja että siitä käy selvästi ilmi, mitä olet opiskellut ja mikä merkitys sillä on hakemasi työpaikan kannalta. I mellomtiden bør du forsikre deg om at CV’en din er så klar og tydelig som mulig, legg vekt på hva du har lært og hvordan det er relevant for stillingen du søker på. Mahdollinen ulkomainen työnantaja luultavimmin edellyttää, että hallitset paikallista kieltä edes jossain määrin. Arbeidsgiveren din vil sannsynligvis kreve at du har en viss kunnskap i det lokale språket, og grunnleggende ferdigheter i engelsk er selvsagt en fordel. Englannin kielen perustaidoista on tietysti paljon apua. Vurder om du bør ta et språkkurs før du reiser. Harkitse kielikurssin käymistä ennen ulkomaille muuttamista: vaikka se ei olisikaan edellytyksenä työn saamiselle, se näyttää hyvältä ansioluettelossasi. Selv om det ikke er et krav for å få jobben, tar det seg godt ut på CV’en. Tunnustetaanko ammattipätevyytesi ulkomailla? Flytter familien sammen med deg? Jos olet hankkinut kotimaassasi pätevyyden työskennellä tietyssä ammatissa, voit harjoittaa samaa ammattia missä tahansa Euroopan maassa. Som EU-/EØS-borgere har du og familien din de samme rettighetene som nasjonale arbeidstakere. Työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaate De kan studere eller arbeide i vertslandet, så undersøk hvilke muligheter de har før dere reiser. Muuttaako perhe mukanasi? Blir dine faglige kvalifikasjoner godkjent? Euroopan kansalaisena sinulla ja perheelläsi on samat oikeudet kuin työntekijöillä, jotka ovat jäsenvaltioiden kansalaisia. Så lenge du er kvalifisert for jobben i hjemlandet, kan du som regel jobbe andre steder i Europa. Perheenjäsenesi voivat opiskella tai työskennellä maassa, johon harkitsette muuttavanne, joten tutkikaa myös heille erinäisiä vaihtoehtoja ennen muuttoa. Prinsippet om fri bevegelighet for arbeidstakere innebærer at du skal kunne utøve yrket ditt i alle EU- og EØS-land, men sjekk stillingsbeskrivelsen nøye – enkelte arbeidsgivere kan kreve visse vitnemål, sertifikater eller andre kvalifikasjoner. Keneltä saat apua hakiessasi työtä ulkomailta? Hvem kan hjelpe deg med å finne jobb i utlandet? Olet siis päättänyt muuttaa ulkomaille. Nyt tarvitset lisää tietoa. Du har bestemt deg for å flytte og nå trenger du mer informasjon. Käytettävissäsi on useita tietolähteitä ja neuvontapalveluja koko prosessin ajan. Det finnes mange ressurser tilgjengelig som kan hjelpe og gi deg råd i prosessen. EURES: eurooppalainen työnvälitysverkosto. EURES kattaa kaikki EU- ja ETA-maat sekä Sveitsin, ja se tarjoaa paljon erilaisia palveluja. EURES – det europeiske jobbnettverket EURES dekker alle EU-/EØS-landene pluss Sveits og yter en lang rekke tjenester. Yksityiset työnvälitystoimistot voivat tarjota paljon tietoa ja tehokasta työnvälitystä niin kotimaassasi kuin kohdemaassakin. Private bemanningsbyråer i hjemlandet og destinasjonslandet kan gi informasjon på en rekke områder og tilby effektive jobbmatchings-tjenester. Toimistojen neuvojat voivat luotsata sinua rekrytointiprosessin eri vaiheiden läpi. De har rådgivere som kan veilede deg gjennom de forskjellige trinnene i rekrutteringsprosessen. Ennen kuin rekisteröidyt, tarkista, laskuttaako yksityinen työnvälitystoimisto palveluistaan vai ei. Undersøk om de tar betalt for tjenestene eller ikke før du registrerer deg. Työpaikan etsimiseen tarkoitetut hakukoneet verkossa. Jobbsøkemotorer på internett. Monissa verkon työnhakukoneissa on nyt mahdollista laatia ansioluettelo, tehdä työnhakuprofiili, saada ilmoituksia kiinnostavista työtarjouksista ja tietysti tutkia vapaita työpaikkoja. Det finnes en rekke jobbsøkemotorer der du kan opprette en CV, lage en jobbsøkerprofil, bli varslet om interessante jobbmuligheter og søke etter ledige stillinger. Ennen kuin rekisteröidyt, muista tarkistaa, ovatko palvelut maksullisia vai eivät, ja varmista ilmoitettujen työpaikkojen asianmukaisuus. Før du registrerer deg, bør du også her sjekke om tjenesten er gratis eller ikke, og undersøke hvilke typer jobber som legges ut. Portaalissa on vapaita työpaikkoja koskevaa tietoa 31 maasta. Gir informasjon om ledige stillinger i 31 land, gir deg mulighet til å opprette en profil og registrere CV’en din og gir opplysninger om leve- og arbeidsvilkår i hele Europa. Voit luoda portaaliin profiilin ja rekisteröidä ansioluettelosi. Portaalissa on myös paljon yksityiskohtaista tietoa elin- ja työskentelyolosuhteista kaikkialla Euroopassa. Du kan også kontakte EURES’ kontaktsenter, som er en ”one-stop shop”-tjeneste for alle som bruker EURES-portalen og støter på problemer. Jos tarvitset apua vaikkapa käyttäjätilin luomisessa, ansioluettelon laatimisessa tai työpaikkojen hakemisessa, yhteyskeskuksen työntekijöihin saa yhteyden chatin, sähköpostin tai VoIP (Voice over Internet Protocol) -järjestelmän avulla. Hvis du f.eks. trenger hjelp med å opprette en brukerkonto, sette opp en CV eller søke etter ledige stillinger, kan medarbeiderne på kontaktsenteret hjelpe via chat, e-post, telefon eller VoIP (Voice over Internet Protocol). Gå til http://eures.europa.eu for kontaktopplysninger. Euroopan liikkuvuusverkosto. Europeiske mobilitetsnettverk. EURESin lisäksi on myös monia muita liikkuvuusverkostoja, joista voi olla paljon apua. I tillegg til EURES finnes det en rekke andre mobilitetsnettverk som kan være til hjelp. Täydellinen luettelo Euroopan liikkuvuusverkostoista on seuraavassa osoitteessa: http://ec.europa.eu/contact-points En fullstendig liste over europeiske mobilitetsnettverk finner du på http://ec.europa.eu/contact-points. •EURES-neuvojien verkosto. •Et nettverk av EURES-rådgivere. EURESilla on yli 800 neuvojaa 31 maassa. Neuvojat työskentelevät jäsenvaltioiden työvoimapalveluissa, ja heidän tehtävänään on antaa työnhakijoille tietoa vapaasta liikkuvuudesta. EURES har over 800 rådgivere i 31 land som arbeider sammen med nasjonale offentlige arbeidsformidlinger om å formidle informasjon om mobilitet til jobbsøkere. De kan kontaktes per telefon, e-post eller ved personlig oppmøte. Käytä vain hyvämaineisia verkostoja tai organisaatioita. Bruk velansette nettverk eller organisasjoner. Miten EURES voi auttaa sinua löytämään työpaikan? Hvordan kan EURES være til hjelp? •suositellasinullekiinnostaviatyömahdollisuuksia työnhakuprofiilisi perusteella •anbefaleinteressantejobbmuligheterpågrunnlag av din profil, EURESin palvelut ovat maksuttomia kaikille eurooppalaisille työnhakijoille – työnhakua ennen, sen aikana ja sen jälkeen. EURES’ tjenester er gratis og tilgjengelig for alle jobbsøkere i Europa – både før, under og etter rekrutteringsprosessen. EURESista on mahdollista saada tuoreinta tietoa työmarkkinoista ja neuvontaa koko työnhakuprosessisi ajan. Hos EURES kan du få oppdatert arbeidsmarkedsinformasjon og råd og veiledning gjennom hele søkeprosessen. • auttaa sinua työpaikkahakemuksen laatimisessa • bistå deg i forbindelse med jobbsøknader, • toimittaa ansioluettelosi mahdollisille työnantajille • videresende CV’en din til potensielle arbeidsgivere, EURESin ammatillisen liikkuvuuden portaalissa on miltei miljoona vapaata työpaikkaa kaikkialla Euroopassa sekä tuhansia rekisteröityneitä työnantajia. EURES’ jobbmobilitetsportal inneholder om lag 1 million ledige stillinger i hele Europa og tusenvis av registrerte arbeidsgivere. På portalen kan du: •antaasinulletietoaelin-jatyöskentelyolosuhteista valitsemassasi maassa •giinformasjonomleve-ogarbeidsvilkåreneidetlandet du har valgt, • luoda työnhakuprofiilin itseään kiinnostavien toimialojen ja maiden mukaan sekä saada sähköposti-ilmoituksia sopivista työpaikoista •oppretteenprofilderdukanangihvilkesektorerog land du er interessert i, og bli varslet om relevante ledige stillinger, •auttaasinuaasettumaanuuteenmaahantarjoamalla tietoa esimerkiksi asumisesta, sosiaaliturvasta ja verotuksesta •hjelpedegåfinnedegtilretteidetnyelandetved å gi informasjon om forhold som bolig, trygd og skatt, •antaayksityiskohtaistatietoakoulunkäynnistä ja terveydenhuollosta perhettäsi varten. •gidetaljertinformasjonomskoleroghelsetjenester for familien din. •laatiaansioluettelonjaylläpitääsitäyhdellätai useammalla kielellä sekä julkaista ansioluettelonsa verkossa, jolloin se on yli 20 000:n portaaliin rekisteröityneen työnantajan nähtävillä • opprette og vedlikeholde en CV på ett eller flere språk. Du kan også publisere den på internett slik at den blir synlig for de 20 000 arbeidsgiverne som har registrert seg på portalen, •hakeatietoaelämisestäjatyöskentelemisestä valitsemassaan maassa •søkeetterinformasjonomleve-ogarbeidsvilkårene i det landet du har valgt, Paikallisen EURES-neuvojan yhteystiedot ja paljon muuta tietoa EURESin palveluista on saatavana EURES-portaalissa. • søke etter europeiske jobbdager og andre rekrutteringsarrangementer i din region ved å bruke aktivitetskalenderen, • saada paikallisen EURES-neuvojan yhteystiedot •kommeikontaktmedandrejobbsøkereogutveksle tips og erfaringer om jobbsøking og om det å bo og arbeide i utlandet. •saadayhteydenmuihintyönhakijoihinsekä vaihtaa vinkkejä ja neuvoja niin työnhausta kuin ulkomailla elämisestä ja työskentelemisestäkin. EURES-rådgiverne er fagfolk du kan kontakte for å få informasjon og veiledning i alle faser av jobbsøkings- og flytteprosessen. EURES-rådgiverne har spesialopplæring i praktiske, juridiske og administrative spørsmål relatert til europeisk jobbmobilitet. Joka vuosi kaikkialla Euroopassa järjestetään tuhansia EURES-tapahtumia, joista tunnetuin on Euroopan työpaikkapäivät. Tusenvis av EURES-arrangementer finner sted hvert år over hele Europa. Tapahtuma on ihanteellinen tapa tavata mahdollisia työnantajia. De mest kjente er De europeiske jobbdagene – den perfekte anledningen til å møte potensielle arbeidsgivere. Euroopan työpaikkapäivien lisäksi EURES järjestää lukuisia konferensseja, seminaareja ja yleistä liikkuvuutta koskevia tiedotustilaisuuksia, joissa EURES-neuvojat antavat asiantuntijaneuvoja työpaikan löytämisestä Euroopassa paikan päällä. I tillegg til De europeiske jobbdagene arrangerer EURES en rekke konferanser og seminarer samt generelle informasjonsmøter om mobilitet der EURES-rådgivere er til stede for å gi ekspertråd om det å søke jobb i et annet europeiske land. Tutustu EURES-portaalin tapahtumakalenteriin, niin saat lisää tietoa omalla alueellasi järjestettävistä tapahtumista. Se aktivitetskalenderen på EURES-portalen for mer informasjon om arrangementer i din region. Työnhakuprosessi Søknadsprosessen Muista, että työnantaja muodostaa sinusta ensi vaikutelman työpaikkahakemuksen perusteella. Har du funnet en interessant jobbmulighet? Kannattaa siis käyttää aikaa sen hiomiseen. Da gjenstår det å utarbeide en søknad som gjør at du skiller deg ut fra mengden. Sinulta voidaan kysyä haastattelussa vaikeita tai yllättäviä kysymyksiä. Du kan bli stilt vanskelige eller uventede spørsmål, og da er det viktig å ikke få panikk. Tällöin on tärkeää, ettet joudu paniikkiin. Vis at du er i stand til å beholde fatningen under press ved å ta deg litt tid til å tenke gjennom spørsmålet og svare på en rolig og avslappet måte. Det gjør ikke noe om du ikke vet svaret. Ei haittaa, jos et tiedä oikeaa vastausta; haastattelijat ovat ennemminkin kiinnostuneita siitä, miten muotoilet vastauksesi ja miten etenet uuden tiedon hankkimiseksi. Det de er interessert i, er å se hvordan du formulerer svaret ditt og hvordan du vil gå fram for å finne ny informasjon. Saatekirje. Saatekirjeestä tulisi käydä ilmi, miksi olet kiinnostunut kyseisestä työpaikasta, miksi sovit työhön taustasi puolesta ja mitä voit tarjota yritykselle. Søknaden består vanligvis av en CV og et følgebrev, men noen arbeidsgivere kan kreve at du i stedet fyller ut et standard søknadsskjema. Pidä huolta siitä, että käytät selkeää ja helposti ymmärrettävää kieltä ja että pitäydyt tarkasti asiassa. Husk at søknaden vil være det første inntrykket arbeidsgiveren får av deg, så bruk litt tid på å perfeksjonere den! •Luettele viimeisin työkokemuksesi ja tutkintosi ensin. Angi i følgebrevet hvorfor du er interessert i stillingen, hva i bakgrunnen din som gjør at du egner deg for jobben, og hva du kan tilføre selskapet. •Käytä lyhyitä virkkeitä ja myönteistä kieltä ja pidä kieli asiallisena koko ajan. Uttrykk deg klart, tydelig og saklig. Työpaikkahaastatteluun valmistautuminen. Forberedelser til intervjuet. Haastattelu voidaan tehdä henkilökohtaisesti paikan päällä tai puhelimitse. Intervjuet kan foregå ved personlig frammøte eller per telefon, men grundige forberedelser er uansett alltid avgjørende. Kummassakin tapauksessa valmistautumisella on suuri merkitys. Ta med deg viktige dokumenter som CV og legitimasjon for å være på den sikre siden. •Huolehdi, että ansioluettelosi on asiakeskeinen, ajantasainen ja tarkka. •Oppgi dine nyeste erfaringer og kvalifikasjoner først •Tutustu yritykseen. •Gjør deg kjent med selskapet. Varmista, että tunnet kyseisen yrityksen hyvin. Sørg for å skaffe deg forhåndskunnskap om selskapet du skal til intervju hos. Valmistaudu esittämään oivaltavia kysymyksiä organisaatiosta osoittaaksesi, että olet valmistautunut haastatteluun tekemällä taustatyötä. Ha klar et knippe relevante spørsmål du kan stille om organisasjonen for å vise at du har forberedt deg godt. •Yritä pitää ansioluettelosi enintään kahden sivun mittaisena. •Bruk korte setninger og formuler deg positivt. Sørg for at alle opplysninger er relevante •Tarkistuta ansioluettelosi kieliasu jollakulla toisella, mieluiten valitsemasi maan kieltä äidinkielenään puhuvalla henkilöllä. •Framhev ansvarsområder som er relevante for den aktuelle stillingen og bruk aktive verbformer •Tutustu hakemaasi työhön. •Gjør deg kjent med jobben. Työnkuvaus on paras esimerkki siitä, mitä asioita yritys todennäköisesti käsittelee haastattelussa. Stillingsbeskrivelsen er den beste kilden til informasjon om hva arbeidsgiveren vil se etter under intervjuet. Korostaako yritys tiimityöskentelyä, aloitteellisuutta vai kenties joustavuutta? Hva legger de vekt på – teamarbeid, evne til å ta initiativ eller fleksibilitet? Osoita, että täytät nämä vaatimukset Du har kompetansen arbeidsgiveren trenger! Keskeisimmät osiot De viktigste delene Työnhakijan pääsivulla on tietoa ulkomailla työskentelystä, haastatteluun valmistautumisesta sekä uuteen maahan asettumisesta. På hovedsiden for jobbsøkere finner du informasjon om det å arbeide utenlands, forberede deg til intervjuer og flytte til et nytt land. Tässä osiossa on myös tietoa Euroopan komission koulutus- ja harjoittelumahdollisuuksista koko Euroopassa. Denne delen inneholder også informasjon om Europakommisjonens utdanningsprogrammer i hele Europa. Luo oma My EURES-tili -toiminnon avulla voit luoda ansioluettelosi ja ylläpitää sitä useilla kielillä. Under Opprett Min EURES-konto kan du opprette og administrere CV’en din på flere språk, om ønskelig også i Europass-format. Myös Europassmuoto on tarvittaessa käytettävissä. Voit myös hallita online-työnhakuprofiilejasi sekä tilata sähköpostiisi ilmoituksia kiinnostavista työpaikoista. Du kan også administrere dine søkeprofiler og motta varsel per e-post om interessante ledige stillinger. Hae työpaikkaa -toiminnon avulla saat tietoa siitä, miten EURES-portaalista voi etsiä työtä. Søk etter en jobb forklarer hvordan du kan bruke EURES-portalen til å finne en jobb. Pyydä apua -toiminnon avulla portaalin käyttäjät voivat pyytää apua, jos portaalin käyttämisessä ilmenee teknisiä ongelmia. Få hjelp er for alle brukere av portalen som støter på problemer. EURES-yhteyskeskuksen tiimi on valmiina vastaamaan tiedusteluihisi puhelimitse, sähköpostitse tai VoIP-järjestelmän avulla. Teamet hos EURES’ kontaktsenter er tilgjengelig for å svare på dine henvendelser per telefon, e-post eller VoIP (Voice over Internet Protocol). Tapahtumakalenterista löydät omalla alueellasi järjestettävät kiinnostavat tapahtumat. I Aktivitetskalenderen vises kommende aktiviteter som kan være av interesse i din region. Seuraa rekrytointimessuja tai EURES-neuvojien järjestämiä tiedotustilaisuuksia työntekijöiden yleisestä liikkuvuudesta. Hold deg oppdatert om rekrutteringsmesser og generelle informasjonsmøter der EURES-rådgivere vil være til stede. Eläminen ja työskentely on osio, joka sisältää liikkuvuutta koskevaa käytännöllistä, oikeudellista ja hallinnollista tietoa. Under Bo og arbeid finner du praktisk, juridisk og administrativ informasjon om mobilitet. Voit tarkastella Euroopan työmarkkinoilla tällä hetkellä vallitsevia suuntauksia maittain, alueittain ja toimialoittain. Finn informasjon om aktuelle trender på det europeiske arbeidsmarkedet etter land, region og sektor. Voit myös katsella videoita kohdemaasta. Ne ovat lyhytelokuvia, Du kan også se destinasjonsvideoer – korte filmer med en oversikt over leve- og arbeidsvilkårene i et bestemt land som er tilgjengelige for alle EURES-portalens brukere. Linkit-kohdasta pääset muille verkkosivuille, joilla käsitellään Euroopan työvoiman liikkuvuutta, mukaan luettuina jäsenvaltioiden työvoimapalvelut. Lenker leder deg til andre nettsteder som er relevante for europeisk jobbmobilitet, for eksempel nasjonale offentlige arbeidsformidlinger, og til ulike publikasjoner som kan være til hjelp i søkeprosessen. EURESin verkkosivulla oleva mainospalkki tiedottaa tulevista messuista, ja voit katsella mahdollisten työnantajien esityksiä sekä jättää työhakemuksia ja varata ajan rekrytoijien sekä EURES-neuvojien puheille. Et banner på EURES-portalen varsler deg om kommende messer, og du vil kunne se presentasjoner fra arbeidsgivere, søke på ledige stillinger og avtale møter med rekrutterere og EURES-rådgivere. Match and Map Tämä on työkalu, joka yhdistää onlineansioluettelosi tiedot automaattisesti tarjolla oleviin työpaikkoihin. Match and Map Et verktøy som automatisk matcher informasjonen i CV’en din med de ledige stillingene. Hakutulosten perusteella näet selvästi, missä etsimäsi mahdollisuudet piilevät. Resultatet av søket vil vise deg nøyaktig hvor mulighetene du ser etter, befinner seg. Match and Map -toiminto otetaan EURES-portaalissa asteittain käyttöön vuodesta 2011 alkaen. Match and Map vil bli innført gradvis på EURES-portalen fra 2011. Kotimaasta lähteminen ja uuteen maahan saapuminen voi olla pelottavakin kokemus. Å reise fra hjemlandet for å slå seg ned i et nytt land kan være en litt skremmende opplevelse. On monenlaisia hallinnollisia menettelyjä, jotka sinun on opeteltava; on tavattava uusia ihmisiä ja kenties opeteltava myös uusi kieli. Det er administrative prosesser du må finne ut av, nye mennesker å forholde seg til og kanskje også et nytt språk som må læres. Du kan kontakte din lokale EURES-rådgiver for å få råd og informasjon før du drar. •Sosiaaliturva. •Det europeiske helsetrygdkortet. Kaikkia työsopimukseen sidottuja kyseisen maan sosiaaliturvaetuja sovelletaan samoin edellytyksin kaikkiin EU:n/ETA:n kansalaisiin. Kortet er gratis for alle borgere av EU-/EØS-landene og Sveits og sikrer deg samme tilgang til det offentlige helsevesenet (for eksempel lege, apotek, sykehus) som borgerne av landet du oppholder deg i. Sosiaaliturvaetuudet kattavat sairausloman ja äitiysvapaan, työttömyys- ja perheetuudet, työtapaturmat ja työperäiset sairaudet, työkyvyttömyyden sekä vanhuuseläkkeen. Du bør likevel undersøke mulighetene for å ordne med nasjonal helseforsikring i det nye landet ved ankomst. • Varmista, että päätät lainvoimaisesti ja asianmukaisesti kaikki sopimussuhteesi eri palvelujen tarjoajiin. •Sørgforåsamlealleløsetråderogsioppalle løpende avtaler, abonnementer osv. • Ilmoita paikallisviranomaisille, että muutat ulkomaille, jos sitä vaaditaan. •Informerlokalemyndigheteromflyttingen,om dette er påkrevd. •Teeosoitteenmuutosjailmoitauusipostiosoitteesi kaikille tahoille, joilta saattaa tulla postia muuttosi jälkeen. •Meldadresseendringogleggigjendennyeadressen din slik at post som måtte komme etter at du har dratt, kan videresendes. •Eurooppalainen sairaanhoitokortti. •Ytterligere opplysninger. Kaikki EU:n/ETA:n ja Sveitsin kansalaiset saavat tämän kortin maksutta. EURES kan gi deg nærmere informasjon om disse spørsmålene. Sinun kannattaa kuitenkin tiedustella uuden maasi kansallisen sairausvakuutuksen piiriin hakeutumisesta heti saavuttuasi. Se sidene om leve- og arbeidsvilkår på EURES-portalen, eller kontakt din lokale EURES-rådgiver. •Muistaottaakaikkitärkeätasiakirjatmukaan – voimassa oleva passi tai henkilöllisyystodistus ja viisumi (jos tarpeen) itsellesi ja perheesi jäsenille. •Huskåtameddegviktigedokumenter– gyldig pass eller identitetskort samt visum om nødvendig, for deg og dine familiemedlemmer. Euroopan maat ovat tehneet kahdenvälisiä verotussopimuksia, joilla estetään se, että maan kansalaiset maksaisivat kahdesti veroa toisessa EU-maassa tekemästään työstä tai siellä saamastaan tulosta. Ota yhteyttä kotimaasi veroviranomaisiin saadaksesi henkilökohtaista neuvontaa. Det er lurt å undersøke boligmarkedet før du kommer til det nye landet slik at du har en idé om hvilke områder som passer best for ditt budsjett og dine forventninger. •Asuminen. •Trygd og forsikringer. Asumismahdollisuuksia kannattaa selvittää ennen uuteen maahan saapumista; tällöin tiedät jo suurin piirtein, mitkä asuinalueet sopivat budjettiisi ja odotuksiisi. Trygdeytelser dekker sykdom og fødselspermisjon, arbeidsledighet og familieytelser, yrkesskader og yrkesrelaterte ytelser, uførhet og alderspensjon. •Lisätietoja. Saat lisätietoja näistä aiheista EURES-portaalista Eläminen ja työskentely -otsakkeen alta tai ottamalla yhteyttä EURES-neuvojaan. Kontakt ditt lokale NAV-kontor før du forlater hjemlandet for å få alle nødvendig opplysninger og EU-skjemaer. Pienet ja keskisuuret yritykset ovat Euroopan liiketoiminnan kivijalka. Små og mellomstore bedrifter (SMB’er) danner ryggraden i Europas økonomi. Yli 99 prosenttia Euroopan yrityksistä on pk-yrityksiä. Over 99 % av bedriftene i Europa er SMB’er. Niiden toiminta on suuresti sidoksissa ammatinharjoittajien ideoihin ja motivaatioon, joten on ymmärrettävää, että yhä useammat Euroopan kansalaiset miettivät yrityksen perustamista toiseen maahan. Motiverte og idérike gründere er svært viktige i denne sammenhengen, og vi ser en tendens til at stadig flere europeiske borgere etablerer sin egen bedrift i et annet land. Jäljempänä on muutamia suosituksia niille, jotka ovat kiinnostuneita liiketoiminnan aloittamisesta muualla Euroopassa. Her er noen anbefalinger til de som er interessert i å etablere virksomhet i et annet europeisk land: EURESilla on verkosto, joka koostuu henkilöistä ja organisaatioista, jotka voivat neuvoa sinua liiketoiminnan aloittamisessa. Få råd fra andre gründere. Ta kontakt med andre som har etablert sin egen virksomhet i det aktuelle landet. Ota yhteyttä paikalliseen EURES-neuvojaan lisätietoja varten. Ingen vil kunne gi deg bedre råd enn de som allerede har vært gjennom det du skal begi deg ut på. Varmista, että tiedät tarkkaan, mitä liiketoimintaa alat harjoittaa, paljonko sen perustamiskustannukset ovat, kauanko aikaa siihen tarvitaan ja mitkä ovat tarvittavat hallinnolliset menettelyt. Ha det klart for deg hva virksomheten skal bestå i, hvor mye det vil koste å etablere den, hvor lang tid det vil ta og hvilke administrative prosesser du vil måtte gå gjennom. Älä jätä suunnitelman laatimista siihen saakka, kunnes saavut uuteen maahan. Ikke vent med å utarbeide planen til du er kommet til det nye landet – det er enklere å gjøre dette i hjemlandet. Sen tekeminen on helpompaa kotimaassasi. Forhør deg med ditt lokale næringsråd. De har kanskje kurs om hvordan man lager en god forretningsplan. Ota yhteyttä paikalliseen kauppakamariin: monet niistä järjestävät kursseja, joilla opetellaan kattavan liiketoimintasuunnitelman laatimista. EURES har et nettverk av personer og organisasjoner som kan gi råd og veiledning om etablering av en virksomhet. Kontakt din lokale EURES-rådgiver for nærmere informasjon. Tutustu uuteen maahan. Gjør deg kjent med ditt nye land. Ennen kuin muutat lopullisesti kohdemaahan, kannattaa vierailla siellä muutaman kerran. Planlegg noen turer til det aktuelle landet før du flytter. Opettele tuntemaan maan pankkijärjestelmä, oikeus- ja hallintokäytännöt sekä ihmiset ja kulttuuri. Gjør deg kjent med banksystemet, juridiske og administrative forhold, befolkningen og kulturen. Onko sinun opeteltava uusi kieli? Må du lære språket? Käy kielikurssi jo kotimaassasi, niin saat perustiedot kielestä jo ennen muuttoa. Ta et kurs i hjemlandet slik at du behersker språket før du reiser. Enterprise Europe Network -verkosto auttaa pieniä yrityksiä hyötymään Euroopan avoimista markkinoista. Enterprise Europe Network hjelper små bedrifter å dra nytte av det åpne europeiske markedet. Ammatinharjoittajana käytössäsi on hyvin paljon tietoa kaikista 572 jäsenorganisaatiosta EU:n alueella ja sen ulkopuolella. Nettverket har 572 medlemsorganisasjoner i og utenfor EU som kan gi gründere informasjon på en rekke ulike områder. Besøk http://enterprise-europe-network.ec.europa.eu. Raja-alueiden työmarkkinat Grenseoverskridende arbeidsmarkeder Raja-alueiden työmarkkinoilla tietyssä maassa asuvat työntekijät kulkevat päivittäin tai viikoittain töissä naapurimaassa. Et grenseoverskridende arbeidsmarked er et område der arbeidstakere kan pendle daglig eller ukentlig for å arbeide i et naboland. Tämä on yleistä kaikkialla Euroopassa – yli 600 000 ihmistä työskentelee muussa Euroopan maassa kuin asuinmaassaan. I Europa er dette ganske utbredt idet mer enn 600 000 europeere bor i ett europeisk land og arbeider i et annet. Raja-alueen työntekijänä olemisesta koituu monenlaisia etuja: Grensependling kan by på mange fordeler: Naapurimaan työmarkkinat voivat olla omaa maatasi vilkkaammat. Arbeidsmarkedet i nabolandet kan være bedre enn i hjemlandet Raja-alueilla EURES tarjoaa seuraavia palveluja: I grenseregionene kan EURES bistå med å: matche jobbsøkere med ledige stillinger i et naboland, Perheen ei tarvitse muuttaa kanssasi, eli puolisot voivat pitää oman työnsä ja lapset voivat jatkaa koulunkäyntiä omassa maassaan. Familien trenger ikke å flytte sammen med deg, noe som betyr at samboeren eller ektefellen din kan beholde jobben og barna kan fortsette å gå på skole i hjemlandet gi informasjon om leve- og arbeidsvilkår i de to landene og bistå i praktiske, juridiske og administrative spørsmål, Se antaa tietoa elin- ja työskentelyolosuhteista kahdessa eri Euroopan maassa ja auttaa sinua oikeus- ja hallintoasioissa sekä käytännön seikoissa. Du kan vanligvis beholde helseforsikringen og trygderettighetene dine i hjemlandet, noe som gjør prosessen enklere overvåke arbeidsmarkedene i begge land og dermed gi jobbsøkere oppdatert informasjon om ledige stillinger. Tietenkin raja-alueilla kodin ja työpaikan välillä matkustamiseen liittyy myös ongelmia. Grensependling er naturligvis ikke helt ukomplisert. Työntekijöiden on tasapainoteltava erilaisten kansallisten hallinto- ja oikeuskäytäntöjen kanssa joka päivä, mutta tarjolla on koko joukko palveluja näiden ongelmien ratkaisemiseksi. Arbeidstakerne må forholde seg til ulike nasjonale regler og rettssystemer i det daglige, men det finnes mange tjenester som kan hjelpe pendlere i slike spørsmål. EURES toimii yli 20 raja-aluekumppanuuden myötä yli 13:ssa eri maassa. Tämän avulla rajaaluevaltioiden julkiset työvoimahallinnot voivat vaihtaa tietoja ja koordinoida toimintaa. I over 20 grenseoverskridende partnerskap som omfatter mer enn 13 land, arbeider EURES i grenseoverskridende partnerskap med offentlige arbeidsformidlinger for å dekke behovet for informasjon og samordning mellom landene. Yli 800 EURES-neuvojaa 31 maassa ovat asiantuntijoita Euroopan työvoiman liikkuvuuden saralla. EURES’ over 800 rådgivere i 31 land er eksperter på europeisk jobbmobilitet. Heidän kanssaan voi järjestää henkilökohtaisen tapaamisen, jonka aikana saat yksilöllistä neuvontaa omien taitojesi, pätevyytesi ja työpaikkaa koskevien toiveidesi mukaan. Tämän avulla varmistetaan, että saat tukea koko muuttoprosessin ajan. EURES-rådgiverne kan gi deg personlig rådgivning ansikt til ansikt, basert på hvilken kompetanse og kvalifikasjoner du har og hva du ønsker å jobbe med, og veilede og støtte deg gjennom hele flytteprosessen. Besøk EURES-portalen for å finne kontaktopplysningene til din lokale EURES-rådgiver. Vuodesta 2005 lähtien Euroopan komissio ja EURES ovat yhdistäneet voimansa monien ammatillisesta liikkuvuudesta kiinnostuneiden tahojen kanssa ja järjestäneet Euroopan työpaikkapäivät -tapahtumia. Siden 2005 har Europakommisjonen og EURES samarbeidet med en rekke andre aktører som er interessert i arbeidstakermobilitet om å arrangere De europeiske jobbdagene. Työpaikkapäivät järjestettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2006, jolloin yli 300 kaupungissa eri puolilla Eurooppaa järjestettiin yli 500 tapahtumaa. Startskuddet for De europeiske jobbdagene gikk i september 2006, da tusenvis av jobbsøkere og arbeidsgivere møtte opp på 500 arrangementer i over 300 europeiske byer. Koska ensimmäiset tapahtumat olivat hyvin onnistuneita, Euroopan komissio päätti järjestää Euroopan työpaikkapäivät joka vuosi. På bakgrunn av denne suksessen besluttet Europakommisjonen at det skulle arrangeres europeiske jobbdager hvert år. Työnhakijat ja työnantajat yhdistävien työpaikkamessujen lisäksi toimintaan kuuluu työpajoja, seminaareja ja keskusteluja Euroopan työvoiman liikkuvuudesta. En europeisk jobbdag er et møtested for arbeidsgivere og jobbsøkere og en arena for workshops, seminarer og debatter om europeisk jobbmobilitet. Deltakerne kan diskutere sine planer og stille spørsmål til en rekke eksperter, naturligvis også EURES-rådgivere. Näissä tapahtumissa on varmasti jotakin jokaiselle eurooppalaiselle, joka on kiinnostunut ulkomaille muuttamisesta. Arrangementene har garantert noe å by på for alle europeere som er interessert i å flytte til et annet land. Tarkista EURES-portaalin tapahtumakalenterista tarkemmat tiedot sinua lähimmistä tapahtumista. Se aktivitetskalenderen på EURES-portalen for informasjon om kommende arrangementer i din region. Liettuan Klaipedasta kotoisin olevat Agne ja Remigijus päättivät valmistumisensa jälkeen, että he haluavat hankkia työkokemusta sellaisessa maassa, jossa he voisivat myös parantaa kielitaitoaan ja ansaita hyvää palkkaa. Etter endte studier hadde Agne og Remigijus fra Klaipeda i Litauen lyst til å skaffe seg arbeidserfaring i et land der de kunne bedre språkferdighetene sine og samtidig tjene godt. Internetiä selaillessaan Agne osui EURESin sivustolle ja päätti ottaa yhteyttä paikalliseen EURES-neuvojaan Margarita Mankuteen. Agne kom over EURES’ nettsted og bestemte seg for å ta kontakt med den lokale EURES-rådgiveren Margarita Mankute. Hieman myöhemmin Agne ja Remigijus löysivät itsensä aloittamasta uutta jännittävää elämänvaihetta Norjassa. Kort tid etter var Agne og Remigijus klare for å begi seg ut på et nytt eventyr i Norge, der de hadde fått jobb hos et renholdsfirma i Hemsedal. Agne og Remigijus trives godt i sin nye tilværelse i Norge: - Det er et vakkert land med hyggelige mennesker. EURES-neuvojamme auttoi meitä joka vaiheessa matkan varrella, minkä ansiosta muutto kävi niin helposti kuin vain mahdollista!” EURES-rådgiveren hjalp oss gjennom hele prosessen slik at flyttingen gikk så smertefritt som mulig. Palautetta Erfaringer ”Yrityksessämme nimeltä gem käytetään 29:ää eri kieltä maailmanlaajuisten asiakkaidemme kanssa, joihin kuuluvat Microsoft, Clearwire, Cisco, Electronic Arts ja King.com. - gem yter brukerstøtte på 29 forskjellige språk for globale kunder som Microsoft, Clearwire, Cisco, Electronic Arts og King.com. EURES-rådgiverne er alltid svært hjelpsomme når vi ser etter personell med bestemte språkferdigheter. Marcella McKeever, rekrytointipäällikkö, gem, Belfast, Pohjois-Irlanti Marcella McKeever, rekrutteringsansvarlig hos gem i Belfast, Nord-Irland. ”Lääketieteen opiskelijalla ei ole paljon aikaa hankkia kokemusta ulkomailta, mutta EURESin ansiosta sain kuitenkin mahdollisuuden toteuttaa unelmani. - Som medisinstudent har man ikke mye tid til å skaffe seg arbeidserfaring utenlands, men EURES gjorde det mulig for meg å realisere drømmen. Yhdistyneessä kuningaskunnassa suorittamani harjoittelun avulla saatoin parantaa englannin kielen taitoani ja opin paljon brittiläisestä sairaanhoitojärjestelmästä. Lisäksi tutustuin ihaniin ihmisiin, joiden ansiosta tunsin olevani kuin kotona.” Takket være praksisoppholdet i Storbritannia har jeg ikke bare bedret engelskkunnskapene og lært mye om det britiske helsevesenet, jeg ble også kjent med mange flotte mennesker som hjalp meg til å føle meg hjemme. Euroopan komissio Työpaikan hakeminen Euroopasta – opas työnhakijoille Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto 2010 – 13 s. – 14,8 × 21 cm ISBN 978-92-79-15965-7doi:10.2767/61342 Europakommisjonen Finne jobb i Europa – en veiledning for jobbsøkere Luxembourg: Den europeiske unions publikasjonskontor 2010 – 13 s. – 14,8 × 21 cm ISBN: 978-92-79-15969-5doi: 10.2767/62668Denne publikasjonen foreligger i trykt utgave på alle EUs offisielle språk samt islandsk og norsk. ”Otamme yhteyttä sinuun…” “Du vil høre fra oss ...” Mitä sinun pitäisi tietää, jos haet työtä toisessa ETA-maassa Hva du bør vite når du søker jobb i et annet EØS-land ”Otamme yhteyttä sinuun...” mitä sinun pitäisi tietää, jos haet työtä toisessa eta-maassa “Du vil hre fra oss ...” hva du br vite når du sker jobb i et annet es-land Euroopan komissio Työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosasto Yksikkö D.3 Käsikirjoitus valmistunut helmikuussa 2009 Europakommisjonen Generaldirektoratet for sysselsetting, sosialsaker og likestilling Avdeling D.3 Manuskriptet avsluttet i februar 2009 Tämän julkaisun sisällöstä vastaavat julkiset työvoimapalvelut ETA:n jäsenvaltioissa. Innholdet i denne publikasjonen er tatt fram av de oentlige arbeidsformidlingene i EØS-statene. Euroopan komissio tai kukaan komission nimissä toimiva henkilö ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Verken Europakommisjonen eller personer som opptrer på Kommisjonens vegne kan holdes ansvarlig for eventuell bruk av informasjonen i denne publikasjonen. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Store mengder tilleggsinformasjon om Den europeiske union er tilgjengelig på internett via Europa-serveren (http://europa.eu). Luettelointitiedot ja tiivistelmä ovat teoksen lopussa. Bibliograske data finnes bakerst i publikasjonen. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2009 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps osielle publikasjoner, 2009 Dixie Dansercoer, belgialainen tutkimusmatkailija ja urheilija Forord av Dixie Dansercoer, belgisk oppdagelsesreisende og idrettsmann Kiireisessä nykymaailmassa vaikuttaa siltä, että kaikki yrittävät tehdä mahdollisimman paljon asioita mahdollisimman lyhyessä ajassa. I vår hektiske, moderne verden kan det virke som om alle hyperaktivt prøver å få gjort mer på mindre tid. n u l l Laatu saa väistyä määrän edeltä, kohteliaisuus, tyylikkyys ja huomaavaisuus katoavat vähitellen hätäisesti kirjoitettujen sähköpostiviestien ja tekstiviestien myötä. Kvalitet må vike for kvantitet; stil, eleganse og ettertanke nullforsvinner med hver hastig tastet epost eller sms. Meille päivittäin tulvivan tiedon määrä voi käydä musertavaksi. Mengden av informasjon som kastes mot oss daglig, kan alene være overveldende. Rankat ja pitkät naparetket, joille olen osallistunut, ovat osoittaneet minulle, että luonto ei toimi samoin. På mine lange og intense polarekspedisjoner har jeg lært at naturen slett ikke følger dette mønsteret. Pohjois- ja etelänavoilla ja niitä ympäröivillä napa-alueilla tekemilläni vaelluksilla olen pakostakin joutunut hidastamaan ja keskittymään nöyrästi niihin asioihin, jotka ovat todella tärkeitä. På turene jeg har vært så heldig å få gjøre i Arktis og Antarktis, ble jeg underveis tvunget til å sette ned farten og fokusere med ydmykhet på de tingene som virkelig betyr noe. Kestääkseen Arktiksen ja Antarktiksen rankkoja luonnonoloja on oltava avoin ja vahva, ja jokaisen retken jälkeen olen saanut jatkaa elämääni henkisesti rikkaampana. Man må ha et åpent og sterkt sinn for å kunne takle de røe forholdene i polarområdene, og jeg har følt at hver enkelt ekspedisjon har gjort meg til et rikere menneske. Sellaiseksi ihminen tulee, kun asettaa itsensä alttiiksi uusille kulttuureille tai maantieteellisille olosuhteille. Nå ser jeg tingene i et helt nytt perspektiv og merker at jeg lengter etter mangfold så snart livet blir for monotont. Se voi olla valtavan palkitsevaa. Det er slikt som skjer når man utsettes for nye og uvante kulturelle og geograske forhold, og det kan være svært givende. Unelmansa saavuttamiseksi on tehtävä hartiavoimin työtä, niin kuin aina toteuttaessaan intohimojaan. Som alltid når man dyrker en lidenskap må det arbeides hardt for å oppfylle drømmen. Naparetken valmistelu kestää hyvinkin kolmesta neljään vuoteen, ja siihen tarvitaan laaja yhteistyökumppaneiden verkosto eri puolilta maailmaa. Forberedelsene til en polarekspedisjon tar drøye 3–4 år, og er en prosess som involverer et inn-økt nettverk av samarbeidspartnere verden over. Työpaikan etsiminen ulkomailta, kontaktien luominen ja unelmansa toteuttaminen tuntuvat varmaan samanlaisilta mammuttihankkeilta. Jeg kan tenke meg at det å søke jobb i utlandet, bygge opp kontaktnettet og gjøre drømmen til virkelighet kan fortone seg som en like overveldende oppgave. Onnistumiset, joita olen saavuttanut monilla retkilläni, eivät olisi koskaan olleet mahdollisia yksin. Framgangene jeg har opplevd på mine mange ekspedisjoner, har aldri vært bare min egen fortjeneste – i tillegg til min(e) ekspedisjonsdeltaker(e) og det tekniske støttepersonellet, har vi ofte fått delta i ere forsknings- og undervisningsrelaterte oppdrag som gjorde våre allerede tungt lastede sleder enda litt tyngre. Retkikumppaneiden ja teknisen tukihenkilöstön lisäksi olemme usein ottaneet mukaan tieteellisiä tutkimus- ja koulutusryhmiä, jotka tuovat lisäpainoa Dette ekstraarbeidet i felten, enten det dreier seg om å grave et to meter dypt hull i snø og is, jo ennestäänkin täyteen lastattuihin ahkioihimme. Alene kan vi ikke nå målene. Emme voi saavuttaa tavoitteitamme yksin, tukiverkosto on välttämätön, ja tunnemme suurta tyydytystä, kun onnistumme voittamaan esteet. Et støttenettverk er helt nødvendig, og det gir en god følelse av tilfredshet når vi klarer å overvinne hindringer. Kannustankin teitä tarttumaan eteenne tuleviin haasteisiin, jotka voivat olla samalla innostavia ja pelottavia, ja miettimään, kuinka paljon voitte oppia ja hyötyä, kun asutte ja työskentelette ulkomailla ja pääsette kokemaan asioita aivan uudesta näkökulmasta. Jeg oppfordrer dere alle til å ta imot utfordringen dere står overfor – det kan være spennende, men også skremmende – og tenke på hvor berikende det kan være å bo og arbeide i et annet land, og oppleve verden i et annet perspektiv. 1990-luvun lopun jälkeen hän on Alain Hubertin kanssa ylittänyt etelämantereen hiihtäen, jolloin matkaa kertyi yhteensä 4 000 kilometriä, sekä ylittänyt Jäämeren Siperiasta Grönlantiin – yli 1 800 kilometriä 106 päivässä. Siden slutten av 1990-tallet har han gått 4 000 km på ski tvers over Antarktis sammen med Alain Hubert og krysset Nordishavet fra Sibir til Grønland – en seilas på 1 800 km – på 106 dager. Han er en er- faren langdistanse- og ultramaratonløper og har besteget Mont Blanc og Mount Everest. Vuonna 2008 hän osallistui ”In the wake of the Belgica” -muistopurjehdukseen Antarktiksen niemimaalle, jossa hän rantautui samoissa 20 paikassa kuin Adrien de Gerlache 110 vuotta aikaisemmin. I 2008 fullførte han ”In the wake of Belgica”, en seilekspedisjon til Antarktis der han var innom de samme 20 landingsplassene som Adrien de Gerlache besøkte under sin ekspedisjon for 110 år siden. Vuonna 2009 hän käynnisti Antarctic Matters -nimisen hankkeen, jossa käsitellään ilmastonmuutoksen ekologisia vaikutuksia. I 2009 lanserte han Antarctic Matters, et prosjekt som tar for seg de økologiske konsekvensene av klimaendringene. Dixie on julkaissut 13 kirjaa, joista osa kertoo hänen retkistään, mutta joukossa on myös yhteistyössä vaimon kanssa kirjoitettu opaskirja, jossa kerrotaan, kuinka yritystä voi johtaa kuin retkikuntaa, sekä valokuvakirjoja ja nuorten seikkailukirjoja. Dixie har utgitt 13 bøker. En del av dem handler om ekspedisjoner han har vært med på, men han står også bak en bok om hvordan man kan drive en virksomhet som en ekspedi- sjon, en selvhjelpsbok der konen var medforfatter, så vel som ere fotobøker og ungdomsbøker. Dixie Dansercoer er ambassadør for UNICEF Belgia og er av Belgias kong Albert II tildelt æresbevisningen Storoser av Kroneordenen. Dixie oli yksijalkaisen naiskiipeilijän Kristien Smetin johtaman ensimmäisen Mont Blanc -ret-kikunnan suojelija, Umicore Solar Teamin suojelija vuonna 2007 sekä amerikkalaisen tiedelehden EOS Magazinen neuvoa-antavan komitean jäsen. Han var beskytter for den første ekspedisjonen til Mont Blanc ledet av en enbent kvinnelig ellkla-trer, Kristien Smet, og for Umicore Solar Team i 2007. Han er også medlem av det amerikanske vitenskapelige tidsskriftet EOS’ rådgivende komité. Laaja kokemus tutkimusmatkailusta on opettanut Dixielle ennen kaikkea sen, että yhteistyö ja joustava sopeutuminen uuteen ympäristöön ovat selviytymisen kannalta välttämättömiä. Erfaringene fra Dixies mange oppdagelsesreiser har fremfor alt lært ham at samarbeid og fleksibel tilpasning til nye miljøer er uunnværlig for å overleve. Dixie Dansercoerin verkkosivusto on osoitteessa www.circles.cc. Besøk Dixie Dansercoers nettsted på www.circles.cc. Norge (Norja) .........................................................................12622. Österreich (Itävalta) .............................................................13423. Polska (Puola) ........................................................................14124. Portugal (Portugali) .............................................................15325. România (Romania) .............................................................16626. Schweiz/Suisse/Svizzera/Svizra (Sveitsi) ......................17227. Slovenija (Slovenia) .............................................................17928. Slovensko (Slovakia) ............................................................19129. Norge ........................................................................................12622. Österreich (Østerrike) ..........................................................13423. Polska (Polen) ........................................................................14124. Portugal ...................................................................................15325. România (Romania) .............................................................16626. Schweiz / Suisse / Svizzera / Svizra (Sveits) .................17227. Slovenija (Slovenia) .............................................................17928. Slovensko (Slovakia) ............................................................19129. Suomi / Finland .....................................................................19530. Kiitokset .........................................................................................216 Noen ord til takk ............................................................................216 Ihmiset eivät enää oleta pysyvänsä samassa työpaikassa koko ikänsä, ja he hyväksyvät sen, että he saattavat joutua muuttamaan ulkomaille työn perässä. Mennesker forventer ikke lenger å ha en jobb hele livet, og godtar at de kan måtte reise utenlands for å arbeide. Ulkomailla työskentely, sen kestosta riippumatta, tarjoaa mahdollisuuden oppia tärkeitä taitoja, kokea erilaisia kulttuureja, avartaa mieltään ja toimia erilaisissa ympäristöissä. Erfaringen man får ved å arbeide i utlandet, enten for kortere eller lengre tid, gir folk mulighet for å tilegne seg viktige ferdigheter, oppleve forskjellige kulturer, utvide horisonten og samhandle med mange ulike kulturer. Monet pitävät sitä hyvin rikastuttavana kokemuksena ja uskovat voivansa ulkomailla oppimiensa taitojen ansiosta hakea entistä parempia työpaikkoja, kun he palaavat kotimaahansa. Mange synes det er en svært berikende opplevelse som setter dem i stand til å finne en bedre jobb hvis, eller når, de bestemmer seg for å reise hjem, rett og slett på grunn av erfaringene de har tilegnet seg i utlandet. Päätöstä lähteä ulkomaille töihin ei kuitenkaan pidä tehdä hätiköiden – sitä on mietittävä tarkkaan. Men, å ta arbeid i utlandet er imidlertid ikke en beslutning som bør tas over natten – det kreves omhyggelig vurdering og ettertanke. Hyvä valmistautuminen on ratkaisevan tärkeää. Det er helt avgjørende å være godt forberedt. EURES tarjoaa välineet tähän oman elämänsä rikastuttamiseen. EURES gir deg de verktøyene du trenger i søkenen etter slike berikende opplevelser. Verkkopohjaisen avoimien työpaikkojen tietokannan ja CV-tie-tokannan sekä yli 750 koulutetun EURES-neuvojan verkoston avulla palvelu auttaa työnantajia ja työnhakijoita löytämään Euroopan tasolla oikeat tekijät töihin, tarjoaa tietoa niille, jotka ovat kiinnostuneita asumisesta ja työskentelystä ulkomailla, ja seuraa tilannetta alati muuttuvilla työmarkkinoilla. Med nettbaserte databaser over ledige stillinger og CVer og et nettverk av over 750 høyt kvaliserte EURES-konsulenter, har denne tjenesten de siste15 årene samarbeidet med arbeidsgivere og jobbsøkere for å matche kompetanse og jobber over hele Europa, gi informasjon til dem som er interessert i å bo og arbeide i utlandet samt kartlegge det stadig skiftende arbeidsmarkedet. EURES on jo 15 vuoden ajan auttanut löytämään oikeat tekijät avoimiin työpaikkoihin Euroopassa. Sitä tarvitaan helpottamaan koordinoituna palveluna yhden Euroopan unionin perusoikeuden – ihmisten vapaan liikkuvuuden – käyttämistä. EURES ble utviklet for å fylle behovet for en samordnet tjeneste som kunne tilrettlegge for én av de re grunnleggende frihetene i Den europeiske union – fri bevegelighet for personer. Tarjoamme sinulle tärkeää neuvontaa, tukea ja kannustusta kotimaassasi, ja autamme sinua työpaikan etsinnässä ja valmistautumisessa työhaastatteluun, eikä siinä ole kaikki. Vi kan tilby grunnleggende rådgivning, støtte og motivasjon i hjemlandet ditt, og bistå deg med å finne jobb og med forberedelsene til intervjuer – men hjelpen slutter ikke der. Koska EURES toimii 31:ssä Euroopan maassa (27:ssä EU:n jäsenvaltiossa sekä Norjassa, Islannissa, Liechtensteinissa ja Sveitsissä; lisäksi sillä on yli 20 erityistoimistoa rajaseutualueilla), pääset käyttämään EURESin asiantuntijapalveluja myös kohdemaassa. Ettersom EURES er representert i 31 europeiske land (de 27 medlemsstatene i EU samt Norge, Island, Liechtenstein og Sveits, for ikke å glemme over 20 tilknyttede tjenester i grenseoverskridende regioner), vil du fortsatt ha tilgang til EURES’ ekspertise når du kommer til vertslandet. Jos tarvitset neuvoja sosiaaliturva-asioissa, lisätietoja työmarkkinoista tai vinkkejä paikallisista oloista, EURES on aina valmis auttamaan. Vi kan gi råd om trygdeordninger, nærmere informasjon om arbeidsmarkedet eller lokale tips: EURES er alltid tilgjengelig. EURES on halunnut tähän kirjaan koota yhteen joitakin viisauden jyväsiä, joita verkostolle on karttunut vuosien varrella, jotta kaikki Euroopan kansalaiset voisivat hyötyä tästä tiedosta ja käyttää sitä tarpeen mukaan. Denne boken er skrevet fordi EURES ønsker å samle på et sted noe av den kunnskapen som nettverket har samlet i årenes løp, slik at europeiske borgere kan dra nytte av denne kunnskapen kuun ja joidenkin Euroopassa miellettyjen kulttuuristen esteiden voittamiseen. og referere seg til den ved behov. Boken er kanskje mest nyttig for arbeidssøkere ettersom den gir dem en konkret ressurs til hjelp i jakten på arbeid og for å overvinne noen av de kulturbarrierene som mange mener finnes i Europa. Siitä on kuitenkin hyötyä myös työnantajille, joita se auttaa ymmärtämään paremmin hakijoiden kulttuuritaustoja. Den kan imidlertid også være nyttig for arbeidsgivere som vil lære litt mer om søkeres kulturbakgrunn. Verkosto on EURESin suurin vahvuus. Nettverket er EURES’ største aktivum. Tämän oppaan on koonnut VDAB (Flanderin julkinen työvoimapalvelu) yhdessä Bel- gian muiden julkisten työvoimapalvelujen kanssa, mutta koko verkosto on osallistunut tehtävään – ilman heidän panostaan ja asiantuntevia huomioitaan tätä kirjaa ei olisi voitu tehdä. Denne håndboken er blitt koordinert av den flamske oentlige arbeidsformidlingen (VDAB) sammen med de andre oentlige arbeidsformidlingene i Belgia, men hele nettverket har bidratt. Uten deres bidrag og ekspertise ville denne boken ikke sett dagens lys. Toivottavasti tästä on sinulle hyötyä ja pääset iloitsemaan ja nauttimaan työvoiman liikkuvuudesta Euroopassa! Vi håper du får nytte av den og ønsker deg en god og fruktbar mobilitetsopplevelse i Europa! Elämässä jokainen päivä on erilainen. Joka päivä me kaikki opimme jotain uutta tai kohtaamme uuden haasteen. Livet står aldri stille: Hver dag lærer vi noe nytt og står overfor nye utfordringer. Samoin on Euroopan työmarkkinoilla – työntekijät vanhenevat, samalla kun työllisyysasteet vaihtelevat nopeastikin. Det europeiske arbeidsmarkedet er intet unntak – arbeidsstyrken blir eldre samtidig som sysselsettingstallene raskt kan endre seg fra år til år. Me EURESissa haluamme varmistaa, että saat kaiken irti oikeuksistasi ja mahdollisuuksistasi Euroopassa, mitä ikinä seuraava päivä tuokaan tullessaan. Her hos EURES ønsker vi å forsikre oss om at du får mest mulig ut av dine rettigheter og muligheter i Europa, uansett hva morgendagen bringer. Työvoiman liikkuvuus Euroopassa lisääntyy tasaisesti. Mobiliteten blant europeiske arbeidstakere blir stadig større, og selv om noen land i utgangspunktet iverksatte begrensninger for arbeidstakere fra nye medlemsstater, er de este begrensningene nå ernet. Vaikka jotkin maat asettivat aluksi rajoituksia uusista EU:n jäsenval- tioista tuleville työntekijöille, suurin osa näistä rajoituksista on nyt poistettu. De aller este har ikke lenger en “jobb for livet”, og dette kan sees på som en spennende mulighet for å utforske et bredt spekter av sektorer, roller og steder. Useimmilla ihmisillä ei ole enää ”elinikäistä työpaikkaa”, ja tämä voidaan nähdä jännittävänä mahdollisuutena tutustua erilaisiin aloihin, tehtäviin ja paikkoihin. Med fleksibilitet og et åpnet sinn kan både arbeidsgivere og arbeidstakere dra nytte av de stadig skiftende arbeidsmarkedsmønstrene i Europa. Joustavalla asenteella ja avoimella mielellä niin työnantajat kuin työntekijätkin voivat hyötyä Euroopan työmarkkinoiden jatkuvasta kehityksestä: työnhakijat voivat kokeilla erilaisia kiinnostavia työn muotoja, kuten etä- ja osa-aikatyöskentelyä, ja työnanta- jat puolestaan voivat varmistaa itselleen monipuolisen ja vi- reän työvoiman tarttumalla reippaasti ulkomaisiin hakemuksiin ja huolehtimalla siitä, että työntekijät voivat säilyttää työn ja yksityiselämän tasapainossa. Jobbsøkere kan utforske de spennende nye måtene å arbeide på som dukker opp, blant annet ern-jobbing og arbeidsdeling, mens arbeidsgivere kan sikre seg en mangfoldig, dynamisk arbeidsstyrke ved å åpne for søknader fra utlandet og sikre at arbeidstakerne kan oppnå en sunn ballanse mellom arbeid og fritid. Oikealla avulla ja tuella sekä työnantajat että työnhakijat voivat löytää työ- ja rekrytointimahdollisuuksia lähiympäristöään kauempaa. Med riktig hjelp og støtte kan både jobbsøkere og arbeidsgivere finne arbeids- og rekrut- teringsmuligheter utenfor sine nærmeste miljøer. Tässä kirjassa pyritään tarjoamaan monenlaisia vinkkejä ja monipuolista taustatietoa näiden mahdollisuuksien hyödyntämiseen. Denne boken har som mål å gi deg et bredt spekter av tips og bakgrunnskunnskap slik at du kan dra nytte av disse mulighetene. EURES on ainutlaatuisessa asemassa, sillä se tuntee kaikille Euroopassa avautuvat laajat mahdollisuudet mutta myös ne esteet, joita ihmisten on edelleen voitettava, ennen kuin he muuttavat ulkomaille ja sen jälkeen. EURES er i en enestående posisjon når det gjelder å se de fantastiske mulighetene som er tilgjengelige for alle europeere, men også, og det er viktig, de hindringene man fortsatt kan støte på før og etter at man har flyttet utenlands. Monet niistä liittyvät kulttuurien ymmärtämiseen – se, mikä tekee Euroopasta monimuotoisuudessaan rikkaan, voi myös aiheuttaa hämmennystä Euroopan tar- joamien mahdollisuuksien selvittämisessä. Mange av disse hindringene er knyttet til kulturforståelse – det som gjør Europa så rikt på mangfold kan også være forvirrende for dem som planlegger å utnytte mulighetene. Yhtenäisen Euroopan kansalaisina voimme edelleen vaikuttaa vierailta toisillemme, erityisesti niin tärkeässä tilanteessa kuin rekrytoinnissa. Som borgere av et forent Europa kan vi fortsatt virke fremmede for hverandre, særlig i en så viktig situasjon som en rekrutteringsprosess. Tämä opas on tarkoitettu pääasiallisesti henkilöille, jotka ha- luavat löytää työpaikan kotimaansa ulkopuolelta – joko muutta- Vi skrev denne håndboken med særlig tanke på mennesker som ønsker å finne jobb utenfor hjemlandet – enten ved å yt- malla ulkomaille tai ryhtymällä rajatyöntekijöiksi –, ja työnanta- jille, joita se auttaa ymmärtämään hakijoiden kulttuuritaustoja. te utenlands eller bli grensegjenger – samt for arbeidsgivere som ønsker å sette seg inn i den kulturelle bakgrunnen til en utenlandsk søker. Oppaassa on katsaus kuhunkin jäsenvaltioon: tärkeimmät tiedot ja olennaiset käyttäytymissäännöt, jotka on otettava huomioon kansainvälisessä työnhaussa ja rekrytoinnissa. Boken gir en oversikt over hver av medlemsstatene og gir nærmere opplysninger om viktige tema og hva man bør og ikke bør gjøre – ting du bør ta med i betraktningen når du søker arbeid eller rekrutterer i utlandet. Työvoiman liikkuvuuteen perehtyneet EURESin asiantuntijat ovat olleet korvaamaton tiedonlähde tätä kirjaa kirjoitettaessa. EURES’ eksperter på jobbmobilitet har vist seg å være en viktig kilde til informasjon i arbeidet med å skrive denne boken. Tämän Euroopan laajuisen 800 henkilön verkoston osaamisen ja jatkuvasti päivitettävän verkkosivustomme (eures.europa.eu) ansiosta voimme tarjota sinulle tässä oppaassa tietoja, joita me pidämme välttämättöminä suunniteltaessa muuttoa ulkomaille. Det er takket være dette åtte hundre mann sterke europeiske nettverket, samt den jevnlig oppdaterte informasjonen på nettstedet vårt (eures.europa.eu), at vi kan legge fram denne informasjonen, som vi mener er uunnværlig for dem som planlegger å flytte utenlands. Voit toki kääntyä asiantuntijaverkoston puoleen tai etsiä tietoa verkkosivustolta, jos mieleesi tulee muita kysymyksiä tai tarvitset yksilöllistä apua. Vi ønsker selvsagt også å oppmuntre deg til å bruke nettverket og nettstedet vårt for å få hjelp med eventuelle andre spørsmål eller få individuell bistand. Vi håper du får glede av boken! Virallinen kieli Valtiomuoto Osielt språk Styreform Areal Hovedstad Valuta Medlem av EU eller EØS Retningsnummer Nasjonalt toppnivådomene Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi bulgaria parlamentaarinen tasavalta110 910 km Soa Bulgarian lev (BGN) EU +359 .bg Bulgarsk Parlamentarisk republikk110 910 km S o a Lev (BGL)EU+ 359.bg Tavallinen hakumenettely Bulgariassa Vanlige søknadsprosedyrer i Bulgaria Tavallinen hakumenettely on sellainen, että hakija lähettää työhakemuksen, jonka jälkeen työnantaja tai hänen edustajansa kutsuu hakijan haastatteluun. Den normale søknadsprosedyren er at kandidaten søker på en stilling og deretter innkalles til intervju med arbeidsgiveren og/eller dennes representant. Hakijan on syytä huomata, että työnantajan tarpeet vaikuttavat hyvin paljon siihen, kuinka pian työpaikkailmoituksen julkaisemisen jälkeen työ alkaa. Arbeidssøkere bør være klar over at tidsrommet fra stillingen lyses ut til den utvalgte kandidaten begynner i stillingen, vil avhenge av arbeidsgiverens behov. Harvoin kuitenkaan valintamenettelyn ja työn alkamisen välillä on useita kuukausia. Det er imidlertid sjelden det går ere måneder fra søknadsfrist til startdatoen for jobben. Artikkel 17 nr. Ohjeita ensitapaamisesta ja yleisiä sääntöjä, kun työnhakija etsii työtä paikallisen työvoimatoimiston kautta:•Kuuntele työnhakijaa ja koeta saada hänet rentoutumaan.•Käy läpi työnhakijan toimittamat asiakirjat.•Esittele työnhakijalle asiakirjat, joita tarvitaan työnhakijaksi rekisteröitymiseen.•Syötä työnhakijan tiedot automaattiseen tietojärjestelmään.•Kysy hakijan toiveita työn suhteen.•Anna hakijalle tietoa sopivista avoimista työpaikoista.•Tee yhteenveto hakijalle sopivimmista työvoimatoimiston palveluista ja pyydä hakijalta vahvistusta. Første kontakt og generelle regler når en kandidat søker arbeid gjennom et lokalt arbeidskontor:•Lytt til kandidaten og få ham/henne til å føle seg vel.•Gå gjennom dokumentene vedkommende har lagt fram.•Forklar søkeren hvilke dokumenter som trengs for å registrere seg på arbeidskontoret.•Legg inn søkerens opplysninger i det automatiserte informasjonssystemet.•Diskuter jobbpreferanser.•Gi søkeren informasjon om passende ledige stillinger.•Oppsummer og avklar hvilke tjenester kandidaten trenger fra arbeidskontoret. Sähköistä hakemusta laadittaessa huomioitavaa:•On hyvin tärkeää, että hakija arvioi, vastaako työn sisältö hänen kiinnostuksen kohteitaan. Nyttig å vite i forbindelse med elektroniske søknader:•Det er svært viktig at kandidaten vurderer om innholdet i stillingen er i samsvar med hans/hennes interesser. Jotkin verkkosivustot on suunnattu tietyille ammattiryhmille, toiset taas tietyn alueen työnhakijoille. •Toinen tärkeä näkökohta on se, että joillekin verkkosivustoille hakija voi jättää ansioluettelonsa ja työnantajilla on mahdollisuus rekisteröityä käyttäjiksi. Enkelte nettsteder retter seg mot spesielle yrker, mens andre retter seg mot arbeidssøkende i bestemte regioner. •Et annet viktig aspekt er at enkelte nettsteder gir kandidater muligheten til å laste opp sin CV og arbeidsgivere muligheten til å registrere seg. Jos on kiinnostunut tietystä yrityksestä, voi käyttää yksinomaan kyseisen yrityksen verkkosivuja. •On tärkeää etsiä työtä sellaisilta verkkosivustoilta, joita päivitetään säännöllisesti. •Hakijan sähköisen ansioluettelon on noudatettava eurooppalaista ansioluettelomallia. •Jos on täytettävä hakemuslomake, varmista, että täytät sen oikein.•Sähköisessä muodossa olevat asiakirjat (ansioluettelo, saatekirje, hakemuslomakkeet jne.) on lähetettävä työpaikkailmoituksessa mainitun määräajan kuluessa. Søkere som er interessert i et bestemt selskap, kan gå via selskapets nettsted. •Når du ser etter jobb på nettet, er det svært viktig å bruke nettsteder som oppdateres jevnlig. •Elektroniske CVer bør være i tråd med det generelle europeiske CV-formatet. •Hvis du må sende inn et søknadsskjema, sørg for at det er korrekt utfylt.•Elektroniske dokumenter (CV, følgebrev, søknadsskjemaer osv.) bør sendes inn i løpet av perioden som er oppgitt i utlysningsteksten. Kirjallista hakemusta laadittaessa huomioitavaa:•Tee ansioluettelo eurooppalaista ansioluettelomallia noudattaen. •Kirjoita saatekirje. •Työnantaja saattaa pyytää ansioluettelon lisäksi muitakin asiakirjoja. •Kiinnitä huomiota asiakirjojen ulkonäköön antaaksesi hyvän vaikutelman työnantajalle. Nyttig å vite i forbindelse med skriftlige søknader:•Ta en papirutskrift av CVen i europeisk format. •Skriv et følgebrev. •I tillegg til CVen kan arbeidsgiveren kreve visse andre dokumenter. •Gjør deg flid med utformingen av papirdokumentene for å imponere arbeidsgiveren.•Overhold fristen for innsending av dokumentene. Yleisesti ottaen ei ole suositeltavaa hakea työpaikkaa puhelimitse, sillä se antaa työnantajalle mahdollisuuden hylätä hakija helpommin. Nyttig å vite i forbindelse med telefonkontakt:Generelt anbefales det ikke å søke en stilling per telefon ettersom arbeidsgiveren da kan ha lettere for å avvise kandidaten. Puhelun tarkoituksena on sopia työnantajan kanssa haastatteluajasta. Formålet med en telefonsamtale er å avtale tidspunkt for intervju med arbeidsgiveren. Puhelussa on tärkeää muistaa seuraavat asiat:•Hakijan on esiteltävä itsensä. •Hakijan on ilmoitettava selvästi, mistä tehtävästä on kiinnostunut ja mikä on puhelun tarkoitus. •Hakijan on keskityttävä perustelemaan, miksi on sopiva tehtävään. •Ja on pyrittävä sopimaan haastattelun ajankohdasta. Ved en telefonsamtale bør du være obs på følgende: •Du bør presentere deg med navn. •Presiser hvilken stilling du er interessert i, og grunnen til at du ringer. •Forklar kort og tydelig hvorfor du vil egne deg for stillingen. •Forsøk å avtale en dato for et intervju. Kertoessaan omista taidoistaan hakijan on hyvä mainita tärkeimmät työpaikkailmoituksessa mainitut vaatimukset (toistamatta niitä kuitenkaan sanatarkasti), jotta hakemus tuottaisi tulosta. For å lykkes med søknaden bør kandidaten i beskrivelsen av sine kvalikasjoner og egenskaper, generelt ta opp de viktigste kravene som er nevnt i stillingsannonsen (uten å gjengi dem ordrett). Valmistautuminen haastatteluun Forberedelser til intervjuet Työhönottaja odottaa, että hakijalla on vaadittava koulutus, pätevyys ja työkokemus. Den som rekrutterer, forventer at kandidatene har den utdanningen, arbeidserfaringen og kvalikasjonene som kreves. Joissakin tehtävissä on lisäksi tär- keää, että hakija hallitsee yhtä tai useampaa vierasta kieltä, osaa käyttää tietokonetta tai että hänellä on esimerkiksi ajokortti. For visse stillinger kan det være svært viktig å mestre et eller ere fremmedspråk, ha gode datakunnskaper, førerkort osv. Hakumenettelyn pituus riippuu työnantajan vaatimuksista. Hvor lenge søknadsprosessen varer, vil være avhengig av arbeidsgiverens behov. Hakumenettelyn yleinen kulku, kun työtä haetaan työvoimatoimiston kautta, on seuraava:•Valitaan alustavasti avoimeen työpaikkaan sopivat hakijat. •Otetaan yhteyttä valittuihin hakijoihin, jotka kutsutaan tapaamaan työvoimatoimiston virkailijaa. •Tavataan työnhakijat ja haastatellaan heitä; tavoitteena on laatia kustakin hakijasta tehtävän mukainen työnhakuprofiili. Generelle regler for søknadsprosedyre via arbeidskontoret: •innledende utvelgelse av egnede kandidater for stillingen, •første kontakt med de utvalgte kandidatene, som innkalles til et møte med en arbeidsformidler på det lokale arbeidskontoret, •møte med og intervju av kandidatene. Målet er å utarbeide en profil i samsvar med den ledige stillingen, •Autetaan työnhakijoita ansioluettelon ja muiden asiakirjojen valmistelussa työnantajan vaatimusten mukaisesti. •Valmistellaan työnhakijoita työnantajan haastatteluun. •Kootaan yhteen suositukset ja todistukset.•Järjestetään haastattelu työnantajan kanssa. •Toteutetaan varsinainen haastattelu työnantajan kanssa. •Annetaan palautetta sekä työnhakijalle että työnantajalle haun tuloksesta. •bistå kandidatene med å utarbeide CVer og andre dokumenter i henhold til arbeidsgiverens krav, •forberede kandidatene til intervjuet med arbeidsgiveren, •forberede referanser,•organisere intervju med arbeidsgiveren, •gjennomføre det faktiske intervjuet med arbeidsgiveren, •tilbakemelding fra både jobbsøkeren og arbeidsgiveren om utfallet av søknaden. Työnantaja kiinnittää haastattelussa erityistä huomiota täsmällisyyteen, ulkoasuun, rauhallisuuteen, varmuuteen ja eleisiin. Arbeidsgiveren vil bl.a. legge vekt på kandidatens nøyaktighet, ytre framtoning, ro, selvtillit og kroppsspråk under intervjuet. Työnantaja tai työnantajan edustaja ohjaa haastattelun kulkua. Intervjuet ledes av arbeidsgiveren eller dennes representant. Mikäli haastattelu pidetään työvoimatoimistossa, siihen osallistuvat työvoimatoimiston virkailija, työnhakija sekä työnantaja tai työnantajan edustaja; jos haastattelu pidetään yrityksen tiloissa, siihen osallistuvat työnantaja tai työnantajan edustaja ja työnhakija. Hvis intervjuet foregår på det lokale arbeidskontoret, vil arbeidsformidleren, kandidaten og arbeidsgiveren, eller dennes representant, være til stede. Hvis intervjuet foregår hos arbeidsgiveren, vil bare kandidaten og arbeidsgiveren, eller dennes representant, være til stede. Tapaaminen kestää puolesta tunnista enintään tuntiin. Intervjuet varer mellom en halvtime og en time. Jos työnantaja haluaa hakijan suorittavan käytännön testin teoreettisen osuuden jälkeen, aikaa kuluu enemmän. Hvis arbeidsgiveren vil at kandidaten skal gjennomføre en praktisk test i tillegg til den teoretiske, vil det hele ta lengre tid. Hakija voi esittää kysymyksiä haastattelun lopuksi. Du kan bli tilbudt og takke ja til et glass vann under intervjuet. tyksen henkilöstölleen tarjoamat koulutus- ja pätevöitymisohjelmat. En kandidat har anledning til å stille spørsmål mot slutten av intervjuet. Tapaamisen kulku on tavallisesti seuraavanlainen: •Hakija ja työnantaja tapaavat ja tervehtivät toisiaan. •Hakija istuutuu. •Työnantaja ja/tai hänen edustajansa esittävät kysymyksiä, joihin hakija vastaa. •Haastattelun lopuksi työnantaja antaa hakijalle tilaisuuden esittää kysymyksiä. •Haastattelun aikana työnantaja pyrkii käymään normaalia keskustelua hakijan kanssa. Møtet vil som oftest foregå på følgende måte:•Kandidaten og arbeidsgiveren hilser på hverandre.•Kandidaten setter seg ned. •Arbeidsgiveren og/eller dennes representant stiller spørsmål, som kandidaten besvarer. •Mot slutten av intervjuet gir arbeidsgiveren kandidaten mulighet til å stille eventuelle spørsmål han eller hun måtte ha. •Arbeidsgiveren vil under intervjuet prøve å ha en normal samtale med kandidaten. Hakijan odotetaan käyttäytyvän varmasti ja rauhallisesti. Det forventes at søkeren er selvsikker og fattet. Se, kuinka paljon haastattelussa käsitellään suoraan työhön liittyviä ja muita aiheita, riippuu haettavan työtehtävän vaatimuksista. Fordelingen mellom faglige og utenomfaglige emner som tas opp i løpet av intervjuet, avhenger av hva som kreves for den aktuelle stillingen. Hakijan on selitettävä, miksi hakee työpaikkaa, kerrottava tarkemmin itsestään sekä vahvuuksistaan ja kiinnostuksen kohteistaan. Kandidaten bør beskrive sin motivasjon og fortelle arbeidsgiveren litt om seg selv, sine sterke sider og interesser. Työllisyyden edistämistä koskeva laki kieltää suoran sekä epäsuoran syrjinnän työnhakumenettelyssä. Sysselsettingsloven forbyr direkte eller indirekte diskriminering i forbindelse med jobbsøknadsprosessen. Työnantaja ei kysy hakijan yksityiselämästä. Arbeidsgiveren skal ikke stille spørsmål om kandidatens privatliv. Henkilötietojen suojaa koskevan lain mukaan henkilökohtainen tieto määritellään yksityishenkilöä koskevaksi tiedoksi, joka on numeron avulla jäljitettävissä. Personvernloven denerer private opplysninger som all informasjon om en person som kan spores ved hjelp av et individuelt nummer. Hakijan on saatava tietoa yrityksen toiminnasta, hallinnosta, asiakkaista ja kilpailijoista sekä työntekijöiden kehitysmahdollisuuksista. Søkeren bør ha kjennskap til selskapets virksomhet, ledelse, kunder, konkurrenter og vekstmuligheter. Tavallisia työnantajan esittämiä kysymyksiä:•Miksi haet tätä työpaikkaa? •Millaisen panoksen voit antaa yrityksellemme? •Kerro jotain itsestäsi. Spørsmål som ofte blir stilt av arbeidsgivere, er:•Hvorfor søker du denne stillingen?•Hva kan du tilføre selskapet?•Fortell litt om deg selv. Hvem er du? Mikä sinussa on erityistä? •Mikä on palkkatoiveesi?Jonkin aikaa haastattelun jälkeen hakija voi ottaa yhteyttä työnantajaan (henkilökohtaisesti tai puhelimitse) ja kysyä haastattelun tulosta, ellei etukäteen ole sovittu toisenlaisesta järjestelystä. Hva gjør deg forskjellig fra andre?•Hvilke forventninger har du til lønn? Neuvotteleminen palkasta ja muista eduista Lønn og goder Hakijan ei ole suotavaa ilmoittaa palkkatoivettaan heti haastattelussa. Det anbefales ikke at kandidaten oppgir sine lønnskrav med en gang under intervjuet. Sopimuksesta riippuen työstä maksetaan tunti- tai kuukausipalkkaa. Stillingen kan lønnes per time eller per måned, avhengig av kontraktstype. Palkkataso määräytyy työn keston tai tuottavuuden perusteella. Lønnen beregnes enten på grunnlag av arbeidstid eller på grunnlag av produksjonstall. Kappalekohtaisesta palkkiosta (tuotantokiintiö) neuvotellaan työntekijän ja työnantajan kesken, eikä se saa olla alle työehtosopimuksessa määritellyn vähimmäissumman. Lønnen er gjenstand for forhandlinger mellom arbeidstaker og arbeidsgiver, men kan ikke være lavere enn det som er fastsatt i tariavtalen. Jotkin yritykset vaativat hakijoilta päivän kestävää työkoetta, mutta se ei ole yleinen käytäntö. Enkelte selskaper krever at kandidaten gjennomfører en prøveperiode på én dag, men denne praksisen er ikke spesielt utbredt. Hakumenettely päättyy siihen, kun työsopimus allekirjoitetaan tai hakijalle ilmoitetaan, ettei hän ole tullut valituksi. Søknadsprosessen er over når en ansettelsesavtale undertegnes eller når kandidaten får høre at han/hun ikke er blitt valgt. Työnantajan velvollisuutena on ilmoittaa työvoimatoimistolle hakumenettelyn tuloksesta seitsemän päivän kuluessa. Arbeidsgiveren må informere det lokale arbeidskontoret om utfallet av utvelgelsesprosessen innen syv dager. Silloin kun työvoimatoimistolla on ollut aktiivinen rooli haastattelun järjestämisessä, sen odotetaan myös ilmoittavan hakijalle mahdollisesta hylkäämisestä. Når det lokale arbeidskontoret spiller en aktiv rolle i å organisere intervjuet, er det vanligvis arbeidskontoret som meddeler utfallet til de kandidatene som ikke ble valgt. Aiemmat työnantajat voivat toimia suosittelijoina. Tidligere arbeidsgivere kan oppgis som referanser. Suositukset osoittavat, että hakija on soveltuva tehtävään. Formålet med disse referansene er å vise at kandidaten egner seg for den ledige stillingen. Haastattelussa saatetaan pyytää hakijaa esittämään tutkintotodistuksensa. Arbeidsgiveren kan be om å få en kopi av kandidatens vitnemål under intervjuet. Jotkut työnantajat saattavat vaatia suosituskirjeitä. Noen arbeidsgivere kan be om anbefalingsbrev. Hyvä vaikutelma on tärkeä Et godt inntrykk Tarkista etukäteen yrityksen osoite sekä se, miten sinne pääsee julkisilla kulkuneuvoilla. Sjekk selskapets adresse og finn ut på forhånd hvordan du kommer deg dit med oentlig transport. Pidä huolta, että kirjoitat muistiin oikean ajankohdan, ja tuo mukanasi kaikki tarvittavat asiakirjat. Pass på å notere korrekt tidspunkt og ta med deg alle nødvendige dokumenter. Vahvista aina, että olet tulossa haastatteluun. Bekreft alltid at du vil stille til intervjuet. Voit jäädä pois haastattelusta ainoastaan pätevästä syystä. Du må ha gyldig grunn for ikke å møte opp til intervjuet. Siinä tapauksessa pyydä anteeksi, että et pääse tulemaan haastatteluun, ja selitä syy. I så fall bør du unnskylde deg for at du ikke kunne komme, og forklare årsaken. Pukeutumisen on oltava asiallista: ei urheiluvaatteita, lyhyitä hameita tai räikeitä värejä. Kle deg elegant. Ikke bruk sportsklær, korte skjørt eller skarpe farger. Klærne bør være rene, og skoene bør være pusset og passe til klærne. Älä käytä voimakkaita hajusteita. Ikke bruk sterke deodoranter og parfyme. Kiinnitä huomiota yksityiskohtiin, kuten puhtaisiin hiuksiin, kynsiin, kampaukseen. Vær obs på detaljer som rent hår, negler og frisyre. Miehillä on oltava parta ajettuna tai huoliteltu parta. Menn bør være nybarbert eller ha et velstelt skjegg. Älä käytä erikoisia koruja. Ikke bruk eksentriske smykker. Virallinen kieli Osielt språk Valtiomuoto Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi hollanti (pohjoisosassa), ranska (eteläosassa), saksaperustuslaillinen monarkia 30 528 km Bryssel euro EU +32 .be Nederlandsk (i nord), fransk (i sør), tysk Konstitusjonelt monarki30 528 km Brussel euro (EUR)EU+ 32.be Tavallinen hakumenettely Belgiassa Vanlige søknadsprosedyrer i Belgia Hakumenettely alkaa tavallisesti sillä, että kerätään tietoa avoimesta työpaikasta tai yhteyshenkilöistä, mikäli yhteydenotto tapahtuu hakijan aloitteesta.Voit ottaa yhteyttä yritykseen saadaksesi lisätietoa avoimesta työpaikasta ja voit hakea tietoa työnantajan toiminnasta. En søknadsprosess begynner normalt med at kandidaten innhenter informasjon om den ledige stillingen, eller om kontaktpersoner hvis det dreier seg om en åpen jobbsøknad. Du kan kontakte selskapet for å få nærmere opplysninger om stillingen og søke etter informasjon om arbeidsgiverens virksomhet. Jos avoin työpaikka vaikuttaa sopivalta, voit kirjoittaa saatekirjeen ja ansioluettelon ja toimittaa ne työnantajalle sovitulla tavalla. Hvis du vurderer stillingen som interessant, kan du skrive et følgebrev og en CV og sende dem til arbeidsgiveren i angitt format. Jos työnantaja on kiinnostunut proilistasi, sinut saatetaan kutsua yhteen tai useampaan haastatteluun. Hvis arbeidsgiveren finner din profil interessant, kan du bli innkalt til et eller flere intervjuer. Lisäksi saatetaan tehdä erilaisia arviointeja, taitotestejä ja psykologisia testejä. Evaluering av kompetanse og kvalifikasjoner samt psykologiske tester kan også være aktuelt. Tavallisimmin valinta suoritetaan ansioluettelon ja saatekirjeen perusteella. Den vanligste prosedyren er utvelgelse på grunnlag av CV og følgebrev. Huomaa, että kaikki Belgiassa avoinna olevat paikat ovat avoinna sekä miehille että naisille. Merk at alle stillinger i Belgia er åpne for både menn og kvinner. Det finnes ingen aldersgrense. Rekrytointiprosessin pituus työpaikkailmoituksen julkaisemisesta työn aloittamiseen riippuu useista tekijöistä: haastattelujen tai arviointien määrästä; siitä, onko kyseessä julkisen vai yksityisen sektorin työpaikka, toistaiseksi voimassa oleva vai määräaikainen työsopimus; työntekijän irtisanomisajasta edellisen työnantajan palveluksesta; uudelle paikkakunnalle muuttamiseen tarvittavasta ajasta jne. Gjennomsnittlig tid fra stillingen utlyses til den valgte kandidaten begynner i jobben, avhenger av ere faktorer. Antall intervjuer eller evalueringer, privat vs. oentlig sektor, fast eller korttidskontrakt, arbeidstakerens oppsigelsestid hos forrige arbeidsgiver, tid som trengs for å forberede flytting osv. Rekrytoinnin kesto, jos mukaan lasketaan kaikenlaiset työpaikat, on keskimäärin kuusi viikkoa, mutta joissakin työpaikoissa (esimerkiksi kun hakijoista on pulaa) se voi olla huomattavasti lyhyempi. Gjennomsnittlig rekrutteringsperiode for alle typer stillinger er 6 uker, men for enkelte jobber (f.eks. stillinger der det er mangel på søkere) kan denne perioden være mye kortere. Jos lähetät hakemuksesi sähköpostitse, käytä työsähköpostiosoitettasi. Når du søker per epost, bruk en e-postadresse som virker ”profesjonell”. Työnantajat eivät arvosta liiallista mielikuvituksen käyttöä osoitteessa. Arbeidsgivere liker ikke adresser som er for fantasifulle. Muista otsikoida viestisi selkeästi ja käytä saatetta. Suunnittele sekä saatekirjeen että ansioluettelon ulkoasu huolellisesti. Inkluder en tydelig referanse og legg ved et følgebrev.Gjør deg flid med utformingen av både følgebrevet og CVen. Følg belgiske standarder (om du kjenner dem) når du skriver følgebrevet. Jos haet työtä oma-aloitteisesti, esittele itsesi ja kerro selkeästi, millaista tehtävää olet hakemassa. Hvis du søker uoppfordret, presenter deg og presiser hvilken type stilling du søker. Osoitat olevasi motivoitunut, jos tiedät, mistä työtehtävässä on kyse, ja tunnet myös yrityksen toiminnan. Ved å ha kjennskap til stillingen og selskapet viser du at du er motivert. Sørg også for å forberede svar på spørsmål om dine sterke og svake sider. Ansioluettelo on tärkein asiakirja. CVen er det viktigste dokumentet. Belgiassa ei tavallisesti hakuvaiheessa vaadita muita asiakirjoja. Andre dokumenter kreves normalt ikke i Belgia når søknaden innleveres. Työnantajat uskovat, mitä kerrot koulu- ja työtodistuksista jne. Arbeidsgivere tror på det du sier om vitnemål, grader osv. Varmista, että sinulla on käännös tutkintotodistuksestasi, mutta älä lähetä sitä hakemuksen mukana. Men enkelte kan kreves, når du undertegner kontrakten. teyttä työnantajaan, jos vastausta ei ole kuulunut kahteen viikkoon (paitsi jos tiedät päätöksenteon vievän kauemmin). Du kan ta kontakt med arbeidsgiveren hvis du ikke har hørt noe etter to uker (med mindre du vet at beslutningen tar lengre tid). Ole kohtelias, rehellinen ja ammattimainen. Opptre høig, ærlig og profesjonelt. Älä koskaan valehtele työnantajalle. Lyv aldri til arbeidsgiveren. Puhu vain sellaisista asioista, jotka saattavat olla kiinnostavia työnantajan kannalta. Snakk bare om ting som kan være av interesse for arbeids- giveren. Haastattelu voidaan nähdä eräänlaisena neuvotteluna pikemminkin kuin kysymysvastausasetelmana. Et intervju kan ses på som en slags forhandling snarere enn som en rekke spørsmål og svar. Ensimmäisiä asioita, joihin työnantaja kiinnittää huomiota, ovat asenteesi, vakuuttavuutesi, kohteliaisuutesi ja esiintymisesi yleensäkin. Arbeidsgiveren vil først av alt fokusere på ting som holdning, selvsikkerhet, høighet og måten du presenterer deg på. Sinusta tulee yrityksen edustaja, ja sinun on sovittava joukkoon. Du skal være en representant for selskapet og må passe inn i laget. Haastattelussa voi olla mukana kaksi tai kolme henkilöä. Det kan være to eller tre personer til stede under intervjuet. Yleensä ensimmäisen haastattelun tekee psykologi. Det første intervjuet gjennomføres ofte av en psykolog. Sen jälkeen sinua saattaa haastatella päällikkö, josta on tarkoitus tulla suora esimiehesi, tai jopa tuleva työtoveri. Etterpå kan du bli intervjuet av den som vil være din direkte overordnede, eller av en framtidig kollega. Haastattelun viimeisen vaiheen, jossa käsitellään käytännön asioita (neuvotellaan palkasta ym.), hoitaa henkilöstöosaston edustaja. Det siste intervjuet er av praktisk art (forhandlinger om lønn osv.) og vil bli gjennomført av en representant fra personalavdelingen. Et intervju vil vare ca. 45 minutter, mens testing kan ta en halv dag. Sekä sanallisella että sanattomalla viestinnällä on tärkeä rooli valintaprosessissa. Både verbal og nonverbal kommunikasjon spiller en viktig rolle i utvelgelsesprosessen. Jos sinulle tarjotaan kahvia tai vettä, voit ottaa tarjouksen vastaan. Du kan takke ja til kae eller vann om dette tilbys. Haastattelun päätteeksi voit kysyä lisätietoja työtehtävästä ja yrityksestä. Mot slutten av intervjuet kan du be om ytterligere informasjon om stillingen og selskapet. Voit myös kysyä käytännön asioita työstä. Du kan også spørre om praktiske forhold knyttet til jobben. Haastattelu alkaa tavallisesti haastattelijoiden esittäytymisellä. Intervjuet starter vanligvis med at intervjuerne presenterer seg. Sen jälkeen hakijaa pyydetään esittelemään itsensä. Deretter vil kandidaten bli bedt om å presentere seg. Intervjueren vil gå fra svært generelle til svært detaljerte spørsmål. Haastattelun lopuksi hakija voi esittää lisäkysymyksiä, ja haastattelu päättyy sopimiseen päätöksenteon kestoa ja palautetta koskevista käytännön järjestelyistä. Mot slutten av intervjuet kan kandidaten stille sine egne spørsmål, og intervjuet avsluttes med praktisk informasjon om beslutningsperioden og tilbakemelding. haastattelun. Sørg for å opptre profesjonelt, både før og etter intervjuet. Ole johdonmukainen vastauksissasi. Vær konsekvent i svarene du gir. Huomioi, miten haastattelijat käyttäytyvät. Ta notis av intervjuernes måte å presentere seg på. Bare bruk fornavnet hvis intervjuerne også gjør det. Haastattelun ilmapiiri ei välttämättä anna todellista kuvaa yrityksen yleisestä toimintakulttuurista. Atmosfæren under et intervju gjenspeiler ikke alltid firmakulturen. Haastattelun pääpaino on ammatillisissa kysymyksissä. Hovedfokuset under intervjuet vil være på faglige spørsmål. Voit odottaa ammatillisten ja henkilökohtaisten kysymysten suhteen olevan suunnilleen 80:20. Du kan forvente en 80:20 fordeling mellom faglige og private spørsmål. Sinun on tärkeää saada työnantaja vakuuttuneeksi pätevyydestäsi ja kyvyistäsi. Det er viktig å overbevise arbeidsgiverne om at du har den kompetansen og de kvalikasjonene som skal til. Puhu niistä haastattelussa. Snakk om disse under intervjuet. Sinua todennäköisesti pyydetään perustelemaan motivaatiotasi käytännön esimerkein, harrastusten, vapaaehtoistyön tms. kautta. Du kan bli bedt om å illustrere motivasjonen og egenskapene dine gjennom praktiske eksempler og spørsmål om hobbyer, frivillig arbeid osv. Työnantajan on kunnioitettava hakijan yksityisyyttä. Arbeidsgiveren skal respektere kandidatens privatliv. Sinun ei tarvitse vastata uskontoa, seksiä, lapsenhankintasuunnitelmia ym. koskeviin kysymyksiin. Du tren- ger ikke svare på spørsmål om religion, seksualitet , ønske om å få barn i nærmeste framtid o.l. Hakija saa ”valehdella” näistä aiheista, kunhan ne eivät liity työhön. En kandidat har lov til å ”lyve”om slike spørsmål såfremt de ikke er arbeidsrelaterte. Se, että ei halua vastata liian arkaluontoiseen kysymykseen, voi myös todistaa, että hakija osaa pitää puolensa, ja sitä voidaan myös pitää vahvuutena. Det å si fra om at en ikke ønsker å besvare spørsmål om privatlivet, kan oppfattes som et tegn på selvsikkerhet og dermed virke positivt. Syrjintä on Belgiassa kielletty lailla. Belgia har lovgivning som forbyr diskriminering. Voit tehdä virallisen valituksen, jos tuntuu, että sinua on syrjitty. Hvis du mener at du er blitt utsatt for diskriminering, kan du framsette en osiell klage. Työnantajat arvostavat sitä, että hakijat hankkivat tietoa yrityksestä. Arbeidsgivere setter pris på at kandidatene gjør seg kjent med selskapet på forhånd. Voit etsiä internetistä tietoa alasta, yrityksen viimeaikaisista hankkeista jne. Du kan søke på nettet for å finne informasjon om bransjen, selskapets prosjekter osv. Useimmat kysymykset tulevat koskemaan motivaatiotasi, persoonallisuuttasi ja taitojasi. De este spørsmålene vil dreie seg om din motivasjon, personlighet og kompetanse. Ole tarkkana, jokaiselle kysymykselle on syynsä. Husk: ingen spørsmål stilles uten grunn. Mieti aina itseksesi: miksi haastattelija haluaa tietää tämän? Tenk alltid gjennom: Hvorfor vil intervjueren vite dette? Palkkaneuvottelut käydään tavallisesti rekrytointiprosessin viimeisessä vaiheessa, jolloin hakijalla on tilaisuus esittää kysymyksiä. Forhandlinger om lønn finner som regel sted i den siste fasen av rekrutteringsprosessen, når kandidaten får mulighet til å stille sine egne spørsmål. Belgiassa palkka ilmoitetaan tavallisesti bruttopalkkana I Belgia oppgis lønnen som regel kuukautta tai tuntia kohti sopimustyypistä riippuen. enten som brutto månedslønn eller brutto timelønn, avhengig av kontraktstypen. Älä pelkää kysyä palkkapakettisi tarkasta sisällöstä. Ikke vær redd for å be om en klargjøring av det eksakte innholdet i lønnspakken. Vuosipalkan päälle voidaan neuvotella ylimääräinen kuukauden tai kahden kuukauden palkka. Det kan være mulig å forhandle om en ekstra 13. eller 14. månedslønn innenfor rammen av årslønnen. Se ei sisälly ilmoitettuun palkkaan. Disse ekstra månedslønnene er ikke inkludert i lønningene som oppgis i stillingsannonser. I Belgia er det bare i privat sektor at man kan forhandle om lønn. Tavallisimpia lakisääteisten etuuksien lisäksi maksettavia etuuksia Belgiassa ovat lounassetelit, sairaalavakuutus, työsuhdeauto, matkapuhelin, tietokone ja korvaukset työmatkakuluista. De vanligste tilleggsgodene utover lovfestede ytelser i Belgia er: lunsjkuponger, sykeforsikring, firmabil, mobiltelefon, PC, refusjon av transportkostnader for pendlere. Neuvottelut käydään hakijan ja henkilöstöosaston edustajan kesken. Forhandlingene foregår mellom søkeren og en representant fra personalavdelingen. Juridisesti päivän kestävä työkoe ei ole mahdollinen, ellei sitä järjestetä työnvälitystoimiston kautta (jolloin työntekijälle maksetaan siitä palkkaa). Juridisk sett er en ”prøveperiode” på én dag ikke tillatt med mindre dette arrangeres via et vikarbyrå (i så fall vil du få betalt for den dagen). Työpaikalla tapahtuva käytännön testaus on mahdollista, mutta se ei saa kestää kauempaa kuin taitojen testaamisen kannalta on välttämätöntä. Praktisk testing på arbeidsplassen kan forekomme, men ikke for lengre tid enn det tar å få vist dine ferdigheter. Hakuprosessi voidaan katsoa päättyneeksi sen jälkeen, kun palaute on annettu. Søknadsprosessen betraktes som avsluttet etter at du har mottatt tilbakemelding. Ole aloitteellinen ja pyydä itse palautetta. Ta gjerne initiativ selv for å få tilbakemelding. Suositukset eivät kuulu belgialaiseen työkulttuuriin. I Belgia er det ikke tradisjon for å bruke referanser. Niitä voidaan pyytää, mutta se ei ole kovin yleistä. Du kan bli bedt om å oppgi referanser, men dette forekommer ganske sjelden. Tiettyihin säänneltyihin ammatteihin tarvitaan kopio tutkintotodistuksesta, samoin silloin, kun palkka määräytyy tutkinnon mukaan (julkisella sektorilla). For visse stillinger som krever oentlig godkjenning, eller stillinger der utdanningsnivået er avgjørende for lønnen (i oent-lig sektor), er en kopi av vitnemål nødvendig. Suosituskirjeitä Belgiassa ei käytetä. Anbefalingsbrev brukes ikke i Belgia. Todistus hakijan kunniallisuudesta ja hyvämaineisuudesta (rikosrekisteriote) saatetaan vaatia joissakin tapauksissa, esimerkiksi työpaikoissa, joissa ollaan tekemisessä lasten tai vankien kanssa. Vandelsattest kan kreves i visse tilfeller, f.eks. for stillinger der du må arbeide med barn, innsatte osv. Saavu vaikka viisi minuuttia etuajassa mutta älä koskaan myöhässä. Møt opp 5 minutter for tidlig, men aldri for sent. Jos näyttää siltä, että myöhästyt esimerkiksi ruuhkan tai junan myöhästymisen vuoksi, ilmoita siitä työnantajalle. Hvis du ser at du ikke rekker fram i tide på grunn av tra-kk, togforsinkelser osv., må du gi arbeidsgiveren beskjed. Varmista, että sinulla on yhteyshenkilön puhelinnumero mukana, kun matkustat haastatteluun. Pass på å ha med deg et kontaktnummer på veien til intervjuet. On hyvin kohteliasta ja ammattimaista vahvistaa, että olet tulossa haastatteluun, jolloin työnantaja tietää odottaa sinua. Det er høig og profesjonelt å bekrefte at du kan stille til intervjuet slik at arbeidsgiveren vet at du kommer. Jos ehdotettu haastatteluaika ei sovi sinulle, ota mahdollisimman pian yhteyttä työnantajaan ja sovi uudesta tapaamisajasta. Hvis du ikke har anledning til å stille på det foreslåtte tidspunktet, ta kontakt med arbeidsgiveren for å avtale et annet tidspunkt for intervjuet. Belgiassa useimmat ihmiset kulkevat joka päivä töihin pitkänkin matkan takaa. I Belgia er det vanlig at folk pendler til jobb hver dag. Tämä tarkoittaa sitä, että useimmat työnantajat olettavat sinun pääsevän paikalle haastatteluun. Det betyr at de este arbeidsgivere forventer at du har mulighet til å stille til et intervju. Välimatkat ovat niin lyhyitä, että matkustaminen haastatteluun ei voi olla ongelma. Avstandene er såpass korte at det ikke vil være problematisk å komme seg dit intervjuet finner sted. Yritä pukeutua siten kuin kuvittelet hakemassasi tehtävässä olevan ihmisen pukeutuvan. Prøv å kle deg slik du ville forvente at en person i stillingen du søker, er kledd. Älä pukeudu pukuun ja solmioon, jos haet putkimiehen paikkaa, äläkä ilmesty paikalle shortseissa tai farkuissa, jos haet myyntiedustajan tehtävää. Ikke møt opp i dress og slips hvis du søker jobb som rørlegger. Korujen ja tuoksun on sovittava asuusi. Ikke ha på deg shorts eller jeans hvis du søker jobb som salgsrepresentant. Pysy kohtuudessa. Smykker og parfyme bør stå i stil med klesvalget og brukes med moderasjon. Muista, että ulkoasusi ilmentää persoonallisuuttasi. Husk at din person gjenspeiles i måten du presenterer deg på. Palautteen pyytäminen osoittaa työnantajalle, että olet motivoitunut. Ved å be om tilbakemelding viser du arbeidsgiveren at du er motivert. Jos työnantaja on luvannut antaa sinulle palautetta viikon sisällä, älä soita aikaisemmin, mutta jos työnantaja ei ole ottanut sinuun yhteyttä kahteen viikkoon, soita itse ja pyydä palautetta. Hvis en arbeidsgiver har lovet å gi deg tilbakemelding innen en uke, bør du ikke ringe før uken er gått. Men hvis de fremdeles ikke har kontaktet deg etter to uker, kan du ringe for å be om en tilbakemelding. Tavallinen hakumenettely Tsekissä Vanlige søknadsprosedyrer i Tsjekkia Tavallisin tapa hakea työpaikkaa on vastata internetissä, sanomalehdissä ja työvoimatoimistossa julkaistuun työpaikkailmoitukseen. Vanlig søknadsprosedyre er å svare på stillingsannonser som publiseres på internett, i aviser eller på arbeidskontor. Työnantaja mainitsee tavallisesti sähköpostiosoitteensa, johon kiinnostuneita hakijoita pyydetään lähettämään ansioluettelonsa ja saatekirjeensä. Arbeidsgiveren oppgir som regel en e-postadresse som interesserte kandidater kan sende CVen og følgebrevet til. Monet työnantajat käyttävät yksityisten työnvälitystoimistojen palveluja, ja voit saada työtarjouksia rekisteröitymällä niihin työnhakijaksi. Mange arbeidsgivere benytter seg av private bemanningsbyråer, og du kan få jobbtilbud ved å registrere deg hos slike byråer. Lähettäessäsi hakemuksesi työnantajalle voit odottaa vastausta vasta päivien tai viikkojen kuluttua, ja tavallisesti työnantaja kutsuu sinut henkilökohtaiseen haastatteluun. Når du har sendt en søknad til en arbeidsgiver, kan du forvente å få et svar innen noen dager eller et par uker, og arbeidsgiveren vil som regel innkalle deg til et personlig intervju. Ei ole lainkaan harvinaista, että et saa mitään vastausta, jos työnantaja ei ole kiinnostunut hakijaproilistasi. Det er ikke uvanlig at arbeidsgivere unnlater å svare på søknaden dersom de ikke er interessert i prolen din. kee yksi erityisvaatimus. Heidän velvollisuutenaan on ilmoittaa työvoimatoimistoon kaikki avoimet työpaikat, joita ei ole täytetty 10 päivän kuluessa. rapportere alle ledige stillinger som ikke er blitt besatt innen 10 dager, til arbeidskontoret. Työvoimatoimiston verkkosivustolla on maan suurin avoimia työpaikkoja sisältävä tietokanta. På arbeidskontorets nettsted n-ner du den største databasen over ledige stillinger. Työpaikkailmoituksen julkaisemisen ja työn alkamisen välinen aika saattaa vaihdella työpaikoittain. Tiden som går fra stillingen utlyses til den valgte kandidaten begynner, kan variere fra en stilling til en annen. Ilmoituksessa saatetaan ilmoittaa tarkka alkamispäivämäärä, tai siitä saatetaan sopia työnantajan ja hakijan kesken. En bestemt startdato kan være oppgitt i stillingsannonsen, eller startdatoen kan avtales mellom arbeidsgiveren og jobbsøkeren. Työtarjoukseen kannattaa vastata mahdollisimman pian. Ota huomioon työpaikkailmoituksessa mainitut keskeisimmät vaatimukset. Hvis du har bestemt deg for å søke på en stilling, bør du gjøre dette så snart som mulig og ta hensyn til alle de grunnleggende kriteriene som er nevnt i stillingsannonsen. Haluat tietenkin herättää työnantajan mielenkiinnon, joten ensimmäinen yhteydenotto työnantajaan on hyvin tärkeä. Du må prøve å fange arbeidsgiverens interesse, og den første kontakten er svært viktig. Voit hakea työtä sähköisesti lähettämällä ansioluettelosi saatekirjeen kanssa sähköpostitse, täyttämällä online-hakemuksen työnantajan verkkosivuilla tai työpaikkaportaalin kautta. Du kan sende søknaden elektronisk (strukturert CV med følgebrev per epost, søknad direkte via arbeidsgiverens nettsted, jobbportaler osv.). Rajoita hakemuksesi pituus yhteen sivuun. Begrens deg til 1 side. Älä lähetä hakemustasi nykyisen työnantajasi sähköpostipalvelimelta, lempinimen sisältävästä sähköpostiosoitteesta tai ilmaissähköpostista. Ikke send søknaden fra en e-postadresse hos din nåværende arbeidsgiver, fra en adresse med et ”klengenavn” eller som en masseutsendelse. Kirjoita sähköpostin aiheeksi esimerkiksi työtehtävän nimike. Fyll ut emnefeltet for e-posten, f.eks. med stillingsbenevnelsen. Sähköpostin liitteet on ilmoitettava selkeästi. Du bør gi en tydelig oversikt over vedleggene til e-posten. Lähetä ansio- luettelosi erillisenä liitteenä. Send CVen din som et eget vedlegg. Kirjalliseen hakemukseen tulee sisältyä seuraavat tiedot: yrityksen oikea osoite, päivämäärä, haettava työtehtävä, tiedot siitä, mistä löysit työpaikkailmoituksen, mitä sinulla on tarjottavana (koulutus, työkokemus), pyyntö päästä henkilökohtaiseen haastatteluun sekä nimesi ja yhteystietosi. Følgende bør være inkludert i den skriftlige søknaden: korrekt adresse til arbeidsgiveren, dato, hvilken stilling du søker på, informasjon om hvor du fant stillingsannonsen, hva du har å tilby (kvalikasjoner, arbeidserfaring), en anmodning om å bli innkalt til intervju, ditt navn og kontaktopplysninger. Hakemukseen liitetään jäsennelty ansioluettelo. Du bør legge ved en strukturert CV. Työpaikkailmoituksesta tai yrityksen verkkosivuilta löydät puhelinyhteystiedot. Du kan finne telefonnummeret til arbeidsgiveren i stillingsannonsen eller på firmaets nettsted. Valmistaudu työnantajan kysymyksiin; huolehdi siitä, että sinulla on kynä, lehtiö ja ansioluettelosi valmiina käsillä. Vær forberedt på spørsmålene arbeidsgiveren kan stille. Sørg for å ha en penn, en notisblokk og CVen din for hånden. Yritä päästä puhumaan omasta alastasi vastaavan henkilön kanssa. Prøv å få snakke med den personen som er ansvarlig for ditt felt. Vastaa lyhyesti ja ytimekkäästi kysymyksiin ja pyydä mahdollisuutta saada tavata työnantaja henkilökohtaisesti. Gi kortfattede og relevante svar på spørsmålene du får, og be om å få møte arbeidsgiveren personlig. Pyri mahdollisuuksien mukaan hyväksymään työnantajan ehdottama ajankohta. Strekk deg så langt du kan for å godta tidspunktet arbeidsgiveren foreslår. Paras aika soittaa on työpäivän alussa. Det er best å ringe på begynnelsen av arbeidsdagen. Jos haluat työhön tiettyyn yritykseen, vaikka se ei olisi ilmoittanut avoimesta työpaikasta, voit joka tapauksessa kirjoittaa hakemuksen pitäen lähtökohtanasi ajatusta mahdollisesta työpaikasta yrityksessä ja perustella, miksi olet kiinnostunut työskentelemään juuri kyseisessä yrityksessä. Hvis du ønsker arbeid i et bestemt firma, kan du sende en søknad selv om det ikke har utlyst noen ledig stilling. Fokuser på ditt ønske om og interesse for å jobbe for det aktuelle selskapet. Työhönottajat odottavat hakijoiden hankkineen tietoa yrityksestä (yrityksen organisaatio ja toimiala) ja tarjolla olevan työpaikan yksityiskohdista. Rekrutterere forventer at søkere har kjennskap til selskapet (selskapets struktur og virksomhet) og den ledige stillingen. Hakijalta kysytään, miksi hän haluaa työskennellä juuri kyseisessä yrityksessä. De vil spørre søkeren hvorfor han eller hun ønsker å jobbe for det aktuelle selskapet. Hakijan on myös valmistauduttava vastaamaan kysymyksiin, jotka liittyvät hänen erityisosaamiseensa sekä muihin taitoihin (henkilökohtaisiin ominaisuuksiin, kykyyn työskennellä itsenäisesti tai ryhmässä, luotettavuuteen, sopeutuvuuteen, aiempaan kokemukseen jne.) Søkeren må også være forberedt på å svare på spørsmål om sine fagkunnskaper og øvrige kvalika-sjoner (personlige egenskaper, evne til å arbeide selvstendig eller i team, pålitelighet, tilpasningsevne, tidligere arbeidserfaring osv.). Hakijan persoonallisuuden selvittämiseksi jotkut työnantajat vaativat myös psykologisen testin läpikäymistä. Noen arbeidsgivere krever også at jobbsøkere gjennomfører psykologiske tester eller personlighetstester. Haastattelussa hakijan odotetaan esittävän ammattipätevyyttä ja koulutusta osoittavat asiakirjansa (tutkintotodistus, kielikurssitodistukset, ajokortti, hitsauslupa jne.); kopiot tutkintotodistuksista ja muista asiakirjoista toimitetaan tavallisesti työsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. I løpet av intervjuet vil søkeren måtte legge fram dokumentasjon på kvalikasjoner og utdanning (f.eks. vitnemål, språkkurs, førerkort, fagbrev). Kopier av vitnemål og dokumenter inn- leveres vanligvis etter at ansettelsesavtalen er undertegnet. Työnantajat vaativat tavallisesti myös todistuksen hakijan kunniallisuudesta ja hyvämaineisuudesta (rikosrekisteriote). Arbeidsgivere krever også ofte vandelsattest. Hakuprosessin aluksi hakija tavallisesti lähettää ansioluettelon ja saatekirjeen. Søknadsprosessen innledes vanligvis ved at søkeren sender en CV og et følgebrev. Muutaman päivän tai viikon kuluttua työnantaja ottaa yhteyttä alkukarsinnan läpäisseisiin hakijoihin ja kutsuu heidät henkilökohtaiseen haastatteluun. Etter noen dager eller uker tar arbeidsgiveren kontakt med utvalgte kandidater for å innkalle dem til et personlig intervju. Haastattelun tuloksesta ilmoitetaan kirjeitse tai puhelimitse. Utfallet av jobbintervjuet meddeles per brev eller telefon. Kun tulet haastatteluun, voit odottaa, että paikalla on 1–3 haastattelijaa. Når du stiller til intervju, kan du forvente deg å møte 1–3 intervjuere. Tapaamisen pituus, luonne ja tyyli voivat vaihdella Varigheten, tonen og stilen kan variere alt etter hvilken stilling du søker og hvilken type arbeidsgiver det er. Joissakin haastatteluissa on useita eri vaiheita, jotka hakijan on selvitettävä saadakseen työpaikan. Noen intervjuer kan bestå av ere nivåer som du må komme gjennom for å få jobben. On tärkeää käyttäytyä itsevarmasti ja osoittaa kiinnostusta työtä ja yritystä kohtaan. Det er viktig å opptre selvsikkert og vise interesse for stillingen og selskapet. Kysymys palkasta voi olla hankala. Lønn kan være et ømtålig tema. On parasta odottaa, että työnantaja ottaa nämä asiat esille tai kertoo haluavansa palkata sinut. Det er best å vente med slike spørsmål til arbeidsgiveren selv bringer det på bane eller forteller at de ønsker å tilby deg stillingen. Yleisesti hakijoiden tapaamisessa ei noudateta mitään tiettyä kaavaa. Et møte mellom arbeidsgiver og jobbsøker har generelt ingen bestemt struktur. Tapaaminen voidaan järjestää haastattelun, testin tai valintakokeen muodossa tai jollakin muulla tavalla. Det kan skje i form av et intervju, en test, en utvelgelsesprosess eller på annen måte. Det vanligste er å arrangere et intervju. Yrityksen organisaatiosta riippuen haastattelussa voi olla läsnä yrityksen omistaja, henkilöstöpäällikkö tai osastopäällikkö tai kaikki edellä mainituista. Avhengig av selskapets struktur kan selskapets eier, personalansvarlig, en avdelingssjef, eller alle være til stede under intervjuet. Useimmat tapaamiset alkavat lyhyellä alkuhaastattelulla, jossa käydään läpi hakijan henkilötiedot. Møtet innledes vanligvis med et kort intervju som tar for seg søkerens personopplysninger. Tässä vaiheessa ei vielä keskustella ansioluettelosta. CVen berøres ikke på dette stadiet. Sen jälkeen seuraa kysymyksiä, joilla henkilöstöpäällikkö pyrkii saamaan tarkempaa tietoa hakijasta, hänen odotuksistaan ja uratavoitteistaan. Deretter følger en del spørsmål som gir rekruttereren mer detaljerte opplysninger om søkeren og hans eller hennes forventninger og karrieremål. Näissä kysymyksissä keskitytään koulutukseen ja työkokemukseen. Disse spørsmålene fokuserer på utdanning og arbeidserfaring. Haastattelun seuraavassa osiossa keskitytään haettavana olevaan työpaikkaan. Neste del av intervjuet gjelder den aktuelle stillingen. Tässä osiossa hakija saa yrityksestä ja sen sisäisestä organisaatiosta tietoja, joiden avulla hän pystyy muodostamaan kuvan yrityksen toiminnasta ja työympäristöstä. Søkeren får nærmere informasjon om selskapet, dets virksomhet, interne relasjoner og arbeidsmiljø. Haastattelun lopussa voidaan käsitellä muita kuin ammatillisia kysymyksiä tai hakijalle voidaan antaa mahdollisuus perustella tarkemmin kiinnostustaan työpaikkaa kohtaan tai osoittaa taitojaan ja tietämystään. I den siste delen av intervjuet kan man komme inn på utenomfaglige spørsmål eller gi søkeren anledning til å forklare sin motivasjon og demonstrere sine ferdigheter og kunnskaper. Ammatillisten ja muiden aihepiirien keskinäinen suhde on 80:20. Det vil være en 80:20 fordeling mellom faglige og utenomfaglige spørsmål. Tšekissä ei ole erillistä syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä. Det finnes ingen særskilt anti-diskrimineringslovgivning i Tsjekkia. Syrjintään liittyviä kysymyksiä sisältyy useisiin eri säädöksiin, kuten työ- ja työsopimuslakiin. Spørsmål knyttet til diskriminering omfattes av en rekke lover og forskrifter (f.eks. arbeidsloven, loven om sysselsetting). Tiettyihin kysymyksiin sinun ei tietenkään ole pakko vastata, kuten uskontoon, vähemmistöihin, terveyteen, lasten lukumäärään, siviilisäätyyn tai omaisuuteen liittyviin kysymyksiin. Det finnes naturligvis spørsmål som du ikke er nødt til å svare på, f.eks. knyttet til religion, minoriteter, helse, antall barn, sivilstand og eiendom. Voit vastata kysymällä: ”Miten tämä liittyy työhön, jota olen hakemassa?” Du kan svare med spørsmålet: ”På hvilken måte er dette relevant for stillingen jeg søker?” Voit pyrkiä herättämään työnantajan kiinnostuksen osoittamalla olevasi halukas työskentelemään yrityksessä. Du kan vekke arbeidsgiverens oppmerksomhet ved å vise hvor interessert du er i å arbeide for selskapet. Yrityksestä Prøv å lære deg så mye som mulig om selskapet. kannattaa hankkia etukäteen mahdollisimman paljon tietoa. lingsbeskrivelse, antall ansatte osv.). Tietolähteenä voi käyttää esimerkiksi yrityksen verkkosivuja. Nettstedet til selskapet kan være en god kilde til informasjon. Tavallisimpia haastattelukysymyksiä:•Voitko kertoa jotakin itsestäsi? •Oletko aiemmin tehnyt samaa tai vastaavanlaista työtä kuin tämä, jota nyt haet? •Miksi haluat työskennellä juuri meidän yrityksessämme? •Mitä odotat työltä yrityksessämme? •Miksi meidän pitäisi palkata sinut? •Mitkä ovat vahvuutesi? •Mitkä ovat heikkoutesi? •Oletko valmis matkustamaan? •Millaista työtä etsit? •Miksi jätit edellisen työsi? •Mitä tiedät yrityksestämme? •Mitä teit työttömyysaikanasi? •Milloin voit aloittaa työt? •Mikä on palkkatoiveesi? •Oletko halukas tekemään ylitöitä? •Millaiset ovat IT-taitosi? •Onko sinulla suosituksia? •Onko sinulla jotain kysyttävää? Spørsmålene som oftest blir stilt under et intervju, er:•Kan du fortelle oss litt om deg selv?•Har du tidligere hatt samme (eller lignende) jobb som den du søker på? •Hva er det som gjør at du har lyst til å jobbe hos oss? •Hva forventer du av en jobb i selskapet vårt? •Hvorfor mener du at vi bør ansette deg? •Hva er dine sterke sider? •Hva er dine svake sider? •Er du villig til å reise? •Hva slags jobb er du ute etter? •Hva er årsaken til at du sluttet i din forrige jobb? •Hva vet du om selskapet? •Hva gjorde du mens du var arbeidsledig? •Når kan du begynne i jobben? •Hvilke forventninger har du til lønn? •Er du villig til å arbeide overtid? •Hvilket forhold har du til IT? •Har du noen referanser? •Har du noen spørsmål? Seuraavia kysymyksiä haastattelussa tai testissä ei pitäisi kysyä:•Mikä on poliittinen kantasi? Følgende spørsmål bør ikke stilles under et intervju eller en test: On erittäin suositeltavaa sopia etukäteen haastattelu- tai testiaika henkilöstöosaston kanssa. Før et intervju eller en test anbefales det på det sterkeste å gjøre en avtale med personalavdelingen. Jokin aika haastattelun jälkeen saat kuulla työnantajan päätöksen; se pitäisi ilmoittaa kirjallisesti. En tid etter intervjuet vil du motta arbeidsgiverens avgjørelse (denne bør være skriftlig). Jos päätös on myönteinen ja olet päättänyt ottaa työpaikan vastaan, ota yhteyttä yrityksen henkilöstöpäällikköön (HR-päällikkö), kerro päätöksestäsi ottaa työ vastaan ja neuvottele työn aloittamisen ajankohdasta ja muista tärkeistä työsopimuksen yksityiskohdista. Hvis den er positiv og du ønsker å ta jobben, kontakt personalsjefen i selskapet, fortell ham eller henne at du har bestemt deg for å takke ja til jobben og avtal en startdato samt andre viktige detaljer i ansettelseskontrakten. Työsuhde perustuu työnantajan ja työntekijän väliseen sopimukseen. Ansettelsen er basert på en kontrakt mellom arbeidsgiveren og den ansatte. Työlain mukaan työnantajalla on velvollisuus tehdä kirjallinen sopimus. Arbeidsgiveren er i henhold til arbeidsloven forpliktet til å utarbeide en skriftlig avtale. Työsopimuksen on sisällettävä perusehdot: työn luonne, työpaikka, työn alkamisajankohta, sopimuksen kesto.Tulevien väärinkäsitysten välttämiseksi on suositeltavaa, että sopimukseen sisällytetään myös kuvaus työnantajan/työntekijän velvollisuuksista ja oikeuksista, työn kuvaus, työajat, koeaika, lomaoikeudet, irtisanomisaika, palkka-asteikko ja palkkausta koskevat ehdot. Ansettelsesavtalen skal inneholde grunnleggende vilkår som: arbeidets art, arbeidssted, når ansettelsesforholdet starter og avtalens varighet. For å unngå framtidige misforståelser bør ansettelsesavtalen også inneholde opplysninger om arbeidstakerens og arbeids- giverens plikter og rettigheter, stillingsbeskrivelse, arbeidstid, prøveperiode, ferierettigheter, oppsigelsestid, lønnsnivå og lønnsbetingelser. Palkasta voi neuvotella, mutta se riippuu tilanteesta. Du kan forhandle om lønnen, men dette beror på situasjonen. On hyvä olla tietoinen yleisestä palkkatasosta. Det er bra å være bevisst i forhold til lønn. Se vaihtelee ala- ja paikkakuntakohtaisesti. Det vil imidlertid være forskjeller bransjene og regionene imellom. On parempi, että työnantaja ottaa ensin palkkakysymyksen esiin haastattelussa ja hakija odottaa työnantajan tarjousta.Yksityisten ja pienempien työnantajien kanssa on paremmat mahdollisuudet neuvotella palkasta. Best er det om arbeidsgiveren under intervjuet først tar opp spørsmålet, og at søkeren venter på å få et tilbud. Det er bedre muligheter for å forhandle om lønnen med private og mindre arbeidsgivere. Suurissa yrityksissä, julkis- tai valtionhallinnossa tai valtion rahoittamissa laitoksissa palkka on sidottu palkkataulukkoihin. I større selskaper, innen oentlig eller statlig administrasjon og i budsjettavhengige institusjoner vil lønnsnivået være i henhold til fastsatte tarinivåer. Palkka ilmoitetaan tunti- tai kuukausipalkkana, harvemmin vuosipalkkiona, paitsi korkeimman johdon kohdalla. Lønnen oppgis som timelønn eller månedslønn, sjelden som årslønn – med unntak for topplederstillinger. Palkallisia vapaita koskevat perussäännöt on määritelty työlaissa. Grunnreglene for betalt ferie er fastsatt i arbeidsloven. Molempia voidaan muuttaa työnantajan ja yrityksen ammattiosaston välisellä yleissopimuksella. Både lønns- og ferievilkår kan endres gjennom en lokal avtale mellom arbeidsgiveren og fagforeningene i selskapet. I visse tilfeller kan det forhandles om årlige bonuser. Tulokseen sidottuja erityisetuja voidaan pitää eräänlaisina kan- nustimina. Dette gjelder særlig for lederstillinger. yrityksen tuotteita alennettuun hintaan, edulliset lounassetelit, alennusliput teatteriin tai uimahalliin, lomarahat. Andre resultatbaserte økonomiske ytelser kan være ulike frynsegoder, f.eks. mulighet for ansatte til å kjøpe selskapets produkter til redusert pris, rabatterte lunsjkuponger, billetter til teaterforestillinger eller svømmehall, butikkrabatter, ekstra feriepenger osv. Det er rom for forhandlinger mellom arbeidsgiveren og fagforeningen. Työlain mukaan koeaika ei saa olla pitempi kuin 3 kuukautta. I henhold til loven kan prøvetiden ikke være lengre enn 3 måneder. Suurin osa työnantajista käyttää koeaikaa, joka sisällytetään työsopimukseen. De este arbeidsgivere bruker prøvetid og inkluderer dette i ansettelseskontrakten. Koeajan pituudessa on neuvotteluvaraa, eli sitä voidaan esimerkiksi lyhentää kolmesta kuukaudesta. Det kan være mulig å forhandle om varigheten på prøvetiden (dvs. gjøre den kortere enn 3 måneder). Hakijat kuitenkin yleensä hyväksyvät yrityksen ehdotuksen. Vanligvis aksepterer imidlertid de este jobbsøkere firmaets forslag. Suosittelijoita tai suosituskirjeitä ei tavallisesti tarvita. Det er sjelden nødvendig med referanser eller anbefalingsbrev. Työnantajat varmistavat hakijan aiempia työpaikkoja koskevat tiedot soittamalla edelliselle työnantajalle. Arbeidsgiverne sjekker opplysningene om kandidatenes tidligere jobber ved å ringe til tidligere arbeidsgivere. Työhaastattelussa työhönottajat tavallisesti tarkistavat vain tutkintotodistuksen tai vastaavat asiakirjat. Under jobbintervjuet sjekker rekruttererne vanligvis bare kandidatenes vitnemål eller dokumenter. Kopiot hakijan tutkintotodistuksesta ja muista asiakirjoista toimitetaan tavallisesti vasta työsopimuksen allekirjoittamisen jälkeen. Kopier av vitnemål og dokumenter innleveres vanligvis først etter at ansettelsesavtalen er undertegnet. Työnantajat vaativat tavallisesti myös todistuksen hakijan kunniallisuudesta ja hyvämaineisuudesta (rikosrekisteriote). Arbeidsgivere krever som oftest vandelsattest. On hyvin epätoivottavaa, että hakija myöhästyy työhaastattelusta. Det gir dårlig inntrykk å komme for sent til jobbintervjuet. Fem minutter kan være akseptabelt, men ikke mer. Työnantajat reagoivat myöhästymiseen tarpeen mukaan. Arbeidsgiverens reaksjon vil være avhengig av behovet. Tavallisesti et pääse haastatteluun lainkaan, jos olet myöhässä. Vanligvis blir det ikke noe intervju hvis du kommer for sent. Tapaamiset vahvistetaan molemmin puolin, tavallisesti sähköpostitse tai puhelimitse. Tidspunktet for intervjuet bekreftes som regel av begge parter, enten per epost eller Ensimmäinen haastattelukierros voidaan tehdä myös sähköpostitse. Den innledende intervjurunden kan også foregå per epost. Uusien viestimien tarjoamia mahdollisuuksia ollaan vasta vähitellen ottamassa käyttöön. Andre og nye kommunikasjonsmetoder er foreløpig ikke særlig utbredt. On suositeltavaa pukeutua vaatteisiin, jotka sopivat haettavaan työtehtävään. Det anbefales å bruke klær som passer for stillingen du er interessert i. For lederstillinger er det best å kle seg konservativt, mens det for stillinger som krever kreativ tenkning, kan være akseptabelt å velge en mer original eller personlig klesstil. Yleisesti suositellaan seuraavaa: miehille – tumma puku, yksivärinen solmio, laadukkaat nahkakengät ja salkku; naisille – hillitty jakkupuku, housupuku tai jakku ja hame. Mørk dress, nøytralt slips, pene skinnsko og dokumentmappe kan anbefales for menn. Älä tuo mitään lahjoja yrityksen henkilökunnalle. Prøv ikke på noen måte å bestikke intervjuerne. Tule raittiina ja siistinä. Ikke møt opp beruset, skitten eller uidd. Yritä löytää etukäteen mahdollisimman paljon tietoa yrityksestä, sen henkilöstöstä ja yrityskulttuurista. Prøv å finne så mye informasjon som mulig om selskapet, de ansatte og bedriftskulturen. Valmistaudu hyvin haastatteluun, ole positiivinen, yritä sopeutua yrityksen kulttuuriin. Forbered deg godt til intervjuet, vær positiv og prøv å tilpasse deg etter firmakulturen. Älä puhu liikaa. Ikke snakk for mye. Vastaa selkeästi työnantajan kysymyksiin. Gi klare svar på arbeidsgiverens spørsmål. Työnantajat julkaisevat sähköisiä työpaikkailmoituksia omalla verkkosivustollaan tai julkisella verkkosivustolla jobnet.dk. Arbeidsgivere publiserer ledige stillinger på internett – på sine egne nettsteder eller på det oentlige nettstedet jobnet.dk. Ulkomaalaisille työnhakijoille tarkoitettuja avoimia työpaikkoja voi etsiä myös osoitteesta www.workindenmark.dk, jonne voi myös jättää ansioluettelonsa. Utenlandske arbeidssøkere kan også finne stillingsan- nonser på www.workindenmark.dk, hvor det også er mulig å laste opp CVer. Joskus työnantajat laittavat ilmoituksen avoimesta työpaikasta tietyille kansallisille verkkosivustoille tai palkkaavat rekrytointi-toimiston suorittamaan hakijoiden esikarsinnan. Noen ganger lyser arbeidsgivere ut stillinger på egne nasjonale nettsteder, eller de kan be et bemannings- byrå om å foreta den innledende utvelgelsen av kandidater. Hakija ja työnantaja ovat tavallisesti suoraan yhteydessä toisiinsa. Kontakten mellom kandidaten og arbeidsgiveren er vanligvis direkte. Hakumenettely kuvataan työpaikkailmoituksessa, ja sitä on noudatettava. Framgangsmåten for å søke er beskrevet i stillingsan- nonsen og bør følges nøye. Avoimen työpaikan julkaisemisesta työn alkamiseen kuluva aika vaihtelee alakohtaisesti – tavallisesti se kestää kuukaudesta puoleentoista kuukauteen. Tiden som går fra stillingen ut- lyses til den valgte kandidaten starter i jobben, varierer fra en sektor til en annen, men kan være på rundt 1–1½ måned. Hakemus – joka lähetetään tavallisesti sähköisesti – on tärkeää muokata jokaiselle työnantajalle erikseen. Når du sender en søknad – som regel elektronisk – er det svært viktig at søknaden er tilpasset den aktuelle arbeidsgiveren. Ota työnantajaan yhteyttä ilmoituksessa vaaditulla kielellä. Ta bare kontakt med arbeidsgiveren på det språket som er oppgitt i stillingsannonsen. Det er alltid du som må ta kontakt. Työhönottaja odottaa hakijan täyttävän pätevyysvaatimukset. Rekruttereren forventer at søkerne oppfyller kvalikasjonskra-vene. Vieraskieliset asiakirjat on todistettava oikeiksi. Ektheten av dokumenter på fremmede språk må kunne dokumenteres. Työhönottaja ei odota, että hakemuksen perään kysellään. Rekruttereren forventer ikke at du følger opp søknaden etter at den er sendt. Tavallisesti hakija vastaa työpaikkailmoitukseen suoraan työnantajalle. Det vanligste er at kandidaten svarer direkte til arbeidsgiveren som har lyst ut stillingen. Siitä on aina maininta ilmoituksessa. Framgangsmåten er alltid beskrevet i stillingsannonsen. Työnantajat kiinnittävät erityistä huomiota siihen, täyttävätkö hakijat pätevyysvaatimukset. Arbeidsgiverne legger stor vekt på at søkerne oppfyller de oppgitte kvalifikasjonskravene. Työnantaja ohjaa tapaamisen kulkua. Det er arbeidsgiveren som leder møtet. Haastatteluun osallistuvien henkilöiden määrä vaihtelee tavallisesti yhdestä viiteen. Antallet personer som er til stede under et intervju eller en test, varierer, men vil normalt være 1–5. Tapaaminen kestää keskimäärin tunnin, jonka aikana hakijalle usein tarjotaan kahvia tai teetä. Møtet varer som regel i inntil en time, og kandidaten tilbys ofte en kopp kaffe eller te. Det er ikke akseptabelt å røyke under møtet. Tapaamisen lopuksi hakija voi esittää kysymyksiä tehtävästä, palkkauksesta, työehdoista, työsopimuksesta, lomista, erityiseduista jne. Mot slutten av møtet kan søkeren stille spørsmål om stillingen og forhold som lønn, arbeidsvilkår, kontrakt, ferie, tilleggsytelser osv. Tapaamisen kulku noudattaa tiettyä kaavaa. Møtet følger gjerne en bestemt struktur. Først snakker man kort om været, hvordan du kom deg til møtet eller andre hverdagslige ting. Sen jälkeen yritys esittäytyy lyhyesti ja hakijalla on mahdollisuus esittää kysymyksiä ja esitellä itsensä. Deretter vil arbeidsgiver gi en kort presentasjon, og du får anledning til å stille spørsmål og presentere deg selv. Tapaaminen päättyy sopimiseen jatkotoimista. Møtet avrundes med informasjon om prosessen videre. Ilmapiiri on yleensä ystävällinen ja välitön, ja hakijan odotetaan asennoituvan sen mukaisesti. Møtet foregår som regel i en vennlig og uformell tone, og søkerens forventes å opptre deretter. Ammatilliset aiheet ovat haastattelussa tärkeimpiä. Det er de faglige emnene som er viktigst i intervjuet. Haastattelun loppupuolella saatetaan puhua myös muista kuin ammattiin liittyvistä kysymyksistä, kuten lemmikkieläimistä, lapsista, urheilusta tai muista harrastuksista ikään kuin lisätietoina tai kevyempänä jutusteluna. Men man kan også komme inn på utenomfaglige temaer som kjæledyr, barn, sport og andre interesser, enten underveis i intervjuet eller som småprat helt til slutt. Valmistaudu selittämään, miksi haet tehtävää ja miten yritys hyötyisi sinut palkatessaan. Du må være forberedt på å beskrive motivasjonen din, hvorfor du søker på stillingen og hva arbeidsgiveren har å vinne ved å tilby deg jobben. Tanskassa on voimassa EU:n sääntöjen mukainen lainsäädäntö, jolla kielletään sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen, rotuun, uskontoon ja poliittisiin mielipiteisiin perustuva syrjintä. I samsvar med EU-regelverket har Danmark en lovgivning som forbyr diskriminering på bakgrunn av kjønn, alder, funksjonshemming, rase, religion og politisk overbevisning. Det er ikke alle spørsmål du trenger å svare på. Yksityisasioina pidetään esimerkiksi sukupuolista suuntautumista tai lasten hankkimiseen liittyviä suunnitelmia. Spørsmål som seksuell legning og om du planlegger å få flere barn, hører bare privatlivet til. Tavallisimpia kysymyksiä ovat, mitkä ovat heikkoutesi ja vahvuutesi sekä missä kuvittelet olevasi 3–5 vuoden kuluttua. De vanligste spørsmålene er om dine svake og sterke sider og om hvor du tror du vil være om 3–5 år. Kysymyksillä ei pyritä hämäämään työnhakijaa. Det stilles ingen lurespørsmål. Tanskassa on käytössä vakiomuotoiset työsopimukset, mutta yritykset saattavat käyttää myös omia sopimusmallejaan. Det finnes standard ansettelsesavtaler, men selskapet kan velge å bruke egne avtaler. Käytä vakiosopimusta varmistaaksesi, ettei sopimuksestasi unohdu mitään. Sammenlign med standardavtalen for å sjekke at ingenting er utelatt i den avtalen som tilbys. Du kan kjøpe standardavtalen i enhver bokhandel. Palkasta tai työajasta sekä palkanlisistä on tavallista neuvotella työtarjouksen tasosta riippuen. Det er vanlig å forhandle om lønn eller arbeidstid samt frynsegoder, avhengig av hvilken type stilling det dreier seg om. Korvaus maksetaan tunti-, viikko- tai kuukausipalkkana. Lønnen kan oppgis per time, uke eller måned. Vuosipalkkaa käytetään hyvin harvoin. Den oppgis sjelden som årslønn. Feriepenger betales i henhold til loven. Jos yrityksessä on käytössä bonusjärjestelmä, siitä on mainittava erikseen. Hvis selskapet har en bonusordning, må dette nevnes spesielt. Ylimääräisistä eduista on mahdollista neuvotella työtehtävän tasosta riippuen. Det finnes rom for å forhandle om tilleggsgoder, avhengig av typen stilling. Tavallisimpia etuja ovat ilmainen puhelinetu, sanomalehdet, auto, internetyhteys jne. De vanligste er gratis telefon, aviser, bil, internett osv. Neuvottelut käydään joko yrityksen johtajan tai henkilöstöosaston kanssa. Du forhandler enten med daglig leder eller personalavdelingen. Muutamia harvoja ammatteja lukuun ottamatta hakijalta ei ole tapana vaatia päivän kestävää työkoetta. Bortsett fra enkelte bransjer er det ikke vanlig å kreve en prøvetid på én dag. Siitä voi myös kieltäytyä. Du kan nekte å gå med på dette. Sen sijaan sopimukseen on tavallista sisällyttää kolmen kuukauden palkallinen koeaika. I avtalen er det vanlig å ta med en prøvetid på 3 måneder. Haastattelusta aiheutuneita matkakuluja ei korvata. Det gis ingen kompensasjon for kostnadene forbundet med å stille til intervjuet. Tapaamisen päätteeksi työnantaja kertoo, miten hakumenettelyssä edetään. Mot slutten av møtet vil arbeidsgiveren informere om neste steg i prosessen. Suosittelijoiden tarve riippuu tilanteesta. Om du trenger referanser eller ikke, avhenger av situasjonen. Suosittelijoihin otetaan yhteyttä, mikäli työnantaja on epävarma ratkaisustaan tai jos työssä vaaditaan erityisosaamista. Niitä käytetään myös johtotehtävien ja akateemisten virkojen hakuprosessissa. Referanser kontaktes hvis arbeidsgiveren er usikker eller hvis stillingen krever en høy grad av profesjonalitet, f.eks. lederstillinger, akademiske stillinger osv. Suosittelijana voi olla entinen työnantaja tai työtoveri, ja heidän odotetaan vastaavan työnantajan mahdollisiin tiedusteluihin. Referanser kan være tidligere arbeidsgivere eller kolleger (det forventes at referansene svarer på arbeidsgiverens henvendelse). Tutkintotodistuksesta tarvitaan kopio, joka on lähetettävä hakemuksen ja ansioluettelon mukana. En kopi av vitnemål må sendes inn sammen med søknaden og CVen. Suosituskirjekin voi olla hyödyllinen. Det kan også være nyttig med et anbefalingsbrev. En god anbefaling skader aldri. Jos haluat työhön lasten tai vanhusten pariin tai rahoitusalalle, tarvitaan myös rikosrekisteriote. Hvis du ønsker å arbeide med barn, eldre eller i finanssektoren, kreves det vandelsattest. Tule paikalle mieluummin 5–10 minuuttia etuajassa. Det beste er å møte opp 5–10 minutter før tiden. Tuloaan ei tarvitse vahvistaa etukäteen. Det forventes ikke at du bekrefter at du stiller til intervjuet. Haastattelusta ei voi olla poissa tai sen ajankohtaa siirtää, ellei sinulla ole erityispätevyyttä, jota työnantajan kannattaa odottaa. Hvis du ikke stiller til intervjuet, kan du ikke regne med å få en ny avtale med mindre du har unike kvalikasjo-ner som arbeidsgiveren er villig til å vente på. Pukeudu melko konservatiivisesti, ei liian huomiota herättävästi eikä liian rennosti. Kle deg forholdsvis konservativt – ikke for prangende og ikke for uformelt. Korujen on oltava hillittyjä, ja näkyviä lävistyksiä ei saa olla. Smykker bør være diskrete, og synlige piercinger anbefales ikke. Haastattelun jälkeen on tapana soittaa tai sopia uusi tapaaminen arviointia varten, jotta hakija saa kuulla, missä asioissa jäi parannettavaa. Det er vanlig å ringe eller tree arbeidsgiveren igjen for en evaluering og for å få vite på hvilke områder du har forbedringspotensial. Mitä asioita hakumenettelyn aikana tulee ehdottomasti välttää? •Kirjoitusvirheet yrityksen nimessä tai osoitteessa•Hakemuksessa olevat virheet•Epälojaalius entisiä työnantajia kohtaan•Myöhästyminen haastattelusta. Hva er det som absolutt ikke gjøres i forbindelse med en søknadsprosess? •Stave selskapets navn og adresse feil.•Gjøre feil i søknaden. Mieti näitä:•Hyvä katsekontakti haastattelussa•Napakka kättely haastattelussa•Kirjoita hakemuksesi itse•Vastaa työpaikkailmoituksessa käytetyllä kielellä•Kaikkia pätevyysvaatimuksia ei tarvitse täyttää, mutta työssä vaadittavaa kieltä on hallittava. Tenk på:•God øyekontakt under intervjuet.•Fast håndtrykk under intervjuet.•Skriv søknaden din selv.•Svar på det språket som er oppgitt i stillingsannonsen.•Du trenger ikke oppfylle absolutt alle kvalifikasjonskravene, men du må kunne snakke det språket som er oppgitt i stillingsannonsen. Virallinen kieli Valtiomuoto Areal Hovedstad Valuta Medlem av EU eller EØS Retningsnummer Nasjonalt toppnivådomene Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi saksa parlamentaarinen liitto-tasavalta357 021 km Berliini euro EU +49 .de Tysk Føderal parlamentarisk republikk357 021 km Berlin euro (EUR)EU+ 49.de Tavallinen hakumenettely Saksassa Vanlige søknadsprosedyrer i Tyskland Saksassa hakemus laaditaan tavallisesti kirjallisena. I Tyskland er det vanlig med skriftlige søknader. Ennen kuin aloitat saatekirjeen kirjoittamisen, voit kysyä puhelimitse lisätietoja tehtävästä. Før du begynner å skrive følgebrevet, kan du per telefon be om mer informasjon om stillingen. Laadi kirjallisesta hakemuksestasi täydellinen kokonaisuus, joka sisältää saatekirjeen, ansioluettelon, valokuvan ja joitakin suosituskirjeitä. Før du sender en skriftlig søknad, bør du forsikre deg om at søknaden er komplett; med søknadsbrev, CV, et bilde og noen anbefalingsbrev. Varmista, ettei hakemusasiakirjoissa ole kirjoitusvirheitä ja että niiden ulkoasu on moitteeton. Sjekk at det ikke er noen stave- feil i noen av dokumentene, og at søknaden din er plettfri. Voit myös hakea suoraan työnantajan verkkosivuilla julkaistujen työtarjousten kautta. Du kan også søke direkte på ledige stillinger som er annonsert på arbeidsgiverens nettsted. Jos täytettävänä on hakemuslomake, pidä huolta siitä, että vastaat kaikkiin kysymyksiin. Sørg for å besvare alle spørsmålene om du blir bedt om å fylle ut et søknadsskjema. Jos lähetät hakemuksesi sähköpostilla, saatekirje, ansioluettelo, valokuva ja suosituskirjeet on hyvä lähettää kaikki yhtenä tiedostona. Hvis du sender søknaden per epost, anbefales det at du sender følgebrevet, CVen, bildet og anbefalingsbrevene samlet i ett dokument. Hvis du tar kontakt med arbeidsgiveren eller per- Jos soitat hakuprosessin aikana työnantajalle tai henkilöstöosastolle, muista käyttäytyä kohteliaasti ja esittäytyä aina koko nimellä (= etunimi ja sukunimi). sonalavdelingen per telefon underveis i søknadsprosessen, må du alltid være høig og presentere deg med fullt navn (for- og etternavn). Forbered svarene dine på forhånd og svar konsist. Silloin kun harkitset hakemista omaaloitteisesti tietämättä, onko yrityksessä vapaita työpaikkoja tarjolla, valmistele sanottavasti erityisen huolella ja pidä huolta siitä, että selität riittävän selvästi, miksi lähestyt yritystä tällä tavoin. Hvis du vurderer å søke uoppfordret, altså uten å vite om det finnes noen ledige stillinger, må du forberede deg grundig slik at du vet nøyaktig hva du skal si, og være sikker på at du er i stand til å forklare hvorfor du velger å søke på denne måten. Hakemuksen laatimisesta, tarvittavista asiakirjoista ja hakuprosessin vaiheista on vaikea antaa yleisiä ohjeita. Det finnes ingen generell metode for å forberede en søknad, nødvendige dokumenter og de ulike etappene i en søknadsprosess. Jokainen tilanne on erilainen ja riippuu työpaikkailmoituksen julkaisseen työnantajan tarpeista. Hvert tilfelle er unikt og avhenger av den individuelle situasjonen til arbeidsgiveren som har lagt ut stillingsannonsen. Työnantajalle on tärkeää, että saavut haastatteluun ajoissa. Arbeidsgiveren legger stor vekt på at du kommer presist til intervjuet. Työnantaja panee tarkasti merkille, miten käyttäydyt tässä tapaamisessa. Under møtet vil arbeidsgiveren også vie framtoningen din mye oppmerksomhet. Vaatteesi, kampauksesi, korusi jne. katsotaan tarkasti. Klær, frisyre, smykker osv. blir lagt merke til. Haastattelun aikana sinun on kiinnitettävä huomiota asenteeseesi, kehonkieleen, katsekontaktiin ja tapaan, jolla ilmaiset itseäsi. Under intervjuet må du være obs på holdning, kroppsspråk, øyekontakt og måten du uttrykker deg på. Muista sulkea matkapuhelin, ennen kuin menet sisään. Før du går inn, må du huske å slå av mobiltelefonen. Jos sinulle tarjotaan juotavaa (kahvia, vettä), voit hyvin ottaa tarjouksen vastaan. Hvis de byr deg noe å drikke (kae, vann e.l.), kan du gjerne takke ja. Vakuuta haastattelijasi siitä, että olet erittäin motivoitunut saamaan työpaikan. Overbevis dem om at du er svært motivert for jobben. Voit osoittaa motivaatiotasi esittämällä kysymyksiä haastattelun aikana. Du kan vise at du er motivert ved å stille forskjellige spørsmål under intervjuet. Varo kritisoimasta asioita tai ihmisiä. Unngå å kritisere sak eller personer. Silloinkin, jos sinua pyydetään arvostelemaan jotakin tai jotakuta, yritä kääntää asia parhain päin ja ilmaista sanottavasi mahdollisimman myönteiseen sävyyn. Hvis du likevel blir bedt om å kritisere et forhold eller en person, prøv å gjøre det beste ut av det og formuler deg så positivt som mulig. Haastattelijoita on tavallisesti vähintään kaksi. Vanligvis vil intervjuet bli gjennomført av minst to personer, men det kan være inntil seks, avhengig av størrelsen på bedriften. Yrityksen koosta riippuen heitä voi olla jopa kuusikin, ja haastattelussa voi olla mukana seuraavia henkilöitä: yrityksen omistaja tai Følgende personer kan delta: selskapets eier eller daglige leder, personer i ledende stillinger, personalansvar- Haastattelu kestää tavallisesti noin tunnin, mutta kesto voi vaihdella alasta ja yksittäisestä tilanteesta riippuen. Intervjuet tar vanligvis rundt en time, men dette kan variere fra sektor til sektor og hvordan intervjuet utvikler seg. Haastattelu etenee yleensä tietyn kaavan mukaan. Intervjuet har som regel en klar struktur. Se alkaa esittelyllä, jossa yrityksen edustajat esittäytyvät ensin itse ja esittelevät sitten lyhyesti yritystä. Det starter med at kandidaten og selskapets representanter presenterer seg. Deretter gis en kort presentasjon av selskapet. Sen jälkeen on hakijan vuoro. Så kommer turen til kandidaten. Hakijan esittäydyttyä yrityksen edustaja kysyy kaikenlaisia kysymyksiä. Fra da av vil en representant for selskapet stille ham eller henne alle mulige slags spørsmål. Haastattelun lopulla hakijalle annetaan mahdollisuus kysyä yrityksen edustajilta vielä lisäkysymyksiä. Mot slutten av intervjuet får søkeren anledning til å stille selskapets representanter noen spørsmål. Haastattelun päätteeksi hakijalle kerrotaan hakumenettelyn etenemisestä sekä siitä, kuinka pian hakijalle ilmoitetaan yrityksen päätöksestä. Helt til slutt blir søkeren informert om den videre prosessen, og hvor lang tid søkeren må regne med å vente på å få vite selskapets beslutning. Kun yritys on päättänyt palkata sinut tehtävään, se tavallisesti ilmoittaa siitä puhelimitse. Når et selskap har bestemt seg for å tilby deg jobben, vil du normalt bli informert om dette per telefon. Vasta kun sopimus on allekirjoitettu, voit olla aivan varma, että olet saanut paikan. Når du har undertegnet kontrakten, kan du være trygg på at jobben er din. Haastattelussa yrityksen edustajat voivat esittää sinulle hyvin erilaisia kysymyksiä eri aiheista. Under intervjuet kan selskapets representanter stille deg spørsmål om forskjellige emner. Voit olla melko varma, että sinulta kysytään ainakin jokin seuraavista kysymyksistä:•Miksi valitsit meidän yrityksemme?•Miksi meidän pitäisi valita juuri sinut?•Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi?•Mitä odotat työltäsi, työryhmältäsi?•Voitko kertoa esimerkkejä onnistumisistasi tai hyvistä toimintatavoistasi?•Miksi haluat työhön Saksaan?•Mitä perheesi ajattelee siitä, että lähdet työhön Saksaan?•Kuinka kauan aiot työskennellä meillä?•Miksi lähdit entisestä työpaikastasi tai kotimaastasi?•Miksi entinen työnantajasi irtisanoi sinut?•Etkö ole ylikoulutettu tähän tehtävään, joka meillä on tarjolla?•Eikö ammattitaitosi ole riittämätön tähän tehtävään?Muista, että osa kysymyksistä on hankalia. Du vil ganske sikkert bli stilt ett av de følgende spørsmålene:•Hvorfor har du lyst til å arbeide hos oss?•Hvorfor bør vi velge deg i stedet for noen annen?•Hva er dine styrker og svakheter?•Hva forventer du av jobben, av teamet ditt osv.?•Kan du fortelle oss noen suksesshistorier om deg selv eller gi noen eksempler på god praksis?•Hvorfor ønsker du å arbeide i Tyskland?•Hva synes familien din om at du har tenkt å arbeide i Tyskland?•Hvor lenge har du tenkt å være hos oss?•Hvorfor sluttet du i den forrige jobben, eller hvorfor dro du fra hjemlandet?•Hvorfor ble du oppsagt av din forrige arbeidsgiver?•Er du ikke overkvalifisert for den stillingen vi har å tilby?•Er ikke kvalifikasjonene dine utilstrekkelige for denne stillingen? Erityisesti vahvuuksia ja heikkouksia tai sopimatonta koulutusta koskeviin kysymyksiin on syytä vastata varovasti ja diplomaattisesti. Husk alltid at noen av disse spørsmålene kan være ganske vanskelige å besvare. Yritä esittää heikkoudet vahvuuksina. Spesielt spørsmål om styrker og svakheter kerro työnantajalle, että sinulla on tapana muistutella työkavereillesi määräajoista tai kysellä heidän tuloksiaan. Prøv å presentere svakhetene dine som styrker. Hvis du for eksempel vet at en av svakhetene dine er at du kan være utålmodig med kollegene, kan du fortelle arbeidsgiveren at du er vant til å kreve at kollegene dine overholder tidsfrister, eller at du hyppig ber dem om oppdateringer med hensyn til resultatene deres. Työnantaja saattaa hyvinkin pitää sitä vahvuutena, etenkin kun olet hakemassa työpaikkaa. Arbeidsgivere kan oppfatte dette som en styrke, særlig når du søker på en jobb. Jos sinulta kysytään, etkö ole mielestäsi ylikoulutettu tehtävään, voit vastata, että näin voi olla tällä hetkellä, mutta uskot, että kunhan olet päässyt sisään yritykseen, työnantaja löytää sinulle varmasti työtehtävän, joka vastaa paremmin kykyjäsi. Hvis du blir spurt om du ikke mener at du er overkvalisert for jobben du søker på, kan du svare at det er mulig at dette er tilfellet akkurat nå, men at du føler deg sikker på at arbeids- giveren vil finne en stilling eller nye oppgaver som er bedre til- passet dine kvalikasjoner når du er blitt integrert i selskapet. Selvitä aina etukäteen, mihin yritys on erikoistunut, mitä tuotteita se valmistaa, paljonko sillä on työntekijöitä, missä sen toimipaikat sijaitsevat kotimaassa ja/tai ulkomailla, siltä varalta, että haastattelijat kysyvät tietojasi yrityksestä. Hvis intervjuerne spør deg om hva du vet om selskapet, er det lurt å ha forberedt seg slik at du vet hva selskapet spesialiserer seg på, hvilke produkter det leverer, omtrent hvor mange ansatte det har og hvor de er lokalisert i inn- og utland. Saksassa on voimassa syrjinnän kieltäviä lakeja, kuten Allgemeines Gleichbehandlungsgesetz AGG (yhdenvertaisuuslaki). Tyskland har en antidiskrimineringslov, AGG, eller Allgemeines Gleichbehandlungsgesetz (generell lov om likebehandling). Tässä laissa säädetään, että työhaastattelussa ei sallita puhtaasti yksityiselämään liittyviä kysymyksiä, joilla ei ole mitään tekemistä työtehtävän kanssa. Denne loven fastsetter at det ikke er tillatt å stille spørsmål om forhold av strengt privat karakter som ikke har noe med jobben å gjøre. Puhtaasti yksityisasioina pidetään terveydentilaa, suunniteltua raskautta, taloudellista tilannetta, uskontoa, seksuaalisuutta jne. koskevia kysymyksiä. Spørsmål om helsetilstand, planlagt graviditet, økonomisk situasjon, religion, seksualitet osv. regnes for å være av strengt privat karakter. Sopimusneuvottelut ovat hyvin pitkälti riippuvaisia yrityksestä ja alasta, jolla yritys toimii. Muligheten for kontraktsforhandlinger avhenger i stor grad av selskapet og hvilken bransje det opererer i. Lukuun ottamatta tiettyjä kiinteäpalkkaisia tehtäviä palkan voi sanoa olevan neuvoteltavissa. Det er som regel mulig å forhandle om lønn, med unntak for stillinger med fast lønn. Aloittaessasi neuvotteluja muista, että Saksassa palkka ilmaistaan tunti- tai kuukausipalkkana. Når du går i forhandlinger, husk at lønnen i Tyskland uttrykkes som timelønn eller månedslønn. Palkka-asioista neuvotellaan vastaavan esimiehen kanssa (zuständige Führungskraft). Lønnsforhandlingene foregår mellom deg og den ansvarlige lederen (”zuständige Jotkin yritykset saattavat vaatia päivän kestävää työkoetta. Enkelte selskaper kan be deg om å gjennomføre en prøvetid på én dag. Siitä ei kannata kieltäytyä. Det anbefales at du godtar dette. Jotkin yritykset saattavat korvata haastattelusta aiheutuneet matkakulut. Noen selskaper kan gi deg en kompensasjon for kostnadene du har hatt for å møte til intervjuet. Siitä ei ole olemassa mitään yleispäteviä sääntöjä, eikä korvausta pidetä hakijalle automaattisesti kuuluvana oikeutena. Det finnes ingen generell regel for dette, og det betraktes ikke som en rettighet å få refundert disse kostnadene. Voit siis vain odottaa, tarjotaanko sinulle kulukorvausta. Det er opp til arbeidsgiverne om de vil tilby seg å dekke disse kostnadene. Työtodistukset, joista käy ilmi, että olet tehokas ja ahkera työntekijä, ovat välttämättömiä, jotta pystyt vakuuttamaan mahdollisen työnantajan siitä, että sinut kannattaa palkata työhön. Attester som viser at du er en eektiv og hardtarbeidende arbeidstaker, er nødvendig for å overbevise din potensielle arbeidsgiver om at du er rett person for jobben. Useimmilla aloilla tai yrityksissä ei käytetä suosittelijoita tai suosituskirjeitä. Referanser og anbefalingsbrev benyttes ikke i de este sektorer eller selskaper. Vain poikkeustapauksissa uusi työnantajasi saattaa ottaa yhteyttä nykyiseen työnantajaasi kysyäkseen jotain sinusta tai suoriutumisestasi työssä. Din nye arbeidsgiver vil bare i svært sjeldne tilfeller ta kontakt med din nåværende arbeidsgiver for å få informasjon om deg eller hvordan du har gjort jobben din. Työtodistukset ja kopiot tutkintotodistuksista on lähetettävä yhdessä saatekirjeen ja ansioluettelon kanssa. Du må sende inn attester og kopier av vitnemål sammen med følgebrevet og CVen. Julkisen sektorin työpaikoissa tarvitaan rikosrekisteriote, jonka saa paikalliselta poliisilaitokselta. For en jobb i oentlig sektor trenger du vandelsattest, som du kan få på din lokale politistasjon. Muissa työpaikoissa et yleensä voi tietää etukäteen, tarvitaanko rikosrekisteriotetta. For andre typer jobber kan du som regel ikke vite på forhånd om det kreves vandelsattest. Täsmällisyys on työnantajalle erittäin tärkeää. Arbeidsgiveren kan be om dette når du undertegner kontrakten. pahoittelun esittämiseen ja uuden ajan sopimiseen vain poikkeustapauksissa. Det vil bare unntaksvis være mulig å få i stand en ny avtale hvis du unnskylder deg per epost. Työhaastattelut järjestetään tavallisesti yrityksen tiloissa. Intervjuer holdes som regel i selskapets lokaler. Joissakin hakumenettelyissä, kun yritys etsii kerralla useampia uusia työntekijöitä, haastattelut saatetaan järjestää hotellissa tai jossain muussa julkisessa rakennuksessa lähellä yrityksen toimipaikkaa. For visse søknadsprosesser der selskaper ønsker å ansette ere nye arbeidstakere samtidig, kan intervjuene bli arrangert på et hotell eller annet oentlig sted i nærheten av selskapets hovedkontor. Poikkeustapauksissa ja työn luonteesta riippuen ensimmäinen haastattelu voidaan tehdä myös puhelimitse. I eksepsjonelle tilfeller og avhengig av hvilken type jobb det dreier seg om, kan det første intervjuet foregå per telefon. Vain harvat yritykset käyttävät Skypeä tai muita internetpuhelutekniikoita ja silloinkin vain poikkeustapauksissa. SKYPE og andreVOIP-verktøy brukes bare av noen få selskaper, og da bare unntaksvis. Saapuessasi haastatteluun huolehdi siitä, että olet pukeutunut yrityksen ja hakemasi työtehtävän mukaisesti. Når du møter til intervjuet, må du være kledd på en måte som står i stil med selskapets virksomhet og den stillingen du søker på. Esimerkiksi pankinjohtajien ja pankkitoimihenkilöiden odotetaan käyttävän solmiota. Bankansatte må for eksempel gå med slips. Huomiota herättäviä koruja kannattaa välttää. Unngå iøynefallende smykker. Haastattelun päätteeksi työnantaja tavallisesti selittää sinulle hakuprosessin seuraavat vaiheet ja aikataulun. Mot slutten av intervjuet vil arbeidsgiveren forklare hvordan den videre prosessen vil foregå og hvor lang tid den vil ta. Sinun odotetaan kunnioittavan tätä aikataulua ja odottavan, että sinuun otetaan yhteyttä. Det forventes at du respekterer denne tidsangivelsen og venter på at arbeidsgiveren tar initiativ til å informere eller invitere deg. Jos sovittu määräaika on kulunut umpeen etkä ole kuullut mitään työnantajasta tai työhönottajasta, voit ottaa itse heihin yhteyttä ja kysyä lisätietoja. Hvis den avtalte perioden er gått uten at du har hørt fra arbeidsgiveren eller rekruttereren, kan du selv ta kontakt for å be om mer informasjon. Tavallinen hakumenettely Virossa Vanlige søknadsprosedyrer i Estland Virossa hakuprosessin tavallisimmat vaiheet ovat sopivan avoimen työpaikan etsiminen, ansioluettelon ja saatekirjeen lähettäminen ja tapaamisajan sopiminen työnantajan kanssa. I Estland består de viktigste trinnene i en jobbsøkingsprosess i å; finne en passende ledig stilling, sende inn en CV og et følgebrev samt gjøre en avtale med arbeidsgiveren. Työpaikkailmoituksen julkaisemisesta työn aloittamiseen voi odottaa kuluvan keskimäärin kuukauden verran. Du kan regne med at det i snitt vil gå én måned fra stillingen utlyses til den utvalgte kandidaten begynner i jobben. Sähköisten hakemusten on syytä olla lyhyitä ja täsmällisiä. Elektroniske søknader bør være kortfattede og spesikke. Hakemus on hyvä lähettää sähköisessä muodossa mutta ilman liitteitä, koska jotkin yritykset eivät avaa liitteitä tietokonevirusten pelossa. Det anbefales å sende søknader elektronisk, men uten vedlegg ettersom noen selskaper vil kunne la være å åpne disse av frykt for virus. Kirjallisen hakemuksen on oltava helppolukuinen, kieliopillisesti virheetön, lyhyt ja ytimekäs. En skriftlig søknad bør være godt lesbar, grammatisk korrekt, kort og konsis. Valmistautuessasi soittamaan työnantajalle varaa työpaikkailmoitus, ansioluettelo ja muistilehtiö käsille. Når du forbereder deg til en telefonsamtale, bør du ha stillingsannonsen, dine kvalikasjoner, CVen din og en notisblokk for hånden. Etsi käsiisi oikea yhteyshenkilö – henkilöstöasioista vastaava henkilö. Finn fram til rett kontaktperson i personalavdelingen. Ilmaise kiinnostuksesi työpaikkaa kohtaan ja kysy, mihin voit lähettää tarvittavat asiakirjat. Vis interesse for stillingen og spør om hvor du kan sende de nødvendige dokumentene. Ole kohtelias, muista kuunnella, puhu hitaasti ja selkeästi, kerro täsmällisesti aiemmasta työkokemuksestasi. Vær høig og lytt, snakk sakte og tydelig og gi konkrete svar og opplysinger om dine referanser. Ole aktiivinen. Vær proaktiv. Hakijan on tutustuttava yrityksen taustaan, toimialaan ja avoinna olevaan tehtävään. Søkeren må ha kjennskap til selskapets bakgrunn og bransje så vel som den aktuelle stillingen. Haastatteluun on tuotava mukana tutkintotodistukset ja muut pätevyyttä osoittavat asiakirjat. Ta om mulig med vitnemål og dokumentasjon på kvalikasjonene dine. Kopier aksepteres. Esitä vain korkein tutkintotodistus. Ta bare med deg vitnemålet fra det høyeste studienivået. Yli 10 vuotta vanhaa tutkintotodistusta ei tarvitse esittää, ellei se liity haettavaan työpaikkaan tai siinä tarvittaviin taitoihin. Du trenger ikke å legge fram vitnemål som er mer enn 10 år gamle hvis de ikke er relevante for den ledige stillingen og kvalikasjonskravene. Se on tarpeen, jos työnantaja ottaa yhteyttä sinuun. Dette vil være til hjelp hvis arbeidsgiveren tar kontakt med deg. Haastattelussa työnantaja yrittää selvittää tarkemmin motivaatiotasi, aiempaa taustaa, aiempaa työkokemusta, miksi haluat työskennellä tässä yrityksessä, mitä tarjottavaa sinulla on yritykselle jne. Under intervjuet vil arbeidsgiveren prøve å finne ut mer om din motivasjon, bakgrunn, tidligere arbeidserfaring, hvorfor du ønsker å arbeide for selskapet, hva du kan tilføre selskapet osv. Haastattelussa on mukana tavallisesti työnantajan virallinen edustaja ja henkilöstöasiantuntija(t). Normalt vil arbeidsgiverens osielle representant og en eller ere personer fra personalavdelingen være til stede. Joskus mukana on myös muita haastateltavia, jos on kyseessä ryhmähaastattelu. Ved gruppeintervjuer kan andre søkere også være til stede. Jos osallistut testiin, siellä on todennäköisesti paikalla 2–10 hakijaa. Hvis du skal gjennomføre en test, kan du forvente at det vil være 2–10 andre kandidater. Testit kestävät tavallisesti puolesta tunnista puoleentoista tuntiin. Testene varer vanligvis mellom 30 minutter og 1½ time. Tervehtiessä on tapana kätellä; odota, että työnantaja ojentaa ensin kätensä. Et håndtrykk er en akseptabel måte å hilse på. Husk å vente på at arbeidsgiveren strekker ut hånden først. Ole ystävällinen ja avoin, seiso tai istu suorassa, puhu kuuluvasti ja selvästi, pidä katsekontakti haastattelijaan. Vær vennlig og åpen. Stå eller sitt med rak rygg, snakk høyt og tydelig og hold øyekontakt. Voit ottaa vastaan alkoholittomia juomia (esimerkiksi vettä); alkoholia ja tupakkaa ei sallita. Du kan takke ja hvis du blir tilbudt noe å drikke (f.eks. vann). Alkohol og sigaretter er ikke akseptabelt. Lisätietoja työpaikasta ja yrityksestä kysytään tavallisesti haastattelun lopuksi. Det vanligste er å spørre om nærmere informasjon om stillingen og selskapet mot slutten av intervjuet. Haastattelun aluksi voit odottaa ensin lyhyttä lämmittelyä (yleisluontoisia kysymyksiä) ja sitten yksityiskohtaisempia kysymyksiä persoonallisuudestasi ja motivaatiostasi. Møtet innledes som regel med en kort oppvarming (generelle spørsmål), før det stilles spesikke spørsmål om din personlighet og motivasjon. Sen jälkeen esittelet itsesi lyhyesti. Presenter deg selv i korte trekk. Sinulta saatetaan kysyä vahvuuksistasi ja heikkouksistasi ja perusteluja sille, miksi olet kiinnostunut juuri tästä työpaikasta. Kysymykset voivat käsitellä myös koulutustasi ja aiempaa työkokemustasi, harrastuksia, työehtoja ja palkkaa. Deretter kan du bli spurt om hva dine styrker og svakheter er og hvorfor du er interessert i nettopp denne stillingen, i tillegg til ting som utdanning, opplæring, arbeidserfaring, hobbyer, arbeidsvilkår og lønn. Sinun odotetaan käyttäytyvän avoimesti ja ystävällisesti mutta ei liian tuttavallisesti. Det forventes at du er oppriktig og vennlig, men ikke for familiær. Perustuslain mukaan sukupuoleen, ikään, rotuun ja kansallisuuteen perustuva syrjintä on kielletty. Grunnloven forbyr all diskriminering på bakgrunn av kjønn, alder, rase og nasjonalitet. Kaikkiin, etenkin työtä koskeviin, kysymyksiin on hyvä vastata. Du bør svare på alle spørsmål som stilles, spesielt slike som er relatert til jobben. Yksityiselämää koskevia kysymyksiä (esimerkiksi sukupuolista suuntautumista, uskontoa, raskautta, terveydentilaa, taloudellista tilannetta koskevia tietoja) pidetään puhtaasti yksityisasioina. Spørsmål om privatlivet (f.eks. opplysninger om seksuell legning, religiøs tilhørighet, graviditet, sykdom, økonomiske forhold) anses å være av strengt privat karakter. Hakijalla on oltava jonkinlaiset perustiedot yrityksestä eli yrityksen yleisestä proilista: toimialasta, kehitysnäkymistä, työntekijöiden määrästä jne. Kandidaten bør ha tilegnet seg grunnleggende kunnskap om selskapet, dvs. selskapets generelle prol så som: virksomhetsområde, strategi, antall ansatte osv. Voit odottaa, että sinulta kysytään myös työtehtävistä, työehdoista, tulevista kollegoista, bonuksista ja palkasta sekä yleistä tietoa aiemmasta työpaikastasi, tehtävistäsi siellä ja syytä työpaikan vaihtamiseen. Du kan forvente å bli spurt om arbeidsoppgaver, arbeidsvilkår, framtidige kolleger, bonuser og lønn samt om din tidligere jobb, arbeidsoppgaver og årsakene til at du sluttet. Sopimusneuvotteluissa voidaan käsitellä työn alkamispäivää, palkkaa ja bonuksia. Kontraktsforhandlingene kan omfatte startdato, lønn og bonuser. Palkasta voidaan mahdollisesti neuvotella, mutta se riippuu työtehtävästä ja yrityksestä. Lønnen kan være gjenstand for forhandling, men dette avhenger av stillingen og selskapet. Palkka ilmoitetaan tavallisesti viikkopalkkana. Lønnen oppgis som oftest per uke. Lomakorvaukset sisältyvät palkkaan, ja niistä säädetään Viron lainsäädännössä. Feriepenger er inkludert i lønnen og reguleres av estisk lovgivning. Årlige bonuser kan ikke framforhandles separat. Seuraavanlaiset kannustimet ovat tavallisia: työsuhdeauto, matkakulujen korvaaminen, alennukset urheilupaikoista (kuntosali, uimahalli jne.). Noen vanlige frynsegoder er firmabil, dekning av reiseutgifter og treningsaktiviteter (treningsstudio, svømmebasseng osv.). Det kan forhandles om slike frynsegoder i privat sektor. Virossa ei ole käytössä työkokeita; valtion/hallinnon viroissa on palkallinen koeaika, joka kestää tavallisesti neljästä kuuteen kuukautta. Det er ikke vanlig med prøvetid i Estland, men for stillinger i staten/embetsverket kan det ofte være en prøvetid på 4 eller 6 måneder. Suurin osa yrityksistä (60 %) ilmoittaa hakuprosessin tuloksesta kahden viikon kuluessa haastattelusta. De este selskaper (60 %) vil informerer deg om utfallet av søknadsprosessen i løpet av de to første ukene etter intervjuet. Loput (40 %) eivät lähetä mitään palautetta. De øvrige (40 %) gir ingen tilbakemelding. Suosittelijoina voi olla aiempia työnantajia (nimi, yritys, tehtävä, työnumero). Referanser kan være tidligere arbeidsgivere (navn, selskap, yrke, rullenummer). He vahvistavat ansioluettelon tiedot ja antavat taustatietoa hakijasta (vain ammatillista). Referansepersonene kan bekrefte CVen og gi bakgrunnsinformasjon (bare jobbrelatert) om kandidaten. Tutkintotodistus tulee tuoda mukana ensimmäiseen haastatteluun; kopiokin kelpaa. Du bør ta med deg vitnemål til det første intervjuet. Kopier aksepteres. Poliiseilta, julkisen hallinnon virkamiehiltä jne. vaaditaan todistus kunniallisuudesta ja hyvämaineisuudesta. Vandelsattest kreves for politifolk, ansatte i oentlig sektor osv. Joihinkin ammatteihin tarvitaan rikosrekisteriote (esimerkiksi kuljettajilla ei saa olla mainintoja aiemmista liikennerikkomuksista). For noen yrker kreves også politiattest (f.eks. for sjåfører, med hensyn til tidligere trakkforseelser osv.). Sinun on vahvistettava, että olet tulossa haastatteluun. Du bør bekrefte at du vil møte på intervjuet. Jos et pääse paikalle, siitä on hyvä ilmoittaa työnantajalle mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hvis du er for- hindret fra å møte, må du informere arbeidsgiveren om dette så snart som mulig. Haastattelut tehdään mieluiten yrityksen tiloissa. Intervjuer foregår som regel i bedriftens lokaler. On erittäin suotavaa saapua haastatteluun hyvissä ajoin. Det anbefales på det sterkeste å møte presist til intervjuet. Myöhästymistä ilman pätevää syytä ei sallita. Det er ikke akseptabelt å komme for sent uten gyldig grunn. Ole paikalla joitakin minuutteja etuajassa – näin osoitat olevasi täsmällinen ja kiinnostunut työpaikasta. Kom et par minutter før tiden – dette viser at du er punktlig, og at du er interessert i stillingen. Tavallisesti mitään pukeutumiskoodia ei ole. Se riippuu yleensä työtehtävästä. Det kan hende at arbeidsgiveren forventer at du selv tar initiativ til å følge opp etter intervjuet. Pukeudu sovinnaisesti ja mukavasti. Koruja voi käyttää. Etter intervjuet kan du spørre om når du kan forvente å få tilbakemelding. Työnantaja saattaa odottaa sinun hankkivan itse aktiivisesti palautetta. Hvis du ikke har fått noen tilbakemelding innen dette tidspunktet, kan du ringe arbeidsgiveren og spørre om utfallet. Haastattelun jälkeen voit kysyä, milloin voit odottaa palautetta. Etter intervjuet kan du sende en epost til arbeidsgiveren og takke for intervjuet. Haastattelun jälkeen voit lähettää työnantajalle sähköpostin, jossa kiität haastattelusta – se osoittaa, että olet kiinnostunut, ja auttaa työnantajaa muistamaan sinut. Dette vil vise at du er interessert og gjør det lettere for arbeidsgiveren å huske deg. Ole itsevarma, keskittynyt, hymyile ja valmistaudu huolella. Opptre blidt, selvsikkert og fokusert. Forbered deg godt i forkant. Ota mukaan kynä ja muistikirja, jotta voit tehdä muistiinpanoja haastattelun aikana. Ta med deg penn og notisblokk slik at du kan ta notater under intervjuet. Älä istuudu, ennen kuin istuinta tarjotaan. Ikke sett deg ned før du blir oppfordret til det. Tyggegummi frarådes. Älä käytä slangisanoja. Ikke bruk slang. Ole itsevarma ja vakuuttava. Prøv å virke overbevisende og trygg på deg selv. Virallinen kieli Valtiomuoto Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi iiri, englanti tasavalta 70 273 km Dublin euro EU +353 .ie Irsk, engelsk Republikk 70 273 km Dublin euro (EUR)EU+ 353.ie Tavallinen hakumenettely Irlannissa Vanlige søknadsprosedyrer i Irland Irlannissa on tavallisesti käytössä kahdentyyppisiä hakumenet-telyjä:i) Hakijoita pyydetään toimittamaan ansioluettelonsa työpaikkaa varten. ii) Yritys voi antaa hakijalle hakulomakkeen, joka on laadittu tarjolla olevaa työpaikkaa varten. Det finnes normalt to typer søknadsprosedyrer i Irland:(i) Kandidaten bes om å sende inn CVen sin for å søke på en stilling.(ii) Selskapet benytter eget søknadsskjema for den ledige stillingen. Se, kuinka pitkään avoimen työpaikan julkaisemisesta menee työn alkamiseen, riippuu siitä, minkätyyppinen työ on kyseessä. Hvor lang tid det tar fra stillingen lyses ut til man begynner i jobben, avhenger av stillingstype. Jokin työpaikka voidaan täyttää heti ilmoitusta seuraavana päivänä. Noen stillinger kan lyses ut en dag og være besatt allerede dagen etter. Työnantaja saattaa kuitenkin haluta tarkistaa hakijoiden taustoja, tarkistaa heidän todistuksensa ja pätevyytensä sekä tutkia suositukset. Arbeidsgiveren kan imidlertid ønske å foreta en bakgrunnssjekk samt kontrollere vitnemål, kvalikasjoner og referanser. Sähköisessä hakemuksessa on tärkeää, että kaikki kentät on täytetty oikein ja että työnhakijan yhteystiedot on liitetty mukaan. I elektroniske søknadsskjemaer er det viktig at alle feltene fylles ut korrekt, og at alle søkerens kontaktopplysninger oppgis. Pätevyys on yksilöitävä tarkasti, ja hakemuksessa on mainittava, että todistukset voidaan toimittaa pyydettäessä. Alle kvalikasjoner bør være tydelig spesisert, og det bør nevnes at dokumentasjon kan legges fram på forespørsel. Kirjallinen hakemus koostuu tavallisesti koneella kirjoitetusta ansioluettelosta, johon on liitetty mukaan saatekirje. En skriftlig søknad vil normalt bestå av en maskinskrevet CV og et følgebrev. Ansio- luettelon mukaan on liitettävä myös kopiot tarpeellisista todistuksista. Kopier av relevante kvalikasjonsdokumenter bør sendes inn sammen med CVen. Työnantajalle ei ole tapana soittaa muuten kuin pyytääkseen hakulomaketta tai yksityiskohtaisempia hakuohjeita. Det er ikke vanlig å ringe til arbeidsgiveren av andre grunner enn å spørre om et søknadsskjema eller nærmere informasjon om hvordan man kan søke. Työhönottaja odottaa hakijan hankkineen joitakin perustietoja yrityksestä. Rekruttereren forventer at søkeren har brukt litt tid på å skae seg informasjon om selskapet. Hakijan myös odotetaan olevan hyvin selvillä tarjolla olevasta paikasta. De vil også forvente at jobb- søkeren har gode kunnskaper om den aktuelle stillingen. Työhönottajat odottavat saavansa kopiot kaikista asiaan liittyvistä tutkintotodistuksista ym. ja tarkistavat tavallisesti niiden aitouden. Rekruttereren forventer å få kopier av alle relevante vitnemål osv. og vil normalt undersøke om de er ekte. Hakijaa saatetaan myös pyytää tuomaan alkuperäiset kappaleet tutkintotodistuksista ym. mukanaan haastatteluun. Søkeren kan også bli bedt om å ta med seg originale vitnemål osv. til intervjuet. Työhönottajan on selvitettävä hakumenettelyn aikataulu työnhakijalle sekä kerrottava mahdollisista lisähaastatteluista tai testeistä, joita työhön liittyy. Rekruttereren vil for søkeren beskrive den videre prosessen og tidsforløpet samt informere ham eller henne om eventuelle ytterligere intervjuer og tester som kreves. Hakemus on toimitettava ennen hakuajan päättymispäivää. Rekruttereren forventer at kandidatene sender inn søknaden innen søknadsfristen. Hakijan odotetaan noudattavan alkuperäisessä työpaikkailmoituksessa esitettyjä ohjeita. Det forventes også at kandidatene respekterer og oppfyller kriteriene som er oppgitt i stillingsannonsen. Haastattelussa työnantaja kiinnittää huomiota seuraaviin seikkoihin: hakijan ulkoasu, valmistautuminen, selkeät ja kuuluvat Under intervjuet vil arbeidsgiveren være spesielt opptatt av: søkerens framtoning, hvor godt søkeren har forberedt seg, om søkeren uttrykker seg klart og velartikulert og at søkerens kva-likasjoner passer til stillingen.Det er alltid arbeidsgiveren som leder intervjuet. Testaukseen käytettävä aika riippuu testityypistä. Tiden som går med til testing, avhenger av typen test som benyttes. Ammattislangia ja lyhenteiden käyttöä on syytä välttää. De bør unngå å bruke slang eller forkortelser. Katsekontakti on tärkeä. Øyekontakt er svært viktig. Kahvia tai vettä saatetaan tarjota, mutta se ei ole tavallinen käytäntö. Du kan bli tilbudt kae eller vann, men dette er ikke vanlig praksis. Hakijalle tarjotaan tilaisuus esittää kysymyksiä, mutta jos hakuprosessiin kuuluu toinen haastattelukierros, kysymysten aika saattaa tulla vasta toisessa haastattelussa. Du vil få anledning til å stille spørsmål, men hvis prosessen omfatter et annengangsintervju, er det best å vente til det siste intervjuet med å stille de spørsmålene du måtte ha. Haastattelu pidetään tavallisesti toimistohuoneessa. Vanligvis foregår intervjuet på et lukket kontor. Yksi haastattelijoista ottaa puheenjohtajan roolin ja esittelee itsensä, muut haastattelijat sekä haastattelun kulun. En av intervjuerne vil innta rollen som møteleder og presentere seg selv, panelet og intervjuprosedyren. Ilmapiiri on tavallisesti hyvin muodollinen, ja hakijan odotetaan suhtautuvan tilanteeseen muodollisesti ja kunnioittavasti. Atmosfæren er som regel svært formell, og det forventes at søkeren respekterer dette og opptrer deretter. Suurin osa haastattelusta keskittyy ammatillisiin aiheisiin; noin 10 prosenttia ajasta käytetään muihin kuin suoraan työhön liittyviin kysymyksiin. Hoveddelen av intervjuet vil fokusere på det faglige, mens kanskje 10 % av tiden vil bli brukt på utenomfaglige tema. Hakijan on tärkeää pystyä osoittamaan, miksi on kiinnostunut kyseisestä työpaikasta. Det er viktig at kandidaten kan redegjøre for sine grunner og motivasjon for å søke på stillingen. Irlannissa on hyvin tiukka syrjinnän kieltävä lainsäädäntö, johon koko hakuprosessi perustuu. Irland har en svært streng anti-diskrimineringslovgivning. Prosessen bygger på denne lovgivningen. Hakijalle ei saa esittää kysymyksiä, joita voidaan pitää syrjivinä, ja hakija voi kieltäytyä vastaamasta sellaiseen kysymykseen – esimerkiksi minkä ikäinen olet? Du kan ikke bli stilt spørsmål som betraktes som diskriminerende, og du kan nekte å svare på slike spørsmål – f.eks. ”Hvor gammel er du?”. De este personlige forhold, som f.eks. alder, religion, hudfarge, seksuell legning osv., anses for å være av strengt privat karakter. Yleisesti hakijoiden odotetaan hankkineen tietoa yrityksestä, tuntevan sen tuotteet ja markkinat jne. Det forventes generelt at søkerne har skaet seg forhåndskunnskap om selskapet, om dets produkter, markeder osv. Kysyä voidaan lähes mitä tahansa, esimerkiksi miksi hait tätä työpaikkaa, mitä odotat työltä, mitä annettavaa sinulla on työlle. En rekke forskjellige spørsmål kan bli stilt, f.eks. ”Hvorfor søkte du på denne jobben?”, ”Hvilke forventninger har du?”, ”Hva kan du tilføre selskapet?” osv. Hakijaa ei yleensä pyritä ”jujuttamaan”. Det er ikke vanlig å stille ”lurespørsmål”. Työnantaja selittää ensimmäisessä haastattelussa, miten prosessi etenee, ja kertoo selkeästi, mitä haastateltavalta odotetaan tässä vaiheessa. På det første intervjuet vil arbeidsgiveren forklare oppfølgingsprosedyren, og dine forpliktelser vil på dette stadiet bli tydelig beskrevet. Työnantaja antaa pyynnöstä palautetta hylätyille hakijoille. Arbeidsgivere vil på forespørsel gi tilbakemelding til kandidatene som ikke får jobben. Palkkakokonaisuuden sisältö ilmoitetaan tavallisesti jo ennen prosessin alkua. Normalt er lønnspakken allerede fastsatt før selve prosessen starter. Tästä syystä palkkaa koskeville tai muille neuvotteluille ei juuri ole tilaa. Derfor vil det ikke være mye rom for forhandlinger om lønn eller andre goder. Palkka voidaan ilmoittaa tunti-, viikko-, kuukausi tai vuosipalkkana. Lønnen kan oppgis per time, uke, måned eller år. Asiantuntijoiden ja toimihenkilöiden palkat ilmoitetaan tavallisesti vuosipalkkana, kun taas rakennusalalla, vähittäiskaupassa sekä majoitus- ja ravitsemuspalveluissa palkka ilmoitetaan tuntipalkkana. Vanligvis oppgis lønnen per år for kontorjobber, mens lønnen for jobber innen bygg og anlegg så vel som hotell og restaurant, oppgis per time. Lomakorvaukset, etuudet ja muut kuin palkkaan liittyvät ehdot sisältyvät ilmoitettuun palkkaan. Ferie og andre goder utenom lønn er med i den oppgitte lønnspakken. Yleensä henkilöstöpäällikkö neuvottelee palkasta ja muista ylimääräisistä etuuksista. Forhandlinger om lønn og tilleggsgoder skjer normalt med lederen eller en representant for personalavdelingen. Hakijalle saatetaan ehdottaa kolmen–kuuden kuukauden koeaikaa tai jopa vuoden kestävää määräaikaista sopimusta, jonka jälkeen työsuhde vasta vakinaistetaan. Du kan bli bedt om å gjennomføre en testperiode på mellom tre og seks måneder, eller en prøvetid på inntil ett år. Koeaika jatkuu siihen asti, kunnes työntekijälle ilmoitetaan, että koeaika on suoritettu hyväksyttävästi tai että työsuoritusta ei voida hyväksyä. Prosessen fortsetter fram til du blir informert om hvorvidt du tilbys stillingen eller ikke. Työnantaja ei ota yhteyttä suosittelijoihin, ellei aio tehdä työtarjousta. Arbeidsgivere vil ikke ta kontakt med referansepersonene med mindre de har tenkt å gi deg et jobbtilbud. Hakijan on kerrottava suosittelijalle aikovansa sisällyttää suosituksen hakemukseensa. Kandidaten bør be referansepersonene om tillatelse før de oppføres som referanser i søknaden. suosittelijoita ovat esimerkiksi entinen työnantaja, pappi tai paikallispoliisi (Garda). Vitnemål må framlegges på søknadstidspunktet. Työpaikkaa haettaessa tarvitaan tutkintotodistus. Alle jobber krever god vandel, men for enkelte jobber kreves det også nærmere dokumentasjon, f.eks. innen barnepleie og annet omsorgsarbeid. Työnantajat eivät suvaitse hakijoiden myöhästymistä työpaikkahaastattelusta, sillä se voi olla merkki siitä, että hakijan työtavoissa on yleisemminkin vikaa. Arbeidsgivere tolererer ikke at kandidater kommer for sent til intervjuet da dette kan utløse tvil om kandidatenes arbeidsmønster. Hakijan on yleensä vahvistettava tulonsa etukäteen sekä ilmoittauduttava vastaanotossa haastatteluun saapuessaan. Du bør bekrefte på forhånd at du vil stille til intervjuet og melde deg i resepsjonen når du ankommer. Pukeutumisen suhteen yleissääntönä voidaan pitää siistiä pukeutumista; kasvo- tai vartalolävistykset eivät ole suositeltavia. Å kle seg pent er tommelngerregelen. Piercinger bør unngås. Työnantajat odottavat hakijan esiintyvän mahdollisimman korrektisti. Arbeidsgivere forventer at kandidatene framstår fra sin beste side. Käytöksen on oltava kunnioittavaa ja kohteliasta. Vær høig og vis respekt. Muunlaista käytöstä ei yksinkertaisesti suvaita. Annen atferd vil ikke bli tolerert. Virallinen kieli Valtiomuoto Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi kreikka parlamentaarinen tasavalta 131 990 km Ateena euro EU +30 .gr Gresk Parlamentarisk republikk131 990 km Athen euro (EUR)EU+ 30.gr Tavallinen hakumenettely Kreikassa Vanlige søknadsprosedyrer i Hellas Tavallisesti lähetetään ansioluettelo tai otetaan työnantajaan yhteyttä puhelimitse, sähköpostitse tai henkilökohtaisesti. Det vanligste er å sende en CV eller kontakte arbeidsgiveren per telefon, epost eller ved personlig frammøte. Sitten odotetaan haastattelua, tavataan työnantaja, tehdään sopimus tai yritetään uudelleen muualta. Työpaikkailmoituksen julkaisemisesta työn alkamiseen saattaa kulua noin kuukausi. Deretter må du vente på å bli innkalt til intervju, møte arbeidsgiveren og enten komme til enighet om en ansettelse eller finne andre jobber du kan søke på.Det kan gå inntil en måned fra stillingen lyses ut til den valgte kandidaten begynner i jobb. Sähköisessä haussa lähetetään sähköposti yrityksen henkilöstöosastolle tai asianomaiselle osastolle. Ved elektronisk søknad sender du en epost til personalavdelingen eller til relevant avdeling hos arbeidsgiveren. Ansioluettelon mukaan on liitettävä hakijan allekirjoittama saatekirje, jossa hakija perustelee hakemuksensa. Et signert følgebrev der kandidaten beskriver grunnene til at han eller hun søker stillingen, må sendes sammen med CVen. Työhönottaja olettaa, ettei kieli aiheuta hakijalle ongelmia, että hän on huolehtinut majoituksestaan ja perheasioistaan ja on ajoissa paikalla. Rekruttereren forventer at søkeren er punktlig. Det forventes også han eller hun håndterer eventuelle språkspørsmål og spørsmål knyttet til bolig og familie. Mukana on oltava kaikki tarvittavat asiakirjat (tutkinto- ja koulutodistukset, työkokemuksen todistavat asiakirjat) oikeaksi todistettuina. Søkeren må ha tilgjengelig og få godkjent, alle nødvendige dokumenter (vitnemål, sertikater, attester fra tidligere arbeidsgivere). Hakijan on käyttäydyttävä ammattimaisesti ja arvokkaasti. Opptre profesjonelt og med verdighet. Haastattelussa työhönottaja haluaa kuulla, mitä taitoja hakijalla on ja millaisin ehdoin työsuhde voidaan solmia. Under intervjuet ønsker rekruttereren å finne ut hvilke egenskaper og ferdigheter søkeren har, og å avklare eventuelle ansettelsesvilkår. Tapaamisen kulusta vastaa osastonjohtaja tai henkilöstöpäällikkö. Møtet ledes av avdelingslederen eller personalsjefen. Haastattelutapaamisessa tai testeissä on läsnä keskimäärin yksi tai kaksi ihmistä. Tapaamisia järjestetään tavallisesti kaksi, ja ne kestävät noin tunnin. Det vil i gjennomsnitt være 1–2 personer til stede under disse møtene eller testene, som vanligvis avholdes i to runder og varer i ca. 1 time. Juomatarjoilua voi ottaa vastaan. Du kan takke ja hvis du blir tilbudt noe å drikke. Ensimmäisessä tapaamisessa hakija voi esittää kysymyksiä työnkuvasta, työvuoroista tai yrityksestä. På det første møtet kan du stille eventuelle spørsmål du måtte ha om stillingen, f. eks. skiftordninger og om selskapet generelt. Yleensä haastattelujen ja testien ilmapiiri on rento, ystävällinen ja tunnusteleva. Intervjuene eller testene foregår som regel i en avslappet og vennlig atmosfære der partene skal gjøre seg kjent med hverandre. Haastattelukysymyksistä noin 30 prosenttia on muita kuin ammattiin liittyviä ja 70 prosenttia ammatillisia kysymyksiä. Fordelingen mellom faglige og utenomfaglige tema under intervjuet vil være rundt 70:30. Kaikkiin kysymyksiin on vastattava, mutta poliittiseen kantaan tai yksityiselämään liittyviä kysymyksiä pidetään puhtaasti yksityisasioina. Du må besvare alle spørsmål som stilles, men spørsmål om politisk tilhørighet og privatliv anses å være av strengt privat karakter. Työnantaja tekee tavallisesti aloitteen palautteen antamiseksi haastattelusta. Normalt er det arbeidsgiveren som tar initiativ til å organisere oppfølgingen av intervjuet. Jos kieltäydyt, et ehkä saa työtä. Hvis du ikke går med på dette, vil du kanskje ikke få jobben. Työhönottomenettely kestää tavallisesti noin kuukauden. Selve søknadsprosessen tar som regel rundt én måned. Tavallisesti suosituksia ei tarvita, mutta entinen työnantaja voi toimia suosittelijana. Referanser er som regel ikke nødvendig, men du kan benytte en tidligere arbeidsgiver som referanse. Suositusten tarkoituksena on vahvistaa hakijan asemaa ja toimia todisteena hakijan pätevyydestä ja kyvyistä. Formålet med referansene er å bekrefte søkerens kvaliteter og kompetanse og dermed styrke søkerens posisjon. Kopiota tutkintotodistuksesta ei aina tarvita. Kopi av vitnemål er alltid nødvendig. Se voidaan toimittaa nähtäväksi menettelyn toisessa vaiheessa. Vitnemålet kan forevises på neste stadium i prosessen. Suosituskirjeitä ei tavallisesti vaadita. Anbefalingsbrev er som regel ikke nødvendig. Rikosrekisteriote saatetaan tarvita turvallisuusalan töihin sekä korkean tason tehtäviin. Dokumentasjon på god vandel kan være påkrevd, f.eks. for sikkerhetsrelatert arbeid og høytstående stillinger. •Hakijan on oltava haastattelussa aktiivinen ja kuunneltava huolellisesti työnantajan kysymyksiä. Smykker er ikke nødvendig.•Søkeren må delta aktivt i intervjuet og lytte nøye til arbeidsgiverens spørsmål. Älä käyttäydy aggressiivisesti ja muista, että ystävällinen ilme kasvoillasi on eduksi. Ikke vær aggressiv eller skjær grimaser. Virallinen kieli Valtiomuoto Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi espanja perustuslaillinen monarkia 504 030 km Madrid euro EU +34 .es Spansk Konstitusjonelt monarki504 030 km Madrid euro (EUR)EU+ 34.es Tavallinen hakumenettely Vanlige søknadsprosedyrer i Spania Työnhakumenettelyjä voi olla hyvin erilaisia työntekijän pätevyydestä riippuen. Forskjellige søknadsprosedyrer kan benyttes avhengig av krav til arbeidstakerens kvalikasjoner. Tavanomaisin hakumenettely on kuitenkin seuraavanlainen: lähetetään ansioluettelo, tehdään soveltu-vuustesti, jolla hakija voi osoittaa taitojaan ja tietojaan, käydään haastattelussa henkilöstöosaston päällikön luona. Den vanligste framgangsmåten er imidlertid: å sende inn en CV, gjennomføre en praktisk test for å vise ferdigheter og kompetanse samt gjennomføre et intervju med personalsjefen. (Yrityksen koosta riippuen haastattelun voi suorittaa myös työnantaja tai yrityksen tai henkilöstöosaston johtoon kuuluva henkilö.) Alt etter hvor stor bedriften er, kan intervjuet bli ledet av arbeidsgiveren eller en annen person i en ledende stilling i bedriften eller personalavdelingen. Työpaikkailmoituksen julkaisemisesta työn aloittamiseen kuluva aika riippuu työnantajasta ja hänen työvoimatarpeistaan. Tiden som går fra stillingen lyses ut til den valgte kandidaten begynner i jobb, avhenger av arbeidsgiverens behov. Sähköisten hakemusten yhteydessä on huomattava: Älä lähetä suuria tiedostoja tai sellaisia tiedostoja, joiden toimivuutta et ole testannut etukäteen, ellei sinua ole erikseen kehotettu Med mindre du blir bedt om å sende dokumenter per epost, bør du unngå å sende store ler eller ler som du ikke har sjekket størrelsen av på forhånd. (For mottakeren av bilder eller lähettämään niitä sähköpostitse (valokuvien tai skannattujen asiakirjojen vastaanottamiseen tarvitaan paljon muistitilaa; muista, että hakijoita on tavallisesti enemmän kuin yksi). skannede dokumenter er det nødvendig med mye ledig plass på maskinen. Husk at det vanligvis er mer enn én kandidat.) Aluksi on parasta lähettää pelkkä ansioluettelo, jossa mainitaan mahdollisuudesta lähettää lisätietoja, tiedostoja tai valokuvia. Det beste er å sende en CV først og presisere at du kan sende ytterligere informasjon og ler eller bilder senere. Kirjallisten hakemusten yhteydessä on huomattava: Jos hakemuksesi on käsin kirjoitettu, pyri tekemään siitä mahdollisimman luettava, työnantajat kun eivät ole grafologeja. Hvis søknaden din er håndskrevet, må du prøve å gjøre den så lesbar som mulig. Arbeidsgivere flest er ikke eksperter på skrifttyding. Älä käytä hyvin pieniä tai värikkäitä kirjaimia, sillä lukija ei välttämättä ole kovin nuori. Unngå å bruke svært liten eller fargerik skrift ettersom personen som skal lese søknaden, kanskje ikke er helt ung. Puhelinyhteydenotoissa on huomattava: Selvitä, kuka on puhelimessa, ja kerro, kenen kanssa haluat puhua, ennen kuin esittelet itsesi. Ved kontakt per telefon, finn ut hvem personen i den andre enden er, og si hvem du ønsker å snakke med før du presenterer deg. Joskus ihmisten täytyy tarkistaa vielä uudestaan soittajan nimi ja ammatti, ennen kuin he tietävät, mistä on kyse. Hvis den du snakker med, får høre et navn og et yrke før han eller hun vet hva henvendelsen dreier seg om, kan det bli nødvendig å gjenta disse opplysningene senere. Omaaloitteisesti haettaessa on huomattava: Yritä saada työnantaja ajattelemaan, että sinua kannattaa haastatella. Om du gjør en åpen søknad, så prøv å få arbeidsgiveren til å tenke at det vil være bryet verdt å innkalle deg til intervju. Esitä ensin sellaiset taidot, tiedot ja kokemus, jotka vastaavat työnantajan vaatimuksia, ja kerro vasta sen jälkeen muut tietosi. Begynn med å oppgi hvilken kompetanse, kunnskap og erfaring du har som passer i forhold til arbeidsgiverens behov, før du gir alle de øvrige opplysningene. Haastatteluun valmistautuminen määräytyy pitkälti haettavan paikan mukaan. Hvilke forberedelser du bør gjøre før intervjuet, avhenger i stor grad av stillingen. Jos työnantaja arvostaa kokemusta, on hyvä, jos olet työskennellyt tunnettujen työnantajien palveluksessa tai tunnettujen tuotemerkkien parissa; muista, että ne eivät välttämättä ole samat kuin omassa kotimaassasi, ja selitä tämä seikka mahdollisimman aikaisessa vaiheessa. Hvis det er viktig med erfaring, vil det være en fordel å ha jobbet for kjente bedrifter eller med kjente merke- navn. Husk at disse ikke nødvendigvis er de samme som i ditt hjemland, og vær snar med å forklare dette. Auttaa, jos tiedät työkalujen, ohjelmistojen, yhteyskäytäntöjen ym. nimet alkukielellä ja mahdollisesti myös espanjaksi. Det er nyttig å kjenne navn på verktøy, programvare, protokoller osv. på originalspråket og om mulig også på spansk – eller i det minste navnet på noe tilsvarende i Spania. Yliopistotutkinnoista on yliopistojen välisten erojen vuoksi hyvä esittää lyhyt kuvaus tutkinnon sisällöstä, tai jos tiedät, kuvata lyhyesti, miten tutkintosi sisältö vastaa työn vaatimuksia. For universitetsgrader er det på grunn av forskjellene mellom universitetssystemene alltid smart å gi en kort beskrivelse av de viktigste fagene du har studert, eller en kort beskrivelse av de fagene som passer best i forhold til det du kommer til å gjøre eller bruke i jobben. Asiakirjat kannattaa mahdollisuuksien mukaan todistuttaa oikeiksi Espanjan viranomaisilla. Om mulig er det som regel best å få dokumentenes ekthet bekreftet av spanske myndigheter. Kun tulet Espanjaan, varaudu odotteluun, mutta muista, että siinäkin on alueellisia eroja. Når du kommer til Spania, må du være forberedt på en del venting og samtidig huske å ta hensyn til regionale forskjeller. Työnantaja, joka ottaa yhteyttä julkiseen työvoimapalveluun ja kertoo tarvitsevansa välittömästi työvoimaa, saattaa viivytellä kuukaudenkin ennen ensimmäistä yhteydenottoa. Det kan skje at en arbeidsgiver som kommer til arbeidsformidlingen og trenger personell ”i går”, venter over en måned med å gi respons på søknadene. (Husk at ”business er business”, og at rekruttering sjelden gjøres i all hast.) Tietenkin jos hyvin sattuu, kaikki saattaa sujua mallikkaasti: hakija lähettää hyvän ansio- luettelon ja saa työnantajalta myönteisen tai kielteisen vastauk- sen jo 3–4 päivän kuluessa, mutta näin ei aina tapahdu. Du kan naturligvis være så heldig å oppleve en ”perfekt” situasjon der kandidater sender gode CVer som faktisk møter arbeidsgiverens behov, og arbeidsgiveren svarer ja eller nei innen 3–4 dager, men dette hører til sjeldenhetene. Yrityksen koosta riippuen haastattelun voi suorittaa myös työnantaja tai muu yrityksen tai henkilöstöosaston johtoon kuuluva henkilö. Alt etter hvor stor bedriften er, kan intervjuet bli ledet av arbeidsgiveren eller en annen person i en ledende stilling i bedriften eller personalavdelingen. Kaikkialla maailmassa on syytä muistaa, että sanaton viestintä on lähes yhtä tärkeää kuin se, mitä sanot: älä keinuttele tuolillasi; älä puhu liikaa; älä ole niin ujo, että haastattelija hermostuu; kuuntele tarkasti; yritä vastata juuri siihen, mitä kysytään; kysy selvennystä, jos et ole varma kysymyksestä; muista käydä wc:ssä ennen haastattelua ja muista, että jos juot, sitä todennäköisemmin jokin menee pieleen. I Spania, som i verden for øvrig, er det viktig å huske på at den nonverbale kommunikasjonen er nesten like viktig som det du faktisk sier: Ikke sitt urolig, ikke snakk for mye, ikke vær så sjenert at intervjueren blir nervøs, lytt nøye til det som blir sagt, forsøk å svare på det du faktisk blir spurt om, be om nærmere forklaring hvis du ikke er sikker på om du forstår spørsmålene, husk å gå på toalettet før intervjuet og at risikoen for at noe kan gå galt øker hvis du drikker noe underveis. Muista myös, että espanjalaiset eivät juuri pidä etäisyyttä: tulemme tavallisesti lähemmäs keskustelukumppania kuin pohjoiseurooppalaiset. Husk også at spanjoler gjerne er litt ”tett på”. Vi holder ofte mindre avstand når vi møter noen enn det nordeuropeere gjør. Tapaamisen alussa ja lopussa on tapana kätellä. Det er vanlig å håndhilse i begynnelsen og på slutten av møtet. Toista on tapana kosketella (olkapäälle, käsivarteen), ja jos mukana on naisia, saatetaan vaihtaa poskisuudelmia (kahdesti). Det er også vanlig å ”berøre” den andre personen (skuldre, armer), og når det er kvinner i gruppen, er det ikke uvanlig at man kysser hverandre på kinnet (en gang på hvert kinn). Jos espanjalainen tarjoaa poskisuudelmaa, älä juokse karkuun, mutta sinun ei kannata olla ensimmäisenä suutelemassa. Hvis en spanjol som står foran deg, prøver å kysse deg på kinnet, må du ikke prøve å vri deg unna, men du bør heller ikke selv ta initiativ til å kysse vedkommende. Tupakointi on Espanjassa lailla kielletty lähes kaikkialla, ja jotkut espanjalaiset todella inhoavat tupakointia, mutta toiset taas polttavat luvan saadessaan ja polttavat nimenomaan pitkän haastattelun aikana, jos se heidän mielestään auttaa rentouttamaan ilmapiiriä tai jos heitä väsyttää. I henhold til spansk lov er røyking forbudt nesten overalt, og en del spanjoler misliker sterkt at det røykes rundt dem, men det finnes også andre som røyker, og som kan finne på å gjøre det i løpet av et langt intervju dersom de mener det vil skape en mer polta, mutta sellaista tilannetta tulee välttää. Du bør altså unngå det hvis du kan. Ei ole suotavaa sanoa mitään kielteistä tupakoijista tai tupakoimattomista tai ylipäätään kenestäkään. Det frarådes på det sterkeste å si noe negativt om røykere, ikke-røykere eller andre grupper. Tärkeintä on olla motivoitunut työhön. Å vise at du er motivert for jobben er avgjørende. Ulkomaalaisten työnhakijoiden on hyvä tietää, että espanjalaiset työnantajat eivät ole halukkaita kouluttamaan sellaista, joka lähtee vähän ajan kuluttua, mutteivät myöskään halua ”joutua naimisiin” hakijan kanssa (Espanjassa työsopimuksen purkaminen ei ole helppoa). Utenlandske jobbsøkere bør være klar over at spanske arbeidsgivere sjelden er villig til å gi opplæring eller tilby fast ansettelse til personer som bare skal være der i en kort periode (oppsigelsesvernet er sterkt i Spania). Espanjassa palkka ilmaistaan tavallisesti kuukausipalkkana (12 kuukautta + 2 ylimääräistä peruspalkkaa joulukuussa ja kesä/heinäkuussa) tai kokonaisvuosipalkkana (kysy, maksetaanko sinulle 12 vai 14 kuukaudelta vuodessa). I Spania oppgis lønnen som regel per måned (12 måneder + 2 ekstralønninger i desember og juni/juli) eller per år (spør om du vil få betalt for 12 eller 14 måneder i året). Tavallisesti palkka on mainittava työpaikkailmoituksessa. Normalt skal dette være nevnt i stillingsannonsen. Ellei sitä ole mainittu, on hyvä kysyä ammattiliitolta (ei haittaa, vaikka et olisi jäsen), minkä suuruista lakisääteistä tai normaalipalkkaa voit odottaa (Espanjassa on kansallinen vähimmäispalkka tai työehtosopimukset, jotka vaihtelevat suuresti alueittain). Hvis det ikke er nevnt, kan det være en god idé å spørre en fagforening (det spiller ingen rolle om du er medlem eller ikke) om hvilken minstelønn som gjelder, eller hva du normalt kan forvente (i Spania har vi en nasjonal minstelønn i tillegg til tariavtaler som kan variere mye fra region til region). Jos työnantaja kysyy palkkatoivetta, yritä antaa kaksi lukua tai pitää neuvottelumahdollisuudet auki: alkuvaiheessa n euroa, mutta kun olet osoittanut kykysi, palkkaa muutetaan. Hvis arbeidsgiveren spør deg om hvilke forventninger du har til lønn, prøv å gi to tall eller hold muligheten for forhandlinger åpen: x euro ved tiltredelse, men høyere lønn når du har fått vist hva du er god for. Hakijan on tuotava mukanaan haastatteluun kaikki asiakirjat siltä varalta, että työnantaja haluaa nähdä ne. Kandidaten bør ta med seg alle dokumenter til intervjuet (i tilfelle arbeidsgiveren spør om å få se dem). On parempi kantaa niitä mukana, vaikka niitä ei sitten tarvittaisikaan, kuin joutua sanomaan, että ”lähetän ne myöhemmin” tai ”en tiedä, pystynkö toimittamaan niitä”. Det er bedre å ha dem med seg og ikke få bruk for dem enn å bli spurt og måtte svare ”Jeg skal ettersende dem”eller ”Jeg skal prøve å skae dem”. Espanjalaiset eivät ole kovin täsmällisiä, mutta hakija ei saa olla myöhässä. Yritä kuitenkin olla tulematta liian aikaisin: kun saavut kymmenen tai viisi minuuttia ennen, ehdit hyvin etsimään henkilön, jota olet tullut tapaamaan. Spanjoler er ikke alltid punktlige, men kandidater bør ikke komme for sent til intervjuet (prøv å ikke komme for tidlig heller: ti minutter før tiden bør være tilstrekkelig til at du rekker å finne fram til personen du skal møte). Jos et pääse tulemaan, soita ilmoittaaksesi siitä. Hvis du ikke kan komme, må du ringe og gi beskjed. Yhteystiedot on hyvä pitää mukana siltä varalta, että bussi sattuu olemaan myöhässä tai tulee jokin muu este. Ta med deg kontaktopplysningene i tilfelle bussen er forsinket eller dersom du av en eller annen grunn blir forhindret fra å møte. Riippuu hieman yrityksen koosta, mutta aina ei ole välttämätöntä saapua itse paikan päälle yrityksen tiloihin haastattelua varten, vaan joskus voidaan myös käyttää uusia viestintävälineitä (videoneuvottelua, Skypeä jne.). Du vil normalt måtte møte opp i selskapets lokaler til intervjuet, men dette kan være avhengig av selskapets størrelse. I noen tilfeller kan det være mulig å benytte nye kommunikasjons- metoder (f.eks. videokonferanse, SKYPE osv.). Ajattele haastatteluun mennessäsi, että olet menossa töihin kyseiseen yritykseen. Møt opp til intervjuet med en forestilling om at dette er din nye arbeidsplass. Ei ole sopivaa pukeutua liian muodollisesti mutta ei myöskään liian arkisesti. Klesstilen bør verken være for formell eller for uformell. Yleensä riittää, että olet puhdas ja siisti. Det holder som regel at du er pent og ordentlig kledd. Mannlige akademikere eller ledere går med slips, og kvinnelige med høye hæler. Vi bruker gjerne nøytrale farger, men ikke sort (i Spania er sorte klær for det meste forbeholdt begravelser og festlige anledninger samt servitører). Unngå iøynefallende artikler (gullsmykker, knallrøde klær osv.). Tavallinen hakumenettely Ranskassa Vanlige søknadsprosedyrer i Frankrike Ranskassa tavallisinta on lähettää käsin kirjoitettu saatekirje, koska työnantaja saattaa haluta tehdä grafologisen analyysin, ja liitteenä koneella kirjoitettu ansioluettelo. Hakemuksen voi myös lähettää sähköpostitse, mutta se on edelleen harvinaista ja riippuu haettavasta työpaikasta. De vanligste søknadsmetodene i Frankrike er å sende et håndskrevet følgebrev (ettersom mange arbeidsgivere ønsker å foreta en grafologisk analyse) sammen med en maskinskrevet CV, eller å sende søknaden per epost (dette benyttes foreløpig bare i et mindretall av tilfellene og er avhengig av hvilken type stilling du søker på). Hakumenettelyyn sisältyy tavallisesti alkuhaastattelu, mutta on myös mahdollista, että hakija tekee ensimmäisen yhteydenoton puhelimitse. Søknadsprosessen omfatter vanligvis et første intervju, men det er også mulig for kandidaten å ta kontakt først per telefon. Alkuhaastattelua voi seurata vielä toinen tai kolmaskin haastattelu. Det første intervjuet kan følges opp med et andre eller tredje. Työpaikkailmoituksen julkaisemisen ja varsinaisen työn aloittamisen välinen aika voi vaihdella 8 päivästä 3 kuukauteen. Tiden som går fra stillingen lyses ut til den valgte kandidaten begynner i jobben, kan være alt fra 8 dager til 3 måneder. Haastattelussa työnantaja kiinnittää huomiota seuraaviin seik-koihin:•hakijan täsmällisyyteen (että hän on ajoissa jne.)•pukeutumiseen ja yleiseen esiintymiseen. Under intervjuet vil arbeidsgiveren være spesielt opptatt av:•kandidatens punktlighet (om han eller hun kommer presis osv.),•kandidatens klesstil og generelle framtoning. Ensimmäisen haastattelun suorittaa (isommissa organisaatioissa) henkilöstöosaston edustaja. Det første intervjuet (i større organisasjoner) ledes vanligvis av en representant for personalavdelingen. Toisessa voi olla mukana muitakin henkilöitä: tuleva esimies, toimitusjohtaja jne. Under det andre intervjuet kan andre personer delta: framtidig overordnet, leder osv. Intervjuet kan ta mellom en halv og to timer. Tupakointi on ehdottomasti kiellettyä (Ranskassa tupakointi työpaikoilla ja julkisissa tiloissa on kielletty), eikä kannata kertoakaan tupakoivansa. Sama pätee alkoholijuomiin. Røyking er helt uakseptabelt (det er innført røykeforbud på arbeidsplasser og oentlige steder i Frankrike), og du bør heller ikke tilkjennegi at du røyker. Ensimmäisessä haastattelussa on tapana, että työnantaja kertoo lyhyesti yrityksestä ja tulevasta työpaikasta. På det første intervjuet er det vanlig at arbeidsgiveren gir en presentasjon av selskapet og den framtidige jobben. Sen jälkeen on hakijan vuoro perustella, miksi hänet kannattaisi valita. Deretter er det kandidatens tur til å fortelle arbeidsgiveren hvorfor han eller hun bør få jobben. Työnantaja esittää tavallisesti kysymykset, mutta myös hakija voi kysyä haastattelijalta lisätietoja. Det er vanligvis arbeidsgiveren som stiller spørsmålene, men kandidaten kan også be intervjueren om ytterligere informasjon. Haastattelussa käsitellään lähes yksinomaan ammatillisia kysymyksiä eli pyritään selvittämään, onko hakija sopiva henkilö tehtävään. Intervjuet vil nesten utelukkende dreie seg om faglige aspekter med sikte på å finne ut om søkeren er den ideelle kandidaten for jobben. Ranskassa on hyvin tiukka syrjinnän kieltävä lainsäädäntö. Frankrike har en tydeligg lovgivning mot diskriminering. Kaikkiin kysymyksiin on suotavaa vastata, mutta joitakin kysymyksiä voidaan pitää puhtaasti henkilökohtaisina, elleivät ne ole oleellisia työn kannalta (esim. onko sinulla lapsia, minkä ikäinen olet jne.). Det er ønskelig at du svarer på alle spørsmål du får, men enkelte spørsmål kan anses å være av strengt privat karakter så lenge de ikke er relevante for jobben (f.eks. ”Har du barn?”, ”Hvor gamle er de?”osv.). osv.). Hakijan kannattaa hankkia tietoa yrityksestä (sen toiminnasta, organisaatiosta jne.) ennen haastattelua. Før intervjuet bør kandidatene skae seg informasjon om selskapet (bransje, struktur osv.). Vanskelige spørsmål bør ikke være et problem så lenge du svarer ærlig. Taloudellisista asioista voidaan yleensä neuvotella haastattelun loppupuolella hakijan ja tehtävän mukaan. Forhandlinger om de økonomiske aspektene skjer vanligvis mot slutten av intervjuet (betingelsene bør være passende i forhold til kandidaten og stillingen). Palkasta voidaan joissain tapauksissa neuvotella, tai se saattaa määräytyä yrityksen palkkataulukon mukaan. Lønnen kan være gjenstand for forhandling eller fastsatt i henhold til gjeldende lønnstarier i selskapet. Palkka ilmoitetaan kuukausi- tai vuosibruttopalkkana. Lønnen oppgis enten som brutto månedslønn eller brutto årslønn. Haastattelusta aiheutuneita matkakuluja ei tavallisesti korvata. Transportkostnader i forbindelse med intervjuet refunderes bare i svært sjeldne tilfeller. Rekrytointiprosessin voidaan katsoa päättyneen ensimmäisenä työpäivänä, kun sopimus on allekirjoitettu, mutta usein sopimus tehdään ensin suullisesti ja kirjallinen sopimus tehdään vasta prosessin päätteeksi. Rekrutteringsprosessen kan anses for å være avsluttet den dagen den valgte kandidaten begynner i jobben, når ansettelseskontrakten undertegnes, men det er ofte slik at en muntlig avtale gjøres først, og selve kontrakten kommer helt til slutt i prosessen. Työnantaja yleensä päättää siitä, miten rekrytointiprosessissa edetään (puhelu, toinen haastattelu jne.). Det er som regel arbeidsgiveren som bestemmer hvilke skritt som skal tas underveis i prosessen (telefonsamtale, innkalling til andregangs intervju osv.). Hakijan ei kuitenkaan pidä lähteä työnantajan luota, ennen kuin on varma siitä, että menettelyn seuraavasta vaiheesta on sovittu. Men kandidaten bør ikke forlate arbeidsgiveren uten å ha fått vite hva neste skritt vil være. On huono merkki, jos jättää sen huomiotta. Hvis det ikke informeres om dette, er det et dårlig tegn. On hyvä mainita muutamia suosittelijoita, jos ne ovat työnhakijan kannalta tärkeitä. Det anbefales å inkludere noen referanser såfremt disse er rele- vante for jobben. Ranskassa on perinteisesti käytetty suosituskirjeitä. Anbefalingsbrev har tradisjonelt vært vanlig i Frankrike. Viimeisten kymmenen vuoden aikana niiden käyttö on kuitenkin vähentynyt. De ti siste årene har imidlertid bruken av slike brev blitt mindre utbredt. Jotkut työnantajat yrittävät selvittää, pitävätkö hakijan antamat tiedot paikkansa, vaikka se on kielletty laissa. Enkelte arbeidsgivere kan forsøke å finne ut om informasjonen som oppgis av kandidaten er sannferdig, selv om dette er i strid med loven. Kopioita tutkintotodistuksista vaaditaan harvoin ensimmäisessä haastattelussa. Det er sjelden nødvendig å ta med kopier av vitnemål på det første intervjuet. Tavallisesti ne pyydetään työsopimuksen kirjoittamisen yhteydessä. Disse legges normalt fram på tidspunktet for ansettelse. Joihinkin työpaikkoihin (hallinto, turvallisuusala jne.) tarvitaan rikosrekisteriote. For visse jobber (innen statsforvaltningen, sikkerhetstjenester osv.) kreves det vandelsattest. Pukeutumiskoodi riippuu haettavasta työpaikasta. Kleskoden avhenger av hvilken type stilling du søker på. Toimihenkilöksi hakevan on syytä pukeutua muodollisesti (koruja voi käyttää harkintansa mukaan); ruumiillisen työn tekijä voi pukeutua vapaamuotoisemmin. En kandidat til en sekretærstilling bør være ulastelig antrukket (med eller uten smykker). En industriarbeider kan være mer uformelt kledd. Älä koskaan tupakoi tai käyttäydy epäkohteliaasti haastattelussa. Du må aldri røyke eller være uhøig under intervjuet. Tavallinen hakumenettely Vanlige søknadsprosedyrer på Island Islannin kieltä taitamattoman on parasta käyttää EURESin palveluja. For jobbsøkere som ikke snakker islandsk, er det best å benytte seg av EURES’ tjenester. Työn etsinnän voi aloittaa monella tapaa. Det er mange måter å starte et jobbsøk på. Aluksi kannattaa vierailla EURESin ammatillisen liikkuvuuden portaalissa (www.eures.europa.eu). Et godt tips er å begynne med et besøk på EURES’ jobbmobilitetsportal: www.eures.europa.eu. Tarkempaa tietoa löydät EURESin islantilaisilta verkkosivuilta (www.eures.is). Du kan finne mer spesikk informasjon på det islandske EURES-nettstedet www.eures.is. Kaikkiin EURESin Islannissa avoinna oleviin työpaikkoihin täytyy täyttää onlinehakemus osoitteessa www.vinnumalastofnun.is/eures. For alle ledige stillinger som lyses ut gjennom EURES, må du fylle ut et søknadsskjema på nettstedet www.vinnumalastofnun.is/eures. Täytä lomake mahdollisimman tarkasti. Sørg for å fylle ut skjemaene så detaljert som mulig. On tärkeää, että luettelet kaiken aiemman työkokemuksesi ja koulutuksesi sekä kotimaassa että ulkomailla. Det er viktig at du fører opp all arbeidserfaring og utdanning du har, både fra hjemlandet og fra utlandet. On tärkeää, että yhteystiedot ovat oikein ja puhelinnumerot ja sähköpostiosoitteet käytössä. Det er svært viktig at kontaktopplysningene du oppgir er korrekte, og at telefonnumre og e-postadresser er aktive. Jos sinulla on olemassa ansioluettelo, voit liittää sen hakulomakkeeseen. Hvis du har en CV, kan du legge denne ved søknadsskjemaet. Du avulla EURES löytää hakemuksesi, kun pätevyyttäsi vastaava työpaikka tulee tarjolle. Dette er nødvendig for at EURES skal kunne finne din søknad når en stilling som passer dine kvalikasjoner, blir ledig. Lomake on täytettävä englanniksi. Skjemaet må fylles ut på engelsk. On myös muita tapoja hakea työtä Islannista. Det finnes også andre metoder du kan bruke for å søke jobb på Island. Du kan kostnadsfritt registrere deg hos et eller ere private bemanningsbyråer (ráðningarþjónustur). Niillä on usein työpaikkoja tarjolla erikoisosaajille. Disse har ofte ledige stillinger for spesialister. Seuraa luokiteltuja työpaikkailmoituksia paikallisista sanomalehdistä; joskus kannattaa jopa laittaa lehteen oma työnhakuilmoitus. Les stillingsannonsene i de lokale avisene. I noen tilfeller kan det lønne seg å sette inn sin egen annonse. Tavallisin käytäntö työtä hakiessa on kuitenkin lukea työpaikkailmoituksia lehdistä ja lähettää sitten ansioluettelo ja saatekirje. Den vanligste framgangsmåten for å søke på en jobb er å lese stillingsannonsene i islandske aviser og deretter sende inn en CV og et følgebrev. Se voi olla vaikeaa, jos ei osaa islannin kieltä, sillä suurin osa työpaikkailmoituksista julkaistaan islanniksi. Siden de este stillingsannonser er skrevet på islandsk, kan dette imidlertid være vanskelig for dem som ikke snakker språket. Islannin kaltaisessa pienessä yhteisössä suhteilla on myös suuri merkitys, ja monet työnhakijat löytävätkin työtä perhetuttujen tai muiden sosiaalisten verkostojen kautta. Jungeltelegrafen spiller også en viktig rolle i et lite samfunn som det islandske, og mange jobbsøkere får jobb gjennom familiekontakter og personlige nettverk. Tämä on myös hankalaa ulkomaalaisille, koska heillä ei useinkaan ole sosiaalista verkostoa Islannissa. Dette kan by på problemer for personer som ikke er fra Island, ettersom de vanligvis ikke har noe stort nettverk her. Islantilaisilla työnantajilla on taipumus etsiä uutta työvoimaa vasta huomattuaan tarvitsevansa apua. Islandske arbeidsgivere har en tendens til å begynne å se etter nye ansatte først når de har innsett at de trenger hjelp. Se tarkoittaa sitä, että työpaikkailmoituksen julkaisemisesta ei usein mene pitkään, ennen kuin työn pääsee aloittamaan. Det betyr at det som regel går kort tid fra stillingen lyses ut til den valgte kandidaten begynner i jobben. Sähköistä hakemusta täyttäessä on tärkeää muistaa täyttää kaikki kentät, luetella tuorein kokemus ensin ja varmistaa, että yhteystiedot ovat oikein. Når du fyller ut et elektronisk skjema, er det svært viktig at du fyller ut alle relevante felt, oppgir de nyeste arbeidserfaringene først og sørger for at kontaktopplysningene dine er korrekte. Islannissa ansioluettelon pituus ei saa ylittää kahta sivua. Sen on oltava ytimekäs ja ajantasainen. På Island skal en CV al- dri være på mer enn to sider, og den bør være konsis og opp- datert. Ansioluettelon mukaan on liitettävä saatekirje, jossa perustelet, miksi olet kiinnostunut kyseisestä työpaikasta ja miksi olisit sopiva henkilö tehtävään. CVen må sendes sammen med et følgebrev som beskriver hvorfor du er interessert i den aktuelle stillingen, og hvorfor du mener du er rett person for jobben. Jos haet paikkaa puhelimitse, on hyvä tietää, että islantilaiset eivät ole kovin muodollisia, mutta silti keskustelun aluksi on tapana kertoa nimensä ja puhelun syy. Når du søker per telefon, bør du vite at selv om islendinger ikke pleier å være veldig formelle, er det likevel vanlig å innlede samtalen ved å presentere Jos haet paikkaa omaaloitteisesti tai ”kokeillen tikulla jäätä”, on hyvä saada toimitettua hakemus suoraan sille henkilölle, joka vastaa työhönotosta/valintamenettelystä. Hvis du søker uoppfordret, er det alltid lurt å levere søknaden direkte til den personen som har ansvar for rekruttering/utvelgelse. Tämä ei tietenkään aina ole mahdollista, mutta jos se vain onnistuu, saat annettua hyvän vaikutelman, koska näin kyseinen henkilö tulee tavanneeksi sinut kasvokkain ja vaihtaneeksi jopa muutaman sanan kanssasi. Dette vil naturligvis ikke alltid være mulig, men hvis du får det til, vil du gjøre et bedre inntrykk ettersom personen da vil ha sett ansiktet ditt og til og med vekslet noen ord med deg. Työhönottajat/työnantajat odottavat hakijoiden tietävän jotakin yrityksestä, haettavasta työtehtävästä sekä omaavan ne perustaidot, joita tehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen tarvitaan. Rekrutterere/arbeidsgivere forventer at søkerne har litt kunnskap om selskapet og om stillingen de søker på, og at de har den nødvendige kompetansen til å utføre de oppgavene de blir satt til. Sinun on hankittava lausunto tutkintotodistuksesi vastaavuudesta ja tunnustamisesta Islannissa. Du bør få vurdert og godkjent vitnemålet ditt på Island. Perusperiaate on se, että tietyn ammatin harjoittamiseen omassa kotimaassasi oikeuttava tutkinto on pätevä myös muissa EU/ETA-maissa. Det grunnleggende prinsippet er at utdanning som gjør deg kvali-sert til å utøve et bestemt yrke i hjemlandet ditt, også vil være gyldig i andre EU/EØS-land. Ylemmät tutkinnot, 3-vuotiset akateemiset tutkinnot (BA, BSc, BS) ja ammatillinen peruskoulutus olisi tunnustettava kaikissa EU/ETA-maissa. Treårige universitets- og høyskolestudier (BA, BSc, BS) og høyere grader samt yrkesrettet videregående utdanning anerkjennes normalt i hele EU/EØS. Opetus-, tiede- ja kulttuuriministeriö vastaa tunnustusmenettelyjen koordinoinnista Islannissa. Utdannings-, forsknings- og kulturdepartementet er ansvarlig for koordineringen av godkjenningsprosedyrene på Island. Ministeriö ei kuitenkaan käsittele kaikkia ammattipätevyyden tunnustamishakemuksia. Departementet behandler imidlertid ikke selv alle søknader om godkjenning. Yksittäiset ministeriöt käsittelevät omaan toimialaansa kuuluvia hakemuksia; esimerkiksi terveysministeriö vastaa lääkäreiden ja muun terveydenhuoltoalan henkilökunnan pätevyyden tunnustamisesta. Det er de enkelte departementene som godkjenner utenlandsk utdanning innen sine respektive områder. For eksempel har Helsedepartementet ansvar for godkjenning av medisinsk og helserelatert utdanning. Paras paikka aloittaa tarvittavan tiedon kerääminen on www.menntagatt.is-verkkosivusto; se on ammattipätevyyden arviointia ja tunnustamista koskeva kansallinen tiedotuspiste. For å finne den informasjonen du trenger, besøk nettstedet: www.menntagatt.is, som er det nasjonale referansepunktet for vurdering og godkjenning av kvalikasjoner. Tutkintotodistusten vastaavuuden arviointi auttaa islantilaisia työnantajia arvioimaan tietojasi ja taitojasi. Når vitnemålene dine har gjennomgått en ekvivalensvurdering, vil det være lettere for islandske arbeidsgivere å evaluere paikan. dine kvalikasjoner og kompetanse. Hakemuksen perään kannattaa kysellä mahdollisimman pian. Det kan være lurt å følge opp en søknad så snart som mulig. Jos et ole saanut vahvistusta siitä, että hakemuksesi on vastaanotettu, on parasta ottaa yhteyttä työnantajaan ja kysyä, onko hakemuksesi tullut perille. Hvis du ikke har fått en bekreftelse på at søknaden din er mottatt, er det best å kontakte arbeidsgiveren for å forhøre deg om de har mottatt søknaden. Samalla saat mahdollisuuden kysyä, milloin hakijoihin mahdollisesti otetaan yhteyttä. Det vil også gi deg anledning til å spørre om de kan si noe om når søkerne kan regne med å bli kontaktet. Tavallisesti yhteyttä otetaan vain niihin hakijoihin, joita pidetään mahdollisina tehtävään. Vanligvis vil bare de søkerne som vurderes som aktuelle for stillingen, bli kontaktet. Hakumenettelystä ei ole olemassa mitään yleispäteviä sääntöjä. Det finnes ingen generelle regler for søknadsprosessen. Hakemusten käsittelyyn liittyy joitakin yksityisyyden suojaa koskevia sääntöjä, mutta niistä hakijan ei tarvitse välittää. Det n-nes regler om vern av personopplysninger ved håndtering av søknader, men dette er ikke noe søkerne trenger å bekymre seg om. Ennen haastatteluun menoa kannattaa tehdä kotiläksynsä kunnolla. Du bør gjøre en del forberedelser før intervjuet. Hanki tietoa yrityksestä. Sett deg inn i selskapets virksomhet. Yrityksen verkkosivut ovat tavallisesti hyvä tietolähde. Du finner som regel mye nyttig informasjon på selskapets nettsted. Valmistaudu vastaamaan mihin tahansa kysymykseen, joka haastattelussa saattaa tulla eteen. Vær forberedt på å svare på alle spørsmål du kan bli stilt. Tällaisia kysymyksiä voivat olla: Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? Disse kan være: Hva er dine styrker og svakheter? Miten kuvailisit itseäsi työntekijänä? Hvordan vil du beskrive deg selv som arbeidstaker? Miksi jätit edellisen työpaikkasi? Hvorfor sluttet du i den forrige jobben? osv. On myös tärkeää saapua paikalle ajoissa ja pukeutua arkisesti mutta tyylikkäästi. Det er også svært viktig å møte presist og være uformelt, men pent kledd. Osoita kiinnostustasi tietämällä mahdollisimman paljon yrityksestä ja vapaana olevasta työpaikasta. Vis at du er interessert i å få vite så mye som mulig om selskapet og den ledige stillingen. Tavallisesti haastattelussa on läsnä 1–4 ihmistä työnantajan puolelta. Vanligvis vil 1–4 personer være til stede fra arbeidsgiverens side under et intervju. Se vaihtelee paljon, mutta yleensä mitä enemmän asiantuntemusta vaativa työ, sitä useampia henkilöitä on tekemässä haastattelua. Dette kan variere mye, men ofte er det slik at jo mer spesialisert jobben er, jo ere personer vil delta på intervjuet. Poikkeuksiakin kuitenkin on. Dette er imidlertid ikke en allmenngyldig regel. Haastattelu kestää tavallisesti puolesta tunnista tuntiin. Intervjuer varer som regel mellom en halv og én time. Voit hyvin esittää työn luonnetta koskevia kysymyksiä, mutta on parasta odottaa, että olet varmasti saanut paikan, ennen kuin kysyt palkasta, ellei sitten työnantaja ota asiaa ensin esille. Arbeidsgivere setter pris på at du stiller spørsmål om jobben, men det er best å vente til du vet at du vil bli tilbudt jobben før du stiller spørsmål om lønn, med mindre arbeidsgiveren bringer emnet på banen. Ilmapiiri riippuu haastattelijasta. Atmosfæren avhenger av hvem som leder intervjuet. On hyvä pitää mielessä, että haastattelija tapaa sinut ensimmäistä kertaa ja saattaa siksi olla aivan yhtä ujo ja vaivautunut kuin sinäkin. Det er viktig å være oppmerksom på at personene som er til stede, møter deg for aller første gang og derfor kan være like sjenerte og ukomfortable som deg. Parasta on olla mahdollisimman rehellisesti oma itsensä ja välttää itsensä liiallista tyrkyttämistä samoin kuin aliarvioimistakin. Det beste er å presentere seg på en måte som er så oppriktig som mulig, og unngå å ”overselge” eller ”underselge” egenskapene dine. Vær høig og prøv å være rolig. Työnantaja haluaa haastattelussa selvittää, millainen ihminen olet. I løpet av intervjuet vil arbeidsgiveren ønske å finne ut hvem du er. Älä siis hämmästy, jos sinulle esitetään yksityiselämääsi liittyviä kysymyksiä. Ikke bli overrasket om de stiller deg spørsmål om privatlivet ditt. Muut kuin ammattiin liittyvät kysymykset muodostavat tavallisesti vain pienen osan haastattelusta, ja usein niiden tarkoituksena on vain vapauttaa tunnelmaa. Utenomfaglige temaer vil vanligvis bare utgjøre en liten del av intervjuet, og de tas normalt opp for å oppnå en mer avslappet atmosfære. Jos olet päässyt haastatteluun asti, työnantajan pitäisi jo tietää perusasiat työkokemuksestasi ansioluettelon perusteella. Hvis du er på et intervju, vil arbeidsgiveren allerede ved å lese CVen ha skaet seg grunnleggende kunnskaper om dine erfaringer. Käytä hyväksesi mahdollisuutta kertoa tarkemmin taidoistasi ja siitä, miksi olet sopiva hakija tehtävään. Benytt anledningen til å gå mer i dybden når det gjelder kompetansen din og hvorfor du egner deg for stillingen. Yritä myös saada työnantaja vakuuttuneeksi siitä, että pystyt tuomaan lisäarvoa yritykselle ja että olet valmis tekemään kovasti työtä sen eteen. Prøv også å overbevise dem om at du kan bidra positivt til kvaliteten i selskapet, og at du er villig til å arbeide hardt for å oppnå dette. Islannissa on syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä, ja säännökset ovat varsin selkeitä. Island har en streng anti-diskrimineringslovgivning. On tiettyjä kysymyksiä, joita työnantaja saa kysyä, ja tiettyjä, joita ei saa. Det finnes spørsmål som arbeidsgivere kan stille, og andre som det ikke er tillatt å stille. Työnantaja voi kysyä, oletko naimisissa tai onko sinulla lapsia. De kan spørre deg om du er gift eller om du har barn. Sen sijaan työnantaja ei saa kysyä sukupuolisesta suuntautumisesta, poliittisesta kannasta tai lastenhankintasuunnitelmista. De kan ikke stille deg spørsmål om seksuell legning, politisk tilhørighet eller om du planlegger å få barn eller ikke. Jos tällainen kysymys tulee eteen, on parasta huomauttaa kohteliaasti, että tällaiset kysymykset ovat sinusta kiusallisia ja että epäilet niiden laillisuutta. Hvis disse spørsmålene kommer opp, er det best å påpeke høflig at du ikke er komfortabel med å svare, og at du ikke er sikker på om det er lov å stille denne typen spørsmål. Haastattelun lopuksi työnantaja tavallisesti kertoo, milloin voit odottaa kuulevasi tuloksista. Mot slutten av intervjuet vil arbeidsgiveren normalt opplyse om når du kan forvente å høre fra dem igjen. Jos hän ei kerro sitä, se tarkoittaa todennäköisesti sitä, että hän ei ole kiinnostunut. Hvis de ikke gjør dette, kan det være et tegn på at de ikke er interessert. Jos työnantaja ei ole ottanut sinuun yhteyttä luvatussa ajassa, parasta on ottaa itse yhteyttä ja pyytää palautetta. Hvis arbeidsgiveren ikke har kontaktet deg i løpet av den angitte perioden, er det best å kontakte dem for å be om en tilbakemelding. Sopimusneuvotteluja on monenlaisia. Hvilke typer kontraktsforhandlinger som gjennomføres, kan variere. Joskus palkasta ja sopimuksen kestosta voidaan neuvotella työhaastattelussa ja joskus neuvottelut käydään vasta sen jälkeen, kun työhönotosta on päätetty. Noen ganger kan det forhandles om lønn og kontraktsvarighet under selve jobbintervjuet, mens slike forhandlinger andre ganger kan finne sted etter at arbeidsgiveren har valgt ut en kandidat. Islannin työlainsäädännön mukaan työsopimus on laadittava kahden kuukauden kuluessa työn aloittamisesta. I henhold til islandsk arbeidslovgivning har du krav på å få en ansettelseskontrakt innen to måneder etter at du begynner i jobben. Työsopimuksessa on ilmoitettava palkka. I kontrakten skal det stå hva lønnen din er. kustellaan palkasta. Det er alltid rom for å forhandle om lønnen. Yleisin palkkausperuste, josta keskustellaan, on kuukausipalkka. En gang i året har du rett til å få et møte med arbeidsgiveren for å diskutere lønn. Jos työssäsi tehdään paljon ylitöitä, kannattaa ehkä neuvotella tuntipalkasta. Hvis du har en jobb som innebærer mye overtid, kan det være lurt å framforhandle en timelønn. Feriepenger og bonuser er faste, og det er dermed ikke nødvendig å forhandle om dette. Riippuu yrityksestä, kenen kanssa neuvotteluja käydään, mutta tavallisesti se on henkilöstöpäällikkö tai toimitusjohtaja. Hvem som har ansvar for forhandlingene, varierer fra selskap til selskap, men det vil oftest være personalsjefen eller daglig leder. Kuukauden koeaika on tavallinen, mutta siltä ajalta on maksettava palkkaa. Det er vanlig med én måneds prøvetid, men du skal ha lønn for denne perioden. Kysy, maksetaanko sinulle palkkaa koeajalta. Forhør deg om du vil få lønn i prøvetiden. Jos työnantaja ei aio maksaa koeajalta, sinun on kieltäydyttävä ja ilmoitettava työvoimaviranomaisille tai ammattiliitolle työnantajan menettelystä. Hvis arbeidsgiveren ikke har til hensikt å betale deg for denne perioden, bør du avslå, og informere arbeidsdirektoratet eller en fagforening om praksisen til denne arbeidsgiveren. Haastattelusta aiheutuneita kustannuksia harvoin korvataan hakijoille. Søkere får så å si aldri kompensasjon for utgiftene de har pådratt seg i forbindelse med intervjuet. Jos ne korvataan, työnantaja kyllä kertoo siitä. I motsatt fall vil du få beskjed av arbeidsgiveren. Asia on täysin työnantajan harkinnassa. Dette er helt opp til den enkelte. Työnantajat eivät mielellään ota yhteyttä hakijoihin kertoakseen, etteivät nämä ole tulleet valituiksi. Arbeidsgivere liker ikke å kontakte folk for å fortelle dem at de ikke får jobben. Siksi on hyvä ottaa yhteyttä työnantajaan viikko hakuajan päättymisen jälkeen ja kysyä, onko paikka edelleen täyttämättä. Derfor kan det være lurt å kontakte arbeids- giveren en uke etter søknadsfristens utløp for å spørre om stil- lingen er besatt. Hyvä nyrkkisääntö on, että jos et ole saanut paikkaa kuukauden sisällä hakuajan päättymisestä, työnantaja ei aio palkata sinua. En god tommelngerregel er at hvis du ikke innen en måned etter søknadsfristens utløp har fått beskjed om at du får jobben, så ønsker ikke arbeidsgiveren å ansette deg. On hyvin tärkeää pystyä nimeämään ainakin kaksi ihmistä, jotka voivat suositella sinua. Det er svært viktig å oppgi minst to personer som kan gi deg gode referanser. Ilmoita suosittelijoiden nimet, yritys, tehtävänimike, puhelinnumero ja sähköpostiosoite. Oppgi personenes navn, selskap, tittel, telefonnummer og e-postadresse. Ota yhteyttä suosittelijoihisi ja varmista heidän suostumuksensa. Ta kontakt med personene på forhånd og be om tillatelse til å oppgi dem som referanser. Työhaastattelussa pitää pystyä esittämään käännös tutkintotodistuksesta, mikäli työnantaja haluaa nähdä sen. Dersom arbeidsgiveren ber om det, må du kunne legge fram en oversettelse av vitnemålet ditt under jobbintervjuet. Todistukset on jo lueteltu ansioluettelossa, joten enää on kysymys tietojen osoittamisesta todeksi. Vitnemålene dine er allerede oppført i CVen, så hvis du blir bedt om å legge dem fram, er dette bare for at arbeidsgiveren skal kunne kontrollere at de er ekte. Parasta on vahvistuttaa tutkintotodistuksensa. Det er en fordel å få vitnemålene godkjent på forhånd. Paras paikka aloittaa on www.mennta-gatt.is-verkkosivusto, kuten edellä mainittiin. Bruk nettstedet www.menntagatt.is, som er nevnt ovenfor. Suosituskirjeistä voi olla suurta apua. Anbefalingsbrev kan være til stor hjelp. Niitä ei kuitenkaan pidä lähettää heti hakumenettelyn alussa, jolloin lähetetään ansioluettelo ja saatekirje. Slike brev bør imidlertid ikke sendes inn sammen med den opprinnelige søknaden med CV og følgebrev. Muista, että työnantajat joutuvat käy- mään läpi ison joukon hakemuksia eivätkä siksi halua lisä- luettavaa. Husk at arbeidsgiveren har mange søknader å gå gjennom og derfor ikke ønsker å få mer å lese enn nødvendig. Ansioluettelossa voit mainita, että sinulla on tällaiset suosituskirjeet, ja tuoda ne sitten mukanasi haastatteluun. Du bør nevne i CVen din at du har disse anbefalingsbrevene, og ta dem med til intervjuet. Jotkut työnantajat haluavat paikallisviranomaisten antaman todistuksen siitä, että hakijalla ei ole rikosrekisteriä. Noen arbeidsgivere krever en bekreftelse fra ditt hjemlands myndigheter på at du har rent rulleblad. Tämä on erityisen tavallista hoitoalalla ja siivoustöissä, joissa työntekijä jää yksin yksityiskoteihin tai toimistoihin. Dette gjelder særlig for arbeid innen omsorgssektoren og for renholdsarbeid der du ofte vil være alene i private hjem eller kontorer. Siksi on hyvä pyytää valmiiksi paikallispoliisilta rikosrekisteriote. Derfor er det en god idé å be om å få en vandelsattest fra myndighetene i hjemlandet ditt. Siksi on välttämätöntä, että saavut ajoissa haastatteluun. Det er derfor helt avgjørende at du møter opp til intervjuet i tide. Jos sinuun otetaan yhteyttä haastatteluajan muuttamiseksi, vahvista, että pääset paikalle. Hvis du blir kontaktet og innkalt til intervju, må du bekrefte at du vil møte opp til avtalt tid. Jos et pääse haastatteluun, ilmoita siitä työnantajalle mahdollisimman hyvissä ajoin. Hvis du ikke kan komme, må du gi arbeidsgiveren beskjed om dette så snart som mulig og i god tid. Pyydä anteeksi poissaoloasi ja sovi uudesta haastatteluajasta. Benytt anledningen til å unnskylde deg, og avtal et nytt tidspunkt for intervjuet. Pyri tekemään tämä ainakin päivää ennen haastattelua. Dette bør gjøres senest dagen før intervjuet skulle ha funnet sted. Pukeudu arkisen tyylikkäästi tai perinteisesti. Kle deg uformelt, men samtidig pent. Älä käytä liikaa koruja. Unngå overdreven bruk av smykker. Miesten koruja kihla- tai vihkisormusta lukuun ottamatta pidetään Islannissa outoina. På Island er det ikke vel ansett at menn går med andre smykker enn forlovelses- eller giftering. Tavallinen hakumenettely Italiassa Vanlige søknadsprosedyrer i Italia Hakumenettely alkaa avoimien työpaikkojen etsimisellä kiinnostavalta alalta sekä päivitetyn ansioluettelon ja saatekirjeen lähettämisellä. Tavallisesti hakija lähettää sähköpostilla tai tavallisella postilla ansioluettelonsa ja saatekirjeen, jossa kertoo lyhyesti, kuka on ja miksi hakee kyseistä paikkaa. De første etappene i søknadsprosessen er som regel å søke etter ledige stillinger innenfor sitt interesseområde og sende en oppdatert CV sammen med et følgebrev, der du i korte trekk forteller hvem du er og hvorfor du søker på den aktuelle stillingen. Työpaikkailmoituksen julkaisemisen ja työn aloittamisen välillä kuluva aika riippuu työnantajasta, mutta tavallisesti työ alkaa mahdollisimman pian, mikäli uusi työntekijä on heti vapaana. Tiden som går fra en stilling lyses ut til den valgte kandidaten begynner i jobb, vil være avhengig av arbeidsgiveren, men det er vanlig å starte i jobben så snart som mulig, dvs. så snart kandidaten blir tilgjengelig. Ensimmäinen yhteydenotto tehdään tavallisesti puhelimitse tai lyhyellä sähköpostiviestillä. Vanligvis vil den første kontakten skje enten i form av en telefonsamtale eller en kortfattet epost. Sähköpostilla hakemusta lähettäessä on tärkeää muistaa mainita tehtävänimike sähköpostin otsikossa, tarkistaa hakemuksen vastaanottajan sähköpostiosoite, jotta viesti ei joudu hukkaan, sekä aktivoida lukukuittaus-valinta sähköpostiohjelman asetuksista. Det viktigste å huske når det gjelder elektroniske søknader er: å vise til stillingen du søker på, sjekke e-postadressen til mottakeren av søknaden så du er sikker på at den kommer fram, aktivere lesebekreftelse-funksjonen i innstillingene til e-post-kontoen din. Kirjallisissa hakemuksissa saatekirjeen asettelu ja ulkoasu ovat hyvin tärkeitä. Ved skriftlige søknader er følgebrevets utforming og utseende svært viktig. Saatekirjeen on oltava huolellisemmin jäsennelty kuin sähköinen hakemus. Følgebrevet bør være mer strukturert enn ved en elektronisk søknad. Jos ensimmäinen yhteydenotto tehdään puhelimitse, on pyrittävä antamaan kohtelias vaikutelma ja puhuttava sujuvasti ja virheettömästi. Hvis den første kontakten skjer per telefon, bør du være høig og snakke flytende og korrekt. Be om en personlig avtale med en gang, og ikke glem å spørre om kontaktopplysninger. Jos haet omaaloitteisesti työpaikkaa, jonka ei ole ilmoitettu olevan vapaana, hakemuksesi on oltava paitsi kieliasultaan ja sananvalinnoiltaan moitteeton, myös todella vakuuttava. Hvis du søker uoppfordret på en stilling som ikke er blitt utlyst, må søknaden være korrekt med hensyn til både grammatikk og ordvalg, men den må samtidig være svært motiverende. Miten muuten saisit kiinnitettyä työnantajan huomion, jos paikka, jota haet, on jo täytetty? Hvordan skal du ellers fange arbeidsgiverens oppmerksomhet hvis stillingen du søker på, allerede er besatt? Jos lähettämäsi hakemus kiinnostaa yritystä, työnantajan pitäisi ottaa sinuun yhteyttä parin päivän sisällä. Hvis søknaden vekker arbeidsgiverens interesse, vil du bli kontaktet i løpet av noen dager. Jos näin ei tapahdu, se tarkoittaa, että et ole tullut valituksi. Hvis du ikke blir kontaktet, betyr det at du ikke er blant de utvalgte. Ansioluetteloita kuitenkin säilytetään pitkänkin aikaa, ja sinulle saatetaan soittaa työpaikasta, jota hait vuosi sitten. CVer lagres imidlertid ofte i lang tid, og det kan hende at du blir oppringt angående en ledig stilling du søkte på for et år siden. Hakumenettelyä koskevana yleissääntönä voidaan sanoa, että kannattaa laatia ja lähettää hyvin kirjoitettu saatekirje (tarkista oikeakielisyys ja sananvalinnat), jonka mukaan on liitetty ajantasainen ansioluettelo. En tommelngerregel for jobbsøking er å utarbeide og sende et velskrevet følgebrev (sjekk grammatikk og ordvalg) sammen med en oppdatert CV. Lopuksi kannattaa vielä tarkistaa puhelimitse, että hakemus on mennyt perille. Sjekk om søknaden er blitt mottatt ved å ringe arbeidsgiveren. Ennen kuin lähdet kotimaastasi, varaa mukaasi kaikki asiakirjat, joilla voit todistaa antamiesi tietojen oikeellisuuden. Før du forlater hjemlandet ditt, bør du skae til veie og ta med deg, all dokumentasjon som beviser autentisitet. Työhönottajat odottavat, että sinulla on esittää ne. Rekruterere forventer seg at at du har slike. (Det italienske byråkratiet er svært strengt.) Haastattelussa työnantaja kiinnittää huomiota paitsi siihen, miten puhut ja käyttäydyt ja millaista aiempaa työkokemusta sinulla on, myös ulkoasusi ja vaatetuksesi sopivuuteen haettavaan työpaikkaan nähden. Under et intervju vil arbeidsgiveren ikke bare fokusere på måten du snakker og oppfører deg på så vel som din tidligere arbeidserfaring, men også på om framtoningen og klesstilen din passer for den aktuelle stillingen. Haettavana olevasta työpaikasta riippuen tapaamista johtaa työnantaja, osaston johtaja, henkilöstöosaston työntekijä tai jopa varta vasten haastatteluja järjestämään palkattu henkilö. Alt etter hvilken stilling det dreier seg om, kan møtet bli ledet av arbeidsgiveren, avdelingslederen, en representant for personalavdelingen eller en annen person som har fått i oppgave å gjennomføre intervjuet. Kuten edellä mainittiin, haastatteluun voi työnhakijan lisäksi osallistua yksi tai useampia ihmisiä. Følgelig kan det være én person eller en hel gruppe til stede under intervjuet med jobbsøkeren. Kirjalliset testit sen sijaan teetetään tavallisesti samaan aikaan kaikille hakijoille ryhmänä. Skriftlige tester blir som oftest gjennomført av alle kandida- tene samtidig. Tapaaminen tai testi kestää tavallisesti 15 minuutista enintään tuntiin. Et møte eller en test varer vanligvis fra 15 minutter til maksimum en time. Rauhallinen esiintyminen, puhetapa, sananvalinnat, ulkoasu, yleinen käyttäytyminen (miten elehdit käsilläsi, miten istut, otatko katsekontaktia haastattelijaan ym.) ovat kaikki tärkeitä sanallisen ja sanattoman viestinnän muotoja. Holdningen din, måten du snakker på, ordforrådet, framtoningen og den generelle atferden din (hvordan du beveger hendene, hvordan du sitter, graden av øyekontakt med intervjueren osv.) er svært viktige aspekter ved den verbale og nonverbale kommunikasjonen. Minkäänlaisia lahjoja ei kannata ottaa vastaan eikä tarjota eikä myöskään juoda tai tupakoida haastattelun aikana. Det er best å ikke ta imot eller tilby noe samt unngå å drikke eller røyke under intervjuet. Sen jälkeen kun työnantaja on selittänyt työtehtävät ja velvolli- suudet, hakija voi kysyä mahdollisesti epäselviksi jääneistä asioista. Etter at arbeidsgiveren har redegjort for oppgavene og arbeidet stillingen innebærer, kan du stille spørsmål om noe er uklart. Voi kysyä esimerkiksi ehdotetun sopimuksen luonteesta ja kestosta, palkkausehdoista ja muista asioista, joita haluaa tietää työstä. Du kan spørre om kontraktens type og varighet og lønnsbetingelser samt alt annet du ønsker å få vite om jobben. Haastattelut ja testit järjestetään tavallisesti yrityksen tiloissa. Intervjuet og tester foregår vanligvis i selskapets lokaler. Yleensä ne pidetään kokoustilassa tai haastattelijan (henkilöstöpäällikkö, osaston johtaja tai työnantaja) työhuoneessa. De holdes generelt enten i et møterom eller på kontoret til intervjueren (personalsjef, avdelingssjef eller daglig leder). Usein haastattelu pidetään eri paikassa kuin missä varsinainen työ suoritetaan. Ofte foregår intervjuet på et annet rom enn det som vil være arbeidsstedet for stillingen. Hakija istuu haastattelijaa tai haastattelijoita vastapäätä. Haastattelija avaa tavallisesti keskustelun ansio- luettelossa luetellusta aiemmasta työkokemuksesta. Kandidaten sitter foran intervjueren(e), og intervjuet innledes vanligvis med at man snakker om den arbeidserfaringen kandidaten har oppgitt i CVen. Molempien osapuolten yleinen asenne haastattelun aikana on muodollinen. Begge parter vil generelt opptre formelt under intervjuet. Haastattelijan/työnantajan tehtävänä on yrittää rentouttaa tunnelmaa. Det er opp til intervjueren/arbeidsgiveren å gjøre atmosfæren mer avslappet. Ammatillisista kysymyksistä keskustellaan haastattelussa syvällisemmin kuin ei-ammatillisista (niiden osuus on 70–90 prosenttia). Under intervjuet diskuteres faglige emner i større grad enn utenomfaglige (oppta mellom 70 % og 90 % av tiden). Hakijan kannattaa aina pyrkiä perustelemaan kiinnostustaan työtä kohtaan ja kertomaan itsestään lyhyesti. Som kandidat vil det alltid være lurt å redegjøre nærmere for motivasjonen din og i korte trekk fortelle litt om deg selv. Tavallisesti hakija voi jättää vastaamatta yksityiselämäänsä liittyviin kysymyksiin. Kandidatene trenger normalt ikke å svare på spørsmål om sitt privatliv. Työnantajan ei pidä kysyä puhtaasti henkilökohtaisia tietoja (oikeus yksityisyyden suojaan). Arbeidsgiveren skal ikke be om opplysninger som er av strengt privat karakter (retten til vern om privatlivet). Jos sinut palkataan tehtävään, on uuden työnantajasi tehtävä ilmoittaa sinulle siitä. Hvis du får jobben, er det opp til din nye arbeidsgiver å informere deg om dette. Jos haluat palautetta haastattelusta tai haluat esittää lisäkysymyksiä, voit tehdä sen puhelimitse tai sähköpostitse. Hvis du ønsker å følge opp intervjuet eller stille ytterligere spørsmål, kan du gjøre dette per telefon eller epost. Jos otat työn vastaan, saat allekirjoitettavaksi sopimuksen, jossa on eritelty palkkaus- ja työehdot. Hvis du tar jobben, må du undertegne en kontrakt som vil inneholde alle opplysninger og en beskrivelse av de økonomiske betingelsene og arbeidsvilkårene. Palkkaa, lomia, bonuksia jne. koskevat neuvottelut riippuvat työnantajasta ja työehtosopimuksista (CCNL). Forhandlinger om lønn, ferie, bonuser osv. vil være avhengig av arbeidsgiveren og av gjeldende tariavtaler (CCNL). Tavallisimpia ei-lakisää-teisiä etuuksia Italiassa ovat esimerkiksi lounassetelit, työsuhdepuhelin tai työsuhdeauto. Ek- sempler på vanlige ikke-lovfestede ytelser i Italia er lunsj- kuponger, mobiltelefon og firmabil. Palkkaa ja ei-lakisääteisiä etuuksia koskevat neuvottelut käydään henkilöstöosaston kanssa. Forhandlinger om lønn og ikke-lovfestede ytelser gjennomføres med representanter fra personalavdelingen. Työnantaja saattaa vaatia yhden päivän pituista työkoetta tai koeaikaa. Arbeidsgiveren kan be deg om å gjennomføre en prøvetid på én dag eller en lengre prøveperiode. Voit kieltäytyä, jos vaadittu koeaika ylittää laissa säädetyn enimmäisajan. Du har rett til å avslå hvis prøveperiodens varighet overskrider den lovfestede perioden. Joissakin tapauksissa, tiettyihin tehtäviin haettaessa, hakijalle saatetaan tarjota korvausta haastatteluun saapumisesta aiheutuneis-ta matkakuluista. I noen tilfeller og for visse stillinger kan kandidaten få dekket kostnadene han eller hun har pådratt seg for å møte til intervjuet. Työnantaja saattaa korvata osan matkakuluista. Arbeidsgiveren kan refundere deler av reiseutgiftene. Hakumenettelyn voidaan katsoa päättyneen, kun haastattelu on pidetty. Søknadsprosessen kan anses for å være avsluttet når intervjuet har funnet sted. Työnantajan pitäisi kertoa, kauanko päätöksen tekemiseen menee aikaa. Arbeidsgiveren bør angi hvor lang tid som vil gå før beslutningen tas. Hakijalle on aina eduksi, jos hän pystyy esittämään suosittelijoita tai suosituskirjeitä, jotka todistavat aiemmasta työkokemuksesta. Det er alltid en fordel om kandidaten kan oppgi referanser eller anbefalingsbrev som bygger på tidligere arbeidserfaring. Aiemmat työnantajat tai yliopiston opettajat voivat kirjoittaa suosituksia todisteeksi hakijan kyvyistä ja taidoista. Tidligere arbeidsgivere eller universitetsprofessorer kan skrive referanser for å bekrefte søkerens kompetanse og ferdigheter. Hakijan on pystyttävä pyydettäessä esittämään kopio tutkintotodistuksestaan sekä ansioluettelo. Kandidatene må kunne legge fram kopi av vitnemål sammen med CVen dersom de blir bedt om det. On hyvä vahvistaa, että olet tulossa haastatteluun. Du bør bekrefte at du vil komme på intervjuet. Täsmällisyys on tärkeää. Punktlighet er svært viktig. Jos et pääse sovittuun tapaamiseen, ilmoita siitä mahdollisimman pian. Hvis du blir forhindret fra å komme, må du snarest gi beskjed om dette. Joissakin yrityksissä saatetaan noudattaa tietynlaisia pukeutumissääntöjä. Sama pätee koruihin. En del selskaper har uskrevne regler for hvordan man bør gå kledd og for bruk av smykker. Jos olet erityisen kiinnostunut tarjolla olevasta paikasta, kerää tietoa yrityksestä tai työnantajasta; mieti, mitä he ovat kiinnostuneita kuulemaan. Hvis du er spesielt interessert i den ledige stillingen, bør du på forhånd skae deg informasjon om selskapet eller arbeids- giveren og tenke over hva du tror de vil ønske å høre fra deg. On eduksi olla sosiaalinen, yhteistyöhaluinen ja innostunut. En sosial, villig og entusiastisk innstilling kan være en fordel. Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi kreikka, turkki presidenttijohtoinen tasavalta9 251 km Nikosia euro EU +357 .cy Gresk, tyrkisk Republikk 9 251 km Nicosia euro (EUR)EU+ 357.cy Tavallinen hakumenettely Kyproksessa Vanlige søknadsprosedyrer på Kypros Kyproksessa hakumenettely voi vaihdella sen mukaan, millaista työtä ollaan hakemassa. På Kypros kan søknadsprosedyrene variere alt etter hvilken type stilling det dreier seg om. Tavallisin käytäntö on kuitenkin lähettää koneella kirjoitettu hakemus, jonka liitteenä on ansioluettelo. Den vanligste prosedyren består imidlertid i å sende en maskinskrevet søknad sammen med en CV. Vähäistä ammattitaitoa vaativiin tehtäviin haetaan tavallisesti suullisesti. For ufaglært arbeid foregår søknadsprosessen i hovedsak muntlig. Osapuolten tehtyä sopimuksen työ alkaa tavallisesti seuraavan kalenterikuukauden alussa (kuukausipalkkaisissa tehtävissä) tai seuraavan viikon alussa (vähäistä ammattitaitoa vaativissa tehtävissä, joista maksetaan viikkopalkkaa). Hvis jobbsøkeren går via den oentlige arbeidsmarkedsetaten, skal det brukes et standard referansebrev som den potensielle arbeidsgiveren skal fylle ut (med meddelelse av den endelige beslutningen) og sende inn til arbeidskontoret. On syytä huomata, että Kyproksessa suurin osa yrityksistä on pienyrityksiä, joissa omistaja on samalla johtaja ja henkilöstöpäällikkö. Merk at de este bedrifter på Kypros er ganske små enheter der eieren på samme tid er daglig leder og personalsjef. Ensimmäinen yhteydenotto tehdään tavallisesti puhelimitse. Den innledende kontakten skjer vanligvis per telefon. Hakijat voivat etsiä avoimia työpaikkoja joko EURESin sivuston kautta (Kyproksen osio), julkisen työvoimapalvelun kautta (jos on jo paikan päällä Kyproksella), yksityisten työnvälitystoimistojen välityksellä tai sanomalehdistä. Kandidater kan finne ledige stillinger enten på den kypriotiske delen av EURES-nettstedet, oentlige arbeidskontorer (hvis kandidatene allerede benner seg på Kypros), hos private bemanningsbyråer eller i aviser. Kun avoin työpaikka löytyy EURESin sivustolta (Kyproksen osios- ta), sähköisessä hakemuksessa on aina mainittava työpaikan kansallinen viitenumero. Ved elektroniske søknader på stillinger funnet via EURES-nettstedet, må det nasjonale referansenummeret for stillingen alltid oppgis. Lisäksi sekä sähköisessä että kirjallisessa hakemuksessa on oltava mukana saatekirje, jonka on oltava lyhyt (enintään yksi sivu) ja täsmällinen sekä koneella kirjoitettu. Videre bør alle søknader, både elektroniske og skriftlige, inneholde et kortfattet og konsist maskinskrevet følgebrev (maks én side). Saatekirje on osoitettava avoimesta työpaikasta ilmoittaneelle yritykselle tai potentiaaliselle työnantajalle ja siinä on annettava sellaista keskeistä tietoa, joka ei käy ilmi ansioluettelosta, ja toisin kuin ansioluettelo, se on aina allekirjoitettava. Følgebrevet skal være adressert til organisasjonen som har lyst ut den ledige stillingen, eller den potensielle arbeidsgiveren, og bør inneholde viktige opplysninger som ikke står i CVen. I motsetning til CVen skal følgebrevet alltid være undertegnet. Tavallisesti työhönottajat odottavat, että hakijalla on sopiva koulutus ja että hän on käytettävissä tiettyyn tehtävään. Vanligvis forventer rekruttererne at kandidaten har den nødvendige kompetansen og er tilgjengelig for den aktuelle stillingen. Asianmukainen pätevyys, kielitaito jne. ovat myös tärkeitä. Relevante kvalikasjoner, språkkunnskaper osv. er naturligvis også av stor betydning. Todistusten oikeaksi todistamista ei yleensä tarvita paitsi sellaisissa ammateissa, joissa vaaditaan rekisteröintiä (esim. lääkärit, arkkitehdit, insinöörit). Dokumentasjon på at dokumenter er ekte er sjelden nødvendig, bortsett fra i regulerte yrker som krever registrering (f.eks. leger, arkitekter, ingeniører osv.). Tavallisesti työnantaja kiinnittää huomiota hakijan ulkoasuun/pukeutumiseen. Arbeidsgivere vil som regel vektlegge kandidatens generelle framtoning/klesstil. Haastattelut eivät noudata mitään tiettyä kaavaa. Derfor anbefales det å kle seg uformelt, Kyproksessa on syrjinnän kieltävää sekä henkilötietojen suojaa koskevaa lainsäädäntöä. Kypros har lovgivning mot diskriminering og for vern av personopplysninger. Hakijan ei tarvitse vastata puhtaasti yksityiselämää koskeviin kysymyksiin eikä antaa luottamuksellisia tietoja (esim. kertoa sukupuolista suuntautumistaan). Kandidater trenger ikke å svare på spørsmål av strengt privat karakter eller gi fortrolig informasjon (f.eks. om seksuell legning). Hakijalla on oltava yleiskuva yrityksestä (sen toiminnasta, koosta jne.). Søkeren bør ha noen forhåndskunnskaper om selskapet (bransje, størrelse). Kuten edellä mainittiin, haastattelukysymykset liittyvät useimmin koulutukseen ja työkokemukseen: Miksi olet mielestäsi sopiva henkilö tähän tehtävään? Millaista kokemusta sinulla on alalta? Som tidligere nevnt, vil de este spørsmålene være relatert til kvalikasjoner og erfaring (f.eks. ”Hvorfor mener du at du egner deg for denne jobben?”, ”Hvilken erfaring har du på dette området?”, ”Hvilke forventninger har du til denne jobben?”). Mitä odotat työltä? Matalan taitotason työntekijöiltä työnantaja saattaa myös pyytää työnäytettä. For yrker med lavere kvalikasjonskrav kan arbeidsgiveren, på stedet, be kandidaten om å demonstrere sine ferdigheter. Tavallisesti työnantaja itse antaa palautetta haastattelusta. Det er vanligvis arbeidsgiveren som tar initiativ til oppfølgingen av intervjuet. Asiaan liittyvän lainsäädännön mukaan työnantajan velvollisuutena on ilmoittaa työntekijälle tarjotun työsuhteen ehdoista kirjallisesti kuukauden kuluessa työsuhteen alkamisesta. Gjeldende lovgivning fastsetter at arbeidsgiveren innen én måned etter at arbeidstakeren har begynt i jobben, skriftlig skal informere den ansatte om utlovede ansettelsesvilkår. Tässä asiakirjassa on mainittava palkka, työaika, vuosiloma jne. Dette dokumentet skal inneholde opplysninger om lønn, arbeidstid, ferie osv. Kyproksessa työsuhteen ehdot määräytyvät tavallisesti työehtosopimusten mukaisesti. På Kypros fastsettes de ansattes arbeidsvilkår vanligvis gjennom tariavtaler. Palkasta neuvotellaan tavallisesti yrityksen henkilöstöpäällikön kanssa. Kandidatene oppfordres til å gjøre seg kjent med bestemmelsene i disse avtalene. Suosittelijoita ja suosituskirjeitä käytetään tavallisesti kor- kean tason työpaikkoihin. Referanser og anbefalingsbrev brukes ofte for stillinger på høyere nivå. Suosituksen voi pyytää työstä, josta on erityisen ylpeä ja joka antaa hyvän kuvan hakijasta. Referanser gis for arbeid som søkeren er stolt av, og skal gi et positivt inntrykk av søkeren. Listatessaan mahdollisia suosittelijoita hakijan on syytä ilmoittaa asiasta mahdollisille suosittelijoille etukäteen ja pyytää lupaa ilmoittaa heidän nimensä, puhelinnumeronsa ja tehtävänimikkeensä ansioluettelossaan. Søkere som oppgir slike referanser, må informere den aktuelle personen på forhånd og be om tillatelse til å føre opp vedkommendes navn, telefonnummer og stilling i selskapet i sin CV. Kopio tutkintotodistuksesta tarvitaan aina, tavallisesti heti hakuprosessin alussa. Kopier av vitnemål kreves alltid, vanligvis helt i begynnelsen av søknadsprosessen. Säännellyissä ammateissa tarvitaan yleensä myös todistus hakijan kunniallisuudesta ja hyvämaineisuudesta (rikosrekisteriote). For regulerte yrker kreves det normalt dokumentasjon på god vandel (ingen anmerkninger på rullebladet). Täsmällisyys on tärkeää, ja siksi hakijoita kehotetaan saapumaan ajoissa haastatteluun. Punktlighet er viktig, og det anbefales derfor at kandidaten møter opp til intervjuet i tide. Jos ei pääse saapumaan haastatteluun, siitä on parasta ilmoittaa etukäteen. Hvis du blir forhindret fra å møte, er det best å gi beskjed om dette på forhånd. Kyproksessa käytetään harvoin videoneuvotteluja tai Skypeä. Pukeutumiskoodi on smart casual. Videokonferanser og SKYPE benyttes sjelden på Kypros. Klesstilen bør være uformell, men pen. Tavallinen hakumenettely Latviassa Vanlige søknadsprosedyrer i Latvia Tavallinen hakumenettely alkaa sopivien avoimien työpaikkojen etsimisellä. Jobbsøkingsprosessen begynner vanligvis med at man leter etter passende ledige stillinger. Tähän on suositeltavaa käyttää kaikkia mahdollisia keinoja – internetiä, tiedotusvälineitä, henkilökohtaisia suhteita (jotka ovat Latviassa erittäin tehokas keino). Det anbefales å benytte alle tilgjengelige midler og metoder i så henseende – internett, media og personlige kontakter (som er til stor nytte i Latvia). Et voi olla varma siitä, että tulet kutsutuksi haastatteluun, vaikka olisit lähettänyt ansioluettelosi eri yrityksiin. Du kan ikke være sikker på å bli innkalt til intervju selv om du har sendt CVen din til ere selskaper. Tehokkaampaa on ottaa suoraan yhteyttä yrityksen henkilöstöpäällikköön ja soittaa hänelle saadakseen lisätietoja hakumenettelystä. Det mest eektive er å kontakte selskapets personalsjef per telefon for å prøve å finne ut mer om søknadsprosedyren. Saatekirje on tärkeä osa hakumenettelyä; siinä kuvataan hakijan työkokemusta, tietämystä ja taitoja. Følgebrevet er en svært viktig del av søknaden og skal gi informasjon om jobbsøkerens erfaring, kompetanse og språkferdigheter. Suosituskirjeet, ansioluettelo ja saatekirje ovat yleistyneet viime vuosina Latviassa osana hakuprosessia. Anbefalingsbrev, CV og følgebrev er de siste årene blitt stadig mer brukt i formelle søknadsprosedyrer i Latvia. Niiden kirjoittamiseen ei ole olemassa erityisiä sääntöjä. Det finnes ingen bestemte regler for hvordan de skal skrives. Kuten edellä mainittiin, tavallisin keino löytää työtä on käyttää hyväkseen sosiaalisia verkostoja ja henkilökohtaisia suhteita. Som ovenfor nevnt: den vanligste måten å finne arbeid på, er å benytte seg av sosiale nettverk og personlige kontakter. Hakemuksen tueksi tarvitaan tavallisesti ansioluettelo ja saatekirje. Søknaden må vanligvis understøttes av en CV og et følgebrev. Ne lähetetään yleensä sähköpostitse, joskus myös postitse. Harvemmin ne toimitetaan perille henkilökohtaisesti. Disse sendes som regel per epost og noen ganger per brev, men de overleveres sjelden personlig. Jos haet kausityötä tai työtä, joka ei edellytä koulutusta, voit ottaa yhteyttä myös puhelimitse, koska tällä tavoin työnantajat voivat suorittaa esikarsintaa tämänkaltaisiin työpaikkoihin. Hvis du søker sesongarbeid eller ufaglært arbeid, kan du gjøre dette per telefon ettersom arbeidsgivere vanligvis foretar en forhåndsutvelgelse for denne typen jobber. Ihanteellinen aika työpaikkailmoituksen julkaisemisesta työn aloittamiseen on kuukausi. Tiden som går fra stillingen lyses ut til den valgte kandidaten begynner i jobben, er i gjennomsnitt en måned. Todellisuudessa se riippuu kuitenkin työmarkkinatilanteesta, ammattialasta jne. Dette avhenger imidlertid av stilling, situasjonen på arbeidsmarkedet, bransje osv. Sillä ei oikeastaan ole väliä, haetko käsin kirjoitetulla kirjeellä, puhelimitse, sähköpostitse vai jollakin muulla keinolla. Det har ikke så stor betydning hvordan du søker (håndskrevet brev, telefon, epost osv.). Tärkeintä on määritellä tarkasti, millaista työtä haet, ja noudattaa annettuja ohjeita. Det viktigste er at du presiserer hvilken stilling du søker på, og at du følger den anviste framgangsmåten for å søke. Älä unohda liittää mukaan saatekirjettä, jossa kerrot, kuka olet ja miksi haet paikkaa. Husk å legge ved et følgebrev der du forklarer hvem du er og hvorfor du søker. Vaikka latvialaiset yritykset ovat yleensä innokkaita muuttamaan menettelyjään länsieurooppalaisen mallin mukaisiksi – jotka ovat useimmis- sa tapauksissa vähemmän muodollisia –, useimmat latvialaiset yritykset ovat edelleen rakenteeltaan ja hallintokulttuuriltaan hierarkkisia. Selv om mange latviske selskaper bestreber seg på å tilpasse sine prosesser til vesteuropeisk standard, som (i de este tilfeller) er mindre formelle, har flesteparten av selskapene fremdeles en hierarkisk struktur og ledelseskultur. Sama koskee suhtautumista hakumenettelyyn. Dette gjenspeiles også i selskapenes holdning til søknadsprosessen. Saatekirjettä pidetään tärkeänä osana hakumenettelyä, koska työnantajalle ja henkilöstövalinnan asiantuntijoille siinä kuuluu hakijan oma ääni. Følgebrevet er en svært viktig del av søknaden fordi arbeidsgivere og spesialister innen personalutvelgelse betrakter dette som kandidatens egen ”stemme”. Siksi kirjeen on oltava uskottava ja vakuuttava. Brevet bør derfor være sannferdig og overbevisende. Työnantajat etsivät henkilöä, joka ymmärtää heidän toimialaansa, toiminta-ajatustaan ja markkinoitaan. Arbeidsgiverne ser etter en person som forstår deres bransje, visjon og marked. Tekaistua työkokemusta tai muita virheellisiä tietoja ei pidä esittää. Det er ikke akseptabelt å gi uriktige opplysninger om arbeidserfaring eller annen feilaktig informasjon. Hakijan ei pidä puhua työnantajalle ylimielisesti eikä liian kirjakielisesti. Kandidaten bør ikke snakke til arbeidsgiveren på en ”snobbete”eller utpreget akademisk måte. Kaikissa yrityksissä käytetään yleensä haastatteluja ja testejä, joilla pyritään tuomaan esiin hakijan psykologisia ominaisuuksia, luon- Intervjuer og tester som skal gi informasjon om søkerens personlighet, karaktertrekk eller praktiske ferdigheter, benyttes generelt i alle selskaper. Arbeidsgiverne fokuserer ikke bare på faglige aspekter men også på menneskelige kvaliteter. teenpiirteitä tai käytännön taitoja. pets policy og om det er et lite, lokalt selskap eller et internasjonalt selskap. Haastattelijoita on tavallisesti kolme, joihin kuuluu ainakin yrityksen tai asianomaisen osaston johtaja sekä henkilöstöasiantuntija. Vanligvis vil det være tre intervjuere til stede, herunder lederen for selskapet eller den aktuelle avdelingen og en person fra personalavdelingen. Yhden hakijan haastattelu ei tavallisesti kestä kauempaa kuin puoli tuntia. Et intervju varer sjelden mer enn en halvtime. Tarjolla saattaa olla kivennäisvettä. Du kan bli tilbudt vann med eller uten kullsyre. Kysymykset ovat hyvin samanlaisia kaikille hakijoille, mikäli haastattelu on virallinen ja muodollinen. Spørsmålene vil være temmelig like for alle søkerne dersom intervjuet foregår på en osiell og formell måte. Hakijan odotetaan valmistautuneen haastatteluun ja tietävän jotakin yrityksestä ja työtehtävästä. Det forventes at kandidaten har forberedt seg til intervjuet og har kunnskap om selskapet og stillingen. Hakija voi esittää työstä, työtehtävistä ym. kysymyksiä, joihin ei ole saanut vastausta haastattelun aikana. Kandidatene kan stille spørsmål om stillingen, arbeidsoppgaver osv. som de ikke har fått svar på i løpet av intervjuet. Haastattelut ovat Latviassa tavallisesti varsin muodollisia, mutta haastattelutilanne kuitenkin riippuu monesta tekijästä: työstä, työnantajasta, henkilöstöstä, tarpeista, henkilökohtaisista mieltymyksistä jne. Intervjuer foregår som regel ganske formelt i Latvia, men dette avhenger av en rekke faktorer – stilling, arbeidsgiver, personellmangel, menneskelige faktorer osv. Työnantajat voivat tehdä ns. koehaastatteluja, jotka voidaan tehdä puhelimessa tai ryhmässä, jotta nähdään, kuka hallitsee tilannetta. Arbeidsgivere kan gjennomføre såkalte testintervjuer enten per telefon eller i grupper hvis hensikten er å identisere kandidater med lederegenskaper. Haastattelun järjestämisestä työajan ulkopuolella, esimerkiksi päivällisellä, on myös tullut yhä suositumpaa. Det blir stadig vanligere å gjennomføre intervjuer utenom arbeidstiden, f.eks. på kveldstid. Hakijan on tärkeää osoittaa kykynsä ja halukkuutensa sekä motivaationsa työtä kohtaan. Det er svært viktig å vise at du er motivert for jobben, og at du er kompetent og arbeidsvillig. Vær ærlig og forklar hva du er i stand til å forbedre og hvordan. Sinun on osoitettava, että todella haluat töihin yritykseen. Du må vise at du virkelig har lyst til å arbeide for selskapet. Rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, vammaisuuden, iän, sukupuolisen suuntautuneisuuden, sukupuolen, yhteiskuntaluokan, kielen, poliittisten mielipiteiden ym. perusteella tapahtuva syrjintä on kielletty useissa eri säädöksissä. Det finnes ere lover som forbyr enhver form for diskriminering på grunnlag av rase, etnisk opprinnelse, religion, funksjonshemming, alder, seksuell legning, sosial klasse, språk, politisk tilhørighet osv. Osa latvialaisista on sitä mieltä, ettei Latviassa ole syrjintää tai ettei se ainakaan ole ongelma. Deler av det latviske samfunnet anser at diskriminering ikke forekommer i Latvia, eller at det i hvert fall ikke utgjør et problem. Toiset taas katsovat sen olevan yhteydessä kansallisuuskysymyksiin. Andre anser at den diskrimineringen som forekommer, hovedsakelig er forbundet med nasjonale spørsmål. Joka tapauksessa todellisuudessa lakisääteisiä oikeuksia ei suoranaisesti rikota, mutta erilaisuuteen saatetaan kuitenkin suhtautua vihamielisesti. Uansett; det forekommer sjelden at lovfestede rettigheter ikke blir respektert, men det kan finnes negative holdninger til annerledes tenkende. Hakijat pyrkivät tavallisesti vastaamaan haastattelussa kaikkiin mahdollisen työnantajan esittämiin kysymyksiin, vaikka eivät haluaisikaan. Søkere prøver gjerne svare på alle spørsmål som blir stilt under et intervju med en potensiell arbeidsgiver, også spørsmål de ikke nødvendigvis har lyst til å svare på. He katsovat, että tietojen salaamista voidaan pi- Dette er et spørsmål om selvtillit. tää negatiivisena ja se voi vaikuttaa työnantajan asenteeseen heitä kohtaan. Kysymys on itseluottamuksesta. Diskriminerende spørsmål om personers privatliv kan være spørsmål som går på kandidatens sivilstand eller eventuelle planer om å få barn. Syrjivinä voidaan pitää myös ikää, siviilisäätyä tai henkilökohtaisia tietoja (pituus, paino ja ruumiinrakenne) koskevia kysymyksiä. Spørsmål om alder, sivilstand og private opplysninger (høyde, vekt, kroppsfasong) kan også anses å være diskriminerende. Joskus käytetään temppuja: hakijaa pyydetään lähettämään itsestään kokovartalokuva; työnantaja voi tehdä haastattelussa stressitestin, jolla testaa, miten hakija käyttäytyy kiusallisessa tilanteessa, miten luova henkilö on jne. Noen ganger kan arbeidsgiveren prøve å omgå dette ved for eksempel å be om å få tilsendt et bilde som viser hele kroppen, eller det kan gjennomføres et ”stressintervju”for å finne ut hvordan kandidaten takler en ubehagelig situasjon, hvor kreativ vedkommende er osv. Tämä on mielenkiintoinen tekniikka, mutta laillisten menettelyjen ja hakijan oikeuksien rikkomisen välinen raja on häilyvä. Dette er en interessant metode, men balansegangen mellom legitime teknikker og overtramp i forhold til søkerens rettigheter, kan være hårn. Mahdollisen tulevan työntekijän on tunnettava yrityksen imago: onko se kansainvälinen yritys, mitä kieltä työkielenä käytetään jne. Kandidaten bør ha kjennskap til selskapets prol, f.eks. om det er et internasjonalt selskap eller ikke, hvilke språk som benyttes osv. Latvian työlainsäädännön mukaan ainoastaan kirjallinen työsopimus voi turvata työntekijän ja työnantajan oikeudet. Latvisk arbeidslovgivning fastsetter at skriftlige ansettelseskontrakter er den eneste måten å beskytte arbeidstakeres og arbeidsgiveres rettigheter på. Jos työntekijä sopii työehdoista työnantajan kanssa suullisesti, työsuhteeseen soveltuvat vain siviilioikeuden säännökset, ja työntekijä saattaa menettää oikeutensa sosiaaliturvaan. Hvis en arbeidstaker inngår en muntlig avtale om ansettelsesvilkårene med en arbeidsgiver, vil ansettelsesforholdet bare være regulert av sivilretten, og den ansatte kan stå i fare for å miste sine trygderettigheter. Ennen kirjallisen työsopimuksen tekemistä työntekijä ja työnantaja keskustelevat kaikista työsuhteen ehdoista: palkasta, palkanmaksuvälistä, työajoista ja ylityökorvauksista, koeajasta, lisäetuuksista ja muista aiheista. Før en skriftlig ansettelseskontrakt inngås, drøfter arbeidsgiveren og arbeidstakeren alle ansettelsesvilkårene: lønn, hvor ofte den ansatte skal få utbetalt lønn, arbeidstid og overtidsordninger, prøvetid, tilleggsgoder og annet. Työntekijä voi hyväksyä tai hylätä työehdot. Arbeidstakeren kan velge å godta eller avslå vilkårene for ansettelse. Päätös on henkilökohtainen. Det er opp til hver enkelt. Palkka maksetaan Latviassa tavallisesti kerran tai kaksi kertaa kuukaudessa. Lønn utbetales vanligvis hver måned eller hver 14. dag. Työnantaja voi vaatia työntekijältä koeaikaa. Arbeidsgiveren kan be om at den ansatte gjennomfører en prøvetid. Se sisältyy tavallisesti työsopimukseen ja voi kestää kuukaudesta kolmeen kuukauteen. Denne er vanligvis inkludert i ansettelsesavtalen og kan vare i 1 til 3 måneder. Lakisääteisten oikeuksien lisäksi tulevia etuuksia voivat olla esimerkiksi sairausvakuutus, matka- tai asumiskustannusten Ytelser utover lovfestede rettigheter kan være helseforsikring, dekning av reise- eller boutgifter, treningsstudio osv. Latviassa suosituskirjeet helpottavat työnsaantia, koska henkilökohtaiset suhteet ovat hyvin tavallinen ja tehokas keino löytää työtä. I Latvia kan anbefalingsbrev gjøre det lettere å finne en jobb ettersom personlige kontakter er et veldig vanlig og eektiv middel for å skae seg arbeid. Työtodistukset ja suosituskirjeet voivat myös olla osa muodollista hakuprosessia. Referanser og anbefalingsbrev kan også benyttes i en formell søknadsprosedyre. Sellaista voi pyytää entiseltä työnantajaltaan tai työtoveriltaan, mutta ei sukulaiselta. Referansene kan være fra tidligere arbeidsgivere eller kolleger, men ikke fra slektninger. Pyydettäessä on pystyttävä toimittamaan myös kopiot tutkintotodistuksista ja muut todisteet pätevyydestä. På forespørsel må du kunne legge fram kopi av vitnemål og annen dokumentasjon på kvalikasjonene dine. Joihinkin tehtäviin tarvitaan pakollisena rikosrekisteriote. For enkelte stillinger kreves vandelsattest. Työnantaja odottaa sinun saapuvan ajoissa haastatteluun. Arbeidsgiveren forventer at du møter opp presist til intervjuet. Näin osoitat täsmällisyyttä ja vastuuntuntoa. Dette er et tegn på punktlighet og ansvarsfølelse. Riippuu yrityksestä, tarvitseeko haastatteluun saapuminen vahvistaa etukäteen. Jos sinulla on hyvä syy siihen, että et pääse haastatteluun, voit sopia uuden ajan. Avhengig av selskap bør du bekrefte at du vil møte til intervjuet.Hvis du har en god grunn til at du ikke kan komme på intervjuet, kan du be om en ny avtale. Sen järjestyminen on kuitenkin yleensä työnantajan hyvän tahdon varassa. Om du får en ny avtale eller ikke, avhenger av arbeidsgiverens velvilje. Pukeutumiskoodi riippuu toimialasta ja haettavasta tehtävästä. Kleskoden vil være avhengig av yrket og den aktuelle stillingen. Jos työnantaja on pankki tai valtion laitos tai jos haet toimistotyötä tai vastaavaa, pukeutumisen on syytä olla konservatiivista. Hvis arbeidsgiveren er en bank eller statlig institusjon eller du søker på en kontorstilling eller lignende, bør du kle deg konservativt. Som hovedregel bør stilen være pen og velstelt. Työnantajasta riippuu, saako haastattelusta palautetta, mutta hakijat voivat tavallisesti soittaa tai lähettää sähköpostia työnantajalle kysyäkseen tuloksia tai palautetta. Det er opp til arbeidsgiveren om du får tilbakemelding eller ikke, men kandidatene kan vanligvis via telefon eller epost spørre arbeidsgiveren om en tilbakemelding eller om utfallet. Epäkohtelias käytös ei tietenkään tule kysymykseen. Uhøig oppførsel er naturligvis helt uakseptabelt. Virallinen kieli Valtiomuoto Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta Medlem av EU eller EØS Retningsnummer Nasjonalt toppnivådomene EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi saksa perustuslaillinen monarkia 160,4 km Vaduz Liechtensteinin frangi (LIF) Sveitsin frangi (CHF)ETA+423 .li Tysk Konstitusjonelt monarki160,4 km Vaduz Liechtensteinske franc (LIF) Sveitsiske franc (CHF)EØS+ 423.li Tavallinen hakumenettely Liechtensteinissä Vanlige søknadsprosedyrer i Liechtenstein Liechtensteinissä työtä haetaan tavallisesti kirjallisella työhakemuksella. I Liechtenstein søker du som regel på en jobb ved å sende en skriftlig søknad. Avoimesta työpaikasta voi pyytää lisätietoja puhelimitse. Du kan be om tilbakemelding vedrørende den ledige stillingen per telefon. Hakemuksen jättämisen jälkeen saat kutsun haastatteluun tai (kirjallisen) ilmoituksen hakemuksen hylkäämisestä. Når du har søkt, vil du enten få en skriftlig innkalling til intervju eller et (skriftlig) avslag. Haastattelun jälkeen voit odottaa testiä tai arviointia. Etter intervjuet kan du regne med å måtte gjennomføre en test eller en evaluering. Haastatteluja voi olla yhdestä kolmeen, ennen kuin päästään allekirjoittamaan sopimusta. Det kan bli holdt mellom 1 og 3 intervjuer før kontrakten blir undertegnet. Työpaikkailmoituksen julkaisemisesta kuluu keskimäärin yhdestä kolmeen kuukautta varsinaisen työn aloittamiseen. Det kan gå mellom 1 og 3 måneder fra stillingen lyses ut til den utvalgte kandidaten begynner i jobben. Jos lähetät hakemuksesi sähköpostitse, käytä pdf-tiedostoa, mikäli mahdollista. Hvis du søker per epost, bør du om mulig benytte en pdf-l. Lähetä samalla kertaa kaikki hakemusasiakirjasi: saatekirje, kuvalla varustettu ansioluettelo, työtodistuk- Send alle søknadsdokumentene: følgebrev, CV med bilde, referanser og set ja suosituskirjeet, tutkintotodistus ja muut työn kannalta oleelliset asiakirjat. anbefalingsbrev, vitnemål og andre dokumenter som er relevante for stillingen. Älä unohda liittää mukaan yhteystietojasi. Ikke glem å ta med kontaktopplysningene dine. Käsin kirjoitettuja hakemuksia käytetään vain, jos työnantaja erikseen pyytää. Håndskrevne søknader brukes bare dersom arbeidsgiveren uttrykkelig ber om det. Jos otat yhteyttä työnantajaan puhelimitse, soita mainitulle yhteyshenkilölle. Når du ringer arbeidsgiveren, prøv å få snakke med den oppgitte kontaktpersonen. Still relevante og ikke for mange spørsmål. Älä pitkitä puhelua tarpeettomasti. Ikke gjør samtalen lengre enn nødvendig. Hakijan on tunnettava tulevaa toimialaansa: hänellä on oltava perustiedot yrityksestä, sen liikevaihdosta, koosta, toimialasta, maantieteellisestä sijainnista ja toimintakulttuurista, ja hänen on oltava pukeutunut yrityksen tarjoaman työtehtävän edellyttämällä tavalla. Søkeren bør ha tilegnet seg kunnskap om det framtidige arbeidsfeltet (informasjon om selskapet, dets omsetning, størrelse, bransje, geograske posisjon, organisasjonskultur osv.) og være kledd på en måte som passer den typen stilling selskapet tilbyr. Notér spørsmål underveis. Jokainen haastattelussa mukana oleva henkilö on tärkeä, eihän heitä muutoin olisi otettu mukaan haastatteluun. Alle som deltar på intervjuet er viktige, ellers ville de ikke vært til stede. Haastatteluun osallistuu tavallisesti 1–3 henkilöä, joihin kuuluu ainakin henkilöstöosaston edustaja ja tuleva esimies. Vanligvis vil 1–3 personer delta under intervjuet (herunder minst én representant fra personalavdelingen og én leder). Et intervju varer i mellom en og to timer. Sen jälkeen testit tai arvioinnit voivat viedä toiset pari tuntia. Tester eller evalueringer etter intervjuet kan ta ytterligere et par timer. Haastattelussa voit ottaa vastaan juomatarjoilua, mutta et savukkeita. Under intervjuet kan du takke ja til noe å drikke, men ikke til sigaretter. Ensimmäisessä haastattelussa voit itsekin esittää kysymyksiä. Du kan stille alle spørsmål du måtte ha under det første intervjuet. Tavallisesti niiden aika on haastattelun lopussa tai sopivan tilanteen tullen muussakin vaiheessa haastattelua. Vanligvis gjøres dette helt mot slutten av intervjuet, eller om anledningen byr seg, på andre tidspunkter underveis. Palkkaan liittyviä kysymyksiä käsitellään tavallisesti toisessa haastattelussa. Spørsmål om lønn tas normalt opp under det andre intervjuet. Haastatteluja on kaavamaisia (määrätyt kysymykset, jolloin on helppo vertailla hakijoita), osittain kaavamaisia ja täysin vapaamuotoisia. Intervjuene kan være strukturerte (faste spørsmål – enkelt å sammenligne kandidatene), halvstrukturerte eller ustrukturerte. Eniten käytetään osittain kaavamaisia haastatteluja. Den halvstrukturerte varianten brukes hyppigst. Kaava voi olla seuraavanlainen:•esittäytyminen•yrityksen esittely En mulig struktur kan være:•innledning,•presentasjon av selskapet, •kysymyksiä hakijalle: työhön, koulutukseen, kiinnostuksen kohteisiin, täydennyskoulutukseen, erityistaitoihin, ryhmätyötaitoihin ym. liittyviä kysymyksiä•harrastukset ja luottamustoimet•henkilökohtaiset tavoitteet•sopimusneuvottelut •yhteenveto ja jatkotoimet. •spørsmål til søkeren (arbeid, utdanning, interesser, kurs og etterutdanning, egenskaper, samarbeidsevner osv.),•hobbyer og ikke-jobbrelaterte aktiviteter,•personlige ambisjoner,•kontraktsforhandlinger,•oppsummering og neste steg. Haastattelun aikana hakija puhuu enemmän kuin työhönottaja. Under intervjuet snakker kandidaten mer enn rekruttereren. Ilmapiiri on yhteistyöhenkinen, avoin ja vilpitön. Atmosfæren vil være positiv, åpen og oppriktig. Ammattiin liittyvien ja muiden kysymysten keskinäinen suhde on puolet ja puolet. Fordelingen mellom utenomfaglige og faglige spørsmål vil være ca. 50:50. On tärkeää, että osoitat motivaatiosi. Det er viktig å vise at du er motivert. Työnantaja haluaa tietää mahdollisimman paljon hakijoiden motivaatiosta, tiedoista ja taidoista, mutta myös heidän persoonallisuudestaan. Arbeidsgiveren ønsker å få vite så mye som mulig om kandidatenes motivasjon, kunnskaper og kompetanse, men også om deres personlighet. Raskaussuunnitelmia, terveydentilaa, uskontoa tai poliittista sitoutumista käsitteleviin kysymyksiin ei pidä vastata, elleivät ne ole oleellisia työn kannalta. Spørsmål om planlagt graviditet, sykdom, religion eller politisk tilhørighet bør ikke besvares så lenge de ikke er relevante for jobben. Valmistaudu senkaltaisiin kysymyksiin kuin: Miksi haluat työskennellä meidän yrityksessämme? Vær forberedt på spørsmål som: Hvorfor har du lyst til å jobbe for vårt selskap? Mitä tiedät yrityksestämme? Hva vet du om selskapet? Ole varovainen sellaisten henkilökohtaisten tai ammatillisten tietojen kanssa, jotka työnantaja pystyy löytämään internetistä. Vær forsiktig med å legge ut personlig eller jobbrelatert informasjon som arbeidsgiveren kan finne på internett. Tavallisesti palkka ilmaistaan kuukausi- tai vuosipalkkana. Lønnen oppgis vanligvis per måned eller år. Lomakorvaus sisältyy palkkaan, bonukset eivät, ainakaan kiinteämääräiseen palkkaan. Feriepenger er inkludert, men bonuser er ikke inkludert i den faste lønnen. Tavallisimpia ei-lakisääteisiä etuuksia ovat lounassetelit, työsuhdeauto, matkapuhelin, liikuntasetelit, työpaikkaravintola, kannettava tietokone jne. De vanligste tilleggsytelsene er lunsjkuponger, firmabil, mobiltelefon, treningsstudio, bedriftskantine, bærbar PC osv. Henkilöstöpäällikkö on tavallisesti se henkilö, jonka kanssa näistä asioista neuvotellaan. Forhandlingene foregår vanligvis med personalsjefen. Yhden päivän mittaisen työkokeen käyttö ei ole tavallista, mutta voi olla hyödyllinen joissain tapauksissa. Det er ikke vanlig med en prøvetid på én dag, men det kan være nyttig i visse situasjoner. Haastattelun lopuksi kerrotaan, missä ajassa päätös tehdään tai milloin seuraavista vaiheista ilmoitetaan hakijalle. Mot slutten av intervjuet vil arbeidsgiveren opplyse om når beslutningen vil bli tatt eller om de neste stegene i prosessen. Jos ei kerrota, sinun on kysyttävä niistä. Hvis ikke, bør du selv spørre om dette. Jokainen entinen työnantaja tai opettaja voi toimia suosittelijana. Tidligere arbeidsgivere eller lærere kan brukes som referanser. Tutkintotodistuksesta tarvitaan kopio. Se lähetetään mieluiten hakemuksen liitteenä tai tuodaan viimeistään haastatteluun. Kopi av vitnemål er nødvendig og bør sendes inn sammen med søknaden eller i det minste tas med til intervjuet. Suosituskirjeet, tutkintotodistukset ja suosittelijat ovat työhönottajalle tärkeitä. Anbefalingsbrev, vitnemål og referanser er av stor betydning for rekruttereren. Tullessaan täytyy ilmoittautua. Du bør melde fra om at du er kommet. Haastattelusta poisjäänti on sallittua vain hyvin kiireellisistä ja tärkeistä syistä. At en kandidat ikke kommer til intervjuet, godtas bare dersom vedkommende har en meget god grunn. Sovi uudesta tapaamisesta mahdollisimman pian. Prøv å få en ny avtale så snart som mulig. Personlige intervjuer er den vanligste metoden for utvelgelse av personell i Liechtenstein. Pukeutumisen tulee noudatella yrityksen linjaa ja sopia haettavaan työtehtävään. Klesstilen må tilpasses selskapet og jobben du søker på. Älä käytä liian kirkkaita värejä. Unngå å bruke for sterke farger. Naisten ei tule käyttää liian lyhyitä hameita tai liian avaria kaula-aukkoja. Kvinner bør ikke gå med for korte skjørt eller ha for dyp utringning. Käytä meikkiä kohtuudella. Vältä liiallisia koruja. Bruk av sminke og smykker bør være diskret. Tavallinen hakumenettely Liettuassa Vanlige søknadsprosedyrer i Litauen Liettualaiset työnantajat haluavat tavallisesti kirjallisen ansio- luettelon ja pyytävät hakijan haastatteluun. Arbeidsgivere i Litauen ønsker som regel å få en skriftlig CV før de innkaller til intervju. Jos siis haluat hakea työtä, sinun on lähetettävä ansioluettelo ja odotettava kutsua haastatteluun. Hvis du vil søke på en stilling, bør du derfor sende inn CVen din og vente på å bli innkalt. Työpaikkailmoituksen julkaisemisesta kuluu tavallisesti 1–3 kuukautta varsinaisen työn alkamiseen. Det vil vanligvis gå 1 til 3 måneder fra stillingen lyses ut til den valgte kandidaten begynner i jobben. Nykyään on suosittua käyttää Europass-ansioluetteloa. Det blir stadig mer populært å bruke Europass-CVen. Puhelinyhteydenotot ovat hyvin tavallinen tapa ottaa ensikosketus työnhakijaan. Det er vanlig at den første kontakten med jobbsøkeren skjer per telefon. Työnantaja voi kysyä henkilötietoja, koulutustaustaa jne. Arbeidsgiveren stiller spørsmål om jobbsøkerens personopplysninger, utdanning osv. ta koneella kirjoitetun ansioluettelosi pituus kahteen sivuun. Hvis du har tenkt å søke uoppfordret, er det en fordel å velge de største selskapene og sende åpne søknader med følgebrev. Ota mukaan vain tärkeimmät yksityiskohdat ja jäsentele tiedot uusimmista alkaen. Den maskinskrevne CVen bør være på maks 2 sider og bare inkludere de mest relevante opplysningene. Voit liittää mukaan kopiot passistasi tai henkilökortistasi, tutkintotodistuksista tai muista pätevyyttä osoittavista asiakirjoista. De seneste aktivitetene skal oppgis først. Du kan legge ved kopier av passet eller ID-kortet ditt, samt vitnemål eller kvalikasjonsdokumenter. Jatkotoimenpiteisiin kuuluu tavallisesti, että työnantaja ilmoittaa hakijalle päätöksestään kuukauden sisällä hakemuksen lähettämisestä. Søknaden følges vanligvis opp ved at jobbsøkeren informeres om beslutningen innen en måned etter at søknaden ble sendt. Ansioluettelo ja saatekirje kirjoitetaan liettuaksi ja kansainvälisille yrityksille englanniksi. CVen og følgebrevet skal være på litauisk eller, for søknader til internasjonale selskaper, på engelsk. Useimmissa liettualaisissa yrityksissä ajatellaan yhden haastattelun riittävän. Litauiske selskaper nøyer seg som regel med ett intervju. Kyseessä on työhönotosta vastaavan henkilön ja hakijan välillä käytävä perusteellinen keskustelu, jossa arvioi- daan hakijan sopivuutta tehtävään. Dette er en dyptgående samtale mellom kandidaten og den personen som er ansvarlig for rekrutteringen. Formålet er å evaluere kandidatens egnethet. Ajan säästämiseksi käytetään usein ryhmähaastattelua, jota ei ole valmisteltu etukäteen (joka ei noudata tiettyä kaavaa). Ofte kan intervjuer foretas i blandede grupper uten særskilte forberedelser (ikke-strukturerte intervjuer) for å spare tid. Suuremmissa yrityksissä, joissa hakijoiden luettelo on pitkä ja haettava tehtävä merkittävä, alkuhaastattelun voi tehdä henkilöstöpäällikkö. I større selskaper, når det er mange kandidater til en viktig stilling, kan det bli gjennomført et innledende intervju med personalsjefen. Toisen haastattelun suorittaa usein osaston johtaja, sillä hän osaa parhaiten esittää kyseiseen työhön liittyviä kysymyksiä ja on se henkilö, jonka suorassa alaisuudessa hakija jatkossa työskentelee.Valintakeskuksia (arviointikeskuksia) ei Liettuassa käytetä kovin laajasti, mutta jotkut työnantajat käyttävät rekrytointiyritysten palveluja henkilöstön esivalinnassa. Det andre intervjuet ledes ofte av en linjeleder, som vil være søkerens direkte overord- nede, ettersom det er han eller hun som har best forutsetninger for å vite hvilke jobbspesikke spørsmål som bør stilles. Egne evalueringstjenester (evalueringssentre) benyttes i liten grad i Litauen, men noen arbeidsgivere benytter seg av bemanningsbyråer for forhåndsutvelgelse av kandidatene. Voit odottaa senkaltaisia kysymyksiä kuin:•Mitä teit tätä ennen? •Kerro jotakin itsestäsi. Du kan forvente spørsmål som:•Hva har du gjort tidligere? •Fortell oss litt om deg selv. (Tässä sinulla on hyvä tilaisuus esitellä itsesi, antaa tärkeää lisätietoa tulevalle työnantajalle, saada heidät kiinnostumaan.) •Miksi haluat työhön meille? •Miksi jätit entisen työsi? (Her får du god anledning til å presentere deg, gi viktige opplysninger og vekke arbeidsgiverens interesse.) •Hvorfor har du lyst til å jobbe for oss? •Millaisina näet velvollisuutesi yrityksessämme? •Mitä sinulla on tarjottavana meille? •Mitkä ovat vahvuutesi/heikkoutesi, vapaa-ajan harras-tuksesi?•Tulevaisuudentavoitteesi? •Hva er årsaken til at du sluttet i din forrige jobb? •Hvordan ser du for deg ansvarsområdene dine i firmaet? •Hva kan du tilføre oss? •Styrker/svakheter, interesser utenom arbeidet? •Ambisjoner for framtiden? Ota mahdollisimman tarkkaan selvää yrityksestä. Finn ut så mye du kan om selskapet på forhånd. Työnantaja kysyy tavallisesti palkkatoivetta. Vanligvis vil arbeidsgiveren spørre hvilken lønn du forventer. Liettuassa on käytössä kuukausikohtainen palkkausjärjestelmä. I Litauen oppgis lønnen per måned. Lomakorvaus sisältyy sopimukseen ja on tiukasti määritelty työlainsäädännössä. Feriepenger er inkludert i kontrakten og fastsatt gjennom arbeidslovgivningen. Palkasta neuvotellaan työnantajan tai henkilöstöpäällikön kanssa. Forhandlinger om lønn skjer med arbeidsgiveren eller personalsjefen. Aikaisempia työnantajia voidaan pyytää suosittelijoiksi. Du kan be tidligere arbeidsgivere om å være referanser. Tutkintotodistuksesta kannattaa ottaa haastatteluun mukaan alkuperäiset kappaleet, ei kopioita. Det er best å ta med originalene av vitnemålene dine til intervjuet, ikke kopier. Suosituskirjeet ovat Liettuassa harvinaisia. Anbefalingsbrev benyttes sjelden i Litauen. Haastatteluun kannattaa saapua 10 minuuttia etuajassa. Det anbefales å møte opp 10 minutter før intervjuet skal starte. Liettuassa arvostetaan täsmällisyyttä ja tapaamisen käynnistymistä juohevasti. I Litauen verdsettes det at kandidatene er punktlige, og at møtet kan starte som planlagt. Haastattelu tapahtuu tavallisimmin kasvokkain. Det vanligste er at intervjuet skjer ved personlig frammøte. Puku tai jakkupuku on aina sopiva asu. Dress eller kjole er aldri feil. Koruja ja kosmetiikkaa tulee käyttää kohtuudella. Smykker og sminke bør brukes med moderasjon. Muutaman päivän kuluttua voit soittaa työnantajalle saadaksesi palautetta. Du kan ringe arbeidsgiveren etter et par dager for å be om en tilbakemelding. Pysy rauhallisena. Viktig å huske:Bevar roen. Haastattelijoita saattaa olla paikalla kaksi tai kolme; jos et tiedä, ketä heistä katsoisit, osoita vastauksesi suurimmaksi osaksi sille henkilölle, joka kysymyksen esitti, ja vilkaise silloin tällöin muita läsnäolijoita. Det kan være to eller tre intervjuere til stede, så hvis du er usikker på hvem du skal se på, kan du rette mesteparten av svaret mot den som stilte spørsmålene og innimellom kaste noen blikk på de øvrige personene. Tee selväksi, että haluat työpaikan. Gjør det klart og tydelig at du ønsker denne jobben. Vis at du er forberedt. Osoita vastauksissasi hienovaraisesti, että olet hankkinut tietoa yrityksestä, mutta älä korosta sitä liikaa. Prøv å vise gjennom svarene dine at du har skaet deg informasjon om selskapet, men uten at det blir for påtakelig. Pukeudu siististi ja muodollisesti. Du bør være pent og formelt kledd. Ota mukaan ansioluettelosi (omaan käyttöösi), kopiot tutkintotodistuksista, suosituskirjeet (käännökset niistä, jos ne on kirjoitettu vieraalla kielellä). Ta med deg CVen din (til eget bruk) og kopier av vitnemål og anbefalingsbrev (disse må være oversatt hvis originaldokumentene er på et annet språk enn litauisk). Älä istu ennen kuin pyydetään. Ikke sett deg før du blir oppfordret til det. Älä puhu entisestä työnantajastasi, työtovereistasi tai yrityksestä. Ikke snakk om dine tidligere arbeidsgivere, kolleger eller selskap. Vær taktfull. Entisen pomosi vioista valittaminen ei anna sinusta hyvää kuvaa, vaan työnantaja saattaa miettiä, mitä sanottavaa sinulla kenties on hänestä myöhemmin. Hvis du beklager deg over din forhenværende sjefs dårlige egenskaper, stiller du bare deg selv i et dårlig lys, og den potensielle arbeidsgiveren vil lure på om du en dag kanskje vil si de samme tingene om ham/henne. Älä kaunistele menneitä ikäviä asioita. Ikke prøv å glatte over noe som måtte ha skjedd i fortiden. Jos asia tulee puheeksi haastattelussa, vastaa rehellisesti, mutta älä tuo vapaaehtoisesti esiin asioita, jotka olisi parempi jättää kertomatta. Hvis det blir et tema, bør du svare direkte og oppriktig, men uten å avsløre informasjon som du med fordel kan tie om. Yritä saada aiemmat virheet näyttämään oppimiskokemuksilta, jotka ovat vain hyödyksi tuleville työnantajille. Få tidligere feil til å framstå som læringsmuligheter som utelukkende vil være til nytte for framtidige arbeidsgivere. Valmistaudu selittämään jokainen kohta ansioluettelostasi. Vær forberedt på å forklare alle punktene som står oppført i CVen. Älä tuo omaaloitteisesti esiin tietoja, joita haastattelija ei kysy. Ikke gi annen informasjon enn den intervjueren ber om. Älä keskeytä haastattelijaa. Du må ikke avbryte intervjueren. Puhu kuuluvasti ja selkeästi. Snakk høyt og tydelig. Kuulosta itsevarmalta. Älä mumise. Prøv å høres selvsikker ut. Unngå mumling. Haastattelija haluaa vain sinun käyttäytyvän luontevasti. Intervjueren ønsker bare at du opptrer naturlig. On tietenkin oltava itsevarma ja vakuuttava, mutta ei pidä teeskennellä sellaista, mitä ei ole. Du bør framstå som selvsikker og trygg, men ikke prøv å gi inntrykk av at du er noe annet enn den du er. Esitä kysymyksiä. Still spørsmål i etterkant. Vis at du er interessert. Valmistaudu vastaamaan kysymykseen palkkatoiveestasi. Vær forberedt på å svare på spørsmålet om hvilke forventninger du har til lønn. Vastausvaihtoehtoja: ”Mielestäni ansaitsisin saman kuin edeltäjäni” tai ”Koska yrityksenne on arvostettu työnantaja, uskon, että pystytte maksamaan vallitsevan palkkatason mukaisesti”. Mulige svar: ”Jeg mener jeg ikke burde få dårligere betalt enn personen som hadde stillingen før meg” eller ”Siden dette er et høyt ansett selskap, føler jeg meg trygg på at lønnen min vil være i samsvar med gjeldende satser”. Ennen palkkaneuvotteluja hakijan kannattaa tutkia pikaisesti alan palkkatasoa. Det kan være lurt å orientere seg litt på forhånd om lønnsnivået som praktiseres i den aktuelle bransjen. Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi saksa, ranska, luxemburgin kieli perustuslaillinen suurherttua- kunta2 586,4 km Luxemburg euro EU +352 .lu Tysk, fransk, luxembourgsk Konstitusjonelt storhertugdømme2 586,4 km Luxembourg euro (EUR)EU+ 352.lu Tavallinen hakumenettely Vanlige søknadsprosedyrer i Luxembourg Työtarjouksia voi etsiä Luxemburgin julkisen työnvälityksen kautta (ad valvas -ilmoitukset), kansallisten sanomalehtien lauantainumeroista sekä yksityisten työnvälitystoimistojen, rekry- tointiyritysten ja suurten yritysten verkkosivuilta. Jobbtilbud finnes på oppslagstavler (”ad valvas”) i kontorene til Luxembourgs oentlige arbeidsformidlingstjeneste, i annonser i de nasjonale avisenes lørdagsutgaver og på nettstedene til private bemannings- og rekrutteringsbyråer samt større bedrifter. Hyvin tavallinen käytäntö on lähettää saatekirje ja ansioluettelo yritykselle, joka on ilmoittanut avoimesta työpaikasta. Den vanligste framgangsmåten for jobbsøking er å sende et følgebrev og en CV til et firma som har lyst ut en ledig stilling. Følgebrevet er ikke bare et brev som skal ledsage CVen. Det må være personlig, relevant og vekke oppmerksomhet. Hakemuksesta on käytävä ilmi, että ymmärrät hyvin, minkätyyppistä uutta työntekijää yritys etsii ja miten omat taitosi ja pätevyytesi vastaavat tarjolla olevan työpaikan vaatimuksia. Brevet skal vise at du forstår nøyaktig hvilken type medarbeider selskapet ønsker seg, og at du har den kompetansen og de egenskapene som kreves for stillingen. Hakemuksessa sinun on myös selitettävä motivaatiosi työn hakemiseen ja syy, miksi haluat työskennellä Du må også beskrive motivasjonen din og årsakene til at du ønsker å jobbe for selskapet. Mange Hakemuksessa ei saa olla virheitä, ja se on kirjoitettava samalla kielellä kuin työpaikkailmoitus, ellei ole toisin mainittu. Brevet bør ikke inneholde skrivefeil og skal være på samme språk som stillingsannonsen, med mindre annet er spesisert. Ansioluetteloon on liitettävä valokuva. Det forventes at du setter inn et bilde av deg selv på CVen. Ansioluettelo tehdään kirjoituskoneella tai tietokoneella, ja sen tulee sisältää ainakin seuraavat asiat: koulutus, täydennyskoulutus ja työkokemus, kielitaito, tietotekniikkataidot sekä kiinnostuksen kohteet. CVen skal være maskinskrevet og må minst omfatte utdanning, opplæring/kurs og arbeidserfaring, språkferdigheter, datakunnskaper og interesser. Ansioluettelo ei saa olla pitempi kuin kaksi sivua. CVen bør ikke være på mer enn to sider. Koska Luxemburg sijaitsee keskellä Eurooppaa ja siellä on kolme virallista kieltä (luxemburgin kieli, saksa, ranska), monissa työtarjouksissa edellytetään, että hakija osaa eri kieliä. Ettersom Luxembourg ligger midt i Europa og har tre osielle språk (luxembourgsk, tysk og fransk), kreves det for en rekke stillinger at kandidaten mestrer ere språk. Koska luxemburgilaiset yritykset toimivat ja tekevät paljon yhteistyötä muiden yritysten kanssa kaikkialla Euroopassa, myös muiden kielten, kuten englannin, hollannin, italian, espanjan ja portugalin, taitoa arvostetaan, tai se on joissain tapauksissa jopa välttämätön. Luxembourgske selskaper driver virksomhet innen mange felt og samarbeider med andre selskaper over hele Europa, og kjennskap til ytterligere språk som for eksempel engelsk, nederlandsk, italiensk, spansk og portugisisk kan derfor være påkrevd eller høyt verdsatt. Löytääkseen työpaikan on hallittava kahta kieltä ja ainakin toisen niistä on oltava maan virallinen kieli. For å få jobb er du nødt til å være tospråklig og beherske minst ett av landets osielle språk. Luxemburgissa on hyvin yleistä hakea työpaikkaa oma-aloitteisesti. Det er svært vanlig å sende åpne søknader i Luxembourg. Tätä tekniikkaa käyttävät erityisesti nuoret vastavalmistuneet tai ne, jotka hakevat paikkaa suuryrityksistä. Denne metoden er spesielt ut- bredt blant unge nyutdannede og personer som søker jobb i større selskaper. Älä arkaile hakea omaaloitteisesti ja tehdä itseäsi tiettäväksi yrityksessä. Ikke nøl med å søke på denne måten for å gjøre deg bemerket hos et selskap. Todennäköisesti tietosi syötetään tietokantaan, jota henkilöstöosasto käyttää silloin, kun yritykseen halutaan rekrytoida uusia työntekijöitä. Dette vil sannsyn- ligvis føre til at du blir registrert i databasen selskapets per- sonalavdeling benytter seg av når nye medarbeidere skal rekrutteres. Siihen on panostettava, jotta onnistuisit mahdollisimman nopeasti. Det krever mye tid og innsats hvis du ønsker å lykkes raskt. Muutamia asioita, joita ennen haastattelua on ehdottomasti tehtävä:•Tee perusteellinen analyysi itsestäsi: vahvuuksistasi ja heikkouksistasi, taidoistasi ja osaamisestasi, hyvistä puolistasi.•Jos aiemmat hakuyrityksesi eivät tuottaneet tulosta, jatka sitkeästi ja pidä huoli siitä, että tuot riittävän selvästi esiin, miksi haet kyseistä paikkaa. Det du denitivt må gjøre av forberedelser i forkant av intervjuet, er:•Foreta en egenanalyse: styrker og svakheter, kvalifikasjoner, kompetanse og fortrinn.•Hvis du ikke lyktes med dine forrige søknader, hold motet oppe og forsikre deg om at du viser tydelig hvorfor du søker på jobben. •Pidä huoli siitä, että pystyt kertomaan työnantajalle tarkemmin, millaista työpaikkaa ja millaisia työehtoja etsit.•Hanki tietoa yrityksestä, sen tuotteista ja yrityskuvasta. •Osoita työnantajalle, että olet valmistautunut haastatteluun. •Sørg for at du kan fortelle arbeidsgiveren hvilken type arbeid og arbeidsvilkår du ser etter.•Skaff deg informasjon om selskapet, dets produkter og profil.•Vis arbeidsgiveren at du har forberedt deg godt til intervjuet. Jos työnantaja saa sellaisen kuvan, että et ole valmistautunut hyvin, hän pitää sinua huolimattomana ja epäammattimaisena. Hvis arbeidsgiveren får inntrykk av at du ikke er godt forberedt, vil han eller hun tenke at du er slurvete og uprofesjonell. Jos sinulta kysytään aiemmista huonoista kokemuksista, yritä aina esittää asiat mahdollisimman myönteisessä valossa. Hvis du blir spurt om negative erfaringer du har hatt, bør du alltid prøve å snu disse til noe positivt. Älä koskaan puhu kielteisesti edellisistä työnantajistasi tai kollegoistasi. Uttal deg aldri negativt om tidligere arbeidsgivere eller kolleger. Esitä huonojen kokemusten vastapainoksi esimerkkejä asioista, jotka ovat menneet hyvin tai jotka olet hoitanut onnistuneesti. Du kan veie opp for den negative erfaringen ved å komme med eksempler på ting som lyktes og som du klarte å håndtere på en god måte. On aivan mahdollista, että haastattelija esittää sinulle hankaliakin kysymyksiä erityisesti siitä, miksi lähdit edellisestä työpaikastasi tai aiemman työnantajan palveluksesta. Det er godt mulig at personen som leder intervjuet, vil stille deg enkelte ”vanskelige”spørsmål, særlig om årsaken til at du sluttet i andre stillinger eller forlot tidligere arbeidsgivere. Valmistaudu etukäteen vastaamaan näihin kysymyksiin. Forsikre deg om at du er forberedt på å besvare slike spørsmål. Voit aina harjoitella vastauksiasi perheenjäsenten tai ystävien kanssa. Du kan alltid teste ut svarene dine på familiemedlemmer eller venner. He kertovat rehellisesti, ovatko vastauksesi vakuuttavia. De vil oppriktig fortelle deg om svaret du gir er overbevisende eller ikke. Jos pidät joitakin kysymyksiä puhtaasti yksityisasioina tai ne eivät mielestäsi liity mitenkään työhön tai työehtoihin, on ehkä hyvä tietää, että Luxemburgissa on yksityisyyden suojaa koskevaa lainsäädäntöä. Hvis det blir stilt spørsmål som du anser for å være av strengt privat karakter eller som etter din oppfatning ikke har noe med jobben og arbeidsvilkårene å gjøre, er det viktig å vite at Luxembourg har lovgivning som verner om den enkeltes privatliv. Joissakin yrityksissä taloudellisista kysymyksistä voi neuvotella. I noen selskaper er det mulig å forhandle om de økonomiske aspektene. Toisissa yrityksissä taas palkasta ei ole mahdollista neuvotella, koska yritykset ovat sitoutuneet työehtosopimukseen tai palkka määräytyy kiinteän palkkataulukon mukaisesti. I andre selskaper er det ikke mulig å forhandle om lønn ettersom lønnen hos disse arbeidsgiverne fastsettes i henhold til en tariavtale eller et lønnsregulativ. Toimihenkilöillä tai hallinto- ja johtotehtävissä palkka ilmaistaan kuukausipalkkana. For kontoransatte eller ansatte i administrative eller ledende stillinger oppgis lønnen som månedslønn. Ruumiillisen työn tekijöiden palkka ilmaistaan tuntipalkkana. I industrien oppgis lønnen som timelønn. Lomakorvaus ei ole pakollinen, ja vuosibonukset riippuvat suuresti yrityksestä ja alasta. Feriepenger er ikke standard, og årlige bonuser vil være høyst avhengig av selskapet eller bransjen. Joissakin tapauksissa niistä on sovittu työehtosopimuksessa. I noen tilfeller kan de være omfattet av tariavtaler. Valitse palkkataso, joka todella vastaa kykyjäsi. Velg et lønnsnivå som til fulle gjenspeiler din kompetanse. On tärkeää saada suostuteltua työnantaja palkitsemaan sinut asianmukaisesti taidoistasi. Det er viktig å overbevise arbeidsgiveren om at kompetansen din virkelig er verdt å betale for. Siksi sinun on pystyttävä osoittamaan, millaista lisäarvoa voit tuoda työnantajalle, sitten kun sinut on palkattu työhön. Derfor vil du måtte vise arbeidsgiveren hvilken merverdi du som ansatt kan tilføre. Aina ei ole välttämätöntä esittää tarkkoja lukuja, kun kysytään, millaista palkkatasoa olit ajatellut. Det er ikke alltid nødvendig å oppgi tall når du blir bedt om å angi hvilken lønn du ser for deg. Hanki etukäteen tietoa kyseisellä alalla tai yrityksessä tavallisesti noudatettavasta palkkatasosta. Orienter deg på forhånd om hva som er vanlig lønn i bransjen eller i selskapet. Palkka saattaa koostua rahapalkasta ja erilaisista ei-lakisääteisistä etuuksista. Betalingen kan være en blanding av kontant lønn og tilleggsytelser. Kysymällä vastaavassa tehtävässä muissa yrityksissä toimivilta ihmisiltä tai katsomalla henkilöstöalan ammattilehdistä voit yrittää määritellä neuvotteluvaatimuksiasi. Det kan være nyttig å rådføre seg med personer i tilsvarende stilling i andre selskaper eller slå opp i spesialiserte personaltidsskrifter for å få en klarere idé om ditt utgangspunktet for forhandlingene. Suosittelijoiden tai suosituskirjeiden käytöstä ei ole olemassa mitään yleisiä sääntöjä. Det finnes ingen generelle regler for bruk av referanser eller anbefalingsbrev. Niiden tarpeellisuus riippuu yksittäisen yrityksen käytännöistä. Det avhenger av tradisjonene i det enkelte selskapet. Työpaikkailmoituksessa tavallisesti mainitaan, mitä todistuksia tai suosituksia tarvitaan. Vanligvis nevnes det i stillingsannonsen hvilke dokumenter eller referanser som kreves for å være kvalisert for jobben. Usein neuvotaan ottamaan kopiot näistä asiakirjoista mukaan haastatteluun.Sama koskee rikosrekisteriotetta. Det anbefales å ta med kopier av disse dokumentene til intervjuet. Det samme gjelder for dokumentasjon på god vandel. Jos haluat tehdä häneen hyvän vaikutuksen ja saada hänet vakuuttuneeksi siitä, että sinut kannattaa palkata tehtävään, osoita myönteistä asennetta, pidä pää pystyssä ja säilytä katsekontakti haastattelijaan. Hvis du vil gi et godt inntrykk og overbevise arbeidsgiveren om at du er den rette for stillingen, bør du ha en positiv innstilling, holde hodet hevet og ha øyekontakt med personen som leder intervjuet. Täsmällisyyttä ja sovitun tapaamisajan noudattamista pidetään hyvin tärkeinä. Å møte punktlig til intervjuet og vise respekt for avtalte tider anses for å være svært viktig. Varmista, että pystyt esittämään lyhyen, selkeän yhteenvedon itsestäsi, motivaa- tiostasi ja tuomistasi eduista työpaikan vaatimuksiin nähden. Forbered deg på å gi en kort presentasjon av deg selv, motivasjonen din og fortrinnene dine med hensyn til de oppgitte kravene for stillingen. Mukauta vaatetuksesi ja ulkoasusi tilanteeseen ja yritykseen sopiviksi. Tilpass klesstilen og den generelle framtoningen din etter situasjonen og typen selskap du søker jobb i. I finanssektoren er rekruttererne fremdeles vant til at menn går med dress og slips. Tavallinen hakumenettely Unkarissa Vanlige søknadsprosedyrer i Ungarn Useimmat paikat täytetään henkilökohtaisten suhteiden perusteella, mutta ne, jotka julkaistaan, ovat keskenään hyvin erilaisia. De este stillinger besettes gjennom personlig kontakt, men de som lyses ut, viser at bildet er mer sammensatt. Useimmat avoimet työpaikat julkaistaan erityisesti työpaikkailmoituksia sisältävässä sanomalehdessä tai internetissä. De este stillinger lyses ut i egne aviser eller legges ut på nettet. Tavallisin tapa on lähettää ansioluettelo ja sen mukana saatekirje, mutta ruumiillisen työn tekijöille ensiyhteydenotoksi riittää usein puhelu työnantajalle. Den vanligst måten å søke på jobben er å sende en CV sammen med et følgebrev, men når det gjelder ufaglært arbeid, er det i første omgang ofte nok å ringe arbeidsgiveren. Suuremmat yritykset saattavat käyttää hakulomaketta (joskus sähköistä), mutta se ei ole tavallista. Større selskaper kan kreve at det sendes et søknadsskjema (noen ganger elektronisk), men det er ikke vanlig. Yritykset pyytävät itse lisämateriaalia ja -tietoja (esimerkiksi työkokemuksesta, suosituksista ym.). De foretrekker å be om ytterligere informasjon (praksis, referanser osv.). Tavallisesti päätös tehdään 1–2 viikon kuluessa hakuajan päättymisestä, mutta se riippuu myös tehtävästä ja hakijoiden määrästä. Det tar normalt 1–2 uker fra søknadsfristen går ut til beslutning tas, men det avhenger også av stillingens art og antallet søkere. Mikäli hakeminen tapahtuu sähköisesti, on syytä käyttää sähköistä hakulomaketta (jos sellainen on) tai lähettää vaaditut asiakirjat. Hvis det er mulig å søke elektronisk, bør du bruke det nettbaserte søknadsskjemaet (hvis et slikt finnes), eller sende (bare) de dokumentene det bes om. Tällöin ei pidä käyttää humoristisia tai erikoisia sähköpostiosoitteita. I slike tilfeller bør du aldri sende fra en ”spøkefull” eller eksentrisk e-postadresse. Muista myös, että sähköpostilaatikon koko on rajallinen, joten sähköpostin liitteenä ei pidä lähettää isoja kuvatiedostoja. Husk også at innboksen kan ha begrenset kapasitet, så ikke send store bildevedlegg. Hakemuksen perillemeno kannattaa varmistaa (tai pyytää automaattinen lukukuittaus). Det er best å be om tilbakemelding på søknaden (eller be om autosvar når e-posten er lest). Kirjallisissa hakemuksissa on noudatettava annettuja ohjeita; tavallisimmin vaaditaan Europass-tyyppinen ansioluettelo, johon on liitetty valokuva. Myös tekstin asetteluun ja paperin laatuun tulee kiinnittää huomiota. Skriftlige søknader bør ha den form som det bes om (i de este tilfeller en type Europass-CV med bilde), og du bør også være nøye med layout og papirkvalitet. Hakemuksen sävy ei saa olla liian henkilökohtainen, eikä siinä saa antaa liikaa tietoa. Vær ikke for personlig eller gi for mye ekstra informasjon. Puhelinyhteydenottoihin pitää valmistautua, sillä sinun on saatava vastaukset kysymyksiisi (älä unohda, mitä aioit kysyä) ja sinun on myös pystyttävä vastaamaan spontaanisti. Forbered deg på å bli kontaktet per telefon – du vil jo gjerne ha svar på spørsmålene dine (ikke glem dem). Husk å svare spontant. Be alltid om å få vite hva neste trinn i prosessen er. Jos haet työtä oma-aloitteisesti, ole kohtelias ja kiinnostunut yrityksestä. I åpne søknader bør du være høig og entusiastisk med hensyn til selskapet. Legg ved et godt bilde. Hakijan on valmistauduttava huolella hankkimalla tietoa yrityksen toiminnasta ja proilista sekä haettavana olevasta tehtävästä nähdäkseen, onko todella kiinnostunut, ja ymmärtääkseen, millaista tehtävää on hakemassa. Søkere bør forberede seg grundig og sette seg inn i selskapets virksomhet og prol så vel som hva stillingen innebærer, for å vite om de virkelig er interessert i jobben. Asiakirjojen aitouteen ei suhtauduta alkuvaiheessa kovin vakavasti, mutta tietyissä tehtävissä (esim. lääkärit) sopimusta ei voida allekirjoittaa, ennen kuin todistusten aitous on tarkastettu. Innledningsvis legges det ikke for stor vekt på å sjekke om vitnemål o.l. er ekte, men for enkelte stillinger (f.eks. leger) kan det ikke inngås arbeidsavtale uten at disse er kontrollert. Työnantajaan on hyvä ottaa yhteyttä jonkin aikaa hakemuksen lähettämisen jälkeen ja osoittaa näin, että on todellakin kiinnostunut. Det anbefales å ta kontakt en stund etter at søknaden er sendt for å vise at du er genuint interessert. Se on hyvä ratkaisu myös siksi, että nimesi jää paremmin mieleen yrityksessä. Dette er også et smart trekk fordi det er en påminnelse til selskapet om navnet ditt. Vastaanotettuaan hakemuksen työnantaja ilmoittaa sinulle sähköpostitse tai puhelimitse haastatteluajan, tai sinulle ilmoitetaan, että hakemuksesi on hylätty. Etter at søknaden er mottatt, vil arbeidsgiveren kontakte deg per epost eller telefon for å avtale intervju, eller du kan få beskjed om at du ikke har fått jobben. Hylätyille hakijoille ei kuitenkaan usein ilmoiteta mitään. Søkere som ikke får jobben, hører imidlertid ofte ingen ting. Eniten työnantajat haluavat haastattelussa tarkkailla persoonallisuuttasi ja sitoutumistasi. I løpet av intervjuet ønsker arbeidsgivere som oftest å få et inntrykk av din personlighet og hvor engasjert du er. De ønsker også å se hvordan du reagerer i forskjellige situasjoner (hvor godt forberedt du er). Tavallisesti haastattelun kulkua johtaa yksi ihminen, mutta haastattelijoita voi myös olla useampia (tavallisesti ei kuitenkaan enempää kuin kolme). Det vil vanligvis være én person som leder intervjuet, men det kan også være en gruppe (vanligvis ikke mer enn tre personer). Haastattelu kestää yleensä puoli tuntia, mutta jotkin yritykset järjestävät useita haastatteluja tai testejä (esim. yksi ammatillisia asioita ja toinen persoonallisuutta testaava). Intervjuet tar vanligvis en halvtime, men noen selskaper gjennomfører flere intervjuer eller tester (f.eks. en kompetansetest, en personlighetstest osv.). Voit ottaa vastaan kaikkea mitä tarjotaan, mutta et koskaan itse saa tarjota mitään. Du kan akseptere alt som tilbys, men du bør aldri selv tilby noe. Myöskään tupakoida ei saa. Du bør heller ikke røyke. Työstä voi kysyä melkein mitä vain, mutta palkasta ei pidä kysyä heti ensimmäiseksi.Tavallisesti työnantaja ottaa tämän asian esiin. Du kan stille nesten alle slags spørsmål om stillingen, men du bør ikke først spørre om lønn. Dette temaet tas normalt opp av arbeidsgiveren. Valmistaudu vastaamaan, jos sinulta kysytään palkkatoivetta. Om du blir spurt hvilken lønn du forventer, bør du likevel være forberedt på å svare. Nykyään toimistotyöntekijöiden kohdalla hakija on se, jonka on määriteltävä työnsä hinta. I våre dager er det søkeren som må oppgi en pris for sitt arbeid hvis det gjelder en kontorjobb. Haastattelun rakenne voi vaihdella yrityksestä toiseen, mutta ilmapiiri on lähes aina muodollinen (vaikkakin ystävällinen). Hvordan intervjuet er strukturert, kan variere fra selskap til selskap, og atmosfæren er vennlig, men nesten alltid formell. On syytä olla hieman varautunut ja tarkkailla, omaksuuko työnantaja hieman rennomman otteen. Du bør være litt tilbakeholden og se om arbeidsgiveren legger opp til en mer avslappet holdning. Haastattelun sisältö keskittyy tavallisesti työhön, mutta nykyään käsitellään myös yhä enemmän persoonallisuuteen, taitoihin ja asenteeseen, älykkyyteen ja yleiseen käyttäytymiseen liittyviä aihepiirejä. Innholdet i intervjuet er vanligvis svært jobbrelatert, men det blir stadig vanligere å komme inn på personlighet, ferdigheter og holdning, intelligens og generell atferd. Sinun on aina pyrittävä myymään itseäsi, selittämään motivaatiotasi ja perustelemaan, miksi kannattaisi valita sinut, mutta ei tietenkään pidä olla liian tunkeileva. Du bør alltid forsøke å ”selge” deg selv, beskrive motivasjonen din og hvorfor de bør velge deg, selvsagt uten å virke for pågående. Haastattelussa viitataan usein ansioluetteloon. Under intervjuet henvises det ofte til CVen. Lisäksi hakijoilta kysytään lähes aina, miksi he jättivät edellisen työnsä ja mitkä ovat heidän viisi parasta ja viisi huonointa luonteenpiirrettään. I tillegg spørres kandidater nesten alltid om hvorfor de sluttet i sin forrige jobb og hva som er deres fem beste og fem verste karaktertrekk. Unkarissa on syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä, mikä tarkoittaa sitä, että työnantajalle ei tarvitse kertoa arkaluonteisia tietoja itsestään (uskontoa, poliittista kantaa tai sukupuolista suuntautumista, raskaussuunnitelmia jne.). Ungarn har en anti-diskrimineringslovgivning, dvs. at du ikke behøver å fortelle arbeidsgiveren ”sensitiv”informasjon om deg selv (religiøs eller politisk tilhørighet, seksuell legning, planlagt graviditet osv.). Näihin kysymyksiin voi yksinkertaisesti kieltäytyä vastaamasta, tai jos olet epävarma Du kan rett og slett nekte å besvare slike spørsmål, eller om du er usikker på om de er siitä, liittyvätkö ne työhön, voit kysyä, mihin nämä tiedot tarvitaan. relevante for jobben, kan du be om å få vite hvorfor det er viktig å opplyse om dette. Sopimusneuvottelut käydään tavallisesti hakumenettelyn lopuksi. Kontraktsforhandlingene finner stort sett sted mot slutten av søknadsprosessen. Voit neuvotella palkastasi, mutta palkkavaatimukset on aina pystyttävä perustelemaan. Du kan forhandle om lønnen, men du bør alltid kunne rettferdiggjøre dine krav. On myös syytä huomata, että joillakin aloilla, esimerkiksi virkamiehillä, palkat määräytyvät lainsäädännön mukaan. Du bør også ta med i betraktningen at på noen områder (f.eks. for oentlige tjenestemenn) er lønnen fastsatt ved lov. Palkat ilmaistaan kuukausipalkkoina, ja sopimuksessa on mainittava lomaoikeus (vähimmäismäärä on säädetty lailla). Lønnen betales månedsvis, og kontrakten bør også inneholde opplysninger om ferierettig- heter (minsteferie er fastsatt ved lov). Bonuksista neuvotellaan erikseen, mutta mikäli ne muodostavat merkittävän osan tuloista, ne sisältyvät sopimukseen. Bonus kan framforhandles separat, men hvis bonusen utgjør en svært stor del av lønnen, dekkes den av kontrakten. Palkasta ja ei-lakisääteisistä etuuksista neuvotellaan toimitusjohtajan kanssa. Godtgjørelser og ikke-lovfestede ytelser diskuteres med direktøren. Koeaika on tavallisesti kolme kuukautta tai vähemmän, eikä sitä voida pidentää. Prøveperioden er vanligvis tre måneder eller mindre og kan ikke forlenges. Haastatteluun saapumisesta aiheutuneita matkakuluja ei korvata juuri koskaan. Utgiftene for å komme til intervju blir nesten aldri dekket. Suositukset eivät ole Unkarissa tavallisia, mutta ne voivat koskea lähes mitä tahansa, millä on merkitystä työn kannalta. Referanser er ikke vanlig i Ungarn, men de kan gjelde alt som er relevant for jobben. Tavallisesti suositukset käsittävät kirjallisen lausunnon aiemmasta työsuhteestasi (sekä arvion kyvyistäsi). De består som oftest av en skriftlig attest fra en tidligere arbeidsgiver (samt en vurdering av kompetansen din). Joskus työnantaja soittaa suosittelijalle, mutta se on hyvin harvinaista ja käytäntönä vain muutamilla toimialoilla (esim. lentokenttähenkilökunta). Noen ganger ringer arbeidsgiveren til referansen, men dette skjer svært sjelden og gjelder da bestemte bransjer (f.eks. arbeid på flyplass). Kopio (työhön liittyvästä) tutkintotodistuksesta tarvitaan aina. Det kreves alltid at du legger fram kopi av (relevante) vitnemål. Suosittelijat tai suosituskirjeet eivät ole tavallisia, mutta saattavat antaa hyvän vaikutelman, jos ne ovat hyvämaineiselta yritykseltä esimerkiksi samalta toimialalta. Referanser og anbefalingsbrev er ikke vanlig, men de kan ta seg godt ut hvis de kommer fra et kjent selskap med godt omdømme, særlig hvis selskapet er i samme bransje som arbeidsgiveren. Jos olet myöhässä, ilmoita siitä työnantajalle, mikäli mahdollista. Hvis du blir forsinket, bør du om mulig informere arbeidsgiveren. Sinun on myös vahvistettava, että olet tulossa haastatteluun. Du bør bekrefte at du vil komme på intervju. Voit sopia uuden tapaamisajan, mutta toisella kerralla on parasta saapua paikalle. Du kan gjøre en ny avtale, men da må du sørge for å møte opp. Uusien viestintävälineiden tarjoamia mahdollisuuksia ei käytetä usein. Nye kommunikasjonsmedier er ikke mye brukt. Käytä niitä vain pyydettäessä. Du bør derfor bare bruke slike om du blir bedt om det. Pukeutumiskoodi riippuu työstä, mutta tavallisesti pukeutuminen on muodollista (puku, jakkupuku jne.). Kleskoden avhenger av typen jobb, men er vanligvis formell (dress, kjole osv.). Koruja voi käyttää kohtuudella, mutta vain naiset. Smykker skal brukes med moderasjon og bare av kvinner. Hakija harvoin ottaa työnantajaan yhteyttä enää haastattelun jälkeen, mutta työnantaja voi hoitaa yhteydenoton puolestasi. Arbeidsgiveren vil vanligvis ikke gi noen form for oppfølging av intervjuet, men det kan forekomme. Arvioivan palautteen pyytäminen on harvinaista – joko saat paikan tai ilmoituksen hylkäämisestä. Det er ikke vanlig å be om en tilbakemelding med evaluering – enten får du jobben, eller så får du den ikke. Haastattelussa ei pidä paljastaa, ettei ole motivoitunut, eikä myöskään olla liian suorapuheinen. Du bør ikke framstå som umotivert, og du bør ikke være for åpenhjertig. Älä kysy palkasta ihan ensimmäisenä. Ikke spør om lønn først. Vasta jos ainoan haastattelun lopussa et ole saanut siitä tietoa, pitää kysyä. Du bør bare spørre om lønn når det nærmer seg slutten på et engangsintervju og du ikke har fått informasjon om dette. Soita yritykseen pari päivää hakemuksen jättämisen jälkeen tarkistaaksesi, että hakemus on mennyt perille, ja osoittaaksesi mielenkiintoa. Noen dager etter at du har sendt søknaden, kan du ringe selskapet for å høre om de har mottatt søknaden; og for å vise interesse. Kuuntele kysymykset huolellisesti äläkä vastaa liian laveasti. Lytt nøye til spørsmålene og gi ikke for mye informasjon. Svar på alle spørsmål. Smil og vær ikke nervøs. Jos et tiedä jotakin, sano se. Hvis det er noe du ikke kan svare på, så bare si det. Valmistaudu vastaamaan sellaisiin kysymyksiin kuin ”Mitä haluat tietää meistä?”ja yllätä heidät vastaamalla esimerkiksi ”Pidätkö työstäsi täällä?”. Vær forberedt på spørsmål som ”Hva ønsker du å vite om oss?”og overrask dem litt med f.eks. å spørre om de selv liker å arbeide i firmaet. Virallinen kieli Valtiomuoto Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi malta, englanti parlamentaarinen tasavalta 316 km Valletta euro EU +356 .mt Maltesisk, engelsk Parlamentarisk republikk316 km Valletta euro (EUR)EU+ 356.mt Tavallinen hakumenettely Maltassa Vanlige søknadsprosedyrer på Malta Työpaikkailmoitukset julkaistaan tavallisesti internetissä. Ledige stillinger annonseres som oftest på internett. Kiinnostuneet hakijat voivat hakea paikkaa työnantajan ilmoittamalla tavalla. Interesserte kandidater kan søke gjennom de kanaler som oppgis i stillingsannonsen. Tavallisesti työnantaja ottaa hakijoihin yhteyttä puhelimitse sopiakseen ensimmäisestä haastattelusta. Arbeidsgiveren kontakter vanligvis søkerne per telefon for et innledende intervju. Sen jälkeen seuraa henkilökohtainen haastattelu. Deretter gjennomføres det intervju ved personlig frammøte. Työ alkaa yleensä noin kuukausi ilmoituksen julkaisemisen jälkeen. Man starter vanligvis i jobben ca. en måned etter at den er utlyst. Hakemukset lähetetään tavallisesti sähköpostilla, jossa on mukana tarvittavat liitteet. Søknaden sendes som oftest per epost med nødvendige vedlegg. Työnantaja pyytää tavallisesti ansio- luetteloa, ja yleensä ansioluetteloon ei ole tarpeen liittää mukaan kuvaa. Arbeidsgiveren ber vanligvis om CV, og i de este tilfeller er det ikke nødvendig å ha bilde på CVen. Søknaden bør også ha et følgebrev. Følgebrevet og CVen bør være på engelsk. Varmista, että liitteet tulevat mukaan ja ovat myös avattavissa. Påse at vedleggene kommer med og kan åpnes. Mainitse selkeästi, mitä työtä haet. Oppgi klart hvilken stilling du søker på. Animoituja tai koristeltuja hakemuksia ei pidä lähettää etenkään haettaessa erityisosaamista vaativiin tehtäviin. Unngå animasjoner og ”fancy” de-sign, særlig om søknaden gjelder en spesialisert stilling. Pidä huolta siitä, että kirjeesi on selkeä ja lyhyt, ja jos lähetät käsin kirjoitetun hakemuksen, varmista myös, ettei siinä ole kirjoitusvirheitä. Forsikre deg om at brevet er klart og konsist, og at du ikke har stavefeil hvis du skriver for hånd. Yritä selvittää yhteyshenkilön nimi ja käytä yrityksen oikeaa nimeä puhelinyhteydenotoissa. Forsøk å finne navn på kontaktpersonen og bruk korrekt navn på selskapet når du snakker i telefonen. Vær alltid høig. Puhu lyhyesti ja pysy asiassa, mutta älä jätä tärkeitä tietoja kertomatta. Begrens lengden på svarene dine og hold deg til poenget, men ikke utelat viktig informasjon. Selvitä, mikä on hakuprosessin seuraava vaihe. Ta rede på neste trinn i prosessen. Kerro, milloin olet vapaa aloittamaan työn. Liitä mukaan tiedot pätevyydestäsi. Opplys om når du er tilgjengelig og oppgi relevante kvalikasjoner. Työhönottaja odottaa, että hakija on käytettävissä, tuntee jonkin verran yritystä ja – ulkomaalaisen hakijan kohdalla – tuntee Maltan kulttuuria. Den som rekrutterer, forventer at du er tilgjengelig, at du kjenner selskapet og, når det gjelder utenlandske søkere, at de kjenner maltesisk kultur. Työn kannalta oleelliset asiakirjat on todistettava oikeiksi. Den dokumentasjonen du legger ved søknaden, må være relevant og autentisk. Legg ved originale attester. Huolehdi (mahdollisen) ammattipätevyytesi tunnustamisesta. Sørg for at eventuelle kvalikasjoner er godkjent. Työnantaja kiinnittää eniten huomiota esiintymistaitoon sekä kohteliaisuuteen ja sitoutumiseen. Arbeidsgiveren legger vekt på presentasjon, høighet og engasjement. Työnantaja on tavallisesti itse paikalla haastattelussa, ellei kysymyksessä ole iso organisaatio, jolloin läsnä on osaston esimies sekä henkilöstöpäällikkö. Arbeidsgiveren er som oftest til stede på intervjuet, men hvis det er snakk om en stor organisasjon, vil personalsjefen og avdelingslederen også være til stede. Intervjuet vil vanligvis skje ved personlig frammøte. Jos työ ei ole erityistä ammattitaitoa vaativa, haastatteluja on vain yksi, mutta jos kyseessä on kokemusta vaativa asiantuntijatehtävä, nykyään on tapana laatia ensin esivalintaluettelo, minkä jälkeen seuraa yksi tai kaksi lisähaastattelua. Oftest vil det bare foretas ett intervju, men om stillingen er i et spesialisert yrke som krever erfaring, er det vanlig å sette opp en innstillingsliste, fulgt av ett eller to intervjuer til. Intervjuet varer vanligvis noen få minutter, men kan ta lengre tid om det dreier seg om en spesialisert stilling, ettersom søkeren da må dokumentere at han/hun har bestemte kvalikasjoner. Joissakin tapauksissa hakijan odotetaan pitävän pienen esittelyn. tilfeller forventes det at søkeren gjør en presentasjon. Haastattelussa hakijan on pysyttävä asiassa. Itselleen ei myöskään pidä mennä keksimään olemattomia taitoja. I løpet av intervjuet må søkeren holde seg til saken og må særlig ikke dikte opp ferdigheter/kvalikasjoner han/hun ikke har. Hakijan on osoitettava olevansa halukas oppimaan. Søkeren bør framstå som lærevillig. Katsekontakti on tärkeä, samoin kuin kehonkieli. Øyekontakt er viktig så vel som kroppsspråk. Jos tarjotaan juotavaa tai savuketta, on parempi kieltäytyä. Hvis du tilbys noe å drikke eller en sigarett, er det best å avslå. Haastateltava voi myös kysyä jotakin, vaikkakin kysymysten määrä kannattaa pitää pienenä ja kysymysten tulee liittyä tarjolla olevaan työpaikkaan. I løpet av intervjuet kan du stille visse spørsmål, men de bør begrenses til et minimum, og hvis du likevel stiller spørsmål, bør de være relevante for den stillingen du søker. Työnkuvasta kysymisestä ei ainakaan ole haittaa, niin kuin ei myöskään työoloja koskevista kysymyksistä. Det skader ikke å be om en stillingsbeskrivelse eller stille spørsmål om arbeidsforholdene. Jos tulossa on vielä toinen haastattelu, on parempi olla puhumatta palkasta vielä tässä vaiheessa. Hvis du vet at det blir et intervju til, er det best å ikke diskutere lønn på dette stadiet. Paras hetki esittää kysymyksiä on haastattelun lopulla, jolloin työnantaja tavallisesti kysyykin, onko hakijalla kysyttävää. Det beste tidspunktet for å stille spørsmål er på slutten av intervjuet, når arbeidsgiveren normalt vil spørre om søkeren har noen spørsmål. Haastattelu pidetään tavallisesti neuvottelutiloissa, mutta käytäntö voi vaihdella alakohtaisesti. Intervjuer blir som oftest holdt i styrerommet, men det kan variere fra sektor til sektor. Hakijaa pyydetään istuutumaan, ja tavallisesti työnantaja johtaa keskustelua. Søkeren inviteres til å sette seg ned, og i de este tilfeller vil arbeidsgiveren lede intervjuet. Kuten edellä todettiin, haastattelun kulku riippuu kuitenkin paljon työn luonteesta ja työtä hakevasta henkilöstä. Som sagt avhenger det mye av hvilken type jobb det søkes på. Haastattelu on tavallisesti hyvin leppoisa, ja hakija yritetään saada tuntemaan olonsa kotoisaksi. Intervjuet foregår vanligvis i en vennlig tone slik at søkeren føler seg vel. Hakijan odotetaan osoittavan kaikissa tilanteissa kunnioitusta työnantajaa kohtaan. Det forventes at søkeren til enhver tid viser respekt for arbeidsgiveren. Maltassa ei ole syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä. Malta har ingen lovgivning hva angår anti-diskriminering. Kaikkiin kysymyksiin on vastattava, elleivät ne ole liian henkilökohtaisia tai epärelevantteja. Du må svare på alle spørsmål som blir stilt, med mindre de er personlige eller irrelevante. Tietynlaisiin kysymyksiin vastaamisen voi myös kiertää diplomaattisesti. Det finnes også diplomatiske vendinger for å unngå å svare på bestemte spørsmål. Siviilisäätyä (naimisissa, eronnut jne.) voidaan pitää yksityisasiana. Søkerens sivilstatus kan anses som privat (gift, separert, osv.). Mitä enemmän hakija tietää yrityksestä, johon on pyrkimässä, sitä parempi. Jo mer søkeren vet om selskapet han/hun søker jobb i, jo bedre. Se osoittaa, että hän on nähnyt vaivaa hankkiakseen tietoa yrityksestä, sen toiminnasta ja aiemmista tuloksista, etenkin jos yritys on laajenemassa tekemänsä ison sopimuksen ansiosta. Dette viser at søkeren har anstrengt seg for å bli kjent med selskapet, hva det driver med og tidligere resultater, særlig hvis selskapet utvider fordi det har fått en stor kontrakt. Hakijan into liittyä mukaan menestyneeseen yritykseen voi lisätä hänen mahdollisuuksiaan tulla valituksi tehtä- At søkeren viser entusiasme for å jobbe i et selskap som gjør det godt, kan bidra til å øke hans/hennes sjanser for å bli valgt til jobben. Yksi hankala kysymys, jonka työnantaja saattaa esittää, on hakijan palkkatoive. Et vanskelig spørsmål som kan bli stilt, er hvilken lønn søkeren forventer. Siihen voi vastata eri tavoin, etenkin jos on ottanut selvää asioista ja omaa riittävästi kokemusta. Det er mange måter å besvare dette på, særlig hvis du har gjort hjemmeleksen din og har tilstrekkelig/lang erfaring. Hakijan ei odoteta pyytävän palautetta haastattelusta. Det forventes ikke at søkeren tar initiativ til oppfølging av intervjuet. On kuitenkin mahdollista tavata vielä uudelleen arviointia varten, jos yritys tarjoaa tällaista palvelua. Det er imidlertid mulig å avtale en evaluering hvis selskapet tilbyr dette. Se voidaan hoitaa myös puhelimitse. Dette kan også gjøres per telefon. Sopimuksessa on mainittava työehdot, etenkin työaika ja palkkahaarukka. Arbeidskontrakten bør omfatte arbeidsvilkår, særlig arbeidstid og lønnsramme. Työsuhteen kesto on myös ilmoitettava sopimuksessa. Kontraktens lengde bør også gå klart fram. Voit neuvotella palkastasi, etenkin jos sinulla on pitkä kokemus työstä, jota olet hakemassa. Du kan forhandle om lønn, særlig hvis du har lang erfaring i den type jobb du søker på. Palkka ilmoitetaan tavallisesti viikko tai kuukausipalkkana. Lønnen betales oftest ukentlig eller månedlig. Lomakorvaus ja vuosibonukset sisältyvät tarjottuun kokonaispalkkaan. Feriepenger og årlig bonus er inkludert i lønnen. Palkasta ja ei-lakisääteisistä etuuksista neuvottelee suurissa yrityksissä henkilöstöpäällikkö ja pienemmissä yrityksissä työnantaja itse. I større selskaper vil det være personalansvarlig som forhandler om lønn og andre ytelser, mens det i mindre selskaper vil være daglig leder. Työkoetta ei vaadita, koska se on kielletty nykyisessä lainsäädännössä. Du vil ikke bli bedt om å jobbe prøvetid ettersom dette ikke er tillatt i henhold til dagens lovgivning. Tämä tarkoittaa sitä, että voit kieltäytyä, jos sellaista pyydetään. Det vil si at du kan nekte om du blir bedt om prøvetid. Työsuhde on laillistettava heti ensimmäisestä työssäolopäivästä lähtien lähettämällä työsuhdelomake työvoimaviranomaiselle, joka Maltassa on Employment and Training Corporation. En ansettelse skal legaliseres fra første dag ved at ansettelsen registreres hos den oentlige arbeidsformidlingen, som på Malta er Employment and Training Corporation. Tavallisesti työnantaja ilmoittaa hakijalle haastattelun tuloksesta myöhemmin. Vanligvis vil arbeidsgiveren på et senere tidpunkt informerte søkeren om utfallet av intervjuet. Työnantaja kertoo myös, onko odotettavissa toista haastattelua. Arbeidsgiveren vil også gi beskjed om det vil bli gjennomført ytterligere intervju. Jos hakija valitaan työhön, häneen otetaan Hvis søkeren får jobben, vil han/hun vanligvis bli kontaktet per telefon dersom det gjelder en vanlig jobb og selskapet er lite, men om selskapet er stort, vil han/hun få skriftlig beskjed. Se riippuu työn luonteesta. Det avhenger av typen jobb. Tavallisesti suosituksia tarvitaan, jos työ liittyy palvelualaan, rahoitukseen tai vastaavaan. Referanser kreves vanligvis hvis stillingen er i tjenesteytende sektor, finans eller lignende. Työnantajat yleensä tarkistavat suositukset, etenkin kun Malta on pieni maa ja se käy helposti. Arbeidsgivere sjekker vanligvis referansene, særlig ettersom Malta er et lite land og dette er enkelt å gjennomføre. Hyviä suosittelijoita voivat olla aiempi työnantaja tai luotettava ammattihenkilö tai oman seurakunnan pappi. En tidligere arbeidsgiver, en pålitelig fagperson eller sognepresten er eksempler på gode referanser. Suosittelijat tavallisesti vahvistavat sen, että kyseinen työnhakija on luotettava henkilö, jonka voi odottaa suoriutuvan tämäntyyppisestä työstä ongelmitta. Referansene skal bekrefte at vedkommende er pålitelig og kan forventes å utføre denne typen arbeid uten problemer. Tutkintotodistuksesta tarvitaan kopio. Kopi av vitnemål er nødvendig. Se on tavallisesti tuotava mukana ensimmäiseen haastatteluun. Disse legges vanligvis fram på første intervju. Suosituskirjeitä saatetaan pyytää, mutta niitä tarvitaan vain, jos työnantaja erikseen pyytää. Du kan bli bedt om å legge fram anbefalelsesbrev. Hakijan on varmistettava haastattelun päivämäärä ja kellonaika sekä se, kuka haastattelija on. Søkeren må sørge for å vite tid og sted for intervjuet og hvem intervjueren er. Täsmällisyyteen suhtaudutaan hyvin vakavasti. Punktlighet tas svært alvorlig i forbindelse med intervjuer. Jos et tiedä tarkkaa paikkaa, lähde liikkeelle hyvissä ajoin, jotta olet ajoissa paikalla haastattelussa. Hvis du ikke vet nøyaktig hvor selskapet ligger, bør du sørge for å ha god tid slik at du ikke risikerer å komme for sent. Jos työssä vaaditaan erityistä luotettavuutta, työnantaja saattaa hyvinkin valita hakijan, joka on ajoissa paikalla – edellyttäen tietenkin, että hän on muuten pätevä tehtävään. Hvis stillingen krever pålitelighet, kan arbeidsgiveren foretrekke å velge en søker som var punktlig, forutsatt at vedkommende har de nødvendige kvalikasjonene. Sinun on vahvistettava, että olet tulossa haastatteluun. Du bør på forhånd bekrefte at du kommer på intervjuet. Jos et pääse paikalle sovittuna päivänä, tapaaminen voidaan helposti Hvis du ikke har anledning til å komme på den foreslåtte dagen, kan avtalen lett endres hvis søkeren ringer arbeidsgiveren god tid i forveien (minst én dag før). Pukeutumiskoodia noudatetaan, ja koruja on käytettävä niukasti. Kleskode gjelder, og bruk av smykker bør holdes på et minimum. Tupakointi ei ole sallittua. Røyking er ikke tillatt. Enkle spørsmål bør besvares med enkle svar. Ylireagointi ei ole suotavaa. Edellistä työnantajaa ei pidä koskaan kritisoida. Du bør opptre behersket, og du må aldri kritisere en tidligere arbeidsgiver. Hakijan on oltava haastattelussa rehellinen ja luonteva. Vær deg selv og vær ærlig. Vis interesse for å lære. Tavallinen hakumenettely Alankomaissa Vanlige søknadsprosedyrer i Nederland Alankomaissa hakuprosessi alkaa siitä hetkestä, kun työnantaja ilmoittaa vapaasta työpaikasta. I Nederland starter jobbsøkingsprosessen fra det øyeblikket en arbeidsgiver lyser ut en stilling. Vapaa työpaikka saattaa olla tulosta yrityksen kasvusta tai syntynyt siksi, että edellinen työntekijä on jättämässä tehtävän tai siirtymässä toisiin tehtäviin. Stillingen kan bli ledig fordi selskapet utvider eller fordi personen som hadde jobben tidligere, forlater selskapet eller går over i en annen stilling. Toisenlainen hakumenettely on kyseessä silloin, kun erilaiset välittäjäorganisaatiot, kuten tilapäistyövoiman välittäjät tai headhunterit, esittelevät työnhakijoiden ansioluetteloita. En annen framgangsmåte er at CVer fra jobbsøkere presenteres av formidlere, som vikarbyråer eller rekrutteringskontorer. Jos haet matalapalkkaiseen tai vähäistä ammattitaitoa vaativaan työhön (hotelli- ja ravitsemusala, teollisuus, vähittäiskauppa), on hyvin tavallista ottaa yhteyttä puhelimitse ja sopia tapaamisesta työnantajan kanssa. Hvis du søker på en stilling i et lavtlønnsyrke eller ufaglært arbeid (f.eks. catering eller varehandel), er det svært vanlig å søke per telefon eller avtale et møte med arbeidsgiveren. Viimeisimpänä trendinä työmarkkinoilla on lähettää niin kutsuttuja avoimia hakemuksia, joilla tiedustellaan työmahdollisuuksia yrityksessä; tätä käytäntöä noudattavat yhä useammat työnhakijat. En ny trend i arbeidsmarkedet, som stadig ere arbeidssøkere følger, er å levere inn en såkalt åpen søknad for å finne ut om det er ledige stillinger i et selskap. Nämä työnhakijat ovat hyvin tietoisia omista taidoistaan ja hakevat vain sellaista työtä, joka vastaa täysin heidän taitojaan. Slike søkere er svært orientert mot sine egne ferdigheter og leter etter jobber som passer perfekt til deres kvalikasjoner. Avoimesta työpaikasta ilmoitetaan yrityksen verkkosivuilla tai työnhakuun erikoistuneella sivustolla, sanomalehdessä (yleensä viikonloppunumeron työpaikkaliitteessä) tai välitystoimiston tai julkisen työvoimapalvelun (UWV Werkbedrijf) kautta. Ledige stillinger lyses ut på selskapets hjemmeside eller egne nettsteder for stillingsannonser, i aviser (generelt i egne annonsebilag i helgeutgavene), gjennom en formidlingsorganisasjon eller arbeidsmarkedsetat (UWV Werkbedrijf). Hakija voi kirjoittaa saatekirjeen, jonka liitteenä on ansioluettelo, ja lähettää sen työnantajalle. Kandidater kan skrive et følgebrev med CV til arbeidsgiveren. Nykyään hakemukset voidaan lähettää myös sähköpostitse. Nå kan søknader også sendes per epost. Välitystoimisto, jonka yritys voi palkata täyttämään avoimet työpaikkansa, suorittaa usein hakijoiden esivalinnan ja esittelee muutamia valikoituja ansioluetteloita työnantajalle, joka voi sen jälkeen tehdä oman valintansa. Formidlingsorganisasjoner, som kan bli innleid av et selskap for å rekruttere, velger ofte ut kandidater på forhånd og presenterer ere utvalgte CVer for arbeidsgiveren, som så kan gjøre sitt valg. Hakemuksen lähettäneet saavat työnantajalta vahvistuksen hakemuksen vastaanottamisesta. De som sender inn følgebrev får bekreftelse på at dette er mottatt fra arbeidsgiveren. Heidät voidaan kutsua alustavaan haastatteluun. De kan bli invitert til et innledende intervju. Jos välitystoimisto esittelee hakijan työnantajalle, se myös sopii haastatteluajasta. Hvis kandidaten presenteres for arbeidsgiveren av en formidlingsorganisasjon, vil denne organisasjonen på søkerens vegne gjøre avtale om intervju. Pääsääntöisesti hakija kutsutaan alustavaan haastatteluun. Regelen er at du inviteres til et innledende intervju. Tämän haastattelun perusteella hakemus hylätään tai hakija kutsutaan toiseen haastatteluun. På basis av dette intervjuet blir søknaden din enten avvist eller du blir invitert til et nytt intervju. Tämä toinen haastattelu on tavallisesti tarkoitettu työehdoista ja palkkauksesta neuvottelemista varten. På dette andre intervjuet forhandles det vanligvis om arbeidsvilkår og godtgjørelse. Useimmiten työnantaja tai välitystoimisto ilmoittaa hakijalle hyvin pian haastattelun jälkeen, tuliko tämä valituksi vai ei. I de este tilfeller blir du etter kort tid informert av arbeidsgiveren eller formidleren om du har fått jobben. Joitakin työpaikkoja varten haastatteluja on useita ja arvioinnit muodostavat osan valintaprosessista. For noen stillinger kan kandidatene måtte gjennomgå evalueringer som et ledd i utvelgelsesprosessen. Hollantilaiset työnantajat ovat alkaneet yhä useammin vaatia nimenomaan tiettyjä taitoja tutkinto- tai muiden todistusten sijaan. Nederlandske arbeidsgivere legger stadig mer vekt på kompetanse enn på vitnemål og attester. Valmistaudu vastaamaan osaamistasi käsitteleviin kysymyksiin niin kutsutun STAR-menetelmän (Situation, Task, Active, Result – tilanne, tehtävä, toiminta, tulos) avulla. Forbered deg på spørsmål om kompetanse ved å benytte den såkalte STAR-metoden (Situation,Task, Action, Result). Tässä menetelmässä sinulle esitetään kysymyksiä tietyistä tilanteista. Dette kan innebære at du kan bli spurt om bestemte situasjoner. Sinua saatetaan esimerkiksi pyytää kuvailemaan tehtäviäsi tai rooliasi edellisessä työpaikassasi, mitä teit saavuttaaksesi päämääräsi tai ratkaistaksesi ongelman ja mikä oli lopputulos. Du kan f.eks. bli bedt om å beskrive en oppgave eller rolle du har hatt i en tidligere jobb, og hva du gjorde for å oppnå målene dine, håndtere et problem og hva det endelige utfallet ble. Työpaikkailmoituksen julkaisemisesta paikan täyttämiseen kuluva aika voi vaihdella suuresti. Tiden det tar fra en stilling lyses ut til den blir besatt, kan variere. Koulutusta edellyttämättömät ja matalan taitotason työpaikat voidaan täyttää melkein siltä istumalta. For ufaglært arbeid og jobber som ikke krever særlige kvalikasjoner, kan stillingen så å si besettes i løpet av en dag. Yleensä kuitenkin voi varautua siihen, että menettely saattaa kestää kahdesta kolmeen kuukautta. Generelt vil du måtte vente 2 til 3 måneder. Aikaa voi mennä enemmänkin, jos valintamenettely on paljon laajempi ja mukana on useita haastattelukierroksia tai arviointikeskuksia. Det kan ta lengre tid hvis utvelgelsesprosessen er mer omfattende med ere intervjuer og evalueringer. Välitystoimistoilla menettelyyn kuluu usein sama aika. Formidlingsorganisasjoner bruker som oftest like lang tid. Ensimmäinen yhteydenotto on tapana tehdä puhelimitse, vaikkakin myös sähköpostin käyttö on lisääntymässä nopeasti. Det er svært vanlig at første kontakt skjer per telefon, men e- post blir stadig mer brukt. Du kan sende følgebrev. Mainitse hakemuksessa lyhyesti, miksi olet kiinnostunut kyseisestä työpaikasta ja miksi olisit siihen sopiva hakija. Oppgi tydelig hvilken stilling du er interessert i, og forklar hvorfor du mener du er den rette kandidaten. Legg alltid ved CV. Kun lähetät hakemuksesi sähköpostilla, lähetä ansioluettelo sen liitteenä. Når du sender søknaden per epost, må du også alltid sende CVen med som vedlegg. Näin työnantajan on helpompi tulostaa asiakirja. Da er det enkelt for arbeidsgiveren å skrive ut CVen. Jos lähestyt yritystä puhelimitse, pyydä, että puhelusi yhdistetään työpaikkailmoituksessa mainitulle yhteyshenkilölle tai osastolle. Hvis du kontakter selskapet per telefon, be alltid om å få snakke med kontaktpersonen eller den avdelingen som er oppgitt i stillingsannonsen. Varmista, että soitat sopivaan aikaan. Forsikre deg om at du ringer på et passende tidspunkt. Jos ajankohta ei ole sopiva, kysy, milloin olisi parempi hetki soittaa uudelleen. Hvis det ikke passer, spør alltid om å få ringe tilbake på et tidspunkt som passer. Kerro lyhyesti ja selvästi, soitatko pyytääksesi lisätietoja vai hakeaksesi työtä. Fortell kort og konsist om du ringer for å få ytterligere informasjon eller om du er ute etter en jobb. Puhu kuuluvalla äänellä ja selkeästi ja osoita, että olet valmistautunut puheluun. Snakk klart og tydelig og vis at du har forberedt deg. Jos olet ulkomaalainen hakija ja soitat ulkomailta, kerro se ja kysy, voidaanko keskustelu käydä omalla kielelläsi tai jollain muulla vieraalla kielellä. Hvis du ikke er nederlandsk og ringer fra utlandet, bør du gjøre oppmerksom på dette og spørre om telefonsamtalen kan foregå på ditt eget språk eller et annet fremmedspråk du er fortrolig med. Antamasi ensivaikutelma on ratkaiseva: osoita sekä sanoillasi että käytökselläsi, että tiedostat hakemasi työn vaatimukset. Førsteinntrykket er avgjørende: Presenter deg på en måte som er i tråd med stillingen du søker på, både verbalt og i framtoning. Jos haluat hakea omaaloitteisesti työtä jostakin yrityksestä, kannattaa ensin ottaa yhteyttä henkilöstöosastoon tai henkilöstöasioista vastaavaan henkilöön, joka voi kertoa enemmän yrityksessä avoinna olevista työpaikoista. Hvis du ønsker å sende en åpen søknad til et selskap, kan det være nyttig å kontakte den aktuelle avdelingen eller en ansvarlig person som kan fortelle deg mer om eventuelle ledige stillinger i selskapet. Selosta, millaisia suunnitelmia sinulla on, millaista työtä olet hakemassa ja millaisia taitoja tai kokemusta sinulla on. Forklar hva du ønsker, hvilken type jobb du er på jakt etter og hvilke kvalikasjoner du har. Be om å få sende en søknad med CV. Kysy, voitko lähettää hakemuksen ja ansioluettelon. Hvis de godtar dette, kan du sende skriftlig søknad direkte til vedkommende. Jos saat myöntävän vastauksen, voit lähettää oikealle henkilölle tai osastolle osoitetun hakemuksen. Denne tilnærmingsmåten gir deg mange muligheter til å bli invitert til intervju. Tällainen lähestymistapa lisää mahdollisuuksiasi tulla Husk at denne måten å søke jobb på kan være svært eektiv i Nederland. Ansioluettelossa on mainittava työkokemus ja koulutus. CVen din må inneholde opplysninger om erfaring og utdanning/opplæring. Hakemukseen ei tarvitse liittää muita asiakirjoja. Du trenger ikke å legge ved andre dokumenter. Jos työnantaja tarvitsee muita asiakirjoja, niitä pyydetään sinulta sitten, kun aloitat työt. Hvis arbeidsgivere trenger annen dokumentasjon, vil dette bli bett om når du begynner i jobben. Työnantaja odottaa sinun ilmoittavan henkilötietosi, työkokemuksesi ja koulutustasosi oikein. Arbeidsgiveren forventer at informasjonen du gir om personopplysninger, arbeidserfaring og utdanningsnivå, er sannferdig. Haastattelussa työnantaja haluaa sinun osoittavan, että tunnet työolosuhteet, yrityksen ja sen toiminnan. På intervjuet vil arbeidsgiveren forvente at du viser at du kjenner arbeidet, selskapet og dets virksomhet. Työnantaja haluaa saada lisätietoa hakijasta: hakijan asenteista ja arvoista, ominaisuuksista, taidoista, luonteenpiirteistä, kyvystä toimia ryhmän jäsenenä. Hakemuksen ja ansioluettelon sekä mahdollisen puhelinkeskustelun perusteella työnantaja saa jonkinlaisen kuvan hakijasta. Arbeidsgiveren ønsker å få vite mer om kandidaten, hans eller hennes holdninger og verdier, ferdigheter og kvalikasjoner og vedkommendes evne til å jobbe i team.På grunnlag av søknadsbrevet og CVen samt informasjonen fra telefonintervjuet, hvis det har vært et telefonintervju, vil arbeidsgiveren få et inntrykk av kandidaten. Työnantaja hakee vahvistusta tälle mielikuvalle ensimmäisessä alustavassa haastattelussa: äänensävysi, tapasi kätellä (Alankomaissa kädenpuristuksen on oltava tiukka), ilmeesi, katsekontakti ja elekieli ovat tärkeitä. Arbeidsgiveren vil søke bekreftelse på dette inntrykket under det innledende intervjuet gjennom måten du snakker på, hvordan håndtrykket ditt er (et fast håndtrykk er helt påkrevd i Nederland), uttrykk, øyekontakt og kroppsspråk. Haastatteluun osallistuvien henkilöiden määrä riippuu yrityksen koosta. Hvor mange som deltar på intervjuet, avhenger av hvor stort selskapet er. Tavallisesti haastatteluun osallistuu yksi tai kaksi yrityksen edustajaa. Haastattelu kestää keskimäärin tunnista puoleentoista tuntiin. Vanligvis vil en eller to representanter for selskapet delta på intervjuet, som i gjennomsnitt varer i en til halvannen time. Tavallisesti hakijalle tarjotaan kahvia, teetä tai vettä. Du vil normalt bli tilbudt kae, te eller vann. Savukkeita tai ruokaa ei tarjota, ja ne ovat täysin kiellettyjä haastattelussa. Sigaretter eller mat vil ikke bli tilbudt, og det er strengt forbudt å røyke eller spise under intervjuet. Kunnioituksesta tulevaa työnantajaasi kohtaan sinun on suljettava matkapuhelimesi ennen haastatteluun menoa. Som et tegn på respekt for din framtidige arbeidsgiver bør du slå av mobiltelefonen før du går inn til intervjuet. Hakumenettely käsittää yleensä kaksi haastattelua. Søknadsprosessen omfatter som oftest to intervjuer. Erityisosaamista vaativiin tehtäviin tai johtotehtäviin haastatteluja ja/tai arviointeja on useampia. For stillinger som krever høy kvalikasjon eller lederstillinger, foretas det ere intervjuer og/eller vurderinger. Alankomaissa työhaastattelu on enemmänkin vuoropuhelu. I Nederland gjennomføres jobbintervjuene som en dialog. Haastattelu nähdään haastattelijalle ja Intervjuet anses som en mulighet til å bli kjent med hverandre. Työnantaja haluaa selvittää, oletko sopivin henkilö työhön, työryhmään tai yritykseen, ja haluaa kuulla lisää siitä, miksi haluat kyseisen organisaation palvelukseen. å finne ut om du er den best egnede personen til stillingen, teamet eller selskapet, og ønsker å finne ut hvor motivert du er for å arbeide for organisasjonen. Hakija pyrkii saamaan selkeän kuvan yrityksestä ja haluaa vastauksen kysymykseen: haluanko työskennellä täällä? Søkeren vil prøve å få et klart inntrykk av selskapet og svar på spørsmålet: Ønsker jeg å jobbe her? Hakija pyrkii antamaan itsestään hyvän vaikutelman. Søkeren må legge vekt på å gi et godt inntrykk. Työnantaja tai työnantajan edustaja ohjaa haastattelun kulkua. Intervjuet ledes av arbeidsgiveren eller en representant for selskapet. Ensimmäisessä haastattelussa kysymykset liittyvät enimmäkseen kokemukseesi ja taitoihisi. På det første intervjuet gjelder spørsmålene hovedsakelig dine erfaringer og kvalikasjoner. Seuraavat haastattelut ovat perusteellisempia ja liittyvät selkeämmin haettavaan työtehtävään. Oppfølgingsintervjuene går mer i dybden om selve stillingen, dine evner til å løse problemer og erfaring fra tidligere stillinger. Hakuprosessi ei koskaan ala arvioinnilla. Søknadsprosessen starter aldri med en vurdering. Arviointeja käytetään vain testeinä ensimmäisen tai toisen haastattelun jälkeen. Vurderinger benyttes bare som tester etter det første eller andre intervjuet. •Aloitus: tarkoituksena saada hakija rentoutumaan.•Esittäytyminen: haastattelija esittelee itsensä ja yrityksen. De este jobbintervjuer i Nederland er strukturert som følger:•Innledning: skal få deg til å slappe av.•Presentasjon: Intervjueren presenterer seg selv og selskapet. Sen jälkeen on sinun vuorosi kertoa, kuka olet.•Tietoja yrityksestä ja ansioluettelon analysointia: haastattelija kertoo sinulle tarkemmin yrityksestä ja tarjolla olevasta työstä. Deretter er det din tur til å fortelle om deg selv.•Informasjon om selskapet og gjennomgang av CVen: Intervjueren vil fortelle deg mer om selskapet og stillingen. Sen jälkeen tutkitaan ansioluetteloasi ja esitetään erilaisia kysymyksiä sen eri kohdista. Etterpå vil CVen din bli gjennomgått, og du vil få spørsmål om ulike punkter i CVen. Myös yksityiselämästäsi saatetaan kysyä jotakin.•Kysymyksiä työn edellyttämistä taidoista: sinulle esitetään kysymyksiä, jotka liittyvät ominaisuuksiin, taitoihin ja osaamiseen, jota olet hankkinut muualla (esim. kotimaassasi).•Kysymyksiä motivaatiosta: haastattelija pyytää sinua selittämään, miksi valitsit tämän työpaikan ja tämän yrityksen.•Muita kysymyksiä: tämä on se osa haastattelua, jossa sinä voit esittää kysymyksiä asioista, joita ei vielä ole käsitelty, tai pyytää selvennystä johonkin, mitä et ole ymmärtänyt.•Lopetus: haastattelija päättää lopettaa haastattelun ja selittää sinulle prosessin seuraavat vaiheet. Du kan også få noen spørsmål om privatlivet ditt.•Spørsmål om dine kvalifikasjoner i forhold til stillingen: Du vil få spørsmål om kvaliteter, ferdigheter og kompetanse du har tilegnet deg andre steder (f.eks. i hjemlandet).•Spørsmål om motivasjon: Intervjueren vil be deg forklare nærmere hvorfor du valgte denne stillingen og dette selskapet.•Andre spørsmål: I denne delen av intervjuet kan du stille spørsmål om emner som ikke er tatt opp, eller du kan be om at ting du ikke helt har forstått, blir oppklart.•Avslutning: Intervjueren bestemmer når intervjuet er over og vil forklare hva som skjer videre i prosessen. Sinulle kerrotaan, onko suunnitteilla toista haastattelua tai arviointia. Nå vil du få vite om det planlegges et intervju nr. to eller en evaluering. Haastattelija saattaa kertoa sinulle jo tässä vaiheessa, Intervjueren kan på dette tidspunktet fortelle deg om du er valgt ut for ett eller flere trinn til i prosessen eller om du faktisk har fått jobben. Työnantaja pyrkii aikaansaamaan mahdollisimman avoimen ja rennon vuoropuhelun. Arbeidsgiveren vil forsøke å holde dialogen så åpen og avslappet som mulig. Tavallisessa haastattelussa käy melko pian selväksi, että ilmapiiri on jotakin muodollisen ja epämuodollisen väliltä ja perustuu keskustelukumppaneiden väliseen tasa-arvoon. Normalt vil du i løpet av intervjuet få inntrykk av at atmosfæren er en mellomting mellom formell og uformell og basert på likeverdighet mellom samtalepartene. Haastattelija tietää ja hyväksyy sen, että olet vähän jännittynyt. Vaikka sinua jännittääkin, yritä osoittaa kiinnostusta työtä ja yritystä kohtaan. Intervjueren vet og godtar at du er litt nervøs for intervjuet, men selv om du er nervøs, prøv å vise og uttrykke din entusiasme for jobben og selskapet. Alankomaissa syrjinnän kiellosta on säädetty lailla. I Nederland er diskriminering forbudt ved lov. Kaikkiin kysymyksiin ei ole pakko vastata, vaikka olisit päässyt miten pitkälle hakuprosessissa. Du er ikke forpliktet til å svare på alle spørsmål som blir stilt, uansett hvor langt du er kommet i søknadsprosessen. Voit itse päättää, vastaatko vai et. Det er opp til deg å avgjøre om du vil besvare spørsmålene eller ikke. Tietyt kysymykset eivät ole sallittuja:•Mikä on rotusi tai ihonvärisi?•Mikä on uskontosi? Noen spørsmål er det ikke lov å stille:•Hvilken rase tilhører du eller hva er hudfargen din?•Hvilken religion tilhører du? (Huomaa: Senkaltaiset kysymykset kuin ”Sopiiko työaika yhteen uskontosi harjoittamisen kanssa?” ovat sallittuja.)•Mikä on kansallisuutesi?•Missä olet syntynyt?•Oletko raskaana?•Oletko terve?•Haluatko lapsia tai perheen? (NB: Spørsmål som ”Kommer arbeidstiden i konflikt med din religion?” er tillatt).•Hvilken nasjonalitet har du?•Hvor er du født?•Er du gravid?•Er du frisk?•Ønsker du å få barn eller starte familie? Monet alankomaalaiset yritykset ovat hyväksyneet hakumenettelyssä noudatettavan, Alankomaiden henkilöstöhallinnon ja organisaatioiden kehittämisen liiton (NVP) laatiman hyvän tavan säännöstön. Mange nederlandske selskaper har vedtatt retningslinjer for søknadsprosedyrer utarbeidet av den nederlandske foreningen for personalledelse og organisasjonsutvikling (NVP). Tämän organisaation tavoitteena on varmistaa, että hyvän tavan säännöstöä noudatetaan rekrytointi- ja valintamenettelyissä. NVP sikrer at retningslinjene overholdes i rekrutterings- og utvelgelsesprosessen. Jos sinusta tuntuu, että yritys, joka on hyväksynyt kyseisen säännöstön, ei kohdellut sinua hyvin, voit tehdä valituksen. Hvis du føler at et selskap som har vedtatt disse retningslinjene, ikke behandler deg korrekt, kan du klage. Liitto takaa valituksellesi yksilöllisen käsittelyn. NVP garanterer at det vil bli gjennomført en uavhengig gransking av klagen. Voit myös kääntyä tasa-arvokomission puoleen, jos katsot, että oikeuttasi tasa-arvoiseen kohteluun on loukattu. Du kan også henvende deg til kommisjonen for likebehandling om du mener at dine rettigheter er krenket. Jos haluat yrityksestä lisätietoa, voit soittaa sinne. Hvis du ønsker å vite mer om selskapet, kan du ringe dem. Näin on kuitenkin vain siinä tapauksessa, että työpaikkailmoituksessa mainitaan, että voit soittaa. Men dette må bare gjøres dersom det står i stillingsannonsen at du kan gjøre det. Vieraile yrityksen verkkosivuilla, lue sen vuosikertomus ja sosiaaliraportti, yritä löytää mainoksia ja esitteitä. Gå inn på selskapets nettsted, les års- og samfunnsrapporten, se etter brosjyrer. Koeta saada hyvä kuva alasta, jolla yritys toimii, lukemalla viimeisimmät uutiset alalta ja ilmoitukset sitä koskevista muutoksista. Prøv å få et inntrykk av sektoren som selskapet opererer i, finn nyheter om denne sektoren og endringer som har funnet sted i sektoren. Työnantaja tai hänen edustajansa arvostaa näitä tietoja, ja niiden hallitseminen osoittaa heille, että olet erittäin motivoitunut tulemaan yrityksen uudeksi työntekijäksi. Arbeidsgiveren eller selskapets representant vil sette stor pris på slik kunnskap, og det vil vise at du er svært motivert for å bli deres nye medarbeider. Haastattelussa useimmin kysyttyjä kysymyksiä:•Kerro jotakin itsestäsi.•Millaisia tavoitteita sinulla on?•Mitä teit edellisessä työssäsi ja mitä opit siitä?•Hakemuksessasi kirjoitit, että olet oma-aloitteinen. Spørsmålene som oftest blir stilt under et intervju, er:•Fortell oss litt om deg selv.•Hvilke ambisjoner har du?•Hva besto din forrige jobb i, og hva lærte du der?•I følgebrevet skriver du at du ikke nøler med å ta initiativ. Anna esimerkki, jolla todistat väitteesi.•Mitä tiedät yrityksestämme?•Miten pidät tietosi ajan tasalla...? Kan du gi et eksempel som viser dette?•Hva vet du om selskapet?•Hvordan holder du deg informert om...? Hankalia kysymyksiä:•Onko sinulla käsitystä siitä, mitä tehtävään sisältyy?•Vertaa tarjoamaamme paikkaa vastaavanlaiseen tehtävään toisissa yrityksissä.•Miksi meidän pitäisi valita juuri sinut jonkun muun sijaan?•Voitko selittää tämän aukon ansioluettelossasi? Vanskelige spørsmål er:•Har du noe inntrykk av hva stillingen innebærer?•Hvordan tror du denne stillingen er i forhold til tilsvarende stillinger i andre selskaper?•Hvorfor bør vi velge deg i stedet for en annen?•Kan du forklare dette hullet i CVen din? Hva er grunnen til at det er et hull her? Jos sinua ei valita jatkoon hakumenettelyssä tai itse työhön, on tavallista ottaa yhteyttä haastattelijaan ja pyytää arviota suoriutumisestasi hakumenettelyssä. Hvis du ikke blir valgt ut til å delta videre i søknadsprosessen eller blir tilbudt jobben, er det vanlig å kontakte intervjueren for å få en tilbakemelding på hvordan du gjorde det i søknadsprosessen. Voit kysyä, mikä meni hyvin ja mitkä asiat menivät vikaan, jotta voit oppia niistä tulevia haastatteluja varten. Du kan spørre om hva du gjorde bra og hva du ikke gjorde så bra, så du kan lære av feilene dine til neste intervju. Ne yritykset, jotka ovat hyväksyneet hakumenettelyssä noudatettavan hyvän tavan säännöstön, ilmoittavat hylätyille haki- Også i slike tilfeller er det mulig å kontakte selskapet og be om ere opplysninger. Hvis du har søkt gjennom en formidlingsorganisasjon, kan du be dem om å få vite hvordan du gjorde det. Jos yritys tarjoaa sinulle paikkaa, voit neuvotella palkasta ja koeajasta uuden työnantajasi kanssa. Hvis selskapet tilbyr deg jobben, kan du forhandle om lønn og prøveperiode. Jos sinut palkataan välitystoimiston kautta, se todennäköisesti neuvottelee palkkatoivomuksestasi ja keskustelee työsuhteesi muista ehdoista ja eduista. Hvis du ansettes gjennom en formidlingsorganisasjon, vil de trolig forhandle om godtgjørelser og diskutere andre vilkår og goder på dine vegne. Alankomaissa sekä palkasta että ei-lakisääteisistä eduista voidaan neuvotella. I Nederland kan det forhandles om både lønn og om ikke-lovfestede ytelser. Harkitse palkkatoivomustasi tarkoin ja varmista, että se vastaa työtä. Tenk deg godt om før du stiller lønnskrav og forsikre deg om at de står i forhold til jobben. Eri töissä on erilaiset palkka-asteikot. Forskjellige typer stillinger har ulike lønnsskalaer. Kukin asteikko jakautuu niin kutsuttuihin jaksoihin. Skalaene er igjen inndelt i trinn, såkalte periodisiteter. Työkokemuksesi perusteella lasketaan, minkä asteikon ja minkä jakson mukaisesti sinulle maksetaan palkkaa. Lønnsskala og periodisitet beregnes på grunnlag av erfaring. Kaikesta tästä voidaan neuvotella. Alt dette kan være gjenstand for forhandlinger. Muista, että tilapäinen vapaaehtoistyökin voi olla arvokasta työkokemusta, jolla on vaikutusta palkkaneuvotteluissa. Husk at frivillig arbeid kan være verdifull arbeidserfaring for deg og ha betydning i lønnsforhandlingene. Monien ammattien osalta ja useimmissa suuremmissa yrityksissä työehdoista on sovittu työehtosopimuksissa (hollanniksi CAO). For mange yrker og i de fleste større selskaper er arbeidsvilkårene avtalefestet i kollektive tariffavtaler (CAO på nederlandsk). Alankomaissa on tietty vähimmäispalkka alle 23-vuotiaille nuorille ja tietty vähimmäispalkka vanhemmille työntekijöille. Nederland har lovfestet minstelønn for ungdom opp til 23 år og for eldre arbeidstakere. Tulot eivät saa jäädä alle tämän vähimmäispalkan. Det er forbudt å betale mindre enn minstelønnen. Palkka ilmoitetaan kuukausipalkkana. Godtgjørelser beregnes på månedsbasis. Muista se neuvotteluja aloittaessasi. Husk dette når du starter forhandlingene. Lomaoikeus ja lomarahan laskukaava on lailla säädetty. Ferierettigheter og beregning av feriepengene er fastsatt ved lov. Työehtosopimuksista ja iästäsi riippuen lomaoikeuden määrä voi olla tätä suurempikin. Avhengig av sentrale tariffavtaler eller din alder kan du ha rett til mer ferie. Joissakin ammateissa bonuksista neuvotellaan heti työn aloittamisen yhteydessä. I enkelte yrker forhandles det om bonus fra det øyeblikk du starter i jobben. Bonuksista voidaan neuvotella myös vuosittaisissa kehityskeskusteluissa. Bonuser kan også forhandles under den årlige medarbeidersamtalen. Lisäksi joissain työehtosopimuksissa on sovittu voitto-osuuksista tai osingoista. Videre inneholder visse tariffavtaler bestemmelser om deltaktighet i selskapets overskudd og utbytte. Varsinaisten työehtojen, kuten palkan ja lomakorvauksen, lisäksi voit neuvotella lisäeduista: työsuhdeautosta, matkakuluista, elä- Bortsett fra de grunnleggende arbeidsbetingelsene som lønn og feriepenger, kan du også forhandle om tilleggs- goder som firmabil, reisegodtgjørelse, pensjonsforsikring, vi- dereutdanning osv. Tämä tarkoittaa sitä, että sovittuna ajanjaksona sekä työnantajalla että työntekijällä on oikeus päättää työsuhde ilman irtisanomisaikaa. Det betyr at både arbeidsgiver og ansatt i løpet av prøvetiden kan avslutte arbeidsforholdet uten oppsigelsestid. Keskimäärin koeajan pituus on kaksi kuukautta, mutta se voi vaihdella työsopimuksen keston ja luonteen mukaan. Prøvetiden er gjennomsnittlig på 2 måneder, men dette kan variere avhengig av arbeidskontraktens varighet og art. Kun koeaika on ohi, irtisanomisajasta on omat säännöksensä sekä työnantajalle että työntekijälle. Når prøvetiden er over, gjelder visse bestemmelser for oppsigelse og oppsigelsestid. Irtisanomisajan pituus riippuu työn luonteesta ja siitä, kuinka kauan työntekijä on ollut yrityksen palveluksessa. Oppsigelsestiden avhenger av type stilling og hvor lenge arbeidstakeren har vært ansatt i selskapet. Korvauksen pyytämistä ei kuitenkaan pidetä epäkohteliaana, ja se on aivan mahdollista. Det anses ikke som uhøflig å be om å få disse utgiftene dekket. Yritykset, jotka ovat hyväksyneet hakumenettelyssä noudatettavan hyvän tavan säännöstön, todennäköisesti mainitsevat tällaisesta mahdollisuudesta työpaikkailmoituksessaan. Selskaper som har godtatt retningslinjene for søknadsprosedyren, vil sannsynligvis opplyse om dette i stillingsannonsen. Yritykset saattavat korvata tällaiset kustannukset sille hakijalle, jonka palkkaavat tehtävään. Selskapet kan dekke disse utgiftene for den personen de ansetter. Arviointikustannukset on aina yrityksen maksettava. Kostnadene ved evalueringer skal alltid betales av selskapet. Kirjallisessa vahvistuksessa on myös mainittu työn alkamispäivämäärä sekä kerrottu sopimus ja palkkaneuvotteluissa noudatettavasta menettelystä. I den skriftlige bekreftelsen vil du også få opplyst hvilken dato du skal starte i jobben og hvordan forhandlingene om lønn og kontraktsvilkår foregår. Jos hait välitystoimiston kautta, se on velvollinen antamaan sinulle nämä tiedot. Hvis du har søkt gjennom en formidlingsorganisasjon, har den ansvaret for å gi deg denne informasjonen. Suosittelijat eivät ole pakollisia. Referanser er ikke obligatorisk. On oma valintasi mainita heidät ansioluettelossasi. Du kan selv velge om du vil oppgi referanser i CVen. Suosittelijoiden odotetaan antavan tie- Din nye arbeidsgiver kan bare kontakte referansene etter samtykke fra deg. toa työskentelystäsi edellisessä työpaikassa, koulutuksessa tai toisissa yrityksissä. Hvis du har tidligere arbeidserfaring, bør du oppgi en tidligere leder eller kollega som referanse. Jos olet vastavalmistunut, voit pyytää opettajaa tai professoria suosittelijaksi. Hvis du er nyutdannet, kan du be en lærer eller professor om å være referanse. Älä koskaan esitä perheenjäseniäsi suosittelijoiksi. Oppgi aldri familiemedlemmer som referanse. Suosituksissa ei koskaan käsitellä henkilökohtaisia asioita tai irtisanoutumisen syitä. Personlige anliggender eller grunnen til at du sluttet i en tidligere jobb skal ikke diskuteres med referansene. Hakemuksen ja ansioluettelon liitteenä ei pidä lähettää koulu-, työ- tai tutkintotodistuksia. Diplomer, vitnemål og kvalikasjoner skal ikke sendes som vedlegg til søknadsbrevet og CVen. Yritys pyytää niistä tarvittaessa kopiot ensimmäisenä työpäivänäsi. Hvis de er relevante og nødvendige, vil selskapet be om kopier den første dagen i jobben. Jos olet ulkomaalainen, kannattaa käännättää tutkintotodistus hollanniksi tai englanniksi ja hakea päätös ammattipätevyyden tunnustamisesta. Hvis du kommer fra et annet land, bør du få vitnemålene oversatt til nederlandsk eller engelsk og få kvalikasjonene dine godkjent. Kun lähdet yrityksen palveluksesta – kun sinut irtisanotaan tai irtisanoudut itse –, työnantajan on aina annettava työtodistus. Når du slutter i selskapet, enten du blir oppsagt eller sier opp selv, skal arbeidsgiveren alltid gi deg en sluttattest. Todistus voi olla sisällöltään neutraali, mutta siinä ei koskaan saa sanoa mitään kielteistä persoonallisuudestasi tai työstäsi. Denne attesten kan inneholde nøytral informasjon, men skal ikke si noe negativt om din personlighet eller arbeidsinnsats. Jos tarvitaan rikosrekisteriotetta, siitä on mainittava työpaikkailmoituksessa. Hvis det kreves dokumentasjon på god vandel, skal dette være opplyst i stillingsannonsen. Yleisesti voi olettaa, että rikosrekisteriotetta tarvitaan vartiointi- ja rahankuljetustehtäviin, poliisin työhön ja muihin julkisiin palveluihin sekä työhön lentoasemilla. Generelt kan du gå ut fra at slik dokumentasjon kreves for stillinger som sikkerhetsvakt/vekter, for pengebud, i politiet eller annen oentlig tjeneste eller for jobber på flyplasser. Valmistaudu haastatteluun ja osoita, että olet valmistautunut, esimerkiksi tuomalla esiin tietojasi yrityksestä ja sen toiminnasta. Forbered deg til intervjuet og vis at du er forberedt, f.eks. ved å vise at du vet mye om selskapet og dets virksomhet. Esittele itsesi hyvin ja selkeästi. Presenter deg på en god og klar måte. Pidä huolta siitä, että vastaat lyhyesti ja pysyt asiassa. Forsikre deg om at du besvarer spørsmål kort og konsist. Voi olla eduksi, jos sinulla on jo todistuksesi käännettynä tai vahvistettu ammattinimike tai rekisteröity ammattipätevyys. Det kan være en fordel om du allerede har en oversettelse av vitnemål, dokumentasjon på grad eller oentlig godkjenning. Jos sinulla on olemassa Europassansioluettelo, jolla voit todistaa työkokemuksesi, suorittamasi kurssit, taitosi ja osaamisesi, älä epäröi käyttää sitä. Hvis du har en Europass CV som dokumentasjon på arbeidserfaring, opplæring, ferdigheter og kompetanse, skal du ikke nøle med å bruke den. Haastatteluajasta sovitaan usein puhelimitse. Intervjuavtaler gjøres ofte per telefon. Jos saat kirjeen, jossa ehdotetaan haastatteluaikaa, sinun odotetaan vahvistavan tapaamisen joko kirjallisesti tai puhelimitse. Hvis du mottar et brev med forslag til intervjuavtale, forventes du å bekrefte dette skriftlig eller per telefon. Voit pyytää uutta aikaa vain hyvin pätevästä syystä (esim. sairastuminen tai sukulaisen kuolema). Du kan bare endre avtalen hvis du har en svært god grunn (f.eks. sykdom eller dødsfall i familien). Tällöin sinun on itse soitettava yrityksen yhteyshenkilölle ja ehdotettava uutta aikaa. I slike tilfeller må du selv kontakte selskapets kontaktperson og foreslå tidspunkt for ny avtale. Haastatteluaikaa voi siirtää vain kerran. Du kan ikke endre avtaletidspunktet mer enn en gang. Toivottavaa on, että olet pukeutunut tilanteen mukaisesti ja näytät siistiltä. Men det settes stor pris på at du kler deg for anledningen og ser ordentlig ut. Yritä valita viimeisimmän muodin sijaan asu, joka sopii yrityksen tyyliin. Velg klær tilpasset selskapets kultur snarere enn siste mote. Pankkialalla miesten on käytettävä pukua ja naisten odotetaan pukeutuvan jakkupukuun. Innen bankvirksomhet må menn bruke dress, kvinner todelt drakt. Yleisesti ottaen vaatetuksen on oltava asianmukainen. Du forventes generelt å kle deg korrekt. Farkut tai vapaa-ajan vaatteet eivät ole asianmukaisia. Jeans og fritidsklær er ikke korrekt. Koruja on suositeltavaa käyttää kohtuudella. Smykker bør brukes med moderasjon. Miehellä voi olla sormus, mutta rannekoruja pidetään yliampuvina. Menn kan bære ring, men helst ikke armbånd. Naisella yksi tai useampi sormus ovat hyväksyttäviä tai jopa suotavia. For kvinner er en eller ere ringer godtatt eller til og med å foretrekke. Korvakorujen, kaulaketjujen ja rannekorujen on sovittava muuhun asuun. Øreringer, halssmykker og armbånd bør tilpasses resten av antrekket. Älä suutu vaan käyttäydy kohteliaasti, vaikka tilanne olisi millai- nen. Bli ikke sint og forhold deg høig uansett situasjon. On myös oltava täsmällinen. Punktlighet er påkrevd. Älä syö purukumia haastattelussa ja muista sulkea matkapuhelimesi. Ikke tygg tyggegummi under intervjuet og forsikre deg om at mobilen er slått av. Käyttäydy mahdollisimman kunnioittavasti äläkä puhu kielteisesti ihmisistä tai tilanteista. Vis så mye respekt som mulig og snakk ikke negativt om personer eller situasjoner. Kaikki nämä asiat auttavat sinua antamaan hyvän vaikutelman. Alt dette vil hjelpe deg til å gjøre et godt inntrykk. nOrja norge Virallinen kieli Valtiomuoto Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi norja perustuslaillinen monarkia 385 252 km Oslo Norjan kruunu (NOK) ETA +47 .no Norsk Konstitusjonelt monarki385 252 km Oslo Norske kroner (NOK)EØS+ 47.no Tavallinen hakumenettely Norjassa Vanlige søknadsprosedyrer i Norge Norjassa työtä haetaan yleensä työpaikkailmoituksen perusteella, mutta hakemus on myös mahdollista lähettää oma-aloitteisesti. Den vanligste måten å søke jobb på i Norge er å søke på utlyste stillinger, men det er også mulig å sende åpne søknader. Kun vastaat työpaikkailmoitukseen, lähetä englanniksi (tai jollakin skandinaavisella kielellä, jos osaat jotain niistä) laadittu hakemus, joka sisältää saatekirjeen ja ansioluettelon, jonka pituus on enintään 1 sivu. Når du søker på en utlyst stilling sender du en søknad som inneholder: et følgebrev og en CV (maksimalt 1 side, men CVer for søkere på tekniske stillinger kan være lengre og mer detaljert f.eks. med liste over de ulike tekniske verktøy og applikasjoner du har kjennskap til). Lähetä englanniksi (tai jollakin skandinaavisella kielellä, jos osaat jotain niistä) laadittu hakemus, joka sisältää englanninkielisen saatekirjeen (enintään 1 sivu) – korosta, että sinulla on yrityksen toimialan/tuotteiden/palvelujen kannalta oleellista ammattipätevyyttä ja osaamista – ja ansioluettelon (samat suositukset kuin edellä). Legg ved ditt CV (samme anbe- faling som i punkt 1). Pyri mukautumaan työpaikan/yrityksen vaatimuksiin. Tilpass søknaden etter stilling/selskap. Jos olet hakenut työtä suuryrityksestä, voit soittaa tai lähettää sähköpostia työhönottajalle/henkilöstöosastolle noin 8–10 päivää hakemuksen lähettämisen jälkeen osoittaaksesi kiinnostustasi työpaikkaa kohtaan. Hvis du har søkt på en jobb i et stort selskap, kan du ringe eller sende en epost til rekruttereren/personalavdelingen ca. Samalla voit kysyä työhönottajalta, onko hän lukenut ansioluettelosi ja mitä hän pitää siitä, onko hakemuksia tullut paljon ja milloin voi odottaa vastausta jne. 8–10 dager etter at du har sendt søknaden, for å vise interesse for jobben, høre om rekruttererne har lest CVen din og hva de synes om den, spørre om de har mottatt mange søknader, når du kan vente svar osv. Työpaikkailmoituksiin on tavallisinta vastata sähköpostitse. Det vanligste er å søke på utlyste stillinger per epost. Se, kuinka pitkään avoimen työpaikan julkaisemisesta menee työn alkamiseen, riippuu työpaikasta. Hvor lang tid det tar fra stillingen lyses ut til man begynner i jobben, avhenger mye av stillingen. Joissakin työpaikkailmoituksissa mainitaan alkamisajankohta kolmen kuukauden päästä, toisissa taas mainitaan työn alkavan ”mahdollisimman pian”. Noen stillingsannonser har tiltredelsesdato om tre måneder, noen ”umiddelbart”. Samoin ilmoituksessa mainitaan hakuajan päättymispäivä. Det samme gjelder for søknadsfrist. Rekrytointiprosessin tämän vaiheen pituus riippuu myös vastaanotettujen hakemusten määrästä sekä siitä, kuinka monta hakijaa halutaan haastatella ja aiotaanko samaa hakijaa haastatella useampaan kertaan. Varigheten av denne delen av rekrutteringsprosessen avhenger også av hvor mange søknader som kommer inn, hvor mange intervjuer de ønsker å foreta, og om de har tenkt å foreta mer enn ett intervju med samme kandidat. Rekrytointitoimistot käyttävät enimmäkseen sähköisiä hakemuksia. Elektroniske søknader benyttes for det meste av rekrutteringsbyråer. Täytä lomakkeet huolellisesti ja mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Fyll ut skjemaene nøye og så detaljert som mulig. Kirjallinen hakemus voidaan laatia englanniksi (tai jollakin skandinaavisella kielellä, jos osaat jotain niistä), ja sen tulee sisältää enintään sivun pituinen saatekirje, jossa viitataan työpaikkailmoitukseen (mistä löytyi, mahdollinen viitenumero) ja En skriftlig søknad kan sendes på engelsk (eller et av de skandinaviske språkene hvis du kan det) med et følgebrev på maks 1 side, med henvisning til stillingsannonsen (og eventuelt referansenummer), og en kort oversikt over dine kvalikasjoner. Tutustu yritykseen, ennen kuin lähetät oma-aloitteisen hakemuksen, jotta pystyt tuomaan esiin yrityksen toimialan/tuotteiden/palvelujen kannalta oleellista pätevyyttä ja osaamista. Gjør deg kjent med selskapet før du sender en åpen søknad slik at du kan tilpasse søknaden til selskapets sektor/produkter/tjenester. Hakijan tulee tietää ainakin jotakin yrityksestä ja pystyä osoittamaan tuovansa todellista lisäarvoa yritykselle. Søkeren bør i det minste vite litt om selskapet og bør vise at han eller hun vil tilføre selskapet merverdi. Hakijan on pystyttävä toimittamaan asiakirjoistaan tarvittavat englannin tai norjankieliset käännökset sekä niiden oikeaksi todistetut jäljennökset. Søkere bør besørge nødvendige oversettelser av dokumentene til engelsk eller norsk, og legge ved attesterte kopier. Tarvittaessa hakijan on myös pystyttävä osoittamaan saaneensa tarvittavat luvat ammattinsa harjoittamiseen Norjassa. Dersom det er relevant, bør du også kunne dokumentere at du har de nødvendige godkjenninger for å utøve yrket ditt i Norge. Esittele itsesi ja osaamisesi lyhyesti ja ytimekkäästi. Vær kort og konsis i beskrivelsen av deg selv og dine kvalika-sjoner. Ole rehellinen, äläkä teeskentele parempaa kuin olet. Vær ærlig og gi ikke skinn av å være bedre enn du er. Norjalaisten elämänohjeena on ”minun ei pidä ajatella olevani parempi kuin kuka tahansa muu”. Nordmenns livsloso er: ”Jeg skal ikke tro at jeg er bedre enn noen annen”. Pidä ansioluettelosi yksinkertaisena ja vaatimattomana. Hold CVen enkel og beskjeden. Älä liioittele, sillä se saattaa tuntua työhönottajasta ylimieliseltä. Ikke overdriv, dette kan av rekruttereren oppfattes som arrogant. Kerro rehellisesti kielitaidostasi, etenkin englannin taidosta. ”Hyvä englannin kielen taito”ei ole sama asia kuin kouluenglanti. Vær ærlig om dine språkferdigheter, særlig når det gjelder engelsk. ”Gode” engelskkunnskaper er ikke det samme som ”skole- engelsk”. On hyvä muistaa, että ansioluettelo ja saatekirje ovat pääsylippusi haastatteluun. Det er viktig å huske på at CVen og følgebrevet er din ”inngangsbillett” til et intervju. Se on se paikka, jossa osaamisesi pitää Det er her du kan vise din kompetanse. Tapaamisen kulusta vastaa tavallisesti henkilöstöpäällikkö, asianomaisen osaston johtaja tai yrityksen toimitusjohtaja. Det er vanligvis personalsjefen, en avdelingsleder eller daglig leder som leder møtet. Voit odottaa tapaamisessa olevan läsnä yhdestä viiteen henkilöä. Forvent at 1–5 personer deltar på intervjuet. Haastattelijoiden määrä riippuu paljolti siitä, onko kyseessä yksityinen vai julkinen työnantaja ja minkä kokoinen yritys on. Hvor mange som deltar, avhenger mye av størrelsen på selskapet og om selskapet opererer i oentlig eller privat sektor. Suuryrityksessä kokoonpano voi olla seuraavanlainen: henkilöstöpäällikkö ja asianomaisen osaston johtaja. I et stort selskap kan det være personalsjefen og lederen for den avdelingen som stillingen tilhører. Pienemmässä yrityksessä haastattelun voi tehdä toimitusjohtaja yksin. I et mindre selskap kan det være daglig leder som gjennomfører intervjuet alene. Julkisella sektorilla haastattelijaryhmä koostuu usein henkilöstöosaston edustajasta, ammattiliiton edustajasta, joskus työntekijöiden edustajasta sekä asianomaisen osaston johtajasta. I oentlig sektor består intervjuerteamet ofte av representanter for personalavdelingen, en representant for fagforeningen, noen ganger en representant for de ansatte samt den aktuelle avdelingslederen. Valmistaudu siis kohtaamaan enemmän kuin yksi tai kaksi ihmistä. Så vær forberedt på at det kan bli mer enn to personer. Tapaamisten määrä ennen varsinaista työhönottoa riippuu työnantajasta sekä siitä, kuinka monta hyvää hakijaa paikasta on kilpailemassa. Antallet møter før valget faller, avhenger av arbeidsgiveren og av hvor mange gode kandidater som konkurrerer om stillingen. Haastatteluja voi olla vain yksi (tavallisin käytäntö) tai kaksi tai kolmekin (asiantuntijatehtäviin). Det kan bli med det ene intervjuet (som er mest vanlig), eller to eller tre (for høyt kvaliserte jobber). Haastattelu kestää keskimäärin 45–90 minuuttia. Gjennomsnittlig tid for intervjuet er 45–90 minutter. Pysy rauhallisena ja ole oma itsesi. Behold roen og vær deg selv. Älä yritä tehdä vaikutusta työhönottajaan, ole rehellinen, vaatimaton ja koreilematon. Ikke prøv å imponere rekruttereren, vær ærlig, beskjeden og jordnær. Voit ottaa vastaan kahvia, teetä tai kivennäisvettä. Du kan si ja takk til kae, te eller mineralvann. Sinulle ei tarjota sikareita tai savukkeita (tupakointi on kielletty Norjassa kaikissa julkisissa tiloissa) eikä alkoholia. Du vil ikke bli tilbudt sigarer/sigaretter (det er forbudt å røyke i alle oentlige bygg i Norge) eller alkohol. Tapaamisesta vastaava henkilö kertoo ensin yrityksestä ja työpaikasta. Den personen som har ansvar for intervjuet, vil først fortelle deg om selskapet og jobben. Sen jälkeen sinulle annetaan mahdollisuus esitellä itsesi ja kertoa, miksi hait paikkaa. Deretter vi du få tid til å presentere deg og forklare hvorfor du har søkt. Voit vapaasti kysyä ammatillisia kysymyksiä yrityksestä ja työstä. Ikke nøl med å stille spørsmål om selskapet og jobben. Sitten sinulle esitetään erilaisia kysymyksiä. Deretter vil du bli stilt forskjellige spørsmål. Haastattelun lopussa voit kysyä palkasta ja työehdoista. På slutten av intervjuet kan du ta opp lønn og arbeidsvilkår. Sitten työhönottajan pitäisi kertoa sinulle, milloin saat palautetta tai vastauksen. Rekruttereren bør informere deg om når du kan forvente tilbakemelding eller svar. Työhaastattelu on tapaaminen ja keskustelu työhönottajan kanssa, ei testi. Et jobbintervju er et møte og en samtale med en rekrutterer, ikke en test. Enimmäkseen keskustellaan ammatillisista kysymyksistä, mutta haastattelija arvioi sinua ennen kaikkea sen perusteella, miten esittelet omalla persoonallisella tavallasi ammatillisen pätevyytesi. Dere vil hovedsakelig diskutere faglige aspekter, men rekruttereren vil vurdere deg ut fra hvordan du personlig presenterer dine faglige kvalikasjoner. Poliittisen sitoutumisen, uskonnon, sukupuolisen suuntautumisen, iän, vammaisuuden tai ammattiliittoon kuulumisen perusteella tapahtuva syrjintä on kiellettyä, elleivät nämä aiheet liity suoraan itse työhön. Diskriminering på grunn av politisk og religiøs tilhørighet, seksuell legning, alder, funksjonshemming eller fagforeningsmedlemskap er forbudt, med mindre dette har direkte relevans for selve jobben. Tämä tarkoittaa sitä, että sinun ei tarvitse vastata henkilökohtaisiin kysymyksiin, jotka liittyvät esimerkiksi raskauteen tai raskaussuunnitelmiin, saatko jonkinlaista yhteiskunnan etuutta, onko sinulla lapsia ja kuinka vanhoja he ovat jne. Dette betyr at du ikke trenger å svare på spørsmål av privat karakter som: graviditet eller planer om graviditet, om du mottar noen form for stønad, om du har barn, hvor gamle de er osv. Her må du imidlertid bruke sunn fornuft. Norjassa hyvät ihmissuhteet perustuvat ennen kaikkea rehellisyyteen, myös työssä. I Norge er ærlighet det viktigste grunnlaget for gode mellommenneskelig relasjoner, også på arbeidsplassen. Valmistaudu vastaamaan seuraavanlaisiin kysymyksiin:•Miksi hait tätä työtä?•Mitä aiempaa työkokemusta sinulla on?•Miksi jätit entisen työsi?•Millaista osaamista voit tuoda yritykseemme?•Minkätyyppisistä työtehtävistä pidät: joka päivä uusista vai säännöllisinä toistuvista?•Miksi ansioluettelossasi on aukkoja?•Pystytkö työskentelemään paineen alla?•Teetkö työtä mieluummin ryhmässä vai itsenäisesti?•Miksi olet mielestäsi oikea henkilö tähän työhön?•Missä kuvittelet työskenteleväsi viiden vuoden päästä?•Mikä on palkkatoiveesi?•Mikä on myönteisin ja kielteisin asia, jonka voit sanoa itsestäsi? Vær forberedt på å svare på spørsmål som:•Hvorfor søkte du på denne jobben?•Hva slags arbeidserfaring har du fra tidligere?•Hva er årsaken til at du sluttet i den forrige jobben?•Hvilken kompetanse kan du tilføre selskapet?•Hva slags arbeidsoppgaver foretrekker du, nye oppgaver hver dag eller faste?•Hvorfor er det hull i CVen din?•Takler du stress?•Foretrekker du å arbeide i team eller selvstendig?•Hvorfor mener du at du er rette person for jobben?•Hvor ser du deg selv om fem år?•Hvilke forventninger har du til lønn?•Hvordan vil du beskrive dine mest positive og mest negative sider? Neuvotteleminen ei useinkaan ole tarpeen, sillä työsopimuksesta on olemassa vakiomalli, ja monissa tapauksissa siihen ei voi tehdä muutoksia. Ofte er det ikke nødvendig å forhandle ettersom standard arbeidskontrakter er vanlig og stillingene i mange tilfeller erfaste. Voi kuitenkin olla järkevää tarkistaa etukäteen oman ammattinsa tai haettavan kaltaisen työpaikan palkkataso alasta vastaavalta ammattiliitolta, jotta saa jonkinlaisen käsityksen siitä, millaista palkkaa odottaa. Men for å få en pekepinn på hvilken lønn du kan forvente, kan det være lurt å på forhånd kontakte en relevant fagforening og sjekke lønnsnivået i ditt yrke eller for den typen jobb du søker. Du kan selvsagt forhandle, så lenge du kan underbygge dine forventninger. Palkka ilmoitetaan tavallisesti kuukausipalkkana, mutta kausityössä palkka voidaan ilmoittaa myös tuntipalkkana. Lønn oppgis vanligvis per måned, men for sesongarbeid kan du få oppgitt timesatser. Lomakorvauksesta on säädetty lailla, ja näin ollen se sisältyy palkkaan, mikä tarkoittaa, että siitä ei voi neuvotella. Feriepenger er regulert ved lov og inkludert i godtgjørelsen, så de kan derfor ikke omforhandles. Årlige bonuser, hvis de gis, kan variere fra selskap til selskap. Jotkin saattavat sisältyä palkkaan, toiset eivät. Noen ganger er de inkludert i godtgjørelsen, andre ganger ikke. Tavallisimpia ei-lakisääteisiä etuuksia ovat työsuhdeauto, (ilmainen) matkapuhelin, autoavustus, kilometrikorvaukset, kotitietokone, yksityinen eläkevakuutus (jos yrityksellä ei ole ryhmäsopimusta) jne. De vanligste tilleggsytelsene er: r-mabil, (kostnadsfri) mobiltelefon, bilgodtgjørelse, kjøregodtgjørelse, hjemme-PC, private pensjonsordninger (hvis selskapet ikke har en kollektiv avtale) osv. Huomaa: jotkin näistä saattavat olla veronalaista tuloa. Merk at enkelte av disse godene kan være skattepliktige. Ammattiliitot neuvottelevat palkasta ja muista lakisääteisistä etuuksista kansallisella tasolla. Fagforeninger forhandler om lønn og andre lovbestemte goder på nasjonalt nivå. Ammattiliittojen edustajat vastaavat paikallisista neuvotteluista työpaikoilla, mutta vain omien jäsentensä puolesta. Fagforeningene er også ansvarlig for lokale forhandlinger på arbeidsplassen, men bare for sine medlemmer. Yhden päivän mittaisten työkokeiden tekeminen ei ole tavallista. Voit kieltäytyä, jos siitä ei makseta palkkaa. Det er ikke vanlig å gjennomføre en ”prøvedag” i jobben, og du kan nekte dersom denne dagen er ubetalt. Korvataanko haastatteluun saapumisesta aiheutuneita kustannuksia? Käytännöt vaihtelevat, mutta monet yritykset korvaavat haastattelusta aiheutuneet matkakustannukset. Praksis varierer når det kommer til kompensasjon for kostnader for å møte til intervju, men mange selskaper betaler reiseutgiftene for dem som inviteres på intervju. Jos yritys ei tarjoa korvausta, sinun kannattaa joka tapauksessa pyytää apua matkakustannusten kattamiseen. Hvis selskapet ikke tilbyr dette, bør du likevel be om hjelp til å dekke utgiftene. Jos sinut palkataan, saat kirjallisen vahvistuskirjeen työnantajalta ja usein mukana on työsopimusluonnos. Hvis du får jobben, vil du få skriftlig bekreftelse fra rekruttereren, ofte med et utkast til arbeidskontrakt. Joskus työnantaja saattaa soittaakin ennen asiakirjojen lähettämistä. Noen ganger kan også rekruttereren ringe deg før vedkommende sender dokumentene. Jos hakemuksesi on hylätty, saat siitä ilmoituksen postilla tai sähköpostilla. Hvis du ikke får jobben, vil du få beskjed per post eller epost. Huomaa: jos tulet hylätyksi, voit soittaa työhönottajalle ja kysyä syytä tai kysyä, mitä sellaista pätevyyttä tehtävään valitulla henkilöllä oli, jota sinulla ei ollut. NB: Hvis du ikke får jobben, kan du ringe rekruttereren og be om begrunnelse, eller spørre om hvilke kvalikasjoner vedkommende som fikk jobben har som du ikke har. Näin saat ainakin jonkinlaisen käsityksen ammatillisesta asemastasi. Dette vil om ikke annet gi deg et inntrykk av hvor du står faglig. Kyllä, suosittelijoita tarvitaan (heidät on lueteltava ansioluettelon lopussa). Ja, du trenger referanser (bør oppgis nederst på CVen). Norjalaiset työnantajat tarkistavat suositukset järjestelmällisesti: se on tärkeä osa rekrytointiprosessia. Norske arbeidsgivere sjekker referanser systematisk, det er en viktig del av rekrutteringsprosessen. Suosittelijana voi toimia mieluiten edellinen työnantaja/osastonjohtaja tai entinen opettaja, jos sinulla ei vielä ole työkokemusta. Oppgi fortrinnsvis en tidligere arbeidsgiver/avdelingsleder eller en tidligere lærer/veileder dersom du ennå ikke har noen arbeidserfaring. Suosittelijan tehtävänä on kertoa norjalaiselle työhönottajalle (englanniksi tai jollakin skandinaavisella kielellä) aiemmista työtehtävistäsi sekä ammatillisista ja henkilökohtaisista taidoistasi. De vil uttale seg (på engelsk eller et skandinavisk språk) om dine tidligere arbeidsoppgaver og faglige og personlige kvalika-sjoner. Työnantaja tarvitsee oikeaksi todistetun jäljennöksen tutkintotodistuksestasi sekä virallisen käännöksen siitä (norjaksi tai ainakin englanniksi). Arbeidsgiveren vil trenge en attestert kopi av vitnemål samt en autorisert oversettelse (til norsk eller i hvert fall engelsk). Lähetä kopiot tutkintotodistuksista ja muista todistuksista hakemuksen ja ansioluettelon mukana vain, jos siitä mainitaan työpaikkailmoituksessa. Send kopier av vitnemål/attester sammen med søknaden og CVen bare dersom dette er nevnt i stillingsannonsen. Muussa tapauksessa lähetä ne vasta, kun työhönottaja pyytää niitä: joko vastaanotettuaan hakemuksesi tai työhaastattelussa. Hvis ikke, send dem når rekruttereren ber om det: enten etter søknaden din er mottatt eller på jobbintervjuet. Norjalaiset työnantajat eivät tavallisesti vaadi suosituskirjeitä, vaan ottavat mieluummin itse yhteyttä suosittelijoihin. Anbefalingsbrev kreves normalt ikke av norske arbeidsgivere, som foretrekker referanser som de selv kan kontakte. Jos et pysty nimeämään yhtään suosittelijaa, on suositeltavaa liittää mukaan ainakin yksi suosituskirje. Men det er tilrådelig å legge fram minst ett hvis du ikke har eller kan skae referanser. Turvallisuus- ja opetusalan töissä vaaditaan todistus siitä, että sinua ei ole aiemmin tuomittu rikoksesta (rikosrekisteriote), mutta siitä mainitaan työpaikkailmoituksessa. Jobber innen sikkerhet eller utdanning krever at du legger fram dokumentasjon på at du ikke tidligere er straedømt, men dette vil være nevnt i stillingsannonsen. Työhönottajakin on täsmällinen. Rekruttereren vil også være punktlig. Haastatteluun saapumista ei tarvitse vahvistaa etukäteen. Du trenger ikke bekrefte at du stiller til intervju. Jos et pääse tulemaan annettuna ajankohtana, sovi mahdollisimman pian uudesta ajasta joko puhelimitse tai sähköpostitse. Hvis du blir forhindret fra å stille på avtalt tidspunkt, be om ny avtale så raskt som mulig per telefon eller epost. Useimmiten sinut kutsutaan henkilökohtaiseen haastatteluun. I de este tilfeller vil du bli invitert til et personlig intervju. Joskus ensimmäinen suora yhteydenotto voi olla puhelinhaastattelu. I noen tilfeller kan den første kontakten være et telefonintervju. Videoneuvottelut eivät ole kovin tavallisia. Videokonferanser er ikke særlig vanlige. Norjassa pukeutuminen on vapaamuotoista. Norge har en uformell kleskode. Pukeudu tavanomaisesti mutta siististi. Valkoinen paita ja solmio -tyylinen pukeutuminen sopii vain korkeamman tason paikkoja (johtotehtäviä) hakeville hakijoille erityisesti rahoitus-, kiinteistö- ja konsultointialalla, jossa yrityksen edustaminen on iso osa työtä. Kle deg pent, men ikke for pyntet.“Hvit skjorte og slips”gjelder bare for kandidater til høyere stillinger (lederstillinger), særlig innen finans, eiendomsmegling, konsulentvirksomhet osv., hvor det å være representativ er en stor del av jobben. Vinkki: katso yrityksen kotisivuilta, olisiko siellä valokuvia henkilökunnasta, niin näet, kuinka he ovat pukeutuneet. Tips: Sjekk selskapets hjemmeside for mulige bilder av de ansatte og se hvordan de er kledd. Vältä voimakkaita tuoksuja ja räikeää meikkiä. Unngå kraftig parfyme og sminke. Voit käyttää tavallisia korujasi, mutta älä koristaudu liikaa. Du kan bruke vanlige smykker, men ikke overdriv. Det er vanlig å håndhilse, og håndtrykket skal være fast. Älä kuitenkaan ylläty, jos haastattelija sanoo vain ”Hei” eikä kättele, nimittäin sellaistakin tapahtuu. Men bli ikke overrasket om rekruttereren bare sier ”hei”og ikke håndhilser. Det skjer også. Halaaminen tai suuteleminen ei kuulu tapoihin. Det er ikke vanlig å klemme eller kysse hverandre. Työhönottaja ei erityisesti odota, että pyytäisit itse palautetta haastattelusta. Det forventes ikke at du selv følger opp intervjuet. Voi kuitenkin olla hyvä ajatus lähettää työhönottajalle lyhyt ja yksinkertainen sähköposti, jossa kiität haastattelusta. Det kan imidlertid være en god idé å sende en kort og enkel epost og takke for intervjuet. Yleisesti ottaen älä yritä tehdä vaikutusta haastattelijoihin ulkonäölläsi. Generelt: Ikke prøv å imponere rekrutterere med utseendet. Vakuuta heidät ammattitaidollasi ja henkilökohtaisilla ominaisuuksillasi. Imponer dem med dine faglige og personlige kvalikasjoner. Älä yritä lahjoa työhönottajaa millään tavoin. Forsøk ikke å bestikke rekruttereren på noen måte. Ikke skryt.Vær naturlig, ikke overdriv. Ilmaise asiat yksinkertaisesti ja pysy asiassa. Hold det enkelt og kom til poenget. Norjalaiset ovat varsin maanläheisiä, luonnollisia ja vaatimattomia. Nordmenn er ganske jordnære, naturlige og beskjedne. Norjassa on hyvin vähän hierarkioita, edes työpaikoilla. Norge er et land med lite hierarki, selv på arbeidsplassen. Virallinen kieli Valtiomuoto Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi saksa parlamentaarinen liittotasavalta 83 872 km Wien euro EU +43 .at Tysk Føderal parlamentarisk republikk83 872 km Wien euro (EUR)EU+ 43.at Tavallinen hakumenettely Vanlige søknadsprosedyrer i Østerrike Hakumenettely riippuu tavallisesti vaadittavasta pätevyydestä. Hvilken søknadsprosedyre som benyttes, avhenger av hvilke kvalikasjoner stillingen krever. Vähäistä ammattitaitoa vaativissa töissä ensimmäinen yhteydenotto sen jälkeen, kun työpaikkailmoitus on julkaistu sanomalehdessä tai internetissä, tapahtuu tavallisesti puhelimitse. For stillinger som ikke krever spesielle kvalikasjoner og som lyses ut i aviser eller på nettet, skjer den første kontakten per telefon. Sähköiset hakemukset ovat kuitenkin yleistymässä. Bruken av elektroniske søknader øker imidlertid. Prøv å få til stand et intervju. Kun yritys on haastatellut kaikki hakijat, se ilmoittaa sinulle haastattelusi tulokset. Etter at selskapet har intervjuet alle søkerne, vil du bli informert om hvordan ditt intervju gikk. Ammattitaitoa vaativiin työpaikkoihin on kirjoitettava saatekirje ja lähetettävä sen mukana ansioluettelo. For faglærte jobber må du skrive et følgebrev og sende det sammen med CVen din til selskapet. Kun yritys on analysoinut kaikki kirjalliset hakemukset, se ottaa yhteyttä valikoituihin hakijoihin haastattelua varten. Etter at selskapet har gjennomgått alle de skriftlige søknadene, vil de kontakte et utvalg av kandidater for intervju. Johtotehtäviä varten hakijat saatetaan kutsua testeihin. For lederstillinger vil du kunne bli innkalt til en vurdering. Ottaessasi yhteyttä yritykseen puhelimitse on tärkeää tietää yhteyshenkilön nimi. Når du kontakter et selskap per telefon, er det viktig å vite navnet på kontaktpersonen. Du må tiltale vedkommende ved navn. Forbered en kort, klar, personlig presentasjon, forklar hvilken stilling du ringer om, og prøv å få i stand et intervju. Vältä taustahälyä tai sitä, että joku tulee puhumaan sinulle kesken puhelun. Unngå bakgrunnsstøy eller at folk snakker til deg når du ringer. Näiden häiriötekijöiden välttämiseen tulee kiinnittää erityistä huomiota, kun soitetaan matkapuhelimesta. Særlig hvis du ringer fra mobiltelefon, bør du passe på å unngå slike forstyrrelser. Saatekirjeet ovat tavallisesti tietokoneella kirjoitettuja. Generelt bør følgebrevet være maskinskrevet. Käsin kirjoitettuja kirjeitä käytetään vain, jos yritys nimenomaan pyytää sellaista. Håndskrevne brev sendes bare dersom selskapet uttrykkelig ber om det. Kirjallinen hakemus sisältää aina muodollisen saatekirjeen, jossa kerrot, mitä paikkaa olet hakemassa. Den skriftlige søknaden skal alltid bestå av et formelt følgebrev som angir hvilken stilling du søker på. Varmista, että yrityksen osoite ja yhteyshenkilön nimi ovat oikein ja mukana saatteessa. Pass på at adressen og navnet på kontaktpersonen er riktig og med i brevet. Mukaan on liitettävä työpaikkailmoitukseen mukautettu henkilöproili sekä kopiot todistuksista, joilla osoitat koulutuksesi ja ammattitaitosi. En personlig presentasjon tilpasset stillingsbeskrivelsen og kopier av dokumentasjon på kvalikasjo-ner bør vedlegges. (Tällaisilla todistuksilla tarkoitetaan todistuksia viimeisimmästä ammatillisesta koulutuksestasi, mahdollisesta lisäkoulutuksesta, työtodistuksia tai ainakin jonkinlaista vahvistusta työssäolosta.) (Med dokumentasjon på kvalikasjoner mener vi yrkesopplæring, andre kvalikasjoner, sertiseringer eller bekreftelse på arbeidserfaring.) Kaikki todistukset on käännettävä saksaksi, paitsi jos haet työtä kansainvälisestä yrityksestä. Rikosrekisteriote saatetaan vaatia. All dokumentasjon bør oversettes til tysk, med mindre du søker jobb i et internasjonalt selskap.Det kan kreves dokumentasjon på god vandel. Työnantajat ovat tottuneet siihen, että hakijat liittävät saatekirjeen mukaan valokuvansa. Arbeidsgivere er vant til at søkere legger ved bilde av seg selv i søknaden. Työnantajalle lähetettäviin asiakirjoihin ei pidä kirjoittaa mitään lisähuomautuksia. Dokumentene som sendes til arbeidsgiveren, skal ikke inneholde notater. Kun haet omaaloitteisesti johonkin yritykseen, muista, että siellä ei välttämättä tarvita uutta henkilökuntaa juuri tällä hetkellä. Når du uoppfordret søker jobb i et selskap, skal du være klar over at de kanskje ikke trenger folk i øyeblikket. Tämä tarkoittaa sitä, että sinun on itse oltava aloitteellinen ja varmistettava, että hakemuksesi tallennetaan hakijatietokantaan, mikäli vapaita paikkoja ei juuri nyt ole tarjolla. Det betyr at du selv må ta initiativ til at søknaden din blir lagret i en database for åpne søknader hvis de ikke har ledige stillinger nå. Henkilöstöosasto tarkistaa usein tämän tietokannan ensimmäisenä, kun yritykseen tarvitaan uutta väkeä. Hvis selskapet har behov for folk, er denne databasen ofte det første stedet de vil begynne å lete. Hakumenettelyyn kuluva kokonaisaika voi vaihdella paljonkin työnkuvasta riippuen. Avhengig av type stilling kan den totale lengden på søknadsprosessen variere ganske mye. Erityispätevyyttä vaativien töiden kohdalla (johtotehtävät, erityistä ammattitaitoa ja pitkää kokemusta vaativat työt) menettely kestää tavallisesti pitempään ja hakijat For stillinger som krever særlige kvalikasjoner (lederstillinger, stillinger som krever svært høye faglige kvalikasjoner og mye erfaring), tar prosessen vanligvis lang tid, og kandidatene vil måtte gjennomføre ere intervjuer og muligens også delta i en vurdering. Denne prosessen kan ta 3 måneder eller mer. Tällöin menettely saattaa kestää kolme kuukautta tai kauemminkin. kvaliserte jobber besettes normalt i løpet av en måned. Itävallan työvoimahallinnon (AMS) vuonna 2006 tekemä tutkimus osoitti, että 64 prosenttia avoimista työpaikoista täytetään kuukauden kuluessa ja 91 prosenttia kaikista työpaikoista kolmen kuukauden kuluessa. En undersøkelse av AMS Austria i 2006 viste at 64 % av de ledige stillingene besettes i løpet av en måned og 91 % av alle utlyste stillinger besettes innen 3 måneder. Jos avoimesta työpaikasta kiinnostuneita on paljon, yritykset pyrkivät järjestämään esivalintatilaisuuksia tai kutsumaan työnhakijoita testeihin, joissa testataan heidän tietojaan ja taitojaan (esim. tietokonetesti) ennen haastattelujen aloittamista. Hvis det er mange som er interessert i en stilling, bruker selskapene ofte å organisere forhåndsutvelgelser eller invitere jobbsøkerne til en test av kunnskap og ferdigheter (f.eks. en datatest) før de begynner intervjuene. Johtotehtävien ja muiden avaintehtävien työhönotossa käytetään usein arviointikeskuksia. For nøkkelstillinger eller lederstillinger benyttes ofte evalueringssentre. Uutta työntekijää etsivät työnantajat haluavat hakijan vastaavan etsittyä hakijaproilia ja ovat kuvanneet työn vaatimukset mahdollisimman tarkasti. Arbeidsgivere som rekrutterer nye medarbeidere, ønsker at kandidatene i størst mulig grad stemmer overens med den prolen de ser etter og som er beskrevet i stillingsannonsen. Hakijan odotetaan osoittavan, miten hänen koulutuksensa ja kokemuksensa sopii tähän proiliin. De forventer at søkerne viser på hvilken måte hans/hennes kvalikasjoner og erfaring passer inn i denne prolen. Under intervjuet forventes det også at søkerne beskriver sine faglige og personlige styrker og svakheter. Haastattelussa voit myös odottaa kysymyksiä motivaatiostasi, sosiaalisista taidoistasi sekä odotuksistasi työntekijänä. Du kan også forvente å få spørsmål om motivasjon, sosiale ferdigheter og framtidsutsikter. Sinun on myös valmistauduttava vastaamaan ansioluetteloasi koskeviin kysymyksiin (esimerkiksi jos olet vaihtanut usein työpaikkaa). Du må også være forberedt på å få spørsmål knyttet til CVen din (f.eks. hvis du har skiftet jobb hyppig). Yleensä voit odottaa työnantajan pyrkivän vuoropuheluun, joka tarjoaa lisätietoa sinusta, pätevyydestäsi ja odotuksistasi työn suhteen. Generelt kan du forvente at arbeidsgiverne ønsker en dialog der de kan bli kjent med deg, dine kvalikasjo-ner og forventninger til jobben. Tämä tarkoittaa sitä, että haastattelun kuluessa myös sinulla on mahdollisuus esittää kysymyksiä työajoista ja -päivis-tä, yrityksen toiminnasta ja työn sisällöstä. Det betyr at det under intervjuet også vil være rom for at du selv stiller spørsmål om f.eks. arbeidstid, aktiviteter og stillingsinnhold. Haastattelun ilmapiiri on ystävällinen mutta objektiivinen ja puolueeton. Atmosfæren under intervjuet vil være vennlig, men samtidig objektiv og nøytral. Työnantaja haluaa varmasti sinun hankkineen tietoa yrityksestä: mitä se tekee tai tuottaa, minkäkokoinen yritys on, onko sen Arbeidsgiveren vil garantert sette pris på at du er godt informert om selskapet: hvilken virksomhet det har eller hva det produserer, selskapets størrelse, om det er et sentralisert eller desentralisert selskap, om det er basert i utlandet, samt selskapets prol og loso. toiminta keskitetty vai hajautettu, onko sillä toimipaikkoja ulkomailla, millainen on sen yrityskuva ja toiminta-ajatus. tidsrammene for tester, samt respekterer de formelle reglene selskapet har fastsatt for tester og intervjuer. Haastattelu kestää keskimäärin noin tunnin. Et intervju varer i gjennomsnitt ca. én time. Työnantaja tekee päätöksensä yhden haastattelun jälkeen paitsi erityisen korkeaa ammattitaitoa vaativissa töissä. Arbeidsgiveren fatter sin beslutning etter ett intervju, bortsett fra for stillinger med svært høye krav til kvalikasjon. Haastattelussa mukana olevien yrityksen edustajien määrä vaihtelee yrityksen koon mukaan. Antallet representanter for selskapet som deltar på intervjuet, vil variere avhengig av selskapets størrelse. Haastattelussa tai testeissä voi olla läsnä seuraavia henkilöitä: työtä tarjoavan osaston johtaja, henkilöstöpäällikkö, työntekijöiden neuvoston edustaja. Følgende personer kan være til stede under intervjuet eller testene: lederen for avdelingen som stillingen hører inn under, personalsjefen, en ansatterepresentant. Haastattelun kulusta vastaa työnantaja itse, osastopäällikkö tai henkilöstöosaston edustaja. Intervjuet ledes enten av arbeidsgiveren selv, avdelingslederen eller personalsjefen. Sanallisen viestinnän osalta seuraavat asiat ovat tärkeitä haastattelussa: Ilmaisun ja esiintymisen on oltava haettavan työn mukaista ja tuotava esiin työn kannalta tärkeitä asioita (selkeä motivaatio työtä kohtaan, sosiaaliset taidot, ryhmätyötaidot, esimies- ja johtamistaidot, stressinsietokyky, joustavuus). Når det gjelder verbal kommunikasjon, er følgende aspekter av stor betydning under intervjuet: Tale og framtoning må være i tråd med jobben du søker på (tydelig motivasjon for jobben, sosiale ferdigheter, evne til teamarbeid, autoritet, lederegenskaper, fleksibilitet og evne til å takle stress). Sanattomassa viestinnässä tärkeitä ovat täsmällisyys, asenne, katsekontakti, eleet ja ilmeet. Når det gjelder nonverbal kommunikasjon, vil arbeidsgiveren fokusere på punktlighet, holdning, øyekontakt, gestikulering og ansiktsut- trykk. Voit ottaa vastaan kahvia, teetä tai alkoholittomia juomia, jos niitä tarjotaan. Du kan takke ja til kae, te eller ikke-alkoholholdige drikker om du får tilbud om det. Alkoholia tai savukkeita ei saa ottaa vastaan haastattelun aikana. Du må ikke ta imot alkohol eller sigaretter under intervjuet. Normaalissa haastattelussa kysymysten on liityttävä työn vaatimuksiin, sellaisina kuin ne on kuvattu työpaikkailmoituksessa. Kysymysten tavoitteena on selvittää, onko hakijalla työhön tarvittavat taidot ja pätevyys. I et normalt intervju vil det alltid stilles spørsmål knyttet til kravene som ble oppgitt i stillingsannonsen, dette med sikte på å finne ut om du har den kompetansen og de kvalikasjo-nene som kreves i jobben. Objektiivisuuden vuoksi kaikilta hakijoilta tulisi kysyä samat kysymykset. For objektivitetens skyld vil alle søkerne normalt bli stilt de samme spørsmålene. Työnantaja voi kuitenkin kysyä lisätietoa yksilöllisesti tai hakijan yksittäisten vastausten pohjalta. Arbeidsgiveren kan imidlertid be om ytterligere informasjon på individuelt grunnlag eller avhengig av svarene den enkelte søkeren gir. Työnantajan on laadittava raportti, johon kirjataan yhteenveto haastattelusta tai joitakin avainsanoja. Arbeidsgiveren utarbeider som regel en rapport med et sammendrag av intervjuet og noen nøkkelord. Tasa-arvoista kohtelua koskeva liittovaltion lainsäädäntö kieltää ikään, sukupuoleen, uskontoon, sukupuoliseen suuntautumiseen tai etniseen alkuperään perustuvan syrjinnän. Den føderale lovgivningen om likebehandling forbyr enhver diskriminering på grunnlag av alder, kjønn, religion, seksuell legning eller etnisitet. Lovgivningen regulerer alle prosedyrer for publisering av stillingsannonser, søknadsprosedyrer og relasjonene mellom arbeidsgivere og ansatte. Kyseisessä laissa säännellään kaikkia työpaikkailmoitusten julkaisemiseen liittyviä menettelyjä, hakuprosessia sekä työnantajan ja työntekijän välistä suhdetta. Kysy- Du trenger ikke å svare på spørsmål som ikke er i samsvar med loven. Du trenger heller ikke å svare på spørsmål om graviditet, familieplanlegging eller sykdom. Yleinen vaikutelma on kuitenkin se, että työnantajat eivät tiedosta kysyvänsä kiellettyjä kysymyksiä. Det er imidlertid et generelt inntrykk at arbeidsgivere ikke alltid er klar over at spørsmål de stiller, faktisk ikke er lovlige. Tavallisesti sekä palkassa että työehdoissa on neuvotteluvaraa. Vanligvis vil det være rom for å forhandle om både lønn og arbeidsvilkår. Neuvotteleminen ei kuitenkaan onnistu julkisella sektorilla, jossa käytetään kiinteitä palkka-asteikkoja. Dette gjelder ikke for ansatte i det oentlige, der faste lønnsregulativer benyttes. Sopimus laaditaan työehtosopimuksissa määriteltyjen perusehtojen mukaisesti, jotka on vahvistettu työnlainsäädännössä. Kontrakten din settes opp i tråd med de grunnleggende vilkårene i gjeldende tariavtaler og arbeidslovgivning. Yleensä palkka ilmoitetaan kuukausipalkkana, johon sisältyy lomakorvaus ja joulubonus. Som hovedregel oppgis lønnen per måned, inklusive feriepenger og julebonus. Muista ei-lakisääteisistä eduista on neuvoteltava erikseen. Andre, ikke-lovfestede ytelser må framforhandles individuelt. Joissakin töissä työnantaja tarjoaa kiinteän vähimmäispalkan, jonka lisäksi tulee muuttuva korvaus, jonka määrä riippuu työntekijän suoriutumisesta tai tuloksista työssä. For noen jobber vil arbeidsgiveren tilby en fast grunnlønn med et variabelt tillegg som vil være avhengig av dine prestasjoner eller resultatene du oppnår. Niissä töissä, joissa on tavallista saada tippejä asiakkailta (esim. täysihoitolat, hotellit jne.), työntekijälle tarjotaan usein pientä vähimmäispalkkaa. For jobber der det er vanlig å motta tips fra kundene (f.eks. pensjonat, hoteller osv.), vil du også svært ofte tilbys en lav grunnlønn. Tippejä pidetään keinona kasvattaa ansioitaan omalla aktiivisuudellaan. Tips anses for å være en måte å øke lønnen din på, avhengig av hvor godt du gjør jobben. Työehtojen osalta neuvotteluvaraa on usein työajoissa, työaikojen ja -paikkojen joustavuudessa, työajan sovittamisessa yhteen lastenhoidon kanssa (päiväkodin aukioloajat), käytettävissä olemisessa jne. Når det gjelder arbeidsvilkår, er det ofte rom for å forhandle om antall timer, fleksibilitet med hensyn til arbeidstider og arbeidssted, tilpasning av arbeidstiden i forhold til barnepass (barnehage) osv. Palkasta ja ei-lakisääteisistä eduista on neuvoteltava työtä tarjoavan osaston päällikön kanssa. Du må forhandle om lønn og tilleggsgoder med lederen for avdelingen stillingen hører inn under. Työsopimus, joka sisältää kaikki neuvottelemasi edut, tehdään yrityksen henkilöstöosaston kanssa. Ansettelseskontrakten, som skal inneholde alle vilkårene dere er blitt enige om under forhandlingene, utarbeides av selskapets personalsjef. Sopimus voi sisältää enintään kuukauden pituisen koeajan. Kontrakten kan fastsette at det skal være en prøvetid på maksimalt én måned. Koeajan aikana sopimus voidaan päättää välittömästi ilman selityksiä. I løpet av denne prøvetiden kan kontrakten sies opp med én dags varsel uten at det oppgis noen grunn. Sinua saatetaan pyytää suorittamaan yhden päivän mittainen työkoe. Du kan bli bedt om å gjennomføre en prøvedag. Siitä ei missään tapauksessa saa kieltäytyä, mutta työnantajan on maksettava siitä. Du kan ikke nekte å gå med på dette, men arbeidsgiveren må betale deg lønn for prøvedagen. Haastatteluun saapumisesta aiheutuneita kustannuksia ei korvata. Det gis ingen kompensasjon for kostnadene forbundet med å stille til intervjuet. Jos voit osoittaa olevasi taloudellisesti tiukoilla, julkinen työnantaja voi tarjota taloudellista tukea hakumenettelyyn. Hvis du kan dokumentere at du er i en vanskelig økonomisk situasjon, kan arbeidsgivere i det oentlige tilby deg økonomisk støtte i forbindelse med søknadsprosessen. Työnantaja odottaa hakijan ottavan jonkin ajan kuluttua puhelimitse yhteyttä yritykseen saadakseen tietää haastattelun tuloksista. Arbeidsgiverne forventer at du etter at det er gått en viss tid, kontakter selskapet per telefon for å få vite utfallet av intervjuet. Yritykset eivät aina omaaloitteisesti ilmoita tuloksista. Selskapene tar ikke alltid selv initiativ til å informere deg om utfallet. Jos tulos ei ole myönteinen, voit pyytää lisätietoja. Hvis utfallet er negativt, kan du be om mer informasjon. Hvis du kan bevise at det foreligger et brudd på lovgivningen om like muligheter, er det mulig å framsette en osiell klage. Suosittelijat ja suosituskirjeet Referanser og anbefalingsbrev Edellisiä työnantajia on tapana pyytää suosittelijoiksi. Det er vanlig med referanser fra tidligere arbeidsgivere. He voivat vahvistaa pätevyytesi ja kokemuksesi. Disse kan bekrefte dine kvalikasjoner og erfaring. Suositus on käännettävä saksaksi. Referansene må være oversatt til tysk. Kopio viimeisimmästä ja korkeimmasta tutkintotodistuksesta on toimitettava yritykselle viimeistään haastattelussa. En kopi av ditt nyeste og høyeste diplom bør overleveres arbeidsgiveren senest i forbindelse med intervjuet. Suosituskirjeitä käytetään vain akateemisiin virkoihin haettaessa. Anbefalingsbrev brukes bare når du søker på en akademisk stil- ling. Joihinkin ammatteihin tarvitaan rikosrekisteriote. For noen yrker kreves det dokumentasjon på god vandel. Jos sellaista tarvitaan, siitä on todennäköisesti maininta työpaikkailmoituksessa. I så fall vil dette sannsynligvis være oppgitt i stillingsannonsen. Työnantajat suhtautuvat täsmällisyyteen hyvin vakavasti. Arbeidsgivere tar punktlighet svært seriøst. Älä saavu paikalle myöhässä ja siirrä tai peru tapaaminen vain päte- Ikke kom for sent, og ikke utsett eller avlys møtet med mindre du har en gyldig Tällöin (esim. sairaustapauksessa) työnantaja odottaa sinun ilmoittavan asiasta etukäteen ja huolehtivan itse uuden haastatteluajan varaamisesta. I så tilfelle (f.eks. ved sykdom) forventer arbeidsgiveren at du informerer om dette på forhånd og selv ber om å få en ny avtale. Tavallisesti työnantaja odottaa hakijan saapuvan henkilökohtaisesti työnantajan tiloihin haastattelua varten.Videoneuvottelua voidaan mahdollisesti käyttää haastatteluvälineenä. Normalt vil arbeidsgiveren forvente at du møter opp til intervjuet i arbeidsgiverens lokaler. Videokonferanser kan også i noen tilfeller benyttes til å gjennomføre intervjuer. Skypeä käytetään vain poikkeustapauksissa ja vain akateemisia työpaikkoja täytettäessä. SKYPE brukes bare i svært sjeldne tilfeller og bare i forbindelse med rekruttering til akademiske stillinger. Pukeutumisesta ja korujen käytöstä haastattelussa ei ole olemassa mitään yleissääntöjä. Det finnes ingen generelle regler for hvordan du bør være kledd eller for bruk av smykker i forbindelse med et intervju. Asun valinta riippuu työstä, toimialasta, asemasta, yrityskulttuurista sekä siitä, sisältyykö työhön asiakaspalvelua tai yrityksen edustamista. Valg av klesstil avhenger av arbeidets art, bransje, stilling, bedriftskultur, om arbeidet innebærer kundekontakt eller representasjon osv. On tärkeää olla aidosti oma itsensä. Det er viktig at du framstår så ekte som mulig. Vastuullisiin tehtäviin hakeville miehille puku on kuitenkin pakollinen. For menn som søker på stillinger med mye ansvar, er det fremdeles obligatorisk med dress. Solmiota ei enää vaadita. Slips er ikke lenger påkrevd. Tavallinen hakumenettely Puolassa Vanlige søknadsprosedyrer i Polen Tavallisesti työnhakija, joka haluaa tietyn työnantajan palvelukseen, vastaa julkisen työvoimapalvelun (alueelliset ja paikalliset työvoimatoimistot) julkaisemaan hakuilmoitukseen tai sanomalehdessä, radiomainoksessa tai internetissä julkaistuun työpaikkailmoitukseen. En person som ønsker å begynne å arbeide hos en bestemt arbeidsgiver pleier vanligvis å svare på en stillingsannonse som utlyses hos den offentlige arbeidsformidlingen (regionale og lokale arbeidskontor), i aviser, på radioen, internett osv. Normaali ja tavallisimmin käytetty hakumenettely edellyttää, että hakija laatii asianmukaisen ansioluettelon, jonka mukaan liittää tietylle työnantajalle osoitetun saatekirjeen. Den normale og vanligste prosedyren for jobbsøking går ut på at søkeren utarbeider en hensiktsmessig CV som ledsages av et følgebrev stilet til den aktuelle arbeidsgiveren. Työpaikkaa tarjoavasta yrityksestä kannattaa hankkia tietoa. Det kan være ganske nyttig å informere seg om selskapet som lyser ut stillingen. työn alkamispäivän välinen aika vaihtelee työnantajasta, tehtävästä ja kiinnostuneiden hakijoiden määrästä riippuen. Tiden som går fra stillingen lyses ut til den valgte kandidaten starter i jobben, varierer avhengig av arbeidsgiver, stilling og antallet interesserte kandidater. Den valgte kandidaten må gjerne vente en måneds tid. Löydettyään avoimen työpaikan, josta on erityisen kiinnostunut, työnhakijan on seurattava ilmoituksessa annettuja ohjeita. Når man finner en utlyst stilling man ønsker å søke på, må man følge instruksene i stillingsannonsen. Tavallisesti työnantaja pyytää, että hakemukset lähetetään sähköpostilla tai tavallisella postilla. Arbeidsgiveren ber vanligvis om at søknaden sendes på epost eller med vanlig post. Seuraava vaihe on ilmoittaa esikarsinnan läpäisseille hakijoille joko sähköpostitse tai puhelimitse. Neste skritt er å informere de utvalgte kandidatene enten per epost eller telefon. Silloin kun hakijoita pyydetään toimittamaan hakemuksensa sähköisesti, heidän on varmistettava, että työnantaja tietää, mitä avointa työpaikkaa hakemus koskee. Når jobbsøkere bes om å sende inn søknaden elektronisk, må de forsikre seg om at arbeidsgiveren vet hvilken stilling de søker. Se on parasta kertoa sähköpostin otsikkokentässä. Det beste er å oppgi dette i temafeltet i e-posten. Hakemus on jäsenneltävä loogisesti ja aikajärjestyksessä, jotta se on helppo lukea ja ymmärtää. Søknaden bør være utarbeidet i en logisk og kronologisk rekkefølge slik at den er lett å lese og forstå. Den bør være kort (følgebrevet bør være maks. én side og CVen maks to sider). Kirjallisessa hakemuksessa on noudatettava samoja ohjeita kuin sähköisissä. En skriftlig søknad bør følge samme mønster som elektroniske søknader. Puhelinyhteydenotoissa hakijan on esiteltävä itsensä ja kerrottava puhelun syy. Ved telefonkontakt bør søkeren presentere seg og fortelle hvorfor han/hun ringer. Ketään ei pidä pyytää soittamaan puolestaan. Du bør ikke be andre om å ringe på dine vegne. On oltava valmis kirjoittamaan ylös kaikki tarpeelliset tiedot, joita saattaa saada työnantajalta. Du bør være forberedt på å skrive ned all nødvendig informasjon du kan få fra arbeidsgiveren. Ottaessaan mahdolliseen työnantajaan yhteyttä omaaloitteisesti hakijan on pystyttävä jättämään ansioluettelonsa sekä asianmukainen saatekirje. Ved spontane søknader bør jobbsøkeren legge igjen CVen sammen med et hensiktsmessig følgebrev. Vær også forberedt på et spontant intervju. Työnantajan odotukset hakijaa kohtaan vaihtelevat työpaikan tyypistä riippuen. Rekruttererens forventninger til søkeren vil variere avhengig av hva slags jobb det gjelder. Yleisesti ottaen hakijalla on oltava työnantajan tarpeet täyttävä koulutus, ja hänen on oltava valmis tekemään sellaista työtä, jota työnantajalla on tarjolla. Vanligvis må søkeren ha hensiktsmessig opplæring for å kunne oppfylle arbeidsgivers behov samt være forberedt på den typen av arbeid vedkommende skal utføre. Hakijan on oltava valmis keskustelemaan yksityiskohtaisesti koulutustaustastaan ja työkokemuksestaan sekä tuomaan esiin vahvuuksiaan. Søkeren bør kunne redegjøre for sin utdanningsbakgrunn og arbeidserfaring i tillegg til å vektlegge sine sterke sider. Tarvittavat asiakirjat on esitettävä alkuperäisinä, mikäli mahdollista. De relevante dokumentene bør om mulig tas med i original. Tavallisin käytäntö on tuoda mukanaan alkuperäiset Den vanligste framgangsmåten er å vise originaldokumentene asiakirjat sekä kopio, joka voidaan jättää ansioluettelon ja saatekirjeen liitteeksi. sammen med en kopi som kan legges igjen sammen med CVen og følgebrevet. Työnantaja saattaa pyytää hakijaa vahvistamaan kopion oikeaksi allekirjoituksellaan. Arbeidsgiveren kan be søkeren om å bekrefte kopienes ekthet ved å undertegne dem. Yleissääntönä hakumenettelyssä on, että hakijan tulee esitellä itsensä niin, että työnantaja on kiinnostunut kutsumaan hänet haastatteluun ja lopulta tarjoamaan hänelle paikkaa yrityksessä. Det overordnede målet i søknadsprosessen er at du presenterer deg selv på en slik måte at arbeidsgiveren får lyst til å intervjue deg og tilby deg en stilling i selskapet. Työnantaja keskittyy siihen, onko hakijalla tarvittava tietämys ja pystyykö hän ajattelemaan luovasti. Arbeidsgivere fokuserer på om kandidaten har riktig kompetanse og kan tenke kreativt. Kaikki muut työhön liittyvät edellytykset riippuvat siitä, minkätyyppistä työtä kyseisen henkilön on tarkoitus tehdä. Alle andre forhold knyttet til jobben avhenger av hvilke aktiviteter personen er ment å utføre. Tämä merkitsee sitä, että työnantaja etsii henkilöä, jolla on tarvittavat taidot, koulutus ja kokemus. Det betyr at arbeidsgiveren ser etter en person som har kompetanse, kvalikasjoner og hensiktsmessig erfaring. Lisäksi lähes jokainen työnantaja etsii ihmisten kanssa toimeen tulevaa henkilöä, jolla on myönteinen asenne työhön. I tillegg ønsker seg nesten alle arbeidsgivere ansatte med gode kommunikasjonsevner og en positiv innstilling til jobben. Työnantajan edustaja johtaa ehdottomasti keskustelua, mutta haastattelu on kuitenkin kahden tai useamman ihmisen välinen tapaaminen, joten riippuu paljon keskustelun osapuolista, millaiseksi esimerkiksi ilmapiiri muodostuu, miten eri osapuolet ovat mukana keskustelussa ja kuinka luovaa viestintä on. Arbeidsgiverens representant er denitivt den som styrer samtalen, men intervjuet er et møte mellom to eller ere personer, så mye avhenger av samtalepartene, dvs. god stemning, engasjement og kreativ kommunikasjon. Työhönottotilaisuuteen osallistuvien henkilöiden lukumäärä riippuu siitä, keitä tapaamiseen tai testeihin kutsutaan. Hvor mange som deltar i rekrutteringen, er avhengig av hvem som inviteres til møtet eller testene. Hakija voi tehdä testit yksin tai osallistua ryhmätestaustilaisuuteen. En kandidat kan også gjennomføre tester alene eller delta på en gruppetest. Tavallisesti haastattelussa on läsnä kaksi työnantajan edustajaa. Det er vanligvis to representanter fra arbeidsgiveren til stede på intervjuet. Kaikki hakumenettelyn vaiheet työpaikkailmoituksen julkaisemisesta haastatteluihin viedään päätökseen, ennen kuin työpaikka täytetään. Alle sider ved saken, herunder utlysningen av den ledige stillingen og jobbintervjuet, avsluttes når stillingen blir besatt. Oikean henkilön löytäminen vie aikaa, joten rekrytointiprosessi ei ole ohi yhden tapaamisen jälkeen. Det tar tid å finne rett person, så rekrutteringsprosessen er ikke over etter ett møte. Yksi tapaaminen kestää tavallisesti 45 minuutista tuntiin. Intervjuet tar vanligvis fra 45 minutter til en time. Tilanne muuttuu, jos työnantaja haluaa tehdä testejä haastattelun aikana, jolloin tapaaminen kestää kaikkiaan 2–3 tuntia. Det tar imidlertid lengre tid når arbeidsgiveren utfører tester på intervjuet, som da kan vare i 2–3 timer. Sekä sanallinen että sanaton viestintä ovat hyvin tärkeitä työhaastattelussa. kan formidle det de tenker – så vi kan si at de ser etter slike som kommuniserer godt. Joskus työnantaja saattaa palkata haastatteluun mukaan kehonkielen asiantuntijan. Noen ganger engasjerer arbeidsgi- veren spesialister på nonverbal kommunikasjon til inter- vjuet. Hänen tehtävänään on vahvistaa haastateltavan puheiden ja kehonkielen antamien viestien johdonmukaisuus. De kan bekrefte samsvaret mellom disse to kommunikasjonskanalene. Haastattelun aikana voi ottaa vastaan kivennäisvettä, teetä tai kahvia. Du kan ta imot mineralvann, te eller kae på intervjuet. Tupakointi ei ole sallittua. Røyking er ikke tillatt. Ensimmäisessä tapaamisessa hakija voi esittää kysymyksiä esimerkiksi työehdoista, työtehtävistä ja yrityksen toimintakulttuurista. På det første møtet kan du stille spørsmål, f.eks. om ansettelsesvilkår, arbeidsoppgaver, organisasjonens bedriftskultur. Tavallisesti haastattelija antaa hakijalle aikaa esittää kysymyksiä haastattelun lopuksi. Intervjueren gir vanligvis søkeren tid til å stille spørsmål på slutten av intervjuet. Yleensä haastattelulla on tietty rakenne. Generelt sett har alle intervjuer en bestemt struktur. i) Esittäytyminen: Haastattelun ensimmäinen osa on luonteeltaan informatiivinen. (i) Introduksjon: Den første delen av intervjuet er informativt. Tässä vaiheessa haastattelijan päätavoitteena on antaa hakijalle tietoa tapaamisen kulusta, työstä ja työtehtävistä. Her er hovedformålet at intervjueren gir søkeren informasjon om hvordan møtet skal foregå, jobben, arbeidsoppgaver osv. Hyvän ilmapiirin luominen on oleellista. Det er avgjørende å etablere en god stemning. ii) Työkokemuksen selvittäminen: Tässä vaiheessa tärkeimpänä tavoitteena on tiedustella hakijalta seuraavista asioista: henkilötiedot, työkokemus, koulutus, ammatti. (ii) Utforskning av arbeidserfaring: Her er målet å få informasjon fra søkeren om følgende: personopplysninger, arbeidserfaring, utdanning, yrkesbakgrunn. Tässä vaiheessa kysytään pääasiassa faktakysymyksiä. Spørsmålene som stilles, gjelder hovedsakelig faktaopplysninger. iii) Faktojen tulkinta: Tämä vaihe koostuu toisessa vaiheessa koottujen faktojen tulkinnasta. (iii) Fortolkning av fakta: Denne delen består av en fortolkning av faktaopplysningene fra forrige del. Haastattelija kysyy hakijan mielipidettä ja tulkintaa tämän koulutukseen ja työuraan liittyvistä faktoista sekä niiden merkityksestä työtarjouksen kannalta. Intervjuerne spør søkeren om hans/hennes mening og fortolkning av faktaopplysningene gitt om utdanning og arbeid, og hvordan det påvirker jobbtilbudet. Lisäksi pyritään selvittämään hakijan motivaatiota, asenteita ja työn arvostusta. I tillegg bidrar det til at de får et bilde av kandidatens motivasjon, holdninger og verdien vedkommende tillegger jobben. iv) Henkilökohtaiset mielipiteet, ajatukset, näkemykset: Tässä vaiheessa hakija esittää henkilökohtaisia mielipiteitään ja kuvaa ajattelutapaansa työhön liittyvässä päätöksenteossa (työnantaja tai haastattelija esittää kysymyksiä, jotka liittyvät henkilökohtaisten päätösten motiiveihin tai perhetilanteeseen). (iv) Personlige meninger, tanker, synspunkter: Nå kan kandidaten ytre sin personlige mening og vise hvordan vedkommende tenker i forhold til tidligere beslutninger knyttet til arbeid (arbeidsgiveren eller intervjueren stiller spørsmål om motivene bak personlige avgjørelser og familiesituasjonen). v) Yhteenveto – haastattelun lopetus: Tässä vaiheessa hakija voi esittää kysymyksiä asioista, joita ei vielä ole käsitelty ja jot- (v) Oppsummering – slutten av intervjuet: Nå kan kandidaten stille spørsmål om ting som ikke har blitt behandlet, eller som er viktig for vedkommende. Det er derfor en oppsummerende del. Työnantajan tai haastattelijan pitäisi kertoa rekrytointiprosessin seuraavista vaiheista. skal gi informasjon om de kommende trinnene i rekrutteringsprosessen. Työhaastattelujen tai testien ilmapiirin pitäisi olla ystävällinen. Stemningen på jobbintervjuer eller tester skal være vennlig. Avoimuuteen perustuvan ilmapiirin luominen on kenties kaikkein vaikeinta haastattelun järjestämisessä. Å bygge en atmosfære preget av åpenhet er kanskje det vanskeligste ved å foreta et intervju. Ilmapiiri syntyy molem- pien osapuolten antautumisesta tunnetasolla mukaan tilanteeseen. Atmosfæren skapes av det følelsesmessige engasjementet mellom de involverte partene. Haastattelussa odotetaan yleensä seuraavanlaista asennetta:•osallistumista•luovuutta•selkeää viestintää•ammattimaisuutta•itseluottamusta.Ammatillisten ja muiden kysymysten välinen suhde haastattelussa on noin 80:20. Det forventes at søkeren utviser følgende holdninger på intervjuet:•engasjement,•kreativitet,•kommunikasjonsevne,•profesjonalitet,•selvtillit.Forholdet mellom utenomfaglige og faglige temaer under intervjuet er 20:80. Hakijan kannattaa hankkia mahdollisimman paljon tietoa yrityksestä, johon hakee työhön. Søkere bør finne ut mest mulig om selskapet der de søker jobb. Motivaatio on hyvän työntekijän ehdoton edellytys. Motivasjon er nøkkelen til å være en god arbeidstaker. Tämä tarkoittaa sitä, että haastattelussa hakijan on pystyttävä selittämään, miksi on motivoitunut tekemään tätä työtä, ja vastaamaan erilaisiin taitoja, tietoja ja persoonallisuutta testaaviin kysymyksiin. Det betyr at hver søker skal forklare sin motivasjon for jobben og svare på spørsmålene på intervjuet (hva de kan, hva de vet eller hvem de er). Tällaisilla tiedoilla hakija osoittaa ammattimaisuutta, itseluottamusta ja luovuutta. Denne typen informasjon viser søkerens profesjonalitet, selvtillit og kreativitet. Puolassa on lainsäädäntöä, joka kieltää sukupuoleen, ikään, vammaisuuteen, rotuun, etniseen alkuperään, kansallisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen, poliittisiin näkemyksiin, uskontoon tai ammattiliiton jäsenyyteen perustuvan syrjinnän. I Polen er det lover mot diskriminering på bakgrunn av kjønn, alder, funksjonshemming, rase, etnisk opprinnelse, nasjonalitet, legning, politisk overbevisning, religiøs tilhørighet eller medlemskap i fagforening. Haastattelussa hakijan on vastattava kaikkiin kysymyksiin. På intervjuet skal søkeren besvare alle spørsmål. Hänellä on kuitenkin oikeus kieltäytyä vastaamasta syrjiviin kysymyksiin. Han/hun har imidlertid rett til å nekte å svare på diskriminerende spørsmål. Sukupuolista suuntautumista, poliittista sitoutumista, raskautta tai uskontoa koskevat kysymykset eivät ole sallittuja. Spørsmål om seksuelle preferanser, politisk tilhørighet, graviditet og religion er ikke akseptabelt. Tavallisimpia kysymyksiä:•Voitko kertoa jotakin itsestäsi?•Miksi haet tätä työtä?•Kuvaile motivaatiotasi työtä kohtaan.•Voitko nimetä joitakin vahvuuksiasi?•Voitko nimetä joitakin heikkouksiasi? De vanligste spørsmålene er:•Kan du fortelle litt om deg selv?•Hvorfor søker du denne stillingen?•Fortell hva som motiverer deg i en jobb.•Hva er dine sterke sider?•Hva er dine svake sider?•Hvorfor valgte du denne utdanningen? •Miksi valitsit tällaisen koulutustien?•Mitä työn liikkuvuus ja luovuus merkitsee sinulle?•Missä näet itsesi viiden vuoden päästä? •Mikä on palkkatoiveesi?•Kerro, minkä tyyppisestä työstä pidät.•Mitä harrastat? •Hva betyr det for deg å være fleksibel og kreativ på jobb?•Hvor ser du deg selv om fem år?•Hvilke forventninger har du til lønn?•Fortell hvilken type arbeid du foretrekker.•Hva er hobbyen din? Jokaisessa haastattelussa on myös joitakin hankalia kysymyksiä:•Mitä teet viiden vuoden kuluttua? •Kuvaile, miten ratkaisisit konfliktitilanteen työssä.•Kerro, mitä teet tavallisesti vapaa-ajallasi.•Mikä on palkkatoiveesi?•Onko sinulla tarkoitus perustaa perhe? •Tupakoitko? På hvert intervju er det også noen vanskelige spørsmål:•Hva gjør du på om fem år?•Beskriv hvordan du løser en konflikt på jobben.•Beskriv hva du vanligvis gjør på fritiden.•Hvilke forventninger har du til lønn?•Planlegger du å starte familie?•Røyker du? Jos sinulle luvattiin, että työnantajan edustaja soittaisi sinulle haastattelun jälkeen, ja määräaika on jo kulunut umpeen, soita itse työnantajalle ja kysy haastattelun tulosta. Hvis du ble sagt at arbeidsgiverens representant ville kontakte deg etter intervjuet og tidsfristen allerede er gått ut, kan du ringe arbeidsgiveren og spørre om utfallet av intervjuet. Kysymisessä ei ole mitään väärää. Det er ikke noe galt i å spørre. Se vain osoittaa, että olet kiinnostunut työstä. Det viser at du er interessert i jobben. Jos tulit hylätyksi, voit kysyä syytä tähän ratkaisuun. Hvis arbeidsgiveren ikke velger deg, kan du spørre om årsaken til dette. Yritä selvittää, mitkä tekijät aiheuttivat hylkäämisen. Prøv å finne ut hva som gjorde at de ikke valgte deg. Se auttaa sinua välttämään jatkossa samoja virheitä. Slik kan du unngå å gjøre de samme feilene i framtiden. Husk at øvelse gjør mester. Mitä useampaan työhaastatteluun osallistut, sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on pystyä ”myymään”itsesi. itsesi. Jo ere jobbintervjuer du blir innkalt til, jo ere sjanser har du til å ”selge” deg selv. Työsopimus on Puolassa hyvin tavallinen sopimustyyppi. En ansettelsesavtale er en svært populær type kontrakt i Polen. Se on myös suositeltavin sopimusmuoto siihen sisältyvien lisäoikeuksien, niin kutsuttujen työntekijän oikeuksien, vuoksi. Det er også den mest gunstige kontrakten når det gjelder tilleggsrettigheter, såkalte arbeidstaker-rettigheter. Kaikista työsopimuksiin liittyvistä asioista säädetään työlaissa. Alle spørsmål relatert til ansettelsesavtaler reguleres av arbeidsloven. Molemmilla osapuolilla (työnantajalla ja työntekijällä) on oikeus neuvotella. Begge sider (arbeidsgiver og arbeidstaker) har forhandlingsrett. •kohdella kaikkia hakijoita tasapuolisesti•olla painostamatta työntekjää paljastamaan lailla suojattuja tietoja•taata tietosuoja saamiensa tietojen osalta. Arbeidsgiveren har plikt til:•å gi en ærlig framstilling av kravene til stillingen,•å behandle alle kandidatene likt,•å ikke overtale en ansatt til å avsløre lovbeskyttet informasjon,•å behandle mottatt informasjon fortrolig. Työnantaja voi myös•pyytää hakijalta tietoja aiemmista työsuhteista•edellyttää hakijan osallistuvan rekrytointi- ja valintaprosessiin, johon voi kuulua myös psykologisia testejä. Arbeidsgiveren kan også:•be kandidaten gi informasjon om tidligere arbeidsfor-hold,•la kandidaten gå gjennom rekrutterings- og utvelgelsesprosessen, herunder psykologiske tester. Työntekijän velvollisuutena puolestaan on•antaa kaikki työtilanteeseensa liittyvät tiedot•tehdä valintamenettelyyn kuuluvat psykologiset testit. Arbeidstakeren i sin tur har plikt til å:•avgi all informasjon og alle opplysninger om arbeids-status,•være med på psykologiske tester i utvelgelsesprosessen. Työntekijä voi myös•saada tietoa avoimesta paikasta•saada tietoa tarjolla olevaan työpaikkaan liittyvistä oikeuksista ja velvollisuuksista •kieltäytyä vastaamasta syrjiviin kysymyksiin. Arbeidstakeren kan også:•motta informasjon om den ledige stillingen,•motta informasjon om rettigheter og plikter knyttet til stillingen,•nekte å svare på diskriminerende spørsmål. Korvaus olisi sovittava niin, että se vastaa suoritettavaa työtä ja siihen vaadittavaa pätevyyttä. Lisäksi korvauksessa olisi otettava huomioon suoritettavan työn määrä ja laatu. Lønnen skal korrespondere med den typen arbeid som utføres, og kompetansen som trengs for å utføre det, så vel som også ta i betraktning mengden og kvaliteten på arbeidet. Palkkaehdot on määritelty•yritystason työehtosopimuksissa tai kansallisissa työehtosopimuksissa (jotka työnantaja on tehnyt yrityksessä edustettuina olevien ammattiliittojen kanssa)•palkkaa koskevissa säädöksissä (jotka koskevat työnantajia, joiden palveluksessa on vähintään 20 työntekijää ja jotka eivät kuulu yritystason työehtosopimusten tai kansallisten työehtosopimusten piiriin)•työsopimuksissa. Lønnsvilkår er fastsatt i:•bedriftsinterne avtaler eller tariffavtaler (inngått av arbeidsgiveren med selskapets fagforeninger),•lønnsbestemmelser (for arbeidsgivere med minst 20 ansatte som ikke er underlagt en bedriftsintern avtale eller en tariffavtale),•ansettelsesavtaler.Ansatte betales vanligvis per arbeidsenhet: per time, per dag eller per måned. Työntekijän palkka maksetaan tavallisesti työaikayksiköiden mukaan: tuntia, päivää tai kuukautta kohden. Noen ganger brukes akkordarbeid, der arbeidstakere betales per fullført arbeidsenhet. Työntekijälle maksetaan vähintään kerran kuukaudessa etukäteen sovittuna päivänä. Arbeidstakeren betales minst én gang i måneden på en forhåndsavtalt fast dato. Palkan turvaamiseksi Puolan työlaissa säädetään, että Den polske arbeidsloven inneholder en bestemmelse om lønnsvern som sier at en arbeidstaker ikke kan frasi seg työntekijä ei voi luopua oikeudestaan palkkaan eikä siirtää oikeuttaan toiselle henkilölle. retten til lønnsutbetaling eller overføre retten til en annen. Jokaisen hakijan on neuvoteltava palkastaan työnantajan kanssa ennen työsopimuksen allekirjoittamista. Enhver kandidat forhandler sin lønn med arbeidsgiveren før kontrakten undertegnes. Bonukset riippuvat saavutetuista tuloksista. Bonuser er avhengig av oppnådde resultater. Loman ajalta työntekijä saa työsopimuksessa sovittua normaalia palkkaansa. I ferien mottar arbeidstakeren normal lønn i henhold til ansettelsesavtalen. Voit odottaa koulutuksesi ja kokemuksesi mukaista houkuttelevaa palkkapakettia, johon sisältyy etenkin yksityisellä sektorilla erilaisia ei-lakisääteisiä etuuksia, kuten lounasseteleitä, eläkeohjelma, sairausvakuutus, joulubonus, lisäpalkkiot erityissaavutuksista ja suorituskyvystä sekä henkilöstön kehittämisohjelma. Du kan også forvente deg en gunstig lønnspakke i forhold til din utdanning og erfaring, som omfatter ikke-lovfestede ytelser som: lunsjkuponger, pensjonsordning, helseforsikring, julebonus, belønning for særlige prestasjoner og resultater samt en oppfordring til personlig utvikling. Dette gjelder særlig for arbeid i privat sektor, snarere enn oentlig. Valmistaudu siihen, että julkisella sektorilla tällaisia ei juuri ole odotettavissa. Du må derfor være foreberedt på denne forskjellen. Jos haet työtä yksityiseltä sektorilta, on hyvä neuvotella erityisetuuksista, mutta jos haluat työhön julkiselle sektorille, neuvotteluvaraa ei ole. Hvis du søker jobb i privat sektor, er det greit å forhandle om særlige ytelser, men hvis du ønsker å jobbe i det oentlige, er det ikke rom for forhandlinger. Rekrytointiprosessin kulku riippuu yrityksen koosta ja haettavasta tehtävästä. Rekrutteringsprosessen avhenger av størrelsen på selskapet og stillingen du søker på. Siihen saattaa kuulua useita vaiheita, mutta sinulle kerrotaan niistä ensimmäisessä työhönottotapaamisessa. Den kan bestå av ere trinn, men det vil du bli informert om på det første rekrutteringsmøtet. Viimeisen (tavallisesti kolmannen) haastattelun jälkeen joudut odottamaan noin viikon ennen kuin kuulet lopullisen päätöksen siitä, oletko tullut valituksi vai hylätyksi. Etter det siste intervjuet (vanligvis det tredje) må du vente ca. en uke på den endelige beslutningen om du er ansatt eller ikke. Haastattelusta aiheutuneiden matkakustannusten korvaamisesta ei ole lakisääteisiä vaatimuksia, joten hakijan on neuvoteltava niistä erikseen kunkin työnantajan kanssa. Det er ingen lovfestede krav som gjelder refusjon av kostnader knyttet til intervjuet, derfor bør kandidaten forhandle om dette med hver enkelt arbeidsgiver. Tavallisesti työnantaja ei korvaa tällaisia kustannuksia. Kostnadene refunderes som regel ikke av arbeidsgiveren. Puolalaiset työnantajat vaativat ennemmin kuukauden koeaikaa kuin yhden päivän työkoetta. Polske arbeidsgivere foretrekker å be om en måneds prøvetid snarere enn en prøvedag. Siitä voi kieltäytyä, mutta se voi johtaa rekrytointiprosessin keskeytymiseen. Det er lov å nekte, men det kan føre til at arbeidsgiveren stanser rekrutteringen av kandidaten. Puolassa ei tavallisesti tarvita suosittelijoita. I Polen trenger du vanligvis ikke referanser. Ei ole tavallista, että työnantaja soittaisi jollekin tarkistaakseen pätevyytesi. Det er ikke vanlig at en arbeidsgiver ringer noen for å kontrollere kvalifikasjonene dine. Sen sijaan on hyödyksi, jos pystyt toimittamaan kirjallisen työtodistuksen aiemmista työpaikoistasi sekä koulutukseesi liittyviä asiakirjoja. bekreftelse på tidligere ansettelsesforhold og dokumenter som bekrefter utdanningen din. Jos kuitenkin haluat mainita suosittelijoita, se on tietenkin mahdollista, ja silloin kannattaa mainita suosittelijoina entisiä työnantajia tai opettajia. Hvis du likevel ønsker å legge ved referanser, kan du selvfølgelig det, og da er det tilrådelig å oppgi en tidligere arbeidsgiver eller lærer som referanse. Sellaisissa ammateissa, joihin liittyy erityisvastuuta (esim. lasten, vanhusten tai sairaiden kanssa työskentely, aseiden käsittely), on tavallista, että hakijaa vaaditaan osoittamaan kykynsä noudattaa paitsi lainsäädännön vaatimuksia myös yhteisön hyväksymiä moraalisia normeja. Det er vanlig at kandidater i alle yrker som omfatter særlig ansvar (f.eks. arbeid med barn, eldre, syke, håndtering av våpen osv.), må dokumentere sin evne til å overholde lover og forskrifter, men også samfunnets moralske standarder. Puolassa ei tavallisesti tarvita suosituskirjeitä. I Polen trenger du vanligvis ikke anbefalingsbrev. Sellaisesta voi kuitenkin olla hyötyä, jos se on tunnetulta työnantajalta. Det kan imidlertid være nyttig hvis det er skrevet av en framstående arbeidsgiver. Ensivaikutelma on tärkeä. Det første inntrykket er viktig. Muista hyvät tavat:•Jos soitat, esittele itsesi, kerro kuka olet ja miksi soitat.•Jos lähetät sähköpostia, aloita se ”Dear Sir or Madam”. •Ole joustava (sovita aikataulusi työnantajan vaatimuk-siin).•Kysy, odotetaanko sinun vahvistavan tulosi haastatteluun (etenkin jos haastattelu on vasta kuukauden kuluttua). Si hvem du er og hvorfor du ringer.•Hvis du sender epost, begynn med en høflig hilsen, f.eks. “Dear Sir or Madam”.•Vær fleksibel (tilpass deg arbeidsgiverens krav).•Spør om du trenger å bekrefte at du kommer på intervjuet (særlig hvis intervjuet finner sted en måned fram i tiden). Valmistaudu haastatteluun:•Hanki tietoa yrityksestä, johon haluat työhön.•Laadi valmiiksi muutamia kysymyksiä tulevasta työstäsi. Forbered deg til intervjuet:•Les deg opp på selskapet du ønsker å jobbe for.•Forbered noen spørsmål om stillingen.•Vær presis. Respekter intervjuerens tid. Pidä huolta siitä, että toisella kerralla pääset varmasti paikalle.•Sinun odotetaan olevan henkilökohtaisesti paikalla haastattelussa. Sørg for at du kan komme som avtalt.•Det forventes at du møter personlig til intervjuet. Puolassa muiden haastattelumuotojen käyttö ei ole tavallista: työnantaja odottaa tapaavansa hakijan kasvokkain. Det er ikke vanlig i Polen med andre typer intervju. Arbeidsgiveren forventer å treffe deg personlig. Kiinnitä huomiota ulkoasuusi: pukeudu tilanteeseen sopivalla tavalla. Tenk på utseendet: Kle deg etter forholdene. Työhaastatteluun on tärkeää pukeutua ammattimaisesti, vaikka työympäristö olisikin arkinen. Det er viktig å kle seg formelt for jobbintervjuet, selv om arbeidsmiljøet er uformelt. Miehille:•puku (hillityn värinen – tummansininen tai tummanharmaa), pitkähihainen paita (valkoinen tai puvun väriin soinnutettu), vyö, solmio, tummat sukat, perinteiset nahkakengät •vähän tai ei lainkaan koruja •siisti hiusmalli, hillitysti partavettä, hoidetut kynnet •kansio tai salkku For menn:•dress (nøytral farge – mørk blå eller grå), •langermet skjorte (hvit eller en farge som passer til dressen), •belte, •slips, •mørke strømper, konservative skinnsko, •få eller ingen smykker, •velstelt, “profesjonell” frisyre, •ikke for mye etterbarberingsvann, •velstelte negler, •dokumentmappe eller stresskoffert, Naisille:•jakkupuku (tummansininen, musta tai tummanharmaa), hameen tulee olla niin pitkä, että se päällä pystyy istumaan mukavasti, asun väriin sointuva pusero, perinteisen malliset kengät, huomaamattomat sukka-housut•kohtuudella koruja (ei roikkuvia korvakoruja tai koko käsivarren mitalla rannerenkaita) •parempi ilman koruja kuin halpakorujen kanssa •työhön sopiva hiusmalli •kevyt meikki ja tuoksu •puhtaat, hoidetut kynnet •kansio tai salkku For kvinner:•drakt (mørk blå, sort eller mørk grå), •skjørtet skal være langt nok til at du kan sitte komfortabelt, •passende bluse, •konservative sko, •moderat mengde smykker (ikke hengende øredobber eller mange armbånd på samme arm), •ingen smykker er bedre enn billige smykker, •“profesjonell” frisyre, •nøytral strømpebukse, •moderat med sminke og parfyme, •rene, velpleide negler, •dokumentmappe eller stresskoffert, Älä ota mukaan:•matkapuhelinta •i-podia •kahvia tai vettä•jos sinulla on paljon koruja, jätä osa sormuksista kotiin (pelkät korvakorut on hyvä ohje) •sandaaleja tai lenkkitossuja •näkyviä alusvaatteita (rintaliivit, rintaliivien olkaimet, pikkuhousut, bokserit jne.)•shortseja, farkkuja, vyötäröltä liian matalia tai liian tiukkoja housuja•liian syvään uurrettuja tai lyhyitä puseroita – älä paljasta rintamustasi äläkä vatsaa.Peitä mahdolliset tatuoinnit. Ikke ta med:•mobiltelefon, •i-pod,•kaffe eller vann,•hvis du har mye smykker, legg igjen noen av ringene hjemme (bare øredobber, er en god regel), •skjul eventuelle tatoveringer, •ikke bruk sandaler eller joggesko, •undertøy (BH, BH-stropper, truse, boksershorts osv.) skal ikke være synlig,•shorts, •dongeribukse,•bukser som sitter for lavt eller er for trange,•bluser som er for utringet eller for korte – ikke vis kløft eller mage. Muista myös:•Älä anna sellaista vaikutelmaa, että olet kiinnostunut vain palkasta; älä kysy palkasta tai etuuksista, ennen kuin haastattelija ottaa asian esiin.•Älä tee virheitä hakemuksessasi.•Älä esitä kielteisiä kommentteja aiemmista työnantajistasi (tai muistakaan).•Älä väärennä hakuasiakirjoja äläkä anna epärehellisiä vastauksia haastattelukysymyksiin.•Älä anna sellaista vaikutelmaa, että olet kiinnostunut kyseisestä yrityksestä vain sen maantieteellisen sijainnin vuoksi.•Älä anna itsestäsi sellaista kuvaa, että olet epätoivoissasi valmis ottamaan vastaan minkä työn tahansa.•Älä jauha purukumia ja pidä huolta siitä, että et haise tupakalle.•Pidä huolta siitä, ettei matkapuhelimesi soi kesken haastattelun. I tillegg:•Ikke gi inntrykk av at du bare er interessert i lønn. Ikke spør om lønn eller andre ytelser før intervjueren bringer temaet på bane.•Ikke gjør feil i søknadsskjemaet.•Ikke kom med negative kommentarer om tidligere arbeidsgivere (eller andre).•Ikke oppgi uriktig informasjon i søknaden eller på intervjuet.•Ikke gi inntrykk av at du bare er interessert i firmaet på grunn av hvor det er plassert.•Ikke gi inntrykk av at du er villig til å ta imot en hvilken som helst jobb, eller er desperat etter arbeid.•Ikke tygg tyggegummi eller lukt røyk.•Ikke la mobiltelefonen din ringe under intervjuet. (Jos se kuitenkin soi, pyydä anteeksi ja jätä huomiotta.) (Hvis det skjer, be om unnskyldning og ignorer den.) Älä vastaa puhelimeen.•Älä ota esiin henkilökohtaisia asioita tai perheongel-mia.•Ole rehellinen ja oma itsesi. Ikke ta imot telefonsamtaler.•Ikke ta opp eller diskuter personlige ting eller familie-problemer.•Vær ærlig og vær deg selv. Epärehellisyys voi paljastua, ja se on peruste työtarjouksen perumiseen ja irtisanomiseen. Uærlighet blir avslørt og kan føre til at jobbtilbud trekkes tilbake eller til avskjedigelse. Haluat ilman muuta tulla hyvin toimeen työnantajasi kanssa. Det er viktig at du kommer overens med arbeidsgiveren. Jos saat paikan, koska näyttelit Hvis de ansetter deg fordi du oppførte deg som en annen enn deg selv, vil både du jotain muuta kuin itseäsi, sekä sinä että työnantajasi joudutte lopulta pettymään.•Puhuttele haastattelijaa tittelillä ja sukunimellä.•Säilytä katsekontakti koko haastattelun ajan.•Älä anna pelkkiä kyllä- ja ei-vastauksia. og arbeidsgiveren bli misfornøyd.•Henvend deg til intervjueren med tittel (Ms., Mr., Dr.) og etternavn.•Hold øyekontakt under intervjuet.•Ikke svar med bare ”ja” eller ”nei.” Utdyp når det er mulig. Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi portugali parlamentaarinen tasavalta92 345 km Lissabon euro EU +351 .pt Portugisisk Parlamentarisk republikk92 345 km Lisboa euro (EUR)EU+ 351.pt Tavallinen hakumenettely Portugalissa Vanlige søknadsprosedyrer i Portugal Tavallisin käytäntö on edelleen vastata tiettyyn työpaikkailmoitukseen. Niitä julkaistaan esimerkiksi (päivittäin tai viikoittain ilmestyvissä) sanomalehdissä tai muilla tiedotuskanavilla, kuten työvoimatoimistoissa, tilapäistyövoimaa välittävissä toimistoissa tai yksityisissä työnvälitystoimistoissa, ammattiliitoissa, markettien, kuntien ja seurakuntien ilmoitustauluilla, muissa julkisissa tiloissa sekä yhä enemmän internetissä saatavilla olevissa työpaikkatietokannoissa. Fremdeles er den vanligste framgangsmåten å svare på spesifikke stillingsannonser som enten lyses ut i aviser (dags- og ukeaviser) eller annonseres andre steder som f.eks. jobbsentre, vikarbyråer og private bemanningsbyråer, bransje og fagforeninger, supermarkeder, kommuner, bydeler eller andre offentlige steder og i økende grad i jobbanker på internett. Vastata voi joko postitse, sähköpostitse tai puhelimitse. Svarmetoden kan variere: vanlig post, epost eller telefon. Muunlaisiakin menettelyjä käytetään yhä enemmän, ja niissä hyödynnetään ennakoivia tekniikoita:•Lähetetään oma-aloitteisia hakemuksia valikoiduille yri-tyksille.•Laitetaan henkilökohtaisia ilmoituksia sanoma- tai aikakauslehtiin tai muihin tiedotusvälineisiin: markettien ilmoitustauluille, ammattiliittoihin tai työnantajajärjestöihin, keltaisille sivuille (etenkin freelancerit ja itsenäiset ammatinharjoittajat) jne.•Rekisteröidytään työnhakijaksi työvoimatoimistossa (julkinen työvoimapalvelu).•Rekisteröidytään yksityisen työnvälityspalvelun tai tilapäistyövoimaa välittävän toimiston työnhakijaksi.•Jätetään ansioluettelo internetin tärkeimpiin työpaikkatietokantoihin, yliopistojen rekrytointitoimistoihin, ammattijärjestöjen verkkosivuille ja yhä enemmän myös Facebookiin ja muihin verkottumistyökaluihin internetissä, etenkin sellaisiin, jotka on tarkoitettu ammatillisten suhteiden ylläpitämiseen. •Joillakin suuremmilla yrityksillä on internetissä omat työpaikka/CV-pankkinsa, joihin työnhakijat voivat suoraan jättää hakemuksensa.•Joissakin taidealan ammateissa ja/tai muissa erityisosaamista vaativissa ammateissa (esim. arkkitehdit) saatetaan laatia portfolio ja julkaista se omilla verkkosivuilla internetissä. Det blir imidlertid stadig vanligere å bruke framgangsmåter som innebærer mer proaktive teknikker, f.eks.:•sende åpne søknader til utvalgte selskaper,•plassere personlige annonser i aviser, ukeblader eller andre steder, f.eks. supermarkeder, bransje- og fagforeninger eller arbeidsgiverforbund, gule sider (særlig hvis du er frilanser eller selvstendig næringsdrivende), osv.,•registrere seg hos jobbsenteret (offentlig arbeidsfor-midling),•registrere seg hos private bemanningsbyråer og vikar-byråer,•legge inn CVen i de viktigste job-bankene på internett, hos universitetenes karrieresentre, på bransjeforeningenes nettsteder og i økende grad på Facebook eller andre sosiale nettverk på internett, særlig slike som er rettet mot faglige kontakter,•noen av de større selskapene utlyser sine ledige stillinger og/eller har CV-banker tilgjengelig på internett, dit jobbsøkerne kan sende søknaden direkte,•for kunstneriske og/eller enkelte særlig høyt kvalifiserte stillinger (f.eks. arkitekter) – utarbeide en portefølje og lage en personlig nettside som legges ut på internett. Maassa, jossa yli 90 prosenttia kaikista yrityksistä on pienyrityksiä, henkilökohtaiset suhteet ystävien, sukulaisten ja/tai entisten työkavereiden kautta (jotka toimivat samalla suosittelijoina) ovat edelleen tehokkain keino löytää työmahdollisuuksia ja saada yhteys mahdolliseen työnantajaan. I et land der over 90 % av bedriftene er små, er fremdeles personlige kontakter via venner, slektninger og/eller tidligere kolleger (ettersom disse fungerer som positive referanser) blant de mest eektive måtene for å få høre om jobbmuligheter og tree en potensiell arbeidsgiver. Tämä tarkoittaa sitä, että jos sinulla on Portugalissa sosiaalinen verkosto, sitä kannattaa käyttää. Dette betyr at hvis du har et sosialt nettverk i Portugal, bør du bruke det. Työpaikkailmoituksen julkaisemisen ja työn aloittamisen välinen aika vaihtelee valtavasti riippuen siitä, kuinka pikainen tarve työnantajalla on saada työpaikka täytettyä, onko kyseessä enemmän kausiluonteinen vai pysyvä työpaikka tai kuinka hyvin vaadittuja taitoja on saatavilla kansallisilla, alueellisilla tai paikallisilla työmarkkinoilla. Samoin se riippuu hakemusten Tiden som går fra en ledig stilling blir lyst ut til en person begynner i jobben, varierer svært mye og avhenger av hvor raskt arbeidsgiveren ønsker å få besatt stillingen, om stillingen er mer eller mindre sesongavhengig eller midlertidig, mangelen på kvalisert arbeidskraft på det nasjonale, regionale eller lokale arbeidsmarkedet, antall søknader, antall ledige stillinger, om de ansatte må gjennom en innledende opplæringsperiode som skal foregå samtidig for alle nyansatte, omstendighetene rundt kartleggings- og utvelgelsesprosessen osv. Vaikka monissa työpaikkailmoituksissa sanotaan, että työn on määrä alkaa ”mahdollisimman pian”, on syytä muistaa, että valintaprosessi vie aikaa keskimäärin kahdesta kolmeen kuukautta. Selv om det ofte står i stillingsannonsene at vedkommende skal begynne i jobben så snart som mulig, må du alltid huske på at utvelgelsesprosessen er tidkrevende og gjerne i snitt tar 2–3 måneder. Vähemmän ammattitaitoa vaativissa töissä tai tilapäistöissä, jotka saadaan helposti täytettyä paikallisella työvoimalla, tuo aika voi olla huomattavasti lyhyempikin, jopa alle viikko. Når det gjelder stillinger som krever mindre fagkunnskap eller midlertidige jobber som enkelt kan besettes på lokalt nivå, tar det gjerne betraktelig kortere tid, gjerne mindre enn en uke. Kun on kyseessä pysyvä työpaikka, tarvitaan korkeatasoista osaamista tai hyvin tarkan erikoisalan taitajaa tai tehtävä vaatii työnantajalta merkittävää panostusta koulutukseen, prosessi saattaa viedä paljon pitempään, jopa yli vuoden. Et mer permanent bemanningsbehov, behov for høye eller spe-sikke kvalikasjoner, eller en stilling som krever betraktelige opplæringsressurser fra arbeidsgivers side, kan ta mye lengre tid, til og med over et år. Oletetaan, että hakija on jo selvittänyt itselleen omat taitonsa, motivaationsa, kiinnostuksenkohteensa ja odotuksensa sekä tutustunut Portugalin työmarkkinoihin sekä erityisesti oman ammatillisen proilinsa, kokemuksensa ja kielitaitonsa tarjoamiin työmahdollisuuksiin. Vi forutsetter at kandidatene allerede har tenkt gjennom sine personlige egenskaper, ferdigheter, motivasjon, interesser og forventninger i tillegg til å ha gjort seg kjent med arbeidsmarkedet i Portugal og særlig jobbmulighetene for sin yrkesprol, erfaringsnivå og språknivåer. Hakumenettelyn tavallisimmat vaiheet:•Valitse profiiliisi tai odotuksiisi sopivin työpaikkailmoitus tai yritykset, joihin haluat hakea.•Laadi ansioluettelo (portugaliksi, jos mahdollista). Den vanligste framgangsmåten for søknader i Portugal er:•Velg den stillingsannonsen som passer best til din profil og dine forventninger eller de selskapene du ønsker å søke hos.•Skriv en CV (om mulig på portugisisk). CVen bør være kortfattet (maks. Kun vastaat työpaikkailmoitukseen sähköpostilla, hakemus on kirjoitettava suoraan sähköpostiviestiin eikä erillisenä liitetiedostona. Når du svarer på en stillingsannonse per epost, bør du skrive følgebrevet direkte i e-posten og ikke som en egen vedlagt fil. Vain ansioluettelo on lähetettävä liitteenä, ja siitä on mainittava hakemuksessa. Bare CVen bør være vedlagt, og den bør henvises til i brevet. Sähköpostia kirjoittaessasi muista seuraavat asiat:•Ilmoita selkeästi aihe.•Kirjoita lyhyitä kappaleita ja jätä tyhjä rivi kappaleiden väliin; tarkista kirjoitusvirheet.•Älä käytä sähköpostiviesteissä usein käytettäviä tuttavallisia symboleita tai lyhenteitä.•Käytä vain yhtä kirjasintyyppiä ja väriä (mieluiten mustaa).•Mainitse, että ansioluettelo on liitteenä.Älä koskaan lähetä sähköpostia samalla kertaa useampaan yritykseen tai useampaan kuin yhteen sähköpostiosoitteeseen. Husk følgende når du skriver denne e-posten:•det må framgå klart og tydelig hva det gjelder,•skriv korte avsnitt med avstand imellom og uten sta-vefeil,•unngå uformelle symboler og forkortelser som er vanlige å bruke i e-postmeldinger – bruk heller et formelt språk,•bruk bare én bokstavtype og -farge (fortrinnsvis svart),•oppgi at en CVen følger som vedlegg.Send aldri samme epost til ere selskaper eller til mer enn én e-postadresse samtidig. Samat säännöt pätevät silloin, kun lähetät oma-aloitteisen hakemuksen sähköpostitse. De samme reglene gjelder når du sender en åpen søknad via epost. Kun vastaat työpaikkailmoitukseen kirjallisesti, ensimmäiseksi on huomioitava ilmoituksessa annetut hakuajat ja pidettävä kiinni niistä. Når du svarer skriftlig på en stillingsannonse, må du først og fremst legge merke til tidsfristene og overholde dem. Jos lähetät hakemuksesi postilokero-osoitteeseen (muista, että useimmissa työpaikkailmoituksissa ei mainita työnantajan nimeä), yritä varmistaa, että se toimitetaan perille saman viikon aikana. Hvis søknaden din skal sendes til en postboks (husk at de este stillingsannonser ikke oppgir navnet til arbeidsgiveren), må du sørge for at søknaden blir levert i løpet av arbeidsuken. Jos toimitat hakemuksesi suoraan työnantajalle, tee se mahdollisimman pian, jotta hakemuksesi ehtii ajoissa perille ennen valintaprosessin alkua. Hvis du sender søknaden direkte til arbeidsgiveren, bør du sende den så snart som mulig slik at den kommer fram i begynnelsen av utvelgelsesprosessen. Muuten yritys saattaa ehtiä jo valita uuden työntekijänsä. Hvis ikke, risikerer du at bedriften allerede har valgt den de vil ansette. Aikakysymys on tietenkin erityisen oleellinen silloin, kun hakemus lähetetään ulkomailta. Av naturlige årsaker er tidsaspektet særlig viktig når det gjelder søknader fra utlandet. Kirjallinen hakemus koostuu yleensä saatekirjeestä ja ansio- luettelosta. En skriftlig søknad vil vanligvis bestå av et følgebrev og en CV. Ansioluettelo voidaan jättää pois, jos sitä ei nimen- omaisesti vaadita työpaikkailmoituksessa ja jos työpaikan vaatimukset eivät ole kovin monimutkaisia. Du kan la være å legge ved en CV hvis det ikke uttrykkelig blir bedt om i annonsen, eller hvis den ønskede prolen ikke er for omfattende. Saatteen on oltava lyhyt, yksinkertainen kirje, pituudeltaan enintään yksi A4-arkki tekstinkäsittelylaitteella valkoiselle paperille Følgebrevet bør være et kortfattet, maskinskrevet brev på ca. én A4-side, hvitt papir. kirjoitettuna. ker med bedriften før du sender søknaden. Yritä tarkistaa tämä asia, jos olet etukäteen puhelimitse yhteydessä yritykseen. Saatekirjeen tulee sisältää seuraavat asiat:•yhteystietosi (nimi, osoite, puhelinnumero ja sähköpos-tiosoite)•työnantajan tiedot (vastaanottajan nimi ja/tai asema, yrityksen nimi, osoite)•paikka ja päiväys•viite ilmoitukseen (sanomalehden nimi, julkaisupäivämäärä, mahdollinen ilmoituksen viitenumero)•lyhyt, selkeä tekstiosuus, jossa perustelet kiinnostuksesi kyseistä työtä ja/tai yritystä kohtaan, kerrot työkokemuksestasi sekä teknisistä ja ammatillisista taidoistasi, jotka liittyvät työpaikkailmoituksessa mainittuihin vaatimuksiin (tämä kohta on erityisen tärkeä, jos et lähetä ansioluetteloa)•mainitse olevasi valmis tulemaan haastatteluun•lopputervehdys ja allekirjoitus•jos mukana on ansioluettelo, hakemuksessa on oltava maininta ”Liite: curriculum vitae” vasemmassa alakulmassa. Følgebrevet bør inneholde følgende punkter:•dine personlige kontaktopplysninger (navn, adresse, telefonnummer og e-postadresse),•arbeidsgivers kontaktopplysninger (mottakers navn og/eller stilling, navn på bedrift, adresse),•sted og dato,•henvisning til hvor du så annonsen (hvilken avis, dato, ev. annonsens referansenummer),•kortfattede setninger om hvorfor du er interessert i jobben og/eller den aktuelle bedriften samt en oversikt over yrkeserfaring og tekniske og faglige ferdigheter som er relevant for profilen (særlig viktig om du ikke sender en CV),•nevn at du kan komme til intervju,•avslutning og underskrift,•hvis du vedlegger en CV, må du nevne dette ved å skrive “Vedlegg: Curriculum Vitae” nederst på siden, i venstre hjørne. Yritä välttää•kirjoitusvirheitä•itsestäänselvyyksiä, mairittelua, turhan monimutkaisia virkkeitä•P.S. (”post scriptum”) -lisäyksiä; jos unohdit jotakin tärkeää, kirje on kirjoitettava uudelleen. Forsøk å unngå:•stavefeil,•banaliteter, smiger, meget komplisert setningsstruktur,•bruk av PS! (“post scriptum”). Hvis du glemte å skrive noe viktig, er det bedre at du skriver om brevet. Portugalilainen ansioluettelo laaditaan tavallisesti käännetyssä aikajärjestyksessä ja on pituudeltaan yleensä kahdesta kolmeen sivua. I Portugal skrives CVen i omvendt kronologisk rekkefølge og er på maksimalt to til tre sider. Passbilde kan være nødvendig. Ansioluettelon tulee sisältää seuraavat tiedot: •henkilötiedot (nimi, osoite, puhelinnumero, sähköpos-tiosoite)•koulutustaso (korkein suoritetuista tutkinnoista)•ammatillinen koulutus (eri kategoriaksi kuin yleissivistävä koulutus; luettelo käydyistä kursseista ja käytännön koulutuksesta; mainitse ammattitaitoa osoittavat Følgende opplysninger bør tas med:•personopplysninger (navn, adresse, telefonnummer, e-postadresse osv.),•utdanningsnivå (høyeste fullførte utdanning),•yrkesrettet opplæring (ikke det samme som grunnskoleutdanning, men en oversikt over kurs du har tatt og praktisk opplæring). Ta med dokumentasjon som bekrefter at du tilhører et bestemt yrke),•yrkeserfaring,•andre kvalifikasjoner (språk- og IT-kunnskaper, førerkort),•fritidsaktiviteter (valgfritt). todistukset, jotka oikeuttavat tietyn ammattikunnan jäsenyyteen)•ammattikokemus •muut taidot (kieli- ja tietotekniikkataidot, ajokortti)•harrastukset (vapaaehtoinen). Husk på følgende når du ringer i forbindelse med en stillings-annonse:•gå gjennom spørsmålene dine på forhånd,•les CVen din, som omfatter de viktigste områdene av din yrkeserfaring,•ha CVen klar i tilfelle de har spørsmål til den,•ha klar en dagbok eller notatblokk der du kan skrive ned all informasjon, særlig dato og tidspunkt for intervjuet,•velg riktig tid for telefonsamtalen i løpet av bedriftens åpningstid (forsøk å unngå begynnelsen eller slutten av dagen),•ring fra et hensiktsmessig sted (et sted der det er rolig og du unngår forstyrrelser fra andre),•presenter deg for den som tar telefonen og forklar bakgrunnen for at du ringer: “Jeg ringer i forbindelse med stillingsannonsen ...”. Vastatessasi työpaikkailmoitukseen puhelimitse varmista seuraavat asiat:•Käy etukäteen läpi kysymykset, jotka aiot esittää puhelinkeskustelun aikana.•Lue ansioluettelosi, jossa on lueteltu ammattikokemuksesi keskeisimmät alueet.•Pidä ansioluettelo käsillä siltä varalta, että siitä kysytään jotakin.•Pidä käsillä myös kalenteri tai muistilehtiö, johon voit kirjoittaa ylös kaiken tiedon, etenkin haastattelupäivän ja kellonajan.•Valitse puhelullesi sopiva ajankohta yrityksen aukioloaikana (älä soita aivan työpäivän alussa tai lopussa).•Soita sopivasta, rauhallisesta paikasta, jossa kukaan ei pääse keskeyttämään.•Tervehdi henkilöä, joka vastaa puhelimeen, ja selitä puhelusi syy: ”Soitan työpaikkailmoituksesta…”; puhu portugalia, jos osaat.•Kysy puhelimeen vastanneelta henkilöltä, onko hän oikea ihminen vastaamaan avointa työpaikkaa koskeviin kysymyksiin (ja ellei ole, pyydä häntä ohjaamaan puhelu oikealle henkilölle ja kysy tämän henkilön nimeä).•Pyydä päästä haastatteluun ja yritä sopia päivämäärästä ja kellonajasta; samalla kannattaa kysyä, mitä asiakirjoja hakemuksesi käsittelyyn tarvitaan.•Kiitä henkilöä, jonka kanssa keskustelit, hänen ajastaan. Om mulig bør du snakke portugi-sisk,•spør den som svarer om han eller hun er rette person å snakke med angående stillingsannonsen (hvis vedkommende ikke er rett person, bør du be om å bli satt over til riktig person og spørre hva denne personen heter),•be om et intervju og forsøk å avtale dato og tidspunkt. Du bør også spørre om hvilke dokumenter som er nødvendige for at søknaden din skal tas i betraktning,•takk vedkommende for at han eller hun tok seg tid til deg. Puhelinkeskustelun aikana:•Puhu hitaasti.•Vastaa selkeästi kaikkiin kysymyksiin.•Varmista, että kaikki esittämäsi kysymykset ovat relevantteja (sinulla täytyy olla ne kirjoitettuna ylös). Under samtalen:•snakk langsomt,•svar klart på alle spørsmål,•sørg for at alle spørsmålene du stiller, er relevante (du bør skrive dem ned på forhånd). On monia hyviä syitä, joiden vuoksi kannattaa hakea oma-aloitteisesti:•Se osoittaa, että olet aktiivinen, oma-aloitteinen, kiinnostunut ja hyvin perillä asioista – kaikki ominaisuuksia, joita useimmat työnantajat pitävät nykyään suuressa arvossa.•Monia avoimia työpaikkoja ei mainosteta lainkaan perinteisten kanavien kautta. Det er mange gode grunner til å sende en åpen søknad:•det viser at du er proaktiv, tar initiativ, er interessert og velinformert – kvaliteter som de fleste arbeidsgiverne er på jakt etter i dag,•mange av de tilgjengelige jobbene lyses ikke ut gjen- nom de vanlige kanalene. Työmarkkinoilla, joilla yli 90 prosenttia työnantajista on pieniä tai erittäin pieniä yrityksiä, rekrytointimenettelyt, joissa käytetään ilmoituksia, esittelyjä ja pitkällisiä seulonta- ja valintamenettelyjä, saattavat olla liian kalliita.•Vaikka yritykset aikoisivatkin ilmoittaa avoimesta työpaikasta jossain vaiheessa, ensiksi ne saattavat kuitenkin analysoida omissa arkistoissaan olevat ansioluettelot. Monet portugalilaiset yritykset säilyttävät hakemuksia ainakin 6 kuukautta, vaikka ne eivät vastaisikaan hakijalle välittömästi.•Joka tapauksessa kannattaa aina hankkia tietoa mahdollisista paikoista, joihin haluaisit töihin, sillä siitä voi olla hyötyä tulevissa hakumenettelyissä, jos sopiva paikka sattuu aukeamaan. I et arbeidsmarked der 90 % av bedriftene er små eller meget små, kan rekrutteringsprosedyrer med annonser, presentasjoner og en langvarig kartleggings- og utvelgelsesprosess fort bli for dyrt,•selv om en bedrift har til hensikt å lyse ut en stilling, vil første skritt være å gå gjennom de arkiverte CVene (de fleste bedriftene i Portugal vil lagre åpne søknader i minst seks måneder, selv om de ikke svarer deg umid-delbart),•uansett er det alltid lurt å holde seg oppdatert om hvilke steder man kunne tenke seg å jobbe, for det vil lette søknadsprosessen i tilfelle det skulle dukke opp en mulighet. Hakiessasi omaaloitteisesti sinun on otettava huomioon useimmat edellä sähköisten ja kirjallisten hakemusten yhteydessä mainituista asioista. Når du sender en åpen søknad, må du huske på at de este punktene ovenfor nevnt gjelder både elektroniske og skriftlige søknader. Lisäksi on muistettava seuraavat asiat:•Osoita hakemuksesi suuremmissa yrityksissä henkilöstöosaston päällikölle, pienissä ja keskisuurissa yrityksissä toimitusjohtajalle tai omistajalle (yritä selvittää heidän nimensä, jos mahdollista) tai jos rekrytointimenettelyä hoitaa ulkopuolinen rekrytointitoimisto, siinä tapauksessa kyseiselle toimistolle. Du bør også huske på følgende:•i større bedrifter stiler du søknaden til lederen for personalavdelingen, i små og mellomstore bedrifter stiler du den til daglig leder eller bedriftseier (forsøk eventuelt å finne ut hva de heter), eller til bemanningsbyrået, dersom det er et bemanningsbyrå som står for rekrut-teringen,•bruk ett avsnitt per hovedpunkt,•hvis søknaden sendes som epost, må du huske på å sende den til bare én bedrift/arbeidsgiver om gangen, ettersom det viser at du er interessert i nettopp den bedriften,•denne søknaden er visittkortet ditt, så selv om du bruker et formelt språk, kan du godt gi den et personlig preg slik at du skiller deg ut blant de andre potensielle søkerne. •Käsittele kussakin kappaleessa vain yhtä ajatuskokonaisuutta.•Jos lähetät hakemuksesi sähköpostilla, muista lähettää se vain yhdelle yritykselle/työnantajalle kerrallaan, sillä näin osoitat olevasi kiinnostunut juuri tuosta nimenomaisesta yrityksestä.•Hakemuksesi on käyntikorttisi, joten persoonallisuutesi saa näkyä siinä, vaikka käyttäisitkin yleiskieltä; tarkoitus on erottautua edukseen muiden hakijoiden joukosta. Rekruttereren forventer at du:•kjenner godt til den bedriften der du søker jobb, dens kjernevirksomhet (produkter eller tjenester), størrelse (f.eks. antall ansatte), markedsposisjon, organisasjonens kultur, verdier og medlemmer (f.eks. et mer formelt eller avslappet miljø), og markedet som bedriften driver virksomhet i, markedssituasjon og -trender,•er godt informert og nysgjerrig med hensyn til jobben, de viktigste arbeidsoppgavene og ansvarsområdene,•er godt forberedt slik at du kan svare omgående på spørsmål til CVen din, særlig når det gjelder din opplæring/utdanning, arbeidserfaring og uformell erfaring (f.eks. frivillig arbeid og fritidsaktiviteter). ajoissa liikkeelle, jotta olisit perillä vähintään 10 minuuttia ennen haastattelun alkua, niin ehdit hieman rauhoittua. språkkurs, førerkort, anbefalingsbrev osv.), men du kan godt ta med kopier og vise dem hvis det blir aktuelt. Yritä olla sotkeutumatta liikoihin papereihin. Forsøk å holde orden i dokumentene. Jos mainitset hakemuksessasi jonkin tutkinnon/koulutuksen, suosituskirjeen tai kielikurssin erityistaitona, valmistaudu toimittamaan kopiot niitä koskevista todistuksista, ellet ole jo liittänyt niitä hakemukseesi. Hvis du nevner en bestemt diplom/opplæringsattest, attest, språkdiplom som ikke er nevnt i søknaden din, bør du imidlertid – med mindre det allerede er vedlagt søknaden – være forberedt på å legge igjen en kopi. Kansainvälisissä rekrytoinneissa Europassin korkeakoulututkintotodistuksen liitteen tai ammatillisen tutkintotodistuksen liitteen kaltaiset asiakirjat ovat erityisen hyödyllisiä, koska portugalilaiset työnantajat eivät tunne kotimaasi koulujärjestelmää eivätkä niiden tieto- ja taitosisältöjä. Når det gjelder rekruttering fra utlandet, kan det være lurt å ta med dokumenter som Europass vitnemålstillegg eller fagbeskrivelse, for det er godt mulig at arbeidsgiverne i Portugal ikke kjenner til utdannings-/opplæringssystemet i hjemlandet ditt eller vet hva som inngår av relevant kunnskap og ferdigheter. Men velg med omhu. Jos hakemuksesi hyväksytään, monia näistä asiakirjoista saatetaan pyytää myöhemmin sopimusjärjestelyjen vahvistamisen yhteydessä. Hvis du får tilbud om jobben, kan det være at mange av disse dokumentene må medbringes på et senere tidspunkt når kontrakten skal inngås. On syytä muistaa, että haastattelun kulusta vastaa haastattelija, ei haastateltava. Husk at det er intervjueren som skal styre intervjuet, ikke den som blir intervjuet. Yritä olla keskeyttämättä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettet voisi esittää asiaankuuluvia kysymyksiä. Du bør unngå å avbryte intervjueren, men det betyr ikke at du ikke kan stille saklige spørsmål. Du bør være deltagende, men ikke styrende. Haastattelijoiden määrä vaihtelee. Antall personer som skal forestå intervjuet, varierer. Usein etenkin pienissä yrityksissä on vain yksi haastattelija, joka on yrityksen toimitusjohtaja tai omistaja. Svært ofte, særlig i små bedrifter, vil det bare være én intervjuer til stede, gjerne daglig leder eller eier av bedriften. Valintahaastattelu ei sai- si kestää kauempaa kuin 45 minuuttia, mutta se voi olla lyhyempikin. Et utvelgelsesintervju bør ikke vare lenger enn 45 minutter, men kan være kortere. Minkäänlaisia lahjoja, juomaa tai savukkeita ei pidä tarjota haastattelussa, sitä ei pidetä sopivana. Vær avslappet, men ikke for mye. Koeta rentoutua, mutta älä liikaa. Du må ha selvtillit, men ikke være arrogant. On esiinnyttävä itsevarmasti mutta ei ylimielisesti.Yhtenä tavoitteenasi haastattelussa tulee olla itsesi esitteleminen. At du får presentert deg selv bør være en del av din målsetning for intervjuet. Ammatillisten ja muiden kysymysten välinen suhde voi vaihdella. Det finnes ikke noe fastsatt fordeling mellom faglige og utenomfaglige spørsmål. Se riippuu haastattelijan persoonasta ja käytettävästä seulonta- ja valintamenettelystä. Det avhenger av intervjuerens prol og av utsilings- og utvelgelsesmetode. Uskontoa, poliittisia mielipiteitä ja sukupuolista suuntautumista koskevia kysymyksiä pidetään puhtaasti yksityisasioina. Spørsmål som: religiøs tilhørighet, politiske preferanser og seksuell legning anses for å være av strengt privat karakter. Yleisesti vaikuttaa kuitenkin siltä, että näitä kysymyksiä käsitellään useammin kuin monissa muissa Euroopan maissa. Det er likevel en generell oppfatning at slike spørsmål tas opp hyppigere i enkelte andre land i Europa. Palkka ilmoitetaan tavallisesti kuukausipalkkana. Lønnen beregnes vanligvis på månedsbasis. Muista, että jos olet Portugalissa pysyvässä työsuhteessa, palkkaa maksetaan 14 kuukaudelta vuodessa (eli palkkaan sisältyy lomakorvaus ja joulubonukset, jotka maksetaan tavallisesti toukokesäkuussa ja marras-joulukuussa). Ikke glem at hvis du har en fast stilling i Portugal, får du lønn for 14 måneder per år (dvs. inklusive feriepenger og julebonus, som vanligvis utbetales i hhv. mai/juni og november/desember). Jos tulet monikansallisen yhtiön palvelukseen, palkasta voidaan neuvotella myös vuosipakettina, joka sisältää kaikki avustukset ja muut lisäedut. Hvis du får jobb i et multinasjonalt selskap, kan du også framforhandle lønnen som en årslønn inklusive alle subsidier og andre frynsegoder. Pääsääntöisesti lomakorvaus maksetaan 13. kuukauden palkan muodossa joulubonuksen lisäksi (14. kuukausi). Som regel regnes feriepengene som lønn for den trettende måneden og julebonusen som lønn for den fjortende måneden. Työnantaja ei tavallisesti maksa tuottavuuteen sidottuja vuosibonuksia, koska suurin osa portugalilaisista työnantajista on pienyrityksiä, eikä niitä ole pääsääntöisesti otettu huomioon palkkatason määrittelyssä. Arbeidsgiver betaler vanligvis ikke en årlig produktivitetsbonus, fordi de fleste arbeidsgiverne i Portugal er små bedrifter og som regel ikke regulert mht. lønnsnivå. Vuoden lopussa saattaa kuitenkin olla mahdollisuus bonusten maksuun, mikäli yritys on tehnyt riittävän hyvää tulosta. Det kan likevel være rom for bonusutbetalinger i slutten av året hvis bedriften gjør det tilstrekkelig bra. Määrä riippuu työnantajan enemmän tai vähemmän summittaisesta arviosta suorituskyvystäsi ja panoksestasi yrityksen menestymiseen. Blant de vanlige fordelene er bedre helseforsikring og, når det gjelder store bedrifter, helsetjenester. Vuosibonuksista ei siis juurikaan ole varaa neuvotella työsopimuksen laatimisen yhteydessä, mutta voit kysyä, millainen käytäntö yrityksessä on. Mobiltelefon kan tilbys, i tillegg til firmabil, men er vanligvis forbeholdt den øverste ledelsen (ledere og direktører). Muita tavallisia etuuksia ovat lisäsairausvakuutus tai suuremmissa yrityksissä työterveyspalvelut. Det er ikke særlig vanlig å bli bedt om å utføre en prøve- periode på én dag, men hvis det skjer, bør du ikke nekte. Matkapuhelin saatetaan myös tarjota, samoin työsuhdeauto, enimmäkseen yrityksen johdolle (johtajille ja esimiehille). Da risikerer du å bli utestengt fra utvelgelsesprosessen. Yhden päivän työkoetta ei yleensä vaadita, mutta jos sellaista pyydetään, siitä ei pidä kieltäytyä, sillä muutoin saatat tulla hylätyksi valintamenettelyssä. Det er ikke vanlig at bedrifter i Portugal dekker reiseutgifter i forbindelse med innkalling til intervju eller andre utgifter i forbindelse med søknadsprosessen. Yleensä portugalilaiset yritykset eivät korvaa haastatteluun osallistumisesta aiheutuneita matkakuluja tai muita hakumenettelyyn liittyviä kustannuksia. Det finnes definitivt ikke noen lov som pålegger det, og søkeren bør ikke forvente det. Mitään lakisääteistä velvolli- suutta siihen ei ainakaan ole, eikä hakijan pidä odottaa kor- vauksia. Under særlig spesielle omstendigheter kan du imidlertid få refundert utgiftene dine. Kulut saatetaan korvata aivan poikkeustapauksissa; jos yritys etsii epätoivoisesti juuri tietynlaista erityistaitoa, ammattipätevyyttä tai proilia, se saattaa olla valmis maksamaan matkakulut tai majoituksen (osittain tai kokonaan).Tällaista saattaa tapahtua etenkin ulkomailta rekrytoitaessa. Hvis arbeidsgiverne er på desperat jakt etter en bestemt ferdighet, faglig kvalifikasjon eller profil, kan de være villig til å dekke reise- eller oppholdsutgifter (delvis eller helt). Dette kan forekomme, særlig ved rekruttering fra utlandet. Tutkintotodistuksesta tarvitaan kopio jossain vaiheessa. En kopi av vitnemålet ditt blir nødvendig en eller annen gang i løpet av prosessen. Haastatteluun kannattaa tuoda ainakin yksi ylimääräinen kopio. Du bør ta med ytterligere en kopi til intervjuet. Vaikka suosituskirjeitä voidaan pitää ylimääräisenä lisäetuna, Portugalissa niitä ei ole tapana käydä tarkkaan läpi ja tarkistaa suosituksia (toisin kuin joissakin muissa Euroopan maissa). Selv om anbefalingsbrev kan betraktes et ytterligere fortrinn, er det i Portugal ikke vanlig praksis å gå gjennom dem og kryssjekke referansene (som i enkelte andre land i Europa). Niiden arvo on siis varsin suhteellinen. Dermed er verdien av dem ganske relativ. På den annen side stiller arbeidsgiverne stadig større krav. On suositeltavaa vahvistaa haastattelun aika ja paikka päivää ennen; se osoittaa, että olet kiinnostunut työstä. Det kan være lurt å bekrefte tidspunkt og sted for intervjuet en dag i forveien (det viser at du er interessert i jobben). Vain hyvin ikävissä poikkeustapauksissa (esim. sairaus, sukulaisen kuolema, onnettomuus) on hyväksyttävää jättää saapumatta sovittuun tapaamiseen ja sopia uusi haastatteluaika. Hvis du uteblir fra et avtalt intervju, er det bare under meget alvorlige omstendigheter (f.eks. sykdom, dødsfall i nær familie, ulykke) at du kan avtale nytt intervju. Yritä joka tapauksessa ilmoittaa haastattelijalle etukäteen (tai heti tapahtuman jälkeen) ja selittää syy poissaoloosi. Uansett bør du forsøke å melde fra til rekruttereren på forhånd (eller umiddelbart etter det inntrufne) og forklare hvorfor du ikke kan komme. Uuden ajan järjestyminen riippuu haastattelijan aikataulusta ja valintamenettelystä. En eventuell ny avtale vil avhenge av rekruttererens tilgjengelighet og på utvelgelsesprosedyrene. Portugalilaiset yritykset eivät yleensä ole kovinkaan hyvin valmistautuneet järjestämään työhaastatteluja uusien viestintävälineiden, kuten videoneuvottelujen tai Skypen välityksellä. De færreste bedrifter i Portugal er forberedt på å gjennomføre rekrutteringsintervjuer med nye kommunikasjonsverktøyer som videokonferanser og SKYPE. Ne voivat kuitenkin suostua tekemään ensimmäisen valintahaastattelun puhelimessa ja/tai turvautumaan uusiin viestintävälineisiin (jos molemmilla osapuolilla on ne käytettävissään). Imidlertid kan de være villig til å gjennomføre det første utvelgelses- intervjuet per telefon og/eller ty til nye kommunikasjonsmetoder (hvis begge sider har dem). Lopullinen päätös tehdään kuitenkin yleensä sellaisen haastattelun perusteella, jossa hakija on itse fyysisesti läsnä – ainakin pysyvämpien ja enemmän koulutusta vaativien töiden kohdalla. Imidlertid vil en endelig avgjørelse vanligvis kun treffes på grunnlag av et intervju der søkeren møter personlig – særlig hvis det er snakk om en fast stilling eller en stilling som krever høyere kvalifikasjoner. Tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti, ja monilla pienillä ja keskisuurilla yrityksillä on jo käytettävissään näitä uusia viestintävälineitä. Denne situasjonen er imidlertid i rask endring, og mange små og mellomstore bedrifter har allerede tilgang til de nye kommunikasjonsmidlene. Siksi on todennäköistä, että niitä käytetään jatkossa yhä enemmän myös merkittävää (rajatylittävää) liikkuvuutta edellyttävissä rekrytoinneissa. Det er derfor godt mulig at det kommer til å bli stadig vanligere å bruke disse ved rekruttering som krever betydelig mobilitet (for eksempel fra utlandet). Palautetta ei yleensä anneta. Sitä saatettaisiin kuitenkin arvostaa. Vanligvis legges det ikke opp til oppfølging, men det kan bli satt pris på. Ei ole tavallista sopia tapaamista arviointia varten siinä tapauksessa, että ei ole tullut valituksi jatkoon rekrytointiprosessissa. Det er ikke vanlig å avtale en vurdering hvis du ikke er blant de utvalgte som går videre i rekrutteringsprosessen. On tärkeää valita tarkkaan, asianmukaisten ja yhtenäisten kriteerien perusteella ne työpaikkailmoitukset, joihin vastaa, sillä turhien haku- ja valintaprosessien läpikäyminen voi viedä paljon aikaa. Det er meget viktig at du velger annonsene du svarer på med omhu på grunnlag av relevante, logiske kriterier, for det kan være tidkrevende å gå gjennom en irrelevant søknad og utvelgelsesprosedyre. Joidenkin työpaikkailmoitusten kaikkia vaatimuksia on lähes mahdoton täyttää; älä anna sen lannistaa. For noen av de utlyste stillingene er det nesten ikke mulig å oppfylle alle kravene. Jos täytät suurimman osan vaatimuksista, älä epäröi hakea; portugalilaiset työnantajat ovat tässä suhteessa varsin joustavia. Ikke la deg skremme av dette: Oppfyller du de fleste av kravene, må du ikke nøle med å søke. Arbeidsgiverne i Portugal kan vise seg å være ganske fleksible på dette området. Tavallinen hakumenettely Romaniassa Vanlige søknadsprosedyrer i Romania Avoimesta työpaikasta kiinnostunut hakija voi ottaa suoraan yhteyttä työnantajaan sähköpostitse, faksitse tai puhelimitse. Noudatettava käytäntö riippuu rekrytoivan organisaation käyttämästä rekrytointimenettelystä. En kandidat som er interessert i en ledig jobb, kan søke direkte til arbeidsgiveren ved å ringe eller sende en epost eller faks, avhengig av prosedyren til organisasjonen som rekrutterer. Tavallisimmat vaiheet työn hakemisessa:•Työnantajat ilmoittavat avoimista työpaikoista sanomalehdissä, internetissä, verkkosivuilla jne. ja antavat samalla hakuohjeet. •Työnhakijat lähettävät hakemuksensa internetiä, sähköpostia tai rekrytointisivustoja käyttäen, faksilla tai soittamalla työnantajalle.•Työnantaja ottaa yhteyttä hakijoihin sopiakseen alkuhaastattelusta. Den vanligste framgangsmåten for å søke en stilling er som følger:•Arbeidsgiverne lyser ut de ledige stillingene i aviser, på internett, nettsteder og lignende og angir framgangsmåten for de respektive stillingene.•Kandidatene søker ved hjelp av internett, epost eller spesialiserte nettsteder for rekruttering, ved å ringe eller sende en faks.•Arbeidsgiverne tar kontakt med jobbsøkerne og avtaler et innledende intervju. •Työnantaja voi järjestää työn luonteesta riippuen enemmän kuin yhden haastattelun. •Avhengig av type jobb kan arbeidsgiverne organisere mer enn ett intervju. Nykyään ensimmäinen haastattelu tehdään tavallisesti puhelimitse. For tiden er det vanlig å gjennomføre det innledende intervjuet med kandidaten per telefon. Nykyään tavallisin käytäntö on se, että erityispätevyyden omaavat ja korkeasti koulutetut hakijat tekevät hakemuksensa internetin kautta ja vähäisemmän ammattitaidon omaavat henkilöt sanomalehti-ilmoitusten perusteella. Høyt kvaliserte og utdannede personer finner vanligvis ledige stillinger via internett, mens personer med lavere utdanning finner ledige jobber i avisene. Työpaikkailmoituksen julkaisemisen ja työn aloittamisen välinen aika voi vaihdella työn mukaan. Tiden som går fra stillingen utlyses til den valgte kandidaten begynner i jobben, avhenger av hva slags jobb det gjelder. Tavallisesti siinä kestää kahdesta neljään viikkoa. Vanligvis tar det 2–4 uker. Työpaikkailmoitus sisältää kaikki rekrytoivan yrityksen kannalta oleelliset tiedot, kuten yrityksen nimen ja toimialan, haettavaan tehtävään kuuluvat tärkeimmät vastuualueet, luettelon henkilökohtaisista ja ammatillisista ominaisuuksista, joita työn hoitamiseen vaaditaan, yrityksen tarjoamat edut, kuten palkka ja muut etuudet, sekä ohjeet yhteydenottoja ja hakemista varten. Arbeidsgiverens stillingsannonse bør inneholde all relevant informasjon som navn på bedrift og beskrivelse av hva den driver med, stillingens viktigste ansvarsområder og hvilke personlige og faglige egenskaper som trengs for å utføre jobben, goder bedriften tilbyr i form av lønn og lignende, hvordan man kontakter bedriften og hvordan man søker på stillingen. Hakijan ansioluettelon on sisällettävä kaikki henkilökohtaiset ja ammatilliset ominaisuudet, tiedot ja taidot, joiden perusteella työnantaja pystyy päättämään, täyttääkö hakija työpaikan vaatimukset vai ei. Kandidatens CV bør inneholde personlige og faglige egenskaper, kunnskap og ferdigheter som gjør at arbeidsgiveren kan avgjøre om kandidaten oppfyller kravene til stillingen eller ikke. Kirjallisten ja sähköisten hakemusten suhteen huomattavaa: rekrytoija analysoi hakemukset arvioimalla vastaanotettuja ansioluetteloja. Legg merke til følgende ved skriftlige og elektroniske søknader: Rekruttereren analyserer søknadene ved å gå gjennom og evaluere de mottatte CVene. Hän varmistaa, että ansioluettelossa esitetyt tiedot vastaavat työn vaatimuksia. Vedkommende sjekker om opplysningene på CVene er i samsvar med kravene til jobben. Esimerkiksi jos työnantaja edellyttää, että uusi työntekijä on henkilö, jolla on vähintään kahden vuoden kokemus asianajajan työstä, työhönottaja keskittää huomionsa kyseiseen työkokemusosioon ansioluettelossa. Hvis for eksempel en arbeidsgiver krever at den som skal ansettes må ha minst to års praktisk juridisk erfaring, vil rekruttereren fokusere på den delen i CVen som omhandler arbeidserfaring. Puhelinhaastattelussa työhönottaja varmistaa ansioluettelon tietojen paikkansapitävyyden ja kysyy lisätietoja hakijan taidoista, osaamisesta ja ammattikokemuksesta. I telefonintervjuer vil rekruttereren sjekke om opplysningene på CVen er riktige og spørre nærmere om kompetanse, ferdigheter og yrkeserfaring. Et telefonintervju varer i ca. 10–15 minutter. Työhönottaja odottaa hakijalta ammattimaista käytöstä sekä rehellistä ja avointa vuoropuhelua. Rekruttereren forventer en profesjonell holdning fra søkerens side og ønsker en åpen og ærlig dialog med vedkommende. Hakijan tulee keskittyä ansioluettelossa mainittuihin asioihin. Kandidatene bør fokusere på opplysningene i CVen. Ansioluettelon tietojen paikkansapitävyyden suhteen työnantaja tietää, että hakijoilla on usein tapana liioitella taitoja ja osaamista käsittelevissä osioissa. Når det gjelder dokumentenes ekthet, vet arbeidsgiverne at den delen i CVen som omhandler ferdigheter og evner, kan være noe overdrevet. Monet työnhakijat pyrkivät kirjoittamaan ansioluetteloonsa sellaisia asioita, joita uskovat työnantajan haluavan nähdä. Mange jobbsøkere har en tendens til å skrive det arbeidsgiveren ønsker å lese. Haastattelussa työnantaja kiinnittää huomiota sekä sanallisiin että sanattomiin viestintätaitoihin. I løpet av intervjuet fokuserer arbeidsgiveren både på verbale og nonverbale kommunikasjonsferdigheter. Det er rekruttereren som leder møtet. Haastatteluun osallistuu tavallisesti rekrytoinnista vastaava henkilöstöosaston edustaja, yrityksen asianomaisen osaston päällikkö sekä joissain tapauksissa jopa yrityksen toimitusjohtaja. På intervjuet deltar vanligvis den ansatte fra personalavdelingen som har ansvar for rekrutteringsprosessen, leder for avdelingen som skal ansette noen og i noen tilfeller daglig leder eller administrerende direktør for selskapet. Intervjuer kan vare fra 30 minutter til 2 timer. Joidenkin työpaikkojen kohdalla henkilöstöosasto laatii hakijoista esivalintaluettelon, jossa on tavallisesti noin viisi henkilöä. Noen ganger velger personalavdelingen ut noen få kandidater, vanligvis rundt fem personer. Heitä pidetään ansioluetteloiden analyysin perusteella sopivimpina hakijoina. Disse vurderes som de best egnede søkerne etter en analyse av respektive CVer. Tavallisesti kaikki sanallinen ja sanaton viestintä on tärkeää. Vanligvis er alle sidene ved verbal og nonverbal kommunikasjon viktig. Viestintä on koko haastattelun perusta. Kommunikasjon anses som en grunnleggende del av intervjuet. Työhönottaja havainnoi hakijan viestintätaitojen hyviä ja huonoja puolia sekä joutuu analysoimaan niitä tehdäkseen realistisen arvion haastateltavasta. Rekruttereren observerer vedkommendes positive og negative kommunikasjonsferdigheter og må analysere dem for å komme med en realistisk vurdering av den som blir intervjuet. Ensimmäisessä tapaamisessa käsitellään tavallisesti seuraavia asioita:•haastattelijan ja hakijan esittäytyminen•haastattelun alkuosan tarkoituksena on saada hakija rentoutumaan puhelemalla yleisistä aiheista, kuten ”Tänään onkin aurinkoinen päivä” tai ”Löysitkö tänne helposti?”•kysymyksiä hakijan kokemuksesta •kysymyksiä taidoista ja tiedoista, ansioluettelon tietojen todentaminen På det første møtet dekkes vanligvis følgende aspekter:•Presentasjon av rekrutterer og søker.•Til å begynne med småprater rekruttereren med kandidaten for å få han eller henne til å slappe av, og sier gjerne noe om været eller stiller spørsmål av typen ”Var det enkelt å finne fram?”•Kandidaten blir spurt ut om sin erfaring. •haastattelija kertoo hakijalle työn vaatimuksista ja keskeisistä tehtävistä sekä yrityksestä yleensä: millä alalla se toimii, millaisia saavutuksia sillä on jne.•haastattelija kehottaa hakijaa esittämään selventäviä kysymyksiä kohdista, joita tämä ei täysin ymmärtänyt•hakija esittää kysymyksiä. •Kandidaten blir spurt om sine ferdigheter og kunnskap for å verifisere informasjonen på CVen.•Rekruttereren informerer kandidaten om kravene til stillingen og de viktigste arbeidsoppgavene samt om selskapet generelt: hvilke sektorer det opererer i, selskapets mål osv.•Rekruttereren ber om/forventer spørsmål om saker som er uklare for kandidaten.•Kandidaten stiller spørsmål. Tavallisia kysymyksiä: Millaiset ovat työajat? Millaista palkkaa tarjoatte? De vanligste spørsmålene gjelder: arbeidstid, lønnordninger og om der er lunsjpause. Haastattelut voivat olla täysin tai osittain kaavamaisia tai täysin vapaamuotoisia. Intervjuene kan være strukturert, delvis strukturert eller ustrukturert. Eniten käytetään osittain kaavamaisia haastatteluja. De este arbeidsgiverne benytter seg av delvis strukturerte intervjuer. Voit valmistella joitakin kysymyksiä ennen haastattelua, mutta voit myös olla joustava ja miettiä kysymyksiä, sitä mukaa kuin niitä tulee esiin haastattelun aikana. Du kan godt forberede noen spørsmål på forhånd, men du bør også være fleksibel og spørre om viktige saker som dukker opp under intervjuet. Haastattelun ilmapiirin tulisi olla avoin, rento ja puhelias. Atmosfæren under intervjuet bør være åpen og avslappet med god kommunikasjon. Den som blir intervjuet, bør ha en profesjonell holdning. On hyvin tärkeää, että hakija pystyy selittämään, miksi on kiinnostunut työstä. Det er meget viktig at kandidaten forklarer sin motivasjon for jobben. Romaniassa on voimassa syrjinnän kieltävää lainsäädäntöä. Romania har en antidiskrimineringslov. Hakijan on yleensä tiedettävä, millä alalla yritys toimii ja mitkä ovat työnantajan vaatimukset haettavana olevassa työtehtävässä. Generelt bør søkeren kjenne til selskapets forretningsområde og kravene til stillingen. Voit neuvotella palkasta sekä työhön liittyvistä ei-lakisäätei-sistä ja muista etuuksista. Du kan forhandle om lønn, ikke-lovfestede ytelser og annen godtgjørelse. Palkka ilmoitetaan kuukausipalkkana. Lønn utbetales månedlig. Feriepenger og årsbonus forhandles separat. De vanligste ikke-lovfestede ytelsene er lunsjkuponger og feriepenger. Neuvotteluista vastaa tavallisesti henkilöstöosasto. Vanligvis er det personalavdelingen som står for forhandlingene. He tietävät, mikä on enimmäispalkka, jonka yritys voi tarjota kustakin tehtävästä. De kjenner selskapets maksimumslønn for den bestemte stillingen. Den endelige beslutningen ligger hos ledelsen. kaisten työntekijöiden viidestä päivästä johtotehtäviin palkattavien henkilöiden 90 päivään. I henhold til arbeidsloven skal alle kategorier av arbeidstakere ha en prøveperiode som strekker seg fra fem dager for ufaglærte personer som ansettes for en begrenset periode, til 90 dager for en lederstilling. Työhönottaja kertoo hakijalle haastattelussa, onko hänet hyväksytty ja otetaanko häneen uudelleen yhteyttä. Under intervjuet informerer rekruttereren kandidaten om hvorvidt han eller hun er blitt godtatt og vil bli kontaktet igjen. Jos et saa palautetta pian haastattelun jälkeen, voit olettaa, ettei sinua ole valittu tehtävään. Hvis du ikke får noen tilbakemelding kort tid etter intervjuet, kan du anta at du ikke har fått den ledige stillingen. Joissain tapauksissa hakijoille ilmoitetaan joka tapauksessa, eli tulivatpa he hyväksytyiksi tai hylätyiksi, mutta se ei ole tavallista. Det kan hende at du får tilbakemelding uansett, enten du har fått jobben eller ikke, men det er uvanlig. Työnantajat kysyvät tavallisesti suosittelijoita tai suosituskirjeitä. Arbeidsgiverne vil vanligvis be om referanser eller anbefalingsbrev. Muista kuitenkin, että hyvätkään suositukset eivät takaa, että kaikki sujuu hyvin haastattelussa. Du må imidlertid huske at gode referanser ikke nødvendigvis garanterer at alt vil gå bra på intervjuet. Jotkut työnantajat pyytävät kopiota tutkintotodistuksesta heti menettelyn alussa, toiset taas tekevät rekrytointipäätöksensä ilman sitä. Noen arbeidsgivere ber om en kopi av vitnemålet ditt i begynnelsen av prosessen, mens andre bestemmer seg for å rekruttere søkere uten å be om det. Yrityksen käytännöstä riippuen myös suosituskirjeitä saatetaan tarvita. Avhengig av selskapets retningslinjer kan det bli nødvendig med anbefalingsbrev i tillegg. Kaikki työnantajat vaativat todistuksen hakijan kunniallisuudesta ja hyvämaineisuudesta eli rikosrekisteriotteen. Vandelsattest (dvs. hvorvidt du har et rulleblad) kreves av alle ansatte. Tavallisesti kunniallisuus ja hyvämaineisuus pitää pystyä osoittamaan kaikissa töissä. Vanligvis må du for alle jobber kunne framvise god atferd. Kun sovit haastatteluajasta, merkitse muistiin haastattelupaikka ja -aika. Når du avtaler et intervju, må du merke deg tidspunkt og sted for intervjuet. Työhönottaja kertoo, kuinka pääset parhaiten paik- kaan, jossa haastattelu pidetään. Rekruttereren forteller deg hvordan du kan finne fram til plassen. Täsmällisyys on melko tär- keää, mutta jos olet muutaman minuutin myöhässä, työnantaja todennäköisesti ymmärtää sen, jos sinulla on hyvä syy. Punktlighet er ganske viktig, men hvis du er noen minutter for sen, vil arbeidsgiveren vise forståelse, dersom du har en god grunn. Tavallisesti sinun on vahvistettava saapumisesi haastatteluun. Vanligvis må du bekrefte at du kommer til intervjuet. Hyvästä syystä voit olla tarvittaessa poissa, mutta siitä on ilmoitettava työnantajalle ennen haastattelua. Hvis du ikke har anledning til å delta, må du ha en god grunn, og arbeidsgiveren må før intervjuet få vite om det. Du kan be om å få en ny avtale, men det er opp til arbeidsgiver hvorvidt en ny avtale aksepteres. Videoneuvotteluja käytetään ainoastaan monikansallisissa suuryrityksissä. Det er bare i store bedrifter som multinasjonale selskaper, at det er vanlig med videokonferanser. Yleensä työnantaja haluaa tavata sinut kasvokkain. Vanligvis foretrekker arbeidsgiveren å tree deg personlig. Haastattelua varten on pukeuduttava asiallisesti ja siististi. Du må være anstendig og ordentlig kledd for intervjuet. Hakumenettelyn aikana et saa valehdella pätevyydestäsi, kokemuksestasi, taidoistasi, tiedoistasi tms. Du må ikke lyve om dine kvalikasjoner, erfaring, ferdigheter, kunnskap osv. i løpet av søknadsprosessen. On oltava realistinen ja rehellinen. Det er viktig å være realistisk og ærlig. Menestyäkseen hakijan on oltava järkevä ja vilpitön. For å lykkes må kandidaten være fornuftig og oppriktig. Viralliset kielet Osielle språk Valtiomuoto Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi saksa, ranska, italia, reto- romaani parlamentaarinen liittotasavalta41 284 km Bern Sveitsin frangi (CHF) Efta +41 .ch Tysk, fransk, italiensk, retoromansk Føderal parlamentarisk republikk41 284 km Bern Sveitsiske frank (CHF)EFTA+ 41.ch Tavallinen hakumenettely Sveitsissä Vanlige søknadsprosedyrer i Sveits Tavallisimmat vaiheet uuden työn etsinnässä ovat seuraavat: tutki työpaikkailmoituksia (sanomalehdistä tai internetistä), etsi tietoja yrityksestä, päivitä ansioluettelosi ja kirjoita saatekirje ja valmistaudu ensimmäiseen ja seuraaviin haastatteluihin. Den vanligste framgangsmåten for å søke en stilling er som følger: Sjekk stillingsannonsene (enten i aviser eller på nettet), finn informasjon om bedriften, skreddersy CVen din, legg ved et følgebrev og forbered deg til førstegangsintervjuet og påfølgende intervjuer. Tavallisin käytäntö rekrytoitaessa uutta henkilöstöä erityisosaamista vaativiin ja johtotehtäviin on kirjallisen hakulomakkeen käyttö. Den vanligste framgangsmåten ved rekruttering av nye ansatte – når det gjelder spesialiserte proler og lederfunksjoner – er å bruke et skriftlig søknadsskjema. Vähemmän ammattitaitoa vaativissa töissä voidaan käyttää toisenlaisiakin hakumenettelyjä. For mindre kvaliserte proler brukes gjerne andre framgangsmåter. Ensimmäinen yhteydenotto tapahtuu tavallisesti puhelimitse tai internetissä. Den innledende kontakten skjer vanligvis via telefon eller internett. Kun haet internetin kautta, kiinnitä huomiota skannaamiesi asiakirjojen laatuun. Når du søker via internett, må du være nøye med kvaliteten på dokumentene du skanner. Älä lähetä asiakirjoja, joista saa sellaisen vaikutelman, että ne on laadittu yleiseen käyttöön. Send ikke dokumenter som gir inntrykk av å være for allmenn bruk. Viimeisen haastattelun ja työn aloittamisen välinen aika riippuu paljon siitä, millaista työtä olet hakemassa, millaista pätevyyttä yritys etsii ja kuinka suuri tarve sillä on uudelle työntekijälle. Tiden som går fra det siste intervjuet til du begynner i jobben, avhenger av hva slags jobb du søker, hvilke kvalikasjoner selskapet er på jakt etter og behovet for personell. Aika vaihtelee hotelli- ja ravintola-alan töissä yleisestä viikosta useisiin viikkoihin julkisen hallinnon tai monikansallisten yritysten johtotehtävissä. Det kan gå fra én uke for jobber i hoteller og restauranter til ere uker for lederjobber innen oentlig administrasjon eller i multinasjonale selskaper. Haastattelussa työnantaja kiinnittää paljon huomiota hakijan osoittamaan motivaatioon ja kysymyksiin, joita hän esittää, hakijan sanattomiin viestintätaitoihin, tietoihin yrityksestä ja työtehtävästä sekä palkkatoiveisiin. Under intervjuet legger arbeidsgiveren særlig merke til kandidatens motivasjon og hvilke spørsmål vedkommende stiller, nonverbale kommunikasjonsferdigheter, kjennskap til firmaet og jobben samt forventninger til lønn. Naispuolisilta hakijoilta saatetaan kysyä heidän perhetilanteestaan. Kvinnelige søkere kan bli spurt om sin familiesituasjon. Silloin kun yrityksessä on erillinen henkilöstöosasto, haastatteluun osallistuu työn vaatimuksista riippuen kaksi tai kolme ihmistä. Avhengig av stillingsinstruks og om bedriften har en personalavdeling, vil to eller tre personer være til stede på intervjuet. Pienissä yrityksissä työnantaja itse saattaa hoitaa haastattelun. I mindre bedrifter er det gjerne arbeidsgiveren selv som leder intervjuet. Hakumenettelyyn kuuluu tavallisesti vähintään kaksi haastattelua. Det er vanlig med minst to intervjuer i løpet av søknadsprosessen. Kukin haastattelu kestää keskimäärin 90 minuuttia (vähemmän ammattitaitoa vaativissa töissä alle tunnin). Hvert av disse tar ca. 90 minutter (gjerne under en time for jobber som krever lavere kvalikasjoner). Sanallisessa ja sanattomassa viestinnässä haastattelija kiinnittää huomiota työn edellyttämään kielitaitoon, vaatetukseen, kohteliaisuuteen, äänensävyyn haastattelun aikana sekä haastattelijoita kohtaan osoittamaasi kunnioitukseen. Når det gjelder verbal og nonverbal kommunikasjon, blir det under intervjuet lagt merke til hvor godt du kjenner språket som brukes i jobben, hvordan du er kledd, hvor høig du er og stemmeleiet ditt samt hvilken respekt du viser intervjuerne. Älä juo mitään, syö purukumia tai tupakoi haastattelun aikana. Älä myöskään ota vastaan mitään tarjottavaa. Du må ikke drikke, tygge tyggegummi eller røyke under intervjuet og heller ikke takke ja om dette blir tilbudt. Det er ikke tillatt å tilby intervjuerne noen form for gaver. Under det første intervjuet kan du spørre om det er lov å ta notater. Kun tulee kysymysten vuoro, odota, että haastattelija kehottaa sinua esittämään kysymyksiä. Hvis du har spørsmål du ønsker å stille, bør du vente til intervjueren åpner for dette. Sveitsissä on hyvin tavallista kysellä omaan sosiaaliseen verkostoon kuuluvilta ihmisiltä, tietäisivätkö he yrityksessä ketään, keneltä voisi kysyä tarjolla olevista työpaikoista tai henkilöstötarpeista. I Sveits er det veldig vanlig at man bruker det personlige nettverket sitt og spør om noen kjenner noen i bedriften som kan fortelle deg om ledige stillinger og bemanningsbehov. Näiden tietojen perusteella voit kirjoittaa yksinkertaisen hakukirjeen. På grunnlag av denne informasjonen sendes så en kortfattet søknad. Haastattelulla on tarkkaan määrätty rakenne: Haastattelija esittelee itsensä, kertoo, kauanko haastattelun on määrä kestää ja mitkä ovat sen tavoitteet, sekä esittelee lyhyesti yrityksen ja tarjolla olevan työn. Intervjuet har et fast oppsett, som følger: Intervjueren presenterer seg og setter tidsrammen og målene for intervjuet før han eller hun gir en kort presentasjon av bedriften og den aktuelle jobben. Sen jälkeen haastattelija pyytää hakijaa esittelemään itsensä ja perustelemaan kiinnostuksensa työtä kohtaan. Deretter ber intervjueren kandidaten om å presentere seg og forklare hvorfor han eller hun er den rette for jobben. Sitten esitetään kysymyksiä, joiden tarkoituksena on saada lisätietoa eri aiheista. Intervjueren stiller ere spørsmål for å finne ut mer om de ulike temaene. Haastattelun lopulla hakijaa pyydetään kertomaan palkkatoiveensa, ja jos hakija on edelleen kiinnostunut, voidaan sopia uudesta tapaamisesta. Til slutt spør intervjueren søkeren om hva han eller hun forventer i lønn, og et nytt møte avtales hvis søkeren fortsatt er interessert i jobben. Haastattelun ilmapiiri vaihtelee varsin paljon yrityksestä toiseen. Atmosfæren under intervjuet varierer betraktelig mellom de ulike bedriftene. Yleensä silloin, kun haastattelija on henkilöstöasiantuntija, hän onnistuu saamaan hakijan rentoutumaan ja saamaan selville tarvittavat tiedot. Hvis intervjueren er profesjonell, vil vedkommende få kandidaten til å føle seg vel og få den informasjonen han eller hun trenger. Viime kädessä haastattelijan tavoitteena on saada rekrytoitua uusi työntekijä, joka vastaa mahdollisimman hyvin yrityksen tarpeita. Intervjueren ønsker tross alt å rekruttere noen som oppfyller bedriftens behov. Intervjuerne ønsker ikke å begå noen feil. He odottavat hakijalta rehellisyyttä. Tietenkin he tietävät, että tämä on keinotekoinen tilanne ja että jotkut hakijat yrittävät huijata tai peitellä todellista minäänsä. De forventer at kandidaten er ærlig, men vet selvsagt at dette er en kunstig situasjon, og at noen av søkerne vil forsøke å gjøre seg bedre enn de er, eller skjule dårlige sider. Haastattelussa hakijan on osoitettava todellista kiinnostusta työtä kohtaan, oltava vilpitön ja rehellinen sekä kuunneltava tarkkaavaisesti. Under intervjuet må kandidaten vise ekte interesse for stillingen, være åpen og ærlig og aktivt lyttende. Joissain yrityksissä on edelleen sellainen asenne, että sinä olet se, joka on etsimässä työpaikkaa, ja sinun on syytä olla kiitollinen siitä, että olet päässyt haastatteluun. Det finnes fremdeles bedrifter som har den holdningen at siden du er den som søker jobb, bør du være takknemlig for at du ble kalt inn på intervju. Tosiasiassa haastateltava, jolla on juuri työhön tarvittavat taidot ja pätevyys, on etulyöntiasemassa. Men hvis du har de rette ferdighetene og kvalika-sjonene for jobben, er det faktisk du som sitter med de gode kortene på hånden. Muista tämä neuvotellessasi palkasta ja työehdoista. Husk på dette når du forhandler om lønn og arbeidsvilkår. Ammatillisten ja muiden kysymysten välinen suhde haastattelussa riippuu haastattelijan asemasta yrityksessä. Fordelingen mellom faglige og utenomfaglige temaer under intervjuet avhenger av intervjuerens stilling i selskapet. Jos haastattelija on henkilöstöasiantuntija, noin puolet kysymyksistä liittyy hakijan sosiaalisiin taitoihin ja persoonallisuuteen. Hvis intervjueren er fra personalavdelingen, vil om lag halvparten av spørsmålene være knyttet til din sosiale og personlige kompetanse. Käytä hyväksesi tilaisuutta osoittaa motivaatiotasi työtä kohtaan ja pyri tuomaan esiin kaikki taitosi ja vahvuutesi. Bruk anledningen til å vise at du virkelig har lyst på jobben, og prøv å understreke din kompetanse og dine sterke sider. Sveitsissä on miesten ja naisten tasa-arvoista kohtelua koskevaa lainsäädäntöä. Sveits har lovgivning om likebehandling av menn og kvinner. Sørg for at du er godt forberedt for intervjuet og kan svare positivt på spørsmål om privatlivet og vanskelige temaer. pidetään puhtaasti yksityisasioina: seksuaalisuus, naimisiinmenoaikeet, poliittinen sitoutuminen, edellisestä työstä saatu palkka, terveydentila, irtisanominen aiemmasta työpaikasta. Følgende temaer betraktes som meget private: seksualitet, gifteplaner, politisk tilhørighet, lønn i tidligere jobber, helsetilstand, oppsigelse fra tidligere jobber. Jotkut työnantajat kuitenkin saattavat kysyä naispuoliselta hakijalta hänen perhesuunnitelmistaan. Likevel vil enkelte arbeidsgivere spørre kvinnelige kandidater om deres familieplaner. Haastattelija odottaa sinun vastaavan kaikkiin kysymyksiin. Intervjueren vil forvente at du svarer på alle spørsmålene. Etsi tietoa yrityksestä, jonka avoimen työpaikan haluat täyttää, ja varmista, että tiedät jotakin sen hallintoneuvoston kokoonpanosta, työntekijöiden määrästä, taloudenalasta, jolla yritys toimii, sen kilpailijoista ja asiakkaista. Finn ut mer om selskapet du ønsker å jobbe for, og sørg for at du vet litt om hvem som sitter i ledelsen, ca. antall ansatte, hvilken økonomisk sektor bedriften opererer i, konkurrentene og kundene. Hanki myös tietoa yrityksen ympäristöpolitiikasta, sen suhtautumisesta reiluun kauppaan sekä sosiaalisen tai eettisen ohjeiston olemassaolosta. Du må også sette deg inn i selskapets miljøpolitikk, holdning til rettferdig handel og om selskapet har sosiale og/eller etiske retningslinjer. Yritä löytää lisätietoa yrityksen yleisimagosta sekä sen imagosta työnantajana. Forsøk å finne ut mer om selskapets overordnede image og dets image som arbeidsgiver. Tyypillisimpiä kysymyksiä, joita voit odottaa henkilökohtaisesta soveltuvuudestasi, ovat kysymykset, jotka käsittelevät vahvuuksiasi ja heikkouksiasi, joustavuutta, maantieteellistä liikkuvuutta, käytettävyyttä ja palkkatoiveita. De vanligste emnene du kan forvente å bli spurt om når det gjelder din personlige kompetanse er: om dine sterke og svake sider, fleksibilitet og geogrask mobilitet, tilgjengelighet og lønnsforventninger. Tietenkin haastattelija esittää myös joitakin kysymyksiä, joiden tarkoituksena on tarkistaa vastaustesi vilpittömyys. Selvfølgelig vil intervjueren stille kontrollspørsmål for å sjekke om du er oppriktig. Siksi on tärkeää, että annat aina yksityiskohtaisia esimerkkejä tilanteista, jotka liittyvät antamiisi vastauksiin, ja osoitat, että sinulla todella on kokemusta kyseisistä tilanteista. Derfor er det viktig at du alltid gir spesikke eksempler på situasjoner som henspeiler på svarene du gir, og som beviser at du faktisk har erfaring fra de aktuelle situasjonene. Jos työssä vaaditaan eri kielten osaamista, haastattelija saattaa vaihtaa kieltä kesken haastattelun. Når det gjelder stillinger som forutsetter kunnskap i bestemte språk, kan intervjuerne gå over til ett av disse språkene under intervjuet. Ole siis rehellinen arvioidessasi kielitaitosi tasoa ansioluettelossasi. Det er derfor lurt å være ærlig når det gjelder hvilke språkferdigheter du oppgir på CVen din. Jotta pystyisit neuvottelemaan itsellesi hyvän sopimuksen ja mukavat työehdot, sinun on tunnettava hyvin alan tavanomaiset käytännöt. For å kunne framforhandle en god kontrakt og gode arbeidsvilkår må du kjenne godt til hva som er vanlig praksis i den relevante bransjen. Ei pidä olla liian ahne tai hätäinen palkkaa tai työehtoja koskevien vaatimustensa kanssa. Du bør ikke være for grådig eller kresen i dine krav til lønn og arbeidsvilkår. Niillä aloilla, joilla palkasta sovitaan virallista kautta, kuten julkisella ja puolijulkisella sektorilla, palkassa ei ole juuri neuvotteluvaraa. I sektorer med osielle lønns- avtaler, som oentlig eller halvoentlige sektor, er det ikke særlig rom for å forhandle om lønnen. Sopimusneuvottelut toimivat näin: vähimmäispalkan tai alhaisempien palkkojen kohdalla yritys tekee ehdotuksen. Kontraktsforhandlingene fungerer som følger: Når det gjelder minstelønns- og lavtlønnsjobber, kommer bedriften med et forslag. Jos ehdotettu palkka ei tyydytä sinua, on mahdollista neuvotella 5–10 prosentin korotuksesta. Hvis du ikke synes dette er nok, er det rom for å forhandle en økning på 5–10 %. Johtotehtävien kohdalla hakija tavallisesti tekee ensimmäisen palkkaehdotuksen. Når det gjelder lederstillinger, er det ofte kandidaten som først kommer med et forslag. Pystyäksesi tekemään hyväksyttävän ehdotuksen sinun on tunnettava hy- vin alaa ja yrityksen tapoja. For å kunne komme med et fornuftig forslag er det viktig å kjenne sektoren i tillegg til lønnsnivået i bedriften. Husk også på at Sveits har store regionale lønnsforskjeller. Monissa yrityksissä naisille maksetaan ainakin 15 prosenttia vähemmän kuin miehille. I mange bedrifter er det vanlig at kvinner får minst 15 % lavere lønn enn menn. Ylimääräisen 13. kuukauden palkasta tarvitsee vain harvoin keskustella, sillä se katsotaan normaaliksi osaksi palkkaa. Det er sjelden nødvendig å diskutere 13-måneders lønn per år ettersom det vanligvis inngår i godtgjørelsen. Jotkin yritykset tarjoavat jopa 14. kuukauden palkkaa. Noen selskaper vil til og med tilby deg 14-måneders lønn per år. Bonuksia saa vain, jos saavuttaa tavoitteensa. Bonus gis bare hvis du når målene. Tavallisimpia ei-lakisääteisiä etuuksia, joista voidaan neuvotella, ovat osan työmatka-ajasta katsominen työajaksi, sairaus- vakuutus, korkeampi työnantajamaksu eläkerahastoon ja työsuhdeauto. De vanligste ikke-lovfestede ytelsene som du kan forhandle om, er som følger: Du kan forsøke å få deler av reisetiden fram og tilbake til arbeidsplassen innregnet i arbeidstiden, betalt helseforsikring, høyere andel fra arbeidsgiver til pensjonsfondet samt firmabil. Näistä eduista voidaan neuvotella, ellei niistä ole jo sovittu työnantajajärjestöjen ja ammattiliittojen välisissä työehtosopimuksissa. De este av disse godene kan forhandles, unntatt de som allerede er framforhandlet i generelle avtaler mellom arbeidsgiverforeningene og fagforeningene. Yleisesti on hyvä tietää, että Sveitsissä palkkataso on varsin korkea mutta ei sisällä kovinkaan monia ei-lakisääteisiä etuuksia. Generelt skal du vite at lønnen i Sveits er ganske høy, men omfatter ikke mange ikke-lovfestede ytelser. Ainoita poikkeuksia tästä yleissäännöstä ovat ylimmän johdon työpaikat. De eneste unntakene er vanligvis topplederjobbene. Pienissä yrityksissä on neuvoteltava suoraan esimiehen kanssa. I små bedrifter må du forhandle direkte med sjefen. Pienissä ja keskisuurissa yrityksissä palkkaneuvotteluista vastaa henkilöstöpäällikkö. I små og mellomstore bedrifter er det ofte lederen for personaladministrasjonen som tar seg av lønnsforhandlingene. Suuremmissa yrityksissä neuvotteluja hoitaa henkilöstöpäällikkö, mutta on hyvä huomata, että palkanmaksuun on budjetissa varattu tietty rahasumma, joka rajoittaa yrityksen joustovaraa. I store selskaper er det personallederen som tar seg av disse forhandlingene, men du bør være klar over at det alltid finnes budsjettgrenser når det gjelder lønn, noe som minsker selskapets grad av ek-sibilitet. Matalan taitotason työpaikoissa käytetään yleisesti työkokeita. Prøvetid brukes ofte for jobber som ikke krever særlige kvali-kasjoner. Etenkin hotelli- ja siivousalan töissä yhden päivän mittaiset työkokeet ovat hyvin yleisiä. Særlig innen hotell- og rengjøringsbransjen, der det er ganske vanlig med en prøvetid på én dag. Jos kieltäydyt työkokeesta, voit olla varma, että et saa paikkaa. Hvis du nekter å gjennomføre prøvetiden, vil du garantert ikke få jobben. Työkokeesta on maksettava palkkaa. Prøvetiden skal være lønnet. Voit kieltäytyä vain siinä tapauksessa, että työnantaja pyytää tekemään työkokeen palkatta. Bare dersom arbeidsgiver ber deg utføre en prøvetid uten lønn, kan du nekte. Työsuhteen alussa on koeaika, jota käytetään usein työntekijän testaamiseen. Alle arbeidskontrakter har en avtale om prøveperiode, og denne tiden brukes ofte som en testperiode. Koeajan vähimmäiskestosta ei ole mitään säännöksiä, mutta enimmillään se saa kestää kolme kuukautta. Det finnes ingen minimumstid for en testperiode, men den kan vare maksimalt tre måneder. Koeajan aikana voit irtisanoa itsesi tai tulla irtisanotuksi välittömästi, kunhan sopimuksen ehtoja noudatetaan. Du kan si opp eller bli sagt opp med umiddelbart virkning i løpet av denne prøveperioden, forutsatt at kontraktsfestet oppsigelsestid overholdes. Joitakin julkisia työvoimapalveluja lukuun ottamatta hakumenettelystä aiheutuneita kustannuksia ei korvata. Unntatt for enkelte oentlige arbeidsformidlinger gis det ingen kompensasjon for påløpte kostnader under søkeprosessen. Haastattelun tuloksista ilmoitetaan puhelimitse, kirjeitse tai sähköpostitse. Utfallet av intervjuet meddeles per telefon, via brev eller epost. Vasta saatuasi kirjallisen vahvistuksen tulevalta työnantajaltasi voit katsoa menettelyn päättyneen. Bare når du har fått en skriftlig bekreftelse fra din framtidige arbeidsgiver, kan du anse prosessen som fullført. Älä koskaan mainitse suosittelijoita tai suosituskirjeitä saatekirjeessäsi tai ansioluettelossasi. Du må aldri nevne referanser eller anbefalingsbrev i følgebrevet eller CVen. Jos haastattelija kuitenkin kysyy henkilöitä, jotka voisivat toimia suosittelijoina, sinun on pystyttävä antamaan nimiä. Men hvis intervjueren ber om navn på personer som kan fungere som referanse, må du kunne oppgi noen. Suosituskirjeitä käytetään hyvin harvoin. Anbefalingsbrev brukes veldig sjelden. Työnantaja saattaa pyytää suosituskirjettä, jos haet työtä kotiapulaisena, mutta se ei ole lainkaan varmaa.Työnantaja käyttää antamiasi tietoja suosittelijoista ottamalla heihin yhteyttä ja varmistamalla heidän todella tuntevan sinut. En arbeidsgiver kan be om slike brev når du søker om jobb i private hjem, men det er slett ikke sikkert. Arbeidsgiveren vil bruke informasjonen du oppgir, og kontakte referansene og bekrefte at de faktisk kjenner deg. Jos rekrytointiprosessin tulos on, että sinua ei palkata työhön, saat takaisin antamasi tiedot. Hvis du ikke får jobben, vil du få all denne informasjonen i retur. Entiset työnantajat, entiset esimiehet tai kollegat voivat kaikki toimia suosittelijoina uutta työtä varten. Tidligere arbeidsgivere, tidligere ledere eller kolleger kan opptre som referanse for deg. Suosittelijan odotetaan antavan paikkansa pitäviä tietoja sinusta eikä vain kehuvan sinua kaikesta, mitä olet tehnyt, sillä se saattaa näyttää uuden työnantajasi silmissä epäilyttävältä. Det forventes at referanse gir nøyaktig informasjon om deg og ikke bare lovpriser deg for alt du har gjort, siden det kan virke litt mistenkelig overfor den nye arbeidsgiveren. Parasta on, jos suosittelijat pystyvät esittämään arvionsa tueksi faktoja ja esimerkkejä hyvistä käytännöistä. Det aller beste er om referansene dine kan støtte sine utsagn ved å vise til ting du har gjort. Nimeä suosittelijoiksi vain sellaisia henkilöitä, joihin sinulla on ammatillinen yhteys. Bruk bare personer du har et yrkesmessig forhold til. Älä koskaan pyydä ystäviä suosittelijoiksi. Bruk aldri venner som referanser. liitteenä, etenkin jos siitä on maininta työpaikkailmoituksessa. Før du kan begynne i jobben, trenger du en kopi av din høyeste avsluttede utdanning, dvs. et vitnemål. Kun haet työtä oma-aloitteisesti, älä koskaan liitä tutkintotodistusta hakemuksen mukaan. Ofte må du vedlegge en kopi av dette til følgebrevet, særlig hvis det er oppgitt i stillingsannonsen. Tuo se mukanasi ensimmäiseen tapaamiseen yrityksessä. Men hvis du sender en åpen søknad, skal du ikke gjøre dette. Joihinkin ammatteihin tarvitaan rikosrekisteriote. For visse yrker trenger du vandelsattest. Sitä kysytään tavallisesti esimerkiksi poliisin tai vartijan työhön, ja usein siitä mainitaan jo työpaikkailmoituksessa. Det er vanlig å be om vandelsattest for yrker som politi og vakttjeneste, men dette vil ofte være oppgitt i stillingsannonsen Antaaksesi hyvän vaikutelman muista seuraavat asiat:•Ole täsmällinen. For å gjøre et godt inntrykk må du huske på følgende:•Vær punktlig. Jos mahdollista, saavu mieluummin vähän etuajassa haastatteluun. Forsøk å være ute i god tid til intervjuet. Voit odottaa työnantajankin olevan ajoissa.•Vahvista aina saapumisesi haastatteluun puhelimitse. Du kan regne med at også arbeidsgiveren er ute i god tid.•Bekreft per telefon at du kommer til å være til stede på intervjuet. Voit muuttaa sovittua tapaamisaikaa vain poikkeustapauksissa. Bare i spesielle tilfeller kan du avtale en annen tid. Jos joudut hyvästä syystä siirtämään tapaamista, yritä sopia uusi tapaaminen kahden tai kolmen päivän sisällä.•Haastatteluun pukeutuminen riippuu alasta ja työtehtävästä. Hvis du må utsette møtet og har en god grunn for dette, kan du forsøke å avtale en ny tid om to til tre dager.•Antrekk for intervjuet vil avhenge av bransje og stilling. Selvitä asia etukäteen, niin pystyt mukautumaan odotuksiin. Pidä huolta siitä, että et ole ylipukeutunut mennessäsi haastatteluun. Sjekk ut dette på forhånd slik at du kan kle deg i et passende antrekk for intervjuet.•Sørg for at du ikke er overpyntet. Huomiota herättävät vaatteet ja korut ovat sallittuja vain hyvin tietynlaisiin töihin, kuten korujen tai luksustuotteiden myyjille.•Työnantaja ei odota sinun kysyvän jälkeenpäin haastattelun tai testien tuloksia, mutta voit aina sanoa haluavasi kuulla palautetta ja katsoa, kuinka työnantaja reagoi. Prangende klær og smykker er bare tillatt for bestemte jobber som selger av smykker eller luksusprodukter.•Arbeidsgiver forventer ikke at du følger opp intervjuet eller resultatet av testene, men du kan godt si at du ønsker en oppfølging og se hvordan arbeidsgiver reagerer. Tavallinen hakumenettely Sloveniassa Vanlige søknadsprosedyrer i Slovenia Työnantajilla on lakisääteinen velvollisuus ilmoittaa kaikki avoimet työpaikat Slovenian työvoimahallinnolle. Useimmat työnantajat käyttävät sähköisiä palveluja. Arbeidsgivere er lovpålagt å melde alle ledige stillinger til den slovenske arbeidsformidlingen. Ne ilmoittavat avoimesta työpaikasta sähköisesti Slovenian työvoimahallinnolle (ESS). De este arbeidsgivere bruker e-tjenester – via nettet gir de melding om den ledige stillingen til arbeidsformidlingen (ESS). Työnantajat voivat ilmoittaa avoimista työpaikoistaan myös ESS:lle lähetettävällä kirjallisella ilmoituksella. Arbeidsgivere kan også skriftlig gi melding til ESS om ledige stillinger. Ilmoitusmenettelyssä työnantajalta kysytään (avoimen työpaikan ilmoituslomakkeella), haluaako se rekrytoida kansainvälisiä hakijoita EU/ETA-maista tai kolmansista maista. Et av spørsmålene arbeidsgiveren må svare på i forbindelse med innmeldingen, som er et av spørsmålene på stillingsskjemaet, er om de ønsker å rekruttere internasjonalt fra EU/EØS-land eller tredjeland. Ilmoitetut avoimet työpaikat julkaistaan Slovenian työvoimahallinnon ilmoitustauluilla. Ledige stillinger utlyses på oppslagstavler hos den slovenske arbeidsformidlingen. Ne työpaikat, jotka työnantaja toivoo julkaistavaksi joukkotiedotusvälineissä, julkaistaan kansallisesti ESS:n verkkosivuilla, EURES-portaalissa tai muissa joukkotiedotusvälineissä. Hvis arbeidsgiveren ønsker at den ledige stillingen skal lyses ut i media, blir stillingsannonsen publisert på ESS’nettsted, EURES-portalen og i andre medier. Työnhakijat voivat rekisteröityä työvoimahallinnon CV-tieto-kantaan, josta työnantajat voivat hakea sopivia ehdokkaita. Jobbsøkere kan registrere seg i arbeidsformidlingens CV-data-base, slik at arbeidsgiveren kan ta kontakt med egnede kandidater. Monet slovenialaiset työnantajat mainostavat avoimia työpaikkojaan myös päivälehdissä tai alueellisissa sanomalehdissä, radiossa, internetissä jne. Mange slovenske arbeidsgivere lyser også ut ledige stilinger i dagsaviser eller regionale aviser, på radio, internett osv. Useimmat työpaikkailmoitukset julkaistaan suurimpien slovenialaisten sanomalehtien viikoittain ilmestyvillä ilmoituspalstoilla tai työpaikkaliitteissä. De este stillinger annonseres i faste ukentlige spalter og som vedlegg til de største slovenske avisene. Monet yritykset etsivät uusia työntekijöitä myös omien verkkosivujensa ja erilaisten työnvälitystoimistojen portaalien kautta. Työnvälitystoimistot toimittavat provisiosopimuksella työvoimaa ja etsivät työtä, myös tilapäistyötä ja määräaikaista työtä, keskiasteen ja korkeakoulujen opiskelijoille. Mange bedrifter søker også etter nye ansatte på sine egne hjemmesider og på nettstedene til byråer som på grunnlag av en kontrakt, finner arbeid og skaer arbeidskraft, blant annet deltidsarbeid og midlertidig arbeid for elever i den videregående skole så vel som universitetsstudenter. Hakijat voivat lähettää hakemuksensa suoraan työnantajalle sähköpostilla, faksilla tai tavallisella postilla. Søkere kan sende søknaden direkte til arbeidsgiveren via epost, faks eller per post. Liitteeksi tarvitaan tavallisesti kopiot koulu- ja tutkintotodistuksista, ja työnantajat vaativat myös suosituksia. Kopier av vitnemål og attester må vanligvis legges ved, og arbeidsgivere krever at du oppgir referanser. Työnantaja valitsee sopivimmat hakijat hakemusten joukosta, ja heidät kutsutaan haastatteluun. Arbeidsgiveren velger de best egnede kandidatene fra bunken av søknader, og disse blir innkalt til intervju. Jos hakija asuu kaukana työnantajan toimipaikasta, työnantaja voi tehdä puhelinhaastattelun. Hvis søkeren bor langt unna arbeidsstedet, kan intervjuet gjennomføres på telefon. Työnantaja keskustelee myös työsopimuksen sisällöstä sopivien hakijoiden kanssa. Arbeidsgiveren forteller også egnede kandidater om innholdet i ansettelseskontrakten. Työsopimusluonnos voidaan lähettää potentiaaliselle työntekijälle nähtäväksi sähköpostitse tai faksitse. Ansettelseskontrakten kan også sendes på epost eller faks til potensielle kandidater for gjennomgang. Sen jälkeen voidaan järjestää hakijan saapuminen Sloveniaan. Etter det kan de ordne med at søkeren kommer til Slovenia. Ennen työn aloittamista valitun henkilön tulee läpäistä lääkärintarkastus. Før jobben starter må den utvalgte gjennomgå en legeundersøkelse. Sen jälkeen työnantaja ja työntekijä vahvistavat työsopimuksen, ja työnantajan on rekisteröitävä työntekijä sosiaaliturvajärjestelmään kahdeksan päivän kuluessa siitä, kun uusi työntekijä on aloittanut työn. Deretter bekrefter både arbeidsgiveren og arbeidstakeren kontrakten, og arbeidsgiveren registrerer arbeidstakeren i trygdesystemet innen åtte dager etter at den nyansatte begynner i jobben. Työn hakemiseen käytetään tavallisesti saatekirjettä ja ansio- luetteloa. I Slovenia består en søknad vanligvis av et følgebrev og en CV. Hakemuksen tulisi herättää riittävästi kiinnostusta, jot- ta potentiaalinen työnantaja haluaisi tutustua hakemukseen tarkemmin ja kutsua hakijan haastatteluun. Formålet med følgebrevet er å vekke nok interesse hos arbeidsgiveren til at de tar en nærmere titt på CVen din og forhåpentligvis innkaller deg til intervju. Saatekirjeessä ei kuitenkaan pidä antaa liikaa tietoa kokemuksesta ja pätevyydestä; niiden tietojen paikka on ansioluettelossa. Følgebrevet skal imidlertid ikke innholde for mye informasjon om erfaring og kvalikasjoner; det skal stå i Cven. Työnantajat haluavat yleensä, että hakemukset lähetetään suoraan heille. Arbeidsgivere foretrekker vanligvis at søknaden sendes direkte til dem. Sen jälkeen työnantaja tarkistaa hakemukset ja ottaa yhteyttä valikoituihin hakijoihin, jotka kutsutaan haastatteluun sähköpostitse, puhelimitse tai postitse. Søknadene blir gjennomgått, og de utvalgte personene kontaktes på epost, telefon eller per post og innkalles til intervju. Joissain tapauksissa työnantajan ja työntekijän välinen tapaaminen voidaan järjestää työvoimahallinnon tiloissa, etenkin jos työnantaja on slovenialainen ja hakijat ulkomaalaisia (italialaisia tai itävaltalaisia). I noen tilfeller kan arbeidsformidlingen arrangere et møte mellom arbeidsgiver og jobbsøker, særlig hvis arbeids- giveren er slovensk og søkeren kommer fra et tilgrensende land (Italia eller Østerrike). Haastattelut kuuluvat Sloveniassa valintamenettelyyn kaikentasoisissa töissä. Intervjuer er et standardelement i utvelgelsesprosessen for jobber på alle nivåer i Slovenia. Haastattelussa työhönottaja keskittyy eniten hakijan kokemukseen, motivaatioon ja sosiaalisiin taitoihin. På intervjuet vil rekruttereren fokusere mest på erfaring, motivasjon og gode kommunikasjons- og samarbeidsevner. Työhönottaja haluaa saada kattavan kuvan henkilöstä, jonka aikoo valita. Sen vuoksi erityisesti korkeakoulutusta vaativissa töissä käytetään yleisesti erilaisia psykologisia testejä, älykkyys- ja soveltuvuustestejä sekä psykometrisiä testejä. Arbeidsgiveren ønsker et helhetlig bilde av personen de skal velge ut, derfor er psykologiske og praktiske tester så vel som intelligens- og personlighetstester mye brukt, særlig i forbindelse med stillinger som krever høyere utdanning. Työpaikkailmoituksen julkaisemisesta varsinaiseen työn aloittamiseen kuluva aika riippuu työnantajasta ja hakemusten jättämisen määräajasta. Tiden som går fra en ledig stilling lyses ut til du faktisk begynner i jobben, varierer med arbeidsgiver og søknadsfrist. Siihen voi kulua kaksi viikkoa (kansallisella tasolla), sillä työpaikkailmoituksen julkaisemisen ja hakemusten jättämisen määräajan välillä on oltava vähintään viisi päivää. Det kan ta fra to uker (på nasjonalt nivå), der det går minst 5 dager mellom stillingsutlysningen og søknadsfristen, til 6 uker eller mer på internasjonalt nivå, der søknadsfristen er 30 dager eller mer. Ihannetapauksessa hakemuksen sisältö vastaa työpaikan vaatimuksia. Innholdet i søknaden skal ideelt sett gjenspeile stillingskravene. Ensimmäinen yhteydenotto tehdään tavallisesti puhelimitse, sähköpostitse, postitse tai faksitse. Den første kontakten foregår vanligvis på telefon, epost, per post eller faks. Ansioluettelon sisältö riippuu hyvin paljon siitä, mitä haettava työ pitää sisällään. Innholdet i CVen avhenger i stor grad av hva jobben innebærer. Seuraavassa on luettelo asioista, joita sen tulee sisältää: •Ansioluettelo eli CV (curriculum vitae) on tärkeä markkinointiväline. Under gis en oversikt over noe av det CVen må inneholde: •En CV eller curriculum vitae er et viktig markedsføringsverktøy. Ansioluettelon avulla pystyt tuomaan osaamistasi esiin. CVen er en mulighet til å gjøre reklame for deg selv. Kirjoittaessasi ansioluetteloa katso asioita työnantajan näkökulmasta. Når du skriver en CV, prøv å sette deg i arbeidsgiverens sted. Erotutko kilpailijoiden (muiden hakijoiden) joukosta, ja haluaisiko johtaja tavata sinut keskustellakseen mahdollisesta työpaikasta? Ville du skilt deg ut i konkurransen med de andre søkerne, og ville ledelsen ønske å snakke med deg om en mulig jobb? Nämä kysymykset sinun on esitettävä itsellesi, kun kirjoitat ansioluetteloa. •Verkostoituminen ja haastatteluun pääseminen ovat välttämättömiä työnhaussa, ja ansioluettelo on vasta Det må du spørre deg selv om når du skriver CVen.•Nettverksbygging og intervju er viktige elementer i jobbsøkingsprosessen, og CVen er bare det første trinnet. En CV er imidlertid også den første kontakten mellom deg og arbeidsgiveren, og det vil åpne døren. Ansioluettelo on kuitenkin ensiyhteytesi potentiaaliseen työnantajaan, ja se avaa ovia. •CVen skal være kort, konsis, tydelig utformet og inneholde den viktigste informasjonen. Se ei mielellään saa olla pituudeltaan enempää kuin kaksi sivua – tai mieluummin vain yksi A4-arkki. Den skal helst ikke være på mer enn to – eller enda bedre, bare én – A4-side(r). Aiemmat työsuhteet on esitettävä aikajärjestyksessä. Tidligere arbeidsforhold skal presenteres i kronologisk rekkefølge. Sama pätee myös yleissivistävää ja ammatillista koulutusta käsittelevään osioon. Det gjelder også den delen som omhandler utdanning og opplæring. Sen on oltava lyhyt, helppolukuinen, selkeä ja hyvin jäsennelty (johdanto, tekstiosa, lopetus). Det skal være konsist, lettlest, tydelig og godt strukturert (innledning, hoveddel, avslutning). Sen tulee sisältää seuraavat tiedot:•sivun yläreunassa: yhteystiedot (koko nimi, syntymäaika, puhelinnumero ja sähköpostiosoite), työnantajan nimi ja osoite, päiväys•johdannossa: tervehdys ja esittely, haettava työpaikka, missä näit ilmoituksen, miksi olet sopiva henkilö työhön, mitä voit tarjota työnantajalle•tekstiosassa: koulutus, kielitaito, työkokemus, erityisosaaminen, uraa koskevat tiedot. Det skal inneholde følgende opplysninger: •Øverst: din kontaktinformasjon (fullt navn, fødsels- dato, telefonnummer og e-postadresse), arbeidsgiverens navn og adresse, dato.•Innledning: innledende hilsen og introduksjon, hvilken jobb du søker på, hvor du fant annonsen, hvorfor du mener du er egnet for jobben, hva du kan tilby arbeidsgiveren.•Hoveddel: utdanning, språkferdigheter, arbeidserfaring, særlige kompetanseområder, karriereopplysninger. Hakemukseen on liitettävä mukaan kopiot koulu- ja tutkintotodistuksista sekä suosittelijoiden nimet.•lopetuksessa: lopputervehdys, allekirjoitus ja luettelo liitteistä.Hakemuksen lopussa on tapana sanoa, että hakija tulee mielellään haastatteluun. Kopier av vitnemål og attester må legges ved sammen med navn på referanser.•Avslutning: avsluttende hilsen, underskrift og liste over vedlegg.På slutten av brevet er det vanlig å si at man ønsker å bli innkalt til intervju. Hakemus kirjoitetaan tavallisesti sloveeniksi, mutta ulkomailta tuleva työntekijä voi kirjoittaa sen myös muulla kielellä, tavallisimmin englanniksi, saksaksi tai italiaksi, etenkin kansainvälisten tehtävien kohdalla. Søknaden er vanligvis skrevet på slovensk, men søkere fra andre land kan også skrive søknad på andre språk, som oftest engelsk, tysk eller italiensk, særlig for grenseoverskridende stillinger. Europass-ansioluetteloa käytetään nykyään yhä enemmän, ja etenkin jos haet Sloveniaan työhön ulkomailta, Europass-an-sioluettelo on tavallisin hakumenetelmä. Europass CV blir stadig mer brukt og er nå den mest vanlige måten å søke jobb på hvis du fra utlandet søker på ledige stillinger i Slovenia. Puhelinyhteydenotoissa huomattavaa:•Selitä puhelun syy työnantajan yhteyshenkilölle.•Laadi valmiiksi kysymyksiä, joita haluat esittää työnantajalle. •Valmistaudu vastaamaan työnantajan kysymyksiin itsestäsi – ammattikokemuksestasi, kyvyistäsi, tiedoistasi ja taidoistasi. •Ole puhelun aikana ystävällinen ja rento. •On tärkeää, että saat oman viestisi perille. Viktig å merke seg ved telefonkontakt:•Forklar årsaken til at du ringer arbeidsgiverens kon-taktperson.•Forbered spørsmål du ønsker å stille arbeidsgiveren.•Vær forberedt på å svare på arbeidsgiverens spørsmål om deg selv: arbeidserfaring, evner, kompetanse og ferdigheter. •Opptre vennlig og avslappet under telefonsamtalen.•Du må kunne formidle budskapet ditt. Kuuntele tarkasti yhteyshenkilön kommentteja. Lytt nøye til kommentarene fra kontaktpersonen. Kirjoita lyhyt yhteenveto keskustelusta ja lopeta keskustelu optimistisin ja kannustavin sanakääntein. Skriv ned et kort sammendrag av samtalen og avslutt samtalen med noen optimistiske og stimulerende ord. Hakeminen oma-aloitteisesti:Jos tiedät tarkoin, mitä haluaisit tehdä, jos sinulla on erityistietämystä tai osaamista, jota voisit hyödyntää tietyssä yrityksessä, tai jos alallasi on ylitarjontaa ammattitaitoisesta työvoimasta, niin että proiliisi sopivia työpaikkoja ei juurikaan julkaista, ei kannata jäädä odottelemaan ilmoitusta avoimesta työpaikasta, vaan voi lähettää niin kutsutun oma-aloitteisen hakemuksen. Åpen søknad:Hvis du vet hva du ønsker å jobbe med, hvis du har særlig kunnskap og kompetanse som kan brukes i et bestemt selskap, eller hvis det er overskudd av folk i din bransje, slik at det ikke utlyses mange ledige stillinger som passer din profil, er det lurt ikke å vente på at det skal lyses ut ledige stillinger, men heller sende en såkalt åpen søknad. Lähetä hakemus yrityksiin, joista olet kiinnostunut ja joissa haluaisit työskennellä. Send denne søknaden til selskaper du er interessert i og der du har lyst å jobbe. Oma-aloitteisen hakemuksen kirjoittaminen on vaikeaa; tässä muutamia ehdotuksia:•”Olen ollut asiakkaanne jo vuosia ja tunnen luullakseni toimialanne varsin hyvin. Det kan være vanskelig å skrive en åpen søknad, så her er noen forslag:•’’Jeg har vært kunde hos dere i lang tid og mener jeg er godt kjent med deres fagfelt. Siksi haluaisin työhön yrityk-seenne.”•”Kenties lähitulevaisuudessa tarvitsette uutta työntekijää, jolla on juuri sellaista kokemusta ja osaamista kuin minulla. Det er grunnen til at jeg ønsker å arbeide hos dere”.•“Kanskje trenger dere i framtiden en ny medarbeider med min erfaring og kompetanse. Kerron hieman itsestäni.”Sen jälkeen esittelet itsesi, luettelet ammattikoulutuksesi, työkokemuksesi, taitosi, saavutuksesi ja kielitaitosi. La meg presentere meg selv”.Så fortsetter du presentasjonen med å fortelle om den faglige opplæringen du har fått, din arbeidserfaring, kompetanse, dine prestasjoner og språkkunnskaper. pystyttävä selittämään yritykselle, miksi voisit mielestäsi olla hyödyksi heille. I henhold til slovensk arbeidslovgivning har arbeidsgivere ikke plikt til å svare på åpne søknader. Oma-aloitteiset hakemukset päätetään samalla tavalla kuin tavalliset hakemukset: ”Tulisin mielelläni haastatteluun keskustelemaan tästä lähemmin.” Som generelle forberedelser bør søkeren:•Utarbeide en liste over egne prestasjoner – skolegang, arbeid, sosialt eller hjemme.•Forstå hva arbeidsgiveren driver med, da det blir forventet at søkeren har inngående kjennskap til dette.•Snakke om kompetanse og praktisk erfaring opparbeidet gjennom annet arbeid for å vise arbeidsgiveren at søkeren har tilegnet seg relevant kompetanse.•Vise realistiske arbeidsambisjoner.•Ha evne til å formidle de nevnte ideene på en tydelig og effektiv måte.•Identifisere viktige utviklingstrekk, da denne informasjonen vil utgjøre en stor del av det endelige intervjuet, så søkeren bør ha detaljerte og velstrukturerte meninger.•I noen tilfeller må søkeren bevise sin rett til å bo og arbeide uten restriksjoner i Slovenia. Slovenian työlainsäädännön mukaan työnantajalla ei ole velvollisuutta vastata oma-aloitteisiin hakemuksiin. Det er viktig å ha en klar plan for egenutvikling. Noen slovenske rekrutterere forventer at du sier noen om dine lønnsforventninger. Hakijan on valmistauduttava vastaamaan kysymyksiin keskipitkän ja pitkän aikavälin urasuunnitelmistaan. I noen yrker og virk- somheter kreves notarialbekreftede kopier av original- dokumentene. On ratkaisevan tärkeää, että hakijalla on selkeä suunnitelma itsensä kehittämisestä. Du kan velge om du vil legge ved slike papirer hvis det ikke er spesifisert i søknaden. Jotkut slovenialaiset työhönottajat odottavat hakijan kertovan palkkatoiveensa. Det er også mulig å skrive at dokumenter kan ettersendes om nødvendig. Haastattelussa on tavallisesti paikalla kaksi haastattelijaa. Hvis du blir innkalt til intervju, er det lurt å ta med originaldokumentene til intervjuet. Hakemukseen on liitettävä kopiot koulujen päästötodistuksista, tutkintotodistuksista sekä erilaisista kursseista ja seminaareista saaduista todistuksista, jos ilmoituksessa näin vaaditaan. Dokumentasjon på språkferdigheter, datakunnskaper, arbeidserfaring og bevis på prestasjoner fra konkurranser du har deltatt i, er viktig. Tiettyihin ammattei- Referanser forventes. Mikäli niistä ei ole työpaikkailmoituksessa erillistä mainintaa, ne voi halutessaan liittää mukaan. Nettbasert søknader er blitt mer og mer vanlig, men ikke forvent at alle slovenske arbeidsgivere bruker det. On myös mahdollista kirjoittaa hakemukseen, että asiakirjat toimitetaan tarvittaessa myöhemmin. Jos hakija kutsutaan haastatteluun, on suositeltavaa tuoda alkuperäiset asiakirjat mukanaan haastatteluun. Bemanningsbyråer og noen arbeidsgivere som lyser ut ledige stillinger på nett, gir mulighet til å fylle ut søknadsskjemaet elektronisk. Slovenian julkisen työvoimapalvelun (ESS) verkkosivuilla työnhakijoille tarjotaan myös mahdollisuus jättää ansioluettelonsa sähköisessä muodossa ja ilmoittaa näin työnantajille olevansa käytettävissä työhön. På nettstedet til den slovenske arbeidsformidlingen (ESS) kan jobbsøkere legge ut CVen sin slik at arbeidsgivere vet at de er tilgjengelige. Jos sopivia hakijoita on useita, työnantaja valitsee pätevimmän. Hvis det er flere egnede kandidater, velger arbeidsgiveren den som er best kvalifisert. Muiden hakijoiden ansioluettelot voidaan tallentaa työnantajan tietokantaan myöhemmin avautuvia työpaikkoja varten. CVen til andre søkere kan lagres i arbeidsgiverens database for framtidige ledige stillinger. Työnantaja voi näin ollen ottaa heihin yhteyttä myöhemmin. Arbeidssøkeren kan derfor bli kontaktet av arbeidsgiveren på et senere tidspunkt. Ennen työn aloittamista työnantajan kanssa tehdään kirjallinen työsopimus.Työsopimukset voidaan tehdä toistaiseksi voimassa oleviksi tai määräaikaisiksi. Før tiltredelse i jobben, inngår arbeidstakeren en skriftlig arbeidskontrakt med arbeidsgiveren. Arbeidskontrakten kan være fast eller midlertidig. Työnantajan velvollisuutena on ilmoittaa työntekijänsä pakolliseen eläke-, työkyvyttömyys-, sairaus- ja työttömyysvakuutusjärjestelmään kahdeksan päivän kuluessa työn alkamisesta. Arbeidsgivere er forpliktet til å registrere sine ansatte i en obligatorisk ordning for pen-sjons-, uførhets-, helse- og arbeidsledighetsforsikring innen 8 dager etter tiltredelsesdatoen. Niiden on myös toimitettava kopio rekisteröinnistä työntekijälle 15 päivän kuluessa työn aloittamisesta. De er også pålagt å gi arbeidstakeren en kopi av registreringen innen 15 dager. Hakuaika on kansallisissa hauissa vähintään viisi päivää työpaikkailmoituksen julkaisemisesta. Minstekravet til søknadsfrist på nasjonalt nivå er 5 dager fra stillingen utlyses. Jos työnantaja tarvitsee työntekijöitä muista EU/ETA-maista, hakuaika on tavallisesti 30 päivää. Hvis arbeidsgiveren trenger arbeidstakere fra andre EU/EØS-medlemsstater, er søknadsfristen normalt på 30 dager. Täytä uusi hakulomake jokaiselle yritykselle; älä käytä kopioita, koska jokaisella yrityksellä on hieman erilaiset vaatimukset tiettyihin töihin. Hakumenet- Arbeidervernlovgivning sier at arbeidsgiveren skal sende svar til alle søkere innen 8 dager etter at de beste kandidatene er valgt ut, men i praksis blir dette ikke alltid gjort. Täsmällisyys on tärkeää; saavu haastatteluun ajoissa tai noin 5–10 minuuttia etuajassa. Kom til intervjuet til avtalt tid, eller ca. 5–10 minutter før tiden. Pukeudu asianmukaisesti: hakijan on valittava asunsa sen mukaan, millaista työpaikkaa on hakemassa. Kle deg passende. Jobbsøkeren bør velge antrekk ut fra stillingen han/hun søker på. Käyttäytymisen pitäisi olla myönteistä ja ystävällistä haastattelussa. Bruk positiv og vennlig kommunikasjon på intervjuet. Asiakirjat: hakemuksen mukana lähetetyistä todistuskopioista on tuotava haastatteluun alkuperäiset kappaleet. Det forventes at du tar med originalene av dokumenter du sendte som kopi sammen med søknaden. Työnantaja arvostaa kovasti, jos hakija osoittaa haastattelussa tietävänsä jotakin yrityksestä. Det er svært positivt om søkeren på intervjuet viser at han/hun har kunnskap om selskapet. Suuremmissa yrityksissä haastattelun tekee tavallisesti henkilöstöpäällikkö yhdessä työntekijän tulevan osastopäällikön kanssa. I større selskaper er det vanligvis lederen for personalavdelingen som utfører intervjuet, sammen med lederen for avdelingen der søkeren skal arbeide. Pienemmissä yrityksissä omistaja itse tavallisesti haastattelee hakijoita. I mindre selskapet er det ofte eieren som intervjuer søkerne. Kun työnantaja rekrytoi hakijoita työvoimapalvelun välityksellä, sen asiantuntija suorittaa haastattelut rekrytointiprosessin alkuvaiheessa. Når arbeidsgiveren rekrutterer kandidater gjennom et bemanningsbyrå, er det en spesialist fra byrået som utfører intervjuer på de tidligste stadiene i rekrutteringsprosessen. Testit tehdään tavallisesti ryhmissä, ja niitä hoitaa psykologi tai mahdollisesti joku muu asiantuntija henkilöstöosastolta. Tester blir vanligvis gjennomført i grupper og administreres av en psykolog og eventuelt andre spesialister fra personal- avdelingen. Intervjuer er normalt individuelle. Jos haastateltavana on ryhmä hakijoita, aluksi voidaan järjestää yhteistapaaminen, jossa esitellään yritystä ja työpaikkoja. Hvis det er en hel gruppe med søkere, kan det bli avholdt et gruppemøte først for å presentere selskapet og stillingene. Sen jälkeen kutakin hakijaa haastatellaan yksitellen. Etterpå gjennomføres individuelle møter med hver enkelt kandidat. Usein yksi haastattelu riittää siihen, että työnantaja pystyy tekemään päätöksensä hakijasta, mutta joskus oikean hakijan valintaan tarvitaan yksi tai kaksi lisähaastattelua. Det er som oftest nok med bare ett intervju for at arbeidsgiveren skal bestemme seg, men noen ganger kan det være behov for ett eller to tilleggsintervjuer for å velge den rette. Haastattelu kestää tavallisesti noin 15 minuuttia. Intervjuet varer i gjennomsnitt i ca. Sen kesto voi vaihdella 15 minuutista puoleen tuntiin. 15 minutter, men det kan variere fra 15–30 minutter. Suullinen viestintä:•Tervehdi haastattelijoita saapuessasi huoneeseen.•Esittele itsesi.•Yritä painaa mieleesi haastattelijoiden nimet.•Kuuntele kysymykset huolellisesti ja mieti vastauksiasi. Verbal kommunikasjon:•hils på intervjueren når du kommer inn i rommet, •presenter deg, •prøv å huske intervjuernes navn, •lytt nøye til spørsmålene og tenk før du svarer, •ikke snakk om personlige problemer (familieproblemer, økonomisk situasjon osv.),•unngå ord som uttrykker usikkerhet, som f.eks.: kanskje, jeg er ikke sikker, jeg må tenke på det osv., •snakk om gode erfaringer på arbeidsplassen, •Älä puhu henkilökohtaisista ongelmistasi (perheongelmista, talousvaikeuksista jne.).•Vältä epävarmuutta ilmaisevia sanoja tai ilmauksia, kuten ehkä, en ole varma, mietin asiaa jne.•Puhu hyvistä kokemuksistasi työssä.•Osoita kiinnostusta työtä ja yritystä kohtaan.•Älä koskaan puhu kielteisesti entisistä työnantajistasi. •vis interesse for stillingen og selskapet, •snakk aldri negativt om tidligere arbeidsgivere. Sanaton viestintä:•On tärkeää pysyä rauhallisena. •Kättele napakasti (mutta älä liian lujasti), kun haastattelija tarjoaa kättään. •Pidä katsekontakti, mutta älä tuijota. •Säilytä ystävällinen ja positiivinen ilme.•Istu vasta, kun pyydetään, ja tarjotulle paikalle.•Tarkkaile haastattelijan kehonkieltä.•Älä juo tai tupakoi. Voit ottaa alkoholitonta juomaa, jos sitä tarjotaan.•Älä jauha purukumia haastattelun aikana. •Haastattelussa ei pidä käyttää aurinkolaseja. Ikke-verbal kommunikasjon:•det er viktig å opptre rolig og fattet, •hils med et fast håndtrykk (ikke for fast) på intervjueren på dennes initiativ, •hold øyekontakt uten å stirre, •ha et vennlig og positivt ansiktsuttrykk, •sitt ned når du blir bedt om det og der du blir anvist plass, •følg med på intervjuerens kroppsspråk, •ikke drikk eller røyk, selv når du får tilbud om det (du kan takke ja til alkoholfrie drikkevarer).•Tyggegummi er ikke tillatt på intervjuet. •Solbriller skal ikke brukes på intervjuet. Henkilökohtainen haastattelu alkaa esittäytymisellä. På det individuelle intervjuet er introduksjonen det første trinnet. Sitten seuraa lyhyt yrityksen ja tehtävän esittely (jos haastattelua ennen ei ollut ryhmäesittelyä). Det etterfølges av en kort presentasjon av selskapet og stillingen (hvis det ikke har blitt avholdt gruppemøte tidligere). Sen jälkeen työnantaja voi haastatella hakijaa saadakseen lisätietoja tai selvennystä hakuasiakirjoissa annettuihin tietoihin. Etter det kan arbeidsgiveren spørre søkeren om ytterligere opplysninger eller be om å få utdypet informasjonen i søknaden. Tämä on se vaihe, jossa hakija voi esittää alkuperäiset kappaleet asiakirjoista, joiden kopiot olivat hakemuksen liitteenä. Nå kan søkeren legge fram originalversjoner av dokumentene som ble sendt sammen med søknaden. Tämän osion lopussa työnhakija voi esittää kysymyksiä, jos hänellä on jotain kysyttävää. Etter dette kan jobbsøkeren stille eventuelle spørsmål han/hun måtte ha. Haastattelun päätteeksi haastattelija tavallisesti kertoo hakijalle, miten rekrytointiprosessi etenee. For å avslutte intervjuet forteller intervjueren vanligvis kandidaten om prosessen videre. Haastattelun ilmapiiri on tavallisesti liike-elämälle ominainen. Intervjuene foregår i en forretningsmessig atmosfære. Työnantaja voi kysyä kaikkia näitä kysymyksiä ja usein kysyykin. Arbeidsgiveren kan spørre alle disse spørsmålene og gjør det vanligvis også. Koko haastattelun on tarkoitus sujua ammattimaisessa ilmapiirissä, jossa molemmat osapuolet suhtautuvat siihen ammattimaisesti. Hele intervjuet skal foregå på en profesjonell måte, og begge parter skal ha en profesjonell holdning. Hakijan on vastattava vain niihin kysymyksiin, jotka liittyvät työn vaatimuksiin. Søkeren trenger bare svare på spørsmål som er relevante for stillingen. Hakijan on tiedettävä kaikki perustiedot yrityksestä, etenkin sen päätoimiala. Søkeren må ha grunnleggende kunnskap om selskapet, særlig hovedvirksomheten. On hyvin suositeltavaa, että hakija vierailisi yrityksen internetsivuilla ennen haastatteluun menoa. Søkerne oppfordres sterkt til å gå inn på selskapets internettsider før intervjuet. Tavallisimmin esitettyjä kysymyksiä:•Onko sinulla aiempaa vastaavaa työkokemusta?•Kuvaile koulutustaustaasi.•Mikä oli edellinen työpaikkasi?•Mitä tiedät yrityksestämme? •Hva var din forrige jobb?•Hva vet du om selskapet? Hankalia kysymyksiä:•Kerro itsestäsi.•Miksi meidän pitäisi valita sinut kaikkien hakijoiden joukosta?•Miksi olet oikea henkilö tehtävään?•Kuvaile heikkouksiasi.•Kuvaile vahvuuksiasi.•Valitsitko oikean työn itsellesi?•Miksi haluat vaihtaa työtä?•Onko sinulla kysyttävää? Vanskelige spørsmål:•Fortell litt om deg selv.•Hvorfor bør vi velge deg blant alle søkerne?•Hvorfor er du rett person for oss?•Beskriv dine svake sider.•Beskriv dine sterke sider.•Har du valgt riktig jobb?•Hvorfor ønsker du å bytte jobb?•Er det noe du vil spørre oss om? Työnantaja tarjoaa sinulle työtä (sopimusta), ja voit neuvotella työehdoistasi. Arbeidsgiveren tilbyr deg en jobb (en kontrakt), og du kan forhandle om arbeidsvilkårene. Neuvotteluasemasi on parempi, jos ammattisi edustajista on pulaa työmarkkinoilla tai jos sinulla on jotain erityistaitoja. Du står sterkere i forhandlingen hvis det i ditt yrke er mangel på folk på arbeidsmarkedet eller du har spesialkompetanse. Vaikka yrityksillä on oma palkkausjärjestelmänsä, voit myös neuvotella tiettyjen tehtävien palkasta. Selv om selskapene har sin egen klassifisering av funksjoner, kan du også forhandle om lønn for visse stillinger. On olemassa sellainen kirjoittamaton sääntö, että työhaastattelussa työnantajan on otettava palkkakysymys ensimmäisenä esiin, ei työnhakijan. Det er en uskreven regel at det er arbeidsgiveren, ikke jobbsøkeren, som skal bringe spørsmålet om lønn på bane. Sen jälkeen voit kertoa, millainen palkkahaitari (ylä- ja alaraja) sopisi sinulle. Da først kan du si hvilket lønnsnivå (minimum og maksimum) som kunne passe for deg. Suoritetusta työstä työsopimuksen mukaisesti maksettava palkka koostuu varsinaisesta rahapalkasta sekä mahdollisesti muuntyyppisestä korvauksesta, jos siitä on sovittu työehtosopimuksessa. Godtgjørelse for arbeid som utføres på grunnlag av arbeidskontrakten, består av den faktiske lønnen og muligens andre typer godtgjørelser, dersom det er fastsatt i tariffavtalen. Palkka koostuu peruspalkasta, työsuoritukseen perustuvasta palkanosasta sekä ylimääräisistä palkkioista. Lønn består av grunnlønn, deler av lønnen for jobbresultater og tilleggslønn. Palkka ilmoitetaan kuukausipalkkana. Lønnen oppgis som månedslønn. Lomakorvaus ja vuosibonukset sisältyvät lueteltuun palkkakokonaisuuteen. Det er svært viktig å komme presis. Hvis du er sen, vil arbeidsgiveren få et meget dårlig inntrykk av deg. Toisaalta ei myöskään ole hyvä olla paikalla enempää kuin 5–10 minuuttia etuajassa. På den annen side trenger du ikke å komme mer enn 5–10 minutter for tidlig. Siinä ajassa ehdit koota ajatuksesi ja saada ensivaikutelman yrityksestä. Da har du nok tid til å samle tankene dine og få et inntrykk av selskapet. Haastatteluun saapumista ei tarvitse vahvistaa, ellei siitä ole erikseen mainittu kutsussa. Du trenger ikke bekrefte at du stiller til intervju, med mindre det er oppgitt i innkallelsen. Jos et pääse paikalle kutsussa mainittuna päivänä tai kellonaikana, voit soittaa ja pyytää anteeksi. Hvis du ikke har mulighet til å komme på det angitte tidspunktet, ring og be om unnskyldning. Da vil du få en ny avtale. Tapaamisaikaa ei ole hyvä muuttaa enempää kuin kerran. Det er ikke lurt å endre tidspunkt mer enn én gang. Jotkut työnantajat voivat myös valita potentiaalisia työntekijöitä uuden viestintäteknologian avulla. Noen arbeidsgivere kan også velge ut potensielle arbeidstakere ved hjelp av ny kommunikasjonsteknologi. Suosituksen voi kirjoittaa entinen työnantajasi, yliopiston professori tai lehtori tai ammatillisen koulutuksen ohjaaja. Referansen kan være skrevet av en tidligere arbeidsgiver, en professor eller foreleser fra universitetet eller en veileder fra et yrkesopplæringskurs. Sukulaiset eivät voi toimia suosittelijoina. Du kan ikke bruke slektninger som referanser. Suosittelijoiden odotetaan kirjoittavan suosituskirjeen tai antavan yhteystietonsa, jotta potentiaalinen työnantaja voi soittaa heille ja kysyä heidän käsitystään sinusta. Referansepersonen forventes å skrive et anbefalingsbrev eller oppgi kontaktinformasjon, slik at potensielle arbeidsgivere kan ringe og spørre hvilket inntrykk vedkommende har av deg. Kun haet työtä Sloveniasta, joudut toimittamaan ansioluettelon. Når du søker jobb i Slovenia, må du legge ved en CV. Mukaan on liitettävä kopiot koulu- ja tutkintotodistuksista, ja myös suositukset tarvitaan. Kopier av vitnemål og attester må legges ved, og referanser er påkrevd. Anbefalingsbrev er ikke obligatorisk, men tas imot og kan være svært nyttige. Silloin kun rikosrekisteriotetta tarvitaan, siitä mainitaan työpaikkailmoituksessa. Hvis du trenger vandelsattest, er dette oppgitt i stillingsannonsen. Tavallisesti valtion ja kuntien hallinnon, poliisivoimien, armeijan ja turvallisuuspalvelun työpaikkoihin tarvitaan rikosrekisteriote. Det er vanligvis statlige jobber, jobber i oentlig administrasjon, politi og militæret eller sikkerhetstjenesten som krever vandelsattest. Kun pukeudut haastattelua varten, pidä huolta siitä, että näytät ammattimaiselta (noudatat sen työpaikan pukeutumiskoodia, johon olet hakemassa), sillä ensivaikutelma on hyvin tärkeä. Når du kler deg til intervjuet, sørg for at klærne dine er profesjonelle (står i stil med den typen jobb du søker), fordi førsteinntrykk er svært viktig. Lisäksi on hyvin tärkeää, että vaatteesi ovat siistit ja puhtaat. I tillegg er det viktig at klærne er ordentlige og rene. Skoene dine må være i god stand, og håret skal være velstelt. Sminke og smykker skal være diskret. Muista, että asianmukainen pukeutuminen on huomionosoitus sitä henkilöä kohtaan, jota olet menossa tapaamaan. Husk at å kle seg pent og passende anses som en kompliment til personen(e) du møter. Työnantajat sanovat tavallisesti ottavansa yhteyttä hakijoihin ja ilmoittavansa päätöksestään. Arbeidsgivere sier vanligvis at de vil kontakte søkerne og informere dem om avgjørelsen. Haastattelun jälkeen kannattaa heti tehdä muistiinpanoja, jotta et unohda tärkeitä yksityiskohtia. Etter intervjuet bør du ta notater slik at du ikke glemmer viktige detaljer. Ne auttavat sinua arvioimaan haastattelua ja parantamaan viestintätaitojasi. Det vil hjelpe deg med å evaluere intervjuet og bedre dine kommunikasjonsferdigheter. Kirjeen on oltava lyhyt, mutta sinun on toistettava siinä olevasi kiinnostunut paikasta ja luottavasi pätevyyteesi. Brevet bør være kort, men det skal bekrefte din interesse for stillingen og troen på dine egne kvalikasjoner. Jos työnantaja sanoi haastattelussa tekevänsä päätöksensä viikon kuluessa, voit soittaa hänelle vasta, kun viikko on kulunut, et aiemmin. Hvis arbeidsgiveren sa på intervjuet at han/hun skulle bestemme seg innen en uke, kan du ringe etter en uke, men ikke før. Ei ole tavallista, että hakija tapaisi työnantajaa enää uudelleen saadakseen palautetta. Det er ikke vanlig at kandidaten møter arbeidsgiveren for en evaluering. Haastattelijan puhetta ei pidä keskeyttää. Du bør ikke avbryte intervjueren når vedkommende snakker. Älä myöhästy haastattelusta. Ikke kom for sent på intervjuet. Matkapuhelin on suljettava ennen haastattelua. Du bør slå av mobiltelefonen før intervjuet. Itsestään (taidoista, pätevyydestä, kokemuksesta) ei pidä kertoa mitään, mikä ei ole totta, eikä entisistä työnantajista pidä sanoa mitään negatiivista. Aldri si noe om deg selv som ikke er sant (kompetanse, kvalikasjoner, erfaring), og du bør aldri si noe negativt om tidligere arbeidsgivere. Tavallinen hakumenettely Slovakiassa Vanlige søknadsprosedyrer i Slovakia Työnhakija toimittaa työhakemuksen, työnantaja kutsuu hänet haastatteluun, ja haastattelun jälkeen työnantaja kertoo hakijalle, onko tämä saanut työpaikan. En jobbsøker sender inn søknad på en jobb, så blir han/hun innkalt til intervju av arbeidsgiveren, og etter intervjuet får søkeren vite om vedkommende har fått jobben. Prosessin kesto vaihtelee työnantajan tarpeiden mukaan. Prosessens varigheten avhenger av arbeidsgiverens behov. Vähimmäiskesto on kaksi viikkoa, mutta aikaa voi kulua kuukausikin tai joskus kauemmin. Minimum varighet er to uker, men det kan også ta en måned og noen ganger mer. Ensimmäinen yhteydenotto tapahtuu työnantajan työpaikkailmoituksessa antamien ohjeiden mukaisesti. Den første kontakten skjer i henhold til instruksene fra arbeidsgiveren i stillingsannonsen. Noudata työnantajan ohjeita. Følg arbeidsgiverens regler. Osoita hakemuksesi kullekin työnantajalle yksilöllisesti. Henvend deg til hver enkelt arbeidsgiver. Sähköpostitse lä- Innholdet i søk- hetettävän hakemuksen sisältö on sama kuin käsin kirjoitetun hakemuksen. nader som sendes på epost, skal være det samme som i en håndskrevet søknad. Hakemus kirjoitetaan tavallisesti tietokoneella, ja siinä selitetään, miksi työnhakija haluaisi työskennellä kyseisessä yrityksessä. Det er vanlig å skrive en søknad på PC og forklare hvorfor en ønsker å jobbe i selskapet. Liitteenä on ansioluettelo, mahdollisesti valokuva sekä kopio tutkintotodistuksesta. Legg ved CV, eventuelt et bilde av deg selv, og kopi av vitnemål. Ottaessasi yhteyttä työnantajaan käyttäydy miellyttävästi ja ystävällisesti. Opptre høig og vennlig i kontakt med arbeidsgiveren. Jos kyseessä on asiantuntijatehtävä, hakijalta edellytetään kyseisen erikoisalan tuntemusta. Hvis jobben er fagspesialisert, forventes det at du har fagkunnskaper. Tällöin saatat joutua tekemään taitotestin. I så tilfelle kan du bli bedt om å avlegge en test. Jos työssä ei vaadita erikoisosaamista, hakijan odotetaan osoittavan halukkuutta työhön. Hvis stillingen ikke er fagspesikk, forventes det at du viser arbeidsvilje. Hakumenettely päättyy, kun aloitat työn tai saat ilmoituksen hakemuksesi hylkäämisestä. Søknadsprosessen avsluttes når du begynner i jobben eller mottar avslag. Joissain tapauksissa työnantaja voi kertoa ratkaisunsa suoraan haastattelussa, mutta useimmiten hakijalle lähetetään kirje, jossa kerrotaan hakumenettelyn tuloksista. I noen tilfeller får du beskjed direkte på intervjuet, men vanligvis vil arbeidsgiveren sende et brev med utfallet av søknadsprosessen. Ensivaikutelma työnhakijasta on tärkeä, ja siihen vaikuttaa myös hakijan ulkomuoto. Førsteinntrykket av en jobbsøker er viktig, og her spiller fram- toning en rolle. Työnantajan on selvitettävä, onko hakija todella kiinnostunut saamaan työn ja onko hänellä tarvittava tietämys ja ammattitaito. Arbeidsgiveren må finne ut om jobbsøkeren vir- kelig er interessert i jobben og om vedkommende har faglige kvalikasjoner og kompetanse. Useimmiten työnantaja aloittaa esittelemällä yrityksen ja sen odotukset uudelta työntekijältä. Vanligvis begynner arbeidsgiveren med å presentere selskapet og fortelle hva de forventer av den nye arbeidstakeren. Sen jälkeen hakijaa pyydetään kertomaan, miksi haluaa työn, ja kuvailemaan tietojaan ja taitojaan. Så blir søkeren bedt om å fortelle hvorfor vedkommende ønsker denne jobben og beskrive kompetanse og kvalikasjoner. Työnantaja voi myös pyytää hakijoita tekemään testin tai täyttämään joitakin lomakkeita. Arbeidsgiveren kan be søkeren utføre en test eller fylle ut skjemaer. Haastattelun lopuksi työnantaja voi antaa hakijalle mahdollisuuden esittää kysymyksiä. På slutten av intervjuet får søkeren muligheten til å stille spørsmål. Ilmapiiri on hyvin muodollinen eikä erityisen rento. Atmosfæren er svært formell, ikke særlig avslappet. Hakijan kannattaa muistaa, että tyyli on muodollinen, ja olla varovainen sananvalintojensa kanssa. Husk at stilen er formell, og tenk på hvordan du ordlegger deg. Suurin osa haastatteluajasta omistetaan työhön liittyville kysymyksille. Det meste av tiden går med til jobbrelaterte tema. Arbeidsgiveren er ikke interessert i personlige anliggender. Enintään 80 prosenttia kysymyksistä on ammatillisia ja 20 prosenttia muita kuin työhön liittyviä. Den maksimale fordelingen vil være 80 % faglig og 20 % utenomfaglig. Työnhakijalla ei ole paljon neuvotteluvaraa sopimuksen suhteen, sillä työnantaja on laatinut sen etukäteen, ja useimmiten työnhakija voi vain hyväksyä tai hylätä sen. Jobbsøkeren har ikke mye forhandlingsrom i forhold til kontrakten, da den er utarbeidet på forhånd av arbeidsgiveren, og jobbsøkeren vanligvis bare kan godta eller forkaste den. Joskus voidaan neuvotella palkasta. Noen ganger kan du forhandle om lønn. De vanligste tilleggsytelsene er bolig, firmabil og mobiltelefon. Joskus hakijalta saatetaan vaatia yhden päivän työkoetta. Noen ganger kan du bli bedt om å gjennomføre en prøvetid på én dag. Se ei ole laillista, joten siitä voi kieltäytyä, mutta työnantaja saattaa siitä syystä hylätä hakijan. Det er ikke lovlig, så du kan nekte, men det kan føre til at arbeidsgiveren avviser deg. Sitä voidaan pitää osoituksena yhteistyökyvyttömyydestä. Det kan bli sett på som manglende samarbeidsvilje. Joskus tarvitaan. Noen ganger trengs referanser. Työnantajat voivat ottaa suositukset huomioon päätöstä tehdessään. Arbeidsgiveren kan ta det med i vurderingen når han/hun skal bestemme seg. Suosittelijoina toimivat lähinnä entiset työnantajat. Referanser fås vanligvis av tidligere arbeidsgivere. Suosittelijoiden on vahvistettava työssäoloaika, arvioitava työnhakijan työtä sekä suositeltava häntä toiselle työnantajalle. Referansen skal bekrefte arbeidsperioden, evaluere arbeidet til jobb- søkeren og anbefale vedkommende til en annen arbeids- giver. Tutkintotodistuksista tarvitaan kopiot. Du trenger kopier av eventuelle vitnemål. Joskus ne on lähetettävä hakemuksen liitteenä, joskus riittää, kun ne tuo mukanaan haastatteluun. Noen ganger må disse legges ved søknaden, andre ganger er det nok å ta dem med på intervjuet. Huomaa, että esimerkiksi opettajat sekä aseiden ja vaarallisten aineiden kanssa työskentelevät henkilöt tarvitsevat rikosrekisteriotteen. Merk at lærere og folk som for eksempel jobber med våpen eller farlige stoffer, må legge fram vandelsattest. Paljon riippuu siitä, millaista tehtävää on hakemassa. Det avhenger av stillingen du søker på. Aina on oltava siisti, puhdas ja asiallisesti pukeutunut. Du må alltid være ordentlig, ren og velkledd. Jos hakee toimihenkilön tehtävään, on pukeuduttava pukuun/jakkupukuun. For kontorjobber er det nødvendig med dress/drakt (menn/kvinner). Smykker er akseptert, men ikke overdriv. Det holder med et par artikler. Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi suomi, ruotsi presidenttijohtoinen tasavalta338 145 k m Helsinki euro EU +358 . / . a x Finsk, svensk Republikk 338 145 km Helsingfors euro (EUR)EU+ 358. / .ax Tavallinen hakumenettely Suomessa Vanlige søknadsprosedyrer i Finland Tavallisimmat vaiheet ovati) työpaikkailmoituksen julkaiseminen työvoimahallinnon verkkosivuilla, yksityisellä työpaikkasivustolla tai sanomalehdessä (työnantaja) ii) avoimen työpaikan hakeminen (työntekijä) iii) 3–10 parhaan hakijan valinta haastatteluun (työnantaja) iv) parhaan hakijan valitseminen tehtävään ja kirjeen/sähköpostin lähettäminen muille hakijoille prosessin tuloksista (työnantaja). De vanligste trinnene er: (i) arbeidsgiveren legger ut en stillingsannonse på arbeidsformidlingens nettsted, et privat jobbnettsted eller i en avis, (ii) arbeidstakeren søker på den ledige stillingen, (iii) arbeidsgiveren velger ut de 3–10 beste kandidatene til intervju, (iv) arbeidsgiveren velger den beste kandidaten til den ledige stillingen og sender brev/e-post til alle søkerne med informasjon om utfallet av prosessen, Hakumenettelyn aikana sekä työnhakijan että työnantajan on pidettävä kiinni määräajoista. I søknadsprosessen gis det frister som skal overholdes av både jobbsøkeren og arbeidsgiveren. Saatuaan hakemukset työnantaja kutsuu sopivimmat hakijat haastatteluun tavallisesti noin viikko tai kaksi hakuajan päättymisen jälkeen. Etter å ha mottatt søknadene inviterer arbeidsgiveren de beste kandidatene til intervju, vanligvis innen en til to uker etter søknadsfristen. Työnantaja ehdottaa haastatteluaikaa, johon on suostuttava. Arbeidsgiveren foreslår dato for intervjuet, og søkeren må bekrefte tidspunktet. Haastateltuaan kolmesta kymmeneen parasta hakijaa työnantaja saattaa olla valmis tekemään päätöksensä. Etter å ha intervjuet de tre til ti beste søkerne, kan arbeidsgiveren være klar til å ta en avgjørelse. Jollei ole, voidaan tehdä lisähaastatteluja tai soveltuvuustestejä. Hvis ikke, vil det bli gjennomført ere intervjuer eller praktisk tester. Kun työnantaja on tehnyt päätöksensä, kaikille hakijoille lähetetään tavallisesti kirje, jossa kerrotaan tuloksesta. Når arbeidsgiveren har bestemt seg, sendes vanligvis et brev til alle søkerne med informasjon om utfallet. Työpaikkailmoituksen julkaisemisesta työn aloittamiseen kuluva aika riippuu paljon työnantajasta ja työstä. Tiden fra en ledig stilling blir utlyst til en person tiltrer i jobben, avhenger i stor grad av arbeidsgiveren og stillingen. Kansainvälisissä rekrytoinneissa on valmistauduttava pitempään aikaan työpaikkailmoituksen julkaisemisen ja työn aloittamisen välillä. Ved internasjonal rekruttering må du være forberedt på at det går lengre tid fra stillingen utlyses til du kan begynne i jobben. Varmista, että täytät hakemuksen huolellisesti; epätäydellisiä hakemuksia ei ehkä oteta huomioon. Sørg for å fylle ut søknadsskjemaet nøye. Hvis det er ufullstendig utfylt, kan det hende at du ikke blir tatt med i betraktningen. Työnantaja saa todennäköisesti satoja hakemuksia. Arbeidsgiveren kan komme til å motta ere hundre søknader. Yritä erottua myönteisesti joukosta. Prøv å skille deg ut på en positiv måte. Saatekirje ei saa olla yhtä sivua pitempi. Følgebrevet bør ikke være på mer enn én side. Kerro saatekirjeessä lyhyesti, miksi olisit paras hakija tehtävään. Beskriv kort hvorfor du mener du er den beste kandidaten for den ledige stillingen. Nimeä yksi tai kaksi suosittelijaa ja anna heidän yhteystietonsa; työnantaja saattaa haluta soittaa heille ja kysyä, millainen työntekijä olet. Oppgi en eller to referanser med kontaktinformasjon. Arbeidsgiveren kan være interessert i å ringe dem for å forhøre seg om hvordan du er som ansatt. Muista allekirjoittaa hakemus. Husk å undertegne brevet. Muista päivittää ansioluettelosi. Husk å oppdatere den. Ansioluettelossa hakijan kokemus on lueteltava käännetyssä aikajärjestyksessä, eli viimeisin työpaikka ja koulutus on mainittava ensimmäisenä ja vanhimmat tiedot viimeisenä. CVen bør inneholde din erfaring i motsatt kronologisk rekkefølge, dvs. at du begynner med den nyeste arbeidserfaringen og utdanningen/opplæringen og fortsetter bakover. Ansioluettelon pituus ei saa ylittää kahta A4-arkkia. Lengden på CVen bør ikke overstige to A4-sider. Liitä mukaan valokuva, etenkin jos haet työtä palvelualalta. Legg ved bilde av deg selv, særlig hvis du søker jobb i servicebransjen. Jos aiot hakea puhelimitse, valmistele puhelusi etukäteen. Hvis du tenker å søke per telefon, bør du på forhånd forberede deg for samtalen. Mieti huolellisesti, miksi haet kyseistä tehtävää ja miksi sinut pitäisi valita työhön. Vieraile yrityksen kotisivuilla saadaksesi lisätietoa yrityksen toiminnasta. Tenk nøye over hvorfor du søker den aktuelle stillingen og hvorfor du bør få jobben, og gå til selskapets hjemmeside for å finne ut mer om virksomheten. Puhu selkeästi ja yritä rentoutua. Snakk tydelig og prøv å slappe av. Ennen kuin otat yhteyttä yritykseen jättääksesi oma-aloitteisen hakemuksen, kannattaa ensin vilkaista yrityksen kotisivuja, jotta näet, millaisia työmahdollisuuksia saattaisi olla tarjolla ja miten kyseinen työnantaja tavallisesti palkkaa uusia työntekijöitä. Jos työnantajalla on sähköinen hakulomake oma-aloitteisia ha- Før du kontakter selskapet direkte for å sende en åpen søknad, bør du ta en titt på hjemmesiden for å finne ut hvilke karrieremuligheter de tilbyr, og hvordan den aktuelle arbeidsgiveren kemuksia varten, käytä sitä. vanligvis rekrutterer nye arbeidstakere. Jos ei ole, voit ottaa työnantajaan yhteyttä sähköpostitse tai puhelimitse. Hvis ikke, kan du kontakte arbeidsgiveren på epost eller telefon. Jos teet ensimmäisen yhteydenoton sähköpostilla, soita yritykseen noin viikko sen jälkeen ja kysy, ovatko rekrytoinnista vastaavat henkilöt saaneet hakemuksesi ja ehtineet harkita sitä. Hvis du tar kontakt på epost, bør du ringe selskapet etter ca. en uke og spørre om den som er ansvarlig for ansettelser, har mottatt søknaden din og hatt tid til å vurdere den. Työnantaja odottaa sinun lähettävän kaikki työpaikkailmoituksessa mainitut asiakirjat. Arbeidsgiveren forventer at du sender med alle relevante dokumenter. Epätäydellisiä hakemuksia ei tavallisesti oteta käsittelyyn. Ufullstendige søknader vil vanligvis ikke bli vurdert. Jotkut työnantajat odottavat hakijoiden ottavan heihin yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse ennen hakemuksen lähettämistä kysyäkseen lisätietoja. Noen arbeidsgivere forventer at søkerne kontakter dem på telefon eller epost før søknaden sendes for å be om ere opplysninger. Yhteydenotto nähdään kiinnostuksen osoituksena. De føler at det viser at man er interessert. Toisilla työnantajilla taas ei ole aikaa vastata puheluihin tai sähköposteihin, eivätkä ne odota työnhakijoilta yhteydenottoja. Andre arbeidsgivere har imidlertid ikke tid til å svare på telefoner eller e-poster og forventer ikke at jobbsøkere tar kontakt. Liitä hakemukseen pyydettäessä kopiot asiaankuuluvista kou-lu- ja työtodistuksista. Legg ved kopier av relevante attester og vitnemål i søknaden hvis det er et krav. Tuo alkuperäiset todistukset työhaastatteluun. Ta med originaldokumentene til intervjuet. Tutki työpaikkailmoitus huolellisesti; siinä saatetaan kertoa, miten hakumenettely etenee. Studer stillingsannonsen nøye, da den kan gi opplysninger om hvordan søknadsprosessen gjennomføres. Jollei siitä ole mainintaa työpaikkailmoituksessa, hakijalle tavallisesti kerrotaan erikseen haastattelun jälkeisistä jatkotoimenpiteistä. Hvis ikke slik informasjon gis i annonsen, vil du vanligvis på intervjuet bli informert om den videre prosessen. Jos sinua ei kutsuta haastatteluun, voit ottaa työnantajaan yhteyttä noin viikko hakuajan päättymisen jälkeen. Personer som ikke blir innkalt til intervju, kan kontakte arbeidsgiveren ca. to uker etter søknadsfristen. Avoimeen työpaikkaan saattaa usein olla kymmeniä, jopa satoja hakijoita. Ofte er det ere titalls eller til og med ere hundre søkere på hver ledige stilling. Työnantajilla ei sen vuoksi ole aikaa pitää tiiviisti yhteyttä hakijoihin, eivätkä ne pidä siitä, että hakijat soittelevat jatkuvasti. Det vil si at arbeidsgiveren ikke har tid til å kontakte søkerne ofte, og de liker ikke at søkerne ringer gjentatte ganger. Tällöin on parasta odottaa, että työnantaja ottaa yhteyttä sinuun. I så tilfelle bør du vente på at arbeidsgiveren kontakter deg. Jotkin työpaikat kuitenkin täytetään varsin nopeasti, ja niitä tarjotaan usein ensimmäiselle sopivalle hakijalle. Noen stillinger blir imidlertid fort besatt og tilbys ofte den første egnede søkeren. Etenkään pienemmissä yrityksissä ei useinkaan ole riittävästi henkilökuntaa ilmoittelemaan avoimista työpaikoista, käsit- Særlig mindre bedrifter har kanskje ikke nok personell til å utlyse stillingen, behandle søknadene, arrangere intervjuer osv. Ennen haastattelua varmista, että tiedät jotakin työnantajasta esimerkiksi vierailemalla yrityksen verkkosivuilla. Før intervjuet bør du skae deg informasjon om arbeids- giveren, f.eks. på bedriftens nettsted. Mikäli mahdollista, valmistele etukäteen muutamia kysymyksiä avoimesta työpaikasta ja yrityksestä – se osoittaa, että olet todellakin kiinnostunut saamaan työpaikan. Forbered om mulig noen spørsmål om stillingen og selskapet på forhånd – det viser at du virkelig er interessert i jobben. Muistuta itsellesi, miksi haet kyseistä työtä ja mitkä ovat vahvuutesi. Tenk gjennom hvorfor du søker på denne jobben, og hva dine sterke sider er. Tuo uusimmat ja asiaankuuluvimmat työ- ja koulutodistuksesi sekä ansioluettelosi mukanasi. Ta med de nyeste og mest relevante attestene og vitnemålene samt en CV. Tavallisesti työnantaja kiinnittää huomiota yleiseen olemukseesi ja käytökseesi, joten kannattaa pukeutua puhtaisiin, asiallisiin vaatteisiin ja käyttäytyä kohteliaasti. Arbeidsgiveren legger vanligvis merke til din generelle framtoning og atferd, så bruk rene, konservative klær og vær høig. Työnantaja johtaa keskustelua ja esittää kysymykset. Arbeidsgiveren er den som styrer møtet og stiller spørsmålene. On tavallista, että haastattelussa on läsnä vähintään kaksi yrityksen edustajaa, jotta hakijasta saadaan tehtyä objektiivisempi arvio. For å få en objektiv vurdering av kandidatene er det vanlig at minst to personer fra selskapet er til stede på intervjuet. Haastatteluun kannattaa varata aikaa puolesta tunnista tuntiin. Du bør normalt sette av en halv til én time til intervjuet. Pysy rauhallisena ja puhu selkeästi haastattelun aikana. Vær rolig og snakk tydelig. Kerro saavutuksistasi, mutta vältä liiallista itsevarmuutta. Fortell om hva du har oppnådd, men prøv å ikke framstå som overdrevent selvsikker. On tärkeää, että osoitat kiinnostustasi työtä kohtaan olemalla aktiivinen, kuuntelemalla tarkasti ja kysymällä tarkennusta silloin, kun et ymmärrä, mitä työnantaja tarkoittaa. Det er viktig at du viser interesse for stillingen ved å være aktiv, lytte og be om forklaring hvis du ikke forstår hva arbeidsgiveren mener. Husk å ha øye- kontakt. Älä kuitenkaan keskeytä haastattelijaa. Du må imidlertid ikke avbryte intervjueren. Voit ottaa vastaan juomatarjoilua (kahvia) tapaamisen aikana, mutta työnantajalle et saa tarjota mitään. Du kan ta imot drikke (kae) under intervjuet, men det er ikke meningen at du skal tilby arbeidsgiveren noe. Ennen kaikkea ole rehellinen, äläkä arvostele entisiä työnantajiasi. Det viktigste er å være ærlig og ikke kritisere tidligere arbeidsgivere. Täsmällisyys on todellakin hyvin tärkeää; sinun odotetaan saapuvan ajoissa tapaamiseen. Punktlighet er svært viktig, og det forventes at du er presis til møtet. Haastattelu alkaa tavallisesti sillä, että kaikki läsnäolijat kättelevät. Intervjuet innledes vanligvis ved at du håndhilser på alle som er til stede. Sen jälkeen työnantaja esittelee työtä ja yritystä. Så presenterer arbeidsgiveren den ledige stillingen og selskapet. Ensivaikutelmat ovat tärkeitä, joten esittele itsesi selkeästi ja katso jokaista silmiin. Førsteinntrykk er viktig. Presenter deg og se alle i øynene. Ennen kysymysosuutta sinun odotetaan tavallisesti kertovan jotakin itsestäsi: miksi hait kyseistä työtä ja miksi katsot, että sinut tulisi valita. Før spørsmålene forventes det at du sier litt om deg selv – hvorfor du søker, og hvorfor du mener du er egnet for jobben. Tapaamisen lopuksi sinulla on mahdollisuus esittää kysymyksiä, joihin et ole vielä saanut vastausta. Til slutt har du muligheten til å stille spørsmål om ting du fortsatt lurer på. Suomessa haastattelu sujuu tavallisesti kitkattomasti ja rennossa ilmapiirissä. I Finland foregår intervjuet generelt i en gemyttlig tone, og atmosfæren er avslappet. Älä kuitenkaan hämmästy mahdollisia hil- Ikke bli overrasket om det oppstår pauser i samtalen, det kan være intervjueren tar notater. jaisia hetkiä, joita saattaa syntyä, kun haastattelija tekee muistiinpanoja. de beste søkerne. Du kan egentlig ikke forberede deg på slike tester. Det beste er å få en god natts søvn og være ærlig. Älä yritä teeskennellä jotakin, mitä et ole. Ikke prøv å late som om du er en annen enn den du er. Työnantajan on tärkeää saada tietää ammatillisesta taustastasi ja osaamisestasi sekä aiemmasta työkokemuksestasi. Det er viktig for arbeidsgiveren å finne ut av din faglige bakgrunn og kompetanse så vel som din tidligere arbeidserfaring. Työnantaja haluaa kuitenkin tietää myös persoonallisuudestasi; mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi; miten edellinen työnantajasi kuvailisi sinua työntekijänä. Arbeidsgiveren vil imidlertid også vite hvordan personligheten din er, hva er dine styrker og svakheter og hvordan din tidligere arbeidsgiver vil beskrive deg som ansatt. Du må sannsynligvis også svare på hvordan du takler stress og tidsfrister og hvordan du håndterer vanskelige situasjoner. Yksi ensimmäisiä kysymyksiä, joita työnantaja esittää, on motivaatiosi: miksi hait tätä työtä ja miksi sinut pitäisi valita. En av de første tingene du får spørsmål om, er motivasjon: hvorfor du søker stillingen og hvorfor du burde få den. Valmistaudu perustelemaan selkeästi motivaatiosi työtä kohtaan sekä luettelemaan parhaat ammatilliset ja henkilökohtaiset vahvuutesi. Vær forberedt på å forklare din motivasjon for jobben og oppgi dine største faglige og personlige styrker. Työelämässä noudatettavat kaikenlaisen syrjinnän kieltävät säädökset sisältyvät yhdenvertaisuuslakiin, työsuhdelainsäädäntöön ja julkisen sektorin työlainsäädäntöön. Bestemmelser om anti-diskriminering som skal overholdes i arbeidslivet, finnes i antidiskrimineringsloven og annen arbeidslivslovgivning. Lisäksi sukupuolten tasaarvoa koskevista vaatimuksista säädetään laissa naisten ja miesten välisestä tasa-arvosta (tasa-arvolaki). I tillegg inneholder loven om likestilling mellom menn og kvinner (“Likestillingsloven”) bestemmelser om likestilling mellom kjønnene. Työpaikkailmoituksissa esiintyvästä syrjinnästä työntekijän valinnan suhteen tai syrjivistä työehdoista rangaistaan työsyrjintänä. Diskriminering i jobb- annonser, ved utvelgelse av en ansatt eller i ansettelseskontrak- ten straes på lik linje med diskriminering på arbeidsplassen. Yhdenvertaisuuslaki kieltää ikään, etniseen tai kansalliseen alkuperään, kansallisuuteen, kieleen, uskontoon, poliittiseen sitoutumiseen, terveydentilaan, vammaisuuteen, sukupuoliseen suuntautumiseen tai muihin henkilökohtaisiin ominaisuuksiin perustuvan syrjinnän. Antidiskrimineringsloven forbyr diskriminering på bakgrunn av alder, etnisk eller nasjonal opprinnelse, nasjonalitet, språk, religiøs tilknytning, politisk overbevisning, helsetilstand, funksjonshemming, seksuell legning eller andre personlige kjennetegn. Hakijan ei tavallisesti tarvitse vastata uskonnollisia tai poliittisia näkemyksiä, sairauksia, raskautta, perhesuunnittelua tai ammattiyhdistystoimintaa koskeviin kysymyksiin. Søkeren trenger ikke å svare på spørsmål som gjelder religiøs eller politisk overbevisning, sykdom, graviditet, familieplanlegging eller fagforeningsvirksomhet. Työnantaja voi esittää terveydentilaa koskevia yksityiskohtaisia kysymyksiä vain, jos hyvä fyysinen kunto on ehdoton edellytys työtehtävien hoitamiselle. Arbeidsgiveren kan stille konkrete spørsmål om helse hvis det er viktig å være i god fysisk form for å utføre arbeidsoppgavene. Tavallisimpia haastattelukysymyksiä:•Kuvaile itseäsi muutamalla lauseella.•Miksi haet tätä työtä?•Miksi katsot olevasi paras hakija tehtävään?•Nimeä kolme vahvuuttasi ja heikkouttasi.•Mitä odotat työltä?•Mitä tiedät yrityksestä ja sen tuotteista?•Mikä on nykyinen työsi?•Mikä on perhetilanteesi?•Miten kestät paineita?•Pidätkö ryhmätyöstä; osaatko työskennellä itsenäisesti?•Mitkä ovat tulevaisuudensuunnitelmasi ja miten aiot toteuttaa ne? De vanligste spørsmålene på et intervju er:•Gi en kort beskrivelse av deg selv.•Hvorfor søker du denne stillingen?•Hvorfor mener du at du er den beste søkeren til job-ben?•Nevn tre av dine styrker og svakheter.•Hvilke forventninger har du til jobben?•Hva vet du om selskapet og dets produkter?•Hva er din nåværende jobb?•Hvordan er din nåværende familiesituasjon?•Hvordan takler du stress?•Liker du å jobbe i team, kan du jobbe selvstendig?•Hvilke planer har du for framtiden, og hvordan vil du oppnå dine mål? Tavallisesti työnantaja kertoo haastattelun lopussa, miten menettely etenee ja milloin voit odottaa tuloksia/palautetta. På slutten av intervjuet vil arbeidsgiveren informere deg om den videre prosessen og fortelle deg når du kan forvente å få resultatet/oppfølging. Jos työnantaja ei ota sinuun yhteyttä viikon tai kahden sisällä, voit kysyä tuloksista puhelimitse tai sähköpostitse. Hvis arbeidsgiveren ikke kontakter deg innen én til to uker, kan du per telefon eller epost spørre om utfallet. Jos et tullut valituksi, voit ottaa yhteyttä työnantajaan ja pyytää palautetta haastattelusta ja hakemuksestasi. Hvis du ikke blir valgt ut, kan du kontakte arbeidsgiveren og få tilbakemelding på intervjuet og søknaden. Suomessa työsopimukset perustuvat työehtosopimuksiin. I Finland er kontrakter basert på tariavtaler. Lähes joka alalla on oma työehtosopimuksensa. Nesten alle bransjer har sin egen tariavtale. Monilla aloilla on kuitenkin mahdollista neuvotella palkasta. Det er likevel mulig å forhandle om lønn. Jos kyseiseen työtehtävään ei ole määritelty kiinteää palkkaa, työpaikkailmoituksessa pyydetään tavallisesti hakijaa esittämään palkkatoiveensa. Hvis det ikke er fastsatt noen lønn for stillingen, blir jobbsøkeren vanligvis bedt om i søknaden å antyde sine forventninger. Kuten edellä todettiin, jos palkka on neuvoteltavissa, siitä mainitaan työpaikkailmoituksessa. Som nevnt vil det i stillingsannonsen være oppgitt om det er mulig å forhandle om lønnen. Palkka ilmoitetaan tavallisesti tunti- tai kuukausipalkkana. Lønnen oppgis som time- eller månedslønn. Feriepenger er basert på lovfestede krav. Joillakin aloilla tai joissakin yrityksissä (etenkin johtotehtävissä) on mahdollista neuvotella vuosibonuksista. Bonukset liittyvät todennäköisesti suoriutumiseen työssä. Vanlige tilleggsytelser i Finland er lunsjkuponger, treningskuponger (gir deg tilgang til treningsanlegg til redusert pris) og bedriftshelsetjeneste. Joissakin yrityksissä on tavallista tarjota työntekijöille leasingauto. I noen selskaper er det også vanlig med firmabil. Joistakin eduista voidaan neuvotella. Noen av ytelsene kan forhandles. Kysy esimieheltäsi, joka pystyy kertomaan, kenen kanssa ylimääräisistä etuuksista voi neuvotella. Kontakt din overordnede, som kan fortelle deg med hvem du skal forhandle om disse ytelsene. Työsuhteen alussa voidaan sopia koeajasta. Ved inngåelse av en ansettelsesavtale kan det avtales en prøvetid. Koeajan pituus voi olla enintään neljä kuukautta. Prøvetiden skal ikke vare i mer enn re måneder. Koeajan aikana kumpi tahansa osapuoli voi päättää työsuhteen ilman irtisanomisaikaa. I denne perioden kan begge parter si opp kontrakten uten varsel. Jos työnantaja järjestää erityistä työhön liittyvää koulutusta työntekijälle, koeaika saa kestää enintään kuusi kuukautta. Hvis arbeidsgiveren tilbyr arbeidsrelatert opplæring for arbeidstakeren, kan prøvetiden ikke vare lengre enn seks måneder. Hakumenettelyn päätyttyä kaikille hakijoille ilmoitetaan tavallisesti sen tuloksista kirjeellä tai sähköpostilla. Etter at søknadsprosessen er avsluttet, blir alle søkerne per post eller epost informert om utfallet. Suositukset ovat tavallisesti edellisiltä työnantajilta, mutta jos olet opiskelija tai vastavalmistunut, suosittelijana voi toimia myös opettaja, esimerkiksi lopputyösi ohjaaja. Referanser er vanligvis tidligere arbeidsgivere, men for studenter eller nyutdannede kan referansen også være en lærer, f.eks. veilederen din fra hovedoppgaven. Ennen kuin lisäät suosittelijoiden nimet ja yhteystiedot hakemukseesi/ansioluetteloosi, varmista heidän suostumuksensa. Før du legger til navn og kontaktinformasjon for referansen i søknaden/CVen, sørg for at vedkommende er villig til å anbefale deg. Suosittelijoita yleensä kysytään. Det er vanlig å måtte oppgi referanser. Voit mainita joko hakemuksessasi tai ansioluettelossasi parin sellaisen suosittelijan nimet, joihin työnantaja voi ottaa yhteyttä. Du bør oppgi et par referanser som arbeidsgiveren kan kontakte, enten i søknaden eller på CVen. Jotkut työnantajat haluavat kopiot mahdollisista suosituskirjeistä hakemuksen liitteeksi. Noen arbeidsgivere ber søkerne legge ved kopier av eventuelle anbefalingsbrev i søknaden. Tuo suosituskirjeet mukana haastatteluun, sillä monet työnantajat haluavat tutkia niitä lähemmin. Ta med anbefalingsbrevene til intervjuet, da mange arbeidsgivere er interessert i å se nærmere på disse. Liitä työhakemukseen kopiot tutkintotodistuksista vain, jos työpaikkailmoituksessa erikseen mainitaan. Legg ved kopier av vitnemål i jobbsøknaden hvis stillings- annonsen ber om det. Ota alkuperäiset tutkintotodistukset mukaan haastatteluun, koska työnantaja saattaa haluta nähdä ne. Ta med originaldokumentene til intervju- et slik at arbeidsgiveren kan gå nøye gjennom dem. Rikosrekisteriotetta vaaditaan esimerkiksi alaikäisten kanssa työskenteleviltä (jos sopimuksen kesto on vähintään kolme kuukautta) ja vanginvartijoilta. for eksempel nødvendig i forbindelse med arbeid med mindreårige (hvis kontrakten varer minst tre måneder) og for fengselsbetjenter. Ainoastaan työhön valitun hakijan on toimitettava rikosrekisteriote. Det er bare de jobbsøkerne som blir vurdert til den ledige stillingen, som trenger å legge fram en slik vandelsattest. Täsmällisyys on Suomessa sääntö, ja se koskee sekä hakijaa että työnantajaa. Punktlighet er normen i Finland, både for søkeren og arbeidsgiveren. On hyvä vahvistaa etukäteen, että olet tulossa haastatteluun; samalla voit tarkistaa ajan ja paikan. Det er lurt å bekrefte at du kommer på intervjuet, da kan du samtidig bekrefte tid og sted. Jos haluat saada työn, et voi jäädä pois haastattelusta, paitsi jos olet sairastunut. Hvis du har lyst på jobben, kan du ikke la være å møte på intervju, med mindre du er blitt syk. Silloinkin työnantajalle on ilmoitettava asiasta mahdollisimman pian. Useimmat työnantajat haluavat tehdä haastattelun kasvokkain, mutta joissain tapauksissa haastattelu voidaan toteuttaa myös videoneuvotteluna. Selv da må du informere arbeidsgiveren så snart du kan.De este arbeidsgivere foretrekker personlig frammøte, men i noen tilfeller kan intervjuet også foregå i form av en videokonferanse. Pukeudu siististi ja asianmukaisesti. Kle deg pent og passende. Smart casual -tyyppinen pukeutuminen tavallisesti riittää. Vanligvis er pene fritidsklær nok. Liike-elämässä miehet kuitenkin käyttävät pukua. Men i forretningslivet går menn imidlertid ofte i dress. Käytä yksinkertaisia koruja, jotta antaisit hyvän, miellyttävän vaikutelman. Bruk enkle smykker for å gi et godt og ordentlig inntrykk. ruOtsi sverige Tavallinen hakumenettely Ruotsissa Vanlige søknadsprosedyrer i Sverige Tavallinen työnhakutapa on etsiä kiinnostavia työnantajia ja niiden verkkosivuilla julkaistuja työpaikkoja. Det er vanlig å finne jobb ved å se etter interessante arbeidsgivere og ledige stillinger på bedriftenes nettsteder. Tällaista menettelyä käytetään erityisesti IT- ja rahoitusalalla ja muilla koulutusta vaativilla aloilla. Det er særlig utbredt i IT-bransjen, finanssektoren og andre sektorer som krever spesielle kvalifikasjoner. Jo mer ufaglært jobbene er, jo mer involvert er den offentlige arbeidsformidlingen. Julkinen työvoimapalvelu tekee Ruotsissa läheistä yhteistyötä rekrytointitoimistojen kanssa, minkä vuoksi julkisen työnvälityksen verkkosivuilta löytyy runsaasti avoimia työpaikkoja (www.arbetsformedlingen.se). Arbeidsformidlingen samarbeider med rekrutteringsbyråer i Sverige, noe som fører til at en rekke ledige stillinger annonseres på deres nettsted. I Sverige er www.arbetsformedlingen.se det største nettstedet for jobb- annonser. Tämä on Ruotsin suurin avoimia työpaikkoja julkaiseva verkkosivusto. Skaff deg mer informasjon om arbeidsgiveren, for eksempel ved å se på selskapets nettsted. Kerää lisätietoa työnantajasta. Tavallisin tapa on katsoa yrityksen verkkosivuilta. seg til kontaktpersonen for å få mer informasjon om jobben. Palk-ka-asioissa Ruotsissa on tapana ottaa yhteyttä ammattiliiton edustajaan. Når det gjelder informasjon om lønn, er det vanlig i Sverige å kontakte representanten for fagforeningen. Lähetä hakemus yritykselle sähköpostilla tai tavallisella postilla. Send søknaden til bedriften på epost eller per post. Lue työpaikkailmoituksessa annetut ohjeet. Les instruksene i annonsen. Joskus täytyy käyttää sähköisiä lomakkeita, jotka täytetään suoraan tietokoneen näytöllä. Noen ganger må du bruke et eget skjema som fylles ut direkte på skjermen. Työpaikkailmoituksen julkaisemisesta työn aloittamiseen voi kulua viikosta useisiin viikkoihin. Det kan ta fra én til flere uker fra stillingen utlyses til den utvalgte begynner i jobben. Joillakin aloilla, kuten palveluissa ja hotelli- ja ravintola-alalla, menettely on paljon lyhyempi. I noen sektorer, som service-, hotell- og restaurantbransjen, er behandlingstiden mye kortere. On tärkeää lukea työpaikkailmoitus huolellisesti ja seurata ohjeita. Det er viktig å lese annonsen nøye og følge instruksene. Ruotsissa on hyvin tavallista lähettää hakemukset sähköisesti. Det er svært vanlig å sende elektroniske søknader i Sverige. Tietokoneita on käytettävissä työvoimatoimistoissa ja kirjastoissa, ja lisäksi on paljon internetkahviloita. Datamaskiner er tilgjengelig på alle arbeidsformidlinger og biblioteker, og det er mange internettkaféer. Kaikissa kirjallisissa hakemuksissa on tärkeää antaa tietoja ottaen huomioon, mitä juuri siinä työpaikassa, johon olet hakemassa, vaaditaan. Når det gjelder skriftlige søknader, er det viktig å knytte innholdet til jobben du søker på. Kirjoita lyhyt, dynaaminen hakemus, joka on hyvin mukautettu työpaikkailmoituksessa mainittuihin vaatimuksiin. Skriv en kort, dynamisk søknad som er tilpasset kravene i annonsen. Ruotsissa ei käytetä käsin kirjoitettuja hakemuksia. Håndskrevne søknader brukes ikke i Sverige. Pituudesta voidaan antaa seuraavanlaiset säännöt: saatekirje 1 sivu, ansioluettelo 1–2 sivua, yhteensä 2–3 sivua. Prøv å gjøre søknaden kort og relevant, dvs.: 1 side (følgebrev) og 1–2 sider (CV) – til sammen 2–3 sider. Puhelinyhteydenotoissa on tietenkin oltava kohtelias, mutta asenne saa muuten olla varsin epämuodollinen. Du må selvfølgelig være høflig på telefonen, men vi er ganske uformelle av oss. Ruotsissa ei käytetä titteleitä keskustelussa. Sverige er ikke et land der du bruker titler i samtale. Nykyään on yhä tavallisempaa hakea työtä oma-aloitteisesti. Det har også blitt mer og mer vanlig å sende åpne søknader. Hakemuksen tulee olla lyhyt, huoliteltu ja informatiivinen. Søknaden skal være kort, ryddig og informativ. Hakemukseen ei ole tapana liittää asiakirjoja. Det er ikke vanlig å ha vedlegg til søknaden. Ne toimitetaan pyydettäessä. Det skjer kun på forespørsel. Hakijan on oltava valmis soittamaan työnantajalle ja tarkistamaan, että hakemus on mennyt perille. Søkeren må være forberedt på å ringe arbeidsgiveren for å sjekke om søknaden er mottatt. Haastattelun kulusta vastaa aina työnantaja. Det er alltid arbeidsgiveren som leder intervjuet. Haastatteluun osallistuu yksi tai kaksi henkilöä ja usein lisäksi ammattiliiton edustaja. Én eller to personer deltar på intervjuet, samt ofte, en representant fra fagforeningen. Møtet tar normalt 1½ time. Hakija saatetaan pyytää vielä toiseen haastatteluun. Du kan bli bedt om å komme til annengangsintervju. Kehonkielellä on tärkeä merkitys, koska siitä työnantaja näkee, kuinka hallitset tilanteen. Det er viktig å tenke på kroppsspråk, slik at arbeidsgiveren ser hvordan du takler situasjonen. On myös tärkeää selvittää, kuinka hyvin hakija vastaa työn vaatimuksiin muutenkin kuin muodollisesti. Det er også viktig å se hvor godt søkeren oppfyller kravene til stillingen, ikke bare formelt sett. Voit ottaa vastaan tarjotun kahvikupillisen. Det er vanligvis greit å takke ja til en kopp kae. Ensimmäisessä haastattelussa voit kysyä esimerkiksi, millainen on tavallinen työpäivä kyseisessä työpaikassa, milloin sinulle ilmoitetaan, oletko saanut paikan, milloin työ alkaa tai sisältyykö siihen koulutusjaksoa. På det første intervjuet kan du spørre om hvordan en vanlig arbeidsdag forløper, om du vil få vite om du har blitt tilbudt jobben, når jobben starter og om det finnes noe program for innføring. Tavallisesti sinua pyydetään aloittamaan haastattelu esittelemällä itsesi (lyhyesti) ja kertomalla, miksi hait työtä ja mitä tiedät yrityksestä. Du vil vanligvis bli bedt om å begynne med å presentere deg selv (kort), si hvorfor du har søkt på jobben og hva du vet om selskapet. Ole rento mutta tarkkaavainen. Vær avslappet, men oppmerksom. Haastattelussa esiin tulevien muiden kuin ammattiin liittyvien ja ammatillisten kysymysten keskinäinen suhde riippuu haettavan työn tyypistä ja pätevyysvaatimuksista. Fordelingen mellom faglige og utenomfaglige temaer under intervjuet avhenger av jobben du søker på og hvor mye kvali-kasjoner du trenger. Haastattelu jakautuu usein kahteen osaan, joissa keskitytään eri osa-alueisiin. Intervjuet er ofte inndelt i to ulike deler med forskjellig fokus. Syrjintä (sukupuolen, uskonnon, etnisen alkuperän, vammaisuuden perusteella) on kielletty lailla. Sverige har lovgivning som forbyr diskriminering (på bakgrunn av kjønn, religion, etnisitet eller funksjonshemming). Päätät itse, haluatko vastata tämäntyyppisiin kysymyksiin haastattelussa. Du bestemmer selv om du ønsker å svare på slike spørsmål under et intervju. Kysymykset, jotka eivät liity työhön (ikäsi, onko sinulla lapsia, alkuperäsi), ovat yksityisasioita. Opplysninger som ikke er relevante for jobben (alder, om du har barn, din bakgrunn), er private. Usein esitettyjä kysymyksiä: •Opitko helposti uusia asioita? •Miten reagoit kritiikkiin? •Oletko hyvä ongelmanratkaisija? •Miten selvität eteen tulevan ongelman? •Mistä olet ylpeä? Ofte stilte spørsmål er: •Tilegner du deg lett ny kunnskap? •Hvordan reagerer du på kritikk? •Er du en problemløser? •Hvordan takler du et problem som oppstår? •Hva er du stolt av? •Voitko kertoa jonkin todella hyvän saavutuksesi? •Mitä odotat tekeväsi viiden vuoden kuluttua? •Millainen hyvän työtoverin pitäisi mielestäsi olla? •Voitko kertoa jostain tekemästäsi virheestä, ja mitä opit siitä? •Miten ystäväsi kuvailisivat sinua? •Miten esimiehesi kuvailisi sinua? •Miten toimit ryhmässä? •Mitkä ovat vahvuutesi ja heikkoutesi? •Miten toimit stressaavissa tilanteissa? •Miksi meidän pitäisi palkata sinut?Hankalia kysymyksiä: palkkaa koskevat kysymykset. •Kan du fortelle om noe du har gjort som er virkelig bra? •Hvor ser du deg selv om fem år? •Hva anser du som en god kollega? •Kan du fortelle om feil du har gjort, og hva du lærte av situasjonen? •Hvordan vil vennene dine beskrive deg? •Hvordan vil lederen din beskrive deg? •Hvordan fungerer du i en gruppe? •Hva er dine sterke og svake sider? •Hvordan takler du stress? •Hvorfor bør vi ansette deg? Mitä enemmän ammattitaitoa vaativa työ on kyseessä, sitä enemmän palkassa on neuvotteluvaraa. Jo høyere kvalikasjoner jobben krever, jo mer rom er det til å forhandle om lønnen. Ruotsissa suurin osa työehdoista on säädelty työehtosopimuksissa, mikä tarkoittaa sitä, että yksilöllisiin neuvotteluihin ei jää paljon pelivaraa ainakaan vähemmän ammattitaitoa vaativissa töissä. I Sverige reguleres ansettelsesforholdene av tariavtaler, noe som betyr at det ikke er mye rom for personlige forhandlinger, i alle fall for mindre kvaliserte jobber. Voit neuvotella palkastasi, mutta työnantajan ehdotusta ei yleensä pysty suurestikaan muuttamaan. Du kan forhandle om lønnen, men det er lite forhandlingsrom i forhold til det arbeidsgiveren tilbyr. Palkka ilmoitetaan tavallisimmin kuukausipalkkana. Det vanligste er månedslønn. Lomakorvaus sisältyy yleensä ilmoitettuun palkkaan. Feriepenger er som oftest inkludert i lønnsforslaget. For lederstillinger kan det være rom for å forhandle om ikke-lovfestede ytelser. Niistä keskustellaan yleensä henkilöstöosaston kanssa. Dette diskuteres vanligvis med noen fra personalavdelingen. Hakijalta saatetaan vaatia yhden päivän työkoetta, mutta siitä on maksettava palkkaa. Du kan bli bedt om å gjennomføre en prøveperiode på én dag, men du har rett til å få betalt for det. Hakumenettely päättyy, kun sopimus on allekirjoitettu. Søknadsprosessen avsluttes når kontrakten undertegnes. Entistä työnantajaa käytetään useimmiten suosittelijana. Det er mest vanlig å bruke en tidligere arbeidsgiver som referanse. Suosittelija antaa tukensa hakemuksellesi ja kuvailee sinua ja työtäsi. Referansen støtter søknaden din og beskriver deg og din evne til å utføre jobben. Jos työnantaja haluaa kopion tutkintotodistuksesta, tuo se mukanasi haastatteluun. Hvis arbeidsgiveren ber om en kopi av vitnemål, ta den med på intervjuet. Tarvitaanko suosituskirjeitä? Onko niistä apua? Anbefalingsbrev er nødvendige, og kan være til hjelp. Kyllä. Hallinnon työpaikkoihin sekä työskentelyyn lasten kanssa tarvitaan rikosrekisteriote. For statlige jobber og arbeid med barn er det krav om vandelsattest. Tällöin siitä mainitaan työpaikkailmoituksessa tai työnantaja ilmoittaa siitä sinulle. I så tilfelle er det oppgitt i annonsen, eller du vil bli informert om det av arbeidsgiveren. Ruotsissa hakijan on saavuttava ajoissa haastatteluun. I Sverige må du komme presis på intervjuet. Hvis du blir forhindret, må du informere arbeidsgiveren om det så snart du kan, og spørre om det er mulig å gjøre en ny avtale. Etähaastatteluja (videoneuvottelut, Skype jne.) ei käytetä kovin usein, mutta aina voi kysyä. Avstandsintervju (videokonferanse, SKYPE osv.) brukes ikke ofte, men det er alltid lov å spørre. Älä pukeudu liian muodollisesti. For de este jobber gjelder det å ikke kle seg for formelt. Sopiva pukeutuminen riippuu tietenkin siitä, minkätyyppistä työtä olet hakemassa. Men det kommer selvfølgelig an på hvilken jobb du søker på. Voit aina ottaa yhteyttä työnantajaan haastattelun jälkeen ja kysyä hakumenettelyn seuraavasta vaiheesta. Det er alltid lov å kontakte arbeidsgiveren etter intervjuet og forhøre seg om det neste trinnet i søknadsprosessen. Jos et saanut työpaikkaa, voit aina kysyä syytä. Hvis du ikke fikk jobben, kan du alltid spørre om hvorfor. Älä puhu palkasta heti hakuprosessin alussa. Ikke snakk om lønn tidlig i søknadsprosessen. Odota, kunnes työnantaja ottaa aiheen esille. Vent til arbeidsgiveren bringer temaet på bane. yhdistynyt kuningaskunta sTorBriTannia Virallinen kieli Valtiomuoto Pinta-ala Pääkaupunki Valuutta EU-/ETA-jäsenyys Puhelimen suuntanumero Internetmaakoodi englantiperustuslaillinen monarkia244 820 k m Lontoo Englannin punta (GBP)EU+44.uk Engelsk Konstitusjonelt monarki244 820 km London Pund Sterling (GBP)EU+ 44.uk Tavallinen hakumenettely Yhdistyneessäkuningaskunnassa Vanlige søknadsprosedyrer i Storbritannia Lähetä sähköpostia tai soita työpaikkailmoituksessa nimetylle yhteyshenkilölle; pyydä hakulomake; täytä ja palauta hakulomake määräaikaan mennessä; saat kutsun haastatteluun, jos hakemuslomakkeesi täyttää vaatimukset; 30–40 minuutin työhaastattelu; kun kaikki haastattelut on tehty, saat työtarjouksen tai hylkäämiskirjeen. Du vil motta innkalling til intervju hvis søknadsskjemaet blir godkjent. Jobbintervjuet varer i 30–40 minutter, og jobbtilbud eller avslag sendes etter at intervjurunden er fullført. Useimmat valitsevat nykyään sähköisen version hakulomakkeesta, jonka he täyttävät ja palauttavat sähköpostitse. De fleste mottar nå en elektronisk versjon av søknadsskjemaet som de fyller ut og sender inn på epost. Ensim- mäinen yhteydenotto on vastaus työpaikkailmoitukseen: joko sähköpostitse tai puhelimitse pyydetään hakulomaketta. Den første kontakten er svaret på jobbannonsen: enten en epost eller en telefonoppringning for å be om et søknadsskjema. Hakuohjeita on seurattava tarkoin, eikä ensimmäistä yh- Regelen er å følge søknadsinstruksene nøye og ikke bruke den første kontakten til å presentere deg hvis du ikke blir bedt Mainitse työhönottajan/työnantajan ilmoittama(t) viitenumero(t). Bruk referansenummeret som ble oppgitt av rekrutterer/arbeidsgiver. Seuraa ohjeita huolellisesti ja pysy annetuissa sanamäärärajoissa. Følg instruksene nøye og hold deg innenfor det angitte ordantallet. Oikolue lomake huolellisesti ja tulosta se tarkistaaksesi muotoilun ja ulkoasun. Les nøye gjennom skjemaet etterpå og ta en utskrift for å sjekke formattering og layout. Tee kieliasun tarkistus mieluummin brittienglannin kuin amerikanenglannin mukaan. Ta om mulig en stavekontroll på skjemaet med britisk, ikke amerikansk, språkinnstilling. Kiinnitä huomiota kielioppiin ja lauserakenteeseen, joissa olevia virheitä oikolukuohjelma ei havaitse. Sjekk grammatikk og setningsstruktur som stavekontrollen kan ha oversett. Pyydä englantia hyvin taitavaa ystävää tai perheenjäsentä tarkista- maan lomake puolestasi. Be en venn eller et familiemedlem som er flink i engelsk, om å kontrollere skjemaet for deg. Kirjallista hakemusta on parasta välttää silloin, kun sähköinenkin versio on tarjolla. Skriftlige søknader bør unngås hvis elektronisk versjon er tilgjengelig. Tärkeää on, että laadit vastauksesi erilliselle paperille ja täytät lomakkeen vasta, kun olet tyytyväinen lopulliseen versioosi. Det viktigste er at du kladder svarene dine på et eget ark og ikke fyller ut skjemaet før du er fornøyd med utkastet. Käsin kirjoitettuja hakemuksia annetaan hyvin harvoin grafologien analysoitavaksi, joten käsiala ei ole tärkeä, kunhan se on luettavaa eikä sisällä yliviivauksia tai virheitä. I Storbritannia er det svært sjelden at skriftlige søknader analyseres av grafologer, så håndskriften er ikke viktig så lenge skjemaet er leselig og fritt for overstrykninger og feil. Ota työnantajaan yhteyttä puhelimitse vain pyydettäessä. Ta bare kontakt med arbeidsgiveren på telefon hvis det er spesifisert. Puhu hitaasti ja selkeästi. Snakk langsomt og tydelig. Puhu lyhyesti ja pysy asiassa. Samtalen skal være kort og konsis. Jos soitat, vältä taustamelua ja varmista, että soitat sopivaan aikaan (tarkista aikaero) ja että kuuluvuus on hyvä (jos soitat matkapuhelimesta). Hvis det er du som ringer, unngå bakgrunnsstøy og sørg for at du ringer på et passende tidspunkt (sjekk tidsforskjeller), og at du har god dekning (hvis du ringer fra mobiltelefon). Soita vasta, kun olet ensin hankkinut tietoa yrityksestä, johon olet hakemassa, ja varmistanut, että sinulla on työnantajan etsimät taidot ja kokemus. Finn ut litt om selskapet på forhånd og sørg for at du innehar den kompetansen og erfaringen som arbeidsgiveren er på jakt etter. Kerro ensimmäisessä kappaleessa, miksi kirjoitat; esittele oleellisia taitojasi ja kokemustasi toisessa kappaleessa; mainitse kolmannessa kappaleessa mahdollisuudestasi saapua haastatteluun sekä muista mahdollisesti tärkeistä yksityiskohdista, jotka koskevat nykyisiä sitoumuksiasi; päätä hakemuksesi lyhyeen fraasiin, jolla ilmaiset odottavasi vastausta. Skriv hvorfor du søker i det første avsnittet, gi informasjon om din kompetanse og erfaring i det andre, i tredje avsnitt oppgi når du er tilgjengelig for intervju samt viktige opplysninger om eksisterende arbeidsforhold. Avslutt med en kort setning om at du ser fram til å høre fra dem. Valintaprosessi kestää 1–2 viikkoa. Utvelgelsesprosessen tar 1–2 uker. Haastattelut järjestetään kahden viikon sisällä siitä päivästä, kun hakijoille on lähetetty kirje, jossa kerrotaan, että heidät on valittu haastatteluun. Intervjuene finner sted to uker etter at søkerne har mottatt brev med informasjon om at de er innkalt til intervju. Valinta- ja rekrytointiprosessi kestää noin kuukauden. Utvelgelses- og rekrutteringsprosessen tar om lag én måned. Valituksi tullut hakija voi odottaa työpaikkailmoituksen julkaisemisesta kuluvan noin 4–6 viikkoa työn aloittamiseen. Den innstilte kandidaten kan forvente at det tar 4–6 uker fra stillingsannonsen legges ut til startdato for jobben. Työhönottaja odottaa hakijoiden noudattavan hakuohjeita tarkasti ja voivan saapua haastatteluun lyhyellä varoitusajalla. Rekrutterere forventer at søkerne følger søknadsinstruksene nøye, og at de er tilgjengelig for intervju på kort varsel. Hakijoiden odotetaan olevan motivoituneita ja hallitsevan riittävän hyvin englantia pystyäkseen kommunikoimaan tehokkaasti (poikkeuksena ovat jotkin matalan taitotason työpaikat, kuten hedelmien poimiminen, jolloin myös haastattelu voidaan suorittaa hakijan äidinkielellä, etenkin jos työ tapahtuu hakijan kotimaassa). De forventer at søkeren er motivert og har gode nok engelskkunnskaper til å kunne kommunisere eektivt (med unntak av jobber som ikke krever kvalikasjoner, som fruktplukking, der intervjuet kan gjennomføres på søkerens morsmål, særlig hvis det finner sted i hans/hennes hjemland). Hakijan on oltava kohtelias, täsmällinen ja ulkoasultaan huoliteltu ja pystyttävä ilmaisemaan itseään selkeästi. Søkere bør være høige, punktlige, velkledd og ha evnen til å uttrykke seg klart. Työnantajilla ja työhönottajilla on lakisääteinen velvollisuus tarkistaa jokaisen hakijan henkilöllisyys, ennen kuin tälle tarjotaan työtä. Arbeidsgivere og rekrutterere er lovpålagt å sjekke identiteten til hver enkelt søker før det gis et tilbud om jobb. Hakijan on tuotava alkuperäinen passinsa tai kansallinen henkilökorttinsa mukanaan haastatteluun voidakseen osoittaa olevansa Euroopan talousalueeseen kuuluvan maan (tai Sveitsin) kansalainen tai näiden maiden kansalaisen perheenjäsen. Søkeren må derfor ta med seg pass eller nasjonalt identitetskort til intervjuet for å bevise at de er borgere i EØS (eller Sveits) eller i familie med en EØS-borger. Työnantajilla ja työhönottajilla on tapana vahvistaa hakijalle, onko hakemus hyväksytty. Det er standard praksis for arbeidsgivere og rekrutterere å be- krefte om en søker er blitt valgt ut. Siitä voidaan ilmoittaa sähköpostitse tai puhelimitse, mutta tavallisimmin siitä ilmoitetaan kirjallisesti 1–3 viikkoa hakuajan päättymisen jälkeen. Dette kan bekreftes på epost eller per telefon, men skjer som oftest skriftlig innen 1–3 uker etter søknadsfristen. Hakumenettelyä koskeva lainsäädäntö koostuu sukupuolen, rodun, vammaisuuden, sukupuolisen suuntautumisen tai iän perusteella tapahtuvan syrjinnän kieltävistä laeista. Reglene for søknadsprosedyrer dekkes av lover mot diskriminering på bakgrunn av: kjønn, rase, funksjonshemming, legning eller alder. Hakijoita on arvioitava ansioidensa eikä taustansa perusteella, ja työnantajan on tarjottava yhtäläiset mahdollisuudet kaikille. Søkere skal bedømmes på grunnlag av sine kvalikasjoner, ikke sin bakgrunn, og arbeidsgiveren skal tilby like muligheter til alle. Tärkeimpiä (kirjoittamattomia) sääntöjä ovat, että hakijan on käyttäydyttävä ammattimaisesti, kohteliaasti ja asiallisesti, pukeuduttava asiallisesti ja oltava motivoitunut sekä saavuttava paikalle ajoissa. Den viktigste (uskrevne) regelen for søkeren er å være profesjonell, høig, saklig, velkledd, motivert og punktlig. Työnantaja haluaa kuulla esimerkkejä, jotka osoittavat hakijan olevan pätevä työhön. Arbeidsgiveren vil se etter eksempler på at søkeren er kvali-sert til å gjøre jobben. Täsmällisyys, esiintyminen ja motivaatio ovat myös tärkeitä. Punktlighet, presentasjon og motivasjon er også viktige faktorer. Haastattelun kulusta vastaa tavallisesti avoimen työpaikan linjajohtaja tai henkilöstöosaston edustaja. Haas- Linjelederen for den ledige stillingen eller en representant fra personalavdelingen deltar vanligvis på intervjuet. Tavallisesti järjestetään vain yksi haastattelukierros, jota joskus täydennetään testeillä, joiden tarkoituksena on havainnoida hakijan teknisiä taitoja ja ongelmanratkaisukykyä. tervjurunde, noen ganger med en tilhørende test som måler søkerens tekniske ferdigheter og evner for problemløsning. Haastattelu kestää tavallisesti enintään 30–40 minuuttia. Intervjuet varer i gjennomsnitt i 30–40 minutter. Testit kestävät enintään 20–30 minuuttia. Testene varer ikke mer enn 20–30 minutter. Hakijan esiintymisestä, asenteesta tai tarkkaavaisuudesta ei anneta pisteitä, mutta ne vaikuttavat haastattelijoiden mielikuvaan kyseisestä henkilöstä ja ovat siksi tärkeitä. Søkerens atferd, holdning og oppmerksomhet måles ikke, men det gir likevel panel- medlemmene et inntrykk av personen, og er derfor viktig. Det er greit å smile, men kontakten skal være formell. Jokaiseen kysymykseen on vastattava mahdollisimman perusteellisesti ja selkeästi. Hvert spørsmål skal besvares så fullstendig og tydelig som mulig. Jos hakija ei ymmärrä kysymystä, hänen tulee pyytää, että kysymys toistetaan tai sitä selvennetään. Hvis et spørsmål misoppfattes, bør søkeren be om å få det gjentatt eller utdypet. Hakijan on viime kädessä osoitettava soveltuvuutensa työhön, joten hyvät viestintätaidot ovat tärkeitä. Til syvende og sist skal søkeren vise at han/hun er egnet for jobben, så gode evner til kommunikasjons er viktig. Voit ottaa vastaan tai pyytää juotavaksi esimerkiksi vettä, mutta älä itse tarjoa mitään, etenkään tupakkaa, sillä julkisissa tiloissa ja työpaikoilla tupakointi on lailla kielletty. Du kan ta i mot eller be om et glass vann e.l., men ikke tilby noe, særlig ikke sigaretter da det er ulovlig å røyke inne på oentlig sted og arbeidsplasser. Hakijan kysymysten vuoro tulee haastattelun lopulla; haastattelija kysyy, onko mitään kysyttävää. Spørsmål fra søkeren kommer på slutten av intervjuet – intervjueren vil spørre om det er noe du lurer på. Voit kysyä mitä tahansa työhön liittyvää, jos se on oleellista, mutta kysymysten määrää on parasta rajoittaa ja välttää keskustelua palkasta. Du kan spørre om ting som er relatert til jobben hvis det er viktig, men det er best å begrense antall spørsmål og unngå diskusjoner om lønn. Älä yritä väkisin keksiä kysymyksiä, jos sinulla ei ole mitään kysyttävää – kysymyksiä ei ole pakko esittää. Ikke dikt opp spørsmål hvis du ikke har noen – du er ikke nødt til å spørre om ting. Hakija istuu vastapäätä haastattelijoita, jotka istuvat pöydän takana, tai sekä haastattelijat että hakija istuvat pyöreän pöydän ääressä. Søkeren plasseres direkte overfor panelmedlemmene, som sitter bak et skrivebord. Alternativt sitter panelet og søkeren sammen rundt et bord. Ilmapiiri on muodollinen mutta ystävällinen. Atmosfæren er formell men vennlig. Hakijan on oltava tarkkaavainen ja aktiivinen ja osoitettava myönteistä asennetta työnhakuun. Søkeren bør være oppmerksom, lydhør og positiv i forhold til søknaden. Hakijan kannattaa yrittää rentoutua ja vastata kysymyksiin mahdollisimman määrätietoisesti ja perusteellisesti. Søkeren bør prøve å slappe av og besvare spørsmålene på en sikker måte og så fullstendig som mulig. Pääpaino on hakijan pätevyydessä ja työn vaatimusten täyttymisessä, joten muita kuin työhön liittyviä kysymyksiä käsitellään vähän, jos lainkaan. Fordi fokuset er på kompetanse og å matche jobbprolen, er det lite eller ikke noe snakk om utenomfaglige tema. Vapaaehtois- tai hyväntekeväisyystyöstä voidaan kuitenkin mainita esimerkkejä. Eksempler på frivillig eller veldedig arbeid kan imidlertid nevnes. Hakijan motivaation pitäisi käydä selväksi hakulomakkeesta tai haastattelukysymyksiin annettavista vastauksista. Motivasjonen bør tydelig framgå av søknaden eller fra svar på intervjuerens spørsmål. Hakemisen syytä ei tarvitse kertoa, ellei sitä erikseen kysytä. Med mindre du blir spurt, trenger du ikke å si hva som fikk deg til å søke. Vapaa-ajan harrastuksista ei tarvitse kertoa yksityiskohtaisesti, ellet käytä niitä esimerkkeinä kyvystäsi suoriutua jostakin tietystä tehtävästä tai vastaa niiden avulla johonkin kysymykseen. Du trenger ikke gi opplysninger om dine fritidsinteresser med mindre du bruker det som eksempel på din evne til å utføre en oppgave. Sukupuoleen, rotuun, vammaisuuteen, uskontoon, sukupuoliseen suuntautumiseen tai ikään perustuva syrjintä on kielletty. Arbeidsgivere kan ikke diskriminere på bakgrunn av kjønn, rase, funksjonshemming, religion, legning eller alder. Prøv å svare på alle spørsmålene. Kaikkiin kysymyksiin tulee pyrkiä vastaamaan. Sinulle esitetään kysymyksiä, jotka liittyvät valmiuksiisi suoriutua työstä. terer har ansvar for å sikre at spørsmålene ikke er diskriminerende og vil ikke be deg om å gi opplysninger om private anliggender som ikke gjelder arbeidet. Mahdollisista aiemmista rikostuomioista saattaa kuitenkin joutua kertomaan. Du kan imidlertid måtte gi opplysninger om du er tidligere straedømt. Hakijan kannattaa vierailla yrityksen verkkosivuilla ja etsiä tietoa erityisesti yrityksen linjauksista ja tulevaisuudentavoitteista. Søkere bør gå inn på selskapets nettside og særlig sette seg inn i hvilken retning selskapet går og dets framtidige mål og delmål. Tavallisia kysymyksiä ovat esimerkiksi sellaiset, joissa hakijaa pyydetään antamaan esimerkkejä tietyistä tilanteista ja siitä, kuinka hän on toiminut niissä. Vanlige spørsmål kan være å be søkeren gi eksempler på at vedkommende har vært i en bestemt situasjon og hvordan han/hun håndterte den. Esimerkiksi:•välineistä tai tekniikoista, joita olet käyttänyt tietyn työn suunnitteluun•milloin olet joutunut vastaamaan jostakin työkokonaisuudesta ja mitä tekijöitä otit huomioon•miten olet joutunut priorisoimaan töitäsi pitääksesi kiinni annetusta määräajasta•miten olet selvittänyt työpaikan ihmissuhteisiin liittyvän ongelman päästäksesi tavoitteisiisi•miten olet rohkaissut muita ryhmän jäseniä esittämään omia ideoitaan•miten olet houkutellut ihmiset tekemään jotakin, mitä he eivät alun perin halunneet. For eksempel:•verktøy eller teknikker du brukte for å planlegge en bestemt arbeidsoppgave,•hvordan du har ledet en arbeidsoppgave, og hvilke faktorer som spilte inn,•hvordan du har gjort prioriteringer for å nå en bestemt tidsfrist,•hvordan du har taklet et vanskelig forhold på jobben for å nå målet ditt,•at du har oppfordret andre kolleger til å legge fram ideer,•hvordan du har påvirket noen til å gjøre noe de ikke ønsket. Sinua saatetaan pyytää antamaan esimerkkejä tilanteista, jolloin kaikki on mennyt vikaan, ja kertomaan, mitä teit kor- jataksesi tilanteen. Du kan bli bedt om å fortelle om en gang noe gikk galt og hva du gjorde for å rette det opp, eller å beskrive svakhetene dine. Saatat myös joutua kuvailemaan heik- kouksiasi. Tällöin on tärkeää, että osoitat tietäväsi, miten voit hallita heikkouttasi, esimerkiksi: ”Minulla on taipumus ottaa itselleni liikaa töitä, mutta ymmärrän, että minun on tärkeää pystyä priorisoimaan töitäni ja saada työryhmän jäsenet tuekseni, jotta määräajoista saadaan pidettyä kiinni.” Du bør i så tilfelle vise at du vet hvordan du skal takle dine egne svakheter, for eksempel: “Jeg har en tendens til å ta på meg for mye arbeid, men innser viktigheten av å prioritere arbeidsoppgavene og få mine kolleger til å støtte meg slik at vi klarer å overholde tidsfrister”. Jos et tule valituksi työhön, saatat saada palautetta suoriutumisestasi haastattelussa samalla, kun sinulle ilmoitetaan ratkaisusta kirjallisesti. Hvis du ikke får jobben, kan du få skriftlig tilbakemelding på hvordan du gjorde det på intervjuet. Muussa tapauksessa voit soittaa tai kirjoittaa työnantajalle ja pyytää palautetta haastattelusta. Eventuelt kan du ringe eller skrive til arbeidsgiveren for å be om tilbakemelding. Ei ole todennäköistä, että työnantajan ehdoissa olisi joustovaraa, ellei siitä ole erikseen mainittu työpaikkailmoituksessa. Med mindre det er nevnt i stillingsannonsen, er det lite sannsynlig at arbeidsgiverens vilkår er fleksible. Parasta on luottaa työnantajan tarjoukseen ja hakea vain sellaisia työpaikkoja, joista tarjottava palkka ja työehdot ovat tyydyttävät. Det beste er å stole på arbeidsgiverens tilbud og bare søke på jobber som tilbyr gode lønns- og arbeidsforhold. Sopimusneuvotteluja voidaan käydä lähinnä korkeaa ammattitaitoa vaativissa ja hyvin palkatuissa töissä, joista maksettavaa palkkaa ei ole määritelty työpaikkailmoituksessa. Kontraktsforhandlinger gjelder stort sett godt betalte faglærte jobber, der lønnen ikke er denert i stillingsannonsen. Hakijan on pystyttävä perustelemaan palkkavaatimuksensa osoittamalla sen olevan markkinoilla vallitsevan palkkatason mukainen ja vastaavan hänen taitojaan ja kokemustaan. Søkeren må kunne rettferdiggjøre sine lønnskrav ved å vise at de står i forhold til markedet og egen kompetanse og erfaring. Palkankorotusta voit pyytää vasta työskenneltyäsi yrityksessä jonkin aikaa, jos näyttää siltä, ettei palkkasi ole samassa linjassa muiden vastaavaa työtä tekevien kanssa. Du kan be om lønnsforhøyelse etter at du har jobbet i selskapet en stund dersom lønnen ikke står i forhold til andre ansatte som gjør lignende arbeid. Palkkaa tarkistetaan tavallisesti joka tapauksessa vuosittain. Du vil normalt sett ha en årlig lønnsvurdering uansett. Lomakorvaus sisältyy palkkaan, ja palkka ilmoitetaan tavallisesti bruttovuosipalkkana. Feriepenger er inkludert, og godtgjørelser oppgis vanligvis som årlig bruttolønn. Käsityöammattien, esimerkiksi kirvesmiesten ja muurareiden, palkat ilmoitetaan usein tuntipalkkoina. For fagarbeidere, f.eks. snekkere og murere, oppgis ofte timelønn. Tavallisimpia ei-lakisää- teisiä etuuksia ovat joustavat työaikajärjestelyt; työterveyshuolto tai sairausvakuutus; työmatkakulujen osittainen korvaaminen; Lontoo-lisä (ylimääräinen palkanlisä, jolla kompensoidaan pääkaupungin korkeampia elinkustannuksia); työsuhdeauto; tuetut ateriat työpaikkaruokalassa; alennukset liikuntakeskusten tai kuntosalien jäsenmaksuista; palkkabonukset. De vanligste tilleggsytelsene er fleksi- tid, private helsetjenester eller helseforsikring, tilskudd til transportutgifter, London Weighting (ekstra lønn for arbeid i hovedstaden sammenlignet med landsgjennomsnittet), bruk av firmabil, subsidierte måltider i bedriftskantinen, subsidiert medlemskap på treningssenter samt lønnsbonuser. Mitä suurempi palkka, sitä todennäköisempää on, että pystyt neuvottelemaan ehdoista. Jo høyere lønnen er, jo mer sannsynlig er det at du kan forhandle om betingelser. Personallederen forhandler om godtgjørelser og ikke-lovfestede ytelser. Työkokeet eivät ole tavallisia. Todennäköisempää on, että työsuhteen alussa on koeaika, jonka jälkeen palkka nousee täyteen määräänsä. Prøvetid er ikke vanlig, det er mest vanlig at du jobber i en prøveperiode med redusert lønn, og at lønnen stiger etterpå. Jos kieltäydyt, sinulle ei ehkä tarjota työtä. Hvis du ikke går med på dette, vil du sannsynligvis ikke bli tilbudt jobben. Se sinun on itse päätettävä sen mukaan, kuinka paljon haluat kyseistä työpaikkaa. Det er opp til hver enkelt å avgjøre, avhengig av hvor sterkt de ønsker stillingen. Hakija maksaa tavallisesti itse haastatteluun saapumisesta ja työn aloittamisesta aiheutuvat kustannukset. Søkeren betaler vanligvis reisen til intervjuet og andre kostnader i forbindelse med å begynne i jobben. Hakumenettely päättyy tavallisesti työhaastattelun jälkeen. Søknadsprosessen er som regel over etter intervjuet. Työnantaja tarkistaa suosituksesi ja ilmoittaa sinulle kirjallisesti, oletko tullut valituksi. Arbeidsgiveren kontrollerer referansene dine, og du får deretter beskjed om du har fått jobben eller ikke. Suosittelijat mainitaan hakulomakkeessa tai luetellaan ansioluettelossa. Referanser oppgis på søknadsskjemaet eller i CVen. Hakemukseen voi liittää suosituskirjeitä, jos niitä tai muita oleellisia tietoja pyydetään. Du kan inkludere anbefalingsbrev eller annen relevant informasjon som vedlegg til søknaden hvis du blir bedt om det. Työnantaja tarkistaa antamasi tiedot suosittelijalta. Arbeidsgiveren kontakter din referanseperson for å kontrollere opplysningene du har gitt. Parasta on käyttää suosittelijana viimeisintä työnantajaa, mutta varmista, että hän pystyy vastaamaan tiedusteluihin englanniksi. Det beste er å bruke din siste arbeidsgiver, såfremt vedkommende kan svare på engelsk. Suositusten avulla pystytään tarkistamaan henkilöllisyytesi sekä hakemuksessa antamasi tiedot. Referansen er en måte å kontrollere din identitet og informasjonen du har gitt i søknaden. Mikäli työpaikkailmoituksessa on erikseen mainittu, haastatteluun on otettava mukaan henkilötodistus. Hvis det er oppgitt i stillingsannonsen eller -beskrivelsen, skal du ta referansen med på intervjuet. Suosituskirjeitä ei yleensä tarvita, mutta jos ne on kirjoitettu englanniksi, ne voi liittää hakemukseen. Anbefalingsbrev er vanligvis ikke nødvendig, men hvis det er på engelsk, kan det legges ved søknaden. Niistä voi olla apua, jos ne todistavat lisää sopivuudestasi työhön. Hvis de viser at du er egnet til jobben, kan de være til nytte. Turvallisuusalalla ja lasten tai vanhusten kanssa työskenneltäessä tarvitaan rikosrekisteriote. Jobber i sikkerhetsbransjen eller arbeid med sårbare grupper (barn, eldre) krever at du legger fram vandelsattest. Tapaamispäivän ja kellonajan määrää työnantaja. Arbeidsgiveren bestemmer dag og tidspunkt for intervjuet. Sinun täytyy ilmoittaa, mitkä päivät eivät sovi sinulle. Si fra hvis det er noen datoer som ikke passer for deg. Haastatteluun kannattaa saapua 15–20 minuuttia etuajassa. Kom 15–20 minutter før intervjuet begynner. Voit odottaa työnantajan olevan täsmällinen. Forvent at arbeidsgiveren er punktlig. Tarkan kellonajan pitäisi löytyä haastattelukutsusta. Nærmere opplysninger finnes i innkallingsbrevet. Tavallisesti on tapana ilmoittautua vastaanotossa. Vanligvis henvender du deg i resepsjonen. Mikäli et pääse paikalle, siitä on ilmoitettava heti työnantajalle joko sähköpostitse tai puhelimitse. Du bør informere arbeidsgiveren umiddelbart hvis du ikke er tilgjengelig, enten på epost eller per telefon. Jotkut työnantajat saattavat järjestää esihaastatteluja videoneuvotteluna, mutta se on edelleen harvinaista. Noen arbeidsgivere arrangerer forhåndsintervju på videokonferanse, men det er fortsatt svært sjeldent. De este intervjuer foregår ved personlig frammøte. Bisnespukeutuminen (puku) on suositeltavaa. Forretningsmessig antrekk (dress/drakt) anbefales. Miehillä on oltava solmio. Menn bør gå med slips. Naisten tulee käyttää kohtuudella meikkiä ja koruja. Kvinner bør være diskret sminket og ikke bære for mye smykker. Kiitokset Noe ord til takk Ajatus Euroopan talousalueeseen kuuluvien maiden työnhakumenettelyjä kartoittavan kulttuuri- ja etikettioppaan kirjoittamisesta on virinnyt monien eri puolilla Eurooppaa vuonna 2006 – Euroopan työntekijöiden liikkuvuuden teemavuonna – toteutettujen aloitteiden pohjalta. Ideen om å utarbeide en håndbok i kultur og etikette for søknadsprosedyrer for alle landene i EØS oppstod som et bipro- dukt av de mange initiativene som ble satt i gang over hele Europa i 2006 – Det europeiske året for arbeidstakermobilitet. Vi besøkte og deltok på ere messer og arrangementer det året. Messuilla ja tapahtumissa havaitsimme, että liikkuvuuteen vaaditaan muutakin kuin se, että löytää sopivia työtarjouksia ja pystyy osoittamaan omaavansa oikeat tekniset taidot työtä varten. På disse messene og arrangementene ble vi konfrontert med at mobilitet ikke bare handler om å finne passende jobbtilbud og vise at du har de riktige tekniske ferdighetene som gjør deg kvalisert til jobben. Ollakseen oikea henkilö oikeassa paikassa hakijalla on oltava muutakin kuin pelkät perustaidot. Det skal mer til enn bare kjernekompetanse for å være riktig person på riktig sted. Työnantajan ja työntekijän pitää myös pystyä kommunikoimaan toistensa kanssa, saavuttamaan yhteiset tavoitteet ja tekemään yhteistyötä.Tällainen ”rinnakkaiselo”voi onnistua vain, jos molemmat osapuolet tuntevat toistensa ajattelutavan, käyttäytymisen ja kulttuuritaustan. Arbeidsgiveren og arbeidstakeren må kunne jobbe sammen mot de samme målsettingene. Dette ”samarbeidet” er bare mulig hvis begge parter kjenner til den andres tenkemåte, atferd og kulturelle bakgrunn. Yksin emme olisi tällaista opaskirjaa pystyneet laatimaan, emme yksilöinä emmekä oman työryhmämme kesken. Det hadde ikke vært mulig for oss å utarbeide en slik håndbok på egen hånd, verken som enkeltpersoner eller som team. Onnistuminen oli mahdollista vain monien eri puolilla Eurooppaa olevien yhteistyökumppaneiden avulla. Vi klarte det bare takket være hjelpen vi fikk fra en rekke personer rundt om i Europa. Jos haluaisimme mainita jokaisen nimeltä, siihen menisi monta sivua, ja silti todennäköisesti unohtaisimme jonkun. Det ville tatt mange sider å nevne alle, og selv da ville vi uten tvil glemme noen. Haluamme kuitenkin kiittää kaikkia teitä, jotka autoitte meitä tavalla tai toisella. Vi ønsker uansett å takke alle som har hjulpet oss på en eller annen måte. Olemme hyvin selkeästi tietoisia siitä, että ilman teitä jokaista me emme olisi pystyneet tähän. Vi er klar over at vi ikke hadde klart det uten hjelp fra hver eneste én av dere. Kiitämme kaikkia yksittäisiä henkilöitä heidän tuestaan, mutta lisäksi haluamme esittää erityiskiitoksemme Belgian julkisten työvoimapalvelujen johdolle, jonka ansiosta pystyimme toteuttamaan tämän hankkeen yhteistyössä eri työmarkkinapalvelujen kanssa. I tillegg til å takke hver enkelt som hjalp oss for støtten, ønsker vi også å rette en særlig takk til ledelsen ved alle de belgiske arbeidsetatene som gjorde at vi kunne gjennomføre dette initiativet i samarbeid med ulike arbeidsmarkedstjenester. Kiitämme myös Belgian alueellisia EURES-johtajia, jotka antoivat yksiköidensä työvoimaneuvojille aikaa ja mahdollisuuden osallistua tähän hankkeeseen ja käyttää siihen paljon enemmän aikaa kuin alun perin odotettiin tai suunniteltiin. Vi takker også de belgiske regionale EURES-lederne, som ga konsulentene sine tid og rom til å delta i dette initiativet og bruke mye mer tid på det enn det som opprinnelig var forventet eller planlagt. Emme olisi pystyneet toimimaan näin järjestelmällisesti ilman sitä apua, jota saimme työvoimatoimistojen työnhakuryhmien vetäjiltä eri puolilta maata. Vi ville ikke ha kunnet være så organisert som vi var uten hjelp fra en rekke ’’Jobbklubb’’-ledere fra oentlige arbeidsformidlinger over hele landet. He antoivat meille ystävällisesti neuvoja eri aiheista ja kiinnittivät huomiomme asioihin, joita tulisi ottaa huo- mioon tutkimuksemme pohjana olevaa kyselylomaketta laadittaessa. De ga oss gode råd om temaer og punkter å merke seg i spørreskjemaet vi bruker som grunnlag for undersøkelsen vår. EURES-edustajien verkosto eri puolilla Eurooppaa osoittautui todelliseksi tietopankiksi työmarkkinoihin liittyvissä asioissa. Nettverket av EURES-representanter over hele Europa viste seg å være svært verdifullt når det gjaldt arbeidsmarkedsanliggender. Takket være velvillig samarbeid fra EURES-ledere og -kon-sulenter fikk vi svar på alle våre spørsmål på kort tid. Näiden vastausten perusteella pystyimme kirjoittamaan katsauksen kulttuuriin liittyvistä asioista, jotka työnantajien ja työnhakijoiden olisi otettava huomioon aloittaessaan neuvottelujaan. Svarene gjorde at vi kunne utarbeide en oversikt over viktige kulturelle aspekter som arbeidsgivere og jobbsøkere må ta hensyn til når de inngår forhandlinger. Yhden ainutlaatuisimmista kokemuksista meille kaikille järjesti kuitenkin Euresco, kun se ehdotti tämän oppaan julkaisemista EURESin 15-vuotispäivän kunniaksi. En av de mest minneverdige opplevelsene for oss var da Euresco foreslo å utgi denne håndboken som en markering av EURES’15-års jubileum. Det er nesten ikke mulig å beskrive hva vi følte da vi fikk høre om forslaget. Olemme kiitollisia siitä, että saamme antaa oman panoksemme vuosipäivän juhlintaan kaikkialla Euroopassa. Vi er svært takknemlige for at vi kan bidra til initiativene som markerer dette jubileet over hele Europa. Euresco sijoitti suuren summan siihen mittavaan logistiseen työhön, jota tämän oppaan valmistaminen lukijalle vaati. Euresco investerte stort i det logistiske arbeidet som måtte til for å utarbeide denne manualen for leseren. Paljon kiitoksia siitä. Tusen takk for det. Yksi ihmisistä, joille haluamme esittää henkilökohtaiset kiitokset, on VDAB:n kääntäjä KatieVermeir, joka teki suuren työn oppaan lopullisen englanninkielisen version toimittamisessa. Som en av de eneste personlige anerkjennelser, ønsker vi å takke Katie Vermeir, oversetter ved VDAB, for det store arbeidet hun la ned i å redigere den endelige engelske versjonen av denne manualen. Emme tiedä, kuinka olisimme onnistuneet siinä niin lyhyessä ajassa ilman hänen suuren-moista apuaan. Vi aner ikke hvordan vi skulle ha klart det på så kort tid uten hennes fantastiske innsats. Lopuksi haluamme kiittää kaikkia kollegojamme, ystäviämme ja perheitämme kaikesta saamastamme tuesta. Avslutningsvis ønsker vi å uttrykke hvor mye vi setter pris på støtten fra våre kolleger, venner og familie. Se, että he jaksoivat osoittaa kiinnostustaan hanketta kohtaan, kun olimme kaikkein eniten uppoutuneina työhömme, oli juuri se, mitä tarvitsimme jaksaaksemme eteenpäin. Deres interesse for prosjektet, mens vi var fullstendig oppslukt av det, var akkurat det vi trengte for å holde oss i gang. Meidän ylpeytemme ei kuitenkaan ole tärkeintä. Det er imidlertid ikke bare det som teller. Jos onnistumme saamaan sekä työnantajat että työnhakijat käyttämään tätä opasta ja oppimaan sen avulla jotakin toistensa taustasta ja kulttuurista, meistä tuntuu, että olemme osaltamme edistäneet sellaisten työmarkkinoiden syntymistä, joilla työntekijöiden vapaa liikkuvuus auttaa ratkaisemaan rekrytointiongelmia, mutta samalla myös kannustaneet yrityksiä lisäämään henkilöstöstrategioidensa monimuotoisuutta. Hvis vi kan lykkes med å få både arbeidsgivere og jobbsøkere til å bruke denne håndboken for å lære mer om hverandres bakgrunn og kultur, føler vi at vi ikke bare har bidratt til et arbeidsmarked der fri bevegelighet av arbeidstakere kan løse rekrutteringsproblemer og dekke behov i områder med mangel på arbeidskraft, men også oppmuntret til større mangfold i personalstrategien til mange selskaper. ”Otamme yhteyttä sinuun…”Mitä sinun pitäisi tietää, jos haet työtä toisessa ETA-maassa ’Du vil høre fra oss ...’Hva du bør vite når du søker arbeid i et annet EØS-land Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps osielle publikasjoner Ihmisten vapaa liikkuvuus on EU:n keskeisiä periaatteita. Fri bevegelighet for mennesker er en av EUs grunnsetninger. Tämä ohjekirja antaa tärkeää tietoa henkilöille, kun he hakevat työtä tai valmistautuvat työpaikkahaastatteluun toisessa ETA-maassa. Ajatuksena on, että he saisivat täyden hyödyn oikeudestaan asua ja työskennellä ulkomailla. Denne veiledningen inneholder den viktigste informasjonen borgerne trenger når de skal søke arbeid og skal på intervju i et annet EØS-land, slik at de kan dra full nytte av retten til å bo og arbeide i utlandet. Ohjekirja antaa myös tietoa eurooppalaisesta työnvälityspalvelusta EURESista ja sen tarjoamasta avusta kansainvälisissä työnhauissa. I tillegg inneholder den informasjon om det europeiske netteverket for arbeidsformidling EURES og hvilke tjenester det kan tilby i forbindelse med jobbsøking i utlandet. Tämä julkaisu on saatavilla painettuna kaikilla EU:n virallisilla kielillä sekä islanniksi ja norjaksi. Denne publikasjonen foreligger i trykt utgave på alle EUs osielle språk samt islandsk og norsk. Oletko kiinnostunut työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioista vastaavan pääosaston julkaisuista? Er du interessert i publikasjoner fra Generaldirektoratet for sysselsetting, sosiale spørsmål og likestilling? ESmail on työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioiden pääosaston sähköinen tietolehtinen. ESmail er et elektronisk nyhetsbrev fra Generaldirektoratet for sysselsetting, sosiale spørsmål og likestilling. Työpaikan hakeminen Euroopasta opas työnhakijoille Å finne jobb i Europa en veiledning for jobbsøkere Euroopan komissio tai kukaan komission nimissä toimiva henkilö ei ole vastuussa tämän julkaisun sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Verken Europakommisjonen eller personer som handler på Kommisjonens vegne er ansvarlig for eventuell bruk av informasjonen i denne publikasjonen. (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 -alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. (*) Noen mobiltelefon-operatører har sperret for grønne numre eller fakturerer for samtaler til slike numre. © Euroopan yhteisöt, 2008 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. © De europeiske fellesskap, 2008 Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Bibliografiske data finnes bakerst i publikasjonen. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2008 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, 2008. Työskentely ulkomailla – kokemus, joka voi muuttaa elämäsi Å arbeide i utlandet – en opplevelse som kan forandre livet ditt Euroopan unionissa sovellettava työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaate tarkoittaa, että voit hankkia työpaikan mistä tahansa EU:n jäsenvaltiosta, ETA-maihin kuuluvista Islannista, Liechtensteinista ja Norjasta tai Sveitsistä. Den europeiske unions prinsipp om fri bevegelighet for arbeidstakere betyr at du kan arbeide i alle medlemsstatene i EU i tillegg til Norge, Island og Liechtenstein (også kalt EØS-landene) samt Sveits. Jos haluat työskennellä vain lyhyen ajan, sopiva ratkaisu voi olla määräaikainen työ tai kausityö. Om du bare ønsker ansettelse i en kort periode, kan midlertidig eller sesongbasert arbeid være noe for deg. Joillakin aloilla, kuten matkailussa ja maataloudessa, tarvitaan paljon kausityövoimaa, minkä vuoksi näille aloille on usein palkattava työntekijöitä muista maista. Enkelte sektorer, som turisme og landbruk, har stor etterspørsel etter sesongbasert arbeidskraft og må ofte rekruttere fra andre land. Vuosien mittaan nämä maat ovat parantaneet ammatillisen liikkuvuuden edellytyksiään. Disse landene har lenge arbeidet med å legge til rette for arbeidstakermobilitet. Tästä huolimatta edelleen vain kaksi prosenttia näiden maiden kansalaisista asuu tai työskentelee muussa maassa kuin kotimaassaan. Likevel er det bare 2 % av Europas borgere som bor og arbeider i en annen medlemsstat enn hjemlandet. Ulkomailla työskentelystä on kuitenkin monenlaista hyötyä: Du kan imidlertid få mye ut av å arbeide i utlandet, for eksempel: Uusien ammatillisten ja henkilökohtaisten taitojen hankkiminen. Nye ferdigheter, både yrkesmessig og personlig. Työskentely vieraassa maassa vahvistaa itseluottamustasi ja parantaa viestintätaitojasi. Tämä seuraa jo pelkästään siitä, että työskentelet erilaisessa kulttuuriympäristössä. Å arbeide i et annet land gir deg bedre selvtillit og bedre kommunikasjonsevner – et direkte resultat av å arbeide i en annen kultur. Jos haluat tutustua uuteen kulttuuriin, oppia vierasta kieltä tai parantaa kielitaitoasi, työskentely ulkomailla on sinulle erinomainen ratkaisu. Ønsker du å oppleve en ny kultur og lære eller forbedre dine kunnskaper i et fremmedspråk, er arbeid i utlandet den perfekte løsningen. Tästä oppaasta saat tietoa työskentelemisestä ja asumisesta ulkomailla, ennen kuin otat tärkeän ensiaskeleen kohti elämänmuutosta. Denne veiledningen gir deg informasjon om å arbeide og leve i utlandet før du tar det første viktige skrittet på veien mot å forandre livet ditt. Mitä on otettava huomioon, ennen kuin teet päätöksen ulkomaille muuttamisesta? Før du bestemmer deg for å flytte utenlands Alla on lueteltu kysymyksiä, jotka on hyvä käydä läpi, ennen kuin päätät, onko ulkomaille muuttaminen oikea ratkaisu juuri sinulle. Her er noen spørsmål du bør stille deg før du avgjør om det å flytte utenlands er noe for deg: Mitkä mahdollisuudet sinulla on löytää työtä ulkomailta? Hvordan er mulighetene for å få jobb i utlandet? EU:n kokonaistyöttömyysaste on edelleen korkea. Arbeidsledigheten er fortsatt høy i EU. Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on kuitenkin työvoimapulaa joillakin aloilla. Visse jobbsektorer er likevel ettertraktet i de fleste EU-land. EURESilta saat hyödyllistä tietoa työmarkkinoiden uusimmista suuntauksista sekä elin- ja työoloista ulkomailla. EURES kan gi deg nyttig informasjon om de siste trendene på arbeidsmarkedet, i tillegg til informasjon om leve- og arbeidsforholdene utenlands. Etsiessäsi työtä ulkomailta sinun on luonnollisesti hyvä osata puhua paikallista kieltä. Når du ser etter jobb i et annet land, er det alltid en fordel å kunne språket. Myös englannin kielen perustaidosta on usein paljon hyötyä. Grunnleggende engelskkunnskaper er en stor fordel. Sinun kannattaa harkita kielikurssin käymistä kielitaitosi parantamiseksi. Vurder å delta på et språkkurs for å forbedre kunnskapene dine. Siirtotyöntekijänä sinulla ja perheelläsi on samat oikeudet kuin paikallisilla työntekijöilläkin. Du og familien din har de samme rettighetene som nasjonale arbeidstakere. Perheenjäsenesi voivat muuttaa kanssasi, ja heillä on oikeus työskennellä ja käydä koulua. Familien din kan bli med deg og har rett til å arbeide eller skolegang. Uusien jäsenvaltioiden liityttyä EU:hun joidenkin maiden kansalaisten pääsyä muiden jäsenvaltioiden työmarkkinoille on rajoitettu tietyn siirtymäkauden ajan. Borgere av de nye EU-medlemsstatene kan ha visse begrensninger når det gjelder adgangen til arbeidsmarkedet i enkelte andre EU-land. Lisätietoa sinua mahdollisesti koskevista erityistoimenpiteistä saat EURESin verkkosivuilta tai sen jäsenvaltion julkisesta työvoimapalvelusta, jossa haluat työskennellä. For å finne ut mer om disse begrensningene kan gjelde deg, gå til EURES’ nettsted eller kontakt den offentlige arbeidsformidlingen i den medlemsstaten du ønsker å arbeide. Tunnustetaanko ammattipätevyytesi ulkomailla? Blir mine faglige kvalifikasjoner godkjent i utlandet? Jos olet hankkinut kotimaassasi pätevyyden työskennellä tietyssä ammatissa, voit harjoittaa samaa ammattia missä tahansa Euroopan maassa. Dersom du i hjemlandet ditt er kvalifisert til å jobbe i et visst yrke, kan du også gjøre det i ethvert annet europeisk land. Perusperiaatteena on, että EU-/ETA-maiden kansalaiset voivat harjoittaa vapaasti ammattiaan kaikissa jäsenvaltioissa. Hovedprinsippet er at enhver EU/EØS-borger fritt skal kunne utøve sitt yrke i enhver medlemsstat. Käytännössä isäntämaa voi joskus vaatia siirtotyöntekijältä tiettyä tutkintoa, virkanimikettä, todistusta tai muuta osoitusta ammatillisesta pätevyydestä, ennen kuin tämä voi työskennellä tietyissä tehtävissä tai toimia tietyillä aloilla itsenäisenä ammatinharjoittajana. I praksis krever vertslandet noen ganger bestemte vitnemål, grader, eksamener eller andre kvalifikasjoner for at du skal kunne utøve visse typer arbeid eller være selvstendig næringsdrivende. Keneltä saat apua hakiessasi työtä ulkomailta? Hvem kan hjelpe deg med å få jobb i utlandet? Kun olet päättänyt, että haluat asua ja työskennellä ulkomailla, voit hyödyntää monia hyviä tietolähteitä ja neuvontapalveluja: Når du først har tatt avgjørelsen om å bo og arbeide i utlandet, er det mange nyttige kilder til informasjon og rådgivning: Työnhakukoneet ja työnhakuun liittyvät verkkosivut ovat hyödyllisiä välineitä hakiessasi työtä itsenäisesti. Jobbsøk-motorer og nettsteder knyttet opp mot disse, er nyttige hjelpemidler om du søker jobb på egen hånd. Voit tarkistaa avoinna olevat työpaikat, lähettää ansioluettelosi sähköisesti ja luoda työnhakuprofiileja. Du kan sjekke ledige stillinger, legge ut CVen din på nettet og opprette jobbsøkeprofiler. Euroopan työnvälitysverkosto EURES, joka kattaa kaikki EU-/ETA-maat ja Sveitsin, auttaa sinua työnhaussa ja tarjoaa käyttöösi EURES, det europeiske jobbnettverket som dekker alle EU/EØS-landene og Sveits, tilrettelegger jobbsøket og tilbyr følgende: • helppokäyttöiset verkkosivut, joiden avulla voit hakea työtä 31:stä Euroopan maasta; sivuilla on myös tarjolla yksityiskohtaista tietoa elin- ja työoloista sekä muita välineitä, jotka auttavat sinua päätöksenteossa – http://eures.europa.eu • Vårt brukervennlige nettsted hjelper deg å søke etter jobber i 31 europeiske land. Det gir også detaljerte opplysninger om leve- og arbeidsforhold samt andre verktøy som gjør det lettere for deg å velge. http://eures.europa.eu • tehokkaan henkilöstöverkoston – eri puolilla Eurooppaa julkisissa työvoimapalveluissa työskentelee yli 700 EURES-neuvojaa; he ovat erikoistuneet auttamaan käytännön asioissa sekä oikeudellisissa ja hallinnollisissa kysymyksissä, jotka liittyvät kansalliseen ja rajatylittävään liikkuvuuteen • Et effektivt nettverk – Over 700 EURES-konsulenter jobber i de offentlige arbeidsformidlingene i Europa. De har spesialopplæring i praktiske, juridiske og administrative spørsmål relatert til nasjonal og grenseoverskridende mobilitet. Latvialainen Vita Strazdiņa päätti valmistuttuaan muuttaa ruotsalaisen kihlattunsa perässä Islantiin. • EURES’partnerorganisasjoner, som arbeidstaker- og arbeidsgiver- organisasjoner, kan bidra i spørsmål som gjelder arbeidsforhold og trygderettigheter. Hän ilmoittautui islannin kielikurssille ja löysi pian työtä siivousyrityksestä. Etter å ha fullført studiene sine i Latvia, bestemte Vita Strazdiņa seg for å bli med sin svenske forlovede til Island. Hänen ensimmäiset kokemuksensa työskentelystä ulkomailla eivät olleet kannustavia, sillä hänen työnantajansa ei maksanut veroja eikä tehnyt hänestä ilmoitusta paikalliseen työvoimatoimistoon. Hun meldte seg på et kurs i islandsk og fant seg raskt arbeid i et renholdsbyrå. • EURES-kumppaniorganisaatiot, kuten ammattiliitot ja työnantajajärjestöt, joilta voit saada apua teknisissä kysymyksissä; jotka koskevat työpaikkaasi ja sosiaaliturvaoikeuksiasi. Den første arbeidserfaringen i utlandet ble imidlertid en skuffelse, for arbeidsgiveren betalte ikke skatt og lot være å registrere henne på det lokale arbeidskontoret. Vita irtisanoutui työpaikasta ja otti yhteyttä EURES-toimistoon. Bemanningsbyråer i ditt hjemland eller i utlandet kan tilby informasjon på en rekke områder. EURES-neuvoja auttoi häntä hankkimaan sosiaaliturvatunnuksen ja uuden työpaikan hotellin vastaanottovirkailijana Reykjavikissa. ”Olen yhä samassa työpaikassa ja hyvin tyytyväinen siihen”, Vita kertoo. ”Suunnittelemme kihlattuni kanssa palaavamme kotiin kahden vuoden kuluttua ja perustavamme oman yrityksen. De hjelper deg gjennom søknadsprosedyren og gir deg informasjon om juridiske forhold du må ta hensyn til når du flytter. Se on meille jälleen aivan uusi, haastava kokemus!” Før du benytter deg av disse tjenestene, bør du undersøke om de tar seg betalt og hvilke arbeidskontrakter de tilbyr. Työnvälitystoimistot kotimaassasi ja ulkomailla tarjoavat kattavaa tietoa. Vita sa opp jobben og henvendte seg til EURES-kontoret, hvor en konsulent hjalp henne med å skaffe seg et personnummer og fant en ny jobb til henne på et hotell i Reykjavik. Saat niiltä apua hakuprosessin kaikissa vaiheissa, ja ne selvittävät sinulle muuttoon liittyvät oikeudelliset näkökohdat. “Jeg har fremdeles den samme jobben og er fornøyd med det,” sier Vita. “Min forlovede og jeg har planer om å dra hjem om to år og starte vårt eget firma. Miten EURES voi auttaa sinua löytämään työpaikan? Hvordan kan EURES hjelpe deg å finne jobb? EURES auttaa sinua työnhaussa. EURES kan tilrettelegge jobbsøket ditt: EURES-neuvojat voivat auttaa sinua Hva kan EURES-konsulentene gjøre for deg? EURES-verkkosivusto on väylä tuhansiin työpaikkoihin eri puolilla Eurooppaa. EURES’ nettsted er inngangsporten til tusenvis av jobber i hele Europa. Lisäksi voit I tillegg kan du: • kertomalla työtilaisuuksista: voit pyytää heiltä tietoa avoimista työpaikoista ja Euroopan työmarkkinoiden ajankohtaisista kehityssuuntauksista • Gi råd om jobbmuligheter. Du kan spørre dem om informasjon om ledige stillinger og dagens trender på det europeiske arbeidsmarkedet. • suosittelemalla sinua mahdollisille työnantajille • Anbefale deg til potensielle arbeidsgivere. • luoda oman työnhakuprofiilisi ja muuttaa sitä sekä saada sinulle sopivista uusista työpaikoista sähköposti-ilmoituksen, josta saat tietoa toivomasi alan ja/tai maan uusimmista avoimista työpaikoista • Opprette og redigere søkeprofiler og motta varsler på e-post om ledige stillinger som passer ditt søk, med informasjon om de nyeste ledige stillingene i bransjene og/eller landene du er interessert i. • luoda ja ylläpitää sähköistä ansioluetteloasi; voit kirjoittaa ansioluettelosi eri kielillä ja saada työtarjouksia suoraan työnantajilta • Gi detaljert informasjon om å leve og arbeide i utlandet: bolig, skoler, skatt, helsevern, godkjenning av kvalifikasjoner osv. • antamalla yksityiskohtaista tietoa elin- ja työoloista ulkomailla: majoituksesta, koulunkäynnistä, verotuksesta, terveydenhuollosta, ammattipätevyyden tunnustamisesta ynnä muusta. • Opprette og redigere dine CVer på nett. Du kan opprette CV på flere språk og motta jobbtilbud direkte fra arbeidsgivere. • saada hyödyllistä tietoa elin- ja työoloista EU-/ETA-maissa • Finne relevant informasjon om leve- og arbeidsforholdene i EU/EØS-land. • saada hyviä vinkkejä muista työnhakuun liittyvistä verkkosivuista ja työtilaisuuksista eri puolilla Eurooppaa • Motta nyttige tips om andre nettsteder for jobbsøk og jobbmuligheter i Europa. • saada yhteyden kaltaisiisi ihmisiin; EURES-verkkosivun avulla voit olla yhteydessä siirtotyöntekijöihin ja jakaa kokemuksia muiden ulkomailla työskentelevien ihmisten kanssa. • Få kontakt med likesinnede. På EURES’ nettsted kan du kontakte andre fremmedarbeidere og dele dine erfaringer med å arbeide utenlands. EURES-neuvojat ovat koulutettuja asiantuntijoita käytännön asioiden sekä oikeudellisten ja hallinnollisten kysymysten alalla. EURES-konsulentene er eksperter på de praktiske, juridiske og administrative aspektene ved utenlandsarbeid. Heitä työskentelee kaikkien jäsenvaltioiden julkisissa työvoimapalveluissa ja EURES-verkoston kumppaniorganisaatioissa. De er ansatt i de ulike medlemsstatenes offentlige arbeidsformidlinger eller i andre partnerorganisasjoner i EURES-nettverket. Heidän aikomuksenaan oli avata bed & breakfast -hotelli Liptoin alueelle. Rense otti yhteyttä Liptovsky Mikulasin EURES-tiimiin, jolta hän sai apua kaikissa liiketoiminnan aloittamiseen liittyvissä hallinnollisissa asioissa. EURES oli Rensen ensimmäinen yhteistyökumppani uudessa maassa, ja hän sai EURESin ansiosta jopa paikallisen työvoimatoimiston tukea yrityksen perustamiseen. 4 Rense Sjoers fra Nederland hadde planer om å flytte til Slovakia med sin kone Willeke og åpne en bed & breakfast i Liptov-regionen. Rense kontaktet EURES-teamet i Liptovsky Mikulas, som hjalp ham med alt det administrative i forhold til virksomheten. Rense fikk til og med etableringsstøtte fra det lokale arbeidskontoret, takket være EURES, hans første partner i det nye landet. 4 Kun olet löytänyt kiinnostavan avoimen työpaikan, on aika laatia hakemus. Når du har funnet en interessant jobbmulighet, er tiden kommet for å utarbeide en søknad. Saatekirjeessä esittelet itsesi ja ansioluettelosi työnantajalle. I søknaden presenterer du deg selv og CVen din for arbeidsgiveren. Muista, että työnantaja muodostaa tämän perusteella ensivaikutelman sinusta. Husk at dette er førsteinntrykket av deg. Ilmaise lyhyesti, mistä työstä olet kiinnostunut, miksi haet työpaikkaa ja miten voit olla hyödyksi. Si kort hvilken stilling du er interessert i, hvorfor du søker og hva du kan bidra med. Jos käytät EURESin verkkoportaalin sähköistä ansioluettelopalvelua, saat ohjeita ansioluettelon laatimisen kaikissa vaiheissa ja voit tulostaa ansioluettelosi Europass-muodossa eli vakiomuotoisena eurooppalaisena ansioluettelona. Bruker du den nettbaserte CV-tjenesten på EURES’nettsted, blir du ledet gjennom prosessen med å opprette en CV, som du deretter kan skrive ut i Europass-format, den europeiske standard-CVen. Korosta akateemisia saavutuksiasi eritoten, jos sinulla ei ole vielä paljoa työkokemusta. Forsikre deg om at informasjonen du gir er faktabasert og nøyaktig. Usein työhönottajat silmäilevät ansioluettelot nopeasti läpi, ennen kuin he tekevät valinnan. Rekruttererne skummer vanligvis gjennom CVer på bare et par sekunder før de foretar et valg. Laadi ansioluettelosi helppolukuiseksi käyttämällä lyhyitä virkkeitä, myönteisiä ilmauksia ja tarvittaessa teknisiä termejä. Hold CVen leservennlig ved å bruke korte setninger, positivt språk og tekniske begreper etter behov. Poista tarpeettomat tiedot. Fjern irrelevant informasjon. Tee ansioluettelostasi enintään kahden sivun pituinen. Fremhev dine akademiske prestasjoner, særlig om du har begrenset arbeidserfaring. Saavutukset. Prestasjoner. Pyri ilmaisemaan asiat aktiivisten verbien avulla ja osoittamaan syy–seuraussuhteet kuvaillessasi saavutuksiasi. Fokuser på ansvar du har hatt som er relevant for jobben du søker, selv om de ikke dominerte i den forrige jobben. Korosta aina niitä saavutuksiasi, jotka ovat todennettavissa. Prøv å bruke “aktive» verb, fremhev forholdet mellom årsak og virkning når du beskriver dine prestasjoner og fokuser på målbare resultater. Tarkista aina nimet ja yhteystiedot kahteen kertaan ja varmista lupa niiden antamiseen, ennen kuin kirjoitat ne ansioluetteloon. Få noen andre til å lese gjennom CVen før du laster den opp på EURES-portalen. Merkitse ensiksi tuorein työkokemuksesi ja opiskelusi. Oppgi dine nyeste erfaringer og utdanning først. Varmista, että tarjoamasi tieto on todenperäistä ja täsmällistä. Dobbeltsjekk navn og kontaktinformasjon og få godkjennelse før du oppgir referanser. Hae työpaikkaa auttaa sinua löytämään työtä portaalin kautta. Søke etter arbeid forklarer hvordan du finner en jobb på portalen. Oletko juuri valmistunut korkeakoulusta? -osassa on luettelo, josta on apua työnhakuprosessin eri vaiheisiin opintojen loppuvaiheessa oleville opiskelijoille ja loppututkinnon juuri suorittaneille. Er du akademiker? gir en sjekkliste som veileder deg gjennom jobbsøkeprosessen hvis du er eller snart blir ferdig med studiene dine. Sivulta löydät myös hyödyllistä tietoa työmahdollisuuksista tutkijan uralla ja Euroopan komission eri puolilla Eurooppaa tarjoamista koulutusmahdollisuuksista. Den gir også nyttig informasjon om karrierer innen forskning og om Europakommisjonens utdannings- og opplæringsprogrammer i hele Europa. Luo oma EURES-tili. Opprett Min EURES-konto. Tämän välineen avulla voit luoda sähköisesti ansioluettelon ja työnhakuprofiileja, ylläpitää niitä sekä tilata sähköposti-ilmoituksen uusista sinulle sopivista työpaikoista. Med dette verktøyet kan du opprette og redigere din CV og søkeprofil på nett og motta varsel pr. e-post om nye stillinger som passer din profil. l. Valmistautuminen työhaastatteluun Hvordan forberede seg til intervjuet Haastatteluun tuotavat asiakirjat Hvilke dokumenter skal jeg ta med til intervjuet? Useita kopioita ansioluettelosta työnantajan kielellä ja mahdollisesti myös englanniksi. Flere eksemplarer av CVen din på arbeidsgiverens språk, eventuelt også på engelsk. Työnantaja pitää toivon mukaan hakemustasi kiinnostavana ja saattaa kutsua sinut haastatteluun, joka järjestetään joko kasvokkain tai puhelimitse. Forhåpentligvis synes arbeidsgiveren at søknaden din er interessant, og da kan du bli innkalt til intervju, enten personlig eller pr. telefon. Hyvä valmistautuminen haastatteluun on ensiarvoisen tärkeää. Det er viktig å forberede seg godt. Taustatiedot. Bakgrunnsinformasjon. Varmista, että tunnet kyseisen yrityksen hyvin, ja valmistaudu esittämään kysymyksiä yrityksestä ja työn erityispiirteistä. Sørg for at du er godt informert om selskapet og kan stille spørsmål om bedriften og konkrete aspekter ved jobben. Tutkintotodistusten käännökset. Oversatte vitnemål. Joissakin työpaikkahakemuksissa, esimerkiksi julkisella sektorilla, tarvitaan oikeaksi todistettu asiakirja, jonka saa yleensä omasta oppilaitoksesta tai asianomaisesta ministeriöstä. Visse jobber, f.eks. i offentlig sektor, krever at du skaffer deg en bekreftet oversettelse, som du kan få fra din utdanningsinstitusjon eller det relevante departementet. Kopiot päästötodistuksista, kielikurssitodistuksista ja muista pätevyyden osoittavista todistuksista. Kopier av avgangsvitnemål, språkkurs du har deltatt i og eventuelle andre kvalifikasjoner. Sinua pyydetään todennäköisesti osoittamaan isäntämaan kielen taitosi ja kertomaan, miten osaamisesi ja ominaisuutesi vastaavat työtehtävän vaatimuksia. Du kan bli bedt om å demonstrere dine ferdigheter i vertslandets språk og vise hvordan dine egenskaper passer jobbeskrivelsen. Henkilöllisyystodistus. Identitetsdokumenter. Ota mukaasi passi, henkilökortti tai kopio syntymätodistuksestasi. Ta med pass, et identitetskort eller en kopi av fødselsattesten din. Tosielämän tilanteet. Mieti ennen haastattelua valmiiksi ainakin kolme esimerkkiä haastavista tilanteista, jotka olet onnistunut hoitamaan, ja valmistaudu kertomaan niistä. Et europeisk helsetrygdekort er nyttig dersom intervjueren skulle tilby deg stillingen på stedet. Eurooppalainen sairaanhoitokortti saattaa osoittautua hyödylliseksi, jos haastattelija tarjoaa sinulle työtä välittömästi. Situasjoner fra virkeligheten. Før intervjuet bør du tenke ut minst tre eksempler på utfordrende situasjoner du har håndtert og forberede deg på å utdype disse. Passikuvia, joiden avulla ansioluettelosi on helpompi tunnistaa myöhemmin. Passbilder slik at CVen din er lettere å identifisere senere. Älä lannistu, jos sinulle esitetään hankalia tai yllättäviä kysymyksiä. Ikke la deg vippe av pinnen om du blir stilt vanskelige eller uventede spørsmål. Pysy rauhallisena, mieti hetki vastaustasi ja ole ennen kaikkea rehellinen. Forhold deg rolig, tenk før du svarer og vær for all del ærlig. Jos et tiedä, sano se, mutta selitä, miten selvittäisit asian. Hvis du ikke kan svare, innrøm det, men forklar hvordan du ville gått fram for å finne ut av det. Suosituskirjeet voivat erottaa sinut muista hakijoista. Anbefalingsbrev kan gjøre at du skiller deg ut fra de andre kandidatene. Jos sinulla ei ole vielä työkokemusta, tuo mukanasi oppilaitoksesi suosituskirje. Dersom du ikke har noen arbeidserfaring, ta med en anbefaling fra skolen din. Tiimityöskentely. Lagarbeid. Korosta panostasi tiimin saavutuksiin. Framhev ditt bidrag til tidligere lagarbeid. Johtamistaidot on myös hyvä mainita, ja niiden tueksi kannattaa esittää esimerkkejä. Du bør også nevne lederegenskaper og underbygge dette med eksempler. Toivotaan, että työhaastattelu menee hyvin ja että sinulle tarjotaan työpaikkaa.Voit aloittaa muuttovalmistelut, heti kun olet allekirjoittanut työsopimuksen. La oss håpe at intervjuet gikk bra og du ble tilbudt jobben. Når du har undertegnet kontrakten, kan du begynne å forberede deg på å flytte. Muutatpa sitten yksin tai perheesi kanssa, sinun on syytä tuntea tietyt muodollisuudet, jotka sinun on hoidettava muuttaessasi toiseen maahan. Enten du reiser alene eller med familien, er det en del formaliteter du må kjenne til når du forlater hjemlandet ditt. Varmista, että päätät lainvoimaisesti ja asianmukaisesti kaikki sopimussuhteesi palveluntarjoajiin: asuminen, vesi- ja kaasuhuolto, puhelin- ja internetliittymä, televisiolupa jne. Sørg for at du formelt sier opp alle leieforhold og abonnementer: bolig, vann, strøm, telefon, internett, TV osv. Mieti myös, päätätkö pankki- ja vakuutussopimuksesi (yleensä näin tehdään, kun isäntämaassa on tarkoitus oleskella hyvin pitkään tai pysyvästi). Du bør også vurdere det samme for bank- og forsikringsselskaper (generelt i forbindelse med et langvarig eller permanent opphold i vertslandet). Ilmoita paikallisviranomaisille, että muutat ulkomaille, jos sinulla on tällainen ilmoitusvelvollisuus. Informer lokale myndigheter om at du flytter utenlands om dette er påkrevd. Ilmoita uusi postiosoitteesi kaikille tahoille, joiden kanssa olet tekemisissä usein. Oppgi adresseendringen til alle institusjoner og enheter du vanligvis er i kontakt med. Ilmoita lähtömaasi verohallintoon, että muutat pois. Informer skattemyndighetene i ditt hjemland om at du flytter. Toimisto välitti hänelle laittoman, huonosti palkatun työn rakennusalalta. Gyldig pass og/eller identitetskort til deg selv og alle medlemmer av familien din. Gunārs menetti työnsä kuukauden kuluttua. Den unge latvieren Gunārs Peipiņš kjente lite til det britiske arbeidsmarkedet. Muista myös voimassaoleva passi ja/tai henkilökortti itsellesi ja perheesi jäsenille. Han betalte derfor € 1 000 for tjenestene til et «profesjonelt» latvisk rekrutteringsbyrå som ga ham en ulovlig, dårlig betalt jobb i byggebransjen – en jobb han mistet en måned senere. viisumi itsellesi ja/tai perheesi jäsenille, jos ette ole EU:n kansalaisia. Visum til deg og/eller din familie hvis dere ikke er EU-borgere. Gunārs toimi kuitenkin määrätietoisesti ja otti yhteyttä Latvian EURES-neuvojaan Žanna Ribakovaan, joka auttoi häntä löytämään työn kalatehtaalta Skotlannista. Men Gunārs ga ikke opp. Han kontaktet den latviske EURES-konsulenten Žanna Ribakova, som skaffet ham arbeid på et fiskebruk i Skottland. Gunārsin elämä muuttui kuitenkin pian uudelleen. Men livet hans skulle endre seg nok en gang. Saapuminen uuteen maahan Når du kommer til et nytt land Sopivan majoituksen löytäminen ennen maahantuloa saattaa olla vaikeaa. Det kan være vanskelig å finne seg et egnet bosted før du kommer. Ellei työnantajasi voi auttaa sinua, aloita tilapäisratkaisusta ja etsi pysyvämpi majapaikka ollessasi jo maassa. Hvis arbeidsgiveren ikke kan hjelpe deg, kan du begynne med en midlertidig løsning og se etter et permanent sted å bo når du kommer. Sosiaaliturva Trygd og forsikringer Kaikkia työsopimukseen sidottuja kyseisen maan sosiaaliturvaetuja sovelletaan samoin edellytyksin kaikkiin EU:n/ETA:n kansalaisiin. Alle EU/EØS-borgere har rett til de samme trygdeytelsene når de har fått en arbeidskontrakt. Sosiaaliturvaetuudet kattavat sairausloman ja äitiysvapaan, työttömyys- ja perhe-etuudet, työtapaturmat ja työperäiset sairaudet, työkyvyttömyyden sekä vanhuuseläkkeen. Trygdeytelsene dekker sykdom og fødselspermisjon, arbeidsledighet og familieytelser, yrkesskader, invaliditet og alderspensjon. Ota ennen lähtöäsi yhteyttä sosiaaliturvalaitokseesi saadaksesi tarvittavat tiedot ja EU-kaavakkeet ja/tai eurooppalaisen sairaanhoitokortin (huomaa, etteivät kaikki jäsenvaltiot vielä myönnä tätä korttia). Kontakt ditt trygdekontor før du drar for å få den nødvendige informasjonen samt påkrevde EU-skjemaer og/eller et europeisk helsetrygdekort (merk at enkelte medlemsstater har valgt å ennå ikke utstede et slikt kort). Euroopan maat ovat tehneet kahdenvälisiä verotussopimuksia, joilla estetään se, että maan kansalaiset maksaisivat kahdesti veroa toisessa EU-maassa tekemästään työstä tai siellä saamastaan tulosta. Landene i Europa har inngått bilaterale skatteavtaler for å forhindre at innbyggerne må skatte to ganger for den samme virksomheten eller inntekten i et annet EU-land. Ota yhteyttä lähtömaasi veroviranomaisiin saadaksesi henkilökohtaista neuvontaa. Kontakt skattemyndighetene i ditt hjemland for personlig rådgivning. Norjan öljynporausteollisuuden noususuhdanne on synnyttänyt maahan noin 10 000 työpaikkaa korkeasti koulutetuille insinööreille. Norjan EURES-toimisto on järjestänyt hiljattain Norjan työnantajien vierailuja Portugaliin. Du kan finne ytterligere informasjon om disse emnene på EURES-portalen under overskriften Bo & Arbeide, eller ved å kontakte en EURES-konsulent. På grunn av den sterke veksten i oljebransjen har Norge nærmere 10 000 ledige stillinger for høyt kvalifiserte ingeniører. Vierailujen ansiosta Norjaan on palkattu 17 portugalilaista insinööriä. EURES Norge organiserte nylig besøk fra norske arbeidsgivere i Portugal, noe som førte til at 17 lokale ingeniører ble rekruttert. Yksi heistä on 23-vuotias Luis Moutinho. ”Ymmärsin, että asuminen ulkomailla on kokemus, joka rikastuttaa elämää enemmän kuin mikään muu. En av dem er 23 år gamle Luis Moutinho. “Jeg oppdaget at å bo utenlands var en utrolig berikende opplevelse. EURES teki erinomaista työtä. EURES gjorde en kjempejobb. Koko prosessi organisoitiin erinomaisesti, yksinkertaisesti ja nopeasti. Kiitokset kaikille, jotka tekivät tämän mahdolliseksi!” Prosessen var velorganisert, enkel og rask, og jeg vil gjerne takke alle som gjorde det mulig!” Etsitkö alueesi EURES-neuvojaa? Ser du etter din nærmeste EURES-konsulent? Gå til http://eures.europa.eu EURESin lisäarvo EURES skaper merverdi Työpaikkamessut ja muut rekrytointitapahtumat Jobbmesser og andre rekrutteringsarrangementer EURES-verkosto ja kansalliset julkiset työvoimapalvelut järjestävät työpaikkamessuja, seminaareja, työpajoja ja vastaavia tapahtumia, joilla edistetään ammatillista liikkuvuutta. EURES-nettverket og de nasjonale offentlige arbeidsformidlingstjenestenetjenestene for arbeidsformidling organiserer jobbmesser, seminarer, workshops og lignende for å fremme arbeidstakermobilitet. Tutustu tapahtumakalenteriin EURESin verkkoportaalissa selvittääksesi, mitä tapahtumia maassasi tai alueellasi järjestetään. I aktivitetskalenderen på EURES-portalen vil du finne ut hva som skjer i ditt land eller din region. Euroopan työpaikkapäivät De europeiske jobbdagene Vuodesta 2005 lähtien Euroopan komissio ja EURES ovat yhdistäneet voimansa monenlaisten ammatillisesta liikkuvuudesta kiinnostuneiden tahojen kanssa ja järjestäneet Euroopan työpaikkapäivät. Siden 2005 har Europakommisjonen og EURES samarbeidet med en rekke aktører som er interessert i arbeidstakermobilitet, om å arrangere De europeiske jobbdagene. Työpaikkapäivät järjestettiin ensimmäisen kerran syyskuussa 2006, jolloin yli 300 kaupungissa eri puolilla Eurooppaa järjestettiin yli 500 tapahtumaa. De fant sted for første gang i september 2006, med over 500 arrangementer i mer enn 300 byer i hele Europa. Työnhakijat ja työnantajat yhdistävien työpaikkamessujen lisäksi toimintaan kuuluu työpajoja, seminaareja ja monenlaista muuta tiedotustoimintaa. I tillegg til jobbmesser, som kopler sammen jobbsøkere og arbeidsgivere, var det kurs, seminarer og andre informasjonsaktiviteter. Yli 200 000 vierailijaa osallistui tapahtumiin ja osoitti, että eurooppalaiset ovat hyvin kiinnostuneita mahdollisuuksista asua ja työskennellä ulkomailla. Over 200 000 besøkende deltok, noe som viste at europeere er svært interessert i muligheten for å bo og arbeide i utlandet. Yhtenä keskeisenä kohderyhmänä ovat ”luonnollisesti” nuoret, koska monissa tapahtumissa korostetaan ammatillisen liikkuvuuden hyötyjä työuran alkuvaiheessa. Suksessen førte til at Europakommisjonen besluttet å organisere De europeiske jobbdagene i september hvert år. Tapahtumissa on kuitenkin tarjolla jotain kaikille eurooppalaisille, jotka ovat kiinnostuneita elämänmuutoksesta. Saat ajantasaista tietoa tapahtumien järjestämispaikasta ja aikataulusta osoitteesta http://eures.europa.eu. De byr på nye og spennende muligheter til å lære mer om arbeidstakermobilitet, setter fokus på jobbmuligheter i utlandet og oppmuntrer folk til å vurdere å arbeide i et annet EU-land. Koska tapahtuma oli hyvin onnistunut, Euroopan komissio on päättänyt järjestää Euroopan työpaikkapäivät joka vuosi syyskuussa. En viktig målgruppe er “selvsagt” unge mennesker, da mange av arrangementene framhever fordelene ved å skaffe seg erfaring av utenlandsjobb tidlig i karrieren. Työpaikkapäivät tarjoavat epämuodollisen ja mielenkiintoisen mahdollisuuden saada lisää tietoa ammatillisesta liikkuvuudesta ja mahdollisuuksista työskennellä ulkomailla, ja ne kannustavat ihmisiä harkitsemaan työskentelyä jossakin toisessa EU-maassa. Men alle europeere som ønsker å gjøre noe nytt med livet sitt, kan dra fordel av dette. Du finner oppdatert informasjon om hvor og når disse arrangementene finner sted på http://eures.europa.eu. ”EURES-neuvojista on ollut paljon apua, sillä he ovat auttaneet meitä löytämään työntekijöitä, jotka osaavat tiettyjä kieliä. “EURES-konsulentene er alltid svært hjelpsomme når vi skal finne folk med bestemte språkferdigheter. Meillä on seitsemän monikielistä asiakasyritystä ja tarjoamme palveluja 24 kielellä. Vi har sju flerspråklige kunder og leverer tjenester på 24 forskjellige språk. Meidän on siten jatkuvasti palkattava ulkomaisia työntekijöitä.” Vi har derfor kontinuerlig behov for å rekruttere utenlandsk personell.” GEM-yrityksen rekrytointipäällikkö Marcella McKeever, Yhdistynyt kuningaskunta Marcella McKeever, rekrutteringsansvarlig hos GEM i Storbritannia ”On ihanaa työskennellä viihdyttäjänä – en olisi koskaan ryhtynyt tähän työhön, ellen olisi piipahtanut kerran EURES-toimistoon. Koska olen matkustanut ja työskennellyt eri maissa, olen päässyt tutustumaan eri kulttuureihin ja saanut siten uudenlaisia näkökulmia asioihin. “Det er fantastisk å jobbe som entertainer, en jobb jeg aldri ville valgt hvis jeg ikke hadde stukket innom EURES-kontoret!“Det å reise rundt og arbeide i et annet land har eksponert meg for andre kulturer og gitt meg et nytt perspektiv. Työ- ja elämänkokemus ovat erittäin tärkeitä eteenpäin pääsemisen kannalta, ja EURES auttaa hankkimaan näitä kokemuksia.” Arbeids- og livserfaring er avgjørende for å utvikle seg, og tjenester som EURES bidrar til begge deler.” Alex, Sol Meliá -lomakeskuksen viihdyttäjä, Espanja Alex, entertainer ved Sol Meliá i Spania ”Euroopan laajuiset työpaikkamessut ovat erinomainen esimerkki tapahtumasta, joka yhdistää poliittiset, sosiaaliset ja taloudelliset toimijat viemään yhdessä eteenpäin sanomaa työntekijöiden vapaiden työmarkkinoiden eduista.” “Den europeiske jobbmessen er et glimrende eksempel på at ulike politiske, sosiale og økonomiske aktører går sammen om å informere arbeidstakerne om fordelene ved et fritt arbeidsmarked.» Vladimír Špidla, työllisyys-, sosiaali- ja tasa-arvoasioista vastaava EU:n komission jäsen Vladimír Špidla, EUs kommisjonær for sysselsetting, sosiale spørsmål og likestilling Haluatko tietää lisää? Klikkaa http://eures.europa.eu Vil du vite mer? Gå til http://eures.europa.eu Oletko kiinnostunut työllisyydestä, sosiaaliasioista ja tasa-arvoasioista vastaavan pääosaston julkaisuista? Er du interessert i publikasjoner fra Generaldirektoratet for sysselsetting, sosiale spørsmål og likestilling? Lisäksi verkosto, joka koostuu 700 erikoistuneesta ja työlleen omistautuneesta EURES-neuvojasta, tarjoaa asiantuntija-apua kaikissa ammatilliseen liikkuvuuteen liittyvissä kysymyksissä muun muassa rekrytoinnin, työharjoittelun sekä sosiaaliturvan ja työolojen alalla. I tillegg gir et eget nettverk av over 700 dyktige konsulenter kyndig veiledning om alt som har med arbeidstakermobilitet å gjøre, fra rekruttering og formidling til trygdesystemer og arbeidsvilkår. EURES järjestää joka vuosi yli 1 000 ammatillista liikkuvuutta käsittelevää rekrytointi- ja tiedotustapahtumaa työnhakijoille ja työnantajille. Hvert år organiserer EURES mer enn 1 000 rekrutterings- og informasjonsarrangementfor mobile jobbsøkere og arbeidsgivere. Globalisaatio ja jatkuvat tekniset innovaatiot ovat ominaisia nykypäivän maailmantaloudelle. Verdensøkonomien kjennetegnes i dag av globalisering og rask teknologisk utvikling. Euroopan unioni vastaa ETA-maihin kuuluvien Islannin, Liechtensteinin ja Norjan sekä Sveitsin kanssa Euroopan työmarkkinoiden haasteisiin edistämällä toimivaa työmarkkinapolitiikkaa ja toteuttamalla työvoiman liikkuvuutta koskevia aloitteita. For å møte utfordringene på Europas arbeidsmarked samarbeider Den europeiske union, Norge, Island og Liechtenstein (også kjent som EØS-landene) og Sveits om å fremme en god arbeidsmarkedspolitikk, ledsaget av tiltak for arbeidstakermobilitet. Työvoiman liikkuvuuden ansiosta Økt arbeidstakermobilitet vil føre til: EURES auttaa ratkaisemaan työhön ja ammattitaitoon liittyviä erityisiä pullonkauloja yksilöimällä liikatyövoiman ja työvoimapulan eri aloilla. EURES kan overvinne mobilitetshindringer ved å føre sammen lokale og regionale organer og organisasjoner, særlig i grenseoverskridende områder. • kansallinen kilpailukyky paranee • Økt nasjonal konkurranseevne • työvoimapula hellittää • Redusert mangel på arbeidskraft • työntekijöiden ammattitaito kohenee. • Økt kompetanse blant arbeidstakerne Vuosien mittaan EURESin jäsenmaat ovat pyrkineet parantamaan ammatillisen liikkuvuuden edellytyksiä. EURES-landene har lenge jobbet med å forbedre vilkårene for arbeidstakermobilitet. Tarvitaan lisää toimia, jotta Eurooppaan saadaan luotua liikkuvuuden kulttuuri. Det er likevel bare 2 % som bor og arbeider i en annen medlemsstat enn hjemlandet. Euroopan parlamentti antoi syyskuussa 2007 tunnustuksen EURESin työlle hyväksymällä päätöslauselman, jolla vahvistetaan EURESin asemaa. Det trengs flere tiltak for å etablere en mobilitetskultur i Europa, og i september 2007 erkjente Europaparlamentet EURES’ viktige posisjon ved å støtte en resolusjon om å styrke organisasjonens rolle. Etsitkö alueesi EURES-neuvojaa tai EURES-kumppaniorganisaatiota? Käy verkkosivustolla http://eures.europa.eu. Ønsker du å finne en EURES-konsulent eller en av EURES’ partnerorganisasjoner nær deg, gå til http://eures.europa.eu EURESin rajatylittävät kumppanuudet (marraskuu 2007) EURES’ grenseoverskridende partnerskap (november 2007) EURES-palvelut sekä Sveitsin julkiset työvoimapalvelut ja muut kumppaniorganisaatiot, kuten ammattiyhdistykset ja työnantajajärjestöt, perustivat vuonna 1993. Liechtenstein) pluss Sveits, i tillegg til andre partnerorganisasjoner som arbeidstaker- og arbeidsgiverorganisasjoner. EURES-portaali on keskitetty palvelupiste, joka tarjoaa käytännön tietoa ammatillisesta liikkuvuudesta. http://eures.europa.eu EURES-portalen er en “alt-i-ett”-kilde til praktisk informasjon om jobbmobilitet. http://eures.europa.eu EURES-verkoston jäsenten ja kumppaniorganisaatioiden yhdistetyt voimavarat muodostavat vankan perustan verkostolle, joka pystyy näin ollen tarjoamaan korkealaatuisia palveluja sekä työntekijöille että työnantajille. EURES’ medlemmer og våre partnerorganisasjoner gir nettverket et solid grunnlag for å tilby tjenester av høy kvalitet til både arbeidstakere og arbeidsgivere. Erikoiskoulutettujen EURES-neuvojien verkosto – neuvojat työskentelevät kansallisissa työvoimapalveluissa tai muissa kumppaniorganisaatiossa – on yhteydessä työnhakijoihin ja työnantajiin kaikkialla Euroopassa. Nettverket av EURES-konsulenter – som jobber i nasjonale offentlige arbeidsformidlinger eller andre partnerorganisasjoner – har kontakt med jobbsøkere og arbeidsgivere fra hele Europa. Jäsenvaltioiden julkiset työvoimapalvelut edistävät EURES-kumppaneina ammatillista liikkuvuutta Euroopassa ja toimittavat tietoa ammatillista liikkuvuutta koskevaan EURES-portaaliin. Som EURES-partnere fremmer den offentlige arbeidsformidlingen i medlemsstatene mobilitet på europeisk plan og formidler informasjon til EURES’ jobbmobilitetsportal. EURESilla on erityisen merkittävä rooli rajaseuduilla, joilla kuljetaan paljon töissä rajan toisella puolella. EURES spiller en særlig viktig rolle i grenseoverskridende regioner, hvor arbeid på tvers av landegrensene er relativt utbredt. Yli 600 000:n EU-maassa asuvan ja toisessa maassa työskentelevän työntekijän on pystyttävä toimimaan erilaisten kansallisten käytäntöjen ja oikeusjärjestelmien mukaisesti. Mer enn 600 000 mennesker som bor i ett EU-land og arbeider i et annet, må forholde seg til ulike nasjonale regler og rettssystemer. Rajatylittäviä EURES-kumppanuuksia on tällä hetkellä yli 20. Kumppanuuksia on solmittu eri puolilla Eurooppaa, ja niissä on mukana yli 13 maata. Det finnes i dag over 20 grenseoverskridende EURES-partnerskap i hele Europa, og mer enn 13 land er involvert. Pohjois-Irlannissa Belfastissa sijaitseva GEM-yritys tarjoaa räätälöityjä monikielisiä palveluja monikansallisille yrityksille. GEM i Belfast, Nord-Irland, tilbyr skreddersydde, flerspråklige tjenester til internasjonale organisasjoner. Yritys palkkaa monikielistä henkilöstöä ulkomailta ja tarjoaa henkilöstölle muuttoapua ja koulutusta kohdemaassa. De rekrutterer flerspråklige arbeidstakere fra utlandet og tilbyr dem logistisk støtte og opplæring ved ankomst. EURES-tukikeskus vastaa verkkoportaaliin liittyviin kysymyksiin. EURES’ brukerstøtte svarer på spørsmål relatert til nettportalen. Tukikeskuksella on maksuton puhelinnumero 00 800 40 80 40 80, johon voi soittaa kaikista ETA-maista. Kontakt brukerstøtten på grønt nummer 0088 4080 4080. Tjenesten er tilgjengelig i alle EØS-land. ”EURES-neuvojista on ollut paljon apua, sillä he ovat auttaneet meitä löytämään työntekijöitä, joilla on erityinen kielitaito. “EURES-konsulentene er alltid svært hjelpsomme når vi skal finne folk med bestemte språkferdigheter. Meillä on seitsemän monikansallista asiakasyritystä, ja tarjoamme palveluja 24 kielellä”, kertoo GEM-yrityksen rekrytointipäällikkö Marcella McKeever. Vi har sju flerspråklige kunder og tilbyr tjenester på 24 forskjellige språk,” sier rekrutteringsansvarlig hos GEM, Marcella McKeever. EURES tarjoaa GEMille hyödyllistä tietoa myös Euroopan työpaikkamessuista. EURES gir også GEM nyttig informasjon om jobbmesser i Europa. EURES on yhteistyöverkosto, jonka Euroopan komissio ja Euroopan unionin julkiset työvoimapalvelut, ETA-maihin kuuluvien Islannin, Liechtensteinin ja Norjan EURES er et samarbeidsnettverk som ble etablert i 1993 mellom Europakommisjonen og den offentlige arbeidsformidlingen i medlemsstatene i Den europeiske union, EØS-landene (Norge, Island og ”Työskentelemme mieluiten EURES-verkoston työntekijöiden kanssa, koska he ovat asiantuntijoita sopimusten tekemisen ja hallinnollisten kysymysten alalla. “Vi foretrekker å samarbeide med EURES-nettverket, for de ansatte der er eksperter på kontraktsforhandlinger og administrative spørsmål. Saamme heiltä hyödyllisiä neuvoja, sillä he osaavat vastata yritysten tarpeisiin. De gir gode råd og hjelper hvert enkelt selskap ut fra deres behov. EURES-palvelut ovat tehokkaita ja maksuttomia.” EURES’ tjenester er effektive og gratis.” Carina Saarestic, Anthill-yrityksen rekrytointipäällikkö, Baltian alue Carina Saarestic, rekrutteringsansvarlig for Baltikum, Anthill ”Ymmärsin, että asuminen ulkomailla on kokemus, joka rikastuttaa elämää enemmän kuin mikään muu. “Jeg oppdaget at å bo utenlands var en utrolig berikende opplevelse. EURES teki uskomatonta työtä. EURES gjorde en kjempejobb. Koko prosessi organisoitiin erinomaisesti, yksinkertaisesti ja nopeasti. Kiitokset kaikille, jotka tekivät tämän mahdolliseksi!” Prosessen var velorganisert, enkel og rask, og jeg vil gjerne takke alle som gjorde det mulig.” Luis Moutinho, rakennusinsinööri National Oilwell -yrityksessä, Norja Luis Moutinho, strukturingeniør i National Oilwell, Norge ”Kasvokkainen viestintä erottaa EURES-verkoston muista neuvoa-antavista verkostoista. “Personlig kommunikasjon er det som skiller EURES fra andre rådgivningsnettverk. Työhömme kuuluu se, että asettaudumme työnantajan tai työntekijän asemaan. Det er en del av jobben vår å sette oss selv i arbeidstakerens eller arbeidsgiverens sted. Tämä kannattaa paitsi sen tuoman ammatillisen tyydytyksen vuoksi myös siksi, että siten ehkäistään esteitä, joita usein syntyy virallisten asioiden hoidossa.” Ikke bare gir det resultater i form av jobbtilfredshet, det fjerner også barrierene som man vanligvis møter i forbindelse med formaliteter.” Haluatko tietää lisää? Klikkaa http://eures.europa.eu. Vil du vite mer? Gå til http://eures.europa.eu Euroopan komissio EURES – Eurooppalainen työnvälitysverkosto Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto2008 – 5 s. – 14,8 x 21 cm ISBN 978-92-79-07202-4 Europakommisjonen EURES – det europeiske jobbnettverket Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner2008 – 5 s. – 14,8 x 21 cm ISBN 978-92-79-07212-3 Työntekijöiden rekrytointi Euroopassa opas työnantajille Rekruttering i Europa en veiledning for arbeidsgivere Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset Euroopan unioniin liittyviin kysymyksiisi. Europe Direct er en tjeneste som hjelper deg å finne svar på dine spørsmål om Den europeiske union. (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 -alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. (*) Noen mobiloperatører har sperret for grønne numre eller fakturerer for samtaler til slike numre. © Euroopan yhteisöt, 2008 Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. © De europeiske fellesskap, 2008 Työntekijöiden rekrytointi eri puolilta Eurooppaa voi edistää liiketoimintaasi Rekruttering i hele Europa kan hjelpe din bedrift videre Haluatko, että yrityksesi on valmis kohtaamaan tämän päivän haasteet globalisaation ja nopean teknisen innovoinnin alalla? Du ønsker selvsagt at din bedrift skal være klar for dagens utfordringer med globalisering og rask teknologisk utvikling. Löydätkö oikeat työntekijät kaikkiin työtehtäviin kotimaastasi? Men finner du rett person for jobben innenlands? Harkitset ehkä työntekijöiden palkkaamista myös rajojen ulkopuolelta – Euroopasta. Kanskje bør du vurdere å rekruttere utenfor landegrensene – i Europa? Liiketoimintasi innovoinnin ja kilpailukyvyn parantaminen. Virksomheten vil få større innovasjonskapasitet og økt konkurranseevne. Siirtotyöntekijät tuovat mukanaan vankan koulutuksen ja työkokemuksen, mikä voi auttaa yritystäsi kasvamaan. Utenlandske arbeidstakere har en solid bakgrunn både hva angår utdanning og yrkeserfaring og kan bidra til vekst i bedriften din. Lisäksi he voivat auttaa sinua luomaan uusia liikesuhteita lähtömaahansa. Videre kan de hjelpe til med å opprette nye forretningskontakter i det landet de kommer fra. Euroopan unionissa sovellettava työntekijöiden vapaan liikkuvuuden periaate tarkoittaa, että voit palkata työntekijöitä kaikista EU:n jäsenvaltioista, ETA-maihin kuuluvista Islannista, Liechtensteinista ja Norjasta sekä Sveitsistä. Den europeiske unions prinsipp om fri bevegelighet for arbeidstakere gjør det mulig for deg å rekruttere arbeidstakere fra alle medlemsstatene i EU så vel som Norge, Island og Liechtenstein (også kalt EØS-landene) samt Sveits. Työntekijöiden palkkaaminen ulkomailta on kannattavaa muun muassa seuraavista syistä: Rekruttering fra utlandet har blant annet følgende fordeler: Oikean ihmisen löytäminen tiettyyn työtehtävään. Du finner rett person for jobben. Kun etsit työvoimaa ulkomailta, sinulla on erinomainen mahdollisuus löytää hakemaasi ammattitaitoista työvoimaa. Rekruttering fra utlandet gir deg en gyllen anledning til å finne den faglærte arbeidskraften du er på jakt etter. Tässä oppaassa selvitetään, mihin toimenpiteisiin on ryhdyttävä, kun työvoimaa palkataan ulkomailta. Denne veiledningen viser deg hvordan du går fram for å rekruttere fra utlandet. Motivoituneet siirtotyöntekijät. Du vil oppdage at utenlandske arbeidstakere er svært motiverte. Siirtotyöntekijät ovat valmiita työskentelemään usein hyvin lyhyellä varotusajalla, ja he ovat hyvin joustavia ja halukkaita sopeutumaan uuteen työympäristöön. De står rede til å begynne å arbeide for deg, ofte på kort varsel, er svært fleksible og villige til å tilpasse seg et nytt arbeidsmiljø. kysymyksissä, jotka liittyvät kansalliseen ja rajatylittävään liikkuvuuteen. praktiske, juridiske og administrative spørsmål knyttet til nasjonal og grenseoverskridende mobilitet. Kun päätös työvoiman palkkaamisesta ulkomailta on tehty, tietoa, neuvoja ja tukea on mahdollista saada monista lähteistä: Når du har bestemt deg for å rekruttere fra utlandet, finnes det mange nyttige kilder til informasjon, råd og støtte: Euroopan työnvälitysverkosto EURES kattaa kaikki EU/ETA-maat ja Sveitsin, auttaa sinua löytämään työntekijöitä ja tarjoaa maksutta käyttöösi tehokkaita rekrytointivälineitä: EURES, det europeiske jobbnettverket, som dekker alle EU- og EØS-landene samt Sveits, tilrettelegger jobbsøket og kan tilby en del effektive, kostnadsfrie rekrutteringsverktøy: Julkiset työvoimapalvelut antavat sinulle kattavaa ja yksityiskohtaista tietoa työnhakijoiden profiileista ja muista varteenotettavista seikoista. De offentlige arbeidsformidlingene gir omfattende og detaljert informasjon om jobbsøkernes profil og andre relevante opplysninger. Ne tarjoavat myös monenlaisia palveluja, jotka vastaavat kunkin työnantajan erityistarpeita. De tilbyr også et bredt spekter av tjenester som bør dekke hver enkelt arbeidsgivers behov. Nämä palvelut ovat vain muutaman napsautuksen päässä. Tilgangen til disse tjenestene er bare noen museklikk unna. • Tehokas henkilöverkosto. • Et effektivt nettverk. Yli 700 EURES-neuvojaa on päivittäisessä yhteydessä tuhansiin työnhakijoihin ja työnantajiin eri puolilla Eurooppaa. Over 700 EURES-konsulenter er daglig i kontakt med tusenvis av jobbsøkere og arbeidsgivere i hele Europa. Konsulentene har spesialopplæring i Ammattimaiset työnvälitystoimistot antavat monipuolista tietoa työntekijöiden palkkaamisesta ulkomailta. Profesjonelle rekrutteringsbyråer tilbyr et bredt spekter av informasjon om ansettelse av personell fra utlandet. Niiltä saat apua rekisteröintiprosessin kaikissa vaiheissa, ne antavat käyttöösi työnhakijoista tekemänsä tietokannat ja auttavat sinua ymmärtämään työntekijöiden ammatilliseen liikkuvuuteen liittyvät oikeudelliset näkökohdat. De kan lede deg gjennom registreringsprosedyren, gi deg adgang til deres databaser over jobbsøkere og hjelpe deg med å forstå de juridiske kravene som gjelder for flytting av personell. Työnhakukoneet ja työnhakuun liittyvät verkkosivut ovat hyödyllisiä välineitä, kun palkkaat työvoimaa itsenäisesti. Jobbsøkemotorer og relaterte nettsteder er nyttige hjelpemidler i rekrutteringsprosessen. Voit tarkistaa työnhakijoiden ansioluettelot ja ilmoittaa työpaikasta sähköisesti. Her kan du sjekke CVene til jobbsøkere og legge ut stillingsannonser på nettet. Vasta maahan saapuneet työntekijät aloittivat työnsä kuljettajina ja osallistuivat samanaikaisesti tanskan intensiivikielikursseille. For å overvinne språkbarrieren tilbød Arriva et firemåneders introduksjonskurs i dansk for sine utenlandske arbeidstakere. Euroopan suurimpiin kuljetusyrityksiin kuuluva Arriva Skandinavien päätti etsiä kuljettajia ja siirrettävien koneiden käyttäjiä ulkomailta. Arriva Skandinavien, et av Europas største selskaper innen transporttjenester, bestemte seg for å lete etter sjåfører og anleggsmaskinførere i utlandet. Syksyllä 2007 Arrivan Tanskassa sijaitsevaan päätoimipaikkaan haettiin yli 400:aa linjaautonkuljettajaa. Allerede mens de gikk på intensivkurs i dansk, begynte de nyankomne medarbeiderne å jobbe som sjåfører – alle bar en «button» som sa: “Undskyld, jeg taler ikke dansk”. Arvioiden mukaan heitä tarvitaan jopa 1 600 lisää kahden seuraavan vuoden aikana. Høsten 2007 søkte Arrivas danske hovedkontor etter mer enn 400 bussjåfører, og selskapet regnet med at de ville trenge inntil 1 600 i løpet av de neste to årene. Yritys otti yhteyttä Tanskan EURESiin – vain viikkoa ennen kuin työllisyyspalvelu järjesti Info Bus Tour -kampanjan Saksassa ja Puolassa. Selskapet kontaktet EURES Danmark – bare en uke før arbeidsformidlingen lanserte en informasjonskampanje, “Info Bus Tour”, i Polen og Tyskland. Arriva sai yli 500 hakemusta kampanjan aikana ja heti sen alettua. Under og rett etter at informasjonskampanjen startet, mottok Arriva på kort tid over 500 søknader. 40 kandidater ble innkalt til intervju. Rekrytointi ulkomailta -osiossa on tarkistuslista toimenpiteistä, jotka on syytä suorittaa ennen rekrytointia ulkomailta, rekrytointiprosessin aikana ja sen jälkeen. Under Rekruttering fra utlandet finner du en sjekkliste over saker du bør vurdere før, under og etter at du rekrutterer utomlands. Tässä osassa voit myös lukea siirtotyöntekijöitä jo palkanneiden työnantajien kokemuksista. Her kan du også lese om hvilke erfaringer andre arbeidsgivere har gjort med ansettelse av utenlandske arbeidstakere. Ilmoita avoimesta työpaikasta opastaa sinua ilmoittamaan työpaikasta EURES-portaalissa. Under Utlys en stilling finner du forklaring på hvordan du kan legge ut en stillingsannonse på EURES-portalen. Luo oma EURES-tili. Tämän välineen avulla voit saada ansioluetteloita sähköpostitse sekä valita ja järjestää niitä automaattisesti. Under Opprett Min EURES-konto kan du motta CVer pr. e-post og velge ut og organisere dem automatisk. Yhteydenotto EURES-neuvojaan -linkistä voit pyytää tietoa maakohtaisesta tai rajatylittävästä kumppanuudesta. Kontakt en EURES-konsulent for informasjon om nasjonale eller grenseoverskridende partnerskap. EURESia sivuavat linkit -osiosta pääset linkkeihin, jotka johtavat kansallisten työvoimatoimistojen sivuille sekä EURESin jäsenten ja kumppaneiden toimistoihin EU:ssa, Islannissa, Liechtensteinissa ja Norjassa sekä Sveitsissä. Ved å klikke på Relaterte lenker viderekoples du til offentlige arbeidsformidlinger, EURES-medlemmer og -partnere i EU pluss Sveits, Norge, Island og Liechtenstein. Miten rekrytoin EURESin avulla? Hvordan kan EURES hjelpe med rekrutteringen? Rekrytointiprosessin vaiheet Hva du bør gjøre under rekrutteringen: Ennen ulkomailta rekrytointia on syytä ottaa huomioon useita seikkoja. Det er flere ting du må ta i betraktning når du skal rekruttere fra utlandet. EURES-neuvojasi antaa sinulle tarkempia tietoja seuraavista vaiheista. EURES-konsulenten vil kunne gi deg omfattende informasjon om følgende forhold: Jotta voit ilmoittaa työpaikasta EURES-portaalissa, sinun on ilmoitettava siitä myös paikallisessa työvoimapalvelussa. For å legge ut en ledig stilling på EURES-portalen, må du først lyse den ut på det lokale arbeidskontoret. Lisätietoa linkistä on EURES-portaalissa Ilmoita avoimesta työpaikasta. Se lenken Utlys en stilling på EURES-portalen. EURESin tietokannassa on 300 000 ulkomailta työpaikkaa etsivää työnhakijaa. EURES har en database med 300 000 personer på jakt etter jobb i utlandet. Rekisteröidy jo tänään, niin saat käyttöösi EURES-portaalin sähköisen ansioluettelohakuvälineen. Registrer deg i dag for å få tilgang til CV Online-verktøyet på EURES-portalen. Sen käyttö on nopeaa ja helppoa. Det er fort gjort, og tjenesten er enkel å bruke. On tärkeää ottaa huomioon käytännön seikat, jotka liittyvät ulkomaisen työntekijän maahantuloon, majoituksen löytämiseen jne. Den lokale arbeidsformidlingen vil drøfte ditt rekrutteringsbehov, utarbeide en profil for søkerne og lage en rekrutteringsplan som klart viser målene, fordelene, risikoene og kostnadene ved å rekruttere i utlandet. Saat yksityiskohtaista tietoa eri puolilla Eurooppaa järjestettävistä rekrytointitapahtumista. Her finner du opplysninger om rekrutteringsarrangementer i hele Europa, og du kan delta på EURES’ jobbmesser i utlandet. Kielen, koulutuksen ja kulttuurin asettamat vaatimukset. Språk, utdanning og kultur. Pohdi työntekijöiltä vaadittavan kielitaidon tasoa varmistaaksesi, että pystyt kommunikoimaan heidän kanssaan. Vurder hvor store språkferdigheter som kreves av dine kandidater slik at du er sikker på at du kan kommunisere med dem. Säänneltyjen ammattien osalta työnantajien on varmistettava, onko heidän rekisteröitävä ulkomaalaiset työntekijät asianomaiselle viranomaiselle sen varmistamiseksi, että työntekijöiden pätevyys voidaan tunnustaa. Når det gjelder regulerte yrker, bør arbeidsgiveren kontrollere om det kreves at utenlandske arbeidstakere må registreres hos relevante myndigheter for å sikre at kvalifikasjonene deres godkjennes. Saat lisätietoa asiasta verkkosivulta http://www.enic-naric.net. På www.enic-naric.net finner du mer informasjon. Pidä mielessä, että kulttuurierot saattavat selittää sen, miksi työnhakijat mahdollisesti eroavat tyypillisistä kotimaisista työnhakijoista. Husk at kulturforskjeller kan være forklaringen på hvorfor søkerne ikke er helt som du er vant til. Yritysesittelyt. Presentasjon av selskapet. Harkitse yritysesittelyn laatimista työnhakijoita varten lisätäksesi tietämystä yrityksestäsi ja kertoaksesi työnhakijoille tarjottavasta tuesta muuttamista varten. Det kan være lurt å gi kandidatene en presentasjon av selskapet der du f.eks. forklarer hvilke muligheter for støtte som tilbys i forbindelse med flytting. Esimerkkitapaukset voivat innostaa työnhakijoita hakemaan avoinna olevia työpaikkoja, ja esimerkkien avulla myös hyvin integroituneiden siirtotyöntekijöiden kokemukset voidaan tuoda esiin. Case-studier kan bidra til å synliggjøre mulighetene som ligger i jobben du tilbyr. Det kan være lurt å involvere utenlandske arbeidstakere som allerede er integrert. Ota huomioon työntekijöiden perhetilanne ja aika, jonka he tarvitsevat asunnon löytämiseen, kouluihin tutustumiseen ja perheensä tukemiseen. La vedkommende få fri den tiden han eller hun trenger for å søke om personnummer, bestille registreringsdokumenter eller utføre andre formaliteter som kreves av myndighetene. Palautteen kerääminen rekrytointikumppaneilta ja työnhakijoilta auttaa arvioimaan hankkeen vahvuuksia ja heikkouksia sekä tehostamaan tulevaa rekrytointia ulkomailta. Det kan være nyttig å få tilbakemeldinger fra rekrutteringspartnerne og kandidatene slik at du kan vurdere prosjektets sterke og svake sider og forbedre eventuell framtidig rekrutteringsaktivitet i utlandet. Suositamme myös antamaan palautetta työnhakijoille ja rekrytointikumppaneille. Vi anbefaler også at du gir tilbakemelding til dine kandidater og rekrutteringspartnere. Selitä heille, mitä teette ja miksi. Ta hensyn til den ansattes situasjon. Yhteinen tapahtuma auttaa työntekijöitä tutustumaan toisiinsa. De kan trenge tid til å finne et sted å bo, besøke skoler eller hjelpe familien. Mitä rekrytointiprosessin jälkeen? Hva du bør gjøre etter rekrutteringen Haluatko tietää lisää? Forbered de andre ansatte. Työntekijöiden integroituminen. Integrasjon av arbeidstakere. Tervetuliaispaketti, jossa on tietoa paikallisalueesta, kuten liikenneyhteyksistä ja työpaikan sijainnista, kartta sekä yksityiskohtia läheisistä palveluista, on hyödyllinen lisä muodolliseen perehdyttämisprosessiin. I tillegg til den formelle innføringen på jobben kan det være nyttig å utarbeide en velkomstpakke med informasjon om nærmiljøet, f.eks. transportforbindelser, veibeskrivelse til arbeidsplassen, kart og opplysninger om nyttige servicetilbud i nærheten. Oikeudelliset ja hallinnolliset muodollisuudet. Klikk deg inn på Arbeidsgivere på EURES’ nettside. Työntekijät, joiden on rekisteröidyttävä viranomaiselle, saattavat tarvita tätä varten vapaata työstään. Der finner du en praktisk sjekkliste for rekruttering fra utlandet. ”Arvostamme EURESia paikallisia työllisyyspalveluja enemmän ihmisläheisyyden vuoksi, sillä voimme olla suoraan yhteydessä paikallisiin EURES-neuvojiin.” “Det vi setter størst pris på ved EURES sammenlignet med andre arbeidsformidlingstjenester, er det ”menneskelige aspektet” – muligheten til å få direkte kontakt med den lokale EURES-konsulenten.” ”Haluan kiittää kaikkia Sisilian EURES-yksikön työntekijöitä, jotka antoivat minulle mahdollisuuden. “Jeg vil takke alle som jobber på EURES-kontoret på Sicilia, som ga meg en sjanse. He auttoivat minut alkuun matkallani Euroopan halki. Olen yhä matkalla. De hjalp meg med å starte Europa-turen min, som ikke er over ennå. Mielestäni tämänkaltainen tilaisuus antaa ihmiselle mahdollisuuden kasvuun. Jeg er overbevist om at en slik erfaring gir deg mulighet til å vokse. Ainoa neuvo, jonka voin antaa ulkomaille muuttamista suunnitteleville, on: Anna palaa!” Mitt eneste råd til dem som vurderer å flytte utenlands er: “Gjør det!” ”Maksuton neuvonta ja työnvälitys ulkomailla erottavat EURESin muista verkostoista, jotka edistävät ammatillista liikkuvuutta.” “Gratis rådgivning og utplassering utenlands er det som skiller EURES fra andre nettverk som tilrettelegger for jobbmobilitet.” Euroopan komissio Työntekijöiden rekrytointi Euroopassa – opas työnantajille Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto2008 – 9 s. – 14,8 x 21 cm ISBN 978-92-79-07177-5 Europakommisjonen Rekruttering i Europa – en veiledning for arbeidsgivere Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner2008 – 9 s. – 14,8 x 21 cm ISBN 978-92-79-07187-4 Maankäytön ja liikennejärjestelmän suunnittelu kaupunkiseuduilla: Veiledning i samordnet arealbruks- og transportplanlegging med bærekraft som mål Tämä lyhyt esite sisältää pääasiassa tiivistelmän PROSPECTS-projektin Päätöksentekijöiden käsikirjasta (Decision-Makers’ Guidebook), joka on suunniteltu poliittisen päätöksenteon tueksi maankäyttöä ja liikennettä koskevissa asioissa. Dette lille heftet er i første rekke et sammendrag av PROSPECTS’ håndbok for beslutningstakere, som er et hjelpemiddel for samferdselspolitikere. Lisäksi esitteessä esitellään lyhyesti PROSPECTS-projektin kaksi muuta, asiatuntijoille suunnattua käsikirjaa: Politiikkakäsikirja (Policy Guidebook) ja Menetelmäkäsikirja (Methodological Guidebook). Heftet kommer også inn på virkemiddelhåndboka og metodehåndboka, to supplerende håndbøker som retter seg mot planleggerne. Päätöksenteko mutkistuu. Det har blitt komplisert å treffe beslutninger. Perinteisesti kunnallispoliitikot ovat tehneet liikennettä ja maankäyttöä koskevat päätökset kaupunkinsa asiantuntijaviranomaisten esitysten perusteella. Beslutninger om arealbruk og transport har tradisjonelt blitt tatt av valgte politiske organer på grunnlag av faglige råd. Nå er virkeligheten mer komplisert. Viime aikoina päätöksentekoympäristö on kuitenkin muuttanut muotoaan. Svært få byer er isolerte ”øyer”, så politikken blir påvirket av omliggende kommuner og av politikk og planer på regionalt, nasjonalt og europeisk nivå. Vain harvat kaupunkiseudut ovat “saaria” ja yhä harvemmin päätöksiä voidaan tehdä täysin itsenäisesti (kuva 3). Stadig færre avgjørelser kan treffes av myndighetene alene (se boks 3). Myös yksityinen sektori on yhä useammin mukana päätettäessä esim. joukkoliikenteestä, teiden rakentamisesta tai maankäytöstä. Private bedrifter er i stigende grad ansvarlige for kollektivtrafikk, vegbygging og byutvikling. Samoin itse palvelujen käyttäjät, liike-elämä ja asukkaat haluavat olla mukana tehtäessä heitä koskevia päätöksiä ja heidän sivuuttamisesta seuraa helposti hankaluuksia. Beboere og transportbrukere, næringslivet og innbyggerne krever oftere å få være med på beslutningene, og kan stikke kjepper i hjulene hvis de ikke blir tatt på alvor. Miten tätä mutkikasta järjestelmää voidaan hallita? Hvordan kan en få gjennomført noe i en slik komplisert situasjon? Kuva 3: Kaupungit eivät itsenäisesti vastaa kaikesta, vaan monet asiat ovat yhteisvastuullisia,mikämutkistaa päätöksentekoa. Boks 3: Bymyndighetene deler ansvaret for areal-bruks- og transportpolitikken med andre organer. Dette kompliserer beslutningsprosessene. (PROSPECTS: 60 Euroopan kaupungin haastattelu) (Data fra 60 europeiske byer i PROSPECTS). Tavoitteidenkeskenesiintyy ristiriitaisuuksia. Målene kommer ofte i konflikt med hverandre. Kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisen hyvän liikennepoliittisen ratkaisun tulisi vähentää liikenneruuhkia sekä korostaa ympäristön suojelua, taloudellisuutta ja tasavertaisuutta. Hvilken transportpolitikk som er best i hver enkelt by, avhenger i høy grad av hvilken vekt en vil legge på hensyn til økt framkommelighet, miljøhensyn, økonomisk vekst og hensyn til svake grupper. Nämä tavoitteet ovat usein keskenään ristiriitaisia – toimenpide, joka edistää jotain tavoitetta voi vaikuttaa haitallisesti toiseen. Disse målene er ofte i konflikt med hverandre. Tiltak som fremmer det ene målet skaper problemer for det andre. Miten nämä ristiriidat voidaan sovittaa? Hvordan kan slike målkonflikter løses? Poliittisia toimenpidevaihtoehtoja null Hovedtyper av virkemidler null Nykyaikana meillä on onneksi useita vaihtoehtoja tilanteen hallitsemiseksi.Perinteisenuuden infrastruktuurin tarjoamisen lisäksi voimme valita informaatioteknologian, liikenteen hallinnan ja hinnoittelun tai vaikka maankäyttöpolitiikan keinoista kyseiseen tilanteeseen parhaiten sopivan toimenpiteen. Heldigvis har vi nå et mye bredere register av virkemidler enn før, inkludert arealbruk, informasjonsteknologi, driftstiltak, regulering og prisvirkemidler, i tillegg til det tradisjonelt viktigste virkemidlet – å bygge ny infrastruktur. Men dette reiser også nye problemer. Uusimpien keinojen vaikutuksista tai eri toimenpiteiden yhteisvaikutuksista eri tilanteissa ei kuitenkaan yleensä ole riittävästi tietoa päätöksiä tehtäessä. Den beste løsningen er sikkert en pakke av mange ulike tiltak. Miten paras toimenpidekokonaisuus voidaan sitten löytää? Men hvordan kan slike tiltakspakker best settes sammen? Toimenpiteiden toteuttamisen tiellä on esteitä. Det er stadig større hindringer for å sette politikken ut i livet. Kaupungit eivät voi vapaasti valita toteutettavaa toimenpidevaihtoehtoa, vaan toteuttamisen tiellä voi olla monenlaisia esteitä. En ytterligere utfordring er alle hindringene som begrenser byens muligheter for å sette enkelttiltakene ut i livet. En slik hindring er de kompliserte institusjonelle forholdene vi har nevnt. Aiemmin mainittujen institutionaalisten määräysten lisäksi toteuttamisen esteinä voivat olla lainsäädäntö tai talous, poliittinen tai yleinen vastustus, tai vaadittavien muutosten toteuttamisen fyysiset ja teknologiset rajoitteet. Men det finns også manglende lovgrunnlag for noen virkemidler, problemer med å finansiere dyre tiltak, og bestemmelser som binder kommunens bruk av budsjettmidlene. Visse virkemidler møter politisk motstand og negative holdninger i opinionen. Mitä todellisia esteitä toimenpiteen toteuttamiselle on ja miten ne voitetaan? Hvilke virkelige hindringer finns for å sette tiltakene ut i livet, og hvordan kan de overvinnes? Mitä hyötyä Päätöksentekijöiden käsikirjasta on Hvordan håndboka for beslutningstakere kan bidra til å møte utfordringene Vastauksena edellä esitettyihin kysymyksiin Päätöksentekijöiden käsikirja esittelee maankäyttö- ja liikennepoliittiseen päätöksentekoon liittyviä aiheita ja ongelmatilanteita, valottaa erilaisia näkökohtia ja tarjoaa ratkaisumalleja. Beslutningstakerhåndboka inneholder korte avsnitt som kan bidra til å svare på disse spørsmålene. Hvert avsnitt gir veiledning om ett aspekt av prosessen fram til beslutning. Käsikirja pohjautuu käytännön kokemukseen Euroopassa ja myös lähdeviitteet on esitetty. Avsnittene bygger på erfaringer i europeiske byer. Seuraavassa on lyhyesti kuvattu käsikirjan aihealueet: Håndboka inneholder fire casestudier og nøkkelreferanser. Päätöksentekoympäristö:Käsikirjassa kuvataan kaupunkien erilaisia päätöksentekotaustoja ja mahdollisuuksia itsenäiseen päätöksentekoon sekä syitä eroihin. Den institusjonelle rammen: Håndboka beskriver begrensningene på byenes muligheter til å treffe egne beslutninger og årsakene til dem. Den forklarer hvordan byene bør møte påvirkninger utenfra og diskuterer hvor langt framover i tid de bør planlegge. Päätöksenteon päätyypit: Kaupunkien haastattelun perusteella päätöksenteko voidaan luokitella kolmeen päätyyppiin (visioon, suunnitelmiin tai yksimielisyyteen perustuva), joiden heikkoudet ja vahvuudet on käsikirjassa kuvattu. Planleggingstilnærminger: De ulike tilnærmingene til planlegging som har vært brukt i virkelige byer beskrives, og styrker og svakheter ved dem drøftes. Käytännössä osoittautui, että suurimmassa osassa kaupungeista päätökset ovat sekatyyppiä eli kahden päätyypin yhdistelmä. Håndboka identifiserer tre hovedtyper av tilnærminger og konkluderer med at de fleste byene bruker en blanding. Osallistuminen: Käsikirjassa kerrotaan hyvän vuorovaikutteisen suunnitteluprosessin hyödyt eri tilanteissa ja annetaan ohjeita yleisö- ja sidosryhmätilaisuuksien järjestämisestä ja ajoituksesta. Brukermedvirkning og beboermedvirkning: Fordelene ved effektiv medvirkning og de ulike formene for medvirkning blir forklart. Håndboka beskriver også hvordan en skal få mest mulig ut av medvirkningen gjennom riktig valg av metode, tidspunkt og graden av medvirkning. Looginen järjestys: Tässä käsikirjan osassa kuvataan loogisessa järjestyksessä liikenne- ja maankäyttöpoliittinensuunnittelu-ja päätöksentekoprosessi sekä vaikutusten seuranta. En logisk struktur: Dette avsnittet av håndboka beskriver en logisk rekkefølge for de ulike fasene av transportplanleggingen og oppfølgingen etterpå. Tätä rakennetta noudatetaan kirjan loppuosan luvuissa. Denne strukturen danner rammen for de påfølgende avsnittene og binder dem sammen. Tavoitteet, mittarit ja seuranta: Käsikirjassa selvitetään tavoitteiden asettelun ja niiden keskinäisen priorisoinnin merkitystä. Mål, indikatorer og målsettinger: Håndboka understreker behovet for å spesifisere mål og avklare prioriteringene mellom dem, og foreslår hvordan det best kan gjøres. En liste av mye brukte mål blir lansert. Tyypilliset tavoitteet on esitelty ja määritelty. Håndboka foreslår at bærekraftighet bør være hovedmålet, og avklarer forholdet mellom det og andre mål. Päätavoite on ‘kestävä kehitys’, jota on käsitelty erityisesti muiden tavoitteiden kannalta. Det er viktig å ha indikatorer på måloppfyllelse og formulere målsetninger for disse indikatorene. Lisäksi kirjassa annetaan ohjeita erilaisten tavoitemittareiden asettelusta, käytöstä ja tavoitteiden toteutumisen seurannasta. Håndboka gir veiledning i hvordan indikatorene kan utformes og brukes. Ongelmien tunnistaminen: Tässä luvussa käsitellään niin nykyisten kuin mahdollisten tulevien ongelmien ja niiden vakavuuden tunnistamista. Problemanalyse: Dette avsnittet handler om å kartlegge problemer og hvor alvorlige de er. Ongelmakeskeistä suunnittelumenetelmää voidaan käyttää myös ratkaisujen etsimiseen. Det tar også opp hvordan en kan identifisere potensielle framtidige problemer og alvorlighetsgraden av dem. Ongelmat voivat olla koko kaupunkiseutua koskevia tai kohdistua vain tiettyihin ihmis- tai toimialaryhmiin. Det ser på problemorientert planlegging som et utgangspunkt for å formulere løsningsforslag, og sammenlikner byomfattende problemer med problemer som rammer færre, men rammer hardere. Liikenne- ja maankäyttöpoliittiset toimenpiteet: Liikenne- ja maankäyttöpoliittisten toimenpiteiden avulla pyritään välttämään ongelmat ja saavuttamaan asetetut tavoitteet. Virkemidler: Det planleggeren har til sin disposisjon for å løse problemene eller oppnå målene er virkemidler (eller tiltak). Käsikirjassa luetellaan suuri joukko toimenpiteitä sekä kerrotaan niiden valinnasta ja vaikutuksista. Håndboka skisserer hvilke typer virkemidler som finns og hvordan en skal velge virkemiddel, blant annet ved å vise til kilder for kunnskap om hvordan de virker. Lisäksi käsitellään eri toimenpiteiden soveltuvuutta erityyppisille kaupunkiseuduille ja kaupungin eri osiin. Den antyder også hva slags virkemidler som trolig vil egne seg best i sentrum, i utkantene av byen og i mindre byer. Itse asiassa tämä luku on yhteenveto PROSPECTS-projektin Liikenne- ja maankäyttöpoliittisten toimenpiteiden käsikirjasta, joka on esitelty luvussa 3. Dette avsnittet summerer opp et viktig felt som er behandlet mer uttømmende i PROSPECTS’ virkemiddelhåndbok (se avsnitt 3 nedenfor). Toteutuksen esteet: Esteet haittaavat tai viivästyttävät toimenpiteiden toteutusta tai estävät sen kokonaan. Boks 4: Eksempler på politiske hindringer i de 60 PROSPECTS-byene. Esteitä on lainsäädännöllisiä,poliittisia, institutionaalisia, taloudellisia, teknisiä ja käytännöllisiä. Hindringer for implementering: Ofte er vi forhindret fra å bruke visse virkemidler, eller det finns problemer som begrenser eller forsinker implementeringen. Myös yleinen tai vain tietyn ryhmän vastustus voi olla toteuttamisen esteenä. Slike hindringer kan være juridiske, politiske, institusjonelle, finansielle, praktiske eller tekniske. Käsikirjassa käsitellään sekä tyypillisiä että mahdollisia esteitä sekä ehdotetaan keinoja niiden voittamiseksi. Manglende aksept for et virkemiddel i befolkningen eller deler av den kan også utgjøre hinder for implementering. (Kuva 4). Håndboka identifiserer virkelige og potensielle hindringer og foreslår måter å overvinne dem på, på kort eller lengre sikt (se boks 4). Kuva 4: Esimerkkejä poliittisista esteistä 60 haastatellulla kaupunkiseudulla. Strategiutforming: Dette avsnittet behandler det viktige og vanskelige spørsmålet om hvordan vi skal sette sammen virkemidlene våre til hensiktsmessige strategier for å oppnå målene. Strategioiden muodostaminen: Tässä luvussa käsitellään eri toimenpiteiden yhdistämistä tavoitteet toteuttavaksi liikenne- ja maankäyttöpoliittiseksi strategiaksi. Det beskriver fordelene ved samordnede strategier (strategier hvor de ulike elementene virker sammen om å nå målene). Tehtävä on erittäin haastava, sillä kuten edellä jo on tullut ilmi, sekä tavoitteiden että toimenpiteiden vaikutuksien välillä voi esiintyä ristiriitaisuuksia. Det introduserer begrepene om nøkkelelementer og sekundære elementer i en slik strategi. Käsikirjassa esitellään kokonaisvaltaisia strategioita, joiden eri komponentit vahvistavat toistensa vaikutuksia ja pohditaan, miten tulevaisuuden epävarmuus tulisi ottaa huomioon. Avsnittet behandler også hvordan en skal ta hensyn til usikkerhet om framtida ved utforming av strategien. Vaikutusten ennustaminen: Vaikutusten ennustamisen tärkeyttä korostetaan ja arviointimenetelmiä ja niiden soveltuvuutta arvioidaan. Beregning av virkningene: Betydningen av å kunneberegnevirkningeneav virkemiddelbruken understrekes i dette avsnittet. Käytössä on eri tyyppisiä malleja, yleisiä vaikutusmekanismeja kuvaavia, strategiseen luonnosteluun soveltuvia sekä liikennettä,maankäyttöäjanäiden vuorovaikutuksia varsin yksityiskohtaisesti kuvaavia. Det skilles mellom tre ulike typer av modeller, hver til sitt bruk, nemlig ”policy explorers”, skisseplanleggingsmodeller og størreintegrertearealbruks-og transportmodeller. Modellenes begrensninger – hva de kan og hva de ikke kan gjengi på en god måte - blir drøftet. Myös mallien rajoitukset muistetaan. Avsnittet knytter an til det viktige fagområdet transport- og arealbruksmodellering. Arviointi: Toimenpiteiden tehokkuutta ja toimivuutta kyseisessä tilanteessa tulisi arvioida sekä ennen itse toimenpiteen tai strategian valintaa ja toteuttamista että sen jälkeen. Konsekvensvurdering og evaluering: Med konsekvensvurdering mener vi en vurdering på forhånd av hvor godt en plan eller en strategi vil virke. Evaluering er en vurdering i etterhånd av hvor godt det gikk. Arvioinnin tarve, arviointikehikko ja tavoitteiden merkitys arvioinnille on kuvattu. Avsnittet understreker behovet for konsekvensvurdering og for et fast rammeverk for en slik vurdering. Käsikirjassa painotetaan erityisesti hyvän arviointikehikon merkitystä niin itse arvioinnissa kuin päätöksenteon apuna etenkinpohdittaessaerilaisten epävarmuustekijöiden merkitystä. Målene med planen må styre utformingen av rammeverket. Håndboka viser hvordan rammeverket for konsekvensvurdering og evaluering kan brukes til å treffe beslutninger, inkludert hvordan det kan brukes til å takle usikkerhet. Optimointi: Optimoinnilla tarkoitetaan tässä yhteydessä menetelmiä, joilla tarjolla olevien vaihtoehtojen joukosta voidaan löytää se ratkaisukokonaisuus, joka parhaiten täyttää asetetut tavoitteet ja ottaa huomioon käytännön esteet ja rajoitteet. Optimering: Optimering er en metode for å finne den beste løsningen på et sett av transportproblemer eller den strategien som best kan oppfylle et gitt sett av mål, gitt de begrensningene som hindrene for implementering setter. Käsikirjassa esitellään toimenpiteiden optimointiprosessi, siihen tarvittavat työkalut ja lähtötiedot sekä kerrotaan, millaisiin tilanteisiin menetelmä soveltuu. Optimeringsprosessen og når det er hensiktsmessig å bruke den, er beskrevet i håndboka. Toteutus ja seuranta: Toimenpiteet toteutetaan usein sarjana eri toteutusvaiheita, joiden läpivieminen vaatii pitkäjänteisyyttä. Implementering og overvåking: Implementeringsprosessen beskrives med vekt på rekkefølgen tiltakene gjennomføres i. Kirjassa kiinnitetään erityishuomiota toteutuksen vaiheistamiseen etenkin esteiden ja muiden rajoitteiden voittamisen kannalta. Dette er av betydning for mulighetene til å overvinne hindringer for implementeringen. Toimenpiteiden toteutuksen ja vaikutusten seurannan merkitystä korostetaan. Viktigheten av å måle og overvåke framgangen etter hvert som planen settes ut i livet understrekes. Esimerkkikaupungit: Käsikirjan viimeisessä osassa esitellään neljä projektin kuudesta kohdekaupungista ja arvioidaan kaupunkien päätöksentekoprosessien eri vaiheita käsikirjan ohjeistukseen. Casestudier: Siste avsnitt i håndboka inneholder casestudier av planprosessene i fire større europeiske byer. Planleggingen i disse byene drøftes steg for steg etter samme oppdeling i steg som er brukt i håndboka forøvrig. Edinburgh: Edinburghin tavoite on kehittää matkailua, jalankulkumahdollisuuksia ja joukkoliikennettä, jonka hoito kuitenkin on yksityisten yrittäjien käsissä. Madrid: Planleggingen i Madrid er i stor grad et forsøk på å svare på den raske utflyttingen til forstedene og den økte transportetterspørselen som det fører med seg. I det seneste tiåret har det vært investert i transportinfrastruktur og i samordning av kollektivtrafikken. Madrid: Asukkaiden voimakas muutto esikaupunkeihin ja tämän seurauksena maankäytön ja liikkumistarpeen muuttuminen on suuresti vaikuttanut uusien poliittisten toimenpiteidentarpeeseen Madridissa.Viime vuosikymmenenä Madrid onkin investoinut erityisesti liikenneinfrastruktuuriin ja joukkoliikenteen sujuvuuteen. Edinburgh: Edinburgh sikter mot å forbedre forholdene for turistene, fotgjengerne og kollektivtrafikken, men har ingen styring med driften av kollektivtransporten. Medvirkning i planleggingen blir sett på som viktig for å overvinne hindringer for å ta nødvendige virkemidler i bruk. Kaupungin eri alakeskuksia kehitetään voimakkaasti kaupunkirakenteenleviämisenestämiseksija joukkoliikenteen, kävelyn ja pyöräilyn edellytysten edistämiseksi . Wien: Wien bruker i stigende grad en konsensusorientert tilnærming og tilstreber en utvikling med flere sentra for å motvirke byspredning og øke bruken av kollektivtransport, sykling og gange. Oslo: Oslon kaupunkiseudulla poliittinen päätöksenteko on erittäinmonimutkaista,silläliikenne-ja maankäyttöpoliittinen vastuu on jaettu usealle eri hallinnontasolle. Oslo: De institusjonelle rammene i Oslo er kompliserte, med ansvar fordelt på mange myndighetsnivåer. Päätökset käytettävistä toimenpiteistä tehdään pääosin perusteellisten suunnitelmien pohjalta asetettuihin tavoitteisiin pyrkien. Planleggingstilnærmingen er planstyrt (målsetting og analyse av problemer ligger til grunn), men også konsensus-orientert. Oslossa toteutettiin tietullit ensimmäisten joukossa Euroopassa. Bomringen i Oslo var nyskapende. Taustatietoa PROSPECTS-projektista ja käsikirjoista Bakgrunnsinformasjon om PROSPECTS og håndbøkene PROSPECTS-projekti on EU:n “Energia, ympäristö ja kestävä kehitys” –ohjelmaan kuuluva tutkimushanke. PROSPECTS er finansiert av EUs program for energi, miljø og bærekraftig utvikling. Sen tavoitteena on tuottaa päätöksenteon tueksi menetelmiä ja ohjeita liikennettä ja maankäyttöä koskevissa asioissa. Prosjektet PROSPECTS har som mål å gi veiledning som kan forbedre planleggingen av bytransporten i EU-landene. Prosjektet har produsert tre håndbøker. Päätuloksena on kaikille EU:n kaupunkiseuduille suunnatut kolme eri käsikirjaa, jotka perustuvat tutkimuksiin, kokemukseen ja asiantuntijoiden mielipiteisiin. Håndbøkene er ikke skrevet for noe spesielt land, men bygger på kunnskap og erfaring fra mange europeiske land, hvilket gjør at de trygt kan brukes i hele EU. PROSPECTS-projektin kolme käsikirjaa on esitelty seuraavassa: De tre PROSPECTS-håndbøkene er: Päätöksentekijöiden käsikirjassa käsitellään niitä asioita ja ongelmia, jotka tulevat vastaan kaupunkiseudun liikennejärjestelmää tai maankäyttöä suunniteltaessa sekä näistä asioista päätettäessä. Håndboka for beslutningstakere: Håndboka beskriver spørsmål som reiser seg når en skal forme ut og sette i verk transportplaner i byområder, og introduserer en strukturert tilnærming til behandlingen av dem. Ohjekirja ei ole tekninen, vaan soveltuu hyvin poliitikoille ja eri eturyhmien edustajille. Håndboka er ikke-teknisk og retter seg mot politikere og andre som deltar i beslutningsprosessen. Sisältö on kuvattu edellä kappaleessa 2. Innholdet er oppsummert i avsnitt 2 ovenfor. Politiikkakäsikirja on englanninkielinen webbitietokanta (nimeltään ‘KonSULT Knowledgebase’), joka luettelee suuren joukon toimenpiteitä, informaatiojärjestelmistä ja liikenteen hallinnasta investointeihin, joista kokoamalla kaupunkiseudun liikennepoliittinen strategia on muodostettavissa. Virkemiddelhåndboka: Dette dokumentet ligger ute på nettet under navnet “the KonSULT Knowledgebase”. Dokumentet er en gjennomgang av alle typer virkemidler i bytransportpolitikken, fra informasjon og trafikkstyring til investeringer. Se kuvaa toimenpiteitten odotettavissa olevia vaikutuksia eri tilanteissa ja eri tavoitteiden suhteen. Boka gir kunnskap om hvor effektive virkemidlene er i ulike sammenhenger og vurderer dem i forhold til en lang rekke kriterier. Tiedot ovat hyödyllisiä niin poliitikoille kuin maallikoillekin, mutta pääasiassa tietokanta on tarkoitettu suunnittelijoille. Den vil nok ha interesse for politikere og interesserte ikkeeksperter, men er hovedsakelig innrettet mot planleggere på alle nivåer. Toimenpiteitä havainnollistetaan myös kuvin. Hvert virkemiddel beskrives først, med levende illustrasjoner av virkemåten der det er mulig. Niitä arvioidaan tyypillisten liikennepoliittisten tavoitteiden kannalta, ja niiden käyttöä ja soveltuvuutta erilaisiin tilanteisiin kuvataan esimerkein. Deretter blir det vurdert opp mot et felles sett av mål for bytransportpolitikken, og det blir gitt eksempler på beste praksis i bruk av virkemidlet. Eri toimenpiteet on linkitetty toisiinsa, jolloin nähdään myös niiden toisiaan tukevat vaikutukset erilaisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Det finns linker mellom virkemidlene, slik at en kan vurdere mulighetene for å bruke dem sammen for å oppnå bedre måloppfyllelse. Tietokantaa on tarkoitus päivittää kun uutta tietoa kertyy ja sen käyttäjiltä saadaan palautetta ja toiveita. Vi tar sikte på at kunnskapsdatabasen blir oppdatert kontinuerlig etter hvert som kunnskapen om hvert enkelt virkemiddel øker, og etter hvert som brukerne gir tilbakemeldinger. Virkemiddelhåndboka finns på http://www.transportconnect.net/konsult/index.html Menetelmäkäsikirjassa tarkastellaan yksityiskohtaisesti eri menetelmiä, erityisesti liikennemalleja, joita voidaan käyttää suunnittelutyössä. Metodehåndboka: Denne boka befatter seg med de tekniske metodene som kan brukes når en skal utarbeide transportplaner, inkludert ulike typer av transportmodeller. Se on tarkoitettu asiantuntijoille, suunnittelijoille ja konsulteille. Den retter seg mot transportplanleggere og bygger på den samme logiske strukturen som beslutningstakerhåndboka. Se jäsentelee kestävän kaupunkirakenteen ja liikennejärjestelmän suunnittelun vaiheet Päätöksentekijöitten käsikirjan mukaisesti ja tarjoaa työkaluja tälle suunnittelulle. Den beskriver først et konsistent opplegg for planlegging med et bærekraftig arealbruks- og transportsystem som mål, og tilbyr så metoder for å gjennomføre de viktigste stegene i dette opplegget. Soveltuakseen erilaisiin tilanteisiin se tarjoaa useita vaihtoehtoisia, hyväksi havaittuja menetelmiä. Dette opplegget er fleksibelt og nyttig i mange slags planleggingssammenhenger. Erityistä huomiota on kiinnitetty uuteen kestävää kehitystä tukevaan liikenteen ja maankäytön vuorovaikutukset huomioon ottavaan arviointi- ja optimointimalliin. Boka legger imidlertid særlig vekt på en ny metode for å konsekvensvurdere arealbruks- og transportplaner med bærekraftighet som overordnet mål, og på optimering. Ohjekirjan loppuosa käsittelee tavoitteiden mittareita ja vaikutusten arviointia sekä tulosten esittämistä. En stor del av boka handler om indikatorer og hvordan de kan beregnes og presenteres. Viimeisessä luvussa on yhteenveto arviointikehikon soveltamisesta käytäntöön. Erfaringer med metodene er oppsummert i siste kapittel. Pääsanoma on, että käytettävissä on monia keinoja kestävää kehitystä tukevan suunnittelun kehittämiseksi, riippumatta siitä toimitaankovisioihin,suunnitelmiin tai konsensukseentukeutuvassa päätöksentekokulttuurissa. Hovedbudskapet er at det finns mange måter å forbedre analysene av bærekraftighet på, uansett om byen anvender en planstyrt, konsensusorientert eller visjonær tilnærming til planleggingen. Menetelmäkäsikirja löytyy vain englanniksi osoitteesta: http://www-ivv.tuwien.ac.at/projects/prospects.html Metodehåndboka finns trykt på engelsk og på http://www-ivv.tuwien.ac.at/projects/prospects.html Lisätietoja PROSPECTSista, samoin kuin ohjeet painettujen ohjekirjojen tilaamiseksi, ovat saatavissa internetistä http://www-ivv.tuwien.ac.at/projects/prospects.html For ytterligere informasjon om PROSPECTS, inkludert hvor en kan få tak i trykte eksemplarer av håndbøkene, se http://www-ivv.tuwien.ac.at/projects/prospects.html EUR 20636 – Maankäytön ja liikenteen suunnittelu kaupunkiseuduilla: Ohjeita päätöksentekijöilleja suunnittelijoille – PROSPECTS-projektin ohjekirjojen tiivistelmä EUR 20636 — Veiledning i samordnet arealbruks- og transportplanlegging med bærekraft som mål — Et sammendrag av PROSPECTS-håndbøkene SOLVIT- verkkosivustolta ec.europa.eu/solvit löydät kansallisen SOLVIT-keskuksesi yhteystiedot ja online-lomakkeen. Besøk SOLVITs hjemmeside ec.europa.eu/solvit for kontaktdetaljer for ditt nasjonale SOLVIT-senter og online søkeskjema. Tarjolla on erilaisia tieto- ja tukipalveluita, joista saat apua muuttaessasi EU-maasta toiseen: Diverse informasjon og støttetjenester er tilgjengelige for å hjelpe deg å flytte innenfor EU: Tarjoaa yleistä tietoa EU:sta – voit soittaa mistä tahansa EU-maasta seuraavaan numeroon: 00 800 6 7 8 9 10 11 Gir generell informasjon om EU – du kan ringe fra overalt i EU: 00 800 6 7 8 9 10 11 Tarjoaa käytännön tietoa oikeuksista ja mahdollisuuksista EU: ssa. Skaffer praktisk informasjon om EU-rettigheter og muligheter. Neuvontapalveluja yrityksille. Individuell rådgivingstjeneste for bedrifter. Asuminen, työskenteleminen tai opiskeleminen missä tahansa EU-maassa on perusoikeutesi EU:ssa.Myös yrityksillä on oikeus asettautua mihin tahansa EU-maahan sekä tarjota siellä palveluitaan ja käydä kauppaa. Det er en grunnleggende EØS-rettighet å kunne bo, arbeide eller studere i hvilke EØS-land du måtte ønske. Joskus näitä oikeuksia on kuitenkin vaikea hyödyntää. Bedrifter har også rett til å etablere seg, tilby tjenester og handle hvor som helst innenfor EØS. Syynä voivat olla tiedonpuute, kansallisten viranomaisten erilaiset tulkinnat EU:n lainsäädännöstä, virheet tai väärinkäsitykset. Det kan likevel være vanskelig å dra nytte av disse rettighetene, på grunn av mangel på informasjon, ulike tolkninger av EU/EØS-retten av nasjonale myndigheter, samt feil eller misforståelser. Lisähankaluuksia voi aiheutua, jos kansalaisten tai yritysten täytyy asioida jonkin toisen maan viranomaisten kanssa vieraalla kielellä ja selvitä vieraista hallinnollista käytänteistä. Andre hindringer kan også oppstå når en borger eller en bedrift må forholde seg til myndighetene i et annet land, på et annet språk og med forskjellige administrative framgangsmåter. Eräs tšekkiläinen yritys vei rakennustarvikkeita Slovakiaan. Et tsjekkisk selskap eksporterte byggeprodukter til Slovakia. Tuotteet oli testattu Tšekissä, ja yrityksellä oli tarvittava vaatimustenmukaisuustodistus. Produktene var testet i Tsjekkia, og selskapet fikk de nødvendige samsvarssertifikater. Slovakian kaupankäynnin tarkastusvirasto ilmoitti kuitenkin yritykselle, että sen tuotteet oli testattava uudelleen Slovakiassa ja niiden oli saatava Slovakian vaatimustenmukaisuusmerkki. Det slovakiske handelsinspektoratet meddelte imidlertid selskapet at produktene måtte testes på nytt i Slovakia og påføres et slovakisk samsvarsmerke. Tällaisissa tapauksissa sovelletaan kuitenkin EU:n sääntöjen mukaisesti vastavuoroisen tunnustamisen periaatetta. I slike tilfeller skal imidlertid prinsippet om gjensidig godkjenning anvendes i henhold til EØS-regelverket. SOLVITin ansiosta Slovakia tunnusti Tšekin vaatimustenmukaisuusmerkin. Takket være SOLVIT anerkjente Slovakia det tsjekkiske samsvarssertifikatet. Tapaus ratkesi 8 viikossa. Løsning funnet på åtte uker. Näiden ongelmien ratkaisemiseksi EU on perustanut SOLVIT-järjestelmän. For å overvinne disse vanskelighetene har EU opprettet SOLVIT. SOLVIT on käyttäjäystävällinen ja maksuton palvelu, jonka tarkoituksena on auttaa EU:n kansalaisia ja yrityksiä löytämään nopeita käytännön ratkaisuja sisämarkkinoilla kohtaamiinsa ongelmiin. SOLVIT er en brukervennlig og gratis tjeneste som er laget for å hjelpe EØS-borgere og bedrifter å finne raske og praktiske løsninger på deres indre markedsproblemer. Saksan viranomaiset perustelivat lupahakemuksen hylkäämistä sillä, ettei pätevyystodistusta ollut Yhdistyneessä kuningaskunnassa myöntänyt oikea viranomainen. Tyske myndigheter avslo søknaden om tillatelse fordi de mente at yrkesattesten ikke var utstedt av riktig myndighet i Storbritannia. Saksan SOLVIT-keskus puuttui asiaan ja totesi, että todistus oli hyväksyttävä EU:n sääntöjen mukaisesti. SOLVIT Tyskland grep inn og argumenterte med at attesten måtte aksepteres i henhold til EØS-regler. Toimilupa uuden yrityksen perustamiseksi myönnettiin viikossa. Tillatelsen til å starte salongen ble så gitt innen en uke. SOLVIT koostuu 30 keskuksen verkostosta. Keskukset tekevät yhteistyötä löytääkseen käytännön ratkaisuja ongelmiin, jotka johtuvat siitä, että kansalliset viranomaiset soveltavat väärin EU:n lainsäädäntöä. SOLVIT består av et nettverk med 30 sentre som samarbeider om å finne pragmatiske løsninger på tvister som oppstår på grunn av feil anvendelse av EU/EØS-retten av nasjonale myndigheter. Det er et SOLVIT-senter i alle EU-landene, og på Island, i Liechtenstein og i Norge. PALAUTETTA HVA FOLK SIER SOLVIT perustettiin heinäkuussa 2002, ja siitä lähtien yhä useammat ihmiset ovat käyttäneet sen palveluja. SOLVIT ble opprettet i juli 2002, og siden da har flere og flere funnet veien til nettverket. SOLVIT har klart å løse 78 % av tvistene deres. ”Kiitokset tuestanne ja ongelman ratkaisemisesta hyvin lyhyessä ajassa. „Takk for støtten og for at dere løste problemet på så kort tid. Saimme vahvistuksen sille, että tuotettamme oli markkinoitu aikaisemmin asianmukaisesti, minkä lisäksi saimme takuun siitä, että voimme jatkossakin tarjota tuotettamme. I tillegg til at vi fikk bekreftet at produktet vårt hadde blitt korrekt markedsført tidligere, fikk vi også garanti for at vi kan fortsette å handle med produktet vårt. Organisaationne tehokkuus ja dynaamisuus tekivät minuun suuren vaikutuksen …“ (ranskalainen viejä). Jeg er veldig imponert over både prestasjonene og initiativet i organisasjonen …“ (en fransk importør). SOLVIT VOI AUTTAA SOLVIT KAN HJELPE On vaikea kuvitella menettelyä, joka olisi vähemmän byrokraattinen. Man kan vanskelig tenke seg en framgangsmåte som er mindre byråkratisk. Eurooppaa voi tuskin paremmin yhdentää kaikilla tasoilla …“ (Saksan kansalainen). Det finnes sannsynligvis ingen bedre måte å bringe Europa nærmere sammen på, på alle nivåer…“ (en tysk statsborger). n Jos ongelmia aiheutuu valtioiden rajojen ylittämisen vuoksin Jos EU:n lainsäädäntöä sovelletaan väärinn Jos asia koskee kansallista, alueellista tai paikallista viranomaista. n Med problemer som er grenseoverskridenden Som er oppstått på grunn av feil anvendelse av EU/EØS-rettenn Som involverer en offentlig myndighet på nasjonalt, regionalt eller lokalt nivå. Kun toinen SOLVIT-keskus saa tiedon ongelmastasi, se: HVORDAN MELDE EN SAK V IT T n Täytä online-lomake valituksen tekemiseksi tain Lähetä sähköposti kansalliseen SOLVIT-keskukseen tain Soita SOLVIT-keskukseen. Når det andre SOLVIT-senteret mottar saksbeskrivelsen, vil det: n Last ned og fyll ut søknadsskjema ellern Send en e-post til ditt nasjonale SOLVIT-senter ellern Du kan også ringe ditt nasjonale SOLVIT-senter. Keskusten yhteystiedot ovat saatavilla Internetissä osoitteessa: n vahvistaa viikon kuluessa, voiko se ryhtyä käsittelemään tapaustasin etsii tarvittavat todisteet ja oikeudelliset neuvot tapauksen käsittelemiseksin ottaa yhteyttä asianomaisiin viranomaisiin mahdollisten ratkaisujen löytämiseksin ehdottaa ongelmaan ratkaisua. Kontaktdetaljer er tilgjengelige på: n Innen en uke bekrefte om det vil behandle problemet eller ikken Finne nødvendige argumenter og juridiske anbefalinger for sakenn Kontakte relevant myndighet for å finne mulige løsningern Foreslå en løsning av saken. SOLVIT pyrkii ratkaisemaan ongelman 10 viikossa. SOLVIT har som mål å løse problemer innen en frist på 10 uker. Jos ongelmaan ei löydy ratkaisua tai jos ehdotettu ratkaisu ei tyydytä sinua, voit edelleen käynnistää oikeustoimet kansallisessa tuomioistuimessa tai jättää virallisen kantelun Euroopan komissiolle. Hvis ditt problem ikke kan løses eller hvis du mener at den foreslåtte løsningen ikke er akseptabel, kan du fremdeles reise sak gjennom en nasjonal domstol eller sende en formell klage til EFTAs overvåkningsorgan (ESA) eller Europakommisjonen. MITEN SOLVIT TOIMII? SLIK VIRKER SOLVIT Ongelmanratkaisussa on tavallisesti mukana kaksi SOLVIT-keskusta, eli keskus, joka vastaanottaa pyynnön, ja keskus, joka ryhtyy toimiin maassa, jossa ongelma on ilmennyt. Som regel er det to SOLVIT-sentre som behandler et problem; det senteret som får forespørselen om hjelp, og det senteret i det landet der problemet har oppstått. Kun toimitat tapauksen SOLVITin käsiteltäväksi, ensimmäinen keskus: Når du melder en sak til SOLVIT, vil det første senteret: Ota huomioon, että tapauksen toimittaminen SOLVITin käsiteltäväksi ei keskeytä määräaikoja, joita kansallisen lainsäädännön mukaisesti on noudatettava oikeuksien säilyttämiseksi. Vennligst legg merke til at det å melde en sak til SOLVIT, ikke gir utsettelse på frister som følger av nasjonal rett for å beskytte dine rettigheter. O IM IT T n tarkastaa, että tapaus kuuluu SOLVITin toiminta-alaann varmistaa, että tarpeelliset tiedot on toimitettun syöttää tapauksen online-tietokantaann pitää sinut ajan tasalla asian edistymisestä. HVORDANMELDEENSAK–SLIKVIRKERSOLVIT n Sjekke at saken hører under SOLVITs virkeområden Sørge for at all nødvendig informasjon foreliggern Legge saken inn i en online databasen Holde deg informert om framgangen. *Eräät matkapuhelinoperaattorit eivät yhdistä puheluita 00 800-alkuisiin numeroihin tai ne voivat laskuttaa puheluista. *Enkelte mobiltelefonoperatører tillater ikke samtaler til 00 800-nummer, eller vil fakturere slike samtaler. Joissakin tapauksissa nämä puhelut voivat olla maksullisia soitettaessa puhelinkioskista tai hotellista. Samtalene må noen ganger betales hvis du ringer fra telefonkiosk eller hotell. 30 SOLVIT KESKUSTA VALMIINA AUTTAMAAN SINUA 30 SOLVIT-SENTER KLARE TIL Å HJELPE DEG MILLÄ ALOILLA SOLVIT VOI AUTTAA? OMRÅDER DER SOLVIT KAN HJELPE SOLVIT voi ottaa tarkasteltavakseen minkä tahansa ongelman, jos edellä luetellut kolme perustetta täyttyvät. SOLVIT kan vurdere alle problemer som møter de tre kriteriene nevnt ovenfor. Esimerkkejä SOLVIT-verkoston tähän mennessä käsittelemistä aloista: Her er noen eksempler på saker som SOLVIT har behandlet så langt: Tuotteiden pääsy markkinoille Palveluiden tarjoaminen Itsenäinen ammatinharjoittaminen Julkiset hankinnat Alv:n palautus Pääomien vapaa liikkuvuus Rajatarkastukset Markedstilgang for produkter Rett til å yte tjenester Etablering som selvstendig næringsdrivende Offentlige innkjøp Tilbakebetaling av MVAFri bevegelse av kapital Grensekontroll Oleskeluluvat Ammattipätevyyden tunnustaminen Moottoriajoneuvojen rekisteröinti Oikeudet työsuhteessa Sosiaaliturva Verotus Ajokortit Oppholdstillatelse Godkjenning av yrkeskvalifikasjoner Registrering av kjøretøyer Arbeidsrettigheter Trygd Beskatning Førerkort SOLVIT EI VOI AUTTAA SOLVIT KAN IKKE HJELPE DERSOM Suomi solvit@ktm.fi n Jos oikeuskäsittely on jo vireillän Jos kyseessä on yritysten välinen ongelman Jos kyseessä on kuluttajan ja yrityksen välinen ongelma. Finland solvit@ktm.fi n Annen formell klagebehandling allerede er innledetn Problemet er mellom bedriftern Problemet er mellom bedrifter og privatpersoner. Ruotsi solvit@kommers.se Sverige solvit@kommers.se Yhdistynyt kuningaskunta solvit@dti.gsi.gov.uk Storbritannia solvit@dti.gsi.gov.uk TIETOSUOJA JA SOLVIT DATASIKKERHET OG SOLVIT SOLVIT käyttää henkilötietojasi ainoastaan tapauksesi ratkaisemiseen. SOLVIT vil bruke dine personlige opplysninger kun til å behandle din sak. Tarkempia tietoja on saatavilla SOLVIT-verkkosivustolla. Du kan finne flere detaljer på SOLVITs internettsider. Norja solvit-norway@nhd.dep.no Norge solvit-norway@nhd.dep.no Lisää yhteistyötä ja luottamusta viranomaisten välille Enemmän hyötyä sisämarkkinoista Knyter kontakt mellom forvaltningar.Byggjer tillit.Gir fordelane ved ein felles marknad. Palautetta IMIn käyttäjiltä Når kan eg rekne med å få portugisisk. Yhteistyö on paljon tiiviimpää kuin ennen.” Eit tysk entreprenørfirma vil byggje eit Portugalilainen lääkäri on hakenut työtä sairaalastamme. Ein estisk bakar vil gjerne opne eit bakeri i vår region. En tiedä, onko hän pätevä, koska hänen tutkintotodistuksensa on portugalinkielinen. Korleis kan eg finne ut om han har den nytt kjøpesenter i byen vår. Eg er ikkje nødvendige yrkeserfaringa? Olen kysynyt norjalaisilta virkaveljiltäni, onko maassamme palvelujaan tarjoava norjalainen sähkömies sijoittautunut Norjaan. Milloin voin saada vastauksen? sikker på om kranen dei hadde med seg, har passert alle dei nødvendige tekniske kontrollane i Tyskland. Tohtori András Zsigmond Unkarin terveysvirasto, hallinnolliset ja lupamenettelyt IMI er etablert for å hjelpe europeiske forvaltningar med å få svar på spørsmål som dette. ”Kirjaudu IMI-järjestelmään jo tänään! Sitä on äärettömän helppo käyttää, etkä varmasti kadu päätöstäsi.” … treng informasjon frå ei myndigheit i eit anna land, men du er ikkje sikker på kven du skal kontakte. Nicola Brienza Yritystoimintaa ja sääntelyn uudistamista käsittelevä ministeriö, Yhdistynyt kuningaskunta IMI set deg i kontakt med den rette tilsvarande myndigheita. Virolainen leipuri haluaisi avata leipomon maassamme. … veit kven du skal kontakte, men du og motparten snakkar ikkje same språk. Saksalainen rakennusyritys rakentaa uutta ostoskeskusta kaupunkiimme. IMI gir deg standardsett med spørsmål og svar som er omsette på førehand. En ole varma, onko heidän käyttämänsä nostokurki läpäissyt vaadittavat tekniset tarkastukset Saksassa. For somme språk er maskinomsetjingar av fri tekst tilgjengelege. ”Se on aivan mahtava. … lurer på kor lang tid det tek før du får eit svar. IMIssä vastauksen saa kahdessa päivässä. IMI følgjer behandlinga av spørsmålet ditt. Joissakin maissa saattoi joutua käymään läpi viisi tai jopa kymmenen eri hallintotasoa. Ved å sjekke i IMI kan du følgje med på alle stadium spørsmålet går gjennom. Tohtori Jackie Ahr Ranskan lääkäriliitto … er usamd med motparten i kva type informasjon du eigentleg treng. IMI auttaa eurooppalaisia viranomaisia saamaan kysymyksiinsä vastaukset. Du kan kontakte den regionale eller nasjonale IMI-koordinatoren, som går inn om nødvendig. Miten IMI toimii? Korleis arbeider IMI? Mitä aloja IMI kattaa? Du treng ikkje installere ny programvare. IMI on joustava järjestelmä, joka on suunniteltu helpottamaan erilaisissa sisämarkkinasäädöksissä edellytettyä hallinnollista yhteistyötä. Med hjelp av IMIs multispråklege søkjefunksjon finn du fram til den tilsvarande myndigheita i eit anna land. IMI on IT-pohjainen tietojenvaihtoverkosto, jota voi käyttää internetin kautta. Du sender spørsmålet til den tilsvarande myndigheita. Sitä varten ei tarvita mitään lisäohjelmia. Den tilsvarande myndigheita mottek spørsmålet på sitt eige språk. Ensimmäisessä vaiheessa järjestelmään sisällytettiin ammattipätevyyden tunnustamista koskevaan direktiiviin1 liittyvät osiot. Ved å følgje med på IMI kan du følgje med på behandlinga av spørsmålet ditt. Pyyntöä luotaessa voit valita vakiomuotoiset kysymykset omalla kielelläsi. Opptakten vart gjort med direktivet om yrkeskvalifikasjonar frå EØS-området Pyyntö lähetetään toisen maan viranomaiselle. For tida dekkjer IMI elleve profesjonar: Toinen osapuoli saa pyynnön omalla kielellään. Radiografar Farmasøytar Fysioterapeutar Lærarar i vidaregåande skule Veterinærar Jos edustamasi säännelty ammatti ei ole tässä luettelossa, voit pyytää, että se otetaan mukaan IMI-järjestelmään. Rekneskapsførarar Arkitektar Tannlegar Legar Jordmødrer Sjukepleiarar Palveludirektiivin2 mukaan eri maiden viranomaisten on avustettava toisiaan. Dersom den regulerte profesjonen du representerer, ikkje står i denne lista, kan du be om å bli teken med i IMI. IMIn tarkoituksena on helpottaa tätä yhteistyötä. 2 pålegg myndigheiter i ulike land å hjelpe kvarandre. Palveludirektiiviä sovelletaan monilla talouden aloilla. Tenestedirektivet omfattar ei rekkje økonomiske verksemder. Toimivaltaiset viranomaiset voivat käyttää IMIä kaikilla näillä aloilla vuoden 2010 alusta. For ansvarlege myndigheiter blir det mogleg å bruke IMI for dei alle innan byrjinga av 2010. Vastaisuudessa IMIä laajennetaan kattamaan uusia lainsäädäntöaloja. I framtida blir IMI utvida slik at det omfattar fleire lovgivingsområde. MITEN IMI T O IMI ? – IMIN K A KORLEIS ARBEIDER IMI — OMRÅDE D EK TE A Miten viranomainen voi rekisteröityä IMI-järjestelmään? Korleis kan mi myndigheit registrere seg i IMI? Sinulla voi olla tarve käyttää IMIä, jos 1 held til i det europeiske økonomiske samarbeidsområdet Jos edustat kansallista, alueellista tai paikallisviranomaista, saatat ; og arbeider med dei områda innanfor indre marknadslovgiving som IMI støttar. tarvita tietoa toisen maan viranomaiselta, mutta et ole varma, keneen ottaa yhteyttä: työskentelet kansallisen, alueellisen tai paikallisviranomaisen palveluksessa (esimerkiksi ministeriössä, kunnassa tai valtion virastossa) taikka ammatillisessa järjestössä olet sijoittautunut Euroopan talousalueelle1 Det er viktig å merke seg at IMI er datavernvennleg fordi: det ikkje skaper ein permanent database eller eit register med personlege data, personlege data som ligg i informasjonsutveksling, blir sletta seinast seks månader etter at utvekslinga er avslutta, og berre instansar som er direkte involverte i informasjonsutvekslinga, har tilgang til personlege data. Lisätietoa rekisteröitymisestä saat kansalliselta IMI-koordinaattorilta. “IMI har gjort kommunikasjon mykje enklare fordi vi kan stille spørsmål på vårt eige språk, og dei tilsvarande myndigheitene kan lese spørsmålet på sitt språk. Hänen yhteystietonsa löytyvät IMI-sivustolta: tietää, keneen ottaa yhteyttä, mutta ette puhu toisen osapuolen kanssa samaa kieltä: Samarbeidet er mykje nærare enn det var før.” IMIssä on valmiiksi käännetyt kysymys- ja vastaussarjat; joissakin kielissä voi vapaamuotoisiin kommentteihin saada konekäännöksen. Dr. András Zsigmond Kontoret for helseautorisasjon og administrative saker, Ungarn IMIssä tietopyynnön kulkua voi seurata sen kaikissa vaiheissa; IMIn pilottivaiheessa 75 prosenttiin pyynnöistä saatiin vastaus kahdessa viikossa. Nicola Brienza Departementet for handels, nærings- og reguleringsreformer, Storbritannia Henkilötiedoista ei luoda pysyvää tietokantaa tai rekisteriä. Dr. Jackie Ahr Den nasjonale legeforeininga, Frankrike olla eri mieltä toisen osapuolen kanssa siitä, millaista tietoa todella tarvitaan: REGISTRERINGIIMI—TILBAKEMELDINGFRÅBRUKARAR Henkilötiedot ovat ainoastaan tietojenvaihdossa suoraan osallisina olevien viranomaisten saatavilla. Dersom du har problem med IMI som ikkje kan løysast lokalt, har Europakommisjonen laga ei kundestøtte for IMI: Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä Informasjonssystemet for den indre marknaden IMIn käyttöönotto: viranomaisorganisaation ensimmäisen käyttäjän opas Ta i bruk IMI:Rettleiing for den første brukaren i ei myndigheit Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämäänvastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Europe Direct er ei teneste som hjelper deg med å finne svar på spørsmåla dine om Den europeiske unionen http://ec.europa.eu/europedirect/index_en.htm Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Meir informasjon om Den europeiske unionen er tilgjengeleg på Internett (http://europa.eu). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Litteraturliste står bak i dette heftet. © Euroopan yhteisöt, 2009Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. © European Communities, 2009Kopiering er tillate dersom kjelda er oppgitt. PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE TRYKT PÅ KVITT, KLORFRITT PAPIR Sisällys Innhald Johdanto: mikä IMI on ja miten se toimii? Innleiing: Kva er IMI, og korleis verkar det Vaiheittainen opas: IMIn käyttöönotto organisaatiossasi Rettleiing steg for steg: Korleis ta i bruk IMI i di myndigheit Muistilista: yhteenveto eri vaiheista Sjekkliste: oversikt over alle viktige steg Lisätietoja koordinaattoreille Tilleggsinformasjon til koordinatorar 22 an is aa tio n ensimmäisenkäyttäjän opas 22 yn di gh eit en i ei m a r s te bruk Hyvä IMI-käyttäjä Kjære IMI-brukar! Olet nyt ottamassa käyttöön sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmää IMIä ja omaksumassa siihen liittyviä tehtäviä. Det er ei stor glede for meg å ønskje deg velkomen til Informasjonssystemet for den indre marknaden (IMI). Gratulerer med den nye rolla di i IMI! IMI on monien mahdollisuuksien väline. IMI er eit verktøy med mange moglegheiter. Se helpottaa ja nopeuttaa eri maiden viranomaisten välistä yhteistyötä. Det gjer samarbeidet mellom administrasjonar i ulike land mykje enklare og meir effektivt. Viranomaiset pystyvät sen avulla tarjoamaan parempaa palvelua kaikille niille, jotka haluavat hyödyntää Euroopan sisämarkkinoiden tarjoamia mahdollisuuksia. På den måten hjelper det forvaltningane med å yte betre tenester til alle som vil nytte seg av tilboda som den europeiske indre marknaden kan gi. Muiden sähköisten järjestelmien tavoin IMIn käyttöön on perehdyttävä kunnolla. Som alle elektroniske system er det likevel slik at IMI fungerer bra berre dersom det blir drive på ein god måte. Viranomaisten on päivitettävä tietonsa säännöllisin väliajoin, jotta IMI-käyttäjät löytävät toisten jäsenvaltioiden vastaavat viranomaiset. Dersom IMI-brukarar skal kunne finne motpartane sine i andre land, må myndigheitene passe på at opplysningane om dei sjølve er oppdaterte. Kunkin viranomaisen on lisäksi rekisteröitävä riittävästi käyttäjiä, jotta tietojenvaihto on sujuvaa ja jotta saapuviin pyyntöihin voidaan vastata viipymättä. Og skal utvekslinga av informasjon fungere greitt, må mange nok brukarar registrerast i kvar myndigheit, slik at dei kan behandle spørsmåla som kjem inn, utan forseinking. Olet tärkeässä asemassa edustamasi viranomaisen ensimmäisenä IMI-käyttäjänä. Det er grunnen til at du som den første IMI-brukaren i di myndigheit, er så viktig! Sinun on varmistettava, että edustamasi viranomainen löytyy helposti järjestelmästä ja että järjestelmä on otettu käyttöön oikein, jotta tietojenvaihto sujuu nopeasti ja tehokkaasti. Du må passe på at det er lett å finne myndigheita di i IMI, og du må sjå til at opplysningane er oppførte på ein måte som sikrar at ein kan utveksle informasjon raskt og effektivt. Tämän oppaan tarkoituksena on auttaa järjestelmän käyttöönotossa. Tanken med denne rettleiinga er at ho skal hjelpe deg med denne oppgåva. Siinä kerrotaan lyhyesti, kuinka IMI toimii, ja selitetään vaihe vaiheelta, miten edustamasi viranomaisen kannattaa ottaa IMI käyttöön. Ho gir deg ei kort innføring i korleis IMI verkar, og forklarer deretter steg for steg kva du må gjere for å ta i bruk IMI i di myndigheit. Se sisältää myös IMI-sanaston sekä usein kysyttyjä kysymyksiä vastauksineen. Rettleiinga inneheld òg ei ordliste med viktige IMI-termar og ei rekkje ofte stilte spørsmål med svar. Oppaan keskivaiheilla on vielä muistilista kaikkein keskeisimmistä seikoista. I midten av guiden finn du ei sjekkliste som du kan bruke for å forsikre deg om at du ikkje gløymer noko viktig. Tervetuloa IMI-järjestelmän käyttäjäksi! Eg ønskjer deg ein god start med IMI! an is aa tio n ensimmäisenkäyttäjän opas en i ei m a r s te bruk Jörgen Holmquistsisämarkkinoiden ja palvelujen pääosaston pääjohtaja Euroopan komissio Jörgen Holmquist Generaldirektør for EU-kommisjonens direktorat for indre marknad og tenester g for den før i bruk IMI: Rett le iin aT Kaikkien Euroopan talousalueen (ETA) (1) jäsenvaltioiden viranomaisten on vaihdettava tietoja toisten jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa noudattaakseen EU:n sisämarkkinalainsäädännössä asetettuja keskinäistä avunantoa koskevia säännöksiä. For å etterkome krava i lovgivinga om ”gjensidig bistand” for den europeiske indre marknaden, må forvaltningar i heile det europeiske økonomiske området (EØS1) utveksle opplysningar med motpartane sine i andre land. Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä (IMI) on tätä yhteistyötä helpottava sähköinen työkalu. Informasjonssystemet for den indre marknaden (IMI) er eit elektronisk verktøy som er laga for å hjelpe forvaltningane i dette samarbeidet. IMI on internetin kautta käytettävissä oleva tietotekninen sovellus, joka ei edellytä lisäohjelmistojen asentamista ja jonka Euroopan komissio on kehittänyt läheisessä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa. IMI består av eit datasystem som er tilgjengeleg via Internett, utan at ein treng installere ytterlegare programvare. Det vart utvikla av EU-kommisjonen i nært samarbeid med medlemsstatane. Miten IMI toimii? Korleis fungerer IMI IMIn avulla voit löytää oikean yhteistyötahon toisesta maasta. IMI hjelper deg med å finne fram til din kollega i eit anna land. Kukin IMIin rekisteröitynyt viranomainen syöttää järjestelmään kuvaavan, helposti ymmärrettävän ns. epävirallisen nimensä sekä kuvauksen vastuualastaan. Kvar myndigheit som er registrert i IMI, legg inn det ”uformelle namnet” sitt (ein lett forståeleg versjon av namnet) og ei beskriving av kva ansvar myndigheita har i systemet. Epävirallinen nimi ja kuvaus käännetään kaikille EU:n virallisille kielille ja ne linkitetään monikieliseen hakutoimintoon. Både den uformelle tittelen og beskrivinga blir omsette til alle offisielle EU-språk og er lenkja til ein multispråkleg søkjefunksjon. IMI helpottaa tiedonvaihtoa yhteistyöviranomaisen kanssa. IMI gjer det òg lett for deg å utveksle opplysningar med motparten din. Viranomainen, joka tarvitsee tietoja toisen jäsenvaltion viranomaiselta, voi luoda tietopyynnön omalla kielellään valmiiksi käännettyjen kysymyssarjojen perusteella. Ei myndigheit som treng opplysningar frå ei myndigheit i eit anna land, kan bruke sitt eige språk til å be om informasjon. Jokaiselle IMIin kuuluvalle lainsäädäntöalalle on luotu omat kysymyssarjansa. Det finst nemleg ferdig omsette spørsmåls-sett som er tilgjengelege for kvart regelverksområde IMI dekkjer. Viranomainen lähettää järjestelmän kautta tietopyyntönsä toiselle osapuolelle. Myndigheita sender spørsmålet sitt gjennom systemet til motparten. Pyynnön vastaanottava viranomainen näkee sen omalla kielellään ja voi vastata siihen omalla kielellään. Myndigheita som skal svare, ser spørsmålet på sitt eige språk. Tämän jälkeen se lähettää vastauksen IMIn kautta pyynnön esittäneelle viranomaiselle. Ho kan svare på dette språket og sende svaret sitt gjennom IMI til spørsmålsstillaren. Tietopyynnön etenemistä voi seurata IMIssä aina halutessaan. Du kan heile tida sjekke kvar i systemet spørsmålet ditt er. an is aa tio n ensimmäisenkäyttäjän opas Kven er aktørane som er med i IMI s te bruk IMIn päätoimijat ovat seuraavat: Dei viktigaste aktørane i IMI er desse: ETA-valtioiden toimivaltaiset viranomaiset, jotka osallistuvat tietojenvaihtoon ja toimivat valtakunnallisesti, alueellisesti tai paikallisesti. Ansvarlege myndigheiter i EØS som utvekslar opplysningar og opererer på nasjonalt, regionalt eller lokalt nivå. IMI-koordinaattorit, jotka valitsevat IMI-järjestelmään rekisteröitävät viranomaiset ja varmistavat, että toisista jäsenvaltioista tulleisiin pyyntöihin vastataan asianmukaisesti ja ajallaan. Näihin kuuluvat IMI-koordinatorar som har som oppgåve å avgjere kva for myndigheiter som skal registrerast i IMI, og å sikre at spørsmål frå andre land får tilfredsstillande svar til rett tid. IMInkäyttöönotto: v ira no m ai so rg Dei omfattar: r den før i bruk IMI: Rettleiing fo aT ETA:han kuuluvat kaikki EU:n jäsenvaltiot sekä Islanti, Liechtenstein ja Norja. EØS består av alle medlemsstatane i EU og dessutan Island, Liechtenstein og Noreg. — kustakin jäsenvaltiosta yksi kansallinen IMI-koordinaattori (NIMIC) (NIMICien luettelo löytyy IMIn verkkosivustolta: http://ec.europa.eu/internal_market/imi-net/contact_fi .html)jäsenvaltion halutessaan nimittämät valtuutetut IMI-koordinaattorit (DIMIC), joiden vastuulla on jokin tietty lainsäädäntöala tai maantieteellinen alueniin sanotut super-DIMICit (tai SDIMICit), jotka vastaavat kaikista alueensa lainsäädäntöaloista. — ein nasjonal IMI-koordinator (NIMIC) for kvart land (lista over NIMIC-ar ligg på nettstaden til IMI: http://ec.europa.eu/ internal_market/imi-net); IMI-koordinatorar (DIMIC-ar) som etter kvart enkelt lands skjønn har fått delegert ansvar for eit spesielt regelverksområde eller ein geografisk region;såkalla super-DIMIC-ar (eller SDIMIC-ar) med ansvar for alle regelverksområde i sin region. Euroopan komissio isännöi ja ylläpitää IMI-järjestelmää, vastaa järjestelmän käännöksistä ja tarjoaa keskitettyä käyttötukea. EU-kommisjonen er vert for IMI; vedlikeheld det, er ansvarleg for omsetjingane i systemet og driv ei sentral hjelpeteneste. Mitä aloja IMI kattaa? Kva for område dekkjer IMI IMI on joustava järjestelmä, jota voidaan käyttää kaikilla sisämarkkinalainsäädännön aloilla. IMI er laga som eit fleksibelt system som kan brukast til alle typar regelverk i den indre marknaden. Tällä hetkellä järjestelmää käytetään apuna ammattipätevyyden tunnustamisesta annetun direktiivin (2005/36/EY) ja palveludirektiivin (2006/123/EY) velvoitteiden täyttämisessä. Palveludirektiivissä edellytetään, että ETA-valtioiden viranomaiset avustavat toisiaan muista jäsenvaltioista lähtöisin olevien palveluntarjoajien ja rajatylittävän palveluntarjonnan valvomisessa. For tida blir det brukt i samband med direktivet om godkjenning av yrkeskvalifikasjonar (2005/36/EC) og tenestedirektivet (2006/123/EC) (som forpliktar myndigheiter i EØS til å hjelpe kvarandre i overvakinga av migrerande tenesteytarar og i overvakinga av grensekryssande tenesteyting). IMIn verkkosivustolta saa uusimpia tietoja IMIn soveltamisesta näillä lainsäädäntöaloilla sekä järjestelmään lisättävistä uusista lainsäädäntöaloista. På IMIs nettstad kan ein få siste nytt om omfanget av bruken av IMI på desse regelverksområda og om nye regelverksområde som blir lagde til. Miten on tietosuojan laita? Kva med datavern yn di gh eit IMI-järjestelmää käyttävien viranomaisten on noudatettava EU:n ja jäsenvaltioiden tietosuojalakeja. Myndigheiter som bruker IMI, må respektere både EU-lover og nasjonale lover om datavern. IMIn verkkosivustolla on saatavissa Euroopan komission suositus, joka sisältää IMI-järjestelmää koskevat erityiset tietosuojaohjeet. Ei tilråding frå EU-kommisjonen som er tilgjengeleg på nettstaden til IMI, inneheld IMI-spesifikke retningslinjer om datavern. On tärkeää huomata, että tietosuoja on otettu huomioon IMI-järjestelmässä siten, että Det er viktig å merke seg at IMI legg vekt på datavern, ved at: ● järjestelmä ei luo henkilötiedoista pysyvää tietokantaa tai rekisteriä an is aa tio n ensimmäisenkäyttäjän opas ● en i ei m a r systemet ikkje sett opp ein permanent database eller eit register med personlege data; s te bruk ● tietojenvaihtoon sisältyneet henkilötiedot hävitetään viimeistään kuuden kuukauden kuluttua kyseisen tietojenvaihdon päättymisestä ● personlege data som ligg i informasjonsutvekslinga, blir sletta seinast seks månader etter at utvekslinga er avslutta; IMIn käytön aloittaminen Korleis kome i gang IMI on hajautettu viranomaisverkko. IMI er eit desentralisert nettverk av myndigheiter. Tämä tarkoittaa, että kukin IMI-järjestelmää käyttävä viranomainen vastaa itseään koskevista tiedoista järjestelmässä. Det inneber at kvar myndigheit som bruker IMI, er ansvarleg for all informasjon om seg sjølv i systemet. Kukin viranomainen on lisäksi vastuussa IMIn käytöstä omissa yksiköissään. Kvar enkelt myndigheit er òg ansvarleg for sin eigen struktur med tanke på korleis IMI skal brukast. Ensimmäinen käyttäjä on tässä vaiheessa ainoa viranomaisen edustaja, jolla on pääsy IMIin. Då myndigheita di vart registrert i IMI, vart du samtidig registrert som første brukar. Siksi sinun on ensimmäisenä käyttäjänä Sidan du så langt er den einaste i di myndigheit som har tilgang til IMI, må du: ● varmistettava, että muiden jäsenvaltioiden viranomaiset, jotka saattavat tarvita tietoja edustamaltasi viranomaiselta, löytävät sen ja saavat siihen yhteyden helposti ● sikre at myndigheiter i andre land som treng informasjon om di myndigheit, lett kan finne og kontakte henne; ● määriteltävä edustamasi viranomaisen henkilöstön IMI-tehtävät, jotta he kaikki voivat osallistua tietojenvaihtoon nopeasti ja tehokkaasti. ● avgjere kven i di myndigheit som gjer kva i IMI, slik at du og kollegaene dine raskt og effektivt kan delta i informasjonsutvekslinga. Tämä ei ole niin hankalaa kuin se voi kuulostaa. Dette kan høyrast ut som vanskelege oppgåver, men uroe deg ikkje! IMI-järjestelmä on suunniteltu mahdollisimman käyttäjäystävälliseksi. IMI er utforma med tanke på å vere så brukarvennleg som råd. Viranomaisen rekisteröinti järjestelmään onnistuu helposti ja nopeasti näitä ohjeita seuraamalla. Dersom du følgjer desse rettleiingane nøye, blir det lett å registrere di eiga myndigheit som brukar i IMI, utan at du bruker lang tid på det. Tässä ohjeessa kuvaillaan kaikki käytännön toimenpiteet vaihe vaiheelta. Denne rettleiinga gir deg ei praktisk oversikt over alle stega du må ta. Nämä vaiheet ja niitä vastaavat näyttöruutuohjeet esitetään yksityiskohtaisemmin IMI-järjestelmän käyttöoppaassa, joka on saatavilla IMI-verkkosivustolla kohdassa ”Tärkeitä asiakirjoja”: http://ec.europa.eu/internal_market/imi-net an is aa tio n ensimmäisenkäyttäjän opas For å få ei detaljert beskriving av desse stega, skjerm for skjerm, kan du sjå i IMIs brukarhandbok, som er tilgjengeleg under ”Viktige dokument” på IMIs nettstad:http://ec.europa.eu/internal_market/imi-net yn di gh eit en i ei m a r IMI-verkkosivustolla on myös paljon harjoitusmateriaalia, muun muassa kattava verkko-oppimisaineisto, jonka avulla käyttäjä voi perehtyä kaikkiin IMI-järjestelmän tärkeisiin toimintoihin. På IMIs nettstad finn du også ei mengd øvingsmateriale, særleg ei rekkje interaktive modular baserte på elektronisk læring, som gir deg ei innføring i alle viktige IMI-funksjonar. Alkajaisiksi sinun kannattaa tarkastella edustamaasi viranomaista kolmesta eri näkökulmasta: For å kome i gang kan det vere ei hjelp å tenkje på myndigheita di frå tre ulike perspektiv. ● organisaatiosi toisen jäsenvaltion viranomaisen näkökulmasta Tenk først på myndigheita di slik ei myndigheit i eit anna land ville oppfatte henne. IMInkäyttöönotto: v ira no m ai so rg organisaatiosi suhteessa kotimaan muihin viranomaisiin, esimerkiksi organisaatiotasi valvovan tai sen kanssa yhteistyötä tekevän viranomaisen näkökulmasta Tenk deretter på myndigheita di i forhold til andre myndigheiter i ditt eige land, for eksempel frå synsstaden til ei myndigheit som har oppsyn for den før i bruk IMI: Rettleiing aT ● organisaatiosi nähtynä sisältä käsin, esimerkiksi vastuunjako ja työnkulun organisointi. Tenk til slutt på myndigheita di frå innsida, for eksempel korleis ansvarsfordelinga er, og korleis arbeidsgangen er organisert. Seuraavat yksityiskohtaiset ohjeet perustuvat näihin kolmeen näkökulmaan. Steg-for-steg-rettleiinga som følgjer her, er sett saman med desse tre perspektiva i tankane. Liikkeelle lähdetään kauimmaisesta lähtökohdasta eli toisen jäsenvaltion viranomaisen näkökulmasta. La oss begynne frå det punktet som er lengst borte frå di myndigheit, synsstaden til ei myndigheit i eit anna land. Organisaatiosi nähtynä toisesta jäsenvaltiosta Myndigheita mi sedd frå eit anna land Asetu käyttäjänä toisen jäsenvaltion samankaltaisen viranomaisen edustajan asemaan. Prøv å setje deg sjølv i posisjonen til ein IMI-brukar som arbeider i ei myndigheit liknande di i eit anna land. Ulkomainen yhteistyötaho ei osaa kieltäsi eikä tiedä mitään maasi hallintorakenteista. Han snakkar ikkje ditt språk, og veit ikkje noko om dei administrative strukturane i ditt land. Hänen pitäisi kuitenkin löytää edustamasi viranomainen IMI-järjestelmästä. Likevel skal han vere i stand til å finne di myndigheit i IMI. Kaikki oleellinen tieto kaikista järjestelmään rekisteröityneistä viranomaisista käännetään kaikille EU:n virallisille kielille, minkä jälkeen tietoja voi hakea monikielisellä hakutoiminnolla. All essensiell informasjon om alle myndigheiter som er registrerte i IMI, blir omsett til alle offisielle EU-språk og kan søkjast opp med ein fleirspråkleg søkjefunksjon. Varmista kuitenkin, että organisaatiotasi koskevat tiedot ovat oikein omalla kielelläsi ja että ne ovat ajantasaiset. Du må likevel passe på at informasjonen om myndigheita di er rett på ditt språk, og at han blir halden oppdatert. Vaihe 1: Syötä yleiset tiedot organisaatiostasi Steg 1: Legg inn generell informasjon om di myndigheit Joitakin tietoja edustamastasi viranomaisesta syötettiin IMI-järjestelmään jo rekisteröitymisen yhteydessä. Nokre opplysningar om myndigheita di vart lagde inn i IMI då myndigheita di vart registrert. Ne on tarkastettava ja tarvittaessa korjattava tai päivitettävä. Det første steget du må ta, er å sjekke denne informasjonen og, om nødvendig, rette han eller oppdatere han. Epävirallinen nimi Det uformelle namnet yn di gh eit en i ei m a r Kukin viranomainen voi syöttää järjestelmään oman niin sanotun epävirallisen nimensä, joka ilmaisee selkeästi viranomaisen roolin. IMI tillèt kvar myndigheit å velje sitt eige ”uformelle namn”, ein versjon av namnet som seier klart kva myndigheita gjer. Epävirallinen nimi käännetään kaikille EU:n virallisille kielille. Dette uformelle namnet blir omsett til alle EU-språk. Nimen tulisi olla lyhyt ja selkeä, jotta muut käyttäjät löytäisivät viranomaisen helposti järjestelmästä. For å hjelpe andre med å finne di myndigheit i systemet bør du bruke eit kort og klart namn. an is aa tio n ensimmäisenkäyttäjän opas Kvifor eit uformelt namn i tillegg til det offisielle? sielle? Tosiasiassa se vastaa asianajajien ammatillisesta hyväksynnästä. I røynda er myndigheita ansvarleg for tilgang til advokatyrket. Tämä käy huomattavasti helpommin ilmi kuvailevasta nimestä, kuten ”Asianajajien ammatillisesta hyväksynnästä vastaava elin”. Ein uformell tittel som ”Professional body for admission of barristers” ville uttrykkje klarare kva denne myndigheita gjer. IMInkäyttöönotto: v ira no m ai so rg den før i bruk IMI: Rettleiing for aT Lyhyt kuvaus Den korte beskrivinga Epävirallinen nimi ei yksistään kerro kaikkea edustamasi viranomaisen roolista. Den uformelle tittelen kan sjølvsagt ikkje åleine formidle kva myndigheita gjer. Siksi voit laatia organisaatiostasi lyhyen kuvauksen, joka käännetään kaikille EU:n kielille. Dette er grunnen til at du har høve til å lage ei kort beskriving av myndigheita di, som òg blir omsett til alle EU-språka. Kuvauksessa voidaan kertoa esimerkiksi se, toimiiko viranomainen paikallisesti, alueellisesti vai valtakunnallisesti ja mitkä ovat sen tärkeimmät toimialat ja tehtävät. Her kan du for eksempel opplyse om myndigheita di er lokal, regional eller nasjonal, kva for område myndigheita arbeider innanfor, og kva for oppgåver ho har på desse områda. Lyhyttä kuvausta laadittaessa on hyvä pohtia, mitä käyttäjien toisissa jäsenvaltioissa olisi kuvattavasta viranomaisesta syytä tietää. Når du lagar denne korte beskrivinga, må du prøve å tenkje deg kva du ville ha behov for å vite om myndigheita di, dersom du var ein IMI-brukar i eit anna land. Lyhyessä kuvauksessa ei tarvitse määritellä kaikkia viranomaisen vastuutehtäviä, vaan ainoastaan IMI-järjestelmän kannalta tärkeät tehtävät. I den korte beskrivinga treng du ikkje dekkje alle ansvarsområde myndigheita di har, men berre dei som er relevante for oppgåvene dine i IMI! Kielet Språk Järjestelmässä tapahtuvaan tietojenvaihtoon riittää joskus se, että käytetään ennalta käännettyjä kysymyksiä ja vastauksia, joita järjestelmään on laadittu kutakin lainsäädäntöalaa varten. Til ein del informasjonsutveksling i IMI er det nok å bruke dei førehandsomsette spørsmåla og svara som ligg i IMI for kvart regelverksområde. Toisinaan käyttäjät haluavat kuitenkin lisätä kysymyksen tai kommentin tai haluavat ehkä ottaa yhteyttä puhelimitse tai sähköpostitse. Men av og til kan IMI-brukarar i andre land ha ønske om å leggje til eit spørsmål eller ein kommentar. Eller dei vil kanskje kontakte dykk via telefon eller e-post. Siksi on hyvä ilmoittaa, mitä kieliä edustamasi viranomaisen henkilöstö ymmärtää. Derfor bør du seie kva for språk de meistrar i myndigheita di. Kerro rohkeasti kielitaitosi! Ikkje ver redd for å seie at du forstår andre språk! Niihin voi esimerkiksi lisätä linkin viranomaisen verkkosivustolle. Dersom myndigheita di flytter eller skiftar telefonnummer, må du ikkje gløyme å oppdatere det i IMI! IMInkäyttöönotto: v ira no m ai so rg g for den før i bruk IMI: Rett le iin aT IMI-järjestelmä lähettää sähköpostiviestin, kun edustamallesi viranomaiselle on tullut tietopyyntö. Du blir varsla via e-post kvar gong du treng å bruke IMI. Viranomaisen sähköpostiosoite on pidettävä ajan tasalla ja postit luettava säännöllisesti, jotta kaikki tärkeät viestit tulevat perille. For å vere sikker på at du ikkje går glipp av viktig informasjon, må e-postadressa til myndigheita di vere korrekt og kontrollerast jamleg. Vaihe 2: Kuvaa organisaatiosi toimivalta Steg 2: Spesifiser kva for kompetanseområde myndigheita di dekkjer Kun jäsenvaltion viranomainen etsii vastapuolen viranomaista, se tarvitsee yhteystietojen lisäksi kuvauksen viranomaisen vastuualoista. Dersom ei myndigheit i eit anna land ser etter motparten sin i ditt land, treng ho ikkje berre generell kontaktinformasjon, men også ei beskriving av ansvarsområda til motparten. Tätä varten IMI-järjestelmä sisältää kaksi yksityiskohtaista avainsanaluetteloa, jotka on koottu Euroopan tasolla sen varmistamiseksi, että ne ovat käytössä kussakin jäsenvaltiossa. Til dette formålet har IMI to detaljerte lister med stikkord som er samansette på europeisk nivå, med tanke på å sikre at dei er gyldige/samsvarande for kvart land. Luettelot sisältävät Desse listene inneheld: Kuvaa näiden luetteloiden avulla edustamasi viranomaisen vastuualat mahdollisimman tarkkaan. Når du bruker desse listene, bør du prøve å vere så spesifikk som råd når du beskriv ansvarsområdet til myndigheita di. Vaihe 3: Kuvaa organisaatiosi tehtävät kullakin lainsäädäntöalalla an is aa tio n ensimmäisenkäyttäjän opas Steg 3: Spesifiser kva for ansvar myndigheita di har på kvart regelverksområde IMI-järjestelmää voidaan käyttää useilla lainsäädäntöaloilla. IMI kan brukast på mange forskjellige regelverksområde. Jos edustamasi viranomainen toimii kahdella alalla, se voi saada käyttöoikeudet molemmille aloille. Viss myndigheita di er aktiv på to område, kan ho ha tilgang til IMI på begge områda. Tästä syystä talouden alojen ja toiminta-alojen määrittelemisen lisäksi on kuvattava tarkemmin organisaatiosi tehtävät kullakin alalla. Nokre stikkord vart valde alt då myndigheita di vart registrert, men du bør sjekke om dei er korrekte, og om nødvendig velje stikkord i tillegg. Organisaatiosi nähtynä toisesta jäsenvaltiosta Myndigheita mi i mitt eige land Organisaatiosi kotimaasi kontekstissa Myndigheita mi sedd frå eit anna land Vaihe 4: Linkitä muut viranomaiset organisaatioosi Steg 4: Lenk andre myndigheiter til di myndigheit Vaihe 1: Syötä yleiset tiedot organisaatiostasi Steg 1: Legg inn den generelle informasjonen om myndigheita di Epävirallinen nimi Det uformelle namnet Vaihe 5: Linkitä organisaatiosi tietopyyntöjen koordinaattoreihin Steg 5: Opprett samband mellom di myndigheit og spørsmålskoordinatorane dykkar Yhteystiedot Kontaktinformasjon Vaihe 3: Kuvaa organisaatiosi tehtävät kullakin lainsäädäntöalalla Steg 3: Spesifiser kva for ansvar myndigheita di har på kvart regelverksområde Organisaatiosi sisältäpäin katsottuna Myndigheita mi sedd frå innsida Vaihe 13: Päätä, kuka hoitaa tietovastaavan tehtävät Steg 13: Bestem kven som skal ha rolla som data-administrator Vaihe 14: Päätä, haluatko osallistua siirtomenettelyyn Steg 14: Bestem om de vil ta del i tilvisingsprosedyren Vaihe 7: Selvitä rekisteröitävien lisäkäyttäjien tarve Steg 7: Bestem kor mange tillleggsbrukarar du skal registrere Vaihe 8: Selvitä allokoinnin tarve Steg 8: Bestem om myndigheita di vil bruke fordeling Vaihe 9: Määrittele kunkin käyttäjän tehtävät Steg 9: Bestem rolla til kvar brukar Vaihe 10: Rekisteröi käyttäjät Steg 10: Registrer brukarane Vaihe 11: Jaa käyttäjille käyttäjätunnukset Steg 11: Gi brukarane brukarnamna deira Vaihe 12: Kannusta uusia käyttäjiä tutustumaan IMI-järjestelmään Steg 12: Oppmuntre nye brukarar til å logge seg inn på IMI Avainsanojen valinta Korleis velje stikkord Jos avainsanaluettelosta ei löydy vastuualaa kuvaavaa avainsanaa, valitse sitä parhaiten kuvaava avainsana tai avainsanojen yhdistelmä. Dersom du ikkje finn ord som samsvarer godt i lista over predefinerte stikkord, vel du det stikkordet som ligg nærast, eller ein kombinasjon av stikkord. Jos katsot, että luettelosta puuttuu tärkeä avainsana, ilmoita asiasta koordinaattorille, jotta hän voi tarvittaessa päivittää luetteloa. Dersom du meiner at eit viktig stikkord manglar, må du vere vennleg og kontakte koordinatoren din slik at lista om nødvendig kan bli oppdatert. Organisaatiosi kotimaasi kontekstissa Myndigheita mi i mitt eige land Toisen jäsenvaltion viranomaisen pitäisi pystyä edellä mainittujen tietojen avulla löytämään edustamasi viranomainen ja ottamaan siihen yhteyttä helposti. Med all informasjonen som er nemnd ovanfor, skulle det vere lett for ei myndigheit i eit anna land å finne og kontakte di myndigheit. Maassasi voi olla muita viranomaisia, joilla on samankaltaisia tehtäviä kuin sinun organisaatiollasi. I landet ditt kan det vere andre myndigheiter som har liknande oppgåver som dei di myndigheit har. Edustamasi viranomainen tekee ehkä yhteistyötä niiden kanssa, valvoo niitä tai on niiden valvonnassa. Du samarbeider kanskje med dei, har tilsyn med dei eller er under tilsyn frå dei. Seuraavaksi organisaatiotasi tarkastellaan kansallisessa yhteydessä: Mikä erottaa sen muista saman alan viranomaisista? I dei neste stega skal du tenkje på myndigheita di i nasjonal samanheng: Kva skil myndigheita di frå andre myndigheiter på same område? Mikä on sen suhde näihin viranomaisiin? Kva slags samarbeid har de med desse myndigheitene? Minkä viranomaisen puoleen se kääntyy ongelmatapauksissa? Kven kontaktar di myndigheit dersom det oppstår problem? Oletetaan, että edustamasi viranomainen on alueellinen lääkelaitos. La oss gå ut frå at myndigheita di er ei regional legeforeining. Voi olla, että kansallinen lääkelaitos haluaa tiedon organisaatiollesi saapuvista tietopyynnöistä seuratakseen, kuinka usein IMI-järjestelmää käytetään koko maassa. I eit slikt tilfelle vil den nasjonale legeforeininga kanskje ha overblikk over spørsmåla som di myndigheit får, for å halde greie på kor mykje IMI er brukt på nasjonalt nivå. Tätä ja muita vastaavia tilanteita varten on mahdollista linkittää organisaatioosi myös muita viranomaisia. I denne og liknande situasjonar er det mogleg å lenkje andre myndigheiter til di myndigheit. Linkitetyt viranomaiset näkevät yleistiedot organisaatiosi tietojenvaihdosta järjestelmässä. Dei som er lenkja til di myndigheit, har eit overblikk på høgt nivå over informasjonsutvekslinga dykkar med IMI. Tietosuojan vuoksi ne eivät kuitenkaan näe mitään pyyntöihin sisältyviä henkilötietoja. Men på grunn av datavern kan dei ikkje sjå nokon personlege opplysningar som måtte liggje i spørsmåla. Vaihe 5: Linkitä organisaatiosi tietopyyntöjen koordinaattoreihin an is aa tio n ensimmäisenkäyttäjän opas Steg 5: Opprett samband mellom di myndigheit og spørsmålskoordinatorane dykkar en i ei m a r s te bruk IMI-koordinaattorien tehtävänä on varmistaa, että IMI-järjestelmä otetaan oikein käyttöön heidän kotimaassaan tai alueellaan ja että tietojenvaihto tapahtuu sujuvasti. Det er IMI-koordinatorane si oppgåve å sørgje for at IMI blir innført på ein god måte i landet eller regionen deira, og at informasjonsutvekslinga gjennom IMI glir greitt. Koordinaattorit päättävät itse, kuinka aktiivisesti he haluavat osallistua järjestelmän toimintaan. Koordinatorane avgjer sjølv kor aktive dei vil vere i systemet. Jotkut voivat toimia ainoastaan hallinnollisina koordinaattoreina, kun taas toiset haluavat osallistua varsinaiseen tietojenvaihtoon. Somme avgrensar kanskje rolla si til administrativ koordinering, mens andre kan bestemme seg for å ta del i individuell informasjonsutveksling. Koordinaattorilta voidaan kysyä mielipidettä, jos hänen koordinoimansa viranomaisen ja toisen jäsenvaltion viranomaisen välillä on ongelmia, ja hän voi hyväksyä koordinoimiensa viranomaisten pyynnöt ja/tai vastaukset niissä jäsenvaltioissa, jotka ovat päättäneet valvoa tietojenvaihtoa keskitetysti. Dei kan opptre som tilvisingsansvarlege dersom det oppstår eit problem mellom ei myndigheit dei koordinerer, og ei myndigheit i eit anna land. I land som har bestemt seg for å behalde sentral kontroll, kan koordinatorane bestemme seg for å godkjenne spørsmål og/eller svar frå myndigheiter dei koordinerer. Näissä sisältöön liittyvissä koordinointitehtävissä, jotka koskevat kutakin lainsäädäntöalaa erikseen, koordinaattorit toimivat tietopyyntöjen koordinaattoreina. I denne innhaldsrelaterte rolla, som er spesifikk for kvart regelverksområde, fungerer koordinatorane som ”spørsmålskoordinatorar”. Kutakin lainsäädäntöalaa kohti tulisi olla ainakin yksi pyyntöjen koordinaattori. Ein bør ha minst ein spørsmålskoordinator for kvart regelverksområde. Jos organisaatiosi tietojenvaihtoon tarvitaan lisää koordinaattoreita, heidät on linkitettävä organisaatioosi. Dersom du trur at fleire koordinatorar har behov for å bli involverte i informasjonsutvekslinga til og frå di myndigheit, bør du lenkje desse koordinatorane til myndigheita di. Jos koordinaattori kuitenkin päättää osallistua aktiivisesti organisaationsa tietojenvaihtoon, hänelle voidaan antaa oikeudet nähdä pyyntöjen yksityiskohdat. Dersom ein koordinator bestemmer seg for å spele ei aktiv rolle i informasjonsutvekslinga dykkar, kan du likevel tillate at vedkomande ser detaljane i spørsmåla. Koordinaattori ei kuitenkaan näe edes kaikkien tietojen näyttöasetuksilla mitään tietojenvaihtoon sisältyviä henkilötietoja. Men jamvel med full innsikt kan ikkje koordinatoren sjå nokon personlege data som ligg i informasjonsutvekslinga. Viranomainen voi toimia useammalla lainsäädäntöalalla, jolloin kutakin alaa varten voi olla oma koordinaattorinsa. Dersom du arbeider på ulike regelverksområde, kan du ha ulike koordinatorar for kvart av dei. Organisaatiosi rooli suhteessa muiden jäsenvaltioiden viranomaisiin ja muihin kotimaan viranomaisiin on nyt määritelty. Du har no klarlagt di myndigheits rolle både overfor myndigheiter i andre land og overfor myndigheiter i ditt eige land. Lopuksi on tarkasteltava omaa viranomaista sisältäpäin. Til slutt må du sjå på myndigheita di frå innsida. Missä yksiköissä IMI-järjestelmää käytetään? På kva område/avdeling kjem IMI til å bli brukt? Kor mange IMI-spørsmål reknar du med å få? Kuinka monet kollegat osallistuvat järjestelmän toimintaan? Kor mange av kollegaene dine kjem til å arbeide med IMI? Kuinka sisäinen työprosessi voidaan organisoida mahdollisimman tehokkaasti? Korleis kan du organisere den interne arbeidsprosessen så effektivt som råd? Vaihe 6: Selvitä yksiköt, joissa IMI-järjestelmää tullaan käyttämään Steg 6: Finn ut på kva område de treng bruke IMI yn di gh eit en i ei m a r Organisaation suuren koon vuoksi ei välttämättä ole selvää, mitkä yksiköt tai osastot osallistuvat IMI-järjestelmän toimintaan. Dersom du arbeider i ei stor myndigheit, er det kanskje ikkje opplagt kva for avdeling eller seksjon som skal arbeide med IMI. Tässä tapauksessa on ensiksi selvitettävä, millä järjestelmän kattamilla lainsäädäntöaloilla viranomainen toimii. I så tilfelle bør du først avklare kva for regelverksområde myndigheita di er aktiv på, av områda IMI omfattar. IMI-verkkosivustolta löytyy ajantasaista tietoa näistä lainsäädäntöaloista ja niihin liittyvästä EU:n lainsäädännöstä. Du finn oppdatert informasjon om desse regelverksområda og den relevante EU-lovgivinga på IMIs nettstad. Tämän jälkeen on selvitettävä, mikä viranomaisen yksikkö tai osasto käsittelee kuhunkin lainsäädäntöalaan liittyviä kysymyksiä. Deretter bør du sjekke kva for avdeling eller seksjon i di myndigheit som har med spørsmål knytte til dette regelverket. Tässä tehtävässä apuna ovat järjestelmään syötetyt, kutakin lainsäädäntöalaa koskevat vakiomuotoiset kysymyssarjat. Det kan vere til hjelp i dette arbeidet å sjekke standardspørsmåla som er lagde inn i IMI for kvart regelverksområde. Kysymyssarjojen täydelliset luettelot löytyvät IMI-verkkosivuston kohdasta ”Tärkeitä asiakirjoja”. Den fullstendige lista med desse spørsmåls-setta er tilgjengeleg på området ”Viktige dokument” på IMIs nettstad. Vaihe 7: Selvitä rekisteröitävien lisäkäyttäjien tarve Steg 7: Bestem kor mange tilleggsbrukarar du skal registrere Organisaatiosi ensimmäisenä IMI-käyttäjänä päätät, kuinka monta lisäkäyttäjää rekisteröidään. Som den første IMI-brukaren i di myndigheit er du ansvarleg for å avgjere kor mange tilleggsbrukarar som bør registrerast hos dykk. Käyttäjien määrän on oltava oikeassa suhteessa organisaatiosi kokoon nähden. Talet på brukarar bør sjølvsagt reflektere storleiken og behova i myndigheita di. Jos kyseessä on pieni organisaatio, joka käsittelee vain muutamia pyyntöjä järjestelmässä, yksi tai kaksi lisäkäyttäjää riittänee. Dersom det er ei lita myndigheit som behandlar berre nokre få spørsmål i IMI, kan det vere nok med berre ein eller to tilleggsbrukarar. Sen sijaan suuressa organisaatiossa tehokas tietojenvaihto voi edellyttää useita käyttäjiä, joilla on eri tehtävät. Men ei stor myndigheit kan trenge mange brukarar med ulike roller for å meistre informasjonsutvekslinga på ein effektiv måte. Toiminnan varmistaminen poissaolojen aikana Tenk på å ha ein i reserve Myös pienen organisaation on hyvä rekisteröidä ainakin yksi lisäkäyttäjä toiminnan varmistamiseksi lomien tai sairauspoissaolojen aikana. Sjølv om myndigheita di er svært lita, bør du registrere iallfall ein tilleggsbrukar for å sikre at du har ein reserve i feriar og under sjukdomsfråvær. IMI-järjestelmän oletuksena on, että organisaatiolle tulleesta tietopyynnöstä ilmoitetaan automaattisesti sähköpostitse organisaation yleiseen sähköpostiosoitteeseen ja kaikkien pyynnön käsittelijöiden sähköpostiosoitteisiin. Når IMI er sett opp på standardmåten, kjem det ein automatisk e-post når det kjem eit nytt spørsmål til myndigheita di. E-posten går både til den vanlege e-postadressa til myndigheita di og til alle brukarar som behandlar spørsmål. Tämä voi osoittautua epäkäytännölliseksi, jos käyttäjiä on paljon, jos tietopyyntöjä ennakoidaan tulevan paljon tai jos järjestelmän toimintaan osallistuu useita viranomaisen yksiköitä. Det kan vere upraktisk viss du har mange brukarar, dersom du reknar med å behandle svært mange informasjonsspørsmål, eller dersom ulike delar av myndigheita di arbeider med IMI. Tällaisissa tapauksissa voi olla hyödyllistä ottaa käyttöön niin sanottu allokointi eli kohdentamismenettely. I slike tilfelle kan det vere nyttig for deg å ta i bruk den såkalla ”fordelingsprosedyren”. Allokoinnissa kaikki tietopyynnöt saapuvat yhdelle, allokoijaksi määritellylle henkilölle, joka jakaa pyynnöt edelleen kollegoilleen niiden aiheen tai työmäärän perusteella. Det betyr at ein person som har fått brukarrolla ”saksfordelar”, får alle inngåande spørsmål og fordeler dei til kollegaene sine, alt etter for eksempel emne eller arbeidsmengd. Näin varmistetaan selkeä vastuunjako ja pyyntöjen nopea käsittely. Det kan vere ei hjelp for å sikre at ansvarsforholda er klare, og at spørsmål blir tekne hand om raskt. Vaihe 9: Määrittele kunkin käyttäjän tehtävät Steg 9: Bestem rolla til kvar brukar yn di gh eit Organisaatiosi ensimmäisenä käyttäjänä saat automaattisesti kaikki IMI-järjestelmän käyttäjäoikeudet. Du, som den første brukaren i di myndigheit, får automatisk alle brukarrettar til IMI. Voit siis tehdä kaiken itse, vaikka se ei tietenkään ole välttämätöntä. Det inneber at du kan gjere alt i IMI sjølv. Men du treng sjølvsagt ikkje gjere alt sjølv. Voit päättää, mitä tehtäviä haluat delegoida muille. Det er opp til deg å avgjere kva for oppgåver du vil delegere til andre. Voit rekisteröidä lisää pyyntöjen käsittelijöitä ja antaa esimerkiksi paikallisen tietovastaavan tehtävät organisaatiosi tietoteknistä yksikköä edustavalle käyttäjälle. Du kan registrere ei liste over saksbehandlarar i tillegg til deg sjølv. For eksempel kan du òg gi rolla som ”lokal data-administrator” til ein brukar i IT-avdelinga i myndigheita di. Paikallisen tietovastaavan tehtäviin kuuluu organisaation tietojen päivitys, lisäkäyttäjien rekisteröinti ja kollegojen auttaminen teknisissä ongelmissa, kuten unohtuneiden salasanojen kanssa. Denne rolla omfattar oppdatering av data om myndigheita di, registrering av nye brukarar og hjelp til kollegaer med tekniske problem, t.d. bortkomne passord. Voit myös antaa esimiehellesi peruskäyttäjän oikeudet, jolloin hän voi seurata tiedonkulkua osallistumatta kuitenkaan varsinaiseen tietojenvaihtoon. Eller du kan gi sjefen din, som ikkje kjem til å vere involvert i sjølve informasjonsutvekslinga, rettar som basisbrukar, slik at vedkomande har høve til å følgje med på informasjonsstraumen. Jos allokointia käytetään, on muistettava nimittää allokoija. Hugs at dersom du bestemmer deg for å bruke fordeling, så må du peike ut ein saksfordelar! Kun on päätetty, kuinka monta käyttäjää rekisteröidään ja kuinka heidän yhteistyönsä järjestetään, käyttäjät voidaan rekisteröidä järjestelmään. Når du har bestemt kor mange brukarar du vil registrere, og korleis du vil organisere samarbeidet dei imellom, kan du registrere dei i IMI. Tämä käy hyvin yksinkertaisesti. Det er svært enkelt. Järjestelmään syötetään käyttäjien yhteystiedot, heidän ensisijainen työkielensä ja sähköpostiosoitteensa. Du legg inn kontaktinformasjonen, arbeidsspråket dei føretrekkjer å bruke, og e-postadressene deira i systemet. Kullakin käyttäjällä on oltava oma sähköpostiosoitteensa, johon järjestelmän automaattiset sähköpostiviestit lähetetään. Ha i tankane at kvar brukar må ha ei anna og individuell e-postadresse fordi adressa blir brukt til alle e-postar som systemet automatisk sender til dykk! Tämän jälkeen voidaan määritellä käyttäjien tehtävät kullakin lainsäädäntöalalla. Deretter bestemmer du brukaren si rolle på kvart regelverksområde. Ammattipätevyyden tunnustamisen alalla toimivalla pyynnön käsittelijällä voi esimerkiksi olla ainoastaan peruskäyttäjän oikeudet palvelujen alalla. Ein kollega som er ein saksbehandlar på regelverksområdet om profesjonelle kvalifikasjonar, er for eksempel kanskje berre ein basisbrukar av regelverksområdet for tenester. Kun järjestelmään rekisteröidään uusi käyttäjä, se luo hänelle automaattisesti käyttäjätunnuksen ja väliaikaisen salasanan. Når du registrerer ein ny brukar i IMI, lagar systemet automatisk eit brukarnamn og eit mellombels passord til denne personen. Väliaikainen salasana toimitetaan uudelle käyttäjälle sähköpostitse. Det mellombels passordet blir sendt til den nye brukaren på e-post. Turvallisuussyistä käyttäjätunnuksia ei kuitenkaan lähetetä sähköpostitse, vaan ensimmäinen käyttäjä kertoo ne kollegoilleen henkilökohtaisesti tai puhelimitse tai toimittaa ne heille faksilla tai postitse. Men av sikkerheitsårsaker blir ikkje brukarnamn sende ut via e-post! Du må kontakte kollegaen din utanom systemet og gi han eller henne brukarnamnet personleg, på telefon, faks eller post. Voiko automaattisesti luodun käyttäjätunnuksen vaihtaa? Kan det automatisk genererte brukarnamnet endrast? Josuusikäyttäjähaluaavalitamuunkuinjärjestelmänluoman käyttäjätunnuksen, ensimmäinen käyttäjä voi tehdä tarvittavan muutoksen hänen käyttäjätietoihinsa. Ja, dersom kollegaene dine gjerne vil ha eit brukarnamn som er annleis enn det eine som er generert automatisk av systemet, kan du endre brukarnamnet i brukardetaljane til vedkomande. Vaihe 12: Kannusta uusia käyttäjiä tutustumaan IMI-järjestelmään an is aa tio n ensimmäisenkäyttäjän opas Steg 12: Oppmuntre nye brukarar til å logge seg inn på IMI en i ei m a r Järjestelmän sujuvan toiminnan edellytys on, että kaikki siihen rekisteröityneet käyttäjät tuntevat sen toimintatavan ja osallistuvat aktiivisesti sen toimintaan. IMI fungerer godt berre dersom brukarane som er registrerte, er fortrulege med det og blir aktive brukarar. Derfor er det svært viktig at du oppmuntrar alle nye brukarar i myndigheita di til å logge seg inn på og utforske IMI. Siksi kaikkia organisaatiosi uusia käyttäjiä on hyvä kannustaa kirjautumaan järjestelmään ja tutustumaan siihen. Kvar gong brukaren seinare loggar seg inn, vil systemet spørje etter tre tilfeldige teikn frå denne sikkerheitskoden. Unohtunut salasana ja käyttäjätunnus Bortkomne passord og brukarnamn Jos käyttäjä unohtaa järjestelmän käyttäjätunnuksensa, ensimmäinen käyttäjä voi selvittää sen järjestelmästä ja ilmoittaa sen käyttäjälle. Dersom ein kollega gløymer brukarnamnet sitt til IMI, kan du slå det opp i systemet og gi det til vedkomande. Jos käyttäjä unohtaa salasanansa, ensimmäisen käyttäjän on luotava uusi, ellei hän ole delegoinut paikallisen tietovastaavan tehtäviä jollekulle muulle. Dersom ein kollega gløymer passordet sitt, må du nullstille det – dersom du ikkje har delegert rolla ”lokal data-administrator” til ein annan. Ensimmäisen käyttäjän on ilmoitettava organisaationsa muille käyttäjille, että salasanan unohtuessa on otettava yhteys paikalliseen tietovastaavaan uuden salasanan saamiseksi. Ver vennleg og informer brukarane i myndigheita di om at dei, dersom dei gløymer passordet sitt, må kontakte den lokale data-administratoren og spørje etter eit nytt. Kun paikallinen tietovastaava luo uuden salasanan unohtuneen tilalle, käyttäjä saa automaattisesti sähköpostin, joka sisältää uuden väliaikaisen salasanan. Når den lokale data-administratoren nullstiller eit bortgløymt passord, får brukaren ein automatisk e-post med eit nytt mellombels passord. Käyttäjä voi tämän jälkeen aloittaa kirjautumisen uudelleen. Dermed kan han begynne innloggingsprosedyren frå starten. Jos organisaation ainoa paikallinen tietovastaava unohtaa oman salasanansa, hänen on otettava yhteyttä sen IMI-koordinaattorin tietovastaavaan, joka rekisteröi kyseisen viranomaisen tai validoi sen rekisteröitymisen. Dersom du er den einaste lokale data-administratoren i di myndigheit og du gløymer passordet ditt, må du kontakte data-administratoren hos IMI-koordinatoren som registrerte myndigheita di, eller som godkjende registreringa. Jos olet ensimmäinen käyttäjä IMI-koordinaattorin tehtäviä hoitavassa organisaatiossa, sinun on käytävä läpi vielä muutama vaihe, ennen kuin voit ryhtyä käyttämään IMI-järjestelmää. Dersom du er den første brukaren i ei myndigheit som er ein IMI-koordinator, er det nokre få ting til som du må gjere før du kan begynne å arbeide med IMI: Vaihe 13: Päätä, kuka hoitaa tietovastaavan tehtävät an is aa tio n ensimmäisenkäyttäjän opas Steg 13: Bestem kven som skal ha rolla som data-administrator yn di gh eit en i ei m a r s te bruk Tietovastaavan tehtävät liittyvät tiettyyn lainsäädäntöalaan toisin kuin paikallisen tietovastaavan. I motsetning til rolla som “lokal data-administrator” er rolla som “data-administrator” spesifikk for eitt regelverksområde. Jos koordinaattori päättää delegoida nämä tehtävät, hänen on muistettava tehdä niin jokaisella lainsäädäntöalalla, jolla hänen organisaationsa toimii. Dersom du bestemmer deg for å delegere denne rolla, må du ikkje gløyme å gjere det for kvart regelverksområde som myndigheita di dekkjer! Jos koordinoitu viranomainen ja toisen jäsenvaltion viranomainen eivät pääse yksimielisyyteen toimitettavista tiedoista, IMI-järjestelmä antaa koordinaattorille ja hänen vastapuolelleen mahdollisuuden osallistua asian selvittämiseen. Dersom ei myndigheit som du koordinerer, og ei myndigheit i eit anna land ikkje blir samde om kva for informasjon som skal givast, kan IMI tilby deg og IMI-koordinatoren på den andre sida å gå inn i saka. Tällöin koordinaattoreilta pyydetään mielipidettä. I denne situasjonen har koordinatorane rolla som tilvisingsansvarlege. IMI-järjestelmässä on oletuksena, että koordinaattorit osallistuvat siirtomenettelyyn. Standardinnstillinga i IMI er at koordinatorane tek del i denne tilvisingsprosedyren. Myös siirtomenettely on lainsäädäntöalakohtainen. Denne innstillinga er òg særskild for kvart regelverksområde. Jos koordinaattori haluaa käsitellä siirtopyyntöjä, hänen ei tarvitse muuttaa mitään järjestelmän asetuksia. Dersom du vil behandle tilvisingar sjølv, treng du ikkje gjere nokon endringar i systemet. Jos hän haluaa delegoida siirtojen käsittelyn toiselle käyttäjälle, hän voi nimittää siirtojen käsittelijän. Dersom du vil delegere rolla til andre i di myndigheit, kan du peike ut ein ”tilvisingsansvarleg”. Jos koordinaattori ei halua osallistua siirtomenettelyyn lainkaan esimerkiksi sen vuoksi, että hän suorittaa ainoastaan teknisiä tehtäviä, hänen on muutettava asetukseksi ”ei”. Dersom du ikkje vil ta del i tilvisingsprosedyren i det heile, for eksempel dersom rolla di som koordinator er avgrensa til det tekniske, må du endre innstillinga til ”nei”. Vaihe 15: Päätä, onko koordinoimiesi viranomaisten saatava hyväksyntäsi Steg 15: Bestem om myndigheitene du koordinerer, treng di godkjenning yn di gh eit Jotkin jäsenvaltiot ovat päättäneet valvoa toimivaltaisten viranomaistensa tietojenvaihtoa keskitetysti. Somme medlemsland har bestemt seg for å ha sentralisert kontroll over informasjonsutvekslinga som omfattar ansvarlege myndigheiter i deira land. Tätä varten järjestelmä sallii koordinaattorien päättää, haluavatko he hyväksyä pyynnöt ja/tai vastaukset ennen niiden lähettämistä toiseen jäsenvaltioon. Av den grunn tillèt IMI koordinatorar å avgjere om dei vil godkjenne spørsmål og/eller svar før dei blir sende til eit anna land. Her er standardinnstillinga ”nei”. Allokointi (kohdentamismenettely): Suuret organisaatiot, joissa on paljon järjestelmän käyttäjiä, voivat halutessaan kohdentaa saapuvat pyynnöt yhdelle tai useammalle pyynnön käsittelijälle joko aiheen tai muun tekijän perusteella. Ansvarleg myndigheit: Ansvarlege myndigheiter er hovudaktørane som er involverte i IMI, og som utvekslar informasjonsspørsmål gjennom systemet. Jotta käyttäjä voisi kohdentaa pyyntöjä organisaation sisällä, hänellä on oltava allokoijan oikeudet. Desse myndigheitene kan vere offentlege organ eller private organ som medlemslandet har gitt kompetanse til å utføre visse funksjonar i tilknyting til bruken av regelverket i den interne marknaden. Tämä tarkoittaa, että toimivaltainen viranomainen toimittaa tietopyyntönsä IMI-koordinaattorin hyväksyttäväksi ennen sen lähettämistä. Jos koordinaattori hyväksyy pyynnön, se lähetetään vastaanottavalle toimivaltaiselle viranomaiselle. Ein basisbrukar kan søkje etter ei ansvarleg myndigheit ved å bruke IMI-databasen for ansvarlege myndigheiter, og vedkomande har oversyn på overordna nivå over alle saker (innkomande og utgåande spørsmål) i si myndigheit, og likeins spørsmål frå tilkopla myndigheiter. IMI-koordinaattorit: IMI-koordinaattorien tehtävänä on tunnistaa järjestelmän käyttäjiksi pyrkivät toimivaltaiset viranomaiset ja varmistaa, että järjestelmä toimii moitteettomasti heidän maassaan tai alueellaan. Fordelingsprosedyre: Ei stor myndigheit med ei mengd IMI-brukarar kan ha ønske om å bruke fordelingsprosedyren til å fordele innkomande spørsmål til ein eller fleire av saksbehandlarane, avhengig av emnet eller andre kriterium. IMI-koordinaattorit voivat lisäksi päättää osallistua koordinoimiensa viranomaisten ja toisen jäsenvaltion viranomaisten tietojenvaihtoon ( hyväksyntämenettely, siirtomenettely). For å vere i stand til å fordele eller omfordele spørsmål innanfor ei myndigheit må ein brukar ha ”fordelingsrett”. Paikallinen tietovastaava: Paikallinen tietovastaava voi suorittaa seuraavia tehtäviä peruskäyttäjän tehtävien lisäksi: Det inneber at når ei ansvarleg myndigheit sender ut eit nytt spørsmål, går spørsmålet først til IMI-koordinatoren for godkjenning. ● an is aa tio n ensimmäisenkäyttäjän opas päivittää IMI-järjestelmässä olevia tietoja, jotka koskevat hänen edustamaansa viranomaistarekisteröidä lisää käyttäjiä edustamansa viranomaisen nimissämuuttaa edustamansa viranomaisen valtuuttamien käyttäjien käyttöoikeuksiauusia edustamansa viranomaisen valtuuttamien käyttäjien salasanat. Dersom koordinatoren godkjenner spørsmålet, blir det sendt vidare til den ansvarlege null yn di gh eit en i ei m a r s te bruk Peruskäyttäjä voi etsiä toimivaltaista viranomaista IMIn toimivaltaisten viranomaisten tietokannasta, ja hän näkee yleistiedot kaikista oman organisaationsa saapuvista ja lähtevistä pyynnöistä sekä linkitettyjen viranomaisten pyynnöistä. Saksbehandlar: I tillegg til at vedkomande har brukarrettane til ein basisbrukar, kan ein spørsmålbehandlar sende og svare på spørsmål om opplysningar i namnet til si myndigheit. Pyynnön esittävä viranomainen: Pyynnön esittävä viranomainen on viranomainen, joka haluaa saada tietoja ja joka aloittaa tietojenvaihdon. Spørjande myndigheit: Ei spørjande myndigheit er myndigheita som treng informasjon og tek initiativ til informasjonsutvekslinga. Pyynnön käsittelijä: Peruskäyttäjän oikeuksien lisäksi pyynnön käsittelijät voivat lähettää pyyntöjä ja vastata niihin edustamansa viranomaisen puolesta. Svarande myndigheit: Den svarande myndigheita blir kontakta av den spørjande myndigheita og er ansvarleg for å gi eit svar på spørsmålet. Pyynnön vastaanottava viranomainen: Pyynnön esittävä viranomainen ottaa yhteyttä pyynnön vastaanottavaan viranomaiseen, jonka tehtävänä on vastata pyyntöön. Tilkopla myndigheit: Det er mogleg å kople andre myndigheiter frå same medlemsland til di myndigheit. Siirtomenettely: Jos pyynnön esittänyt viranomainen ei ole tyytyväinen toisesta jäsenvaltiosta saamaansa vastaukseen, se voi pyytää lisätietoja. Tilkopla myndigheiter har eit overordna oversyn over informasjonsutvekslinga i di myndigheit. IMI-koordinaattori voi päättää, osallistuuko hän siirtomenettelyihin. Berre ein lokal data-administrator kan kople myndigheiter til di myndigheit. Toimivaltainen viranomainen: Toimivaltaiset viranomaiset ovat järjestelmän päätoimijoita, jotka vaihtavat tietopyyntöjä järjestelmän kautta. Tilvisingsprosedyre: Dersom ei spørjande myndigheit ikkje er tilfreds med eit svar ho får frå eit anna medlemsland, kan ho be om fleire opplysningar. Ne voivat olla joko julkisen tai yksityisen sektorin elimiä, joille jäsenvaltiot ovat antaneet toimivallan hoitaa tiettyjä sisämarkkinalainsäädännön soveltamiseen liittyviä tehtäviä. Dersom den svarande myndigheita insisterer på at ho ikkje kan gi desse opplysningane, kan den spørjande myndigheita trekkje inn både sin eigen IMI-koordinator og IMI-koordinatoren til den svarande bedrifta som tilvisingsansvarlege. Denne prosedyren blir kalla ”tilvising”. Viranomaiset voivat olla kansallisia, alueellisia tai paikallisia. IMI-koordinatorane avgjer om dei ønskjer å bli trekte inn i tilvisingar. an is aa tio n ensimmäisenkäyttäjän opas yn di gh eit en i ei m a r s te bruk Sain sähköpostiviestin, jossa on väliaikainen salasana IMIin. Eg fekk ein e-post med eit mellombels passord til IMI. Minulla ei kuitenkaan ole käyttäjätunnusta. Men eg har ikkje noko brukarnamn. Miten voin kirjautua IMIin? Korleis får eg tilgang til IMI? Kun sinut rekisteröidään IMIin uutena käyttäjänä, järjestelmä luo sinulle automaattisesti käyttäjätunnuksen ja väliaikaisen salasanan. Når du er registrert i IMI som ny brukar, generer systemet automatisk eit brukarnamn og eit mellombels passord til deg. Väliaikainen salasana lähetetään sinulle sähköpostitse automaattisesti. Det mellombels passordet blir sendt til deg gjennom ein automatisk e-post. Käyttäjätunnuksen toimittaa henkilö, joka vastaa uusien käyttäjien rekisteröinnistä. Brukarnamnet skal du få frå personen som registrerte deg. Turvallisuussyistä käyttäjätunnuksen ilmoittaminen tapahtuu järjestelmän ulkopuolella, esimerkiksi henkilökohtaisesti tai puhelimessa. Av sikkerheitsårsaker skjer dette utanom IMI-systemet, for eksempel personleg eller på telefon. Jos olet organisaatiosi ensimmäinen IMI-käyttäjä mutta et ole saanut käyttäjätunnusta, ota yhteyttä organisaatiosi rekisteröineeseen IMI-koordinaattoriin. Dersom du som den første brukaren i di myndigheit ikkje får eit brukarnamn, ver snill og kontakt IMI-koordinatoren som registrerte di myndigheit. Järjestelmä ei tunnista salasanaani/turvakoodiani. Systemet godkjenner ikkje passordet/sikkerheitskoden min. Kven skal eg kontakte? Jos olet ainoa organisaatiotasi edustava käyttäjä ja olet unohtanut salasanasi tai turvakoodisi, ota yhteyttä oman IMI-koordinaattorisi paikalliseen tietovastaavaan, joka voi uusia salasanan. Dersom du er den einaste brukaren i di myndigheit og du har gløymt passordet eller sikkerheitskoden, ver vennleg og kontakt den lokale data-administratoren hos IMI-koordinatoren din. Voit edelleen käyttää samaa käyttäjätunnusta sisäänkirjautumisen yhteydessä. For å logge deg inn bruker du framleis same brukarnamn. Järjestelmä pyytää sinua ilmoittamaan ja vahvistamaan uuden turvakoodin. Systemet ber deg då om å leggje inn og stadfeste den nye sikkerheitskoden. Huomaa, että IMI-järjestelmä erottaa isot ja pienet kirjaimet. Ver merksam på at systemet skil mellom små og store bokstaver. Jos kirjautumistiedot annetaan väärin viisi kertaa, järjestelmä lukkiutuu. Dersom du skriv innloggingsdetaljane dine feil fem gonger, blokkerer systemet deg ifrå å gå inn. Tässä tapauksessa toimi edellä kuvatulla tavalla salasanasi uusimiseksi. Dersom det skjer, må du følgje stega ovanfor for å få nullstilt passordet ditt. Edustamallani viranomaisella on toimivaltaa eri lainsäädäntöaloilla. Myndigheita mi har kompetanse på ulike regelverksområde. Kuinka ilmoitan tämän IMIssä? Korleis avspeglar eg det i IMI? Jos organisaatiosi eri yksiköt vastaavat eri lainsäädäntöaloista, rekisteröintiin on kaksi mahdollisuutta. Dersom det er ulike avdelingar i same myndigheit som har ansvar for ulike regelverksområde, er det to tekniske løysingar på registreringa. Voit pyytää koordinaattoriasi rekisteröimään yksiköt järjestelmään erillisinä toimivaltaisina viranomaisina ja mainita viranomaisen nimessä myös kyseisen yksikön nimen väärinkäsitysten välttämiseksi. Du kan spørje koordinatoren din om å registrere avdelingane som separate ansvarlege myndigheiter i IMI, men ta med namnet på avdelinga i namnet til myndigheita for å unngå forvirring. On suositeltavaa toimia näin, jos yksiköt ovat fyysisesti erillisiä ja jos niillä on oma henkilöstönsä. Det er tilrådeleg å bruke denne løysinga dersom dei to avdelingane er fysisk avgrensa einingar som kvar har sitt kvalifiserte personale. IMInkäyttöönotto: v ira no m ai so rg for den før i bruk IMI: Rettleiing aT Vaihtoehtoisesti edustamasi viranomainen voi olla rekisteröitynä yhdeksi toimivaltaiseksi viranomaiseksi, jolloin on varmistettava, että sillä on oikeudet kaikille toimivaltaansa kuuluville lainsäädäntöaloille. Eller du kan halde på registreringa av di myndigheit som ei avgrensa ansvarleg myndigheit og forsikre deg om at ho har tilgang til alle regelverksområde der ho har kompetanse. Tässä tapauksessa voisi olla hyvä käyttää allokointia uusien pyyntöjen kohdentamiseen asiasta vastaavalle yksikölle. I det tilfellet kan det vere av interesse å bruke fordeling for å kunne sende nye spørsmål til den rette avdelinga. IMIin rekisteröimäni kollega on unohtanut salasanansa/turvakoodinsa. Ein kollega som eg registrerte i IMI, har gløymt passordet/sikkerheitskoden sin. Mitä teen? Kva gjer eg? Jotta voisit palauttaa toisten käyttäjien salasanoja, sinulla on oltava paikallisen tietovastaavan oikeudet. For å kunne nullstille passorda til andre brukarar må du ha rettane som lokal data-administrator. Jos olet antanut nämä oikeudet jollekin toiselle käyttäjälle, pyydä häntä palauttamaan kollegasi salasana. Dersom du har gitt desse rettane til ein annan brukar, må du be denne brukaren nullstille passordet til kollegaen din. Jos olet paikallinen tietovastaava, kirjaudu järjestelmään, valitse ”Hallinta” ja ”Omaa viranomaista edustavien käyttäjien tietojen hallinta”. Dersom du er ein lokal data-administrator, loggar du deg inn på IMI, vel menyvalet ”Administrasjon” og så ”Administrere brukarane i mi myndigheit”. Etsi kyseinen kollega viranomaisen käyttäjäluettelosta ja valitse ”Palauta salasana”. Du finn den aktuelle kollegaen i lista over brukarar i di myndigheit og klikkar på ”Nullstill passord”. Väliaikainen salasana lähetetään käyttäjälle sähköpostitse automaattisesti. Det nye, mellombels passordet blir sendt til brukaren i ein automatisk e-post. Hän voi edelleen käyttää käyttäjätunnustaan ja syöttää uuden turvakoodin kirjautuessaan järjestelmään uudelleen. Vedkomande held fram med same brukarnamn, og kan velje ein ny sikkerheitskode når han/ho loggar seg inn på IMI att. Mistä tiedän, että edustamalleni viranomaiselle on lähetetty uusi pyyntö? Korleis veit eg at eit nytt spørsmål har vorte sendt til mi myndigheit? Kun viranomainen saa tietopyynnön, IMI-järjestelmä lähettää asiasta automaattisen sähköposti-ilmoituksen. Når myndigheita di får eit spørsmål, blir ho varsla av ein automatisk e-post frå IMI-systemet. Ilmoitus uusista saapuvista pyynnöistä lähetetään kaikille viranomaista edustaville käyttäjille, joilla on pyynnön käsittelijän oikeudet, sekä viranomaisen yhteydenottoja varten rekisteröimään sähköpostiosoitteeseen. Varslings-e-posten for eit nytt, innkomande spørsmål blir sendt til alle brukarar med saksbehandlarrett, og til kontakt-e-posten som er registrert for di myndigheit. Dessutan ser saksbehandlarane også nye spørsmål i saklista si på IMI. Euroopan komissio Den europeiske kommisjonen Sisämarkkinoiden tietojenvaihtojärjestelmä – IMIn käyttöönotto: viranomaisorganisaation ensimmäisen käyttäjän opas Informasjonssystemet for den indre marknaden Ta i bruk IMI: Rettleiing for den første brukaren i ei myndigheit Lisätietoja IMIn toiminnasta on saatavana IMI-verkkosivustolta: http://ec.europa.eu/internal_market/imi-net Dersom du har lyst til å lære meir om korleis IMI verkar, kan du gå inn på nettstaden til IMI: http://ec.europa.eu/internal_market/imi-net Hyödyllistä tietoa löytyy etenkin seuraavilta sivuilta: Særleg kan du finne desse delane nyttige: • Tärkeitä asiakirjoja (sisältää käyttöoppaan ja kaikki asiaankuuluvat oikeudelliset asiakirjat) • Viktige dokument (inneheld brukarhandboka og alle relevante juridiske dokument) • Opplæring i IMI (inneheld ei rekkje opplæringstilbod, mellom anna ei rekkje interaktive modular baserte på elektronisk læring) • Kontaktar (inneheld ei liste over alle nasjonale IMI-koordinatorar) • Har du problem med IMI som ikkje kan løysast ved hjelpetenesta i landet ditt, har EU-kommisjonen ei sentral hjelpeteneste: EU:N SISÄ­ JA ULKOKAUPPA INTRA OG EKSTRA EUROPEISK HANDEL Comext on tietokanta, joka sisältää tilastotietoja Euroopan unionin ulko­kaupasta ja sen jäsenvaltioiden välisestä kaupasta. Comext er databasen for statistikk om EU's eksterne handel og handel mel­lom medlemslandene. Ulkokaupan tilastot kattavat vain irtaimet tavarat, jotka luokitellaan erilaisia tavaraluokituksia käyttäen. Ekstern handelsstatistikk dekke kun transaksjoner i bevegelige varer, som er kategorisert ved hjelp av forskjellige vareklassifi­kasjoner. Yhdistettyä nimikkeistöä on käytetty yhteisön tariffeissa ja tilastoissa 1. tammikuuta 1988 alkaen. Den kombinerte nomenklaturen har blitt brukt av fellesmarketed for alle tariffer og statistiske formå siden i. januar 1988. Yhdistetyn nimikkeistön rakenne noudattaa harmonisoidun järjestelmän (HS) rakennetta. Nimikkeistö sisältää HS­nimikkeistön koodit ja alanimikkeet eli yhteensä yli 10 000 kahdeksannumeroista nimikettä. CN følger strkukturen til det harmoniserte sys­temeet (HS), som burker koder fra HS pluss dennes underinndelinger, noe som totalt utgjør mer enn 10.000 åtte­karakters rubrikker. Ennen vuotta 1988 ulkokaupan tilastotiedot ilmoitettiin Nimexe­tavaraluokituksen mukaisesti. Før 1988 ble data uttrykt ved hjelp av Mimexe­klassifikasjonen av varer for ekstern handelsstatistikk. Tämän Yhdistyneiden Kansakuntien luokituksen versio 3 on ollut voimassa 1. tam­mikuuta 1988 alkaen. Versjon 3 av denne FN­klassifikasjonen har vært gjeldende siden 1. januar 1988. Se käsittää 3 118 perusnimikettä, jotka on ryhmitelty 21 osas­toksi. Den består av 3.118 basisrubrikker som er slått sammen til 21 avdelinger. Tiedot saadaan jäsenvaltioiden tilastolaitoksilta ja Yhdistyneiden Kansakuntien tilastotoimistoista. Kildedata sam­les av statistikktjenester fra medlemslandene og FN's statistikkontor. TARJOLLA OLEVAT TIEDOT INFORMASJON GHT Kustakin tavaratyypistä, joka sisältyy yhteen tai useampaan näistä luokituksista, ulko­kaupan tilastot tarjoavat seuraavat tiedot: For hver type vare oppført i en eller flere av disse klassifikasjonene, viser handelsstatis­tikken: ■ kaupankäyntivirran suunta (tuonti, vienti ja tase) ■ retning av handelsstrømmen (import, eksport og balanse); ■ tietotyypit: tilastoarvona on ι ooo euroa tai ι ooo kansallista valuuttayksikköä. ■ datatype: statistisk verdi uttrykt i 1.000 euro eller i 1.000 nasjonale valutaenheter; mendger i tonn. Määrät ilmaistaan tonneina. Tiettyjen tuotteiden määrät saatetaan ilmoittaa myös muina yksi­köinä (kappaletta, paria, litraa jne.). For noen produkter kan mendger bli uttrykt i supplerende enheter som stykk, par, liter, osv. EU:n tilastoissa noudatetaan erikoiskauppaperiaatetta, eli tilastot eivät sisällä passitus­ ja varastotilastojen kattamia tietoja. EU­statistikk etterkommer det spesielle handelssystemet: bevegelse av varer dekket av transitt­ og lagerstatistikk er derfor utelukket. Comext kattaa seuraavat ajanjaksot: 1958­1987: vuositilastot 1988­: kuukausittaiset tilastot. Comext dekker følgende perioder: 1958­87: Årlig statistikk 1988 og videre: månedlig statistikk. ■ Useita esitystapoja, tiedostojen kopiointi ja käsittely eräajona, aggre­gointi. ■ Comext tilbyr muligheten for å lage tabeller og laste ned data på PC basert på de valgte data. Comext­tilastotietoja voidaan käyttää ■ kauppaneuvotteluissa ■ markkinakehityksen seurannassa ■ maakohtaisessa lyhytaikaisessa seurannassa ■ maksutaseen tarkastelussa ■ markkinatutkimuksissa ■ kansantalouden tilinpidossa ■ varainhoidon valvonnassa. Comext statestikk kan brukes til: ■ handelsforhandlinger; ■ observasjon av markedstrender; ■ kortsiktig ovrevåking av enkeltland; ■ utenriksregnskap; ■ markedsanalyse; ■ najsonalregnskap; ■ budsjettkontroll Lisätietoja Eurostatista, sen tuotteista ja palveluista on saatavilla lähimmästä Data Shopista ja seuraavilta Internet­sivuilta: http://europa.eu.int/comm/eurostat/ For mer informasjon om Eurostat, våre produkter og tjenester, venligst ta kontakt med en av våre Databutikker eller besøk oss på Internett: http://europa.eu.int/comm/eurostat/ TUTUSTU EUROSTATIN HELPPOKÄYTTÖISEEN VERKKOSIVUSTOON, JOKA SISÄLTÄÄ AJANTASAISIA JA KATTAVIA EU:TA KOSKEVIA TILASTOTIETOJA. Besøk Eurostats hjemmeside: oppdatert og omfattende statistisk informasjon om EU med ett enkelt klikk. Tämän maksuttoman sivuston tarkoituksena c ■ EU:ta ja euroaluetta koskevia tuoreimpia ja kattavn tilastotietoja, ■ online­palveluja, jotka ilmoittavat päivityksistä ja joiden avul täjä voi kopioida automaattisesti koneelleen uutta aineistoa, kuten lehdistötiedotteita, julkaisuja, tietokantoihin liittyviä tietoja sekä tar­jouspyyntöjä, helppokäyttöinen ja tehokas navigointijärjestelmr ■ online tjenester for å informere deg om oppdateringer og/eller auto­matisk nedlasting av nye produkter, inkludert nyhetsmeldinger, publikasjoner og databaseinformasjon, samt anbudsinnbydelser, et brukervennlig og effektivt navigasjonssystem. EUROSTAT: tietoa Euroopan tilastoista. OSTAT: din nøkkel til europeisk statistikk Makrotalouden tilastotietokanta MAKROØKONOMISK STATISTIKKDATABASE New Cronos on makrotalouden tilaa ja yhteiskunnallisia oloja kuvaava tietokanta, joka on kehitetty käyttäjille, jotka tarvitsevat korkealaatuista tilastotietoa päätöksenteossa. senteossa. Databasen New Cronos inneholder makroøkonomiske og sosiale data av stor nytte for alle som har behov for statistiske opplysninger av høy kvalitet. SISÄLTÖ INNHOLD New Cronos sisältää yli 160 miljoonaa yhteiskunnallista ja taloudellista tilastotietoa jäsenvaltioista ja usein myös Japanista, Yhdysvalloista, Keski-Euroopan maista ja unionin tärkeimmistä kauppakumppaneista. New Cronos inneholder mer enn 160 millioner statistiske data om sosiale og økonomiske forhold i EU-lande-ne og i mange tilfeller også Japan, USA, Sentraleuropeiske land og EU's viktigste handelspartnere, heriblant EFTA landene. Tilastoalan mukaan kuukausittain, neljännesvuosittain, puolivuosittain tai vuosittain ilmestyvät tiedot ilmoitetaan erilaisina yksikköinä: Dataene, avhengig av emneområde, oppdateres månedlig, kvartalsvis, halvårlig eller årlig og angis i flere ulike enheter: -indekseinä Qoilla on eri perusvuosia) -absoluuttisina arvoina (kansallisena rahayksikkönä tai euroina) -deflatoituina arvoina - prosentteina jne. - indekser (med ulike basisår) - absolutte verdier (i nasjonal valuta eller euro) - justerte verdier - prosent Tietoja on saatavilla muuttujasta tai maasta riippuen vuodesta i960 alkaen. Databasen inneholder data fra i960 til i dag, men tidsspennet er avhengig av hvilket emne og hvilket land det ønskes opplysninger om. New Cronos on jaettu eri aloihin, joista kukin kattaa tietyn erityisalan. New Cronos er inndelt i flere emneområder. Kokoelmat esitetään yhdistelmätaulukoina. Hver av disse dataseriene er igjen oppdelt i flerdimensjonale tabeller. Taulukossa on seuraavat tiedot: Tabellene inneholder opplysninger om: -maat -muuttujat -yksiköt -jaksottaisuus jne. - land - variabler - enheter TEEMA ι YLEISET TILASTOT EMNE ι vs-» GENERELL STATISTIKK CEC sisältää Keski­Euroopan maita (myös kymmentä ehdokasmaata) koskevat vuosittaiset ja lyhyen aika­välin keskeiset indikaattorit. Emneområdet CEC inneholder årlige nøkkeltall for landene i Sentral­Europa (herunder de io søkerlandene). Tärkeimmät indikaattorit on ryhmi­telty seuraaviin kokoelmiin: lähenty­miskriteerit, tuotanto, hinnat, palkat ja työmarkkinat, ulkoinen rahoitus­asema, julkinen talous, rahoituskehi­tys, vaihtokurssit sekä muut (osakemarkkinat ja tärkeimpien kulu­tustavaroiden hinnat). POCKET ­ EC Economic Data Pocketbook (data for 1999­2001: DG ECFIN (Økonomiske og finan­sielle anliggender) ­ høsten 1999 Økonomiske prognoser) De viktigste indikatorene er beskrevet under følgende kategorier: konver­genskriterier, produksjon, priser, lønn og arbeidsmarked, stilling overfor utlandet, offentlige inntekter, valu­tautvikling, valutakurser, diverse (aks­jemarkeder, råvarepriser). Taulukot päivi­tetään kuukausittain. Tabellene oppdateres månedlig. EURi sisältää tuoreimmat ja yhden­mukaistetut tilastotiedot EU:n jäsen­valtioista, Japanista ja Yhdysvalloista seuraavilta aloilta: maksutase, maa­talous, työttömyys, ulkomaankauppa, talouden indikaattorit, teollisuus ja energia, kuluttajahinnat ja palvelut. EURi inneholder ferskeste og best harmoniserte statistikkene for EU­lan­dene, USA og Japan: betalingsbalan­se, landbruk, arbeidsledighet, uten­rikshandel, finansielle indikatorer, industri og energi, konsumpriser og tjenester. Tietokannassa on lyhyen aikavälin suuntausten analysoimiseen tarvitta­vat pääasialliset indikaattorit. EURi inneholder de viktigste indika­torene som er nødvendige for kort­siktige konjunkturanalyser PTIERS: ACP/ALA/MED (Afrikan, Karibian, Tyynenmeren, Latinalai­sen Amerikan, Aasian ja Välimeren maat) PTIERS ­ ACP / ALA / MED (land i Afrika, Karibiske øyer Stillehavsområdet, Latin­Amerika, Asia, Middelhavsområdet) EUR2: Eurooppaa koskevat tilastot EUR 2 ­ Eurostatistikk PTIERS sisältää tärkeimmät yhteisön ulkopuolisia maita koskevat muuttu­jat: kansainvälinen apu ja velka, rahoitusala, kansantalouden tilinpito, tuotanto, yhteiskunnalliset olot, väestö, kauppa jne. PTIERS inneholder de viktigste indi­katorene for tredjeland: internasjonal bistand og gjeld, finans­ og valuta­sektor, nasjonalregnskap, produksjon, sosial sektor, demografi, handel osv. EUR2 sisältää tärkeimmät Euroopan unionin lyhyen aikavälin suuntausten tarkasteluun tarvittavat taloudelliset ja yhteiskunnalliset indikaattorit. EUR 2 inneholder de viktigste økono­miske og sosiale indikatorene som trengs for å overvåke konjunkturutvi­klingen i EU. Kustakin maasta on yli 200 indikaat­toria seuraavilta aloilta: kansantalou­den tilinpito, työllisyys, työttömyys, teollisuus, energia, palvelut, maata­loustuotteet, ulkomaankauppa, kulut­tajahintojen yhdenmukaistetut indeksit, maata lo us hi n ta indeksit, taloustilastot ja maksutase. Basen inneholder mer enn 200 indikatorer for hvert land: nasjonalregnskap, sysselsetting, arbeidsledighet, industri, energi, tje­nester, landbruksprodukter, utenriks­handel, harmoniserte kon­sumprisindekser, landbruksprisindek­ser, økonomiske statistikker og beta­lingsbalanse. REGIO on New Cronos ­tietokannan osa, joka liittyy Euroopan unionin talouselämän tärkeimpiin alueellisiin näkökohtiin. REGIO er det området i New Cronos som omhandler de viktigste sidene ved økonomien i EU på regionalt nivå. Vuonna 1975 perustettu REGIO jakautuu kahdeksaan tilasto­alaan: väestö, talouden tilinpito, työttömyys, työvoimatutkimus, ener­giatilastot, liikenne, maatalous sekä tutkimusta ja kehitystä koskevat tilastotiedot. REGIO ble opprettet i 1975 og er inndelt i åtte statistikkområder: demografi, nasjonalregnskap, Alueet on ryhmitelty NUTS­luokituksen (tilastollisen alue­luokituksen) mukaisesti. Regionene er klassifisert i tråd med NUTS­nomenklaturen (nomenklaturen for statistiske territoriale enheter). Tietokantaan on koottu kansantalou­den tilinpidon neljännesvuosittaiset indikaattorit, jotta EUR­11­ ja EU­15­alueiden taloudellista tilannetta voi­taisiin kuvata johdonmukaisesti ja yhtenäisesti. Kvartalsvise indikatorer fra kvartalsvi­se nasjonalregnskaper er valgt for å gi et sammenhengende, ensartet bilde av den økonomiske situasjonen for EUR­11 og EU­15. Esitetyt muuttujat ovat kansantalouden tilinpitojärjestelmän määritelmien mukaisia. Variablene som er presentert, kjennetegnes av at de er definert innenfor en felles ramme basert på nasjonalregnskapssyste­met. Kaikki määri­telmät ovat peräisin EKT 95:stä. Alle definisjoner er hentet fra ESA 1995. TEEMA 2 TALOUS JA RAHOITUS EMNE 2 ØKONOMI OG FINANSER BOP: Maksutase rien sijoitusten tilasto (sijoitusvirrat, tulot ja asemat), niiden maantieteelli­nen ja aloittainen jakautuminen sekä EU:n toimielinten vuosittainen maksu­tasetilasto. BOP ­ Betalingsbalanse vis inndeling og statistikk over EU­institusjonenes årlige betalingsba­lanse. Tietokannan sisältö koskee pääasias­sa Euroopan unionia. Siinä on seu­raavat tiedot: neljännesvuosittainen maksutasetilasto, vuosittainen vaih­totasetilasto, joissa painopiste on palvelujen kansainvälisessä kaupassa ja sen maantieteellisessä jakautumi­sessa, vuosittainen ulkomaisten suo­ I tillegg er det tatt med opplysninger om årlige og kvartals­vise betalingsbalanser for søkerland og andre land av interesse for EU. Tietokannassa on myös vuosittaiset ja neljännesvuosittaiset ehdokasmai­den ja eräiden muiden maiden mak­sutasetiedot. BOP fokuserer på EU, og inneholder kvartalsvis statistikk over betalings­balanser, årlige driftsregnskaper med hovedvekt på internasjonal tjeneste­handel med detaljert geografisk inn­deling, årlige direkte investeringer i utlandet (strømmer, inntekter og stillinger) med geografisk og sektor­ WINY: Raha­ ja rahoitustilastot MNY - Valuta- og finansstatistikker ­ vuoden 1990 kiinteinä hintoina lasketut EKT­kokonaissuureet kan­sallisina valuuttoina, euroina ja NA_SECT - Nasjonalregnskap etter institusjonell sektor (husholdninger, næringsliv, offentlig osv.) v^* Tietokannan kokoelmat ja taulukot sisältävät raha­ ja rahoitusalan kehi­tyksen ymmärtämisen kannalta välttä­mättömät tiedot: valuuttakurssit (Yhdysvaltojen dollari, euro ja muita valuuttoja), tiedot osake­ ja joukko­velkakirjamarkkinoista, lyhyet ja pit­kät korot, euron ostovoima, ulkoinen rahoitusasema, raha­aggregaatit, viralliset valuuttavarannot sekä julki­nen alijäämä ja velka. Dataseriene og tabellene her beskriver de viktigste elementene som er nødvendig for å forstå det som skjer på valuta- og finansområdet: (USD, euro og andre valutaer), opplysninger om aksje- og obligasjonsmarkeder, lånerenter (kort- og langsiktige), euroens kjøpekraft, stilling overfor utlandet, monetære hovedtall, offisielle valutareserver og offentlig underskudd og gjeld. NA_AGGR: Kansantalouden tilinpidon vuosittaiset ja neljän­nesvuosittaiset kokonaissuureet NA_AGGR - Nasjonalregnskap -Hovedtall - Årlige og kvartalsvise data ffm NA_SECT sisältää EKT:n mukaiset vuositiedot ja institutionaalisten sek­torien (yritykset, kotitaloudet, julkis­hallinto jne.) mukaan eritellyt kansan­talouden tilinpidon tiedot kansallisina valuuttoina, euroina ja prosentteina BKT:sta. PRICE omfatter fire dataserier for hvert land: harmoniserte konsumprisindekser (årlige og månedlige data), nasjonale konsumprisindekser (årlige og månedlige data), priser i nasjonal valuta (månedlige og årlige data) og kjøpekraftspariteter for privat forbruk (sammenligning mellom land, månedlige data). PRICE: Hinnat ja ostovoimaparitee­tit SEC2 - Nasjonalregnskap -Produksjonsgrener, kapitalvarer og husholdningers sluttforbruk NA_AGGR sisältää kansantalouden tilinpidon tärkeimmät vuosittaiset ja neljännesvuosittaiset kokonaissuu­reet. NA_AGGR inneholder de viktigste årsog kvartalsdata fra nasjonalregnskapene. Tilastossa on EKT 95:een, EKT 79:ään ja kansallisiin määritelmiin pohjautuvia tietoja. Basen har data fra ESA 95 og ESA 79 og/eller nasjonale tall. Kokonaissuureet ilmoitetaan käypinä ja kiinteinä hin­toina, kansallisina valuuttoina, euroi­na, ostovoimayksikköinä, kasvulukui­na, deflaattoreina, indekseinä ja suh­teina tärkeimmistä kokonaismääristä. Hovedtallene legges fram i løpende og faste priser, nasjonal valuta, euro og PPS, vekstrate, deflatorer, indekser og finansielle nøkkeltall. Basen omfatter også økonomiske og sosiale indikatorer. Tilastossa on myös taloudellisia ja yhteiskunnallisia indikaattoreita. SEC2 inneholder videreinndelte makroøkonomiske data harmonisert i henhold til ESA-79-standard for 18 europeiske land, USA, Japan og flere landgrupper (EU, EFTA, EEA, osv.): Tiedot koskevat euroaluetta, EU:ta ja yksittäisiä jäsenvaltioita, unionin tär­keimpiä kauppakumppaneita ja maailman tärkeimpiä taloudellisia ryhmittymiä, kuten G7:ää ja Naftaa. Dataene viser til eurosonen, EU og de enkelte medlemsland, EU's viktigste handelspartnere og de viktigste økonomiske grupperingene i verden, som G7, NAFTA osv. NA_FINA: Kansantalouden tilinpi­don tilinpäätöstiedot NA_FINA - Nasjonalregnskap -Finansregnskap SEC2: Kansantalouden tilinpidon tuotantohaarat, investointihyödyk­keet ja kotitalouksien loppukulu­tus (a) for 25 ensartede produksjonsgre ner og grupperinger av disse (b) for 7 kapitalvarer og grupperin ger av disse (c) for 42 forbruksfunksjoner og grupperinger av disse NA_FINA sisältää vuosittaiset EKT: n mukaan yhdenmukaistetut tiedot ja aloittain (yritykset, kotitaloudet, val­tiot jne.) eritellyt tilinpäätöstiedot kansallisina valuuttoina ja euroina. NA_FINA inneholder årlige data (ESAharmonisert), finansregnskap etter sektor (næringsliv, husholdninger, offentlig virksomhet osv.) i nasjonal valuta og euro. NA_MNAG: Ehdokasmaiden muuta NA_MNAG - Søkerland - Ikkefinansielle nasjonalregnskap Tietokannassa on EKT 79m normien mukaisesti yhdenmukaistettuja aggre­goimattomia tietoja 18 Euroopan val­tion, Japanin, Yhdysvaltojen ja usei­den valtioryhmittymien (Euroopan unioni, Efta, ETA jne.) makrotaloudes­ta. TRIM inneholder de viktigste statistiske opplysningene om BNP og BNP-hovedtall, samt andre mer detaljerte opplysninger for bransjer og sektorer. Se sisältää tietoja kuin rahoitusalaa koskeva kansan­talouden tilinpito a) 25 homogeenisesta tuotantohaa­rasta ja niiden alaryhmistä b) 7 investointihyödykkeestä ja nii­den alaryhmistä c) 42 tavararyhmästä ja niiden ala­ryhmistä. Dataene viser til EU-15 °§ de enkelte medlemsland, EUs viktigste handelspartnere og verdens viktigste økonomiske grupperinger, som G7, NAFTA, NIC osv. TRIM: Kansantalouden tilinpidon kokonaissuureet, neljännesvuosi­tiedot (EKT 79) I tillegg inneholder TRIM befolkningsdata og økonomiske nøkkeltall pr. innbygger. Tietokannassa on tiedot kansantalou­den tilinpidon tärkeimmistä muuta kuin rahoitusalaa koskevista koko­naissuureista Keski­ ja Itä­Euroopan kymmenen ehdokasmaan osalta. Databasen inneholder de viktigste ikkefinansielle hovedtallene i nasjonalregnskapene til de 10 landene i Øst- og Mellom-Europa som søker medlemsskap i EU. Tiedot on luokiteltu NACE:n, COI­COP:n ja CPA:n mukaisesti. Tietokannassa on yksinkertaistetun muuta kuin rahoitusalaa koskevan tilinpidon tiedot. Opplysningene er spesifisert etter NACE, Coicop og CPA, og basen inneholder tall fra forenklede ikkefinansielle sektorregnskap. Tiedot on saatu kan­sallisilta tilastolaitoksilta. Opplysningene er hentet fra nasjonale statistikkbyråer. NA_SECi: Kansantalouden tilinpi­don kokonaissuureet, vuositiedot (EKT 79) NA_SECi - Nasjonalregnskap -Hovedtall - Årlige data (ESA 79) NA_SECi sisältää seuraavat yhdenmu­kaistettuja tietoja sisältävät taulukot: ­ käypinä hintoina lasketut EKT­kokonaissuureet kansallisina valuuttoina, euroina ja ostovoi­mayksikköinä NA_SECi gir tilgang til følgende tabeller med harmoniserte data: - ESA-hovedtall i løpende priser, nasjonal valuta, euro og PPS - ESA-hovedtall i faste 1990-priser, nasjonal valuta, euro og PPS - verdi-, volum- og prisindekser og gjennomsnittlig vekstrate - økonomiske og sosiale indikatorer. CENSUS: Väestönlaskenta 1990-1991 CENSUS - Folketellinger - Tellingen 90-91 CENSUS sisältää kaikki Euroopan laajuisen vuosina 1990-1991 toteutetun väestönlaskennan perusteella laaditut tilastot (väestörakenne, aktiiviväestö, koulutustaso, kotitaloudet ja asuminen). Opplysningene i ILC er beregnet utfra Det euro peiske fellesskaps husholdningspanel (ECHP) ILC:n sisältämät tiedot lasketaan Euroopan yhteisön kotitalouksien kyselytutkimuksen (ECHP) tulosten perusteella. CENSUS inneholder all statistikk fra EU-folketel-lingen i 1990-91 (befolkningsstruktur, yrkesaktiv befolkning og utdanningsnivå, husholdninger og boliger). Tietokannassa on tärkeimmät väestöä koskevat indikaattorit ja yksityiskohtaiset tiedot väestöstä, syntyvyydestä, kuolleisuudesta ja avioituneisuudesta. DEMO dekker de viktigste demografiske indikatorene og gir detaljerte opplysninger om befolkning, fruktbarhet, dødelighet og statistikk over inngåtte ekteskap og skilsmisser Tietokannan kokoelmiin sisältyvät vuosina 1975-1996 toteutettujen työvoimakustannuskyselyjen tiedot ja päivitykset tietyiltä tutkimusvuosien välisiltä vuosilta. Dataseriene i her tilsvarer arbeidskostnadsundersøkelsene, som ble utført fra 1975 - 1996, med enkelte oppdateringer for årene mellom målingene. Kustannukset on jaoteltu useiden osatekijöiden mukaan ja tiedot on luokiteltu NACE:n, yrityksen koon ja alueen mukaan. Arbeidskostnadene er inndelt i nere komponenter og opplysningene er klassifisert etter NACE, virksomhetens størrelse og region. Mukana on tietoja myös henkilökunnan ja työtuntien määrästä. LACOSTS inneholder også informasjon om antall ansatte og utførte arbeidstimer. LFS: Työvoimatutkimus LFS - Arbeidskraftundersøkelse EARNING sisältää yhdenmukaistetut tiedot teollisuuden ja palvelualojen työntekijöiden (vuodesta 1972) ja toimihenkilöiden (vuodesta 1980) bruttotuloista. EARNING inneholder harmonisert bruttolønn for arbeidere (fra 1972-) og funksjonærer (fra 1980-) i industri- og tjenestesektoren. Saatavilla on myös tietoja tuotantoteollisuudessa toimivien henkilöiden nettotuloista eri laisten perhetilanteiden mukaan. Det foreligger også opplysninger om nettolønn i industrien etter husholdningstype. Kyseessä on kotitalouskysely, jonka avulla saadaan tietoja väestöstä (yksityistalouksissa asuvista henkilöistä), työvoimasta ja ulkomaalaisista. Dette er en årlig husholdningsundersøkelse med opplysninger om befolkningen (personer som bor i private husholdninger), den yrkesaktive befolkning og utenlandske statsborgere. Pääpaino on etenkin työllisyydessä, työttömyydessä ja työvoimaan kuulumattomuudessa. Hovedvekten ligger på sysselsetting, arbeidsledighet og personer utenfor arbeidsstyrken. Saatavilla on tietoja työnteon muodoista, työajasta, ammateista, toimialoista, työttömyyden kestosta ja työnhakumenetelmistä. Tilgjengelig informasjon om disse emnene omfatter arbeidsmønstre, arbeidstid, yrker, økonomiske aktiviteter, arbeidsledighetens varighet og arbeidssøker metode. Tietokanta sisältää iän ja NACE Rev. 1 -toimialaluokituksen mukaiset vuosittaiset ja neljännesvuosittaiset esikuvatiedot. Årlige og kvartalsvise data etter alder og etter NACE Rev 1. Kansallisten määritelmien erojen vuoksi näitä lukuja ei pitäisi käyttää valtioiden työllisyysasteiden vertailuun. På grunn av ulike nasjonale definisjoner bør disse tallene ikke brukes til å sammen ligne sysselsettingsnivåer, men til å gi informasjon om sysselsettingstrender. Lukujen avulla saadaan tietoja työllisyyden suuntauksista. MIGRAT - Internasjonal migrasjon Tiedot koskevat kansalaisuuden mukaan ryhmiteltyjä turvapaikkahakemuksia, kansalaisuuden saantia sekä maahanmuuttoa ja maastamuuttoa sukupuolen, kansalaisuuden, ikäryhmän, aiemman ja tulevan asuinvaltion mukaan. HBS grupperer alle data om husholdningene: etter økonomisk situasjon, sosioøkonomisk kategori, inntektskilde osv., samt forbruksmønster (nivå og struktur). Tiedot koskevat niitä kahdeksaa jäsenvaltiota, joissa on lakisääteinen vähimmäispalkka (Belgia, Kreikka, Espanja, Ranska, Luxemburg, Alankomaat, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta). Opplysningene gjelder åtte medlemsland som har lovfestet minstelønn (Belgia, Hellas, Spania, Frankrike, Luxembourg, Nederland, Portugal og Storbritannia. SES: Palkkarakennetilastot 1995 SES - Inntektsstrukturstatistikker - 1995 SES sisältää tunti-, kuukausi- ja vuosiansioiden bruttomäärää koskevat tiedot toimialoittain ja ammateittain eriteltyinä. SES inneholder brutto times-, måneds- og årsinntekt etter økonomisk aktivitet og yrke. Kuukausiansioita koskevat tiedot ovat saatavilla myös iän, koulutustason, työsuhteen pituuden ja tyypin mukaan luokiteltuina. Månedsinntektene er også oppdelt etter alder, utdanningsnivå, ansiennitet og ansettelsesform. Tietokannassa on tietoja myös työajasta ja lomapäivien määrästä. Det finnes også Informasjon om antall arbeidstimer og feriedager. Eurostat tarjoaa terveyden ja turvallisuuden teemaan liittyvässä tietokannassa säännöllisesti kerättäviä ja virallisia tilastotietoja, jotka ovat systemaattisia ja mahdollisimman yhdenmukaistettuja ja jotka liittyvät suoraan yhteisön terveys alan toimiin. Innenfor rammen Helse og sikkerhet presenterer Eurostat en systematisk og i størst mulig grad harmonisert samling av regelmessige og offisielle statistikker, som er direkte relevante for Fellesskapets tiltak på helseområdet. Ala jakautuu kahteen pääaiheeseen: kansanterveys ja työterveys ja -turvallisuus. Dette området er delt inn i to hovedområder: Offentlig helse og Helse og sikkerhet på arbeidsplassen. Kansanterveys on ryhmitelty neljäksi luvuksi: elämäntavat (johon sisältyy muun muassa pituutta ja painoa, tupakointia ja alkoholin kulutusta koskevia taulukoita), terveydentila (johon sisältyy pääasiassa työkyvyttömyyttä ja tiettyjä sairauksia kuten aidsia ja syöpää koskevia taulukoita), terveydenhuolto (terveydenhuollon henkilöresursseja, sairaaloiden vuodepaikkojen määriä ja hoitoja koskevia taulukoita) ja kuolinsyyt. Området Offentlig helse er delt inn i fire kapitler: Livsstil (vil omfatte tabeller over antropometriske trekk, røyke- og drikkevaner osv.), Helsestatus (vil i hovedsak omfatte tabeller over uførhet og enkelte spesifikke sykdommer som AIDS, kreft o.a.), Helsevern (tabeller over menneskelige ressurser som brukes på helse, sykehussenger og behandlinger) og Dødsårsaker. Työterveys ja -turvallisuus on ryhmitelty kahdeksi luvuksi: ammattitaudit ja työtapaturmat. Området Helse og sikkerhet på arbeidsplassen er delt inn i to kapitler: Yrkessykdommer og Ulykker på arbeidsplassen. Tietokanta sisältää yhdenmukaistetut tiedot sosiaaliturvamenoista (esimerkiksi eläkkeistä, työttömyysetuuksista, terveydenhuollosta ja perhe-etuuksista) ja sosiaaliturvatuloista (esimerkiksi työntekijöiden ja työnantajien sosiaaliturva maksuista ja valtion suorittamista maksuista) Euroopan unionin 15 jäsenvaltiossa sekä Islannissa ja Norjassa. Harmoniserte data over utgifter til sosial trygghet (som f.eks. pensjoner, arbeidsledighetstrygd, helsevern, forsørgertilskudd) og inntekter (som f.eks. trygdeavgift fra arbeidsgivere og arbeidstakere, bidrag fra det offentlige) i EU-15, Island og Norge. ILC sisältää tietoja yksityistalouksien ja näissä talouksissa elävien henkilöiden tuloista, taloudellisesta tilanteesta ja yleisistä elinoloista. ILC inneholder opplysninger om private husholdninger og de enkelte husstandsmedlemmenes inntekter, økonomisk situasjon og levekår generelt. STELCI: Lyhyen aikavälin ansio­ ja työvoima­kustannusindeksit STELO - Korttids lønns- og arbeidskostnadsindekser Tietokannassa on neljännesvuositiedot ansioiden ja työvoimakustannusten kehityksestä EU:ssa. Tiedot on jaoteltu toimialan (NACE Rev. ι) mukaan. Etter- og videreutdanningsundersøkelsen (CVTS) var den første undersøkelse av sitt slag, som ble gjennomført i bedrifter i samordnet form på EU-nivå (felles spørreskjema, felles definisjoner, felles anbefalinger for for praktisk gjennomføring). Kustannukset on eritelty palkkojen ja muiden työvoimakustannusten mukaan. Undersøkelsen har derfor vært banebrytende. Tutkimus oli tämän ansiosta uraauurtava. Kostnadene er inndelt i lønns- og andre arbeidskostnader. STRIKES: Työmarkkinakiistoja koskevat tilastot STRIKES - Arbeidskonflikter STRIKES sisältää tiedot menetettyjen työpäivien ja työtaisteluihin osallistuneiden työntekijöiden määrästä toimialoittain. STRIKES inneholder statistikk over antall tapte arbeidsdager og antall arbeidere involvert, etter økonomisk aktivitet. Tietokannassa on yhdenmukaistetut, ILO:n määritel­män mukaista työttömyyttä koskevat tilastotiedot. UNEMPLOY inneholder harmoniserte statistikker over arbeidsledighet ¡følge ILOs definisjon. Se sisältää myös tietoja työttömyyden kestosta ja työvoimatoimistoihin ilmoittautuneiden henkilöi­den määristä. Databasen omfatter også arbeidsledighet etter varighet og antall registrerte arbeidsledige. EUROPROM ­ EUROPROMS: Euroopan tuotan­to­ ja markkinatilastot EUROPROM - EUROPROMS: Europeiske produksjons- og markedsstatistikker Tietokanta sisältää yksityiskohtaista ja vertailu­kelpoista tietoa lähes 4 400 teollisuustuotteen tuotannosta, ulkomaankaupasta ja markkinoista Euroopan unionissa. Europroms inneholder detaljerte og sammenlignbare opplysninger om produksjon, utenrikshandel og markeder for nærmere 4 400 industriprodukter i EU. Saatavilla on tietoja vuosilta 1993, 1994, 1995, 1996, 1997 ja 1998 sekä joita­kin tietoja vuodelta 1999. Data finnes for 1993, 1994, 1995,1996, 1997, 1998 og noen for 1999. Tiedot ovat peräisin pääasiassa Euroopan unionin tuotantoa koske­vasta tilastotutkimuksesta (Prodcom) ja ulkopuo­lisista kauppatilastoista. Resultatene er for det meste hentet fra Prodcom EU's statistiske undersøkelse for industriproduksjon, sammen med data for utenrikshandelen. len. Audiovisuaalialan tilastot 1980­1997 AUVIS on uusi tietokanta, jossa on vuositietoja audiovisuaalisista palveluista ja niihin liittyvistä markkinoista 18 EU­ ja Efta­maassa. Statistikk over den audiovisuelle sektor 1980-1997 AUVIS er et nytt område som inneholder årlige data for 18 EU- og EFTA-land om audiovisuelle sektorer og markeder i forbindelse med disse. Tietokan­nassa on yrityksiä koskevia liiketoiminnan indi­kaattoreita ja funktionaalisia indikaattoreita (tietoja markkinoiden laadusta ja rakenteesta, kansainvälisestä kaupasta, tarjonnan volyymista, palvelun laadusta, kysynnän rakenteesta, tekni­sestä infrastruktuurista jne.). Databasen omfatter økonomiske indikatorer for bedrifter og funksjonelle indikatorer (kvalitativ og strukturell informasjon om marked, internasjonal handel, informasjon om volumer på til budssiden, kvalitet på tjenester, informasjon om etterpørselsstruktur, teknisk infrastruktur, osv.) Saatavilla on aikasarjoja vuodesta 1980 lähtien, jos tiedot ovat olleet käytettävissä tai merkityk­sellisiä. Der det finnes tilgjengelige relevante data, er det tatt med informasjon tilbake til 1980. Tietokanta kattaa neljä Euroopan ulko­puolista valtiota (Australian, Japanin, Kanadan ja Yhdysvallat), siltä osin kuin tiedot ovat olleet käytettävissä. Databasen dekker også 4 ikke-europeiske land (USA, Japan, Canada og Australia) i den grad det foreligger data. Tietokantaa kartutetaan jatkossa uusilla indikaat­toreilla ja muuttujilla. Nye indikatorer og variabler skal legges inn i databasen etter hvert. Suurin osa tiedoista on kevään 1998 lopulta. Mesteparten av opplysningene er utarbeidet mot slutten av våren 1998. Daisie plus ­tietokannan tiedot valmisteltiin kui­tenkin huomattavasti myöhemmin (tietokanta val­mistui lokakuussa 1998), jotta myös vuoden 1997 estimaatit voitiin ottaa mukaan. For data i området Daisie plus, er tallene imidlertid utarbeidet på et mye senere tidspunkt slik at beregninger fram til 1997 kunne tas med (sluttført i oktober 1998). Kokoelmia on neljä: Det er fire dataserier: ­ Daisie plus ­kokoelma sisältää tietoja kiintei­den hintojen sarjoista, todettavissa olevasta kulutuksesta, vientiasteesta ja tuonnin osuu­desta. ­ P_TRADE sisältää kaikkien jäsenvaltioiden kauppavirtojen sarjat vuosilta 1988­1997 toi­mialan, kauppakumppanin ja tuonnin ja vien­nin alkuperämaan mukaan eriteltyinä. - P_TRADE - inneholder årsserier fra 1988 til 1997 for alle medlemsland, og gir opplysninger om handelsstrømmer etter økonomisk aktivitet og etter handelspartner og import- og eksportvarenes opprinnelsesland. COMPET: Kilpailukykyindikaattorit COINS er en database som inneholder årlig informasjon om telekommunikasjons- og posttjenestesektorer i EU- og EFTA-landene etter 1980. ­ ASSOC­kokoelman tiedot on kerätty ammatti­järjestöiltä, jotka edustavat eri teollisuudenalo­ja yleensä koko yhteisön tasolla. - ASSOC - data innsamlet av bransjeforeninger som representerer bestemte næringer (vanligvis på europeisk nivå). ­ SERVICES­kokoelman tiedot on kerätty palve­lualan ammattijärjestöiltä. - SERVICES - data innsamlet fra bransjeforeninger innen tjenestesektoren. SBS: Yritystoiminnan rakennetilastot (teolli­suus, rakennusala, kauppa ja palvelut) SBS - Statistikk over foretaksstruktur (industri, bygg og anlegg, handel og tjenesteyting) Tietokannassa on useita EU:n teollisuuden kilpai­lukyvyn analysointiin tarvittavia indikaattoreita. COMPET inneholder omfattende analytiske indikatorer til vurdering av industriens konkurranseevne i EU. Se sisältää esimerkiksi makrotalouden ja elinta­son indikaattoreita, teollisuusaloittain eriteltyjä tulosindikaattoreita sekä teollisuusalan, kustan­nusten ja hinnan mukaan jaoteltuja tuottavuuden indikaattoreita. Den dekker f.eks. makroøkonomiske indikatorer og levekårsindikatorer, ytelsesindikatorer etter industriell aktivitet, produktivitetsindikatorer etter industriell aktivitet, kostnad og pris. SBS on nykyisin ainoa yritystoiminnan rakenneti­lastojen viitetietokanta. Pr. i dag det eneste referanseområdet for strukturelle næringsdata. EBT: Liiketoiminnan suuntaukset Euroopassa ­ lyhyen aikavälin kuukausi­ ja neljännes­vuositilastot (teollisuus, rakennusala, vähit­täiskauppa ja muut palvelut) EBT - Europeiske "business trends" -Månedlige og kvartalsvise konjunkturstatistikker (industri, bygg og anlegg, detaljhandel og andre tjenester) Se sisältää myös vanhoja palvelua­laa koskevia NACE 7o:n mukaisia tietoja (1980­1994) ja alueellisia vuositilastoja. SBS inneholder også historiske data for tjenesteyting (NACE 70) (1980-1994) og årlige regionalstatistikker. EBT sisältää lyhyen aikavälin kuukausi­ ja neljän­nesvuositilastot (teollisuus, rakennusala, vähit­täiskauppa ja muut palvelut). Månedlige og kvartalsvise konjunkturstatistikker (industri, bygg og anlegg, detaljhandel og andre tjenester). SBS PLUS: Markkinaosuutta ja erikoistumista koskevat teollisuustoiminnan rakenteen indikaattorit EU:ssa ja EU:n ulkopuolisissa maissa (1988­1998) SBS PLUS -Indikatorer for industrivirksomhetens struktur når det gjelder markedsandel og spesialisering i land i og utenfor EU (1988-98) Tiedot on eritelty standardoitujen kokoluokkien ja alueiden mukaan. Omfatter variabler om overnattingsstedenes kapasitet og belegg, samt opplysninger om innenlandske turisters etterspørsel. Tietokanta sisältää markkinaosuutta ja erikoistumista koske­vat teollisuustoiminnan rakenteen indikaattorit EU:ssa ja EU:n ulkopuolisissa maissa (1988­1998). Strukturelle indikatorer for industrivirksomhet med hensyn til markedsandel og spesialisering i EU og ikke-medlemsland (1988-98). TOUR: Matkailu SME - Små og mellomstore bedrifter Tietokannan sisältämissä tilastoissa on tietoa majoitusliikkei­den kapasiteetista ja käyttöasteesta sekä matkailupalvelujen kysynnästä. Databasen dekker viktige økonomiske indikatorer for små og mellomstore bedrifter, f.eks. antall foretak, total sysselsetting og antall ansatte, omsetning, verdiskapning og arbeidskostnader. COSA: Maa­ ja metsätalouden tilinpito PRAG - Landbrukspriser og landbruksprisindekser SPEL: Maataloustuotannon ja ­tulojen malli COSA har seks dataserier: Malli on suunniteltu maataloustuotannon ja ­tulojen muutos­ten tarkkailua varten. PRAG inneholder månedlige og årlige data om landbruksprisindekser og absolutte priser. Siinä käytetään useita tietolähteitä, ja sen avulla on mahdollista tehdä jäsenvaltioiden välisiä ver­tailuja. Prisindeksene omfatter EUs produsentprisindeks for landbruksprodukter og EUs innkjøpsprisindeks for landbruksutstyr. Täydelliset kronologiset sarjat on laadittu vuodesta 1973 lähtien. De absolutte prisene omfatter salgspris på planteprodukter og husdyrprodukter, innkjøpspriser for landbruksutstyr, priser på jordbruksarealer og forpaktningsavgifter. ZPAi: Maataloustuotteet SPEL - Landbruksproduksjon og inntektsmodell Tämä sisältää tiivistelmän Eurofarm­tietokannan tärkeimmistä tiedoista ja yhteisön maatilojen rakennetta koskevan tutki­muksen tulokset. Modellen, som er laget for å overvåke endringer i landbruk sproduksjon og -inntekter, kombinerer ulike datakilder og gjør det mulig å foreta sammenligninger medlemslandene imellom. Siden 1973 er det sammenstilt komplette kronologiske serier. ZPAi_CC: Ehdokasmaiden maataloustuotanto Inneholder data om landbruksproduksjonen: - produksjonsmidler: arealbruk, husdyr (antall og sammen setning) - årlige data Tietokannassa on ehdokasmaita ja eräitä muita maita koske­via tietoja, jotka ilmoitetaan fyysisinä yksikköinä (lukumääri­nä, painoina ja määrinä). - planteproduksjon (areal, avkastning, produksjon) - årlige data husdyrproduksjon (produksjon og omsetning) - månedlige Tietokannassa on tiedot vuosisaaliista kalastusalueittain, vuositiedot kalanviljelystä, kuukausitiedot kalatuotteiden määristä ja arvosta, vuositiedot EU:n kalastusaluksista ja kalastajien lukumäärästä sekä vuosittainen yhteenveto kala­tuotteiden ulkomaankaupasta. Databasen inneholder data om årlig fiskefangst etter fiskeregion, årlige data over produksjon i oppdrettsnæringen, månedlige data over mengde og verdi av fiskeprodukter, årlige data over EU's fiskeflåte og antall sysselsatte i fiskerinæringen, samt summariske årsdata over utenrikshandel med fiskeprodukter. FOREST: Metsätaloustilastot 1992­1996 FOREST - Skogbruksstatistikker 1992-96 Tietokannassa luodaan tilastokatsaus Euroopan unionin 1990­luvun alkupuoliskon metsätalouteen. FOREST gir en statistisk innsikt i EU's skogbrukssektor i første halvdel av 1990-tallet. Nykyisten 15 jäsenvaltion lisäksi saatavilla on metsätalouden perustilastot Islannista, Liechtensteinista, Norjasta ja Sveitsistä. Databasen inneholder grunnleggende statistikk over skogbruket i de 15 medlemslandene i dagens EU, samt Island, Liechtenstein, Norge og Sveits. FRUCTUS: Hedelmäpuutarhoja koskevat tilastot Opplysningene gjelder landbruksproduksjonen: Näistä hedelmäpuista anne­taan ikäryhmiä, tiheyttä ja lajikkeita koskevat tiedot, jotka on kerätty valtioittain ja tuotantoalueittain. - produksjonsmidler: arealbruk, husdyr (antall og sammen setning) - årlige data planteproduksjon (areal, avkastning, produksjon) - årlige data, PRAG: Maatalouden hinnat ja hintaindeksit Det gis opplysninger om følgende karakteristika: aldersklasse, tetthet og ulike sorter, produksjonsland og område. PRAG sisältää kuukausi­ ja vuositiedot maatalouden hintain­dekseistä ja absoluuttisista hinnoista. - husdyrproduksjon (produksjon og omsetning) - månedlige og årlige data. Hintaindekseistä on saatavilla EU:n maatalouden tuottajahintaindeksi ja EU:n maatalouden tuotantovälineiden ostohintaindeksi. De statistiske opplysningene fra ZPAi_CC må behandles med en viss forsiktighet ettersom de er hentet fra nasjonale kilder som ennå ikke fullt ut følger EU-standarder. Tietokannassa on kaikki julkaisujen Eurostatistics ja Eurostat-vuosikirja ulkomaankauppaa koskevat tiedot. PRESS inneholder aggregerte handelsdata (eksport, import og handelsbalanse) publisert i pressemeldinger fra Eurostat. Se on saatavilla myös CD-ROM-muodossa. Tietokanta sisältää For medlemslandene er det bare tatt med data som er rapportert til Eurostat, mens totalsummene for EU15 og eurosonen er beregnet fram til siste publiserte måned. Tietokanta sisältää Eurostatin lehdistötiedotteissa julkaistut kauppaa koskevat aggregoidut tiedot (vienti, tuonti ja tase). Tallene for EU­15 gjelder de 15 medlemslandenes samlede han­del med alle land utenfor EU. - kuukausittaiset tiedot EU:n sisäisestä kaupasta ja ulkomaan kaupasta yhdistetyn nimikkeistön mukaan Alle utenrikshandelsdata, som forekommer i "Eurostatistics" eller "Eurostat Yearbook". Detaljert utenrikshandel fås også på CD­ROM: ­ Månedlige handelsdata innenfor EU og EU's handel med tredjeland, kombinert nomenklatur, ­ Utenrikshandel 1976­87, Nimexe­nomenklaturen, ­ Utenrikshandel 1988­ , kombinert nomenklatur. Euroalueen luvut koskevat u:n euroalueeseen kuuluvan jäsenvaltion ja kaikkien euroalueen ulkopuolisten maiden välisen kaupan kokonaismäärää. Lukuihin sisältyy siis euroalueen ja Tanskan, Kreikan, Ruotsin ja Yhdistyneen kuningaskunnan välinen kauppa. Tallene for eurosonen, gjelder de 11 ØMU landenes samlede handel med alle land utenfor eurosonen, dvs. inklusive handel mellom eurosonen og Danmark, Hellas, Sverige og Storbritannia. Lukuihin sisältyy siis sekä jäsenvaltion ja 14 muun jäsenvaltion välinen yhteisön sisäinen kauppa että jäsenvaltion ulkomaankauppa kaikkien EU:n ulkopuolisten maiden kanssa. Tallene for de enkelte medlemsland gjelder samlet utenrikshan­del, dvs. inkluderer både handel innenfor Fellesskapet med de 14 andre EU­statene og utenrikshandel med alle land utenfor EU. Japania ja Yhdysvaltoja koskevat luvut on saatu IMF:n tietokannasta. nasta. Tallene for USA og Japan er hentet fra Det internasjonale valuta­fonds (IMF) database. r Tietokannassa on vuositiedot lentokentistä, matkustajista ja rahdista (tonneina). Inneholder årlige data om flyplasser, passasjerer og gods (tonn). Tietokannassa on Eurostatin, UNECE:n ja ECMT:n yhteisen kyselyn perusteella laaditut aggregoidut tiedot ja 4. joulukuuta 1980 annetun neuvoston direktiivin 80/1177/ETY määräysten mukaiset yksityiskohtaiset vuosi- ja kuukausitiedot rahtiliikenteestä. RAIL presenterer aggregerte data fra det felles spørreskjemaet (Eurostat­UNECE­ECMT) og detaljerte årlige og månedlige god­stransportdata i henhold til Rådsdirektiv 80/1177/EØF av 4. desember 1980. COMQUEST: Eurostatin, UNECE:n ja ECMT:n yhteinen kysely, aggregoid ut tilastot COMQUEST ­ Felles spørreskjema (Eurostat­UNECE­ECMT) ­aggregerte statistikker at»'­ Tietokannassa on ainoastaan Eurostatin, UNECE:n ja ECMT:n yhteisen kyselyn perusteella laaditut aggregoidut tiedot. COMQUEST inneholder bare aggregerte data fra det felles spør­reskjemaet (Eurostat­UNECE­ECMT). Siinä on myös 18. heinäkuuta 1989 annetulla neuvoston direktiivillä 89/462/ETY muutetun 12. kesäkuuta 1978 annetun neuvoston direktiivin 78/546/ETY määräysten mukaiset yksityiskohtaiset vuosi- ja nel jännesvuositiedot rahtiliikenteestä. ROAD inneholder aggregerte data fra det felles spørreskjemaet (Eurostat­UNECE­ECMT) og detaljerte årlige og kvartalsvise god­stransportdata i henhold til Rådsdirektiv 78/546/EØF av 12. juni 1978 endret ved Rådsdirektiv 89/462/EØF av 18. juli 1989. Tietokannassa on Eurostatin, UNECE:n ja ECMT:n yhteisen kyselyn perusteella laaditut aggregoidut tiedot ja 17. marraskuuta 1980 annetun neuvoston direktiivin 80/1119/ETY määräysten mukaiset yksityiskohtaiset vuosi-, neljännesvuosi- ja kuukausitiedot rahtiliikenteestä. Databasen inneholder informasjon om aggregerte data fra det felles spørreskjemaet (Eurostat­UNECE­ECMT) og detaljerte årlige, kvartalsvise og månedlige godstransportdata i henhold til Råds­direktiv 80/1119/EØF av 17. november 1980. Tietokannassa on energia-alan rakenteita, yhteiskunnallisia näkökohtia ja taloutta koskevia tietoja sekä tietoja pääasiallisista energiamuodoista eli hiilivedyistä, kaasusta ja sähköenergiasta. MILIEU inneholder data om luftforurensning, vann, avfall og mil­jøutgifter. Sektorvise indikatorer er også tatt med (transport, landbruk, skogbruk). SIRENE sisältää lisäksi tietoja sisäisestä energiansiirrosta, ulkomaankaupasta ja pääasiallisten energiamuotojen hinnoista kuluttajatyypin (teollisuus tai kotitaloudet) mukaan eriteltyinä. Området presenterer også data om arealbruk, glo­bale klimaendringer, flora og fauna og kjernekraft. Tietokannassa on ilmansaasteita, vesihuoltoa, jätehuoltoa ja ympäristönsuojelun kuluja koskevaa tietoa. SIRENE inneholder strukturelle, samfunnsmessige og økono­miske data om energisektoren og data om de viktigste energi­ressursene ­ hydrokarboner, gass og elektrisitet. Mukana on myös alakohtaisia indikaattoreita (liikenne, maata lous ja metsätalous). MILIEU sisältää lisäksi tietoja maankäytöstä, maapallon ilmastonmuutoksesta, luonnosta, aiheeseen liittyvästä yleisestä mielipiteestä ja ydinenergiasta. Databasen gir også informasjon om internasjonale energistrøm­mer og utenrikshandel, samt prisene på de viktigste energikil­dene etter forbrukertype (industri eller husholdning). TEEMA 9 TUTKIMUS JA KEHITYS EMNE 9 FORSKNING OG UTVIKLING EHT: Huipputeknologia työllistäjänä EHT - Sysselsetting innen høyteknologi ZRDi: Tutkimus & kehitys, valtioiden määrärahat Tietokannassa on tiedot 15 EU­maan sekä Islannin ja Norjan alkuperäisistä ja lopullisista T & K­määrärahoista. Tiedot on jaoteltu NABS:n mukaan. Dette nye området gir informasjon og data om sysselsetti mg i høyteknologisektorene (produksjon og tjenester) ~ etter region på NUTS2-nivå for de 15 EU-landene. Uusi tietokanta sisältää is:tä EU­maata koskevia tietoja huip­puteknologia­alan tuotantoteollisuuden ja palvelujen tarjoa­mista työpaikoista NUTS II ­tason alueiden mukaan eriteltyi­nä. Dataene gjelder europeiske patentsøknader registrert EPO (Det europeiske patentkontor). Dataene gir en pekepinn på strukturen og utviklingen av nyskapende aktiviteter i et land eller en region. Tietokannassa on tiedot T & K­henkilöstöstä ja ­kuluista NUTS II ­tason alueiden mukaan eriteltyinä. Tallene dekker både budsjettforslag og budsjettsalderinger for de 15 landene som er medlemmer av EU pluss Norge og Island. Datainndelingen følger NABS-nomenklaturen (Nomenclature for the Analysis and Comparison of Scientific Programs and Budgets) Tietokannassa on tilastotiedot sellaisten yritysten määrästä, jotka ovat tuoneet markkinoille uusia tai parannettuja tuot­teita tai menetelmiä. Tietokannassa on myös tiedot uusiin ja parannettuihin tuotteisiin liittyvästä liikevaihdosta, innovaa­tiotoiminnan kuluista, tavoitteista ja innovointia estävistä tekijöistä yrityksissä (koko tuotantoteollisuus ja useita pal­velualoja). Viitevuosi on 1996. INNOVAT inneholder statistikk over antallet bedrifter som har innført nye eller forbedrede produkter eller prosesser, omsetning av nye og forbedrede produkter, innovasjonsutgifter, målsetninger for nyskapning og faktorer som hinderer nyskapning innenfor næringsvirksomhet (all industrivirksomhet og flere tjenesteytende industrier). Referanseåret er 1996. PATENT: Euroopan patenttihakemukset ZRD2 - Forskning og utvikling: Regionale data Tietokanta sisältää tietoja Euroopan patenttiviraston (EPV:n) rekisteröimistä patenttihakemuksista. ZRD2 dekker data over FoU-personell og FoU-kostnader etter region på NUTS 2-nivå. Sen avulla saadaan käsitys innovaatiotoiminnasta ja sen kehityksestä valtioittain tai alueittain. FoU-utgiftene er angitt i nasjonal valuta, euro, PPS og i prosent av BNP. Tämän maksuttoman sivuston tarkoituksena on tarjo EU:ta ja euroaluetta koskevia tuoreimpia ja kattavimpia tilastotie^ online­palveluja, jotka ilmoittavat päivityksistä ja joiden avulla käyttäjä voi kopioida auto­maattisesti koneelleen uutta aineistoa, kuten lehdistötiedotteita, julkaisuja, tietokantoihin liittyviä tietoja sekä tarjouspyyntöjä helppokäyttöinen ja tehokas navigointijärjestelmä. Formålet med disse gratissidene er å gi: den siste og mest komplette statistiske informasjonen om EU og euro-sone online tjenester for å informere deg om oppdateringer og/eller automatisk nedlasting av nye produkter, inkludert nyhetsmeldinger, publikasjoi baseinform; samt anbudsinnbydelser, et brukervennlig og effektivt navigasjonssystem. EUROSTAT: tietoa Euroo »pan tilastoista. EUROSTAT: din nøkkel til europeisk statistikk Mitä kuluttaja voi tehdä? Hva kan du som forbruker gjøre? Mistä saan lisätietoa? Hvor finner man mer informasjon? Vaikka suurin osa eurooppalaisista valmistajista, maahantuojista ja jälleenmyyjistä noudattaakin sääntöjä, myös kuluttajien on syytä osallistua ja vaikuttaa asioihin. Til tross for at de fleste europeiske produsenter, importører og distributører følger reglene har forbrukerne også et ansvar. Hämäräperäiset myyjät saattavat laiminlyödä terveys- ja turvallisuusmääräyksiä tai jopa kaupitella väärennettyjä tuotteita. Disse tar ansvar for varene som selges og vil vanligvis ta varen i retur. Jos tarjous näyttää liian hyvältä ollakseen totta, se harvoin on totta. Hos useriøse selgere derimot, kan man risikere at de ikke repekterer reglene for helse og sikkerhet, og de kan også distribuere falske produkter. Euroopan komissio Yritys- ja teollisuustoiminnan pääosasto Hvis et tilbud virker for godt til å være sant, så er det kanskje nettop det det er! Lue kaikki varoitus- ja ohjetekstit. Les alle advarsler og instrukser. Ota ikä- ja turvasuositukset huomioon, etenkin lelujen ja muiden lastentavaroiden osalta. Suhtaudu suosituksiin vakavasti. Vær oppmerksom på anbefalinger om alder og sikkerhet, spesielt når det gjelder leketøy (og andre produkter for barn) – ta dem på alvor. Ilmoita tuotteeseen liittyvistä ongelmista aina valmistajalle tai myyjälle, jolta tuotteen ostit. Sikkerhetsproblemer med et produkt må alltid rapporteres til produsenten eller stedet hvor produktet ble kjøpt. Ota lisäksi yhteys asiaankuuluvaan viranomaiseen, koska siten varmistat, että tuotteen turvallisuuskysymysten käsittely etenee. I tillegg bør ansvarlig myndighetkontaktes slik at videre tiltak kan bli iverksatt og bare trygge varer finnes på markedet. Vastuu siitä, että markkinoille saatetaan turvallisia ja määräysten mukaisia tuotteita, on täysin valmistajien, maahantuojien sekä jälleenmyyjien harteilla. Produsenter, importører og distributører har hele ansvaret for at deres produkter oppfyller sikkerhetskravene. Valitettavasti jotkut noudattavat näitä sääntöjä vain silloin, kun heitä uhkaa välitön kiinnijäämisen riski. Dessverre vil enkelte aktører bare følge reglene dersom det er en reell sjanse for at de som begår lovbrudd blir tatt. Euroopan yhtenäisistä sisämarkkinoista1 on paljon hyötyä kuluttajille. Jokainen on jo tottunut sen mukanaan tuomiin laajoihin tuotevalikoimiin. Det europeiske indre marked1, som vi er en del av gjennom EØS-avtalen, gir forbrukerne store fordeler. Samalla kuluttajat kuitenkin odottavat, että heidän ostamansa tuotteet ovat myös turvallisia. Vi er alle vant med et stort utvalg av produkter. og som forbrukere forventer vi at det vi kjøper er trygt. Valmistajien on varmistettava, että heidän tuotteensa täyttävät asianmukaiset turvallisuusvaatimukset. En produsent må forsikre seg om at produktene er i samsvar med relevante sikkerhetskrav. He voivat tehdä tämän esimerkiksi kartoittamalla mahdolliset turvallisuusriskit ja testaamalla tuotenäytteitä. Dette gjøres for eksempel gjennom en vurdering av mulig risiko og ved å teste produktet. Tämän jälkeen heidän on kiinnitettävä tuotteeseen CE-merkintä. Hvis produktet oppfyller kravene skal det CE-merkes.. Luodessaan Euroopan yhtenäiset sisämarkkinat Euroopan unionissa valmisteltiin erityiset turvallisuusmääräykset tällä alueella myytäville tietyille tuoteryhmille. Med bakgrunn i EØS-avtalen inneholder norsk lovverk spesifikke sikkerhetskrav for en rekke produkter. Kaikkien tuotteiden on oltava vähintään kyseisten turvallisuusmääräysten mukaisia. Disse sikkerhetskravene kommer i tillegg til generelle sikkerhetskrav som alle produkter må oppfylle. Tiettyjen, suurempia turvariskejä sisältävien tuotteiden kuten kaasulämmittimien tai moottorisahojen turvallisuuden arvioinnissa valmistajan on käytettävä kansallisten viranomaisten nimeämää tarkastuslaitosta. Enkelte produkter med høyere risiko, slik som gasskjeler eller motorsager, kan ikke kontrolleres bare av produsenten. I slike tilfeller må et uavhengig teknisk kontrollorgan, godkjent av av nasjonale myndigheter, utføre sikkerhetskontrollen. Vasta tämän jälkeen valmistaja saa kiinnittää tuotteeseen CE-merkinnän. Når dette er gjort, må produsenten CE-merke produktet hvis det oppfyller kravene. Tästä syystä Euroopan maat ovat perustaneet markkinavalvontaviranomaisten verkoston. For å møte dette har de europeiske landene myndigheter med ansvar for markedstilsyn. Sen tehtävänä on valvoa markkinoiden toimintaa ja suojata kuluttajia mahdollisimman hyvin vaarallisilta tuotteilta. Disse skal overvåke markedet og beskytte forbrukere mot usikre produkter så godt det lar seg gjøre. Valvontatyötä tehdään tarkastamalla valmistajien, maahantuojien ja jälleenmyyjien toimintaa, tarkastamalla ja testaamalla tuotteita sekä puuttumalla toimenpitein määräysten rikkomuksiin. Dette gjøres gjennom inspeksjoner hos produsenter, importører og distributører, gjennom kontroll og testing av produkter og ved reaksjoner dersom sikkerhhetskravene ikke følges.. Näitä toimenpiteitä ovat esimerkiksi vaarallisten tuotteiden takaisinvedot kuluttajilta, tuotteiden poistaminen myynnistä, vaarallisten tavaroiden hävittäminen sekä sakkojen tai muiden seuraamusten määrääminen. Reaksjoner inkluderer tilbakekalling av usikre produkter fra forbrukere, fjerning av varer fra butikkhyllene, tilintetgjøring av farlig gods, bøtlegging eller andre tiltak. Määräysten mukaan valmistajien on annettava tuotteen mukana erityinen vakuutus siitä, että heidän tuotteensa ovat turvallisia. De spesifikke sikkerhetskravene pålegger produsentene å utarbeide en samsvarserklæring som viser at produktene deres er sikre. Lisäksi kansalliset viranomaiset tiedottavat toisilleen tapauksista, joissa vaaralliset tuotteet ovat johtaneet toimenpiteisiin. Samtidig må produktet (eller embalasjen) påføres CE-merking. Tietoa jaetaan Euroopan yhteisön nopean tietojenvaihtojärjestelmän RAPEXin välityksellä. Importører må undersøke om produsentene har gjort det som er nødvendige for å CE-merke produktet. Se mahdollistaa vastaavien toimenpiteiden käynnistämisen myös muissa Euroopan maissa. Distributører må vise ansvar og være i stand til å identifisere og trekke tilbake farlige produkter. On hyvä tietää, että CE-merkintä ei osoita, että Euroopan unioni tai jokin viranomainen olisi todennut tuotteen olevan turvallinen. I tillegg informerer myndigheter hverandre når det gjøres tiltak mot usikre produkter. Denne informasjonen deles på europeisk nivå gjennom varslingssystemet RAPEX. Se ei myöskään ilmaise tuotteen alkuperämaata. På den måten kan andre land kan gjøre liknende tiltak. 1 Euroopan markinoilla/valtioilla tarkoitetaan EU:n 27 jäsenvaltiota sekä EFTA-maita eli Norjaa, Islantia ja Liechtensteinia. 1 Med “europeisk(e) marked/land” mener vi de 27 EU-medlemsstatene og EFTA- Kansallisten viranomaisten on myös seurattava tuotteiden turvallisuusongelmiin liittyvien kuluttajavalitusten käsittelyä. Nasjonale myndigheter må i tillegg følge opp klager fra forbrukere angående sikkerhetsproblemer med produkter. Euroneuvontakeskustenverkosto Euro Info Centre-nettverket YRITTÄJYYSja KOMISSIO . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5 Europakommisjonens nettverk styrker vekst og sysselsetting . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .5 Mitä PALVELUJA Euroneuvontakeskukset tarjoavat . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hvilke tjenester tilbyr EIC-kontorene . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Euroneuvontakeskukset LAAJENTUNEESSA Euroopassa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . EIC i et utvidet Europa . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Yritystukea YLI EU:N RAJOJEN…ja sen rantojen . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Støtte utenfor EU også i EUs ytterste grenser . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Euroneuvontakeskukset ja YRITYSTEN ELINKAARI . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . .20 EIC og bedriftenes livssyklus . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . . Hyödyllisiä JULKAISUJA Publikasjoner YRITTÄJYYS ja KOMISSIO ritysympäristö, joka edistää tuotantoa, yritysten perustamista, innovaatioita ja riskinottoa, lisää osaltaan EUROPAKOMMISJONENS NETTVERK STYRKER VEKSTOG SYSSELSETTING kt vekst samt flere og bedre jobber er nøkkelen til den europeiske samfunnsmodellen i detteårhundret. Y tulojen kasvua ja työpaikkojen tarjontaa. Små og mellomstore bedrifter (SMBer) er svært viktige for å skape vekst, og derfor Lissabonin strategiassa tavoitteeksi asetetaan kilpailukykyisemmän ja dynaamisemman tietoon perustuvantalouden luomisen Eurooppaan. Ø blir de høyt prioritert når Europakommisjonens politiske agenda settes. Pk-yritys ulottuvuus on nyt keskeinen osa yhteisön politiikkoja, ja Euroopan noin20 miljoonaa pientä ja keskisuurta yritystä ovat monien EU:n ohjelmien tärkeimpiä kohteita. Det er ca 25 millioner småog mellomstore bedrifter i Europa, og mange EU-programmer retter seg direkte mot disse. Meidän on otettava pkyritykset huomioon, kuunneltava mitä sanottavaa niillä on, ja autettava niitä. Euro Info Centre tilbyr SMBer og andre bedrifter verdifulle tjenester som kan øke deres konkurranseevne,som igjen bidrar til vekst og flere arbeidsplasser. Euroneuvontakeskusten verkostolla on vankka kokemus hyödyllisten palvelujen tarjoamisesta pkyrityksille. Med over 300 kontorer i 46 land arbeider hvert EIC på lokalt nivå med representanter fra nasjonaleog lokale organisasjoner for å sikre at bedriftenes behov blir ivaretatt. Mm. tästä syystä keskuksilla on keskeinen asema merkittävässä komission hankkeessa nimeltä B2Europe, jolla pyritään parantamaan pkyrityksille tarjottavia palveluja koordinoimalla paremminkaikkia yhteisön yritystukiverkostoja. EIC kan bistå i sektorspesifikkesaker og forsyner bedriftene proaktivt med informasjon om relevante EU-programmer så vel somlovgivning relatert til deres virksomhet. Euroopan koko sen leveydeltä ja pituudelta kattavat Euroneuvontakeskukset työskentelevät paikallisellatasolla kansallisten ja paikallisten järjestöjen edustajien kanssa varmistaakseen, että yritysten erilaisista tarpeistahuolehditaan. EIC-nettverket gir i tillegg Europakommisjonen tilbakemeldingerom bedrifters forretningsvilkår, og fungerer derfor som bedriftenes stemme i Brüssel. Kolmestasadasta 42 maassa toimivasta keskuksesta koostuva verkosto tiedottaa aktiivisestikomissiolle yritysten tarpeista ja edistää Euroopan yrittäjyyshenkeä. EIC-nettverketer derfor den viktigste toveiskommunikasjonskanalen mellom Kommisjonen og små og mellomstorebedrifter. Ei ole epäilystäkään siitä, että euroneuvontakeskukset ovat Euroopalle erittäin arvokkaita sekä julkisellaettä yksityisellä sektorilla. Det er ingen tvil om det fremragende arbeidet og merverdiene EIC-kontorene tilfører Europa, bådeinnen offentlig og privat sektor. Ne muodostavat ainutlaatuisen verkoston, josta voimme olla ylpeitä. EIC har derfor en unik posisjon blant de nettverkene som har med SMB-saker å gjøre. Erkki Liikanen Yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnasta vastaava Euroopan komission jäsen Vi kan være stolte av de resultatene de har oppnådd. Verkoston MITÄ ja MISSÄ NETTVERKET i korte trekk Island uonna 1987 perustettu Euroneuvontakeskustenverkosto on kasvanut 39 keskuksesta kolmeen- Island ettverket Euro Info Centre (EIC) ble etablert i1987, og har vokst fra 39 kontorer til 300. I takt Alun perin Euroneuvontakeskusten tehtävänä oli tarjota Euroopanyhteisöön liittyvää tietoa pienille ja keskisuurille yrityksille (pk-yrityksille). Opprinnelig var rollentil EIC-kontorene å tilby EU-informasjon til små ogmellomstore bedrifter (SMB). Pian keskukset alkoivat kuitenkintarjota apua ja neuvontaa sekä tuottaa yrityksillelisäarvoa useilla eri tavoilla. Euroopan komissio käyttää euroneuvontakeskuksia myös palautteen hankkimiseen pieniltä ja keskisuurilta yrityksiltä EU:npolitiikojen ja määräysten toteutukseen liittyvistäongelmista. Det tok ikke lang tidfør EIC'ene begynte å gi assistanse, råd og annenhjelp til bedrifter på mange andre måter.Europakommisjonen bruker også kontorene til åsamle tilbakemeldinger fra små og mellomstorebedrifter om problemer relatert til implementeringenav EUs politikk og lovgivning. Nämä tapahtumat ja julkaisut voivat olla erikoistuneita tai yleisiä, ja ne tarjotaan paikallisilla kielillä. Fokus på SMBer må og mellomstore bedrifter har behov forenkel, tydelig og effektiv tilgang til EU - dens Verkostonpääasiallisena tavoitteena on tarjota pk-yrityksilleyksinkertaista ja käytännönläheistä tietoa, neuvontaa ja apua. Ved å følgesine hovedmål gir nettverket SMBer enkel og praktiskinformasjon, råd og assistanse. Lisäksi verkoston tärkeänä tehtävänä ontarjota Euroopan komissiolle palautetta liiketoimintaanvaikuttavista asioista. Den fjerde delen avnettverkets oppgave er å gi Europakommisjonentilbakemeldinger om saker som berører næringslivet. Lisäksi Euroneuvontakeskukset vastaavat suoraan noin360000 pk-yritysten esittämään kysymykseen vuosittain. Informasjon Bedrifter mottar informasjon fra EIC gjennom seminarer,workshops, bulletiner, guider, nettside og et vidt spekterav publikasjoner og bevisstgjøringsaktiviteter. Kysymykset koskevat monenlaisia asioita, kutenyritysten välistä yhteistyötä, komission ohjelmia jarahoitusta sekä yleisiä EU-asioita. Disseaktivitetene og publikasjonene kan være spesialiserteeller generelle og tilbys på forskjellige språk. Hvert årsvarer også EIC-kontorene direkte på ca. Neuvonta Euroneuvontakeskukset toimivat neuvojina lukuisillaliiketoiminta-alueilla. 360,000forespørsler fra små og mellomstore bedrifter. Niissä on asiantuntemusta yrityksiä erityisesti kiinnostavilta alueilta, kuten julkisistahankinnoista, yritysten välisestä yhteistyöstä, rahoituksesta, markkinatutkimuksesta ja Euroopan lainsäädännöstä. Disseberører et bredt spekter av emner, somforretningssamarbeid, Europakommisjonens programmer, finansiering og generelle EU-spørsmål osv. Parannukset (lainsäädäntö, toimet) Forbedringer (Lovgivning, tiltak) Euroneuvontakeskukset tarjoavat yrityksille neuvontaamyös komission ohjelmien tarjoamista mahdollisuuksista sekä voimassa olevasta ja ehdotetustayhteisön lainsäädännöstä. Rådgivning EIC-kontorene har en rådgivende rolle innen et vidtspekter av næringslivssektorer. Avustaminen Riippumatta siitä, missä vaiheessa elinkaartaan yrityson tai miten tuttuja Euroopan asiat ovat sille, Euroneuvontakeskusten verkosto voi olla avuksi. De har ekspertiseinnen spesialområder som offentlige innkjøp,bedriftssamarbeid, finansiering, markedsundersøkelserog fellesskapeslovgivning. Se auttaa yrityksiä hyötymään liiketoimintamahdollisuuksista javoi luoda yhteyksiä markkinoihin ja mahdollisiinyhteistyökumppaneihin 42 maassa vain yhdellä puhelinsoitolla. EIC-kontorene gir ogsåråd til bedrifter om muligheter som Kommisjonensprogrammer gir, samt om nåværende og kommendelovgiving innen Fellesskapet. Euroneuvontakeskukset ovatyhteisön pkyrityksille tarjoamantuen selkäranka. EIC-kontorene er ryggraden i felles- skapets støtte for små og mellomstore bedrifter. Niiden yhteinentietomäärä on ainutlaatuinen jaarvokas lähde, jolla voi olla suoravaikutus yritykseen. Deres felles kunnskap er en unik og enestående kilde til verdifull informasjon som kan ha direkte Kun pk-yrityksillä on käden ulottuvilla hyvin koordinoituverkosto, ne voivat olla varmoja tehokkaasta ja toimivasta strategisesta avusta. Nettverket hjelper bedrifter med å utnytteforretningsmuligheter, og kan med bare entelefonsamtale eksponere dem for markeder og muligesamarbeidspartnere i 45 land. Yritystoiminnan pääsaston Euroneuvontakeskusten verkostosta Euroopan komissiossa vastaavan yksikön päällikkö Jean-Luc Abrivard. Jean-Luc Abrivard, Avdelingssjef, Palveluksessaan olevien asiantuntijoiden avulla Euroneuvontakeskukset auttavat yrityksiä hakemaan mukaankomission hankkeisiin ja selviytymään hallinnollisistamenettelyistä. Sammen med interne spesialister hjelper EIC-kontorenebedrifter med å søke om EU-prosjekter og å fullføreadministrative formaliteter. De organiserer ogsåbedriftsbesøk og gir informasjon om programmer somberører både EU, land utenfor unionen oginternasjonalisering. Hullissa, Isossa-Britanniassatoimiva Euroneuvontakeskus järjesti sarjan tilaisuuksia, joissa pyrittiinyhdessä asiakkaiden kanssa kartoittamaan asiakkaidentarpeita ja parantamaan palveluiden laatua.Euroneuvontakeskus halusi saada selville, mitäasiakkaat arvostivat, mitä pitivät erinomaisena jamitä tärkeimpänä. I et forsøk på å forbedre kvaliteten på servicen de tilbødavholdt EIC-kontoret i Hull, Storbritannia, en rekkemøter med kunder for å avdekke deres behov. Tilaisuuksien tuloksena keskustarkasti palvelustandardinsa varmistaakseen, että nevastasivat asiakkaiden tarpeita. EIC-kontoret ville vite hva kundene verdsatte, oppfattetsom bra og så på som det viktigste. Ne myös organisoivat kaupallisia tutustumiskäyntejäja antavat tietoja ohjelmista, jotka liittyvät sekä EU-mai-hin että EU:n ulkopuolisiin maihin ja kansainvälistymiseen. Som et resultatav disse møtene gikk EIC-kontoret gjennom sineservicestandarder for å sikre at de møter kundenesbehov. Palaute Pkyritykset voivat suoraan vaikuttaa Euroopan yhteisönlainsäädäntöön ja ohjelmiin paikalliset Euroneuvon-takeskustensa välityksellä. En rumensk produsent avverktøy som ønsket å utvidevirksomheten, kontaktet detlokale EIC-kontoret i Brasovfor å få hjelp til å finne bådenye partnere og markeder.Ved hjelp av spesielle EIC-verktøy ble kundens forretningsprofil og forespørsel formidlet til utvalgte medlemmer avnettverket. Verkosto välittää luottamuksellisesti yritysten huolenaiheita komissiollekeräämällä tietoa eri keinoin, mm. keskustelemalla suoraan yritysten edustajien kanssa, tekemällä alueellisiatutkimuksia tai osallistumalla paneelikeskusteluihin. Resultatet var betydelig for den rumenskebedriften; etter en rekke møter med potensielleforretningspartnere ble fire kontrakter (tre i Slovakiaog en i Ungarn) til en verdi på mer enn 90,000signert. Euroneuvontakeskukset kuuluvat myös osana komissioninteraktiivista politiikan suunnittelua koskevaan IPM-hank-keeseen. Feedback Via sine lokale EIC-kontorer kan små og mellomstorebedrifter direkte påvirke lovgivning og programmerinnen Det europeiske fellesskap. Interaktiivisella politiikan suunnittelulla pyritään parantamaan hallintoa keräämällä jaanalysoimalla markkinoiden reaktioita käytettäviksi EU:n politiikan suunnitteluprosessissa. Nettverket girkonfidensiell feedback om bedriftenes problemer til Kommisjonen ved å samle informasjon på forskjelligemåter. Yrityksen luvalla Euroneuvontakeskukset lisäävät tietoa vastaan tulleistaongelmista IPM-tietokantaan. Eksempler på dette er direkte diskusjoner,regionale undersøkelser og deltakelse i konsultasjonspaneler. Tietokanta sisältää tietoayli 10 000 Euroneuvontakeskuksille tehdystä tiedustelusta. EIC-kontorene er også en viktig del av Kommisjonens initiativ for ”Interactive Policy Making(IPM)”. Antamalla komissiolle näitä tietoja keskukset pyrkivätestämään samojen ongelmien toistumista. Deninneholder opplysninger om mer enn 10,000forespørsler til EIC-kontorene. Tiedotauttavat komissiota vastaamaan nopeammin jatarkemmin kansalaisten, kuluttajien ja yritysten vaatimuksiin. Formålet med å gi denneinformasjonen til Kommisjonen er å forhindre atproblemer som har oppstått skal gjenta seg forbedriftene. Näin myös EU:n politiikasta tulee avoimempaa, helpommin käsitettävää ja tehokkaampaa sekä lainsäädäntö paranee. Informasjonen hjelper Kommisjonen til å reagere raskereog mer nøyaktig på behov fra borgere, forbrukere ognæringsliv. Euroneuvontakeskus auttoi romanialaista yritystäseuraavasti: tarjoamalla apua yritysten väliseenyhteistyöhön, suunnittelemalla ja levittämälläyrityksen profiilia ja auttamalla yhteydenpidossaasiasta kiinnostuneiden osapuolten välillä. Det gjør også EU-politikken mergjennomskuelig, forståelig og effektiv; noe som børresultere i bedre lovgivning. EU:n politiikoista, lainsäädännöstä, rahoituksesta tai ohjelmista, haluavatlöytää kauppakumppanin tai tavarantoimittajanmistä tahansa Euroopasta tarvitsevat apua kansainvälistymiseen tai eurooppalaistumiseen tärkeää tietoa. Hvorvidt bedrifter:Søker informasjon om emner som for eksempel EU-politikk, lovgivning, finansiering ellerprogrammer, ønsker å finne en europeisk handelspartner ellerleverandør, informasjon for små og mellomstore bedrifter. Samoin verkostolla on vahvat yhteydetliikemaailmaan paikallisella, alueellisella, kansallisellaja kansainvälisellä tasolla. På samme måte har nettverket sterke bånd tilnæringslivet på et lokalt, regionalt, nasjonalt oginternasjonalt plan. Näiden monipuolistenyhteyksien ansiosta yritykset saavat tehokkaita jalaadukkaita palveluja, jotka voivat auttaa yrityksiähankkimaan itselleen hyvän aseman Euroopan markkinoilla. Kombinasjonen av disse allianseneinnebærer at effektive og kvalitative tjenester kantilbys, noe som kan hjelpe foretak til å posisjonere segpå det europeiske markedet. tarvitsevat tiedotustuotteita tai muuta aineistoatai etsivät tarkkaa markkina- tai maa-analyysiä, paikalliset Euroneuvontakeskukset voivat auttaa. behøver hjelp med internasjonalisering, trenger informasjonsprodukter ellerdokumentasjon eller søker nøyaktige markeds- eller landanalyser, kan de lokale EIC-kontorene hjelpe til. Kun saksalainenyritys yritti periä belgialaiseltapk-yritykseltä 16 % arvonlisäveroatimanttileikkaustyökalujen korjaamisesta, paikalliselta Antwerpenin Euroneuvontakeskukselta pyydettiin selvennystä asiaan. Da en tyskbedrift forsøkte å kreve en belgiskbedrift for 16% moms forreparasjon av verktøy for diamantkutting, ble det lokale EIC-kontoret i Antwerpen bedt om å klargjøre situasjonen. Antwerpenin ALV-hallinnon paikallinen veroasiantuntija, jolta Euroneuvontakeskus pyysi apua totesi, että saksalaisen yrityksen ei tule periä arvonlisäveroalainkaan. En lokal skatteekspert vedmomsadministrasjonen i Antwerpen, som ble konsultert av EIC-kontoret,fastslo at det tyske foretaket ikke kunne kreve moms. Saksalainen yritys ja heidän ALV-hallintonsa eivät olleet samaa mieltä. Den tyske bedriftenog deres lokale momsadministrasjon var ikke enige. Tämän jälkeen pyysi Euroopan komissiolta kirjeen, jossa vahvistettiin, että korjaustarkoituksessa tehdyn tilapäisen viennin yhteydessä arvonlisäveroa eitarvitse maksaa. EIC-kontoret henvendteseg da til Europakommisjonen og ba om et brev som bekreftet at det ikkeskal betales moms i tilfeller av midlertidig eksport for reparasjon. Kirje lähetettiin saksalaisyritykseen. Brevet blesendt til det tyske foretaket. Tämän johdosta laskutus korjattiin, saksalainen pk-yritys sai pidettyä asiakkaan ja sai tietoa uudestaverotuskäytännöstä. Dette resulterte i korrekt fakturering samt atden tyske bedriften beholdt en fornøyd kunde og samtidig lærte mer omde nye skattereglene. Belgialaiselle yritykselle se merkitsi, että se voi edelleenkäydä kauppaa saksalaisen pk-yrityksen kanssa menettämättä rahaa maksamallaarvonlisäveroa, jota se ei voisi vähentää. For den belgiske bedriften innebar dette at de fortsattkunne gjøre forretninger med det tyske foretaket, uten å tape penger påå betale moms som de ikke kunne få tilbake. ”Euroneuvontakeskuksen mukaantulon ansiosta löysimme nopean ja tehokkaan ratkaisun… siksi haluan vielä kerran kiittää ta sen ammattitaitoisesta työstä.” “Takket være EIC-kontorets inngripen ble en rask og effektiv løsning funnet … Jeg vil derfor enda en gang takke Euroneuvontakeskukset järjestivät vuonna 2002 yli3000 seminaaria auttaakseen yrityksiä saamaan tietoa Euroopan unionista. I 2002 avholdt EIC-kontorene mer enn 3000 seminarer for å hjelpe bedrifter til å lære mer om EU. Seminaarien painopisteenä olivat EU:n ohjelmat ja rahoituslähteet, yritysten välinenyhteistyö, EU:n lainsäädäntö ja talousasiat. Seminarenes hovedfokus var EU-programmene og kilder til finansiell støtte, forretningssamarbeid, EU-lovgivning og TAPAUSTUTKIMUS CASESTUDIE økonomiske anliggender. Tyypillisiä kysymyksiä, joihin pkyritykset voivatsaada vastauksia Euroneuvontakeskuksista Ulike typer spørsmål som et EIC-kontor kan besvarefor små og mellomstore bedrifter: Bristolissatoimiva teknologiayritys Owtanet sai solmittua 136 400 punnan sopimuksen Britannian koulu-tusviestintä- ja teknologiaviraston kanssa paikallisen Euroneuvontakeskuksen tarjoaman tarjouskilpailujenseurantapalvelun ansiosta. > Hva er den siste lovgivning på maksimum støy-/lydnivåer for produksjon? Det Bristol-baserte teknologiselskapet Owtanet vanten kontrakt verdt £136,400 fra British Educational Communications and Technology Agency, takket væreden såkalte Tender Alert Service som EIC-kontorettilbyr. Ilmoitus lähetetään yritykselle tarjouskilpailun julkaisupäivänä, jotta yrityksellä olisi reilustiaikaa reagoida kilpailuun. EIC-kontoret i Bristol tilbyr, som mange andre EIC-kontorer, en service som informerer bedrifter omanbud som har spesifikk relevans for individuellebedrifter. > Mitä koneitani koskevia turvallisuusstandardeja on ole- massa? > Milloin voin käyttää tuotteissani ekomerkintää? > Miten paljon tuontitullia on maksettava EU:hun Ukrainasta tuodusta viinistä? > Trenger jeg CE-merking på mine produkter? > Finnes det finansiell støtte tilgjengelig for kjøp av nye maskiner eller til utarbeidelse av en analyse for et fellesforetak? > Hvilke sikkerhetsstandarder finnes for mine maskiner? > Når kan jeg sette ECO-merke på mine produkter? > Hvor stor er importavgiften på vin som importeres til EU fra Ukraina? Tämä erittäin edistynyt hakuprosessi on osittain tietokoneohjelman ansiota, mutta Euroneuvontakeskuksenhenkilöstön asiantuntemuksella on ratkaiseva merkitysoikeita hakuprofiileja arvioitaessa ja tuloksia tarkkailtaessa. Den svært avanserte søkeprosessen avhengerdelvis av programvaren, men fremfor alt av ekspertisentil EICs personale når det gjelder fastsetting av korrektesøkeprofiler og også nøye overvåking av resultatene. Vaikka tarjouskilpailutiedot ovat vapaasti saatavilla Internetissä, Euroneuvontakeskusten taidon ja tiedon yrityksille tuoma lisäarvo tekee palvelusta houkuttelevan.Yritykset voivat luottaa siihen, että lähettää tarvittavattiedot välittömästi eikä niiden tarvitse sitoa arvokkaita IT-, henkilöstö- ja taitovoimavaroja tähän tehtävään. Selv om informasjonen om offentlig anbud ertilgjengelig på Internett, er det den betydeligetilleggsverdien av EIC-kontorenes ferdigheter ogkunnskap som gjør denne tjenesten så attraktiv.Bedriftene kan stole på at EIC-kontoret sender demrelevant informasjon umiddelbart, uten at de selv måbruke verdifulle ressurser på IT, personale og kunnskap. EU-rahoitus– Euroneuvontakeskukset voivat auttaalöytämään sopivimman yhteisörahoituslähteen hankkeelle. EU-finansiering – EIC-kontorene kan hjelpe til med åidentifisere den passende EU-finansieringskilden for etprosjekt. Ne voivat myös neuvoa ja avustaa pk-yrityksiähakuprosesseissa ja olla niiden mukana koko prosessinajan. De kan også gi råd til og hjelpe små ogmellomstore bedrifter med hensyn til søknadsprosedyrer,og ledsage dem gjennom denne prosessen. yrityksiä kasvamaan tai osallistumaan uusiin hankkeisiin. å øke bedriftenes vekst eller til å gi seg i kast med nyeutfordringer. Tämä vuosien myötä karttunut asiantuntemuson pk-yritysten käytössä minkä tahansa Euroneuvontakeskuksen kautta missä tahansa maassa. Tämäasiantuntemus varmistaa, että pk-yrityksillä onkäytössään tärkeimmät ja viimeisimmät tiedot ja neuvot useilta alueilta, mukaan lukien: Denne ekspertisen, som har utviklet seggjennom årene, kan benyttes av alle små ogmellomstore bedrifter via EIC-kontorene i alle land.Denne kompetansen sikrer at små og mellomstorebedrifter har tilgang til den mest relevante og nyesteinformasjonen på en rekke områder, inkludert: Ympäristö ja kestävä kehitys– Paikallinen Euroneuvontakeskus voi antaa tietoa ympäristölainsäädännöstä ja -standardeista, EMAS-sertifioinnista,ekomerkinnöistä ja siitä, mistä löytyy tukea ympäristöinvestointeihin. Miljømessig og bærekraftig utvikling – Informasjonom miljøbestemt lovgiving og standarder, EMAS-sertifisering, Eco-merking og hvor man får hjelp tilmiljøforbedringer kan fås fra det lokale EIC-kontoret. Julkiset hankinnat - Euroneuvontakeskukset tiedottavat ajankohtaisista tarjousmahdollisuuksista, avustavat ja neuvovat yrityksiä menettelyjen eri vaiheissasekä auttavat löytämään oikeat yhteistyökumppanitalihankintatilanteisiin. Forskning og utvikling – Informasjon om Kommisjonens forsknings- og utviklingsprogram kanfås fra nettverket. Yritysten välinen yhteistyö ja yhteistyökumppaneiden etsintä– Jos yritykset harkitsevat liiketoimintaa EU:n sisällä tai ulkopuolella, Euroneuvontakeskukset voivat auttaa yhteistyökumppanienetsinnässä ja tarjota tietoa rahoituksesta ja tarjouksista,EU:n ulkopuolisista tukimenettelyistä, markkina-ana-lyysistä ja lakisääteisistä edellytyksistä sekäyhteistyöaloitteista. Forretningssamarbeide og partnersøk – For bedriftersom overveier å gjøre forretninger innenfor eller utenfor EU, kan EIC-kontorene utføre et søk etter partnere oggi informasjon om finansiering og anbud, prosedyrerfor ekstern EU-støtte, markedsanalyser, juridiskebetingelser og samarbeidsinitiativer. Markkinoille pääsy– Jos yritys haluaa sijoittaa tai harjoittaa vientiä toiseen maahan, Euroneuvontakeskukset pystyvät tarjoamaan tietoja ja tuotteita, jotkavoivat helpottaa kansainvälistymistä. Markedstilgang – Hvis et selskap ønsker å investere ieller eksportere til utlandet, kan EIC-kontorene bistå medinformasjon og tjenester som kan gjøreinternasjonaliseringen lettere. Euroneuvontakeskukset voivat tarjota neuvoja tullimääräyksistä,lainsäädännöllisistä rajoituksista ja vaatimuksista sekäinvestointituista. EIC-kontorene kan giråd om tollreguleringer, lovgivningsrestriksjoner samtinvesteringsmuligheter og insentiver. Euro – Euroneuvontakeskukset tarjosivat yrityksilleeuroneuvontaa ja -tietoutta, jotta ne olisivat ajoissa valmiita valuutan vaihtumiseen. Samsvarsvurdering – EIC-kontorene har gittinformasjon og råd om sertifisering og CE-merking imange år. Yhdenmukaisuuden arviointi– Euroneuvontakeskukset ovat jo vuosien ajan tarjonneet tietoa ja neuvontaa sertifioinnista ja CE-merkinnöistä. Euro – EIC-kontorene ga råd og informasjon til bedriftervedrørende euroen for å forberede dem på overgangentil den nye valutaen. Kaikki Euroneuvontakeskukset voivat antaa luetteloita paikallisista sertifiointilaitoksista. Dette vil nok en gang være tilfellenår kandidatlandene eller andre medlemsland beslutterå gå med i denne fellesvalutaen. Saksassa järjestettiin 19 tietotekniikkatapahtumaa, jotka houkuttelivat paikalle yli 1000 pk-yritystä. I Tysklandble 19 arrangementer om informasjonsteknologi besøkt av representanter fra over tusen små ogmellomstore bedrifter. Neljäätiedotuslehteä jaettiin lähes 17000 yritykseen. Det ble sendt ut fire informasjonsskriv til nesten 17,000 bedrifter. Euroneuvontakeskukset Puolassajärjestivät kahdeksan kurssia kuudessa eri kaupungissa. Det ble lagt spesiell vekt påhvordan man kan internasjonalisere et selskaps virksomhet ved bruk av ehandel. Tapahtumiin tuli yli 500 osallistujaa sähköisessäkaupankäynnissä mukana olevista pk-yrityksistä. EIC-kontoret i Polen organiserteåtte workshops i seks byer, med over fem hundre deltagere fra små og mellomstore bedrifter. Keskukset julkaisivat myös kaksi opasta ja viisi uutislehteäsamasta aiheesta. De produserte også to guider og fem informasjonsskriv om det samme emnet. TAPAUSTUTKIMUS Munnbeskyttelse er ett av produktene Novatex fremstiller. Informaatio- ja viestintäteknologia– Komission e-Eurooppa-strategialla pyritään vahvistamaan Euroopanasemaa uuden informaatio- ja viestintäteknologianalueella. IKT – Kommisjonens e-Europe strategi sikter mot åstyrke Europas posisjon på området ny informasjonsog kommunikasjonsteknologi. Euroneuvontakeskusten verkosto on osallistunut tähän strategiaan sähköisellä liiketoimintakampanjallaan, joka keskittyy sähköiseen kauppaanyli rajojen. EIC-nettverket har spiltsin rolle i denne strategien via en e-handelskampanjesom konsentrerer seg om grenseoverskridende ehandel. Jotkut Euroneuvontakeskukset tarjoavatpk-yrityksille myös apua ja koulutusta erityisistäaiheista, kuten verkkomarkkinoinnista ja verkkonäkyvyyden lisäämisestä. Noen EIC-kontorer kan også gi assistanse ogopplæring til små og mellomstore bedrifter påspesifikke områder, som for eksempel markedsføringog økt synlighet på web. Espanjalainentekstiilituotteiden valmistaja Novatex,joka valmistaa lääketieteen, ravintola-alan ja henkilökohtaisen hygienian alan kertakäyttötuotteita, halusilaajentaa liiketoimintaansa. Novatex, en spansktekstilprodusent av engangsartiklersom brukes innen medisin-, catering- og personlighygienesektorene, ønsket å utvide sin virksomhet. Se otti yhteyttä suureenjälleenmyyjään pyrkien solmimaan yhteistyösopimuksen sen kanssa. Detok kontakt med en større distributør med tanke på åinngå en samarbeidsavtale. Distributøren var veldiginteressert, men samtidig var de bekymret for kravet om CE-merking. Euroneuvontakeskukset ovat päässeet läheiseen yhteistyöhön pk-yrityksiä edustavien ala- ja ammattijärjestöjen kanssa, joista jotkut osallistuvat verkostoonulkojäseninä. EIC-kontorene har inngått et nært samarbeid medhandels- og yrkesorganisasjoner som representerersmå og mellomstore bedrifter. Noen av disse deltari nettverket som assosierte medlemmer. Olivatpa ne sitten eurooppalaisia taikansallisia pk-yritysten edustajia, ne tarjoavat omanalansa asiantuntemuksen verkoston käyttöön koulutus ja tiedonvaihdon kautta. Enten de ereuropeiske eller nasjonale representanter for små ogmellomstore bedrifter innen forskjellige sektorer, stillerde sin ekspertise til rådighet for nettverket på sinespesialområder gjennom opplæring oginformasjonsutveksling. Niiden asema ja arvovalta luovat lisäarvoa koko verkostolle. Deres anseelse og autoritet girøkt verdi til nettverket som en helhet. Tekstiilialan yrityksellä oli vain vähän tietoa CE-merkin-nästä, ja se piti sitä eräänlaisena valinnaisena laatumerkintänä. Tekstilprodusenten hadde lite kjennskap til CE-merkingenog trodde det var en valgfri kvalitetsmerking. Se otti yhteyttä Asturian Euroneu-vontakeskukseen, joka selvitti välittömästi CE-merkin-nän merkityksen ja siihen liittyvät lainsäädännölliset vaatimukset. EIC-kontoret i Østerrike ble kontaktet og de forklarteumiddelbart hva CE-merkingen og de ledsagendelovgivningskravene går ut på. Sen jälkeen otti selville, mihin yrityksentuotteisiin merkintä olisi hankittava. EIC-kontoret undersøktederetter hvilke av bedriftens produkter som ville behøve CE-merking. Oli epäselvää, mitkätuotteet katsottiin lääkelaitteiksi, joten selvitti asian ottamalla yhteyttä kansalliseen terveysministeriöön, jokaratkaisi ongelman. Det var usikkerhet angående hva somanses å være medisinsk utstyr, så det nasjonalehelsedepartementet ble kontaktet og de klargjordesaken. Kun yritys oli saanut tarvittavat tiedot, se pystyi käynnistämään menettelyt CE-merkinnän saamiseksi nimettyihin tuotteisiin. Med all den nødvendige informasjonen kunne bedriftennå fortsette med de påfølgende tekniske prosedyrenesom krevdes for å kunne gi de identifiserte produkteneden nødvendige CE-merkingen. Kun merkintä oli saatu, yritys pystyi viimeistelemäänsopimuksen jälleenmyyjän kanssa. Tämän tuloksenayrityksen uusi jakelukanava parantaa merkittävästi yrityksen kilpailuasemaa. Når merkingen var på plass stod bedriften i en posisjonder den kunne ferdigstille avtalen med distributøren.Som et resultat av avtalen vil bedriftens distribusjonskanalkunne forbedre dens konkurransemessige posisjon. Euroneuvontakeskuksista on saatavanamonia informaatiotuotteitajoko suoraantai Europa-Internet-sivuston kautta.Esimerkki:”Myynti julkiselle sektorille Euroopassa – käytännön opas pienille jakeskisuurille yrityksille” ladattiin 8 200kertaa vuonna 2002. Det finnes mange informasjonsbrosjyrer tilgjengelig direkte fra EIC-kontorene eller via Europa-portalen. Et eksempel: ‘Selling to the Public Sector in Europe – a practical guide for small and medium-sized companies’ ble lastet ned 8200 ganger i 2002. Euroneuvontakeskuksia kannustetaan ryhtymääntoimiin yrityksille tarjottavan palvelun laadun parantamiseksi. KVALITETSKONTROLL edrifter er avhengige av støttetjenester med høy Euroopan komissio varmistaa yritystoiminnasta vastaavan pääosaston välityksellä erilaisin tarkastuksin ja mittauksin, että Euroneuvontakeskukset pitävät yllä tuotteidensa ja palveluidensalaatua. Følgende er eksempler påaktiviteter, tiltak og verktøy som er utviklet av EIC-kontorene for å sikre effektiv levering av service ogkundeomsorg: rekke kontroller og tiltak sikrer Europakommisjonen,via Generaldirektoratet for næringsliv og industri, at EIC-kontorene opprettholder kvaliteten på sineprodukter og tjenester. Jokaisessa Euroneuvontakeskuksessa tehdään riippumaton tarkastus kuuden kuukauden välein.Tarkastuksen tavoitteena on pitää yllä ja kehittääpalvelun laatua. Hvert EIC-kontor blir evaluert hver sjette måned.Formålet med evalueringen er å opprettholde ogutvikle kvaliteten på tjenestene. Tällä tavalla komissio voi taata, ettäverkosto tarjoaa liiketoiminnalle konkreettisia etuja. På denne måten kan Kommisjonen garantere at nettverkene leverer enbra service til næringslivet. Euroneuvontakeskusten verkosto on ylpeä voidessaankutsua itseään laatuverkostoksi. Rapportene inneholder også informasjonog anbefalinger vedrørende hvert EIC-kontor. Komissio tukee aktiivisesti keskusten käyttöön ottamia laatualoitteita jarohkaisee verkostoa jatkuvasti parantamaan laatuatarjoamalla laadunhallintakoulutusta. Denneinformasjonen brukes også for å fornye eller trekketilbake EIC-kontorenes årlige kontrakter, og til å fremmeen kvalitetskultur innen nettverket. Tämä koulutuslähtee verkoston ja sen asiakkaiden tarpeista ja on sekä EIC-kontoreneoppfordres til å uføre tiltak for å forbedre kvaliteten på Tarkastuskertomukset tarjoavat komissiolle tietoaarviointien tuloksista ja tilastotietoja verkoston toiminnasta ja saavutetuista tuloksista. EIC-nettverket er stolt av å være et kvalitetsnettverk.Kommisjonen støtter aktivt initiativene som EIC-kontorene påtar seg. Kertomuksetsisältävät myös tietoa ja suosituksia Euroneuvon-takeskuksiin liittyvistä erityisistä kysymyksistä. Den oppmuntrer også nettverkettil å forbedre seg på dette området ved å tilbyopplæring i kvalitetsledelse. Näitätietoja käytetään myös Euroneuvontakeskuksen vuotuisen sopimuksen uusimiseen tai eväämiseen sekälaatukulttuurin edistämiseen verkoston sisällä. Behovene fra nettverketog kundene er drivkraften bak all opplæring, både Verkoston avulla belgialainen Euroneuvontakeskus ilmoitti asiasta portugalilaisille kollegoilleen. Ved hjelp av nettverket kontaktetdet belgiske EIC-kontoret sine portugisiske kolleger. Portugalilaiset Euroneuvontakeskuksetsuorittivat etsinnän, ja Lissabonin keskus huomasi, että sillä oli sopivayhteistyökumppani belgialaiselle yritykselle. Det portugisiske EIC-kontoret gjennomførte et søk og kontoret i Lisboa fant ut at dehadde en passende partner for den belgiske bedriften. Löydettyään yhteistyökumppanin ja kartoitettuaan liiketoimintamahdollisuudet portugalilainen Euroneuvontakeskus tarjosi perustietojaalueesta, markkinoista, investointilainsäädännöstä sekä auttoi luomaan jaylläpitämään yhteyksiä kyseisten yritysten välillä. Etter å ha identifiserten partner og mulige forretningsmuligheter skaffet det portugisiske EIC-kontoret til veie grunnleggende informasjon om regionen, markedet oginvesteringslovgivning. Videre hjalp det til med å forenkle og opprettholdekontakten mellom de to bedriftene. TAPAUSTUTKIMUS CASESTUDIE tematisk og generell, som Kommisjonen tilbyr. Verkoston vaikutus on eräs Euroneuvontakeskustenverkoston tärkeimmistä vahvuuksista. Måletmed opplæringen er å sikre at de ansatte ved EIC-kontorene har den nødvendige kunnskap og teknikkfor å opprettholde eller forbedre kvaliteten på sittarbeide. Lisäksi komissio tarjoaa säännöllisesti runsaasti verkostoitumismahdollisuuksia. Videretilbyr Kommisjonen regelmessig en rekke muligheterfor informasjon- og erfaringsutveksling i nettverket. Tapahtumaan osallistui yli 30 itävaltalaista yritystä sekä 13 italialaista yritystä, mukaan lukienmainittu viini- ja öljy-yritys. Tapahtuman järjestämisen jälkeen myös auttoi italialaista yritystäantamalla tietoa eri aiheista, mukaan lukientulli- ja verovelvoitteet ja sopimusasiat. Mer enn 30 foretak fra Østerrike og 13 fra Italiadeltok på treffet, inkludert vin- og oljebedriften.Etter å ha organisert treffet hjalp også EIC-kontoretdet italienske firmaet med å skaffe til veieinformasjon innen et spekter av emner, som foreksempel toll, skatteforpliktelser og kontraktsforhold. ”On tärkeää tietää, että Euroneuvontakeskuksen puoleen voi aina kääntyä, mitä sitten sattuukin tarvitsemaan. “Det er viktig å vite at Euro Info Centre alltid er der og kan hjelpe til. Sen palvelujen avulla olemme säästäneet valtavasti energiaa, aikaa ja rahaa”. Deres tjenester har hjulpet oss å med å spare masse energi, tid og penger.” Verkoston RAHOITUS uroneuvontakeskukset toimivat paikallisten,alueellisten tai kansallisten järjestöjen ja Euroopan IC-kontorene er et fellesprosjekt mellom lokale,regionale eller nasjonale organisasjoner og Isäntäorganisaatioiden monipuolisuus merkitsee,että kuuluu sopivimpaan organisaatioon, joka tekeesiitä tehokkaan yhteyspisteen pkyrityksille. Mangfoldet i vertsorganisasjonenes strukturerinnebærer at et EIC-kontor befinner seg i ulikenettverk som utgjør effektive kontaktpunkter forsmå og mellomstore bedrifter. Se myöshelpottaa Euroneuvontakeskuksen integroitumistapaikalliseen elinkeinoverkostoon säilyttäen kansainvälisen ulottuvuuden verkostossa, jonka osa se on. Det forenkler EIC-kontorenes integrasjon med den lokalenæringsstrukturen, samtidig som den internasjonaledimensjonen til nettverket, opprettholdes. Tahto tehdä työtä yhteisten tavoitteiden saavuttamiseksi edustavien yritysjärjestöjen kanssa on keskeistä verkoston tarjoamien palveluiden takaamiseksi.Järjestöt, jotka pitävät yllä yhteisön verkostoja –isäntäorganisaatiot – ovat uranuurtajia tämänkaltaisessa suhteessa ja työskentelytavassa Euroopanunionin kanssa. Det er av avgjørende betydning for de tjenestenesom nettverket tilbyr at det er vilje til å arbeide motsamme mål som bedriftenes bransjeorganisasjoner.Organisasjoner som innpasser et EIC i sin struktur –vertsorganisasjonene – er pionerer innen dennetype samarbeid og arbeidsmåte i EU. Kaikkia Euroneuvontakeskuksia pitävät yllä isäntäorganisaatiot, jotka tarjoavat merkittävää taloudellista ja logistista tukea sekä pääsyn niidentietokantoihin ja tiedonlähteisiin. Yritystoiminnastavastaava pääosasto on mukana verkoston rahoittamisessa, tarjoaa koulutusta ja määrittää sen strategian ja toimintatavan. Alle EIC-kontorene er plassert i vertsorganisasjonene,noe som gir betydelig finansiell og logistisk støtte,samt tilgang til databaser og informasjonskilder.Generaldirektoratet for næringsliv og industri ermed og finansierer nettverket, tilbyr opplæring ogdefinerer strategier og arbeidsmetoder. Tämän kumppanuudenansiosta pkyritykset hyötyvät kattavista ja toisiaantäydentävistä palveluista. Dettepartnerskapet gjør at små og mellomstore bedrifterdrar fordeler av en rekke tjenester. Euroneuvontakeskusten isäntäorganisaatiot EICs vertsorganisasjoner Kansalliset ja alueelliset laitokset 38% Nasjonale og regionale institusjoner 38% Pankit ja konsulttiyritykset 16% Banker og konsulentvirksomheter 16% Yritysjärjestöt 8% Bransjeforbund 8% Euroneuvontakeskukset YHTEISÖN yritystukiverkkojen keskuksena omissio tutkii mahdollisuutta lähentää Euroopassatoimivia yritystukiverkostoja auttaakseen pk-yri- EIC i hjertet av EUs nettverk for bedriftsstøtte or å kunne hjelpe små og mellomstore bedrifter med Tämä merkitsee sitä, että Euroneuvontakeskustenja muiden verkostojen, kuten yritys- ja innovaatiokeskusten (BIC ja IRC), tulisi tehdä läheisempääyhteistyötä. Foreksempel har veiledninger og bedriftsguider blittutviklet for å kunne hjelpe bedrifter med å navigeregjennom det store utvalget av virksomheter som tilbyrbedriftsstøtte. Esimerkkeinä voidaan mainita’tienviitat’ ja yrityspalveluoppaat, jotka auttavat yrityksiäsuunnistamaan liiketoiminnan tukipisteiden verkossa. Målet er et tettere samarbeidmellom EIC-kontorene og andre nettverk, som foreksempel Business and Innovation Centres (BIC) og Innovation Relay Centres (IRC). Paikallisella tasolla pkyritykset ovat jo hyötyneet komission hyvin järjestetystä paikallisen yhteistyön aloitteesta. På et lokalt nivå har små og mellomstore bedrifterdratt fordeler av Kommisjonens veletablerte lokalesamarbeidsinitiativ. Aloite tähtää Euroneuvontakeskusten, muidenverkostojen, välirakenteiden ja muiden (kuten hallitusten elinten) välisen yhteistyön parantamiseen. Med sikte på å øke samarbeidetmellom EIC-kontorene, andre nettverk,handelsorganisasjoner og andre (som for eksempelmyndighetsorganer) har initiativet resultert i en mereffektiv støtte til bedriftene. Se onjohtanut tehokkaampaan liiketoiminnan tukemiseen,joka on tulosta palvelujen lisääntyneestä koordinoinnista ja näkyvyydestä. Dette skyldes både øktsamarbeid og et mer synlig tjenestetilbud. Saksan Augsburgissa, Münchenissä ja Nürnbergissä toimivat Euroneuvontakeskukset laativat baijerilaisen verkkosivuston yhdessä useiden kumppanien kanssa, mukaan luettuna innovaatiokeskus (IRC). EIC-kontorene i Augsburg, München og Nürnberg, Tyskland, opprettet en bayersk webside sammen med flere partnere,inkludert et Innovation Relay Centre. Verkkosivujen avulla pkyritykset saavat yhteyden parhaaseen ja sopivimpaan yritystukiverkostoon tai -järjestöön alueellaan ja tietoa siitä. Websiden gir små og mellomstore bedrifter tilgang til informasjon om de beste ogmest velegnede organisasjoner eller nettverk for bedriftsstøtte i deres område. Bulgariassaviisi Euroneuvontakeskusta työskenteli paikallisten yhteistyöhankkeiden parissa. I Bulgariaarbeidet fem EIC-kontorer med lokale samarbeidsprosjekter. Sekä englanniksi että bulgariaksijulkaistussa oppaassa kuvataan kaikkia eri yritystukijärjestöjen tarjoamia palveluja. Brosjyren er publisert både på engelsk og bulgarsk ogbeskriver alle tjenestene om tilbys av de ulike organisasjonene for bedriftsstøtte. Euroneuvontakeskukset ja niiden kumppanit ovat laatineet yhteisiä verkkosivustoja Ruotsissa, Puolassa, Tsekintasavallassa, Itävallassaja Irlannissa. Felles websider er konstruert av EIC-kontorene og deres partnere i regioner i Sverige, Polen, Tsjekkiaog Irland. Kaikkien niiden tarkoituksena on tarjota pkyrityksille tehokas ja helppo yhteysyritystukiverkostoon, joka voi parhaiten auttaa niitä ajankohtaisten ongelmien ratkaisemisessa. Disse harsom målsetting å kunne gi små og mellomstore bedrifter effektiv og lett tilgjengelig tilgang til de bedriftsstøttenettverk somer mest relevante for deres forespørsler. Italialainen Euroneuvontakeskus julkaisi yhdessä kumppaneidensa kanssa Internet-sivuston, joka pohjautuukeskuksen yhdyskäytävänä Eurooppaan toimivaan EURNET (European Network Toscana) –hankkeeseen Toscanassa.Sivusto sisältää tietoa kumppanien tekemästä työstä ja linkkejä yritystukiverkostoihin. I samarbeid med partnere bygde et EIC-kontor i Italia på suksessen fra sitt prosjekt EURNET (European Network Toscana)som fungerer som en port til Europa i Toscana, ved å lansere en internettside. Denne siden inneholder informasjon om arbeidetutført av partnerne og har linker til forskjellige nettverk for forretningsstøtte. E tullessaan, ja helpottamalla yritysten yhteyksiä teknisten, taloudellisten ja markkinointipalveluiden tarjoajiin. EIC-kontorene bistår også foretak med informasjonom hvordan EU-integrasjonen vil påvirke deresaktiviteter, for eksempel hvilke samsvarsbestemmelserde må overholde. Euroneuvontakeskukset auttavat myös yrityksiäymmärtämään, miten EU:n yhdentyminen vaikuttaaniiden toimintaan, esimerkiksi mitä standardeihin liittyviä vaatimuksia niiden on noudatettava. I 2003-2004 deltok omtrent tohundre EIC-kontorer i en kampanje for å oppfordre småog mellomstore bedrifter fra EUs medlemsland, Norge,Island og kandidatlandene til å utforske de positiveforretningsaspektene ved utvidelsen. dollisuuksia yrityksille. Verkostolla on ollut edustushakijamaissa vuodesta 1991 lähtien. Nettverket har siden 1991 vært representert i de nyemedlemslandene, og har dermed lagt fundamentet forbåde nettverkets vekst og økt forretningsstøtte i detutvidede Europa. Näin on luotuperusta sekä verkoston kasvulle että yritystuen parantamiselle laajentuneessa Euroopassa. Små og mellomstore bedrifter, bådeinnen og utenfor EU, har i stor grad hatt fordeler av detgrundige forhåndsarbeidet som er utført av nettverkenei de nye medlemslandene og søknadslandene. Uusissa jäsenmaissa ja EU:n rajojen ulkopuolella toimii yli 50Euroneuvontakeskusta. De har hjulpet foretak med å utvikle kontakter medtanke på å etablere framtidige forretningsforbindelser,og til å stimulere mellomstatlige og grensekryssendeaktiviteter hos små og mellomstore bedrifter. Puolalaiset Euroneuvontakeskukset koordinoivat 50 konferenssin sarjan otsikolla ”Sinun yrityksesi Euroopassa”.Julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyökumppaneiden järjestämällä hankkeella pyrittiin ylläpitämään myönteistäasennetta jäsenyyttä kohtaan puolalaisten pk-yritysten keskuudessa ja kertomaan Puolan EU:hun liittymiseneduista. Polske EIC-kontorer samordnet 50 konferanser med tittelen ‘Your enterprise in Europe’. Organisert i felleskap mellomoffentlige og private foretak, var formålet med initiativet å opprettholde den positive holdningen til tiltredelse hossmå og mellomstore polske bedrifter, og til å fremme fordelene ved av at Polen gikk inn i EU. Konferensseihin osallistui yhteensä 7500 henkilöä. Til sammen 7,500 personervar til stede på konferansene. Verkosto sai jokaisen konferenssin jälkeen myönteistä palautetta, mikä kertoi tapahtumien onnistuneen. Myöspaikalliset ja kansalliset viranomaiset kertoivat tapahtumien myönteisestä vaikutuksesta yrittäjyyden kehitykseen. De positive tilbakemeldingene som nettverket mottok etter hver konferanse reflekterte suksessen fra arrangementene,og lokale og nasjonale myndigheter rapporterte en positiv utvikling i entreprenørskap etter konferansene. V seva rooli pk-yritysten, EU:n ja kolmansien maiden … Også i EUs ytterste grenser uro Info Correspondence Centres (EICCs) spilleren sentral rolle i forholdet mellom små og Euroneuvontakeskusten verkosto toimii myös Euroopan unionin seitsemällä kaukaisimmalla alueella: välisissä suhteissa. Vaikka kirjeenvaihtokeskusten asemapoikkeaa Euroneuvontakeskuksista, ne hoitavat siltisamoja tehtäviä. EIC-nettverket er også representert i EUs syv mestavsidesliggende regioner: de fire franske oversjøiske områdene Guadeloupe,Martinique, Franske Guyana og Réunion Kanariøyene, som utgjør en del av Spania, ogde portugisiske øyene Asoreneog Madeira. neljällä Ranskan merentakaisella alueella:Guadeloupessa, Martiniquella, Ranskan Guyanassa ja Reunionissa Espanjaan kuuluvilla Kanarian saarilla ja Portugaliin kuuluvilla Azorienja Madeiransaarilla. De distribuerer samfunnsinformasjon ogsvarer på generelle, juridiske, administrative ogstatistiske spørsmål om EU fra bedrifter utenfor EU.For det meste bistår de små og mellomstore bedriftermed deres ‘europeisering’. Verkosto on tunnustanut näiden alueiden ainutlaatuisen aseman unionissa perustamalla Euroneuvontakeskuksen jokaiselle näistä alueista. Posisjonen til disse regionene er unik innen unionenog nettverket har et EIC-kontor i hvert av disseområdene. Ne ovat arvokkaita myös unionissa toimiville pk-yri-tyksille, jotka haluavat laajentaa toimintaansa Keskija Itä-Euroopan ja Välimeren ympäristön vasta avautuneille markkinoille. EICC er også verdifulle for små og mellomstorebedrifter innenfor EU som ønsker å utvide sineaktiviteter til de nye markedene i Sentral- og Øst-Europa og Middelhavsområdet. Ne keräävät ja jakavat tietoasäännöksistä ja markkinoista sekä unionin ulkopuolisesta liiketoiminnasta, josta voisi olla hyötyäeurooppalaisille yrityksille. De samler inn ogdistribuerer informasjon om vedtekter og markeder,og om handel utenfor EU som kan være nyttige foreuropeiske bedrifter. Niillä on erittäin aktiivinen rooli yritysten välisen vuorovaikutuksentukemisessa ja kumppaneiden etsinnässä sekä EU:ssaettä sen ulkopuolella. De spiller en veldig aktiv rolle iå fremme utveksling mellom bedrifter og ved å søkeetter partnere både innenfor og utenfor EU. Vaikka alueet ovat kaukana Manner-Euroopasta(Ranskan Guyana on yli 9000 kilometrin päässä Pariisista), ne voivat toimia sillanpääasemina, jotka auttavat Eurooppaa luomaan kaupankäyntiyhteyksiä naapurimaidensa kanssa. Fordi regionene er langt borte fra det europeiskefastlandet (Franske Guyana ligger mer enn 9,000kilometer fra Paris), kan de fungere som broeroghjelpe Europa med å utvikle handelsforbindelser medsine naboland. Euroneuvontakeskuksetosallistuvat tämän kehityksen avustamiseen ja vaalimiseen. EIC-kontorene spiller en rolle i å biståi og fremme denne utviklingen. Ne voivat myös auttaa yrityksiä luomaanyhteyksiä näihin etäisiin alueisiin ja niiden voimavaroihin. De kan også forenkletilgangen til disse avsidesliggende områdene og deresressurser. Ensimmäiset kirjeenvaihtokeskukset perustettiinvuonna 1993, ja nykyään niitä on Sveitsissä, Egyptissä,Israelissa, Jordaniassa, Libanonissa, Syyriassa, Tunisiassa,Kroatiassa, Bosnia-Hertsegovinassa, Kosovossa ja Serbian ja Montenegron tasavallassa. EICC ble etablert i 1993 og finnes nå i Sveits, Chile,Egypt, Israel, Jordan, Libanon, Syria, Tunisia, Kroatia,Makedonia, Kosovo, Serbia og Montenegro og USA. Kosovonkirjeenvaihtokeskus kehitti uuden verkkopohjaisen palvelun nimeltä ”Kosova Tenders” (Kosovon tarjouskilpailut). EIC-kontoret i Kosovo utviklet en ny webbasert tjeneste kalt “Kosova Tenders”. Verkkosivuston tärkein tavoite on tiedottaa Kosovossa toimiville ja kansainvälisille yrityksille Kosovossa järjestettävistä paikallisista ja kansainvälisistä tarjouskilpailuista ja auttaa niihin osallistumisessa.Pyrkimyksenä on myös lisätä avoimuutta, käytettävyyttä ja puolueettomuutta julkisten hankintojen alueella. Websidens hovedmål er å informereog assistere bedrifter i Kosovo samt internasjonale bedrifter om de lokale og internasjonale anbudene som ertilgjengelige i Kosovo. Dette skal øke nivået av innsyn, tilgang og nøytralitet innen området offentlige innkjøp. Tämän työkalun avulla julkiset instituutiot voivat julkaista tarjouskilpailuja suoraan toimistoistaan online-tietokan-taan. Yrityksillä vuorostaan on käytössään pikaopas siitä, mihin tarjouskilpailuihin ne voivat osallistua. Verktøyet gjør det mulig for offentlige institusjoner å publisere anbud direkte fra sine kontorer på online-databasen.Bedriftene har i sin tur en rask referanseguide til hvilke anbud de kan søke på. Laki- ja taloustieto EIC og BEDRIFTENES LIVSSYKLUS Liikekumppanien etsintä Juridisk og finansiell informasjon Laajennus Oppkjøp Maa- ja markkinatietous EU-finansieringsordninger for foretak Työterveys- ja turvallisuus Land- og markedsinformasjon ”Sivusto on rakennettu niin, että sieltä löytää nopeasti tarvitsemansa. “Denne siden er velstrukturert slik at man raskt kan orientere seg. Sisältö on erittäin hyödyllinen ja hyvin selostettu. Innholdet er veldig nyttig og det er godt forklart. Se tarjoaa hyvän pohjan tulevalle konseptilleni. Det gir et godt grunnlag for mitt framtidige prosjekt. Erityisen hyödyllisiä ovat mielestäni tarkistuslistat, sopimusmallit ja luettelot Internetin kautta käytettävästä kirjallisuudesta.” Jeg synes sjekklistene, modellkontraktene og listen over litteratur som kan finnes på Internett er spesielt nyttige.” Saksan, Ranskan, Itävallanja Alankomaiden Euroneuvontakeskukset yhdessä Espanjan ja Suomen työvoimaja elinkeinokeskusten kanssa ovat yhdistäneet voimansa tarjotakseen pkyrityksille laajan online-yrityssiirtopalvelun. EIC-kontorene i Tyskland, Frankrike, Østerrike og Nederland har slått seg sammen med regionale sentra for økonomisk utvikling i Spania og Finland for å kunne tilby små og mellomstore bedrifter en omfattende online-service. Kuusikielisenä saatavana oleva palvelu tarjoaa pkyrityksille tukea niiden siirtäessä yritystoimintaansa seuraavallesukupolvelle. Tilgjengelig på seks språk tilbyr tjenesten små og mellomstore bedrifter støtte i forbindelse med overdragelsen av deres virksomhet til neste generasjon. Käsikirjan tavoin rakennettu Internet-palvelu antaa vinkkejä siirrettävän yrityksen aiemmille ja uusilleomistajille menestyksen avaintekijöistä ja tarjoaa yleisiä yrityssiirtoihin liittyviä kysymyksiä ja vastauksia. Oppbygd som en håndbok gir internettjenesten tips til tidligere og nye eiere av den overførte bedriften, om nøkkelfaktorer for suksess og felles spørsmål og svar vedrørende bedriftsoverdragelse. Internet-sivustolla on myös linkkejä muille hyödyllisille sivuille. Internettsiden har også linker til andre nyttige sider. Kaikkien maiden ten täydelliset yhteystiedot ovat osoitteessa:http://europa.eu.int.comm/enterprise/networks/eic/eic.html Fullstendige kontaktdetaljer om Euro Info Center i alle land er tilgjengelig på:http://eic.cec.eu.int Belgia Bosnia-Hertsegovina Bulgaria Egypti Espanja Islanti Irlanti Israel Italia Itävalta Jordania Kosovo Kreikka Libanon Malta Montenegro Norja Portugali Puola Ranska Romania Ruotsi Serbia Slovakia Saksa Suomi Sveitsi Syyria Tanska Tsekin tasavalta Tunisia Turkki Unkari Viro Østerrike Bosnia Bulgaria Tsjekkia Danmark Egypt Estland Finland Frankrike Tyskland Hellas Ungarn Island Irland Israel Italia Jordan Kosovo Kroatia Kypros Litauen Luxemburg Malta Montenegro Nederland Norge Polen Portugal Romania Serbia Slovakia Spania Sverige Sveits Tyrkia Storbritannia Hyödyllisiä JULKAISUJA PUBLIKASJONER Yritystoiminnan pääosasto Publikasjoner — Generaldirektoratet for foretak Yrittäjyyskulttuurin edistäminen Tiltak for å skape en kulturav foretaksomhet Opas hyvistä toimintatavoistayrittäjyyshengen ja -taitojenedistämiseksi koulutuksen avulla En veiledning i gode metoderfor å fremme gründer-mentalitetog ferdigheter gjennom undervisning Vastuuvapauslauseke Ansvarsfraskrivelse Tämän esitteen tiedot eivät välttämättä edusta Euroopan komission kantaa. Innholdet i denne brosjyren gir ikke nødvendigvis uttrykk for Europakommisjonensmeninger. Yritystoiminnan tukitoimenpiteitä käsitteleviä esitteitä: Andre brosjyrer som gjelder tiltak for støtte av næringslivet: Lisätietoja on saatavilla osoitteesta Ytterligere opplysninger kan fås fra: Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämäänvastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Europa direkte, er en tjeneste som hjelper deg å finne svar på dine spørsmål angående Den europeiske union. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int). Store mengder tilleggsinformasjon om Den europeiske union er tilgjengelig på Internett.Du får adgang til informasjonen via Europa-serveren — http://europa.eu.int Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2004 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner 2004 © Euroopan yhteisöt, 2004Tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. © Europeiske fellesskap, 2004Gjengivelse er tillatt dersom kilden er angitt. Yritystoiminnasta ja tietoyhteiskunnastavastaava Euroopan komission jäsen Medlem av Europakommisjonen ansvarlig for foretaks og telekommunikasjon Tässä julkaisussa esitetään joukko hyviä esimerkkejä siitä, kuinka koulutusjärjestelmät voivat osaltaan edistää nuorten yrittäjyyshenkeä ja sitenyrittäjyyskulttuuria yhteiskunnassamme. I denne publikasjonen finnes et utvalg av gode eksempler på hvordanundervisningssystemer kan bidra til å fremme en ånd av foretaksomhethos unge mennesker, og dermed bidra til å skape en mer gründer-pre-get kultur i vårt samfunn. Julkaisu on monivuotisen prosessin tulos. Prosessin aikana Euroopankomissio on tukenut jäsenvaltioiden pyrkimyksiä hyvien toimintatapojen vaihdon edistämiseksi yrityspolitiikkaan ja yrittäjyyden edistämiseenliittyvillä keskeisillä aloilla. Denne publikasjonen er et resultat av en prosess som startet for noenår siden, der EU-kommisjonen gav støtte til medlemslandene for åfremme utvekslingen av god praksis på en del viktige områder i forbindelse med næringspolitikk og for å fremme entreprenørskap. Koulutuksen merkitystä tässä suhteessa onkorostettu useissa yhteyksissä. Betydningen av undervisning og opplæring i denne sammenheng har blittunderstreket ved en rekke anledninger. Nykyään tunnustetaan yleisesti, että yrittäjyys on yksi perustaidoista, jotka hankitaan elinikäisen oppimisenavulla. Entreprenørskap blir i dag betraktet som en grunnleggende ferdighet som tilegnes gjennom livslanginnlæring. Lissabonin Eurooppa-neuvostossa ja pienyrityksiä koskevassaeurooppalaisessa peruskirjassa (1) on korostettu tätä näkemystä. Det europeiske råd i Lisboa og Det europeiske avtaleverketfor små foretak, “The European Charter for Small Businesses”, har lagtvekt på dette. Tämä tietoisuus johti asiaa käsittelevän foorumin järjestämiseen Nizzanlähellä Sophia Antipolisissa lokakuussa 2000 sekä Euroopan komission,EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan yhdessä kehittelemän Best-menettelynmukaisen hankkeen hyväksymiseen. Denne erkjennelsen førte til organiseringen av et forum i Nice/Sofia Antipolis i oktober 2000, og til godkjenningen av et “Beste prosedyreprosjekt” som er utarbeidet i fellesskap av EU-kommisjonen, medlemslandene i EU og Norge. Tähän julkaisuun sisältyvät esimerkit hyvistä toimintatavoista on yksilöity tällaisten aloitteiden yhteydessä, joissa komissio on ollut yksi järjestäjistä tai joita komissio onkoordinoinut. Eksemplene på god praksis i denne publikasjonen er valgt på bakgrunn av slike tiltak, samordnet eller koordinertav kommisjonen. ) ja siihen liittyvien asiakirjojen hyväksymisen tam- mikuussa 2003. Alle disse aktivitetene utgjør en del av en mer generell innsats fra EU-kommisjonen med tanke på å fremme små og mellomstore foretak(SMB) og entreprenørskap, innbefattet godkjenningen i januar 2003 av Feiran Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2000. ) og en samling av andre til- hørende dokumenter. Euroopan on tuettava yhä tehokkaammin yrittäjyyspyrkimyksiä. Europa må hjelpe fram foretaksomhet mer effektivt. Eurooppatarvitsee lisää uusia ja menestyviä yrityksiä, jotka haluavat ryhtyä luoviinja innovatiivisiin liiketoimiin. Det trenges flerenye og fremgangsrike foretak som er villige til å gi seg i kast med kreative og nyskapende prosjekter. Yrittäjyyshengen rohkaiseminen on keskeinen keino näiden tavoitteiden saavuttamiseksi. Oppmuntring til foretaksomhet er ennøkkelfaktor for at disse målsettingene kan oppnås. Koulutus voi osaltaanedistää yrittäjyyttä kannustamalla oikeanlaista ajattelutapaa, luomalla tietoisuuden yrittäjän tai itsenäisen ammatinharjoittajan uravaihtoehdoistaja antamalla merkityksellisiä liiketoimintataitoja. Undervisning kanbidra til å fremme foretaksomhet ved å; oppmuntre den rette innstillingen, øke bevisstheten om karrieremuligheter som gründer eller egenarbeidsgiver og ved å sørge for relevante, merkantile ferdigheter. Yrittäjyystaidot ja -henki hyödyttävät yhteiskuntaa myös muulla tavoinkuin liiketoimintaan sovellettuina. Ferdigheter og holdninger i entreprenørskap er til fordel for samfunnet,ikke bare i næringslivs-sammenheng. Yrittäjyyden kannalta merkityksellisethenkilökohtaiset ominaisuudet, kuten luovuus, aloitteellisuus ja hyväarvostelukyky, voivat olla hyödyksi kenelle tahansa työelämässä ja elämässä muutenkin. Personlige egenskaper som harbetydning for entreprenørskap, som f.eks. kreativitet og initiativtakelsekan faktisk være nyttig for enhver både i arbeidsforhold og i det daglige livet. Euroopan komissio on havainnut, että useimmissa EU:n jäsenvaltioissaon nykyään sitouduttu poliittisesti hallituksen tai ministeriöiden tasollaedistämään yrittäjyyskasvatusta osana koulutusjärjestelmää, joskin sitoutumisen aste vaihtelee. EU-kommisjonen fant at det i dag i de fleste EU-medlemsland – om enni ulik grad – er en politisk vilje på regjerings- og departementsnivå til,innenfor skolevesnet, å fremme undervisning i entreprenørskap. Tässä asiakirjassa esitetään 21 esimerkkiä hyvistä toimintatavoista nuorten yrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla perusasteelta aina korkea-asteelle. I denne publikasjonen presenteres 21 eksempler på god praksis for,gjennom undervisning fra grunnskole til universitet, å fremme holdninger til entreprenørskap og ferdigheter hos ungdommen. Kustakin hyvästä toimintatavasta esitetäänlyhyt kuvaus sekä sitä edistävän organisaation tai laitoksen yhteystiedot, minkä ansiosta lisätietojen hankkiminen on vaivatonta. Det gis enkort beskrivelse av hvert enkelt eksempel på god praksis, samt detaljerangående kontakt med den organisasjonen eller institusjonen som fremmer den aktuelle praksis, slik at ytterligere opplysninger enkelt kan innhentes. Toivon, ettänämä esimerkit hyvistä toimintatavoista kiinnostavat kaikkia koulutusalalla ja yrittäjyyden edistämisen alalla toimivia, erityisesti poliittisiavaikuttajia, opettajia, kouluja, yliopistoja ja liike-elämän järjestöjä. Jeg håper at disse eksemplene på god praksis har interesse foralle som arbeider med undervisning og fremme av entreprenørskap, spesielt de som utformer politiske retningslinjer, lærere, skoler, universiteter og foretaksorganisasjoner. Toimimalla yhdessä voimme yhä paremmin edistää yrittäjyyshengen ja-taitojen kehittämistä yhteiskunnassamme. Bare ved å samarbeide vil vi kunne fremme utviklingen av entreprenørpregede holdninger og ferdigheter i vårt samfunn. Tämä edistää – joskin todennäköisesti vasta pitkällä aikavälillä – merkittävällä tavalla uusien työpaikkojen luomista sekä talouskasvun ja kilpailukyvyn parantamista Euroopassa Lissabonissa kokoontuneen Eurooppa-neuvoston edellyttämällä tavalla. Dette vil – om ennpå lengre sikt – yte et viktig bidrag til å skape flere arbeidsplasser og forbedre økonomisk vekst og konkurranseevne i Europa, noe som er etkrav ifølge Det europeiske råd i Lisboa. Yrittäjyyshengen edistäminen on avainasemassa luotaessa työpaikkojaja parannettaessa kilpailukykyä sekä talouskasvua kaikkialla Euroopassa. Oppmuntring av gründer-mentaliteten er en nøkkelfaktor for å skapearbeidsplasser så vel som forbedret konkurranseevne og økonomiskvekst i hele Europa. Vaikka esimerkiksi uusien yritysten määrä (yrittäjyysaste) ja ihmisten psykologinen suhtautuminen itsenäiseen ammatinharjoittamiseen (piilevätai potentiaalinen yrittäjyys) ovat muuttujia, joihin voivat vaikuttaamonet eri tekijät, on selvää, että myös kulttuurinäkökohdat on otettavahuomioon. Selv om variabler, som antall nyetableringer (graden av entreprenørskap)eller de psykologiske holdningene som folk har til egen virksomhet(latent eller potensielt entreprenørskap), kan påvirkes av flere ulike faktorer, er det avgjort også en kulturell side som må tas i betraktning. Yrittäjät eivät ole koskaan olleet Euroopassa yhtä myönteisiäroolimalleja kuin Yhdysvalloissa. Inntrykket av gründere som positive rollefigurer har aldri vært så utpregeti Europa som i USA. Yrittäjäksi ryhtymistä on jo kauan pidettyepävarmana ja riskialttiina vaihtoehtona, se ei ole erityisen puoleensavetävä ammatti eikä sosiaalisesti niin palkitseva kuin muut, perinteisetammatit. Å bli gründer har lenge vært oppfattet som et usikkert og risikabelt valg, ikke spesielt attraktivt og mindre sosialt tilfredsstillende enn andre, mer tradisjonelle yrker. Koulutusjärjestelmiä ei ole tähän asti suunnattu yrittäjyydeneikä itsenäisen ammatinharjoittamisen kehittämiseen, vaan koulutuksenlopullisena päämääränä on ollut pikemminkin tuottaa työntekijöitä suuryritysten tai julkishallinnon palvelukseen. Undervisningssystemenehar hittil ikke tatt sikte på utvikling av entreprenørskap og egen virksomhet.Det endelige målet med en utdannelse har heller vært å skape ansattesom arbeider i et stort firma eller innenfor offentlig administrasjon. Tilanne on kuitenkin muuttunut nopeasti viime vuosina, ja Euroopassaollaan yhä paremmin tietoisia siitä, että olisi kehitettävä aloitteita yrittäjyyskulttuurin edistämiseksi ja ihmisten kannustamiseksi riskinottoon,luovuuteen ja innovatiivisuuteen. Saken har imidlertid endret seg raskt i løpet av de siste årene, og det ernå en økende erkjennelse i Europa av at tiltak må settes i verk for åutvikle en kultur av foretaksomhet samt å oppmuntre til risikovilje, kreativitet og nyskapende virksomhet. Yrittäjyys ymmärretään vihdoinkinkasvun perustaksi. Entreprenørskap blir omsider sett påsom et grunnlag for vekst. Nykyään tunnustetaan yleisesti, että yrittäjyys on yksi perustaidoista,jotka hankitaan elinikäisen oppimisen avulla. Dette har som resultat at betydningen av entreprenørskap som en avde fundamentale ferdighetene som må tilegnes gjennom livslang læring,i dag er akseptert. Lissabonin Eurooppa-neu- vostossa ja pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessa peruskirjassa (3 Det europeiske råd i Lisboa og Det europeiske avta- ) on korostettu tätä näkemystä. ) har lagt vekt på dette. Pienyrityksiä koskevassa eurooppalaisessaperuskirjassa EU sitoutuu antamaan liiketoimintaa ja yrittäjyyttä koskevaa opetusta kaikilla koulutusasteilla ja kehittämään koulutusohjelmia yritysten johtajille. Og i særdeleshet; Det europeiske avtaleverket for små foretak forplikter EU til å undervise inæringsvirksomhet og entreprenørskap på alle nivåer i skolen samt åutvikle planer for opplæring av ledere. Feiran Eurooppa-neuvostossa kesäkuussa 2000. ) Innført av General Affairs Council og godkjent av Det europeiske råd i Feira, juni 2000. Lisätietoja on saatavilla Internetsivustolta http://europa.eu.int/comm/enterprise/enterprise_policy/charter/index.htm. Ytterligere opplysninger på nettsiden: http://europa.eu.int/comm/enterprise/enterprise_policy/charter/index.htm ) Raportissa määritettiin avainaloiksi muun muassa oppilaitosten ja yritysten välisten yhteyksien vahvistaminen ja yrittäjyyshengen kehittäminen kaikilla koulutusasteilla. De viktigste områdene som utpekes omfatter styrking av forbindelsene mellomundervisningsinstitusjoner og næringslivet samt utvikling av foretaksmentaliteten innenfor undervisnings- og opplæringssystemene. Synnynnäisiäkin yrittäjiä on, mutta nuorten yrittäjyyshenkeä voidaanedistää jo koulussa. Selv om noen mennesker unntaksvis er født til å være gründere, kan utvikling av en entreprenørpreget holdning oppmuntres hos unge mennesker, med start allerede i skolen. On myös annettava tarvittavat tekniset taidot ja liiketoimintataidot niille, jotka päättävät ryhtyä itsenäiseksi ammatinharjoittajaksi ja/tai perustaa oman yrityksen – tai jotka voivat tehdä niinlähitulevaisuudessa. Dessuten må relevante tekniske ogmerkantile ferdigheter være tilgjengelig for de som velger å være selvstendig næringsdrivende og/eller å starte egen virksomhet – eller somkan tenkes å gjøre det i nær fremtid. Yrittäjyyttä ei ole kuitenkaan syytä pitää vain uusien yritysten perustamisen välineenä vaan yleisenä asenteena, jonka jokainen voi omaksuajokapäiväisessä elämässä ja kaikessa työssään. Entreprenørskap må imidlertid ikke bare betraktes som et middel til åskape nye foretak, men som en generell holdning som kan komme tilgod nytte for samtlige både i hverdagen og ved alle arbeidsaktiviteter. Yleisesti tunnutaan olevan yhtä mieltä siitä, että yrittäjyyskasvatusta koskevaan määritelmään on tärkeää sisällyttää kaksi eri osa-aluetta tai käsitettä: Det ser ut til å være en generell anerkjennelse av viktigheten av å inkludere to ulike elementer eller konsepter i definisjonen av undervisning ientreprenørskap: • yrittäjyyshengen ja -taitojen vaalimisen laajempi käsite, johon sisältyy tiettyjen henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämistä ja jonkavälitön painopiste on muualla kuin uusien yritysten perustamisessa yrityksen perustamista koskevan koulutuksen suppeampi käsite. • et utvidet konsept for undervisning i gründer-pregede holdningerog ferdigheter, som omfatter utviklingen av visse personlige egenskaper og ikke direkte fokuserer på etablering av ny virksomhet; og Yrittäjyyskasvatuksen tavoitteina – jotka on mukautettava kullekin koulutusasteelle erikseen – on näin ollen • et mer spesifikt konsept for opplæring i hvordan et foretak etableres. • edistää yrittäjyyden kannalta merkityksellisten henkilökohtaistenominaisuuksien, kuten luovuuden, aloitteellisuuden, riskinottokyvyn ja vastuullisuuden, kehittymistä Målsettingene for undervisning i entreprenørskap – som skal tilpassesde ulike nivåene for undervisning – vil derfor omfatte: • lisätä opiskelijoiden tietoisuutta itsenäisestä ammatinharjoittamisesta yhtenä uravaihtoehtona (eli tuoda esille se, että on mahdollista ryhtyä paitsi työntekijäksi myös yrittäjäksi) • fremme utviklingen av personlige kvaliteter som er relevante forentreprenørskap, slike som kreativitet, initiativ, risktakning og ansvarsfølelse; )Koulutusneuvoston 12.2.2001 hyväksymä koulutusneuvoston raportti Eurooppaneuvostolle. ) Rapport fra Undervisningsrådet til Det europeiske råd vedtatt av Undervisningsrådet den 12. februar 2001.Utførlig arbeidsprogram ved oppfølgingen av målsettingene for undervisnings- ogopplæringssystemer i Europa, innført i fellesskap av Rådet og Kommisjonen den14.februar 2002. (Official Journal for the European Communities C 142 av 14.6.2002). • antaa liiketoimintataidot, joita tarvitaan uuden yrityksen perustamisessa. • formidle de merkantile ferdighetene som er nødvendige for å starteet nytt foretak. Yrittäjyyden kannalta merkityksellisten henkilökohtaisten ominaisuuksienkehittämiseksi Nizzan lähellä Sophia Antipolisissa lokakuussa 2000 järjestetyssä yrittäjyyskoulutusfoorumissa – etenkin alempien koulutusasteiden (perusasteen ja toisen asteen) – koulutukselle asetettiin seuraavattavoitteet: Når det gjelder utviklingen av den enkeltes personlige egenskaper somer relevante for entreprenørskap, ble følgende målsettinger for undervisning – spesielt på de lavere nivåene (grunnskole og ungdomsskole) –nevnt på et forum i Nice/Sofia Antipolis om “Undervisning i entreprenørskap” i oktober 2000. Oppilaiden ja opiskelijoiden ongelmanratkaisukykyä olisi parannettava merkittävästi. Elevers og studenters evne til problemløsning bør i større grad oppmuntres. Tähän liittyvät valmiuksien lisääminen suunnittelun, päätöksenteon ja viestinnän alalla sekä halu ottaa vastuuta.Nämä näkökohdat liittyvät olennaisesti johtamistaitoihin. Dette betyr utvikling av evner innenfor områdene planlegging, beslutningstakning, kommunikasjon og viljen til å påta segansvar. Disse er typiske aspekter ved ledelseskompetanse. Olisi parannettava edelleen oppilaiden ja opiskelijoiden valmiuksiayhteistyöhön, verkottumiseen, uusien roolien omaksumiseen jne.Nämä näkökohdat liittyvät erityisesti sosiaalisiin taitoihin. Elever og studenter bør tilegne seg mer kompetanse på områder som;evnen til å samarbeide, arbeide i nettverk, lære å påta seg nye roller osv. Disse områdene finnes spesielt innenfor feltet sosial kompetanse. Koulutuksen ansiosta oppilaiden ja opiskelijoiden olisi parannettavaitseluottamustaan ja esiintymishalukkuuttaan, opittava ajattelemaankriittisesti ja itsenäisesti sekä etenkin lisättävä halukkuuttaan ja valmiuksiaan oppia itsenäisesti. I løpet av sin utdannelse bør skoleelever og studenter utvikle selvtillit og motivasjon for prestasjoner, lære kritisk og selvstendig tenking samt, spesielt, tilegne seg viljen og evnen til selvstendigopplæring. Dette er typiske personlige kompetanseområder. Oppilaiden ja opiskelijoiden on opittava osoittamaan henkilökohtaistaaloitteellisuutta, aktiivisuutta ja luovuutta sekä valmiutta ottaa riskejäideoiden toteuttamisessa. Skoleelever og studenter må lære å ville vise personlig initiativ, fremsynhet og kreativitet så vel som å være forberedt på å møte risiko iforbindelse med implementering av ideer. Nämä ovat tyypillisiä yrittäjyysominaisuuksia. Dette er typiske entreprenørpregede egenskaper. Hyvien toimintatapojen yksilöinti Identifisering av god praksis Useimmissa EU-maissa on jo tehty tämäntyyppisiä aloitteita. Euroopankomission aiemmin toteuttamilla tai koordinoimilla toimilla on kerättyjonkin verran kvalitatiivista tietoa Euroopassa sovellettavista hyvistä toimintatavoista yrittäjyyskasvatuksen alalla. I de fleste EU-land er det allerede tatt initiativ til håndtering av dette emnet.Ved hjelp av tidligere aktiviteter som er gjennomført eller koordinert av EU-kommisjonen, er det samlet inn en viss mengde kvalitativ informasjon om eksisterende god praksis i Europa når det gjelder undervisningog opplæring i entreprenørskap. Komission kehittelemän yhtenäisen toiminnan menetelmien mukaisesti Tukholmassa (Training for start-ups) ja Badenissa (Workshop 1: Trainingfor entrepreneurs) vuonna 1998 järjestetyissä foorumeissa kannustettiinhyvien toimintatapojen vaihtamista jäsenvaltioiden välillä ja lisättiin Euroopan tasolla tietoisuutta tavoitteista, jotka on tarpeen saavuttaa. Gjennom samordning av tiltak utviklet av kommisjonen, har fora somble organisert i 1998 i Stockholm (“Opplæring i etablering”) og Baden • itse yritysten (sisäinen yrittäjyys – intrapreneurship) näkökulmasta. • innenfor bedriftene (intraprenørskap). Best-menettelyn mukainen yrittäjyyskasvatushanke hyväksyttiin edellämainitun kansainvälisen foorumin päätelmien pohjalta sekä yritysten jayrittäjyyden monivuotisen ohjelman (2001–2005) puitteissa. Deretter, på grunnlag av konklusjonene fra dette internasjonale forumetog innenfor rammene til det flerårige programmet for næringsvirksomhet og entreprenørskap (2001–2005), ble det vedtatt et prosjekt for“Best Procedure” i forbindelse med undervisning og opplæring i entreprenørskap. Tässä hankkeessa on määritelty joukko yrittäjyyskasvatuksen avainnäkökohtia. I dette prosjektet er det utpekt et antall nøkkel-aspekter ved undervisning i entreprenørskap. Niitä ovat yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa Disse omfatter: entreprenørskap i grunnskolen og ungdomsskolen; • koulujen/yliopistojen ja yritysten välinen yhteistyö yrittäjyyden edistämiseksi • samarbeid mellom skoler/universiteter og næringslivet med tankepå å fremme entreprenørskap; professorater i entreprenørskap og aktiviteter på universitetsnivå. Hankkeen toteuttamiseksi perustettiin tämän alan kansallisista asiantuntijoista muodostuva työryhmä. For gjennomføring av dette prosjektet ble det nedsatt en arbeidsgruppebestående av nasjonale eksperter på dette området. Kaikkien EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan hallitukset nimittivät asiantuntijat virallisesti tehtäväänsä. Ekspertene ble offisielt utpekt av regjeringene i samtlige EU-medlemsland og Norge. Työryhmäntavoitteena oli koota yhteen tarvittava asiantuntemus, antaa tietoa yrittäjyyteen liittyvistä toimenpiteistä ja ohjelmista sekä varmistaa hankkeessa mukana olevien maiden viranomaisten yhteistyö ja aktiivinenosallistuminen. Formålet med denne gruppen var: å sette sammen den nødvendigeekspertisen; å gi informasjon og data om tiltak og programmer for entreprenørskap og til sist, sørge for samarbeid og et aktivt engasjement i prosjektet fra nasjonale administrasjoner i de deltakende land. kg402271CEE_FI 2/06/04 14:58 Page 9 tällaisten kysymysten luonteen ymmärtämiseksi entistä paremmin – jatoteutettavia toimia sekä yksilöidään parhaita toimintatapoja. ”Best Procedure”-prosjektet er etablert (etter et mandat fra Lisboarådet) for å fremme utveksling av beste praksis og for å få synergieffekter fra eksisterende prosesser som går i samme retning. Koko prosessin lopullisena tavoitteena on kannustaa jäsenvaltioita muuttamaan toimintalinjojaan, ja yksi tämän menettelyn keskeisistä piirteistäon se, että hankkeiden toteutuksesta vastaavat komissio ja asianomaiset kansalliset viranomaiset yhdessä. Hele prosessen tar sikte på å oppmuntre til politiske endringer i medlemslandene, og en av de vesentligste egenskapene ved denne metodikken er at prosjekter gjennomføres i fellesskap av Kommisjonen og deberørte nasjonale administrasjoner. Osana Best-menettelyn mukaista yrittäjyyskasvatushanketta työryhmäon yksilöinyt joukon esimerkkejä hyvistä toimintatavoista eräiden aiemmin määriteltyjen yleisten arviointiperusteiden avulla. Som en del av prosjektet “Best Procedure” for undervisning og opplæring i entreprenørskap har gruppen av nasjonale eksperter på grunnlag av en del tidligere etablerte, generelle kriterier, valgt ut noen eksempler på god praksis. Tässä oppaassaesitellään suurin osa näistä toimintatavoista. De fleste av disse presenteres i denne veiledningen. Hankkeen yleisenä päämääränä on ollut parantaatietoisuutta nykyisten toimenpiteiden ja ohjelmien luonteesta ja kattavuudesta. Den overordnete målsetningen var å få en bedre forståelse av karakteren og omfanget aveksisterende tiltak og programmer. Laatiessaan selvitystä EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan kansallisella tasollatoteuttamista toimista ja toimenpiteistä työryhmä havaitsi, että vaikkakaikilla koulutusasteilla kehitetään parhaillaan lukuisia toimia, niitä eiole useinkaan integroitu opetussuunnitelmaan tai asetettu yhtenäisiinpuitteisiin. Aloitteet ovat usein yksittäisten laitosten, kumppanuuksientai paikallisviranomaisten toteuttamia erillisiä aloitteita. Ved kartleggingen av aktiviteter som var i gang og tiltak som var truffet på nasjonalt nivå i EU-medlemslandene og Norge, fant ekspertgruppen at selv om det i øyeblikket utvikles et stort antall aktiviteter påalle nivåer i undervisningssystemet, er mange av disse verken integrerti undervisningsplanen eller en del av en sammenhengende rammeplan.Tiltak er ofte isolerte og truffet av enkeltinstitusjoner, partnerskap ellerlokale myndigheter. Aloitteiden toteutuksesta vastaavat usein ulkopuoliset toimijat eikä itse koulutusjärjestelmä. De gjennomføres ofte av eksterne aktører i stedetfor av undervisningssystemet selv. Yrittäjyyttä opetetaan todennäköisesti erillisenä oppiaineena taivirallisen opetusohjelman ohella. Det er mer sansynlig at entreprenørskap blir behandlet som et separat fag eller betraktet som et emneutenom undervisningsplanen. Tämän vuoksi useimmilla opiskelijoilla ei vielä ole mahdollisuutta osallistua yrittäjyyskursseille tai -ohjelmiin. Som et resultat av denne situasjonen har de fleste studenter ennå ingenmulighet for å delta i kurser og programmer om entreprenørskap. Se, onko suositeltavaa sisällyttää yrittäjyyskasvatus kansalliseen opetussuunnitelmaan vai olisiko yrittäjyyskasvatusta annettava virallisen opetussuunnitelman ohella täydennyskoulutuksena, on edelleen avoinna.Edes kaikkein kiinnostavimpia tai innovatiivisimpia järjestelmiä ei voidapitää lopullisena ratkaisuna, ellei niitä sisällytetä yleisstrategiaan. Det er fortsatt et åpent spørsmål om det er best å ha entreprenørskapinkludert i den nasjonale undervisningsplanen, eller ha denne typenundervisning som en ekstra aktivitet utenom undervisningsplanen. Koulutusjärjestelmää on valmisteltava sisäisesti tähän haasteeseen. Mendersom den ikke blir integrert i en overordnet og helhetlig strategi, blirselv ikke de mest interessante og nyskapende planer noen endelig løsning. Lopuksi todettakoon, että kulttuurissamme on tapahtunut merkittävämuutos, sillä yrittäjyyttä pidetään nyt tärkeänä asiana, jota on syytäopettaa. Konklusjonen er at det sikkert har foregått en betydelig endring i samfunnet, siden entreprenørskap nå er allment akseptert som et viktig fagi undervisningen. Vaikka esimerkkejä hyvistä toimintatavoista on kaikissa maissa,toimia on selvästikin parannettava ja vakautettava. Likevel, og selv om det finnes eksempler på god praksis i alle land, er det et stort behov for ytterligere forbedring og konsolidering. Useimmista esimerkkitapauksista näyttää yhä puuttuvan yhtenäinen rakenne, jonkaavulla käynnissä olevat toimet voitaisiin sisällyttää osaksi koulutusjärjestelmää. Det synes som om det i de fleste tilfeller mangler ensammenhengende struktur, slik at eksisterende aktiviteter kan få en plassi undervisningssystemet. Lisätietoja Best-menettelyn mukaisesta yrittäjyyskasvatushankkeesta jaasiantuntijaryhmän loppuraportista on saatavilla Internet-osoitteesta http://europa.eu.int/comm/enterprise/entrepreneurship/support_measures/ training_education/index.htm. Ytterligere opplysninger om prosjektet “Best Procedure” for undervisning og opplæring i entreprenørskap, inklusive ekspertgruppens sluttrapport, finnes på nettsiden: http://europe.eu.int/comm/enterprise/entrepreneurship/support_ measures/training_education/index.htm 21 esimerkkiä hyvistätoimintatavoista 21 eksempler på god praksis Tässä oppaassa esitetään joukko esimerkkejä hyvistä toimintatavoista,joiden avulla kouluissa ja yliopistoissa voidaan edistää yrittäjyyshenkeäja -taitoja. I denne veiledningen presenteres en del eksempler på god praksis nårdet gjelder å fremme entreprenørpregede holdninger og ferdigheter iskoler og universiteter. Niitä ehdotetaan käytettäväksi mahdollisina malleina. Disse foreslås som mulige modeller. Jäsentelyn selkeyttämiseksi ja lukemisen helpottamiseksi esimerkit onryhmitelty seuraavasti: For å gi en struktur samt underlette lesningen, er disse eksemplenegruppert i syv mer omfattende kategorier: 1.Poliittiset tuki- ja koordinointitoimenpiteet 1.Politiske tiltak for støtte og koordinasjon. 2.Yrittäjyys perusasteen ja toisen asteen oppilaitoksissa 2.Entreprenørskap i grunnskoler og ungdomsskoler. 3.Toisen asteen ammatillinen peruskoulutus 3.Grunnleggende, yrkesrettet opplæring i den videregående skolen. 4.Tekemällä oppiminen pienoisyrityksissä 4.Undervisning gjennom øvelse og mini-foretak. 5.Oppilaitosten ja yritysmaailman yhteistyö 5.Samarbeid mellom undervisningsinstitusjoner og næringslivet. 6.Opettajien yrittäjyyskoulutus 6.Opplæring av lærere i entreprenørskap. 7.Yrittäjyyden ja yritysten perustamisen rohkaiseminen korkeakoulutasolla 7.Oppmuntring til entreprenørskap og oppstart på universitetsnivå. Luonnollisesti kyseessä on ainoastaan mahdollisten esimerkkien otos;Euroopassa on varmasti paljon muitakin esimerkkejä hyvistä toimintatavoista. Selvfølgelig er dette bare et utvalg som presenterer mulige eksempler;det finnes sikkert mange andre tilfelle av god praksis i Europa. Teema 1: Poliittiset tuki- jakoordinointitoimenpiteet Politiske tiltak for støtteogkoordinering Poliittiset toimenpiteet, jotka ovat valtakunnallisia ja joiden tavoitteenaon yrittäjyyskasvatuksen edistäminen luomalla puitteet tai tarjoamallakannustimia, on erotettava yksittäisistä toimintatavoista tai ohjelmista. Det må skilles mellom politiske tiltak som treffes på nasjonalt nivå – medsikte på å fremme undervisning i entreprenørskap gjennom etableringav en rammeplan eller incitamenter – og spesifikk praksis eller programmer utviklet av skolene. Eräät aloitteet ovat kiinnostavia esimerkkejä siitä, miten asia voidaanhoitaa valtakunnallisella tasolla. Visse tiltak utgjør interessante eksempler på hvordan dette emnet kantakles sentralt på regjeringsnivå. Poliittinen sitoutuminen on muutettava konkreettisiksi toimiksi. Politiske forpliktelser må omsettes i konkret handling. Tämäsaattaa merkitä kansallisen opetussuunnitelman muuttamista keskitetyissäjärjestelmissä tai avun ja kannustimien tarjoamista järjestelmissä, joissakoulut päättävät itse opetusohjelmistaan. Dette kan medføre endring av den nasjonale undervisningsplanen hvis systemet ersentralisert, eller assistanse og incitamenter der skolene står fritt til åetablere sine egne programmer. Tukitoimia, joilla kouluja rohkaistaan aloittamaan yrittäjyyskasvatus, voivat olla muun muassa rahoituksen järjestäminen, neuvojen ja opetusmateriaalin tarjoaminen sekäkoulujen ja paikallisten yritysten välisten kontaktien edistäminen. En rekke støttetiltak for å oppmuntreskolene til å engasjere seg i undervisningen i entreprenørskap, kan blantannet omfatte: stille midler til rådighet, sørge for rådgivning og undervisningsmateriell, skaffe kontakter med det lokale næringslivet osv. Yrittäjyyskasvatukseen voivat osallistua monenlaiset toimijat. Undervisning i entreprenørskap kan engasjere ulike aktører. On tärkeää, että tällä alalla luodaan eri ministeriöiden, virastojen ja järjestöjenvälinen yhteistyörakenne. På detteområdet er det viktig å etablere et strukturert samarbeid mellom deulike departementene, organer og organisasjoner som er involvert. Ranskan hallitus on tehnyt yrittäjyyshengen vahvistamiseen tähtääviä päätöksiä. Den franske regjeringen har truffet avgjørelser som tar siktepå å fremme entreprenørpreget innstilling. Tarkoituksena on laatia tietoisuutta parantava kansallinen toimintasuunnitelma, jollaedistetään yrittäjyyttä koulutusjärjestelmässä sekä vaikutetaan asenteisiin ja mielipiteisiin. En nasjonalpolitikk for økt bevissthet vil bli satt ut i livet for å fremmeentreprenørskap i undervisningssystemet, samt for åendre holdninger og mentalitet. Tämän saavuttamiseksion tehty useita aloitteita. Dette skal oppnås gjennom ulike tiltak som er truffet. On muun muassa perustettu toisen asteen ja korkea-asteen oppilaitosten yrittäjyydenopetusmenetelmien seurantakeskus, joka tarkastelee opiskelijoiden tietoisuuden lisäämiseen tähtääviä käytäntöjä,tarjoaa erityistä yrittäjyyskoulutusta ja aikoo laatia luettelontähän toimintaan osallistuvista oppilaitoksista. Et av disse er etableringenav et ”observatorium” for undervisningspraksis i entreprenørskap i ungdomsskolen og i høyere utdannelse.Dette kontrollorganet ser på eksisterende praksis i hensikten å øke studentenes bevissthet og for å gi spesifikkopplæring i entreprenørskap. Päätavoitteita ovat toimien yksilöiminen, ohjelmia ja kurssejakoskevien tietojen kerääminen sekä yrittäjyyskoulutustakoskevien käytäntöjen ja tietojen levittäminen kokemusten vaihdon helpottamiseksi ja niiden arvioinnin mahdollistamiseksi. Det er meningen å gjøre enfortegnelse over undervisningsinstitusjoner som er involvert i disse aktivitetene. Seurantakeskuksen toimintaa valvoo kolmen ministeriönsekä useiden virastojen ja järjestöjen edustajista koostuvaohjauskomitea. Målsetningen er å identifiserehandlinger, innhente data om programmer og kursersamt utbre fremgangsmåter og opplysninger om undervisning i entreprenørskap for å underlette utvekslingen averfaringer og for å gjøre det mulig å foreta en evalueringav dem. Alankomaissa talousministeri ja opetusministeri ovat perustaneet valtakunnallisen yrittäjyyttä ja koulutusta käsittelevän toimikunnan, jolla on innostava ja koordinoiva rooli.Toimikunta koostuu hallituksen, kaikkien koulutusasteiden(perusaste, toinen aste, ammatilliset oppilaitokset ja yliopistot) sekä liike-elämän ja yhteiskunnallisten järjestöjenedustajista. I Nederland har finansministeren og undervisningsministeren dannet en landsomfattende spesialkommisjon for ‘Entreprenørskap og undervisning’ som skalstimulere og koordinere. Kommisjonen er sammensattav representanter for regjeringen, samtlige undervisningssektorer (grunnskole, ungdomsskole, yrkesrettetutdanning og universiteter), næringsorganisasjoner ogsosiale organisasjoner. Toimikunnan tehtäviä ovat tietoisuuden lisääminen yrittäjyyskasvatuksesta ja sen puolesta puhuminen, esteidentunnistaminen ja ratkaisujen löytäminen niihin sekä kokeiluhankkeiden suunnittelun edistäminen. Formålet med kommisjonen er blant annet: å fremmebevisstheten om og støtte undervisningen i entreprenørskap, kartlegge hindringer og finne løsninger samtstimulere til utvikling av pilotprosjekter. Erityisillä toimenpiteillä pyritään edistämään kokeiluhankkeita ja keräämään hyviä esimerkkejä, joita muutoppilaitokset voivat noudattaa. Spesifikke tiltak har til hensikt å fremme pilotprosjekter ogfinne gode eksempler som på alle nivåer av undervisningen (fra grunnskole til universitet) enkelt kan tilpasses andre undervisningsinstitusjoner. Talousministeriö tukeetaloudellisesti opetusmenetelmien ja -materiaalin kehittämistä sekä muita toimia, esimerkiksi seminaareja ja opettajien koulutusta. Økonomisk støtteytes av finansdepartementet for å utvikle metoder foropplæring og anskaffelse av undervisningsmateriell såvel som støtte til andre aktiviteter som for eksempel organisering av seminarer, opplæring av lærere osv. Lähtökohtana on se, että keskushallintoei voi velvoittaa ketään ryhtymään toimiin tällä alalla,vaan ainoastaan tukea ja avustaa. Det ertanken at sentrale departementer ikke skal stille krav, menlegge forholdene til rette for et slikt opplegg. Teema 2: Yrittäjyysperusasteen ja toisenasteen oppilaitoksissa Entreprenørskap i grunnskoler og ungdomsskoler Yrittäjyyskasvatukseen ja -koulutukseen liittyy tietojen, taitojen, asenteidenja henkilökohtaisten ominaisuuksien kehittämistä oppilaiden iän ja kehityksen mukaisesti. Undervisning og opplæring i entreprenørskap innebærer utvikling avkunnskaper, ferdigheter, holdninger og personlige egenskaper som passer til elevens alder og utviklingstrinn. Toisella asteella yrittäjyyskasvatus sisältää oppilaiden tietoisuuden lisäämistä itsenäisestä ammatinharjoittamisesta yhtenä uravaihtoehtona (elituodaan esille se, että on mahdollista ryhtyä paitsi työntekijäksi myösyrittäjäksi), tekemällä oppimista ja yrityksen perustamiseen liittyvää erityisopetusta. I ungdomsskolen omfatter undervisningen i entreprenørskap: å gjøreelevene oppmerksom på selvstendig næringsvirksomhet som en muligkarriere (budskapet er at du ikke bare kan bli en ansatt, men også eneier), opplæring gjennom øvelser samt spesifikk undervisning i etablering av en virksomhet. 2 tehokasta, jos se on organisoitu osaksi koulutusjärjestel- mää ja jos sitä annetaan oppilaille jo pienestä pitäen. 2 type undervisning kan være spesielt effektiv dersom den på en strukturert måte innføres i undervisningssystemetog starter i ung alder. Skotlannissa on viime vuosina rakennettu infrastruktuuria yrittäjyyskasvatuksen tarjoamiseksi alemmalta perusasteelta lähtien. I den senere tid er det i Skottland innført en infrastrukturfor å gi undervisning i næringsvirksomhet helt fra grunnskolen. Skotlannin järjestelmässä on laajassakäytössä ohjelmia, jotka on tarkoitettu viisivuotiaille jasitä vanhemmille lapsille. Det er etablert og benyttes i stor utstrekning i detskotske systemet, programmer som er beregnet på skolebarn fra fem år og oppover. Tämä kehitys alemmalla perusasteella on ollut mahdollista paljolti julkisen ja yksityisenrahoituksen ansiosta. Fremgang i grunnskolene eroppnådd gjennom et partnerskap med offentlig og privat finansiering. Skotlannin huippuyrittäjät ja -yhtiötantavat lahjoituksia yhtä paljon kuin Skotlannin hallitusrahoitusta, jotta kaikki alemman perusasteen oppilaat Skotlannissa saisivat ainakin kaksi yrittäjyyteen liittyvääkokemusta 12. ikävuoteen mennessä. Kjente personer i Skottlands gründerog konsernsektorer yter finansielle bidrag med ytterligere støtte fra organisasjonen ”Scottish Executive” slikat hver elev i den skotske grunnskolen har erfaring framinst to foretak når han eller hun har fylt tolv år. Skotlannin hallitus on myöntänyt vuosiksi 2003–2006lisävaroja, joiden turvin on tarkoitus luoda nykyistälaajempi, sekä perusasteen että toisen asteen käsittävä Enterprise in Education -ohjelma: tavoitteena on luodajärjestelmä, jonka avulla nuoret saavat mahdollisuuksiahankkia ammatillista koulutusta sekä kokemuksia yritystoiminnasta ja yrittäjänä toimimisesta. ”Scottish Executive” har satt av ytterligere midler fortidsrommet 2003–2006 i hensikten å skaffe et mer omfattende program om “Næringsvirksomhet i undervisningen”, både i grunnskoler og i ungdomsskoler, der detsiktes mot et system som gir ungdommer muligheter foryrkesrettet opplæring, erfaring fra næringsvirksomhet ogentreprenørpregede aktiviteter. (Ruotsi) (Sverige) Kokeiluhankkeet ja aloitteet, jotka on aluksi kehitetty pai- kallisella tasolla ja jotka ovat osoittautuneet toimiviksi, Pilotprosjekter eller tiltak som opprinnelig ble utviklet på lokalt nivå, og som har vist seg særlig vellykket, kan på 2 voidaan myöhemmässä vaiheessa laajentaa alueellisiksi tai jopa valtakunnallisiksi toimintatavoiksi. 2 et senere tidspunkt utvides til å bli regional eller nasjonal politikk. Vuosina 1997–2000 Skellefteån kunnassa toteutettiinhanke, joka koski kaikkia koulutusasteita esikoulusta jaoppivelvollisuuskoulusta lukioihin, ammatilliseen peruskoulutukseen ja niiden jälkeiseen opetukseen. I tidsrommet 1997–2000 har Skellefteå kommune hatt etskoleprosjekt for alle undervisningstrinn, fra forskole ogobligatorisk skole til ungdomsskole og videregåendeskole. Kouluissakäynnistettiin noin 50 opetushanketta, 42 opettajaa saierityiskoulutusta (Crea Pilot-hankkeen kautta), ja sata yritystä sekä muuta järjestöä oli mukana koulujen hankkeissa. Det ble satt i gang mer enn 50 undervisningsprosjekter i skolene, 42 lærere fikk spesifikk opplæring(via tiltaket ‘Crea Pilot’) og 100 foretak og andre organisasjoner var involvert i skoleprosjekter. Useimmat Skellefteåssa vuosina 1997–2000toteutetuista hankkeista ja vastaavat muissa kunnissatoteutetut hankkeet ovat nyt osa koulujen arkea. De fleste prosjekter som ble gjennomført i Skellefteå 1997–2000, ogliknende prosjekter i enkelte andre kommuner, er nå integrert i skolenes daglige aktiviteter. Hankkeista saadut kokemukset johtivat läänin tason PRIO 1 -hankkeeseen, jota on toteutettu vuodesta 2000lähtien. Erfaringene fra disse prosjektene har resultert i det landsomfattende prosjektet PRIO 1 som har vært i gang sidenår 2000. Lääninhallitus on toiminut aktiivisesti saadakseenläänin kaikki 15 kuntaa mukaan tähän toimintaan, jonkapuitteissa on toteutettu noin 260 erilaista hanketta. Fylkesadministrasjonen har jobbet aktivt for å fåsamtlige 15 kommuner i fylket involvert i dette arbeidet,og ca 260 ulike prosjekter er gjennomført. Tämäntuloksena yli 550 Västerbottenin läänissä sijaitsevaa yritystä on nyt mukana koulujen toiminnassa. Som et resultat av dette er mer enn 550 foretak i Västerbotten fylkenå involvert i skoleaktiviteter. Yrittäjyyskoulutukseen on osallistunut yli 1 600 koulujen työntekijääsekä 11 000 opiskelijaa ja lasta. Mer enn 1 600 ansatte iskoleverket og 11 000 studenter/barn har deltatt i undervisningen i entreprenørskap. Läänin alueella sijaitsevienkoulujen välille sekä koulujen ja paikallisten yritysten välilleon syntynyt useita aktiivisesti toimivia verkostoja. Det er etablert et antallaktive nettverk mellom fylkets skoler så vel som mellomskoler og lokale foretak. 3Yrityskaupunkihanke alemmalla perusasteella (Alankomaat) 3.Prosjektet “Entreprenørbyen” igrunnskolene (Nederland) 2 perustuvat lasten luovuuteen ja mielikuvitukseen. 2 former for opplæring; noe som bidrar til barnas kreativi- tet og fantasi. Yrityskaupunkihanke perustuu tekemällä oppimiseen.Käytännössä se tarkoittaa, että ”yrityskaupunkiin” perustetaan erilaisia oppimismaisemia. ”Entreprenørbyen” er et prosjekt basert på opplæringgjennom øvelser. Dette er satt i verk ved å skape ulike“opplæringslandskaper” i ”entreprenørbyen”. Oppimismaisema onhanke, jossa lapset yrittävät päästä tiettyyn tavoitteeseen,esimerkiksi oman voimalan tai kolmannen maailman tuotteita myyvän kaupan perustamiseen kouluun. Et opplæringslandskap er et prosjekt hvor barna forsøker å oppnået bestemt mål, f.eks. etablere sin egen kraftstasjon i skolen eller å starte sitt eget verksted for utviklingsland. Hankkeillakehitetään yrittäjyyteen liittyviä perusominaisuuksia, kutenitsenäisyyttä, luovuutta ja yhteistoiminnallisuutta. Disseprosjektene appellerer til grunnleggende entreprenørpregede egenskaper, som f.eks. selvstendighet, kreativitet og samarbeid. Koulunulkopuolisten henkilöiden (muun muassa vanhempienja yrittäjien) osallistuminen vaikuttaa olennaisesti hankkeen onnistumiseen. En avgjørende faktor for å lykkes er åinvolvere mennesker utenfor skolen (foreldre, gründere,osv.). Tähän mennessä on perustettu yli30 oppimismaisemaa, ja hankkeisiin on osallistunut useitakouluja eri puolilta Alankomaita. Mer enn 30 undervisningslandskaper har blitt utviklet hittil, og flere skoler i ulike deler av Nederland har deltatt. 4Käytännön aineita sisältävä toisen asteen päättötodistus (Irlanti) 4.Yrkesrettet program, med avgangsvitnemål, forungdomsskoler (Irland) 2 laaja-alaisia vaikutuksia, sillä ne valmentavat opiskelijoita tulevaan työelämään. I ungdomsskolens undervisning kan programmer som tar sikte på å stimulere entreprenørpregede holdningerog ferdigheter, få utvidet anvendelse fordi de vil forberede elevene for fremtidig arbeidsliv. Irlannin tiede- ja opetusministeriö on asettanut painopisteeksi käytännön aineita sisältävän toisen asteen päättötodistuksen (Leaving Certificate Vocational Programme,LCVP), jonka tarkoituksena on parantaa (15–18-vuotiai-den) toisen asteen koulutusta antamalla sille vahva ammatillinen ulottuvuus. I Irland er ”Leaving Certificate Vocational Programme(LCVP)” for ungdomsskoler prioritert av departementetfor undervisning og vitenskap, og det er konstruert for åforsterke videregående undervisning for 15–18-åringer vedå tilføye en betydelig yrkesrettet dimensjon. Ohjelmassa teoria-aineiden opiskeluyhdistetään dynaamisella tavalla itseopiskeluun, yrittäjyyteen, työhön ja yhteisöön. Programmet kombinerer akademiske studier med en dynamiskfokusering på egen opplæring, næringsvirksomhet, arbeidog samfunn. Siihen osallistuu suuri osakouluista (509) ja opiskelijoista (37 407). En stor andel av skoler (509) og studenter(37 407) er involvert. Erikoistuneetopettajat vetävät ohjelmaa, jolla on yhteyksiä paikallisiinyrityksiin ja yhteisöihin ja jota valtio tukee. En entusiastisk gruppe lærere lederprogrammet som knytter forbindelser med det lokalenæringslivet og støttes av sentralregjeringen. Ohjelmassa painotetaan tieteidenvälisyyttä ja moniaineisuutta, ja seperustuu paljolti tekemällä oppimiseen. Programmet legger vekt på å være tverrfaglig og uavhengig avindividuelle undervisningsplaner. Kokonaistavoitteena on kehittää oppilaiden itseluottamusta, innovatiivisuutta sekä yrittäjyystaitoja. Dets innfallsvinkel er istor grad basert på opplæring gjennom øvelser, og denoverordnete målsettingen er å frembringe ferdigheterog egenskaper som: selvtilit, nyskapning og entreprenørskap. Teema 3: Toisen asteenammatillinenperuskoulutus Grunnleggende,yrkesrettet opplæringi ungdomsskolen Yrityksen perustamista koskeva opetus osana toisen asteen ammatillistaperuskoulutusta voi olla erityisen tehokasta. Det er innenfor grunnleggende, yrkesrettet opplæring i ungdomsskolen at spesifikk opplæring i etablering av et foretak kan være spesielt effektiv. Tähän koulutukseen osallistuvat oppilaat siirtyvät itse asiassa varsin pian työmarkkinoille, ja itsenäinen ammatinharjoittaminen voi olla työttömyysongelmanratkaisemisen kannalta arvokas uravaihtoehto, koska olemassa olevatyritykset eivät tarjoa riittävästi uusia työpaikkoja (ainakaan tietyillä maantieteellisillä alueilla). I virkeligheten står denne gruppen av studenter rett foran sin debutpå arbeidsmarkedet, og selvstendig næringsvirksomhet kan være etverdifullt alternativ til deres karriere i betraktning av at antall nye arbeidsplasser som skapes i eksisterende foretak ikke er tilstrekkelig (i hvert falli visse geografiske områder) for å løse problemet med arbeidsledighet. Lisäksi tämäntyyppisen koulutuksen etuna voi olla se, että se on tarkoinkohdennettu ja mukautettu paikallisen talouselämän tarjoamiin mahdollisuuksiin. Dessuten har denne formen for opplæring den fordel at den kan væremeget spesifikk og tilpasses foretaksmulighetene som finnes i det lokalenæringslivet. Ammatillisen koulutuksen todellinen painopiste ei kuitenkaan useinkaan ole itsenäisessä ammatinharjoittamisessa, vaan huomioon otetaanainoastaan tekniset näkökohdat, sillä päätehtävänä pidetään ammattitaitoisten työntekijöiden kouluttamista. I mange tilfelle blir det imidlertid ikke innenfor den yrkesrettede opplæringen, fokusert reelt på selvstendig næringsvirksomhet. Det tas barehensyn til det tekniske aspektet, fordi utdannelsen av fagfolk betraktessom den vesentligste oppgaven. 1Pienyrityksen hallinto, johto jamarkkinointi (Espanja) 1.Administrasjon, ledelse ogmarkedsføring i små bedrifter Tämän teoriaa ja käytäntöä yhdistävän koulutuksen aiheinaovat erityisesti itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiminen sekä yrityksen perustaminen. Dette er opplæring i teori og praksis som spesielt leggervekt på selvstendig næringsvirksomhet og etablering avforetak. Koulutus on pakollinen keskitason (oppivelvollisuuden piiriin kuuluva opetus,16-vuotiaat + kaksi vuotta) ja ylimmän tason (ylioppilastutkinto, 18-vuotiaat + kaksi vuotta) ammatillisessa opetuksessa 45 aineessa, jotka vastaavat talouden eritoimialoja. Denne opplæringen er obligatorisk for alle studentene på det grunnleggende stadiet av yrkesrettet opplæring (obligatorisk undervisning, alderstrinn 16 år + 2)og de som er i videregående, yrkesrettet opplæring (studenteksamen, alderstrinn 18 år + 2) i 45 fag innenforulike økonomiske sektorer. Det er mulig å anta at merenn 100 000 studenter, fordelt på ca 2 000 offentlige ogprivate skoler, får denne modulen. Koulutuksen tavoitteet ovatvaltakunnallisia. Sen sisällöstä päättävät opetusministeriöja autonomiset alueet yhdessä, ja se voidaan mukauttaaalueen tuotantorakenteeseen sopivaksi. Formålet med opplæringen er landsdekkende, og dens innhold er etablerti fellesskap av undervisningsdepartementet og de selvstendige regionene, med mulighet for å tilpasse innholdet til deres produktive miljø. Koulutukseenkuuluu harjoitustyö, joka liittyy yrityksen perustamiseen.Hankkeeseen osallistuvien eri viranomaisten mukaan sijoittuminen työelämään, myös yritysten perustaminen, onkoulutuksen myötä selvästi kohentunut. Gjennomføring av et prosjektfor bedriftsetablering er inkludert i denne opplæringen.De ulike organene som er involvert mener at plasseringi det produktive systemet, inklusive selvstendig næringsvirksomhet, gjør betydelige fremskritt. 2Virtuaaliyritykset Sivitanidiosin teknisessä oppilaitoksessa Ateenassa 2.“Virtuelle virksomheter” i Sivitanidios tekniske skole i Athen Tekemällä oppiminen voi olla erityisen tehokasta tällä koulutusasteella. På dette undervisningstrinnet kan opplæring gjennom øvelser være spesielt effektiv. Yhden oppilaitoksen kehittämää hyväätoimintatapaa voidaan käyttää mahdollisena mallinamuissa kouluissa, jotka haluavat ottaa käyttöön tämäntyyppisiä ohjelmia. God praksis utviklet innenfor en bestemt institusjon kan benyttes som en muligmodell av andre skoler som ønsker å innføre denne typeprogrammer. Kreikan opetusministeriö pitää tätä hanketta esimerkkinäparhaasta toimintatavasta ja ehdottaa sitä malliksi kaikenlaiseen ammatilliseen koulutukseen. Dette spesifikke tilfellet defineres som et eksempel på“Best Practice” av det greske undervisningsdepartementet,og det tilbys som veiledning for hele det yrkesrettedeopplæringssystemet. Virtuaaliyritysten tarkoituksena on muiden opetusmenetelmientäydentäminen ja toisen asteen opiskelijoiden käytännönharjoittelun laajentaminen. Innføringen av virtuelle virksomheter som et supplement til andre opplæringsmetoder,ble forsøkt for å utvide omfanget av praktisk opplæringav elever i ungdomsskolen. Hankkeeseen osallistuvat saavat aamupäivällä teoreettista opetusta ja toimivat iltapäivällä virtuaaliyrittäjinä. Yrittäjyyden edistämiseksi kokomaassa kaikki muut hankkeesta kiinnostuneet teknisetoppilaitokset voivat saada tietoa sen tuloksista. Elevene som deltar i opplegget, gjennomgår et teoretisk kurs om formiddagen og driver den virtuelle virksomheten om ettermiddagen.Resultatene fra dette opplegget vil bli gjort tilgjengeligefor alle andre tekniske skoler som et forsøk på å fremmeentreprenørskap på landsbasis. Teema 4: Tekemällä oppiminenpienoisyrityksissä Opplæring gjennom øvelserog minivirksomheter Yrittäjyyskasvatuksessa teoreettisten opintojen vastapainona on oltavamerkittävä määrä tekemällä oppimista. Ved opplæring i entreprenørskap må teoretiske studier balanseres motet sterkt innslag av “opplæring gjennom øvelser”. Helpoin tapa opiskella yrittäjyyttä onkin tehdä jotakin yritystoimintaan liittyvää käytännössä. Den enkleste måtenå lære entreprenørskap på er faktisk i praksis å utføre noe entreprenørpreget. Tekemällä oppimiseen perustuvia järjestelmiä – joissa oppilaat ja opiskelijat esimerkiksi perustavat pienoisyrityksiä ja toimivat yrittäjinä – käytetään monissa maissa yrittäjyystaitojen kehittämiseksi erityisesti toisenasteen koulutuksessa. Opplegg basert på “opplæring gjennom øvelser” – for eksempel vedat elevene etablerer og administrerer mini-foretak – benyttes ofte imange land for å utvikle entreprenørpregede ferdigheter, spesielt i ungdomsskolen. On olemassa kansainvälisiä verkostoja, jotka tukevat tämäntyyppisiäohjelmia tarjoamalla toimiviksi todettuja toimintamalleja, joita voidaansoveltaa helposti ja tehokkaasti kaikissa kouluissa, jotka haluavat sisällyttää yrittäjyyskasvatuksen opetustarjontaansa (joko osana virallistaopetusohjelmaa tai sen ohella). Det finnes internasjonale nettverk som fremmer denne typen av programmer og tilbyr vellykkede modeller som enkelt og effektivt kan tilpasses alle skoler med behov for å introdusere entreprenørskap i sittundervisningstilbud (enten som en del av undervisningsplanen ellersom en ekstra aktivitet utenom denne). Useissa Euroopan maissa näiden ohjelmien vaikutus yrittäjyyden edistämiseen on jo nyt huomattava. I flere europeiske land er bidraget til fremme av entreprenørskap fraslike programmer allerede omfattende. Ne olisi kuitenkin juurrutettava yhäparemmin koulutusjärjestelmiin, samoin kuin niitä olisi oltava nykyistäyleisemmin opiskelijoiden saatavilla. Disse oppleggene bør imidlertid integreres videre i undervisningssystemet og gjøres mer allment tilgjengelig for studentene. Yrittäjyyskasvatukseen liittyvä kansainvälinen asiantun- temus ja ohjelmat voivat muodostaa erinomaisen lähtö- Internasjonal ekspertise og programmer innenfor under- visning i entreprenørskap kan danne en god bakgrunn for 4 kohdan aloitteille, joita tehdään valtakunnallisella tai paikallisella tasolla ja joita tekevät yksittäiset oppilaitokset. 4 tiltak som treffes på både nasjonalt og lokalt nivå og av de enkelte undervisningsinstitusjonene. Young Enterprise Europe on vuonna 1993 perustettu kansainvälinen järjestö, johon kuuluu voittoa tavoittelemattomia yhteisöjä 20:stä Euroopan ja Välimeren alueenmaasta. ”Young Enterprise Europe” ble etablert i 1993 som eninternasjonal organisasjon og inkluderer ideelle organisasjoner fra 20 land i hele Europa og Middelhavsområdet. Syyskuussa 2002 se sulautui toiseen yrittäjyyskasvatusta edistävään kansainväliseen verkostoon nimeltä Junior Achievement. Uuden järjestön nimi on nyt JA-YEEurope, ja siinä on edustettuna 37 eurooppalaista jäsenvaltiota. Siden september 2002 har den vært slått sammenmed et annet internasjonalt nettverk som fremmer undervisning i entreprenørskap gjennom “Junior Achievement”.Den nye organisasjonen heter nå “JA-YE Europa” og representerer 37 europeiske medlemsland. Järjestön tavoitteena on yrittäjyysmyönteisen suhtautumistavan edistäminen nuorten opiskelijoiden keskuudessa. Hensikten med den nye organisasjonen er å ytterligerehjelpe til med utbredelsen av en entreprenørpreget mentalitet hos unge studenter. JA-YE Europen jäsenet tarjoavat yrittäjyyskasvatustamuun muassa järjestämällä omien maidensa kouluissaohjelmia, jotka perustuvat tekemällä oppimiseen ja oppilaiden perustamiin pienoisyrityksiin, joita he johtavatyhden lukuvuoden ajan. Blant aktivitetene innenforderes undervisning i næringsvirksomhet organiserer medlemmer av “JA-YE Europe” skoleprogrammer på nasjonaltnivå, basert på “læring gjennom øvelse”. Dette gjennomføres ved hjelp av at studenter etablerer og administrerer mini-foretak i løpet av et skoleår. Nämä ovat oikeita yrityksiä, jotkatoimivat suojatussa ympäristössä ja jotka tuottavat ja myyvät oikeita tuotteita tai palveluja. Her dreier detseg om virkelige foretak som drives i et skjermet miljø, ogsom produserer og selger virkelige produkter og tjenester. Muita JA-YE-ohjelmiaon kehitetty alemmalle ja ylemmälle perusasteelle sekä toiselle asteelle, ja nyt myös yliopistot voivat osallistua niihin. Andre JA-YE programmer er utviklet for grunnskolen,ungdomsskolen, videregående skole og universiteter, ogdisse kan nå også delta. Säännöllisin väliajoin järjestetään eurooppalaisiatapahtumia. Europeiske arrangementer blir organisert med jevne mellomrom. Totalt er ca. Vuosittain noin 600 000 opiskelijaa osallistuu pienoisyritysten johtamiseen. 600 000 studenter år om annet involvert i administrasjon av mini-firmaer. 2Junior-hanke: nuoret yrittäjät käynnistävät, organisoivat ja toteuttavat (Saksa) 2.Prosjektet “Junior” – Unge foretak ietablering – Organisering – Käytännön kokemukset yritystoiminnasta todennäköi- sesti saavat nuoret suhtautumaan myönteisesti yrittäjyyteen. Praktisk erfaring med gründer-virksomhet vil sannsyn- ligvis stimulere ungdommen til en positiv holdning overfor entreprenørskap. Junior-hanke tarjoaa 15–20-vuotiaille opiskelijoille erityispuitteet, joissa he voivat toimia yrittäjinä. Prosjektet “Junior” danner for unge elever i aldersgruppen over 15 til 20 år, en spesiell ramme for administrasjon av en virksomhet. Yrityksettoimivat oikeiden yritysten tavoin, myyvät osakkeita, suorittavat markkinatutkimuksia ja kehittävät tuotteita taipalveluja. De fungerer som et virkelig foretak;selger aksjer, gjennomfører markedsundersøkelser ogutvikler produkter eller tjenester. Vuosina 2002–2003 Junior-hanketta toteutettiin 13 osavaltiossa, ja aloitusvuoden 1994 jälkeen siihenon osallistunut yli 16 000 opiskelijaa, jotka ovat perustaneet noin tuhat yritystä. I 2002–2003 ble ”Junior”drevet i 13 delstater, og siden starten i 1994 har mer enn16 000 elever deltatt i ca. 1 000 foretak. 3Cyberprise-hanke: pienoisyritykset sekä tieto- ja viestintätekniikka (Belgia) 3.Prosjekt “Cyberprise”: mini-bedrifter og ICTer (Belgia) Yritysten perustaminen ja johtaminen voi olla myös teho- kas keino tuoda tietoa ja kokemusta uudesta tieto- ja vies- Praksis i etablering og drift av mini-foretak kan også være et effektivt redskap i skoleprogrammene for introduksjon 4 tintätekniikasta koulujen opetusohjelmiin. 4 av kunnskap og erfaring med ny teknologi for informa- sjon og kommunikasjon (Information and Communication Technologies – ICT). Vuosina 2002–2003 ranskalaisen yhteisön alueella annettavasta toisen asteen opetuksesta vastaava ministeri auttoilaajentamaan Vallonian ja Brysselin pienoisyritysohjelmaa. I 2002–2003 virket ministeren for videregående utdannelse i den franske delen av Belgia for en utvidelse av programmet for “mini-bedrifter” i Vallonia og Brussel. Dettevar mulig takket være et partnerskap mellom: instituttetfor yrkesopplæring og SMEer, det felles universitetssentret for videregående undervisning og “Jeunes Entreprises asbl”(i mellomtiden har en ny partner,“Creaformasbl”, sluttet seg til). Tällä yhteishankkeella kehitetään pienoisyritysten tieto- ja viestintätekniikkaa kouluttamalla niiden tietotekniikka-asian-tuntijoita sekä lisäämällä pienoisyritysten välistä sähköistäviestintää ja niiden sähköistä kaupankäyntiä. Dette samarbeidet medførte enytterligere utvikling av begrepet “Information and Communication Technology (ICT)” for mini-foretak i form avopplæring av deres ICT-sjefer, en økning i elektroniskkommunikasjon mellom mini-foretak og fremme av elektronisk handel blant eksisterende mini-bedrifter. Tärkeä osahanketta ovat eräänlaiset virtuaalimarkkinat, joilla pienoisyritykset voivat mainostaa ja myydä tuotteitaan. Et spesielt viktig trekk var opprettelsen av et “virtuelt marked”der mini-bedrifter kan annonsere og selge sine produkter. 4 tehtävistä ja siten valmiuksia itsenäiseen ammatinhar- joittamiseen tai pk-yrityksessä työskentelemiseen. Det kan etableres virtuelle firmaer som lar studentene få erfare ulike leder-roller i en virksomhet, for på dennemåten å forberede dem for å være selvstendig næringsdrivende eller arbeide i en liten eller mellomstor bedrift. Harjoitusyritys on opetusmenetelmä, joka perustuu yrityksen toimintaa simuloivaan oppimisympäristöön ja jossatarkoituksena on perehtyä yrityksen moninaisiin toimintoihin ja menestymisen edellytyksiin. Et øvningsfirma er en opplæringsmetode basert på simulering av entreprenørpreget arbeid for å studere varierende drift samt forutsetninger for å drive en vellykketbedrift. Kohderyhmiä ovattyöttömät, kaupallisten ja teknisten oppilaitosten, lukioiden sekä yliopistojen opiskelijat, ”oikeiden” yritysten työntekijät, vammaiset ja yrittäjiksi aikovat. Målgruppene for øvningsfirmaer er: arbeidsledige, studenter ved merkantile og tekniske skoler, videregående skoler, høyskoler og universiteter, ansatte i “virkelige” bedrifter, mennesker med handikap samtfremtidige gründere. Opiskelijaryhmätperustavat opettajien ja työelämän asiantuntijoiden (oppimisverkoston) opastuksella yrityksen toimintaympäristön ja toimivat siinä kuin oikeassa yrityksessä.Harjoitusyrityksessä tapahtuvaan opiskeluun sisältyy pankinjohtajan kanssa käytäviä oikeita neuvotteluja rahoituksesta, ja loppuvaiheessa tehdään tilinpäätös. I samarbeid med lærerne og spesialister innefor arbeidslivet (opplæringsnettverk), planlegger og etablerer studentene det driftstekniske systemetfor et foretak og driver virksomheten på samme måtesom en virkelig bedrift. Opiskelijattyöskentelevät todellisen toimiston kaltaisissa tiloissa.Heillä on yrityksen organisaatioon kuuluvia rooleja: toimitusjohtaja, myynti-, markkinointi- tai laskentaosastonpäällikkö. Studiet i et øvningsfirma inkludererforhandlinger med en virkelig banksjef om finansieringog i sluttfasen, regnskapsavslutning. Rooleja vaihdetaan, jotta opiskelijat saavat tilaisuuden työskennellä eri tehtävissä. Studentene jobberi et miljø som svarer til virkelige kontorer. Opettajat,yhteistyökumppanit ja pankinjohtajat tarkistavat harjoitusyrityksen liiketoimintasuunnitelman varmistaakseensuunnitelman realistisuuden. Forretningsplanen for et øvningsfirma blirsett igjennom av lærere, partnere og banksjefer for å forvisse seg om at den er realistisk. Den koordinerende organisasjonen på verdensbasis for øvningsfirmaer er EUROPEAN e.V. Teema 5: Oppilaitostenjayritysmaailmanyhteistyö Samarbeid mellomundervisningsinstitusjonerog næringslivet Yrittäjyyskasvatusta koskevat aloitteet ovat hyvin usein paikallisten toimijoiden ja yksittäisten laitosten tekemiä. Innenfor feltet av undervisning i entreprenørskap blir tiltak ofte truffetpå lokalt nivå og selvstending blant de enkelte undervisningsinstitusjoner. Usein niihin osallistuvat paikalliset yritykset ja liike-elämän järjestöt. I mange tilfelle blir dette gjort ved å involvere lokale virksomheterog bransjeorganisasjoner. Julkisen ja yksityisen sektorin välisetkumppanuussuhteet ovat hyvin tärkeitä tällä alalla, ja tästä on hyviä esimerkkejä useissa maissa. Privat-offentlig partnerskap er svært viktigepå dette feltet, og det finnes gode modeller for slik samarbeid i flere land. Tämä näkökulma on tavallisesti monialainen, sillä useimmat yrittäjyyteenliittyvät toimet ja ohjelmat voivat hyötyä koulutuksen ja yritysmaailmanvälisestä vuorovaikutuksesta. Dette aspektet er typisk for en horisontal oppdeling, fordi de fleste aktiviteter og programmer i forbindelse med entreprenørskap, kan dra nytteav vekselvirkningen mellom undervisning og næringsliv. Tämä vuorovaikutus on tärkeä osatekijäuseissa muissa hyviä toimintatapoja koskevissa esimerkeissä, jotka ontässä julkaisussa luokiteltu eri teemojen alle. Dette er enviktig del av mange andre eksempler på god praksis som under forskjellige overskrifter, finnes i denne publikasjonen. Seuraavaksi esitellään kuitenkin kaksi esimerkkiä, joissa painopiste on nimenomaan tämäntyyppisessä yhteistyössä. Her skal det vises tilto tilfeller som særlig fokuserer på denne form for samarbeid. Yrittäjyyttä koskevien ohjelmien tärkeänä osatekijänä on opiskelijoiden auttaminen luomaan yhteyksiä työelämään Det å hjelpe studentene til å komme i kontakt med arbeids- livet, og spesielt med forretningsverdenen, er et viktig 5 ja varsinkin yritysmaailmaan. 5 element i programmer som retter seg mot entreprenør- skap. Tähän toimintamalliin kuu- luu opiskelijoiden motivointi käytännöllisten ja mielekkäiden toimien avulla. Motivasjon av studentene ved hjelp av praktiske ogmeningsfylte aktiviteter, er en del av dette opplegget. CREA-koulutusohjelmaa toteutetaan monien yliopistojen teknisten IUT-oppilaitosten markkinoinnin ja johtamistaidon osastoilla. Opplæringsprogrammet “CREA” blir ved flere tekniske universiteter anvendt i fakultetene for markedsføring ogledelse. Hensikten er å skape en entreprenørpreget kultur blant studentene og fremme entreprenørskap. Opiskelijat osallistuvat aktiivisesti yrityksenperustamiseen, kehittämiseen tai hankkimiseen auttamalla yrittäjää toteuttamaan liiketoimintasuunnitelmansa.Tapaukset ovat todellisia, ja niiden yhteydessä luodaankumppanuus, johon osallistuu eri ammattien harjoittajia(konsultteja, kirjanpitäjiä) ja paikallisesti toimivien yritysten perustamisverkostojen edustajia. Studentene deltar aktivt i etablering, utvikling og overtakelseav en virksomhet ved å hjelpe gründere med å iversettesine forretningsplaner. Tilfellene er reelle, og det dannespartnerskap som inkluderer fagfolk (konsulenter, regnskapsførere) og representanter for nettverk for etablering av virksomheter som arbeider på lokalt nivå. Yrittäjät tuovat hankkeeseen sisällön, ja kumppanit avustavat opiskelijoita kokoohjelman ajan. Mensgründere bidrar med emnet, blir studentene assistert avpartnere gjennom hele programmet. 2Yrittäjyyden peruskurssit, joissa opettajina toimivat liike-elämän asiantuntijat (Luxemburg) 2.Introduksjonskurs i entreprenørskap med undervisning fra næringslivets spesialister (Luxembourg) Liike-elämästä peräisin olevat tutorit, joilla on ensi käden kokemuksia yrittäjyydestä, voivat joissakin tapauksissaolla arvokas vaihtoehto opettajille annettavalle erityiskoulutukselle. Bruk av instruktører fra næringslivet, med egen erfaring fra entreprenørskap, kan i visse tilfelle være et verdifulltalternativ for å gi spesiell undervisning til lærerne i detteemnet. Yrittäjyyteen johdatteleva ohjelma kehitettiin toisen asteenteknisissä oppilaitoksissa. Programmet “Introduksjon til entreprenørskap” ble utviklet i tekniske skoler. Sen tavoitteina ovat muunmuassa opiskelijoiden tutustuttaminen taloudellisen toiminnan eri aloihin, erityistiedon ja -taitojen opettaminensekä valmentaminen yrityksissä tapahtuvaan harjoitteluun. Hensikten er å gjøre studentene fortrolige med de ulike sektorene innenfor økonomiskvirksomhet, gi dem spesialkunnskaper og tekniske ferdigheter samt forberede dem for opplæring innenfor etfirma. Teema 6: Opettajienyrittäjyyskoulutus Opplæring av lærereientreprenørskap Yrittäjyyden sisällyttäminen opetukseen voi olla osa sekä opettajankoulutuslaitosten opetussuunnitelmaa (ammatillista peruskoulutusta)että opettajille uran myöhemmässä vaiheessa annettavaa täydennyskoulutusta. Opplæring av lærere i hvordan konseptet entreprenørskap kan bringesinn i klasseværelset kan gis, både som en del av undervisningsplanen ilærerseminarer (grunnleggende yrkesrettet opplæring) og som en videregående yrkesrettet opplæring tilgjengelig i løpet av karrieren. On ensisijaisen tärkeää parantaa kouluttajien valmiuksia ymmärtää ja opettaa yrittäjyyttä. Å forbedre instruktørens evne til å forstå og undervise i entreprenørskaper av avgjørende betydning. Ilman kouluttajien innostusta ja aktiivista osallistumistaalalla ei saavuteta kovinkaan merkittävää edistystä. Uten entusiasme og aktiv deltakelse frainstruktørens side, er det lite sannsynlig at det oppnås noen særlig fremgang på dette området. Mangel på motiverte og kvalifiserte lærere skaper en barriere for implementering av kurser og programmer forentreprenørskap. 6 tällä hetkellä tarpeen lisätä tuntuvasti kaikkialla Euroopassa. ( 5 prenørskap blir betraktelig oppgradert i hele Europa ( Yksi mahdollinen keino antaa asianmukaista opettajankoulutusta onturvautua liike-elämän ”tutoreihin”, jotka tuovat asiantuntemuksensa kouluihin. Se olisi kuitenkin vain täydentävä ratkaisu, josta on paljon apuatietyissä oloissa ja ohjelmissa, mutta sillä ei voida korvata asian kannaltamerkityksellisten taitojen opettamista koulutusrakenteen puitteissa. Et mulig alternativ for å gi passende opplæring til lærerne, er bruken av”dosenter” fra næringslivet, som bringer sin ekspertise inn i skolene.Dette må imidlertid betraktes som en supplerende løsning som kanvære meget nyttig ved spesielle forhold og programmer, men den kanikke erstatte innføring av relevante ferdigheter innenfor undervisningsstrukturen. )Best-menettelyn mukaisen yrittäjyyskasvatushankkeen päätelmät. ) Konklusjoner vedr. prosjektet “Best Procedure” om “Undervisning og opplæring for entreprenørskap”. 1Yrittäjyyskasvatus opettajien täydennyskoulutuksen aiheena 1.Opplæring av lærere forundervisning i næringsvirksomhet ved University of Strathclyde, Skottland Opettajat voivat oppia erilaisia keinoja motivoida opiskelijoita ja edistää yrittäjyysmyönteisyyttä koululuokissapyrkimällä olemaan yrittäjyyshenkisiä. Lærere kan lære hvordan de motiverer studentene, oghvordan de i klassen oppmuntrer til entreprenørpregetopptreden, ved selv å forsøke å opptre entreprenørmessig. Ohjelma erottuu muista siten, että opettajat hankkivatkokemusta yrityksen johtamisesta työskennellen pienryhmissä. Et særlig trekk ved dette programmet er at lærere gjennom arbeid i små grupper tilegner seg erfaring i å driveen virksomhet. Työskentelyn aikana valmistetaan ja myydääntuotetta, tarjotaan palvelua tai parannetaan toimintaympäristöä. Opiskeleville opettajille annetaan vain vähänohjeita. Dette innebærer fremstilling og salg av produkter, tilbud av en tjeneste eller forbedring av miljøet.Det gis svært få forskrifter til lærerne/studentene. Situasjonene er virkelige. Opiskelijat valitsevat yrityksen, laativat oman liiketoimintasuunnitelmansa tai toimintasuunnitelmansa ja tekevät kaikki päätökset. Studentene velger sin virksomhet, utarbeider en forretningsplan eller handlingsplan og trefferalle beslutningene. Det meste av tiden er de ikke i klasseværelset, men konsulterer studieinstruktøren etterbehov. Yritystoimintavaiheen jälkeen opiskelijoidenon esitettävä suullinen raportti sekä laadittava kirjallinentyö (tase mukaan lukien). Når virksomheten avsluttes blir studentene bedtom å gi en muntlig redegjørelse og et skriftlig referat(inklusive en årsbalanse). Kirjallisessa työssä selostetaan,mitä taitoja ja asenteita yrittäjänä toimiminen on opettanut ja miten kokemusta voidaan käyttää hyväksi koulujen yrittäjyyskasvatuksessa. Oppgaven krever ferdigheter ogholdninger som tilegnes gjennom deltakelse i foretaket,samt kunnskap om hvordan denne erfaringen kan overføres og brukes ved undervisning i næringsvirksomhet iskolen. Suorat kontaktit paikallisiin pk-yrityksiin ja yrittäjiin anta- vat opettajille mahdollisuuden oppia yrittäjyydestä. Lærere kan lære om entreprenørskap gjennom direkte kontakter med lokale små og mellomstore bedrifter så Marco Polo -hanke, jonka Padovan kauppakamari onkäynnistänyt yhteistyössä kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten kanssa, on tuottanut joukon välineitä yrittäjyyskasvatuksen edistämiseksi. Marco Polo-prosjektet, som er innført av handelskammeret i Padova sammen med nasjonale, regionale oglokale autoriteter, har introdusert et utvalg av verktøy forå fremme undervisningen i entreprenørskap. Aloitteeseen ontähän mennessä osallistunut noin 80 prosenttia Padovankaupungin toisen asteen oppilaitoksista, ja sen kohderyhmänä ovat olleet oppilaat, jotka aikovat piakkoin siirtyä työmarkkinoille. Dette tiltaket har hittil engasjert ca 80 % av ungdomsskolene i byen Padova, og det vender seg til elever som er i ferd med åtre inn i arbeidslivet. Hankkeen avulla opiskelijoille tarjotaanyrittäjyyskulttuurin edistämiseen tähtääviä kursseja, yritysaiheisia pelejä ja työharjoittelupaikkoja, ja se on saanut aktiivista tukea yli 500:lta alueella toimivalta yritykseltä,jotka on saatu tiedostamaan tämäntyyppisen koulutuksen tukemisesta saatava hyöty. Basert på kurser som skal fremmeen entreprenørpreget kultur, på forretningsspill og forstudentenes vedkommende, utplassering i arbeidslivet,har prosjektet mottatt aktiv støtte fra mer enn 500 virksomheter i regionen, og det har gjort dem oppmerksompå fordelene ved oppmuntring til denne form for opplæring. Marco Polo -hanke onkohdennettu noin 200 opettajalle, joiden keskuudessayrittäjyyskulttuurin edistämistä on tuettu järjestämälläerityiskoulutusta, harjoittelupaikkoja ja seminaareja menestyvissä pk-yrityksissä Veneton alueella, jolla opettajilla onsuoria kontakteja paikallisiin yrittäjiin. Marco Polo-prosjektet har berørt ca 200 skolelærere, og hos disse bidratt til spredning av ennæringspreget kultur gjennom spesifikk opplæring, utplasseringer og seminarer i vellykkede små og mellomstoreforetak i regionen Veneto, hvor de var i direkte kontaktmed lokale, selvstendige næringsdrivende. Tähän koulutukseen sisältyi opetusmateriaalin laatiminen, ja sen lopullisena tavoitteena oli valmentaa opettajat pitämäänkouluissa yrittäjyyteen liittyviä oppitunteja, jotka suunniteltiin osana tätä aloitetta. Denne opplæringen omfattet utvikling av undervisningsmateriell,og den hadde som endelig mål å forberede lærerne forundervisning i entreprenørskap i skolens klasser, noe somble utviklet som en del av dette tiltaket. Teema 7: Yrittäjyyden ja yritystenperustamisen rohkaiseminenkorkeakoulutasolla Oppmuntring til entreprenørskapog etableringerpåuniversitetsnivå Korkea-asteen koulutuksessa – sekä perustutkinto- että jatkotutkintoopinnoissa – yrittäjyyskasvatuksen painopiste voi olla selkeästi uudenyrityksen perustamisessa, minkä vuoksi se voi tuottaa konkreettisia tuloksia. Det er innenfor den høyere utdannelsen, både innenfor forberedendeog hovedfagsstudier, at opplæring i entreprenørskap i høy grad kanfokuseres på etablering av nye virksomheter, og derfor forventes å gi konkrete resultater. Korkea-asteen yrittäjyyskasvatuksessa opiskelijoille annetaan yrityksenperustamiseen ja johtamiseen liittyvää erityisopetusta, jossa kehitetäänvalmiuksia laatia todellinen liiketoimintasuunnitelma sekä liikehankkeiden tunnistamis- ja arviointimenetelmiin liittyviä taitoja. Når det gjelder den videregående skolen vil opplæring i entreprenørskap gi studentene spesifikk opplæring i etablering og drift av en virksomhet, inklusive evnen til å utarbeide en virkelig forretningsplan, samtferdigheter knyttet til metoder for å identifisere og vurdere forretningsmuligheter. Sillä kannustetaan ja tuetaan myös alkuvaiheen liikeideoita (esimerkiksitarjoamalla erityislainoja, liiketoimintamahdollisuuksia, ohjausta jne.), jottahyvin tutkitut hankkeet voidaan toteuttaa käytännössä ja saattaa lopultamarkkinoille. Dessuten vil den oppmuntre og støtte gryende forretningsideer (f.eks.ved å yte spesielle lån, nødvendig utstyr, rådgiving osv.) slik at prosjekter som er grundig gjennomgått kan omsettes i praksis og til slutt kommei markedet. Tämäntyyppisen koulutustarjonnan ei pidä rajoittua tiettyjen alojenkursseihin tai tiettyihin tiedekuntiin (esimerkiksi talous- ja liiketaloustieteen kursseihin), koska yrittäjyysominaisuuksia ja -taitoja voidaan tarvita kaikilla inhimillisen toiminnan osa-alueilla. Tilbudet om denne form for opplæring bør ikke begrenses til visse kurser eller fakulteter (som f.eks. kurser i økonomi og forretningsdrift) siden entreprenørpregede evner og ferdigheter kan trenges på alleområder av menneskelig virksomhet. Liiketoimintasuunnitelman laatiminen on olennainen osa uuden yrityksen perustamista koskevaa koulutusta. Å lære hvordan en forretningsplan utarbeides er et vesent- lig element i opplæringen i etablering av en ny virksomhet. Teoreettisten näkökohtien lisäksi tämäntyyppistä koulutustaon syytä soveltaa konkreettisiin tapauksiin, ja siinä onhyödynnettävä vuorovaikutusta yritysmaailman kanssa. I tillegg til de teoretiske sidene bør denne form forundervisning benyttes i konkrete situasjoner og dra fordel av samarbeid med næringslivet. Liiketoimintasuunnitelmakilpailuun osallistujat ovat Gründerplattform der Wiener Universitäten -nimisen yliopistojen yhteenliittymän perustajayliopistojen perus-tutkinto-opiskelijoita. Alle deltakerne i forretningsplan-konkurransen er studenter på forberedende nivå som er immatrikulert ved ettav de universitetene som står bak “Gründerplattform der Wiener Universitäten”. Yleensä he ovat opintojensaloppuvaiheessa. De er vanligvis ved slutten av sitteksamenskurs. Kilpailussa on laadittava yrityksen perustamista koskeva suunnitelma. Konkurransen omfatter utarbeidelse av enplan for bedriftsetablering. Tavoitteena on motivoidaopiskelijat laatimaan paitsi asianmukainen yritystä koskeva ehdotus myös täysimittainen liiketoimintasuunnitelma ja toimimaan monitieteisinä työryhminä (työryhmävoi koostua esimerkiksi teknisen yliopiston sähkötekniikanopiskelijoista ja kauppakorkeakoulun kauppatieteidenopiskelijoista). Formålet er å motivere studentene til å utarbeide, ikke bare et skikkelig forretningsopplegg, men en detaljert forretningsplan, arbeidei tverrfaglige grupper (f.eks. elektrostudenter fra den tekniske høgskolen i samarbeid med merkantile studenter frahandelshøgskolen osv.). Ensisijaisena tavoitteena on kehittää opiskelijoiden kykyä laatia liiketoimintasuunnitelma ja esitelläse (ja edustaa sitä) vakuuttavasti mahdollisille sidosryhmille (esimerkiksi pankeille tai sijoittajille). Hovedformålet er å utvikle evnentil å utarbeide en forretningsplan og presentere (og representere) den på en overbevisende måte til potensielleaktører (f.eks. banker eller investorer). Opiskelijoidenmotivoiminen todella perustamaan suunnittelemansa yritys on toissijaista, ja vaikka se on kannatettava tavoite, seei ole hankkeen päätarkoitus. Motivering av studentene til å virkelig fortsette med etablering av egenvirksomhet er av underordnet betydning i forhold tilhovedformålet, og selv om det kan være et biproduktsom er verdt å satse på, er det ikke hovedhensikten medoppgaven. Käytännön kokemukset ja vuorovaikutus yritysten kanssa kotimaan ulkopuolella edistävät osaltaan innovaatioille Praktisk erfaring og samarbeid med næringslivet utenfor egne landegrenser, vil bidra til å skape en innstilling og 7 ja muutoksille avointa ajattelutapaa ja valmentavat opis- kelijoita tulevan työelämän haasteisiin. 7 holdning som er åpen for nyskapning og endringer, og som vil forberede studentene til de utfordringene desenere vil møte i arbeidslivet. Ohjelman päätavoitteena on antaa luonnontieteiden jatekniikan opiskelijoille koulutusta yrittäjyyden mahdollisuuksista ja innoittaa heitä hyödyntämään nämä mahdollisuudet. Det primære formålet med programmet er å utdanne oginspirere naturvitenskapelige og tekniske studenter medtanke på muligheten av entreprenørskap. Koska yrityksen perustamisen onnistumisentiedetään edellyttävän taidoiltaan tasapainoista työryhmää, ohjelmaan voivat osallistua myös kauppatieteidenopiskelijat. Vel vitende aten vellykket etablering avhenger av et team med komplementære ferdigheter, gjør at programmet også vender seg til merkantile studenter. Ohjelma on kolmivaiheinen. Programmet består av tre faser. Tiukan valintaprosessin jälkeen opiskelijat työskentelevätharjoittelijoina erittäin lupaavissa uusissa yrityksissä. Etter enkrevende utvelgelses-prosess arbeider studentene somkandidater i selskaper med stort etableringspotensiale. Dessuten skal de følge klasseundervisningen vedlokale universiteter der de skriver en fullstendig forretningsplan. Tämä oppimisympäristö, johon sisältyvät suurityöpanos, jyrkkä oppimiskäyrä, vaativa henkilökohtainenvuorovaikutus ja uudet kulttuuriset kokemukset, on osoittautunut erittäin hyväksi yrittäjyysominaisuuksien testaustavaksi. Dette miljøet med stor arbeidsbelastning, en bratt innlæringskurve, utfordrende personligmedvirkning og nye kulturelle erfaringer, har vist segå være et utmerket grunnlag for utprøving av entreprenørpregede trekk. 3. Lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus keskustella riskirahoittajienkanssa ja kilpailla yrityksen perustamiseen myönnettävästä apurahasta. Studentene får ogsåmulighet for å snakke med en investor og konkurrereom en etableringsstøtte. Yrittäjyystaidot voivat olla tarpeen kaikilla toimialoilla. Entreprenørpregede ferdigheter kan være nødvendige i alle aktiviteter. DKIT:ssä yrittäjyys sisältyy omana opintojaksonaan yli12:een eri kurssiin perustutkintoihin johtavilla tasoilla(certificate-, diploma- ja degree-tason tutkinnot) sekä jatkotutkintojen tasolla, ja sitä tarjotaan viidellä eri osastolla.Kursseja ovat muun muassa kauppa ja hallinto, laskentatoimi, yhteisötutkimus, kulttuurivarojen hoito, musiikki,elintarviketiede ja liikunnanohjaus. Ved DKIT behandles entreprenørskap som en egen moduli mer enn tolv ulike kurser for nivåene: vitnemål, eksamensbevis, akademisk grad og hovedfag, og det tilbys ifem forskjellige akademiske fakulteter. Tästä johtuen kaikki DKIT:n kokopäiväopiskelijat voivat lähes poikkeuksettavalita yrittäjyysmoduulin jossakin perustutkintoon johtavien opintojensa vaiheessa. Selv om pensumet for entreprenørskap kan værelitt forskjellig for de ulike kursene og gradene, forsøkes detå bevare modulens kjerne uendret. Opinto-ohjelma vaihtelee hieman eri kursseilla ja tasoilla, mutta yleensä moduulinkeskeinen sisältö on sama. Forberedende pensum for entreprenørskap gjennomgås i løpet av to semestre. Perustutkinto-opiskelijoidenyrittäjyyttä koskeva opintojakso kestää kaksi lukukautta.Ensimmäinen lukukausi sisältää teorian opiskelua, kuntaas jälkimmäisellä lukukaudella painotetaan käytännönsovelluksia työskentelemällä ryhmissä, joiden tarkoituksena on laatia uutta tuotetta tai palvelua koskeva liiketoimintasuunnitelma. Det første inneholder kunnskapsbasert teori, mens detandre fokuserer på praktisk anvendelse, inklusive gruppearbeid for å utvikle en forretningsplan for et nytt produkt eller en ny tjenesteytelse. Tällä koulutusasteella annettava yrittäjyyskasvatus voi konkreettisella tavalla auttaa opiskelijoita, jotka haluavatkokeilla liikeideansa toimivuutta markkinoilla. Undervisning i entreprenørskap på dette nivået kan bidramed konkret støtte til de studentene som har en forretningsidé, og som ønsker å prøve den i markedet. Ohjelma tarjoaa yrittäjiksi aikoville tai aloitteleville yrittäjille maksutta joukon erilaisia palveluja, joiden avulla aloi-tus- ja toimintakulut voidaan pitää mahdollisimmanalhaisina ensimmäisen ratkaisevan vuoden aikana. Programmet tilbyr gründere, potensielle eller i startfasen, uten omkostninger, et utvalg av ulike hjelpemidlerfor å holde etablerings- og driftskostnadene så lave sommulig i det første, kritiske året. For eksempel tilbys et rentefritt lån på ca. TOP-ohjelman tärkeimpiin palveluihin kuuluu mahdollisuus käyttää hyväksi yliopiston tietovarantoja alalla, jolleyritys tai tuoteidea perustuu. En av de hjelpemidlene som er kritisk for programmet TOP, er å nyttiggjøre seg av universitetets latente kunnskap på området der forretnings- eller produktideer erbasert. Tieto on helposti saatavilla,sillä yrittäjä saa mahdollisuuden toimia konkreettisestiosana tutkimusryhmää. Ved å tilby gründeren en fysisk plass i en forskningsgruppe, blir kunnskapen gjort lett tilgjengelig. TOP-ohjelma on aloittavalle yrittäjälle räätälöity ohjelma, joten tuen muoto saattaa vaihdella eri yrittäjien tarpeiden mukaan. Programmet TOP er et skreddersydd program for en gründeri startfasen, og i denne sammenhengen kan det finnes ulikheter med hensyn til den form for støtte som baseres pågründerens spesifikke behov. Ohjelmaan sisältyymyös mentorin antama apu, ja seuranta sekä neuvontaon annettu toimikunnan tehtäväksi. Det er sørget for assistansefra en veileder, mens en kommisjon har rollen som overvåker og rådgiver. Yrittäjyyden ja perusjohtamistaitojen opettaminen voi olla erityisen tärkeää luonnontieteiden ja tekniikan opin- Undervisning i entreprenørskap og grunnleggende ledel- sesteori kan være spesielt viktig innenfor kurser i vitenskap 7 tojaksoilla, jotta tieteellinen tieto ja tutkimus saadaan yhä lähemmäksi markkinoita ja jotta tuloksia hyödynnettäisiinkaupallisesti. 7 og teknologi for å bringe vitenskapelige kunnskaper og forskning nærmere markedet samt oppmuntre til kommersiell realisering av resultater. Science Enterprise Challenge -ohjelman tavoitteena on sellaisten Yhdistyneen kuningaskunnan yliopistojen osaamiskeskusten verkottaminen, jotka ovat erikoistuneetopettamaan ja harjoittamaan kaupallista hyödyntämistäja yrittäjyyttä tieteen ja tekniikan alalla. Hensikten med utfordringen til vitenskapsbasert initiativi britiske universiteter er å etablere et nettverk av sentresom har spesialisert seg på undervisning i og praktisering av kommersialisering og virksomhetsetablering innenfor områdene vitenskap og teknologi. Ensimmäisellärahoituskierroksella Yhdistyneen kuningaskunnan yliopistoihin perustettiin 12 Science Enterprise -keskusta,joiden rahoitukseen valtio osallistuu, ja toisella kierroksella perustettiin vielä yksi keskus. I første omgang bledet etablert tolv virksomhetssentra for vitenskap i britiskeuniversiteter, og disse støttes med statlig finansiering.Enda ett ble opprettet under annen omgang av finansieringen. Keskusten tavoitteenaon tukea tutkimuksen ja uusien ideoiden kaupallistahyödyntämistä, edistää yrittäjyyttä tieteen alalla, sisällyttää yrittäjyyskasvatus luonnontieteiden ja tekniikan opetussuunnitelmiin sekä toimia osaamiskeskuksina, jotkasiirtävät ja hyödyntävät tieteellistä tietoa ja asiantuntemusta. Formålene er: å hjelpe frem kommersialiseringenav forskning og nye ideer, stimulere vitenskapsbasertbedriftsetablering, innlemme undervisningen i næringsvirksomhet i pensumet for vitenskap og teknologi, virkesom ressurssentre for overføring og utnyttelse av vitenskapelig kunnskap og ekspertise. Science Enterprise Challenge -ohjelmalla pyritään lisäämään tietoisuutta yritysten ja yrittäjyyden merkityksestäkorkea-asteen opintojen eri vaiheissa ja tekemään kaupallisesta toiminnasta hyväksytty osa akateemista elämää. ”Science Enterprise Challenge” ønsker å øke bevisstheten om betydningen av merkantil virksomhet og entreprenørskap på alle nivåer innenfor universitetene, og ålegitimere kommersiell virksomhet som en akseptabeldel av akademisk arbeid. Sen avulla edistetään myös tutkijoiden ja yritystenvälistä yhteistyötä teknologisten innovaatioiden kaupallisen hyödyntämisen varmistamiseksi. Det fremmer dessuten samarbeid mellom det akademiske og merkantile miljøet medtanke på å sikre en kommersiell utnyttelse av teknologiske nyvinninger. Keskukset tekevättiivistä yhteistyötä omien laitostensa johtavien tutkimusosastojen kanssa ja saavat merkittävää tukea yritystenjohtajilta ja yrittäjiltä. Sentrene arbeider nært sammen medledende forskningsavdelinger innenfor egne institusjoner, og de mottar betydelige innspill fra næringslivetsledere og entreprenører. Lisätietoa yritystoiminnanpääosastosta Ytterligere opplysninger om Generaldirektoratet for foretak Lisätietoa komission jäsenen Erkki Liikasen työstä ja yritystoiminnan pääosastosta on saatavilla sekä painettuina julkaisuina että Internetistä. Ytterligere, nyttig informasjon om arbeidet til kommissær Erkki Liikanenog Generaldirektoratet for foretak finnes som trykte publikasjoner og på Internett. Kommissær Erkki Liikanen, ansvarlig for ”Enterprise and the Information Society”: http://europa.eu.int/comm/commissioners/liikanen/index_en.htm Generaldirektoratet for foretak på Internett: http://europa.eu.int/comm/dgs/enterprise/index_en.htm CORDIS (Community Research and Development Information Service): http://www.cordis.lu Generaldirektoratet for foretak arbeidsprogram: http://europa.eu.int/comm/dgs/enterprise/work_programme_en.htm Generaldirektoratet for foretak trykte publikasjoner:http://europa.eu.int/comm/enterprise/library/index.htm Yritystoiminnan pääosaston www-sivut:http://europa.eu.int/comm/dgs/enterprise/index_fi.htm Publikasjoner for bedrifter Yrittäjyys Euroopassa on yritystoiminnan pääosaston julkaisema maksuton uutislehti, joka ilmestyy neljännesvuosittain yhteisön 11 kielellä. Enterprise Europeer et gratis nyhetsbrev som utgis hvert kvartal på de11 medlemsspråkene av Enterprise Directorate-General. Sekattaa koko yritystoiminnan pääosaston työn, kertoo uusista aloitteistaja antaa käytännön tietoa.http://europa.eu.int/comm/enterprise/library/enterprise-europe/index.htm Det dekker helearbeidsområdet til Enterprise DG, annonserer nye tiltak og gir praktiske opplysninger. http://europa.eu.int/comm/enterprise/library/enterprise-europe/index.htm CORDIS focus ilmestyy kahdesti kuukaudessa englanniksi, espanjaksi,italiaksi, ranskaksi ja saksaksi. CORDIS focus utgis to ganger i måneden på engelsk, fransk, tysk, italiensk og spansk. Siinä luodaan katsaus Euroopan unioninkeskeiseen tutkimus- ja innovaatiotoimintaan. Julkaisu kattaa yleisenpolitiikan, ohjelman toteutuksen, tarjouspyynnöt ja niiden tulokset,tapahtumat, lainsäädäntötoiminnan ja paljon muuta.http://www.cordis.lu/focus/en/src/focus.htm Det gir en oversikt over hovedtrekkene i utviklingen påalle feltene vedrørende EUs forsknings- og utviklingsaktiviteter, og detdekker generell politisk utvikling, iverksettelse av programmer, anbudsinnbydelser og -resultater, begivenheter, lovgivning og mye mer.http://www.cordis.lu/focus/en/src/focus.htm Innovation & Technology Transferilmestyy kuudesti vuodessa englanniksi, espanjaksi, italiaksi, ranskaksi ja saksaksi. Sitä julkaisee Euroopankomission Innovaatio-ohjelma, jonka tavoitteena on edistää innovaatiotoimintaa yhteisön tasolla ja tukea pk-yritysten osallistumista viidennen tutkimuksen puiteohjelman mukaisesti. Painopisteenä ovat näihintavoitteisiin liittyvät ajankohtaiset uutiset ja onnistuneiden hankkeidensyvälliset ”tapaustutkimukset”.http://www.cordis.lu/itt/itt-en/home.html Euroabstractsilmestyy englanniksi kuudesti vuodessa innovaatiot ja pkyritykset -ohjelmassa, joka on osa Euroopan komission viidettä tutkimuksen puiteohjelmaa. Euroabstractsutgis seks ganger i året på engelsk av programmet for‘nyskapning og SMEs (små og mellomstore bedrifter)’, som er en del i Europakommisjonens femte rammeprogram for forskning. Innovaatiot ja pkyritykset -ohjelmassa tuetaaninnovaatiotoimintaa sekä pienten ja keskisuurten yritysten osallistumistapuiteohjelmaan.http://www.cordis.lu/euroabstracts/en/home.html Programmet for nyskapning og SME fremmer nyskapning og oppmuntrer småog mellomstore bedrifter til å til delta i rammeprogrammet.http://www.cordis.lu/euroabstracts/en/home.html Hankkeessa kerätään, päivitetään säännöllisestija analysoidaan innovaatiopolitiikkaa koskevaa tietoa jäsenvaltioiden jayhteisön tasolla. Prosjektet Trend Chartutvikler praktiske verktøy for europeiske politikere med tanke på nyskapning. Uutislehti ilmestyy neljännesvuosittain englanniksi,ranskaksi ja saksaksi. Muita raportteja ja tutkimuksia on saatavilla wwwosoitteesta http://trendchart.cordis.lu/Reports/. Det følger opp innsamling, kontinuerlig oppdatering og analyseav informasjon om politikk for nyskapning, både nasjonalt og på EU-nivå.Nyhetsbrevet publiseres kvartalsvis på engelsk, fransk og tysk. Yrittäjyystekstit (Enterprise Papers) Artikler for bedrifter Myyntijulkaisujen jakelusta vastaa Euroopan yhteisöjen virallistenjulkaisujen toimisto (julkaisutoimisto) myyntiedustajaverkostonvälityksellä. Tuorein luettelo edustajista on saatavilla osoitteesta http://eur-op.eu.int/index.htm. Publikasjoner for salg blir distribuert av Office for Official Publicationsof the European Communities (Publikasjonskontoret) gjennom et nettverkav salgsrepresentanter som er angitt på http://eur-op.eu.int/index.htm Kaikki julkaisut ovat Luxemburgin julkaisutoimistonjulkaisemia, ellei toisin mainita. Alle publikasjoner utgitt av Publikasjonskontoret, Luxembourg, når intet annet er oppgitt. Yrittäjyyskulttuurin edistäminen – Opas hyvistä toimintatavoistayrittäjyyshengen ja -taitojen edistämiseksi koulutuksen avulla Tiltak for å skape en kultur av foretaksomhet — En veiledningigode metoder for å fremme gründer-mentalitet og ferdighetergjennom undervisning * tietoja ja selvityksiä 1.1.2005 voimaan tulleesta pkyritysten uudesta määritelmästä "Mikro, små og mellomstore virksomheter (SMV-er) er drivkraften i deneuropeiske økonomi. * ilmoitusmallin, jolla pk-yrityksille tarkoitettua tukea hakevat yritykset voivat osoittaa olevansa pk-yrityksiä. De er en viktig jobbkilde, de kreerer en etableringsåndog nyskaping i EU og er dermed avgjørende for å fremme konkurranseevneog sysselsetting. Günter Verheugen yritys- ja teollisuustoiminnasta vastaava Euroopan komission jäsen Viktigheten av en europeisk SMV-definisjon Formålene med denne veiledningen /nnysarvojen päivittäminen cgyritvsten tukeminen Pääoman saatavuuden parantaminen Innovoinnin edistäminen sekä tutkimuksen ja kehi (T & K:n) saatavuuden parantaminen Yritysten välisten suhteiden huomioon ottaminen For å oppdatere terskelverdiene For å fremme mikrovirksomheter For å forbedre kapitaltilgangen For å fremme nyskaping og forbedre tilgangen til F & UFor å ta forskjellige forhold mellom virksomheter med i betraktningen Pkyritysten uuden määritelmän soveltaminen Anvendelse av den nye SMV-definisjonen 2.1 Onko minulla yritys? 2.2 Mitkä ovat uudet kynnysarvot? 2.2.1 Henkilöstömäärä 2.2.2 Vuosiliikevaihto ja taseen loppusumma 2.3 Mitä muuta on otettava huomioon yrityksen tietojen laskennassa? 2.3.1 Onko minulla riippumaton yritys? 2.3.2 Onko minulla omistusyhteysyritys? 2.3.3 Onko minulla sidosyritys? 2.1 Er jeg en virksomhet?2.2 Hva er de nye terskelverdiene?2.2.1 Personaltall2.2.2 Årlig omsetning og samlet balanse2.3 Hva annet må tas med i betraktningen når jeg beregner mine tall?2.3.1 Er jeg en autonom virksomhet?2.3.2 Er jeg en partnervirksomhet?2.3.3 Er jeg en tilknyttet virksomhet? Liitteet Tillegg Johdanto Introduksjon Ne ovat merkittävä yrittäjyyden, innovoinnin ja työpaikkojen lähde. Mikro, små og mellomstore virksomheter(SMV-er) spiller en sentral rolle i deneuropeiske økonomi. Laajentuneessa 25 jäsenvaltion Euroopan unionissa on noin 23 miljoonaa pkyritystä, joissa on noin 75 miljoonaa työpaikkaa. De er en viktigkilde til etablererkompetanse, nyskapingog sysselsetting. Pkyritysten osuus on 99 prosenttia kaikista yrityksistä. I den utvidede Europeiske Union som har 25 land,bidrar 23 millioner SMV-er med rundt 75millioner arbeidsplasser og representerercirka 99 % av alle virksomheter. "Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. " "Kategorien mikro, små og mellomstore virksomheter (SMV-er) består avvirksomheter som sysselsetter færreenn 250 personer og som har en årligomsetning som ikke overstiger 50 millioner euro, og/eller en årligsamlet balanse som ikke overstiger 43 millioner euro." Ote suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevasta 2 artiklasta Utdrag fra Artikkel 2 i vedlegget til Kommisjonsanbefaling 2003/361/EU Markkinoiden häiriöt haittaavat kuitenkin pkyritysten toimintaa. De møter imidlertid ofte svakheter imarkedet. Niiden on usein, ja erityisesti käynnistysvaiheessa, vaikea saada pääomaa tai luottoja. SMV-er har ofte problemermed å få tilgang til kapital eller kreditt,særlig tidlig i oppstartsfasen. Rajoitetut resurssit voivat myös heikentää niiden mahdollisuuksia hankkia uutta teknologiaa tai hyödyntää innovaatioita. Begrensederessurser kan også redusere tilgangen tilnye teknologier eller nyskapinger. Pkyritysten tukeminen on tämän vuoksi yksi Euroopan komission painopistealueista talouskasvun, työpaikkojen luomisen sekä taloudellisen ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden edistämiseksi. Støtte til SMV-er er derfor en av Europakommisjonens prioriteringer for økonomisk vekst, skaping av arbeidsplasser og samsvar mellom detøkonomiske og det sosiale liv. Pkyritysten eurooppalaisen määritelmän merkitys Viktigheten av en europeisk SMV-definisjon Seuraavalla Internetsivulla on tietoa eurooppalaisten pkyritysten tärkeimmistä rahoitusmahdollisuuksista: En oversikt over de viktigste mulighetene forøkonomisk støtte som ertilgjengelig for europeiske SMV-er finner du pådenne internettsiden: Pkyrityksiä tukevia toimenpiteitä varten tarvitaan ilman sisärajoja toimivilla yhtenäismarkkinoilla yhteinen määritelmä, jotta voidaan lisätä niiden johdonmukaisuutta ja tehokkuutta sekä vähentää kilpailun vääristymistä. I et indre market uten innbyrdes grenser er det vesentlig at tiltak som støtter SMV-er er basert påen felles definisjon for å forbedre deres ensartethetog effektivitet, samt for å begrense fordreininger avkonkurransen. Tämä on erityisen tärkeää sen vuoksi, että esimerkiksi aluekehityksen ja tutkimusrahoituksen alalla pkyrityksiä tukevat kansalliset ja EU:n toimenpiteet ovat monelta osin sidoksissa toisiinsa. Dette er enda mer nødvendig i lys avden omfattende samhandlingen mellom nasjonaletiltak og EU-tiltak for å hjelpe SMV-er på områder såsom; regional utvikling og økonomisk støtte tilforskning. Tätä määritelmää on sovellettu laajasti Euroopan unionissa. Denne definisjonen har vært i utstrakt bruk i heleden Europeiske Union. Komissio antoi 6.5.2003 uuden suosituksen (2) voidakseen ottaa huomioon talouden kehityksen vuoden 1996 jälkeen (täydellinen teksti on tämän oppaan liitteessä II, s. 32). Den 6. mai 2003 vedtokkommisjonen en ny anbefaling2for å ta med ibetraktningen den økonomiske utviklingen siden1996 (hele teksten finner du i vedlegg II på side 32i denne veiledningen). Tätä 1.1.2005 voimaan tullutta suositusta sovelletaan kaikkiin pkyrityksiä koskeviin komission politiikkoihin, ohjelmiin ja toimenpiteisiin. Denne anbefalingen trådte ikraft 1. januar 2005 og vil gjelde for all politikk ogalle ordninger og tiltak som Kommisjonen driver for SMV-er. Määritelmän käyttö on jäsenvaltioille vapaaehtoista, mutta komissio kehottaa niitä, Euroopan Bruken av definisjonen er frivillig for medlemslandene,men Kommisjonen oppfordrer dem, så vel som Deneuropeiske investeringsbank (EIB) og Det europeiskeinvesteringsfond (EIF), til å bruke den i så storutstrekning som mulig. Tässä oppaassa esitellään uuteen määritelmään sisältyvät muutokset ja niiden syyt (ks. luku 1, s. 8). Denne veiledningen presenterer de endringene somer blitt gjort i den nye definisjonen og grunnlagetfor dem (se kapittel 1, side 8). Siinä selvitetään, mitä vaiheita noudattaen määritellään, täyttääkö yritys pk-yrityksen tunnusmerkit (ks. luku 2, s. 11). Videre benytter veiledningen en steg-for-steg tilnærming for å forklare hvordan man kan avgjøre om en virksomhet kan oppnå SMV-kvalifisering (se kapittel 2, side 11). (2) Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä 6 päivänä toukokuuta 2003 annettu komission suositus 2003/361/EY Kommisjonsanbefaling 96/280/EU av 3. april 1996 vedrørende definisjonen på små og mellomstore virksomheter (tekst med EØS-relevans), Det europeiske fellesskaps tidende L 107av 30. april 1996 side 4-9. Uudessa määritelmässä otetaan kuitenkin huomioon niiden mahdolliset suhteet muihin yrityksiin. Siden det gjennomsnittlige Europeiske foretak ikkehar mer enn 6 ansatte, kan de fleste anses å være en SMV. Nämä suhteet voivat joskus merkitä sitä, ettei yritys ole pk­yritys, varsinkin jos ne luovat merkittäviä taloudellisia sidoksia muihin yrityksiin. Den nye definisjonen tar imidlertid muligeforhold til andre virksomheter med i betraktningen.I noen tilfeller kan disse forholdene, spesielt dersomde skaper en betydelig økonomisk tilknytning tilandre virksomheter, føre til at en virksomhet likevelikke kan klassifiseres som en SMV. Tämä opas on tarkoitettu lähinnä kahdelle käyttäjäryhmälle. Denne veiledningen er hovedsaklig utformet for togrupper. Ensimmäiseen kohderyhmään kuuluvat mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä hoitavat yrittäjät, jotka haluavat hakea pk­yrityksille suunnattuja avustuksia tai lainoja. Den første er foretakseiere som driver mikro, småeller mellomstore virksomheter og som ønsker åsøke om stipend eller lån rettet mot SMV-er. He haluavat ehkä myös tietää, voidaanko heidän yrityksiinsä soveltaa pk­yrityksiä koskevaa erityislainsäädäntöä. Disseeierne kan også ønske å finne ut om de oppfyllerkriteriene for å dra nytte av spesielle forskrifter i SMV-lovgivningen. Toiseen kohderyhmään kuuluvat Euroopan yhteisön, kansalliset, alueelliset ja paikalliset viranomaiset, jotka valmistelevat ja hoitavat tukijärjestelmiä, käsittelevät hakemuksia ja varmistavat, että yritykset täyttävät tukikelpoisuusehdot. Den andre gruppen er europeiske, nasjonale, regionaleog lokale funksjonærer som etablerer og driver deforskjellige ordningene, behandler søknadene ogsikrer at selskapene oppfyller kriteriene for å mottastøtte. Lisäksi pyritään helpottamaan pk­yritysten rahoitustukea tai erityisohjelmia koskevien hakemusten käsittelyä. Krefter settes også inn på å lette behandlingen av SMV-søknader om økonomisk støtte eller deltakelsei spesielle ordninger. Tässä käytetään apuna itsearviointiin perustuvaa ilmoitusmallia ( ), jonka yritykset voivat ¡tse täyttää (jäljennös on liitteessä III, s. 40). Dette oppnås ved hjelp av enmodellerklæring3basert på egenvurderingsomforetakene selv kan fylle ut (et eksemplar finnes ivedlegg III på side 40). Ilmoitus voidaan lähettää asianomaiselle viranomaiselle, joka määrittää, täyttääkö tukea hakeva yritys pk­yrityksen tunnusmerkit. Dette kan så sendes til den relevante administrative avdeling for å fastslåhva virksomhetens SMV-status er når søknadenleveres inn. Ilmoituksen käyttö on vapaaehtoista niin yrityksille kuin jäsenvaltion viranomaisillekin, ja sen sisältöä voidaan mukauttaa kansallisiin tarpeisiin. Å benytte seg av erklæringen er frivilligbåde for virksomhetene og medlemslandets administrasjon, og innholdet kan tilpasses normalnasjonal bruk. (J) Komission tiedonanto ­ Esimerkki pk­yrityksen tunnusmerkkien täyttymistä koskevat tiedot sisältävästä ilmoituksesta, EUVL C 118, Meddelelse fra Kommisjonen – Modellerklæring angående informasjonrelatert til en virksomhets kvalifisering som SMV, Det europeiske fellesskaps tidende C 11 av 20. mai 2003, side 5-15. Lukul Miksi tarvitaan uusi määritelmä? Kapittel 1Hvorfor en ny definisjon? Uusi määritelmä on komission, jäsenvaltioiden, yrittäjäjärjestöjen ja asiantuntijoiden laajojen keskustelujen sekä kahden avoimen Internetkuulemisen lopputulos. Den nye definisjonen er et resultat avvidtrekkende diskusjoner mellom Kommisjonen, medlemsland, næringslivsorganisasjoner og eksperter, samtto åpne rådspørringer på internett. Muutoksissa näkyy talouden yleinen kehitys vuoden 1996 jälkeen sekä kasvava tietoisuus pkyritysten toimintaa vaikeuttavista esteistä. Uusi määritelmä sopii entistä paremmin pkyritysten eri luokkiin, ja siinä otetaan entistä selvemmin huomioon erilaiset yritysten väliset suhteet. Endringene reflekterer den generelleøkonomiske utviklingen siden 1996og den økende forståelsen for despesielle hindrene SMV-er står overfor.Den nye definisjonen er bedre egnetfor de forskjellige typene SMV-er ogreflekterer bedre forskjellige forholdmellom virksomheter. Den fremmernyskaping og partnerskap, samtidigsom den sikrer at kun de virksomhetenesom virkelig behøver det, mottarstøtte fra offentlige ordninger. Kynnysarvojen päivittäminen For å oppdatere terskelverdiene Kynnysarvojen tuntuva korotus tarkoittaa, että huomattava määrä yrityksiä säilyttää asemansa pkyrityksenä ja varmistaa tukikelpoisuutensa. Henkilöstömäärän kynnysarvot pysyvät ennallaan, sillä niiden nostaminen olisi heikentänyt pk-yrityksille räätälöityjä toimenpiteitä. Denbetydelige økningen vil føre til at etstort antall virksomheter kan beholdesin SMV-status og sikre at de fortsatter kvalifisert til å motta støtte.Terskelverdiene for personaltall er fortsatt på samme nivå, siden det åøke dem ville tynnet ut de tiltakenesom er skreddersydde for SMV-er. (") Uuden määritelmän mukaiset henkilöstömäärät ja rahamääräiset kynnysarvot ovat enimmäisarvoja. De økonomiske terskelverdiene og terskelverdienefor personaltall som introduseres i den nye definisjonener maksimumstall. Jäsenvaltiot, EIP ja EIR voivat alentaa kynnysarvoja, jos ne haluavat suunnata toimenpiteitä tietylle pkyritysten luokalle. Medlemsland, Deneuropeiske investeringsbank (EIB) og Det europeiskeinvesteringsfond (EIF) kan fastsette lavere nivåerdersom de ønsker å rette tiltakene mot en spesiell SMV- kategori. Kaikkialla unionissa perustetaan yhä enemmän mikroyrityksiä. Flere og flere mikrovirksomheter opprettes overalt i EU. Uudessa määritelmässä otetaan huomioon tämä kehitys vahvistamalla niille rahamääräiset kynnysarvot. Den nye definisjonen tar denne utviklingenmed i betraktningen ved å fastsette økonomisketerskelverdier for dem. Tällä täsmennyksellä edistetään toimenpiteitä, joilla pyritään ratkaisemaan mikroyritysten erityisongelmia varsinkin käynnistysvaiheessa. Denne forbedringen søker åoppfordre til vedtak av ordninger som setter despesielle problemer mikrovirksomheter står overforpå dagsordenen, spesielt i løpet av oppstartsfasen. Pääoman saatavuuden parantaminen For å forbedre kapitaltilgangen Pääoman saatavuus on pk-yrityksille ikuinen ongelma etenkin siksi, etteivät ne usein pysty antamaan perinteisten lainanantajien vaatimia vakuuksia. Kapitaltilgang er et evigvarende problem for SMV-er, hovedsaklig fordi de ofte ikke er i stand til å stillede garantiene tradisjonelle kredittgivere krever. Uuden määritelmän avulla helpotetaan pkyritysten pääomarahoituksen saantia suosimalla tiettyjä sijoittajia, joihin kuuluvat aluerahastot, pääomasijoitusrahastot ja bisnesenkelit (5), ilman että yritys menettää asemansa pkyrityksenä (lisätietoja, ks. s. 18-19). For å hjelpe dem med å håndtere dette problemet,underletter den nye definisjonen egenkapitalfinansiering for SMV-er ved å la visse investorer, så somregionale fond, risikokapitalselskaper og forretningsengler5, kunne investere i dem uten atvirksomhetene mister sin SMV-status (se side 18-19 for mer informasjon). Sama koskee pieniä paikallisia itsehallintoelimiä, joiden vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa ja joissa on alle 5 000 asukasta. Det samme gjelder for små, selvstyrte lokalmyn-dighetermed et årsbudsjett på under 10millionereuro og færre enn 5000 innbyggere. Ne voivat sijoittaa pkyritykseen tietyn prosenttiosuuden, ilman että kyseinen yritys on muita epäedullisemmassa asemassa hakiessaan avustuksia. De kan investere i en SMV opp til en viss prosentsats utenat virksomheten dermed opplever noen ulempernår den søker om stipender. () Näillä tarkoitetaan riskipääomasijoituksia säännöllisesti tekeviä luonnollisia henkilöitä tai luonnollisten henkilöiden ryhmiä, jotka sijoittavat omia varojaan muihin kuin pörssissä noteerattuihin yrityksiin (ks. tämän oppaan lopussa olevan, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä annetun suosituksen 2003/361/EY liitteessä olevan 3 artiklan 2 kohdan a alakohta). Forretningsengler kan defineres som en enkeltperson eller en gruppeenkeltpersoner med en fast risikokapitalaktivitet som investerer egenkapital i unoterte selskaper (se Artikkel 3.2. (a) i vedlegget til anbefaling 2003/361/EU vedrørende definisjonen av mikro, små ogmellomstore virksomheter, som du finner bakerst i denne veiledningen). Luku 1 Miksi tarvitaan uusi määritelmä? Kapittel 1Hvorfor en ny definisjon? Innovoinnin edistäminen sekä tutkimuksen ja kehityksen (T & K:n) saatavuuden parantaminen For å fremme nyskaping og forbedre tilgangentil F & U (forskning og utvikling) Korkeakouluihin ja voittoa tavoittelemattomiin tutkimuskeskuksiin sovelletaan nyt erityissäännöksiä, joiden perusteella ne voivat omistaa osuuden pkyrityksestä. Spesielle forskrifter gjelder nå for universiteter ognon-profit forskningssentre som gjør det mulig fordem å ha økonomiske interesser i en SMV. Tällainen yhteistyö hyödyttää kumpaakin osapuolta. Dette samarbeidet vil være en fordel for begge parter. Se vahvistaa yritystä, joka saa itselleen rahoituskumppanin ja voi hyödyntää T & K-toiminnan tuloksia. Lisäksi se tarjoaa korkeakouluille ja tutkimuskeskuksille kanavan innovoinnin käytännön sovelluksille. Det styrker en virksomhet ved å gi den enøkonomisk partner som det er umaken verd å ha,samt tilgang til F & U. Samarbeidet gir også universitetene og forskningssentrene en mulighet for praktisk anvendelse av deres nyskapende arbeid. Entä aiemmin kuin 1.1.2005 sovittu pkyritysten tuki? Hva skjer med avtaler om SMV-støtte som ble inngåttfør 01/01/2005? Yritysten välisten suhteiden huomioon ottaminen For å ta forskjellige forhold mellom virksomhetermed i betraktningen Yksi uuden määritelmän päätavoitteista on varmistaa, että tukitoimenpiteet kohdistetaan vain niitä aidosti tarvitseviin yrityksiin. Et av hovedmålene med den nye definisjonen er åsikre at støtteordninger kun gis til de virksomhetenesom virkelig behøver dem. Määritelmässä erotetaan siksi toisistaan kolme yritystyyppiä: riippumattomat yritykset, omistusyhteysyritykset ja sidosyritykset (ks. luku 2 seuraavalla sivulla). På grunn av dette introduserer definisjonen en metode for beregningav grenser for økonomi og personale for å få et merrealistisk bilde av virksomhetens økonomiske situasjon. Uusi määritelmä sisältää myös suojalausekkeita, joilla estetään pk-yrityksen aseman väärinkäyttö (ks. liite IV, s. 50). For å få til dette har man introdusert etskille mellom forskjellige typer virksomheter: autonome virksomheter, partnervirksomheter og tilknyttede virksomheter (se kapittel 2 på nesteside). Määritelmässä annetaan selkeitä ohjeita siitä, miten pk-yrityksen ja muiden yritysten tai sijoittajien väliset suhteet huomioidaan laskettaessa yrityksen talouslukuja ja henkilöstömäärää. Klare veiledninger gis om hvordan forskjellige forhold mellom en SMV og andre virksomheter ellerinvestorer skal behandles når tallene for virksomhetensøkonomi og personale skal beregnes. Uudessa määritelmässä otetaan siten huomioon pk-yrityksen mahdollisuus saada ulkopuolista rahoitusta. I hovedsakvildette si at den nye definisjonen tar hensyn til hvilkenevne en SMV har til å påkalle finansielle midlerutenfra. Esimerkiksi yritykset, jotka ovat sidossuhteessa muihin, varakkaisiin yrityksiin, saattavat ylittää kynnysarvot, eivätkä ne silloin täytä pk-yrityksen tunnusmerkkejä. For eksempel kan en virksomhet som er tilknyttet andre virksomheter med store finansielleressurser kunne overstige terskelverdiene og dermedikke lenger kvalifisere til SMV-status. Uudessa määritelmässä otetaan käyttöön kolme yritystyyppiä. Den nye definisjonen introduserer treforskjellige virksomhetskategorier. Kukin yritystyyppi vastaa suhdetta, joka yrityksellä voi olla toiseen yritykseen. Hverkategori samsvarer med en type forhold en virksomhet kan ha til enannen. Tällainen jaottelu on tärkeä, koska näin saadaan selkeä käsitys yrityksen taloudellisesta tilanteesta ja voidaan sulkea pois muut kuin varsinaiset pkyritykset. Dette skillet er nødvendig for åkunne danne seg et klart bilde av envirksomhets økonomiske situasjon ogfor å ekskludere de som ikke ergenuine SMV-er. Sen mukaan, mihin luokkaan yrityksesi kuuluu, joudut ehkä ottamaan huomioon yhden tai useamman muun yrityksen tietoja laskiessasi oman yrityksesi tietoja. Avhengig av i hvilken kategori din virksomhet hører hjemme, vil dukanskje måtte inkludere data fra éneller flere andre virksomheter når duberegner dine egne tall. Luku 2 Pkyritysten uuden määritelmän soveltaminen Kapittel 2Anvendelse av den nye SMV-definisjonen Ensimmäinen vaihe pk-yrityksen tunnusmerkkien täyttymisessä on se, että yritys katsotaan yritykseksi. Det første man må gjøre for å kvalifisere seg som en SMV er å bli ansett å være en virksomhet. Yrityksiksi katsotaan uuden määritelmän mukaan "niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa". I henhold til den nye definisjonen er en virksomhet“enhver enhet som er involvert i økonomisk aktivitet, uavhengig av aktivitetens juridiske form”. Sanamuoto ei ole uusi. Ordleggingen er ikke ny. Se vastaa Euroopan yhteisöjen tuomioistuimen ratkaisuissaan käyttämää terminologiaa. Den reflekterer terminologien EU-domstolen bruker i sine avgjørelser. Pkyritysten uuden määritelmän soveltamisala on nyt rajattu selkeästi sisällyttämällä se virallisesti suositukseen. Ved å inkluderes formelt i anbefalingen eromfanget av den nye SMV-definisjonen nå tydeligmarkert. Toimintaa yksin tai perheen voimin harjoittavia yksiköitä, henkilöyhtiöitä ja taloudellista toimintaa säännöllisesti harjoittavia yhdistyksiä voidaan siten pitää yrityksinä. Dermed kan selvstendig næringsdrivende, familiebedrifter, partnerskap og foreninger somjevnlig er involvert i økonomisk aktivitet anses åvære virksomheter. Ratkaiseva tekijä on siis taloudellinen toiminta, ei oikeudellinen muoto. Det er den økonomiske aktiviteten som er denavgjørende faktoren, ikke den juridiske formen. Kun olet varmistanut, että yrityksesi katsotaan yritykseksi, sinun on selvitettävä yrityksestäsi seuraavat tiedot: Når du har stadfestet at du er en virksomhet, må du sette opp data om virksomheten i henhold tilfølgende tre kriterier: • henkilöstömäärä • vuosiliikevaihto • taseen loppusumma. • personaltall• årlig omsetning• årlig samlet balanse Vertaamalla yrityksesi tietoja näihin kynnysarvoihin voit selvittää, onko sinulla mikroyritys, pieni yritys vai keskisuuri yritys. Når du sammenligner dine tall med terskelverdienefor disse tre kriteriene, kan du fastslå om du er enmikro, liten eller mellomstor virksomhet. (*) Artiklanumerot viittaavat Euroopan komission 6.5.2003 antaman suosituksen liitteeseen (ks. liite II, s. 32). * Artikkelnumrene refererer til vedlegget til Europakommisjonens anbefalingav 6. mai 2003 (se vedlegg II, side 32). Mitä tietoja käytetään? Hvilken informasjon skaljeg bruke? On hyvä huomata, että pk-yrityksen on täytettävä henkilöstömäärää koskeva edellytys, mutta se voi valita joko liikevaihtoa tai taseen loppusummaa koskevan kynnysarvon. Sen ei tarvitse täyttää kumpaakin edellytystä, vaan se voi ylittää toisen kynnysarvon menettämättä asemaansa. Det er nødvendig å merke seg at selv om det erobligatorisk å respektere terskelverdiene for personaltall, kan en SMV velge å møte grensen forentenomsetningen ellerfor samlet balanse.Virksomheten behøver ikkemøte beggegrenseneog kan overskride én av dem uten å miste sin status. Uusi määritelmä antaa tällaisen valinnanvaran, koska kauppa- ja jakelualan yritykset ovat luonteenomaisesti liikevaihdoltaan suurempia kuin tuotantoalan yritykset. Den nye definisjonen gir denne muligheten fordivirksomheter innen handels- og distribusjonssektoreneav natur har høyere omsetningstall enn virksomheteri produksjonssektoren. Antamalla mahdollisuus valita tämä peruste tai liiketoiminnan yleistä tilaa kuvastava taseen loppusumma varmistetaan, että erilaista taloudellista toimintaa harjoittavia pkyrityksiä kohdellaan oikeudenmukaisesti. Ved å gi virksomhetene valgetmellom dette kriteriet og samlet balanse, somreflekterer hele virksomhetens formue, sikrer man at SMV-er som er involvert i forskjellige typer økonomiske aktivitet behandles rettferdig. Kuten sivun 14 taulukosta voi nähdä, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Som tabellen på side 14 viser, består kategorienmikro, små og mellomstore virksomheter av virksomheter med færre enn 250 ansatte som; enten har en årlig omsetning som ikke overstiger 50 millioner euro eller en årlig samlet balanse somikke overstiger 43 millioner euro. PK-YRITYSTEN MÄÄRITTELEMINEN tttíí SLIK DEFINERES EN SMV TASEEN LOPPUSUMMA SAMLET BALANSE VUOSILIIKEVAIHTO ÅRLIG OMSETNING Luku 2 Pk­yritysten uuden määritelmän soveltaminen Kapittel 2Anvendelse av den nye SMV-definisjonen Tässä luokassa: Pieni yritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. I denne kategorien:Små virksomheter defineres som virksomheter somhar mindre enn 50 ansatte og som har en årligomsetning eller en samlet balanse som ikke overstiger 10 millioner euro. Mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Mikrovirksomheter defineres som virksomheter somhar mindre enn 10 ansatte og som har en årligomsetning eller en samlet balanse som ikke overstiger 2 millioner euro. UUDET KYNNYSARVOT (2 artikla) DE NYE TERSKELVERDIENE (Art. 2) eller Yritysluokka Samlet balanse Vuosiliike­vaihto Virksomhetskategori Taseen loppu­summa Årlig omsetning Henkilöstömäärä vuosityöyksikkö (VTY) Personaltall: Årsarbeidsenheter eller (aiemmin ei määritetty) < 10 (ikke tidligere definert) (aiemmin ei määritetty) (ikke tidligere definert) Millainen on "työntekijän" määritelmä? Hva er definisjonen på en“ansatt”? Henkilöstömäärä on tärkeä peruste selvitettäessä, mihin luokkaan pk­yritys kuuluu. Personaltall er et nødvendig innledende kriteriumfor å avgjøre hvilken kategori en SMV tilhører. Se kattaa koko­ ja osa­aikaiset työntekijät sekä kausityöntekijät. Henkilöstömäärään luetaan • palkansaajat • kyseisen yrityksen lukuun ja sen alaisuudessa työskentelevät henkilöt, jotka rinnastetaan palkansaajiin kansallisen lainsäädännön mukaan • yrityksen johtamiseen osallistuvat omistajat • yrityksessä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit, jotka saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja. Detdekker heltids- og deltidsansatte så vel som sesongarbeidere, og inkluderer følgende:•Ansatte•Personer som arbeider for virksomheten, som erunderlagt den og anses å være ansatte i henholdtil nasjonal lovgivning•Disponenter i egne firma•Partnere som er involvert i regelmessig aktivitet ivirksomheten og som drar økonomiske fordelerfra virksomheten Tässä sovelletaan kansallisia sääntöjä. Nasjonal arbeidslovgivninggjelder. Ne vaihtelevat eri maissa, ja esimerkiksi tilapäiset työntekijät voivat olla itsenäisiä alihankkijoita tai työvoiman vuokrausyrityksestä vuokrattuja työntekijöitä. Den varierer fraland til land, for eksempelfor vikarer som jobber somselvstendig næringsdrivendeeller er leid ut fra et vikarbyrå. Voit selvittää oman maasi viranomaisilta, miten "työntekijä" määritellään kansallisessa lainsäädännössä. Du bør kontaktedine lokale myndigheter forå fastslå hvordan dinnasjonale lovgivningdefinerer begrepet“ansatt”.. Oppisopimussuhteessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita, jotka ovat oppisopimus­ tai ammatillista koulutusta koskevassa sopimussuhteessa, ei lueta henkilöstömäärään. Lærlinger eller studenter på yrkesopplæring som harkontrakter, inkluderes ikkei personaltall.Permittente for svangerskap og omsorg skal hellerikke inkluderes. Löydät oman maasi viranomaisten yhteystiedot osoitteesta http://europa, eu.int/comm/ employment_social/esf2000/ contacts-en.htm. For kontakt til din lokale myndighet, vennligst gå inn på:europa.eu.int/comm/employment_social/esf2000/contacts-en.htm Henkilöstömäärä ilmaistaan vuosityöyksikköinä (VTY). Personaltall uttrykkes i årsarbeidsenheter. Yrityksessäsi tai sen lukuun yhden vuoden aikana työskennellyt kokopäiväinen työntekijä lasketaan yhdeksi yksiköksi. Alle somarbeider heltid i din virksomhet eller på vegne avden i løpet av et helt referanseår teller som énenhet. Osa­aikaisesti työskennelleet, kausityöntekijät ja henkilöt, jotka eivät ole työskennelleet koko vuotta, lasketaan yhden yksikön osiksi. Deltidsansatte, sesongarbeidere og de somikke har arbeidet et helt år teller som deler av enenhet. 2.2.2 Vuosiliikevaihto ja taseen loppusumma (4 artikla) 2.2.2 Årlig omsetning og samlet balanse(Art. 4) Vuosiliikevaihto määritetään laskemalla yrityksesi kyseisen vuoden aikana myynnistä ja palveluista saamat tuotot, joista vähennetään oikaisuerät. Den årlige omsetningen fastslås ved å beregne deninntekten fra salg og tjenester som virksomhetenhar mottatt i løpet av året, etter at eventuellerabatter er blitt utbetalt. Liikevaihto ei sisällä arvonlisäveroa tai muita välillisiä veroja (6). Omsetningen skal ikkeinkludere merverdiavgift (MVA) eller andre indirekteskatter6. Entä jos yritykseni ylittää jonkin kynnysarvon? Hva skjer dersom jeg overstiger en terskelverdi? Sinun on selvitettävä tietoja laskiessasi, onko yrityksesi riippumaton yritys (selvästi yleisin yritysluokka), omistusyhteysyritys vai sidosyritys. For å beregne dine tall må du finne ut om din virksomhet er en autonom virksomhet – somabsolutt er den vanligste kategorien – en partnervirksomhet eller en tilknyttet virksomhet. Sinun on silloin otettava huomioon yrityksesi kaikki suhteet muihin yrityksiin. Forå gjøre dette, må du finne ut om du står i noe forhold til andre virksomheter. Sen mukaan, mihin luokkaan yrityksesi kuuluu, joudut ehkä lisäämään oman yrityksesi tietoihin kaikki tai osan näiden yritysten tiedoista. Avhengig av i hvilkenkategori din virksomheten hører hjemme, vil dumåtte legge noen, eller alle, tallene fra disse selskapene til dine egne. Laskutoimitukset ovat erilaisia kussakin yritystyypissä, ja ne ratkaisevat, täyttääkö yrityksesi pkyritysten määritelmän kynnysarvot. Beregningene er forskjelligefor hver av de tre virksomhetstypene, og vil til syvende og sist avgjøre om du er innenfor de forskjellige grenseverdiene som er opprettet i SMV-definisjonen. Yritykset, jotka laativat konsolidoidun tilinpäätöksen tai joiden tiedot on lisätty toisen yrityksen konsolidoituun tilinpäätökseen, katsotaan yleensä sidosyrityksiksi. En virksomhet som setter opp konsernregnskap,eller som er inkludert i en annen virksomhets konsernregnskap, anses vanligvis for å være en tilknyttet virksomhet. 2.3.1 Onko minulla riippumaton yritys? (3 artiklan 7 kohta) 2.3.1 Er jeg en autonom virksomhet? (Art. 3.1) Määritelmä jos yrityksesi ylittää vertailuvuoden aikana henkilöstömäärää koskevat tai rahamääräiset kynnysarvot, tilanne pysyy ennallaan. Dersom din virksomhetoverstiger terskelverdien forøkonomi eller personaltall iløpet av referanseåret, vildette ikke påvirke din situasjon. Vuoden alussa voimassa ollut pk-yrityksen asema säilyy. Du vil beholdeden SMV-statusen som dubegynte året med. Yrityksesi menettää kuitenkin tämän aseman, jos ylitys toistuu kahtena peräkkäisenä tilivuotena. Du vilimidlertid miste denne statusen dersom du overstiger terskelverdiene ito etterfølgende regnskapsperioder. Vastaavasti yrityksesi saa pk-yrityksen aseman, jos se on ollut suuri yritys mutta alittanut sittemmin kynnysarvot kahtena peräkkäisenä tilivuotena f8). (Ks. 4 artiklan 2 kohta, s. 36.) Og omvendt, du vil få SMV-status dersom du tidligere var enstor virksomhet, men fallerunder terskelverdiene i to etterfølgende regnskapsperioder8. (se art. 4.2, side 36). - Yrityksesi on täysin itsenäinen, eli sillä ei ole osakkuuksia muissa yrityksissä eikä muilla yrityksillä osakkuuksia sinun yrityksessäsi. Du er en autonom virksomhet dersom: - Yrityksesi omistaa alle 25 prosenttia yhden tai useamman muun yrityksen pääomasta tai äänimäärästä (suurempi näistä kahdesta ratkaisee) ja/tai ulkopuolisilla yrityksillä on alle 25 prosentin osuus sinun yrityksesi pääomasta tai äänimäärästä (suurempi näistä kahdesta ratkaisee). – Du er helt uavhengig, dvs. at du ikke deltar i noenandre virksomheter og ingen andre virksomheterdeltar i din.– Du holder en aksjepost på mindre enn 25 % avkapitalen eller stemmerettighetene (den som erhøyest) i én eller flere andre virksomheter og/ellerutenforstående ikke har en aksjepost på 25 % ellermer av kapitalen eller stemmerettighetene (densom er høyest) i din virksomhet. Jos yrityksesi on riippumaton yritys, se ei ole omistusyhteysyritys eikä sidosyritys (ks. 3 artiklan 1 kohta, s. 35). Dersom du er autonom betyr det at du ikke erpartner i eller er tilknyttet en annen virksomhet (se art. 3.1, side 35). (') Sinun olisi mainittava ilmoitusmallia täyttäessäsi, onko yrityksesi edellisen tilikauden tiedoissa tapahtunut sellaisia muutoksia, joiden takia yrityksesi luokka (mikroyritys, pieni yritys, keskisuuri yritys tai suuri yritys) voi vaihtua (ks. tämän oppaan lopussa oleva ilmoitusmalli). Når du fyller ut modellerklæringen må du angi om det er noen endringer i dine tall i fht. tidligere regnskapsperioder som kan føre tilen kategoriendring for virksomheten (mikro, liten, mellomstor eller stor)(se modellerklæringen bakerst i denne veiledningen). RIIPPUMATTOMAT YRITYKSET Yritykseni omistaa alle 25 prosenttia toisesta yrityksestä (pääomasta tai äänimäärästä) ja/tai toinen yritys omistaa alle 25 prosenttia minun yrityksestäni. AUTONOME VIRKSOMHETERMin virksomheten eier mindre enn 25 % (kapital ellerstemmerettigheter) i en annen og/eller en annen virksomhet eier mindre enn 25 % av min. Huomaa: Yrityksesi voi olla riippumaton, vaikka useilla sijoittajilla olisi kullakin alle 25 prosentin osuus yrityksestäsi, kunhan nämä sijoittajat eivät ole sidossuhteessa toisiinsa 2.3.3 kohdan ("sidosyritykset") mukaisesti. Merk:Det er mulig for deg å forbli en autonomvirksomhet selv om du har flere investorer som hver har en aksjepost på mindre enn 25 % i dinvirksomhet, forutsatt at disse investorene ikke er tilknyttet hverandre som beskrevet i 2.3.3 (“tilknyttedevirksomheter”). Jos sijoittajat ovat sidossuhteessa toisiinsa, yrityksesi voidaan tilanteen mukaan katsoa omistusyhteysyritykseksi tai sidosyritykseksi (ks. kuva s. 30). Hvis investorene er tilknyttet hverandre, kan du anses å være en partnervirksomheteller en tilknyttet virksomhet, avhengig av din individuelle situasjon (se illustrasjonen på side 30). Yritykseni tietojen määräytyminen (6 artiklan 7 kohta) Stadfesting av tallene for min virksomhet (Art. 6.1) Poikkeukset (3 artiklan 2 kohdan α-d alakohta) Kapittel 2Anvendelse av den nye SMV-definisjonen Mitä tarkoitetaan institutionaalisilla sijoittajilla? Unntak (Art. 3.2. (a-d)) Yritystäsi voidaan kuitenkin pitää riippumattomana eli sellaisena yrityksenä, jolla ei ole omistusyhteysyrityksiä, vaikka 25 prosentin kynnysarvo saavutettaisiin tai ylitettäisiin, kun on kyse seuraavista sijoittajaluokista: Du kan fremdeles anses å være autonom, og dermed som ikke å ha noen partnervirksomheter,selv om terskelverdien på 25 % er nådd eller oversteget av noen av de følgende investorene: ­ korkeakoulut ja voittoa tavoittelemattomat tutkimuskeskukset – Universitet og non-profit forskningssentre. ­ institutionaaliset sijoittajat, mukaan lukien aluekehitysrahastot – Institusjonelle investorer, inklusive regionale utviklingsfond. ­ paikalliset itsehallintoelimet, joiden vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa ja joissa on alle 5 000 asukasta. – Selvstyrte lokale myndigheter med et årsbudsjettpå under 10 mill. euro og færre enn 5000 innbyggere. Yritys voi siis olla riippumaton silloinkin, kun sillä on yksi tai useampi edellä luetelluista sijoittajista. Europakommisjonen harikke formelt definertbegrepet “institusjonelleinvestorer”. Euroopan komissio ei muodollisesti määrittele "institutionaalisen sijoittajan" käsitettä. Det er mulig å forbli autonom og fremdeles ha éneller flere av investorene som vist overfor. Esimerkiksi sijoitusrahastoja tai eläkerahastoja voidaan pitää institutionaalisina sijoittajina. Hver avdisse kan ha en aksjepost på opptil 50 % i din virksomhet, forutsatt at de ikke er tilknyttet hverandre (se 2.3.3 på side 23 for mer om begrepet“tilknyttet virksomhet”). Kullakin sijoittajalla on toki oikeutensa osakkeenomistajana, mutta sijoittaja ei saa ylittää oikeuksiaan eikä vaikuttaa yrityksen johtamiseen määritelmän 3 artiklan 3 kohdan ("sidosyritykset") mukaisesti. Hver investor har selvsagt sine rettigheter somaksjeeier, men kan ikke gå utover disse og påvirkeledelsen i virksomheten i den betydningen som erbeskrevet i artikkel 3.3 i definisjonen (“tilknyttedevirksomheter”). Tällaisten sijoittajien varojen kokonaismäärä yrityksessä saa olla enintään 1 250 000 euroa. Se fotnote 5 på side 9 for definisjonen av forretningsengler.Forretningsenglers økonomiske aktivitet i en virksomhet må være under1,25 mill. euro. Institu­tionaalinen sijoittaja Institusjonell investor 2.3.2 Onko minulla omistusyhteysyritys? (3 artiklan 2 kohta) 2.3.2 Er jeg en partnervirksomhet? (Art. 3.2) Tällainen suhde vastaa sellaisten yritysten tilannetta, joilla on muissa yrityksissä merkittäviä omistuksia muttei välitöntä tai välillistä määräysvaltaa. Denne typen forhold representerer situasjonen tilvirksomheter som etablerer omfattende økonomiskpartnerskap med andre virksomheter, uten at denene utøver effektiv direkte eller indirekte kontrollover den andre. Partnerne er virksomheter somverken er autonome eller tilknyttet hverandre. Yrityksesi on omistusyhteysyritys seuraavissa tapauksissa: Du er en partnervirksomhet dersom: - Yrityksesi omistaa vähintään 25 prosenttia toisen yrityksen pääomasta tai äänimäärästä ja/tai toinen yritys omistaa vähintään 25 prosenttia sinun yrityksestäsi. – Du har en aksjepost på 25 % eller mer av kapitaleneller stemmerettighetene i en annen virksomhetog/eller en annen virksomhet har en aksjepost på25 % eller mer i din virksomhet. 50 prosenttia. Dette betyr blant annet atstemmerettighetene dine i en annen virksomhet(eller vice versa) ikke overstiger 50 %. Yritykseni tietojen määräytyminen (6 artiklan 2, 3 ja 4 kohta) Stadfesting av tallene for min virksomhet (Art. 6.2 , 6.3 and 6.4) Jos yrityksesi on omistusyhteysyritys, sinun on lisättävä yrityksesi tietoihin tietty osuus toisen yrityksen henkilöstömäärästä ja talousluvuista, kun selvität, täyttääkö yrityksesi pk-yrityksen tunnusmerkit. Hvis du er en partnervirksomhet må du legge enandel av den andre virksomhetens personaltall såvel som økonomiske detajer til dine egne tall for åavgjøre om du kvalifiserer til SMV-status. Tämä osuus vastaa osakkeiden tai äänimäärän prosenttiosuutta (suurempaa näistä kahdesta). Denneandelen vil reflektere den prosentsatsen av aksjereller stemmerettigheter (den som er høyest) som duholder i en annen virksomhet. Jos siis yrityksesi omistaa 30 prosenttia toisesta yrityksestä, lisäät yrityksesi lukuihin 30 prosenttia toisen yrityksen henkilöstömäärästä, liikevaihdosta ja taseen loppusummasta. Jos omistusyhteysyrityksiä on useita, sama laskutoimitus tehdään kaikista omistusyhteysyrityksistä, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa sinun yritystäsi. Med andre ord, dersom du eier 30 % av en annenvirksomhet, adderer du 30 % av dens personaltall,omsetning og samlet balanse til dine egne tall.Dersom det er flere partnervirksomheter, må sammeberegning gjøres for hver partnervirksomhet sombefinner seg direkte over eller under din. Julkisyhteisöt tai -laitokset (3 artiklan 4 kohta) jotta vältytään monimutkaisilta ja loputtomilta laskutoimituksilta, määritelmä sisältää seuraavan säännön: kun yrityksesi omistusyhteysyrityksellä on muita omistusyhteysyrityksiä, sinun tarvitsee lisätä vain niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa sinun yritystäsi (ks. 6 artiklan 2 kohta, s. For å unngå en komplisertog endeløs beregning,anvender definisjonen følgende regel: når din partnervirksomhet selv harandre partnere, legger dukun til tallene fra de partnervirksomhetene sombefinner seg direkte overeller direkte under din (seart. Yritys, jonka pääomasta tai äänimäärästä vähintään 25 prosenttia on yhden tai useamman yksin tai yhdessä toimivan julkisyhteisön tai -laitoksen hallinnassa, ei ole uuden määritelmän mukainen pkyritys. En virksomhet er ikke en SMV i henhold til den nyedefinisjonen dersom 25 % eller mer av dens kapitaleller stemmerettigheter kontrolleres direkte ellerindirekte, i fellesskap eller individuelt, av en ellerflere offentlige instanser. Tämän säännön syynä on se, että nämä yritykset voivat saada julkisesta omistuksesta tiettyjä, varsinkin taloudellisia etuja yksityisellä osakepääomalla rahoitettuihin yrityksiin verrattuna. Årsaken til dennebestemmelsen er at offentlig eierskap kan gi slikevirksomheter visse fordeler, hovedsakelig økonomiske,over andre virksomheter som finansieres av privategenkapital. I tillegg er det ofte ikke mulig åberegne personaltall og økonomiske tall for offentlige instanser. Sääntö ei koske sellaisia edellä s. 18-19 lueteltuja sijoittajia, kuten korkeakouluja tai paikallisia itsehallintoelimiä, joilla on kansallisen lainsäädännön mukainen julkisyhteisön tai -laitoksen asema. Investorene som er listet opp på side 18–19, som for eksempel universiteter og selvstyrte lokalmyndigheter, som har status som offentliginstans i henhold til nasjonal lovgivning, berøresikke av denne bestemmelsen. Ne voivat omistaa yrityksestä vähintään 25 prosenttia mutta alle 50 prosenttia, ilman että yritys menettää pk-yrityksen aseman. De kan eie en andelpå mellom 25 % og 50 %, men ikke mer, i en virksomhet uten at denne mister sin SMV-status. Sitten sinun on lisättävä oman yrityksesi tietoihin yrityksesi omistusyhteysyrityksen omistusta vastaava prosenttiosuus (ks. 6 artiklan 3 kohta, s. Deretter inkludererdu i dine egne tall den prosentandelen som representerer din aksjepost ipartnervirksomheten (se art. Näin lasketaan omistusyhteysyritysten tiedot Beregning av tallene for partnervirksomheter (Alla olevat prosenttiosuudet ovat vain esimerkkejä. (Prosentsatsene nedenfor er kun illustrasjoner. Liitteessä I annetaan lisää esimerkkejä.) Se vedlegg I for flere eksempler) Yritykseni A omistaa 33 prosenttia yrityksestä C ja 49 prosenttia yrityksestä D, ja yritys Β omistaa 25 prosenttia minun yrityksestäni. Lasken yritykseni henkilöstömäärän ja talousluvut niin, että lisään yritykseni kokonaistietoihin kyseiset prosenttiosuudet yritysten B, C ja D tiedoista. Min virksomhet A eier 33 % av C og 49 % av D, mens B har en aksjepost på 25 % i min virksomhet.For å beregne personaltall og økonomiske tall, adderer jeg de relevante prosentsatsene for B, C og D til min sluttsum. 2.3.3 Onko minulla sidosyritys? (3 artiklan 3 kohta) 2.3.3 Er jeg en tilknyttet virksomhet?(Art. 3.3) Tällainen suhde vastaa sellaisten yritysten taloudellista tilannetta, jotka muodostavat ryhmän siten, että yrityksellä on välittömästi tai välillisesti enemmistö toisen yrityksen äänimäärästä tai että se voi käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä. Denne typen forhold samsvarer med den økonomiskesituasjonen i selskaper som danner et konsernvedat en virksomhet direkte eller indirekte kontrollererstemmerettighetene i en annen, eller ved å utøvedominerende innflytelsepå en virksomhet. Nämä tapaukset ovat kuitenkin harvinaisempia kuin kaksi edeltävää yritystyyppiä. Slikevirksomhetstyper er sjeldnere enn de to foregåendetypene. Sidosyrityksinä pidetään kahta tai useampaa yritystä, joiden välillä vallitsee jokin seuraavista suhteista: To eller flere virksomheter er tilknyttet hverandrenår de har noen av de følgende forholdene segimellom: - Yrityksellä on enemmistö toisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä. – En virksomhet sitter på flertallet av aksjeeierneseller medlemmenes stemmerettigheter i en annenvirksomhet. - Yritys on oikeutettu asettamaan tai erottamaan toisen yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten enemmistön. – En virksomhet har rett til å utnevne eller fjerneflertallet av en annen virksomhets administrasjon,ledelse eller tilsynsorgan. - Yritys voi käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tämän kanssa tehdyn sopimuksen taikka tämän perustamiskirjan, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräyksen nojalla. – En kontrakt mellom virksomhetene, eller en forskrift i stiftelsesdokumentet eller vedtektene tilet av selskapene gir den ene virksomhetendominant innflytelse over den andre. - Yrityksen hallinnassa on sopimuksen nojalla yksin enemmistö toisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä. – En virksomhet kan, i følge avtale, utøve full kontroll over en majoritet av aksjeeiernes ellermedlemmenes stemmerettighet i en annen virksomhet. Kokonaan omistettu tytäryhtiö on tyypillinen esimerkki sidosyrityksestä. Et typisk eksempel på en tilknyttet virksomhet er etheleid datterselskap. SIDOSYRITYKSET Yritykselläni on yli 50 prosenttia toisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä ja/tai toisella yrityksellä on yli 50 prosenttia minun yritykseni osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä. TILKNYTTEDE VIRKSOMHETERMin virksomhet holder mer enn 50 % av aksjeeierneseller medlemmenes stemmerettigheter i en annenog/eller en annen virksomheter eier mer enn 50 % av min. Kaksi yritystä, joilla on franchising- eli luvakesopimus, eivät välttämättä ole sidosyrityksiä. Tämä riippuu kunkin franchlslngsopimuksen ehdoista. To virksomheter med enfranchise er ikke nødvendigvistilknyttede virksomheter.Dette er avhengig avbetingelsene i hver enkeltfranchiseavtale. Yrityksiä pidetään sidosyrityksinä vain, jos sopimus sisältää jonkin neljästä edellisellä sivulla luetellusta suhteesta. Kun dersomdenne avtalen inkluderer enav de fire forholdene som ervist på foregående side, kanslike virksomheter anses åvære tilknyttede. Sinun on lisättävä yrityksesi tietoihin 100 prosenttia sidosyrityksen tiedoista, kun selvität, täyttääkö yritys määritelmän henkilöstömäärää ja rahamääräistä kynnysarvoa koskevat edellytykset. Du må addere 100 % av den tilknyttede virksomhetensdata til tallene for din egen virksomhet for å avgjøreom du overholder definisjonens terskelverdier forøkonomi og personaltall. Yrityksessä tiedetään yleensä välittömästi, onko se sidosyritys vai ei, sillä useimmissa jäsenvaltioissa sen on lain nojalla laadittava konsolidoitu tilinpäätös tai sen tiedot on lisättävä toisen yrityksen konsolidoituun tilinpäätökseen. En virksomhet vet som regel umiddelbart at den ertilknyttet, siden de fleste medlemslandene krever atdet stilles opp konsernregnskap eller inkluderes i enannen virksomhets regnskap ved konsolidering. Jos yrityksesi ei laadi konsolidoitua tilinpäätöstä ja jos myös yritys, jonka sidosyritys yrityksesi on, on sidossuhteessa muihin yrityksiin, sinun on lisättävä yrityksesi tietoihin 100 prosenttia kaikkien sidosyritysten tiedoista. Dersom du ikke stiller opp konsernregnskap og virksomheten du er tilknyttet også er tilknyttet enkjede av andre virksomheter, må du legge 100 % avalle de tilknyttede selskapenes data til dine egnetall. Liitteessä I annetaan lisää esimerkkejä.) Se vedlegg I for flere eksempler.) Yritykseni A omistaa 51 prosenttia yrityksestä C ja 100 prosenttia yrityksestä D, ja yritys Β omistaa 60 prosenttia minun yrityksestäni. Min virksomhet A eier 51 % av C og 100 % av D, mens B eier 60 %av min virksomhet. Koska omistusosuus on kaikissa tapauksissa yli 50 prosenttia, lisään yritykseni tietoihin 100 prosenttia kunkin neljän yrityksen tiedoista, kun lasken yritykseni henkilöstömäärää ja rahamääräistä kynnysarvoa. Siden aksjeposten i hvert tilfelle er over 50 %, tar jeg med 100 % avtallene for hver av de fire aktuelle virksomhetene når jeg beregnerterskelverdien for personaltall og de økonomiske terskelverdiene. Määritelmä on tärkeä väline, kun pkyritysten kehitystä ja menestystä tuetaan vaikuttavin toimenpitein ja ohjelmin. Siksi jäsenvaltioita, Euroopan investointipankkia ja Euroopan investointirahastoa kehotetaan soveltamaan sitä mahdollisimman laajasti. Definisjonen er et viktig verktøy for implementering av effektive tiltak ogordninger som støtter utviklingen og fremgangen til SMV-er.Medlemslandene samt Den europeiske investeringsbank og Det europeiskeinvesteringsfond oppfordres derfor til å anvende den i så stor utstrekningsom mulig. Toivomme, että tästä oppaasta on apua pk-yrityksille, jotka haluavat hyötyä yhteisön, kansallisten, alueellisten ja paikallisten viranomaisten tämän uuden määritelmän mukaisista toimenpiteistä. Vi håper at denne veiledningen vil være nyttig for SMV-er som ønsker ådra nytte av tiltakene som er introdusert av europeiske, nasjonale, regionaleog lokale myndigheter i henhold til denne nye definisjonen. Uutta määritelmää voidaan tarkistaa, ja komissio mukauttaa sitä tarvittaessa lähivuosina Euroopan unionissa saatujen kokemusten ja unionin talouden kehityksen perusteella. Videre presiseringer av den nye definisjonen kan bli foretatt og Kommisjonen vil, om nødvendig, tilpasse den i de kommende år for å tahensyn til erfaringer og den økonomiske utviklingen i Den europeiskeunion. Vuonna 2003 annetun komission suosituksen teksti ja ilmoitusmalli löytyvät sivulta 32 alkaen. Teksten i kommisjonsanbefalingen fra 2003 og modellerklæringen finnerdu på side 32 og utover. Ilmoitusmallin sisältävä tiedonanto on julkaistu Euroopan unionin virallisessa lehdessä C 118, 20.5.2003. Siihen on myöhemmin tehty kaksi oikaisua. En meddelelse som inneholdt en modellerklæring ble offentliggjort i Deteuropeiske fellesskaps tidende C 118av 20. mai 2003. Liitteessä oleva konsolidoitu toisinto on laadittu tätä opasta varten. Den har siden blitt korrigert to ganger.Den konsoliderte versjonen som er vedlagt her har blitt stilt opp for denneveiledningen. Yrityksellä Β on lisäksi kaksi omistusyhteysyritystä, yritykset C ja D, joista yritys G omistaa 32 prosenttia, ja yritys D omistaa 25 prosenttia yrityksestä B. Men B harogså to partnervirksomheter,C og D, som begge eierhenholdsvis 32 % og 25 %av B. Omistusyhteys Omistusyhteys tip w Partnervirksomheter Yritys D Virksomhet C Yritys D Virksomhet E Yritykset B ja C ovat yritykseni A omistusyhteysyrityksiä, koska kumpikin omistaa 38 prosenttia minun yrityksestäni. Virksomhetene B og C erbegge partnervirksomhetertil min virksomhet A, siden debegge eier en aksjepost på38% i min virksomhet. Yritys Β Virksomhet B Yritys C Virksomhet C Lasken yritykseni tiedot niin, että lisään yritykseni tietoihin 38 prosenttia yritysten Β ja D kumulatiivisista tiedoista (koska yritykset Β ja D ovat sidosyrityksiä) mutta vain 38 prosenttia yrityksen C tiedoista. For å beregne mine tall,måjeg på den ene side addere 38 % av de kumulerte tallenefor B og D (fordi B og D er tilknyttede virksomheter), ogpå den andre side må jeg kunlegge 38 % av tallene fra virksomhet C til tallene for minegen virksomhet. Minun ei tarvitse ottaa huomioon yrityksen E tietoja, koska tämä omistusyhteysyritys ei välittömästi edellä tuotantoketjussa minun yritystäni (ks. laatikot s. 21). Jeg behøverikke ta tallene til virksomhet Emed i betraktningen fordidenne partnervirksomhetenikke befinner seg direkteover min virksomhet (se tekstboksene på side 21). Sidossuhde Eksempel 3: Yritykselläni A on kolme sijoittajaa, yritykset B, C ja D, joista kullakin on 20 prosenttia yritykseni pääomasta tai äänimäärästä. Min virksomhet A har treinvestorer, B, C og D, som hver holder 20 % avmin kapital eller minestemmerettigheter. Nämä sijoittajat ovat sidossuhteessa toisiinsa siten, että ne muodostavat sidosyritysten ryhmän: yritys Β omistaa 70 prosenttia yrityksestä C, joka puolestaan omistaa 60 prosenttia yrityksestä D. Disseinvestorene er selv tilknyttet hverandre, ogskaper dermed etkonsern av tilknyttedevirksomheter:B har enaksjepost på 70 % i C,som selv har en aksjepostpå 60 % i D. Yritys D Virksomhet D Kun lasken yritykseni tiedot, ensi näkemältä vaikuttaisi siltä, että yritykseni A on riippumaton yritys, sillä kukin sijoittaja omistaa alle 25 prosenttia minun yrityksestäni. Koska yritykset B, C ja D ovat kuitenkin sidossuhteessa toisiinsa, ne omistavat ryhmänä 60 prosenttia minun yrityksestäni. For å beregne mine tall: Ved første øyekastser det ut som om minvirksomhet A vil forbliautonom siden hverinvestor eier mindre enn25 % av virksomheten.Menfordi B, C og D ertilknyttet hverandre, eierde som konsern60 % avmin virksomhet. Jeg måderfor legge 100 % avtallene for B, C og D tiltallene for min egen virksomhet. Suosituksen teksti Kommisjonsanbefalingen Litte II · Suosituksen teksti Vedlegg II •Kommisjonsanbefalingen KOMISSION SUOSITUS, annettu 6 päivänä toukokuuta 2003, mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten määritelmästä KOMMISJONSANBEFALINGav 6. mai 2003vedrørende definisjonen av mikro, små og mellomstore virksomheter (i henhold til dokument nummer C(2003) 1422)(tekst med EØS-relevans) EUROOPAN YHTEISÖJEN KOMISSIO, joka ottaa huomioon Euroopan yhteisön perustamissopimuksen ja erityisesti sen 211 artiklan ensimmäisen kohdan toisen luetelmakohdan, makohdan, misen vuoksi, kuten mainitun suosituksen liitteen 2 artiklassa todetaan, olisi myös otettava huomioon tietyt tulkintavaikeudet, joita on ilmennyt suositusta sovellettaessa, sekä yrityksiltä saadut huomautukset. KOMMISJONEN FOR DET EUROPEISKE FELLESSKAP har, i lys av traktaten som etablerte Det europeiske fellesskap, især artikkel 211, 2. ledd, tatt følgende i betraktning: Suositukseen 96/280/EY tehtävien muutosten suuren määrän vuoksi ja selkeyden vuoksi on tarpeen korvata mainittu suositus. (1) til behovet for å tilpasse anbefaling 96/280/EU til denøkonomiske utviklingen, i henhold til artikkel 2 idens vedlegg, må man også legge vekt på en rekketolkingsproblemer som har oppstått i forbindelsemed anvendelsen av definisjonen, samt mottattesynspunkter fra virksomhetene. sekä katsoo seuraavaa: I lys av det antallendringer som nå må gjøres til anbefaling96/280/EU, og for klarhetens skyld, er det formålstjenlig å erstatte anbefalingen. Olisi myös täsmennettävä, että perustamissopimuksen 48, 81 ja 82 artiklan mukaisesti, siten kuin Euroopan yhteisöjen tuomioistuin on tulkinnut näitä artikloja, yrityksiksi olisi katsottava niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa, mukaan lukien yksiköt, jotka harjoittavat käsiteollisuustoimintaa ja muuta toimintaa yksin tai perheen voimin, henkilöyhtiöt sekä taloudellista toimintaa säännöllisesti harjoittavat yhdistykset. Det bør også slås fast, i henhold til artikkel 48, 81 og82 i EU-traktaten slik de tolkes av Europadomstolen,at en virksomhet bør betraktes som enhver enhet,uavhengig av juridisk form, som er involvert i økonomiske aktiviteter, deriblant spesielt enheter somdriver håndverk eller andre aktiviteter individuelteller som familie, partnerskap eller foreninger somjevnlig er involvert i økonomiske aktiviteter. (4) kansalliset ja yhteisön toimet ovat monilta osin sidoksissa toisiinsa ja on vältettävä että tilanteita, joissa yhteisön toimet kohdennetaan muuntyyppisiin pkyrityksiin kuin jäsenvaltioiden toimet. Lisäksi on todettu, että saman määritelmän käyttö komissiossa, jäsenvaltioissa, Euroopan Investointipankissa, jäljempänä ΈΙΡ' ja Euroopan Investointirahastossa, jäljempänä 'EIR', lisäisi pkyrityksiä -koskevien kaikkien politiikkojen yhdenmukaisuutta ja tehokkuutta sekä samalla vähentäisi kilpailun vääristymisen riskejä. I en rapport som ble levert til Rådet i 1992 etter ønskefra “industrirådsmøtet” som ble avholdt 28. mai1990, anbefalte Kommisjonen å begrense det mangfoldet av definisjoner på små og mellomstore virksomheter som var i bruk innen fellesskapet.Kommisjonsanbefaling 96/280/EU av 3. april 1996vedrørende definisjonen på små og mellomstore virk-somheter1var basert på en teori om at forskjelligedefinisjoner på fellesskapsnivå og nasjonalt nivåkunne føre til uensartethet. Palveluksessa olevien henkilöiden lukumäärän peruste, jäljempänä 'peruste', on edelleen yksi merkittävimmistä perusteista, jota on pidettävä pääasiallisena perusteena, mutta rahamääräisen perusteen käyttöönotto on välttämätöntä käsityksen muodostamiseksi yrityksen todellisesta merkityksestä, sen toiminnasta ja kilpailuasemasta. Som en videreføring av ettenkelt marked uten indre grenser bør behandlingen avvirksomhetene være basert på et sett felles regler.Oppfølgingen av en slik tilnærming er enda mer nødvendig med tanke på den utstrakte samhandlingenmellom nasjonale tiltak og fellesskapstiltak til støttefor mikro, små og mellomstore virksomheter (SMV),for eksempel i forbindelse med strukturfond ellerforskning. Kuitenkaan ei ole suotavaa käyttää liikevaihtoa ainoana rahamääräisenä perusteena, sillä kauppa- ja jakelualan yritykset ovat luonteenomaisesti liikevaihdoltaan suurempia kuin tuotantoalan yritykset. Dette betyr at situasjoner hvor fellesskapetfokuserer på en viss type SMV-kategori og medlemslandet fokuserer på en annen må unngås. Sen vuoksi olisi käytettävä perusteena liikevaihdon kanssa liiketoiminnan yleistä tilaa kuvastavaa taseen loppusummaa siten, että näistä rahamääräisistä perusteista toisen ylitys voidaan sallia. I tilleggmente man at anvendelsen av en felles definisjon i Kommisjonen, medlemslandene, Den europeiskeinvesteringsbank (EIB) og Det europeiske investeringsfond (EIF) ville forbedre ensartetheten og effektiviteten til politiske virkemidler rettet mot SMV-er ogat dette derfor ville begrense risikoen for konkurranseforvridning. Suositusta 96/280/EY on sovellettu laajalti jäsenvaltioissa ja sen liitteessä oleva määritelmä on toistettu Euroopan yhteisön perustamissopimuksen 87 ja 88 artiklan soveltamisesta pienille ja keskisuurille yrityksille myönnettyyn valtiontukeen 12 päivänä tammikuuta 2001 annetussa komission asetuksessa (EY) N:o 70/2001 ('). Medlemslandene har anvendt anbefaling 96/280/EU istor utstrekning, og definisjonen i anbefalingens vedlegg har blitt inkludert i Kommisjonens regulativ (EU)nr. 70/2001 av 12. januar 2001 vedrørende anvendelsen av artikkel 87 og 88 i EU-traktaten om statsstøtte til små og mellomstore virksomheter2. Paitsi että I tillegg Euroopan unionin virallinen lehti (6) nye firmainnehavere. Tällaisten sijoittajien oman pääoman ehtoiset sijoitukset tuovat myös oman lisänsä riskipääomayritysten toimin­taan, koska sijoitukset koostuvat pienemmistä summista yritysten toiminnan alkuvaiheissa. Deres investeringer i egenkapital kompletterer også aktiviteten til risikokapitalselskaper, siden de tilbyr lavere summer på et tidligeretidspunkt i virksomhetens liv. Koska uusia seikkoja ei ole ilmennyt, on taseen loppu­summan kynnysarvojen osalta perusteltua säilyttää lähes­tymistapa, jossa liikevaihdon kynnysarvoihin sovelletaan kerrointa, joka perustuu näiden kahden muuttujan väli­seen tilastolliseen suhteeseen. For enkelhets skyld, spesielt for medlemsland ogvirksomheter, bør betingelsene som er nedfelt iartikkel 1 i rådsdirektiv 83/349/EØS av 13. juni1983, med henhold i artikkel 54(3)(g) i konsernregn- skapsdirektivet3, som sist ble endret av direktiv2001/65/EU av Europaparlamentet og Rådet4, Havaittu tilastollinen kehitys osoittaa, että liikevaihdon kynnysarvo on kasvanut nopeammin. Detstatistiske mønsteret krever at en større økning gjøres for omsetningsgrensen. Koska tämä kehitys on erilainen yritysten eri kokoluokissa, olisi myös mukautettava mainittua kerrointa, jotta taloudellinen kehitys voitaisiin ottaa huomioon mahdollisimman tarkasti ja jotta mikroyritykset ja pienet yritykset eivät kärsisi keski­suuriin yrityksiin verrattuna. Tämä kerroin on hyvin lähellä arvoa 1 mikroyritysten ja pienten yritysten kohdalla. Siden mønsteret varier iforhold til virksomhetens størrelse, er det også formålstjenlig å justere koeffisienten slik at den reflekterer den økonomiske trenden i størst mulig grad, ogfor å ikke straffe mikrovirksomheter og små virksomheter i motsetning til mellomstore virksomheter.Denne koeffisienten er svært nær 1 for mikrovirksomheter og små virksomheter. Näin ollen yksinkertaistamisen vuoksi on näissä luokissa käytettävä samaa arvoa liikevaihdon kynnysarvon ja taseen loppusumman kynnysarvon osalta. For enkelhets skyldmå derfor en eneste valør velges for disse kategorienenår det gjelder grensene for omsetning og årlig samlet balanse. Suositukseen 96/280/EY sisältyvät rahoitukselliset ja henkilöstöön liittyvät kynnysarvot ovat enimmäisarvoja, ja jäsenvaltiot, EIP ja EIR saavat vahvistaa yhteisön kynnysarvoja alempia arvoja suunnatakseen toimiaan tiettyyn pk­yritysten luokkaan. (7) benyttes når man definerer tilknyttede selskaper, iden utstrekning disse betingelsene er formålstjenlige iforhold til denne anbefalingen. Pk­yrityksiin suuntautuvia pääoma­sijoituksia kannustavien toimenpiteiden lujittamiseksi on otettu käyttöön oletus, jonka mukaan määräävää vaiku­tusta asianomaiseen yritykseen ei ole, toistamalla perus­teet, jotka mainitaan perustamissopimuksen 54 artiklan 3 kohdan g alakohdan nojalla yhtiömuodoltaan tietyn­laisten yhtiöiden tilinpäätöksistä 25 päivänä heinäkuuta 1978 annetun neuvoston direktiivin 78/660/ETY ('), sel­laisena kuin se on viimeksi muutettuna direktiivillä 2001/65/EY, 5 artiklan 3 kohdassa. For å styrke insentivene for investering i en SMVs egenkapital ble antakelsen om fravær av dominant innflytelse introdusert,i henhold til kriteriene i artikkel 5(3) i rådsdirektiv78/660/EØS av 25. juli 1978, basert på artikkel54(3)(g) i konsernregnskapsdirektivet5, som sist ble endret av direktiv 2001/65/EU. Santa Maria da Feirassa kesäkuussa 2000 kokoontunut Eurooppa­neuvosto hyväksyi pienyrityksiä koskevan eurooppalaisen peruskirjan, minkä johdosta on lisäksi tarpeen määritellä tarkemmin mikroyritykset, jotka muodostavat sellaisen pienyritysten luokan, joka on erityisen tärkeä yrittäjyyden edistämisen ja työpaikkojen luomisen kannalta. I etterkant av Europarådets godkjenning i Santa Maria da Feira i juni 2000 av Det europeiske charterfor små virksomheter, bør også mikrovirksomheter— en kategori av små virksomheter som er spesieltviktig for utviklingen av entreprenørskap og skapingav arbeidsplasser — bli bedre definert. Jotta eri säännöksistä ja pk­yritysten hyväksi toteutetta­vista toimenpiteistä koituvat edut varattaisiin yrityksille, jotka niitä todella tarvitsevat, on myös suotavaa ottaa tarvittaessa huomioon yritysten väliset suhteet, joita pidetään yllä luonnollisten henkilöiden välityksellä. For å unngå vilkårlige skiller mellom forskjelligeoffentlige organer i en medlemsland, og i lys avbehovet for rettssikkerhet, anses det nødvendig åbekrefte at en virksomhet hvor 25 % eller mer avkapitalen eller stemmerettighetene kontrolleres av etoffentlig organ ikke er en SMV. Jäsenvaltion eri julkisten yksikköjen keinotekoisen erot­telun välttämiseksi ja oikeusvarmuuden takaamiseksi on tarpeen vahvistaa, että yritys, jonka pääomasta tai äänimäärästä on vähintään 25 prosenttia julkisyhteisön tai ­laitoksen hallinnassa, ei ole pk­yritys. For å få en bedre forståelse for SMV-enes reelle økonomiske situasjon, og for å fjerne fra denne gruppende virksomhetene som har en økonomisk makt somkan overstige den SMV-er har, bør det skilles mellomforskjellige typer virksomheter, avhengig av om de erautonome, om de har aksjeposter som ikke innebærer en kontrollerende stilling (partnervirksomheter),eller om de er tilknyttet andre virksomheter. Suosituksen 96/280/EY mukainen 25 prosentin osakkuusaste, jonka alittavia yrityksiä pidetään riippumattomina, pidetään edelleen voimassa. Dennåværende grensen i anbefaling 96/280/EU, som sierat et selskap er autonomt dersom aksjeposten er på25 % eller under, opprettholdes. Euroopan unionin virallinen lehti Vedlegg II •Kommisjonsanbefalingen Olisi täsmennettävä pk­yritysten määrittelyn kannalta olennainen henkilöstö­kokoonpano. Det er nødvendig å fastslå sammensetningen av personaltallet i detalj for SMV-definisjonsformål. Ammatillisen koulu­tuksen ja vuorottelukoulutuksen kehittämisen kannusta­miseksi työntekijöiden määrää laskettaessa ei olisi otet­tava huomioon oppisopimuskoulutuksessa olevia eikä opiskelijoita, joilla on ammatillista koulutusta koskeva sopimus. For åfremme utviklingen av yrkesopplæring og teoretiskpraktiske kurs er det ønskelig, når man beregner personaltall, at man ser bort fra lærlinger og studentermed yrkesopplæringskontrakter. På samme måte skalheller ikke personer på svangerskapspermisjon elleromsorgspermisjon regnes med. Myöskään äitiys­ ja vanhempainlomia ei olisi otettava laskennassa huomioon. Grensene som beskrives i vedleggets artikkel 2 skal anses åvære maksimumsverdier. Liitteen 2 artiklassa vahvistettuja kynnysarvoja on pidettävä enimmäismäärinä. De forskjellige virksomhetstypene som defineres ihenhold til deres forhold til andre virksomheterkorresponderer med integrasjonsnivåer somobjektivt sett er avvikende. Jäsenvaltiot, E1P ja EIR saavat vahvistaa alempia kynnysarvoja. Denne anbefalingen vil erstatte anbefaling 96/280/EU fra 1. januar 2005. Tämä suositus korvaa suosituksen tammikuuta 2005. De bes informere Kommisjonen innen 31. desember2004 om eventuelle tiltak de har innført på bakgrunn avdenne anbefalingen og informere Kommisjonen om deførste resultatene av anbefalingens implementering innen30. september 2005. MIKROYRITYSTEN SEKÄ PIENTEN JA MÄÄRITELMÄ KOMMISJONENS VEDTATTE DEFINISJON AV MIKRO, SMÅ OG MELLOMSTORE VIRKSOMHETER Yritys Virksomhet Yrityksiksi katsotaan niiden oikeudellisesta muodosta riippumatta kaikki yksiköt, jotka harjoittavat taloudellista toimintaa. En virksomhet anses å være enhver enhet som er involvert i økonomiske aktiviteter, uavhengig av juridisk form. Yrityksiksi katsotaan erityisesti yksiköt, jotka harjoittavat käsiteollista toimintaa tai muuta toimintaa yksin tai perheen voimin, henkilöyhtiöt taikka taloudellista toimintaa säännöllisesti harjoittavat yhdistykset. Dette inkluderer spesielt selvstendig næringsdrivende og familiebedrifter som driver medhåndverk eller andre aktiviteter, og partnerskap eller foreninger som jevnlig er involvert i økonomiske aktiviteter. Yritysluoklrien määrittelyssä käytettävät henkilöstömäärät ja rahamääräiset kynnysarvot Grenser for personaltall og økonomiske grenser som bestemmer virksomhetskategorier Mikroyritysten sekä pienten ja keskisuurten yritysten (pk-yritysten) luokka koostuu yrityksistä, joiden palveluksessa on vähemmän kuin 250 työntekijää ja joiden vuosiliikevaihto on enintään 50 miljoonaa euroa tai taseen loppusumma on enintään 43 miljoonaa euroa. Kategorien mikro, små og mellomstore virksomheter (SMV-er) består av virksomheter som harfærre enn 250 ansatte og som har en årlig omsetning som ikke overstiger 50 millioner euro og/elleren årlig samlet balanse som ikke overstiger 43 millioner euro. Pkyritysten luokassa pieni yritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 50 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 10 miljoonaa euroa. Innen kategorien SMV-er anses en liten virksomhet å være en virksomhet som har færre enn 50ansatte og som har en årlig omsetning og/eller en årlig samlet balanse som ikke overstiger 10 millioner euro. Pkyritysten luokassa mikroyritys määritellään yritykseksi, jonka palveluksessa on vähemmän kuin 10 työntekijää ja jonka vuosiliikevaihto tai taseen loppusumma on enintään 2 miljoonaa euroa. Innen kategorien SMV-er anses en mikrovirksomhet å være en virksomhet som har færre enn 10ansatte og som har en årlig omsetning og/eller en årlig samlet balanse som ikke overstiger 2 millioner euro. Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa huomioon otettavat yritystyypit Virksomhetstyper som må vurderes ved beregning av personaltall og økonomiske beløp "Riippumattomia yrityksiä" ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 2 kohdassa tarkoitettuina omistusyhteysyrityksinä tai 3 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä. En “autonom virksomhet” er en virksomhet som ikke klassifiseres som en partnervirksomhet isamsvar med beskrivelsen i 2. avsnitt eller som en tilknyttet virksomhet i samsvar med beskrivelsen i3. avsnitt. "Omistusyhteysyrityksiä" ovat kaikki yritykset, joita ei pidetä 3 kohdassa tarkoitettuina sidosyrityksinä ja joiden välillä on seuraava suhde: yritys (tuotantoketjun alkupäässä sijaitseva yritys) omistaa yksin tai yhdessä yhden tai useamman 3 kohdassa tarkoitetun sidosyrityksen kanssa vähintään 25 prosenttia toisen yrityksen (tuotantoketjun loppupäässä sijaitsevan yrityksen) pääomasta tai äänimäärästä. “Partnervirksomheter” er virksomheter som ikke klassifiseres som tilknyttede virksomheter i samsvar med beskrivelsen i 3. avsnitt og som har følgende forhold seg imellom: en virksomhet (som erdirekte over den andre) eier, enten alene eller sammen med én eller flere tilknyttede virksomheter isamsvar med beskrivelsen i 3. avsnitt, 25 % eller mer av kapitalen eller stemmerettighetene i en annenvirksomhet (som ligger direkte under den forrige). Yritystä voidaan kuitenkin pitää riippumattomana eli sellaisena yrityksenä, jolla ei ole omistusyhteysyrityksiä, vaikka 25 prosentin kynnysarvo saavutettaisiin tai ylitettäisiin, kun on kyse seuraavista sijoittajaluokista, edellyttäen, että nämä sijoittajat eivät yksin tai yhdessä ole 3 kohdassa tarkoitetussa sidossuhteessa kyseiseen yritykseen: a) julkiset sijoitusyhtiöt, riskipääomayhtiöt, riskipääomasijoituksia säännöllisesti tekevät luonnolliset henkilöt tai luonnollisten henkilöiden ryhmät ("business angels"), jotka sijoittavat omia varoja muihin kuin pörssissä noteerattuihin yrityksiin, kuitenkin siten, että näiden samaan yritykseen tehtyjen sijoitusten kokonaismäärä 'saa olla enintään 1 250 000 euroa; b) korkeakoulut tai voittoa tavoittelemattomat tutkimuskeskukset; c) institutionaaliset sijoittajat, mukaan lukien aluekehitysrahastot: d) paikalliset itsehallintoelimet joiden vuosibudjetti on alle 10 miljoonaa euroa ja joissa on alle 5 000 asukasta. En virksomhet kan imidlertid klassifiseres som en autonom virksomhet, og dermed anses å ikke hanoen partnervirksomhet, selv om denne terskelen på 25 % er nådd eller oversteget av de følgendeinvestorer, forutsatt at disse investorene ikke er tilknyttet hverandre i samsvar med beskrivelsen i 3.avsnitt, enten individuelt eller felles til den aktuelle virksomheten: "Sidosyrityksiä" ovat yritykset, joiden välillä vallitsee jokin seuraavista suhteista: a) yrityksellä on enemmistö toisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä; b) yritys on oikeutettu asettamaan tai erottamaan toisen yrityksen hallinto-, johto- tai valvontaelimen jäsenten enemmistön; mistön; c) yrityksellä on oikeus käyttää määräysvaltaa toisessa yrityksessä tämän kanssa tehdyn sopimuksen taikka tämän perustamiskirjan, yhtiöjärjestyksen tai sääntöjen määräyksen nojalla; d) toisen yrityksen osakkeenomistajana tai jäsenenä olevan yrityksen hallinnassa on toisen yrityksen muiden osakkeenomistajien tai jäsenten kanssa tehdyn sopimuksen nojalla yksin enemmistö kyseisen yrityksen osakkeenomistajien tai jäsenten äänimäärästä. (d)en virksomhet som er aksjeeier eller medlem av en annen virksomhet kontrollerer alene, i henholdtil avtale med andre aksjeeiere eller medlemmer i den virksomheten, en majoritet av aksjeeierneseller medlemmenes stemmerettigheter i den virksomheten. Oletetaan, että määräävää vaikutusta asianomaiseen yritykseen ei ole, jos 2 kohdan toisessa alakohdassa mainitut sijoittajat eivät osallistu välittömästi tai välillisesti asianomaisen yrityksen johtamiseen, sanotun kuitenkaan rajoittamatta kyseisten sijoittajien oikeuksia osakkeenomistajina tai jäseninä. Det antas at ingen dominerende innflytelse eksisterer dersom de investorene som er listet opp i 2. underavsnitt i 2. avsnitt ikke direkte eller indirekte er involvert i ledelsen av den aktuelle virksomheten,uten at dette påvirker deres rettigheter som interessenter. Liite II · Suosituksen teksti Vedlegg II •Kommisjonsanbefalingen Yritykset, joilla on jokin ensimmäisessä alakohdassa tarkoitetuista suhteista yhden tai useamman muun yrityksen välityksellä tai 2 kohdassa tarkoitettujen sijoittajien kanssa, katsotaan myös sidosyrityksiksi. Virksomheter som har noen av de forholdene som er beskrevet i 1. underavsnitt med én eller flereandre virksomheter, eller med noen av investorene som er listet opp i 2. avsnitt, anses også å være tilknyttet. Yritykset, joilla on jokin näistä suhteista luonnollisen henkilön tai yhdessä toimivien luonnollisten henkilöiden ryhmän kautta, katsotaan myös sidosyrityksiksi, jos ne harjoittavat toimintaansa tai osaa toiminnoistaan samoilla merkityksellisillä markkinoilla tai lähimarkkinoilla. Virksomheter som har ett eller flere slike forhold til en fysisk person eller en gruppe fysiske personer som opptrer sammen anses også å være tilknyttede virksomheter dersom de bedriver sin aktiviteteller deler av sin aktivitet i det samme relevante markedet eller i nærliggende markeder. Lähimarkkinoina pidetään tuotteen tai palvelun markkinoita, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa merkityksellisiä markkinoita. Et “nærliggende marked” anses å være et marked for et produkt eller en tjeneste som befinner segdirekte over eller direkte under det relevante markedet. Ilmoitus voidaan antaa vaikka yrityksen pääoma olisi jakautunut siten, että sen omistuksen täsmällinen määrittely ei ole mahdollista, jos yritys antaa vilpittömässä mielessä ilmoituksen oikeutetusta oletuksesta, jonka mukaan vähintään 25 prosentin osuutta yrityksestä ei ole yhden tai yhteisesti useamman yrityksen omistuksessa keskinäisen sidossuhteen tai luonnollisten henkilöiden tai niiden muodostaman ryhmän kautta. I slike tilfeller kan virksomheten erklære i god tro at den med rette kan antaat kapitalen ikke eies opp til 25 % eller mer av én virksomhet eller felles av virksomheter som er tilknyttet hverandre. Ilmoituksen tekeminen ei rajoita kansallisen tai yhteisön tason sääntelyn mukaisten tarkastusten ja todentamisten suorittamista. Slike erklæringer foretas uten at det påvirker kontroller og undersøkelser som erhjemlet i nasjonale eller i fellesskapets regelverk. Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot ja tarkastelujakso Data som brukes til beregning av personaltall og økonomiske grenser og referanseperioder Henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa käytettävät tiedot koskevat viimeistä päättynyttä tilikautta, ja ne lasketaan vuosittain. Data som gjelder for beregning av personaltall og de økonomiske grensene er de som gjelderfor den forrige godkjente regnskapsperioden og som beregnes årlig. Laskennassa käytetään tilinpäätöshetken tietoja. Den tas med i beregningen fraden dato regnskapet avsluttes. Liikevaihdon määrä lasketaan ilman arvonlisäveroa ja muita välillisiä veroja. Omsetningen skal beregnes uten merverdiavgift (MVA) og andreindirekte skatter. Henkilöstömäärä vastaa vuosityöyksiköiden (VTY) määrää, toisin sanoen kyseisessä yrityksessä tai tämän yrityksen lukuun työskennelleiden kokopäiväisten työntekijöiden määrää yhden vuoden aikana. Personaltall korresponderer med antall årsarbeidsenheter, dvs. antall personer som har arbeidet heltid i den aktuelle virksomheten eller på dens vegne i løpet av hele det aktuelle referanseåret. Niiden henkilöiden tekemä työ, jotka eivät ole työskennelleet koko vuotta tai jotka ovat työskennelleet osa-aikaisesti, kestosta riippumatta, ja kausityö lasketaan VTY:n osina. Arbeidsom utføres av personer som ikke har arbeidet hele året, personer som har arbeidet deltid, uavhengig av varighet, og personer som er sesongarbeidere beregnes som en del av en årsarbeidsenhet. Deansatte består av: Henkilöstömäärään luetaan: a) palkansaajat; b) kyseisen yrityksen lukuun ja sen alaisuudessa työskentelevät henkilöt, jotka rinnastetaan palkansaajiin kansallisen lainsäädännön mukaan; c) yrityksen johtamiseen osallistuvat omistajat; d) yrityksessä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit, jotka saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja. (b) personer som arbeider for virksomheten og er underlagt den og derfor anses å være ansatte i henhold til nasjonal lovgivning; Oppisopimussuhteessa tai ammatillisessa koulutuksessa olevia opiskelijoita, jotka ovat oppisopimus- tai ammatillista koulutusta koskevassa sopimussuhteessa, ei lueta henkilöstömäärään. (d) partnere som er involvert i regelmessige aktiviteter i virksomheten og som drar nytte av økonomiske fordeler fra virksomheten. Äitiyslomien ja vanhempainlomien kestoa ei oteta huomioon laskennassa. Lærlinger med lærlingekontrakt eller studenter med yrkesopplæringskontrakt anses ikke å væreansatte. Yrityksen tietojen määräytyminen Stadfestelse av virksomhetens data Ensimmäisessä alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään asianomaisen yrityksen niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa kyseistä yritystä. Til de tallene som er beskrevet i 1. underavsnitt legger man tallene fra en eventuell partnervirksomhet som befinner seg direkte over eller direkte under den aktuelle virksomheten. Lisääminen tehdään suhteessa pääoma- tai äänimääniosuuteen (suurempi näistä prosenniosuuksista). Addisjonen erproporsjonal med prosentsatsen interesse i kapitalen eller stemmerettighetene (den som er størst). Jos kyseessä on ristikkäinen omistusyhteys, käytetään näistä prosenttiosuuksista suurinta. Vedgjensidig aksjebesittelse er det den største prosentsatsen som gjelder. Ensimmäisessä ja toisessa alakohdassa tarkoitettuihin tietoihin lisätään 100 prosenttia niiden yritysten tiedoista, jotka ovat välittömästi tai välillisesti sidoksissa asianomaiseen yritykseen ja joita ei ole jo lisätty konsolidoituihin tilinpäätöstietoihin. toihin. Til de tallene som er beskrevet i 1. og 2. underavsnitt legger man 100 % av tallene fra enhver virksomhet som er direkte eller indirekte tilknyttet den aktuelle virksomheten, dersom tallene ikke allerede er inkludert ved konsolidering av regnskapene. Edellä 2 kohdan soveltamiseksi asianomaisen yrityksen omistusyhteysyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu, ja niihin lisätään 100 prosenttia omistusyhteysyritysten sidosyritysten tiedoista, jollei näitä tietoja ole jo lisätty konsolidoinnin yhteydessä. Ved anvendelse av 2. avsnitt utledes data for den aktuelle virksomhetens partnervirksomheter fraderes regnskaper og annen data, konsolidert om dette finnes. Til disse tallene legger man 100 % av tallene fra virksomheter som er tilknyttet disse partnervirksomhetene, med mindre disse talleneallerede er inkludert ved konsolidering av regnskapene. Edellä 2 kohdan soveltamiseksi asianomaisen yrityksen sidosyritysten tiedot määräytyvät tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Ved anvendelse av samme 2. avsnitt skal data fra virksomheter som er tilknyttet den aktuelle virksomheten utledes fra deres regnskaper og annen data, konsolidert om dette finnes. Näihin tietoihin lisätään suhteuttaen kyseisten sidosyritysten niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa kyseistä yritystä, jollei näitä tietoja ole jo sisällytetty konsolidoituun tilinpäätökseen suhteessa, joka vastaa vähintään 2 kohdan toisessa alakohdassa määriteltyä prosenttiosuutta. Til disse tallenelegger man, pro rata, data fra enhver annen partnervirksomhet til den tilknyttede virksomheten sombefinner seg direkte over eller direkte under den, med mindre disse tallene allerede er inkludert i konsernregnskapet med en prosentsats som minst er proporsjonal med den prosentsatsen som ble identifisert i 2. avsnitt, 2. underavsnitt. Jos konsolidoiduista tilinpäätöstiedoista ei käy ilmi tietyn yrityksen henkilöstömäärää, tämä määrä lasketaan lisäämällä suhteuttaen kyseisen yrityksen omistusyhteysyrityksiä koskevat tiedot sekä lisäämällä kyseisen yrityksen tietoihin sen sidosyrityksiä koskevat tiedot. Dersom det i konsernregnskapet for en gitt virksomhet ikke kan finnes noen data om personaltall, skal dette tallet regnes ut ved å addere proporsjonalt tallene fra dens partnervirksomheter oglegge til tallene fra de virksomhetene som er tilknyttet den aktuelle virksomheten. II OSASTO MUUT SÄÄNNÖKSET TITTEL IIDIVERSE BESTEMMELSER Tilastot Statistikk Komissio toteuttaa tarvittavat toimenpiteet esittääkseen laatimansa tilastot yritysten seuraavien kokoluokkien mukaisesti: a) 0—1 henkilö b) 2—9 henkilöä c) 10—49 henkilöä d) 50—249 henkilöä. Kommisjonen vil gå til de nødvendige skritt for å presentere statistikken den produserer i samsvarmed følgende størrelseskategorier for virksomheter:(a) 0 til 1 personer;(b) 2 til 9 personer;(c) 10 til 49 personer;(d) 50 til 249 personer. 1, Kaikissa muutettavissa tai annettavissa yhteisön säännöksissä ja ohjelmissa, joissa mainitaan käsite "pk-yritys", "mikroyritys", "pieni yritys*' tai "keskisuuri yritys" tai jokin muu vastaava käsite, olisi viitattava tähän suositukseen sisältyvään määritelmään. 1.All fellesskapslovgivning og alle fellesskapsordninger som skal endres eller vedtas som inneholder begrepene “SMV”, “mikrovirksomhet”, “liten virksomhet”/”små virksomheter” eller “mellomstorvirksomhet” eller ethvert lignende begrep, skal henvise til definisjonen i denne anbefalingen. Se ei kuitenkaan vaikuta komission kyseisten ohjelmien perusteella tekemiin oikeudellisiin sitoumuksiin. Juridisk bindende forpliktelser som Kommisjonen har inngått på bakgrunn av slike ordninger vil ikke påvirkes. Rajoittamatta ensimmäisen alakohdan soveltamista näissä ohjelmissa pkyritysten määritelmää koskevia muutoksia voidaan tehdä ainoastaan sillä edellytyksellä, että otetaan käyttöön tähän suositukseen sisältyvä määritelmä korvaamalla muunlainen määritelmä viittauksella tähän suositukseen 1 kohdan mukaisesti. Enhver endring av SMV-definisjonen innenfor disse ordningene kan kun foretas ved å vedta definisjonen i denne anbefalingen i samsvar med 1. avsnitt, uten at dette påvirker 1. underavsnitt. Viimeistään 31 päivänä maaliskuuta 2006 laadittavan, tähän suositukseen sisältyvän määritelmän soveltamista koskevan selvityksen perusteella ja ottaen huomioon direktiivin 83/349/ETY 1 artiklaan mahdollisesti tehtävät muutokset, jotka koskevat kyseisessä direktiivissä tarkoitettujen sidosyritysten määritelmää, komissio mukauttaa tarvittavassa määrin tähän suositukseen sisältyvää määritelmää, erityisesti liikevaihtoa ja taseen loppusummaa koskevia kynnysarvoja, ottaakseen huomioon saadut kokemukset ja talouden kehityksen yhteisössä. På bakgrunn av en gjennomgang av anvendelsen av definisjonen i denne anbefalingen, som skal oppstilles innen 31. mars 2006, og tatt i betraktning alle endringer til artikkel 1 i direktiv 83/349/EØS tildefinisjonen på tilknyttede selskaper innenfor betydningen i det direktivet, vil Kommisjonen om nødvendig tilpasse definisjonen i denne anbefalingen, spesielt grensene for omsetning og samlet balanse,for å ta hensyn til den erfaring og økonomiske utvikling som finner sted i fellesskapet. Liite III · Ilmoitusmalli Vedlegg III •Modellerklæring Esimerkki pk-yrityksen tunnusmerkkien täyttymistä koskevat tiedot sisältävästä ilmoituksesta Kommisjonsmeddelelse Modellerklæring vedrørende informasjon om en virksomhets SMV-kvalifisering(konsolidert utgave) Tämän tiedonannon tarkoituksena on kannustaa pkyritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY (') soveltamista, ja se korvaa 3 päivänä huhtikuuta 1996 annetun suosituksen 96/280/EY. Denne meddelelsens formål er å fremme anvendelsen av kommisjonsanbefaling 2003/361/EU1 vedrør- ende SMV-definisjonen, som erstatter anbefaling 96/280/EU av 3. april 1996. Mikroyrityksiä sekä pieniä ja keskisuuria yrityksiä on Euroopan talousalueella yhteensä noin kaksikymmentä miljoonaa. Det finnes cirka 20 millioner mikro, små og mellomstore virksomheter i Det europeiske økonomiskesamarbeidsområdet (EØS). Näin ollen keskeiseksi kysymykseksi nousee paikallisten, kansallisten ja yhteisön viranomaisten vastuu yrityspolitiikan laatimisesta siten, että näiden yritysluokkien erityistarpeet ja vahvat puolet otetaan huomioon. Lokale, nasjonale og fellesskapets administrasjoners ansvarfor å utvikle en virksomhetspolitikk som tar hensyn til de spesifikke behovene og ferdighetene disse virksomhetskategoriene har, er derfor et spørsmål av største viktighet. Tämänsisältöisen politiikan edistäminen on komission uuden pkyritysten määritelmän päätavoitteena. Fremming av utviklingen av en slik politikk er hovedformålet med den nye kommisjonsanbefalingen omdefinisjonen på SMV-er. Määritelmän täsmentämisellä on parannettu oikeusvarmuutta. En mer presis definisjon vil sikre større rettssikkerhet. Määritelmää on mukautettu, jotta se vastaisi paremmin pkyritysten eri luokkia, ja siinä otetaan myös huomioon yritysten väliset erityyppiset suhteet, joten sen avulla edistetään sijoitus- ja innovaatiotoimintaa pk-yrityksissä sekä helpotetaan yritysten välisiä kumppanuuksia. Den nye definisjonen erbedre tilpasset de forskjellige underkategoriene av SMV-er og tar med i betraktningen de forskjellige forholdene mellom virksomheter. Den vil fremme investering og nyskaping i SMV-er og føre til nye partnerskap mellom virksomhetene. Nämä edut olisi saavutettava siten, että ne yritykset, joilla ei tosiasiallisesti ole pk-yrityk-sille ominaisia piirteitä eikä vaikeuksia, eivät myöskään saisi aiheettomasti hyötyä pk-yrityksille suunnatuista toimista. Disse fordelene bør oppnås samtidig som man forhindrer at virksomhetersom ikke oppfyller de økonomiske kravene eller møter de samme problemene som genuine SMV-er,urettmessig dra nytte av de tiltakene som er rettet mot SMV-er. Tästä suosituksesta on käyty yksityiskohtaisia neuvotteluja yrityksiä edustavien organisaatioiden kanssa ja jäsenvaltioiden ja yritystoiminnan asiantuntijoita on kuultu laajalti yrityspolitiikan ryhmässä (!). Denne anbefalingen har vært gjenstand for svært vidtrekkende diskusjoner med næringslivsorganisa- sjoner, medlemslandene og individuelle næringslivseksperter i Gruppen for næringslivspolitikk2 Yli vuoden kestäneiden valmistelujen jälkeen suosituksesta on päästy käytännössä yhteisymmärrykseen huolimatta tavoiteltujen ratkaisujen moninaisuudesta. Etter over ett års arbeid varenigheten nesten total, til tross for at målene som søktes oppnådd var svært forskjellige. Kuullut tahot ovat yksimielisiä siitä, että oikeusvarmuuden parantamisen ja talouden todelliseen tilanteeseen mukauttamisen lisäksi tärkeälle sijalle on nostettava viranomaisten toimet sellaisten asiakirjojen käsittelyn yksinkertaistamiseksi ja vauhdittamiseksi, joissa edellytetään mikroyrityksen tai pienen tai keskisuuren yrityksen tunnusmerkkien täyttymistä. Alle som bidro til gjennomgangen følte at det var viktig at den økte rettssikkerheten og forbedrede anerkjennelsen av den økonomiske realiteten ble fulgt av en innsats fra administrasjonene for å forenkle ogfremskynde den administrative behandlingen av virksomheter som søker kvalifisering som mikro, småeller mellomstore virksomheter. Tähän tarkoitukseen soveltuvana ajanmukaisena ratkaisuna pidetään yrityksille tarjottavaa mahdollisuutta laatia itse lyhyitä ilmoituksia, jotka voidaan täyttää myös verkossa ja jotka lisäksi toimivat käytännön "ohjeina" yrityksille. For å oppnå dette, anså man det å være tidsriktig og praktisk å tilbyvirksomhetene muligheten til å fylle ut en omfattende erklæring. Denne erklæringen kunne, om nødvendig, fylles ut online og også fungere som en praktisk ”bruksanvisning” for virksomheter. Tämän tiedonannon liitteenä on tällaisen ilmoituksen malli. Det dokumentet som er vedlagt denne meddelelsen er en modell for en slik erklæring. Se ei ole millään tavoin pakollinen, ei käyttötavaltaan eikä sisällöltään, ei yrityksille eikä jäsenvaltioiden viranomaisille, vaan se on laadittu yhdeksi mahdolliseksi esimerkiksi muiden joukossa. Den er på ingenmåte obligatorisk i forhold til bruk og innhold, verken for virksomheter eller for medlemslandenesadministrasjoner, men den er utformet som et mulig eksempel blant flere andre. Ilmoitusten antaminen ei rajoita kansallisen tai yhteisön tason sääntelyn nojalla tehtäviä tarkastuksia tai todentamisia. Slike erklæringer påvirker ikke kontroller og undersøkelser som er hjemlet i nasjonale eller i fellesskapets regelverk. (2) Komission päätös 2000/690/EY, tehty 8 päivänä marraskuuta 2000, yrityspolitiikan ryhmän perustamisesta {EYVL L 285, 10.11.2000, s. 24). JOL 124 av 20.05.2003, side 36Kommisjonsavgjørelse 2000/690/EU av 8. november 2000 opprettet Gruppen for næringslivspolitikk, OJ L 285 av 10.11.2000, side 24. Mallia voidaan tässä tarkoituksessa käyttää liitteenä. For å oppnå dette, kan modellen brukes i den utgaven som foreslås i vedlegget. Sitä voidaan myös täydentää, yksinkertaistaa tai mukauttaa kansallisten hallintokäytänteiden huomioon ottamiseksi, jotta yksinkertaistamisesta saataisiin suurin mahdollinen hyöty, jäsenvaltion laatimaa samaa ilmoitusmallia olisi suotavaa käyttää kyseisen jäsenvaltion kaikissa sellaisissa hallintomenettelyissä, joissa edellytetään pk-yrityksen tunnusmerkkien täyttymistä. tymistä. Den kan også fylles ut,forenkles eller tilpasses slik at den tar hensyn til normal nasjonal administrativ bruk. For å maksimereforenklingseffekten vil det selvsagt være ønskelig at den samme modellerklæringen som tas i bruk i enmedlemsland kan brukes til alle administrative formål i det medlemslandet der SMV-kvalifisering kreves. Suosituksen tavoitteena on luoda yhteinen viitekehys pkyritysten määritelmälle, joten olisi tämän tavoitteen vastaista, jos ilmoitusmallin käyttö johtaisi kyseisen määritelmän erilaisiin tulkintoihin. Siden målet med anbefalingen er å skaffe til veie en felles referanseramme for SMV-definisjonen, vil detselvsagt virke mot sin hensikt om bruken av en slik modellerklæring skulle føre til avvikende tolkningerav definisjonen. Sen vuoksi on huolehdittava, että kaikissa muissa samasta aiheesta laadituissa ilmoitusmalleissa kaikki suosituksen määräykset otetaan huomioon sen määrittelemiseksi, täyttääkö hakijayrifys suosituksessa tarkoitetut mikroyrityksen tai pienen tai keskisuuren yrityksen tunnusmerkit. Man må derfor være oppmerksom på at enhver modellerklæring som tjener samme hensikt, må ta hensyn til alle forskrifter i anbefalingens tekst for å fastslå hva som kvalifiserer den ansøkende virksomheten til å anses som en mikro, liten eller mellomstor virksomhet innenfor anbefalingensbetydning. Pkyritysten tunnusmerkkejä koskevat edellytykset määräytyvät suosituksen eikä ilmoituksen sisällön perusteella. Det er teksten i anbefalingen, ikke teksten i erklæringen, som bestemmer kravene til SMV-kvalifikasjon. Tältä osin on syytä huomata, että ehdotetussa ilmoitusmallissa viitataan konsolidoiduista tilinpäätöksistä annettuun seitsemänteen neuvoston direktiiviin 83/349/ETY. Med dette for øye må det understrekes at den foreslåtte modellerklæringen viser til det syvende rådsdirektivet 83/349/EØS om konsernregnskap. Ne yritykset, jotka täyttävät jonkin kyseisen direktiivin 1 artiklassa vahvistetuista vaatimuksista, ovat vaatimusten luonteen vuoksi pkyritysten määritelmän 3 artiklan 3 kohdassa tarkoitettuja sidosyrityksiä. Virksomheter som oppfyller en eller flere av betingelsene iartikkel 1 i dette direktivet er faktisk tilknyttet i henhold til betydningen av artikkel 3(3) i SMV-defini-sjonen, tatt i betraktning disse betingelsenes karakter. Onkin aiheellista muistaa, että ne yritykset, joiden on laadittava konsolidoitu tilinpäätös kyseisen neuvoston direktiivin mukaisesti, ovat automaattisesti myös pkyritysten määritelmässä tarkoitettuja sidosyrityksiä. jos kyseistä seitsemättä direktiiviä muutetaan myöhemmin siten, että nämä kaksi määritelmää eroavat toisistaan, olisi ilmoitusmallia kuitenkin mukautettava tämän muutoksen huomioon ottamiseksi. Det er derfor praktisk for virksomheter som er forpliktet til å stille opp konsernregnskap, i henhold til dette rådsdirektivet, at de vet at de automatisk eren tilknyttet virksomhet i henhold til betydningen av SMV-definisjonen. Dersom en påfølgende endringav dette direktivet fører til uensartethet mellom de to definisjonene, kan imidlertid modellerklæringentilpasses for å ta hensyn til dette. Tällaisen muutoksen voimaantuloon tarvittava aika huomioon ottaen mukautus voitaisiin tehdä mahdollisesti siinä yhteydessä kun pkyritysten määritelmää koskevaa suositusta tulevaisuudessa muutetaan sen liitteen 9 artiklan mukaisesti. Med tanke på tidsplanen for ikrafttredelse av slike eventuelle endringer, kan tilpassingen sannsynligvisfinne sted samtidig som eventuelle fremtidige endringer til anbefalingen om SMV-definisjonen, i henholdtil artikkel 9 i dens vedlegg. PK­YRITYKSEN TUNNUSMERKKIEN TÄYTTYMISTÄ KOSKEVAT TIEDOT MODELLERKLÆRINGINFORMASJON OM SMV-KVALIFISERING Yrityksen täsmälliset tunnistetiedot Nøyaktig identifikasjon av ansøkende virksomhet Yritystyyppi (ks. selitys) Navn og tittel på hoveddirektøren(e) ( (Tässä tapauksessa jäljempänä annettavat tiedot määräytyvät ainoas­taan hakijayrityksen tilinpäätöstietojen perusteella. I så tilfelle kommer tallene som fylles ut i boksen nedenfor kun fra den ansøkende virksomhetens regnskaper. Täytetään vain ilmoitus, mutta ei sen liitettä.) Fyll kun ut erklæringen, uten vedlegget. Omistusyhteysyritys e Partnervirksomhet (Liite (ja mahdolliset lisälomakkeet) täytetään ja liitetään mukaan, ja ilmoituksessa jäljempänä annettavat tiedot määräytyvät tehdyn las­kennan tulosten perusteella.) Fyll ut og legg ved vedlegget (samt evt. ekstra ark) og fyll så ut erklæringen ved å sette resultatet fra beregningene inn i boksen nedenfor. Sidosyritys e Tilknyttet virksomhet Tiedot lasketaan pk­yritysten määritelmää koskevan komission suosituksen 2003/361/EY liitteen 6 artiklan mukaisesti. Informasjon for stadfestelse av virksomhetskategori Beregning i henhold til artikkel 6 i vedlegget til kommisjonsanbefaling 2003/361/EU om SMV-definisjonen. Henkilöstömäärä (VTY) Personaltall (årsarbeidsenh.) Liikevaihto (**) Årlig omsetning (**) Taseen loppusumma (**) Årlig samlet balanse (**) O Kaikkien tietojen on koskettava viimeistä päättynyttä tilikautta, ja ne lasketaan vuosittain. All informasjon må være fra forrige godkjente regnskapsperiode og beregnet på årlig basis. Kun kyseessä on sellainen vastikään perustettu yritys, jonka tilejä ei ole vielä päätetty, tarkasteltavat tiedot vahvistetaan tilikauden kuluessa tehdyn luotettavan .irvien perusteella. For nyetablerte virksomheter som ikke enda har fåttgodkjente regnskaper, skal informasjonen være basert på et pålitelig overslag foretatt i løpet av regnskapsåret. Huom.: Sisältyykö tietoihin edelliseen tilikauteen verrattuna muutoksia, jotka voivat johtaa hakijayri­ Ja (I så tilfelle må du fylle ut og legge ved en tyksen yritysluokan muuttumiseen (mikro­, pieni, keskisuuri tai suuri yritys)? ) Definisjon, artikkel 4 i 2. avsnitt i vedlegget til kommisjonsanbefaling 2003/361/EU Vakuutan kunnian ja omantunnon kautta, että tässä ilmoituksessa ja sen mahdollisissa liitteissä annetut tiedot ovat oikeat. FORKLARENDE NOTATOM VIRKSOMHETSTYPER SOM ER TATT MED I BETRAKTNINGEN FORBEREGNING AV PERSONALTALL OG ØKONOMISKE GRENSER Paikka päiväys I. VIRKSOMHETSTYPER (') Jäsenvaltiot valitsevat tarpeisiinsa soveltuvan vaihtoehdon. Type 1: Autonom virksomhet (2) Toimitusjohtaja tai muu vastaavassa asemassa oleva henkilö. Dette er den vanligste virksomhetstypen. (3) Komission suosituksen 2003/361/EY liitteen määritelmän 4 artiklan 2 kohta. Den gjelder for alle virksomheter som ikke faller inn under en av de to andre virksomhetskategoriene (partnervirksomhet eller tilknyttet virksomhet). HENKILÖSTÖMÄÄRÄN JA RAHAMÄÄRÄISTEN ARVOJEN LASKENNASSA HUOMIOON OTETTAVAT YRITYSTYYPIT ï YRm'STYYprr – – og ikke er eid med en prosentsats på 25 % eller mer av en annen virksomhet eller et offentlig organ eller er eid i fellesskap Kyseessä ovat yksinkertaisesti kaikki yritykset, jotka eivät kuulu kahteen muuhun tyyppiin (omistusyhteysyrityksiin tai sidosyrityksiin). – og ikke stiller opp konsernregnskap og ikke er inkludert i en annen virksomhets konsernregnskap og dermed ikke er en til- Hakijayritys on riippumaton; 5 knyttet virksomhet( ) toisesta yrityksestä, ja Type 2: Partnervirksomhet — jos vähintään 25 prosentin osuutta hakijayrityksestä ei ole suoraan toisen yrityksen tai julkis! ai taksen tai yhdessä useamman sidosyrityksen tai julkislaitoksen omistuksessa, lukuun ottamatta muutamia poikkeuksia (*), ja Denne typen gjelder virksomheter som inngår omfattende økonomiske samarbeid med andre virksomheter, uten at den eneutøver direkte innflytelse eller indirekte kontroll over den andre. — jos se ei laadi konsolidoitua tilinpäätöstä eikä sen tilejä ole konsolidoitu sellaisen yrityksen tileihin, jonka on laadittava tällainen konsolidoitu tilinpäätös, eli se ei ole sidosyritys (!). Partnervirksomheter er virksomheter som ikke er autonomeog som ikke er tilknyttet hverandre. Tyyppi 2: omistusyhteysyritys Den ansøkende virksomheten er partner med en annen virksomhet dersom: Tämän tyypin yrityksillä on merkittäviä omistusyhteyksiä suhteessa muihin yrityksiin ilman, että yhdellä yrityksellä on suoraan tai välillisesti tosiasiallinen määräysvalta toisessa yrityksessä. – den har en aksjepost eller stemmerettigheter som er større enn 25 % i den andre virksomheten, eller den andre virksomheten eier en aksjepost eller stemmerettigheter som er større enn 25 % i den ansøkende virksomheten — jos sen osakkuus toisessa yrityksessä on vähintään 25 prosenttia (J) mutta kuitenkin vähemmän kuin 50 prosenttia ('), tai – virksomhetene ikke er tilknyttede virksomheter som beskrevet nedenfor, noe som bl.a. betyr at den enes stemmerettigheteri den andre ikke overstiger 50 %, — jos kyseisen toisen yrityksen osakkuus hakijayrityksessä on vähintään 25 prosenttia (!) mutta kuitenkin vähemmän kuin 50 prosenttia (!), ja – virksomhetene ikke er tilknyttede virksomheter som beskrevet nedenfor, noe som bl.a. betyr at den enes stemmerettigheteri den andre ikke overstiger 50 %, — jos hakijayritys ei laadi sellaista tilinpäätöstä, johon kyseisen toisen yrityksen tilit on konsolidoitu, eikä hakijayrityksen tilejä ole konsolidoitu toisen yrityksen tai sen sidosyrityksen tileihin. – og at den ansøkende virksomheten ikke stiller opp konsernregnskap som omfatter en annen virksomhet ved konsolidering,og at den selv ikke er inkludert i den andre virksomhetens regnskaper ved konsolidering eller i regnskapene til en tilknytt- Tyyppi 3: sidosyritys et virksomhet ( Tämän tyypin yritysten taloudelliselle tilanteelle on ominaista kuuluminen ryhmään joko niin, että kyseessä on suora tai välillinen pääoman tai äänimäärän enemmistöomistus (myös sopimusten tai tietyissä tapauksissa osakkaina olevien luonnollisten henkilöiden kautta), tai niin, että yrityksellä on tosiasiallinen määräysvalta toisessa yrityksessä. Tällaiset tapaukset ovat harvinaisempia, ja ne erottuvat yleensä selvästi kahdesta edellä kuvatusta tyypistä. Videre i denne teksten vil uttrykket ”definisjonen” vise til vedlegget til kommisjonsanbefaling 2003/361EU vedrørende SMV-definisjonen.Definisjonen, artikkel 3.Dette gjelder den andelen som er høyest av kapital eller stemmerettigheter. Til denne prosentsatsen skal man legge til aksjeposten i den sammevirksomheten for hver virksomhet som anses å være tilknyttet holdingselskapet (definisjonen, artikkel 3 i 2. avsnitt)En virksomhet kan fortsatt anses å være autonom dersom denne terskelen på 25% nås eller overstiges, dersom prosentsatsen eies av en av defølgende investorkategoriene (forutsatt at de ikke er tilknyttet den ansøkende virksomheten):a)offentlige investeringsselskaper, risikokapitalselskaper, enkeltpersoner eller grupper av enkeltpersoner med en regelmessig aktivitet innenrisikokapitalinvesteringer som investerer egenkapital i unoterte selskaper (forretningsengler), forutsatt at den totale investeringen fra disse b) c) d) forretningsenglene i én og samme virksomhet er under 1,25 mill. euro,universiteter eller non-profit forskningssentre, institusjonelle investorer, inkludert regionale utviklingsfond,selvstyrte lokalmyndigheter med et årlig budsjett på under 10 mill. euro og under 5000 innbyggere.(Definisjonen, artikkel 3 i 2. avsnitt, 2. underavsnitt) Tulkintaongelmien välttämiseksi Euroopan komissio on määritellyt tämän yritystyypin toistamalla määritelmän asiasisältöön soveltuvin osin vaatimukset, jotka esitetään konsolidoiduista tilinpäätöksistä annetun neuvoston direktiivin 1983/349/ETY(s) 1 artiklassa, jota on sovellettu jo usean vuoden ajan. (5)– Dersom virksomhetens registrerte kontor befinner seg i et medlemsland som har gjort et unntak fra kravet om oppstilling av slike regnskaper i henhold til det syvende rådsdirektivet 83/349/EØS av 13. juni 1983, må virksomheten likevel kontrollere spesielt at den ikke oppfyller én eller flere av betingelsene som er nedfelt i 3. avsnitt av artikkel 3 i definisjonen.– Det finnes også noen svært sjeldne tilfeller hvor en virksomhet kan anses å være tilknyttet en annen virksomhet gjennom en enkeltpersoneller en gruppe enkeltpersoner som opptrer i fellesskap (definisjonen, artikkel 3, 3. avsnitt).– Motsatt finnes det svært få tilfeller hvor virksomheter stiller opp konsernregnskap frivillig, uten at det syvende rådsdirektivet påbyr dem ågjøre dette. Näin ollen yritys on pääsääntöisesti aina sidosyritys, jos sen on laadittava konsolidoitu tilinpäätös kyseisen neuvoston direktiivin mukaisesti tai jos sen tilit konsolidoidaan sellaisen yrityksen tileihin, jonka on laadittava tällainen konsolidoitu tilinpäätös. I slike tilfeller er ikke virksomheten nødvendigvis tilknyttet, men kan anse seg selv å være en partnervirksomhet.For å avgjøre om en virksomhet er tilknyttet eller ikke må man i hver av disse situasjonene kontrollere om virksomheten oppfyller én eller flere avbetingelsene som er nedfelt i artikkel 3 i 3. avsnitt av definisjonen, når en enkeltperson eller en gruppe enkeltpersoner opptrer i fellesskap. Liite III · Ilmoitusmalli Type 3: Tilknyttet virksomhet Ainoat kaksi harvinaista tapausta, joissa yritystä voidaan pitää sidosyrityksenä siitä huolimatta, että sen ei tarvitse laatia konsolidoitua tilinpäätöstä, esitetään tämän selityksen lopussa olevan alaviitteen 5 kahdessa ensimmäisessä luetelmakohdassa. Denne typen korresponderer med den økonomiske situasjonen til virksomheter som danner en gruppe gjennom direkte ellerindirekte kontroll av majoriteten av stemmerettighetene (inkludert gjennom avtaler eller, i visse tilfeller, gjennom fysiske personer så som aksjeeiere), eller gjennom evnen til å utøve dominerende innflytelse på en virksomhet. Tällöin yrityksen on syytä tarkistaa, täyttääkö se jonkin niistä edellytyk­sistä, jotka vahvistetaan määritelmän 3 artiklan 3 kohdassa. Slike tilfeller er ikke likevanlige som de to foregående typene. Ketkä otetaan huomioon henkilöstömäärän laskennassa? 83/349/EØS om konsernregnskaper( — asianomaisen yrityksen palkansaajat, ), som har vært gjeldende i mange år. — kyseisen yrityksen lukuun ja sen alaisuudessa työskentelevät henkilöt, jotka rinnastetaan palkansaajiin kansallisen lainsäädännön mukaan, En virksomhet vet derfor som regel at den er tilknyttet, siden den allerede er forpliktet av dette direktivet til å stille opp konsernregnskaper eller til å inkluderes ved konsolidering i regnskapene til en annen virksomhet som er forpliktet til å stille oppslike konsernregnskaper. — yrityksen johtamiseen osallistuvat omistajat, De to andre tilfellene, som begge er nokså sjeldne, hvor en virksomhet likevel kan anses å være tilknyttet selv om den ikke erforpliktet til å stille opp konsernregnskap, beskrives i de to første innrykkene i fotnote 5 i dette dokumentet. — yrityksessä säännöllisesti työskentelevät yhtiökumppanit, jotka saavat yritykseltä rahamääräisiä etuja. I slike tilfeller måvirksomheten kontrollere om den oppfyller én eller flere av betingelsene som er beskrevet i artikkel 3, 3. avsnitt, i definisjonen. VTY vastaa kyseisessä yrityksessä tai sen lukuun työskennelleiden kokopäiväisten työntekijöiden määrää koko tarkasteltavan vuoden aikana. Personaltall i en virksomhet korresponderer til antall årsarbeidsenheter. Henkilöstömäärä ilmoitetaan vuosityöyksiköinä. Hvem inkluderes i personaltall? Niiden henkilöiden tekemä työ, jotka eivät ole työskennelleet koko vuotta tai jotka ovat työskennelleet osa­aikaisesti, kestosta riippumatta, ja kausityö lasketaan VTY:n osina. De ansatte i den ansøkende virksomheten,personer som arbeider for virksomheten og er underlagt den og anses å være ansatte i henhold til nasjonal lovgivning,disponenter i egne firma,partnere som er involvert i regelmessig aktivitet i virksomheten og som drar nytte av økonomiske fordeler fra virksomheten.Studenter med lærlingekontrakt eller yrkesopplæringskontrakt inkluderes ikke i personaltall. Äitiyslomien ja vanhempainlomien kestoa ei oteta huomioon laskennassa. Hvordan skal personaltall beregnes? i1) Tässä asiakirjassa "määritelmällä" tarkoitetaan pk­yritysten määritelmästä annetun komission suosituksen 2003/361/EY liitettä. En årsarbeidsenhet tilsvarer at en person har arbeidet heltid i den aktuelle virksomheten eller på dens vegne i løpet av helereferanseåret. (3) Osuus pääomasta tai äänimäärästä siten, että näistä kahdesta osuudesta suurempi otetaan huomioon. Varigheten av svangerskapspermisjon eller omsorgspermisjon regnes ikke med. Sen määrittelemiseksi, onko yritys sidossuhteessa vai ei, olisi kussakin edellä mainituista kolmesta tapauksesta tarkistettava, täyttääkö yritys vai ei jonkin määritelmän 3 artiklan 3 kohdassa vahvistetuista edellytyksistä, mahdol­lisesti luonnollisen henkilön tai yhteisesti toimivien luonnollisten henkilöiden ryhmän kautta. Syvende rådsdirektiv 83/349/EØS av 13. juni 1983, basert på artikkel 54(3)(g) i traktaten og vedrørende konsernregnskaper (OJ L 193 av18.07.1983, side 1), med endringene i direktiv 2001/65/EU av Europaparlamentet og av Europarådet (OJ L 283 av 27.10.2001, side 28).Definisjon artikkel 5. LASKENTA OMISTUSYHTEYSYRITYKSEN TAI SIDOSYRITYKSEN OSALTA VEDLEGG TIL ERKLÆRINGENBEREGNINGSMETODER FOR PARTNERVIRKSOMHETER OG TILKNYTTEDE VIRKSOMHETER Mahdollisesti tarvittavat liitteet Vedlegg som skal legges ved om nødvendig — Liite A, jos yrityksellä on vähintään yksi omistusyhteysyritys (ja mahdolliset lisälomakkeet) — Liite B, jos yrityksellä on vähintään yksi sidosyritys (ja mahdolliset lisälomakkeet) – Vedlegg A (samt eventuelle andre vedlegg) dersom den ansøkende virksomheten har minst én partnervirksomhet.– Vedlegg B (samt eventuelle andre vedlegg) dersom den ansøkende virksomheten har minst én tilknyttet virksomhet. Henkilöstömäärä (VTY) Årlig omsetning (*) Liikevaihto (*) Årlig samlet balanse (*) Taseen loppusumma f) Personaltall (årsarbeidsenh.) Tiedot (2), jotka koskevat haJdjayri­ tysta. tai konsolidoidut tilinpäätös­tiedot {siirretään liitteen Β {■) taulu­kosta B( 11) ) fra ansøkende virksomhet eller kon- sernregnskaper (før inn tallene fra boks B(1) Tiedot i2), joihin on lisätty suhteut­taen kaikkien (mahdollisten) omis­tiisvhteysyritysten tiedot (siirretään liitteen A taulukosta A) ) fra alle partnervirksomheter (om noen) (før inn tallene fra boks A i bilag A) Tiedot (2), joihin on lisätty kaikkien (mahdollisten) sidosyritysten tiedot, joita ei ole otettu huomioon kon­solidoinnin yhteydessä rivillä 1 (siirretään liitteen Β taulukosta B(2)) Sammenlagte data ( skaper (om noen) – dersom de ikke erinkludert ved konsolidering i linje 1 (kopiertallene fra boks B(2) i vedlegg B) Yhteensä f) Tuhatta euroa. (■ > Määritelmän 6 artiklan 2 ja 3 kohta. I;) Kaikkien tietojen on koskettava viimeistä päättynyttä tilikautta, ja ne lasketaan vuosittain. ) Alle data må stamme fra forrige godkjente regnskapsperiode og beregnes årlig. Kun kyseessä on sellainen vastikään perustettu yritys, jonka tilejä ei ole vielä päätetty, tarkasteltavat tiedot vahvistetaan tilikauden kuluessa tehdyn luotettavan arvion perusteella (määritelmän 4 artikla). For nyetablerte virksomheter, som enda ikke har fått sine regn- skaper godkjent, må tallene som skal gjelde hentes fra et bona fide overslag gjort i løpet av regnskapsåret (definisjonen, artikkel 4). (3) Yritystä koskevat tiedot, henkilöstömäärä mukaan luettuna, määräytyvät yrityksen tilinpäätöstietojen ja muiden tietojen perusteella tai ­ jos sellainen on tehty ­ yrityksen konsolidoidun tilinpäätöksen tai sellaisen konsolidoidun tilinpäätöksen perusteelta, johon kyseisen yrityksen tiedot on lisätty. ) Virksomhetens data, inkludert personaltall, fastsettes på basis av virksomhetens regnskaper og annen data fra virksomheten, eller på basis av virk- somhetens konsernregnskap om dette finnes,eller på basis av det konsernregnskapet virksomheten er inkludert i ved konsolidering. Tulokset rivillä "Yhteensä" siirretään ilmoituksen kohdassa Tritysluokan määrittelyssä käytettävät tiedot" olevaan taulukkoon. Tallene i raden “Sum” i tabellen overfor skal føres inn i boksen “Data for stadfesting av virksomhetskategori” i erklæringen. Onüstusyhteysyritykset VEDLEGG APartnervirksomheter Kustakin yrityksestä, josta on täytetty omistusyhteyttä koskeva lomake (lomake kustakin hakijayrityksen omistusyhteysyrityksestä ja mahdollisten sidosyritysten omistusyhteysyrityksistä, joiden tietoja ei vielä ole lisätty konsolidoituihin tilinpäätöstietoihin (')), asianomaisen omistusyhteyttä koskevan taulukon tiedot siirretään seuraavaan yhteenvetotaulukkoon: For hver virksomhet for hvilken et “partnerskapsark” har blitt fylt ut (ett ark for hver av den ansøkende virksomhets partnervirksomheter, og for hver av partnervirksomhetenes tilknyttede virksomheter hvis tallene ikke er inkludert i konsernregnskap- Henkilöstömäärä (VTY) Partnervirksomhet (navn/identifikasjon) Taseen loppusumma (·) Årlig omsetning balanse ( (Tarvittaessa käytetään lisälehtiä tai laajennetaan taulukkoa.) (legg ved ark eller utvid tabellen, om nødvendig) Edellä olevan taulukon rivillä "Yhteensä" ilmoitetut tiedot siirretään ilmoituksen liitteen (omistusyhteysyri­tyksiä koskevan) taulukon riville 2. Disse tallene er et resultat av en proporsjonal beregning utført på “partnerskapsarket” til hver direkte eller indirekte tilknyttede virksomhet. {l) Jos yritystä koskevat tiedot on lisätty konsolidoiruun tilinpaatoksen pienempinä osuuksina kuin 6 artiklan 2 kohdassa määritellyt osuudet, on kuitenkin sovellettava kyseisen artiklan mukaista osuutta (määritelmän 6 artiklan 3 kohdan toinen alakohta), Tallene i raden “Sum” i tabellen overfor skal føres inn i linje 2 (om partnervirksomheter) i tabellen i vedlegget til erklæringen. Omistusyhteysyrityksen täsmälliset tunnistetiedot Nøyaktig identifikasjon av partnervirksomheten Johtajan/johtajien nimi ja asema (J Navn og tittel på hoveddirektøren(e)( Kyseistä omistusyhteysyritystä koskevat kokonaissuureet Partnervirksomhetens rådata HenkiiÖstömaärä (VTY) Årlig omsetning (*) Taseen loppusumma (") Personaltall (årsarbeidsenh.) Muistutus;: Nämä kokonaissuureet määräytyvät omistusyhteysyrityksen tilinpäätös- ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. ja niihin lisätään 100 % kyseiseen yritykseen sidossuhteessa olevien yritysten tiedoista, jollei näitä tietoja ole jo lisätty konsolidoinnin yhteydessä omistusyhteysyrityksen tilinpitoon (J). Påminnelse: Disse rådataene er hentet fra partnervirksomhetens regnskaper og annen data, konsoliderte om dette finnes. Tildataene har man addert 100 % av tallene fra virksomheter som er tilknyttet denne partnervirksomheten, med mindre regn- Suhteellinen laskenta a) Ilmoitetaan täsmällisesti se prosenttiosuus (4), joka ilmoituksen tekevällä yrityksellä (tai sidosyrityksellä, jonka kautta suhde omistusyhteysyritykseen on muodostettu) on tässä lomakkeessa tarkoite tussa omistusyhteysyrityksessä: Angi også aksjepost til den partnervirksomheten dette arket dreier seg om i den virksomheten som stiller opp erklæringen(eller i den tilknyttede virksomheten): Ilmoitetaan lisäksi se prosenttiosuus (4), joka tässä lomakkeessa tarkoitetulla omistusyhteysyrityksellä on ilmoituksen tekevässä yrityksessä (tai sidosyriryksessä): b) Edellä mainituista kahdesta osuudesta suurempaa käytetään edellisen taulukon kokonaissuureissa. b)Den høyeste av disse to prosentsatsene skal anvendes i rådataene som føres inn i forrige boks. Tämän suhteellisen laskennan tulokset ilmoitetaan seuraavassa taulukossa: Resultatet av denne proporsjonale beregningen skal føres inn i følgende tabell: Omistusyhteyttä koskeva taulukko “Partnerskapsboks” Liikevaihto (*) Årlig omsetning ( Taseen loppusumma (*) Årlig samlet Nämä tiedot siirretään liitteen A taulukkoon A. Disse tallene skal føres inn i boks A i vedlegg A. Í1) Jäsenvaltiot päättävät tarpeisiinsa soveltuvasta vaihtoehdosta. (2) Toimitusjohtaja ui muu vastaavassa asemassa oleva henkilö. (1)Avgjøres av medlemslandet i samsvar med dens behov(2) Administrerende direktør, generaldirektør eller tilsvarende. (4) Kyseessä on prosenttiosuus pääomasta tai äänimäärästä, joista korkeampi otetaan huomioon. (3)Definisjonen, artikkel 6, 3. avsnitt, 1. underavsnitt(4) Når det gjelder andelen av kapital eller stemmerettigheter (den som er størst). Tähän prosenttiosuu teen on lisättävä osuus, jonka mahdolliset sidossuhteessa olevat yritykset omistavat samasta yrityksestä {määritelmän i artiklan 2 kohdan ensimmäinen alakohta). Til denne aksjeposten adderes aksjeposten for hver tilknyttet virk- somhet i den samme virksomheten (definisjonen, artikkel 3, 2. avsnitt, 1. underavsnitt). Π Tilanne 1: Hakijayritys laatii konsolidoidun tilinpäätöksen tai sen tiedot lisätään konsolidoinnilla toisen sidosyrityksen konsolidoituun tihnpäätökseen. (Taulukko B(l)) Tilfelle 1: Den ansøkende virksomheten stiller opp konsernregnskap eller er inkludert i en annen virksomhets regnskaperved konsolidering (boks B(1)) Π Tilanne 2: Hakijayritys tai yksi tai useampia sidosyrityksiä ei laadi konsolidoltua tilinpäätöstä tai sen/niiden tietoja ei ole lisätty tilinpäätöstietoihin. (Taulukko B(2)) Tilfelle 2: Den ansøkende virksomheten eller én eller flere av de tilknyttede virksomhetene stiller ikke opp konsernregnskapog er ikke inkludert i en annen virksomhets regnskaper ved konsolidering (boks B(2)). Tärkeä huomautus: Hakijayritykseen sidossuhteessa olevien yritysten tiedot määräytyvät niiden tilin­päätöstietojen ja muiden tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Merk: Data om de virksomhetene som er tilknyttet den ansøkende virksomheten utledes fra regnskapene deres og annendata, konsolidert om dette finnes. Näihin tietoihin lisätään suhteuttaen kyseisten sidosyritysten niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa kyseistä yritystä, jollei näitä tietoja ole jo sisällytetty konsoli­doituun tilinpäätökseen ('). 1 inkludert ved konsolidering ( B. Laskentamenetelmät eri tilanteissa B. BEREGNINGSMETODER FOR HVERT AV TILFELLENE Tilanne 1: Konsolidoidut tilinpäätöstiedot toimivat laskennan perustana. I tilfelle 1: Konsernregnskapet er basis for beregningen. Täytetään seuraava taulukko B(l). Fyll inn boks B(1) nedenfor. (*) jos konsolidoiduista tilinpäätöstiedoista ei käy ilmi tietyn yrityksen henkilöstömäärää, tämä määrä lasketaan laskemalla yhteen kaikkien yritysten henkilöstömäärä, joihin kyseisellä yrityksellä on sidossuhde. (**) Tuhatta euroa. Dersom konsernregnskapet ikke viser personaltall, beregnes dette tallet ved å addere tallene fra de virksomhetene den aktuelle virksomheten er tilknyttet. Edellä olevan taulukon rivillä "Yhteensä" olevat tiedot siirretään ilmoituksen liitteen taulukossa olevalle riville 1. Informasjonen i raden “Sum” i tabellen overfor skal føres inn i linje 1 i tabellen i vedlegget til erklæringen. Niiden yritysten tunnistetiedot, joiden tiedot on lisätty konsolidoinnin yhteydessä Identifisering av de virksomhetene som er inkludert ved konsolidering Sidosyritys (nimi/tunniste) Registreringsnummer/ MVA-nummer (*) Kaupparekisteri­ tai alv­numero (*) Navn og tittel på hoveddirektøren(e) (**) (*) Jäsenvaltiot päättävät tarpeisiinsa soveltuvasta vaihtoehdosta. !") Toimitusjohtaja tai muu vastaavassa asemassa olera henkilö. (*)Avgjøres av medlemslandet i samsvar med dens behov(**) Administrerende direktør, generaldirektør eller tilsvarende. Tärkeä huomautus: Tällaisen sidosyrityksen omistusyhteysyrityksiä, joiden tietoja ei ole jo lisätty konso­lidoinnin yhteydessä, on pidettävä hakijayrityksen suorina omistusyhteysyrityksinä. Viktig: En slik virksomhets partnervirksomheter, som enda ikke er inkludert ved konsolidering, behandles som den ansøkendevirksomhetens direkte partnere. Niiden tiedot ja omis­tusyhteyttä koskeva lomake on siten lisättävä liitteeseen A. Disses tall og et “partnerskapsark” må derfor legges ved i Vedlegg A. Tilanne 2: Kustakin sidosyrityksestä (mukaan luettuna sidokset muiden sidosyritysten kautta) täytetään sidossuhdetta koskeva lomake ja lasketaan yhteen kaikkien sidosyritysten tilinpäätöstiedot täyttämällä seuraava taulukko Β (2). I tilfelle 2: For hver tilknyttede virksomhet (inkludert tilknytninger via andre tilknyttede virksomheter) må man fylle ut et “tilknytningsark” og addere summene for alle tilknyttede virksomheter ved å fylle ut boks B(2) nedenfor. Henkilöstömäärä (VTY) Virksomhet nr.: Liikevaihto (") Årlig omsetning ( Taseen loppusumma ("*) Årlig samlet (*) Lisätään sidossuhdetta koskeva lomake jokaisesta yrityksestä. (") Tuhatta euroa. (*)Legg ved ett “tilknytningsark” per virksomhet (**) I tusen euro Edellä olevan taulukon rivillä "Yhteensä" ilmoitetut tiedot siirretään ilmoituksen liitteessä olevan (sidosyri­tyksiä koskevan) taulukon riville 3. Tallene i raden “Sum” i tabellen overfor skal føres inn i linje 3 i tabellen (vedrørende tilknyttede virksomheter) i vedlegget til erklæringen. (täytetään ainoastaan kunkin sellaisen sidossuhteessa olevan yrityksen osalta, jonka tietoja ei ole lisätty konsolidoinnin yhteydessä) TILKNYTNINGSARK(kun for tilknyttede virksomheter som ikke er inkludert ved konsolidering i boks B) Yrityksen täsmälliset tunnistetiedot Nøyaktig identifikasjon av virksomheten Johtajan/johtajien nimi ja asema ( Navn og tittel på hoveddirektøren(e) ( Kyseistä yritystä koskevat tiedot Virksomhetens informasjon Liikevaihto f) Årlig omsetning ( Nämä tiedot siirretään liitteen Β taulukkoon B(2). Disse tallene skal føres inn i boks B(2) i vedlegg B. Tärkeä huomautus: Hakijayrityksen sidosyritysten tiedot määräytyvät niiden tilinpäätöstietojen ja mui­den tietojen perusteella, jotka on mahdollisesti konsolidoitu. Viktig: Tallene fra virksomhetene som er tilknyttet den ansøkende virksomheten er hentet fra regnskapene deres og annen data,konsoliderte om dette finnes. Näihin tietoihin lisätään suhteuttaen ky­seisten sidosyritysten niiden omistusyhteysyritysten tiedot, jotka välittömästi edeltävät tai seuraavat tuotantoketjussa kyseistä yritystä, jollei näitä tietoja ole jo sisällytetty konsolidoituun tilinpäätökseen (J). Til disse tallene adderer man proporsjonalt tallene fra den tilknyttede virksomhetens eventuellepartnervirksomheter som befinner seg direkte over eller under den, med mindre disse tallene allerede har blitt inkludert ved kon- Oikaistaan komission tiedonanto 2003/C 118/03 henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa huomioon otettavia yritystyyppejä koskevan selityksen osalta. Slike partnervirksomheter behandles som den ansøkende virksomhetens direkte partnere. (Euroopan unionin virallinen lehti C Π 8, 20. toukokuuta 2003) Disses data og et “partnerskapsark”må derfor legges ved i vedlegg A. Virallisen lehden sivulla 8 olevan henkilöstömäärän ja rahamääräisten arvojen laskennassa huomioon otettavia yritystyyppejä koskevan selityksen kohdassa "Tyyppi 2: omistusyhteysyritys" olevan toisen kohdan kaksi ensimmäistä luetelmakohtaa korvataan seuraavalla tekstillä: (1) Avgjøres av medlemslandet i samsvar med dens behov(2) Administrerende direktør, generaldirektør eller tilsvarende. Liite IV · Toimenpiteet määritelmän väärinkäytön estämiseksi Bilag IV •Tiltak for å forhindre misbruk av definisjonennnex IV •Model Declaration Toimenpiteet määritelmän väärinkäytön estämiseksi Tiltak for å forhindre misbruk av definisjonen Yksi uuden määritelmän päätavoitteista on varmistaa, että tukitoimenpiteet kohdistetaan vain niitä aidosti tarvitseviin yrityksiin. On tärkeää korostaa, että määritelmä sisältää useita sääntöjen kiertämisen estäviä toimenpiteitä, joiden avulla pkyritysten tukiohjelmat voidaan kohdentaa varsinaisiin pk-yrityksiin. En av hovedformålene med den nye definisjonen er å sikre at støttetiltak gis kun til de virksomhetene som virkelig behøver dem.Det er viktig å understreke at definisjonen inneholder flere tiltak for åforhindre utnyttelse av eventuelle smutthull i et regelverk som erutformet for å begrense fordelene ved støtteordningene for SMV-er,til genuine SMV-er. Tämän oppaan yksinkertaistettua lähestymistapaa ei saa käyttää perusteluna sille, että määritelmä pyritään kiertämään keinotekoisen yritysrakenteen avulla. Med tanke på dette må denne veiledningens forenklede tilnærming ikke brukes til å rettferdiggjøre kunstige selskapsformer som er ment å gå utenom definisjonen. Näin ollen esimerkiksi sellaista yritystä, jonka kolmesta sijoittajasta kullakin on 20 prosenttia sen pääomasta tai äänimäärästä, ei pidetä riippumattomana yrityksenä vaan yritysryhmän sidosyrityksenä, jos nämä kolme sijoittajaa ovat sidossuhteessa toisiinsa joko välittömästi tai yhden tai useamman yrityksen kautta (ks. määritelmän 3 artikla ja esimerkki s. 30). På denne måten vil for eksempel en virksomhet som har tre investorer som hver holder 20 % av dens kapital eller stemmerettigheter ikke anses å være autonom, men tilknyttet engruppe virksomheter dersom de tre er knyttet til hverandre entendirekte eller indirekte via en eller flere virksomheter (se artikkel 3 i definisjonen og eksempelet på side 30). Yrityksen tietoja laskettaessa otetaan huomioon myös yritysten väliset suhteet luonnollisten henkilöiden kautta, jos Forhold mellom virksomheter som går gjennom fysiske personer tas også med i betraktningen når man beregner dataene til envirksomhet dersom: - kyseiset yritykset ovat sidossuhteessa luonnolliseen henkilöön määritelmän 3 artiklan 3 kohdan mukaisesti - ne harjoittavat toimintaansa samoilla markkinoilla tai lähimarkkinoilla ("lähimarkkinoiden" määritelmä, ks. 3 artiklan 3-kohta). – De aktuelle virksomhetene er tilknyttet den fysiske personen ibetydningen som er beskrevet i artikkel 3.3. i definisjonen.– De er aktive på samme marked eller i nærliggende markeder (se artikkel 3.3. for en definisjon på “nærliggende markeder”). Sairaudet eivät tunne valtioiden rajoja Sykdommer respekterer ikke landegrenser Lihan tai meijerituotteiden mukana saattaa kulkeutua eläintauteja EU:n ulkopuolisista maista EU:n alueelle. Hvis du tar med deg kjøtt eller meieriprodukter fra land utenfor EU/EØS, risikerer du å innføre dyresykdommer. Jos lihaa ja maitoa ja maitopohjaisia tuotteita ei ilmoiteta tullattavaksi, henkilöä voidaan sakottaa tai hänet voidaan asettaa syytteeseen. Hvis du ikke deklarerer slike varer, kan du risikere bot eller s t r a K e r e t t s l i g forfølging. Tällaiset tuotteet takavarikoidaan ja hävitetään maahan saavuttaessa. Disse produktene vil bli beslaglagt og destruert. On kuitenkin sallittua tuoda lihaa jameijerituotteita pieninämäärinä henkilökohtaiseen kulutukseen Andorrasta, Kroatiasta, Färsaarilta, Grönlannista, Islannista, Liechtensteinista, Norjasta, SanMarinosta ja Sveitsistä. Du kan imidlertid ta med degmindre mengder til personlig forbruk fra Andorra, Færøyene, Grønland, Island, Kroatia, Liechtenstein, Norge, San Marino og Sveits. Älä tuo tarttuvia eläintauteja Euroopan unioniin! Hold smittsomme dyresykdommer ute av EU/EØS Eläinperäisissä tuotteissa voi olla tarttuvien eläintautien aiheuttajia. Animalske produkter kan inneholde smittestoffer som forårsaker alvorlige sykdommer hos dyr Euroopan unioniin tuotavien eläinperäisten tuotteiden on noudatettava tiukkoja määräyksiä ja läpäistävä eläinlääkinnälliset tarkastukset. Innførsel av animalske produkter til EU/EØS er underlagt strenge prosedyrer og veterinærkontroll Matkustajien ( Reisende ( disse produktene for offentlig kontroll Lukuun ottamatta ottamatta matkustajia, matkustajia, joilla joilla on mukanaan on mukanaan vain vain pieniä pieniä määriä määriä henkilökohtaiseen henkilökohtaiseen kulutukseen kulutukseen ja jotka tulevat ja jotka Andorrasta, tulevat Andorrasta, Unntatt reisende reisende som som medbringer medbringer små små mengder mengder til personlig til personlig forbruk forbruk og kommer og kommer fra: Andorra, fra: Andorra, Färsaarilta, Færøyene, Islannista, Kroatiasta, Norge, Norjasta, Norge,San Ala tuo tarttuvia eläintauteja Euroopan unioniin! Hold smittsomme dyresykdommer ute av Den europeiske union! Euroopan unioniin tuotavien eläinperäisten tuotteiden on noudatettava tiukkoja määräyksiä ja läpäistävä eläinlääkinnälliset tarkastukset. Innførsel av animalske produkter til EU er forbundet med strenge prosedyrer og veterinærkontroll (*) Lukuun ottamatta matkustajia, joilla on mukanaan vain pieniä määriä henkilökohtaiseen kulutukseen ja jotka tulevat Andorrasta, Bulgariasta, Färsaarilta, Grönlannista, Islannista, Kyprokselta, Latviasta, Liechtensteinista, Liettuasta, Maltalta, Norjasta, Puolasta, Romaniasta, San Mannosta, Slovakiasta, Sloveniasta, Sveitsistä, Tsekistä, Unkarista ja Virosta. (*) unntatt reisende som medbringer små mengder til personlig forbruk og kommer fra: Andorra, Bulgaria, Estland, Færøyene, Grønland, Island, Kypros, Latvia, Liechtenstein, Litauen, Malta, Norge, Polen, Romania, San Marino, Slovakia, Slovenia, Sveits, Den tsjekkiske republikk og Ungarn. nopeaa ja monikielistä ympärivuorokautista palvelua. 2004, forbindelsespersoner og sikkerhetspersonell inkludert. tekemällä kahdenkeskisiä operatiivisia tai strategisia sopimuksia seuraavien aakkosellisessa järjestyksessä mainittujen maiden ja kansainvälisten järjestöjen kanssa: Eurojust, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Euroopan keskuspankki, Interpol, Islanti, Kolumbia, Maailman tullijärjestö, Norja, Romania, Venäjän federaatio ja Yhdysvallat. følgende andre stater og internasjonale organisasjoner; i alfabetisk rekkefølge: Colombia, Den europeiske sentralbanken, Eurojust, Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, Interpol, Island, Norge, Romania, Russland, USA og Verdens tollorganisasjon. Ohjaus ja hallinto Styring og kontroll Europol on vastuussa oikeus-ja sisäasiainministerien neuvostolle. Europol står ansvarlig overfor Rådet av justis- og innenriksministre. Neuvoston vastuulla on valvoa ja ohjata Europolia. Rådet har ansvar for rettledningen og kontrollen av Europol. Se nimittää johtajan ja varajohtajat sekä hyväksyy talousarvion. Det utnevner direktøren og visedirektørene samt godkjenner budsjettet. Ministerineuvosto koostuu jokaisen jäsenvaltion edustajista ja vaatimus yksimielisestä päätöksenteosta auttaa varmistamaan Europolin demokraattista valvontaa. Rådet er sammensatt av representanter fra alle medlemsstatene, og kravet om at alle vedtak må være enstemmige, sikrer en demokratisk kontroll av Europol. Europolin hallintoneuvostolla, johon kuuluu edustaja jokaisesta jäsenvaltiosta, on yleinen organisaation toiminnan valvontatehtävä. Europols styre består av en representant for hver medlemsstat, og har overvåking av organisasjonens virksomhet som overordnet oppgave. Yhteinen valvontaelin, jossa on kaksi tietosuojaasiantuntijaa jokaisesta jäsenvaltiosta, valvoo kaikkien Europolin hallussa olevien henkilötietojen sisältöä ja käyttöä. Det felles kontrollorganet, som består av to datasikkerhetseksperter fra hver medlemsstat, overvåker innholdet i og bruken av alle personopplysninger som oppbevares av Europol. Europol on Euroopan unionin lainvalvontaorganisaatio, joka käsittelee rikollisuutta koskevia tiedustelutietoja. Europol er Den europeiske unions organisasjon for rettshåndhevelse som bearbeider kriminaletterretning. Europolin tavoitteena on parantaa jäsenvaltioiden toimivaltaisten viranomaisten tehokkuutta ja yhteistyötä vakavan kansainvälisen järjestäytyneen rikollisuuden ehkäisemisessä ja torjunnassa. Den har som formål å forbedre effektiviteten og samarbeidet mellom de kompetente myndighetene som i medlemsstatene har ansvar for forebygging og bekjempelse av grov, internasjonal, organisert kriminalitet. Europolin tehtävänä on osallistua merkittävästi Euroopan unionin lainvalvontatyöhön kansainvälisen rikollisuuden torjunnassa keskittyen rikollisjärjestöihin. Europols oppgave er å yte et vesentlig bidrag til Den europeiske unions rettslige innsats mot organisert kriminalitet, særlig rettet mot kriminelle organisasjoner. Euroopan unionin laajentuminen ja kansainvälinen yhteistyö Utvidelsen av Den europeiske union og internasjonalt samarbeid Europolin perustamisesta sovittiin Euroopan unionista 7. helmikuuta 1992 tehdyssä Maastrichtin sopimuksessa. Opprettelsen av Europol er hjemlet i Traktat om Den europeiske union, som ble undertegnet i Maastricht 7. februar 1992. Sen päämaja sijaitsee Alankomaiden Haagissa. Europol aloitti toimintansa huumeiden torjunnalla, kun Europolin huumeyksikkö (Europol Drug Unit / EDU) perustettiin 3. tammikuuta 1994. Europol som har sitt sete i Haag, Nederland, startet en begrenset virksomhet 3. januar 1994 i form av Europols narkotikaenhet - Europol Drugs Unit (EDU) - med bekjempelsen av narkotika. Kohteeksi otettiin myös muita merkittäviä rikollisuuden aloja. Etter hvert har andre viktige områder innenfor kriminalitet kommet i tillegg. Tammikuussa 2002 Europolin toimiala laajennettiin käsittämään kaikkia Europol-yleissopimuksen liitteessä mainittuja kansainvälisen vakavan rikollisuuden muotoja. Kaikki Fra 1. januar 2002 er Europols mandat utvidet til å omfatte alle grove former for internasjonal kriminalitet som er oppført i vedlegget til Europol- Europol tukee jäsenvaltioita Europol støtter medlemsstatene ved å: Analyysi- ja hakujärjestelmä toimivat jo nyt. Analyse- og indekssystemet er allerede på plass. Alustava versio tietojärjestelmästä saatiin toimintavalmiiksi 1. tammikuuta 2002. Tietojärjestelmän lopullinen versio, johon liitetään kaikki jäsenvaltiot, on työn alla. En foreløpig versjon av informasjonssystemet kom i drift 1. januar 2002, mens fastsettelsen av den endelige versjonen som skal kople alle medlemsstatene sammen og sikre tilgang til systemet for alle, er under utvikling. • edistämällä tietojen vaihtoa kansallisten lakien mukaisesti Europolin yhteyshenkilöiden (ELO) välillä. • legge til rette for utveksling av informasjon, i samsvar med nasjonal lovgivning, mellom forbindelsespersoner - Europol Liaison Officers (ELO). Jäsenvaltiot ovat nimittäneet yhteyshenkilöt kansallisten lainvalvontaelintensä edustajiksi Europoliin Disse er av medlemsstatene knyttet til Europol som representanter for sine nasjonale organer for rettshåndhevelse; • tarjoamalla operatiivisia analyysejä jäsenvaltioiden operaatioiden tueksi • besørge operative analyser til støtte for virksomhet i medlemsstatene; Europolia rahoitetaan jäsenvaltioiden bruttokansantuotteensa mukaisesti suorittamilla maksuilla. Europol finansieres av medlemsstatene i forhold til deres bruttonasjonalprodukt. Europolin vuoden 2003 talousarvio on 58,8 miljoonaa euroa. Budsjett 2003:58,8 millioner euro. • laatimalla strategisia raportteja (esim. uhka-arviointeja) ja rikosanalyysejä jäsenvaltioiden toimittamien, Europolin tuottamien tai muista lähteistä kerättyjen tietojen ja tiedustelutietojen perusteella jäsenvaltiot ovat ratifioineet Europol-yleissopimuksen, joka astui voimaan 1. lokakuuta 1998. • utarbeide strategiske rapporter (f.eks. trusselvurderinger) så vel som kriminalanalyser basert på informasjon og etterretning gitt av medlemsstatene, generert av Europol eller innhentet fra andre kilder; konvensjonen. Europol-konvensjonen ble ratifisert av alle medlemsstatene og trådte i kraft 1. oktober 1998. Yleissopimukseen liittyvien erilaisten lakien säätämisen jälkeen täysimittainen toiminta aloitettiin 1. heinäkuuta 1999. Som følge av en rekke forordninger knyttet til konvensjonen, kunne Europol starte sin virksomhet for fullt 1. juli 1999. Varainhoidon valvoja nimitetään hallintoneuvoston yksimielisellä päätöksellä. Hän vastaa sitoumusten ja maksuliikenteen seurannasta kuten myös Europolin tulojen kehittymisestä ja keruusta. Finanskontrolløren utnevnes av Styret, som fungerer enstemmig, og har ansvar for å kontrollere forpliktelser og betalingen av utgifter så vel som fastsettelsen og innkassering av Europols inntekter. • tarjoamalla asiantuntemusta ja teknistä tukea tutkimuksiin ja käynnissä oleviin operaatioihin EU:ssa niiden jäsenvaltioiden valvomana ja oikeudellisella vastuulla, joita asia koskee. • besørge sakkunnskap og tekniske støtte i forbindelse med etterforskning og operasjoner som gjennomføres innenfor EU, under de berørte medlemslands tilsyn og rettslige ansvar. Europol edistää myös rikosanalyysiä ja tutkimustekniikoiden harmonisoimista. Dette utføres av Den forente revisjonskomité som hartre medlemmer, utnevnt av Revisjonsretten for De europeiske fellesskap. Tilit tarkastaa yhteinen tilintarkastuskomitea, joka koostuu kolmesta Euroopan yhteisöjen tilintarkastustuomioistuimen nimittämästä jäsenestä. Europol arbeider også aktivt med å fremme kriminalanalyse og harmonisering av efterforskningsteknikker i medlemsstatene. Europol tukee jäsenvaltioiden lainvalvontaa lähinnä seuraavilla rikollisuuden aloilla: Europol bistår rettsvesenets virksomhet i medlemsstatene, hovedsakelig i arbeidet mot: Europolin tietokonejärjestelmä (TECS) • nettverk for ulovlig innvandring; Europolin johtajat nimittää Euroopan unionin neuvosto (oikeus-ja sisäasiainministerit). Europols styre er oppnevnt av Rådet for Den europeiske union (justis- og innenriksministrene). Johtoryhmään kuuluvat tällä hetkellä Europolin johtaja Jürgen Storbeck (Saksa) ja varajohtajat Mariano Simancas (Espanja), Jens Højbjerg (Tanska) ja Kevin O'Connell (Yhdistynyt kuningaskunta). Det består for tiden av direktør Jürgen Storbeck (Tyskland) og visedirektørene Mariano Simancas (Spania), Jens Højbjerg (Danmark) og Kevin 0'Connell (Storbritannia). Europol-yleissopimuksessa säädetään, että Europolin on perustettava tietokonejärjestelmä ja ylläpidettävä sitä tietojen syöttämiseksi, hakemiseksi ja analysoimiseksi. I henhold til Europol-konvensjonen skal Europol etablere og vedlikeholde et elektronisk datasystem som gjør det mulig å legge inn, gjenfinne og analysere data. Yleissopimuksessa on säädetty myös tarkat ihmisoikeuksia, tietosuojaa, valvontaa ja turvallisuutta koskevat ehdot. Konvensjonen fastsetter en streng ramme for menneskerettigheter samt beskyttelse av data, datakontroll, -overvåking og -sikkerhet. • rahan (Euron väärentäminen) ja muiden maksuvälineiden väärentäminen • bedrageri med penger (forfalskning av Euro) og andre betalingsmidler; • rahanpesu. • hvitvasking av penger. Tällä hetkellä henkilöstöön kuuluu noin 391 työntekijää kaikista jäsenvaltioista. For tiden har Europol 391 ansatte fra alle medlemsstatene. Näistä 60 on yhdyshenkilöitä, jotka edustavat jäsenvaltioiden eri lainvalvontaelimiä (poliisi, tulli, maahanmuuttoviranomaiset jne.). Av disse er 60 forbindelsespersoner (ELOs) som representerer ulike organer for rettshåndhevelse (politi, toll, gendarmene, innvandringsmyndigheter osv.). • analyysijärjestelmä • et informasjonssystem; Yhdessä Europolin virkailijoiden, analyytikkojen ja muiden asiantuntijoiden kanssa yhteyshenkilöt tarjoavat tehokasta, I tillegg omfatter noen av Europols hovedprioriteringer; forbrytelser rettet mot personer, økonomisk kriminalitet og internettkriminalitet. Lisäksi muiksi Europolin työn painoalueiksi luetaan rikokset henkilöitä vastaan, talousrikokset ja tietoverkkoja hyväksikäyttävä rikollisuus. Sammen med Europols tjenestemenn, analytikere og andre fagfolk sikrer forbindelsespersonene en effektiv og rask flerspråklig tjeneste 24 timer i døgnet. Laittomien huumausaineiden käyttö ja niillä käytävä kauppa ovat maailmanlaajuisia ilmiöitä, jotka uhkaavat ihmisten terveyttä ja yhteiskunnan vakautta. Illegal bruk av og handel med narkotika er et verdensomspennende fenomen som truer både helse og sosial stabilitet. Tilastot osoittavat, että noin joka kolmas eurooppalainen nuori on kokeillut huumeita ja että joka tunti vähintään yksi eurooppalainen kuolee huumeiden yliannostukseen. Statistisk har én av tre unge i Europa prøvd et illegalt rusmiddel, og minst én europeer dør hver time av overdose. Tilanteet tarjonnan ja kysynnän alalla muuttuvat alati, ja siksi tarvitaan jatkuvaa seurantaa ja tehokkaita toimia. Samtidig krever de stadig skiftende mønstrene i tilbud og etterspørsel fortløpende kartlegging og dynamiske tiltak. Perustettu: 1993Johtaja: Wolfgang Götz Henkilöstö: 100info@emcdda.europa.eu www.emcdda.europa.eu Opprettet: 1993Direktør: Wolfgang Götz Antall ansatte: 100info@emcdda.europa.eu www.emcdda.europa.eu Riippumaton, tieteeseen pohjautuva tieto on olennainen edellytys sille, että Euroopan huumeongelmien luonne voitaisiin ymmärtää ja että ongelmiin voitaisiin puuttua mahdollisimman hyvin. Uavhengig, vitenskapelig basert informasjon er avgjørende for at vi i Europa skal forstå narkotikaproblemenes natur og kunne utforme effektive tiltak mot dem. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) perustettiin vuonna 1993 täyttämään tämä tarve, samalla kun huumeilmiö jatkoi voimistumistaan. Det var med dette utgangspunktet, og samtidig som narkotikabruken eskalerte, at Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN) ble opprettet i 1993. Lissabonissa vuonna 1995 toimintansa aloittanut keskus on yksi EU:n erillisvirastoista. Senteret åpnet i Lisboa i 1995 som ett av EUs desentraliserte byråer. EMCDDA:n tehtävänä on tarjota EU:lle ja sen jäsenvaltioille tosiasioihin pohjautuvaa tietoa Euroopan huumeongelmista ja vahvaa näyttöä huumeista käytävän keskustelun tueksi. EONN skal gi EU og medlemsstatene en faktabasert oversikt over narkotikasituasjonen i Europa så vel som et solid kunnskapsgrunnlag for narkotikadebatten. Se tarjoaa päättäjille tietoa, jota he tarvitsevat perusteltujen lakien ja strategioiden laatimiseen huumausaineiden alalla. Senteret gir i dag beslutningstakere de data som trenges for å utforme narkotikalovgivning og narkotikastrategier på et informert grunnlag. Lisäksi se auttaa alalla toimivia asiantuntijoita ja ammattilaisia tunnistamaan hyviä toimintatapoja ja uusia tutkimuskohteita. Det hjelper også fagfolk og praktikere på feltet med å søke etter beste praksis og nye områder for forskning. Viraston työn ytimessä on tieteellisen huippuosaamisen edistäminen. Å fremme utmerket vitenskapelig kvalitet er kjernen i senterets arbeid. Voidakseen täyttää tärkeimmän tehtävänsä – luotettavan ja vertailukelpoisen tiedon tarjoamisen huumausaineista Euroopassa – EMCDDA on kehittänyt infrastruktuurin ja työkalut, joilla maakohtaisia tietoja voidaan kerätä yhtenäisellä tavalla. For å oppnå sitt fremste formål, som er å framskaffe solid, sammenlignbar informasjon om narkotika i Europa, har EONN utviklet infrastrukturen og verktøy som sikrer harmonisert innsamling av landsdata. Kansalliset huumausaineiden seurantakeskukset (Reitox-tietoverkosto) toimittavat nämä tiedot Lissaboniin virastolle, joka analysoi ne ja laatii niiden pohjalta monenlaisia tietotuotteita, jotka yhdessä muodostavat kattavan kuvan Euroopan tilanteesta. Disse dataene blir tatt fram av de nasjonale overvåkingssentrene (Reitox-nettverket) og sendt til byrået i Lisboa, hvor de blir analysert og bearbeidet til et bredt spekter av informasjonsprodukter, noe som bidrar til et bredere bilde av narkotikasituasjonen i Europa. Vaikka EMCDDA keskittyykin työssään pääasiassa Eurooppaan, sillä on myös muualla maailmassa yhteistyökumppaneita, joiden kanssa se vaihtaa tietoja ja osaamista. Selv om EONN primært har Europa i fokus, samarbeider senteret også med partnere i andre deler av verden og utveksler informasjon og fagkunnskap med dem. Eurooppalaisten ja kansainvälisten organisaatioiden kanssa huumausaineiden alalla tehtävä yhteistyö on tärkeää maailmanlaajuisen huumeilmiön ymmärtämiseksi. Samarbeidet med europeiske og internasjonale organisasjoner på narkotikaområdet står også sentralt i arbeidet, som en metode for å få enda bedre innsikt i det globale narkotikafenomenet. EMCDDA:n lähtökohtana on se, että luotettava tieto mahdollistaa tehokkaan huumestrategian. EONN arbeider ut fra prinsippet om at pålitelig informasjon er nøkkelen til en effektiv narkotikastrategi. Vaikka virasto ei ehdotakaan toimintatapoja, se vaikuttaa päätöksiin tarjoamillaan analyyseilla, standardeilla ja työkaluilla. EONN utarbeider ingen narkotikapolitikk, men senteret har gjennom sine analyser, standarder og verktøy fått stor innflytelse på beslutningene som treffes. EMCDDA, huumausaineiden tietokeskus Euroopassa EONN, ditt referansepunkt for narkotikaspørsmål i Europa Se on tärkeää luettavaa huumausaineiden alalla toimiville päättäjille, tutkijoille ja ammatinharjoittajille samoin kuin kaikille niille, jotka haluavat tuoretta tietoa Euroopan huumetilanteesta. Den inneholder grunnleggende informasjon for beslutningstakere, forskere og praktikere innen narkotikafeltet eller enhver som ønsker kunnskap om den nyeste utviklingen på narkotikaområdet i Europa. Vuosiraportti: Huumeongelma Euroopassa, katsaus huumeilmiöön noin 30:ssä Euroopan maassawww.emcdda.europa.eu/publications/annual-report Årsrapport: Narkotikasituasjonen i Europa, en oversikt over narkotikafenomenet i 30 Europeiske land www.emcdda.europa.eu/publications/annual-report Reitoxin maakohtaiset raportit, katsaukset kansallisiin huumetilanteisiin www.emcdda.europa.eu/publications/national-reports Nasjonale Reitox-rapporter, oversikter over narkotikasituasjonen i det enkelte landwww.emcdda.europa.eu/publications/national-reports EMCDDA ei olisi täydellinen ilman Reitoxia, huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevaa eurooppalaista tietoverkostoa. EONN ville ikke ha vært komplett uten Reitox, det europeiske nettverket for informasjon om narkotika og narkotikamisbruk. Verkosto kattaa kansalliset huumausaineiden seurantakeskukset eli ”kansalliset yhteyspisteet” kaikissa 27 EU-maassa, ehdokasmaissa, Norjassa ja Euroopan komissiossa. Nettverket består av nasjonale overvåkingssentre eller “kontaktpunkter” i de 27 medlemsstatene i EU, søkerlandene til EU, Norge og Europakommisjonen. Nämä elimet hoitavat suurimman osan EMCDDA:n ja sen jäsenvaltioiden välisestä tietojen vaihdosta. Ne tarjoavat virastolle tietoa kansallisesta huumetilanteesta EU:n laajuista analysointia varten ja siten ikään kuin edustavat EMCDDA:ta omissa maissaan. Disse sentrene er det viktigste bindeleddet mellom EONN og medlemslandene idet de leverer nasjonal narkotikainformasjon til senteret for analyse på EU-plan, og spiller rollen som EONN-ambassadører på nasjonalt plan. Huumetilanteen seuranta Overvåking av narkotikasituasjonen Huumeongelman luonne ja laajuus on ehdottomasti ymmärrettävä, jotta voitaisiin tehdä vaikuttavia päätöksiä ja toteuttaa tehokkaita toimia. Det å forstå narkotikaproblemets natur og omfang er av kritisk betydning for å kunne utforme en effektiv politikk og effektive tiltak. EMCDDA käyttää monenlaisia seurantamenetelmiä ja -välineitä (kuten avainindikaattoreita), jotka tarjoavat maille ”yhteisen kielen” huumeilmiön tulkintaan. EONN benytter mange forskjellige kartleggingsmetoder og -verktøy (f.eks. nøkkelindikatorer) som gir landene et “felles språk” når de skal tolke narkotikafenomenet. Sen lisäksi, että EMCDDA seuraa huumetilanteen kehittymistä, se seuraa aktiivisesti uusia huumeita ja suuntauksia, jotka voivat tulevaisuudessa haitata yhteiskuntiamme. I tillegg til å overvåke narkotikasituasjonen i dag, holder EONN et åpent øye for nye stoffer og trender som kan utgjøre en trussel mot samfunnet. Sillä on oikeudellisten välineiden ja tapaustutkimusten kautta aktiivinen rooli varhaisessa varoittamisessa ja riskien arvioinnissa. I denne sammenhengen spiller EONN en aktiv rolle innen tidlig varsling og risikovurdering ved å bruke juridiske virkemidler og case-studier. Huumetilanteen seuranta – www.emcdda.europa.eu/drug-situation Overvåking av narkotikasituasjonen — www.emcdda.europa.eu/drug-situation Huumausaineita koskevien toimenpiteiden, lakien ja toimintalinjojen seuranta on keskeinen osa EMCDDA:n työtä. Kartlegging av narkotikatiltak, narkotikalovgivning og narkotikapolitikk er fast intergrerte deler av EONNs arbeid. Virasto auttaa maita tunnistamaan kehityssuuntauksia ja laatimaan asianmukaisia strategioita esittämällä Euroopan laajuisen katsauksen huumeongelmien käsittelytapoihin. Ved å utarbeide en europeisk oversikt over narkotikatiltak bidrar senteret til at landene kan følge trender og utforme egnede strategier. Virasto on kehittänyt erilaisia menetelmiä vastatoimien saatavuuden ja luonteen kuvailuun sekä monenlaisia välineitä toimien arviointiin. Senteret har utviklet flere ordninger for å beskrive hva slags tiltak som finnes og hva de består i, i tillegg til mange verktøy for å evaluere dem. Sen hyvien käytäntöjen portaali auttaa ehkäisevän työn, hoidon, haittojen vähentämisen ja yhteiskuntaan sopeuttamisen alalla työskenteleviä henkilöitä tekemään tosiasioihin perustuvia päätöksiä toimenpiteiden suunnittelussa. På “Beste praksis”-portalen kan alle som arbeider innen forebygging, behandling, skadereduksjon og sosial reintegrasjon finne informasjon som gir dem mulighet til å treffe kunnskapsbaserte beslutninger når tiltak skal planlegges. Best practice portal, esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja välineitä toimenpiteiden laadun parantamiseen – www.emcdda.europa.eu/responses/best-practice Best practice portal, en portal til eksempler på beste praksis som inneholder verktøy for å forbedre kvaliteten på tiltakene — www.emcdda.europa.eu/responses/best-practice Drug treatment overviews, online-tietoa huumehoidon saatavuudesta Euroopassa www.emcdda.europa.eu/responses/treatment-overviews Drug treatment overviews, en nettbasert ressurs som kartlegger alle tilgjengelige behandlingsalternativer i Europa — www.emcdda.europa.eu/responses/treatment-overviews European Legal Database on Drugs (ELDD), tietoa huumausaineisiin liittyvästä lainsäädännöstä Euroopassa – eldd.emcdda.europa.eu European Legal Database on Drugs (ELDD), en inngangsport til informasjon om narkotikarelatert lovgivning i Europa — eldd.emcdda.europa.eu EU:n toiminta huumepolitiikan alalla, online-tietokanta EU:n toimielinten julkaisemista oikeudellisista ja poliittista asiakirjoista huumausaineiden alalla – www.emcdda.europa.eu/policy-and-law/eu-activities EUs narkotikapolitiske virksomhet, en nettbasert database over juridiske og politiske dokumenter publisert av EU-institusjonene innen narkotikafeltet www.emcdda.europa.eu/policy-and-law/eu-activities Euroopan huumausaineiden ja niidenväärinkäytön seurantakeskus Europeisk overvåkingssenter fornarkotika og narkotikamisbruk Henkilöstö: Antall ansatte: Seurantakeskuksen eräs kohderyhmä ovat päättäjät, jotka käyttävät tätä tietoa apuna yhteensopivia kansallisia ja yhteisötason huumestrategioita.Seurantakeskus palvelee myös huumeiden alalla työskenteleviä ammattilaisiaja tutkijoita sekä yleisemmin Euroopan mediaa ja tavallista yleisöä. Blant senterets målgrupper er beslutningstakere som bruker informasjonen til å utarbeide sammenhengende narkotikastrategier både nasjonalt og påfellesskapsplan. Fagfolk og forskere innen narkotikaområdet har også nytte av informasjonen, og den er av interesse for mediene og befolkningengenerelt i Europa. Viraston tärkeimpiä tavoitteita on huumeita koskevan tiedon saattaminenvertailukelpoisemmaksi jäsenvaltioiden välillä. Näin maat voivat arvioidahuumetilannettaan suhteessa koko Euroopan tilanteeseen ja tutkia yhteisiäongelmia ja huumeiden vastaisia toimia. Et av senterets fremste mål er å gjøre narkotikainformasjonen mersammenlignbar slik at medlemsstatene lettere kan vurdere hvor de står i en bredere europeisk sammenheng og gripe fatt i felles problemer pånarkotikaområdet og utforme mottiltak. Tätä tarkoitusta vartenseurantakeskus on kehittänyt menetelmiä ja välineitä tiedon harmonisointiin ja EU:n vuosien 2000-2004 huumestrategian ja huumeita koskevantoimintaohjelman toteutumisen arviointiin. Med sikte på dette har senteret utviklet metoder og verktøy for å harmonisere data og bistå i evalueringen av hvordan EUs strategi og handlingsplan mot narkotika (2000-2004) blir gjennomført. Näiden pyrkimysten tuloksenalaadittu Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmastatarjoaavuotuisen katsauksen viimeisimpään tilanteeseen ja uusimpiinkehityssuuntauksiin. Et resultat av denne innsatsen er Årsrapport omnarkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge, som gir en årlig oversiktover situasjonen og nye trender. Vuodesta 2002 tätä raporttia täydentää Raporttihuumetilanteesta EU:n jäsenyyttä hakevissa KIE-maissa. Fra og med 2002 blir årsrapporten supplert aven Rapport om narkotikasituasjonen i søkerlandene i Sentral- og Øst-Europa. Seurantakeskus saa tietoja ensisijassa “Reitox-verkostolta”, joka koostuu EU:nkunkin jäsenvaltion, Norjan ja 13 jäsenehdokasvaltion kansallisistaseurantakeskuksista ja Euroopan komission seurantakeskuksesta. Senteret innhenter først og fremst opplysninger fra knutepunktene i “Reitox-nettet”, som er etablert i alle de 15 medlemsstatene i EU, Norge, de 13 søkerlandene og Europakommisjonen. Vaikka EMCDDA keskittyy lähinnä Eurooppaan, sillä on yhä enemmän yhteyksiämuihinkin maihin ja organisaatioihin maailman muissa osissa. EONN fokuserer primært på Europa men knytter stadig flere bånd til mer fjerntliggende land ogoppretter kontakt med organisasjoner i andre deler av verden. EMCDDA:n toiminnan periaatteena on ajatus, että oikea tieto on tehokkaan huumestrategian edellytys. EONN arbeider ut fra forutsetningen at pålitelig informasjon er nøkkelen til eneffektiv narkotikastrategi. Vaikka seurantakeskus ei voikaan ehdottaa minkäänlaista huumepolitiikan mallia, sillä on nyt selvästi vaikutusta päätöksentekoon analyysiensa,tiedonkeruuvälineidensä ja – standardiensa avulla. Selv om senteret ikke kan legge fram noen mål foren narkotikapolitikk, har de analyser, virkemidler og standarder senteret harutarbeidet en klar innvirking på de beslutningene som tas. EMCDDA, huumeasioiden tietolähde Euroopassa EONN, ditt referansepunkt for narkotikaspørsmål i Europa Reitox-verkosto toimii eurooppalaisena tietoverkostona huumausaineiden ja huumeriippuvuuden alalla. Reitox stands for the European information network on drugs and drug addiction. Reitox er et europeisk informasjonsnettverk om narkotika og narkotikamisbruk. Reitox stands for the European information network on drugs and drug addiction. Ennen verkostoon kuuluivat huumausaineiden seurantakeskukset EU-jäsenmaista, Norjasta ja EU-komissiosta. EU:n Tidligere omfattet nettverket kun knutepunktene i EUs medlemsstater, Norge og EU kommisjonen. Siden 2002, i Formerly the network was composed of focal points from the EU Member States, Norway and the European sammenheng med utvidelsen av unionen, er i tillegg 13 knutepunkter fra søkerlandene blitt tilknyttet. Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämäänvastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Europe Direct er en tjeneste som hjelper deg med å finne svar på dine spørsmål angående den europeiske union Lisätietoja EMCDDA:sta löytyy osoitteesta http://www.emcdda.eu.int. Informasjon om EONN er lagt ut på http://www.emcdda.eu.int Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta(http://europa.eu.int). Tilgang til informasjonen fås via Europa-serveren – http://europa.eu.int © Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2003 © Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, 2003. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus Europeisk overvåkingssenterfornarkotika og narkotikamisbruk Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) on huumeita koskevantiedon keskus Euroopan unionissa. Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN) er det sentrale referansepunktet for informasjon om narkotika i Den europeiske union. Vuonna 1993 perustetun ja Lissabonissa toimivan viraston tarkoituksenaon tuottaa EU:lle ja sen jäsenvaltioille objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa huumeista jahuumeriippuvuudesta. Senteret, med sete i Lisboa, ble opprettet i 1993, og dets oppgave er å levere objektiv, pålitelig og sammenlignbar informasjon omnarkotika og narkotikaavhengighet til EU og dets medlemsstater. EMCDDA on yksi EU:n hajautetuista erillisvirastoista. Senteret er et av EUs desentraliserteorganer. Tosiasioihin perustuva huumetieto on yksi kaikkein tärkeimmistä työvälineistä pyrittäessä vastaamaanhuumeiden asettamaan maailmanlaajuiseen haasteeseen. Evidensbasert informasjon om narkotika er i dag et av våre viktigste verktøy for å møte denne globaleutfordringen. Tarjoamalla tällaista tietoa EU:ssa EMCDDAauttaa päättäjiä, tutkijoita ja alan asiantuntijoita ymmärtämään ongelman luonnetta ja kehittämääntarvittavia vastatoimia. Ved å tilby slik informasjon innenfor EU, bidrar EONN til at beslutningstakere, forskere ogspesialister på området får en forståelse av problemets art og utarbeider hensiktsmessige tiltak. Keskuksen toiminnan ydintehtävä on pyrkiä parantamaan huumetiedon vertailtavuutta kautta Euroopan jakehittämään menetelmät sekä työvälineet tämän tavoitteen saavuttamiseksi. Sentralt i senterets arbeid er innsatsen for å bedre sammenlignbarheten av narkotikainformasjonen i Europa samt utarbeide metoder og verktøy for å oppnå dette. Tähänastisten ponnistelujentuloksena eri maat voivat nähdä, miten ne sijoittuvat laajempaan eurooppalaiseen kokonaiskuvaan, sekätarkastella yhteisiä ongelmia ja tavoitteita. Som et resultat av innsatsen så langt, kanstatene nå se hvor de står i europeisk sammenheng, og vurdere felles problemer og mål. Koko huumekysymyksen keskeinen piirre on sen vaihteleva ja dynaaminen luonne, minkä vuoksi uusienkehityssuuntausten havaitseminen onkin EMCDDA:n keskeinen tehtävä. Et viktig trekk ved narkotikafenomenet er dets skiftende, dynamiske natur, og det å følge utviklinger er ensentral oppgave for EONN. Ensimmäisten kymmenentoimintavuotensa (1993–2003) aikana keskus on havainnut muutoksia sekä huumeongelman luonteessaettä eri maiden huumeiden vastaisissa toimissa ja huumepoliittisissa linjauksissa. I løpet av sitt første tiår (1993–2003), registrerte senteret endringer i bådenarkotikaproblemets art og statenes tiltak og politikk. Tänä aikana virasto onselvittänyt peruseroavaisuuksia mutta myös havainnut yleisiä piirteitä ja suuntauksia. Samtidig som senteret i denne perioden registrerteviktige forskjeller, var det også vitne til framveksten av felles mønstre og trender. Selkeän ja ajan tasalla olevan kuvan saaminen kaiken aikaa muuttuvasta kentästä on viraston toiminnankulmakivenä sen työohjelmassa vuosina 2004–2006. Å gi et nøyaktig og oppdatert bilde av dette landskapet som er i stadig forandring, vil være en hjørnesteini senterets arbeidsprogram for 2004–2006. Vaikka paljon onkin jo saavutettu, paljon on vielätekemistä seurantavälineiden kehittämisessä ja sellaisen todellisen ”yhteisen kielen” luomisessa, jolla tätä Eurooppaa ja koko maailmaa koskevaa ilmiötä voidaan kuvailla. Selv om svært mye allerede er oppnådd, gjenstår det myearbeid med å perfeksjonere metoder for overvåking av narkotikasituasjonen samt utvikle et virkelig ”felles språk” som kan benyttes for å beskrive dette europeiske og globale fenomenet. •olemassa olevan tiedon kerääminen jatutkiminen EONNs intensjonserklæring fastsetter senterets firehovedoppgaver: •tiedon levittäminen •formidle data og informasjon; EMCDDA:n tärkein päättävä elin on hallintoneuvosto,jonka kokoonpano on seuraava: yksi edustajajokaisesta EU:n jäsenvaltiosta, kaksi edustajaa Euroopan komissiosta, kaksi Euroopan parlamentinnimittämää huumealan asiantuntijaa sekätarkkailijajäsenet, muun muassa Norjasta jakansainvälisistä järjestöistä. EONNs øverste beslutningsorgan er styret, som harfølgende sammensetning: en representant fra hver av EUs medlemsstater; to representanter fra Europakommisjonen; to personer med høykompetanse på narkotikaområdet oppnevnt av Europaparlamentet samt en rekke observatører,inkludert Norge og internasjonale organisasjoner. •yhteistyö EU:n toimielinten, kansainvälistenkumppaneiden sekä muiden kuin EU:njäsenvaltioiden kanssa. •samarbeide med EUs institusjoner,internasjonale partnere og land som ikke ermedlemmer av EU. Hallintoneuvoston puheenjohtaja javarapuheenjohtaja valitaan kolmeksi vuodeksikerrallaan. Informasjonen som EONN samler inn, analyserer ogformidler har fokus på: •huumeiden kysyntä ja sen vähentäminen •narkotikaetterspørsel og reduksjon av denneetterspørselen; •kansalliset ja EU:n strategiat ja toimenpiteet •strategier og politikk, nasjonalt og på EU-plan; •kansainvälinen yhteistyö ja huumetarjonnangeopolitiikka •internasjonalt samarbeid og geopolitiskeforhold på tilbudsiden; Sen puheenjohtaja javarapuheenjohtaja valitaan kolmeksi vuodeksikerrallaan. •kontroll av handelen med narkotiske rusmidler,psykotrope stoffer og prekursorer; •huumeilmiön vaikutus tuottaja-, käyttäjä- jaläpikulkumaihin. •narkotikafenomenets implikasjoner forprodusent, forbruker og transittland. Työryhmät Arbeidsgrupper Vuosien 2004–2006 työohjelma Arbeidsprogrammet for 2004–2006 EMCDDA:n toiminnan ytimessä on neljäohjelmatyöryhmää, jotka keskittyvät seuraaviinalueisiin: EONNs arbeid er organisert rundt fire sentraleprogramteam som fokuserer på: •huumetilanteen seuranta ja analysointi •overvåking og analyse av narkotikasituasjonen; EMCDDA:n vuosien 2004–2006 työohjelmantaustana ovat uudet poliittiset aloitteet ja muutos,joita värittävät EU:n laajeneminen sekä EU:n uusihuumausainestrategia ja huumausaineita koskevatoimintasuunnitelma. EONNs arbeidsprogram for 2004–2006 har sinbakgrunn i politisk nytenking og forandring,kjennetegnet ved utvidelsen av EU og EUs nyestrategi og handlingsplan mot narkotika. •vastatoimien seuranta ja analysointi •overvåking og analyse av mottiltak overfornarkotikasituasjonen; •uusien synteettisten huumeiden seuranta jaarviointi •overvåking og evaluering av nye syntetiskenarkotiske stoffer; •tietojen seuranta ja analysointi sekä tiedonlaadun parantaminen •overvåking og analyse av data samt forbedringav datakvaliteten; •kansallisten ja EU:n strategioiden ja poliittistenlinjausten sekä niiden vaikutusten seuranta jaanalysointi. •påvise og sammenfatte nye utviklingstrekk; •uusien kehityssuuntausten paljastaminen jaarviointi •overvåking og analyse av strategier og politikknasjonalt og på EU-plan samt hvordan dissepåvirker narkotikasituasjonen. Näiden alueiden toimintaa tukevat tai edistävätseuraavat alaohjelmat: •utføre vitenskapelige og tematiske analyser iforbindelse med nye trender og politiskeinteresser. •tieteellisten ja aihekohtaisten analyysiensuorittaminen uusien suuntausten jatoimintapolitiikan tarpeiden mukaisesti. Aktivitetene på disse områdene underbygges ellerfremmes gjennom følgende hjelpeprogrammer: •tiedonvälitys ja -levitys •kommunikasjon og formidling; Ohjelman päätavoitteena on laajan tietojärjestelmänperustaminen määrällisen ja laadullisen huumetiedonkeräämistä ja käyttöä varten. Järjestelmään ontarkoitus sisällyttää keskuksen kaiken aikaa kasvavahuumeongelmaa käsittelevä tietomäärä ja näinvahvistaa keskuksen asemaa luotettavan javertailukelpoisen tiedon toimittajana laajentuneessa EU:ssa. En viktig målsetting for programmet er å etablere etomfattende system for lagring og gjenfinning avkvantitative og kvalitative data om narkotika.Hensikten er at systemet skal inneholde senteretssamlede kunnskapsbase om narkotikaproblemet ogderved styrke senterets status som kildearkiv for godog sammenlignbar informasjon om narkotika i etutvidet EU. Työohjelman koko teksti löytyy osoitteesta http://www.emcdda.eu.int. Arbeidsprogrammet er i sin helhet lagt ut påhttp://www.emcdda.eu.int Huumeongelman laajuuden ja luonteen ymmärtäminen on tehokkaan päätöksenteon jatoiminnan ratkaisevan tärkeä edellytys. Å forstå narkotikaproblemets omfang og natur har avgjørende betydning for å kunne utformeeffektiv politikk og tiltak. Sen vuoksi EU:n huumetilanteen seuranta ja analysointiovatkin yksi EMCDDA:n päätehtävistä. Overvåking og analyse av narkotikasituasjonen i EU er derfor EONNsprimære aktiviteter. Huumeiden käyttöä ja sen seurauksia koskevan vertailukelpoisen ja ajan tasalla olevan tiedon kerääminen asettaahaasteita sekä käytettäville menetelmille että käytännön toiminnalle. Innhenting av pålitelig, sammenlignbar og oppdatert informasjon om narkotikabruken og dens konsekvenserrepresenterer både en metodologisk og en praktisk utfordring. Sen vuoksi EMCDDA toimiikin yhteistyössäkansallisten asiantuntijoiden kanssa sellaisten rakenteiden ja työmenetelmien kehittämiseksi, joiden avulla jäsenvaltiotvoivat kerätä tietoja yhdenmukaisella tavalla. EONN arbeider derfor sammen med nasjonaleeksperter for å utvikle infrastrukturen og de tekniske verktøyene som kreves for at landene skal kunne samle inndata på en enhetlig måte. Nämä työvälineet antavat maille ”yhteisen kielen”, jonka avulla nevoivat tulkita ja vertailla yhteisen ongelman luonnetta. Dette vil gi landene et ”felles språk” som de kan bruke for å tolke og sammenlignearten av sine felles problemer. Ne myös auttavat koko EU-alueen poliittisia päättäjiä huumeitakoskevien avainkysymysten tunnistamisessa, vastatoimien käynnistämisessä sekä toiminnan tulosten arvioinnissa. Det vil også bidra til at beslutningstakere over hele Europa kan identifiserenøkkeltemaer, treffe tiltak og vurdere effekten av det arbeidet de gjør. Vuosien 2004–2006 työohjelmaan kuuluvat tiedon laadun parantaminen avainindikaattorien avulla, tiedonkeruustrategioiden vakiinnuttaminen sekä EMCDDA:n ja sen kumppaneiden keräämän tiedon tarjoamien tutkimusmahdollisuuksien täysimittainen hyväksikäyttö. Prioriterte oppgaver i arbeidsprogrammet for 2004–2006: forbedre datakvaliteten gjennom bruk avnøkkelindikatorer; konsolidere strategier for datainnsamling samt få i stand full utnyttelse av det analytiskepotensialet som ligger i den informasjonen EONN og dets partnere har samlet inn. EMCDDA:n tietojärjestelmän ytimessä on viisi harmonisoitua epidemiologista avainindikaattoria. Ne toimivatkuten vakiomuotoiset työvälineet vertailukelpoisen huumetiedon keruussa ja esittämisessä. Fem harmoniserte, epidemiologiske nøkkelindikatorer er sentrale bestanddeler i EONNs informasjonssystem ogutgjør standardverktøyet for innsamling og rapportering av data om narkotika. •huumeiden käytön esiintyvyys ja käyttömallit koko väestössä •utbredelse av og mønstre for narkotikabruk i befolkningen generelt; •huumeiden ongelmakäytön esiintyvyys ja käyttömallit •utbredelse av og mønstre for problematisk bruk av narkotika; •huumeisiin liittyvät kuolemantapaukset ja käyttäjien kuolleisuus •narkotikarelaterte dødsfall og dødelighet blant narkotikabrukere; Näiden indikaattoreiden avulla virasto pystyy lisäämään ymmärrystä Euroopan huumeongelmasta sekätuottamaan luotettavaa aineistoa päätöksenteon tueksi. Ved hjelp av disse indikatorene får senteret stadig større innsikt i Europas narkotikaproblem og genererer detsolide, evidensbaserte grunnlaget som trengs for effektiv beslutningstaking. Tietopohjan laajentaminen Kunnskapsbasen utvides EMCDDA on laajentamassa tietopohjaansakehittämällä tiedonkeruustrategioita päätöksenteonvaatimilla uusilla alueilla. EONN utvider kunnskapsbasen ved å utviklestrategier for datainnsamling på nye områder avpolitisk interesse. Joillakin aloilla tietoa on josaatavilla runsaasti, kun taas joillakin muilla aloillasaatavuus vaihtelee hankkeiden kehitysvaiheenmukaan. På noen av disse områdene harman allerede tilgang til en betydelig mengde data,mens det på andre områder er varierende tilgang,avhengig av hvor langt prosjektet er kommet. Ajan tasalla olevan, metodologisesti asianmukaisenja päätöksenteon kannalta käyttökelpoisentietopohjan tarjoaminen huumetilanteesta ontiedonkeruun keskeinen kannustin. En sentral drivkraft for innsamling av data er åetablere et vitenskapelig grunnlag for rettidige,metodologisk forsvarlige og politisk relevanteanalyser av narkotikasituasjonen. Varmistaakseentietojensa mahdollisimman tarkan hyödyksikäytön EMCDDA tekee yksityiskohtaisia analyysejä uusiennäkymien avaamiseksi keskeisille päätöksenteonalueille. For å sikremaksimalt utbytte av tilgjengelige data utfører EONN detaljerte analyser for å gi ny innsikt påviktige innsatsområder. •huumeisiin liittyvä rikollisuus Områder som dekkes er bl.a.: Analyysit kattavat seuraavat alueet: •narkotikamarkeder og tilgjengelighet; •nuoriso ja riskialttiit ryhmät •ungdom og sårbarhet; •huumeisiin liittyvä sosiaalinen syrjäytyminen •framvoksende trender innen narkotikabruk,virkningen og konsekvensene av slike nyetrender; •huumeiden käytön uudet suuntaukset, niidenvaikutukset ja seurannaisvaikutukset •narkotikarelatert sosial eksklusjon; •käyttömallit ja uudet huumetrendit. •bruksmønstre og nye narkotikatrender. •huumeiden käytön laajuus ja siihen liittyväongelmakenttä •omfanget av narkotikabruk og problemene iden forbindelse; •erilaiset käyttötavat ja niiden vaikutukset •forholdet mellom bruksmønstre ogkonsekvenser; Virasto seuraa myös näitä aiheita koskevia tieteellisiä tutkimusraportteja omien tietojensa täydentämiseksija niiden saattamiseksi oikeisiin yhteyksiinsä. Senteret gjennomgår dessuten vitenskapeligerapporter om disse emnene for å supplere egne data og sette dem inn i en sammenheng. •riski- ja suojatekijät, yksilölliset ja sosiaalisettekijät, markkinat ja taloudelliset kysymykset •risikofaktorer og beskyttende faktorer,individuelle og sosiale faktorer,markedsmessige og økonomiske temaer; •epidemiologiset menetelmät suoritettujenvastatoimien ja muiden tekijöiden vaikutustenyhä paremmaksi ymmärtämiseksi. •epidemiologiske metoder for å oppnå en bedreforståelse av hvordan intervensjoner og andrefaktorer virker inn på narkotikasituasjonen. Päättäjien on erittäin tärkeää tuntea erilaisten huumeiden vastaisten toimien toimivuus kussakinerityisessä tilanteessa, jotta he voisivat laatia mahdollisimman onnistuneita toimintastrategioita.Tästä syystä huumeongelman vastatoimien seuranta ja analysointi kuuluvatkin EMCDDA:nkeskeisiin tehtäviin. Kjennskap til hvilke intervensjoner som er effektive i gitte narkotikatilfeller, er avgjørende forbeslutningstakernes utforming av vellykkede mottiltaksstrategier. Overvåking og analyse av tiltakmot narkotikaproblemet er derfor sentrale oppgaver for EONN. Yksi viraston työn tärkeimmistä haasteista on pystyä tarjoamaan ajan tasalla olevaa ja näyttöön perustuvaa tietoa,jonka avulla voidaan vastata terveys-, kasvatus-, sosiaali- ja oikeusalan tarpeisiin. En av senterets viktigste utfordringer er å gi tilgang til rettidig, evidensbasert informasjon om valgmuligheterinnenfor helse, utdanning, sosialomsorg og strafferett. Keskus osallistuu lisäksitutkimustulosten hyödyntämiseen sekä pyrkii kartuttamaan vastatoimia koskevaa tieteellistä tietämystäpäätöksenteon ja käytännön toimien perustaksi. Senteret hjelper også til med å få størst mulig utbytte avforskning samt fremme vitenskapelig kunnskap om slike tiltak, som grunnlag for politiske og praktiskebeslutninger. Vuosien 2004–2006 työohjelmaan kuuluvat vastatoimiin liittyvien trendien ja kehityssuuntausten analysointi,entistä jäsentyneempien tiedonkäsittelymenetelmien kehittäminen sekä parhaita toimintakäytäntöjä jalaadunhallinnan työvälineitä koskevien esimerkkien esittely. Prioriterte oppgaver i arbeidsprogrammet for 2004–2006 omfatter: analysere trender og nye mottiltak som erutviklet; videreutvikle strukturerte teknikker for behandling av informasjon samt gi eksempler på både beste praksisog kvalitetsstyringsverktøy. EMCDDA seuraa ja analysoi ehkäisevään huumetyöhön, hoitoon, sosiaaliseen kuntoutukseen ja haittojenvähentämiseen liittyvien toimenpiteiden esiintyvyyttä, saatavuutta ja laatua. EONN overvåker og analyserer disponibiliteten, tilgjengeligheten og kvaliteten på tiltak innenfornarkotikaforebygging, behandling, sosial rehabilitering og skadereduksjon. Mukana ovat tällöin myöstoimenpiteet, joita oikeusjärjestelmä tarjoaa huumeiden käyttäjille. Senteret dekker også hjelpetiltak somstår til rådighet for narkotikabrukere innenfor det strafferettslige systemet. Virasto tutkii erityisesti toimenpiteitä, jotka Særlig undersøkes intervensjoner som: •estävät siirtymisen käyttökokeiluista ongelmakäyttöön •forebygger overgangen fra eksperimentell bruk til problematisk bruk; •auttavat huumeita käyttäviä rikoksentekijöitä vankilassa ja sen ulkopuolella •er til hjelp for lovbrytere som bruker narkotika i eller utenfor fengsel; •kohdistuvat huumeiden ongelmakäyttöön ja riippuvuuden hoitoon •behandler problematisk narkotikabruk og avhengighet; •estävät rahanpesua ja prekursorien leviämistä. •forebygger hvitvasking av penger og avledning av prekursorer. Tiedonkeruun välineet Informasjonsverktøy og -instrumenter Analyysi, parhaat toimintakäytännötjalaatu Analyse, beste praksis og kvalitet EMCDDA:n työohjelmissa kiinnitetään erityistähuomiota parhaiden toimintakäytäntöjen edistämiseen sekä huumeongelman vastatoimienarviointiin. EONNs arbeidsprogrammer vier særligoppmerksomhet til å fremme beste praksis ogevaluering av tiltak mot narkotikaproblemet. EMCDDA analysoi ja tulkitsee hyvinkin monenlaisiahuumeisiin kohdistettavia toimenpidevaihtoehtoja poliittisten päättäjien ja ammattilaisten ohjaamiseksisiinä, miten he voisivat käsitellä ongelmaa entistätehokkaammin. EONN analyserer og tolker et bredt spekter avreaksjonsalternativer på narkotikaområdet i denhensikten å rettlede beslutningstakere og fagpersonerslik at de kan takle problemet på en mer effektivmåte. Virasto levittää lisäksi tietoa parhaistatoimintakäytännöistä ja laadunvarmistuksesta, jotkaon hankittu huolellisen suunnittelun, järjestelmällisentoteutuksen, asianmukaisen seurannan ja arvioinninsekä perustellun tieteellisen tiedon avulla. Senteret sprer dessuten informasjon om beste praksisog kvalitetssikring, oppnådd gjennom nøyeplanlegging, systematisk gjennomføring, tilstrekkeligovervåking og evaluering samt veldokumentertkunnskap. Keskuksen yksityiskohtaisin parhaitatoimintakäytäntöjä koskeva tiedonkeruuväline onhuumausaineiden kysynnän vähentämistä koskevatietokanta (Exchange on Drug Demand Reduction Action – EDDRA). Senterets mest spesifikke verktøy for å samle inn dataom beste praksis er utveksling av tiltak for å redusereetterspørselen etter narkotika (Exchange on Drug Demand Reduction Action – EDDRA). Tämä ammattilaisten kokemustenvaihtoa edistävä monikielinen online-tietokanta antaayksityiskohtaista tietoa arvioinnin kohteina olleistaehkäisy- ja hoito-ohjelmista sekä haittojenvähentämiseen tähtäävistä ohjelmista EU:n alueella. Dette flerspråklige, nettbaserte informasjonssystemetinneholder detaljer om en rekke evaluerteprogrammer for forebygging, behandling ogskadereduksjon innenfor EU, samtidig som detfremmer faglig kompetanseutveksling. Tämän toiminnan kautta virasto pyrkii antamaanoman panoksensa toimivan ja vastavuoroisentiedonvaihdon kehittämiseen Euroopan tasolla,lisäämään tietoa onnistuneista toimintavaihtoehdoistasekä antamaan opastusta resurssien ja taitojenoptimaalisesta käytöstä. Gjennom disse aktivitetene håper senteret å: bidra tilen produktiv og gjensidig nyttig europeisk utvekslingav kunnskap; øke informasjonen om riktige valg avmottiltak samt rettlede om optimal utnyttelse avressurser og ferdigheter. Palvelujen arviointia helpottaa virastonarviointivälineiden tietopankki (Evaluation Instruments Bank – EIB). Evaluering av tjenesten er tilrettelagt gjennomsenterets arkiv for evalueringsverktøy (Evaluation Instruments Bank – EIB). Tässä monikielisessä online-asiakirja-arkistossa on standardoituja menetelmiä jatyövälineitä, joita eri sidosryhmät käyttävätohjelmiensa arvioinnissa. Dette flerspråklige,nettbaserte dokumentarkivet lagrer standardisertemetoder og verktøy som interessentene bruker for åevaluere sine program. Virasto julkaisee lisäksi painettuja ja verkossa oleviaoppaita järjestelmällisen projektisuunnittelun, seurannan ja arvioinnin edistämiseksi. Senteret utgir også trykte og nettbaserte retningslinjerfor å bidra til å fremme systematisk planlegging,overvåking og evaluering av prosjekter. Varhaisen vaiheen varoitukset Overvåking av nye syntetiske stoffer Uusia synteettisiä huumeita koskeva varhaisenvaiheen varoitusjärjestelmä edustaa toteutuksenensimmäistä vaihetta. Systemet for en tidlig varsling om nyesyntetiskestoffer utgjør første fase i gjennomføringen av denomforente handlingen. EMCDDA:lla on avainasemanäiden huumeiden seurannassa ja arvioinnissa EU:ssa osana EU:n neuvoston vuonna 1997 hyväksymää yhteistä toimintaa. (1 EONN spiller en nøkkelrolle når detgjelder å påvise og vurdere disse stoffene innenfor EU i henhold til en omforent handling (Joint action onnew synthetic drugs) vedtatt av Rådet for Deneuropeiske union i 1997 (1). Heti kun Euroopan markkinoilta löytyy uusisynteettinen huume, jäsenvaltiot lähettävät sentuotantoa, myyntiä ja käyttöä koskevat tiedot Euroopan poliisivirastolle (Europol) sekä EMCDDA:lle Europolin kansallisten yksiköiden ja Reitoxinkansallisten seurantakeskusten välityksellä. Så snart et nytt syntetisk stoff blir påvist i deteuropeiske markedet, sender EUs medlemsstaterinformasjon om produksjon, handel og bruk til Det europeiske politibyrå (Europol) og EONN, via Europols nasjonale enheter og de nasjonalekontaktpunktene i Reitox-nettverket. Yhteisessä toimintapäätöksessä, johon kuuluvat”tiedonvaihto, riskiarviointi ja uusien synteettistenhuumeiden valvonta”: • etablerer et ”system for tidlig varsling” for åidentifisere nye syntetiske stoffer så snart dedukker opp i en av EUs medlemsstater; Sen jälkeen tiedot toimitetaan myös Euroopankomissiolle ja Lontoossa toimivalle Euroopan lääkearviointivirastolle (EMEA). Disse dataene forelegges deretter Europakommisjonen og Det europeiske kontor forvurdering av legemidler (EMEA) i London tilorientering. Lopuksi laaditaan EMCDDA:n ja Europolin yhteinenraportti, joka toimitetaan EU:n neuvostolle ja jonkaperusteella voidaan tehdä päätös riskiarvioinnin suorittamisesta. • tilrettelegger for en beslutningsprosess som gjørat stoffene kan underlegges kontroll i alle EUsmedlemsstater. • edesautetaan päätöksentekoprosessia, jonkakautta nämä tuotteet voidaan saattaavalvonnan piiriin kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Til sist utarbeider EONN og Europol en felles rapportsom sendes til Rådet for Den europeiske union.Rapporten danner et grunnlag for en eventuellbeslutning om å iverksette en prosedyre forrisikovurdering. EMCDDA suorittaa riskiarviointityötä vähintäänyhden EU:n jäsenvaltion tai Euroopan komissionpyynnöstä. Risikovurdering skjer på anmodning fra minst enmedlemsstat i EU eller Europakommisjonen. Riskiarviointiraporttien perusteella sekä Euroopankomission tai jonkin jäsenvaltion aloitteesta EU:nneuvosto voi hyväksyä yksimielisesti päätöksen, jollakyseinen synteettinen huume saatetaanvalvontatoimien ja rikosoikeudellisten rangaistustenkohteeksi kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. På grunnlag av risikovurderingsrapporter og etterinitiativ fra Europakommisjonen eller en medlemsstat,kan Rådet for Den europeiske union enstemmig gjøreet vedtak som fastsetter at det syntetiske stoffet skalbli gjenstand for kontrolltiltak og straff i alle EUsmedlemsstater. EMCDDA:n tieteellinen komitea – täydennettynä EU:njäsenvaltioiden, Euroopan komission, Europolin ja EMEA:n nimittämillä asiantuntijoilla – arvioimarkkinoille ilmestyneen uuden huumeen mahdollisetriskit sekä mahdollisuudet sen saattamisestavalvonnan kohteeksi. EONNs vitenskapelige komité – utvidet med eksperterutpekt av EUs medlemsstater, Europakommisjonen,Europol og EMEA – vurderer mulige risikoerforbundet med det nylig identifiserte syntetiske stoffetog implikasjonene ved at det underlegges kontroll. Vaikka yhteinen toimintapäätös antaakin EU:llejoustavan ja nopean mekanismin toimintaan uusiasynteettisiä huumeita vastaan, se ei estä yksittäisiäjäsenvaltioita toteuttamasta sellaisia kansallisiavalvontatoimia, joita ne pitävät tarpeellisina uudenaineen löytymisen yhteydessä. Samtidig som den omforente handlingen gir EU enfleksibel og hurtig ordning for å håndtere nyesyntetiske stoffer, hinder den ikke de enkeltemedlemsstater fra å innføre egne nasjonalekontrolltiltak som de måtte anse hensiktsmessig etterat et nytt stoff er påvist. Seuraavassa vaiheessa EU:n neuvostolle esitetään riskiarviointiraportti, jossa esitetään yhteenvetotuloksista. En risikovurderings-rapport, som oppsummererresultatene, legges fram for Rådet for Den europeiskeunion og Europakommisjonen til behandling ipåfølgende fase. Seuraaville synteettisille huumeille on suoritetturiskiarviointi: MBDB, 4-MTA, GHB, ketamiini,PMMA,2C-I, 2C-T-2, 2C-T-7 ja TMA-2. Følgende syntetiske stoffer er blitt underkastet enprosedyre for risikovurdering: MBDB, 4-MTA, GHB,ketamine, PMMA, 2C-I, 2C-T-2, 2C-T-7 og TMA-2. Yhteinen toimintapäätös liittyy uusiin synteettisiinhuumeisiin, jotka eivät vielä ole mukana vuoden1971 psykotrooppisia aineita koskevan YK:nyleissopimuksen luetteloissa. Fellestiltaket gjelder nye syntetiske stoffer som pr. i dag ikke er oppført i Bestemmelsene til FN-konvensjonen av 1971 om psykotropiske stoffer. Ulkoisen arvioinnin vanavedessä Euroopan komissio on tehnytlakialoitteen tämän systeemin toiminta-alan ja toiminnantehostamiseksi. Som følge av en ekstern evaluering har Europakommisjonenforberedt et rettslig initiativ for å styrke virkeområdet til ogresultatene av ordningen. Kansallisetja EU:n huumestrategiatsekä poliittisetlinjaukset Narkotikastrategier og-politikk, nasjonalt og på EU-plan Vuosien mittaan EMCDDA on kehittänyt itselleen roolin siltana tieteen, käytännön ja politiikanvälille. Sen vuoksi kansallisten ja EU:n huumestrategioiden, poliittisten linjausten sekä niidenvaikutusten seuranta ja analysointi ovatkin perustavaa laatua oleva osa viraston työtä. I årenes løp har EONN skapt seg en rolle som brobygger mellom vitenskap, praksis og politikk.Overvåking og analyse av narkotikastrategier og -politikk, nasjonalt og på EU-plan, og hvordandisse påvirker narkotikasituasjonen, er derfor et grunnleggende aspekt ved senterets arbeid. Tässä yhteydessä virasto tutkii kansallisella ja EU:n tasolla olemassa olevia oikeudellisia ja taloudellisia rakenteita,jotka vaikuttavat huumeongelmien käsittelyyn. På dette feltet undersøker senteret de rettslige, institusjonelle og økonomiske rammene som er etablert, nasjonaltog på EU-plan, for å få bukt med narkotikaproblemet. Se myös laatii tutkimuksiin ja analyyseihin perustuen yleiskatsauksia ajankohtaisista huumeteemoista poliittisille päätöksentekijöille. Det orienterer dessuten beslutningstakere gjennomsammenfattede studier og analyser av aktuelle temaer. Vuosien 2004–2006 työohjelman ensisijaisia aiheita ovat huumepolitiikan seurantavälineiden kehittäminen,oikeudellisten ja poliittisten analyysien parantaminen sekä osallistuminen EU:n huumeita koskevien strategioiden jatoimintasuunnitelmien arviointiin. Prioriterte oppgaver i arbeidsprogrammet for 2004–2006: utvikle verktøy for å spore endringer i narkotikapolitikken, forbedre analysene av lovgivningen og politikken samt bidra til evalueringen av EUs strategier oghandlingsplaner mot narkotika. EMCDDA kerää keskeisintä kansallista ja EU-lainsäädäntöä koskevaa tietoa. EONN samler inn viktige deskriptive data om narkotikalovgivningen nasjonalt og i EU. Keskeinen työväline näiden tietojenseuraamiseksi ja analysoimiseksi kansallisella ja EU:n tasolla on Euroopan huumelainsäädäntöä käsittelevätietokanta (European Legal Database on Drugs –ELDD). Senterets database foreuropeisk narkotikalovgivning (European Legal Database on Drugs – ELDD) er et uunnværlig verktøy for åovervåke og analysere disse dataene nasjonalt og på EU-plan. EMCDDA:n www-sivuille sijoitettuna tämä ilmainen julkinen tietokanta antaa nopeaa tietoa huumeisiin liittyvästälainsäädännöstä EU:ssa, Norjassa ja hakijamaissa. EONN er vert for dette offentlige arkivet på sitt nettsted, og arkivet gir gratis og umiddelbar tilgang tilinformasjon om narkotikarelatert lovgivning i EU, Norge og søkerlandene. Sen kautta pääsee muun muassa alkuperäisiin lakiteksteihinsekä oikeudellista tilannetta ja uusimpia suuntauksia koskeviin maakohtaisiin profiileihin. Bl.a. gir det tilgang til originalteksterog til profiler fra de enkelte land over lovbestemmelser og den senere tids trender. Mukana on myös huumelainsäädäntöä valottavia tarkempia selvityksiä, joilla on merkitystä tieteelliseltä japoliittiselta kannalta. Dessuten presenteres mer detaljerte, komparative studier av narkotikalover som omhandler spesifikke temaer avaktuell betydning for vitenskap og politikk. Tieto ja sen analysointi ovat keskeisen tärkeitähuumestrategioiden ja koko huumepolitiikanonnistumisen kannalta. Sen vuoksi EMCDDA pyrkiikinanalyyttisten politiikkaa koskevien tutkimusten avullasaattamaan oikeisiin yhteyksiinsä ja tulkitsemaanhavaittuja kehityssuuntauksia ja -tuloksia. Informasjon og analyse er vesentlig for vellykkedenarkotikastrategier og en vellykket narkotikapolitikk.EONN har derfor som mål å sette observerte trenderog utviklinger inn i en sammenheng og tolke dem vedhjelp av analytiske politiske studier. Kansallisten strategioiden ja toimintasuunnitelmiensekä kansallisten koordinointimekanismien asemahuumeongelmien vastaisessa työssä on yhätärkeämpi. Nasjonale strategier og handlingsplaner motnarkotika samt nasjonale koordinerings-mekanismerses som stadig viktigere for å få bukt mednarkotikaproblemet. EMCDDA seuraa niitä tiiviisti sekä tekeevertailevia tutkimuksia seuraavista aiheista: tavoitteet, koordinointijärjestelyt, arviointi, huumetiedotus sekäpolitiikan toimeenpano. Disse blir nøye fulgt av EONN,som utarbeider komparative studier av: målsettinger;samordningsmekanismer; evaluering; informasjon omnarkotika og hvordan politikken gjennomføres. Näihin kuuluvat muun muassa huumelainsäädännön ajankohtaiset näkökohdat, julkinen varainkäyttö,huumestrategiat ja koordinointimekanismit sekä EU:nhuumeita koskevat toimintavälineet. Disse omfatter et bredt spekter av temaer som bl.a.:aktuelle aspekter ved narkotikalovgivningen,offentlige utgifter, strategier ogsamordningsmekanismer mot narkotika samt EUsvirkemidler mot narkotika. EMCDDA auttaa lisäksi Euroopanhuumestrategioiden ja toimintasuunnitelmien sekäniiden toteutumisen seurannassa tarjoamalla Euroopan komissiolle merkittävää teknistä tukeaarviointivälineistön kehittämisessä. EONN hjelper også til med å overvåke europeiskestrategier og handlingsplaner mot narkotika ogframgangen for disse gjennom å yte viktig tekniskbistand til Europakommisjonen i utarbeidelsen avrammeverket for evaluering. Näiden tutkimusten avulla EMCDDA tarjoaapäivitettyjä yleiskatsauksia ja maiden välisiävertailuja huumepoliittisista kysymyksistä tavoitteenaedesauttaa arviointi- ja päätöksentekoprosessia. Gjennom disse studiene tilbyr EONN oppdaterteoversikter og sammenligninger av narkotikapolitisketemaer landene imellom ut fra ønsket om å bidrapositivt til evaluerings- og beslutningsprosessene. Yksi viraston tärkeimmistä panoksista tässäarviointiprosessissa on sellaisen tiivistetyn perustiedontoimittaminen, jonka avulla voidaantoimintasuunnitelman käynnistämisvaiheessa saadayleiskuva huumetilanteesta ja olemassa olevistapoliittisista toimista. Et av senterets viktigste bidrag til denneevalueringsprosessen er å gi en referanse (baseline)eller et ‘øyeblikksbilde’ (snapshot) av informasjonsom gir en oversikt over narkotikasituasjonen og depolitiske tiltak som allerede er på plass når arbeidetmed en ny handlingsplan starter. Vertaamalla tilannettasamanlaiseen tiiviiseen tilannearvioon suunnitelmanpäätösvaiheessa voidaan selvittää huumetilanteenkehityskulkuja ja toiminnan tuloksia. Dette sammenlignesså med et lignende øyeblikksbilde når planen ergjennomført, slik at trender og utviklinger kan spores. EMCDDA ei olisi kokonainen ilman Reitoxia, Euroopan huumausaineita ja niiden väärinkäyttöäkoskevaa tietoverkostoa. EONN ville ikke være komplett uten Det europeiske nettverket for informasjon om narkotika ognarkotikamisbruk, Reitox. Tämän korkeatasoisen systeemin avulla kerätään ja vaihdetaan Euroopan huumetietoa, ja sen piiriin kuuluu huumeisiin erikoistuneita seurantakeskuksia EU:njäsenvaltioista, Norjasta sekä Euroopan komissiosta. Dette er en godt utviklet ordning for innsamling og utveksling avinformasjon om narkotika i Europa, og omfatter spesialiserte kontaktpunkter fornarkotikainformasjon i EUs medlemsstater, Norge, søkerlandene og Europakommisjonen. Reitox-verkosto toimii koko keskuksenselkärankana. Reitox-nettverket er selve grunnsteinen i senterets arbeid. EMCDDA ja sen – hallintoneuvoston ja tieteellisen komitean kautta edustetut – jäsenvaltiot tukevat Reitoxintyöprosesseja ja vastaavat verkoston tuotteiden laadun varmistamisesta. EONN og dets medlemsstater, ved sin representasjon i styret og Den vitenskapelige komité, tilrettelegger Reitoxnettverkets arbeidsprosesser og er ansvarlig for å sikre kvaliteten på nettverkets produkter og resultater. Vuosien 2004–2006 työohjelman ensisijaisia aiheita ovat Reitoxin tiedontuotannon laatuun ja raportointiinliittyvien prosessien vakiinnuttaminen ja kehittäminen sekä tiedontuotannon kapasiteetin rakentamisenvauhdittaminen laajentuneessa EU:ssa. Prioriterte oppgaver i arbeidsprogrammet for 2004–2006: konsolidere og forbedre Reitoxnettverkets datakvalitetog rapporteringsrutiner samt fremme kompetanseoppbygging innenfor et utvidet EU. Reitoxiin kuuluvat kansalliset seurantakeskukset ovat tärkein tietoa käsittelevä areena EMCDDA:n ja senjäsenvaltioiden välillä, ja tässä asemassa niiden rooli on kahdenlainen. Reitoxnettverkets nasjonale kontaktpunkter utgjør det viktigste grensesnittet for informasjon mellom EONN og detsmedlemsstater og har således en dobbeltrolle. Yhtäällä omien hallitustensa nimittäminäne ovat kansallisia viranomaisia, jotka toimittavat huumetietoa EMCDDA:lle. På den ene siden er de, overfor sine respektive regjeringer, dennasjonale autoriteten som formidler informasjon om narkotika til senteret. Toisaalla EMCDDA:n ohjauksessa netoimivat ”lähettiläinä”, jotka edustavat Reitoxia ja edistävät sen ajamia asioita kotimaassaan. På den andre, er de ‘ambassadører’som, under veiledning av EONN, representerer og fremmer Reitox-nettverket i sitt hjemland. Aivan kuten EMCDDA tukeutuu kansallisiin seurantakeskuksiin tiedon ja asiantuntemuksen lähteinä, myös nämäkeskukset tukeutuvat huumeiden seurantatiedon tuottajien muodostamiin kansallisiin verkostoihin tiedon jataitotiedon tarjoajina. På samme måte som EONN er avhengig av kontaktpunktene som kilder til informasjon og ekspertise, erkontaktpunktene på sin side avhengig av data- og kunnskapsformidling fra egne nasjonale nettverk av enheter fornarkotikaovervåking. Tulokset ja raportointi Produkter og rapportering Kapasiteetin rakentaminen Kompetanseoppbygging Seurantakeskukset toimittavat EMCDDA:lle EU-tasonanalyysiä varten säännöllisin väliajoin tilastoja,laadullista tietoa ja kansallisia vuosiraporttejatärkeimmistä huumeita koskevista suuntauksista jakehityspiirteistä omissa maissaan. Kontaktpunktene sender EONN – for analyser på EU-plan – vanlig statistikk, kvalitativ informasjon ognasjonale rapporter om hovedtrender og utviklingerpå narkotikaområdet i sine respektive land. Ne myös levittävät Euroopan huumetietoa kansallisella tasolla. De sender også ut informasjon om narkotika i Europa på nasjonalt plan. Reitoxin raportointijärjestelmät ja rakenteet tarjoavatseurantakeskuksille yhä enemmän mahdollisuuksiasyöttää kansallista tietoa EMCDDA:n tietokantoihin jahakujärjestelmiin. Reitoxnettverkets rapporteringsprosesser ogstrukturer tillater i økende grad elektroniskregistrering av kontaktpunktenes nasjonale data i EONNs system for lagring og gjenfinning. Eri huumeilmiöihin liittyvän asiantuntemuksen taso voivaihdella huomattavasti eri maiden välillä.Kapasiteetin rakentamiseen tähtäävät toimet, kutenkurssit ja keskinäinen asiantuntijavaihto, onkin senvuoksi otettu mukaan osaksi Reitoxin ohjelmia. Kompetansenivået på enkelte narkotikarelaterteområder kan være svært forskjellig fra land til land.Tiltak for kompetanseoppbygging, f.eks. i form avkurs eller utveksling, er derfor en integrert del av Reitox-programmene. Tällä tavoin johonkin ilmiöön vähemmän perehtyneetseurantakeskukset voivat hyötyä kokeneempienkumppaniensa tietämyksestä. Joillekin aloilleerikoistuneet seurantakeskusten työryhmättyöskentelevät muodostaakseen selkeän käsityksenalan uusista indikaattoreista, olennaisimmastaydintiedosta ja uusista toiminta-alueista. Dermed kan kontaktpunktersom er mindre spesialiserte innenfor et område,trekke på kunnskapen til de mer erfarne partnerne.Arbeidsgrupper av kontaktpunkter med kunnskaperpå et spesielt område, er dessuten engasjert iutarbeidelsen av konsepter for nye indikatorer,kjernedatasett og nye arbeidsområder. Verkoston hallinto Nettverksadministrasjon Tiedon laadun varmistajina toimivat yhteisesti sovitutohjeistot ja tiedonkeruun työvälineet. Informasjonskvaliteten blir i stor grad sikret ved brukav omforente retningslinjer og verktøy fordatainnsamling. EMCDDA arvioikaiken verkostoilta saamansa tiedon laadun ja käytuloksista keskustelua seurantakeskusten kanssa. EONN vurderer kvaliteten på datasom mottas fra nettverket og drøfter resultatene medde enkelte kontaktpunktene. Verkoston koordinaattorin asemassaan EMCDDAjärjestää säännöllisesti seurantakeskusten johtajienkokouksia suunnittelutyön ylläpitämiseksi, näkemystenvaihtamiseksi ja keskustelujen käymiseksiaihekohtaisesta kehityksestä. Som nettverkskoordinator organiserer EONN jevnligmøter mellom kontaktpunktenes ledere for å leggeplaner for framtiden, utveksle synspunkter og drøftetematiske utviklinger. EMCDDA:n jakansallisten seurantakeskusten päivittäistäyhteydenpitoa helpottaa Reitox-ekstranet, sisäiseenkäyttöön rajoitettu www-sivusto, joka on tarkoitettu verkostokumppaneiden väliseen tiedon ja asiakirjojenvaihtoon. Kommunikasjon mellom EONNog kontaktpunktene underlettes av Reitox ekstranett,et nettsted med begrenset adgang for utveksling avinformasjon og dokumentasjon mellomnettverkspartnerne. Laadukkaat tietopalvelut Informasjonsservice av høy kvalitet Julkaisut Publikasjoner EMCDDA:n toiminnan tavoitteena on tuottaa EU:lle jasen jäsenvaltioille korkealaatuisia tietopalvelujahuumeista ja huumeriippuvuudesta Euroopassa.Tiedonvälitys ja -levitys ovatkin sen vuoksi EMCDDA:n ydintoimintoja. EONN arbeider for at EU og EUs medlemsstater skalfå en informasjonstjeneste av høy kvalitet på områdetnarkotika og narkotikaavhengighet i Europa.Kommunikasjon og formidling av informasjon utgjørderfor kjernen i senterets virksomhet. Keskuksen tuottama tieto räätälöidään erivastaanottajaryhmien mukaiseksi, joita ovat Informasjonen som senteret leverer er skreddersyddetter behovene til de forskjellige målgruppene blantpublikum, herunder: EMCDDA:n julkaisuohjelma on yksi tärkeimmistäkanavista, joita myöten keskus voi esitellä työnsätuloksia. EONNs publikasjonsprogram er en avhovedkanalene for å bekjentgjøre hvilke resultatersentret har oppnådd. Keskuksen painettujen julkaisujen joukkoonkuuluu huumeilmiötä käsitteleviä vuosikertomuksiasekä tieteellisiä ja aihekohtaisia erityisjulkaisujaneljän eri sarjan puitteissa. De trykte publikasjoneneomfatter årsrapporten om narkotikafenomenet samtspesialiserte vitenskapelige og tematiske utgivelsersom er delt inn i fire klart atskilte serier. Yhteen koottua tietoajulkaistaan myös joka toinen kuukausi ilmestyvässäuutiskirjeessä sekä tilannekatsauksissa. Mersammenfattet informasjon offentliggjøres gjennomnyhetsbrev annenhver måned og gjennom policyorienteringer. Julkaisuohjelman tavoitteena on, että painetut jaonline-muodossa olevat tuotteet ovat keskinäisessätasapainossa ja että ne täydentävät toisiaan. Programmet tilstreber balanse ogkomplementaritet mellom trykte og nettbaserteprodukter. • huumetutkijat. • forskere på narkotikafeltet. Sähköinen online-toiminta Nettbaserte aktiviteter Keskus lähestyy Euroopan kansalaisia entistäenemmän kunkin omalla kielellä. Senteret når fram til stadig flere europeiske borgerepå deres egne språk gjennom en omfattendeflerspråklig produksjon. Kaikki tuotteet muokataan selkeästi keskuksen omankuvan mukaisiksi. Alle produktene er i henhold til en klar foretaksvisjon. EMCDDA:n www-sivusto (http://www.emcdda.eu.int)on portti kaikkeen viraston tuottamaan tietoon. EONNs nettsted (http://www.emcdda.eu.int) erportalen til all informasjon senteret produserer. Sen tavoitteena on saattaa uusimman teknologiankeinoja käyttäen huumetietoa nopeasti EMCDDA:nkoko käyttäjäkunnalle. Målet med nettstedet er raskt å nå ut medinformasjon til alle EONNs publikumsgrupper vedhjelp av den nyeste teknologien. Keskuksen online-toiminnan avainkysymyksiä ovat laajennetut vuosikertomukset,ladattavat julkaisut ja lehdistömateriaali, huumetietoasisältävät tietokannat, tilauspalvelut, EMCDDA:ntyöohjelmien esittelyt sekä linkit kumppaniorganisaatioihin kautta maailman. Viktige trekk vedsenterets nettbaserte aktiviteter er bl.a.: utvidedenettbaserte årsrapporter, nedlastbare publikasjonerog pressestoff, narkotikarelaterte databaser,abonnementtjenester, presentasjoner av EONNsarbeidsprogrammer samt lenker tilpartnerorganisasjoner over hele verden. Mediasuhteet Forholdet til media Virasto järjestää korkean tason kokouksia aiheista,joilla on poliittista merkitystä tai jotka liittyvät senomiin työohjelmiin. Senteret organiserer konferanser på høyt nivå omaktuelle temaer av politisk betydning eller temaersom vedrører senterets arbeidsprogram. Tällaiset tapahtumat ovatkeskuksen kannalta korvaamaton keino ajatusten jakokemusten vaihtamiseen huumealanavaintoimijoiden kesken sekä oman asemanvahvistamiseen osaamiskeskuksena. Slikearrangementer er uvurderlige for senterets utvekslingav synspunkter og ekspertise med nøkkelaktører pånarkotikafeltet samt i arbeidet for å fremme seg somet kompetansesenter. Palvelut kansallisille ja EU:nviranomaisille Til tjeneste for myndigheter,nasjonaltog på EU-plan Yksi EMCDDA:n keskeisistä pyrkimyksistä onkansallisten ja EU:n viranomaisten – erityisestipoliittisten päättäjien ja heidän neuvonantajiensa –tietotarpeiden tyydyttäminen. EONNs primære ønske er å imøtekommeinformasjonsbehovene til myndigheter, nasjonalt ogpå EU-plan, særlig informasjonsbehovene tilbeslutningstakere og deres rådgivere. Keskus tuottaa tietoanäiden tahojen päätöksentekoa varten sekäennakoiden uusia tilanteita että toisaalta reagoidennykytilanteeseen räätälöityjen katsausten japalvelujen kautta. På detteområdet bidrar senteret aktivt til en opplystbeslutningsprosess, og reaktivt gjennomskreddersydde orienteringer og tjenester. EMCDDA:n markkinointitoiminta tapahtuu kolmenperuspilarin varassa: dialogi asiakkaiden kanssa,markkinoinnin edistäminen sekä jakelu.Vuorovaikutus eri asiakasryhmien kanssa sekämarkkinatutkimukset auttavat keskusta räätälöimääntuotteensa asiakkaiden toiveiden mukaisiksi. EONNs markedsføringsaktiviteter følger tre akser:dialog med brukere, promoterende tiltak ogdistribusjon. Virastontuotteiden julkistamiseen käytetään laajaa valikoimaamarkkinoinnin edistämiseen soveltuvia kanavia,mukaan lukien esitemateriaali, uutuuksienesittelytilaisuudet ja pr-työ. Tarkoin kohdennettutuotejakelu takaa sen, että oikea tuote saavuttaaoikean asiakkaan täsmällisesti jakustannustehokkaasti. Samspill med brukergrupper gjennommarkedsundersøkelser bidrar til at senteret kanskreddersy produkter for brukerens behov.Produktene blir spredt gjennom et bredt spekter avkanaler for markedsføring – herunder brosjyrer,produktlanseringer og PR – samtidig som målrettetdistribusjon sikrer at de rette produktene når fram tilde rette brukerne på en rask og kostnadseffektivmåte. Keskuksen tietotekniikkaryhmä vastaa seuraavista alueista: EMCDDA:n tietoteknisten perusrakenteidenkehittäminen ja ylläpito, tietoteknisen neuvonnan antaminen eri hankkeiden yhteydessä sekä online-palvelujen jatietokantojen johtaminen. Gruppen for informasjonsteknologi (IT) er ansvarlig for: utvikling og vedlikehold av EONNs IT-infrastruktur, IT-rådgivning overfor prosjekter samt administrasjon av nettbaserte tjenester og databaser. Tukipalvelutiimi vastaa seuraavista toiminnoista: aineelliset ja henkilöstövoimavarat, varainhoidon ja kirjanpidonhallinta, suunnittelu ja arviointityö, tietopalvelu sekä arkistointi. Gruppen som leverer støttetjenester er ansvarlig for: menneskelige og materielle ressurser, økonomisk ogregnskapsmessig styring, planlegging og evaluering samt dokumentasjon og arkiver. Tietopalvelu ylläpitää EMCDDA:n asiakirja- ja tietokeskusta, joka on yleisölle avoin erikoiskirjasto ja jonkahallussa on laaja huumeita käsittelevä asiakirjakokoelma. Dokumentasjonstjenesten driver EONNs Informasjons- og dokumentasjonssenter, et spesialisert bibliotek som eråpent for allmennheten og inneholder en omfattende samling av dokumentasjon om narkotika. Tarjolla on myös elektronisia tietopalveluja niin EMCDDA:n henkilöstölle kuin ulkopuolisillekin käyttäjille nykytekniikan keinoin. I tillegg tilbys, viany teknologi, en elektronisk informasjonstjeneste for å imøtekomme behovene til EONNs ansatte og eksternebrukere. Tarjolla on yhteys kirjastonkantaluetteloihin, ulkopuolisiin huumetietokantoihin sekä online-muotoisiin kausijulkaisuihin. Denne gir tilgang til bibliotekskartoteker, eksterne narkotikadatabaser og nettbaserte tidsskrifter. Henkilöstö ja talousarvio Personale og budsjett Vuosien 2004–2006 työohjelman julkaisemishetkellä EMCDDA:n henkilöstöön kuului noin 80 ihmistä eri puolilta Eurooppaa. Da arbeidsprogrammet for 2004–2006 ble påbegynt, hadde EONN om lag 80 ansatte fra hele EU. Henkilöstöä johtaa Euroopan komission ehdotuksesta ja hallintoneuvoston toimesta viideksi vuodeksikerrallaan nimitettävä johtaja. Johtajan virkakausien määrää ei ole säännöissä rajoitettu. Personalet ledes av en administrerende direktør, oppnevnt av styret etter forslag fra Europakommisjonen, for en periode på fem år, med mulighet for gjenvalg. EMCDDA saa jatkuvan rahoituksensa EU:n talousarviosta. EONN får stabil finansiering over EUs alminnelige budsjett. EMCDDA:n talousarvion hyväksyy hallintoneuvosto. EONNs budsjett vedtas av styret. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (esittelylehtinen) Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (Presentasjonsbrosjyre) Koululaisten päihteidenkäyttö 35 maassa Euroopassa ESPAD-rapporten for 2007 inneholder resultatene fra den fjerde undersøkelsen, gjennomført i 35 land i løpet av 2007. Tämä tiivistelmä on saatavana seuraavilla kielillä: bulgariaksi, englanniksi, espanjaksi, hollanniksi, italiaksi, kreikaksi, latviaksi, liettuaksi, portugaliksi, puolaksi, ranskaksi, romaniaksi, ruotsiksi, saksaksi, slovakiksi, sloveeniksi, suomeksi, tanskaksi, tšekiksi, unkariksi, viroksi, norjaksi ja turkiksi. Sammendraget foreligger på bulgarsk, spansk, tsjekkisk, dansk, tysk, estisk, gresk, engelsk, fransk, italiensk, latvisk, litauisk, ungarsk, nederlandsk, polsk, portugisisk, rumensk, slovakisk, slovensk, finsk, svensk, tyrkisk og norsk. Tutkimusmenetelmät ja aineiston laatu Metodikk og datakvalitet Muut päihteet Andre stoffer Koko raportin bibliografiset tiedot:Hibell, B., Guttormsson, U., Ahlström, S., Balakireva, O., Bjarnason, T., Kokkevi, A. ja Kraus, L. (2009), The 2007 ESPAD report. Substance use among students in 35 European countries, the Swedish Council for Information on Alcohol and Other Drugs, Stockholm, Sweden. Bibliografiske opplysninger for den fullstendige rapport:Hibell, B., Guttormsson, U., Ahlström, S., Balakireva, O., Bjarnason, T., Kokkevi, A. and Kraus, L. (2009), The 2007 ESPAD report. Substance use among students in 35 European countries, the Swedish Council for Information on Alcohol and Other Drugs, Stockholm, Sverige. Ohjeet koko raportin lataamisesta ovat osoitteessa http://www.espad.org Opplysninger om hvordan den fulle rapporten kan fås, er tilgjengelig på: http://www.espad.org Tyytyväisinä voimme esittää yhteenvetona tulokset vuoden 2007 Euroopan koulututkimuksesta, joka tehtiin alkoholin ja muun päihteidenkäytön eurooppalaisen koululaiskyselyhankkeen (ESPAD) yhteydessä. Vi har gleden av å presentere dette sammendraget av resultatene av Den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner for 2007, produsert av European School Survey Project on Alcohol and Other Drugs (ESPAD). Tämän yhteenvedon saa 23 kielellä, mikä varmistaa sen mahdollisimman laajan levityksen Euroopassa. Rapporten er på engelsk, men for å sikre rapporten størst mulig utbredelse i Europa utgis sammendraget på 23 språk. Tämä monikielinen yhteenveto on tulosta EMCDDA:n ja ESPAD:n välisestä yhteistyöstä, jossa on tavoitteemme ovat seuraavat: ESPAD-hankkeessa kerätyn koululaisten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä koskevan tiedon ja asiantuntemuksen laaja saatavuus, koululaiskyselyistä saadun tiedon saatavuuden, laadun ja vertailtavuuden parantaminen; mahdollisimman analyyttisen käsityksen saaminen tiedosta tällä alueella. Det flerspråklige sammendraget er et produkt av samarbeidet mellom EONN og ESPAD. Vi har nemlig felles mål: å utvide tilgangen til informasjon og ekspertise om skoleelevers bruk av alkohol og andre rusmidler utviklet av ESPAD-prosjektet, å øke tilgjengeligheten av, kvaliteten på og sammenlignbarheten for data fra skoleundersøkelser, og å få maksimal analytisk innsikt i tilgjengelige opplysninger på dette området. EMCDDA:n tehtävä on kerätä, analysoida ja levittää tosiasioihin perustuvaa, objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa Euroopan huumetilanteesta. EONNs mandat er å samle inn, analysere og spre faktiske, objektive, pålitelige og sammenlignbare opplysninger om narkotikasituasjonen i Europa. ESPAD-hanke on merkittävä tiedonlähde kokonaiskuvan saamiseksi eurooppalaista nuorista. Informasjonen produsert av ESPAD-prosjektet er en viktig kilde til informasjon for å danne seg et bilde av europeisk ungdom. ESPAD-hanke tarjoaa yleisen lähestymistavan, jonka avulla voidaan kerätä tietoa 15–16-vuotiaiden koululaisten päihteidenkäytöstä Euroopassa. Sen avulla voidaan myös arvioida pitkän aikavälin suuntauksia. ESPAD-prosjektet sikrer en felles tilnærming til informasjonsinnsamling om rusmiddelbruk blant 15-16 år gamle skoleelever i Europa og gjør det mulig å vurdere trender over tid. ESPAD-hankkeen työ ei olisi ollut mahdollista ilman Ruotsin valtion, Ruotsin kansanterveyslaitoksen ja Pompidou-ryhmän avokätistä tukea. Arbeidet i ESPAD-prosjektet ville ikke vært mulig uten velvillig støtte fra den svenske regjeringen, Folkhälsoinstitutet og Pompidou-gruppen. Haluamme kiittää kaikkien ESPAD-maiden valtiollisia ja yksityisiä kumppaneita, jotka ovat osallistuneet tämän tärkeän työn rahoittamiseen sekä tiedon keräämiseen, analysoimiseen ja levittämiseen. Vi vil også benytte anledningen til å takke alle statlige og ikke-statlige organisasjoner i ESPAD-landene som har bidratt til finansiering, datainnsamling, analyse og spredning av dette viktige materialet. Kansainvälisen raportin sisältö perustuu tutkimuksen koordinaattoreille ja tietokannan johtajalle toimitettuihin standardoituihin maaraportteihin ja aineistosarjoihin. Innholdet i den internasjonale rapporten er basert på standardiserte landrapporter og datasett oversendt til koordinatorene og den databaseansvarlige. Joissakin maissa oli pieniä metodologisia ongelmia, mutta ne eivät ole niin merkittäviä, että tulosten vertailtavuus olisi vakavasti vaarassa. Et par av landene hadde mindre problemer av metodisk karakter, men de var ikke av et omfang som truet resultatenes sammenlignbarhet i særlig grad, og validiteten generelt anses å være høy for de fleste landene. Kokonaisuudessaan tutkimuksen validiteettia voidaan pitää useimpien maiden kohdalla korkeana. Den nasjonale kulturelle kontekst for skoleelevenes besvarelser har imidlertid ganske sikkert vært varierende. Eurooppalaisten alkoholin ja muiden huumausaineiden käyttöä koskevan koululaiskyselyhankkeen (ESPAD) päätavoitteena on kerätä vertailukelpoista tietoa 15–16-vuotiaiden eurooppalaisten koululaisten päihteidenkäytöstä, jotta voitaisiin hahmottaa päihteidenkäytön vallitsevia ja maiden välisiä suuntauksia. Hovedformålet med den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD) er å samle inn sammenlignbare data om rusmiddelbruk blant 15-16 år gamle skoleelever for å overvåke trender både innenfor det enkelte land og landene imellom. Tähän mennessä ESPAD-hankkeessa on kerätty aineistoa neljä kertaa. Så langt har ESPAD-prosjektet samlet inn data i fire omganger. Ensimmäinen tutkimus, johon osallistui 26 maata, tehtiin vuonna 1995. Vuoden 2007 tutkimukseen osallistui 35 maata. Den første studien ble gjennomført i 26 land i 1995, mens datainnsamlingen i 2007 ble gjennomført i 35 land. Tässä yhteenvedossa esitellään tärkeimpiä tuloksia vuodelta 2007 sekä havaintoja pitkän aikavälin suuntauksista. I dette sammendraget presenteres de viktigste resultatene fra 2007-undersøkelsen og resultatene med hensyn til langsiktige trender. En kort metodeoversikt er gitt innledningsvis. Maakohtaisten otosten koko oli 2 400 oppilaan suosituskoon tuntumassa tai suurempi lukuun ottamatta pienempiä maita. Niissä kyselyihin vastasi vähemmän oppilaita, jotka kaikki kuitenkin kuuluivat tutkimuksen kohdejoukkoon. Utvalgsstørrelsene i hvert land lå like oppunder eller over det anbefalte antallet på 2 400, bortsett fra i de minste landene, der færre, men relevante, skoleelever inngikk i undersøkelsen. Tanskassa pieni bruttootos ja korkea koulun keskeyttämisaste yhdessä vaikuttivat siten, että saatu netto-otos oli liian pieni ollakseen täysin edustava. Siitä syystä se ei myöskään ole täysin vertailukelpoinen. Danmark hadde imidlertid et lite bruttoutvalg og et høyt frafall fra skolen, noe som ga et nettoutvalg som var for lite til å kunne betraktes som helt representativt og dermed fullt sammenlignbart. Yhteistyöhankkeen perustan muodostavat osallistuvien maiden riippumattomat tutkimusryhmät. Uavhengige forskningsteam i landene som deltar, utgjør grunnstammen i dette samarbeidsprosjektet. Vuoden 2007 ESPAD-tietojen keruu kattoi yli 100 000 koululaista seuraavista maista: Alankomaat, Armenia, Belgia (Flanderi), Bulgaria, Färsaaret, Irlanti, Islanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Kroatia, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Mansaari, Monaco, Norja, Portugali, Puola, Ranska, Romania, Ruotsi, Saksa (7 osavaltiota), Slovakian tasavalta, Slovenia, Suomi, Sveitsi, Tanska, Tšekin tasavalta, Ukraina, Unkari, Yhdistynyt kuningaskunta, Venäjä ja Viro. Over 100 000 skoleelever fra følgende land deltok i ESPAD-undersøkelsen i 2007: Armenia, Østerrike, Belgia (Flandern), Bulgaria, Kroatia, Kypros, Tsjekkia, Danmark, Estland, Færøyene, Finland, Frankrike, Tyskland (7 delstater), Hellas, Ungarn, Island, Irland, Isle of Man, Italia, Latvia, Litauen, Malta, Monaco, Nederland, Norge, Polen, Portugal, Romania, Den russiske føderasjon, Slovakia, Slovenia, Sverige, Sveits, Ukraina og Storbritannia. Maiden välisten prosenttiyksikköjen tai pitkän aikavälin eroja tulee tulkita harkiten. Små forskjeller i punktestimater mellom land eller over tid må tolkes med forsiktighet. Kun otetaan huomioon kansallisten otosten koko ja käytetyt otosmenetelmät, nyrkkisääntönä voidaan kuitenkin pitää sitä, että muutamaa prosenttiyksikköä suurempia eroja voidaan luotettavasti pitää merkitsevinä. Som en tommelfingerregel kan man imidlertid si at gitt størrelsen på de nasjonale utvalgene og utvalgsmetodene som ble brukt, så vil forskjeller på mer enn et par prosentpoeng med ganske stor sikkerhet kunne betraktes som signifikante. Aikaisempien ESPAD-tutkimusten tavoin kyselyt tehtiin standardoitua menetelmää ja yhteistä kyselylomaketta käyttäen varmistamaan saatavan aineiston vertailukelpoisuus. Som i tidligere ESPAD-studier ble undersøkelsene gjennomført etter standardiserte metoder og med et felles spørreskjema for å oppnå størst mulig sammenlignbarhet for dataene. Tiedot kerättiin pääasiassa keväällä 2007. Kohdejoukkona olivat vuonna 1991 syntyneet koululaiset, joiden ikä aineistonkeruun aikana oli keskimäärin 15,8 vuotta. De fleste dataene ble samlet inn i løpet av våren 2007, og målgruppen var skoleelever født i 1991, med en gjennomsnittsalder på 15,8 år på det tidspunkt dataene ble samlet inn. Koululaiskyselyn alussa esitettiin muutamia kysymyksiä tupakoinnista. Spørreskjemaet begynte med et lite antall spørsmål om røyking. Vuoden 2007 tutkimuksessa keskimäärin 58 prosenttia tutkimukseen osallistuneiden maiden koululaisista ilmoitti kokeilleensa tupakoimista ainakin kerran, ja 29 prosenttia oli tupakoinut viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana. I gjennomsnitt rapporterte 58 % av skoleelevene i landene som deltok i 2007-undersøkelsen, at de hadde prøvd å røyke minst én gang, og 29 % hadde røykt i løpet av de siste 30 dagene. Kaksi prosenttia kaikista koululaisista oli polttanut vähintään rasiallisen savukkeita päivässä viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana. To prosent av alle skoleelever hadde røykt minst én pakke sigaretter daglig i løpet av den siste måneden. Ainakin kerran elämässä tupakoimisen ja viime aikoina (viimeksi kuluneet 30 päivää) tupakoimisen osalta maiden järjestys on pysynyt enemmän tai vähemmän samana. Rangeringen av landene ble mer eller mindre den samme for røykt noen gang og relativt nyere bruk (siste 30 dager). Maita, joissa 30 viime päivän aikana tupakointia esiintyi hyvin paljon, ovat Bulgaria, Itävalta, Latvia ja Tšekin tasavalta (40–45 De landene som har høy forekomst av sigarettbruk siste 30 dager, er Østerrike, Bulgaria, Tsjekkia og Latvia (40–45 %), og lav forekomst Armenia, Island, Norge og Portugal (7–19 %). Aineistoa kerättiin ryhmäkyselylomakkein. Dataene ble innsamlet på grunnlag av gruppeadministrerte spørreskjemaer. Koululaiset täyttivät kyselylomakkeet anonyymisti oppitunnilla, ja opettajat tai tutkimusapulaiset johtivat tutkimusta. Skoleelevene besvarte spørsmålene anonymt i klasserommet, med læreren eller en forskningsassistent som undersøkelsesansvarlig. Kahta poikkeusta lukuun ottamatta luokkaotokset ovat kansallisesti edustavia: Saksassa kysely tehtiin seitsemässä yhteensä 16 osavaltiosta (Bundesland), kun taas Belgiasta kerätty aineisto rajoittuu maan hollanninkieliseen osaan (Flanderi). Med to unntak var utvalgene av klasser nasjonalt representative: I Tyskland ble studien gjennomført i 7 av 16 delstater (Bundesländer), mens datainnsamlingen i Belgia begrenset seg til den flamsktalende delen (Flandern). Vastaavat keskiarvoluvut 12 viime kuukauden ja 30 viime päivän ajalta ovat 82 ja 61 prosenttia. Bak disse gjennomsnittstallene skjuler det seg selvfølgelig store forskjeller landene imellom. Kahden viimeisen tutkimuksen välillä olutta ja/tai viiniä 30 viime päivän aikana juoneiden koululaisten määrä keskimäärin oli siis selvästi laskenut. For eksempel rapporterte 80 % av skoleelevene i Østerrike og Danmark om alkoholbruk i løpet av siste 30 dager (begrenset sammenlignbarhet) mot bare 31 % på Island og 35 % i Armenia. Niiden maiden koululaiset, jotka tupakoivat muita enemmän, myös todennäköisemmin kertovat savukkeiden saamisen olevan helppoa. I land som har en større andel røykere blant skoleelevene, er det også større sannsynlighet for at skoleelevene rapporterer at det er lett å få tak i sigaretter. Tupakoinnin varhainen aloittamisikä (13 vuoden iässä tai nuorempana) liittyy maakohtaisesti tarkasteltuna myös siihen, että tupakointia kuluneen kuukauden aikana esiintyi paljon. Tidlig debutalder (13 år eller yngre) er på landnivå også assosiert med høye nivåer av bruk siste måned. Keskimäärin 7 prosenttia koululaisista kertoi polttaneensa savukkeita päivittäin 13 vuoden iässä tai sitä nuorempana. I snitt rapporterte 7 % av skoleelevene at de hadde røykt sigaretter daglig siden de var 13 år gamle eller yngre. Päivittäinen tupakointi näin varhaisessa iässä on yleisintä Tšekin, Viron, Latvian ja Slovakian tasavallan, koululaisten parissa (esiintyvyysaste noin 13 prosenttia) ja harvinaisinta Kreikan ja Romanian koululaisilla (noin 3 prosenttia). Daglig sigarettbruk i så ung alder er vanligst blant skoleelever i Tsjekkia, Estland, Latvia og Slovakia (prevalenstall på rundt 13 %) og minst vanlig blant skoleelever i Hellas og Romania (rundt 3 %). Esimerkiksi 80 prosenttia itävaltalaisista ja tanskalaisista (rajallinen vertailtavuus) mutta vain 31 prosenttia islantilaisista ja 35 prosenttia armenialaisista koululaisista ilmoitti käyttäneensä alkoholia 30 viime päivän aikana. Men når det er snakk om høyere hyppighet i samme tidsperspektiv (40, 20 og 10 ganger), er andelene oftest høyere blant gutter. Økt hyppighet rapporteres hovedsakelig av skoleelever i Østerrike og Tyskland (7 delstater), mens bare svært få skoleelever drikker så ofte i de nordiske landene Finland, Island, Norge og Sverige. Maita yksittäin tarkastellen voidaan kuitenkin havaita suuria eroja. I enkelte land kan man imidlertid se store forskjeller. Esimerkiksi Armeniassa pojat sijoittuivat 16 prosenttiyksikköä tyttöjen edelle, ja vastaavasti Monacossa tytöt olivat 19 prosenttiyksikköä poikien edellä. For eksempel lå tallene 16 prosentpoeng høyere for gutter enn for jenter i Armenia, og motsatt lå jentene 19 prosentpoeng høyere enn guttene i Monaco. Alkoholinkäyttöä ainakin kerran, 12 viime kuukauden ja 30 viime päivän aikana koskevat luvut tyttöjen ja poikien välillä ovat lähes samat. Over tid kan man notere en liten nedgang i røyking siste 30 dager idet totalt gjennomsnittlig prevalenstall har falt med fire prosentpoeng fra 1995 til 2007 i ESPAD-land med sammenlignbare data for alle fire undersøkelsene. Kun asiaa tarkastellaan käytön toistuvuuden ja käyttökertojen lukumäärän pohjalta (40, 20 ja 10 kertaa), poikien osuus on tavallisesti suurempi. Det er imidlertid unntak fra dette mønsteret, bl.a. i Danmark (begrenset sammenlignbarhet) og Østerrike, der skoleelever rapporterer om både høy hyppighet og store mengder. Alkoholinkäytön tiuhasta toistuvuudesta ovat kertoneet pääasiassa Itävallan ja Saksan (7 osavaltiota) koululaiset, kun taas Pohjoismaat (Islanti, Norja, Ruotsi ja Suomi) kuuluvat siihen ryhmään, jossa vain hyvin harvat koululaiset juovat usein. I de landene som har det høyeste gjennomsnittlige konsumet, Danmark (begrenset sammenlignbarhet) og Isle of Man, drikker gjennomsnittseleven nærmere 3–4 ganger mer enn i landene som har det laveste gjennomsnittskonsumet (Armenia og Kypros). Pitkän aikavälin tarkastelussa 30 viime päivän tupakoinnissa voidaan havaita pientä laskua; keskimääräinen esiintyvyys on laskenut neljä prosenttiyksikköä vuosien 1995 ja 2007 välillä niissä ESPAD-maissa, joista on saatavana vertailukelpoista aineistoa kaikista neljästä aineistonkeruuvaiheesta. Selv om det generelt er en langsiktig nedadgående trend når det gjelder røyking, har fire land motsatt utvikling med høyere nivåer i 2007 enn i 1995. Jos vertailu rajoitetaan vuosiin 1999–2007, viimeaikainen tupakointi on vähentynyt seitsemän prosenttiyksikköä. Oppgangen i disse landene fant imidlertid sted allerede mellom 1995 og 1999, og situasjonen har siden vært relativt stabil. Vuonna 1995 oli havaittavissa pieni sukupuolten välinen ero (4 prosenttiyksikköä), mutta vuoteen 2007 mennessä ero oli kuroutunut umpeen. Bildet av trenden for røyking siste 30 dager i ESPAD-landene er derfor totalt sett fallende, eller situasjonen er i det minste stabilisert. Viimeisimmän alkoholin juomakerran aikana juodun alkoholin kokonaismäärä on tavallisesti pieni niissä maissa, joissa koululaiset juovat usein, esimerkiksi Kreikassa. I nesten alle land drikker gutter mer enn jenter. Den mest markante unntaket her er Island, der jenter rapporterer å drikke større mengder enn gutter. Vastaavasti niissä maissa, joissa koululaiset juovat harvemmin alkoholia, sitä juodaan kerralla enemmän. I de aller fleste landene er øl den dominerende alkoholholdige drikken blant gutter, mens brennevin er den viktigste drikken blant jenter i litt over halvparten av landene. Tällainen malli on havaittavissa Pohjoismaissa, joihin kuuluvat Islanti, Norja, Ruotsi ja Suomi. Alt i alt er det øl som dominerer, idet øl står for om lag 40 % av konsumerte mengder (regnet i ren alkohol) ved siste drikkesituasjon, etterfulgt av 30 % for brennevin og 13 % for vin. Mallista on kuitenkin poikkeuksia esimerkiksi Tanskassa (rajallinen vertailtavuus) ja Itävallassa. Øl er enda mer dominerende blant gutter og står for om lag halvparten av deres totale konsum ved siste drikkesituasjon. Näiden maiden koululaiset ovat kertoneet juovansa usein ja suuria määriä. Hos jenter er mønsteret jevnere fordelt, idet brennevin er den viktigste typen alkohol og utgjør om lag en tredel av deres totale konsum. Vain neljässä maassa suuntaus vaikuttaa olevan päinvastainen viimeaikaisessa tupakoinnissa vallitsevan pitkän aikavälin laskevaan suuntaukseen verrattuna; näissä maissa sitä koskeva luku vuonna 2007 oli korkeampi kuin vuonna 1995. I alle ESPAD-landene hadde minst to tredeler av skoleelevene drukket alkohol minst én gang – ESPAD-gjennomsnittet lå tett inntil 90 % i 2007-undersøkelsen. De tilsvarende gjennomsnittstallene for siste 12 måneder og siste 30 dager er henholdsvis 82 % og 61 %. Disse tallene er relativt uendret fra 1995 til 2007 for livstidsprevalens og prevalens siste 12 måneder. Yleisesti ottaen suuntaus 30 viime päivän tupakoinnissa vaikuttaa ESPAD-maissa laskevalta, tai ainakin tilanne on vakaa. Mellom de to siste undersøkelsene var det også en klar nedgang i gjennomsnittlig andel av skoleelever som hadde drukket øl og/eller vin siste 30 dager. Lähes kaikissa maissa pojat juovat enemmän kuin tytöt. forskjellene blitt mye mindre i 2007. Selkein vastakohta tähän on Islanti, jossa tytöt ovat ilmoittaneet juoneensa suurempia määriä kuin pojat. Valtaosassa maista pojat juovat pääasiassa olutta. Blant landene som registrerte en vedvarende oppadgående trend for alle fire undersøkelser, var Kroatia, Tsjekkia, Malta, Portugal og Slovakia. Eräät maat sijoittuvat molempien kysymysten osalta kärkeen, esimerkiksi Tanska (rajallinen vertailtavuus), Mansaari sekä Yhdistynyt kuningaskunta. I snitt hadde halvparten av skoleelevene som deltok i ESPAD-undersøkelsen, minst én gang vært så beruset at de hadde sjanglet, hadde uklar tale eller hadde kastet opp. Toisissa maissa koululaiset ilmoittivat humalahakuisesta juomisesta 30 viime päivän aikana, vaikka nämä maat sijoittuivat humaltumisen osalta kuitenkin melko matalalle samalla ajanjaksolla. For 39 % av skoleelevene hadde dette skjedd i løpet av de siste 12 månedene, og for 18 % i løpet av de siste 30 dagene. Kaiken kaikkiaan olut on kuitenkin suosituin alkoholijuoma, ja sen osuus on noin 40 prosenttia viimeisimmällä juomakerralla juodusta määrästä (100-prosenttisena alkoholina). Mer enn halvparten av landene registrerte en økning i den siste studien. Seuraavalla sijalla ovat väkevät, joiden osuus on 30 prosenttia, ja kolmantena viini, jonka osuus on 13 prosenttia. Den største økningen fra 2003 til 2007 ble funnet i Portugal, der andelen skoleelever som rapporterte om hard episodisk drikking siste 30 dager gikk opp fra 25 til 56 %, dvs. med 31 prosentpoeng. Pojat suosivat olutta tätäkin enemmän, ja sen osuus on noin puolet poikien alkoholin kokonaiskulutuksesta viimeisimmällä juomakerralla. Andre land med store økninger var Polen (som omtrent var nede på 1999-nivå etter en nedgang i 2003) (16 prosentpoeng), Frankrike (15), Kroatia (14) og Bulgaria (12). Keskimäärin 43 prosenttia ESPAD-koululaisista kertoi humalahakuisesta juomisesta 30 viime päivän aikana, mikä oli yleisempää pojilla (47 prosenttia) kuin tytöillä (39 prosenttia). Av landene der mange skoleelever rapporterer å ha vært fulle så ofte som dette, er Danmark (begrenset sammenlignbarhet), Isle of Man, Storbritannia og Østerrike, med tall fra 49 til 31 % for beruselse siste 30 dager. Pojat muodostivat myös suuren enemmistön kaikissa maissa. Landene i den andre enden av skalaen er Armenia (2 %) og Kypros (9 %). Muutamissa maissa luvut olivat jokseenkin samat, mutta oli myös maita, joissa tytöt ilmoittivat humalahakuisesta juomisesta poikia useammin. Mange skoleelever rapporterte at deres alkoholforbruk siste 12 måneder hadde skapt problemer. Silmiinpistävin esimerkki on Norja, missä 42 prosenttia tytöistä ja 35 prosenttia pojista ilmoitti humalahakuisesta juomisesta 30 viime päivän aikana. I snitt svarte 15 % at de hadde opplevd alvorlige problemer i forhold til foreldrene, og omtrent like mange (13 %) svarte at de hadde hatt ”dårlige skole- eller arbeidsprestasjoner”, ”alvorlige problemer i forhold til venner” eller kommet i ”slagsmål”. Maakohtaisesti viimeisimmältä juomakerralta ilmoitetun alkoholinkulutuksen ja koetun päihtymystason välillä vallitsee vahva positiivinen yhteys. Blant landene der mange av skoleelevene rapporterte om problemer i forbindelse med alkoholforbruket, er Bulgaria, Isle of Man, Storbritannia og Latvia. Tämä tarkoittaa sitä, että niiden maiden koululaiset, jotka ilmoittivat käyttävänsä suuria määriä alkoholia, ilmoittivat myös vahvemmista humalatiloista. På landnivå er det en positiv korrelasjon mellom opplevde problemer og beruselse siste 30 dager. Viimeisimmällä ajanjaksolla tämä koskee erityisesti tyttöjä, joiden osuus nousi 35 prosentista 42 prosenttiin. De fleste alkoholrelaterte problemer forekommer i gjennomsnitt hyppigere hos gutter enn hos jenter. Vuonna 1995 humalajuominen oli keskimäärin paljon yleisempää pojilla kuin tytöillä, mutta vuonna 2007 ero oli jo tuntuvasti pienempi. Dette er særlig uttalt når det gjelder “slagsmål” og ”problemer med politiet”. Maita, joissa suuntaus on ollut kaikissa neljässä aineistonkeruuvaiheessa jatkuvasti nouseva, ovat Kroatia, Malta, Portugali, Slovakian tasavalta ja Tšekin tasavalta. For en del av problemene er gjennomsnittstallene omtrent de samme, og for ett (“alvorlige problemer i forhold til venner”) er tallet til og med litt høyere for jenter. Keskimäärin puolet ESPAD-tutkimukseen osallistuneista koululaisista on ollut ainakin kerran niin juovuksissa, että kävely on ollut hoipertelevaa, puhe sammaltavaa tai he ovat oksentaneet. En annen måte å måle beruselse på, har vært å spørre skoleelevene hvor ofte de har drukket fem drinker eller mer i den enkelte drikkesituasjon. Tämä oli tapahtunut 39 prosentille koululaisista 12 viime kuukauden aikana ja 18 prosentille 30 viime päivän aikana. Dette målet på “hard episodisk drikking” avdekker til en viss grad et annet mønster enn spørsmålet om beruselse. Humaltumisen tiheydessä oli maiden välisiä sukupuolieroja. Enkelte land skårer høyt på begge målene, f.eks. Danmark (begrenset sammenlignbarhet), Isle of Man og Storbritannia. Sen sijaan keskimääräisellä ESPAD-tasolla sukupuolieroja ei ollut. Eksempler på land her er Malta, Portugal, Estland og Latvia. Viimeisimmällä ajanjaksolla yli puolessa maista on nähtävissä nousevia suuntauksia. En tredel av skoleelevene i ESPAD-landene har lett tilgang til cannabis. Eniten nousua vuosina 2003–2007 oli havaittavissa Portugalissa, missä humalahakuisesta juomisesta 30 viime päivän aikana kertovien koululaisten määrä nousi 25 prosentista 56 prosenttiin eli 31 prosenttiyksikköä. Gutter anser at cannabis er noe lettere tilgjengelig enn jenter, men kjønnsforskjellen er ganske liten. Muut maat, joissa on havaittu suurta nousua, ovat Puola (joka palasi lähes vuoden 1999 tasolle vuoden 2003 laskun jälkeen) (16 prosenttiyksikköä), Ranska (15), Kroatia (14) ja Bulgaria (12). Amfetamin og ecstasy anses ikke som like lett tilgjengelig som cannabis. Niissä maissa, joissa monet koululaiset ovat olleet humalassa 12 viime kuukauden aikana, yleensä myös 30 viime päivän aikana humalassa olemista koskevat luvut ovat korkeita. I snitt rapporterte 43 % av skoleelevene som deltok i ESPAD-undersøkelsen, om hard episodisk drikking i løpet av siste 30 dager, og dette var vanligere blant gutter (47 %) enn jenter (39 %). Guttene dominerte i de fleste landene. Luvut humalatilasta viimeisten 30 päivän aikana vaihtelevat 31 prosentista 49 prosenttiin. Asteikon toisessa päässä ovat Armenia (2 prosenttia) ja Kypros (9 prosenttia). Det mest slående eksempelet er Norge, der 42 % av jentene og 35 % av guttene rapporterte om hard episodisk drikking i løpet av siste 30 dager. Humalahakuista juomista koskeva kysymys paljasti jossain määrin erilaisen mallin kuin humaltumiseen liittynyt kysymys. For denne siste perioden gjaldt dette særlig jenter, med en økning fra 35 til 42 %. Mens hard episodisk drikking var gjennomsnittlig langt vanligere blant gutter enn blant jenter i 1995, var Lukuisat koululaiset ilmoittivat 12 viime kuukauden aikana esiintyneistä alkoholinkäyttöön liittyvistä ongelmista. Ifølge undersøkelsen fra 2007 har i gjennomsnitt 23 % av guttene og 17 % av jentene prøvd illegale rusmidler minst én gang. Keskimäärin 15 prosenttia koululaisista kertoi kokeneensa vakavia ongelmia vanhempiensa kanssa. Uttrykket “illegale rusmidler” innbefatter cannabis, amfetamin, kokain, crack, ecstasy, LSD og heroin. Tätä koskeva luku oli lähes sama kuin kysymyksiin ”huono menestys koulussa tai työssä”, ”vakavia ongelmia ystävien kanssa” ja ”fyysisiä tappeluita” liittyvä luku (13 prosenttia). Bulgaria, Det er store variasjoner i rapportert bruk av illegale rusmidler fra et land til et annet. I Tsjekkia rapporterter nærmere halvparten (46 %) av skoleelevene om slik bruk, og relativt mange (grovt regnet en tredel) også i Frankrike, på Isle of Man, i Slovakia og Sveits. På Yhteenvetotaulukko. Sammendragstabell. Valikoidut maakohtaiset tärkeimmät tulokset. Utvalgte hovedresultater etter land. (Prosentteina, ellei toisin ole merkitty.) ESPAD 2007. (I prosent om ikke annet er oppgitt.) ESPAD 2007. Humalassa 12 viime Bruk noen gang av Tupakointi 30 viime päivän aikana Bruk noen gang av alkohol sammen med Muiden laittomien huumeiden kuin kannabiksen käyttö ainakin kerran (1) Bruk noen gang av andre illegale rusmidler enn cannabis(1) sniffestoffer ( Ruotsi Sveitsi Ukraina Yhdistynyt kuningaskunta Keskiarvo (painottamaton) Sverige Sveits Ukraina Storbritannia Gjennomsnitt (uvektet) (1) ”Muu laiton huume kuin kannabis” tarkoittaa ekstaasia, amfetamiineja, LSD:tä tai muita hallusinogeeneja, crackia, kokaiinia ja heroiinia.(2) Haisteltavat aineet: ”... (liimat jne.) päihtymistarkoituksessa”. (1) “Andre illegale rusmidler enn cannabis” omfatter ecstasy, amfetamin, LSD eller andre hallusinogener, crack, kokain og heroin.(2) Sniffestoffer: “...(lim osv.) for å oppnå rus. (3) ”Päihtymistarkoituksessa” lukuun ottamatta Kyprosta (”tarkoitus tuntea eri tavalla”) ja Romaniaa (”tarkoitukseen, että olo tuntuisi paremmalta”).(4) Tanska: rajallinen vertailtavuus. (3) “For å oppnå rus” bortsett fra Kypros (”for å oppnå en annen følelse”) og Romania (”for å føle meg bedre”).(4) Danmark: begrenset sammenlignbarhet. Mansaari, Yhdistynyt kuningaskunta ja Latvia ovat niitä maita, joissa lukuisat koululaiset ilmoittivat alkoholinkäyttöön liittyvistä ongelmista. Kypros og Færøyene og i Norge og Romania rapporterer bare rundt 6 % om bruk av illegale rusmidler. Maakohtaisesti tarkasteltuna koettujen ongelmien ja 30 viime päivän aikana humaltumisen välillä on positiivinen korrelaatio. Prevalenstallene er ofte lavere i de nordiske land og i Øst-Europa. Koululaisilta kysyttiin myös muista huumeista, jotka eivät kuuluneet laittomien huumeiden luetteloon. Tällaisia huumeita ovat huumesienet, GHB ja anaboliset steroidit. (14 %), klassifisert til å ha høy risiko for å utvikle cannabisrelaterte problemer, mens den gjennomsnittlige prevalensen av høyrisikobrukere på tvers av landene var 2 %. Kolme prosenttia koululaisista ilmoitti käyttäneensä huumesieniä ainakin kerran, kun taas vain yksi prosentti ilmoitti käyttäneensä GHB:tä ja steroideja. Det ble funnet landspesifikke forskjeller i risikoen for skade fra bruk av cannabis, og prosentandelen høyrisikobrukere i en befolkning tilsvarer prevalensen av cannabisbruk i det enkelte land. Luku on samaa suuruusluokkaa kuin ilmoitettu kokemus suonensisäisten huumeiden käytöstä. På befolkningsnivå øker med andre ord prevalensen av høyrisikobrukere med prevalensen av cannabisbruk. Useimmat alkoholiin liittyvät ongelmat ovat keskimäärin yleisempiä pojilla. Flesteparten av skoleelevene som har prøvd illegale rusmidler, har prøvd cannabis. Tämä käy selvimmin esille kohdista ”fyysisiä tappeluita” ja ”ongelmia poliisin kanssa”. Ecstasy, kokain og amfetamin deler andreplassen (3 % hver), mens LSD, crack og heroin ble sjeldnere rapportert (1–2 %). Joidenkin ongelmien keskiarvot ovat kuitenkin suurin piirtein samat, ja yksi ongelma (”vakavia ongelmia ystävien kanssa”) on jopa hieman yleisempi tyttöjen keskuudessa. I 2007 var Bulgaria, Estland, Isle of Man, Latvia og Slovakia de fem landene som hadde høyest tall for bruk av ecstasy noen gang (prevalens rundt 6–7 %). Kolmasosa ESPAD-maiden koululaisista tietää, mistä kannabista saa. Andre stoffer det ble stilt spørsmål om, men som ikke sto på narkotikaindeksen, var ”magic mushrooms”, GHB og anabole steroider. Pojat pitävät tyttöjä enemmän kannabista helposti hankittavana, vaikka sukupuolten välinen ero on hyvin pieni. Bruk noen gang av “magic mushrooms” ble rapportert av 3 %, mens GHB og steroider ble nevnt av 1 %, eller samme størrelsesorden som for intravenøs bruk av narkotika. Amfetamiineja ja ekstaasia ei pidetty niin helposti saatavina kuin kannabista. Selv om den generelle trenden mellom 2003 og 2007 peker nedover, kan en håndfull land vise motsatt utvikling i 2007. Koska kannabis on eniten käytetty laiton huume, sitä kannattaa tarkastella hieman tarkemmin. Siden cannabis er det hyppigst brukte illegale rusmiddelet, er det verdt å ta en nærmere titt på dette stoffet. Kaikista koululaisista 14 prosenttia ilmoitti käyttäneensä kannabista 12 viime kuukauden aikana, kun taas 9 prosenttia pojista ja 6 prosenttia tytöistä ilmoitti käyttäneensä sitä 30 viime päivän aikana (keskiarvo 7 prosenttia). Bruk av cannabis siste 12 måneder ble rapportert av 14 % av alle skoleelever, mens bruk siste 30 dager ble oppgitt av 9 % av guttene og 6 % av jentene (middeltall 7 %). Kahdessa maassa, joissa kannabiksen käyttöä esiintyi eniten (Tšekin tasavalta ja Mansaari) joka kuudes koululainen ilmoitti käyttäneensä kannabista 30 viime päivän aikana, mikä viittaa siihen, että noissa maissa kannabista käytetään säännöllisemmin. I de to landene der prevalensen var høyest (Tsjekkia og Isle of Man), rapporterte en av seks skoleelever om cannabisbruk siste 30 dager, noe som indikerer at cannabisbruk er vanligere i disse landene. Vain noin 1–2 prosenttia Armenian, Färsaarten, Norjan, Romanian, Ruotsin ja Suomen koululaisista ilmoitti viimeaikaisesta huumeidenkäytöstä. I Armenia, på Færøyene, i Finland, Norge, Romania og Sverige rapporterte bare 1–2 % om slik nyere bruk. De fleste høyprevalensland er i Vest-Europa. Maat, joissa huumeidenkäyttöä esiintyy eniten, ovat useimmiten läntisessä Euroopassa. 28 %), har de kommet dit fra helt forskjellig utgangspunkt – for Estlands del opp fra 8 % i 1995, og for Storbritannia ned fra 42 %. Useimmissa maissa, muttei kaikissa, pojat olivat käyttäneet kannabista 30 viime päivän aikana tyttöjä useammin etenkin maissa, joissa käyttöä esiintyy paljon. I de fleste landene, men ikke alle, er det flere gutter enn jenter som har brukt cannabis siste 30 dager, særlig i høyprevalenslandene. Ne maat, joiden lukuisat koululaiset ilmoittivat kannabiksen käytöstä 30 viime päivän aikana, ovat monissa tapauksissa samoja kuin ne maat, joiden koululaiset kertoivat, että kannabiksen kokeiluun olisi ollut mahdollisuus, mutta he eivät ole kuitenkaan tehneet sitä. De landene hvor mange skoleelever rapporterer bruk av cannabis siste 30 dager, er i mange tilfeller de samme hvor mange skoleelever rapporterer at de har hatt anledning til å prøve cannabis uten å ha gjort det. Käsite ”laiton huume” kattaa kannabiksen, amfetamiinit, kokaiinin, crackin, ekstaasin, LSD:n ja heroiinin. Laittomien huumeiden ilmoitettu käyttö vaihtelee maittain huomattavasti. Siden det er stor samvariasjon på landnivå mellom bruk av illegale rusmidler og bruk av cannabis, vil utviklingen av bruk av cannabis noen gang helt naturlig være mer eller mindre den samme som for bruk av illegale rusmidler. Vain noin kuusi prosenttia Kyproksen, Färsaarten, Norjan ja Romanian koululaisista ilmoitti käyttäneensä laittomia huumeita. Gutter har beskjedent høyere relativt nyere cannabisbruk, og kjønnsforskjellen varierer ikke over perioden. Kannabiksen käytön suhteellisen suuri esiintyvyys eurooppalaisten nuorten keskuudessa nostaa esiin kysymyksen sen mahdollisista yksilöön ja yhteiskuntaan kohdistuvista kielteisistä vaikutuksista. De relativt høye prevalenstallene for bruk av cannabis blant ungdom i Europa reiser spørsmålet om hvilke virkninger dette stoffet potensielt kan ha for enkeltindividet og for samfunnet. Valinnaisen CAST-asteikko-osan analyysin perusteella arvioitiin kannabikseen liittyvien ongelmien riski niissä 17 ESPAD-maassa, jotka olivat toimittaneet kyseistä aineistoa. Risikoen for cannabisrelaterte problemer i de 17 ESPAD-landene som hadde lagt fram slike data, ble beregnet ved å analysere den frivillige tilleggsmodulen (CAST). Kannabikseen liittyvien ongelmien riskissä havaittiin maakohtaisia eroja. Grovt regnet ble én av sju ungdommer som hadde brukt cannabis siste år Ekstaasi, kokaiini ja amfetamiinit sijoittuvat jaetulle toiselle tilalle (kunkin osuus 3 prosenttia). Huumeita, joiden käyttöä ilmoitettiin edellisiä vähemmän, olivat LSD, crack ja heroiini (1–5 prosenttia). Det generelle inntrykket er at økningen i bruk av illegale rusmidler mellom 1995 og 2003 i ESPAD-landene i det minste har flatet ut, om ikke gått ned, særlig med tanke på at ikke noe land har notert økning i nyere bruk av cannabis i perioden mellom 2003 og 2007. Luku nousi 21 prosenttiin vuonna 2003. Aggregerte data fra 2007 viser også tydelige forbindelser mellom bruk av forskjellige stoffer på landnivå. Vuoden 2007 tulokset kuitenkin osoittavat noususuuntauksen pysähtyneen, koska vain 18 prosenttia koululaisista kertoi vastaavista kokemuksista tänä vuonna. Det kan konkluderes at i land der mange skoleelever rapporterer nyere (siste 30 dager) alkoholbruk og beruselse, vil sannsynligvis flere skoleelever oppgi erfaring med illegale rusmidler, sniffestoffer og bruk av alkohol sammen med piller, og vice versa. Kehitys on sekä tyttöjen että poikien keskuudessa samankaltaista, ja tytöt ovat jatkuvasti noin viisi prosenttiyksikköä poikia jäljessä. Vi finner imidlertid ingen korrelasjon på landnivå mellom ikkeforskrevet bruk av angstdempende eller beroligende midler og bruk av stoffene nevnt over. Erilaisten rauhoittavien lääkkeiden käytöstä ilman lääkemääräystä ainakin kerran elämässä ilmoitettiin eniten Puolassa, Liettuassa, Ranskassa ja Monacossa – 15 prosenttia koululaisista ilmoitti käytöstä vuoden 2007 tutkimuksessa – ja vähiten taas Armeniassa, Itävallassa, Venäjällä ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (0–2 prosenttia). Ikkeforskrevet bruk noen gang av angstdempende eller beroligende midler rapporteres hyppigst i Polen, Litauen, Frankrike og Monaco – der om lag 15 % av skoleelevene oppga slik bruk i undersøkelsen fra 2007 – mens de laveste nivåene ble rapportert av skoleelever fra Armenia, Østerrike, Russland og Storbritannia (0–2 %). Keskimäärin tytöt ilmoittivat hieman poikia enemmän (8 prosenttia vs. 5 prosenttia) näiden lääkkeiden käytöstä ilman lääkemääräystä, ja kahdeksan kärkisijoilla olevan maan tytöt ilmoittivat siitä kaksi kertaa poikia enemmän. I snitt er det noen flere jenter enn gutter som rapporterer om ikkeforskrevet bruk av disse midlene (8 % mot 5 %), og i de åtte landene hvor slik bruk forekommer hyppigst, er andelen jenter dobbelt så stor som andelen gutter. Noin puolessa maista sukupuolten välillä ei kuitenkaan ole mainittavaa eroa. Om lag halvparten av landene har ingen kjønnsforskjeller av betydning. Yleinen suuntaus on pysynyt melko vakaana vuosina 1995–2007, mikä pitää paikkansa myös sukupuolia erikseen sekä yksittäisiä maita tarkasteltaessa. Den generelle trenden er ganske stabil fra 1995 til 2007, og dét både om man ser på hvert kjønn og på hvert land separat. Vaikka yleinen suuntaus vuosien 2003 ja 2007 välisellä ajanjaksolla on laskeva, vuonna 2007 muutamien maiden suuntaus oli kuitenkin nouseva. Samtidig bruk av alkohol og piller (“legemidler”) for å oppnå rus ble rapportert av 6 % i gjennomsnitt i 2007, da av noen flere jenter enn gutter (8 % mot 5 %). Jatkuvasti laskevaa suuntausta ei ole havaittavissa missään maassa, mutta koko ajanjaksoa tarkasteltaessa laittomien huumeiden käyttö on laskenut huomattavasti Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (noin 14 prosenttiyksikön lasku). Prevalenstallene for det enkelte land for hovedvariablene sammenlignes med gjennomsnittet for alle land. Myös Färsaarilla nähtävissä on hienoinen lasku (6 prosenttiyksikön lasku vuosina 1995–2007). De landene som skårer over eller rundt gjennomsnittet for de fleste av de ni målene, er Østerrike, Tsjekkia, Danmark (begrenset sammenlignbarhet), Tyskland (7 delstater), Isle of Man, Slovakia og Storbritannia. Todettakoon tässä yhteydessä, että vaikka Viron ja Yhdistyneen kuningaskunnan esiintyvyystaso vuonna 2007 on sama (noin 28 prosenttia), ne ovat tulleet siihen vastakkaisista suunnista. Landene hvis resultater for det meste lå rundt eller under gjennomsnittet, var Armenia, Kypros, Hellas, Island, Portugal og Romania. Virossa esiintyvyys on noussut vuoden 1995 8 prosentista ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa se taas on laskenut 42 prosentista tähän lukemaan. Færøyene kunne også vært med på denne listen, selv om landet mangler informasjon for to av variablene. Vuoden 2007 tutkimuksessa keskimäärin 6 prosenttia ilmoitti käyttäneensä alkoholia yhdessä pillereiden (”lääkkeiden”) kanssa päihtymystarkoituksessa. Tämä koski hieman enemmän tyttöjä kuin poikia (8 vs. 5 prosenttia). Skoleelever fra Kypros, Isle of Man, Malta og Slovenia rapporterer høyest prevalens av bruk av sniffestoffer i 2007 (16 %), mens bare 3 % nevner sniffestoffer i Bulgaria, Litauen og Ukraina. Tällä muuttujalla on tiettyjä yhtäläisyyksiä erään toisen yllä mainitun lääkeaineiden käyttöä koskevan muuttujan kanssa. Gjennomsnittet for bruk noen gang av sniffestoffer for alle ESPAD-land er 9 %, og på aggregert nivå er det ingen forskjeller mellom jenter og gutter. Ensinnäkin niiden koululaisten osuus, joita näiden kahden aineen käyttö ainakin kerran koskee, on likimain samaa suuruusluokkaa. Omfanget av bruk siste 12 måneder og siste 30 dager er relativt parallell med bruk noen gang. Kolmanneksi tämä on yksi niistä harvoista muuttujista, joissa tytöt muodostavat jatkuvasti enemmistön pitkän aikavälin tarkastelussakin. Det avdekkes ikke noe typisk geografisk mønster idet de høyeste tallene for bruk av sniffestoffer rapporteres fra ulike deler av Europa. Vuosina 1995–2007 tytöt ovat noin neljä prosenttiyksikköä poikia edellä. Tallene for livstidsprevalens har holdt seg relativt stabile i perioden 1995–2007 i de landene som har data fra alle de fire undersøkelsene. Alkoholin ja pillereiden käytön esiintyvyydessä ainakin kerran kärkisijalla oli Tšekin tasavalta (18 prosenttia). Den største nedgangen har funnet sted i Litauen og Storbritannia (ca. Esiintyvyys oli huomattavan alhaista Armeniassa ja Ukrainassa (1 prosentti). 12 prosentpoeng ned) og den største oppgangen i Finland og Slovakia (6 poeng opp). Poikien viimeaikaista kannabiksenkäyttöä esiintyy hieman enemmän kuin tyttöjen, eikä sukupuolten välinen ero muutu kyseisellä ajanjaksolla. To land som geografisk sett ligger svært langt fra hverandre, Armenia og Isle of Man, er også de landene som er mest forskjellige med hensyn til rusmiddelbruk. Yleinen vaikutelma on, että laittomien huumeiden käytössä vuosina 1995–2003 havaittu nousu ESPAD-maissa on ainakin pysähtynyt, ellei jopa laskenut, For alle hovedvariabler som ble sammenlignet, rapporterer armenske skoleelever nivåer som ligger godt under gjennomsnittet, mens skoleelever på Isle of Man ligger godt over snittet for alle variabler unntatt to. Vuonna 2007 Kyproksen, Mansaaren, Maltan ja Slovenian koululaisilta saatiin eniten ilmoituksia (16 prosenttia) haisteltavien aineiden käytöstä ainakin kerran. Vastaavia ilmoituksia saatiin Bulgarian, For eksempel rapporterer nærmere ti ganger så mange skoleelever på Isle of Man som i Armenia at de har vært beruset i løpet av de siste 12 månedene, og at de noen gang har brukt cannabis eller et annet narkotisk stoff. Avainmuuttujien maakohtaisia esiintyvyyslukuja verrattiin kaikkien maiden keskiarvoihin. Fem av de sju landene som skårer høyt på hovedvariablene, grenser til hverandre og ligger relativt sentralt i Europa. Kaikkien yhdeksän muuttujan osalta keskiarvon tuntumassa tai hieman sitä ylempänä olevat maat ovat Itävalta, Mansaari, Saksa (7 osavaltiota), Slovakian tasavalta, Tanska (rajallinen vertailtavuus), Tšekin tasavalta ja Yhdistynyt kuningaskunta. De to andre, Isle of Man og Storbritannia, er naboland og ligger heller ikke så langt fra de andre høyprevalenslandene. Seks land (eller sju om vi tar med Færøyene) nevnes over i forbindelse med at de har lave prevalenstall for hovedvariablene. Tuloksiltaan enimmäkseen keskiarvon tuntumassa tai hieman sen alla olevat maat ovat Armenia, Islanti, Kreikka, Kypros, Portugali ja Romania. Men de ligger ikke inntil hverandre. Tvert imot: De ligger relativt langt fra hverandre, spredt over hele Europa. Myös Färsaaret voitaisiin sisällyttää luetteloon, vaikka sieltä ei ole saatu tietoja kahdesta muuttujasta. Med unntak av Romania ligger lavprevalenslandene langs yttergrensene av det europeiske kontinent. Liettuan ja Ukrainan koululaisista vain kolme prosenttia. En del langsiktige trender på landnivå bør også nevnes. Kaikkien ESPAD-maiden keskiarvo haisteltavien aineiden käytössä ainakin kerran elämässä on yhdeksän prosenttia, eikä kokonaistarkastelussa ole eroa sukupuolten välillä. For eksempel Storbritannia: Her viser de fleste målene på rusmiddelbruk faktisk ingen økning i det hele tatt fra den første til den fjerde og siste undersøkelsen som er gjennomført. For de fleste variablene som sammenlignes, har britiske skoleelever faktisk en nedgang, eller i verste fall en stabil situasjon. Viimeisten 12 kuukauden ja 30 päivän aikaista käyttöä koskevat luvut ovat kaikissa maissa melko samankaltaisia kuin luvut, jotka koskevat käyttöä ainakin kerran elämässä. Eksempler på andre land hvor situasjonen i det minste totalt sett er stabil, og for mange variablers del har en nedadgående trend i perioden, er Finland, Island, Irland og Sverige. Tyypillistä maantieteellistä jakaumaa ei ole havaittavissa – haisteltavien aineiden korkeita käyttöasteita on raportoitu eri osista Eurooppaa. De generelle trendene for bruk av narkotika for alle land som har data fra alle fire undersøkelsene, varierer noe avhengig av hvilken variabel fokuset rettes mot. Ainakin kerran tapahtunutta käyttöä koskevat luvut pysyivät melko vakaina vuosien 1995 ja 2007 välisenä ajanjaksona niissä maissa, joista oli saatavana aineistoa kaikilta neljältä tutkimuskerralta. For hele perioden observeres en nedgang i sigarettbruk siste 30 dager. Kjønnsforskjellen var på fire prosentpoeng i 1995, men denne lille forskjellen var helt borte i 2007. Eniten laskua on ollut Liettuassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (noin 12 prosenttiyksikön lasku). Alkoholbruk siste 12 måneder, bruk noen gang av ikkeforskrevne angstdempende eller beroligende midler, bruk noen gang av alkohol sammen med piller samt bruk noen gang av sniffestoffer viser knapt noen endringer fra den ene undersøkelsen til den andre. Kehitys on ollut päinvastainen Slovakian tasavallassa ja Suomessa (nousua 6 prosenttiyksikköä). Det avdekkes ingen forskjeller mellom kjønnene når det gjelder illegale rusmidler eller andre stoffer som er nevnt. Kaksi maantieteellisesti kaukana sijaitsevaa maata, Armenia ja Mansaari, ovat myös päihteidenkäyttöön nähden hyvin erillään muista. Land som har mer oppadgående enn nedadgående langsiktige trender, er Tsjekkia og Slovakia. Kaikkien verrattujen muuttujien osalta Armenian koululaisten luvut ovat reilusti keskiarvoa alempana, kun taas Mansaaren koululaisten luvut ovat kahta muuttujaa lukuun ottamatta kaikkien keskiarvojen yläpuolella. Det samme er til en viss grad tilfelle for Estland og Litauen, selv om tallene fra siste undersøkelsesrunde i 2007 noen ganger indikerer at situasjonen har stabilisert seg (uten at den er nede på de lave nivåene fra 1990-tallet). Mansaaren koululaiset ovat ilmoittaneet esimerkiksi noin kymmenen kertaa Armenian koululaisia enemmän humaltumisesta 12 viime kuukauden aikana sekä kannabiksen tai muiden huumeiden käytöstä ainakin kerran. Land som har langsiktig nedgang i bruken av rusmidler, er ofte i Vest-Europa, og land som har økning ofte i Øst-Europa. Dette gjelder særlig for de siste økningene i perioden 2003–2007. On hyvin tiedossa, että yksilötasolla eri päihteiden käytön välillä on usein yhteys. Det noteres imidlertid en oppadgående trend for hard episodisk drikking i perioden 1995–2007 (9 prosentpoengs økning), som hovedsakelig må forklares med økt prevalens blant jenter i mange land. Vuoden 2007 aineistossa eri päihteiden käytön välillä voidaan havaita selviä yhteyksiä kaikissa maissa. De fleste målene på rusmiddelbruk viser i den senere tid (2003–2007) en stabil eller moderat nedadgående gjennomsnittlig trend, bortsett fra for hard episodisk drikking. Johtopäätöksenä voidaan todeta, että niissä maissa, joiden koululaiset ovat ilmoittaneet viimeaikaista alkoholinkäyttöä ja humaltumista, useammat koululaiset todennäköisesti ilmoittavat myös kokeilleensa laittomia huumeita ja haisteltavia aineita sekä käyttäneensä alkoholia yhdessä pillereiden kanssa, ja päinvastoin. Helhetsinntrykket av de langsiktige endringene i rusmiddelbruk blant skoleelevene i ESPAD-undersøkelsen, basert på informasjon fra de landene som har slike data, er dermed at situasjonen er blitt bedre, bortsett fra for målet på hard episodisk drikking, som viser en økning i perioden. Viisi seitsemästä yllä mainitusta maasta, jotka sijoittuvat avainmuuttujien vertailussa kärkeen, ovat toistensa naapurimaita ja ne sijaitsevat melko keskellä Eurooppaa. For å oppsummere indikerer trendutviklingen i løpet av de 12 årene ESPAD-prosjektet har vart, redusert røyking i de fleste landene. Kaksi muuta maata, Mansaari ja Yhdistynyt kuningaskunta, ovat toistensa naapureita eivätkä ne sijaitse kovin etäällä muista kärkeen sijoittuneista maista. Situasjonen er mer eller mindre uforandret når det gjelder bruk av alkohol siste 12 måneder og siste 30 dager. Kuuden yllä mainitun maan (tai seitsemän, jos Färsaaret lasketaan mukaan) avainmuuttujien esiintyvyyden kerrottiin olevan alhainen. På den annen side viser hard episodisk drikking en liten, men konstant økning i perioden. Nämä maat eivät muodosta yhtenäistä joukkoa. Bruken av illegale rusmidler domineres fortsatt av cannabis. Päinvastoin; ne sijaitsevat eri puolilla Eurooppaa suhteellisen kaukana toisistaan. Fire av de seks landene som hadde høyest prevalens for cannabis i 2003, viser en nedgang i 2007, og ikke ett eneste land har økning i nyere bruk (siste 30 dager) av cannabis. Romaniaa lukuun ottamatta nämä alhaisen esiintyvyyden maat sijaitsevat Euroopan mantereen raja-alueilla. Det generelle inntrykket når det gjelder bruk av illegale rusmidler, er at den oppadgående trenden mellom 1995 og 2003 nå har flatet ut, med tall som faktisk er litt lavere i 2007 enn i 2003. Päihteidenkäytön yleiset, neljän tutkimuksen aineistoon perustuvat kaikkia maita koskevat suuntaukset osoittavat, että kehitys on hieman erilaista sen mukaan, mitä muuttujaa tarkastellaan. Den fjerde runden med innsamling av ESPAD-data i 2007 ga mye ny, viktig informasjon om endringene i skoleelevers rusmiddelbruk. Vuonna 1995 sukupuolten välinen ero oli neljä prosenttiyksikköä, mutta vuoteen 2007 mennessä tämä pieni ero on hävinnyt kokonaan. Trendene for det enkelte land kan imidlertid avvike fra dette generelle bildet. Laittomien huumeiden (pääasiassa kannabiksen) käyttöä ainakin kerran koskeva nouseva suuntaus vuosina 1995–2003 on pysähtynyt; vuoden 2007 luku on kolme Når det gjelder endringer i den senere tid, kan skoleelever i Belgia (Flandern), Island, Irland, Sveits og Storbritannia ofte rapportere lavere nivåer av Yhteenveto. Sammendragstall. Päihteidenkäyttöä mittaavan 16 muuttujan suuntaukset, sukupuolen mukaan. 1995–2007. Trender for 16 mål på rusmiddelbruk, etter kjønn. 1995–2007. Muuttujien suuntauksiin liittyvää aineistoa toimittaneen 17–20 maan keskiarvoprosentit. Gjennomsnittlig prosent for de 17–20 landene som har lagt fram trenddata for hver variabel. Tupakointi 30 viime päivän aikana sukupuolen mukaan. 1995–2007. Har drukket alkohol siste 12 måneder, etter kjønn. 1995–2007. Prosent. 20 maan keskiarvo. Gjennomsnitt for 19 land. Alkoholijuomien käyttö 12 viime kuukauden aikana sukupuolen mukaan. 1995–2007. Røykte daglig da de var 13 år eller yngre, etter kjønn. 1995–2007. Prosent. 19 maan keskiarvo. Gjennomsnitt for 20 land. Alkoholijuomien käyttö 30 viime päivän aikana sukupuolen mukaan. 1995–2007. Har røykt siste 30 dager, etter kjønn. 1995–2007. Prosent. Oluen kulutus 30 viime päivän aikana sukupuolen mukaan. 1995–2007. Har noen gang brukt et illegalt rusmiddel, etter kjønn. 1995–2007. Prosent. 20 maan keskiarvo. Gjennomsnitt for 20 land. Niiden koululaisten osuus, jotka ovat ilmoittaneet juoneensa viisi alkoholiannosta tai enemmän samalla kerralla 30 viime päivän aikana, sukupuolen mukaan. 1995–2007. Andel som har oppgitt å ha drukket fem drinker ved samme anledning i løpet av siste 30 dager, etter kjønn. 1995–2007. Prosent. 17 maan keskiarvo. Gjennomsnitt for 17 land. Alkoholin käyttö pillereiden kanssa kerran sukupuolen mukaan. 1995–2007. Har brukt marihuana eller hasj siste 30 dager, etter kjønn. 1995–2007. Prosent. 17 maan keskiarvo. Gjennomsnitt for 19 land. Haisteltavien aineiden käyttö ainakin kerran sukupuolen mukaan. 1995–2007. Brukte daglig cannabis da de var 13 år eller yngre, etter kjønn. 1995–2007. Prosent. 18 maan keskiarvo. Gjennomsnitt for 19 land. Rauhoittavien lääkkeiden käyttö ilman lääkemääräystä ainakin kerran sukupuolen mukaan. 1995–2007. Har noen gang brukt marihuana eller hasj, etter kjønn. 1995–2007. Prosent. Raittius: ei koskaan tupakan, alkoholin, haisteltavien aineiden, rauhoittavien lääkkeiden tai laittomien huumeiden käyttöä. 1995–2007. Har noen gang brukt andre illegale rusmidler enn marihuana eller hasj, etter kjønn. 1995–2007. Prosent. 17 maan keskiarvo. Gjennomsnitt for 20 land. Laittomien huumeiden (a Gjennomsnitt for 18 land. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EONN påtar seg intet juridisk eller erstatningsrettslig ansvar for følger av bruken av opplysningene i dette dokumentet. Yhteenveto — ESPAD-raportti 2007 Bibliografiske opplysninger finnes bakerst i publikasjonen. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, 2009 Vuosiraportti Euroopan unioninhuumeongelmasta Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union Tämä julkaisu on Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) omaisuutta ja tekijänoikeuksien alainen. Denne publikasjonen er utgitt av Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN) og er opphavsrettslig beskyttet. EMCDDA ei ota vastuuta tämän asiakirjan sisältämien tietojen käytön seurauksista. EONN påtar seg intet juridisk eller erstatningsrettslig ansvar for følger av bruken av data i dette dokument. Tämä julkaisu ja sen sisältämät suositukset ja mielipiteet eivät edusta EMCDDA:n, sen yhteistyökumppanien, Euroopan unionin minkään jäsenvaltion taikka Euroopan unionin tai Euroopan yhteisöjen minkään viraston tai toimielimen politiikkaa, ellei toisin mainita. Med mindre annet er angitt, representerer ikke denne publikasjonen, herunder eventuelle anbefalingereller synspunkter som kommer til uttrykk, den politikken som føres av EONN, dets partnere, noen EU-medlemsstat eller Den europeiske unions eller De europeiske fellesskaps organer eller institusjoner. Internetissä on paljon lisätietoja Euroopan unionista. Tietoja voi hakea Europa-palvelimen kautta osoitteestahttp://europa.eu.int. Store mengder tilleggsinformasjon om Den europeiske union er tilgjengelig på Internett via Europa-serveren –http://europa.eu.int. Tämä raportti on saatavissa englannin-, espanjan, hollannin-, italian, kreikan-, norjan-, portugalin-, ranskan, ruotsin-,saksan-, suomen- ja tanskankielisenä. Rapporten foreligger på dansk, nederlandsk, engelsk, finsk, fransk, tysk, gresk, italiensk, portugisisk, spansk, svensk ognorsk. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2001 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, 2002 © Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2001Jäljentäminen on sallittua, mikäli lähde mainitaan. © Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, 2002Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus Europeisk Overvåkingssenter for EMCDDA:n kiitokset avustajille Takk til samarbeidspartnere og bidragsytere Huumeiden kysyntä ja tarjonta Tilbud og etterspørsel etter narkotika Huumeiden käyttö Huumeiden käyttö väestön keskuudessa yleensä Huumeiden ongelmakäyttö Narkotikamisbruk Narkotikamisbruk i befolkningen generelt Problematisk bruk av narkotika Huumeiden käytön terveysvaikutukset Hoidontarve Huumeisiin liittyvät tartuntataudit Huumekuolemat ja huumeiden käyttäjien kuolleisuus Helsekonsekvenser av narkotikamisbruk Etterspørsel etter behandling Narkotikarelaterte smittsomme sykdommer Narkotikarelaterte dødsfall og dødelighet Lainvalvonnan indikaattorit Huumerikoksiin liittyvät pidätykset Vankiloiden huumeidenkäyttäjät Rettshåndhevelsesindikatorer Arrestasjon for narkotikalovbrudd Narkotikamisbrukere i fengsler Huumemarkkinoiden indikaattorit: takavarikot, hinta ja puhtaus Heroiini Kokaiini Synteettiset huumeet: amfetamiini, ekstaasi ja LSDKannabis Indikatorer for narkotikamarkedet – beslag, priser, renhet Heroin Kokain Syntetiske stoffer: amfetamin, ecstasy, LSDCannabis Poliittiset ja strategiset ratkaisut Euroopan unionin tasolla Kansallisella tasolla – Euroopan unionin jäsenvaltioiden huumausainestrategiat Politiske og strategiske tiltak På EU-plan På nasjonalt plan Erityisratkaisut Kysynnän vähentäminen Tarjonnan vähentäminen Spesifikke tiltak Etterspørselsreduksjon Tilbudsreduksjon Kokaiini ja free base / crack Levinneisyys, käyttötavat ja ongelmat Markkinat Toimenpidehankkeet ja uudet lähestymistavat Politiikka Kokain og kokainbase/crack Utbredelse, mønstre og problemer Marked Intevensjonsprosjekter og nye tilnærmingsmetoder’Policy’-spørsmål Tartuntataudit Levinneisyys ja suuntaukset Määräävät tekijät ja seuraukset Haittojen vähentämien Smittsomme sykdommer Utbredelse og trender Determinanter og konsekvenser Skadereduserende tiltak Synteettiset huumeet Käytön leviäminen Käyttäytyminen ja käyttötavat Aineiden saatavuus Hoitotiedot Terveysriskit Synteettisten huumeiden käyttöön liittyvät kuolemat Ratkaisut Tarjonnan vähentäminen Uusia aloitteita ja haasteita politiikan laatimiseen Syntetiske stoffer Spredning av bruk Atferd og bruksmønstre Stoffenes tilgjengelighet Behandlingsdata Helserisikoer Dødsfall Tiltak Tilbudsreduksjon Nye initiativer og politiske utfordringer Tilanne ja suuntaukset Huumeiden levinneisyys ja käyttötavat Hoidon tarve Saatavuus Situasjon og trender Utbredelse av og mønstre for narkotikabruk Behov for behandling Tilgjengelighet Poliittiset ja institutionaaliset huumeilmiön vastaiset toimet Lainsäädäntö Kansallinen koordinointi Kansalliset strategiat ja toimintasuunnitelmat Politiske og institusjonelle tiltak mot narkotika som fenomen Lovgivning Nasjonal samordning Nasjonale strategier og handlingsplaner Rahanpesu Hvitvasking av penger Reitoxin kansalliset seurantakeskukset Nasjonale knutepunkter i Reitoxnettet Alkusanat keruu ja analysointi ovat ensimmäinen askel minkätahansa toimen vaikutuksen arvioinnissa. Det er med stor glede Europeisk overvåkingssenter fornarkotika og narkotikamisbruk (EONN) legger fram sinsjette Årsrapport om narkotikasituasjonen i Deneuropeiske union. EU:n toimintasuunnitelmassa korostetaan myös, että on tärkeää käyttäähyväksi EU:n eri tietolähteitä – varsinkin EMCDDA:ta ja Europolia. Rapporten skal først og fremst være tilhjelp i utformingen av narkotikapolitikken i EU og pånasjonalt og regionalt plan. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytönseurantakeskus (EMCDDA) on tyytyväinen voidessaanesittää kuudennen Vuosiraporttinsa Euroopan unioninhuumeongelmasta.Raportin päätarkoitus on auttaapäätöksenteon ohjaamisessa EU:n tasolla sekä kansallisella ja alueellisella tasolla. Innsamling og analyse av informasjon er tross alt helt avgjørende for å kunne vurdereeffektene av ethvert tiltak. EUs handlingsplan understrekerogså viktigheten av å trekke på alle de forskjellige informasjonskildene som finnes i Den europeiske union,særlig EONN og Europol. Tässä raportissa annetaan ajantasainen kuva EU:nhuumetilanteesta ja tarkastellaan uusia suuntauksia jakehitystä. Rapporten gir et oppdatert bilde av narkotikasituasjonen i EU og belyser nye trender og utviklinger som har funnetsted i den senere tid. Yleiskatsauksen lisäksi raportissa käsitelläänyksityiskohtaisesti joitakin erityiskysymyksiä – kokaiinia,tarttuvia tauteja ja synteettisiä huumeita. Raportissatarkastellaan myös yleisluonteisesti Keski- ja Itä-Euroopanmaiden huumetilannetta. I tillegg til den generelle oversiktengår rapporten nærmere inn på en rekke nøkkelproblemer,som kokain, smittsomme sykdommer og syntetiske stoffer.Det gis også en oversikt over situasjonen i landene i Sentral- og Øst-Europa. EMCDDA työskentelee tiiviisti toteuttaakseen tärkeäätiedottavaa rooliaan. EONN arbeider hardt for å oppfylle sin viktigste oppgave, nemlig å informere. Se on mukauttanut vuosien2001–2003 työohjelmansa EU:n huumestrategiankuuden ensisijaisen tavoitteen mukaiseksi.Huumeseurantakeskus osallistuu myös EU:n toimintasuunnitelman vaikutusten arviointiprosessiin. Arbeidsprogrammet for2001–03 er finjustert i forhold til de seks prioritertemålene i EUs narkotikastrategi. Yhdessäkansallisten seurantakeskustensa sekä Europolin ja senkansallisten huumeyksiköiden kanssa se on työskennellytsopivien välineiden luomiseksi kahden lyhyen kuvauksentuottamiseksi, jotka koostuvat EU:n strategian kuuteenpäätavoitteeseen mukautetuista muuttujista. Senteret deltar også iprosessen med å evaluere effektene av EUs handlingsplanog har, sammen med sine nasjonale knutepunkter,Europol og dets nasjonale narkotikaenheter, arbeidet for åutvikle egne verktøy for å produsere to øyeblikksbilderbestående av et sett variabler tilpasset de seks prioritertemålene i EU-strategien. Tänä vuonna jäsenvaltioiden toimittamien tietojen laatuja vertailtavuus on huomattavasti parempi kuin aiemmin.On kuitenkin hyvin tärkeää, että jäsenvaltiot pyrkivätedelleen parantamaan tietojen vertailtavuutta EU:ntasolla sekä varmistamaan tietojen säännöllisen toimittamisen. I år har vi fått en vesentlig forbedring av datakvaliteten ogsammenlignbarheten for dataene framlagt av medlemsstatene. Ikke desto mindre er det fortsatt av største viktighet at alle medlemsstater opprettholder sin innsats ikkebare for å bedre sammenlignbarheten for data på alleområder på EU-plan, men også for å sikre at dataeneproduseres på regelmessig basis. Ensimmäinen kuvaus osoittaa vuoden 1999 tilanteen jasilloin, ennen EU:n toimintasuunnitelman hyväksymistä,toteutetut toimet. Det første øyeblikksbildet vil vise situasjonen og de tiltakene som var på plass i 1999, før EUs handlingsplan blevedtatt, og vil danne et grundlag som resultateneoppnådd ved planens utløp i 2004 kan måles mot. Se muodostaa lähtökohdan, johontoimintasuunnitelman lopussa vuonna 2004 saavutettuaedistystä voidaan verrata. Detandre bildet vil vise situasjonen i 2004 og tiltakene somvil være på plass da basert på informasjonen fra detsamme settet med variabler. Kaikki nämä tehtävät edistävät EMCDDA:n tärkeimpäänhaasteeseen vastaamista eli luotettavan tietopohjan tarjoamista päätöksentekijöille, jotta huumepolitiikkaavoidaan suunnitella hyvän tietämyksen pohjalta. Til sammen vil disse skrittene bidra til at EONN oppfyllersin fremste oppgave – å gi politiske beslutningstakere etsolid kunnskapsgrunnlag for en velfundert planlegging avnarkotikapolitikken. On hyvin tärkeää saada tiedot nopeasti yhdenmukaistetuiksi, jotta huumeita koskevat tiedot olisivat EU:n tasollaluotettavampia ja vertailukelpoisempia kuin nyt. I denne sammenheng er harmonisering av data av heltvesentlig betydning. Tämänprosessin helpottamiseksi EMCCDA on laatinut ohjeetviiden tärkeimmän epidemiologisen indikaattorinsastandardoitua toteuttamista varten EU:ssa. Dette må oppnås snarest for å sikreat informasjon om narkotika på EU-plan blir mer påliteligog sammenlignbar enn den er nå. Tulevanavuonna jäsenvaltioilla on tärkeä rooli sen varmistamisessa, että nämä standardoidut indikaattorit toteutetaantäydellisesti kansallisella tasolla. For å fremme denneprosessen har EONN utarbeidet retningslinjer for enstandardisert gjennomføring i EU av senterets fem epidemiologiske nøkkelindikatorer. On syytä huomata erityisesti, että EU:n huumestrategia jatoimintasuunnitelma sen seurantaa varten (2000–2004)painottavat ensisijaisesti tiedotusta ja arviointia. Tiedon I året som kommer vilmedlemsstatene spille en nøkkelrolle når det gjelder åsikre full gjennomføring av disse standardiserte indikatorenepå nasjonalt plan. EMCDDA kiittää seuraavia tahoja niiden avusta tämän raportin laatimisessa: EONN ønsker å takke følgende for deres bidrag til denne rapporten: •Reitoxin kansallisten seurantakeskusten johtajat jahenkilöstö •Lederne for de nasjonale knutepunktene i Reitoxnettet og deres medarbeidere; •jäsenvaltioiden elimet, jotka kokosivat raporttia vartenkäsiteltävän aineiston •De tjenester i den enkelte medlemsstat som har samletinn rådata til denne rapporten; •Euroopan unionin elinten käännöskeskus ja Euroopanyhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto •Europarådets Pompidou-gruppe, De forente nasjonersnarkotikaprogram (UNDCP), Verdens helseorganisasjon (WHO), Europol, Interpol, Verdens tollorganisasjon (WCO) og Det europeiske senteret for epidemiologisk overvåking av AIDS; •Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto –etenkin sen horisontaalinen huumausainetyöryhmä –ja Euroopan komissio •Europaparlamentet, Rådet for Den europeiske union –særlig Den horisontale arbeidsgruppen for narkotika(HDG) – og Europakommisjonen; Vuoden 2001 vuosiraportin interaktiivinen onlineversio on saatavana Internet-osoitteesta http://www.emcdda.org. •Andrew Haig & Associates, grafisk design og layout. En interaktiv versjon av Årsrapporten for 2001 er også lagt ut på Internett, på www.eonn.org. Se sisältää linkkejä tämän raportin laatimisessa käytettyihin tietolähteisiin, raportteihin ja tausta-asiakirjoihin. Her finnes også forbindelser til datakilder, rapporter og bakgrunnsmateriale som er brukt i sammenstillingen av denne rapporten. Tässä kappaleessa esitetään katsaus huumausaineiden käytön ja tarjonnan tilanteeseen EU:ssa sekä viimeaikaiseen kehitykseen ja uusiin suuntauksiin. Dette kapittelet gir et overblikk over situasjonen når det gjelder bruk og tilgang på narkotiskestoffer i EU samt utviklingen i den senere tid og trendene framover. • huumeisiin liittyvät tartuntataudit (HIV:n, hepatiitti B:nja hepatiitti C:n levinneisyys ja yleisyys huumeitaruiskeina käyttävillä) • utbredelse av og mønstre i problematisk bruk av narkotika(statistiske anslag over utbredelse/forekomst supplertmed undersøkelser blant narkotikamisbrukere), • huumekuolemat ja huumeiden käyttäjien kuolleisuus(väestön yleisten kuolleisuusrekistereiden ja erikoisrekistereiden tilastot ja huumeiden käyttäjien kuolleisuuden ja kuolinsyiden kohorttitutkimukset) • narkotikarelaterte smittsomme sykdommer (utbredelse ogforekomst av AIDS, hepatitt B og C blant sprøytebrukere), Eri jäsenvaltioita koskevan tiedon vertailtavuuden parantaminen on EMCDDA:n keskeinen tehtävä. Forbedring av sammenlignbarheten for data mellom allemedlemsstater er en sentral oppgave for EONN. EMCDDAkehittää ja suosittelee menetelmiä ja välineitä kerätäkseen ja analysoidakseen yhdenmukaista, korkeatasoistatietoa Euroopan tasolla. EONN utvikler og anbefaler metoder og virkemidler forinnsamling og analyse av harmoniserte data av godkvalitet på europeisk nivå. EU:n huumausaineita koskevassatoimintasuunnitelmassa (2000–2004) jäsenvaltioitakehotetaan toimittamaan luotettavaa ja vertailukelpoistatietoa viidestä keskeisestä epidemiologisesta indikaattorista EMCDDA:n suosittelemien teknisten välineiden jasuuntaviivojen mukaisesti. Nämä viisi avainindikaattoriaovat EUs handlingsplan mot narkotika (2000–04) oppfordrer medlemsstater til å legge frampålitelig og sammenlignbar informasjon om fem epidemiologiske nøkkelindikatorer i henhold til EONNs anbefalte tekniske verktøyer og retningslinjer. De femnøkkelindikatorene er: • huumevieroitushoidon tarve (huumevieroituskeskustentilastot hoitoon tulleista asiakkaista). • narkotikarelaterte dødsfall og dødelighet blant narkotikamisbrukere (statistikk fra generelle dødelighetsregistre og spesialregistre over dødelighet i befolkningen ogkohortstudier av dødelighet og dødsårsak blant narkotikamisbrukere), • huumeiden levinneisyys ja käyttötavat väestön keskuudessa (väestötutkimukset) • utbredelse av og mønstre i narkotikamisbruk i befolkningen generelt (befolkningsundersøkelser), Arviot huumeita käyttävien tai niitä kokeilleidenosuudesta koko väestöstä ovat perustietoa huumetilanteen selvittämiseksi sekä toimintalinjojen kehittämiseksija niiden arvioimiseksi. Et estimat over den andelen av befolkningen som brukernarkotika eller som har eksperimentert med det, er grunnleggende for å kunne vurdere narkotikasituasjonen slik at enkan utforme en politikk og evaluere politikken. On tarpeen tuntea enitenhuumeita käyttävät ryhmät ja käyttötavat. Det ernødvendig å vite i hvilke grupper narkotikamisbruken erkonsentrert og kjenne bruksmønstrene. Huumeiden käyttötavat Kannabis on eniten käytetty laiton päihde kaikissa EU-maissa sekä ainakin kerran huumeita kokeilleiden ettäniitä hiljattain käyttäneiden keskuudessa. Mønstre i narkotikamisbruk I alle EU-land er cannabis det illegale stoffet som oftestblir brukt, både med hensyn til langtidserfaring (enhverbruk i løpet av en persons liv) og nyere bruk. Muiden laittomien päihteiden käyttö on vähemmän yleistä. Bruk avandre illegale stoffer er mindre utbredt. Ekstaasia on kokeillut 0,5–4 prosenttia jakokaiinia 0,5–3 prosenttia Euroopan aikuisista.Vähemmän kuin yksi prosentti aikuisista ilmoitti kokeilleensa heroiinia, mutta heroiini on sen sijaan vahvastiläsnä huumeongelman indikaattoreiden joukossa. Erfaring med heroin blir genereltrapportert av mindre enn 1 % av voksne, noe som står ikontrast til stoffets høye profil i narkotikaproblemindikatorer. Kuvio 1 OL: Kannabista, amfetamiineja ja kokaiinia ainakin kerran käyttäneet aikuiset eräissä maissa, mitattu kansallisilla väestötutkimuksilla (onlineversio). Figur 1 OL: Langtidserfaring med cannabis, amfetaminer og kokain blant voksne i en del EU-land, i henhold til nasjonalebefolkningsundersøkelser (nettutgaven). 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union Maiden käyttämien tiedonkeruujärjestelmien, otostenkoon ja tutkimuskehysten välillä on eroja, mikä saattaavaikuttaa arvioiden tarkkuuteen ja paikkansapitävyyteen.Ennen näiden ongelmien ratkaisemista suoria vertailujakäytön määrästä eri jäsenvaltioissa on syytä tehdä varoen,varsinkin silloin, kun erot ovat pieniä. Forskjeller landene imellom i metodene for innsamling avdata, utvalgsstørrelse og utvalgsrammer kan ha innvirkningpå nøyaktigheten og gyldigheten av anslagene. Så lengedisse problemene ikke er løst, bør direkte sammenligning avnivåene av bruk mellom medlemsstatene gjøres med forsiktighet, særlig der hvor forskjellene er små. Huumeiden käytön arvioimiseen väestön keskuudessakäytetään yleisiä väestötutkimuksia. For å få et anslag over bruken av narkotika brukes generellebefolkningsundersøkelser. 12 jäsenvaltiota ontoteuttanut viime vuosina kansallisia tutkimuksia väestönhuumeiden käytöstä (tosin Luxemburgissa otos oli pieni),ja muut valtiot (Italia, Itävalta ja Portugali) ovat parhaillaan toteuttamassa niitä. Tolv medlemsstater har i løpet avde seneste årene utført nasjonale undersøkelser om narkotikamisbruk i befolkningen generelt (selv om det statistiskegrunnlaget var begrenset i Luxembourg), og undersøkelserblir for tiden organisert i de øvrige statene (Italia, Portugal og Østerrike). Useat maat ovat jo järjestäneetsarjan uusia kansallisia tutkimuksia, joissa käytetäänsamoja menetelmiä (esimerkiksi Saksa, Espanja, Ruotsi jaYhdistynyt kuningaskunta), ja Kreikassa, Ranskassa ja Alankomaissa tutkimusten sarja on käynnistetty.Muutamilla mailla (esimerkiksi Tanskalla, Ranskalla ja Suomella) on peräkkäisiä ad hoc -tutkimuksia, jotka ovatjossakin määrin vertailukelpoisia keskenään. Flere land har allerede etablert serier av gjentattenasjonale undersøkelser ved bruk av samme metode (foreksempel Tyskland, Spania, Sverige og Storbritannia), og i Hellas, Frankrike og Nederland er lignende serier påtrappene. Enkelte land har gjennomført suksessive ad-hocundersøkelser som til en viss grad er sammenlignbare (f.eks.Danmark, Finland og Frankrike). EMCDDA on kehittänyt ohjeita parantaakseen väestötutkimusten laatua ja vertailtavuutta EU:ssa. Nämä ohjeetsisältävät joukon ydinkohtia, joita voidaan käyttääolemassa olevien tutkimusten tietojen ilmoittamiseen taisisällyttää laajempiin kyselyihin ja metodologiaa koskeviin perusohjeisiin, ja niitä toteutetaan vähitellen jäsenvaltioissa. EONN har utviklet retningslinjer for å bedre kvaliteten ogsammenlignbarheten for befolkningsundersøkelser i EU.Disse retningslinjene består bl.a. av et sett felles kjernepunkter som kan brukes til rapportering av data fra eksisterendeundersøkelser eller settes inn i bredere spørreskjemaer, samtgrunnleggende metodologiske retningslinjer, og disse blirgradvis innført i medlemsstatene. Viimeaikainen käyttö arvioidaan yleensä minätahansa käyttönä viimeksi kuluneen vuoden aikana(käyttö viimeisten 12 kuukauden aikana). Nyere bruk (uttrykt som bruk de siste 12 måneder) avcannabis rapporteres av 1-9% av Europas voksne. Nuoret aikuiset (15–34-vuotiaat EMCDDA:nstandardin mukaan, mutta joitakin kansallisia eroja on)käyttävät useimpia huumeita jopa kaksi kertaa enemmän kuin koko aikuisväestö (2 Irland,Spania (for kokain) og Storbritannia synes å ha noe mer som for hele den voksne befolkningen ( Espanjassa (kokaiinin osalta),Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa luvut ovatyleensä suurempia kuin muissa maissa (6). 6 høyere tall enn andre land ( Miehetkäyttävät huumeita selvästi naisia enemmän, vaikkakintämä vaihtelee maittain ja eroilla on taipumus vähentyäajan myötä (4). Andre land hargjennomført flere ulike undersøkelser, og trender måanalyseres med forsiktighet. Suuntaukset Tiedot huumausainesuuntauksista voivat olla valaisevampia kuin kuvaus vallitsevasta tilanteesta. Tallene fornarkotikamisbruk er tydelig høyere blant menn, selv omdette varierer fra land til land, og forskjellene synes å blimindre over tid (4). Tähän mennessäkuitenkin vain Saksa, Espanja, Ruotsi ja Yhdistynytkuningaskunta ovat toteuttaneet sarjan vertailukelpoisiakansallisia tutkimuksia. Muut maat ovat toteuttaneetuseita erilaisia tutkimuksia, ja suuntauksia on syytä analysoida varoen. Innbyggere i byområder rapporterer høyere tall for narkotikabruk enn folk i distriktene, og forskjellene i samledenasjonale tall kan i stor grad skyldes at en stor del av Kannabista ainakin kerran kokeilleiden määrä lisääntyi1990-luvulla useimmissa niistä maista, joista tietoa onsaatavana. Langtidserfaring med cannabis økte i løpet av 1990-talleti de fleste land hvor informasjon er tilgjengelig. Viimeaikaisissa tutkimuksissa monet maat I nyereundersøkelser rapporterer mange land relativt like tall forutbredelse – rundt regnet 20-25%. (2) Kuvio 2 OL: Ekstaasia ja kokaiinia viimeksi kuluneina 12 kuukautena käyttäneet ikäryhmittäin Englannissa ja Walesissa, 1998(onlineversio). Der hvor utbredelsenvar lav på 1990-tallet (f.eks. i Hellas, Finland og Sverige),synes økningen å ha vært proporsjonalt større enn derhvor utbredelsen innledningsvis var større (f.eks. i Danmark, Tyskland og Storbritannia). Kuvio 3 OL: Kannabista ainakin kerran käyttäneet nuoret aikuiset ja kaikki aikuiset eräissä EU:n jäsenvaltioissa, mitattu kansallisilla väestötutkimuksilla (onlineversio).Kuvio 4 OL: Kannabista ainakin kerran käyttäneet aikuiset (miehet ja naiset) eräissä EU:n jäsenvaltioissa, mitattu kansallisillaväestötutkimuksilla (onlineversio).Kuvio 5 OL: Kannabista ainakin kerran käyttäneet aikuiset Suomessa, kaupungistumisasteen mukaan, 1998 (onlineversio).Kuvio 6 OL: Kannabista ainakin kerran ja viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana käyttäneet aikuiset eräissä EU-maissa, mitattukansallisilla väestötutkimuksilla (onlineversio). (5) (6) ningsundersøkelser (nettutgaven).Figur 4 OL: Langtidserfaring med cannabis blant voksne (kvinner og menn) i en del EU-land, i henhold til nasjonale befolkningsundersøkelser (nettutgaven).Figur 5 OL: Langtidserfaring med cannabis blant voksne i Finland, etter urbaniseringsgrad, 1998 (nettutgaven).Figur 6 OL: Langtidserfaring og bruk siste 12 måneder av cannabis blant voksne i en del EU-land, i henhold til nasjonale befolkningsundersøkelser (nettutgaven). Vastaavat tyttöjen luvut Tilbud og etterspørsel etter narkotika Kannabiksen, amfetamiinien ja kokaiinin hiljattainen käyttö (viimeisten 12 kuukauden aikana)nuorten aikuisten keskuudessa joissakin EU-maissa mitattuna kansallisissa väestötutkimuksissa Nyere bruk (bruk siste 12 måneder) av cannabis, amfetaminer og kokain blant unge voksne i en del EU-land, i henhold til nasjonale befolkningsundersøkelser Huom.Tiedot ovat kunkin maan uusimmista kansallisista saatavilla olevista tutkimuksista.Ikävaihtelu on 15–18-vuotiaista 34–39-vuotiaisiin. Merknader:Data er fra de seneste nasjonale undersøkelsene som er tilgjengelig i hvert land.Aldersspredningen er fra 15-18 til 34-39. Ikäryhmien vaihtelut voivat vaikuttaa maiden välisiin eroihin. Forskjeller mellom landene kan til dels tilskrives ulik aldersspredning. Joissakin maissa luvut laskettiin kansallisella tasolla uudestaan, jotta ne vastaisivat mahdollisimman hyvin EMCDDA:n vakioikäryhmiä (nuoret aikuiset 15–34).Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit 2000, väestötutkimukset tai tieteelliset artikkelit. I enkelte land er tallene rekalkulert på nasjonalt plan for i størst mulig grad å tilpasses EONNS standard aldersgrupper (unge voksne 15-34).Kilder: Nasjonale Reitox-rapporter 2000, data fra befolkningsundersøkelser og vitenskapelige artikler. Ks. myös Standard Epidemiological Tables EMCDDA:n verkkosivustolla. Se også Tabeller over standard epidemiologi på EONN nettsted. kattavissa tutkimuksissa. Otosten on oltava tarpeeksisuuria, ja analyysin on keskityttävä sopiviin ikäryhmiin.Olisi myös harkittava suurempia nuoriso-otoksia. lavest i Belgia (men dataene her refererer utelukkende tilsprøytebrukere og er derfor for lave), Tyskland og Nederland, med to til tre problembrukere pr. Huumeiden ongelmakäyttö ilmoittavat melko samanlaisia, noin 20–25 prosentinlevinneisyyslukuja. 1000innbyggere i aldersgruppen 15-64 år. Muiden päihteiden käytön suuntauksia on vaikeampiselvittää. Snittet varierer fratre til fem problembrukere pr. Nämä suuntaukset koskevat suhteellisen rajoitettuja väestöryhmiä, mutta niillä saattaa olla kuitenkinhuomattava merkitys kansanterveyteen ja huumepolitiikkaan. 1 000 innbyggere i aldersgruppen 15-64 år i Østerrike, Danmark, Finland,Frankrike, Irland, Spania og Norge. Esimerkiksi paljon puhuttua kokaiinin käytönmahdollista kasvua on vielä analysoitava yksityiskohtaisemmin useimmissa maissa. Enkelte land rapporterer små avvik i forhold til tallene fra 2000 som følge avforbedrede data og anslag. Myöskään viimeaikainenekstaasin käytön lisääntyminen, josta on paljon havaintoja nuorten keskuudessa, ei näy selvästi koko väestön Danmark og særlig Finlandhar imidlertid mye høyere tall som følge av at mindrepålitelige (og i begge tilfeller lavere) anslag er utelatt. Yleisesti ottaen huumeiden ongelmakäytön levinneisyysnäyttää suurimmalta Italiassa, Luxemburgissa, Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa on 5–8huumeiden ongelmakäyttäjää tuhatta 15–64-vuotiastaasukasta kohden (maiden vaihteluvälin keskiarvoakäyttäen). Det er vanskeligere å se trender i bruken av andre stoffer.Slik utvikling vil ofte omfatte relativt begrensede grupperav befolkningen, men kan likevel ha viktige implikasjonerfor den offentlige helse- og narkotikapolitikken. Luvut näyttävät pienimmiltä Belgiassa (tämätieto viittaa vain huumeita ruiskeina käyttäviin ja on sitenliian pieni arvio), Saksassa ja Alankomaissa, joissa on 2–3huumeiden ongelmakäyttäjää tuhatta 15–64-vuotiastaasukasta kohden. F.eks. måi de fleste land den mye omdiskuterte mulige økningen avkokainbruk analyseres mer i detalj. Keskimäärin ongelmakäyttäjiä näyttääolevan 3–5 tuhatta 15–64-vuotiasta asukasta kohti Espanjassa, Irlannissa, Itävallassa, Norjassa, Ranskassa,Suomessa ja Tanskassa. Heller ikke økningen ibruken av ecstasy i den senere tid – som er godtdokumentert blant en del grupper av unge – er helt klar iundersøkelser som dekker hele befolkningen. Muutamat maat ilmoittavathieman eri määriä kuin vuonna 2000, koska tiedot jaarviot ovat kehittyneet. Utvalgetmå være stort nok og analysene må være rettet mot deriktige aldersgruppene. Man bør også vurdere å la deunge være overrepresentert i utvalget. Huumeiden kysyntä ja tarjonta I de nordiskelandene, spesielt Finland og Sverige, utgjør gruppen som Kannabista ainakin kerran kokeilleet ja sen viimeaikainen käyttö (viimeisten 12 kk:n aikana) aikuisten keskuudessa joissakin EU-maissa 1990-luvulla mitattuna väestötutkimuksissa Utvikling av langtidserfaring med og nyere bruk (bruk siste 12 måneder) av cannabis blant voksne i en del EU-land i løpet av 1990-årene, i henhold til befolkningsundersøkelser Ainakin kerran kokeilleet Viimeisten 12 kk:n aikana Langtidserfaring Bruk siste 12 mnd Huom.Ikärajat ovat 15–18-vuotiaista 59–69-vuotiaisiin (Suomessa 74 vuosina 1992 ja 1996). Merknader:Aldersspredningen er fra 15-18 til 59-69 (i Finland var det 74 i 1992 og 1996). Forskjeller mellom landene kan til dels tilskrives ulik aldersspredning.I Danmark er aldersspredningen 16-44. Ikävaihtelut voivat vaikuttaa eroihin maiden välillä.Tanskassa ikäryhmä on 16–44-vuotiaat, joten vertailuja voidaan tehdä vuosien välillä, mutta näitä lukuja ei pidä verrata muiden maiden lukuihin.Saksassa vuoden 2000 tutkimuksen tulokset (julkaistu toukokuussa 2001) osoittavat lisäystä kannabiksen käytössä. For Danmarks vedkommende kan man derfor avlese tendenser, men tallene tillater ikke sammenligning med andre land.I Tyskland viser resultatene fra en undersøkelse utført i 2000 (publisert i mai 2001) en økning i bruken av cannabis.Kilder:Nasjonale Reitox-rapporter 2000, data fra undersøkelser og vitenskapelige artikler. Lähde:Reitoxin kansalliset raportit 2000, tiedot on saatu tutkimusraporteista tai tieteellisistä artikkeleista. Se også Tabeller over standard epidemiologi på EONNS nettsted. Ks. myös Standard Epidemiological Tables EMCDDA:n verkkosivustolla. 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union Huumeiden ongelmakäytön arvioimisessa käytetyt määritelmät ja menetelmät huumeita ruiskeina käyttävien määrä, joilla on HIV/aids, ja yhdistetään se lukuihin, jotka osoittavat HIV-tartunnan ja aidsin yleisyyttä huumeita ruiskeinakäyttävillä. I alle medlemsstater som deltok i både den første og den andre ESPAD-undersøkelsen, med unntak av to(Storbritannia og Irland), har utbredelsen av langtidserfaringmed all illegal narkotikabruk økt i perioden 1995-1999. Kuvion 3 vaihteluvälit perustuvat usein erilaisiin menetelmiin; siksi alhaisimmat ja korkeimmat arviot on voitusaada eri menetelmillä sekä kussakin maassa että maidenvälillä. Langtidsbruk av cannabis Tallene for illegal bruk av narkotika generelt blant 15-16-åringer henger i stor grad sammen med tallene for cannabisbruk. I de fleste landene har utbredelsen av langtidsbruk av cannabis økt. Nämä menetelmät eivät aina viittaa samaankohderyhmään – esimerkiksi HIV/aidsin back-calcula-ting-menetelmä ja yliannostuskuolleisuuskerroin koskevat injektiokäyttöä, kun taas hoitotietoihin perustuviakertoimia voitiin käyttää vain laajempaan opiaattienongelmakäyttäjien ryhmään. For barn/unge under 18 år baserer EONN seg på informasjon fra sammenlignbare skoleundersøkelser somomfatter data fra 30 deltakende land i Europa samt USA.Elleve medlemsstater i EU deltok i Den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner i 1999(ESPAD)(1), som beskriver bruken av tobakk, alkohol ognarkotika blant 15-16-åringer. Tällä määritelmälläsuljetaan pois ekstaasin ja kannabiksen käyttäjät sekä ne,jotka eivät käytä tai käyttävät satunnaisesti opiaatteja,kokaiinia ja amfetamiineja. Det var imidlertid en nedgangi de to medlemsstater som hadde den høyeste utbredelsenav langtidsbruk av cannabis i 1995. Opiaatteihin sisältyvät reseptillä saatavat opiaatit, kuten metadoni. I Storbritannia varnedgangen i perioden 1995-1999 fra 41 til 35% og i Irland fra 37 til 32%. Tässä esitetythuumeiden ongelmakäytön kansalliset arviot EU:ssa ja Norjassa (joka myös osallistui EMCDDA:n huumeidenkäytön levinneisyyden arviointitutkimukseen) ovatvuosilta 1996–1998. Disse undersøkelsene viser at cannabis fortsatt er detillegale stoffet som skoleelever oftest bruker.Langtidserfaring blant 15-16-åringer varierer fra 8% i Sverige og Portugal til 35% i Frankrike og Storbritannia. Laskelmien perustaksi tarvittavantuoreen tiedon puuttuessa Belgia (1995) ja Itävalta (1995)eivät voineet antaa arvioitaan tältä kaudelta (katso kuvio 3). Ito medlemsstater (Hellas og Sverige) er langtidserfaringmed stoffer som inhaleres (løsningsmidler) større eller likbruken av cannabis. Italia, Luxemburg ja Portugali puolestaan antoivat muita tuoreempia tietoja (1999 ja 2000). Oppfatningen av tilgjengeligheten av cannabis øktebetraktelig i Danmark, Finland, Italia og Norge mellom1995 og 1999. Näiden arvioiden tekemisessä käytetyt menetelmätperustuvat pääasiassa tilastollisiin laskentamalleihin,joihin sisältyy huumeindikaattoreita. Derhar Storbritannia og Norge, med 4 %, den laveste illegalelangtidserfaringen og Frankrike den høyeste (12 %).Illegal langtidsbruk av beroligende midler forekommeroftere blant jenter enn blant gutter i Frankrike, Portugal,Italia, Finland og Sverige. Useassa maassa sovellettiin monia arviointimenetelmiä:Espanjassa, Luxemburgissa ja Alankomaissa kahta;Saksassa, Ranskassa, Irlannissa, Suomessa jaYhdistyneessä kuningaskunnassa kolmea ja Italiassa ja Portugalissa jopa neljää. Det er en negativ forbindelse mellom utbredelsen avillegal bruk av narkotika i et land og oppfatningen avrisikoen forbundet med det aktuelle stoffet, og jenter hargenerelt større tendens enn gutter til å anse illegal narkotikabruk som en risiko. Muut maat (Belgia, Itävalta,Norja, Ruotsi ja Tanska) pystyivät soveltamaan vain yhtämenetelmää, ja Kreikka puolestaan ei vielä voinut antaaarvioita. Motstand mot illegal narkotikabruk er gjennomgående høy blant gutter og jenter i alle EUs medlemsstater og ligger i snitt på ca. 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta Nasjonale anslag over utbredelsen av problematisk bruk av narkotika i EU og Norge, 1996-1998 Kuviosta 5 voidaan huomata, että heroiiniepidemianäyttää alkaneen aikaisemmin Pugliassa kuin Sisiliassa ja I figur 5 kan en se at heroinepidemien faktisk synes å habegynt tidligere i Puglia enn på Sicilia og i Campania.Puglia, Italias ‘hæl’, ligger nemlig på en viktig smuglerrute for heroin fra Balkan-regionen og inn i Europa, enfaktor som kan ha ført til en tidligere spredning avheroinmisbruk. Hoitoon tai sosiaalipalveluiden piiriin hakeutuneiden opiaattien käyttäjien suhteellinen määrä (uusien käyttäjien määrä vuodessa) Belgiassa, Budapestissä ja Lissabonissa (Brookmeyerin ja Liaon menetelmän mukainen arvio). Relativ forekomst (antall nye brukere pr. år) av opiatbrukere som har søkt om behandling eller sosiale tjenester i Belgia, Lisboa og Budapest – beregnet etter Brookmeyer og Liaos metode Lissabon: erityisen ongelmallinen Lissabonin alue, sosiaalipalveluiden piiriin hakeutuvat käyttäjät. Dermed kan høyeste og laveste verdi haframkommet ved bruk av forskjellige metoder, bådeinnenfor det enkelte land og landene imellom. Belgia: maan ranskankielisellä alueella hoitoon hakeutuneet.Lähde: EMCDDA:n hanke CT99.EP.05. Study on incidence of problem drug use and latency time to treatment in the European Union, Lisbon, 2001 (koordinoijana Rooman yliopisto ”Tor Vergata”). Metodenerefererer heller ikke alltid til samme målgruppe. Huom.e. t. = ei tietoja. Maiden välisiä eroja tulkittaessa on aina otettava huomioonmittausmenetelmien ja kohderyhmien erot. ‘Problematisk bruk av narkotika’ defineres her som injeksjonsbruk av narkotika eller langvarig/regelmessig bruk avopiater, kokain og/eller amfetaminer. Lisää tietoa on tarjolla taulukossa1 0L osoitteessa www.emcdda.org. Denne definisjonenutelukker brukere av ecstasy og cannabis og personersom aldri eller bare sporadisk bruker opiater, kokain elleramfetaminer. Belgiaa ja Itävaltaa koskevat tiedot ovatvuodelta 1995, Italiaa koskevat tiedot vuodelta 1999. Opiater omfatter foreskrevne opiater sommetadon. Ruotsalainen arvio onpienentynyt 8 % alkuperäisestä, kun yhdenmukaisesti EMCDDA:n huumeidenongelmakäyttäjiä koskevan määritelmän kanssa kannabiksen ongelmakäyttäjiä ei ole otettu mukaan.Kunkin valtion väri esittää arvioiden keskiarvoa, paitsi Belgian kohdalla (pistearvio 3,0, 95 %:n luotettavuusväli). De nasjonale anslagene over problematisk brukav narkotika som rapporteres her for EU og Norge (somogså deltok i EONNs prosjekt om utbredelsesanslag),gjelder perioden 1996-1998. Belgian arvio koskeeyksinomaan huumeita ruiskeina käyttäviä, mikä antaa liian alhaisen arvionhuumeiden ongelmakäytön koko laajuudesta.Lähteet: Reitoxin kansalliset seurantakeskukset 2000. Ruotsin osalta: Olsson, B.,Wahren, C. A., Byqvist, S., Det tunga narkotikamissbrukets omfattning i Sverige 1998, CAN, Stockholm, 2001. På grunn av mangel pånyere data å basere beregningene på (se figur 3) kunne Østerrike (1995) og Belgia (1995) ikke legge fram anslagfor denne perioden, mens Luxembourg, Portugal og Italiala fram nyere data (1999 - 2000). Amsterdamissa Alankomaissa heroiininkäyttäjien määrä on vähentynyt lievästi vuosien kuluessa jahuumeiden injektiokäyttäjien osuus ongelmakäyttäjistäon vähentynyt voimakkaasti. Flere land har brukt flere beregningsmetoder – to (Spania,Luxembourg og Nederland), tre (Tyskland, Frankrike,Irland, Finland og Storbritannia) eller til og med fire (Italiaog Portugal). Portugalissa huumeidenongelmakäyttö on huomattavinta Faron, Lissabonin,Porton ja Setubalin alueilla. Andre land (Belgia, Danmark, Østerrike,Sverige og Norge) har anvendt bare én metode, mens Hellas ennå ikke var i stand til å legge fram noe anslag.Bruk av flere uavhengige anslag kan kryssvalidere deenkelte tallene og føre til et mer pålitelig samlet anslag foret land. Derfor bør det ideelt sett anvendes en multimetodisk tilnærmingsmåte, om mulig med årlige beregninger. Heroiinin käyttö onyleistymässä nuoremmissa huumeiden ongelmakäyttäjienryhmissä. Forskjeller i utbredelsen av narkotikamisbruk skyldes enlang rekke forskjellige faktorer i hvert land. Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 1998julkaistu raportti osoitti, että nuorten heroiininkäyttö oliäkillisesti lisääntynyt useimmilla alueilla Englannissa noinvuodesta 1996 lähtien, ja hiljattain Lontoossa tehty tutkimus osoitti, että heroiinin käyttö muulla tavoin kuinruiskeena oli kaksinkertaistunut vuosien 1991 ja 1997välillä. Ettersom landmed en mer liberal narkotikapolitikk (som Nederland) ogland med en mer restriktiv holdning (som Sverige) ikkehar vesentlig forskjellige utbredelsesrater, er betydningenav den nasjonale narkotikapolitikken (en liberal kontra enmer restriktiv holdning) for utbredelsen av narkotikabrukog spesielt problematisk narkotikabruk fortsatt uklar.Imidlertid er en omfattende nasjonal narkotikapolitikk avstor betydning for å dempe de negative konsekvensene av Hoitoon hakeutuneiden opiaattien käyttäjien suhteellinen määrä (käyttäjien määrä vuodessa) Etelä-Italian kolmella suurimmalla alueella (arvio perustuu back-calculation-menetelmään) Relativ forekomst (antall nye brukere pr. år) av opiatbrukere som har søkt om behandling i de tre største regionene i Sør-Italia – kalkulert ved tilbakeberegning Huom.Suhteellinen määrä on niiden opiaattien käyttäjien määrä (uusien käyttäjien määrävuodessa), jotka mahdollisesti hakeutuvat palvelujen piiriin.Lähde:EMCDDA:n hanke CT99.EP.05. Study on incidence of problem drug use and latency time to treatment in the European Union, Lisbon, 2001 (koordinoijana Rooman yliopisto ”Tor Vergata”). I Østerrike synes utbredelsen av problematisk bruk avnarkotika for tiden stabil i de fleste regioner, selv om’utekontakten’ i Wien har registrert en nedgang i antalletunge nykommere på området. 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta Tilbud og etterspørsel etter narkotika Huumeiden käytön terveysvaikutukset Helsekonsekvenser avnarkotikamisbruk Hoitoon tulevien asiakkaiden erityispiirteet (kuten sosiaaliset ominaispiirteet) ja kulutuskäyttäytyminen (kutenhuumeita ruiskeina käyttävien tai opiaattien käyttäjienosuus) ovat huumeiden ongelmakäytön laajempiensuuntausten mahdollisia indikaattoreita. Karakteristika for klienter som påbegynner behandling(f.eks. sosiale karakteristika) og forbruksatferd (som andelensprøytebrukere eller opiatbrukere) er potensielle indikatorer for bredere trender for problematisk bruk av narkotika.Forskjeller i metodene for innsamling av informasjon ogforskjeller i behandlingstilbudet landene imellom kanimidlertid gi en viss fortegning. Vinoutumia voikuitenkin syntyä, koska tiedonkeruumenetelmät ja hoitopalvelujen tarjonta ovat erilaisia eri maissa. Stoffer Til tross for forskjellene i behandlingspolitikk og registreringspraksis er det mulig å identifisere både felles ogsærlige trender for Europa. Suuntaukset Hoitoon hakeutuvien uusien asiakkaiden määrässävoidaan havaita yleisiä suuntauksia. I Tyskland er heroinmisbruk mest utbredt i storbyområder,og utbredelsen og antallet beslag er mye mindre ute idistriktene. Heroiinin käytöntakia hoitoon hakeutuvien asiakkaiden määrä supistuu,mutta kannabiksen ja erityisesti kokaiinin takia hoitoonhakeutuvien määrä lisääntyy. I Hellasantyder data fra indirekte indikatorer (behandling, dødsfall,lavterskeltilbud) at problematisk narkotikabruk er økende.I Irland er narkotikamisbrukerne unge, noe som gjenspeiler den generelle demografiske situasjonen. Kannabista käyttävienasiakkaiden määrä on lisääntynyt eniten Saksassa (16,7prosentista vuonna 1996 40 prosenttiin vuonna 1999 –on kuitenkin huomattava, että nämä tiedot koskevat vainavohoitoyksikköjä), Irlannissa (20,7 prosentista vuonna1996 29,4 prosenttiin vuonna 1999) ja Tanskassa (25prosentista vuonna 1996 31 prosenttiin vuonna 1999).Tietojen mukaan kokaiinin käyttäjien määrä on lisääntynyt eniten Espanjassa (21,6 prosentista vuonna 1998 30,9prosenttiin vuonna 1999) ja Alankomaissa (14,7 prosentista vuonna 1994 23,2 prosenttiin vuonna 1999). Fram tilomkring 1996 var trenden for heroinbruk at det ble stadigvanligere å røyke, men nå blir intravenøs bruk igjen stadigvanligere. I Italia synes narkotikamisbruken høyere iregionene i nord, men det er mulig at problematisk brukav narkotika er jevnere fordelt mellom de nordre, sentraleog sørlige regioner, selv om størrelsen på ’risikogruppene’i befolkningen varierer mellom geografiske områder.(Samlet befolkning mellom 15-54 år er på ca. 32 millioner– herav bor 44 % i de nordlige, 19 % i de sentrale og37% i de sørlige regioner.) Näitä suuntauksia osoittavat myös tiedot kaikista vuosienaikana hoitoon otetuista asiakkaista. I de fleste landene er det opiater som oftest tas av nyeklienter som påbegynner behandling (spesielt heroin).Variasjonene mellom landene er forholdsvis stor – fra22,4 % i Finland til 84,2 % i Hellas, men for de flestelandene ligger tallet i området 50-70 %. Bortsett fraheroin er cannabis (over 15 % i Belgia, Danmark, Finlandog Irland) og kokain (særlig Nederland med 15,4 % og Spania med 17 %) de stoffene det hyppigst søkes behandling for. ) Yleensä hoitoon hakeutuvat asiakkaat käyttävät useampia kuin yhtä huumetta, ja eroja havaitaan yhdenhuumeen käyttäjien ryhmissä. Disse trendene bekreftes av data for det totale antallklienter som er innlagt til behandling i løpet av årene, derøkningen av kokainmisbrukere er klar, samt ved ensammenlikning mellom nye og alle klienter innlagt tilbehandling i enkelte medlemsstater. Useimmissa maissa hoitoon hakeutuvat uudet asiakkaatkäyttävät huumeena pääasiallisesti opiaatteja (erityisestiheroiinia). Luxembourg har en stor andel avutenlandske statsborgere (48 %) blant misbrukerne.Utbredelsesanslaget viser en økende trend, mens sprøytebruken har gått ned fra over 90 % til omkring 66 %. IPortugal er problemene knyttet til narkotikamisbruk størsti og omkring Lisboa, Porto, Setubal og Faro. Heroiinin käyttäjien lisäksihoitoon hakeutuvat pääasiassa kannabiksen (Belgiassa,Tanskassa, Irlannissa ja Suomessa yli 15 prosenttia) jakokaiinin käyttäjät (varsinkin Alankomaissa, 15,4 prosenttia, ja Espanjassa, 17 prosenttia). I Spania erbruken av heroin, særlig intravenøst, i ferd med å avtasamtidig som kokain er i ferd med å bli et stort problem.Sverige har hatt en økning i antallet tunge stoffmisbrukerei løpet av 1990-tallet, og heroin er i ferd med å bli vanligere blant yngre misbrukere. Ekstaasia käytetäänpääasiallisena huumeena vain harvoin, eniten Irlannissa(8,9 prosenttia). ter som bruker opiater som hovedrusmiddel (7) ( Amfetamiinin käytössä on suuria eroja.Korkeimmat osuudet ovat Suomessa (39 prosenttia),Ruotsissa (17 prosenttia) ja Belgiassa (15 prosenttia). (7) Figur 7 OL: Utvikling av samlet antall klienter inntatt til behandling for heroin, cannabis og kokain (nettutgaven). (8)Figur 8 OL: Alle og nye klienter inntatt til behandling for cannabis og kokain (nettutgaven). Tämäjohtuu luultavasti näiden palvelujen paremmasta saatavuudesta. 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union Muut Annet Ruotsi ( Sverige ( (1) Itävalta, Portugali ja Ranska eivät ole mukana, koska niiden raportointijärjestelmät eivät ole vertailukelpoisia. (1) Østerrike, Portugal og Frankrike er utelatt ettersom de ikke har sammenlignbare rapporteringssystemer. (2) Belgia (data fra 1998): heroin omfatter alle opiater, og amfetaminer omfatter alle sentralstimulerende stoffer. (3) Tyskland: heroin omfatter alle opiater. (4) Italia: sisältää myös asiakkaat, jotka on otettu hoitoon edellisenä vuonna ja jotka ovat vielä hoidossa. (4) Italia: tallene omfatter også klienter inntatt i tidligere år som fortsatt er i behandling. Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit 2000. Kilder: Nasjonale Reitox-rapporter, 2000. (7) Kuvio 7 OL: Heroiinin, kannabiksen tai kokaiinin käytön takia hoitoon otetut (onlineversio) (8)Kuvio 8 OL: Heroiinin, kannabiksen tai kokaiinin käytön takia hoitoon otetut (onlineversio) vanlig at klienter som søker behandling bruker mer ennett rusmiddel, og det er identifisert forskjeller i enkeltebrukergrupper. Uudet asiakkaat, jotka on otettu hoitoon heroiinin ja kannabiksen käytön vuoksi joissakin jäsenvaltioissa % (1) lisää injektiokäyttöä) ja heroiinin puhtaus (alhaisempipuhtausaste lisää injektiokäyttöä). Utvikling av antallet nye klienter inntatt til behandling for heroin og cannabis i en del medlemsstater (1) Sosiaaliset piirteet Hoitoon hakeutuvat asiakkaat ovat yleensä 20–40-vuo-tiaita miehiä. Fra et kulturelt synspunkt er det enkelte tradisjoner somsærlig knyttes til etniske minoriteter. Kaikkien asiakkaiden keski-ikä on 29 vuottaja uusien asiakkaiden 27 vuotta. Naiset ovat yleensämiehiä nuorempia ja hakeutuvat hoitoon lähes vuottaaikaisemmin kuin miehet. I undergruppenstoffbrukere fra Surinam synes motstanden mot sprøytebruk å ha påvirket den måten heroinmisbrukerne tarheroinen på (sniffing eller røyking). Vanhimpia asiakkaat ovat Alankomaissa ja Ruotsissa, kun taas nuorimmat ovat Irlannissa ja Suomessa. Irlannin tilanteeseen heijastuutosin myös maan demografinen tilanne. Den samme innflytelsen ble ikke funnet i andre undergrupper som nordafrikanske brukere i Frankrike, eller brukere fra Antillene,som også tradisjonelt røyker eller sniffer heroin. (9) Kuvio 9 OL: Huumeita ruiskeena käyttävien osuus heroiinin takia hoitoon otetuista eräissä EU:n jäsenvaltioissa, vuoden 1999tiedot (onlineversio). Figur 9 OL: Andel sprøytebrukere blant klienter inntatt til behandling for bruk av heroin i en del EU-land, data fra 1999 (nettutgaven). Hepatiitti C -infektion vasta-aineiden esiintyvyys suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa EU:n jäsenvaltioissa vuosina 1996–2000 Utbredelse av antistoffer mot hepatitt C-smitte blant sprøytebrukere i EUs medlemsstater, 1996-2000 Kunkin valtion väri esittääeri lähteistä peräisin olevaan tietoon perustuvien arvioiden keskiarvoa.Saksan, Espanjan, Ranskan ja Italian tiedot rajoittuvat HIV:n esiintymiseenhoidossa olevilla huumeita ruiskeina käyttävillä, minkä vuoksi tiedot eivät oleedustavia hoidon ulkopuolella olevien käyttäjien osalta. Kjønnsfordelingen varierer, men det er visse likhetstrekkmellom landene i Sør-Europa, der menn er i et stort flertall(86/14 i Italia, 85/15 i Spania, 84/16 i Portugal, 84/16 i Hellas), og mellom landene i Nord-Europa, der det er flerekvinner i behandling (70/30 i Irland, 72/28 i Sverige). Huom.e. t. = ei tietoja. Suluissa olevat tiedot ovat paikallisia.Maiden välisiä eroja tulkittaessa on aina otettava huomioon lähteiden erilaisuus ja tietojen paikallisuus joissakin tapauksissa. De sosiale forholdene for klienter som søker behandlingsynes å forverres når man ser på utdanningsnivå ogarbeidssituasjon. Lisää tietoa ja tietolähteitä on tarjolla täydentävissä tilastotaulukoissa osoitteessahttp://www.emcdda.org. De fleste klientene lever i byområder,men dette kan også skyldes at behandlingstilbudet erdårligere i landdistriktene. Tämä yleiskuva ei ole muuttunut viimevuosina. Merknader:m.d.: mangler data. Näyttää kuitenkin siltä, että HIV-tartunnat ovatuudestaan lisääntyneet huumeita ruiskeina käyttävissä(alaryhmissä) muutamissa maissa (katso sivulla 17 olevaalaatikkoa). Tallene i parentes er lokale data.På grunn av ulike og i enkelte tilfeller lokale data, bør forskjeller mellomlandene tolkes med varsomhet. Huumekuolemat ja huumeiden käyttäjien kuolleisuus Fargen på landene viser til middelverdienfor anslagene. Äkillisten yliannostuksesta johtuvien huumekuolemienmäärää käytetään joskus yksinkertaistettuna keinonamaan huumetilanteen arvioinnissa ja vertailujen tekemisessä. Data for Spania, Italia og Tyskland gjelder bare utbredelseav HCV-smitte blant sprøytebrukere i behandling og er dermed ikkerepresentative for utbredelsen av HCV blant sprøytebrukere som ikke fårbehandling. Huumekuolemat aiheuttavat sosiaalista ja poliittista huolta, varsinkin kun äkkikuolemat kohtaavat nuoria. Data for Luxembourg gjelder bare sprøytebrukere i fengsel.Data for UK og Luxembourg og de høye tallene for Irland og Finland erbasert på spyttester. Hepatiitti C -virustartunnan (HCV) levinneisyyttä koskevia tietoja on vaikeampi saada, ja niillä on samat rajoitukset kuin HIV-tartuntoja koskevilla tiedoilla. Data for Frankrike og det høye tallet for Belgia erbasert på egenrapporterte testresultater, som kan være upålitelige.Tallene for Tyskland er for 1995, for Sverige for 1994. Tämä merkitsee sitä, että hepatiitti For flere detaljer ogkilder – se de statistiske tabellene i sin helhet på www.eonn.org. Huumeiden kysyntä ja tarjonta Utbredelse av HIV-smitte blant sprøytebrukere i EUs medlemsstater, 1996-2000 Alustavien tietojen mukaan muutamissa EU:n jäsenvaltioissa HIV-tartuntojen määrä näyttää lisääntyneenhuumeita ruiskeina käyttävien alaryhmissä. En mer detaljert beskrivelse finnes i kapittel 3: Utvalgteaspekter – Narkotikarelaterte smittsomme sykdommer. HIV-tartunnat ovat saattaneet lisääntyä Irlannissa,Luxemburgissa, Alankomaissa, Itävallassa, Portugalissa ja Suomessa. I den senere tid er det likevelindikasjoner på en økning i antallet nye tilfeller av HIV-smitte blant (undergrupper av) sprøytebrukere i enkelteland (se boksen, s. 16). Vuonna 1998 tapauksia oli 20, javuonna 1999 niitä oli 84. Fargen på landene viser til middelverdien foranslagene. HIV-testiä pyytäneiden neulanvaihtopalvelun asiakkaiden tartunnan levinneisyys kasvoi0 prosentista vuonna 1997 3 prosenttiin vuonna 1998 ja8 prosenttiin vuonna 1999 ja väheni jälleen takaisin 3 prosenttiin vuonna 2000. Data for Spania, Italia, Frankrike og Tyskland gjelder bareutbredelse av HIV-smitte blant sprøytebrukere i behandling og er dermedikke representative for utbredelsen av HIV blant sprøytebrukere som ikkefår behandling. Itävallassa HIV:n yleisyys opiaattien yliannostuksensaaneilla kasvoi yhdestä viiteen prosenttiin vuonna 1999(3 prosentista vuonna 1996, 2 prosentista vuonna 1997 ja1 prosentista vuonna 1998). Det finnes færre data tilgjengelig om utbredelsen avhepatitt C-virus (HCV) blant sprøytebrukere, og der slikedata finnes, gjelder de samme begrensningene som fordata for HIV. Men det generelle bildet er klart – utbredelsen av HCV er ekstremt høy i dataene fra alle land i EU, med tall fra 40 til 90 % i de forskjellige undergrup- Luxemburgissa huumeita ruiskeina käyttävien todetut HIV-tartunnat lisääntyivät. 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union totalt ligget mellom 7 000 og 8 000. Vuosina 1995–1997 tapauksiaoli 2–3 vuodessa ja 1998 ja 1999 6–7 vuodessa. I EU er opiater fortsatttil stede i de fleste tilfeller av akutte narkotikarelaterte Alankomaissa HIV-infektiot lisääntyivät 11 prosentista 22 prosenttiin vuosien 1994 ja 1998/1999 välillä injektiokäyttäjien keskuudessa Heerlanin kaupungissa Alankomaiden eteläosassa. pene av sprøytebrukere (figur 9). Ut fra foreliggende dataer utbredelsen av HCV-smitte blant sprøytebrukere under25 år fra 20 % (Belgia, behandling, 1998) opp til over 74% (Portugal, Coimbra, behandling, 2000) (se figur 7 ikapittel 3: Utvalgte aspekter – Narkotikarelaterte smittsomme sykdommer). Irlannissa huumeita ruiskeina käyttävien HIV-testienpositiivisten testitulosten määrä kolminkertaistui 69tapaukseen vuonna 1999 (20–26 tapausta vuosina1994–1998). Tilstedeværelsen avdepressanter som alkohol eller benzodiazepiner betraktessom en risikofaktor for opiatoverdose. Akutte dødsfall derkokain, amfetamin eller ecstasy er til stede, uten opiater,synes sjeldne i Europa. Huom.Otosten koot: Itävalta 1996: 184, 1997: 131, 1998: 108, 1999:126; Alankomaat, Heerelen 1994: 161, 1998/1999: 116;Portugali, Coimbra 1999: 227, 2000: 106, Lissabon 1998/1999:252; Suomi 1997: 131, 1998: 135, 1999: 63, 2000: 356.Lähteet: Kansalliset seurantakeskukset. Lissabonin tiedot: Valle, H.,Rodrigues, L., Coutinho, R., et al., HIV, HCV and HBV infectionin a group of drug addicts from Lisbon,Seventh European Conference on clinical aspects of HIV infection, 23–27 October1999, Lisbon, Portugal (abstract 866). Antallet akutte narkotikarelaterte dødsfall (‘overdoser’)brukes noen ganger som en forenklet måte å vurderenarkotikasituasjonen i et land på, og for å gjøre sammenligninger. Narkotikadødsfall er både et sosialt og etpolitisk problem, særlig akutte dødsfall blant unge. Portugalin tiedot ovat paikallisista lähteistä. Mange opiatdødsfall skjer inntil tre timer etter bruk, slik atdet faktisk er mulig å få medisinsk hjelp. Coimbrassahoitoa saavilla huumeita ruiskeina käyttävillä taudin I dissetilfellene er det viktig at brukerne vet hvordan de kan søkeeffektiv hjelp. Opiaattikuoleman uhri on useimmiten 20–30-vuotiashuumeita ruiskeina monta vuotta käyttänyt henkilö.Valtaosa kuolleista on miehiä. De fleste opiatdødsfallene skjer blant sprøytebrukere somer i slutten av 20-årene eller i 30-årene, vanligvis etter flereårs bruk. Kuten hoitoon hakeutuvatasiakkaat, myös menehtyneet opiaattien käyttäjät ovatmonissa EU:n jäsenvaltioissa selvästi yhä vanhempia. (11) Karakteristika for akutte narkotikarelaterte dødsfall Basert på tilgjengelig informasjon har antallet tilfellerrapportert i EU-landene i de fem siste årene (1994-1999) Muiden päihteiden, kuten alkoholin, bentsodiatsepiinientai kokaiinin samanaikainen käyttö on tavallista.Rauhoittavien aineiden, kuten alkoholin tai bentsodiatsepiinien samanaikaista käyttöä pidetään riskinä opiaattienyliannostustapauksissa. Mulig økning av HIV-smitte blant sprøytebrukere i en del EU-land dette var hovedsakelig blant kvinner, og fra 9,5 til 18 % ialdersgruppen 25-34. Äkkikuolemat, joiden yhteydessäon käytetty kokaiinia, amfetamiinia tai ekstaasia ilmanopiaatteja, näyttävät olevan harvinaisia Euroopassa. En gateundersøkelse blant 250hjemløse heroinbrukere i et svært belastet område av Lisboa ga en utbredelse på 48 % i 1998/1999. Joidenkin kokaiinin käyttöön liittyvien kuolemien syy voijäädä huomaamatta uhrien sosiaalisen taustan tai erilaisen kliinisen tilan vuoksi (kuten iskeemiset sydänsairaudet tai rytmihäiriöt). Foreløpige data tyder på at det kan ha vært en økning i HIV-smitte blant undergrupper av sprøytebrukere i en del EU-land. Det bør tas hensyn til de begrensninger somligger i bruken av rutinedata når endringer i smitte skalpåvises (se kapittel 3 side 37). Ensiapuhenkilökunnan olisi oltavatietoisia tästä mahdollisuudesta. For eksempel kan økningeni Irland delvis skyldes økt testing av sprøytebrukere. Monet opiaattikuolemat sattuvat vasta kolme tuntiakäytön jälkeen, minkä vuoksi hoitotoimenpiteisiinvoidaan ryhtyä. Finland har hatt en kraftig økning i registrerte tilfeller av HIV blant sprøytebrukere, fra 05 tilfeller pr. år i perioden1990-1997, til 20 tilfeller i 1998 og 84 i 1999.Utbredelsen blant misbrukere som deltok i sprøytebytteprogrammer og som ba om å bli HIV-testet, gikk også oppfra 0 % i 1997 til 3 % i 1998 og 8 % i 1999 for så å falletil 3 % i 2000. Lisäksi toisia käyttäjiä on usein silminnäkijöinä kuolemaan johtavissa ja muissa yliannostustapauksissa, joten toimenpiteet olisivat mahdollisia.Tällaisissa tapauksissa on tärkeää, että käyttäjät tietävät,miten hakea tehokasta apua. I Østerrike gikk utbredelsen av HIV blant overdoser avopiater opp fra 1 til 5 % i 1999 (fra 3 % i 1996, 2 % i1997 og 1 % i 1998.) )Kuvio 11 OL: Yli 30-vuotiaiden osuus huumeisiin kuolleista eräissä EU-maissa vuosina 1986 ja 1999 (onlineversio). Irland hadde en tredobling av antallet HIV-positive sprøytebrukere til 69 i 1999 (fra 20-26 i året i perioden 19941998). Huumekuolemia koskevat menetelmät ja määritelmät Narkotikarelaterte dødsfall – metoder og definisjoner Tässä raportissa huomio kohdistetaan äkillisiin huumekuolemiin (yliannostuskuolemiin), ellei toisin mainita. I denne rapporten har vi fokusert på akutte narkotikarelaterte dødsfall (overdoser) med mindre annet er angitt. Jos määritelmät, menetelmät ja raportoinnin laatu ovattietyssä maassa yhdenmukaisia, tilastot voivat osoittaakehityksen suunnan, ja asianmukaisesti analysoituina jamuihin muuttujiin liitettyinä ne voivat arvokkaalla tavallaauttaa seuraamaan huumeiden käytön äärimmäisiätapoja. Der definisjoner, metoder og kvalitet på rapporteringen iet gitt land er konsekvent, kan statistiske opplysningerindikere trender over tid, og med en korrekt analyse ogintegrasjon med andre indikatorer, kan de være verdifullei overvåkingen av de mer ekstreme mønstrene innennarkotikabruk. Maiden väliset suorat vertailut voivat johtaa harhaan,koska huumekuolemien määrä riippuu huumeidenongelmakäytön levinneisyyden ja riskikäyttäytymisen(kuten huumeiden käyttämisen ruiskeina) lisäksi myöskansallisista määritelmistä ja tietojen kirjaamismenetelmistä. Direkte sammenligninger mellom land kan være misvisende ettersom antallet narkotikarelaterte dødsfall ikkebare avhenger av utbredelsen av problematisk bruk avnarkotika og risikomønstre (som sprøytebruk), men ogsåav nasjonale definisjoner og registreringsmetoder. Esimerkiksi Portugalissa käytetään laajaa määritelmää, kun taas Ruotsissa määritelmää on hiljattainmuutettu laaja-alaisesta kapeammaksi (1). Foreksempel bruker Portugal en bred definisjon, mens Sverige nylig har gått over fra en bred til en mer restriktivdefinisjon (1) . Huumeiden käyttöön epäsuorasti liittyvät aidsista, liikenneonnettomuuksista, väkivallasta tai itsemurhista johtuvatäkkikuolemat tulisi myös ottaa huomioon, kun arvioidaanhuumeiden käytön vaikutuksia yleensä. Ne edellyttävätkuitenkin erilaisia tietolähteitä ja paremmin tutkimukseensuuntautuneita menetelmiä. Dødsfall som indirekte kan knyttes til narkotikamisbruk –AIDS, trafikkulykker, vold eller selvmord – bør også tas ibetraktning i vurderingen av de samlede konsekvenser avnarkotikamisbruk, men disse forutsetter andre informasjonskilder og mer forskningsorienterte metoder. (1) Laatikko 1 OL: Akuutin huumekuolemanmääritelmät EU:njäsenvaltioissa, sellaisena kuin niitä käytetään EMCDDA:n vuosikertomuksessa ja sellaisena kuin ne on esitetty kansallisissa kertomuksissa (onlineversio). (1) Boks 1 OL: Definisjoner på ‘akutt narkotikarelatert dødsfall’i EUs medlemsstater i henhold til EONNs årsrapport og nasjonale rapporter (nettutgaven). (2) Laatikko 2 OL: Ehdotus EMCDDA:n normiksi akuuttienhuumekuolemien laskemisessa – DRD-normin versio 1 DRD-standard, versjon 1 (akutt narkotikarelatert dødsfall)(nettutgaven). Huumekuolemat ja huumeiden käyttäjien kuolleisuus onyksi EMCDDA:n epidemiologisista avainindikaattoreista.On kehitetty eurooppalainen standardiprotokolla tapausten ilmoittamiseksi yleisistä kuolleisuusrekistereistä(GMR) ja oikeuslääketieteellisistä tai poliisin pitämistäerikoisrekistereistä (SR). Narkotikarelaterte dødsfall og dødelighet blant narkotikamisbrukere er en av EONNs epidemiologiske nøkkelindikatorer. En europeisk standardprotokoll er utarbeidet forrapportering av tilfeller fra generelle dødelighetsregistre(GMR) og spesialregistre (SR), enten av rettsmedisinskeinstitusjoner eller av politietater. Tämä standardiprotokolla ontestattu kaikissa jäsenvaltioissa. Likesom for klienter som påbegynner behandling, er det en Myös Eurostatin ja Maailman terveysjärjestön kanssa ollaan aktiivisesti yhteistyössä (2). 11 klar tendens i mange EU-land til at ofrene blir eldre ( injektiokäyttö, on myös vähentynyt joissakin maissa.Hoitotoimenpiteet, mukaan lukien korvaushoito-ohjel-mat, ovat lisääntyneet monissa maissa, ja ehkä myösensiavun saamisen mahdollisuudet yliannostustapauksissa ovat parantuneet. Trender for akutte narkotikarelaterte dødsfall Mange EU-land så en klar økning i antallet akutte narkotikarelaterte dødsfall i annen halvdel av 1980-årene ogbegynnelsen av 1990-årene. I de senere årene har antalletakutte dødsfall på EU-nivå likevel i stor grad stabilisertseg, til mellom 7 000 og 8 000 i året, og enkelte land hartil og med hatt en nedgang. Vakiintuminen on yhdenmukaista yleisen kuolleisuuden(joissakin tapauksissa myös yliannostuskuolemien)vähenemisen kanssa huumeiden ongelmakäyttäjienkohorteissa, kuten jäljempänä kuvataan (huumeidenkäyttäjien kuolleisuutta käsittelevä luku). En del kokainrelaterte dødsfall risikerer å passere ubemerket på grunn av ofrenes sosiale bakgrunn eller på grunn avandre kliniske funn (f.eks. iskemisk hjertesykdom ellerarytmi). Medisinsk nødhjelpspersonell bør være klar overdette. EU:n yleisessä suuntauksessa voidaan havaita erilaisiakansallisia suuntauksia. Akutte dødsfall som bare er relatert til ecstasy, syneså forekomme sjelden, til tross for det oppstuss disse forårsaket blant allmennheten i en del land i Europa i 1990-årene. Metadonin on havaittu olevan mukana monissa huumekuolemissa, ja sen merkityksestä on keskusteltu useissa Euroopan maissa. Sannsynligvis er det mange faktorer som bidrar til atantallet narkotikarelaterte dødsfall i den senere tid erstabilisert. Koska metadonin käyttö huumeidenkorvikkeena on melkoisesti yleistynyt viime vuosina,satunnaiset havainnot metadonista ovat lisääntyneettoksikologisissa tutkimuksissa, jotka koskevat huumeidenkäyttäjien onnettomuuskuolemia, aidskuolemia ja niinedelleen. Antallet misbrukere av narkotika kan ha stabilisert seg, og behandlingsdata tyder også på en nedgang ienkelte land når det gjelder risikopraksis, f.eks. bruk avsprøyte. Muutamien paikallisten tutkimusten perusteellaepäillään, että joissakin äkkikuolemissa, joissa metadonion osallisena, kyseessä on ollut metadonin pääsy laittomille markkinoille, mitä ovat ehkä edistäneet heikostijärjestetyt reseptilääkepalvelut. I tillegg har mange land fått et større behandlingstilbud, inkludert programmer for substitusjonsbehandling, og den medisinske hjelpen ved overdoser kanha blitt bedre. Eräissä maissa onehdotettu parannuksia metadonikorvaushoito-ohjelmienjärjestämiseen. Näistä ongelmista huolimatta tutkimuksetosoittavat, että korvaushoitojen käyttö vähentää hoitoohjelmaan osallistuvien riskiä kuolla huumeisiin. Stabiliseringen samsvarer med nedgangen i dødelighetentotalt (i enkelte tilfeller også i antallet overdosedødsfall)hos kohorter av misbrukere som beskrevet nedenfor.(Avsnittet om dødelighet blant narkotikabrukere). • Vaikka vuosittain tilanne vaihteleekin, useissa maissasuuntaus on laskeva. Metadon har vært identifisert i en rekke narkotikadødsfall,og metadonens rolle har vært diskutert i flere europeiskeland. Näin on esimerkiksi Saksassa,Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Luxemburgissa ja Itävallassa. Organiseringen av programmene for substitusjonsbehandling med metadon har vært anbefalt forbedret ienkelte land. Saksa (1999 ja 2000), Luxemburg (1997 ja1998) ja Itävalta (1999) ilmoittivat äskettäin tapahtuneesta uudesta lisääntymisestä, mutta luvut eivät vieläole yhtä suuria kuin aiemmin. Tätä kehitystä on seurattava tarkasti. Til tross for disse problemene viser forskningat substitusjonsbehandling reduserer risikoen for narkotikarelatert dødsfall blant deltakerne i slike programmer. Muutamissamaissa määrä on jopa pienentynyt. Innenfor den generelle trenden for EU kan man finneforskjellige nasjonale trender. • Jotkin maat, esimerkiksi Kreikka, Irlanti (vuonna 1999havaittu laskua) ja Portugali ovat ilmoittaneet kuolemien huomattavasta lisääntymisestä aina viime aikoihinasti. )Figur 11 OL: Andel personer over 30 blant narkotikarelaterte dødsfall i en del EU-land, 1986 og 1999 (nettutgaven). Huumeiden kysyntä ja tarjonta 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union Esimerkkejä erilaisista suuntauksista joissakin EU:n jäsenvaltioissa Indeksoitu kaikissa maissa: 1985 = 100 % Trender i akutte narkotikarelaterte dødsfall, 1985-1999Noen eksempler på divergerende trender i akutte narkotikarelaterte dødsfall i en del EU-land, 1985-1999Indeks i alle land: 1985 = 100% Kreikan osalta sarja alkaa vuodesta 1986 vääristymän välttämiseksi. For å unngå fortegning begynner serien for Hellas i 1986. Joissakin maissa, joissa suuntaus on ollut kasvussa, kehittynyt raportointi voi antaa tietoa osasta kasvua. Kaikki maat eivät toimittaneet tietoja kaikkien vuosien osalta, mutta tämä on otettu huomioon analyysissa.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit 2000, otettu kansallisista kuolleisuusrekistereistä tai erikoisrekistereistä (oikeuslääketieteelliset tai poliisin). For en del land med stigende trend kan en del av stigningen tilskrives forbedret rapportering.Ikke alle land har framlagt data for alle år, men dette forholdet er kompensert i analysen.Kilder: Nasjonale Reitox-rapporter 2000, hentet fra nasjonale dødelighetsregistre eller spesielle registre (rettsmedisinske institusjoner eller politi). Ks. myös Standard Epidemiological Tables EMCDDA:n verkkosivustolta. Se også Tabeller over standard epidemiologi på EONNs nettsted. Seurantatutkimukset, joissa seurataan ongelmakäyttäjiä(yleensä vieroituskeskuksissa olevia opiaattien käyttäjiä)usean vuoden ajan, ovat toistuvasti osoittaneet, ettäopiaattien käyttäjien yleinen (kaikista syistä johtuva)kuolleisuus on yli 20-kertainen verrattuna muidensamanikäisten kuolleisuuteen. Oppfølgingsstudier som består i å følge grupper avmisbrukere (vanligvis opiatbrukere rekruttert fra behandlingssentre) over flere år, har konsekvent vist atopiatbrukere har en samlet dødelighetsrate (for alledødsårsaker) som er inntil 20 ganger høyere enn hosbefolkningen generelt i samme aldersgruppe. Detteskyldes ikke bare overdoser men også ulykker, selvmord,AIDS og andre smittsomme sykdommer. Muitakin riskitekijöitä on tunnistettu: huumeita ruiskeina käyttävien kuolleisuus on 2–4kertaa korkeampi kuin muiden huumeiden käyttäjien, ja HIV-tartunnan saaneiden kuolleisuus 2–6 kertaakorkeampi kuin niiden, joilla ei ole tartuntaa. Andre risikofaktorer er også identifisert: dødeligheten for sprøytebrukereer to til fire ganger høyere enn for ikke-sprøytebrukere,mens den for brukere med HIV er to til seks gangerhøyere enn for brukere som ikke har HIV-smitte.Kombinert bruk av opiater og andre depressanter somalkohol eller benzodiazepiner kan øke risikoen foroverdose. 1990-luvulla, mikä voi johtua niiden sosiologisestakehityksestä. • En del land har inntil nylig rapportert en klart oppadgående trend – f.eks. Hellas, Irland (nedgang observert i1999) og Portugal. Tapausten laaja-alainen määrittely voi myösvaikuttaa Portugalissa havaittuun viimeaikaiseen lisääntymiseen. Den brede definisjonen av 'tilfelle'som er brukt, kan ha en viss betydning for den klareøkningen som nylig er observert i Portugal. Niiden huumeiden ongelmakäyttäjien, jotka eivät käytäopiaatteja tai eivät käytä huumeita ruiskeina, kuolleisuuson selvästi pienempi. Tosin heidän terveysriskejään onmyös vaikeampi arvioida tarkasti. Dødeligheten blant misbrukere som ikke bruker opiater og ikke bruker sprøyte er klart lavere selv om deter vanskeligere å vurdere deres helserisikoer mednøyaktighet. Yleisesti ottaen perinteiset huumeiden vieroituskeskukset vastaanottavat suhteellisen vähän kokaiinin tai amfetamiinin suurkäyttäjiä,ja heistäkin suuri osa näyttää olevan entisiä opiaattienkäyttäjiä tai nykyisiä opiaattien ja muiden aineidensekakäyttäjiä, entisiä huumeiden injektiokäyttäjiä taisosiaalisesti syrjäytyneitä. Generelt registrerer tradisjonelle behandlingssentre relativt få, utvalgte tilfeller av tunge kokaineller amfetaminbrukere, og en vesentlig del av dem syneså være tidligere opiatbrukere eller ha et samtidig opiatbruk, tidligere sprøytebrukere eller mennesker som erutestengt fra samfunnslivet. Näiden muiden kuin perinteisten opiaattien käyttäjien osalta saatetaan tarvita aivanerilaisia menetelmiä ja/tai lähteitä. For disse kan det værenødvendig å bruke andre metoder og/eller kilder enn forde tradisjonelle opiatbrukerne. • Yhdistyneessä kuningaskunnassa suuntauksena onjatkuva lievä kasvu. • Storbritannia viser en moderat men kontinuerligøkende trend. Muiden maiden tilanne on vakaatai sitten suuntauksia on vaikea havaita sairauksienkansainvälisessä luokituksessa viime aikoina tapahtuneen muutoksen vuoksi (vaihtaminen 9:nnestä10:nteen painokseen) tai kansallisissa määritelmissätapahtuneiden muutosten vuoksi. I andre land er trenden stabil ellervanskelig å vurdere på grunn av endringen som nylighar funnet sted i forbindelse med den internasjonalediagnoselisten (International Classification of Diseases,versjon 9 til 10) eller endringer i nasjonale definisjoner. EU:n ja Yhdysvaltojen huumekuolemia koskevien arvioiden välisiä vertailuja olisi tehtävä ja tulkittava erittäinvarovaisesti. Huumekuolemien nykyiset määritelmät Euroopassa ovat heterogeenisiä, ja Yhdysvaltain määritelmä on jonkin verran laajempi ja sisältää psykoaktiivisetlääkkeet. En multisenterstudie koordinert av EONN satte opp kohorter på ni steder i Europa (byer eller land) som i størstmulig grad følger en felles protokoll utviklet som en del avnøkkelindikatoren ‘narkotikarelaterte dødsfall og dødelighet blant narkotikamisbrukere’. Silti kannattaa huomata, että EU:n jäsenvaltioissa (376 miljoonaa asukasta) tilastoitujen tapausten Studien viser store variasjoner i total dødelighet og dødsårsaker fra sted til sted. Ks. myös standardoituja epidemiologisia taulukoita EMCDDA:n verkkosivuilla. Se også standard epidemiologiske tabeller på EONNs nettsted. Erot tilastointikäytännöissä ja määritelmissä vaikuttavat vertailuihin. Trender I EU har antallet ‘arrestasjoner’ for brudd på narkotikalovgivningen økt jevnt siden 1985. Suuntauksia kuitenkinvertaillaan aina, kun se on mahdollista. Antallet rapporterte tilfeller ermer enn syvdoblet i Finland, Hellas og Portugal, mens Huumeiden ongelmakäyttäjiä ja/tai huumeiden injektiokäyttäjiä on vähemmän, mutta joillakinalueilla vankilan asukkaista heitä voi olla jopa puolet. (14) Narkotisk stoff som oftest er involvert i "arrestasjoner" fornarkotikalovbrudd i EU Ks. tarkempia tietoja tilastojulkaisusta Internet-sivuilla http://www.emcdda.org. I Barcelona var dette fenomenet spesielt uttalt: dødeligheten var oppe i over 50 pr. Huumeiden kysyntä ja tarjonta 1 000 brukere pr. år fra 1992 til1996. Huumepidätyksiin useimmiten liittynyt huume EU:ssa Deretter kom en klar nedgang, som sammenfallermed nedgangen i antallet AIDS-dødsfall og i noen mindregrad i antallet overdosedødsfall. Huom.: e. t. = ei tietoja.(1) Keskushermostostimulantit (joista suurin osa on amfetamiineja).(2) Kaikki laittomat huumeet paitsi hasis ja marihuana.(3) Kaikkien mainittujen huumeiden joukossa (yksin tai ei) Luxemburgissa, Itävallassa,Suomessa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä huumetuomioissa (1) Sentralstimuli (av hvilke amfetamin utgjør den vesentlige delen).(2) Alle illegale stoffer utenom hasjisj og marihuana. 4) Liian pieneksi arvioitu osuus, koska mukana ovat vain heroiinirikokset – mukanaeivät ole rikokset ”heroiini + muu(t) huume(et)”. 4) Undervurdert tall ettersom bare lovbrudd som bare involverer heroin er representert– inkluderer ikke lovbrudd som omfatter ’heroin’ og andre narkotiske stoff(er)" 5) Huumekohtaisesti luokitelluissa huumerikoksissa (voimassa oleva prosentti).6) Saksa: kaikkien niiden rikosten joukossa, jotka on eritelty mukana olleen huumeen 5) Av narkotikalovbrudd som kan klassifiseres etter stoff (gyldig %).6) Tyskland: av alle lovbrudd inndelt etter narkotisk stoff (for enkelte lovbrudd ( ( mukaan (joidenkin rikosten kohdalla huumekohtaista erittelyä ei ole tarjolla).Lähteet:Reitoxin kansalliset seurantakeskukset 2000. De fleste rapporterte brudd på narkotikalovgivningengjelder bruk eller besittelse av narkotika til eget bruk,bortsett fra i Italia, Nederland og Spania, der bare handelog smugling betraktes som brudd på narkotikalovgiv- finnes ingen inndeling etter stoff).Kilde:Knutepunkter i Reitoxnettet 2000. Ne voivatantaa kuitenkin karkeita viitteitä eri huumeiden saatavuudesta sekä tietoa huumeiden saatavuudesta käyttäjäntasolla. Nøyaktige definisjoner finnes i Statistical Bulletin på www.eonn.org. Pidätykset huumerikoksista EU-maissa vuosina 1991–1999Kolmen vuoden liukuvat keskiarvot indeksoitu (1991=100) 'Arrestasjoner' for brudd på narkotikalovgivningen i EU-land 1991-1999 - 3-årig glidende gj.sn. indeksert (1991=100) 0 kuningaskunta Irlanti Ranska Saksa Alankomaat Italia Ruotsi Belgia Tanska Luxemburg 0 Finland Spania Hellas Østerrike Portugal Storbritannia Irland Frankrike Tyskland Nederland Italia Sverige Belgia Danmark Luxembourg Kaikkien maiden osalta on syötetty todelliset arvot vuodelta 1999 ja Belgian, Alankomaiden, Suomen ja Ruotsin osalta vuodelta 1998, koska saatavilla olevien tietojen perusteella ei voida laskea liukuvia keskiarvoja näissä tapauksissa. Reelle verdier er lagt inn for alle land i 1999 og for Belgia, Finland, Nederland og Sverige i 1998 ettersom tilgjengelige data for deres vedkommende ikke tillater beregning av glidende gjennomsnitt. Serien for Belgia har avbrudd i 1996 og 1997 (manglende data). Hellas: Tallet for 1998 refererer til antallet tiltalebeslutninger. Kreikka: vuoden 1998 luku liittyy syytteiden määrään.Lähteet: Reitoxin kansalliset suunnittelukeskukset. Dataene om narkotikabeslag, priser og renhet analysertnedenfor, er framlagt av knutepunktene i Reitox-nettet.Avvik i forhold til data publisert av Europol skyldes Heroiinin katuhinta EU:ssa vaihteli 30 eurosta 340euroon grammalta vuonna 1999. I EU var gateprisen i 1999 for ett gram heroin mellom 30og 340 euro. Hinnat ovat korkeimmat Suomessa ja Ruotsissa. De høyeste prisene ble rapportert i Finlandog Sverige. Heroiinin puhtaus vaihteleenormaalisti 20–35 prosentin välillä, mutta korkeammastakeskimääräisestä puhtausasteesta on raportoitu Tanskassa,Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. I 1999mente 20-60 % av elevene at cannabis var ‘svært lett’eller ‘ganske lett’ å få tak i, for heroin og kokain vartallene 5-20 % og for amfetaminer og ecstasy 6-38 %.Oppfatningen av tilgjengeligheten av illegale narkotiskestoffer er typisk svært lav i Finland og ganske høy i Irland,Danmark og Storbritannia. Useissa maissa on havaittu, että vankiloissa käytetäänhuumeita. (1) Deltakende EU-land: Danmark, Finland, Frankrike, Hellas,Irland, Italia, Portugal, Sverige, Storbritannia. Suuntaukset Heroiinin takavarikot lisääntyivät EU:n tasolla vuosiin1991 ja 1992 asti ja vakiintuivat sen jälkeen.Heroiinitakavarikkojen määrä on lisääntynyt tasaisesti Fordi beslagene i alle land omfatter en stor andelsmå beslag på detaljistnivå i markedet, vil antallet beslagvanligvis være en bedre indikator for trender på brukernivå. )Taulukko 5 OL: Huumetakavarikot EU-maissa vuonna 1999 (onlineversio). )Tabell 5 OL: Narkotikabeslag i EU-land (nettutgaven). Heroiinin ja kokaiinin vastaavat luvut olivat5–20 prosenttia ja amfetamiinin ja ekstaasin 6–38 prosenttia. Tietoisuus laittomien huumeiden saatavuudesta on Suomessa perinteisesti hyvin alhainen ja melko korkea Tanskassa, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Trender Det samlede antall kokainbeslag har steget jevnt i EU framidten av 1980-tallet og syntes å flate ut i 1999.Kokainbeslagene gikk kraftig opp i Luxembourg og Sverige i 1999, og ned i Østerrike, Belgia og Danmark. Huom.e. t. = ei tietoja.Tässä julkaistavien ja Europolin julkaisemien tietojen väliset erot johtuvatraportointiajankohtien eroista.Lähteet: Reitoxin kansalliset tietokeskukset 2000. Merknader:m.d.: mangler data.Eventuelle avvik mellom disse dataene og data publisert av Europol skyldesulike rapporteringsdatoer.Kilder:Nasjonale knutepunkter i Reitox-nettet, 2000 prosenttia useimmissa maissa paitsi Irlannissa, jossakokaiinin puhtauden keskiarvoksi vuonna 1999 ilmoitettiin 41 prosenttia. Kokainprisene er stabile i de fleste landene, mensynkende i Luxembourg, Portugal og Storbritannia.Renheten er generelt stabil, men økte i Storbritannia i1999. Luxemburgissa, Portugalissa ja Ruotsissa vuodesta 1985,kun taas selvää pienentymistä on tapahtunut vuosina1996 ja 1997 Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Espanjassa,Ranskassa ja Itävallassa. I Finland og Sverige er amfetaminer det nest vanligstenarkotiske stoffet som beslaglegges. Ajanjakson aikana takavarikoidut määrät vaihtelivat jokaisessa jäsenvaltiossa. Mesteparten avbeslagene av amfetamin, ecstasy og LSD i EU skjer i Storbritannia. Vuonna1999 takavarikoitujen heroiinimäärien selvästä vähentymisestä ilmoitettiin Kreikassa, Ranskassa, Irlannissa,Alankomaissa ja Itävallassa, kun taas Espanjassa ja Italiassa takavarikoidun heroiinin määrä lisääntyi voimakkaasti. Nederland har en betydelig lokal produksjon av syntetiske stoffer, men produksjon i andre medlemsstater(Belgia og Storbritannia) samt i østeuropeiske land (Dentsjekkiske republikk, Estland, Polen) er også rapportert. Kokaiinitakavarikot lisääntyivät selvästivuonna 1999 Luxemburgissa ja Ruotsissa ja vähenivät Belgiassa, Tanskassa ja Itävallassa. I 1999 ble detrapportert en markert nedgang i beslaglagte mengderheroin i Østerrike, Frankrike, Hellas, Irland og Nederland,mens Italia og Spania hadde store økninger i beslaglagteheroinmengder. Heroiinin katuhinnat ovat yleensä vakaat, vaikka Luxemburgissa, Portugalissa, Ruotsissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa niiden ilmoitetaan viime aikoinalaskeneen. Gateprisene for heroin er generelt stabile, selv om Luxembourg, Portugal, Sverige og Storbritannia nylig harrapportert om en nedgang. Heroiinin puhtausasteen ilmoitetaan olevanvakaa tai laskeva kaikissa maissa paitsi Saksassa jaYhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa se on viimeaikoina noussut. Heroinens renhet rapporteres åvære stabil eller synkende i alle land bortsett fra Tysklandog Storbritannia, der den i den senere tid har økt. Kokaiinin hinnat ovat vakaat useimmissa maissa muttalaskusuunnassa Luxemburgissa, Portugalissa jaYhdistyneessä kuningaskunnassa. Spania er fortsatt det EU-landet som gjør de størstekokainbeslagene. Puhtausaste on yleensävakaa, tosin Yhdistyneessä kuningaskunnassa nousussavuonna 1999. Kokainen som brukes i Europa kommer Euroopassa käytetty kokaiini tulee Latinalaisesta Amerikasta (erityisesti Brasiliasta,Kolumbiasta ja Venezuelasta) Keski-Amerikan, Espanjanja Alankomaiden kautta. Amfetaminer rapporteres solgt til mellom 5 og 60 euro pr.gram, mens prisen for ecstasytabletter varierer fra 5 til 25euro pr. stykk. Syntetiske stoffer er billigere i Belgia og Storbritannia. Kokaiinin vähittäishinta vaihteli 35 ja 170 euron välillägrammalta vuonna 1999. Amfetaminets renhet varierer kraftig, fra 3% i Irland til 55 % i Finland, men ligger typisk på mellom10 og 20 % i EU. Alhaisimmat hinnat olivat Belgiassa ja Espanjassa ja korkeimmat Suomessa.Kokaiinin puhtausaste on yleensä melko korkea, 55–70 Tabletter som selges som ecstasyinneholder i 15-90 % av tilfellene ecstasy eller ecstasylignende stoffer (MDMA, MDEA, MDA). Amfetaminer (ellermetamfetaminer) finnes i 6-22 % av tablettene, menforskjellige andre psykoaktive stoffer kan også finnes. (16)Kuvio 12 OL: Kokaiinitakavarikkojen määrä vuonna 1999 (onlineversio).(17)Kuvio 13 OL: Amfetamiinitakavarikkojen määrä vuonna 1999 (onlineversio). (16)Figur 12 OL (kart): Antall kokainbeslag i 1999 (nettutgaven).(17)Figur 13 OL (kart): Antall amfetaminbeslag i 1999 (nettutgaven). Huumeiden kysyntä ja tarjonta takavarikoidaan suurimmat määrät EU:n alueen amfetamiinista, ekstaasista ja LSD:stä. 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union Kannabis, heroiini-, kokaiini, amfetamiini, ekstaasi- ja LSD-takavarikkojen lukumäärä EU-maissa (1985–1999) Antall beslag av cannabis, heroin, kokain, amfetaminer, ecstasy og LSD i EU-landene (1985-99) LSD:n takavarikot ovat harvinaisempia. Beslagene av ecstasy økte fram til 1996, da de stabiliserteseg for så igjen å øke i 1999 i alle land bortsett fra Belgiaog Luxembourg. Sekä takavarikotettä niissä takavarikoidun aineen määrä lisääntyi vuoteen1993 asti ja väheni sen jälkeen. Mengdene ecstasy som ble beslaglagtfulgte samme oppadgående trend siden 1985, stabiliserteseg fra 1993 for å gå opp i 1996 og falle i 1997. Vuonna 1999 takavarikoidut määrät pienenivät edelleen kaikissa muissa maissapaitsi Kreikassa, Itävallassa, Portugalissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa. Bortsettfra i Østerrike og Irland har de siden da økt i allemedlemsstater. Den største økningen er rapportert i Finland, Tyskland, Hellas, Portugal, Sverige og Storbritannia. Tietoja ei ole saatavilla Kreikan osalta; joidenkin maiden osalta tietoja on saatavissa vasta vuodesta 1988 lähtien (Tanska, Portugali), vuosista 1993–1996 (Suomi) ja vuodesta 1997 (Alankomaat). For en del andre land er data bare tilgjengelig siden 1988 (Danmark, Portugal), 1993-1996 (Finland) og 1997 (Nederland). Antallet beslag er undervurdert for 1999 ettersom det ikke foreligger data for Italia og Nederland. Kannabis, heroiini ja kokaiini: tietoja ei ole saatavissa vuodelta 1999 Italian ja Alankomaiden osalta. Cannabis, heroin og kokain: ingen data tilgjengelig for 1999 for Italia og Nederland. Amfetamiinit: tietoja ei ole saatavilla vuodesta 1998 lähtien Itävallan ja Alankomaiden osalta ja vuodelta 1999 Italian osalta. Amfetaminer: ingen data tilgjengelig siden 1998 for Østerrike og Nederland og for 1999 for Italia. Vuosien 1998 ja 1999 tiedot Belgian osalta sisältävät myös ekstaasitakavarikot. Data for 1998 og 1999 for Belgia omfatter også beslag av ecstasy. Ekstaasi: useimmat tietojen sarjat alkavat 1990luvun puolivälissä (paitsi Ranskan, Italian, Espanjan ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta). Ecstasy: de fleste dataseriene starter i første halvdel av 1990-årene (bortsett fra Frankrike, Italia, Spania, UK). Tietoja ei ole saatavilla vuoden 1999 osalta Italiasta ja Alankomaista. Data er ikke tilgjengelig for 1999 for Nederland og Italia. Data for 1998 og 1999 for Belgia omfatter også amfetaminbeslag. Vuosien 1985 ja 1994 väliseltä ajalta Espanjan tiedot sisältävät myös LSD-takavarikot. I perioden 1985-1994 omfatter data for Spania også LSD-beslag. LSD: tietoja ei ole saatavilla vuodelta 1999 Alankomaiden ja Suomen osalta. LSD: ingen data tilgjengelig for 1999 for Finland og Nederland. Lähteet: Reitoxin suunnittelukeskukset. Kilde: Knutepunktene i Reitox-nettet. Amfetamiinin ja ekstaasin hinnat ovat 1990-luvunhuomattavan hintojen laskun jälkeen vakiintuneet EU:ssa. I1999 fortsatte nedgangen i alle land unntatt Østerrike,Hellas, Portugal og Storbritannia. (18)Kuvio 14 OL: Kannabistakavarikkojen määrä vuonna 1999 (vain onlineversio).(19)Nederwieton Alankomaissa kasvatettu kannabis. THC-innholdet i cannabisblader er generelt lavere,rundt 27 %, med unntak av ‘nederwiet’, som har ethøyere innhold (i snitt 8,6 %). Amfetamiinit: Tietoja ei ole saatavilla Itävallan osalta vuodesta 1998 lähtien. Amfetaminer: Det finnes ingen data tilgjengelig for Østerrike etter 1998. Vuodesta 1996 lähtien Belgian tiedot sisältävät sekä takavarikoidun amfetamiinin että ekstaasijauheen (takavarikoidut amfetamiini- ja ekstaasitabletit eivät sisälly tähän). Lähteet: Reitoxin suunnittelukeskukset. Siden 1996 omfatter beslagdata for Belgia både amfetaminer og ecstasypulver (beslag av amfetamin- og ecstasytabletter er ikke tatt med her).Kilde: Knutepunktene i Reitox-nettet. Kannabiksen hinta on EU:ssa yleensä vakaa, vaikkakin Portugalissa laskusuunnassa vuodesta 1997 lähtien. I EU varierer andelen psykoaktive stoffer i cannabisoljen –delta-9-tetrahydrocannabinol (THC) – i snitt mellom 3 og Sen jälkeen useimmat maat ilmoittivat nousevasta suunnasta, vaikkakin vuonna 1999 määrätlaskivat huomattavasti Belgiassa, Kreikassa, Itävallassa, jaYhdistyneessä kuningaskunnassa. (18)Figur 14 OL (kart): Antall cannabisbeslag i 1999 (nettutgaven).(19)Nederwiet: Nederlandsk cannabisplante som dyrkes lokalt i Nederland. Tässä luvussa luodaan katsaus kansallisen ja EU:n tason huumausainepolitiikan ja strategioiden kehitykseen. Dette kapittelet inneholder en oversikt over utviklingen innen narkotikapolitikken ognarkotikastrategiene nasjonalt og på EU-plan. Samalla arvioidaan huumeiden vastaisia toimia koulutuksen,terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja rikosoikeuden aloilla. Tiltak mot narkotikaproblemet innenforutdanning, helse, sosialomsorg og strafferett beskrives også. Poliittiset ja strategiset ratkaisut Politiske og strategiske tiltak Vaikkei toimintasuunnitelma olekaan laillisesti sitova, seon uusi askel huumeidenvastaisessa taistelussa EU:ssa,sillä se osoittaa jäsenvaltioiden sitoutuvan vuoden 1999strategiassa asetettujen tavoitteiden toteuttamiseen.Toimintasuunnitelma sisältää suuntaviivat ja puitteettoiminnalle, ja siinä korostetaan säännöllisen arvioinninmerkitystä. Selv om handlingsplanen ikke er et juridisk bindendedokument, utgjør den et skritt i riktig retning i kampenmot narkotika i EU i det den beviser at medlemsstatenehar forpliktet seg til å gjennomføre målene fastsatt i strategien i 1999. Arviointi on tehtävä vuonna 2002 sekätoimintasuunnitelman päätyttyä vuoden 2004 lopussa. Handlingsplanen inneholder retningslinjerog rammer for tiltakene og understreker betydningen avregelmessig evaluering – dvs. handlingsplanen skal evalueres i 2002 og når den er ferdig, mot slutten av 2004. Huumausaineita koskeva EU:n toimintasuunnitelma(2000–2004)Kesäkuussa 2000 Santa Maria da Feirassa pidetyssä Eurooppa-neuvoston kokouksessa hyväksyttiin EU:nhuumeidenvastainen toimintasuunnitelma konkreettisenajatkona EU:n huumausainestrategialle (2000–2004).Strategiassa määritellään EU:lle 11 yleistä tavoitetta jakuusi päätavoitetta, ja toimintasuunnitelmassa luetellaannoin 100 erityistointa, jotka EU:n on määrä toteuttaavuoden 2004 loppuun mennessä. EUs handlingsplan mot narkotika (2000-04)I juni 2000 ga Det europeiske råd på sitt møte i Santa Maria da Feira sin tilslutning til EUs handlingsplan motnarkotika som en konkret oppfølging til EUs narkotikastrategi (2000-04). I strategien var 11 generelle mål og sekshovedmål satt opp for EU, og handlingsplanen inneholderomkring 100 spesifikke aktiviteter som skal implementeresi EU innen utgangen av 2004. De seks hovedmålene er: Toimintasuunnitelmassa kiinnitetään erityistä huomiotakoordinointiin ja tiedottamiseen, ja siinä kuvastuu tarvesoveltaa tasapainoista lähestymistapaa, jossa huumeidenkysynnän vähentäminen ja niiden tarjonnan vähentäminen tukevat toisiaan. • oppnå en vesentlig reduksjon i løpet av fem år av utbredelsen av narkotikamisbruk og av nyrekrutteringen,særlig blant unge brukere under 18, • vähentää viiden vuoden aikana huomattavasti huumausaineiden käyttöä ja uusien käyttäjien määrää,erityisesti alle 18-vuotiaiden nuorten keskuudessa Handlingsplanen legger særlig vekt på samordning oginformasjon og framhever nødvendigheten av en balansert tilnærming der en reduksjon av etterspørselen etternarkotika og en reduksjon av forsyningen vil være gjensidig forsterkende. Kansallisella tasolla – Euroopan unionin jäsenvaltioiden huumausainestrategiat På nasjonalt plan – narkotikastrategier i Deneuropeiske unions medlemsstater • vähentää viiden vuoden aikana merkittävästi huumausaineisiin liittyvien terveyshaittojen (HIV, hepatiitti,tuberkuloosi ja niin edelleen) esiintymistä ja huumausaineisiin liittyvien kuolemantapausten määrää • oppnå en vesentlig reduksjon i løpet av fem år avforekomsten av narkotikarelaterte helseskader (HIV,hepatitt, TBC osv.) og antallet narkotikarelatertedødsfall, • lisätä viiden vuoden aikana merkittävästi huumausaineista eroon päässeiden määrää • oppnå en vesentlig økning i antallet avhengige som blirrusgiftfrie, • vähentää viiden vuoden aikana merkittävästi laittomienhuumausaineiden saatavuutta • oppnå en vesentlig reduksjon i løpet av fem år itilgjengeligheten av illegale narkotiske stoffer, Jäsenvaltiot ovat ryhtyneet arvioimaan ja tarkistamaanhuumepolitiikkaansa aktiivisemmin. Medlemsstatene rapporterer om økt innsats for ågjennomgå og revidere sin narkotikapolitikk. Aloitteiden asema,laajuus ja sisältö vaihtelevat, mutta ne osoittavat selvästi,että huumepolitiikkaa ollaan vahvistamassa ja parantamassa. Tämä näyttää perustuvan yhteiseen havaintoon,että yksittäiset toimet eivät ole tehokkaita taisteltaessamonitahoista ongelmaa vastaan ja että monimuotoisettoimet ovat tehokkaita, kun ne ovat osa koordinoitua,pitkäaikaista strategiaa. Status,omfang og innhold i arbeidet varierer, men det er en klartendens til at narkotikapolitikken styrkes og forbedres.Dette synes å være basert på den gjensidige erkjennelseav at ingen enkelttiltak vil kunne få bukt med narkotikaproblemet og narkotikaproblemets mange fasetter – og atmangefasetterte tiltak derfor er nødvendig innenforrammen av en samordnet, langsiktig strategi. • vähentää viiden vuoden aikana merkittävästi huumausaineisiin liittyvien rikosten määrää • oppnå en vesentlig reduksjon i løpet av fem år av antallet tilfeller av narkotikarelatert kriminalitet, • vähentää viiden vuoden aikana merkittävästi rahanpesua ja lähtöaineiden laitonta kauppaa. Entilnærming som er brukt i flere medlemsstater er illustrert i Se osoittaa, miten uusi poliittinentietoisuus huumeongelmasta synnyttää syklisen prosessin, • samt oppnå en vesentlig reduksjon i løpet av fem år avhvitvasking av penger og illegal omsetning av prekursorer til narkotika. Huumestrategioiden viimeaikainen kehittäminen Oversikt over utviklingen av narkotikastrategier i den senere tid Yhden huumestrategian kehityskierto Utvikling av en narkotikastrategi – en syklisk prosess Poliittinen tietoisuus Politisk bevisstgjøring Toimintasuunnitelman käyttöönotto Handlingsplan for reduksjon av narkotikamisbruk, 1998–2000 Yhdistynyt kuningaskunta: Storbritannia: Toimintasuunnitelmat: Ala-Itävalta, Styria Politisk melding, 2001 Kansallinen suunnitelma 2000/2001 Nasjonal plan 2000/2001 Puolueiden yhteinen parlamentaarinen huumepoliittisia toimiakoskeva selvitys, 2000 Gjennomgang av prinsippvedtaket for 2001–03 Vuosia 2001–2003 koskevan periaatepäätöksen uudelleentarkastelu Fellespolitisk parlamentarisk studie av narkotikapolitiske tiltak, 2000 Ruotsi: Sverige: Huumeita koskevat koordinointijärjestelyt EU:n huumeidenvastaisessa toimintasuunnitelmassa(2000–2004) jäsenvaltioita kehotetaan perustamaan javahvistamaan kansallisia koordinointimekanismeja ja/tainimittämään kansallisen huumekoordinaattorin, jottahuumeita vastaan voitaisiin taistella kokonaisvaltaisen,monitieteellisen, yhtenäisen ja tasapainoisen strategianavulla. En handlingsplan for narkotika skal gis ut i 2001 figur 17, som viser hvordan fornyet politisk bevissthetomkring narkotikaproblemet skriver seg inn i en sykliskprosess bestående av vitenskapelige vurderinger, evaluering, politisk debatt samt formulering, vedtak oghandling. Kaikissa jäsenvaltioissa on huumeasioita koordinoiviaelimiä tai virkamiehiä, vaikka rakenteissa ja organisaa- tioissa onkin suuria eroja. Alle medlemsstater har organer eller funksjoner for narkotikasamordning, selv om det er store forskjeller medhensyn til struktur og organisering. Selvän kuvan saamiseksihuumeasioiden koordinoinnin järjestelmistä Euroopassa EMCDDA teki vuonna 2000 alustavan kartoituksen, jokasaatetaan loppuun vuonna 2002. For å få et klart bilde avnarkotikasamordningssystemet i Europa har EONN igangsatt en foreløpig gjennomgang i 2000, som vil ståferdig i 2002. Tämän tutkimuksentulokset (saatavina osoitteessa http://www.emcdda.org)osoittavat eräiden jäsenvaltioiden perustaneen taivahvistaneen koordinointielimiä keskustasolla. Resultatene av dette arbeidet (finnes påhttp://www.eonn.org) viser at en del medlemsstater harbegynt arbeidet med å etablere eller styrke samordningsorganene på sentralt plan. Huumeseurantajärjestelmät Vitenskapelig komité/Rådgivende organ Tieteellinen komitea/neuvontaelin Narkotikaovervåkingssystemer Huumeiden seurantakeskukset Vitenskapelig komité/Rådgivende organ Tieteellinen komitea/neuvontaelin Narkotikaovervåkingssentre Kuntoutus jäsenvaltiot (kuten Espanja, Ranska ja Portugali) liittävätkaikki huumeita ja huumeriippuvuutta koskevat asiatyhteen elimeen, jolla on voimakkaasti hierarkkinenpäätäntävalta ja joka on suoraan pääministerin alaisuudessa (kuvio 19). Rehabilitering narkotika og narkotikaavhengighet opp mot ett organ meden utpreget hierarkisk beslutningsmyndighet, direkteunderlagt statsministerens kontor (figur 19). Tästä ohjauksestahuolehtivat erityiset komiteat. Kannabiksen käytöstä taihallussapidosta rangaistaan Luxemburgissa toukokuusta2001 lähtien vain sakolla (27. huhtikuuta 2001 säädetynlain mukaisesti). I andre EU-land (som Tyskland, Finland, Hellas, Italia og Storbritannia) skjer samordningen på interdepartementaltplan, uten noe sentralt samordningsorgan, gjennomregelmessige kontakter og møter mellom de administrasjonene som er involvert i de enkelte fasettene av narkotikaproblemet. Belgian hallitus aikoo antaa asetuksenmuun kannabiksen käytön kuin ongelmakäytönrangaistavuuden poistamisesta. I denne andre modellen ligger ansvaret fornarkotikasamordningen vanligvis hos helsedirektorateteller sosialdepartementet. Toisissa jäsenvaltioissa (kuten Saksassa, Kreikassa,Italiassa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa)koordinointi tapahtuu ministeriöiden välillä ilman keskitettyä koordinointielintä, jolloin huumeongelman eripuolten parissa työskentelevät hallintoelimet pitävätsäännöllisiä yhteyksiä ja kokouksia.Yleensä tässä toisessamallissa vastuu huumealan koordinoinnista on sosiaali- jaterveysasioista vastaavalla ministeriöllä/osastolla.Huumeasioiden parissa voi työskennellä myös koordinaattori, joka on vastuussa terveys- ja sosiaaliasioidenlisäksi myös muilla huumeisiin liittyvillä aloilla toimivienhallintoelinten välisistä yhteyksistä (kuvio 20). En narkotikakoordinator kanogså finnes – som er ansvarlig for helse og sosiale aspekter, men også med ansvar for forbindelsen med detdepartmentet som arbeider på andre narkotikarelaterteområder (figur 20). Useat tutkimukset osoittavat, että laittomien huumeidenkäyttö tai hallussapito henkilökohtaista käyttöä varteneivät ole Euroopan lainvalvontaviranomaisten ensisijaisiaongelmia. Flere rapporter indikerer at enkeltpersoners bruk ellerbesittelse av illegale stoffer for eget bruk ikke er blanteuropeiske rettshåndhevelsesmyndigheters fremste prioriteringer. Vakavammat rikokset ja huumeiden salakuljetus ovat oikeustoimien pääkohteita. I kampen mot narkotikarelaterte lovbruddkonsentrerer domstolene seg om alvorligere forbrytelserog narkotikasmugling. Joissakin jäsenvaltioissa toteutetut uudet toimenpiteet, jotka tähtääväthuumeiden käytön rangaistavuuden poistamiseen ja siitäsyyttämättä jättämiseen, näyttävät vahvistavan tämänsuuntauksen. De nye tiltakene i retning av enavkrimininalisering eller null-påtale for narkotikamisbruksom er innført i en del medlemsstater, synes å bekreftedenne trenden. EMCDDA:n vuonna 2000 teettämänhuumerikosten syytetoimia koskevan tuoreen tutkimuksen mukaan pienten huumemäärien hallussapitoon taikäyttöön liittyvistä oikeustoimista luovutaan tavallisestiennen tuomioistuinvaihetta. En studie som nylig er gjennomført omstraffeforfølgningen av narkotikarelaterte lovbrudd, som EONN bestilte i 2000, konkluderte også med at straffeforfølgningen av privat besittelse/bruk av små mengdernarkotika vanligvis droppes før saken kommer så langtsom til retten. Huumeiden julkinen hallussapito ja käyttö, huumeiden käyttäjien harjoittama myyntija huumeriippuvuuteen liittyvät hankintarikokset johtavatkuitenkin usein syyttäjäviranomaisten ja tuomioistuimienvoimakkaampiin toimiin. Besittelse/bruk på offentlig sted, narkotikamisbrukeres salg og vinningsforbrytelser knyttet til narkotikaavhengighet resulterer imidlertid ofte i strengere tiltakfra påtalemyndighet og domstoler. Lainsäädäntö ja syytetoimet EMCDDA on sitoutunut seuraamaan huumelainsäädännön tärkeimpiä suuntauksia ja muutoksia. Lovgivning og straffeforfølgning EONN skal overvåke hovedtrender og endringer i narkotikalovgivningen. Internet-osoit-teessa http://eldd.emcdda.org on tätä varten saatavanalainsäädäntötietokanta, jossa esitellään EU:n huumelainsäädäntöä, oikeudellisia malleja ja vertailevia tutkimuksia. For dette formålet har senteret etablert endatabase der EUs narkotikalovgivning, beskrivelse avrettssystemene og sammenlignende studier, er tilgjengelige på http://eldd.eonn.org. Yksi viimeaikaisista merkittävistä muutoksista on se, että Portugalissa laittomien aineiden henkilökohtaiseenkäyttöön ei sovelleta rikosoikeudellisia seuraamuksia 1. heinäkuuta 2001 jälkeen (marraskuussa 2000 säädettylaki 30/2000). Denne domstolen – i likhet med de kanadiske,australske og amerikanske narkotikadomstolene – ledesav en dommer som er spesialisert på narkotikasaker ogutelukkende omfatter narkomane, ikke-voldelige lovbrytere som gis tilbud om behandling og rehabilitering undertilsyn i stedet for fengsel. Dublinissa aloitettiin tammikuussa 2001 huumetuomioistuinohjelma, jonka tavoitteena on huumeita väärinkäyttävien rikollisten kuntouttaminen ja huumerikosten torjuminen. I den reviderte føderale lovgivningen i Østerrike somtrådte i kraft 8. april 2001, ble grensen for hva sombetraktes som ‘stort’ kvantum satt ned fra 5 til 3 gram. Tätä tuomioistuinta, joka muistuttaa Australian,Kanadan ja Yhdysvaltain huumetuomioistuimia, johtaahuumeasioihin erikoistunut tuomari. Av utvikling som er registrert i den senere tid kan nevnesat Portugal fra 1. juli 2001 ikke lenger vil straffe privatbruk av illegale stoffer (lov 30/2000 vedtatt i november2000). Brukeren vil i stedet bli henvist til behandling ellerrådgivning i særskilte nemnder. 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta taan väkivallattomien huumeiden väärinkäyttäjientoimiin tarjoamalla vankilan sijaan valvottua hoitoa jakuntoutusta. 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union Itävallassa tuli voimaan 8. huhtikuuta 2001 tarkistettuliittovaltion laki, jolla suurena pidetyn määrän rajaalaskettiin viidestä kolmeen grammaan. Samfunnets kostnader i forbindelse med narkotika I forbindelse med overvåkingen av tiltak i medlemsstatene mot narkotikaproblemet ble det i 2000 utført etomfattende forskningsarbeid for å samle inn, analysere ogberegne de utgiftene samfunnet påføres i forbindelse mednarkotika. Tämä vaikuttaarikkomusten (pienten erien hankkiminen ja hallussapitäminen) ja rikosten (suurten määrien tuottaminen jahallussa pitäminen) väliseen eroon. Keskustelua on käytymyös lääkkeenä käytettävän kannabiksen oikeudellisestaasemasta. Den enkelte stats utgifter, både til helse/omsorgog rettshåndhevelse, ble beregnet ved å måle direktekostnader (utgifter som er direkte betegnet som narkotikarelaterte) og indirekte kostnader (utgifter som skyldesnarkotikaproblemet og som påløper fellesadministrasjoner, f.eks. fengsler). jestelmä laittoman omaisuuden perimiseksi pois rikollisilta. Dermed kan hver delstat selvbestemme om de vil tillate slike rom. Samoin Suomen hallitus teki parlamentille ehdotuksen huumerikoksista saadun tuoton perimisestä tapauksissa, joissa on syytä epäillä omaisuuden laitonta alkuperää, eli kyseessä on niin kutsuttu päinvastainentodistustaakka. Loven oppretter ogsået sentralt register for substitusjonsbehandling og kreveropplæring for leger som tilbyr slik behandling. Sen jälkeen, kun Criminal Assets Bureau(CAB) perustettiin Irlannissa asetuksella vuonna 1996 (21),on rikollisilla ollut velvollisuus todistaa, että tavarat onhankittu laillisesti. I Portugaler etter offentlig debatt et lovdekret på trappene for åregulere etableringen av brukerrom. Espanjassa on toteutettu viiden vuodenajan kansallista huumeohjelmaa, jolla hallinnoidaantakavarikoituja laittomia tuottoja. I Luxembourg eropprettelsen av brukerrom hjemlet i lov av 27. april 2001. Huumeiden kustannukset Etterspørselsreduksjon Jäsenvaltioiden huumeongelmaa koskevien toimienseuraamisen yhteydessä vuonna 2000 toteutettiin laajatutkimus huumeiden julkisten kustannusten arvioimiseksija analysoimiseksi. I denne delen omtales en rekke ulike tiltak med uliktformål for ulike sammenhenger. Sekä terveydenhuollon että lainvalvonnan alan julkiset kustannukset laskettiin arvioimallasuoria kuluja (kulut, jotka liittyvät selkeästi huumeisiin) jaepäsuoria kuluja (huumeongelmasta aiheutuvat yleisethallintokulut, kuten vankilat ja niin edelleen). En oversikt over deforskjellige miljøene og tilnærmingsmåtene til etterspørselsreduksjon er gitt i figur 21. Saksassa liittovaltion huumelakiin tehdyllä muutoksellamääriteltiin peruspuitteet, joiden mukaan jokainenosavaltio voi määritellä vähimmäisvaatimukset piikityshuoneiden (huone, jossa huumeita ruiskeina käyttävätvoivat käyttää huumeita hygieenisissä olosuhteissa)perustamiselle. Når det gjelder inndragelse av utbyttet fra narkotikakriminalitet, er det i Storbritannia framsatt lovforslag omopprettelse av et kontor for inndragelse av utbyttet frakriminelle handlinger (Criminal Assets Recovery Agency)og innføring av en sivil inndragelsesordning for å fratalovbryterne utbytte fra ulovlig virksomhet. Lailla luodaan myös korvaavan hoidon keskusrekisteri ja edellytetään koulutuksenantamista tätä hoitoa antaville lääkäreille. I Spania har den nasjonalenarkotikaplanen nå i fem år forvaltet inndratte ulovligemidler. Portugalissakäydyn julkisen keskustelun jälkeen maassa suunnitellaan piikityshuoneiden perustamista koskevaa asetusta.Luxemburgissa 27. huhtikuuta 2001 annetussa laissa onoikeudellinen perusta käyttäjien huoneita varten. Bare i 2000 ble mer enn EUR 4,5 millioner fraillegale, inndratte eiendeler (båter, biler, penger) ‘tilbakeført’ til kampen mot narkotika – EUR 1 543 137 tilbekjempelse av narkotikahandel og EUR 2 978 014 tilprogrammer for forebygging og rehabilitering. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on tehty lakiehdotus,jolla perustettaisiin rikosten avulla saatua omaisuuttatalteen ottava virasto (Criminal Assets Recovery Agency)ja otettaisiin käyttöön siviilioikeudellinen talteenottojär- Det finnes mange retningslinjer for undervisning på dette området, og det kan være nødvendig ågjennomføre en markedsundersøkelse for å finne detundervisningsmaterialet som er best egnet (slik det er blittgjort iTyskland). De fleste læreplaner behandler narkotikaforebygging i forbindelse med generelt helseforebyggendearbeid. Yleisesti ottaen 70–75 prosenttia määrärahoista käytetään lainvalvontaan ja loput terveydenhuoltoon. En tilnærming der elevene underviser hverandrebetraktes som fordelaktig, selv om dette er vanskelig å få på Kysynnän rajoittamisen käsitteiden luokittelu Klassifisering av konsepter innen etterspørselsreduksjon Tavoite Målsetning Haittojen rajoittaminen Skadereduksjon Koulut ( Skoler ( Kiinteät puitteet”Sinä olet täällä” Faste miljøer(‘Du er her med oss’) Kiinteät toimitilat”Tule tänne” Faste steder(‘Kom til oss’) Kenttätyö ( Mobile(‘Vi kommer til deg’) Puhelinpalvelulinjat Varhaiset terveystoimet ( Internett, massemedia (Tidlige helsetiltak (1) ) Merkityt toimintamuodot kuuluvat tämän raportin piiriin. ) indikerer at området er behandlet i rapporten. Tanskassatähän toimintaan osallistuu 1 300 vanhempaa. Mobilisering av elever i forbyggendeaktiviteter Tässä luvussa käsitellään joukkoa toimenpiteitä, joilla onerilaiset tavoitteet ja puitteet. Kuviossa 21 esitetään yleiskatsaus erilaisiin kysyntää vähentäviin tilanteisiin jalähestymistapoihin. Idrettslag og sportsforeninger spiller i mange land nå enviktigere rolle i det narkotikaforebyggende arbeidet enndet som ble rapportert for noen år siden. Näihinkuuluvat Belgia, Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia jaYhdistynyt kuningaskunta. Belgia, Tyskland, Hellas, Spania, Frankrike, Italia og Storbritannia. Opetusta varten on olemassapaljon ohjeita, ja voi olla tarpeen tehdä markkinakatsaus,jotta voidaan valita sopivin materiaali (niin kuin on tehty Saksassa). Det at elevene ble trukket inn i styringenav programmet, ga dem anerkjennelse fra medelevene.Eksperimentet var en suksess for halvparten av skolenesom var med i programmet, men også der hvor programmet ikke ble noen suksess, ble det fulgt med stor interesseav elevene på alle skolene. Useimmissa opetussuunnitelmissa huumeidenehkäisy sisältyy yleiseen terveyden edistämiseen.Vertaisryhmätoimintaa (koululaiset opettavat toisiaan)pidetään hyödyllisenä, joskin tällaisia ryhmiä on vaikeaperustaa ja ylläpitää.Vanhempien osallistumista pidetäänratkaisevan tärkeänä. Programmet hadde en positivinnvirkning på miljøet og livskvaliteten i skolene, bådenår det gjelder elevenes oppfatning og skolenesomdømme utad. Eri osapuolten välinen yhteistyö on ratkaisevan tärkeääonnistumisen kannalta. Samordning mellom de ulike aktørene er avgjørende forat arbeidet skal lykkes. Tanskassa, Kreikassa, Ranskassa,Irlannissa, Italiassa, Portugalissa, Suomessa, Ruotsissa jaYhdistyneessä kuningaskunnassa koko maan paikalliset taialueelliset viranomaiset ovat tehneet tai ovat tekemässäsopimuksia huumeiden ehkäisemisstrategioista. Danmark, Hellas, Finland,Frankrike, Irland, Italia, Portugal, Sverige og Storbritanniahar allerede eller er i ferd med å få avtaler innenfor lokaleeller regionale administrative enheter om narkotikaforebyggende strategier. Poliisi osallistuu ehkäisevään huumetyöhön kouluissayhä enemmän (Belgiassa, Ranskassa, Alankomaissa,Itävallassa ja Ruotsissa), vaikka keskustelua onkin käytysiitä, onko sillä tarvittavia opetustaitoja tällaiseen työhön. Politiet deltar i stadig større grad i det primære narkotikaforebyggende arbeidet i skolen (i Belgia, Frankrike,Nederland, Østerrike og Sverige) selv om det har vært enviss debatt med hensyn til om politiet har de nødvendigepedagogiske ferdigheter for denne typen arbeid. Näissä maissa pyritään lyhyempiin 3–6kuukauden hoitojaksoihin 1–2 vuoden sijaan. Tosin Kreikassa hoitojakson keskipituus on 12 kuukautta. Tendensen i disse landene er å hakortere behandlingsperioder på tre til seks måneder istedet for ett til to år, selv om gjennomsnittlig behandlingstid i Hellas var 12 måneder. Tuore Saksassa suoritettu ja useita Euroopan maita kattava metaanalyysi osoittaa, että hoidon pituuden ja hoidon onnistumisen välillä on positiivinen riippuvuus. En meta-analyse somnylig ble utført i Tyskland og som dekket flere europeiskeland, konkluderte med at det er en positiv forbindelsemellom behandlingens varighet og resultat. Eri hoitovaihtoehtojen arviointia tulee silti yhä parantaa. Likevel erevalueringen av de ulike behandlingsalternativene fortsattikke god nok. Oppilaiden kannustaminen ehkäiseviin toimiin Resultatene av fem nederlandske studier Aiemmin tämä kiellettiin laajalti, koska koulutpelkäsivät maineensa puolesta. Dette var noe man tidligere i stor grad benektetettersom en innrømmelse risikerte å gå ut over skolenesomdømme. Espanjan, Ranskan,Luxemburgin, Alankomaiden, Itävallan ja Yhdistyneenkuningaskunnan kouluissa kehitetään yhä useamminstrategioita, joilla riskikäyttäytymistä voidaan ehkäistä,asiaan voidaan puuttua aikaisin ja hoitoon voidaanohjata helpommin. I stadig større grad blir det nå – i Spania,Frankrike, Luxembourg, Nederland, Østerrike og Storbritannia – utviklet strategier for å utforme en skolepolitikk for forebygging av risikoatferd, tidlige tiltak og letterehenvisning til behandling. Koulunsa keskeyttävät nuoret tainuoret, jotka erotetaan koulusta, ovat erityisen huolenaiheena. Ungdommer som dropper ut avskolen eller blir utvist er særlig utsatt. Espanjassa on luotu sääntöjä tähän ryhmäänkohdistuvista toimenpiteistä, ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 95 prosentilla keskiasteen kouluista on toimintamalli huumetapauksia varten. Spania rapportererom standardiserte tiltak overfor denne gruppen, og i Storbritannia har 95 % av skolene på ungdomstrinnet enpolitikk for narkotikarelaterte hendelser. Paikallinen huumeiden torjunta Evaluering av behandlingstyper Ranskan opetusministeriön pyynnöstä toteutettiinarviointi niistä Ranskan kouluista, jotka osallistuivatkokeiluohjelmaan ”Oppilaat huumeita ehkäisemässä”.Oppilaat saivat ohjausta kampanjoiden järjestämisessä jaasiaa koskevan tiedon jakamisessa koulutovereilleen.Ohjelmaan osallistuminen toi heille tovereiden hyväksynnän. I Norge gjennomføres for tiden et prosjekt som går ut på åevaluere forskjellige typer behandling for narkotikamisbrukere for å avdekke om noen typer av behandling girbedre resultater enn andre og å finne ut hvilke klientersom har best utbytte av hvilken type behandling. Erilaiset ja erimuotoiset ehkäisytoimet paikallisyhteisöissäovat viime aikoina lisääntyneet. Forebyggende arbeid i lokalmiljø og lokalsamfunn Forebyggende aktiviteter i lokalsamfunnet har blitt stadigmer utbygd i de senere årene, og aktivitetene er av mangeslag. Esimerkiksi Espanjassa 25 000 perhettäosallistui ”vanhempien kouluun” (escuelas de padres)vuonna 1999. 25 000 familier i‘escuelas de padres’ i 1999, og Frankrike har 75 spesiellerådgivningssentre for ungdommer med følelsesmessige,familiære eller sosiale problemer. Ranskassa on 75 erityistä nuorille tarkoitettua neuvontakeskusta, joiden tarkoituksena on tarjotaapua tunne-elämään ja perheeseen liittyvissä ongelmissaja sosiaalisissa ongelmissa. I de nordiske landenepatruljerer foreldregrupper gatene på kveldstid i helgenefor å gi støtte til ungdommer som trenger det. I Danmarker 1 300 foreldre involvert i denne virksomheten. 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union alternativ til andre behandlingsformer. Oletuksena on, ettäsijoitetut voimavarat eivät mene hukkaan. Naltrexon er blittbrukt i Portugal i de siste ti årene. Kokonaisvaltainen hoito (case management)(matalakynnys, intensiivisyys, henkilökohtainen tuki) yleistyyhuumeiden käyttäjien ohjauksessa hoitoverkostoissaesimerkiksi Belgiassa, Saksassa ja Alankomaissa. av dobbeltdiagnoser (samtidig forekomst av narkotikarelaterte og psykiatriske problemer) viser at ’case management’ har en viss positiv effekt når det gjelder pasientenstilfredshet, narkotikamisbruk, psykiatriske symptomer,sosiale ferdigheter og utnyttelse av helse-/omsorgstjenester. Alankomaissa on melko negatiivisia kokemuksiavaikeasta kohderyhmästä, joka epäonnistuu huumeidenkäyttötapojensa muuttamisessa vielä useiden yritystenjälkeen. Nederland gir et noe negativt bilde av en vanskeligmålgruppe som ikke klarer å endre sin stoffbrukeratferdselv etter flere forsøk. Sairaaloiden motivointikeskusten tarkoituksenaon tarjota huumeenkäyttäjille mahdollisuus kuntoutumiseen, sosiaalisten taitojen kehittämiseen ja päivittäisenelämän järjestämiseen, jotta heidän motivaationsasäännölliseen hoitoon parantuisi. Formålet med pasientmotivasjonssentrene er å gi narkotikabrukere muligheten til å kommeseg, hjelpe dem til å utvikle sine sosiale ferdigheter ogstrukturere sitt liv for å øke motivasjonen for å påbegynneordinær behandling. Hoidon keskeyttämisaste näissä keskuksissa on kuitenkin 60 prosenttia. Tästäon tehty se johtopäätös, että vain motivoituneita huumeiden käyttäjiä voidaan auttaa onnistumaan. Frafallsraten på disse sentrene erimidlertid 60 %, og konklusjonen er at narkotikamisbrukere som ikke er motivert, ikke kan hjelpes. Alankomaissa on meneillään tutkimuksianaltreksonin käytöstä myrkytystapausten nopeassa lääkehoidossa, ja se voi tarjota vaihtoehdon muille hoidoille.Naltreksonia on käytetty Portugalissa viimeiset kymmenen vuotta. Heroinforeskrivning erkrevende for klientene, og nødvendigheten av å møte totre ganger pr. dag på behandlingssenteret virker nedbrytende. Når det gjelder kriminalitet, helse og sosial integrasjon er det likevel bevist at denne behandlingen er effektiv for de mest nedslitte narkotikamisbrukerne. Korvaushoito Korvaushoito on yleistynyt kohtuullisesti EU:ssa viimevuosina. Det oppsøkende arbeidet har sine røtter i tradisjoneltungdomsarbeid (med det mål å få narkotikamisbrukere Kreikassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa onviime aikoina helpotettu korvaavaan hoitoon, lähinnämetadonihoitoon, pääsyä. Substisjonsbehandling Substitusjonsbehandling er blitt noe vanligere i EU i løpetav de siste årene. Buprenorfiini, joka on pää- I Hellas, Finland, Norge og Sverige erdet i den senere tid blitt lettere å komme inn på substitusjonsbehandling, hovedsakelig metadon. Korvaushoitojen kattavuus % (2) Dekningsgrad (%) forsubstitusjons-behandling (2) Arvio ongelmakäytönyleisyydestä (1) Anslått utbredelse av problematisk narkotikabruk (1) 71 260 (62 900 buprenorfiinin saajaa ja 8 360 metadonin saajaa) (joulukuu 1999) (4) 71 260 (62 900 mottar buprenorfin og 8 360 mottar metadon) (desember 1999) (4) 864 (164 virallisessa ohjelmassa ja +/–700:lle lääkärin määräämänä mefenonia (metadoni tablettimuodossa) (2000) (4) 864 (164 i det offisielle programmet og +/- 700 som får mefenon (metadon i tablettform) fra allmennleger) (2000)) (4) Huom.e. t. = ei tietoja. Merknader: m.d. = mangler data. (1) Lisätietoa kansallisesta levinneisyydestä ja huumeiden ongelmakäytöstä on luvussa 1, Huumeiden ongelmakäyttö, ja onlinetaulukossa 1 OL osoitteessa http://www.emcdda.org.(2) Arvio korvaushoidossa olevien huumeiden ongelmakäyttäjien osuudesta. (1) For ytterligere opplysninger om nasjonal utbredelse og problematisk narkotikabruk, se tabell 1 (OL) på www.eonn.org.(2) Anslag over andelen av problembrukere av narkotika i substitusjonsbehandling. 5) Korvaushoidon 100-prosenttinen kattavuus vaikuttaa epätodenmukaiselta, minkä perusteella voitaisiin olettaa, että arvioitu määrä 4 694 (1 195) on pienempi kuin tämänhetkinen (3) Tallet for utbredelse dekker bare sprøytebrukere noe som kan resultere i for høy andel av substitusjonsbehandlinger.(4) Informasjon innsamlet direkte fra de nasjonale knutepunktene.(5) En dekningsgrad for substitusjonsbehandling på 100 % synes usannsynlig, noe som tyder på at utbredelsesestimatet på 4694 (1195) er for lavt i forhold til dagens utbredelse.(6) Opiatbrukere. vuonna 2001. Luxemburg harkitsee myös heroiininkokeilua vuonna 2002. Tilsvarende tiltak drøftes i Østerrike, Luxembourg og Portugal. I forbindelse med endebatt i Danmark om innføringen av sprøyterom i tilknytning til eksisterende lavterskeltilbud, har det danske Sundhedsministeriet valgt å skrinlegge dette prosjektet avhensyn til internasjonale konvensjoner på området. Espanjassa, Ranskassa, Itävallassa ja Alankomaissa onkäynnistetty erityiskenttätyötä, jossa tanssipaikoillatehdään pilleritestejä. I Sverige startet Socialstyrelsen i Stockholm i 2000 etutekontaktprosjekt rettet mot hjemløse kvinner i erkjennelse av at mange av dem har liten eller ingen kontaktmed sosialtjenesten. Pilleritestit houkuttelevat kävijöitä,koska pillerien sisältö on aina suuri huolenaihe käyttäjille. Ett av målene er å motivere kvinnenetil å utvide sin kontaktflate ved innledningsvis å tilby demenkel medisinsk hjelp. Useimmat hankkeet sisältävät myös tiedottavaakeskustelua, neuvontaa haittojen vähentämiseksi ja kriisipalvelua. Prosjektet er eksemplarisk i denforstand at det er et fellesforetak mellom sosialtjenesten,frivillige organisasjoner og medisinsk behandlingssektor. Haittavaikutusten vähentäminen Kenttätyö Kenttätyön (yhteydenotto huumeiden käyttäjiin näidenomassa ympäristössä) kartoittaminen EU:ssa ei olehelppoa, koska suurta osaa tästä toiminnasta toteuttavatpaikallisesti kansalaisjärjestöt ja melko monimutkaisetrakenteet. Disse tiltakene gjennomføres enten somstrukturelle tiltak, ved f.eks. å arrangere trygge 'rave-parties'(personalopplæring, tilbud om vann og avkjølingsmuligheter), eller som informasjonstiltak om ‘party-dop’ gjennomkampanjer i media, interaktive nettsteder og CD-ROM-plater, eller ved å gi konkret informasjon om resultatene avpilletestingen, enten på stedet eller gjennom Internett ellerspesielle aviser. Piikityshuoneet eli huoneet, joissahuumeiden käyttäjät voivat käyttää ruiskua hygieenisissäja turvallisissa olosuhteissa, laillistettiin Saksassa helmikuussa 2000. Yksi piikityshuone perustettiin pilottihankkeena Madridiin vuonna 2000. Oppsøkende virksomhet kan omfatte sosialtarbeid blant rusmiddelavhengige, bytte av sprøytespisser,lavterskeltilbud og/eller spesielle tilbud til etniskeminoriteter, prostituterte og andre grupper som ellers ervanskelige å nå, og finnes i alle medlemsstater forproblembrukere som ikke er i vanlige behandlingstilbud.I Danmark, Frankrike, Nederland, Østerrike og Storbritannia er det organisert støttegrupper av og blantnarkotikamisbrukere for å respondere på narkotikamisbrukernes behov. Tanskassa on käyty keskustelua piikityshuoneiden perustamisesta matalan kynnyksen palvelujenyhteyteen. Luxembourg har innført konseptet ‘real time’-overvåkingav steder der ungdommer møtes. Asiaa koskevien kansainvälisten sopimustenseurauksena Tanskan terveysministeriö on päättänytjäädyttää aloitteen toistaiseksi. Etter en innledendeevalueringsfase har spillpakken ‘Ecstasia’ blitt brukt i Kenttätyö perustuu perinteiseen nuorisotyöhön (tavoitteena ohjata huumeiden käyttäjät hoitoon) ja julkiseenterveydenhuoltoon (erityisesti tarttuvien tautien ehkäisemiseksi). Oppsøkende arbeid brer om seg i de fleste medlemsstatene. Huumeita käyttävien toveritukea onorganisoitu Tanskassa, Ranskassa, Alankomaissa,Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jottavoitaisiin vastata huumeidenkäyttäjien tarpeisiin. I Sverige var imidlertid dette vanligere for 10-15 årsiden, og en ny studie rapporterer at på grunn avreduserte bevilgninger er det mange narkotikamisbrukeresom ikke kommer i kontakt med dette tilbudet. Kenttätyö on laajenemassa useimmissa jäsenvaltioissa.Ruotsissa kenttätyö oli kuitenkin yleisempää 10–15vuotta sitten. I det sistehar den oppsøkende virksomheten også vært rettet motnordafrikanske narkotikamisbrukere i Nederland. Uusi tutkimus osoittaa, että resurssiensupistumisen myötä monille huumeiden käyttäjille ei IDanmark, Norge, Østerrike og Sverige har man etablertegne tilbud for kvinnelige narkotikamisbrukere. Kodittomiin naisiin kohdistuvakenttätyöhanke Opplæring for nattklubbpersonale Uusien synteettisten huumeiden vastaiset varhaiset terveystoimet Näiden toimien tavoitteena on ehkäistä mahdollisiaterveyshaittoja tilanteissa, joissa käytetään tunnistamattomia aineita ja joissa käyttäjät eivät itse hakeudu hoitoontai etsi neuvontaa. En spesiell aktivitet som er innført i den oppsøkendevirksomheten i Frankrike, Nederland, Østerrike og Spania, er pilletesting på ’dance’-tilstelninger.Pilletestingen tiltrekker seg de unge, for de ønsker ihøyeste grad å vite hva pillene inneholder. On siis kysymys tuntemattomistakäyttäjistä, jotka käyttävät tuntemattomia aineita. De flesteprosjektene tilbyr også informasjonssamtaler, meldingermed sikte på skadereduksjon samt kriseberedskap. Näitätoimia toteutetaan joko säännöllisen toiminnan avulla,kuten järjestämällä turvallisia rave-juhlia (henkilökunnankoulutus, veden ja jäähdyttelytilojen tarjoaminen) taiajanvietehuumeita koskevilla tiedotuskampanjoilla tiedotusvälineissä, interaktiivisilla nettisivuilla ja cd-romeillatai tarjoamalla tietoa paikalla tai muualla toteutettujenpilleritestien tuloksista Internetissä ja erityislehdissä.Nämä toimenpiteet liittyvät siten joskus kenttätyöhön,esimerkiksi paikalla tehtäviin pilleritesteihin. Av en EONN-studie som nylig er gjennomført (An inventory ofon-site pill testing interventions in the EU, EONN 2001),framgår det at pilletesting kan være effektivt som advarselmot de uventede og farlige virkningene av såkalt ‘dancedop’. Ruotsissa Tukholman sosiaalihuolto käynnisti vuonna2000 kenttätyöhankkeen, joka kohdistuu kodittomiinnaisiin, joista monilla on vähän tai ei ollenkaan kontakteja sosiaalipalveluihin. I Irland får ansatte på nattklubber opplæring og støtte slikat de skal være i stand til å reagere mer effektivt i narkotikarelaterte situasjoner som oppstår på nattklubbene. Yksi tavoitteista on motivoidanaisia lisäämään yhteyksiään sosiaalipalveluihinantamalla heille alussa yksinkertaista lääkintäapua.Hanke on esimerkillinen siinä, että se on sosiaalipalvelujen, vapaaehtoisjärjestöjen ja lääkinnällisen hoidon alanyhteisyritys. Tredje fase går ut på spredning av nøyaktiginformasjon om narkotika til unge mennesker som går påklubbene ved å gi dem et hefte på størrelse med et kredittkort, den såkalte Vital Information Pack (VIP). Dette delesut på en rekke samlingssteder, bl.a. videregående skolerog forskjellige klubber. Tanskassa, Espanjassa, Irlannissa, Italiassa ja Alankomaissa paikallisviranomaiset käyvät nuortenvapaa-ajanviettopaikoissa (kuten kerhoissa, baareissa ja Lavterskeltilbud De fleste medlemsstatene får stadig flere lavterskeltilbud.Brukerrom – dvs. rom hvor sprøytebrukere kan sette sinesprøyter under trygge, hygieniske forhold – ble legalisert i Tyskland i februar 2000, og ett brukerrom ble åpnet somet pilotprosjekt i Madrid, Spania i 2000. 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta diskoissa) kouluttamassa henkilökuntaa, jotta se voisihoitaa tehokkaammin huumeisiin liittyviä tilanteita. 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union Luxemburgissa seurataan nuorisopaikkoja ”reaaliajassa”.Alustavan arviointivaiheen jälkeen on käytetty ”Ecstasia”peliä erilaisissa nuorten tilaisuuksissa ja sitä on sisällytettysopiviin kursseihin koulussa. Ordninger for rettslige pålegg ombehandling og testing for narkotika i Storbritannia rusmiddelforebyggende organisasjoner og NGOer hareller planlegger å få sin egen hjemmeside, hovedsakeligmed informasjon, men også med interaktive funksjoner,som f.eks. den italienske ‘Io non calo la mia vita’(http://www.iononcalo.it), den svenske ‘Drugsmart’(http://www.drugsmart.com) og søkefunksjonen fornarkotika (http://www.drugscope.org), som leveres av DrugScope i Storbritannia. Tällä tavoin herätetäänkeskustelua ja kokemusten vaihtoa sekä autetaan löytämään vaihtoehtoja huumeiden, erityisesti synteettistenhuumeiden, käytölle. Fra Finland rapporteres det omet nyskapende tiltak – en anonym rådgivnings- ogegenvurderingstest som er lagt ut på Internett(http://www.a-klinikka.fi/plimenu1.htm). Pelin synnyttämä ryhmädynamiikkaauttaa käsittelemään asioita, joista nuoret pitäisi saadatietoisiksi. Arvioinnissa ehdotetaan pelin luovien jatoimintaan suuntautuneiden puolien lisäämistä. I EONNsdatabase EDDRA (http://www.eonn.org) finnes referansertil over 250 evaluerte prosjekter innen etterspørselsreduksjon, og stadig flere blir lagt inn. Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus on ottanut käyttöönhuumevieroitus- ja -testausjärjestelmän (Drug Treatmentand Testing Order, DTTO), jota tuomioistuimet voivatkäyttää antamalla päätöksiä, jotka velvoittavat rikoksentekijän hoitoon joko vaihtoehtona vankilalle tai tuomionasinänsä. Den britiske regjeringen har innført ordningen Drug Treatment and Testing Order (DTTO), som gir domstoleneanledning til å gi lovbryteren valget mellom behandlingeller soning eller rett og slett dømme vedkommende tilbehandling. Tätä verrataan noin 120 000 tuomioon huumerikoksista vuonna1999. 120 000 personer dømt for brudd på narkotikalovgivningen i 1999. Huumeidenkäytön ehkäisemiseksi annettavaneuvonta koeaikapalvelujen yhteydessä tarjoaa käytännön tukea DTTO:n käyttöönottamisessa maanlaajuisestiniin, että pilottiohjelmien kokemuksia voidaan levittää jaettä paikallisia huumetoimintatiimejä voidaan auttaakehittämään soveltuvia järjestelyjä. Narkotikaforebyggende rådgivningstjenester, i samarbeid med kriminalomsorg i frihet, vil ytepraktisk støtte når DTTO skal innføres i resten av landetog utbre kunnskap om de rettsavgjørelser som er avsagt iprogrammets pilotfase, samt bistå lokale ’Drug Action Teams’ med å utarbeide egnede oppdragsspesifikasjoner. Kaikissa jäsenvaltioissa on hoitoonohjausohjelmia, joitavoidaan käyttää tietyissä olosuhteissa. Näitä olosuhteitaovat esimerkiksi rikoksentekijän ikä tai rikoksenvakavuus. Reduksjon av narkotikarelatert kriminalitet Forebygging av narkotikarelatert kriminalitet Alle medlemsstatene har programmer med tilbud tillovbrytere som misbruker narkotika om behandling påbestemte vilkår, f.eks. avhengig av hvor alvorlig lovbruddet er eller av lovbryterens alder. Tämän katsotaan vähentävän huumerikostenmäärää, vaikkakin arviointitietoa on harvoin saatavana. Tiltaket anses å reduserefaren for gjentakelse, men det finnes få opplysninger omevaluering. Suomessa on innovatiivinen aloite, anonyymi neuvonta- ja itsearviointitesti, jokaon saatavana Internetistä (http://www.aklinikka.fi/plimenu1.htm). Spillet fremmer diskusjon, erfaringsutveksling og alternativer til narkotikabruk, særlig når detgjelder syntetiske stoffer. Huumeiden käyttäjät ovat edelleen suuri ongelma rikosoikeusjärjestelmälle, sillä jopa 50 prosentilla vangeista onhuumeongelmia. Narkotikamisbrukere er fortsatt et stort problem for strafferettssystemet ettersom så mye som 50 % av de innsattehar narkotikarelaterte problemer. Vankiloiden asukkaiden korkean vaihtuvuuden vuoksi arvioidaan, että EU:ssa 180 000–600 000huumeidenkäyttäjää kulkee vuosittain järjestelmän läpi.Huumeiden käytön levinneisyys riippuu vankilan tyypistä. På grunn av den høyeutskiftingshastigheten i fengslene er det stipulert at det i EU er et sted mellom 180 000 og 600 000 narkotikamisbrukere som årlig går gjennom systemet. Se on laajempaa suurissa, lyhyen oleskeluajan vankiloissa ja yleisempää naisten kuin miesten vankiloissa. Utbredelsen avnarkotikamisbruk varierer alt etter type anstalt.Utbredelsen er større i store fengsler og i fengsler med Sosiaalinen kuntoutus ja uudelleensopeuttaminen yhteiskuntaan Hjelp til narkotikabrukere i fengsel i EU Huumeisiin liittyvien haittojen rajoitus vankiloissa Reduksjon av narkotikarelaterte skader i fengsel Paikallisia HIV:n ehkäisytoimia Noen lokale HIV-forebyggende tiltak Puhdistusnesteen tarjoaminen, hepatiitti B -rokotus Tilbud om desinfeksjonsvæske, hepatitt B-vaksinasjon Kyllä, jos potilas ollut metadonihoidossa ennen vankila-aikaa Samarbeid med privat behandlingsinstitusjon Neulanvaihtoa joissakin vankiloissa Sprøytebytte i enkelte fengsler Tiedotusta joissakin vankiloissa Informasjon i enkelte fengsler Kyllä (metadoni tai buprenofaliini) Ja (metadon eller buprenofalin) Tiedotus vangeille, puhdistusaineen jakelu Informasjon til innsatte, utdeling av klorin Rajoitetusti Begrenset Vieroitus metadonin avulla, HIV-positiivisten vankienylläpitohoito Avgiftning med metadon, vedlikeholds-behandling for HIV-positive innsatte Kyllä, jos potilas ollut metadonihoidossa ennen vankila-aikaa ja hoito aloitetaan ennen vankilasta pääsyä Ja, hvis vedkommende får metadon før fengsling og behandlingen påbegynner før løslatelse Rajoitetusti, rajoitusohjelmia pitkäaikaisvangeille Begrenset, reduksjons-programmer for langtidsinnsatte Vartijoiden valistusta ja koulutusta, kondomien ja puhdistusaineen jakelua, hepatiittirokotuksia Informasjon, opplæring av forvarere, utdeling av kondomer og blekemidler, hepatittvaksinasjon Suomi Sverige Desinfiointitabletteja joissakin vankiloissa, neuvontaa ja tiedotusta Tyskland, Hellas, Luxembourg, Nederland, Norge,Østerrike, Portugal og Storbritannia. 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta Følgende opplysninger er hentet fra Europols rapporter. Laadunvarmistus kysynnän vähentämisessä stor andel av korttidsinnsatte, og større i kvinnefengslerenn i mannsfengsler. Itävallassa laadunvarmistusmenettelyjen merkitys onkasvamassa huumeiden kysynnän vähentämisessä.Kaikille huumeriippuvuutta koskeville toimille jakorvaushoidossa olevien kokonaisvaltaiselle hoidolle onlaadittu laatua koskevat suuntaviivat ja vähimmäismääräykset. Den stadige diversifiseringenog utviklingen av smuglerrutene er en utfordring for politiet.De kriminelle gransker sine vellykkede så vel som sinemislykkede operasjoner og endrer sine framgangsmåtertilsvarende, enten ved å finne nye smuglerruter, finne nyemetoder for å skjule de illegale varene eller ved å finne nyekurerer. Huume- ja alkoholineuvonnan minimivaatimukset ja laatuvaatimukset on määritelty ja niitä sovelletaan vaiheittaisella ohjelmalla. Tabell 2 gir en grov oversikt over hjelp gitt til narkotikamisbrukere i fengsler i EU –nærmere opplysninger finnes i EONN-rapporten ‘Assistance to Drug Users in prisons’. käyttöön toimittamista vastaan. Kvalitetssikring avetterspørselsreduserende tiltak Sen tarkoituksena onestää kaliumpermanganaatin kuljettaminen kokaiinintuotannossa käytettäväksi ja saada mukaan yhteistyöhön23 valtiota, mukaan luettuina EU:n jäsenvaltiot, jotkatuottavat, tuovat, vievät ja kuljettavat alueensa kautta tätäkemikaalia, sekä kansainvälinen huumevalvontakomitea,ICPO/Interpol ja Maailman tullijärjestö. Sosial rehabilitering og reintegrasjon Utdanning, opplæring, husvære og arbeid er nøkkelelementer i rehabiliteringen av narkotikamisbrukere etterbehandling, etter fengselsopphold eller i langsiktigevedlikeholdsprogrammer med substitusjonsbehandling.Det synes imidlertid som om mye fortsatt gjenstår på detteområdet til tross for at fagfolk ofte understreker at ettervern og reintegrasjon er svært viktige aspekter vedbehandlingen, og at det trengs en styrking på dette feltet. Hankkeellapyritään estämään kemikaalien kuljettaminen laittomaantarkoitukseen, koska lähtöaineiden saatavuus on huumeiden tuotannossa keskeistä. I Østerrike blir framgangsmåter for kvalitetssikring stadigviktigere på området reduksjon av etterspørselen etternarkotika. Hankkeen käynnistymisenjälkeen on jäljitetty 248 kemikaalilähetystä, joiden yhteispaino on 7 778 tonnia. Evaluering Evaluering er nøkkelen for å sikre kvaliteten på narkotikarelaterte tiltak. Samanlainen hanke käynnistetään etikkahappoanhydridille, joka on heroiininvalmistuksessa käytetty kemikaali. 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union eddiksyre, et kjemikalium som brukes i produksjonen avheroin. Oikeudellista ja lainvalvonnan yhteistyötä lisäävienpoliittisten toimien lisäksi laajennetaan Europolin toimivaltaa puuttua rahanpesuun yleensä riippumatta siitä,millaisesta rikoksesta rahanpesun tuotto syntyy. Som følge av de politiske beslutningene om å styrke retts- ogpolitisamarbeidet, vil Europols myndighet bli utvidet til åomfatte hvitvasking av penger generelt, uten hensyn tilhvilken type lovbrudd de hvitvaskede pengene stammer fra. Järjestäytynyt rikollisuus on lisääntymässä EU:ssa.Huumeiden valmistus ja salakuljetus näyttävät olevanrikollisverkkojen pääasiallista toimintaa. Europol og eksperter fra medlemsstater samt EONN er nå iferd med å utvikle en harmonisert database over narkotikabeslag, med felles definisjoner og parametre, som skalinnføres i alle medlemsstatene. Huumereittienjatkuva erilaistuminen ja muuttuminen on haaste lainvalvontatyölle. Rikolliset tutkivat laittomien tavaroidensalakuljetuksen onnistumiseen ja epäonnistumiseenjohtaneita tekijöitä ja muuttavat toimintaansa sen mukaisesti vaihtamalla reittejä, suunnittelemalla uusia piilotustapoja ja palkkaamalla uusia salakuljettajia. Dette vil føre til standardisert innsamling av data i hele EU, noe som vil muliggjørebedre sammenligning og analyse av narkotikasituasjonen imedlemsstatene. Europolin mukaan (EU Situation Report on Drug Production and Drug Trafficking 1999/2000– huumeidentuotantoa ja salakuljetusta EU:ssa käsittelevä tilanneraportti) Operation Purple on rohkaiseva hanke, joka onkäynnistetty kemiallisten lähtöaineiden laittomaan Prosjektet tok sikte på åforhindre avledning av kaliumpermanganat – et kjemiskstoff som inngår i produksjonen av kokain – og omfattet 23land, hvorav sju medlemsstater, som produserer, importerer,eksporterer eller transitterer dette produktet, samt Det internasjonale narkotikakontrollrådet, ICPO/Interpol og Verdenstollorganisasjon. Europol, jäsenvaltioiden asiantuntijat ja EMCDDA ovatkehittämässä harmonisoitua huumetakavarikkotietokantaa, jolla on yhteiset määritelmät ja parametrit ja joka ontarkoitus ottaa käyttöön kaikissa jäsenvaltioissa. Prosjektets mål er å hindre avledning avkjemikalier ut fra erkjennelsen av at tilgang på prekursorerer et nøkkelelement i produksjonen av narkotika. Sidenprosjektets oppstart har 248 forsendelser av dette kjemikaliet blitt sporet, med til sammen 7 778 tonn. Tässä luvussa käsitellään kolmea Euroopan huumeongelmaan liittyvää erityisaihetta, joita ovat kokaiini ja free base / crack, tartuntataudit ja synteettiset huumeet. Dette kapittelet omhandler tre aspekter ved narkotikaproblemet i Europa, nemlig kokain ogkokainbase/crack, smittsomme sykdommer og syntetiske stoffer. Kokaiini ja free base / crack mat prosenttimäärät 15–16-vuotiaita (21 prosenttia ja 20prosenttia), jotka ilmoittivat, että kokaiinia on helpostisaatavilla, ja pienin prosenttimäärä Suomessa (6 prosenttia). Kokain og kokainbase/crack av flest 15-16-åringer i Irland og Storbritannia (henholdsvis 21 % og 20 %) og færrest i Finland (6 %). Kaikissa tutkituissa EU:n jäsenvaltioissa nuorten olikuitenkin huomattavasti vaikeampi saada kokaiinia kuinsamanikäisten nuorten Yhdysvalloissa (2). I alle EU-landene i undersøkelsen var imidlertid tilgjengelighetenav kokain betydelig lavere for denne aldersgruppen ennfor samme aldersgruppe i USA (2). Kokaiininkäytön tuomitseminen on hyvin yleistä ja suunnilleenyhtä voimakasta kaikissa tutkimukseen osallistuneissamaissa ja vastaa heroiinin käytön tuomitsemisen tasoa. Motviljen mot kokainbruk er veldig høy og mer eller mindre like sterk i allelandene i undersøkelsen og omtrent like sterk som motviljen mot heroin. EU:ssa on kasvanut huoli kokaiinin lisääntyvästä käytöstä.Nykyisiä kokaiinin käytön suuntauksia ja niiden seurauksia EU:n alueella on kuitenkin vaikea selvittää. Ensiksikinkansalliset tiedot tutkimuksista tai hoitokeskuksista eivätkerro levinneisyysmuutoksista ja ongelmista, joita esiintyy maantieteellisillä alueilla tietyissä kaupungeissa, taimuutoksista, jotka keskittyvät tiettyyn sosiaaliseenympäristöön. Det er økende bekymring i EU om den tiltagende brukenav kokain, men trendene i bruken av kokain og konsekvenser av kokainmisbruk i EU er vanskelige å verifisere.For det første gjenspeiler f.eks. ikke nasjonale data fraundersøkelser eller behandlingssentre verken endringer iutbredelse, problemer som oppstår i geografisk avgrensede strøk i bestemte byer eller endringer konsentrert til etbestemt sosialt miljø. Toiseksi nykyisistä kokaiinia koskevistatiedoista puuttuvat usein selvät tieteelliset määritelmät.Esimerkiksi tiedotusjärjestelmät erottavat harvoin freebase / crack -kokaiinin kokaiinihydrokloridi tai erilaisetfree base / crack -valmisteet toisistaan. For det annet mangler nyere informasjon om kokain ofte klare, vitenskapelige definisjoner– for eksempel skiller informasjonssystemene sjelden‘kokainbase/crack’ fra kokainhydroklorid eller mellom deulike ‘kokainbase/crack’-produktene. Näillä eri kokaiinin muodoilla on erilaiset markkinat ja erilaiset käyttötavat, ja ne aiheuttavat erilaisia ongelmia. Kaikki tämä tuleeymmärtää tehokkaan politiikan ja kysyntää alentavientoimien toteuttamiseksi. De ulike formenefor kokain har forskjellige markeder og forskjellige bruksmønstre og fører til forskjellige problemer, som alle må bliforstått om man skal kunne utforme en effektiv politikk ogiverksette effektive tiltak for å redusere etterspørselen. Kokaiinion piristävä huume, jota saadaan Erythroxylonnimisen kokapensaan lehdistä uuttamalla. Kokain er et sentralstimulerende stoff som utvinnes avbladene på busken Erythroxylon coca. Se kehitettiinlääkkeeksi erilaisiin sairauksiin 1800-luvun puolivälissä.Käsitellyn huumeen kemiallinen nimi on kokaiinihydrokloridi. Det ble utviklet forå behandle en lang rekke sykdommer på midten av 1800tallet. Sitä myydään katukaupassa kristallijauheena, jasillä on monta lempinimeä, kuten coke, snow ja Charlie;koka, kokkeli ja lumi. Det kjemiske navnet på stoffet er kokainhydroklorid, og det selges vanligvis ‘på gaten’ i form av et krystallinsk pulver under gatenavn som f.eks. ‘coke’, ‘snow’ og‘Charlie’. Kokaiinia käytetään yleensä nenänkautta nuuskaamalla ja joskus ruiskeena veteen sekoitettuna. Det tas vanligvis gjennom nesen, noe sjeldnereoppløst i vann og injisert. Levinneisyys Väestötutkimuksista ja koulututkimuksista ei käy ilmikokaiinin käytön yleinen lisääntyminen EU:ssa. Utbredelse Verken generelle befolkningsundersøkelser eller skoleundersøkelser avdekker noen generell økning i bruken avkokain i EU. Vain Yhdistynyt kuningaskunta on vahvistanut kokaiiniaainakin kerran käyttäneiden määrän lisääntyneen nuorten16–29-vuotiaiden aikuisten keskuudessa. Bare i Storbritannia er økningen i utbredelsen av langtidserfaring av kokain blant unge voksne ialderen 16-29 år blitt bekreftet. Italian kansallisen seurantakeskuksen mukaan useat italialaiset lähteetovat osoittaneet, että kokaiini on toiseksi tärkein huumekannabiksen jälkeen ja sitä käytetään enemmän kuinamfetamiinia tai ekstaasia. Italias nasjonale knutepunkt rapporterer at en rekke kilder i Italia viser at brukenav kokain ligger på annenplass etter cannabis, foranamfetamin og ’ecstasy’. Free base / crackovat nimityksiä kokaiinille, joka onkäsitelty käytettäväksi polttamalla tai hengittämällähöyryjä välittömän ja voimakkaan vaikutuksen saamiseksi. Free basen / crackin valmistamiseen on ainakinkolme menetelmää (1). ‘Base/crack’er gatebetegnelsen på kokain som erbehandlet slik at det kan røykes eller dampene kaninhaleres, noe som gir en øyeblikkelig og intens virkning.Det finnes minst tre måter å framstille ‘base/crack’ på (1).Den ene metoden gir et rent produkt – man tilsetter varmtvann og ammoniakk eller natriumbikarbonat og fjernerdet overskytende væskelaget som inneholder tilsetningsstoffene. Yhdellä menetelmällä saadaanpuhdas lopputuote: lisäämällä kuumaa vettä ja ammoniakkia tai natriumbikarbonaattia ja poistamalla ylimääräinen neste, jossa on liuenneita aineita. En annen metode gir lavere kokainkonsentrasjon– kokapasta og natriumkarbonat varmes opp i mikrobølgeovn, og alle tilsetningsstoffene blir værende i sluttproduktet. Kokaiinin ja free basen / crackin erottaa yleensä fyysisenulkonäön ja puhtauden perusteella, mutta erottaminenvoi olla myös vaikeaa, sillä joskus free base / crack -kokaiini on fyysisesti samanlaista kuin kokaiinihydrokloridi. Man skiller vanligvis mellom kokain og ‘base/crack’ etterfysisk utseende og renhet, men bildet kompliseres av atenkelte produkter av ’kokainbase/crack’ ser ut somkokainhydroklorid. Vuonna 1999 eurooppalaisissa kouluissa tehty tutkimusosoittaa, että kokaiinin käytön kokeilu (ainakin kerran)15–16-vuotiaiden koululaisten keskuudessa on edelleenvähäistä ja paljon vähäisempää kuin kannabiksen.Kaikissa tutkimuksessa mukana olleissa jäsenvaltioissailmoitettiin, että kokaiinia on saatavana vähemmän kuinekstaasia. En europeisk skoleundersøkelse fra 1999 viser at eksperimentell bruk av kokain (utbredelse av langtidserfaring)blant skoleungdom i alderen 15-16 år fremdeles er lav ogmye lavere enn for cannabis. Maiden välillä oli tosin huomattavia eroja.Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa oli suurim- Alle medlemsstatene iundersøkelsen rapporterte at kokain var vanskeligere å fåtak i enn ’ecstasy’, selv om det var betydelige forskjellermellom landene. Lähde: Vuoden 1999 ESPAD-raportti. Täydellinen viite: ks. huomautus sivulla 9. Kilde: Den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD), 1999. crackia tai käyttävät kokaiinia ruiskeena heroiiniin sekoitettuna. nattklubbmiljøer samt nyere endringer i markedet føre tilat grensen mellom kokainpulver og ‘base/crack’ blir utvisket. Kokaiinijauheen ja free basen/crackin välinenraja saattaa olla hälventymässä markkinoiden viimeaikaisten muutosten takia ja seurauksena uudesta suuntauksesta, jossa kokaiinia poltetaan vapaa-aikana ja yöelämässä. For det første har fem medlemsstater – Nederland,Frankrike, Hellas, Storbritannia og Italia – rapportert omen ny trend som går ut på at brukerne blander ‘kokainbase/crack’ med tobakk i en ‘joint’ for å røyke den. Ensinnäkin viidessä jäsenvaltiossa (Kreikassa,Ranskassa, Italiassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa) on havaittu uusi tapa sekoittaa freebase / crack -kokaiinia tupakkaan polttamista varten.Toiseksi oikeuslääketieteen viranomaiset yksiköt ovatilmoittaneet, että toisinaan free base / crack -kokaiini onulkoisesti samanlaista kuin kokaiinijauhe (hydrokloridi),mikä tekee niiden erottamisen vaikeaksi poliisille ja tottumattomalle käyttäjälle (8). Fordet annet har rettsmedisinske tjenester rapportert atenkelte former for ‘kokainbase/crack’ har et utseende somfysisk ligner på kokainpulver (hydroklorid), noe som gjørdet vanskelig for politiet og uerfarne brukere å se forskjell(8). Kolmanneksi Yhdistyneessäkuningaskunnassa on viitteitä siitä, että poltettavaa freebase / crack -kokaiinia ollaan muuttamassa ja tuotteista- Og for det tredje er det i Storbritannia funnet indikasjoner på at ‘base/crack’ som brukes til røyking bliromdannet og solgt under nye navn som f.eks. ‘rock’ og‘stone’ for å skille denne kokainen fra ‘base/crack’ ogsikre den innpass i høyere kretser hvor man helst brukerkokain i pulverform (4). Käyttötavat Vaikka mitään dramaattista ei tapahdukaan väestössäkansallisella tasolla, tietyissä sosiaalisissa tilanteissakokaiinin käyttö on huomattavasti laajempaa.Aikaisemmat tutkimukset kokaiininkäytöstä osoittavat,että kokaiinijauheen (hydrokloridin) satunnaiskäyttäjiensekä ongelmakäyttäjien (free basen / crackin käyttäjät) jaruiskeena kokaiinia käyttävien välillä on selvä raja.Kokaiinijauheen monenlaisia kevyitä käyttötapojavoidaan havaita yökerhoissa ja tanssipaikoilla käyvilläryhmillä, jotka käyttävät kokaiinia sosiaalisiin tarkoituksiin ja hyötyäkseen käytöstä. Mønstre Selv om ingenting dramatisk har skjedd i befolkningengenerelt på nasjonalt plan, er utbredelsen av kokainbrukstørre i visse sosiale miljøer. Tidligere forskning påkokainbrukere har vist at det er skarpe skiller mellomrekreasjonsbrukere av kokainpulver (hydroklorid),misbrukere av ‘base/crack’ og brukere som injisererkokain. Tällaista kevyttä käyttöäharrastavat ryhmät eroavat rajatuilla maantieteellisilläalueilla tietyissä kaupungeissa olevista syrjäytyneidenryhmistä, kuten kodittomista nuorista, seksityöläisistä jaheroiinin ongelmakäyttäjistä, jotka polttavat free basea / Det er stor spredning i mønstrene for rekreasjonsbruk av kokainpulver mellom dem som går på nattklubbog er i ’dance’miljøer, og dem som bruker kokainpulverav sosiale årsaker eller fordi de finner en viss nytte i det.Rekreasjonsbrukerne skiller seg fra de marginalisertegruppene – hjemløse unge, sexarbeidere og misbrukereav heroin som røyker ‘base/crack’ eller injiserer kokainblandet med heroin, som holder seg i geografisk avgrensede strøk i bestemte byer. Imidlertid kan den nye trendenmed kokainrøyking blant rekreasjonsbrukere og i Kokaiinin käyttöä (ainakin kerran) koskevien kohdistettujen käyttäjätutkimusten vertailu väestötutkimuksiin Utbredelse av langtidserfaring (LTP) med kokain i målrettede brukerundersøkelser sammenlignet medbefolkningsundersøkelser % elinajanennusteesta År og aldersgruppe (1998) Amsterdamin rave-klubien asiakkaat (kyselyn vastausprosentti 23) (1998) Spørreskjema til klubbgåere i Amsterdam(svarprosent 23%) (2000) ekstaasin käyttäjät Pohjois-Irlannissa (2000) Ecstasybrukere i Nord-Irland Esimerkki kokaiinin ja crackin käyttäjien prosenttiosuuden paikallisesta kasvusta Frankfurtissa (riippuvaisten kokonaismäärä vuosina 1996–1999 poliisin tietojen mukaan) Eksempel på lokal prosentvis økning av kokain- og crackbrukere i Frankfurt (samlet antall avhengige registrert av politiet 1996-1999) Crackin käyttäjät Kokainbrukere Crackbrukere Lähde: PPF, Rauschgift und Kriminalität, useita vuosia L. Paolissa 2000. Kilde: PPF, Rauschgift Kriminalitt, flere år i L. Paoli 2000. Kokaiini on levinnyt paljon laajemmin ryhmiin, jotkakäyttävät runsaasti myös muita huumeita, kuin nuoreenaikuisväestöön yleensä. Kokainbruk er mye mer utbredt i undergrupper hvor brukav andre narkotiske stoffer er vanlig, enn blant ungevoksne i befolkningen generelt. Kuviosta 3 (Kokaiinia ainakinkerran käyttäneet eri käyttäjäympäristöissä) voidaanhavaita, että levinneisyys (ainakin kerran käyttäneet) onsuhteellisen paljon suurempi tanssipaikoilla ja klubeissakäyvien nuorten keskuudessa kuin kaikilla nuorillayleensä. Kokaiinin suhteellisen korkea hinta yhdessä senvaikutusten lyhytaikaisuuden kanssa vähentää sensäännöllistä käyttöä vapaa-aikana. Tabell 3 (Utbredelse avlangtidserfaring med kokain i målrettede brukermiljøer)viser at det er en betydelig forskjell mellom unge somtilhører ‘dance-/klubbmiljøer’, hvor utbredelsen avlangtidserfaring med kokain er relativt høy, og dengenerelle befolkningen av unge voksne, hvor utbredelsener mye lavere. Runsaat käyttövaratvoivat olla merkittävä tekijä säännöllisen käytönkannalta. Joillakin ihmisillä on vapaaajan yöelämässätapana juoda tavallista huomattavasti enemmän alkoholia, jos he käyttävät kokaiinia. Den forholdsvis høye prisen på kokainsammen med den korte virkningen begrenser regelmessigrekreasjonsbruk, og høy disponibel inntekt kan være avvesentlig betydning for regelmessig bruk. Kokaiini auttaa lisäämäänsosiaalisuutta lieventämällä alkoholin epätoivottaviavaikutuksia. I rekreasjonssammenheng drikker enkelte personer betydelig meralkohol når de bruker kokain, og kokain gjør folk merselskapelige ved å moderere de uønskede virkningene avalkohol. Terveyspalvelut ja kokaiinin käyttäjät ilmoittavat harvoinjauheen nuuskaamisesta aiheutuneista kuolemista taihuonosta fyysisestä terveydentilasta. Problemer Mellom 1994 og 1999 hadde Spania og Nederland enbetydelig økning av antallet klienter som søkte behandlingfor problemer i forbindelse med kokain som hovedrusmiddel– sett i forhold til det totale antallet klienter som søktebehandling. Koska vapaaaikakäyttäjät käyttävät kokaiinia suurten alkoholimäärientai muiden huumeiden kanssa, on vaikeaa tunnistaakielteisten kokemusten syyt. Tyskland, Hellas og Italia hadde også en proporsjonal økning i behandling for kokain, og Irland hadde Vakavia free base / crack -kokaiinin polttoon liittyviäterveydellisiä, sosiaalisia ja psykologisia ongelmia onhavaittu erityisesti syrjäytyneiden ryhmissä, kuten opiaattien ongelmakäyttäjillä, kodittomilla ja muilla vähäosaisilla nuorilla sekä naispuolisilla seksityöläisillä. Det er påvist alvorlige helsemessige, sosiale og psykiskeproblemer i forbindelse med røyking av ‘kokainbase/crack’,særlig blant marginaliserte grupper som opiatmisbrukere,ungdommer som er hjemløse eller på annen måte er i envanskelig situasjon, samt kvinnelige sexarbeidere. Ei oleselvää, missä määrin ongelmat johtuvat suoraan tämäntyyppisen kokaiinin käytöstä tai sen käytön tiheydestä jamäärästä vai jo olemassa olevista sosiaalisista tai psykologisista ongelmista ja huumeongelmista. I dengrad disse problemene direkte skyldes bruk av kokain idenne formen eller hyppighet og mengde eller alleredeeksisterende sosiale/psykiske problemer og narkotikaproblemer, er ikke klart. Ei ole olemassa vertailevaa tutkimusta EU:ssavieroitushoitoa saavista kokaiinin käyttäjistä. Storbritannia så vel som både denfransk- og den flamsktalende delen av Belgia rapporterteogså en økning. Kokaiininkäytöstä aiheutuneiden ongelmien vuoksi hoitoon hakeutuvien asiakkaiden määrän suhteellinen kasvu saattaamerkitä, että kokaiiniongelmat ovat todellakin lisääntyneet, mutta se voi johtua myös opiaattiongelmien vuoksihoitoon hakeutuneiden asiakkaiden vähenemisestä taiaikaisemmin opiaatteja käyttäneiden siirtymisestä käyttämään kokaiinia pääasiallisena huumeena. Det finnes lite av sammenlignende forskningpå kokainbrukere som søker behandling i EU, og denforholdsvise økningen av klienter som søker hjelp for kokainproblemer kan faktisk skyldes en reell forverring av kokainproblemet, men kan også skyldes at antallet klienter somsøker hjelp for opiatproblemer har gått ned eller at tidligereopiatklienter har gått over fra et annet problematisk hovedrusmiddel til kokain. Yhä houkuttelevampien hoitomuotojen kehittämisellä saattaa ollavaikutusta kokaiinin käyttäjien hoitolukuihin. Utbyggingen av tilbud som er merattraktive for kokainbrukere kan også påvirke behandlingstallene. Jotkinhoitoyksiköt ovat ilmoittaneet, että heroiiniriippuvuudentakia hoitoa saaneiden potilaiden kokaiinin, erityisestipoltettavan free basen / crackin, tai heroiinin kanssaruiskeena otetun kokaiinin käyttö on lisääntynyt. Enkelte behandlingsinstitusjoner har rapportert at detfor klienter som behandles for heroinavhengighet, har værten økning i kokainbruk, særlig røykt som ’base/crack’ ellertatt intravenøst sammen med heroin. Kuviossa 23 on esimerkki free basen / crackin käyttäjienmäärän alueellisesta kasvusta, joka ei näy kansallisellatasolla. Figur 23 gir et eksempel på lokal økning i antallet brukereav ‘base/crack’ som ikke gjenfinnes på nasjonalt plan.Frankfurt hadde i perioden 1996-1999 en prosentvisfordobling av antallet ‘crack’-brukere blant det totaleantall avhengige som var registrert av politiet. Kokaiinin vähittäishinta vaihtelee 24 eurosta 170 euroon grammalta.Sellaisissa kaupungeissa kuin Amsterdam ja Frankfurthinnat olivat matalimmat, Suomessa ja Ruotsissa ne olivatkorkeimmat. Detaljprisen for ett gram kokain lå på fra 24euro i byer som Amsterdam og Frankfurt til 170 euro imedlemsstater som Sverige og Finland. Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vähittäismyyntihinnat ovat laskeneet, muttapuhtausaste oli edelleen korkea, 55–70 prosenttiavuoden 1999 loppuun asti, jolloin Yhdistyneessä kunin- I Storbritannia og Frankrike har detaljprisene gått ned, men renheten varfremdeles generelt høy – 55-70 % – fram til slutten av1999, da Storbritannia hadde en klar nedgang i gjennomsnittlig renhet for crack (10). )Kuvio 15 OL: Kokaiini: hoitoon otettujen uusien asiakkaiden määrän kehitys (onlineversio). ) Figur 15 OL (linjediagram): Kokain: utvikling av antallet nye klienter inntatt til behandling (nettutgaven). 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta luja kokaiinin ja crackin käyttäjien tarpeisiin. 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union gaten. On vaikea saada tietoa yksityissektorin toimista kokaiiniongelman vastustamiseksi, vaikka yksityisen sektorinrooli lienee huomattava sosiaalisesti etuoikeutetuimpienkokaiinin ongelmakäyttäjien hoidossa. Bruken av mobiltelefon har gjort det mye lettere åorganisere salg og levering hjemmefra, samtidig sommobiltelefonen gir økt beskyttelse (anonymitet) (4,5,6,7). Hintojen maantieteellinen vaihtelu onsuuri jäsenvaltioissa. avhengighet som skreddersys til den enkelte klientsbehov. Kokaiinin jakelu tapahtuu pääasiassa ystäväketjujen kautta, mutta muutamissa kaupungeissahuumeita myydään avoimesti yökerhoissa ja kaduilla.Välittäjien kotoa tapahtuvaa myyntiä ja jakelua onhelpottanut suuresti matkapuhelimien tuoma yhteydenpidon helppous ja yksityisyys (4,5,6,7). Den innledende avrusningsfasen varer i noen fådager og skjer enten poliklinisk med psykososial støtteeller som en avgiftningsprosess på sykehus. Neste faseomfatter seks ukers innleggelse, hvor klienten følger etdaglig program med gruppemøter og individuell behandling. Saksa ja Alankomaat ovat kuitenkin tuoneet esiin erityisiä kokaiiniongelmaa vartensuunniteltuja toimenpiteitä. Restitusjonsfasen varer et par dager og skjer entenpoliklinisk eller på sykehus og tar sikte på å gjenoppretteeller styrke kontakten og forholdet til familie, slektningereller partnere. Poltettavaksi valmista free base / crack -kokaiinia ilmoitetaan olevan entistä helpommin saatavilla useissa Euroopan kaupungeissa (Amsterdam, Frankfurt,Liverpool, Lontoo, Manchester, Milano, Pariisi ja Rotterdam), mutta sen valmistusmenetelmät (ja pitoisuudet, jotka saattavat olla jopa 100 prosenttia) vaihtelevat jaaiheuttavat sekaannusta huumetietojärjestelmissä.Tieteellisten määritelmien puuttuminen sellaisiltanimityksiltä kuin crack ja free baseaiheuttaa ongelmiakoulutukselle ja ehkäisytoimille. Det er rapportert om økt tilgjengelighet av ferdigpreparertkokain (‘base/crack’) til røyking i flere europeiske byer(Amsterdam, Rotterdam, London, Liverpool, Manchester,Frankfurt, Milano og Paris), men metodene for tilberedning av stoffet (og påfølgende kokainkonsentrasjonsnivåer, som kan øke til 100 %) varierer og øker forvirringeni narkotikainformasjonssystemene, og mangelen på vitenskapelige definisjoner for gatebetegnelser som ‘crack’ og‘base’ vanskeliggjør opplæring og forebygging. Katukaupassa kokaiiniavoidaan myydä valmiiksi heroiiniin sekoitettuna. Pågatenivå selges også kokain som allerede er blandet medheroin. Frankfurtissa nuorisojärjestö Jugendberatung und Jugendhilfe e.V tarjoaa kokaiininkäyttäjille hoito-ohjel-maa, joka on räätälöity jokaisen asiakkaan tarpeidenmukaan. Spania, Belgia og Nederland rapporteres å være viktigetransittpunkter for kokain fra Latin-Amerika (særlig Colombia, Brasil og Venezuela) til resten av EU. Ensimmäinen, muutaman päivän kestävä vieroitusoirevaihe (crash phase)toteutetaan joko avohoidossapsykososiaalisen tuen avulla tai katkaisuhoitona sairaalassa. I 1999ble seks kokainlaboratorier rapportert ødelagt i Spania, ogde påfølgende økningene i engrosprisen på kokain i Spania tilskrives dette. Seuraavassa vaiheessa asiakas saa kuuden viikonajan sairaalahoitoa. Tällöin asiakas seuraa päivittäistäohjelmaa, joka sisältää hoitojaksoja ryhmässä taihenkilökohtaista hoitoa. I Rotterdam har ‘Take Five’, et behandlingsprogram fortunge brukere av ‘base/crack’, vært i drift siden 1996.Programmet administreres av den kommunale helsetjenesten og drives som en lavterskeltjeneste. Toipumisvaihe, joka toteutetaanjoko avohoitona tai sairaalassa, tähtää yhteyksien jasuhteiden palauttamiseen tai parantamiseen perheeseen,sukulaisiin tai kumppaneihin. I første fasekontakter gatearbeidere ‘base/crack’-brukerne på forskjellige steder, f.eks. der det omsettes stoff, i sprøyterom ellerpå krisesentre. Espanjan, Belgian ja Alankomaiden ilmoitetaan olevan Latinalaisesta Amerikasta (erityisesti Brasiliasta,Kolumbiasta ja Venezuelasta) tulevan kokaiinin tuonnintärkeitä kauttakulkupaikkoja EU:n alueelle. I andre fase kommer pasienten til et av dedøgnåpne sentrene som tilbyr støtte og tilgang tilallmennpraktiker og psykiater etter behov. Vuonna 1999Espanjassa paljastettiin kuusi kokaiinia valmistavaalaboratoriota. Målet medtredje fase er å stabilisere klientens helse og starte rehabiliteringen. Se johti maassa kokaiinin tukkuhintojennousuun. Intevensjonsprosjekter og nyetilnærmingsmetoder Free basen / crackia runsaasti käyttäville suunnattu Take Five -hoito-ohjelma on ollut Rotterdamissa käytössävuodesta 1996. Ohjelma, jota hallinnoi kaupunginterveydenhuoltotoimisto, toimii matalan kynnyksenpalveluna. EU har et marked av rekreasjonsbrukere med god inntektsom enten vet at innholdet i ‘ecstasy’-tabletter kan væreusikkert og kjenner til farene for akutte og langsiktigehelserisikoer som er relatert til ’ecstasy’, eller som er lei avtidligere erfaringer med MDMA og de ubehagelige ettervirkningene i de påfølgende dagene. Ensimmäisessä vaiheessa katutyöntekijätottavat yhteyttä free basen / crackin käyttäjiin esimerkiksimyyntipaikoissa, piikityshuoneissa tai kriisikeskuksissa.Toisessa vaiheessa potilas käy ”taukopaikassa”, jossatarjotaan tukea vuorokauden ympäri ja jossa voi tarvittaessa saada yleislääkärin ja psykiatrin palveluja.Kolmannen vaiheen tavoitteena on vakiinnuttaa asiakkaan terveys ja aloittaa kuntoutus. Rotterdamin kokeilussa akupunktio on asiakkaiden keskuudessa hyvinsuosittu rentouttaja. Forskning viser atrekreasjonsbrukere av kokain betrakter kokain som et merforutsigbart, allsidig og mindre iøynefallende stoff enn’ecstasy’, og ettervirkningene av kokain anses som mindrealvorlige og ubehagelige og varer en kortere tid enn ettervirkningene av ’ecstasy’ og amfetamin (3). Kokaiinin ja crackin käytön yleistymisen vastaiset toimet,joita EU:ssa on toteutettu kysynnän alentamiseksi, ovatkolmentyyppisiä. Som svar på den økte misbruken av kokain og ’crack’ har EU fastsatt tre hovedtiltak for etterspørselsreduksjon. 1990-luvulla muutamat kaupungitkehittivät erikoispalveluja, joilla pyritään vastaamaantärkeimpiin kokaiiniongelmiin ja joiden kohderyhmänäovat erityisen alttiit ryhmät. Iløpet av 1990-tallet ble det i noen få byer etablert spesialtjenester som særlig skulle ta seg av primære kokainproblemer og spesielt utsatte grupper, som f.eks.’Jugendberatung und Jugendhilfe e.V.’ i Frankfurt og ’Take Five’ i Rotterdam. Näitä palveluja ovat esimerkiksi Jugendberatung und Jugendhilfe e.V. Frankfurtissa ja Take Five Rotterdamissa. Enkelte medlemsstater rapporterer omforsøk på å tilpasse eksisterende strukturer til kokain- ogcrackmisbrukernes behov. Muutamissa jäsenvaltioissapyritään mukauttamaan olemassa olevia rakenteita niin,että voidaan vastata kokaiinin ja crackin ongelmakäyttäjien tarpeisiin. For det tredje har enkelte medlemsstater settnødvendigheten av å betrakte kriminalitet og helsekonsekvenser av blandingsbruk i et mer generelt perspektiv. Esimerkiksi Ranskassa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa asiantuntijat kehittävät monitieteellisiästrategioita, joilla pyritään keräämään ja vaihtamaantietoa kokaiinin ja crackin käyttäjien tarpeista.Strategioiden avulla voidaan kehittää sopivaa koulutustaja mukauttaa olemassa olevia malleja ja vieroitushoitopalveluja niin, että voidaan tarjota tehokkaampia palve- Det er vanskelig å få fram data om hvilke tiltak denprivate sektor har iverksatt i forhold til kokainproblemene, men denne sektoren vil nok uansett spille envesentlig rolle i behandlingen av mer sosialt privilegertemisbrukere. EU:ssa on varakkaiden vapaa-aikakäyttäjien huumemarkkinat. Eksempler på behandling av kokainproblemer Få behandlingstiltak er beskrevet i rapportene fra medlemsstatene. Tällaiset käyttäjät ovat joko tietoisia ekstaasitablettien epäluotettavasta sisällöstä ja niihin liittyvistä akuuteista ja pitkän aikavälin terveysriskeistä tai ovat kyllästyneet MDMA:sta saamiinsa kokemuksiin ja jälkivaikutuksiin, joita aineen käytöstä voi saada jopa seuraavanviikon puoleenväliin asti. Forskning på kokainbrukere har identifisert klare sosialeskiller og klart atskilte subkulturer mellom de som brukerkokainpulver (hydroklorid) og de som røyker ‘base/crack’,men det er ikke sikkert at disse skillene vil overleve depågående endringene i markedet og den nye trenden medå røyke ‘kokainbase/crack’ blandet med tobakk i ‘joints’for rekreasjonsbruk og i partymiljøer. Levinneisyys ja suuntaukset Utbredelse og trender Kokaiinin käyttäjistä tehdyssä tutkimuksessa tunnistettiinselviä sosiaalisia eroja ja selvästi eri alakulttuureja kokaiinijauheen (hydrokloridi) ja free basen / crackin polttajienvälillä. Et positivt, nyttepreget og populært bilde av kokainpulverog kanskje også av ’kokainbase/crack’ kan, sammen medtilstedeværelsen av velstående potensielle brukere, føre tilen spredning av bruken av kokain, herunder ’base/crack’, i EU. Rajat lienee kuitenkin asetettava kyseenalaisiksimarkkinoiden viimeaikaisten muutosten takia sekä uudensuuntauksen vuoksi, jossa free base / crack -kokaiiniasekoitetaan tupakkaan ja poltetaan vapaa-ajalla ja yöelämässä. Denne potensielle spredningen bør behandles medvarsomhet ettersom skjev nyhetsdekning om ’base/crack’kan føre til at det skapes myter rundt bruken av kokain,noe som kan avlede oppmerksomheten fra vedvarendestrukturelle problemer som de indre byområdene ståroverfor. HIV-tartuntojen yleisyys vaihtelee suuresti maiden välilläsekä maan sisällä alueen ja kaupungin mukaan.Saatavana olevien tietojen mukaan tartuntojen keskimääräinen yleisyys huumeita ruiskeina käyttävien erialaryhmissä vaihtelee Yhdistyneen kuningaskunnanyhdestä prosentista Espanjan 32 prosenttiin (katso kuvio8, luku 1), vaikka erilaiset lähteet ja tiedonkeruumenetelmät tekevätkin vertailun vaikeaksi. HIVUtbredelsen av HIV varierer mye mellom landene, oginnenfor hvert land mellom regioner og byer. Selv omulike kilder og datainnsamlingsmetoder vanskeliggjørsammenligninger, viser tilgjengelige data at gjennomsnittlig smittenivå blant ulike undergrupper av sprøytebrukerevarierer fra rundt 1 % i Storbritannia til 32 % i Spania (sefigur 8, kapittel 1). Huumeita ruiskeina käyttävien keskuudessa ensimmäinen suuri HIV-epidemia oli 1980-luvulla. Sen jälkeentartuntojen määrä väheni voimakkaasti ja näyttää vakiintuneen useimmissa maissa 1990luvun puolivälin jälkeen(katso kuvio 24). Utbredelsen av HIV synes å være stabilisert i de flestelandene siden midten av 1990-årene etter å ha gått kraftigned etter den første store epidemien blant sprøytebrukerepå 1980-tallet (se figur 24). Muutamissa maissa (Irlanti, Luxemburg,Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Suomi) tartunnat saattavat olla taas lisääntymässä huumeita ruiskeina käyttävienalaryhmissä. (Katso laatikko sivulla 17, luku 1). I enkelte land (Østerrike,Luxembourg, Irland, Nederland, Portugal og Finland) erdet mulighet for at smitten igjen øker blant undergrupperav sprøytebrukere. Viimeaikaiset tartuntatilastot saattavat olla selvempiä, josyleisyyttä tarkastellaan alle 25-vuotiailla huumeita ruiskeina käyttävillä. For eksempel hadde Finland et stort utbrudd i 1998/1999, som kan ses avantallet rapporterte HIV-tilfeller (figur 25). Tämän ryhmän HIV-tartuntojen täytyyyleisesti ottaen olla uudempia, koska useimmat huumeitaruiskeina käyttävät alkavat käyttää ruiskeita 16–20vuoden iässä (1) (2). Etter 1999 gikkden generelle utbredelsen ned, noe som bekreftes avforeliggende data for sprøytebytte (figur 24). Sikäli kuin tietoja on saatavana,suuntaukset tässä ikäryhmässä ovat selvempiä kuinyleisen levinneisyyden suuntaukset ja joskus jopa niidenkanssa vastakkaisia. Men samtidig har utbredelsen blant unge sprøytebrukere økt fra 0 %i 1999 til rundt 4 % i 2000. Esimerkiksi Suomessa ilmeni vuosina1998 ja 1999 suuri määrä tartuntoja, kuten HIV-ilmoituk-sia koskevista tiedoista voidaan nähdä (kuvio 25). Dette kan bety at så snart nyeinfeksjoner blant eldre sprøytebrukere begynte å gå nedsom følge av metning (de fleste som er utsatt for risiko ersmittet) og/eller endret atferd hos dem som var utsatt,oppsto nye infeksjoner, hovedsakelig blant yngre sprøytebrukere, som ofte har en mer utpreget risikoatferd. 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta Registrerte HIV-tilfeller relatert til sprøytebruk Peruslähteiden osalta pyydetään tutustumaan täydentäviin tilastotaulukoihin osoitteessa http://www.emcdda.org. Kilde:Nasjonale knutepunkter.For primære kilder, se supplerende statistiske tabeller på http://www.emcdda.org. hoidossa < 25-vuotiaat Skotlanti, HIV-testit < 25-vuotiaat Kuvio 25 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union Huumeiden injektiokäyttöön liittyvät ilmoitetut HIV-tartuntatapaukset AIDS-tilfeller relatert til sprøytebruk i EUs medlemsstater 0 Norja Luxemburg Kreikka 0 Portugal Spania Italia Luxembourg Frankrike Irland Østerrike Danmark Tyskland Sverige Storbritannia Hellas Nederland Norge Belgia Finland Esimerkiksi ne, joilla on suurin riski,saattavat osallistua heti, kun vapaaehtoista HCV-testiä Fordi HIV-testing har værttilgjengelig i flere år, vil den potensielle statistiske fortegningen være mindre her. )Kuvio 16 OL: Aids-tapaukset huumeita ruiskeina käyttävillä miljoonaa asukasta kohti vuonna 1999 (onlineversio). Dette kan være tegn på begrensetinntak til HIV-behandling (som vist av en nyere studie)og/eller økt HIV-smitte på 1990-tallet. Hepatiitti C -tartunnan esiintyvyyden suuntauksia kaikenikäisillä ja alle 25-vuotiailla huumeiden injektiokäyttäjillä eri lähteiden perusteella Trender i utbredelse av HCV hos sprøytebrukere, alle aldersgrupper og under 25 (ulike kilder) Lähde: Kansalliset tietokeskukset. Kilde: De nasjonale knutepunktene. For primære kilder, se supplerende statistiske tabeller på www.emcdda.org. Belgiassa hoitoa saaviahuumeita ruiskeina käyttäviä koskevat tiedot osoittavat,että HBV-infektiot (HBsAg) lisääntyivät tasaisesti vuosina1997–1999. Trender for hepatitt C-smitte viser – for de få landene somkan framlegge dette – både kraftig nedgang og kraftig økning i Østerrike, Portugal og Hellas, alt etterhvilken kilde som legges til grunn (geografisk sted) ogaldersgruppe (figur 27). Portugalin tuoreet tiedot osoittavat, että HBV-infektioiden määrä on hiljattain vähentynyt. Dette kan bety at forskjelligepopulasjoner av sprøytebrukere har forskjellig infeksjonsepidemiologi. Tämä voi levittää sairautta muuhunväestöön, sillä sukupuolitaudit ovat suuri riskitekijä myös HIV-tartuntojen suhteen. Men det kan også være at trendenegjenspeiler forskjellige retningslinjer for testing i forbin- Pohjois-Kreikka, metadoni ) Figur 16 OL (kart): AIDS-tilfeller diagnosert i 1999 hos sprøytebrukere pr. million innbyggere (nettutgaven). Tämän perusteella voidaanolettaa, että rokotuksilla voitaisiin saavuttaa huomattaviaterveysetuja (24). Utbredelse av nåværende HBV-smitte (HBsAg) hos sprøytebrukere (ulike kilder) Lähde: Kansalliset tietokeskukset. Kilde:De nasjonale knutepunktene. For primære kilder, se supplerende statistiske tabeller på www.emcdda.org HBsAg:n levinneisyyttä (serologinen markkeri, joka osoittaa, että hepatiitti B -virus on yhä läsnä) on helpompiarvioida kuin HBV:n vasta-aineita. I Belgia viserdata fra sprøytebrukere som er under behandling en jevnøkning i nåværende HBV-smitte (HBsAg) mellom 1997og 1999. Se osoittaa senhetkisen hepatiitti B -tartunnan, joka voi olla joko tuore tai I Portugal viser nyere data en nedgang inåværende HBV-smitte. )Kuvio OL 17: HBV-tartuntojen esiintyvyys huumeita ruiskeina käyttävillä EU:n jäsenvaltioissa (onlineversio). ) Figur 17 OL (kart): Utbredelse av HBV-smitte blant sprøytebrukere i EUs medlemsstater (nettutgaven). Taudin puhkeaminenliittyi luultavasti saastuneeseen heroiiniin ja tiettyihinruiskutusmenetelmiin (lihaksensisäinen tai ihonalaineneikä suonensisäinen). Seksuell risikoatferd preferanser og kulturelt betingede vaner blant narkotikamisbrukere samt av hvilken type heroin som er på markedet (om den er vannløselig og injiserbar eller ikke). Tämä osoitti dramaattisella tavalla,miten suuri vaara huumeita ruiskeina käyttävillä on saadavakavia terveysongelmia, jotka voivat olla paljonvakavampia ja hengenvaarallisempia kuin yleisemmistähuumeidenkäyttötavoista johtuvat terveysongelmat Pris ogrenhet spiller nok også en rolle ettersom injisert heroin girstørre virkning og dermed blir billigere enn hvis heroinenrøykes. Tämänseurauksena huumeiden injektiokäyttö (mitattunahoitoon hakeutuvien opiaattien käyttäjien määrästä)vaihtelee suuresti Alankomaiden 10 prosentista Kreikan70 prosenttiin. Sprøytebruk – eller alle former for heroinbruk – kanha sammenheng med en rekke personlige og samfunnsmessige faktorer som atferdsmessige og/eller familiære problemer og arbeidsledighet. Tuoreita tietoja injektiokäytön suuntauksista ei ole saatavana muualta kuin Irlannista, jossa käyttölisääntyy jatkuvasti ja seuraa huumeiden injektiokäyttöönliittyvien HIV-tartuntojen lisääntymistä. Substitusjonsbehandling kanimidlertid være veldig effektivt når det gjelder å reduseresprøytebruk og risikoatferd blant heroinmisbrukere (9). Huumeiden käyttäjillä sellaiset infektiot kuin HIV-tartun-nat ja B- ja C-tyypin hepatiitti leviävät pääasiassahuumeiden piikittämisen kautta. HIV og HBV overføres sjeldnere seksuelt enn ved delingav sprøytespisser, og seksuell overføring av HCV antas åvære veldig lav. Tämä johtuu paljoltiinjektiovälineiden, kuten neulojen ja ruiskujen, sekätarvikkeiden, kuten vanun, veden tai lusikoiden, lainaamisesta. Når smittenivået (utbredelsen) er høytblant sprøytebrukere, øker imidlertid faren for seksuelloverføring og overføring fra mor til barn. Todennäköisesti huumeita ruiskeina käyttävätovat erityisen alttiina HIV-tartuntojen ja hepatiitinnopealle leviämiselle silloin, kun injektiokäyttö lisääntyy. Sprøytebrukerekan da utgjøre såkalte kjernegrupper eller ’smittelommer’for videre overføring til større deler av befolkningen. Eneffektiv måte å forebygge seksuell overføring på er åbruke kondomer. Epähygieeninen ruiskujen käyttö voi levittäähepatiittia esimerkiksi veren likaamista käsistä, pöydistäja muista pinnoista, vaikka välineitä ei lainattaisikaan. Bruken av kondomer er imidlertid lav mellom private partnere, og disseutgjør derfor fortsatt en betydelig risikogruppe når detgjelder smitte. Riskikäyttäytymistä on myös frontloadingtai backloading(heroiinin siirto ruiskusta toiseen annoksien tasaamiseksi). Derfor varierer utbredelsenav sprøytebruk (målt blant opiatmisbrukere ved inntak tilbehandling) sterkt, fra bare ca. 10 % i Nederland til heleca. 70 % i Hellas. Toisaalta neulojavaihtavat usein vakituiset kumppanit, jotka tietävät,etteivät ole saaneet tartuntaa, mikä voi olla suhteellisenturvallista. Nyere trender for sprøytebruk finnesikke, bortsett fra for Irland, der trenden fortsatt er oppadgående, noe som samsvarer med økningen i den seneretid i antallet positive HIV-tester blant sprøytebrukere. Aidsin pelollauskotaan olevan paljon vähemmän vaikutusta päätökseenkäyttää ruiskeita. Konsekvenser og kostnader Konsekvensene ved HIV-smitte er alvorlige. Seksuaalinen riskikäyttäytyminen HIV-tartuntojen ja HBV:n leviäminen on paljon vähäisempää seksuaalisten kontaktien kuin neulojen lainaamisen kautta, ja HCV:n leviäminen seksuaalisten kontaktienkautta arvioidaan hyvin vähäiseksi. Hepatitt B-infeksjoner kureres vanligvis spontant, men foren stor del av tilfellene (2-8 % hos voksne, 10-15 % hosungdommer og langt mer hos barn) fører det til en kroniskinfeksjon som på lang sikt kan føre til alvorlig leversykdomog prematur død. Kun tartunnan aste(levinneisyys) on kuitenkin huumeiden injektiokäyttäjillä Ettersom hepatitt B og HIV lett overføresseksuelt eller fra mor til barn, er disse infeksjonene blantsprøytebrukere en betydelig trussel mot befolkningen i sinhelhet. )Taulu 6 OL: Neulojen yhteiskäyttö injektiokäyttäjien keskuudessa eräissä EU:n jäsenvaltioissa (onlineversio). Risikoatferd ved sprøytebruk Spredningen av infeksjoner skyldes i hovedsak risikoatferd i forbindelse med bruken av sprøyter, særlig nårsprøytespisser deles (at flere personer bruker sammesprøytespiss). Arvio tulevaisuuden vuosittaisista terveydenhoitokuluista, jotka liittyvät huumeiden käytön yhteydessä saataviin tartuntoihin: HC-tartunnat, HB-tartunnat ja HI-tartunnat.Arviot ovat miljoonina euroina kymmenen EU-maan osalta (yhteensä 1,89 miljardia euroa vuoden 1995 hintatason mukaan). Beregnede framtidige helsekostnader for ett års behandling av narkotikarelaterte infeksjoner – HCV, HBV og HIV, i millioner euro for ti EU-land (totalt 1,89 mrd. euro – 1995-priser) Tartuntojen seuraukset ja kustannukset HIV-tartunnan seuraukset ovat vakavat. ) Tabell 6 OL: Deling av sprøytespisser blant sprøytebrukere i en del EU-medlemsstater (nettutgaven). korvaushoitoa, joka voi vähentää huomattavasti ruiskujenkäyttötiheyttä. Tilbud om sprøytebytteprogrammer i en del EU-land lavt anslaghøyt anslag Näiden toimien tehokkuutta on vielä arvioitavamaissa, joihin on perustettu piikityshuoneita(Alankomaat, Australia, Saksa, Sveitsi jaYhdysvallat). Yhdysvallat). I delandene som har sprøyterom (USA, Australia, Tyskland,Sveits og Nederland), er den skadereduserende effektenennå ikke vurdert. Hepatiitti C säilyy useimmiten kroonisena (mahdollisesti70–80 prosentissa tapauksista). Siksi huumeita ruiskeinakäyttävät ovat tartuntojen merkittävä lähde. Hepatitt C er i de fleste tilfellene kronisk (muligens 70-80%), og derfor utgjør sprøytebrukere fremdeles enpotensielt stor smittekilde. B- ja C-tyypinhepatiittitartunta voi aiheuttaa vakavan maksasairaudenja ennenaikaisen kuoleman pitkän ajan (vuosikymmenien) kuluessa. I likhet med hepatitt B kanhepatitt C-smitte på lang sikt (flere tiår) føre til alvorligeleversykdommer og for tidlig død. Eri hepatiittitartuntojen samanaikainenyhdistelmä (mukaan lukien hepatiitti A) voi olla erityisenvaarallinen ja johtaa usein maksan akuuttiin häiriötilaanja kuolemaan. Å ha flere hepatittinfeksjoner (herunder hepatitt A) samtidig kan være spesieltfarlig og fører ofte til akutt leversvikt og død. Alustava arvio huumeisiin liittyvien HIV-, HBV- ja HCV-infektioiden vuosittaisista hoitokustannuksista on noin0,5 prosenttia EU:n terveydenhuollon kokonaistalousarviosta (kuvio 29). Et foreløpig anslag viser at framtidige helsekostnader forett års behandling av narkotikarelaterte infeksjoner avtypen HIV, HBV og HCV i EU utgjør rundt 0,5 % av EUssamlede helsebudsjett (figur 29). Haittojen vähentämien Skadereduserende tiltak Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa haittojen vähentäminen,kuten steriilien neulojen, ruiskujen ja kondomienparempi saatavuus, HIV-neuvonta ja testaus, on auttanutpitämään huumeiden injektiokäyttäjien HIV-tartunnatkurissa. Omfanget av tjenester og dekningsgrad er viktige aspekternår tilgjengeligheten av skadereduserende tiltak skalmåles hos sprøytebrukerne som gruppe. På grunnlag avanslag over problematisk stoffbruk og andelen sprøytebrukere blant opiatmisbrukerne i behandling, er det gjortforeløpige anslag over antall sprøytebrukere i EU-landene. Tärkeä näkökohta haittojenvähentämistoimien saatavuuden arvioimisessa on palvelujen tarjonta huumeitaruiskeina käyttäville ja niiden kattavuus. I nesten alle landene i EU har innføringen av skadereduserende tiltak som økt tilgang til sterile sprøytespisser ogsprøyter, større tilgjengelighet av kondomer, rådgivningog testing for HIV, bidratt til å kontrollere overføring av HIV blant sprøytebrukere. Alustavat arviothuumeita ruiskeina käyttävien määrästä EU:n jäsenvaltioissa on saatu huumeiden ongelmakäytön arvioiden jahuumeita ruiskeina käyttävien, hoitoa saavien opiaattienkäyttäjien osuuden perusteella. Substitusjonsbehandling, som istor grad kan redusere injeksjonshyppigheten, er ogsåtilgjengelig i alle medlemsstatene, vanligvis i form avperoralt metadon, men i de fleste landene er det fremdeles rom for betydelig forbedring når det gjelder dekningsgrad (se kapittel 2, Etterspørselsreduksjon, Behandling,Substitusjonsbehandling). Näiden arvioiden avullavoidaan saada karkea kuva ruiskujenvaihto-ohjelmientarjonnasta (jakelupisteistä) maittain (katso kuvio 30) jaruiskunvaihto-ohjelman puitteissa vaihdettujen neulojenmäärästä tuhatta huumeita ruiskeina käyttävää kohtivuosittain (26). En fransk studie beregnet det gjennomsnittlige antall injeksjoner pr. person som bruker sprøyter daglig (i foregåendemåned) til 3,6 pr. dag, noe som betyr mer enn 1300 injeksjoner pr. år pr. person. Vaikka maakohtaiset arviot eivät ehkä ole (93 % av brukerne som byttet innsprøytespisser brukte sprøyter daglig). (26)Kuvio 18 OL: Arvio ruiskunvaihto-ohjelman kautta jaettujen/vaihdettujen ruiskujen määrästä huumeita ruiskeina käyttävää kohtivuodessa (onlineversio). ) Figur 18 OL: Sprøyter utdelt/byttet gjennom sprøytebytteprogrammer pr. sprøytebruker pr. år (nettutgaven). 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union bytteprogrammer og dermed deres potensial for effektiv (8)Italian kansallinen seurantakeskus (vuoden 2000 kansallinenraportti EMCDDA:lle). 32–34.(8) Nasjonalt knutepunkt for Italia (nasjonal rapport for 2000 til EONN). (9) E. Drucker, P. Lurie, A. Wodak, P. Alcabes, ‘Measuring harmreduction: the effects of needle and syringe exchangeprograms and methadone maintenance on the ecology of HIV’, AIDS,Vol. 12 (Suppl. A), 1998, s. S217–S223.(10) A. Taylor, D. Goldberg, S. Hutchinson, o.a., ‘Prevalence ofhepatitis C virus infection among injecting drug users in Glasgow 1990–96: are current harm reduction strategiesworking?’, J Infect,Vol. 40, 2000, s. 176–183.(11) M. Valenciano, J. Emmanuelli, F. Lert, 'Unsafe injectingpractices among attendees of syringe exchange programmes in France', Addiction,Vol. 4, s. 597–606. Tässä jaksossa täydennetään vuosiraportin muissa jaksoissa annettuja tietoja ja analyysejä yhteenvedolla, jossakootaan yhteen synteettisten aineiden pääkysymykset,ongelmat ja haasteet. Betegnelsen ’syntetisk stoff’var i begynnelsen synonymt med narkotiske stoffer somble brukt som rekreasjonsrusmiddel f.eks. i ’dance’miljøer, i kjølvannet av at det syntetiske stoffet ecstasy(MDMA) og andre ringsubstituerte amfetaminer kom innpå dette markedet, selv om ikkesyntetiske stoffer somcannabis, kokain og ’magic mushrooms’ også brukes idisse miljøene. Ruiskunvaihto-ohjelmien tarjonta joissakin EU-maissa De omfatter‘metedrin’ så vel som ‘crystal’ og ‘ice’, som er former somkan røykes. (27)Taulu 7 OL: Ruiskunjakelupalvelujen tarjonta, käyttö ja kattavuus huumeita ruiskeina käyttäville sekä apteekkien kattavuus joissakin Euroopan maissa. Selv om avhengighetspotensialet for MDMA er lavt, viser et mindretall av brukerne etkompulsivt bruksmønster – oftere enn én gang i uken,mer enn én pille om gangen, blandingsbruk, intensfesting i helgene og søvnmangel. Kansallisten seurantakeskusten ilmoitukset, 2000 (onlineversio). De inngår ofte inettverk hvor misbruk av narkotika er veldig vanlig. (28)Taulu 8 OL: HIV-neuvonnan ja -testien, HIV-hoidon ja HBV-rokotusten tarjonta huumeita ruiskeina käyttäville eräissä Euroopanmaissa. Kansallisten seurantakeskusten ilmoitukset, 2000 (onlineversio). Mens det globale bildet i 2000 bekrefter at spredningen ibruken av syntetiske stoffer i EU generelt er stabilisert, serman fremdeles en oppadgående trend for bruken avecstasy i enkelte regioner hvor byer og feriesteder på grunnav sin plassering og et stort aktivitetstilbud rettet mot unge,tiltrekker seg mange unge europeiske turister. Mitä synteettiset huumeet ovat? • Forsiktige brukere, med et mindre omfattende bruksmønster. tapauksessa vaikutus on rauhoittava. • Sporadiske brukere, med mindre kunnskap og viten ommulige risikoer. Laittomat valmistajat muuttavat hiemankielletyn aineen molekyylirakennetta, jotta sen avullasaataisiin samanlaisia tai voimakkaampia farmakologisiavaikutuksia ja vältettäisiin näin syytteet. Kryssanalyser av kvalitative undersøkelser tyder på atforbruket av syntetiske stoffer har spredt seg ut over‘techno-miljøet’ til diskoteker, nattklubber og også privatemiljøer. Amfetamiinit ovat synteettisiä huumeita. Atferd og bruksmønstre Termiäsynteettinen huumealettiin käyttää tanssi- ja vapaa-ajanhuumeiden synonyyminä, kun synteettinen ekstaasi(MDMA) ja muita rengassubstituoituja amfetamiinejailmaantui kevyiden tanssihuumeiden joukkoon. Blandingsbruk av forskjellige stoffer, både legale ogillegale, er et vanlig adferdsmønster blant unge mennesker som går mye ut (barer, diskoteker, ’rave-/techno’-fester, privatfester). Yleinen pelko toisten, uudempien synteettisten aineiden, joita voitaisiin myydä vaihtoehtoina MDMA:lle tai lisätä MDMA-tabletteihin,valmistuksen mahdollisuudesta on kasvamassa. Blandingsbruk – blande eller byttemellom et stort spekter av stoffer, både syntetiske og ikkesyntetiske – er hovedtrenden. Et dominerende mønster er‘selvstyrt’ blandingsbruk i en skiftende kontekst. Metamfetamiinit ovat amfetamiinien metyylijohdannaisia(pääasiassa muttei ainoastaan ei-rengassubstituoituja).Niihin kuuluvat ”metedriini” sekä ”kristalli” ja ”jää”,jotka ovat poltettavia muotoja. Det er en økende tendens til ikke å foretrekke et bestemtstoff framfor et annet, men snarere til å bruke de ulikenarkotiske stoffene alt etter behov og situasjon. Joillakin synteettisillä huumeilla (ei kaikilla) on aistiharhoja aiheuttavia vaikutuksia, ja ne voivat joko stimuloidatai rauhoittaa keskushermostojärjestelmää. GHB:n Bytte fra ett stoff til et annet og blandingsbruksmønstre eri en viss grad knyttet til de ulike stoffenes tilgjengelighet –opportunisme spiller her en ikke uvesentlig rolle.Personlige strategier eller gruppestrategier mobiliseresofte for å få tak i et bestemt stoff, og gruppedynamikkenspiller en stor rolle. • Useimmat maat korostavat väestön nopeasti muuttuviatapoja kokeilla ja yhdistellä eri aineita, jotta voitaisiinpäästä ”pilveen” ja/tai tasapainottaa aineiden vaikutuksia. • De fleste landene understreker et fenomen med rasktskiftende mønstre der store grupper eksperimentererog/eller kombinerer forskjellige stoffer for å bli ’høy’og/eller for å kompensere for virkningene av andrestoffer. Vaikka vuoden 2000 yleiskuva vahvistaa, että synteettisten huumeiden käytön leviäminen EU:ssa on yleisestivakiintunut, ekstaasin käytön voidaan havaita yhä lisääntyvän eräillä alueilla, joissa kaupungit ja lomapaikattodennäköisimmin houkuttelevat nuoria eurooppalaisiamatkailijoita sijaintinsa ja nuorille suunnatun ohjelmatarjonnan vuoksi. Det bør skilles mellom stoffer som har rykte for å væremer tilpasset musikktilstelningen i seg selv, og andrenarkotiske stoffer (som f.eks. ’after-dancedop’ og 'notdancedop') og stoffer som det eksperimenteres med somledd i en innvielse ledet av erfarne brukere som i detminste har en viss empirisk kunnskap om doseringer ogbivirkninger. Yleensä kaupungistuneet alueet, missänuorisokulttuuri on vakiintunutta, voivat tarjotaympäristön, johon vapaaajan huumeet kiinnittyvät jajossa ne kehittyvät. For et begrenset antall syntetiske stoffer kandet å ikke tilhøre et slikt miljø muligens utgjøre en størrerisiko. • Alankomaissa selvitetään parhaillaan ”ekstaasiinväsymistä”. Tähän suuntaukseen voi olla monia syitä,esimerkiksi se, että ei ole olemassa tuotteen logoonperustuvaa varmuutta tuotteen tarkasta sisällöstä taisitten ihmiset ovat tietoisempia (median ansiosta)aineen kielteisistä sivuvaikutuksista mielentilaan jatunteisiin. • I Nederland vurderes for tiden fenomenet ‘ecstasyslitasje'.Årsakene til denne trenden kan skyldes flere forhold,f.eks. at det ikke finnes noen garanti for innholdet ipillene, eller bevisstgjøring (gjennom media) om de alvorlige ettervirkningene på humør og følelsesliv. On myös esitetty kysymys siitä, onko kokaiinivaihtoehto perusstimulanttina, jolla on säännölliset jatunnetut vaikutukset. Kokaiinin ja alkoholin yhdistelmää pidetään kokeneiden käyttäjien mukaan ”hyvänäsekoituksena”, kun taas ekstaasin ja alkoholin yhdistelmää pidetään vaikeampana hallita. Man harogså spurt seg om kokain faktisk nå spiller rollen sombasisstimuli med forutsigbare, kjente virkninger.Kombinasjonen kokain og alkohol betraktes av erfarnebrukere som en ’god blanding’, mens kombinasjonenecstasy og alkohol betraktes som vanskeligere å takle. Käyttäytyminen ja käyttötavat • Når det gjelder misbruk av ecstasy, viser enkelteavhengighetsstudier at potensialet for avhengighet avstoffet i seg selv kanskje spiller en mindre rolle enn de • Ekstaasin ongelmakäyttäjien osalta muutamat riippuvuutta käsittelevät tutkimukset osoittavat, että aineenmahdollisella riippuvuutta aiheuttavalla ominaisuu- MDMA, som fortsatt er det foretrukne produktet på ecstasymarkedet, kommer under mange ulike logoer og mangeulike navn. Voimistuvana käyttäytymisen suuntana on, että tietynyksittäisen huumeen muita runsaamman käytön sijasta erihuumeita käytetään tarpeen ja tilanteen mukaan. Laboratoriet til det tyske kriminalpolitiet i Wiesbaden har f.eks. kontrollert tabletter merket med en’Mitsubishi’-logo med tre romber i trekant og utstedt enliste med mer enn 200 forskjellige sluttprodukter. 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta joka seurasi Mitsubishin kolmen timanttitriangelinleimalla varustettujen tablettien käyttöä, on laatinut listanyli 200:sta eri lopputuotteesta. 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union amfetaminer som primærrusmiddel er større i Sverige og Finland, kan forklares av disse landenes historiske tradisjoner for injisering av amfetaminsulfat. della on vähemmän merkitystä kuin siihen liittyvillä eikemiallisilla ja käyttäytymistä koskevilla riippuvuudenmuodoilla. Forebyggingsteam som har vært til stede på musikktilstelninger har beslaglagt tabletter som ved toksikologiskanalyse eller testing på stedet viste seg å være overdoserte MDMA-piller. Kaikki jäsenvaltiot painottavat strategioita luodessaan,että on tärkeää tehdä ero synteettisten huumeiden erikäyttäjäryhmien välillä. Dermed kunne informasjon om dem rasktspres til alle EU-landene gjennom EUs system for tidligvarsling. Näin on saatutietoja pillerien ominaisuuksista nopeasti levitettäväksikaikkiin EU:n jäsenvaltioihin käyttämällä varhaisvaroitusjärjestelmää. En trend som må overvåkes nøye er det økende talletpsykotrope medisiner som f.eks. ketamin, som er avledetfra legale kilder. Tarkasti seurattava suuntaus on psykotrooppisten lääkkeiden, kuten ketamiinin, joutuminen laillisten markkinoiden ulkopuolelle. Landene i Skandinavia er fremdeles det viktigste markedet forinjisert amfetamin, og Storbritannia for ikke-injisertamfetamin. Amfetamiinin (”spiidi”, amfetamiinisulfaatti) on havaittuolevan vähemmän puhdasta ja vaikeammin saatavissa.Skandinavian maat ovat yhä ruiskeena otettavan amfetamiinin ja Yhdistynyt kuningaskunta muun amfetamiininpääasiallisia markkinoita. I 1999 var antalletklienter som rapporterte at de brukte ecstasy som sekundært rusmiddel dobbelt så høyt som antallet klienter sombrukte ecstasy som primærrusmiddel, og dette stemmermed det faktum at ecstasybrukerne typisk er blandingsbrukere. Laillisten ja laittomien aineiden yhdistelevä käyttö onsellaisten nuorten yleinen käyttäytymismalli, jolla onaktiivisesti juhliva elämäntapa (baarit, diskot, rave-juhlat,teknojuhlat ja yksityiset juhlat). Selv om de er sjeldne og dårlig dokumentert, kan stofferav typen ecstasy gi akutte virkninger, særlig inntattsammen med andre legale eller illegale narkotiske stoffer(som f.eks. Pääsuuntauksena onmonikäyttö – monien eri aineiden, synteettisten taimuiden kuin synteettisten aineiden sekoittaminen taivaihtelu – ja monikäytön ”itsehallinta” vaihtelevissayhteyksissä on vallitseva käyttäytymismalli. GHB og alkohol), når de blandes med andrenarkotiske stoffer med mindre potensial for akutte skadevirkninger eller når pillene er sterkt overdosert og/eller tasgjentatte ganger i løpet av en kort periode. tuotannosta (purettuja laboratorioita) on kuitenkinlöydetty Saksasta ja Alankomaista. I henhold til Europol (29) er detimidlertid funnet bevis på at produksjon har funnet sted(nedlagte laboratorier) i Tyskland og Nederland. Myös Virossa ja erityisesti Tsˇekin tasavallassa on ollut tuotantoa ja salakuljetusta. Estlandog særlig Den tsjekkiske republikk har også vært involverti produksjon og smugling. Metamfetamiini, jota on luultavasti valmistettu Tsˇekin tasavallassa, on korvannut asteittain kuluttajienkäyttämän amfetamiinin Tsˇekin tasavaltaa lähellä olevissa Saksan Baijerin ja Saksin-Anhaltin osavaltiossa. Metamfetamin, sannsynligvisprodusert i Den tsjekkiske republikk, har i økende graderstattet amfetamin for brukere i Bayern og Sachsen, de tonærmeste delstatene i Tyskland. Saksan.Alankomaiden, Suomen ja Ruotsin lainvalvontaviranomaiset ilmoittivat vuonna 1999 Europolille useistatämän aineen takavarikoista. Flere beslag av dettestoffet ble rapportert til Europol i 1999 av politiet i Finland, Sverige, Tyskland og Nederland. Usein tietyn aineensaamiseksi käytetään henkilökohtaisia tai ryhmänsisäisiätoimintatapoja. Ryhmädynamiikan merkitys on suuri. Selv om LSD og andre hallusinogener fortsatt finnes, harmarkedet for disse stoffene stabilisert seg eller flatet ut ide fleste landene i EU . LSD:n ja muiden hallusinogeenien markkinat ovat vakiintuneet tai pienentyneet useimmissa EU-maissa, mutta neovat yhä läsnä huumemarkkinoilla. Klinikere legger vekt på risikoatferdens betydning (f.eks.suget etter å bli ‘høy’ eller uvitenhet om sammensetningog/eller virkninger) framfor toksisiteten ved det enkeltestoff isolert fra sammenhengen eller fra bruksmønstrene.Personlig helsehistorie kan også være en bestemmendefaktor. Hoidon kysyntämaininnoissa ekstaasin on tuskin koskaan havaittu olevan pääasiallisinhuume. I de fleste tilfellene er diagnosen kombinasjonsforgiftning,og det er vanskelig å trekke fram ett stoff framfor et annet. MDMA on ekstaasimarkkinoilla yhä suosittu tuote, ja sitäon useilla eri tunnuksilla ja nimillä varustettuna.Esimerkiksi Saksan rikospoliisilaboratorio Wiesbadenissa, Behandlingsdata, som en indikasjon på graden av problematisk stoffbruk, gir svært dårlig dekning for syntetiskestoffer, unntatt for injisert amfetamin. Ecstasy er omtrentaldri registrert som primærrusmiddel hos personer somsøker behandling – pasientene er typisk blandingsbrukere. At behandlingsbehovet hos misbrukere som har Pitkäaikainen käyttö saattaa aiheuttaa haittavaikutuksia.Palautuvista ja palautumattomista vaikutuksista aivoihinkeskustellaan yhä. 0 Langvarig bruk kan medføre skadevirkninger. Reversibleog/eller ikke-reversible effekter på hjernen er fortsattgjenstand for diskusjon. Runsaasti ekstaasia käyttävillä onhavaittu yhä useammin merkkejä serotonergisten neuronien vahingoittumisesta. Det foreligger stadig merdokumentasjon på at det serotonerge system i hjernenhos tunge ecstasybrukere tar skade. Kliiniset merkit viittaavat kognitiivisiin vaurioihin, mutta tutkimushankkeita tällä alueella(meneillään Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Yhdysvalloissa) on yhä vähän ja nekin ovat pahastikesken. Kliniske implikasjoner indikerer læringsproblemer, men det er fortsatt langtmellom forskningsprosjektene på dette området (på gangi Storbritannia og USA). Jäljelle jäävissä tapauksissa amfetamiininjohdannaiset olivat mukana, mutta kuoleman aiheuttivatmuut huumeet ja/tai alkoholi tai tuntemattomat syyt. Dødsfall episoder og umuligheten av å sjekke den enkeltessykehistorie, vanskeliggjør arbeidet. Harvoista ja huonosti dokumentoiduista tiedoista huolimatta voidaan todeta, että ekstaasin tapaisilla aineillasaattaa olla akuutteja sivuvaikutuksia erityisesti, kun niitäkäytetään yhdessä muiden laillisten tai laittomienhuumeiden (kuten GHB:n ja alkoholin) kanssa, kun niitäsekoitetaan muihin potentiaalisesti vähemmän akuuttejasivuvaikutuksia aiheuttavien huumeiden kanssa tai kuntabletteja otetaan kohtuuttoman paljon tai/ja toistuvastilyhyen ajan kuluessa. Etter at man begynte med oppsøkende virksomhet ogandre forebyggende tiltak ved ’techno/house’-tilstel-ninger, ser man nå en nedgang i antallet dødsfallsammenlignet med tidlig på 1990-tallet, i hvert fall i delandene hvor nødstilfellene er registrert og dokumentert. Yhden uuden synteettisen huumeen, 4-metyylitioamfeta-miinin (4-MTA, jonka katunimi on flatliner) on todettuolevan mukana useissa kuolemissa EU:ssa (neljä kuolemaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja yksi Alankomaissa). I Nederland i perioden 1994-97 ble overdoser av amfetaminer eller fenylpropanolaminderivater, hvor dissederivatene ble betraktet som viktigste dødsårsak, tilskrevet 50 % av tilfellene med dødelig utgang. Toinen ”uusi” synteettinen huume, GHB(gamma-hydrobuksyraatti) on myös yhdistetty joihinkinkuolemiin, yleensä yhdessä alkoholin tai muidenhuumeiden kanssa. I de resterendetilfellene ble det også funnet amfetaminderivater, mendødsfallet ble tilskrevet andre narkotiske stoffer og/elleralkohol eller ukjente årsaker. Kliinikot korostavat riskikäyttäytymisen merkitystä (kutenpakonomainen tarve päästä ”pilveen” ja tietämättömyysaineen koostumuksesta ja/tai vaikutuksista) enemmänkuin tietyn yhteyksistään irrotetun aineen myrkyllisyyttäja käyttötapoja. Henkilökohtaisella terveydentilalla voiolla myös vaikutusta. Selv om ‘nye’ narkotikamisbrukere (nye eller erfarnemisbrukere som ikke er kjent av behandlingstjenestene)har en mindre problematisk stoffbruksprofil, kan de tilbysny, forbedret informasjon om hvordan de kan identifiseretegn på problematisk stoffbruk og behov for hjelp. Useimmissa tapauksissa diagnoosina on polyintoksikaatio, jolloin ei ole mahdollista osoittaa jonkin aineenmerkitystä toista suuremmaksi. Egenoppfatning av helse, bevissthet om tapet av kontroll over‘selvstyrt’ bruk og kunnskap om tilgang til rådgivningstjenester er mulige indikatorer som kan kombineres medforebyggende, oppsøkende virksomhet. Ensiehkäisytyö keskittyy synteettisiä aineita koskevantiedon tarjoamiseen, ja se toteutetaan yleensä julkisillakampanjoilla ja koulukäynneillä. Mangelen pådiversitet og/eller relevans innen det eksisterendebehandlingstilbudet kan imidlertid begrense effekten avinnsatsen på dette området. Haittojen vähentäminen ja kenttätyö vapaa-ajanympäristössä sisältää jäähdyttelyhuoneita, pilleritestausta,tiedotteita ja esittelypisteitä. Et nytt syntetisk stoff, 4-metyltioamfetamin (4-MTA, medgatenavnet ‘flatliner’) har vært involvert i en rekkedødsfall i EU (fire dødsfall i Storbritannia, ett i Nederland). Teknopiireissä on myös”itsetukialoitteita”, joilla erilaisissa musiikkitapahtumissapyritään tarjoamaan tietoa synteettisistä huumeista janiihin liittyvistä aineista. Et annet ‘nytt’ syntetisk stoff, GHB (gammahydrobuksyrat), har også vært knyttet til enkelte dødsfall,vanligvis i forbindelse med alkohol og/eller andre narkotiske stoffer. Käyttäjien valistaminen aineiden sekoittamisen vaaroista(erityisesti alkoholin vaaroista) ja uusien nuorisoriskiryhmien varhainen havaitseminen katsotaan nyt erittäintärkeäksi. Disse to stoffene har vært gjenstand forovervåking og risikovurdering innenfor rammen av EUs Fellestiltak mot nye syntetiske stoffer (se boks på side 46). Europolin mukaan (vuosikertomus 2000) Alankomaat onyhä ekstaasin pääasiallinen tuotanto- ja vientimaa.Vuonna 1999 havaittiin 36 tuotantopistettä. I henhold til Europol (Årsrapport 2000) er Nederlandfortsatt det viktigste landet for produksjon og eksport avecstasy – 36 produksjonsanlegg ble identifisert i 1999.Samme år ble fire laboratorier ødelagt i Belgia, to i Spaniaog ett i Tyskland. Samanavuonna hävitettiin neljä laboratoriota Belgiassa, kaksi Espanjassa ja yksi Saksassa. Et av de største amfetaminlaboratorienesom noen gang er funnet, ble ødelagt i Hellas i februar2000. Tuotantoa ja vientiä onmyös joissakin Itä-Euroopan maissa (Bulgaria, Puola ja Tsˇekin tasavalta) ja Baltian maissa. Produksjon og eksport berører også et antall østeuropeiske land (Den tsjekkiske republikk, Polen og Bulgaria) samt De baltiske stater. Ekstaasitakavarikointien määrät vuonna 1999 Antall ecstasybeslag i 1999Tallene i parentes angir antall beslaglagte piller Huom.e. t. = ei tietoja.(1)Sisältää myös takavarikoidut amfetamiinitabletit.Näistä ja Europolin julkaisemista tiedoista voi löytyä eroja, mikä johtuu raportointiajankohtaeroista. Merknader:m.d.: mangler data.(1)Omfatter også beslag av amfetaminpiller. Lähteet: Reitoxin kansalliset seurantakeskukset, 2000. Eventuelle ulikheter mellom disse dataene og data publisert av Europol skyldesulike rapporteringsdatoer.Kilder:De nasjonale knutepunktene i Reitox-nettet, 2000. Synteettiset aineet ja arviot niiden vaaroista sisällytetäänyhä suuremmassa määrin laajempaan kuvaan muuttuvista toimintamalleista ja käyttäytymistavoista, alakulttuureista ja kehityssuunnista. Tämä on johtanut seuraaviintoimiin: Målet med raskere helsetiltak er å bidra med målrettetinformasjon om forebygging for å sette medisinsk nødpersonell og giftinformasjonsenheter, allmennleger, helsearbeidere som jobber i felten osv. i stand til å oppdage og gimer effektiv hjelp i tilfeller av akutt forgiftning. I Frankrikehar ’Médecins du Monde’ siden 1998 sikret medisinskberedskap på raveparties og andre ’free parties’. (Lähde:Europol, vuosikertomus 2000.) Mangelpå relevant klinisk litteratur om akutte intoksikasjons- Uusia synteettisiä huumeita koskeva EU:n yhteinen toiminta EUs fellestiltak mot nye syntetiskestoffer Yhteisen toiminnan ”varhaisen varoitusjärjestelmän”puitteissa on havaittu muita uusia synteettisiä aineita,kuten PMMA, 2-CT-5 ja 2-CT-7, ja niitä valvoo EMCDDA yhdessä Europolin kanssa läheisessä yhteistyössä Euroopan komission ja Euroopan lääkearviointiviraston EMEAn kanssa. For eksempel produseres 10-20 % av de syntetiskestoffene for Storbritannia i Storbritannia, mens restenantas å bli produsert på kontinentet (framfor alt Nederland og Belgia) og innføres til Storbritannia overhavner i Den engelske kanal og via flyplasser. EU:n yhteisen toiminnan ”varhaisessa varoitusjärjestelmässä”, jolla pyritään keräämään ja välittämäännopeasti tietoa uusista synteettisistä huumeista, havaittiin, että vuosina 1998–2000 Euroopan unionin laittomille markkinoille ilmestyi useita aineita. I løpet av perioden 1998-2000 har EUs fellestiltak ‘system for tidlig varsling’ for rask innsamling ogutveksling av informasjon om nye syntetiske stofferoppdaget en rekke nye stoffer på det illegale markedeti Den europeiske union. EMCDDA ja Europol esittivät Euroopan unionin neuvoston horisontaaliselle huumausainetyöryhmälle yhteiset edistymisraportit, joissa oli yhteenveto alustavassa vaiheessa kerätyistä tiedoista. Felles framdriftsrapportermed et sammendrag av informasjonen som er samletinn på dette foreløpige stadiet, er framlagt av EONNog Europol for Rådet for Den europeiske unionshorisontale narkotikaarbeidsgrupper. Toisessa vaiheessa, neuvoston pyynnöstä, EMCDDA:n laajennettu tieteellinen komitea tekiriskiarvioinnin neljästä havaitusta aineesta: MBDB:stä,4-MTA:sta, GHB:stä ja ketamiinista. I neste omganghar EONNs utvidede vitenskapelige komité på Rådetsanmodning gjennomført en risikovurdering av fire avdisse stoffene, MBDB, 4-MTA, GHB og ketamin. Riskinarviointiraportin ja Euroopan komission lausunnon perusteella yhteen uuteen synteettiseen aineeseen(4-NTA) sovelletaan valvontatoimia kaikissa EU:n jäsenvaltiossa neuvoston 13. syyskuuta 1999 tekemänpäätöksen perusteella. Denutbredte bruken blant sosialt integrerte grupper, deresfunksjon som rollebilder innen ungdomskulturen og detfaktum at produksjon av og handel med stoffene skjer i Europa (både for innenlands- og utenlandsmarkedet),legger et sterkt press på EU om å treffe ansvarlige tiltak. Koska yhteinen toiminta on väline määritettäessä, onkojokin aine syytä asettaa valvontaan EU:n tasolla, setarjoaa jäsenvaltioille ja yhteisön toimielimille vapaaajan huumeiden käyttöä koskevia säännöllisiä katsauksia ja antaa varhaisia viitteitä synteettisten huumeidensalakuljetuksen suuntauksista. Andre nye syntetiske stoffer, som f.eks. PMMA, 2-CT-5og 2-CT-7, er nylig påvist av fellestiltakets ’system fortidlig varsling’ og blir nå overvåket av EONN og Europol i fellesskap i tett samarbeid med Europakommisjonen og Det europeiske byrå forlegemiddelvurdering (EMEA). Riskinarviointitoimettarjoavat poliittisille päättäjille luotettavaa materiaalia,joka auttaa heitä harkitsemaan mahdollisia vaihtoehtojalainvalvonnan ja ehkäisevien toimien tasapainottamiseksi. Syntetiske stoffer og risikovurderinger inngår i stadigstørre grad i et mer omfattende syn på skiftende mønstreog atferd, subkulturer og utvikling. Dette har resultert ifølgende tiltak: • Tehokkaiden kommunikaatiokanavien perustaminenkaikkien nopean toiminnan järjestelmissä mukanaolevien välille. • opprettelse av effektive kommunikasjonskanalermellom alle aktører som er involvert i systemer for rasketiltak, • Synteettisiä huumeita ja yleisesti huumeiden käytönuusia suuntauksia koskevan erityistiedon saatavuudenparantaminen kansallisista ja paikallisista levinneisyysarvioista ja hoidontarvetta koskevista tiedoista jaottamalla myös huomioon hoitopalvelujen pääasiallisen kohdistamisen opiaattien käyttäjiin. • forbedring av kapasiteten når det gjelder å innhentespesifikk informasjon om syntetiske stoffer og mergenerelt om kommende trender innen stoffbruk vianasjonale utbredelsesanslag og registrering av behandlingsbehov, samtidig som det tas hensyn til at behandlingsapparatet primært skal ta seg av opiatmisbrukere. Tässä luvussa käytetään hyväksi Phare-ohjelmaan kuuluvasta usean edunsaajan huumausaineohjelmasta saatua tuoretta tietoa. Dette kapittelet er utarbeidet på grunnlag av ny informasjon som er framskaffet gjennom’Phare’-programmet for narkotikabekjempelse i Sentral- og Øst-Europa. Tällä hetkellä EMCDDA:n ja ehdokasmaiden välinen kumppanuus on siirtymävaiheessa, jonka aikana suoraa teknistä yhteistyötä laajennetaan niin, että voidaan edelleen kehittää kansallisten huumetietojärjestelmien institutionaalista perustaa, vahvistaa suhteita ja luoda pysyviä rakenteellisia yhteyksiä. I dag er partnerskapetmellom EONN og søkerlandene i en overgangsfase hvor det direkte tekniske samarbeidet skalbygges ut for å sikre det institusjonelle grunnlaget for nasjonale informasjonssystemer omnarkotika, for å styrke relasjonene og for å etablere permanente strukturelle forbindelser. Tilanne ja suuntaukset Situasjon og trender • laittomien huumeiden salakuljetukseen ja kauttakuljetukseen liittyvien ongelmien ja haasteiden lisääntyminen. Utbredelse av og mønstre for narkotikabruk Vuoden 2000 pääsuuntaukset olivat seuraavat: De viktigste trendene identifisert i 2000 blir i det store oghele bekreftet: • pääasiassa opiaattiriippuvuutta koskevan hoidontarpeen lisääntyminen • endrede mønstre for narkotikabruk, hvor importertheroin i økende grad tar over for lokalt produserteopiater, • käyttötapojen muuttuminen niin, että tuontiheroiinivaltaa alaa paikallisesti valmistetuilta opiaateilta • en spredning av narkotikabruken fra de største bysentrene til alle regioner, • huumeiden käytön leviäminen suurista kaupunkikeskuksista kaikille alueille • en økning i problemene og utfordringene i forbindelsemed handel og transitt av illegal narkotika. Koululaisten kokemus (ainakin kerran) ekstaasin, amfetamiinien ja LSD:n käytöstä,ESPAD 1995–1999 Langtidserfaring med bruk av ecstasy, amfetaminer og LSD blant skoleelever – ESPAD1995 – 1999. Tämä kasvu osoittaa kannabiksen käytön lisääntymistä.Se on edelleen yleisin teini-ikäisten käyttämä huume. Sentral- og Øst-Europas rolle som transittregion forkokainhandelen synes å ha blitt ytterligere forsterket iløpet av 1999 og 2000. Keski- ja Itä-Eurooppa on edelleen EU:n jäsenvaltioihinvietävän kannabiksen kauttakuljetusaluetta. Det ble gjort store kokainbeslag i Ungarn, Den tsjekkiske republikk og Romania. Useimmatmaat ilmoittavat tehneensä takavarikkoja vuonna 2000.Tutkimukset osoittavat, että kannabis on eniten käytettyhuume KIE-maissa. Forbruketsynes imidlertid fremdeles å være begrenset til bestemtedeler av befolkningen, men omfanget er vanskelig åberegne med bruk av dagens overvåkingssystemer. Samaan aikaan on todettu merkittävä, tosin pienempi,kasvu ekstaasin, amfetamiinin ja LSD:n käytössä(taulukko 4). Imidlertid viser enkelte data innsamlet på bynivå eller imer målrettede undergrupper at utbredelsen av syntetiskestoffer kan være høyere enn det som framkommer avnasjonale tall, selv om nøyaktige data over antalletbrukere i befolkningen mangler. Keski- ja Itä-Euroopan asema kokaiinin salakuljetuksenkauttakulkualueena näyttää kehittyneen vuosina 1999 ja2000. • I Litauen viste ESPAD-undersøkelsen for 1999 at utbredelsen av langtidserfaring med illegale narkotiske stoffersett under ett blant skoleungdom var 22,7 % i Vilnius og23,9 % i Klaipeda, mens det nasjonale gjennomsnittet var15,5 %. Suuria takavarikkoja on tehty Romaniassa, Tsˇekintasavallassa ja Unkarissa. Produksjonen av syntetiskestoffer har økt, og forbruket påvirker livet til stadig flereungdommer. Kulutus näyttää silti rajoittuvantiettyihin väestönosiin, joiden kokoa on vaikea arvioidaolemassa olevilla seurantamenetelmillä. De fleste landene i Sentral- og Øst-Europahar illegale laboratorier som produserer amfetaminer, ogprekursorer for produksjonen smugles fra andre land i Sentral- og Øst-Europa, EU eller tredjeland. Synteettisten aineiden suosio kasvaa nuorten keskuudessa(taulukko 4), ja on huolestuttavia merkkejä siitä, että yhäuseammat nuoret ovat mukana huumeiden salakuljetuksessa ja myynnissä. Synteettisten aineiden tuotanto on • I Den tsjekkiske republikk viste en undersøkelse somble utført i ’techno’-partymiljøet i Praha i løpet av 1998og 1999 at utbredelsen av langtidserfaring var 44,5 % foramfetaminer, 35,7 % for ecstasy og 47,7 % for hallusinogener (sammenlignet med henholdsvis 5 %, 4 % og 7 % i ESPAD-undersøkelsen, som ble utført på nasjonalt nivå). Hoitoon hakeutumisten määrä KIE-maissavuodesta 1993 (kaikki hoitoon hakeutumiset) Totalt antall søknader om behandling i Sentral - og Øst - europeiske land etter 1993 Huom.e. t. = ei tietoja.(1) Ensimmäinen hoitoon hakeutuminen. Merknader:d.m. = data mangler. (2) Hoitotapausten lukumäärä (yhdenmukaistamaton osoitin).(3) Rekisteröityjen käyttäjien lukumäärä. (1) Førstegangs behandlingsbehov.(2) Antall personer i behandling (ikke-harmonisert indikator). On kuitenkin korostettava, että kulutusmallit, kutenongelmalliset aineetkin, voivat vaihdella huomattavastimaasta toiseen ja alueelta toiselle. Det er verdt åmerke seg at bulgarske myndigheter til sammen beslaglahele 2079 kg heroin i 2000, som er mer enn den totalebeslagmengden for de seks foregående årene. Keski- ja Itä-Euroopan maiden huumeongelma Politiet rapporterer at en betydelig del av den ecstasy som brukes i landene i Sentral- og Øst-Europa stammer fra Nederland. Slovenian huumelainsäädäntö lisääntynyt, ja niiden kulutus vaikuttaa yhä useampiin januorempiin henkilöihin. Politiske og institusjonelle tiltakmot narkotika som fenomen Laittomia laboratorioita on hävitetty lähes kaikissa alueenmaissa. – som Polens lov av 1997 om bekjempelse av narkotikaavhengighet . Erityisesti Baltian maat, Bulgaria, Puola, Tsˇekintasavalta ja Unkari näyttävät olevan suurimpia valmistusmaita. Sistnevnte ble endret i 2000 for å skjerpebestemmelsene om besittelse av mindre mengder narkotika og for å styrke det etterspørselsreduserende aspektet.En tilsvarende lov er nylig vedtatt i Bulgaria (1999). Vaikka esimerkiksi Puolassa hävitettiin seitsemänlaboratoriota alkuvuodesta 2000, ainakin saman määränarvioidaan olevan vielä toiminnassa. Romanias lov av 2000 ombekjempelse av illegal handel og forbruk av narkotika erheller kort og vil sannsynligvis bli etterfulgt av en betydelig mengde sekundærlovgivning. Ekstaasia käytetäänkaikkialla maailmassa, ja sen levinneisyys on johtanutsen viemiseen EU:sta Keski- ja Itä-Euroopan markkinoille.Lainvalvontaviranomaiset ilmoittavat, että huomattavaosuus KIE-maissa käytetystä ekstaasista on peräisin Alankomaista. Alle søkerlandene harvedtatt lovgivning om kontroll av konkrete prekursorersom i stor grad er forenlig med EUs lovgivning. Foreksempel ble det i 2000 innført lover i Slovenia og Slovakia og forordninger om prekursorer i Litauen, Polenog Bulgaria. Slovenian laki laittomien huumausaineiden käytönestämisestä ja suhtautumisesta laittomien huumausaineiden käyttäjiin (1999) sisältää määräyksiä paitsi laittomienhuumausaineiden käyttöä ehkäisevistä toimenpiteistämyös seuraavista muista toimenpiteistä: tiedottaminen,lääkintään, koulutukseen ja neuvontaan liittyvät toimet,lääkehoito ja sosiaaliturvapalvelut; ohjelmat, joillapyritään ratkaisemaan laittomien huumeiden käyttöönliittyviä sosiaalisia ongelmia ja seuraamaan laittomienhuumeiden kulutusta. Siden midten av 1990-tallet har utviklingen av politikk ogstrategi i Sentral- og Øst-Europa (i likhet med EUsmedlemsstater) vært basert på to hovedhensyn: for detførste på narkotikafenomenets skiftende natur, som iøkende grad berører bredere lag av samfunnet, og for detandre på problemets flerdimensjonale karakter, somkrever nasjonale samordnede, tverrfaglige tiltak. Tarkoitus on, että ehkäisyohjelmien ja kulutuksenseurannan toteuttamiseen tarvittava rahoitus saadaanyhteisrahoituksena valtion talousarviosta. Tiltakenefra ulike internasjonale organisasjoner, særlig Europakommisjonen, har vært en katalysator for utviklingen av nasjonale tiltak mot narkotika. Poliittiset ja institutionaalisethuumeilmiön vastaiset toimet kuuluvan erottamattomasti EU:n huumausainestrategiantavoitteiden toteuttamiseen. Innenfor denne rammen har landene i Sentral- og Øst-Europa gjort en betydelig innsats for å utvikle egnedelovmessige tiltak og administrasjons- og koordinasjonsstrukturer. Vuonna 2000 Viro ratifioiuusimpana maana vuonna 1998 tehdyn YK:n yleissopimuksen huumausaineiden ja psykotrooppisten aineidenlaitonta kauppaa vastaan. Som et ledd i EUs utvidelsesprosess og tiltredelsesprosessen har de 10 søkerlandene i Sentral- og Øst- Keski- ja Itä-Euroopan maat ovat tässä yhteydessäottaneet huomattavia askeleita kehittääkseen asianmukaisia lainsäädäntötoimia ja hallinnollisia ja koordinoiviarakenteita. I tråd med den nye lovgivningen er det gjennomført storeendringer i de nasjonale strukturene for samordning ogbeslutningstaking i de fleste søkerlandene i Sentral- og Øst-Europa i 1999 og 2000. Liittymistä valmistelevan strategian puitteissaja osana EU:n laajenemisprosessia kymmenen EU:njäsenyyttä hakevaa KIE-maata (31) on mukauttanut taisuunnannut uudelleen huumausaineiden valvontaakoskevia toimiaan edetessään kohti yhteisön säännöstön(acquis communautaire) saattamista osaksi kansallistalainsäädäntöään ja sen täytäntöönpanoa. I 1999 godkjente Den tsjekkiske republikks nasjonale narkotikakommisjonstatuttene til sitt eget samrådsorgan; styret av representanter for departementene, som fikk i oppgave å utarbeide enny nasjonal strategi. Ungarns kommisjon for samordningav narkotikasaker har fått styrket sitt mandat og sineoperative fullmakter. Samanlainenprosessi on käynnissä entisessä Jugoslavian tasavallassa Makedoniassa, vaikka se ei ole vielä hakenut EU:njäsenyyttä. De nye lovene som er vedtatt i kontrolltiltak i retning av å vedta og gjennomføre EUsacquis communautaire.En tilsvarende prosess gjennomføres i den tidligere jugoslaviske republikken Makedonia,selv om landet ennå ikke har søkt om medlemskap i EU. Kansallisen lainsäädäntöprosessin intensiivisyys jalähestymistavat vaihtelevat kaikkialla alueella. Alle søkerlandene i Sentral- og Øst-Europa har undertegnet og ratifisert de tre FN-konvensjonene om narkotikakontroll, som betraktes om uatskillelige fra målsetningenefor EUs narkotikastrategi. Saatetaanesimerkiksi säätää useita huumeisiin liittyviä erityisaiheitakoskevia lakeja, kuten Unkarissa, tai yksi kattava ”sateenvarjotyyppinen” huumelaki, jollainen on esimerkiksivuonna 1997 säädetty Puolan laki huumeriippuvuudentorjunnasta. Estland var i 2000 det sistelandet som ratifiserte FNs konvensjon av 1998 mot illegalhandel og omsetning av narkotiske og psykotrope stoffer.Alle søkerlandene i Sentral- og Øst-Europa har undertegnet og ratifisert Europarådets konvensjon av 1990(Strasbourg-konvensjonen) om hvitvasking, ransaking,beslag og inndragning av økonomisk utbytte fra straffbarehandlinger. Puolan lakia muutettiin vuonna 2000 tiukentamalla määräyksiä pienten huumemäärien hallussapidosta kysynnän vähentämisen vahvistamiseksi.Samantyyppinen laki säädettiin hiljattain Bulgariassa(1999). Den slovenske loven om forebygging av bruken avillegale narkotiske stoffer og salg til forbrukere av illegalenarkotiske stoffer (1999) har, ved siden av å innføre tiltakfor å forebygge bruken av illegal narkotika, også innførttiltak som omfatter informasjon, medisinske aktiviteter,opplærings- og rådgivningsaktiviteter, medisinsk behandling, sosialtjenester og programmer for å løse sosialeproblemer knyttet til bruken av illegale narkotiske stoffer,samt overvåking av forbruket av illegale narkotiskestoffer. Kahtena viimeksi kuluneena vuotena Slovenia onsäätänyt kolme laajaa huumelakia. Loven omhandler blant annet behovet for engasjement fra frivillige organisasjoner og samordning av deresaktiviteter med det nasjonale programmet. Ne ovat laki laittomien huumeiden valmistamisesta ja kaupasta (1999), lakilaittomien huumeiden esiasteista (2000) ja laki, jokakoskee yksinomaan huumausaineiden kulutuksen ehkäisyä sekä huumeriippuvuudesta kärsivien hoitoa ja uudelleen sopeuttamista yhteiskuntaan (1999). Det forutsettesat midlene til samfinansiering av gjennomføringen avforebyggingsprogrammene og overvåking av forbruketfinansieres over statsbudsjettet. Romanian lakilaittomien huumeiden salakuljetuksen ja kulutuksentorjunnasta vuodelta 2000 on melko suppea, ja sitäseuraa luultavasti useita toissijaisia lainsäädäntötoimia.Kaikki ehdokasvaltiot ovat hyväksyneet erityisiä lähtöai- Prosessen med å vedta nasjonal lovgivning varierer iintensitet og tilnærming i hele regionen, fra godkjennelseav flere lover som omhandler bestemte narkotikarelatertespørsmål – som tilfellet f.eks. er for Ungarn – til konseptetom en enkelt, vidtfavnende ’paraply’-narkotikalovgivning (31) Seuraavat KIE-maat ovat hakeneet EU:n jäsenyyttä: Bulgaria, Latvia, Liettua, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia, Tsˇekin tasavalta,Unkari jaViro. Viro. (31) Følgende land i Sentral- og Øst-Europa har søkt om medlemsskap i EU: Bulgaria, Den tsjekkiske republikk, Estland, Ungarn,Latvia, Litauen, Polen, Romania, Slovakia og Slovenia 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta 2001 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union i løpet av de siste årene. Esimerkiksi vuonna 2000 esiasteista säädettiin lakeja Slovakiassa ja Sloveniassa jaannettiin määräyksiä Bulgariassa, Liettuassa ja Puolassa. Omfattende strategier forkontroll og forebygging av narkotika er ennå ikke vedtatt i Romania og Bulgaria. Kansallinen koordinointi Sistnevnte har for perioden 20012005 vedtatt et nasjonalt program for forebyggendebehandling og rehabilitering av narkomane. Maissa, joissa ministeriöidenvälisillä huume-elimillä onvahva asema, kuten Slovakiassa ja Tsˇekin tasavallassa,monitieteisiä strategioita laaditaan ja toteutetaan yhtenäisellä tavalla. Slovenia og Bulgaria har innført interdepartementalesamordningsorganer i disse landene og styrket deres rollegjennom opprettelsen av permanente støttestrukturer –Det statlige narkotikakontor og Sekretariatet for Detnasjonale narkotikaråd – tilsvarende det som finnes i Den tsjekkiske republikk og Slovakia. Esimerkiksi Tsˇekin tasavalta on hyväksynytkolmannen perättäisen kansallisen strategian. I Romania ble den’interdepartementale komité for kampen mot narkotika’opprettet i 1999 men er ennå ikke i full drift, mens Polenikke har hatt noe slikt organ i funksjon siden 1998. Strategiaasiakirjojen ja toimintasuunnitelmien kehittämisprosessiatehostettiin vuosina 1999 ja 2000 ja kansallisiahuumestrategioita hyväksyttiin Slovakiassa (1999),Puolassa (1999), Unkarissa (2000) ja Tsˇekin tasavallassa(2000). Detmeste av denne omorganiseringen har vært vellykket oghar satt landene i stand til å opprette en struktur med siktepå å møte behovene til et samfunn i endring og problemene det står overfor. Sloveniassahyväksyttiin vuonna 1992 huumeiden väärinkäytönehkäisemisen kansallinen ohjelma ja sitä on toteutettuviime vuosina. Flesteparten av strategidokumentene som nylig er vedtatt, er konkrete handlingsplanersom fastsetter målsetninger, mål, oppnåelsesindikatorerosv. og har allerede sikret eller søkt om økte økonomiskeressurser. Bulgariassa ja Romaniassaon vielä määrä hyväksyä kattavia huumeidenvalvonta- jaehkäisystrategioita. Partnerskap mellom statlig og frivillig sektorinnen utvikling av politikk og gjennomføring av programmene synes i økende grad å oppfylle individuelle ogkollektive behov både i befolkningen generelt og for dendelen av befolkningen som misbruker narkotika. Bulgaria on hyväksynyt ehkäiseväähoitoa ja huumeriippuvuudesta kärsivien kuntouttamistakoskevan ohjelman vuosiksi 2001–2005. Det erverdt å notere seg at alle de nye strategiene i søkerlandenebestreber seg på å sikre sammenheng mellom politikkenpå nasjonalt plan og strategier på EU-plan. Kansalliset koordinointi- ja päätöksentekorakenteet ovatuuden lainsäädännön tapaan muuttuneet merkittävästiuseimmissa EU-jäsenyyttä hakeneissa KIE-maissa vuosina1999 ja 2000. Ledelsen av det interdepartementale samordningsorganetivaretas normalt av et av de deltakende departementene. Vuonna 1999 Tsˇekin tasavallan kansallinenhuumausainekomitea hyväksyi säännöt komiteanneuvoa-antavalle elimelle, joka koostuu ministerienedustajista ja jonka tehtävänä on valmistella uutta kansallista strategiaa. Ide fleste landene vil det være et departement med ansvarfor sosiale anliggender – i Bulgaria, Litauen og Sloveniahelsedepartementet, i Estland sosialdepartementet, og i Ungarn departementet for ungdom og idrett. Unkarin huumausaineiden koordinointikomiteaa uudistettiin niin, että sen mandaatti vahvistuu jatoimintakyky paranee. I andre landligger det direkte inn under regjeringskontoret – ledet avstatsministeren i Den tsjekkiske republikk og visestatsministeren i Slovakia – eller under innenriksministeren, somi Latvia. Bulgariassa ja Sloveniassa säädetyillä uusilla laeilla luotiin vahvat ministeriöiden välisetkoordinointielimet, joiden roolin vahvistamiseksi luotiinpysyviä tukirakenteita: valtion huumausainevirasto Sloveniaan ja kansallisen huumausaineneuvoston sihteeristö Bulgariaan. I Romania ligger det interdepartementale organetunder statsministerens ledelse, men i praksis organiseresarbeidet av innenriksdepartementet. Nämä tukirakenteet ovat samanlaisiakuin vastaavat elimet Tsˇekin tasavallassa ja Slovakiassa.Romanian ministeriöidenvälinen huumausaineidenvastustamisen komitea perustettiin vuonna 1999, muttase ei ole vielä täysin toiminnassa. For å gjennomføre og samordne nasjonal politikk pålokalt nivå ble lokale narkotikakommisjoner opprettet i Den tsjekkiske republikk i 1999 og i Bulgaria i 2000, ogarbeidet med å opprette kommunale, tverrfaglige narkotikaråd ble igangsatt. Puolassa tällainen elinlopetti toimintansa vuonna 1998. Disse tilsvarer narkotikakommisjonene som ble opprettet på regionalt og distriktsnivå i Slovakia i 1997. Useimmissa maissatämä on sosiaaliasioista vastaava ministeriö, Bulgariassa,Liettuassa ja Sloveniassa terveysministeriö,Virossa sosiaaliasioiden ministeriö ja Unkarissa nuoriso- ja urheiluministeriö. Muissa maissa koordinointielin on suoraan hallituksen alainen ja sitä johtaa pääministeri (Tsˇekin tasavallassa) tai varapääministeri (Slovakiassa) tai se kuuluusisäministeriön alaisuuteen, kuten Latviassa. Den tsjekkiske republikk I slutten av 2000 vedtok regjeringen i Den tsjekkiskerepublikk en nasjonal strategi for narkotikapolitikk2001–2004.Strategien omfatter 82 bestemte oppgaver ogfastsetter at alle berørte departementer med mandat pånarkotikaområdet, så vel som myndigheter på regions- ogdistriktsnivå med ansvar for narkotikapolitikk, skalutarbeide en konkret handlingsplan mot narkotika for2001-2004 i tråd med strategien. Romaniassaministeriöidenvälinen elin on määritelmän mukaanpääministerin ”johtama”, mutta sisäministeriö organisoisen toimintaa. Strategien tar hensyn tilden administrative omorganiseringen og at størreadministrative og territoriale enheter er etablert, og leggertil rette for økt regional samordning. Uudet strategiat osoittavat, että huumeongelma tunnustetaan korkeimmalla poliittisella ja toimeenpanevallatasolla. I de landene som har interdepartementale narkotikaorganer, som f.eks. Useimmat viime aikoina hyväksytyistä strategiaasiakirjoista ovat sinänsä konkreettisia toimintasuunnitelmia, joissa ilmoitetaan tavoitteet, kohteet, saavutustenindikaattorit ja niin edelleen, ja usein niillä turvataan tailuvataan, että määrärahat kasvavat. For eksempel har Den tsjekkiskerepublikk vedtatt sin tredje fortløpende nasjonale strategi.Prosessen med å utarbeide strategiske dokumenter oghandlingsplaner ble intensivert i 1999 og 2000, og nasjonale narkotikastrategier er vedtatt i Slovakia (1999), Polen(1999), Ungarn (2000) og Den tsjekkiske republikk(2000). Valtion ja hallituksistariippumattomien sektorien kumppanuus politiikan kehittämisessä ja ohjelmien toteuttamisessa näyttää vastaavanyhä paremmin väestön yleensä sekä huumeita käyttävienyksilöllisiin ja kollektiivisiin tarpeisiin. Estlands program for forebygging av rusmiddelmisbruk(1997–2007), Latvias overordnede plan for nasjonalnarkotikakontroll og forebygging av narkotikamisbruk(1999–2003) og Litauens nasjonale program for forebygging og kontroll av narkotika (1999–2003) blir nårevidert. On syytähuomata, että ehdokasvaltioiden kaikilla uusilla strategioilla pyritään varmistamaan, että kansalliset toimintalinjat ja EU:n tasolla vahvistetut toimintalinjat ja strategiatovat yhdenmukaisia. I Slovenia er et nasjonalt program for forebygging av stoffmisbruk, som ble vedtatt i 1992, gjennomført Vuonna 1999 Tsˇekin tasavaltaan perustettiin paikallisiahuumekomiteoita kansallisen politiikan toteuttamiseksi jakoordinoimiseksi paikallistasolla. Bulgariaan alettiinperustaa vuonna 2000 kunnallisia monitieteisiähuumeneuvostoja. Ungarn Nasjonal strategi for bekjempelse av narkotikafenomenet,utarbeidet av departementet for ungdom og idrett, blevedtatt av parlamentet i slutten av 2000. Nämä ovat samanlaisia kuin Slovakiaan vuonna 1997 perustetut alueiden ja piirikuntien huumekomissiot. Dette er detførste omfattende strategidokumentet som tar for segnarkotikafenomenet i Ungarn som er offisielt vedtatt. Keski- ja Itä-Euroopan maiden huumeongelma Narkotikaproblemet i Sentral- og Øst-Europa samordningsfunksjoner, tilgjengelighet av effektiveforebyggende tiltak, tilgang til arbeidsterapi- og rehabiliteringstiltak samt redusert utbud av narkotika. Slovakia teltava erityinen strategian mukainen huumeita koskevatoimintasuunnitelma vuosiksi 2001–2004. Programmet tar også opp nødvendigheten av ågjennomføre vedtakene gjort i FNs Generalforsamlings20. spesialsesjon. Strategiassaotetaan huomioon hallinnollinen uudelleenjärjestely jalaajempien hallinnollisten ja alueellisten yksikköjenluominen sekä edellytetään alueellisen koordinoinninlisäämistä. De viktigste kildene til finanisering avaktivitetene i programmet er ’statens helsefond’ når detgjelder forebyggende aktiviteter, ’anti-narkotikafondet’når det gjelder NGO-aktiviter knyttet til rehabilitering ogettervern, og statsbudsjettet når det gjelder departementereller gjennomføring av prosjekter definert i programmet. Unkari Nuoriso- ja urheiluministeriön kehittämä huumeilmiöntorjumisen kansallinen strategia hyväksyttiin parlamentissa vuoden 2000 lopussa. Polen Til tross for at Polen ikke har noe interdepartementaltsamordningsorgan, ble nasjonalt program for bekjempelse av narkotikaavhengighet i Polen 1999–2001vedtatti slutten av 1999. Kyseessä on ensimmäinenlaaja, virallisesti hyväksytty strateginen asiakirja, jokakohdistuu Unkarin huumeilmiöön. Strategia nojautuusuuressa määrin saatavilla olevaan tietoon ja aikaisempiin kansallisiin ja kansainvälisiin kokemuksiin käyttämänsä monitieteisen tavoitteita asettavan lähestymistavanperustelemiseksi. I likhet med EUs handlingsplan motnarkotika (2000–2004) omfatter programmet åtte målsetninger med sikte på å styrke intervensjoner rettet motetterspørselsreduksjon, øke effektiviteten ved tiltakene forreduksjon av illegal handel med narkotika og psykotropestoffer, samt tiltak til å styrke de nasjonale samordningsstrukturene og internasjonalt samarbeid. Strategiassa on pitkän (2009), keskipitkän (2002) ja lyhyen aikavälin tavoitteita ja saavutuksiaarvioivia indikaattoreita, joilla seurataan edistymistä.Siinä asetetaan myös toiminnan toteuttamisessa tarvittavat organisatoriset ja rahoitukselliset puitteet. Når det gjelderetterspørselsreduksjon, legger programmet særlig vekt påmålsetninger som i høy grad er sammenfallende medmålsetningene i EUs strategi, f.eks. forebyggende aktiviteter rettet mot unge mennesker, forbedring av ulike tiltakfor rehabilitering og sosial reintegrasjon, reduksjon avhelsekonsekvenser av stoffmisbruk osv. Suurin osa EU-jäsenyyttä hakeneista Keski- ja Itä-Euroopan maista on toteuttanut rahanpesun vastaisiatoimenpiteitä. De fleste søkerlandene i Sentral- og Øst-Europa hargjennomført tiltak mot hvitvasking av penger. Lähes kaikki niistä ovat säätäneet lakeja jaluoneet instituutioita ja oikeudellisia rakenteita rahanpesun torjumiseksi. Talousrikoksia tutkivia yksiköitä onperustettu tai niitä on vahvistettu kuluneina kahtenavuotena. Nesten allehar opprettet et juridisk, institusjonelt og rettslig rammeverk for bekjempelse av hvitvasking og en enhet forøkonomisk etterretning som enten er kommet i drift ellerer blitt styrket i løpet av de siste to årene. Lisäksi useimmat näistä yksiköistä on virallisestihyväksytty Egmont-ryhmän (32) täysjäseniksi ja niitävoidaan siis pitää täysin EU:n normien ja käytäntöjenmukaisina ja suurelta osin kykenevinä täyttämään tulevatvelvoitteensa EU:ta kohtaan. Videre har defleste av disse enhetene blitt formelt godkjent som fullverdige medlemmer av ’Egmont’-gruppen (32)og kan dermedbetraktes både som komplette med hensyn til samsvarmed EUs standarder og praksis, og i stor grad i stand til åoppfylle sine framtidige forpliktelser overfor EU. Uusi rahanpesun vastainen laki tuli voimaan Romaniassavuonna 1999, ja sellainen hyväksyttiin Slovakian ja Puolan parlamenteissa vuonna 2000. Ny lovgivning mot hvitvasking av penger trådte i kraft i Romania i 1999 og ble innført av parlamentet i Slovakiaog Polen i 2000. Vuonna 1999muutettiin Bulgarian pankkilakia, ja vuonna 2000 Tsˇekintasavallassa tuli voimaan rahanpesua koskevan lainmuutos. I 1999 ble den bulgarske banklovenendret, og et tillegg til loven om hvitvasking av pengertrådte i kraft i Den tsjekkiske republikk i 2000. Puola Ministeriöidenvälisen koordinointielimen puuttumisestahuolimatta Puolan kansallinen huumeriippuvuuttavastustava ohjelma 1999–2001 hyväksyttiin vuoden 1999lopulla. Slovakia Nasjonalt program for kampen mot narkotika fram til år2003 med utsikt mot år 2008 er et ’policy’dokument somble vedtatt i kjølvannet av gjennomføringen av det førstenasjonale programmet (1995–1999). EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman(2000–2004) tapaan ohjelmassa luetellaan kahdeksantavoitetta, joilla on tarkoitus vahvistaa kysynnän vähentämistoimia, tehostaa laittomien narkoottisten aineiden japsykotrooppisten aineiden salakuljetusta vähentäviätoimia sekä toimia, joilla vahvistetaan kansallisia koordinointirakenteita ja kansainvälistä yhteistyötä. Programmet tar siktepå å oppnå balanse mellom tiltakene for å redusere etterspørsel og tilbud, og setter opp fire hovedmålsetninger:primær forebygging, behandling og reintegrasjon; reduksjon i tilbudet av narkotika og bruk av loven i kampen Ohjelmassaannetaan kysynnän alentamisessa erityistä huomiotatavoitteille, jotka sopivat erittäin hyvin yhteen EU:n strategian vastaavien tavoitteiden kanssa. Det lave operativenivået på nasjonale samordningsmekanismer i enkelteland hindrer effektiv gjennomføring av politikken, og detregionale samarbeidet er svakt utviklet. Niitä ovat ehkäisevänuoriin kohdistuva toiminta, useiden kuntoutukseen jasosiaaliseen uudelleensopeuttamiseen tähtäävien toimienparantaminen, huumeiden käytön terveyshaittojenvähentämien ja niin edelleen. I de fleste landenevirker dette inn på de berørte institusjonenes kapasitet tilå håndtere problemet og begrenser deres evne til å deltaeffektivt i internasjonale samarbeidstiltak rettet mot de grenseoverskridende truslene som både landene i Sentralog Øst-Europa og EU står overfor. Esiin tuodaan myös tarvearvioida toimia ja laatia seurantasäännöt. Flesteparten av disseprosjektene skal utvikles gjennom bilateralt samarbeid medmedlemsstatene i EU. (32) Egmont-ryhmä on vuonna 1995 perustettu epävirallinen järjestö, jonka tavoitteena on tarjota talousrikoksia tutkiville yksiköille(Financial Intelligence Unit, FIU) foorumi, jolla tuetaan niiden kansallisia rahanpesun vastaisia ohjelmia. Nykyisin ryhmässä on (32) Egmont-gruppen er en uformell organisasjon som ble opprettet i 1995 som et forum for enheter for økonomisk etterretning (FIU)for å styrke støtten til sine respektive nasjonale programmer mot hvitvasking av penger. 53 jäsentä. Gruppen har i dag 53 medlemmer. 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta Nasjonale knutepunkter i Reitoxnettet Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus(EMCDDA) on yksi Euroopan unionin perustamista 12 erillisvirastosta, joillaon teknisiä tai tieteellisiä erityistehtäviä. Det europeiske overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN) er et av 12 desentraliserte byråer som er opprettet av Den europeiske union for å utføre spesialisert teknisk eller vitenskapelig arbeid. Virasto perustettiin vuonna 1993, ja se on ollut toiminnassa vuodesta 1995.Viraston päätavoitteena on tuottaa ”puolueettomia, luotettavia ja vertailukelpoisia tietoja huumausaineiden ja niiden väärinkäytön ilmiöistä ja niidenseurauksista” Euroopan unionissa. Senteret ble opprettet i 1993 og har vært i drift siden 1995 og har som hovedmål å levere ‘objektiv, pålitelig og sammenlignbar informasjon på europeisknivå om narkotika og narkotikamisbruk og konsekvenser av dette’. EMCDDA kerää, analysoi ja levittää tilastollisia, asiakirjoihin perustuvia ja teknisiä tietoja ja tarjoaa siten yleisölleeneli poliittisille päättäjille, huumeasioiden parissa työskenteleville ja Euroopankansalaisille kokonaiskuvan Euroopan huumausaineilmiöstä. Gjennomden statistiske, dokumentariske og tekniske informasjonen som EONN samler inn, analyserer og utbrer, gir senteret publikum – enten det nå erpolitikere, fagfolk i felten eller europeiske borgere – et samlet bilde avnarkotikafenomenet i Europa. Viraston päätehtävät ovat Senterets viktigste oppgaver er å • tiedon keruu ja analysointi• tietojen vertailumenetelmien parantaminen• tiedonlevitys• yhteistyö EU:n ja kansainvälisten organisaatioiden sekä yhteisön ulkopuolisten maiden kanssa. • samle inn og analysere eksisterende data, • forbedre metoder for sammenligning av data, • utbre informasjon • samarbeide med europeiske og internasjonale organisasjoner og med landsom ikke er medlemmer av EU. EMCDDA:n toiminta liittyy yksinomaan tiedottamiseen ja tietojen käsittelyyn. EONN arbeider bare med informasjon. Vuoden 2001 vuosiraportista on saatavana myös interaktiivinen onlineversio osoitteesta http://www.emcdda.org. En interaktiv online-utgave av årsrapporten for 2001 finnes også på at http://www.emcdda.org. Siinä on linkkejä tietolähteisiin, raport- teihin ja tausta-asiakirjoihin, joita on käytetty tämän raportin laatimisessa. Her kan du finne ’linker’ til datakilder, rapporter og bakgrunnsmateriale som er brukt i sammenstillingen av denne rapporten. Euroopassa, ladattavia julkaisuja Euroopan unionin 11 virallisella kielellä, linkkejä Euroopan ja muun maailman huumetietokeskuksiin sekä alan tieto- På EONNs nettsted kan du også få detaljert informasjon om bruken av narkotika i Europa, publikasjoner som kan lastes ned på EUs 11 offisiellespråk, ’linker’ til spesialiserte narkotikainformasjonssentre i Europa og andresteder samt gratis tilgang til spesialiserte databaser. EUROOPAN YHTEISÖJENVIRALLISTEN JULKAISUJEN TOIMISTO KONTORET FOR DE EUROPEISKE FELLESSKAPSOFFISIELLE PUBLIKASJONER Väestön huumeiden käyttö Huumeiden ongelmakäyttö Hoidontarve Huumeisiin liittyvät tartuntataudit Huumekuolemat ja huumeidenkäyttäjien kuolleisuus Huumeisiin liittyvä rikollisuus Huumemarkkinat ja huumeiden saatavuus Narkotikamisbruk i befolkningen generelt Problematisk bruk av narkotika Etterspørsel etter behandling Narkotikarelaterte smittsomme sykdommer Narkotikarelaterte dødsfall og dødelighet Narkotikarelatert kriminalitet Narkotikamarkeder og tilgjengelighet Jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin huumausainestrategiat Kysynnän vähentäminen Tarjonnan vähentäminen Nasjonale og europeiske narkotikastrategier Etterspørselsreduksjon Tilbudsreduksjon Vuoden 2002 vuosiraportistaon saatavana myös interaktiivinen verkkoversio 12 kielellä osoitteessa http://annualreport.emcdda.eu.int Siinä on linkkejä tietolähteisiin, raportteihin ja tausta-asiakirjoihin, joita on käytetty tämän raportin laatimisessa. En interaktiv utgave på 12 språk av Årsrapporten for 2002 er lagt ut på internett under http://annualreport.emcdda.eu.int. Her finnesogså forbindelser til datakilder, rapporter og bakgrunnsmateriale som er brukt i sammenstillingen av denne rapporten. EMCDDAkiittää seuraavia tahoja niiden avusta tämän raportin laatimisessa: EONN ønsker å takke følgende for deres bidrag til denne rapporten: Reitoxin kansallisten seurantakeskusten johtajat ja henkilöstö Lederne for de nasjonale knutepunktene i Reitox-nettet og deres medarbeidere • jäsenvaltioiden elimet, jotka kokosivat raporttia varten käsiteltävän aineiston De tjenester i den enkelte medlemsstat som har samlet inn rådata til denne rapporten EMCDDA:n hallintoneuvoston ja tieteellisen komitean jäsenet Medlemmene av EONNs styre og vitenskapelige komité Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto – etenkin sen horisontaalinen huumausainetyöryhmä – ja Euroopan komissio Europaparlamentet, Rådet for Den europeiske union – særlig Den horisontale arbeidsgruppen for narkotika (HDG)– og Europakommisjonen Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä, YK:n kansainvälinen huumevalvontaohjelma, Maailman terveysjärjestö,Europol, Interpol, Maailman tullijärjestö, Euroopan aidsin epidemiologinen seurantakeskus Europarådets Pompidou-gruppe, De forente nasjoners narkotikaprogram (UNDCP), Verdens helseorganisasjon(WHO), Europol, Interpol, Verdens tollorganisasjon (WCO) og Det europeiske senteret for epidemiologisk overvåking av AIDS; Euroopan unionin elinten käännöskeskus ja Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. Oversettelsessenteret for Den europeiske unions organer og Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner. Esimerkiksi matalankynnyksen palvelujen arvo ja puhtaiden injektiovälineiden saannin tärkeys veren välityksellä tarttuvien tautienvähentämiseksi tunnustetaan laajalti. Verdien av lavterskeltjenester og betydningen av tilgang til sterilt sprøyteutstyr for å redusere overføringen av blodbårne sykdommer er for eksempel nå videnanerkjent. Metadoniylläpitohoidon kuolleisuudelta ja sairastavuudelta suojaava vaikutus, vapaaehtoisen huumeettoman hoidon lisäarvo jalääkehoidon rooli laittomien huumeiden käytön, riskikäyttäytymisen ja rikollisuuden vähentämisessä ovatmyös yleisesti tunnustettuja. De fleste land erkjenner nå at vedlikeholdsbehandling med metadon har en beskyttende virkning når detgjelder dødelighet og sykelighet, at frivillig, medikamentfribehandling utgjør et verdifullt supplement, og at legemiddelassistert behandling er viktig i arbeidet for å redusereulovlig narkotikabruk, risikoatferd og kriminalitet. Vuoden 2002vuosiraportistamme ilmenee, että Euroopanhuumeongelmaa on vaikea selvittää lyhyesti, koska asiaon hyvin monitahoinen. Av vår Årsrapport for 2002 går det fram at det er vanskelig å gi en kortfattet beskrivelse av ’det europeiske nar-kotikaproblemet’– til dét er bildet for sammensatt. Laittomien huumeiden käytönsuuntauksissa ja määrässä on eroja maiden ja alueiden välillä, ja ongelmalla on hyvin erilaisia puolia ja seurauksia.Kansalliset keskiarvot voivat sisältää hyvinkin erilaisiasuuntauksia alue- ja paikallistasolla. Trendene og omfanget av ulovlig bruk av narkotika, så velsom karakteren og konsekvensene av bruken, varierer fraet land til et annet og fra en region til en annen. Nasjonale gjennomsnittstall kan skjule sterkt divergerendetrender på regionalt eller lokalt plan. Tosin yleiskuva näyttää nyt entistä vakaammalta, lähes ”tavalliselta” tilanteelta,jossa huumeiden käytön aloittajien ja lopettajien määrätovat vakiintuneet, vaikka eräissä indikaattoreissa havaitaankin vielä kasvua joissakin maissa tai joillakin alueilla.Tämä tilanne on päinvastainen kuin 1980-luvulla ja 1990luvun alkupuoliskolla, jolloin monissa Euroopan unioninjäsenvaltioissa huumeiden käyttö ja siihen liittyvät ongelmat lisääntyivät erittäin voimakkaasti ja epideemisesti. Men selv om noenindikatorer i enkelte land eller regioner viser økning,tyder det generelle bildet på at situasjonen nå er mer stabil og ’endemisk’, med konstante tall for rekruttering ogavgang. På 1980-tallet og første halvdel av 1990-talletvar situasjonen motsatt, og mange land i Den europeiskeunion opplevde en ekstrem, epidemisk økning i brukenav narkotika og problemene i den forbindelse. Se, että näiden toimenpiteiden arvo tunnustetaan niinlaajalti, on ehkä vaikuttanut yhteiskuntapolitiikan suhteelliseen lähentymiseen ehkäisyn ja hoidon aloilla Euroopan unionissa. Dette er noe av grunnen til at landene i Den europeiskeunion fører en så pass sammenfallende politikk innenforebygging og behandling. Meidän on muistettava, että tämälähentyminen erityisesti sosiaalipalvelujen ja terveydenhuollon alalla ei ole tapahtunut yhtenäisellä tavalla erimaissa – esimerkiksi ruiskujen jakelu on paljon kehittyneempää joissakin maissa kuin toisissa. Toiminta eimyöskään ole välttämättä yhdenmukaista tietyssä maassa– esimerkiksi korvaushoitoa voi olla laajasti saatavillahoitokeskuksissa mutta paljon vähemmän vankiloissa. Dette relative sammenfallet,som vi særlig finner på området helse og sosial, gir seglikevel forskjellige utslag i forskjellige land – f.eks. ersprøyteutdeling langt vanligere i en del land enn i andre.Tilnærmingen er heller ikke nødvendigvis konsekventinnenfor det enkelte land, slik at substitusjonsbehandlingf.eks. kan være lett tilgjengelig på behandlingssentre,men vanskelig tilgjengelig i fengslene. Pitkään havaittu kannabiksen käytön kasvu näyttäävakiintuvan joissakin maissa, joskin selvästi eri tasoille,kun taas kannabis- ja kokaiiniongelmat saattavat olla nytlisääntymässä. Den lenge rapporterte økningen i bruken av cannabis viseri enkelte land tegn til stabilisering, dog på klart forskjelligenivåer, samtidig som vi nå faktisk kan ha en økning i problemene med cannabis og kokain. Huumeiden ongelmakäytön osalta 15maasta seitsemän on tarkistanut arvioitaan aiempaa korkeammiksi, mikä viittaa jonkinasteiseen kasvuun, joskinuseimmat maat ilmoittavat suhteellisesta vakaudesta.Yleisesti ottaen HIV:n levinneisyys näyttää vakaalta.Tosin se vaihtelee suuresti maittain, ja joillakin alueillasekä joissakin huumeiden injektiokäyttäjien alaryhmissäon havaittu merkittävää kasvua. Når det gjelder problematisk bruk av narkotika, har syv av 15 land oppjustertsine anslag, noe som tyder på en viss økning, men samtidig rapporterer de fleste landene om relativ stabilitet påområdet. Akuuttien huumekuolemien määrä näyttää nyt tasaantuneen, mutta suuntauksissa on eroja maiden välillä. I det store og hele synes utbredelsen av HIV åvære stabil, selv om nivåene varierer meget landene imellom, med stor økning i en del regioner og undergrupper avsprøytebrukere. Useimpien huumeiden hinnat näyttävät olevan yleensä vakaita tai laskemassa. Antallet akutte, narkotikarelaterte dødsfallsynes å ha flatet ut, men trendene varierer fra land til land.Prisene på de fleste narkotiske stoffer synes generelt stabileller fallende. Kansalliset politiikan ja lainsäädännön toimenpiteet edistävät kuitenkin yhä enemmän vastaavia sosiaalipalvelujen jajulkisen terveydenhuollon toimia. Likevel ser vi at tilnærmingen på det nasjonalpolitiske oglovgivende plan i stadig økende grad gir seg utslag i tilnærmet like sosiale og folkehelsepolitiske tiltak. Monissa maissa lainsäädäntöä kehitetään siten, että keskitytään aineisiin riippumatta niiden oikeudellisesta asemasta, tehdään yhä suurempi ero huumeiden käyttäjien ja huumelakien rikkojienvälillä, vähennetään kannabiksen käytöstä tai hallussapidosta annettavia rangaistuksia tai poistetaan ne ja vahvistetaan korvaushoidon oikeusperustaa. Ehkäisevässä työssäon alettu keskittyä toimien laadun varmistamiseen ottamalla käyttöön kansallisia normeja ja hyväksymismenettelyjä. I mangeland går utviklingen på det lovgivende plan i retning avå sikte mot rusmidler generelt, uten hensyn til deres rettslige stilling, å skape et skarpere skille mellom narkotikabruk og narkotikaforbrytelser, sette ned eller fjerne straffen for bruk eller besittelse av cannabis til eget bruk ogstyrke substitusjonsbehandlingens stilling i lovverket.Innen forebygging settes fokus etter hvert mer på å sikrekvaliteten på tiltakene ved å innføre nasjonale, standarder og godkjenningsprosedyrer. Vaikka Euroopan unionin huumeongelmasta näyttääkinnyt tulleen vakiintunut ilmiö, ei selvästikään ole varaa tyytyväisyyteen. ’Narkotikaproblemet’i Den europeiske union er altså etfenomen vi må forholde oss til, og det er helt klart ikke romfor å slappe av. Vi har anslagsvis to til ni problembrukerepr. Joillakin alueilla yli 25prosentilla huumeiden injektiokäyttäjistä on HIV-tartunta,ja HCV:n levinneisyys on edelleen erittäin suuri(40–90prosenttia). I enkelteområder har mer enn 25 % av sprøytebrukerne HIV, ogprevalensen av HCV er fortsatt svært høy (40-90%). Vuosittain sattuu 7000–8000 äkillistähuumekuolemaa, ja on huolestuttavaa, että kasvua esiintyy joissakin maissa, joissa suuntaukset ovat aikaisemminolleet vakaita tai laskevia. Hvertår forekommer mellom 7 000 og 8 000 akutte, narkotikarelaterte dødsfall, og vi konstaterer med uro at enkelteland som tidligere hadde stabile eller nedadgående trender nå opplever en økning. Opiaattien käyttäjillä on jopa 20kertaa suurempi kuoleman riski kuin niillä samanikäisillä,jotka eivät käytä huumeita. Risikoen for dødsfall er opptil20 ganger høyere for opiatmisbrukere enn for deres ikkemisbrukende jevnaldrende. Hoidossa olevien asiakkaidenlukumäärä on lisääntynyt; vaikka hoitopaikatkin lisääntyvät, ne eivät selvästikään vielä riitä varsinkaan vankiloissa.Siksi on erittäin tärkeää, että poliittisessa päätöksenteossaedelleen keskitytään huumeongelman käsittelyyn ja mieluiten tehostetaan näitä pyrkimyksiä entisestään. Antallet klienter i behandlinghar gått opp, og selv om behandlingstilbudet også er blittutvidet, er det klart utilstrekkelig, spesielt i fengslene. Deter derfor av helt avgjørende betydning at den politiske innsatsen i forhold til narkotikaproblemet ikke bare føres videre, men også trappes opp. Yksimielisyyden kasvu Euroopan unionissa näyttää selvästi johtavan tehokkuuden lisääntymiseen huumeongelmien torjunnassa vähentäen huumeiden ongelmakäyttäjien sairastavuutta, kuolleisuutta, leimautumista ja syrjäytymistä sekä antaen oikeaa tietoa mahdollisista riskeistäniille huumeiden käyttäjille, joita ei katsota ongelmakäyttäjiksi. Den økende konsensen i Den europeiske union går klarti retning av økt effekt og effektivitet i den videre kampenmot narkotika og problemene i den forbindelse, ved åredusere sykelighet, dødelighet, stigmatisering og sosialeksklusjon blant problembrukere, samtidig som det gissannferdig informasjon om potensielle risikoer til brukere som ikke kommer inn i kategorien problembrukere.Dette representerer også en felles, mer kraftfullt reaksjoni forhold til den høye prioritet bekjempelsen av narkotikaproblemet har for Europas borgere. Sillä voidaan myös vastata yhä vahvemmin jayhtenäisemmin huumeongelmaan, jonka käsittelyä Euroopan kansalaiset pitävät ensisijaisen tärkeänä.Uskon, että tämä vuoden 2002 vuosiraportti antaa tärkeän panoksen tarjoamalla tietoa tosiasioista järkevänpäätöksenteon ja strategioiden suunnittelun pohjaksi niinkansallisella, paikallisella kuin Euroopankin tasolla. Årsrapporten for2002 er et viktig bidrag i arbeidet for å opprette en evidensbase som grunnlag for utformingen av en forsvarligpolitikk og for den strategiske planleggingen, både pånasjonalt, lokalt og europeisk plan. Olemme havainneet yksimielisyyden lisääntyneen toimenpiteistä, joilla pyritään ratkaisemaan joitakin pää- Vi konstaterer at det er bredere enighet om tiltakene mot endel av de viktigste problemene, og vi får stadig flere bevis på Kaikkien maiden arviot huumeiden ongelmakäytöstäovat 2–9 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta asukasta kohti. Anslagene over sprøytebruk ligger generelt mellom toog fem tilfeller pr. 1000 innbyggere i aldersgruppen15-64 år. Laittomien aineiden käyttö keskittyy nuoriin aikuisiinja etenkin kaupunkialueiden miesväestöön, vaikka sesaattaakin jossain määrin olla jo leviämässä myös yhäpienempiin kaupunkeihin ja maaseudulle. Det er hovedsakelig unge voksne, spesielt unge menni urbane områder, som bruker illegale stoffer, menbruken kan være i ferd med å bre seg til mindre byerog til distriktene. Hoitoon hakeutuneiden asiakkaiden määrä on lisääntynyt eri maissa. Nyere cannabisbruk (siste 12 måneder) er rapportertav 515 % av unge voksne i de fleste land. Useimmissa maissa 5–15 prosenttia nuorista aikuisistaoli käyttänyt kannabista hiljattain (viimeisten 12 kuukauden kuluessa). 10-30 % av voksne i europeiske land rapporterer livstidserfaring med cannabis, mens ca. 1-5% har prøvdamfetamin, kokain og ecstasy. Hoitoon hakeutuneet asiakkaat käyttivät edelleenpääasiallisena huumeenaan opiaatteja, joiden jälkeenyleisimpiä olivat kannabis, kokaiini ja amfetamiini.Maiden välillä on paljon eroja. Trender for de enkelte stoffene hos nye klienter sompåbegynner behandling, viser at antallet heroinmisbrukere fortsatt er stabilt eller synkende, mens antallet cannabismisbrukere stiger i en del land (Tysklandog Danmark). Euroopan aikuisväestöstä 10–30 prosenttia on käyttänyt kannabista ainakin kerran, kun taas amfetamiineja, kokaiinia ja ekstaasia on kokeillut noin 1–5 prosenttia. De vanligste måtene nye klienter tar rusmidler på, erfor heroin injisering (45,9 %) og kokain sniffing (47,1%) mens sentralstimulerende midler inntas i mat/drikke (56,4 %). Kannabiksen käyttö lisääntyi huomattavasti 1990luvulla useimmissa EU-maissa etenkin nuorten keskuudessa, joskin viime vuosina sen käyttö saattaa ollaeräissä maissa vakiintunut. De sosiale forholdene for narkotikamisbrukere er dårligere enn for den samme aldersgruppen i befolkningen generelt. Kokaiinin käyttö on saattanut lisääntyä eräissä maissa viime vuosina, vaikkatämä suuntaus ei olekaan yhtä selvä. Utdanningsnivåene er lavere og arbeidsledigheten høyere. Yleisesti ottaen huumeiden ongelmakäytön taso näyttää vakiintuneen, vaikka eräiden maiden arvioissatapahtuneet muutokset kokonaisuutena viittaavatkinhuumeiden ongelmakäytön lisääntymiseen vuodesta1996. Nivåene på HIV-smitte varierer stort sett mellom 1 %i Storbritannia og 34 % i Spania, men generelt sett ernivåene stabile. Huumeidenkäyttäjien sosiaaliset olot ovat huonommat kuin samanikäisen väestönosan olot yleensä.Heidän koulutustasonsa on muita alhaisempi ja työttömyyslukunsa korkeampi. Det rapporteres om mulige økninger på nasjonaltplan fra Belgia og Norge (bare data om sprøytebrukere), Tyskland, Italia, Luxembourg, Sverige og Storbritannia. Kansallisella tasolla ongelmakäyttö on mahdollisestilisääntynyt Belgiassa, Saksassa, Italiassa, Luxemburgissa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassasekä Norjassa (tiedot on saatavissa vain huumeideninjektiokäyttäjistä). Utbredelsen av HIV var over 25 % blant sprøytebrukere som ble rutinemessig testet i forbindelse mednarkotikabehandling i de italienske regionene Emilia-Romagna, Lombardia og Sardinia, i Frankrike, i Portugal (Lisboa og Porto) og i Spania. HIV-tartuntojen määrät vaihtelevat Yhdistyneenkuningaskunnan yhdestä prosentista Espanjan 34pro-senttiin, mutta ne ovat yleisesti ottaen vakiintuneet. Anslagene over problematisk bruk av narkotika liggeralt mellom to og ni tilfeller pr. 1000 innbyggere ialdersgruppen 15-64 år. 2002 Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge HIV-tartuntojen määrä on saattanut lisääntyä (injektiokäyttäjien alaryhmissä) Irlannin, Italian, Alankomaiden, Portugalin ja Suomen joillakin alueilla taijoissakin kaupungeissa. Økninger i HIV-smitte (i undergrupper av sprøytebrukere) kan ha funnet sted i regioner eller byer i Irland,Italia, Nederland, Portugal og Finland. Tämä johtui lähinnä merkittävistävähennyksistä niissä maissa, jotka takavarikoivat eniten kokaiinia EU:ssa (Espanja, Ranska, Alankomaat). Prisen på alle illegale narkotiske stoffer er genereltstabil eller synkende i EU, men enkelte økninger errapportert for brunt heroin. C-hepatiitin levinneisyys on erittäin korkea kaikissamaissa ja ympäristöissä, ja tartuntojen määrä vaihtelee 40 ja 90 prosentin välillä injektiokäyttäjien erialaryhmien keskuudessa. Utbredelsen av HCV er ekstremt høy i alle land ogmiljøer, med tall fra 40 til 90 % i de forskjelligeundergruppene av sprøytebrukere. Huumeisiin liittyvät kuolemat Nasjonale strategier EU:ssa raportoidaan vuosittain 7000–8000 äkillistähuumekuolemaa, ja tapausten todellinen määrä ontodennäköisesti korkeampi. Nye strategiske tiltak mot narkotikasituasjonen innføres stadig. Målene og målsettingene er klarere ennnoen gang. Opiaatit liittyvät suurimpaan osaan yliannostuskuolemista, vaikka usein löydetään merkkejä muistakin aineista. Hovedutfordringene man nå står overforer å gjennomføre og evaluere de nasjonale narkotikastrategiene. Viimeaikainen suuntaus etsiä strategisia ratkaisujahuumetilanteeseen jatkuu. 7 000-8 000 akutte, narkotikarelaterte dødsfall rapporteres hvert år i EU, men det reelle tallet er sannsynligvis høyere. Opiater er til stede i de fleste overdosedødsfall, men ofte er også andre stoffer til stede. EU:n tasolla suuntaus on suhteellisen vakaa, vaikka kansalliset suuntaukset vaihtelevatkin. Trenden er relativt stabil på EU-nivå, men det finnesdivergerende nasjonale trender. On kuitenkin huolestuttavaa, että joissakin Euroopan unionin maissa onhavaittu huumekuolemien lisääntyneen viime aikoinauudelleen aiemman tasaantumisen tai laskun jälkeen. Etter en periode medstabilisering eller nedgang rapporterer imidlertid endel EU-land nå om en foruroligende ny økning. Alkoholiin ja tupakkaan liittyviin ehkäisy- ja hoitotoimiin kiinnitetään entistä enemmän huomiota. Større oppmerksomhet rettes mot forebygging ogbehandling med hensyn til bruk av alkohol ogtobakk. Strategiatpyritään kohdistamaan riippuvuutta aiheuttaviin aineisiin riippumatta siitä, ovatko ne laittomia vai eivät. Strategiene er vanligvis rettet mot rusmidlersom kan føre til avhengighet, uten hensyn til rusmiddelets rettslige stilling. Kansallinen lainsäädäntö Nasjonal lovgiving Opiaattien käyttäjien ja etenkin injektiokäyttäjien kuolleisuus on jopa 20 kertaa korkeampi kuin koko väestönsamassa ikäryhmässä, ja se johtuu yliannostuksista, tartuntataudeista, onnettomuuksista, itsemurhista jne. Pga. overdoser, smittsomme sykdommer, ulykker, selvmord osv. er dødeligheten blant opiatmisbrukere, spesielt sprøytebrukere, inntil 20 ganger høyere enn forden samme aldersgruppen i befolkningen generelt. Suuntauksena on tehdä entistä suurempi ero huumeidenkäyttäjien ja muiden huumelakien rikkojien välillä joko juridisesti tai toimintalinjojen avulla ja/taisiten, että perustetaan yhä erikoistuneempi tuomioistuinjärjestelmä. En aktuell trend er å skape et skarpere skille mellom bruk av narkotika og andre brudd på narkotikalovgivningen, enten ved å foreta tilpasninger inarkotikalovgivningen/-politikken eller ved å etablere et mer spesialisert rettssystem, eventuelt beggedeler. Kaikissa maissa lukuun ottamatta Espanjaa, Italiaa,Alankomaita ja Norjaa poliisin kirjaamissa huumelainsäädännön rikkomuksissa on edelleen kysymyslähinnä huumeiden käytöstä tai hallussapidosta. På samme tid har en rekke land valgt å sette ned ellerfjerne straffen for bruk eller besittelse av cannabis tileget bruk, i motsetning til andre narkotiske stoffer. Monissa maissa on myös päätetty pienentää kannabiksen henkilökohtaisesta käytöstä tai hallussapidosta langetettavia rangaistuksia tai poistaa ne, jolloin kannabiksen kohtelu on erilaista kuin muiden aineiden kohtelu. Alt etter fengsel og land rapporterer mellom 29 og 86% av innsatte (over 50 % i de fleste studier) at denoen gang har brukt et illegalt narkotisk stoff. Vankiloista ja eri maista saatujen tietojen mukaan29–86 prosenttia (useimmissa tutkimuksissa yli 50prosenttia) vangeista kertoo kokeilleensa ainakin kerran elämässään laitonta huumausainetta. Ny lovgivning vedrørende narkotika og bilkjøringfastsetter hvem som skal testes og hvilke testmetodersom skal brukes, noe som kan bedre innsamlingen avdata til statistiske formål og tjene som vitenskapeliggrunnlag for framtidig lovgivning på feltet. Uusissa huumausaineita ja tieliikennettä koskevissalaeissa määritellään testien suorittajat ja testausmenetelmät, ja ne voivat tehostaa tilastotietojen keräämistätieteelliseksi pohjaksi tulevalle lainsäädännölle. Selv om de fleste narkotikamisbrukere pleier å sluttemed narkotika eller redusere narkotikabruken når desettes inn fordi det er liten tilgang til illegale rusmidler,fortsetter noen å bruke narkotika, mens andre igjenførst begynner å bruke narkotika når de settes inn. Vaikka useimmat huumeidenkäyttäjät lopettavatkin taivähentävät huumeiden käyttöä vankilaan joutumisenjälkeen laittomien huumausaineiden vähäisen saatavuuden vuoksi, jotkut käyttävät huumeita edelleen jatoiset taas aloittavat huumeiden käytön vankilassa. Cannabis er det stoffet som beslaglegges oftest i allelandene bortsett fra Portugal (heroin). I 2000 gikk i debeslaglagte mengdene ned i de fleste medlemsstatene. Huumemarkkinat ja huumeiden saatavuus Tiltak prioriteres høyt i alle nasjonale strategier. Kannabista takavarikoidaan eniten kaikissa maissa Portugalia lukuun ottamatta (heroiini). Vuonna 2000 I 2000 ble det rapportert om en klar nedgang i debeslaglagte kokainmengdene – hovedsakelig somfølge av store økninger de i landene som har hatt destørste kokainbeslagene i EU (Spania, Frankrike og Nederland). Kaikkiin kansallisiin huumestrategioihin sisältyy ensisijaisia toimia. Kymmenessä jäsenvaltiossa pidettiinensisijaisena ehkäisevää huumetyötä kouluissa, Kvaliteten på tiltakene for å redusere etterspørselensikres ved at det (i enkelte land) innføres nasjonalestandarder og prosedyrer eller retningslinjer for akkreditering. Kahdeksassa maassa pidettiin tarpeellisena vahvistaa hoitorakenteita. Forebygging av narkotikarelaterte dødsfall Ehkäisevä huumetyö kouluissa,paikallisympäristöissä ja yhteisössä Forebyggende arbeid i skolen, lokalmiljøetog lokalsamfunnet Huomattava määrä yliannostuksista voitaisiin välttää. En betydelig del av overdosene kunne vært unngått. Metadonihoidolla on huomattava suojaava vaikutusopiaattien yliannostuksista johtuvaan kuolleisuuteen. Vedlikeholdsbehandling med metadon har en klarforebyggende virkning på dødeligheten ved opioidoverdoser. Kaikki jäsenvaltiot korostavat ehkäisevän huumetyönensisijaisuutta kansallisissa strategioissaan ja lukuisissa huumeiden vastaisissa toimissa eri ympäristöissä,erityisesti kouluissa. Huumepolitiikan tavoitteidensekä ehkäisevän työn todellisuuden ja laadun välilläon kuitenkin ammottava kuilu. Alle medlemslandene legger vekt på at forebyggingskal ha høy prioritet og rapporterer om mange forebyggende aktiviteter i ulike miljøer, særlig i skolen.Det er imidlertid stor avstand mellom de politiskemålene og realitetene og kvaliteten på det forebyggende arbeidet. Eräissä maissa on kehitetty innovatiivisia lähestymistapoja yliannostusten ehkäisyyn ja hallintaan. Huumeidenkäyttäjille on esimerkiksi opetettu, miten hevoivat suojautua yliannostuksilta ja miten heidän ontoimittava kohdatessaan yliannostustapauksia.Samoin on opetettu naloksonin antamista sekä elvytyksen perusteita ja kehitetty erityistä yliannostustenehkäisyyn tarkoitettua tiedotusaineistoa. Enkelte land rapporterer om nye tilnærmingsmåter tilforebygging og håndtering av overdoser – f.eks. gisbrukerne opplæring i hvordan de kan beskytte seg motoverdoser og bedre håndtere overdoser de blir vitne til,trening i å gi nalokson samt grunnleggende gjenopplivningsteknikker, eventuelt utarbeiding av informasjonsmateriell om konkrete forebyggende tiltak. Kouluissa tehtävän ehkäisevän huumetyön tavoitteetvaihtelevat kattavan terveyden edistämisen periaatteista ja sosiaalisten tai henkilökohtaisten taitojenvahvistamisesta identiteetin tai persoonallisuudenkehittämiseen. Målene for det forebyggende arbeidet i skolene varierer fra altomfattende helsefremmende prinsipper ogutvikling av sosiale/personlige ferdigheter til utvikling av identitet/personlighet. Tietoisuuden lisääminen ja tiedottaminen ovat usein etusijalla, vaikka tällainen lähestyminen on yksinään todettu tehottomaksi. Bevisstgjøring og informasjon spiller ofte en framtredende rolle, selv om enslik tilnærmingsmåte alene har vist seg å være liteeffektiv. Euroopan unionissa ja Norjassa hoitopalvelujen saatavuus on kasvanut huomattavasti viimeisten viidenvuoden aikana. I løpet av de fem siste årene har behandlingstilbudeti EU og Norge blitt betraktelig utvidet. Lääkehoito näyttää lisääntyneennopeammin kuin huumeeton hoito. Det ser ut til atlegemiddelassistert behandling øker mer enn stoff-fribehandling. Jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja siinä, kuinkajoukkotiedotusvälineitä käytetään ehkäisystrategioissa: toisissa tiedotusvälineitä ei käytetä lainkaan, toisissa ne ovat huomattavassa asemassa. Det er store forskjeller mellom medlemslandene nårdet gjelder massemedias rolle i de forbyggende strategiene – fra ingen i det hele tatt til at de har en sværtframtredende rolle. Arvioinneissa huumeettomat hoitotyypit ovat osoittautuneet tehokkaiksi. Evalueringer av stofffrie behandlingstiltak har vist attiltakene er effektive. Arviointitulokset vaihtelevat,mutta yleensä 30–50 prosenttia huumeettoman hoidon aloittavista asiakkaista käy hoidon läpi kokonaisuudessaan onnistuneesti. Evalueringsresultatene varierer,men generelt fullfører 30-50 % av klientene den stofffrie behandlingen. Ehkäisevä huumetyö viihdeympäristössä perustuu kolmeen strategiaan: huumeita käsittelevän tiedotusmateriaalin tuotantoon, yksilökohtaiseen toimintaan diskoissa tai rave-juhlissa sekä rakenteellisiin toimiin, kutenohjeisiin, jotka koskevat turvallista kerhoissakäyntiä. Forebyggende arbeid i fritidsmiljøer er basert på treintervensjonsstrategier: utarbeiding av informasjonsmateriell om rusmidler, personalisert intervensjon pådiskoteker og raves samt strukturelle tiltak som retningslinjer for trygg ‘clubbing’. Farmakologista paikkansapitävyyttä ja sen oikeudellisia seuraamuksia koskevat keskustelut ovat jättäneetvarjoonsa paikalla suoritettavan pilleritestauksen,joka tähtää intensiiviseen vastavuoroiseen ehkäisevään huumeneuvontaan. Legemiddelassistert behandling med metadon ogbuprenorfin har vist seg effektiv for å oppnå mål somreduksjon i inntak av illegale stoffer, risikoatferd ogkriminalitet. Lääkehoito metadonilla tai buprenorfiinilla on osoittautunut tehokkaaksi keinoksi vähentää laittomienhuumausaineiden kulutusta, riskikäyttäytymistä jarikollisuutta. Korrekt tilpassede doser er av avgjørendebetydning for å sikre et positivt behandlingsresultat.Ledsagende psykososiale tiltak bidrar til at behandlingen lykkes, men disse tiltakene er ennå lite utbredt. Riittävä annostus on osoittautunut välttämättömäksi hyvien tulosten edellytykseksi. Lääkehoitoon liittyvä psykososiaalinen tuki parantaa tuloksia,mutta se on edelleen kehittymätöntä. Verdien av pilletesting på stedet i forbindelse medintensiv interaktiv forebyggende rådgivning har blittoverskygget av debatten om farmakologisk nøyaktighet og de juridiske implikasjonene ved slike tiltak. Tartuntatautien ehkäisy Strafferettslige tiltak Rikosoikeudelliset toimenpiteet Forebygging av smittsomme sykdommer Euroopan unionin oikeusviranomaisilla on rikosoikeusjärjestelmän eri tasoilla käytössään useita toimenpiteitä, joilla lakia rikkoneet huumeidenkäyttäjätvoidaan ohjata hoitoon. Selv om det stadig etableres nyesprøytebytteprogrammer, er det store forskjeller idekningsgrad for målgruppen både landene imellomog innenfor det enkelte land. Tosiasioihin perustuvia tartuntatautien vastaisia toimiahuumeenkäyttäjien keskuudessa ovat rokotukset hepatiittia vastaan, huumehoito, etenkin korvaushoidossakäytettävien lääkeaineiden määrääminen, steriilieninjektiovälineiden saatavuus sekä entistä turvallisempaa käyttöä koskeva tiedotus ja opastus. Substitusjonsbehandling er nå tilgjengelig i fengsler inesten alle EU-land og Norge. Fengslene følger imidlertid ofte en avgiftningspolitikk, selv i land hvor enstor del av problembrukerne i samfunnet for øvrig fårsubstitusjonsbehandling. Useimmissa EU-maiden vankiloissa on pidättyväisyyteen tähtääviä hoitoohjelmia ja/tai huumeettomiayksiköitä. Det er et dokumentert behov for ‘trinnvise omsorgs-ordninger’og fortsatt behandling for å redusere til- 2002 Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge bakefallsprosenten blant lovbrytere som bruker narkotika. Kysynnän vähentäminen kokonaismäärään hoitopaikkojen määrä on erittäinalhainen. minalteknisk analyse, samt økt internasjonalt samarbeid. Jäsenvaltioiden ensisijaisena tehtävänä on järjestäytyneen huumeiden salakuljetuksen torjuminen parantamalla tietojärjestelmiä ja rikostutkinnan tekniikkaasekä lisäämällä kansainvälistä yhteistyötä. Kampen mot avledning av kontrollerte kjemiske produkter og prekursorer er en viktig del av det økteinternasjonale samarbeidet. Korvaushoitoa on nykyisin saatavilla vankiloissalähes kaikissa EU-maissa ja Norjassa. Det vil trenges tilleggsressurser for å sikre nødvendig nivå på overvåkingen. Valvottavien kemiallisten tuotteiden ja lähtöaineidenlaittomaan käyttöön leviämisen torjunta on merkittävä osa kansainvälistä yhteistyötä. Det gjøres stadig større anstrengelser for å dokumentere og evaluere andre strafferettslige tiltak, men vihar (foreløpig) ikke mye å vise til av vitenskapeligebevis. Kansainvälisellä tulliyhteistyöllä ja OECD:n rahanpesun vastaisella toimintaryhmällä (FATF) on hyvin merkittävä asema rahanpesun vastaisissa toimissa. Bekjempelse av organisert narkotikasmugling har høyprioritet i medlemsstatene. Arbeidet skjer i form av enforbedring av databasesystemer og teknikker for kri- Pyrkimykset dokumentoida ja arvioida muita rikosoikeusjärjestelmien toimia lisääntyvät, mutta tieteellisettutkimustulokset ovat (toistaiseksi) riittämättömiä. Internasjonalt tollsamarbeid og OECDs særskiltearbeidsgruppe mot økonomisk kriminalitet (Financial Action Task Force – FATF) spiller en svært viktig rollei kampen mot hvitvasking av penger. Tässä kappaleessa esitetään katsaus huumausaineiden käytön ja tarjonnan tilanteeseen EU:ssa ja Norjassa sekä viimeaikaiseen kehitykseen ja uusiin suuntauksiin. Dette kapittelet gir et overblikk over situasjonen når det gjelder bruk og tilgang på narkotiske stoffer i EU og Norge samt utviklingen i den senere tid og trendene framover. ) taa viitteitä säännöllisestä käytöstä, mutta luvut ovat yleensä aika alhaisia, kun koko väestö otetaan huomioon. Befolkningsundersøkelser gir estimater over den andelenav befolkningen som har brukt ulike stoffer i visse perioder.I tillegg gir de informasjon om respondentenes atferd ogkarakteristika. Laittomienhuumausaineiden käytön tavallisimmat mittayksikötovat For illegale stoffer er de vanligste målene: Monissa kyselyissä tutkitaan huumeiden käytön aloittamisikää ja käytön toistuvuutta, joiden perusteella voidaan arvioida käytön yleisyyttä ja käyttötapoja. Mange undersøkelser tar sikte på å finne ut hvor gamlerespondentene var da de begynte å bruke narkotika oghvor hyppig de bruker den. Muidenyksilöllisten muuttujien avulla (sosiodemografiset muuttujat, mielipiteet, käsitykset riskeistä, elämäntavat, terveysongelmat jne.) yksilöllisten tekijöiden vaikutus saadaan yhdistettyä huumeiden käyttöön. Dette gjør det mulig å fåfram anslag over insidens – forekomst og bruksmønstre.Andre individuelle variabler (sosiodemografiske variabler, meninger og risikooppfatninger, livsstil, helseproblemer osv.) kan bidra til å avdekke sammenhenger mellom narkotikamisbruk og andre individuelle faktorer. • mikä tahansa huumeiden käyttö elämän aikana eliainakin kerran huumeita käyttäneet henkilöt • enhver bruk i løpet av vedkommendes liv (livstidsprevalens), også kalt ”livstidserfaring” med narkotika, • mikä tahansa huumeiden käyttö viimeisen vuodenaikana (viimeisten 12 kuukauden aikana) eli hiljattainhuumeita käyttäneet henkilöt • enhver bruk i løpet av det siste året (bruk siste 12måneder), også kalt ‘nyere bruk’av narkotika og Kerätyissä tiedoissaon silti pieniä eroja valtioiden välillä. Sammenligninger bør gjøres mellom identiske aldersgrupper. mikä tahansa huumeiden käyttö viimeisen kuukauden aikana (viimeisten 30 päivän aikana) eli tällä hetkellä huumeita käyttävät henkilöt. enhver bruk i løpet av den siste måneden (bruk siste30 dager), også kalt ‘nåværende bruk’av narkotika. Menetelmiin liittyvistä rajoituksista huolimatta Euroopanunionin jäsenvaltiossa on nähtävissä yhteneväisyyksiä jaeroja huumeiden peruskäyttötavoissa. Til tross for de metodologiske begrensningene er bådegrunnleggende felles og avvikende mønstre i narkotikamisbruk identifisert i EU-medlemsstatene. Ainakin kerran huumeita käyttäneitä on paljon, ja mittayksikköä käytetään laajalti valtioiden huumausainetilanteesta laadittavissa raporteissa ja arvioissa. ‘Livstidserfaring’gir alltid høyest tall og er det målet somvanligvis brukes i rapporter og vurderinger av narkotikasituasjonen i et land. Ainakin kerran huumeita käyttäneiden kartoittaminen ei kuitenkaankuvaa hyvin nykyistä huumausainetilannetta, sillä lukuihin sisältyvät kaikki, jotka ovat joskus kokeilleet huumeita ottamatta huomioon sitä, tapahtuiko kokeilu yhden vaiusean kerran monia vuosia aikaisemmin. Men livstidserfaring alene gir ikkeet riktig bilde av den nåværende situasjonen ettersomden også omfatter alle som noen gang har prøvd narkotika, enten det var som en engangsforeteelse eller skjedde ved et par anledninger for mange år siden. Kannabis on edelleen yleisimmin käytetty laiton huumaus-ainekaikissa Euroopan unionin valtioissa. Cannabis er fortsatt det illegale stoffet som brukes mest ialle EU-land. Ainakin kerrankäyttäneitä on paljon enemmän kuin hiljattain käyttäneitätai tällä hetkellä käyttäviä, mikä osoittanee, että käyttö onpikemminkin satunnaista tai että se loppuu jonkin ajankuluttua. Livstidserfaring er mye mer utbredt ennnyere eller nåværende bruk. Dette indikerer at brukenvanligvis er sporadisk eller avsluttes etter en tid. Pieni osa käyttää kannabista päivittäin, ja tähänryhmään olisi kiinnitettävä erityistä huomiota. En litendel av brukerne tar stoffet daglig, og denne gruppen børvies særlig oppmerksomhet. Hiljattain käyttäneitä on vähän, mutta luvut kuvastavat yhäparemmin nykytilannetta. Langt færre har brukt andre stoffer enn cannabis, men det erbetydelige forskjeller landene imellom. Også her er tallene Muita huumausaineita kuin kannabista käyttää paljonpienempi osuus väestöstä, joskin valtioiden välillä on Begrepet ‘nyere bruk’gir lavere tall, men gjenspeiler dennåværende situasjonen på en bedre måte. Väestön huumeiden käytön arvioimiseen käytettyjä menetelmiä on selvitetty Internet-osoitteessa http://annualreport.semcdda.eu.int. (1)Metodene som er brukt for å anslå narkotikamisbruk i befolkningen generelt, er forklart på http://annualreport.emcdda.eu.int (2) Figur 1 OL: Mønstre i narkotikamisbruk i befolkningen generelt. Kansallisissa väestötutkimuksissa mitattu kokaiinin hiljattainen käyttönuorten aikuisten keskuudessa (viimeisten 12 kuukauden aikana) huomattavia eroja. Nyere bruk (siste 12 måneder) av kokain blant unge voksne i henhold til nasjonale befolkningsundersøkelser Monissa maissa (Belgiassa, Saksassa, Espanjassa,Ranskassa, Irlannissa ja Alankomaissa) ainakin kerrankäyttäneiden osuus liikkui 20 prosentin tienoilla. Et stort antall land rapporterer tall på rundt 20 % (Belgia, Frankrike, Tyskland,Irland, Nederland og Spania). 16 % av befolkningen harprøvd amfetamin (11 % i UK), mens ca. 0,5-4,5 % harprøvd kokain og ecstasy. Euroopanulkopuolelta voitaisiin vertailun vuoksi kertoa, että Yhdysvalloissa vuonna 2000 kotitalouksissa suoritetunkyselyn mukaan 34prosenttia aikuisista (12vuotiaista jasitä vanhemmista) ilmoitti kokeilleensa ainakin kerrankannabista ja 11 prosenttia kokaiinia.(5) jattain (kuluneen vuoden aikana) kannabista ja 1,5 prosenttia kokaiinia. Til sammenligninghar, i henhold til en amerikansk husholdningsundersøkelse fra 2000 (5), 34 % av USAs voksne befolkning (12år og eldre) livstidserfaring med cannabis og 11 % medkokain. Nuorten aikuisten keskuudessa oli muita enemmän hiljattain huumeita käyttäneitä. Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale undersøkelsene tilgjengelig ihvert land. Useimmissa maissa kannabista hiljattain käyttäneiden osuus oli 5–18 prosenttianuorista aikuisista (Ruotsissa 1–2 prosenttia). EONN har definert unge voksne som aldersgruppen 15-34 år(Danmark og Storbritannia fra 16, Tyskland og Irland fra 18). Amfetamiinia hiljattain käyttäneitä oli 0,5–6prosenttia, kokaiiniakäyttäneitä 0,5–3,5 prosenttia ja ekstaasia käyttäneitä0,5–5prosenttia.(6) I enkelte land er tallene blitt regnet ut på nytt på nasjonalt planfor i størst mulig grad å tilpasses EONNs standardaldersgruppe.Nasjonale Reitox-rapporter for 2001, hentet fra vitenskapelige undersøkel-sesrapporter/-artikler. Kannabista hiljattain käyttäneitä oli 1–10 prosenttia kaikista aikuisista, joskin useimmissa asiaa tutkineissa maissa osuus oli 5–10 prosenttia. 110 % av alle voksne rapporterer nyere cannabisbruk,men de fleste land som har opplysninger, rapporterer tallpå 5-10 %. Amfetamiineja, kokaiinia jaekstaasia hiljattain käyttäneitä oli yleensä alle yksi prosentti aikuisista, mutta Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa näitä kolmea huumausainetta käytettiin hieman yleisemmin kuin muualla. Mindre enn 1 % av den voksne befolkningenrapporterer nyere bruk av amfetamin, kokain eller ecstasy, selv om Irland og Storbritannia har litt høyere tallfor de tre stoffene. Danmark og Norge har tilsvarendehøyere tall for amfetamin og Spania for kokain. Yhdysvalloissa vuonna 2000 kotitalouksissasuoritetun kyselyn mukaan 8,3 prosenttia aikuisista (12vuotiaista ja sitä vanhemmista) ilmoitti kokeilleensa hil- I denamerikanske husholdningsundersøkelsen fra 2000 rapporterte 8,3 % av den voksne befolkningen (12 år ogeldre) nyere bruk (det siste året) av cannabis og 1,5 %av kokain. Huumeiden käytössä voi olla todellisia eroja, muttalisäksi useat tekijät voivat vaikuttaa kansallisten lukujen res med generasjonsfaktorer, som tilnærmingen mellommenn og kvinners livsstil. En del samlede nasjonale tallkan delvis forklares med andelen av befolkningen sombor i byer. On otettava huomioon, että ikäryhmä (12-vuotiaat ja sitä vanhemmat) on laajempi kuin EMCDDA:n suosittelema ikäryhmä (15–64-vuotiaat) Euroopan unionin tutkimuksissa.Kaavio 4 OL: Kannabiksen, amfetamiinin ja kokaiinin hiljattainen käyttö (viimeisten 12 kuukauden aikana) nuorten aikuisten keskuudessa Euroopan valtioissa, mitattu kansallisilla väestötutkimuksilla (verkkoversio). I de fleste land rapporterte 5-18 % avunge voksne nyere bruk av cannabis (Sverige 12 %).0,5-6 % rapporterte nyere amfetaminbruk, 0,5-3,5 %kokainbruk og 0,5-5 % ecstasybruk (6). Kannabiksen hiljattainen käyttö (viimeisten 12 kuukauden aikana) nuorten aikuisten keskuudessa, mitattu kansallisilla väestötutkimuksilla laske pitkään aikaan, vaikka tämänhetkinen huumeidenkäyttö laskisi. I tillegg til at det faktisk finnes reelle forskjeller i narkotikabruken landene imellom, kan flere faktorer bidra til åskape ulikheter. Kansalliset ja paikalliset väestötutkimukset sekä varus-mies- ja koululaiskyselyt osoittavat, että kannabiksenkäyttö on lisääntynyt selvästi 1990luvulla melkein kaikissa Euroopan maissa erityisesti nuorten keskuudessa.Samaan aikaan kannabiksen käytössä näyttäisi olevanyhteneväisyyksiä eri maiden välillä. På grunn av begrensningene i informasjonskildene (fåsammenhengende serier) og forskjellene i de ulike landssosiale/kulturelle tradisjoner og utvikling, er det vanskelig å definere klare trender for EU generelt. Useissa maissa ainakin kerran käyttäneitä oli 20–25 prosenttia ja hiljattainkäyttäneitä 5–10 prosenttia. Begrepet’livstidserfaring’bør brukes med varsomhet når trender Kaavio 5 OL: Eri maiden huumeiden käyttöä kuvaavien erilaisten lukujen tulkinta – esimerkkeinä Tanska ja Ranska (verkkoversio).Kaavio 6 OL: Kokaiinin hiljattainen käyttö (viimeisten 12 kuukauden aikana) ikäryhmittäin Euroopan valtioissa, mitattu kansallisilla väestötutkimuksilla (verkkoversio). Merk at aldersspredningen (12 år og eldre) er større enn aldersspredningen som er bruktav EONN i undersøkelsene fra EU-land (15-64 år).Figur 4 OL: Nyere bruk (siste 12 måneder) av amfetamin, ecstasy og kokain blant unge voksne i europeiske land, i henhold tilnasjonale befolkningsundersøkelser (nettutgaven).Figur 5 OL: Hvordan sammenligne tall for narkotikamisbruk landene imellom – et eksempel fra Danmark og Frankrike (nettut-gaven).Figur 6 OL: Nyere kokainbruk (siste 12 måneder) etter aldersgruppe i europeiske land, i henhold til befolkningsundersøkelser(nettutgaven). Kannabiksen käytön tasaantuminen viime aikoina muutamissa Euroopan unionin maissa Stabilisering i bruken av cannabis i den senere tid i en del EU-land Huumeiden käyttö nuorten keskuudessa Nyere bruk (siste 12 måneder) av cannabis blant unge voksne i henhold til nasjonale befolkningsundersøkelser Hiljattainen käyttö (viimeisten 12 kuukauden aikana)nuorten aikuisten keskuudessa Nyere bruk (siste 12 måneder) blant unge voksne Yhdistynytkuningaskunta(Englanti ja Wales) (16–29) Storbritannia(England og Wales)(16-29) Yhdistynytkuningaskunta(Englanti ja Wales) (16–34) Storbritannia(England og Wales)(16-34) Kannabiksen käytön jatkuva lisääntyminen muutamissa Euroopan unionin maissa Fortsatt økning i bruken av cannabis i en del EU-land Kokaiinin käyttö muutamissa Euroopan unionin maissa ( Kokainbruk i en del EU-land ( Ainakin kerran ekstaasia käyttäneiden väliset erot kohdennetuissa ja yleisissä väestötutkimuksissa (1) Nyere bruk (siste 12 måneder) blant unge voksne Yhdistynytkuningaskunta(Englanti ja Wales)(16–29) Storbritannia(E & W) (16-29) Yökerhoissa kävijät kohderyhmänä Storbritannia(E & W) (16-34) Yhdistynytkuningaskunta(Englanti ja Wales)(16–34) EONN har definert unge voksne som aldersgruppen 15-34 år(Danmark og Storbritannia fra 16, Tyskland og Irland fra 18). Yhdistyneen kuningaskunnan nuoretaikuiset Ungevoksne i Storbritannia Huumeiden ongelmakäytöllä tarkoitetaan opiaattien,kokaiinin ja/tai amfetamiinien suonensisäistä tai pitkäai- kaista/säännöllistä käyttöä.(9 ‘Problematisk bruk av narkotika’defineres her som‘injeksjonsbruk av narkotika eller langvarig/regelmessig bruk av opiater, kokain og/eller amfetaminer’(9 Mahdollista kasvua kansallisella tasolla on havaittu Belgiassa,Saksassa, Italiassa, Luxemburgissa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Norjassa (tietoja vain suonensisäisesti huumeita käyttävistä). •Anslag over antall problembrukere i EUs medlemsstater,1995-2000 (antall pr. 1000 i aldersgruppen 15-64 år) Yksityiskohtaisempia tietoja huumeiden ongelmakäytön arvioimiseksi käytetyistä määritelmistä ja menetelmistä esitellään osoitteessa http://annualreport.emcdda.eu.int. Definisjoner på og metoder brukt for å beregne anslag over problematisk bruk av narkotika er nærmere beskrevet på http://annualreport.emcdda.eu.int Arviot huumeiden ongelmakäytöstä Euroopan unionin jäsenvaltioissa (viimeisen vuoden aikana käyttäneet tuhatta 15–64-vuotiasta asukasta kohti) Anslag over problembruk av narkotika i forskjellige EU-medlemsstater (nyeste anslag over bruk siste år pr. 1000 innbyggere i aldersgruppen 15-64 år) Piste osoittaa keskeisen arvion, ja viiva osoittaa 95 prosentin luotettavuusvälin epävarmuuden. Punkt viser til middelverdi for anslaget, mens linje representerer et toleranseområde på 95 % konfidensintervall . Tietoja ei saatu Belgiasta, Kreikastaeikä Norjasta (katso kaavio 5). Jo lengre linjen er, jo mindre sikkert er utbredelsesanslaget (ikke tilgjengelig for Spania). Arviot suonensisäisestä huumeiden käytöstä Euroopan unionin jäsenvaltioissa (viimeisen vuoden aikana käyttäneet tuhatta 15–64-vuotiasta asukasta kohti) Anslag over sprøytebruk i EU-medlemsstater (nyeste anslag over bruk siste år pr. 1000 innbyggere i aldersgruppen 15-64 år) Piste osoittaa keskeisen arvion, ja viiva osoittaa virhemarginaalin tai 95prosentin luotettavuusvälin. Punkt viser til middelverdi for anslaget, mens linje representerer toleranseområde, eventuelt 95 % konfidensintervall dersom slikt finnes. Mitä pidempi viiva on, sitä epävarmempia arviot ovat (tietoja ei ole saatavilla Ranskan eikä Yhdistyneen kuningaskunnan osalta).EMCDDA-hankkeen kansalliset seurantakeskukset: ”State of the art regarding national prevalence estimates of problem drug use in the EU Member States”, CT.00.RTX.23, Lissabon, EMCDDA,2002. Koordinoijana toimii Institut für Therapieforschung, München. Jo lengre linjen er, jo mindre sikkert er utbredelsesanslaget (ikke tilgjengelig for Frankrike og Storbritannia).Nasjonale knutepunkter gjennom EONN-prosjektet ‘State of the art regarding national prevalence estimates of problem drug use in the EU Member States’, CT.00.RTX.23, Lisboa, EMCDDA, 2002.Koordinert av Institut für Therapieforschung, München. Hoitoon hakeutuvista päähuumeenaan kannabista käyttävien luku vaihteli Portugalin 2,5prosentista Saksan 24prosenttiin. I 2000 rapporterte landene om en økning i antallet personer som ble behandlet for problemer med narkotika.Ifølge rapportene kan dette skyldes to hovedfaktorer: atmetodene for innsamling av data er blitt forbedret (øktinnrapportering av personer i behandling) og at behandlingstilbudet er blitt utvidet, spesielt tilbudet om substitusjonsbehandling. Usein kannabista käytettiin yhdessä muidenhuumausaineiden kanssa (katso erityiskysymyksiä käsittelevästä osiosta kohta Huumeiden sekakäyttö, luku 3). Nye tjenester særlig tilpasset bestemtemålgrupper (f.eks. mindreårige) kan også ha medvirket tildenne økningen. Hoitoon tulevien asiakkaiden erityispiirteet (kuten sosiaaliset ominaispiirteet) ja huumeiden käyttötavat (kuten suonensisäisesti huumeita käyttävien tai opiaattien käyttäjienosuus) osoittavat mahdollisesti huumeiden ongelmakäytön entistä laajempia suuntauksia. Karakteristika for klienter som påbegynner behandling(f.eks. sosiale karakteristika) og forbruksatferd (som andelen sprøytebrukere eller opiatbrukere) er potensielle indikatorer for bredere trender for problematisk bruk av narkotika. Samalla ne tarjoavatkuvan Euroopan hoitokeskusten järjestelyistä. De gir også et inntrykk av hvordan behandlingssentrene er organisert i Europa. Vinoutumiavoi kuitenkin syntyä, koska tiedonkeruumenetelmät jahoitopalvelujen tarjonnan aste ovat erilaisia eri maissa. Forskjeller i metodene forinnsamling av informasjon og forskjeller i behandlingstilbudet landene imellom kan imidlertid gi en viss fortegning. Hoitoon hakeutuvista potilaista kokaiinia päähuumeenaan käyttäviä oli edelleen eniten Espanjassa (18 prosenttia) ja Alankomaissa (29 prosenttia). I de fleste landene er det fortsatt opiater (spesielt heroin)de fleste klientene søker behandling for. Dette kan tildels skyldes at mange av tjenestene er spesielt tilrettelagtfor opiatbrukernes behov. Muissa maissaluvut olivat alhaisemmat, ja ne vaihtelivat Saksan kuudesta prosentista Kreikan 0,8 prosenttiin. Til tross for forskjellene i behandlingspolitikk og registreringspraksis er det mulig å identifisere både felles ogdivergerende trender i Europa. Hoitopolitiikkojen ja kirjaamiskäytäntöjen eroista huolimatta Euroopassa voidaan tunnistaa sekä yleisiä että erityisiä suuntauksia. 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge Alankomaissa, Tanskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa luvut vaihtelivat kahden ja seitsemän prosentinvälillä. Det er størst forskjeller mellom landene når det gjelder amfetaminer. Muissa maissa prosenttiluku jäi lähelle nollaa(kaavio 7). Mens 33 % av klientene i Finland og 29 % av klientene i Sverige søker behandling for disse stoffene, varierer tallene for Tyskland, Storbritannia, Danmark og Nederland fra 7 til 2 % og ligger rundt 0 % i andre land (figur 7). Vuonna 2000 maat ilmoittivat huumeongelmien takiahoidettujen henkilöiden määrän lisääntyneen kokonaisuudessaan. TDI-protokollen (1) er et felles initiativ fra EONN og Pompidou-gruppen som de 15 medlemsstatene har vedtatt. Raporttien mukaan tähän on pääasiallisestikaksi syytä: tiedonkeruumenetelmien parantuminen (hoidossa olevien määrä on kasvanut) ja korvaushoitoa tarjoavien hoitoyksiköiden lisääntyminen. Datainnsamlingen for år 2000 innbefattet totalt 1 702behandlingsenheter i hele Europa. Enhetene har tattutgangspunkt i et felles sett med standarder og har framlagt informasjon om til sammen 170 444 pasienter. Heroiinin vuoksi hoitoon hakeutuvien uusien potilaidenmäärä vaikuttaa tasaantuneen tai olevan laskussa. Antallet nye klienter som søker behandling for heroinavhengighet, synes å være stabilt eller avtagende. Mahdollisia syitä määrän tasaantumiseen tai laskuun ovatmuiden huumeiden käytön suhteellinen lisääntyminen,1980-luvun alkupuolella alkaneen ja 1990luvun alkupuoleen asti kestäneen heroiinin käytön räjähdysmäisenkasvun päättyminen (kyseisten vuosien aikana aloittaneetovat jo hakeutuneet hoitoon yleisimmin viiden vuodenkuluttua käytön aloittamisesta), rinnakkainen suuntaus Muligeårsaker til dette kan være at antallet brukere som tarandre stoffer har økt forholdsvis mye mer, at heroinepidemien på slutten av 1980-tallet og begynnelsen av1990-tallet er over (klienter som begynte å bruke narkotika i denne perioden, har allerede søkt om behandling,vanligvis fem år etter at de begynte å bruke narkotika), atvi ser en parallell trend når det gjelder dataene for utbredelse, samt at det er opprettet nye behandlingstilbud rettet mot andre forbrukerprofiler. Useimmissa maissa hoitoon hakeutuvat asiakkaat käyttivät edelleen päähuumeenaan opiaatteja (erityisesti heroiinia). I en del land øker andelen klienter som søker behandlingfor cannabisavhengighet. Tämä voi johtua osaksi siitä, että monet palvelut onjärjestetty opiaattien käyttäjien tarpeiden mukaisesti. Tyskland rapporterer den størsteøkningen i cannabisklienter som søker behandling for første gang, fra 16,7 % i 1996 til 42,6 % i 2000 (merk at dettebare gjelder poliklinisk behandling). Danmark følger, meden økning fra 25 % i 1996 til 30 % i 2000. Tilsvarende trender ser man i andre land, dog ikke i samme omfang (figur 8). Kaikki hoitoon otetut potilaat päähuumeen mukaisesti jaoteltuna Spania (med 18 %) og Nederland (med 29 %) har fortsatthøyest andel av klienter som søker behandling for kokainsom hovedrusmiddel. (*)= vuoden 1999 tiedot.Reitoxin kansalliset raportit, 2001. * = data fra 1999Nasjonale Reitox-rapporter for 2001. Käyttömuodot kaikkien asiakkaiden keskuudessa Ulike måter rusmidler tas på blant alle klienter Polttaminen/sisäänhengitys Muut / ei tiedossa Røykes/inhaleres Annet/ikke kjent Tietoja ei ole saatavissa Ranskasta, Irlannista, Itävallasta eikä Portugalista.Reitoxin kansalliset raportit, 2001. Nasjonale Reitox-rapporter for 2001. Reitoxin kansalliset raportit, 2001. Mangler data for Frankrike, Irland, Østerrike og Portugal.Nasjonale Reitox-rapporter for 2001. TDI-data for 2000 fra polikliniske behandlingssentre. Heroiinin käyttömuodot Espanjassa I Spania tas heroin på følgende måter Suonensisäisesti heroiinia käyttävien määrä vaihtelihuomattavasti maittain Alankomaiden 13 prosentista Kreikan 73,8 prosenttiin. Andelen sprøytebrukere av heroin varierer svært fra landtil land, fra 13 % i Nederland til 73,8 % i Hellas. Markkinoiden tasolla käyttömuotoihin vaikuttaakolme pääasiallista tekijää: poltettavan heroiinin(perusmuodon) tai suonensisäisesti käytettävän heroiinin (hydrokloridin) suhteellinen saatavuus, heroiininhinta (korkea hinta lisää suonensisäistä käyttöä) jaheroiinin puhtaus (alhainen puhtausaste lisää suonensisäistä käyttöä). På markedsnivåer det tre hovedfaktorer som kan påvirke måten stoffettas på: relativ tilgjengelighet av heroin for røyking (baseform) eller for intravenøs bruk (hydroklorid), prisen påheroin (høyere pris fører til økt sprøytebruk) samt heroinens renhet (lavere renhet henger sammen med merutbredt bruk av sprøyter). Sosiaaliset ominaispiirteet don sukupuolijakautumaa vertailevissa joissakin tutkimuksissa on osoitettu, että huumeita käyttävistä naisistasuuri osa hakeutuu hoitoon. Kjønnsfordelingen mellom menn og kvinner varierer fra 2/1til 6/1. Det er visse likheter mellom landene i Sør-Europa,hvor andelen menn er høyere og mellom landene i Nord-Europa, hvor andelen menn er lavere. Yleisesti ottaen hoitoon hakeutuvien asiakkaiden sosiaaliset olot eri aloilla ovat pahenemaan päin verrattunakoko väestöön. De sosiale forholdene for klienter som søker behandling synes å forverres i forhold til befolkningen generelt på ulikeområder. Esimerkiksi työttömyysprosentti on50–55prosenttia myös sellaisissa maissa kuin Tanskassa,jossa koko väestön osalta laskettu saman ikäryhmän työttömyysaste on alle viisi prosenttia.(13) Havaittavissa onmyös alhainen koulutustaso. Vi ser f.eks. arbeidsledighetstall på inntil 50-55 %blant klientene, også i land der arbeidsledigheten i befolkningen generelt i samme aldersgruppe er under 5 %, som i Danmark (13). Klientene har også lavt utdanningsnivå. Peruskoulua ei ollut päättänyt 13,2 prosenttia, ja 65,8prosenttia oli käynyt vain Inntil13,2% har ikke fullført grunnskolens mellomtrinn, og inntil Kansallisuuden osalta ominaispiirteet noudattelevat kokoväestön rakennetta: hoitoon hakeudutaan pääasiallisestisiinä maassa, jonka kansalaisia ollaan. Selv om dataene som erinnhentet til nå fortsatt vanskelig lar seg sammenligne, girde et globalt inntrykk av forskjellene blant annet fra land tilland eller fra en region eller et miljø til et annet. Muista maista(Euroopan maista tai Euroopan ulkopuolisista maista)tulevien henkilöiden osuus vastaa ulkomaalaisten suhteellista osuutta koko väestöstä.(15) Når det gjelder nasjonalitet, har denne gruppen omtrentsamme struktur som befolkningen generelt: klientene erhovedsakelig borgere av det landet de søker behandlingi, og andelen personer fra andre land (europeiske ellerikke-europeiske) er i tråd med andelen utlendinger ibefolkningen generelt (15). Asiakkaiden keski-ikä on 29 vuotta ja uusien asiakkaiden 27 vuotta. Ut fra foreliggende data er det store forskjeller i utbredelsen av HIV blant sprøytebrukere, både landene imellom og innenfor det enkelte land. Irlannissa ja Suomessa hoitoon osallistuvat asiakkaat ovat iältään nuorimpia, kuntaas Kreikassa ja Alankomaissa hoitoon hakeutuvat kaikkein vanhimmat asiakkaat.(11) Koko väestön ikäjakaumaon erilainen verrattuna asiakkaiden ikäjakaumaan, toisinsanoen maassa, jossa on suhteellisesti vanhin (tai nuorin)väestö, hoitoon hakeutuneet asiakkaat eivät ole keskimäärin vanhimpia (tai nuorimpia). Smittenivået i de ulikekildene varierer stort sett mellom 1 % i Storbritannia(surveyundersøkelser og uavhengig, anonym screening)og 34 % i Spania (rutinemessige diagnostiseringstester inarkotikabehandlingen), men generelt sett er nivåenestabile (18). Nuorimmat asiakkaat ovat esimerkiksi Belgiassa, jossa käytetään eniten kannabista, kun taas vanhimmat ovat Kreikassa ja Alankomaissa, joissa käytetäänpaljon heroiinia ja kokaiinia. Bildet har ikke forandret seg stort i de senereårene (figur 11). Katso tämän osuuden tilastotaulukot osoitteessahttp://annualreport.emcdda.eu.int •Noen karakteristika for personer som har fått behandling fornarkotikaproblemer i EU •Euroopan unionissa huumeongelmiinsa hoitoa saaneidenhenkilöiden ominaispiirteitä •Noen karakteristika for personer i EU som har fått behandlingfor narkotikaproblemer for første gang •Euroopan unionissa huumeongelmiinsa ensimmäisen kerranhoitoa saaneiden henkilöiden ominaispiirteitä •Noen karakteristika for kvinner som har fått behandling fornarkotikaproblemer i EU •Euroopan unionissa huumeongelmiinsa hoitoa saaneidennaisten ominaispiirteitä •Noen karakteristika for menn som har fått behandling fornarkotikaproblemer i EU •Euroopan unionissa huumeongelmiinsa hoitoa saaneidenmiesten ominaispiirteitä Av alle typer ulovlig rusmiddelbruk er det sprøytebruk ogsmittsomme sykdommer overført ved sprøytebruk som Sukupuolijakauma vaihtelee mies- ja naispuolisten välillä suhdelukuna 2/1–6/1. Det var ekstremt høy utbredelse av HIV i enkelte regioner mellom 1996 og 2001. Sukupuolijakaumat ilmenevätniin, että Etelä-Euroopassa miesten keskuudessa prosenttiosuus on korkea, kun taas Pohjois-Euroopassa miestenprosenttiluvut ovat alhaisia. Syyt tähän voivat johtua erilaisista huumeiden käyttötavoista naisten ja miesten keskuudessa tai eri lähestymistavoista tarjottuihin palveluihin. I mange av tilfellene relatererdette seg til gamle epidemier, men det er likevel viktig åiverksette særskilte forebyggende tiltak, blant annet for åhindre overføring av HIV til nye sprøytebrukere, tilsprøytebrukeres seksualpartnere og fra mor til barn.Utbredelsen var over 25 % blant sprøytebrukere som blerutinemessig testet i forbindelse med narkotikabehandling i de italienske regionene Emilia Romagna, Lombardia og Sardinia, i Frankrike (sprøytebrukere over 34 år), i Lisboa og Porto (Portugal), og i Spania. Yleisesti näyttää siltä, että naiset hakeutuvat hoitoonharvemmin kuin miehet. Toisaalta esiintyvyyden ja hoi- Studier somomfattet sprøytebrukere som ble rekruttert både innenforog utenfor et behandlingsopplegg (det siste er mestrepresentativt), viste også over 25 % utbredelse i samme (11)Kaavio 7 OL: Hoidettavien asiakkaiden keskimääräinen ikä (verkkoversio).(12)Eurostatin tietoja (1999) on käytetty analyysin viitteenä. (13)Figur 8 OL: Situasjonen med hensyn til yrkesaktivitet i en del land (nettutgaven).(14)Figur 9 OL: Utdanningsnivå i en del land (nettutgaven). (13)Kaavio 8 OL: Joidenkin maiden työllisyystilanne (verkkoversio). (15)Figur 10 OL: Prosentandel utenlandske statsborgere som søker behandling for første gang (nettutgaven). (14)Kaavio 9 OL: Koulutustaso muutamissa maissa (verkkoversio). (16)Dette emnet er nærmere beskrevet i Årsrapporten for 2001, Kapittel 3, Utvalgte aspekter – Narkotikarelaterte smittsomme syk- dommer, på http://ar2001.emcdda.eu.int )Kaavio 10 OL: Muiden kuin oman maan kansalaisten prosenttiosuus asiakkaista, jotka pyytävät hoitoa ensimmäisen kerran(verk- koversio). )Se http://www.emcdda.eu.int/situation/themes/infectious_diseases.shtml for ytterligere opplysninger om metoder og retningslinjer for innsamling av data. Huumeisiin liittyvät tartuntataudit(16) )For ytterligere opplysninger og kilder, se statistiske tabeller på http://annualreport.emcdda.eu.int HIV-tartuntojen levinneisyys suonensisäisesti huumeita käyttävillä Euroopan unionin jäsenvaltioissa 1996–2001 Utbredelse av HIV-smitte blant sprøytebrukere i EU, 19962001 Saatavilla olevien tietojen mukaan HIV:n levinneisyys injektiokäyttäjien keskuudessa vaihtelee maiden välillä sekä maiden sisällä. Utbredelsen blant unge sprøytebrukere kan også gi informasjon om hvor effektiv forebyggingen er ettersom smitten her i snitt vil være av nyere dato enn for gruppen settunder ett. Erilaisten tartuntojen levinneisyys vaihtelee suurin piirtein Yhdistyneen kuningaskunnan yhdestä prosentista(kyselytutkimukset ja erilliset nimettömänä toteutettavat seulonnat) Espanjan 34 prosenttiin (huumehoidon yhteydessärutiininomaisesti toteutettavat kokeet). Yleisesti ottaen tartuntojen levinneisyys on tasaantunut.(18) Tämä yleiskuva ei ole muuttunut viime vuosien aikana (kaavio 11). I de landene hvor dataene er spesifisert etteralder, har Spania høyest prevalens blant sprøytebrukereunder 25 år (nedgang fra 20 % i 1996 til 13 % i 2000blant sprøytebrukere i behandling), Frankrike (nedgangfra 6 % i 1997 til 3 % i 1999 blant sprøytebrukere ibehandling, men 8 % i 1998 blant deltakere i sprøytebytteprogrammer), Italia (8 % i 1998 blant sprøytebruke- HIV-tartuntojen levinneisyys hoitoon osallistuvien suonensisäisesti huumeita käyttävien keskuudessa Italiassa alueittain Utbredelse av HIV-smitte blant italienske sprøytebrukere i behandling, etter region Kreikka ja Luxemburg: vuotta 1999 aiemmat tiedot on tilastoitu jälkikäteen. Luxemburgin suuntaus ei ole vakiintunut, sillä luvut ovat hyvin pienet.1991–1996: kansalliset seurantakeskukset; 1997–2001: EuroHIV (Eurooppalainen aidsin epidemiologinen seurantakeskus). ”Prevalence of HIV infection (% infected)among new injecting drug users in the EU, 1996–2001” osoitteessa http://annualreport.emcdda.eu.int. Pga. begrenset tallmateriale er trender for Luxembourg ikke stabile.1991-1996: Nasjonale knutepunkter, 1997-2001: EuroHIV. ’Utbredelse av HIV-smitte(% smittede) blant nye sprøytebrukere i EU, 19962001’ på http://annualreport.emcdda.eu.int. Alueita, joissa tilanne on vakiintunut tai suuntaus on aleneva, ei ole otettu mukaan.Kokonaisotos on 70000 vuotta kohden. Yksityiskohtaisempia tietoja löytyy taulukosta”Prevalence of HIV infection (% infected) among injecting drug users in the EU,1996–2001” osoitteessa http://annualreport.emcdda.eu.int.Rivelazione Attività nel Settore Tossicodipendenze– Anno 2000, Ministero della Salute, Sistema Informativo Sanitario, Direzione Generale della Prevenzione, Ufficio Dipendenze da Farmaci e Sostanze d’Abuso e AIDS. Med sikte på utformingen og evalueringen av en narkotikapolitikk er det viktig å se trender over tid i HIV-preva-lens. Joissakin maissa on kerätty tietoja ainoastaan HIV:n levinneisyydestä uusien injektiokäyttäjien keskuudessa. Økende trender betyr at innsatsen må styrkes, mensfallende trender tilsier at innsatsen har hatt sin effekt. tartuntoja voi ilmaantua kyseiselle alueelle. Detbetyr likevel ikke at det ikke kan oppstå nye infeksjoneri områder med synkende utbredelse. Injektiokäyttäjien hoidonperusteella HIV:n levinneisyys laski Lazion, Marchen ja Umbrian alueilla Italiassa ja neulojenvaihtopisteissä Helsingissä Suomessa vuonna 2000 (aiemmin 1998–1999levinneisyys oli noussut voimakkaasti). I løpet av de senere årene har det vært en økning i HIV-smitte hos (undergrupper av) sprøytebrukere i regioner eller byer i Irland,Italia, Nederland, Portugal og Finland (19). Vaikkatietoja ei ole vielä saatavilla useimmista maista ja vaikkamonet asiat riippuvat vielä hyvin paljon testausmenetelmistä, ilmoituskäytännön avulla on havaittu tartuntojenlisääntyneen uudelleen Suomessa (kaavio 13). Opplysninge-ne fra Italia viser at nasjonale gjennomsnitt har sværtbegrenset verdi for narkotikapolitiske formål, mens derimot en spesifisering på mindre regioner eller byer girbedre mulighet for å vurdere effekten av det forebyggende arbeidet (figur 12). Aidsin levinneisyys antaa kuitenkin edelleen viitteitä uusien HIV-tartuntojen määrästä eri maissa. Foreløpig kan ytterst få land ginasjonale data spesifisert etter region. Aidsinlevinneisyys on laskenut suurimmassa osassa maita vuoden 1996 jälkeen, sillä hoito on kehittynyt ja tartuntoja onollut mahdollisesti vähemmän 1990-luvulla. Portugalissasuonensisäiseen huumeiden käyttöön liittyvä aids lisääntyi edelleen 1990luvun lopussa, mikä on osoitus puut- Utbredelsen av HIV gikk ned blant sprøytebrukere under behandling iregionene Lazio, Marche, og Umbria i Italia og blantpersoner som deltok i sprøytebytteprogrammer i Helsinki, Finland i 2000 (etter den store økningen fra 1998 til Euroopan unionin jäsenvaltioissa” (verkkoversio). )Ytterligere opplysninger er gitt i boks OL‘Økning av HIV-smitte blant sprøytebrukere i en del EU-land’(nettutgaven). Huumausainetilanne 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge C-hepatiittitartuntojen levinneisyys suonensisäisesti huumeita käyttävillä Euroopan unionin jäsenvaltioissa 1996–2001 Utbredelse av HCV-smitte blant sprøytebrukere i EU, 19962001 Suluissa oleva tieto on paikallista. Tall i parentes er lokale data. Maiden välisiä eroja on tulkittavavaroen, sillä lähteet ovat erityyppisiä ja/tai niissä on käytetty paikallisiatietoja. Forskjellene landene imellom må tolkesmed varsomhet ettersom ulike typer kilde er brukt, og/eller bruk av lokale data. Kunkin maan väri osoittaa levinneisyyden vaihteluvälin keskiarvon eri tietolähteiden perusteella. Fargen til et land indikerer middelverdien for utbredelsesanslagene fra de ulike datakildene. Espanjan, Italian ja Portugalin tiedotrajoittuvat C-hepatiitin levinneisyyteen hoitoon osallistuvien suonensisäisesti huumeita käyttävien keskuudessa, eivätkä ne välttämättä vastaa C-hepatiitin levinneisyyttä suonensisäisesti huumeita käyttävillä, jotkaeivät osallistu hoitoon. Data for Spania, Italia og Portugal erbegrenset til utbredelsen av HCV blant sprøytebrukere i behandling, oger muligens ikke representative for utbredelsen av HCV blant sprøytebrukere utenfor et behandlingsopplegg. Luxemburgin, Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan tiedot perustuvat sylkitesteihin. Dataene fra UK, Luxembourg og Finland er basert på spytt-tester. Ranskan tiedot perustuvat itseilmoitettuihin testituloksiin, jotka voivat olla epäluotettavia. Data for Frankrike er basert på egenrapportering av testresultater, som kan være upålitelige. Ruotsin tiedot ovat vuodelta 1994. Kansalliset seurantakeskukset. Data for Sverigegjelder 1994.Nasjonale knutepunkter. Portugalissa kasvu tasaantui vuoden1997 jälkeen, mutta aidsin levinneisyys suonensisäisestihuumeita käyttävien keskuudessa on vuosittain mitattuna Euroopan unionin maista korkein.(20) For primærkilder, se statistisk tabell ’Utbredelseav hepatitt C-smitte blant sprøytebrukere i EUs medlemsstater, 19962001’ på http://annualreport.emcdda.eu.int. C-hepatiittiviruksen tartuntojen levinneisyys ja suuntaukset Ettersom de nye behandlingsmetodene for sprøytebrukere forsinker utbruddet av AIDS, kan AIDS-data ikke lenger brukes for å følge trender i HIV-smitte. C-hepatiitti tarttuu herkemmin kuin HIV, ja se voisiirtyä helpommin muiden pistämisessä käytettävienvälineiden kuin neulojen välityksellä, esimerkiksi pumpulin, lusikan tai veden välityksellä. Forekomstenav AIDS gir likevel opplysninger om antallet nye HIV-til-feller i de ulike landene. Tämä osoittaa,kuinka tärkeää on seurata levinneisyyttä kansallisentason lisäksi alueellisesti, kaupungeittain tai muidenpienten alueiden mukaisesti. Som et resultat av forbedredebehandlingsmetoder og muligens lavere smittetall på1990-tallet har forekomsten av AIDS gått ned i de flestelandene siden rundt 1996. C-hepatiittiviruksen (HCV) levinneisyystietoja on vaikeasaada, ja niitä koskevat samat rajoitukset kuin HIV-tar-tuntojen tietoja. Yleiskuva on kuitenkin selvä: C-hepatii-tin levinneisyys on erittäin korkea kaikissa maissa ja kaikissa ympäristöissä. I Portugal fortsatte økningenav AIDS blant sprøytebrukere på slutten av 1990-tallet,noe som tyder på lavt gjennomslag for HIV-behandling-en og/eller økt HIV-smitte blant sprøytebrukere. Tartuntojen määrä vaihtelee 40 ja 90prosentin välillä injektiokäyttäjien eri alaryhmissä (kaavio 14). Selv omøkningen i Portugal er stabilisert siden 1997, har landetden høyeste årlige forekomsten av nye tilfeller av AIDSblant sprøytebrukere i EU (20). 2002 Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta Bare noen få land har data om utbredelse av nåværende HBV-smitte, men tallene synes åvariere svært meget, og er i noen tilfeller høye. C-hepatiitin levinneisyys alle kahden vuoden ajan suonensisäisesti huumeita käyttäneillä •Utbredelse av aktuell hepatitt B-smitte (HBsAg) blant sprøytebrukere i EU, 19962001 % vuonna 1997, 37 prosenttia vuonna 1999), mutta tiedotperustuvat itse ilmoitettuihin testituloksiin, ja ne voivatolla epäluotettavia. •Utbredelse av HBV-antistoffer blant sprøytebrukere i EU,1996-2001 Kansalliset seurantakeskukset. Nasjonale knutepunkter. Katso tämän osuuden yksityiskohtaiset tilastotaulukotosoitteessa http://annualreport.emcdda.eu.int For primærkilder, se tabellen ’Utbredelse av HCV blantsprøytebrukere med mindre enn to års sprøytebruk, 1996-2000’ på http://annualreport.emcdda.eu.int. B-hepatiitin vasta-aineidenlevinneisyys näyttää epäyhtenäisemmältä Euroopanunionin alueella kuin C-hepatiitin levinneisyys. Disse dødsfallene utgjør etalvorlig samfunnsproblem og har betydning for hvordannarkotikapolitikken skal utformes og evalueres. •Todetut HIV-tartunnat suonensisäisesti huumeita käyttävillä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, 1991–2001 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge •C-hepatiittitartuntojen levinneisyys uusilla injektiokäyttäjillä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, 1996–2001 Nasjonale statistikker over narkotikarelaterte dødsfallviser vanligvis til akutte dødsfall som er direkte relatert til Huumekuolemat ja huumeidenkäyttäjien kuolleisuus Definisjonen som narkotikamisbruk eller ‘overdoser’( er brukt i EONNs nøkkelindikator, viser også til disse Huumekuolemien määriä esitetään usein julkisissa keskusteluissa ja joukkoviestintävälineissä sekä keskusteltaessa laittomiin huumausaineisiin liittyvistä ongelmista.Kuolemat aiheuttavat vakavaa yhteiskunnallista huolta javoivat vaikuttaa huumepolitiikan muotoilemiseen ja arviointiin. 23 land og Storbritannia) har imidlertid rapportert nasjonaleeller lokale økninger av tilfeller hvor det er funnet kokain(vanligvis i tillegg til andre stoffer). Kansalliset tilastot huumekuolemista sisältävät yleensääkilliset kuolemat, jotka liittyvät suoraan huumeiden käyttöön tai yliannostukseen.(22 I tillegg kan en delkokainrelaterte dødsfall forveksles med kardiovaskulæredødsfall og dermed passere ubemerket. Lisäksi esimerkiksi aidsin, onnettomuuksien taiväkivallan aiheuttamia kuolemia on paljon. I tillegg har problembrukere – spesielt opiatbrukere – høy total dødelighet på grunn av overdoser, men også på grunn av AIDS, ulykker, vold osv. Äkillisten huumekuolemien vaikutus ja ominaispiirteet Konsekvenser av og karakteristika for akuttenarkotikarelaterte dødsfall Tähän asti kokaiinin, amfetamiinin tai ekstaasin aiheuttamiin myrkytystiloihin kuoleminen on Euroopassa harvinaista. Dødsfall som direkte er forårsaket av ecstasy, forekommer sjelden. Monissa maissa (Espanjassa, Ranskassa, Italiassa,Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) onhavaittu kansallisella tai paikallisella tasolla yhä enemmän tapauksia, joissa kokaiini on aiheuttanut myrkytyksen (yleensä yhdessä jonkin toisen aineen kanssa). Men slike dødsfall skaper alvorlig bekymring ettersom de skjer helt uventet blant svært unge mennesker, og fordi en del av dødsfallene kunne vært forhindret ved hjelp av enkle tiltak, som å sikre tilstrekkeligventilasjon og at vann er tilgjengelig i danselokaler, i tillegg til helseopplysning. Äkillisten huumekuolemien vaikutukset ovat selvät, kunotetaan huomioon, että Euroopan unionin maissa huumeisiin kuolee vuosittain 7000–8000 henkilöä. Når man tenker på at EU-landene hvert år rapporterer7000-8000 narkotikadødsfall får man et visst inntrykkav omfanget av problemet. Useimmissa maissa arvioidaan, että osa huumekuolemista jääkirjaamatta, joissakin tapauksissa jopa merkittävä osa. De fleste land regner med enviss underrapportering, i en del tilfeller en signifikantunderrapportering. Suoraan ekstaasin aiheuttamat kuolemat ovat epätavallisia, mutta ne ovat huolestuttavia, sillä ekstaasiin kuolevathyvin nuoret arvaamattomalla tavalla. Metadon er påvist i et antall dødsfall, men flere kilder(bl.a. fra Storbritannia og Tyskland) indikerer at metadonrelaterte dødsfall mer sannsynlig skyldes ulovlig bruk avstoffer, og ikke bruk av metadon som er forskrevet somledd i et behandlingsopplegg. Kuolemat voitaisiin estää yksinkertaisilla toimenpiteillä, kuten tanssipaikkojen asianmukaisella ilmastoinnilla ja juomaveden saatavuudella sekä terveyskasvatuksella. Det må understrekes atforskning viser redusert risiko for dødsfall blant deltakerei substitusjonsprogrammer. Opiaatit liittyvät suurimpaan osaan yliannostuskuolemista, vaikka myrkytyspitoisuudet vaihtelevatkin laajalti.Usein löydetään merkkejä myös muista aineista, jotkajoissain tapauksissa lienevät osaltaan johtaneet henkilönkuolemaan. Opiater er til stede i de fleste overdosedødsfall, menkonsentrasjonene som påvises i de toksikologiske analysene, varierer svært meget. Ofte er også andre stoffer tilstede, og i en del tilfeller kan disse være en medvirkende årsak til at utgangen ble dødelig. Suurin osa yliannostukseen kuolleista on nuoria, 20–40vuotiaita miehiä, jotka ovat käyttäneet opiaatteja useidenvuosien ajan. De fleste overdoseofre er unge menn i 20-30-årsalderensom har brukt opiater i flere år. Suonensisäinen käyttö on erittäin suuri riskitekijä, kun taas muissa käyttömuodoissa yliannostusriski on alhaisempi. Risikoen for overdose ersvært høy ved sprøytebruk, mens personer som ikke brukersprøyter, har lavere risiko. Kuten hoitoon hakeutuvat asiakkaat,myös menehtyneet ovat monissa Euroopan unioninjäsenvaltioissa selvästi aikaisempaa iäkkäämpiä. Akkurat som for klienter som påbegynner behandling er det en klar tendens i mange landtil at ofrene blir eldre. Äkillisten huumekuolemien yleiset suuntaukset Euroopan unionissa 1985–2000(1) Generell historisk trend i akutte narkotikarelaterte dødsfall i Den europeiske union, 19852000 (1) 1985 = 100 prosenttia. Indeksert: 1985 = 100 %. Kaikista maista ei ole saatavilla tietoja kaikilta vuosilta, muttatilanne on otettu huomioon yleistä suuntausta laskettaessa. Ikke alle land har framskaffet data for alle årene, men detteer tatt hensyn til i beregningen av den generelle trenden. Raportti EMCDDA:n projektista CT.99.RTX.04, jota koordinoi Trimbos Instituut.Reitoxin kansalliset raportit, 2001, tiedot on saatu kansallisista kuolleisuusrekistereistä tai erikoisrekistereistä (oikeuslääketieteellisistä rekistereistä tai poliisin rekistereistä). EONNs prosjektrapport CT.99.RTX.04, koordinert av Trimbos Instituut.Figur 13 OL: Historiske trender i akutte narkotikarelaterte dødsfall i land i EU, 19852000 (nettutgaven).Nasjonale Reitox-rapporter for 2001, hentet fra nasjonale dødelighetsregistre ellerspesialregistre (rettsmedisinske registre eller politiregistre). Ne perustuvat kansallisiin määritelmiin, jotka on esitelty laatikossa 1: Äkillisten huumekuolemien määritelmät (verkkoversio). )Boks 1 OL: Definisjoner på ‘akutte narkotikarelaterte dødsfall’i EUs medlemsstater i henhold til EONNs årsrapport og nasjonale rapporter (nettutgaven). Nämä yleiset suuntaukset selittyvät heroiinin suonensisäisen käytön nopealla leviämisellä Euroopan maissa1980-luvulla ja 1990luvun alussa. Det er viktig å understreke at det finnes forskjellige ognoen ganger divergerende nasjonale trender innenforden generelle trenden i EU. Viimeaikainentasaantuminen voi liittyä huumeiden ongelmakäytönlevinneisyyden tasaantumiseen joissakin maissa, riskikäytön (suonensisäisen käytön) vähenemiseen toisissasekä mahdollisesti hoitojen saatavuuden ja korvaushoitoohjelmien lisääntymiseen. En del av landene har hatt nedadgående eller stabile trender også i de senere årene (Spania,Frankrike og Italia). Det vekker imidlertid bekymring at antallet rapporterte dødsfall har økt igjen de senere år i en delandre land (Tyskland, Luxembourg og Østerrike) (figur 17).At problembrukerne blir eldre og at blandingsbruk øker,synes å være medvirkende faktorer. Viimeaikainen kuolemien lisääntyminen maissa, joissa kuolemienmäärä väheni aiempina vuosina Nye økninger i narkotikarelaterte dødsfall i en del land som tidligere har rapportert nedgang On tärkeää korostaa, että edellä kuvaillun koko Euroopan unionin alueen suuntauksen sisällä on erilaisia, joskuspoikkeavia kansallisia suuntauksia. Kohortstudier av dødelighet viser at dødeligheten blantproblembrukere er inntil 20 ganger høyere enn i sammealdersgruppe i befolkningen generelt. Den høye dødeligheten skyldes overdoser, men også AIDS og andre smittsomme sykdommer, ulykker, selvmord osv. Suhteelliset muutokset verrattuna vuoden 1985 (tai ensimmäisen tilastoidun vuoden)lukuihin on esitelty. Proporsjonale variasjoner over tall fra 1985 (eller første år med tilgjengelige data). Luxemburgissa sarja alkaa vuodesta 1986, jotta vältetään taulukon vääristyminen (vuonna 2000 se saavuttaisi luvun 2700).Reitoxin kansalliset raportit, 2001, tiedot on saatu kansallisista kuolleisuusrekistereistä tai erikoisrekistereistä (oikeuslääketieteellisistä rekistereistä tai poliisin rekistereistä). For Luxembourg begynner serien i 1986 for at diagrammet ikke skal bli fortegnet (ellersville man fått 2 700 i 2000).Nasjonale Reitox-rapporter for 2001, hentet fra nasjonale dødelighetsregistre ellerspesialregistre (rettsmedisinske registre eller politiregistre). Ne perustuvat kansallisiin määritelmiin, jotka on esitelty laatikossa 1: Äkillisten huumekuolemien määritelmät (verkkoversio). Basert på nasjonale definisjoner i henhold til Boks 1 OL ‘Definisjoner på akutte narkotikarelaterte dødsfall’. Useissa maissa (Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Luxemburgissa ja Itävallassa) suuntaus on ollut laskeva 1990luvun jälkipuoliskolla mahdollisesti edellä mainituista syistä. Dødeligheten for sprøytebrukere er to til fire ganger høyere enn for personer som ikke bruker sprøyter, mens denfor HIV-positive narkotikamisbrukere (inntil nylig) var totil seks ganger høyere enn for brukere uten HIV. Huumeiden ongelmakäyttäjien vanhenemisen ja huumeiden sekakäytön lisääntymisenarvellaan vaikuttavan asiaan. HIV-behandlingen forbedres stadig, noe som kan føre til atforskjellene jevnes ut. Huumeiden ongelmakäyttäjien kuolleisuus useissa Euroopan unionin kaupungeissa sekä maissa Total dødelighet blant problembrukere i en rekke byer i EU Tutkimuspaikkojen suora vertailtavuus on edelleen hieman rajoittunutta. Den direkte sammenlignbarheten mellom studiesteder er fortsatt begrenset. Det er visse forskjeller når det gjelder typer rekrutteringsmiljøer (behandlingssentre) og metoder for behandling, selvom behandlingsmiljø og -metoder synes å være av samme type på de forskjellige stedene. Se tabell 2 OL ’Karakteristika for undersøkte kohorter’. Useat kohortit rekrytoivat osan tapauksista laitoshoitopalvelujen välityksellä. I flere kohorter ble en andel av tilfellene rekruttert gjennom døgninstitusjoner for narkotikabehandling. Klienter rekruttert gjennom døgninstitusjoner er ikke nødvendigvis fullt ut sammenlignbare med andre utvalg av klienter som behandles.EONNs prosjekter CT.99.EP.07 og CT.00.EP.13, koordinert av Department of Epidemiology, Rome E Health Authority. Huumeiden ongelmakäyttäjien kuolleisuus kuolleisuudessa voivat kuitenkin laskea HIV-hoidon viimeaikaisen kehittymisen ansiosta. Dødeligheten synes å være klart lavere blant problembrukere som ikke bruker opiater eller sprøyter. Vi vil nokimidlertid kunne trenge nye metodologiske tilnærmingerfor å vurdere dødeligheten blant disse brukerne. Muiden huumeiden ongelmakäyttäjien kuin opiaattienkäyttäjien tai muulla tavoin kuin suonensisäisesti käyttävien kuolleisuus näyttää selvästi alhaisemmalta, vaikkauusia menetelmiä voidaankin tarvita näiden käyttäjienkuolleisuuden arviointiin. •Antallet ’akutte narkotikarelaterte dødsfall’registrert i EU-lan-dene (i henhold til nasjonale definisjoner som er brukt til årapportere tilfeller til EONN), 19852000 Huumeiden ongelmakäyttäjien kuolleisuuden suuntaukset Trender i dødelighet blant problembrukere Huumeiden ongelmakäyttäjiä on alle yksi prosentti Euroopan unionin alueen aikuisväestöstä, mutta tähänpieneen väestöryhmään keskittyy merkittäviä terveysongelmia ja sosiaalisia ongelmia. •Boks 1: Definisjoner på ‘akutte narkotikarelaterte dødsfall’ i EUs medlemsstater i henhold til EONNs årsrapport og nasjonale rapporter Huumekuolemien vaikutusten seurantatutkimuksia muissa paikoissa ja viimeaikoina on jatkettava. •Boks 2: Narkotikarelaterte dødsfall – EONNs definisjon EMCDDA:n ohjaama usealla paikalla toteutettu tutkimusosoitti, että kuolleisuudessa ja kuolemaan johtaneidensyiden jakautumisessa oli eroja tutkimuksiin osallistuneiden paikkojen välillä. I henhold til multisenterstudien koordinert av EONN erdet forskjeller i total dødelighet og fordelingen av dødsårsaker mellom studiestedene. Tutkimuksessa paljastui myös merkittäviä ajan myötä tapahtuneita muutoksia kokonaiskuolleisuudessa sekä erityisen syyn aiheuttamissa kuolemissa. Studien avdekker ogsårelevante endringer over tid i total og årsaksspesifikkdødelighet. Barcelonassa kuolleisuus on korkeinta ja Wienissä sekä Dublinissa alhaisinta. Barcelona rapporterte høyest dødelighet, mens Wien og Dublin hadde lavest. Monissa paikoissa kuolleisuus olikorkea 1990luvun alkupuolella tai keskivaiheilla, muttase on laskenut viime vuosien aikana. En rekke steder hadde høyeredødelighet i begynnelsen eller midten av 1990-tallet,mens dødeligheten har avtatt de senere år. Barcelonassa kuolleisuuslukemat olivat erityisen korkeita vuosina1992–1996, mutta lukemat ovat laskeneet merkittävästiviime vuosien aikana pääasiallisesti aids-kuolemienvähenemisen johdosta. Barcelonahadde spesielt høy dødelighet i perioden 1992-1996,etterfulgt av en kraftig nedgang de senere år, hovedsakelig som følge av nedgangen i antallet AIDS-dødsfall. Lissabonissa kuolleisuus on kasvanut viime vuosien aikana (kaavio 19). ILisboa har dødeligheten økt helt fram til de senere årene(figur 19). Kuolleisuuden kohorttitutkimukset osoittavat, että huumeiden ongelmakäyttäjien kuolleisuus on 20-kertainenverrattuna samanikäiseen väestöön yleensä. Narkotikarelatert kriminalitet omfatter: straffbare brudd pånasjonal narkotikalovgivning, forbrytelser begått underpåvirkning av illegale stoffer, økonomisk motiverte forbrytelser begått av brukere for å opprettholde sine rusmiddelvaner (hovedsakelig vinningsforbrytelser og narkotikahandel) samt systemiske forbrytelser begått som et ledd i driften av illegale markeder (kamp om territorier, avstraffelseav langere osv.). Korkea kuolleisuus johtuu yliannostuksen lisäksi aidsista ja muistatarttuvista taudeista, onnettomuuksista, itsemurhista jne.Yliannostus ja ulkoiset syyt ovat kuolleisuuden tärkeimmät tekijät erityisesti maissa, joissa HIV ei ole kovin levinnyt huumeidenkäyttäjien keskuudessa. Med unntak av brudd på narkotikalovgivningen kan ingen av disse kategoriene overføres til rutinemessig tilgjengelige data, og der slike data er tilgjengelig,kommer de fra lokale ad hoc-studier som vanskelig lar segekstrapolere. Aidsin rooli onpuolestaan merkittävä maissa, joissa HIV on levinnyt laajalti huumeidenkäyttäjien keskuudessa. Direkte sammenligninger mellom de forskjellige studiestedene bør gjøres med varsomhet ettersom rekrutteringssentrene har ulik profil, selv om de generelt sett harforholdsvis like behandlingstilbud. Krooniset terveysongelmat (kuten hepatiitista aiheutuva kirroosi, syöpäjne.) voivat olla merkittäviä tekijöitä pitkällä aikavälillä. Når man er oppmerksom på denne begrensningen, kan trender for total ogårsaksspesifikk dødelighet for hvert sted gi verdifull informasjon. Tutkimuspaikkojen tuloksia olisi vertailtava varoen, sillähoitokeskukset ovat erilaisia, vaikka yleisesti ne edustavatkin tavallisesti tarjolla olevia hoitomuotoja. )‘Arrestasjoner’for brudd på narkotikalovgivningen defineres forskjellig i medlemsstatene. Kun tämärajoitus pidetään mielessä, jokaisen paikan ilmoittamakokonaiskuolleisuus ja erityisestä syystä johtuvat kuolemat voivat antaa arvokasta tietoa. Begrepet kan f.eks. referere til mistan- ke om eller siktelse for brudd på narkotikalovgivningen. Nøyaktige definisjoner finnes i tabell over ‘arrestasjoner’i nettutgaven. Opiaattien käyttäjien kohorttien todetut ja ennakoidut kuolleisuudet Euroopan unionin eri paikoissa Observert og forventet dødelighet i kohorter av opiatbrukere på forskjellige steder i EU Todettu kuolleisuus muodostuu koko seurantajakson keskiarvosta jokaisella tutkimuspaikalla (sulkeissa). Tallene på ‘observert dødelighet’ viser gjennomsnittet for hele oppfølgingsperioden på hvert sted (i parentes). Jokaisella tutkimuspaikalla on tapahtunut ajan kuluessa merkittäviä muutoksia (kaavio 18).Jos todetut kuolemat esiteltäisiin vuosittain, luvut muuttuisivat. Det har skjedd betydelige endringer over tid på hvert studiested (figur 18). Dersomtallene på ‘observert dødelighet’ ble gitt for hvert år, ville resultatet vært annerledes. Katso myös taulukko 2: Tilastoitujen kohorttien ominaispiirteet (verkkoversio). Se også tabell 2 OL ’Karakteristika for undersøkte kohorter’. Useat kohortit rekrytoivat osan tapauksista laitoshoitopalvelujen välityksellä. I flere kohorter ble en andel av tilfellene rekruttert gjennom døgninstitusjoner for narkotikabehandling. Klienter rekruttert gjennom døgninstitusjoner er ikke nødvendigvis fullt ut sammenlignbare med andre utvalg av klienter som behandles.EONNs prosjekter CT.99.EP.07 og CT.00.EP.13, koordinert av Department of Epidemiology Rome E Health Authority. 26) on nähtävillä erot lain- teella tehdyissä pidätyksissä( •Narkotisk stoff som oftest er involvert i ‘arrestasjoner’forbrudd på narkotikalovgivningen i EU-land og Norge •Euroopan unionin maissa kirjattujen ”äkillisten huumekuolemien” määrä (EMCDDA:lle ilmoitettaessa käytettävien kansallisten määritelmien mukaisesti), 1985–2000 säädännöissä sekä lainvalvonnan resursseissa ja painopisteissä. Cannabis var i 2000 fortsatt det narkotiske stoffet som oftestvar involvert i ‘arrestasjoner’– med fra 37 % av alle narkotikarelaterte arrestasjoner i Sverige til 85 % i Frankrike. IPortugal og Luxembourg dominerer heroin, mens de flestenarkotikalovbrudd i Nederland gjelder ‘harde stoffer’(an-dre narkotiske stoffer enn cannabis og cannabisstoffer) (27). •Laatikko 1: Määritelmät ”äkillisestä huumeisiin liittyvästäkuolemasta” Euroopan unionin jäsenvaltioissa siinä muodossa kuin termiä on käytetty EMCDDA:n vuosiraportissa jakuten se on ilmoitettu kansallisissa raporteissa •Type forbrytelse som oftest er involvert i ‘arrestasjoner’forbrudd på narkotikalovgivningen i EU-land og Norge •Laatikko 2: Huumeisiin liittyvät kuolemat – EMCDDA:n määritelmä •Antall ‘arrestasjoner’for brudd på narkotikalovgivningen i EU-land og Norge, 19852000 Huumeisiin liittyvä rikollisuus 3-årig glidende gjennomsnitt indeksert (1991 = 100)’ Jos niistä otetaan selvää, tiedot saadaan paikallisista ad hoc-tutkimuk-sista, joista on vaikea tehdä johtopäätöksiä. ‘Arrestasjoner’ for brudd på narkotikalovgivningen i EU-land og Norge,1991-1999 – 3-årig glidende gjennomsnitt indeksert (1991-2000) Suurin osa tilastoiduista huumerikoksista liittyi huumeiden käyttöön tai hallussapitoon käyttöä varten. Portugalissa näitä rikoksia oli vähiten, 55 prosenttia rikoksista, ja Itävallassa eniten, 90 prosenttia. De fleste rapporterte brudd på narkotikalovgivningengjelder bruk eller besittelse av narkotika til eget bruk –fra 55 % i Portugal til 90 % i Østerrike. Norjassa huumerikoksetliittyivät huumekauppaan ja salakuljetukseen, 60 prosenttia rikoksista. I Norge gjelder60 % av lovbruddene handel med og smugling av narkotika. Espanjassa, Italiassa ja Alankomaissahuumeiden käyttö ei ole rikos, joten kaikki huumerikokset liittyivät kauppaan tai salakuljetukseen. I Italia, Nederland og Spania, der narkotikabrukikke anses som en forbrytelse, gjelder alle narkotikalovbrudd handel eller smugling. Luxemburgissa tilastoitiin eniten sekä huumeiden käyttöön että salakuljetukseen liittyviä huumerikoksia, kuten aikaisempinakin vuosina. Som i foregående år har defleste arrestasjoner rapportert i Luxembourg vært forbåde bruk og smugling av narkotika. 0 Norja Yhteensä (16 maata) Saksa Alankomaat Belgia Ruotsi Italia Tanska Luxemburg 0 Finland Hellas Spania Østerrike Portugal Irland Frankrike Storbritannia Norge 16 land Tyskland Nederland Belgia Sverige Italia Danmark Luxembourg Kannabis on eniten takavarikoitu huume kaikissa muissajäsenvaltioissa paitsi Portugalissa, jossa heroiinitakavarikot ovat yleisimpiä. I de tre siste årene har antallet narkotikarelaterte ‘arresta-sjoner’gått opp i de fleste EU-land. Kannabishartsia tuodaan lähinnä Marokosta Espanjan ja Alankomaiden kautta. Den største økningen er rapportert i Hellas, Irland og Norge. Kannabisruoho on peräisin Afganistanista, Libanonista ja Pakistanista. Albaniasta ruohoatuodaan Kreikkaan ja Italiaan sekä Angolasta Portugaliin.Useimmissa jäsenvaltiossa kannabista tuotetaan paikallisesti; erityisesti Alankomaissa on ”nederwiet”-tuotan-toa(31). I 2000 var Nederland og Storbritannia de eneste landene somkunne rapportere en nedgang i antallet narkotikarelaterte‘arrestasjoner’(28) (figur 20). Vuonna 2000 kannabiksen vähittäismyyntihinnan todettiin vaihtelevan yhden ja 20 euron välillä kannabishartsigrammaa kohden sekä kahden ja kahdeksan euronvälillä kannabislehtigrammaa kohden. For definisjoner på arrestasjoner for brudd på narkotikalovgivningen, se statistisktabell ’Antall ’arrestasjoner’ for brudd på narkotikalovgivningen i EU-land og Norge,1985-2000 (nettutgaven)’. (28)Myös Belgiassa ”pidätysten” määrä laski, mutta syy siihen johtuu muutoksista rekisteröintijärjestelmässä.(29)Kaavio 2 drc OL: Takavarikoidun kannabiksen, kokaiinin, heroiinin ja amfetamiinien määrät Euroopan unionin maissa Serien for Belgia har avbrudd i 1996 (manglende data).Nasjonale knutepunkter i Reitox-nettet. )Suuntauksiin EU:n tasolla kannattaa suhtautua varoen, sillä eri sarjat aloitetaan usein eri vuosina eri maissa. Lisätietoja varten katso tilastotaulukot osoitteessa http://annualreport.emcdda.eu.int. (27)Figur 14 OL: Narkotisk stoff som oftest er involvert i ‘arrestasjoner’for brudd på narkotikalovgivningen i land i EU (nettutgaven). )”Nederwiet” tarkoittaa Alankomaissa paikallisesti kasvatettuja kannabislehtiä. (28)Belgia hadde også en nedgang i antallet ’arrestasjoner’, men dette skyldtes en endring i rapporteringsprosedyrene. Heroiinitakavarikkojen lukumäärä ja takavarikoidun heroiinin määrät Euroopan unionin maissa ja Norjassa vuonna 2000 Antall og beslaglagte kvanta av heroin i EU-landene og Norge 2000 Takavarikkojen lukumäärä Kvanta i kg i parentes Suuntaukset Kannabistakavarikkojen lukumäärä on lisääntynyt tasaiseen tahtiin Euroopan unionin alueella vuodesta 1985, javiimeisten kolmen vuoden aikana niiden lukumääränäyttää tasaantuneen. I 2000 ble detaljprisen på cannabis rapportert å liggemellom 1 og 20 euro pr. gram cannabisolje og mellom 2og 8 euro pr. gram cannabisblader. Tämä johtuu erityisesti kannabistakavarikkojen määrän laskusta viime vuosien aikana Belgiassa, Alankomaissa, Itävallassa, Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. I EU varierer andelenpsykoaktive stoffer i cannabisoljen – delta-9-tetrahydro-cannabinol (THC) – i snitt mellom 2 og 13 %, selv omprøver med mellom 0 og 50 % THC er rapportert. Takavarikoidun kannabiksenmäärä lisääntyi samoin, mutta se on tasaantunut vuodesta 1995 lähtien. THC-innholdet i cannabisblader er generelt lavere, rundt 1-6%, med unntak av i Belgia (i snitt 17 %) og for ‘nederwi-et’i Nederland, som har et høyere innhold (i snitt 10 %). Katso tilastotaulukot “Heroiinitakavarikkojen lukumäärä, 1985–2000” ja “Takavarikoidun heroiinin määrä, 1985–2000” osoitteessa http://annualreport.emcdda.eu.int. Se statistiske tabeller’Antall heroinbeslag, 1985-200’ og ’Beslaglagte kvanta av heroin, 19852000 (kg)’ på http://annualreport.emcdda.eu.int. Heroiini kaikissa muissa maissa paitsi Tanskassa, Saksassa, Espanjassa, Italiassa ja Ruotsissa. Trender Antallet cannabisbeslag har gått jevnt oppover i EU siden1985 men synes å ha stabiliserte seg de siste tre årene.Denne trenden skyldes spesielt en nedgang i antalletcannabisbeslag i Belgia, Nederland, Portugal, Østerrikeog Storbritannia i de senere årene. De beslaglagte meng- Vuonna 2000 Euroopan unionin alueella takavarikoitiinyli yhdeksän tonnia heroiinia, josta yli kolmannes Yhdistyneessä kuningaskunnassa (kaavio 21). (29)Figur 15 OL: Beslaglagte kvanta av cannabis, kokain, heroin og amfetamin i land i EU (1985-2000) (nettutgaven). Salakuljetus onkuitenkin lisääntynyt Itä-Euroopan (Bosnian, Slovenian,Venäjän ja Viron) ja Keski-Aasian entisen Neuvostoliitonmaiden kautta. (30)Fordi seriene starter i forskjellige år i de ulike landene, må trendene på EU-nivå analyseres med varsomhet. Heroiinin katuhinnat olivat yleensä vakaat, tai ne laskivat, mutta ruskean heroiinin hinta nousi Portugalissa,Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna2000. For ytterligere infor- masjon se statistiske tabeller på http://annualreport.emcdda.eu.int/. Alhaisimmat hinnat olivat Espanjassa sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja korkeimmat Suomessa. )‘Nederwiet’: Nederlandsk cannabisplante som dyrkes lokalt i Nederland. Suuntaukset Kokaiinin takavarikkojen kokonaismäärä kasvoi tasaiseen tahtiin 1980-luvun puolivälistä alkaen Euroopanunionin alueella, ja kasvu tasaantui vuonna 2000. Trender På EU-nivå gikk antallet heroinbeslag opp fram til 199192, da vi fikk en stabilisering. I 2000 gikk antallet beslagned i Irland, Luxembourg, Norge, Portugal og Spania.Sammenlignet med situasjonen i 1985 har mengden sombeslaglegges i EU økt. Takavarikoidun kokaiinin määrät ovat vaihdelleet, mutta neovat olleet yleisesti nousussa. Den beslaglagte mengden stabiliserte seg i perioden 1991-98, men har siden økt igjen. Vuonna 2000 määrät kuitenkin laskivat huomattavasti pääasiallisesti siitä syystä,että eniten kokaiinia takavarikoineissa maissa (Espanjassa, Ranskassa ja Alankomaissa) määrät putosivat merkittävästi. I2000 rapporterte alle landene økninger i beslaglagtekvanta heroin, med unntak av Danmark, Tyskland, Spania, Italia og Sverige. Ekstaasin takavarikkoja on tehty vuosi vuodelta enemmän suurimmassa osassa Euroopan unionin maista vuodesta 1985 lähtien. Amfetaminer rapporteres solgt til mellom 5 og 35 euro pr.gram i snitt, mens prisen for ecstasytabletter varierer fra 5til 15 euro pr. stykk. Data fra 2000 viser at syntetiske stoffer er billigere i Belgia og Storbritannia. Takavarikoidun ekstaasin määrätnoudattivat samaa kasvusuuntaa vuodesta 1985, muttamäärät vakiintuivat vuodesta 1993 lähtien. Amfetaminets renhet varierer kraftig, fra 3 % i Irland til 46 % i Finland, menligger i EU vanligvis på mellom 10 og 15 %. Huippu koettiin vuonna 1996, ja vuodesta 1999 määrä on kasvanutjälleen. Tabletter somselges som ecstasy i Hellas, inneholder i 2 % av tilfelleneecstasy eller ecstasylignende stoffer (MDMA, MDEA,MDA). I Finland er andelen 100 %. Kokaiinin hinnat olivat vakaat, tai ne laskivat useimmissa maissa, mutta vuonna 2000 hinnat nousivat Tanskassa, Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.Kokaiinin puhtausaste pysyi muuttumattomana tai laskikaikissa jäsenvaltioissa. Gateprisene for heroin er generelt stabile eller avtagende, men prisen på brunt heroin gikk i 2000 opp i Portugal, Sverige og Storbritannia. Heroinens renhet rapporteres å være stabil eller synkende i alle land bortsettfra Danmark, Tyskland, Luxembourg og Storbritannia,der den i den senere tid har økt – spesielt for brunt heroin. Sekä takavarikkojen lukumäärä että takavarikoidun LSD:n määrä kasvoivat vuoteen 1993 asti, jonka jälkeen ne kääntyivätlaskuun. Trender Amfetaminbeslagene har siden 1985 gått opp både medhensyn til antall og beslaglagte kvanta. Vuonna 2000 molemmat määrät nousivat hieman. Antallet amfetaminbeslag gikk ned i 1999 og 2000, spesielt i Storbritannia. Tanskassa, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa, Alankomaissa, Portugalissa ja Suomessa takavarikoidun LSD:n määrät lisääntyivät huomattavasti vuonna2000. Etter en nedgang både i 1998 og 1999 økte mengdene igjen i 2000, spesielt i Tyskland. Alankomaissa tuotetaan paikallisesti huomattavan paljonekstaasia, amfetamiinia ja vastaavia aineita. Detaljprisen på kokain varierte i 2000 fra 45 til 170 europr. gram. Prisen var lavest i Spania og Storbritannia oghøyest i Finland. Tuotantoaon eri tietojen mukaan myös muissa jäsenvaltioissa (Belgiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) sekä Itä-Euroopan maissa (Tsˇekissä ja Virossa). Kokainen er vanligvis svært ren, meden renhet på mellom 50 og 85 % i de fleste landene,bortsett fra i Danmark og Tyskland, der renheten i 2000gjennomsnittlig var lavere. Amfetamiinin ja ekstaasin hinnat ovat 1990luvun merkittävän hintojen laskun jälkeen vakiintuneet Euroopanunionin alueella. Beslagene av ecstasy har økt i de fleste EU-landene siden 1985, med klar oppgang i 2000. Vuonna 2000 molempien synteettistenhuumeiden hinnat kuitenkin nousivat Irlannissa, kun taas Saksassa vain amfetamiinin hinta nousi. Mengdene ecstasy som ble beslaglagt fulgte samme oppadgående trendetter 1985, stabiliserte seg fra 1993, for å gå opp i1996 og øke enda mer i 1999. Espanjassa,Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ekstaasitabletit olivat aiempaa halvempia vuonna 2000. I 2000 økte beslageneigjen i alle land bortsett fra i Danmark, Luxembourg og Portugal. Kannabiksen, heroiinin, kokaiinin, amfetamiinien, ekstaasin ja LSD:ntakavarikkojen määrät Euroopan unionin maissa ja Norjassa (1985–2000) Antall beslag av cannabis, heroin, kokain, amfetaminer, ecstasy og LSD i EU-landene og Norge (1985-2000) Amfetamiinien myyntihinnaksi ilmoitettiin keskimäärin5–35 euroa grammalta, ja ekstaasitabletit maksoivat5–15 euroa kappaleelta. Selv om kokainprisene i de fleste landene har vært stabile eller synkende, gikk prisene opp i Danmark, Portugalog Storbritannia i 2000. Vuoden 2000 tietojen perusteella synteettiset huumeet olivat halvimpia Belgiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Renheten er fortsatt stabil ellersynkende i alle medlemsstatene. Kreikan tietoja ei ollut saatavilla. Det finnes ingen data tilgjengelig for Hellas. For en del andre land er data tilgjengeligsiden 1988 (Danmark, Portugal), 1993-96 (Finland) og 1997 (Nederland). Takavarikkojen lukumäärät ovat vuosien 1999 ja 2000osalta aliarvioituja, sillä Italian tietoja puuttui.Suurin osa ekstaasia koskevasta tietosarjasta alkaa 1990luvun puolivälistä (paitsi Espanjassa, Ranskassa, Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa).Reitoxin kansalliset seurantakeskukset. Antalletbeslag er undervurdert for 1999 og 2000 ettersom det ikke foreligger data for Italia.De fleste dataseriene for ecstasy starter midt på 1990-tallet (bortsett fra Frankrike,Italia, Spania, Storbritannia).Nasjonale knutepunkter i Reitox-nettet. Se statistiske tabeller over ’Narkotikabeslag i EU-landene og Norge, 2000’ på http://annualreport.emcdda.eu.int Takavarikkojen lukumäärä väheni vuosina 1999ja 2000 erityisesti Yhdistyneessä kuningaskunnassa.Takavarikoitujen amfetamiinien määrät vähenivät vuosi- I Finland, Norge og Sverige er amfetaminer det nest vanligste narkotiske stoffet som beslaglegges (etter cannabis).Mesteparten av beslagene i EU av amfetamin, ecstasy og LSD skjer i Storbritannia. •Huumeiden takavarikot Euroopan unionin maissa ja Norjassa, 2000 •Narkotikabeslag i EU-landene og Norge, 2000 ned for så å øke noe i 2000. Danmark, Tyskland, Spania, Frankrike, Irland, Nederland, Portugal og Finlandhar rapportert store økninger i beslaglagte mengder LSD i 2000. Samalla arvioidaan huumeiden vastaisia toimia koulutuksen, terveydenhuollon, sosiaalihuollon ja rikosoikeuden aloilla. Tiltak mot narkotikaproblemet innenforutdanning, helse, sosialomsorg og strafferett beskrives også. Jäsenvaltioiden ja Euroopan unionin huumausainestrategiat licy-dokument, selv om det fremdeles finnes en avstandmellom strategien på papiret og dens iverksettelse. Huumepolitiikasta toimintaohjelmiin Nasjonale og europeiskenarkotikastrategier Euroopan unionin strategia Lokakuussa 2001 Euroopan unionin neuvoston horisontaalinen huumausainetyöryhmä tarkasti EMCDDA:n ja Europolin laatiman kertomuksen Euroopan unionin huumausainestrategian (2000–2004) arvioinnissa käytettävistä kriteereistä (Report on the identification of criteria foran evaluation of the European Union strategy on drugs,2000–2004). EUs strategi I oktober 2001 gikk Rådets horisontale narkotikaarbeidsgruppe gjennom en rapport om identifisering av evalueringskriterier for Den europeiske unions narkotikastrategi(2000-2004) utarbeidet av EONN og Europol. Kertomuksessa arvioidaan erikseen jokaista Euroopan unionin toimintasuunnitelman(32) kuudestatavoitteesta ja korostetaan seurantaa sekä mahdollisuuksien ja rajoitusten arviointia. Rapporteninneholder en analyse av hvert av de seks målene i EUshandlingsplan(32) og understreker potensialet ogbegrensningene i kartlegging og evaluering. Kertomuksessa asetetaanmyös parametrit, joiden mukaisesti voidaan laatia perustiedot tilanteesta käyttämällä vuoden 1999 tietoja.(33)Parametrejä käytetään myös mittamaan vuoden 2004tilannetta. Rapporteninneholder også et sett parametre som skal danne grunnlaget for en referanselinje med data fra 1999 (33) som situasjonen i 2004 skal måles opp mot. Maaliskuussa 2001 Portugalin hallitus hyväksyi huumeiden vastaisen toimintasuunnitelman nimeltä ”Horizonte2004”. I henhold til artikkel1.1.3 skal Rådet gi de ansvarlige for narkotikaområdet pånasjonalt plan anledning til å møtes jevnlig og utveksleinformasjon om nasjonal utvikling og styrke samarbeidet.I 2001 ble det holdt ett slikt møte i Sverige for de nasjo- Ohjelmassa asetettiin yksityiskohtaiset tavoitteetja kehitettävät erityistoimet neljän vuoden ajaksi. I mars 2001 godkjente den portugisiske regjeringen enhandlingsplan for narkotika, ’Horizonte 2004’, som fastsetter detaljerte målsettinger, mål og konkrete tiltak somskal utvikles over en fireårsperiode. Kuukautta myöhemmin Irlannin hallitus hyväksyi kansallisenhuumausainestrategian vuosiksi 2001–2008. En måned seneregodkjente den irske regjeringen en nasjonal narkotikastrategi for perioden 2001–2008, som beskriver konkretemålsettinger, nøkkelindikatorer og individuelle tiltak somskal iverksettes av den enkelte minister som er involverti gjennomføringen av narkotikapolitikken. Strategiassalaadittiin erityiset tavoitteet, toimivuuden avainindikaattorit ja jokaiselle huumausainepolitiikan toteuttamiseenosallistuvalle ministerille yksilölliset toimenpiteet. I juni gjordeden greske regjeringen en rekke vedtak med sikte på enholistisk, enhetlig og samordnet narkotikapolitikk. Kesäkuussa Kreikan ministerineuvosto hyväksyi sarjan päätöksiä, joiden tavoitteena oli kokonaisvaltainen, yhtenäinen ja koordinoitu huumausainepolitiikka. Meddisse vedtakene har regjeringen forpliktet seg til å leggefram en femårig, nasjonal handlingsplan med konkretemål som skal nås, aktiviteter som skal utvikles og tiltaksom skal iverksettes. Suomessa hyväksyttiin (helmikuussa 2002)toimintasuunnitelma vuosiksi 2001–2003, ja tullin sekärajavartiolaitoksen kesken on laadittu erityisiä huumausainestrategioita. I februar 2002 vedtok Finland enhandlingsplan for 2001–2003, og det ble utarbeidet konkrete narkotikastrategier mellom tollvesenet og grensepolitiet. Jäsenvaltioiden huumausainestrategiat(34)Euroopan unionin huumeiden vastainen toimintasuunnitelma on ollut hyödyksi, sillä se on lisännyt tietoisuuttatarpeesta koordinoida jäsenvaltioiden toimia huumeidenvastaisessa työssä. I Østerrike har nå alle de ni provinsene en narkotika eller avhengighetskoordinator, og syv har narkotikahandlingsplaner, mens det i Belgia ble opprettet et helseog narkotikasamordningsorgan – ‘Cellule drogue santé’–i juni 2001, og det er planer om å opprette et samordningsorgan i slutten av 2002. 1 artiklan 1 kohdan 3 alakohdassaneuvostoa kehotetaan tarjoamaan huumeista vastaavillekansallisille tahoille mahdollisuuksia tavata säännöllisesti ja vaihtaa tietoja kansallisista suuntauksista sekä lisätä I Italia, som et ledd i regjeringens nye tilnærmingsmåte til narkotika, ble det kunngjort at det i november 2001 skulle opprettes et egetdirektorat for bekjempelse av narkotika som skal ledes aven narkotikakoordinator. I Tyskland har et team av del- )Lisätietoja EU:n huumausainestrategiasta ja toimintasuunnitelmasta on osoitteessa http://www.emcdda.eu.int/policy_law/eu/eu_actionplan.shtml. )Nærmere opplysninger om EUs narkotikastrategi og handlingsplan finnes på http://www.emcdda.eu.int/policy_law/eu/eu_action- plan.shtml. (33)Saatavilla verkkoversiona osoitteessa http://snapshot.emcdda.eu.int.(34)Taulukossa 3 OLesitellään pääpiirteissään uusimmat huumausainestrategiat, toimintasuunnitelmat ja järjestelyt (verkkoversio). (33)Tilgjengelig på internett på http://snapshot.emcdda.eu.int. (34)Tabell 3: Oversikt over nyere narkotikastrategier, handlingsplaner og samordningsordninger (nettutgaven). 2002 Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge statskoordinatorer i flere år arbeidet med å styrke samordningen. Saksassa perustettiin osavaltioiden huumekoordinaattoreiden ryhmä,joka on tehostanut koordinointia usean vuoden ajan.Tammikuussa 2002 Ruotsin hallitus esitteli valtiopäivilleuuden huumeiden vastaisen toimintaohjelmansa vuosiksi 2002–2005. I januar 2002 la den svenske regjeringenfram sin nye handlingsplan mot narkotika 2002–2005 for Riksdagen. Samoin nimettiin ”huumevaltuutettu”koordinoimaan ja vilkastuttamaan toimintaa yhteiskunnan eri tasoilla. Det er også utnevnt en ’narkotikakommissær’som skal samordne og stimulere tiltak på ulike nivåer isamfunnet. Yhdistyneessä kuningaskunnassa, päinvastoin kuin muissa maissa, hallitukselle kuuluva vastuu huumeasioistasiirrettiin huumeasioiden koordinointiyksiköstä (joka onnyt hajotettu) ja elimen ”huumeasiamieheltä” valtioneuvoston kansliasta (”Cabinet Office”) sisäasiainministeriöön (”Home Office”). I motsetning til det som ellers er trenden, har Storbritannia flyttet ansvaret for narkotika fra den sentrale narkotikasamordningsenheten (nå oppløst) og ’narkotikatsaren’iregjeringskontoret over til Home Office, hvor det nå ligger under innenriksministerens ansvarsområde. Huumausainestrategioiden vaikutusten arviointi Vaikka kaikilla jäsenvaltioilla on nyt enemmän taivähemmän tarkkaan määritellyt huumausainestrategiat,strategioiden vaikutuksia arvioidaan toistaiseksi vain harvoin. Vurdering av effektene av narkotikastrategiene Selv om alle medlemsstater nå har mer eller mindre definerte narkotikastrategier på plass, er det ennå ikke vanligpraksis å gjennomføre en vurdering av effektene av strategiene. Kysynnän vähentämiseen tähtäävien erityistenohjelmien tai toimien arvioinnissa on tavallisesti edistytty. Det er gjort framskritt når det gjelder å evaluerebestemte programmer eller aktiviteter, oftest innen etterspørselsreduksjon. Jos lainsäädäntöä tai kansallisia strategioita tarkastellaan kuitenkin kokonaisuutena, arviointia ei pidetä ensisijaisena. Når juridiske virkemidler eller nasjonale strategier betraktes under ett, framstår evalueringimidlertid ikke som noe prioritert område. Irlannissa ja Portugalissa uudet kansalliset huumausaineohjelmat hyväksyttiin vuonna 2001. I Tysklandhar den nye føderale narkotikakommissæren i sin rapporti april 2001 også understreket intensjonen om å utvideforebyggingen framfor alt til lovlige stoffer som alkoholog tobakk. Molempien ohjelmientarkoituksena oli laatia menetelmät kokonaistulostenarviointia varten. I Belgia er ett av de fire målene for den nyeføderale regjeringspolitikken å forebygge rusmiddelbrukblant unge (herunder tobakk og alkohol). Suomessa arviointi on osa uutta toimintaohjelmaa vuosiksi 2001–2003. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota ohjelman tehokkuuteen kokonaisuutena,mukaan luettuina hoitotoimenpiteet ja huumeiden valvontaan liittyvät toimet. Denne trendener også tydelig i den nye irske narkotikastrategien hvordet i 2001 er knyttet formelle forbindelser på lokalt, regionalt og nasjonalt nivå til den nasjonale alkoholpolitikken for å sikre at de ulike tiltakene som igangsettes utfyller hverandre. Sama suuntaus on nähtävillä myös Irlannin uudessa huumausainestrategiassa, josta laadittiinvuonna 2001 muodolliset yhteydet kansalliseen alkoholipolitiikkaan paikallisella, alueellisella ja kansallisellatasolla. I Storbritannia ga ministeren for Nord-Irland i mai 2001 sin støtte til en felles gjennomføringsmodell. Tarkoituksena oli varmistaa, että toteutettavat toimenpiteet täydentävät toisiaan. Ved hjelp av denne strukturen vil strategiene foralkohol og illegale narkotiske stoffer videreføres som ethele. Narkotikastrategien i Wales omfatter også lovligerusmidler. Ranskassa huumeiden ja narkomanian valvonnasta vastaava ”Observatoire Français des Drogues et Toxicoma-nies”(OFDT) sai ministeriöiden väliseltä huumeiden janarkomanian vastaiselta työryhmältä (MILDT:ltä) tehtäväkseen arvioida Ranskan huumausaineohjelman Det kan imidlertid nevnes noen få lovende eksemplerblant de strategiene som nylig er vedtatt. I Irland og Portugal tar de nye nasjonale narkotikaplanene som blevedtatt i 2001 sikte på å etablere evalueringsmekanismersom skal vurdere planenes samlede resultater. Euroopan tasolla Komissio antoi 23. toukokuuta 2001 ehdotuksen neuvoston puitepäätökseksi laittoman huumausainekaupan På europeisk nivå Den 23. mai 2001 vedtok Europakommisjonen Rådetsforslag til et rammevedtak om fastsettelsen av minstebestemmelser med hensyn til definisjonen av kriminellehandlinger og straff når det gjelder ulovlig narkotikahandel. )Tuoreimmat uutiset ja uusimmat tiedot jäsenvaltioiden huumelainsäädännön kehittymisestä löytyvät Euroopan huumausaineita koskevasta oikeudellisesta tietokannasta (ELDD:stä) osoitteessa http://eldd.emcdda.eu.int/. )For nyheter og informasjon om utviklingen i medlemslandenes rettssystemer ang. narkotika, se den europeiske narkotikalovgiv- ningsdatabasen på http://eldd.emcdda.int/ Huumeiden käytön vastaiset toimet rikostunnusmerkistöjen ja seuraamusten vähimmäissäännöksistä. Tiltak mot narkotikamisbruk dre narkotikalovbrytere, samt mellom cannabis og andreillegale stoffer. Komission aloitteessa annetaan yleinen määritelmä laittomasta huumausainekaupasta sekä laajamittaisesta rajat ylittävästä kaupasta langetettavista yleisistärangaistuksista. Landene vurderer ulike muligheter, f.eks. etmer spesialisert rettssystem eller en endring i lovgivningeneller politikken hva narkotikabrukere angår. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin ministerineuvosto käsittelevät ehdotusta parhaillaan(maaliskuussa 2002). Narkotika og kjøring Både politisk og rent praktisk har det vært økt aktivitetomkring lovgivning som gjelder kjøring i narkotikapåvirket tilstand. Jäsenvaltioiden tasolla Huumausainelainsäädännön kehittyminen sisälsi tutkitunajanjakson aikana pääasiassa huumeidenkäyttäjiin kohdistuvia toimenpiteitä, ajamista huumausaineiden vaikutuksen alaisena ja korvaushoitoa. På politisk nivå foreslo arbeidsgruppen som var utnevntfor å gjennomføre den finske regjeringens nye resolusjonom trafikksikkerhet, null-toleranse for narkotika i trafikken. Andre medlemsstater har skjerpet forskriftene medhensyn til hvem som skal testes og hvordan. 2001, mutta parlamentti hylkäsi luonnoksen toukokuussa2002. I Østerrikeble det i forbindelse med en endring av veitrafikklovenvåren 2001 vedtatt å utelate en bestemmelse om obligatorisk narkotikatesting av bilførere. Lisäksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennakoidaan, että huumausaineiden B-luokkaan kuuluva kannabis luokitellaan uudelleen vuonna 2002 kuuluvaksi huumausaineiden C-luokkaan (jolloin hallussapito ei johdaenää pidätykseen). Portugal og Frankrikeinnførte, henholdsvis i mai og november, lovgivning somåpner for testing av personer som er innblandet i trafikkulykker med sikte på å framskaffe tallmateriale som kanbrukes i forskningen omkring narkotika og kjøring, for åstudere omfanget av og typen narkotikabruk blant førereog hvilken innvirkning dette har på ulykkesstatistikken,og ut fra dette utforme en konkret og effektiv lovgivningom kjøring i påvirket tilstand. Irlannissa lakia väkivaltaa käyttämättärikkovat narkomaanit ohjataan erilliseen huumetuomioistuimeen, joka perustettiin Dubliniin kokeilumielessätammikuussa 2001. I mars innførte også denbritiske regjeringen lovgivning som regulerer prosedyrerfor og testing av personer mistenkt for å ha kjørt underpåvirkning av illegale stoffer. Alankomaiden hallituksenantama uusi laki, joka määrää vankilatuomion pituudenkorkeintaan kuudeksi kuukaudeksi tietyille henkilöille,tuli voimaan 1. helmikuuta 2001. Substitusjonsbehandling Medlemsstatene fortsetter arbeidet på lovgivningen omsubstitusjonsbehandling for avhengighet. Laki määrää rangaistuksia työnä ja koulutuksena, jotka voidaan yhdistäävankilatuomioihin ja/tai sakkoihin. Enkelte landvurderer å innføre dette, og de som allerede har denne typen behandling, forbedrer det juridiske rammeverket. Huumeidenkäyttäjiä (ja huumausaineita) koskeva lainsäädäntö Vuoden 2001 aikana muutamissa Euroopan unioninjäsenvaltioissa on tehty ehdotuksia ja päätetty lakimuutoksista, joiden tarkoituksena on erottaa entistä selkeämmin huumeidenkäyttäjät muista huumelainsäädännönrikkojista sekä kannabis muista laittomista huumausaineista. Dette ser vi særlig i Portugal, der narkotikabruk, kjøp ogbesittelse av narkotika til personlig forbruk ikke lenger betraktes som kriminelle handlinger, og der man nå i stedetsanksjonerer slike lovbrudd administrativt gjennomnemnder for bekjempelse av narkotikaavhengighet, somble opprettet i juli 2001. Maissa on harkittu monia vaihtoehtoja, joihinkuuluu esimerkiksi erityisiä tuomioistuinjärjestelmiä taimuutoksia huumeidenkäyttäjiä koskeviin lakeihin japolitiikkoihin. Nemndene består av tre medlemmer (som blir oppnevnt av justisdepartementet, helsedepartementet og det departementet som har ansvar for området narkotikamisbruk), et teknisk team bestående av tretil fem fagfolk (psykologer, sosionomer og jurister) og enadministrativ stab. Suomessa muutettiinrikoslainsäädäntöä kesällä 2001 ja poistettiin oikeus luopua huumerikoksessa nostetusta syytteestä, kun rikoksenkatsotaan vahingoittavan lainkuuliaisuutta. I april 2001 satte Luxembourg ned straffene forcannabisrelaterte lovbrudd ved å fjerne fengselsstraffen forbruk og besittelse til eget bruk, og innførte en strategi forrettsforfølgning som fokuserer bare på problematisk narkotikabruk. Samalla syyttäjälle annettiin mahdollisuus ajaa asiaa yksinkertaistetussa menettelyssä tuomioistuimen ulkopuolella, jolloinrangaistukseksi voidaan määrätä sakkoja tai enintäänkuuden kuukauden vankeusrangaistus. Den politiske meldingen som ble offentliggjortav den belgiske regjeringen 19. januar 2001 skisserer lignende tanker. Oikeus luopuasyytteestä on kuitenkin olemassa, jos rikos katsotaanmerkityksettömäksi. Luxembourg og Belgia har også brukt loventil for første gang å skape et skille mellom cannabis og andre stoffer. Huumeet ja ajaminen Huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajamista koskevaa lainsäädäntöä laaditaan enenevässä määrin sekäpoliittisella että toiminnallisella tasolla. Det samme er tilfellet i et tverrpolitisk utkast tilendring av den greske narkotikaloven som ble lagt fram forden greske nasjonalforsamlingen i april 2001, men somble avvist av nasjonalforsamlingen i mai 2002. Politiikan tasolla Suomessa nimitettiin työryhmä panemaan täytäntöön hallituksen päätöslauselma maanteidenturvallisuudesta. Det forventes at Storbritannia i 2002 reklassifiserer cannabis fra’class B’til ’class C’(besittelse til eget bruk blir dermed åbetrakte som en forseelse). Työryhmä ehdotti kesäkuussa 2001, ettähuumeisiin sovellettaisiin nollatoleranssia maantieliikenteessä. I Irland skal ikke-voldelige,narkotikaavhengige lovbrytere framstilles for en narkotikadomstol som ble opprettet som et pilotprosjekt i Dublini januar 2001. Muut jäsenvaltiot ovat vahvistaneet säännöstöään, jossa määrätään, kenet testataan ja miten. Et lignende prosjekt ble startet i Glasgow i Skottland i november. Itävallassa tieliikennelain muuttamisen yhteydessä keväällä2001 päätettiin jättää säädöksen ulkopuolelle määräysajajille pakollisista huumetesteistä. Den nederlandske regjeringens nyelov om alternative sanksjoner trådte i kraft 1. februar 2001og gir mulighet til å idømme slike som kan straffes medfengsel inntil seks måneder, straff i form av kombinert arbeid og utdannelse i stedet for eller sammen med fengselog/eller bøter. Testauksen tarkoituksena ontutkia huumeita ja ajamista, jotta saadaan selville, minkätyyppisiä huumeita ajajat käyttävät ja minkä verran.Lisäksi halutaan selvittää huumeiden osuus onnettomuuksissa sekä laatia tehokas erityislaki huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajamisesta. Ved enendring av straffeloven fjernet Finland sommeren 2001muligheten for å frafalle strafferettslig påtale av narkotikaforbrytelser dersom lovbruddet ikke ble ansett åundergrave alminnelig lovlydighet, samtidig som påtalemyndigheten fikk anledning til summarisk, utenomrettslig behandling av lovbrudd som straffes med bøter ellerfengsel inntil seks måneder. Myös Yhdistyneenkuningaskunnan hallitus asetti maaliskuussa 2001 lain,jolla säädellään testausta ja laittomien huumausaineidenvaikutuksen alaisena ajamisesta epäiltyjen henkilöidentestaukseen liittyviä menettelyjä. Man har likevel beholdtbestemmelser som gir anledning til å frafalle påtale ellerstraff dersom lovbruddet betraktes som uvesentlig. Sen sijaan heinäkuussa 2001 perustettiin huumeriippuvuuden vastaisista toimista vastaavat lautakunnat, joihin jokaiseen kuuluu oikeuden, lääketieteen jasosiaalialan asiantuntijoita. I kjølvannet av den politiske meldingen som kom i januar 2001, utarbeider Belgia nå juridiske rammer for substitusjonsbehandling. Huhtikuussa 2001 Luxemburg alensi kannabikseen liittyvistä rikoksista langetettavia rangaistuksia poistamalla vankeustuomion vaihtoehdon henkilökohtaisen hallussapidon rikoksista ja henkilökohtaisesta hallussapidosta itsessään. I juli 2001 opprettet Tyskland etsentralt substitusjonsregister som skal hindre gjentatt forskrivning av resepter på substitusjonsmedikamenter.Samtidig ble det innført krav om tilleggskvalifikasjonerfor leger som tilbyr substitusjonsbehandling. Samalla ilmoitettiin, että syytteiden nostaminen keskittyy yksinomaanongelmakäyttöön. Som følgeav en forordning av februar 2002 trenger leger i Luxembourg nå statlig godkjenning fra helseministeren for åskrive ut substitusjonsmedikamenter. Belgian hallituksen 19. tammikuuta2001 antamassa poliittisessa muistiossa korostetaan vastaavaa ajatusta. I henhold til sammeforordning skal det opprettes en egen tilsynsnemnd ogetableringen av et nasjonalt register for substitusjonsbehandling. Belgia ja Luxemburg ovat lisäksi ensimmäisinä erottaneet lakien avulla kannabiksen muistahuumausaineista. I Hellas planlegges en ytterligere styrking avstrukturen for substitusjonsbehandling innenfor rammenav lov nr. Kannabiksen erottaminen muista huumausaineista on tarkoituksena myös puolueiden yhteisessä luonnoksessa Kreikan huumelain muuttamiseksi.Luonnos esiteltiin Kreikan parlamentille huhtikuussa Storbritannia har siden april 2001 hatt ordninger på plass som gjør det mulig å skrive ut buprenorfin til bruk i substitusjonsbehandling, mens det før barevar tillatt å skrive ut metadon. 2002 Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta vä huumetyö riskiryhmään kuuluvien nuorten keskuudessa ja käyttöön puuttuminen aikaisessa vaiheessa ovatkuitenkin tärkeimpiä toimia yhdeksässä maassa. 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge Haittojen vähentäminen ja lääkehoito ovat molemmat ensisijaisia toimia kolmasosassa jäsenvaltioista. Etterspørselsreduksjon lene. I mange medlemsstater blir det imidlertid stadigtydeligere at det er stor avstand mellom de politiskemålene og realitetene og kvaliteten på det forebyggende Italia ja Ruotsipuolestaan ovat korostaneet huumeetonta hoitoa. Som beskrevet over, har de aller fleste medlemsstatene i Korvaushoito Jäsenvaltiot jatkavat lainsäädäntötyötään huumeriippuvaisille annettavan korvaushoidon alalla. EU en eller annen form for nasjonal narkotikastrategi (37)– dette gjelder også Norge – og alle har satt opp prioriteringer når det gjelder tiltak. Joissakin maissa harkitaan korvaushoitoa koskevan lainsäädännön laatimista. Enkelte land (Spania, Irland,Portugal og Storbritannia) har også satt opp kvantitativemål. Kansallisissa strategioissa asetetut ensisijaiset toimet sekä tutkimukseen ja käytännön toimintaansuunnattu rahoitus ovat olennaisia alueellisen tai paikallisen tason toteutukselle. Bare på denne måten kan nøkkelparametrene vurderes – parametre som innhold (modeller,risikofaktorer som tas i betraktning) og antall skoler, elever og lærere som dekkes. Politiikan, käytännön ja tutkimuksen suhteellinen merkitys toimien toteuttamisellevaihtelee eri maiden välillä. Dette gjelder for enkelte medlemsstater (Belgia (den flamske delen), Tyskland, Hellas,Spania, Irland og Storbritannia) hvor programbasertinformasjon er tilgjengelig og kan evalueres. Kaikki vaikuttaa vastavuoroisesti kaikkeen, mutta kuitenkin joissakin maissa kansallisella politiikalla näyttää olevan yhä suurempi vaikutus käytäntöön, kun taas toisissa maissa erityisesti alueellisella tasolla käytäntö vaikuttaa politiikkaan. Forebyggingav avhengighet er imidlertid ofte lagt inn i en bredereskolepolitisk sammenheng som tar sikte på å fremme ensunnere livsstil i (skole)hverdagen. Kysynnän vähentämiseen tähtäävien toimien laatu varmistetaan (joissakin maissa) laatimalla kansallisia normeja, hyväksymismenettelyitä tai suuntaviivoja. I en slik ’ustrukturert’kontekst blir det forebyggende arbeidet utført ad hocgjennom lokale rådgivningsgrupper eller komiteer (i Danmark, Frankrike og Norge) og/eller er nært knyttet tilkonkrete behov som oppstår og til ressurser (f.eks. i Frankrike, Italia, Østerrike, Portugal og Finland). Hoidon oneri maissa useammin noudatettava laatunormeja kuinehkäisevän huumetyön.(39) Dennetilnærmingsmåten er imidlertid vanskelig å standardisereog evaluere. Belgiassa korvaushoitoa ohjaavaa lainsäädäntöä valmistellaan parhaillaan tammikuussa 2001 annetun poliittisen muistion mukaisesti. De nasjonale strategiene omfatter naturligvis en hel rekketiltak. Saksassa määriteltiin samoinkorvaushoitoa antaville lääkäreille ylimääräiset pätevyysvaatimukset. Likevel kan det se ut som om visse prioriteringer virker forsterkende på enkelte typer tiltak og/eller utviklermer effektive strukturer (38). Luxemburgissa helmikuussa 2002 annetunsuurherttuakunnan asetuksen mukaan lääkäreille, jotkamääräävät korvaushoidossa käytettäviä lääkkeitä, onmyönnettävä valtion lisenssi. Forebyggende arbeid i skolene er prioritert i ti medlemsstater, mens syv betrakter forebygging i lokalsamfunnet som viktig. Forebygging ogtidlig inngripen overfor unge i faresonen står høyt på dagsordenen i ni land. Tarkoituksena on laajentaa korvaushoidossa käytettyjen lääkkeiden hallintaa kansallisen terveysjärjestelmän kautta. Skadereduksjon og legemiddelassistertbehandling blir prioritert i seks av medlemsstatene, mens Italia og Sverige legger økt vekt på stoff-fri behandling.Seks land nevner sosial reintegrasjon og syv nevner strafferettslige tiltak som høyt prioritert. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on nykyään käytössä (huhtikuusta 2001 lähtien) lainsäädännöllinen mekanismi buprenorfiinin määräämiseksi korvaushoidossa, kun aiemmin voitiin määrätä ainoastaan metadonia. Fire land ser det somnødvendig å styrke de forebyggende strukturene i landet,og åtte, behandlingsstrukturen. Ehkäisevä huumetyö kouluissa,paikallisympäristöissä ja yhteiskunnassa I de fleste landene er gjennomføringen av etterspørselsreduserende tiltak desentralisert som følge av aktivitetenes art. Kuten edellä on kuvattu, suurimmalla osalla Euroopanunionin jäsenmaista samoin kuin Norjalla on kansallinen Likevel er de prioriteringene som er gjort i denasjonale strategiene samt finansieringen av forskning ogpraktisk gjennomføring, vesentlig for realiseringen av tiltakene på regionalt og lokalt plan. 37), joihin huumausainestrategia tai vastaavia järjestelyjä( kaikkiin sisältyy ensisijaisia toimia. Alt etter land tilleggespolitiske, praktiske og forskningsmessige hensyn forskjellig vekt i gjennomføringen av tiltakene. Muutamissa maissa(Espanjassa, Irlannissa, Portugalissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa) toimille on asetettu määrällisiä tavoitteita. Det er klart atalle hensynene påvirker hverandre, men i enkelte landser det ut til at nasjonale politiske hensyn påvirker praksis, mens det i andre, særlig på regionalt plan, ofte erpraksis som virker inn på politikken. Tilanne on tällainen muutamissajäsenvaltioissa (Belgian flaaminkielisessä yhteisössä, Saksassa, Kreikassa, Espanjassa, Irlannissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa), joissa ohjelmiin perustuvia tietoja on Bevisstgjøring og informasjon er ofte kjernen i det forebyggende arbeidet mot narkotika, selv om en slik tilnærmingsmåte alene har vistseg å være lite effektiv (Skolverket, 2000). Kansallisiin strategioihin sisältyy luonnollisesti kattavavalikoima toimia. På dette området finnes det ikke noe felleseuropeisk forebyggendeprinsipp basert på dokumentasjon og forskning. Jotkin ensisijaiset toimet voidaan kuitenkin alustavasti erotella sen perusteella, että niillä vahvistetaan tietyntyyppisiä toimia ja/tai kehitetään yhätehokkaampia toimintarakenteita.(38) Ehkäisevä huumetyö kouluissa nähdään ensisijaisena toimena kymmenessä jäsenvaltiossa, kun taas seitsemässä painotetaan kokoyhteiskunnan kattavaa ehkäisevää huumetyötä. Ehkäise- Dettverrnasjonale prosjektet ’Healthy school and drugs’somfinansieres av Europakommisjonen, legger evidencebaserte kvalitetselementer til grunn for det forebyggendearbeidet i skolen (http://www.school-and-drugs.org). (37)Taulukko 4 OL: Kysynnän vähentämiseen tähtäävät toimet Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja Norjassa (verkkoversio).(38)Taulukko 5 OL: Kysynnän vähentämiseen tähtäävät ensisijaiset toimet Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja Norjassa (verkkoversio). Kvaliteten på tiltakene for å redusere etterspørselen sikresved at det (i enkelte land) innføres nasjonale standarder,akkrediteringsprosedyrer eller retningslinjer. Behandling )Taulukko 6 OL:Ehkäisevälle huumetyölle ja hoidolle asetetut laatunormit Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja Norjassa (verkko- versio). Alle medlemsstatene legger vekt på at forebygging skalha høy prioritet i sine nasjonale strategier og i de mangeforebyggende aktivitetene i ulike miljøer, særlig på sko- )Taulukko 7 OL: Ehkäisevän huumetyön tavoitteet, kouluohjelmat, Internet-sivustot ja ehkäisevä huumetyö vapaa-ajan ympäris- tössä (taulukko ehkäisevästä huumetyöstä) (verkkoversio). (39)Tabell 6 OL:Oversikt over kvalitetsstandarder for forebygging og behandling i medlemsstatene og Norge (nettutgaven).(40)Tabell 7 OL: En oversikt over målsettingene for det forbyggende arbeidet, skoleprogrammer, nettsteder og forebyggende aktivite- ter organisert i fritidsmiljøer (nettutgaven). )Kouluissa toteutetun ehkäisevän huumetyön ohjelmista on saatavilla yleiskatsaus Internetissä (taulukko 7 OLkouluohjelmista) )En oversikt over forebyggende programmer på skoler finnes på Internett (Tabell 7 OL– Skoleprogrammer) (nettutgaven). Huumeiden käytön vastaiset toimet tamiseen ja tosiasioihin perustuvaan ehkäisevään huumetyöhön. Tiltak mot narkotikamisbruk bindelse, personalisert intervensjon på diskoteker ograves, foruten strukturelle tiltak som retningslinjer for Usein huumeriippuvuuden ehkäisy sisällytetään kuitenkin yhä laaja-alai-sempaan koulupolitiikkaan, jonka tarkoituksena on edistää terveellisiä elämäntapoja päivittäisessä (koulu)elämässä. Prosjekter som drives etter denne filosofien er nå samlet på eteuropeisk nettsted (http://www.drug-prevention.de). Tällaisessa jäsentämättömässä tilanteessa ehkäisevä huumetyö toteutetaan ad hoc-periaatteella paikallisten neuvoa-antavien ryhmien tai neuvostojen kautta(Tanskassa, Ranskassa ja Norjassa) ja/tai työ liittyy läheisesti ilmenneisiin erityistarpeisiin sekä resursseihin (esimerkiksi Ranskassa, Italiassa, Itävallassa, Portugalissa ja Suomessa). Defleste medlemsstater har fått både flere og mer interessantenettsteder innen forebygging (42). Tällaista toimintamallia on kuitenkin vaikeaamääritellä yhdenmukaisella tavalla ja arvioida. Et annet tilleggselementer retningslinjer for hvordan man kan identifisere og håndtere elever som bruker narkotika. Jäsenvaltioilla ei ole yhteistä käsitystä koko yhteiskuntaan suunnatuista ohjelmista. Tradisjonelt har man foretrukket å utarbeide og dele utinformasjonsmateriell, og det er også den vanligste aktiviteten i fritidsmiljøene. Aluksi on todettava, etteitoiminta rajoitu pelkästään ehkäisevään huumetyöhön,vaan koko yhteiskunnan kattaviin ohjelmiin sisältyyusein huumeisiin liittyvien riskien vähentäminen. Særlig i Tyskland, Spania og Storbritannia blir mange brosjyrer, plakater og flygebladprodusert av forskjellige aktører, men lite er kjent omden virkningen slike enveis, anonyme kommunikasjonsstrategier har. Sitäpaitsi joissakin jäsenvaltioissa yhteiskunnan kattavaohjelma tarkoittaa yhteiskunnassatoteutettua ohjelmaa(eli ylhäältä alaspäin), toisissa taas yhteiskunnantoteutta-maa ohjelmaa (eli alhaalta ylöspäin). I noen få land (Tyskland, Spania, Nederland og Storbritannia) benyttes en ’peer-group’tilnærming for å nå ut iklubbmiljøet og spre forebyggende informasjon på enmer interaktiv og personlig måte. Også her deles det utinformasjonsmateriell. Kouluissa toteutettavan ehkäisevän huumetyön tavoitteetovat laaja-alaisia: usein mainitun kaiken kattavan terveyden edistämisen periaatteen lisäksi tavoitteet vaihtelevatsosiaalisten tai henkilökohtaisten taitojen edistämisestäidentiteetin tai persoonallisuuden kehittämiseen. I noen medlemsstater (Spania, Irland, Nederland og Storbritannia) har det i den senere tid vært tydelig at interessen for og ressursene som avsettes til kvalitetssikring ogdokumentert forebyggende arbeid, har økt. Tietoisuuden ja tiedon lisääminen on usein ehkäisevän huumetyön ytimessä, vaikka kyseiset toimet yksinään ovatosoittautuneet tehottomiksi (Skolverket, 2000). Parallelt servi at det i Tyskland, Hellas, Frankrike, Irland, Nederlandog Storbritannia er opprettet databaser for vurdering ogkartlegging av den nasjonale ’dekningen av det forebyggende arbeidet’. Ehkäisevästä huumetyöstä ei ole tässä asiassa laadittu Euroopanyhteisiä tosiasioihin tai tutkimustuloksiin perustuvia periaatteita. Spania har allerede etablert et informasjonssystem. Jäsenvaltioiden välillä on myös suurta erimielisyyttäjoukkoviestintävälineiden tehtävistä ehkäisevän huumetyön strategioissa. Når det gjelder programmer for lokalsamfunn, finnesdet ikke noe felles konsept i medlemsstatene. Joidenkin maiden (Itävallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan) mielestä joukkoviestintävälineilläei ole mitään tehtävää ehkäisevässä huumetyössä, joidenkin (Ranskan ja Italian) mielestä niillä on erittäinmerkittävä tehtävä. For detførste er denne aktiviteten ikke begrenset til bare forebygging ettersom reduksjon av narkotikarelatert risikoofte inngår i programmer for lokalsamfunn. Vertaisryhmätoiminta on samoin kiistanalaista: Belgian flaaminkielisessä yhteisössä (De Sleutel -niminen) ja Tanskassa (Suojelusenkelit-niminen) vertaisryhmätoiminta on laajalti käytössä, kun taas joissakin Itävallan maakunnissa vertaisryhmiä ei käytetä vaan niitäpidetään tehottomina. Dessutenbetyr ’program for lokalsamfunn’i noen medlemsstaterat programmet gjennomføres i lokalsamfunnet (dvs.ovenfra og ned), mens det i andre medlemsstater betyrat programmet gjennomføres avlokalsamfunnet (dvs.nedenfra og opp). Käsitteelliseltä kannalta ehkäisevä huumetyö viihdeympäristössä voidaan nähdä ehkäisevän huumetyön ja riskien vähentämisen yhdistävänä tekijänä, joten siihensisältyy usein keskenään ristiriitaisia ideologisia osia.Joissakin jäsenvaltioissa tällaiset hankkeet nähdään itsessään ”toisen käden ehkäisevänä huumetyönä”, kun toisissa jäsenvaltioissa hankkeet pyritään esittämään ”haittojen vähentämisenä”. Viktigheten og virkningen av enkle, men grunnleggendesikkerhetsregler i partymiljøene blir stadig mer anerkjent.Disse strukturelle, forebyggende tiltakene, som alleredefinnes i Storbritannia som offisielle retningslinjer for tryggere dansetilstelninger (http://www.clubhealth.org.uk/pages/downloads.htm), er den mest direkte måten for åforebygge narkotikarelaterte problemer i nattklubbmiljøene. Yleisesti ottaen tällainen ehkäisevä huumetyö perustuu kolmeen strategiaan: huumeista jaterveydestä sekä niihin liittyvistä oikeudellisista ja tunneperäisistä kysymyksistä kertovan tietomateriaalin tuotantoon, diskoihin tai rave-juhliin kohdistuvaan toimintaanja rakenteellisiin toimenpiteisiin, kuten suuntaviivoihinturvallisesta yökerhoissa käymisestä.(43) De tar sikte på i størst mulig grad å redusere de hyppigste helserisikoene ved å tilby friskt drikkevann og’chill-out’-områder hvor de unge kan slappe av og unngåoveroppheting, ved å gi de ansatte opplæring i førstehjelp og overvåking og i å avdekke problemer på et tidlig stadium samt ved å legge til rette for det forebyggende arbeidet som de oppsøkende teamene utfører. Toinen merkittävä ongelma on hyvän käytännön malliohjelmien (ja arvioinnin) hallinnollinen ja käytännöntäytäntöönpano laajassa mittakaavassa maan sisällä.Saksa ja Alankomaat viittaavat suoraan tähän haasteeseen. Muutamissa jäsenvaltioissa (esimerkiksi Tanskassaja Saksassa) ehkäisevän huumetyön huomio on siirtynytkohti vapaa-ajan ympäristöjä vastatakseen kulutuksensuuntausten muutokseen. Det er også store forskjeller mellom medlemsstatenenår det gjelder massemedias rolle i de forbyggendestrategiene – fra ingen i det hele tatt (i Østerrike og UK)til en svært framtredende rolle (i Frankrike og Italia).Såkalt peer-group tilnærming er også omstridt: i denflamske delen i Belgia (De Sleutel) og i Danmark (Guardian Angels) er denne tilnærmingsmåten utbredt, mensden i enkelte østerrikske provinser avvises som ineffektiv. Eurooppalaiselle Internet-sivus-tolle (http://www.drug-prevention.de) on koottu hankkeet, jotka toimivat näiden periaatteiden mukaisesti.Yleisesti ottaen ehkäisevään huumetyöhön keskittyvät Internet-sivustot ovat lisääntyneet ja muuttuneet yhähoukuttelevammiksi useimmissa jäsenvaltioissa.(42) Toisena lisänä ovat suuntaviivat, joissa annetaan ohjeita,miten huumeita käyttävät oppilaat voidaan tunnistaa jakuinka heihin olisi suhtauduttava. I Belgia og Tyskland tilbys f.eks. spesifikke ’bad trip’-til-tak, som gir hjelp til å håndtere negative og uforutsettevirkninger av narkotika uten at vedkommende må innlegges på sykehus, og i enkelte medlemsstater tilbys pilletesting på forskjellige tilstelninger, men dette er langtmindre utbredt. Muutamissa jäsenvaltioissa (Espanjassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) on huomattu selvästi, että viime aikoina kiinnostus asiaa kohtaan on kasvanut ja varoja on myönnetty laadun varmis- Dessverre er verdien av pilletesting på stedet, som skulletiltrekke en målgruppe av erfarne brukere eller brukeresom eksperimenterer i festsammenheng til intensiv inter- aktiv forebyggende rådgivning (44), blitt overskygget av Tietomateriaalin tuottaminen ja jakaminen on perinteisesti suosittu ja laajimmalle levinnyt toimintamuoto viihdeympäristössä. I noenmedlemsstater anser prosjektene at de driver ’sekundærforebygging’, mens andre betegner det de driver medsom ’skadereduksjon’. Erityisesti Saksassa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuotetaan monilla tahoillalukuisia esitteitä, julisteita ja lentolehtisiä, mutta tällaisen I grove trekk er denne formen forforebygging basert på tre intervensjonsstrategier: utarbeiding av informasjonsmateriell om rusmidler og helsemessige, juridiske og følelsesmessige temaer i den for- debatten om farmakologisk nøyaktighet (Winstock, (42)Luettelo ehkäisevää huumetyötä käsittelevistä Internet-sivustoista löytyy taulukosta 7 OL(verkkoversio). (42)En liste over nettsteder for forebyggende arbeid finnes i tabell 7 OL(Nettsteder) (nettutgaven). (43)Yleiskatsaus ehkäisevästä huumetyöstä viihdeympäristössä löytyy taulukosta 7 (taulukko vapaa-ajan ympäristöistä) (verkkoversio). (43)En oversikt over forebyggende tiltak i fritidsmiljøer finnes i tabell 7 OL(Fritidsmiljøer) (nettutgaven). Tietomateriaalina käytetään kuitenkin edelleen tietolehtisiä. 2001) og de ideologiske (ne ved slike tiltak. Pääasialliset tosiasioihin perustuvat tartuntatautien ehkäisyyn tähtäävät toimet huumeidenkäyttäjien keskuudessaovat kenttätyö yhteiskunnassa, huumehoito – erityisestimetadonin tai (viime vuosina Euroopan unionissa ja Norjassa levinneiden, katso hoitoa käsittelevä osio) muidenkorvaushoidossa käytettävien lääkeaineiden määrääminen –, hepatiittirokotukset, steriilien injektiovälineidensaatavuus sekä tiedotus ja opastus entistä turvallisemmasta käytöstä.(46) Forebygging av smittsomme sykdommer reduksjon av narkotikarelaterte skader mens 95 % eravsatt til forebygging, behandling og rehabilitering. Detbritiske helsedepartementet lanserte kampanjen ’Making Harm Reduction Work’for å fremme og videreutvikle deskadereduserende tiltakene blant brukere (Hunt et al.,2001). Matalan kynnyksen palvelut ovat edelleen tärkeä tiedonjakamisen keino, jollahuumeidenkäyttäjiä voidaan valistaa käyttöön liittyvistäriskeistä ja opastaa riskien välttämisessä. Virkningen av skadereduserende tiltak på hepatitt C-epi-demien er undersøkt i studier i England og Wales (Hopeet al., 2001) og Irland (Smyth et al., 1999), og det er funnet indikasjoner på at slike strategier faktisk resulterer iredusert risikoatferd. Matalan kynnyksen palvelujen tehtävänä on tarjota terveydenhuollonperuspalveluita huumeidenkäyttäjille, mikä voi vähentäätartuntataudin vaaraa. Tämä ominaisuus on laajalti tunnustettu; matalan kynnyksen palveluja onkin laajennettumonissa Euroopan unionin maissa sekä Norjassa vuonna2000. De viktigste evidencebaserte tiltakene for å forebyggesmittsomme sykdommer hos narkotikabrukere er oppsøkende virksomhet i lokalmiljøet, behandling – særlig vedforskrivning av metadon eller andre substitusjonsmidler(som har økt betraktelig i EU og Norge i de siste årene,se avsnitt om behandling) – vaksinasjon mot hepatitt, tilgang til sterilt utstyr og informasjon om og opplæring itrygg bruk (46). Rakenteellinen huumetyö on kaikkein suorin tapaehkäistä huumeisiin liittyviä ongelmia juhlintaympäristössä. Tavoitteena on varmistaa, että kaikkein yleisimmätterveyshaitat minimoidaan siten, että saatavilla on raikasta juomavettä ja että juhlijoilla on mahdollisuus vilvoitella ylikuumenemisen välttämiseksi. Det er igangsatt en systematisk innsats i Tyskland, Irland,Nederland, Portugal, Østerrike, Finland, Storbritannia og Norge for å gjøre hepatitt B-vaksiner lettere tilgjengeligog for å oppnå full immunitet hos en større andel av narkotikabrukerne. Lisäksi henkilökunnalle on opetettava ensiaputaitoja ja valvontaa sekä varhaisvaiheen ongelmien tunnistamista. Pr. dato virker det ikke som om vaksinene er særlig tilgjengelige for brukerne, og vaksinasjonsratene er generelt lave. Kenttätyöryhmientoteuttamaa ehkäisevää huumetyötä on helpotettava.Suuntaviivat ovat olemassa monissa jäsenvaltioissa,mutta yökerhojen omistajat tai asiasta vastaavat paikallisviranomaiset toteuttavat suuntaviivat vain silloin tällöinkäytännössä. On kuitenkin tehty aloitteita yhdenmukaisten Euroopan laajuisten yökerhossakäynnin suuntaviivojen laatimiseksi. Her kan kostnader også spille enrolle; f.eks. i den flamske delen Belgia er ikke narkotikabrukere en prioritert gruppe for helsedepartementets vaksinasjonspolitikk og følgelig er vaksinen ikke gratis (48). Steriilejä injektiovälineitä jakavat erityisohjelmat ovaterittäin merkittävä keino vähentää HIV:n ja muidenveren välityksellä tarttuvien virusperäisten infektioidenmäärää huumeidenkäyttäjien keskuudessa. Alle landene i EU og Norge har et visst omfang av oppsøkende tjenester, men det varierer mye fra land til landi hvilken grad de ansatte i rusmiddeltjenestene går ut ogtilbyr sine tjenester der brukerne er. Huumetyöstävastaavien keskusten sekä apteekkien tai vaihtoautomaattien kautta toteutettuja ruiskujen vaihto-ohjelmia onotettu käyttöön kaikissa Euroopan unionin maissa ja Norjassa. Lavterskeltjenesteneer fremdeles en viktig innfallsport for opplysning ogbevisstgjøring av brukerne om risikoene ved narkotikabruk og hvordan de kan reduseres. Ruiskujen vaihto-ohjelmia on laajennettu vuonna2000.(47) Maiden välillä ja maiden sisällä on edelleensuuria eroja ruiskujen vaihdon saatavuudessa ja kattavuudessa (Wiessing et al., 2001). Disse tjenestenesrolle som grunnleggende helsetilbud til narkotikabrukerefor å redusere risikoen for smittsomme sykdommer, anerkjennes i stadig større grad, og i 2000 ble lavterskeltjenestene ytterligere utvidet i flere EU-land og i Norge. Joissakin jäsenvaltioissa tehdään pillerianalyyseja juhlinnan yhteydessä. Forebygging av narkotikarelaterte dødsfall Farmakologista paikkansapitävyyttä (Winstock et al., I 2000 ble det i EU registrert anslagsvis 7000-8000 narkotikarelaterte dødsfall etter overdoser med eller uten forsett.Forskning har vist at sprøytebrukere har økt risiko for overdose, særlig sprøytebrukere som kombinerer heroin medsentralnerveberoligende midler som alkohol eller benzodiazepiner (se avsnitt om narkotikarelaterte dødsfall). 44) tai oikeudellisia seuraamuksia Antallet sprøytebytteprogrammer har økt i 2000 (47). 2001) ja ideologisia( Det er imidlertidfortsatt store forskjeller i tilgjengelighet og dekning bådelandene imellom og innenfor det enkelte land (Wiessinget al., 2001). Helsingissä ja useissa muissa Suomen kunnissa injektiovälineitä on vuonna 2001 ollut saatavilla aiempaa yleisemmin. I Helsinki og mange andre kommuner i Finland er sprøyter og utstyr blitt lettere tilgjengelig i 2001. Belgian flaaminkielisessä yhteisössä avattiinensimmäinen neulojenvaihtopiste vuoden 2000 lopussa,kuusi vuotta sen jälkeen kun vastaava palvelu avattiinranskankielisessä yhteisössä. I den flamskedelen av Belgia ble den første ordningen for bytting avsprøytespisser åpnet i slutten av 2000 – seks år etter atden første slike ordningen ble tilgjengelig i den fransktalende delen av landet. Irlannin kansallinen huumausainestrategia 2001–2008 sisältää riskien vähentämisen osana huumehoitoa, ja Portugalin kansallisella huumeiden vastaisella toimintaohjelmalla nimeltä ”Horizon- koskevat keskustelut ovat syrjäyttäneet paikan päälläsuoritettavan pilleritestauksen merkityksen juhlissa huumeita kokeilevien tai käyttävien kohderyhmien houkuttelemiseksi intensiiviseen vastavuoroiseen ehkäiseväänhuumeneuvontaan.(45) Belgia, Tyskland, Finland, Norge og Storbritannia rapporterer om nye tilnærmingsmåter til forebygging og håndtering av overdoser –f.eks. gis brukerne opplæring i hvordan de kan beskytteseg mot overdoser og bedre håndtere overdoser de blirvitne til, trening i å gi nalokson samt grunnleggende gjenopplivningsteknikker, eller utarbeiding av informasjonsmateriale om konkrete forebyggende tiltak. I Storbritannialanserte regjeringen i november 2001 en handlingsplanmed sikte på forebygging av narkotikarelaterte dødsfalI, som omfatter opplærings- og informasjonskampanjer såvel som kartleggings- og forskningsaktiviteter (49). (44)Artikkeli Corriere della Sera-lehdessä, 2. marraskuuta 2001.(45)Katso EMCDDA:n tutkimus osoitteessa http://www.emcdda.org/multimedia/project_reports/responses/pill_testing_report.pdf, s. 35–37. (45)Artikkel i Corriere della Sera, 2. november 2001.(46)Se også: Fokus på narkotika, nr. 4, EONN 2002. (46)Katso myös Teemana huumeet, numero 4, EMCDDA, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2002.(47)Taulukko 8 OL:Ruiskunvaihto-ohjelmien (SEPs) tarjonta ja tyypit, apteekkien osallistuminen niihin, jaettujen/myytyjen ruiskujen lukumäärä (verkkoversio). (47)Tabell 8 OL: Tilbud om og type sprøytebytteprogrammer, apotekenes deltakelse, antall sprøyter utdelt/solgt (nettutgaven). (48)Tabell 9 OL: Tilbud om rådgivning og testing for HIV, HIV-behandling og HBV-vaksine for sprøytebrukere i en del europeiske land i henhold til rapporter fra de nasjonale knutepunktene, 2000 og 2001 (nettutgaven). Huumeiden käytön vastaiset toimet te 2004” on kunnianhimoisia haittojen vähentämistavoitteita, esimerkiksi neulojenvaihtopisteiden perustaminenkaikille hallintoalueille vuoteen 2004 mennessä. Sprøyterom værende regjeringen i mai 2002 forslaget. Kuitenkin ainoastaan viisi prosenttia Portugalin käytettävissäolevista budjettivaroista on suunnattu huumeisiin liittyvien haittojen vähentämiseen ja 95 prosenttia ehkäisevään huumetyöhön, hoitoon ja kuntoutukseen. Yhdistyneen kuningaskunnan terveysministeriö käynnisti haittojen vähentämisen tehostamiseen tähtäävään kampanjan”Making Harm Reduction Work” tukeakseen ja kehittääkseen haittojen vähentämistä huumeidenkäyttäjienkeskuudessa (Hunt et al., 2001). I Danmark ble etinitiativ til sprøyterom skrinlagt av Sundhetsministeriet i2000 av hensyn til internasjonale konvensjoner på området.En undersøkelse i Østerrike (Feistritzer, 2001), hvor opprettelsen av brukerrom (’helserom’) har vært diskutert i årevis,viser at befolkningen generelt var mer positivt innstilt tilsprøyterom i 2001 (28 %) enn i 1997 (20 %). sassa, Suomessa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Norjassa on kehitetty innovatiivisia lähestymistapoja yliannostusten ehkäisyyn ja hallintaan. Pr. september 2001 hadde Tyskland 19 brukerrom (Stöver, 2002), og i Nederland var over 20 offisielle brukerrom i drift i 2002 i flere byer. Huumeidenkäyttäjille on esimerkiksi opetettu, miten he voivat suojautuayliannostuksilta ja miten heidän on toimittava kohtaamissaan yliannostustapauksissa. Spania åpnet et sprøyteromi mai 2000 i Las Barranquillas, i nærheten av Madrid oget mobilt sprøyterom i Barcelona f.o.m. 2001. Euroopan unionissa ja Norjassa hoitopalveluiden saatavuus on lisääntynyt huomattavasti viimeisten viiden vuo- Brukerrommed tilsyn inngår i Portugals politikk for skadereduksjonog er også forutsatt i den nasjonale handlingsplanen motnarkotika, ’Horizonte 2004’. C-hepatiittiepidemiaa koskevien haittojen vähentämisohjelmien vaikutukset tutkittiin Englannissa ja Walesissa(Hopeet al., 2001) sekä Irlannissa (Smyth et al., 1999).Samalla löydettiin merkkejä riskikäyttäytymisen vähentymisestä kyseisten strategioiden vaikutuksesta. I Luxembourg ble de juridiske hindringene fjernet slik at sprøyterom skulle kunnebetraktes som en tjeneste i rusmiddelomsorgen, og ettsprøyterom er planlagt integrert i det utvidede tjenestetilbudet på et ’krisesenter’innen 2003. ) Lääkehoitoa (korvaushoitoa) ja huumee- tonta hoitoa on tarjolla aikaisempaa enemmän, vaikka tarjonnan lisääntyminen vaihteleekin suuresti maiden välillä. I Norge la den avtroppende regjeringen fram et forslag (høsten 2001) om iverksettelse av et prøveprosjekt med sprøyterom, etter at forslaget hadde vært ute til offentlig høring.Med støtte fra flertallet av høringsinstansene avviste den nå- Huumekuolemien ehkäiseminen Tilgjengelighet av behandlingstilbud Tutkimustenmukaan suonensisäisesti huumeita käyttävillä riski onlisääntynyt. I løpet av de fem siste årene har behandlingstilbudet i EU form har ikke gitt entydige resultater. )Taulukot 10 OLja 11 OL: Huumeettoman hoidon ja korvaushoidon saatavuus Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja Norjassa Det er helt avgjørende at vi får utredet disse spørsmålene hvis vi skalbedre tiltakene mot narkotikaavhengighet og behand- 2002 Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta Strafferettslige tiltak middelassistert behandling (substitusjonsbehandling) såvel som stoff-fri behandling har økt, om enn i varierendegrad alt etter land. Tutkimuksen mukaan (Feistritzer, 2001) yleinen mielipide olimyönteisempi piikityshuoneiden puolesta vuonna 2001(28 prosenttia) verrattuna vuoteen 1997 (20 prosenttia). Antalletklienter som får legemiddelassistert behandling har øktkraftig i Frankrike (fra 500 til over 78 000 klienter i perioden 1993-2000), Norge (fra 50 til 1 100 klienter i perioden 1997–2001), Finland (fra 10 til 240 klienter i perioden 1996–2001) og Spania (fra 12 000 til 72 000 klienter i perioden 1993–1999). EMCDDAvalmistelee parhaillaan yhteenvetoa huumeiden käyttöön tarkoitettujen tilojentarjoamista kokemuksista, haasteista ja opetuksista. Antallet plasser i institusjonersom tilbyr stoff-fri behandling er ikke registrert på sammesystematiske og kvantitative måte, men har økt, f.eks. i Danmark (fra én spesialisert behandlingsinstitusjon i1994 til ca. Rikosoikeudelliset toimet veluihin (DPAS, 2000). Järjestelmää on suunniteltu laajennettavaksi kaikkiin maan poliisivoimiin vuoden 2002toukokuuhun mennessä. 35 i 1999) og i Hellas (fra én spesialisertbehandlingsinstitusjon i 1993 til åtte i 1999). Euroopan unionin oikeusviranomaisilla on käytössäänrikosoikeusjärjestelmän eri tasoilla useita toimenpiteitä,joilla lakia rikkoneet huumeidenkäyttäjät voidaan ohjatahoitoon.(52) Jäsenvaltiot näyttävät pyrkivän kirjaamaanylös entistä tehokkaammin käytettävissä olevat toimenpiteet, kartoittamaan toimenpiteiden soveltamismahdollisuudet ja arvioimaan toimenpiteiden tehokkuutta. Domstolene i landene i EU kan iverksette en rekke tiltakpå ulike nivåer i det strafferettslige systemet for å førebrukere som har begått straffbare handlinger inn ibehandlingsapparatet (52). Medlemsstatene har gjort stadig større anstrengelser for å dokumentere spekteret avtilgjengelige tiltak, kartlegge anvendelsesnivået og evaluere effektiviteten. Kyseiset toimet ovat olennaisia, kun arvioidaan, miten Euroopan unionin huumausainestrategiassa asetetussaviidennessä tavoitteessa – vähentää merkittävästi viidenvuoden aikana huumausaineisiin liittyvien rikosten määrää – on edistytty, sikäli kuin vaihtoehtoisten toimenpiteiden perimmäisenä tarkoituksena on vähentää rikoksenuusintaa ja huumeita käyttävien rikollisten sortumistauudelleen huumeiden käyttöön. Disse initiativene er relevante for åvurdere framdriften i forhold til mål 5 i EUs narkotikastrategi – ’å redusere antallet narkotikarelaterte straffbarehandlinger betraktelig i løpet av fem år’– i den forstandat alternative tiltak i siste instans tar sikte på å reduseretilbakefallsprosenten både med hensyn til forbrytelser ogmed hensyn til narkotikabruk blant lovbrytere som bruker narkotika. Alla annetaan muutamiaesimerkkejä. Noen eksempler er gitt i det følgende. Hankkeeseen sisältyivät vieroitushoito ja jälkihoito, ja lupaavat 40 prosenttia ohjelmaan osallistuneista pidättäytyi huumeiden käytöstä kahden seuraavan vuoden ajan. Utvidelsen av behandlingstilbudet er ikke bare kjærkommen, men faktisk helt nødvendig om vi skal ha håp omå håndtere problemet med narkotikaavhengighet i Europa. Ranskassa ”Injonction thérapeutique” -nimi-sen hoito-ohjelman arvioinnissa kävi kuitenkin ilmi, ettähoito-ohjelman tehokkuudessa oli puutteita (Setbon,2000). Hellas og Portugal, som viser at dagens behandlingstilbud ikkedekker klientenes behov, og undersøkelser som tar siktepå en systematisk ’matching’av klienter og behandlings- Irlannissa perustettiin tammikuussa 2001 kokeiluluonteisesti huumetuomioistuin, joka tarjoaa vähäpätöisiä huumerikoksia tehneille henkilöille kuntoutusjärjestelmän ja ohjattua valvontaa. Henvisning til behandling Ved hjelp av såkalte ’arrest-referral schemes’og ’Drug Treatment and Testing Order Schemes’(DTTO) har denbritiske regjeringen klart å få flere narkomane lovbrytereinn i et behandlingsopplegg. On kuitenkin huomattava,ettei huumevieroitus- ja testausjärjestelmiä Yhdistyneessäkuningaskunnassa eikä myöskään huumetuomioistuimia Forskning viser at arrestasjon oppleves som en krisesituasjon hvor lovbrytere sommisbruker narkotika er særlig mottakelige for tilbud om Hoitoon saattaminen Pidätys- ja hoitoonsaattamisjärjestelmät sekä huumevie-roitus- ja testausjärjestelmät on todettu hyödyllisiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Näin lisätään huumeita käyttävien rikollisten osallistumista hoitoon. (50)Tabell 10 og 11 OL: Tilbud om stoff-fri behandling og substitusjonsbehandling i Den europeiske union og Norge (nettutgaven).(51)Vellykket behandling er ett av de utvalgte temaene omhandlet i kapittel 3 i denne rapporten. Irlannissa vielä ole arvioitu esimerkiksi valvottujenoikeudenkäyntien muodossa. Dette siste funnet ble bekreftet av andre gjennomganger foretatt i Nederland i 1998 og 1999, som fokusertepå tiltak rettet mot lovbrytere som bruker narkotika. Vankiloissa annettava hoito Tämä kohta käsitellään raportin kolmannen luvun erityiskysymyksissä kohdassa ”Huumeiden käyttö vankiloissa”(s. 51). Produksjon og smugling av narkotika i Den europeiskeunion er fortsatt den viktigste virksomheten til kriminellegrupper i EU i 2000-2001 (Europol, 2001). Useissa jäsenvaltioissa kehitetäänkin tietojärjestelmiä ja rikostutkintatekniikkaa ja torjuntaan myönnetään lisävaroja. I Irland ble det i januar 2001 som et pilotprosjektopprettet en narkotikadomstol som tilbyr rehabilitering ogstrukturert tilsyn for personer som har begått mindre narkotikalovbrudd. Samaanaikaan kansainvälinen yhteistyö kehittyy yhä enemmän,ja yhteistyöhön kuuluvat muutamat kansainväliset järjestöt, kuten Interpol ja Maailman tullijärjestö. Det bør imidlertid bemerkes at verken’DTTOene’i Storbritannia eller de irske narkotikadomstolene så langt har vært gjenstand for noen grundigere evaluering i form av randomiserte kontrollerte forsøk. Ehdonalainen vapaus Ehdonalainen vapaus myönnetään tietyin ehdoin kaikissa Euroopan unionin maissa rikoksista tuomituille, muttajoissakin lainsäädännöissä määritellään erityisehdot huumeidenkäyttäjille. Bekjempelse av organisert narkotikasmugling har høyeste prioritet i medlemsstatene. Näiden vaihtoehtoisten toimenpiteiden tulosten arvioita on edelleen hyvin vähän. I mange medlemsstater gjøres det mye for å forbedre databasesystemer og teknikkerfor kriminalteknisk analyse, og store tilleggsressurser tilføres. Italiassahuumeita käyttäville rikoksentekijöille myönnetynehdonalaisen vapauden kumoamisesta tehdyssä analyysissa luvut jäivät kuitenkin alhaisiksi: vuoden 2000ensimmäisellä puoliskolla ehdonalaisessa vapaudessaolleista 4237 huumeidenkäyttäjästä vain 253 (kuusi prosenttia) passitettiin takaisin vankilaan. Samtidig utvikler det internasjonale samarbeidetseg og omfatter en del internasjonale organisasjoner såvel som Interpol og Verdens tollorganisasjon (WCO). Lisääntyneen kansainvälisen yhteistyön ansiosta onperustettu erityisiä työryhmiä, kuten kaiken silkkitietätapahtuvaa huumeiden salakuljetusta koskevan tiedonyhdistämiseen ja käsittelemiseen tarkoitettu työryhmä,johon tällä hetkellä kuuluvat Interpol, Europol, Maailman tullijärjestö (WCO) ja Saksan liittovaltion rikospoliisi (”Bundeskriminalamt”, BKA). Behandling i fengsel Temaet omhandles i kapittel 3 i rapporten, Utvalgteaspekter – ’Narkotikamisbruk i fengsler’(side 46). Tässä järjestelmässä Saksan liittovaltion rikospoliisi tekee analyysit muiden työryhmän jäsenten toimittamien tietojen perusteella. Prøveløslatelse Prøveløslatelse er et tiltak som under visse omstendigheter kan benyttes for straffedømte lovbrytere i alle EU-land, men i enkelte jurisdiksjoner gjelder særlige betingelser for narkotikabrukere. Toisena esimerkkinä voitaisiin mainita Euroopan komissionperustama operaatio nimeltä ”Road Runner II”, jonka tarkoituksena on valvoa huumeiden salakuljetuksen torjuntaa Balkanin reitillä. Det foreligger foreløpig sværtfå forsøk på å analysere resultatet av slike alternative tiltak. Operaatioon osallistuvat Euroopanunionin 15 jäsenvaltiota sekä 13 Keski- ja Itä-Euroopanmaata, ja operaation ansiosta on takavarikoitu huomattavia määriä huumeita (katso http://www.europol.eu.int). En italiensk analyse av prøveløslatelser innvilget lovbrytere som bruker narkotika, fant imidlertid lave gjeninnsettelsestall; av et utvalg på 4 237 brukere som varløslatt på prøve i første halvdel av 2000, fikk bare 253 (6%) prøveløslatelsen omgjort til soning. Edelleen työn alla on arviointitutkimuksia rangaistuksensijasta hoitoon ohjaamisesta (Suomi), rangaistusjärjestelmän yhteydessä annettavasta hoidosta (Ruotsi), rikollisten narkomaanien hoidosta vankiloiden ulkopuolella(Tanska) ja oikeudellisesta huumeriippuvuushoidosta(Alankomaat). Økt internasjonalt samarbeid har resultert i etableringenav særskilte arbeidsgrupper, som den som ble dannetmed sikte på å samle inn og behandle all informasjonom narkotikasmugling langs Silkeveien, og som for tidenomfatter Interpol, Europol, WCO og det tyske Bundeskriminalamt (BKA). Her utfører BKAanalyser basert påinformasjon levert av andre medlemmer av arbeidsgruppen. Luxemburgin uuteen huumehoito-ohjel-maan sisältyy tärkeä arviointiosa heti ohjelman käynnistyessä vuoden 2002 puolivälissä. Et annet eksempel er operasjon ’Road Runner II’,som finansieres av Europakommisjonen og som tar siktepå spaningsaksjoner for å bekjempe narkotikasmuglinglangs Balkan-ruten. Kaikkien Yhdistyneenkuningaskunnan vankilapohjaisten hoito-ohjelmien laatua arvioidaan parhaillaan ja ohjelmille myönnetäänvirallinen hyväksyntä. Arbeidet er gjennomført med deltakelse fra 15 medlemsstater i EU og 13 land i Sentral- og Øst-Europa og har ført til beslag av betydelige mengdernarkotika (se http://www.europol.eu.int). Valvonnan alaisten kemiallisten tuotteiden ja lähtöaineiden muuntamisen vastainen toiminta on merkittävä osakansainvälistä yhteistyötä. Kampen mot avledning av kontrollerte kjemiske produkterog prekursorer er en viktig del av det økte internasjonalesamarbeidet. Arvioiden mukaan vuosittaintuotetusta 2,5 miljoonasta tonnista etikkahappoanhydridia 1500 tonnia muunnetaan heroiinin valmistusta varten. Det antas at av en årlig produksjon på 2,5 millioner tonn på verdensbasis, blir 1 500 tonn eddiksyre avledet til framstilling av heroin. Ca. Oikeudellisten rangaistusohjelmien yleisestä tehokkuudesta toteutettiin kirjallisuustutkimus (Beenakkers,2000), jonka tilasi Alankomaiden sisäasiainministeriö.Tutkimuksessa todettiin, että tehokkuus riippuu läheisistä toimista tai hoidoista. Ytterligere evalueringsstudier av henvisning til behandlingi stedet for straff (Finland), behandling innenfor fengselsvesenet (Sverige), behandling av kriminelle avhengige utenfor fengslene (Danmark) og rettslig ivaretaking av avhengige (Nederland) pågår fremdeles. Tutkimuksessa suositellaankäytettäväksi kognitiivis-behavioraalista lähestymistapaa ja porrastettuja hoitojärjestelyjä rikoksenuusinnanvähentämiseksi. Luxembourgs nye ‘Global Drug Care Programme’vil ha evaluering som en viktigkomponent helt fra starten i midten av 2002. Jälkimmäinen huomio vahvistui Alankomaissa toteutetuissa erityisissä lisätarkasteluissa vuosina 1998 ja 1999. Alle fengselsbaserte behandlingsprogrammer i Storbritannia blir for tiden kvalitetsvurdert med sikte på offentlig godkjenning. Huumeiden tuotanto ja huumekauppa olivat edelleenvuosina 2000–2001 Euroopan unionin rikollisryhmienpääasiallista toimintaa Euroopan unionin alueella (Europol, 2001). En undersøkelse av litteraturen om effektiviteten ved rettslige sanksjonsprogrammer generelt (Beenakkers, 2000), 2002 Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta ovat lisänneet merkittävästi tähän tarkoitukseen suunnattuja varoja (katso http://www.undcp.org). Detinternasjonale narkotikakontrollrådet (INCB) har merketseg at enkelte nasjonale myndigheter i nøkkelposisjoner,f.eks. de nederlandske, som kontrollerer en stor del avtransittoperasjonene, har avsatt betydelig større ressursertil dette formålet (se http://www.undcp.org). tries and Territories Exercise” -hankkeen (NCCT), jonka tarkoituksena on tunnistaa ne maat ja oikeusjärjestelmät, jotkaeivät täytä FATF:n rahanpesun vastaisia vaatimuksia. I juni 2002 startet FATFs prosjekt med ikkesamarbeidende land og territorier (NCCT), som har somsiktemål å identifisere land og jurisdiksjoner som ikke oppfyller FATFs kriterier for bekjempelse av hvitvasking avpenger. FATFpyrkii myös luomaan ja vahvistamaan FATF:n alueellisiavirastoja. FATF har også vært med og opprettet og styrket regionale organer av typen FATF. Vuonna 2001 Norjan toteuttama vuosittainen tutkimus rahanpesutavoista keskittyi useisiin pääkysymyksiin,kuten pankkipalveluihin Internetissä ja Internet-kasinoihin,trusteihin, muiden kuin yritysten omistamiin ajoneuvoihin jarahanpesuun, lakimiehiin, notaareihin, kirjanpitäjiin ja muihin alan ammattilaisiin, käteisen merkitykseen rahanpesujärjestelmässä sekä terrorismiin liittyvään rahanpesuun.Lisäksi Euroopan keskuspankille ja Europolille myönnettiintarkkailijan asema rahanpesun vastaisessa toimintaryhmässä(katso http://www.oecd.org/FATF). Den årlige undersøkelsenav hvitvaskingsmetoder, som Norge ledet i 2001, fokusertepå en rekke viktige forhold, deriblant bankvirksomhet pånettet og internettkasinoer, trusts, kjøretøyer eid av ulike typer foreninger/organisasjoner som ikke har forretningsmessig formål, og hvitvasking av penger, advokater, notarer,regnskapsførere og andre fagfolk, kontanters rolle i hvitvasking av penger samt terroristrelatert hvitvasking av penger.Endelig fikk Den europeiske sentralbanken og Europol observatørstatus i FATF (se http://www.oecd.org/FATF). Lähteet – Luku 2 Kilder for kapittel 2 Kansalliset raportit huumausainetilanteesta (2001) kaikissa Euroopan unionin jäsenvaltioissa ja Norjassa. Nasjonale rapporter om narkotikasituasjonen (2001) fra allemedlemsstatene i EU og Norge. EMCDDA(2002), Teemana huumeet– tiedote numero 2: ”Huumeidenkäyttäjät ja lainsäädäntö EU:ssa”, EMCDDA, Euroopanhuumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus,Luxemburg. EONN (2002): Fokus på narkotika- Briefing 2: Narkotikamisbrukere og lovgivningen i EU, EONN, Luxembourg. EMCDDA(2002), Teemana huumeet– tiedote numero 4: ”Suonensisäinen huumeiden käyttö”, EMCDDA, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Luxemburg. EONN (2002): Fokus på narkotika- Briefing 4: Sprøytebruk,EONN, Luxembourg. Marraskuussa2000 Yhdistyneiden Kansakuntien kansainvälistä järjestäytynyttä rikollisuutta koskevassa yleissopimuksessa tunnustettiin, kuinka tärkeitä ovat rajat ylittävien käteisvaraja arvopaperivirtojen havaitsemiseen ja valvontaan tarkoitetut toimenpiteet. I november 2000 erkjente FNs Konvensjon mot organisert kriminalitet på tvers av landegrenseneviktigheten av tiltak for å påvise og overvåke strømmene avpenger og obligasjoner over landegrensene. Rahanpesun vastaista yhteistyötä harjoittavat kansainväliset järjestöt ovat tunnustaneet huumekauppaan liittyvien käteisvirtojen merkittävyyden (katso FATF:n raportti 2001–2002, http://www.oecd.org/FATF).Esimerkkinä alueellisen yhteistyön merkityksestä voidaanmainita operaatio nimeltä ”Goldfinger”, johon kuuluivat Baltian alueen tulliviranomaiset ja jonka tarkoituksena olikerätä tietoa yli 10000 Yhdysvaltain dollarin suuruisistakäteisvarojen siirroista. Internasjonaleorganisasjoner som samarbeider mot hvitvasking av pengerhar erkjent omfanget av pengestrømmene i forbindelse mednarkotikasmugling (se FATFs rapport for 2001-2002 påhttp://www.oecd.org/FATF). Operaation pääasiallisena johtopäätöksenä voidaan todeta, että alueellinen tulliyhteistyöehkäisee rahanpesua ja että kansallisissa lainsäädännöissäon suuria eroja käteisvarojen siirron osalta (katso vuoden2000 Customs and Drugs report, http://www.wcoomd.org). Et eksempel på betydningen avregionalt samarbeid er ’Operation Goldfinger’, der tollmyndighetene i østersjøområdet samlet inn informasjon omoperasjoner for mer enn 10 000 USD. Rahanpesun vastaisen toimintaryhmän FATF:n pääasiallinentoiminta on ollut rahanpesun vastaisen tiedon levittäminenmaailman kaikkiin kolkkiin. FATFs viktigste virksomhet har vært å styrke kampen mothvitvasking av penger på alle kontinenter og i alle verdens (*) Viite lainattu kansallisesta raportista. (*) Kilde: nasjonale rapporter fra medlemslandene. Tässä luvussa käsitellään kolmea Euroopan huumeongelmaan liittyvää erityisaihetta,joita ovat huumeiden sekakäyttö, onnistunut hoito ja huumeiden käyttö vankiloissa. Dette kapittelet omhandler tre aspekter ved narkotikaproblemet i Europa, nemlig blandingsmisbruk, vellykket behandling og narkotikamisbruk i fengsler. Huumeiden sekakäyttö käyttäjien kuvauksiin yrityksistä kokea miellyttäviä hetkiä ja pidentää niitä (Seppälä, 1999; Strang et al., 1993).Käytetyt aineet riippuvat paikallisesta saatavuudesta,muotisuuntauksista ja paikallisesta lääkemääräyskäytännöstä, jos käyttöön sisältyy hoitoon osallistuville huumeidenkäyttäjille määrättyjä lääke- ja huumausaineita(Saksassa, Ranskassa, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Blandingsmisbruk rusmidler som brukes, avhenger av lokal tilgjengelighet,mote og lokal forskrivningspraksis der hvor de omfatterlegemidler som skrives ut i forbindelse med behandlingsopplegg (i Tyskland, Frankrike, Irland og Storbritannia). Kuolemantapauksissa ja yliannostuksissa löydetyistähuumausaineyhdistelmistä saadaan merkkejä huumausaineiden yhdistelemiseen liittyvistä vaaroista (katso laatikko sivulla 42). Kombinasjonen av rusmidler som identifiseres ved dødsfall og overdoser gir indikasjoner på at det er særligefarer forbundet med å kombinere rusmidler (se boks). Useissa jäsenvaltioissa huumeiden sekakäytöllä tarkoitetaan yleisesti ottaen useamman kuin yhden huumausaineen tai huumausainetyypin käyttöä samanaikaisesti taiperäkkäisesti (kuten WHO:n sanastossa määritellään).Euroopassa huumeiden sekakäyttö käsitteenä juontaajuurensa 1970-luvulta. Den brede definisjonen på blandingsmisbruk som mangemedlemsland anvender, er bruk av mer enn ett rusmiddel eller én type rusmiddel av samme person – bruktsamtidig eller etter hverandre (som definert av WHO). Laajimmassa merkityksessään setarkoittaa yhden laittoman huumeen käyttöä yhdessä toisen laittoman huumeen kanssa. IEuropa stammer begrepet blandingsmisbruk fra 1970-tal-let. Jäsenvaltioiden luokittelemissa huumausaineissa ja käyttöajan määrittelyssä onkuitenkin suuria eroja. I videste forstand defineres blandingsmisbruk sombruk av et ulovlig narkotisk stoff sammen med et annetlovlig eller ulovlig rusmiddel. Erot näyttävät johtuvan saatavillaolevasta tutkimustiedosta ja käsityksistä eri aineisiin taiaineyhdistelmiin sisältyvistä vaaroista. Det er imidlertid betydelige forskjeller på de rusmidlene som inkluderes og tidsrammen som benyttes av de ulike medlemslandene. Sekakäyttöön liitetään tavallisesti laittomat huumausaineet, alkoholi jalääkkeet. Forskjellene synes å avhenge av hvilke undersøkelsesdatade har tilgjengelig og av hvilken risiko som assosieresmed det enkelte rusmiddel eller rusmiddelkombinasjon.De stoffene som inkluderes er vanligvis de viktigste ulovlige narkotiske stoffene, alkohol og legemidler. Energiajuomat liitetään samoin joissain tapauksissa sekakäyttöön, Ranskassa mukaan luetaan tupakka.Kulutuksen aikarajat vaihtelevat kuuden tunnin ajanjaksosta kokeiluun kerran elämän aikana. Energidrikker tas noen ganger med, og Frankrike tar medtobakk. Tidsrammene for inntak varierer fra sekstimersperioder til bruk noen gang i løpet av en persons liv. Psykotrooppisten aineiden yhdistelemiseen liittyvät terveysvaarat riippuvat aineiden farmakologisista ominaisuuksista, käytetyn aineen määristä sekä henkilön yksilöllisistä ominaispiirteistä, sosiaalisista tekijöistä ja ympäristötekijöistä. Mens det er vanskelig å ta overdoser av benzodiazepiner alene, kan kombinasjonen av en stor dose benzodiazepiner og store mengder alkohol eller en stor doseopiater som f.eks. heroin eller metadon, være dødelig. Laajimman merkityksensä mukaisesti kaikki laittomienhuumeiden käyttäjät määriteltäisiin huumeiden sekakäyttäjiksi, sillä jossain elämänsä vaiheessa he käyttävätyleensä aina alkoholia ja/tai tupakkaa. I henhold til den vide definisjonen vil alle brukere av ulovlige rusmidler måtte defineres som blandingsmisbrukereettersom nesten alle en gang i livet har brukt eller brukeralkohol og/eller tobakk. Vaikka huumeiden sekakäyttö rajataan kapea-alaisesti ”laittomiin huumausaineisiin”, yhdistelmät ja käyttömuodot vaihtelevatniin paljon, että yhtenäisen määritelmän hyväksymiselläei ole merkitystä. Selv når begrepet blandingsmisbruk brukes bare om ’ulovlige rusmidler’, varierer kombinasjonene og bruksmønstrene så mye at det har liten verdiå vedta noen standarddefinisjon. Koska tässä asiakirjassa puututaan huumeiden sekakäytön yleisiin kysymyksiin Euroopan unionin alueella, äkilliset terveydelle aiheutuvat vaarat otetaan käsittelyn painopisteeksi. Når vi skal ta for oss degenerelle problemstillingene ved blandingsmisbruk i EU,fokuserer vi hovedsakelig på de akutte helserisikoene. Esimerkiksi Tanskassa vuoden2001 aikana 10–32 prosenttia testatuista tableteista sisälsi useampaa kuin yhtä aktiivista ainesosaa. Når kokain kombineres med alkohol, kan kombinasjonen være mer direkte toksisk for hjerte og lever enn kokain eller alkohol hver for seg. Alkohol er ofte til stedeved dødsfall som skyldes hjertestans pga. kokainbruk. Ranskassa kaksi kolmasosaa testatuista ekstaasina myydyistä tableteista sisälsi MDMA:tayhdistettynä muihin aktiivisiin aineisiin, useimmiten lääkeaineisiin. Blandingsbruk av ulike sentralstimulerende midler,herunder energidrikker, kan føre til sympatisk hyperaktivitet som igjen kan hemme temperturreguleringog hjertefunksjon. Yleisesti ollaan yhtä mieltä siitä, että huumeiden sekakäyttöön on neljä pääasiallista motiivia: vaikutus tehostetaan huippuunsa, epämiellyttäviä vaikutuksia tasapainotetaan, niitä kontrolloidaan ja vaikutuksen loputtuaetsitään korvaavia aineita. Det råder alminnelig enighet om at blandingsmisbrukhar fire hovedfunksjoner: maksimere virkningen, oppveieeller regulere negative virkninger og erstatte ønskedevirkninger. 2002 Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge av en rekke individuelle, sosiale og miljømessige faktorer. • nissa yli 90prosentissa tapauksista. Bentsodiatsepiinit,alkoholi, metadoni ja kokaiini ovat kaikkein yleisimminyhdessä opiaattien kanssa käytettyjä aineita, ja tavallisimmin tällainen yhdistelmä on yliannostuksen syynä(ONS, 2000a ja 2000b; Farrell, 1989; Bennett ja Higgins,1999; Strang et al., 1999; Taylor et al., 1996).(54) Voldelig eller aggressiv atferd er i den senere tid blitt forbundet med mønstre som viser økt bruk av alkohol kombinert med sentralstimulerende midler (Snippe og Bieleman, 1997, Vermaas, 1999). Bentsodiatsepiineista on vaikea saada yliannostustayksin käytettynä, mutta jos suuri annos bentsodiatsepiineja yhdistetään suuren määrään alkoholia tai opiaatteja, kuten heroiinia tai metadonia, voivat seuraukset olla kohtalokkaat. Innenfor ordningene for tidlig varsling er det økendebekymring for at tabletter som selges som ecstasy kaninneholde en blanding av psykoaktive stoffer, og somderfor – selv om dette er ukjent for brukeren – kan medføre de samme risikoer som blandingsmisbruk. Kokaiiniin, amfetamiiniin tai MDMA:han (ekstaasiin) liittyvät kuolemat ovat harvinaisia, ellei niihin liity opiaatteja tai bentsodiatsepiineja. I Danmark fant man f.eks. i 2001 at alt mellom 10 og 32 % avde tablettene som ble analysert innholdt mer enn ett virkestoff. Tablettene innholdt primært MDMAog PMA,PMMA, MDE og MDA(Danmark). Jos ekstaasia käytetään yhdessä alkoholin kanssa, terveysvaarat lisääntyvät, sillä alkoholi heikentää lämmönsäätelyä ja lisää elimistön kuivumista. I Frankrike innholdtto tredeler av et analysert utvalg tabletter som ble solgtsom ecstasy MDMAkombinert med andre virkestoffer,for det meste legemidler. Muut vaarat Huumausaineiden sekakäyttöä pidetään myös erityisensuurena riskitekijänä liikennettä vaarantavassa ajossa,mutta Euroopan unionin tiedot huumeista ja ajamisestaovat hyvin vähäiset. Trender Dødsfall utgjør den alvorligste følgen av blandingsmisbruk, og i enkelte land øker antallet dødsfall som følgeav blandingsmisbruk. Väkivaltainen tai hyökkäävä käytöson vastikään yhdistetty lisääntyneeseen tapaan käyttääalkoholia yhdessä piristävien huumausaineiden kanssa(Snippe ja Bieleman, 1997; Vermaas, 1999). De stoffene som oftest ble påvist,var kombinasjoner av morfin, benzodiazepin og alkohol,med en nasjonal eller lokal økning i den senere tid avkokain rapportert i Spania, Frankrike, Italia, Nederlandog Storbritannia (se avsnitt om Narkotikarelaterte dødsfall og dødelighet for ytterligere informasjon). Lähteet:Leccese et al., 2000; DrugScope, 2001. Bekymring over risikogrupper Suuntaukset Huumeiden sekakäytön vakavimmat seuraukset ovatkuolemantapaukset, joiden lukumäärä on edelleen kasvussa joissakin maissa. Useimmin löytyneet aineet olivatmorfiiniin, bentsodiatsepiinin ja alkoholin yhdistelmiä, javiime aikoina on ilmoitettu kokaiinin sekakäytön lisääntymisestä Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Alankomaissaja Yhdistyneessä kuningaskunnassa joko paikallisesti taikoko maan alueella (katso kuolleisuutta käsittelevä osuusyksityiskohtaisempia tietoja varten). Samfunnets bekymring over narkotikadødsfall, overdoserog smittsomme sykdommer forbundet med mønstre forblandingsmisbruk konsentreres stort sett om to gruppersom skiller seg fra hverandre med hensyn til rusmiddeltyper og -kombinasjoner de bruker og miljøene de brukes i. Huoli riskiryhmistä ja Yhdistynyt kuningaskunta). Fatale og ikke-fatale overdoser I løpet av det siste tiåret har pressens oppmerksomhetomkring narkotikadødsfall vært rettet hovedsakelig motnoen få tilfeller av ecstasydødsfall (Belgia, Danmark, Italia og Storbritannia). Lehdistön mielenkiinto eiyleensä kiinnity huumeiden ongelmakäyttäjien kuolemiin. Dødsfall blant problembrukerefanger vanligvis ikke medias interesse. Suurin osa Euroopan unionissa vuosittain kirjatuista 7000–8000 äkillisesti (yliannostuksen uhreina) huumeisiin kuolleista on useiden vuosien ajan opiaattejakäyttäneitä miehiä (katso kuolleisuudesta kertova osio). En stor del av de7 000-8 000 akutte narkotikadødsfallene (overdoser) somrapporteres i EU hvert år, er menn som har brukt opiateri flere år (se avsnitt om Narkotikarelaterte dødsfall ogdødelighet). Suurimmat tieteellisesti todistetut terveysriskit kohdistuvat huumeiden ongelmakäyttäjiin, erityisesti opiaatteja ja muita huumeita suonensisäisesti käyttäviin. Den største og vitenskapelig beviste helserisikoen finnes blant problembrukere av narkotika, særlig de sominjiserer opiater og andre stoffer. Joukkoviestimet ja suuri yleisö ovat myös huolestuneita kuolemanvaarasta ja yliannostusvaarasta, jokakohdistuu viihdekäyttäjiin, jotka eivät ole huumeriippuvaisia ja jotka käyttävät huumeita pääasiassa ai- Media og befolkningen generelt er bekymret for risikoen for dødsfall og overdoser hos rekreasjonsbrukere av narkotika som ikke er avhengige og hvis bruk avulovlige narkotiske stoffer oftest er begrenset til konkrete sosiale sammenhenger eller visse faser av livet.Denne bekymringen har fått et uforholdsmessig stortomfang i betraktning av det relativt lille antallet dødsfall det her er snakk om. Laittomiin huumeisiin liittyvät kuolettavat sekä lievät yliannostukset tutkitaan(53), mutta myrkytystutkimuksista eiole saatavilla laajalti tietoja. Det finnes i grunnen ikke mange resultater tilgjengelig avtoksikologiske analyser av fatale og ikke-fatale overdoserforbundet (53) med bruk av ulovlige narkotiske stoffer,men de som finnes, viser konsekvent at de fleste dødsfaller forbundet med injisert heroin kombinert med andrerusmidler. Saatavilla olevista tiedoistakäy ilmi, että suurin osa kuolemista liittyy heroiinin suonensisäiseen käyttöön yhdessä muiden huumausaineidenkanssa. I henhold til en nyere britisk studie av 153narkotikabrukere som hadde opplevd ikke-dødeligeoverdoser, var mer enn ett stoff brukt i 111 (73 %) av tilfellene (Neale, 2001). Yhdistyneessä kuningaskunnassa tutkittiin hiljattain 153 huumeidenkäyttäjää, jotka olivat saaneet lievänyliannostuksen. Minst ett annet narkotisk stoff elleralkohol var involvert i mer enn 50 % av de dødeligeoverdosene i Storbritannia og i inntil 90 % av tilfellene i Irland. Tutkimuksesta kävi ilmi, että 111 tapauksessa (73 prosentissa) oli käytetty useampaa kuin yhtähuumetta (Neale, 2001). Benzodiazepiner, alkohol, metadon og kokain erde stoffene som oftest kombineres med opiater, og envanlig forklaring på overdosen var at den var forårsaketav kombinasjonen (ONS, 2000a og 2000b, Farrell, 1989,Bennett and Higgins,1999, Strang et al., 1999, Taylor etal, 1996) (54). Yhdistyneessä kuningaskunnassa kuolettaviin yliannostuksiin liittyi huumausaineenkäyttö yhdessä vähintään yhden muun huumausaineentai alkoholin kanssa yli 50 prosentissa tapauksista, Irlan- Dødsfall forbundet med kokain, amfetamin eller MDMA(ecstasy) hvor opiater eller benzodiazepiner ikke er tilstede, er uvanlige og er vanligvis kombinert med andrenarkotiske stoffer eller alkohol. )Huumausaineen todetaan liittyvän kuolemaan, kun ainetta löydetään myrkytystutkimuksissa tai kun esitetään todisteet, jotka osoittavat huumausainetta nautitun ennen kuolemaa. )Et narkotisk stoff betraktes som involvert eller å ha forbindelse når det tester positivt i toksikologiske prøver eller når stoffet bevi- selig er inntatt før dødsfallet. Tästä ei voida vielä päätellä, että huumausaine olisi aiheuttanut kuoleman.Sen sijaan tulokset viittaavat siihen, että yksi tai useampi huumausaine oli osatekijänä kuolemassa. Det kan ikke dermed sluttes at stoffet forårsaket dødsfallet. Det kan bety at stoffet (stoffene) var enmedvirkende årsak til dødsfallet. )Taulukossa 12 OLon esimerkki opiaattikuolemiin liittyvien huumeiden lukumäärästä Irlannissa (verkkoversio). )Tabell 12 OLgir et eksempel på antall rusmidler som var involvert i dødsfall relatert til opiatbruk i Irland (nettutgaven). Vähintään kahta huumausainettakäyttävät asiakkaat(n = 79 257) Klienter som bruker minst ett annet rusmiddel(n = 79 257) etter hvilke stoffer som er tilgjengelig på markedet ogetter livssituasjon. Yhtä huumausainettakäyttävät asiakkaat(n = 65 592) Klienter som ikke bruker annet rusmiddel(n = 65 592) Ensimmäistä kertaa hoitoon osallistuvien asiakkaiden käyttämä toissijainen huume 55 middelet som forårsaker størst problemer for klienten’( TDI-protokollan mukaiset tiedot avohoitokeskuksista vuonna 2000,Reitoxin kansalliset raportit, 2001. Indikator for etterspørsel etter behandling (TDI), data for 2000 fra polikliniske behand-lingssentre.Nasjonale Reitox-rapporter for 2001. Huumeiden ongelmakäyttäjät Vuodesta 1970 lähtien huumeiden ongelmakäyttäjät ovatnäyttäneet sovittavan käyttämänsä huumeet markkinoillatarjottavien huumausaineiden mukaan eri elämänvaiheissa. Ongelmakäyttäjät voivat korvata puuttuvan huumausaineen toisella, ei välttämättä samantyyppisellähuumausaineella (Haw, 1993; Strang et al., 1993; Fountain et al., 1999). De vanligste mønstrene for problematisk blandingsbrukav narkotika er: heroin kombinert med andre opiater,f.eks. avledet metadon eller benzodiazepiner; opiaterkombinert med kokain, cannabis og sentralstimulerendemidler eller alkohol; og kokain brukt sammen med alkohol eller sentralstimulerende midler (58). opiaatteja käytetään yhdessä kokaiinin, kannabiksen,piristeiden tai alkoholin kanssa tai kokaiinia käytetään ter eller alkohol. Andelen av kvinner er høyere blant demsom bruker sentralstimulerende midler sammen med cannabis, sentralstimulerende midler, og andre rusmidler Eurooppalainen hoitotietojärjestelmäperustuu TDI-protokollaan. Personer som bruker cannabis sammen med hovedrusmiddelet er hovedsakelig i aldersgruppen 15-24. Tietojärjestelmään kirjataanjokaiselle henkilölle enintään neljä käytettyä ainetta jatietojärjestelmää voitaisiin pitää epäsuorana osoituksena huumeiden sekakäytöstä(56 Blandingsbrukere av opiater og kokain er eldre (20 til 39), ogde som bruker andre rusmidler sammen med alkohol erde eldste blandingsbrukerne som får behandling (60). ), vaikka se rajoittuukin hoi- toon osallistuviin käyttäjiin. Ut fra tilgjengelige data kan vi avlese følgende mønstrefor bruk blant klienter som får behandling: Käyttötavat vaihtelevat huomattavasti eri maiden ja sukupuolten välillä. Det er stor forskjell i bruksmønstrene fra land til landog mellom kjønnene. 57 ) nut huumeiden sekakäytön lisääntyneen.( eldre klienter, hovedsakelig menn, som bruker opiatersom hovedrusmiddel kombinert med andre opiatereller cannabis, Sukupuolijakauman osalta on todettava, että hoitoon osallistuvat huumeiden sekakäyttäjät ovat pääasiassa miehiä.Erityisesti heroiinia yhdessä opiaattien, kokaiinin tai alkoholin kanssa käyttävät ovat miehiä. Naisia on enemmän Når det gjelder fordelingen mellom kjønnene er blandingsbrukere som får behandling hovedsakelig menn,særlig blant dem som bruker heroin kombinert med opia- yngre klienter, menn og kvinner, som bruker cannabisog sentralstimulerende midler kombinert med alkoholeller andre rusmidler (f.eks. hallusinogener), )TDI-protokollan (”Treatment Demand Indicator Standard Protocol” 2.0) kohdan 14 mukaan ensisijaisella huumeella tarkoitetaan huumetta, joka aiheuttaa eniten ongelmia asiakkaalle. Kohdassa 19 esitetään, että muut (=toissijaiset) huumeet ensisijaisen huumeen lisäksi osoittavat huumeiden sekakäyttöä (katso Internet-sivusto http://www.emcdda.eu.int/multimedia/project_reports/ situation/treatment_indicator_report.pdf). )I standardprotokollen for Indikatoren for etterspørsel etter behandling (Treatment Demand Indicator Standard Protocol 2.0) punkt 14 de- fineres primærrusmiddel som ‘det rusmiddelet som forårsaker størst problemer for klienten’, og punkt 19, annet (= sekundær-) rusmiddel i tillegg til primærrusmiddelet, som en indikasjon på blandingsbruk se: http://www.emcdda.eu.int/multimedia/project_reports/situation/treatment_indicator_report.pdf ) (56)Tästä aiheesta saatiin tietoja Belgiasta, Kreikasta, Espanjasta, Italiasta, Alankomaista, Suomesta ja Ruotsista. (56)Land som har data om dette emnet er Belgia, Spania, Hellas, Italia, Nederland, Sverige og Finland. (57)Katso Reitoxin kansalliset raportit, hoidon tarvetta käsittelevä osio, 1. luku, kaavio 6: Kaikki hoitoon hyväksytyt asiakkaat. (57)Se nasjonale Reitox-rapporter, avsnittet Etterspørsel etter behandling i første kapittel, figur 6, ’Alle klienter inntatt til behandling’. )Kaavio 16 OL: Huumeiden sekakäytön yleisimmät muodot: eniten ongelmia aiheuttavaa huumetta käytetään yhdessä seuraavak- si eniten ongelmia aiheuttavan huumeen kanssa (verkkoversio). (59)Figur 17 OL: Nest mest problematiske rusmiddel etter kjønn (% av total etter rusmiddel) (nettutgaven)(60)Figur 18 OL: Nest mest problematiske rusmiddel, etter alder (nettutgaven). Toiseksi eniten ongelmia aiheuttavat huumeet maittain Nest mest problematiske rusmiddel, etter land Opiaattien ja kokaiinin sekakäyttäjät ovatkeskimääräistä vanhempia (20–39-vuotiaita), ja kaikkeinvanhimmat hoitoon osallistuvista huumeiden sekakäyttäjistä käyttävät muiden huumeiden kanssa alkoholia.(60) Indikator for etterspørsel etter behandling (TDI), data for 2000 fra polikliniske behandlingssentre.Nasjonale Reitox-rapporter for 2001. Alle 30-vuotiaat miehet käyttävät kokaiinia yhdessäalkoholin tai muiden piristeiden kanssa. • menn under 30, som bruker kokain kombinert medalkohol og andre sentralstimulerende midler og 20–39-vuotiaat miehet käyttävät heroiinia ja kokaiinia. Rusmiddelkombinasjoner brukt av rekreasjonsbrukere på en kveld Taulukko 1 meiden ongelmakäyttäjiä ja vapaa-ajan nuoria käyttäjiävarten. 50,6 menn i aldersgruppen 20-39 år, som bruker heroin ogkokain. Huumeiden sekakäyttöä on vaikeampi hoitaa kuin yhdenhuumeen käyttöä. Enkelte medlemsstater (Frankrike og Italia) har rapportertom en økning i heroinrøyking. Jäsenvaltioissa ei ole erityisiä hoitoohjelmia tietyille huumausaineyhdistelmille, mutta melkein kaikki palvelut ovat huumeiden sekakäyttäjien käytettävissä. I de senere årene har detvært knyttet særlig bekymring til det at folk røyker heroinfor å ’komme ned’fra ecstasy, men bevisene for dette erblandet eller motstridende. Pääpaino on käyttäytymisessä, ei aineissa.Akuutissa hoidossa ja vieroitushoidossa huumeidensekakäyttö voisi olla hyvinkin oleellista. Studier fra behandlings- ogfengselsmiljøer i Irland viser f.eks. at over halvparten avde rusmiddelbrukerne som ble intervjuet hadde røyktheroin for å ’komme ned’fra ecstasy, mens undersøkelser blant rekreasjonsbrukere og 15-16-årige skoleeleverviser at de fremdeles har et svært negativt inntrykk avheroin (ESPAD, 2000). Muutamissa jäsenvaltioissa (Ranskassa ja Italiassa) onhavaittu heroiinin polttamisen lisääntyneen. Rekreasjonsbruk av narkotika Prevalensen av blandingsbruk er høyere blant unge i’dance club’-miljøer enn blant unge i andre miljøer, særlig bruk av alkohol, cannabis og sentralstimulerendemidler (Calafat et al., 1999, ESPAD, 2000). Viimeistenvuosien aikana on oltu erityisen huolestuneita siitä, ettäekstaasia käyttävät henkilöt siirtyvät polttamaan heroiinia, mutta näyttö on kyseenalaista tai ristiriitaista. En stor europeisk studie fra1998 av narkotikabrukere i visse utelivsmiljøer viste atca. halvparten av alle narkotikabrukere i technopartymiljøet rapporterte at de kombinerte alkohol og cannabis, fulgt av alkohol og ecstasy samt cannabis og ecstasy(Calafat et al., 1999). Esimerkiksi Irlannissa huumehoidon yhteydessä ja vankiloissa toteutettujen tutkimusten perusteella yli puolethaastatelluista huumeidenkäyttäjistä oli polttanut heroiinia päästäkseen eroon ekstaasista, mutta viihdekäyttäjienja 15–16-vuotiaiden koululaisten keskuudessa toteutetutkyselyt osoittivat, että heroiinilla oli edelleen hyvin kielteinen maine (ESPAD, 2000). Flertallet av rekreasjonsbrukere av rusmidler inntar ikke store mengderulovlige rusmidler og alkohol kombinert. Studier antyderimidlertid at andelen som legger seg til ’tunge’bruks-mønstre blir større, og det er økende bekymring for helsefarene og potensielle langtidsskader ved konkreterekreasjonsbruksmønstre (Club Health, 2002; Hunt,2002; McElrath and McEvoy, 1999; Reitox). Heroiinin ja bentsodiatsepiinien yhdistelmällä on vaikutusta hoidon tehokkuuteen. Tung blandingsbruk i fritidsmiljøene er forbundet medgjentatt eksponering for lettilgjengelige rusmidler og etpositivt image av blandingsbruk i miljøet. Tung rusmid- Jos opiaattien käyttöön puututaan ottamatta huomioon samanaikaista bentsodiatsepiinin käyttöä, korvaavan hoidon (esimerkiksi metadonihoidon) tehokkuus voi mahdollisesti vähentyä. Noen av markedene hvor det kjøpes og selgesheroin, crack-kokain og reseptpliktige legemidler (f.eks.benzodiazepiner) er velkjente, og de er vanligvis ikke desamme markedene som ’clubberne’går på. Yhdistyneessä kuningaskunnassa huumausaineiden määräämisestä annetuissa virallisissa suuntaviivoissa (Departmentof Health et al., 1999) painotetaan, että piristeitä ei saisimäärätä huumeiden sekakäyttäjille. Dersom behandlingen tilpasses hvert enkelt tilfelle, lykkes behandlingenvanligvis. NTORS-studien i Storbritannia fant at opiatbrukere som ved inntak hyppig brukte sentralstimulerendemidler, etter et år viste markant nedgang i bruken av opiater ogsentralstimulerende midler (Gossop et al., 1998).Hellas rapporterer at det fra substitusjonsprogrammenehevdes at behandlingstiltak bidrar til å redusere blandingsmisbruk (Kethea og NSPH, 2001). Euroopan unionin huumemarkkinoita on tutkittu vainvähän, ja siksi ei ole mahdollista esittää paikkansa pitäviä yksityiskohtaisia tietoja paikallisilla markkinoilla tarjottavista huumeista. Det kan defineres to klare målgrupper for tiltakene:eldre, problematiske blandingsbrukere og unge rekreasjonsbrukere. Kaikissa maissa Ruotsia lukuun ottamatta lääkehoidossa(esimerkiksi metadonihoidossa) on vaikeuksia saadamuita aineita kuin opiaatteja valvonnan alaisuuteen. Tyskland mener i sin nasjonale rapport at det er nødvendig å utvikle egne behandlingsprogrammer for spesifikkegrupper, som f.eks. blandingsmisbrukere, og Storbritannia anser at det bør iverksettes tiltak for å spre eksemplerpå god praksis. Toisissa maissa korvaushoidossa tarjoutuvaa mahdollisuuttasäännölliseen yhteistyöhön huumeidenkäyttäjien kanssapidetään tärkeämpänä kuin muiden aineiden rinnakkaisen käytön aiheuttamaa haittaa. Finland fastslår at undervisning er nødvendig og har allerede lansert enkelte tiltak for opplæring av behandlingspersonell i håndteringen av blandingsmisbrukere. Ruotsissa huumeidensekakäyttäjiä ei kuitenkaan hyväksytä metadonihoitoonriippumatta heroiiniongelman vakavuudesta. Eldre, problematiske blandingsbrukere For eldre, problematiske blandingsbrukere er forebygging av narkotikarelatert skade viktig pga. faren for uforutsette konsekvenser. Huumeiden sekakäyttäjillä todetaan usein mielenterveydellisiä sairauksia. Blandingsmisbruk har vist seg vanskeligere å behandleenn bruk av ett enkelt rusmiddel. Tanskassa, Alankomaissa, Itävallassaja Ruotsissa psykiatrisiin sairaaloihin on otettu suuriamääriä huumeiden sekakäyttäjiä. Medlemsstatene rapporterer ikke om særskilte behandlingsprogrammer for bestemte rusmiddelkombinasjoner, men nesten alle tjenesterer åpne for blandingsbrukere. Määrät ovat mahdollisesti lisääntymässä. Fokus rettes snarere på atferd enn på rusmiddel. ”Markkinapaikkojen” osalta Yhdistyneen kuningaskunnan joukkoviestimissä raportoidaan säännöllisesti ekstaasin, amfetamiinin, kokaiinijauheen ja kannabiksenmyynnistä juhlijoille yökerhoissa ja baareissa. Rekreasjonsbruk av narkotika Noen land (Spania, Frankrike og Italia) har lansert storekampanjer i massemedia for å advare mot blandingsbruki fritidsmiljøene. Alankomaissa toteutettu tutkimus osoitti kuitenkin, että monetnuoret yökerhoissa kävijät hankkivat huumeensa mieluummin kavereiden kuin jakelijoiden kautta. I Italia ble kampanjen støttet av lokaleinitiativer på større ungdomsarrangementer. Kampanjenenevner ikke alltid konkrete rusmidler, og konsekvenseneav blandingsbruk blir ikke tydelig forklart. Osa heroiinia, crack-kokaiinia tai lääkärin määräämiä huumausaineita (kuten bentsodiatsepiineja) myyvien ja ostavien henkilöiden hallitsemista myyntipaikoista on hyvintunnettuja, mutta tavallisesti yökerhoissa kävijöidenmyyntipaikat ovat erikseen. I andre land(Belgia, Tyskland, Nederland, Østerrike og Storbritannia)blir helseadvarslene og rådene formidlet gjennom rusmiddelarbeidere, andre brukere og selvhjelpsgrupper. Eri aineita myydään eri paikoilla: jotkin paikat keskittyvät muunneltuihin lääkärinmääräämiin aineisiin, kun taas toiset keskittyvät ensisijaisesti heroiiniin ja/tai crack-kokaiiniin. Kombinasjonen heroin og benzodiazepiner har implikasjoner for effekten av behandlingen. Dersom opiatbrukblir behandlet og samtidig bruk av benzodiazepiner bliroversett, kan effekten av substitusjonsbehandling, f.eks.metadonbehandling, bli nedsatt. Muunneltujen lääkärin määräämien aiheiden myyntiä hoitaa suuri joukkoihmisiä, jotka myyvät osan tai kaikki heille määrätyistäaineista (Edmunds et al., 1996; Fountain et al., 1999). I Storbritannia understrekes det i de offisielle retningslinjene for forskrivningav resepter (Department of Health et al., 1999) at sentralstimulerende midler ikke bør skrives ut til blandingsbrukere. Huumeiden sekakäytön hoito I november 2001 sendtedet nederlandske DIMS-prosjektet ut et varsel om tabletter som inneholdt PMA. Huumeiden sekakäytön hoito on suunniteltu kahta erilaista kohderyhmää eli keskimääräistä iäkkäämpiä huu- I andre land blir fordelen ved regelmessigkontakt med rusmiddelbrukere i substitusjonsprogrammer tydeligvis betraktet som viktigere enn ulempene ved Huumeiden sekakäyttäjien hoidon tehokkuudesta onvain vähän tutkimusta. Det finnes så godt som ingen tilbud om behandling forblandingsbrukere i fritidsmiljøene. Yleensä hoidon sovittaminenjokaiseen yksittäiseen tapaukseen vaikuttaa hoidononnistumiseen. En av grunnene kanvære at de fleste rusmiddeltjenestene bare er utstyrt til åta seg av opiat- og tyngre avhengighetsproblematikk. 2002 Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta den kuluttua sekä opiaattien että piristeiden käytönvähentämisessä (Gossop et al., 1998). 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge Erityisesti viihdeympäristössä tapahtuvaan ehkäiseväänhuumetyöhön olisi sisällytettävä selviä ohjeita ja neuvoja huumeiden sekakäytön vaaroista. Policy-spørsmål effektiv for å redusere abstinenssignaler og –symptomer,selv om virkningen på de forskjellige typene symptomervarierer fra legemiddel til legemiddel (Greenstein et al.,1997). Tarvitaan lisää tosiasioihin perustuvaa tietoa, jotta huumeiden sekakäyttäjille ja erityisesti mielenterveyshäiriöistä kärsiville huumeiden ongelmakäyttäjille voidaan tarjota parasta mahdollista hoitoa. Metadon brukes i stor utstrekning i behandlingenav abstinenssymptomer selv om forskningsresultater viserat metadon egner seg best til vedlikeholdsbehandling. Jotta tiettyjen huumausaineyhdistelmien aiheuttamatmyrkytysvaarat tunnettaisiin yhä paremmin, lääkäreidenon ensisijaisesti seurattava potilaita, joilla epäillään huumemyrkytystä, ja tuotettava tosiasioihin perustuvaa tietoaäkillisistä ja pitkäaikaisista terveyshaitoista. Ritualene og de sosiale kontrollmekanismene som blandingsmisbrukere benytter for å oppnå den effekten de søker samtidig som risikoen reduseres, må utredes nærmereom vi skal få en bedre forståelse av hvilke sosiale og miljømessige omstendigheter som virker risikofremmende ide forskjellige gruppene av rusmiddelbrukere (Boys et al.,2000, Decorte, 1999, Akram og Galt, 1999). Määrätyille ryhmille, kuten huumeiden sekakäyttäjille,tarkoitettujen erityisten hoito-ohjelmien kehittämistäpidettiin tarpeellisena Saksan kansallisessa raportissa;Yhdistyneessä kuningaskunnassa ehdotettiin hyvän käytännön esimerkkien välittämistä. Forebyggende arbeid, særlig i fritidsmiljøene, bør omfatte klare retningslinjer og rådgivning om farene som erforbundet med blandingsmisbruk. Suomessa todettiinperehdyttämisen tarve ja joitakin toimia on aloitettu hoitohenkilökunnan perehdyttämiseksi huumeiden sekakäyttäjien kohtaamiseen. Det trengs mer evi-dence-basert kunnskap for å kunne sikre best muligomsorg for blandingsmisbrukere, særlig blandingsmisbrukere med psykiske lidelser. Viihdekäyttäjät Muutamissa maissa (Espanjassa, Ranskassa ja Italiassa)joukkoviestimissä on käynnistetty laajamittaiset kampanjat, joiden tarkoituksena on varoittaa huumeiden sekakäytöstä viihdeympäristössä. Avvenningsbehandling uten bruk av legemidler, ogsåkjent som ’cold turkey’, forkommer, men vi vet egentligingenting om omfanget. Italiassa kampanja sai tukeanuorisolle suunnatuissa tilaisuuksissa käynnistetyiltä paikallisilta aloitteilta. Det finnes heller ingen rapportersom beskriver virkningen og resultatene av stoff-friavvenningsbehandling sammenlignet med legemiddelassistert behandling. Erityisiä aineita ei aina mainita eikäkäytön seuraamuksista kerrota selkeästi. Det nye konseptet med rask avgiftningved bruk av naltrexon under full narkose (noen gangerkalt ’akselerert avvenning’) som nylig har dukket opp,bør utredes grundigere. Toisissa maissa(Belgiassa, Saksassa, Alankomaissa, Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) terveysvaroitukset ja neuvotvälitetään huumetyöntekijöiden, vertaisryhmien tai omaapuryhmien kautta. For å få en bedre forståelse av de farmakotoksikologiskerisikoene ved spesifikke kombinasjoner må klinikerefølge opp pasienter der det er mistanke om narkotikapåvirkning og legge fram evidence-basert informasjon omakutte og langsiktige helseskader. Euroopan unionin huumeiden vastaisen toimintasuunnitelman (2000–2004) kolmas strateginen tavoite on ”lisätä merkittävästi onnistuneesti hoidettujen huumausaineiden väärinkäyttäjien määrää”. I et tiltak i Portugal der utlevering av naltrexon ble kombinert med psykoterapi, ble det påvist en merkbar forbedring etter tre måneder i sosiodemografiske og psykologiske variabler og risikoatferd (Costa, 2000). Euroopan tasolla ei oleyhteen kerättyjä tietoja, joista voitaisiin suoraan mitata,missä määrin kyseinen tavoite on saavutettu. I et forsøk i Tyskland ble naltrexon brukt til avgiftning av metadonbrukere under full narkose. Ympäri Eurooppaa on kuitenkin arvioitu, onko hoito toimivaa jaminkälainen hoito tehoaa. Pasienttilfredsheten var ganske god, men så mange som 50 % rapporterte om alvorlig ubehag den første måneden etter avgiftning. Tässä luvussa esitelläänonnistuneita hoitoja hoitotyyppien mukaan. Seksmåneder etter utskrivning hadde en tredel av pasienteneikke brukt harde stoffer (Tretter et al., 2001). Hoitotyypitovat vieroitushoito, huumeeton hoito ja lääkehoito.Onnistumisen kriteerit vaihtelevat eri hoitotyypeissä, jaonnistuminen riippuu myös hoidon jälkeisestä kuntoutuksesta ja sopeutumisesta yhteiskuntaan. Selv om enkelte tiltak innenfor avvenningsbehandling erblitt evaluert, trenger vi mer inngående kunnskap om fordelene og ulempene ved de ulike metodene og om hvilken type avvenningsbehandling som egner seg best forde forskjellige typene av pasienter. Pillerien testaushankkeiden avulla voidaan tiedottaakäyttäjille pillereiden sisältämistä vaarallisista tai odottamattomista aineista paikan päällä, aikakauslehdissä,julisteissa tai Internetin välityksellä. I EUs handlingsplan mot narkotika (2000-2004) er dettredje strategimålet å ’oppnå en vesentlig økning i antallet avhengige som blir rusfrie’. Esimerkiksi elokuussa 2000 Itävallan ChEck iT! löysi useita ekstaasina kaupattuja pillereitä, jotka sisälsivät PMA:ta tai PMMA:ta, javaroitti asiasta välittömästi paikan päällä sekä Internetinvälityksellä (Kriener et al., 2001). Det foreligger ikke datapå europeisk plan som gjør det mulig direkte å måle ihvilken grad dette målet oppnås. Det er imidlertid gjortmange evalueringer over hele Europa for å finne ut hvilke behandlingsformer som virker og hvordan. Her presenteres behandlingsformer som har vist seg vellykket,ordnet etter type behandlingstiltak: avvenningsbehandling, stoff-fri behandling og legemiddelassistert behandling. Kriteriene for hvorvidt behandlingen er vellykket,varierer fra behandlingstype til behandlingstype og erogså knyttet til sosial reintegrasjon og rehabilitering etterbehandling. Vieroitushoidon tavoitteena onensinnäkin saavuttaa vaihe, jossa asiakas on päässyt fyysisesti irti huumeista ja jossa elimistö ei vaadi laittomiahuumausaineita. Toiseksi asiakas pyritään siirtämään/saattamaan huumeettomaan hoitoon. Det primære kriteriet forom den stofffrie behandlingen har lykkes, er at behandlingen gjennomføres stoff-fritt som planlagt, selv omandre kriterier, som forbedring av psykologisk, sosial ogøkonomisk velferd, også er viktige. Suomessa ja Ruotsissa vieroitushoito on ennakkoedellytys metadonihoidon aloittamiselle. Redusert kriminalitetog risikoatferd samt forbedret helse og allmenn velferdfor klienten er viktige ’spin-off’-effekter. Huumeiden sekakäyttäjille viihdeympäristössä tarjottavahoito on käytännöllisesti katsoen olematonta. Avvenningsbehandling, eller avgiftning, blir genereltbetraktet som første trinn i en fullstendig behandlingsprosess. Tiltaket har som mål, for det første å komme tilet punkt der klienten er fysisk stoff-fri og ikke lenger hartrang til ulovlige rusmidler, og dernest å overføre klienten til stoff-fri behandling. Politiikkaan liittyviä kysymyksiä I Sverige og Finland er detteen forutsetning for å få metadonbehandling. Vieroitushoitoa on arvioitu jäsenvaltioissa ja Norjassa,mutta vieroitushoito on kuitenkin maailmanlaajuisestikaikkein vähiten arvioitu hoitomuoto. Avvenningsbehandling er blitt evaluert både i medlemsstatene og i Norge, men er globalt sett likevel den minstevaluerte formen for behandlingstiltak. Metadonia käytetään laajalti vieroitusoireiden lievittämiseen, vaikka tutkimustulosten mukaan metadoni on tehokasta ylläpitoterapiassa. I det store og helehar avvenningsbehandling med legemidler som naltrexon, klonidin, lofexidin og buprenorfin vist seg å være Vieroitushoito ilman lääkkeitä on myös käytössä, muttakäytön laajuutta ei todellisuudessa tunneta. Ilman lääk- Evalueringer av stofffrie behandlingstiltak har vist at tiltakene i større eller mindre grad lykkes i å nå målene(Gossop et al., 2001). Huumeiden sekakäyttäjät käyttävät erilaisia rituaaleja jasosiaalista säännöstelyä saavuttaakseen tavoitellun vaikutuksen ja vähentääkseen samalla vaaroja. Evalueringsresultatene varierermye, men generelt fullfører 30-50 % av klientene denstoff-frie behandlingen. Näitä rituaaleja ja säännöstelyä on tutkittava, jotta ymmärretäänentistä paremmin sosiaalisia ja ympäristöllisiä olosuhteita, jotka lisäävät riskejä eri käyttäjäryhmien välillä (Boyset al., 2000; Decorte, 1999; Akram ja Galt, 1999). En dansk studie konkluderte medat avhengig av hvilken type stofffrie behandlingstiltaksom ble brukt, varierte prosenten av klienter som ble rusfrie etter behandlingen mellom 17 og 58 % (Pedersen,2000). Erityiskysymyksiä keitä toteutettavan vieroitushoidon vaikutuksista ja tuloksista ei ole saatavilla tietoja verrattuna lääkkeillä annettavaan vieroitushoitoon. Utvalgte aspekter behandling hos brukere som hovedsakelig bruker kokainog amfetamin og hos andre subpopulasjoner. Äskettäin ilmaantunutta naltreksonin avulla tehtävää vieroittamista, joka tehdään nukutuksessa, eli ”nopeutettua vieroitushoitoa” on syytä tutkiaperusteellisesti. Videre finnes det få storskalastudier over hvor mange som forblirstoff-fri på lengre sikt etter å ha gjennomgått vellykketbehandling. taa suoraan tuloksiin (Sonntag, D. ja Künzel J., 2000).Joissakin tutkimuksissa on yritetty yksilöidä kynnystä,jonka jälkeen onnistuneen hoidon tulokset todennäköisesti kasvavat. Dette støttes av en tysk studie som viser at gjennomføringsgraden/varigheten av den stofffrie behandlingen samsvarer med resultatet (Sonntag og Künzel,2000). Eräässä tutkimuksessa todettiin, että90päivän huumeettomalla sairaalahoidolla saavutettiinmuita parempia tuloksia: opiaattien ja piristeiden käytöstä pidätyttiin ja suonensisäistä huumeiden käyttöävähennettiin useammin verrattaessa tilannetta vuodenkuluttua hoidon loppumisesta lyhyemmässä ajassa hoidon lopettaneisiin (Gossop et al., 1998). En del forskningsprosjekter har søkt å identifisereved hvilken terskel behandlingsresultatene mest sannsynlig vil forbedres. En studie fant at klienter som får stoff-fribehandling i 90 dager, oppnår bedre resultater i form avavholdenhet fra opiater og sentralstimulerende midlersamt redusert sprøytebruk ett år etter forskrivning, ennklienter som gikk ut av behandlingen tidligere (Gossop etal., 1998). Tulos vahvistui Kreikassa toteutetussa tutkimuksessa, jossa havaittiin,että ensimmäisen kolmen kuukauden aikana hoidon jättävät asiakkaan vähensivät heroiinin käyttöä vain 11 prosenttia hoidon loppumisen jälkeen, kun taas vähintäänvuoden ajan hoitoon osallistuneet vähensivät huumeidenkäyttöä 76 prosenttia (KETHEA, 2001). Dette bekreftes i en gresk studie som fant atde klientene som forlot behandlingen i løpet av de treførste månedene bare reduserte heroinbruken etterutskrivning med 11 %, sammenlignet med 76 % for demsom fikk behandling i minst et år (Kethea, 2001). Portugalissa naltreksonin ja psykoterapian avulla toteutetussa vieroitushoidossa osoittautui, että kolmen kuukauden kuluttua sosiodemografisissa ja psykologisissa muuttujissa oli tapahtunut huomattavaa edistymistä samoinkuin riskikäyttäytymisessä (Costa, 2000). Legemiddelassistert behandling (herunder substitusjonsbehandling) tar i bruk agonistiske eller antagonistiskelegemidler i behandlingen. Saksassa kokeiltiin metadonin käyttäjien vieroittamista naltreksoninavulla nukutustilassa. Agonistiske legemidler (f.eks.metadon) aktiverer opiatreseptorene i hjernen, mensantagonistiske legemidler (f.eks. naltrexon) begrensereller opphever virkningen av andre ulovlige stoffer somblir tatt. Potilaat olivat kohtalaisen tyytyväisiä hoitoon, mutta jopa 50 prosenttia ilmoitti hoitoa seuranneen ensimmäisen kuukauden aikana esiintyneestävakavasta levottomuudesta. Målet med legemiddelassistert behandling kanvære rusfrihet, men kan også være å holde klienteninnenfor et langsiktig medisinsk behandlingsopplegg.Enten det endelige målet er å oppnå rusfrihet eller åredusere de skadelige virkningene av narkotikaavhengighet, så omfatter de vanligste delmålene: redusert inntakav ulovlige rusmidler, redusert risiko for smittsomme sykdommer, bedre psykisk og fysisk helse for klientene samtredusert narkotikarelatert kriminalitet. Kuusi kuukautta hoidon jälkeen kolmasosa potilaista ei ollut käyttänyt kovia huumeita (Tretter et al., 2001). Når det gjelder virkningen på lang sikt, konkluderer en østerriksk studie at behandlingsopplegg som fokuserer på sosiale og psykoterapeutiske tiltak gir en forbedring av klientenes sosiale kompetanse og subjektive tilfredshet somigjen fører til langsiktig stabilitet hos klienten (Wirth, 2001). Vaikka joitakin vieroitushoitoja on arvioitu, tarvitaan yhäsyvällisempää tietoa eri menetelmien hyödyistä ja haitoista sekä siitä, minkätyyppistä vieroitushoitoa kuhunkinpotilaaseen olisi sovellettava. Vedlikeholdsbehandling med metadon er den vanligsteformen for legemiddelassistert behandling. Pitkän aikavälin tehokkuudesta saatiin tietoa Itävallassatoteutetussa tutkimuksessa, jonka mukaan hoitojärjestelmä, jonka pääpaino on hoidon sosiaalisessa puolessa japsykoterapiassa, lisäsi huomattavasti asiakkaiden sosiaalisia taitoja ja henkilökohtaista tyytyväisyyttä, joidenansiosta asiakkaat pysyvät pitkään tasapainossa (Wirth,2001). Som navnettilsier er målet med denne typen behandlingstiltak ikke åoppnå rusfrihet, men å beholde klienten under behandling og dermed redusere kriminell aktivitet, risikoatferd(og derigjennom risikoen for smittsomme sykdommer)samt forbedre klientens sosiale funksjonsevne og helse. Huumeettomassa hoidossa käytetään psykososiaalisiatekniikoita, ja tarkoituksena on saada potilas ensin pidättäytymään huumeiden käytöstä ja vapautumaan pitkälläaikavälillä kokonaan huumeriippuvuudesta. Det er gjort omfattende evalueringer av legemiddelassistert behandling i hele Europa, og behandlingen har generelt vist seg å være effektiv for å oppnå mål som reduksjon i inntak av illegale stoffer, risikoatferd og kriminalitet. Jotta huumeeton hoito onnistuu, hoito on ensinnäkin toteutettavakokonaan ilman huumeita, kuten se on suunniteltukin.Myös muut tekijät, kuten psykologisen, sosiaalisen jataloudellisen hyvinvoinnin parantuminen, ovat oleellisia.Tärkeitä oheisvaikutuksia ovat rikollisuuden ja riskikäyttäytymisen vähentäminen sekä asiakkaan terveyden jayleisen hyvinvoinnin kohentaminen. Særlig er legemiddelassisterte behandlingstiltak medmetadon blitt evaluert og funnet effektive i forhold tildisse målene (Lowinson et al., 1997, EONN, 2000), selvom også buprenorfin har vist seg effektiv. Huumeettoman hoidon arvioinnit ovat osoittaneet, ettähuumeettomalla hoidolla saavutetaan suurin piirteinedellä mainitut tavoitteet (Gossop et al., 2001). Arvioinnin tulokset vaihtelevat hyvin paljon, mutta yleensä30–50 prosenttia huumeettoman hoidon aloittavistaasiakkaista käy hoidon läpi kokonaisuudessaan onnistuneesti. En strukturertlitteraturgjennomgang av forsøk med buprenorfin konkluderte med at preparatets fremste styrke lå i å minskerisikoen for overdoser og å redusere nivået av sidemisbruk av ulovlige rusmidler (Berglund et al., 2001). Yleisesti ollaan myös yhtä mieltä siitä, että hoidon kestoliittyy läheisesti hoidon tulokseen, toisin sanoen mitäkauemmin huumeeton hoito kestää, sitä parempi. Bådefor metadon og buprenorfin har det vist seg at korrekt tilpassede doser er av avgjørende betydning for å sikre etpositivt behandlingsresultat. Yhdistyneen kuningaskunnan terveysministerin aloitteesta perustettiin vuonna 1994 kansallinen hoitotulostutkimus (”National Treatment Outcome Research Study”,NTORS), jonka tarkoituksena on arvioida huumeidenväärinkäyttäjille tarjottavia hoitopalveluja Yhdistyneessäkuningaskunnassa. ‘National Treatment Outcome Research Study’(NTORS),som ble etablert i 1994 etter initiativ fra den britiske helseministeren, skal vurdere effektiviteten ved behandlingstjenester for narkotikamisbruk i Storbritannia.NTORS rekrutterte 1 075 klienter til prosjektet i 1995 ogfulgte dem i fem påfølgende år. Satunnaisen ositetun otannan perusteella valittiin 650 asiakasta, joitaseurattiin neljässä erilaisessa hoitomuodossa: sairaalahoidossa, kotona annettavassa kuntoutuksessa, metadonilla annettavassa vähentämishoidossa ja metadonillaannettavassa ylläpitohoidossa. Et vilkårlig stratifisertutvalg på 650 klienter ble fulgt i fire ulike behandlingsopplegg: innleggelse, rehabilitering i døgninstitusjon,metadonreduksjon og vedlikeholdsbehandling medmetadon. Tutkimuksen pääasiallisena havaintona todettiin, että hoidon läpikäyneet henkilötedistyivät tuloksissaan: huumeita käytettiin entistävähemmän, suonensisäinen käyttö harveni, yhteistenneulojen käyttö väheni, ja mielenterveys kohentui. Studiens viktigste konklusjon er at personersom blir behandlet viser forbedring av resultatparametresom inntak av narkotika, injeksjonsfrekvens, sprøytedeling og psykisk helse. Kokonaiskohortissa havaittiin tilastollisesti merkittävää edistymistä heroiinin takia hoitoon hakeutuneilla: noin 75 prosenttia käytti heroiinia hoitoon hakeutuessaan ja neljänviiden vuoden jälkeen enää noin 40 prosenttia. Samlet viste kohorten en totalforbedring som var statistisk signifikant når det gjaldt inntak av heroin – ved oppstart brukte omkring 75 % heroinreglemessig, mot omkring 40 % etter 45 år. Myös yhteisten neulojen käyttö vähentyi 20 prosentista viiteen prosenttiin. Målinger av psykisk helsetilstand viste også statistisk signifikant forbedring etter 45 år i forhold til oppstart. Mielenterveyden arvioinnissa havaittiin tilastollisesti merkittävääedistystä, kun vertailtiin tilanteita hoitoon ottamisen hetkellä ja neljän viiden vuoden kuluttua. Takket være evaluering som er gjennomført med forskjellige metoder over hele Europa, har vi utvidet våre kunnskaper ganske betydelig, særlig i løpet av det siste tiåret.Det finnes imidlertid områder som må undersøkes grundigere for at vi skal kunne utforme mottiltak mot fenomener som har oppstått i den senere tid. Et område sommå undersøkes nærmere, er effektiviteten ved stoff-fri 2002 Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta fiini ole parantanut riittävästi erityisesti kadulla eläviennarkomaanien yleistä hyvinvointia, joten muita vaihtoehtoja on etsitty. 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge Yhtenä esimerkkinä voitaisiin mainita huumeettoman hoidontehokkuus pääasiassa kokaiinin ja amfetamiinin käyttäjillä sekä muilla erityisillä alaryhmillä. Det er nedlagt en stor forskningsinnsats som, når målsettingene sammenlignes med resultatet, har gitt innsikt ogkunnskap om effektiviteten ved og/eller suksessraten forulike behandlingsformer. Lääkehoidossa (johon korvaushoitokin kuuluu) käytetäänpotilaille annettavina lääkkeinä agonisteja tai antagonisteja. En viktig konklusjon er for eksempel at gjennomføringsgraden har avgjørende betydning for behandlingsresultatet eller for hvorvidt behandlingen lykkes. Agonistit (esimerkiksi metadoni) aktivoivat opiaattien reseptoreja aivoissa, ja antagonistit (esimerkiksi naltreksoni) vähentävät tai poistavat nautitun huumeen vaikutuksia. Men vi trenger merkunnskap om hvordan vi kan beholde klientene i behandling, eller sagt med andre ord, hvilke elementer i behandlingen som er avgjørende for å øke gjennomføringsgraden.Det er vanskelig å identifisere ’virkestoffet’i enhver form forbehandling, men det er viktig å bedre ytelsene i behandlingstjenestene og dermed behandlingsresultatene. Lääkehoidon tarkoituksena voi olla huumeistairti pääseminen, mutta toisaalta voidaan pyrkiä pitämäänasiakas pitkäaikaisessa lääkehoidossa. Teoretisk kunnskap og innsikt er imidlertid én ting, gjennomføring noe helt annet. Olipa tavoitteenapäästä irti huumeista tai vähentää huumeriippuvuudenhaittavaikutuksia, yhteisiin välitavoitteisiin kuuluvat laittomien huumausaineiden käytön ja tartuntatautienvähentäminen, asiakkaan mielenterveyden ja fyysisenterveydentilan parantaminen sekä huumeisiin liittyvänrikollisuuden vähentäminen. Et eksempel på dette er viktigheten av at legemiddelassistert behandling følges oppmed psykososiale tiltak, som forskningen tydelig viserbidrar til at behandlingen lykkes, men som likevel fortsatt ikke gjennomføres i tilstrekkelig grad i praksis. Kohderyhmän määrittelemiseksi asetettiin kriteerit ryhmään kuulumisesta ja sen ulkopuolellejäämisestä. Målgruppen for tiltaketvar tungt belastede, eldre heroinbrukere som ikke haddehatt tilstrekkelig utbytte av vedlikeholdsbehandling medmetadon. Kokeeseen osallistuvat valittiin paikallisestametadonilla annettavaan ylläpitohoitoon osallistuvienrekisteristä. For å kunne definere denne målgruppen ble deti utgangspunktet definert et sett inklusjons- og eksklusjonskriterier, og forsøkspersonene ble valgt ut fra det lokale registreringssystemet for vedlikeholdsbehandlingmed metadon. Yhteensä valittiin 625 potilasta kuudesta hoitoyksiköstä eri puolilta Alankomaita ja potilaat jaettiinsatunnaisesti koeryhmään ja kontrolliryhmään. Til sammen 625 pasienter fra seks behandlingsenheter i hele Nederland ble valgt ut og vilkårlig deltinn i en forsøksgruppe og en kontrollgruppe. Ensimmäiseksi potilaat jaettiin huumeiden käyttömuodon mukaisesti polttaviin ja suonensisäisesti käyttäviin. Sitten potilaat jaettiin hoitomuodon mukaan kahteen ryhmään, joista toinen sai ainoastaan metadonia sekä toinen metadoniaja heroiinia yhdessä. Først ble pasientene delt inn etter hvordan de tok stoffet – inhaleringeller injeksjon, og deretter inndelt i undergrupper etter behandlingstiltak – de som bare fikk metadon og de som fikken kombinasjon av metadon og heroin. Tutkimuksen pääasiallisena tuloksena todettiin, että vaikeasti huumeriippuvaisiin keskimääräistä iäkkäämpiin heroiinin käyttäjiin metadoni ja heroiini tehosivat paremmin yhdessä kuin metadoni yksinäänkäyttömuodosta huolimatta. Studiens viktigstefunn var at for tungt belastede eldre heroinbrukere varkombinasjonen av metadon og heroin mer effektiv enn behandling med metadon alene, uansett hvordan stoffet bleinntatt. Tutkimuksessa osoitettiinlisäksi, että kokeen lopussa 30 prosenttia koeryhmänasiakkaista ei enää täyttänyt ryhmään hyväksymiselle asetettuja kriteerejä (sillä asiakkaiden yleinen vointi oliparantunut huomattavasti), kun kontrolliryhmässä vastaava luku oli vain 11 prosenttia (van den Brink et al., 2002). Studien viste videre at når forsøket ble avsluttet,oppfylte 30 % av klientene i forsøksgruppen ikke lengerinklusjonskriteriene (ettersom allmenntilstanden var betraktelig forbedret), mens det samme bare gjaldt 11 % ikontrollgruppen (van den Brink et al., 2002). Metadonilla annettava ylläpitohoito on kaikkein yleisimmin käytetty lääkkeiden avulla tapahtuva huumehoito.Kuten sana ”ylläpito” viittaa, hoidon tarkoituksena ei olepäästä irti huumeista vaan pitää asiakas hoidossa, mikävähentää rikollista toimintaa samoin kuin riskikäyttäytymistä (ja samalla tartuntatautien vaaraa) sekä parantaaterveyttä ja sosiaalista toimintaa. I de seneste årene er det lagt stor vekt på å bygge ut behandlingstilbudet, noe som i stor grad er oppnådd. Utfordringen nå ligger i å utvide spekteret av behandlingstilbudog videreutvikle selve tiltakene for å øke ’suksessraten’. Saksassa lääkeheroiinin määräämistä opiaateista riippuvaisille on kokeiltu, kehitelty ja hiottu viimeisten vuosienajan. Det at det finnes narkotika og at det forekommer narkotikabruk i fengsler, har endret fengselsvirkeligheten totaltde siste 20 årene. Kokeilu alkoi keväällä 2002, ja se kestää kolmevuotta. I Tyskland har man i løpet av de siste par årene bygget oppog videreutviklet et forsøk med forskrivning av heroin somlegemiddel til opiatavhengige. Seitsemän saksalaista kaupunkia osallistuu kokeiluun. Forsøket begynte våren2002 og skal pågå over tre år i syv byer i Tyskland. Kokeilussa etsitään pääasiassa vastausta siihenkysymyksiin, voiko heroiinin määrääminen parantaa ja,jos voi, millä edellytyksillä se voi parantaa erittäin vaikeasti opiaateista riippuvaisten terveydentilaa ja mitäsosiaalisia sekä lainsäädännöllisiä näkökohtia asiaan liittyy. Hovedspørsmålet er om og i hvilke tilfeller forskrivning av herointil svært medtatte opiatavhengige kan bidra til å forbedrederes helsetilstand og sosiale og juridiske stilling. Kokeiluun osallistuvat potilaat jaetaan satunnaisestikoeryhmään ja kontrolliryhmään. Pasientene som deltar i forsøket vil bli delt vilkårlig inn i en forsøkgruppe og en kontrollgruppe. Nämä ryhmät jaetaanedelleen kahteen ryhmään, joissa annetaan erilaista psykososiaalista hoitoa – ”tapaushallintaryhmä” ja ”psykologisen opetuksen ryhmä”. Gruppene vil videre bliinndelt i to grupper som gjennomgår ulike typer psykososial behandling – en gruppe tilbys ’case management’ogden andre ’psykologisk veiledning’. Studien forventes åbedre kunnskapen om psykososial behandling og hvilkenvirkning den har i behandlingen av opioidavhengighet(http://www.heroinstudie.de/). Lääkehoitoa on arvioitu laajalti ympäri Eurooppaa, jayleensä hoito on osoittautunut tehokkaaksi ja saavuttanuttavoitteensa eli vähentänyt laittomien huumausaineidenkäyttöä, riskikäyttäytymistä ja rikoksia. Nasjonale, rutinemessige data om narkotikabruk ogmønstre for og konsekvenser av narkotikamisbruk blantinnsatte er mangelvare. Erityisesti metadonihoitoa on arvioitu: se on todettu tehokkaaksi kyseisten tavoitteiden suhteen (Lowinson et al., 1997; EMCDDA, 2000). De fleste data som er tilgjengelige i EU kommer fra ad hoc-studier utført lokalt blant etbegrenset utvalg av innsatte. Myös buprenorfiini on osoittautunuttehokkaaksi. Dette gjør det svært vanskelig å foreta ekstrapoleringer. Näistä selvistä ”onnistumisista” huolimatta joissakinmaissa ollaan sitä mieltä, ettei metadoni eikä buprenor- Som et alternativ til et heroinprosjekt er det i Danmark lansert et særlig pilotprosjekt for avhengige i metadonbehandling for 2000-2002, med massiv satsing på psykososiale aktiviteter. Tanskassa käynnistettiin heroiinihankkeelle vaihtoehto,johon varattiin erityiset varat vuosiksi 2000–2002.Tavoitteena oli aloittaa metadonihoitoon osallistuviennarkomaanien pilottihanke, johon kuuluu runsaasti psy- Den kvalitative og kvantitative evalueringen skalvurdere i hvilken grad det oppnås resultater i form av bedretsosial, helsemessig og mental funksjonsevne, redusert brukav narkotika, reduksjon av smittsomme sykdommer og kriminalitet samt utvidede nettverksforbindelser. Erityiskysymyksiä tunut. Hvorvidt et bestemt behandlingstiltak lykkes, avhengerav formålet med tiltaket. Nyt haasteena on laajentaa hoitopalveluiden kirjoa ja kehittää hoitomuotoja, jotta hoidossa onnistuttaisiin entistä tehokkaammin. Hvor vellykket et tiltak er, børdermed vurderes i forhold til de fastsatte målsettingene. Huumeiden käyttö vankiloissa kososiaalista toimintaa. Prevalens av narkotikabrukere i fengsel Fengselsbefolkningen må betraktes som en høyrisikogruppe med hensyn til narkotikabruk. Huumeet ja huumeiden käyttö ovat muuttaneet perusteellisesti vankiloiden arkipäivää viimeisten kahden vuosikymmenen kuluessa. Sammenlignet medsamfunnet forøvrig er narkotikamisbrukerne overrepresentert i fengslene. Nykyisin kaikkien Euroopan maiden vankiloissa on suuria ongelmia, jotka aiheutuvathuumeista tai huumeisiin liittyvistä tartuntataudeista. Andelen innsatte i EU som rapporterer at denoen gang har brukt et illegalt narkotisk stoff, varierer fra29-86 % (over 50 % i de fleste studier) (figur 25) alt etterhvilket fengsel og hvilket land studien er fra. Som i samfun- Päätelmien teko on näin ollen hyvin vaikeaa. )Se også tabellen ’Andel narkotikamisbrukere i fengslene i EU’(nettutgaven). Ainakin kerran huumeita käyttäneiden yleisyys vankiloissa Euroopan unionin alueella Livstidsprevalens blant narkotikamisbrukere i fengsel i EU (1) Huumeidenkäyttäjät (ainakin kerran käyttäneet) (1) Narkotikamisbrukere (har noen gang brukt) (2) Suonensisäisesti huumeita käyttäneet (ainakin kerran suonensisäisesti käyttäneet) (2) Sprøytebrukere (har noen gang injisert) Taulukon luvut on saatu jäsenvaltioissa toteutettujen kyselyiden tai muiden tutkimusten perusteella. Verdiene i figurene er avledet av data fra undersøkelser eller studier gjennomført i medlemsstatene. Raportin verkkoversiossa annetaan yksityiskohtaisia tietoja alkuperäisistä tietolähteistä. Nærmere opplysninger om de opprinnelige datakildene finnes i nettutgaven av denne rapporten. Reitoxin kansalliset seurantakeskukset; katso myös Internetissä oleva taulukko huumeidenkäyttäjien osuuksista vankien keskuudessa EU:n alueella. Se også nettutgaven for mer detaljerte forklaringer.Nasjonale knutepunkter i Reitox-nettet, se også nettutgaven for tabell ’Andel narkotikamisbrukere blant innsatte i EU’. )Katso myös taulukko, jossa esitetään huumeidenkäyttäjien osuudet vangeista Euroopan unionissa (verkkoversio). Narkotikamisbruk blant kvinnelige innsatte net ellers er cannabis det mest brukte stoffet, men en rekkestudier viser også at et stort antall har erfaring med heroin(bortimot 50 % av innsatte eller flere i en del tilfeller). 2002 Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta Ifølge ulike studier rapporterer 6-69 % av de innsatte omen mer regelmessig og/eller skadelig bruk som f.eks.intravenøs bruk av narkotika, regelmessig bruk elleravhengighet. Huumeita käyttävät naisvangit Antallet kvinner som sitter i fengsel er lavere enn antalletmenn. Tutkimusten mukaan huumeita säännöllisesti ja/tai haitallisesti käyttäviä vankeja, kuten injektiokäyttäjiä, säännöllisesti käyttäviä tai huumeriippuvaisia, oli 6–69 prosenttia. Narkotikamisbruk synes imidlertid å være særligutbredt blant den kvinnelige del av fengselsbefolkningen.De data som finnes, viser en høyere andel narkotikamisbrukere blant kvinnelige innsatte – basert på siste 6måneders prevalens av narkotikamisbruk i Danmark,bruk siste år og livstidsprevalens av heroinbruk i Irlandsamt antall innsatte med et narkotikaproblem og med etalvorlig narkotikaproblem i Sverige. Huumeiden käyttö vankiloissa Vankilaan sulkeminen ei tarkoita huumeiden käytön loppumista. Nivået på narkotikabruk i fengsel Fengsling medfører ikke nødvendigvis at narkotikabruken opphører. Suurin osa huumeidenkäyttäjistä yrittää lopettaatai vähentää huumeiden käyttöä vankilaan joutumisenjälkeen, sillä laittomia huumausaineita on saatavilla vainvähän. De fleste narkotikabrukere pleier å sluttemed narkotika eller redusere narkotikabruken når de settes inn fordi det er liten tilgang til illegale rusmidler. Jotkut kuitenkin jatkavat huumeiden käyttöä, jajotkut jopa lisäävät käyttöä. Toiset taas aloittavat käytönvankilassa. Mennoen fortsetter å bruke narkotika, i enkelte tilfeller i endastørre grad enn før, mens andre først begynner å brukenarkotika når de blir innsatt. Kuitenkin naisten huumeiden käyttö näyttääkeskittyvän erityisesti naisvankeihin. Saatavilla olevientietojen mukaan huumeita käyttävien naisten osuus olisuuri vankiloissa. Studier av risikoatferd i fengsler utført i Tyskland (NR,2001) og Frankrike (WIAD-ORS, 2001) viser at andelensom deler narkotika og sprøyteutstyr og prostituerer seger høyere blant kvinnelige enn blant mannlige innsattesom bruker narkotika. Tanskalaisessa tutkimuksessa otettiinhuomioon huumeita viimeisen kuuden kuukaudenkuluessa käyttäneet, Irlannissa viimeisen vuoden kuluessa tai ainakin kerran elämänsä aikana heroiinia käyttäneet ja Ruotsissa vangit, joilla oli huumeongelma tai vaikea huumeongelma. Samtidig rapporterer andre studierutført i Østerrike (NR, 2001) samt England og Wales(WIAD-ORS, 2001) at deling av sprøyteutstyr er merutbredt blant mannlige innsatte. Vangeista 16–54 prosenttia käyttää huumeita, 5–36 prosenttia säännöllisesti. 16-54 % av innsatte rapporterer at de bruker narkotika ifengsel, mens 5-36 % rapporterer regelmessig bruk. Vangeista 0,3–34 prosenttia onkäyttänyt huumeita suonensisäisesti vankilassa ollessaan. Mellom 0,3 % og 34 % av fengselsbefolkningen har bruktsprøyte mens de var inne til soning. Itävallassa (kansallinen raportti,2001) ja Englannissa sekä Walesissa (WIAD-ORS, 2001)toteutettujen tutkimusten mukaan miesvangit jakavat kuitenkin useammin injektiovälineitä keskenään. Ifølge en rekke studier fra Belgia, Tyskland,Spania, Frankrike, Irland, Italia, Østerrike, Portugal og Sverige rapporterer 3-26 % av narkotikabrukere i fengselat de prøvde narkotika for første gang mens de satt inne,og 0,4-21 % av sprøytebrukere i fengsel satte sin førstesprøyte i fengsel (NR, 2001; WIAD-ORS, 1998). Huumeiden käyttö tai suonensisäinen käyttö voidaanmyös aloittaa vankilassa. viser at et stort antall sprøytebrukere i fengslene delersprøyteutstyr. Useiden tutkimusten mukaan Belgiassa, Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa,Italiassa, Itävallassa, Portugalissa ja Ruotsissa 3–26 prosenttia vankiloiden huumeidenkäyttäjistä ilmoitti käyttäneensä ensimmäisen kerran huumeita vankilassa. I fengslene er ofte intravenøs bruk av narkotika forbundet med deling av sprøyteutstyr, og i noen tilfeller rapporterer inntil 100 % av sprøytebrukerne at dehar delt utstyr. Suonensisäisesti huumeita käyttävistä 0,4–21 prosenttiaaloitti suonensisäisen käytön vankilassa (kansallisetraportit, 2001; WIAD-ORS, 1998). En studie fra Luxembourg (NR, 2001) rapporterer at i 70 % av tilfellene rengjøres sprøytene baremed vann, og i 22 % av tilfellene rengjøres de ikke i dethele tatt. Terveysvaikutukset ja oikeudelliset seuraamukset suonensisäisesti huumeita käyttävistä jakaa injektiovälineitä keskenään vankiloissa (WIAD-ORS, 2001). I en multisenterstudie utført i en del fengsler i Belgia,Tyskland, Spania, Frankrike, Italia, Portugal og Sverige i1996-1997 (WIAD-ORS, 2001) rapporteres det at sprøytebrukere oftere får seg tatoveringer og piercinger mens Riskikäyttäytyminen Belgiassa, Saksassa, Kreikassa, Ranskassa, Irlannissa,Luxemburgissa, Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutettujen tutkimusten mukaan suuri osa Risikoatferd Studier gjennomført i Belgia, Tyskland, Hellas, Frankrike,Irland, Luxembourg, Østerrike og Storbritannia (NR, 2001) Huumeiden käyttö vankiloissa Euroopan unionin alueella 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge (3) Ainakin kerran vankilassa huumeita käyttäneet (3) Har noen gang brukt narkotika i fengsel (4) Ainakin kerran vankilassa suonensisäisesti huumeita käyttäneet (4) Har noen gang brukt sprøyte i fengsel Reitoxin kansalliset seurantakeskukset; katso myös Internetissä oleva taulukko huumeidenkäyttäjien osuuksista vankien keskuudessa EU:n alueella. Se også nettutgaven for mer detaljerte forklaringer.Nasjonale knutepunkter i Reitox-nettet. Erityiskysymyksiä että injektiovälineiden yhteiskäyttö on vankiloissa yleisempää kuin muussa yhteiskunnassa. Se også tabellen ’Andel narkotikamisbrukere blant innsatte i EU’ i nettutgaven vat saavat kuitenkin helposti laittomia huumausaineita,pääasiassa kannabista, heroiinia ja lääkkeitä (bentsodiatsepiineja), mutta mitä tahansa voidaan hankkia maksuavastaan. Tilgjengelighet og forsyning av narkotika i fengslene de sitter i fengsel enn innsatte som ikke er sprøytebrukere. Suonensisäisesti huumeita käyttävätharrastivat myös muita useammin suojaamatonta seksiä Belgiassa, Saksassa, Portugalissa ja Ruotsissa muttavähemmän muissa maissa. I Belgia, Tyskland, Portugal og Sverige rapporteres detom en større andel ubeskyttede samleier, mens andelen iandre land er mindre. Vankien mukaan laittomien huumausaineiden laadussa,saatavuuden jatkuvuudessa ja hinnoissa on suuria erojavankilan sisäisesti. Tilgjengelighet av narkotika Det er mye vanskeligere å få tilgang til illegale stoffer ifengslene enn ellers i samfunnet. Huumeiden hintojen arvioidaan olevan kaksin- tai nelinkertaiset verrattuna muualla yhteiskunnassa myytäviin huumeisiin, mikä tarkoittaa, ettähuumeet ovat 10–20 kertaa kalliimpia varallisuustilanteen kannalta. Illegale narkotiske stoffer rapporteres imidlertid å være lett tilgjengelig i fengslene for de som ønsker å bruke narkotika – hovedsakeligcannabis, heroin og legemidler (benzodiazepiner), menalt kan skaffes i bytte mot penger. Rahan sijaan käytetään laajalti muita maksumuotoja: palveluksien suorittamista (prostituutio, sellinsiivoaminen), tavaroita (puhelinkortit, tupakka) ja/taiosallistumista huumeiden levittämiseen. Smittsomme sykdommer Data om HIV- og HCV-status til sprøytebrukere i fengselble rapportert fra Belgia, Tyskland, Spania (bare HCV),Frankrike, Irland og Luxembourg (NR, 2001). Salakuljetus ja kauppa Vankilassa on monia eri tapoja päästä käsiksi huumeisiin. Dataene erhentet fra lokale studier utført i noen få fengsler og erderfor ikke representative på nasjonalt nivå. Kaikki kontaktit ulkomaailmaan tarjoavat mahdollisuuden salakuljettaa huumeita vankilaan. HIV-preva-lensen blant sprøytebrukere varierer fra 0-13 % i defengslene som er undersøkt. Huumeet voidaan heittää pallojen sisällä vankilanmuurien yli. Andelen HCV-positive varmye høyere – mellom 14 og 100 % av de innsatte sprøytebrukerne alt etter fengselsinstitusjon og land. Myös vankilan henkilökunta salakuljettaahuumeita. Som isamfunnet ellers er HIV- og HCV-prevalensen høyereblant sprøytebrukere enn blant ikke-sprøytebrukere. Tiedot on saatu muutamissa vankiloissa toteutetuista paikallistutkimuksista, joten tiedot eivätole yleistettävissä kansallisella tasolla. Innsatte rapporterer at kvaliteten, kontinuiteten og prisenpå illegale stoffer varierer veldig i fengslene. C-hepatiittiarvot ovat paljon korkeammat: levinneisyys vaihtelee vankiloittain sekä maittain 14ja sadan prosentin välillä suonensisäisesti huumeita käyttävien vankien keskuudessa. Prisene pånarkotika anslås å være to til fire ganger høyere innenforenn utenfor fengslene, noe som gjør narkotika 10-20ganger dyrere målt i ren kjøpekraft. Kuten yhteiskunnassa yleisesti,HIV ja C-hepatiitti ovat tavallista yleisempiä suonensisäisesti huumeita käyttävien keskuudessa. Andre betalingsformer enn penger er svært utbredt – det kan være utveksling av tjenester (prostitusjon, vasking av celler) ellervarer (telefonkort, tobakk), og/eller deltakelse i narkotikadistribusjon. Huumeiden käytöstä/hallussapidosta annettavat rangaistukset Laittomia huumausaineita hallussaan pitäviä vankeja rangaistaan tavallisesti vankilan omien sääntöjen mukaisesti.Tapaus voidaan kirjata vangin henkilökohtaiseen tiedostoon. Sanksjoner for bruk/besittelse av narkotika Innsatte som tas med illegale narkotiske stoffer blir vanligvis sanksjonert og straffet i henhold til fengselsreglementet. Yleisimpiin rangaistuksiin kuuluvat oikeuksienrajoittaminen (ystävien tai perheen vierailujen sekä puhelinsoittojen rajoittaminen), poistumiskiellot, erikoishoitoosastoilta siirtäminen ja/tai eristysselliin määrääminen. Forholdet kan bli ført opp i den innsattes mappe.Vanlige sanksjoner er innskrenking av fordeler (f.eks.besøk av venner eller familie, telefonsamtaler), nekt avpermisjon, eksklusjon fra spesialavdelinger og/eller isolasjon. Huumeiden jakelu ja kauppa vaihtelevat vankilasta toiseen ja maittain. Smugling og omsetning Det finnes mange måter for å få tilgang til narkotika ifengselet. Belgiassa on löydetty yksilötason kauppaa sekä (kuten yhteiskunnassa yleensä) pyramidin mallisia verkostoja, joita korkean tason huumekauppiaat järjestelevät käyttämättä kuitenkaan itse huumeita (kansallinen raportti, 2001). All kontakt med omverdenen representererpotensielle muligheter til å smugle narkotika inn i fengselet: under besøk (i besøkendes klær eller hulrom ikroppen, i mat), under overføring eller framstilling forretten, etter permisjon, i posten (pakker). Vankilan sisäinen huumekauppa näyttääolevan paljon vaarallisempaa kuin muu huumekauppa,ja se johtaa uhkailuun, pelotteluun ja rankaisemiseen. Baller sominneholder narkotika kan kastes over fengselsmurene, ognarkotika smugles inn av fengselspersonalet. Hallussapidon seuraamukset voivat vaikuttaa tuomiontäytäntöönpanoon. Besittelse av narkotika kan også få konsekvenser fordomsfullbyrdelsen. Esimerkiksi Tanskassa on vaaramenettää ehdonalaiseen vapauteen pääsy, kun kaksi kolmannesta tuomiosta on kärsitty. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tuomiota voidaan pidentää tavallisesti ainakinmuutamilla päivillä, jos virtsakoe todetaan positiiviseksi. I Danmark kan man f.eks. risikere åikke bli løslatt på prøve etter å ha sonet to tredeler avstraffen, og i Storbritannia medfører positiv urinprøve atsoningstiden kan forlenges med minst noen ekstra dager. Huumeista kiinni jääneitä vankeja voidaan myös asettaavastuuseen ja syyttää vankiloiden ulkopuolella. Smugling og distribusjon av narkotika varierer fra fengseltil fengsel og fra land til land. Huumeiden salakuljetuksen torjuntaa varten on otettukäyttöön useita toimenpiteitä, joita toteutetaan joko rutiininomaisesti tai epäilyksen perusteella. Belgia rapporterer (NR,2001) om smugling både på individuelt nivå og i pyramidenettverk der (som i samfunnet ellers) narkotikahan- Huumeiden saatavuus Laittomia huumausaineita on paljon vaikeampaa saadavankilassa kuin muussa yhteiskunnassa. Huumeita halua- Innsatte som blir tatt med narkotika, kan også bli siktetog straffeforfulgt utenfor fengselet. Laittomien huumausaineiden takavarikkoja vankilassa taivankiloiden sisäänkäynnin yhteydessä on tehty useissamaissa. Dette er bakgrunnen for at mange land i EU i den senere tid har vedtattreelle ‘narkotikastrategier rettet mot innsatte’med direktiver om omsorg for og behandling av innsatte med et delen organiseres av høytstående langere som selv ikkebruker narkotika. Tavallisesti takavarikoiden määrät ovat olleetpieniä. Tyskland omtaler (NR, 2001) smuglingi liten skala som involverer mange innsatte gjennom enrekke kanaler uten noen sentral organisasjon. Huumeiden injektiovälineitä, piippuja ja muitatarvikkeita on myös löytynyt tarkastusten yhteydessä. Narkotikahandel i fengslene rapportereså forårsake langt større problemer i form av trusler, mobbing og kriminalitet enn i samfunnet ellers. Kysynnän vähentämiseen tähtäävä politiikka vankiloissa avhengighetsproblem eller kvalitetsstandarder forbestemte tjenester (62). Tällä hetkellä vankilan sisäisiin kysynnän vähentämiseentähtääviin toimenpiteisiin sisältyy pääasiassa huumeidenkäytön vastustaminen lisääntyvän valvonnan kauttatoteuttamalla sellien tarkastuksia ja satunnaisia huumetestejä. Tiltakene omfatter ransaking av cellene, kroppsvisitasjon etterpermisjon, forbud mot å motta pakker, overvåking avbesøk og ved at det settes opp nett over luftegårdene.Storbritannia har nylig iverksatt tiltak for å redusere tilførselen av narkotika til fengslene, med økt bruk av hunder for å avskrekke og avsløre smuglere og besøksnektfor besøkende som tidligere er tatt for innsmugling avnarkotika. Lisäksi kiinni jääneitä rangaistaan tai heidän etujaan karsitaan. Mange land rapporterer om beslag av illegale narkotiskestoffer inne i fengslene eller ved porten til fengselet, menbeslagene er oftest små. Esimerkiksi Ruotsissa vangeille tehdäänkeskimäärin kahdesta kolmeen virtsakoetta kuukaudessa. Sprøyteutstyr, marihuanapiperog annet brukerutstyr blir ofte funnet under inspeksjoner. Riippuvuushoito Perinteisesti vankiloiden terveydenhuoltopalveluita tarjoaa vankiloiden oma terveydenhuoltohenkilökunta,joka toimii oikeusministeriön alaisuudessa. Men fengselssystemene i EU og Norge er i stor grad avhengige av å knytte til segekspertise og ressurser utenfra i arbeidet med narkotikamisbrukere. Euroopanunionin ja Norjan vankilajärjestelmät nojaavat laajaltiylimääräiseen ulkopuoliseen asiantuntija-apuun ja ulkopuolisiin resursseihin huumeidenkäyttäjien hoidossa.Pyrittäessä ”hoidon tasapuolisuuteen” muun yhteiskunnan ja vankilan kesken (Euroopan neuvosto, 1993;WHO, 1993) Ranskassa (vuonna 1994) ja Italiassa(vuonna 2000) siirrettiin huumeriippuvaisten vankienhoito terveysministeriöiden vastuulle, jolloin paikallisetja alueelliset terveydenhuoltolaitokset otettiin hoitoonmukaan lainsäädännön avulla. For å nå målet om ‘likeverdig omsorg’i samfunnet og fengslene (Europarådet, 1993; WHO, 1993),har Frankrike (i 1994) og Italia (i 2000) skjøvet ansvaretfor omsorgen for rusmiddelavhengige innsatte over påhelsedepartementet og dermed tvunget lokale og regionale helsetjenester til å involvere seg. Konkreettisia yhteistyösopimuksia oikeusjärjestelmän ja julkisten tai muiden terveyspalveluiden välillä solmittiin myös Espanjassa(2000), Irlannissa (1999) ja Portugalissa (1999) huumeitakäyttävien vankien hoidon laadun ja kattavuuden parantamiseksi. Konkrete samarbeidsavtaler mellom rettssystemet og offentlige eller frivillige helsetjenester er inngått i Irland (1999), Portugal(1999) og Spania (2000) for å forbedre kvaliteten og dekningen på tilbudet til innsatte som ruser seg. Vankilajärjestelmä joutuu kohtaamaan yhä enemmänhuumeidenkäyttäjiä, joten niihin on perustettu erityisiäriippuvuushoitoyksikköjä (esimerkiksi Alankomaissa), taivankilat voivat pyytää asiantuntija-apua riippuvuushoitoon ulkopuolisilta huumetyöstä vastaavilta keskuksilta.Erityisvankiloissa (Irlannissa ja Itävallassa) on keskitettyjähuumehoitopalveluita. Dagens tiltak for å redusere etterspørselen i fengsler gårhovedsakelig ut på å motvirke narkotikamisbruk gjennom økt kontroll, som f.eks. ransaking av celler og vilkårlig narkotikatesting kombinert med sanksjoner ellertap av privilegier. I Sverige må f.eks. innsatte i snitt avgi2-3 urinprøver i måneden. Vuodesta 1995 lähtien huumeita käyttäville vangeille tarkoitetut palvelut ovat lisääntyneet (Ambrosini, 2001), jatartuntatautien leviämistä ehkäiseviä toimenpiteitä onotettu käyttöön. Muuhun yhteiskuntaan verrattuna tässäoli kuitenkin merkittävä viivästys. På grunn av det økende antallet narkotikamisbrukere harfengselssystemene bygget spesialiserte avdelinger foravhengige (f.eks. i Nederland), etablert sentraliserterusmiddeltjenester i enkelte fengsler (Irland og Østerrike)eller ‘importert’omsorgsekspertise fra eksterne rusmiddeltjenester. Ulkopuolisilla huumeasiantuntijoilla on tärkeä asemahuumeriippuvaisten tukemisessa lähes kaikissa Euroopanvankilajärjestelmissä. I de fleste, om ikke alle, europeiske fengselssystemer spiller eksterne rusmiddelspesialister en viktig rolle i støtten tilnarkotikamisbrukere. Kuitenkin hoidon kattavuuden laajuus ja palvelujen tarjonnan taso vaihtelevat suurestimaasta toiseen ja jopa maan sisällä. I hvilken grad det enkelte fengsel erdekket og hvilket tjenestenivå som tilbys, varierer svært,både landene imellom og innenfor det enkelte land. Huomionarvoisiapoikkeuksia kattavuuden osalta ovat Skotlanti, jossa jokaisessa vankilassa on huumeneuvoja, Espanja, jossa huumeriippuvaisten hoitopalveluja on saatavilla 71 vankilassa73:sta, Ruotsi, jossa hoitomotivaatio-ohjelmat tavoittivatkolmasosan huumeongelmaisista vangeista vuonna 2000,sekä Englanti ja Wales, joissa vuodesta 1999 lähtien onkaikissa vankiloissa ollut ulkopuolisia erikoisryhmiä (CARAT), joiden tarkoituksena on antaa huumeita käyttävienvankien tarpeiden mukaista hoitoa hoidon alkamisesta jälkihoitoon – joskin pullonkaula näyttää muodostuvan siirtomahdollisuuksien puutteesta (Spacca, 2002). Hederlige unntak når det gjelder dekningsgrad, er Skottland,som har rusmiddelrådgivere i alle fengsler, Spania, hvor 71av 73 fengsler har et omsorgstilbud til rusmiddelavhengige, Sverige, hvor en tredel av det anslåtte antall innsattemed narkotikaproblemer hadde tilgang til motivasjonsprogrammer i 2000, samt England og Wales, hvor alle fengslersiden 1999 har hatt spesialiserte eksterne team (CARAT —Counselling, Assessment, Referral, Advice and Throughcare Services) som arbeider for å dekke behovene til innsatte narkotikamisbrukere, helt fra inntak til ettervern –men mangelen på henvisningsmuligheter synes å være enflaskehals (Spacca, 2002). Skotlannissa vangit voivat nykyään myös saada siirtymähoitoa 12kuukauden aikana vapauttamisesta, mikä helpottaa heidän palaamistaan yhteiskuntaan. I Skottland får innsatte nå ogsåtilbud om oppfølging de første 12 ukene etter løslatelse, forå gjøre overgangen tilbake til samfunnet lettere. Ulkopuolisten laitosten tuottamat palvelut ovat yleistähuumeiden vastaista tiedotusta ja opastusta, hoitomoti-vaatio-ohjelmia ja valmistamista vapauteen. Siden 1995 har innsatte narkotikamisbrukere fått et langtstørre tilbud (Ambrosini, 2001), og det er innført tiltak forå forebygge overføring av smittsomme sykdommer. Lisäksi palveluihin kuuluu siirto yhteiskunnan tarjoamaan hoitoonja jälkihoitoon. Tiltakene er imidlertid iverksatt mye senere i fengslene enn isamfunnet for øvrig. Monien Euroopan unionin maiden viimeaikainen kehitys heijastelee kyseistä tilannetta. Dagens omsorgstilbud til avhengigedekker ikke det potensielle behovet – anslagsvis 50 % avfengselsbefolkningen misbruker narkotika. )Taulukko 13 OL: Uudet vankiloiden huumausainestrategiat, ministeriöiden ohjeet ja palvelunormit Euroopan unionissa ja Nor- jassa (verkkoversio). )Tabell 13 OL: Nyere narkotikastrategier rettet mot innsatte, departementsdirektiver og servicestandarder i EU og Norge (nettutga- ven). Monivuotiset yhteistyösuunnitelmat vankiloiden ja kansalaisjärjestöjen välillä ovat saaneet aikaan yli puolet huumeriippuvaisten hoitopalveluista Espanjan vankiloissa, joissa henkilökunta koostui ulkopuolisista kansalaisjärjestöjenasiantuntijoista. 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge behandlingen i spanske, franske og italienske fengsler.Den høye dekningen i Spania er oppnådd takket væremassiv deltakelse fra eksterne rusmiddeltjenester. Yhdeksän Euroopan unionin maata on suunnitellut pidättyväisyyteen suunnattuja hoitoohjelmia vankiloidensisällä, ja Norjassa tarjotaan hoitomotivaatio-ohjelmia.Verrattuna huumeongelmaisten vankien kokonaismäärään hoitopaikkojen määrä on erittäin alhainen. Ni EU-land har i fengslene strukturerte behandlingsprogrammer som er basert på avholdenhet, og Norge har etprogram for behandlingsmotivasjon. Espanjassa saatavilla oleviin 18 huumeettomaan hoito-ohjel-maan osallistui 8984 vankia vuonna 2000. Det totale antalletplasser er svært lavt i forhold til anslaget over antall innsatte som har narkotikaproblemer. Englannissaja Walesissa 3100 vankia aloitti intensiiviset hoito-ohjel-mat vuosina 2000–2001. Ruotsissa on varattu erityisestivapaaehtoiseen ja pakolliseen huumehoitoon kymmenenprosenttia vankiloiden tiloista; niissä on paikkoja yhteensä 500 vangille (Ly´sen, 2001). I Spania deltok imidlertid 8 984 innsatte i de 18 stofffrie behandlingsprogrammene som ble tilbudt i 2000, og i England og Walesble det i 2000-2001 registrert 3 100 deltakere i 50 intensive behandlingsprogrammer. Suomessa 18 prosenttiavankilaan tulevista vangeista osallistuu alkoholi- ja huumekuntoutusohjelmiin (Jungner, 2001). I Sverige er 10 % avsoningsplassene, med en kapasitet på 500 innsatte, reservert for frivillig og tvungen behandling av narkotikamisbrukere (Ly´sen, 2001), og i Finland deltar 18 % av denyinnsatte i rehabiliteringprogrammer for alkohol og narkotika (Jungner, 2001). Itävallassa sijaitseva Favoriten vankila on erikoistunut yksinomaan huumeriippuvaisten hoitoon, ja siellä on yhteensä 110 hoitopaikkaa. Tanskassa paikkoja on 30 ja Irlannissa yhdeksän. Det østerrikske fengselet ‘Favoriten’, som har spesialisert seg utelukkende på omsorg foravhengige, har 110 behandlingsplasser, Danmark har 30plasser og Irland 9. Norjassa hoitomotivaatio-ohjelmaan voidaan ottaa18 vankia vuodessa.(63) Det norske programmet for behandlingsmotivasjon kan ta imot 18 innsatte pr. år (63). Tuotetut palvelut Kirjallista materiaalia huumeista ja huumeisiin liittyvistätartuntataudeista näyttää olevan tarjolla suurimmassaosassa Euroopan unionin ja Norjan vankiloista. Tjenestene som eksterne leverandører dekker, er bl.a.generell informasjon om og opplæring i forebygging avnarkotikamisbruk, behandlingsmotiverende programmerog forberedelse av løslatelse, innbefattet henvisning tilbehandling og ettervern. Järjestelmälliset ja toistuvat mahdollisuudet ottaa ehkäiseväänhuumetyöhön liittyviä kysymyksiä esille kasvokkain ovatkuitenkin harvassa. I Belgia og Hellas er det foreløpig primært frivillige organisasjoner (NGOs) som tilbyrslike tjenester til narkotikamisbrukere i fengsel, og tilbudet er svært begrenset. Vieroitusta tarjotaan yleensä vankiloiden lääkinnällistenpalveluiden kautta tai erikoistuneilla vieroitusosastoilla,mutta laatua koskevat suuntaviivat puuttuvat usein. Arbeidet som utføres av eksternerusmiddeltjenester og spesialiserte, interne rusmiddeltjenester i tyske fengsler, går tilbake til midten av 1980tallet, og i 2000 arbeidet mer enn 350 rådgivere innenrusmiddelavhengighet i tyske fengsler, men dekningsgraden varierer mellom delstatene. Vuosittain on annettu 1200–1500 vangille vieroitushoitoa ohjelmassa, joka kuvattiin toteutetun ”olennaisilta osiltaanjäsentymättömällä tavalla ja valvomatta sekä siten, ettei siihen kuulunut seurantaa tai menetelmää pitkän aikavälinsuunnitelmia varten” (Irlannin oikeusasioista, tasa-arvostaja lakiuudistuksista vastaava ministeriö, 1999). I 2000 var det i Frankrike fortsatt svært vanlig å engasjere eksterne fagfolk, ogi Italia registrerte den offentlige rusmiddeltjenesten‘Ser.T.’en stor oppgang i antallet klienter som følge avsitt nye ansvar for de innsatte. Laatunormeja otetaan vähitellen käyttöön. Esimerkiksi vankiloidenpalveluista joulukuussa 2000 annetussa määräyksessä vaaditaan, että kaikissa Englannin ja Walesin vankiloissa ontarjottava korkealaatuista vieroitushoitoa. I Spanias nasjonale narkotikastrategi (2000-08) er eksterne spesialisters deltakelse iomsorgen for innsatte narkotikamisbrukere definert somen prioritet, og flerårige samarbeidsplaner mellom fengsler og frivillige organisasjoner har resultert i at mer ennhalvparten av stillingene i rusmiddelomsorgen (GAD) ispanske fengsler er besatt av eksterne eksperter fra frivillige organisasjoner. Korvaushoitoa on nykyisin saatavilla vankiloissa Norjassa ja kaikissa Euroopan unionin maissa lukuun ottamatta Kreikkaa, Ruotsia ja kahta Saksan osavaltiota (Bayern ja Baden-Württemberg). Tjenestetilbud Skriftlig informasjonsmateriell om narkotika og narkotikarelaterte smittsomme sykdommer synes å være tilgjengelig i de fleste fengsler i EU og Norge. Vankiloissa noudatetaan kuitenkinpääasiallisesti vieroitushoitopolitiikkaa jopa maissa, joissa suurelle osalle huumeiden ongelmakäyttäjistä yhteiskunnassa tarjotaan korvaushoitoa. Systematiske oggjentatte anledninger til å ta opp forskjellige temaer relatert til forebygging ansikt til ansikt forekommer imidlertidsjelden og avhenger ofte av at eksterne tjenester ellerden enkelte fengselsansatte selv tar initiativet. Kymmenen Euroopan unionin maata ja Norja pitävät yllähuumeettomia yksikköjä tai vankiloita. Substitusjonsbehandling er nå tilgjengelig i fengsler i alle EU-land og Norge, bortsett fra i Sverige, Hellas og to delstater i Tyskland (Bayern og Baden-Württemberg). Joidenkin huumeettomien yksiköiden tarkoituksena on paitsi suojatahuumeista riippumattomia vankeja huumeilta myös tarjota huumehoitoa huumeriippuvaisille. Fengslene følger imidlertid ofte en avgiftningspolitikk, selv iland hvor en stor del av problembrukerne i samfunnet forøvrig er i substitusjonsbehandling. Esimerkiksi Tanskassa ja Norjassa on huumeidenkäyttäjille tarkoitettuja pienimuotoisia sisäisiä ohjelmia,joita pyörittävät erikoistuneet ulkopuoliset huumetyöstävastaavat keskukset (”tuontimalli”). I fengsler i Tyskland og Nederland mener man f.eks. at andelen ligger på mellom1 og 4 % (Stöver, 2001, WIAD-ORS, 2001) sammenlignetmed et dekningsanslag på 30-50 % i samfunnet for øvrig. Espanjan, Ranskan ja Italian vankiloissa tarjotaan puolestaan korvaushoitoa.Espanjan ohjelmien suuri kattavuus on saavutettu ulkopuolisten huumehoitoyksiköiden mittavan osallistumisenavulla. Ide fleste fengsler som har en policy om vedlikeholdsbehandling, gis slik behandling bare til innsatte som sonerkorte dommer, er gravide, har en lang avhengighetshistorie eller har psykiske eller fysiske helseproblemer. )Taulukko 14 OL: Pidättyväisyyteen suunnattu hoito ja huumeettomat yksiköt vankiloissa tietyissä Euroopan unionin maissa ja Substitusjonsbehandling blir sjelden igangsatt i fengselet, selvom det juridisk sett er mulig i de fleste land. 2002 Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta behaviour amongst young people visiting an international nightlife resort”, International Journal of Drug Policy, vol. 11,s.235–244. (*) Avgiftning blir som oftest tilbudt gjennom fengselshelsetjenesten eller spesielle avrusningsavdelinger, men retningslinjer for kvalitetssikring mangler ofte. tenkin käyttämättömänä vuonna 1999. Ruotsin huumeettomissa hoitoyksiköissä on 356 paikkaa, ja Suomessakymmenen prosenttia vankiloiden kaikista osastoista onhuumeettomia, 50 prosentin laajentamista on suunniteltu. Et programsom tilbød avgiftning til mellom 1 200 og 1 500 innsattehvert år, er beskrevet som ‘i det vesentlige ustrukturert ogukontrollert, uten oppfølging eller planlegging på mellomlang eller lang sikt’(Department of Justice, Equality and Law Reform, 1999). Portugalissa avattiin vastikään seitsemän huumeetonta hoitoyksikköä, joissa on 195 paikkaa. Kvalitetsstandarder blir nå imidlertidinnført i stadig større omfang. Hoitoyksikötarvioitiin erittäin onnistuneiksi, joten kaksi uutta yksikköä on suunnitteilla. Huumeriippuvaisille vankiloissaannettua hoitoa koskevia tutkimuksia analysoitaessa voitiin kuitenkin todeta, että luotettavia ja päteviä tutkimustuloksia ei ole saatavilla (Rigter, 1998). F.eks. krever ‘Prison Service Order’, som ble innført i desember 2000, at alle fengsler i England og Wales skal tilby kvalifiserte avgiftningstjenester. Tartuntatautien ehkäisy Veren välityksellä tarttuvien tautien ehkäisy vankilaoloissa on tullut ensisijaiseksi tavoitteeksi useissa Euroopanvankilajärjestelmissä. Formålet er ikke bare å beskytte ikke-avhengigeinnsatte mot narkotika, men også å behandle de avhengige. Asiaan on vaikuttanut myös lääkekulujen huima kasvu vankiloiden vastuulla olevien huumeisiin liittyvien sairauksien hoidon seurauksena (esimerkiksi HAART-lääkitys, interferoni). Innsatte i metadonbehandling får vanligvis ikkeadgang til stofffrie enheter. De tyve stofffrie ‘Addiction Guidance Departments’i nederlandske fengsler har plasstil 446 innsatte, men i 1999 sto en tredel av plassene ledige. Useat maat suosittelevat, että vangeilla olisi oltavakäytössään laimennettua klooripuhdistusainetta, jatämän toimenpiteen täytäntöönpano onkin edistynyt. I evalueringen omtales de som en ’storsuksess’, og ytterligere to enheter blir nå planlagt. Yleiskatsaus valikoiduista toimenpiteistä, joilla ehkäistään veren välityksellä tarttuvia tauteja Euroopan unionin maiden ja Norjan vankiloissa Oversikt over utvalgte tiltak til forebygging av blodbårne sykdommer i fengsler i EU og Norge Neuvonta/opastus Informasjon/opplæring Desinfiointiaineiden tarjonta Utdeling av desinfiserende midler ++ ei kaikissa vankiloissa ++ men ikke i alle fengsler 0 + vain yhdessä vankilassa 0 + men tiltaket er basert hovedsakeligpå eksterne tjenester 0 tes (koko väestön pakollinen rokottaminen 12 vuoden ikäisenä, vuodesta 1990 alkaen) 0 m.d. (obligatorisk vaksinasjon av hele befolkningen i 12-årsalderen ble innført tidlig på 1990-tallet) ++ käytännössä + ++ nasjonalt vaksinasjonsprogram ++ kansallinen rokotusohjelma ++ praktiseres: + 0 Ruotsi 0 Sverige 0 0 0 riippuu vankilasta 0 0 0 vedtak om innføring av generelt vaksinasjonsprogram forestår 0 Yhdistynyt kuningaskunta 0 ++ England/ Wales: vanskelig tilgjengelig. Englanti/Wales: ++ei helposti saatavilla; pilottitutkimuksenjälkeen tabletit saataville Skotlanti: ++ lisäksi ohjeet Etter forstudie stilles tabletter til rådighet Skottland: ++ med bruksanvisning 0 0 terveysviranomaiset pyysivät vankiloita asettamaan desinfiointiaineen saataville 0 0 helsemyndighetene har bedt fengslene stille blekemidler til rådighet Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus Europeisk overvåkningssenter for narkotika og narkotikaavhengighet 2002 – Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjan huumeongelmasta 2002 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2002 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner HUUMEONGELMAEUROOPAN UNIONISSAJA NORJASSA NARKOTIKASITUASJONENIDENEUROPEISKE UNION OG NORGE Tämä julkaisu on Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) omaisuuttaja tekijänoikeuksien alainen. Denne publikasjonen er utgitt av Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN) og eropphavsrettslig beskyttet. EMCDDA ei ota vastuuta tämän asiakirjan sisältämien tietojen käytön seurauksista.Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä vastaa EMCDDA:n yhteistyökumppaneiden, EU:n jäsenvaltioiden taiminkään Euroopan unionin tai Euroopan yhteisöjen toimielimen tai viraston virallisia näkemyksiä. EONN påtar seg intet juridisk eller erstatningsrettslig ansvar for følger av bruken avdata i dette dokument. Innholdet i denne publikasjonen representerer ikke nødvendigvis de offisielleholdningene til EONNs partnere, medlemsstatene i EU eller andre institusjoner eller organer i Den europeiskeunion eller De europeiske fellesskap. Internetissä on paljon lisätietoja Euroopan unionista. Tietoja voi hakea Europa-palvelimen kautta(http://europa.eu.int). Store mengder tilleggsinformasjon om Den europeiske union er tilgjengelig på Internett via Europa-serveren –http://europa.eu.int. Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämäänvastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Europe Direct er en tjeneste som hjelper deg med å finne svar på dine spørsmål angående den europeiske union Tämä raportti on saatavissa englannin-, espanjan, hollannin-, italian, kreikan, norjan-, portugalin, ranskan-,ruotsin-, saksan, suomen- ja tanskankielisenä. Rapporten foreligger på spansk, dansk, tysk, gresk, engelsk, fransk, italiensk, nederlandsk, portugisisk, finsk,svensk og norsk. Euroopan unionin elinten käännöskeskus on tehnyt kaikkikäännökset. Alle oversettelser er utført av Oversettelsessenteret for Den europeiske unions organer. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2003 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, 2003 © Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2003Jäljentäminen on sallittua, mikäli lähde mainitaan. © Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, 2003Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Esipuhe Kiitokset Alkuhuomautukset Yleiset suuntaukset ja kehitys Forord Takk og Innledning Generelle trender og utvikling Huumeiden käytön vastaisten toimien kehitys Utviklingen når det gjelder tiltak mot narkotikabruk Huumeidenkäyttö väestössä Narkotikabruk i befolkningen generelt Huumekuolemat ja huumeidenkäyttäjien kuolleisuus Narkotikarelaterte dødsfall og dødelighet blant narkotikabrukere Lainsäädännön kehitys Utviklingen av lovverket Huumeidenkäyttäjiin kohdistuvat toimet rikosoikeusjärjestelmässä Tiltak rettet mot narkotikabrukere innenfor strafferettssystemet Nuorten huumeiden- ja alkoholinkäyttö Narkotika- og alkoholbruk blant unge mennesker Syrjäytyminen ja yhteiskuntaan sopeuttaminen Sosial eksklusjon og reintegrasjon Julkiset menot huumausaineiden kysynnän vähentämisen alalla Offentlige utgifter til etterspørselsreduserende tiltak Vuoden 2003 vuosiraportissa Euroopan huumausaineidenja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) esittää EU:lle ja sen jäsenvaltioille yleiskatsauksen Euroopanhuumausainetilanteesta. I Årsrapporten for 2003 presenterer Det europeiskeovervåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk(EONN) til EU og EUs medlemsstater, en oversikt overnarkotikafenomenet i Europa. Tämä vuosiraportti julkaistaan, kun EMCDDA:n perustamisesta on kulunut kymmenen vuotta(perustamisasetus annettiin vuonna 1993), ja tämä on myösviimeinen vuosi, jolloin keskitymme pelkästään niihin16maahan, jotka ovat seurantakeskuksen jäseniä(EU:n15jäsenvaltiota ja Norja). Utgivelsen av rapporten fallersammen med EONNs 10-årsjubileum (forordningen omopprettelse av EONN er fra 1993), og dette er også sistegang vi vil fokusere bare på de 16 landene som pr. i dag ermedlemmer (EUs 15 medlemsstater pluss Norge). On siis aiheellista pohtialyhyesti sekä huumausainetilanteessa näinä ensimmäisinävuosina tapahtuneita muutoksia että seurantakeskuksenedistymistä tehtävässään eli perusteltujen, ajantasaisten javalaisevien tietojen antamisessa päättäjille Euroopanhuumeongelmasta. Det kanderfor være på sin plass at vi gjør oss noen refleksjonerbåde omkring de forandringene som har skjedd når detgjelder narkotikasituasjonen i løpet av denne tiden, ogomkring de framskritt EONN har gjort i forhold til sinoppgave, som er å gi beslutningstakere en pålitelig,oppdatert og innsiktsfull kommentar til utviklingen avnarkotikaproblemet i Europa. ammattilaisille, jotka ovat työskennelleet ongelman luonteenselvittämiseksi, tehokkaiden toimenpiteiden kehittämiseksi jatyönsä vaikutusten arvioimiseksi kriittisesti. som har arbeidet for å forstå problemets natur, for å utvikleeffektive mottiltak og foreta en kritisk gjennomgang aveffekten av tiltakene. Uskommekuitenkin, että EMCDDA:lla on ollut keskeinen rooli sekäkatalysaattorina vahvan tietopohjan kehittämisessä ettäfoorumin tarjoajana, joka on välttämätön yhteistyölle jakehitykselle Euroopan tasolla. Vi mener imidlertid at EONNs rolle harvært avgjørende, både ved å fungere som katalysator forutviklingen av et solid evidensgrunnlag og ved å utgjøre detforum som er nødvendig for å sikre samarbeid og framskrittpå europeisk plan. Kymmenen vuotta sittenkukaan ei olisi voinut puhua uskottavasti Euroopanhuumausainetilanteen luonteesta. For ti år siden kunne ingen med sikkerheteller autoritet ha snakket om narkotikasituasjonen i Europa. Kuten tämä raporttiosoittaa, se on nyt mahdollista. Idag viser denne rapporten at dette begynner å bli mulig. Vier nå både bedre forberedt og bedre informert, ikke bareom hvordan vi bør håndtere det narkotikaproblemet vi i dagstår overfor, men også om hvordan vi bør håndterepotensielle trusler som vi vil kunne komme til å stå overfor iframtiden. Arvostamme sitä merkittävää työtä, jotasekä jäsenvaltioissa että Euroopan tasolla on tehty tähäntietopohjaan tarvittavien välineiden ja perusrakenteidenkehittämiseksi, ja haluaisimme lausua kiitokset erityisesti Reitoxin seurantakeskuksille. Vi er svært takknemlige for den enorme innsatsensom er nedlagt, både i medlemsstatene og på europeiskplan, for å utvikle verktøy og infrastruktur for å få detteevidensgrunnlaget på plass, og vil gjerne gi uttrykk for vårtakknemlighet, særlig til kontaktpunktene i Reitox-nettet. Toivomme, että saatte tästä raportista kattavan yleiskuvan Euroopan huumausainetilanteesta; tarkempia tietoja löytyymyös tämän asiakirjan laajennetusta verkkoversiosta.Mielestämme tämä raportti on EMCDDA:n kannalta myösonnistunut päätös organisaation työn kehittämisenensimmäiselle vaiheelle, ja meidän on nyt käännettäväkatseemme kohti tulevia haasteita. Denne rapporten gir en omfattende oversikt overnarkotikasituasjonen i Europa. Ønsker du ytterligereopplysninger og mer detaljerte data, finner du det i denutvidede utgaven av rapporten som er lagt ut på Internett. Niihin kuuluu tarveparantaa edelleen Eurooppaa koskevan tietoaineistonsaatavuutta, laatua ja vertailtavuutta, ja meidän onkehitettävä järjestelmiämme ja toimintakykyämme, jottapystymme hallinnoimaan tehokkaasti huumausainetilannettakoskevaa kasvavaa tietopohjaa laajentuneessa Euroopanunionissa. Ivåre øyne markerer denne rapporten avslutningen på enførste, vellykket fase i utviklingen av organisasjonens arbeid,og vi må nå vende blikket framover mot de utfordringerframtiden vil by på. Tiedämme, että kuvaamamme tilanne laajenee jamuuttuu koko ajan yhä monitahoisemmaksi. Blant disse er behovet for å forbedretilgjengelighet, kvalitet og sammenlignbarhet for deeuropeiske datasettene. Organisaationkeskeisenä haasteena onkin hyödyntää täysimääräisestisaatavilla olevia tietoja sekä tehdä tietoihin perustuvia,ajantasaisia ja politiikan kannalta olennaisia analyyseja,joissa näkyvät EU:n laajuisen näkökulman jayhdenmukaisen lähestymistavan edut. Vi vil likeledes måtte bygge ut våresystemer og kapasitet for å sikre effektiv administrasjon avden stadig voksende kunnskapsbasen omnarkotikasituasjonen i et utvidet EU. Yksi huumausainetilanteen keskeisistä piirteistä on sendynaamisuus. Vi er ikke i tvil om atrapportene i framtiden vil måtte behandle et stadig større,mer uensartet og komplekst narkotikaproblem. On huolestuttavaa, että vaikka tarkastelemmeainoastaan sitä lyhyttä ajanjaksoa, jonka EMCDDA on ollutolemassa, niin huumeongelman luonteen kuinjäsenvaltioiden toimenpiteidenkin kehityksessä on suuriaeroja. En sentralutfordring for organisasjonen vil være behovet for å sikrefull utnyttelse av den informasjonen vi har tilgjengelig for, tilrett tid, å legge fram en informert og policy-relevant analysesom gjenspeiler verdien av et EU-perspektiv og enharmonisert tilnærming til problemet. Huumeiden käyttötavat ovat aina vaihdelleet Euroopan maissa, varsinkin käytön laajuus. Et særtrekk ved narkotikaproblemet er dets dynamiske natur.Selv om vi begrenser oss til den korte tiden EONN hareksistert, har det vært store forskjeller i utviklingen, bådemed hensyn til narkotikaproblemets natur og de tiltakenemedlemsstatene har iverksatt. Tämä pitääedelleen paikkansa, mutta tämän raportin tietojen mukaanyhä useammin on havaittavissa kehityssuuntia, jotkaosoittavat ongelman maailmanlaajuisen ja Euroopanlaajuisen luonteen. Dette gir grunn til ettertanke.Mønstrene for narkotikabruk har til enhver tid variert fra etland til et annet, særlig når det gjelder omfang. Ennen vertailut huumeiden käytöstä Euroopassa toivat esille enemmän eroja kuin yhtäläisyyksiä,mutta näin ei enää ole. Dettegjelder fortsatt, men som det framgår av dataene vipresenterer i rapporten, observeres i økende grad trendersom viser at problemet både er globalt og europeisk.Tidligere ville enhver sammenligning av narkotikabruken i Europa vært mer preget av forskjeller enn av likheter, mendette er ikke lenger tilfelle. Kokonaistilanne on monitahoinen japaikallinen vaihtelu on huomattavaa, mutta huumeidenkäytössä on havaittavissa myös yleisiä ja yhteisiäkehityssuuntia. Selv om situasjonen i allmennheter sammensatt og det finnes store lokale variasjoner, har viogså avdekket flere generelle og vanlige mønstre fornarkotikabruken. Joudumme yhä useammin toteamaan, ettähuumeet ovat meille eurooppalaisille yhteinen ongelma, jameillä on mielestämme myös yhteinen vastuu oppiayhteisistä kokemuksista. Vi kan i stadig større grad konkludere medat vi som europeere har et felles problem med narkotika ogogså, mener vi, et felles ansvar for å trekke lærdom averfaringer vi har gjort. Emme ole mielipiteinemme yksin.Huumausaineiden torjuntaa koskeva EU:ntoimintasuunnitelma osoittaa, että tähän ongelmaan onsitouduttu myös poliittisella tasolla, ja nykyisin myönnetäänyleisesti, että tämän alan politiikan on perustuttavaselkeään käsitykseen tilanteesta. Denne konklusjonen er vi ikke aleneom. EUs handlingsplan mot narkotika er et håndfast bevispå hvilken politisk betydning problemet tillegges, og det ernå så godt som universell enighet om at politikken på detteområdet må funderes på en grundig forståelse avsituasjonen. Huumeongelmat ovat siis kehittyneet kymmenen viimevuoden aikana, mutta niin on myös kykymme ilmoittaaniistä. Om narkotikaproblemene har utviklet seg i løpet av de sisteti årene, så har også, i samme grad, vår evne til årapportere om dem. Vi i EONN skal ikke alene ta æren fordette, men dele den med de mange spesialistene i hele EU Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto – etenkin sen horisontaalinen huumausainetyöryhmä – ja Euroopankomissio Europaparlamentet, Rådet for Den europeiske union – særlig Den horisontale arbeidsgruppen for narkotika (HDG) – og Europakommisjonen Euroopan unionin elinten käännöskeskus ja Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto Oversettelsessenteret for Den europeiske unions institusjoner og Kontoret for De europeiske fellesskaps offisiellepublikasjoner Vuosiraportti on laadittu Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Norjan (joka on osallistunut EMCDDA:n toimintaan vuodesta2001 lähtien) kansallisissa raporteissaan EMCDDA:lle antamien tietojen pohjalta. Årsrapporten er utarbeidet på grunnlag av de nasjonale rapportene innsendt til EONN fra medlemsstatene i EU og Norge(som har deltatt i EONNs arbeid siden 2001). Tämän julkaisun huumausainetilannettakoskevan 1 kappaleen tiedot koskevat vuotta 2001 (tai viimeisintä vuotta), mutta huumeiden käytön vastaisia toimia jaerityiskysymyksiä koskevissa asiakohdissa voidaan viitata vuoteen 2002 tai 2003. De statistiske dataene som presenteres i kapittel 1 i rapporten,Narkotikasituasjonen, gjelder 2001 (eller siste år med tilgjengelige data), men kan vise til 2002 eller senere når det gjelderutviklingen innen områder som tiltak mot narkotikabruk og utvalgte aspekter. Reitoxin kansallisten seurantakeskusten kansallisiin raportteihin voi tutustua www-osoitteessahttp://www.emcdda.eu.int/infopoint/publications/national_reports.shtml. Nasjonale rapporter fra kontaktpunktene i Reitox-nettet er tilgjengelige påhttp://www.emcdda.eu.int/infopoint/publications/national_reports.shtml. Vuosiraportista on olemassa 12 kielellä julkaistu laajennettu online-versio www-osoitteessahttp://annualreport.emcdda.eu.int. En utvidet utgave av Årsrapporten er lagt ut på 12 språk på Internett, på http://annualreport.emcdda.eu.int.Internettutgaven inneholder store mengder tilleggsinformasjon og statistikker i form av tabeller, diagrammer og bokser. Online-versio sisältää runsaasti lisätietoa ja tilastoja taulukkoina, kaavioina jalaatikkoina. Online-versiossa on lisäksi tarkemmat tiedot käytetyistä menetelmistä ja linkkejä tietolähteisiin, raportteihin jatausta-asiakirjoihin, joita on käytetty raporttia laadittaessa. Den inneholder også ytterligere opplysninger om metodene som er brukt, samt lenker til datakilder, rapporter ogbakgrunnsdokumentasjon som er brukt i sammenstillingen av rapporten. Sekä painetun että online-version asiakohdat luetellaan aihepiireittäin verkossa (http://annualreport.emcdda.eu.int). Alle opplysninger i nettutgaven og i den trykte utgaven av rapporten er oppført tematisk på Internett(http://annualreport.emcdda.eu.int). Yleisetsuuntauksetja kehitys Generelletrender og utvikling Kannabis on edelleen yleisimmin käytetty huumausaine Euroopan unionin alueella, ja monissa maissa ainakin kerranelämänsä aikana kannabista käyttäneiden osuus kokoväestöstä on yli 20 prosenttia. Cannabis er fortsatt det mest brukte narkotiske stoffet i Europa, og mange land rapporterer om en livstidsprevalensi overkant av 20 % for befolkningen generelt. Varovaisen arvion mukaan EU:n aikuisväestöstä joka viides on kokeillut kannabista. Et forsiktiganslag kan tyde på at minst én av fem voksne i Europa harprøvd dette stoffet. suurimmat markkinat ovat Euroopassa: 75 prosenttia kokomaailman kannabishartsin takavarikoista tehdään Euroopan unionin rajoilla. Europa er fortsatt verdens største marked for cannabisolje,og inntil tre firedeler av all cannabisolje som blir beslaglagti verden, beslaglegges innefor EUs grenser. Monet maat ovat ilmoittaneetmyös, että marihuanaa on nyt alettu kasvattaa Euroopanunionin alueella. Mange landrapporterer også at cannabisplanten nå dyrkes i EU.Innholdet av tetrahydrocannabinol (THC), som er detkjemiske virkestoffet i cannabis, varierer mye i dencannabisen som selges på gaten. Katukaupasta otetuissa näytteissäkannabishartsin THC-pitoisuus (tetrahydrokannabinoli, jokaon kannabiksen tärkein vaikuttava aineosa) vaihteleepaljon. Gjennomsnittlig er THC-innholdet i cannabisolje og -planter det samme(hhv. Kannabishartsin ja marihuanan THC-pitoisuus onkeskimäärin sama (kannabishartsin 5–14 % ja marihuanan5–11 %), mutta molemmista huumeista on saatu eriä, joissa THC-pitoisuus on erittäin korkea. 5–14 % og 5–11 %), men det finnes også eksempler,for begge former, på et svært høyt THC-innhold. Metamfetamiinia lukuun ottamatta Eurooppa on edelleenmerkittävin amfetamiinien ja ekstaasin valmistus- jakäyttöalue. Europa er fortsatt et viktig område når det gjelderproduksjon og bruk av amfetamin og ecstasy, men ikkemetamfetamin. Ainakin kerran amfetamiiniakäyttäneiden osuus aikuisväestöstä on 0,5–5 prosenttia.Aikaisemmin amfetamiinia käytettiin yleisemmin kuinekstaasia, mutta ero ei ole enää yhtä selvä. Etter cannabis er ecstasy eller amfetamin destoffene som oftest brukes i EU, og i den voksnebefolkningen ligger livstidserfaring for disse stoffene påmellom 0,5 % og 5 %. Koululaisissa jaopiskelijoissa kannabista käyttäneitä on enemmän kuininhaloitavia huumeita ainakin kerran käyttäneitä, joita onyleisesti ottaen huomattavasti enemmän kuin amfetamiinejatai ekstaasia käyttäneitä. Tidligere var amfetaminbruk genereltmer utbredt enn bruk av ecstasy, men forskjellen er blittmindre. Blant skoleelever blir livstidserfaring medsniffestoffer bare forbigått av livstidserfaring med cannabis,og er generelt betydelig større enn erfaring med bådeecstasy og amfetamin. Indikaattorien mukaan kannabiksen käyttö on lisääntynyt Euroopan unionin alueella, vaikka joissakin maissa kasvunäyttää tasaantuneen – tosin tasolle, jonka voidaan yleisestikatsoa olevan ennätyksellisen korkea. Særlig Frankrike, Spania og Storbritannia rapporterer om relativt høye bruksnivåer,mens Finland, Sverige og Portugal rapporterer forholdsvislave tall. Anslagene over utbredelsen av nylig bruk (12-månedersprevalens) i den voksne befolkningen liggerfortsatt under 10 % i alle land. Käyttötavoissa onhavaittavissa myös yhdenmukaistumista, vaikka eri maidenkäyttöluvut poikkeavat toisistaan edelleen huomattavasti.Etenkin Espanjassa, Ranskassa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa käyttöluvut ovat korkealla, mutta Portugalissa, Suomessa ja Ruotsissa suhteellisen alhaalla.Kaikissa maissa hiljattain (viimeisen vuoden aikana)käyttäneiden määrä oli alle 10 prosenttia aikuisväestöstä.Nuorten aikuisten käyttöluvut ovat merkittävässä nousussa.Kaikissa maissa 15–25-vuotiaiden osuus hiljattain(viimeisen vuoden aikana) huumeita käyttäneistä oli muitaikäryhmiä huomattavasti suurempi: Saksassa, Espanjassa,Ranskassa, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassaikäryhmästä 20 prosenttia oli käyttänyt kannabistaviimeisten 12 kuukauden aikana. Når det gjelder ungevoksne, stiger bruken betraktelig. Utbredelsen av nylig bruk(siste 12 måneder) er høyest i aldersgruppen 15–25, ogbåde Frankrike, Tyskland, Irland, Spania og Storbritanniarapporterer at over 20 % i denne aldersgruppen har bruktcannabis i løpet av de siste 12 månedene. Ainakin kerrankäyttäneiden määrä on korkeampi ja suurimmassa osassamaita 20–35 prosenttia nuorista on käyttänyt kannabistaainakin kerran. Anslag overbruk noen gang i løpet av livet er høyere, og de fleste landrapporterer om en anslått livstidsprevalens på mellom 20 %og 35 % blant unge mennesker. Säännöllisesti kannabista käyttävien määräon pieni suhteessa koko väestöön (yleensä alle prosentti).Tosin nuorten ja etenkin nuorten miesten keskuudessasäännöllisten käyttäjien määrä on korkeampi. Antallet personer sombruker cannabis regelmessig er lite når vi snakker ombefolkningen generelt (mindre enn 1 %), men regelmessigbruk forekommer oftere blant unge, og da særlig blantunge menn. Kannabiksen tavoin ainakin kerran tai hiljattainamfetamiineja tai ekstaasia käyttäneiden määrä on korkeinnuorten aikuisten keskuudessa. Som for cannabis er det unge voksne som har de høyestenivåene av livstidserfaring med og nyere bruk av ecstasy ogamfetamin. Joukko indikaattoreitaosoittaa, että ekstaasin käyttö on levinnyt edelleen Euroopan kaupunkilaisnuorisoryhmissä. En rekke indikatorer tyder på at ecstasybrukenhar fortsatt å spre seg blant enkelte grupper ungemennesker i byene i Europa. Joidenkintutkimusten mukaan levinneisyysluku on näissä ryhmissäerittäin korkea, vaikka amfetamiinien käyttö ei ole yleisestilisääntynyt koko väestössä. Selv om det ikke er observertnoen generell markant økning i bruken av ecstasy ibefolkningen som helhet, har noen studier funnet ekstremthøye utbredelsestall i disse (ungdoms)gruppene. Huolestuttavaa on se, että kannabiksen käyttö mainitaanyhä useammin TDI-tiedoissa (Treatment Demand Indicator)eli hoitoon hakeutumisen yhteydessä. Det er en foruroligende trend at cannabis stadig ofterenevnes i sammenheng med indikatoren for etterspørsel etterbehandling (TDI). Monissa maissahoitoon hakeutuvat ovat käyttäneet heroiinin jälkeen toiseksieniten kannabista, ja kannabikseen liittyvässähoitotarpeessa on havaittavissa tasaista lisääntymistä. I mange land er cannabis nå det stoffetsom rapporteres oftest, nest etter heroin, og det er en jevnøkning i etterspørselen etter cannabisrelatert behandling.Ettersom en rekke faktorer spiller inn her, må enhverfortolkning av disse dataene gjøres med varsomhet. Näitätietoja on tulkittava varovaisesti, sillä syitä ontodennäköisesti paljon. Dettetemaet blir for tiden gransket av EONNs tekniskearbeidsgruppe, og vil bli fokusert på i en publikasjon i2004. Lähes kaikissamaissa ekstaasin vuoksi hoitoon hakeutuneiden määrä onerittäin alhainen. I nesten alle land er etterspørselen etterbehandling for ecstasybruk svært lav. Pieni osa Euroopan kuolleisuusluvuistaliittyy suoraan ekstaasin käyttöön, mutta luvut ovat kaikenkaikkiaan alhaisia opiaattien käyttöön liittyviin kuolemiinverrattuna. Et lite antall dødsfall i Europa kan knyttes direkte til ecstasybruk, og antalletholder seg generelt lavt sammenlignet med opioidrelatertedødsfall. Vaikka tilanne on viime vuosien aikana vaihdellut jonkinverran ja saattanut tasaantua joillakin alueilla, ovatamfetamiini- ja ekstaasitakavarikot (takavarikkojen jatakavarikoitujen huumeiden määrät) lisääntyneet Euroopan Selv om antallet amfetaminbeslag og beslaglagte mengderhar variert noe de senere årene, og det er tegn til enstabilisering i enkelte områder, har beslagene (både antall Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa unionin alueella huomattavasti viime vuosikymmenellä.Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa amfetamiinit ovat toiseksiyleisin takavarikoitu huume kannabiksen jälkeen. Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge og mengde) økt betraktelig i EU i løpet av siste tiår. IFinland, Sverige og Norge er amfetamin det nest vanligstenarkotiske stoffet som beslaglegges (etter cannabis). yhdistettynä muiden huumeiden käyttö. Koska arviontekeminen tällä osa-alueella on vaikeaa ja koska arvioidentarkkuudessa ja luotettavuudessa on merkittäviä eroja, onsuuntauksia tulkittava ja maita vertailtava varovaisesti. Ettersom det er vanskelig å gjøre anslag på dette området,og det er store variasjoner i nøyaktigheten og pålitelighetenved anslagene, må både tolking av trender ogsammenligninger landene imellom, gjøres med varsomhet. Tutkimusten mukaan kokaiinin käyttö on lisääntynyt Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja jonkin verran myös Tanskassa, Saksassa, Espanjassa ja Alankomaissa.Kokaiinin käyttö ja käytön lisääntyminen näyttävät olevanyleistä kaupungissa asuvilla nuorilla. Data fra undersøkelser tyder på en oppgang i bruken avkokain i Storbritannia og i noen mindre grad, Danmark,Tyskland, Spania og Nederland. Kokainbruk og økningen ikokainbruk synes å være vanligst blant unge urbanemennesker. Siten on mahdollista,että kansalliset luvut antavat vain rajallisen kuvan joidenkin Euroopan suurimpien kaupunkien paikallisistasuuntauksista. Nasjonale tall vil derfor bare i begrenset gradgjenspeile lokale trender i en del storbyer i Europa. Todennäköisesti noin puolet ongelmakäyttäjistä Euroopanunionin alueella käyttää huumeita suonensisäisesti, mikätarkoittaa noin 500 000–750 000 käyttäjää alueenarvioiduista 1–1,5 miljoonasta huumeidenongelmakäyttäjästä. Trolig er omkring halvparten av ’problembrukerne’ i EUsprøytebrukere, dvs. rundt 500 000–750 000 av EUsanslagsvis 1–1,5 millioner problembrukere. Injektiokäyttäjien osuus vaihteleemerkittävästi maasta toiseen ja määrä on vaihdellut ajanmyötä, jopa laskenut lähes kaikissa maissa 1990-luvunaikana. Andelensprøytebrukere varierer betraktelig landene imellom og harendret seg over tid. Tosin havaittavissa on merkkejä viimeaikaisestakasvusta. Sprøytebruken har gått ned i nestenalle land i løpet av 1990-årene, men det er dokumentert enøkning i den senere tid. Injektiokäyttöä koskevat kansalliset arviotvaihtelevat välillä 2–5 tapausta tuhatta aikuista kohden (tai 0,2–0,5 %). Nasjonale anslag over sprøytebrukvarierer fra 2 til 5 tilfeller pr. 1 000 i den voksnebefolkningen (dvs. fra 0,2 % til 0,5 %). Vaikka oopiumin tuotanto väheni Afganistanissahuomattavasti vuonna 2001, ei tällä näytä olleen suoraanvaikutusta heroiinin saatavuuteen Euroopan laittomillamarkkinoilla. Tämä voidaan todennäköisesti selittääolemassa olevilla huumevarastoilla. Til tross for en nedgang i opiumsproduksjonen i Afghanistan i 2001, er det ingenting som tyder på at dettehar hatt noen direkte innvirkning på tilgjengeligheten avheroin på narkotikamarkedet i Europa, noe som troligskyldes at det finnes lagre av heroin. Monet indikaattorit osoittavat, että huoli kokaiinin käytönlaajuudesta ja siihen liittyvistä ongelmista on perusteltua.Indikaattoreihin sisältyvät hoitotarve, toksikologisetlöydökset yliannostuskuolemien uhreista, huumetakavarikotja selvitykset riskialttiista väestöryhmistä. En rekke indikatorer tyder på at bekymringen angåendeomfanget av kokainbruken og de problemene dettemedfører, er berettiget. Indikatorene omfatter bl.a.etterspørsel etter behandling, toksikologiske funn hosoverdoseofre, narkotikabeslag og studier av risikoutsattedeler av befolkningen. Lukuun ottamattavuoden 2000 laskua kokaiinitakavarikkojen määrä onnoussut tasaisesti vuodesta 1985 lähtien. Med unntak av en nedgang i 2000har antallet kokainbeslag økt jevnt siden 1985. Samanaajanjaksona myös takavarikoidun kokaiinin määrä onkasvanut yleisesti, vaikka eri vuosien välillä onkinhavaittavissa vaihtelua. Likeledeshar mengdene kokain som blir beslaglagt generelt vist enstigende trend i samme periode, selv om tallene svinger noefra år til år. Behandlingsapparatet i Nederland og Spaniarapporterer forholdsvis høye tall for behandling forkokainbruk (hhv. Alankomaita ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta kokaiinistajohtuva hoidontarve näyttää liittyvän pikemminkinkokaiinijauheen (hydrokloridikokaiini) kuin crack-kokaiinin(kokabase) käyttöön. Med unntak av i Nederland og Storbritanniasynes det meste av etterspørselen etter behandling forkokainbruk å være knyttet til bruk av kokainpulver(kokainhydroklorid), og ikke crack (kokainbase). Heroiinin ja suonensisäisten huumeiden käyttö Heroin og injeksjonsbruk Joissain maissa jaalueilla HIV:n levinneisyys injektiokäyttäjillä oli 1990-luvunloppupuoliskolla edelleen hyvin korkea (yli 25 %). Enkelte land og regioner har hatt en svært høyutbredelse av HIV blant sprøytebrukere (over 25 %) sidenmidten av 1990-årene. Vaikkatiedot voivat olla merkki sitkeistä epidemioista, on näilläalueilla tehtävä ennaltaehkäiseviä erityisponnisteluja uusientartuntojen estämiseksi. Selv om dataene kan gjenspeilekjente epidemier, er det fortsatt viktig at spesielleforebyggende tiltak iverksettes for å unngå ytterligeresmittespredning i disse områdene. Huumeiden ongelmakäytöllä tarkoitetaan opiaattien,kokaiinin ja/tai amfetamiinien suonensisäistä taipitkäaikaista/säännöllistä käyttöä. ‘Problematisk bruk av narkotika’ defineres her som‘injeksjonsbruk av narkotika eller langvarig/regelmessigbruk av opiater, kokain og/eller amfetamin’. Vaikkaongelmakäyttäjien kokonaislukumäärä jääkin alhaiseksi,aiheuttavat ongelmakäyttäjät suhteettoman suuren osanhuumeidenkäytön terveydellisistä ja sosiaalisista ongelmista.Lukuun ottamatta Suomea ja Ruotsia, missä amfetamiininkäyttö on yleisempää, huumeiden ongelmakäyttöä kuvastaauseimmissa EU-maissa edelleen heroiinin, ja usein siihen Selv omantallet problembrukere er lavt sett i forhold til det totaleantallet narkotikabrukere, står de for en uforholdsmessigstor andel av de helsemessige og samfunnsmessigeproblemene narkotikabruk medfører. I de fleste EU-land,med unntak av Sverige og Finland hvor amfetaminbruk ermer utbredt, kjennetegnes problematisk bruk av narkotikaved heroinbruk, ofte i kombinasjon med andre stoffer. Voi olla harhaanjohtavaa luottaa täysin kansallisiintietoihin, joiden mukaan Euroopan unionissa on yleisestivarsin vakaa tilanne, sillä suuntaukset voivat vaihdellalaajasti alueiden ja kaupunkien välillä. Ettersom trendene kan variere mye innenfor regioner ogbyer, kan det være misvisende å bare stole på nasjonaledatasett, som generelt tilsier en temmelig stabil sitasjon i EU. HIV:n levinneisyydenon viime aikoina ilmoitettu olleen kasvussa injektiokäyttäjienalaryhmissä Espanjan, Irlannin, Italian, Alankomaiden,Itävallan, Portugalin, Suomen ja Yhdistyneenkuningaskunnan alueilla ja kaupungeissa. Det er i den senere tid rapportert om økt utbredelse av HIV i undergrupper av sprøytebrukere i enkelte regioner ogbyer i Spania, Irland, Italia, Nederland, Østerrike,Portugal, Finland og Storbritannia. Yleiset suuntaukset ja kehitys Generelle trender og utvikling Huumeiden käytön vastaisten toimien kehitys epäyhtenäinen, sillä samanaikaisesti joidenkin näidenmaiden alaryhmissä leviäminen on vähentynyt ja joissakinmaissa levinneisyys on pysynyt vakaana tai vähentynyt. Utviklingen når det gjelder tiltak mot narkotikabruk om en nedgang i andre undergrupper, mens utbredelsen iandre land har vært stabil eller gått ned. Parempana indikaattorina viimeaikaisista tartunnoistavoitaneen pitää nuorten ja uusien injektiokäyttäjien HIV-tartuntoja koskevia tietoja. Data om HIV-smitte blant unge sprøytebrukere og nyesprøytebrukere er kanskje en bedre indikator på nyeresmitte, og også disse dataene har gitt indikasjoner på at nyeinfeksjoner fortsatt oppstår i enkelte regioner. Aidsin levinneisyys on pudonnutkoko Euroopan unionin alueella hoidon kehittyessä. Forekomstenav AIDS har gått ned i EU etter at mer effektivebehandlingsformer er tatt i bruk. C-hepatiittitartunta voi aiheuttaa vakavia kroonisiaterveysongelmia, ja HCV-tartuntoihin liittyvien sairauksienhoidoista muodostuu Euroopan terveydenhoitojärjestelmilletodennäköisesti suuret kustannukset. Hepatitt C-infeksjon kan gi alvorlige kroniske helseplager, ogbehandling av sykdomstilstander knyttet til hepatitt C-smittevil sannsynligvis bli en stor utgiftspost for helsevesenet i Europa. Eri ajanjaksojensuuntausten vertaaminen antaa monivivahteisen kuvanerialueiden nousuista ja laskuista. Utbredelsen av hepatitt C er ekstremt høy blantsprøytebrukere i alle land, med en smitteprosent somvarierer fra 40 % til 90 %. HCV-tartuntojenlevinneisyys nuorilla ja uusilla injektiokäyttäjillä on yleisestikorkea (40 % tai enemmän), mikä vahvistaa käsitystä siitä,että uusia tartuntoja on runsaasti ja että huumeitasuonensisäisesti käyttävät saavat tartunnan suhteellisen pianaloitettuaan huumeiden injektiokäytön. For de meldingsdata hvorrisikokategori er kjent, er 90 % av hepatitt C-tilfellene og40–80 % av hepatitt B-tilfellene relatert til sprøytebruk.Trendene over tid gir et sammensatt inntrykk, med øktutbredelse i enkelte regioner og en nedgang i andre.Utbredelsen av hepatitt C-smitte blant unge sprøytebrukereog nye sprøytebrukere er generelt høy (40 % eller høyere),noe som bekrefter at forekomsten av ny smitte er høy, og atsprøytebrukerne fortsatt pådrar seg sykdommen etter relativtkort tids sprøytebruk. Euroopan unionissanoin 20–60 prosentilla injektiokäyttäjistä on B-hepatiitinvasta-aineita, minkä perusteella rokotettaviainjektiokäyttäjiä näyttäisi olevan paljon. I hele EU har rundt regnet 20–60 % avsprøytebrukerne antistoffer mot hepatitt B, noe som tyder pået stort vaksinasjonspotensial blant sprøytebrukerne. Neuvoston vuoden 2002 puheenjohtajamaat Espanja ja Tanska esittelivät päätöslauselmia, joiden tarkoituksena olitiivistää jäsenvaltioiden sitoumuksia ohjata enemmän varojakouluissa toteutettaviin ehkäiseviin huumetyöohjelmiin, tehostaahuumeiden käyttöä ehkäiseviä pyrkimyksiä viihdeympäristössäja parantaa vankiloiden huumeidenkäyttäjien hoitoa.Toukokuussa 2002 komissio esitteli EMCDDA:n kanssakeskusteltuaan ehdotuksen neuvoston suositukseksihuumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien riskienehkäisemisestä ja vähentämisestä. Spania og Danmark, som hadde formannskapet i Deteuropeiske råd i 2002, vedtok resolusjoner for å forpliktemedlemsstatene til ytterligere investeringer i forebyggendetiltak i skolenes fagplaner, en intensivering av innsatsen forå forebygge rekreasjonsbruk av narkotika samt styrkebehandlingen av narkotikabrukere i fengslene. Suosituksen tavoitteena olisaavuttaa Euroopan unionin huumausainestrategian tavoitevähentää merkittävästi huumeiden aiheuttamia terveyshaittojamenestyksekkäiksi todettujen, riskien vähentämiseen tähtäävientoimenpiteiden avulla. I mai 2002la Kommisjonen fram et forslag, utarbeidet i samarbeidmed EONN, til en rådsrekommandasjon om forebyggingog reduksjon av risiko forbundet med narkotikaavhengighet, med henvisning til målsettingen i EUsnarkotikastrategi om å redusere forekomsten av narkotikarelatert helseskade ved hjelp av risikoreduserende tiltak hvisvirkning er dokumentert. Politiikka jäsenvaltioissa Medlemsstatenes politikk Euroopan unionissa huumeisiin kuolee äkillisesti vuosittainnoin 7 000–9 000 henkilöä. Hvert år rapporteres 7 000–9 000 akutte, narkotikarelaterte dødsfall i EU. Viime vuosina suuntaus onollut Euroopan unionissa yleisesti kasvussa, mutta kasvu eiole ollut yhtä jyrkkää kuin 1980-luvulla ja 1990-luvunalussa. Samoin tilanne on kansallisella tasolla aiempaamonimutkaisempi ja epäyhtenäisempi. Den generelle trenden i EU har værtstigende i de senere år, selv om stigningen har vært mindredramatisk enn på 1980-tallet og tidlig på 1990-tallet, ogsituasjonen på nasjonalt plan er på samme tid både mersammensatt og mer divergerende. Suurin osa uhreistaon 20–40-vuotiaita nuoria, joten kuolemantapauksistayhteiskunnalle aiheutuvat kustannukset ja menetykset ovatmerkittävät. De fleste overdoseofre erunge mennesker i 20- eller 30-årene, og de representereret betydelig tap, både i form av kostnader for samfunnet ogi form av tapte liv. Vuonna 2002 jatkui viime vuosina havaittu suuntausorganisoida kansallista huumepolitiikkaa kansallistentoimintasuunnitelmien ja koordinoitujen järjestelmien avulla.Ruotsi ja Norja sekä jotkin Itävallan maakunnat omaksuivatmuiden EU:n yhteistyökumppaneiden tavoin yhtenäisenhuumausaineiden vastaisen suunnitelman, ohjelman taistrategian. Trenden fra de senere årene med å organisere dennasjonale narkotikapolitikken gjennom nasjonalehandlingsplaner og samordningssystemer, fortsatte i 2002.Sverige, Norge og noen østerrikske provinser gjorde somsine EU-partnere og vedtok en sammenhengendenarkotikaplan, -program eller -strategi. Samanaikaisesti suuri yleisö tietää entistäparemmin huumeidenkäytöstä ja siitä aiheutuvistaseurauksista, ja se on kiinnostunut kansallisesta politiikasta.Tutkimusten mukaan selvä enemmistö ihmisistä vastustaakannabiksen laillistamista. Samtidig blirallmennheten stadig mer oppmerksom på narkotikamisbruketog hva det medfører, og interessen for nasjonalnarkotikapolitikk er stigende. Undersøkelser viser at et klartflertall av allmennheten fortsatt er mot legalisering avcannabis. Laillistamista kannattavienihmisten vähäisyys heijastanee käsitystä, jonka mukaankannabis on porttihuume. Den lave støtten til legalisering gjenspeiler nokoppfatningen om at cannabisbruk leder til bruk av andrestoffer. Ajatus kannabiksenkäytönrangaistavuuden muuttamisesta tietyissä tilanteissa saikuitenkin vaihtelevasti kannatusta. Ideen om å redusere straffen for bruk av cannabis ivisse situasjoner, fikk imidlertid varierende grad av støtte. Yleiskuva huumeidenkäytön kehityksestä sekä koulutus-,terveydenhuolto-, sosiaali- ja rikosoikeusjärjestelmienhuumeidenkäytön vastaisista toimista osoittavat, ettäongelmat ja ongelmaryhmät eivät aina ole selväpiirteisiä.Valtiollisessa ja paikallisessa politiikassa tiedetään yhäparemmin ilmiön salakavala luonne, minkä vuoksi En oversikt over utviklingen av tiltakene mot narkotikabrukinnen utdanning, helse, sosial- og strafferettsystemer viserat verken problemene eller de problematiske gruppene erklart definert. Nasjonal og lokal politikk gjenspeiler en stadigøkende bevissthet om fenomenets lumske karakter ved atgrensene mellom systemene bygges ned og systemene gjøresmer fleksible for å sikre økt samarbeid og mangfold. Suurimmassa osassa tapauksista (yleensä yli 80 %) löytyytoksikologisissa tutkimuksissa opiaatteja, usein yhdistettynämuihin aineisiin (kuten alkoholi, bentodiatsepiini taikokaiini). I de fleste tilfeller (typisk over 80 %) påvises opioider i detoksikologiske analysene, ofte i kombinasjon med andrestoffer (f.eks. alkohol, benzodiasepiner eller kokain). Pienessä määrässä tapauksista on löytynytpelkästään kokaiinia tai ekstaasia. I etmindre antall tilfeller påvises kokain eller ecstasy alene. Opiaatteihin kuolemisenriskiä näyttäisivät kasvattavan huumeiden injektio- jasekakäyttö sekä erityisesti alkoholin tai rauhoittavienlääkkeiden rinnakkaiskäyttö, sietokyvyn aleneminen ja se,ettei käyttäjä hakeudu hoitoon. Noenav de faktorene som synes å være knyttet til økt risiko foropioidrelaterte dødsfall er: sprøytebruk av narkotika,blandingsbruk og særlig samtidig bruk av alkohol ellerberoligende midler, nedsatt toleranse samt mangel på kontaktmed behandlingsapparatet. Tiedossa on, ettäasianmukaiset toimenpiteet oikealla hetkellä voivat estääkuolettavan yliannostuksen. Tämä tukee käsitystä siitä, ettätällä alalla tarvitaan toimia, jotka rohkaisevat huumeidenyliannostuksesta tietäviä henkilöitä ryhtymäänasianmukaisiin toimiin. Det er kjent at hensiktsmessigetiltak som settes inn til riktig tid kan bidra til å forebyggemange overdoser med dødelig utfall, og dette er et argumentfor å bygge ut tiltak som setter personer som blir vitne til enoverdose i stand til å handle riktig. Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa järjestelmien välisiä rajoja on muutettu avoimemmiksi jajoustavammiksi yhteistyötä ja monipuolisuutta lisäämällä. Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge Hyviä tuloksia on saatu Saksassa,Itävallassa, Portugalissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa. Østerrike, Portugal og Storbritannia. Vaikka perheet, joissa vanhemmatkäyttävät huumeita, ovat erittäin riskialttiita, ei tällaisilleperheille ole tarjolla tukipalveluja. Til tross for at sårbarefamilier, særlig der foreldrene er narkotikabrukere, anses forå være en høyrisikogruppe, er det få støttetiltak rettet motdisse familiene. Vakiintuneeksi menetelmäksi estää tartuntatautien leviäminenhuumeiden injektiokäytössä on muodostunut ruiskujen vaihto,vaikka tällaisten vaihto-ohjelmien tarjonta ja kattavuusvaihtelevat ja steriilien injektiovälineiden saanti voi olla vieläongelmallista. Sprøytebytteprogrammer er nå en etablert metode for åforebygge spredningen av smittsomme sykdommer vedinjeksjon, men programmenes tilgjengelighet og dekningsgradvarierer, og det kan fortsatt være vanskelig å få fatt i steriltutstyr. Ruiskujen vaihtopalvelut vankiloissa on otettujärjestelmällisesti käyttöön vain Espanjassa. Det er bare Spania som systematisk har innførtsprøytebytteordninger i fengslene. C-hepatiitinleviämisen estämistä ja B-hepatiittirokotusta koskevaterityistoimet täydentävät merkittävästi HIV:n leviämisentorjuntatoimia. Spesialtiltak for å hindreoverføring av hepatitt C samt vaksinasjon mot hepatitt B blir istadig større grad betraktet som et viktig supplement til HIV-forebygging. Kuolettavien yliannostusten estämisessähuomattavia ehkäiseviä tekijöitä ovat ensiaputaitojenopettaminen ja vaaroista tiedottaminen. Opplæring i førstehjelp og risikoreduksjontillegges også stadig større vekt i arbeidet mot dødeligeoverdoser. Toinen merkittäväkehityssuunta on se, että lääkärin hoitoon hakeutumisenkynnys on madaltumassa, kun hoitopalvelut on yhdistettymuihin paikallisiin huumetyöpalveluihin. At lavterskel helsetjenester i større grad blirtilgjengelig og integreres i de lokale narkotikatjenestene, er enannen viktig utvikling. Useissa EU-maissa on ryhdytty lainsäädännöllisiin muutoksiinhuumeriippuvaisten hoidon ja kuntoutuksen helpottamiseksi,ja muut lakimuutokset ovat tehneet mahdolliseksipuuttumisen nuorten kokeilijoiden huumeidenkäyttöön jovarhaisessa vaiheessa. Flere EU-land har innførtlovendringer for å gjøre det lettere for avhengige å fårbehandling og rehabilitering, og andre lovendringer haråpnet for muligheten for tidlig intervensjon overfor unge someksperimenterer med narkotika. Jotkin maat, kuten Tanska, Saksa,Yhdistynyt kuningaskunta ja Norja, ovat lisänneetterveydenhuoltomäärärahoja tavoitteenaan vähentäähuumekuolemien määrää. Danmark, Tyskland,Storbritannia og Norge har økt bevilgningene til helseveseneti et forsøk på å redusere antallet narkotikarelaterte dødsfall.Og andre land, f.eks. Useiden erilaisten jahelppopääsyisten hoitovaihtoehtojen tarjoamista koskevan Euroopan unionin toimintasuunnitelman sitoumuksenmukaisesti jotkin maat, esimerkiksi Kreikka ja Suomi, ovattehneet muutoksia rahoitusjärjestelmiinsä jakorvaushoitosäännöksiinsä. Finland og Hellas, har i tråd medforpliktelsen i EUs handlingsplan om å tilby et spekter avomfattende og lett tilgjengelige behandlingsmuligheter,endret både finansieringsordningene og forskriftene somgjelder substitusjonsbehandling. Turvallisuuden lisäämisen osalta joukko maita ilmoittaalakimuutosten parantaneen huumekauppiaiden jahuumeidenkäyttäjien valvontaa, mukaan lukientietoliikenteen seuranta, ruumiintarkastukset ja huumetestit.Muut lakimuutokset pyrkivät rajoittamaan huumeidenkäytönsosiaalista vaikutusta parantamalla yleisen järjestyksen jahäiriönpidon valvontaa. Som et ledd i tiltakene for å øke sikkerheten rapporterer enrekke land om lovendringer for å øke overvåkingen avsmuglere og brukere, herunder overvåkning avtalekommunikasjon, kroppsvisitasjon og testing for narkotika.Andre lovendringer skal minske de samfunnsmessigekonsekvensene av narkotikabruk ved å innføre strengerekontroll med offentlig ro og orden. Keskeinen merkitys onkorvaushoidolla, ja hoitomuoto on yleistynyt jamonipuolistunut viime vuosina edelleen. Nyeutviklingstendenser innen problematisk narkotikabruk, delvisutenom opiat- og sprøytebruk, har ført til at det har vokst framnye typer tidlige tiltak, som beskrevet over, i stedet for at deeksisterende behandlingsstrukturene reformeres.Substitusjonsbehandling er vanligst og er blitt ytterligereutbygget og diversifisert i de senere årene. Euroopan unioninalueella korvaushoitoohjelmien on arveltu lisääntyneenviimeisten viiden vuoden aikana 34 prosenttia, enitenmaissa, joissa korvaushoitoa on aikaisemmin sovellettuvähemmän, kuten Kreikassa, Irlannissa, Portugalissa,Suomessa ja Norjassa. I EU sett under etthar omfanget av substitusjonsbehandlingen anslagsvis øktmed 34 %, og de største økningene rapporteres i land dertilbudet om substitusjonsbehandling i utgangspunktet vardårligst utbygd, f.eks. Hellas, Irland, Portugal, Finland og Norge. Hoidot pitkäaikaisille, ikääntyville javähäosaisille huumeidenkäyttäjille, joilla on useinmielenterveydellisiä sairauksia, ovat todellinen haastehuumepolitiikoille, eikä asianmukaisia ratkaisuja ole vielälöydetty. EMCDDA tarkastelee tätä asiakohtaayksityiskohtaisemmin ensi vuonna. Pleie og omsorg for aldrende, vanskeligstiltelangtidsbrukere av narkotika, ofte også med psykiatriskelidelser, er en alvorlig narkotikapolitisk utfordring, og det erikke funnet tilfredsstillende løsninger på dette problemet.EONN vil i årene som kommer se nærmere på dette temaet. Ehkäisevän huumetyön ytimenä on edelleen kouluissatehtävä, nuorille yleensä esipuberteetti-iästä alkaensuunnattu ehkäisevä työ. Det skolebaserte forebyggende arbeidet utgjør fortsattgrunnstammen i arbeidet rettet mot barn og unge, både førog i tenårene. Vaikka henkilökohtaisiin taitoihinja sosiaalisen kanssakäymisen taitoihin keskittyvänvuorovaikutteisen opettamisen kaltaisista tehokkaistalähestymistavoista on laajasti tietoa, vain muutama maa,kuten Kreikka, Espanja ja Irlanti, soveltavat näitä ohjelmiaopinto-ohjelmissaan järjestelmällisesti. Selv om det finnes en bred evidensbase somidentifiserer effektive tilnærmingsmåter, f.eks. interaktivundervisning med fokus på opplæring i både personlige ogsosiale ferdigheter, er det bare noen få land, f.eks. Spania,Hellas og Irland, som har lagt dette systematisk inn i skolensfagplaner. Muista maista Ranska ja Ruotsi myöntävät, ettei huumetyötä kouluissa olevielä kehitetty huippuunsa, vaan toiminta on usein varsinmonisäikeistä eikä kovin ammattimaista. Av de andre landene er det bare Sverige og Frankrike som vedgår at praksis for det forebyggendearbeidet i skolen langt fra er perfekt, men snarere basert påtilfeldige tiltak iverksatt av personer som ikke har dennødvendige faglige bakgrunnen. Kriminaalipolitiikan uudistukset ovat tuoneet vaihtoehtojavankiloihin, missä huumeidenkäyttäjät on ohjattupuolipakolliseen hoitoon tai yhdyskuntapalveluun.Perusteena on oletus, että tämän kaltaiset toimet vastaavatparemmin näiden vankien tarpeisiin. Ut fra erkjennelsen av at skolen ikke når ut til de mestsårbare unge, har det kommet i stand egne forebyggendetiltak rettet mot grupper som eksperimenterer med narkotika ifritidsmiljøer som diskoteker, klubber og musikkarrangement.Rådgivning på stedet og av jevnaldrende synes å være en avde mest lovende tilnærmingsmåtene. Vaihtoehdot vankilalleestävät erityisesti sen, että nuoret huumeidenkäyttäjätjoutuisivat kosketuksiin vankiloiden rikollisen alakulttuurinkanssa. Likeledes synesforebyggende tiltak og tidlig intervensjon i forhold til sosialtekskluderte ungdommer og unge lovbrytere å være mesteffektive når de gjennomføres på en personlig måte. Vertaisryhmätoiminta ja paikanpäällätapahtuva tiedottaminen näyttävät olevan lupaavimpialähestymistapoja. Helse- og velferdsmyndighetene involveres i stadigstørre grad og tar ansvar for tjenestetilbudet fornarkotikabrukere i fengslene, men det er fortsatt rom forforbedring. Behandling som ellers er standardtilbud i Yleiset suuntaukset ja kehitys pohjoisamerikkalaisten tutkimusten tuloksia. Generelle trender og utvikling samfunnet for øvrig, er ofte ikke tilgjengelig i fengslene. Yhdysvaltojenhuumetyön tavoitteet ja puitteet eroavat kuitenkin Euroopantilanteesta. I defleste land er de skadereduserende tiltakene som iverksettes ifengslene forholdsvis begrenset. Terveydenhuolto- ja sosiaaliviranomaistenosallistuminen on lisääntynyt ja viranomaiset ovat ottaneetvastuulleen palvelujen tarjoamisen vankiloidenhuumeidenkäyttäjille, mutta yhteistyötä tulee silti parantaaedelleen. forskning på og det finnes evidensbasert kunnskap omlegemiddelassistert behandling, delvis finansiert avlegemiddelindustrien, gir store nasjonale evalueringsstudierlite veiledning med hensyn til hva som er beste praksis forandre behandlingsmåter. Monissa viimeaikaisissa tutkimuksissa keskitytään uusiin jausein vielä kiistanalaisiin menetelmiin, joihin kuuluvat esim.käyttäjille tarkoitetut tilat, heroiinin määrääminen reseptilläsekä tablettien testaaminen. En rekke nyere studier fokuserer på innovative ogkontroversielle intervensjoner, som brukerrom, forskrivning avheroin og pilletesting. Koska tämäntyyppisetmenetelmät ovat yhä varsin kiistanalaisia, päätöksentekijättarvitsevat tietoa niiden tuloksista tietoon perustuvankeskustelun vahvistamiseksi. Samtidig som slike intervensjonerfortsatt er kontroversielle har beslutningstakere behov forinformasjon om effekten av slike strategier for å kunne leggegrunnlaget for en mer opplyst debatt. Psykososiaalisen hoidon mahdollisuuksia ehkäisevässähuumetyössä ja hoidossa ei ole tutkittu Euroopassa.Ehkäisevässä huumetyössä on hyödynnetty pitkälle Det har likevel vært mulig å kopiereen del vellykkede tilnærmingsmåter, og dennedokumentasjonen blir i stadig større grad tatt i betraktningnår politiske beslutninger tas. Selv om det er gjort mye Tieteellisten tietojen poliittista ja käytännöllistähyödyntämistä voidaan parantaa. Omsetningen av vitenskapelig dokumentasjon til politikk ogpraksis kan bli bedre. Onkin tarpeen parantaatutkijoiden ja päättäjien välistä yhteistyötä ja keskinäistäymmärrystä. Det er et skrikende behov for nærmeresamarbeid og større gjensidig forståelse mellom forskere ogbeslutningstakere. Vain muutamat maat tarkistavat kouluissatoteutettavia ehkäiseviä huumetyömenetelmiä tieteellistentietojen pohjalta. Bare noen få land har foretatt engjennomgang av praksis innen det skolebaserte forebyggendearbeidet på grunnlag av vitenskapelig dokumentasjon. Samaan aikaan, kun tieteellistä tietoaarvostetaan yhä enemmän tartuntatautien ehkäisemisessä,näyttää siltä, että hoidon laatuun ei kiinnitetä riittävästihuomiota huumeidenkäyttöön liittyvässä hoitotyössä javankiloiden huumeidenkäyttäjien palveluissa. Mensvitenskapelig dokumentasjon tillegges stadig større betydning iforebyggingen av smittsomme sykdommer, virker det i mangetilfeller som om det ikke tas tilstrekkelig hensyn til kvaliteten påpleie og omsorg når det gjelder narkotikarelatert behandlingog tjenester for narkotikabrukere i fengslene. Tieteellistätietoa hyödynnetään todella vähän etsittäessä vaihtoehtojavankilalle. Det finnes ogsålite vitenskapelig dokumentasjon når det gjelder alternativer tilfengselsstraff. Laadun takaaminen virallisemmin on kuitenkinsaamassa sijaa jäsenvaltioiden laatiessa suuntaviivoja,laatuvaatimuksia ja akkreditointijärjestelmiä. Med etableringen av retningslinjer,kvalitetsstandarder og akkrediteringssystemer for en merformalisert kvalitetssikring vinner imidlertid terreng imedlemsstatene. Tässä kappaleessa esitetään katsaus huumausaineiden käytön ja tarjonnan tilanteeseen EU:ssaja Norjassa sekä viimeaikaiseen kehitykseen ja uusiin suuntauksiin. Dette kapittelet gir et overblikk over situasjonen når det gjelder bruk og tilgang på narkotiskestoffer i EU og Norge samt utviklingen i den senere tid og trendene framover. Huumeidenkäyttö väestössä (1 Narkotikabruk i befolkningen generelt (1 Huumepolitiikan ja ehkäisevän huumetyön suunnittelussa jaarvioinnissa tarvitaan luotettavia tietoja, jotka koskevatväestön ja nuorten huumeidenkäytön laajuutta, käyttötapojaja käytön aloittamisikää sekä käyttäjien ominaispiirteitä jakäsityksiä riskeistä. Pålitelig informasjon om omfanget av og mønstrene fornarkotikabruk og alder ved første gangs bruk ibefolkningen generelt og blant unge, samt hva somkarakteriserer brukere og risikooppfatninger, er viktig for åkunne utforme og evaluere narkotikapolitikken ogforebyggende tiltak. Huumeidenkäyttöä väestössä mittaavientutkimusten perusteella voidaan arvioida, kuinka suuri osaväestöstä on käyttänyt huumeita. Narkotikabruk i befolkningen genereltmåles i spørreundersøkelser som gir estimater over hvorstor andel av befolkningen som noen gang har bruktnarkotika. Tavallisimpiamittauskohteita ovat De vanligste målene er: • mikä tahansa huumeidenkäyttö elämän aikana elihuumeita ”ainakin kerran käyttäneet” henkilöt • enhver bruk av narkotika i løpet av en persons liv(livstidsprevalens), også kalt ’livstidserfaring’, Pohdittaessa eroja kansallisissa luvuissa yleensä on otettavahuomioon monia tekijöitä. En rekke faktorer må tas i betraktning ved en vurdering avforskjellene i de nasjonale tallene. Kaupungissa ja maaseudullaelävän väestön suhteelliset osuudet maittain voivat osaksiselittää erot. Noen av forskjellene kanforklares med at befolkningen er ulikt fordelt på byer ogdistrikter. Muita syitä vaihteluun ovat sukupolviin liittyvättekijät (esimerkiksi syntymäkohortti, jossa huumeidenkäyttöon yleistynyt) sekä nuorten miesten ja naistenelämäntapojen samankaltaisuus. Andre forskjeller kan skyldes generasjonsrelatertefaktorer (f.eks. den fødselskohorten der narkotikabruk bleutbredt) eller graden av tilnærming i livsstil mellom ungemenn og kvinner. Myös sosiaalinen jakulttuurinen tausta voivat vaikuttaa itse ilmoitettaviintietoihin huumeidenkäytöstä. Sosial og kulturell kontekst kan ogsåpåvirke egenrapporteringen av narkotikabruk. Lisäksi menetelmään liittyvättekijät, kuten virheet otannassa ja tyhjät vastaukset, voivatvaikuttaa tuloksiin. Og til sist,resultatene kan påvirkes av faktorer knyttet til metodikk,f.eks. utvalgsfeil og manglende svar. Maiden välisiä vertailevia analyysejaolisi tehtävä varoen etenkin silloin, kun erot ovat pieniä.Huumepolitiikkaa suunniteltaessa ja arvioitaessa olisiotettava huomioon esimerkiksi tutkitun väestön erityisetikäryhmät, syntymäkohortit, sukupuoli ja asuinpaikka(kaupunki vs. maaseutu). Sammenlignendeanalyser landene imellom bør utføres med forsiktighet,særlig der hvor forskjellene er små, og utformingen ogevalueringen av narkotikapolitikken bør blant annet tahensyn til spesifikke aldersgrupper, fødselskohorter, kjønnog bosted (dvs. by kontra land) for den undersøktebefolkningen. Huumeidenkäytön levinneisyys ja käyttötavat väestössä mikä tahansa huumeidenkäyttö viimeisen kuukaudenaikana (viimeisten 30 päivän aikana) eli ”tällä hetkellähuumeita käyttävät” henkilöt. Utbredelse av og mønstre for narkotikabruk ibefolkningen generelt enhver bruk av narkotika i løpet av den siste måneden(30-dagersprevalens), også kalt ‘aktuell bruk’. Huolimatta menetelmiin liittyvistä rajoituksista, jotkakoskevat tutkimustulosten vertailua maittain, EU:ssa onnähtävissä yhtenevyyksiä huumeidenkäyttötavoissa.Peruskäyttötavat eivät ole juuri muuttuneet viimevuotisestaraportista. Til tross for metodologiske begrensninger isammenligningen av resultater fra undersøkelser gjort i flereland, er det mulig å identifisere enkelte felles mønstre fornarkotikabruken i hele EU. Grunnmønstrene har holdt segforholdsvis uendret siden forrige årsrapport ble utgitt. Kannabis on edelleen yleisimmin käytetty laitonhuumausaine kaikissa EU-maissa. Cannabis er fortsatt det illegale stoffet som brukes mest ialle EU-land. Ainakin kerrankäyttäneitä on paljon enemmän kuin hiljattain käyttäneitätai tällä hetkellä käyttäviä, mikä viittaa siihen, ettäkannabiksen käyttö on yleensä satunnaista tai että se loppuu jonkin ajan kuluttua. Livstidserfaring er mye mer utbredt enn nyligeller aktuell bruk. (3) Tällä hetkellä käyttävistä Dette tilsier at bruken av cannabis vanligvis er sporadisk eller avsluttes etter en tid (3). Aktuell Ainakin kerran huumeita käyttäneitä on aina enemmän kuinhiljattain käyttäneitä ja tällä hetkellä käyttäviä, sillä tähänryhmään sisältyvät kaikki, jotka ovat joskus kokeilleethuumeita riippumatta siitä, miten kauan sitten kokeilutapahtui. Tallene for ‘livstidserfaring’ vil alltid være høyere enn for deto andre gruppene ettersom denne gruppen omfatter allesom noen gang har prøvd narkotika, uansett hvor lengesiden dette er. Hiljattain huumeita käyttäneitä on yleensävähemmän, mutta luvut kuvastavat paremmin nykytilannetta.Tällä hetkellä huumeita käyttävien osuus voi antaa viitteitähuumeita säännöllisesti käyttävien määrästä, mutta luvutovat yleensä alhaisia. Tallene for ‘nylig bruk’ er som regel lavere,men gir et bedre bilde av den nåværende situasjonen.‘Aktuell bruk’ kan være en indikator på antallet menneskersom jevnlig bruker narkotika, men dette tallet vil normaltvære lavt. Ainakin kerran käyttäneiden,hiljattain käyttäneiden ja tällä hetkellä käyttävien luvutyhdistämällä voidaan saada perustietoahuumeidenkäyttötavoista (esimerkiksi käytön jatkumisesta). En kombinasjon av livstidserfaring og nylig elleraktuell bruk kan gi informasjon om mønstrene fornarkotikabruk (f.eks. fortsettelsesrater). vain harvat ovat 40 vuotta täyttäneitä. narkotikabruk er uvanlig i aldersgruppen over 40. Joissakin maissapieni osa aikuisista (0,5–1 %) käyttää kannabista lähespäivittäin, ja tähän ryhmään olisi kiinnitettävä erityistähuomiota. Enkelteland rapporterer om en liten andel voksne (0,5–1 %) sombruker stoffet nesten daglig, og denne gruppen bør viessærlig oppmerksomhet. Muita laittomia huumausaineita kuin kannabista käyttääpaljon pienempi osuus väestöstä, joskin maiden välillä on huomattavia eroja. (4) Niin ikään huumeiden säännöllinen Langt færre har brukt andre ulovlige stoffer enn cannabis, men det er betydelige forskjeller landene imellom (4). Også Monissa kyselyissä tutkitaan myös huumeidenkäytönaloittamisikää ja käytön toistuvuutta, millä perusteellavoidaan arvioida käytön yleisyyttä ja erilaisia käyttötapoja,kuten suurempia annoksia tai tiheämpää käyttöä (joka lisääriskiä). Mange undersøkelser ser også på alder ved førstegangsbruk og bruksfrekvens, som gjør det mulig å gjøre overslagover forekomst og avdekke ulike bruksmønstre, f.eks.høyere doser eller hyppigere bruk (som innebærer høyererisiko). Lisäksi voidaan selvittää, miten huumeidenkäyttösekä sosiodemografiset tekijät, mielipiteet, käsityksetriskeistä, elämäntavat, terveysongelmat jne. ovat yhteydessätoisiinsa. I tillegg kan det avdekkes sammenhenger mellomnarkotikabruk og sosiodemografiske faktorer, meninger ogrisikooppfatninger, livsstil, helseproblemer osv. tai jatkuva käyttö on epätavallista – useimmille for disse er jevnlig eller vedvarende bruk uvanlig – for de Lisätietoja, ks. laatikko 1 OL: Menetelmät, joita käytetään arvioitaessa huumeidenkäyttöä koko väestössä (verkkoversio).Ks. EMCDDA:n suuntaviivat avainindikaattoriin ”Väestön huumeiden käytön levinneisyys ja käyttötavat – väestötutkimukset” For ytterligere informasjon, se boks 1 OL: Metoder brukt for å anslå narkotikabruk i befolkningen generelt (nettutgaven).Se EONNS retningslinjer for nøkkelindikatoren ‘utbredelse av og mønstre for narkotikamisbruk i befolkningen generelt – befolkningsundersøkelser’ Kaavio 2 OL: Kannabiksen, amfetamiinien, ekstaasin ja kokaiinin hiljattainen käyttö (viimeisten 12 kuukauden aikana) nuorilla aikuisilla (15–34-vuotiaat) Figur 2 OL: Nylig bruk (siste 12 måneder) av cannabis, amfetamin, ecstasy og kokain blant unge voksne (15-34 år) i europeiske land, ifølge nasjonale befolkningsundersøkelser (nettutgaven). Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa huumeidenkäyttö on suhteellisen lyhytkestoista (ts. ainakinkerran käyttäneiden osuus on selvästi suurempi kuin Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge fleste er narkotikabruk en forholdsvis kortlivet affære (dvs. Kaavio 1: Nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) hiljattainen(viimeisten 12 kuukauden aikana) kannabiksen käyttö Euroopanmaissa, mitattu kansallisilla väestötutkimuksilla hiljattain käyttäneiden osuus). (5 livstidserfaringen er klart høyere enn nylig bruk) (5 Kannabista ainakin kerran käyttäneiden osuus kokoaikuisväestöstä vaihteli 7–10 prosentista (Portugali ja Suomi) noin 30 prosenttiin (Tanska ja Yhdistynytkuningaskunta). For den voksne befolkningen sett under ett, rapportereslivstidserfaring med cannabisbruk å variere fra 7–10 %(Portugal og Finland) til ca. Useimmissa muissa maissa osuus oli 20–25 prosenttia. Muista huumausaineista amfetamiinejaoli kokeillut 0,5–6 prosenttia väestöstä (paitsi Yhdistyneessäkuningaskunnassa, jossa osuus oli 11 %) ja kokaiinia jaekstaasia 0,5–5 prosenttia väestöstä. 30 % (Danmark og Storbritannia), med hovedvekten i området 20–25 %.Innrapporterte bruksrater for andre narkotiske stoffer enncannabis ligger på 0,5–6 % for amfetamin (bortsett fra i Storbritannia, der tallet er 11 %) og 0,5–5 % for kokain ogecstasy (6). (6) Heroiinia olikokeillut yleensä alle prosentti väestöstä, mutta joissakinmaissa jopa 2–3 prosenttia nuorista miehistä oli kokeillutheroiinia. Heroin har generelt blitt prøvd av mindre enn 1 % av befolkningen, selv om enkelte land rapporterer atinntil 2–3 % av unge menn har eksperimentert med dettestoffet. Kannabista hiljattain käyttäneitä oli 1–10 prosenttia kaikistaaikuisista, joskin useimmissa maissa (10) osuus oli 5–10 prosenttia. Av alle voksne rapporterer 1–10 % nylig cannabisbruk,men i de fleste land (10) varierer utbredelsen mellom 5 %og 10 %. Amfetamiineja, kokaiinia tai ekstaasiahiljattain käyttäneitä oli yleensä alle prosentti aikuisista.Espanjassa, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassanäitä kolmea huumausainetta käytettiin hieman yleisemminkuin muualla. Nylig bruk av amfetamin, kokain eller ecstasyligger generelt under 1 % for den voksne befolkningen. Tanskassa ja Norjassa käytettiin suhteellisestimuita yleisemmin amfetamiineja ja Alankomaissa ekstaasia. (7) I Spania, Irland og Storbritannia er bruksratene for alledisse stoffene noe høyere, mens Danmark og Norge harrelativt høyere bruk av amfetamin, og i Nederland er brukav ecstasy mer vanlig (7). Huumeidenkäyttäjiä (sekä ainakin kerran käyttäneitä ettähiljattain käyttäneitä) oli nuorissa aikuisissa enemmän kuinkoko väestössä. Narkotikabruk (målt som livstidserfaring og nylig bruk) erhøyere blant unge voksne enn blant befolkningen generelt.Nylig cannabisbruk rapporteres av 5–20 % unge voksne(Sverige 1–2 %), mens et betydelig antall land (7)rapporterer om rater mellom 10 % og 20 % (fig. 1). Huom.Tiedot on saatu jokaisen maan uusimmasta kansallisesta väestötutkimuksesta. Merknader:Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale undersøkelsene som er tilgjengeligi hvert land. Otosten koot (n) viittaavat 15–34-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvien vastaajien määrään. Utvalgsstørrelsene (n) viser til totalt antall respondenter i aldersgruppen 15–34. Lisätietoja vastaajamääristä koko tutkimuksessa esitetääntilastotaulukossa 2: Viimeisten 12 kuukauden aikana huumeita käyttäneiden osuus uusimmissa kansallisissa yleisissä väestötutkimuksissa EU-maissaja Norjassa (verkkoversio). For ytterligere opplysninger om antall respondenter forhele undersøkelsen, se statistisk tabell 2: Prevalens siste 12 måneder (LYP)ifølge nyere landsomfattende befolkningsundersøkelser i EU-landene og Norge (nettutgaven). EMCDDA:n vakiomääritelmä nuorille aikuisilleon ikäryhmä 15–34-vuotiaat. EONNs standarddefinisjon av unge voksne er aldersgruppen 15–34 år. I Danmark og Storbritannia regnes unge voksne å værei alderen 16–34 år og i Tyskland og Irland 18–34 år. Ikäryhmien vaihtelu voivaikuttaa hieman maiden välisiin eroihin. Joissakin maissa luvut laskettiinkansallisella tasolla uudestaan, jotta ne vastaisivat mahdollisimman pitkälti EMCDDA:n asettamia vakioikäryhmiä.(1)Ranska teetti uuden väestötutkimuksen vuonna 2002, mutta sen otos oli huomattavasti pienempi (2 009 vastaajaa). Variasjoner i aldersspredningen kan til en viss grad medføre enkelte nasjonale forskjeller.Enkelte land har beregnet de nasjonale tallene på nytt for i størst mulig gradå tilpasse dem til EONNs standardaldersgruppe.(1) Frankrike gjennomførte en ny undersøkelse i 2002, men med et betydelig mindre utvalg (2 009 respondenter). Ks. tilastotaulukko 1: Ainakin kerran käyttäneiden osuus uusimmissa kansallisissa yleisissä väestötutkimuksissa EU-maissa ja Norjassa (verkkoversio).(2)Irlannissa koko väestötutkimuksen otos (18–64-vuotiaat) on 6 539.(3)Englanti ja Wales. Se statistisk tabell 1: Livstidsprevalens (LTP)for narkotikabruk ifølge nyere landsomfattende befolkningsundersøkelser i EU-landene og Norge (nettutgaven).(2) I Irland er utvalget for hele undersøkelsen (18–64 år) 6 539 respondenter.(3)England og Wales. Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit 2002, tiedot on otettu tutkimusraporteista taitieteellisistä julkaisuista. Nasjonale Reitoxrapporter for 2002, hentet fra undersøkelsesrapportereller vitenskapelige artikler. Ks. myös tilastotaulukko 1: Ainakin kerran käyttäneiden osuus uusimmissa kansallisissa yleisissä väestötutkimuksissa EU-maissa ja Norjassa (verkkoversio). Se også statistisk tabell 1: Livstidsprevalens (LTP)for narkotikabruk ifølge nyere landsomfattende befolkningsundersøkelser i EU-landene og Norge (nettutgaven). 8) kokaiinia 1,9 prosenttia ja ekstaasia 1,4 prosenttia. og ecstasybruk av 1,4 % (8). Livstidserfaring med og nylig Kannabista oli käyttänythiljattain (viimeisten 12 kuukauden aikana) 9,3 prosenttia, käyttäneitä oli Yhdysvalloissa enemmän kuin yhdessäkään EU-maassa. Nylig bruk av cannabis (siste12 måneder) ble rapportert av 9,3 %, kokainbruk av 1,9 % bruk av cannabis er høyere i USA enn i noen av EU-landene. 12 kuukauden tai viimeisten 30 päivän aikana. Dette uttrykkes som ’fortsettelsesrate’, dvs. den delen av befolkningen som ikke bare har brukt et stoff en gang i løpet av livet, men også har brukt det i løpet av siste 12 måneder eller siste 30 dager. Ks. tilastotaulukko 1: Ainakin kerran käyttäneiden osuus uusimmissa kansallisissa yleisissä väestötutkimuksissa EU-maissa ja Norjassa (verkkoversio).Ks. tilastotaulukko 2: Viimeisten 12 kuukauden aikana huumeita käyttäneiden osuus uusimmissa kansallisissa yleisissä väestötutkimuksissa EU-maissa ja Se statistisk tabell 1: Livstidsprevalens (LTP) for narkotikabruk ifølge nyere landsomfattende befolkningsundersøkelser i EU-landene og Norge (nettutgaven).Se statistisk tabell 2: Prevalens siste 12 måneder (LYP) ifølge nyere landsomfattende befolkningsundersøkelser i EU-landene og Norge (nettutgaven).Kilde:SAMHSA, Office of Applied Studies, National Household Survey on Drug Abuse, 2001 (http://www.samhsa.gov/oas/nhsda/oas.html). Merk at Huom.Yhdysvaltojen kyselyssä ikäryhmä (12 vuotta täyttäneet) on laajempi kuin EMCDDA:n ikäryhmä (15–64-vuotiaat) Euroopan unionin tutkimuksissa. Tämätarkoittaa sitä, että Yhdysvaltojen kyselyssä ilmoitetut luvut ovat yleensä hieman alempia kuin jos olisi käytetty samaa ikäryhmää kuin EU:ssa, sillä huumeidenkäyttö on vähäistä 12–15-vuotiaiden ja etenkin 65 vuotta täyttäneiden keskuudessa. (6 (7 (8 aldersspredningen i den amerikanske undersøkelsen (12 år og eldre) er større enn aldersspredningen som er brukt av EONN i undersøkelsene i EU (15-64 år).Ettersom narkotikabruk er lite utbredt blant 12-15-åringer, og enda mindre blant folk over 65 år, vil den amerikanske undersøkelsen selvfølgelig gi lavere tall. Luku 1: Huumetilanne kokaiinia hiljattain käyttäneitä oli enemmän kuinuseimmissa maissa, lukuun ottamatta Espanjaa (2,6 %) ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa (2,0 %). Kapittel 1: Narkotikasituasjonen høyere i USA enn i de fleste EU-landene, med unntak av Spania (2,6 %) og Storbritannia (2,0 %). Ekstaasia käyttäneitäoli enemmän kuin EU-maissa lukuun ottamatta Espanjaa,Irlantia, Alankomaita ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa. Bruken av ecstasyer høyere i USA enn i alle EU-landene unntatt Spania,Irland, Nederland og Storbritannia. Erilaiset tutkimukset (kansalliset ja paikalliset tutkimukset sekävarusmies- ja koululaiskyselyt) osoittavat, että kannabiksenkäyttö lisääntyi selvästi 1990-luvulla melkein kaikissa EU-maissa erityisesti nuorten keskuudessa. Ulike typer spørreundersøkelser (nasjonale eller lokale,blant vernepliktige eller skolebarn) viser at cannabisbruk,særlig blant unge, økte markant i løpet av 1990tallet inesten alle landene i EU. Samaan aikaankannabiksen käyttö samankaltaistui eri maiden välillä.Useissa maissa ainakin kerran kannabista käyttäneitä oli20–25 prosenttia ja hiljattain käyttäneitä 5–10 prosenttia. Samtidig er det avdekket et stadigstørre sammenfall i cannabisbruken landene imellom –mange land rapporterer om ca. 20–25 % livstidserfaring og5–10 % nylig bruk. Huumeidenkäytön suuntaukset väestössä Trender for narkotikabruk i befolkningen generelt Vaikka kannabiksen käyttö lisääntyy jatkuvasti monissamaissa, on syytä huomata, että jotkin maat ilmoittavat(Irlannissa, Italiassa, Alankomaissa, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa), että koululaisista, varusmiehistä ja teini-ikäisistätehtyjen tutkimusten perusteella kannabiksen käyttö voi ollatasaantumassa. Selv om mange land rapporterer en fortsatt stigende trendfor cannabisbruk, er det verdt å merke seg at en rekke land(Irland, Italia, Nederland, Finland, Sverige og Norge)rapporterer at bruken ifølge studier gjennomført blantskoleelever, vernepliktige og tenåringer, kan være i ferdmed å flate ut. On vaikeaa määritellä selviä suuntauksia, jotka sopisivatkaikkiin EU-maihin. Det er vanskeligere å avdekke europeiske trender for brukav andre stoffer (f.eks. kokain, ecstasy og amfetamin), delsfordi undersøkelsesmaterialet i mange tilfeller er lite, delsfordi bruken av disse stoffene generelt er langt mindre Johdonmukaisia tutkimussarjoja on vainmuutamista maista, ja silloinkin tiedot ovat yleensä vainmuutaman vuoden ajalta. Det er vanskelig å definere helt klare trender som gjelderfor hele EU. Lisäksi EU-maiden sosiaaliset jakulttuuriset taustat ovat hyvin erilaisia. Sammenhengende serier av undersøkelser erutført bare i noen få land og selv der bare over noen få år.I tillegg er det store sosiale og kulturelle forskjeller mellom EU-landene. Ainakin kerrankäyttäneiden luvuista ei juuri ole hyötyä suuntauksiaarvioitaessa, koska luvut ovat kumulatiivisia ja ne voivatnousta sukupolviin liittyvien tekijöiden vaikutuksesta, vaikkatämänhetkinen huumeidenkäyttö olisi tasaista tai laskussa.Toisaalta hyvin nuorista (13–15-vuotiaista) ainakin kerrankäyttäneet ovat yleensä hiljattain käyttäneitä. Livstidserfaring har begrenset verdi iforbindelse med trendanalyser ettersom det er et kumulativtmål som kan øke som følge av generasjonseffekter selv omaktuell narkotikabruk er stabil eller går ned. Euroopassa muiden huumeiden (esimerkiksi kokaiinin,ekstaasin tai amfetamiinien) käyttöön liittyviä suuntauksiaon vaikea selvittää osittain siksi, että tutkimusten otoksetovat usein pieniä, ja osittain siksi, että näidenhuumeidenkäyttö on kaiken kaikkiaan paljon vähäisempää. På den annenside vil livstidserfaring blant unge (13–15 år) gjenspeilenylig bruk. Kaavio 2: Nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) hiljattainen (viimeisten 12 kuukauden aikana) amfetamiinien, ekstaasin ja kokaiinin käyttö Euroopan maissa, mitattuna kansallisilla väestötutkimuksilla Figur 2:Nylig bruk (siste 12 måneder) av amfetamin, ecstasy og kokain blant unge voksne (15–34 år) i europeiske land ifølge nasjonalebefolkningsundersøkelser Huom.E & W, Englanti ja Wales.Tiedot on saatu jokaisen maan uusimmasta kansallisesta väestötutkimuksesta. Merknader: E & W, England og Wales Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale undersøkelsene som er tilgjengelig i hvert land. Otosten koot (n) viittaavat 15–34-vuotiaiden ikäryhmään kuuluvien vastaajien määrään.Lisätietoja vastaajamääristä koko tutkimuksessa esitetään tilastotaulukossa 2: Viimeisten 12 kuukauden aikana huumeita käyttäneiden osuus uusimmissa kansallisissayleisissä väestötutkimuksissa EU-maissa ja Norjassa (verkkoversio). Utvalgsstørrelsene (n) viser til totalt antall respondenter i aldersgruppen 15–34.For ytterligere opplysninger om antall respondenter for hele surveyundersøkelsen, se statistisk tabell 2: Prevalens siste 12 måneder (LYP) ifølge nyere landsomfattendebefolkningsundersøkelser i EU-landene og Norge (nettutgaven). EMCDDA:n vakiomääritelmä nuorille aikuisille on ikäryhmä 15–34-vuotiaat. EONNs standarddefinisjon av unge voksne er aldersgruppen 15–34 år. I Danmark og Storbritanniaregnes unge voksne å være i alderen 16–34 år og i Tyskland og Irland 18–34 år. Ikäryhmien vaihtelu voivaikuttaa hieman maiden välisiin eroihin. Joissakin maissa luvut laskettiin kansallisella tasolla uudestaan, jotta ne vastaisivat mahdollisimman pitkälti EMCDDA:n asettamia vakioikäryhmiä.(1) Ranska teetti uuden väestötutkimuksen vuonna 2002, mutta sen otos oli huomattavasti pienempi (2 009 vastaajaa). Variasjoner i aldersspredningen kan til en viss grad medføre enkelte nasjonale forskjeller.Enkelte land har beregnet de nasjonale tallene på nytt for i størst mulig grad å tilpasse dem til EONNs standardaldersgruppe.(1) Frankrike gjennomførte en ny undersøkelse i 2002, men med et betydelig mindre utvalg (2 009 respondenter). Ks. myös tilastotaulukko 2: Viimeisten 12 kuukauden aikana huumeita käyttäneiden osuus uusimmissa kansallisissa yleisissä väestötutkimuksissa EU-maissa ja Norjassa (verkkoversio).(2) Irlannissa koko väestötutkimuksen otos (18–64-vuotiaat) on 6 539.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit 2002, tiedot on otettu tutkimusraporteista tai tieteellisistä julkaisuista. Se også statistisk tabell 2: Prevalens siste 12 måneder(LYP) ifølge nyere landsomfattende befolkningsundersøkelser i EU-landene og Norge (nettutgaven).(2) I Irland er utvalget for hele undersøkelsen (18–64 år) 6 539 respondenter.Kilder: Nasjonale Reitoxrapporter for 2002, hentet fra undersøkelsesrapporter eller vitenskapelige artikler. Ks. myös tilastotaulukko 2: Viimeisten 12 kuukauden aikana huumeitakäyttäneiden osuus uusimmissa kansallisissa yleisissä väestötutkimuksissa EU-maissa ja Norjassa (verkkoversio). Se også statistisk tabell 2: Prevalens siste 12 måneder (LYP) ifølgenyere landsomfattende befolkningsundersøkelser i EU-landene og Norge (nettutgaven). Kaavio 3: Kannabiksen (A) ja kokaiinin (B) hiljattaisen käytön(viimeisten 12kuukauden aikana) kehitys nuorilla aikuisilla (15–34-vuotiaat) joissakin EU-maissa Figur 3:Utviklingen av nylig bruk (siste 12 måneder) av cannabis ogkokain blant unge voksne (15–34 år) i noen EU-land Kaavio3 (A):Kannabiksen käytön kehitys Figure 3 (A):Utviklingen av cannabisbruk Kyselyjä olisi hyvätäydentää kohdennetuilla antropologisilla tutkimuksilla. Ideelt sett burde undersøkelsene suppleres medmålrettede antropologiske studier. Yhdistynyt kuningaskunta (E & W) (16–29) Storbritannia (E & W) (16–29) Ekstaasin käyttö lisääntyi selvästi 1990-luvulla (ja käyttönäyttää yhä leviävän) tietyissä nuorisoryhmissä, mutta vainneljässä maassa (Espanjassa, Irlannissa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) ekstaasia hiljattain(viimeisten 12 kuukauden aikana) käyttäneitä oli yli3prosenttia nuorista aikuisista. Bruken av ecstasy hadde en klar økning på 1990tallet (ogser fortsatt ut til å spre seg) blant visse ungdomsgrupper,men bare fire land (Spania, Irland, Nederland og Storbritannia) rapporterer om rater på over 3 % for nyligbruk (siste 12 måneder) blant unge voksne. Yhdistynyt kuningaskunta (E & W) (16–34) Storbritannia (E & W) (16–34) 0 Huolestuttavaa on, että huumeidenkäyttöä kuvaavienindikaattoreiden (hoidontarve, takavarikot, kuolemanjälkeisten myrkytystutkimusten tulokset) mukaan kokaiininkäyttö on lisääntymässä joissakin maissa. Det er foruroligende at indikatorene på narkotikabruk(behandlingsetterspørsel, beslag, toksikologiske funn etterobduksjon) tyder på økt bruk av kokain i noen land. Kokaiinin käyttöon edelleen vähäistä koko väestön keskuudessa, muttakokaiinin hiljattainen käyttö (viimeisten 12 kuukaudenaikana) on kasvanut tasaisesti nuorten keskuudessa(vuosina 1994–2000) Yhdistyneessä kuningaskunnassa (9) Selvom kokainbruken i befolkningen generelt fortsatt er lav,synes det å være en konsekvent økning i nylig bruk (siste Kaavio3 (B):Kokaiinin käytön kehitys Figur 3 (B):Utviklingen av kokainbruk % ja vähäisemmässä määrin mahdollisesti myös Tanskassa,Saksassa, Espanjassa ja Alankomaissa. 12 måneder) blant unge (1994–2000) i Storbritannia (9) ogmuligens også – i noen mindre grad – i Danmark, Tyskland,Spania og Nederland. Muissa maissa(Kreikassa, Irlannissa, Italiassa ja Itävallassa) käyttö onlisääntynyt paikallisten tai laadullisten tietojen perusteella(Reitoxin vuoden 2001 tai 2002 kansalliset raportit). På grunnlag av lokale og kvalitativeopplysninger (Hellas, Irland, Italia og Østerrike) har andreland (Nasjonale Reitoxrapporter for 2001 og 2002),rapportert om en økning. Tätäilmiötä olisi seurattava tiiviisti varsinkin kaupungissaasuvien nuorten osalta (kaavio 3). Dette fenomenet bør kartleggesnøye, særlig når det gjelder unge mennesker i urbane strøk(fig. 3). Yhdistynyt kuningaskunta (E & W) (16–29)Espanja Storbritannia (E & W) (16–29) Tilastotaulukko 1: Ainakin kerran käyttäneiden osuusuusimmissa kansallisissa yleisissä väestötutkimuksissa EU-maissa ja Norjassa Statistisk tabell 1: Livstidsprevalens (LTP) for narkotikabrukifølge nyere landsomfattende befolkningsundersøkelser i EU-landene og Norge 0 Tilastotaulukko 3: Koululaistutkimukset: ainakin kerranhuumeita käyttäneet 15–16-vuotiaat oppilaat Statistisk tabell 2: Prevalens siste 12 måneder (LYP) ifølge nyere landsomfattende befolkningsundersøkelser i EU-landeneog Norge Huumeiden ongelmakäytöllä tarkoitetaan opiaattien,kokaiinin ja/tai amfetamiinien suonensisäistä tai pitkäaikaista/säännöllistä käyttöä. (10 ‘Problematisk bruk av narkotika’ defineres her som‘injeksjonsbruk av narkotika eller langvarig/regelmessig bruk av opiater, kokain og/eller amfetamin’ (10 E & W, Englanti ja Wales.Tiedot on saatu jokaisen maan uusimmasta kansallisesta väestötutkimuksesta. Merknader: E & W, England og Wales Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale undersøkelsene som er tilgjengelig i hvert land. Kunkin väestötutkimuksen luvut ja menetelmät esitetään tilastotaulukossa 2 (verkkoversio).EMCDDA:n vakiomääritelmä nuorille aikuisille on ikäryhmä 15–34-vuotiaat.Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan määritelmä nuorille aikuisille onikäryhmä 16–34-vuotiaat, ja Saksan ja Irlannin määritelmä on ikäryhmä18–34-vuotiaat. Tallene og metodene for de enkelte undersøkelsenefinnes i statistisk tabell 2 (nettutgaven).EONNs standarddefinisjon av unge voksne er aldersgruppen 15–34 år. I Danmark og Storbritannia regnes unge voksne å være i alderen 16–34år og i Tyskland og Irland 18–34 år. Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit 2002, tiedot on otettu tutkimusraporteista taitieteel-lisistä julkaisuista. I Frankrike er alderspredningen25–34 (1992) eller 18–39 (1995).Utvalgsstørrelsen (antall deltakere) for hver undersøkelse finnes i statistisktabell 2 (nettutgaven).I Danmark gjelder tallet for 1994 bruk av ‘harde stoffer’.Kilder: Nasjonale Reitoxrapporter for 2002, hentet fra undersøkelsesrapportereller vitenskapelige artikler. Ks. yksittäiset lähteet tilastotaulukossa 2 (verkkoversio). Se enkeltkilder i statistisk tabell 2 (nettutgaven). Nykyisten arviointimenetelmien, tietojen laadun ja tietojenluotettavuuden perusteella suuntauksia ei aina pystytätulkitsemaan luotettavasti. Graden av pålitelighet ved dagens beregningsmetoder,datakvalitet og datatilgjengelighet gjør at det ikke alltid ermulig å tolke trender på en pålitelig måte. I tillegg finnesdet ingen metode som tillater pålitelige beregninger for alle Yhdistyneen kuningaskunnan sisäasiainministeriön mukaan käyttö on kuitenkin tasaantumassa (ks. kaavio 3). Selv om økningen ifølge det britiske innenriksdepartementet ser ut til å flate ut (se fig. 3). Englannissa ja Walesissa 16–29-vuotiaiden käytössä havaittiin merkittäviä muutoksia (noin 5 %) vuosina 1996–1998 ja vuosina 1998–2000 tehdyissä tutkimuksissa. Studier gjennomført i England og Wales blant unge i aldersgruppen 16-29 år fant signifikante endringer (omkring 5 %) fra 1996 til 1998 og fra 1998 til 2000. Vuosien 2000 ja 2001–2002 eroteivät kuitenkaan olleet merkittäviä. Forskjellene fra 2000 til 2001-02 var imidlertid ikkesignifikante. Lisätietoja, ks. laatikko 2 OL: Huumeiden ongelmakäytön määritelmä ja arvioinnissa käytettävät menetelmät (verkkoversio). For ytterligere informasjon, se boks 2 OL: Definisjon på og metoder brukt for å anslå omfanget av problematisk bruk av narkotika (nettutgaven). Kaavio 4: Arviot huumeiden ongelmakäytöstä Euroopan unioninjäsenvaltioissa (viimeisen vuoden aikana käyttäneet tuhatta 15–64-vuotiasta asukasta kohti) Figur 4:Anslag over problematisk bruk av narkotika i forskjelligemedlemsstater i EU (nyeste anslag over ettårsprevalens pr. 1 000innbyggere i aldersgruppen 15–64 år) Norja2000 Norge2000 Yhdistynytkuningaskunta1996 Storbritannia1996 Ruotsi1998 Sverige1998 Huom.Luvuista näkee yhdistetysti eri arvioiden maakohtaisen vaihteluvälin. Merknader: Tallene viser kombinert prevalens for de forskjellige estimatene for hvertland. Nevoivat perustua osittain erilaisiin menetelmiin ja tietolähteisiin, ja niitä on tulkittava varoen (ks. tilastotaulukoiden verkkoversioista erityiset arviot ja yksityiskohdat). De kan være delvis basert på ulike metoder og datakilder og bør derfor tolkes med varsomhet (se statistiske tabeller i nettutgaven for de enkelteestimatene og ytterligere opplysninger). Piste osoittaa vaihteluvälin keskikohdan, ja viiva osoittaa virhemarginaalin tai 95 prosentin luotettavuusvälin. Punktet viser middelverdien for anslagene, mens linjen representerer usikkerhetsområdet eller 95 % konfidensintervall. Mitä pidempi viiva on, sitälaajempi on arvioidun käytön vaihteluväli (tietoja ei ole saatavilla Ranskan,Luxemburgin eikä Yhdistyneen kuningaskunnan osalta).Lähteet: Kansalliset seurantakeskukset EMCDDA:n hankkeessa: ”National prevalenceestimates of problem drug use in the European Union, 1995–2000”,CT.00.RTX.23, Lissabon, EMCDDA, 2003. Koordinoijana toimii Institut für Therapieforschung, München. Jo lengre linjen er, jo bredere er utbredelsesanslaget (ikke tilgjengelig for Frankrike, Luxembourg og Storbritannia).Kilder: Nasjonale kontaktpunkter gjennom EONN-prosjektet: ‘Nasjonale anslagover utbredelsen av problematisk bruk av narkotika i Den europeiske union,1995–2000’, CT.00.RTX.23, Lisboa, EONN, 2003. Samordnet av Institutfür Therapieforschung, München. Mitä pidempi viiva on, sitälaajempi on vaihteluväli arvioidusta käytöstä (tietoja ei ole saatavilla Espanjaneikä Irlannin osalta). Jo lengre linjen er, jo bredere er utbredelsesanslagene (ikke tilgjengelig for Spania og Irland). Kaikissa arvioissa on noudatettu EMCDDA:n määritelmäähuumeiden ongelmakäytöstä. Alle anslag samsvarer med EONNs definisjon av problematisk bruk av narkotika. Ruotsin arviota on mukautettu vastaamaantätä määritelmää.Lähteet: Kansalliset seurantakeskukset EMCDDA:n hankkeessa: ”National prevalenceestimates of problem drug use in the European Union, 1995–2000”,CT.00.RTX.23, Lissabon, EMCDDA, 2003. Koordinoijana toimii Institut für Therapieforschung, München. Det svenske anslaget er justert forå samsvare med denne definisjonen.Kilder: Nasjonale kontaktpunkter gjennom EONN-prosjektet: ‘Nasjonale anslagover utbredelsen av problematisk bruk av narkotika i Den europeiske union,1995–2000’, CT.00.RTX.23, Lisboa, EONN, 2003. Samordnet av Institutfür Therapieforschung, München. Useissa maissa on muutoksia arviossa, mikä viittaa kasvuunongelmakäytössä 1990-luvun puolivälistä. Flere land rapporterer at de har måttet justere estimatene,noe som tyder på en økning i problematisk bruk sidenmidten av 1990-tallet. 1990-luvulla8maata 16:sta ilmoitti aiempaa suurempia arvioita jokohuumeiden ongelmakäytössä (Saksa, Espanja, Italia,Luxemburg, Suomi ja Ruotsi) tai suonensisäisessä käytössä(Belgia ja Norja). Av 16 land rapporterer åtte høyereestimater for problematisk bruk av narkotika (Tyskland,Spania, Italia, Luxembourg, Finland, Sverige) ellerinjeksjonsbruk (Belgia og Norge) i løpet av 1990-årene,selv om økningen som Sverige rapporterer på nasjonaltplan ikke synes å bli bekreftet av to lokale studier) (11). Tosin Ruotsissa kansallisella tasollahavaittu kasvu ei saa tukea kahdesta paikallisestatutkimuksesta. I Finland og Sverige er de fleste problembrukere primærtamfetaminbrukere (anslagsvis 70–80 % i Finland i 1999).Dette er det motsatte av hva som er tilfellet i andre land,hvor problembrukerne for det meste primært bruker opiater(men ofte er blandingsbrukere). (11) muissa maissa huumeiden ongelmakäyttäjät ovatsuurimmaksi osaksi päähuumeenaan opiaatteja käyttäviä(ja usein huumeiden sekakäyttäjiä). I Spania er kokain blitt enviktig faktor i forhold til registrerte narkotikaproblemer (datafor behandling og akuttmottak), og dette bekreftes av de sisteanslagene over utbredelse. Espanjassa kokaiini ontullut keskeiseksi huumeongelmissa (hoito- ja ensiaputiedot),ja tuoreet arviot käytön levinneisyydestä vahvistavat tämän.Joissakin maissa (Saksa, Alankomaat) crack-kokaiininkäyttö on yleistä huumeiden ongelmakäyttäjillä, tosinlähinnä suurissa kaupungeissa ja päähuumeenaanopiaatteja käyttävillä. Noen land (Tyskland, Nederland)rapporterer om høy utbredelse av crack-bruk blantproblembrukerne, dog hovedsakelig i større byer og først ogfremst blant dem som har opiater som hovedrusmiddel. Huumeiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan 2–10 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti (kun käytetäänarvioiden vaihteluvälin keskiarvoa). Anslagene over utbredelsen av problematisk bruk avnarkotika ligger alle på mellom 2 og 10 tilfeller pr. 1 000innbyggere i aldersgruppen 15–64 (på grunnlag avmiddelverdiene av anslagene). Luvut ovat korkeimmat Italiassa, Luxemburgissa, Portugalissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa (6–10 huumeiden ongelmakäyttäjäätuhatta 15–64-vuotiasta kohti). Italia, Luxembourg, Portugalog Storbritannia rapporterer høyest utbredelse (6–10 pr.1000 innbyggere i aldersgruppen 15–64). Belgiasta ja Norjasta ei ole tietoja (kaavio 4). Belgia og Norge har ikke tilgjengelige tall (fig. 4). Suonensisäisestä huumeiden käytöstä eli injektiokäytöstä,joka on huumeiden ongelmakäytön alaryhmä, esitetäänerilliset arviot. Det er lagt fram egne estimater over sprøytebruk, enunderkategori av problematisk bruk av narkotika. Arviot perustuvat kerroinmenetelmiin, joissakäytetään kuolleisuustietoja ja immuunikatoviruksen (HIV:n)tai C-hepatiittiviruksen (HCV:n) tartuntatietoja. Estimateneer beregnet ved hjelp av multiplikatormetoder og basererseg på dødelighetsdata og utbredelsen av HIV- eller hepatitt C-infeksjon. Arvioidenvertailu on vaikeaa, koska on hankala erotella tällä hetkelläsuonensisäisesti huumeita käyttävät (joista saataneenparhaiten tietoa kuolleisuusarvioista) ja ainakinkerransuonensisäisesti huumeita käyttäneet (HIV- tai C-hepatiittiarvioista). Ettersom det er vanskelig å skille mellomutbredelsen av aktuell sprøytebruk (representeres trolig bestved estimater basert på dødelighet) og livstidserfaring medsprøytebruk (fra HIV/hepatitt C-estimatene), er det vanskeligå sammenligne estimatene. Ks. laatikko 3 OL: Huumeiden ongelmakäytön suuntaukset ja käyttötavat maittain (verkkoversio). Se boks 3 OL: Trender og mønstre for problematisk bruk av narkotika etter land (nettutgaven). Kaavio 6: Suonensisäisen huumeidenkäytön suuntaukset Euroopanunionin jäsenvaltioissa vuosina 1990–2001 (huumeita injektionatällä hetkellä käyttävien osuus hoidettavista heroiininkäyttäjistä) jäsenvaltiosta). Figur 6:Trender for sprøytebruk av narkotika i EUs medlemsstater,1990–2001 (% av nåværende sprøytebrukere blant heroinbrukereunder behandling) Ruotsi Tanska Espanja Portugali Alankomaat Luxembourg Storbritannia Sverige Danmark Spania Portugal Nederland Kun analysoitiin injektiokäyttäjien osuus hoitoonhakeutuneista heroiinin käyttäjistä, havaittiin selviä erojasuonensisäisen huumeidenkäytön yleisyydessä eri maissa jaajallisissa suuntauksissa (kaavio 6). En analyse av andelen sprøytebrukere blant heroinbrukeresom mottar behandling, tyder på en klar forskjell iutbredelsen av sprøytebruk landene imellom samt varierendetrender over tid (fig. 6). Hoidettujen heroiininkäyttäjienperusteella suonensisäinen huumeidenkäyttö näyttäävähentyneen 1990-luvulla miltei kaikissa maissa, muttajoidenkin maiden tietojen mukaan käyttö olisi lisääntynytvuodesta 1996 ja viime aikoina erityisesti (Irlanti, Suomi).Tiedot ovat huolestuttavia, ja jos ne pitävät paikkansa,asiaan on puututtava. I nesten alle land synessprøytebruken blant heroinbrukere som har fått behandlingå ha gått ned i løpet av 1990-årene, selv om data forenkelte land tyder på en økning siden 1996 og i den seneretid (Irland, Finland), som – hvis det blir bekreftet – erforuroligende og som det bør reageres på. Yhdistyneessä kuningaskunnassasuonensisäinen käyttö väheni vuoteen 1996 asti, muttakääntyi seuraavana vuonna kasvuun, jonka jälkeen tilanneon pysynyt muuttumattomana. I Storbritanniagikk andelen sprøytebrukere ned fram til 1996, men dengikk opp igjen året etter og har siden holdt seg stabil. Jos EU:nalueella on huumeiden ongelmakäyttäjiä 4–6 tapaustatuhatta 15–64-vuotiasta kohti, huumeiden ongelmakäyttäjiäon 1–1,5 miljoonaa, ja heistä 600 000–900 000 käyttäähuumeita suonensisäisesti. Dataene representerer flere tusen tilfeller årlig i hvert land, og omfatter i de fleste land nesten alle behandlede tilfeller på nasjonalt plan.Nasjonale kontaktpunkter gjennom EONN-prosjektet: ‘Indikator for etterspørsel etter behandling’ (TDI) (http://www.emcdda.eu.int/situation/themes/demand_treatment.shtml). Katso tämän osuuden tilastotaulukot osoitteessahttp://annualreport.emcdda.eu.int: Se http://annualreport.emcdda.eu.intfor statistiske tabeller tildenne delen: Hoitopolitiikkojen ja kirjaamiskäytäntöjen eroista huolimatta Euroopassa voidaan tunnistaa sekä yleisiä että erityisiäsuuntauksia. 1 000 innbyggere i aldersgruppen15–64, betyr dette at EU har mellom 1 og 1,5 millionerproblembrukere, hvorav 600 000–900 000 er sprøytebrukere. Tilastotaulukko 4: Arviot huumeiden ongelmakäyttäjienmäärästä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, 1995–2001 Statistisk tabell 4: Anslag over antall problembrukere i EUsmedlemsstater, 1995–2001 Tilastotaulukko 5: Arviot huumeiden ongelmakäyttäjienosuudesta Euroopan unionin jäsenvaltioissa, 1995–2001(suhteessa tuhanteen 15–64-vuotiaaseen asukkaaseen) Statistisk tabell 5: Anslag over antall problembrukere i EUsmedlemsstater, 1995–2001 (antall pr. 1000 i aldersgruppen15–64 år) Kuten vuonna 2001, myös vuonna 2002 käytettiin kahtatietolähdettä: laajennettua TDI-protokollaa niissähoitokeskuksissa, joista oli saatavana tietoja, ja suppeaa TDI-protokollaa vuoden 1993 jälkeen kerätyissä taulukoissa.Joissakin tapauksissa käytettiin toista tietolähdettä, jottatiedot olisivat yhdenmukaisia aiempiin vuosiin verrattuna jajotta ajallinen kehitys voitaisiin havaita. I 2002 – som i 2001 – ble to informasjonskilder brukt:denutvidede TDI-protokollen for behandlingssentrehvorslike data var tilgjengelig, og en kort utgave av TDI-protokollen, som er inkludert i tabellene innsamletsiden 1993. For å sikre konsekvens med tidligere år ogsetrender over tid, er det den siste informasjonskildensomer brukt. Verkkoversiossailmoitetaan kunkin maan käsiteltyjen tapausten määrätietolähteittäin. (1) Nettutgaven inneholder opplysningeromantallet tilfeller i hvert land som er omfattet avdenenkelte datakilde (1). Samalla hoidontarvetta koskevattiedot tarjoavat kuvan hoitopaikkoihin liittyvistä järjestelyistä Euroopassa. Vinoutumia voi kuitenkin syntyä, koskatiedonkeruumenetelmät ja tarjottavat hoitopalvelut ovat Til tross for forskjellene i behandlingspolitikk ogregistreringspraksis er det mulig å identifisere både fellesog divergerende trender i Europa. Kuten edellisinä vuosina, myös vuonna 2001 kaikki maatilmoittivat huumeongelmien takia hoidettujen henkilöidenmäärän lisääntyneen. Som i foregående år har alle land også i 2001 rapportertom en økning i det totale antallet personer som har fåttbehandling for narkotikaproblemer. Kansallisten raporttien mukaan tähänoli useita syitä: kirjausmenetelmien parantuminen (yhäuseammasta hoidossa olevasta ilmoitetaan), hoitoyksiköiden(etenkin korvaushoidon ja matalan kynnyksen palvelujen)lisääntyminen, ohjelmien eriytyminen (tietyille kohderyhmilleon nyt olemassa erikoistuneita palveluja, ja korvaushoitoohjelmissa käytetään metadonin lisäksi muita aineita, kutenbuprenorfiinia), nykyisten asiakkaiden hoidon pidentynytkesto ja maaseudulla tai taajamien ulkopuolellahoidettavien määrän lisääntyminen (kansalliset raportit,2002). Ifølge de nasjonalerapportene er det flere grunner til dette: forbedrederegistreringsmetoder (flere personer som mottar behandlingblir registrert), flere behandlingsplasser tilgjengelig (særliginnen substitusjonsbehandling og lavterskeltjenester),differensiering av tilbudene (det finnes nå spesialtilbud forbestemte målgrupper, og andre stoffer er tatt i bruk isubstitusjonsbehandlingen, f.eks. buprenorfin i tillegg tilmetadon), lengre behandlingstid for eksisterende klientersamt en økning i antallet personer som får behandling iområder utenom de større byene (nasjonale rapporter,2002). Huumeidenkäyttäjät hakeutuvat hoitoon pääasiassa omaaloitteisesti tai perheenjäsenten painostuksesta; muiden syiden osuus hoitoon ohjautumisessa on vähäinen. (13 Narkotikabrukere søker vanligvis behandling spontant ellerfordi de blir presset av familien. Kaikki hoitoon hakeutuvat asiakkaat käyttivät edelleenpäähuumeenaan opiaatteja (erityisesti heroiinia) useimmissamaissa (kaavio 7). I de fleste landene er det fortsatt opiater (spesielt heroin) defleste klientene søker behandling for (fig. 7). Useimmissa EU-maissa 50–70 prosenttiahoitoon hakeutuvista asiakkaista käytti heroiinia, mutta lukuvaihteli paljon. I de fleste EU-landene er mellom 50 % og 70 % av de behandlingssøkendeheroinbrukere, men tallene varierer mye. EU:n jäsenvaltiot voidaan luokitella neljäänryhmään sen mukaan, miten suuri osa asiakkaista hakeutuuhoitokeskuksiin opiaattien takia: EUs medlemsstaterkan deles inn i fire kategorier ut fra hvor stor andel avhenvisningene til behandling som kan tilskrives opiatmisbruk: • alle 50 prosenttia (Suomi, Ruotsi) • under 50 % (Finland, Sverige), Ks. myös tilastotaulukko 6: EU:ssa huumeongelmiinsa hoitoa saaneille henkilöille tunnusomaisia piirteitä (verkkoversio). Se også statistisk tabell 6: Karakteristikafor personer som behandles for narkotikaproblemer i EU (nettutgaven). yli 80 prosenttia (Kreikka, Italia, Portugali). (16) 70–80 % (Spania, Luxembourg, Storbritannia), og over 80 % (Hellas, Italia, Portugal) (16). Vaikuttaa siltä, että avohoitopoliklinikoilla hoitoa saavatovat eriytyneempiä kuin muiden hoitopalvelujen Det virker som om klientellet ved polikliniskebehandlingssentre tenderer til å være mer forskjelligartet Monissa maissa hoitoon hakeuduttiin heroiinin jälkeeneniten kannabiksen takia, ja luku on korkein uusienasiakkaiden keskuudessa (24,7 % kaikista uusista hoitoon käyttäjät (17 Nest etter heroin er cannabis i mange land det stoffet detoftest søkes behandling for, og andelen cannabisbrukere er enn klientellet ved andre behandlingstilbud (17 Kaavio 3 OL: Hoitoon otetut uudet asiakkaat hoitoon ohjanneen tahon mukaan (verkkoversio).Rikosoikeusjärjestelmästä saadut eri syistä johtuvat (mukaan lukien esimerkiksi ajokiellon tms. sanktion määrääminen) viitteet käyttäjien osuudesta eivät Figur 3 OL: Nye klienter inntatt til behandling etter henvisningskilde (nettutgaven).Av forskjellige årsaker (herunder f.eks. administrative straffetiltak som kjøreforbud) tilsvarer ikke andelen brukere som henvises av det strafferettslige Kaavio 4 OL: Uusien asiakkaiden hoitoon ohjannut taho joissakin maissa (verkkoversio).Ks. tilastotaulukko 6: EU:ssa huumeongelmiinsa hoitoa saaneille henkilöille tunnusomaisia piirteitä (verkkoversio); ja tilastotaulukko 7: EU:ssa Figur 4 OL: Henvisningskilde for nye klienter i noen land (nettutgaven).Se statistisk tabell 6: Karakteristika for personer som behandles for narkotikaproblemer i EU (nettutgaven); og statistisk tabell 7: Karakteristika for personer (15 (16 huumeongelmiinsa ensimmäisen kerran hoitoa saaneille henkilöille tunnusomaisia piirteitä (verkkoversio). (15 (16 i EU som førstegangbehandles for narkotikaproblemer (nettutgaven). Kaavio 5 OL: Ensisijainen huume kaikilla asiakkailla hoitomuodon perusteella (verkkoversio). Figur 5 OL: Primærrusmiddel blant alle klienter etter behandlingstype (nettutgaven). Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa otetuista asiakkaista on kannabiksen käyttäjiä). (18 Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge størst blant nye klienter (24,7 % av totalt antall nye klienter Kaavio 8: Uudet hoitoon tulevat asiakkaat (A)heroiinin/opiaattien tai (B) kannabiksen käytön takia Behandling av klienter som bruker cannabis skjer hovedsakelig Kannabiksen käytön takia hakeudutaan hoitoon pääasiassa poliklinikoille ja laitoshoitoon. (19 Figur 8 (A): Heroin/opiatbruk poliklinisk eller i institusjon (19 100 osuus vaihteli maiden välillä paljon, Kreikan 7,3 prosentista Saksan 27,2 prosenttiin (kaavio 7). 100 cannabisbruk varierer mye landene imellom, med fra 7,3 %i Hellas til 27,2 % i Tyskland (fig. 7). Suurimmat erot maiden välillä löytyvät hoitoon hakeutuvistaamfetamiinien käyttäjistä. Den stoffgruppen som representerer størst variasjon når detgjelder behandlingsetterspørsel landene imellom, eramfetamin. Amfetamiinien käyttäjien osuushoitoon hakeutuvista oli Tanskassa 3 prosenttia, Saksassa8,7 prosenttia, Alankomaissa 1,5 prosenttia, Suomessa31,1prosenttia, Ruotsissa 29 prosenttia, Yhdistyneessäkuningaskunnassa 2,7 prosenttia ja muissa maissa alle yksiprosenttia. Amfetaminbrukere utgjør 3 % avbehandlingsetterspørselen i Danmark, 8,7 % i Tyskland, 1,5%i Nederland, 31,1 % i Finland, 29 % i Sverige, 2,7 % i Storbritannia og mindre enn 1 % i de øvrige landene. Saksa Suomi Irlanti Tanska Ruotsi Ranska Alankomaat Sverige Frankrike Kaikissa maissa yli 50 prosenttia asiakkaistakäytti päähuumeensa lisäksi vähintään yhtä muutahuumausainetta, useimmiten kannabista (18,4 %) taikokaiinia (19 %). I alle land bruker over 50 % av alle klientene itillegg til hovedrusmiddelet, minst ett stoff, hovedsakeligcannabis (18,4 %) eller kokain (19 %). Yleisimmät huumausaineiden yhdistelmätovat heroiini kokaiinin tai kannabiksen kanssa tai kokaiinialkoholin tai kannabiksen kanssa (kansalliset raportit,2002). De rusmiddelkombinasjonene som rapporteres oftest er; heroin ikombinasjon med kokain eller cannabis og kokain ikombinasjon med alkohol eller cannabis (nasjonalerapporter, 2002). Euroopan maissa on havaittavissa yhteneviä suuntauksiaheroiinin ja kannabiksen käyttöön liittyvässähoidontarpeessa. Rapportene avslører felles trender over hele Europa når detgjelder etterspørsel etter behandling for heroin- ogcannabisbruk. Heroiinin käyttö vaikuttaa tasaantuneentai olevan laskussa kaikissa maissa, kun taas kannabiksenkäyttö on kasvussa lähes kaikkialla, etenkin uusienasiakkaiden keskuudessa (kaavio 8). Heroinbruken ser ut til å være stabil ellersynkende i alle land, mens cannabisbruken øker nestenover alt, særlig blant nye klienter (fig. 8). Huom.Tietoja ei ole saatavilla Belgian, Italian, Luxemburgin, Itävallan eikä Yhdistyneenkuningaskunnan osalta. Det foreligger ikke data for Belgia, Italia, Luxembourg, Østerrike og Storbritannia. Ks. tapausten määrä tilastotaulukossa 7 (verkkoversio).(1) Heroiini kattaa kaikki opiaatit.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit (2002). Se statistisk tabell 7 for antall tilfeller (nettutgaven).Heroin omfatter alle opiater.Nasjonale Reitoxrapporter (2002). Ks. myös tilastotaulukko 7: EU:ssa huumeongelmiinsa ensimmäisen kerran hoitoa saaneille henkilöille tunnusomaisiapiirteitä. Se også statistisk tabell 7: Karakteristikafor personer i EU som førstegangbehandles for narkotikaproblemer. Mahdollisia syitä heroiinin käyttäjien vähenemiseen voisivatolla 1980-luvun loppupuolella alkaneen ja 1990-luvunalkupuolelle kestäneen heroiinin käytön räjähdysmäisenkasvun päättyminen ja vastaava hoidontarpeenväheneminen, tyydyttävä taso heroiinin käyttäjien hoitopalveluissa sekä hoito-ohjelmien eriytyminen, sillämuiden huumausaineiden (kuten kannabiksen) käyttäjille onnyt yhä enemmän hoitopalveluja. Mulige grunner for den tilsynelatende nedgangen i antalletheroinbrukere kan blant annet være: at vi ser slutten påheroinepidemien fra slutten av 1980-tallet og begynnelsenav 1990tallet med påfølgende nedgang i etterspørselenetter behandling, en metning av behandlingstilbudet forheroinbrukere og en økt differensiering i Kaavio 6 OL: Uusien ja kaikkien asiakkaiden jaottelu ensisijaisen huumeen perusteella (verkkoversio).Kaavio 5 OL: Ensisijainen huume kaikilla asiakkailla hoitomuodon perusteella (verkkoversio).Kaavio 7 OL: Eniten käytetyt toissijaiset huumeet kaikilla asiakkailla (verkkoversio). Figur 6 OL: Fordeling av nye klienter og alle klienter etter primærrusmiddel (nettutgaven).Figur 5 OL: Primærrusmiddel blant alle klienter etter behandlingstype (nettutgaven).Figur 7 OL: Mest brukte sekundærrusmiddel blant alle klienter (nettutgaven). Kannabiksen käyttöön liittyvän hoidontarpeen lisääntyminenvoi (kaavio 9) johtua useista syistä: säännöllisenkannabiksen käytön yleistymisestä, rikosoikeusjärjestelmäänilmoitettujen tapausten lisääntymisestä, markkinatekijöistä(kuten saatavuuden paranemisesta tai hintojenalenemisesta) sekä siitä, että yhä useammat sosiaalisista taipsykologisista ongelmista kärsivät nuoret eivät löydä muitasopivia palveluja. 9): økt utbredelse avregelmessig cannabisbruk, økning i antallet tilfeller somrapporteres av rettsvesenet, markedsfaktorer (som størretilgjengelighet eller lavere priser) og en økning i antalletungdommer med sosiale eller psykologiske problemer somikke finner andre passende tilbud. Kannabiksen vuoksi hoitoon hakeutuvienuusien asiakkaiden määrä on noussut varsinkin sellaisissamaissa, joissa levinneisyystiedot, kannabiksen takavarikot,kannabisrikokset ja kannabiksen käyttöön liittyvähoidontarve ovat noudattaneet samaa kaavaa (kansallisetraportit, 2002). Økningen i antallet nyeklienter som søker behandling for cannabisbruk synes åvære særlig markant i noen land som ser ut for å ha enparallell utvikling i utbredelse, cannabisbeslag,cannabislovbrudd og behandlingsetterspørsel forcannabisbruk (nasjonale rapporter, 2002). Saksassa tutkitaan parhaillaan niitäryhmiä, jotka oikeusjärjestelmä ja/tai sosiaalipalvelutohjaavat hoitoon kannabiksen käytön vuoksi. Alustavientulosten perusteella näyttäisi siltä, että osa nuoristakannabiksen käyttäjistä täyttää ICD-10-tautiluokituksenmukaiset riippuvuuden edellytykset (R. Simon,henkilökohtainen tiedonanto, 2002). Pågåendeforskning i Tyskland fokuserer på de gruppene som avrettsvesenet og/eller sosialvesenet henvises til behandlingfor cannabisbruk, og de første resultatene antyder at en delunge cannabisbrukere oppfyller kriteriene for avhengighet ihenhold til ICD-10-kodene (R. Simon, personlig innlegg,2002). Vain uudet asiakkaat. ) og andre stoffer er mindre ensartet. ) ja muiden huumausaineiden käyttöön liittyvät suuntaukset eivät ole yhtä yhtenäisiä maiden välillä.Espanjassa ja Alankomaissa aiempina vuosina havaittu jyrkkäkasvu näyttää hidastuneen: hoidontarve on nyt tasaantunut tainoussut vain vähän lähinnä uusissa asiakkaissa. I Spania og Nederland synes denkraftige økningen de siste årene å gå langsommere ogbehandlingsetterspørselen er nå stabil eller bare svaktøkende, hovedsaklig blant førstegangsklienter. Käyttötavat ja -muodot käyttävät heroiinia suonensisäisesti ja yhä useammatkäyttäjät sisäänhengittävät kokaiinia tai polttavat sitä.Mahdollisia syitä tähän voivat olla markkinatekijät, etenkinpoltettavan heroiinin ja crack-kokaiinin hinta ja saatavuussekä ehkäisevän huumetyön ja haittojenvähentämisohjelmien vaikutus (EMCDDA, 2002a;kansalliset raportit, 2002). Bruksmønstre og -måter klienter injiserer heroin og flere sniffer eller røyker kokain.Grunnene for dette kan muligens knyttes til markedsfaktorer,særlig prisen på og tilgjengeligheten av heroin ogcrack/kokain som kan røykes, samt virkningene avforebyggende og skadereduserende tiltak (EONN, 2002a;nasjonale rapporter, 2002). Huumeita ensimmäisen kerran kokeilevat ovat useimmitennuoria (15–29-vuotiaita ja varsinkin 15–19-vuotiaita).Ensimmäisen kerran huumeita kokeilevien ikä vaihteleekuitenkin huumausaineen mukaan. Vanligvis har brukere prøvd rusmidler for første gang iungdomsårene (mellom 15 og 29 år og særlig i alderen15–19). 33,6 prosenttiaasiakkaista aloittaa kannabiksen käytön nuorempana kuin15-vuotiaana ja 56,3 prosenttia 15–19-vuotiaana.63,3prosenttia käyttää ensimmäisen kerran piristeitäsamassa iässä eli 15–19-vuotiaana. Debutalder varierer imidlertid fra stoff til stoff:33,6 % av klientene begynte å bruke cannabis før 15-årsalderen, 56,3 % i 15–19-årsalderen og 63,3 %brukte sentralstimulerende stoffer for første gang i sammealder (15–19 år). Heroiinia ja kokaiiniaensimmäisen kerran kokeilevien ikä näyttää olevankorkeampi (yli 40 % asiakkaista kokeilee heroiiniaensimmäisen kerran 20–29-vuotiaana ja osa vielä tätäkinmyöhemmin). (22) Til sammenligning er debutalder for brukav heroin og kokain høyere (over 40 % av klientene haddebrukt heroin og kokain for første gang i 20–29-årsalderen,og én gruppe enda senere) (22). Hoitoon hakeutuvat heroiinin, kokaiinin ja kannabiksenkäyttäjät, jotka ovat käyttäneet huumeita viimeisten30päivän aikana, ovat yleensä käyttäneet niitä päivittäin. Heroin, kokain- og cannabisbrukere som søker behandlinghar – hvis de har brukt stoff de siste 30 dagene – bruktstoff daglig, mens sentralstimulerende stoffer typisk tas Hoitoon hakeutuvat asiakkaat ovat yleensä 20–40-vuotiaitamiehiä. Klienter som påbegynner behandling er oftest menn i 20- eller30-årsalderen. Middelalder for alle klienter er 29,8 år og 26,9 år for førstegangsklienter. Tyskland, Irland og Finland harden yngste befolkningen i behandling, mens de eldste klientenesom søker behandling er å finne i Spania, Italia og Nederland (24). Kannabiksen käyttäjät ovatyleensä keskimääräistä nuorempia ja heroiinin ja kokaiininkäyttäjät keskimääräistä vanhempia. Alderfordelingen blant klientene som søkerbehandling synes å være forbundet med typen stoff de bruker– generelt er cannabisbrukerne yngre, og heroin- ogkokainbrukerne eldre. Saksassa on suhteellisestieniten kannabiksen käyttäjiä, Espanjassa kokaiinin käyttäjiä ja Italiassa heroiinin käyttäjiä. Tyskland har den høyeste andelencannabisbrukere, mens den største andelen kokain- ogheroinbrukere er å finne i henholdsvis Spania og Italia. Nuorten huumeidenkäyttäjiensuurta osuutta Suomessa voi selittää osittain suhteellisenmyöhään kehittynyt huumeiden alakulttuuri maassa.Sukupuolijakauma vaihtelee miesten ja naisten välillä Denhøye andelen unge narkotikabrukere i Finland kan kanskjedelvis forklares med at stoffkulturen utviklet seg forholdsvis senti dette landet. Eniten käytettyjen päähuumeiden käyttömuodot ovatheroiinin suonensisäinen käyttö ja polttaminen, kokaiininnuuskaaminen tai polttaminen ja piristeidensyöminen/juominen (kaavio 10). Den forholdsvis høye andelen menn kan gjenspeilegenerelt høyere nivåer av narkotikabruk blant menn enn blantkvinner, eventuelt at de ikke har samme tilgang til tjenestene(EONN, 2002a). Sukupuolten välinen jakauma onyleensä samankaltainen yhtäältä Etelä-Euroopassa ja toisaalta Pohjois-Euroopassa (esimerkiksi miespuolisia käyttäjiä on Fordelingsmønstrene mellom kjønnene syneså følge breddegradene i den forstand at andelen mannlige Kaavio 8 OL: Kokaiinin käytön takia hoitoon otetut uudet asiakkaat (verkkoversio).Kaavio 10 OL: Ikä ensisijaisen huumeen ensimmäisen käytön aikaan kaikilla asiakkailla (verkkoversio).Kaavio 9 OL: Ensisijaisen huumeen käyttötiheys kaikilla asiakkailla (viimeiset 30 päivää ennen hoidon alkamista) (verkkoversio).Taulukko 2 OL: Hoidettavien asiakkaiden keskimääräinen ikä (verkkoversio).Ks. tilastotaulukko 8: EU:ssa huumeongelmiinsa hoitoa saaneille naisille tunnusomaisia piirteitä; ja tilastotaulukko 9: EU:ssa huumeongelmiinsa hoitoa Figur 8 OL: Nye klienter inntatt til behandling for kokainbruk (nettutgaven).Figur 10 OL: Alder ved førstegangs bruk av primærrusmiddel for alle klienter (nettutgaven).Figur 9 OL: Bruksfrekvens for primærrusmiddel blant alle klienter (siste 30 dager før behandlingsstart) (nettutgaven).Tabell 2 OL: Middelalder for klienter i behandling (nettutgaven).Se statistisk tabell 8: Karakteristika for kvinner som behandles for narkotikaproblemer i EU; og statistisk tabell 9: Karakteristika for menn som behandles for Kaavio 10: Käyttömuodot kaikkien asiakkaiden keskuudessa Figur 10:Ulike måter rusmidler tas på blant alle klienter Yleisesti ottaen hoitoon hakeutuvien asiakkaiden sosiaalisetolot, kuten koulutustaso, elintaso ja työmarkkina-asema, ovat heikkenemässä verrattuna koko väestöön. (26) De sosiale forholdene for klienter som søker behandling, f.eks.utdanning, levestandard og arbeidsstatus, synes å forverres i HIV:n ja aidsin levinneisyys ja suuntaukset Utbredelse og trender for HIV og AIDS Suonensisäinen käyttö Polttaminen/sisäänhengitys Røykes/inhaleres Spises/drikkes Huom.Validi prosentti.Vuoden 2000 tietoja ei ole Ranskan, Irlannin, Itävallan ja Portugalin osalta,ja vuoden 2001 tietoja ei ole Belgian, Ranskan, Italian ja Portugalin osalta.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit (2001, 2002). Gyldig %.Det foreligger ikke data for Frankrike, Irland, Østerrike og Portugal for 2000,og for Belgia, Frankrike, Italia og Portugal for 2001.Nasjonale Reitoxrapporter (2001, 2002). TDI-data (2000, 2001) frapolikliniske behandlingssentre. suhteellisesti enemmän Etelä-Euroopassa). brukere f.eks. er høyere i Sør-Europa. Tämä johtuuhuumausaineiden käyttötapojen eroista pohjoisessa ja etelässäsijaitsevien maiden välillä (Etelä-Euroopassa on suhteellisestienemmän heroiinin käyttäjiä, jotka ovat enimmäkseen miehiä)sekä kulttuurisista ja sosiaalisista eroista. Dette skyldes atbruksmønstrene for de enkelte stoffene er forskjellig i nord ogsør (landene i sør har en høyere andel heroinbrukere, somhovedsakelig er menn), foruten kulturelle og sosiale forskjeller. EMCDDA seuraa järjestelmällisesti HIV-tartuntojen sekä B- ja C-hepatiitin levinneisyyttä suonensisäisten huumeiden käyttäjillä Euroopan unionin alueella. EONN kartlegger systematisk utbredelsen av HIV samt hepatitt Bog C blant sprøytebrukere i Den europeiske union. Monenlaisia levinneisyystietoja(yleisesti sekä alaryhmittäin) kerätään erilaisista rutiinitilanteista(huumehoitoyksiköt, neulojenvaihtopisteet, vankilat jne.) sekäerityistutkimuksista.(28) Tietoja on vaikea vertailla, koska ne ovatperäisin monenlaisista lähteistä, mutta tiedoista saa yleiskuvanmaiden, alueiden ja ympäristöjen välisistä eroista. Informasjonom samlet utbredelse (totalt og for hver undergruppe) samlesrutinemessige inn fra forskjellige miljøer (f.eks.behandlingsmiljøer, sprøytebytteprogrammer, fengsler osv.) samtfra spesialstudier (28). Kunsuuntauksia ja etenkin levinneisyyttä nuorten ja uusieninjektiokäyttäjien keskuudessa seurataan tietyllä aikavälillä,saadaan tärkeää tietoa tartuntojen leviämisestä suonensisäistenhuumeiden käyttäjillä sekä ehkäisevien toimenpiteidenonnistumisesta. Selv om dataene kan være vanskelige åsammenligne fordi de kommer fra forskjellige kilder, gir de likevelet generelt bilde av forskjellene mellom land, regioner og miljøer.Og hva som er viktigere, ved å følge trendene over tid, særligtrendene for utbredelse blant unge og nye sprøytebrukere, fårman viktig informasjon om spredningen av infeksjonssykdommerblant sprøytebrukerne og effekten av de forebyggende tiltakenesom settes inn. Pitkällä aikavälillä tavoitteena on parantaanykyisistä vakiintuneista lähteistä saatavien tietojen laatuajavertailukelpoisuutta sekä kehittää vertailukelpoisiapaikallisiatartuntojen levinneisyystutkimuksia injektiokäyttäjistä Euroopan alueella. Målet på lang sikt er å forbedre datakvaliteten ogsammenlignbarheten for eksisterende rutinemessige kilder oggjennomføre reelt sammenlignbare lokale undersøkelser av HIV-utbredelsen blant sprøytebrukere i Europa. Tilastotaulukko 6: EU:ssa huumeongelmiinsa hoitoa saaneillehenkilöille tunnusomaisia piirteitä Statistisk tabell 6: Karakteristika for personer i EU sombehandles for narkotikaproblemer Tilastotaulukko 7: EU:ssa huumeongelmiinsa ensimmäisenkerran hoitoa saaneille henkilöille tunnusomaisia piirteitä Tilgjengelig data tyder på at utbredelsen av HIV blantsprøytebrukere varierer svært mye både landene imellom oginnenfor hvert land. Tilastotaulukko 8: EU:ssa huumeongelmiinsa hoitoa saaneillenaisille tunnusomaisia piirteitä Statistisk tabell 8: Karakteristika for kvinner i EU sombehandles for narkotikaproblemer men nivåene er generelt stabile (29 Yleisesti ottaen tartuntojen levinneisyyson tasaantunut. Bildet har ikke forandret seg stort i de senere årene (figur 11). (29) Tämä yleiskuva ei ole muuttunut viimevuosien aikana (kaavio 11). Statistisk tabell 7: Karakteristika for personer i EU som førstegangbehandles for narkotikaproblemer Tilastotaulukko 9: EU:ssa huumeongelmiinsa hoitoa saaneillemiehille tunnusomaisia piirteitä Statistisk tabell 9: Karakteristika for menn i EU som behandlesfor narkotikaproblemer Joissakin maissa ja joillakin alueilla HIV:n levinneisyysinjektiokäyttäjillä on pysynyt erittäin korkeana vuodesta For en del lands og regioners vedkommende, har det vært enekstremt høy utbredelse av HIV siden 1995. Selv om dette i defleste tilfeller gjenspeiler gamle epidemier, er det svært viktig at 65.Aihe esitellään tarkemmin vuoden 2001 vuosiraportin luvussa 3: Erityiskysymyksiä – Huumeisiin liittyvät tartuntataudit. 65.En mer detaljert beskrivelse finnes i Årsrapport for 2001, kapittel 3, Utvalgte aspekter – Narkotikarelaterte smittsomme sykdommer. Vuosiraportti on saatavilla Tilgjengelig på Menetelmiä ja suuntaviivoja on esitelty EMCDDA:n www-sivustolla osoitteessa http://www.emcdda.eu.int/situation/themes/infectious_diseases.shtml.Yksityiskohtaisempia tietoja asiasta ja alkuperäisistä lähteistä, ks. tilastotaulukko 10: Yhteenveto taulukon muodossa HIV-tartuntojen levinneisyydestä Se EONNs nettside (http://www.emcdda.org/situation/themes/infectious_diseases.shtml) for ytterligere opplysninger om metoder og retningslinjer.For ytterligere opplysninger om disse dataene og originalkilder, se statistisk tabell 10: Sammendrag over prevalensen av HIV-smitte blant sprøytebrukere i (28 (29 suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa; ja tilastotaulukko 12: HIV-tartuntojen levinneisyys suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa ja Norjassa(verkkoversio). EU; og statistisk tabell 12: Prevalens av HIV-smitte (prosent smittet) blant sprøytebrukere i EU og Norge (nettutgaven). Levinneisyys oli yli 25 prosenttia vaihdella uusilla injektiokäyttäjillä (95 %:n luotettavuusväli)Englannin ja Walesin 0–3,7 prosentista (levinneisyys0/122, 1998), Belgian flaaminkielisen yhteisön 0,8–11,4 prosentista (3/77, 1998–1999) ja Portugalin Coimbran 4,4–14,5 prosentista (12/127, 1999–2000) joillakin alueilla ja joissakin kaupungeissa. (30 I noen regioner og byer var sprøytebrukere (95 % konfidensintervall) varierer fra 0–3,7i England og Wales (0/122, 1998) til 0,8–11,4 i denflamske delen av Belgia (3/77, 1998–1999), 4,4–14,5 i Coimbra, Portugal (12/127, 1999–2000) til 4,4–15,5 i utbredelsen over 25 % (30 Kaavio 11: HIV-tartuntojen levinneisyys suonensisäistenhuumeiden käyttäjillä EU:n jäsenvaltioissa ja Norjassa Figur 11: Utbredelse av HIV-smitte blant sprøytebrukere i EUsmedlemsstater og Norge Suuntaukset HIV:n levinneisyydessä ovat tärkeää tietoahuumepolitiikan tekemisessä ja arvioinnissa. Trendene for HIV-utbredelse gir informasjon som er viktig forutformingen og evalueringen av narkotikapolitikken. Lisätoimiatarvitaan, jos suuntaukset viittaavat tartuntojen määränolevan nousussa, mutta niitä ei välttämättä tarvita, jostartuntojen määrä näyttää olevan laskussa. Det ernødvendig med flere tiltak dersom trendene antyder atsmittenivåene øker, men ikke dersom smittenivåene synes å gåned. Uusia tartuntojavoi löytyä kuitenkin myös niiltä alueilta, joilla levinneisyyson tasaantunut tai laskussa. Det betyr likevel ikke at det ikke kan oppstå nye infeksjoner iområder med stabil eller synkende utbredelse. (31)Italiasta kerätyt tiedot osoittavat, että kansallisestakeskiarvosta on rajallinen hyöty maissa, joissa on paljontartuntoja, ja että maan jakaminen alueisiin taikaupunkeihin on tärkeää arvioitaessa ehkäisevientoimenpiteiden onnistumista. I de senere årenekan det ha vært en økning i HIV-smitte blant (undergrupper av)sprøytebrukere i regioner eller byer i Spania, Irland, Italia,Nederland, Østerrike, Portugal, Finland og Storbritannia, selv omdet i noen av disse landene er registrert stor nedgang ismittespredningen (31). (32) Kuitenkin vain harvat maatkeräävät toistaiseksi kansallisia tietoja alueittain jaoteltuina.Jotta ajalliset suuntaukset olisi helpompi havaita,levinneisyystietoja olisi hyvä täydentää ilmoittamallavastikään löydetyt tapaukset. Opplysningene fra Italia viser at nasjonalegjennomsnitt har svært begrenset verdi i land med et signifikantantall HIV-smittede, og at en oppdeling i mindre regioner ellerbyer i slike tilfeller vil gi bedre mulighet for å vurdere effekten avdet forebyggende arbeidet (32). Vaikka tietoja ei ole vieläsaatavilla maista, joissa levinneisyys on korkein, ja vaikkatiedot riippuvat vielä hyvin paljon testausmenetelmistä,ilmoituskäytännön avulla on havaittu tartuntojenlisääntyneen uudelleen Suomessa. Det er imidlertid få land som sålangt kan legge fram nasjonale data etter region. For å gjøre detlettere å fange opp trendene over tid, bør utbredelsesdata ideeltsett suppleres med meldinger om nye diagnostiserte tilfeller. Portugalissa on äskettäinalettu ilmoittaa HIV-tartunnoista, joita on paljon enemmänmiljoonaa asukasta kohti kuin muissa maissa. (33) Selvom det foreløpig ikke finnes meldingsdata for de landene som erhardest rammet, og mye avhenger av mønstrene for testing sombrukes, har meldingsdataene fra Finland bidratt til å avdekke enny smitteøkning i Finland. HIV:n levinneisyys suonensisäisesti huumeita käyttävässänuorisossa kertoo ehkäisevien toimenpiteiden tehokkuudesta,sillä nuoret ovat saaneet tartunnan yleensä myöhemminverrattuna injektiokäyttäjiin kokonaisuudessaan. Utbredelsen av HIV blant unge sprøytebrukere kan være enytterligere indikasjon på hvor effektive de forebyggendetiltakene er, ettersom smitten hos unge sprøytebrukere typiskvil være av nyere dato enn hos sprøytebrukerbefolkningensom helhet. Vaikkaotokset ovat pieniä, tietojen perusteella näyttäisi siltä, ettäviime vuosina suonensisäisesti huumeita käyttävät nuoretovat saaneet tartuntoja useilla alueilla. (34) Selv om utvalgsstørrelsene er små, tyder dissedataene på at det i de senere årene har forekommet smitte hos unge sprøytebrukere i flere regioner (34 Huom.Suluissa olevat luvut ovat paikallista tietoa. Merknader: Tall i parentes er lokale data. Maiden välisiä eroja on tulkittava varoen, sillä lähteet ovat erityyppisiä ja joissakin tapauksissa on käytettypaikallisia tai omaan ilmoitukseen perustuvia tietoja. Forskjellene landene imellom bør tolkes medvarsomhet ettersom ulike typer kilde er brukt, og i noen tilfeller lokale elleregenrapporterte data. Kunkin maan väri osoittaa levinneisyyden vaihteluvälin keskiarvon eri tietolähteiden perusteella.Tämä kartta on tarkoitettu antamaan tiivistelmänä yleiskäsitys HIV:n levinneisyydestä injektiokäyttäjillä EU:n alueella. Fargen til et land indikerer middelverdien for utbredelsesanslagene fra de ulike datakildene.Dette oversiktskartet gir en samlet oversikt over utbredelsen av HIV blantsprøytebrukere i EU. Kartan tiedot ovat tuoreimmat,mitä on saatu käyttöön. På kartet er data rapportert for det siste året det foreligger data for. Tiedot otoksista, joissa ei ollut tietoa injektiokäyttäjientilanteesta jätettiin pois. Data fra utvalg uten informasjon om status blant sprøytebrukereer utelatt. Sikäli kuin tämä johti yleistettävyyttä selvästi lisäävienlähteiden poistamiseen (esim. kansalliset tiedot, tiedot hoidon ulkopuolelta),tiedot useammalta kuin yhdeltä vuodelta yhdistettiin. Der dette har ført til at kilder er utelukket som klart ville ha bedretmulighetene for generalisering (f.eks. nasjonale data, data hentet utenforbehandlingsapparatet), er data for mer enn ett år kombinert. Italiaa, Portugalia ja Norjaa koskevat HIV:n levinneisyystiedot rajoittuvat hoidossa oleviin injektiokäyttäjiin, eivätkä ne kerro HIV:n levinneisyydestä injektiokäyttäjissä, jotkaeivät ole hoidossa. Data for Italia,Portugal og Norge gjelder bare utbredelsen av HIV blant sprøytebrukere ibehandling og er ikke representative for utbredelsen av HIV blant sprøytebrukere utenfor behandlingsapparatet. Terveysongelmat ovat yksi valintaperuste huumehoitoonpääsylle joissakin maissa tai kaupungeissa (Kreikka, Portugali, Rooma);pitkien jonotuslistojen tai tartunnan saaneiden injektiokäyttäjien erityisohjelmien vuoksi tämä voi aiheuttaa levinneisyydessä positiivista harhaa.Tämän kartan levinneisyystietoja ei pidä verrata ajallisten muutosten seuraamiseksi aikaisempiin versioihin, koska lähteiden sisällyttäminen voi vaihdella saatavissa olevien tietojen mukaan. Det å ha helseproblemer er et avutvalgskriteriene for inntak til narkotikabehandling i enkelte land eller byer(Hellas, Portugal, Roma), og på grunn av lange ventelister eller egne programmer for smittede sprøytebrukere, kan dette gi for høye anslag overutbredelsen. Utbredelsen slik den framkommer på dette kartet må ikke sammenlignes med tidligere utgaver med sikte på å følge endringer over tid fordikildevalget kan variere ut fra datatilgjengelighet. Aikatrendien, menetelmiä koskevien lisätietojen ja lähteiden osalta ks. tilastotaulukko 12: HIV-tartuntojenlevinneisyys suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa ja Norjassa; jalaatikko 6 OL: Tietolähteet – levinneisyys (verkkoversio).Lähteet: Reitoxin kansalliset seurantakeskukset. For tidstrender og nærmere opplysninger om metoder og kilder, se statistisk tabell 12: Prevalens av HIV-smitte (prosent smittet) blant sprøytebrukere i EU og Norge; og boks 6OL: Datakilder – prevalens (nettutgaven).Kilde:Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Täydelliset tiedot ja ensisijaiset lähteet esitetään tilastotaulukossa 10: Yhteenveto taulukon muodossa HIV-tar-tuntojen levinneisyydestä suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa; ja tilastotaulukko 12 (verkkoversio). For utfyllende opplysninger og primærkilder, se statistisk tabell 10: Sammendrag over prevalensen av HIV-smitte blant sprøytebrukere i EU; og Statistisk tabell 12 (nettutgaven). Joissakin maissa on kerätty tietoja HIV:n levinneisyydestäuusissa injektiokäyttäjissä. Enkelte land har informasjon om utbredelsen av HIV blantnye sprøytebrukere. Tämä on paljon parempiindikaattori viimeaikaisista HIV-tartunnoista ja samalla HIV:n levinneisyydestä sekä vahvempi todiste ehkäisevientoimenpiteiden tehokkuudesta. Dette er en langt bedre indikator påantallet nye smittetilfeller og kan gjenspeile HIV-insidens, oger dermed et bedre mål på hvor effektive de forebyggendetiltakene er. Kun oletetaan, että alle kaksivuotta suonensisäisesti huumeita käyttäneet ovat käyttäneethuumeita suonensisäisesti keskimäärin vuoden, tartuntojenmäärästä kyseisessä ryhmässä voidaan saada arviolevinneisyydestä. Hvis man antar at sprøytebrukere som harbrukt sprøyter i mindre enn 2 år, i gjennomsnitt har injiserti 1 år, kan utbredelsen i gruppen gi et estimat overinsidens. Ks. laatikko 4 OL: Alueet, joilla HIV:n levinneisyys on korkea, HIV-tartuntojen määrän kasvu ja lasku huumeiden injektiokäyttäjillä joissakin EU-maissa, Se boks 4 OL: Områder med høy HIV-utbredelse, økning og nedgang i overføring av HIV blant sprøytebrukere i noen EU-land, HIV-utbredelse blant unge sprøytebrukere (nettutgaven). Ks. laatikko 4 OL (verkkoversio).Ks. kaavio 11 OL: HIV-tartuntojen levinneisyys hoidossa olevilla italialaisilla injektiokäyttäjillä alueittain (verkkoversio).Ks. tilastotaulukko 15: Vastikään todetut HIV-tartunnat suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa ja Norjassa (verkkoversio).Ks. laatikko 4 OL (verkkoversio). Se boks 4 OL (nettutgaven).Se figur 11 OL: Utbredelse av HIV-smitte blant italienske sprøytebrukere i behandling, etter region (nettutgaven).Se statistisk tabell 15: Nylig diagnostisert HIV-smitte blant sprøytebrukere i EU og Norge (nettutgaven).Se boks 4 OL: Områder med høy HIV-utbredelse, økning og nedgang i overføring av HIV blant sprøytebrukere i noen EU-land, HIV-utbredelse blant unge Ranskan 4,4–15,5 prosenttiin (11/111,neulojenvaihtopalveluita käyttäneiden itse ilmoittamat Frankrike (11/111, egenrapportert HIV-status for deltakere ) Belgian, Ranskan ja Portugalin Opplysningene fra 40 < 60 % 20 < 40 % tiedot ovat kuitenkin rutiinitesteistä, joten vinouma testattujenvalinnassa on voinut vaikuttaa tietoihin. (Portugalin tiedotvoivat olla liioittelevia vierotushoitoyksiköissä käytettävienvalintakriteerien takia, joiden mukaan etusijalla ovatongelmalliset ja/tai seropositiiviset käyttäjät.) 0 < 20 % (30–52) 40 < 60 % 20 < 40 % Belgia, Frankrike og Portugal er imidlertid hentet frarutinemessige tester og kan være påvirket av bias i utvalget.(Dataene for Portugal kan være overvurdert på grunn av deutvelgelseskriteriene avrusningsenhetene anvender, idet deprioriterer problembrukere og/eller HIV-positive brukere.) C-hepatiittiviruksen (HCV) levinneisyystietoja on vaikeasaada, ja niitä koskevat samat rajoitukset kuin HIV-tartuntojen tietoja. Data om utbredelsen av hepatitt C-virus (HCV) blantsprøytebrukere er ikke fullt så lett tilgjengelige, og der slikedata finnes, gjelder de samme begrensningene som for HIV-data. Yleiskuva on kuitenkin selvä: C-hepatiitinlevinneisyys on erittäin korkea kaikissa maissa ja kaikissaympäristöissä. Men det generelle bildet er klart – utbredelsen av HCV er ekstremt høy i alle land og miljøer, med tall fra40% til 90 % i de forskjellige land og undergrupper avsprøytebrukere (fig. 12). Suluissa olevat luvut ovat paikallista tietoa.Maiden välisiä eroja on tulkittava varoen lähteissä olevien erojen ja niidenerilaisen käytön vuoksi. Joissakin tapauksissa eroja aiheuttavat paikalliset tiedottai syljestä tehtävät testit, jotka aliarvioivat levinneisyyttä. Merknader: Tall i parentes er lokale data.Forskjellene landene imellom bør tolkes med varsomhet ettersom ulike typerkilde er brukt, og i noen tilfeller lokale eller data eller spyttprøver, som girlavere utbredelsesanslag. Kunkin maan väriosoittaa arvioidun levinneisyyden vaihteluvälin keskiarvon eri tietolähteidenperusteella.Tämän kartan on tarkoitus antaa maailmanlaajuinen katsaus C-hepatiit-tiviruksen levinneisyyteen injektiokäyttäjillä EU:n alueella. Fargen til et land indikerer middelverdien for utbredelsesanslagene fra de ulike datakildene.Dette oversiktskartet gir en samlet oversikt over utbredelsen av HCV blant sprøytebrukere i EU. Kartan tiedot ovattuoreimmat, mitä on saatu käyttöön. På kartet er data rapportert for det siste året det foreliggerdata for. Tiedot otoksista, joissa ei ollut tietoainjektiokäyttäjien tilanteesta sekä omaan ilmoitukseen perustuneet tiedot testituloksista jätettiin pois. Data fra utvalg uten informasjon om status blant sprøytebrukere samtegenrapporterte testresultater er utelatt. Sikäli kuin tämä johti yleistettävyyttä selvästi lisäävienlähteiden poistamiseen (esim. kansalliset tiedot, tiedot hoidon ulkopuolelta),tiedot useammalta kuin yhdeltä vuodelta yhdistettiin. Der dette har ført til at kilder er utelukket som klart ville ha bedret mulighetene for generalisering (f.eks. nasjonale data, data hentet utenfor behandlingsapparatet), er data for mer ennett år kombinert. Irlantia ja Luxemburgiakoskevat tiedot rajoittuvat injektiokäyttäjiin vankiloissa, samalla kun Italian osaltatiedot rajoittuvat C-hepatiittiviruksen levinneisyyteen hoidossa olevilla injektiokäyttäjillä, eivätkä ne kerro HIV:n levinneisyydestä injektiokäyttäjissä, jotkaeivät ole hoidossa. Data for Irland og Luxembourg gjelder bare sprøytebrukere i fengsel, mens data for Italia bare gjelder utbredelsen av HCV blantsprøytebrukere i behandling og er derfor ikke representative for utbredelsen av HCV blant sprøytebrukere som ikke er i kontakt med behandlingsapparatet. Terveysongelmat ovat yksi valintaperuste huumehoitoonpääsylle joissakin maissa tai kaupungeissa (Kreikka, Portugali, Rooma);pitkien jonotuslistojen tai tartunnan saaneiden injektiokäyttäjien erityisohjelmienvuoksi tämä voi aiheuttaa levinneisyydessä positiivista harhaa. Det å ha helseproblemer er et av utvalgskriteriene for inntak tilnarkotikabehandling i enkelte land eller byer (Hellas, Portugal, Roma), ogpå grunn av lange ventelister eller egne programmer for smittede sprøytebrukere, kan dette gi for høye anslag over utbredelsen. Tämän kartan levinneisyystietoja ei pidä verrata ajallisten muutosten seuraamiseksiaikaisempiin versioihin, koska lähteiden sisällyttäminen voi vaihdella saatavissaolevien tietojen mukaan. Utbredelsen slik denframkommer på dette kartet må ikke sammenlignes med tidligere utgaver medsikte på å følge endringer over tid i og med at kildevalget kan variere ut fradatatilgjengelighet. Aikatrendien, menetelmiä koskevien lisätietojen jalähteiden osalta ks. tilastotaulukko 16 ja laatikko 6 OL.Reitoxin kansalliset seurantakeskukset. For tidstrender og nærmere opplysninger om metoderog kilder, se statistisk tabell 16 og boks 6 OL.Kilde: Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Ensisijaiset lähteet esitetään tilastotaulukossa 16: C-hepatiittitartuntojen levinneisyys suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa (verkkoversio). For primærkilder, se statistisk tabell16: Prevalens av hepatitt C-smitte blant sprøytebrukere i EU (nettutgaven). Vaikka kaikkien levinneisyyslukujen perusteella tartuntojenmäärä on korkea, levinneisyys vaihtelee suuresti. Selv om alle prevalensestimatene viser svært høyesmittenivåer, er variasjonene store. ) ohjelmien tehokkuudesta. C-hepatiitti tarttuu herkemmin kuin HIV, ja se voi siirtyä helpommin muiden pistämisessäkäytettävien välineiden kuin neulojen välityksellä, esimerkiksipumpulin, lusikan tai veden välityksellä. Hepatitt C-prevalens kan være en langt mer følsomindikator på høyrisikoatferd blant sprøytebrukere (f.eks. C-hepatiitin levinneisyyden suuntaukset voivat toimia HIV:nsuuntauksia herkempänä indikaattorina suonensisäiseenhuumeidenkäyttöön liittyvästä riskikäyttäytymisestä (esimerkiksineulojen tai muiden välineiden jakamisesta) ja ehkäisevien kasvanut ja laskenut eri alueilla. (38) deling av sprøytespisser eller annet utstyr) og på effekten avdet forebyggende arbeidet, enn trendene for HIV. Hepatitt C-viruset er mer smittsomt enn HIV og overføres lettere viaannet brukerutstyr enn sprøyter, som bomull, skjeer og vann(men risikoen for seksuell overføring er mindre). Ks. tilastotaulukko 15: Vastikään todetut HIV-tartunnat suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa ja Norjassa (verkkoversio).Kaavio 12 OL: Huumeiden injektiokäyttöön liittyvän aidsin esiintymistiheys kaikissa EU:n jäsenvaltioissa (verkkoversio).Laatikko 5 OL: Suuntaukset C-hepatiitin levinneisyydessä (verkkoversio).Ks. laatikko 5 OL (verkkoversio). Se statistisk tabell 15: Nylig diagnostisert HIV-smitte blant sprøytebrukere i EU og Norge (nettutgaven).Figur 12 OL: Forekomst av AIDS relatert til sprøytebruk i medlemsstatene i EU (nettutgaven).Boks 5 OL: Trender for utbredelse av hepatitt C (nettutgaven).Se boks 5 OL: Trender for utbredelse av hepatitt C (nettutgaven). Kaavio 13: C-hepatiittitartuntojen levinneisyys huumeita allekahden vuoden ajan suonensisäisesti käyttäneillä Figur 13:Utbredelse av hepatitt C-smitte blant sprøytebrukere som har injisert i mindre enn 2 år Hoito-ohjelmista saatujen, alle 25-vuotiaita injektiokäyttäjiäkoskevien levinneisyystietojen mukaan C-hepatiittitartunnansaaneiden osuus vaihtelee Suomen Tampereen 12 prosentista(2001) Irlannin Dublinin (1997) ja Italian (1999) noin60prosenttiin. I den grad de er tilgjengelige tyder data frabehandlingsprogrammer på at utbredelsen av hepatitt C-smittehos sprøytebrukere under 25 år varierer fra 12 % i Tampere,Finland (2001) til ca. 60 % i Dublin, Irland (1997) og Italia(1999). Suonensisäisesti huumeita käyttävissä nuorissalevinneisyys näyttää laskevan Belgiassa ja Kreikassa, muttakasvavan Englannissa ja Walesissa (1998–2001). Utbredelsen blant unge sprøytebrukere synes å gå ned i Belgia og Hellas, men opp i England og Wales (1998–2001). Tietoa C-hepatiitin levinneisyydestä uusissa (alle kaksivuotta käyttäneissä) injektiokäyttäjissä ei edelleenkään olesaatavissa suurimmasta osasta tietolähteitä. De fleste kilder har ennå ikke informasjon tilgjengelig omutbredelsen av hepatitt C-smitte hos nye sprøytebrukere (de somhar injisert i mindre enn 2 år ). Jos tietoja onsaatavilla, niiden mukaan tartuntamäärät ovat yleensäerittäin korkeat: 40 prosenttia tai enemmän – Belgiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on tosin ilmoitettualhaisempia lukuja (kaavio 13). Der data er tilgjengelig, tyder degenerelt på at prevalensen er svært høy – 40 % eller mer – selvom lavere tall er rapportert fra Belgia og Storbritannia (fig. 13). B-hepatiittitartuntojen levinneisyys ja suuntaukset I motsetning til HIV oghepatitt C finnes det en effektiv vaksine mot hepatitt B-viruset (HBV). Yhdistynytkuningaskunta,1998,Glasgow, yhteisökohtaisettutkimukset,62/173 Storbritannia,1998,Glasgow, befolkningsundersøkelser,62/173 Suluissa tieto 95 prosentin luottamusvälistä.Reitoxin kansalliset seurantakeskukset. Klammer indikerer 95 % konfidensintervall.Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Ensisijaiset lähteet esitetään tilastotaulukossa 18: C-hepatiittitartuntojen levinneisyys uusilla injektiokäyttäjillä EU:ssa (verkkoversio). For primærkilder, se statistisk tabell 18: Prevalens av hepatitt C-smitte blant nye sprøytebrukere i EU (nettutgaven). Enemmistön B-hepatiittitartunnoista jamelkein kaikkien C-hepatiittitartuntojen EU:n alueellakatsotaan johtuvan suonensisäisten huumeiden käytöstä. (39 majoriteten av HBV-tilfeller og nesten alle tilfeller av HCV- smitte i EU skyldes injeksjonsbruk av narkotika (39). Tämänhetkiset B-hepatiittitartunnat, joita osoittaa verestälöytyvä merkkiaine HbsAg, voivat olla äskettäin tapahtuneitatartuntoja tai kroonisia infektioita. En person som har hepatitt B-viruset, kan enten nylig hablitt smittet eller ha en kronisk infeksjon. Den serologiskemarkøren som viser om hepatitt B-viruset er til stede, er HBsAg. Tämänhetkisten tartuntojenkorkeat määrät viittaavat riskiin saada vaikeita pitkäaikaisiakomplikaatioita sekä riskiin siitä, että tauti leviää muihinihmisiin suonensisäiseen huumeidenkäyttöön liittyvänriskikäyttäytymisen kautta tai sukupuoliteitse. Høye smittenivåer for aktuell HBV indikerer risikofor alvorlige, langsiktige komplikasjoner i framtiden og forstor smittespredning til andre gjennom risikoatferd blantsprøytebrukere eller ubeskyttet sex. Tämänhetkisten B-hepatiittitartuntojen levinneisyydestä on tietoja vainmuutamista maista, mutta levinneisyys näyttää vaihtelevanpaljon ja olevan joissakin tapauksissa korkea. Bare noen få land hardata om utbredelse av aktuell hepatitt B-smitte, men tallenesynes å variere mye, og er i noen tilfeller høye. Katso tämän osuuden lisätiedot osoitteessahttp://annualreport.emcdda.eu.int: Meldte tilfeller av hepatitt B og C Tiedot B- ja C-hepatiittitartunnoista Se http://annualreport.emcdda.eu.intfor ytteligere informasjonom temaene i denne delen: Laatikko 6 OL: Tietolähteet – levinneisyys (tilastotaulukot10–14, 16–20) Boks 6 OL: Datakilder – prevalens (for statistiske tabeller 10–14, 16–20) Laatikko 7 OL: Tietolähteet – ilmoitukset (tilastotaulukot 21 ja 22) Boks 7 OL: Datakilder – meldte tilfeller (for statistiske tabeller 21 og 22) Tilastotaulukko 10: Yhteenveto taulukon muodossa HIV-tartuntojenlevinneisyydestä suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa Statistisk tabell 10: Sammendrag over prevalensen av HIV-smitte blant sprøytebrukere i EU Tilastotaulukko 11: Yhteenveto taulukon muodossa C-hepatiittitartuntojen levinneisyydestä suonensisäistenhuumeiden käyttäjillä EU:ssa Statistisk tabell 11: Sammendrag over prevalensen av HCV-smitte blant sprøytebrukere i EU Joissakin maissa B- ja C-hepatiittitartunnoista on saatavissatietoja. Meldingsdata for HBV og HCV foreligger nå for enkelteland. Vaikka määritelmissä on eroja eikä suora vertailuole mahdollista, suuntaukset voivat ajan mittaan tarjotahyödyllistä tietoa. Selv om definisjonene varierer og ikke alltid tillaterdirekte sammenligning, kan trendene over tid gi en delnyttig informasjon. Ilmoitetut C-hepatiittitapaukset näyttävätvähentyneen Tanskassa, Suomessa ja Ruotsissa sekälisääntyneen Alankomaissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa. I Danmark, Finland og Sverige synesantallet meldte hepatitt C-tilfeller å ha gått ned over tid,mens det har gått opp i Nederland og Storbritannia. B-hepatiitin osalta tapaukset ovat niinikään vähentyneet Tanskassa ja Suomessa, kun taas kasvuaon ollut Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Norjassa.Yleistynyt testaus voi selittää osittain kasvusuuntausta. Nårdet gjelder hepatitt B, har det også vært nedgang i Danmark og Finland, mens antallet tilfeller har gått opp i Norge og Storbritannia. Økt omfang av testingen kan nokdelvis forklare de stigende trendene. Ks. tilastotaulukko 21: Ilmoitetut C-hepatiittitartunnat suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa; ja tilastotaulukko 22: Ilmoitetut B-hepatiittitartunnat suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa ja Norjassa (verkkoversio). Se statistisk tabell 21: Meldte tilfeller av hepatitt C-smitte blant sprøytebrukere i EU; og statistisk tabell 22: Meldte tilfeller av hepatitt B-smitte blant sprøytebrukere i EU og Norge (nettutgaven). Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge brukermiljøene, særlig når dataene analyseres sammenmed andre indikatorer. Tilastotaulukko 13: HIV-tartuntojen levinneisyys alle 25-vuotiailla suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa Statistisk tabell 13: Prevalens av HIV-smitte blantsprøytebrukere under 25 år i EU Tilastotaulukko 14: HIV-tartuntojen levinneisyys uusillainjektiokäyttäjillä EU:ssa Statistisk tabell 14: Prevalens av HIV-smitte blant nyesprøytebrukere i EU Tilastotaulukko 15: Vastikään todetut HIV-tartunnatsuonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa ja Norjassa Statistisk tabell 15: Nylig diagnostisert HIV-smitte blantsprøytebrukere i EU og Norge Huumeiden yliannostus on merkittävä kuolinsyy nuortenjaetenkin nuorten miesten keskuudessa useimmissa EU-maissa. Overdose er en viktig dødsårsak blant unge mennesker,særlig unge menn, i de fleste EU-land. Aidsin ja muiden syiden (väkivalta, tapaturmatjne.) aiheuttamat kuolemat lisäävät huumekuolemia, muttamaiden ja kaupunkien välillä on merkittäviä eroja. Dødsfall på grunnav AIDS og andre årsaker (vold, ulykker osv.) står for enannen type narkotikarelatert dødelighet, med storeforskjeller fra land til land og by til by. Yleensänämä kuolemat ilmoitetaan eri tietolähteistä. Slike dødsfallrapporteres generelt fra andre datakilder. Tilastotaulukko 16: C-hepatiittitartuntojen levinneisyyssuonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa Statistisk tabell 16: Prevalens av hepatitt C-smitte blantsprøytebrukere i EU Tilastotaulukko 17: C-hepatiittitartuntojen levinneisyys alle 25-vuotiailla suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa Statistisk tabell 17: Prevalens av hepatitt C-smitte blantsprøytebrukere under 25 år i EU Tilastotaulukko 18: C-hepatiittitartuntojen levinneisyys uusillainjektiokäyttäjillä EU:ssa Statistisk tabell 18: Prevalens av hepatitt C-smitte blant nyesprøytebrukere i EU Tilastotaulukko 19: Tämänhetkisten B-hepatiittitartuntojen (HbsAg) levinneisyys suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa Statistisk tabell 19: Prevalens av aktuell hepatitt B-smitte (HBsAg) blant sprøytebrukere i EU Tilastotaulukko 20: B-hepatiittiviruksen vasta-aineidenlevinneisyys suonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa Statistisk tabell 20: Prevalens av antistoffer mot hepatitt B-virusblant sprøytebrukere i EU Suonensisäisten huumeiden käyttäjien ja opiaattienkäyttäjien keskuudessa on paljon enemmän huumekuolemiakuin muun väestön keskuudessa, ja huumeidenongelmakäyttö on merkittävä nuorten aikuisten kuolinsyyuseimmissa EU-maissa. Narkotikarelaterte dødsfall forekommer langt oftere blantsprøytebrukere og opiatbrukere enn i befolkningen generelt,og problematisk narkotikabruk er en viktig dødsårsak blantunge voksne i de fleste EU-land. Joissakin EU-kaupungeissa(Glasgow, Madrid, Rooma) 1990-luvulla tehdyissätutkimuksissa havaittiin, että merkittävä osa nuortenaikuisten kuolemista liittyi huumeiden ongelmakäyttöön(etenkin opiaattien suonensisäiseen käyttöön). Studier utført på 1990tallet i noen byer i EU (Glasgow, Madrid, Roma) fant at ensignifikant andel av dødsfallene blant unge voksne kunnetilskrives problematisk narkotikabruk (særlig injeksjon avopiater). Vaikka aidsinaiheuttamat kuolemat ovat vähenemässä,yliannostuskuolemien määrä on pysynyt ennallaan tailaskenut. Tarvitaan siis uusia tutkimuksia, joista saadaantuoretta tietoa huumekuolemista muissa kaupungeissa. Selv om antallet dødsfall som skyldes AIDS synker,holder antallet overdosedødsfall seg stabilt eller fortsetter åøke, og det må friske studier til for å gi ny informasjon omnarkotikarelatert dødelighet i andre byer. Tilastotaulukko 21: Ilmoitetut C-hepatiittitartunnatsuonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa Statistisk tabell 21: Meldte tilfeller av hepatitt C-smitte blantsprøytebrukere i EU Tilastotaulukko 22: Ilmoitetut B-hepatiittitartunnatsuonensisäisten huumeiden käyttäjillä EU:ssa ja Norjassa Statistisk tabell 22: Meldte tilfeller av hepatitt B-smitte blantsprøytebrukere i EU og Norge EU-maissa on kymmenen viime vuoden aikana ilmoitettu vuosittain 7 000–9 000 äkillistä huumekuolemaa. (43 I løpet av de siste ti årene har årlig antall, akuttenarkodødsfall rapportert av landene i EU totalt sett ligget mellom 7 000 og 9 000 (43). Disse tallene kan betraktes Useimmat uhrit ovat nuoria,ja monet näistä kuolemista olisi voitu estää. Statistisk tabell 23: Insidens av hepatitt C-smitte blantsprøytebrukere i EU Huumekuolemat ja huumeidenkäyttäjien kuolleisuus ( Narkotikarelaterte dødsfall og dødelighet blant narkotikabrukere (40) som minimumsestimater ettersom det er sannsynlig at det eren viss underrapportering i de fleste land (som i noentilfeller kan være vesentlig). On rohkaisevaa, että joissakin EU-maissa huumekuolemienmäärä on tasaantunut tai vähentynyt, mutta monissa muissa EU-maissa (ja muualla maailmassa) yliannostuskuolemienmäärä nousee edelleen. Nasjonale statistikker over ’narkodødsfall’ viser vanligvis tilakutte dødsfall som er direkte relatert til narkotikabruk eller‘overdoser’, selv om det selvsagt er forskjeller landene Kansalliset tilastot ”huumekuolemista” sisältävät yleensääkilliset kuolemat, jotka liittyvät suoraan huumeidenkäyttööntai ”yliannostukseen”, vaikka maiden välillä on myös Til tross for oppmuntrende funn som tyder på at antalletnarkotikarelaterte dødsfall har stabilisert seg eller minsker ien del EU-land, fortsetter antallet overdosedødsfall å stige imange andre EU-land (og andre deler av verden). Riskitekijät eroja. (41 imellom (41). Useimmissa tapauksissa yliannostukseen kuolleiden verestälöytyy opiaatteja, vaikka myrkytyspitoisuudet vaihtelevatkin kuolemiin. (42 EONNs nøkkelindikator ‘narkotikarelatertedødsfall’ er også definert som slike dødsfall (42). Utviklingen ) Avainindikaattorin kehittäminen on laajasti ja usein löydetään merkkejä myös muista aineista. Risikofaktorer av denne nøkkelindikatoren har fått de ulikemedlemsstatene til å igangsette arbeid for å forbedrerapporteringsprosedyrene for narkotikarelaterte dødsfall. Opiaattien yliannostuksen riskitekijöitä on useita:suonensisäinen käyttö, sekakäyttö muiden lamauttavienaineiden (esimerkiksi alkoholin tai bentsodiatsepiinien)kanssa, sietokyvyn aleneminen huumeettoman ajanjakson På grunn av varierende definisjoner, rapporteringskvalitetog dekning skal man fortsatt være varsom med å foretadirekte sammenligninger av nasjonale statistikker. Mendersom registreringsmetodene innenfor et land erkonsekvente over tid, kan antallet narkotikarelaterte dødsfallvære en nyttig indikator på trender i de tunge Laatikko 8 OL: Huumekuolemien ja -kuolleisuuden arvioinnissa käytettävät menetelmät ja määritelmät (verkkoversio).Laatikko 9 OL: Määritelmä ”äkillisestä huumekuolemasta” EU:n jäsenvaltioissa siinä muodossa kuin termiä on käytetty EMCDDA:n vuosiraportissa ja Boks 8 OL: Metoder og definisjoner anvendt for å anslå narkotikarelaterte dødsfall og dødelighet (nettutgaven).Boks 9 OL: Definisjoner på ‘akutte narkotikarelaterte dødsfall’ i EUs medlemsstater ifølge EONNs årsrapport og nasjonale rapporter (nettutgaven).Boks 10 OL: Narkotikarelaterte dødsfall – EONNs definisjon (nettutgaven). (40 (41 ilmoitettu kansallisissa raporteissa (verkkoversio). Se også EONNs protokoll for narkotikarelaterte dødsfall Ks. tilastotaulukko 24: EU-maissa kirjattujen ”äkillisten huumekuolemien” määrä (EMCDDA:lle ilmoitettaessa käytettävien kansallisten määritelmien mukaisesti), 1985–2001 (verkkoversio). Se statistisk tabell 24: Antallet ’akutte narkotikarelaterte dødsfall’ registrert i EU-land (i henhold til nasjonale definisjoner som er brukt til å rapportere tilfeller til EONN), 1985-2001 (nettutgaven). Kaavio 13 OL: Sellaisten huumekuolemien osuus EU-maissa vuosina 2000–2001, joihin liittyy tai ei liity opiaatteja; ja tilastotaulukko 25: Yhteenveto äkillisesti huumeisiin kuolleiden ominaispiirteistä EU-maissa (verkkoversio). Figur 13 OL: Andel av narkotikarelaterte dødsfall med eller uten tilstedeværelse av opiater, i EU-landene i 2000-2001; og statistisk tabell 25: Sammendrag av karakteristika for ofrene for akutte narkotikarelaterte dødsfall i EU-landene (nettutgaven). Uhreille tunnusomaisia piirteitä jälkeen (esimerkiksi vankilatuomion jälkeen tai hoitoohjelman loputtua), suonensisäinen käyttö julkisilla paikoilla(tämä voi olla yhteydessä testaamattomien huumeidenkäyttöön), pitkä opiaattiriippuvuus, korkea ikä (joskusmaksasairauksien tai hengityselinten sairauksien takia) sekämahdollisesti odottamattomat vaihtelut aineen puhtaudessa(tutkimuksista on tosin saatu eriäviä tuloksia). Karakteristiske trekk ved ofrene benzodiasepiner), nedsatt toleranse etter en rusfri periode(f.eks. ved løslatelse fra fengsel eller utskriving frabehandlingsprogram), sprøytebruk på offentlig sted (somkan være assosiert med bruk av utestet stoff), lang historikksom opiatavhengig, høy alder (kanskje som følge avsamtidig lever- eller luftveissykdom) og kanskje ogsåuventede svingninger i renhet (selv om resultatene hervarierer fra en studie til en annen). Lisäksi suurinosa opiaattien yliannostuksista tapahtuu muiden käyttäjienollessa läsnä, eikä kuolema tavallisesti tapahdu välittömästi,vaan pelastaminen olisi mahdollista. I tillegg finner de flesteopiatoverdoser sted i nærvær av andre brukere, og ettersomdøden vanligvis ikke inntreffer umiddelbart, er det tid for ågripe inn. Valitettavasti muutläsnäolijat eivät kuitenkaan usein voi tai halua auttaa, silläheillä ei ole tietoa asiasta tai he pelkäävät poliisinsaapumista paikalle. Dessverre er imidlertid andre tilstedeværende ofteute av stand eller uvillige til å hjelpe, enten fordi de manglerkunnskap eller er redde for at politiet skal gripe inn. Koska riskitekijät tunnetaan ja koska kuolema ei tapahduvälittömästi, merkittävä osa yliannostuksista tai monissatapauksissa ainakin kuolemaan johtavat yliannostukset onmahdollista välttää. Den kjensgjerning at risikofaktorene er godt kjent, og at dødenikke inntreffer umiddelbart, burde gjøre det mulig å forebyggeen stor del av overdosene, eller i mange tilfeller i det minsteforhindre dødelig utgang. Siksi tarvitaan asianmukaisiatoimenpiteitä etenkin iäkkäämmille injektiokäyttäjille janiille, joiden sietokyky on alentunut huumeettomanajanjakson jälkeen. Det understreker også behovet for åiverksette hensiktsmessige tiltak, særlig for eldre sprøytebrukereog de som har lavere toleranse etter en relativt rusfri periode. Suurin osa (80–90 %) yliannostukseen kuolleista on miehiä(69–90 %) useimmissa EU-maissa. I de fleste EU-land er flertallet (80–90 %) av overdoseofrenemenn (69–90 %) (45). (45) Tähän voi olla syynä,että suuri osa opiaattien käyttäjistä on miehiä, silläjoidenkin tutkimusten mukaan yliannostusriski on samamiehillä ja naisilla. Ettersom noen studier antyder atrisikoen for overdose er like stor for kvinner som for menn,skulle dette bety at en stor andel av de opiatavhengige ermenn. Monessa tapauksessa yliannostukseenkuolleiden miesten osuus on kuitenkin suurempi kuinhoitoon otettujen miesten osuus. I mange tilfeller er imidlertid andelen menn blantoverdoseofrene høyere enn andelen menn blant klientenesom tas inn til behandling. Suurin osa kuolleista on20–40-vuotiaita, ja he ovat käyttäneet opiaatteja useanvuoden ajan. De fleste overdoseofre er islutten av 20-årene eller i 30-årene og har brukt opiater iflere år. EU-maissa huumeisiin kuolleiden keski-ikä on30,2–40 vuotta, ja menehtyneiden ikä on noussutuseimmissa maissa (kaavio 14). I EU ligger middelalderen for ofre fornarkotikarelaterte dødsfall i området 30,2–40 år, og i defleste land er tendensen at alderen på ofrene stiger (fig.14). Tämä suuntaus on havaittumyös Euroopan ulkopuolisissa maissa. Også land utenfor Europa rapporterer om en sliktrend. Kuitenkin Suomessaja vähäisemmässä määrin myös Yhdistyneessäkuningaskunnassa nuorten uhrien osuus on ollut kasvussa.Tähän on syytä kiinnittää erityistä huomiota, sillä se voimerkitä suonensisäisen käytön tai opiaattien käytönlisääntyneen viime vuosina. Finland, og til en viss grad også Storbritannia, harimidlertid hatt en økning i andelen yngre ofre, et funn sombør undersøkes nærmere ettersom det kan være enindikasjon på økt insidens av injeksjonsbruk eller opiatbruki de senere år. Kreikassa ja Ruotsissa tällaistauhrien ikään liittyvää kasvusuuntausta ei ole ollutnähtävissä. I Hellas og Sverige var det ingen tegn somtyder på at ofrene blir eldre. Kaavio 14: Muutokset yli 35-vuotiaiden huumeisiin kuolleiden uhrien osuuksissa eri EU-maissa vuodesta 1990 (1 Figur 14:Endringer i andel narkotikarelaterte dødsfall i aldersgruppen over 35 år i EU-land fra 1990 (1 Mukaan on otettu vuodet, joina tarvittava jaottelu on tehty tai joiden osalta vertaileva analyysi voitiin suorittaa (sama ikäjakauma).Joissakin maissa ikäryhmät vaihtelevat vuosittain (Kreikka: 1990 ≥31 ja 2001 ≥30; Saksa: 1990 ja 2001 ≥30). Årene som vises er de som har nødvendig spesifisering eller som tillot en komparativ analyse (samme aldersfordeling).For en del land kan aldersspredningen variere alt etter år (Hellas: 1990 ≥31 og 2001 ≥30; Tyskland: 1990 og 2001 ≥30). Irlannissa ja Luxemburgissa yli 35-vuotiaiden uhrienosuus oli 0 prosenttia vuonna 1990.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit 2002, tiedot on otettu kansallisista kuolinsyyrekistereistä tai erikoisrekistereistä (oikeuslääketieteellisistä tai poliisin rekistereistä). Irland og Luxembourg hadde 0 % dødsoffer over 35 år i 1990.Nasjonale Reitoxrapporter for 2002, hentet fra generelle dødelighetsregistre eller spesialregistre (rettsmedisinske registre eller politiregistre). Ne perustuvat kansallisiin määritelmiin, jotka esitetään laatikossa 9 OL: Määritelmä ”äkillisestä huumekuolemasta” EU:n jäsenvaltioissa siinä muodossa kuin termiä on käytetty EMCDDA:n vuosiraportissa ja ilmoitettu kansallisissa raporteissa (verkkoversio). Basert på nasjonale definisjoner iht. boks 9 OL: Definisjoner på ‘akutte narkotikarelaterte dødsfall’ i EUs medlemsstater ifølge EONNs årsrapport og nasjonale rapporter (nettutgaven). Ks. myös tilastotaulukko 25: Yhteenveto äkillisesti huumeisiin kuolleiden ominaispiirteistä EU-maissa (verkkoversio). Se ogsåstatistisk tabell 25: Sammendrag av karakteristika for ofrene for akutte narkotikarelaterte dødsfall i EU-landene (nettutgaven). Kaavio 14 OL: Miesten ja naisten osuus huumekuolemien uhreista EU-maissa vuosina 2000–2001. Figur 14 OL: Fordeling på kvinner og menn blant ofre for narkotikarelaterte dødsfall i EU-landene i 2000-2001. Äkillisten huumekuolemien suuntauksia Dødsfall som skyldes andre stoffer enn opiater Huumekuolemien suuntaukset vaihtelevat eri maiden jajopa tietyn maan alueiden tai kaupunkien välillä. Trendene for narkotikarelaterte dødsfall varierer fra land tilland, ja til og med mellom regioner og byer innenfor sammeland. Näistärajoituksista huolimatta EU-maissa voidaan havaitajoitakin yleisiä suuntauksia. Med disse begrensningene i tankene kan vi likevelskissere noen generelle trender for EU-landene. Huumekuolemat lisääntyivätselvästi 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa (kaavio 15 A).Yleinen noususuuntaus jatkui, vaikkakin hidastui vuosina1990–2000. I løpet av1980-årene og begynnelsen av 1990-årene så vi en markantøkning i antallet narkotikarelaterte dødsfall (fig. 15 A).Iperioden 1990–2000 fortsatte trenden med en generelløkning, men i noen mindre grad. Vuonna 2000 EU:ssa kirjattiin 8 731 äkillistähuumekuolemaa, kun vuonna 1990 niitä oli 6 394(36,5%:n kasvu) (kaavio 15 B). (46) I 2000 ble det rapportertom 8 731 akutte narkotikadødsfall i hele EU, mens tallet i1990 var 6 394 (en økning på 36,5 %) (fig. 15 B) (46). Monissamaissa (Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) on havaittu kansallisellatai paikallisella tasolla yhä enemmän tapauksia, joissakokaiini on aiheuttanut myrkytyksen yleensä yhdessä jonkintoisen aineen kanssa, joskin tietojen ilmoittaminen onepäyhtenäistä. En rekke land (Spania, Frankrike, Italia, Nederlandog Storbritannia) har imidlertid rapportert om nasjonaleeller lokale økninger av tilfeller hvor det er funnet kokain(vanligvis i tillegg til andre stoffer), men rapporteringen eruensartet. Joissakin maissa (esimerkiksi Espanjassa ja Portugalissa) opiaattien yliannostukseen kuolleiden verestälöydettiin usein kokaiinia. Noen land (f.eks. Spania og Portugal)rapporterer at kokain ofte er påvist hos ofre foropiatoverdoser. Kokaiini voi myös lisätäkuolleisuutta sydän- ja verisuonitauteihin, mutta jäädähuomaamatta. I tillegg kan kokain føre til dødsfall pågrunn av hjerte-karsykdommer, og slike dødsfall blir ikkealltid rapportert. Tämä yleinen suuntaus voi selittyä heroiininsuonensisäisen käytön nopealla leviämisellä monissa Euroopan maissa 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa.Viimeaikainen suuntaus saattaa liittyä huumeidenongelmakäytön levinneisyyden tasaantumiseen joissakinmaissa, suonensisäisen käytön vähenemiseen toisissa sekämahdollisesti hoidon saatavuuden ja korvaushoitoohjelmien lisääntymiseen. Disse generelle trendene kan gjenspeile den kraftigeøkningen i heroininjisering i mange europeiske land på1980-tallet og begynnelsen av 1990-tallet. Trendene densiste tiden kan være relatert til at utbredelsen avproblematisk bruk av narkotika tilsynelatende har stabilisertseg i en del land, at en del andre land har hatt en nedgangi sprøytebruk og sannsynligvis at behandlingstilbudet,substitusjonsprogrammer innbefattet, er utvidet. Toisaalta huumeidenongelmakäyttäjien ikääntyminen ja huumeiden sekakäyttösaattavat osaltaan lisätä kuolemia. På denannen side kan økningen i antallet dødsfall også skyldes atproblembrukerne blir eldre, samt blandingsbruk. On syytä korostaa, että EU:n sisällä on erilaisia ja joskus poikkeavia kansallisia suuntauksia. (47) Monissa EU-maissa Det bør understrekes at det innen EU finnes forskjellige – noen ganger divergerende – nasjonale trender (47 Ekstaasin käyttöön liittyvät kuolemat aiheuttavat huoltakansalaisissa. Ne ovat kuitenkin melko harvinaisiaopiaattien käyttöön liittyviin kuolemiin verrattuna, vaikkaekstaasia käytetään paljon yleisemmin. Selv om dødsfall forbundet med ecstasy vekker betydeligbekymring i samfunnet, forekommer de relativt sjeldensammenlignet med dødsfall knyttet til opiatbruk, til tross forat ecstasybruk er langt mer utbredt. Koska ekstaasinkäytöstä on tullut suosittua, myrkytystapauksissa löydetäänjälkiä ekstaasista entistä useammassa tapauksessa. Useinkuolemiin liittyy muitakin aineita, ja on epäselvää,voidaanko kuolemaa pitää yksinomaan ekstaasinaiheuttamana. Antallet tilfeller hvortoksikologiske funn påviser ecstasy, har økt i takt med atbruken av ecstasy er blitt mer populær, men ofte er ogsåandre stoffer til stede, og det er ikke klart om døden alenekan tilskrives ecstasy. Ekstaasin käyttöön liittyviä lyhyen ja pitkänaikavälin riskejä on arvioitava entistä tarkemmin. Både kort- og langtidsrisikoene knyttettil ecstasybruk må undersøkes langt grundigere. Vaikkaekstaasin aiheuttamat reaktiot ovat arvaamattomia, osakuolemista voitaisiin estää varsin yksinkertaisillatoimenpiteillä (esimerkiksi tarjoamalla vettä) yökerhoissasekä parantamalla terveysvalistusta. Selv ombivirkningene av ecstasy synes å være uforutsigbare, kanen del dødsfall forhindres med forholdsvis enkle midler somtilgang til vann på dansearrangementer og forbedrethelseopplysning. huumekuolemat ovat lisääntyneet vielä äskettäin tai vähänaikaa sitten, kun taas joissakin maissa huumekuolemienmäärä on tasaantunut tai laskenut. EU-land har fram til nå eller inntil svært nylig, rapportert omet økende antall narkotikadødsfall, mens andre rapportererom stabilisering eller reduksjon i antallet. Muutoksetraportointikäytännöissä ja raportoinnin piirteissä olisi ainaotettava huomioon tulkittaessa kansallisia tai paikallisiasuuntauksia. Endringer irapporteringsrutiner og rapporteringskvalitet bør alltid tas ibetraktning når nasjonale eller lokale trender tolkes. Liuottimien käytön aiheuttamiin kuolemiin ei yleensäkiinnitetä yhtä paljon huomiota, mutta tällaisten kuolemienmäärä ei suinkaan ole merkityksetön niissä maissa, joistatietoja on saatavilla. Dødsfall som følge av misbruk av løsningsmidler vekkergenerelt mindre oppmerksomhet, men i land som harinformasjon tilgjengelig, er antallet slike dødsfall langt frabeskjedent. Esimerkiksi Yhdistyneessäkuningaskunnassa on vuosina 1992–2000 ollut64–85tällaista kuolemaa vuodessa, ja useimmat uhrit ovathyvin nuoria (FieldSmith et al., 2002). For eksempel har Storbritannia i løpet avperioden 1992–2000 hatt 64–85 slike dødsfall hvert år, ogde fleste ofrene har vært svært unge (FieldSmith et al.,2002). Tällaisten tietojenkeruuta olisi parannettava muissa maissa. Andre land bør forbedre innsamlingen avinformasjon om slike dødsfall. Useissa maissa äkillisten huumekuolemien määrä tasoittuitai laski 1990-luvun jälkipuoliskolla. Forskning viser tydelig at substitusjonsbehandling redusererrisikoen for overdosedødsfall blant deltakerne i slikeprogrammer. Espanjassa ja Ranskassa suuntaus oli johdonmukaisesti laskeva. I en rekke EU-land og -byer er det funnetmetadon i et betydelig antall ofre for narkotikarelatertedødsfall. Vaikkanäihin tuloksiin liittyy sellaisia puutteita, että osatapauksista on jäänyt kirjaamatta (Ranska) tai ettäkattavuus on suppea (vain viisi suurta kaupunkia Espanjassa), on tärkeää selvittää suuntausten taustallaolevat syyt. Flere studier har funnet at dødsfallene oftere kanknyttes til bruk av ulovlig metadon enn til forskrevetmetadon, mens andre studier har funnet at risikoen erstørre i de tidlige fasene av substitusjonsbehandling medmetadon. Näihin suuntauksiin voivat vaikuttaa heroiininkäyttötapojen muutokset ja hoito-ohjelmien (varsinkinkorvaushoidon) lisääntyminen. Disse funnene tilsier at det er behov for åkvalitetssikre substitusjonsbehandlings-programmene. Joissakin maissa (esimerkiksi Kreikassa, Irlannissa,Portugalissa, Suomessa ja Norjassa) suuntaus on ollut I siste halvdel av 1990tallet rapporterte en rekke land om enstabil eller nedadgående trend for antallet akuttenarkotikadødsfall. Tutkimukset osoittavat selvästi, että korvaushoito vähentääohjelmaan osallistuvien riskiä kuolla yliannostukseen.Metadoni on kuitenkin aiheuttanut merkittävän määränhuumekuolemia useissa EU:n maissa ja kaupungeissa.Usean tutkimuksen mukaan kuolemat ovat pikemminkinseurausta metadonin laittomasta käytöstä kuin lääkärinvalvomasta käytöstä, ja muiden tutkimusten mukaan riskikasvaa metadonikorvaushoidon alkuvaiheessa. Selv om disse funnene kan habegrenset verdi på grunn av underrapportering (for Frankrikesvedkommende) eller begrenset dekning (bare fem større byer i Spania), er det viktig at de bakenforliggende årsakene til dissetrendene blir utredet ytterligere. Trendene kan f.eks. værepåvirket av endringer i måten heroin tas på så vel som enbetydelig utbygging av behandlingsprogrammene (særligsubstitusjonsbehandling) (48). Nämätulokset osoittavat, että on tärkeää varmistaa korvaushoitoohjelmien laatu. I andre land (Tyskland, Italia og Østerrike) har antallet narkotikadødsfall svingt de senere årene,og selv om antallet narkotikadødsfall synes å ha stabilisert seg(på et høyt nivå), er det ingen garanti for at nedgangen de sisteto-tre årene ikke blir etterfulgt av en økning. On otettava huomioon, että tiedot huumekuolemien määrästä ja suuntauksista koko EU:ssa ulottuvat vain vuoteen 2000. Merk at antall og trender for narkotikarelaterte dødsfall i EU som helhet bare er tilgjengelig fram til 2000. 2001 tiedot, mutta tietoja kerättäessä (syksyllä 2002) seitsemästä maasta oli saatavana vain vuoden 2000 tietoja. Ni land rapporterte data for 2001, mens syv land bare hadde data for 2000 tilgjengelig på det tidspunkt dataene ble samlet inn (høsten 2002). Vuoden 2001 tiedot ilmoittaneista maista onkäytetty kyseisiä tietoja aina, kun se on ollut mahdollista. Hvor mulig er informasjon for 2001 benyttet for de landenesom har inngitt rapport. Kaavio 15 OL: Äkillisten huumekuolemien suuntaukset EU-maissa vuosina 1985–2001 (verkkoversio).Ks. Figur 15 OL: Trender i akutte narkotikarelaterte dødsfall i EU-landene, 1985-2001 (nettutgaven).Se EONNs Årsrapport (2002a, s. 17), fig. 10 (I Spania tas heroin på følgende måter), og punktet ‘Behandling’ (s. 34) sekä tämän 49) samt tabell 3 (Utvikling av (47 (48 raportin taulukko 3: Lääkehoidon kehitys EU:n 15 jäsenvaltiossa ja Norjassa. (47 (48 substitusjonsbehandling i de 15 medlemsstatene i EU og Norge) i denne rapporten. Kaavio 15 (A): Äkillisten huumekuolemien yleinen suuntaus EU:ssa vuosina 1985–2000 (indeksiluku: 1985 = 100 %) Figur 15 (A): Generell historisk trend i akutte narkotikarelatertedødsfall i EU, 1985–2000 (indeksert: 1985 = 100 %) Kaavio 15 (B):Äkillisten huumekuolemien yleinen suuntaus EU:ssavuosina 1990–2000 (indeksiluku: 1990 = 100 %) Figur 15 (B):Generell trend i akutte narkotikarelaterte dødsfall i EU, 1990–2000 (indeksert: 1990 = 100 %) (1) Jotkin maat eivät toimittaneet tietoja kaikilta vuosilta (ks. tilastotaulukko 24: EU-maissa kirjattujen ”äkillisten huumekuolemien” määrä (EMCDDA:lle ilmoitettaessakäytettävien kansallisten määritelmien mukaisesti), 1985–2001 (verkkoversio)). Noen få land la ikke fram data for enkelte år (se statistisk tabell 24: Antallet ’akutte narkotikarelaterte dødsfall’ registrert i EU-land (i henhold til nasjonale definisjonersom er brukt for å rapportere tilfeller til EONN), 1985–2001 (nettutgaven)). Tilanne on korjattu käyttämällä laskentamenetelmää, joka määritellään EMCDDA:n (vuoden 2001) projektista CT.99.RTX.04 laaditussa raportissa (http://www.emcdda.eu.int/multimedia/project_reports/situation/guidelines_deaths_report.pdf). For å bøte på dette har man benyttet beregningsmetoden definert i Prosjekt CT99.RTX.04,EONN (2001) (http://www.emcdda.eu.int/multimedia/project_reports/situation/guidelines_deaths_report.pdf).Ti land la fram informasjon for 2001 og seks land gjorde ikke. Det er ikke beregnet indeks for 2001. Tietoja toimittaneiden maiden suuntaukset esitetään kaaviossa 15 OL: Äkillisten huumekuolemien suuntaukset EU-maissa vuosina 1985–2001 (verkkoversio). Trendene for de landene som la fram informasjon, finnes i figur15 OL: Trender i akutte narkotikarelaterte dødsfall i EU-landene, 1985–2001 (nettutgaven). Maakohtaiset tapausten vuotuiset määrät esitetääntilastotaulukossa 24.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit 2002, tiedot on otettu kansallisista kuolinsyyrekistereistä tai erikoisrekistereistä (oikeuslääketieteellisistä tai poliisin rekistereistä). Antall tilfeller pr. land pr. år presenteres i statistisk tabell 24.Nasjonale Reitoxrapporter for 2002, hentet fra generelle dødelighetsregistre eller spesialregistre (rettsmedisinske registre eller politiregistre). suuntaus on kuitenkin selvästi nähtävissä: nousu oli vuonna2000 viisinkertainen vuoteen 1993 verrattuna Englannissa ja Walesissa (Griffiths, 2003). (49) separat, er trenden langt tydeligere oppadgående, med enfemdobling i 2000 i forhold til 1993 i England og Wales Muiden maiden suuntaukset eivät ole yhtä selkeitä taimuutoksia on vaikea tulkita ICD-tautiluokituksessa(9.painoksesta 10:teen) tehtyjen muutosten, kansallistenmääritelmien muutosten tai tapausten vähyyden vuoksi. Endelig, trendene kan i andre land være mindre klartdefinert, eller så har endringene vært vanskeligere å tolkepå grunn av overgangen fra ICD-9- til ICD-10-koder, fordide nasjonale definisjonene er endret eller fordi det statistiskegrunnlaget er for lite. selvästi nouseva 1990-luvun jälkipuoliskolla, mikä voiosittain johtua joissakin tapauksissa parantuneestaraportoinnista. Hellas, Irland, Portugal,Finland og Norge). I noen tilfeller kan nok dette delvisskyldes forbedret rapportering. Portugalissa suuntaus kääntyi vuonna 2000,ja näin vaikuttaa tapahtuneen myös Suomessa vuonna2001. I Portugal ble denne trendenreversert i 2000, og det samme synes å være tilfelle i Finland i 2001. Nousu voi liittyä heroiinin käytön yleistymiseenmyöhäisessä vaiheessa kyseisissä maissa, mutta joissakintapauksissa syynä voi olla myös kirjausjärjestelmienkehittyminen. Denne oppgangen kan være forbundet medat bruken av heroin bredte seg senere i disse landene, menforbedrede rapporteringssystemer kan i noen tilfeller ha spilten viss rolle. Yhdistyneessä kuningaskunnassa perinteisen määritelmänmukaiset äkilliset huumekuolemat (määritelmä sisältää tietytlääkekuolemat; ONS) ovat olleet hitaassa, mutta vakaassanousussa vuoteen 2000 asti. Jos heroiinin ja morfiininaiheuttamat kuolemat tutkitaan erikseen, voimakas nouseva Trenden i Storbritannia viste en stabil, om enn moderat,økning i antallet akutte narkotikadødsfall fram til 2000 ihenhold til den tradisjonelle definisjonen (som omfatter endel legemiddelrelaterte tilfeller, Office for National Statistics), men dersom heroin/morfindødsfallene betraktes Koska EU:n tasolla ei ole merkkejä huumekuolemienvähenemisestä, on selvää, että huumeiden aiheuttamiaterveyshaittoja ei ole saatu läheskään ratkaistua. Det er ingenting som tyder på en generell nedgang på EU-plan, og narkotikarelaterte helseskader er altså fortsatt etstort problem. Samastasyystä on tutkittava edelleen huumekuolemien riskitekijöitäja toteutettava asianmukaisia kohdennettuja toimenpiteitä. Risikofaktorene ved narkotikarelaterte dødsfallmå derfor utredes nærmere, og det er klart at behovet forhensiktsmessige, målrettede tiltak fortsatt er stort. Äskettäin kehitetyssä ”huumestrategian määritelmässä” keskitytään huumeisiin, joita voidaan käyttää väärin (vuonna 1971 huumeiden väärinkäytöstä annetun lain nojalla valvottavat huumeet, jotka eivät kuitenkaan välillisesti liity kuolemiin, kuten aidsin aiheuttamiin kuolemiin), joten se muistuttaa EMCDDA:nmääritelmää. 1971, men ikke indirekte relaterte dødsfall som AIDS-dødsfall) og er forholdsvis lik EONNs definisjon. Huumestrategian määritelmän mukaan ilmoitetut tapaukset miltei kaksinkertaistuivat Englannissa ja Walesissa vuoden 1993 (864) ja vuoden2001 (1 623) välillä. Innføringen av Drug Strategy Definition ga en dobling iantallet meldte tilfeller i England og Wales mellom 1993 (864) og 2001 (1 623). EMCDDA:n määritelmän mukaan Englannissa ja Walesissa oli 1 606 tapausta vuonna 2000 ja 1 443 tapausta vuonna 2001. Dersom EONNs definisjon legges til grunn, blir antallet tilfeller i England og Wales 1 606 i 2000 og 1 443 i 2001. Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge Huumeiden ongelmakäyttäjien kuolleisuus Total dødelighet blant problembrukere Kaavio 16: Huumeiden ongelmakäyttäjien kuolleisuus useissa EU:n kaupungeissa tai maissa Figur 16: Total dødelighet blant problembrukere i en rekke byerog land i EU Huumeiden ongelmakäyttäjiä on alle prosentti EU:naikuisväestöstä, mutta tähän pieneen väestöryhmäänkeskittyy merkittäviä terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia. Selv om problembrukerne utgjør mindre enn 1 % av EUsvoksne befolkning, har de mer enn sin andel avhelsemessige og sosiale problemer. Injektiokäyttäjien kuolleisuus on 2–4 kertaa korkeampi kuinmuiden huumeiden ongelmakäyttäjien. Kohortstudier av dødelighet viser at problembrukere harinntil 20 ganger høyere dødelighet enn sammealdersgruppe i befolkningen generelt. HIV-tartunnansaaneiden huumeidenkäyttäjien kuolleisuus oli (viime aikoihinsaakka) 2–6 kertaa korkeampi kuin niiden, joilla ei oletartuntaa. Mange avdødsfallene kan tilskrives ufrivillige overdoser, men andredødsårsaker er AIDS og andre infeksjonssykdommer,ulykker og selvmord. Erot kuolleisuudessa näyttävät olevan laskussa HIV-hoidon kehityttyä viime aikoina. I områder med lav utbredelse av HIVblant narkotikabrukerne står overdoser og ulykkesdødsfallfor en stor del av dødeligheten, mens AIDS spiller en viktigrolle i land med høy sprøyterelatert HIV-utbredelse. Suuntaukset huumeiden ongelmakäyttäjienkuolleisuudessa HIV-behandlingenforbedres stadig, noe som synes å ha jevnet ut forskjellene. Huom.Vakioidut kuolleisuusluvut, miehet ja naiset. Trender for dødelighet blant problembrukere EMCDDA:n koordinoima usealla paikalla toteutettu tutkimus ( ) har avdekket forskjeller i total dødelighet og i fordelingen av dødsårsakermellom studiestedene. ) osoitti, että kuolleisuus ja kuolemansyiden jakautuminenvaihtelivat tutkimuksessa mukana olleiden paikkojen välillä.Tutkimuksessa paljastui myös merkittäviä ajan myötätapahtuneita muutoksia kokonaiskuolleisuudessa sekä erityisen syyn aiheuttamissa kuolemissa. (51 For ytterligere informasjon, se statistisk tabell 26: Dødelighetskohorter som deltok i EONNs multisenterstudie – karakteristika for deltakere og resultater (nettutgaven).EONNs multisenterstudie omfattet også en svensk kohort (se karakteristikafor deltakerne i statistisk tabell 26 og Bargagli et al., 2002). ) ongelmakäyttäjillä 64 kertaa suurempi kuin ikä- jasukupuolivakioidun Espanjan väestön keskuudessa.Lissabonissa, Hampurissa ja Roomassa kuolleisuusriski oli naispuolisilla ongelmakäyttäjillä 30–40kertaa suurempikuin muulla väestöllä. personer i samme aldersgruppe i Spanias befolkning generelt. ILisboa, Hamburg og Roma var risikoen for dødsfall blantkvinnelige problembrukere 30–40 ganger høyere enn ibefolkningen generelt. De høye SMR-tallene for kvinneligeproblembrukere kan til en viss grad forklares med lav baselinedødelighet blant unge kvinner i befolkningen generelt. Barcelonassa kuolleisuus oli korkein ja Wienissä ja Dublinissa alhaisin. I henhold til rapporten hadde Barcelona høyest dødelighetog Wien og Dublin lavest. Monissa paikoissa kuolleisuus onlaskenut 1990-luvun alun tai puolivälin jälkeen. Mange steder er dødelighetenredusert siden tidlig eller midt på 1990-tallet. Barcelonassakuolleisuusluvut olivat erityisen korkeita vuosina 1992–1996,mutta ne ovat laskeneet merkittävästi viime vuosinapääasiassa aids-kuolemien vähennyttyä. Barcelonahadde spesielt høy dødelighet i perioden 1992–1996,etterfulgt av en kraftig nedgang de senere år, hovedsakeligsom følge av nedgangen i antallet AIDS-dødsfall. Lissabonissakuolleisuus on kasvanut viime aikoihin saakka (kaavio 15). I Lisboahar dødeligheten økt helt fram til de senere årene (fig. 16). Laatikko 9 OL: Määritelmä ”äkillisestä huumekuolemasta”EU:n jäsenvaltioissa siinä muodossa kuin termiä on käytetty EMCDDA:n vuosiraportissa ja ilmoitettu kansallisissaraporteissa Boks 9 OL: Definisjoner på ‘akutte narkotikarelaterte dødsfall’i EUs medlemsstater ifølge EONNs årsrapport og nasjonalerapporter Laatikko 10 OL: Huumeisiin liittyvät kuolemat – EMCDDA:nmääritelmä Boks 10 OL: Narkotikarelaterte dødsfall – EONNs definisjon Huumeidenkäyttäjien ikä- jasukupuolivakioidut kuolleisuusluvut voivat kuitenkin antaaarvokasta tietoa huumeiden ongelmakäytön vaikutuksestakuolleisuuteen eri maissa. Standardisertedødelighetstall etter alder og kjønn blant narkotikabrukerekan være et nyttig mål på hvilke konsekvenser problematisknarkotikabruk har for dødeligheten i ulike land. Tilastotaulukko 24: EU-maissa kirjattujen ”äkillistenhuumekuolemien” määrä (EMCDDA:lle ilmoitettaessakäytettävien kansallisten määritelmien mukaisesti),1985–2001 En analyse av standardiserte mortalitetsrater (SMR) ( Tilastotaulukko 25: Yhteenveto äkillisesti huumeisiin kuolleidenominaispiirteistä EU-maissa analyysi usealla paikalla toteutetun tutkimuksen kohorteissaosoitti, että Barcelonassa kuolleisuusriski oli miespuolisillaongelmakäyttäjillä 24 kertaa ja naispuolisilla Statistisk tabell 25: Sammendrag av karakteristika for ofrenefor akutte narkotikarelaterte dødsfall i EU-landene kohorter som deltok i multisenterstudien viste at risikoen fordødsfall blant mannlige og kvinnelige problembrukere i Barcelona var henholdsvis 24 og 64 ganger større enn for Tilastotaulukko 26: EMCDDA:n usealla paikalla toteutettuuntutkimukseen osallistuneet kuolleisuuden kohortit – osallistujienominaispiirteet ja tulokset Statistisk tabell 26: Dødelighetskohorter som deltok i EONNsmultisenterstudie – karakteristika for deltakere og resultater — Opiaattien käyttäjien ominaispiirteet kohorteissatutkimuspaikan mukaan (A)Karakteristika for opiatbrukere inntatt i kohortene etterstudiested — Epäsuorasti ikävakioidut kuolleisuusindeksit (SMR) sukupuolen jatutkimuspaikan mukaan (B)Standardiserte mortalitetsrater (SMR) etter kjønn og studiested — jakautuminen tutkimukseen osallistuneissa kohorteissa (C)Fordeling av dødsårsak for kohortdeltakerne Huumeisiin liittyvään rikollisuuteen voidaan katsoa kuuluvanhuumelainsäädännön mukaiset rikokset, laittomienhuumausaineiden vaikutuksen alaisena tehdyt rikokset,huumeidenkäytön rahoittamiseksi tehdyt rikokset (pääasiassaomaisuusrikokset ja laiton kauppa) sekä järjestelmällisestitoteutetut rikokset, jotka ovat osa laittomien markkinoidentoimintaa (taistelut alueista, virkamiesten lahjominen jne.).Huumelainsäädännön rikkomista lukuun ottamatta edellämainitut rikokset eivät näy tavallisesti saatavilla olevissatiedoissa. Narkotikarelatert kriminalitet omfatter straffbare brudd på nasjonalnarkotikalovgivning, forbrytelser begått under påvirkning avillegale stoffer, forbrytelser begått av brukere for å finansiere sinerusmiddelvaner (hovedsakelig vinningsforbrytelser ognarkotikahandel) og forbrytelser begått som et ledd i driften avillegale markeder (kamp om territorier, bestikkelse av offentligtjenestemenn osv.). Jos tietoja on, ne saadaan paikallisista ad hoc -tutkimuksista, joista on vaikea tehdä päätelmiä. Med unntak av brudd på narkotikalovgivningengir ikke rutinemessig innsamlede data informasjon om dissekategoriene, og når de er tilgjengelige, kommer de fra ad hocstudier og egner seg ikke for ekstrapolering. Huumeidenkäyttö ja rikollisuus: perustietoja (1 Narkotikabruk og kriminalitet: noen data(1 Useiden lähteiden mukaan valtaosa hoidossa olevistahuumeidenkäyttäjistä on ollut tekemisissä rikosoikeusjärjestelmänkanssa. Rikoksesta syytetyistä ja vangeista Kreikassa (Aristotelian University of Thessaloniki, 2000) sekä Englannissa ja Walesissa(Bennett, 2000) tehdyt tutkimukset osoittavat, ettähuumeidenkäyttäjät ovat muita useammin syyllistyneetmonenlaisiin rikoksiin. En rekke kilder viser at et flertall av narkotikabrukerne somer i behandling har vært i kontakt med rettsvesenet.Undersøkelser gjort i Hellas (Aristoteles-universitetet i Thessaloniki, 2000) og i England og Wales (Bennett, 2000)blant personer som er tiltalt for kriminelle handlinger ogdømt til fengselsstraff, viser at narkotikabrukere i større gradenn ikke-brukere har begått flere typer kriminellehandlinger. Innbrudd er den typen lovbruddnarkotikabrukere oftest begår (Aristoteles-universitetet i Thessaloniki, 2000; Bennett, 2000; Meijer et al., 2002). ”Kansalliset ilmoitukset” huumerikoksista (kuten käytöstä,hallussapidosta ja laittomasta kaupasta) (53) heijastelevatpaitsi lainsäädännön eroja myös lain täytäntöönpanon jasoveltamisen eroja sekä rikosoikeusviranomaistenpainopisteitä ja resursseja. ‘Anmeldelser’ (53) for brudd på narkotikalovgivningen (bruk,besittelse, smugling osv.) gjenspeiler ikke bare forskjeller ilovgivningen, men også hvordan lovene håndheves og anvendesog hvordan konkrete problemer prioriteres av rettsvesenet samthvilke ressurser som blir bevilget. Myös huumelainsäädännönvastaisista rikoksista ja rikoksentekijöistä tehdyissätietojärjestelmissä on huomattavia eroja maiden välillä,varsinkin kirjaamiskäytännöissä, määritelmissä jatilastoyksiköissä. I tillegg variererinformasjonssystemene for narkotikalovbrudd/-lovbryterebetraktelig landene imellom, særlig når det gjelderregistreringsprosedyrer, definisjoner og statistiske enheter. Nämä erot hankaloittavat EU-maidentietojen vertailua. Disseforskjellene gjør det svært vanskelig å sammenligne data fra flere EU-land. Siksi vertaillaan pikemminkin suuntauksiakuin absoluuttisia lukuja aina, kun se on mahdollista. Der hvor det er mulig, sammenlignes derfor trender istedet for absolutte tall. Suurin osa tilastoiduista huumerikoksista liittyi huumeidenkäyttöön tai hallussapitoon käyttöä varten. De fleste anmeldte brudd på narkotikalovgivningen gjelder bruk Espanjassa, Italiassa ja Alankomaissa huumeidenkäyttö ei ole rikos, joten kaikkihuumerikokset liittyivät huumekauppaan. Luxemburgissa ja I Spania, Italia og Nederland, der narkotikabrukikke anses som en forbrytelse, gjelder alle narkotikalovbrudd Huumeidenkäytön ja rikollisuuden välistä yhteyttä selvitettiintutkimuksessa, joka koski Irlannin vankeja (Hannon et al., 2000).Sen mukaan 51 prosenttia miehistä ja 69 prosenttia naisista olitehnyt vankeustuomioon johtaneen rikoksen huumausaineidenvaikutuksen alaisena. Når det gjelder sammenhengen mellom narkotikabruk ogkriminalitet fant en studie av den irske fengselsbefolkningen(Hannon et al., 2000) at 51 % av mennene og 69 % avkvinnene hevdet å ha vært påvirket av rusmidler når debegikk den straffbare handlingen som de ble fengslet for. Toisessa tutkimuksessa (Millar et al.,1998), joka koski epäiltyjä nuorisorikollisia Irlannissa, arviolta42 prosenttia tapauksista liittyi alkoholinkäyttöön, 17 prosenttiahuumeidenkäyttöön ja 4 prosenttia kumpaankin. Alkoholi oliuseimmiten yhteydessä yleisen järjestyksen vastaisiin tekoihin jahuumausaineet ryöstöihin. Enannen studie i Irland (Millar et al., 1998) blant mindreårigemistenkt for lovbrudd, anslo at 42 % av tilfellene var relaterttil alkoholbruk, 17 % til narkotikabruk og 4 % til begge, deralkohol i størst grad var knyttet til ordensforstyrrelser ognarkotika oftest til ran/innbrudd. -välitykseen että huumekauppaan liittyviä rikoksia. rapporterer at de fleste narkotikalovbruddene gjelder bådebruk/omsetning og smugling av narkotika. Ensiksikin ne on saatutiettyjä väestöryhmiä koskeneissa tutkimuksissa. Toiseksitulokset saattavat vaihdella huomattavasti huumausaineenmukaan. I 2001 var cannabis fremdeles det rusmiddelet som oftest varinvolvert i brudd på narkotikalovgivningen – med 34 % avlovbruddene i Portugal og Sverige, og helt opp i 86 % i Frankrike. Kolmanneksi huumeidenkäytön ja rikollisuuden välistäyhteyttä ja etenkin syy-yhteyttä on erittäin vaikea määrittää. ILuxembourg er heroin det rusmiddelet som oftest er involvert, mensde fleste narkotikalovbrudd i Nederland gjelder ‘harde stoffer’ Kreikka, Irlanti, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta antoivat Resultatene som vises i boksen er hentet fra de nasjonale rapportene Suuntaukset Koko EU:ssa huumerikoksista tehdyt ”ilmoitukset” lisääntyivät laatikossa olevat tulokset vuoden 2002 kansallisissa raporteissaan EMCDDA:lle. I EU generelt har antallet ‘anmeldelser’ for brudd pånarkotikalovgivningen gått jevnt opp i løpet av de 15 årene for 2002 fra Hellas, Irland, Nederland og Storbritannia til EONN. Termi ”ilmoitukset” pitää sisällään eri asioita eri maissa (poliisiraportit huumelainsäädännön rikkomisesta epäillystä, syytteet huumelainsäädännön rikkomisesta jne.). ‘Anmeldelser’ for brudd på narkotikalovgivningen defineres forskjellig i medlemsstatene (begrepet kan f.eks. referere til mistanke om eller siktelse for brudd på narkotikalovgivningen osv.). Tarkat määritelmät on maittain laatikossa 11 OL: Huumerikosilmoitusten määritelmät EU-maissa ja Norjassa (verkkoversio). Se boks 11 OL: Definisjon av ‘anmeldte brudd på narkotikalovgivningen’ i EU-landene og Norge (nettutgaven) for nøyaktigdefinisjon i hvert land. (Edellisissävuosiraporteissa käytettiin termiä ”pidätykset”.) (Tidligere årsrapporter har brukt begrepet ‘arrestasjoner’.) Tilastotaulukko 27: Tavallisimmat huumerikokset, joista tehdään ”ilmoituksia” EU-maissa ja Norjassa (verkkoversio). Statistisk tabell 27: Type lovbrudd som oftest er involvert i ‘anmeldte’ brudd på narkotikalovgivningen i EU-land og Norge (nettutgaven). Portugalissa huumeidenkäyttö on ollut dekriminalisoitu heinäkuusta 2001. Portugal avkriminaliserte narkotikabruk i juli 2001. (54 (55 liittyvää, oli alhaisempaa vuonna 2001 kuin vuonna 2000, jolloin sen osuus oli 55 prosenttia. Andelen av narkotikalovbrudd som var forbundet med bruk, var derfor lavere i 2001 enn i 2000 (55 %).Norge skiller ikke mellom ‘narkotikaomsetning/smugling’ på den ene siden og ‘narkotikabruk/omsetning og smugling’ på den andre. Øvrige brudd på Loput huumerikokset liittyvät yksistään ”huumeidenkäyttöön”. ) narkotikalovgivningen er knyttet til ‘narkotikabruk’ alene. Tilastotaulukko 28: Huumerikoksista tehtyihin ”ilmoituksiin” yleisimmin liittyvät huumausaineet EU-maissa ja Norjassa (verkkoversio).Tilastotaulukko 29: Huumerikoksiin liittyvät ”ilmoitukset” EU-maissa ja Norjassa, 1985–2001 (verkkoversio). Statistisk tabell 28: Narkotisk stoff som oftest er involvert i ‘anmeldte’ brudd på narkotikalovgivningen i EU-land og Norge (nettutgaven).Statistisk tabell 29: Antall ‘anmeldte’ brudd på narkotikalovgivningen i EU-land og Norge, 1985-2001 (nettutgaven). Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge sett under ett, med under en dobling i Danmark, Luxembourgog Nederland og mer enn en seksdobling i Irland og Finland. Kaavio 17: EU-maissa ja Norjassa vuosina 1991–2001 ilmoitetuthuumerikokset – kolmen vuoden liukuva keskiarvo suhteutettuna(1991 = 100) Figur 17:‘Anmeldte’ brudd på narkotikalovgivningen i EU-landog Norge, 1991–2001 – 3-årig glidende gjennomsnitt, indeksert(1991=100) 2001 Tanska, Ranska, Italia, Luxemburg ja Portugali ( ) rapporterte imidlertid en nedgang i 2001 i antallet ) Sittemmin suuntauksissa on ollut eroja: Av alle brudd på narkotikalovgivningen gikk andelen‘narkotikabruk/besittelse til eget bruk’ generelt opp mellom1996 og 1999–2000 i alle land som hadde informasjon Huom.Huumerikoksista tehtävien ilmoitusten määritelmät esitetään tilastotaulukossa29: Huumerikoksiin liittyvät ”ilmoitukset” EU-maissa ja Norjassa, 1985–2001(verkkoversio). Merknader:For definisjoner av anmeldelser for brudd på narkotikalovgivningen, se statistisk tabell 29: Antall ‘anmeldte’ brudd på narkotikalovgivningen i EU-landog Norge, 1985–2001 (nettutgaven). Todelliset arvot ovat kaikista maista vuodelta 2001, Belgiastavuosilta 1995 ja 1997, Espanjasta vuodelta 1996 sekä Yhdistyneestäkuningaskunnasta ja Norjasta vuodelta 2000, sillä saatavilla olevien tietojen perusteella ei voitu laskea liukuvia keskiarvoja näiden maiden osalta.Tutkimussarja keskeytyi Belgiassa vuonna 1996 (tietoja ei ole saatavilla).Lähteet: Reitoxin kansalliset seurantakeskukset. Faktiske tall er lagt inn for alle landfor 2001, for Belgia for 1995 og 1997, for Spania for 1996 og for Storbritannia og Norge for 2000, ettersom tilgjengelige data for deres vedkommende ikke tillater beregning av glidende gjennomsnitt. Serien for Belgiahar avbrudd i 1996 (manglende data).Kilder: Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. EU:n kymmenestä jäsenvaltiosta saatujen tietojen perusteellavoidaan määrittää ilmoituksiin liittyneiden huumausaineidensuuntaukset vuosina 1996–2001. 10 medlemsstater i EU har data tilgjengelig som gjør detmulig å beregne trender for perioden 1996–2001 for destoffene som er involvert i anmeldelser for brudd pånarkotikalovgivningen. Tänä ajanjaksonakannabiksen osuus kaikista huumerikoksista nousi Saksassa,Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Luxemburgissa ja Portugalissa, pysyi ennallaan Ruotsissa ja laski Irlannissa,Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (63). Vuonna2001 nousu oli tuntuvaa Espanjassa, Luxemburgissa ja I løpet av denne perioden gikkandelen cannabisrelaterte lovbrudd generelt opp i Frankrike,Tyskland, Italia, Luxembourg, Portugal og Spania, og ned i Irland, Østerrike og Storbritannia, mens den var stabil i Portugalissa. ( Sverige (63). ) Päinvastainen suuntaus on havaittavissa maittain ja vankiloittain 29 prosentista 86 prosenttiin.Useimmissa tutkimuksissa osuus oli yli 50 prosenttia(kaavio18). Når det gjelder kokainrelaterte lovbrudd, ser vi en motsatttrend, med økning i alle land untatt Tyskland og Portugal ( Huumeidenkäyttäjät rikosoikeusjärjestelmässä: vangit Narkotikabrukere i rettssystemet: innsatte Useiden tutkimusten mukaan huumeita säännöllisesti ja/taihaitallisesti käyttäviä vankeja, kuten injektiokäyttäjiä,säännöllisesti käyttäviä tai huumeriippuvaisia, oli6–69prosenttia. Ifølge flere ulike studier rapporterer 6–69 % av de innsatte omen mer regelmessig og/eller skadelig bruk, f.eks. sprøytebruk,regelmessig bruk eller avhengighet. Etenkin useat EU:ssa tehdyt tutkimuksetosoittavat, että noin kolmannes aikuisista miesvangeistakäyttää huumeita suonensisäisesti (Bird ja Rotily, 2002). Mer spesifikt viser flerestudier i EU at omkring en tredel av alle voksne mannligeinnsatte er sprøytebrukere (Bird og Rotily, 2002). Suurin osa huumeidenkäyttäjistä lopettaa huumeidenkäytöntai vähentää sitä vankilaan joutumisen jälkeen. De fleste brukerne slutter eller reduserer narkotikabruken når defengsles. Jotkutkuitenkin jatkavat huumeidenkäyttöä, ja toiset taasaloittavat käytön vasta vankilassa. Noen fortsetter imidlertid, mens andre først begynnernår de blir fengslet. Vangeista12–60prosenttia käyttää huumeita, 10–42 prosenttiasäännöllisesti. 12–60 % av innsatte rapporterer at debruker narkotika i fengsel, mens 10–42 % rapportererregelmessig bruk. Vangeista 3–34 prosenttia on käyttänythuumeita suonensisäisesti vankilassa ollessaan. Mellom 3 % og 34 % av fengselsbefolkningen Kirjoitushetkellä vuoden 2001 tietoja ei ollut saatavilla Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.Ks. kaavio 17 OL: Kannabikseen liittyvien rikosilmoitusten osuus kaikista huumerikoksista vuosina 1996–2001 (verkkoversio).Ks. kaavio 18 OL: Heroiiniin liittyvien rikosilmoitusten osuus kaikista huumerikoksista vuosina 1996–2001 (verkkoversio).Ks. kaavio 19 OL: Kokaiiniin liittyvien rikosilmoitusten osuus kaikista huumerikoksista vuosina 1996–2001 (verkkoversio).Ks. tilastotaulukko 30: Huumeidenkäyttäjien osuus vangeista EU-maissa ja Norjassa (verkkoversio).Ks. kaavio 20 OL: Arvioitu huumeidenkäyttöaste EU-maiden ja Norjan vankiloissa (verkkoversio). Fram til 2000, ettersom data for 2001 i skrivende stund ikke er tilgjengelig for Storbritannia.Se figur 17 OL: Andel anmeldelser for cannabisrelaterte lovbrudd av totalt antall narkotikalovbrudd, 1996-2001 (nettutgaven).Se figur 18 OL: Andel anmeldelser for heroinrelaterte lovbrudd av totalt antall narkotikalovbrudd, 1996-2001 (nettutgaven).Se figur 19 OL: Andel anmeldelser for kokainrelaterte lovbrudd av totalt antall narkotikalovbrudd, 1996-2001 (nettutgaven).Se statistisk tabell 30: Andel narkotikabrukere i fengslene i EU-land og Norge (nettutgaven).Se figur 20 OL: Anslag over nivå av narkotikabruk i fengsler i EU-land og Norge (nettutgaven). Kaavio 18: Arviot ainakin kerran huumeita käyttäneiden määristä EU:n vankiloissa Figur 18:Estimater over livstidsprevalens blant narkotikabrukere i fengsel i EU Ruotsi Sverige Huumeidenkäyttäjät (ainakin kerran käyttäneet) Narkotikabrukere (har noen gang brukt) Suonensisäisesti huumeita käyttäneet (ainakin kerran suonensisäisesti käyttäneet) Sprøytebrukere (har noen gang injisert) 28 prosenttia joskus elämässään ennen vankilaa huumeista riippuvaisia,2001 (n = 55 275). 28 % livstidsavhengighet før fengsling, 2001 (n = 55 275) 41 prosenttia säännöllisiä huumeiden injektiokäyttäjiä, 1998 (n = 362); 32 prosenttia säännöllisiä huumeiden injektiokäyttäjiä ennen vankilaa, 1998(n = 362). 41 % regelmessige sprøytebrukere, 1998 (n = 362); 32 % regelmessig sprøytebruk før fengsling, 1998 (n = 362) 37 prosenttia viimeisten vankilaa edeltäneiden 6 kuukauden aikana huumeitatoistuvasti käyttäneitä, 2001 (n = 3 445). Ettersom definisjonene, referanseperioder og metoder varierer mye mellom undersøkelser og land, bør man være forsiktig med å trekke sammenligninger. De fleste dataene kommer fra lokale ad hoc studier (ikke sammenlignbare). 29 prosenttia huumeongelmaisia, 1997 (n = 528); 44 prosenttia huumeistariippuvaisia, 1997 (n = 319). 29 % problemer med narkotikaavhengighet, 1997 (n = 528); 44 % narkotikaavhengige, 1997 (n = 319). 60 prosenttia huumeiden käyttäjiä, 1996 (n = 16).33 prosenttia huumeiden injektiokäyttöä ennen vankilaa, 1997 (n = 437). 50 % narkotikamisbruk siste måned før fengsling, 1999 (n = 246)9 % regelmessig sprøytebruk før fengsling, 1999 (n = 246); 24 % sprøytebruk før fengsling, 1997 (n = 115). 72 prosenttia joskus elämässään huumeita käyttäneitä (huumerikkomuksiinerikoistuneessa vankilassa), 1994 (n = 307).26 prosenttia (miehet) ja 32 prosenttia (naiset) ennen vankilaa huumeitainjektiona käyttäneitä, 1999 (n = 143 ja 69); 15 prosenttia huumeita injektiona käyttäviä, 1996 (asiantuntijoiden arvio). 72 % livstidsmisbruk (i ett spesialfengsel for narkotikarelaterte lovbrudd),1994 (n = 307)26 % (menn) og 32 % (kvinner) sprøytebruk før fengsling, 1999 (n = hhv. 143og 69); 15 % intravenøs bruk av narkotika, 1996 (anslått av eksperter). 48 prosenttia ainakin kerran ennen vankilaa huumeita käyttäneitä (n = 136),2000; 66 prosenttia ainakin kerran ennen vankilaa heroiinia käyttäneitä, 1995(n = 544).34 prosenttia ainakin kerran huumeita injektiona käyttäneitä, 1996 (n = 861); 31 prosenttia injektiokäyttäjiä, 1995 (n = 1 183); 69 prosenttiainjektiokäyttäjiä ennen vankilaa, 1995 (n = 544). 60 % narkotikamisbrukere, 1966 (n = 16)33 % sprøytebruk før fengsling, 1997 (n = 437) 62 prosenttia joskus elämässään huumeita käyttäneitä, 2001 (n = 2 057).27 prosenttia ainakin kerran huumeita ennen vankilaa injektiona käyttäneitä,2001 (n = 2 057); 52 prosenttia ennen vankilaa huumeita injektiona käyttäneitä, 1997 (n = 535). 62 % livstidsmisbruk, 2001 (n = 2 057)27 % livstidserfaring med sprøytebruk før fengsling, 2001 (n = 2 057); 52% sprøytebruk før fengsling, 1997 (n = 535). 51 prosenttia viimeisenä vankilaa edeltäneenä vuotena huumeita injektionatai päivittäin käyttäneitä, 2000 (n = 3 352).51 prosenttia viimeisenä vankilaa edeltäneenä vuotena huumeita injektionatai päivittäin käyttäneitä, 2000 (n = 3 352). 48 % livstidserfaring med narkotikabruk før fengsling (n = 136), 2000; 66 % livstidserfaring med heroinbruk før fengsling, 1995 (n = 544).34 % livstidserfaring med sprøytebruk, 1996 (n = 861); 31 % sprøytebrukere, 1995 (n = 1 183); 69 % sprøytebrukere før fengsling, 1995 (n = 544). 43 prosenttia kannabista viimeisenä vankilaa edeltäneenä kuukautena käyttäneitä, 2000 (n = 5 028); 31 prosenttia kokaiinia viimeisenä vankilaaedeltäneenä kuukautena käyttäneitä, 1998 (n = 2 223); 70 prosenttia (naiset)joskus päihteitä käyttäneitä (alkoholi mukaan luettuna), 1998 (n = 356);35prosenttia (naiset) säännöllisesti päihteitä käyttäneitä (alkoholi mukaanluettuna), 1998 (n = 356); 56 prosenttia huumeita käyttäneitä, 1998 (n = 1 011).18 prosenttia viimeisenä vankilaa edeltäneenä kuukautena heroiinia injektiona käyttäneitä, 1998 (n = 2 223); 47 prosenttia ennen vankilaa huumeitainjektiona käyttäneitä, 1997 (n = 101). 43 % bruk av cannabis siste måned før fengsling, 2000 (n = 5 028); 31 %bruk av kokain siste måned før fengsling, 1998 (n = 2 223); 70 % (kvinner)livstidserfaring med rusmiddelbruk (alkohol inkludert), 1998 (n = 356); 35%(kvinner) regelmessig rusmiddelbruk (alkohol inkludert), 1998 (n = 356);56% narkotikabrukere, 1998 (n = 1 011).18 % sprøytebruk av heroin siste måned før fengsling, 1998 (n = 2 223); 47% sprøytebruk før fengsling, 1997 (n = 101). 84 prosenttia (naiset) ainakin kerran ennen vankilaa huumeita käyttäneitä,2001 (n =301); 69–85 prosenttia ainakin kerran ennen vankilaa huumeitakäyttäneitä, 1997 (n = 3 140).38 prosenttia (naiset) ainakin kerran ennen vankilaa huumeita injektionakäyttäneitä, 2001 (n = 301); 24 prosenttia (miehet) ja 29 prosenttia (naiset)ainakin kerran huumeita injektiona käyttäneitä, 1997–1998 (n = 2 769 ja407); 23–40 prosenttia ainakin kerran huumeita injektiona käyttäneitä,1997 (n = 3 139). 84 % (kvinner) livstidserfaring med narkotikabruk før fengsling, 2001 (n = 301); 69–85 % livstidserfaring med narkotikabruk før fengsling, 1997(n = 3 140).38 % (kvinner) livstidserfaring med sprøytebruk før fengsling, 2001 (n = 301); 24 % (menn) og 29 % (kvinner) livstidserfaring med sprøytebruk,1997–98 (n = hhv. 2 769 og 407); 23–40 % livstidserfaring med sprøytebruk, 1997 (n = 3 139). 32 prosenttia (miehet) ja 46 prosenttia (naiset) ainakin kerran huumeitainjektiona käyttäneitä, 1991–1996 (n = 2 286 ja 132).Lähteet: Reitoxin kansalliset seurantakeskukset. 32 % (menn) og 46 % (kvinner) livstidserfaring med sprøytebruk, 1991–96(n = hhv. 2 286 og 132).Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Ks. myös tilastotaulukko 30:Huumeidenkäyttäjien osuus vangeista EU-maissa ja Norjassa (verkkoversio). Se også statistisk tabell 30: Andelnarkotikabrukere i fengslene i EU-land og Norge (nettutgaven). 43 prosenttia viimeisenä vankilaa edeltäneenä vuotena huumeita käyttäneitä,1998 (n = 1 212); 32 prosenttia viimeisenä vankilaa edeltäneenä vuotenahuumeita säännöllisesti käyttäneitä, 1997 (n = 8 728); 35 prosenttia viimeisenävankilaa edeltäneenä vuotena kannabista käyttäneitä, 1997 (n = 960).12 prosenttia ainakin kerran ennen vankilaa huumeita injektiona käyttäneitä,1998 (n = 1 212); 9 prosenttia viimeisenä vankilaa edeltäneenä vuotenahuumeita injektiona käyttäneitä, 1998 (n = 1 212); 6 prosenttia viimeisenävankilaa edeltäneenä vuotena huumeita injektiona käyttäneitä, 1997 (n = 8 728); 14 prosenttia ennen vankilaa huumeita injektiona käyttäneitä, 1997 (n = 960); 23 prosenttia ainakin kerran ennen vankilaahuumeita injektiona käyttäneitä, 1996 (n = 574). 35 % livstidserfaring med heroinbruk, 1999 (n = 607); 52 % livstidserfaringmed heroinbruk, 1998 (n = 1 205); 70 % livstidserfaring med heroinbruk,1997 (n = ikke tilgj.); 86 % (menn) livstidserfaring med narkotikabruk, 1996(n = 108).29 % livstidserfaring med sprøytebruk, 1999 (n = 607); 43 % livstidserfaring med sprøytebruk, 1998 (n = 1 205); 56 % (menn) livstidserfaring medsprøytebruk, 1996 (n = 108). Huumeiden saatavuus 15–24-vuotiaiden keskuudessa Tilgjengelighet av narkotika for 15–24-åringer Katso tämän osuuden tilastotaulukot osoitteessahttp://annualreport.emcdda.eu.int: Se http://annualreport.emcdda.eu.int for statistiske tabeller tildenne delen: Tilastotaulukko 27: Tavallisimmat huumerikokset, joista tehdään ”ilmoituksia” EU-maissa ja Norjassa Statistisk tabell 27: Type lovbrudd som oftest er involvert i‘anmeldte’ brudd på narkotikalovgivningen i EU-land og Norge Tilastotaulukko 28: Huumerikoksista tehtyihin ”ilmoituksiin”yleisimmin liittyvät huumausaineet EU-maissa ja Norjassa Statistisk tabell 28: Narkotisk stoff som oftest er involvert i‘anmeldte’ brudd på narkotikalovgivningen i EU-land og Norge Tilastotaulukko 29: Huumerikoksiin liittyvät ”ilmoitukset” EU-maissa ja Norjassa, 1985–2001 kannabista. Statistisk tabell 29: Antall ‘anmeldte’ brudd pånarkotikalovgivningen i EU-land og Norge, 1985–2001 Tilastotaulukko 30: Huumeidenkäyttäjien osuus vangeista EU-maissa ja Norjassa Statistisk tabell 30: Andel narkotikabrukere i fengslene i EU-landog Norge 46–90 prosentin (72 %:n) mukaan baareissa tai klubeillaja49–90 prosentin (76 %:n) mukaan juhlissa. Avhengig av land mener 34–69 % (55 %) (1) at det er lett å få tak i narkotika i nærheten avskole/universitet, 39–71 % (62 %) i nærheten av hjemmet,46–90 % (72 %) på puber/klubber og 49–90 % (76 %) påfester. Huumemarkkinat ja huumeiden saatavuus Narkotikamarkeder og tilgjengelighet Suluissa olevat luvut ovat EU:n keskiarvo. Tallene i parentes er gjennomsnitt for EU. Huumetakavarikkojen lukumäärää tietyssä maassa pidetäänyleensä epäsuorana indikaattorina huumeiden tarjonnasta jasaatavuudesta, vaikka siinä kuvastuvat myös lainvalvonnanresurssit, painopisteet ja strategiat sekä huumekauppiaiden Antallet narkotikabeslag i et land betraktes vanligvis som enindirekte indikator på forsyning og tilgjengelighet avnarkotika, selv om de også gjenspeiler politiets ressurser,prioriteringer og strategier, og likeledes hvor utsattomsetningsleddene er for å bli tatt. 69 alttius jäädä kiinni. Mengdene som beslaglegges (69 ) voivat muuttua vuodesta toiseen esimerkiksi muutaman suuren ) kan variere fra år til år, for eksempel hvis noen av beslagene et år er svært store. 70 takavarikon vuoksi. Tästä syystä takavarikkojen lukumäärä ( Av den grunn betrakter mange land antallet beslag (70) som en bedreindikator på trender (71). ) useissa maissa on yleensä parempi indikaattori osoittamaan takavarikoista keskittyy muutamaan maahan. I alle land omfatter antallet beslag verdensbasis av alle typer ulovlige rusmidler blir gjort i barenoen få land, dvs. Näitä maitaovat Espanja, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta(kannabishartsin salakuljetus) Marokon ja Pakistanin ohella,Espanja (kokaiinin salakuljetus) Kolumbian, Meksikon,Panaman ja Yhdysvaltojen ohella sekä Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta (synteettisten huumeidensalakuljetus) Kiinan, Thaimaan ja Yhdysvaltojen ohella. (74) suuntauksia (71 Spania, Nederland og Storbritannia itillegg til Marokko og Pakistan når det gjelder smugling avcannabisolje, Spania sammen med USA, Colombia, Mexicoog Panama når det gjelder kokainsmugling, Nederland og Storbritannia sammen med USA, Thailand og Kina når detgjelder syntetiske stoffer (74). Kannabis muodostavat suurimman osan takavarikoistavähittäiskaupassa. Der dette er kjent,vil opprinnelse og destinasjon for beslaglagte stoffer gi enindikasjon på smuglerruter og produksjonsområder. (72) Jos takavarikoitujen huumeidenalkuperä ja määränpää ovat tiedossa, ne voivat antaa viitteitäsalakuljetusreiteistä ja tuotantoalueista. De flestemedlemsstatene i EU rapporterer om pris og renhet påstoffene på detaljistnivå. Useimmat jäsenvaltiotilmoittavat huumeiden hinnat ja puhtauden vähittäiskaupassa.Tiedot tulevat kuitenkin monista eri lähteistä, eivätkä ne oleaina vertailukelpoisia tai luotettavia, joten tarkkojenvertailujen tekeminen maiden välillä on vaikeaa. Opplysningene kommer imidlertidfra en rekke ulike kilder som ikke alltid er sammenlignbareeller pålitelige, og dette gjør det vanskelig å foreta nøyaktigesammenligninger landene imellom. Kannabis on eniten takavarikoitu huume kaikissa muissajäsenvaltioissa paitsi Portugalissa, jossa heroiinitakavarikotovat yleisimpiä. Cannabis er det stoffet som beslaglegges oftest i allemedlemsstatene bortsett fra Portugal, der heroinbeslagenedominerer. Vuodesta 1996 alkaen Espanjassa ontakavarikoitu suurimmat määrät kannabista, yli puolet koko EU:n alueella takavarikoidusta kannabiksesta. Siden 1996 har Spania hatt de størstecannabisbeslagene – mer enn halvparten av den totalebeslaglagte mengden i EU. Espanjassa, mutta erät olivat keskimäärin pieniä. (75) Fram til 2000 rapporterte Storbritannia et større antall cannabisbeslag enn Spania, men de beslaglagte mengdene var gjennomsnittlig små (75). Tiedot vuoden 2001 takavarikoista (73) Belgiassa, Italiassa,Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassapuuttuivat tätä vuosiraporttia laadittaessa, joten analyysitvuoden 2001 tilanteesta ja suuntauksista vuoteen 2001saakka ovat puutteellisia. På grunn av at det i skrivende stund ikke foreligger data overbeslag i 2001 (73) fra Belgia, Italia, Nederland og Storbritannia, er analysene av situasjonen i 2001 ogtrendene fram til 2001 ufullstendige. Taulukossa 1 on tietoahuumetakavarikoista EU:ssa ja Norjassa vuonna 2001.Jäljempänä mainitut suuntaukset vuosina 2000 ja 2001 onpäätelty EU:n kokonaisluvuista, jotka laskettiin niistä maista,joista saatiin tietoa kummaltakin vuodelta. I tabell 1 er det gittnærmere opplysninger om narkotikabeslagene i EU og Norge i 2001. I teksten under er trendene for 2000 og 2001avledet av utviklingen av samlede tall for EU beregnet ut fratallene fra de landene som hadde data tilgjengelig for beggeårene. Europolin mukaan maailmanlaajuiset tilastot osoittavat, ettänoin 75 prosenttia kaikista laittomien huumausaineiden Ifølge Europol viser global statistikk en konsentrasjon avnarkotikabeslagene – godt og vel 75 % av beslagene på Marokko oli edelleen vuonna 2001 EU:ssa takavarikoidunkannabishartsin tärkein tuottajamaa. I 2001 var mesteparten av cannabisoljen som blebeslaglagt i EU produsert i Marokko. Kannabista voidaansalakuljettaa suoraan Marokosta, mutta usein sitä tuodaan Pyreneiden niemimaan ja varsinkin Espanjan kautta.Kannabishartsia salakuljetetaan myös Pohjoismaista ja Baltian maista Suomeen sekä Albaniasta Kreikkaan ja Italiaan. Cannabis kan smuglesdirekte fra Marokko, men i mange tilfeller kommer stoffetvia Den iberiske halvøy. Cannabisolje blir også smuglet frade nordiske og baltiske landene til Finland og fra Albaniatil Italia og Hellas. De fleste cannabisplantene som blirbeslaglagt i Belgia, Tyskland, Frankrike, Luxembourg og Nederland stammer fra Nederland (76). Frankrike oppgir ateget territorium, Italia og Belgia er andre forsyningskilder Ks. kaavio 21 OL: EU-maissa ja Norjassa vuosina 1996–2000 takavarikoidut huumemäärät (suhdeluvut, 1996 = 100); ja kaavio 22 OL: EU-maissa ja Se figur 21 OL: Beslaglagte mengder narkotika i EU-landene og Norge (indeks, 1996 = 100), 1996-2000; og figur 22 OL: Beslaglagte mengder cannabis, kokain, heroin og amfetamin i EU-landene og Norge, 1985-2000 (nettutgaven). Ks. kaavio 23 OL: Huumetakavarikkojen lukumäärä EU-maissa ja Norjassa (suhdeluvut, 1996 = 100) vuosina 1996–2000; ja kaavio 24 OL: Kannabiksen, heroiinin, kokaiinin, amfetamiinin, ekstaasin ja LSD:n takavarikkojen lukumäärä EU-maissa ja Norjassa vuosina 1985–2000 (verkkoversio). Se figur 23 OL: Antall narkotikabeslag i EU-landene og Norge (indeks, 1996 = 100), 1996-2000; og figur 24 OL: Antall beslag av cannabis, heroin, kokain, amfetamin, ecstasy og LSD i EU-landene og Norge, 1985-2000 (nettutgaven). Suuntauksia EU:n tasolla kannattaa analysoida varoen, sillä sarjat aloitetaan usein eri vuosina eri maissa. Trendene på EU-plan må analyseres med varsomhet, ettersom seriene ikke starter samme år i alle land. Lisätietoja: ks. tilastotaulukot31–43 For ytterligere informasjon se statistiske tabeller Ks. kaavio 25 OL: Takavarikoitujen huumeiden määrä ja huumetakavarikkojen lukumäärä EU-maissa (suhdeluvut 1996 = 100) vuosina 1996–2000 (verkkoversio).Tiedot vuoden 2001 takavarikoiden lukumäärästä puuttuivat Italiasta ja Alankomaista. Se figur 25 OL: Beslaglagte mengder og antall narkotikabeslag i EU-landene (indeks: 1996 = 100), 1996–2000 (nettutgaven).Italia og Nederland mangler data for 2001 om antall beslag. Tiedot vuoden 2001 takavarikoiden lukumäärästä ja Belgia og Storbritannia mangler data for 2001 om antall beslag og beslaglagte mengder. Europolin antamat lisätiedot ovat laatikossa 12 OL: Huumekauppa EU:ssa.Tämä on tarkistettava sitten, kun Yhdistyneen kuningaskunnan tiedot saadaan.Kansallisten raporttien mukaan. Ytterligere informasjon fra Europol finnes i boks 12 OL: Narkotikasmugling i EU.Dette bør kontrolleres opp mot data fra Storbritannia når de blir lagt fram.Ifølge de nasjonale rapportene fra disse landene. Yhdistynyt kuningaskunta tes tes tes tes tes tes tes tes tes tes tes tes Storbritannia m.d. Norja Norge Vuonna 2001 takavarikoitiin myös 884 609 ”nederwiet”-kasvia(kannabista).Vuonna 2001 takavarikoitiin myös 113 grammaa ekstaasia.Vuonna 2001 takavarikoitiin myös 25 amfetamiinitablettia.Heroiinin takavarikkojen lukumäärään sisältyvät myös nestemäisen heroiinin takavarikot. Data for amfetamin omfatter også metamfetamin.Et lite antall amfetamintabletter ble også beslaglagt i 2001.Én tablett LSD ble også beslaglagt i 2001.11 026 tabletter amfetamin ble også beslaglagt i 2001.23 beslag og 0,975 kg metylamfetamin ble også beslaglagt i 2001.10 tabletter LSD ble også beslaglagt i 2001.20 592 tabletter amfetamin ble også beslaglagt i 2001. (12)Vuonna 2001 takavarikoitiin myös 100 grammaa ekstaasia.(13)Kannabiksen takavarikkojen lukumäärään sisältyy ainoastaan hasis.Lähteet: Reitoxin kansalliset seurantakeskukset. Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Joissakin näytteissä Saksassa se on ollut jopa 34 prosenttia. Detblir rapportert om lokal produksjon av cannabis i de flestemedlemsstatene i EU. EU:ssa vuodesta 1985, mutta se näyttää tasaantuneenvuodesta 1999 lähtien. 1985, men synes å ha stabilisert seg siden 1999. Vuonna 2001 kannabistakavarikotlisääntyivät Tanskassa, Espanjassa, Irlannissa, Luxemburgissa,Itävallassa, Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Takavarikoidun IDanmark, Spania, Irland, Luxembourg, Østerrike, Finland,Sverige og Norge gikk antallet cannabisbeslag opp i 2001. ) lisääntyi samoin vuodesta 1985, mutta se on tasaantunut vuodesta 1995 lähtien. Mengdene som er beslaglagt (78) har også økt siden 1985, Vuonna 2001 kannabishartsin vähittäishinta vaihtelikeskimäärin 2,3 eurosta (Yhdistynyt kuningaskunta)26,6euroon (Norja) grammalta sekä kannabislehtienvähittäishinta keskimäärin 1,9 eurosta (Espanja) 8 euroon(Belgia, Ruotsi) grammalta. I 2001 ble detaljprisen på cannabis rapportert i snitt åligge mellom 2,3 (Storbritannia) og 26,6 EUR (Norge) pr.gram for cannabisolje og mellom 1,9 (Spania) og 8 EUR(Belgia, Sverige) pr. gram for cannabisblader. Tehoaineen eli tetrahydrokannabinolin(THC) pitoisuus kannabishartsissa vaihtelee yleensä 5:n ja13prosentin välillä, mutta EU:ssa löydettiin vuonna 2001 eriä,joiden THC-pitoisuus oli 0,15–39 prosenttia. Innholdet avvirkestoffet, tetrahydrocannabinol (THC), i cannabisoljeligger vanligvis mellom 5 % and 14 %, selv om det i EU i2001 er rapportert partier med et THC-innhold på men har holdt seg stabile siden 1995. Ks. kaavio 26 OL: Kannabiksen takavarikkojen lukumäärä vuosina 1996–2001 (suhdeluvut) (verkkoversio).Ks. kaavio 27 OL: Takavarikoidun kannabiksen määrä vuosina 1996–2001 (suhdeluvut) (verkkoversio). Se figur 26 OL: Cannabisbeslag – antall, 1996-2001 (indekser) (nettutgaven).Se figur 27 OL: Cannabisbeslag – mengder, 1996-2001 (indekser) (nettutgaven). 81 takavarikoidun kokaiinin määrä olivat Espanjassa yli puolet ( Spania er fortsatt det EU-landet som beslaglegger mest kokain, og sto i 2001 for over halvparten (81) av alle beslag Kannabishartsin ja -lehtien puhtausaste katukaupassanousi Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassavuonna 2001. Portugal og Storbritanniarapporterte samme år om økt renhet i både cannabisoljeog -blader på gateplan. Kannabishartsin puhtausaste nousi myös Belgiassa ja Italiassa. Cannabisoljen ble også renere i Belgia og Italia. EU:n kokonaismäärästä. Heroin i EU, både når det gjelder antallet beslag og beslaglagtemengder. Euroopassa takavarikoitu kokaiinituodaan Latinalaisesta Amerikasta (lähinnä Andien maista,kuten Kolumbiasta ja Perusta, mutta myös Ecuadorista) jokosuoraan tai Keski-Amerikan, Espanjan ja/tai Alankomaidenkautta. Kokainen som beslaglegges i Europa, kommer fra Latin-Amerika (hovedsaklig fra land i Andesfjellene, som Peru og Colombia, men også Ecuador). Vaikka joidenkin EU-maiden mukaan kokaiini tulee EU:n alueelle Espanjan kautta, Espanjan viranomaistenmukaan Espanjasta ei saatu näyttöä kansainvälistä kauppaavastaavista suurista kokaiinilähetyksistä. Stoffet kommerenten direkte eller via Sentral-Amerika, Spania og/eller Nederland. Europolin mukaan EU:hun, jossa on suuria satamia ja lentoasemia, tuodaan Selv om enkelte EU-land har rapportert at Spania er transittland for kokain til EU, forsikrer de spanskemyndighetene at det ikke foreligger noe bevis på storeforsendelser av kokain som tilsier internasjonal smugling i Spania. 82 vuosittain meri- ja lentoteitse noin 2 000 tonnia kokaiinia. ( Ifølge Europol kommer hvert år over 200 tonnkokain inn i EU med båt eller fly, og smuglingen lettes vedat havner og flyplasser er store og uoversiktlige (82). Vuonna 2000 EU:n alueella takavarikoitiin lähes yhdeksäntonnia heroiinia, josta yli kolmannes takavarikoitiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa. I 2000 ble nesten ni tonn heroin beslaglagt i EU, hvoravmer enn en tredel bare i Storbritannia. EU:ssa takavarikoituheroiini tulee pääasiassa Afganistanista (ja Pakistanista) ja Kaakkois-Aasian maista Iranin, Turkin ja Balkanin reitinkautta. Heroin sombeslaglegges i EU kommer hovedsaklig fra Afghanistan (og Pakistan) eller fra sørasiatiske land via Iran, Tyrkia og Balkanruten. Salakuljetus on kuitenkin lisääntynyt Itä-Euroopan(Bosnian, Valko-Venäjän, Venäjän, Viron) ja Keski-Aasianentisen Neuvostoliiton maiden kautta. Detrapporteres imidlertid om økt smugling vialandene i Øst-Europa (Russland, Estland, Hviterussland,Bosnia) ogsentralasiatiske land i det tidligere Sovjet. Kokaiinin vähittäishinta vaihteli 47 eurosta 187 euroongrammalta vuonna 2001. Detaljprisen på kokain varierte i 2001 fra 47 til 187 EURpr. gram i snitt. Alhaisimmat hinnat olivat Espanjassa ja korkeimmat Suomessa ja Norjassa. Spania hadde de laveste prisene og Finland og Norge de høyeste. Kokaiininpuhtausaste on yleensä korkea, 45–80 prosenttiauseimmissa maissa, mutta Irlannissa puhtausaste olikeskimäärin matalampi (23 %) vuonna 2001. Kokainen er vanligvis sværtren, med en renhet på mellom 45 % og 80 % i de flestelandene, bortsett fra i Irland, der renheten i 2001gjennomsnittlig var lavere (23 %). EU:ssa tasaisesti 1980-luvun puolivälistä lukuun ottamattavuonna 2000 havaittua laskua, ja kasvu näyttää jatkuneen Trender siden midten av 1980-tallet, med unntak av en nedgang i Heroiinin (valkoisentai ruskean heroiinin) keskimääräinen puhtaus vaihteli 14:nja 48 prosentin välillä, mutta Norjassa valkoisen heroiininkeskimääräinen puhtaus oli korkein vuonna 2001. Debeslaglagte kokainmengdene (85) har variert innenfor en generelt oppadgående trend i perioden 1985–2001, men i2001 ble det rapportert om en klar nedgang –hovedsakelig som følge av en kraftig nedgang i beslaglagtekvanta kokain i Spania. vuonna 2001. (84 Gateprisen på kokain har stabilisert seg eller gått ned i alleland de siste årene, men økte i Norge i 2001. ) Myös takavarikoidun kokaiinin määrät (85 1991–92, da vi fikk en stabilisering. I 2001 gikk antalletbeslag ned i Danmark, Tyskland, Frankrike, Luxembourgog Portugal. 79) lisääntyivät EU:n tasolla vuosiin ovat vaihdelleet, mutta ne ovat olleet yleisesti nousussavuosina 1985–2001. Sammenlignet med situasjonen i 1985 harogså mengden som beslaglegges (80) i EU økt. Vuonna 2001 määrät nousivathuomattavasti lähinnä siksi, että takavarikoidun kokaiininkokonaismäärä kasvoi merkittävästi Espanjassa. Denbeslaglagte mengden stabiliserte seg i perioden 1991–98men har siden økt igjen. Kokaiinin katuhinnat ovat viime vuosina tasaantuneet tailaskeneet kaikissa maissa paitsi Norjassa, jossa ne nousivatvuonna 2001. I 2001 rapporterte de flestelandene om en økning i mengden heroin sombeslaglegges. Kokaiinin puhtausaste pysyi yleensä samanatai laski kaikissa jäsenvaltioissa, mutta Tanskassa, Saksassa,Portugalissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa se nousivuonna 2001. Ifølge Europol har den kraftige nedgangeni afghansk opiumsproduksjon i 2001 ikke gitt seg likestore utslag i tilgjengeligheten av heroin på EUsnarkotikamarked, noe som trolig skyldes store opiums- ogheroinlagre etter rekordavlingene i 1999 og 2000. Synteettiset huumeet: amfetamiinit, ekstaasi ja LSD Syntetiske stoffer: amfetamin, ecstasy og LSD 1991–1992 asti ja tasaantuivat sen jälkeen. I Finland, Sverige og Norge er amfetamin det nest vanligstenarkotiske stoffet som beslaglegges (etter cannabis). Ecstasyer det nest mest beslaglagte stoffet i Irland. Määrätvakiintuivat vuosina 1991–1998, mutta sitten määrätkääntyivät jälleen nousuun. De siste femårene er det Storbritannia som har beslaglagt de største Vuonna 2001 takavarikoidunheroiinin määrä lisääntyi useimmissa maissa. Europolinmukaan Afganistanin oopiumin tuotannon romahdusvuonna 2001 ei näkynyt vastaavasti heroiininsaatavuudessa EU:n huumemarkkinoilla. Gateprisene på heroin er generelt stabile eller fallende,men det ble rapportert om en økning i 2001 i Belgia (brunheroin) og Danmark. Tämä johtuiluultavasti vuosien 1999 ja 2000 ennätyssatojen jälkeensyntyneistä suurista oopiumi- ja heroiinivarastoista. Det rapporteres generelt om stabileller redusert renhet på heroinen i alle land, selv omrenheten på brun heroin har økt i Belgia, Danmark, Irlandog Storbritannia. Irlannissaekstaasi on toiseksi yleisin takavarikoitu huume.Yhdistyneessä kuningaskunnassa on viimeisten viidenvuoden aikana takavarikoitu suurimmat määrät amfetamiineja ja ekstaasia. (86) mengdene amfetamin og ecstasy (86). Kaavio 28 OL: Heroiinin takavarikkojen lukumäärä vuosina 1996–2001 (suhdeluvut) (verkkoversio).Kaavio 29 OL: Takavarikoidun heroiinin määrä vuosina 1996–2001 (suhdeluvut) (verkkoversio).Tämä on tarkistettava sitten, kun vuoden 2001 puuttuvat tiedot saadaan.Europolin antamat lisätiedot ovat laatikossa 13 OL: Kokaiinikauppa (verkkoversio).Ks. kaavio 30 OL: Kokaiinin takavarikkojen lukumäärä vuosina 1996–2001 (suhdeluvut) (verkkoversio). Figur 28 OL: Heroinbeslag – antall, 1996-2001 (indekser) (nettutgaven).Figur 29 OL: Heroinbeslag – mengder, 1996-2001 (indekser) (nettutgaven).Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2001 når de blir lagt fram.Ytterligere informasjon fra Europol finnes i boks 13 OL: Kokainsmugling (nettutgaven).Se figur 30 OL: Kokainbeslag – antall, 1996-2001 (indekser) (nettutgaven). Tämä on tarkistettava sitten, kun vuoden 2001 puuttuvat tiedot saadaan.Ks. kaavio 31 OL: Takavarikoidun kokaiinin määrä vuosina 1996–2001 (suhdeluvut) (verkkoversio).Tämä on tarkistettava sitten, kun Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2001 tiedot saadaan.Europolin antamat lisätiedot ovat laatikossa 14 OL: Synteettisten huumeiden kauppa (verkkoversio). Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2001 når de blir lagt fram.Se figur 31 OL: Kokainbeslag – mengder, 1996-2001 (indekser) (nettutgaven).Dette bør kontrolleres opp mot data fra Storbritannia for 2001 når de blir lagt fram. LSD:ntakavarikot ovat harvinaisempia. Beslag av LSD forekommersjeldnere. Sekä takavarikkojen lukumäärä (94) että takavarikoidun LSD:n määrät ( På EU-plan har både antall beslag (94) og beslaglagt mengde (95) økt fram til 1993, for siden å gåned (96), bortsett fra en svak økning i 2000. 95 ) ja vähäisemmässä määrin Belgiassa tuotetaan paikallisestihuomattavan paljon ekstaasia, amfetamiineja ja vastaaviaaineita. Ifølge Europol (87) har antallet produksjonssteder forsyntetiske stoffer som hvert år påvises i EU, ligget stabiltmellom 50 og 70. Tuotantoa on myös muissa jäsenvaltioissa(Espanjassa, Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa)sekä Keski- ja Itä-Euroopan maissa (Liettuassa, Puolassa, kasvoivat EU:n alueella vuoteen 1993 asti, jonka jälkeen ne laskivat lukuun ottamatta pientä nousua vuonna 2000 (96). For tiden er Nederland, og i noen mindre grad Belgia, de to viktigsteprodusentene av ecstasy, amfetamin og lignende stoffer,men det rapporteres også om produksjon i andremedlemsstater (Spania, Frankrike, Storbritannia) og isentral- og østeuropeiske land (Den tsjekkiske republikk,Estland, Litauen, Polen) samt i Thailand. ”ekstaasia” tuotetaan edelleen pääasiassa Euroopan unioninalueella, mutta tuotanto on leviämässä muuhun maailmaan.Tuotantotiloja on löydetty Kaakkois-Aasiasta, Kiinasta,Pohjois-Amerikasta, Etelä-Afrikasta ja Etelä-Amerikasta. Etter en betydelig nedgang i 1990-årene har prisene påamfetamin og ecstasy stabilisert seg i EU. Amfetamiinin ja ekstaasin hinnat ovat 1990-luvunmerkittävän hintojen laskun jälkeen vakiintuneet EU:ssa.Amfetamiinien katuhinnat kuitenkin laskivat huomattavasti Norjassa vuonna 2001. Norgerapporterte imidlertid i 2001 om en signifikant nedgang iprisen på amfetamin på gatenivå. Ekstaasitablettien keskihinta laskivuonna 2001 useimmissa maissa. Gjennomsnittsprisen påecstasytabletter gikk også ned i 2001 i de fleste land. Vuonna 2001 ekstaasiatai ekstaasin kaltaista ainetta sisältävien tablettien osuusnousi Belgiassa, Tanskassa, Espanjassa ja Portugalissa, kuntaas amfetamiineja (ja metamfetamiineja) sisältävientablettien osuus laski. I desenere årene har andelen tabletter som inneholder ecstasyeller ecstasylignende stoffer økt i Belgia, Danmark, Portugalog Spania, mens andelen tabletter som inneholderamfetamin (og metamfetamin) har gått ned. Suomessa tilanne oli päinvastainen, jabuprenorfiinia sisältävien tablettien osuus oli suuri (23 %). Finlandrapporterte om det motsatte, samt en stor andel tablettermed buprenorfin (23 %). Tilastotaulukko 31: Takavarikkojen lukumäärä ja takavarikoitujenhuumeiden määrät (kaikki huumausaineet), 2001 Statistisk tabell 31: Antall beslag og beslaglagte mengder (alle typerrusmidler), 2001 Tilastotaulukko 32: Amfetamiinitakavarikkojen lukumäärä,1985–2001 Statistisk tabell 32: Antall amfetaminbeslag, 1985–2001 Amfetamiinien hinnaksi ilmoitettiin 12–40 euroa grammalta,ja ekstaasitabletit maksoivat 6–20 euroa kappaleelta.Vuoden 2001 tietojen perusteella synteettiset huumeet olivathalvimpia Belgiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa.Amfetamiinin puhtausaste vaihteli huomattavasti Irlanninkahdesta prosentista Norjan 52 prosenttiin. Prisen på amfetamin rapporteres i snitt å ligge på 12–40 EUR pr. gram, mens ecstasytabletter i snitt koster6–20 EUR pr. stykk. Data for 2001 viser at syntetiskestofferer billigst i Belgia og Storbritannia. Suurin osaekstaasina myydyistä tableteista sisälsi ekstaasia taiekstaasin kaltaisia aineita (MDMA:ta, MDEA:ta, MDA:ta).Analysoiduissa tableteissa määrä vaihteli Suomen58prosentista Saksan, Espanjan, Yhdistyneenkuningaskunnan ja Norjan 99 prosenttiin ja Portugalin100prosenttiin. Renheten påamfetamin varierer mye, fra 2 % i Irland til 52 % i Norge.De fleste tablettene som selges som ecstasy inneholderfaktisk ecstasy eller ecstasylignende stoffer (MDMA, MDEA,MDA), men dette varierer fra 58 % av tablettene analysert i Finland til 99 % i Tyskland, Spania, Storbritannia og Norge og 100 % i Portugal. Amfetamiineja (tai metamfetamiineja) on2–20 prosentissa tableteista, mutta tabletit voivat sisältäämyös monia muita psykoaktiivisia aineita (kuten 2-CB:tä, 2-CT7:ää, 4-MTA:ta, MDE:tä, PMA:ta ja PMMA:ta). 2–20 % av tabletteneinneholder amfetamin (eller metamfetamin), menforskjelligeandre psykoaktive stoffer (2-CB, 2-CT7, 4-MTA,MDE, PMA og PMMA) finnes også. Tilastotaulukko 33: Kannabistakavarikkojen lukumäärä,1985–2001 Statistisk tabell 33: Antall cannabisbeslag, 1985–2001 Tilastotaulukko 34: Kokaiinitakavarikkojen lukumäärä,1985–2001 Statistisk tabell 34: Antall kokainbeslag, 1985–2001 Tilastotaulukko 35: Ekstaasitakavarikkojen lukumäärä,1985–2001 Statistisk tabell 36: Antall heroinbeslag, 1985–2001 EU:n alueella vuodesta 1985 vuoteen 1998 tai 1999saakka. Statistisk tabell 37: Antall LSD-beslag, 1985–2001 Tilastotaulukko 36: Heroiinitakavarikkojen lukumäärä,1985–2001 vuonna 2001 EU:n tasolla. (90 Statistisk tabell 38: Beslaglagte kvanta av amfetamin, 1985–2001 (kg) siden tilsynelatende å øke igjen i 2001 på EU-nivå (90 ) Takavarikoitujen amfetamiinien määrät vähenivät vuosina 1998–2000, mutta ne lisääntyivät jälleen vuonna 2001 useimmissa maissa. (91 Beslagmengdene gikk ned mellom 1998 og 2000, men økte igjen i 2001 i de fleste land (91 ) on tehty yhä enemmän ) har gått opp i de fleste EU- Tilastotaulukko 42: Takavarikoidun heroiinin määrä(kilogrammoina), 1985–2001 useimmissa EU-maissa vuodesta 1985 lähtien lukuunottamatta vuosia 1997 ja 1998. Takavarikot lisääntyivätselvästi vuonna 2001 varsinkin Espanjassa, jossa tehtiin11947 ekstaasin takavarikkoa vuonna 2001 (vuonna 2000niitä tehtiin 3 750). Statistisk tabell 43: Beslaglagte kvanta av LSD, 1985–2001 (doser) landene siden 1985 – unntatt i 1997 og 1998 – med enmarkant økning i 2001, særlig i Spania, som rapporterteom 11 947 ecstasybeslag i 2001 (i forhold til 3 750 i Ks. kaavio 32 OL: Amfetamiinin takavarikkojen lukumäärä vuosina 1996–2001 (suhdeluvut) (verkkoversio).Ks. kaavio 33 OL: Takavarikoidun amfetamiinin määrä vuosina 1996–2001 (suhdeluvut) (verkkoversio).Tämä on tarkistettava sitten, kun vuoden 2001 puuttuvat tiedot saadaan (etenkin Yhdistyneen kuningaskunnan tiedot).Tämä on tarkistettava sitten, kun vuoden 2001 puuttuvat tiedot saadaan (etenkin Yhdistyneen kuningaskunnan tiedot).Ks. kaavio 34 OL: Ekstaasin takavarikkojen lukumäärä vuosina 1996–2001 (suhdeluvut) (verkkoversio).Ks. kaavio 35 OL: Takavarikoidun ekstaasin määrä vuosina 1996–2001 (suhdeluvut) (verkkoversio).Ks. kaavio 36 OL: LSD:n takavarikkojen lukumäärä vuosina 1996–2001 (suhdeluvut) (verkkoversio). Ytterligere informasjon fra Europol finnes i boks 14 OL: Smugling av syntetiske stoffer (nettutgaven).Se figur 32 OL: Amfetaminbeslag – antall, 1996-2001 (indekser) (nettutgaven).Se figur 33 OL: Amfetaminbeslag – mengder, 1996-2001 (indekser) (nettutgaven).Denne trenden bør kontrolleres opp mot data for 2001 (særlig for Storbritannia) når de blir lagt fram.Denne trenden bør kontrolleres opp mot data for 2001 (særlig for Storbritannia) når de blir lagt fram.Se figur 34 OL: Ecstasybeslag – antall, 1996-2001 (indekser) (nettutgaven).Se figur 35 OL: Ecstasybeslag – mengder, 1996-2001 (indekser) (nettutgaven).Se figur 36 OL: LSD-beslag – antall, 1996-2001 (indekser) (nettutgaven). Ks. kaavio 37 OL: Takavarikoidun LSD:n määrä vuosina 1996–2001 (suhdeluvut) (verkkoversio).Tämä on tarkistettava sitten, kun vuoden 2001 puuttuvat tiedot saadaan. Se figur 37 OL: LSD-beslag – mengder, 1996-2001 (indekser) (nettutgaven)Denne trenden bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2001 når de blir lagt fram. Luku 2Huumeidenkäytön vastaisettoimet Kapittel 2Tiltak mot narkotikabruk Tässä luvussa luodaan katsaus kansallisen ja EU:n tason huumausainepolitiikan ja strategioidenkehitykseen. Dette kapittelet inneholder en oversikt over utviklingen innen narkotikapolitikken ognarkotikastrategiene nasjonalt og på EU-plan. Samalla arvioidaan huumeiden vastaisia toimia koulutuksen, terveydenhuollon,sosiaalihuollon, rikosoikeuden ja tarjonnan vähentämisen aloilla. Tiltak mot narkotikaproblemet innenfor utdanning,helse, sosialomsorg, strafferett og tilbudsreduksjon beskrives også. Kansallisen huumepolitiikan kehitys Utviklingen i nasjonal narkotikapolitikk Huumepolitiikan koordinointijärjestelmienuudistaminen kunnallisia uudistuksia, joissa tavoitteena on luoda”rakentava ja huolehtiva yhteiskunta”. Omorganisering av narkotika-samordningssystemene har opprettet et nytt føderalt kriminalorgan under Innenriksdepartementet som skal sikre bedre samordning avarbeidet mot kriminalitet. Itävallassasisäministeriön yhteyteen perustettiin liittovaltion rikosvirastoja parannettiin näin koordinointia rikollisuuden torjunnassa.Lisäksi Itävallassa on ensimmäisen kerran henkilöstöäliittovaltion huumekoordinoinnissa, joka vastaahuumepolitiikan koordinoinnista liittovaltion tasolla. Og i tillegg ble det for førstegang i Østerrike opprettet særskilte stillinger innenfor Denføderale narkotika-samordningsenheten, som har ansvaretfor samordningen av narkotikapolitikken på føderalt plan. EMCDDA seuraa jatkuvasti näitä suuntauksia ja muutoksia.Se julkaisi joulukuussa 2002 verkossa vertailevantutkimuksen huumestrategioista ja koordinoinnista huumeiden alalla. (98) EONN driver kontinuerlig overvåking av disse trendene,mønstrene og endringene, og offentliggjorde i desember2002 på Internett en sammenlignende studie avnarkotikastrategier og samordning på narkotikaområdet ( Kansalaisten mielipiteet huumeista jahuumepolitiikasta Allmennhetens oppfatninger om narkotika og avnarkotikapolitikken Viime vuosien suuntauksena on ollut toteuttaa kansallistahuumepolitiikkaa kansallisten toimintasuunnitelmien jakoordinointijärjestelmien kautta, ja tämä suuntaus jatkuivuonna 2002. (97) Nyt myös Saksassa, Italiassa, joissakin Itävallan osavaltioissa, Ruotsissa ja Norjassa on hyväksyttyhuumausaineita koskeva yhtenäinen suunnitelma, ohjelmatai strategia. Trenden fra de senere årene med å organisere den nasjonalenarkotikapolitikken gjennom nasjonale handlingsplaner ogsamordningssystemer fortsatte i 2002 (97).Tyskland, Italia,noen østerrikske provinser, Sverige og Norge gjorde somandre EU-partnere og vedtok en sammenhengendenarkotikaplan, -program eller -strategi. On kuitenkin kiinnostavaa huomata, ettätilanne muuttuu usein. Det er imidlertidinteressant å merke seg hvordan det stadig skjer endringerpå dette området. Hallituksen vaihtuminen voi aiheuttaamuutoksia huumausainestrategiaan tai huumetyöstävastaavien viranomaisten organisaatioon. Skifte av regjering fører ofte til enendring i narkotikastrategien eller i organiseringen avansvarlige, offentlige organer. Kansalaiset tietävät entistä paremmin huumeidenkäytöstä jasen seurauksista ja ovat kiinnostuneita maansahuumepolitiikasta. Allmennheten blir stadig mer oppmerksom pånarkotikamisbruket og hva det medfører, og interessen fornasjonal narkotikapolitikk er stigende. Useista tutkimuksista jamielipidekyselyistä saadut tulokset kuitenkin osoittavat, ettäasenteet huumeita kohtaan eivät ole yhtenäisiä EU:ssa. Resultatene fra en rekkespørreundersøkelser og meningsmålinger viser imidlertid atholdningene til narkotika langt fra er ensartede i Europa. Portugalissa vuonna 2002 virkaan astunut uusi hallitussulautti IPDT:n (Portugalin huumausaineita jahuumeriippuvuutta käsittelevän laitoksen) ja SPTT:n(huumeiden ehkäisemistä ja niistä vieroittamista käsittelevänkeskuksen) IDT:ksi (Instituto da Droga e da Toxicodependência) ja siirsi uuden viraston pääministerinkanslian alaisuudesta terveysministeriön alaisuuteen.Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2001 uudelleenvalittu hallitus esitti Englannin päivitetyn huumestrategianjoulukuussa 2002 ja aloitti joitakin uudistuksia rikoksiavähentävän paikallisen yhteistyön puitteissa.Huumetoimintaryhmien järjestelmää uudistettiin vuonna2000 vahvistamaan paikallisten viranomaisten toimintaalaa. Den nye regjeringen som tok over i Portugal i 2002, slosammen Institutt for narkotika og narkotikaavhengighet(IPDT) og Kontoret for forebygging og behandling avnarkotikamisbruk (SPTT) til IDT (Instituto da Droga e da Toxicodependência) og overførte ansvaret for det nyeorganet fra Presidentskapet i ministerrådet til Helsedepartementet. Norjassa sosiaali- ja terveyshallintoa uudistettiinsiten, että tietoa ja kokemusta painotettiin aikaisempaaenemmän huumepolitiikan strategisen suunnittelun jakehittämisen perustana. Etter gjenvalget i 2001 presenterte denbritiske regjeringen i desember 2002 en oppdatertnarkotikastrategi for England, og foretok også en vissomstrukturering innenfor ordningen ‘Local Crime Reduction Partnership’. Irlannissa uusi hallitus (2002) asettihiljattain perustetun yhteisö-, maaseutu- ja kelttiasioidenministeriön (Department of Community, Rural and Gaeltacht Affairs) vastuulliseksi vuosien 2001–2008 kansallisestahuumestrategiasta. I 2000 ble ‘Drug action teams’ restrukturertfor å samsvare med de lokale administrative grensene. INorge ble den sentrale helse- og sosialforvaltningenomorganisert for å sikre økt vektlegging på kunnskap ogerfaring som grunnlag for strategisk planlegging ogutvikling av narkotikapolitikken, mens den nye irskeregjeringen (2002) overførte ansvaret for den nasjonalenarkotikastrategien 2001–08 til det nyopprettede‘Department of Community, Rural and Gaeltacht Affairs’.Den nye statsråden fikk ansvar for den nasjonalenarkotikastrategien og samfunnsforhold, samt for bolig- ogbyfornyingspolitikken, som i Irland betraktes som to siderav samme sak. Hallituksen ministeri nimitettiinvastaamaan kansallisesta huumestrategiasta jakunnallisasioista ja etenkin asuntoasioista jakaupunkiasioista, joiden katsotaan Irlannissa liittyväntoisiinsa. I tillegg har regjeringen som et ledd iinnsatsen for å ‘bygge et samfunn som bryr seg’, fokusertpå initiativer med sikte på å bekjempe narkotikamisbruk ogkriminalitet samt fornye vanskeligstilte kommuner. Østerrike Wienissä 78 prosenttiavastaajista oli sitä mieltä, että kannabis pitäisi kieltää,mutta narkomaaneja ei pitäisi rangaista siitä, ja86prosenttia katsoi, että narkomaaneja pitäisi hoitaa eikärangaista. I Wien mente 78 % avde spurte at cannabis burde være forbudt og samtidig atnarkotikaavhengige burde avkriminaliseres. Centro de Investigaciones Sociológicaksen Espanjassa vuonna 2002 tekemässä tutkimuksessa huumeitaja alkoholia pidettiin pienempänä yhteiskunnallisenaongelmana kuin työttömyyttä ja terrorismia muttasuurempana ongelmana kuin rikollisuutta ja turvattomuutta.Ranskassa kannabiksen vapaata myyntiä kannattavienosuus nousi 17 prosentista vuonna 1999 aina24prosenttiin vuonna 2002. Disse utgjørdermed en stor del av de 86 % som mente atnarkotikaavhengige burde få behandling snarere enn straff.En annen undersøkelse fra Spania (2002), utført av ‘Centrode Investigaciones Sociológicas’, fant at narkotika ogalkohol oppfattes som et alvorlig samfunnsproblem, rangertetter arbeidsledighet og terrorisme, men foranungdomskriminalitet og utrygghet i samfunnet. Lähes kolme neljäsosaaranskalaisista (Beck et al., 2002) uskoi, ettei huumeetonmaailma ole mahdollinen. I Frankrikesteg andelen som mener at cannabis bør selges åpent, fra17 % i 1999 til 24 % i 2002, og nesten tre firedeler avfranskmennene (Beck et al., 2002) mener at det ikke ermulig å få til en verden uten rusmidler. Puolet vastaajista kuitenkin pitikannabiskokeiluja vaarallisina, kaksi kolmasosaa uskoikannabiksen käytön johtavan muihin huumekokeiluihin(”porttiteoria”) (99), ja 65 prosenttia vastusti kannabiksenrangaistavuuden poistamista kaikissa tilanteissa (88 % Halvparten avrespondentene mente imidlertid at det er farlig åeksperimentere med cannabis, to tredeler av de som blespurt mente at bruk av cannabis er et trinn på veien til brukav andre stoffer (99), og 65 % var imot avkriminalisering avcannabis selv på visse vilkår (mens 86 % var imot Tämä raportti pohjautuu viimeaikaiseen kehitykseen. Denne rapporten fokuserer på det som er nytt. Nähtävissä kokonaisuudessaan osoitteessa http://www.emcdda.eu.int/policy_law/national/strategies/strategies.shtml. Nasjonale strategier og samordning på narkotikaområdet beskrives i nærmere detalj på: http://www.emcdda.eu.int/policy_law/national/strategies/strategies.shtml. Tutkimus löytyy osoitteesta http://www.emcdda.eu.int/policy_law/national/strategies/strategies.shtml.Porttivaikutus tai -teoria tarkoittaa asteittain etenevää huumeidenkäyttöä. Tilgjengelig på http://www.emcdda.eu.int/policy_law/national/strategies/strategies.shtml.I henhold til ‘trappetrinnsteorien’ utvikler bruken av narkotika seg trinnvis. Lisätietoja: ODCCP (2000). For ytterligere opplysninger, se ODCCP (2000). Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa vastusti heroiinin käytön laillistamista). Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge avkriminalisering av heroinbruk). Irlannissa Lansdowne Market Research selvitti (kansallisestiedustavassa 1 159 haastateltavan vähintään 15 vuottatäyttäneiden otoksessa) suhtautumista kannabiksenkäyttöön, ja tutkimuksen mukaan mielipiteet vaihtelivatsuuresti. Ifølge en undersøkelseangående holdningene til cannabisbruk, som blegjennomført i Irland av Lansdowne Market Research(personlige intervjuer med et nasjonalt representativt utvalgpå 1 159 voksne i alderen 15 år og eldre), er meningeneom dette svært delte. Lähes kaksi kolmasosaa otoksen äänioikeutetuista(vähintään 18-vuotiaista) oli sitä mieltä, että kannabispitäisi sallia lääketieteellisistä syistä (jos senlääketieteellinen hyöty on osoitettu), ja vain vähemmistö(joka seitsemäs vastaaja) kannatti varauksetontalaillistamista. Mens nærmere to tredeler av destemmeberettigede (18 år og mer) mente at cannabis burdevære tillatt for medisinske formål (forutsatt at medisinskefordeler var dokumentert), var bare et lite mindretall (1 av 7) for full legalisering. Laillistamisen vähäinen kannatus liittyneesiihen, että kannabiksen käytön uskotaan johtavan muihinhuumekokeiluihin (porttiteoria). Den lave støtten til legaliseringgjenspeiler nok oppfatningen om at cannabisbruk leder tilbruk av andre stoffer. Yhdistyneessäkuningaskunnassa kannabiksen luokittelu B-luokanhuumeesta C-luokan huumeeksi herätti laajaa keskustelua,ja osa kannatti ja osa vastusti luokittelun muuttamista. I Storbritannia førte reklassifiseringenav cannabis fra B- til C-preparat til utbredt debatt, medenkelte for og andre imot reklassifiseringen. Lainsäädännön kehitys mukaisesti, jolla yksityiset hoitopaikat saivat valtuudet antaatodistuksen huumeriippuvuudesta. Utviklingen av lovverket utvide tilbudet om behandling fokusert på rusfrihet. Sen seurauksenahuumehoitokeskusten oli mahdollista ottaa vastaanasiakkaita kaikkialta Italiasta ja vaatiariippuvuustodistuksen perusteella huumeidenkäyttäjänpaikallista Ser.T-yksikköä (huumeriippuvuusyksikkö)maksamaan hoidon. Som enfølge av dette kan behandlingssentrene nå ta innnarkotikaavhengige fra alle deler av landet og på grunnlagav dokumentert avhengighet kreve at brukerens lokale ‘SerT’ (tjeneste for narkotikaavhengige) betaler for denbehandlingen som gis. Italian perustuslakimuutoksenseurauksena kuitenkin säännös terveyteen ja sosiaaliturvaanliittyvistä siirtovaltuuksista keskushallinnosta aluehallinnolleoli valtiosääntötuomioistuimen määritelmän mukaanperustuslain vastainen, sikäli kuin se koski alueidenvastuuasioita. Men etter en forfatningsendring sominnebar at ansvaret for helse og sosial ble overført frasentrale til regionale myndigheter, har forfatningsdomstolenfastslått at dekretet var forfatningsstridig ettersom det gjaldtforhold som lå under regionenes myndighet. Norjassa sairaalat siirtyivät valtionomistukseen ja operatiivisen vastuun alaisuuteen vuonna2002. Terveysministeriö vastaa matalan kynnyksenterveyspalveluista ja lääkkeiden avulla tapahtuvastanarkomaanien kuntoutuksesta. I Norge overtokstaten i 2002 eierskap og driftsansvar for sykehusene, ogansvaret for lavterskelhelsetjenester og legemiddelassistertrehabilitering av narkotikamisbrukere ligger nå hos Helse- ogsosialdepartementet. Piirikunnallinen vastuuerikoistuneista huumeiden väärinkäyttäjienterveyspalveluista pitäisi siirtää valtiolle vuonna 2004, jasosiaaliministeriö on esittänyt, että piirikunnalliset erityisetsosiaalipalvelut ja huumeiden väärinkäyttäjien hoito pitäisisiirtää kunnille niin ikään vuodesta 2004. Det fylkeskommunale ansvaret forspesialisthelsetjenester for rusmiddelmisbrukere vil bli overførttil staten i 2004, og Sosialdepartementet har foreslått at detfylkeskommunale ansvaret for spesialiserte sosiale tjenestersamt rusmiddelomsorgen skal overføres til kommunene i2004. Tavoitteena ontarjota huumeiden väärinkäyttäjille aiempaa laajempi jayhtenäisempi hoitojärjestelmä ja -käytäntö. Målet er å sikre rusmiddelmisbrukerne et mer komplettog sammenhengende sett med behandlings- ogomsorgstiltak. Lainsäädäntöä on kehitetty kuluneena ajanjaksonaparantamalla narkomaanien hoito- jakuntoutusmahdollisuuksia, seuraamalla huumekauppiaita jahuumeidenkäyttäjiä sekä puuttumalla entistä tehokkaamminhuumeiden aiheuttamiin yleistä järjestystä rikkoviin tekoihinja häiriöihin kadulla. I løpet av rapporteringsperioden har det vært en utviklingpå det rettslige og juridiske området når det gjelderbedrede behandlings- og rehabiliteringsforhold for deavhengige, statlig overvåking av smuglere og brukere samtstrengere reaksjoner ved brudd på allmenn orden ogforstyrrelser på grunn av narkotika på offentlige plasser. Useat EU-maat muuttivat viime vuonna lainsäädäntöäänhelpottaakseen narkomaanien hoitoa ja kuntoutusta.Luxemburgissa kansallisen tason korvaushoidolle on luotukansallisella säädöksellä oikeudelliset puitteet. Järjestelmäedellyttää lääkäriltä asianomaista lupaa, potilaalta tiettyjenedellytysten täyttymistä sekä järjestelmän tasolla komiteaa,joka valvoo ohjelmaa. Flere EU-land innførte i fjor lovendringer for å gjøre detlettere for avhengige å få behandling og rehabilitering.Luxembourg har vedtatt et nasjonalt dekret som gir nasjonalhjemmel for substitusjonsbehandling, med enautorisasjonsordning for leger, inntakskriterier for pasienterog en komité som skal føre tilsyn med programmet. Kreikassa toteutettiin julkisessasairaalassa Rhodoksella koehanke, jossa sallittiinkorvaushoito buprenorfiinin avulla. I Hellasble det gjennomført et pilotprosjekt som tillot bruk avbuprenorfin i substitusjonsbehandling på det offentligeallmennsykehuset på Rhodos. Suomessaopiaattiriippuvaisilla on oikeus saada vieroitus- jakorvaushoitoa, jota täydennetään ylläpitohoidolla, janarkomaanien hoidontarvetta arvioivien ja lääkehoitoatarjoavien yksiköiden määrä onkin kasvanut. I Finland har opiatavhengigekrav på avrusning og substitusjonsbehandling supplert medvedlikeholdsbehandling, og dette har ført til en økning iantallet enheter som vurderer behov og tilbyr narkomanelegemiddelassistert behandling. Saksansosiaaliturvalain 9. kirjan tultua voimaan viime vuodenheinäkuussa narkomaanien oikeudet ovat parantuneet, jalainsäädännössä määritetään nyt entistä selkeämmin, mitenja milloin vieroitushoito on maksettavasairausvakuutusjärjestelmässä ja kuntoutuseläkevakuutusjärjestelmässä. Og i Tyskland harnarkotikaavhengige med den 9. revisjonen av den tysketrygdeloven i juli i fjor, fått styrket sine rettigheter med enlovgivning som klarere definerer hvordan og nårhelseforsikringen skal betale for avrusning ogpensjonsordningene skal betale for rehabilitering. Tanskan parlamentti päätti kumota huhtikuussa 2002säännökset, joita ei koskaan toteutettu. Laki antoiviranomaisille mahdollisuudet pidättää hoidossa olevianarkomaaneja. I april 2002 opphevet det danske Folketinget lovbestemmelsersom, selv om de aldri hadde vært gjennomført, tidligerehadde gitt de amtskommunale myndigheter hjemmel for åholde narkomane i behandling. Viime vuoden kesäkuussa Italiassa annettiinministeritason asetus kansallisen huumesuunnitelman japidättyvyyteen tähtäävän hoitotavoitteen parantamisen I tråd med Italias nasjonalenarkotikaplan ble det i juni i fjor vedtatt endepartementsforordning som gir private behandlingstjenestermyndighet til å vurdere narkotikaavhengighet med sikte på å Turvallisuutta parantaakseen useat maat ovat tehneetlakimuutoksia, joilla parannetaan huumekauppiaiden jahuumeidenkäyttäjien seurantaa. Som et ledd i tiltakene for å øke sikkerheten rapporterer enrekke land om lovendringer for å øke overvåkingen avsmuglere og brukere. Tanskassa kesäkuussa2002 voimaan tulleen lain nojalla telepalvelujen tarjoajienon tallennettava ja säilytettävä yhden vuoden ajan kaikkiteleliikenne- ja Internet-liikennetiedot, joilla voi ollamerkitystä poliisitutkinnassa. I Danmark krever en lov som trådte ikraft i juni 2002 at leverandører avtelekommunikasjonstjenester skal registrere og lagre i ett årdata om all telekommunikasjon og internettkommunikasjonsom kan være relevant for politiets etterforskning. Poliisi voi nyt tuomioistuimenluvalla lukea tietokoneohjelmien tai muiden välineidenavulla tietokoneilla olevaa ei-julkista tietoa. Forutsattat de har rettslig kjennelse kan politiet nå ved hjelp avdataprogrammer eller annet utstyr få tilgang til ikkeoffentlige data på datamaskiner. Vastaavasti Portugalissa tammikuussa 2002 voimaan tulleessa laissasäädettiin erityistoimenpiteistä (todisteiden hankkimisesta,tietojen luottamuksellisuudesta ja omaisuuden menetetyksituomitsemisesta), joilla edistetään järjestäytyneentalousrikollisuuden ja muiden vakavien rikosten, kutenhuumekaupan, torjuntaa. I januar 2002 innførte Portugal en ny lov som åpnet for spesialtiltak (på områdenebevisopptak, fortrolig informasjon og inndragning avmidler) med sikte på å bekjempe organisert økonomiskkriminalitet og annen alvorlig kriminalitet, bl.a.narkotikasmugling. Suomessa poliisilain muutoksellalaajennettiin poliisin oikeutta hankkia teletunnistetietoja(esimerkiksi epäillyissä huumerikoksissa) ja harjoittaa I Finland ga en endring i Polislagenpolitiet rett til å innhente informasjon omtelekommunikasjon (f.eks. i saker der det er mistanke omnarkotikarelatert kriminalitet) og til å iverksette teknisk Luku 2: Huumeidenkäytön vastaiset toimet teknistä tarkkailua. Kapittel 2: Tiltak mot narkotikabruk overvåking. Vuonna 2002 hallitus myös tekiesityksen pakkotoimilaista. I 2002 la regjeringen også fram en lov ombruk av tvangsmidler. Tämä laajentaa televalvonnankeinoja ja viestinnän valvontaa, vaikka yksityiskohdat onvielä määritettävä. Denne vil utvide mulighetene forteleovervåking og overvåking av kommunikasjon, mendetaljene er ennå ikke på plass. Alankomaiden rikosprosessilakia muutettiin tammikuussa2002 siten, että ruumiin onteloiden tutkimuksen lisäksivoidaan käyttää röntgen- ja ultraäänikuvausta, jos henkilönepäillään nielleen pieniä huumepaketteja, mutta lääkärinon suoritettava toimenpiteet. I januar 2002 ble den nederlandske straffeprosesslovenendret og åpner nå for bruk av røntgen og ultralyd i tilleggtil undersøkelser av hulrom i kroppen, hos enhver som ermistenkt for å ha svelget små pakker narkotika, forutsatt atdisse prosedyrene utføres av lege. Myös käyttäjientunnistustekniikoiden määrä lisääntyi, ja viime kesänälaajennettiin Yhdistyneen kuningaskunnan huumetestauksenkoeohjelmaa Englannissa ja Walesissa. Metodene for å avslørebrukere ble også forbedret, og sist sommer ble det britiskepilotprogrammet for narkotikatesting i England og Walesutvidet. Hankkeessavoidaan ottaa näytteitä pidätettyinä olevilta aikuisilta, joitasyytetään ”muita rikoksia edesauttavista rikoksista” (lähinnäomaisuusrikoksista ja huumerikoksista), heroiinin jakokaiinin havaitsemiseksi. Ordningen tillater at det tas prøver av voksne somholdes i politiets varetekt siktet for et ’utløsende’ lovbrudd(hovedsakelig vinnings- og narkotikakriminalitet), for å kunnepåvise heroin og kokain. Positiivisen testituloksen saaneethenkilöt voivat tavata pidätettyjen hoitoon ohjaamisestavastaavan huumetyöntekijän, joka arvioi hoidontarpeen, jahuumetestin tulokset annetaan tuomioistuimille takuu- jatuomitsemispäätösten tueksi. De som tester positivt, får anledningtil å møte en spesialarbeider fra kriminalomsorgen (’arrestreferral worker’) for å bli vurdert for behandling, ogprøveresultatene oversendes til domstolene og får innvirkningpå kausjonskjennelser og straffeutmåling. Pilottihankkeen ensimmäisettulokset julkaistiin maaliskuussa 2003. Yhdistyneessäkuningaskunnassa on keväällä 2003 tarkoitus laajentaahuumetestejä syytteessä olevilta 30 merkittäväänrikollisuutta käsittelevään poliisin yksikköön. De førsteresultatene fra pilotstudien ble publisert i mars 2003.Narkotikatesting ved siktelse ble i 2003 utvidet til 30 sværtkriminelt belastede Police Basic Command Units(politiområder innenfor et politidistrikt) i Storbritannia. Alankomaissa vuonna 1997 annetussa laissa (ns. Victoria Act) kaupunginjohtajat saivat valtuudet sulkea tilat, joissahuumeidenkäyttö tai huumekauppa aiheuttaa yleistähäiriötä. I Nederland ga Victoria-loven av 1997 borgermestrene ibyene myndighet til å stenge steder der bruk elleromsetning av narkotika forårsaker ordensforstyrrelser. Koska rakennusten sulkeminen voi kuitenkinvaikuttaa kielteisesti asuinalueen ulkoiseen olemukseen jayhteiskuntarakenteeseen, toukokuussa 2002 annetussauudessa laissa (ns. Menettersom stenging av bygninger kan få negativekonsekvenser for gatebildet og den sosiale strukturen inærmiljøet, åpnet den nye Victor-loven av mai 2002 for atkommunene kan overføre stengte lokaler til andre, f.eks.tillate at nye leietakere flytter inn. Victor Act) kunnat saivat ottaa suljetuttilat uudestaan käyttöön esimerkiksi siten, että uusienasukkaiden annetaan muuttaa sinne. Venlo kommune harigangsatt et 4-årig pilotprosjekt i samarbeid med politi,påtalemyndighet og regjeringen med sikte på å redusereordensforstyrrelsene som følger med de mangenarkoturistene som kjøper cannabis i kaffebarer som ikkehar bevilling. Venlon kaupungissatoteutetaan nelivuotinen hanke, jossa ovat mukana poliisi-,syyttäjä- ja hallintoviranomaiset ja jonka tavoitteena onvähentää kannabista luvattomista kahviloista ostavienmonien huumematkailijoiden aiheuttamia häiriöitä.Rotterdamin kaupunginjohtaja käytti heinäkuussa 2002kuntalain suomia valtuuksia ja antoi puolen vuodenporttikiellon noin 50 narkomaanille, jotka aiheuttivathaittaa erään kaupunginosan asukkaille. Og i juli 2002 benyttet borgermesteren i Rotterdam seg av sin myndighet i henhold til Kommuneloven til å ilegge et femtitalls narkomane etseksmåneders oppholdsforbud i et lokalmiljø hvor de haddeskapt problemer for beboerne. Distriktsdomstolen fantimidlertid at, til tross for at borgermesteren haddemyndighet til å bekjempe ordensforstyrrelser, 6 månedersoppholdsforbud var for langt og ikke berettiget. Tästähuolimatta Rotterdamin kaupungissa aiotaan jatkaaporttikieltokäytäntöä. Rotterdamvil likevel fortsette sin politikk med oppholdsforbud. Joissakin jäsenvaltioissa hyväksyttiin viime vuonnasäännöksiä, joiden tavoitteena on vähentäähuumeidenkäytön yhteiskunnallisia vaikutuksiatiukentamalla yleisen järjestyksen ja häiriöiden valvontaa. I løpet av det siste året har enkelte medlemsstater innførtlovbestemmelser som skal minske de samfunnsmessigekonsekvensene av narkotikabruk ved å innføre strengerekontroll med offentlig ro og orden. Lain tavoitteena onpuuttua entistä tehokkaammin kannabisklubeihin ja muihinnaapureita haittaaviin järjestäytyneen rikollisuudenmuotoihin tiloissa. Lovens formål er å kunne gripe mereffektivt inn overfor cannabisklubber og andre typerorganisert kriminalitet som begås på slike steder og fører tilbekymring i nabolaget. Poliisi voi ennakkovaroituksen jälkeenantaa tällaisten tilojen omistajalle kolmen kuukaudenkiellon, jolla vierailijoita estetään saapumasta tiloihin taiviipymästä siellä. Etter forutgående advarsel kanpolitiet med hjemmel i denne loven, til eierne utstede etpålegg som hindrer gjester i å komme inn eller bli værendepå stedet. Kiellon rikkomisesta määrätäänsakkorangaistus, ja kiellon toistuvasta rikkomisesta voidaanlangettaa jopa neljän kuukauden vankeustuomio. Brudd på dette pålegget kan straffes med bøter,og gjentatte brudd kan gi fengselsstraff i inntil 4 måneder. Irlannissa otettiin vuonna 2002 käyttöön rikosoikeuslaki(järjestyslaki), joka vahvistaa vuoden 1994 lakia, jokaliittyy yleiseen järjestykseen. Irlands nye straffelov, Criminal Justice (Public Order) Bill,2002, ble innført for å styrke loven av 1994 på områdetoffentlig ro og orden. Vuoden 1994 lain nojallayleisen järjestyksen vastaisesta teosta, kuten(huumeidenkäytön aiheuttamasta) päihtymystilasta julkisellapaikalla, tuomituilta henkilöiltä sekä muille tai itselleenvaaraksi olevilta henkilöiltä voidaan kieltää pääsy taioleskelu tietyissä tiloissa; näitä tiloja ovat anniskelupaikat,tanssipaikat tai ravitsemustilat. Personer som dømmes i henhold tilloven av 1994 for brudd på offentlig ro og orden, herunderberuselse (pga. narkotika) på offentlig sted, og som kansette seg selv og andre i fare, kan ilegges forbud motadgang til eller opphold på visse steder, bl.a. steder medskjenkebevilling, dansesteder eller serveringssteder. Kehitys EU:n tasolla Utvikling på EU-plan Marraskuussa 2002 Euroopan komissio antoi tiedonannonhuumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman Derfor prøver den nå å innføre nyebestemmelser i form av en lov om asosial atferd – Anti-Social Behaviour Bill, som retter seg mot lokaler snarere (2000–2004) (100) väliarvioinnista, jonka tarkoitus oli I november 2002 kom Europakommisjonen med en meldingom midtveisevalueringen av EUs handlingsplan motnarkotika (2000–04) (100). Muutoksella on tarkoitus vaikuttaa crackpaikkoihin. Nämä valtuudet ovat kuitenkin laaja-alaiset, jahallitus on tullut myöhemmin siihen tulokseen, että lain 8 § ei ole riittävä. Målet med denne rapporten varå evaluere hvor langt man var kommet i gjennomføringenav aktivitetene på handlingsplanen. Näin ollen se on ottamassa käyttöön arvioida, missä määrin toimintasuunnitelmassa asetetuttavoitteet oli saavutettu. Koska EU:n toimintasuunnitelmassatoteutetaan toimenpiteitä sekä jäsenvaltioissa, Euroopankomissiossa, EMCDDA:ssa että Europolissa, väliarviointiperustui täydentäviin välineisiin, joihin kuuluivat Ettersom EUshandlingsplan omfatter tiltak som skal gjennomføres avmedlemsstatene, Europakommisjonen, EONN og Europol,var midtveisevalueringen basert på supplerende verktøy,herunder medlemsstatenes svar på et spørreskjema og enoppfølgingskalender for resultatene av Kommisjonens, Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa jäsenvaltioiden vastaukset kyselyyn ja taulukkomuotoinenyhteenveto komission, EMCDDA:n ja Europolin tuloksista.Näitä täydensivät lainvalvontajärjestelmistä jäsenvaltioissatehtyjen arvioiden tulokset sekä tiedot EU:n tasolla tehdyistähuumeisiin liittyvistä aloitteista. Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge problemene som er identifisert, og definerer hvilke organersom vil være hensiktsmessige for å føre dette arbeidetframover innenfor de oppsatte tidsrammer. Euroopan neuvosto hyväksyi 28. helmikuuta 2002päätöksen uutta synteettistä huumausainetta PMMA:takoskevista valvontatoimenpiteistä ja rikosoikeudellisistaseuraamuksista. Den 28. februar 2002 traff Det europeiske råd en beslutningom kontrolltiltak og strafferettslige sanksjoner med hensyn tilet nytt syntetisk narkotisk stoff, PMMA. PMMA:ta ei toistaiseksi ole merkittypsykotrooppisista aineista vuonna 1971 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen taulukoihin,mutta tällä päätöksellä PMMA saatetaanvalvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellisten säännöstenpiiriin jäsenvaltioissa. (103) PMMA er pr. i dagikke oppført i noen av tilleggene til FN-konvensjonen av1971 om psykotrope stoffer, men som følge av dennebeslutningen er PMMA nå gjenstand for kontrolltiltak og strafferettslige bestemmelser i medlemsstatene (103). Toinen tärkeä edistysaskel on yhteisön kansanterveysalantoimintaohjelman (2003–2008) hyväksymisestä 23 päivänäsyyskuuta 2002 tehty Euroopan parlamentin ja neuvoston En annen viktig utvikling er europaparlaments- ogrådsbeslutning nr. Parannetaan kansanterveyttä edistävää tietoa jatietämystä. • å øke evnen til å reagere raskt og samordnet påhelsetrusler, Parannetaan valmiutta reagoida nopeasti jakoordinoidusti terveysuhkiin. • å drive helsefremmende og sykdomsforebyggendearbeid ved å ta for seg helsedeterminanter påtverrpolitisk og tverrfaglig plan. Edistetään terveyttä ja ehkäistään sairauksiakiinnittämällä huomiota terveyden taustatekijöihinkaikessa politiikassa ja toiminnassa. Programmet skal blant annet støtte gjennomføringen avordninger og tiltak med sikte på bevoktning og raskreaksjon i forhold til ulike helsedeterminanter. Komissio piti saavutuksia myönteisinä, mutta se korosti, ettäesimerkiksi kansallisten ja EU:n toimien arviointijärjestelmienkehittämisessä on vielä paljon tehtävää. Samtidig som Kommisjonen berømmer de framskrittene somer gjort, understreket den at det fremdeles gjenstår myearbeid, bl.a. utvikling av en evalueringsordning for nasjonaletiltak og EU-tiltak. Se korosti myös,että ehdokasmaiden kanssa on tehtävä tiivistä yhteistyötä,jotta varmistetaan niiden tuleva panos Euroopan unioninhuumausainestrategialle. Den understreket også behovet for et nærtsamarbeid med søkerlandene for å sikre at de i framtidenkan bidra til EUs narkotikastrategi. Asiakirjassa luodaanmenetelmällinen perusta loppuarvioinnille. Rapporten inneholderogså et metodegrunnlag for den endelige evalueringen. Komissioehdottaa arviointiprosessin tueksi ohjausryhmää, johonkuuluisi komission, Euroopan parlamentin, neuvostonpuheenjohtajavaltion, Europolin ja EMCDDA:n edustajia.Ohjausryhmä avustaa loppuarvioinnin valmistelussa.Loppuarvioinnin yhteydessä EMCDDA vertailee vuoden2004 tietoja Europolin kanssa tuottamiinsa vuoden 1999perustietoihin huumeiden alalla. I denanledning foreslo Kommisjonen å styrke evalueringsprosessenmed en styringsgruppe bestående av representanter fra bl.a.Kommisjonen, Europaparlamentet, formannskapet for Rådet,Europol og EONN. Styringsgruppen skal delta i arbeidet påpremissene for den endelige evalueringen. EMCDDA avustaa myöskomissiota toteuttamaan toisen Eurobarometri-tutkimuksen,joka tehdään nuorten asenteista ja huumeista. Som et ledd i denendelige evalueringen skal EONN sammenligne tilgjengeligedata på narkotikaområdet for 2004 med baseline (1999),som ble utarbeidet i samarbeid med Europol. Lisäksi sepäivittää seurantataulukon EMCDDA:n toiminnasta. EONN skalogså bistå Kommisjonen i gjennomføringen av den andre Eurobarometer-studien av unges holdninger og narkotikasamt oppdatere oppfølgingskalenderen med hensyn til EONNs aktiviteter. Kuten”nuorten asenteita huumeisiin EU:ssa” selvittäneessä Eurobarometri-tutkimuksessa (2002) (101) todettiin, huumeisiinliittyviin ongelmiin voidaan puuttua tehokkaimmin Euroopassa tiukentamalla huumeidenvälityksen jahuumekaupan vastaisia toimenpiteitä (tätä kannatti 59,1 %vastaajista EU:n 15 jäsenvaltiossa) sekä parantamallahuumeidenkäyttäjien hoito- ja kuntoutuspalveluja (tätä Det skal bemerkes at ifølge en egen Eurobarometer-undersøkelse med tittelen ‘Attitudes andopinions of young people in the European Union on drugs’(2002) (101), vil de to mest effektive måtene å håndterenarkotikarelaterte problemer i Europa på, være å skjerpetiltakene mot narkotikalangere og smuglere (støttet av 59,1 %av utvalget, EU15) samt forbedre behandlings- ogrehabiliteringstjenestene for narkotikabrukere (støttet av53,2%, EU15) (102). Ohjelmassa tuetaan muun muassa seurantaan janopeaan toimintaan liittyvien toimintojen sekä terveyteenvaikuttaviin tekijöihin liittyvien toimintojen toteuttamista.Tämän pitäisi mahdollistaa niiden aloitteiden seuranta,joita jäsenvaltioiden sidosryhmät käynnistävät yhteisöntoimintaohjelmassa huumausaineiden väärinkäytönehkäisemiseksi osana kansanterveyden alan toimintaa(1996–2000 ja laajennettu vuoteen 2002). I 2002 la Europakommisjonen i tillegg fram en del forslag pånarkotikaområdet som ble drøftet i Rådet i løpet avrapporteringsperioden (mars 2003): ett gjelder reduksjon avrisiko knyttet til narkotikaavhengighet, det andre gjelder Euroopan unionin neuvosto on myös hyväksynyttäytäntöönpanosuunnitelman toimenpiteistä synteettistenhuumeiden suhteen. I desember inngikk Det europeiske fellesskap prekursorer ( en avtale med Den tyrkiske republikk om prekursorer ogkjemiske stoffer som ofte brukes i ulovlig framstilling av )Attitudes and opinions of young people in the European Union on drugs; ks. http://europa.eu.int/comm/public_opinion/archives/eb/ebs_172_en.pdf.)Tutkimuksessa selvitettiin 15–24-vuotiaiden nuorten asenteita ja mielipiteitä EU:n aluetta edustavassa otoksessa.)2002/188/YOS: Neuvoston päätös, tehty 28 päivänä helmikuuta 2002, uutta synteettistä huumausainetta PMMA:ta koskevista valvontatoimenpiteistä ja )Se http://europa.eu.int/comm/public_opinion/archives/eb/ebs_172_en.pdf.)Holdninger og meninger blant unge mennesker i alderen 15-24 i et utvalg som er representativt for EU.)2002/188/JHA: Rådsbeslutning av 28. februar 2002 om kontrolltiltak og strafferettslige sanksjoner når det gjelder det nye syntetiske stoffet PMMA (Den Ehdotus neuvoston päätökseksi PMMA:n määrittelemisestä valvontatoimenpiteiden jarikosoikeudellisten seuraamusten piiriin saatettavaksi uudeksi synteettiseksi huumausaineeksi (KOM(2001) 734 lopull.) Forslag til rådsbeslutning om definisjon av PMMA som et nytt syntetisk stoff som skal gjøres til gjenstand forkontrolltiltak og strafferettslige bestemmelser (COM(2001) 734 endelig). (2003–2008) hyväksymisestä (EYVL L 271, 9.10.2002, s. 1–12). (2003-2008) (Den Europeiske Unions Tidende L 271, 9.10.2002, s. 1–12). )Ehdotus neuvoston suositukseksi huumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien riskien ehkäisemisestä ja vähentämisestä (KOM(2002) 201 lopull.). Ehdotus )Forslag til rådsrekommandasjon om forebygging og reduksjon av risiki forbundet med narkotikaavhengighet (COM/2002/0201 endelig). Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseksi huumausaineprekursoreista (KOM(2002) 494 lopull., EYVL C 20 E, 28.1.2003, s. 160–170). Forslag til europaparlaments- og rådsforordning om prekursorer til framstilling av narkotika (COM(2002) 494 endelig, Den Europeiske Unions Tidende C 20 E, 28.1.2003, s. 160–170). )Sopimus Euroopan yhteisön ja Turkin tasavallan välillä huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomassa valmistuksessa usein käytettävistä huumausaineiden lähtöaineista (EUVL L 64, 7.3.2003, s. 30–35). )Avtale mellom Det europeiske fellesskap og Den tyrkiske republuikk om prekursorer og kjemiske stoffer som hyppig brukes i ulovlig framstilling av narkotiske eller psykotrope stoffer (Den Europeiske Unions Tiden deL 64, 7.3.2003, s. 30–35). Luku 2: Huumeidenkäytön vastaiset toimet Kapittel 2: Tiltak mot narkotikabruk Espanjassa,Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ehkäisevähuumetyö perustuu selkeään laadunvalvontaan ja näyttöön,ja tätä painotusta aiotaan entisestään lisätä. Likeledes har ‘den relative tausheten ... i lover ogforskrifter og det at frivillige foreninger trekkes inn på ettidlig stadium ... resultert i et mangfold av aktive deltakere idet forebyggende arbeidet ... uten at en bestemt modell ellerhandlingsplan blir påtvunget eller spesielt oppmuntret(Nasjonal rapport for Frankrike). Denne beskrivelsen passer irealiteten til mange flere medlemsstater. (112) Myös Til forskjell har Spania, Irland og Storbritannia utviklet en klarkvalitetskontroll og lagt et evidensbasert utgangspunkt tilgrunn for sin forebyggingspolitikk og har til hensikt å styrkedette ytterligere (112). Viimeksi mainittua ehkäiseväähuumetyötä käsitellään luvussa 3 (s. 63). Det forebyggende arbeidet blir ofte inndelt i ’generelt’forebyggende arbeid (med barn og unge som målgruppe ogmed avholdenhet som mål) og ’målrettet’ eller ’indisert’forebyggende arbeid (rettet mot bestemte høyrisikogrupper).Sistnevnte drøftes i kapittel 3 (s. 63). Koulut ovatensisijainen ympäristö yleisessä ehkäisevässä huumetyössä,sillä näin tavoitetaan pitkällä aikavälillä ja jatkuvasti suurianuorisoryhmiä. Det generelleforebyggende arbeidet blir fortrinnsvis rettet mot skoler sidendette miljøet sikrer kontinuerlig, langsiktig tilgang til storegrupper unge. Euroopan komissio rahoitti äskettäinkouluissa tehtävän ehkäisevän huumetyön hyviä käytäntöjäkoskevan tutkimushankkeen (107), jossa laadittiin suosituksia Et nytt forskningsprosjekt på god praksis innenskolebasert forebyggende arbeid, finansiert av Europakommisjonen (107), skisserte anbefalinger både forskolebaserte forebyggende programmer og for nødvendigerammebetingelser, dvs. skolepolitikk og skolemiljø.Internasjonal litteratur inneholder en omfattende evidensbasesom identifiserer tilnærmingsmåter som er lovende eller somhar vist seg å være effektive (108). Tanskassa, Saksassa ja Portugalissa on äskettäinkäynnistetty pilottihankkeita, joissa kehitetään vastaaviaseurantajärjestelmiä kuin Belgiassa, Kreikassa, Espanjassa,Ranskassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa. Danmark, Tyskland og Portugal har nylig igangsattpilotprosjekter med sikte på å utvikle overvåkingssystemer somligner på dem som allerede eksisterer i Belgia, Hellas, Spania,Frankrike, Nederland og Storbritannia. Kaikissa jäsenvaltioissa ehkäisevä huumetyö sisältyyopetusohjelmaan siten, että ”huumeita” on käsiteltävätavalla tai toisella, mutta tämä saattaa tarkoittaa vain sitä,että opettajat tai poliisit kertovat huumeista ja niidenriskeistä. Alle medlemsstater har forebyggende arbeid på fagplanen iden forstand at emnet ’rusmidler’ på en eller annen måte tasopp, men dette kan simpelthen bety at lærere ellerpolititjenestemenn gir informasjon om rusmidler ogrisikofaktorer. Pelkästään valistavat ja jäsentämättömätlähestymistavat on havaittu tehottomiksi (Hansen, 1992;Tobler, 2001). Tilnærmingsmåter som er rent informerende ogustrukturerte har vist seg å være lite effektive (Hansen, 1992;Tobler, 2001). Vain muutamassa jäsenvaltiossa on kouluissatehtävää ehkäisevää huumetyötä varten kansallisiasuunnitelmia, joissa täsmennetään, mitä toimia toteutetaan(ja mitä vältetään) ja kuka ne toteuttaa. (109) Muissa maissakehitetään kunnallisia tai alueellisia suunnitelmia, joihin Bare et fåtall medlemsstater har nasjonaleplaner for skolebasert, forebyggende arbeid som i detalj tarfor seg hvilke tiltak som skal iverksettes (og unngås) og avhvem (109). Andre land har foretrukket kommunale ellerfylkeskommunale planer hvor skolebasert forebyggende Opetusohjelmaan sisältyvät toimenpiteet (eli muodollisetehkäisyohjelmat, joissa on yksityiskohtainen sisältö jatuntirunko) ovat nykyisten tietojen perusteella (Tobler, 2001)paras keino toteuttaa tehokasta ja järjestelmällistäehkäisevää huumetyötä. Tällöin voidaan myös arvioidasekä prosessia (hyvä toteutustapa) että lopputulosta(myönteiset tulokset). Tiltak som legges inn i fagplanen (dvs. formelle, forebyggendeprogrammer med detaljert innhold og retningslinjer forundervisningen) er ifølge eksisterende kunnskap (Tobler,2001) den nyttigste metoden for å formidle kunnskap på enkontrollert måte og åpner også for evaluering av bådeprosess (god gjennomføring) og produkt (positive resultater).Andelen skoler som dekkes av slike fagplaner er forholdsvisliten i en del medlemsstater, enten fordi de nødvendigeinformasjonssystemene mangler (Tyskland, Italia) eller fordiman foretrekker å behandle forebygging i skolehverdagen, arbeid inngår (110 Kouluissa tehtävä ehkäisevä huumetyö on varsin selkeäkäsite, joten ehkäisevän huumetyön kattavuus on helpointakartoittaa ja määrittää juuri tällä alalla. Fordi det er et forholdsvis veldefinert konsept, er skolebasertforebygging det området som er lettest tilgjengelig forkartlegging og måling av dekningen av det forebyggendearbeidet. EU:ntietojärjestelmistä on alettu jo saada tuloksia, mutta muillatärkeillä aloilla tietoja on vielä jäsennettävä ja parannettava. (116 I så måte begynner informasjonssystemene i EU å giresultater, mens informasjonen på andre viktige områder ) sisältyy ehkäisevä huumetyö kouluissa. (110) Niitäjäsenvaltioita, joissa on asetettu selkeitä sisältövaatimuksiakouluissa tehtävälle ehkäisevälle huumetyölle, on vielävähemmän (tämä on pakollista ainoastaan Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa). tilby forebyggende tiltak av høy kvalitet i stedet for bare ågjenta hvor viktig forebyggende arbeid er, i sine nasjonalestrategier. (111) EU-maissa onkuitenkin alettu ymmärtää, että tarvitaan laadukkaitaehkäiseviä toimenpiteitä; ei siis riitä, että vain toistellaanehkäisevän huumetyön merkitystä kansallisissa strategioissa.Ruotsi on yhtenä harvoista maista myöntänyt, että kouluissatehtävässä ehkäisevässä huumetyössä sovellettiin hyvinusein menetelmiä, joista tutkimusten mukaan on vain vähäntai ei lainkaan hyötyä, ja että tehokkaita menetelmiäkäytettiin harvoin (Skolverket, 2000). Sverige er ett av de få landene som innrømmer atdet skolebaserte forebyggende arbeidet ‘svært ofte varorganisert etter metoder som forskningen har vist har liteneller ingen virkning, mens effektive metoder sjelden ble brukt’(Skolverket, 2000), og at manglende kvalitetskontroll førte tilen situasjon ‘der enhver rektor kunne bestemme hvordanopplæringen om narkotika skulle gjennomføres’. Teemana huumeet 5 osoitteessa http://www.emcdda.eu.int/multimedia/publications/Policy_briefings/pb4_6/pb_05_FI.pdf.)Katso taulukko 4: Ehkäisevän huumetyön ohjelmien tärkeimmät määrälliset parametrit (verkkoversio).)Katso taulukko 5: Ehkäisevän huumetyön ohjelmat kouluissa ja lastentarhoissa (verkkoversio). 5 på http://www.emcdda.eu.int/multimedia/publications/Policy_briefings/pb4_6/pb_05_no.pdf.115)Se tabell 4 OL: Viktigste kvantitative parametre for de forebyggende programmene (nettutgaven).116)Se tabell 5 OL: Forebyggende programmer på skoler og i barnehager (nettutgaven). Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge tiltak (utvikling av lokal politikk og lokale nettverk samtengasjement fra beslutningstakernes side) og konkrete tiltaksom opprettelse av lokale sentre for forebygging av avhengighetog marginalisering (Frankrike) eller foreldrepatruljer/ (paikallisten toimintalinjojen ja verkostojen kehittäminensekä päättäjien ottaminen mukaan työhön) ja erityisiätoimenpiteitä, kuten huumeriippuvuutta ja syrjäytymistäehkäisevät paikalliset keskukset (Ranska) tai vanhempien Til tross for at evidensgrunnlaget er tynt når det gjelderhvilken virkning mediekampanjer, når de brukes alene, harpå brukeratferden (Paglia og Room, 1999), og det faktumat de er kostbare, er slike kampanjer fortsatt viktigebærebjelker i de forebyggende strategiene. Toimenpiteistä, joilla minimoidaan huumeisiin liittyviäterveyshaittoja, vähennetään kuolemia ja lievitetään yleisiä häiriöitä (119), on tullut monen kansallisen huumausainestrategian olennainen osa ja selkeä poliittinen painopistealue useimmissa maissa. 119) er blitt en integrert del av mange nasjonale narkotikastrategier og en klar politisk prioritet i de fleste land (120). Toimenpiteiltä puuttuu usein kestävä perustaja selkeä tavoite; yhteisöhankkeiden päämääriä jarakennetta seurataan ainoastaan Kreikassa. Det er bare i Hellas at målsettingene og strukturen i nærmiljøbaserteprosjekter er gjenstand for noen overvåkingsprosess. Tilanne ei olemerkittävästi kehittynyt lukuun ottamatta Irlantia ja Luxemburgia. Medunntak av Luxembourg og Irland er det ikke rapportert omnoen evalueringsinnsats av betydning. seurantakeskukset pitivät haittoja vähentävientoimenpiteiden toteuttamista ”erittäin tärkeänä”, ”hyvinmerkittävänä”, ”välttämättömänä”, ”ensisijaisena” tai”olennaisena” kansallisessa huumausainestrategiassa. Gjennomføringen av skadereduserende tiltak blir av denasjonale kontaktpunktene beskrevet som ’svært viktig’, ’avavgjørende betydning’, ’grunnleggende’ ’en prioritet’ eller’et sentralt punkt i vår nasjonale narkotikastrategi’. Perheissä tehtävä ehkäisevä huumetyö mainitaan useinkansallisissa strategioissa, mutta sen toteutus vaikuttaa useinkirjavalta, suunnittelemattomalta ja valmistelemattomalta,eikä se juurikaan perustu kokemukseen tai näyttöön. Familiebasert forebygging – til tross for at dette ofte nevnessom et nøkkelelement i nasjonale strategier – synes å væreutviklet på et uensartet, intuitivt og improvisert grunnlag, utennoen nevneverdig erfarings- eller evidensbase. Siihensisältyy usein vanhemmuustaitojen opettamista vanhemmilleja/tai tiedotusta (Belgia, Tanska, Saksa, Ranska, Italia,Portugali ja Norja). Et aspekt somofte forekommer, er opplæring i foreldreferdigheter og/ellerinformasjonsformidling (Belgia, Danmark, Tyskland, Frankrike,Italia, Portugal og Norge). Ainoastaan Irlannissa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on riskiryhmään kuuluvilleperheille suunnattuja hankkeita, jotka keskitetäänvähäosaisiin asuinalueisiin. Bare Irland, Nederland og Storbritannia har fokuserte prosjekter på plass som retter segmot familier i faresonen og konsentrerer seg om sosialtvanskeligstilte områder. Espanjassa on kuitenkin laadittujärjestelmällinen ja kattava yleiskatsaus perheissä tehtävästäehkäisevästä huumetyöstä (118), samalla kun Kreikassa on kehitetty hyvin organisoituja asiallisesti dokumentoitujakansallisia perhehankkeita. Spania har imidlertid utferdiget ensystematisk, utfyllende oversikt over praksis innen familiebasertforebygging (118), mens Hellas har bygget ut velorganiserte ogveldokumenterte familieprosjekter over hele landet. Toistaiseksi ei ole pystytty vertaamaan ehkäiseväänhuumetyöhön eri jäsenvaltioissa käytettyjä varoja, vaikkasiinä olisi keskitytty ainoastaan kouluissa tehtävänehkäisevän huumetyön resursseihin. Til nå har det ikke vært mulig å sammenligne hvilkepengesummer som er brukt i de ulike medlemsstatene, selv omdet bare fokuseres på ressurser til skolebasert forebygging. Ruiskunvaihto-ohjelmat, kenttätyöaloitteet ja matalankynnyksen palvelut ovat edelleen yleistyneet, ja monissamaissa niitä on laajennettu peruslääkintähoitoon,rokotuksiin, entistä turvallisempaa käyttöä koskevaankoulutukseen, yliannostusten ensiapuun,huumeidenkäyttäjien ensiapukursseihin tai valvottuihinpiikitystiloihin. Sprøytebytteprogrammer, oppsøkende virksomhet oglavterskeltjenester bygges stadig ut og har i forskjellige landutviklet seg til å omfatte grunnleggende medisinsk behandling,vaksinasjon, opplæring i ’sikrere bruk’, akutthjelp vedoverdoser, førstehjelpskurs for narkotikabrukere ellerbrukerrom under tilsyn. Taulukossa 2 annetaan yleiskuva haittojavähentävistä aloitteista EU:n jäsenvaltioissa ja Norjassa.Ruiskunvaihto-ohjelmien maantieteellisen kattavuudenlisääminen on tärkeimpiä keinoja suonensisäisestäkäytöstä aiheutuvien tartuntojen vähentämisessä. Tabell 2 gir en oversikt over utvalgteskadereduserende tiltak i EUs medlemsstater og Norge. Øktgeografisk dekning for sprøytebytteprogrammene er blant deviktigste tiltakene for å reduserer infeksjoner knyttet tilsprøytebruk. Muuttoimenpiteet ovat suppeampia, ja ne ovat tässä”indikaattoreita” palveluista, joita toteutetaansyrjäytyneiden huumeidenkäyttäjienperusterveydenhuollon tarpeisiin. Andre tiltak er generelt mindre utbredt ogpresenteres her som ‘indikatorer’ på at narkotikatjenestenerettes mot marginaliserte narkotikabrukeres grunnleggendehelsebehov. Myöshuumehoitoaloitteilla ja etenkin korvaushoito-ohjelmillaon kaikissa maissa suuri merkitys huumeidenterveyshaittojen vähentämisessä. I alle land utgjør behandling av narkotikabrukere,særlig substitusjonsbehandling, en viktig del av arbeidet for åredusere narkotikarelaterte helseskader. )Lisätietoja “night ravens” -käytännöstä s. 63.)http://www.mir.es/pnd/publica/pdf/intervencion_familiar.pdf)Ks. )Det gis mer informasjon om ‘Natteravnene’ på side 63.)http://www.mir.es/pnd/publica/pdf/intervencion_familiar.pdf.)Se EONNs Årsrapport for 2002; EONNs Fokus på narkotika nr. EMCDDA:n vuosiraportti 2002; EMCDDA:n Teemana huumeet 4. Neuvoston suositus huumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien terveyshaittojen 4; Rådsrekommandasjon om forebygging og reduksjon av helserelaterte skader forbundet (117 (118 (119 ehkäisemisestä ja vähentämisestä (Cordrogue 32). (117 (118 (119 med narkotikaavhengighet (Cordrogue 32). )Katso taulukko 6: Haittojen vähentämisen merkitys (verkkoversio). )Se tabell 6 OL: Det skadereduserende arbeidets rolle (nettutgaven). Taulukko 2: Ruiskunvaihto-ohjelmien maantieteellinen kattavuus ja huumeidenkäyttäjien muiden valittujen terveyspalvelujen saatavuus EU:n jäsenvaltioissa ja Norjassa Tabell 2: Geografisk dekning av sprøytebytteprogrammer og tilgjengelighet av andre utvalgtehelsetjenester for narkotikabrukere i EUs medlemsstater og Norge Ruiskunvaihto-ohjelmien Geografisk dekning for Matalan kynnyksen Medisinske Huumeidenkäyttäjien Opplæring i Valvotut piikitystilat Førstehjelpskurs for Entistä turvallisempaa käyttöä koskeva Sprøyterom med tilsyn 10 maakuntaa 14:stä 10 av 14 amt Kolmevuotinen lääketieteellinen tutkimus alkoi vuonna 2002 Treårig medisinsk studie innledet 2002 18 aluetta 19:stä, vankilat 18 av 19 regioner, fengsler Ser.T ja kansalaisjärjestöt ”monissa kaupungeissa”; automaatit pikkukaupungeissa ’mange byer’, sprøyteautomater i mindre byer Erityispalvelut kolmessa suurimmassa kaupungissa; automaatteja viidessä kaupungissa Juridiske rammer utarbeidet sprøyteautomater i fem byer > 95 % suurista kaupungeista On > 95 % av de større byene Ja Satunnaistettu kliininen testi toteutettu; 300 asiakasta jatkaa hoitoa Randomisert klinisk forsøk fullført, 300 klienter fortsetter behandlingen 13 kaupunkia useimmissa osavaltioissa 13 byer fordelt på de fleste provinser Lain mukaan mahdollista, ei suunnitteilla Juridisk mulig, program, nettverk av sprøytebytte- ikke forutsett programmer og oppsøkende tjenester under oppbygging Sisäministeriö ei tue sisäasiainvaliokunnan suositusta Begrenset forskrivning byer i England og Skottland, parlamentsnedsatt av heroin pågår sprøytebytteprogrammer utvalg – ikke Ohjelmia useimmissa Englannin ja Skotlannin kaupungeissa; ruiskunvaihto-ohjelmat aloitettu Pohjois-Irlannissa 2001 Parlamentsnedsatt utvalg etablert i Nord-Irland i 2001 støttet av innenriksdept. Valiokunta suosittelee laajentamista (ja hallitus on periaatteessa suostunut siihen) anbefaler utvidelse (støttes i prinsippet av regjeringen) Huumeidenkäyttäjien säännöllisiä ensiapukursseja vähintään yhdessäkaupungissa.Katso taulukko 11: Strategiat ja valikoidut toimenpiteet huumekuolemien vähentämiseksi EU:n jäsenvaltioissa ja Norjassa. Se tabell 11 OL: Strategier og utvalgte tiltak for å redusere antallet narkotikarelaterte dødsfall i EUs medlemsstater og Norge. Tartuntatautien ehkäisy on onnistuttu lisäämään rokotusten määrää.Huumeidenkäyttäjille suositellaan yhdistelmärokotusta A- ja B-hepatiittivirusta vastaan (BAG, 1997). Forebygging av smittsomme sykdommer å øke vaksinasjonsdekningen. Narkotikabrukere anbefalesen kombinert vaksine for hepatitt A og B (BAG, 1997). Vaikka rokotusta on tarjolla ja se kuuluu useimmissa maissaterveydenhuoltojärjestelmän piiriin, rokotettuja on vähän. Selv om vaksinasjon er tilgjengelig og dekkes avhelsevesenet i de fleste land, rapporteres det om lavvaksinasjonsdekning. Ruiskunvaihto-ohjelmia on kaikissa maissa, mutta niidenkattavuus on hyvin suppea Ruotsissa ja Kreikassa. Sprøytebytteprogrammer finnes i alle land, men dekningener svært begrenset i Sverige og Hellas. Ruotsissaon äskettäin ehdotettu kahden nykyisen ohjelman jatkamistaja ruiskunvaihto-ohjelmien ulottamista koko maahan.Monissa maissa on edelleen lisätty steriilieninjektiovälineiden saatavuuta, ja ohjelmien kattavuuttamaaseudulla on parannettu asentamalla automaatteja jaottamalla apteekkeja mukaan ohjelmiin. (121) I Sverige er detnylig lagt fram forslag om å videreføre de to eksisterendeprogrammene og utvide dem til å bli riksdekkende. Huumeidenkäyttäjät eivät aina viivy hoitoyksikössä niinpitkään, että rokotus ehdittäisiin antaa ja täysi rokotussuojasaavuttaa. Narkotikabrukerne holder ikke kontakten med ettbehandlingstilbud lenge nok til at vaksinasjonsregimetfullføres og det oppnås full immunisering. Ratkaisuiksi on esitetty rokotusta eri yksiköissä,nopeaa annostusta ja saatavuutta helpottavia ohjelmia. Det er gjort ulikeforsøk på finne en løsning på problemet, blant annet atvaksinene gis ved ulike tjenestetilbud, hurtigvaksinasjon ogspesialiserte programmer for å øke tilgjengeligheten. HIV:tä koskevaa vapaaehtoista neuvontaa ja testausta onyleisesti saatavilla kaikissa EU-maissa, ja useimmiten se on ilmaista. (122 Frivillig rådgivning og testing (voluntary counselling andtesting = VCT) for HIV er allment tilgjengelig i alle EU-land og er for det meste gratis (122 ) ”Vaikeasti tavoitettaviin” huumeidenkäyttäjiin pyritään saamaan yhteys, ja uusien matalan kynnyksenpalvelujen ja kenttätyön kautta heitä rohkaistaanvapaaehtoiseen neuvontaan ja testaukseen. Useissa maissatäysin nimettömänä tehtäviä ilmaisia testejä on kuitenkinvain rajoitetusti. Hepatitt C nå ‘vanskelig tilgjengelige’ narkotikabrukere og oppmuntredem til å benytte seg av VTC gjennom lavterskeltilbud ogoppsøkende arbeid, selv om tilgjengeligheten til gratistesting i full anonymitet er begrenset i flere land. C-hepatiittihoitoa annetaan kaikissa maissa, muttahuumeidenkäyttäjien on käytännössä vaikea saada hoitoa(Wiessing, 2001). Alle land tilbyr behandling av hepatitt C, menbehandlingen er i praksis vanskelig tilgjengelig fornarkotikabrukere (Wiessing, 2001). Monessa maassa hoitoa on saatavana rajoitetusti taihoitoon suostuminen on vähäistä. (125) Uusia keinojaparantaa huumeidenkäyttäjien osallistumista hoitoon jasiihen suostumista ovat pegyloitu interferoni, jonka hoitoohjelma ei ole kovin vaativa, ja tosiasioihin perustuvienhoito-ohjeiden kehittäminen. I henhold til gjeldenderetningslinjer bør narkotikabrukere ikke behandles før de errusfrie eller har fått peroral substitusjonsbehandling i minst1 år på grunn av risikoen for reinfeksjon for aktive brukere.Mange land rapporterer om begrenset tilgang til behandling eller lavt behandlingssamtykke (125). Vain harvassa maassa on kansallinen toimintasuunnitelma C-hepatiittitartuntojen vähentämiseksi. Flere land har iverksatt opplæring i oginformasjon om sikrere bruk og bevisstgjøringskampanjerfor narkotikabrukere. Monissa maissahuumeidenkäyttäjiä varten on annettu turvallisen käytönkoulutusta ja tietoa sekä toteutettu tiedotuskampanjoita.Joidenkin maiden vankiloissa on tartuntatauteja koskeviatiedotusohjelmia, ja niissä pyritään lisäämäänhuumeidenkäyttäjien parissa työskentelevien ammattilaistentietoutta C-hepatiittitartuntojen ehkäisystä. Noen land rapporterer omprogrammer som skal øke bevisstheten omkringinfeksjonssykdommer blant innsatte, samt tiltak for å bedrekunnskapen om hepatitt C-forebygging blant fagpersonellsom arbeider med narkotikabrukere. Antiretroviraalista yhdistelmälääkitystä (HAART-hoitoa) (123)annetaan kaikkien EU-maiden terveydenhuoltojärjestelmissä,mutta hoidon saatavuus ja hoitomyöntyvyys ovat vakaviaongelmia HIV-tartunnan saaneilla huumeidenkäyttäjillä.Aktiivikäyttäjät ja varsinkin kodittomat tai epäsäännöllistäelämää viettävät huumeidenkäyttäjät eivät aina saa HIV-hoitoa. I alle EU-land tilbyr helsevesenet trippel antiviralbehandling (HAART (123)), men det er observert alvorligeproblemer med både tilgjengelighet og pasientsamtykke for HIV-smittede narkotikabrukere. Muita esteitä ovat hoidon tarjoajien asenteet jase, että huumeidenkäyttäjät eivät tiedä hoidon vähentävänhuomattavasti sairastuvuutta ja kuolleisuutta. Aktive narkotikabrukere erikke godt dekket av HIV-behandlingen, særlig gjelder dettede som er hjemløse eller fører et ustabilt liv. Joissakinmaissa (esimerkiksi Belgiassa, Saksassa, Itävallassa,Portugalissa ja Suomessa) on sovellettu innovatiivisialähestymistapoja, kuten annettu HIV-hoitoahuumehoitoyksiköissä ja matalan kynnyksen palveluissa taimuutettu lääkkeiden annostusta asiakkaiden elämäntapoihinsopivaksi, mutta hoitoon osallistumista ja hoidononnistumista on vielä parannettava. Belgia, Tyskland, Østerrike, Portugal og Finland) har tatt i bruk innovative tilnærmingsmåter, somf.eks. å gi HIV-behandling i forbindelse medrusmiddeltjenester og lavterskeltilbud eller ved å endrerutinene for utlevering av legemidler slik at de passer bedretil klientenes livsstil, men utfordringen er fortsatt å økeantallet klienter som begynner og som fullfører behandling. Joissakin maissa on ilmaisia B-hepatiittirokotuskampanjoita.( Flere land igangsetter for tiden kampanjer for gratis vaksinasjon mot hepatitt B (124 Tällöin huumekuolemista aiheutuva taakka Hvilken belastning dette medfører for samfunnet Huumehoitoyksiköt tarjoavat yhä enemmän ennakoivaarokotusta, ja ne pyrkivät rokottamaan huumeidenkäyttäjiäriskiryhmien yhteyspisteiden kautta. gått mer aktivt ut og tilbudt vaksinasjon og økt innsatsen forå gjøre vaksinene lettere tilgjengelig gjennomkontaktpunkter for høyrisikogrupper. Saksassa,Alankomaissa ja Itävallassa toteutetuissa kokeiluohjelmissa oli vuonna 1995 Englannissa ja Walesissa 70 prosenttialiikennekuolemien osuudesta (ACMD, 2000). Pilotprosjekter i Tyskland, Nederland og Østerrike har vist seg å ha lykkes i blir enda tydeligere når det uttrykkes i ‘tapte leveår’ (Beregnet på denne måten utgjorde i 1995 )Katso taulukko 7: Ruiskunvaihto-ohjelmien (SEP) tarjonta ja tyypit, apteekkien osallistuminen niihin, jaettujen/myytyjen ruiskujen lukumäärä (vuoden 2001 tiedot on vuoden 2002 vuosiraportin taulukossa 8 OL osoitteessa http://ar2002.emcdda.eu.int/fi/popups/oltab08-fi.html).(122)Katso taulukko 8: Vapaaehtoisen HIV-neuvonnan ja testauksen järjestäminen sekä HIV-hoito (verkkoversio).(123)Lyhenne on peräisin sanoista ”highly active anti-retroviral treatment”.(124)Katso taulukko 9: B-hepatiittirokotteiden tarjoaminen suonensisäisesti huumeita käyttäville muutamissa Euroopan maissa (verkkoversio).(125)Katso taulukko 10: C-hepatiittitartunnan saaneiden injektiokäyttäjien hoito muutamissa Euroopan maissa (verkkoversio).(126)Menetetyt elinvuodet lasketaan sen perusteella, minkä ikäiseksi henkilön olisi voitu odottaa elävän, ellei hän olisi kuollut huumeiden käyttöön (ACMD, Årsrapport for 2002 på: http://ar2002.emcdda.eu.int/no/popups/oltab08-no.html.)(122)Se tabell 8 OL: Tilbud om frivillig HIV-rådgivning og -testing (VCT) og behandling (nettutgaven).(123)Highly active anti-retroviral treatment.(124)Se tabell 9 OL: Tilbud om hepatitt B-vaksine til sprøytebrukere i noen europeiske land (nettutgaven).(125)Se tabell 10 OL: Behandling av hepatitt C-smittede sprøytebrukere (nettutgaven).(126)Tapte leveår: basert på den levealder et individ kan forventes å nå dersom vedkommende ikke hadde dødd på grunn av narkotikabruk (ACMD, 2000, s. 56). Luku 2: Huumeidenkäytön vastaiset toimet Kapittel 2: Tiltak mot narkotikabruk narkotikarelaterte dødsfall i England og Wales 70 % avbelastningen av trafikkulykker (ACMD, 2000). Valvottujapiikitystiloja on myös Alankomaissa. Niissä annetaanmuiden palvelujen ohella välitöntä ensiapuayliannostustapauksissa. I enkeltetyske og spanske byer er det åpnet brukerrom med tilsyn, somhar vært særlig rettet mot de ofte marginaliserte gruppene igatemiljøene. Saksassa tehdyn tutkimuksenmukaan (Poschadel et al., 2003) piikitystilat vähensivätmerkittävästi huumekuolemia kaupungeissa ja paransivatmuiden palveluiden tavoittamattomissa olleidenongelmakäyttäjien pääsyä terveys- ja hoitopalveluihin. Brukerrom med tilsyn finnes også i Nederland.Blant andre tjenester tilbyr de akutt nødhjelp i overdosetilfeller.En studie av sprøyterom i Tyskland (Poschadel et al., 2003)fant at sprøyterommene bidrar til en betraktelig reduksjon iantallet narkotikarelaterte dødsfall på bynivå og bedrertilgangen til videre helse- og behandlingstjenester forproblembrukere hvor andre tjenester ikke når fram. Amsterdamissa, Frankfurtissa, Kööpenhaminassa ja Oslossaon toteutettu paikallisia strategioita yliannostuskuolemienvähentämiseksi. Niistä tehdyssä tutkimuksessa todettiin,ettävaikka huumeidenkäytön tämänhetkinen yleisyys jakäyttötavat rajoittavat tavoitteisiin pääsyä, paikallisistatoimintamalleista voi olla apua kuolemien määränvähentämiseen (Reinås et al., 2002). Lokale strategier for å redusere antallet overdosedødsfall i Oslo, København, Amsterdam og Frankfurt har vært temafor en studie som fant at selv om eksisterende brukernivåerog -mønstre setter begrensninger for hva som kan oppnås,kan en lokal tiltakspolitikk bidra til å redusere antalletdødsfall (Reinås et al., 2002). EU:ssa pitkäaikaishoidossa käytetäänyleensä vain agonisteja (esimerkiksi metadonia) taiyhdistettyjä antagonisteja ja agonisteja (esimerkiksibuprenorfiinia), kun taas vieroitushoidossa voidaan käyttääantagonisteja (esimerkiksi naloksonia). I EUbrukes i praksis bare antagonister (f.eks. metadon) eller enkombinasjon av antagonister/agonister (f.eks. buprenorfin)i langtidsbehandling, mens antagonister (f.eks. naloxon)kan brukes i avvenningsbehandling. Huumekuolemien vähentämistä, joka on EU:nhuumausainestrategian (2000–2004) toinen tärkeä tavoite,pidetään yhä useammin saavutettavissa olevanapäämääränä. En reduksjon i antallet narkotikarelaterte dødsfall – etnøkkelpunkt i målsetting 2 i EUs narkotikastrategi(2000–04) – blir i stadig større grad betraktet som etoppnåelig mål. Se on yksi painopistealue Saksan, Kreikan,Irlannin, Luxemburgin, Portugalin, Suomen ja Yhdistyneenkuningaskunnan uusissa kansallisissahuumausainestrategioissa. Det er identifisert som prioritert område i denye nasjonale narkotikastrategiene i Tyskland, Hellas,Irland, Luxembourg, Portugal, Finland og Storbritannia. Yliannostuskuolemienvähentämiseksi on myös paikallisia strategioita (128). Detrapporteres også om lokale strategier for å redusereantallet overdosedødsfall (128). Useimmissa maissa on yliannostusten ehkäisemistä koskeviatietojärjestelmiä. Informasjonsressurser for forebyggende arbeid motoverdoser er tilgjengelig i de fleste land. Huumehoito- ja terveydenhuoltoyksikötantavat huumeidenkäyttäjille koulutusta elvytyksenperusmenetelmistä, mutta näitä ensiapukursseja tarjotaan usein vain isoissa taajamissa. (129 Rusmiddel- oghelsetjenestene tilbyr narkotikabrukere opplæring igrunnleggende gjenopplivning, men den geografiskedekningen for disse førstehjelpskursene er ofte begrenset til større byområder (129 Buprenorfiinia käytetään nykyisin selvästivähemmän kuin metadonia Belgiassa, Tanskassa,Saksassa, Kreikassa, Espanjassa, Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Pr. i dag brukes buprenorfin i langtmindre grad enn metadon i Belgia, Danmark, Tyskland,Hellas, Spania, Østerrike og Storbritannia. Joissakin maissa heroiinin yliannostuksia on pyrittyvähentämään jakamalla naloksonia, joka on opiaattienvastavaikuttaja (Sporer, 2003). Utdeling av opiatantagonisten naloxon er et tiltak somiverksettes i enkelte land for å redusere antalletheroinoverdoser (Sporer, 2003). Italiassa monet kadullatoimivat huumehoitoyksiköt (unità da strada) antavathuumeidenkäyttäjille naloksonia ensi hätään ennenlääkärinavun saapumista. I Italia gir et betydeligantall Unitá de Strada (oppsøkende enheter)narkotikabrukerne naloxon, som kan gis som et midlertidigakuttiltak i påvente av legehjelp. Berliinissä tehtiin koetutkimusyhdistetystä ensiapukoulutuksesta ja naloksonin antamisesta,ja sen mukaan toimintavalmiudet paranivat huumeidenaiheuttamissa hätätilanteissa ja antagonistin käyttö olilääketieteellisesti perusteltua valtaosassa tapauksista (93 %)(Dettmer, 2002). En pilotstudie i Berlin omkombinert førstehjelpsopplæring og utdeling av naloxonfant økt kompetanse til å reagere hensiktsmessig ioverdosesituasjoner og at det i et stort flertall av tilfellene(93 %) var medisinsk grunnlag for å bruke antagonisten(Dettmer, 2002). Samassa tutkimuksessa todettiin naloksoninhyöty myös kotioloissa tapahtuvissa hätätilanteissa. Samme studie påpekte også at naloxonvar relevant i nødsituasjoner som oppstår i hjemmene. Korvaushoitoa saavien määrästä on saatu tietoa joidenkinvuosien ajalta (Farell et al., 1996, 2000), joten tämänalankehitystä on nyt mahdollista seurata. Informasjon om antallet personer som fårsubstitusjonsbehandling har vært tilgjengelig i noen år(Farell et al., 1996, 2000), og det er nå mulig å følgeutviklingen på dette området. Taulukossa3verrataan vuosien 1997 ja 1998 tietoja jäsenvaltioidenuusimpiin tietoihin. Tabell 3 sammenlignerinformasjonen om substitusjonsbehandling rapportert i1997/1998 med de nyeste opplysningene framedlemsstatene. Taulukosta 3 näkyy, että lääkehoidonsaatavuus on lisääntynyt huomattavasti. Tabell 3 viser at det har vært en betydeligøkning i total tilgjengelighet av legemiddelassistertbehandling. Nousua on ollut EU:n tasolla suurin piirtein 34 prosenttia viimeisten noinviiden vuoden aikana. På EU-plan har den totale økningen vært på ca.34 % i løpet av ca. 5 år. )Taulukko 11 OL: Strategiat ja valikoidut toimenpiteet huumekuolemien vähentämiseksi EU:n jäsenvaltioissa ja Norjassa (verkkoversio).)Taulukko 11 OL (verkkoversio). )Tabell 11 OL: Strategier og utvalgte tiltak for å redusere antallet narkotikarelaterte dødsfall i EUs medlemsstater og Norge (nettutgaven).)Tabell 11 OL: Strategier og utvalgte tiltak for å redusere antallet narkotikarelaterte dødsfall i EUs medlemsstater og Norge (nettutgaven). Taulukko 3: Lääkehoidon kehitys EU:n15jäsenvaltiossa ja Norjassa Tabell 3: Utvikling av substitusjonsbehandling i de 15 medlemsstatene i EU og Norge Muutos (%) Endring (%) Espanjassa Andalusian ja Katalonian autonomisilla alueillavalmistellaan heroiinihoitokokeiluja. Barcelonassa(Katalonia) tutkimuskohortissa on 180 miesasiakasta, joidenikä on 18–45 vuotta. I Spania forbereder de selvstyrte regionene Catalonia og Andalucia forsøk med kontrollert forskrivning av heroin.IBarcelona (Catalonia) vil total kohort for studien være 180 mannlige klienter i alderen 18–45. Heroinen somforskrives administreres peroralt. Yhdistyneessä kuningaskunnassa yleislääkärit määräävätheroiinia arviolta 500 asiakkaalle. I Storbritannia forskrives heroin av allmennleger til ca. 500 klienter. Yhdistynyt Storbritannia ( Lähteet: EMCDDA:n vuosiraportti 1998 (tiedot vuodelta 1997 tai sitä edeltävältäajalta) sekä vuosien 2001 ja 2002 kansalliset raportit. 1998 og 2001, mens 745 og 849 fikk substitusjonsbehandling hosallmennlege.Bare England og Wales.EONNs Årsrapport for 1998 (med data fra nasjonale rapporter for1997 eller tidligere) samt nasjonale rapporter for 2001 og 2002. Hoidon tarjonnassa on alueellinen trendi Euroopan pohjoisja eteläosien välillä. Etelä-Euroopassa hoitoa tarjoavatpääasiassa huumeriippuvuuden hoitoon erikoistuneetyksiköt ja Pohjois-Euroopassa (Tanskaa lukuun ottamatta)yleisen riippuvuuden hoitoyksiköt. Det er tendens til et skille mellom nord og sør når det gjelderinnen hvilke rammer behandlingen skjer, idet behandling foren stor del gis av spesialtjenester for brukere av illegalerusmidler i den sørlige delen av Europa, og gjennomgeneriske tilbud til rusmiddelavhengige i nord (unntatt i Danmark). Tämä voi selittyä sillä,että Pohjois-Euroopassa (Tanskaa lukuun ottamatta) onpitempi kokemus alkoholistien lääkkeettömästä hoidostakuin Etelä-Euroopassa. En forklaring på dette kan være at landene i nord(unntatt Danmark) har en lengre tradisjon med stoff-fribehandling av alkoholisme enn landene i sør. Saattaa olla, että huumeidenkäytönyleistyessä jo olemassa olevia hoitopaikkoja mukautettiinnarkomaanien hoitoon hoitopaikan sisällä. Og når brukenav illegale stoffer begynte å spre seg, ble håndteringen avdenne brukergruppen tilpasset innenfor allerede eksisterendebehandlingstilbud. Muissa maissaei taas ollut vastaavaa hoitopaikkojen verkostoa, vaanhuumeidenkäyttäjille luotiin uusia erityispalveluja. (130) Ettersom de andre landene ikke hadde desamme behandlingsnettverkene, ble nye spesialiserte tjenesteretablert for brukere av illegale narkotiske stoffer (130). Arviointi osoitti, että koeryhmässä olleetasiakkaat saivat hoidosta huomattavia terveyshyötyjäverrattuna kontrolliryhmään, joka sai ainoastaanmetadonihoitoa. Evalueringenviste at klientene i forsøksgruppen fikk betydeligehelsegevinster sammenlignet med kontrollgruppen, som fikkren metadonbehandling. Luku 2: Huumeidenkäytön vastaiset toimet toukokuussa 2000 DANRIS-tutkimus (134), jonkatarkoituksena on seurata hoitoa ja sen tehokkuutta noin40sairaalatyyppisessä hoitopaikassa. Kapittel 2: Tiltak mot narkotikabruk overvåking og evaluering er eksempler på tiltak som harsom mål å sikre en viss standard og kvalitet påbehandlingen i forbindelse med illegale rusmidler. Huumeidenkäyttäjiin kohdistuvat toimetrikosoikeusjärjestelmässä ), som startet opp i mai 2000, tar sikte på å kartlegge behandling ogbehandlingseffektivitet ved ca. 40 sentre hvor klienteneinnlegges til behandling. Hyväksymis- tai sertifiointijärjestelmiä on käytössä Saksassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Itävallassa ja Portugalissa. Akkrediterings- eller sertifiseringsordninger finnes i Tyskland,Frankrike, Luxembourg, Østerrike og Portugal og innebærerat et autorisert, uavhengig, eksternt organ fører tilsyn medtjenestene for å sikre at de innfrir bestemte krav som erfastsatt på forhånd. Niissä hyväksytty, riippumaton ja ulkopuolinenelin valvoo palveluja ja varmistaa, että tietyt ennaltamääritetyt vaatimukset täyttyvät. I noen land, f.eks. Frankrike og Luxembourg, må behandlingsinstitusjonene være sertifiserteller akkreditert for å motta finansiering. Esimerkiksi Ranskassa ja Luxemburgissa hoidon tarjoajien on saatava sertifiointi taihyväksyntä, jotta ne voivat saada rahoitusta hoitoon.Muissa maissa valtakunnallinen sertifiointi on mahdollinenmutta vapaaehtoinen. I andre land ernasjonal sertifisering mulig, men valgfri, selv om det finnessertifiseringsmuligheter i henhold til internasjonalestandarder, som ISO, i hele Europa. Kansainvälisten standardien, kuten ISO-standardien, mukainen sertifiointi on mahdollinen koko Euroopassa. Tiltak rettet mot narkotikabrukere innenforstrafferettssystemet Poliittiset puitteet Politiske rammer Hoidon toteutusta koskevia ohjeita, joilla varmistetaanhoidon laatu, on monissa jäsenvaltioissa, esimerkiksi Kreikassa, Italiassa, Alankomaissa, Itävallassa ja Suomessa.Ohjeiden käytön ja soveltamisen laajuudessa sekä niidenluonteessa on kuitenkin eroja. Mange medlemsstater, f.eks. Hellas, Italia, Nederland,Østerrike og Finland, rapporterer at de har retningslinjerfor gjennomføring av behandling som ivaretarkvalitetssikringsaspektet. Ohjeet voivat olla suuntaaantavia neuvoja, jotka ovat yleisesti saatavilla, tai osittainsitovia periaatteita, joita on noudatettava rahoituksensaamiseksi. I hvilken grad retningslinjenebenyttes og gjennomføres, samt deres karakter, variererimidlertid. EU:n tasolla on kehitetty metadonihoidontarjontaa koskevia suuntaaantavia ohjeita, jotka ovatsaatavilla englanniksi, espanjaksi, ranskaksi ja saksaksi. (131) Retningslinjer kan være veiledende i form av letttilgjengelig eller delvis bindende prinsipper som måetterleves for at finansiering skal komme i betraktning. Suuri osahuumeidenkäyttäjistä pidätetään, ja monet heistävangitaan. I tillegg begynner en del innsatte å bruke narkotikaunder soning. Jotkut vangit myös aloittavat huumeidenkäytönvankilassa. Strafferettssystemene i alle EUs medlemsstaterog Norge tar hensyn til disse kjensgjerningene. Nämä asiat otetaan huomioon EU:n kaikkienjäsenvaltioiden ja Norjan rikosoikeusjärjestelmissä.Useimpien EU-maiden huumausainestrategioidentavoitteena on parantaa vankiloissa olevien narkomaanienpsykososiaalisia palveluja ja terveydenhuoltopalveluja. De fleste EU-landene har i sine narkotikastrategier fokusert på å bedrekvaliteten på de psykososiale tilbudene og helsetjenestenerettet mot narkotikaavhengige i fengslene. Hoitohenkilökuntaa koulutetaan kaikissa jäsenvaltioissa,mutta valtakunnallista järjestelmällistä koulutusta ei annetayhdessäkään jäsenvaltiossa. Koulutuksen saatavuus,monipuolisuus ja taso vaihtelevat suuresti EU:ssa, samoinkuin hoitoviranomaisten osuus tällaisen toiminnansuunnittelussa. Alle medlemsstater har opplæringstilbud tilbehandlingspersonell, men ingen medlemsstater rapportererom nasjonalt dekkende, systematisk opplæring av personell.Tilgjengeligheten, mangfoldet og nivået på opplæringenvarierer mye landene imellom, noe som også gjelder ihvilken grad de berørte myndigheter er involvert iorganiseringen av opplæringen. Hoidon arviointi ja tutkimus Evaluering og forskning Rikosoikeusjärjestelmistä on tehtävä entistä joustavampia, sillävankeustuomion saaneiden huumeidenkäyttäjien määräkasvaa, mikä johtaa vankiloiden ahtauteen. På grunn av det stigende antallet innsatte narkotikabrukere ogpåfølgende overbefolkning i fengslene, har det vokst fram etbehov for et fleksibelt strafferettssystem. Koskahuumeidenkäyttäjät eivät välttämättä sovellu parhaitenvankilaoloihin, rangaistus- ja vankeustuomioiden sijaan onlaajennettu vaihtoehtoisia toimenpiteitä. I erkjennelse av atfengsel kanskje ikke er det beste miljøet for narkotikabrukere,har det blitt satset på en utbygging av alternativene tildomfellelse og fengsling. Yhteistyössärikosoikeudellisten rakenteiden eli vankeus- jaehdonalaisjärjestelmien välillä sekä ensiksi mainittujen jaterveydenhuollon rakenteiden välillä katsotaan yleisesti olevanparantamisen varaa, ja asianmukaisia toimenpiteitä onkinkehitteillä. (135) Samarbeidet mellom strafferettsligestrukturer, dvs. fengselsvesen og kriminalomsorg, og mellomdisse og helsevesenet, betraktes generelt å trenge forbedring,og hensiktsmessige tiltak på området blir nå utviklet (135). Psykososiaaliset ja terveydenhuollon toimenpiteetvankiloissa Fengselsbaserte psykologiske og helsemessige intervensjoner Vankiloissa laajennetaan huumeita käyttäville vangeilletarjottavia palveluja. Useimmissa maissa, joiden vankiloissaannetaan yleisesti riippuvuushoitoa, toteutetaan myöshaittoja vähentäviä toimenpiteitä (taulukko 4). Tilbudet til innsatte som bruker narkotika utvides, og defleste land der behandling av avhengighet er generelttilgjengelig i fengslene, har også skadereduserende tiltak(tabell 4). En analyse av fengselsbaserte programmer i EDDRA (Exchange on European Drug Demand Reduction Huumehoidon arviointia ja tutkimusta esiintyy erimuodoissa kaikissa jäsenvaltioissa. Alle land rapporterer at det i ulike former foregår evalueringav og forskning på rusmiddelbehandling. Valtaosa tutkimuksistaon kuitenkin pienimuotoisia, ja ne toteutetaan laitostasollatai paikallisesti. Det store flertalletav studier er imidlertid i liten skala, gjennomført påinstitusjonsnivå eller lokalt plan. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on tehty Englannissa ja Walesissa kansallinen hoitotulostutkimus,josta on saatu tuloksia yli viiden vuoden ajalta. I Storbritannia er detgjennomført en landsomfattende undersøkelse i England og Wales av behandlingsresultater over 5 år (132). (132) Italian VEdeTTE-tutkimus, jossa on mukana lähes 12 000 asiakasta118 avohoitoyksiköstä (Ser.T-yksiköstä), on vielä kesken, jasiitä on saatavissa vasta alustavia tuloksia. Italias VEdeTTE-studie, som omfatter nærmere 12 000 klienter i 118 polikliniske behandlingssentre (SerT), pågår fremdeles,og hittil foreligger bare preliminære resultater. Niiden mukaanmetadonin keskimääräinen päiväannos oli 40 mg ja ettävain 10 prosenttia asiakkaista sai metadonia 60 mg taienemmän, mikä on tieteellisen kirjallisuuden mukaantarvittava annos. Ut fra deforeløpige resultatene var daglig gjennomsnittsdose metadon40 mg, og bare 10 % av klientene mottok 60 mg eller mer,som er nødvendig dose ifølge vitenskapelig litteratur. Årlig ) Tanskassa aloitettiin Action) (136) fant at den overordnede målsettingen for (132) http://www.ntors.org.uk (133) http://www.studio-vedette.it/pubblicazioni.htm (134) http://www.crf-au.dk/danrisenglish/default2.asp (135) Katso taulukko 12: Uudet vankiloiden huumestrategiat, ministeriöiden ohjeet ja palvelunormit EU:ssa ja Norjassa (verkkoversio).(136)http://emcdda.eddra.eu.int(137)EMCDDA:n ”Criminal justice based drug demand and harm reduction programmes in the EU – Analysis of police station, courts and prisons-basedprogrammes” (http://eddrapdf.emcdda.eu.int/eddra_cjs.pdf). Se tabell 12 OL: Nyere narkotikastrategier rettet mot innsatte, direktiver fra departementene samt servicestandarder i EU og Norge (nettutgaven).)http://eddra.emcdda.eu.int. Taulukko 4: Huumeidenkäyttäjille tarkoitettujen sosiaalisten palvelujen ja terveyspalvelujen saatavuus EU:n vankiloissa (1 Tabell 4: Helse- og sosialtjenester tilgjengelig for narkotikabrukere i fengsel i EU (1 Palveluja % av fengsler Haittojen vähentämiseen suunnatut palvelut tarjoavien Skadereduksjonsorientert behandling som har Kondomien vankiloiden yksiköt hoitoyksiköt neiden tarjonta vaihto tarjonta osuus (%) Utdeling av et helse- enheter miljøer i programmer desinfiser- kondomer og sosialtilbud fengslene ende midler Belgia, Kreikka, Espanja, Ranska, Irlanti, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Ruotsi Suomi Belgia, Hellas, Spania, Frankrike, Irland, Luxembourg, Nederland, Østerrike, Portugal, Sverige Finland Suomi, Yhdistynyt kuningaskunta Finland, Storbritannia Suomi,Yhdistynyt kuningaskunta Finland, Storbritannia Alle puolet Storbritannia Irlanti, Suomi, Yhdistynyt kuningaskunta Kreikka, Italia, Norja Irland, Finland, Storbritannia Hellas, Italia, Norge Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta Frankrike, Irland, Italia, Luxembourg, Nederland, Sverige, Storbritannia Belgia,Tanska, Kreikka,Ranska,Irlanti,Italia,Luxemburg,Alankomaat,Itävalta,Portugali,Suomi, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Norja Belgia, Danmark, Hellas, Frankrike, Irland, Italia,Luxembourg, Nederland, Østerrike, Portugal, Finland, Sverige, Storbritannia, Norge Saksan tiedot puuttuvat oikeusjärjestelmän liittovaltiorakenteen takia.Laajennettu versio tästä taulukosta on taulukossa 13 OL: Vankiloissa toteutettavat tukitoimet huumeidenkäyttäjille (verkkoversio).Reitoxin kansalliset raportit (2002). Data fra Tyskland mangler pga. rettssystemets føderale struktur.En utvidet utgave av denne tabellen er tilgjengelig som tabell 13 OL: Fengselsbaserte tiltak for narkotikabrukere (nettutgaven).Nasjonale Reitoxrapporter (2002). Lähde: toteutetaan kuitenkin yleensä koehankkeita, ennen kuinhuumepolitiikkaa sovelletaan valtakunnallisesti. Kilde: intervensjonene ikke er helserelatert, men sikter mot reduksjon av narkotikarelatert kriminalitet (137 Yleensä maassa on erityispalveluja joko melkein kaikissavankiloissa tai ei juuri missään vankilassa. en tredel av medlemsstatene. Tämä koskeeetenkin haittoja vähentäviä toimenpiteitä, kuten taulukosta4voidaan nähdä. Dette viser hvor viktig dennasjonale politikkens er for tjenestenes tilgjengelighet ifengslene. Veriseulontaa ja rokotusohjelmia sekädesinfiointiaineiden tarjontaa on lähes kaikissa vankiloissakahdeksassa maassa, mutta ne puuttuvat kokonaan jokaneljännestä jäsenvaltiosta. Det blir imidlertid vanligvis gjennomførtpilotprosjekter i enkeltfengsler før en nasjonal politikkvedtas. Tämä kertoo siitä, ettäkansallinen huumepolitiikka ratkaisee palvelujensaatavuuden vankiloissa. Det ertilgjengelig i nesten alle fengsler i ni land, og litt mindreutbredt i bare tre land: Hellas (data for 2001), Italia og Norge. Yksittäisissä vankiloissa Sprøytebytte er det minst vanlige av de tiltakene Vieroitushoito on yleisimmin tarjottu palvelu. Dette gjelder spesielt skadereduksjonstiltakene, somvist i tabell 4. Vieroitushoitoaannetaan lähes kaikissa vankiloissa yhdeksässä maassa jasuppeammin kolmessa maassa, Kreikassa (vuoden 2001tiedot), Italiassa ja Norjassa. Blodscreening og vaksinasjonsprogrammer ertilgjengelig, og desinfiserende midler og kondomer deles uti nesten alle fengselsinstitusjoner i om lag to tredeler avlandene, men disse tjenestene mangler fullstendig i om lag Neulojen vaihto onharvinaisin tutkituista palveluista: neulanvaihto-ohjelmia onainoastaan Espanjassa (11 vankilassa 68:sta) ja Saksassa )EONN: Strafferettsbaserte tiltak for etterspørsels- og skadereduserende tiltak i EU – en analyse av programmer på politistasjonsnivå, domstolsnivå og fengselsnivå (http://eddrapdf.emcdda.eu.int/eddra_cjs.pdf). Luku 2: Huumeidenkäytön vastaiset toimet Kapittel 2: Tiltak mot narkotikabruk som er undersøkt, idet sprøytebytteprogrammer bare finnesi Spania (11 av 68 fengsler) og i Tyskland (4 av 222fengsler). (4:ssä 222 vankilasta). Korvaushoidon saatavuusvankiloissa vastaa saatavuutta yhteisöissä (paitsi Alankomaissa), ja sitä annetaan lähes kaikissa vankiloissakuudessa jäsenvaltiossa. Tilgjengeligheten av substitusjonsbehandlingfølger samme mønster som i samfunnet for øvrig (unntatt i Nederland), og tjenesten er tilgjengelig i nesten allefengsler i seks medlemsstater. annetaan vain muutamassa vankilassa tai ei ollenkaan. (138 I andre land tilbys sliketjenester i svært få eller ingen av fengselsinstitusjonene (138). Vaihtoehtoiset rangaistukset Alternativer til fengsling Niitä on kehitetty osana rangaistuskäytännön laajaauudistusta, jonka toinen tärkeä osa on sovittelu(suuntauksena on siis yhdyskuntapalvelu). Alternativene er utviklet innenfor en bred ramme avnyskapende straffepolitiske tiltak, hvis to andrehovedkomponenter består i mekling og erstatning (dvs. entrend i retning samfunnstjeneste). Vaihtoehdotsisältävät yleensä huumehoidon. Alternativene består igrunnen av tilbud om behandling. On saatu näyttöä siitä,että hoidolla pystytään tehokkaasti vähentämäänhuumeidenkäyttöä ja rikoksia (Stevens et al., 2003). Det er dokumentert atbehandling effektivt reduserer narkotikabruk og kriminalitet(Stevens et al., 2003). Hoitovoisi vähentää rikoksia erityisen tehokkaasti, jos sekohdennettaisiin huumeiden pitkäaikaiskäyttäjiin, jotkatekevät suurimman osan vähäisistä rikoksista. Behandling kan ha særligkriminalitetsreduserende effekt dersom den rettes motlangtidsnarkomane, som står for flertallet av forseelsene. On myöshavaittu, että vankeustuomioilla ei pystytä tehokkaastiestämään vähäisiä rikoksia (Brochu, 1999). Itillegg er det funnet at fengselsstraff har liten avskrekkendeeffekt når det gjelder mindre forseelser (Brochu, 1999). Jäsenvaltioiden oikeusjärjestelmissä on suunniteltuerityistoimenpiteitä nuoria huumeidenkäyttäjiä varten,esimerkiksi varhaiset toimenpiteet ja vaihtoehdot syytteeseenjoutumiselle. Rettssystemene i medlemsstatene har utformet særskilte tiltakrettet mot unge narkotikabrukere, som også omfatter tidligintervensjon og alternativer til strafforfølgning. Varhaisten toimenpiteiden tarkoituksena onestää rikollisuus toimimalla rikollisen uran ensimmäisessävaiheessa. Tidligintervensjon tar sikte på å forebygge kriminalitet ved å settesinn på et tidlig stadium i den kriminelle løpebane. Yksi yleisimmin sovelletuista toimenpiteistäkaikissa jäsenvaltioissa on välttää tai lykätä ensimmäistävankilatuomiota suuntaamalla nuoret rikosoikeudellisestajärjestelmästä vaihtoehtoiseen ohjelmaan, joka on sosioterveyspainotteinen. Et av detiltakene som oftest settes inn i medlemsstatene, er å få deunge ut av det strafferettslige systemet og inn i et alternativtsosial-/helseprogram og derved unngå eller utsette den førstefengselsdommen. Komiteatperustettiin, kun huumeiden hallussapito omaan käyttöönkriminalisoitiin vuonna 2001. Vuonna 2002 tehdyn arvionmukaan tulokset ovat myönteisiä huumeongelmanennaltaehkäisevän kehityksen kannalta, ja aikavälihuumeiden ongelmakäytön aloittamisen ja hoitolaitoksiinhakeutumisen välillä on lyhentynyt (Portugalin vuoden 2002vuosikertomus). I Portugal er Kommisjonene til avvergelse avrusmiddelmisbruk et eksempel på en slik struktur som eropprettet for å gjennomføre alternativer til strafforfølgning.Kommisjonene ble opprettet i forbindelse med at besittelse avnarkotika for eget bruk ble avkriminalisert i 2001.Evalueringen etter ett år viser positive resultater med hensyn tilå forebygge utviklingen av et rusmiddelproblem og reduseretiden fra den problematiske bruken av narkotika oppstår tilvedkommende kommer i kontakt med enbehandlingsinstitusjon (Nasjonal rapport for Portugal 2002). Tarjonnan vähentäminen Tilbudsreduksjon Järjestäytynyttä rikollisuutta käsittelevän Europolinkertomuksen mukaan huumeiden tuotanto ja huumekauppakuuluvat edelleen EU:n rikollisryhmien pääasialliseentoimintaan. Ifølge Europols rapport om organisert kriminalitet er produksjonog smugling av narkotika fortsatt den viktigste virksomheten forkriminelle grupper i EU. Millään muulla järjestäytyneen rikollisuuden osa-alueella ei saada yhtä suuria voittoja. (143) Ikke noe annet område innen Euroopassa tehdyissä tutkimuksissa siihensuhtaudutaan usein epäilevämmin kuin Amerikassatehdyissä tutkimuksissa, joista on saatu myönteisiä tuloksia1970-luvulta lähtien. Europeisk forskning har entendens til å være mer skeptisk med hensyn til dette ennamerikansk forskning, som siden 1970-tallet har rapportertom positive resultater. Prosessia ja sen tuloksia on tutkittavayhä enemmän niin määrällisesti kuin laadullisestikin.Tanskan järjestelmä, jossa rikoksentekijät voivat suorittaatuomionsa vankilan hoitoyksiköllä, osoitti kuitenkin rikostenvähenevän varsinkin silloin, kun vaihtoehtoista rangaistustatarjottiin pitkäaikaisrikollisille (Tanskan kansallinen raportti,2002). Det er behov for å forske mer påprosess og resultat, og forskningen bør omfatte bådekvantitative og kvalitative studier. Evaluering av en danskordning som lar lovbrytere sone i en egenbehandlingsenhet i fengselet, viste at kriminaliteten gikkned, særlig for langtidskriminelle som ble tilbudt dennealternative soningformen (Nasjonal rapport for Danmark,2002). Pakkohoitoa koskeneessa Haagin Triple-Ex-hankkeessa havaittiin, että hoidon pitempi kesto vähensisortumista uudelleen huumeisiin (Vermeulen et al., 1999). Triple Ex-prosjektet i Haag, en tvungen form forbehandling, fant at lengre behandlingstider var assosiertmed redusert tilbakefallsrate (Vermeulen et al., 1999). Monet vaihtoehtoisten rangaistusten onnistumista haittaavattekijät liittyvät eri tahojen, nimittäin oikeus-, terveys- jasosiaaliviranomaisten, puutteelliseen koordinointiin.Arvioissa tulee yleensä esille, että hoidon rahoituksessa on puutteita (141 Mange av de faktorene som fører til at alternativer til straffmislykkes, er knyttet til mangel på samordning mellom deforskjellige sektorene som er involvert, dvs. rettsvesen,helsevesen og sosialvesen. Det er typisk at evalueringer Kuten asiakirjassa ”Interpol at work 2001” todetaan,lisääntynyt kansainvälinen yhteistyö on johtanut useisiinmerkittäviin lainvalvontaoperaatioihin. ‘Interpol i arbeid 2001’ rapporterer at økt internasjonaltsamarbeid har resultert i en rekke politioperasjoner. Esimerkiksi yhteiseentiedusteluun perustuneessa Project Exitissä tehtiin laajojaekstaasin takavarikoita Euroopassa. Project Exit, som var basert på utveksling avetterretningsopplysninger, resulterte for eksempel i storeecstasybeslag i Europa. Lisäksi estettiinmerkittävien huume-erien salakuljetus Euroopanlentoasemilta Pohjois-Amerikkaan. I tillegg ble store forsendelser fraeuropeiske lufthavner til Nord-Amerika avslørt. Interpolin, UNDCP:n(Yhdistyneiden Kansakuntien huumevalvontaohjelma) ja WCO:n (Maailman tullijärjestö) tullitietojen vaihtoohjelmalla oli edelleen suuri merkitys synteettistenhuumeiden salakuljetuksen torjunnassa. Programmetfor utveksling av narkotikaopplysninger (Drug Data Sharing Program), der Interpol, FNs program for narkotikakontroll(UNCDP) og Verdens tollorganisasjon (WCO) deltar medutveksling av etterretningsopplysninger, fortsatte å spille ennøkkelrolle i kampen mot smugling av syntetiske stoffer. (138)Katso taulukko 13: Vankiloissa toteutettavat tukitoimet huumeidenkäyttäjille (verkkoversio).(139)Kaavio 41 OL: Vaihtoehdot vankilalle – käsitteet (verkkoversio).(140)Katso taulukko 14: Vankilan vaihtoehdot huumeita käyttäville rikoksentekijöille – vertaileva EU:n määritelmä (verkkoversio).(141)Arvio Ruotsin vaihtoehtoisia rangaistuksia koskeneesta hankkeesta osoitti, että tuomion päätyttyä hoitoon ei ollut riittävästi määrärahoja (Ruotsinkansallinen raportti, 2003). (138)Se tabell 13 OL: Fengselsbaserte tiltak for narkotikabrukere (nettutgaven).(139)Figur 41 OL: Alternativer til fengsel – konseptuelle rammer (nettutgaven).(140)Se tabell 14 OL: Alternativer til fengsling rettet mot lovbrytere som bruker narkotika – en sammenlignende beskrivelse for EU (nettutgaven).(141)Evalueringen av et svensk prosjekt med alternativ til fengsel avdekket mangel på økonomiske midler til å betale for behandlingen etter avsluttet soning(Nasjonal rapport for Sverige, 2003). Rahanpesun torjuntatoimenpiteet Tiltak mot hvitvasking av penger Europolin arvion mukaan kokaiinikauppa tuottaa vuosittainmiljardeja euroja EU:ssa. Den internasjonale Operation Topaz, som overvåker Rahanpesumenetelmiin kuuluvatsekä fyysisen että sähköisen rahan liikkeet. Estimater fra Europol viser at kokainhandelen genererermilliarder av euro i EU. Rahan liikkeitäja huumeisiin liittyviä liiketoimia on edelleen vaikeayhdistää toisiinsa. Hvitvaskingsmetodene omfatterbåde fysiske og elektroniske pengebevegelser. Interpol on kehittänyt tärkeitä välineitärahanpesujärjestelmien torjumiseksi. Det erfortsatt vanskelig å finne forbindelsene mellompengestrømmene og tilhørede forretningstransaksjonerrelatert til narkotika. Vuonna 2001julkaistiin tutkimuksia, jotta tutkijat voivat perehtyä näihin välineisiin lähemmin. (144 Interpol har utviklet verktøy tilbekjempelse av ulike hvitvaskingssystemer. Rahanpesunvastaisen toimintaryhmän (FATF) vuosien Ifølge OECDs særskilte arbeidsgruppe mot økonomiskkriminalitet (Financial Action Task Force – FATF) årsrapport for 2001–02 (146 ) mukaan seitsemän EU:n jäsenvaltiota noudattaa täysin 28:aa sen 40:stä kansallisentoiminnan suosituksesta. ), etterkommer bare syv medlemsstater fullstedig 28 av arbeidsgruppens 40 anbefalinger somkrever konkrete nasjonale tiltak, de andre landene smugling av eddiksyre (151), fungerer fortsatt godt medhensyn både til internasjonal sporing av lovlige forsendelserog politietterforskning som skal etterspore opprinnelsen tilkjemikalieforsendelser som ble beslaglagt eller fanget opp. Muut maat eivät noudata suosituksia täysin. (147 I perioden januar-november 2002 ble det rapportert om2800 eksportforsendelser som omfattet nærmere300000tonn eddiksyre. Toimenpiteet torjumaan valvottujen kemikaalientoimittaminen laittomiin tarkoituksiin Tiltak mot avledning av kontrollerte kjemikalier Europol arvelee, että jopa 90 prosenttia EU:n markkinoillatakavarikoidusta heroiinista on peräisin Lounais-Aasiasta(Afganistanista). Ifølge Europol stammer inntil 90 % av den heroinen sombeslaglegges på EU-markedet fra Sørvest-Asia(Afghanistan). Vaikka oopiumin viljelyä yritetään estää,oopiumin tuotannon uskotaan vuonna 2002 olleen3400tonnia. Til tross for innsatsen som er gjort for å fåslutt på opiumsdyrkingen, er produksjonen i 2002 anslått til3 400 tonn. Koska osa laillisten toimituskanavienulkopuolelle kulkeutuvasta etikkahappoanhydridistäsalakuljetetaan Afganistaniin, perustettiin Saksan,Yhdistyneen kuningaskunnan ja Yhdysvaltojenkansainvälinen työryhmä, joka antaa teknistä apuasalakuljetuksen torjunnassa tuolla alueella. Ut fra den kjensgjerning at noe av deneddiksyren som avledes fra lovlige leveringskanaler smuglestil Afghanistan, ble det opprettet en internasjonalarbeidsgruppe fra Tyskland, Storbritannia og USA som skalbistå med teknisk assistanse i kampen mot smugling i denneregionen. Vuonna 2001 takavarikoitiin yli 200 tonniaetikkahappoanhydridiä. I løpet av 2001 ble det beslaglagt over 200 tonn eddiksyre.Dette er den største mengden for ett år som noen gang errapportert. Kyseessä on suurin yhtenä vuotenatakavarikoitu määrä. Det største enkeltbeslaget ble gjort i Storbritannia, der det ble avslørt et forsøk på å avlede70tonn til Jugoslavia. Suurin yksittäinen takavarikko tehtiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa löydettiin Jugoslaviaan matkalla ollut 70 tonnin lähetys.Etikkahappoanhydridiä takavarikoitiin Euroopan maistamyös Belgiassa, Saksassa, Italiassa ja Sloveniassa. Andre europeiske land somrapporterer om beslag av eddiksyre er Belgia, Tyskland,Italia og Slovenia. kulkeutumista kokaiinin laittomaan valmistukseen etenkinoperaatio ”Purplessa”. De flesteeksportlandene framla opplysninger om prekursorer sombrukes i framstillingen av sentralstimulerende stoffer avamfetamintypen. Seurattujen lähetysten ja kaupan määrä laski vuonna 2001. (150 I tillegg framlade fleste landene i EU som produserer fenyl-2-propanon ogsafrol data (148). Jotta amfetamiinin kaltaisten piristeiden, kuten efedriinin,norefedriinin ja 3,4-MDP-2-P:n, valmistuksessa käytettävätkemialliset prekursorit eivät kulkeutuisi laittomiintarkoituksiin, INCB on käynnistänyt yhteistyössä Euroopankomission ja Yhdysvaltojen kanssa vapaaehtoisenkansainvälisen hankkeen (Project Prism), jossa hallituksia For å hindre avledning av kjemiske prekursorer som brukesi framstillingen av amfetaminlignende stimulerende stoffersom efedrin, norefedrin og 3,4-MDP-2-P, har INCB isamarbeid med Europakommisjonen og USA inngått avtaleom et frivillig internasjonalt prosjekt, Project Prism, som skal Koskakaliumpermangaatti on vaikeammin saatavissa laillisestakaupasta, kokaiinintuottajat yrittivät valmistaa tätäkemikaalia itse. I og med at kaliumpermanganat etter hvertblir vanskeligere å avlede fra den lovlige omsetningen, prøverkokainprodusentene å framstille dette kjemikaliet selv. autetaan saavuttamaan tämä tavoite. (152) ( hjelpe regjeringene til å nå dette målet (152) ( (146)http://www.fatf-gafi.org/pdf/AR2002_en.pdf(147)Laatikko 17 OL: Suositusten noudattamisen aste (FATF) (verkkoversio).(148)Laatikko 18 OL: Valvottujen kemikaalien muuntamisen vastaiset toimenpiteet (INCB) (verkkoversio). (146)http://www.fatf-gafi.org/pdf/AR2002_en.pdf.(147)Boks 17 OL: Grad av compliance (FATF) (nettutgaven).(148)Boks 18 OL: Tiltak mot avledning av kontrollerte kjemikalier (INCB) (nettutgaven). (149)Kaliumpermanganaatti on laillinen aine, joka on tärkeä reagenssi analyyttisessa ja synteettisessä orgaanisessa kemiassa. (149)Kaliumpermanganat er en lovlig kjemisk forbindelse som er en viktig reagent i analytisk og syntetisk organisk kjemi. Sitä käytetään valkaisuaineissa,desinfiointiaineissa sekä bakteeri- ja sienilääkkeissä. Det brukes i blekemidler,desinfiserende midler og antibakterielle og soppdrepende midler. Sitä käytetään myös vedenpuhdistusprosesseissa. Det brukes til vannrensing. )Laatikko 19 OL: Operaatio Purple (verkkoversio). )Etikkahappoanhydridi on asetyloimis- ja vedenpoistoaine, jota käytetään kemian- ja lääketeollisuudessa selluloosa-asetaatin valmistukseen, tekstiilien )Boks 19 OL: Operation Purple (nettutgaven). )Eddiksyre er et acetylerende og uttørkende middel som brukes i kjemisk og farmasøytisk industri til framstilling av celluloseacetat, til tekstilproduksjon, (150 (151 liistausaineissa ja kylmävalkaisun aktivointiaineissa, metallien kiillotuksessa sekä jarrunesteiden, väriaineiden ja räjähdysaineiden tuotannossa. (150 (151 kaldbleking og polering av metall og i framstillingen av bremsevæske, fargestoffer og eksplosiver. Luku 3Erityiskysymyksiä Kapittel 3Utvalgte aspekter Tässä luvussa käsitellään erityiskysymyksiä, jotka liittyvät huumausaineongelmaan Euroopassa.Aiheita ovat nuorten huumeiden- ja alkoholinkäyttö, syrjäytyminen ja yhteiskuntaansopeuttaminen sekä julkiset menot huumausaineiden kysynnän vähentämisen alalla. Dette kapittelet fokuserer på tre problemstillinger knyttet til narkotikaproblemet i Europa: bruk avnarkotika og alkohol blant unge, sosial eksklusjon og reintegrasjon samt offentlige utgifter tilreduksjon av etterspørselen etter narkotika. (157) Kreikassa ja Ruotsissa vuonna 1999 tehdyn ESPAD-tutkimuksen mukaan ainakin kerranhengitettäviä/liuotintyyppisiä aineita käyttäneitä on yhtäpaljon kuin ainakin kerran kannabista käyttäneitä har vært beruset varierer fra 36 % i Portugal til 89 % i 15–16-vuotiaiden koululaisten keskuudessa. (158) Narkotika- og alkoholbruk blant unge mennesker Nuoret kuuluvat usein yhteiskunnallisen muutoksenkärkijoukkoon, ja nuorten alkoholin- ja huumeidenkäytönyleistyminen on EU:ssa merkittävä yhteiskunnallinen ilmiö.Alkoholi on nyt ensimmäistä kertaa mukana raportin tässäjaksossa. Unge mennesker er ofte i forkant av samfunnsmessigeendringer, og stigende trender for bruk av alkohol ogulovlige narkotiske stoffer blant unge er noe av det sompreger samfunnsutviklingen i Europa. Taustalla on huoli aineiden käytön sekäriippuvuuden, terveyshaittojen ja rikollisen käyttäytymisenmonimutkaisesta vuorovaikutuksesta. Det at alkoholbrukbehandles i denne delen av rapporten er nytt og en følgeav bekymring over de sammensatte mønstrene forrusmiddelbruk og avhengighet, helseskader og kriminellatferd som dette fører med seg. Psykoaktiivistenaineiden käyttötavat ovat suuri haaste päättäjille, joiden onpuututtava ilmiöön riittävän laajasti ja oikea-aikaisesti. Mønstrene for bruk avpsykoaktive stoffer representerer en særskilt utfordring forbeslutningstakere om å utvikle et tilstrekkelig bredt spekterav effektive tiltak som settes inn til rett tid. EU:ssa on asetettu tavoitteeksi vähentää viiden vuodenaikana merkittävästi huumeidenkäytön levinneisyyttä ja senaloittamista etenkin alle 18-vuotiaiden nuorten keskuudessasekä kehittää uudenlaisia lähestymistapoja ehkäiseväänhuumetyöhön (Cordrogue 32). EU har satt seg som mål over en femårsperiode å redusereutbredelsen av ulovlig narkotikabruk og rekrutteringen tilslik bruk, særlig blant unge under 18 år samt å utvikle nyetilnærmingsmåter til forebygging (COR 32). Kansallisissa koululaistutkimuksissa ei mitata nuortenongelmakäyttöä, mutta niiden avulla voidaan arvioidahuumeiden kokeilukäyttöä ja nuorten asenteita. Nasjonale skoleundersøkelser måler ikke problematiskstoffbruk blant unge mennesker, men de er en sværtverdifull kilde for vurdering av eksperimentell narkotikabrukog holdninger blant unge mennesker. Reitoxinraporttien ja vuoden 1999 ESPAD-raportin tietojen mukaanainakin kerran kannabista käyttäneitä oli vähiten Portugalissa(8 %), Ruotsissa (8 %), Kreikassa (9 %) ja Suomessa (10 %).Ainakin kerran käyttäneitä oli eniten Ranskassa (35 %),Yhdistyneessä kuningaskunnassa (35 %), Irlannissa (32 %) ja Espanjassa (30 %). Ifølge Reitoxrapporter og data fra ESPAD 1999 var livstidsprevalensenfor cannabisbruk lavest i Portugal (8 %), Sverige (8 %),Hellas (9 %) og Finland (10 %). Livstidsprevalensen varhøyest i Frankrike (35 %), Storbritannia (35 %) og Irland(32 %), etterfulgt av Spania, med 30 %. Koululaistutkimuksen otoskoot löytyvättilastotaulukosta 3 (159). Taulukon tiedot eivät ole täysinvertailukelpoisia, sillä kaikissa jäsenvaltioissa ei käytettysamoja koululaistutkimuksen menetelmiä. Utvalgsstørrelsen iskoleundersøkelsene er presentert i statistisk tabell 3 (159).Sammenlignbarheten for dataene i denne tabellen er begrenset ettersom ikke alle medlemsstater benytter sammemetode for skoleundersøkelser. Yleensä 15–16-vuotiaiden koululaisten keskuudessa onenemmän ainakin kerran kannabista, liuottimia jarauhoittavia lääkkeitä (ilman lääkärin määräystä)käyttäneitä kuin piristeitä ja hallusinogeeneja käyttäneitä.Koululaisten kokaiini- ja heroiinikokeilut ovat melkoharvinaisia EU:ssa, sillä 0–4 prosenttia on käyttänyt näitähuumeita ainakin kerran (tilastotaulukko 3). Materialet som dette kapittelet bygger på, omfatter blant annetnasjonale Reitoxrapporter og befolkningsundersøkelser.Sammenlignbare data om unge mennesker er stort sett hentetfra 1995- og 1999-rapportene fra Den europeiskeundersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD), somble utført blant 15–16-årige skoleelever i ni medlemsstater.Dataene fra Nederland som framkom i ESPAD-undersøkelsen,er ikke direkte sammenlignbare med dataene fra de andremedlemsstatene som deltok i undersøkelsen. Tätä lukua laadittaessa on käytetty Reitoxin kansallisissaraporteissa ja väestötutkimuksissa olevaa aineistoa.Vertailukelpoiset tiedot nuorista perustuvat enimmäkseeneurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) vuosien 1995ja 1999 raportteihin (ESPAD, 1999), jotka koskivat 15–16-vuotiaita koululaisia yhdeksästä jäsenvaltiosta.Alankomaiden tiedot ESPAD-tutkimuksissa eivät ole täysinvertailukelpoisia muiden mukana olevien jäsenvaltioidentietojen kanssa. Blant 15–16 år gamle skoleelever er livstidsprevalensen forcannabisbruk, sniffestoffer, beroligende midler og sedativa(uten resept) generelt høyere enn for bruk av stimulerendeog hallusinogene stoffer. I hele EU er det relativt sjelden atskoleelever eksperimenterer med kokain og heroin, oglivstidserfaringen med disse stoffene varierer fra 0 % til 4 %(statistisk tabell 3). Levinneisyys Utbredelse Alkoholi on tupakkaa ja kofeiinia lukuun ottamatta nuorteneniten käyttämä psykoaktiivinen aine EU:ssa. Ainakinkerran elämässään humalassa olleiden 15–16-vuotiaidenkoululaisten osuus vaihtelee Portugalin 36 prosentista Med unntak av tobakk og koffein er alkohol det psykoaktivestoffet som blir mest brukt blant unge mennesker i EU.Andelen av 15–16 år gamle skoleelever som én gang i livet Useimmilla kannabista kokeilleilla nuorilla on jonkin verrankokemusta alkoholista ja tupakasta. De fleste unge som har prøvd cannabis har en viss erfaringmed alkohol og tobakk. Ekstaasia,amfetamiineja, kokaiinia ja hallusinogeeneja käyttävätnuoret muodostavat yleensä erillisen ryhmän ja tulevattietyistä yhteiskuntaryhmistä. Unge som bruker ecstasy, amfetamin,kokain og hallusinogener har tendens til å skille seg ut ogtilhøre bestemte sosiale grupper. Eri huumeiden kulutuksensuhteita esitellään taulukossa 15 OL (verkkoversio), ja neperustuvat Espanjan koululaistutkimuksen tietoihin(Observatorio Español sobre Drogas, 2002). Forholdet mellom bruk avulike stofftyper vises i tabell 15 OL (nettutgaven) basert pådata fra en spansk skoleundersøkelse (Observatorio Español )Harmaalla kirjallisuudella tarkoitetaan asiakirjaa, jota ei ole virallisessa julkaisussa. )Definert som ‘et dokument som ikke er publisert i tidsskrift hvor innholdet er gjennomgått av ekspert’. Lisätietoja, ks. QED Network Journal For ytterligere informasjon, se QED network journal Kaavio 19: Ainakin kerran juopuneet ja huumeita käyttäneet (15–16-vuotiaat koululaiset) Figur 19: Livstidsprevalens for å ha vært full og for å ha brukt ulovlige stoffer (15–16 år gamle skoleelever) LSD ja muut hallusinogeenit LSD og andre hallusinogener Rajallinen vertailukelpoisuus.ESPAD:n koululaistutkimus (1999). Begrenset sammenlignbarhet.ESPAD Den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner (1999). kokaiini- ja heroiinikokeiluja ja piti niitä ”suurina riskeinä”.Ekstaasikokeiluja paheksuvien määrä vaihteli Kreikan71prosentista Tanskan 90 prosenttiin. I alle medlemsstater var motstanden mot og oppfatningenav at det er knyttet ’stor risiko’ til eksperimentering medrusmidler som ecstasy, kokain og heroin, generelt svært storblant 15–16-åringer. Motstanden mot å prøve ecstasyvarierte fra 71 % i Hellas til 90 % i Danmark. Huumeidenkäytön yleisyys miesten keskuudessa näkyyselvemmin aikuisissa kuin koululaisissa. At rusmiddelbruk er mer utbredt blant menn enn kvinner,kommer mye klarere fram i den voksne befolkningen ennblant skoleelever. Koululaistensukupuolierot ovat suurimmat Kreikassa, Ranskassa,Italiassa ja Portugalissa. Blant disse er imidlertid kjønnsforskjellenestørst i Hellas, Frankrike, Italia og Portugal. Rauhoittavien lääkkeiden käyttöilman lääkärin määräystä sekä alkoholin ja pillereidenyhteiskäyttö on poikkeuksellisesti yleensä yleisempäätytöillä. Med ett unntak;at bruken av beroligende midler og sedativer uten resept ogalkohol kombinert med ’piller’ er generelt høyere blant jenter. Myös levinneisyys vaihtelee jäsenvaltioiden alueilla.Saksassa idän ja lännen välinen ero pienenee nopeamminkoululaisten kuin aikuisten keskuudessa. Det forekommer også variasjoner i utbredelse regioneneimellom innenfor den enkelte medlemsstat. I Tysklandminsker skillet mellom øst og vest raskere blant skoleeleverenn blant voksne. Muut huumeidenlevinneisyyteen liittyvät suuntaukset, kuten kannabiksenleviäminen maaseudulle, ovat samat kuin vanhemmassaväestössä. For andre aspekter ved utbredelsen avnarkotika, som spredning av cannabis til distriktene, gjelderde samme observasjoner blant skoleelever som blant voksne. Tämä voi viitata siihen, että näissämaissa levinneisyys on saavuttanut lakipisteen ja että se ontasaantumassa noin 30 prosenttiin. Imidlertid kandet totale forbruket gå ned selv om mønstre med‘overstadig beruselse’ på grunn av alkohol brer om seg. Huumeidenkäytön tulevaa levinneisyyttä voidaan ennustaatutkimalla asenteita erilaisia huumeita kohtaan. Holdningene til ulike rusmidler kan bidra til å forutsiframtidig utbredelse av narkotikabruk. Vuonna1999 kerran viikossa tapahtuvaa humalajuomistapaheksuvien määrä vaihteli paljon, Tanskan melkoalhaisesta 32 prosentista Italian 80 prosenttiin.Kannabiskokeiluja paheksuvien määrä vaihteli vähemmän:paheksuvia oli vähiten Ranskassa (42 %) ja eniten Portugalissa (79 %) ja Ruotsissa (78 %). I 1999 variertemotstanden mot å drikke seg full én gang i uken mye, frarelativt liten motstand i Danmark (32 %) til stor i Italia(80%). (161) Asenteidenavulla voidaan ennustaa suuntauksia, mutta myös muitatekijöitä on mukana. Motstanden mot eksperimentering med cannabisvarierte mindre, og var minst i Frankrike (42 %) og størst i )Ks. kaavio 43 OL: Niiden 15–16-vuotiaiden koululaisten prosenttiosuus, jotka paheksuvat juopumista verrattuna kannabiksen tai ekstaasin kokeilemiseen I 1999 hadde imidlertid bruken avcannabis blant unge i Irland, Nederland og Storbritanniagått ned. Dette kan tyde på at utbredelsen har nådd etmetningspunkt i disse landene, og at trenden tilsier enstabilisering rundt 30 %. (verkkoversio). til å forutsi trender, men andre faktorer er også involvert. )Kaavio 44 OL: Muutokset vähintään 5 drinkin juomisessa peräkkäin viimeisten 30 päivän aikana. )Se tabell 15 OL: Forholdet mellom bruk av ulike stoffer blant spanske skoleelever (14-18 år) (nettutgaven).)Se figur 43 OL: Prosentandel av 15-16-årige skoleelever som er mot å drikke seg full sammenlignet med å prøve cannabis og ecstasy (nettutgaven). )Figur 44 OL: Endringer i drikkevaner (5 drinker eller mer på rad) i løpet av siste 30 dager. Luku 3: Erityiskysymyksiä käyttäneiden määrä. Kapittel 3: Utvalgte aspekter Yhdistyneessä kuningaskunnassa ainakinkerran kannabista ja ekstaasia käyttäneiden määrä laski, saatavuuden katsottiin vaikeutuneen (163) (164) ja paheksuvienmäärä kasvoi (165). For Storbritannias del ble nedgangen ilivstidsprevalens for både cannabis og ecstasy ledsaget av en nedgang i oppfatninger om tilgjengelighet (163) (164) og enøkning i motstand (165). Koululaisia, jotka pitivät yhteen tai kahteen ekstaasikokeiluun liittyvää riskiä suurena, oli vuonna 1999suhteellisesti eniten niissä kahdessa jäsenvaltiossa (Irlannissaja Yhdistyneessä kuningaskunnassa), joissa oli myös eniten I 1999 var andelen elever som mente at risikoen forbundet med å prøve ecstasy en eller to ganger,høyest i de to medlemsstatene (Irland og Storbritannia) hvor signaliserer en mulig tendens i hovedstrømningen i urbankultur til redusert amfetamin- og ecstasybruk og øktkokainbruk. 16 6 ainakin kerran ekstaasia käyttäneitä ( Imidlertid var dette utvalget verkenrepresentativt eller stort nok til at det var mulig å trekkeendelige konklusjoner. Kaavio 20 (B): Kannabista käyttäneet pieni määrä ekstaasikuolemia sai runsaasti näkyvyyttätiedotusvälineissä. Figure 20 (B): Brukt cannabis relativt lite antall ecstasyrelaterte dødsfall hadde fått breddekning i media. Näkyvyys tiedotusvälineissä ja yhäkielteisempi kuva ekstaasista ovat ilmeisesti vähentäneetekstaasin käyttöä näissä jäsenvaltioissa. Mediadekning, sammen med et stadig mernegativt image, synes å ha ført til at ecstasybruk er blittmindre utbredt i disse to medlemsstatene. Yhdistynyt kuningaskunta Storbritannia Tanska Norge Kaavio 20: Ainakin kerran (A) juopuneet, (B) kannabista käyttäneetsekä (C) ekstaasia käyttäneet (15–16-vuotiaat koululaiset) Figur 20:Livstidsprevalens for (A) å ha vært full, (B) bruk avcannabis, (C) bruk av ecstasy, 15–16 år gamle skoleelever Kaavio 20 (C): Ekstaasia käyttäneet Figure 20 (C): Brukt ecstasy Kreikan ja Ranskan vuoden 1995 tiedot perustuvat tutkimuksiin vuodelta 1993.ESPAD:n koululaistutkimukset (1995 ja 1999). Dataene for Frankrike og Hellas for 1995 er basert på surveyundersøkelser gjennomført i 1993.ESPAD Den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner (1995 og 1999). )Vastaajat, jotka halutessaan saisivat huumetta ”erittäin helposti” tai ”melko helposti”.)Kaavio 45 OL: Muutokset (A) kannabiksen ja (B) ekstaasin havaitussa saatavuudessa (verkkoversio).)Kaavio 46 OL: Muutos niiden 15–16-vuotiaiden prosenttiosuudessa, jotka paheksuvat (A) juopumista kerran viikossa tai (B) kannabiksen kokeilemista )Basert på svar om at stoffet er ’svært lett’ eller ’ganske lett’ å få tak i om ønsket.)Figur 45 OL: Endringer i oppfatning om tilgjengelighet av (A) cannabis og (B) ecstasy (nettutgaven).)Figur 46 OL: Endring i prosentandelen av 15-16-åringer som er mot å (A) drikke seg full én gang i uken eller (B) prøve cannabis én eller to ganger eller )Kaavio 47 OL: Niiden 15–16-vuotiaiden koululaisten prosenttiosuus, jotka mieltävät, että ekstaasin käyttämiseen kerran tai kahdesti ja ekstaasin käyttämiseen ainakin kerran elämässä liittyy ”suuri riski” (verkkoversio). )Figur 47 OL: Prosentandel av 15-16-årige skoleelever som mener at det er ’stor risiko’ forbundet med å bruke ecstasy én eller to ganger og livstidsprevalens for ecstasybruk (nettutgaven). )Kaavio 48 OL: Myönteisten mielikuvien prosenttiosuus populaarimusiikissa 1960–1990-luvulla (verkkoversio).)Kaavio 49 OL: 13–19-vuotiaiden viikoittain käyttämä euromäärä 10 EU-kaupungissa vuosina 2001–2002 (verkkoversio). )Figur 48 OL: Prosentandel av positive framstillinger i moderne popmusikk, 1960-1990-tallet (nettutgaven).)Figur 49 OL: Beløp i euro brukt hver uke av 13-19-åringer i 10 byer i EU i 2001-2002 (nettutgaven). Kaavio 21 (A):Humalajuomisen ja kannabiksen käytönaloittamisen ikä 17–18-vuotiaiden poikien keskuudessa Ranskassavuonna 2001 Figur 21 (A):Debutalder for bruk av alkohol og cannabis for17–18-årige gutter i Frankrike i 2001 Huoli nuorten ongelmakäyttäjien kokaiini- ja base-/crack-markkinoiden mahdollisesta kasvusta on lisääntynyt melkeinkaikissa EU:n jäsenvaltioissa (Belgiassa, Tanskassa,Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa, Luxemburgissa,Alankomaissa, Itävallassa, Portugalissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa). Nesten alle medlemsstatene i EU (Belgia, Danmark,Tyskland, Spania, Frankrike, Luxembourg, Italia, Nederland,Østerrike, Portugal og Storbritannia) rapporterer om økendebekymring over et mulig større kokain- ogbase/crackmarked for unge problembrukere. Lisätietoa saatavuuden suuntauksista onsivulla 36. Ytterligereinformasjon om trender for tilgjengelighet finnes på s. 36. Yleensä todennäköisyys sille, että 12–18-vuotiaat nuoretjuovat itsensä humalaan tai että heille tarjotaan kannabistatai muita huumeita, sekä heidän halukkuutensa kokeillahuumeita kasvaa jyrkästi iän mukana. Ranskan ESCAPAD-tutkimuksen tiedot osoittavat tämän (Beck, 2001). Generelt kan det sies at sannsynligheten for at ungemennesker i alderen 12–18 år drikker seg fulle eller blirtilbudt cannabis, eller andre ulovlige stoffer, samt deresvillighet til å prøve rusmidler øker kraftig med alderen.Data fra den franske ESCAPAD-undersøkelsen (Beck, 2001)illustrerer dette. Kaaviosta21 A näkyy, että 13- ja 14-vuotiaista pojista 15,9 prosenttiaoli juonut itsensä humalaan ainakin kerran ja 13,8 prosenttiaoli kokeillut kannabista. Figur 21 (A) viser at blant gutter i 13–14årsalderen var andelen som hadde livstidserfaring med åvære full 15,9 %, og andelen som hadde eksperimentertmed cannabis var 13,8 %. Sen sijaan 17- ja 18-vuotiaista jo64,5 prosenttia oli juonut itsensä humalaan ainakin kerranja55,7 prosenttia oli kokeillut kannabista. Blant 17–18-åringer haddeandelene steget til henholdsvis 64,5 % og 55,7 %. Kaavio 21 (B):Kannabiksen käytön määrä 17–18-vuotiailla Ranskassa vuonna 2001 Figur 21 (B):Grad av cannabisbruk i 17–18-årsalderen i Frankrike i 2001 Tuoreessa EU:n nuorisotutkimuksessa ”uteliaisuus” oli suurinsyy huumekokeiluihin (EORG, 2002). I en nyere undersøkelse blant unge mennesker i EU ble‘nysgjerrighet’ oppgitt som viktigste grunn for å prøvenarkotika (EORG, 2002). Enemmistö huumeitakokeilleista ei jatka niiden käyttöä säännöllisesti. Flertallet av de som eksperimenterermed narkotika vil ikke fortsette å bruke stoff regelmessig. Pienessämutta merkittävässä vähemmistössä käytöstä tuleeintensiivistä. I etlite, men signifikant, mindretall vil bruken øke til intensivenivåer. Tämä näkyy kaaviosta 21 B, jossa esitetäänkannabiksen käytön jakautuminen 18-vuotiaidenkeskuudessa Ranskassa. Dette illustreres i figur 21 (B), som viser fordelingen avcannabisbruk blant den generelle befolkningen av 18-åringeri Frankrike. Undersøkelser i befolkningen generelt viser atlivstidserfaring med ulovlige rusmidler er signifikant høyereenn nylig eller aktuell bruk (169). (169)Vertailukelpoiset tiedot säännöllisesti huumeita käyttävienkäyttötavoista eivät ole yhtä kehittyneitä kuinalkoholitutkimuksissa. Den sammenlignbareinformasjonen om bruksmønstre blant personer som brukernarkotika regelmessig, er mindre velutviklet enn hva som ertilfellet for alkoholforskningen. Tämä rajoittaahuumeidenkäyttötavoista saatavaa tietoa ja samallatehokkaiden toimenpiteiden kehittämistä. Dette begrenser forståelsen avbruksmønstrene for narkotika, og dermed utarbeidelsen aveffektive tiltak. Joissakinjäsenvaltioissa laaditaan parhaillaan ”kannabiksenongelmakäytön” määritelmiä, ja on esitetty, että kannabistavähintään 20 kertaa viimeisen kuukauden aikanakäyttäneisiin kohdistuu ongelmakäytön riski (Beck, 2001;Alankomaiden kansallinen raportti). Definisjonene på ‘problematisk cannabisbruk’utredes i enkelte medlemsstater, og det har vært foreslått atmennesker som har brukt cannabis ved 20 eller flereanledninger i løpet av siste måned har størst risiko for åutvikle et problematisk bruksmønster (Beck, 2001 og Nasjonalrapport for Nederland). Tämän määritelmänmukaan joka viidennen kannabista viimeisen kuukaudenaikana käyttäneen voidaan katsoa kuuluvan riskiryhmään Alankomaissa. I henhold til denne definisjonen kanén av fem nederlendere som har brukt cannabis i løpet avsiste måned klassifiseres ’i faresonen’. Kaavion 21 B mukaan 13,3 prosenttia 18-vuotiaista miehistä Ranskassa kuuluu riskiryhmään, kun18-vuotiaita naisia on riskiryhmässä vain 3,6 prosenttia. Ifølge figur 21 (B) faller13,3 % av franske 18-årige menn inn denne kategorien, motbare 3,6 % av 18-årige kvinner. Kansallinen edustava otos. Teoretisk representativt utvalg. huumekokeiluihin (porttiteoria) (170 Et av de forholdene som vekker størst bekymring når detgjelder rekreasjonsbruk av cannabis, er knyttet til den såkalte ’trappetrinnsteorien’ (170 Kannabiksen käytön ja muiden huumausaineiden välinen yhteys on kuitenkinmonitahoinen, eikä sitä voida pelkistää yksinkertaiseenkausaaliseen malliin. Forbindelsen mellom cannabisbruk og andre ulovlige stoffer er imidlertidkompleks og kan ikke reduseres til en enkel kausalmodell. Vaihtoehtoinen ”yhteisen tekijän” malliosoittaa, miten kannabiksen ja kovien huumeiden käytönväliset korrelaatiot johtuvat monesta yhteisestä riskitekijästä, kuten alttiudesta huumeille, huumeiden saatavuudesta jataipumuksesta huumeidenkäyttöön. En alternativ modell med ’fellesfaktorer’ viser hvordankorrelasjonene mellom bruk av cannabis og harde stoffer skyldes en rekke felles risikofaktorer, herunder sårbarhet forog tilgang til narkotiske stoffer samt tilbøyelighet til å brukestoff. Kohorttitutkimustentulosten perusteella huumeidenkäyttö on harvoinensimmäinen merkki nuorten ongelmista. Alkoholinkäyttö, Funn fra kohortstudier viser at bruk av ulovligenarkotiske stoffer sjelden er det første tegnet på atungdommer har problemer. )Tämä perustuu oletukseen, että kannabiksen käyttö lisää itsessään koviin huumeisiin siirtymisen riskiä. )Baserer seg på hypotesen om at bruk av cannabis i seg selv øker risikoen for å begynne med harde stoffer. Luku 3: Erityiskysymyksiä käyttäneiden määrä vaihtelee 12,5 prosentin (Ateena) ja85 prosentin (Lontoo) välillä, kun heitä on nuorten aikuistenkeskuudessa 1 prosentti (Kreikka) ja 8 prosenttia (Yhdistynytkuningaskunta) (EMCDDA, 2002a). Kapittel 3: Utvalgte aspekter livstidsprevalens på 1 % (Hellas) og 8 % (Storbritannia) blantden generelle befolkningen av unge voksne (EONN, 2002a). (171) Nuoret käyttävät huumeita vain harvoinaltistumatta samalla muiden huumeidenkäyttäjienvaikutukselle, ja he uskovat käytön mahdollisten hyötyjenylittävän mahdolliset haitat (Engineer et al., 2003).”Porttiteoriaa” tukevat todisteet voivat selittyä sillä, ettäkannabis tuo käyttäjät laittomille markkinoille, parantaamuiden huumeiden saatavuutta ja tekee muidenhuumeidenkäytöstä hyväksyttävää (Grant ja Dawson, 1997;Petraitis et al., 1998; Adalbjarnardottir ja Rafnsson, 2002;Brook et al., 2002; Morral et al., 2002; Parker ja Eggington, 2002; Pudney, 2002; Shillington ja Clapp,2002). Ungdommene bruker sjelden ulovligestoffer uten samtidig å bli eksponert for andre brukere avulovlige stoffer, og mener at de potensielle fordelene vedbruk oppveier potensielle ulemper (Engineer et al., 2003).Bevis for ‘trappetrinnsteorien’ kan forklares med at cannabissetter brukerne i kontakt med et ulovlig marked, noe somletter tilgangen til andre illegale narkotiske stoffer og danneren plattform av aksept for å bruke andre illegale stoffer(Grant og Dawson, 1997; Petraitis et al., 1998;Adalbjarnardottir og Rafnsson, 2002; Brook et al., 2002;Morral et al., 2002; Parker og Eggington, 2002; Pudney,2002; Shillington og Clapp, 2002). Viime vuosina sosiaaliset, taloudelliset ja kulttuuriset tekijät,kuten fyysinen ympäristö, ovat saaneet osakseen yhäenemmän huomiota (Spooner et al. 2001; Lupton et al.,2002). I de senere årene har oppmerksomheten i stadig størregrad blitt rettet mot sosiale, økonomiske og kulturelledeterminanter, inkludert fysisk miljø (Spooner et al.2001;Lupton et al., 2002). Huumeongelmat keskittyvät usein tietyillemaantieteellisille alueille ja asuinalueille. Narkotikaproblemene er oftekonsentrert i bestemte geografiske områder ogboligområder. Esimerkiksi Irlannin kansallisen raportin mukaan kohderyhmien lapsetkohtasivat jatkuvasti huumeidenkäyttäjiä ja mainitsivatohimennen porraskäytävistä ja parvekkeilta löytyvistähuumetarvikkeista. Näillä alueilla asuvat vanhemmat olivaterittäin huolestuneita lastensa voimakkaasta altistumisestahuumeille (O’Higgins, 1999). Eksempelvis oppgir den nasjonale rapportenfor Irland at barn i disse fokusgruppene forteller at det erhelt kurant for dem å møte narkotikabrukere, og at de ofteser brukerutstyr i trappeoppganger og på balkonger.Foreldrene uttrykte sterk uro over sine barns høyeeksponering for narkotika (O’Higgins, 1999). Alankomaissa vuonna 1999 tehdyn nuorisotutkimuksenmukaan suurin osa nuorista osti kannabista ystäviltä (46 %)ja kahviloista (37 %) (De Zwart et al., 2000). I Nederland fant en ungdomsundersøkelse i 1999 atflertallet av unge cannabisbrukere kjøpte stoffet av venner(46 %) og i ’coffee shops’ (37 %) (De Zwart et al., 2000). Nuorten huumekuolemienmäärä nousi kuitenkin 1990-luvulla tasaisesti EU:ssa, jossa Antalletnarkotikarelaterte dødsfall blant unge mennesker i EU settunder ett, steg imidlertid jevnt i løpet av 1990-tallet. Kannatusta on saanut lähestymistapa, jossa selvitetään sekähuumeidenkäytön aloittamiseen että sen vakiintumiseenvaikuttavia erilaisia riskitekijöitä nuorten erittäinheterogeenisessä ryhmässä. Identifisering av en rekker risikofaktorer som virker inn påbåde førstegangsbruk og videre utvikling avnarkotikabruken i en ekstremt heterogenungdomsbefolkning, er en tilnærmingsmåte som etter hverthar fått stadig større gjennomslag. Nämä tekijät voivat ulottuayksilötasolta yhteisön ja makroympäristön tasolle, ja tekijäthuumeiden viihdekäytössä ja ongelmakäytössä ovatluultavasti erilaisia. Faktorene følger etsammenhengende løp fra individ via samfunn tilmakromiljøfaktorer, men er trolig ikke de samme forrekreasjonsbruk som for problembruk. niitä kirjattiin vuosina 1990–2000 yhteensä 3 103 (Nuoren kuolema aiheuttaa suhteellisesti enemmän De fleste av disse dødsfallene gjaldt personer ialderen 15–19 år (FieldSmith et al., 2002). Vaikka ekstaasikuolemat ovat saaneetpaljon huomiota tiedotusvälineissä, liuottimet ovat nuorilleluultavasti suurempi terveysriski kuin muu huumeidenkäyttö. F.eks fant en dansk undersøkelse blant ungemennesker i 2001 at færre 17-åringer rapporterte at dehadde vært på sykehus for narkotikarelaterte problemer, ennfor alkoholrelaterte problemer (Nasjonal rapport for Danmark). I Irland fant en regional studie av pasientjournaler Kohdennetut tutkimukset ovat osoittaneet, että tietyissänuorisoryhmissä huumeidenkäyttö on paljon yleisempääkuin muun väestön keskuudessa. Målrettede spørreundersøkelser har vist at enkelte grupperunge har langt høyere nivåer av narkotikabruk enn det manfinner i den nasjonale befolkningen generelt. Kyse on usein nuorista,jotka on erotettu tai jotka ovat pinnanneet koulusta, jotkaovat tehneet rikoksen, olleet kodittomia tai karanneet kotoatai joiden sisarukset ovat huumeidenkäyttäjiä (Lloyd, 1998;Swadi, 1999; Goulden ja Sondhi, 2001; Hammersley etal., 2003). Dette gjeldergjerne unge mennesker som er utvist fra skole eller harskulket, begått lovbrudd, vært hjemløse eller har rømthjemmefra, eller som har søsken som bruker narkotika (Lloyd,1998; Swadi, 1999; Goulden og Sondhi, 2001; Hammersleyet al., 2003). (172) Näidenheikossa asemassa olevien ryhmien suuruusvaltakunnallisella tasolla viittaa siihen, että nykyisissäkouluissa tehtävissä tutkimuksissa huumeiden levinneisyysarvioidaan liian pieneksi, sillä niissä ei mainitakouluympäristön ulkopuolella olevia riskiryhmiin kuuluvianuoria. En livsstilsundersøkelse blant unge mennesker i Storbritannia i 1998–99 (Youth Lifestyles Survey 1998–99)fant at utbredelsen av narkotikabruk var signifikant høyereblant disse sårbare gruppene (172). EU:ssa on hyvin vähän vertailukelpoisia tietoja”haavoittuvassa asemassa” olevista nuorisoryhmistä. Størrelsen på dissegruppene på nasjonalt plan tyder på at dagensskoleundersøkelser undervurderer utbredelsen av narkotikaved at de ikke identifiserer høyrisikogrupper av unge somikke er å finne i skolemiljøene. Sammenlignbare data for EUom ‘sårbare grupper’ unge mennesker er for tidenmangelvare. Nuorisokulttuurintiettyjen alalajien ja huumeiden välisistä yhteyksistä onpaljon tutkittua tietoa, viimeksi ekstaasin (MDMA) käytönlevinneisyydestä (Griffiths et al., 1997; Springer et al.,1999). Unge mennesker som går ut om kvelden ibestemte dance-miljøer, utgjør en annen sårbar gruppe.Forbindelsene mellom bestemte ungdomskulturer og narkotikaer veldokumentert, senest i forbindelse med spredningen ibruk av ecstasy (MDMA) (Griffiths et al., 1997; Springer etal., 1999). Teknoympäristöissä ainakin kerran ekstaasia I techno-miljøene varierer livstidsprevalensen avecstasybruk fra 12,5 % (Athen) til 85 % (London), mot en EU:ssa ei kerätä rutiininomaisesti tietoa huumeisiinliittyneistä, sairaalahoitoa vaatineista ensiaputapauksista,koska huumeidenkäyttö on luonteeltaan salaista, alkoholiaja muita huumeita käytetään yhdessä ja toksikologisetanalyysit puuttuvat (Tait et al., 2002). Saatavilla olevatsuppeat tiedot viittaavat siihen, että alkoholi rasittaajoidenkin jäsenvaltioiden terveyspalveluja enemmän kuinhuumeidenkäyttö. )Figur 50 OL: Prosentandel av 15-16-årige skoleelever som har drukket seg full eller prøvd cannabis ved 13 års alder eller yngre (nettutgaven).)Figur 51 OL: Sammenligning av rusmiddelbruk blandt gruppe i faresonen (nettutgaven).)Figur 52 OL: Akutte narkotikarelaterte dødsfall blant unge inntil 19 år meldt i EU (nettutgaven).)I EU er gjennomsnittlig forventet levealder nå beregnet til 75 år for menn og 80 for kvinner. Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa tutkimus sairaaloiden sairaskertomuksista kolmenkuukauden aikana. Sen mukaan lähes jokainen 55:stäsairaaloihin otetusta 10–18-vuotiaasta nuoresta joutuisairaalaan alkoholin tai itse aiheutetun myrkytyksen takia(Mid-Western Health Board, 2002; mainittu Irlanninkansallisessa raportissa). Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge over en tremånedersperiode at nesten alle de 55sykehusinnleggelsene av unge i alderen 10–18 var knyttet tilalkohol alene eller forsettlig selvforgiftning (Mid-Western Health Board, 2002; rapportert i Nasjonal rapport for Irland). Lainsäädäntötoimenpiteet ja suositukset Rettslige tiltak og anbefalinger kvelden/natten. Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on äskettäintehty aloitteita nuorten huume- ja alkoholiongelmienvähentämiseksi. Esimerkiksi Irlannin vuoden 1999 lapsilainmukaan vanhemmilla on vastuu lastensa valvonnasta.Vanhemmille määrättäviä seuraamuksia ovat hoitoonohjaaminen huumausaineiden väärinkäytön takia javanhemmuustaitojen opettaminen. I Irland står politiet for gjennomføringen avto nasjonale initiativer som skal sikre offentlig ro og orden.Operation Oíche fokuserer på mindreåriges drikking og brukav ulovlige rusmidler samt salg av alkohol til mindreårige, og Operation Encounter fokuserer på asosial atferd på offentligsted samt på steder med alkoholbevilling, på nattklubber og i‘hurtigmat’-utsalg. Vaikeasti valvottavillelapsille voidaan antaa ulkonaliikkumiskielto yöllä. For ytterligere opplysninger om rettsligetiltak, se s. 42. Monenlaisia tarpeita ja toimenpiteitä En bred, sammenhengende strøm av behov og tiltak EU:n keskeisenä tavoitteena huumeiden ja alkoholinväärinkäytön torjunnassa on toteuttaa asianmukaisiatoimenpiteitä, joiden vaikutus on mahdollisimman tehokas.Toimenpiteillä on viisi laajaa ja joskus päällekkäistäkohderyhmää, jotka ovat: 1) kouluikäiset nuoret, 2) nuorethuumeiden kokeilu- ja viihdekäyttäjät, 3) vähäosaisillaalueilla asuvat nuoret, 4) nuoret rikoksentekijät ja 5)huumehoitoa tarvitsevat nuoret. (175) En viktig EU-målsetting i kampen mot narkotika- ogalkoholmisbruk er å iverksette tiltak som har størst muligvirkning. Hovedfokus er satt på fem brede, noen gangeroverlappende, målgrupper for tiltaksstrategiene: 1) unge iskolealder, 2) unge som eksperimenterer med eller brukernarkotika for rekreasjon, 3) unge fra områder med sosialnød, 4) unge lovbrytere og 5) unge som trengernarkotikabehandling (175). Kouluissa tehtävä ehkäisevä huumetyö on hyvin yleistätämän tavoitteen saavuttamiseksi. Forebyggende arbeid på skolene er et av de mest utbredte tiltakenefor denne målgruppen. Tarkempia tietoja onsivulla 45. Ytterligere opplysninger finnes på s. 45. Alkoholin saantia valvotaan lähes kaikissa jäsenvaltioissavaltion monopolilla tai anniskelujärjestelmällä.Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa on yritetty valvoanuorten alkoholin saantia asettamalla ikärajoja (yleensäjoko 16 tai 18 vuotta) alkoholin myynnilleanniskelutiloissa ja myyntipaikoissa. I nesten alle medlemsstatene kontrolleres tilgjengelighetenav alkohol enten gjennom statlige monopol ellerbevillingsordninger. Det er gjort forsøk på å begrensetilgangen til alkohol for unge i de fleste medlemsstatene i EU ved innføring av aldersgrenser (vanligvis 16 eller 18 år)for kjøp av alkohol både for konsum på stedet og til å tamed seg. Portugalissa otettiinkäyttöön ikärajat vasta melko äskettäin, tammikuussa2002. Portugal innførte aldersgrenser ganske nylig – ijanuar 2002. Alkoholimainonnan rajoitukset vaihtelevattäydellisestä kiellosta vapaaehtoisiin mainonnansääntöihin tai rajoitusten puuttumiseen (Rehn et al.,2001; Bye, 2002). Restriksjonene på alkoholreklame varierer fratotalforbud til frivillig regulering eller ingen restriksjoner(Rehn et al., 2001; Bye, 2002). Yhdistyneessä kuningaskunnassarajoitetaan savukkeensytyttimien täyttöosien myyntiä alle18-vuotiaille vuonna 1999 savukkeensytyttimientäyttöpakkauksista annetuilla (turvallisuus)määräyksillä(Field-Smith et al., 2002). I Storbritannia ble salg avlightergass til personer under 18 år regulert gjennom Cigarette Lighter Refill (Safety) Regulations 1999 (FieldSmith et al., 2002). Arvellaan, että kuolemia ononnistuttu vähentämään lainsäädännön ja vanhemmillesuunnattujen tiedotuskampanjojen avulla.Lainsäädännössä on jonkin verran eroja. Man mener at denne lovgivningen,sammen med opplysningskampanjer rettet mot foreldre, harført til en reduksjon i antall dødsfall. Lovgivningene varierernoe, og lite er kjent om praksis. Esimerkki uudesta aloitteesta,jossa käsitellään käytännön kysymyksiä, löytyy Saksasta,jossa äskettäin annettu ns. ”omenamehulaki”(Apfelsaftgesetz) velvoittaa baareja tarjoamaanvähintään yhtä alkoholitonta juomaa, joka maksaavähemmän kuin halvin alkoholijuoma (Saksan ja Alankomaiden kansalliset raportit). Et eksempel på nyeinitiativer som skal ta for seg praksisrelaterte spørsmål,finnes i Tyskland, som nylig har innført ’eplejuice-loven’,som krever at alle skjenkesteder skal tilby minst énalkoholfri drikk billigere enn billigste alkoholholdige drikk(nasjonale rapporter fra Tyskland og Nederland). Yhdistyneessäkuningaskunnassa vähittäismyyjät ovat hallituksentukemina ottamassa käyttöön uutta järjestelmää, jossanuorille asiakkaille annetaan eräänlainen ”passi”, jonkaavulla voidaan valvoa alkoholin ja liuottimien ostamiselleasetettuja ikärajoja (BBC News). IStorbritannia har detaljister med støtte fra myndighetenelansert en ny ordning som går ut på at det deles ut spesielle’tillatelser’ til unge kunder for å håndheve aldersgrensenepå kjøp av alkohol og løsningsmidler (BBC News). Usean jäsenvaltion kouluissa on annettu suosituksia siitä,miten toimitaan huumevälikohtausten ja huumeita käyttävienkoululaisten kohdalla. På skolepolitisk nivå har flere medlemsstater gitt anbefalingerfor hvordan det skal reageres mot forhold som omfatternarkotika og elever som bruker narkotika. Ranskassa painotus on”riskikäyttäytymistä ehkäisevissä tarkistuspisteissä kouluissa”ja ongelmienratkaisemisessa kohdennetun neuvonnanavulla. I Frankrike er detsatt sterkt fokus på ’Referansepunkter for forebygging avrisikoatferd i skolen’ og problemløsning gjennom målrettetrådgivning. Koulujen henkilökunnalle annetaanammattikoulutusta, jotta pystytään puuttumaan nuortenpoikkeavaan käytökseen. Det er også satt fokus på profesjonell opplæringav undervisningspersonalet for at de skal kunne håndtereavvikende atferd blant de unge. Itävallassa ja Saksassa Step by Step -ohjelmissa (176) opettajia autetaan havaitsemaanoppilaiden huumeidenkäyttö ja puuttumaan siihen.Norjassa on julkaistu tätä varten käsikirja. I Østerrike og Tysklandhjelper STEP-by-STEP-programmene (176) lærere med åidentifisere og gripe inn overfor elever som bruker narkotika.I Norge er det utgitt en håndbok for formålet. Yhdistyneen kuningaskunnan huumeiden ehkäisemisenneuvontakeskus arvioi koulusta erotetuille nuorilletarkoitetun ehkäisevän huumetyön ohjelman ja totesi, ettähuumeohjelmia tarvitaan, mutta lyhyet huumevalistusjaksoteivät riitä. I Nederland kan personer under 18 år ikke kjøpe cannabis. Reklame for cannabisprodukterer forbudt, og i de senere år har den skjerpede kontrollenmed disse ført til en betraktelig reduksjon i antallet kunder under 18 år (Nasjonal rapport fra Nederland). I København, Danmark, har politiet stengt om lag 50 cannabisklubber siden loven som forbyr gjester i visselokaler, trådte i kraft (Nasjonal rapport fra Danmark). Monet ohjelman kohderyhmään kuuluneet nuoretkäyttivät jo huumeita, joten ohjelmat olisi kohdennettavanuorempiin lapsiin ja niissä olisi selkeästi tunnistettavaongelmat ja puututtava niihin. Mange i programmetsmålgruppe brukte allerede narkotika, noe som tyder på atprogrammene bør gjennomføres i yngre alder, og at man børidentifisere problemene klart og håndtere dem. Portugalin uudessakansallisessa ehkäisyohjelmassa on varattu 400 000 euroa Portugals nyenasjonale rammeplan for forebygging forutsetter en bevilgningpå 400 000 euro til alternative skolefagplaner og fagutdanningfor unge som dropper ut av skolen. )Kaavio 53 OL: Valikoiva ennaltaehkäisy – toimien kohteet (verkkoversio).)Ks. http://eddra.emcdda.eu.int:8008/eddra/plsql/showQuest?Prog_ID=36. )Figur 53 OL: Selektiv forebygging – tiltaksmål (nettutgaven).)Se EDDRA http://eddra.emcdda.eu.int:8008/eddra/plsql/showQuest?Prog_ID=36. Luku 3: Erityiskysymyksiä Kapittel 3: Utvalgte aspekter prosjektene. Joskus hankkeentyöntekijät ajavat tapahtumiin asuntoautolla, jossa voidaanrauhassa antaa epävirallista neuvontaa. En oversikt over pågående prosjekter ogdagens politikk finnes i en serie tabeller på Internett ( EDDRA:n hankkeissa on toteutettu yleiskatsaus ja analyysi ehkäisevästä huumetyöstä juhlintaympäristöissä. (180 Eksperimentering med og rekreasjonsbruk avnarkotika blant unge i nærmiljøet Nuoret huumeiden kokeilu- ja viihdekäyttäjätyhteisöissä verkkoversiona esitetyissä taulukoissa. (181 Østerrike og Spania har utvidet disse tilbudene, mens Nederland har begrenset dem til tilbud av høymetodologisk standard. Paikalla annettavilla neuvontapalveluilla ja pillereidentestauksella reiveissä pystytään – komission rahoittamantuoreen tutkimuksen mukaan – tehokkaasti tavoittamaan nenuoret, jotka käyttävät huumeita säännöllisesti mutta eivätpidä itseään huumeidenkäyttäjinä eivätkä ottaisi yhteyttävarsinaisiin huumetukipalveluihin. Tutkimuksessa havaittiinmyös, että pillereiden testaus ei ole pidättyvyyteensuuntautuvien ehkäisytoimien vastaista. En annen type tiltak går på jevnaldrende, selvhjelpsgrupperog alternativer til narkotikabruk, som f.eks. informasjon ogpsykososial støtte, samt engasjement i kulturelle ellersportslige aktiviteter (f.eks. sommerleire i Hellas). (182) Itävallassa ja Espanjassa näitä palveluja on nyt laajennettu, kun taas Alankomaissa ne rajoittuvat palveluihin, joiden menetelmientarkkuus on suuri. Spaniahar i noen år hatt alternative fritidsopplegg tilgjengelig overhele landet. Muita toimenpiteitä ovat vertaisryhmät, oma-apuryhmät jahuumeidenkäytön vaihtoehdot, kuten tiedotus japsykososiaalinen tuki sekä osallistuminen kulttuuri- taiurheilutapahtumiin (esimerkiksi kesäleireille Kreikassa).Espanjassa on jo joitakin vuosia ollut vaihtoehtoisia vapaaajanohjelmia koko maassa. Det blir stadig klarere hvilke potensielle skadevirkningeralkohol eller narkotika har på livet til en liten, mensignifikant andel av ungdomsbefolkningen. Alkoholin- ja huumeidenkäytön aiheuttamat mahdollisethaitat pienen mutta merkittävän nuorisoryhmän elämässätunnustetaan yhä paremmin. En viktigmålgruppe for mer effektive tiltak er sårbare grupper ungemennesker som bruker alkohol og eksperimenterer mednarkotika for rekreasjonsformål, og som ikke er klar over,eller i stand til å kontrollere, de risikoene som er knyttet tilderes bruksmønster (overdoser, ulykker, kriminalitet, vold,tap av studie-/arbeidsevne, seksuelt overførte infeksjonerog mer langsiktige helseskader på lever/hjerne, osv.) Toimenpiteitä tehostetaanetenkin heikossa asemassa olevissa nuorisoryhmissä, joissanuoret hauskaa pitääkseen juovat alkoholia ja kokeilevathuumeita tiedostamatta tai pystymättä hallitsemaanhuumausaineiden käyttötapoihin liittyviä riskejä (kutenyliannostus, tapaturmat, rikollinen käyttäytyminen,väkivalta, oppimis- tai työkyvyn menetys, sukupuoliteitseleviävät tartunnat ja maksan/aivojen pitkäaikaisetterveyshaitat) (Boys et al., 1999; Parker ja Egginton,2002). (Boyset al., 1999; Parker og Egginton, 2002). Huoli alkoholin ja huumeiden viihdekäytönmuuttumisesta ja etenkin naisten terveysriskeistä kasvaa EU:ssa. Bekymringen overendrede mønstre for alkohol- og narkotikabruk forrekreasjonsformål øker stadig i EU, og særlig overhelserisikoene for kvinner. Ajanvietetilat, kuten baarit, diskot, urheiluseurat januorisoseurat, näyttäisivät olevan sopivia ympäristöjäehkäisevään huumetyöhön, sillä niissä kokoontuu suurijoukko nuoria, joista monet käyttävät tai ovat vaarassaryhtyä käyttämään huumeita. (177) On välttämätöntädokumentoida menetelmiä ja arvioida perusteellisestitoimenpiteitä tässä ympäristössä. Rekreasjonssteder som barer,diskoteker, sportsklubber og ungdomsklubber synes å væreegnede steder for forebyggende arbeid ettersom degaranterer kontakt med et stort antall unge, hvorav mangebruker narkotika eller står i fare for å gjøre det (177). Det eret presserende behov for metodedokumentasjon og grundigevaluering av tiltakene i slike miljøer. Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa on vapaaehtoisia aikuisia,jotka partioivat keskustan kaduilla viikonloppuiltaisin ja -öisin (”night ravens”). Norge, Sverige og Danmark har ’Natteravnene’, som ergrupper av frivillige voksne som i helgene om kvelden ognatten patruljerer sentrumsgatene. Målet er å være synligeog tilgjengelige for de unge. Heidän paikallaolonsa on tarkoitusvähentää väkivallan ja häiriöiden todennäköisyyttä. Tanken er at nettopp det at deer til stede, vil redusere sannsynligheten for vold og skade. Ranskassa 30 prosentissa departementeista toteutettiinvuonna 2001 ehkäiseviä toimenpiteitä tai annettiinensiapua tanssitapahtumissa. I 2001 gjennomførte minst 30 % av ’departementene’ i Frankrike forebyggende tiltak eller tilbød førstehjelp pådanse-tilstelninger. Vähäosaisilla alueilla asuvat nuoret henkilökunta ja asiakkaat. (178 I et helsedistrikt i Irland har ‘The sound decisions’-prosjektet (178 ) Luxemburgissa huumetyöstä vastaavilla virastoilla ei ole laillisia oikeuksia toimenpiteisiinyökerhoissa. I Sverige har Narkotikakommisionen gjennomgåttforskningsmaterialet omkring forebyggende tiltak(Narkotikakommissionen, 2000). Alankomaissa järjestetään kouluttajien koulutuskursseja,joissa opetetaan ensiaputaitoja viihdeympäristöissätapahtuvien huumevälikohtausten varalta. I Nederland organiseres det opplæring i førstehjelp inarkotikarelaterte situasjoner for ledere/trenere i ulikefritidsmiljøer. Ruotsissa huumausainekomitea on tehnytkirjallisuuskatsauksen ennaltaehkäiseviä toimenpiteitäkoskevista tutkimuksista (Narkotikakommissionen, 2000),jossa todetaan, että tarvitaan kolmenlaisia aloitteita:köyhimmille suunnattuja erityisaloitteita, kansanterveyttäparantavia yleisiä aloitteita sekä sellaisia aloitteita, joillaautetaan heikossa asemassa olevia perheitä. Det nederlandske ‘Going out and drugs’-initiativet omfattertiltak rettet mot ulike miljøer utenom skolen, hvor ungdombruker narkotika, som ’coffee shops’, diskoteker, fester ogklubber, samt på store musikkarrangementer. Irlanti, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat ainoatjäsenvaltiot, jotka määrittävät erityisalueita ja pyrkivätkehittämään niille erityisohjelmia. Mange prosjekter retter seg mot narkotikabrukere innenmusikkmiljøet med sikte på å redusere risikoen for å brukelovlige eller ulovlige rusmidler. Alankomaiden ”Going out and drugs” -aloitteeseen kuuluutoimenpiteitä erilaisissa koulun ulkopuolisissa ympäristöissä,joissa nuoret käyttävät huumeita, kuten kahviloissa,diskoissa, juhlissa ja klubeilla sekä paikoissa, joissajärjestetään suuria musiikkitapahtumia. Irland, Portugal og Storbritannia er de enestemedlemsstatene som identifiserer bestemte områder medsikte på å igangsette spesialprogrammer i disse områdene.I Irland har ’Young People’s Facilities and Services Fund’(YPFSF) som mål å trekke unge mennesker ‘i faresonen’ fradisse svakere stilte områdene inn i tilbud og aktiviteter somleder dem bort fra farene ved misbruk av rusmiddel. (177)Kaavio 54 OL: Kohderyhmien parissa tehtävä ehkäisevä huumetyö vapaa-ajan ympäristössä (verkkoversio).(178)Ks. http://eddra.emcdda.eu.int:8008/eddra/plsql/showQuest?Prog_ID=356. (179) Ks. http://www.emcdda.eu.int/responses/infosites.shtml.(180)Ks. http://eddra.emcdda.eu.int:8008/FurtherReading/eddra_party_settings.pdf. (177)Figur 54 OL: Målgrupper for forebygging i fritidsmiljøer (nettutgaven).(178)Se http://eddra.emcdda.eu.int:8008/eddra/plsql/showQuest?Prog_ID=356. (179) Se http://www.emcdda.eu.int/responses/infosites.shtml.(180)Se http://eddra.emcdda.eu.int:8008/FurtherReading/eddra_party_settings.pdf. (181) Taulukko 16 OL: Vapaa-ajan ympäristössä tehtävän ehkäisevän huumetyön tärkeimmät määrälliset parametrit; taulukko 17 OL: Kenttätyö / ehkäiseväntyön hankkeet vapaa-ajan ympäristössä; ja taulukko 18 OL: Yleiskatsaus vapaa-ajan ympäristössä toteutettavan kenttätyön / ehkäisevän huumetyön hankkeiden toimintalinjoihin ja puitteisiin (verkkoversio). (181) Tabell 16 OL: Viktigste kvantitative parametre for forebyggende tiltak i fritidsmiljøer; tabell 17 OL: Feltarbeid/forebygging i fritidsmiljøer; og tabell 18 OL:Oversikt over politikk og rammer for feltarbeid/forebygging i fritidsmiljøer (nettutgaven). Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge et direkte samarbeid med ungdomsdomstolene og andrekompetente aktører innen rettshåndhevelse. Saksan FRED-hankkeen tavoitteena on puuttua varhain aloitteleviin huumeidenkäyttäjiin. (185) Suomen lainvalvontahankkeissa noudatetaan samoja periaatteita. FRED-prosjektet i Tyskland har som siktemål å tilby tidligintervensjon for førstegangsregistrerte narkotikabrukere ( HAZ-alueet (Health Action Zone) ovatmonen viraston kumppanuuksia, jotka sijaitsevat Englanninvähäosaisimmilla alueilla. Finske prosjekter innen rettshåndhevelse opererer etter desamme prinsippene. Niiden tavoitteena on puuttuaterveyden epätasa-arvoon terveyden- ja sosiaalihuollonuudenaikaistamisohjelmissa, jotka kattavat laajasti heikossaasemassa olevia ja mahdollisesti riskiryhmään kuuluvianuoria (130 hanketta ja aloitetta 26 HAZ-alueella).Connexions on Yhdistyneessä kuningaskunnassa toimiva13–19-vuotiaiden nuorten tuki- ja neuvontapalvelu, jossayksilöidään riskiryhmään kuuluvat nuoret ja ohjataan heitähuumehoitopalveluihin. Unge med behov for behandlingstjenester utjevne helsemessige ulikheter gjennom moderniseringsprogrammer for helse- og sosialomsorgen samt å dekke etvidt spekter av sårbare unge mennesker som man tror kanvære i faresonen for narkotikamisbruk (130 prosjekter ogtiltak i 26 HAZer). ’Connexions’ er en britisk støtte- ogrådgivingstjeneste for unge i alderen 13–19, somidentifiserer unge mennesker i faresonen og henviser demtil spesialiserte narkotikatjenester. Vuonna 2002 oli olemassa27kumppanuutta, ja vuoteen 2003 mennessä on tarkoitusperustaa vielä 20 kumppanuutta. I 2002 var 27 partnerskap i drift, og ytterligere 20 er forventet åkomme i gang i 2003. Yhdistyneessä kuningaskunnassa kaikki Drug Action Teams-yksiköt tekivät arvion vuonna 2001 nuorten tarpeista, janiitä edellytetään suunnittelemaan (Young People Substance Misuses Plans, YPSMPS) paikallisten tarpeiden perusteellapalveluita nuorille aina yleisestä huumausaineidenehkäisemisestä niiden väärinkäytön hoitopalveluihin. I Storbritannia gjennomførte alle ’Drug Action Teams’ (DAT)i 2001 en vurdering av unge menneskers behov, og skalplanlegge tjenester for unge mennesker på grunnlag av’Young People Substance Misuses Plans’ (YPSMPS), fraallmenne forebyggende tjenester til behandlingstjenester forrusmiddelmisbruk, alt basert på lokale behov. Huumehoitopalvelujen tarve on merkittävä indikaattorihuumeriippuvuudesta ja suuresta hädästä. Vuonna 2001alle 19-vuotiaiden nuorten osuus erikoistuneenhuumehoidon tarpeesta EU:ssa oli alle 10 prosenttia.Ylipuolet hoitoa saaneista nuorista käytti päähuumeenaankannabista. I Østerrike arbeider mobile sentre, med unge mennesker pågaten som målgruppe, i nært samarbeid med andrerelevante hjelpeorganisasjoner, for på et tidlig stadium åyte assistanse til ungdom og unge voksne brukere. kattavuutta on tarkoitus laajentaa tulevaisuudessa. (183 Det erforventet at den geografiske dekningen for disse sentrene vil bli utvidet i framtiden (183 Vastaavasti Irlannissa on yksialueellinen terveysneuvontakahvila, jonka tavoitteena ontarjota nuorille sekä ehkäisevää huumetyötä että suoriaterveyspalveluja. Nesten enfiredel ble behandlet for opiatproblemer, og resten var liktfordelt på behandling for bruk av kokain og andrestimulerende stoffer. Der er imidlertid nasjonale variasjoner– f.eks. behandler Irland en større andel unge enn noeannet land i EU. Joissakin maissa on kehitetty erikoistuneita hoitopalveluita.Esimerkiksi Alankomaissa on pienimuotoinen klinikka13–18-vuotiaille. I Finland tilbyr Walkers ungdomskafeer (184) tidlig intervensjon.Tilbudet finnes nå på 24 steder. Suomessa korostetaan jatkuvaa jaintensiivistä psykososiaalista hoitoa ja tarvittavaalaitoshoitoa. Frivillige voksne som har fåttspesialopplæring spiller, med støtte fra profesjonelleungdomsarbeidere, en viktig rolle. Vuoden 1999 tietojen mukaan nuorillehuumeidenkäyttäjille oli kuusi hoitoyksikköä, joissa oliyhteensä 40 vuodepaikkaa. Det er gjort en innsats for ågjøre ungdomskafeene til trygge møteplasser. Lisäksi koulukodeissa oli kolmehuumehoitoon erikoistunutta yksikköä, joissa oli yhteensä23vuodepaikkaa. På samme måteer det i ett helsedistrikt i Irland åpnet en helserådgivningskafé,som skal drive forebyggende arbeid overfor unge menneskersamtidig som det gis direkte tilgang til helsetjenester. Luxemburgissa on yksi erikoistunuthoitokeskus, jonka asiakkaista 43 prosenttia on alle 16-vuotiaita. I Norge har de fleste større kommuner utekontakter. Kreikassa varhaisessa vaiheessa toteutettavattoimenpiteet suunnataan nuoriin huumeidenkäyttäjiin jaheidän perheisiinsä (perheterapia) sekä nuoriin, joilla onongelmia virkavallan kanssa. De harblant annet som mål å tilby ulike forebyggende tiltak rettetmot større barn og ungdom samt gi rådgivning og henvisetil støtte- og behandlingsapparat. Joissakin jäsenvaltioissa on kohdennettuja tuki-, koulutus- jakenttätyöohjelmia riskiryhmään kuuluville nuorille, kutennuorille rikoksentekijöille. Noen land har utviklet spesialiserte behandlingstilbud fordenne aldersgruppen. Nederland har f.eks. ensmåskalaklinikk med 13–18-åringer som målgruppe. Joissakin aloitteissa on onnistuttuvähentämään rikostuomion saaneiden nuorten määrää. I Hellas rettes tidlig intervensjon motungdom som bruker narkotika og deres familier(familieterapi), og ungdommer som har problemer medrettsvesnet. Ruotsissa 12–21-vuotiaat nuoret, joilla on vakaviapsykososiaalisia ongelmia, joihin liittyy usein myös rikollistakäyttäytymistä ja psykoaktiivisten aineiden käyttöä, voidaansijoittaa laitoshoitoon ilman nuorten suostumusta.Hoitomenetelmiä ovat ympäristöterapia, funktionaalinen Noen medlemsstater har målrettede støtte, opplærings- ogoppsøkende programmer for ungdom i faresonen, f.eks. ungelovbrytere. En viktig effekt av noen av disse tiltakene har værtå redusere antallet ungdommer som blir straffedømt. Luku 3: Erityiskysymyksiä Kapittel 3: Utvalgte aspekter 186) Lisätietoja suljettuun nuorten laitoshoitoon. (hoitotoimenpiteistä on sivulla 49. Sosial eksklusjon og reintegrasjon mangelen på informasjonskilder og sammenlignbare datafor Europa sett under ett. Syrjäytyminen ja yhteiskuntaansopeuttaminen Definisjoner og konsepter Seuraavien väestöryhmien katsotaan yleensäkirjallisuudessa ja tutkimuksissa olevan syrjäytymisvaarassa:vangit, maahanmuuttajat (188), kodittomat, seksityöntekijät jaheikossa asemassa olevat nuoret. Ifølge den siste spørreundersøkelsen om ‘sosial utrygghet ogintegrasjon’ (187) varierer andelen av den europeiskebefolkningen som er truet av fattigdom og sosial eksklusjon fra9 % til 22 % (Det europeiske råd, 2001). Viimeisen yhteiskunnallista epävakautta ja yhteiskuntaansopeuttamista käsitelleen tutkimuksen (social precarity andintegration) (187) mukaan köyhyyden ja syrjäytymisenvaarassa olevan väestön osuus vaihtelee eri puolilla Eurooppaa 9:stä 22 prosenttiin (Eurooppa-neuvosto, 2001).Syrjäytyneinä pidetään henkilöitä, jotka eivät kykeneosallistumaan täysipainoisesti talous-, yhteiskunta- jasiviilielämään ja/tai joiden tulot ja muut resurssit(henkilökohtaiset, perheen ja kulttuuriset) ovat niinriittämättömiä, että he eivät kykene nauttimaan elintasosta,jota heitä ympäröivässä yhteiskunnassa pidetäänhyväksyttävänä (Gallie ja Paugam, 2002). Mennesker anses somsosialt ekskludert dersom de ‘er forhindret fra å delta fullt ut idet økonomiske, sosiale eller sivile liv, og/eller dersom deresadgang til inntekt og andre ressurser (personlige,familiemessige og kulturelle) er så utilstrekkelige at de erforhindret fra å ha en levestandard som regnes som akseptabelav det samfunnet de lever i’ (Gallie og Paugam, 2002). Vankeuden ja huumeidenkäytön välinen yhteys onpaljastunut hyvin tiiviiksi (ks. myös s. 34). Forbindelsen mellom fengselsopphold og bruk av narkotikahar vist seg å være ganske nær (se også s. 34). Suuri osavangeista on käyttänyt huumeita jo ennen vankilaanjoutumista, ja vangitsemisen syy liittyy useinhuumeidenkäyttöön. En storandel innsatte bruker narkotika før de blir fengslet, oggrunnen til fengslingen er ofte knyttet til narkotikabruk.Noen følger imidlertid en annen linje og blir brukere etter åha blitt fengslet for andre lovbrudd. Joillakin henkilöillä tilanne kehittyypäinvastaisesti, ja he ryhtyvät käyttämään huumeita vastajouduttuaan vankilaan muista rikoksista. Studier tyder på atmellom 3 % og 26 % av brukerne i europeiske fengslerbegynner å bruke narkotika under soning, og mellom 0,4 %og 21 % av innsatte sprøytebrukere satte sin første sprøyte ifengsel. Tutkimustenmukaan 3–26 prosenttia Euroopan vankiloissa istuvistahuumeidenkäyttäjistä alkaa käyttää huumeita vankilassa, ja0,4–21 prosenttia vangituista injektiokäyttäjistä on alkanutkäyttää huumeita suonensisäisesti vankilassa.Huumeidenkäyttö on hyvin yleistä vankiloissa: jopa54prosenttia vangeista on ilmoittanut käyttäneensähuumeita vankilassa, ja jopa 34 prosenttia ilmoittaakäyttäneensä huumeita suonensisäisesti vankilassa(Stoever,2001; EMCDDA, 2002a). Narkotikabruk er svært vanlig i fengslene, og inntil54 % av de innsatte rapporterer at de har brukt narkotikamens de satt inne, og inntil 34 % rapporterer omsprøytebruk i fengsel (Stoever, 2001; EONN, 2002a). ”Mustien ja etnisten vähemmistöjen” ja huumeidenkäytönvälinen suhde on epäselvempi, koska tietoja on niukastisaatavilla. Forbindelsen mellom ‘svarte og etniske minoritetsgrupper’og narkotikabruk er mindre klar siden lite informasjon ertilgjengelig. Mikään tieteellinen näyttö ei viittaa siihen, ettähuumeidenkäyttö olisi yleisempää maahanmuuttajien kuinvaltaväestön keskuudessa. Det foreligger ikke vitenskapelig bevis for atnarkotikabruk er mer utbredt blant innvandrere enn ibefolkningen generelt. Joissakin tiettyjen etnistenvähemmistöjen parissa tehdyissä tutkimuksissa on kuitenkin I noen studier blant bestemte etniskeminoritetsgrupper er det imidlertid funnet en større andelproblembrukere i disse gruppene enn i befolkningengenerelt, f.eks. blant ingrerne i Finland (hvor anslagsvis1–2 % bruker narkotika, særlig heroin), kurdere i Tyskland,sigøynere i Spania, portugisiske borgere i Luxembourg(Origer, 1999) og flere etniske grupper i Nederland(Vrieling et al., 2000) (189). Kaavio 22: Syrjäytymisen ja huumeidenkäytön välinen yhteys Figur 22: Forholdet mellom sosial eksklusjon og narkotikabruk Sairastuminen/ vammautuminen Sykdom/uførhet Syrjäytyminen Sosial eksklusjon Huumeidenkäytön jasyrjäytymisen välinen yhteys ei kuitenkaan ole syy-yhteys,koska kaikki huumeidenkäyttäjät eivät ole syrjäytyneitä(Tomas, 2001). I litteraturen og forskningen blir følgendebefolkningsgrupper vanligvis ansett for å være i fare for Kun tämä monitahoisuus otetaan huomioon, voidaananalysoida huumeidenkäyttöä syrjäytyneiden väestöjenkeskuudessa ja tutkia huumeidenkäyttäjien syrjäytymistä(kaavio 22). Hjemløshet sexarbeidere og sårbare unge mennesker. Bias ogmetodologiske begrensinger i den framlagte informasjonenom narkotikabruk og bruksmønstrene blant sosialtekskluderte grupper må tas i betraktning på grunn av Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa käyttänyt huumeita ainakin kerran verrattuna 29–39 %:iin Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge 19 1 sellaisista lapsista, joiden vanhemmat eivät käytä huumeita). ( Når det gjelder mønstrene for bruk av narkotika, er detfunnet forskjeller mellom de etniske gruppene. Portugalissaperheen sisäisen hyväksikäytön ja väkivallan nuorten uhrienilmoitetaan alkavan seitsemän kertaa todennäköisemminkäyttää heroiinia kuin valtaväestöön kuuluvien nuorten(Lourenço ja Carvalho, 2002). Bruk av khatrapporteres bare av somaliske befolkningsgrupper ogsvarte afrikanere, mens heroin røykes av innvandrere fra Surinam og Bangladesh. Huumeidenkäyttötavoissa on eroja etnisten ryhmien välillä.Khatia käyttävät ilmoitusten mukaan vain somalit ja mustatafrikkalaiset, kun taas heroiinia polttavat Surinamesta ja Bangladeshista kotoisin olevat maahanmuuttajat.Huumeidenkäytön aloittamisikä taas vaikuttaa olevanalhaisempi Espanjan romanien keskuudessa (2–3 vuottaalhaisempi) kuin syntyperäisten espanjalaisten keskuudessa(Eland ja Rigter, 2001; Reinking et al., 2001; Fundación Secretariado General Gitano, 2002). Og narkotikabruken blantsigøynere i Spania ser ut til å starte i yngre alder (2–3 åryngre) enn i den innfødte befolkningen (Eland og Rigter,2001; Reinking et al., 2001; Fundación Secretariado General Gitano, 2002). Heistähuumeita on käyttänyt ainakin kerran 2–8kertaa useampikuin nuorista, jotka eivät ole koskaan karanneet kotoaan.Heidän yleisimpiä huumeitaan ovat crack, heroiini jaliuottimet. Problemer på skolen er en annenrisikofaktor for å begynne med narkotika. Kouluongelmat ovat toinen riskitekijä, joka lisäähuumeidenkäyttöä: huumeidenkäytön levinneisyys on korkeasellaisten lasten keskuudessa, jotka eivät käy koulua (Amosséet al., 2001), jotka käyvät koulukotia (Suomessa 40 %:llakoulukotinuorista ilmoitettiin olleen väärinkäyttöongelmajonkin aikaa, määrästä 16%liittyi huumeisiin) (Lehto-Saloetal., 2002) ja joidenkoulumenestys on heikkoa(Norjassa13,5%) (Vesteletal.,1997). Det rapporteresom høy utbredelse av narkotikabruk blant: barn som ikkegår på skole (Amossé et al., 2001), blant dem som går påspesialskoler (40 % av elevene i spesialskoler i Finland blerapportert på ett eller annet tidspunkt å ha hatt etrusmiddelproblem, hvorav 16 % et narkotikaproblem) (LehtoSalo et al., 2002) og blant dem som får dårlige karakterer(13,5 % i Norge) (Vestel et al., 1997). Seksityöntekijöiden keskuudessa huumeidenkäyttö on useinmotiivi prostituutiolle, mutta se voi myös olla prostituutionseuraus (kuten muidenkin huumeidenkäyttöön liittyvientekijöiden kohdalla). Huumeidenkäyttötavat vaihtelevat senmukaan, onko prostituutio alkanut ennen huumeriippuvuuttavai sen jälkeen. Blant sexarbeidere er narkotikabruk ofte et motiv forprostitusjon, men kan også være en konsekvens (akkuratsom for andre faktorer knyttet til narkotikabruk).Bruksmønstrene varierer avhengig av hva som kom først,prostitusjonen eller narkotikaavhengigheten. Italiassa katuprostituoitujen parissa tehdyssälaadullisessa tutkimuksessa havaittiin, että kun seksityöntekijätalkavat käyttää huumeita käsitelläkseen prostituutioon liittyviäongelmia, he käyttävät pääasiallisesti alkoholia sekärauhoittavia ja muita psykoaktiivisia lääkkeitä; heroiini taason ensisijainen huume silloin, kun huumeriippuvuus onprostituution pääasiallinen syy (Calderone et al., 2001). En italienskkvalitativ undersøkelse blant gateprostituerte fant at nårsexarbeiderne begynner å bruke narkotika for å takleproblemer relatert til prostitusjonen, bruker de hovedsakeligalkohol, beroligende midler eller andre psykoaktive stoffer.Derimot er heroin det stoffet som hovedsaklig brukesdersom avhengighet er hovedgrunnen til prostitusjonen.(Calderone et al., 2001). Myös kodittomien ilmoitetaan kuuluvan huumeidenkäytönriskiryhmään. Hjemløse blir også rapportert å være i faresonen fornarkotikabruk. Vaikka Euroopan tasolla ei olekaan saatavillavertailukelpoisia tietoja kodittomuuden ja huumeidenkäytönvälisestä suhteesta, monissa maissa on tehty erityisiätutkimuksia, joiden mukaan huumeidenkäyttö on yleinenongelma kodittomien keskuudessa (kansalliset raportit, 2002).Tanska, Ranska, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta ovatilmoittaneet, että 80 prosenttia tilapäismajoituksessa asuvistakodittomista on riippuvaisia huumeista, ja levinneisyysasteetovat vielä korkeampia kaduilla asuvilla tai muista sosiaalisistaongelmista kärsivillä kodittomilla. Selv om det ikke foreligger sammenlignbaredata fra hele Europa om forbindelsen mellom hjemløshet ognarkotikabruk, er det gjennomført spesifikke studier i mangeland, og narkotikabruk rapporteres som et vanlig problemblant hjemløse (Nasjonale rapporter, 2002). Danmark,Frankrike, Nederland og Storbritannia rapporterer at inntil80 % av de hjemløse som bor på hospitser er narkomane,og utbredelsen er enda høyere blant folk som bor på gateneller blant hjemløse med andre sosiale problemer. Ifølge enmindre studie fra Irland er f.eks. Kodittomienkeskuudessa esiintyy paljon myös muunlaistariskikäyttäytymistä, kuten suonensisäistä huumeidenkäyttöä jayhteisten neulojen käyttöä. (190) Blant dehjemløse er heroin det mest brukte stoffet, fulgt av kokain ogblandingsbruk. Muista syrjäytyneistä väestöryhmistä on vähemmäntutkimustuloksia ja tietoja; Tanska on ilmoittanut, ettäpsykiatristen palvelujen potilaista 50–60 prosenttia onhuumeriippuvaisia, mikä johtuu todennäköisestihuumausaineiden helposta saatavuudesta ja siitä, ettätällaiset potilaat ovat tottuneet käyttämään psykoaktiivisialääkkeitä (kansallinen raportti, 2002). Forskningsresultater eller data om andre sosialt ekskludertegrupper er ikke så lett tilgjengelig; Danmark rapporterer atblant pasienter i den psykiatriske helsetjenesten er 50–60 %narkotikaavhengige, trolig fordi narkotika er letttilgjengelig, og fordi slike pasienter er vant med å brukepsykoaktive legemidler (Nasjonal rapport, 2002). Syrjäytymisen ja huumeidenkäytön välinen yhteys Forholdet mellom sosial eksklusjon og narkotikabruk Huumeidenkäytön levinneisyys on korkeahuumeriippuvaisten henkilöiden lasten keskuudessa: huumeitaviimeisen vuoden aikana käyttäneiden vanhempien lapset ovatkäyttäneet huumeita ainakin kerran elämässään huomattavastisuuremmalla todennäköisyydellä kuin lapset, jotka eivät kuuluheikossa asemassa olevaan väestöryhmään (37–49 % on Sosioøkonomiske faktorer i forbindelse mednarkotikabruk inkluderer lav utdanning, at man avslutterskolegangen tidlig eller dropper ut, lave inntekter og vanskeligejobber, lav inntekt og gjeld, prekære boligforhold oghjemløshet, dødelighet og narkotikarelaterte sykdommer, litentilgang til pleie- og omsorg samt sosial stigmatisering (tabell 5). Hoitoa saavan väestön sosiaalisista oloista on saatavillajonkin verran tietoja. Relevante forskjeller i de sosiale forholdene fornarkotikabrukere ligger i hvilke stoff som brukes ogbruksmønstrene. Huumeidenkäyttöön liittyviinsosioekonomisiin tekijöihin sisältyy matala koulutustaso, Heroin- og opiatbrukere samt kroniskavhengige narkotikabrukere har det verst. )Taulukko 19 OL: Ensisijaisten riippuvuusongelmien (alkoholi, heroiini, kokaiini, kannabis ja uhkapeli) jakautuminen Alankomaissa maahanmuuttajien ja syntyperäisten hollantilaisten välillä (verkkoversio). I Portugal rapporteresdet at unge som har vært utsatt for vold og overgrep ifamilien, har syv ganger større sjanse for å bruke heroinenn ungdom i befolkningen generelt (Lourenço og Carvalho,2002). I Storbritannia synes ‘unge rømlinger’ (192) å væremer utsatt for narkotikamisbruk. )Yhdistyneen kuningaskunnan sisäministeriö on ilmoittanut, että yli kolmasosa maan kodittomista on käyttänyt heroiinia suonensisäisesti ja viidesosa on käyttänyt crackia suonensisäisesti. )Det britiske innenriksdepartementet rapporterer at over en tredel av de hjemløse i Storbritannia har injisert heroin, og en femtedel har injisert crack. Heistä yli 10 % on viimeisen kuukauden aikana todennäköisesti käyttänyt jonkun toisen ruiskua tai lainannut toiselle omaaruiskuaan (Carlen, 1996; Goulden ja Sondhi, 2001). Den siste måneden har over 10 % brukt en annens sprøyte eller gitt videre sin egen sprøyte (Carlen, 1996; Goulden og Sondhi, 2001). )Englannissa ja Walesissa 4 848 nuoren parissa vuosina 1998–1999 tehdyn tutkimuksen mukaan (Goulden ja Sondhi, 2001).)Yhdistyneen kuningaskunnan varapääministerin kanslian syrjäytymisyksikkö määrittelee ”kotoaan karanneiksi nuoriksi” alle 18-vuotiaat lapset tai nuoret, )Ifølge en undersøkelse gjennomført i England og Wales i 1998-99 blant 4 848 unge (Goulden og Sondhi, 2001).)The Social Exclusion Unit under den britiske visestatsministerens kontor definerer en ‘ung rømling’ som ‘ et barn eller en ungdom under 18 år som uten (191 (192 jotka viettävät vähintään yhden yön luvattomasti poissa kotoaan tai ilman huolenpitoa tai jotka heidän vanhempansa tai huoltajansa ovat pakottaneetlähtemään (Social Exclusion Unit, 2002). (191 (192 tillatelse tilbringer en eller flere netter borte fra familiehjemmet eller omsorgshjemmet, eller som er tvunget til å forlate hjemmet av sine foreldre elleromsorgspersoner’ (The Social Exclusion Unit, 2002). Luku 3: Erityiskysymyksiä tuloja lainkaan (32–77 % hoidossa olevista asiakkaista elääsosiaalietuuksilla). Kapittel 3: Utvalgte aspekter Huumeidenkäyttäjien elinolosuhteiden ilmoitetaan olevan useinerittäin kehnot: 10,4 prosentilla asiakkaista on epävakaaasumistilanne ja 7,5 prosenttia asuu laitoksessa. Narkotikabrukere rapporteres ofte å leve i svært dårligekår: 10,4 % av klientene har ustabile boligforhold, og 7,5 % bor i institusjon. Lisäksi monetmaat ovat ilmoittaneet korkeita kodittomuusasteita (jopa 29 %) huumeidenkäyttäjien keskuudessa. (196) Videre rapporterer en rekke landsvært høye tall for hjemløse (inntil 29 %) blant Epävakaiden sosiaalisten olojen takia huumeidenkäyttäjilläon myös työmarkkina-asemaan liittyviä ongelmia:työttömyysasteet ovat erittäin korkeita verrattunavaltaväestöön (47,4 % huumeidenkäyttäjistä verrattuna På grunn av deres prekære sosiale situasjon harnarkotikabrukere også problemer i forhold til arbeidsstatus,med en svært høy arbeidsledighet sammenlignet medbefolkningen generelt (47,4 % blant brukere i behandling mot Epävakaa työmarkkinaasema voi johtaa taloudellisiinongelmiin; huumeriippuvaisilla on usein matalat tulot jos Usikker arbeidsstatus kan føre til økonomiske problemer, og narkotikaavhengige har ofte lav inntekt elleringen økonomiske ressurser (32–77 % av klientene ibehandling overlever på sosialhjelp). Gjeld er også vanlig. Wieniläisessävankilassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, ettähuumeidenkäyttäjät joutuvat usein poliisien ja muidenjulkisten viranomaisten henkisen ja fyysisen väkivallankohteeksi (Waidner, 1999). 24 og 28) kannarkotikabrukere ha vanskeligheter med å få tilgang tilpleie og omsorg på grunn av motvilje mot å ha noe medhelsetjenestene å gjøre eller på grunn av lav utdanning,liten grad av aksept fra vanlige helsetjenester og særskiltehelseproblemer det ikke finnes hensiktsmessige tilbud for. 1 täjät (pätevä %) ( (gyldig %) ( 8,0 kesken ala-asteella 8.0 mellomtrinn ikke fullført Ala-asteen koulutus Grunnskolens mellomtrinn fullført Euroopan unionin huumausainestrategian (2000–2004)(Euroopan unionin neuvosto, 2000) sekä yhteiskuntaansopeuttamisesta EU-maissa ja Norjassa tehdyn erityisentutkimuksen (EMCDDA, 2003b) perusteella yhteiskuntaansopeuttaminen voidaan määritellä ”kaikenlaisiksi toimenpiteiksi,joilla huumeidenkäyttäjiä sopeutetaan yhteisöön”. På grunnlag av Den europeiske unions narkotikastrategi(2000–04) (Rådet for Den europeiske union, 2000) og ensærskilt studie om sosial reintegrasjon i EU og Norge(EONN, 2003b), kan sosial reintegrasjon defineres som‘ethvert tiltak for å integrere narkotikabrukere i samfunnet’. Sopeuttamistoimet kohdistuvat sekä nykyisiin että entisiinhuumeiden ongelmakäyttäjiin, aina itsenäisesti elävistä,”puhtaista”, entisistä narkomaaneista ja pitkäaikaisistametadonipotilaista erittäin heikossa asemassa oleviinkaduilla asuviin käyttäjiin. Tiltak for sosial reintegrasjon har både nåværende ogtidligere narkotikabrukere som målgruppe; fra tidligerebrukere som nå er velfungerende og ’rene’, via klienter somer på langsiktige metadonprogrammer og til svært nedbrutterusmiddelbrukere på gaten. Hoitoa, sen enempäälääkinnällistä kuin psykososiaalistakaan, ei välttämättävaadita. Tiltakene trenger ikkenødvendigvis ha noen behandlingskomponent, det være seg )Kaavio 55 OL: Koulutustaso kaikkien asiakkaiden keskuudessa maittain (verkkoversio).)Keskimääräinen työttömyysaste 15 jäsenvaltiossa (Eurostat, 2002).)Kaavio 56 OL: Työmarkkinaasema kaikkien asiakkaiden keskuudessa maittain (verkkoversio).)Kaavio 57 OL: Elinolosuhteet kaikkien asiakkaiden keskuudessa maittain (verkkoversio).)Kaavio 58 OL: Asiakkaiden kansallisuus maittain (verkkoversio). )Figur 55 OL: Utdanningsnivå blant alle klienter etter land (nettutgaven).)Gjennomsnittlig arbeidsledighet i de 15 medlemsstatene (Eurostat, 2002).)Figur 56 OL: Arbeidsstatus blant alle klienter etter land (nettutgaven).)Figur 57 OL: Boforhold blant alle klienter etter land (nettutgaven).)Figur 58 OL: Klientenes nasjonalitet etter land (nettutgaven). Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa perustamisessa, mitä on tehty niin ikään Kreikassa samoinkuin Espanjassa osana ”itsensä työllistämisen edistämistä”koskenutta työllisyysohjelmaa (tällainen tuki menee osittainpäällekkäin koulutuksen/harjoittelun kanssa). Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge næringsvirksomhet, slik både Hellas og Spania har gjortmed støtte fra sysselsettingsprogrammet ’Støtte tilselvstendig næringsvirksomhet’ (denne typen tiltakoverlapper utdannings-/opplæringstiltak). sopeuttaminen tapahdu välttämättä hoidon jälkeen, vaan sevoidaan toteuttaa hoidonsaannista riippumatta jokohoitoprosessin viimeisenä vaiheena tai erillisenä jaitsenäisenä jälkihoitona, josta vastaavat muut kuinhoitopalvelut, joilla on omat tavoitteensa ja keinonsa.Yhteiskuntaan sopeuttamisen palvelut eivät keskityyksinomaan laittomien huumeiden ongelmakäyttäjiin, vaanne voivat kohdistaa toimenpiteitään kaikenlaisiinpäihderiippuvaisiin (myös niihin, jotka ovat riippuvaisiaalkoholista ja laillisista huumeista) tai jopa kaikkiinsyrjäytyneisiin väestöryhmiin (kuten kodittomiin ja kaduillaeläviin ihmisiin). medisinsk eller psykososial. Dette betyr også at sosialreintegrasjon ikke nødvendigvis finner sted etter behandling,men kan skje uavhengig av tidligere behandling, som et sistetrinn i en behandlingsprosess eller som et frittstående oguavhengig etterbehandlingstiltak gjennomført av ikkebehandlende tjenester som har egne mål og virkemidler.Tjenester som skal bistå med sosial reintegrasjon er ikkeutelukkende beregnet på problembrukere av ulovligenarkotiske stoffer, de tar seg av alle typer rusmiddelavhengige(inkludert alkohol og lovlige rusmidler) eller til og med sosialtekskluderte grupper (f.eks. hjemløse og uteliggere). EU-maiden sopeuttamistoimenpiteistä on mahdotonta esittäämäärällistä yleiskatsausta, sillä termiä ”yhteiskuntaansopeuttaminen” ei käytetä yhtenäisesti. En kvantitativ oversikt over sosiale reintegrasjonstiltak i EUsmedlemsstater er umulig å få til stand ettersom begrepet’sosial reintegrasjon’ ikke brukes entydig. Vaikka useitapalveluja voikin toimia rinnakkain, maiden tasolla ontavallisesti yleiset ”palvelumuodot” yhteiskuntaansopeuttamiselle. Niiden kohteena ovat Selv om uliketjenester eksisterer side om side, er det på landsnivå typiskgenerelle ’tilbudsmodeller’ for sosial integrasjon. Asunnontarjoaminen voi olla itsessään tukitoimi, mutta siihen liittyyusein psykososiaalista apua ja jonkinasteista seurantaa.Yksi esimerkki rinnakkaisesta psykososiaalisesta hoidostaon Tirolissa toimiva Haus am Seespitz, jossa toimii avoinmajoitustiloissa kokoontuva asiakkaiden jälkihoitoryhmä.Belgiassa ”Habitations Protégées” tarjoaa sekä majoitustaettä psykiatrista hoitoa. Et eksempelpå parallell psykososial omsorg er Haus am Seespitz i Tyrol,som driver en åpen ettervernsgruppe for klienter som møtes iet bofellesskap. I Belgia tilbyr ‘Habitations Protégées’ bådebolig og psykiatrisk omsorg. Irlannissa tehdyssä tutkimuksessa(Irlannin kansallinen raportti (Hickey, 2002)) 79 prosenttianaispuolisista ja 76 prosenttia miespuolisista entisistävangeista ilmoitti, että sopivan asunnon löytäminen oliheidän suurin ongelmansa ja syy heidän syrjäytymiselleen,mikä viittaa siihen, että majoittaminen on tärkeäyhteiskuntaan sopeuttamisen tukitoimi. Forskning utført i Irland(Nasjonal rapport for Irland (Hickey 2002)) viste at 79 % avkvinnelige og 76 % av mannlige tidligere innsatte uttalte at åfinne passende bolig var deres største problem og grunnen tilat de var sosialt ekskludert, noe som tyder på atboligformidling er et viktig tiltak for sosial reintegrasjon. • kaikki syrjäytyneet väestöryhmät riippumatta siitä, onkoniillä riippuvuusongelmia • rettet mot alle ekskluderte grupper, med eller utenavhengighetsproblemer, Kaavio 23: Tärkeimmät tavat huumeiden ongelmakäyttäjiensopeuttamiseksi yhteiskuntaan EU:ssa ja Norjassa Figur 23: Viktigste modeller for sosial reintegrasjon avproblembrukere i EU og Norge • henkilöt, joilla on yleisesti riippuvuusongelmia • rettet mot personer med avhengighetsproblemer generelt, • erityisesti ja yksinomaan laittomien huumeiden • rettet eksplisitt og utelukkende mot problembrukere av Kaikkien syrjäytyneiden sopeuttaminen yhteiskuntaan ongelmakäyttäjät (kaavio 23). (198 Sosial reintegrasjon av alle ekskluderte grupper ulovlige narkotiske stoffer (fig. 23) (198 Kaikkien huumeriippuvaisten sopeuttaminen yhteiskuntaan Sosial reintegrasjon av rusmiddelavhengige generelt Ainoastaan huumeiden ongelmakäyttäjien sopeuttaminen yhteiskuntaan Sosial reintegrasjon kun av problembrukere av ulovlige rusmidler On vaikeaa esittää sosiaalisten integraatiopalvelujensaatavuutta määrällisesti tai arvioida tarjottavien palvelujentoimivuutta, vaikka kokemukset viittaavatkin siihen suuntaan,että palvelujen tarjonta ei ole riittävää. Det er vanskelig å kvantifisere tilgjengeligheten av tjenesterfor sosial integrasjon og vurdere om tilbudet er tilstrekkelig,selv om dokumentasjonen tyder på at antallet tilbud trolig erutilstrekkelig. Esimerkiksi Saksaarvioi, että se tarvitsee noin 25 000 sopeuttamispaikkaa,mutta sillä on niitä vain noin 4000. Itävallassa toteutetussatyöllisyyshankkeessa kirjattiin kaksi kertaa enemmänhakemuksia kuin vapaita paikkoja, ja keskimäärin 15 henkilön hakemukset jouduttiin epäämään päivittäin. Tyskland anslår f.eks. behovet forreintegrasjonsplasser til om lag 25 000, mens det faktiskeantallet tilgjengelige plasser, grovt regnet, ligger rundt 4 000.Et arbeidsmarkedstiltak i Østerrike registerte dobbelt såmange søkere som ledige plasser og måtte avvisegjennomsnittlig 15 personer hver dag. Yhteiskuntaan sopeuttamisen tukitoimet voidaan jaotellakolmeen pääluokkaan: koulutus (johon sisältyy harjoittelu),asuminen ja työllisyys. Tiltak for sosial reintegrasjon kan deles inn i tre hovedtyper:utdanning (inkludert opplæring), boligformidling ogarbeidsformidling. Useilla huumeidenkäyttäjillä on alhainen koulutustaso, jauseissa kansallisissa raporteissa kuvataan huumeidenongelmakäyttäjien ja työmarkkinoiden välistä suhdettahuonoksi (Kreikka (Kavounidi, 1996), Tanska (Stauffacher,1998), Alankomaat (Uunk ja Vrooman, 2001)). Mange narkotikabrukere har lav utdanning, og mangenasjonale rapporter beskriver et dårlig forhold mellomproblembrukere og arbeidsmarkedet (Hellas (Kavounidi,1996), Danmark (Stauffacher, 1998), Nederland (Uunk and Vrooman, 2001)). Toimet,joilla pyrittäisiin parantamaan akateemisia, teknisiä taikäytännön taitoja, parantaisivat näin ollen asiakkaidenmahdollisuuksia työmarkkinoilla. Tiltak som tar sikte på å oppgradereakademiske, tekniske og praktiske ferdigheter vil derforbedre klientenes sjanser på arbeidsmarkedet. Reitoxin kansalliset raportit. Nasjonale Reitox-rapporter. )Tarkempia tietoja ja maakohtaisia katsauksia esitetään tutkimuksessa ”Social reintegration in the European Union and Norway” )For mer inngående informasjon og landoversikter, se studien ‘Sosial reintegrasjon i Den europeiske union og Norge’ Luku 3: Erityiskysymyksiä Kapittel 3: Utvalgte aspekter landene i EU ikke si nøyaktig hvor mye de har brukt på åbekjempe narkotika og narkotikaavhengighet. Jotkin luvut puuttuvatjajotkinlaskelmat perustuvat arviointi- ja ekstrapolaatiomenetelmiin. (203) De fleste som har deltatt i dette arbeidet kunne derfor ikkelegge fram utfyllende opplysninger. Euroopan unionin huumausainestrategiassa (2000–2004)tarkennetaan, että neuvoston ja komission pitäisi pyrkiälaatimaan EMCDDA:n ja Pompidou-ryhmän työnperusteella luettelo kaikista huumausaineisiin liittyvistäjulkisista menoista. Den europeiske unions narkotikastrategi (2000–04) fastslårat Rådet og Europakommisjonen, på grunnlag av EONNsog Pompidou-gruppens arbeid, bør forsøke å sette opp enliste over alle offentlige utgifter på narkotikaområdet. Useat kansalliset seurantakeskukset ovat tuoneet esiin viisitutkimusta rajoittavaa tekijää, jotka mainitaan myös alankirjallisuudessa: 1) joitakin alueita ja joitakin maitakoskevien tietojen puuttuminen; 2) vaikeus erottaa laittomiahuumeita koskevat tiedot tiedoista, jotka kattavat sekälaittomat huumeet että alkoholin; 3) suuri määrä menoistavastaavia kansallisia, alueellisia ja paikallisia toimijoita jaorganisaatioita; 4) vaikeus erottaa tarkkaan julkiset menotteoreettisissa luokissa kuten kysynnän ja tarjonnanvähentämisessä; sekä 5) hankaluus eritellä näiden kahdenluokan menoja toiminta-aloittain (hoito, primaaripreventio,kuntoutus, yhteistyö, koordinointi jne.). Det er imidlertid interessant å merke seg at selv om studierav denne typen selvfølgelig vanskeliggjøres avmetodologiske problemer, viser beslutningstakerne stadigstørre interesse for en gjennomgang av offentlige utgifter On kuitenkin mielenkiintoista panna merkille, että vaikkamenetelmiin liittyvät ongelmat mutkistavat selvästi tämäntyyppisiä tutkimuksia (204), päättäjät osoittavat kasvavaa kiinnostusta julkisiin menoihin liittyviin selvityksiinsekä päätöksenteon apuvälineenä että suorituskyvynmittaamisen välineenä. (204), både som et grunnlag for å kunne ta beslutninger og (200) Tutkimuksessa on keskitytty menoihin kansallisellaja alueellisella tasolla, huumeidentorjuntatoimiin, väärinkäytönhoitoon (sairaalassa ja avohoidossa, korvaushoidossa jahoidossa ilman lääkeaineita), kuntoutukseen jasopeuttamiseen, katutyöhön, haittojen vähentämiseen sekäkoulutukseen, tutkimukseen ja koordinointiin huumeidenkäytön vähentämisen yhteydessä. Den fokuserer på utgiftene på nasjonaltogregionalt plan, på forebygging av narkotikabruk,avhengighetsbehandling (i institusjon og poliklinisk,substitusjonsbehandling og medikamentfri behandling),rehabilitering og reintegrasjon, oppsøkende arbeid ogskadereduksjon samt opplæring, forskning og samordningiforbindelse med etterspørselsreduksjon. Tutkimuksen selventämiseksiolemme poistaneet suorat yksityisten terveysorganisaatioidenkattamat menot (hoitokeskukset, klinikat jne.), samoinepäsuorat julkisiin palveluihin (yleiset sairaalat jaensiapuasemat) sisältyvät menot. For å avgrensearbeidet har vi utelatt direkte utgifter båret av privatehelseorganisasjoner (behandlingssentre, klinikker osv.) ogindirekte utgifter til allmenntjenester som allmennsykehus ogakuttmottak. Myöskään laajaa jamonimutkaista kysymystä huumeiden yhteiskunnallisistakustannuksista ei ole pohdittu tässä. Og endelig har vi ikke beveget oss inn på detbredere og langt mer komplekse feltet sosiale kostnader vedulovlige narkotiske stoffer. Huumausaineiden kysynnän vähentämiseenliittyvätmenot som en måte å måle resultater på. EU:n jäsenvaltioiden huumausaineiden kysynnänvähentämiseen käyttämien kaikkien julkisten menojenkokonaismäärän laskennassa ja kansallisistaseurantakeskuksista saatujen tietojen pohjalta on yritettyvertailla samankaltaisia menoja. Når denne rapporten nå ser på de offentlige utgiftene pånarkotikaområdet (selv om det er innenfor et begrensetområde), er det framfor alt for å bevisstgjøre EU-landenepå relevansen av en narkotikapolitisk indikator, snarere ennå produsere empiriske bevis. Tietojen rajallisuus ja luotettavuus Databegrensning og datapålitelighet Tarkastelualan rajoittuneisuudesta huolimatta saadut tuloksettukevat käsitystä vaikeuksista, joita saatavilla olevientietojen rajallisuus ja tiedonkeruu aiheuttavat alalla, joka onsuhteellisen kehittymätön EU:n alueella. Itse asiassa tämänraportin valmistelemisen yhteydessä tehdyn ad hoc I prosessen med å sette opp en ‘liste’ over alle direkteoffentlige utgifter for å få ned etterspørselen etter narkotikai EUs medlemsstater og på grunnlag av dataene innkommetfra de nasjonale kontaktpunktene, har vi gjort et forsøk påå sette opp en sammenligning av tilsvarende utgifter. -tutkimuksen (201 Utenom ad hocforskning gjennomført som et ledd i forberedelsene til denne rapporten (201 ) lisäksi on tehty vain muutama tutkimus huumekysymyksiin osoitettujen julkisten menojen määrittämiseksi EU:ssa. (202 ), er det faktisk bare gjennomført noen få studier med sikte på å kvantifisere offentlige ressurser )Erot käytettävissä olevissa tiedoissa rajoittavat maittaisia vertailuja. )Forskjellene i datatilgjengelighet begrenser mulighetene for å trekke sammenligninger landene imellom. Lisätietoja huumeisiin liittyvistä kuluista yksittäisissä jäsenvaltioissa osoitteessa http://www.emcdda.eu.int/policy_law/national/strategies/public_expenditure.shtml. For en mer utfyllende oversikt over utgiftene på narkotikaområdet i hvert enkelt av EUs medlemsstater, se http://www.emcdda.eu.int/policy_law/national/strategies/public_expenditure.shtml. )Euroopan unionin huumausainestrategian (2000–2004) tilannekatsauksen viitevuosi.)EMCDDA on erityisen kiitollinen Kreikan, Itävallan ja Portugalin kansallisille seurantakeskuksille niiden tällä alalla tekemästä erityistutkimuksesta, joka tuo )Referanseår for ‘øyeblikksbildet’ ifm. rapporteringen til Den europeiske unions narkotikastrategi (2000-04).)EONN er særlig takknemlig overfor kontaktpunktene i Hellas, Østerrike og Portugal for at de har gjennomført spesifikke forskningsprosjekter og (200 (201 lisäarvoa vuosiraportille. (200 (201 undersøkelser på dette området og dermed bidratt til å øke denne årsrapportens verdi. Myös professori Pierre Kopp ansaitsee kiitoksen tutkimuksen vertaisarvioinnista. Det skal også rettes en takk til professor Pierre Kopp for hansekspertgjennomgang av forskningsmaterialet. )Toive ottaa mukaan mahdollisimman monta maata kattavan kuvan antamiseksi Euroopasta on ristiriidassa joitakin tarkasteltuja maita koskeneiden tietojen niukkuuden takia. )Ønsket om å inkludere så mange land som mulig for å kunne gi et fullstendig bilde for Europa står i kontrast til mangelen på data i enkelte av landene. Näin ollen, vaikka tutkimus on pidetty laaja-alaisena, lopullisten lukujen epävarmuus on rajoittanut analysointi- ja vertailumahdollisuuksia. Selv om vi har valgt å beholde et bredt perspektiv for denne rapporten, er mulighetene for analyse og sammenligning blitt svært begrenset av usikkerheten som hefter ved de endelige tallene. Vuosiraportti 2003: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa sisällyttivät arvioonsa sekä huumeet että alkoholin).Portugali (0,074 %), Suomi (0,073 %) ja Irlanti (0,070 %)käyttivät suurimman osuuden taloudellisesta vauraudestaanhuumeiden kysyntää vähentäviin toimenpiteisiin. Årsrapport 2003: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge bekjempe følgene av narkotika. Vertailussasuurimmat ja näennäisesti rikkaimmat maat näyttävätjääneen muista jälkeen. Ifølge dataene samlet inn iløpet av dette forskningsarbeidet, går det fram at Norge i1999 brukte ca. Tosin tiedoissa olevat puutteetvoivat vaikuttaa vertailuun. Men, som vihar sagt, dataene er ikke komplette, og sammenligningenkan derfor være påvirket av det. lopullisista luvuista vertailussa näissä maissa melko korkeat.Lopulta suurin osa tiedoista liittyy vuoteen 1999, joka onlähtökohtana EU:n toiminnan arvioinnissa, mutta tässä onjoitakin poikkeuksia. andre lands tilfelle (Hellas, Spania, Frankrike, Luxembourg,Østerrike og Portugal) kan dataene betraktes som merkomplette, til tross for en viss usikkerhet med hensyn tilhvilke utgiftskategorier som er inkludert. Irlannin ilmoittamat luvut ovatkysynnän vähentämiseksi vuodeksi 2000 suunniteltujavaltion menoja, Ranskan tiedot koskevat vuotta 1995 ja Yhdistyneen kuningaskunnan tiedot varainhoitovuotta2000–2001. For Irland er de innrapporterte talleneplanlagte statlige utgifter på området etterspørselsreduksjonfor året 2000, for Frankrike går tallene tilbake til 1995 ogfor Storbritannia refererer dataene til budsjettåret2000–01. Taulukossa 6 esitettyjen lukujen tarkastelussaon otettava huomioon edellä mainitut seikat. Man bør ha disse begrensningene i mente nårman leser beløpene i tabell 6. Näitä tietoja ei voi tulkita suoraviivaisesti, eikä vainpuuttuvien tietojen vuoksi. Informasjonen kan ikke uten videre fortolkes direkte, og daikke bare fordi dataene er ufullstendige. Vaurauden osuuden, jokakäytetään huumeriippuvuuden hallintaan EU:njäsenvaltioissa, voi kuitenkin tulkita kuvastavanhuumeongelman laajuutta tai siihen puuttumisenvoimakkuutta (tai molempia) tai väestöön kohdistettaviensosiaalisten ja terveyteen liittyvien toimenpiteiden tasoa.Tällaisten kysymysten tutkiminen voi edesauttaa ilmiön sekäkustannuksiin liittyvien arvioiden parempaa jasyvällisempää ymmärtämistä. Den andelen av BNP som EUs medlemsstater bruker på å begrensenarkotikaavhengighet, vil reflektere omfanget avnarkotikaproblemet eller omfanget av tiltakene pånarkotikaområdet (eller begge deler), eventuelt nivået påden sosiale og helsemessige innsatsen overfor befolkningen.En utredning av slike spørsmål kan bidra til å økeforståelsen av fenomenet og gi større kunnskaper omkostnadsestimater. EU-maiden huumausaineiden kysynnän vähentämistä vartenvuonna 1999 käyttämät kokonaissummat näyttävätheijastavan kunkin maan kokoa ja vaurautta (Kopp ja Fenoglio, 2003). Ei ole yllättävää, että suurimmat jarikkaimmat maat (Saksa, Ranska, Italia ja Yhdistynytkuningaskunta) vaikuttavat käyttävän absoluuttisina lukuinaenemmän varoja kuin pienet maat, vaikka myös Alankomaiden ja Norjan menot ovat melko suuret, mikäjohtuu mahdollisesti alkoholiin liittyvien toimenpiteidensisällyttämisestä lukuihin. De samlede beløp EU-landene brukte til å reduserenarkotikaetterspørselen i 1999 gjenspeiler stort sett detenkelte lands størrelse og velstand (Kopp og Fenoglio, 2003).Det kommer ikke som noen overraskelse at de største ogrikeste landene (Tyskland, Frankrike, Italia og Storbritannia)synes å bevilge større, absolutt sett, økonomiske ressurser ennde mindre landene, selv om beløpene er relativt høye også i Nederland og Norge (noe som kan skyldes at tallene ogsåomfatter tiltak som gjelder alkoholavhengighet). Tutkimukset osoittavat (Kopp ja Fenoglio, 2003; Origer,2002; Godsfrey et al., 2002), että tämäntyyppiset arviotvoivat olla arvokkaita tietolähteitä kansallisella tasolla.Vertailut eri aikoina maan sisällä voivat paljastaa kasvuatai laskua huumeisiin liittyvässä budjetoinnissa. Alakohtaisetvertailut (kysyntä, tarjonta, kansainvälinen yhteistyö jne.)voivat paljastaa virallisten strategioiden lisäksi konkreettisettaloudelliset kohteet, joihin käytetään rahaa huumeidenvastaisessa toiminnassa. Forskning viser (Kopp og Fenoglio, 2003; Origer, 2002;Godfrey et al., 2002) at anslag av denne typen kan væreen verdifull kilde til informasjon på nasjonalt plan.Sammenligninger over tid i et land kan avsløre om det eren økning eller nedgang i rusmiddelrelaterte budsjetter.Sammenligninger mellom sektorer (etterspørsel, tilbud,internasjonalt samarbeid osv.) kan i tillegg til formellestrategier avsløre hvor mye som egentlig brukes for åhåndtere narkotikaproblematikken. Toinen tapa analysoida julkisia menoja on tarkastella niitäsitä alaa vasten, johon niillä pyritään vaikuttamaan, elitässä tapauksessa huumeiden ongelmakäyttäjiä (205). En annen måte å analysere offentlige utgifter på, er å settedem i sammenheng med de områdene de er ment åavhjelpe, i dette tilfellet problembrukere (205). EU:n tasolla maiden välisissä vertailuissa voidaan tunnistaayhtäläisyyksiä tai eroja huumepolitiikkaan varatussarahoituksessa, ja menoja on mahdollista vertaillaeurooppalaiseen keskiarvoon tai maailmanlaajuisesti erialueisiin nähden. På EU-nivå kan sammenligninger landene imellom (som erde mest komplekse) avdekke felles mønstre, eller forskjeller,i beløpene som bevilges på narkotikaområdet, og gjøre detmulig å sammenligne utgiftene mot europeisk gjennomsnitteller regioner i verden. Kunkin huumeriippuvaisen käyttämien palvelujen arvovaihtelee maittain, ja joissakin maissa niiden arvo onkorkeampi (Luxemburg, Itävalta ja Suomi) ja joissakinmatalampi (Kreikka, Ranska, Portugali, Yhdistynytkuningaskunta). Igjen, ifølge våre data er verdien av de tjenestene somforbrukes av den enkelte nødstedte narkotikaavhengigebetraktelig høyere i en del land (Finland, Luxembourg,Østerrike) enn i andre (Hellas, Portugal, Frankrike,Storbritannia). Ensimmäisessä maaryhmässä tämä voidaantulkita vahvana panostuksena huumepalveluihin. On kuitenkinpaljon todennäköisempää, että luvut ovat enemmänsidoksissa laatuun ja toimenpiteiden tyyppiin. Dette kan tolkes som et resultat av at den førstegruppen gjør en større innsats i form av rusmiddeltjenester,men det er mer sannsynlig at tallene gjenspeiler kvaliteten påtiltakene og hvilke typer tiltak som iverksettes. Itse asiassaerot menotasossa eivät välttämättä ole siirrettävissäpanostamisen tasolle, vaan pikemminkin ne kertovaterilaisesta suhtautumistavasta, jota tilanteen erityisyysmäärittelee. Forskjellene iutgiftsnivå sier ikke nødvendigvis noe om nivået på innsatsen,men snarere noe om forskjellene i reaksjonsnivå, sombestemmes av de enkelte særtrekk ved situasjonen. Huumausaineiden kysynnän vähentämistä vartenkäytettävien menojen ja esimerkiksi kunkin maanbruttokansantuotteen vertaaminen voi paljastaa, kuinkasuuren osan varoistaan maa todennäköisesti käyttäähuumeidenkäytön ehkäisevään työhön jahuumeidenkäytöstä johtuvien seurausten vastaiseentorjuntaan. Dessuten kan bruken av makroøkonomiske indikatorer (sombruttonasjonalprodukt (BNP), befolkningsstørrelse, totalestatlige utgifter eller antallet problembrukere av narkotika)på nasjonalt og europeisk plan bidra til å måle utgiftenesstørrelse og muliggjøre en mer informativ fortolkning avdata som isolert sett ville hatt liten verdi. Huumeiden ongelmakäyttäjäkohtaisten menojen rinnalla onhyödyllistä laskea huumausaineiden kysynnänvähentämiseen tähtäävän politiikan kustannukset kokoyhteiskunnalle. Sammen med utgifter pr. problembruker er det nyttig åberegne hvor mye politikken for å redusere etterspørselenetter narkotika koster samfunnet som helhet. Kun tarkastellaan huumausaineidenkysynnän alentamiseen liittyviä menoja tutkituissa 16 valtiossa (15 jäsenvaltiota ja Norja) saatavissa olleistarajallisista tiedoista (taulukko 6), EU:n alueella vuonna1999 käytetty kokonaissumma (vähintään) Hvis vi ser påutgiftene til etterspørselsreduksjon i de 16 landene studien )Suonensisäinen huumeiden käyttö tai opiaattien, kokaiinin ja/tai amfetamiinien pitkäkestoinen/säännöllinen käyttö. )Injeksjonsbruk av narkotika eller langvarig/regelmessig bruk av opiater, kokain og/eller amfetamin. Huumeiden ongelmakäyttäjäkohtaisten menojen laskennassa käytettiin huumeiden ongelmakäyttäjien arvioituja määriä, jotka kansalliset seurantakeskukset ilmoittivat käyttäen keskimääräiskerrointa.Lisätietoja esitetään tilastotaulukossa 4: Arviot huumeiden ongelmakäyttäjien määrästä Euroopan unionin jäsenvaltioissa, 1995–2001 (verkkoversio). I beregningen av utgifter pr. problembruker ble gjennomsnittlige anslag over antallet problembrukere lagt til grunn i samsvar med det som ble rapportert av de nasjonale kontaktpunktene. For ytterligereinformasjon, se statistisk tabell 4: Anslag over antall problembrukere i EUs medlemsstater, 1995-2001 (nettutgaven). Taulukko 6: Suoria julkisia menoja kuvaavien lukujen erittely miljoonissa euroissa Reitoxin vuoden 2002kansallisten raporttien mukaan Tabell 6: Spesifisering av direkte offentlige utgifter i millioner euro ifølge de nasjonale rapportene fra Reitox-nettet for 2002 Hätämajoitus (3,0); psykososiaalinen tuki (13,3); 951 avohoitokeskusta (57,9); laitoskuntoutus (25 % 434 miljoonasta eurosta (99,7)); työelämäänsopeuttaminen (4,3); tuettu asuminen (8,0); sairaalahoito (97,0); korvaushoito (ei tiedossa, mutta arviolta vähintään 30,0), valtion talousarviosta23,9prosenttia huumeiden väärinkäyttöön (huumeiden osuus) 127 miljoonasta eurosta (30,0) (ei sisälly: menot syytetoimista ja täytäntöönpanosta) Akutt innkvartering (3,0); psykososiale støttekontakter (13,3); 951 polikliniske rådgivningskontorer (57,9); rehabilitering i institusjon (25 % av EUR 434 millioner (99,7)); arbeidsmarkedstiltak (4,3); vernede bomiljøer (8,0); behandling for avhengighet på egne avdelinger på sykehus(97,0); substitusjonsbehandling (ikke kjent men anslått til minst 30,0), delstatsbudsjett for ‘avhengighet’ 23,9 % (for narkotika) av EUR 127 millioner (30,0) (ikke inkl.: utgifter til strafforfølgning og håndheving) 39 ennaltaehkäisykeskusta (OKANA), palkat ja henkilöstö (KETHEA), majoitus- ja käyttömenot (2,4); hoito: lääkkeetön hoito, korvaushoito ja matalankynnyksen palvelut (11,9); sosiaalinen kuntoutus (0,3); tutkimus (0,3) OKANA, tietoihin ei sisälly: koulutus (0,8), jotkin keskushallinnon menot (0,5) 39 forebyggende sentre (OKANA), lønn og bemanning (KETHEA), boliger og driftskostnader (2,4), behandling: medikamentfri, substitusjon oglavterskel (11,9), sosial rehabilitering (0,3), forskning (0,3) OKANA, data ikke medtatt; utdanning (0,8), en del administrasjonskostnader sentralt (0,5) Subutex (91,4); sosiaali-, terveys- ja kaupunkiasiat (101,9); koulutus (tutkimus) (6,6); nuoret ja urheilu (1,3); työ, työllisyys ja koulutus (0,12); MILDT(66 % 6,9 miljoonasta eurosta (4,5)) (ei sisälly: kansainvälinen yhteistyö ja tuet kansainvälisille organisaatioille) Subutex (91,4), Sosial, helse og byutvikling (101,9), Utdanning (forskning) (6,6), Ungdom og idrett (1,3), Arbeid, sysselsetting og opplæring(0,12), MILDT (66 % av EUR 6,9 millioner (4,5) (ikke inkl.: internasjonalt samarbeid og støtte til internasjonale organisasjoner) Lapsi- ja terveysasioiden ministeriö (hoito, ehkäisy, tutkimus) (32,0); yritys-, kauppa- ja työllisyysministeriö (sopeuttaminen) (6,0); koulutus- ja tiedeministeriö (ehkäisy) (7,5); matkailu-, urheilu- ja vapaa-ajanministeriö (ehkäisy, tutkimus, arviointi, koordinointi) (11,6) Helse- og barnedept. (behandling, forebygging, forskning) (32,0), Nærings-, handels- og arbeidsdept. reintegrasjon) (6,0), (Utdannings- og forskningsdept. (forebygging) (7,5), Dept. for turisme, sport og fritid (forebygging, forskning, evaluering, samordning) (11,6). Poliklinikkahoito (99,1); laitoshoito ja osittainen laitoshoito (88,8); kansallisen huumerahaston hankkeet paikallisella/alueellisella tasolla (67,6);ministeriöiden rahoittamat kansallisen huumerahaston hankkeet (23,0). Poliklinisk behandling (99,1); residensiell/semiresidensiell behandling (88,8); Det nasjonale narkotikafondets lokale/regionale prosjekter(67,6); Det nasjonale narkotikafondets prosjekter støttet av departementene (23,0). Tietoja ei ollut saatavissa kahdeksalta alueelta ja vain osittaisia tietoja olisaatavissa suurimmasta osasta muilta alueilta Det var ingen data tilgjengelig fra åtte regioner, og baredelvis data fra de fleste andre regionene Yleinen laki erityissairauksien hallinnasta (alueellisille hoitoyksiköille ja huumeklinikoille) (76,0); terveys-, hyvinvointi ja urheiluministeriö(huumeriippuvaisten avohoito) (74,2); varat kodittomille väärinkäyttäjille, hoitoa vaille jääneille huumeriippuvaisille (noin kaksi kolmasosaa150miljoonasta eurosta (112,5)); huumeisiin liittyvien häiriöiden vähentämiseen (24,1); huumeiden ennaltaehkäisytoiminta (1,1) (suurin osa luvuistakoskee sekä huumeita että alkoholia) Smittevernloven (i regionale pleie- og omsorgskontorer og avhengighetsklinikker) (76,0), Helse, velferds- og idrettsdepartementet (polikliniskrusmiddelomsorg) (74,2), midler til hjemløse rusmiddelavhengige, skjult rusmiddelavhengighet (ca. 2/3 av EUR 150 millioner (112,5)),narkotikarelaterte ordensforstyrrelser (24,1), narkotikaforebyggende tiltak (1,1) (de fleste tallene gjelder både narkotika og alkohol) Liittovaltion, maakuntien ja kuntien lähteet mukaan lukien sairausvakuutusvarat, julkiset työllistämispalvelut sekä Itävallan hyvinvointirahasto:ennaltaehkäisytoiminta (2,4); kenttätyö ja haittojen vähentäminen (3,3); neuvonta ja hoito (40,7); sopeuttaminen yhteiskuntaan (4,2);laadunvarmennus (0,6); muut menot / tarkentamattomat menot (0,8) Føderale, provinsielle og kommunale kilder, inkl. helseforsikringsfond, arbeidsmarkedsetaten og ’Healthy Austria Fund’: primærforebygging (2,4), oppsøkende virksomhet og skadereduksjon (3,3), rådgivning, pleie/omsorg og behandling (40,7), reintegrasjon (4,2), kvalitetssikring (0,6), andre utgifter/uspesifisert (0,8). Hyvin summittainen arvio alkoholin ja huumeiden kysynnän alentamiseen tähtäävistä menoista (Tullverket, 2000). Et meget grovt estimat over utgiftene til reduksjon av etterspørselen etter alkohol og narkotika (Tullverket, 2000). Kunnat 300 SEK (30 EUR),alueellinen taso 250 SEK (25 EUR) ja valtio 50 SEK (5 EUR). Kommuner SEK 300 (EUR 30),fylkeskommuner SEK 250 (EUR 25) og staten SEK 50 (EUR 5). Kansalaisjärjestöt, laitokset ja yritykset 25 SEK (2,5 EUR). Frivillige organisasjoner, stiftelser og næringslivet SEK 25 (EUR 2,5). Arvio menoista keskushallinnon, läänien ja kuntien tasolla huumeisiin ja alkoholiin liittyvien palvelujen yhteydessä, joita ovat ehkäisevä työ, hoito jaterveydenhoito (avo-/laitoshoito, lääkkeetön hoito, korvaushoito), sosiaalipalvelut huumeriippuvaisten kenttätyötä, haittojen/riskien vähentämistä,kuntoutusta ja yhteiskuntaan sopeuttamista varten Anslag over sentrale, fylkeskommunale og kommunale utgifter til narkotika- og alkoholrelaterte tjenester innen forebygging, behandling oghelsepleie (i institusjon/poliklinisk, medikamentfri, substitusjon), sosialtjenester for rusmiddelavhengige, oppsøkende arbeid, skade/risikoreduksjon, rehabilitering og reintegrasjon Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit (2002). Nasjonale Reitoxrapporter (2002). Kysynnän vähentäminen kuntoutukseen ja yhteiskuntaansopeuttamiseen sekä kenttätyön ja haittojen vähentämiseentarkoitetuista menoista tuntuisi olevan melko pieni, mikäjohtuu todennäköisesti eroista menojen luokituksessa hoitoonnähden tai osittaisesta sisällyttämisestä siihen. Andelen av de totale utgiftene til etterspørselsreduserende tiltaksom er brukt til rehabilitering og reintegrasjon, samt tiloppsøkende arbeid og skadereduserende tiltak, synes å værelavere, sannsynligvis fordi utgiftene her er av et annet omfangenn utgiftene til behandling, eller fordi de delvis inngår i disse. huumeidenkäytön ehkäisevään toimintaan jahuumeriippuvaisten hoitoon on noin 2,3 miljardia euroa.Tämä tarkoittaa 5–10 euron menoerää kullekin EU-kansalaiselle. omfatter (15 medlemsstater og Norge), og ut fra debegrensede data som er tilgjengelig (tabell 6), ble det i EU i1999 brukt til sammen (minimum) 2,3 milliarder euro pånarkotikaforebyggende tiltak og pleie/omsorg fornarkotikaavhengige. Dette innebærer at denne politikkenkoster hver EU-borger mellom 5 og 10 euro. On mahdollista, että summa voi ollahuomattavasti korkeampikin. Beløpet er noksannsynligvis mye høyere. Loppupäätelmät Sluttbetraktninger Kuten monet tutkimukseen osallistuneet ovat painottaneet,olisi erittäin tärkeää saada käyttöön yhteinen metodologiaeri maiden väliseen tutkimukseen jo senkin vuoksi, ettätämäntyyppisellä tiedolla ja sen analysoinnilla on merkitystäpäätöksenteossa. I en analyse av narkotikarelaterte utgifter må det skillesmellom undersøkelser av utgifter på nasjonalt plan ogsammenligninger landene imellom. Analysoitaessa huumeisiin liittyviä menoja tässätutkimuksessa on syytä erottaa menojen tutkiminenkansallisella tasolla ja maiden välinen vertailu. Endelig, som det er blitt understreket av flere deltakere iforskningen, en felles metode er avgjørende nårforskningen skjer i flere land, under forutsetning av atdenne typen informasjon, og påfølgende analyse, viser segå være relevant for beslutningstakerne. Nykyisillä tiedonkeruujärjestelmillä on vaikea saadaluotettavaa erittelyä menoista eri luokissa. Med dagens datainnsamlingssystemer er det svært vanskeligå gjøre en pålitelig kostnadsfordeling på forskjellingkategorier. Kansallisellatasolla sellaiset alat, kuten hoito, huumeista aiheutuvienhaittojen vähentäminen ja ennaltaehkäisy yhdistetään useinsamaan luokkaan. På nasjonalt plan kan områder som behandling,skadereduksjon og forebygging ofte gripe inn i hverandre,og ikke alle land legger samme system til grunn forklassifiseringen av utgifter. Kaikki maat eivät myöskään noudatasamaa menojen luokittelujärjestelmää. Erilaiset tiedonkeruuja -luokittelumenetelmät haittaavatkin kansainvälisiävertailuja, sillä ne vaikeuttavat menojen vertailua tietyilläaloilla. Internasjonale sammenligningersvekkes derfor av at det er benyttet forskjellige metoder fordatainnsamling og klassifisering, noe som gjør det vanskeligå sammenligne utgifter på bestemte områder. Tuoreet tutkimukset joissakin maissa (206) ovat osoittaneetmahdolliseksi saada tyydyttäviä tuloksia, jopa soveltamatta”kansainvälisesti hyväksyttyjä menetelmiä”. Nyere studier fra en del land (206) har vist at det er mulig åoppnå tilfredsstillende resultater også uten å anvende‘internasjonalt omforente metoder’. Tietenkinkyseiseltä pohjalta maiden välinen vertailtavuus onrajoittunutta, mutta silti kansallisella tasolla tämä tutkimusvoi lisätä tietoa huumeilmiöön liittyvistä toimintamalleista.Se voi olla hyödyllinen väline myös päätöksentekijöilleoman maan menotason arvioimiseksi aikaan (toistettaessa)ja eri sektoreihin nähden (riittävästi eriteltynä). Lisäksi, kunkustannusarvioita verrataan muihin indikaattoreihin, onmahdollista arvioida, kuinka paljon rahaa käytetään yhtähuumeriippuvaista kohti tai kuinka paljon huumeidenkysynnän vähentämisen politiikka maksaa verrattuna muihintoimintalinjoihin tai kuinka paljon kansalaisten onmaksettava huumeiden kysynnän vähentämisestä. Selvfølgelig vil dettebegrense sammenlignbarheten landene imellom, men ogsåher kan dette øke kunnskapsnivået på nasjonalt plan omtiltakene mot narkotikafenomenet, samt at det kan være etnyttig verktøy for beslutningstakere som gir dem mulighet til åvurdere utgiftsnivået i eget land over tid (forutsatt at øvelsengjentas) og mellom sektorer (dersom den er detaljert nok).Når kostnadsestimater sammenlignes med andre indikatorer,vil det, som vi tidligere har sett, være mulig å anslå hvor myesom brukes pr. narkotikaavhengig person, eller hvor mye denetterspørselsreduserende politikken koster sammenlignet medandre politikker, eller hvor mye den enkelte borger må bidramed for å redusere etterspørselen etter narkotika. Menetelmiä koskevista rajoituksista huolimatta tämänraportin tietojen pohjalta voidaan tehdä yksi tärkeäpäätelmä: terveydenhuolto- ja hoitoala näyttävät saavanleijonanosan varoista, sillä niiden osuus kaikistahuumausaineiden kysynnän vähentämiseen käytettävistäjulkisista menoista on 50–80 prosenttia. Ser vi bort fra de metodologiske begrensningene, kan vi likeveltrekke én hovedkonklusjon på bakgrunn av de beste dataene idenne rapporten: området helse/omsorg og behandling syneså representere størsteparten av utgiftene og utgjør 50–80 % avalle direkte offentlige utgifter til etterspørselsreduksjon. Nämä luvut ja vertailut tuovat esiin asiaankuuluviakysymyksiä ja olettamuksia, joihin voidaan saadavastauksia syvällisempien tutkimusten avulla. Disse forholdstallene og sammenligningene reiser sværtrelevante spørsmål og hypoteser, og svarene på disse kanfinnes ved mer dyptgående studier. Itävallassa huumeriippuvaisten ”neuvonnan ja hoidon”osuus kysynnän vähentämisen kokonaismenoista oli78prosenttia vuonna 1999. I Østerrike stod ‘rådgivning, pleie/omsorg og behandling’for narkotikaavhengige i 1999 for 78 % av de føderaleutgiftene til etterspørselsreduksjon. Kreikan tiedot osoittavat, ettälähes 73 prosenttia ilmoitetuista menoista käytettiin hoitoon(toissijaiset kustannukset), kun taas Espanjassa autonomisetalueet ja kaupungit käyttivät hoitoon 74 prosenttiakokonaismenoista vuonna 1999. For Hellas viser dataeneat nærmere 73 % av kjente utgifter gikk til behandling (ogindirekte utgifter), mens utgiftene til behandling ikommunene og de selvstyrte byene utgjorde 74 % av Spanias totale utgifter i 1999. Portugalissa hoitoonkäytettiin 49 prosenttia huumausaineisiin liittyvistäkokonaismenoista vuonna 1999, mutta huumeidenkäytönehkäisyyn käytettiin 25 prosenttia kokonaismenoista, mikäon (saatavilla olevien tietojen perusteella) yksi korkeimmistaluvuista EU:ssa tällä alalla. I Portugal gikk 49 % avtotale utgifter på narkotikaområdet til behandling, mensamtidig brukte Portugal 25 % av de totale utgiftene tilforebygging, noe som er en av de høyeste andelene (av dekjente dataene) på dette området i Europa. Maiden väliset vertailut ovat toinen ulottuvuus huumeisiinliittyvässä kustannusarvioiden tutkimuksessa. Sammenligninger ‘mellom land’ (som er denne studiens formål) eren annen dimensjon av forskningen på estimater overnarkotikarelaterte kostnader. Kuten tässätutkimuksessa todettiin, kyseiset tutkimukset ovat voimakkaastiriippuvaisia erilaisista tietolähteistä, ja sen vuoksi niitähankaloittaa yhdenmukaisuuden puute eri maidenmenetelmissä, tilastoissa ja luvuissa. Som vi har vist i denne rapporten,avhenger slike studier svært meget av de forskjellige datakildeneog hemmes derfor av mangelen på ensartet metodikk, statistikkog tall fra et land til et annet. Näiden (ja muiden)vaikeuksien voittamiseksi pitäisi ottaa käyttöön yhteisettiedonkeruun standardit. For å overvinne disse (og andre)problemer bør det innføres en felles standard for datainnsamling.Dette er imidlertid noe som forutsetter investeringer uten at manpå det nåværende tidspunkt kan si noe om kvaliteten og nytten avsluttresultatet. Tällainen lähestymistapa vaatisikuitenkin investointeja ilman varmuutta lopullisten tulostenlaadusta ja hyödyllisyydestä. Før slike investeringer gjøres, trengs det merforskning, pluss en grundigere gjennomgang av relevansen ognytten av slike studier på europeisk nivå. ”Ehkäisevään huumetyöhön” käytettäviä välittömiä menojaon vaikea tunnistaa, ja siksi tiedot eivät ole kovinluotettavia. Direkte utgifter til ‘forebygging’ er faktisk ganske vanskelige åidentifisere, og følgelig er dataene svært usikre. Tiedossa olevat luvut vaihtelevat Itävallan4prosentista, jossa tietoa toimitettiin vainprimaaripreventiosta, Kreikan 20 prosenttiin (niin ikäänprimaaripreventiosta). Espanjassa luku on 15 prosenttiaautonomisilla alueilla ja kaupungeissa sekä 10 prosenttia Luxemburgissa. Hvis vi bareser på de tallene som er kjent, varierer andelen fra 4 % i Østerrike, som bare har tatt hensyn til primærforebygging, til20 % i Hellas (igjen bare primærforebygging) samt 15 % ikommuner og selvstyrte byer i Spania og 10 % i Luxembourg. Sillä välin ja samalla kun eurooppalaisetyhteistyökumppanit pohtivat edelleen kehittämisenkysymyksiä, EMCDDA:n tehtävänä on jatkaa tilastollistenjärjestelmien kehittelyä ja parantelua alalla ja levittää tietoakäytössä olevista menetelmistä sekä meneillään olevistatutkimuksista. I mellomtiden, og mens de europeiske samarbeidspartnernevurderer hva som bør gjøres videre, er det EONNs oppgaveå videreføre arbeidet med å forbedre statistikksystemene pånarkotikaområdet og sikre spredning av informasjon ommetodene som brukes og forskningsinnsatsen som gjøres. Ks. myös kansalliset Kreikan, Espanjan, Itävallan ja Se også de nasjonale kontaktpunktene i Østerrike, Portugaliin seurantakeskukset (National Focal Points) Reitoxin vuoden 2002 kansallisten raporttien puitteista. Portugal, Spania og Hellas i forbindelse med de nasjonale Reitox-rapportene for 2002. EMCDDA (2002a), Vuosiraportti Euroopan unionin ja Norjanhuumeongelmasta. EMCDDA, Lissabon. EONN (2002a) Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske unionog Norge. EONN: Lisboa. EMCDDA:n tieteellinenkertomus. EMCDDA, Lissabon. Vitenskapelig rapport fra EONN. EONN: Lisboa. Raportti oikeus- ja sisäasioiden pääosastolle. EORG,Bryssel. Rapport til Generaldirektoratet for justis- oginnenrikssaker. EORG: Brussel. Kansalliset raportit (2002), Reitoxin kansalliset raportit. Nasjonale rapporter (2002) Nasjonale rapporter fra Reitox-nettet. Reitoxin kansallisetseurantakeskukset Knutepunkteri Reitox-nettet Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto2003 — 82 s. — 21 x 29,7 cm ISBN 92-9168-165-2 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner2003 — 82 s. — 21 x 29.7 cm ISBN 92-9168-164-4 HUUMEONGELMAEUROOPAN UNIONISSAJA NORJASSA NARKOTIKASITUASJONENI DENEUROPEISKE UNION OG NORGE Tämä julkaisu on Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) omaisuuttaja tekijänoikeuksien alainen. Denne publikasjonen fra Det europeiske overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN) eropphavsrettslig beskyttet. EMCDDA ei ota vastuuta tämän asiakirjan sisältämien tietojen käytön seurauksista.Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä vastaa EMCDDA:n yhteistyökumppaneiden, EU:n jäsenvaltioiden taiminkään Euroopan unionin tai Euroopan yhteisöjen toimielimen tai viraston virallisia näkemyksiä. EONN påtar seg intet juridisk eller erstatningsrettslig ansvar for følger av bruken avdata i dette dokumentet. Innholdet i denne publikasjonen representerer ikke nødvendigvis de offisielleholdningene til EONNs partnere, medlemsstatene i EU eller andre institusjoner eller organer i Den europeiskeunion eller De europeiske fellesskap. Internetissä on paljon lisätietoja Euroopan unionista. Tietoja voi hakea Europa-palvelimen kautta(http://europa.eu.int). Store mengder tilleggsinformasjon om Den europeiske union er tilgjengelig på internett via Europa-serveren(http://europa.eu.int). Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämäänvastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi Europe Direct er en tjeneste som hjelper deg med å finnesvar på dine spørsmål angående den europeiske union Tämä raportti on saatavissa espanjaksi, tšekiksi, tanskaksi, saksaksi, viroksi, kreikaksi, englanniksi, ranskaksi,italiaksi, latviaksi, liettuaksi, unkariksi, hollanniksi, puolaksi, portugaliksi, slovakiksi, sloveeniksi, suomeksi,ruotsiksi ja norjaksi. Rapporten foreligger på spansk, tsjekkisk, dansk, tysk, estisk, gresk, engelsk, fransk, italiensk, latvisk, litauisk,ungarsk, nederlandsk, polsk, portugisisk, slovakisk, slovensk, finsk, svensk og norsk. Euroopan unionin elinten käännöskeskus on tehnyt kaikki käännökset. Alle oversettelser er utført av Oversettelsessenteret for Den europeiske unions organer. Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Bibliografiske data finnes bakerst i denne publikasjonen. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2004 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, 2004 © Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2004Jäljentäminen on sallittua, mikäli lähde mainitaan. © Det europeiske overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, 2004Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE TRYKTPÅHVITT, KLORFRITTPAPIR Sisällys Innhold Viimeaikainen kehitys politiikassa ja lainsäädännössä Politikk og lovgivning – nye utviklinger Ehkäisevä huumetyö – yhteisöissä tehtävä työ ja riskiryhmien tavoittaminen Narkotikaforebygging – i lokalsamfunnet, innrettet på de mest risikoutsatte Amfetamiinin kaltaiset piristeet, LSD ja muut synteettiset huumeet Amfetaminlignende sentralstimulerende midler, LSD og andre syntetiske stoffer Heroiini ja suonensisäinen huumeidenkäyttö Heroin og injeksjonsbruk Hoito – ongelmakäyttäjien tarpeisiin vastaaminen Behandling – hvordan dekke behovene til de som har problemer Rikollisuuteen ja vankiloihin liittyvät kysymykset Kriminalitet og fengsling Erityiskysymys 1 Utvalgt aspekt 1 Euroopan ”kansallisten huumausainestrategioiden” arviointi Evaluering av ‘nasjonale narkotikastrategier’ i Europa Erityiskysymys 2 Utvalgt aspekt 2 Erityiskysymys 3 Utvalgt aspekt 3 Reitoxin kansalliset seurantakeskukset Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nette Tämän raportin sisältämä tieto on kumppaniemme kanssatehdyn yhteistyön tulosta. Kiitämme Reitox-verkostonkumppaneitamme ja tieteellisiä asiantuntijoita, jotka ovatosallistuneet kansallisiin ja EU-tason työryhmiin. Informasjonen som legges fram i rapporten, er produktet avet samarbeid og ville ikke vært mulig uten innsatsen fravåre samarbeidspartnere i Reitox-nettet og devitenskapelige ekspertene som har deltatt i arbeidsgruppenenasjonalt og på EU-plan. Raporttialaadittaessa olemme saaneet myös tietoa ja hyötyneet Euroopan komission kanssa meneillään olevasta työstä,joka liittyy Euroopan unionin huumausaineita koskevantoimintasuunnitelman (2000–2004) arviointiin. I arbeidet med rapporten har viogså hatt stor nytte og glede av vårt samarbeid med Europakommisjonen, særlig når det gjelder støtte tilevalueringen av EUs handlingsplan mot narkotika(2000–2004). Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytönseurantakeskuksen (EMCDDA) tämänvuotinen vuosiraporttisisältää tietoja Euroopan unionin 25 jäsenvaltiosta ja Norjasta. Denne årsrapporten fra Europeisk overvåkingssenter fornarkotika og narkotikamisbruk (EONN) presenterer data fra Den europeiske unions 25 medlemsstater og Norge. Tiedon paljous auttaa meitä ymmärtämäänparemmin, miten laajasti huumeongelmat vaikuttavat Euroopan kansalaisiin ja heidän asuinyhteisöihinsä. Lisäksivoimme näiden tietojen perusteella tutustua niihintoimintalinjoihin ja toimenpiteisiin, joita jäsenvaltiot ovatkehittäneet vastatakseen huumeiden käytön monimutkaiseenja monitahoiseen haasteeseen. Deninneholder et vell av informasjon som ikke bare bidrar til åøke forståelsen av i hvor stor grad narkotikaproblemeneberører både Europas borgere og de samfunnene de leveri, men bidrar også til en refleksjon omkring politikken ogtiltakene som medlemsstatene har utarbeidet for å håndtereden komplekse og mangefasetterte utfordringen som brukenav narkotika representerer. Ne, jotka ovat tutustuneet aikaisempiin EMCDDA:nraportteihin Euroopan huumetilanteesta, saattavathämmästyä havaitessaan ne huomattavat erot, joita onsyntynyt tämän laajentuneen näkökulman vuoksi. Moniahuumeongelman suuntausten luonnetta ja suuntaa koskeviaoletuksia on tarkistettava ja mukautettava vastaamaan Euroopan tämänhetkistä tilannetta, joka onmonimutkaisempi, dynaamisempi ja monenlaisempi. Lesere som er kjent med EONNs tidligere rapporter omnarkotikasituasjonen i Europa, kan bli slått av de storeforskjellene som framkommer i et slikt utvidet perspektiv.Mange av våre antakelser om narkotikaproblemeneskarakter og den retning trendene tar, må revideres ogjusteres i forhold til den virkeligheten Europa nå ståroverfor, som er mer sammensatt, dynamisk ogforskjelligartet. Jotkut korostavat niitä vaikeuksia, joita Euroopanlaajentuminen voi aiheuttaa. Varsinkin järjestäytynytrikollisuus voi hyötyä rajojen avautumisesta ja tavaroiden jahenkilöiden vapaasta liikkuvuudesta. Enkelte kommentatorer fokuserer på problemene som vilkunne oppstå i kjølvannet av økt europeisk integrasjon,særlig faren for at organisert kriminalitet kan utnytte deåpne grensene og det indre marked med fritt varebytte ogfri bevegelighet for personer. Euroopan unionin laajentuminen tarjoaameille uuden tilaisuuden jakaa kokemuksia siitä, mikätoimii, ja tehdä tiiviimpää yhteistyötä paremminkoordinoitujen toimenpiteiden kehittämiseksi. Utvidelsen av Den europeiskeunion innebærer en ny mulighet til å utveksle erfaringer omhva som virker, og til å samarbeide tettere for å utviklebedre koordinerte tiltak. Tässäpyrkimyksessä EMCDDA sitoutuu tekemään oman osansajäsenvaltioiden kanssa koottaessa korkealaatuista tietoa,jota tarvitaan tietoon perustuvan keskustelun tueksi. I denne forbindelse har EONNforpliktet seg til å samarbeide med medlemsstatene om åsammenstille datasett av høy kvalitet, som er en forutsetningfor enhver opplyst debatt. Kaikki maat eivät voi antaa tietoja kaikilta osa-alueilta,eikä kaikkia saatavissa olevia tietoja voida vertaillasuoraan. Ikke alle land har kunnet legge fram informasjon på alleområder, og tilgjengelige data har ikke nødvendigvis værtumiddelbart egnet for sammenligning. Tästä syystä mukana on metodologiaa koskeviahuomautuksia, ja kehotamme lukijoita olemaan varovaisiajohtopäätösten tekemisessä. Euroopan huumetilanteesta nytsaatavilla oleva tieto on kuitenkin merkittävää ja entistävankempaa. Derfor har vi lagt innmetodeopplysninger og gjort oppmerksom på ulike forholdsom må tas i betraktning før man trekker noen konklusjoner.Det står likevel fast at den informasjonen som nå foreliggerom narkotikasituasjonen i Europa, er meget omfattende ogstadig mer vederheftig. Aiomme tarjota tulevina vuosina entistäkattavampaa tietoa, kun jäsenvaltioiden parhaillaantoteuttama panostus asiaan kantaa hedelmää. Vi ser fram til å kunne legge framenda mer omfattende datasett i årene framover, etter hvertsom medlemsstatenes investeringer på dette området bærerfrukter. Enemmännumerotiedosta kiinnostuneet tai ne, jotka haluavatyksityiskohtaisempia tietoja jostakin tämän raportin osasta,voivat tarkastella taulukoita, jotka sisältyvät liitteenäolevaan tilastolehtiseen ja tämän julkaisun laajennettuunonline-versioon. Faglig interesserte lesere og andre som ønskernærmere opplysninger om et spesielt tema i rapporten, kangå inn i de komplette datatabellene som den kortfattedeinformasjonen som legges fram her, er basert på.Datatabellene ligger i statistiske opplysninger og i denutvidede nettutgaven av publikasjonen. Niille, jotka haluavat vain tiiviin katsauksentapahtumiin, osa ”Yhteenveto – yleiskatsaus Euroopanhuumausainetilanteeseen” tarjoaa tiivistelmän tärkeimmistätapahtumista, joita tarkastellaan sitten perusteellisemminmuualla raportissa. De som bare ønskeren kort oversikt, vil i oversiktsdelen finne et sammendrag avde viktigste utviklingstrekkene som det redegjøres nærmerefor i selve rapporten. EMCDDA kiittää seuraavia yhteistyökumppaneitaan avusta tämän raportin laatimisessa: EONN ønsker å takke følgende for deres bidrag til denne rapporten: Reitoxin kansallisten seurantakeskusten johtajat ja henkilöstö • lederne for de nasjonale kontaktpunktene i Reitox-nettet og deres medarbeidere, • jäsenvaltioiden elimet, jotka kokosivat aineiston raporttia varten • tjenestene i den enkelte medlemsstat som har samlet inn rådata til denne rapporten, EMCDDA:n hallintoneuvoston ja tieteellisen komitean jäsenet • medlemmene av EONNs styre og vitenskapelige komité, Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto – etenkin sen horisontaalinen huumausainetyöryhmä – ja Euroopan komissio Europaparlamentet, Rådet for Den europeiske union – særlig Den horisontale narkotikagruppen – og Europakommisjonen, Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä, Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnan toimisto,Maailman terveysjärjestö, Europol, Interpol, Maailman tullijärjestö, Swedish Council for Information on Alcohol andother Drugs (CAN) ja Euroopan aidsin epidemiologinen seurantakeskus (EuroHIV) Europarådets Pompidou-gruppe, FNs organ for narkotika og kriminalitet (UNODC), Verdens helseorganisasjon (WHO),Europol, Interpol, Verdens tollorganisasjon (WCO), Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning (CAN) og Deteuropeiske senteret for epidemiologisk overvåking av aids (EuroHIV), Euroopan unionin elinten käännöskeskus ja Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto Oversettelsessenteret for Den europeiske unions organer og Kontoret for De europeiske fellesskaps offisiellepublikasjoner, Vuosiraportti on laadittu Euroopan unionin jäsenvaltioiden ja Norjan (joka on osallistunut EMCDDA:n toimintaan vuodesta2001 lähtien) kansallisissa raporteissaan EMCDDA:lle antamien tietojen pohjalta. Årsrapporten er utarbeidet på grunnlag av de nasjonale rapportene innsendt til EONN fra EUs medlemsstater og Norge(som har deltatt i EONNs arbeid siden 2001). Tämän julkaisun tilastotiedot koskevatvuotta 2002 (tai viimeisintä vuotta). De statistiske dataene som legges fram, gjelder for år 2002 (eventuelt sisteår med tilgjengelige data). Huumeiden käytön vastaisia toimia ja erityiskysymyksiä käsittelevissä osioissa voidaanviitata tätä uudempiin tietoihin. Når det gjelder tiltak mot narkotikabruk og utvalgte aspekter, kan dataene være av nyere dato. Reitoxin seurantakeskusten kansalliset raportit ovat saatavissa EMCDDA:n www-sivuilla(http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=435). De nasjonale rapportene fra kontaktpunktene i Reitox-nettet er lagt ut på EONNs nettsted(http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=435). Vuosiraportista on olemassa 20 kielellä julkaistu laajennettu online-versio www-osoitteessahttp://annualreport.emcdda.eu.int. En utgave av årsrapporten er lagt ut på 20 språk på internett, på http://annualreport.emcdda.eu.int. Maininnat oheismateriaalista alaviitteissä tunnisteen OL kanssa on saatavissa ainoastaanonline-muodossa. Ytterligereopplysninger, som det henvises til i fotnotene med referansen OL, finnes bare i internettutgaven. Englanniksi on saatavissa runsaasti lisää kaavioita, taulukoita ja tausta-aineistoa. Nettutgaven er på engelskog inneholder store mengder bakgrunnsmateriale i form av bl.a. statistikker og grafikk. EMCDDA:n vuoden 2004 Tilastotiedote sisältää kaikki tilastoanalyysin pohjana käytetyt lähdetaulukot(http://statistics.emcdda.eu.int). Statistiske opplysninger 2004 inneholder alle kildetabeller som den statistiske analysen er basert på(http://statistics.emcdda.eu.int). Siinä on lisäksi tarkemmat tiedot käytetyistä menetelmistä. Den inneholder også ytterligere opplysninger om metodene som er brukt. Yhteenveto – yleiskatsaus Euroopan huumausainetilanteeseen En kort oversikt over narkotikasituasjoneni Europa Tässä yleiskatsauksessa tuodaan esiin joitakin keskeisiäkehityssuuntauksia, joita käsiteltiin Euroopanhuumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen(EMCDDA) Euroopan huumausaineongelman tilannettakoskevassa vuoden 2004 vuosiraportissa. Denne oversikten belyser noen av de viktigste utviklingenesom omhandles i EONNs årsrapport for 2004 omnarkotikasituasjonen i Europa. Aihetta onkäsitelty laajemmin raportin varsinaisessa tekstissä. For en utfyllende drøftinghenvises leseren til selve rapporten. Huumausainepolitiikkaa koskevista arvioinneista voidaanoppia paljon tulevaa silmällä pitäen. Medlemsstatenestilnærmingsmåter for å vurdere nasjonalenarkotikastrategier legges fram i det utvalgte aspektet omevaluering. Yksi raportissa merkille pannuista merkittävistä poliittisistaedistysaskelista on toimintaohjelman väliarviointi, jostapäätettiin Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksenhuumausaineongelmaa koskevassa erityisistunnossa(UNGASS) vuonna 1998. En av de viktigste politiske utviklingene rapporten tar forseg, er midtveisevalueringen av handlingsplanen fra FNs Generalforsamlings spesialsesjon (UNGASS) i 1998 omnarkotikasituasjonen i verden. Lisäksi EMCDDA osallistuu EU:n huumausaineita koskevan vuosien 2000–2004toimintasuunnitelman arviointiin, joka valmistuu vuonna 2004. I tillegg bidrar EONN tilevalueringen av EUs handlingsplan mot narkotika(2000–2004), som skal sluttføres i 2004. Kaksi maata (Belgia ja Yhdistynyt kuningaskunta)raportoivat muutoksista kannabiksen oikeudellisessaluokituksessa. To land (Belgia og Storbritannia) rapporterte om endringeri den juridiske klassifiseringen av cannabis. Kummassakin näistä maista kannabiksenongelmakäyttöön puututtiin nimenomaisesti laeilla taisuuntaviivoilla, ja hyväksytyillä oikeudellisilla muutoksilla onmonia tärkeitä ulottuvuuksia, jotka ovat toisinaan jääneethuomiotta tiedotusvälineiden näitä toimenpiteitä koskevassauutisoinnissa. Begge disselandene har i lovgivningen eller retningslinjene spesieltgrepet fatt i problematisk bruk av cannabis, oglovendringene som er foretatt har en rekke viktigedimensjoner som noen ganger har blitt oversett i mediasrapportering om disse tiltakene. Kesäkuussa 2003 ministerineuvosto antoi suosituksenhuumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien terveysongelmienehkäisemisestä ja vähentämisestä. I juni 2003 vedtok Ministerrådet en rekommandasjon omforebygging og reduksjon av helseskade forbundet mednarkotikaavhengighet. Suosituksen keskeisiäaloja ovat muun muassa terveyden suojelu ja riskienvähentäminen, veren välityksellä tarttuvien tautien (HIV, C-hepatiitti ja tuberkuloosi) esiintyvyydenvähentäminen huumeidenkäyttäjillä, huumekuolemienvähentäminen ja asianmukaisten arviointimekanismienluominen. Rekommandasjonen gjeldernøkkelområder som f.eks. helsevern og risikoreduksjon,reduksjon av blodbårne sykdommer blant narkotikabrukere(HIV, HCV og TB), reduksjon av narkotikarelaterte dødsfallog etablering av hensiktsmessige evalueringsmekanismer.I2003 inngikk Ministerrådet også en politisk avtale om etrammevedtak om narkotikahandel. Vuonna 2003 ministerineuvosto pääsi myöspoliittiseen yhteisymmärrykseen huumausainekaupanpuitepäätöksestä. Tässä sopimuksessa keskityttiinrangaistusten yhdenmukaistamiseen sekä toiminnanulottamiseen niihin rikollis- ja terroristijärjestöihin, jotkasaavat tuloja huumausainekaupasta. I 2003 fortsatte arbeidet med å kontrollere de nyesyntetiske stoffene i Den europeiske union, og Ministerrådetvedtok en beslutning om at 2C-I, 2C-T-2, 2C-T-7 og TMA-2skal underlegges kontroll. Tulevan toiminnan sekä kansainvälisen yhteistyön kannaltaon entistä tärkeämpää varmistaa tarvittavat valtuudethuumekauppiaiden ja rikollisjengien omaisuudentakavarikoimiseen. I mange medlemsstater knytter det seg fortsatt storbekymring til problemet med kjøring under påvirkning avnarkotika og hvordan dette skal håndteres. Niin Espanja, Ranska, Irlanti kuin Yhdistynyt kuningaskuntakin raportoivat uusista toimistatällä alalla. I 2003gjennomførte tre land (Frankrike, Østerrike og Finland)vesentlige endringer for å klargjøre eller styrkelovgivningen på dette området. Vuonna 2003 uusien synteettisten huumausaineidenvalvontatyö Euroopan unionissa jatkui; ministerineuvostohyväksyi päätöksen, jota sovelletaan 2C-I:n, 2C-T-2:n, 2C-T-7:n ja TMA-2:n valvontatoimenpiteisiin. I 2003 økte antallet land hvis narkotikapolitikk utføresinnenfor rammeverket av en helhetlig nasjonal strategi, ognarkotikaplaner ble vedtatt i Danmark, Tyskland, Litauen og Slovenia. Autoilu huumausaineiden vaikutuksen alaisena ja siihenpuuttuminen on yhä merkittävä huolenaihe monissajäsenvaltioissa. Evaluering av narkotikapolitikken gir erfaring som kan væreviktig for framtiden. Vuonna 2003 kolme maata (Ranska,Itävalta ja Suomi) tekivät merkittäviä muutoksia aihettakoskevan lainsäädäntönsä selkeyttämiseksi taivahvistamiseksi. Medlemsstatene rapporterte omovervåking eller evaluering på følgende områder i 2003:virkningen av ny narkotikalovgivning, konsekvensene av åendre lovbestemmelsene i forbindelse med besittelse av Euroopassa tehtävä ehkäisevä huumetyö voidaan luokitellakoko yhteisöön kohdistuvaksi (yleinen ehkäisevä huumetyö)tai suurimmassa vaarassa oleviin kohdistuvaksi jokoryhmätasolla (valikoivasti) tai yksilötasolla (kohdennetusti).Kehittyneimmät yleisen ehkäisevän huumetyön mallit ovatkoululaisiin kohdennettuja ohjelmia, joista on saatavilla Narkotikaforebyggende arbeid i Europa kjennetegnes vedat det er rettet mot hele samfunnet (generell forebygging)eller mot de mest risikoutsatte, enten på gruppe- (selektivforebygging) eller individnivå (indisert forebygging). Niiden maiden määrä, joiden huumausainepolitiikkaperustuu yleiseen kansalliseen strategiaan, kasvoi vuonna2003, kun Tanska, Saksa, Liettua ja Slovenia hyväksyiväthuumausaineita koskevat suunnitelmat. Demest velutviklede modellene for generell forebygging erprogrammer som retter seg mot elevpopulasjoner. Disseprogrammene bygger på et ganske solid evidensgrunnlagsom kan styre programinnhold og gjennomføring. Viron ja Ranskan ontarkoitus seurata perässä vuonna 2004, ja silloin yli kaksikolmasosaa kaikista EU:n jäsenvaltioista on hyväksynyttämän lähestymistavan. En rekkeland rapporterer om oppmuntrende utvikling innenfordekningen og gjennomføringen av skolebaserte,forebyggende programmer. Kansallisiin strategioihin sisältyviäyleisiä teemoja ovat sitoutuminen kysyntä- ja tarjontapuolentoimintaa koskevaan tasapainoiseen lähestymistapaan sekäkoordinoinnin tärkeyden selkeä tunnustaminen. I mange land finnes detimidlertid fortsatt et betydelig forbedringspotensial bådenår det gjelder dekningen og kvaliteten på generelt Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge forebyggingsarbeid. Myös muut kuin kouluissatoteutettavat yleiset ehkäisevät toimet tarjoavat merkittäviämahdollisuuksia, mutta tällä hetkellä lähestymistapaatoteutetaan vain muutamissa maissa. Generelle forebyggingstiltak rettet motmiljøer utenfor skolen, har også et betydelig potensial, menfor tiden er det bare et par land som følger dennetilnærmingsmåten. Vaikka kaikkein suurimmassa vaarassa oleviin suuntautuvanehkäisevän työn kehittämisen tarve tunnustetaan yhälaajemmin, tällaiseen kohdennettuun ehkäisevään työhön onvielä investoitava huomattavasti. Betydningen av å utvikle forebyggende arbeid blant demest risikoutsatte, erkjennes i stadig større grad, men det erfortsatt et stort behov for å investere i denne typen målrettetforebygging. Amfetamiini on kautta aikojen ollut kannabiksen jälkeen Euroopassa yleisimmin käytetty huumausaine. Cannabis og med overskrider, bruken av amfetamin. Tästäekstaasin käytön yleistymisestä huolimatta vuonna 2002suurin osa Euroopassa takavarikoiduista huumausaineistaoli edelleen amfetamiinia (86 prosenttia takavarikoidustamäärästä). Til tross fordenne økningen i ecstasybruk, stod Europa fortsatt forstørstedelen av de globale beslagene av amfetamin(86%etter volum) i 2002. Ekstaasia kerran käyttäneitä on aikuisväestössäyleensä 0,5–7 prosenttia, joskin luvut ovat korkeampianuorten miesten keskuudessa. Livstidsprevalensen forecstasybruk ligger generelt mellom 0,5% og 7% av denvoksne befolkningen, selv om tallene er høyere blant ungemenn. Esimerkiksi Tšekissä,Espanjassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa kerran käyttäneitä 15–24-vuotiaissamiehissä ilmoitettiin olevan 11–17 prosenttia. En livstidsprevalens mellom 11% og 17% er f.eks.rapportert blant 15–24-årige menn i Den tsjekkiskerepublikk, Spania, Nederland og Storbritannia. Yleisestiottaen 1990-luvulla todettu ekstaasin käytön lisääntyminennäyttää nyt vakiintuneen, ja vain jotkin maat raportoivatyhä kasvusuuntauksesta. Genereltsett synes det som om den økningen i ecstasybruk som fantsted i 1990-årene, nå har flatet ut, og bare et par landrapporterer fortsatt om en oppadgående trend. Tutkimukset tietyistä väestönosistaosoittavat kerta toisensa jälkeen, että ekstaasin käyttö onyleisempää nuorilla, jotka käyvät ns. ”tanssitapahtumissa/-bileissä”, joskin on tuoretta näyttöä siitä, että tämä kytkössaattaa olla heikkenemässä. Studier avbestemte befolkningsgrupper viser stadig at ecstasy er merutbredt blant unge som deltar på ‘dance-arrangementer’,selv om en del nyere bevismateriale tyder på at denneforbindelsen kan være i ferd med å svekkes. Viimeaikaiset tutkimukset 15-vuotiaista koululaisista osoittavat, että kerrankäyttäneiden määrä vaihtelee alle 10 prosentista yli30prosenttiin, ja suurimmat ilmoitetut luvut saatiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa asuvien poikien käytönosalta (42,5 prosenttia). Cannabis er fortsatt det illegale stoffet som oftest brukes i EU, men det er store variasjoner landene imellom.Nyerestudier blant 15–16-årige skoleelever tyder på atlivstidsprevalensen varierer fra under 10% til over 30%.De høyeste tallene rapporteres av gutter i Storbritannia(42,5%). Pieni, mutta merkittävä osuus(noin15 prosenttia) 15-vuotiaista koululaisista, jotka ovatkäyttäneet kannabista viimeisen vuoden aikana, ilmoittaakäyttäneensä sitä 40 kertaa tai useammin. En liten, men stabil andel (rundt 15%) av 15-årige skoleelever som har brukt cannabis i løpet av detsiste året, rapporterer at de har brukt det 40 ganger ellermer. Tällainenkannabiksen suurkäyttö ja varsinkin tälle ryhmällemahdollisesti koituvat haittavaikutukset ovat huolestuttavia.Tätä aihetta sekä sitä, että kannabishoidon tarpeenraportoidaan kasvaneen Euroopassa, käsitelläänyksityiskohtaisemmin aihetta koskevan erityiskysymyksenyhteydessä. Slik intensiv cannabisbruk gir grunn til bekymring,særlig med tanke på sjansen for at denne gruppen kan bliutsatt for negative konsekvenser. Hiljattain (viimeisen vuoden aikana) kannabistakäyttäneitä on eniten nuorissa aikuisissa (15–34-vuotiaissa),useimmissa maissa 5–20 prosenttia. Dette problemet og detfaktum at den rapporterte etterspørselen etter behandlingfor cannabisbruk har økt i Europa, omhandles mer utførligiet utvalgt aspekt. Vaikuttaa siltä, ettäkannabiksen käyttö lisääntyi useimmissa maissamerkittävästi 1990-luvulla, mutta ainakin joissakin maissase on nyt vakiintunut. Utbredelsen av nyere bruk (siste12måneder) av cannabis er høyest blant unge voksne(15–34 år) og ligger mellom 5% og 20% i de fleste land.Det ser ut til at bruken av cannabis gikk vesenlig oppi1990-årene i de fleste land, men at den nå har flatet ut,idet minste i en del land. Ekstaasiin liittyvät kuolemantapaukset ovat harvinaisiaverrattuna opiaattikuolemiin, mutta ne herättävät yleistähuolta. Ecstasydødsfall forekommer sjeldnere enn opiatdødsfall,men de vekker stor bekymring i befolkningen. Määrittely- ja mittausongelmat vaikeuttavat tämänaiheen analysointia. Færre enn100ecstasydødsfall med tilgjengelige data bleinnrapportert til EONN i fjor. EMCDDA:lle ilmoitettiin alle100ekstaasikuolemaa viimeiseltä vuodelta, jota koskevattiedot olivat saatavilla. Mer enn 30 land er anført som kilde for cannabisbeslaglagt i Europa, og dette illustrerer den globaleutbredelsen av cannabisproduksjonen. Tähän lukuun on kuitenkinsuhtauduttava varauksella, koska jotkin maat eivätilmoittaneet tietoja lainkaan, ja silloinkin kun toksikologisettiedot olivat saatavilla, tapauksiin liittyi usein myös muitaaineita. Europa er verdensstørste marked for cannabisharpiks, og mestepartenkommer fra Marokko, som nå er verdens største kilde fordenne formen av stoffet. Noin kaksi kolmasosaa kaikista EMCDDA:lleekstaasikuolemista annetuista ilmoituksista saatiin Yhdistyneestä kuningaskunnasta, jossa tapaukset ovatlisääntymässä. I dag dyrkes cannabis også i defleste europeiske land, men fortsatt dominerer, med unntakfor Nederland, importerte cannabisprodukter i alle land.Styrken på cannabis importert til Europa synes å ha værtrelativt stabil over flere år. Epäselvää on, missä määrin tämä tulosheijastaa ekstaasin käytön yleisyyttä ja missä määrinilmoituskäytäntöjen välisiä eroja. Cannabis dyrket i EU ved hjelpav intensive dyrkingsmetoder er vanligvis sterkere, men deter en god del overlapping mellom de to produktene. Jäsenvaltioissa puututaan edelleen piristeidenviihdekäyttöön erilaisilla ehkäisevillä ja haittojenvähentämiseen pyrkivillä ohjelmilla, ja kaikkein näkyvimpiätoimet ovat joissakin uusissa jäsenvaltioissa. Medlemsstater iverksetter fortsatt tiltak mot rekreasjonsbrukav sentralstimulerende midler gjennom en rekkeforebyggende og skadereduserende programmer, ogaktiviteter på dette området er mest framtredende i noen avde nye medlemsstatene. Amfetamiininkaltaisten piristeiden käyttö huumehoitoon hakeutumisenensisijaisena perusteena on harvinaista muualla paitsi Ruotsissa ja Suomessa, joissa amfetamiinin krooniseenkäyttöön liittyvillä ongelmilla on pitkä historia, ja Tšekissä,jossa on jo jonkin aikaa esiintynyt paikallisesti tuotettavaanmetamfetamiiniin, ”pervitiiniin”, liittyviä ongelmia. Bruken av ATS som hovedårsak tilå søke behandling for narkotika er sjelden, bortsett fra i Sverige og Finland, som lenge har hatt problemer somskyldes kronisk bruk av amfetamin samt i Dentsjekkiskerepublikk der problemer med bruken av ‘pervitin’, et lokaltprodusert metamfetamin, har forekommet en tid. Euroopassa takavarikoidun kannabiksen alkuperämaana onmainittu yli 30 maata, mikä kuvastaa kannabiksentuotannon maailmanlaajuista luonnetta. Amfetaminlignende sentralstimulerende midler (ATS),LSD og andre syntetiske stoffer Euroopassa onmaailman suurimmat markkinat kannabishartsille, jostapääosa on peräisin Marokosta, maailman tämän hetkenmerkittävimmästä kannabiksen alkuperämaasta. Historisk sett har amfetamin vært det stoffet som, ettercannabis, brukes oftest i Europa. Kannabistakasvatetaan myös nykyään useimmissa Euroopan maissa,vaikka kaikissa maissa Alankomaita lukuun ottamattapääosa kannabistuotteista on yhä tuotua. Dette ser nå ut til å endreseg i en rekke land, og særlig i Tyskland, Spania,Nederland, Finland og Storbritannia, hvor nyereundersøkelser tyder på at bruken av ecstasy nå er lik, og til Eurooppaantuodun kannabiksen vahvuus näyttää pysyneen melkosamalla tasolla useiden vuosien ajan. Selv om bruken av metamfetamin utgjør et voksendeproblem i global sammenheng, har en utbredt bruk av dettestoffet i Europa til nå begrenset seg til Den tsjekkiskerepublikk. EU:ssatehomenetelmillä viljelty kannabis on yleensä vahvempaa,mutta näiden tuotteiden välillä on huomattaviapäällekkäisyyksiä. Sporadiske rapporter om metamfetaminbrukmottas imidlertid nå fra en rekke andre europeiske land,ogfrykten øker for at denne spesielt skadelige formen fornarkotikabruk skal spre seg. Vaikka metamfetamiinin käyttö on maailmanlaajuisestikasvava ongelma, Euroopassa tämän huumeen käyttö ontähän asti rajoittunut Tšekkiin. Kokain men bortsett fra forskrivning av symptomlindrendemedikamenter, er det ingen bred enighet om hva som utgjørgod praksis på dette feltet. Behandlingen av crackbrukerekan være en særlig utfordring for behandlingsapparatet. Kokaiini liity opiaattien käyttöä, ovat harvinaisia, mutta saattavatolla lisääntymässä. Problematisk bruk av narkotika, heroinbruk og sprøytebruk Farmakologistenhoitomuotojen tehokkuutta pyritään parantamaan, mutta josei oteta huomioon oireiden helpottamiseen tarkoitetunlääkkeen määräämistä, ei ole selkeää yhteisymmärrystäsiitä, mikä on hyvä käytäntö tällä alalla. Heroin- og sprøytebruk utgjør den største komponenten av EONNs indikatorer på problematisk narkotikabruk.Denne indikatoren er et sammensatt måleredskap utformetfor å bidra til å vurdere størrelsen på det kroniskenarkotikaproblemet som hovedsakelig er skjult. Erityisesti crackkokaiinin käyttäjien hoito tarjoaa usein haasteitahoitokeskuksille. Anslag overproblematisk bruk av narkotika ligger fra 2 til 10 tilfellerper 1000 av den voksne befolkningen. Huumeiden ongelmakäyttö, heroiinin käyttö jäsuonensisäinen huumeidenkäyttö Anslag over antallpersoner med problematisk bruk av narkotika, variererbetydelig fra land til land og innenfor hvert enkelt land.Tallene fra Danmark, Italia, Luxembourg, Portugal og Storbritannia er relativt høye. Tuoreet tutkimukset osoittavat, että 0,5–6 prosenttiaaikuisista on joskus käyttänyt kokaiinia (kerran käyttäneidenmäärä). Nyere undersøkelser tyder på at mellom 0,5% og 6%avalle voksne har brukt kokain en eller annen gang(livstidsprevalens). Nuorissa aikuisissa (15–34-vuotiaiden) kerrankäyttäneitä on yleensä 1–10 prosenttia. Blant unge voksne (15–34 år) variererlivstidsprevalensen generelt mellom 1% til 10%. Tämä tarkoittaa sitä, että kokaiinia hiljattainkäyttäneiden määrä Espanjassa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa on nykyään samalla tasolla kuin USA:ssa, vaikka kerran käyttäneiden määrät ovat yhäalhaisempia. Dette betyr at prevalensenfor nyere bruk av kokain i Spania og Storbritannia nå er likprevalensen i USA, selv om livstidsprevalensen fortsatt erlavere. Kokaiinin käytön suuntauksia on vaikeaselvittää kansallisella tasolla, mutta saatavilla olevat tiedotviittaavat siihen, että hiljattain kokaiinia käyttäneidennuorten määrä on lisääntynyt jonkin verran Tanskassa,Saksassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa, ja myös Kreikka, Irlanti, Italia ja Itävaltaovat raportoineet käytön lisääntymisestä paikallisten tailaadullisten lähteiden pohjalta. Kokaintrender er vanskelige å spore på nasjonaltplan, men dataene som foreligger, tyder på at nyerekokainbruk blant ungdom har hatt en viss økning i Danmark, Tyskland, Spania, Nederland og Storbritannia.Hellas, Irland, Italia og Østerrike rapporterer også om øktbruk, basert på lokale eller kvalitative kilder. Heroiinin käyttö ja suonensisäinen huumeidenkäyttö ovat EMCDDA:n ongelmakäyttöä koskevan indikaattorin tärkeinelementti. I perioden mellom 1997 og 2002 gikk antalletkokainbeslag opp i alle land unntatt Tyskland og Italia. Tämä indikaattori on yhdistelmämittari, jonkaavulla pyritään arvioimaan suurelta osin piilossa olevankroonisen huumeongelman laajuutta. Nårdet er mulig å gjennomføre en fullstendig analyse, vil denifølge trender fra tilgjengelige data, mest sannsynlig avsløreat antallet beslag på EU-nivå gikk opp igjen i 2002. Huumeidenongelmakäyttöä koskevat arviot vaihtelevat välillä 2–10 tapausta tuhatta aikuista kohden väestössä.Huumeongelmaisen väestön laajuutta koskevat arviotvaihtelevat maittain ja maiden sisällä. Problembrukere i Europa ser ut til å bli en mer heterogengruppe. I mange land var de fleste problembrukeretradisjonelt kjennetegnet av heroinbruk, men blandingsbrukog bruk av sentralstimulerende midler blir mer og mervanlig. Melko korkeita lukujaovat ilmoittaneet Tanska, Italia, Luxemburg, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta. Selv om det er vanskelig å gjøre anslag, ser det uttil at heroinbruken er relativt stabil i mange land, og atrekruttering av nye brukere (forekomst) har faltsammenlignet med situasjonen i 1990-årene. Euroopan ongelmakäyttäjistä näyttää olevanmuodostumassa entistä heterogeenisempi ryhmä. Data frastudier av brukere av sprøyterom viser f.eks. at røyking avkokain er særlig utbredt blant kvinnelige sexarbeidere. Monissamaissa tyypillinen ongelmakäyttäjä on perinteisesti ollutheroiinin käyttäjä, mutta huumausaineiden sekakäyttö sekäpiristeiden käyttö on yleistymässä. Selvom kokainrøyking sjeldent forekommer i befolkningengenerelt, er det forbundet med større risiko for helsemessigeog sosiale problemer. Vaikka arviointi onvaikeaa, vaikuttaa siltä, että heroiinin käyttö on pysynytmonissa maissa melko vakaalla tasolla, ja uusien käyttäjienmäärät ovat laskeneet 1990-luvun tilanteeseen verrattuna.Tämä analyysi ei välttämättä päde EU:n uusiin jäsenmaihin. En begrenset opiatproduksjon skjer i europeiske land,hovedsakelig begrenset til produksjonen avvalmueprodukter som brukes lokalt. Nyere data viser ingenklare trender verken med hensyn til renheten eller prisen forheroin på gatenivå. Vaikka kokaiininpolttoonkin koko väestössä harvinaista, siihen liittyy erityisensuuri terveydellisten ja sosiaalisten ongelmien riski. Kokain kan ogsåvære en medvirkende faktor til dødsfall som følge av hjerteog karproblemer, men disse tilfellene blir gjerne ikke fangetopp i det statistiske bevismaterialet. Toksikologinen analyysi osoittaa, että joissakin maissahuumekuolemissa kokaiinia löytyy yleensä yhdessäopiaattien kanssa. Behandlingsalternativene for brukere med kokainproblemerpleier som oftest å være generiske tilnæringsmåter, vanligvisuten en farmakologisk komponent. Kokaiinista aiheutuvat kuolemat, joihin ei Det pågår arbeid for åforbedre effektiviteten ved farmakologiske intervensjoner, Euroopan osuus maailman kaikesta takavarikoidustaheroiinista on vähän yli neljäsosa. Opiater er fortsatt den viktigste dødsårsaken forbundet medillegale stoffer i Europa. EU:ssa takavarikoidunheroiinin määrissä ei ole havaittavissa mitään selkeääsuuntausta, ja kaiken kaikkiaan määrät näyttävät pysyvänmelko vakaina. De fleste overdoseofreerungemenn i midten eller slutten av 20-årene eller tidligi30-årene, selv om alderen på ofrene synes å værestigende. Sekä takavarikoitujen määrien ettätakavarikkojen lukumäärien osalta suurimmat luvut ilmoitti Yhdistynyt kuningaskunta, ja perässä tuli Espanja. Variasjonen landene imellom er betydelig, mengenerelt sett økte i hele EU i perioden fra 1980 til 1990narkotikarelaterte dødsfall. Fra 2000 til 2001 rapportertemange land en nedgang i antallet narkotikarelaterte Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge dødsfall, og resultatet på EU-nivå var det en liten, menstatistisk signifikant nedgang i rapporterte dødsfall, fra8838 til 8306. Euroopan maissa tuotetaan vain vähän opiaatteja, jatuotanto rajoittuu lähinnä paikallisesti käytettäviinunikonkorsituotteisiin. å øke overlevelsen blant brukerne, som f.eks.hospitser/dagsentre og tilbud innenforprimærhelsetjenesten. Viimeaikaisten tietojen pohjalta ei olehavaittavissa selkeitä suuntauksia sen paremmin heroiininpuhtaudessa kuin sen katukauppahinnassakaan. En annen viktig trend er mer fleksibleåpningstider. Tre medlemsstater tilbyr sprøyterom, og EEONhar i 2004 utgitt en detaljert undersøkelse om dissetilbudene. huumausaineiden käyttäjistä vähintään neljäsosalla jajoissakin tapauksissa lähes kaikilla oli viruksen vasta-aineitakehossaan. Noe som har vekket bekymring, er de siste rapportene omsmugling av fentanyl, et syntetisk opiat som kan være hele100 ganger sterkere enn heroin. Joissakin tapauksissa C-hepatiitin ja HIV:ntartuntamäärien välillä voitiin havaita suora korrelaatio.Myös B-hepatiitti on yhä yleinen suonensisäistenhuumausaineiden käyttäjillä Euroopassa, vaikka rokoteonkin saatavilla. I den senere tid er detrapportert om beslag i en del av landene rundt Østersjøenog i Den russiske føderasjon. Joitakin Baltian maita ehkä lukuunottamatta tuberkuloosin yleisyys suonensisäistenhuumausaineiden käyttäjillä on EU-maissa yhä alhainen,mutta joissakin EU:n naapurimaissa tartuntamäärät ovatkorkeat. I Estland dukket fentanyl opppå narkotikamarkedet som erstatning for heroin i slutten av2001, og i Finland ble en stor forsendelse av metylfentanylbeslaglagt i 2002. Joka vuosi ilmoitetaan8000–9000 kuolemaan johtanutta yliannostapausta,mutta todellinen luku on melko varmasti suurempi.Useimmat uhrit ovat 25–30-vuotiaita tai 30–35-vuotiaitanuoria miehiä, joskin kuoliniät näyttävät olevannousemassa. En eller annen form forsubstitusjonsbehandling er fortsatt det dominerendebehandlingstilbudet for denne gruppen, selv omtilgjengeligheten av denne typen behandling er begrenset ide nye medlemsstatene og stoff-frie behandlingsregimerfortsatt er vanlig. Vaikka maiden sisällä esiintyy merkittäväävaihtelua, yleisesti ottaen huumausaineisiin liittyvätkuolemat lisääntyivät tasaisesti koko EU:ssa 1980- ja 1990-luvuilla. Det bør også påpekes at brukere i Dentsjekkiske republikk, Finland og Sverige som injisereramfetamin, utgjør en betydelig andel av de som er underbehandling. Yleisesti ottaen investoinnit suonensisäistenhuumausaineiden käyttäjille suunnattuihin neulojen jaruiskujen vaihto-ohjelmiin ovat lisääntyneet kaikkialla EU:ssa. Studier av heroinbrukere under behandling tyder på at deter stor forskjell landene imellom når det gjelder i hvilkengrad brukere injiserer eller røyker stoffet. Viro ja Latvia ovat nopeasti lisänneet tämän alanpalvelujaan, ja joitakin vaihto-ohjelmia on otettu käyttöönmyös Pohjois-Irlannissa ja Flanderissa (Belgiassa).Joissakinmaissa, joissa on jo vakiintuneita neulojen- jaruiskujenvaihto-ohjelmia, jaettujen ruiskujen määrä onkuitenkin laskenut, mikä saattaa johtua suonensisäisenkäytön yleisyyden laskusta. I nyebehandlingssøknader fra heroinbrukere rapporterer underhalvparten nå injisering, og i enkelte land ser injisering uttil å bli mer og mer uvanlig. Tärkeimpiä suuntauksia matalankynnyksen palveluiden kehittämisessä ovat parempiintegrointi muihin henkiinjäämiseen tähtääviin palveluihin,kuten ensisuojiin ja perusterveydenhuoltopalveluihin, jajoustavammat aukioloajat. Andre steder, og spesielt, menikke utelukkende, i de nye medlemsstatene, er injiseringfortsatt normen blant heroinbrukere. Kolmessa jäsenvaltiossatarjotaan piikitystiloja, ja vuonna 2004 EMCDDA julkaisinäitä tiloja koskevan yksityiskohtaisen tutkimuksen. Generelle anslag overutbredelsen av injeksjonsbruk av narkotika er fra to til sekstilfeller per 1000 av den voksne befolkningen. Huolestuttava piirre viimeaikaisessa kehityksessä on ollutfentanyylikauppa. HIV-epidemien sprer seg i en del av de nye medlemsstatenei EU og i tilgrensende land selv om prevalenstallene i EU-landene varierer mye. Fentanyyli on heroiinia sata kertaavoimakkaampi synteettinen opiaatti. I Vest-Europa trues en tilsynelatendestabilisering eller nedgang i HIV-prevalens av bekymringer iforbindelse med en del nye lokale utbrudd som harforekommet siden midten av 1990-tallet, og de vedvarendehøye forekomstene funnet i enkelte populasjoner. Ilmoitusten mukaan sitäon takavarikoitu viime aikoina monissa Itämeren valtioissaja Venäjän federaatiossa. Tilgjengelige data om de som søker hjelp fornarkotikaproblemer, tyder på at kjennetegnene på dehjelptrengende varierer mer. Virossa fentanyyli ilmestyihuumausainemarkkinoille heroiinin korvikkeena vuoden2001 lopussa, ja Suomessa takavarikoitiin vuonna 2002huomattava metyylifentanyylierä. I tillegg til sprøytebruk og ikkeinjiserende bruksmåter av heroin rapporteres det om enrekke problemer knyttet til blandingsbruk og bruk avsentralstimulerende midler og cannabis. Useimmissa jäsenvaltioissa huumausaineisiin liittyvä hoitoon pääasiassa opiaattien käyttöön tai opiaattien lisäksiuseamman huumausaineen käyttöön liittyvää hoitoa.Jonkinlainen korvaushoito on yhä yleisin tämän ryhmänterapiavaihtoehto, vaikka uusissa jäsenvaltioissakorvaushoitoa on saatavilla rajoitetusti ja huumeettomathoitojärjestelmät ovat yhä yleisiä. Utbredelsen av hepatitt C (HCV) er fortsatt høy blantsprøytebrukere i Europa, og studier viser at fra en firedel tilnesten alle sprøytebrukerne som deltok i undersøkelsen, harantistoffer mot viruset. I enkelte tilfeller er det en direktekorrelasjon mellom utbredelsen av HCV- og HIV-viruset.Hepatitt B-infeksjoner er også vanlig blant sprøytebrukere i Europa, til tross for at vaksinasjon er tilgjengelig. On myös huomautettava,että Tšekissä, Suomessa ja Ruotsissa merkittävä osahuumehoitojen saajista on amfetamiinien suonensisäisiäkäyttäjiä. Med Debaltiske landene som et mulig unntak, er prevalensen avtuberkulose blant sprøytebrukere i EU-landene fortsatt lav,men forekomsten av tuberkulose er høy i noen av landenesom grenser til EU. Hoitoon hakeutuneista heroiininkäyttäjistä tehtyjentutkimusten perusteella eri maiden välillä on merkittäviäeroja siinä, missä määrin ainetta käytetään suonensisäisestija missä määrin polttamalla. Det erkjennes nå i stadig større grad atbehandlingstilbudene må integreres med andre helsetilbud,og framfor alt de tjenestene som tilbys marginaliserte ogsosialt vanskeligstilte målgrupper. Uusista hoitoon hakeutuvistaheroiininkäyttäjistä alle puolet ilmoittaa käyttävänsä ainettasuonensisäisesti, ja joissakin maissa suonensisäisen käytönsuosio näyttää laskevan. Det er spesieltutfordrende å finne effektive tilbud for slike som både haret narkotikaproblem og et psykiatrisk helseproblem. Muissa maissa, ja erityisesti muttaei ainoastaan uusissa jäsenvaltioissa, heroiininkäyttäjätkäyttävät yhä ainetta pääasiassa suonensisäisesti.Kokonaisarviot suonensisäisen käytön yleisyydestä ovat2–6tapausta tuhatta aikuista kohden. Dettetemaet belyses i det utvalgte aspektet som omhandlersamtidig forekomst av psykiatriske og stoffrelaterte lidelser. HIV-epidemia leviää joissakin EU:n uusissa jäsenvaltioissaja naapurimaissa, vaikka yleisyys eri EU-maissa vaihteleesuuresti. Generelt sett ser det ut til at investering i sprøytespiss/sprøytebytteprogrammer for problembrukere har økt overhele EU. Länsi-Euroopassa HIV:n levinneisyys näyttäävakiintuneen tai laskeneen, mutta huolta aiheuttavat jotkin1990-luvun puolivälin jälkeen todetut uudet paikallisetesiintymät sekä joissakin väestönosissa havaittavat korkeattartuntamäärät. Estland og Latvia har raskt utvidet tjenestene pådette området, og sprøytespiss-/sprøytebytteprogrammerhar også blitt innført i Nord-Irland og Flandern (Belgia). C-hepatiitin (HCV) tartuntamäärät ovat yhä korkeat Euroopassa suonensisäisten huumausaineiden käyttäjillä, jatutkimukset osoittavat, että tutkituista suonensisäisten Inoen av landene som har opprettet programmer, harantallet utdelte sprøyter falt, noe som muligens gjenspeilerlavere nivå av sprøytebruk. Lavterskeltjenestene blir nå iøkende grad integrert med andre tjenester som tar sikte på Sitä, missä määrintämä johtuu ilmoituskäytännön muutoksista, laajentuneestapalvelutarjonnasta tai muutoksista hoidon tarvitsijoiden Anslag overlivstidsprevalens av narkotikabruk blant fanger varierermellom 22% og 86%, avhengig av fengselspopulasjonen, Huumausaineiden käyttäjät ovat muuhun väestöönnähden yliedustettuina vankiloissa. En kort oversikt over narkotikasituasjonen i Europa anstalt og land. Arviot kerrankäyttäneiden määristä vaihtelevat 22:n ja 86:n prosentinvälillä vankiaineksen, rangaistuslaitoksen ja maan mukaan. Fengslene har en relativt høy utbredelse avsprøytebruk og er dermed miljøer med høy risiko forspredning av smittsomme sykdommer. Koska huumausaineiden suonensisäinen käyttöon vankiloissa melko yleistä, ne ovat ympäristöjä, jossatartuntatautien leviämisriski on suuri. Tätä on pyrittytorjumaan muun muassa järjestämällä vankiloissakorvaushoitoa ja neulojen- ja ruiskujenvaihto-ohjelmia.Kansallisissa terveys- ja sosiaalijärjestelmissä on alettuentistä enemmän käsitellä vankiloissa tapahtuvanhuumausaineiden käytön terveysvaikutuksia. Tiltak for å bekjempedette har omfattet innføringen av substitusjonsbehandlingog sprøytespiss/sprøytebytteprogrammer i fengsler.Nasjonale helsevesen og velferdssystemer erkjenner i stadigstørre grad helsefarene forbundet med narkotikabruk i fengsler, som forsterkes av begrenset tilgang til tjenestersamt isolasjon av fengselshelsetjenesten fra det ordinærehelsevesenet. Asiaanliittyy palvelujen rajoitettu saatavuus sekä se, ettävankilan terveydenhuoltopalvelut toimivat erillääntavanomaisesta terveydenhuoltojärjestelmästä.Rikosoikeuspoliittisten muutosten myötä käyttöön otetuillavaihtoehtoisilla rangaistusmuodoilla ohjataanhuumausaineiden käyttäjiä käytännössä lähespakolliseen hoitoon tai yhdyskuntapalveluun, koskanäiden toimien oletetaan palvelevan paremmin heidäntarpeitaan. Nytenkning innen straffepolitikken har ført tilat det er innført alternativer til fengselsstraff, ognarkotikabrukere overføres til halvtvungen behandling ellersamfunnstjeneste ut fra antakelsen at deres behov vil blibedre ivaretatt med slike tiltak. Luku 1Viimeaikainen kehitys politiikassa ja lainsäädännössä Kapittel 1Politikk og lovgivning – nye utviklinger Ministerineuvosto antoi kesäkuussa 2003 suosituksen”huumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien terveyshaittojenehkäisemisestä ja vähentämisestä” Euroopan komissiontoukokuussa 2002 tekemän aloitteen perusteella. I juni 2003 vedtok Ministerrådet en rekommandasjon medtittelen ‘Forebygging og reduksjon av helseskade forbundetmed narkotikaavhengighet’, et dokument som ble utarbeidetpå initiativ fra Europakommisjonen i mai 2002. Tämäteksti on merkittävä saavutus ja ensimmäinen huumeitakoskeva EY:n suositus kansanterveyden alalla. Dennerekommandasjonen representerer et virkelig gjennombrudd,fordi det er første gang Kommisjonen, påfolkehelseområdet, har vedtatt en rekommandasjon somgjelder narkotika. Erityisestisillä pyritään vähentämään huumausaineriippuvuuteenliittyviä terveyshaittoja (2). Nærmere bestemt tar rekommandasjonensikte på å redusere helseskadene forbundet mednarkotikaavhengighet(2). Monet jäsenvaltiot ovat jo liittäneet tämän asiakirjan sisällön kansallisiinhuumausainestrategioihinsa. Mange medlemsstater harallerede innarbeidet konklusjonene fra dette dokumentet isine nasjonale narkotikastrategier. Asiakirjassa suositellaan seuraavaa: Dokumentet anbefaler følgende målsettinger: Jäsenvaltioiden olisi terveyden suojelun korkean tasonturvaamiseksi asetettava kansanterveyden alallatavoitteeksi huumausaineiden väärinkäytönehkäiseminen ja siihen liittyvien riskien vähentäminensekä laadittava ja toteutettava asianmukaisia kattaviastrategioita. Medlemsstatene bør, for å sikre et høyt helsevernnivå,bestemme at forebygging av narkotikaavhengighet ogreduksjon av narkotikarelaterte risikoer skal være etfolkehelsepolitisk mål, og utarbeide og gjennomføretilsvarende omfattende strategier. Tässä luvussa kuvataan huumepolitiikan kehitystä koko EU:ssa ja yksittäisissä jäsenvaltioissa. Dette kapitlet beskriver hva som i den senere tid har skjeddpå det narkotikapolitiske området i EU sett under ett og iden enkelte medlemsstat. Useimmiten tiedotperustuvat muutoksiin vuonna 2003, jolloin alkoi EU:nhuumausaineita koskevan toimintasuunnitelman(2000–2004) toinen puolisko. Lisäksi kansallistenviranomaisten piti vuoteen 2003 mennessä toteuttaaväliarviointi, joka koskee niiden edistymistä kansallisenhuumevalvontastrategian kehittämisessä ja toteuttamisessa,kuten vuonna 1998 maailman huumeongelmaakäsitelleessä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksenerityisistunnossa (UNGASS) (1) huumeiden kysynnänvähentämisen periaatteista annetussa julistuksessa todetaan.EU:n toimintasuunnitelman (vuosiksi 2000–2004) päätteeksion paikallaan pohtia edistymistä, jota on tapahtunuttoiminnan arvioinnissa. I de fleste tilfeller beskrivesendringer som har funnet sted i løpet av 2003, altsåhalvveis i EUs handlingsplan mot narkotika 2000–2004.Medlemsstatene hadde også frist til 2003 for ågjennomføre en midtveisevaluering av sin innsats for åutarbeide og gjennomføre en nasjonal strategi fornarkotikakontroll, i samsvar med Erklæringen omretningsgivende prinsipper for reduksjon av etterspørselenetter narkotika, fra FNs Generalforsamlings spesialsesjon(UNGASS)(1) om narkotikasituasjonen i verden i 1998.Ettersom EUs handlingsplan for 2000–2004 avsluttes i år,kan det være på sin plass å se nærmere på hva som ergjort så langt når det gjelder evalueringen avhandlingsplanen. EMCDDA osallistuu täysimääräisestija aktiivisesti tähän prosessiin, joka toivottavasti helpottaajärkevää päätöksentekoa huumausaineiden alalla.Strategioita ja lainsäädännön kehitystä tarkastellaanpääasiassa tästä näkökulmasta sekä kansallisella tasollaettä EU:n tasolla. EONN deltar fullt og aktivt i denneprosessen, som – det er i hvert fall det vi håper – skal gjøredet lettere å utforme en forsvarlig politikk pånarkotikaområdet. Det er spesielt ut fra dette perspektivet atstrategier of utvikling innen lovgivningen, både nasjonalt ogpå EU-plan, vil bli gjennomgått. Kehitys EU:ssa Utviklingen i EU Jäsenvaltioiden olisi osana kaikkea yleistähuumausaineiden väärinkäytön ehkäisyyn jahuumausaineiden käyttäjien hoitoon liittyvääpolitiikkaansa otettava käyttöön lukuisia erityyppisiä–erityisesti riskien vähentämiseen tähtääviä – toimiavähentääkseen tuntuvasti huumausaineiden aiheuttamiaterveyshaittoja (kuten HIV, B- ja C-hepatiitti sekätuberkuloosi) ja huumausaineiden aiheuttamiakuolemantapauksia. Medlemsstatene bør, for å oppnå en vesentlig nedgang iforekomsten av narkotikarelatert helseskade (som HIV,hepatitt B og C og tuberkulose) samt i antalletnarkotikarelaterte dødsfall, og som en integrert del avsin overordnede politikk for narkotikaforebygging og -behandling, etablere en rekke forskjellige tjenester ogtilbud som særlig tar sikte på risikoreduksjon. Yhteisön tasolla annettiin vuonna 2003 kaksi uuttasäännöstä huumeongelman torjumiseksi. Toinen niistäkoskee kansanterveyttä ja toinen laitontahuumausainekauppaa. I 2003 vedtok EU to nye rettsakter om narkotikaproblemet.Den ene rettsakten gjelder folkehelsen, den andre illegalhandel med narkotika. Muut EU:n tasolla vuonna 2003käsitellyt kysymykset liittyivät uusia synteettisiä huumeitakoskeviin toimiin, koordinointitoimien ja -välineidentäytäntöönpanoon sekä EMCDDA:n rooliin. Av andre saker som ble behandletpå EU-plan i 2003, kan nevnes tiltak som også tar hensyntil nye syntetiske stoffer, gjennomføringen avsamordningsaktiviteter og virkemidler samt EONNs rolle. Jäsenvaltioiden olisi harkittava eriteltyätoimenpideluetteloa, jotta voitaisiin kehittääasianmukaista arviointia huumeiden ehkäisemisenvaikuttavuuden ja tehokkuuden lisäämiseksi sekähuumausaineisiin liittyvien terveysriskien vähentämiseksi. Medlemsstatene bør vurdere en liste over spesifisertetiltak med sikte på å utvikle hensiktsmessigeevalueringsverktøy for å øke effekten og effektiviteten avdet narkotikaforebyggende arbeidet samt reduserenarkotikarelaterte helserisikoer. Jäsenvaltioiden pitäisi raportoida komissiolle tämänsuosituksen täytäntöönpanosta kahden vuoden kuluessa senantamisesta ja myöhemmin komission pyynnöstä. Medlemsstatene bør innen to år etter at rekommandasjonenble vedtatt, rapportere til Kommisjonen omgjennomføringen av den, og deretter så ofte Kommisjonenanmoder om det. Tämämahdollistaa suosituksen täytäntöönpanon seurannanyhteisön tasolla ja sittemmin asianmukaisten toimientoteuttamisen EU:n huumausaineita koskevantoimintasuunnitelman tavoitteiden saavuttamiseksi. Dette vil sikre at gjennomføringen avrekommandasjonen kan følges opp på fellesskapsplan, ogat det deretter kan treffes hensiktsmessige tiltak for åoppfylle målsettingene i EUs handlingsplan mot narkotika. Euroopan parlamentti ja neuvosto hyväksyivät23.syyskuuta 2002 uuden kansanterveysalantoimintaohjelman (2003–2008), jonka perustana on kolmeyleistä tavoitetta: terveyttä koskevat tiedot, terveysuhkiinliittyvä nopea toiminta ja terveyden edistäminenpuuttumalla terveyteen vaikuttaviin tekijöihin. Den 23. september 2002 vedtok Europaparlamentet og Rådet et nytt Fellesskaps-handlingsprogram for folkehelsen(2003–2008), som er basert på tre generelle målsettinger:helseopplysning, rask reaksjon på helsetrusler samthelsefremmende arbeid gjennom analyser avhelsedeterminanter. Toimet, jotkaliittyvät terveyttä koskeviin tietoihin ja terveyden edistämisenstandardeihin, ovat erityisen merkittäviä huumeidentorjunnan alalla. Tiltak med tilknytning til helseopplysningog helsefremmende arbeid er særlig relevant fornarkotikaområdet. Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge Puitepäätös tulee voimaan sinä päivänä, jona se julkaistaan Euroopan unionin virallisessa lehdessä, ja jäsenvaltioilla on18 kuukautta aikaa ryhtyä tarvittaviin toimenpiteisiin tämänsäädöksen noudattamiseksi. Rammevedtaket vil tre i kraft samme dag som detoffentliggjøres i Den europeiske Unions Tidende, ogmedlemsstatene vil ha 18 måneder på seg til å treffe denødvendige tiltak for å etterkomme denne rettsakten. Lisäksi suosituksessa esitetään, että EMCDDA antaisiteknistä tukea Euroopan komissiolle raportin valmistelemistavarten EU:n huumausaineita koskevan toimintasuunnitelmanmukaisesti ottaen huomioon kyseisen suosituksen tarkastusja päivitys. Rekommandasjonen anmoder dessuten EONN om å yte Europakommisjonen teknisk støtte til utarbeidelsen av enrapport i samsvar med EUs handlingsplan mot narkotikamed tanke på revisjon og oppdatering avrekommandasjonen. Uudet synteettiset huumausaineet Nye syntetiske stoffer Uusien synteettisten huumausaineiden valvontaa koskevassatehtävässään neuvosto teki marraskuussa 2003 päätöksenuusia synteettisiä huumausaineita 2C-I, 2C-T-2, 2C-T-7 ja TMA-2 koskevista valvontatoimenpiteistä jarikosoikeudellisista seuraamuksista. Som et ledd i arbeidet med å kontrollere de nye syntetiskestoffene vedtok Ministerrådet i november 2003 enbeslutning om kontrolltiltak og strafferettslige sanksjoner nårdet gjelder de nye syntetiske stoffene 2C-I, 2C-T-2, 2C-T-7og TMA-2. Nämä aineet, joita eiole merkitty vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineitakoskevan Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksenluetteloihin, saatetaan nyt jäsenvaltioissavalvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellisten seuraamustenpiiriin. Disse stoffene, som ikke er oppført i noen avtilleggene til FN-konvensjonen av 1971 om psykotropestoffer, blir nå gjenstand for kontrolltiltak og straffansvar imedlemsstatene. Tampereella vuonna 1999 pidetyn Eurooppa-neuvostonerityiskokouksen päätelmien mukaisesti sekä EU:nhuumausainestrategian ja huumausaineita koskevantoimintasuunnitelman perusteella Euroopan komissio tekineuvostolle ja Euroopan parlamentille ehdotuksenpuitepäätökseksi ”laittoman huumausainekaupanrikostunnusmerkistöjen ja seuraamustenvähimmäissäännöksistä”. Som en oppfølging av konklusjonene fra Det europeiskeråds særlige møte i Tampere, Finland, i 1999 og EUsstrategi og handlingsplan mot narkotika, la Europakommisjonen fram et forslag til Rådet og Europaparlamentet om et rammevedtak som fastsetter‘minstebestemmelser med hensyn til definisjonen avkriminelle handlinger og straff når det gjelder illegal handelmed narkotika’. Ministerineuvosto pääsimarraskuussa 2003 poliittiseen sopimukseen tästäensimmäisestä huumausainekauppaa koskevastapuitepäätöksestä. Ministerrådet kom i november 2003 framtil politisk enighet om dette første rammevedtaket påområdet narkotikahandel. Tätä puitepäätöstä pidetään keskeisenävälineenä huumausainekaupan torjumisessa, sillähuumausainekauppaa koskevista rikoksista jäsenvaltioissamäärättävien seuraamusten lähentämisen merkitys korostuuentisestään laajentuneessa EU:ssa. Rammevedtaket betraktes som etsentralt virkemiddel i kampen mot narkotikahandel ettersomdet i et utvidet EU blir stadig viktigere at medlemsstateneharmoniserer strafferammene for brudd på dennelovgivningen. synteettisten huumausaineiden valvomisesta (3). I oktober 2003 la Kommisjonen fram et utkast til rådsvedtaktil erstatning for Fellestiltaket av 1997 ominformasjonsutveksling, risikovurdering og kontroll med nyesyntetiske stoffer(3). Tämä aloiteliittyy suoraan tulokseen yhteisen toiminnan ulkoisestaarvioinnista, jonka komissio teki huumausaineiden torjuntaakoskevan Euroopan unionin toimintasuunnitelman(2000–2004) määräysten mukaan. Dette initiativet kan sees i direktesammenheng med utfallet av den eksterne evalueringen av Fellestiltaket som Kommisjonen iverksatte med henvisning til Den europeiske unions handlingsplan mot narkotika2000–2004. Ehdotettu uusioikeudellinen väline pyrkii selventämään määritelmiä jaulottumaan kaikkiin uusiin synteettisin huumausaineisiin jakaikkiin uusiin vastaaviin narkoottisiin aineisiin. Den foreslåtte nye rettsakten er ment åklargjøre alle definisjoner og prosedyrer samt utvidevirkeområdet til alle nye syntetiske stoffer og alle nyenarkotiske stoffer. Puitepäätöksen periaatteena on, että jäsenvaltioiden olisisäädettävä rangaistavaksi paitsi huumausainekauppa myössen yritys tai yllytys tai avunanto siihen. Grunnprinsippet for rammevedtaket er at medlemsstatenebør kriminalisere ikke bare handel med narkotika, menogså forsøk på, oppfordring til og medvirkning til handelmed narkotika. Puitepäätöksentoimenpiteet kohdennetaan huumausainekauppiaisiin sekärikollis- ja terroristijärjestöihin, jotka saavathuumausainekaupasta tuloja laittoman toimintansarahoittamiseen. Tiltakene rammevedtaket omfatter, er rettetmot narkotikasmuglere, kriminelle organisasjoner ogterroristorganisasjoner som finansierer illegal virksomhetmed midler fra denne handelen. Komissio antoi niin ikään marraskuussa 2003 tiedonannonkoordinointitoimista ja -välineistä huumeiden alalla EU:ssa.Tiedonanto perustuu EMCDDA:n yhteistyössä komissionkanssa toteuttamaan tutkimukseen, joka koskijäsenvaltioissa sovellettavia koordinointisäännöksiä ja I november 2003 vedtok Kommisjonen også en melding omsamordningstiltak og virkemidler på narkotikaområdet i EU.Meldingen er basert på resultatene av en studie aveksisterende ordninger og mekanismer for samordning i medlemsstatene(4) som EONN har gjennomført i samarbeid med Kommisjonen. Tässä puitepäätöksessä määrätään seuraamuksia niille,jotka osallistuvat Yhdistyneiden Kansakuntienyleissopimusten ja EY:n päätösten soveltamisalaan kuuluvienaineiden kaupan mihin tahansa vaiheeseen: tuotantoon,myyntiin tarjoamiseen, kuljetukseen, jakeluun jahallussapitoon tai ostamiseen kauppaa varten. Rammevedtaket fastsetter sanksjoner mot enhver som pånoen måte er involvert i omsetningen av stoffer omhandlet i FNs konvensjoner og vedtak i EU: produksjon, tilbud omsalg, transport, distribusjon og besittelse eller kjøp medsikte på videresalg. Siinäpyydetään maita varmistamaan, että ”rikoksista voidaanmäärätä rikosoikeudellisia seuraamuksia, jotka enimmilläänovat vähintään yhdestä kolmeen vuotta vankeutta” taiviidestä kymmeneen vuotta vankeutta, kun rikos koskeesuuria huumausainemääriä tai terveydelle kaikkeinhaitallisimpia huumausaineita. Puitepäätöksessä annetaanyhteinen määritelmä huumausainekaupasta EU:n tasolla javahvistetaan suositeltavat seuraamukset tästä rikoksesta EU:ssa. Vedtaket anmoder landene om å sikreat ‘maksimal strafferamme for lovbruddene … skal væreminst ett til tre års fengsel’ eller mellom fem og ti årsfengsel dersom lovbruddet omfatter store mengdernarkotika eller de mest helseskadelige narkotiske stoffene.Kjernen i rammevedtaket er at det på EU-plan fastsetter enfelles definisjon på hva som betraktes som handel mednarkotika, samt anbefalte strafferammer for slike lovbruddinnenfor EU. Yhteisymmärrykseen pääseminen jäsenvaltioidenkesken edellytti henkilökohtaisen käytön määritelmässäolevien kansallisten erojen ratkaisemista. For å oppnå enighet mellom medlemsstatenevar det nødvendig å samordne de nasjonale definisjonenepå hva som betraktes som besittelse til eget bruk. Siksijäsenvaltioiden kansallisessa lainsäädännössä määritetythuumausaineiden henkilökohtaiseen käyttöön liittyvätrikokset on jätetty pois puitepäätöksestä. Derfor erlovbrudd som gjelder eget bruk av narkotika, slik dettedefineres i medlemsstatenes nasjonale lovgivninger,utelukket fra rammevedtaket. Joulukuussa 2003 komissio ehdotti EMCDDA:ta koskevanasetuksen uudelleenlaatimista. I desember 2003 la Kommisjonen endelig fram et forslagom å endre regelverket som EONN er underlagt. Ehdotusta käsitelläänneuvostossa vuonna 2004. Se kattaa useita alueita, kutenmuutokset perusasetukseen, muutokset, joiden tavoitteenaon vahvistaa EMCDDA:n roolia uusienhuumeidenkäyttömuotojen ja EU:n laajentumisenyhteydessä, sekä muutokset, joilla otetaan huomioon EMCDDA:n rooli EU:n huumausaineita koskevantoimintasuunnitelman arvioinnissa. Forslaget,som vil bli drøftet av Rådet i 2004, medfører endringer påflere områder: endring av grunnforordningene, endringersom skal styrke EONNs rolle i forhold til de nyebruksmønstrene for narkotika og utvidelsen av EU så velsom endringer som skal ta hensyn til EONNs rolle sombidragsyter til evalueringen av EUs handlingsplan motnarkotika. Luku 1: Viimeaikainen kehitys politiikassa ja lainsäädännössä Kapittel 1: Politikk og lovgivning – nye utviklinger Kansalliset politiikat Figur 1: Bredden i ‘nasjonale narkotikastrategier’ Huumeohjelma Narkotikaprogram Kuten viimevuotisessa vuosiraportissa todettiin, ”kansallisenhuumausainestrategian” hyväksyminen jäsenvaltioissa oli EU:n huumepolitiikan kulmakivi, ja tämä suuntaus jatkuivuonna 2003 (kaavio 1). Trendenvidereføres i 2003 (tabell 1). I 2003 vedtok Danmark,Tyskland, Litauen og Slovenia egne narkotikaplaner og 2004 Virossa, Ranskan (6 -programmer, og Estland og Frankrike(6 ) on tarkoitus seurata perässä. ) forventes å komme etter i 2004. Tuolloin huumepolitiikkaa harjoitetaan kattavankansallisenhuumausainestrategian puitteissa yhteensä21:ssä 25 jäsenvaltiosta (22:ssa 26 maasta, jos Norja lasketaan mukaan) (7 Da vil det totale antall medlemsstatersom har iverksatt en narkotikapolitikk med hjemmel i enoverordnet nasjonal narkotikastrategi være oppe i 21 av til sammen 25 land (22 av 26 hvis vi tar med Norge)(7 ) ja tarkasti määritetyllä maantieteellisellä alueella, on mahdollista vertailla ilmiötä eri jäsenvaltioissaja saada siihen EU:n laajuinen näkökulma. ) og innenfor et klart definert geografisk område, gir ossmulighet til å sammenligne fenomenet i de ulikemedlemsstatene og få et perspektiv som omfatter hele EU. Ensiksikin huumepolitiikkaan omaksutaan yhä useamminkokonaisvaltainen lähestymistapa, joka kattaa sekä kysyntääettä tarjontaa vähentävät toimenpiteet, toisin sanoen Innledningsvis kan vi si at det blir stadig vanligere med enholistisk tilnærming til narkotikapolitikken, som omfatterbåde etterspørsels- og tilbudsreduserende aktiviteter – en Kaikissa tutkituissa Dette finner vi igjen i alle Teoreettinen ero huumepolitiikan, kansallisen huumausainestrategian (jossatulisi määritellä yleiset periaatteet, puitteet ja suunta) ja toimintasuunnitelman (jossa strategia siirretään toimintaan esittämällä tarkoin määriteltyjä toimia) välillä ei tule aina esiin erilaisissa kansallisissa asiakirjoissa. Merknader:Det teoretiske skillet mellom en narkotikapolitikk, en nasjonal narkotikastrategi(som bør fastlegge generelle prinsipper i tillegg til ramme og retning) og enhandlingsplan (som iverksetter strategien og fastsetter detaljerte, konkrete tiltak)blir ikke alltid opprettholdt i de forskjellige nasjonale dokumentene. Maidenvälillä vallitsevien erojen takia kuvailemme kansalliset strategia-asiakirjatsiten kuin ne on virallisesti esitetty, emmekä yritä yhtenäistää määritelmiä taitehdä vertailuja.Jäsenvaltioiden kansalliset strategiat. På grunnav variasjonene landene imellom beskriver vi de nasjonale strategiskedokumentene slik disse presenteres offisielt, uten å gjøre noe forsøk på åsamordne definisjoner eller trekke sammenligninger.Kilde:Medlemsstatenes nasjonale strategier. Toiseksi koordinoinnin merkityson korostunut. Kansallisia huumausainestrategioitakoordinoidaan yhä enemmän keskitetysti (useimmissa EU-maissa on kansallisia koordinointiviranomaisia ja kansallisiakoordinaattoreita(11)), tosin tiiviissä yhteistyössä alueellistenja paikallisten viranomaisten kanssa. sentralt (de fleste EU-land har nasjonalesamordningsorganer og nasjonale koordinatorer(11)), selvom dette skjer i nært samarbeid med regionale og lokaleorganer. Kolmanneksitoimenpiteiden toteuttamiseen paikan päällä sekätäytäntöönpanon seurantaan ja arviointiin kiinnitetäänentistä enemmän huomiota, koska näin voidaan varmistaapäättäjien vastuuvelvollisuus (ks. arviointia käsitteleväerityiskysymys s.75). For det tredje blir det lagt større vekt på å etableretiltak i felten samt på å bruke kartlegging og vurdering avgjennomføringen som verktøy for å sikre ansvarlighetoverfor beslutningstakerne (se utvalgte aspekter:Evaluering,s. 75). Jotkinasiakirjat on jäsennetty siten, että esitettyjä toimia ja yleistätäytäntöönpanoa on mahdollista seurata; toiset asiakirjateivät ole näin yksityiskohtaisia, vaan niissä esitetään yleisiätavoitteita sitomatta niitä toiminnallisiin tavoitteisiin, Det er imidlertid store forskjeller både i struktur og innholdhva angår de ‘nasjonale narkotikastrategiene’. Foreksempel er det stor variasjon i detaljnivået og vekten som Koska kansallisten huumausainestrategioiden rakenne ja sisältö vaihtelevat suuresti eri maissa, tässä raportissa ei pyritä yhdenmukaistamaan määritelmiäja käsitteitä. Fordi strukturen og innholdet i de nasjonale narkotikastrategiene er så varierende fra et land til et annet, er det ikke gjort noe forsøk i denne rapporten påå harmonisere definisjoner og konsepter. EU:n 25jäsenvaltiosta ainoastaan neljä ei (vielä) raportoi ns. kansallisestahuumausainestrategiasta: Kypros, Latvia, Malta ja Itävalta. Av de 25 medlemsstatene i EU er det bare fire som (ennå) ikke har rapportert om noen såkaltnasjonal narkotikastrategi, nemlig Kypros, Latvia, Malta og Østerrike. Kyproksessa ja Latviassa valmistellaan huumausainestrategiaa. Kypros og Latvia er i ferd med å utarbeide en narkotikastrategi. Itävallassa kullakin osavaltiollaon oma suunnitelmansa, mutta liittovaltiokohtainen huumausainestrategia puuttuu.Ks. taulukko 2 OL: Nykyiset ”kansalliset huumausainestrategiat” huumausaineiden alalla EU-maissa.Mukaan lukien tällä aikavälillä Alankomaat, joka dokumentoi huumausainepolitiikkaansa toimintalinjamuistiossa Drug policy in the Netherlands: continuityand change(1995) ja erilaisissa seuranta-asiakirjoissa (XTC 2001, Cocaine 2002, Cannabis 2004).Tasapainotetun lähestymistavan periaate hyväksyttiin UNGASS:n vuonna 1998 antamassa julistuksessa. I Østerrike har hverprovins sin egen plan selv om landet ikke har noen føderal narkotikastrategi.Se tabell 2 OL: Foreliggende ‘nasjonale narkotikastrategier’ i EU-landene.Dette gjelder også Nederland, som har dokumentert sin narkotikapolitikk i det politiske notatet Drug policy in the Netherlands: continuity and change(Narkotikapolitikk i Nederland: kontinuitet og forandring) (1995) og en rekke oppfølgingsdokumenter (XTC 2001, Kokain 2002, Cannabis 2004).Prinsippet om en balansert tilnærming ble fastsatt i UNGASS’ politiske erklæring fra 1998: ‘det skal være en balansert tilnærming mellometterspørselsreduksjon og tilbudsreduksjon, som skal virke gjensidig forsterkende, i en integrert tilnærming til en løsning på narkotikaproblemet’. Sen mukaan kysynnän vähentämisen ja tarjonnanvähentämisen välillä otetaan käyttöön tasapainotettu lähestymistapa siten, että kumpikin vahvistaa toinen toistaan huumeongelman ratkaisemista koskevanyhtenäisen lähestymistavan mukaisesti. I dettekapitlet gjøres det intet forsøk på å vurdere i hvilken grad medlemsstatene har oppnådd en slik ‘balansert tilnærming’. Tässä luvussa ei pyritä arvioimaan, missä määrin jäsenvaltiot ovat omaksuneet ”tasapainotetun lähestymistavan”,vaan siinä lähinnä vain todetaan, että tällaiseen lähestymistapaan kiinnitetään yhä enemmän huomiota.Lisätietoja: ks. http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1360. Det slås bare fast at en sliktilnærming blir viet stadig mer oppmerksomhet.For nærmere opplysninger, se http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1360. Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa ole lainkaan määritelty sen kestoa (taulukko 1). Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge hele tatt (Tabell 1). Tältä osinolisikin pohdittava ”kansallisten huumausainestrategioiden”ja EU:n huumausaineita koskevan toimintasuunnitelmanvälistä yhteyttä. Det er i denne sammenheng enforbindelse mellom ‘nasjonale narkotikastrategier’ og EUshandlingsplan mot narkotika bør vurderes. Sisältöerot voivat perustua erilaisiin poliittisiin tavoitteisiintai huumeilmiön kansallisten piirteiden eroihin. Forskjellene når det gjelder innhold, kan gjenspeile ulikepolitiske målsettinger eller det at narkotikasituasjonen erforskjellig fra land til land. Seuraavassakäsitellään kahta oleellisinta eroa: strategioiden piiriinkuuluvia huumausaineita ja niiden päätavoitetta. I denne rapporten omtaler vi toav de viktigste områdene hvor vi finner forskjeller, nemlighvilke stoffer som omfattes, og hovedmålet for strategiene. Vaikka termejätoimintasuunnitelma, ohjelma ja strategia voidaan käyttääsekaisin (12), ne eivät kuitenkaan välttämättä heijasta erojapoliittisissa tavoitteissa tai päämäärissä. Selv om begrepene handlingsplan, program ogstrategi kan brukes om hverandre(12), gjenspeiler de ikkenødvendigvis forskjeller i politiske målsettinger elleragendaer. Kansallisissa huumausainestrategioissa keskitytään yleensäluokiteltuihin huumeisiin, mutta monessa asiakirjassakäsitellään myös ns. laillisia huumeita, pääasiassa alkoholiaja tupakkaa, varsinkin valistuksen, ehkäisevän työn jahoidon kannalta (taulukko 2). Et annet aspekt som varierer fra en medlemsstat til enannen, er tidsrammen som er satt for den nasjonalenarkotikastrategien. Joissakin maissa toteutetaanjopa erityistoimia ja -hankkeita, kun taas muissa maissa De fleste landene har vedtatt entidsramme på 3–5 år, men i noen land omfatter strategien8–10 år, mens andre igjen ikke har noen tidsramme i det Myös kansallisten huumausainestrategioiden kestotvaihtelevat jäsenvaltioittain. Selv om nasjonale narkotikastrategier typisk fokuserer påillegale rusmidler, omfatter mange dokumenter også såkaltelovlige rusmidler, hovedsakelig alkohol og tobakk, særlig iforbindelse med opplæring, forebygging og behandling(Tabell 2). Useimmissa maissa strategiankesto on 3–5 vuotta; joissakin maissa strategia kattaakuitenkin 8–10 vuoden ajanjakson, ja joissakin maissa ei I noen land gir dette seg utslag i konkrete tiltakog prosjekter, mens andre land bare nevner ‘lovlige Taulukko 1: ”Kansallisten huumausainestrategioiden” kesto Tabell 1: Tidsramme for ‘nasjonale narkotikastrategier’ Euroopan unioni Den europeiske union Kestoa ei ole määritelty Ingen angivelse av tidsramme Vuoteen 2003 asti ja mahdollisuus jatkaa vuoteen 2008 Fram til 2003 med føringer fram mot 2008 (1) Kestoa ei ole määritelty (1) Ingen angivelse av tidsramme Tummennettu alue kuvaa ”kansallisen huumausainestrategian” kattamaa ajanjaksoa: (1) ja (2) viittaavat perättäisiin ”strategioihin”. Skravering representerer tidsrommet som dekkes av den ‘nasjonale narkotikastrategien’: (1) og (2) viser til suksessive ’strategier’. Huumausainestrategia voidaan määritellä ”yhteiseksi aiheeksi, toimintakehykseksi, yhtenäisyydeksi ja suunnaksi” ja toimintasuunnitelma ”yksityiskohtaisiaerityistoimia sisältäväksi hankkeeksi tai ohjelmaksi” (Strategies and coordination in the field of drugs in the European Union, a descriptive review,marraskuu 2002: http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1354). En narkotikastrategi kan defineres som et ‘samlende tema, en ramme for fastleggelse, sammenheng og retning’, og en handlingsplan som en ‘plan eller etprogram for detaljerte, konkrete tiltak’ (Strategier og samordning på narkotikaområdet i Den europeiske union, en deskriptiv gjennomgang), november2002: http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1354). Luku 1: Viimeaikainen kehitys politiikassa ja lainsäädännössä I mange land hvor alkohol ogsåomfattes av ‘narkotikastrategien’, har de også en nasjonalhandlingsplan mot alkohol. Taulukko 2: ”Lailliset huumeet” kansallisissahuumausainestrategioissa Tabell 2: ‘Lovlige rusmidler’ i nasjonale narkotikastrategier Ruotsi tes tes Sverige ”lailliset huumeet” mainitaan vain ohimennen. Monessaniistä maista, joiden ”huumausainestrategiaan” sisältyyalkoholi, on myös alkoholia koskeva kansallinentoimintasuunnitelma. Siden 1999 har for eksempel Belgia, Den tsjekkiske republikk,Tyskland, Ungarn, Sverige og Storbritannia rapportert om eneller annen form for kartlegging eller evaluering av ulikeaspekter ved de grunnleggende lovbestemmelsene som gjelderbruk eller besittelse av narkotika. Joissakinmaissa toteutetaan ja arvioidaan koehankkeita, ennen kuinmalli laajennetaan koko maahan. I Belgia, Ungarn og Storbritannia har dette arbeidet medført omfattende endringeri narkotikalovgivningen. Tavoitteena on 1) vähentää viiden vuoden aikana huomattavasti huumausaineiden käyttöä ja uusien käyttäjien houkuttelemista, erityisesti alle 18-vuotiaidennuorten keskuudessa, 2) vähentää viiden vuoden aikana merkittävästi huumausaineisiin liittyvien terveyshaittojen (HIV, hepatiitti, tuberkuloosi jne.) esiintymistäja huumausaineisiin liittyvien kuolemantapausten määrää, 3) lisätä viiden vuoden aikana merkittävästi onnistuneesti hoidettujen huumausaineidenväärinkäyttäjien määrää, 4) vähentää viiden vuoden aikana merkittävästi laittomien huumausaineiden saatavuutta, 5) vähentää viiden vuoden aikanamerkittävästi huumausaineisiin liittyvien rikosten määrää sekä 6) vähentää viiden vuoden aikana merkittävästi rahanpesua ja lähtöaineiden laitonta kauppaa.Laajemmin tästä: ks. laatikko 2 OL: Kansalliset politiikat: lainsäädännön arviointi. 1) Oppnå i løpet av fem år en signifikant reduksjon i utbredelsen av narkotikabruk og i nyrekrutteringen til narkotikabruk, særlig blant ungdom under 18år; 2) oppnå i løpet av fem år en vesentlig reduksjon i forekomsten av narkotikarelatert helseskade (HIV, hepatitt, TB osv.) og antallet narkotikarelatertedødsfall; 3) oppnå en vesentlig økning i antallet avhengige som blir rusfrie; 4) oppnå i løpet av fem år en vesentlig reduksjon i tilgjengeligheten av illegalerusmidler; 5) oppnå i løpet av fem år en vesentlig reduksjon i antallet narkotikarelaterte forbrytelser; 6) oppnå i løpet av fem år en vesentlig reduksjon avhvitvasking av penger og illegal omsetning av prekursorer til narkotika.For en mer omfattende redegjørelse for dette området, se boks 2 OL: Nasjonal politikk: evaluering av lovgivningen. Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge hvitvasking av penger (samfunnskontrakter). Ruotsissa valtionviranomaisten ohjeissa vaaditaan erityisesti valtiotaarvioimaan poliisin organisaatiota ja toimintaa huumeidentorjunnassa. I Sverigeinneholder myndighetenes retningslinjer spesifikke krav omat regjeringen skal evaluere hvordan politiet organiserer oggjennomfører kampen mot narkotika. Arviointitekniikoita on käytetty myösparantamaan paikallisen huumetorjunnan ja yleisen häiriönvastaisia toimia, esimerkiksi Irlannissa paikallistenvastatoimien koordinointia, Alankomaissa toimivaltuuksiatilojen sulkemiseksi ja Saksassa mahdollisuuksia määrätäuusimaan ajokoe. Evaluering er ogsåtatt i bruk for å styrke innsatsen mot lokalnarkotikaomsetning og ordensforstyrrelser, somkoordinering av lokale tiltak i Irland, myndighet til å stengelokaler i Nederland, og muligheten for å kreve nyoppkjøring til førerprøven i Tyskland. Kriminalisoinnin vaikutuksen arvioiminen on ollutkeskustelun ja arvioinnin keskipisteessä. Debatten og evalueringene har fokusert på vurderingen avvirkningene av kriminaliseringen. Arviointialoitteissavalotamme kahta ilmeisen samanlaista tilannetta, jotka ovatjohtaneet erilaisiin tuloksiin. Sekä Unkari että Ruotsi ovatviime aikoina arvioineet huumeidenkäytön kriminalisoinninvaikutuksia. Av alleevalueringstiltakene trekker vi særlig fram to tilsynelatendesammenlignbare situasjoner som har blitt løst forskjellig.Både Ungarn og Sverige har nylig evaluert virkningene avkriminaliseringen av bruk av narkotika. Maaliskuussa 1999 Unkarin rikoslakiamuutettiin niin, että huumeidenkäytöstä tuli rikos, jamahdollisuutta vaatia rikoksentekijöitä menemään terapiaanrajoitettiin riippuvuussuhteessa oleviin käyttäjiin.Myöhemmissä tieteellisissä tutkimuksissa kuitenkin havaittiin,että tavoitteeseen vähentää narkoottisten aineiden käyttöä,kulutusta ja kierrätystä ei päästy. I mars 1999 ble Ungarns straffelov endret slik at bruk av narkotika ble etbrudd på straffeloven, og muligheten for å idømmebehandling ble begrenset til brukere med etavhengighetsproblem. Huumeita kokeilevienihmisten, rekisteröityjen rikosten ja rikollisten määrä jatkoikasvua. Påfølgende vitenskapelige studierfant imidlertid at målet om å redusere misbruk, forbruk ogomsetning av narkotiske stoffer ikke ble oppnådd, idetantallet som prøvde narkotika og antallet anmeldte forholdog lovbrytere bare fortsatte å stige. Lisäksi muutos laissa teki huumeiden oikeudellisenluokittelun vaikeammaksi, hankaloitti oikeustoimia javaikutti kielteisesti huumemarkkinoilla toimivien henkilöidenohjaamiseen. Tutkimuksen tekijät päättelivät, ettärangaistukset olivat liian tiukkoja ja epäonnistuivat sentosiasian huomioon ottamisessa, että nuorista ei tulehuumeidenkäyttäjiä heidän rikollisen luonteensa, vaanheidän olojensa takia. Dessuten medførtelovendringen at den juridiske klassifiseringen av narkotiskestoffer ble mer komplisert og rettssakene ble vanskeligere ågjennomføre, og i tillegg fikk lovendringen negativekonsekvenser for atferden til aktørene i narkotikamarkedet.Studiens forfattere konkluderte med at straffene var forstrenge og tok ikke hensyn til at unge mennesker brukernarkotika ikke fordi de har en forbrytersk karakter, men pågrunn av omstendighetene. Tämän seurauksena 1. maaliskuuta2003 toteutettiin uusi muutos, joka muuttaa tehokkaastisuuntaa ja ottaa huomioon tutkimustulokset. Derfor ble en ny endring somfaktisk går tilbake på den forrige endringen og tar hensyntil disse funnene, vedtatt og gjennomført 1. mars 2003. Arviointi on selvästi tunnustettu yhä merkittävämmäksivälineeksi käsiteltäessä kaikkia huumeongelmaan liittyviänäkökohtia. Evaluering blir helt klart anerkjent som et stadig viktigereverktøy i innsatsen mot alle aspekter vednarkotikaproblemet. Kyseisissä lakiarvioissa voidaan arvioidalakien täytäntöönpanoa, tehokkuutta tai vaikutusta. Evaluering av lover kan gi envurdering av gjennomføringen og av hvor effektiv ogkostnadseffektiv den enkelte lov er. Yleensäarviot, joista on raportoitu, ovat tukeneet pohdittavienpoliittisten toimenpiteiden arvoa. Generelt synesevalueringene det er rapportert om, å konkludere med atdet aktuelle tiltaket faktisk er av verdi. Kuitenkin halukkuus tällähetkellä vaihtaa toimintalinjaa pois arviointituloksiinperustuvasta mallista, kuten Unkarissa on ilmennyt, osoittaauutta luottamusta näyttöön perustuvaan tutkimukseen, jotaon ollut vähän. Tämä tervetullut suuntaus arvioinnissamuodostaa osan yleisemmästä suuntauksesta julkisenhallinnon osalta olla enemmän vastuuvelvollinen ja luottaaentistä enemmän perinteisiin yksityisen sektorinkonsepteihin, kuten suoritustavoitteisiin jakustannustehokkuuteen. Men viljen tileventuelt å gå tilbake på en politikk når resultatene avevalueringen foreligger, slik det skjedde i Ungarn, viser enny tillit til evidensbasert forskning som ofte har manglet.Denne positive trenden innen evaluering skriver seg inn i enmer generell trend der det offentlige stadig oftere stilles tilregnskap og oftere må støtte seg på konsepter somtradisjonelt har tilhørt privat sektor, som f.eks. resultatmålog kostnadseffektivitet. Kansallisen lainsäädännön kehitys Utviklingen innen nasjonal lovgivning Ruotsissa vuonna 2000 kansallinenrikoksentorjuntaneuvosto tutki vuoden 1988 asetuksenvaikutuksia (vahvistettu 1993). I Sverige gjennomførte Brottsförebyggande rådet i 2000 etforskningsprosjekt om virkningene av kriminaliseringen avbruk av narkotika i 1988 (og ytterligere skjerpet i 1993).Dette arbeidet avslørte at den nye lovgivningen førte til enkraftig økning i antallet personer som ble arrestert formindre narkotikalovbrudd. Asetuksen mukaan pelkkähuumeidenkäyttö oli rikos. Selv om mange av de arrestertevar kjente misbrukere, var en del unge, tidligere ukjentebrukere. Tutkimus paljasti, että asetuksentäytäntöönpano johti vähäisistä huumerikoksista pidätettyjenmäärässä selvään kasvupiikkiin. En av de viktigste grunnene til at loven ble vedtatt,var ønsket om å identifisere unge mennesker på et tidligstadium i deres ruskarriere. Tärkeäsyy asetuksen antamiselle oli tunnistaa nuoret varhaisessahuumeidenkäytön vaiheessa, ja raportissa tehdynjohtopäätöksen mukaan tämä oli saavutettu. Derfor kunne rapportenkonkludere med at dette målet var nådd. Raportissapohditaan myös asetuksen vaikutusta huumemarkkinoihin(jotka ovat laajenneet asteittain). Johtopäätöksenä oli, ettäei ole selvää osoitusta huumeidenkäytön kriminalisoinninpelotevaikutuksesta nuoriin. Rapporten drøfterogså lovendringens innvirkning på narkotikamarkedet (somer blitt betraktelig større) og konkluderte med at det ikkefantes noen klare indikasjoner på at kriminalisering avnarkotikabruk hadde avskrekkende effekt på de unge. Kannabiksen luokittelua on viime vuonna muutettu kahdessamaassa. I løpet av det siste året har to land reklassifisert cannabis,noe som i begge tilfeller fikk mye omtale i media – om ikkealltid like etterrettelig omtale. Kumpikin tapaus sai paljon huomiotatiedotusvälineissä, mutta tiedot eivät aina pitäneetpaikkaansa. Belgia vedtok en ny lovpakkebestående av et dekret og et direktiv om straffeforfølgning,som utløste en rekke endringer i lovverket. Belgiassa kahden lain, yhden asetuksen jasyyttäjäviranomaisten ohjeen muodostamassa paketissatehtiin lainsäädäntöön useita muutoksia, joista kentiesolennaisin oli kannabistuotteiden sijoittaminen muistahuumeista erilliseen oikeudelliseen ryhmään. Den viktigstelovendringen var kanskje at cannabisprodukter nå kom i enannen rettslig kategori enn andre rusmidler. Luotiin uusiamääritelmiä rikoksista, joten aikuinen, joka syyllistyyensimmäisen tai toisen kerran hallussapitoon omaa käyttöävarten, saa ainoastaan sakkoa ja joutuu ilmoittautumaanpoliisille, ellei häiriöstä tai ongelmakäytöstä ole merkkejä.Syyttäjäviranomaisten ohjeessa tulkitaan omaan käyttöönluokiteltavaksi kannabiksen määräksi enintään 3 grammaatai yksi kasvi. Nye lovbruddble definert, som blant annet medførte at en voksen personsom for første eller andre gang blir tatt for besittelse avcannabis til eget bruk, dersom det ikke foreliggerindikasjoner på ordensforstyrrelser eller problembruk, bareblir ilagt en bot og får meldeplikt hos politiet. Det nyedirektivet definerer cannabis til personlig bruk sommaksimum 3 gram eller én plante. Häiriöstä voidaan kuitenkin määrätäkolmesta kuukaudesta yhteen vuoteen vankeutta ja/tai5000–500000 euron sakko, ja rangaistusta koventavatraskauttavat asianhaarat, kuten hallussapito alaikäistenläsnä ollessa. Imidlertid kanordensforstyrrelser straffes med fengsel i tre måneder til ettår og/eller en bot på 5000 til 500000 euro, og underskjerpende omstendigheter, f.eks. besittelse i nærvær avmindreårige, kan lovens maksimumsstraff bli idømt. Mitä tulee muihin vastatoimiin, Yhdistyneessäkuningaskunnassa tehdään tai on tehty arvioita useistahuumerikollisia käsittelevistä oikeudellisista välineistä.Sellaisia ovat esimerkiksi huumetestit oheisrikosten jälkeen,huumeoikeusistuimet ja hoitoonohjausmallit pidätyksenyhteydessä. Storbritannia gjennomfører eller har gjennomførtevalueringer av en rekke andre juridiske virkemidler overfornarkotikalovbrytere, f.eks. testing etter ‘utløsende’ lovbrudd(trigger offences), narkotikadomstoler og behandlingstiltak ifengselsmiljø. Alternative måter for å håndterenarkotikalovbrytere vurderes også i Tyskland (behandling istedet for straff), Irland (henvisning fra fengsel) og Nederland (tvangsbehandling). Luku 1: Viimeaikainen kehitys politiikassa ja lainsäädännössä hallussapidosta ainoastaan joissakin tilanteissa, joita ovatesimerkiksi polttaminen julkisella paikalla tai alaikäistenläheisyydessä. Kapittel 1: Politikk og lovgivning – nye utviklinger store beløp det egentlig er snakk om. Alle 18-vuotiaat pitäisi edelleen pidättää,jotta heidät voitaisiin ohjata hoitoon. De ansvarlige forstudien anbefaler en styrking av ekspertisen på områdetøkonomisk kriminalitet. Sekä Belgiassa että Yhdistyneessä kuningaskunnassakannabiksen ongelmakäyttöä käsitellään lainsäädännössätai suuntaviivoissa. satt ned fra fem til to års fengsel, men fortsatt er det ingentvil om at besittelse av cannabis, uansett mengde, rammesav straffeloven. Tätä käsitellään tuonnempana tässäraportissa. Personer under 18 år anbefales for øvrig fortsattfengslet slik at de kan henvises til behandling. Omaisuuden menetetyksi tuomitseminen Bekjempelse av hvitvasking av penger Yhdistyneessä kuningaskunnassa kannabis muutettiin B-luokan huumeesta ja sen johdannaiset A-luokanhuumeesta C-luokan huumeiksi maanluokittelujärjestelmässä. Både Belgia og Storbritannia har i lovgivningen ellerretningslinjene grepet spesielt fatt i problematisk bruk avcannabis, noe som blir drøftet senere i denne rapporten. Rahanpesun torjuminen Inndragning av midler Huumekaupan maailmanlaajuisista tuotoista on tällä hetkellävaikea esittää tarkkaa arviota, sillä siitä ei ole luotettaviatietoja. På grunn av mangel på pålitelige data er det på detnåværende tidspunkt umulig å gjøre nøyaktige beregningerav hvor store inntekter handelen med narkotikarepresenterer på verdensbasis. Europol (2002) on kuitenkin ilmoittanut ”yleisenänäkemyksenä” luvuksi 2–5 prosenttia maailmanbruttokansantuotteesta. Europol (2002) harimidlertid rapportert et ‘konsensustall’ på 2–5% av verdensbruttonasjonalprodukt. Handelen med narkotika synesfortsatt å være den største enkeltkilden til hvitvaskedepenger. Viime vuonna useissa maissa muutettiin lainsäädäntöä, jokakoskee huumekauppiaiden omaisuuden menetetyksituomitsemista tai tällaisen omaisuuden avullamuodostettujen varojen hoitoa. I løpet av de senere år har en rekke land endretlovgivningen når det gjelder inndragning av midlertilhørende personer som driver med omsetning av narkotikaeller av midler som skriver seg fra slik aktivitet. Irlannissa CAB:n (Criminal Assets Bureau) aloitteeseen sisältyy työskenteleminenyhdessä GNDU:n (Garda National Drugs Unit) kanssapaikallisten huumeiden välittäjien tunnistamiseksi ja heidänomaisuutensa jäljittämiseksi. I Irland har Criminal Assets Bureau (CAB) tatt initiativ til et samarbeidmed Garda National Drugs Unit (GDNU) for å identifisereeiendeler tilhørende lokale narkotikalangere. Yhdistyneessäkuningaskunnassa rikoksen tuottamasta hyödystä annetullalailla (2003) perustettiin omaisuuden takaisinsaannistavastaava viranomainen, ja poliisit ja tullivirkailijat saivatuuden lainsäädännön nojalla valtuudet rahojentakavarikointiin ja etsimiseen. Med hjemmeli loven om inndragning av utbytte fra straffbare handlinger(Proceeds of Crime Act) (2003) har Storbritannia opprettetet Assets Recovery Agency, og i henhold til den nyelovgivningen har både politi og tolltjeneste adgang til åforeta ransakinger og beslaglegge penger. Laki sisältää toimenpiteitä,joiden avulla tutkijat voivat jäljittää rikoksen tuottamanhyödyn ja tutkia rahanpesua. Denne loveninneholder tiltak som gir etterforskerne bedre muligheter tilå oppspore inntekter av straffbare handlinger og foretaundersøkelser i hvitvaskingssaker. Skotlannissa on lujitettulainvalvonta- ja syyttäjäviranomaisten valtuuksia,jottanämä voivat parantaa perintää sekä rikos- että riita-asioissa. I Skottland har politi ogpåtalemyndighet fått utvidede fullmakter som setter dem istand til bedre å inndrive midler både i straffesaker ogsivile saker. Interpol on perustanut kaikki jäsenvaltiot kattavanasiantuntijoiden yhteysverkoston, joka nopeuttaa ja tehostaarahanpesua koskevaa tiedonvaihtoa (Interpol, 2002).Tullivalvonnan tietoverkko CEN (Customs Enforcement Network) on Maailman tullijärjestön kehittämä sähköinentieto- ja viestintäjärjestelmä, joka otettiin käyttöönkesäkuussa 2000. Kesäkuussa 2003 siinä oli yli700käyttäjää 130 maassa, ja sen yhteydessä on raportoituyli 700:sta valuutan takavarikosta. I alle medlemsland har Interpol etablert et kontaktnett aveksperter som sikrer raskere og mer effektiv utveksling avinformasjon om hvitvasking av penger (Interpol, 2002).Customs Enforcement Network (CEN) som ble satt i drift ijuni 2000, er et elektronisk informasjons- ogkommunikasjons-system utviklet av Verdens tollorganisasjon.Pr. juni 2003 hadde systemet over 700 brukere fra 130 landog mer enn 700 innrapporterte valutabeslag. Rahanpesunvastainentoimintaryhmä FATF (Financial Action Task Force on Money Laundering) edistyi vuosina 2002 ja 2003 merkittävästirahanpesun torjunnassa. I løpet av2002–2003 gjorde OECDs særskilte arbeidsgruppe motøkonomisk kriminalitet (Financial Action Task Force – FATF)store framskritt i kampen mot hvitvasking av penger. FATF on saattanut onnistuneestipäätökseen 40 suosituksen tarkistuksen (FATF, 2003a).Erityistä huomiota kiinnitettiin vaihtoehtoistenmaksujärjestelmien väärinkäytön torjuntaan (FATF, 2003b). FATFhar nå revidert sine 40 anbefalinger (FATF, 2003a), og dereviderte anbefalingene legger særlig vekt på bekjempelseav misbruket ved alternative ordninger forbetalingsoverføring (FATF, 2003b). Espanjassa vuonna 1995 annettu laki kumottiin vuonna2003 säädetyllä uudella lailla, jolla säännelläänhuumekaupasta peräisin olevaa takavarikoitua omaisuutta.Uudessa laissa pyritään nopeuttamaan takavarikoitujentavaroiden selvittämisessä ja paikantamisessa tarvittavienasiakirjojen siirtoa samoin kuin laajennetaan varojenedunsaajien määritelmää kansainvälisiin ja monikansallisiinyhteisöihin sekä ulkomaisiin hallituksiin. I Spania ble, til erstatning for en lov av 1995, en ny lovvedtatt i 2003 som regulerer midler beslaglagt i forbindelsemed narkotikahandel. Alankomaissatutkittiin menetetyksi tuomitsemista koskevaa lainsäädäntöä10 vuotta sen voimaantulon jälkeen. Tutkimuksessaselvitettiin 52:n kyseisenä ajanjaksona oikeuteen haastetunsuuren rikollisjärjestön varojen lajia ja määrää. Den nye loven muliggjør raskereoversendelse av nødvendige dokumenter for å identifisereog lokalisere beslaglagte varer, samt inneholder en brederedefinisjon av begrepet ’mottaker’ av midlene til også åomfatte internasjonale og overnasjonale organisasjoner ogfremmede stater. Senmukaan ainoastaan 10 prosenttia laittomasti hankituiksiarvioiduista rahoista saatiin tuomittua menetetyksi, mutta onvaikea näyttää täsmällisesti toteen, miten suuri osa rahoistaon hankittu laittomasti. I Nederland er det gjennomført en studieav loven om inndragning, 10 år etter at den trådte i kraft,som undersøkte arten og omfanget av eiendelene til52store internasjonale organisasjoner som var blitt tiltalt iløpet av dette tidsrommet. Tutkijat suosittelevat lisäämäänasiantuntemusta talousrikosten tutkinnassa. Studien konkluderte med at bare10% av de anslåtte ulovlig ervervede midlene kunneinndras, men det er likevel vanskelig å bevise nøyaktig hvor Kolmessa EU-maassa tehtiin merkittäviä muutoksialainsäädäntöön, joka koskee ajoneuvon kuljettamistahuumausaineiden vaikutuksen alaisena. Tre EU-land har gjennomført vesentlige endringer ilovgivningen når det gjelder kjøring under påvirkningavnarkotika. Itävallassa tulivuonna 2003 voimaan tieliikennelain 21. muutos, jonkanojalla poliisi voi pyytää kuljettajaa antamaan testaustavarten verinäytteen, jos tämän ajokyvyn epäilläänalentuneen huumausaineiden vaikutuksesta. I Østerrike trådte den 21. endringenavvegtrafikkloven i kraft i 2003, og med dette har politietanledning til å be enhver bilfører avlegge blodprøvedersom det foreligger mistanke om at føreren er påvirketavnarkotika. Positiivisentestituloksen seuraamukset ja testistä kieltäytymisenseuraukset ovat samat kuin autoilussa alkoholin vaikutuksenalaisena. Dersom prøven er positiv, og også omførerennekter å la seg teste, er straffen den sammesomforkjøring i alkoholpåvirket tilstand. Lisäksi positiivinen testitulos ei lain nojalla johdapoliisiraporttiin huumausainelain rikkomisesta, vaan siitäainoastaan ilmoitetaan paikallisille terveysviranomaisille. Med den nyeloven fører positiv prøve ikke til politianmeldelse for bruddpå narkotikaloven, bare til at de lokale helsemyndigheterunderrettes. Euroopan huumausaineita koskevassa oikeustietokannassa(European Legal Database on Drugs, ELDD) julkaistiinkesäkuussa 2003 vertaileva tutkimus (15) huumausaineita jaajoneuvon kuljettamista koskevasta oikeudellisestatilanteesta 16 maassa. I Frankrike er det, siden den nye loven ble vedtatt i februar2003, et lovbrudd å kjøre bil etter inntak av stoffer ellerplanter som er klassifisert som narkotiske, og det er ogsåblitt obligatorisk å teste alle bilførere som er involvert i endødsulykke. Luku 2Ehkäisevä huumetyö – yhteisöissä tehtävä työ ja riskiryhmien tavoittaminen Kapittel 2Narkotikaforebygging – i lokalsamfunnet, innrettet på de mest risikoutsatte Ehkäisevän huumetyön tavoitteena on vähentäähuumausaineiden käytön aloittavien määrää taiennemminkin lykätä huumausaineiden käyttöämyöhempään ikään ja vähentää näin huumeongelmanlaajuutta (Rhodes et al., 2003). Målet med narkotikaforebyggende tiltak er å få ned antalletpersoner som begynner å bruke stoff eller – oftest – utsettebruken av stoff til de blir eldre, for dermed å reduserenarkotikaproblemets omfang (Rhodes et al., 2003).Narkotikaforebygging omfatter blant annet – men ikke bare –opplæring om rusmidler og advarsler om hvilke farer derepresenterer. Ehkäisevä huumetyösisältää muutakin kuin huumevalistusta ja huumeidenvaaroista varoittamista. Itse asiassa tämä on vain pieni osaehkäisevää huumetyötä. Denne delen av arbeidet gjelder spesieltnarkotika, men utgjør i realiteten bare en liten del av detnarkotikaforebyggende arbeidet. Tehokkaissa strategioissayhdistetään huumausaineita koskeva tiedotus sekävalikoidut behavioraaliset ja kognitiiviset (normatiivisetuskomukset) tekniikat, jotka vaikuttavat ehkäisevästihuumeiden käyttöön (Flay, 2000). Effektive strategierkombinerer informasjon om stoffene med utvalgteatferdsteknikker og kognitive teknikker (normativeholdninger) som virker forebyggende på atferd knyttet tilrusmiddelbruk (Flay, 2000). pitkäaikaisvaikutukset olisivat pieniä (Stothard ja Ashton,2000), hyöty on huomattava suurissa väestöryhmissä.Perusperiaatteet eli se, mitkä keinot ovat tehokkaita ja mitkäovat tehottomia, tunnetaan hyvin. forebyggingsprogrammer, er basert på vitenskapeligdokumentasjon. Enhver målbar langtidsvirkning, selv omden er liten (Stothard og Ashton, 2000), er et stortframskritt dersom undersøkelsen er basert på en storbefolkningsgruppe. Tehokkaita keinoja ovatvuorovaikutteinen opetus (vertaisryhmissä) (Tobler ja Stratton, 1997), normatiivisten uskomusten oikaiseminen(Flay, 2000), sosiaalisten taitojen voimakas painottaminensekä suppea määrä huumausaineita koskevia tietoja, joidenon oltava tasapainotettuja ja olennaisia nuortenmaailmassa (Hansen, 1992; Dusenbury ja Falco, 1995;Paglia ja Room, 1999; Tobler et al., 2000; Tobler, 2001).Käytännössä päättäjät ja ammattilaiset suosivat useassajäsenvaltiossa edelleen tehottomiksi osoittautuneitalähestymistapoja, kuten tunnepohjaista valistusta (kutenomanarvontunnon kohottamista), tiedotusta (tietoisuudenlisäämistä) ja pohdiskelua. Grunnprinsippene, dvs. hva som virkerog hva som ikke virker, ligger nå fast. Effektivekomponenter er interaktiv læring (mellom jevnaldrende)(Tobler og Stratton, 1997), korrigering av normativeholdninger (Flay, 2000), sterkt fokus på sosiale ferdigheterog en liten dose faktainformasjon om stoffene, som måvære balansert og relevant for den sosiale virkelighet deunge lever i (Hansen, 1992; Dusenbury og Falco, 1995;Paglia og Room, 1999; Tobler et al., 2000; Tobler, 2001).Ipraksis fortsetter imidlertid beslutningstakere og fagfolkien rekke medlemsstater å prioritere tilnærminger som forlengst har vist seg ikke å holde mål, f.eks. affektiv læring(som å øke selvtilliten), informasjonsformidling(bevisstgjøring) og refleksjon. Ehkäisevä huumetyö luokitellaan kohderyhmän mukaan.Yleisen ehkäisevän huumetyön kohteena ovat yleisetväestöryhmät (yleensä nuoret) esimerkiksi kouluissa, eikäsiinä oteta huomioon erityisiä riskiryhmiä, kun taasvalikoiva ehkäisevä huumetyö on tarkoitettu haavoittuvassaasemassa oleville ryhmille ja kohdennettu ehkäisevähuumetyö haavoittuvassa asemassa oleville yksilöille.Vaikka kouluissa tehtävä ehkäisevä työ on usein poliittisestitärkeää, on kiistanalaista, onko se todellisuudessaehkäisevän huumetyön keskeinen osatekijä. Det forebyggende arbeidet klassifiseres ut fra målgruppen.Generell forebygging retter seg mot generelle (vanligvisunge) befolkningsgrupper, f.eks. i skolen, uten å ta hensyntil spesifikke risikogrupper, mens selektiv forebygging retterseg mot sårbare grupper, og indisert forebygging retter segmot sårbare enkeltpersoner. Selv om det skolebasertearbeidet ofte er en politisk prioritering, kan det diskuteresom det i realiteten faktisk ikke er en av bærebjelkene i detforebyggende arbeidet. Koskaehkäisevän huumetyön määrärahat ovat rajalliset ja koskane ovat vähentyneet joissakin maissa (esimerkiksi Ranskassaehkäisevän huumetyön määrärahat (valtion subventoinnit)supistuivat 15 miljoonasta eurosta vuonna 2001 aina 11miljoonaan euroon vuonna 2002), on entistäkintärkeämpää, että ehkäisevä huumetyö on laadukasta ja ettäsitä tukee vankka näyttöperusta. I og med at forebygging har blittlavt prioritert på budsjettet, og bevilgningene faktisk hargått ned i en del land (f.eks. har budsjettet tilnarkotikaforebygging (statsstøtte) i Frankrike blitt redusertfra 15 millioner euro i 2001 til 11 millioner euro i 2002),er det nå viktigere enn noen sinne at det forebyggendearbeidet holder høy kvalitet og bygger på et solidevidensgrunnlag. Parhaimmillaankansanterveydellisistä lähtökohdista suunniteltua jatoteutettua ehkäisypolitiikkaa, jonka tavoitteena onperustasoinen ja kustannustehokas yleinen ehkäisevähuumetyö (prêt-a-porter) suurelle kohderyhmälle,täydennetään etenkin haavoittuvassa asemassa olevilleryhmille ja yksittäisille ihmisille tarkoitetuilla intensiivisillä jaräätälöidyillä toimilla (16). I et folkehelseperspektiv burde enhverforebyggende politikk som planlegges og gjennomføresmed sikte på å produsere en grunnleggende,kostnadseffektiv dose allmenn forebygging i en stormålgruppe i befolkningen, suppleres med mer intensive,skreddersydde intervensjoner som retter seg spesielt motsårbare grupper og enkeltpersoner(16). Myös kouluissa tehtävän ehkäisevän huumetyönonnistunutta toteutusta (17) edistävät tekijät tunnetaan:pitäytyminen sovitussa opetusohjelmassa ja opettajiensaama asianmukainen koulutus, selkeästi määritelty sisältösekä käsikirjojen ja aineistojen tarjoaminen. Vi vet også hvilke faktorer som bidrar til at det skolebaserteforebyggende arbeidet faktisk skaper resultater(17): enfastlagt læreplan som følges strengt av etundervisningspersonell med hensiktsmessig opplæring, etklart definert innhold samt utlevering av håndbøker ogannet materiell. Forebygging bør dessuten inngå i enhelhetlig rusmiddel- og helsepolitikk i skolen (Paglia og Room, 1999; Chinman et al., 2004). Ensimmäisessästrategiassa ehkäisevää huumetyötä tehdään laajoissakansallisissa ohjelmissa (Tšekki, Irlanti, Liettua, Alankomaat)tai hyväksyttyjen ohjelmien muodostamassakokonaisuudessa (Kreikka, Espanja, Unkari, Ruotsi).Toisessa lähestymistavassa painopisteenä on opettajienkoulutus (Belgian ranskankieliset osat, osittain Saksa,Itävalta, Yhdistynyt kuningaskunta). I den første strategien skjer forebyggingengjennom store nasjonale programmer (Den tsjekkiskerepublikk, Irland, Litauen, Nederland) eller et sett godkjenteprogrammer (Hellas, Spania, Ungarn, Sverige). Siinä oletetaan, ettäopettajat sisällyttävät ehkäisevän huumetyön sanomanjokapäiväiseen koulutyöhön. En annentilnærming bygger på opplæring av lærerne (denfransktalende delen av Belgia, Tyskland, Østerrike,Storbritannia) og forutsetter at lærerne intergrererforebygging i den ordinære undervisningen. Lopuksi joissakin maissa (kuten Portugalissa ja Suomessa) on perustettu terveyttä edistävienkoulujen verkostoja. Endelig har endel land (f.eks. Portugal, Finland) valgt å satse på nettverkav ‘helsefremmende’ skoler. Ainoastaan Irlannissa ja Espanjassasovelletaan näitä kolmea lähestymistapaa yhtenäisesti kokomaassa (18). Bare i Irland og Spania settesalle tre tilnærminger i sammenheng over hele landet(18). Ehkäisevää huumetyötä koskevien nykyaikaistenstrategioiden ja erityisesti kouluissa tehtävää yleistäehkäisevää huumetyötä koskevien ohjelmien periaatteet jasisältö perustuvat näyttöön. Se figur 1 OL: Nasjonale planer som spesifiserer innhold og strategier for det forebyggende arbeidet.Se figur 2 OL: Innfallsvinkler til skolebasert forebygging.Se tabell 3 OL: Sammendrag av parametre for skolebasert forebygging. Luku 2: Ehkäisevä huumetyö – yhteisöissä tehtävä työ ja riskiryhmien tavoittaminen Kapittel 2: Narkotikaforebygging – i lokalsamfunnet, innrettet på de mest risikoutsatte Kaavio 2: Jäsenvaltiot, joissa valikoiva ehkäisevä huumetyö(ts.jonka kohteena ovat haavoittuvassa asemassa olevat väestöt taialueet) mainitaan strategioissa ja pannaan täytäntöön Figur 2: Medlemsstater som nevner selektiv forebygging (dvs. som er rettet mot sårbare grupper i befolkningen eller utsatteområder) i strategien og gjennomfører dette Tärkeää, paljon toimintaa (hyviä käytännön esimerkkejä) Stor betydning, høyt aktivitetsnivå (eksempler på god praksis tilgjengelig) Tärkeys myönnetään, jonkin verran tai hiljattain aloitettua toimintaa Betydningen anerkjent, en viss aktivitet eller aktivitet i den senere tid Ei mainintoja tai epämääräisiä mainintoja, ei merkityksellistä toimintaa Ingen eller diffuse referanser, ingen relevante aktiviteter tilgjengelig Ei tietoja vaihtoehtoisia vapaa-ajan harrastuksia, esimerkiksinuorisotyön, retkitoiminnan ja luovan toiminnan avulla(Kreikka, Espanja, Latvia, Luxemburg, Yhdistynytkuningaskunta); urheiluun ja urheiluseuroihin liittyvännuorisotyön avulla, jotta nuoret omaksuisivat suojaaviaryhmänormeja, käyttäytymismalleja ja asenteita (Saksa,Italia, Suomi); kenttätyön avulla (Tanska, Itävalta, Puola,Portugali, Norja). ’Tidlig identifisering og lokalisering av problemer som utvikler seg, og av risikoatferd blant unge’ på å nå fram til de unge på tre måter: ved å tilbyalternative fritidsaktiviteter i form av ungdomsarbeid,opplevelsesaktiviteter og kreative sysler (Hellas, Spania,Latvia, Luxembourg, Storbritannia), gjennomungdomsarbeid innen idrett og idrettslag for å få de ungeinn i gruppenormer, atferdsmønstre og holdninger som haren beskyttende virkning (Tyskland, Italia, Finland), ellergjennom utekontakter (Danmark, Østerrike, Polen, Portugal,Norge). Koulujen ulkopuolella tehtävässäehkäisevässä huumetyössä voidaan yksilöidä riskiryhmässäolevat nuoret ja tavoittaa haavoittuvassa asemassa oleviaryhmiä, mutta näitä mahdollisuuksia hyödynnetään vainharvassa jäsenvaltiossa (Irlanti, Unkari, Alankomaat,Itävalta, Yhdistynyt kuningaskunta). Det forebyggende arbeidet som foregår utenforskolen har et enormt potensial for å treffe unge i faresonenog nå fram til sårbare grupper, men dette potensialetutnyttes bare i noen medlemsstater (Irland, Ungarn,Nederland, Østerrike, Storbritannia). Useita romaninuoriin kohdennettuja toimenpiteitä En rekke målrettede intervensjoner for roma-ungdom Valikoivassaehkäisevässä huumetyössä hyödynnetään riskitekijöistä,haavoittuvassa asemassa olevista ryhmistä jaongelmallisesta naapurustosta saatua (mieluiten paikallista)tutkimusta sekä kohdennetaan toimet sinne, missä riskihuumeongelmiin ajautumisesta on suurin. Selektiv forebygging bygger på eksisterende(ideelt sett lokal) forskning om risikofaktorer, sårbaregrupper og problembelastede nabolag for å sette tiltakeneinn der hvor faren for å komme ut for narkotikaproblemerer størst. Valikoivaanehkäisevään huumetyöhön on kiinnitetty entistä enemmänhuomiota joissakin maissa, kuten Suomessa ja Ruotsissa,kannabiksen ja alkoholin viihdekäytön lisäännyttyä(ks.luku3), mutta se rajoittuu yhä muutamaanjäsenvaltioon (kaavio 2), lähinnä niihin maihin, joissa on joyleistä ehkäisevää huumetyötä koskevia strategisiatoimintalinjoja. Tarvitaan vankkaa teoriapohjaa jaarviointia, jotta tutkimustiedot tukisivat kohderyhmien tai -alueiden valintaa ja jotta toimien tavoitteet voitaisiinmäärittää ja liittää toisiinsa. På grunn av økningen i rekreasjonsbruken avcannabis og i bruken av alkohol (se kapittel 3), satserenkelte land mer og mer på selektiv forebygging, f.eks.Finland og Sverige, men dette gjelder fortsatt bare i et parmedlemsstater (Figur 2), hovedsakelig der hvor manallerede har en strategisk politikk for generell forebygging.Solid teoretisk basis og evaluering er helt avgjørende ogsikrer at utvelgelsen av målgrupper eller -områder skjer pågrunnlag av forskningsdata, samt at målene for tiltakenekan defineres og knyttes opp mot hverandre. Esimerkiksi Unkarissa useissatoimissa keskitytään romaniväestöön ja käytetäänvertaisryhmiin perustuvia lähestymistapoja. I Ungarnf.eks. fokuserer en rekke tiltak på romanifolket og benyttersåkalte ‘peer-group’-tilnærminger. Luvussa 4kuvataan viihdeympäristöissä tehtävää ehkäiseväähuumetyötä, joka on valikoivan ehkäisevän huumetyön yksiosa-alue. Forebyggende arbeid ifritidsmiljøer som et bestemt undersett av selektivforebygging er beskrevet i kapittel 4. Ehkäiseväähuumetyötä koskevien eurooppalaisten politiikkojenvertailussa keskeisiä tekijöitä ovat laatu (käsitteidentaustalla oleva näyttö), rakenne (toteutustapa ja toteuttaja)ja kattavuus (tavoitettu väestömäärä). Framskritt i et utvidet EU europeiske land er kvalitet (konseptenes evidensgrunnlag),struktur (hvordan og hvem som gjennomfører politikken)ogdekning (hvor stor del av befolkningen programmenenår ut til). Kreikan, Portugalin ja Ruotsin ehkäisevää huumetyötäkoskevassa politiikassa on uudenaikaistettu käsitteitä jaselkiytetty rakenteita, ja esimerkiksi kouluissa tehtäväehkäisevä huumetyö on määritetty entistä paremmin.Lastentarhassa ja peruskoulussa oleville lapsille suunnattujaohjelmia on laajennettu etenkin Kreikassa ja Itävallassa. I Hellas, Portugal og Sverige har den forebyggendepolitikken etter hvert utviklet seg i retning av mer modernekonsepter og klarere strukturer – f.eks. er skolebasertforebygging bedre definert nå enn tidligere. Programmenefor barn i barnehagealder og på grunnskolens barnetrinner blitt flere, særlig i Hellas og Østerrike. Jäsenvaltioissa laadunvalvontajärjestelmien alaisetehkäisevää huumetyötä koskevat politiikat (kaavio 3) ovatyleensä myös muita jäsennetympiä (ne esimerkiksi Forebyggende politikk som er gjenstand for kvalitetskontroll(Figur 3), har typisk også en bedre utbygd struktur (f.eks. at Ks. kaavio 1 OL: Ehkäisevää huumetyötä koskevat kansalliset suunnitelmat. Se figur 3 OL: Forebygging for unge utenfor skolen.Se figur 1 OL: Nasjonale planer som spesifiserer innhold og strategier for det forebyggende arbeidet. Kaavio 3:Jäsenvaltiot, joissa kouluissa tehtävän ehkäisevän työnlaadunvalvontaa, seurantaa ja arviointia pidetään tärkeänä jatoteutetaan Figur 3: Medlemsstater som prioriterer og gjennomførerkvalitetskontroll, overvåking og evaluering av skolebasertforebygging Kattavaa arviointia, laadunvalvonta- ja seurantajärjestelmät käytössä Omfattende evalueringer, systemer for kvalitetskontroll og overvåking på plass og implementert Ei kattavaa arviointia, mutta joitakin laadunvalvonta- ja seurantajärjestelmiä käytössä Ingen større evalueringer, men en del systemer for kvalitetskontroll og overvåking på plass Ei kattavaa arviointia, ei laadunvalvontaa, mutta seurantajärjestelmiä käytössä Ingen større evalueringer, ingen kvalitetskontroll, men overvåkingssystemer på plass Kreikka, Norja) on äskettäin arvioitu kattavuutta. Ingen politiske tiltak for å sikre at forebyggingen i skolen er evidensbasert evaluering av dekningen. Siksimonissa jäsenvaltioissa on pystytty asteittain parantamaanehkäisevää huumetyötä, jolle aiemmin olivat ominaisia”vähäinen kohdentaminen (lähinnä epämääräiset toimet jaasianmukaisen aineiston vähyys), vähäinen tavoitteellisuus(alan ammattilaisten alhainen koulutustaso), vähäinenehkäisevyys ja arviointi (tutkimusten vähyys jaarviointimenettelyjen puuttuminen), vähäinen jatkuvuus(useat tilapäiset toimet) sekä vähäinen koordinointi jaosallistuminen (toteutettujen toimien koordinoinninpuuttuminen)” (Portugalin kansallinen raportti). På denne bakgrunn kan vi slå fastat det har vært en sakte men sikker forbedring i dennarkotikaforebyggende innsatsen i mange medlemsstaterhvor dette arbeidet tidligere var preget av; ‘svakt fokus(overveiende ikke-spesifikke intervensjoner og langt fra/tilstrekkelige mengder adekvat materiell), lavtintensjonsnivå (lavt opplæringsnivå på de som iverksettertiltakene), svak proaktivitet og evaluering (lavtforskningsnivå og mangel på prosedyrer for evaluering),svak kontinuitet (hyppige ad hoc-intervensjoner) samt svaksamordning og deltakelse (mangel på samordning mellomaktivitetene som implementeres)’ (Portugals nasjonalerapport). SE: Arviointeja, laadunvalvonta aloitettu, ei seuranta- järjestelmää SE: Evalueringer, begynnende kvalitetskontroll, ingen systemer for overvåking BE: Ehkäisevää työtä koskeva Ginger-tietokanta: 65 työntekijää,5 000 merkintää BE: GINGER database over forebyggende virksomhet: 65 ansatte, 5 000 registreringer DE: Kattavaaarviointia, ei laadunvalvontaa, seuranta- järjestelmää otetaan käyttöön DE: Omfattende evalueringer, ingen kvalitetskontroll, begynnende overvåkingssystem AT: Arviointeja, epämuodollista laadunvalvontaa, ei seuranta- järjestelmää AT: Evalueringer, uformell kvalitetskontroll, ingen systemer for overvåking Joissakin jäsenvaltioissa edistyminen on hidasta, ja vallallaovat edelleen muut kuin näyttöön perustuvat konseptit.Tähän ovat syynä hitaus, lääketieteellisten jariippuvuuskeskeisten lähestymistapojen liika painottaminen,sosiaalisten vaikutteiden merkityksen sivuuttaminen sekähenkilökohtaisten muuttujien korostaminen. I en del medlemsstater har framskrittene vært små, og ikkeevidensbaserte konsepter dominerer fortsatt. Årsakene ertreghet, overdreven vektlegging av medisinske ogavhengighetssentrerte tilnærminger, manglende evne til å sebetydningen av sosial påvirkning, samt fokus på personligevariabler. Lisäksi normitpuuttuvat joistakin maista: ehkäisevää huumetyötä tekevätyksinomaan paikalliset terveydenhoidon ammattilaiset taiopettajat, joiden tiedot näyttöön perustuvasta ehkäisevästähuumetyöstä ovat usein vähäiset. Dessuten mangler en del land standarder, noesom medfører at forebyggingen helt overlates til lokalehelsearbeidere og lærere, som ofte har liten kunnskap omevidensbasert forebygging. Resultatet blir at forebyggingenkommer ned på et nivå hvor populære meninger ogfordommer dominerer. Joissakin jäsenvaltioissa (esimerkiksi Tanska, Viro,Ranska ja Latvia sekä osittain Belgia, Saksa ja Italia)kouluissa tehtävä ehkäisevä huumetyö perustuu yhäenimmäkseen kirjasten, satunnaisten seminaarien,teemapäivien ja näyttelyjen, tapaamisten, luentojen taiasiantuntijavierailujen kautta tapahtuvaan tiedotukseen. Og i en del medlemsstater (f.eks.Danmark, Estland, Frankrike, Latvia og deler av Belgia,Tyskland og Italia) er den skolebaserte forebyggingen foren stor del basert på formidling av informasjon i form avbrosjyrer, sporadiske seminarer, temadager og utstillinger,møter, foredrag og besøk av fagfolk. Kouluissa tehtävän ehkäisevän huumetyön kattavuutta, jokailmaistaan yleisen ehkäisevän huumetyön tavoittamienoppilaiden osuutena, voidaan mitata ainoastaan ohjelmiinperustuvassa ehkäisevässä huumetyössä. Laaja kattavuus ontavoite joissakin strategioissa (Espanja, Irlanti, Yhdistynytkuningaskunta). generelle forebyggingen, kan bare måles forprogrambaserte forebyggende tiltak, og en del strategierhar omfattende dekning som mål (Spania, Irland,Storbritannia). Kaikilla Espanjan autonomisilla alueillahyväksyttyjen ja suositeltujen ehkäisevää huumetyötäkoskevien ohjelmien tavoittamien koululaisten osuus onkasvanut entisestään, ja muissa jäsenvaltioissa (Tšekki, I alle selvstyrte områder i Spania(Comunidades Autónomas) har godkjente, anbefalte,forebyggende programmer nådd ut til stadig størreelevpopulasjoner, og andre medlemsstater (Den tsjekkiskerepublikk, Hellas, Norge) har nylig gjennomført en On saatu näyttöä – tosin rajallista (Flay, 2000) – siitä, ettäkouluissa tehtävä onnistunut ehkäisevä huumetyö onliitettävä terveyden edistämistä koskevaan opetusohjelmaanja huumausaineiden torjumista koskevaan koulunpolitiikkaan ja että siinä on käsiteltävä sosiaaliseenelämään ja yhteisöön liittyviä näkökohtia (Paglia ja Room,1999). Det finnes dokumentasjon – selv om den er begrenset (Flay,2000) – på at skolebasert forebygging, for å lykkes, måinngå i helseopplæringen og skolens narkotikapolitikk, ogat den må gripe fatt i sider ved det sosiale liv og samfunnet(Paglia og Room, 1999). Sellaisia ilmaisuja kuin ”terveellisen elämäntavanedistäminen”, ”kokonaisvaltaiset lähestymistavat” ja”kattava ehkäisevä huumetyö” toistetaan useinkyllästymiseen asti, mutta ehkäisevältä huumetyöltä voipuuttua vankka perusta, eikä näyttöön perustuvaanehkäisevään huumetyöhön ole välttämättä sitoudutturiittävästi. Inflasjonen i bruken av uttrykksom ‘fremming av en sunn livsstil’, ‘holistiske tilnærminger’og ‘helhetlig forebygging’ tilslører imidlertid ofte mangelenpå et pålitelig grunnlag for den forebyggende politikken oget begrenset engasjement for evidensbasert forebygging.Det har ikke vært noen synlig utvikling innen detfamiliebaserte forebyggende arbeidet. Perheissä tehtävässä ehkäisevässä huumetyössäei ole tapahtunut näkyvää edistymistä. Dette inngår i dengenerelle forebyggingen, men er fortsatt begrenset tilforeldrekvelder eller grupper (f.eks. Tämä yleisenehkäisevän huumetyön osana perhelähtöinen ehkäisyrajoittuu edelleen vanhempainiltoihin tai -ryhmiin(esimerkiksi Saksa, Kreikka, Ruotsi), ja se on osa valikoivaa(esimerkiksi riskiperheisiin keskittyvää) ehkäiseväähuumetyötä ainoastaan Espanjassa, Irlannissa, Puolassa,Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (21). Tyskland, Hellas,Sverige). Likevel er det bare i Spania, Irland, Polen, Sverigeog Storbritannia(21) at den familiebaserte forebyggingenutgjør en viktig bestanddel av det selektive forebyggendearbeidet (idet det konsentreres om familier i faresonen). Ks. taulukko 4 OL: Yhteenveto ehkäisevän huumetyön keskeisistä parametreista. Se tabell 4 OL: Oversikt over nøkkelparametre for det forebyggende arbeidet. Kannabis on kaikissa EU-maissa yleisimmin käytetty laitonhuumausaine, vaikka maiden välillä onkin huomattavaavaihtelua. Kannabiksen käyttö nuorilla yleistyi muutamissa Euroopan maissa 1970-luvulla, ja se levisi muihin EU-maihin 1970- ja 1980-luvuilla (kaavio 4, esimerkki Espanjasta). I alle EU-land er cannabis det illegale stoffet som oftestbrukes, men det er store variasjoner landene imellom.Bruken av cannabis blant unge ble først utbredt i en deleuropeiske land på 1970-tallet, for så å spre seg til andre EU-land i løpet av 1970- og 1980-årene (Figur 4 – eteksempel fra Spania). Laajamittainen huumeidenkäyttö on tätäuudempi ilmiö uusissa EU-maissa. Utbredt narkotikabruk er et nyerefenomen i de nye EU-landene. on käyttänyt kannabista ainakin kerran, mutta osuusvaihtelee Belgian, Viron, Unkarin ja Portugalin5–10prosentista Tanskan, Espanjan, Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan 24–31 prosenttiin. (aldersgruppen 15–64) har prøvd cannabis minst én gang ilivet. Andelen varierer fra 5–10% i Belgia, Estland, Ungarnog Portugal til 24–31% i Danmark, Spania, Frankrike og Storbritannia. Vertailunvuoksi on hyvä mainita, että Yhdysvalloissa vuonna 2002kotitalouksissa suoritetun kyselyn mukaan kannabista taimarihuanaa oli käyttänyt ainakin kerran 40 prosenttiaaikuisista (12 vuotta täyttäneistä) ja viimeisten12kuukauden aikana 11 prosenttia (SAMHSA, 2002) (23). I den amerikanske spørreundersøkelsen i2002 om narkotikabruk (United States national householdsurvey on drugs) rapporterte til sammenligning 40% av devoksne (12 år og eldre) at de hadde prøvd cannabis ellermarihuana minst én gang og 11% at de hadde brukt et avstoffene i løpet av de siste 12 månedene (SAMHSA,2002)(23). Huumeidenkäyttöä yleensä väestössä arvioidaantutkimusten avulla, joissa käyttöä arvioidaan pienemmänväestönosan tietyn ajanjakson huumeidenkäytön perustella (22 Narkotikabruk i befolkningen generelt vurderes gjennomsurvey-undersøkelser, som gir anslag over den andelen avbefolkningen som har brukt narkotika i løpet av et gitt tidsrom (22 Tutkimusten mukaan kannabista käyttävät etenkin nuoretaikuiset (15–34-vuotiaat) ja erityisesti 20–30-vuotiaat.Kannabiksen käyttö on miesten keskuudessa selvästiyleisempää kuin naisten keskuudessa. Ut fra spørreundersøkelsene ser det ut til at bruken avcannabis er konsentrert til unge voksne (alderen 15–34 år),og særlig til folk i tjueårene. Kaavio 4: Kannabiksen käytön aloittamisen muuttuvat mallit tietyissä ikäryhmissä – Espanjan esimerkki Figur 4: Endrede mønstre i debutalder for bruk av cannabis etter utvalgte fødselskohorter – et eksempel fra Spania Tiedot perustuvat vuoden 1997 kansalliseen huumetutkimukseen (n= 12 515; 15–64-vuotiaat) ja vuoden 1999 kansalliseen huumetutkimukseen (n= 12 488; 15–65-vuotiaat).Syntymäkohortit on valittu vain, jos merkittäviä eroja ei ole tutkimusten ja otosten välillä, joissa on yhdistetty yhden vuoden kohortti.Kraus L ja Augustin R. Analysis of age of first cannabis use in Germany, Greece and Spain. Teoksessa: EMCDDA:n raportti CT.00.EP.14: Technical implementation andupdate of the EU Databank on national population surveys on drug use and carrying out a joint analysis of data collected. Merknader:Data basert på den nasjonale narkotikaundersøkelsen fra 1997 (n=12515; aldersgruppe 15–64 år) og 1999 (n=12488; aldersgruppe 15–65 år).Fødselskohorter er valgt bare dersom det ikke er signifikante forskjeller mellom undersøkelsene og utvalg samlet for ettårig fødselskohort.Kilde:Kraus, L. og Augustin, R. Analysis of age of first cannabis use in Germany, Greece and Spain. Suuntaukset kaupunkialueilla tai taajamissa. Osa kansallisista eroistasaattaa perustua eroihin kaupungistumiskehityksen asteissa. Trender undersøkelser tyder også på at cannabis er vanligere iurbane områder eller i områder med høy befolkningstetthet.En del av forskjellene landene imellom kan delvis gjenspeileulik grad av urbanisering. Niitä 15- ja 16-vuotiaita koululaisia, joiden mielestäkannabista on saatavilla helposti tai erittäin helposti, onpaljon enemmän kuin kannabista ainakin kerran käyttäneitä (24 Antallet skoleungdommer i alderen 15–16 som oppfattercannabis som lett eller meget lett tilgjengelig, ergjennomgående mye høyere enn de som rapporterer om langtidserfaring med cannabis(24 ), mutta luvuissa ilmenee sama ), men begge målene viser Jatkuvien pitkän aikavälin tutkimussarjojen puuttuminenvaikeuttaa useimmissa EU-maissa huumeidenkäytönsuuntausten tunnistamista. Erilaiset tutkimukset (kansallisetja paikalliset tutkimukset sekä varusmies- ja koululaiskyselyt)ovat kuitenkin osoittaneet, että kannabiksen käyttö lisääntyiselvästi 1990-luvulla melkein kaikissa EU-maissa erityisestinuorten keskuudessa. Mangelen i de fleste EU-landene på ensartede undersøkelserover lang tid begrenser muligheten til å identifisere trender.Likevel har forskjellige typer undersøkelser (nasjonale oglokale befolkningsundersøkelser, skoleundersøkelser ogundersøkelser blant vernepliktige) vist at bruken av cannabisøkte kraftig i løpet av 1990-årene i nesten alle EU-land,spesielt blant ungdom. Joissakin tapauksissa nousua oliedeltänyt käytön lasku 1980-luvulla (27). I noen tilfeller har denne økningenkommet etter en nedgang i bruken på 1980-tallet(27). maantieteellinen vaihtelu. samme geografiske variasjoner. Maiden väliset erot ovathuomattavia. Det er store forskjellerlandene imellom. Viimeaikaiset tutkimukset 15-vuotiaidenkoululaisten keskuudessa osoittavat, että ainakin kerrankannabista käyttäneiden osuus vaihtelee Kreikan, Maltan,Ruotsin ja Norjan alle 10prosentista Tšekin, Espanjan,Ranskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan yli En undersøkelse som nylig blegjennomført blant 15-årige skoleelever tilsier atlivstidsprevalensen for cannabisbruk går fra under 10% i Hellas, Malta, Sverige og Norge til over 30% i Den Kaavio 5: Nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) hiljattainenkannabiksen käyttö (viimeisen vuoden aikana) kansallisissaväestötutkimuksissa mitattuna Figur 5: Nyere bruk (siste år) av cannabis blant unge voksne(15–34år) i europeiske land ifølge nasjonalebefolkningsundersøkelser Suuri osa kannabiksen käytöstä on yleensä satunnaista taikäyttö lopetetaan jonkin ajan kuluttua. Svært mye av cannabisbruken synes å skje sporadisk,eventuelt avsluttes etter en tid. Useimmissa EU-maissa vain 20–40 prosenttia kaikista kannabistakokeilleista aikuisista oli käyttänyt sitä viimeisten12kuukauden aikana ja vain 1–10 prosenttia oli käyttänytsitä viimeisten 30 päivän aikana. I de fleste EU-landenerapporterer bare 20–40% av alle voksne som noen ganghar prøvd cannabis, at de har brukt stoffet i løpet av desiste 12 månedene, og bare 1–10% innrømmer å ha bruktdet løpet av de siste 30 dagene. Tiedot on saatu jokaisen maan viimeisimmästä väestötutkimuksesta, paitsi Ranskan osalta, jossa pieni otoskoko esti vuoden 2002 tutkimuksen käytön,ja tässä käytössä olevat tiedot ovat vuodelta 2000.Vastaajista esitetään lisätietoja ikäryhmittäin vuoden 2004 Tilastotiedotteessa GPSurvey_Tbl 4.Kaikki tiedot eivät välttämättä ole tarkasti EMCDDA:n iän vakiomääritelmänmukaisia (Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 16–34 vuotta;Virossa, Unkarissa ja Saksassa 18–34 vuotta). Merknader:Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale undersøkelsene som er tilgjengeligi hvert land, bortsett fra for Frankrike der små utvalgsstørrelser gjorde detumulig å bruke undersøkelsesdata fra 2002, slik at dataene som presenteresher, er fra 2000.For nærmere opplysninger om respondentene etter aldersgruppe, se Befolkningsundersøkelser_Tbl 4 i Statistiske opplysninger 2004.Ikke alle data gjelder nøyaktig samme aldersgruppe som EONN brukersom standard (Danmark og Storbritannia: 16–34; Estland, Ungarn og Tyskland, 18–34). Ikäjakaumissa esiintyvät erotsaattavat vaikuttaa marginaalisesti joihinkin kansallisiin eroihin. Variasjoner i aldersspredningen kan medføre en marginaldiskrepans mellom landene. Joissakinmaissa lukuja laskettiin uudelleen kuvastamaan EMCDDA:n määritelmiä.Reitoxin kansalliset raportit 2003, tiedot on otettu tieteellisistä tutkimusraporteista tai artikkeleista. I enkelte land er de nasjonale tallene kalkulertpå nytt for i størst mulig grad å tilpasses EONNs definisjoner.Kilder:Nasjonale Reitoxrapporter for 2003, hentet fra undersøkelsesrapportereller vitenskapelige artikler. Ks. myös population surveys tables vuoden 2004Tilastotiedotteessa. Se også tabellene fra befolkningsundersøkelsenei Statistiske opplysninger 2004. Pieni mutta merkittävä ja pysyvä osuus (noin 15%)kannabista viimeisen vuoden aikana käyttäneistä EU:n 15-vuotiaista koululaisista oli käyttänyt sitä vähintään40 kertaa (tätä pidetään ”suurkäyttönä”). En liten men likevel betydelig – og stabil – andel (rundt15%) av 15-årige skoleelever i EU som har brukt cannabisi løpet av siste år, rapporterer at de har brukt det40ganger eller mer (betraktet som ‘tung’ bruk). Kaavio6osoittaa, että miesopiskelijat ovat kaksi kertaanaisopiskelijoita useammin suurkäyttäjiä. Figur 6viser at mannlige studenter har mer enn dobbelt så storsannsynlighet for å bli ’tunge’ brukere som kvinneligestudenter. Miestenkeskuudessa ”suurkäyttäjien” osuus vaihtelee useimpien Itämeren valtioiden (Viro, Latvia, Liettua, Suomi ja Ruotsi)sekä Maltan alle 1 prosentista Belgian, Saksan, Espanjan,Ranskan, Irlannin, Slovenian ja Yhdistyneenkuningaskunnan 5–10 prosenttiin. Blant guttene varierer andelen ‘tunge’ brukere fraunder 1% i de fleste av østersjølandene (Estland, Latvia,Litauen, Finland og Sverige) og Malta til mellom 5% og10% i Belgia, Tyskland, Spania, Frankrike, Irland, Sloveniaog Storbritannia. Til sammenligning er variasjonen forjentene fra 0% til en topp på 4,6%. Kaavio 6: Kannabiksen ”suurkäytön” levinneisyys 15-vuotiaiden koululaisten keskuudessa sukupuolittain vuosina 2001 ja 2002 Figur 6: Prevalens av ‘tung’ bruk av cannabis blant 15-årige skoleelever etter kjønn i 2001–2002 Belgia(ranskankielinen) Dentsjekkiskerepublikk Yhdistynytkuningaskunta(Englanti) Storbritannia(England) Yhdistynytkuningaskunta(Skotlanti) Storbritannia(Skottland) Kannabiksen ”suurkäyttö” määritellään vähintään 40 käyttökerraksi kuluneen vuoden aikana. Merknader:‘Tung’ bruk av cannabis defineres som bruk ved 40 anledninger eller mer i løpet av siste år. Saksassa ainoastaan alueellinen otos. Tyskland, bare regionalt utvalg. Portugalissa rajoittunut vertailtavuus kokoon ja ikään otokseen liittyvien puutteiden takia.Curie et al. (2004) HBSC International Report from the 2001/2002 WHO survey. Portugal, begrenset sammenlignbarhetpå grunn av utvalgsstørrelse og alder.Kilde:Currie et al. (2004) HBSC International Report fra Verdens helseorganisasjons surveyundersøkelse i 2001–2002. Vaikka kannabiksen käyttö on viime vuosina jatkuvastilisääntynyt monissa maissa, neljässä maassa (Alankomaat,Suomi, Ruotsi ja Norja) käyttö on tasaantunut koululaisten,varusmiesten tai teini-ikäisten keskuudessa viimeisten2–4vuoden aikana. Selv om mange land rapporterer at cannabisbruken harfortsatt å øke i de senere år, rapporterer fire land(Nederland, Finland, Sverige og Norge) at bruken har flatetut blant skoleungdom, vernepliktige og tenåringer i løpet avde siste 2–4 årene. EU:n koululaisten keskuudessa (28 Resultatene fra den kommenderapporten fra Den europeiske skoleundersøkelsen (ESPAD) i2003 vil gi flere opplysninger om trendene blantskoleungdom i EU(28). Kannabiksen viihdekäyttö ja satunnainen käyttö lisääntyivätsiis 1990-luvulla tuntuvasti monessa Euroopan maassa,mutta kasvu saattaa nyt olla tasaantumassa ainakinjoissakin maissa. Som en konklusjon kan vi si at rekreasjonsbruken og densporadiske bruken av cannabis i mange europeiske landgikk vesentlig opp i 1990-årene, men kan nå være i ferdmed å flate ut, i det minste i en del land. Myös kannabista tällä hetkellä käyttävienmäärä on todennäköisesti noussut etenkin nuorilla. Aktuell bruk harsannsynligvis også gått opp, særlig blant unge. Takavarikot ja markkinatiedot Beslag og markedsinformasjon Takavarikoitujen huumeiden määrän katsotaan useinilmaisevan epäsuorasti huumeiden jakelusta jasaatavuudesta maassa, vaikka se viittaa myöslainvalvontaviranomaisten voimavaroihin, ensisijaisinapidettäviin asioihin ja strategioihin samoin kuin kauppiaidensuojattomuuteen pakkotoimien edessä. I 2002 var cannabis på verdensbasis fortsatt det illegalerusmiddelet som ble produsert og omsatt i størst mengder.Men fordi cannabisproduksjonen er så utbredt og vi ikkehar kartleggingssystemer på plass, er det fortsatt vanskeligå gi noe anslag over hvilke kvanta som blir produsert(UNODC, 2003a; CND, 2004). Takavarikoidutmäärät voivat vaihdella paljon vuodesta toiseen, esimerkiksi,jos jonakin vuonna jotkin takavarikot ovat erittäin laajoja.Tämän vuoksi monissa maissa takavarikkojen määränkatsotaan olevan parempi suuntausten indikaattori. I de senere årene har mesteparten av cannabisharpiksen iverden kommet fra Marokko, etterfulgt av Afghanistan og Pakistan, selv om en del også har kommet fra land i Sentral-Asia, Den russiske føderasjon, Libanon og Albania(UNODC, 2003a). Kaikissamaissa takavarikkojen määrä käsittää huomattavan osanpieniä vähittäismyyntitason takavarikkoja. I 2002 var det fortsatt Marokko somoftest ble oppgitt som kilde for cannabisharpiks, etterfulgtav Albania og India, men 31andre land ble ogsårapportert som kilde, noe som bekrefter at handelen erutbredt og antallet kildeland er stort (CND, 2004). Takavarikoitujenhuumeiden alkuperä ja määränpää – jos ne ovat tiedossa –voivat osoittaa kuljetusreitit ja tuotantoalueet. Useimmatjäsenvaltiot ilmoittavat huumausaineen hinnan ja puhtaudenvähittäiskaupan tasolla. I 2003gjennomførte FNs organ mot narkotika og kriminalitet(United Nations Office on Drugsand Crime – UNODC) og Marokkos regjering denførste undersøkelsen avcannabisproduksjonen i Marokko. Tiedot tulevat kuitenkin laajasti erilähteistä, jotka eivät ole aina vertailukelpoisia tai luotettavia,mikä tekee maiden välisestä tarkasta vertailusta vaikeaa. Undersøkelsen avslørteat 27% av alt dyrkbart land i Rif-regionen ble brukt tildyrking av cannabis, noesom i 2003 tilsvarer en potensiellproduksjon på 3080tonn cannabisharpiks (UNODC og Marokkos regjering, 2003). Kannabis oli myös vuonna 2002 maailmanlaajuisesti enitentuotettu ja salakuljetettu laiton huumausaine. Koskakannabiksen tuotanto on levinnyt kaikkialle maailmaan jakoska seurantajärjestelmiä ei ole, tuotetun kannabiksenmäärää on vaikea arvioida (UNODC, 2003a; CND, 2004). Det meste avcannabisharpiksen sombrukes i EU kommer fra Marokko,smuglet inn hovedsakelig via den iberiske halvøy, men Nederland eret annet viktig distribusjonssenter for videretransport til andre EU-land (Bovenkerk og Hogewind, 2002;Nasjonale rapporter, 2003). Ks. laatikko 3 OL: Alkoholin ja muiden huumeiden käyttöä koskeva eurooppalainen koululaistutkimus. Se boks 3 OL: Den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD). Taulukko 3: Kannabiskasvien takavarikot EU-maissa ja Norjassa vuonna 2001 Tabell 3: Beslag av cannabisplanter i EU-landene og Norge i 2001 Takavarikkojen Takavarikoidut määrät: kasvien määrälukumäärä (kiloissa, jos kasvien lukumäärästä ei ole tietoa) Beslaglagte kvanta: antall planter (i kg der opplysninger om antall planter mangler) Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa kannabista viljellään jatuotetaan paikallisesti. Cannabis dyrkes og produseres lokalt i de flestemedlemsstater i EU. Vaikka takavarikoidut kasvit ovatjoskus saattaneet olla kauttakulkumatkalla toisesta maasta,kannabiskasvien takavarikkoja EU:ssa (ks. taulukko 3)voidaan pitää merkkinä paikallisesta kannabiksen viljelystä.Belgiassa kannabiksen viljely on viime vuosina yleistynytkoko maassa. Selv om de beslaglagte plantene i noentilfeller har vært i transitt fra et annet land, kan beslageneav cannabisplanter i EU (se Tabell 3) brukes som enindikator på lokal dyrking av cannabis. Tšekissä ensimmäiset merkit kannabiksenlaajamittaisesta vesiviljelystä – joka korvaa kotimaisenavomaaviljelyn ”omaa käyttöä” varten – havaittiin vuonna2002. Virossa löydettyjen kannabisviljelmien määrä kasvoivuonna 2002, ja siellä oli myös joitakin suuria viljelmiä.Unkarissa kannabisruohoa kasvatetaan tietojen mukaanyhä laajemmalla alueella. I Belgia harcannabisdyrking bredt om seg i hele landet i de siste årene.I Den tsjekkiske republikk ble de første eksemplene påstorskalig dyrking av cannabis i vannkultur – til erstatningfor utendørs dyrking til eget bruk – oppdaget i 2002.IEstland økte antallet planter som ble oppdaget i 2002,ogen del store plantasjer ble funnet. Det rapporteres fra Ungarn at cannabisplanten dyrkes over stadig størreområder. Koko EU:ssa kannabiskasvejatakavarikoidaan eniten Italiassa ja toiseksi eniten For EU sett under ett, blir de flestecannabisplantene beslaglagt i Italia, etterfulgt av Nederland,hvor beslagene av planter har økt siden 1988. Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa tehostamiseksi. Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge Koko maailmassa takavarikoitiin vuonna 2002 yhteensä1039 tonnia kannabishartsia ja 3800 tonniakannabisruohoa. På verdensbasis ble det i 2002 beslaglagt totalt 1039 tonncannabisharpiks og 3800 tonn cannabisplanter. Suurin osa kannabishartsistatakavarikoitiin edelleen Euroopassa (70%) ja Aasiassa(23%), kun taas kannabisruohon takavarikot keskittyivät Amerikkaan (70%) ja Afrikkaan (19%) (CND, 2004).Kannabis on sekä takavarikkojen määrän ettätakavarikoitujen määrien osalta eniten takavarikoituhuumausaine kaikissa EU-maissa paitsi Latviassa, jossa onenemmän heroiinitakavarikkoja. De størstebeslagene av cannabisharpiks ble også da gjort i Europaog Asia (henholdsvis 70% og 23%), mens beslagene avcannabisplanter var størst i Amerika (70%) og Afrika(19%) (CND, 2004). Kannabistakavarikkojatehdään EU:ssa eniten Yhdistyneessä kuningaskunnassa jasen jälkeen Espanjassa ja Ranskassa (29). Både i antall og kvanta er cannabisdet mest beslaglagte narkotiske stoffet i alle land i EU,bortsett fra i Latvia, der antallet heroinbeslag er høyere.Storbritannia gjør de fleste cannabisbeslagene i EU,etterfulgt av Spania og Frankrike(29). Viiden viimevuoden aikana Espanjassa on kuitenkin takavarikoitu ylipuolet EU:ssa takavarikoidusta kokonaismäärästä.Kannabistakavarikkojen määrä (30) on noussut EU:n tasollavaihtelevassa määrin vuodesta 1997, kun taas De siste fem årenehar imidlertid Spania stått for over halvparten av den totalemengden av cannabis som er beslaglagt i EU. På EU-plan har antallet cannabisbeslag(30 takavarikoidut määrät (31 ) variert innenfor en oppadgående trend siden 1997, mens beslaglagte kvanta (31 9–tetrahydrokannabinolin (THC), niiden tärkeimmän Basert på trender i de landene som har data tilgjengelig, gikk både antalletbeslag og beslaglagte kvanta i EU opp igjen i 2002 etteren nedgang i 2001. Vuonna 2001 tapahtuneen laskun jälkeen sekätakavarikkojen määrä että takavarikoidut määrät EU:ssakohosivat jälleen vuonna 2002 niiden maiden suuntaustenperusteella, joista saatiin tietoja. I 2002 ble lignende trenderrapportert i alle land bortsett fra Tyskland, Frankrike,Latvia, Litauen og Nederland, hvor gateprisen påcannabisharpiks gikk opp. tehoaineen, pitoisuuteen (EMCDDA, 2004c). Styrken på cannabisproduktene avhenger av innholdet av9–tetrahydrocannabinol (THC), det viktigste virkestoffet(EONN, 2004c). Vuonna 2002niissä maissa, joista saatiin tietoja, kannabistuotteiden I landene som har framlagt data om dette for 2002, ble cannabisproduktene, dvs. harpiks(34) og Joissakin maissa on investoitu uusiin teknologiajärjestelmiinkannabiksen salakuljetuksen vastaisten toimien oli vähittäiskaupassa alle 1–15%. Algeciras-regionen og på noen av Kanariøyene. Tämä on tarkistettava sitten, kun puuttuvat vuoden 2002 tiedot saadaan. Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2002 når de blir lagt fram. Luku 4Amfetamiinin kaltaiset piristeet, LSD ja muut synteettiset huumeet amfetamiinin käytön (36). Kapittel 4Amfetaminlignende sentralstimulerende midler, LSD og andre syntetiske stoffer (Tšekki, Irlanti, Portugali) viimeaikaiset tutkimukset, jotkaeivät tosin ole osa sarjaa, viittaavat ekstaasin käytön olevansuhteellisen yleistä. Nyere undersøkelser fra en del land (Den tsjekkiskerepublikk, Irland, Portugal) tyder også på at bruken avecstasy er relativt høy, men disse inngår ikke i noen serie. Tässä luvussa tarkastellaan erilaisten synteettisestituotettujen huumausaineiden käyttöä. I dette kapittelet ser vi nærmere på bruken av en rekkesyntetisk framstilte stoffer. Joitakin niistä, kutenamfetamiineja, on käytetty Euroopassa jo pitkään. En del av disse, f.eks. amfetamin,er blitt brukt i lange tider i Europa. Joitakin,kuten ekstaaseja, on vasta äskettäin alettu käyttää yleisestiniiden psykoaktiivisten ominaisuuksien takia. Andre, somecstasygruppen, er først i den senere tid blitt populære forsine psykoaktive egenskaper. Tässä luvussakäsitellään myös pyrkimyksiä havaita mahdollisten uusiensynteettisten huumausaineiden tulo Eurooppaan. I dette kapittelet skal vi ogsåse på hva som er gjort for å påvise nye syntetiske stoffer i Europa. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan ainakin kerranamfetamiinia käyttäneiden osuus koko aikuisväestöstä(15–64-vuotiaista) on EU:n jäsenvaltioissa 0,5–6 prosenttia,mutta Yhdistyneessä kuningaskunnassa se on peräti12prosenttia. Ifølge nyere undersøkelser varierer livstidsprevalensen foramfetaminbruk i den voksne befolkningen generelt(15–64år) fra 0,5% til 6% i EUs medlemsstater, bortsettfra i Storbritannia, hvor den er hele 12%. Ekstaasia on kokeillut noin 0,5–7 prosenttiaväestöstä. Om lag 0,5–7%av befolkningen har prøvd ecstasy. Amfetamiinit on yleisnimitys amfetamiinille,metamfetamiinille ja joillekin muille, vähemmän tunnetuilleaineille, jotka stimuloivat keskushermostoa. Näistäamfetamiini on selvästi yleisin Euroopassa.Maailmanlaajuisesti metamfetamiinin käyttö on lisääntynytja aiheuttaa paljon huolta, koska tähän huumeeseen liittyymonenlaisia vakavia terveysongelmia. Nylig bruk (prevalens siste 12 måneder) av amfetamin ellerecstasy blant voksne ligger generelt under 1%, men forbegge stoffene er tallene noe høyere i Den tsjekkiskerepublikk, Spania, Irland (undersøkelse fra 1998) og Storbritannia; dessuten ligger nylig bruk av amfetamin overgjennomsnittet i Danmark, og i Nederland, nylig bruk avecstasy. Amfetamiineja tai ekstaasia hiljattain (viimeisten12kuukauden aikana) käyttäneitä on yleensä alle1prosentti aikuisista, mutta luvut ovat hiemankeskimääräistä korkeammat Tšekissä, Espanjassa, Irlannissa(vuoden 1998 tutkimus) ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa. Amfetaminer er det generiske navnet på amfetamin,metamfetamin og en rekke andre, mindre kjente stoffersomvirker på sentralnervesystemet. Amfetamiineja hiljattain käyttäneitä onkeskimääräistä enemmän Tanskassa ja ekstaasia hiljattainkäyttäneitä on keskimääräistä enemmän Alankomaissa. Av disse er amfetamindet stoffet som er lettest tilgjengelig i Europa. Ekstaaseja kutsutaan toisinaan entaktogeeneiksi. I et globaltperspektiv har metamfetamin hatt en bekymringsverdigøkning ettersom stoffet er forbundet med en lang rekkealvorlige helseproblemer. Nämäsynteettiset aineet muistuttavat kemiallisesti amfetamiineja,mutta niiden vaikutus on jossakin määrin erilainen.Ekstaaseista tunnetuin on 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini(MDMA), mutta joskus ekstaasitableteissa on muitakin senkaltaisia aineita. På det nåværende tidspunkt synesbruken av metamfetamin å ha nådd et betydelig omfangbare i Den tsjekkiske republikk, men sporadiske rapportervekker bekymring for at stoffet også vinner terrengandresteder. Ekstaasin, amfetamiinin ja LSD:n käytön levinneisyysväestössä on alhainen, mutta lähempi tarkastelu paljastaa,että käytön levinneisyys on paljon korkeampi nuoremmissaikäryhmissä, ja näiden huumeiden käyttö saattaa ollaerittäin yleistä tietyissä sosiaalisissa ympäristöissä ja/taijoissakin alakulttuuriryhmissä. Ecstasygruppen, som også omtales som entaktogener,omfatter syntetiske stoffer som kjemisk sett er beslektet medamfetamin, men som til dels har en annen virkning. Detbest kjente stoffet i ecstasygruppen er 3,4metylendioksymetamfetamin (MDMA), men det er ogsåpåvist nære analoger i ecstasytabletter. Koko väestössä amfetamiinin ja ekstaasin käyttö onpääasiassa nuoriin liittyvä ilmiö. I befolkningen som helhet er amfetamin- og ecstasybrukframfor alt et ungdomsfenomen. Ainakin kerran käyttäneidenosuus nuorista aikuisista (15–34-vuotiaista) vaihtelee2prosentista 11 prosenttiin ja hiljattain käyttäneiden osuus0,5 prosentista 6 prosenttiin. Livstidsprevalensen blantunge voksne (15–34 år) varierer fra 2% til 11% ogprevalensen for nylig bruk fra 0,5% til 6%. Kansallisten tutkimusten mukaanekstaasia ainakin kerran käyttäneitä on 15–24-vuotiaissamiehissä 11–17 prosenttia Tšekissä, Espanjassa,Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ekstaasiahiljattain käyttäneitä on 5–13prosenttia Tšekissä,Espanjassa, Irlannissa (1998), Latviassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Nasjonaleundersøkelser rapporterer om en livstidsprevalens forecstasybruk på 11–17% blant menn i alderen 15–24 år i Den tsjekkiske republikk, Spania, Nederland og Storbritannia, og tall for nylig bruk i størrelsesordenen5–13% i Den tsjekkiske republikk, Spania, Irland (1998),Latvia, Nederland og Storbritannia. Nämä luvut olisivattodennäköisesti vielä korkeampia, jos tarkasteltaisiin vainkaupunkiväestöä (kaavio 8). Sannsynligvis ville dissetallene vært enda høyere om undersøkelsene bare omfattetden urbane befolkningen (Figur 8). Ekstaasin käyttö lisääntyi yleisesti 1990-luvulla. Ecstasybruken gikk generelt opp i 1990-årene. Ekstaasinkäyttö saattaa yhä olla nousussa nuorten keskuudessa,mutta sen leviäminen väestössä näyttää olevan rajoittunuttaainakin toistaiseksi. Selv ombruken av ecstasy fortsatt kan være stigende blant de unge,synes økningen i befolkningen sett under ett å værebegrenset, i det minste på det nåværende tidspunkt. Perinteisesti väestötutkimukset osoittavat, että amfetamiinitovat olleet kannabiksen jälkeen yleisimmin käytettyjälaittomia huumeita, vaikka niiden yleinen levinneisyys onselvästi suppeampaa (kaavio 7). Tradisjonelt viser befolkningsundersøkelser at amfetamin er,etter cannabis, det illegale stoffet som er vanligst brukt, selvom den totale prevalensen er klart lavere (Figur 7). Monissa maissa, joissa ontehty toistotutkimuksia (esimerkiksi Saksassa, Espanjassa,Alankomaissa, Suomessa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa), on kuitenkin havaittu, että ekstaasinkäyttö on viime vuosina saavuttanut tai ylittänyt I flereland hvor det er gjennomført gjentatte undersøkelser (f.eks.Tyskland, Spania, Nederland, Finland og Storbritannia), erdet imidlertid funnet at bruken av ecstasy i de senere år er Ks. kaavio 6 OL: Amfetamiineja ja ekstaasia hiljattain (viimeisen vuoden aikana) käyttäneiden osuus nuorissa aikuisissa (15–34-vuotiaista) Yhdistyneessäkuningaskunnassa (British Crime Survey). Se figur 6 OL: Utvikling av nylig bruk (siste år) av amfetamin og ecstasy blant unge voksne (15–34 år) i Storbritannia (British Crime Survey). Luku 4: Amfetamiinin kaltaiset piristeet, LSD ja muut synteettiset huumeet Kapittel 4: Amfetaminlignende sentralstimulerende midler, LSD og andre syntetiske stoffer Kaavio 7: Amfetamiinien, ekstaasin ja kokaiinin hiljattainen käyttö (viimeisen vuoden aikana) nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat)keskuudessa EU-maissa kansallisissa väestötutkimuksissa mitattuna Figur 7: Nyere bruk (siste år) av amfetamin, ecstasy og kokain blant unge voksne (15–34 år) ifølge nasjonale befolkningsundersøkelser Ruotsi(2000) Sverige(2000) Norja(1999) Norge(1999) Tiedot on saatu jokaisen maan viimeisimmästä väestötutkimuksesta, paitsi Ranskan osalta, jossa pieni otoskoko esti vuoden 2002 tutkimuksen käytön ja tässä käytössäolevat tiedot ovat vuodelta 2000 (ks. GPSurvey_Tbl 4, vuoden 2004 Tilastotiedote).Otokset (n) viittaavat vastaajien määrään ikäryhmässä 15–34-vuotiaat. Merknader:Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale undersøkelsene som er tilgjengelig i hvert land, bortsett fra for Frankrike der små utvalgsstørrelser gjorde det umulig åbruke undersøkelsesdata fra 2002, slik at dataene som presenteres her, er fra 2000 (se Befolkningsundersøkelser_Tbl 4 i Statistiske opplysninger 2004).Utvalg (n) refererer til antall respondenter i aldersgruppen 15–34 år. Otosten ko’oista koko tutkimukseen vastanneiden osalta annetaan lisätietoja vuoden 2004Tilastotiedotteessa GPSurvey_Tbl 4.Kaikki tiedot eivät välttämättä ole tarkasti EMCDDA:n iän vakiomääritelmän mukaisia (Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 16–34 vuotta; Virossa, Unkarissaja Saksassa 18–34 vuotta). For utvalgsstørrelser med totalt antall respondenter for undersøkelsene, se Befolkningsundersøkelser_Tbl4 i Statistiske opplysninger 2004.Ikke alle data gjelder nøyaktig samme aldersgruppe som EONN bruker som standard (Danmark og Storbritannia: 16–34. Ikäjakaumissa esiintyvät erot saattavat vaikuttaa marginaalisesti joihinkin kansallisiin eroihin. Joissakin maissa lukuja laskettiin uudelleenkuvastamaan EMCDDA:n määritelmiä.Reitoxin kansalliset raportit 2003, tiedot on otettu tieteellisistä tutkimusraporteista tai artikkeleista. I enkelte land er de nasjonale tallene kalkulertpå nytt for i størst mulig grad å tilpasses EONNs definisjoner.Kilder:Nasjonale Reitoxrapporter for 2003, hentet fra undersøkelsesrapporter eller vitenskapelige artikler. Ks. myös population surveys tables vuoden 2004 Tilastotiedotteessa. Se også tabellene fra befolkningsundersøkelsene i Statistiskeopplysninger 2004. Tulevassaeurooppalaisen koululaistutkimuksen (ESPAD) raportissa (annetaan tärkeää tietoa suuntauksista useassa EU:njäsenvaltiossa vuosista 1995 ja 1999 lähtien. Undersøkelser og studier av ungdom undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD)(vil gi viktige opplysninger om trender for fleremedlemsstater siden 1995 og 1999. Vertailukelpoiset tiedot nuorista perustuvat enimmäkseenkoululaiskyselyihin, jotka koskevat 15- ja 16-vuotiaitakoululaisia. Sammenlignbare data for ungdom er hovedsakelig basertpå skoleundersøkelser som fokuserer på 15- og 16-årigeskoleelever. Unkaria lukuun ottamatta amfetamiinia ainakin kerrankäyttäneiden osuus 15–16-vuotiaissa koululaisissa pysyi Bortsett fra i Ungarn er livstidsprevalensen foramfetaminbruk blant 15–16-årige skoleelever stabil eller synkende i alle land som framla nye data for 2001–02(40). Koululaistutkimuksen tiedot vuosilta 2001–2002 osoittavat,että ekstaasia ainakin kerran käyttäneiden osuus Data fra skoleundersøkelser i 2001–02 viser atlivstidsprevalensen for ecstasybruk blant 15- og 16-årigeskoleelever er stabil eller synkende i seks medlemsstater(Belgia, Den tsjekkiske republikk, Spania, Italia, Ungarn og Sverige). Langtidserfaringen med ecstasy lå i disse landene Saatavissa SAMHSA:n www-sivustolla (http://www.oas.samhsa.gov/nhsda.htm).Huom.Yhdysvaltojen kyselyssä ikäryhmä (12vuotta täyttäneet) on laajempi kuin EMCDDA:n ikäryhmä (15–64-vuotiaat) EU:n tutkimuksissa.Ks. Se nettstedet til SAMHSA(http://oas.samhsa.gov/nhsda.htm). Prevalence_Tbl 1 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa.Laatikko 3 OL: Alkoholin ja muiden huumeiden käyttöä koskeva eurooppalainen koululaistutkimus. Merk at aldersspredningen i den amerikanske undersøkelsen (12 år og eldre) er større enn aldersspredningen EONNhar brukt i undersøkelsene i EU (15–64 år).Se Prevalens_Tbl 1 i Statistiske opplysninger 2004.Se boks 2 OL: Den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD).Se Prevalens_Tbl 1 i Statistiske opplysninger 2004. Kaavio 8: Ekstaasin hiljattainen käyttö (viimeisen vuoden aikana) kaikkien aikuisten (15–64-vuotiaat), nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat)ja nuorten miesten (15–24-vuotiaat) keskuudessa kansallisissa väestötutkimuksissa mitattuna Figur 8: Nylig bruk (siste år) av ecstasy blant alle voksne (15–64 år), unge voksne (15–34 år) og yngre menn (15–24 år) ifølge nasjonalebefolkningsundersøkelser ( miehet ja na is et ) ( menn og kvinner ) Ruotsi ( 2000; 15 –6 4 Sverige ( 2000; 15–64 Yhdistynytkuningaskunta(EnglantijaWales) Storbritannia(Engl. & W.)(2002/03; Norja(1999;15–64 n Norge(1999;15–64 n Tiedot on saatu jokaisen maan viimeisimmästä väestötutkimuksesta, paitsi Ranskan osalta, jossa pieni otoskoko esti vuoden 2002 tutkimuksen käytön ja tässä käytössäolevat tiedot ovat vuodelta 2000.Kaikki tiedot eivät välttämättä ole tarkasti EMCDDA:n iän vakiomääritelmän mukaisia (Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 16–34 vuotta; Virossa, Unkarissaja Saksassa 18–34 vuotta). Merknader:Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale undersøkelsene som er tilgjengelig i hvert land, bortsett fra for Frankrike der små utvalgsstørrelser gjorde det umulig åbruke undersøkelsesdata fra 2002, slik at dataene som presenteres her, er fra 2000.Ikke alle data gjelder nøyaktig samme aldersgruppe som EONN bruker som standard (Danmark og Storbritannia: 16–34; Estland, Ungarn og Tyskland 18–34). Ikäjakaumissa esiintyvät erot saattavat vaikuttaa marginaalisesti joihinkin kansallisiin eroihin. Variasjoneri aldersspredningen kan medføre en marginal diskrepans mellom landene. Joissakin maissa lukuja laskettiin uudelleenkuvastamaan EMCDDA:n määritelmiä.Reitoxin kansalliset raportit, tiedot on otettu tieteellisistä tutkimusraporteista tai artikkeleista. Ks. I enkelte land er de nasjonale tallene kalkulert på nytt for i størst mulig grad å tilpasses EONNs definisjoner.Kilder:Nasjonale Reitoxrapporter, hentet fra undersøkelsesrapporter eller vitenskapelige artikler. Lähde: ennallaan tai laski kaikissa maissa, jotka antoivat uusia tietoja vuosilta 2001–2002 (40 funnet høyere livstidsprevalens for metamfetaminbruk(hovedsakelig ‘pervitin’) blant kvinner. toistaiseksi ole esitetty mitään selitystä, mutta tilannetta onseurattava tarkkaan naisten ja amfetamiinin kaltaistenpiristeiden käytön osalta. Det er ennå ikke framsatt noen forklaring for dettetenåringsfenomenet, men det gir en indikasjon på behovetfor å følge situasjonen nøye med hensyn til kvinner ogbruken av amfetaminlignende sentralstimulerende midler. Viimeaikaiset tutkimukset Alankomaista ja Yhdistyneestäkuningaskunnasta osoittavat, että ekstaasin käyttö onedelleen paljon yleisempää juhlimassa käyvien keskuudessakuin koko väestössä (Deehan ja Saville, 2003; Ter Bogt ja Engels, 2004). Nyere studier fra Nederland og Storbritannia viser atecstasybruk fortsatt er langt vanligere blant ungdom somgår på (dance-) fester enn i befolkningen generelt (Deehan og Saville, 2003; Ter Bogt og Engels, 2004). Tiedot ekstaasin käyttötiheydestä janautituista määristä ovat rajallisia, mutta saatavilla olevientietojen mukaan käyttötavat ovat erittäin vaihtelevia.Esimerkiksi vuonna 2001 teknobileissä käyvistä tehty kyselypaljasti Alankomaissa, että yli puolet (58%) oli käyttänytekstaasia viimeisen kuukauden aikana. Det foreliggerbare begrensede data om frekvensen av ecstasybruk oghvilke kvanta som inntas, men tilgjengelig informasjon tyderpå svært varierende bruksmønstre. Sekä amfetamiinin kaltaisia piristeitä ainakin kerrankäyttäneitä että niitä runsaasti käyttäviä on miehissäyleensä enemmän kuin naisissa lukuun ottamatta Tšekkiä,jossa ESPAD:n ja WHO:n koululaistutkimusten mukaanmetamfetamiinia (lähinnä ”pervitiiniä”) ainakin kerrankäyttäneitä oli enemmän tytöissä. En undersøkelsegjennomført blant deltakere på rave-fester i Nederland i2001 fant at mer enn halvparten (58%) hadde bruktecstasy i løpet av den siste måneden. Luku 4: Amfetamiinin kaltaiset piristeet, LSD ja muut synteettiset huumeet Kapittel 4: Amfetaminlignende sentralstimulerende midler, LSD og andre syntetiske stoffer bedre definisjoner på både ecstasyrelaterte dødsfall ogreferansegrupper (Gore, 1999; Schifano et al., 2003). Myös sairaalahoitoa vaatineista ensiaputapauksista saakäsityksen huumeidenkäyttöön liittyvistä akuuteistaterveysongelmista. Ekstaasiin ja amfetamiineihin liittyvätensiaputapaukset lisääntyivät hieman Espanjassa vuosina Bekymringen knyttet til sentralstimulerende midler ogbilkjøring er stor, men i en toksikologisk undersøkelse i Spania i 2002 av dødsulykker i trafikken ble ecstasyidentifisert i bare 0,4% av 1441 bilførere som bleundersøkt. Mitä tulee tuleviin suuntauksiin,Espanja on ilmoittanut, että ekstaasin käytön ja tietynlaisenmusiikin tai tietynlaisten tapahtumien välinen yhteys saattaaolla heikkenemässä, eikä ekstaasilla välttämättä ole enääyhtä suurta merkitystä erityisryhmien tunnistamisessa. Slike uforutsigbare reaksjoner er vanskelige åforebygge, og det finnes derfor begrensede muligheter forintervensjon – utenom medisinsk hjelp. Piristävät huumeet ja ajoneuvon kuljettaminen ovat suurihuolenaihe, mutta Espanjassa vuonna 2002tieliikennekuolemista tehdyssä toksikologisessatutkimuksessa ekstaasia oli käyttänyt vain 0,4 prosenttia1441 kuljettajasta. Forebygging i fritidsmiljøer er sannsynligvis den bestetablerte spesifikke formen for selektiv forebygging. En del medlemsstater(43) har hatt både innhold, retningslinjer og Brittitutkimuksessa, jossa arvioitiin ekstaasikuoleman riskiäottamalla huomioon käyttäjien määrä, todettiin erittäin suurivaihteluväli (0,2–5,3 ekstaasikuolemaa 10000 käyttäjääkohti). Ecstasydødsfall forekommer sjeldnere enn opiatdødsfall,men de vekker stor bekymring i befolkningen, sannsynligvispå grunn av ofrenes unge alder og det totalt uventedeutfallet. Begrepet ‘ecstasyrelatert dødsfall’ bør definerestydeligere. Siinä painotettiin, että niin ekstaasikuolemien kuinriskiryhmien määritelmiä on parannettava (Gore, 1999;Schifano et al., 2003). Pr. i dag kan det innebære at ecstasy er nevntpå dødsattesten, eller at det ble funnet i den toksikologiskeanalysen (ofte i kombinasjon med opiater, alkohol, kokaineller andre narkotiske stoffer). Jotkin ekstaasikuolemat olisi estettävissä varsinyksinkertaisilla toimenpiteillä, kuten parantamalla tuuletusta,tarjoamalla vettä ja kannustamalla turvalliseenkäyttäytymismalliin terveysvalistuksen avulla. Data i Reitox-rapportene for 2003 antyder at‘ecstasyrelaterte dødsfall’ forekommer svært sjelden i defleste EU-land, og dødsfall der ecstasy tilsynelatende harvært direkte involvert, forekommer enda sjeldnere (to i Østerrike, to i Frankrike, 19 i Tyskland, hvorav åtte bletilskrevet ecstasy alene, ett i Hellas og to i Amsterdam,hvorav ett assosiert med alkohol), selv omrapporteringsprosedyrene ikke er ensartet. Joissakintapauksissa kuolema näyttäisi johtuvan harvinaisistayliherkkyysreaktioista huumeelle. Storbritanniarapporterte 55 dødsfall som involverte ecstasy i 2001, mot16 i 1998. Tällaiset ennakoimattomatreaktiot ovat vaikeasti estettävissä ja siten muut kuinlääkinnälliset toimenpidemahdollisuudet ovat rajalliset. Det relativt høye antallet ecstasyrelaterte dødsfall i Storbritannia kan skyldes at ecstasybruk faktisk er merutbredt, men det kan også skyldes bedre kartleggings- oganalyseprosedyrer. Ekstaasikuolemat ovat opiaattikuolemiin verrattunaharvinaisia, mutta ne aiheuttavat huolta kansalaisissaluultavasti siksi, että uhrit ovat nuoria ja että kuolemattulevat täysin odottamatta. Intervensjoner kan være alt fra avholdenhetsorienterte tiltak,som den svenske kampanjen ‘Det finns många anledningaratt inte testa knark’ sommeren 2003 (som tok sikte på åstyrke de som allerede har en negativ innstilling tilnarkotika, og forsøke å påvirke de som ennå ikke har tattstilling, til å velge rett vei), til pilletesting for brukere i endel land (se studien nedenfor)(45). Termi ”ekstaasikuolema” onmääriteltävä entistä täsmällisemmin. I den senere tid harstadig flere medlemsstater lagt mer vekt på strukturelletilnærminger, særlig de nordiske landene (spesielt i forholdtil alkohol) og Italia. Se voi nykyisintarkoittaa, että kyseinen aine mainitaan kuolintodistuksessatai että sitä löydetään toksikologisessa analyysissa (useinyhdessä opiaattien, alkoholin, kokaiinin tai muidenhuumeiden kanssa). Disse er basert på utviklingen av fellessamarbeidsstrategier mellom restauranter, klubber og barer,politi, rusmiddelforebyggende tjenester,restaurantarbeidernes fagforeninger og forvaltningen.Fokus legges oftest på problemstillinger knyttet til sikkerhet,førstehjelp, narkotikaovervåking samt forebygging avakuttsituasjoner og vold. Ehkäisevä huumetyö vapaa-ajan ympäristöissä on kentiesvakiintunein valikoivan ehkäisevän huumetyön erityismuoto. Akuttinnleggelser kan også betraktes som en indikator påakutte helseproblemer relatert til stoffbruk. Tietyissä jäsenvaltioissa (43 Fra 1996 til2001 ble det i Spania rapportert en moderat økning iantallet akutt-tilfeller relatert til ecstasy og amfetamin (41 Reitoxin vuoden 2003 tietojen mukaan ”ekstaasikuolemat”ovat hyvin harvinaisia useimmissa EU-maissa, ja kuolemat,joissa ekstaasi on ilmeisesti ollut suoraan osallisena, ovatvielä harvinaisempia (Itävallassa kaksi, Ranskassa kaksi,joista yksi johtui yksinomaan ekstaasista, Saksassa 19,joista kahdeksan johtui yksinomaan ekstaasista, Kreikassayksi ja Amsterdamissa kaksi, joista toinen liittyi alkoholiin).Ilmoituskäytännöt eivät kuitenkaan ole yhtenäisiä.Yhdistyneessä kuningaskunnassa kirjattiin55ekstaasikuolemaa vuonna 2001, kun vuonna 1998 niitäoli 16. Et dansk utviklingsprosjekt om forebygging av ecstasy i to‘modelamter’ (’modellfylker’) fokuserte på forebyggendeintervensjoner på kommunenivå (utarbeidelse av lokalehandlingsplaner og en lokal narkotikapolitikk), for allenivåer i skolen og i party-miljøer. Espanjassa on usean vuoden ajan seurattu psykoaktiivisten aineiden aiheuttamien akuuttien reaktioiden takia sairaalahoitoa vaatineita ensiaputapauksiasairaaloiden otoksessa koko maassa yhden viikon ajan vuodessa. I Spania har alle akuttinnleggelser etter akutte reaksjoner på psykoaktive stoffer i flere år blitt kartlagt i utvalgte sykehus i hele landet i et tidsrom av én uketilfeldig valgt hver måned. Alle ’merknader’ om stoff blir registrert. Reitoxinkansallinen raportti 2003 (s. For nærmere opplysninger om metoder, se nasjonale Reitoxrapporter 2003 (s. 34–36).Ks. kaavio 7 OL: Mainintojen osuus huumeiden aiheuttamien akuuttien reaktioiden takia sairaalahoitoa vaatineissa ensiaputapauksissa Espanjassa vuosina1996–2001.Ks. kaavio 8 OL: Viihdeympäristöissä tehtävän ehkäisevän huumetyön merkitys jäsenvaltioissa.Ks. taulukko 5 OL: Tiivistelmä ehkäisevistä tekijöistä vapaa-ajan ympäristöissä.Ks. myös kaavio 8 OL: Viihdeympäristöissä tehtävän ehkäisevän huumetyön merkitys jäsenvaltioissa. 34–6).Se figur 7 OL: Andel merknader ved akuttmedisinske episoder som skyldes akutte reaksjoner på narkotika, Spania 1996–2001.Se figur 8 OL: Vektleggingen i medlemsstatene av forebyggende tiltak i fritidsmiljøer.Se tabell 5 OL: Sammendrag av parametre for forebygging i fritidsmiljøer.Se også figur 8 OL: Vektleggingen i medlemsstatene av forebyggende tiltak i fritidsmiljøer. Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa joista noin kolmasosa on teini-ikäisiä (alle 20-vuotiaita), jayli puolet teini-ikäisistä käyttäjistä on naisia. Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge Henkilökunta koulutetaantunnistamaan riskitilanteet ja puuttumaan niihinammattimaisesti. Bare få personer ble lagt inn på akuttmottak ellerbehandlingsinstitusjon. Amfetamiinin kaltaisten piristeidenmaailmanlaajuinen vuosituotanto on kuitenkin arviolta noin520 tonnia (UNODC, 2003b). Den årlige globale produksjonen avamfetaminlignende stoffer er imidlertid anslått til om lag520 tonn (UNODC, 2003b). Amfetamiinin kaltaistenpiristeiden takavarikot ylsivät 46,2 tonniin koko maailmassavuonna 2000 ja laskivat sittemmin 25,7 tonniin vuonna2002 (CND, 2004). Globale beslag avamfetaminlignende stoffer toppet i 2000, da 46,2 tonn blebeslaglagt, og har siden falt til 25,7 tonn i 2002 (CND,2004). Alankomaissa, Saksassa ja Itävallassa tehdyssä tuoreessatutkimuksessa (Benschop et al., 2002) (46) analysoitiinpillereiden testauspalvelujen vaikutusta huumeidenkäyttöönja ekstaasin käyttäjien riskitietoisuuteen kolmessaeurooppalaisessa kaupungissa (Amsterdam, Hannover ja Wien). Vastaajat olivat kaupungeissa huomattavansamankaltaisia: erot pillereiden testauspalveluja käyttävienja muiden välillä olivat pieniä. En ny nederlandsk-tysk-østerriksk studie (Benschop et al.,2002)(46) analyserte hvilken effekt pilletesting har pårusatferd og risikobevissthet hos ecstasybrukere i treeuropeiske byer (Amsterdam, Hannover og Wien).Respondentene i de tre byene var forbausende like, ogforskjellene mellom de som benytter seg avpilletestingstilbudet og de som ikke gjør det, var små. Yleisin ekstaasia koskevatietolähde ovat vertaisryhmät, ja joukkotiedotusvälineillä jalifestyle-lehdillä on vain vähäinen merkitys. Denviktigste kilden til informasjon om ecstasy er jevnaldrende,mens massemedia og livsstilsmagasiner bare spiller enmindre rolle. Käyttäjätkertovat ystävilleen testituloksista. Brukerne informerer sine venner omtestresultatene. Tätä epävirallistatiedotuskanavaa pidetään pillereiden testauksenepäsuorana hyötynä: se laajentaa ehkäisevän huumetyönverkkoa ja madaltaa kynnystä ehkäisevien palvelujenhakemiseen. Denne uformelle måten som informasjonenspres på, betraktes som en skjult fordel ved pilletesting, forderigjennom utvides det narkotikaforebyggende nettet ogterskelen senkes for å ta kontakt med forebyggendetjenester. Näyttää siltä, että käyttäjillä ja muilla onerilliset sosiaaliset verkostot, jotka eivät kohtaa silloinkaan,kun he osallistuvat samoihin tapahtumiin (kuten juhliin).Tutkimuksessa ei saatu viitteitä siitä, että pillereiden testauskannustaisi ekstaasin käyttöön tai että se laajentaisiekstaasin käyttäjien piiriä. Brukere og ikke-brukere synes å ha atskilte sosialenettverk og blander seg ikke med hverandre, ikke en gangnår de er til stede på samme tilstelning (f.eks. fester).Studien fant ingen indikasjon på at pilletesting stimulerer tilecstasybruk eller at pilletesting medfører atecstasybrukernes krets utvides. Metamfetamiini on valmistettujen ja salakuljetettujenmäärien perusteella merkittävin amfetamiinin kaltainenpiriste koko maailmassa. Bare 2% av alle hemmelige laboratorier forframstilling av metamfetamin som ble destruert i perioden2000–2001 lå i Europa, og da framfor alt i Den tsjekkiskerepublikk, Den russiske føderasjon og Slovakia. Niitä takavarikoidaan eniten Itäja Kaakkois-Aasiassa (Thaimaa, Kiina) ja seuraavaksieniten Pohjois-Amerikassa (UNODC, 2003a).Metamfetamiinin tuotanto Euroopassa on selvästipienimuotoisempaa: vuosina 2000–2001 vain 2 prosenttiamaailmassa lakkautetuista salaisistametamfetamiinilaboratorioista sijaitsi Euroopassa,pääasiassa Tšekissä, Venäjän federaatiossa ja Slovakiassa.EU:n sisällä vähäistä metamfetamiinin tuotantoa on ollutmyös Belgiassa, Saksassa, Virossa, Ranskassa, Latviassa,Liettuassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (UNODC,2003a,b). Innenfor EUhar mindre produksjonsenheter også blitt rapportert i Belgia, Tyskland, Estland, Frankrike, Latvia, Litauen og Storbritannia (UNODC, 2003a,b). Tšekissä on ilmoitettu metamfetamiinintuotannosta 1980-luvun alusta lähtien; suurin osa siitäpäätyy paikalliseen käyttöön, mutta osa salakuljetetaan Saksaan ja Itävaltaan (UNODC, 2003a). I Dentsjekkiskerepublikk er produksjon av metamfetamin rapportert sidenbegynnelsen av 1980-årene. Det meste har gått til lokaltforbruk, selv om en del blir smuglet til Tyskland og Østerrike (UNODC, 2003a). Vaikka EMCDDAei ole koonnut järjestelmällisesti tietoja metamfetamiinintakavarikoista, Tšekin tasavalta, Tanska, Viro, Liettua, Norjaja Ruotsi raportoivat tehneensä niitä vuonna 2002. Selv om EONN ikkesystematisk samler inn data om beslag av metamfetamin,rapporterer Den tsjekkiske republikk, Danmark, Estland,Litauen, Norge og Sverige at de gjorde slike beslag i 2002. Vuonna 2002 ”pervitinin” vähittäishinta pysyi Tšekissäsuhteellisen vakaana eli 32 eurossa grammalta lukuunottamatta vuoden alussa ollutta jaksoa, jolloin pula senlähtöaineesta (efedriinistä) nosti hintaa. I 2002 lå gjennomsnittsprisen ved detaljsalg av ‘pervitin’ i Den tsjekkiske republikk relativt stabilt på 32 europr.gram, bortsett fra en periode i begynnelsen av året daprisene steg som følge av knapphet på prekursoren(efedrin). Keskimääräinenpuhtaus vähittäiskaupassa on 40 prosenttia. Gjennomsnittlig renhet på detaljistnivårapporteres å være 40%. Useimmat amfetamiinitakavarikot tehdään Länsi-Euroopassa. Siellä takavarikoitiin 86 prosenttia kaikestamaailmassa vuonna 2002 takavarikoidusta amfetamiinista,Itä-Euroopassa takavarikoitiin 10 prosenttia ja Lähi-idänmaissa 3 prosenttia (CND, 2004). I2002 ble 54 ecstasylaboratorier oppdaget rundt om iverden, hvorav 18 i Nederland(55), tre i Storbritannia, ett avall amfetamin som ble beslaglagt i verden i 2002, mens Øst-Europa sto for 10% og landene i Det nære østen og Midtøsten for 3% (CND, 2004). Yhdistyneessä kuningaskunnassa (50). I løpet av de siste fem årene har Storbritannia(50 EU:n tasollaamfetamiinitakavarikkojen määrä (51) oli huipussaan vuonna 1998 ja takavarikoidut määrät (52 Den stigende trenden når det gjelder antallet amfetaminbeslag i EU(51), toppet i 1998,og når det gjelder kvanta(52) i 1997. ) vuonna 1997. Ut fra trendene i de i Frankrike og ett i Estland (CND, 2004). Niiden maiden suuntausten perusteella, joista saatiintietoja, takavarikoidut määrät näyttävät nousseen jälleenvuodesta 2000 lähtien ja takavarikkojen määrä 2001 lähtien (53 landene der data er tilgjengelig, synes både beslaglagtekvanta og antallet beslag på nytt å ha gått opp siden henholdsvis 2000og 2001(53 Vuonna 2002 amfetamiinin hinnat I 2002 varierte gjennomsnittsprisen for amfetamin på brukernivå fra11euro pr. gram i Ungarn og Estland til 37,5 euro pr. 11eurosta Norjan 37,5 euroon grammalta (54 gram i Norge(54 Viiden viime vuoden aikana hinnat ovat pysyneet vakaina tailaskeneet useimmissa maissa, joista saatiin näitä tietoja. I løpet av de fem siste årene har prisene vært stabile eller synkende i de fleste landene som kanlegge fram slike opplysninger. Ekstaasin salakuljetus keskittyy edelleen vahvasti Länsi-Eurooppaan, mutta se on tuotannon tavoin levinnyt viimevuosina kaikkialle maailmaan (UNODC, 2003a). Omsetningen av ecstasy er fortsatt konsentrert til Vest-Europa, men i likhet med produksjonen haromsetningen iløpet av de senere årene spredt seg videreutover i verden (UNODC, 2003a). Vuonna2002 takavarikoiduista osuuksista oli Länsi-Euroopassa73% ja Pohjois-Amerikassa 20% ekstaasia (CND, 2004).Viiden viime vuoden aikana Yhdistyneessäkuningaskunnassa on takavarikoitu kaikista EU:njäsenvaltioista eniten ekstaasia (56). Når det gjelderbeslaglagte volumer, sto Vest-Europa i 2002 for 73% og Nord-Amerika for 20% (CND, 2004). I løpet av de sistefem årene har Storbritannia gjennomgående vært den EU-medlemsstaten som har gjort de største beslagene avecstasy(56). Ekstaasitakavarikkojen määrä (57) EU:n tasolla on kasvanut nopeasti vuonna 1997 tapahtuneen laskun jälkeen. Etter en nedgang i 1997 har antallet ecstasybeslag(57 Niidenmaiden suuntausten perusteella, joista saatiin tietoja,ekstaasitakavarikkojen määrä näyttää pudonneen vuonna2002. Dette er imidlertid noe som vil kunne bekreftes nårmanglende data for 2002 foreligger, særlig fra Storbritannia. Når det gjelder beslaglagte kvanta av ecstasy (58 Tämä on kuitenkin tarkistettava sitten, kun puuttuvat ), gikk disse kraftig opp fra 1997 til 2000 for så Lisäksi Luxemburgista löydettiinensimmäisen kerran salainen amfetamiinilaboratorio vuoden 2003 alussa.Tämä on tarkistettava sitten, kun Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2002 tiedot saadaan. Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for Storbritannia for 2002 når de blir lagt fram. Markets_Tbl 8 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa.Tämä on tarkistettava sitten, kun puuttuvat vuoden 2002 tiedot saadaan.Ks. Opplysninger om antallet amfetaminbeslag i 2002 var ikketilgjengelig for Belgia, Italia, Ungarn, Nederland og Polen. Markets_Tbl 14 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa.Kaikista Alankomaissa vuonna 2002 löydetystä 43 synteettisten huumeiden tuotantolaitoksesta 18 liittyy nimenomaan MDMA:han.Tämä on tarkistettava sitten, kun Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2002 tiedot saadaan. Både Irland, Kypros, Ungarn, Malta, Polen, Slovakia og Storbritannia manglet data både omantallet amfetaminbeslag og om beslaglagte kvanta amfetamin i 2002.Se Markeder_Tbl 7 i Statistiske opplysninger 2004.Se Markeder_Tbl 8 i Statistiske opplysninger 2004.Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2002 når de blir lagt fram.Se Markeder_Tbl 14 i Statistiske opplysninger 2004.Av totalt 43 installasjoner for produksjon av syntetiske stoffer som ble avdekket i Nederland i 2002, kunne 18 relateres spesifikt til MDMA.Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for Storbritannia for 2002 når de blir lagt fram. Tiedot ekstaasitakavarikkojen määrästä vuonna 2002puuttuivat Belgian, Unkarin, Alankomaiden ja Puolan osalta; tiedot sekä ekstaasitakavarikkojen määrästä että takavarikoidun ekstaasin määristä vuonna2002 puuttuivat Italian, Kyproksen, Maltan, Slovakian ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.Ks. Markets_Tbl 9 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa. Data om antallet ecstasybeslag i 2002 var ikke tilgjengeligfor Belgia, Ungarn, Nederland og Polen; data om både antallet ecstasybeslag og beslaglagte kvanta i 2002 var ikke tilgjengelig for Italia, Kypros, Malta,Slovakia og Storbritannia.Se Markeder_Tbl 9 i Statistiske opplysninger 2004.Se Markeder_Tbl 10 i Statistiske opplysninger 2004.Se Markeder_Tbl 14 i Statistiske opplysninger 2004. Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa vuoden 2002 tiedot – etenkin Yhdistyneen kuningaskunnan Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge EU:ssa vuonna 2002 Yhdistyneen kuningaskunnan tiedot – saadaan. stoffene som ble funnet i de fleste tabletter som var solgtsom ecstasy og analysert i EU. ) kasvoivat nopeasti vuosina 1997–2000, mutta kasvutasaantui vuonna 2001. Videre produserer ’Europols system for ecstasylogoer’(Europol Ecstasy Logo System – EELS) hvert år enlogokatalog som sendes ut til relevanterettshåndhevelsesorganer over hele verden. Määrät nousivat jälleen vuonna2002 useimmissa tietoja antaneissa maissa. EELS har hatt etnært samarbeid med ’Det sentrale ecstasyanalyseprogrammet’ (CAPE) som drives i regi av ’Detføderale kriminalpoliti’ (Bundeskriminalamt – BKA). Kansainvälinen toiminta synteettisten huumeidensalakuljetusta vastaan På verdensbasissank LSD-beslagene med 73% mellom 2000 og 2001. Vuonna 2002 ekstaasitabletti maksoi keskimäärin 6 eurosta(Tšekki) 20–25 euroon (Italia, Suomi) (59). I2001 var det USA, Spania og Nederland som gjorde destørste beslagene (UNODC, 2003a). Äskettäin (DrugScope, 2004) ekstaasitabletin hinnaksi on kuitenkinpaikoitellen Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmoitettu vain1,5 euroa. Fram til 2000 var Storbritannia det EU-landet som gjorde størst antall beslag av LSD, men Tyskland har nå gått forbi Storbritannia(60).For EU sett under ett har både antallet LSD-beslag(61) og Viiden viime vuoden aikana ekstaasitabletit ovatvähitellen halventuneet useimmissa EU-maissa. Interpol har iverksatt et prosjekt som fokuserer påorganiserte kriminelle grupper som produserer ogmarkedsfører syntetiske stoffer. Suuntausjatkui vuonna 2002 kaikissa maissa paitsi Virossa, jossatablettien hinta nousi hieman. SYDRUG-prosjektet erbasertpå innhenting og sammenstilling av operasjonelledata med sikte på gjennomføring av multinasjonale beslaglagte kvanta(62 Europolin CASE-analyysitiedostotukee hanketta. ) gått jevnt nedover i løpet av de fem operasjoner(64). Ekstaasitablettien MDMA-pitoisuusvaihtelee suuresti erissä (jopa samalla logolla varustetuissatableteissa) maiden sisällä ja välillä. fra 5 euro i Storbritannia til over 20 euro i Italia(63 Lisäksi EELS (Europol Ecstasy Logo System) tekee vuotuisenlogohakemiston, joka levitetään maailmanlaajuisesti asiaankuuluville lainvalvontaviranomaisille. Det blir stadig klarere at det finnes forbindelser mellomnettverkene som smugler narkotika og de som smuglerprekursorer. EELS on työskennellytläheisessä yhteistyössä CAPEn (Central Analysis Programme Ecstasy) kanssa, joka toimii Saksan liittovaltionkeskusrikospoliisiviraston (BKA) alaisuudessa. I januar 2003 startet de første operasjonene i Project Prism, et internasjonalt initiativ for å hindrespredning av de viktigste prekursorene som brukes i denillegale framstillingen av amfetaminlignende stoffer.Denillegale virksomheten baserer seg i økende grad påfarmasøytiske preparater som kilde til prekursorer(INCB,2004b). LSD:tä valmistetaan ja salakuljetetaan selvästi vähemmänkuin muita synteettisiä huumeita, kuten amfetamiininkaltaisia piristeitä. (Early Warning System – EWS) ble opprettet for å identifisere nye syntetiske stoffer(66), vurdere risikoene ved Vuonna 2001suurin määrä yksikköjä takavarikoitiin Yhdysvalloissa,Espanjassa ja Alankomaissa (UNODC, 2003a).Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehtiin kaikista EU-maistaeniten LSD-takavarikkoja vuoteen 2000 saakka, mutta osoittavat, että ekstaasia salakuljetetaan Länsi-Euroopasta Pohjois-Amerikkaan, Kaakkois-Aasiaan ja Oseaniaan(Interpol, 2002). Blant de viktigsteprosjektene rapporten omtaler, er ’Samlet innsats motsyntetiske stoffer i Europa’ (Comprehensive Action against Synthetic Drugs in Europe – CASE), som kombinererrettsmedisinske data om amfetamin, produsert av Statenskriminaltekniska laboratorium (SKL) i Sverige, medkollaterte data fra politi og rettsvesen i EU for å identifisereinstallasjoner for produksjon av syntetiske stoffer ogkriminelle organisasjoner som er involvert i produksjon oghandel med syntetiske stoffer, og iverksette etterforskning. Yhteisen toiminnan puitteissa valvottavat uudetsynteettiset huumeet synteettisillä huumausaineilla on edelleen vain pieni murtoosa kaikista synteettisten huumausaineiden markkinoista,joita hallitsevat yhä MDMA (ekstaasi), amfetamiinit ja LSD.Vaikka yhteisen toiminnan avulla on pystytty tunnistamaanuusia synteettisiä huumausaineita, on hyvä huomata, ettäsuurin osa uusia yhdisteitä koskevista tiedoista saadaanjäsenvaltioista, joilla on hyvät analyysi- ja ilmoitusvalmiudetsekä oikeuslääketieteellisten ja toksikologistenlaboratorioiden että tietojen tarjoajien operatiivistenverkostojen osalta. Nye syntetiske stoffer underlagt Fellestiltaketskontroll liten del av det totale markedet for syntetiske stoffer, somfortsatt er dominert av MDMA (ecstasy), amfetamin og LSD.Til tross for Fellestiltakets resultater når det gjelderidentifisering av nye syntetiske stoffer, er det viktig å merkeseg at de fleste opplysningene om nye forbindelser stammerfra de medlemsstatene som har stor analyse- ograpporteringskapasitet i form av både rettsmedisinske ogtoksikologiske laboratorier og operative nettverk avleverandører av slike opplysninger. Siksi seuraava tilannekuvaus saattaakertoa enemmän uusia synteettisiä huumausaineitakoskevien kansallisten tiedonvaihtojärjestelmien toiminnastakuin Euroopan huumemarkkinoiden nykytilasta. Følgelig kanbeskrivelsen av situasjonen gjenspeile virksomheten til denasjonale systemene for tidlig varsling om nye syntetiskestoffer, snarere enn den faktiske situasjonen på deteuropeiske narkotikamarkedet. Viidestä uudesta synteettisestä huumausaineesta on tehtyriskiarviointi vuosina 1998–2002 yhteisen toiminnanpuitteissa (MBDB, 4-MTA, GHB, ketamiini ja PMMA).EMCDDA:n tieteellinen komitea toteutti vuonna 2003yhdessä jäsenvaltioiden nimeämien asiantuntijoiden ja Euroopan komission, Europolin ja Euroopanlääkearviointiviraston (EMEA) edustajien kanssariskinarvioinnin, jonka kohteena oli neljä uutta synteettistähuumetta: 2C-I (2,5-dimetoksi-4-jodifenetyyliamiini), 2C-T-2(2,5-dimetoksi-4-etyylitiofenetyyliamiini), 2C-T-7(2,5-dimetoksi-4-(n)-propyylitiofenetyyliamiini) ja TMA-2 I perioden 1998–2002 ble fem nye syntetiske stofferunderlagt risikovurdering innenfor rammen av Fellestiltaket(MBDB, 4-MTA, GHB, ketamin og PMMA). I 2003gjennomførte EONNs vitenskapelige komité, supplert aveksperter utnevnt av medlemsstatene og representanter for Europakommisjonen, Europol og Det europeiske kontor forlegemiddelvurdering (EMEA), en risikovurdering av fire nyesyntetiske stoffer, nemlig 2C-I (2,5-dimetoksy-4-iodofenetylamin), 2C-T-2 (2,5-dimetoksy-4-etyltiofenetylamin), 2C-T-7 (2,5-dimetoksy-4-(n)-propyltiofenetylamin) and TMA-2 (2,4,5-trimetoksyamfetamin)(1). (2,4,5-trimetoksiamfetamiini) (1). Dette førte til at Rådet den 27. Nopeassa tiedonvaihtojärjestelmässä seurattavathuumeet neljä yhdistettä valvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellistenseuraamusten piiriin 15 EU-maassa. Stoffer som kartlegges av EWS november 2003 vedtok en beslutning(2) om å underlegge disse fire forbindelsene kontrolltiltak og strafferettsligesanksjoner i EUs 15 medlemsstater. Vuonna 2003 nopeassa tiedonvaihtojärjestelmässäseurattiin säännöllisesti kaikkia riskien arvioinnin piiriinvuodesta 1998 lähtien saatettuja aineita – näitä ovat MBDB, 4-MTA, PMMA, GHB ja ketamiini – sekä seuraaviafenetylamiineja: 2C-I, 2C-T-2, 2C-T-7 ja TMA-2. Lisäksiseurattiin useita aineita, joista EMCDDA on saanut tietoja,kuten tiettyjä tryptamiineja (5-MeO-DMT, 5-MeO-DIPT, AMT, 5-MeO-AMT ja 5-MeO-tryptamiini) ja piperatsiineja(BZP ja TFMPP) (67). I 2003 ble alle de ni stoffene som hadde vært gjenstand forrisikovurdering siden 1998, rutinemessig kartlagt innenforrammen av EWS, dvs. MBDB, 4-MTA, PMMA, GHB ogketamin, foruten fenetylaminene 2C-I, 2C-T-2, 2C-T-7 og TMA-2. Erityisen tieteellisen riskiarvioinnin tekeminen uusistasynteettisistä huumeista on äärimmäisen vaikeaa, mikäjohtuu rajallisesta määrästä tieteellisiä vertaisarviointeja.Kuitenkin tiedot, jotka perustuvat eläinkokeisiin toksisistavaikutuksista (esim. Siden det bare finnes begrensede vitenskapelige datagjennomgått av fagfeller, er det særdeles vanskelig ågjennomføre spesifikke vitenskapelige risikovurderinger avnye syntetiske stoffer. TMA-2:sta) ja jotka ovat yhdenmukaisiaosittain yhteydessä oleviin yhdisteisiin, sekä näyttö muistatietolähteistä, kuten yksittäisistä käyttäjäraporteista,tiedotusvälineistä ja epävirallisista julkaisuista, antavatpohjaa arvioinneille. Informasjon basert på studier avtoksisk effekt på dyr (f.eks. av TMA-2), analogi med delvisbeslektede forbindelser samt dokumentasjon fra andreinformasjonskilder som individuelle brukerrapporter, mediaog uoffisielle publikasjoner, gir imidlertid et grunnlag forvurderingen. (1)Riskinarviointiraportit esitetään EMCDDA:n Internet-sivustolla (http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1584). (2) Neuvoston päätös 2003/847/YOS, tehty 27 päivänä marraskuuta2003, uusia synteettisiä huumausaineita 2C-I, 2C-T-2, 2C-T-7 ja TMA-2 koskevista valvontatoimenpiteistä ja rikosoikeudellisista seuraamuksista. Risikovurderingsrapportene er lagt ut på EONNs nettsted(http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1584).Rådsbeslutning 2003/847/JHA av 27. november 2003 omkontrolltiltak og strafferettslige sanksjoner med hensyn til de nyesyntetiske stoffene 2C-I, 2C-T-2, 2C-T-7 og TMA-2. Belgiassa yksi laboratorio ilmoitti PMMA:tasisältäneistä virtsanäytteistä, ja lisäksi erään hätäasemanilmoittamassa päihtyneen henkilön toksikologisessaanalyysissa oli PMA:ta (yhdessä MDA:n ja MDMA:nkanssa). I Belgia rapporterte ett laboratorium ompositivt utslag på PMMA i urinprøver, og dessutenrapporterte et akuttmottak om funn av PMA (kombinert med MDA og MDMA) hos en forgiftet person. Näyttää siltä, että nämä kolme ainetta – MBDB, 4-MTA ja PMMA – eivät ole enää suosittuja synteettistenhuumausaineiden käyttäjien keskuudessa. Det virkersom om ingen av disse tre stoffene – MBDB, 4-MTA og PMMA – lenger er særlig populære blant de som brukersyntetiske stoffer. aloitteessa, jolla pyritään estämään amfetamiinin kaltaistenpiristeiden laittomaan valmistukseen tarvittavien tärkeimpienlähtöaineiden kulkeutuminen laittomiin tarkoituksiin (Project Prism). Av de fenetylaminene som ble risikovurdert i 2003,synes2C-I, som ofte selges som tabletter med ‘i’-logo, å bli stadigmer populær – en rekke småbeslag er rapportert fra Finland, Sverige og Storbritannia, og stoffet er også funneti Frankrike, Spania og Nederland. Salakuljettajat käyttävät lähtöaineina yhä useamminfarmaseuttisia valmisteita (INCB, 2004b). Videre er det gjortrelativt store beslag av 2C-H (en forbindelse som ikke harvirkning hos mennesker men som er en prekursor for 2C-I,2C-C og 2C-B) i Finland og Nederland, og det foreliggerbevis på at sistnevnte stoff var ment som prekursor forframstilling av 2C-I. ) ja sen nopea tiedonvaihtojärjestelmä perustettiin, jotta voitaisiin tunnistaa uudet synteettiset huumausaineet (66 Både det europeiske systemet for tidlig varsling (EWS) ogrisikovurderingen som EONNs vitenskapelige komité utførteinnenfor rammen av Fellestiltaket, konkluderte med at GHB og ketamin er to syntetiske stoffer(68) som har stort ), arvioida niiden riskejä ja luoda BZP, som ofte finnes i kombinasjon med TFMPP, errapportert funnet i økende mengder i Sverige, og har ogsåvært identifisert i Belgia, Spania, Nederland og Finland. Yhteinen toiminta koskee lopputuotteita erotukseksilähtöaineista.Useimmat luetelluista uusista aineita ovat markkinoilla aivan uusia, eikä niillä ole vielä (katu)nimityksiä. De fleste av disse stoffene er helt nye på markedet og har ikke populærnavn.Strengt tatt er ingen av disse syntetiske stoffene ’nye’ i henhold til Fellestiltakets definisjon av 1997, men etter risikovurderingen blir begge overvåket. Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa on runsaasti lähes kaikkien uusien ja ”vanhojen”synteettisten huumausaineiden valmistusohjeita. Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge teollisuusprosesseissa, joten niitä on runsaasti saatavilla(nautittuna kumpikin muuntuu nopeasti GHB:ksi). GHB interessert i stoffet enn året før, og spredningen av GHBsynes å ha stoppet opp’. Itävallassa havaittiin pillereiden testaustakoskevassa tutkimuksessa, että GHB:tä ainakin kerrankäyttäneitä oli 12,6 prosenttia Wienissä reiveissäkäyneiden 225 nuoren otoksessa (Benschop et al., 2002). I forbindelse med enpilletestingsstudie i Østerrike ble det funnet enlivstidsprevalens for GHB-bruk på 12,6% blant et utvalg på225 unge mennesker som gikk på raves i Wien (Benschopet al., 2002). Vuonna 2003 GHB:tä havaittiin ihmisten antamissanäytteissä Belgiassa, Ruotsissa ja Norjassa sekäpäihtyneiltä henkilöiltä ja sairaaloiden ensiapupotilailtaotetuissa näytteissä Espanjassa (Barcelona) ja Alankomaissa. I løpet av 2003 ble GHB påvist i prøver fra personer i Belgia, Sverige og Norge samt i prøver tatt av forgiftedepersoner og pasienter innlagt akutt på sykehus i Spania(Barcelona) og Nederland. GHB:hen liittyvien ensiaputapausten määrä Amsterdamissa ei muuttunut vuodesta 2001 vuoteen 2002,vaan kumpanakin vuonna oli hieman yli 60 tapausta. Antallet GHB-relaterteakuttmedisinske tilfeller i Amsterdam var uendret fra 2001til 2002, dvs. i overkant av 60 tilfeller i året. YK:n maaliskuussa 2001 tekemä päätös GHB:n ottamisestavalvonnan piiriin on pantu täytäntöön useimmissa EU:njäsenvaltioissa. FNs vedtak i mars 2001 om å sette GHB under kontroll erimplementert i de fleste medlemsstatene i EU. Vuonna 2003 poliisi tai tulliviranomaisettakavarikoivat GHB:tä (yleensä nestemäisessä muodossa)Belgiassa, Tanskassa, Virossa, Espanjassa, Ranskassa,Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa. Politi ellertollvesen gjorde i 2003 beslag av GHB (oftest i flytendeform) i Belgia, Danmark, Estland, Spania, Frankrike,Finland, Sverige og Norge. Suuntaukset olivat GHB:n osalta epätasaisia. Rapporterte trender for GHBvar blandet. Ruotsissa GHB-takavarikotvähenivät vuonna 2003, kun taas Norjassa ne lisääntyivätmerkittävästi. Sverige rapporterte en nedgang i beslageneav GHB i 2003, Norge rapporterte en betydelig økning,mens situasjonen i Storbritannia var uendret. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ei havaittumuutosta. Alankomaissakaan ei havaittu muutostahuumausainetietojen seurantajärjestelmään (DIMS)toimitettujen GHB-näytteiden määrässä, vaikka Alankomaiden kansallinen myrkytyskeskus ilmoitti GHB:täkoskevien tietopyyntöjen lisääntyneen hieman. Nederlandrapporterte også at situasjonen var uendret når det gjaldtantallet prøver av GHB innlevert til systemet for kartleggingav narkotikainformasjon (Drug Information Monitoring System – DIMS), selv om Nederlands nasjonale giftsentralrapporterte om en liten økning i antallet henvendelser ominformasjon om GHB. Virossa GHB:n saatavuus lisääntyi merkittävästi. Estland rapporterte en signifikantøkning i tilgjengeligheten av GHB. Alankomaissa ja Belgiassa saatiin pieniä määriä GHB-näytteitäjauhemaisessa muodossa. Nederland og Belgiarapporterte at de hadde mottatt et lite antall prøver på GHBi pulverform. Norjassa ja Ruotsissa GHB:n lähtöaineina toimivienkemikaalien – GBL:n (gammabutyrolaktoni) ja Norge og Sverige rapporterte en klar økning i beslageneav prekursorer for GHB – GBL (gamma-butyrolakton) og BD ) – takavarikot lisääntyivät ) – som har mange anvendelsesområder Vuonna 2003 EU:n jäsenvaltiot vaihtoivat nopeassatiedonvaihtojärjestelmässä hyödyllistä tietoa joistakinvalvotuista aineista, jotka voivat aiheuttaa vakaviaterveysriskejä uusien käyttötapojen takia. I 2003 ble beslag og/eller påvisning av ketamin i prøverfra mennesker rapportert fra Belgia, Hellas, Spania,Frankrike, Finland, Sverige, Storbritannia og Norge.IØsterrike fant Benschop et al. (2002) en livstidsprevalensfor ketaminbruk på 11,7% i utvalget på 225 unge somgårpå raves i Wien. Kumpikaan ei varsinaisesti ole vuoden 1997 yhteisen toiminnan määritelmän mukainen uusi synteettinen huumausaine, mutta niitä seurataan riskienarvioinnin perusteella.Reitoxin nopean tiedonvaihtojärjestelmän tilanneselvitykset vuodelta 2003.Reitoxin nopean tiedonvaihtojärjestelmän tilanneselvitykset vuodelta 2003.Antenna Amsterdam on monen menetelmän seurantajärjestelmä, jossa pyritään tunnistamaan ja tulkitsemaan uusia suuntauksia ja muutoksia laillisten jalaittomien huumausaineiden käytössä ja rahapeleissä Amsterdamin nuorten keskuudessa sekä uudistamaan ja parantamaan ehkäisevää huumetyötä. Framdriftsrapporter for 2003 fra Reitox-nettets system for tidlig varsling.Ibid.Antenne Amsterdam er et multimetode kartleggingssystem for identifisering og tolking av nye trender og utviklinger innen legale og illegale rusmidler ogspill blant unge i Amsterdam, og for å oppdatere og forbedre det narkotikaforebyggende arbeidet. Luku 5Kokaiini ja crack-kokaiini Kapittel 5Kokain og crack Tutkimuksissa on havaittu tiettyjä ryhmiä, joissa kokaiininkulutus on yleisempää kuin koko väestössä. Det er viktigå merke seg at når narkotikabruk er konsentrert til bestemteundergrupper og geografiske områder, medfører dette atnasjonale datasett kan gi et dårlig bilde av trender som kanvære viktige i de samfunnene eller befolkningsgruppene deopptrer i. Esimerkiksituoreissa tutkimuksissa viidessä maassa (Tanska, Saksa,Espanja, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta) ontodettu, että kokaiinia on käyttänyt ainakin kerran5–13prosenttia 15–24-vuotiaista miehistä. Det at kokainbruken synes å bre om seg i Europa, og at brukerne etter hvert tilhører alle samfunnslag,vekker imidlertid stadig mer bekymring. Hiljattainkäyttäneitä voi olla Espanjassa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa peräti 5–7 prosenttia. For eksempelhar nyere undersøkelser i fem land (Danmark, Tyskland,Spania, Nederland og Storbritannia) funnet at rapportertlivstidserfaring blant 15–24-årige menn ligger mellom 5%og 13%, mens tallene for nylig bruk i Spania og Storbritannia kan være så høye som 5–7%. Käyttö ontodennäköisesti huomattavasti yleisempääkaupunkiympäristöissä. Sannsynligviser bruksnivåene vesentlig høyere i urbane strøk. Klubeilla käyviin kohdennetuissa(ei-edustavissa) kyselyissä kokaiinia ainakin kerrankäyttäneitä on ollut 40–60 prosenttia (EMCDDA, 2001). Dessutenhar fokuserte (ikke-representative) undersøkelser blant’dance-clubbers’ funnet livstidsprevalenser for kokainbrukpå mellom 40% og 60% (EONN, 2001). Euroopan ulkopuolella vallitsevasta tilanteesta voidaantodeta, että Yhdysvalloissa vuonna 2002 kotitalouksissasuoritetun kyselyn mukaan kokaiinia oli käyttänyt ainakinkerran 14,4 prosenttia aikuisista (12 vuotta täyttäneistä) elienemmän kuin missään Euroopan maassa. Til sammenligning rapporterte 14,4% av voksne (definertsom 12 år eller eldre) om langtidserfaring med kokain iden amerikanske spørreundersøkelsen om narkotikabruk i2002, noe som er høyere enn i noe europeisk land. Nyligbruk (siste 12 måneder) av kokain ble rapportert av 2,5%,som også er høyere enn i noe europeisk land bortsett fra Tuoreiden kansallisten väestötutkimusten mukaan0,5–6prosenttia aikuisväestöstä myöntää kokeilleensakokaiinia ainakin kerran. Ifølge nyere nasjonale befolkningsundersøkelser vedgårmellom 0,5% og 6% av den voksne befolkningen å haprøvd kokain minst én gang (dvs. livstidsprevalens). Luvut ovat korkeimpia Espanjassaja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Spaniaog Storbritannia lå begge i den øvre enden. Kokaiinia on käyttänythiljattain (viimeisten 12 kuukauden aikana) yleensä alle1prosentti aikuisista, mutta Espanjassa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa hiljattain käyttäneitä on yli 2 prosenttia.Nämä luvut ovat selvästi alempia kuin kannabiksen vastaavatluvut, mutta käyttö voi nuorten aikuisten keskuudessa ollahuomattavasti yleisempää kuin väestössä keskimäärin. Nyligkokainbruk (siste 12 måneder) rapporteres generelt avunder 1% av voksne, men i Spania og Storbritannia erprevalensen for nylig bruk over 2%. Disse tallene er klartlavere enn tilsvarende tall for cannabis, selv om utbredelsenblant unge voksne kan være betydelig høyere enngjennomsnittet for befolkningen. Kokaiinin käytön suuntauksia on vaikea jäljittääkansallisella tasolla, koska jatkuvat kansalliset tutkimussarjatovat harvinaisia ja koska otoskoot ovat joissakintapauksissa pieniä. Kokaintrender er vanskelige å spore på nasjonalt plan, fordisammenhengende nasjonale undersøkelsesserier er sjeldne,og i noen tilfeller er utvalgsstørrelsene små. Jatkuvat sarjat helpottavat suuntaustenentistä parempaa tunnistamista erityisesti siten, ettäanalyysi ja otanta keskitetään tiettyihin ryhmiin, kutennuoriin miehiin kaupunkialueilla. Sammenhengendeserier gjør det lettere å identifisere trender, særlig ved atanalyse og utvalgstrekking kan fokusere på utvalgte grupper,f.eks. unge menn i urbane områder. Espanjassa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa luku on yli 4 prosenttia. Spania og Storbritannia rapporterer hertall over 4%. Kokaiinin hiljattainen käyttö nuorten keskuudessa näyttäälisääntyneen Yhdistyneessä kuningaskunnassa jatkuvasti Nylig kokainbruk blant unge synes gjennomgående å ha Väestössä kokaiinin käyttö joko loppuu kokeilujaksonjälkeen nuorena aikuisena, tai käyttö on satunnaista jakeskittyy viikonloppuihin ja viihdeympäristöihin (baareihinja diskoihin). I befolkningen generelt avsluttes kokainbruken enten etteren periode med eksperimentering som ung voksen, eller gått opp i Storbritannia fram til 2002(73) og muligens, i Huom.Yhdysvaltojen kyselyssä ikäryhmä (12vuotta täyttäneet) on laajempi kuin EMCDDA:n ikäryhmä (15–64-vuotiaat) EU:n tutkimuksissa. Merk at aldersspredningen i den amerikanske undersøkelsen (12 år og eldre) er større enn aldersspredningen EONN har brukt i undersøkelsene i EU (15–64 år). Luvut olisivat todennäköisesti korkeammat, jos Yhdysvaltojen tiedot ilmoitettaisiin 15–64-vuotiaiden ikäryhmässä, kuten EU:ssa. Dersom dataene fra USA ble rapportert for aldergruppen 15–64 år, som i EU, ville tallenesannsynligvis vært høyere.Selv om resultatene fra undersøkelsen i 2001–02 tyder på at denne økende trenden blant alle voksne og unge voksne synes å flate ut (se figur 7). Kaavio 9: Kokaiinin käytön kehitys (viimeisen vuoden aikana)nuorten aikuisten keskuudessa joissakin EU-maissa kansallisissaväestötutkimuksissa mitattuna sairaaloiden ensiaputapausten määrä, poliisin takavarikot,toksikologiset tulokset menehtyneistä) kohoaminen joissakinmaissa on herättänyt huolta. Indikatorene på kokainbruk (behandlingsetterspørsel(bruken av lavterskel rusmiddeltjenester, antalletakuttmedisinske episoder, beslag gjort av politi, toksikologiske funn ved dødsfall) har i en del land steget ibekymringsvekkende omfang. Yhdistynytkuningaskunta(Englanti ja Wales), 16–29-vuotiaat Storbritannia (England og Wales), 16–29 år 0 Ranska 0 Mer og bedre informasjon om hvordan kokain brukes, ernødvendig for å øke forståelsen av helserisikoer ogindikatorer på bruk. Poltettavat kokaiinivalmisteet liittyvät kaikkialla maailmassaerityisesti ongelmakäyttöön. Kokainhydroklorid (kokainpulver)inhaleres vanligvis gjennom nesen og blir sjeldnere injisert,mens crack røykes i pipe og fribase-kokain ‘snorkles’ ved åpuste inn røyken som produseres når stoffet varmes opp,typisk på aluminiumsfolie over flamme. Crackkokaiinin käyttömainittiin uutena tai kasvavana ongelmana tietyissäkaupungeissa tai tietyillä alueilla Saksassa, Espanjassa,Ranskassa, Irlannissa, Alankomaissa, Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Det foreligger ogsårapporter om at kokain røykes i sigaretter eller joints. Yleensä kokaiinin kulutus on vähäistä nuortenviihdekäyttäjien keskuudessa, ja jatkuva käyttö on erittäinharvinaista. Fra rusmiddelomsorgen i Storbritannia rapporteres det forøvrig at crack noen ganger injiseres, men da i tilknytning tilheroinbruk. myös Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Espanjassa(kaavio 9). Muut maat ovat tuoreissa Reitoxin kansallisissaraporteissaan (2001–2003) ilmoittaneet käytönlisääntymisestä paikallisten tai kvalitatiivisten tietojenperusteella (Kreikka, Irlanti, Italia ja Itävalta). Som brunt heroin er ‘crack’ uløselig og måderfor blandes med syre før det omdannes til sin virksomme form som løselig salt(76). Espanja on ainoana jäsenvaltiona antanut uusia tietoja,joiden mukaan kokaiinia ainakin kerran käyttäneiden osuuson viime aikoina noussut 15–16-vuotiaiden koululaistenkeskuudessa. Merknader:Dataene er hentet fra nasjonale undersøkelser tilgjengelig i hvert land. Kokaiinin käyttömuodoista tarvitaan yhä enemmän japarempia tietoja, jotta saadaan entistä selkeämpi käsityskäytön terveysriskeistä ja indikaattoreista.Kokaiinihydrokloridia (kokaiinijauhetta) käytetääntyypillisesti nuuskaamalla ja harvemmin suonensisäisesti,kun taas crackia poltetaan lämmitetyissä piipuissa.Freebase-kokaiinia ”poltetaan” hengittämällä höyryjä, joitasyntyy, kun huumetta lämmitetään yleensä foliossa liekinpäällä. Talleneog metodene som er lagt til grunn for den enkelte undersøkelse finnes i Befolkningsundersøkelser Tbl 4 i Statistiske opplysninger 2004.EONN har definert unge voksne som personer i aldersgruppen 15–34 år(Danmark og Storbritannia fra 16, Tyskland fra 18, Frankrike (1992:25–34 og 1995:18–39).Utvalgsstørrelser (respondenter) i aldersgruppen 15–34 år i hvert landfor det enkelte år er presentert i Befolkningsundersøkelser Tbl 4 i Statistiskeopplysninger 2004.I Danmark representerer 1994 ‘tunge stoffer’.Kilder:Nasjonale Reitoxrapporter for 2003, hentet fra undersøkelsesrapportereller vitenskapelige artikler. Kokaiinia on kerrottu poltettavan myös savukkeessa. Se de enkelte kilder under epidemiologisketabeller over befolkningsundersøkelser i Statistiske opplysninger 2004. Huumehoidon työntekijät Yhdistyneestä kuningaskunnastaovat kuitenkin ilmoittaneet, että crack-kokaiinia käytetäänjoskus suonensisäisesti, kun se on yhteydessä heroiinin Røyking som den vanligste bruksmåten for kokain, i form avcrack eller fribase (forskjellige preparater somfarmakologisk sett kan betraktes som likeverdige), blemindre vanlig i 2002 enn i 2000. Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa käyttöön. ”Crack” on ruskean heroiinin tavoinliukenematon, ja se on sekoitettava happoon, ennen kuin se Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge Kaavio 10: Huumemainintojen määrä sairaaloidenensiaputapauksissa huumeen tyypin mukaan, Barcelona,1992–2002 muuntuu aktiiviseen muotoon, liukenevaksi suolaksi (76 Detkan være snakk om lavintensive intervensjoner sområdgivning eller innleggelse på sykehus, eller høyintensiveintervensjoner som langvarig behandling i institusjon.Alternative behandlingsmetoder, f.eks. akupunktur, blir ogsåtilbudt (Seivewright et al., 2000). Kokaiinin tavanomainen polttaminen joko crack-kokaiinintai freebase-kokaiinin (eri valmisteita, joita voidaan pitääfarmakologisesti vastaavina) muodossa väheni vuonna2002 vuoteen 2000 verrattuna. Kokain kan være en viktig medvirkende faktor til dødsfallsom følge av hjerte- og karproblemer (arytmi, hjerteinfarkt,hjerneslag), særlig hos brukere som er predisponert (f.eks.hjerneaneurisme eller subklinisk hjertesykdom). On kuitenkin todennäköistä, että nykyisiin tilastoihinkirjataan puutteellisesti kokaiiniin liittyvät kuolemat, jatiedot ilmoitetaan eri muodoissa. I tillegg til helseproblemene som er direkte relatert tilkokain, er det økende bekymring for hvilke helserisikoer endel av stoffene som brukes til å blande ut kokainen, kanmedføre. Esimerkiksifenasetiinin on ilmoitettu olevan yleinen lisäainetakavarikoiduissa analyysinäytteissä. For eksempel rapporteres fenatecin som et ofteforekommende tilsetningsstoff i beslaglagte prøver påkokainpulver. Dette legemiddelet har vært forbundet medlever-, nyre- og blodforstyrrelser, også kreft. 13.Espanjassa on seurattu usean vuoden ajan psykoaktiivisten aineiden aiheuttamien akuuttien reaktioiden takia sairaalahoitoa vaatineita ensiaputapauksiakoko maan sairaaloista muodostetun otoksen avulla yhden viikon ajalta vuodessa. Siinä kirjataan aineita koskevat ”maininnat”. I Spania har alle akuttinnleggelser etter akutte reaksjoner på psykoaktive stoffer i flere år blitt kartlagt i utvalgte sykehus i hele landet i et tidsrom av én uketilfeldig valgt hver måned. Alle ’merknader’ om stoff blir registrert. Reitoxin kansallinen raportti 2003 (s. 34–36). For nærmere opplysninger om metoder, se nasjonale Reitoxrapporter 2003 (s. 34–6). Luku 5: Kokaiini ja crack-kokaiini Kapittel 5: Kokain og crack det ikke foreligger dokumentasjon til støtte for klinisk brukav verken karbamazepin, som har en antikonvulsivvirkning, eller antidepressive midler i behandlingen avkokainavhengighet (Lima et al., 2004a,b). Takavarikot ja markkinatiedot (78) sekä intensiiviset toimenpiteet, kuten pitkäaikainenlaitoshoito. Voidaan tarjota myös vaihtoehtoisiahoitomuotoja, kuten akupunktiota (Seivewright et al., 2000). Mesteparten av alt kokain som beslaglegges i Europakommer direkte fra Sør-Amerika (særlig Colombia) eller via Sentral-Amerika og Karibia. Valtaosa Euroopassa takavarikoidustakokaiinista tulee suoraan Etelä-Amerikasta (erityisesti Kolumbiasta) tai Keski-Amerikan ja Karibian valtioidenkautta. I 2002 gikk imidlertid en del avkokainen som ble omsatt i Europa, gjennom Brasil (og derfratil Portugal) eller USA (og derfra til Italia). Vuonna 2002 osa Euroopassa salakuljetetustakokaiinista kulki kuitenkin Brasilian kautta (ja sieltä Portugaliin) tai Yhdysvaltojen kautta (ja sieltä Italiaan).Tärkeimmät saapumispaikat EU:ssa ovat Espanja, Portugalija Alankomaat ja jossakin määrin myös Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta (Reitoxin kansalliset raportit,2003; UNODC, 2003a; INCB, 2004a). De viktigsteinnførselsstedene til EU er Spania, Portugal og Nederland,og til en viss grad Frankrike og Storbritannia (Nasjonale Reitoxrapporter, 2003; UNODC, 2003a; INCB,2004a). Nimenomaan kokaiinin ongelmakäyttäjille suunniteltujenhoitotoimenpiteiden suppeaa valikoimaa aiotaan lisätä tälleasiakasryhmälle kohdennetuissa aloitteissa. Alankomaissaon äskettäin avattu www-sivusto kokaiinin käyttäjiä varten,ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa laajennettiin palvelujakeväällä 2003 kehittämällä uusia virastoja sekä antamallauusia ohjeita ja parantamalla koulutusta. Det finnes bare et begrenset utvalgbehandlingsintervensjoner som retter seg spesielt motproblematiske kokainbrukere, men det iverksettes nå enrekke initiativer som har disse klientene som målgruppe.Nederland har nylig fått et eget nettsted forkokainmisbrukere, og Storbritannia har i løpet av 2003bygget ut sine tjenester med nye organer, sammen med nyeretningslinjer og styrket opplæring. Itävallassahoitoyksiköt pyrkivät mukauttamaan palveluja kokaiininongelmakäyttäjien tarpeisiin. I Østerrike arbeiderbehandlingsapparatet med å anpasse tilbudet forproblematiske kokainbrukeres behov. Muita tietoja kokaiiniin liittyvistä hoitopalveluista Andre implikasjoner ved tilbud rettetmotkokainbrukere Havainnot valvotuissa piikitystiloissa osoittavat, ettäkokaiiniin liittyvissä hätätilanteissa asiakkaille ovattyypillisiä erittäin suuri levottomuus ja yleinenvainoharhaisuus, ja henkilökunnan on vaikea tietää, mitenpitäisi toimia (EMCDDA, 2004a). 13,5% av verdens kokainbeslagble gjort i Europa (CND, 2004), de fleste i Vest-Europa.Iperioden 1997–2002 var Spania gjennomgående detlandet i EU som gjorde det største antallet kokainbeslag.I2001 og 2002(79) sto Spania for mer enn halvparten avalle beslag i EU, både i antall og kvanta. Crackkokaiinin kaupankasvu on yhdistetty aggressiivisuuden lisääntymiseenasiakkaiden ja myyjien välillä (Stöver, 2001). Observasjoner gjort i sprøyterom med tilsyn viser atkokainrelaterte akutt-tilfeller kjennetegnes av ekstremrastløshet og hyppig paranoia, og personalet synes det ervanskelig å vite hvordan de skal reagere (EONN, 2004a).En økning i salget av crack har vært forbundet med høyereaggresjonsnivå mellom kunder og langere (Stöver, 2001). Huumausainetoimikunnan mukaan (CND, 2004) kokaiini onkolmanneksi eniten salakuljetettu huumausaine maailmassakannabisruohon ja kannabishartsin jälkeen.Takavarikoitujen määrien osalta kokaiinia salakuljetettiinmyös vuonna 2002 eniten Amerikoissa ja Euroopassa.Euroopan osuus maailmassa takavarikoidun kokaiininmääristä oli 13,5 prosenttia (CND, 2004). ialle land unntatt Tyskland og Italia. Ut fra trendene i landsom har data tilgjengelig om dette, synes oppgangenikokainbeslag på EU-plan å bli bekreftet i 2002. On epäselvää, missä määrin ongelmat johtuvat suoraankokaiinin poltettavien muotojen käytöstä tai missä määrinne ovat yhteydessä kokaiinin käytön tiheyteen ja määrääntai muihin sosiaalisiin, psykologisiin tai huumeisiin liittyviinongelmiin. I den grad disse problemene direkte skyldes bruk av kokainsom røykes eller hyppighet og mengde eller alleredeeksisterende sosiale/psykiske problemer ognarkotikaproblemer, er ikke klart. Toimenpiteisiin kuuluvat varta vasten kehitetyttiedotusaineistot riskeistä ja turvallisemmasta käytöstä,valvotut piikitystilat, jäähdyttelyhuoneet eli ns. ”chill out” -tilat ja ”suojakodit”, joihin käyttäjät voivat vetäytyärauhoittumaan, sekä avohoito (Stöver, 2001). Tiltakene omfatter spesieltutarbeidet informasjonsmateriell om risikoer og sikrerebruk, sprøyterom med tilsyn, avkjølingsrom og dagsentrehvor brukerne kan trekke seg tilbake og få ro, men ogsåpoliklinisk behandling (Stöver, 2001). Samalla viiden vuoden jaksolla takavarikoidun kokaiinin määrät (81) vaihtelivat, mutta suuntaus oli nouseva. Vuoden ) størrelse(81), men trenden er likevel oppadgående. 2001 takavarikoitujen ennätysmäisten kokaiinimäärienjälkeen EU:n tasolla takavarikoidun kokaiinin määrät vähenivät tuntuvasti vuonna 2002 (82) lähinnä siksi, että Etterrekordstore beslag av kokain i 2001 gikk beslagene i EUvesentlig ned i 2002(82) – hovedsakelig fordi beslagene i Spania (og Portugal) gikk ned i forhold til i 2001, selv omenkelte land (Tyskland, Frankrike, Italia, Norge) rapporterteom store økninger i beslaglagte kvanta kokain. Huolta on ollut mahdollisesta riskistä pääasiassakannabikseen liittyvien ongelmien takia hoitoon hakeutuviennuorten huumeidenkäyttäjien altistumisesta kokaiininkäyttäjien häiriökäyttäytymiselle ja ongelmille onaiheuttanut huolta (Neale ja Robertson, 2004). Nedgangen ibeslaglagte kvanta i 2002 i Spania, Nederland og Portugal,sammen med økningen rapportert fra Frankrike, Tyskland og Italia, kan tyde på et skifte i landenes relative betydning sominngangsport for kokainen som smugles til Europa (CND,2004). Espanjassa (ja Portugalissa) takavarikoitu määrä supistui Colombia er langt den største kilden til illegal koka i verden,etterfulgt av Peru og Bolivia (UNODC, 2003a). Ks. luku 3, Takavarikkojen ja markkinatietojen tulkitseminen, s. Se kapittel 3: Tolking av beslag og markedsdata (s. 30.Tämä on tarkistettava sitten, kun puuttuvat vuoden 2002 tiedot saadaan. 31).Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2002 når de blir lagt fram. Siinä kansalliset tulli- japoliisiviranomaiset vaihtavat ja analysoivat tietoja, joidenavulla voidaan tunnistaa lähtöaineina käytettävienkemikaalien laittomia lähetyksiä Chilessä, Boliviassa,Kolumbiassa, Argentiinassa ja Perussa (WCO, 2003). Internasjonale tiltak mot handel med kokain politi i stand til å utveksle og analysere informasjon medsikte på å identifisere illegale forsendelser av prekursorer i Chile, Bolivia, Colombia, Argentina og Peru (WCO, 2003). vuodesta 2001. Priser og renhet Joissakin maissa (Saksa, Ranska, Italia,Norja) takavarikoidun kokaiinin määrät kasvoivat kuitenkinselvästi. Det var store variasjoner i gjennomsnittsprisen(83) påkokain på detaljistnivå i EU i 2002, fra 38 euro pr. gram i Portugal til 175 euro pr. gram i Norge. Espanjassa, Alankomaissa ja Portugalissatakavarikoidun kokaiinin määrien lasku vuonna 2002 sekä Ranskassa, Saksassa ja Italiassa tapahtunut nousu voivatviitata siihen, että kokaiinia Eurooppaan tuoviensalakuljettajien perinteisesti käyttämien saapumispaikkojensuhteellinen merkitys on muuttunut (CND, 2004). I perioden1997–2002 var gjennomsnittsprisen på kokain stabil ellerfallende i alle EU-land. Tässäyhteydessä on syytä huomata, että vuoden 2002 alussa Alankomaat ryhtyi radikaaleihin toimenpiteisiin hillitäkseen Karibialta Schipholin lentokentälle tulevaa kasvavaakokaiinikuriirien määrää, mitä on seurannut pidätettyjenkokaiinikuriirien määrän jyrkkä vähentyminen. Tilsvarende funn ble rapportert i2002, bortsett fra i Den tsjekkiske republikk og Litauen,hvor prisene gikk opp fra foregående år. ) vähittäiskaupassa vuonna 2002 Under denneoperasjonen ble det identifisert en rekke storeorganisasjoner for omsetning som opererte fra Karibia tilpraktisk talt alle deler av verden (Interpol, 2002). Vaikka jotkin EU-maat ovat ilmoittaneet crack-kokaiinintakavarikoista, niitä ei toisinaan pystytä erottamaankokaiinitakavarikoista. I løpet av2003 ble en rekke svært omfattende operasjoner for åbekjempe kokainsmugling iverksatt utenfor Europas kystermot Atlanterhavet. Siksi edellä kuvatutkokaiinitakavarikkojen suuntaukset voivat koskea myöscrackia. Nærmere 29 tonn kokain ble beslaglagt.De fleste operasjonene ble gjennomført av spanskemyndigheter. vaihteli EU:ssa paljon, Portugalin 38 eurosta Norjan175euroon grammalta. Operation Purple, et internasjonalt program som ble lanserti 1999 for å spore kaliumpermanganat (som brukes i denillegale framstillingen av kokain), fortsatte sine vellykkedeoperasjoner. Vuosina 1997–2002 kokaiininkeskimääräinen vähittäishinta pysyi vakaana tai laskikaikissa EU-maissa. I løpet av 2003 ble nærmere 900 tonn avdette stoffet beslaglagt og dermed hindret fra å brukes iden illegale produksjonen av rusmidler. Vuonna 2002 saatiin samantapaisiatuloksia, mutta Tšekissä ja Liettuassa hinnat nousivatedelliseen vuoteen verrattuna. I 2002 lanserte Verdens tollorganisasjon (WCO) og Interpolet felles initiativ, Operation Andes, for å sette tollvesen og Kokaiinin keskimääräinen puhtaus käyttäjätasolla onheroiiniin verrattuna korkea, ja se vaihteli vuonna 2002Viron 28 prosentista Tšekin ja Norjan 68 prosenttiin.Vuosina 1997–2002 kokaiinin keskimääräinen puhtauslaski useimmissa ajallisista suuntauksista tietoja antaneissa EU-maissa. Sammenlignet med heroin hadde kokainen i 2002gjennomsnittlig høy renhet, med fra 28% i Estland til 68%i Den tsjekkiske republikk og Norge. Fra 1997 til 2002 gikkgjennomsnittlig renhet ned i de fleste land i EU som har lagtfram tidstrender. Vuonna 2002 kokaiinin puhtaus laski edelleenuseimmissa maissa, paitsi niissä maissa, joissakeskimääräinen puhtausaste oli korkein, kuten Belgiassa,Tšekissä, Luxemburgissa ja Norjassa, missä kokaiininkeskimääräinen puhtaus nousi. I 2002 gikk renheten på kokain fortsattned i de fleste land, bortsett fra i de landene somrapporterte om høyest gjennomsnittlig renhet, f.eks. Niissätakavarikoitiin 29 tonnia kokaiinia. Espanjan viranomaisettoteuttivat suurimman osan operaatioista. Belgia,Den tsjekkiske republikk, Luxembourg og Norge, somregistrerte økt gjennomsnittlig renhet på kokain. Luku 6Heroiini ja suonensisäinen huumeidenkäyttö Kapittel 6Heroin og injeksjonsbruk Huumeiden ongelmakäyttö Problematisk bruk av narkotika Heroiinin säännöllinen ja jatkuva käyttö, suonensisäinenhuumeidenkäyttö ja joissakin maissa piristeiden runsaskäyttö selittävät merkittävän osan huumeisiin liittyvistäterveydellisistä ja sosiaalisista ongelmista Euroopassa.Tällaisten henkilöiden määrä on pieni suhteessa kokoväestöön, mutta huumeiden ongelmakäytön vaikutus onhuomattava. Regelmessig, vedvarende bruk av heroin, sprøytebruk og ien del land intensiv bruk av sentralstimulerende midlerligger til grunn for en vesentlig del av de narkotikarelatertehelsemessige og sosiale problemene i Europa. Antalletpersoner som framviser denne typen atferd er liten i forholdtil befolkningen som helhet, men konsekvensene avproblematisk bruk av narkotika er omfattende. Jotta saataisiin käsitys ongelman laajuudestaja jotta voitaisiin seurata ajallisia suuntauksia, EMCDDApyrkii määrittelemään uudelleen jäsenvaltioiden kanssa”huumeiden ongelmakäytön” käsitteen sekä kehittämäänstrategioita sen laajuuden ja vaikutusten mittaamiseksi. For å gjøredet mulig å få begrep om problemet og kartlegge trenderover tid har EONN innledet et samarbeid medmedlemsstatene for å omdefinere begrepet ‘problematiskbruk av narkotika’ og utarbeide strategier for å måle bådeomfang og virkninger. Huumeiden ongelmakäytöllä tarkoitetaan käytännössä”suonensisäistä huumeidenkäyttöä tai opiaattien, kokaiininja/tai amfetamiinien pitkäaikaista/säännöllistä käyttöä” (84 ‘Problematisk bruk av narkotika’ defineres operativt som‘injeksjonsbruk av narkotika eller langvarig/regelmessig bruk av opiater, kokain og/eller amfetamin’(84 Määritelmällisten erojen ja menetelmiin vaikeuttaa huumeiden ongelmakäytön suuntaustenarviointia. Varierende definisjoner og metodisk usikkerhet medfører at det ervanskelig å gjøre pålitelige beregninger på dette området,og derfor bør man også utvise varsomhet ved fortolkningenav forskjeller mellom land eller over tid. Arvioiden muutokset joissakin maissa ja muutindikaattoreita koskevat tiedot viittaavat siihen, ettähuumeiden ongelmakäyttö on lisääntynyt 1990-luvunpuolivälistä. Selv om det har vært gjort store framskritt iberegningsmetoder, gjør mangelen på pålitelige ogsammenhengende historiske data det vanskeligere åvurdere trender innenfor problematisk bruk av narkotika.Rapporter fra en del land om endringer i anslagene,understøttet av andre indikatordata, tyder på at det harvært en økning i den problematiske bruken av narkotikasiden midt på 1990-tallet. Arvioita on saatu 19 maasta, joista 9:ssähuumeiden ongelmakäyttö on lisääntynyt 1990-luvunpuolivälistä tai loppupuolelta alkaen: Belgiassa, Tanskassa,Saksassa, Italiassa, Luxemburgissa, Suomessa, Ruotsissa(vuosina 1992–1998), Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Norjassa. Det finnes anslag tilgjengelig fra19 land, og av disse rapporterer 9 om en økning iproblematisk narkotikabruk siden midten eller slutten av1990-tallet, nemlig Belgia, Danmark, Tyskland, Italia,Luxembourg, Finland, Sverige (mellom 1992 og 1998),Storbritannia og Norge. Kasvu perustuu Belgiassa ja Norjassa arvioihinsuonensisäisestä käytöstä. Økningene i Belgia og Norge erbasert på anslag over sprøytebruk. Uusista jäsenvaltioista ei olesaatavilla kansallisten arvioiden aikasarjoja, mutta muidentodisteiden mukaan suuntaukset vaihtelevat. Selv om det ikke finnestidsserier for nasjonale anslag fra de nye medlemsstatene,tyder annen dokumentasjon på varierende trender. Tšekissähuumeiden ongelmakäyttö on monien indikaattoreidenmukaan tasaantunut 1990-luvun loppupuolelta alkaen, kuntaas Virossa on havaittu voimakasta kasvua joissakinhuumeiden ongelmakäytön indikaattoreissa. I Dentsjekkiske republikk tilsier en rekke indikatorer at denproblematiske bruken av narkotika har stabilisert seg sidenslutten av 1990-tallet, mens man i Estland har observertkraftige økninger i en del indikatorer på problematisknarkotikabruk. Koskayhteiskunnallisessa ja taloudellisessa siirtymävaiheessaolevat maat voivat olla alttiita huumeongelmille, uusissajäsenvaltioissa on pikaisesti kehitettävä seurantavalmiuksia. Land som er inne i en sosial og økonomiskovergangsfase, vil potensielt være svært sårbare fornarkotikaproblemer. liittyvän epävarmuuden takia tältä alalta on vaikea saadaluotettavia arvioita, ja maiden välisiä tai ajallisia eroja olisitulkittava varoen. Derfor haster det å få på plassordninger for å kartlegge problematisk bruk av narkotikaide nye medlemsstatene. Käyttötavat ja käytön laajuus Bruksmønstre og bruksomfang Huumeiden ongelmakäyttö voidaan jakaa merkittäviinalaryhmiin. Problematisk bruk av narkotika kan deles inn i en rekkehovedgrupper. Yleisesti voidaan erotella heroiinin käyttö, jokaon vanhastaan hallinnut huumeiden ongelmakäyttöäuseimmissa EU-maissa, ja piristeiden ongelmakäyttö etenkin Suomessa ja Ruotsissa, missä suurin osa huumeidenongelmakäyttäjistä käyttää päähuumeenaan amfetamiinia.Tšekissä taas metamfetamiinin käyttäjät ovat perinteisestimuodostaneet merkittävän osan huumeidenongelmakäyttäjistä. Vi kan generelt skille mellom heroinbruk,som historisk sett har stått for mesteparten av denproblematiske bruken av narkotika i de fleste EU-landene,og problematisk bruk av sentralstimulerende midler, somdominerer i Finland og Sverige, hvor majoriteten avproblematiske narkotikabrukere primært bruker amfetamin.På samme måte har en betydelig del av de problematiskenarkotikabrukerne i Den tsjekkiske republikk tradisjoneltvært metamfetaminbrukere. Huumeiden ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan2–10tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti (kun käytetäänarvioiden vaihteluvälin keskiarvoa) tai enintään 1 prosenttiaikuisväestöstä (85). Tendensene innen problematisk bruk av narkotika synes åsprike stadig mer, og EONN foretar nå en gjennomgang avden europeiske operative definisjonen for å se om den må Huumeiden ongelmakäyttöä esiintyysuhteellisesti eniten tietyillä maantieteellisillä alueilla, kutenköyhissä kaupunginosissa, ja tietyissä erityisryhmissä,varsinkin nuorten miesten keskuudessa, joten ongelmakäyttövoi olla erittäin yleistä tietyissä yhteisöissä. Anslagene over utbredelsen av problematisk bruk avnarkotika varierer fra 2 til 10 tilfeller pr. Luvut ovatkorkeimmat Tanskassa, Italiassa, Luxemburgissa, Portugalissaja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (6–10tapausta tuhatta15–64-vuotiasta) ja alimmat Saksassa, Kreikassa,Alankomaissa, Puolassa ja Suomessa(alle 4 tapausta tuhatta15–64-vuotiasta kohti; ks.kaavio11). 1000 innbyggerei aldersgruppen 15–64 (på grunnlag av anslagenesmiddelverdi), eller inntil 1% av den voksnebefolkningen(85). Uusista EU-maistatodennettuja arvioita on saatu vain Tšekistä, Puolasta ja Sloveniasta, missä luvut vaihtelevat alhaisesta keskitasoon eli Tšekissä 4,9, Puolassa 1,9 ja Sloveniassa 5,3 tapaustatuhatta 15–64-vuotiasta kohti. Problematisk bruk av narkotika eruforholdsmessig mye utbredt i en del geografiske områder,f.eks. fattige deler av den indre bykjerne, og i enkeltespesifikke grupper, særlig unge menn. Vaikka arviointitekniikat ovat parantuneet tuntuvasti,luotettavien ja jatkuvien aikasarjojen puuttuminen Høyere anslag errapportert fra Danmark, Italia, Luxembourg, Portugal og Storbritannia (6–10 tilfeller pr. Huumeiden ongelmakäyttö näyttää muuttuvan yhämonimuotoisemmaksi, ja EMCDDA selvittää parhaillaan,onko eurooppalaista toiminnallista määritelmäätarkistettava muuttuneen huumeilmiön perusteella.Esimerkiksi huumeiden sekakäyttöön liittyvät ongelmat ovatvähitellen korostuneet useimmissa maissa, kun taas joissakinmaissa, joissa on vanhastaan ollut opiaatteihin liittyviäongelmia, on nyt siirrytty muihin huumeisiin. 1000 innbyggere ialdersgruppen 15–64), og lavere tall er funnet i Tyskland,Hellas, Nederland, Polen og Finland ( < 4 tilfeller pr.1000innbyggere i aldersgruppen 15–64; se Figur 11).Ide nye medlemsstatene i EU er det bare Den tsjekkiskerepublikk, Polen og Slovenia som har godt dokumenterteanslag, og der ligger tallene i det lavere sjiktet, medhenholdsvis 4,9, 1,9 og 5,3 tilfeller pr. Lisätietoja: ks. huumeiden ongelmakäytön menetelmiä koskevat huomautukset vuoden 2004 Tilastotiedotteessa.Ks. Prevalence_Tbl 3 ja Prevalence_Tbl 4 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa. Nærmere opplysninger er gitt i metodeopplysninger om problematisk narkotikabruk i Statistiske opplysninger 2004.Se Prevalens_Tbl 3 og Prevalens_Tbl 4 i Statistiske opplysninger 2004. Luku 6: Heroiini ja suonensisäinen huumeidenkäyttö Kapittel 6: Heroin og injeksjonsbruk Kaavio 11: Arvio huumeiden ongelmakäytön osuudesta (tuhatta 15–64-vuotiasta kohti) Figur 11: Anslag over utbredelsen av problematisk bruk av narkotika (pr. 1000 i aldersgruppen 15–64) Yhdistynytkuningaskunta Storbritannia2001CM CR= Capture-recapture (merkintä-takaisinpyyntimenetelmä), TM= Treatment Multiplier (hoitokerroin); PM= Police Multiplier (poliisikerroin);MI= Multivariate Indicator (monimuuttujaindikaattori); TP= Truncated Poisson; CM= Combined Methods (yhdistetyt menetelmät).Kohderyhmissä voi olla pientä vaihtelua erilaisten menetelmien ja tietolähteiden takia, joten vertailuja on tehtävä varoen. Merknader:CR = Capture-recapture; TM = Treatment Multiplier; PM = Police Multiplier; MI = Multivariate Indicator; TP = Truncated Poisson; CM = Combined Methods.Målgruppene kan variere noe avhengig av metode og datakilde. Sammenligninger bør derfor gjøres med varsomhet. Lisätietoja annetaan vuoden 2004Tilastotiedotteessa Prevalence_Tbl 3 ja Tbl 4. For nærmere opplysninger, se Prevalens_Tbl3og Tbl 4 i Statistiske opplysninger 2004. Ruotsin arviossa on mukautettu EMCDDA:n määritelmää huumeiden ongelmakäytöstä. Det svenske anslaget er tilpasset EONNs definisjon på problematisk bruk av narkotika. Espanjan arvioon ei sisälly kokaiinin ongelmakäyttöä; Tilastotiedotteen taulukoissa Prevalence_Tbl 3 ja Tbl 4 on korkeampi arvio, jossa on otettu huomioon kyseinen ryhmä, mutta joka ei ehkä ole yhtäluotettava.Kansalliset seurantakeskukset. Ks. myös EMCDDA:n hanke National prevalence estimates of problem drug use in the European Union, 1995–2000, CT.00.RTX.23, Lissabon,EMCDDA, 2003. Hanketta koordinoi Institut für Therapieforschung, München (http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1372). Det spanske anslaget omfatter ikkeproblematisk bruk av kokain – et høyere anslag finnes i Prevalens_Tbl 3 og Tbl 4, hvor denne gruppen også er tatt med, men som kanskje ikke er like pålitelig.Kilder:Nasjonale kontaktpunkter. huumeidenkäyttöä on syytä tarkastella erikseen huumeidenongelmakäytön ydinryhmänä. 1,2–2,1 millioner problembrukere i det utvidede EU, hvoravet sted mellom 850 000 og 1,3 millioner er aktivesprøytebrukere. lisääntyvät. Sprøytebruk Saatavissa ei kuitenkaan ole luotettaviahuumeiden ongelmakäytön aikatrendejä, joihin sisältyisikokaiinin ongelmakäyttö. Sprøytebrukere er svært utsatt for negative konsekvenser, ogdet er derfor viktig å behandle injeksjonsbruk for seg, somen kjernekategori av problematisk narkotikabruk. Tietojen laatu jamenetelmiin liittyvät kysymykset aiheuttavat jälleentulkintaongelmia. revideres i lys av at narkotikasituasjonen hele tiden endrerseg. Arvioissa on esimerkiksi vaikea erotellatällä hetkellä suonensisäisesti huumeita käyttävät ja ainakinkerran suonensisäisesti huumeita käyttäneet, ja maidenvälisiä vertailuja olisi tehtävä varoen. For eksempel har de fleste land fått større problemerknyttet til blandingsbruk av rusmidler, mens en del landhvor opiatproblemene historisk har vært dominerende, nårapporterer om en endring i retning av andre narkotiskestoffer. Huumeiden ongelmakäytön painotettu keskiarvo EU:ssa onluultavasti 4–7 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti.EU:ssa on siis laajentumisen jälkeen 1,2–2,1 miljoonaahuumeiden ongelmakäyttäjää, joista injektiokäyttäjienmäärä vaihtelee suurin piirtein 850000:sta1,3miljoonaan. Selv om Spania rapporterer reduserte anslag overproblematiske opiatbrukere, observeres samtidig en økningi kokainrelaterte narkotikaproblemer, men det finnes ingenpålitelige tidstrender for problematisk bruk av narkotikasom også omfatter problematisk bruk av kokain. Nämä arviot eivät kuitenkaan ole varmoja,vaan niitä on täsmennettävä sitä mukaa kuin uusistajäsenvaltioista saadaan lisätietoja. Tysklandog Nederland rapporterer om en økende andel avcrackbrukere i populasjonene av problembrukere, men dettotale anslaget over problembrukere i Nederland eruforandret. Analyyseissa hoitoon hakeutuneista heroiininsuonensisäisistä käyttäjistä havaittiin selviä erojasuonensisäisen huumeidenkäytön yleisyydessä eri maissa ja ajallisissa suuntauksissa (86). Saatavilla olevien tietojen Anslag over injeksjonsbruk beregnes ved hjelp av indirekte(teknisk sett multiplikator-) metoder på grunnlag avdødelighetsdata eller data over utbredelsen av humantimmunsviktvirus (HIV) eller hepatitt C-smitte (HCV). Huumeiden injektiokäyttäjillä on erittäin suurihaittavaikutusten riski, joten suonensisäistä mukaan alle puolet (43%) ensimmäisen kerran heroiinin Ogsåher er datakvalitet og metodespørsmål gjenstand forfortolkning, for i disse anslagene er det f.eks. vanskelig åskille aktuell sprøytebruk fra langtidserfaring, og enhver Kaavio 12: Arvio huumeiden injektiokäytöstä (tuhatta 15–64-vuotiasta kohti) Figur 12: Anslag over utbredelsen av injeksjonsbruk av narkotika (pr. 1000 i aldersgruppen 15–64) Norja2002MM Norge2002MM Kuolleisuus- ja HIV-kerrointen oletetaan tarjoavan arvioita (pääasiassa nykyisestä) huumeiden injektiokäytöstä, mikä on vain osa huumeiden ongelmakäyttöä. Multiplikatorene for dødelighet og HIV forutsetteså gi anslag over (hovedsakelig aktuell) injeksjonsbruk av narkotika, som bare er en del av den problematiske broken av narkotika. Muiden menetelmien oletetaan johtavan huumeiden ongelmakäytön arvioihin. De andre metodene forutsettes ågi anslag over problematisk bruk av narkotika. Lisätietoja annetaan vuoden 2004 Tilastotiedotteessa Prevalence_Tbl 3 ja Tbl 4.Kansalliset seurantakeskukset. Ks. myös EMCDDA:n hanke National prevalence estimates of problem drug use in the European Union, 1995–2000, CT.00.RTX.23, Lissabon,EMCDDA, 2003. Hanketta koordinoi Institut für Therapieforschung, München (http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1372). For nærmere opplysninger, se Prevalens_Tbl 3 og Tbl4 i Statistiske opplysninger 2004.Kilder:Nasjonale kontaktpunkter. Maailmanlaajuisen laittoman oopiumin tuotannon arvellaanvuonna 2002 olleen noin 4500 tonnia, josta Afganistantuotti 76 prosenttia. Loput olivat peräisin enimmäkseen Kaakkois-Aasiasta, noin 18 prosenttia Myanmarista ja3prosenttia Laosista. Irland, Finland) ikke synes å gå ned, ja endog være på veiopp, mens det i de nye medlemsstatene, i det minste desom har lagt fram data om dette, virker som om nesten alleheroinbrukere injiserer. käytön takia hoitoon hakeutuneista käyttää tällä hetkellähuumeita suonensisäisesti, kun heitä on kaksi kolmasosaa(62%) kaikista hoidetuista (painotetut keskiarvot). sammenligning mellom land bør gjøres med varsomhet.Tilgjengelige nasjonale anslag over injeksjonsbruk varierermellom to og seks tilfeller pr. Takavarikot ja markkinatiedot (87 Beslag og markedsinformasjon(87) Opiaattien tuotanto, salakuljetus ja takavarikot Produksjon, handel og beslag av opiater EU:ssa käytetty heroiini tuotetaan pääasiassa Afganistanissa tai oopiumin salakuljetusreittien varrella,varsinkin Turkissa (UNODC, 2003a), ja se saapuu Eurooppaan kahta merkittävää salakuljetusreittiä pitkin.Historiallisesti tärkeällä Balkanin reitillä on edelleenkeskeinen merkitys heroiinin salakuljetuksessa. Mesteparten av verdens illegale opium og heroin kommerfra bare et par land (UNODC, 2003a). Valtaosa maailman laittomasta oopiumista ja heroiinista onperäisin muutamasta maasta (UNODC, 2003a). Opiumsproduksjonen i verden har værtstabil de siste fem årene, bortsett fra i 2001, da Talibanregimet i Afghanistan nedla forbud mot dyrking avopiumsvalmuen, som resulterte i en kraftig, men kunkortvarig nedgang. Ks. luku 3: Takavarikkojen ja markkinatietojen tulkitseminen, s. 30. Se figur 9 OL: Trender innen injeksjonsbruk.Se kapittel 3: Tolking av beslag og markedsdata (s. 31). Romanian, Unkarin ja Itävallan kautta. Den historisk viktige Balkan-ruten spillerfortsatt en avgjørende rolle i heroinsmuglingen. Heroiinia on 1990puolivälistä lähtien salakuljetettu Eurooppaan yhäenemmän ns. ”silkkitietä” pitkin Keski-Aasian,Kaspianmeren ja Venäjän federaation kautta (Reitoxinkansalliset raportit, 2003; UNODC, 2003a; CND, 2004;INCB, 2004a). Sidenmidten av 1990-tallet har smuglingen av heroin til Europa iøkende grad gått via Silkeveien over Sentral-Asia,Kaspihavet og Den russiske føderasjon (Nasjonale Reitoxrapporter, 2003; UNODC, 2003a; CND, 2004; INCB,2004a). Nämä ovat tärkeimmät reitit, muttasatunnaisia takavarikkoja on tehty myös muualla, kutenjoissakin Afrikan maissa ja Kolumbiassa. Dette er de viktigste smuglerrutene, men det ertidvis også gjort beslag andre steder, blant annet i en delland i Afrika og i Colombia. fentanyylia löydettiin kuudessa takavarikossa vuonna 2002.Julkaisun INCB (2004a) mukaan Ukrainassa takavarikoitiinäskettäin 41 kiloa fentanyylia ja lakkautettiin kolme sitätuottanutta laboratoriota. I Litauen ble det funnet fentanyl iseks beslag i 2002. FNs internasjonalenarkotikakontrollråd, INCB (2004a), rapporterte at detnylig ble gjort et beslag på 41kg fentanyl i Ukraina, og attre laboratorier hvor stoffet ble syntetisert, var destruert. Fentanyylin merkittäväyleistyminen Euroopan huumemarkkinoilla olisi erittäinhuolestuttavaa, sillä se voi aiheuttaa vakavia ongelmia.Tämä näkyy Baltian maista kahden viime vuoden aikanasaaduissa tiedoissa yliannostuskuolemista, joissa fentanyylialöydettiin toksikologisessa analyysissa, usein yhdessäheroiinin kanssa. Enkraftig økning i tilgangen på fentanyl på narkotikamarkedeti Europa ville være svært bekymringsfull i og med at dettestoffet har et stort skadepotensial. Dette blir understreket irapportene fra De baltiske landene de siste to årene, hvordet rapporteres om overdosedødsfall der fentanyl ble funneti de toksikologiske analysene, ofte sammen med heroin. Valppautta tarvitaan, sillä huume voijäädä huomaamatta varsinkin, jos sitä sekoitetaanlaittomaan heroiiniin kokonaistehon lisäämiseksi. Hermå vi være på vakt, for dette stoffet risikerer å unnslipperapportering, særlig dersom det blandes med illegal heroinfor å øke den totale styrken. On myössaatu satunnaisia tietoja laittomiin tarkoituksiinkulkeutuneiden fentanyylituotteiden käytöstä; esimerkiksi Kreikassa huumeidenkäyttäjät ovat uuttaneet fentanyylia Durogesic®-kipulaastareista. Dessuten er det en delanekdotiske rapporter om bruk av avlededefentanylprodukter – i Hellas foreligger det f.eks. rapporterom narkotikabrukere som utvinner fentanyl fra detsmertestillende depotplasteret Durogesic®. Tuontiheroiinin lisäksi EU:ssa tuotetaan joitakinopiaattihuumeita. I tillegg til den heroinen som importeres, produseres en delopiater i EU. Tuotanto rajoittuu pääasiassa suppeaankotitekoisten unikkotuotteiden (kuten murskatuista unikonvarsista tai mykeröistä tehdyn unikkotiivisteen) tuotantoonjoissakin itäisissä EU-maissa, kuten Tšekissä, Virossa,Liettuassa ja Puolassa. Denne produksjonen gjelder for det meste enbegrenset hjemmeproduksjonen av valmueprodukter (f.eks.konsentrater av knuste stengler eller frøkapsler) i en del avde nye EU-landene (Den tsjekkiske republikk, Estland,Litauen, Polen). On saatu jonkin verran näyttöä siitä,että laittomilla markkinoilla tuontiheroiini on korvaamassakotitekoisia tuotteita. Det finnes dokumentasjon på at dennehjemmeproduksjonen fortrenges på det illegale markedet avimportert heroin. -valmiste ilmestyi monelle alueelle vuonna 2002, Yhdistyneessä kuningaskunnassa,jossa takavarikoista on raportoitu viimeisten kolmen vuoden ajan. republikk, hvor Subutex® dukket opp i 2002, og i ei tavallaan ole yllättävää, koska buprenorfiininmäärääminen lääkkeeksi on lisääntynyt tuntuvasti monissamaissa. Storbritannia for en tredel av alle heroinbeslag og 40% avden total mengden heroin beslaglagt i EU. Lääke on kuitenkin koostettu siten, että senväärinkäyttömahdollisuudet olisivat vähäiset. ettersom det i mange land er blitt ganske mye vanligere åforskrive buprenorfin. Näitä tietojaonkin syytä tarkastella lähemmin. Dette legemiddelet er imidlertidformulert for at misbrukspotensialet skal være så lavt sommulig, og derfor bør disse rapportene følges nøye opp. Kansainväliset toimet heroiinin salakuljetusta vastaan vakaina vuoteen 1998 asti ja kasvoivat sitten vuosina 1999ja 2000. Internasjonale tiltak mot handel med heroin 2000(90), mutta heroiinitakavarikkojen määrä laski vuonna2002 kaikissa maissa, joista saatiin tietoja (91). Ut fra trendene iland som har data tilgjengelig, synes totalmengdene beslaglagt i EU å ha ligget stabilt siden 2000(90 Maailmanlaajuista yhteistyötä on lisätty, jotta voitaisiinvastata Afganistanin heroiinin tuotannon kasvunaiheuttamaan haasteeseen (Europol, 2003). ) selv om antallet heroinbeslag i 2002 gikk ned i alle land som har Operaatio Topaz on kansainvälinen ohjelma, jossa pyritäänestämään etikkahappoanhydridin – heroiinin valmistuksessakäytettävän tärkeän kemikaalin – kulkeutuminen laittomiintarkoituksiin. Vuonna 2003 siinä paljastettiin Det har vært satset stort på internasjonalt samarbeid for åmøte utfordringen som den økte produksjonen av heroin i Afghanistan representerer (Europol, 2003). Siden 2002 har data tilgjengelig(91 Viimeaikaiset tiedot jopa sata kertaa heroiinia vahvemmansynteettisen opiaatin, fentanyylin salakuljetuksesta ovathuolestuttavia (92). Noe som har vekket bekymring, er de siste rapportene omsmugling av fentanyl, et syntetisk opiat som kan være hele Virossa fentanyyli jametyylifentanyyli tulivat huumemarkkinoille heroiininkorvikkeina vuoden 2001 lopussa, ja vuonna 2002fentanyylin takavarikkoja tehtiin 68 ja metyylifentanyylintakavarikkoja 11. Sverige gjorde to smuglerrute mellom Sentral-Asia og Vest-Europa (Interpol,2002; Europol, 2003). Tiedot heroiinitakavarikkojen määrästä vuonna 2002 puuttuivat Belgian, Italian,Unkarin, Alankomaiden ja Puolan osalta; tiedot sekä heroiinitakavarikkojen määrästä että takavarikoidun heroiinin määristä vuonna 2002 puuttuivat Irlannin, Kyproksen, Maltan, Slovakian ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta.Ks. Markets_Tbl 4 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa.Tämä on tarkistettava sitten, kun puuttuvat vuoden 2002 tiedot saadaan.Tämä on tarkistettava sitten, kun puuttuvat vuoden 2002 tiedot saadaan.Jos fentanyylia käytetään vahingossa heroiinin sijasta, toksisuusriski on erittäin suuri.Pohjois-Euroopan heroiinireitti (North European heroin route). Data om antallet heroinbeslag i 2002 var ikke tilgjengelig for Belgia, Italia,Ungarn, Nederland og Polen; data om både antallet heroinbeslag og beslaglagte kvanta i 2002 var ikke tilgjengelig for Irland, Kypros, Malta, Slovakiaog Storbritannia.Se Markeder_Tbl 4 i Statistiske opplysninger 2004.Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2002 når de blir lagt fram.Ibid.Personer som ved et uhell får i seg fentanyl som de tror er heroin, løper en svært stor risiko for forgiftning.’Den nye nordlige ruten’ for heroinsmugling. Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa nopeimmin maailmassa. Levinneisyys vaihtelee paljonmuissa uusissa EU-maissa, ja monissa on yhä tällaisenepidemian riski. Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge i de andre nye EU-landene, og flere av dem risikererfortsatt tilsvarende utbrudd. Joissakin ”vanhoissa” EU-maissa, joissa ontoistaiseksi vältetty laaja HIV-epidemia huumeideninjektiokäyttäjien keskuudessa, on nyt saatu merkkejä riskinlisääntymisestä. Blant de ‘gamle’ EU-landenehar en del så langt unngått større HIV-epidemier blantsprøytebrukerne, men det er nå tegn til økt risiko. salakuljetusverkostoja ja tätä tuotetta Euroopassakäsitteleviä peiteyhtiöitä. Operation Topaz, som er et internasjonalt program som tarsikte på å hindre spredning av eddiksyre, som er et viktigstoff i framstillingen av heroin, avdekket i 2003handelsnettverk og stråselskaper i Europa som avledet detteproduktet. Afganistan ja muut Aasian maatliittyivät mukaan operaatioon. Afghanistan og andre asiatiske land sluttet seg tiloperasjonen. Operaatio Topaz on yksimonista kansainvälisesti koordinoiduista toimista, joillapyritään pääsemään käsiksi laittomien huumausaineidentuotannossa tarvittaviin lähtöaineisiin sekä itsehuumausaineisiin. Operation Topaz er bare et av mangeinternasjonalt samordnede programmer som retter seg bådemot prekursorene som trengs for den illegale produksjonenav narkotika, og mot det narkotiske stoffet som produseres,og representerer i så måte en trend. Heroiinin hinta ja puhtaus Priser og renhet Euroopassa on kahdenlaista heroiinia: yleisesti saatavillaolevaa ruskeaa heroiinia (emäksisessä muodossa) jaharvinaisempaa, kalliimpaa valkoista heroiinia (suolanmuodossa), joka on yleensä peräisin Kaakkois-Aasiasta.Vuonna 2002 ruskean heroiinin katuhinta vaihteli EU:ssakeskimäärin Unkarin 29 eurosta Ruotsin 161 euroongrammalta, kun taas valkoisen heroiinin hinta vaihteli En analyse av meldingsdataene angående sprøytebrukeretyder på at HIV-insidensen toppet i Estland og Latvia i2001, med henholdsvis 991 og 281 tilfeller pr. millioninnbyggere, etterfulgt av en nedgang i 2002 til det somfortsatt må betegnes som svært høye tall – 525 og 170 pr.million innbyggere hvert år (Figur 13) (EuroHIV, 2003).Mulige årsaker til nedgangen som er observert, er ulikeforhold ved rapporteringen, saturasjon blant de mestrisikoutsatte sprøytebrukerne og/eller atferdsendring. 32eurosta (Unkari) 213 euroon (Ruotsi) grammalta (Hintaero liittyy todennäköisesti myytävän huumeen Av denye EU-landene var det Estland (6,2–13%), Latvia(6,6–14,6%) og Polen (6,8–9,1%) som rapporterte omhøyest prevalens i de ulike nasjonale utvalgene avsprøytebrukere som ble testet i 2001–2003, og samtidigfant man lokale topper på henholdsvis 41% (av 964), 22%(av 205) og 29,7% (av 165) i disse tre landene. Huumeiden injektiokäyttäjistä saatujen tapaustietojenanalysoinnin perusteella näyttää siltä, että HIV:nlevinneisyys oli huipussaan Virossa ja Latviassa vuonna2001, jolloin Virossa oli 991 tapausta ja Latviassa281tapausta miljoonaa asukasta kohti. I Europa forekommer heroin i to former: den letttilgjengelige brune heroinen (heroin i baseform) og denmindre vanlige og dyrere hvite heroinen (i saltform), somtypisk har sin opprinnelse i Sørøst-Asia. Sen jälkeenlevinneisyys laski vuonna 2002, mutta on edelleen erittäinkorkea, eli Virossa oli 525 tapausta ja Latviassa170tapausta miljoonaa asukasta kohti vuodessa(kaavio13) (EuroHIV, 2004). I 2002 varierteifølge rapportene gjennomsnittsprisen i EU på brun heroinmellom 29 euro pr. gram i Ungarn og 161 euro pr. gram i Sverige, mens prisen på hvit heroin lå mellom 32 (Ungarn)og 213 (Sverige) euro pr. gram(94). Mahdollisia syitä havaittuunlaskuun ovat raportointivirheet, lakipisteen saavuttaminensuurimpaan riskiryhmään kuuluvien injektiokäyttäjienmäärässä ja/tai käyttäytymisen muutos. Prisforskjellenegjenspeiler sannsynligvis renheten på stoffet. Uusista EU-maista Viro (6,2–13%), Latvia (6,6–14,6%) ja Puola (6,8–9,1%)ilmoittivat korkeimmasta esiintyvyydestä vuosina2001–2003 testatuista suonensisäisistähuumeidenkäyttäjistä kansallisissa otoksissa. De fem sisteårene har gjennomsnittsprisen i detaljsalg for begge typeneheroin vært stabil eller fallende i de landene som har lagtfram data, bortsett fra i Den tsjekkiske republikk, hvor deter rapportert en prisoppgang. puhtauteen. Viiden viime vuoden aikana sekä ruskean ettävalkoisen heroiinin keskimääräiset vähittäishinnat ovat olleetvakaat tai laskussa niissä maissa, jotka antoivat tietoja,paitsi Tšekissä, jossa hintojen ilmoitetaan kohonneen.Vuonna 2002 ruskean heroiinin keskimääräinen katuhintalaski kuudessa yhdeksästä tietoja antaneesta EU-maasta, kuntaas valkoisen heroiinin keskihinta nousi useimmissa maissa(neljässä maassa kuudesta). I 2002 gikkgjennomsnittprisen på brun heroin ned i seks av ni EU-landsom la fram data, men for hvit heroin rapporterte de fleste(fire av seks) land stigende gjennomsnittspris. Kaavio 13:Ilmoitetut uudet HIV-tartunnat huumeideninjektiokäyttäjillä miljoonaa henkeä kohti joissakin uusissa EU:njäsenvaltioissa Figur 13: Rapporterte nylig diagnostiserte tilfeller av HIV-infeksjonblant sprøytebrukere pr. million innbyggere i en del nyemedlemsstater i EU HIV-epidemia leviää nopeasti joissakin uusissa EU-maissaja niiden naapurimaissa. HIV-epidemien sprer seg raskt i en del av de nye EU-landene og deres nabostater. Viro, Latvia, Venäjä ja Ukrainakuuluvat niihin maihin, joissa HIV-epidemia kasvaa Estland, Latvia, Russlandog Ukraina er blant de landene som har den raskestvoksende HIV-epidemien i verden. Euroopan epidemiologinen AIDSin seurantakeskus (EuroHIV). Det europeiske senteret for epidemiologisk overvåking av AIDS (EuroHIV). Virossa tiedot monista lähteistä näyttävät vahvistavan viimeaikoina HIV:n levinneisyyden laskeneen testatuissainjektiokäyttäjissä (6,2% vuonna 2002 1186 testatustainjektiokäyttäjistä kansallisella tasolla; 13% vuonna 20012078 tapauksesta). Latviassa kansalliset tiedothuumehoitokeskuksista osoittavat myös vähenemistätestatuissa injektiokäyttäjissä (13,7% vuonna 2001 ja6,6% vuonna 2003). Kapittel 6: Heroin og injeksjonsbruk sprøytebrukere (fra 13,7% i 2001 til 6,6% i 2003), mensdata fra andre nasjonale (sykehus og arrestasjoner: fra7,8% i 2000 til 14,6% i 2002) og lokale kilder(forskjellige miljøer i Riga-området og Tukums: fra 18,3% i2000 til 22,0% i 2003) indikerer fortsatt økning iprevalensen i andre utvalg av testede sprøytebrukere. Levinneisyysinjektiokäyttäjien keskuudessa on silti edelleen alhainen(vuonna 2002 1,0% 2831 injektiokäyttäjästä ja vuonna2003 2,4% 1112 injektiokäyttäjästä eri lähteidenmukaankansallisella tasolla; vuonna 2002 0,6%641injektiokäyttäjästä ja vuonna 2003 0,4%235injektiokäyttäjästä, jotka osallistuivat neulojen vaihtoohjelmaan Vilnassa). Vankilaepidemia osoittaa, että tässämaassa ja muilla alueilla, joilla levinneisyys on vieläalhainen injektiokäyttäjien keskuudessa, on kiireellisestitoteutettava ehkäiseviä toimenpiteitä ja että vankiloilla voiolla merkittävä osuus HIV:n leviämisessä injektiokäyttäjienkeskuudessa (Dolan, 1997–1998; Dolan et al., 2003). Såsent som i 2002 fikk Litauen på grunn av et større utbrudd iet fengsel, en kraftig økning i nyrapporterte HIV-tilfeller,men likevel er prevalensen blant sprøytebrukere lav (i 2002og 2003, henholdsvis 1,0% av 2831 og 2,4% av 1112sprøytebrukere fra forskjellige miljøer på nasjonalt plan, og0,6% av 641og 0,4% av 235 sprøytebrukere som deltok iet sprøytebytteprogram i Vilnius, og i 2003, 0,4% av 235).Utbruddet i fengselet illustrerer hvor mye det haster åiverksette forebyggende tiltak i dette landet og i andreregioner som fortsatt har lav HIV-prevalens blantsprøytebrukere, og hvilken viktig rolle fengsler kan spille ispredningen av HIV blant sprøytebrukere (Dolan, 1997–98;Dolan et al., 2003). Koska kansallisistatapauksista ilmoittaminen ei ole vakiintunutta niissä maissa,joissa suonensisäiseen huumeidenkäyttöön liittyvätepidemiat ovat pahimmat, ilmoitettujen tapaustenaikasuuntaukset voivat olla harhaanjohtavia EU:n tasolla.Levinneisyystiedot injektiokäyttäjien keskuudessa ovatkintärkeä tietolähde. Ettersom de landene somhar de største injeksjonsrelaterte epidemiene ikke harnasjonale ordninger for rapportering av nye HIV-tilfeller,kan tidstrender over rapporterte tilfeller være villedende på EU-nivå. Seroprevalensdata for sprøytebrukere kan derforvære et nyttig supplement. Saatavilla olevien kansallisen tasonlevinneisyystietojen perusteella maiden välillä ja sisällä onsuurta vaihtelua: Suomen 0–1 prosentista (neulojenvaihdosta saadut tiedot) Espanjan (2001–2003) 9,7–35 prosenttiin (huumeidenkäyttäjät useiden kansallistenlähteiden mukaan) (kaavio 14). Tilgjengelige nasjonaleprevalenstall indikerer store variasjoner både landeneimellom og innenfor det enkelte land: fra 0–1% i Finland(data fra sprøytebytteprosjekter) til 9,7–35% hosnarkotikabrukere i ulike nasjonale utvalg i Spania(2001–2003) (Figur 14). Testatuista injektiokäyttäjistäsaatujen tietojen mukaan levinneisyys on yleisesti ottaentasaantunut tai laskussa (95), mutta vakaana pysynytlevinneisyys ei tarkoita, ettei tartuntoja enää tapahtuisi, jajoissakin maissa paikallisella tai alueellisella tasollalevinneisyys on kasvanut 1990-luvun puolivälistä lähtien.Lisäksi tuoreet tiedot puuttuvat joiltakin sellaisilta alueilta,joilla on aiemmin esiintynyt nousua. Selv om prevalensen hos testedesprøytebrukere generelt er stabil eller fallende(95), betyrikke stabile prevalenstall at ingen lenger blir smittet, og endel land har på lokalt eller regionalt nivå hatt en økning iprevalens siden midten av 1990-tallet. Dessuten manglerdet nyere data fra en del områder som tidligere harrapportert om økning. Levinneisyyden kasvutarkoittaa, etteivät ehkäisevät toimenpiteet välttämättä oleriittäviä niillä alueilla, joilla epidemia on jatkunut kauan.Lisäosoituksena HIV:n jatkuvasta leviämisestäinjektiokäyttäjien keskuudessa useilla alueilla on korkealevinneisyys nuorten (alle 25-vuotiaiden) ja uusieninjektiokäyttäjien (alle kaksi vuotta huumeitasuonensisäisesti käyttäneiden) keskuudessa (EMCDDA,2003b) (96). Den økte prevalensen tyder på atdeforebyggende tiltakene som er satt inn i disseområdenekanskje ikke har vært tilstrekkelige, til og medien del områder som lenge har hatt en HIV-epidemi. At HIV-infeksjon fortsatt blir overført mellom sprøytebrukere iflere områder, ser vi også av den høye prevalensen hosunge (under 25) og nye sprøytebrukere (med mindre enn toårs sprøytebruk) (EONN, 2003b)(96). Alueilla, joilla HIV:n levinneisyys on pysynytkorkeana injektiokäyttäjien keskuudessa, on jatkuvastipyrittävä estämään tartunta uusiin injektiokäyttäjiin,injektiokäyttäjien sukupuolikumppaneihin sekä äidistälapseen. Der hvor det har værthøy HIV-prevalens blant sprøytebrukere, er det viktig åopprettholde innsatsen for å forebygge smitteoverføring tilnye sprøytebrukere, til sprøytebrukernes seksualpartnere ogfra mor til barn. B-hepatiitti ja C-hepatiitti sekä muut infektiot Hepatitt B og C og andre infeksjonssykdommer B-hepatiittiviruksen (HBV) vasta-aineen (6–85%) ja C-hepatiittiviruksen (HCV) vasta-aineen (17–95%)levinneisyys injektiokäyttäjillä EU:n alueella on yleisestiottaen erittäin korkea, joten hoidon ja ehkäisyn tarve onhuomattava (kaavio 15). Prevalensen av antistoffer mot hepatitt B-viruset (HBV)(6–85%) og mot hepatitt C-viruset (HCV) (17–95%) blantsprøytebrukere i EU er generelt ekstremt høy og indikerer etenormt behov for forebygging og behandling (figur 15).Når prevalensen av HCV er lavere (25–33%) i en del avde landene som også har lav HIV-prevalens (deriblant noenav de nye EU-landene: Ungarn, Slovenia, Slovakia), kandette tyde på at høyrisikoatferd ikke er utbredt i disselandene. Puolassa kansanterveyslaboratorioista saatujen kansallistenlevinneisyystietojen perusteella levinneisyys on laskenuttestattujen injektiokäyttäjien 10,7 prosentista(3106henkilön otos) vuonna 2000 6,8 prosenttiin(2626henkilöstä) vuonna 2002. I Polen tilsier nasjonale prevalensdata frafolkehelselaboratorier synkende prevalens blant testedesprøytebrukere, fra 10,7% (av 3106) i 2000 til 6,8% (av2 626) i 2002. Lasku on yhdenmukaineninjektiokäyttäjistä äskettäin ilmoitettujen tapaustensuuntauksen kanssa. Sen mukaan tapaukset vähenivätvuoden 2000 8,6 tapauksesta miljoonaa asukasta kohti5,1tapaukseen vuonna 2001 ja 6,9 tapaukseen vuonna2002. Denne nedgangen samsvarer medutviklingen for nyrapporterte tilfeller blant sprøytebrukere,som gikk ned fra en topp på 8,6 pr. million innbyggere i2000 til henholdsvis 5,1 i 2001 og 6,9 i 2002. Paikallisten levinneisyystietojen mukaan levinneisyysoli kuitenkin korkea Pomorskien alueella vuonna 2002(30% 165 injektiokäyttäjästä sekä huumehoidossa ettäkatukyselyssä; 15% 69 injektiokäyttäjästä pelkästäänkatukyselyssä). Lokaleprevalensdata tyder imidlertid på høy prevalens i Pomorskie-regionen i 2002 (30% av et utvalg på 165sprøytebrukere rekruttert blant brukere i behandling og pågaten; 15% av 69 bare i gateutvalget). On kuitenkin syytä huomauttaa, ettälevinneisyys huumehoidossa olevien injektiokäyttäjienkeskuudessa voi olla suurempaa kuin levinneisyys kaikkieninjektiokäyttäjien keskuudessa. Det bør likevelanføres at prevalensen blant sprøytebrukere i behandlingkan gi for høye anslag over prevalensen i befolkningen avsprøytebrukere som helhet. Muissa uusissa EU-maissa HIV:n levinneisyys injektiokäyttäjissä oli erittäin alhainenvielä vuosina 2000–2001, mutta tuoreet tiedot puuttuvatuseimmiten. I de andre nye EU-landene lå HIV-prevalensen blant sprøytebrukere fortsatt lavt i2000–2001, selv om nyere data for det meste mangler.HIV-prevalensen var gjennomsnittlig under 1% i Dentsjekkiske republikk, Slovenia og Slovakia, tilsvarende detsom ble funnet i nabolandene Romania og Bulgaria, somogså har søkt om medlemskap i EU (EONN, 2003a). HIV:n levinneisyys oli keskimäärin alle1prosentin Tšekissä, Sloveniassa ja Slovakiassa, ja tuloksetmuistuttivat naapureina olevista EU:n ehdokasmaista Romaniasta ja Bulgariasta saatuja tuloksia (EMCDDA, Selvom disse landene så langt har unngått HIV-epidemier blantsprøytebrukerne, kan en økning i injeksjonsbruk avnarkotika føre til økt prevalens av HIV-infeksjon og hepatitti den nærmeste framtid dersom det ikke iverksetteshensiktsmessige forebyggende tiltak (se Nedgang inarkotikarelaterte infeksjoner i i dette kapitlet). Lisätietoa näistä tiedoista ja alkuperäiset lähteet: ks. Sprøytebruk kan være smitteveien for en rekke andreinfeksjonssykdommer. IDisease_Tbl 1 ja IDisease_Tbl 8 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa.Lisätietoa näistä tiedoista ja alkuperäiset lähteet: ks. F.eks. har Storbritannia i de senereår hatt utbrudd av stivkrampe og sårbotulisme hossprøytebrukere, som muligens er knyttet til smitte gjennomheroin og/eller bestemte injiseringspraksiser (Hope et al.,2004). IDisease_Tbl 1 ja IDisease_Tbl 8 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa. ) For ytterligere opplysninger om disse dataene og originalkilder, se Infeksjonssykdommer_Tbl 1 og Infeksjonssykdommer_Tbl 8 i Statistiske opplysninger 2004.) Ibid. Kaavio 14: HIV:n levinneisyys huumeiden injektiokäyttäjillä – kansallisia ja paikallisia tutkimuksia vuosilta 2001–2003 Figur 14: HIV-prevalens blant sprøytebrukere – studier med nasjonal og lokal dekning 2001–2003 = kansalliset otokset; = paikalliset/alueelliset otokset.Eroja maiden välillä on tulkittava varoen erityyppisten ympäristöjen ja/tai tutkimusmenetelmien takia; kansalliset otantastrategiat vaihtelevat.Italian ja Portugalin tietoihin sisältyy tietoja muista kuin injektiokäyttäjistä, mikä voi aliarvioida esiintyvyyttä injektiokäyttäjillä (muiden kuin injektiokäyttäjien osuus otoksissa: Italiassa 5–10%, Portugalista ei tietoa). = utvalg med nasjonal dekning; = utvalg med lokal/regional dekning.Forskjellene landene imellom må tolkes med varsomhet da miljøer og/eller studiemetoder kan variere. Strategiene for nasjonal utvalgstrekking varierer også.Dataene for Portugal og Italia omfatter også ikke-sprøytebrukere og kan derfor gi et for lavt anslag over prevalensen blant sprøytebrukere (andelen ikke-sprøytebrukerei utvalgene: Italia 5–10%, Portugal ukjent). Ranskan osalta tilanne on sama joissakin otannoissa.Tiedot Saksasta, Italiasta, Unkarista, Portugalista ja Slovakiasta rajoittuvat HIV:n levinneisyyteen hoidossa oleviin injektiokäyttäjiin eivätkä ehkä kerro HIV:n levinneisyydestä niiden injektiokäyttäjien osalta, jotka eivät ole hoidossa.Tiedot Saksasta ja Luxemburgista, osittain myös Belgiasta ja Ranskasta, perustuvat itse ilmoitettuihin testituloksiin, mikä on vähemmän luotettavaa kuin kliinisesti dokumentoidut testit.Reitoxin kansalliset seurantakeskukset. For Frankrike er dette tilfelle for noen av utvalgene.Dataene for Tyskland, Italia, Ungarn, Portugal og Slovakia er begrenset til utbredelsen av HIV blant sprøytebrukere i behandling og er muligens ikke representativefor utbredelsen av HIV blant sprøytebrukere utenfor et behandlingsopplegg.Dataene for Tyskland og Luxembourg, og delvis for Belgia og Frankrike, er basert på egenrapporterte testresultater, som er mindre pålitelige enn klinisk dokumentertetester.Nasjonale knutepunkter i Reitox-nettet. Ensisijaiset lähteet, tarkemmat tutkimustiedot ja tiedot ennen vuotta 2001, ks. IDisease_Tbl 8 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa. For primærkilder, se nærmere opplysninger og data fra før 2001 i Infeksjonssykdommer_Tbl 8 i Statistiske opplysninger 2004. Lähde: alempi (25–33%) joissakin niistä maista, joissa myös HIV:nlevinneisyys on alhainen (etenkin jotkin uudet EU-maat:Unkari, Slovenia, Slovakia), mikä viittaa siihen, etteiriskikäyttäytyminen ole siellä vielä yleistä. Kilde: dette imidlertid i ferd med å bli et problem både på grunnav økt resistens og på grunn av den svært høyeforekomsten av tuberkulose blant innsatte som ofte brukernarkotika. Sukupuolitauditvoivat olla sekä seksuaalisen riskikäyttäytymisen indikaattoriettä riskitekijä HIV-tartunnoissa (Estebanez et al., 2001).Sukupuolitautien levinneisyys kasvaa nykyisin nopeastiuseassa EU-maassa, lähinnä homoseksuaalisten miestenkeskuudessa. Seksuelt overførte infeksjoner (SOI) kan bådevære en indikator på høyrisiko seksuell atferd og enrisikofaktor for HIV-infeksjon (Estebanez et al., 2001).Prevalensen av SOI øker nå raskt i flere EU-land, særligblant homoseksuelle menn. Huumeidenkäyttäjillä sukupuolitaudit ovaterittäin yleisiä joissakin maissa, esimerkiksi Irlannissa ja Italiassa (Giuliani ja Suligoi, 2004), mutta toisissa maissa(kuten Ruotsissa ja Norjassa) niistä ilmoitetaan harvoin.Pelkästään huumeidenkäyttäjien seurantatiedot puuttuvatkuitenkin ilmeisesti useimmista maista. Blant narkotikabrukerne er SOIsvært vanlig i en del land, f.eks. Jotta sukupuolitautienseurantatiedot olisivat hyödyllinen injektiokäyttäjien Irland og Italia (Giulianiog Suligoi, 2004), mens SOI sjelden rapporteres i andre(f.eks. Suonensisäinen huumeidenkäyttö voi altistaa monille muilletartuntataudeille. Sverige og Norge), men de fleste land synes åmangle spesifikke data fra kartlegging av narkotikabrukere. Esimerkiksi Yhdistyneessäkuningaskunnassa on viime vuosina ilmennytsuonensisäiseen huumeidenkäyttöön liittyviäjäykkäkouristus- ja haavabotulismiepidemioita, jotkasaattavat liittyä heroiinin saastumiseen ja/tai tiettyihininjektiokäytäntöihin (Hope et al., 2004). Dersom data fra SOI-overvåking skalkunne brukes som indikator på høyrisiko seksuell atferdblant sprøytebrukere for å måle potensialet for seksuelloverføring av HIV (Wiessing og Kretzschmar, 2003), erdet viktig at sprøytebrukerne skilles ut slik at det blir muligå utarbeide trender som kan følges helt spesifikt forsprøytebrukere. Tuberkuloosin (tb)levinneisyys EU:n injektiokäyttäjien keskuudessa näyttääyleisesti ottaen alhaiselta, eikä se ole noussut mahdollisesti Den epidemiologiske situasjonen blantsprøytebrukere hva infeksjonssykdommer angår, ergenerelt alvorlig. Kaavio 15: HCV:n levinneisyys huumeiden injektiokäyttäjillä – kansallisia ja paikallisia tutkimuksia vuosilta 2001–2003 Figur 15: HCV-prevalens blant sprøytebrukere – studier med nasjonal og lokal dekning 2001–2003 Yhdistynytkuningaskunta Storbritannia Ranskan osalta tilanne on sama joissakin otannoissa.Tiedot Englannista ja Walesista sekä osittain Suomesta perustuvat sylkitesteihin, mikä aliarvioi C-hepatiittiviruksen levinneisyyttä.Tiedot Belgiasta, Italiasta, Unkarista, Portugalista, Sloveniasta ja Slovakiasta ja Ranskasta rajoittuvat HCV:n levinneisyyteen hoidossa olevilla injektiokäyttäjillä eivätkäehkä kerro HCV:n levinneisyydestä niiden injektiokäyttäjien osalta, jotka eivät ole hoidossa.Reitoxin kansalliset seurantakeskukset. For Den tsjekkiske republikk er dette tilfelle for noen av utvalgene.Dataene for England og Wales og en del av dataene for Finland er basert på spytt-tester, som undervurderer HCV-prevalensen.Data Belgia, Italia, Ungarn, Portugal, Slovenia og Slovakia er begrenset til utbredelsen av HCV blant sprøytebrukere i behandling og er muligens ikke representativefor utbredelsen av HCV blant sprøytebrukere utenfor et behandlingsopplegg.Nasjonale knutepunkter i Reitox-nettet. Ensisijaiset lähteet, tarkemmat tutkimustiedot ja tiedot ennen vuotta 2001 esitetään Tilastotiedotteessa kohdassa IDisease_Tbl 11. For primærkilder, se nærmere opplysninger og data fra før 2001 i Infeksjonssykdommer_Tbl 11 i Statistiske opplysninger 2004. Lähde: entisestään lisääntyneet useissa jäsenvaltioissa (97). Nedgang i narkotikarelaterte infeksjoner diskuterer man imidlertid fortsatt om sprøytebytteordningenskal utvides. Siksitarvitaan huumeidenkäyttäjien järjestelmällistä seulontaaaina, kun he ovat tekemisissä terveyspalvelujen kanssa,sekä riittävästi voimavaroja ehkäisyyn ja hoitoon. Ved å trekke apotekene inn i dette arbeidethar disse fire landene oppnådd god geografisk dekning forsine sprøytebytteordninger. Vuodesta 2001 lähtien neulojen ja ruiskujen vaihtoohjelmien määrä ja maantieteellinen kattavuus ovat Siden 2001 har i flere medlemsstater antallet sprøytebytteprogrammer og deres geografiske dekning blitt ytterligereutbygd(97). Erityisesti Virossa ja Latviassa uudet palvelut ovatlaajentuneet nopeasti paikallisten, kansallisten jakansainvälisten avustusten takia merkittävien HIV-epidemioiden torjumiseksi. Takket være kommunale, nasjonale oginternasjonale midler har særlig Estland og Latvia, som harhatt store HIV-epidemier, i høyt tempo kunnet bygge ut nyetjenester. Skotlannissa vaihdettujenruiskujen määrä miltei kolminkertaistui vuosina1997–2002, ja kasvua odotetaan vielä, sillä ruiskujenenimmäismäärä nostettiin 60:een asiakaskäyntiä kohti jahelpotettiin näin vertaistyötä. Neulojen ja ruiskujen vaihtoohjelmien maantieteellisessä kattavuudessa Länsi-Euroopanmaissa olevia aukkoja on paikattu perustamalla ohjelmia Pohjois-Irlantiin (apteekkiohjelmat) ja Flanderiin (Belgia).Ruotsissa keskustelut vaihtoohjelmien laajentamisesta ovatkuitenkin vielä kesken. I Skottland ble antallet utdelte sprøyter tredobletfra 1997 til 2002, og ytterligere økning er ventet etter atmaksimalantallet sprøyter ble satt opp til 60 pr. klientbesøk,slik at sprøytebrukerne lettere kan dele ut sprøyter til andre.Sprøytebytteprogrammer er nå også etablert i Nord-Irland(apotekbasert ordning) og Flandern (Belgia), og dermed erde siste hullene i dekningen i Vest-Europa nå fylt. I Sverige Ks. taulukko 6 OL: Neulojen ja ruiskujen vaihtoohjelmien tarjonta ja tyypit, apteekkien osallistuminen niihin, jaettujen/myytyjen ruiskujen lukumäärä. Se tabell 7 OL: Tilbud om og type sprøytespiss-/sprøytebytteprogrammer, apotekenes deltakelse, antall sprøyter utdelt/solgt. Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge sprøytebrukerne kjøpe sprøyter (og annet utstyr), og den høye prisen i en del land vekker bekymring(98 Apteekkien osallistumisen takianeulojenvaihtopisteiden maantieteellinen kattavuus näissäneljässä maassa on hyvä. rådighet for å sikre antiretroviral behandling av pasienter i Estland og søkerlandet Bulgaria. On arvioitu, että antiretroviraalista hoitoa saa500 henkilöä Virossa ja 200 henkilöä Bulgariassa (GFATMSecretariat, 2004). Det forventes at 500personer i Estland og 200 i Bulgaria vil nyte godt av dennebehandlingen (GFATMs sekretariat, 2004). Ranska ja Portugali ovat ilmoittaneet, että apteekeistahankittujen ruiskujen määrä on laskussa. Frankrike og Portugal rapporterer en nedgang i antalletsprøyter som hentes på apotek. I Frankrike gikk salget avsprøyter ned med 45% fra 1999 til 2002, fra 16,5millioner til 9 millioner enheter. Neulojen ja ruiskujenvaihto-ohjelmat eivät kasvaneet vastaavasti. Mahdollisiaselityksiä ovat muiden käyttötapojen kuin injektiokäytönkasvu, korvaushoidon lisääntynyt saatavuusinjektiokäyttäjille tai jopa neulojen jakamisen yleistyminen(Emmanuelli, 2003). Ettersom denne nedgangenikke viste seg igjen i økt aktivitet isprøytebytteprogrammene, kan mulige forklaringer være enøkning i ikkeinjiserende bruksmåter, økt tilgang blantsprøytebrukerne til substitusjonsbehandling, eller endogøkte nivåer av sprøytedeling (Emmanuelli, 2003). Tärkeimpiä suuntauksia huumeidenkäyttäjille tarjottavissamatalan kynnyksen palveluissa, joissa keskityttiin aluksineulojen ja ruiskujen vaihtoon, ovat kasvava yhdentyminenhenkiinjäämiseen keskittyvien muiden palvelujen – kutenensisuojien – sekä terveydenhoito- ja lääkintäpalvelujenkanssa, samoin kuin aukioloaikojen pidentäminen illalla,yöllä ja viikonloppuna. Lavterskeltjenestene for narkotikabrukerne, som opprinneligkonsentrerte seg om bytting av sprøyter og sprøytespisser,blir nå i økende grad integrert med tjenester som tar siktepå å øke overlevelsen blant brukerne, som f.eks.:hospitser/dagsentre, helsetjenester og medisinsk hjelp samten utvidelse av åpningstidene slik at tilbudene også finnespå kveldstid, om natten og i helger. Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat voidaan toteuttaamonin tavoin: matalan kynnyksen huumepalvelujen,apteekkien ja yleisten terveys- ja sosiaalipalvelujen sekäliikkuvien vaihtopisteiden (linja-auton taikenttätyöntekijöiden) ja automaattien avulla. Sprøytebytteprogrammene kan gjennomføres på forskjelligemåter: gjennom lavterskel rusmiddeltjenester, apoteker ogallmenne helse- og sosialtjenester eller gjennom mobilesprøytebyttepunkter (utstyrt buss eller utekontakter) samtegne automater. Etenkinmonessa uudessa jäsenvaltiossa (Tšekki, Puola, Slovenia ja Bulgaria) mutta myös Belgiassa, Irlannissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa vertaisryhmiin kuuluvillakenttätyöntekijöillä on yhä tärkeämpi tehtävä steriilienvälineiden toimittamisessa huumeidenkäyttäjille (McVeigh et al., 2003). I flere av de nye medlemsstatene (Dentsjekkiske republikk, Polen, Slovenia og Bulgaria) spesielt,men også i Belgia, Irland og Storbritannia spillerutekontakter en stadig viktigere rolle når det gjelder å sikrebrukerne sterilt utstyr (McVeigh et al., 2003). Huumeisiin liittyvien infektioiden kehitys Utviklingen i behandlingen av narkotikarelaterte infeksjoner Tämä lähestymistapa, eräänlainen”myötävaikuttava” hoito, tarjoaa terveydenhoitopalvelujakenttätyön ja tehostetun hoitotyön muodossa haavoittuvassaasemassa oleville ihmisille, joilla on monia ongelmia jajotka eivät elämänlaatua uhkaavasta hälyttävästä tilanteestahuolimatta käytä tavanomaisia terveydenhoitopalveluita(Roeg et al., 2004). Dennetilnærmingen – også kalt ‘inngripende’ omsorg – går ut påå tilby en bestemt, oppsøkende helsetjeneste til en sårbargruppe mennesker med mange problemer, som til tross forden alarmerende situasjonen de er i, som utgjør en alvorligtrussel mot deres livskvalitet, ikke benytter seg av ordinærehelsetilbud (Roeg et al., 2004). Viruksen saaneista60–80% saa kroonisen infektion, joka johtaa 20%:llaloppuvaiheen maksasairauteen. Mellom 60% og 80% av alle som blirsmittet, får en kronisk infeksjon som i inntil 20% avtilfellene fører til leversykdom i siste stadium, mennarkotikabrukere har liten tilgang til behandling for hepatitt C.EONN har produsert en policy-orientering og envitenskapelig monografi om hepatitt C som er lagt ut påinternett (EONN, 2003c; EONN, 2004d)(99). Huumeidenkäyttäjien pääsy C-hepatiittihoitoon on kuitenkin vähäistä. Kontakten med brukere og personer i faresonen er heltavgjørende for å nå fram med helseopplysninger ogforebygging av narkotikarelaterte helseskader. EMCDDA:n C-hepatiitista laatima toimintalinjojen esittely ja tieteellinenmonografia on saatavissa online-muodossa (EMCDDA,2003c; EMCDDA, 2004d) (99). Dette harman lykkes med i meget høy grad i Den tsjekkiskerepublikk, hvor i 2002 det tettmaskede nettet av 93 sentreover hele landet nådde fram til over 22000problembrukere, dvs. over halvparten av den estimertebefolkningen av problembrukere (Den tsjekkiske republikksnasjonale rapport for 2003, s. 35). Huumeidenkäyttäjien tilanteessa maksasairauden hoitoonpääsyssä on useimmissa maissa parantamisen varaa.Koska hoidon suuntaviivoja pidetään merkittävänävälineenä lääkinnällisen hoidon tarjoamisen ohjaamisessa, Også i andre land er lavterskeltjenester anerkjent som enhensiktsmessig plattform for å nå ut med grunnleggendehelsetjenester, som behandling av sår og byller. Someksempel kan nevnes de norske feltpleiestasjonene. Yhteydet huumeidenkäyttäjiin ja riskiryhmiin kuuluviin ovatvälttämättömiä, jotta voidaan antaa terveysvalistusta jaehkäistä huumeisiin liittyviä terveyshaittoja. I de fleste land har narkotikabrukere med leversykdomvanskelig tilgang til behandling. Tässä ononnistuttu erittäin hyvin Tšekissä, jossa koko maahanulottuva 93 palvelupisteen tiheä verkosto tavoitti yli22000yksittäistä huumeiden ongelmakäyttäjää vuonna2002 – yli puolet huumeiden ongelmakäyttäjien arvioidustakokonaismäärästä (Tšekin kansallinen raportti, 2003,s.35). Ettersom retningslinjer forbehandling betraktes som et viktig styringsverktøy for tilbudom medisinsk behandling, gjennomførte EONN en analyseav retningslinjene for behandling av HCV-infeksjon hosnarkotikabrukere i de 15 ‘gamle’ EU-landene og Norge i2003–2004(100). Studien fant at mange land var i ferd meden gjennomgang av de nasjonale retningslinjene som tokhensyn til forbedrede behandlingsalternativer og betydeligbedre prognoser for behandlingen. Ks. taulukko 7 OL: Yleisesti käytettyjen ruiskutyyppien (neulalla varustettujen) hinnat euroina.Laatikko 4 OL: C-hepatiitin avainkysymykset: EMCDDAn kolmen viimeaikaisen C-hepatiittia käsittelevän julkaisun tulokset.)C-hepatiitin virusinfektion hoidon suuntaviivoihin liittyvä tutkimus huumeidenkäyttäjien hoitoon pääsyn osalta. Se tabell 8 OL: Priser på vanlige sprøytetyper (med spiss) i euro.Boks 4 OL: I Nøkkelfakta om hepatitt presenteres funnene fra tre nylige EONN-publikasjoner om hepatitt C.)Analyse av retningslinjer for behandling av hepatitt C-infeksjon med hensyn til narkotikabrukeres tilgang til behandling. ) siihen katsomatta liittyvätkö opiaatit kuolemiin houkuttelee niitäkin huumeidenkäyttäjiä, joita on muutenvaikea tavoittaa, ja yhteydet lääkintähenkilökuntaan antavatjopa neulojen ja ruiskujen vaihtoa paremmin mahdollisuudensaada apua ja palveluja, kuten HIV-neuvontaa ja -testausta,lääkintähoitoa ja huumehoitoa (EMCDDA, 2004a). Figur 16: Andel av narkotikarelaterte dødsfall med eller uten tilstedeværelse av opiater i en del EU-land i 2000–2001(1) tid har store helseproblemer og er mer marginalisert ogsosialt ekskludert, men utbyggingen av lavterskeltilbud kanogså gjenspeile denne gruppens økte avhengighet avtjenester. 20 kuolleiden verestä löytyy opiaatteja, vaikka toksikologisessatutkimuksessa löydetään monessa tapauksessa myös muita Disse tallene måbetraktes som minsteestimater ettersom det i de fleste landsannsynligvis forekommer en viss underrapportering.Majoriteten av overdoseofrene er unge menn (70–93%) islutten av tjueårene eller i trettiårene, med en middelalderpå mellom 31 og 40 år. Lukuun sisältyvät tapaukset, joissa on mainittu vähintään yksi opioidi, jonkinasteinen päällekkäisyys on mahdollista jakokonaisosuus voi olla alhaisempi.Joissakin maissa ”kansalliset määritelmät” huumekuolemista sisältävät rajoitetun määrän kuolemantapauksia, jotka liittyvät epäsuorasti huumeiden-käyttöön.Reitoxin kansalliset raportit 2003, tiedot on otettu kansallisista kuolleisuusrekistereistä tai erikoisrekistereistä (oikeuslääketieteellisistä tai poliisin rekistereistä). Ne perustuvat kansallisiin määritelmiin, jotka esitetään metodologisissa huomautuksissa ”Definition of acute drugrelated deaths in the Member States”. Merknader:I en del land omfatter den ‘nasjonale definisjonen’ på narkotikarelatertdødsfall et begrenset antall dødsfall som indirekte er relatert til bruk avnarkotika.Kilder:Nasjonale Reitoxrapporter for 2003, hentet fra nasjonaledødelighetsregistre eller spesialregistre (rettsmedisinske registre ellerpolitiregistre). Ks. myös DRDeaths_Tbl 1 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa. Se også Narkotikarelaterte dødsfall_Tbl 1 i Statistiskeopplysninger 2004. Useat EU-maat ovat säännöllisesti ilmoittaneethuumekuolemista, joissa uhrien verestä on löytynytmetadonia. Trender for akutte, narkotikarelaterte dødsfall del land hadde nedgang. Metadoni voi muiden opiaattien tavoin ollamyrkyllinen aine, mutta tutkimukset osoittavat selvästi, ettäkorvaushoito vähentää ohjelmaan osallistuvien riskiä kuollayliannostukseen. I 2000 ble 8838 dødsfallrapportert, mot 6284 i 1990 (40% økning). Usean tutkimuksen mukaan metadoninaiheuttamat kuolemat ovat pikemminkin seuraustalaittomasta käytöstä kuin lääkärin valvomasta käytöstä, jamuiden tutkimusten mukaan riski kasvaametadonikorvaushoidon alkuvaiheessa. Trendene for narkotikarelaterte dødsfall varierer fra land tilland, men det avtegner seg likevel en del generelle trender i EU-landene. Nämä tuloksetosoittavat, että on tärkeää varmistaa korvaushoitoohjelmien laatu. En generell økning i antallet narkotikarelatertedødsfall ble observert i 1980-årene og begynnelsen av Monessa muussa maassa tunnustetaan matalan kynnyksenhuumepalvelujen tehtävä peruslääkintähoidossa, kutenhaavojen ja paiseiden hoidossa, esimerkiksi Norjan”kenttähoitoasemilla”. Fra 2000 til 2001–02 rapporterte mange EU-land ennedgang i antallet narkotikarelaterte dødsfall, en nedgangsom for noen lands vedkommende (Tyskland, Hellas, Irland, sikkert oppover i perioden 1990–2000, til tross for at en DRDeaths_Tbl 2 ja DRDeaths_Tbl 3 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa.)Ks. kaavio 10 OL: Yli 35-vuotiaiden osuus äkillisten huumekuolemien uhreissa EU-maissa vuodesta 1990 vuosiin 2001–2002. Se også EONNs protokoll for narkotikarelatertedødsfall (http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1419).)Se Narkotikarelaterte dødsfall_Tbl 2 i Statistiske opplysninger 2004.)Se Narkotikarelaterte dødsfall_Tbl 2 og Narkotikarelaterte dødsfall_Tbl 3 i Statistiske opplysninger 2004.)Se figur 10 OL: Utvikling av andelen personer over 35 år blant ofrene for akutte narkotikarelaterte dødsfall i EU-landene fra 1990 til 2001-02.)Se figur 11 OL: Langsiktig EU-trend for akutte dødsfall direkte relatert til narkotikabruk (1985–2001). Kaavio 17:Huumeisiin kuolleiden keski-ikä joissakin EU-maissa(1990–2002) Figur 17: Middelalder for ofre for narkotikarelaterte dødsfall i endel EU-land, 1990–2002 behandlingstilbud, er det observert liten nedgang i antalletnarkotikarelaterte dødsfall de siste to årene (ikkeeksisterende i enkelte land), og i et langsiktig perspektiv erforeliggende tall høye. Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti ja Wales) (DSD) Storbritannia (England og Wales) (DSD) Kaavio 18: Muutokset äkillisten huumekuolemien määrässä – EUja Norja vuodet 1990–2001 yhteensä (100 indeksoitu keskiarvoksiajanjaksolla 1990–2001) Figur 18: Endringer i antallet akutte narkotikarelaterte dødsfall –EU og Norge, sum 1990 til 2001 (Indeks 100 for gjennomsnittetfor perioden 1990–2001) Vuosien 2000 ja 2001–2002 välillä huumekuolematvähenivät monissa EU-maissa, mutta joissakin tapauksissa(Saksa, Kreikka, Irlanti, Italia ja Portugali) huumekuolemienmäärästä tuli tilastollisesti merkittävä. ‘Sprøyterom’, dvs. lokaler hvor kroniske narkotikabrukere kaninnta sine rusmidler under hygieniske forhold, med tilsyn avkvalifisert personell og uten frykt for å bli arrestert, er i drift i39 byer i Europa. Norjassa poliisi myösraportoi huumekuolemien kasvaneen merkittävästi vuonna2002. Europeisk rapport om sprøyterom(EONN,2004a) beskriver hva sprøyterom er og hvorfor og hvordan deoppsto. EU:n tasolla huumekuolemat vähenivät vuodesta2000 (8838 tapausta) vuoteen 2001 (8306 tapausta).Lasku on pientä mutta tilastollisesti merkittävää (6%)(kaavio 18) (107). Rapporten beskriver målgruppen for sprøyterommene,målsettingen med dem og hvordan de fungerer, og gir etsammendrag av tilgjengelig dokumentasjon. Yhdistyneen kuningaskunnanosalta ks. myös ”Huumekuolemien kansallisten määritelmien menetelmiä koskevat huomautukset” (Tilastotiedote): ”Huumausainestrategian määritelmä” ja”ONS:n perinteinen määritelmä”. Huumausainestrategian määritelmällä saadaan hyvin samansuuntaisia arvioita kuin EMCDDA:n eurooppalaisellavakiomääritelmällä (”Selection B”). Opplysninger om antallettilfeller pr. land finnes i Narkotikarelaterte dødsfall Tbl 2 og Tbl 3 (Statistiskeopplysninger 2004).I Storbritannia er data fra Office of National Statistics (ONS) lagt til grunnda disse er tilgjengelig for lengre tidsperioder.Kilder:Nasjonale Reitoxrapporter for 2003, hentet fra generelle dødelighetsregistreeller spesialregistre (rettsmedisinske registre eller politiregistre). Luku 6: Heroiini ja suonensisäinen huumeidenkäyttö ryhdytty tai johon ryhtymistä harkitaan joissakin maissa yliannostuskuolemien vähentämiseksi (109) (EMCDDA, 2003a). Informasjonbasert på nasjonale definisjoner slik disse er presentert i metodeopplysningerom nasjonale definisjoner på narkotikarelaterte dødsfall (Statistiske del land har truffet – eller vurdert – for å få ned antallet overdosedødsfall (109 Huumekuolemien vähentäminen on tavoite Euroopan tasolla(toinen tavoite EU:n huumausainestrategiassa vuosiksi2000–2004), ja se mainitaan yhä useammassa Sprøyterom er et spesialtilbud som inngår i et større nettverkav tjenester myntet på narkotikabrukere. ”Huumeiden piikitystilat” ovat tiloja, joissahuumeidenkäyttäjät voivat käyttää huumeitaan hygieenisissäoloissa, ammattitaitoisen henkilöstön valvonnassa japelkäämättä pidätystä. De er basert påkonsensus og aktivt samarbeid mellom helsepersonell, politi,lokale myndigheter og lokalsamfunnet. Raportti osoittaa, että niiden onnistuu luodayhteys erittäin ongelmalliseen huumeidenkäyttäjien ryhmäänja edistää pääsyä kohderyhmän kipeästi kaipaamaanperusterveydenhoitoon samoin kuin sosiaali- jahoitopalveluihin. Rapporten viser atsprøyterom er et godt utgangspunkt for å oppnå kontaktmed en gruppe svært tungt belastede narkotikabrukere ogbidrar til å gi dem tilgang til en sårt tiltrengtprimærhelsetjeneste samt sosiale tjenester ogbehandlingsapparatet. Tarjoamalla käyttöön puhtaatpiikitysvälineet ja valvotun ympäristön huumeidenkäyttöön,kuolleisuus ja kuoleman riski samoin kuin julkisestahuumeidenkäytöstä aiheutuva häiriö vähenevät. Ved å sikre tilgang til rentsprøyteutstyr og et miljø hvor de kan sette sine sprøyterunder tilsyn, reduseres sykelighet og dødelighet og plagenesom sprøytebruk på offentlig sted medfører. Huumeidenkäyttäjille jaettavaopiaattiantagonisti (naloksoni) on yksi toimenpide, johon on En del land har på strategiske steder etablert sprøyterommed tilsyn for narkotikabrukere som har stor overdoserisiko. )Ks. taulukko 8 OL: Strategiat ja valikoidut toimenpiteet huumekuolemien vähentämiseksi EU:n 25jäsenvaltiossa ja Norjassa.)Ks. taulukko 8 OL: Strategiat ja valikoidut toimenpiteet huumekuolemien vähentämiseksi EU:n 25jäsenvaltiossa ja Norjassa.)Ks. )Se tabell 8 OL: Strategier og utvalgte tiltak for å redusere antallet narkotikarelaterte dødsfall i de 25 medlemsstatene i EU og Norge.)Se Østerrikes prosjektkontakt i EDDRA-databasen (http://eddra.emcdda.eu.int:/eddra/plsql/ShowQuest?Prog_ID=2066). Luku 7Hoito – ongelmakäyttäjien tarpeisiin vastaaminen Kapittel 7Behandling – hvordan dekke behovene til de som har problemer stoff-fri behandling medført innleggelse i lengre tid, f.eks. iterapeutiske samfunn. Lääkitystä voidaan käyttää vieroitusoireiden lievittämiseen.Lääkitys rajoittuu yleensä masennuslääkkeisiin ja/taibentsodiatsepiineihin, mutta joissakin hoitoyhteisöissä tällaisia lääkkeitä ei tarjota lainkaan (111). Medisineringen er oftestbegrenset til antidepressive midler og/ellerbenzodiazepiner, men i en del behandlingsopplegg tilbys ingen slike legemidler(111). Koska lääkehoitoa on yleensä tarjolla vain opioidienkäyttäjille, jonkinlainen lääkkeetön hoito on tavallisestiainoa hoitovaihtoehto muiden huumeiden kuin opioidienongelmakäyttäjille. Ettersom legemiddelassistert rehabilitering oftest bare tilbysopioidbrukere, er en form for stoff-fri behandling vanligvisdet eneste behandlingstilbudet til personer som harproblemer med andre narkotiske stoffer enn opioider. Monet huumeiden ongelmakäyttäjät tarvitsevat yhteyttähoitopalveluihin. Mange som har utviklet et rusmiddelproblem vil ha nytte avå komme i kontakt med behandlingsapparatet. Euroopan unionissa on monenlaisiahoitovaihtoehtoja sekä kansallisesta ja aiemmastakehityksestä johtuvien tilanteiden että erilaistenavuntarvitsijoiden mukaan. I Deteuropeiske fellesskap tilbys mange forskjellige typerbehandling, som gjenspeiler nasjonale og historiskeforskjeller og ulike behov hos de gruppene i befolkningensom trenger hjelp. Niitä kuvataan lyhyestijäljempänä. Hoidon saatavuus vaihtelee maiden välillä,mutta se on yleensä huonompi uusissa jäsenvaltioissa.Näyttää kuitenkin siltä, että hoitovalmiuksien lisäämiseenpanostetaan jatkuvasti, sillä huumeiden ongelmakäyttäjiensaatavilla olevat mahdollisuudet ovat parantuneet. Dette er nærmere beskrevet nedenfor.Behandlingstilbudene er ulikt utbygd i de forskjellige landog er generelt mindre utbygd i de nye medlemsstatene.Idet store og hele virker det imidlertid som om det er enpågående innsats for å øke kapasiteten i denne sektoren,og det er tegn til at tilbudet til de som har et rusproblem,faktisk blir bedre. Metadoni on edelleen yleisimmin käytetty korvaushoitolääkelaajentuneessa EU:ssa. Derfor er det positivt at en del land,som Nederland og Finland, har tatt initiativ til å undersøkedette mediets potensial for å styrke informasjonen om debehandlingstilbudene som finnes. Hoitovaihtoehdot ovat kuitenkinlaajentuneet viime vuosina. I det utvidede EU er metadon fortsatt det hyppigstforskrevne legemiddelet til substitusjonsbehandling.Idesenere år har imidlertid behandlingsalternativeneblittflere. Vuoteen 2002 mennessäkaikissa silloisissa jäsenvaltioissa lukuun ottamatta Alankomaita ja Irlantia (jossa sitä käytetään vain Fram til 2002 rapporterte alle de tidligere15medlemsstatene om bruk av buprenorfin, bortsett fra Nederland og Irland (hvor det bare brukes i forbindelse med avgiftning)(112 Internetin osuus laittoman huumeidenkäytönlisääntymisessä on saanut osakseen paljon huomiota. Det er en generell trend i EU at narkotikabehandlingen erflyttet ut av sykehusmiljøet til behandlingstiltak ute isamfunnet. Siksion myönteistä, että joissakin maissa, kuten Alankomaissa ja Suomessa, on käynnistetty aloitteita, joissa selvitetääntämän välineen tarjoamia mahdollisuuksia tietojen jahoitovaihtoehtojen parantamisessa. Denne utviklingen er mindre utpreget i de nyemedlemsstatene, der behandling primært skjer vedpsykiatriske sykehus (Estland, Latvia, Litauen, Slovenia), mendette kan være i ferd med å endres i en del land – f.eks. gir Den tsjekkiske republikk behandling i begge typer miljøer. Absoluuttisesti mitattuna korvaushoidosta on tullutyleisimmin saatavilla oleva erikoistunut huumehoitomuotoopiaattien käyttäjille EU:ssa, sillä tällaista hoitoa saa yli400000 henkilöä. I absolutte tall har substitusjonsbehandling blitt den formenfor narkotikabehandling som er lettest tilgjengelig foropiatbrukere i EU, og over 400000 personer mottar denneformen for behandling. Sloveniaa lukuun ottamattakorvaushoitoa on kuitenkin saatavilla selvästi vähemmän EU:n uusissa jäsenvaltioissa, joissa hoito on useimmitenlääkkeetöntä hoitoa (114). Bortsett fra i Slovenia er denneformen for intervensjon imidlertid langt mindre utbygd i EUs nye medlemsstater, hvor de stoff-friebehandlingsmetodene dominerer(114). )Ks. kaavio 13 OL: Laitospotilaiden lääkkeettömät hoitomuodot.)Irlannissa buprenorfiinia käytetään vain vieroitusoireiden hoitoon.)Ks. taulukko 9 OL: Käytettävät korvaushoitolääkkeet EU:n jäsenvaltioissa.)Ks. kaavio 14 OL: Opiaattien käyttöön annettavan korvaushoidon tai lääkkeettömän hoidon levinneisyys. )Se figur 13 OL: Stoff-frie behandlingsformer i institusjon.)I Irland brukes buprenorfin bare til behandling av abstinenssymptomer.)Se tabell 9 OL: Anvendte substitusjonspreparater i EUs medlemsstater.)Se figur 14 OL: Overvekt av substitusjonsbehandling eller stoff-frie behandlingsformer for opiatbruk. Psykososiaalisesta tuesta saatava hyöty riippuu kuitenkinmyös siitä, miten tärkeäksi asiakkaat mieltävät tämänhoitovaihtoehdon. Substitusjonsbehandling – tilgjengelighetoginntakskriterier iteorien skal tildeles en sosialkurator, er det ikke alltidkapasitet til å få dette gjenomført i praksis. Kreikassa metadonihoito-ohjelmienpotilaat käyttävät runsaasti psykososiaalista neuvontaa,mutta Latviassa vain harva potilas on valmis siihen. Fra Hellas rapporteres det atpasienter i metadonprogrammer ofte benytter seg avpsykososial rådgivning, mens bare ganske få pasienter i Latvia aksepterer å ta imot et slikt tilbud. Laadunvarmistus sillä tällainen hoito rajattiin usein kroonisiinongelmakäyttäjiin. Utviklingen der inntakskriteriene for deltakelse isubstitusjonsbehandling blir mindre restriktive, fortsetter.Historisk har inntakskriteriene ofte vært svært selektive ogbegrenset denne typen behandling til de som ble ansett forå være spesielt belastet med kroniske problemer. Nykyisin korvaushoitoon pääsevätyleensä vain 18 vuotta täyttäneet, joiden ongelmakäyttö onjatkunut 1–2 vuotta (esimerkiksi Belgiassa, Irlannissa ja Alankomaissa). Nå ersubstitusjonsbehandling vanligvis forbeholdt personer over18 år eller slike som har 1–2 års problematisknarkotikabruk bak seg (f.eks. Belgia, Irland, Nederland). Useimmissa uusissa jäsenvaltioissa kynnyson korkeampi, kuten 20 vuoden alaikäraja tai vähintäänviisi vuotta jatkunut ongelmakäyttö (esimerkiksi Virossa ja Latviassa), mutta Sloveniassa huumeidenkäyttäjät voivatsaada korvaushoitoa 16 ikävuodesta alkaen. Defleste av de nye medlemsstatene rapporterer om strengereinntakskriterier, f.eks. en nedre aldersgrense på 20 år ogminst fem års problematisk bruk (f.eks. Estland og Latvia).Slovenia tillater imidlertid substitusjonsbehandling fra16års alder. Hoitoonpääsyn edellytykset ovat suhteellisen tiukat myös Kreikassa,Suomessa, Ruotsissa ja Norjassa, sillä vaatimuksena onvähintään 20–25 vuoden ikä ja 4–5 vuodenongelmakäyttö. Relativt strenge inklusjonskriterier finnes ogsåi Hellas, Finland, Sverige og Norge, med en minstealderforbehandling fra 20 til 25 og krav om problematisk bruki4–5 år. Hoidon laadunvarmistus voidaan määritellä”järjestelmälliseksi pyrkimykseksi seurata, todentaa japarantaa tarjottavien palvelujen laatua”. Kvalitetssikring av behandlingen kan defineres som et‘systematisk forsøk på å kartlegge, dokumentere ogforbedre kvaliteten på tjenestene’. EU:ssahyväksytään yleisesti viisi laadunvarmistusmekanismia:hoitopalvelujen hyväksyminen, hoitostandardit,henkilökunnan koulutus, asiakkaiden ja tulosten seurantasekä muun muassa hoidossa pysymisen, tulosten,tyytyväisyyden ja kotiutuksen arviointi (kaavio 19). EU har fem allmentanerkjente ordninger for kvalitetssikring: akkreditering avbehandlingstiltak, behandlingsstandarder, opplæring avpersonell, kartlegging av klienter og resultater så vel somendelig evaluering av gjennomføringsgrad, resultater,tilfredshet, utskrivelse osv. (Figur 19). Korvaushoidon saatavuuden parantumisesta huolimattakysyntä ylittää edelleen tarjonnan monessa maassa, ja Belgiassa, Tšekissä, Kreikassa, Virossa, Unkarissa, Irlannissa,Ruotsissa ja Norjassa korvaushoitoon jonotetaan. Det er store variasjoner medlemsstatene imellom når detgjelder tidspunktet for innføringen av substitusjonsbehandling.En del medlemsstater introduserte sine programmer forsubstitusjonsbehandling med metadon så tidlig som i sluttenav 1960- eller begynnelsen av 1970-årene, mens en del landikke tilbød denne typen behandling i noen særlig grad før i1990-årene (Belgia, Hellas, Frankrike, Norge).Substitusjonsbehandling representerer en relativt ny utviklingide fleste av de nye medlemsstatene, og de fleste kom i gangmed dette på 1990-tallet – Estland først i 2001. Myöshuumepalvelujen järjestämistapa voi rajoittaa saatavuutta;esimerkiksi Liettuassa potilaat joutuvat maksamaanlääkityksestä, mikä vähentää palvelujen käyttöä. Unntaket er Slovenia, hvor de første programmene var på plassallerede i 1990(115). Uutta huumehoitopalvelujen laadunvarmistuksessa ovatlaadunvarmistuksen sisällyttäminen kansallisiinhuumausainestrategioihin (Kreikka, Espanja, Ranska, Irlanti,Ruotsi) tai vähimmäisvaatimusten asettaminen tällaisillepalveluille (Belgia, Tšekki, Saksa, Alankomaat, Puola,Slovenia ja Yhdistynyt kuningaskunta). Av nyere utviklinger når det gjelder kvalitetssikring innenbehandlingsapparatet, kan vi nevne at kvalitetssikring nåinngår i de nasjonale narkotikastrategiene i en del land(Hellas, Spania, Frankrike, Irland, Sverige), eller at detstilles minstekrav til slike tjenester (Belgia, Den tsjekkiskerepublikk, Tyskland, Nederland, Polen, Slovenia og Storbritannia). Hoitopalvelujenhyväksymistä käytetään laadunvarmistusmekanisminamonessa maassa (Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti,Luxemburg, Alankomaat, Puola, Portugali ja Yhdistynytkuningaskunta), mutta osassa sitä on vielä kehitettävä(Tšekki, Alankomaat). Akkreditering av behandlingstiltak er etkvalitetssikringstiltak i flere land (Tyskland, Spania,Frankrike, Irland, Luxembourg, Nederland, Polen, Portugalog Storbritannia), mens en del vedgår at det fortsattgjenstår en del før ordningen er helt på plass (Dentsjekkiske republikk, Nederland). Korvaushoidon käyttöönoton ajankohta vaihteleehuomattavasti jäsenvaltioissa. Mange land rapportererat personalopplæringen er blitt styrket, men det er ikkealltid at det reelle omfanget og dekningen blir systematiskkartlagt. Systematisk storskala-evaluering avbehandlingstiltakene forekommer forholdsvis sjelden – barei Danmark, Italia, Latvia, Luxembourg, Polen, Storbritanniaog Norge. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on kolme ”osatekijää”:1)asunto, 2) koulutus sekä 3) työ ja ammatillinen koulutus.Asunto on säännöllisen elämän perusedellytys, jahuumeidenkäyttäjille (entisille tai nykyisille) pyritäänjärjestämään asunto ja/tai heitä tuetaan vuokranmaksussa.Useimmat huumeidenkäyttäjät ovat saaneet melko vähänmuodollista koulutusta, joten luku- ja kirjoitustaito sekämatemaattiset tai muut taidot kaipaavat kohennusta. Den sosiale reintegrasjonen foregår rundt tre ‘søyler’,nemlig 1) bolig, 2) utdanning samt 3) arbeid og yrkesrettetopplæring. En bolig er en forutsetning for et stabilt liv. Vaikka yleisesti katsotaan, että korvaushoitoa pitäisitäydentää psykososiaalisella tuella, sitä ei läheskään ainaanneta hoidon osana. Selv om det er allment anerkjent atsubstitusjonsbehandlingen bør ledsages av psykososialstøtte, inngår denne komponenten langt fra rutinemessigidenne behandlingsformen. Tšekissä, Saksassa ja Alankomaissaresurssipula rajoittaa riittävää psykososiaalista tukea.Norjassa jokaiselle korvaushoidossa olevalle pitäisiteoriassa osoittaa sosiaaliavustaja, mutta käytännössätähän ei aina ole riittävästi valmiuksia. I Den tsjekkiske republikk,Tyskland og Nederland gjør de knappe ressursene detvanskelig å tilby psykososial støtte i tilstrekkelig omfang.Og selv om alle klienter i substitusjonsbehandling i Norge Luku 7: Hoito – ongelmakäyttäjien tarpeisiin vastaaminen Kapittel 7: Behandling – hvordan dekke behovene til de som har problemer Hoitolaitosten hyväksyminen Akkreditering av behandlingstiltak Järjestelmällinen arviointi tai seuranta ( De flestenarkotikabrukere har fått relativt lite formell utdanning ogvil ha nytte av å få oppgradert sine lese- ellerregneferdigheter eller andre ferdigheter. ) tämänkin alan seurannassa ja raportoinnissa on puutteita.Joidenkin jäsenvaltioiden mukaan tähän alaan onkohdistettava entistä enemmän huomiota ja määrärahoja(Saksa, Viro, Suomi). En delmedlemsstater rapporterer at dette området må vies langtstørre oppmerksomhet og langt større økonomiske ressurser(Tyskland, Estland, Finland). Poliittinen huomio sosiaalistakuntoutusta kohtaan on kuitenkin lisääntynyt joissakinmaissa, sillä se sisältyy kansallisiinhuumausainestrategioihin ja sille annetaan taloudellistatukea (Kreikka, Irlanti, Englanti ja Wales) (116). I en del land vies sosialreintegrasjon nå økt politisk oppmerksomhet, noe som hargitt seg utslag i at sosial reintegrasjon er blitt et element iden nasjonale narkotikastrategien, og at området faktiskføres opp på budsjettet (Hellas, Irland, England og Wales) (116). (1) lisääntyminen voidaan selittää useilla tekijöillä, mukaanlukien erityisesti ilmoitusjärjestelmän kattavuuden Et sentralt register eller database som følger klienter og/ellerbehandlingstilbud over tid.Nasjonale Reitox-rapporter. vanhempia, kun taas kannabiksen tai muiden piristeidenkuin kokaiinin käytön takia hoitoon hakeutuneet ovat Informasjon om antallet personer som søker behandling foret narkotikaproblem, gir ikke bare nyttige opplysninger omgenerelle trender for problematisk bruk av narkotika, menogså om hvordan behandlingen er organisert og hvordandekningen er i Europa. Huumehoitoon hakeutuvien asiakkaidenominaispiirteet tavallisesti muita nuorempia (119 EONNs indikator for etterspørseletter behandling (treatment demand indicator – TDI) gir enenhetlig struktur for rapportering av antall og karakteristikafor klienter som henvises til narkotikabehandling. Sekä huumehoitopalvelut että niiden asiakkaat keskittyvätlähinnä kantakaupunkiin ja taajamiin. Det generelle bildet som framkommer av de nyeste TDI-dataene og nasjonale rapporter viser at trendenrapportert i de senere år fortsetter, nemlig at det er enøkning i det samlede antall personer som påbegynnerbehandling. Siellähuumeongelmat yhdistyvät moniin muihin sosiaalisiin jaterveydellisiin ongelmiin, jotka ovat yleisimpiäsyrjäytyneissä ja vähäosaisissa yhteisöissä. Selv om det samlede antall øker, synes antalletnye behandlingssøknader, dvs. personer som søkerbehandling for første gang, å være relativt stabilt(117). Useimmat asiakkaat hakeutuvat erikoistuneeseenhuumehoitoon 20–40-vuotiaana, ja ensimmäisen kerranhoitoon hakeutuvien asiakkaiden keski-ikä on 26 vuotta.Eurooppalaisissa tiedoissa ikäjakauma ei kuitenkaan oleyhtenäinen, vaan asiakkaissa on eniten yli 39-vuotiaita jaalle 20-vuotiaita. De fleste klientene kommer i kontakt med de spesialisertesentrene for narkotikabehandling i 20-årene eller ibegynnelsen av 30-årene, og middelalderen for klientersom påbegynner behandling for første gang er 26 år. Myöshuumeongelman ajallinen kehitys vaikuttaa osaltaanhoidettavien ikään; esimerkiksi Suomessa asiakkaat ovatsuhteellisen nuoria, sillä huumeongelma on siellä verrattainuusi ilmiö. Avdet europeiske datasettet kan vi se at aldersfordelingen ikkeer jevn, idet det er topper i aldersgruppen over 39 ogunder 20. Samantapaisia tuloksia saataneen monistauusista jäsenvaltioista, joissa huumeongelmat ovat niinikään melko tuore ilmiö, vaikka huumehoitoon hakeutuneillaonkin pääasiassa heroiiniongelmia (120). Den viktigste grunnen til den ujevnealderfordelingen er at problembrukere av opiater eller behandlingstilbudet (118 Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge kokain har tendens til å være eldre enn gjennomsnittet,mens de som søker behandling for bruk av cannabis ellerandre sentralstimulerende midler enn kokain, typisk er yngre (119 Maiden välisissä eroissa näkyvät tässäkinhuumeongelman laji sekä alue (naispuolistenhuumeidenkäyttäjien osuus on suurin Pohjois-Euroopanmaissa ja uusissa jäsenvaltioissa) ja asiakkaan ikä. Over 10% bor sammen med barn,og det foreligger dokumentasjon på at barn avnarkotikabrukere kan få mange problemer.Narkotikaproblemer gjør det også forholdsvis utfordrende åvære foreldre (Murphy-Lawless, 2002). On hankalaa saada selkeää kuvaa huumausaineista, joidentakia huumehoitoon hakeudutaan, koskahuumeidenkäyttäjät käyttävät yleensä monia psykoaktiivisiaaineita. Stoffer som brukes antallet klienter henvist for cannabisproblemer, som Danmark, Tyskland og Finland, er klientene typisk yngreenn i land som Hellas, Spania og Nederland, hvorproblemer med heroin eller kokain dominerer. Usein on vaikea sanoa, missä määrin asiakkaanongelmat liittyvät tiettyyn huumeeseen. Huumeidensekakäyttö on kaikissa maissa yleistä asiakkaidenkeskuudessa, ja 40–80 prosenttia asiakkaista on käyttänytvähintään yhtä oheishuumetta. Hvordannarkotikasituasjonen har utviklet seg historisk, spiller ogsåen rolle for behandlingspopulasjonens alder idet klientene i Finland, for eksempel, er relativt unge, noe som gjenspeilerat narkotikaproblemet her er av forholdsvis ny dato.Lignende resultater kan forventes i mange av de nyemedlemsstatene, hvor narkotikaproblemet også er et relativtnytt historisk fenomen, selv om de fleste som søkerbehandling her, har et heroinproblem(120). Monilla asiakkaillasekakäyttö on yleistä, ja samanaikaiset alkoholiongelmathankaloittavat hoitoa entisestään. TDI registrerer både primærrusmiddelet som det søkesbehandling for, og eventuelle sekundærrusmidler. On huolestuttavaa, ettäusean huumeen ongelmakäyttäjien määrä näyttää olevankasvussa monessa maassa. De trestoffene som hyppigst registreres som enten hovedårsak tilbehandlingen eller som sekundærrusmiddel, er opiater,kokain og cannabis (Figur 20). On kiinnostavaa, että useimmat heroiinin, kokaiinin jaunilääkkeiden tai rauhoittavien lääkkeiden takia hoitoonhakeutuvat käyttävät näitä aineita päivittäin, mutta muidenaineiden käyttötiheydessä on enemmän vaihtelua. Det er interessant å merke seg at de fleste klientene somsøker behandling for heroin, kokain og hypnotika ellersedativa, bruker stoffet daglig, mens bruksfrekvensen forandre narkotiske stoffer varierer langt mer. Tätäkysymystä tarkastellaan lähemmin erityiskysymyksessä”Kannabisongelman taustaa – miksi hoidontarve kasvaa Euroopassa?” (s. 82). Dette aspektetbehandles i nærmere detalj i ’Cannabisproblemer ikontekst’ (s. 82). Valtaosa hoitoon hakeutuneista asiakkaista on aloittanuthuumeidenkäytön nuorena, yleensä 15–19-vuotiaana.Heroiinia ja kokaiinia ensimmäisen kerran kokeilevien iässäon kuitenkin selkeä ero, sillä 20–30% asiakkaista aloittaa I alle land erblandingsbruk vanlig blant klienter i behandling, og mellom40% og 80% av alle klienter rapporterer sidemisbruk avminst ett annet rusmiddel. Hos mange er blandingsbruk heltvanlig, og når de samtidig har alkoholproblemer, er dettenoe som ofte kompliserer behandlingen ytterligere. Useimmissa maissa hoitoon hakeutuvat asiakkaatkäyttävätedelleen päähuumeenaan opiaatteja(lähinnäheroiinia), sillä opiaatteihin liittyy yleensä40–90prosenttia hoidontarpeesta. De fleste klienter i behandlingsapparatet rapporterer at debegynte å bruke stoff i ungdomsårene – oftest i alderen15til 19 år. EU-maat voidaankuitenkin karkeasti jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, käytön 25-vuotiaana tai tätä myöhemmin (121 Imidlertid rapporteres en stor forskjell idebutalder for bruk av heroin og kokain, idet 20–30% av klientene var 25 eller eldre da de først begynte(121 Väestötietojen mukaan hoitoon hakeutuneet asiakkaat ovatkeskimääräistä useammin sosiaalisesti ja taloudellisestiepäedullisessa asemassa. I de fleste land er opiater (for det meste heroin) fortsatt detrusmiddelet flest klienter søker behandling for, og opiater ertypisk hovedrusmiddel for mellom 40% og 90% av allesom søker behandling. Kaavio 20: Huumeiden takia hoitopalveluja käyttäneet uudetasiakkaat, jotka ilmoittavat päähuumeeksi heroiinin, kokaiinin jakannabiksen, vuosina 1996–2002 keskiasteen koulutus (122 Demografisk informasjon indikerer at klientene ibehandlingsapparatet har uforholdsmessig høysannsynlighet for å være sosialt og økonomisk vanskeligstilt.Mer enn halvparten av klientene har ikke fullført under 40% – Den tsjekkiske republikk, Ungarn, Finland,Sverige, videregående skole(122 Vailla vakituista työtä olevien osuus on korkea verrattuna kokonaistyöttömyysasteeseen:joissakin maissa yli puolet hoidossa olevista • sammenlignet med arbeidsledighetsprosenten generelt, og ien del land er mer enn halvparten av narkotikabrukerne 70 asuu laitoksessa tai tilapäismajoituksessa (124 sosialinstitusjoner eller har ustabile boforhold(124 Kunakin vuonna tietoa antaneet maat: CZ, DK, DE, EL, ES, NL, SL, SK, FI ja SE (FI:n tiedot puuttuvat vuosilta 1996/1997 ja SE:n vuodelta 2000).Luvut on tietoja antaneista maista kultakin vuodelta.Reitoxin kansalliset raportit 2003. Merknader:Land som har lagt fram data hvert år: CZ, DK, DE, EL, ES, NL, SI, SK, FIog SE (bortsett fra at FI mangler data for 1996–97, SE mangler data for2000).Tallene er summert for hvert år for alle land som har framlagt data.Kilde:Nasjonale Reitoxrapporter for 2003. Ruotsi ( Sverige ( for cannabis drøftes i nærmere detalj annetsteds (s. 82)idenne rapporten. Muut piristeet Opiater Andre sentralstimulerende midler Hypnotika og sedativa Muut Andre sentralstimulerende midler Tapausten määrä kokonaisuudessaan: 42 568.Tiedot vain avohoidosta.Reitoxin kansalliset raportit 2003. For eksempel er antallet søknader ominntak til behandling for kokainbruk ekstremt lavt eller til ogmed helt fraværende i de nye medlemsstatene. Muut piristeet kuin kokaiini ilmoitetaan vain harvoinensisijaiseksi syyksi huumehoitoon hakeutumiselle, mutta Tšekissä, Suomessa ja Ruotsissa niiden osuus hoitoonhakeutumisessa vaihtelee neljäsosasta yli puoleen. Andre sentralstimulerende midler enn kokain rapporteressjelden som den primære årsaken til deltakelse inarkotikabehandling, bortsett fra i Den tsjekkiske republikk,Finland og Sverige, hvor mellom en firedel og overhalvparten av det totale, primære behandlingsbehovet Tšekissämetamfetamiini on pääongelmana yli 50 prosentilla hoitoonhakeutuneista asiakkaista. Under 8% av klientene som søker behandling forkokainbruk rapporterte injeksjonsbruk som den vanligstebruksmåten. Kaavio 22: Heroiinin, kokaiinin ja muiden piristeidenkäyttötapojen jakautuminen avohoitopotilailla 2000–2002 Figur 22: Fordeling av bruksmåte for heroin, kokain og andresentralstimulerende midler blant deltakere i polikliniskebehandlingstiltak:2000–2002 Muut piristeet Andre sentralstimulerende midler Polttaminen/sisäänhengitys Syöminen/juominen Røykes/inhaleres Spises/drikkes Tietoja on saatavilla seuraavista maista: DK, DE, EL, ES, IE, NL, FI, SE ja UK(Irlannista ei ole saatavilla vuoden 2002 tietoja).Tässä on perusluvut kokonaismääristä käyttötavoista annetun ilmoituksenmukaan.Reitoxin kansalliset raportit (2001, 2002, 2003); TDI-tiedot (2000, 2001,2002) avohoitokeskuksista. Merknader:Data tilgjengelig for DK, DE, EL, ES, IE, NL, FI, SE og UK (Irland haddeikke data for 2002 tilgjengelig).Basistall for samlet antall som rapporterer om bruksmåte, er vist.Kilder:Nasjonale Reitoxrapporter (2001, 2002, 2003); TDI-data (2000, 2001,2002) fra polikliniske behandlingstiltak. Luku 8Rikollisuuteen ja vankiloihin liittyvät kysymykset Kapittel 8Kriminalitet og fengsling Huumeisiin liittyvä rikollisuus voidaan jakaa neljäänseuraavaan pääryhmään: Narkotikarelatert kriminalitet kan sies å omfatte følgendefire kategorier: Psykofarmakologiset rikokset: psykoaktiivisten aineidenvaikutuksen alaisena tehdyt rikokset. Økningene var spesielt markerte (fordobling eller mer) i Den tsjekkiske republikk, Estland, Litauen, Ungarn, Polen,Slovenia og Norge. Vuosina 1997–2002 huumerikoksista tehdyt ”ilmoitukset”lisääntyivät useimmissa EU-maissa. Antall ‘anmeldelser’ for brudd pånarkotikalovgivningen sank imidlertid i 2001 og 2002 i Järjestelmällisesti toteutetut rikokset: laittomienhuumemarkkinoiden toiminnan yhteydessä osanalaittomien huumausaineiden levitystä ja toimitusta tehdytrikokset. Systemiske forbrytelser: forbrytelser begått innenforrammen av det illegale narkotikamarkedet som et ledd iden illegale distribusjonen og tilførselen av narkotika. Tiedot kolmesta ensin mainitusta rikosten ryhmästä ovat EU:ssa harvinaisia. I de fleste medlemsstatene i EU er de fleste anmeldte bruddpå narkotikalovgivningen relatert til bruk eller besittelse forbruk av narkotika(129), og varierer fra 52% av alle bruddpå narkotikalovgivningen i Finland til 90% i Østerrike. Jos tietoja on, ne saadaan paikallisistaad hoc-tutkimuksista, joita ei yleensä tehdärutiininomaisesti ja joista on vaikea tehdä päätelmiä. IDen tsjekkiske republikk er 90% av alle anmeldte brudd pånarkotikalovgivningen relatert til langing eller smugling,mens i Italia og Spania – der bruk og besittelse for bruk avnarkotika ikke er forbrytelser – alle narkotikaforbrytelser errelatert til omsetning eller smugling. I Luxembourg, Portugal og Norge(130 52prosentin osuudesta kaikista huumerikoksista Itävallan90 prosenttiin. ) er nå de fleste narkotikalovbruddene relatert til både bruk/omsetning og smugling av narkotika. Tšekissä 90 prosenttia tilastoiduistahuumerikoksista liittyy kauppaan tai salakuljetukseen, kuntaas Italiassa ja Espanjassa – missä huumeiden käyttö jahallussapito käyttöä varten eivät ole rikoksia – kaikkihuumerikokset liittyvät kauppaan tai salakuljetukseen.Luxemburgissa, Portugalissa ja Norjassa (130) useimmatrikokset liittyvät sekä huumeiden käyttöön/kauppaan ettäsalakuljetukseen. Det finnes lite data i EU om de tre første kategorieneforbrytelser, og de som finnes, kommer fra lokale ad hocstudier som vanligvis ikke utføres rutinemessig, ogsom det er vanskelig å ekstrapolere fra. Portugalia lukuun ottamatta kaikissa maissa, joista saatiintietoa, huumeiden käyttöön tai hallussapitoon käyttöävarten liittyvien rikosten osuus kaikista huumerikoksista nousi vuosina 1997–2002 (131). I alle land som har lagt fram data, unntatt Portugal, harandelen av alle registrerte narkotikalovbrudd som errelatert til bruk/besittelse for bruk av narkotika, økt i femårsperioden 1997–2002(131). Nousu oli yleensä hidasta, mutta selviä noususuuntauksia havaittiin Belgiassa,Luxemburgissa ja Sloveniassa. Selv om økningen generelt var langsom, hadde Belgia, Luxembourg og Slovenia en langt klarere oppadgående trend. Portugalissa käyttörikostenosuus alkoi laskea vuonna 2000, vuotta ennen kuinhuumeiden käytöltä ja hallussapidolta käyttöä varten Det sammegjaldt for Irland fram til 2001. I Portugal begynte andelenbruksrelaterte lovbrudd å synke i 2000, ett år før brukogbesittelse for bruk av narkotika ble avkriminalisert ”Ilmoitukset” (126) huumerikoksista (kuten käytöstä,hallussapidosta, kaupasta ja salakuljetuksesta) heijastelevatpaitsi kansallisen lainsäädännön eroja myös lainsoveltamisen ja täytäntöönpanon eroja sekärikosoikeusviranomaisten erilaisia painopisteitä javoimavaroja tietyissä rikoksissa. ‘Anmeldelser’(126) for brudd på narkotikalovgivningen(bruk, besittelse, omsetning, smugling osv.) gjenspeiler ikkebare forskjeller i nasjonal lovgivning, men også i hvordanloven anvendes og håndheves, og hvordan bestemtekategorier forbrytelser prioriteres av rettsvesenet og hvilkeressurser som blir bevilget. Myös huumerikoksiakoskevissa tietojärjestelmissä on huomattavia eroja maidenvälillä, varsinkin ilmoitus- ja kirjaamiskäytännöissä eli siinä,mitä niihin kirjataan ja milloin ja miten tiedot kirjataan. Dessuten variererinformasjonssystemene om brudd på narkotikalovningenganske mye mellom statene, særlig når det gjelder rutinenefor anmeldelse og registrering, f.eks. hva som blir registrerthvor og når. poistettiin rangaistavuus (heinäkuussa 2001) (132). I de fleste medlemsstatene er cannabis det illegalerusmiddelet som oftest er involvert i anmeldtenarkotikalovbrudd(Tabell 4). Tarkat määritelmät maittain: ks. huumerikoksista tehtyjen ”ilmoitusten” määritelmien menetelmiä koskevat huomautukset vuoden 2004Tilastotiedotteessa. For en nøyaktig definisjon for hvert land, se metodeopplysninger om definisjoner på‘anmeldelser’ for narkotikalovbrudd i Statistiske opplysninger 2004. (Vuosiraporteissa käytettiin termiä ”pidätykset” vuoteen 2001 saakka.))Huumerikoksista tehtyjen ”ilmoitusten” väheneminen Portugalissa johtuu siitä, että huumeiden käytöltä ja hallussapidolta käyttöä varten poistettiinrangaistavuus heinäkuussa 2001.)Huumerikoksista tehtyjen ”ilmoitusten” väheneminen Virossa johtuu toistuvan huumeidenkäytön ja pienten, henkilökohtaisesti käytettävien huumemäärienhallussapidon dekriminalisoinnista syyskuussa 2002.)Ks. (Tidligere årsrapporter har inntil 2001 brukt begrepet ‘arrestasjoner’.))Nedgangen i antall ‘anmeldelser’ for brudd på narkotikalovgivningen i Portugal skyldes avkriminaliseringen i juli 2001 av bruk/besittelse for bruk avnarkotika.)Nedgangen i ‘anmeldelser’ for brudd på narkotikalovgivningen i Estland skyldes avkriminaliseringen i september 2002 av gjentatt narkotikabruk og avbesittelse av små mengder narkotika til personlig bruk.)Se Narkotikarelatert kriminalitet_Tbl 2 i Statistiske opplysninger 2004.)Norge skiller ikke mellom ‘narkotikaomsetning/smugling’ alene og ‘bruk/omsetning og smugling’. DRCrime_Tbl 2 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa.)Norjassa ei eroteta toisistaan ”huumeiden kauppaa/salakuljetusta” ja ”huumeiden käyttöä / kauppaa ja salakuljetusta”. Loput huumerikokset liittyvätyksistään ”huumeiden käyttöön”.)Ks. Øvrige brudd på narkotikalovgivningen er knyttet til‘narkotikabruk’ alene.)Se Narkotikarelatert kriminalitet_Tbl 4 i Statistiske opplysninger 2004.)Loven om avkriminalisering av bruk og besittelse for bruk av narkotika ble vedtatt i november 2000 og trådte i kraft i juli 2001. Luku 8: Rikollisuuteen ja vankiloihin liittyvät kysymykset Kapittel 8: Kriminalitet og fengsling Taulukko 4: Yleisin huume EU-maissa ja Norjassa ”raporteissa” huumerikoksista Tabell 4: Narkotisk stoff som oftest er involvert i ‘anmeldte’ brudd på narkotikalovgivningen i EU-landene og Norge til 87% (Frankrike) av alle brudd på narkotikalovgivningen.Heroin er det stoffet som oftest er involvert i Litauen og Luxembourg, hvor det utgjør henholdsvis 15% og 51% avalle narkotikalovbrudd, mens antallet lovbrudd som involverer ‘tunge stoffer’(133 Itävallassa kannabikseen liittyvien rikosten osuuskaikista huumerikoksista kasvoi vuoteen 1999 saakka mutta on sittemmin ollut laskussa (134). I samme periode har andelen heroinrelaterte lovbrudd gått Luxemburgia ja Unkaria, missä suuntaus oli laskeva (138 Rusmiddelbrukere og fengsel Huumeidenkäyttäjät ja vankila Rusmiddelbrukere i fengsel Rutiininomaisesti kerätyt kansalliset tiedot vankienhuumeidenkäytöstä ja huumeiden käyttötavoista ovatharvinaisia. Nasjonale rutinemessige data om type og mønster forrusmiddelbruk blant innsatte er mangelvare. Iso osa EU:ssa saatavilla olevista tiedoistaperustuu paikallisen tason ad hoc-tutkimuksiin, joissavankiotokset ovat kooltaan ja valintaprosesseiltaanvaihtelevia. Mange avdataene som er tilgjengelige i EU, kommer fra ad hocstudier utført lokalt blant et utvalg av innsatte som variererbetraktelig i størrelse og anvendte utvalgsprosesser. Tutkitut vankilat eivät myöskään aina edustakoko vankilajärjestelmää, ja toistotutkimusten puuttuminenestää suuntausten analysoinnin useimmissa maissa.Päätelmien teko on näistä syistä hyvin vaikeaa. Deinnsatte som deltar i studiene er heller ikke alltidrepresentative for fengselsbefolkningen som helhet, ogmangel på oppfølgingsstudier gjør at trendene i de flesteland ikke kan analyseres. Disse faktorene gjørekstrapolering av resultatene svært vanskelig. Tarkat määritelmät kunkin maan osalta esitetään ”ilmoitettujen” huumerikosten määritelmiä koskevissa metodologisissa huomautuksissa vuoden 2004 Tilastotiedotteessa.tietoja ei ole saatavilla.Kaikkien mainittujen huumeiden joukossa (yksin tai ei).Tärkeimpien huumeiden joukossa.Kaikkien huumeittain jaoteltujen rikosten joukossa (joitakin rikoksia ei olejaoteltu huumeittain).Huumekauppaa / huumeiden salakuljetusta koskevien rikosten joukossa(sillä huumeiden käyttöä/hallussapitoa ei ole kriminalisoitu).”Heroiinista” annetut tiedot koskevat ”kovia huumeita” (määritelty huumeiksi, jotka aiheuttavat kohtuuttomia kansanterveydellisiä riskejä; koviahuumeita ovat esimerkiksi heroiini, kokaiini, ekstaasi, LSD). (7) Kilde: opplysninger 2004.mangler data.Av alle narkotiske stoffer som er nevnt (alene eller ikke).Av hovedrusmidler.Av alle lovbrudd, etter stoff (noen lovbrudd mangler fordeling på stoff).Av lovbrudd knyttet til salg/handel (siden lovbrudd som gjelderbruk/besittelse til eget bruk ikke betraktes som forbrytelse).Data under ‘heroin’ viser til ‘tunge stoffer’ (definert som rusmidlersom utgjør en uakseptabel risiko for folkehelsen, som heroin, kokain,ecstasy, LSD). Joihinkinrikoksiin liittyy sekä kannabista että ”kovia huumeita”, eikä niitä olesisällytetty näihin tietoihin, ja siksi loppusumma on alle 100 prosenttia.Osuus on aliarvioitu, sillä se koskee rikoksia, joihin liittyy vain yksihuume, kuten ainoastaan kannabis (siihen eivät sisälly rikokset, joihinliittyy sekä ”kannabista että muita huumeita”).Niiden henkilöiden joukossa, joille syyttäjä on määrännyt hallinnollisensakon tai jotka tuomioistuin on tuominnut.Kansalliset seurantakeskukset. En del lovbrudd omfatter både cannabis og ‘tungestoffer’ og er ikke medregnet her, noe som forklarer hvorfor summenblir under 100 %.Denne andelen er undervurdert ettersom den representerer lovbruddfor ett enkelt narkotisk stoff, f.eks. lovbrudd som bare gjelder cannabis(den omfatter ikke lovbrudd som omfatter ‘cannabis + annet (andre)narkotisk(e) stoff(er)’).Av personer som har fått forenklet forelegg eller er straffedømt.Nasjonale kontaktpunkter. Muuhun väestöön verrattuna huumeidenkäyttäjät ovatyliedustettuina vankiloissa. Ainakin kerran huumeitakäyttäneiden vankien osuus vaihtelee paljon, 22 prosentista86 prosenttiin, vankiloiden, säilöönottokeskusten ja maiden Sammenlignet med befolkningen generelt ernarkotikabrukerne overrepresentert i fengselsbefolkningen.Livstidsprevalens av narkotikabruk blant innsatte varierermye, fra 22% til 86%, mellom fengselspopulasjoner, Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa välillä (139 Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge anstalter og land(139 Kuten väestössä yleensä, myös vankiloissa kannabis on yleisimmin mainittu laiton huume, silläkannabista on käyttänyt ainakin kerran 11–86 prosenttiavangeista. cannabis det illegale rusmiddelet som oftest rapporteres,med en livstidsprevalens blant innsatte på mellom 11% og86%. Kokaiinia (ja crackia) on käyttänyt ainakinkerran 5–57 prosenttia ja heroiinia 5–66 prosenttiavangeista. Livstidsprevalens blant innsatte av bruk av kokain (ogcrack) er 5–57% og av heroin 5–66%. Ennen vuotta 2006 terveydenhoidosta kaikissaei-yksityisissä vankiloissa Englannissa tulee julkisenterveydenhuoltojärjestelmän osa(142). Infeksjonssykdommer i fengsler og forebygging av disse vankilaan joutumista (140 I EU varierer forekomsten av bruk eller avhengighet av narkotika før fengslingen mellom 8% og 73%(140 Tartuntataudit vankiloissa ja niiden ehkäiseminen Fengsler: en utfordring for folkehelsen Yleensä 15–50 prosenttia vangeista on käyttänyt huumeitasuonensisäisesti ainakin kerran. Tutkimuksissa luku kuitenkinvaihtelee vain 1 prosentista peräti 69 prosenttiin. Livstidsprevalens for injeksjonsbruk av narkotika blantinnsatte rapporteres generelt til å ligge mellom 15% og50%, men noen studier rapporterer om verdier så lave som1% eller så høye som 69%. Kun vertailukelpoisia tietoja on saatavilla, niiden mukaaninjektiokäyttö on nuorilla rikoksentekijöillä vähäisempääkuin aikuisilla ja vangeista naisilla yleisempää kuin miehillä(143). Der det foreligger sammenlignbare data, viser disse atsprøytebruk er mindre sannsynlig blant unge lovbrytere ennblant eldre, og at det er mer sannsynlig at kvinnelige innsatte bruker sprøyte enn menn(143). Bird ja Rotily (2002) ovat todenneet usean Basert på flere studier i EU har Bird og Rotily (2002) vist at omkring entredel av alle voksne mannlige innsatte er sprøytebrukere.Tilgjengelige data basert på kontaktpunktene i Reitox-nettet viser at mellom 0,2% og 34% av de innsatte(144) har Vaikka jotkut vangit voivat pitää vankeusaikaamahdollisuutena käsitellä huumeongelmaansa, se saattaaolla käytännössä vaikeaa (Long et al., 2004). Selv om en del innsatte kan betrakte fengslingen som enmulighet til å gripe fatt i stoffproblemet, kan dette værevanskelig å gjennomføre i praksis (Long et al., 2004). Suurin osahuumeidenkäyttäjistä vähentää huumeidenkäyttöä tailopettaa sen vankilaan jouduttuaan. Defleste reduserer eller holder opp med narkotikabruken nårde fengsles. Jotkut vangit kuitenkinjatkavat huumeidenkäyttöä, ja toiset taas aloittavat käytönvasta vankilassa. Noen fortsetter imidlertid i det sammemønsteret, mens andre igjen begynner å bruke narkotika ifengselet. Saatavilla olevien tutkimusten mukaan8–60 prosenttia vangeista on käyttänyt huumeitavankilassa, ja 10–36 prosenttia käyttää huumeitasäännöllisesti (141). Tilgjengelige studier viser at mellom 8% og 60%av de innsatte rapporterer å ha brukt narkotika i løpet avfengslingstiden, og 10–36% rapporterer om regelmessigbruk av narkotika(141). EU:ssa tehdyn tutkimuksen perusteella, että noin kolmannesaikuisista miesvangeista käyttää huumeita suonensisäisesti.Reitoxin seurantakeskusten tietojen mukaan injisert narkotika i løpet av fengselsoppholdet. Dette reiserspørsmålet om fengselsbefolkningens tilgang til steriltsprøyteutstyr og hygienisk praksis for sprøytedeling, samtpotensialet for spredning av smittsomme sykdommer dersomman ikke griper fatt i disse problemene. 0,2–34prosenttia vangeista (144) on käyttänyt huumeita suonensisäisesti vankeusaikana. Disse problemeneer vanskelige å løse. Vankiloissa onkinedistettävä steriilien injektiovälineiden saatavuutta jahygieenistä yhteiskäyttöä, jotta tartuntataudit eivät leviäisi. Dette kan ses i Irland, der det er fåtegn til forbedring til tross for at fengselsmyndigheter oghelsepersonell har prøvd å forbedre narkotikabrukernestilgang til behandling og helsetjenester. Vankilat ovat erittäin riskialtis ympäristö tartuntatautienleviämiselle. Fengslene er et miljø med høy risiko for spredning av slikesykdommer. Tartuntatauteja on pystytty vähentämäänsellaisilla käytännöillä kuin sukupuolitautien hoito jakondomien, korvaushoidon, rokotusohjelmien sekä neulojenja ruiskujen vaihtoohjelmien tarjoaminen. Blant de tiltakene som har vist seg å kunneredusere smittsomme sykdommer, er behandling av seksueltoverførte sykdommer og utlevering av kondomer,substitusjonsbehandling, vaksinasjonsprogrammer ogprogrammer for bytting av sprøytespisser og sprøyter. Näitäongelmia on vaikea poistaa. Substitusjonsbehandling tilbys i økende grad i fengslene. IØsterrike, Belgia, Danmark, Spania og Slovenia tilbyssubstitusjonsbehandling i alle fengslene. Belgiassa,Tanskassa, Luxemburgissa ja Norjassa vangit voivat aloittaakorvaushoidon vankilassa ollessaan. Belgia, Danmark,Luxembourg og Norge gir de innsatte mulighet til åpåbegynne substitusjonsbehandling når de sitter inne. Italiassa korvaushoitoaannetaan yleensä tutkintavangeille. IItalia er substitusjonsbehandling vanligvis noe som tilbyspersoner som sitter i varetekt. Useimmissa Saksanosavaltioissa, Alankomaissa, Sloveniassa ja Italian isojenkaupunkien käytössä olevissa vankiloissa voidaan asteittainvähentää korvaushoitoa aina pidättyvyyteen asti.Yhdistyneessä kuningaskunnassa ylläpitohoito on tarkoitettupääasiassa tutkintavangeille tai lyhyen vankeustuomionsaaneille vangeille. Forskrivninger for gradvis åredusere substitusjonsbehandlingen inntil rusfrihet oppnås,blir tilbudt i de fleste tyske delstatene, Nederland, Sloveniaog i fengslene i de store byene i Italia. I Storbritannia ansesvedlikeholdsprogrammer som hensiktsmessige hovedsakeligfor innsatte som sitter i varetekt eller soner korte dommer. Irlannin National Immunisation Committee suosittivuonna2002 erityisesti vangeille tarkoitettua B-hepatiittirokotusjärjestelmää. En konkret plan for hepatitt B-vaksinasjon tilpassetinnsatte ble anbefalt av Irlands National Immunisation Committee i 2002. Se sisältää kolme viikon Den omfatter én injeksjon hver uke itre uker, med en boosterdose etter 12 måneder. Dette Vastuu vankiloiden terveyspalveluista on vähitellensiirtymässä vankeinhoidolta kansalliselleterveydenhuoltojärjestelmälle. Trenden går i retning av at ansvaret forfengselshelsetjenesten overføres fra fengselsmyndighetene tildet nasjonale helsevesenet. Espanjassa on äskettäinsäädetty kansallisen terveydenhuoltojärjestelmänyhtenäisyyttä koskeva laki, ”Ley 16/2003, de 28 de mayo,de cohesión y calidad del Sistema Nacional de Salud”(lakikansallisen terveydenhoitojärjestelmän yhtenäisyydestä),jolla pyritään vastaamaan vankiloiden ja julkistenterveydenhuoltojärjestelmien yhdistämistä koskeviinvaatimuksiin. I Spania ble det nylig vedtatt enlov, ‘Ley 16/2003, de 28 de mayo, de cohesión y calidaddel Sistema Nacional de Salud’ (Lov om sammenheng ogkvalitet i den nasjonale helsetjenesten), som tar sikte på åfølge opp kravene om integrering av fengselshelsetjenesteni den offentlige helsetjenesten. Virossa oikeusministeriö yhteistyössäsosiaaliministeriön kanssa pyrkii sisällyttämään vankiloidenterveydenhoidon yleiseen terveydenhuoltojärjestelmäänvuoteen 2006 mennessä. I Estland tar Justisdepartementet i samarbeid med Sosialdepartementetsikte på å integrere fengselshelsevesenet i det offentligehelsevesenet innen 2006. Ranskassa tällainen vastuu siirrettiinterveysministeriölle jo vuonna 1994. I Frankrike ble ansvaret for detteoverført til Helsedepartementet allerede i 1994. Italiassa paikalliset I Italia harden lokale helsetjenesten vært ansvarlig for pleie ogbehandling av de innsatte siden 2000. Luku 8: Rikollisuuteen ja vankiloihin liittyvät kysymykset välein tehtävää rokotusta ja 12 kuukauden kuluttuaannettavan tehosterokotteen, ja rokotussuoja on13kuukauden kuluttua 99 prosenttia (Zuckerman, 2003). Kapittel 8: Kriminalitet og fengsling vaksinasjonsprogrammet gir 99% beskyttelse etter13måneder (Zuckerman, 2003). Muissa EU-maissa, joissa on roomalaisgermaaninen järjestelmä, ei varsinaisesti olehuumetuomioistuimia, mutta niissä on kehitettysamantapaisia aloitteita. I andre EU-land som har en sivillovbok,eksisterer narkotikadomstoler strengt tatt ikke, men lignendeinitiativer har vokst fram. On tehty katsaus 14:stä neulojen ja ruiskujen vaihtoohjelmien vaikuttavuutta vankilaympäristöissä selvittäneestäkansainvälisestä tutkimuksesta. Siinä tällaiset ohjelmattodettiin hyödyllisiksi, sillä ne vähentävät paitsiriskikäyttäytymistä myös veren välityksellä tarttuvien virustenleviämistä, eikä niistä ole ollut kielteisiä seurauksia, kutenpistohaavoihin liittyviä vahinkoja tai neulojen tahallistakäyttämistä aseena vankilan henkilökuntaa tai muitavankeja vastaan (Dolan et al., 2003). En gjennomgang av 14 internasjonale studier somundersøker effektiviteten av sprøytespiss/sprøytebytteprogrammer i fengselsmiljø, konkluderer medat slike programmer er gjennomførbare og fører til enreduksjon i både høyrisikoatferd og overføring avblodbårne vira uten noen negative konsekvenser som f.eks.tilfeldige stikkskader eller overlagt bruk av nålespisser somvåpen mot fengselspersonell eller andre innsatte (Dolan etal., 2003). Vuonna 2002neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmia oli27rangaistuslaitoksessa Espanjassa, ja niissä jaettiin12970ruiskua ilman yhtäkään ilmoitettua vaaratilannetta. I løpet av 2002 ble sprøytespiss/sprøytebytteprogrammer innført i 27 straffeanstalter i Spania, og 12970 sprøyter ble delt ut uten at det blerapportert om noen skader. Saksassa Baden-Württembergin osavaltiossa käynnistettiinvuonna 2003 huumetuomioistuimia muistuttava hankenuorisorikollisille (Way out) kolmen tuomiopiirin poliisin,yleisen syyttäjän, tuomareiden, ehdonalais- jahuumeneuvontayksiköiden sekä keskeisten sidosryhmienyhteistyönä (Baudis, 2004). I den tyske delstaten Baden-Wurttemberg ble det i 2003iverksatt et prosjekt for unge lovbrytere (Way out), som harlikhetstrekk med narkotikadomstolene. Vastaavasti Milanon ”Hoitokannattaa” -ohjelmassa keskustuomioistuin tekee tiivistäyhteistyötä paikallisten riippuvuusyksiköiden jaterveyspalvelujen kanssa. Prosjektet er resultatav en allianse mellom politi og påtalemyndighet, dommere,organer innen kriminalomsorgen og rusmiddelrådgivningensamt nøkkelpersoner i tre domstolsdistrikter (Baudis, 2004).I Milano drives et lignende program, ‘Å bli frisk erinnsatsen verdt’, som involverer den sentrale domstolen inært samarbeid med den lokale rusmiddel- oghelsetjenesten. Her blir rusmiddelavhengige lovbryterehenvist til behandling samme dag som de domfelles. Dublinin huumetuomioistuimen arvioinnissa (Farrell, 2000)todettiin, että oli vahvaa näyttöä siitä, ettähuumetuomioistuimesta tulisi säästöä oikeusjärjestelmälleajan mittaan. Evalueringen av narkotikadomstolen i Dublin (Farrell, 2002)konkluderte med at det forelå sterke indikasjoner på atnarkotikadomstolen over tid ville gi kostnadsbesparelser forstrafferettssystemet. Oikeusministeriö on laajentanuthuumetuomioistuimen toimivaltaan kuuluvaa Dublininaluetta. Det irske justisdepartementet har utvidetdet området i Dublin som narkotikadomstolen harjurisdiksjon over. Espanjassa neulojen ja ruiskujen vaihto on mahdollista yhäuseammassa vankilassa, mutta tällaiset ohjelmat onlopetettu Saksassa Hampurin ja Ala-Saksin osavaltioissa(Stöver ja Nelles, 2003). Selv om et økende antall fengsler i Spania oppretterordninger for sprøytespiss-/sprøytebytting, har slikeprogrammer blitt nedlagt i de tyske delstatene Hamburg og Niedersachsen (Stöver og Nelles, 2003). Yhdessä saksalaisessanaisvankilassa (Berliinissä) on silti vielä neulojen jaruiskujen vaihto-ohjelma (Weilandt, henkilökohtainentiedonanto, 2004). Det er likevelfortsatt et sprøytespiss-/sprøytebytteprogram i gang i etkvinnefengsel i Tyskland (Berlin) (Weilandt, personligmeddelelse, 2004). Josefstadtin vankilassa Wienissävalmistellaan koehanketta, ja Luxemburgissa vankiloissaoleville narkomaaneille aiotaan tarjota injektiovälineitäterveydenhoito-ohjelmassa (145). I Josefstadt-fengslet i Wien er etpilotprosjekt under forberedelse, og i Luxembourg er detplanlagt å skaffe sprøyteutstyr for narkotikaavhengige ifengsel innenfor rammen av helseprogrammet(145). Vankilan vaihtoehdot huumeita käyttävillerikoksentekijöille Alternativer til fengsling fornarkotikalovbrytere Pompidou-ryhmä teki vuonna 2003 arvioinninkansainvälisten huumetuomioistuinten kehityksestä ja niidenvaikuttavuudesta. Siinä todettiin, että terapeuttisenhuumetuomioistuimen perustamisen olisi lähdettävätodetusta tarpeesta ja että siihen tarvitaan poliittista tukea,viranomaisten yhteistyömekanismeja sekä asianmukaistarakenteellista tai taloudellista tukea vähintään viideksivuodeksi (Moyle, 2003). En gjennomgang som Pompidou-gruppen gjennomførte i2003 av narkotikadomstolenes utvikling og effektivitet,konkluderte med at innføring av en terapeutisknarkotikadomstol bør være basert på et påvist behov og vilkreve politisk støtte, mekanismer for samhandling mellomorganer og tilstrekkelig strukturell/økonomisk støtte for etgarantert tidsrom på minst fem år (Moyle, 2003). Vankilan vaihtoehtoja käsitellään erityiskysymyksenä ensivuoden vuosiraportissa, jossa annetaan kattava jayksityiskohtainen yleiskuva tällaisista toimenpiteistä EU:ssa.Tämänvuotisessa vuosiraportissa käsitellään siksihuumeidenkäyttäjien vaihtoehtoisten rangaistusten tiettyäosa-aluetta. Alternativer til fengsling vil bli emnet for ett av de utvalgteaspekter i neste års rapport, der det vil bli gitt en grundigog detaljert oversikt over slike tiltak i EU. Årsrapporten for iår vil derfor ta opp et konkret aspekt ved alternative strafferfor narkotikabrukere. Uusia aloitteita: huumetuomioistuimet sekä sovitteluuhrin ja rikoksentekijän välillä Initiativer på trappene: narkotikadomstolerogmekling mellom offer og lovbryter Korjaavaa oikeutta käytetään yhä enemmän muiden kuinväkivaltarikollisten rikosoikeudenkäyntien nopeuttamiseen(heissä on erittäin paljon huumeidenkäyttäjiä). En rettspraksis med vekt på rehabilitering blir i økendegrad anvendt for å framskynde rettssystemets behandling avikke-voldelige lovbrytere (narkotikabrukere er sterktrepresentert blant disse). On yleisenedun mukaista vähentää rikeasioiden käsittelykustannuksiaylikuormitetuissa rikosoikeusjärjestelmissä. Dette er i tråd med allmennehensyn ettersom det vil redusere utgiftene til behandlingenav mindre alvorlige lovbrudd i overbelastedestrafferettssystemer. Yksimerkittävimmistä uutuuksista on tuomioistuinten ulkopuolellatapahtuva sovittelu. Tällä järjestelmällä pyritäänratkaisemaan uhrien ja rikoksentekijöiden välisiä riitojasekä selvittämään kiistat rikosoikeudenkäyntien yhteydessä. Et av de viktigste utviklingstrekkene erutenomrettslig mekling, som tar sikte på å løse tvistermellom ofre og lovbrytere og bilegge konflikter i forbindelsemed straffesaker. Huumetuomioistuimet kuuluvat uusiin rakenteisiin, joitajoissakin maissa on kehitetty muihin kuin väkivaltarikoksiinsyyllistyneitä huumeidenkäyttäjiä varten. Narkotikadomstoler er ledd i nye strukturer som noen landhar utviklet for å behandle narkotikabrukere som har begåttikke-voldelige lovbrudd. Niissä tuomiotalykätään, ja prosessissa on mukana henkilöitä, jotka eivätperinteisesti ole osallistuneet huumehoitoon (tuomari,syyttäjä ja muut lainvalvontaviranomaiset). Disse domstolene kan utsettedommen og trekke inn personer (dommer, aktor, annetpersonell i rettsvesenet) som tradisjonelt ikke har værtinvolvert i prosessen. Tarkoituksena onestää rikoksentekijää palaamasta rikosoikeusjärjestelmäänja jatkamasta huumeidenkäyttöä hoidon jarikosoikeusjärjestelmän painostuksen avulla. Tanken er å avholde lovbryteren fra åkomme tilbake til det strafferettslige systemet ognarkotikabruken ved hjelp av behandling og det press somstrafferettssystemet utøver. Alankomaissa poliisi antaa 12–18-vuotiaille ensikertalaisillemahdollisuuden rikoksen sovitteluun. I Nederland gir politiet førstegangslovbrytere mellom 12 og18 år mulighet til å gjøre opp for sine lovbrudd gjennommekling. Tšekissä perustettiinvuonna 2000 ehdonalais- ja sovitteluyksikkö, jonkapääkohteena ovat nuoret ja huumeidenkäyttäjät. I Den tsjekkiske republikk ble det opprettet enprøvetids- og meklingstjeneste i 2000 med ungdom ognarkotikabrukere som viktigste målgruppe. Vuonna2002 se kirjasi 29291 tapausta, joista 765 liittyihuumerikoksiin. Det ble registrert29 291 saker i 2002, og 765 av disse gjaldtnarkotikarelaterte lovbrudd. )Ks. taulukko 11 OL: Huumeidenkäyttäjille tarkoitetut sosiaali- ja terveyspalvelut EU:n vankiloissa vuonna 2002. )Se tabell 11 OL: Helse- og sosialtjenester rettet mot narkotikabrukere i fengsler i EU i 2002. Erityiskysymys 1Euroopan ”kansallisten huumausainestrategioiden” arviointi Utvalgt aspekt 1Evaluering av ‘nasjonale narkotikastrategier’ i Europa Lähestymistapoja kansallistenhuumausainestrategioiden mittaamiseen miksi toimen tavoitteet saavutetaan tai miksi ne jäävätsaavuttamatta. Metoder for å vurdere nasjonalenarkotikastrategier Monissa maissa on viime aikoina hyväksytty ”kansallinenhuumausainestrategia” (146). Mange land har i den senere tid vedtatt en ‘nasjonalnarkotikastrategi’(146). Tässä osiossa keskitytäännäiden strategioiden arviointia koskeviin suunnitelmiin.Arviointi on nyt ensimmäisen kerran mahdollista Euroopantasolla kansallisten seurantakeskusten tekemän työnansiosta. Her skal vi se på planene forevaluering av disse strategiene, som for første gang nå ermulig i europeisk skala takket være arbeidet som denasjonale kontaktpunktene har satt i gang i år. Tässä työssä on selkiytetty ”kansallistenhuumausainestrategioiden” arviointia koskevia viittauksia,jotka eivät aina ole yksiselitteisiä tai selvärajaisia. Dettearbeidet har bidratt til å klargjøre henvisningene tilevaluering i de ‘nasjonale narkotikastrategiene’, som ikkealltid er like innlysende eller entydige. Syy-yhteyttä ja muita monitahoisia tieteellisiä kysymyksiäkäsitellään arvioinnissa (taulukko 5), jolla tarkoitetaan”arviota julkisen toimenpiteen merkityksestä” (tässätapauksessa kansallisen huumausainestrategianmerkityksestä) ”arviointiperusteiden” (oleellisuus, tehokkuus,vaikutus) ”ja selkeiden standardien” (laatu, määrä)kannalta (määritelmä julkaisussa Euroopan komissio, 1999)ja joka edellyttää yleensä perusteellisia tutkimuksia.Arvioinnissa on siis kaksi osatekijää: 1) laadukkaisiintietoihin perustuvat eli tieteellisin menetelmin (seuranta japerusteelliset tutkimukset) kerätyt todisteet syy-yhteydestä Spørsmålet om årsakssammenheng og andre kompleksevitenskapelige spørsmålsstillinger tas opp gjennomevaluering (Tabell 5), som betyr en ‘vurdering av verdien avet offentlig tiltak’ (i dette tilfellet en nasjonalnarkotikastrategi) ‘med henvisning til kriterier’ (relevans,kostnadseffektivitet, virkning) ‘og eksplisitte standarder’(kvalitet, kvantitet) (definisjon hentet fra Kaavio 23: Arviointiaste ”kansallisissa huumausainestrategioissa” Figur 23: Evalueringsnivå i ‘nasjonale narkotikastrategier’ Euroopan ”kansallisten huumausainestrategioiden”arviointia koskevat toimenpiteet voidaan jakaa kolmeenpäätoimintoon: 1) seuranta eli rutiininomainen tiedonkeruuhuumeilmiöstä ja sitä koskevista toimenpiteistä,2)täytäntöönpanon arviointi eli aloitteidentäytäntöönpanosta ja huumausainestrategiassa osoitettujenvoimavarojen kohdentamisesta saadun lisäarvon arviointisekä 3) vaikutuksen arviointi(jota kutsutaan yleensävaikuttavuuden arvioinniksi) eli arvio tuloksista (lyhyelläaikavälillä) ja vaikutuksista (147) (pitkällä aikavälillä)huumeilmiöön kansallisen huumausainestrategian tuloksena Tiltakene for å evaluere europeiske ‘nasjonalenarkotikastrategier’ kan inndeles i tre hovedaktiviteter:1)kartlegging, dvs. rutineinnsamling av data omnarkotikasituasjonen samt tiltak og intervensjoner;2)evaluering av gjennomføringen, dvs. vurdering avmerverdien som er skapt gjennom initiativer som ergjennomført, og gjennom tildelingen av ressurser somnarkotikastrategien legger opp til; og 3) evaluering avvirkningen(ofte kalt vurdering av effektiviteten), envurdering av resultatene (korttidsvirkningene) ogkonsekvensene(147) (langtidsvirkningene) pånarkotikafenomenet som har funnet sted (i hvert fall delvis)som følge av den nasjonale narkotikastrategien Toimenpiteet Intervensjoner Maat voidaan jakaa kansallisten huumausainestrategioidenarviointia koskevan lähestymistavan perusteella maihin,joissa seurataan huumausainestrategiaa, ja maihin, joissatoteutetaan täytäntöönpanon ja/tai vaikutuksen arviointi. Den største forskjellen landene imellom når det gjeldermetoder for å evaluere nasjonale narkotikastrategier, liggermellom de som kartlegger narkotikastrategien, og de somsatser på en evaluering av gjennomføringen og/ellervirkningen. Seuranta Mitä ovat panokset ja tuotokset? Kartlegging Innsatsfaktorer og resultater Täytäntöönpanon arviointi Onko suunnitelluttoimenpiteettoteutettu ja mikäon niidentulosten arvo? Evaluering av gjennomføringen Er de planlagte tiltakene gjennomført, og hvilken verdi har resultatene? Vaikutuksen arviointi Ovatko toimenpiteet vaikuttaneet huumetilanteeseen? Evaluering av konsekvenser Har tiltakene påvirket narkotikasituasjonen? Termi ”huumausainestrategia” kattaa myös kaikki vastaavanlaiset strategiaan pohjautuvat toimintasuunnitelmat. Begrepet ‘narkotikastrategi’ omfatter også enhver tilsvarende handlingsplansom har sitt utspring i strategien. Seurannan ja arvioinnin käsitteitä ei aina eroteta selvästitoisistaan kansallisissa huumausainestrategioissa, joten ontärkeää tiedostaa niiden ero. I nasjonale narkotikastrategier skjelnes det ikke alltid klartmellom begrepene kartlegging og evaluering, men det erviktig å være oppmerksom på forskjellen. Seuranta on jatkuva jajärjestelmällinen prosessi, jossa saadaan rutiininomaisestimäärällisiä ja laadullisia tietoja huumeilmiöstä ja sen takiatoteutetuista toimenpiteistä. Kartlegging er enkontinuerlig og systematisk prosess som generererrutinemessige kvantitative og kvalitative data omnarkotikafenomenet og intervensjonene som er iverksatt forå håndtere det. Seurannassa ei kuitenkaan yleensäsaada tietoa strategian vaikutuksista tai vastauksia siihen, Kartleggingen kan gi regelmessigtilbakemelding om; gjennomføringen av aktiviteter )Määritelmä on luvussa 1, s. )Definert i kapittel 1, s. 17.)Yksinkertaisuuden vuoksi ilmauksella ”vaikutuksen arviointi” tarkoitetaan tässä sekä tulosten että vaikutusten arviointia. Nämä varsin erilaiset tieteellisettoimenpiteet erotetaan yleensä toisistaan alan kirjallisuudessa.)Kattava arviointi sisältäisi myös tehokkuuden arvioinnin, jossa mitataan karkeasti saatujen tulosten ja vaikutusten kustannuksia. 17.)For enkelhets skyld vil vi her bruke uttrykket ‘evaluering av virkningen’ i betydningen evaluering både av ‘resultater’ og av ‘konsekvenser’, to heltforskjellige vitenskapelige øvelser som relevant litteratur vanligvis skjelner mellom.)En uttømmende evaluering ville også omfatte en vurdering av kostnadseffektivitet, en bred måling av kostnadene ved å oppnå de aktuelle resultatene ogvirkningene. Tätä osa-aluetta koskeviatietoja saatiin kuitenkin vain Espanjasta (ks. jäljempänä). Data om dette aspektet var imidlertid bare tilgjengelig for Spania (se nedenfor). Taulukko 5: Yleisesti käytettävät arviointitermit rakenteellisten toimien arviointimenetelmät Tabell 5: Vanlig brukte begreper innen evaluering (metoder for evaluering av behandlingstiltak av strukturell art) Toimenpiteen arviointi sen kokonaisuudessa Evaluering av en intervensjon i sin fulle bredde Se, missä määrin toimenpiteen logiikka ei ole ristiriitainen/toimenpide ei ole ristiriidassa muiden toimenpiteiden kanssa, joilla on samankaltaisia tavoitteita I hvilken grad intervensjonen ikke inneholder logiske selvmotsigelser/intervensjonen ikke er i strid med andre intervensjoner med lignende målsettinger Se, missä määrin toimenpiteen tavoitteet vastaavat käsiteltäviä tarpeita, ongelmia ja kysymyksiä I hvilken grad en intervensjons målsettinger er relevante for de behov, problemer og problemstillinger den er rettet mot Se, missä määrin myönteiset/kielteiset heijastusvaikutukset muihin talous-, sosiaali- tai ympäristöpolitiikan aloihin maksimoidaan/minimoidaan I hvilken grad intervensjonen medfører en maksimering/minimering av positive/negative konsekvenser på andre økonomiske, sosiale ellermiljøpolitiske områder Se, missä määrin vaikutukset vastaavat käsiteltäviä tarpeita, ongelmia ja kysymyksiä I hvilken grad effektene motsvarer de behov, problemer og problemstillinger intervensjonen var rettet mot Vaikuttavuus Effektivitet Se, missä määrin asetetut tavoitteet saavutetaan I hvilken grad intervensjonen fører til oppnåelse av målsetningen Arviointiväline, jolla mitataan tehokkuutta Evalueringsverktøy for å vurdere intervensjonens kostnadseffektivitet Arviointiväline, jolla mitataan toimenpiteen hyötyjä koko asianomaisen ryhmän näkökulmasta ja toimenpiteen kaikkien seurausten rahallisen arvon pohjalta Evalueringsverktøy for å vurdere fordelene ved intervensjonen fra den samlede målgruppens posisjon i forhold til den pengemessige verdien av allekonsekvenser av intervensjonen Se, mikä on rahoitettu ja saavutettu (tai toteutettu) toimenpiteeseen myönnetyillä varoilla Det som er finansiert og oppnådd (eller konkretisert) ved hjelp av ressursene bevilget til en intervensjon Seuraus toimenpiteen suorille kohteille sen jälkeen, kun ne ovat osallistuneet toimenpiteeseen, tai sen jälkeen, kun julkinen hanke on saatu valmiiksi, taikkavälillinen seuraus muille kohteille, jotka saattavat hyötyä tai kärsiä siitä Den følge intervensjonen får for målgruppen etter at de har deltatt i intervensjonen eller etter at et offentlig tilbud er kommet på plass, eventuelt denindirekte følge intervensjonen får for andre berørte, som kan være vinnere eller tapere politiikan täytäntöönpanon ja tutkittavan ilmiön muutoksenvälillä sekä 2) arvio vaikutuksesta (tämä on lopultayhdistettävä päätöksentekoon). Europakommisjonen, 1999), og som vanligvis kreverdybdestudier for å kunne utføres. Grunnelementet ievaluering er derfor tosidig: 1) bevis, basert på data avgod kvalitet, dvs. data innsamlet ved hjelp av vitenskapeligemetoder (kartlegging og dybdestudier), for at det erårsakssammenheng mellom gjennomføringen av en politikkog en forandring i fenomenet som studeres; og 2) enverdivurdering av virkningen som er oppnådd, som til sluttmå knyttes til beslutningstaking. Käytännössä ”arvioinnin” käsite liittyy erottamattomasti”seurantaan”, mutta vaikka näitä termejä pidetäänsynonyymeina joissakin asiakirjoissa, on syytä pitäämielessä, ettei seuranta merkitse samaa kuin arviointi(seuranta on tosin osa arviointia). I praksis er begrepet ‘evaluering’ uløselig knyttet sammenmed ‘kartlegging’, men selv om noen dokumenterbehandler de to begrepene som synonyme, bør det minnesom at kartlegging ikke er det samme som evaluering (selvom kartlegging så absolutt inngår i evalueringen). kansallinen raportti, s. 67). En av grunnene til dette kan være atekstern evaluering medfører betydelige kostnader (Dentsjekkiske republikks nasjonale rapport, s. 114). Unkarin ja Puolan kansallisissahuumausainestrategioissa on järjestelmä tehtävientoteutumisen seurantaan (Reitoxin kansalliset raportit), mutta Sloveniassa ei ole toistaiseksi tehty arviointia, vaikka uudenkansallisen strategian mukaan ”täytäntöönpanoaarvioidaan säännöllisesti” (Slovenian kansallinen raportti,s.61). I Ungarns og Polens nasjonalenarkotikastrategier foreslås det et system for oppfølging avutførelsen av oppgavene (nasjonale Reitox-rapporter), mens Slovenia ennå ikke har utført noen evaluering selv om dennye nasjonale strategien ‘planlegger regelmessig evalueringav gjennomføringen’ (Slovenias nasjonale rapport, s. Liettuan kansallinen huumausainestrategia (vuosiksi2004–2008) pannaan täytäntöön ”maan taloudellistenmahdollisuuksien mukaisesti” (Liettuan kansallinen raportti,s. 35). 61).ILitauen vil gjennomføringen av den nasjonalenarkotikastrategien (2004–2008) bli iverksatt ‘i forhold tillandets økonomiske ressurser’ (Litauens nasjonale rapport,s. 35). Viron kansallinen huumausainestrategia ”sisältääseurantaa ja arviointia koskevat osatekijät sekä määrittäätulosindikaattorit” (Viron kansallinen raportti, s. 86). Og den nye nasjonale narkotikastrategien i Estland‘omfatter kartleggings- og evalueringskomponenter samtdefinerer prestasjonsindikatorer’ (Estlands nasjonalerapport, s. 86). Yhdistyneessä kuningaskunnassa ajantasaistettu kansallinenhuumeiden vastainen strategia julkaistiin vuonna 2002laajan katsauksen jälkeen, jossa otettiin huomioonnäyttöperusta, mukaan lukien arvioinnit sen kysynnän jatarjonnan tekijöistä. Kansallista huumausainestrategiaa”seurataan”, ”jäljitetään” ja ”tulosjohdetaan”, mutta sitä ei”arvioida” (Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinenraportti, s. 106). I Storbritannia ble ’Den oppdaterte nasjonalenarkotikastrategien’ utgitt i 2002 etter en omfattenderevisjon som innarbeidet evidensgrunnlaget, inkludertevalueringer av tilbuds- og etterspørselskomponentene.Dennasjonale narkotikastrategien blir ‘kartlagt’,‘ettersporet’ og ‘prestasjonsstyrt’, men ikke ‘evaluert’(Storbritannias nasjonale rapporter, s. 106). Norjan uudessa huumausaineita jaalkoholia koskevassa toimintasuunnitelmassa halutaankehittää järjestelmä, jolla mitataan suunnitelmantavoitteiden ja alatavoitteiden saavuttamisastetta (Norjankansallinen raportti, s. 65). I Norge er enav målsetningene i den nye handlingsplanen motrusmiddelproblemer å utvikle et system for å måle i hvilkengrad planens mål og delmål blir oppnådd (Norgesnasjonale rapport, s. 65). Tšekin vuosien 2001–2004kansallisessa huumausainepoliittisessa strategiassamääritetään päämäärät, tavoitteet, pyrkimykset,onnistumisen indikaattorit ja tehokkuuden arviointivälineetstrategian kussakin pilarissa. I Den tsjekkiske republikksnasjonale narkotikapolitiske strategi for 2001–2004defineres mål, målsettinger, delmål, suksessindikatorer og Suomessa ja Ruotsissa (Suomen kansallinen raportti,s.113; Ruotsin kansallinen raportti, s. I Finland og Sverige (Finlands nasjonale rapport, s. 113;Sveriges nasjonale rapport, s. 75–76) kansallisissahuumausainestrategioissa painotetaan enemmän strategiantäytäntöönpanon seurantaa kuin sen vaikutuksen arviointia.Ruotsissa vuonna 2002 nimetty huumekoordinaattorivarmistaa, että kansallista toimintasuunnitelmaa seurataan(vuosiraporteissa). 75–76) legger de nasjonalenarkotikastrategiene større vekt på å kartleggegjennomføringen av strategien enn på å evaluerevirkningen av den. Erityiskysymys 1: Euroopan ”kansallisten huumausainestrategioiden” arviointi kolmivuotisessa ohjelmassa edistetään arviointia ehkäisynja sosiaalisen kuntouttamisen alalla. Utvalgt aspekt 1: Evaluering av ‘nasjonale narkotikastrategier’ i Europa nasjonale handlingsplanen følges opp (i årsrapporter).IFinland er det også planlagt forskning for å fastlegge endel normer som narkotikaforvaltningen skal kartlegge ogevaluere sine aktiviteter opp mot. Näyttääkuitenkin siltä, että arvio pikemminkin käsittää tutkimuksensiitä, missä laajuudesta huumestrategia on toteutettu jaonko se täyttänyt strategiset tavoitteensa – ei niinkäänkattavaa arviointia strategian vaikutuksista huumeidenkäyttöön. Den var således i det altvesentlige en vurdering av framdriften som oppnåelsen avoperasjonelle målsettinger skulle vurderes i forhold til.IIrland krever den nasjonale narkotikastrategien ‘enuavhengig evaluering av effektiviteten ved programmetsamlet sett innen utgangen av 2004’ (National Drugs Strategy 2001–2008: Building on Experience,s. Portugalin huumausainestrategian mukaan ontehtävä ”ulkopuolinen riippumaton arviointi sen yleisestä jaalakohtaisesta täytäntöönpanosta” (Portugalin kansallinenraportti, s. 65). I Portugalforutsetter narkotikastrategien ‘en ekstern, uavhengigevaluering av gjennomføringen samlet sett og sektorvis’(Portugals nasjonale rapport, s. 65). Lisäksi toteutetaan sisäinenarviointiprosessi. Det rapporteres ogsåom en intern evalueringsprosess. Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Irlannissa ja Portugalissatehdään arviointi joko kansallisen huumausainestrategiantäytäntöönpanosta tai sen vaikuttavuudesta (taulukko 6).Espanjan ja Kreikan strategioissa viitataan ”vaikuttavuudenarviointiin”. Blant de landene som presenterer en evaluering enten avgjennomføringen av den nasjonale narkotikastrategien ellerav dens effektivitet, er Hellas, Spania, Frankrike, Irland og Portugal. De spanske og greske strategiene viser til’evaluering av effektiviteten’. Espanjan 9-vuotisen kansallisen strategianmukaan yleinen ja alakohtainen täytäntöönpano onarvioitava keskipitkällä aikavälillä, vuosina 2003 ja 2008.Tavoitteena on ”parantaa julkisen politiikan vaikuttavuuttaja tehokkuutta” (Espanjan kansallinen raportti, s. I Spania krever den nasjonale9-årsstrategien en evaluering av gjennomføringen, samletsett og sektorvis etter halvgått løp, i 2003 og i 2008. Måleter ’å gjøre politikken mer effektiv og kostnadseffektiv’(Spanias nasjonale rapport, s. 85)mittaamalla tarjottavan palvelun määrää ja laatua.Vastaavasti Kreikan uudessa huumausaineita koskevassatoimintasuunnitelmassa vuodeksi 2002 viitataantoteutettujen politiikkojen yleisen vaikuttavuudenulkopuoliseen arviointiin, joka saatetaan tehdätulevaisuudessa ja joka perustuu EU:n ja kansainvälisiinindikaattoreihin (Kreikan kansallinen raportti, s. 110). 85) gjennom å målekvantiteten og kvaliteten på tjenestetilbudet. I Hellas pekerden nye handlingsplanen mot narkotika for 2002 likeledespå ekstern evaluering av den samlede effektiviteten avpolitikken som blir ført, noe som kan finne sted i framtiden,på grunnlag av EUs og internasjonale indikatorer (Hellas’nasjonale rapport, s. 110). Muissa maissa (Kypros, Latvia,Malta ja Slovakia sekä Bulgaria, Romania ja Turkki)kansallisten huumausainestrategioiden arviointiin ei oleriittävästi tietoja (eikä strategioita aina edes ole). I Frankrike, Irland og Portugal krever de nasjonale narkotikastrategiene en samlet(149 Arviointi: ”ennakkoarviointi”,”väliarviointi” ja ”jälkiarviointi” ) ogsektorvis evaluering, og i noen tilfeller av effektiviteten (Irlands nasjonalerapport). EU:n toiminnan arviointia koskevassa oppaassa (Euroopankomissio, 2003)arviointien tekemiseen esitetään neljäpääsyytä: 1) ne edistävät toimenpiteiden suunnittelua, 2) ne I de medlemsstatene som strengt tatt ikke har noen‘nasjonal narkotikastrategi’, har samlet evaluering blitt møttmed liten interesse i de senere år, selv i land som har enkultur for evaluering av konkrete narkotikaprosjekter. Ranskan, Irlannin ja Portugalin kansallisissahuumausainestrategioissa vaaditaan kokonaisarviointia(149)ja alakohtaista arviointia, joissakin tapauksissa myösvaikuttavuuden arviointia (Irlannin kansallinen raportti).Saadut tiedot osoittavat kuitenkin, että tähänastisetarvioinnit ovat koskeneet pikemminkintäytäntöönpanoastetta kuin strategian vaikuttavuutta.Ranskassa vuosien 1999–2002 kolmivuotisentoimintasuunnitelman arviointi (jonka Observatoire Françaisdes Drogues et des Toxicomanies (OFDT)toteutti vuodesta2000 vuoteen 2003) sisälsi sekä ”kokonaisarvioinnin” ettäviiden ensisijaisen ohjelman(150) arvioinnin. Arviointi eikoskenut toteutettujen toimenpiteiden vaikutusta yleiseenhuumetilanteeseen. INederland, der forskning, kartlegging og evalueringtradisjonelt har vært et ledd i narkotikapolitikken, tar f.eks.en ny (2002) ‘statlig styringsstrategi’ sikte på å gi offentligeforvaltningsorganer (herunder organer som er involvert ihelsevern og narkotika) retningslinjer for praktiskgjennomføring (Nederlands nasjonale rapport, s. Siinä arvioitiin siis lähinnä etenemistäarvioituihin toiminnallisiin tavoitteisiin nähden. 83–4).Og i Østerrike, der for øvrig den narkotikarelatertekartleggingen er blitt betydelig bedre i de senere år, har Taulukko 6: Joidenkin ”kansallisten huumausainestrategioiden” arvioinnin ominaispiirteitä Tabell 6: Hovedpunkter i evalueringen av en del nasjonale strategier ”Kansallinen huumausainestrategia” ‘Nasjonal narkotikastrategi’ Arvioinnin kohde Evalueringens omfang Arvioinnin tavoite Evalueringens mål Arviointijakso Evalueringens varighet Kansallinen huumausainestrategia 2000–2008 Nasjonal narkotikastrategi, 2000–2008 Täytäntöönpano Gjennomføring Kolmivuotinen suunnitelma huumeiden torjumiseksi ja riippuvuuksien ehkäisemiseksi, 1999–2001 Treårig plan mot narkotika og for forebygging av avhengighet, 1999–2001 Kansallinen strategia huumeiden torjumiseksi 1999; toimintasuunnitelma 2000–2004 Nasjonal strategi for bekjempelse av narkotika 1999, Handlingsplan 2000–2004 )Kokonaisarviointi: toimenpiteen arviointi kokonaisuudessaan (taulukko 5).)1) Terveydellisiä ja oikeudellisia tavoitteita koskevat alueelliset sopimukset, 2) ammatillista koulutusta koskeva ministeriöiden välinen politiikka, 3) alueellisetperiaateohjelmat huumeriippuvuuden ehkäisemiseksi, 4) erityisyksiköiden kenttätyökokeilut yleisen hoidon antamiseksi henkilöille, joilla ilmeneeriippuvuuskäyttäytymistä, sekä 5) riskejä vähentävät ohjelmat Pariisin 18. kaupunginosassa. )Samlet evaluering: evaluering av en intervensjon i sin fulle bredde (Tabell 5).)1) De regionale avtalene om målsettinger innen helse og justis, 2) den interdepartementale politikken for opplæring av fagpersonell, 3) regionaleprogrammer for forebygging av rusmiddelavhengighet, 4) forsøk med utekontakter fra spesialiserte institusjoner for å gi generell omsorg til mennesker medrusatferd, og 5) risikoreduserende programmer i 18. arrondissement i Paris. Kaavio 24: Arviointi syklisenä prosessina parantavat toimenpiteiden laatua, 3) ne helpottavatvoimavarojen tehokasta kohdentamista (eli tehokkuus) ja 4) Det kan imidlertid forventes at nåren narkotikastrategi avløses av en ny, vil ex-ante- og ex-post-evalueringer flyte sammen, noe som vil resultere i ensyklisk prosess der sluttresultatene av den første strategienvil gi impulser til den neste strategien (Figur 24). Arviointi(ennakkoarviointi – jälkiarviointi) ne kertovat toimenpiteiden tuloksista (eli vastuuvelvollisuus)Samassa oppaassa kuvataan arvioinnin kolmea vaihetta:ennakkoarviointia, väliarviointia ja jälkiarviointia. I de øvrige landene(Kypros, Latvia, Malta og Slovakia samt i Bulgaria,Romania og Tyrkia) finnes det for lite informasjon til årapportere om evaluering av nasjonale narkotikastrategier(hvis slike i det hele tatt finnes). Täytäntöönpano Strategian toteuttaminen paikan päällä, tulosindikaattoreiden määrittäminen ja tarkastaminen suuntaviivojen ja tavoitteiden vahvistaminen, toimenpiteiden ja tietyllä aikavälillä saavutettavien päämäärienyksityiskohtainen määritteleminen Et annet viktig spørsmål som de ’nasjonalenarkotikastrategiene’ fører med seg, er om de som gjørevalueringen bør være ‘interne’ eller ‘eksterne’ i forhold tilorganisasjonen.Det finnes eksempler på begge deler, oghver type har sine fordeler og ulemper. Ennakkoarviointi tehdään ennen täytäntöönpanoatoiminnan tarpeen arvioimiseksi tai perusrakenteidenluomiseksi. Ennakkoarvioinnista raportoidaan kansallisissahuumausainestrategioissa tarkistusprosesseina niidenparlamentaaristen valiokuntien, valtion toimikuntien taiministeriöiden ohjauksessa, jotka mainitaan useankansallisen huumausainestrategian perustaksi (Belgia,Saksa, Espanja, Irlanti, Portugali, Ruotsi). I retningslinjene for evalueringen av EU-aktiviteter(Europakommisjonen, 2003) pekes det på firehovedgrunner for å gjennomføre evalueringer: 1) bidra tilutformingen av intervensjoner, 2) forbedre kvaliteten påintervensjonen, 3) bidra til en effektiv fordeling avressursene (dvs. kostnadseffektivitet), og 4) rapportere omhva som er oppnådd med intervensjonen (dvs.ansvarlighet). Termi ”huumausainestrategia” kattaa myös kaikki vastaavanlaiset strategiaan pohjautuvat toimintasuunnitelmat. De samme retningslinjene beskriver treevalueringstrinn: ‘ex-ante’ (før), midtveis og ‘ex-post’ (etter). tietolähteisiin. He saattavat kuitenkin puolustellaepäonnistumisia, eivätkä he välttämättä halua tehdäsellaisia huomioita tai ehdottaa sellaisia muutoksia, joitavoitaisiin pitää uhkana organisaatiossa. Interne evaluerere har bedre kjennskap til strukturene ogkommunikasjons-mekanismene, er fortrolig medorganisasjonen og emnet evalueringen gjelder samt har letttilgang til datakildene. Sen sijaanulkopuolisten arvioijien näkemyksen pitäisi olla puolueetonja luotettava, koska he eivät kuulu organisaatioon, muttaheillä voi olla vaikeuksia päästä käsiksi tietolähteisiin, ja hesaattavat pyrkiä miellyttämään asiakasta esittämällä hyviätuloksia. De kan imidlertid være tilbøyelige tilå unnskylde manglende oppfylling av målsettinger og væremindre villige til å gjøre merknader eller foreslå endringersom kan oppfattes som en trussel mot organisasjonen.Eksterne evaluerere vil derimot stå for en mer objektiv ogpålitelig synsvinkel fordi de ikke er involvert iorganisasjonen, men de kan ha større vansker med å fåtilgang til informasjonskilder, og de står i fare for å prøve åtilfredsstille kunden ved å legge fram så gode resultater sommulig. Dessuten er det vanligvis dyrt med eksterneevaluerere. Ulkopuoliset arvioijat ovat myös yleensä kalliita.Arvioinnissa on siis valittava yhtäältä paremmantilannekuvan ja tiedonsaantimahdollisuuden, toisaaltapuolueettomuuden ja asiantuntijuuden välillä. Det må derfor treffes et valg mellom på den eneside en bedre forståelse av situasjonen og muligheten til åoppnå objektivitet i informasjonen, og på den annen sidestørre objektivitet og ekspertise i evalueringen. Näin on tehty Ranskassa, jossa toimintasuunnitelman loppuarvioinnintavoitteena oli tarkistaa toimenpiteitä ja tavoitteita uuttahuumausainesuunnitelmaa varten. De fleste medlemsstatene synes å foretrekke en blandettilnærmingsmåte. Samaa ehdotetaanvuodeksi 2008 Espanjassa, Irlannissa ja Portugalissa. I Irland vil midtveisevalueringen av den Tässäsyklisessä prosessissa aiemman strategian lopputuloksiahyödynnetään tulevassa strategiassa (kaavio 24). Figur 24: Evaluering som en syklisk prosess Toinen ”kansallisissa huumausainestrategioissa” käsiteltäväkeskeinen kysymys liittyy siihen, pitäisikö arvioinnistavastaavien henkilöiden olla organisaation ”sisällä” vai sen”ulkopuolella”. I de spanske, irske og portugisiske ’nasjonalenarkotikastrategiene’ rapporteres midtveisevaluering som etverktøy for å tilpasse intervensjonene og målsettingene‘underveis’. Kummastakin löytyy esimerkkejä jakummassakin on omat etunsa ja haittansa. Metoden med tilpasning ‘underveis’ er ikkebegrenset til land som er i gang med en reellevalueringsprosess. Politiikan yhtenätavoitteena (tavoite nro 11) on tupakoinnin jaalkoholinkäytön vähentäminen, huumeista ja dopingistavapaan yhteiskunnan saavuttaminen sekärahapeliriippuvuuden haittavaikutusten vähentäminen. Gjennomføring Levering av strategien i felten, fastsettelse og kontroll av ytelsesindikatorer fastsette retningslinjer og målsettinger, definere detaljerte tiltak og mål som skal oppnås innenfor et visst tidsrom Sisäisillä arvioijilla on laaja tietämys rakenteista javiestintämekanismeista, he tuntevat hyvin organisaation jaarvioinnin kohteen, ja he pääsevät helposti käsiksi Begrepet ‘narkotikastrategi’ omfatter også enhver tilsvarende handlingsplansom har sitt utspring i strategien. Kaikissa maissa, joissa toteutetaan arviointiprosessi,kansallinen koordinointivirasto vastaa arviointiprosessin Ex-post-evaluering spenner over hele intervensjonsperioden,vanligvis med særlig fokus på intervensjonens endeligeresultater, med sikte på å få fram informasjon som kanvære nyttig for framtidige tiltak. Erityiskysymys 1: Euroopan ”kansallisten huumausainestrategioiden” arviointi analyysia pidetään yleensä merkityksettömänä, ja sesisältyy tutkimustoimiin vain harvoin. Utvalgt aspekt 1: Evaluering av ‘nasjonale narkotikastrategier’ i Europa Arviointia koskevat rajoitukset järjestämisestä ja toteuttamisesta: Ranskassa ministeriöidenvälinen valtuuskunta (MILDT), Espanjassa PNSD,Portugalissa huumausaineiden ja niiden väärinkäytönseurannan laitos (IDT), Irlannissa Drugs Directorate,Ruotsissa huumekoordinaattorin virasto ja ”Belgiassa senvuoden 2001 strategian” mukaan Cellule Drogue, kunhanse aloittaa toimintansa. Eksperter og fagfolk påminner om at for å kunne gjøre envitenskapelig evaluering av en strategi, må målsettingenevære formulert på en klar, entydig, målbar måte og‘generelle’ og ‘operasjonelle målsetninger’ holdes atskilt,men også knyttes sammen. Näiden virastojen sisällähuumausaineiden seurantakeskukset, jotka ovat yleensäsamat kuin Reitoxin kansalliset seurantakeskukset, antavatarviointiin tarvittavat tiedot ja vastaavat joskus myösarvioinnin teknisestä toteutuksesta. ‘Operasjonelle målsettinger’ måi virkeligheten betraktes som en måte å konkretisere‘generelle målsettinger’ på. Deretter bør det fastsettesytelsesindikatorer for å måle i hvilken grad målsettingene eroppfylt. Tavoitteet ja indikaattorit Ennå kan bare noen få nasjonalenarkotikastrategier inkluderes i denne kategorien. Tutkimusyhteisössä myönnetään, että huumepolitiikanvaikuttavuutta on erittäin vaikea määrittää. Asiantuntijat jaammattilaiset varoittavat julkisen politiikan vaikutustenarviointiin liittyvistä vaaroista: siinä on otettava huomioon”aiheen monitahoisuus” sekä ”monenlaiset syy- jaseuraussuhteet”. Kostnadseffektivitet nasjonale narkotikastrategien bli utført i 2005 av eksternekonsulenter under ledelse av en tverrsektoriellstyringsgruppe, i Portugal vil interne medarbeidere ogeksterne konsulenter foreta en evaluering avhandlingsplanen for 2000–2004, og i Frankrike hareksterne evaluerere og medarbeidere ved OFDT stått forulike aspekter av evalueringen av den treårigehandlingsplanen. Syy-yhteyttä huumepolitiikan sekä sentulosten ja vaikutusten välillä voi todellakin olla vaikeahavaita, koska toimenpiteitä ja mitattavia vaikutuksia onpaljon ja koska mahdolliset ulkoiset tekijät (sekoittavat tekijät)voivat vaikuttaa tilanteeseen (esimerkiksi sosioekonomisetolot, alakulttuurit). I Spania gjennomføresmidtveisevalueringen (2004) av medarbeidere i dennasjonale narkotikaplanen (PNSD), mens den greske planenforutsetter ekstern evaluering. Jonkin tutkimuksen mukaanbehavioraaliset ja yhteiskunnalliset tekijät voivat vaikuttaahuumeilmiöön enemmän kuin poliittiset toimenpiteet. I Sverige vil Folkhälsoinstitutetevaluere folkehelsepolitikken gjennom måling av ulikelivsstilsvariabler. En målsetting for politikken (nr. 11) er:’minskat bruk av tobak och alkohol, ett samhälle fritt frånnarkotika och dopning samt minskade skadeverkningar avöverdrivet spelande’. Huumeidenkäytön laittomuus voi myös olla suuri estetiedonkeruussa, joka on välttämätön työkalu kaikissaarviointiprosesseissa. Få nasjonale strategier sier noe særlig om nytte/kostnadsanalyser eller om kostnadseffektivitets-analyser, untatt denspanske strategien, som nevner at evalueringen av dennasjonale strategien også skal forsøke å målekostnadseffektiviteten ved den offisielle politikken. Näin huumeilmiön monet merkittävätosa-alueet voivat jäädä huomaamatta. Selv omoffentlige forvaltninger er opptatt av budsjetter ogkostnader, er det en generell mangel på kunnskaper omtotalkostnadene ved de offentlige intervensjonene pånarkotikaområdet (noe som også ble fastslått i fjoråretsrapport, EONN, 2003b). Huumeidenvastaisten toimenpiteiden arviointi on siis suunniteltavahuolellisesti, ja sen tuloksia on tulkittava varoen. Denne typen analyser blirgenerelt betraktet som marginal og tas med i bare noen fåforskningsaktiviteter. Tutkittujen tietojen perusteella näyttää siltä, että arvioinnillatarkoitetaan ”kansallisissa huumausainestrategioissa”yleensä täytäntöönpanon – edistymisen, saavutusten, jopaepäonnistumisten – mittaamista ja lopulta jonkinlaisenarvion esittämistä siitä, eikä siinä niinkään arvioidavaikutusta yleiseen huumetilanteeseen. Forskerne erkjenner generelt at det er meget vanskelig åfastslå om en narkotikapolitikk er effektiv eller ikke.Eksperter og fagfolk peker advarende på problemeneknyttet til evaluering av virkningene av en offentlig politikk,idet det må tas hensyn til ‘kompleksitetsnivåene’ og en‘mengde årsaks- og virkningssammenhenger’. Tämä on tärkeäpäätelmä. Useimmat maat, joissa on monenvuosikymmenen ajan ollut huumeongelma, ovat nyt valmiita(tai halukkaita) luomaan seurantajärjestelmien avullaperustan huumeilmiön ja omien toimiensa vaikutustenmittaamiselle. Det kan rettog slett være vanskelig å påvise noen årsakssammenhengmellom en narkotikapolitikk og resultatet og virkningen avden på grunn av mangfoldet av intervensjoner og effektersom skal måles samt eventuelle eksterne faktorer(forvirrende faktorer) som påvirker virkeligheten (f.eks.sosioøkonomiske forhold, subkulturer). Huumepolitiikkaa voidaan siis pitäävastuullisempana kuin koskaan, mikä on jo sinänsämerkittävä saavutus. En del forskningtyder på at narkotikafenomener kan avhenge mer avatferds- og samfunnsmessige faktorer enn av politiske tiltak. Muutamassa maassa on menty vielä pitemmälle, sillä neovat ilmoittaneet toteuttavansa seurantajärjestelmienkehittämisen lisäksi ”kansallisen huumausainestrategian”täytäntöönpanon arvioinnin, jolla ne tarkoittavat kokostrategian tai sen osan hyödyllisyyttä arvioivaa tieteellistätutkimusta. Toistaiseksi ei ole kuitenkaan saatu merkkejäkansallisten huumausainestrategioiden vaikutuksentieteellisestä arvioinnista. Dessuten kan narkotikabrukens illegale karakter være etalvorlig hinder for datainnsamlingen, som er et vesentligverktøy i enhver evalueringsprosess, slik at mange viktigeaspekter ved narkotikafenomenet ikke blir identifisert.Evaluering som gjelder intervensjoner på narkotikaområdetmå således gjennomtenkes nøye, og resultatene av den måtolkes med forsiktighet. Vain harvassa kansallisessa strategiassa mainitaankustannus-hyötyanalyysi tai kustannus-vaikuttavuusanalyysi,mutta Espanjan strategiassa todetaan, että kansallisenstrategian arvioinnissa pyritään mittaamaan myös julkisenpolitiikan tehokkuutta. Både internasjonale og’nasjonale narkotikastrategier’ henviser til meget ‘generellemålsetninger’ som f.eks. ‘redusere risikoene fornarkotikabrukere’ eller ‘mål om et rusmiddelfritt samfunn’,eller også til ‘operasjonelle målsettinger’ som f.eks. ‘økeantallet behandlingsplasser’ eller ‘opprette et narkotikasamordningsorgan’. Maissa, joissa on omaksuttu jäsennetty lähestymistapahuumepolitiikkaan eli joissa on kirjallinen, tavoitekeskeinen, De generelle målsettingene er viktige som grunnlag forden nasjonale narkotikapolitikken som identifiserer enretning, men er vanskelige å måle; de operasjonellemålsettingene opplyser at det skal iverksettes kvalitative ogkvantitative tiltak, noe som skulle tilsi at de er lettere åmåle. Kaavio 25: Jäsennetyn huumepolitiikan tärkeimmät ominaispiirteet Dette er en hypotese som selvsagt måbekreftes av ytterligere forskning. ”Huumausainestrategia” kirjallinen,tavoitehakuinen,ajoitettu, kattava yleinen ”kansallinen huumausainestrategia”, keskitettykoordinointimekanismi sekä kansallinen koordinaattori javankka seurantajärjestelmä, on yleensä kehittynytarviointiprosessi (kaavio 25). Dataene som er gjennomgått synes å vise at ‘nasjonalenarkotikastrategier’ vanligvis oppfatter evaluering som det åmåle gjennomføringen – framdrift, resultater, til og medfiaskoer – og deretter foreta en viss vurdering av dette,heller enn å evaluere virkningen på narkotikasituasjonensamlet sett. Dette er en viktig konklusjon. Näyttää siltä, että jäsennettylähestymistapa on paitsi merkki taloudellisesta japoliittisesta sitoutumisesta myös edellytys kansallistahuumausainestrategiaa koskevan arvioinnin kehittämiselle.Tämä hypoteesi pitää vielä vahvistaa lisätutkimuksissa. Noen få land har gått videre og kunngjort at de ikke barevil utvikle kartleggingssystemer, men også foreta enevaluering av gjennomføringen av den ‘nasjonalenarkotikastrategien’, og med dette mener de envitenskapelig studie for å vurdere gode og mindre godesider ved hele eller deler av strategien. Seurantajärjestelmä Kartleggingssystem Keskitetty koordinointi Rutinemessig evaluering Taloudellinenja poliittinensitoutuminen käyttökelpoisetindikaattorit,systematisoidut tiedot,valvottu laatu päätösvalta,vastuuvelvollisuus,johtajuus, tietoihinpääsy, taloudellinenriippumattomuus Økonomiskog politiskforpliktendeengasjement praktiske indikatorer, systematiserte data, kontrollert kvalitet bidra til utforming og kvalitetsforbedring av intervensjonene Rutiiniarviointi auttaasuunnittelemaanja parantamaantoimenpiteitä Sentral koordinering beslutningsmyndighet, ansvarlighet, ledelse, tiltang til informasjon, økonomisk selvstendighet Seurannan ja arvioinnin yleistyminen on lisännyt tietämystähuumeongelmasta EU:n alueella, mikä mahdollistaa tietoonperustuvien päätösten tekemisen. Arviointi tunnustetaannykyisissä huumausainestrategioissa vastuuvelvollisuuden,tuloksellisuuden ja taloudellisen varovaisuuden olennaiseksiosaksi. Land som legger til grunn en mer strukturerttilnærmingsmåte for narkotikapolitikken, dvs. som har enskriftlig, målstyrt, samlet ‘nasjonal narkotikastrategi’, etsentralt samordningsorgan, og endog en nasjonalkoordinator så vel som et solid kartleggingssystem,rapporterer vanligvis om en mer avansertevalueringsprosess (Figur 25). Arviointi sisältyy jo moniin hankkeisiin jaerityistoimiin huumausaineiden alalla. Jos se ulotetaankaikkiin merkittäviin huumepoliittisiin toimenpiteisiin,Euroopan kansallisten huumausainestrategioidenvaikuttavuuden mittausta voidaan vähitellen parantaa. Det synes som omeksistensen av en mer strukturert tilnærmingsmåte, som iseg selv er et tegn på økonomisk og politisk satsing, er ennødvendig forutsetning for en mer utviklet metodikk nårdet gjelder evaluering av den nasjonale Johdanto paraneminen sekä itse huumeen muuttuva luonne. Innledning endringene i forbruksmønsteret i Europa, utviklingen ogutbyggingen av rapporteringssystemene og til og med ta ibetraktning en endring i selve rusmiddelets karakter. Näitänäkökohtia tarkastellaan tässä kannabisongelmien taustaakoskevassa erityiskysymyksessä, jonka kautta on tarkoitustarjota tietoja keskusteluun tämän laittomanhuumeidenkäytön yleisimmän muodon mahdollisistakansanterveydellisistä vaikutuksista. Dissetemaene tas opp i dette utvalgte aspektet, som tar for segcannabisproblemene i kontekst, og som tar sikte på å få igang en mer opplyst debatt om den mulige innvirkningensom denne mest vanlige formen for illegal rusmiddelbrukkan ha på folkehelsen. Lainsäädännölliset puitteet: kannabiksenoikeudellinen asema Euroopassa Lovgivningskonteksten: rettslig stilling for cannabis i Europa Kannabiksen käyttäjille määrättävät rangaistusseuraamukset ovat vielä kiistanalainen kysymys EU:ssa(151 Straffen som skal utmåles til den som bruker cannabis, er et kontroversielt tema i EU(151 ), ja jäsenvaltioiden lähestymistavoissa on huomattavia eroja. ), og medlemsstatene har ganske ulike holdninger til dette spørsmålet. Termiä ”kannabis” käytetään kuvaamaan erilaisia tuotteita,joita saadaan hampusta (Cannabis sativa L.), Keski-Amerikasta peräisin olevasta yksivuotisesta kasvista, jokakasvaa nykyään eri puolilla lauhkeaa vyöhykettä ja useillatrooppisilla alueilla. Betegnelsen ‘cannabis’ brukes for å definere forskjelligeprodukter som utvinnes av cannabis- eller hampplanten(Cannabis sativa L.), en ettårig plante som stammer fra Sentral-Asia og som nå vokser i mange tempererte ogtropiske områder av verden. Cannabis sativa-lajin lukuisillakasveilla on hyvin moninaisia biologisia ja kemiallisiaominaisuuksia. De tallrike variantene av Cannabis sativahar et tilsvarende bredt spekter avforskjellige biologiske og kjemiske egenskaper. Euroopan huumemarkkinoilla löytyy kolmealaittoman kannabiksen muotoa: ”kannabisruohoa”, jokakoostuu kasvin kuivatuista latvoista, varsista ja lehdistä,”kannabishartsia”, joka on kukkivan latvan ruskeaa taimustaa hartsimaista eritettä kuivattuna ja jota myydäänyleensä puristettuina harkkoina mutta toisinaan myösjauheena, sekä näistä selkeästi harvinaisempaa”kannabisöljyä”, joka on tahmeaa nestettä. Det finnestre former for illegal cannabis på det europeiskenarkotikamarkedet: ‘cannabisplante’, som består av tørkedeblomstertopper, stengler og blader av planten;‘cannabisharpiks’, det tørkede brune eller svarteharpiksholdige sekretet av blomstertopper, vanligvis solgt iform av sammenpressede blokker, men også av og til ipulverform; og den minst vanlige formen, ‘cannabisolje’,som er en klebrig, tyktflytende væske. Kannabisuutteet luokitellaan Yhdistyneiden Kansakuntienvuoden 1961 huumausaineyleissopimuksen (152) I ja IVlistassa huumausaineiksi. I henhold til tillegg I og IV i FNs ’Alminneligenarkotikakonvensjon av 1961’ er cannabisekstrakterklassifisert som narkotiske stoffer(152). Yleissopimuksessa vaaditaantoteuttamaan toimenpiteitä, joilla varmistetaan, ettämonenlaiset toimet – kuten huumausaineiden hallussapito –ovat rangaistavia. Jäsenvaltioiden on kuitenkin otettavayleissopimuksen tulkitsemisessa ja soveltamisessa huomioonomat olosuhteensa, ja 36 artiklan 1 kohdan b alakohdassasallitaan vaihtoehdoiksi ”hoito, koulutus, kuntoutus jayhteiskuntaan sopeuttaminen”. Konvensjonenfastsetter at det skal treffes tiltak for å sikre at et bredtspekter av handlinger – herunder besittelse av narkotiskestoffer – kommer inn under straffelovens bestemmelser.Medlemsstatene kan imidlertid fortolke og anvendekonvensjonen ut fra egne omstendigheter, og artikkel36.1.b åpner for muligheten for alternativer med hensyntil‘behandling, utdanning, ettervern, rehabilitering ogsosial reintegrasjon’. Ihmisen kannabiksen käytöllä on pitkä historia. Dette betyr i praksis at cannabislovbrudd behandles sværtforskjellig innenfor EU. Se on olluterilaisissa yhteiskunnissa tärkeä kuidun lähde, josta onvalmistettu kangasta ja köyttä, ja sitä on käytettyuskonnollisissa rituaaleissa sekä lääkkeenä ja päihteenä.Kannabis on nykyään maailmanlaajuisesti yleisimmintuotettu, salakuljetettu ja kulutettu laiton huume (UNODC,2003a). Noen stater har vedtatt retningslinjereller forskrifter for straffeforfølgningen som regulererhvordan visse typer cannabislovbrudd skal behandles, oftemed anbefaling av forskjellige rettergangsmåter for antattmindre og mer alvorlige lovbrudd. Kannabiksen käytönsekä etenkin runsaan kannabiksen käytön ja useidenterveydellisten ja sosiaalisten ongelmien mahdollisestakytköksestä on alettu viime aikoina saada yhä enemmännäyttöä. Og i noen stater gårtendensen i retning av å innføre terapeutiske tiltak som etalternativ til straffeforfølgning i saker som gjelder bruk ogbesittelse av små mengder narkotika uten skjerpendeomstendigheter. Myös huumehoitopalveluista apua hakevienkannabiksen käyttäjien määrä on kasvanut huolestuttavasti.Euroopan kannabista käyttävissä väestöryhmissä ilmenevienongelmien laajuudesta ja luonteesta ei kuitenkaan ole vieläselvyyttä. I tillegg kan straffelovene, når det gjelderproblematisk bruk, åpne for påtaleunnlatelse (etter skjønneller obligatorisk) forutsatt at lovbryteren gjennomgårrådgivning eller behandling. Jotta näihin kysymyksiinvoitaisiin vastata, kannabiksen käyttöön liittyväähoidontarvetta on tarkasteltava laajasti siten, että otetaanhuomioon käyttötavoissa Euroopassa tapahtuneetmuutokset, raportointijärjestelmien kehittyminen ja Cannabis har en lang historikk for bruk blant mennesker,og har til tider vært brukt av forskjellige samfunn som enviktig kilde til fiber for tøy og tauverk, som hjelpemiddelved religiøse ritualer, som urtemedisin og som rusmiddel.På verdensbasis er cannabis nå det vanligste illegalerusmiddelet når det gjelder produksjon, smugling ogkonsum (UNODC, 2003a). Käytännössä tämä tarkoittaa, että kannabisrikoksiakäsitellään eri tavoin eri puolilla Eurooppaa. Til tross for stoffets langehistorie og nåværende popularitet er vår forståelse avcannabisbrukens innvirkning på folkehelsen fortsattbegrenset. Jotkin maatovat antaneet syytteeseenpanoa koskevia ohjeita taisääntöjä, jotka ohjaavat tiettyjen kannabisrikostenkäsittelyä. I den senere tid har det kommet fram stadig flerebevis for at det er en mulig sammenheng mellomcannabisbruk, særlig intensiv cannabisbruk, og en rekkehelsemessige og sosiale problemer. Niissä suositellaan usein erilaisia oikeudellisiatoimintatapoja vähäisinä ja vakavampina pidetyillerikoksille. Det er også økendebekymring for den tydelige økningen i antalletcannabisbrukere som søker hjelp hos det spesialisertehjelpeapparatet. Joissakin maissa hoitotoimenpiteet ovatyleistymässä vaihtoehtona rikosoikeudellisellesyytteeseenpanolle sellaisissa tapauksissa, joissa on kysepienten huumemäärien käytöstä tai hallussapidosta ilmanraskauttavia asianhaaroja. Omfanget og karakteren av problemenesom finnes blant grupper av europeiske cannabisbrukere,er imidlertid fortsatt uklare. Rikoslaeissa saatetaan lisäksipuuttua ongelmakäyttöön siten, että syytteeseenpanoalykätään (harkinnanvaraisesti tai pakollisesti), josrikoksentekijä suostuu osallistumaan neuvontaan taihoitoon. Det er også uklart i hvilkengrad statistisk informasjon om det økende behovet forbehandling snarere gjenspeiler endringer i rapporteringsog henvisningsrutinene enn en faktisk økning i antalletenkeltpersoner som trenger hjelp. Vaikka vaihtoehtoja sovelletaankin yleensä kaikkiinhuumeisiin, Belgian ja Yhdistyneen kuningaskunnan laeissatai ohjeissa mainitaan – viime vuosina tapahtuneiden For å kunne svare pådisse spørsmålene må vi se behovet for behandling avcannabisbrukere i et videre perspektiv, som f.eks. Erityiskysymys 2: Kannabisongelman taustaa – miksi hoidontarve kasvaa Euroopassa? Utvalgt aspekt 2: Cannabisproblemer i kontekst – hvordan forstå økningen i behandlingsbehovet i Europa lovene eller retningslinjene i Belgia og Storbritannia nåsærskilt – etter endringer vedtatt siste år – problematiskecannabisbrukere med sikte på å lede dem til hjelp. kannabiksen käyttö lisää riskiä, aiheuttaa tai ainoastaanliittyy jonkin monimutkaisen suhteen kautta näihinongelmiin, tarkastellaan tutkimuksessa, joka on saatavillaonline-muodossa. eller bare en ledsagende omstendighet basert på en merkompleks sammenheng med disse problemene, blirundersøkt i en gjennomgang som er tilgjengelig påinternett. Kannabiksen käyttöön liittyvät fyysiset, psyykkiset ja kehitysongelmat (153 Fysiske, psykologiske og utviklingsmessige problemer knyttet til bruk av cannabis(153 Useimmissa jäsenvaltioissa kannabis on huumerikoksiinyleisimmin liittyvä laiton huume, mikä ei ole kovinyllättävää, kun otetaan huomioon, että se on myös yleisimmin käytetty huume (154). I de fleste medlemsstatene er cannabis det illegalerusmiddelet som oftest er involvert i anmeldtenarkotikalovbrudd, noe som ikke er overraskende ibetraktning av at det også er det vanligst brukte narkotiske stoffet (154). Erona muihin huumeisiin, kuten heroiiniin, on kuitenkin se, ettei kannabiksen käytönja muiden rikosten välillä vaikuta olevan voimakastakytköstä. Men i motsetning til andre typer narkotika, f.eks. heroin, synes det ikke å være noen sterk forbindelsemellom cannabisbruk og andre typer lovbrudd. Kannabiksen käyttö ja ongelmienmittaaminen Cannabisbruk og måling av problemene Jäsenvaltioiden kansallisissa raporteissa tuodaan esiin, ettäkannabiksen käyttöön liittyvän hoidontarpeen lisääntyminenkertoo todennäköisesti siitä, että runsaaseen kannabiksenkäyttöön liittyvät ongelmat ovat pahentuneet. De nasjonale rapportene fra medlemsstatene peker på atøkningen i antallet cannabisbrukere som søker behandling,antakelig gjenspeiler en intensivering av problemene knyttettil intensiv cannabisbruk. On kuitenkinsyytä tuoda esiin, ettei kannabiksen käyttäjien kohtaamistaongelmista ole juurikaan saatavilla järjestelmällistä javertailukelpoista tietoa. Man bør imidlertid merke seg atdet er stor mangel på systematiske og sammenlignbaredata om problemene som cannabisbrukerne møter. Tieteellistä tietopohjaa ollaan tälläalalla vielä kokoamassa, mutta kannabiksen käytön jauseiden ongelmien välisestä yhteydestä ollaan saamassayhä vakuuttavampaa näyttöä, joskin syy-yhteys on toisinaanepäselvä. Denvitenskapelige kunnskapsbasen på dette området erfremdeles under oppbygging, men gir i økende grad bevisfor at det er en sammenheng mellom cannabisbruk og enrekke problemer, selv om man ikke alltid har klarhet i hvasammenhengen er. Kannabiksen käyttöön liittyviä ongelmiakäsittelevästä kirjallisuudesta on saatavilla yleiskatsausonline-muodossa(http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=4811). En oversikt over litteraturen omproblemene knyttet til cannabisbruk, er tilgjengelig påinternett (http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=4811). Sovitut kansainväliset diagnostiset kriteerit auttavatmäärittelemään huumeiden haitallista käyttöä,väärinkäyttöä ja riippuvaista käyttöä, mutta ongelmiailmenee, kun kannabista tarkastellaan Euroopassasaatavilla olevaa näyttöä vasten (155). Selv om omforente internasjonale diagnosekriterier er ennyttig rettesnor for defineringen av skadelig narkotikabruk,misbruk og stoffavhengig bruk, oppstår det problemer nårdet gjelder cannabis sett i lys av tilgjengelig europeiskdatamateriale(155). Særlig er det betydelig variasjon isentrale målingsspørsmål. Lisäksi enimmäkseen tutkimustyössä onyritetty mitata ICD:n tai DSM:n määritelmien mukaista”riippuvuutta” tai ”väärinkäyttöä” väestön tasolla, muttaniidenkään osalta ei ole käytössä standardoituja välineitä,joiden avulla voitaisiin verrata luotettavasti erilaisistatutkimuksista tai väestöstä kauttaaltaan saatuja tietoja. Dessuten er det for det meste iundersøkelsesarbeidet at det er gjort forsøk påbefolkningsnivå å måle ‘avhengighet’ eller ‘misbruk’ somdefinert av ICD eller DSM, og det finnes ennå heller ingenstandardiserte verktøy for å sammenligne data fraforskjellige studier eller hele befolkninger. Kannabiksen akuuttien (lyhyen aikavälin) vaikutusten jakroonisten (pitkän aikavälin) vaikutusten välillä on syytätehdä ero. Det er viktig å skjelne mellom de akutte (kortsiktige)virkningene av cannabis og den langsiktige eller kroniskevirkningen av stoffet. Kannabiksella on useita sekä myönteisiä ettäkielteisiä akuutteja vaikutuksia. En rekke både positive og negativeakutte virkninger er rapportert. Kielteisiä vaikutuksia ovatmuun muassa tarkkaavaisuuden heikkeneminen jakeskittymisvaikeudet, haittavaikutukset motoriikkaan(reflekseihin, koordinaatioon), lyhytkestoisen muistinongelmat, ahdistus- ja paniikkikohtaukset sekä masennus.Myönteisiä vaikutuksia ovat muun muassa hyvänolon tunne,levollisuus ja seurallisuus. De negative virkningeneomfatter oppmerksomhetssvikt og konsentrasjonsvansker,reduserte motoriske funksjoner (reflekser, koordinering),svekket korttidshukommelse, angst- og panikkanfall samtdepresjon. De positive virkningene omfatter eufori,avslapning og økt omgjengelighet. Akuuteista vaikutuksistahuolestuttavimpia ovat huumeen aiheuttama lyhytkestoinenpsykoosi tai vakava paniikkikohtaus, lisääntynytonnettomuusriski etenkin autoilijoilla ja vaarallisissatyöympäristöissä, sekä kielteinen vaikutuskoulumenestykseen nuorilla (Hall et al., 2001). De akutte virkningenesom vekker størst bekymring, er kortvarig stoffindusertpsykose eller alvorlige panikkanfall, økt risiko for ulykker,særlig under bilkjøring eller på farlige arbeidsplasser, oghos ungdom, negativ innvirkning på skoleprestasjonene(Hall et al., 2001). Työt kuitenkin edistyvät tällä alalla. Esimerkiksi Ranskassaparhaillaan toteutettavassa tutkimuksessa pyritäänmäärittelemään ongelmakäyttö entistä paremmin jakehittämään erityisiä välineitä käyttötiheyden, mielletynriskin sekä psykologisten ja fyysisten vaikutustenmittaamiseen (Beck, 2003). Av en rekke grunner er det mer komplisert å forstå dekroniske virkningene av cannabisbruk, ikke minst fordi deter vanskelig å skille virkningene av cannabis fravirkningene av kronisk bruk av andre illegale rusmidler såvel som tobakk og alkohol. Nykyään käyttötiheyttä mitataan yleisimmin niiden päivienmääränä, joina huumetta on käytetty tiettynä ajanjaksona.Kannabiksen päivittäistä tai lähes päivittäistä käyttöäpidetään yleensä ”runsaan käytön” mittana. Noen av de størstebekymringene på dette området er imidlertid økt risiko forlungekreft og andre luftveissykdommer samt en forbindelsetil utviklingen av langvarige psykiske helseproblemer,herunder sykelig depresjon, psykose og schizofreni. Kannabiksen kroonisten vaikutusten selvittäminen onvaikeampaa monestakin syystä eikä vähiten siksi, ettäkannabiksen vaikutuksia on vaikea erottaa muidenlaittomien huumeiden, tupakan ja alkoholin kroonisenkäytön vaikutuksista. Pr. i dag er antallet dager i løpet av en definert periodehvor stoffet er blitt brukt, det vanligst anvendte målet på‘intensiv bruk’. Eniten huolia tällä alalla aiheuttavatkuitenkin keuhkosyövän ja muiden hengityselinsairauksienlisääntynyt riski sekä yhteys pitkän aikavälinmielenterveysongelmiin, kuten masennukseen, psykoosiin jaskitsofreniaan. Krooninen käyttö saattaa myös aiheuttaariippuvuutta. Daglig eller nesten daglig bruk av cannabisblir vanligvis oppfattet som en indikator på ‘intensiv bruk’.Selv om daglig cannabisbruk ikke nødvendigvis betyravhengighet, er det sannsynlig at en stor andel av dedaglige brukerne ville skåre positivt for avhengighet ellermisbruk etter standard diagnosekriterier (ICD-10, DSM-IV).Ettersom bruksfrekvensen er relativt lett å måle ogharmonisere i spørreskjemaer, er dette målet tatt med i EONNs retningslinjer for den europeiske spørreskjemamodellen (European Model Questionnaire – EMQ). Ni land )Vuoden 2005 alkupuoliskolla julkaistaan teos kannabiksen käytöstä ja siihen liittyvistä ongelmista. )En egen monografi om cannabisbruk og beslektede problemer vil bli utgitt første halvår 2005. Kannabiksen käytön terveydellisistä ja fyysisistävaikutuksista annetaan lisätietoa EMCDDA:n Internet-sivustolla.)Ks. DRCrime_Tbl 5 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa.)Riippuvuus (dependence) ja haitallinen käyttö (harmful use) määritellään Kansainvälisen tautiluokituksen 10. painoksessa (ICD-10, Maailmanterveysjärjestö), koodit F10–F19: Lääkkeiden ja päihteiden aiheuttamat elimelliset aivo-oireyhtymät ja käyttäytymisen häiriöt. Konkret informasjon om de helsemessige og fysiskevirkningene av cannabisbruk finnes på EONNs nettsted.)Se Narkotikarelatert kriminalitet_Tbl 5 i Statistiske opplysninger 2004.)For definisjon av ‘avhengighet’ og ‘skadelig bruk’, se Den internasjonale statistiske klassifikasjonen av sykdommer og beslektede helseproblemer, 10.revisjon (ICD-10, Verdens helseorganisasjon), kategoriblokk F10–F19: psykiske lidelser og atferdsforstyrrelser som skyldes bruk av psykoaktive stoffer. Myebrukt er også Diagnostic and Statistical Manual of Mental Disorders(IV edition) (DSM-IV, American Psychiatric Association), som bruker begrepene‘dependence’ (avhengighet) og ‘abuse’ (misbruk). Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge rapporterer for tiden data om frekvensen av cannabisbruk i Kaavio 26: Ilmoitettu ensisijainen huume hoidossa olleilla uusillaja kaikilla asiakkailla vuonna 2002 Figur 26: Rapportert primærrusmiddel blant nye og alle klienter ibehandlingsapparatet i 2002 dette formatet(156 Muut piristeet Sentralstimulerende midler n= 42 568 (uudet asiakkaat), 351 372 (kaikki asiakkaat).Tietoja antaneet maat (uudet asiakkaat): CZ, DK, DE, EL, ES, LT, NL, SI, SK,FI, SE.Tietoja antaneet maat (kaikki asiakkaat): CZ, DK, DE, EL, ES, IT, LT, LU, HU,NL, SK, SI, FI, SE, UK.Painotettu asiakkaiden määrällä maata kohti.Reitoxin kansalliset raportit 2003. Merknader:n= 42568 (nye klienter), 351372 (alle klienter).Land som har lagt fram data (nye klienter): CZ, DK, DE, EL, ES, LT, NL, SI,SK, FI, SE.Land som har lagt fram data (alle klienter): CZ, DK, DE, EL, ES, IT, LT, LU,HU, NL, SI, SK, FI, SE, UK.Vektet for antall klienter pr. land.Kilde:Nasjonale Reitoxrapporter for 2003. On syytä olla varuillaan sen suhteen, kuinka paljonyhtenäistetystä eurooppalaisesta tietosarjasta voidaanjohtaa yleistyksiä. Det må manes til forsiktighet når det gjelder å foretageneraliseringer på grunnlag av det samordnedeeuropeiske datasettet. Longitudinelle data om ny etterspørseletter behandling foreligger bare fra 11 land. Tässä yhteydessä onmyös hyvä tuoda esiin, että Espanjan ja Saksan tiedotvaikuttavat voimakkaasti TDI-tiedoista ilmenevään Det er ogsåviktig å fastslå her at den økningen i etterspørselen etterbehandling for cannabisbruk som TDI-dataene tyder på, ersterkt påvirket av data fra Spania og Tyskland, land somhar sett en særlig stor økning i antall rapporter om primærecannabisproblemer, og dessuten, når det gjelder totaltantall, står Spania for ca. 50% av all rapportertetterspørsel etter behandling. Suuntauksista tietoja antavista maista saatujen TDI-tietojenmukaan niiden hoitoon hakeutuneiden uusien asiakkaiden,jotka käyttivät kannabista päähuumeenaan, määrä kasvoi3713:sta 12493:een vuosina 1996–2002. Ifølge TDI-data fra land der trenddata foreligger, økteantallet nye klienter som søkte behandling for cannabis somprimærrusmiddel, fra 3713 til 12493 mellom 1996 og2002. Vuonna 2002näiden asiakkaiden osuus uusista asiakkaista oli niissä11maassa, joista tietoja oli saatavilla, keskimäärin29prosenttia, eli 9 prosenttia enemmän kuin vuonna 1996(tietojen lähteet: ks. kaavio 20). I 2002 representerte disse klientene i snitt, for de 11landene der data foreligger, 29% av alle nye klienter, enøkning fra 9% i 1996 (se Figur 20 for datakilder). Kaikki nämä maat Kreikkaaja Yhdistynyttä kuningaskuntaa (157) lukuun ottamattailmoittivat, että uusien kannabisasiakkaiden osuus kaikistauusista asiakkaista on kasvanut, mutta kasvun suuruusvaihtelee Alankomaiden 6 prosentista Saksan31prosenttiin. Selv omalle disse landene, med unntak av Hellas og Storbritannia (157), rapporterer en økning i andelen nyecannabisklienter blant alle nye klienter, varierte omfangetav økningen fra 6% i Nederland til 31% i Tyskland.Informasjonen i de nasjonale Reitox-rapportene tyder på atantallet personer som primært får behandling forcannabisbruk øker også i noen av de nye medlemsstatene(Figur 28). Reitoxin kansallisissa raporteissa esitetyttiedot viittaavat siihen, että niiden hoitoa saavienhenkilöiden, joiden päähuumeena on kannabis, määrä onkasvamassa myös joissakin uusissa jäsenvaltioissa(kaavio28). En nylig gjennomgang av etterspørselen etterbehandling for cannabisbruk som ble utført av detnederlandske nasjonale alkohol- og narkotikainformasjonssystemet LADIS, konstaterte at 29% av alle nyeklienter som påbegynte behandling i 2002, ifølgerapportene hadde cannabisproblemer, og atcannabisklientene utgjorde et lite antall enkeltpersoner, etantall som imidlertid økte år for år. Alankomaiden alkoholia ja huumeita koskevankansallisen tietojärjestelmän (Dutch National Alcohol and Drugs Information System, LADIS) puitteissa kannabiksenkäyttöön liittyvästä hoidontarpeesta hiljattain tehdyssäselvityksessä tuli esiin, että 29 prosentilla vuonna 2002hoitoon tulleista uusista asiakkaista oli kannabikseen Rapporten konstaterteogså at i forhold til omfanget av cannabisbruk i Nederland,var andelen som søkte behandling fortsatt relativt lav, selvom den var økende. Suomen tietoja ei esitetä, koska ”käyttäjiä viimeisen kuukauden aikana” oliväestötutkimuksessa niin vähän (35). Data for Finland presenteres ikke på grunn av lavt antall brukere siste måned iundersøkelsen (35). Tapausten määrä ja prosentuaalinen osuus esitetään maittain vuoden 2004 Tilastotiedotteessa GPSurvey_Tbl 7.)Yhdistyneestä kuningaskunnasta ei ole saatavilla tietoja uusista potilaista, ja tiedot ilmoitetaan kansallisissa raporteissa. Antallet tilfeller og prosenter for hvert land blir presentert i Befolkningsundersøkelser_Tbl 7 i Statistiske opplysninger 2004.)Data om nye klienter foreligger ikke for Storbritannia, og informasjonen er rapportert i de nasjonale rapportene. Kaavio 27: Kannabis ilmoitettu ensisijaisena niiden uusienasiakkaiden huumeena, jotka olivat hoidossa vuonna 2002 Figur 27: Cannabis som rapportert primærrusmiddel blant nyeklienter i behandlingsapparatet i 2002 – johtuuko se kannabiksen säännöllisen ja runsaankäytön lisääntymisestä? Kan denne økningen forklares ut fra faktorer som eruavhengige av økt behov for hjelp, f.eks.: – heijastaako se muita tekijöitä, kuten kannabiksenvahvuuden mahdollista voimistumista? – forbedringer i dekningsgraden forrapporteringssystemet for behandlingen? – hoidon raportointijärjestelmän kattavuudenparanemisella? – utvidelse av tilgjengelige typer behandlingstilbud, ogsærlig behandlingstiltak som er rettet spesielt motungdom og unge voksne (nasjonale Reitox-rapporter,2003)? – hoitopalvelujen lajien ja erityisesti nuorilletarkoitettujen huumehoitopalvelujen lisääntymisellä(Reitoxin kansalliset raportit, 2003)? – endringer i måten cannabisbruk behandles på istrafferettssystemet, i skolevesenet eller organer somarbeider med unge mennesker, med en økning i antallhenvisninger til behandling av enkeltpersoner somellers ikke ville ha søkt hjelp på egen hånd? 0 Kaavio 28: Suuntaukset kannabista ensisijaisena huumeenakäyttäneillä uusilla asiakkailla, jotka olivat hoidossa 1996–2002 ek in tasavalta š 0 Figur 28:Trender for cannabis som rapportert primærrusmiddelblant nye klienter i behandlingsapparatet:1996–2002 Tapausten määrä kokonaisuudessaan: 42 421.Reitoxin kansalliset raportit 2003. Merknader:Totalt antall tilfeller: 42421.Kilde:Nasjonale Reitoxrapporter for 2003. 20 kannabiksen käyttöön liittyvän hoidontarpeenlisääntymiseen, sillä kannabiksesta päähuumeenaaiheutuvat ongelmat ovat lisääntyneet näissä maissaerityisen voimakkaasti. Den tsjekkiske republikk behandling for marihuanabruk fra ca. 20000 i 1992 tilnærmere 90000 i 2000 (SAMHSA, 2001; EONN,2003d). Tietoa antaneet maat: CZ, DK, DE, EL, ES, NL, SI, SK, FI, SE.Hoitojen kokonaismäärä (% kaikista asiakkaista)Suuntausten keskiarvo (%) maiden sisällä.Ruotsin tiedot vuosilta 1996 ja 1999 ovat sairaalahoidosta: kannabistapausten määrä on siten suhteellisesti alhaisempi verrattuna muihin vuosiin.Reitoxin kansalliset raportit 2003. Merknader:Behandling i totale antall (% av klienter).Gjennnomsnittlige trender (%) i landene.For Sverige gjelder tallene for perioden 1996–1999 sykehusbehandling:antallet cannabistilfeller er dermed forholdsvis lavt sammenlignet medandre år.Kilder:Nasjonale Reitoxrapporter for 2003. Kertooko tulos kasvusta niiden henkilöiden määrässä,joilla on kannabiksen käyttöön liittyviä fyysisiä taipsyykkisiä ongelmia? Jos kertoo, niin – Gjenspeiler det andre faktorer, f.eks. en mulig økningi styrken på cannabis? )Yhdysvalloissa rekisteröidään henkilöiden sijaan hoitoon tulot. )USA registrerer antall inntak til behandling, ikke antall enkeltpersoner. Lisäksi alkoholi luetaan Yhdysvalloissa päihteeksi toisin kuin Euroopassa. Ks. SAMHSA:n Internet-sivusto (http://www.samhsa.gov). Huom. I motsetning til Europa tas også alkohol med blant stoffer som misbrukes. Se SAMHSAs nettsted (http://www.samhsa.gov). Kaavio 29: Ensisijaiseksi ilmoitetun huumeen jakautuminenavohoitopotilailla ikäryhmittäin vuonna 2002 Figur 29:Fordeling av rapportert primærrusmiddel blant klienter ipoliklinisk behandling, etter aldersgruppe:2002 Piristeet Sentralstimulerende midler Tietoa antaneet maat: DK, DE, ES, FI, EL, LU, HU, SE, UK.Tanskalaisten ja brittiläisten miesten osuus kaikista kannabiksen takia hoidossa olevista alle 20-vuotiasta asiakkaista on 56 prosenttia. Luku kasvaavielä 17 prosentilla, kun siihen lisätään espanjalaiset miehet.Reitoxin kansalliset raportit 2003; TDI-tiedot avohoitokeskuksista. Land som har lagt fram data: DK, DE, ES, FI, EL, LU, HU, SE, UK.Av alle klienter under 20 år som behandles for cannabisbruk, står mennfra Danmark og Storbritannia for 56%, med ytterligere 17% fra Spania.Kilder:Nasjonale Reitoxrapporter for 2003; TDI-data fra polikliniskebehandlingstiltak. Yksi tärkeä ero hoitoon ohjaavien tahojen välillä on, ettäperheenjäsenet tai sosiaalipalvelut (usein koulut) ohjaavathoitoon usein nuoria henkilöitä, jotka eivät todennäköisestikäytä muita huumeita kuin kannabista ja jotka ovatsopeutuneet yhteiskuntaan, kun taas oikeusviranomaistenhoitoon ohjaamat tai oma-aloitteisesti hoitoon tulleiksikirjatut henkilöt ovat usein iäkkäämpiä ja käyttävät useinmuitakin huumeita kuin kannabista (Reitoxin kansallisetraportit, 2003). Nye cannabisklienter i behandlingsapparatet, eroverveiende unge, av hannkjønn (83%), med enmiddelalder på 22–23 år, mens andelen mannlige klienterbehandlet for andre rusmidler er noe lavere oggjennomsnittsalderen høyere. Saksassa ja Suomessa, joissa kannabistapäähuumeenaan käyttävien osuus on suurin,oikeusviranomaisilla ja kouluilla on tärkeä roolikannabisasiakkaiden ohjaamisessa hoitoon. Hos nærmere 80% av nyeklienter som er klassifisert som ‘svært unge’ (under 15 år),og 40% av nyeklienter i alderen 15–19, er cannabis detprimærrusmiddelet som det søkes behandling for(Figur29)(160). olevien keskuudessa vastaava luku on 8 prosenttia.Kannabisongelmien takia hoidossa olevista asiakkaista24prosenttia on säännöllisessä työssä ja yhtä moni on työtön (161), mikä erottaa heidät jyrkästi muiden huumeiden, kuten heroiinin, käyttäjistä. Cannabisklientenes relativt unge alder avspeiles i den storeandelen, 45%, som fortsatt er under utdanning, jevnførtmed bare 4–8% av klientene som blir behandlet forproblemer med andre rusmidler. Kannabisasiakkaat ilmoittavatlisäksi muiden huumeiden takia hoidossa olevia asiakkaita useammin asuvansa vakituisessa osoitteessa (162), mikä kuvastaa sitä, että heistä monet ovat nuoria tai opiskelijoita,jotka osuvat vanhempiensa luona. Ytterligere 24% av de somblir behandlet for cannabisproblemer, er i fast arbeid, dvs. Kannabisasiakkaat, jotka osallistuvat hoitoon ensimmäistäkertaa, ovat pääasiallisesti nuoria, miehiä (83%), joidenkeski-ikä on 22–23 vuotta, kun taas muiden huumeidenkohdalla miesasiakkaiden osuus on hieman pienempi jakeski-ikä on korkeampi. ”Hyvin nuoriksi” (alle 15-vuotiaat)luokitelluista uusista asiakkaista noin 80 prosentilla ja15–19-vuotiaista noin 40 prosentilla päähuume, jonkatakia hoitoa haetaan, on kannabis (kaavio 29) (160). Bruksmønstrene blant klienter som mottar polikliniskbehandling for primær cannabisbruk, varierer betrakteligog er helt forskjellige fra bruksmønstrene for andre typerrusmidler, særlig opiatene (Figur 30). Miehetovat näissäkin ryhmissä enemmistönä, mutta niissä onenemmän naisia kuin asiakasryhmässä kokonaisuudessaan.Ikä- ja sukupuolijakaumissa maittain ilmenevät erotheijastavat väljästi samoja kaavoja kuin muidenasiakkaiden kohdalla. Av klientene underbehandling i 2002 primært for et cannabisproblem varbare 36% daglige brukere av stoffet, og bare 17% bruktecannabis oftere enn én gang i uken (2–6 ganger i uken).15% brukte stoffet én gang i uken eller sjeldnere, og 28%var sporadiske brukere eller hadde ikke brukt cannabis sistemåned. )Ks. kaavio 22 OL: Hoitoon ohjannut taho kaikilla asiakkailla: kaikki huumeet ja kannabis.)Ks. Andelen klienter i poliklinisk behandling som brukercannabis daglig, varierer mellom landene. Den høyeste TDI_Tbl 4 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa.)Ks. kaavio 23 OL: Kannabisasiakkaiden ja kaikkien asiakkaiden työllisyystilanne.)Ks. kaavio 24 OL: Kannabisasiakkaiden ja kaikkien asiakkaiden elinolot. )Se figur 22 OL: Henvisningskilde for alle klienter: for alle rusmidler og for cannabis.)Se også TDI_Tbl 4 i Statistiske opplysninger 2004.)Se figur 23 OL: Arbeidsstatus blant cannabisklienter og alle klienter.)Se figur 24 OL: Boforhold blant cannabisklienter og alle klienter. Niiden avohoidossa olevien asiakkaiden osuus, jotkakäyttävät kannabista päivittäin, vaihtelee maittain.Kannabista päivittäin käyttävien osuus on korkein Alankomaissa (80%) ja Tanskassa (76%), kun taassatunnaisten käyttäjien osuus on korkein Saksassa Utvalgt aspekt 2: Cannabisproblemer i kontekst – hvordan forstå økningen i behandlingsbehovet i Europa andelen daglige cannabisbrukere rapporteres i Nederland(80%) og Danmark (76%), mens den høyeste andelen sporadiske brukere rapporteres i Tyskland (41%)(163 Mitä nuorempana henkilö käyttää ensimmäisen kerrankannabista, sitä suurempi on riski siitä, että hänelle kehittyymyöhemmin huumeongelmia (Kraus et al., 2003). Jo yngre brukerne er første gang de bruker cannabis, destohøyere er risikoen for senere å utvikle narkotikaproblemer(Kraus et al., 2003). Kaikistakannabisasiakkaista, jotka olivat Euroopassa hoidossavuonna 2002, 28 prosenttia alkoi käyttää huumetta alle 15-vuotiaana ja suuri osa (80%) alle 20-vuotiaana.Opiaattien kohdalla vastaavat luvut ovat 9 prosenttia ja I Europa i 2002 startet 28% av allecannabisklienter under behandling å bruke stoffet før 15årsalderen, og de fleste (80%) før de var 20 år. Detilsvarende tallene for opiater er 9% og 42,8% og forkokain 6% og 26,5%. Useimmat maat ovat raportoineet, että hoidossa olevatasiakkaat, joiden päähuumeena on kannabis, ovat useinhuumeiden sekakäyttäjiä. primære cannabisbrukere. Huumeiden sekakäyttäjienosuudesta kaikkien asiakkaiden keskuudessa ei kuitenkaanole saatavilla määrällistä tietoa. Kvantitative data om andelenblandingsbrukere blant klientene er imidlertid, generelt sett,ikke tilgjengelige. Niiden asiakkaiden välillä,jotka käyttävät vain kannabista, ja niiden, jotka käyttävätkannabista ja muita huumeita, on eroja (Reitoxin kansallisetraportit, 2003): ensin mainitut ovat yleensä nuorempia japaremmin sopeutuneita yhteiskuntaan (heillä ontodennäköisemmin työpaikka ja korkeampi koulutus, eivätkähe ole yhtä todennäköisesti jättäneet koulua kesken) kuinjälkimmäiset. Det er forskjell mellom klienter sombruker bare cannabis og de som bruker cannabis ikombinasjon med et annet rusmiddel (nasjonale Reitoxrapporter, 2003). Den førstnevnte gruppen er vanligvisyngre og bedre sosialt integrert (har større sannsynlighetfor å være i arbeid og ha nådd et høyere utdanningsnivåog mindre sannsynlighet for å droppe ut eller ha droppet utav skolen) enn den sistnevnte. Kannabista päähuumeena käyttävät asiakkaatilmoittavat toissijaiseksi päihteeksi useimmiten alkoholin(32,9%) ja piristeet (25%)(164), joskin jakaumassa on erojamaiden välillä. De vanligst rapportertesekundære stoffene som brukes av primærecannabisklienter, er alkohol (32,9%) og sentralstimulerendemidler (25%)(164), selv om fordelingen varierer fra land tilland. Kaavio 30: Ilmoitetun päähuumeen käyttötiheyden jakautuminenkaikilla avohoitopotilailla vuonna 2002 Figur 30:Fordeling av bruksfrekvens for rapportertprimærrusmiddel blant alle klienter i poliklinisk behandling i 2002 Ensisijaisesti kannabiksesta aiheutuvien ongelmienhoidontarpeen lisääntymistä on tarkasteltavaominaispiirteissä ja käyttötavoissa tapahtuneita muutoksiavasten. Økningen i etterspørselen etter behandling for primærecannabisproblemer må sees i sammenheng medforandringene som har skjedd i mønstrene for bruk og detsom kjennetegner bruken. Tietoja ilmoittavissa maissa hoitoon ohjaamisetlisääntyivät vuosina 2000–2002 seuraavasti:oikeusviranomaisten toimesta 103 prosenttia, perheen jaystävien toimesta 81 prosenttia sekä sosiaalipalvelujentoimesta 136 prosenttia (165). Fra 2000 til 2002 økte det totaleantallet henvisninger fra rettsinstanser, fra familie og vennerog fra sosialtjenesten uvanlig mye i de landene somrapporterer data, med henholdsvis 103%, 81% og136%(165). Maiden välillä ei olehavaittavissa selkeitä eroja, paitsi että Saksassa lisääntyivätmyös rikosoikeusjärjestelmän toteuttamat hoitoonohjaamiset (21,7 prosentista 26,7 prosenttiin). Det ble ikke funnet noen relevante forskjellerlandene imellom, bortsett fra i Tyskland, der andelenhenvisninger fra strafferettssystemet også gikk opp (fra21,7% til 26,7%). Kerran viikossa tai harvemmin Én gang i uken eller mindre Tietoa antaneet maat: CZ, DK, DE, EL, HU,LU, FI, SE, UK (CZ – kaiken tyyppiset hoitokeskukset).Reitoxin kansalliset raportit 2003; TDI-tiedot avohoitokeskuksista. Land som har lagt fram data: CZ, DK, DE, EL,HU, LU, FI, SE, UK (CZ – alle typer behandlingstiltak).Kilder:Nasjonale Reitoxrapporter for 2003; TDI-data fra polikliniskebehandlingstiltak. Kannabisasiakkaiden sosiodemografisissa ominaispiirteissäilmenevistä suuntauksista ei ole saatavilla varmaa tietoa,mutta joissakin kansallisissa raporteissa (Tšekki, Ranska ja blant cannabisklientene fra 31,7% til 39,2%(166), og noen )Ks. kaavio 25 OL: Kannabiksen käyttötiheys maittain.)Ks. kaavio 26 OL: Kaikkien kannabisasiakkaiden eniten käyttämät toissijaiset huumeet maittain ja TDI_Tbl 9 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa. )Ks. kaavio 27 OL: Hoitoon ohjannut taho kaikkien asiakkaiden keskuudessa vuosina 2000–2002. )Se figur 25 OL: Bruksfrekvens for cannabis etter land.)Se figur 26 OL: Mest brukte sekundære rusmiddel blant alle klienter etter land og TDI_Tbl 9 i Statstiske opplysninger 2004.)Se figur 27 OL: Henvisningskilde blant alle klienter, 2000-2002.)Se figur 280 OL: Bruksfrekvens blant alle cannabisklienter og TDI_Tbl 8 i Statistiske opplysninger 2004. Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge land rapporterer at andelen daglige brukere er høyereblant eldre klienter ( > 20 år). Luxemburg) kerrotaan koulutuksellisista, sosiaalisista japsyykkisistä ongelmista kärsivien asiakkaiden määränkasvaneen. Cannabis i befolkningen generelt:fraeksperimentell til daglig bruk bortsett fra Sverige (0,1%), rapporterer1–7% av alle voksneog 3–12% av unge voksne at de har brukt stoffet de siste 30dagene. Kannabiksen päivittäisten käyttäjien osuuskasvoi vuosina 2001–2002 31,7 prosentista Men det er forskjeller mellom landene, og aktuellbruk er mest vanlig i Den tsjekkiske republikk, Spania,Frankrike, Irland og Storbritannia. ); jotkin maat ovat raportoineet, että päivittäisten käyttäjien osuus on korkein iäkkäämpienasiakkaiden (yli 20-vuotiaiden) keskuudessa. I de landene der det ermulig å analysere trendene for aktuell bruk over tid, er deten økning, uten at den er dramatisk. ”Käyttö viimeisten 30 päivän aikana” on osoitustämänhetkisestä käytöstä, ja ryhmään kuuluvat myöshenkilöt, jotka käyttävät huumetta runsaasti. Data som gjør det mulig å undersøke hyppigheten avcannabisbruken i de siste 30 dager i detalj, foreligger frani land – Hellas, Spania, Frankrike, Irland, Italia, Latvia,Nederland, Portugal og Finland (ikke presentert). Tuoreissatutkimuksissa 1–7 prosenttia kaikista aikuisista ja3–12prosenttia nuorista – paitsi Ruotsissa 0,1 prosenttia –ilmoittaa käyttäneensä kannabista viimeisten 30 päivänaikana. Med ettunntak (Latvia) var ca. en firedel (19–33%) av de somhadde brukt cannabis i løpet av siste måned, brukere som gjorde dette daglig eller nesten daglig(167)( Maiden välillä on kuitenkin eroja, tämänhetkinenkäyttö on yleisintä Tšekissä, Espanjassa, Ranskassa,Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Som beskrevet over, økte cannabisbruken markant i nestenalle land i løpet av 1990-årene, og cannabis er nå det mestbrukte narkotiske stoffet. Maissa,joissa viimeaikaisen käytön suuntauksia voidaananalysoida, käytön on todettu lisääntyneen, joskaan eidramaattisesti. Likevel er bruken oftest sporadiskeller av kort varighet. Tietoja, joiden pohjalta kannabiksen käytön tiheyttäviimeisten 30 päivän aikana voidaan analysoidayksityiskohtaisesti, on saatavilla yhdeksästä maasta:Kreikasta, Espanjasta, Ranskasta, Irlannista, Italiasta,Latviasta, Alankomaista, Portugalista ja Suomesta (tietoja eiesitetä). Det er sannsynlig at de som står mesti fare for å utvikle problemer eller bli avhengige, er de sombruker stoffet intensivt, men det er på dette områdetinformasjonskildene er svakest, selv om det er kjent at denvanligste typen ’nylig bruker’ (bruk siste 30 dager) er ungemenn bosatt i urbane områder. Kaikissa maissa paitsi yhdessä (Latviassa) noinneljäsosa (19–33%) kannabista viimeisten 30 päivänaikana käyttäneistä käytti huumetta päivittäin tai lähes landene utgjorde daglige brukere 0,5–2,3% av hele befolkningen(169) og 0,9–3,7% av unge voksne (15–34 år) Kuten edellä todettiin, vaikka kannabiksen käyttö lisääntyivoimakkaasti lähes kaikissa maissa 1990-luvulla jakannabis on yleisimmin käytetty huume, sitä käytetäänedelleen enimmäkseen satunnaisesti tai lyhytaikaisesti.Ongelmien tai riippuvuuden kehittymisen riski ontodennäköisesti suurin niillä, jotka käyttävät kannabistarunsaasti, mutta tällä alalla ei ole juurikaan saatavillatietoja, joskin hiljattain (viimeisten 30 päivän aikana)huumetta käyttäneiden tiedetään olevan tyypillisesti nuoriakaupunkilaismiehiä. ‘Bruk siste 30 dager’ er en indikator for aktuell bruk ogomfatter de som bruker stoffet intensivt. I nyere undersøkelser, Kaavio 31: Kannabista ”päivittäin tai lähes päivittäin” käyttävien osuus kaikista aikuisista ja nuorista aikuisista joissakin EU-maissakansallisissa väestötutkimuksissa mitattuna Figur 31: Andel ‘daglige eller nesten daglige brukere’ av cannabis blant alle voksne og unge voksne i en del EU-land ifølge nasjonalebefolkningsundersøkelser Huom.Päivittäiset tai lähes päivittäiset käyttäjät= käyttöä 20 päivänä tai useammin haastattelua edeltävän kuukauden aikana.Tiedot on saatu jokaisen maan viimeisimmästä väestötutkimuksesta.Aikuisten ikäryhmään kuuluvat 15–64-vuotiaat (Italiassa 15–44-vuotiaat), ja nuorten aikuisten ikäryhmään kuuluvat 15–34-vuotiaat. Merknader:Daglige eller nesten daglige brukere = bruk 20 dager eller mer i siste måned før intervjuet.Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale undersøkelsene som er tilgjengelig i hvert land.Aldersspredningen for alle voksne er 15–64 år (Italia 44 år) og for unge voksne 15–34 år. Ikäjakaumissa esiintyvät vaihtelut saattavat aiheuttaa pieniä eroja maiden välillä.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit 2003, tiedot on otettu tieteellisistä tutkimusraporteista tai artikkeleista. Variasjoner i aldersspredningen kan medføre en viss diskrepans mellom landene.Kilder:Nasjonale Reitoxrapporter for 2003, hentet fra undersøkelsesrapporter eller vitenskapelige artikler. Ks. myös epidemiologiset vakiotaulukot 2004 Tilastotiedotteessa. Se også epidemiologiske standardtabeller i Statistiske opplysninger 2004 )Ks. kaavio 28 OL: Käyttötiheys kaikkien kannabisasiakkaiden keskuudessa ja TDI_Tbl 8 vuoden 2004 Tilastotiedotteessa. )I dette punktet refererer informasjonen til ‘bruk 20 dager eller mer i løpet av siste 30 dager’, også uttrykt som ‘daglig eller nesten daglig bruk’. Erityiskysymys 2: Kannabisongelman taustaa – miksi hoidontarve kasvaa Euroopassa? Utvalgt aspekt 2: Cannabisproblemer i kontekst – hvordan forstå økningen i behandlingsbehovet i Europa cannabis foregående måned, var mellom 15 og 34 årgamle, og følgelig var også daglige brukere plassertinnenfor denne aldersgruppen. päivittäin (167) (168). eksponeringsnivåer. Høystyrkecannabis har til en viss gradalltid vært å få, og bekymringen omkring dette temaet erikke av ny dato. 0,9–3,7 prosenttia nuorista (15–34-vuotiaista) (kaavio 31).Suurin osa henkilöistä (76–92%), jotka myönsivätkäyttäneensä kannabista viimeisen kuukauden aikana, oli15–34-vuotiaita, ja täten myös suurin osa päivittäisistäkäyttäjistä kuului tähän ikäryhmään. Det er også viktig å merke seg at det ikkeer klart om cannabisbrukere endrer atferd for å oppnåønsket doseeffekt. Päivittäiset käyttäjätovat lisäksi pääosin miehiä, joskin heidän osuutensavaihtelee Alankomaiden 62 prosentista Kreikan92prosenttiin. I hvilken grad høystyrkecannabisnødvendigvis fører til høyere doser, er derfor et spørsmålsom bør utredes nærmere. Vahvaa kannabista on aina ollut jonkinverran saatavilla, eikä huoli tästä aiheesta ole uusi. Responsen på behovene til personersomhar cannabisrelaterte problemer Näiden tietojen pohjalta voidaan esittää karkea arviokannabista runsaasti käyttävien henkilöiden määrästä Euroopassa. På grunnlag av disse dataene kan det gjøres et grovtoverslag over antallet mennesker i Europa som brukercannabis intensivt. Jos oletetaan, että karkeasti 1 prosenttiväestöstä käyttää kannabista päivittäin, niin 25 miljoonan(15–64-vuotiaan) asukkaan maassa olisi250000kannabiksen päivittäistä käyttäjää. Forutsatt at rundt regnet 1% avbefolkningen bruker cannabis daglig, vil et land med25millioner innbyggere (i aldersgruppen 15–64 år) ha250000 daglige brukere av cannabis. Koko EU:ssa,jossa on yhteensä 301 miljoonaa 15–64-vuotiasta,päivittäisiä käyttäjiä olisi noin 3 miljoonaa. I hele EU, med ensamlet befolkning på 302 millioner mennesker i alderen15–64 år, vil dette da gjelde omkring 3 millioner mennesker. Kannabiksen runsas käyttö vaihtelee nuortenkinkeskuudessa ikäryhmittäin, ja se on yleensä yleisintänuorimmissa ikäryhmissä. Selv blant unge voksne varierer intensiv cannabisbruk blantalderskohortene, og er vanligvis mer utbredt i yngregrupper. Espanjassa vuonna 2002tehdyssä koululaistutkimuksessa 3,6 prosenttia 14–18-vuotiaista koululaisista ilmoitti käyttävänsäkannabista päivittäin tai lähes päivittäin (eli eniten 15–34-vuotiaiden nuorten joukossa). I den spanske skoleundersøkelsen i 2002rapporterte 3,6% av de 14- til 18-årige elevene dagligeller nesten daglig bruk (dvs. i øvre ende av skalaen forprevalens blant unge voksne i alderen 15–34). Ranskassa 17–19-vuotiaista tehdyssä vuotuisessa tutkimuksessa(ESCAPAD) kannabiksen päivittäinen käyttö viimeisten30päivän aikana oli vielä yleisempää: 9,2 prosenttiapojista ja 3,3 prosenttia tytöistä ilmoitti käytöstään (Beck ja Legleye, 2003). Og i denårlige franske undersøkelsen av 17- til 19-åringer(ESCAPAD) var daglig bruk av cannabis i løpet av siste30dager enda høyere, ifølge rapporten 9,2% blantguttene og 3,3% blant jentene (Beck, 2003). Kannabisongelmiin apua hakevien henkilöiden tarpeet onymmärrettävä, jotta niihin voitaisiin löytää tehokkaitavastauksia. En forståelse av behovene til de som søker hjelp forcannabisproblemer, er grunnleggende for å kunne utvikleeffektive tiltak. Hoitotarpeen ja muun indikaattoritiedonanalysoinnissa on tullut esiin, että sekä hoitoon ohjatut ettämuut kannabiksen käyttäjät muodostavat heterogeenisenväestön, jolla on heterogeeniset tarpeet. Analyser av etterspørselen etter behandlingog andre indikatordata tyder på at både cannabisbrukeresom blir henvist til behandling, og brukerne i sin helhetutgjør en heterogen befolkning med tilsvarende heterogenebehov. Täten tarvitaankatkeamaton sarja vastauksia aina ehkäisytoimista jariskien vähentämistoimista varsinaisiin hoitotoimiin. Dette tyder på at en sammenhengende serie tiltak ernødvendig, fra forebyggende og risikoreduserende tiltak tilformell behandling. Sitä,pitäisikö nuoret, jotka käyttävät kannabista vainsatunnaisesti, ohjata huumehoitoon, on syytä pohtia.Vastaus tähän kysymykseen riippuu pitkälti siitä, mitenpalvelut järjestetään ja missä määrin asiakkaat rinnastetaanmuiden päihteiden kroonisiin käyttäjiin. Det kan f.eks. reises tvil om det erhensiktsmessig å henvise unge mennesker som baresporadisk bruker cannabis til spesialiserte narkotikatiltak.Svaret på dette spørsmålet avhenger i stor grad av hvordantjenestene er utformet, og i hvilken grad klientene blanderseg med kroniske brukere av andre stoffer. Asianmukaistenhoitoon ohjaamisen reittien määritteleminen erilaisillekannabiksen käyttäjille on joka tapauksessa tärkeä kysymyspohdittavaksi. Likevel eridentifisering av hensiktsmessige henvisningskanaler forklienter med ulike mønstre for cannabisbruken et viktigtema som krever ytterligere utredning. Kannabisriippuvuuden tai kannabiksen väärinkäytönvaikutukset näyttäisivät olevan lievempiä kuin muidenhuumeiden. Avhengighet eller misbruk av cannabis synes å ha mindrealvorlige virkninger enn andre typer rusmidler. Useimmat kannabista runsaasti käyttäväthenkilöt vaikuttavat olevan melko hyvin yhteiskuntaansopeutuneita nuoria, joilla on suurempana riskinä muutsosiaaliset ongelmat (liikenneonnettomuudet, koulunkäynninkeskeytyminen tai perheen hajoaminen) kuin muu rikollinentoiminta, ja tämä pitäisi ottaa huomioon toimenpiteissä,jottei ongelmia tai syrjäytymistä pahenneta. De flesteintensive cannabisbrukerne synes å være relativt godtintegrerte unge mennesker som har større risiko for andresosiale problemer (bilulykker, avbrutt utdanning ellerfamiliesplittelse) enn for kriminelle aktiviteter, ogintervensjon bør derfor ta hensyn til dette og ikke skapeytterligere problemer eller eksklusjon. Kannabiksen vahvuus ja annokset Styrke- og doseproblematikk Kannabiksen vahvuuden voimistumisen on arvioitukärjistäneen ongelmia ja siten kasvattaneen hoitoontulijoiden määrää. Det har vært spekulert på om en økning i styrken avcannabis kan være en medvirkende årsak til økte problemerog følgelig flere inntak til behandling. Useita monimutkaisia kysymyksiä nouseeesiin, kun yritetään ymmärtää kannabiksen vahvuuteen ja En forståelse avproblematikken knyttet til styrken på cannabis, dosen somden enkelte bruker får i seg og den sannsynlige virkningenav dette på akutte og kroniske problemer, reiser en rekkekompliserte spørsmål. Ehkäisypuolella on toteutettu vain muutamia aloitteita, joillavastataan erityisesti kannabiksen käytön lisääntymiseennuorten keskuudessa, sillä ehkäisy on harvoinpäihdekohtaista. Tyskland, Hellas, Irland, Finland og Storbritannia harinnført tiltak for å redusere de psykososiale konsekvenseneav førstegangslovbrudd for cannabisbruk blant ungdom.Etaktuelt eksempel på dette (fra 2000 og framover) er FRED-programmet i Tyskland, som nå er kommet på plassiåtte delstater, der unge narkotikabrukere tilbys tidligintervensjon av kort varighet på frivillig basis(170).IStorbritannia arbeider kriminalitetsforebyggende teamblant ungdom på lignende basis. )Tässä osassa viitataan ”käyttöön 20päivänä viimeisten 30päivän aikana” päivittäisenä tai lähes päivittäisenä käyttönä. )Mer informasjon om dette og andre forebyggende programmer finnes i EONNs EDDRA-database (http://eddra.emcdda.eu.int/eddra/plsql/showQuest?Prog_ID=2091). Alankomaissa tuotetun kannabishartsin THC-pitoisuus onpoikkeuksellisen korkea, mutta aine on vielä melkoharvinaista kyseisessä maassa ja lähes tuntematontamuualla. I Nederland har lokalt produsert cannabisharpiks etsærlig høyt innhold av THC, men dette forekommersjelden også der og er et omtrent ukjent fenomen andresteder. EU-maat jakautuvat kahteen ryhmään sen mukaan,käytetäänkö niissä yleisemmin kannabisruohoa vaikannabishartsia. EU-landene kan deles i to grupper avhengig av omcannabisplanten eller cannabisharpiks er vanligst åbruke. Niistä maista, joista oli saatavillatietoja, kannabishartsi oli yleisempää Saksassa,Irlannissa, Portugalissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa, kun taas kannabisruoho oliyleisempää Belgiassa, Tšekissä, Virossa, Alankomaissaja Itävallassa. I de landene som har lagt fram informasjon omdette, var cannabisharpiks vanligst i Tyskland, Irland,Portugal og Storbritannia, mens planten ble oftest brukt i Belgia, Den tsjekkiske republikk, Estland, Nederland og Østerrike. Vahvuuspitkällä aikavälillä on lisääntynyt voimakkaimmin Yhdysvalloissa, mutta on syytä pitää mielessä, ettäennen 1980-lukua kannabis on ollut Yhdysvalloissamietoa eurooppalaisen mittapuun mukaan. Uttalelser i media om at styrken på cannabis er tidobleteller mer i løpet av de siste tiårene, underbygges ikke avde begrensede datene som er tilgjengelige, verken fra USA eller Europa. Eurooppaan tuodun kannabisruohon tai kannabishartsinvahvuudessa ei ole ollut pitkällä aikavälillä havaittujamuutoksia voimakkaampaan suuntaan. Den største langsiktige forandringen istyrke synes å ha funnet sted i USA, men man må herhuske på at amerikansk cannabis fram til 1980 var svaketter europeisk standard. Kaikissa Euroopan maissa viljellään jonkin verrankannabista sisätiloissa. Innendørsdyrking av cannabis finner sted i noen grad ialle europeiske land. Alankomaissa tällaisenkannabiksen osuuden arvioidaan olevan puoletkulutetusta kannabiksesta, mutta useimmissa maissatärkeimpiä ovat tuontituotteet. I Nederland er det anslått at detteproduktet representerer over halvparten av det totaleforbruket av cannabis, men i de fleste landenerepresenterer importerte produkter en langt større andel. Tutkimuksen yleisenä päätelmänä on, että THC-pitoisuuksissa on ollut lieviä muutoksia, jotka rajoittuvatpaljolti markkinoilla viime aikoina esiintyneeseen EU:ssakasvatettuun tehoviljeltyyn kannabikseen.Kannabistuotteiden THC-pitoisuuksissa on lisäksihuomattu voimakasta vaihtelua. Konklusjonen på denne studien er at det har vært enviss beskjeden forandringen i THC-innhold, som stort setthar vært begrenset til den relativt nylige framveksten avintensivt hjemmedyrket cannabis på markedet i EU.Dessuten anføres det at THC-innholdet icannabisproduktene er svært variabelt. Selkeää tietoa tarvitaankehittämään seurantajärjestelmiä erilaistenkannabistuotteiden markkinaosuuksien arviointiin jamuutosten havaitsemiseen. Det er et klartbehov for informasjon, og derfor må det utviklesovervåkingssystemer som gir mulighet for å vurderemarkedsandeler for de ulike cannabisproduktene ogspore endringer over tid. Tiedot ovat nykyään suureltaosin puutteelliset. Pr. i dag er slik informasjonmeget mangelfull. Sisätiloissa tehokkain menetelmin viljellyn kannabiksen(esim. vesiviljelyjärjestelmät yhdessä keinovalon kanssa,pistokkaiden kasvattaminen ja päivänvalon kestonvalvonta), THC-pitoisuus on yleensä korkeampi kuintuodun huumeen. Cannabisplanter dyrket innendørs med intensivedyrkingsmetoder (f.eks. i vannkultur med kunstig lys,formering med stiklinger og kontroll med dagenslengde) har vanligvis et høyere THC-innhold ennimportert cannabis. Vaikka kotimaassa kasvatetunkannabisruohon vahvuuden vaihteluväli voi ollapäällekkäinen tuodun kannabiksen kanssa, kotimaassakasvatettu kannabis voi olla keskimäärin kaksi tai kolmekertaa vahvempaa. Hjemmedyrket cannabis kan væregjennomsnittlig to til tre ganger sterkere enn importertcannabis, men kan også ha samme styregrad somimportert cannabis. Joidenkin maiden raportoima kannabiksen vahvuudenkasvu on yhteydessä lähes kokonaan kulutuksen kasvuunkotona kasvatetun kannabiksen osuudessa. Den generelle økningen i styrken på cannabis som endel land har rapportert, kan omtrent i sin helhettilskrives en økning i den hjemmedyrkede cannabisensmarkedsandel. Erilaisten kannabistuotteiden markkinaosuuksienperusteella kannabiksen tosiasiallinen vahvuus onpysynyt lähes kaikissa maissa jo usean vuoden ajansuhteellisen vakaana, noin 6–8 prosentissa. Ut fra de ulike cannabisproduktenes respektivemarkedsandeler, har i nesten alle land den effektivestyrken holdt seg relativt stabil i mange år, dvs. rundt6–8%. 10.Tutkimuksessa yksilöidään useita tärkeitä aloja, joihin onkiinnitettävä huomiota, jotta kannabiksen vahvuuteenliittyviä näkökohtia voitaisiin arvioida. 10.Studien identifiserer en rekke viktige områder som måvies oppmerksomhet hvis vi skal kunne vurdere alleaspekter ved styrken på cannabis. Tämä edellyttääseuraavaa: yksimielisyys kannabistuotteidennimikkeistöstä, markkinatietojen kehittynyt seuranta,parannukset laboratorioanalyysien standardeissa,tiedonkeruussa ja tietojen esittämisessä Euroopassa,selvitykset polttamiskäyttäytymisen, vahvuuden ja veren THC-/metaboliittitason välisen suhteen tutkimiseksi Euroopassa ja selvitykset siitä, missä määrin vahvakannabis johtaa alttiuteen annoksen suurenemisesta jamuihin mahdollisiin terveysongelmiin. Til dette trengesenighet om en nomenklatur for cannabisprodukter,forbedret kartlegging av markedsinformasjon,forbedring av standarder for laboratorieanalyser oginnsamling og presentasjon av data på europeisk plan,studier for å utrede forbindelsene mellom styrke,røykeatferd og blodnivå av THC/metabolitter i Europa,samt studier som undersøker i hvilket omfang bruk avhøystyrke-cannabis fører til økt doseeksponering, samteventuelle forbindelser til helseproblemer. Det anføres atulemper og fordeler ved å reagere forskjellig påforskjellige cannabisprodukter også er forhold somfortjener nærmere undersøkelse. FRED-ohjelma, jota toteutetaan nykyään kahdeksassaosavaltiossa ja jossa nuorille huumeidenkäyttäjille tarjotaanvarhaisessa vaiheessa lyhytkestoista tukea vapaaehtoiselta pohjalta (170 forhindre narkotikarelaterte problemer i disse kaffebarene.Håndboken gir informasjon om cannabis,narkotikalovgivningen, psykiske lidelser, førstehjelp,entreprenørskap og pedagogiske teknikker. Saksassa, Kreikassa, Irlannissa, Suomessa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa on otettu käyttöön toimenpiteitä, joillalievennetään nuorten ensimmäisten kannabiksenkäyttörikosten psykososiaalisia seurauksia. Et annet tiltak som er gjennomført i den senere tid, er åflytte forebyggingen inn i ‘coffee shops’, der små mengdercannabis kan kjøpes. Tästä ontuoreena esimerkkinä Saksassa (vuonna 2000) käynnistetty kuningaskunnassa perustettu ryhmiä (Youth offendingteams), jotka pyrkivät auttamaan nuoria rikollisia.Seurauksena muutoksesta tapaan käsitellä joitakinkannabiksen käytön näkökohtia rikosoikeusjärjestelmässä jakannabiksen uudistetusta luokittelusta (B-luokasta Dette tiltaket omfatter blant annet etkurs og en håndbok for coffee shop-eiere med sikte på å gruppemøter hvor konsekvensene av intensiv bruk ogmuligheten for atferdsendringer blir diskutert. Päätelmät Konklusjoner Toinen esimerkki viimeaikaisesta aloitteesta onehkäisykampanjoiden kohdistaminen ”coffee shopeihin”,joissa on saatavilla pieniä määriä kannabista. Til en viss grad sikter disse oppleggene ikke bare på åredusere skadene, men også på å forebygge dem. Ohjekirja sisältää tietoakannabiksesta, huumelainsäädännöstä, psyykkisistähäiriöistä, ensiavusta, yrittäjyydestä ja koulutuksesta.Kannabiksen käyttöön on puututtu Alankomaissaperinteisesti henkilökohtaisella ja suoralla lähestymistavalla,jota kuvastaa hasis- ja marihuanaviikko (Hash and Weed Week (171)), jolloin kannabiksen suurkäyttäjät pitävätryhmätapaamisia, joissa he keskustelevat runsaan käytönseurauksista ja mahdollisista muutoksista käytöksessä. Men tiltross for at sammenhengen mellom røyking oglungeproblemer er velkjent og bekymringen for de negativekonsekvensene for helsen som intensiv cannabisbrukmedfører øker, er intervensjoner som tar sikte på å redusereskadene forbundet med cannabisbruk, lite utvikletsammenlignet med intervensjoner rettet mot brukere avandre rusmidler. Tämän selonteon tarkoituksena on sijoittaa kannabiksenhavaittu lisääntynyt hoidontarve laajaan analyyttiseenkokonaistilanteeseen. Formålet med denne gjennomgangen er å se denrapporterte økningen i etterspørselen etter behandling forcannabisbruk i en bredere analytisk kontekst. Täten huomataan, että moniintärkeisiin kysymyksiin, jotka ovat olennainen osa tästäkiistanalaisesta aiheesta käytävää tietoihin perustuvaaperiaatekeskustelua, ei ole vieläkään löydetty ratkaisua.Täten ilmenee myös, ettei saatavilla oleva näyttö anna syytähätääntymiseen sen enempää kuin tyytyväisyyteenkään. Det viser segda at mange viktige spørsmål som er fundamentale for eninformert politisk debatt om dette kontroversielle emnet,fortsatt står ubesvart. Näillä lähestymistavoilla pyritään jossain määrin paitsiehkäisemään käyttöä myös vähentämään haittoja. Det viser seg også at det tilgjengeligematerialet ikke gir grunn til å slå alarm, men det gir helleringen grunn til å slå seg til ro. Kannabisongelmista kärsivät henkilöt edustavat joissakinmaissa merkittävää osaa niistä henkilöistä, jotka tarvitsevathoitoa erikoistuneissa laitoksissa, ja he muodostavat melkosuuren ryhmän kaikkien niiden henkilöiden joukossa, jotkatarvitsevat hoitoa. Personer med cannabisrelaterte problemer utgjør en ikkeubetydelig andel av etterspørselen etter behandling ispesialiserte institusjoner i en rekke land, og de utgjør enviktig undergruppe innenfor den større befolkningen underbehandling. Useimmat heistä ovat nuoria miehiä,yleensä noin 20-vuotiaita, ja suurin osa on aloittanutkannabiksen käytön 16- tai 17-vuotiaana. De fleste er unge menn, typisk rundt 20 år, ogde fleste startet narkotikabruken i 16- eller 17-årsalderen. Kannabisongelmista kärsivien henkilöiden hoitovaihtoehdotlöytyvät pääasiallisesti laillisista tai laittomista huumeistariippuvaisille asiakkaille tai muista riippuvuuksista kärsivillehenkilöille tarkoitetuista hoitokeskuksista. Behandlingsmulighetene for brukere medcannabisproblemer er for det meste begrenset til tiltak somtilbyr behandling for klienter som er avhengige av legaleeller illegale rusmidler eller som har annenavhengighetsatferd. Jotkin maat(Tanska, Saksa, Kreikka, Ranska, Alankomaat, Itävalta,Ruotsi ja Norja) ovat raportoineet kannabiksen käyttäjilletarkoitetuista palveluista, mutta tällaista erikoistunuttahoitoa on yleisesti katsoen hyvin vähän. En del land (Danmark, Tyskland,Hellas, Frankrike, Nederland, Østerrike, Sverige og Norge)rapporterer om tilbud utformet for cannabisbrukere, menstort sett synes spesialistbehandling av denne typen å væresvært lite utbredt. Kannabiksenongelmakäyttäjien hoitopalveluja tarjotaan useissa maissayleisten huumeongelmien hoitolaitoksissa (Belgia, Tšekki,Tanska, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg,Alankomaat, Itävalta, Portugali, Slovenia ja Norja). I mange land er behandlingstiltakene forbrukere med cannabisproblemer integrert i institusjoner forbehandling av generelle rusmiddelproblemer (Belgia, Dentsjekkiske republikk, Danmark, Tyskland, Spania, Frankrike,Irland, Italia, Luxembourg, Nederland, Østerrike, Portugal,Slovenia og Norge). Kannabisasiakkaiden huumeidenkäyttötavat ovat erilaisiakuin muiden päihteiden käyttäjien, ja kannabisasiakkaidenvälilläkin on suuria eroja. Cannabisklientene framviser andre bruksmønstre for sinnarkotikabruk enn de som bruker andre stoffer, men det erstore forskjeller mellom cannabisklientene. Hoidossa olevien kannabiksenkäyttäjien alaryhmien profiilit auttavat ymmärtämäänheidän tarpeitaan ja siten löytämään asianmukaisiaratkaisuja. Profilene for deforskjellige undergruppene av cannabisbrukere i behandlinger sannsynligvis direkte relevante for å forstå hvilke behovde har, og dermed hvilke tiltak det er hensiktsmessig å møtedisse med. Tärkeitä tekijöitä tässä ovat käyttötiheys, muidenhuumeiden tämänhetkinen ja aiempi käyttö sekä hoitoonohjannut taho. Viktige størrelser i denne forbindelse erbruksfrekvens, aktuell og tidligere bruk av andre rusmidlersamt henvisningskilde. Kansallisten raporttien ja TDI-tietojenpohjalta voidaan erottaa karkeasti kaksi asiakasprofiilia: Ut fra de nasjonale rapportene og TDI-dataene kan to tydelige klientprofiler defineres: • nuoret käyttäjät, usein opiskelijoita, jotka perhe taikoulu ohjaa hoitoon ja jotka käyttävät vain kannabistatai toisinaan sen lisäksi myös alkoholia tai piristeitä • yngre brukere, ofte skoleelever, som er henvist tilbehandlingstiltak av familien eller skolen, og som brukercannabis alene eller noen ganger sammen med alkoholeller sentralstimulerende midler, • huumeiden sekakäyttäjät, jotka ovat tavallisesti edellämainittuja vanhempia ja syrjäytyneempiä ja tulevatusein hoitoon oikeusviranomaisten tai terveys- ja • blandingsbrukere som typisk er eldre og dårligeresosialt integrert, som oftere er henvist til behandling avrettsvesenet eller helse- og sosialtjenestene, og somoverlapper med befolkningen av kroniskerusmiddelbrukere. Kannabikseen liittyvistä ongelmista kärsiviä henkilöitähoidetaan yleensä muiden laittomien huumeiden, etenkinopioidien, ongelmakäytön takia hoidettavien asiakkaidenkanssa. I tillegg peker noe av materialet på ytterligere en gruppesom er henvist til behandling av rettsvesenet, men som ikkebruker andre rusmidler, og som synes å bruke cannabisbare sporadisk. Monet näistä huumehoitokeskuksista on suunniteltuusein järjestäytymättömän ja syrjäytyneen väestöntarpeisiin, joten niiden soveltuminen on kyseenalaistahenkilöille, joiden tarpeet eivät ole yhtä akuutteja.Jäsenvaltioiden hoitopalveluissa tiedetään tästä, ja monetmaat huomauttivatkin Reitoxin kansallisissa raporteissa, että På bakgrunn av de forandringene som har funnet sted overtid i etterspørselen etter behandling for primærcannabisbruk, tyder tilgjengelig informasjon på Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa sosiaalipalvelujen ohjaamina, ja heihin kuuluu kroonisiahuumeidenkäyttäjiä. Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge Lisäksi on jonkin verran näyttöä kolmannesta ryhmästä,joka tulee hoitoon oikeusviranomaisten ohjaamana, joka eikäytä muita huumeita ja joka vaikuttaisi käyttävänkannabista vain satunnaisesti. • en økningen i andelen som har en intensiv (daglig)cannabisbruk, selv om daglige brukere er i mindretall, Kannabiksen käyttö onkuitenkin niin yleistä, että saattaa olla paljonkin ihmisiä,jotka käyttävät sitä runsaasti – ainakin jossakin vaiheessaelämäänsä. • en økning i sosiale og utdanningsmessige problemer inoen land, selv om dataene på dette området erbeskjedne. Tarkasteltaessa pääasiallisesti kannabikseen liittyvänhoidontarpeen ominaispiirteissä ajan mittaan tapahtuneitamuutoksia saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että Anslag tyder på at intensiv bruk kan berøre mellom 0,5%og 2% av den voksne befolkningen og mellom 1% og 3%av unge voksne. • rikosoikeusjärjestelmän hoitoon ohjaamien henkilöidenmäärä on joissakin maissa kasvussa Prevalensen blant unge menn ersannsynligvis vesentlig høyere. • perheen ja muiden yhteiskunnallisten tukiverkostojen(perhe, ystävät, sosiaalipalvelut, koulu) hoitoonohjaamien henkilöiden määrä on kasvussa På grunnlag avundersøkelsesmaterialet er det vanskelig å danne seg etklart bilde av antallet brukere som opplever problemer medeller blir avhengige av cannabis. • runsaan (päivittäisen) kannabiksen käytön osuus onkasvussa, joskin päivittäiset käyttäjät ovat yhävähemmistönä Selv om konsekvensene avavhengighet eller misbruk av cannabis er mindre alvorligeenn av andre rusmidler, kan cannabisbruken likevel habetydelige folkehelsemessige konsekvenser på grunn avbrukens omfang og det faktum at mange av de som er mestberørt, er unge og bruker stoffet intensivt i løpet av viktigeutviklingstrinn eller når de er spesielt sårbare. • yhteiskunnalliset ja koulutukseen liittyvät ongelmat ovatjoissakin maissa lisääntymässä, joskin tietoja on heikostisaatavilla tällä alalla. I sosialtvanskeligstilte familier eller lokalsamfunn kan avhengigheteller misbruk av cannabis forsterke problemene forenkeltindividene og redusere mulighetene for utdanning ogarbeid. Kannabista runsaasti käyttäviä henkilöitä arvioidaan olevan0,5–2 prosenttia aikuisväestöstä ja 1–3 prosenttia nuorista.Nuorten miesten keskuudessa prosenttiosuus ontodennäköisesti paljon korkeampi. Med tanke på økningen i etterspørselen etter behandlingsynes det som om endringer i henvisningspraksis harbetydning, og det synes som om en betydelig del av de somblir henvist, ikke er intensive narkotikabrukere. Tutkimustuloksista onvaikea päätellä, kuinka monelle käyttäjälle kannabisaiheuttaa ongelmia tai riippuvuutta. Men i hvertfall i noen land er det et betydelig antall søknader ombehandling fra personer som er intensive brukere avcannabis. Vaikkakannabisriippuvuuden ja kannabiksen väärinkäytönvaikutukset ovat lievempiä kuin muiden huumeiden, senkäytöllä saattaa olla huomattavia kansanterveydellisiävaikutuksia. Det finnes lite kunnskap om problemene dennegruppen opplever, og det er et presserende behov forforskning på dette området. Kannabista käytetään paljon, ja monet siihenliittyvistä ongelmista kärsivistä henkilöistä ovat nuoria, jotkasaattavat käyttää kannabista runsaasti tärkeidenkehitysvaiheiden aikana tai kun he ovat erityisenhaavoittuvia. Det faktum at de flestesøknader om behandling fra de svært unge gjeldercannabis, tilsier at det må tas særlig hensyn til behovene,henvisningskanalene og responsene for denne gruppen. Hoidontarpeen lisääntymistä tarkasteltaessa ilmenee, ettäsiihen vaikuttaa hoitoon ohjaamisen käytäntöjenmuuttuminen ja että merkittävä osa hoitoon ohjatuistavaikuttaisi olevan muita kuin huumeita runsaasti käyttäviähenkilöitä. Det er også viktig å erkjenne at etterspørselen etterbehandling ikke er en direkte indikator påcannabisproblemenes omfang og karakter. Ainakin joissakin maissa hoidontarpeessaolevissa henkilöissä on kuitenkin huomattavan paljon niitä,jotka käyttävät kannabista runsaasti. Data fragenerelle befolkningsundersøkelser tyder på at intensivcannabisbruk er relativt uvanlig sammenlignet medsporadisk bruk. Tämän ryhmänongelmia ei vielä ymmärretä kovin hyvin, ja niitä ontutkittava kiireisesti. Men den utbredte bruken av cannabis betyrat et betydelig antall personer kan bruke stoffet intensivt – ihvert fall i en periode av livet. Yhteenvetona voidaan todeta, että tarvitaan vieläehdottomasti lisää tutkimusta, jossa selvitetään kannabiksenerilaisten käyttötapojen ja ongelmien kehittymisen välistäsuhdetta. Kort oppsummert er det et kritisk behov for forskning for åfå forståelse av sammenhengen mellom forskjelligecannabisbruksmønstre og utviklingen av problemer.Omfanget av problemene som cannabisbrukerne opplever,og hva slags problemer det er snakk om, er fremdeles litedokumentert. Kannabiksen käyttäjien kohtaamien ongelmienlaajuutta ja luonnetta ei vieläkään ymmärretä kovin hyvin.Ongelmien arviointiin väestötasolla tarvitaan metodologisiavälineitä. Videre må det utvikles metodeverktøy for åkunne vurdere problemene på befolkningsnivå. Tällaiset tiedot ovat välttämättömiä, jottakannabiksen käyttöön Euroopassa voitaisiin kehittää,kohdistaa ja soveltaa tehokkaita kansanterveydellisiätoimenpiteitä. Slikinformasjon er en forutsetning for å kunne utvikle, målretteog gjennomføre effektive offentlige helsetiltak motcannabisbruken i Europa. Erityiskysymys 3Sairauksien yhteisesiintyminen Utvalgt aspekt 3Tilleggslidelser Psyykkistenhäiriöiden ja riippuvuusongelmien oireet ovat yhteydessä javuorovaikutuksessa toisiinsa. Symptomene påpsykiske lidelser og avhengighetsproblemer samvirker ogpåvirker hverandre gjensidig. Tutkimustulokset viittaavat siihen, että psyykkiset häiriöt japersoonallisuushäiriöt ilmaantuvat yleensä ennenpäihdehäiriöitä, toisin sanoen ne lisäävät ihmisten alttiuttatällaisille ongelmille (esim. Kessler et al., 2001; Bakkenetal., 2003). Forskningsmaterialet indikerer at psykiske lidelser ogpersonlighetsforstyrrelser vanligvis forekommer før destoffinduserte forstyrrelsene, dvs. de øker personensmottakelighet for slike problemer (f.eks. Kessler etal.,2001; Bakken et al., 2003). Huumeidenkäyttö voi kuitenkin myöspahentaa psyykkisiä häiriöitä (esim. masennusta: McIntosh ja Ritson, 2001), tai niitä voi esiintyä rinnakkain. Men psykiske lidelserkanogsåforverres av stoffbruk (f.eks. depresjon: McIntosh og Ritson, 2001) eller forekomme parallelt. Psyykkisten häiriöiden ja päihdehäiriöiden päällekkäisyyseli sairauksien yhteisesiintyminen tai kaksoisdiagnoosi, eiole mikään uusi ilmiö. Samtidig forekomst av psykisk lidelse og stoffrelaterte lidelser,ofte kalt komorbiditet eller dobbeltdiagnose, er ikke noe nyttfenomen. Se on kuitenkin viime vuosinanoussut pintaan poliittisissa ja alan ammattilaistenkeskusteluissa, kun on käynyt ilmi, että se koskee suurta jatodennäköisesti kasvavaa määrää ihmisiä. I de senere år har imidlertid denne problematikkenblitt viet større oppmerksomhet i den politiske og fagligedebatten, for det er blitt klart at dette gjelder et stort ogantakelig økende antall mennesker. Tässä luvussakeskitytään psyykkisten häiriöiden japersoonallisuushäiriöiden esiintymiseen laittomienhuumeiden käytön yhteydessä. Dette kapittelet fokusererpå sameksistensen av psykiske lidelser ellerpersonlighetsforstyrrelser og bruken av illegale rusmidler. Usein onkin syytä puhuamonidiagnoosista, sillä tällaiset henkilöt kärsivät usein myössomaattisista sairauksista, kuten HIV- tai C-hepatiittitartunnasta, ja sosiaalisista ongelmista, kutenperheongelmista, työttömyydestä, vankeudesta taikodittomuudesta. Detkan faktisk ofte være hensiktsmessig å snakke ommultimorbiditet, eller samtidig forekomst av flere sykdommer,ettersom pasientene ofte lider både av somatiske sykdommer,f.eks. Hoitopalveluilla ei yleensä olevoimavaroja tämän asiakasryhmän diagnosointiin jahoidontarpeen täyttämiseen, eivätkä ne välitä kaikistaasiakkaan ongelmista ja/tai kykene käsittelemään niitä.Tämän seurauksena ajaudutaan usein”pyöröovitilanteeseen”, jossa hoitoa kipeästi tarvitsevatihmiset ohjataan yhdeltä palveluluukulta toiselle, samallakun heidän tilansa heikkenee koko ajan. HIV (humant immunsviktvirus) eller hepatitt C-infeksjon,og av sosiale forstyrrelser som familieproblemer,arbeidsledighet, fengsling eller hjemløshet. Omsorgs- ogbehandlingsapparatet er oftest ikke tilstrekkelig utrustet til åta seg av de diagnostiske og behandlingsmessige behovenetil denne klientgruppen, og vil derfor ignorere og/eller væreute av stand til å håndtere alle de problemene disse klientenehar. Kannabiksen käytön ja psyykkisten häiriöiden välistäsuhdetta tarkastellaan yksityiskohtaisesti kannabistakoskevan erityiskysymyksen yhteydessä (s. 82). Merk at den særegne sammenhengen mellom cannabisbrukog psykiske lidelser drøftes mer inngående i utvalgt aspekt– cannabis (s. 82). Huumeidenkäyttö voidaan nähdä myös psyykkisen häiriöntai persoonallisuushäiriön osana tai oireena sekäitselääkityksen yrityksenä (esim. Williams et al., 1990;Murray et al., 2003). Narkotikabruk kan også oppfattes som en komponent aveller et symptom på en psykisk lidelse ellerpersonlighetsforstyrrelse og som et forsøk påselvmedisinering (f.eks. Williams et al., 1990; Murrayetal., 2003). Se, että päihteiden käyttö lievittäätuskallisia oireita, edistää riippuvuuden kehittymistä. Det faktum at stoffbruken lindrer plagsommesymptomer, stimulerer til utvikling av avhengighet. Oireetsaattavat palata sen jälkeen, kun huumeidenkäyttö onlopetettu esimerkiksi vieroitushoidon tai korvaushoidonavulla. Straksnarkotikabruken blir avbrutt, f.eks. gjennom avvenningseller substitusjonsbehandling, kan symptomene kommetilbake. Akuutteja huumeiden aiheuttamia psykoosejaesiintyy erityisesti kokaiinin, amfetamiinin jahallusinogeenien käyttäjillä, ja ne menevät yleensä ohimelko nopeasti. Akutte stoffinduserte psykoser forekommer særlighos brukere av kokain, amfetamin og hallusinogener ogavtar vanligvis relativt hurtig. Päihtymyksestä johtuvia oireita saattaakuitenkin olla hyvin vaikea erottaa päihteistäriippumattoman psykoottisen kohtauksen oireista. Det kan imidlertid være megetvanskelig å skille mellom symptomer som skyldesnarkotikaforgiftning og ikke-relaterte psykotiske episoder. • päädiagnoosina huumeriippuvuus, johon liittyvätpsyykkiset komplikaatiot johtavat mielisairauteen • en primærdiagnose på rusmiddelavhengighet medpsykiske komplikasjoner som fører til psykisk lidelse, Maailman terveysjärjestö (WHO) määrittelee sairauksien”yhteisesiintymisen tai kaksoisdiagnoosin siten, ettähenkilöllä on samanaikaisesti psykoaktiivisen aineenkäyttöä koskeva häiriö ja muu psyykkinen häiriö” (WHO,1995). Verdens helseorganisasjon (WHO) definerer tilleggslidelser(komorbiditet), eller dobbeltdiagnose, som ‘samtidigforekomst hos en person av en lidelse som skyldes bruk avet psykoaktivt stoff, og en annen psykisk forstyrrelse’(WHO, 1995). Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden jarikollisuuden torjunnan toimiston (UNODC) mukaankaksoisdiagnoosipotilas on ”henkilö, jolla on diagnosoitualkoholi- tai huumeongelma sekä jokin toinen sairaus,yleensä psyykkinen sairaus, kuten mielialahäiriö taiskitsofrenia” (UNODCCP, 2000). Ifølge FNs organ for narkotika ogkriminalitet (UNODC) er en person med dobbeltdiagnoseen ‘person som er diagnostisert til å ha et alkohol- ellernarkotika-misbruksproblem i tillegg til en annen diagnose,vanligvis psykisk, f.eks. affektiv lidelse eller schizofreni’(UNODCCP, 2000). Sairauksienyhteisesiintymisellä tarkoitetaan siis tässä yhteydessä sitä,että henkilöllä esiintyy samanaikaisesti vähintään kaksipsyykkistä häiriötä tai persoonallisuushäiriötä, joista yksi onpäihteiden ongelmakäyttö. Med andre ord refererer tilleggslidelsei denne konteksten til samtidig forekomst av to eller flerepsykiske lidelser eller personlighetsforstyrrelser, hvorav ener problematisk rusmiddelbruk. Erityiskysymys 3: Sairauksien yhteisesiintyminen Utvalgt aspekt 3: Tilleggslidelser Samaten Ruotsin kansallisessa raportissa erotetaantoisistaan sairauksien yhteisesiintymisestä kärsivätpsykiatriset potilaat ja huumeriippuvaiset asiakkaat, joillaon huumeidenkäytön pahentamia persoonallisuushäiriöitä,joita ei aina diagnosoida oikein. Sveriges nasjonale rapport skiller tilsvarende mellompsykiatriske pasienter som lider av komorbiditet, ogrusmiddelavhengige klienter med personlighetsforstyrrelsersom forverres av rusmiddelbruk, og som ikke alltid blirtilfredsstillende diagnostisert. masennuksen ja itsemurhan välisestä suhteestajohtopäätöksenä oli, että masennuksesta kärsivillä onselkeästi muita korkeampi itsemurhariski (Bronisch ja Wittchen, 1998). depresjon. Tysk forskning på forholdet mellom stoffrelatertelidelser, depresjon og selvmord konkluderte med at farenfor selvmord øker kraftig hos personer med en depressivforstyrrelse (Bronisch og Wittchen, 1998). Jotkut masennuksesta kärsivät henkilötsaattavat lääkitä itseään opiaateilla ja bentsodiatsepiineilla:hoito-ohjelmiin osallistuvien asiakkaiden masennustaso onalhaisempi kuin asiakkaiden, jotka osallistuvat matalankynnyksen palveluihin (Rooney et al., 1999) tai joiden hoitoon vasta alkamassa (McIntosh ja Ritson, 2001). Det er mulig atenkelte personer med depresjon kan medisinere seg selvmed opiater og benzodiazepiner, siden klienter i etbehandlingsopplegg har lavere depresjons-skåre ennklienter i lavterskeltjenester (Rooney et al., 1999) eller vedstarten av behandlingen (McIntosh og Ritson, 2001). Morel (1999) tekee eron huumeriippuvaisilla esiintyvientarkemmin määrittelemättömien psyykkisten häiriöiden sekähuumeidenkäyttöön liittyvien komplikaatioiden välillä.Huumeidenkäyttäjillä esiintyy usein muun muassa seuraaviahäiriöitä: Morel (1999) skiller mellom ikke-spesifikke psykiskeforstyrrelser som blir funnet hos rusmiddelavhengige, ogkomplikasjoner som spesifikt er knyttet til rusmiddelbruk.Lidelser man ofte finnes hos rusmiddelbrukere, omfatter: • unihäiriöt, jotka johtuvat masennuksesta,ahdistuneisuushäiriöstä tai psykoosista • søvnforstyrrelser som følge av depresjon,angstforstyrrelse eller psykose, Norjassa tehdyssä tutkimuksessa (n=2359) todettiin, ettäsuurella osalla huumeidenkäyttäjistä on ollut vaikeitaperheongelmia lapsuudessa tai nuoruusiässä. En undersøkelse i Norge (n=2359) fant at en høy andelav rusmiddelbrukere hadde som barn og ungdom opplevdalvorlige familieproblemer. Heistä70prosentilla oli ollut oppimis- ja käyttäytymisongelmiakoulussa, 38 prosenttia oli joutunut koulukiusaamisenuhriksi ja 21 prosenttia oli saanut psykiatrista hoitoalapsuudessa tai nuoruusiässä (Lauritzen et al., 1997).Naispuoliset huumeidenkäyttäjät, joilla on psyykkistensairauksien yhteisesiintymistä, ovat usein joutuneettraumaattisen seksuaalisen hyväksikäytön uhriksi (esim.Beutel, 1999). 70% hadde hatt lære- ogatferdsproblemer i skolen, 38% hadde vært utsatt formobbing og 21% hadde fått psykiatrisk behandling ibarne- eller ungdomsårene (Lauritzen et al., 1997).Kvinnelige rusmiddelbrukere med psykiatriskdobbeltdiagnose har ofte vært utsatt for traumatisk, seksueltmisbruk (f.eks. Beutel, 1999). Huumeidenkäyttöön liittyviin ongelmiin kuuluvat muunmuassa: • aggressiv og voldelig atferd som indikerer antisosiale,psykopatiske, schizofrene eller paranoidepersonlighetsforstyrrelser. • hallusinogeenien tai amfetamiinin aiheuttamat psykoosit Problemer som spesifikt er knyttet til rusmiddelbruk, omfatter: • sekavuusoireyhtymät. • psykogen konfusjon (forvirringstilstand). Huumehoitopalveluissa hoidon alussa suoritettavaanperusdiagnosointiin ei aina kuulu psyykkisten häiriöiden japersoonallisuushäiriöiden rutiininomaista arviointia. Rutinevurdering for å oppdage psykiske lidelser ogpersonlighetsforstyrrelser inngår ikke alltid i de vanligerutinene for diagnostisering som utføres ved oppstart avbehandling for narkotikabruk. Joitakinerityisen valveutuneita ja/tai erikoistuneita palveluja lukuunottamatta psyykkisiä oireita ja häiriöitä tutkitaan vainharvoin huumehoitopalvelussa. Bortsett fra i noen sentre somhar viet dette spesiell oppmerksomhet og/eller spesialisertesentre, blir psykiske symptomer og forstyrrelser sjeldenundersøkt av behandlingsinstitusjonene. Viimeaikaisten neuropsykologisten ja neurobiologistentutkimusten sekä sellaisten tekniikoiden ilmaantumisen, joillaaivojen toimintaa voidaan visualisoida, avulla on voituesittää oletuksia psyykkisten ja fyysisten traumojen, aivojenkehittymisen, huumeiden vaikutusten, stressin ja psyykkisenkehityksen välisistä vuorovaikutuksista.Palkitsemisjärjestelmä on olennainen riippuvuudenkehittymisen kannalta, ja riippuvuuteen liittyy rakenteellisiamuutoksia ja aivojen mukautumista mikro- ja makrotasolla(Nestler, 2001). Nyere nevropsykologiske og nevrobiologiske studier ogutviklingen av teknikker som kan visualiserehjerneprosesser, har gjort det mulig å oppstille hypoteserom interaksjoner mellom psykiske og fysiske traumer,hjernens utvikling, virkninger av rusmidler, stress og psykiskutvikling. Belønningsaspektet er vesentlig i utviklingen avavhengighet, og avhengighet er knyttet til strukturelleforandringer og tilpasning av hjernen på mikro- ogmakronivå (Nestler, 2001). Sairauksien yhteisesiintymistä on joka tapauksessatunnetusti vaikea diagnosoida. Uansett, komorbiditet er vanskelig å diagnostisere.Stoffavhengighet og den nedbrytende atferdenavhengigheten fører til, dominerer ofte det kliniske bildet ogtilslører de psykiske symptomene. Huumeriippuvuus ja senaiheuttama häiriökäyttäytyminen hallitsevat usein kliinistätaudinkuvaa ja peittävät psyykkisiä oireita.Päihderiippuvuus voi myös aiheuttaa psyykkisiä oireita,joita on vaikea erottaa psyykkisten häiriöiden oireista(Berthel, 2003), ja vieroitustila tai akuutti päihtymystilasaattaa muistuttaa lähes mitä vain psyykkistä häiriötä(Liappas, 2001). Lisäksi masennusta ja ahdistuneisuuttasaatetaan pitää päihtymykseen tai vieroitukseen kuuluvinaoireina; oireet, joita huumeet ovat lievittäneet, ilmaantuvatpäihteettömän ajanjakson tai korvaushoidon aikana. Dessuten kanstoffmisbruken forårsake psykiske symptomer som knaptkan skjelnes fra symptomer på psykiske forstyrrelser(Berthel, 2003), og stoffavvenning eller akutt forgiftning kanogså ligne på nesten enhver slik lidelse (Liappas, 2001).Videre kan depresjon og angst også betraktes sominherente symptomer på forgiftnings/avvennings-syklusen,idet symptomer som pleide å bli mildnet av narkotika,kommer frem i løpet av abstinensen ellersubstitusjonsbehandlingen. Muissa teorioissa on liitetty tiettyjä huumeita tiettyihinpsyykkisiin häiriöihin, heroiinin on esimerkiksi oletettuvoivan vähentää stressiä, lieventää kipua ja vaimentaauhkaavia ääniä skitsofreniaa ja rajatilaskitsofreniaasairastavilla potilailla. Andre teorier knytter visse rusmidler til visse psykiskelidelser – f.eks. har det vært hevdet at heroin kan reduserestress, mildne smerte og fjerne truende stemmer hosschizofrene og borderline-schizofrene pasienter. Vakavista psyykkisistä häiriöistäkärsivät potilaat eivät kuitenkaan käytä heroiinia. Kokaiininon esitetty voivan lieventää masennusta, poistaa estojakäyttäytymiseltä ja antaa narsistisen persoonallisuudenkäyttäytyä mahtailevasti. Pasientermed alvorlige mentale lidelser bruker imidlertid ikke heroin.Det er hevdet at kokain kan lette depressive tilstander, haen disinhiberende effekt på atferden og tillate narsissistiskepersonligheter å utagere storhetstanker. Kannabis voisi puolestaanlieventää jännitettä ja ekstaasi voisi poistaa sosiaalisiaestoja (Verheul, 2001; Berthel, 2003). Cannabis kanlindre anspenthet, og ecstasy kan minske sosiale hemninger(Verheul, 2001; Berthel, 2003). Irlannin vuoden 2002 kansallisessa raportissa tarkasteltiinuseiden tutkimusten tulosten pohjalta masennuksenesiintymistä huumeidenkäyttäjien keskuudessa ja todettiin,että huumeiden, etenkin opiaattien ja bentsodiatsepiinien,ongelmakäytön ja korkean masennustason välillä on vahvayhteys. Saksalaisessa tutkimuksessa päihdehäiriöiden, Irlands nasjonale rapport for 2002 undersøkte spesieltdepresjon hos rusmiddelbrukere på grunnlag av resultatenefra flere studier, og konkluderte med at det er en sterksammenheng mellom problematisk bruk av narkotika,særlig av opiater og benzodiazepiner, og høy forekomst av Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa moniulotteisuus, sen avulla voidaan mitata entisiä janykyisiä ongelmia seitsemällä osa-alueella: terveydentila,työssäkäynti ja omavaraisuus, alkoholinkäyttö,huumeidenkäyttö, oikeusasema, perhe- ja sosiaaliset suhteetsekä psyykkiset oireet (Krausz, 1999a; Öjehagen ja Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge utskrivningsregisteret fra finske sykehus økte antalletbehandlingsperioder assosiert med samtidigenarkotikarelaterte og andre psykiske helseproblemer fra441 i 1987 til 2130 i 2001. Behandlingsperiodene foropiatbruk kombinert med psykiske lidelser er tredoblet siden1996. ASI on standardoitu ja käännettyenglannista useimmille Euroopan kielille (EuroASI) ( I Irland ble antalletførstegangsinnleggelser av rusmisbrukere på psykiatriskeinstitusjoner nesten firedoblet mellom 1990 og 2001. muiden mielenterveysongelmien hoitojaksojen määrä kasvoihoitoilmoitusrekisterin mukaan 441:stä 2130:een vuosina1987–2001. Hoitojaksot, jotka liittyvät opiaattien käyttöönyhdessä psyykkisten häiriöiden kanssa, ovatkolminkertaistuneet vuoden 1996 jälkeen. Fordelen med ASI er at denne indeksen har fleredimensjoner og kan måle tidligere og nåværendeproblemer på sju områder: helsestatus, arbeid og evne til åforsørge seg selv, alkoholbruk, narkotikabruk, lovbrudd,familie og sosiale forhold samt psykiske symptomer (Krausz,1999a; Öjehagen og Schaar, 2003). Luvut vastaavathuumeidenkäytössä tapahtunutta kasvua, joskaan mitäänsuoraa syy-yhteyttä ei ole esitetty. ASI er standardisertog oversatt fra engelsk til de fleste andre europeiske språk (EuroASI) (172). Irlannissa psykiatriseenlaitoshoitoon ensimmäistä kertaa otettujenhuumeidenkäyttäjien määrä lähes nelinkertaistui vuosina1990–2001. Trimbos-instituttet har utviklet og testetprotokoller for diagnose og behandling avrusmiddelavhengige klienter som lider avoppmerksomhetssvikt/hyperaktivitet (ADHD) (Eland og Vande Glint, 2001). Trimbos Instituut on kehittänyt ja testannut protokolliatarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriöstä (ADHD)kärsivien päihderiippuvaisten asiakkaiden diagnosointiin jahoitoon (Eland ja Van de Glint, 2001). Spanias nasjonale rapport anfører at økningen som erobservert av tilleggslidelser, til dels kan skyldes en økning iavhengigheten av psykostimulerende stoffer. Useissa tutkimuksissa on pyritty mittaamaan psyykkistenhäiriöiden ja persoonallisuushäiriöiden sekä huumeidenkäyttötapojen levinneisyyttä väestön keskuudessa sekäpsykiatristen potilaiden ja huumeidenkäyttäjien keskuudessahoitopalveluissa ja niiden ulkopuolella. Tallrike studier er blitt utført for å måle utbredelsen(prevalensen) av psykiske lidelser ogpersonlighetsforstyrrelser så vel som mønstre fornarkotikabruk i befolkningen generelt og blant psykiatriskepasienter og narkotikabrukere i og utenforbehandlingsapparatet. Erilaisten tutkimusten katsauksessa Uchtenhagen ja Zeiglgänsberger (2000) totesivat, että yleisin psykiatrinendiagnoosi huumeidenkäyttäjien keskuudessa onpersoonallisuushäiriö, joka on todettu 50–90 prosentilla, jaseuraavaksi yleisimmät ovat mielialahäiriö (20–60%) japsykoottiset häiriöt (20%). Resultatene varierer mye både iantall og diagnoser avhengig av tilgjengelig populasjon ogutvalg, utvalgsmetoder, diagnostiseringsferdigheter og -kompetanse, diagnostiseringsverktøyenes validitet ogpålitelighet samt studiens varighet. Taulukossa 7 annetaan yksityiskohtaisia tietoja joistakinkansallisissa raporteissa esitetyistä selvityksistä, joitajäsenvaltioissa on tehty sairauksien yhteisesiintymisestäerilaisissa huumehoidon ja psykiatrisen hoidonympäristöissä. Tabell 7 gir nærmere opplysninger om en del studier imedlemsstatene av tilleggslidelser i forskjellige rusmiddelbehandlingstilbud og psykiatriske miljøer slik dissepresenteres i de nasjonale rapportene. Päihdehäiriöiden käsittelystä psykiatrisissahoitoympäristöissä ei ole saatavilla yhtä paljon tietoa kuinpsyykkisten häiriöiden käsittelystä huumehoitoympäristöissä.Vaikka katsauksen kohteena olevat tutkimukset eivätolekaan vertailukelpoisia, ne antavat osviittaa tilanteesta EU-maissa. Data omstoffrelaterte lidelser i det psykiatriske behandlingsapparateter ikke så lett tilgjengelig som data om psykiskeforstyrrelser innenfor rusmiddelbehandlingen. Selv omstudiene som blir presentert i denne gjennomgangen, ikkeer sammenlignbare, gir de en indikasjon på situasjonen i EU-landene. Tutkimuksen kohteena olleissa väestöissä,diagnostisissa kriteereissä, käytetyissä välineissä jadiagnosoinnin ajankohdissa on huomattavia eroja. Det er betydelig divergens i befolkningene somer studert, diagnosekriteriene som er valgt, instrumentenesom er brukt og tidspunktet for diagnosen. Edellämainituista syistä on todennäköistä, että useissa tapauksissaon tapahtunut alidiagnosointia. Av årsaker vihar drøftet ovenfor, er det sannsynlig at mange tilfeller blirunderdiagnostisert. Huumeriippuvaisten henkilöiden psykopatologiasta tehtyjenkansainvälisten tutkimusten katsauksessa Fridell (1991,1996)esitti sairauksien yhteisesiintymisestähuumeriippuvuuden yhteydessä kliinisen taudinkuvan, jokaon vahvistettu hänen omissa tutkimuksissaan Lundissa,Ruotsissa. I en gjennomgang av forskjellige studier konkluderte Uchtenhagen og Zeiglgänsberger (2000) med at denvanligste psykiatriske diagnosen blant rusmiddelbrukere erpersonlighetsforstyrrelse, noe som berører 50–90%, fulgtav affektive forstyrrelser (20–60%) og psykotiskeforstyrrelser (20%). Kreikassa ja Ranskassa tehdyssä vertailevassa tutkimuksessatuli ilmi, että vaikka psyykkisten häiriöiden levinneisyyshoidossa olevien opiaattien käyttäjien keskuudessa olimelko samankaltainen näissä kahdessa maassa, häiriöidenlaaduissa oli eroja: mielialahäiriöiden levinneisyys oli Ranskassa korkeampi kuin Kreikassa (19% vs. 7%) kuntaas epäsosiaaliset persoonallisuushäiriöt olivat yleisempiä Kreikassa (20% vs. 7%). En komparativ studie i Hellas og Frankrike fant at depsykopatologiske mønstrene varierte, selv om de samledetallene for psykopatologi hos opiatbrukere underbehandling var temmelig like i de to landene: utbredelsenav affektive forstyrrelser var høyere hos franske enn hosgreske narkotikabrukere (19% mot 7%), mens asosialepersonlighetsmønstre var mer utbredt i det greske utvalget(20% mot 7%). Tutkimuksen tekijät esittivät erojensyyksi huumeidenkäytön alhaisemman levinneisyyden Kreikassa: ”mitä vähemmän sosiaalisesti tuomittavaakäyttäytymistä esiintyy, sitä todennäköisemmin sosiaalisestipoikkeavat henkilöt osallistuvat siihen” (Kokkevi ja Facy,1995). Forfatterne forklarte disse forskjellene medat narkotikabruk er mindre utbredt i Hellas: ‘jo merbegrenset omfanget av sosialt uakseptabel atferd er, destomer sannsynlig er det at sosialt avvikende personer blirinvolvert i den’ (Kokkevi og Facy, 1995). Norjalaisessa tutkimuksessa tarkasteltiin sukupuolierojapäihteiden sekakäyttäjien (joista 85% käytti heroiinia) jaalkoholistien välillä. En norsk studie undersøkte kjønnsforskjeller mellomblandingsmisbrukere (hvorav 85% var heroinbrukere) ogrene alkoholikere. Otoksessa oli hyvin suuri osahenkilöitä, joilla oli psyykkisiä ja persoonallisuushäiriöitä(93%). Utvalget omfattet en meget høy andelpersoner med psykiske lidelser og personlighetsforstyrrelser(93%). Naisilla oli yleisesti ottaen huomattavasti enemmänvakavaa masennusta, fobioita ja rajatilahäiriöitä kuin Samlet sett har kvinner betydelig høyere nivåer avalvorlig depresjon, enkle fobier og borderlinepersonlighetsforstyrrelser enn menn. Samtidig forekomst av Taulukko 7: Sairauksien yhteisesiintymisen levinneisyys hoitoympäristöissä eri EU-maissa Tabell 7: Prevalens av tilleggslidelser i behandlingsmiljøer i ulike land i EU Väestö n Populasjon n Skitsoidi, paranoidi,skitsotyyppinen: 86%Masennus: 50 %Persoonallisuushäiriöt: 43 % Schizoid, paranoid,schizotypal: 86 %Depresjon: 50 %Personlighets-forstyrrelser: 43 % Hoitoyhteisöt Terapeutiske samfunn Laitoshoidossa olevatasiakkaat (2001–2002) Dentsjekkiskerepublikk tsjekkiskerepublikk Tšekintasavalta raportti ( I institusjonsbehandling(2001–02) nasjonale rapport( Stressi- ja somatoformisethäiriöt: 43 %Mielialahäiriöt: 32 %Fobiat: 32 %Masennusjaksot: 16 % Stress og somatoforme forstyrrelser:43 %Affektive forstyrrelser: 32 %Fobier: 32 %Depressive episoder: 16 % Ahdistuneisuus: 32 %Mielialahäiriöt: 25 %Skitsofrenia: 6 % Angst: 32 %Affektive forstyrrelser: 25 %Schizofreni: 6 % Metadonihoitopalvelut Opiatavhengige personer Opiaattiriippuvaiset henkilöt raportti ( 1 nasjonale rapport( Ensimmäiset hoidot,diagnosoituhuumeriippuvuus(1996–2001) Pasienter innlagt førstegang med diagnosennarkotikaavhengighet(1996–2001) Masennus: 29 %Sosiaalinen fobia: 29 %Kaksisuuntainenmielialahäiriö: 24 %Dystymia: 22 % Depresjon: 29 %Sosial fobi: 29 %Bipolar forstyrrelse: 24 %Dystymi: 22 % Erilaiset hoitopalvelut(katsaus) raportti ( Ulike behandlingstiltak(gjennomgang) nasjonale rapport( Obsessiivis-kompulsiivinenhäiriö: 73 %Masennus: 72 %Somatisaatio: 60 %Paranoia: 58 % Obsessiv-kompulsiv lidelse: 73 %Depresjon: 72 %Somatisering: 60 %Paranoide forestillinger: 58 % Huumeisiin liittyvätsairaalahoitojaksot (2002) Narkotikarelatertebehandlingsperioder påsykehus (2002) Katkaisuhoito-osastonpotilaat (1977–1995) Pasienter påavrusningsavdelingen(1977–95) Tämän taulukon tiedot viittaavat eripituisiin ajanjaksoihin (esimerkiksi elinaikaiseen tai viimeisen aikana tehtyyn diagnoosiin). tes = tietoja ei ole saatavilla.Lisätietoja tästä tutkimuksesta on taulukossa vuosiraportin online-versiossa taulukossa 12 OL: Taulukot sairauksien yhteisesiintyvyydestä maittain. Psykotisisme Angst Depresjon Paranoia m.d.: mangler data.Merknad:Data i denne tabellen viser til forskjellige tidsrammer (f.eks. langtidsdiagnose eller siste års diagnose).(1)Ytterligere detaljer om denne studien finnes i internettutgaven av årsrapporten i tabell 12 OL: Landstabeller for tilleggsmorbiditet. Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa miehillä. Epäsosiaalisen persoonallisuushäiriönyhteisesiintyminen oli yleisintä miespuolisten päihteidensekakäyttäjien keskuudessa (Landheim et al., 2003). Årsrapport 2004: Narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge asosiale personlighetsforstyrrelser var høyest hos mannligeblandingsmisbrukere (Landheim et al., 2003). Silloinkin,kun sairauksien yhteisesiintyminen on diagnosoitu, sitä eiusein oteta huomioon myöhemmissä hoitotoimenpiteissä(Krausz et al., 1999). Selv når en tilleggslidelse blir diagnostisert, blirden ofte ikke tatt hensyn til i de påfølgendebehandlingstiltakene (Krausz et al., 1999). Sama pätee potilaisiin, joilladiagnosoidaan psykiatrisessa hoidossa päihdeongelma jajotka eivät yleensä saa mitään hoitoa siihen (Weaver et al.,2003). Det sammegjelder for pasienter som har fått stoffmisbruk diagnostisertinnenfor den psykiatriske omsorgen, som vanligvis ikke blirbehandlet med medikamenter (Weaver et al., 2003). Näistä yleistyksistä huolimatta jotkin psykiatrisetpalvelut ja huumehoitopalvelut saavuttavat erinomaisiatuloksia sairauksien yhteisesiintymisestä kärsivien potilaidenkanssa. Dissegeneraliseringene utelukker selvsagt ikke at en del tjenesterinnenfor den psykiatriske omsorgen og rusmiddelomsorgenoppnår meget gode resultater hos pasienter medtilleggslidelser. Vankilaväestöön on syytä kiinnittää erityistä huomiota.Psyykkisten häiriöiden levinneisyys, kuten huumeidenkäytönlevinneisyys, on vankiloissa huomattavasti korkeampi kuinväestön keskuudessa kokonaisuudessaan. Fengselsbefolkningen fortjener spesiell oppmerksomhet.Utbredelsen av psykiske forstyrrelser er på samme måtesom utbredelsen av stoffmisbruk mye høyere ifengselsbefolkningen enn i befolkningen i sin helhet. Irlannintoimittamien tietojen mukaan 48 prosenttia miesvangeista ja75 prosenttia naisvangeista on henkisesti häiriintyneitä, javankiloissa olevista miehistä 72 prosenttia ja naisista83prosenttia ilmoittaa kokeilleensa huumeita ainakinkerran elämässään (Hannon et al., 2000). Irskedata tyder på at 48% av mannlige og 75% av kvinneligeinnsatte har en psykisk lidelse, mens 72% av mennene og83% av kvinnene i fengsel rapporterer om livstidserfaringmed bruk av narkotika (Hannon et al., 2000). Vuonna 1999Wienin poliisin pidätyskeskuksessa olleista huumeidenongelmakäyttäjistä 23 prosentilla oli psyykkisiä ongelmia(Dialog, 2000). 23% avproblematiske narkotikabrukere innsatt i Wien-politietsvaretektsarrest i 1999, hadde hatt psykiske problemer(Dialog, 2000). Vankilatuomioita kärsineethuumeidenkäyttäjät sortuvat usein uudelleen huumeisiin, javankeuden uskotaan yhä laajemmin voivan pahentaamielenterveysongelmia. Tilanne on vielä kärjistyneempihuipputurvallisissa vankiloissa ja vankiloissa, joissa vangitsuorittavat pitkiä tuomioita. Tilbakefallsraten blant narkotikabrukeresom har sonet er høy, og det er økende forståelse for atfengsling kan bidra å forverre psykiske helseproblemer.Situasjonen er enda mer dramatisk i langtids- oghøysikkerhetsfengsler. Ruotsissa 72–84 prosenttia pakollisessa huumehoidossaolleista aikuisista kärsi psyykkisistä ongelmista sen lisäksi,että he olivat päihteiden väärinkäyttäjiä (Gerdner, 2004).Lapsille ja nuorille tarkoitetussa pakkohoidossa olleista46päihderiippuvaisesta tytöstä kahdella kolmasosalla olipsykiatrinen diagnoosi tai persoonallisuushäiriöitä (Janssonja Fridell, 2003). I Sverige fant man at mellom 72% og 84% av de voksneunder tvangsbehandling for narkotikabruk hadde psykiskeproblemer i tillegg til å være stoffmisbrukere (Gerdner,2004). Av 46 stoffavhengige jenter i tvungen omsorg forbarn og unge hadde to tredeler psykiatriske diagnoser ellerpersonlighetsforstyrrelser (Jansson og Fridell, 2003). Lisäksi psykiatriset palvelut suhtautuvat usein epäilevästitunnistamiinsa huumeidenkäyttäjiin ja saattavat kieltäytyäottamasta heitä vastaan. Dessuten blir på psykiatriske institusjoner stoffmisbrukere – når de er identifisert – ofte møtt med mistenksomhet ogkan bli nektet innleggelse, noe som kan hende for brukeresom er stabile på substitusjonsbehandling. Samoin voi käydäkorvaushoidossa oleville huumeidenkäyttäjille, joiden tila onvakaa. På samme måtekan klienter bli utelukket fra behandling for stoffmisbruk pågrunn av sine psykiske problemer. Asiakkailta saatetaan toisaalta evätä huumehoitosiksi, että heillä on mielenterveysongelmia. I Spania f.eks. avviser defleste psykiatriske tjenestene klienter med stoffrelatertelidelser, og personalet her har ingen hensiktsmessigopplæring. Esimerkiksi Espanjassa useimmat psykiatriset palvelut eivät ota vastaanasiakkaita, joilla on päihdehäiriöitä, eikä niidenhenkilöstöllä ole asianmukaista koulutusta. Itävaltalaistenpsykoterapeuttien parissa tehdyssä tutkimuksessa tuli esiin,että vain osa heistä ottaa asiakkaakseen huumeriippuvaisiapotilaita (Springer, 2003). En undersøkelse blant østerrikskepsykoterapeuter viste at bare noen av dem er villige til å taimot stoffavhengige pasienter som klienter (Springer, 2003).Fra Italia rapporteres at det ikke finnes noen klare reglerfor henvisning av klienter fra narkotikabehandlingsapparatet til de psykiske helsetjenestene, og atdet er motstand i de psykiske helsetjenestene på grunn avmangel på ekspertise. Norjassaasiakkaiden ohjaamisen matalan kynnyksenhuumehoitopalveluista psykiatriseen hoitoon on raportoituolevan vaikeaa. Fra Norge rapporteres det athenvisning fra lavterskel rusmiddeltjenester til psykiatriskbehandling er vanskelig. Tämä on vakava estekaksoisdiagnoosipotilaille, sillä täydellinen päihteettömyysedellyttäisi muiden hoitojen lopettamista, mikä ei aina olemahdollista. Når det gjelderpasienter med dobbeltdiagnose, er dette en alvorlighindring, ettersom fullstendig rusfrihet ville kreve at andrebehandlinger ble avsluttet, noe som ikke alltid er mulig. Kansainvälisessä kirjallisuudessa kuvaillaan kolme muotoa,joissa sairauksien yhteisesiintymisen hoitoa tarjotaan: I internasjonal litteratur beskrives tre modeller forbehandling av tilleggslidelser: Kun kaksoisdiagnoosipotilaathakeutuvat hoitoon, heidän akuutteja psyykkisiä oireitaanpidetään usein virheellisesti päihteiden aiheuttamina Når pasientermed dobbeltdiagnose søker behandling, blir deres akuttepsykiske syndromer ofte forvekslet med stoffindusertesymptomer – eller omvendt, fenomener som særlig opptrerunder avvenning eller ved forgiftning, kan feiltolkes som 1.Perättäinen tai sarjoittainen hoito. 1.Sekvensiell eller seriell behandling. Psyykkiset häiriöt japäihdehäiriöt hoidetaan perättäin, ja palvelujen välillä Psykiske ogstoffrelaterte lidelser blir behandlet etter hverandre, ogdet er lite kommunikasjon mellom tjenestene. Pasientenefår behandling for de alvorligste problemene først og Erityiskysymys 3: Sairauksien yhteisesiintyminen on vain vähän yhteydenpitoa. Utvalgt aspekt 3: Tilleggslidelser behandles for de andre problemene etter at den førstebehandlingen er fullført. Potilaat saavat yleensäensin hoitoa vakavimpaan ongelmaan, ja kun tämähoito on saatettu päätökseen, hoidetaan potilaan muutongelmat. Men denne modellen kan ogsåføre til at pasientene sendes mellom tjenestene, og atingen av disse er i stand til å møte deres behov. Hoito tarjotaan psykiatrisessapalvelussa tai huumehoitopalvelussa tai erityisessäsairauksien yhteisesiintymiseen keskittyvässä ohjelmassatai palvelussa. Behandlingen blir gitt innenfor enpsykiatrisk behandlingstjeneste eller et narkotikabehandlingstiltak, eventuelt et program eller en tjenestespesielt for tilleggslidelser. Krysshenvisning til andretjenester unngås. Tšekin kansallisessa raportissa esitetään, ettäriippuvuusongelmia tulisi yleensä pitää kiireellisempinä kuinmielenterveysongelmia, sillä psyykkisiä häiriöitä onvaikeampaa hoitaa, kun riippuvuus vääristää kliinistätaudinkuva. Den nasjonale rapporten fra Den tsjekkiske republikkantyder at avhengighetsproblemet vanligvis bør betraktessom mer presserende enn de psykiske problemene, fordi deter vanskeligere å behandle psykiske lidelser nårstoffmisbruk forvrenger det kliniske bildet. Tšekin huumehoitopotilaista 10–20 prosenttiakäyttää nykyään psykiatrin määräämää lääkettä, mitä olisiollut mahdotonta ajatellakaan vielä muutama vuosi sitten.Myös Kreikassa on hyvin harvinaista, ettähuumehoitopotilaille määrätään lääkkeitä psyykkisiinoireisiin. For tiden tarimidlertid 10–20% av tsjekkiske klienter som er ibehandling for stoffmisbruk, medisiner forskrevet avpsykiater, noe som ville ha vært utenkelig for noen år siden.Også i Hellas er medisinsk behandling for psykiskesymptomer svært sjelden for klienter under behandling forstoffmisbruk. Kreikan rikosoikeusjärjestelmässämielenterveyshäiriöiden katsotaan kuitenkin menevänriippuvuuden edelle, ja rikolliset, joilla on sairauksienyhteisesiintymistä, otetaan psykiatriseen sairaalaan jokovankilassa tai yhteisössä (K. Matsa, henkilökohtainentiedonanto, 2004). I det greske strafferettssystemet blir imidlertidpsykiske lidelser ansett for å være viktigere ennstoffmisbruk, og lovbrytere med tilleggslidelser legges innpå psykiatrisk sykehus enten i et fengsel eller ute isamfunnet (K. Matsa, personlig meddelelse, 2004). Espanjassa huumeidenkäyttäjiähoidetaan yleensä huumehoitojärjestelmän piirissä, jaheidät ohjataan psykiatrisiin palveluihin ainoastaan, joshäiriöt ovat niin vakavia, että ne edellyttävätsairaalahoitoa. ISpania blir stoffmisbrukere vanligvis ivaretatt innenforrusmiddelbehandlingen, og henvisninger til psykiatrisketjenester skjer bare når lidelsene er så alvorlige atsykehusinnleggelse er nødvendig. Sairauksien yhteisesiintymisen hoitoa EU:ssa, siten kuin seon kuvailtu kansallisissa raporteissa, ei voida helpostiluokitella näihin kolmeen ryhmään. En del fagfolk har lenge vært av den oppfatning at allfarmakoterapi hos rusmiddelavhengige bør unngås pågrunn av faren for blandingsmisbruk, f.eks. av heroin ogbenzodiazepiner, men denne oppfatningen er i ferd med åbli revurdert (f.eks. Popov, 2003). Kokonaisvaltaistahoitoa pidetään ihanteellisena mallina, mutta se on vaikeatoteuttaa. Asiaa koskevia tutkimuksia tehdään yleensä Euroopan ulkopuolella. I noen tilfeller er det entendens til ukritisk å forskrive psykofarmaka tilstoffmisbrukere, til dels på grunn av mangel på tid til åforeta de nødvendige undersøkelser. Australiassa toteutetussa sairauksienyhteisesiintymistä koskevassa kansallisessa hankkeessa(Commonwealth Department for Health and Ageing, 2003)on todettu kirjallisuuskatsauksen pohjalta, etteikaksoisdiagnoosipotilaiden käsittelyn ja hoidonlähestymistapoja ole tutkittu järjestelmällisesti tai arvioitutarkasti, mikä johtuu osittain siitä, että ihmisiä, joilla onsekä mielenterveyshäiriöitä että päihdehäiriöitä, on vaikeatutkia muun muassa heidän epäsäännöllisen elämäntapansatakia. Østerrikes nasjonalerapport peker på at liten samarbeidsvilje hosstoffmisbrukere vanskeliggjør den farmakologiskebehandlingen av psykiatriske tilstander, og at denkombinerte bruken av narkotiske stoffer og medisiner, hvisden skjer uten godt tilsyn, kan føre til interaksjoner mellomillegale og forskrevne medisiner eller til nøytralisering avden forskrevne medisinen. Jotkut asiantuntijat ovat pitkään olleet sitä mieltä, etteihuumeriippuvaisille henkilöille pitäisi antaa mitäänlääkehoitoa, koska on olemassa riski, että he tulevatriippuvaisiksi molemmista, esimerkiksi heroiinista jabentsodiatsepiineista. Situasjonen i EU når det gjelder behandling avtilleggslidelser slik den beskrives i de nasjonale rapportene,er ikke lett å kategorisere i disse tre gruppene. Integrertbehandling anses for å være den beste modellen, meninnebærer en standard som er vanskelig å oppnå. Tätä näkemystä ollaan kuitenkinkyseenalaistamassa (esim. Relevantforskning kommer vanligvis fra land utenfor Europa. Popov, 2003).Huumeidenkäyttäjille määrätään toisinaan psyykelääkkeitäsamalla tavalla kuin muillekin, mikä johtuu osittain siitä,ettei aika riitä tarpeellisiin tutkimuksiin. Detaustralske nasjonale komorbiditetsprosjektet (Australian National Co-morbidity Project) (Commonwealth Departmentfor Health and Ageing, 2003) konkluderer på grunnlag aven litteraturgjennomgang at tilnærmingsmåter for å ta segav og behandle klienter med tilleggslidelser, ikke er blittsystematisk studert eller grundig evaluert, til dels fordi deter vanskelig å studere personer som både lider av psykisksykdom og har en stoffmisbruksrelatert forstyrrelse, menogså fordi de har en uregelmessig livsstil. Itävallankansallisessa raportissa tuodaan esiin, ettähuumeidenkäyttäjien heikko hoitomyöntyvyys vaikeuttaapsyykkisten häiriöiden lääkehoitoa, minkä lisäksihuumausaineiden ja lääkkeiden yhdistetty käyttö saattaa–jos sitä ei valvota asianmukaisesti – johtaa laittomienlääkkeiden ja reseptilääkkeiden yhteisvaikutuksiin taireseptilääkkeen tehottomuuteen. En annengjennomgang konkluderte med at det finnes dokumentasjonpå at integrert behandling av personer meddobbeltdiagnose har gunstig innvirkning både på derespsykiske helse og på stoffmisbruken (Drake et al., 1998).Bare én studie har sammenlignet den integrerte med denparallelle tilnærmingsmåten, men fant ingen vesentligforskjell, og det er ingen studie som har sammenlignet denintegrerte og den sekvensielle tilnærmingsmåten. Jotkut asiantuntijat esimerkiksi Tanskassa (Andreason,2002), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Department of Health, 2002a) ja Norjassa (Sosial- og helsedepartementet,1999), uskovat, että hoitopalvelujen pitäisi ainakin Noen eksperter, for eksempel i Danmark (Andreason,2002), Storbritannia (Department of Health, 2002a) og Norge (Sosial- og helsedepartementet 1999), mener atbehandlingstiltakene, i hvert fall for personer med alvorligepsykiske lidelser og rusmiddelproblemer, bør være basert Taulukko 8: Kokonaisvaltaiset hoitopalvelut Euroopan eri maissa Tabell 8: Integrerte behandlingstiltak i forskjellige europeiske land Kokonaisvaltaisten palvelujen kehittäminen on toteutettavuustutkimusten vaiheessa. Utvikling av integrerte tilbud i forundersøkelsesfasen Tulokset ovat olleetmyönteisiä. Resultatene har vært positive. Vuonna 2002 185 keskuksessa hoidettiin 4 803 liitännäissairauksia potevaa asiakasta. I 2002 behandlet 185 sentre 4 803 klienter med tilleggslidelser. Yksi erikoistunut kokonaisvaltainen hoitoyksikkö sijaitsee Kataloniassaja yksi hoitoyhteisö Kantabriassa laitoshoitoa tarvitseville kaksoisdiagnoosipotilaille. En spesialisert integrert enhet i Catalonia og ett terapeutisk samfunn i Cantabria for pasientermed tilleggslidelser som trengte behandling i døgn-institusjon Prosessia ollaan arvioimassa hyvien toimintatapojen kehittämiseksi. Prosessevaluering pågår for å utvikle beste praksis Potilaat pysyväthuumehoidossa, ja heidät ohjataan sairaalaan vain, jos psyykkiset oireet muuttuvat liian vakaviksi. Klientene holdes ibehandlingstiltaket og henvises til sykehuset bare dersom de psykiatriske symptomene blir for alvorlige Useita kokonaisvaltaisia palveluja erilaisissa yhteisöympäristöissä. En rekke integrerte tjenester i forskjellige miljøer. Useita kaksoisdiagnoosilääkäreitä toimii riippuvuuspalveluissa tai mielenterveydenhoitotiimeissä. Flere spesialister på dobbeltdiagnoser utnevnt, med base i rusmiddeltjenester eller psykiatriske helseteam Yksi kokonaisvaltainen hanke psykiatrisen laitoksen alaisuudessa Oslossa. Ett integrert prosjekt i tilknytning til et psykiatrisk senter i Oslo. Seurantaa ja arviointia jatketaan enintään kahden vuoden ajan, ja siinä keskitytäänperustarpeisiin, kuten asumiseen, työhön, sosiaalietuuksiin ja sosiaalisiin suhteisiin. Oppfølging og evaluering i inntil to år, med fokus på basale behov som bolig, arbeid, sosialeytelser og sosiale forbindelser etablering av nettverk. Tämä on kenties käytännöllisinratkaisu pienillä paikkakunnilla, joilla erikoistuneita,kokonaisvaltaisia hoitolaitoksia ei voi toteuttaa. rusmiddelarbeidere i den psykiske helsetjenesten. Espanjassahuumehoidon alalla työskentelevät yleislääkärit ovatvuodesta 2002 lähtien voineet saada ”psykiatrianerikoislääkärin” nimikkeen, jos he läpäisevät tutkinnon jaheillä on todistetusti kokemusta työskentelystämielenterveyspotilaiden kanssa. Dette kanvære den mest praktiske løsningen i mindre regioner derspesialiserte, integrerte klinikker ikke er noen mulig løsning.I Spania har siden 2002 allmennleger som arbeider medbehandling av rusmiddelmisbruk hatt anledning til å oppnåtittelen ‘spesialist i psykiatri’ hvis de består en eksamen ogkan dokumentere erfaring fra arbeid med pasienter medpsykiske lidelser. Portugalissa hoitokeskuksenhyväksyminen ja sertifiointi edellyttää, että siellätyöskentelee vähintään yksi psykiatri. I Portugal er det et obligatorisk krav foroffisiell godkjenning og sertifisering av behandlingssentre atde har minst én psykiater i personalet. Kaikillahuumehoitopalveluissa työskentelevillä psykiatreilla eikuitenkaan ole erikoisosaamista ja koulutustahuumeidenkäyttäjien hoitamiseen, ja he saattavat tarvitajatkokoulutusta. Men ikke allepsykiatere som arbeider i narkotikabehandlingsapparatethar den spesialistkunnskapen og -utdanningen som ernødvendig for å behandle stoffmisbrukere, og ytterligerespesialisert utdanning kan være nødvendig. Luxemburgissa ja Itävallassa huumehoitohenkilöstö voiseurata psykiatrisiin sairaaloihin ohjattujen potilaidensahoitoa. I Luxembourg og Østerrike kan behandlingspersonalet irusmiddeltjenesten følge opp de klientene som er henvist tilpsykiatriske sykehus. Yhdistyneen kuningaskunnan ohjeissa painotetaan,että kaksoisdiagnoosipotilaiden hoidon suunnitteluun pitäisiosallistua sekä riippuvuus- että mielenterveyspalvelujenammattilaisia, jotta hoitoreittejä voitaisiin priorisoida(Department of Health, 2002a). Med sikte på en prioritering mellombehandlingsalternativene understreker Britiske retningslinjerat fagfolk både fra rusmiddelbehandlingen og frapsykiatriske tjenester bør trekkes inn i planleggingen avbehandlingen for klienter med dobbeltdiagnose(Department of Health, 2002a). Tässä mallissa sama ryhmä vastaa molempien häiriöidenhoidosta. Denne modellen er basert på at én gruppe tar seg avbehandlingen av begge lidelsene. Tämän etuna on, ettei asiakkaalle anneta kahtaristiriitaista viestiä. Fordelen er at klientenikke konfronteres med to motstridende budskaper. Joissakin maissa tällaista yhdistämistävaikeuttavat erilliset hallintojärjestelmät (esim. I noenland blir denne integreringen komplisert av atskilteforvaltningsordninger (f.eks. Espanja) taierilliset rahoitusjärjestelmät (esim. Spania) eller forskjelligefinansieringsordninger (f.eks. Tyskland). Palveluohjaus, jossa asiakkaan hoitoa koordinoidaan siten,että hänelle tarjotaan yksilökohtaista perättäistä tairinnakkaista hoitoa ja häntä opastetaan hoitojärjestelmänkiemuroissa, vaikuttaa melko harvinaiselta EU:ssa.Ranskassa on raportin mukaan luotu huumehoito- jamielenterveyspalvelujen välille yhteistyötä, jotta potilaat,joilla on sekä psyykkisiä häiriöitä että riippuvuutta,voitaisiin ottaa yhdistetysti hoitoon ja heille voitaisiin antaapalveluohjausta. De fleste land har bare noen få spesialiserte integrerteprogrammer eller enheter for pasienter med tilleggslidelser,og tilbudet er langt fra tilstrekkelig for å møte etterspørselen;vist i Tabell 8, som redegjør for tilgjengelig informasjon. Luxemburgissa ja Alankomaissaammattilaiset pitävät palveluohjausta tehokkaimpanatapana hoitaa kaksoisdiagnoosipotilaita, mutta se onkallista ja työlästä ja siihen tarvitaan erikoistunutta Den vanligste måten å innføre en integrertbehandlingsmodell på, er å engasjere psykiatere ibehandlingen av stoffmisbrukere og/eller Useimmissa maissa on vain muutama erikoistunutkokonaisvaltainen ohjelma tai yksikkökaksoisdiagnoosipotilaille, eikä tarjonta vastaa läheskäänkysyntää, kuten osoitetaan taulukossa 8, jossa esitetäänsaatavilla olevat tiedot. ‘Case management’ er en metode for å koordinerebehandlingen av klientene slik at de sikres individuell,sekvensiell eller samtidig behandling, og for å hjelpeklientene til å finne veien gjennom behandlingssystemet,men dette synes å forekomme sjelden i EU. Hoitomenetelmät ja hyvät toimintatavat Utvalgt aspekt 3: Tilleggslidelser Alkoholi- ja huumehoidosta kansainvälisellä tasolla tehdyntutkimuksen laajassa katsauksessa löydettiin vain kahdeksansatunnaistettua tutkimusta, jotka koskevat vakavistapsyykkisistä häiriöistä kärsivien huumeriippuvaisten hoitoa(Jansson ja Fridell, 2003). Monet luopuvat hoidosta joennen kuin se edes alkaa. Behandlingsmetoder og beste praksis med alvorlige psykiske lidelser (Jansson og Fridell, 2003).Frafallet var ekstremt høyt selv før behandlingsstart.Korttidsoppfølging viste at institusjonell behandling, særligiterapeutiske samfunn, ga bedre resultater med hensyntilboforhold og stoffmisbruk, men ikke for de psykiskesymptomene. Kaikilla hoitotilanteilla on joitakin yhteisiä piirteitä.Jäljempänä esitettävät suositukset ovat peräisinhuumehoitoa koskevien kansainvälisesti julkaistujensatunnaistettujen ja valvottujen tutkimusten katsauksista jameta-analyyseistä (Berglund et al., 2003): Noen temaer er relevante for alle behandlingssituasjoner.Anbefalingene nedenfor er hentet fra gjennomganger ogmetaanalyser av internasjonalt utgitte randomisertekontrollerte studier av behandling for stoffmisbruk (Berglundet al., 2003): 1.Huumetottumusten muuttamiseen tulisi keskittyä jatkuvasti. 1.Det bør holdes konstant fokus på forandringer irusmiddelvane(r). 2.Hoidon tulisi olla kunnolla jäsenneltyjä. 2.Intervensjonene bør være strukturert på høyt nivå. 3.Hoidon tulisi jatkua riittävän pitkään, jotta sillä olisivaikutuksia. 3.Intervensjonene bør fortsette lenge nok til å ha virkning. 4.Hoidon tulisi kestää vähintään kolme kuukautta,mielellään vielä pitempään. 4.Intervensjonene bør fortsette i minst tre måneder, helstlenger. Sairauksien yhteisesiintymisestä kärsivien asiakkaidenhoitoon liittyy paljon ongelmia, se vaatii äärimmäisenpaljon henkilöstöltä, ja se on usein epäkiitollista. Behandlingen av klienter med tilleggslidelse er kjennetegnesav mange problemer; den er ekstremt krevende forpersonalet og ofte bortkastet. Asiakkaitaon usein vaikea käsitellä heidän – etenkin niiden, joilla on”vakavia” persoonallisuushäiriöitä – häiritsevän jaaggressiivisen käyttäytymisensä sekä henkisenepävakaisuutensa takia. Klientene er ofte vanskelige åha med å gjøre på grunn av sin nedbrytende og aggressivesosiale atferd, særlig de med mer ‘dramatiske’ typerpersonlighetsforstyrrelser og mangel på emosjonell likevekt.Det er vanlig med motstand mot og manglende vilje til åfølge behandlingsreglene og -kravene, f.eks. til å holdeavtaler eller ta medisiner, og dette forårsaker en desillusjonsom forverres av utakknemlige personlige forbindelser. Hoidon sääntöjen ja vaatimusten,kuten sovittujen tapaamisten tai lääkkeiden ottamisen,vastustaminen tai noudattamatta jättäminen on yleistä, jaepäkiitolliset henkilökohtaiset suhteet pahentavatpettymystä. Manlykkes sjelden, og frafallet er stort, noe som gjørbehandlingen tidkrevende og kostbar og dessutenfrustrerende for personalet, som, ikke overraskende,opplever utålmodighet, undertrykt aggresjon og symptomerpå utbrenthet. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on terveysministeriönsuuntaviivoissa (Department of Health, 2002b) sekätutkimushankkeissa ja kirjallisuuskatsauksissa (esim.Crawford, 2001) alettu siirtää painoa kaksoisdiagnoosille.Näyttöä on kuitenkin saatu lähinnä Pohjois-Amerikasta, jaalle 10 prosenttia Crawfordin abstrakteista on peräisin Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyistä tutkimuksista. I Storbritannia har helsedepartementets retningslinjer(Department of Health, 2002b) samt forskningsprogrammerog litteraturgjennomganger (f.eks. Crawford, 2001) flyttetdobbeltdiagnose-problematikken oppover på dagsordenen.Men evidensgrunnlaget er hovedsakelig nordamerikansk, ogunder 10% av Crawfords abstrakter gjelder britiske studier. Ammattilaiset pyrkivät vaikeasta tilanteesta huolimattajatkuvasti löytämään ja kehittämään entistä tehokkaampialähestymistapoja. Til tross for denne vanskelige situasjonen er fagpersonaletpå konstant leting etter og utvikler mer effektivetilnærmingsmåter. Säännölliset ja alojen väliset keskusteluttapauksista sekä tiivis yhteistyö saattaisivat auttaa eri alojentyöntekijöitä ymmärtämään toisiaan. Regelmessig tverrfaglig drøfting avtilfeller så vel som intensivt samarbeid kan rette opp dengjensidige mangelen på forståelse blant personalet. Tällaiset ponnisteluttarjoaisivat kaikille asianomaisille entistäyksityiskohtaisempaa tietoa asiakkaista ja auttaisivatkehittämään hyviä toimintatapoja tai hoitostrategioita.Hoidon laatu on tärkein tekijä hyvien tulostensaavuttamisessa. Sliketiltak gir alle de involverte mer detaljert informasjon omklientene og letter utviklingen av beste behandlingspraksiseller -strategi. Kvaliteten på behandlingen er den viktigstefaktoren for å oppnå positive resultater. Dokumentaatio, arviointi ja tutkimus ovat surkealla tolallasairauksien yhteisesiintymisen alalla, kuten useilla muillakinhuumeisiin liittyvillä aloilla. I Birmingham,Storbritannia, får team som arbeider med støttebehandlingi nærmiljøet, opplæring ved hjelp av en håndbok i kognitivintegrert atferdsterapi. Teamene får tilbud om kontinuerligstøtte til gjennomføringen av intervensjonen og blir evaluertmed hensyn til både prosess og resultat (Joint Meeting ofthe Faculty of Substance Misuse of the Royal College of Psychiatrists and the World Psychiatric Association, 2003).INorge utprøves noen få integrerte team basert påstøttebehandling i nærmiljøet. Hoitotyyppienmenestyksekkyydestä ei ole selkeää näyttöä. Som på så mange stoffrelaterte områder er dokumentasjon,evaluering og forskning på området komorbiditetbegredelig. Cochraneyhteistyössä on tarkasteltu psykososiaalisia hoito-ohjelmia(Ley et al., 2003). Evidensgrunnlaget er langt fra entydig når detgjelder hvilken behandlingstype som gir beste resultater.Cochrane-samarbeidet har foretatt en gjennomgang avpsykososiale behandlingsprogrammer (Ley et al., 2003).Materialet som ble gjennomgått, var begrenset: seks studier,hvorav fire små og alle av generelt lav kvalitet med hensyntil utforming og rapportering. Tarkasteltava materiaali oli suppea: kuusitutkimusta, joista neljä oli laajuudeltaan pieniä ja joissakaikissa suunnittelu ja raportointi oli yleisesti katsoenkehnoa. Det viktigste funnet var at ‘detikke finnes noe klart bevis til støtte for at en typestoffmisbruksprogram for personer som har en alvorligpsykisk lidelse, har mer verdi enn en standardbehandling’.Konklusjonen var at ‘innføringen av ny, spesialisertbehandling for stoffmisbruk hos personer med alvorligepsykiske lidelser bør skje innenfor rammen av enkle, godtutformede og kontrollerte kliniske forsøk.’ Tärkein tulos oli, ettei ”ole mitään selkeää näyttöäsiitä, että jokin päihteiden väärinkäyttöä koskevaohjelmatyyppi olisi vakavasti psyykkisesti sairailleperushoitoa parempi”. Oversikten nedenfor inneholder materiale om beste praksisinnrapportert av de nasjonale kontaktpunktene i Reitox-nettet: Johtopäätöksenä todettiin, että”vakavasti psyykkisesti sairaille tarkoitettuja uusia En større oversikt over internasjonal forskning ombehandling av alkohol- og stoffmisbruk fant bare åtterandomiserte studier om behandlingen av stoffmisbrukere • testaamassa muutamaa työryhmäpohjaisen tehostetunavohoidon tiimiä. 47% viste en positiv endring i sine psykiske lidelser(Krausz et al., 1999). Kaksoisdiagnoosipotilaista Norjassa tehtyjenhoitotutkimusten katsauksessa todettiin, ettäaggressiivista ja impulsiivista käyttäytymistä hoidetaanparhaiten konfrontoivalla, jäsennellyllä ryhmäterapiallayhdistettynä perheterapiaan. Masentuneet taiahdistuneet potilaat hyötyvät enemmänhenkilökohtaisesta psykoterapiasta ja kannustavastaryhmäterapiasta (Vaglum, 1996). • impulsiv atferd ble best behandlet med konfronterende,strukturert gruppeterapi kombinert med familieterapi.Pasienter med depresjon eller angst hadde større utbytteav individuell psykoterapi og understøttendegruppeterapi (Vaglum, 1996). Hampurin huumehoitopalveluissa hoidossa olleiden219opiaattiriippuvaisen seurantatutkimuksessa ilmeni,että heroiinin ja kokaiinin käyttö oli vähentynyt kahdessavuodessa. Asiakkaista 47 prosentilla ilmeni psyykkisissähäiriöissä muutosta parempaan (Krausz etal., 1999). En italiensk studie fant at resultatene avvedlikeholdsbehandling med metadon ikke var vesentligforskjellige hos pasienter med alvorlige eller lettepsykiske symptomer med hensyn tilbehandlingsgjennomføring eller heroinbruk. Potilaat, joilla oli vakavia psyykkisiähäiriöitä, vaikuttivat kuitenkin tarvitsevan keskimäärinsuurempia metadoniannoksia (Pani et al., 2003). Men detsynes som om klienter med mer alvorlige psykiskelidelser trengte gjennomsnittlig høyere metadondoser(Pani et al., 2003). Euroopan komission tutkimuksen ja teknologiankehittämisen viidennessä puiteohjelmassa on hiljattainkäynnistetty kaksoisdiagnoosia koskeva tutkimushanke.Tässä prospektiivisessa tutkimuksessa, joka toteutetaanmonessa keskuksessa, muun muassa Tanskassa, Ranskassa,Puolassa, Skotlannissa, Englannissa ja Suomessa, ontarkoitus kuvailla palveluja, joita kaksoisdiagnoosipotilailletarjotaan seitsemässä eurooppalaisessa psykiatrisessahoitoympäristössä, ja vertailla 12 kuukauden ajanjaksollasairastuvuutta ja palvelujen käyttöä niiden potilaiden välillä,joilla on kaksi diagnoosia, ja niiden välillä, joilla on vainyksi diagnoosi. Et forskningsprosjekt om dobbeltdiagnose innenfor Europakommisjonens ’Femte rammeprogram for forskningog utvikling’ har nylig startet opp. Denne prospektivemultisenterstudien som omfatter Danmark, Frankrike, Polen,Skottland, England og Finland, tar sikte på å beskrivehvilke tjenester som tilbys pasienter med dobbeltdiagnoseisju europeiske psykiatriske miljøer, og sammenlignesykelighet og tjenestebruk mellom pasienter meddobbeltdiagnose og pasienter med enkeltdiagnose over ettidsrom på 12 måneder. Tutkimuksen kohteena tulee olemaanriippuvuuden vakavuus, psyykkiset oireet, hoitomyöntyvyys,psykososiaalinen toiminta, sosiaalinen verkosto, hoidonkeskeyttäminen ja sairastuvuus. Resultatene som blir studert, vilomfatte avhengighetsgrad, psykiske symptomer,behandlingsakseptasjon, psykososial fungering, sosialtnettverk, tilbakefall og dødelighet. Tuloksia odotetaanvuodeksi2005 (174). Resultatene er forventetåforeligge i 2005(174). Dialektinen käyttäytymisterapia (173) on hoitovaihtoehto,joka vaikuttaa soveltuvan erityisen hyvin naispuolisillepäihteiden käyttäjille, joilla on vakava rajatilahäiriöja/tai itsetuhoisia taipumuksia. I en svensk studie viste gjentatt utfylling av ASI-spørreskjemaet gjennom hele behandlingsperioden,innenfor rammen av en bærekraftigkvalitetsstyringsmodell, at 46% av pasientene var rusfrieved oppfølgingen to år etter utskrivning. Näyttöä on kuitenkinsaatu vain muutamasta tutkimuksesta. Pasienter meddobbeltdiagnose framviste en mer alvorlig problemprofilifølge ASI enn pasienter uten psykose. Dialektisestakäyttäytymisterapiasta Alankomaissa tehdyssävalvotussa kokeessa todettiin, ettäitsetuhokäyttäytyminen väheni sekä koeryhmässä ettäryhmässä, jonka ”hoitoa jatkettiin tavalliseen tapaan”.Alkoholinkäyttö väheni selkeästi enemmän koeryhmässä,mutta huumeidenkäytössä ei huomattu mitään eroa (Vanden Bosch et al., 2001). Generelt var detsmå endringer i personlighetsprofiler og symptomer, menmange pasienter hadde fått bedre livskvaliteten og en merstabil livssituasjonen ved oppfølgingen (Jonsson, 2001). Useimmissa maissa lääkärit ja sairaanhoitajat saavatkoulutuksensa aikana vain vähän opetustahuumeriippuvuudesta ja vielä vähemmän sairauksienyhteisesiintymisestä. I de fleste land mottar leger og sykepleiere under utdanningsvære lite opplæring om rusmiddelavhengighet og endamindre om tilleggslidelser. Italiassa on lisätty mielenterveysalan jahuumehoitoalan työntekijöiden yhteistä koulutusta.Alankomaissa Trimbos Instituut järjestää koulutuskurssejasekä huumeriippuvuusalan että mielenterveysalanammattilaisille, jotka osallistuvat kaksoisdiagnoosipotilaidenhoitoon. I Italia satses det etter hvert mer påfelles opplæring av personell innenfor den psykiskehelsetjenesten og rusmiddelbehandlingen. Muut maat ovat raportoineet palvelujen sisäisestäkoulutuksesta ja kursseista, mutta niiden toteutus onsatunnaista ja hajanaista. I Nederlandorganiserer Trimbos-instituttet kurs for personalet både irusmiddelbehandlingen og den psykiske helsetjenesten som erinvolvert i behandlingen av pasienter med dobbeltdiagnose.Andre land rapporterer om intern opplæring og interne kurs,men gjennomføringen er tilfeldig og spredt. Kaksoisdiagnoosipotilaidenongelmaprofiili oli ASI:ssa vaikeampi kuinpsykoosipotilaiden. I Storbritannia fant Barrowclough et al. Persoonallisuusprofiileissa jaoireissa oli yleisesti ottaen pieniä muutoksia, muttauseiden potilaiden elämänlaadun todettiinseurantatarkastuksessa parantuneen ja elämäntilanteenvakiintuneen (Jonsson, 2001). (2001) atkombinasjonen av motiverende intervjuer, kognitivatferdsterapi og familieintervensjoner resulterte iforbedringer hos pasienter med schizofreni ogproblemer med stoffmisbruk. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Barrowclough et al.(2001) havaitsi, että motivoiva haastattelu, kognitiivisbehavioraalinen terapia ja perheinterventiot paransivatskitsofrenia- ja päihdehäiriöpotilaiden tilannetta. Et sammendrag av norske behandlingsstudier av klientermed tilleggslidelser konkluderte med at aggressiv, Yhdistyneessä kuningaskunnassa Royal College of Psychiatry on analysoinut koulutustarvetta (Mears etal.,2001) useiden ammattilaisryhmien keskuudessa sekämielenterveyspalvelujen että huumehoitopalvelujen alalla.Otoksesta 50 prosenttia ilmoitti tuntevansa, ettei oleriittävän hyvin valmistautunut työskentelemäänkaksoisdiagnoosipotilaiden kanssa, ja tarvitsevansalisäkoulutusta. I Storbritannia har Royal College of Psychiatry foretatt enanalyse av opplæringsbehovet (Mears et al., 2001) hos etutvalg faggrupper, både fra psykiske helsetjenester og frarusmiddeltjenestene. Femtifem prosent av utvalgetrapporterte at de følte seg utilstrekkelig forberedt på åarbeide med klienter med tilleggslidelser, og uttrykte etbehov for videre opplæring. )Dialektinen käyttäytymisterapia (DKT) on useiden erilaisten kognitiivisten ja behavioraalisten hoitostrategioiden soveltamista rajatilahäiriöihin,itsetuhokäyttäytyminen mukaan luettuna.)Ks. http://www.entermentalhealth.net/papers/kbm02.pdf. )Dialektisk atferdsterapi (DBT) består i anvendelse av et bredt spekter av kognitive og atferdsterapeutiske strategier på problemene med borderlinepersonlighetsforstyrrelse (BPD), herunder suicidal atferd.)Se http://www.entermentalhealth.net/papers/kbm02.pdf. Teoksessa: Beubler, E.,Haltmayer, H. ja Springer, A. (toim.) Opiatabhängigkeit. Interdisciplinäre Aspekte für die Praxis.Springer: Wien. In: Beubler, E., Haltmayer, H. og Springer, A. (redaktører)Opiatabhängigkeit. Interdisziplinäre Aspekte für die Praxis, Springer: Wien. Reitoxin kansallisetseurantakeskukset Nasjonale kontaktpunkteri Reitox-nettet Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2004 Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, 2004 Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto2004 — 113 s. — 21 x 29,7 cm ISBN 92-9168-204-7 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner2004 — 113 s. — 21 x 29.7 cm ISBN 92-9168-211-X HUUMEONGELMA EUROOPASSA NARKOTIKASITUASJONENI EUROPA Tämä julkaisu on Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA)omaisuutta ja tekijänoikeuksien alainen. Denne publikasjonen fra Det europeiske overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN) eropphavsrettslig beskyttet. EMCDDA ei ota vastuuta tämän asiakirjan sisältämien tietojen käytönseurauksista. EONN påtar seg intet juridisk eller erstatningsrettslig ansvar for følger av bruken avdataene i dette dokumentet. Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä vastaa EMCDDA:n yhteistyökumppaneiden, EU:njäsenvaltioiden tai minkään Euroopan unionin tai Euroopan yhteisöjen toimielimen tai viraston virallisianäkemyksiä. Innholdet i denne publikasjonen representerer ikke nødvendigvis de offisielleholdningene til EONNs partnere, medlemsstatene i EU eller andre institusjoner eller organer i Den europeiskeunion eller De europeiske fellesskap. (*) Jotkut matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800-numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. (*) Noen mobiltelefon-operatører aksepterer ikke tilgang til 00 800 nummer, eller disse samtalene blir fakturert. Tämä raportti on saatavissa espanjaksi, tšekiksi, tanskaksi, saksaksi, viroksi, kreikaksi, englanniksi, ranskaksi,italiaksi, latviaksi, liettuaksi, unkariksi, hollanniksi, puolaksi, portugaliksi, slovakiksi, sloveeniksi, suomeksi,ruotsiksi, bulgariaksi, romaniaksi ja norjaksi. Rapporten foreligger på spansk, tsjekkisk, dansk, tysk, estisk, gresk, engelsk, fransk, italiensk, latvisk, litauisk,ungarsk, nederlandsk, polsk, portugisisk, slovakisk, slovensk, finsk, svensk, bulgarsk, rumensk og norsk. Euroopan unionin elinten käännöskeskus on tehnyt kaikkikäännökset. Alleoversettelser er utført av Oversettelsessenteret for Den europeiske unions organer. Luettelointitiedot ovat tämän julkaisun lopussa. Bibliografiske data finnes bakerst i denne publikasjonen. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2005 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, 2005 © Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2005Jäljentäminen on sallittua, mikäli lähde mainitaan. © Det europeiske overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, 2005Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Saatteeksi Innledende notis Lisäselvitys – Huumeidenkäytön suuntausten tunnistaminen Euroopan tasolla Kommentar – identifisering av narkotikatrender i Europa Koulut, nuoret ja huumeet Skole, ungdom og rusmidler Amfetamiinin kaltaiset piristeet, LSD ja muut synteettiset huumeet Amfetaminlignende stoffer, LSD og andre syntetiske stoffer Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytönseurantakeskuksen tämän vuoden vuosiraporttiin liittyymyös online-osia, kuten uusi tilastotiedotteemme. Denne årsrapporten fra Det europeiske overvåkingssenterfor narkotika og narkotikamisbruk er supplert mednettelementer, inkludert nye Statistiske opplysninger, somnå legges ut for annen gang. Seilmestyy nyt toista vuotta ja on kasvanut sisältämään yli200 lähdetaulukkoa, joiden kvantitatiiviset tiedot kuvaavatyksityiskohtaisesti Euroopan huumetilannetta. Statistiske opplysninger2005 er enda mer omfattende enn fjorårets utgave oginneholder mer enn 200 kildetabeller med kvantitativedata som gir en nærmere beskrivelse avnarkotikasituasjonen i Europa. huumeidenkäytön vastaisten toimenpiteidenparantamiseksi Euroopassa. gripe om seg, så som den økte bruken i deler av Europa avsentralstimulerende midler, og da særlig kokain, eller detstadig økende antallet unge europeere someksperimenterer med narkotika. Tässä raportissa voimmekuitenkin tuoda esiin myös joitakin myönteisiäkehityskulkuja. Selvfølgelig er det myesom gjenstår for at kampen mot narkotika i Europa skalvære effektiv. Näitä ovat esimerkiksi huumeongelmaisilletarkoitettujen palvelujen yleinen laajeneminen sekä merkithuumeongelman joidenkin haitallisimpien puolien kasvunpysähtymisestä tai jopa vähenemisestä. Vuosiraportissaesitetään siis joitakin pääongelmia mutta tuodaan myösesiin se, miten ilmeisesti kannattaa edetä Euroopanhuumeongelmien tehokkaassa käsittelyssä. Men heldigvis kan vi også peke på en rekkepositive utviklinger, ikke minst den generelle utbyggingenav tjenester for personer med rusproblemer og tegnene tilstabilisering eller til og med tilbakegang når det gjelder endel av de mer skadelige aspektene ved fenomenet.Rapporten fokuserer altså ikke bare på de versteproblemene vi står overfor, men gir også informasjon omhvordan narkotikaproblemene i Europa sannsynligvis børhåndteres for at kampen skal være effektiv. Seurantakeskus on työskennellyt Euroopan unioninjäsenvaltioiden kanssa yli 10 vuoden ajan luodakseenkattavan kuvan Euroopan huumeilmiöstä. Det er med glede vi konstaterer at datatilfanget fra de nyemedlemsstatene i Den europeiske union er blitt enda størrei år. Nyt saatavillaolevien, tämän vuoden vuosiraportin sisältämässäanalyysissä käytettyjen tietojen määrä ja laatu ovatosoituksena sekä tiedot toimittaneiden tieteellistentyöryhmien teknisestä taidosta että Euroopan poliittistenpäättäjien sitoutumisesta tiedonkeruuprosessiin. I tillegg til å rapportere om situasjonen i den utvidedeunionen, presenterer vi også – når det er mulig – data fra Bulgaria, Romania og Tyrkia samt en del analyser avviktige utviklingstrekk internasjonalt. Tämä onkonkreettinen esimerkki eduista, joita yhteistyö Euroopantasolla tuo mukanaan. Narkotikaproblemetsglobale karakter innebærer at vi må sette en europeiskanalyse inn i en bredere kontekst. Näistä eroista huolimatta onmuotoutunut eurooppalainen näkökulmahuumekysymyksiin. Handel med og brukavnarkotika er uløselig forbundet med mange av destørste problemene vi har i dag. Nyt vallitsee vahva yksimielisyys siitä,että toimenpiteiden on perustuttava tilanteen hyväänymmärtämiseen, että on jaettava kokemuksia siitä, mikätoimii, ja että on toimittava yhdessä aina kuin mahdollista,jotta saavutetaan yhteistä hyötyä. Bruken av narkotikavirkerinn på den globale helsesituasjonen og utviklingen,kriminalitet og personlig sikkerhet samt internasjonalesikkerhetsspørsmål. Nämä pyrkimyksetsisältyvät EU:n uuteen huumeita koskevaan strategiaan jatoimintasuunnitelmaan ja ovat myös tämän raporttimmekeskeisiä aiheita. Vår rapport fokuserer særlig påsituasjonen i Europa, men vi kan ikke tillate oss å se bortfra at dette er et problem av globale dimensjoner. Olemme tyytyväisiä voidessamme havaita, että myös tänävuonna Euroopan unionin uusista jäsenvaltioista saatujentietojen määrä on kasvanut. I samarbeid med medlemsstatene i Den europeiske unionhar EONN nå i over ti år arbeidet for å gi et samlet bildeav narkotikasituasjonen i Europa. Sen lisäksi, että raportoimmelaajentuneen EU:n huumetilanteesta, esitämme tietoja myös Bulgariasta, Romaniasta ja Turkista sekä analysoimmejonkin verran tärkeitä kansainvälisiä kehityssuuntia.Huumeongelman yleismaailmallinen luonne merkitsee sitä,että meidän on sijoitettava Eurooppaa koskevaanalyysimme laajempaan yhteyteen. Mengden og kvalitetenpå dataene som nå er tilgjengelig som underlag for åretsrapport, gjenspeiler ikke bare det tekniske nivået hos degruppene av forskere som har produsert informasjonen,men også engasjementet hos beslutningstakere over hele Europa når det gjelder å investere i og støttedatainnsamlingen. Huumekauppa jahuumeiden käyttö liittyvät erottamattomasti moniin tämänhetken tärkeimpiin huolenaiheisiin. Dette er et konkret eksempel på hvasom kan oppnås ved å samarbeide på europeisk plan.Medlemsstatene er forskjellige, ikke bare når det gjelderhvilke narkotikaproblemer de har, men også når detgjelder den måten de har angrepet problemene på. Huumeidenkäyttövaikuttaa yleiseen terveyteen ja kehitykseen, rikollisuuteenja henkilökohtaiseen turvallisuuteen sekä kansainväliseenturvallisuuteen. Men til tross for ulikhetene kan vi nå se konturene avhvasom kan betraktes som et europeisk perspektiv pånarkotikaproblemet. Raporttimme keskittyy hyvin paljon kuvaan Euroopasta, mutta meillä ei ole varaa jättää huomiotta sitätosiasiaa, että käsittelemme ongelmaa, jolla onmaailmanlaajuiset mittasuhteet. Det er bred enighet omnødvendigheten av at alle tiltak som inverksettes baserespå en grundig forståelse av situasjonen, på utveksling averfaringer om hva som virker samt på samarbeid, såsantdet er mulig, for å oppnå felles fordeler.Disseambisjonene er fastlagt i Eus nye narkotikastrategi og -handlingsplan, og det er de samme ambisjonene somer nøkkeltemaene i vår rapport. Reitoxin kansallisten seurantakeskusten johtajat ja henkilöstö, • lederne for de nasjonale kontaktpunktene i Reitox-nettet og deres medarbeidere, • jäsenvaltioiden elimet, jotka kokosivat aineiston raporttia varten, • tjenestene i den enkelte medlemsstat som har samlet inn rådata til denne rapporten, EMCDDA:n hallintoneuvoston ja tieteellisen komitean jäsenet sekä EMCDDA:n/Reitox-verkoston teknisten työryhmienjäsenet, • medlemmene av EONNs styre og vitenskapelige komité samt deltakerne i EONNs og Reitox-nettets tekniskearbeidsgrupper, Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto – etenkin sen horisontaalinen huumausainetyöryhmä – ja Euroopankomissio, Europaparlamentet, Rådet for Den europeiske union – særlig Den horisontale narkotikagruppen – og Europakommisjonen, Swedish Council for Information on Alcohol and other Drugs (CAN), Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä,Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnan toimisto, Maailman terveysjärjestö, Europol, Interpolja Euroopan aidsin epidemiologinen seurantakeskus, Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning (CAN), Europarådets Pompidou-gruppe, FNs organfornarkotika og kriminalitet, Verdens helseorganisasjon (WHO), Europol, Interpol og Det europeiske senteret forepidemiologisk overvåking av aids, Euroopan unionin elinten käännöskeskus ja Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, Oversettelsessenteret for Den europeiske unions institusjoner og Kontoret for De europeiske fellesskaps offisiellepublikasjoner, Kansalliset Reitox-koordinointikeskukset Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet Reitox on huumeita ja huumeriippuvuutta koskeva eurooppalainen tietoverkko. Reitox er Det europeiske informasjonsnettet for narkotika og narkotikamisbruk. Se koostuu kansallisista koordinointikeskuksista EU:n jäsenvaltioissa, Norjassa, jäsenehdokasmaissa ja Euroopan komissiossa. Nettet består av de nasjonale kontaktpunkteneimedlemsstatene i EU, Norge, søkerlandene og ved Europakommisjonen. Koordinointikeskukset ovat kansallisiaviranomaisia, joista maan hallitus on vastuussa ja jotka toimittavat huumeita koskevaa tietoa seurantakeskukselle. Kontaktpunktene er utnevnt av sine respektiveregjeringer som nasjonal myndighet med ansvar for å levere narkotikainformasjon til EONN. Kansallisten koordinointikeskusten yhteystiedot ovat osoitteessa http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1596. Kontaktinformasjon for de nasjonale kontaktpunktene er lagt ut påhttp://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1596 Tämä vuosiraportti perustuu tietoihin, joita seurantakeskus on saanut EU:n jäsenvaltioilta, jäsenehdokasmailta ja Norjalta(joka on osallistunut seurantakeskuksen työhön vuodesta 2001) kansallisen raportin muodossa. Årsrapporten er utarbeidet på grunnlag av de nasjonale rapportene EONN har mottatt fra EUs medlemsstater,søkerlandene og Norge (som har deltatt i EONNs arbeid siden 2001). Tässä esitetyt tilastotiedotkoskevat vuotta 2003 (tai viimeisintä vuotta, jolta tietoja on saatavissa). De statistiske dataene som presenteres her, gjelderfor år 2003 (eventuelt siste år med tilgjengelige data). Raportin graafiset esitykset ja taulukot saattavatkuvata vain joidenkin EU-maiden tilannetta: ne on valittu sillä perusteella, mistä maista tietoja on saatavissa kyseiseltäajanjaksolta. Grafiske framstillinger og tabeller i rapporten kan vise til undersettav EU-land. Utvalget er gjort på grunnlag av de landene som har data tilgjengelig for den aktuelle perioden. Vuosiraportin online-versio on saatavilla 22 kielellä osoitteesta http://annualreport.emcdda.eu.int. Årsrapporten er lagt ut på 22 språk på http://annualreport.emcdda.eu.int. Vuoden 2005 tilastotiedotteessa (http://stats05.emcdda.eu.int) esitetään kaikki lähdetaulukot, joihin vuosiraportintilastollinen analyysi perustuu. Statistiske opplysninger 2005 (http://stats05.emcdda.eu.int) inneholder alle kildetabeller som den statistiske analyseniårsrapporten er basert på. Se tarjoaa myös lisätietoja käytetyistä menetelmistä ja yli 100 muuta kaaviota. Her ligger også nærmere opplysninger om metodene som er brukt og et hundretalls andrestatistiske grafer. Maakohtaiset tietoprofiilit (http://dataprofiles05.emcdda.eu.int) tarjoavat huipputason graafisen yhteenvedon kunkinmaan huumetilanteen tärkeimmistä näkökohdista. Landprofilene (http://dataprofiles05.emcdda.eu.int) inneholder en grafisk presentasjon av de viktigste aspektene vednarkotikasituasjonen i det enkelte land. Tähän vuosiraporttiin liittyy kolme perusteellista katsausta, joissa tarkastellaan seuraavia asioita: Tre temaer er nærmere behandlet i tilknytning til denne rapporten. Det er: • huumeisiin liittyvät julkiset haitat: politiikan ja ehkäisytoimenpiteiden suuntaukset Narkotikarelaterte ordensforstyrrelser: trender for politikk og tiltak, • vaihtoehdot vankilarangaistuksille: rikoksia tekeviin huumeiden ongelmakäyttäjiin suunnatut toimenpiteet EU:ssa ja Alternativer til fengsling for kriminelle problematiske narkotikabrukere i EU, og Katsaukset näihin valittuihin aiheisiin ovat saatavilla painetussa muodossa ja online-muodossa(http://issues05.emcdda.eu.int) vain englanniksi. De utvalgte aspektene fåes i en trykt utgave og på internett (http://issues05.emcdda.eu.int), men bare på engelsk. Reitox-koordinointikeskusten kansallisissa raporteissa esitetään yksityiskohtainen kuvaus ja analyysi huumeongelmastakussakin maassa. De nasjonale rapportene fra kontaktpunktene i Reitox-nettet inneholder en detaljert beskrivelse og analyse avnarkotikasituasjonen i det enkelte land. Ne ovat saatavissa seurantakeskuksen verkkosivustolla (http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=435). De er tilgjengelige på EONNs nettsted(http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=435). Kokonaiskuva Euroopan tilanteesta Det europeiske bildet i utvikling de observerte endringene kan skyldes svingninger iforbruksmønstrene. Yhteenvetona voidaan todeta, että useimmat Euroopanhoitokeskuksiin huumeongelman takia hakeutuvat henkilötovat käyttäneet useita eri huumeita. Vi har kommet fram til dette bildet ved åsette sammen informasjon fra ulike kilder og ved å tahensyn til både sterke og svake sider ved dagensevidensgrunnlag. Tämänhuumeidenkäytön keskeisen näkökohdan raportointiin onkehitettävä nykyistä parempia menetelmiä, ja huumeidensekakäytön vaikutuksia toimien tehokkuuteen onselvitettävä. Årets kommentar inkluderer envurdering av hvordan de nye dataene som foreliggeri 2005, bidrar til å øke vår forståelse av trender påmiddels og lang sikt i narkotikasituasjonen i Europa. Nuoret ja huumeidenkäyttö – kannabiksen käyttölisääntyy mutta käyttötavat muuttuvat Ungdom og narkotikabruk – økende brukavcannabis, men ulike mønstre avtegner seg Tässä jaksossa luodaan yleiskatsaus Euroopanhuumetilanteen alalla tapahtuneeseen kehitykseen jatärkeimpiin suuntauksiin. Bruken av narkotika i Europa er fremdeleshovedsakelig et fenomen som gjelder yngremennesker, særlig yngre menn. Tähän on pyritty kokoamallayhteen erilaisista lähteistä saatuja tietoja ja ottamallahuomioon saatavilla olevan tietopohjan vahvuudet jaheikkoudet. Data fra befolkningsog skoleundersøkelser gir nyttig innsikt i hvordanmønstrene for narkotikabruk i Europa har utviklet segsiden midten av 1990-tallet. Tämänvuotiseen lisäselvitykseen sisältyyarviointi siitä, miten vuonna 2005 saatavilla oleva uusitieto auttaa meitä ymmärtämään Euroopan huumetilanteenkeskipitkän ja pitkän aikavälin suuntauksia. Data fra den sisterunden av Den europeiske undersøkelsen omskoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD), som er enverdifull datakilde for å kartlegge narkotikabruk iskolepopulasjoner og påvise trender over tid, er klarog er tatt med i årsrapporten for 2005. Kun kaikkia saatavilla olevia tietoja tarkastellaan yhdessä,ilmenee selkeästi, että kannabiksen käytössä on suuriaeroja maiden välillä. Når alle tilgjengelige data settes sammen, blir dettydelig at bruken av cannabis varierer meget fraland til land. Vaikka vallitseva suuntaus on ollut Euroopassa 1990-luvun puolivälistä lähtien nouseva,käyttö on ollut tasaisempaa joissakin maissa. Selv om den dominerende trenden i Europa siden midten av 1990-tallet har værtoppadgående, har enkelte land et mer stabiltmønster. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa kannabiksen käyttö onollut 1990-luvulta lähtien erityisen yleistä, mutta se onpysynyt samalla tasolla tällä ajanjaksolla. Lisäksikannabiksen käytössä ei ole tapahtunut juurikaanmuutoksia monissa sellaisissa maissa, joissa senlevinneisyys on suppea, kuten Pohjois-Euroopassa Ruotsissa ja Suomessa sekä Etelä-Euroopassa Kreikassa ja Maltalla. Og selv om f.eks. bruken av cannabis i Storbritannia har vært særlig høy siden 1990-årene,har den samtidig vært stabil i denne perioden.Itillegg har det vært liten endring i nivåene avcannabisbruk i flere land med lav prevalens,herunder Sverige og Finland i Nord-Europa så velsom Hellas og Malta i sør. Suurin osa ESPADissa havaitusta kannabiksenkäytön lisääntymisestä on tapahtunut EU:n uusissajäsenvaltioissa. De fleste økningene icannabisbruk som er registrert i ESPAD siden 1999,har vært i de nye EU-medlemsstatene. Koulujen toimittamien tietojen ja yleistenväestötutkimusten tulosten analyysin pohjalta vaikuttaasiltä, että Tšekki, Espanja ja Ranska ovat nyt liittyneet Yhdistyneen kuningaskunnan seuraan muodostamaanryhmän maita, joissa kannabiksen käytön levinneisyys onlaaja. En analyseavdata fra skoleundersøkelser og generellebefolkningsundersøkelser viser at i de flestemålingene har Den tsjekkiske republikk, Spania og Frankrike nå gått sammen med Storbritanniaogdanner en gruppe av land med høy prevalens. Euroopassa ollaan yhä huolestuneempia kannabiksenkäytön haittavaikutuksista, mutta tämän huumeen käytöstäaiheutuvien kansanterveydellisten ongelmien laajuudestaon vain vähän tietoa. Denstoffspesifikke tilnærmingsmetoden er begrepsmessigsett lett å forstå og har i tillegg den fordelen at defleste indikatorene for narkotikabruk er basert påstoffspesifikke atferdstiltak. Huumehoidon tarpeesta Euroopassa Ulempen er at den ikkegjenspeiler det faktum at blandingsbruk er envesentlig faktor ved narkotikaproblematikken i Europa. Raportissa on pitkälti noudatettu analyyttistälähestymistapaa, jossa keskitytään erikseen jokaiseeneniten käytettyyn huumeeseen. En analyse av narkotikabrukens innvirkningpå folkehelsen må også ta i betraktning at detsamtidig forekommer bruk av psykoaktive stoffer,som omfatter både alkohol og tobakk, noe somkompliserer bildet ytterligere. Huumekohtainenlähestymistapa on rakenteellisesti selkeä, ja sen etuna onmyös, että useimmat huumeidenkäytön indikaattoritperustuvat huumekohtaisiin käytön mittareihin.Lähestymistavan haittana on kuitenkin, ettei siinä tule esiinsitä, että huumeiden sekakäyttö on Euroopanhuumeongelmien kannalta tärkeä tekijä. I Europa røykesf.eks.cannabis ofte sammen med tobakk, ogdettehar implikasjoner både for de skadenesomgjerne er relatert til denne atferdenogforinformasjonsgrunnlaget for denarkotikaforebyggende aktivitetene. Huumeidenkäytönkansanterveydellisten vaikutusten analyysissä on otettavahuomioon psykoaktiivisten aineiden – joihin kuuluvat sekäalkoholi että tupakka – samanaikaisen käytönmonimutkainen rakenne. Toksikologiskeanalyser ved narkotikadødsfall viser ofte at en rekkestoffer er til stede, og man vet at samtidig bruk avalkohol øker risikoen både ved heroin- ogkokainbruk. Esimerkiksi kannabista poltetaan Euroopassa usein tupakan kanssa, ja tämä vaikuttaa sekähaittoihin, joita tällaiseen käyttäytymiseen todennäköisestiliittyy, että tiedottamiseen ehkäisevän huumetyön alalla.Huumekuolemien toksikologisissa analyyseissä ilmeneeusein monenlaisia aineita, ja alkoholinkäytön tiedetäänlisäävän sekä heroiinin että kokaiinin käyttöön liittyviäriskejä. Videre kan fokusering på trender for ettstoff være misvisende hvis det innbyrdes forholdetmellom ulike typer av stoff overses. For eksempel erdet i denne rapporten en del informasjon som tyderpå økt tilgjengelighet av syntetiske opiater, og dettevil være en viktig faktor å ta med i enhver analyse avtrender for heroinbruk. Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa mukaan alle 25-vuotiaiden huumekuolemissa suuntaus onollut viime aikoihin asti nouseva, mutta tilanne vaikuttaaolevan tasaantumassa. Årsrapport for 2005: Narkotikasituasjonen i Europa narkotikarelaterte dødsfall (oftest pga.opiatoverdose) tyder på at ofrene blir stadig eldre,og antallet dødsfall registrert blant narkotikabrukereunder 25 år er gått ned etter 1996. Yleisesti voidaan todeta, ettävaikka huumekuolemien määrä onkin EU:ssa historiallisestitarkasteltuna edelleen korkea, se on todennäköisesti josaavuttanut huippunsa. Samtidig er detviktig å merke seg at data fra de nyeste EU-landene(selv om de er begrenset) inntil nylig viste enoppadgående trend for andelen overdoseofre under25, selv om en viss stabilisering nå synes å hainntruffet. saatavilla olevien tietojen perusteella kannabis onopiaattien jälkeen toiseksi yleisin huume, jonka takiahoitoon hakeudutaan, joskin kannabiksen osuus kaikestahoidontarpeesta on vain 12prosenttia, ja muutaman maantilanne vaikuttaa voimakkaasti kokonaiskuvaan. lite informasjon om i hvilken grad bruken av dettenarkotiske stoffer medfører folkehelseproblemer.Tilgjengelige data om etterspørsel etter behandlingfor narkotikabruk i Europa plasserer cannabis påandreplass etter opiater, selv om cannabis fremdelesstår for bare 12% av alle behandlingssøknadene,og det generelle bildet i høy grad påvirkes avsituasjonen i relativt få land. Tiedotkannabiksen säännöllisestä ja runsaasta käytöstä ovatolennaisia kannabiksen käytön ja kansanterveyden välisenyhteyden ymmärtämiseksi, mutta tätä tietoa on toistaiseksivain vähän. Data om regelmessigog intensiv bruk av cannabis er vesentlig for å utvikleen forståelse av den sannsynlige sammenhengenmellom cannabisbruk og folkehelse, men denneinformasjonen er i dag begrenset. Vaikka saatavilla olevat tiedot viittaavatkinsiihen, että Euroopassa saattaa olla jopa kolme miljoonaahenkilöä, pääasiallisesti nuoria miehiä, jotka käyttävätkannabista päivittäin, huumeen käytöstä tälle ryhmälleaiheutuvien ongelmien laajuudesta ei ole tietoa. Selv omtilgjengelige data tyder på at kanskje så mange somtre millioner mennesker, hovedsakelig unge menn,bruker cannabis daglig i Europa, vet man ikke ihvilken grad denne gruppen opplever problemerpågrunn av stoffbruken. Mikä on tilanne huumeiden ongelmakäytön alalla –onko uusien heroiinin käyttäjien ja injektiokäyttäjienmäärä vähenemässä? Hva skjer med den problematiske narkotikabruken –går rekrutteringen til heroinbruk og sprøytebruk ned? Joidenkinmaiden osalta voidaan selvittää, miten heroiinin käyttö onkehittynyt hoitoon hakeutuvien uusien asiakkaidenkeskuudessa; yleisesti ottaen se on vähentynyt vuoden1996 jälkeen näiden henkilöiden absoluuttisissa määrissämitattuna. I noenland kan trender for heroinbruk hos nye klienter ibehandlingsapparatet spores historisk, og viser enliten nedgang i absolutte tall etter 1996. Jotkin maat ovat myös raportoineet, ettäopiaattien käyttäjien keski-ikä on nousemassa, muttatämäkään ei koske kaikkia maita, ja joissakin uusissajäsenvaltioissa – nämäkään tiedot eivät ole kattavia –ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvat opiaattien käyttäjätvaikuttavat olevan melko nuoria. Likeledesrapporterer noen land en trend som tyder på atpopulasjonen av opiatbrukere eldes, men denneobservasjonen gjelder ikke alle land, og i noen avde nye medlemsstatene – igjen på grunnlag avbegrensede data – synes opiatbrukerne som går inni behandlingsapparatet for første gang, å værerelativt unge. Joissakin Euroopanmaissa, erityisesti 15vanhassa jäsenvaltiossa,injektiokäyttö on jo jonkin aikaa vähentynyt uusien hoitoonhakeutuvien opiaattien käyttäjien keskuudessa, ja koko Euroopassa alle puolet uusista potilaista, jotka hakeutuvathoitoon opiaattien käytön takia, ilmoittaa käyttävänsä niitäsuonensisäisesti. I enkelte europeiske land, særlig EU-15-landene, har sprøytebruk blant nyeopiatbrukere som søker behandling, gått ned i noentid, og i hele Europa oppgis sprøytebruk av underhalvparten av alle nye klienter som søker behandlingfor opiatbruk. Tämäkään suuntaus ei koske uusiajäsenvaltioita, joissa injektiokäyttö on edelleen yleisinkäyttötapa hoitopalveluihin hakeutuvien heroiininkäyttäjien keskuudessa. Igjen gjelder denne trenden genereltikke for de nye medlemsstatene, der sprøytebrukfremdeles er den dominerende inntaksmåten blantheroinbrukere som har kontakt med tjenesteapparatet. Yhteenvetona voidaan todeta, ettei ole mitäänyksinkertaista vastausta kysymykseen siitä, onko heroiininkäyttö tai injektiokäyttö vähenemässä Euroopassa. Det finnes altså ikke noe enkelt svar på spørsmåletom bruken av heroin eller sprøyter nå går ned i Europa sett under ett. Tilanneon nykyään EU:n 15vanhassa jäsenvaltiossa monellatavalla – uusien heroiinin käyttäjien ja injektiokäyttäjienmäärän osalta – valoisampi kuin 1990-luvulla. Når det gjelder rekrutteringtilbruk av heroin og sprøyter, er situasjonen i EU-15-landene i dag på mange måter mer positivenn tidlig på 1990-tallet. Tilanne onmonessa maassa melko vakaa, ja kyseinen väestöryhmäon jopa ikääntymässä, mikä saattaa heijastaa käytönvähenemistä. Det foreliggerdokumentasjon på at situasjonen nå er relativt stabili mange land, og det er tegn som tyder på enaldrende populasjon, noe som kanskje gjenspeilerredusert forekomst. Joissakin uusissa jäsenvaltioissa, joissaheroiiniongelmien paisuminen on tuore ilmiö,injektiokäyttö on kuitenkin edelleen opiaattien yleisinkäyttötapa, ja saatavilla olevien tietojen perusteella onvaikea tulkita heroiinin käytön tämänhetkisiä suuntauksia. I noen av de nye medlemsstatenesom har opplevd eskalerende heroinproblemer i densenere tid, fortsetter imidlertid sprøyter å være dendominerende inntaksmåten, og ut fra dataene somforeligger er det vanskelig å tolke nyere trender forheroinbruk. Yksi metodologisesti haastavimmista tehtävistähuumeidenkäytön seurannan alalla on niiden henkilöidenmäärän arviointi, joiden huumeidenkäyttö on kroonista jaerityisen vahingollista. Et av de metodologisk sett mest utfordrendeområdene innenfor kartlegging av narkotikabrukeråberegne hvor mange mennesker som brukernarkotika på en kronisk og særlig skadelig måte.EONNs indikator for problematisk narkotikabruk erutarbeidet for å beregne denne typen narkotikabruk,og i de fleste EU-landene viser indikatorene forproblematisk narkotikabruk i all hovedsak til bruk avopiater og sprøyter. EMCDDA:n indikaattori huumeidenongelmakäytölle on kehitetty juuri tällaisenhuumeidenkäytön levinneisyyden arviointiin, ja useimmissa EU-maissa tämä indikaattori kuvastaa pääasiallisestiopiaattien käyttöä ja injektiokäyttöä. De siste anslagene tyder på atdet sannsynligvis er mellom 1,2 og 2,1 millionerproblematiske narkotikabrukere i EU, hvorav850000 til 1,3 millioner mest sannsynlig er nyesprøytebrukere. Tämänhetkistenarvioiden mukaan EU:ssa on mahdollisesti1,2–2,1miljoonaa huumeiden ongelmakäyttäjää, jaheistä 850000–1,3miljoonaa on todennäköisestikäyttänyt hiljattain huumeita suonensisäisesti. Prevalensanslagene for problematisknarkotikabruk over tid er usammenhengende, slik atdet er vanskelig å identifisere langsiktige trender.Imidlertid tyder indikatorer i EU-15-landene på atden raske rekrutteringen til heroinbruk som fant stedide fleste landene, nådde en topp en eller annengang i begynnelsen av 1990-tallet og deretter bleetterfulgt av en mer stabil situasjon. Huumeidenongelmakäytön levinneisyydestä ajan mittaan esitetytarviot ovat hajanaisia, minkä takia on vaikea tunnistaapitkän aikavälin suuntauksia. Selv om flereland fortsatt rapporterer om økninger etter 1999,tyder dataene i den senere tid på at situasjonen ikkeer lik over alt, og prevalensanslagene viser ikke noesammenhengende bilde på EU-plan. Uusiin jäsenvaltioihin on syytä kiinnittääerityistä huomiota, koska heroiiniongelmat ovat puhjenneetniissä myöhemmin ja tilanne on epävakaampi kuinvanhoissa jäsenvaltioissa. De nyemedlemsstatene bør omtales særskilt, for i disselandene synes heroinproblemene å ha kommet på etsenere tidspunkt, og situasjonen her synes å væremer usikker. Kokaiinin ja muiden piristeiden käyttö – ei syytäluopua valppaudesta Bruk av kokain og andre sentralstimulerende midler –ingen grunn til å slå seg til ro Yhdistyneessä kuningaskunnassa,jossa ekstaasin ja amfetamiinin käytön levinneisyys on Europa er fremdeles et viktig marked forsentralstimulerende midler, og ut fra indikatorene Lisäselvitys – Huumeidenkäytön suuntausten tunnistaminen Euroopan tasolla Kommentar – identifisering av narkotikatrender i Europa sjelden i de fleste EU-landene, menrapporteringsprosedyrene kunne vært bedre. 1990-luvulta lähtien ollut monen mittarin osalta kaikkeinlaajin, väestötutkimuksen ja koululaiskyselyn tuoreet tiedotviittaavat kuitenkin siihen, että näiden molempienhuumeiden käyttö saattaa olla vähenemässä, amfetamiininkohdalla melko voimakkaasti ja ekstaasin kohdalla hiemanheikommin. Mot den globale trenden – ingenting tyderpåsignifikante metamfetaminproblemer i Europa peker trenden for bruk av amfetamin, ecstasy ogkokain fortsatt opp for Europa sett under ett. I mangemålinger har – etter cannabis – ecstasy passertamfetamin som det nest vanligste narkotiske stoffet i Europa. Levinneisyys on Yhdistyneessäkuningaskunnassa kuitenkin edelleen melko laaja muihinmaihin verrattuna, mutta ero ei ole enää yhtä selkeä kuinaiemmin, sillä monet maat ovat raportoineetsamankaltaisia lukuja käytön levinneisyyden alalla. I Storbritannia som i de fleste målingersiden 1990-årene, har hatt de høyesteprevalenstallene for ecstasy- og amfetaminbruk,antyder imidlertid senere tids data fra bådegenerelle befolkningsundersøkelser ogskoleundersøkelser at bruken av begge stoffene kanvære på vei ned, ganske omfattende for amfetaminog i noen mindre grad for ecstasy. Tilannemuistuttaa näin ollen tilannetta kannabiksen käytön alalla. Storbritannia harfremdeles relativt høye prevalenstall sammenlignetmed andre land, men forskjellen er i dag mindremarkant ettersom en rekke land nå rapporterertilsvarende tall for bruk, slik at bildet nå er mer liktsituasjonen for cannabis som beskrevet ovenfor. aiheuttaa maailmalla yhä enemmän huolta, ja aineenkäyttö on yleistä tai yleistymässä Yhdysvalloissa,Australiassa, osissa Afrikkaa ja suuressa osassa Kaakkois-Aasiaa. Det er stor bekymring verden over for deøkende problemene med metamfetamin, og tallenefor bruk synes å være høye eller økende i USA,Australia, deler av Afrika og store deler av Sørøst-Asia. Metamfetamiinin käyttö on Euroopassa toistaiseksirajoittunut pitkälti Tšekkiin, jossa tämä huume on jopitkään ollut ongelmana. Hittil har bruken av metamfetamin i Europa i all hovedsak vært begrenset til Dentsjekkiske republikk, som har et veletablert problemmed dette stoffet. Muualta Euroopasta on saatuvain satunnaisesti ilmoituksia metamfetamiinista sekä sentakavarikoista ja tuonnista Tšekistä naapurimaihin.Kunotetaan kuitenkin huomioon, että useilla Euroopanmailla on tiiviit suhteet niihin maailmankolkkiin, joissametamfetamiini on ongelma, ja että Euroopanpiristemarkkinat ovat kasvamassa, metamfetamiinin käytönmahdollista leviämistä ei voida jättää huomiotta, ja tälläalalla onkin pysyttävä valppaana. Andre steder i Europa rapporteresdet bare sporadisk om metamfetamin på markedet,med enkelte rapporter om beslag og sporadiskemerknader om import fra Den tsjekkiske republikktilnabolandene. Kokaiinin käytön levinneisyydessä on voimakkaita eroja Euroopan sisällä, mutta suuntaus on jälleen kerrannouseva. Det er store variasjoner i prevalensen for kokainbruki Europa, men igjen synes trenden generelt å gåopp. Tutkimuksista saadut tiedot viittaavat siihen, ettäerityisesti Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassakokaiinin käyttö lisääntyi huomattavasti 1990-luvulla, ja seon viime aikoina lisääntynyt edelleen, joskin vähemmässämäärin. Data fra undersøkelser tyder på at særlig i Spania og Storbritannia økte kokainbruken vesentligpå slutten av 1990-tallet, og i den senere tid har detvært ytterligere, om enn små, økninger. Molemmissa näissä maissa arviot kokaiininhiljattaisesta käytöstä nuorten aikuisten keskuudessa ovatnyt korkeammat kuin ekstaasia ja amfetamiinia koskevatarviot. I beggedisse landene er anslagene for nylig bruk av kokainnå høyere blant unge voksne enn anslagene forecstasy og amfetamin. Maiden välillä on suuria eroja, muttakokaiinin osuus kaikesta hoidontarpeesta Euroopassa onnoin 10prosenttia. Konsekvensen av bruken av sentralstimulerendemidler for folkehelsen i Europa er vanskelig å måle,men dokumentasjonen tyder på at vi ikke børforholde oss passive til dagens forbruksmønstre.Etterspørselen etter kokainrelatert behandlingøker.Selv om det er store variasjoner landeneimellom, utgjør kokain rundt 10% av allebehandlingssøknader i Europa. Crackkokaiinia – huumeen muotoa,johon liittyy erityisen paljon terveys- ja muita ongelmia –käytetään Euroopassa melko vähän. Bruken av crack, enform for kokain som er særlig forbundet medhelserisiko og andre problemer, er fremdelesbegrenset i Europa. Crack-kokaiininkäytöstä raportoivat yleensä vain muutamat suuretkaupungit, joskin yhteisöissä, joissa tätä huumettakäytetään, sen aiheuttamat haitat voivat olla merkittäviä.Piristeisiin liittyvien kuolemantapausten määrää Euroopassa on useista käytännön syistä jamenetelmällisistä syistä vaikea arvioida. Rapportene om crackbruk erstort sett begrenset til noen få større byer, meninnenfor det enkelte samfunn hvor dette stoffetbrukes, kan stoffet forårsake betydelig skade.Enrekke praktiske og metodologiske spørsmål gjørdet vanskelig å vurdere hvor mange dødsfall i Europa som er relatert til sentralstimulerende midler.Selv om antallet vil være lavt i forhold til rapporterteopiatrelaterte dødsfall, kan det være på vei opp,oger sannsynligvis underrapportert. Vaikka näidentapausten määrä on pieni verrattuna ilmoitettuihinopiaattikuolemien määriin, se saattaa olla kasvamassa,sillä kaikkia tapauksia ei todennäköisesti edes ilmoiteta.Tietoja on toistaiseksi saatavilla vain vähän, mutta useatmaat ovat tuoneet esiin, että kokaiini on ratkaisevassaasemassa noin 10prosentissa kaikista huumekuolemista.Ekstaasikuolemat ovat yhä harvinaisia useimmissa EU-maissa, mutta raportointimenetelmiä voisi parantaa. Selv omdatatilfangsten i dag er veldig begrenset, antyder enrekke land at kokain spiller en utslagsgivende rolleirundt 10% av alle narkotikarelaterte dødsfall.Ecstasyrelaterte dødsfall forekommer fremdeles Huumeongelmaisille tarjottavat palvelut voivat auttaa sekäyksittäisiä huumeidenkäyttäjiä että yhteisöjä, joissa heasuvat. Å ha et tjenestetilbud til personer mednarkotikaproblemer, kan gjøre hele forskjellen bådefor den enkelte narkotikabrukeren og for samfunnetsom vedkommende bor i. Tämä on tunnustettu useissa kansallisissahuumepolitiikoissa, ja sekä vanhassa että uudessahuumausaineiden torjuntaa koskevassa EU:ntoimintasuunnitelmassa on sitouduttu huumeongelmaisilletarjottavien palvelujen laajentamiseen.Huumeongelmaisille Euroopassa tarjottavien palvelujenlaajuutta on vaikea kartoittaa kattavasti, mutta useatindikaattorit viittaavat selkeästi siihen, että sekähoitopalvelut että tietyt haittojen vähentämiseen tähtäävätpalvelut ovat lisääntyneet merkittävästi. Dette faktum er noe mangeland erkjenner i sin nasjonale narkotikapolitikk, ogen forpliktelse om å utvide tjenestene for personermed narkotikaproblemer finner man både i gamleognye EU-handlingsplaner mot narkotika. Erilaistenpalvelujen luonteessa ja laajuudessa on kuitenkin suuriaeroja maiden välillä. Selv omdet er vanskelig å skaffe full oversikt over hvoromfattende tilbudet er for personer mednarkotikaproblemer i Europa, tyder flere indikatorerpå at både behandlingstjenester og enkelte formerfor skadereduksjons-tjenester er blitt kraftigereutbygget. Maailmanlaajuisen suuntauksen torjuminen –Euroopassa ei ole merkkejä huomattavastametamfetamiiniongelmasta Når dette er sagt; typen og omfangetavde ulike tjenestene varierer svært mye landeneimellom. Metamfetamiinin tiedetään liittyvän useisiin terveys- jasosiaaliongelmiin. Kasvava metamfetamiiniongelma Et tilbud som klart er blitt utvidet i løpet avdet siste tiåret, er substitusjonsbehandling medopioider, særlig i land der sprøytebruk av heroin errelativt utbredt. Korvaushoito ei ole ainoa vaihtoehto opiaattiongelmaisille,mutta muista terapeuttisista lähestymistavoista ei ole Metadon utgjør i underkant av 80%av substitusjonsbehandlingen i Europa og over 90%av substitusjonsbehandlingen i spesialisttjenestene,men buprenorfin blir et stadig mer populært Huumeidenkäyttö on Euroopassa edelleen vähäisempää kuin Yhdysvalloissa – levinneisyyttä koskevat arviot ovatkuitenkin joillakin alueilla jo samankaltaisia Europa har fortsatt lavere narkotikabruk enn USA, men like høye prevalensanslag på en del områder Huumeita on jo menneinä vuosina käytetty Yhdysvalloissa huomattavasti enemmän kuin Euroopan maissa. Nivåene av narkotikabruk har historisk sett vært mye høyere i USA enn i landene i Europa. Tilanne on edelleenkinpitkälti sama, mutta äskettäistä käyttöä (käyttö viimeisen vuoden aikana) koskevien tietojen vertailu osoittaa, että kannabiksen,ekstaasin ja kokaiinin käyttö nuorten aikuisten keskuudessa on muutamassa Euroopan maassa samalla tasolla kuin Yhdysvalloissa(ks. kaavio). Dette gjelder i høy grad også i dag,men en sammenligning av data for nylig bruk (siste års prevalens) tyder på at noen land i Europa har like høye nivåer av cannabis-,ecstasy- og kokainbruk blant unge voksne som USA (se figur). Nuorten aikuisten ekstaasin äskettäisen käytön kohdalla Yhdysvaltojen arviot ovat jopa alhaisempia kuin joidenkin Euroopan maiden arviot, mikä saattaa heijastaa Euroopan tiivistä kytköstä kyseisen huumeen käytön historialliseen kehitykseen.Huumeidenkäyttö on kuitenkin kaikkien mittareiden osalta keskimäärin vähäisempää EU:n kuin Yhdysvaltojen väestössä.Huumeiden käyttö yleistyi useissa Euroopan maissa myöhemmin kuin Yhdysvalloissa, ja tämä saattaa heijastua Yhdysvaltojenkorkeisiin arvioihin huumeita ainakin kerran käyttäneiden määrästä (ks. kaavio 1, 2 ja 3 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa). Og når det gjelder nylig bruk av ecstasy blant unge voksne, liggerde amerikanske anslagene under anslagene i flere land i Europa, noe som muligens gjenspeiler den sterke europeisketilknytningen til den historiske utviklingen av bruken av dette stoffet. Näitäarvioita voidaan pitää jossain määrin kumulatiivisina indikaattoreina käytön levinneisyydestä pitkällä aikavälillä. Imidlertid viser alle målinger at gjennomsnittet for befolkningeni EU fremdeles er lavere enn gjennomsnittet for befolkningen i USA. (15–34-vuotiaat) Euroopassa ja Yhdysvalloissa Kannabista hiljattain (viimeisen vuoden aikana) käyttäneet nuoret aikuiset (15–34-vuotiaat) Nylig bruk (siste år) av cannabis blant unge voksne (15–34 år) Euroopan keskiarvo Europeisk gjennomsnitt Ekstaasia hiljattain (viimeisen vuoden aikana) käyttäneet nuoret aikuiset (15–34-vuotiaat) Nylig bruk (siste år) av ecstasy blant unge voksne (15–34 år) Kokaiinia hiljattain (viimeisen vuoden aikana) käyttäneet nuoret aikuiset (15–34-vuotiaat) Nylig bruk (siste år) av kokain blant unge voksne (15–34 år) USA:ssa tutkimus suoritettiin vuonna 2003, ja ikäryhmä oli 16–34-vuotiaat; tiedot on laskettu uudelleen alkuperäisten tietojen perusteella. I USA ble undersøkelsen gjennomført i 2003, i aldersgruppen 16-34 år. Kalkulert på nytt på grunnlag av opprinnelige data. Euroopan maissa suurin osa tutkimuksista (17 tutkimusta 19:stä) suoritettiin vuosien 2001 ja 2004 välillä, ja vakioikäryhmä oli 15–34-vuotiaat (joissakinmaissa alempi ikäraja voi olla 16 tai 18 vuotta). I de europeiske landene ble de fleste undersøkelsene (17 av 19) gjennomført mellom 2001 og 2004, og standard aldersspredning er 15-34 (i enkelte landfra 16 eller 18). Keskimääräinen esiintyvyys Euroopassa laskettiin kansallisten esiintyvyyslukujen perusteella painotettuna kansallisen 15–34-vuotiaiden väestömäärän mukaan(vuosi 2001, Eurostat).Yhdysvallat: SAMHSA, Office of Applied Studies, National Survey on Drug use and Health, 2003 (www.samhsa.gov ja http://oas.samhsa.gov/nhsda.htm#NHSDAinfo).Eurooppa: Taulukko GPS-11 seurantakeskuksen vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. Gjennomsnittlig europeisk prevalens er beregnet som gjennomsnittet av nasjonale prevalenstall vektet med antall innbyggere i alderen 15-34 år i hvert land(2001, hentet fra Eurostat).USA: SAMHSA, Office of Applied Studies, National Survey on Drug use and Health, 2003 (www.samhsa.gov) og (http://oas.samhsa.gov/nhsda.htm#NHSDAinfo).Europa: Tabell GPS-11 i EONNs Statistiske opplysninger 2005. Perustuu Reitoxin kansallisiin raportteihin (2004). Basert på nasjonale Reitox-rapporter (2004). ongelmakäyttäjille tarjottaviin laajempiin palveluihin,etenkin matalan kynnyksen palveluihin, ja niitäpidetäänkin usein tapana tavoittaa aktiivisethuumeidenkäyttäjät ja mahdollisesti ohjata heidät hoitoonja muihin palveluihin. terapeutiske alternativer som er mest hensiktsmessigei behandlingen av f.eks. personer som har problemermed sentralstimulerende midler eller cannabis.Åutvikle effektive behandlinger for disseklientkategoriene vil nok bli en stadig viktigereutfordring. Esimerkiksi piriste- tai kannabisongelman takiahoitoon hakeutuvien parhaasta hoitovaihtoehdosta ei oleläheskään yhtä laajaa yksimielisyyttä, ja tehokkaidenhoitovaihtoehtojen kehittäminen näille asiakkaille tuleetodennäköisesti olemaan yhä tärkeämpi haaste. Antallet personer som idag som mottar legemiddelassistert rehabilitering i Europa anslås til i overkant av 500 000, noe somkan tyde på at mellom en firedel og halvparten avdesom har opiatproblemer, er isubstitusjonsbehandlings-programmer. Huumeidenkäyttö, hiv-tartunta ja aids – toimiaontarjolla yhä enemmän ja ne saattavat vaikuttaayleisiin suuntauksiin Substitusjonsbehandling er ikke det enestealternativet for de som har opiatproblemer, mendataene om andre terapeutiske metoder erutilstrekkelige og kan på EU-nivå ikke brukes til åutlede pålitelige anslag over tilbudet av dissetjenestene. Hoitopalvelujen laajeneminen ei ole ainoa ala, jollahuumeiden ongelmakäyttäjille tarjottavat palvelut ovatparantuneet. Det er gjort betydelig framgang når detgjelder å utvikle ulike behandlingsmodeller forpersoner med opiatproblemer, og evidensgrunnlagetfor å vurdere effektiviteten på dette feltet er relativtsolid. Heteroseksuaalinenseksi on ohittanut huumeiden injektiokäytön aidsinsuurimpana riskitekijänä Euroopassa. Rehabilitering er ikke det eneste området hvortjenestene for problematiske narkotikabrukere er blittbedre. Tämä saattaa johtuasiitä, että erittäin tehokkaan antiretroviraalisen hoidon(HAART) saatavuus on lisääntynyt vuoden 1996 jälkeen,että hoitopalvelut ja haittojen vähentämiseen tähtäävätpalvelut ovat lisääntyneet ja että injektiokäyttäjien määräon vähentynyt useimmissa tästä ongelmasta enitenkärsivissä maissa. Sprøytespiss- og sprøytebytteprogrammer,som sikrer sprøytebrukere sterilt utstyr, finnes nå ipraktisk talt alle EU-medlemsstatene, og i de flestelandene har trenden på middels sikt vært en økningbåde i omfanget av aktiviteter og i den geografiskedekningen. WHO:n arviot viittaavat siihen, ettäuseimmissa Euroopan maissa yli 75prosenttia henkilöistä,jotka tarvitsevat HAART-hoitoa, voivat saada sitä. I noen medlemsstater spiller ogsåapotekene en viktig rolle i dekningen for slikeprogrammer. Myös hivtartuntojen määrä lisääntyi aiemmin voimakkaasti joissakin Baltian maissa, mutta määrä on viime aikoina vähentynytaivan yhtä voimakkaasti, mikä johtuu todennäköisesti siitä,että suurimmassa riskiryhmässä oleva väestö on jo saanut Spesialistprogrammene er ofte integrerti mer allmenne tjenester for personer mednarkotikaproblemer, særlig lavterskeltjenester, ogbetraktes derfor ofte som en måte å få kontakt medaktive narkotikabrukere på, og kanskje også som enkanal til behandling og andre tjenester. Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa tartunnan, ja kenties – tosin epätodennäköisemmin – myöspalvelujen tarjonnan lisääntyminen on saattanut vaikuttaatilanteeseen joillakin alueilla. Årsrapport for 2005: Narkotikasituasjonen i Europa mesteparten av rapportene besittelse eller bruk avnarkotika. huumeidenkäytölle kuuluvat yleisimpiin huolenaiheisiin,jotka voidaan luokitella ”huumeisiin liittyvän yleisenhaitan” nimikkeen alle (”Drug-related public nuisance”).Tätä kysymystä käsitellään yksityiskohtaisesti vuosiraportinliitteenä olevassa erityiskysymysten osassa, jossakäsitellään saman aihepiirin alalla myös strategioitahuumeongelmaisten ohjaamiseksi vankilan sijasta hoitoon(”Alternatives to imprisonment: targeting offendingproblem drug users in the EU“ – ”Vankilan vaihtoehdot:kohderyhmänä rikoksia tekevät huumeidenongelmakäyttäjät EU:ssa”). I de fleste medlemsstatene gjelderstorparten av lovbruddene cannabis, og siden 1998har andelen cannabislovbrudd enten økt eller værtstabil i de fleste av landene. Til sammenligningharandelen heroinrelaterte lovbrudd gått ned imange land. Useimmissa muissa EU:n uusissa jäsenvaltioissa hiv:nlevinneisyys on pysynyt suppeana samoin kuin useassa EU:n 15vanhassa jäsenvaltiossa. Generelt har forekomsten av AIDS forårsaket avsprøytebruk gått ned i lengre tid. Heteroseksuellkontakt har nå tatt over etter sprøytebruk som størsterisikofaktor for utbredelsen av AIDS i Europa. Useimmissa niistä EU:njäsenvaltioista, joissa hiv:n levinneisyys huumeideninjektiokäyttäjien keskuudessa on ollut laaja, tartuntojenmäärä on ensin laskenut ja sitten vakiintunut. Dekningenanslås imidlertid å være lav i flere av de baltiskestatene, og det er mulig at det er dette vi ser igjen iøkningen i nye AIDS-tilfeller blant sprøytebrukereienkelte områder i Baltikum. Tämä eitarkoita, että nämä ongelmat olisivat kadonneet: vaikkakansallisia suuntauksia onkin metodologisista syistä vaikeatulkita, joissakin uusissa tutkimuksissa on tuotu esiin uusiatartuntoja huumeiden injektiokäyttäjien tietyissäalaryhmissä ja painotettu tarvetta pysyä valppaana. Tidligere økte ogsåantallet nye HIV-tilfeller dramatisk i denne delen av Europa, men tallene den senere tid har falt likedramatisk, sannsynligvis på grunn av en metning ide mest risikoutsatte populasjonene. I tillegg kaninoen områder utbyggingen av tjenestetilbudet haen virkning. Huumepolitiikkojen kehittäminen – joitakin yhteisiäpiirteitä mutta myös kansallisia eroja Offentlig sikkerhet og ungdommenseksponering for narkotika er noe av det som vekkerstørst bekymring. Yleiset raportit huumeiden hallussapidostataikäytöstä määrättävistä seuraamuksista Utviklinger innenfor narkotikapolitikken – enkeltefelles elementer, men respekt for nasjonale forskjeller Tärkeimmän poikkeuksenmuodostavat huumerikokset, jotka ovat kirjattujahuumelainsäädännön vastaisia rikoksia. De fleste andre nye EU-medlemsstatene harfremdeles lave prevalenstall for HIV, og det sammegjelder mange av EU-15-landene. Maiden välisiävertailuja on tehtävä varoen, mutta vaikuttaisi siltä, ettähuumelainsäädännön vastaiset rikokset lisääntyivät useissa EU-maissa 1990-luvun loppupuolen ja vuoden 2003välisenä aikana. I de EU-landenesom historisk sett har hatt høye prevalenstall for HIVblant sprøytebrukere, har de fleste observert ensignifikant nedgang og deretter stabilisering. Kasvu oli erityisen voimakasta joissakinuusissa jäsenvaltioissa. Useimmissa maissa suurin osarikoksista liittyy kannabikseen, ja kannabisrikosten määräon useimmissa maissa lisääntynyt tai pysynyt vakaanavuoden 1998 jälkeen. Dettebetyr ikke at disse problemene er borte, for til trossfor metodologiske vansker som gjør det problematiskå tolke trender på nasjonalt nivå, har enkelte studieri den senere tid avdekket ny smitte i visseundergrupper av sprøytebrukere. Heroiiniin liittyvien rikosten määräon sen sijaan vähentynyt useissa maissa. Fortsatt årvåkenheter derfor fremdeles i høyeste grad nødvendig. Monissa Euroopan maissa ollaan yhä huolestuneempiahuumeidenkäytön lisääntyvästä vaikutuksesta ympäröiväänyhteisöön. Generelle rapporter om straffesanksjonerforbesittelse eller bruk av narkotika Tästä raportista ilmenee selkeästi, että jäsenvaltioidenvälillä on Euroopassa suuria eroja sekä huumeongelmissaettä toimenpiteiden laajuudessa ja luonteessa. Som det framgår av denne rapporten, er det i Europa store forskjeller medlemsstatene imellom,både når det gjelder hvilke narkotikaproblemer destår overfor, og når det gjelder politikk så vel somtiltakenes type og omfang. Tästähuolimatta useimpien maiden huumetilanteissa on joitakinyhteisiä piirteitä. Likevel er det en delfellestrekk ved narkotikasituasjonen i de flestelandene. Politiikan tasolla jäsenvaltiot ovatyleisesti sitoutuneet kehittämään tasapainoisen ja näyttöönpohjautuvan ratkaisun kansainvälisiä sitoumuksianoudattaen, ja samalla kun ne tunnustavat, ettähuumepolitiikat ovat valtioiden vastuulla, ne tavoittelevatyhteistyön tehostamisesta Euroopan tasolla saatavaahyötyä. På et politisk plan uttrykker medlemsstateneen generell politisk forpliktelse til å utarbeide enbalansert og evidensbasert politikk i tråd medinternasjonale forpliktelser, som også tar ibetraktning fordelene som kan oppnås ved et styrketsamarbeid på europeisk nivå, samtidig som det klarterkjennes at narkotikapolitikken forblir et nasjonaltansvar. Nämä pyrkimykset on muotoiltu EU:nhuumestrategiassa ja toimintasuunnitelmissa. Disse ambisjonene er nedsatt i EUsnarkotikastrategi og handlingsplaner. Vaikkavuosiksi 2000–2004 laaditussa EU:n huumestrategiassa jatoimintasuunnitelmassa ei saavutettukaan kaikkiakunnianhimoisia tavoitteita, se on osoitus merkittävästäkehityksestä tavassa, jolla jäsenvaltiot, EU:n toimielimet jaerityisvirastot voivat työskennellä yhdessä edistyksenkoordinoimiseksi ja mittaamiseksi huumealalla. Selv om ikkealle de ambisiøse målene i EUs narkotikastrategi oghandlingsplan 2000–2004 ble nådd, viser denhvordan medlemsstatene, EU-institusjonene ogfagorganene kan samarbeide for å koordinere ogmåle framgang på narkotikaområdet. EU:nuudessa huumestrategiassa vuosiksi 2005–2012 pyritäänviemään tätä prosessia eteenpäin. EUs nyenarkotikastrategi for perioden 2005–2012 tar siktepå å føre denne prosessen ett skritt videre. Johdanto huumausaineiden käytön, huumeriippuvuuden jahuumausaineiden aiheuttamien terveydellisten jasosiaalisten haittojen ehkäisemiseen ja vähentämiseen Innledning tiltak for å forebygge og redusere narkotikabruk og -avhengighet så vel som narkotikarelatert skade påhelse og samfunnsstruktur, Huumepolitiikan kehitys EU:n jäsenvaltioissa onväistämättä epäyhtenäistä, sillä lähestymistavatkansallisella ja Euroopan tasolla ovat erilaisia.Kehityksessä on kuitenkin yhteisiä piirteitä, joita on syytäarvioida. De politiske utviklingene på narkotikaområdet i EUsmedlemsstater vil nødvendigvis måtte bli uensartet oggjenspeile det mangfold av tilnærmingsmåter som finnespå nasjonalt plan og EU-plan. Dette utelukker imidlertidikke at det også finnes fellestrekk som fortjener analyse. varmistetaan jäsenvaltioiden tehokkaan yhteistyönavulla yleisön turvallisuuden korkea taso toteuttamallatoimia, joilla torjutaan huumausaineiden tuotantoa jatarjontaa sekä niiden rajatylittävää laitonta kauppaa,ja tehostamalla ennaltaehkäisevää toimintaahuumausaineisiin liittyvän rikollisuuden torjumiseksi. sikre et høyt nivå av trygghet for befolkningen genereltved å iverksette tiltak mot produksjon og tilbud avnarkotika, handel med narkotika over landegrensenesamt intensivere de forebyggende tiltakene motnarkotikarelatert kriminalitet gjennom effektivtsamarbeid mellom medlemsstatene. Nämä kaksi tavoitetta kattavat EU:n vuosien 2000–2004huumausainestrategian kuusi ensisijaista tavoitetta.Uudessa strategiassa toistetaan yhtenäinen, monialainenja tasapainoinen lähestymistapa, jossa yhdistyvät sekäkysyntää että tarjontaa vähentävät toimenpiteet. Disse to målene dekker de seks prioriterte tiltakene som blefastsatt i EUs narkotikastrategi for 2000–2004. Den nyestrategien holder fast ved en integrert, tverrfaglig ogbalansert tilnærming hvor tiltakene kombineres for åredusere både tilbud og etterspørsel. Siinäkeskitytään näihin kahteen toimintapoliittiseen alaan jakahteen monialaiseen aiheeseen – ”kansainväliseenyhteistyöhön” ja ”tiedotukseen, tutkimukseen ja arviointiin”– sekä ”koordinointiin”. Den fokuserer pådisse to politikkområdene og på to gjennomgripendetemaer – “internasjonalt samarbeid” og “informasjon,forskning og evaluering” – samt på “samordning”. Tarkastelujakson aikana näistä piirteistä keskeisin onhuumausainestrategioiden arviointitapa eri jäsenvaltioissa.Kansallisten huumausainestrategioiden täytäntöönpanoaarvioidaan useassa EU-maassa. I løpet av rapporteringsperioden har det mestframtredende av disse felles trekkene vært den måtennarkotikastrategiene er blitt evaluert på i medlemsstatene.Flere EU-land har evaluert gjennomføringen av sinnasjonale narkotikastrategi. Vaikka arvioinninvaikutuksia koko huumepolitiikkaan ei voida vielämäärittää, arvioinnista on jo saatu lupaavia tuloksia: nytymmärretään entistä paremmin, missä on onnistuttu jaepäonnistuttu, ja arvioinnin seurauksena on joissakintapauksissa lisätty määrärahoja strategiantoteutumattomien tavoitteiden saavuttamiseksi. Selv om betydningen avevalueringen av narkotikapolitikken som sådan ennå ikkekan fastslås, har evalueringen allerede gitt en del lovenderesultater. Vi har nemlig fått større forståelse av hvor vi harlyktes og hvor vi har feilet, og i noen tilfeller har resultatetav evalueringen medført at økte ressurser er satt inn for åoppfylle urealiserte strategimål. EU:nstrategian ja toimintasuunnitelman (2000–2004) arviointion ensimmäinen tulos merkittävästä prosessista, jossajäsenvaltiot, EU:n toimielimet ja erityisvirastot selvittävätyhdessä edistymistä huumausaineiden torjunnan alalla.Tarkastelujakson aikana joissakin maissa on myöslievennetty huumeidenkäytöstä määrättäviä seuraamuksiasekä tiukennettu huumausainekaupasta ja alaikäisiinkohdistuvista huumerikoksista määrättäviä seuraamuksia. Videre er evalueringen av EUs strategi og handlingsplan for 2000–2004 det førsteresultatet av en viktig prosess hvor medlemsstatene, EU-institusjoner og spesialorganer samarbeider for å måleprogresjonen på narkotikaområdet. Av andre politiskeutviklinger som har funnet sted i løpet avrapporteringsperioden, kan nevnes at enkelte land har sattned straffene for bruk av narkotika samt utvidetstrafferammene for narkotikahandel og narkotikarelatertelovbrudd hvor mindreårige er involvert. Huumepolitiikkaa koskeva strateginenlähestymistapa Euroopan unionissa En strategisk tilnærming til ennarkotikapolitikk i Den europeiske union Euroopan komissio antoi helmikuussa 2005 Euroopanparlamentille ja neuvostolle tiedonannon huumausaineidentorjuntaa koskevasta EU:n toimintasuunnitelmasta(2005–2008). I februar 2005 la Europakommisjonen fram for Europaparlamentet og Det europeiske råd Melding om EUs handlingsplan mot narkotika for 2005–2008. Tämänpitäisi helpottaa paitsi toimien jälkiseurantaa myössuunnitelman täytäntöönpanoa. Dette bør legge til rette foroppfølging og overvåking av tiltakene, samtidig somrettledningen med hensyn til gjennomføringen av planenblir mer effektiv. Komissio toteuttaavuosittain toimintasuunnitelman tilannekatsauksen javaikutustenarvioinnin, ennen kuin se ehdottaasuunnitelmaa vuosiksi 2009–2012. Kommisjonen vil årlig foreta engjennomgang av framdriften for handlingsplanenogutarbeide en konsekvensanalyse før den utarbeiderforslag til handlingsplan for 2009–2012. Joulukuussa 2004 kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossahyväksytyssä EU:n huumausainestrategiassa vuosiksi2005–2012 otetaan huomioon edeltävän ajanjaksonaikana (2000–2004) tapahtuneen edistymisenloppuarvioinnin tulokset. EUs narkotikastrategi for 2005–20012, som ble vedtatt av Det europeiske råd i desember 2004, tar hensyn tilresultatene av den endelige evalueringen av framgangen iden forrige perioden (2000–2004). Sen tavoitteena on tuodalisäarvoa kansallisiin strategioihin kunnioittaen samallaperussopimuksissa määrättyjä toissijaisuus- jasuhteellisuusperiaatteita. Narkotikastrategienhar som mål å tilføre de nasjonale strategiene mer verdisamtidig som den overholder prinsippet om nærhetogproporsjonalitet. Siinä asetetaan EU:lle kaksihuumausaineita koskevaa yleistavoitetta: Strategien fastsetter to overordnedemål for EU på narkotikaområdet: • saavutetaan korkea taso terveyden suojelun,hyvinvoinnin ja sosiaalisen yhteenkuuluvuuden alallatäydentämällä jäsenvaltioiden toimintaa, joka tähtää • oppnå et høyt nivå av helsevern, velferd og sosialutjevning ved å være et supplement til medlemsstatenes EU:n esimerkin mukaisesti useimmissa jäsenvaltioissa onhyväksytty kansallisia huumausainestrategioita. De fleste medlemsland har fulgt EUs eksempel og vedtattnasjonale narkotikastrategier. Tässäraportissa käsitellyistä 29maasta 26toteuttaa kansallistahuumepolitiikkaa kansallisen suunnitelman, strategian taivastaavan asiakirjan mukaisesti. Muista maista Italiassahuumeiden vastaisten toimien koordinoinnista vastaavakansallinen komitea hyväksyi maaliskuussa 2003kansallisen suunnitelman, jota käsitellään parhaillaan Av de 29 landene somomtales i denne rapporten, har 26 en egennarkotikapolitikk som bygger på en nasjonalnarkotikaplan, narkotikastrategi eller lignende dokument.Når det gjelder de øvrige landene, godkjente Nasjonalkomité for koordinering av mottiltak mot narkotika i Italia Luku 1: Viimeaikainen kehitys politiikassa ja lainsäädännössä käsitteli 25.ja 26.lokakuuta 2004 komission tiedonantoa alueilla ja maakunnissa; Malta ja Itävalta ilmoittivat, ettäkansallisen huumausainestrategian valmistelu ja tästä loppuarvioinnista(3). De første resultatene av evalueringenavnarkotikastrategiene en nasjonal plan i mars 2003, som må vurderes iregionene og de selvstyrte provinsene. Siinä pyrittiin arvioimaan sitä, hyväksyntä oli tätä raporttia laadittaessa vielä kesken(1 Malta og Østerrikehar signalisert at de i skrivende stund får på plassprosedyrer for utarbeidelse og godkjenning av en nasjonal narkotikastrategi (1 4) uusi keskusteluun, jonka perusteella hyväksyttiin(huumausainestrategia. EUs narkotikastrategi (2000–2004) ble evaluert irapporteringsperioden. Täsmällisten ja määrällisesti ilmaistavientoiminnallisten tavoitteiden puuttuminen hankaloitti suurestiarviointityötä. Rådet av justis- oginnenriksministre gikk på sitt møte 25.–26. oktober, 2004gjennom Kommisjonens rapport om den endelige evalueringen (3 Uusia kansallisia huumausainestrategioita on hyväksyttyseitsemässä EU-maassa (ks. taulukko 1). Det var også i forkant avdebatten et innspill om godkjenningen (4) av den nyenarkotikastrategien. Periaate, jonkamukaan huumepolitiikan on oltava kokonaisvaltaista jamonialaista, hyväksytään kaikissa jäsenvaltioidenkansallisissa huumausainestrategioissa EU:nlähestymistavan mukaisesti. En styringskomité bestående av;medlemmer av Kommisjonen, de fire medlemsstatene somhar innehatt formannskapet i 2003–2004, EONN og Europol bisto Kommisjonen i arbeidet med evalueringen.Mangelen på nøyaktige og målbare operasjonellemålsettinger gjorde denne øvelsen svært vanskelig. EU:n huumausainestrategia (2000–2004) arvioitiintarkastelujakson aikana. Syv EU-land har vedtatt nye nasjonale narkotikastrategier(se tabell 1). Oikeus- ja sisäasioiden neuvosto liitteissä(5) tuotiin esille merkittävimmät saavutuksethuumausaineiden torjunnan alalla kansallisella ja EU:ntasolla sekä alat, joilla tarvitaan lisätoimia. I henhold til EUs holdning til narkotika synesprinsippet om at narkotikapolitikken bør være global ogtverrfaglig å være fulgt i alle de nasjonalenarkotikastrategiene i medlemsstatene. Siinäkorostettiin, että huumausaineisiin liittyvienterveysongelmien (kuten immuunikatoviruksen (hiv) jahepatiitin) levinneisyyttä ja huumekuolemien määrää (EU:nhuumausainestrategian tavoite 2) oli onnistuttuvähentämään ja että erityisesti hoidon saatavuus(tavoite3) oli parantunut. Innholdet i hvertlands nasjonale strategi kan imidlertid væregrunnleggende forskjellig, f.eks. når det gjeldergjennomføring av tilbud og tiltak, som kan variere til trossfor at samme terminologi benyttes; hvilken rolle evalueringspiller i strategien, som kan variere fra sentral til marginal;eller til og med når det gjelder godkjenning eller innføringav andre viktige aspekter ved politikken, f.eks.skadereduksjon. Taulukko 1: Uudet kansalliset huumestrategiat Tabell 1: Nye nasjonale narkotikastrategier Tulosindikaattorit Ytelsesindikatorer Aikataulu tai hyväksymispäivä Tidsplan eller innføringsdato Määrälliset tavoitteet Ansvarlig for gjennomføring Kansallinen strategia huumeriippuvuuden ehkäisemiseksi Nasjonal strategi for forebygging av narkotikaavhengighet Kansallinen huumestrategia Nasjonal narkotikastrategi Huumeriippuvuuden torjuntaa koskevan kansallisen ohjelman strategia Strategi for et nasjonalt program for forebygging av narkotikaavhengighet Huumeita ja huumeriippuvuutta koskeva strategia ja toimintasuunnitelma Strategi og handlingsplan mot narkotika og narkotikaavhengighet Huumeisiin liittyvää kansallista ohjelmaa koskeva päätöslauselma Resolusjon om nasjonalt program på narkotikaområdet (1) (2) (3) tes: tietoja ei ole saatavilla.Kansallisten seurantakeskusten henkilöstön toimittamat tiedot.Luxemburgin strategiaan sisältyviä määrällisiä tavoitteita ei ole saatavilla tarjonnan vähentämisen osalta.Kyproksen strategiassa tuodaan esiin, että strategian tavoitteiden saavuttamiseksi varmistetaan riittävät taloudelliset ja henkilöstöresurssit – tekstissä ei ole tarkennettu lukuja. m.d. – mangler data.Data fra nasjonale kontaktpunkter.Luxembourgs strategi inneholder ennå ikke kvantifiserbare mål for tilbudsreduksjon.Kypros’ strategi anfører at for å nå strategiens målsetting, må finansielle og menneskelige ressurser stilles til rådighet – uten at dette er tallfestet i strategien. Lisätietoja ja määritelmät, ks. EMCDDA:n www-sivut (www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1360).Tätä aihetta koskevat tiedot puuttuvat Maltan, Slovakian ja Turkin osalta.KOM(2004) 707 lopullinen.Eurooppa-neuvosto (16. ja 17. joulukuuta 2004) – päätelmät.Näihin sisältyy EMCDDA:n ja Europolin tilastokatsaus (1999–2004) (http://snapshot.emcdda.eu.int). For ytterligere informasjon og definisjoner, se EONNs nettside (www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1360).Det foreligger ingen data om skadereduksjon for Malta, Slovakia og Tyrkia.KOM (2004) 707 endelig.Det europeiske råd (16.–17. desember 2004) – Konklusjoner.Blant annet EONN og Europols statistiske “øyeblikksbilde” (1999–2004) (http://snapshot.emcdda.eu.int). Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2005: Narkotikasituasjonen i Europa strukturert tilnærming kan bidra til å evaluere framgangensom er gjort, finnes i evalueringen fra 2004 av Portugalsnasjonale narkotikastrategi. (huumeriippuvuutta käsittelevä kansallinen neuvosto),jonka tehtävänä on edistää vuoden 2003toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa ja seurata sentuloksia. understreket at det var gjort framskritt når det gjelder åredusere forekomsten av narkotikarelaterte helseproblemer[herunder humant immunsviktvirus (HIV) og hepatitt]ogantallet narkotikarelaterte dødsfall (mål 2 i EUsnarkotikastrategi), og særlig når det gjaldt å bedretilgjengeligheten av behandlingstilbud (mål 3). Vastaavasti huumeiden saatavuus ei ollutvähentynyt (tavoite 4). Det ble heller ikke påvist noennedgang i tilgjengeligheten av narkotika (mål 4). Kuitenkin tavoitteet 4 ja 5 näyttivätyhdessä edistäneen useaa EU-aloitetta, joilla on lujitettulaitonta huumekauppaa ja huumetarjontaa koskevialainvalvontatoimenpiteitä. Settunder ett syntes likevel mål 4 og 5 å fungere som enkatalysator for flere initiativer på EU-plan som har styrketde rettslige tiltakene mot narkotikahandel og -tilbud. Suunnitelman aikana toteutettiinuseita merkittäviä aloitteita rahanpesun torjumiseksi(tavoite 6.1) ja lähtöaineiden leviämisen estämiseksi(tavoite 6.2), etenkin muuttamalla lähtöaineiden kaupanvalvontaa koskevaa yhteisön lainsäädäntöä. I løpetav den perioden handlingsplanen dekker, har det kommetflere viktige initiativer for å bekjempe hvitvasking avpenger (mål 6.1) samt forhindre spredning av prekursorer(mål 6.2), særlig endringen av Fellesskapets regelverk forkontroll av handelen med prekursorer. Esimerkiksi Kreikassa terveydenhuoltopalvelujenmenot ovat kasvaneet tasaisesti, Unkarissa on varattumäärärahoja strategian vielä toteuttamatta olevien osienrahoitukseen, ja Luxemburgissa huumausaineisiin liittyvätterveysministeriön määrärahat kasvoivat noin1miljoonasta eurosta vuonna 1999 lähes 6miljoonaaneuroon vuonna 2004. Meldingen understreker også behovet for ytterligereforskning, f.eks. på biomedisinske, psykososiale og andreunderliggende faktorer for rusmiddelbruk og -avhengighet,særlig på områder der informasjonen fremdeles ermangelfull (f.eks. langtidsbruk av cannabis eller syntetiskenarkotiske stoffer). Huumeiden torjuntaan käytetäänkuitenkin kaikissa jäsenvaltioissa vain murto-osa kaikistajulkisista menoista (0,1–0,3prosenttia). Behovet for jevnlige samråd med detsivile samfunn i arbeidet med EUs rusmiddelpolitikk bleunderstreket. Tämä saattaaosittain selittää havainnon, jonka mukaan talouskasvulla jasiihen liittyvillä yleisen talousarvion muutoksilla ei ole EU:ssa suoraa yhteyttä huumeiden torjuntaan käytettävienjulkisten menojen muutokseen. Kommisjonen anbefalte også at EU utvidetstrategiperioden fra fem til åtte år slik atden dekker topåfølgende handlingsplanperioder ogmuliggjør fullstendiggjennomføring og finjustering avinitiativene med sikte påå oppfylle målsettingene istrategien. Tiedonannossa korostettiin myös, että on tehtäväesimerkiksi huumeidenkäyttöä ja riippuvuutta aiheuttaviabiolääketieteellisiä, psykososiaalisia ja muita tekijöitäkoskevia lisätutkimuksia erityisesti niillä aloilla, joilla tiedotovat vielä vähäisiä (esimerkiksi kannabiksen taisynteettisten huumeiden pitkäaikaiskäyttö). Innføringen av en nasjonal narkotikastrategi, ellerevalueringen av hvor vellykket den forrige var, har ienkelte land ført til økte budsjettrammer forrusmiddelrelatert arbeid. I Hellas har det for eksempel værten jevn økning i utgiftene til helserelaterte tjenester, i Ungarn er det reist midler for å finansiere de delene avstrategien som ennå ikke er iverksatt, og i Luxembourgharhelsedepartementets rusmiddelbudsjett økt fraca.1million euro i 1999 til nærmere 6 millioner euro i2004. Siinäpainotettiin kansalaisyhteiskunnan säännöllistä kuulemista EU:n huumepolitiikan suunnittelussa. I alle medlemsstatene representerer imidlertid deoffentlige utgiftene til den rusmiddelrelaterte innsatsenbare en liten del av det totale offentlige forbruket (mellom0,1 og 0,3%). Komissio suositti myös EU:n strategian pidentämistä viidestä vuodestakahdeksaan siten, että se kattaisi EU:n kahdenperäkkäisen toimintasuunnitelman täytäntöönpanon, jottaaloitteet voidaan panna täysimääräisesti täytäntöön jajotta niitä voidaan hioa strategian tavoitteiden mukaisesti. Dette kan nok være en del av forklaringenpå at det i EU tilsynelatende ikke er noen direktesammenheng mellom økonomisk vekst og påfølgendeendringer i det alminnelige budsjettet og de ressursene detoffentlige setter inn på rusmiddelarbeidet. Useassa EU-maassa tarjonnan vähentämiseen käytettiinedelleen valtaosa julkisista menoista (arviolta68–75prosenttia kaikista huumausaineisiin liittyvistä menoista)(6). Tilbudsreduserende tiltak sto fortsatt for storparten av deoffentlige utgiftene i mange EU-land (anslagsvis 68–75% Luxemburgissa, käytettiin kuitenkin enemmän määrärahojakysynnän kuin tarjonnan vähentämiseen (kysynnänvähentämiseen osoitettiin Maltassa 66prosenttia ja Luxemburgissa 59prosenttia kaikista huumausaineisiinliittyvistä menoista). av de samlede utgiftene til narkotikarelaterte tiltak)(Inoen få land, herunder Malta og Luxembourg, varimidlertid utgiftene til etterspørselsreduserende tiltak On syytä käsitellä joitakin tämän tarkastelujakson aikanakansallisella tasolla toteutettuja arviointeja. En rekke evalueringer som er gjennomført på nasjonaltplan i løpet av rapporteringsperioden påkaller en delkommentarer. Erityisenkiinnostavia ovat sellaisissa maissa tehdyt arvioinnit, joissaon omaksuttu kansallista huumausainestrategiaa koskeva”jäsennetty” lähestymistapa; tiivistäen tällä tarkoitetaantavoitteiden muodollista kirjaamista, määrällisten jamuiden tavoitteiden määrittämistä, täytäntöönpanostavastaavan viranomaisen nimeämistä ja aikataulunasettamista tavoitteiden saavuttamiselle. Av særlig interesse kan nevnes evalueringerutført av land som har vedtatt en mer “strukturert”tilnærming i sin nasjonale narkotikastrategi. Elementeneidenne tilnærmingen kan oppsummeres som formelldokumentasjon av målsettinger, fastsettelse ogkvantifisering av mål, identifisering av hvilke myndighetersom er ansvarlig for gjennomføringen samt fastsettelse avdato for måloppnåelse. Tällainenlähestymistapa helpottaa saavutuksista ilmoittamista jaongelmakysymysten selvittämistä, jolloin voidaantarvittaessa ryhtyä toimiin. Denne tilnærmingsmåten gjør detenklere for landene å rapportere om de oppgavene som errealisert og identifisere problemstillinger, og gjør detderved mulig å iverksette tiltak der det er nødvendig. On kuitenkin saatu viitteitä siitä, että tutkijoidenkiinnostuksen lisääntyessä tällä alalla(7) myös poliittisellatasolla halutaan selvittää ja kuvata huumausaineisiinliittyviä julkisia menoja, jotta kansallisethuumausainemenot voidaan sisällyttää keskeisenä osanakustannus-hyötyanalyyseihin. tilsynelatende større enn utgiftene til tilbudsreduserendetiltak (utgiftene til etterspørselsreduksjon representertehenholdsvis 66%og 59%av det samlede budsjettet tilrusmiddelrelatert arbeid). EMCDDA kehittääparhaillaan yhdessä Reitox-verkoston ja Euroopankomission kanssa menetelmää, jonka avulla voidaanjohdonmukaisesti ja luotettavasti arvioidahuumausaineisiin liittyviä julkisia menoja EU:ssa, kuten EU:n vuoden 2005 toimintasuunnitelmassa edellytetään. Det er imidlertid ikke klart om derapporterte forskjellene i budsjettbevilgningerrepresenterer en grunnleggende forskjell i politiskeprioriteringer eller gjenspeiler en svakhet veddatainnsamlingen. Tällaisesta alustavasta arvioinnista kansallisella ja Euroopan tasolla saadaan arvokasta palautetta, jonkaavulla päättäjät saavat tietää, missä määrin päätökset onpantu täytäntöön ja paljonko ne ovat maksaneet, ja Eksempler på denne tilnærmingsmåten finnes i strategienefor Den tsjekkiske republikk, Irland, Luxembourg, Polen og Portugal, og evalueringen av de nasjonalenarkotikastrategiene har vist, eller kan potensielt vise,hvilke tiltak som er gjennomført og hvilke oppgaver somfortsatt er uløst og krever tiltak. Ks. erityiskysymys ”Julkiset menot huumausaineiden kysynnän vähentämisen alalla” EMCDDA:n vuosiraportissa 2003 Se det utvalgte aspektet “Offentlige utgifter til etterspørselsreduserende tiltak” i EONNs årsrapport 2003 (http://ar2003.emcdda.eu.int/no/page077- no.html). Belgiassa, Espanjassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Suomessa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa – lisätietoja, ks. EMCDDA:n www-sivut (http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1357). I Belgia, Spania, Frankrike, Luxembourg, Nederland, Finland, Sverige og Storbritannia – for nærmere referanser, se EONNs nettside Luku 1: Viimeaikainen kehitys politiikassa ja lainsäädännössä ratkaisemiseksi(8)), joita useimmat parlamentin jäsenet ja ministerit vastustivat julkisuudessa jyrkästi. Kapittel 1: Politikk og lovgivning – nye utviklinger offentlige utgiftene på området, slik at utgiftene tilnarkotikatiltak på nasjonalt plan kan benyttes som etnøkkelelement i kost-nytte-vurderingene. samalla voidaan lisätä ponnisteluja niillä aloilla, joilla ontodettu ongelmia tai joilla arvioinnin tulokset ovat olleetkielteisiä. foreligger forslag om å gjøre stoffet tilgjengelig på resept.Cannabisbruk, eller mer generelt narkotikabruk, blantunge og i skolene har fått bred mediedekning i Belgia,Den tsjekkiske republikk, Tyskland, Kypros, Luxembourg og Østerrike. Huumelainsäädännön muuttamispyrkimykset ovatherättäneet runsaasti huomiota tiedotusvälineissä jasynnyttäneet poliittista keskustelua Ranskassa ja Italiassa.Ranskassa torjuttiin ehdotus huumeidenkäytöstä annettujenvankeustuomioiden muuttamisesta sakoiksi, koska pelättiin,että muutos voitaisiin ”tulkita merkiksi siitä, etteiväthuumeet ole kovin vaarallisia”, ja että se ”lisää uudelleen käyttöä ja aikaistaa käytön aloittamista”(9 Denne første evalueringsprosessen på nasjonalt plan og EU-plan utgjør en verdifull tilbakemeldingsmekanisme somgir beslutningstakerne informasjon om i hvilken grad debeslutningene som tas blir gjennomført, og til hvilken pris,og setter dem i stand til å øke innsatsen på de områdenehvor det er registrert problemer eller hvor evalueringenehar avdekket ugunstige forhold. Selv om det fortsatt ikke erklart dokumentert hvilken innvirkning de nasjonalenarkotikastrategiene har på narkotikasituasjonen generelt(EONN, 2004a), er metoden med å “oppsummerepoengene” tegn på en positiv utvikling, og vil i Europaforhåpentligvis utløse en generell trend til å gjennomføredetaljerte vurderinger av de enkelte nasjonalenarkotikastrategiene. Keskustelu kansallisissa parlamenteissaja tiedotusvälineissä tiedotusvälineissä kerrottiin parlamentin kiivaistakeskusteluista, jotka koskivat vuoden 1990 lakiin tehtäviämuutoksia, ja huumeiden hallussapidosta määrättävienseuraamusten eriyttäminen puhutti tiedotusvälineitä japoliitikkoja Tšekissä. Utsiktene til endringer i narkotikalovgivningen har tiltrukketseg medienes oppmerksomhet og ført til politisk debatt i Frankrike og Italia. I Frankrike gikk man bort fra et forslagom å innføre bøter for narkotikabruk i stedet forfengselsstraff, fordi man var bekymret for at en slik endringville bli “tolket som et tegn på at narkotika ikke er særligfarlig” og føre til “ny økning i bruken og til bruk i yngrealder” (9). Uutisointia arvioiviaad hoc-tutkimuksia on tehty Tšekissä,Kreikassa, Luxemburgissa, Puolassa ja Portugalissa, ja erityisesti nuorille suunnattuja kansallisiaviestintäkampanjoja on kehitetty Belgiassa( I Den tsjekkiske republikk, Hellas, Luxembourg, Polen og Portugal er det gjennomført ad hoc-undersøkelser for å analysere medias budskap, og Belgia (10), Polen og Storbritannia (11) har hatt nasjonale mediekampanjer rettet Yhteiskunnan huoli huumeilmiöstä näkyy sekätiedotusvälineissä että parlamentin keskusteluissa.Tarkastelujakson aikana Reitoxin kansallisten raporttientietojen mukaan parlamentin keskusteluissa tuotiinuseimmiten esille ”haittojen vähentäminen” tai siihenliittyvät toimet, ”kannabiksen käyttö” ja ”huumerikokset jasiihen liittyvät huumelainsäädännön muutokset”. Bekymringen for hvilke konsekvenser narkotikafenomenetfår for samfunnet, kommer til uttrykk i debatten både imedia og nasjonalforsamlingene. Ifølge dataene omparlamentariske debatter i de nasjonale Reitox-rapportene,er de hyppigst rapporterte temaene “skadereduksjon” ellerintervensjoner som faller inn under denne kategorien,“cannabisbruk” og “narkotikarelatert kriminalitet ogtilhørende endringer i narkotikalovgivningen”. ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa(11 særlig mot ungdom. EU:n ohjelmien ja lainsäädännönviimeaikainen kehitys Nye utviklinger i EUs programmeroglovgivning Tarkastelujakson aikana toteutetut merkittävät EU-aloitteethuumausaineiden alalla liittyivät kansanterveyteen,huumausainekauppaan sekä lähtöaineiden ja synteettistenhuumausaineiden valvontaan. I rapporteringsperioden ble det iverksatt viktige EU-initiativer på narkotikaområdet, og da særlig;folkehelse, narkotikahandel, kontroll med prekursorerogsyntetiske stoffer. Korvaushoidon ja haittoja vähentävien toimenpiteiden edutja haitat verrattuna lääkkeettömiin vaihtoehtoihinsynnyttivät vilkasta keskustelua Tšekin, Viron, Ranskan,Irlannin ja Norjan parlamenteissa. Fordelene og ulempene ved substitusjonsbehandling ogskadereduksjonstiltak sammenlignet med medikamentfriebehandlingsmåter, førte til livlige parlamentariske debatteri Den tsjekkiske republikk, Estland, Frankrike, Irland og Norge. Poliittista kuohuntaaaiheuttivat muun muassa ehdotus ruiskujen vaihto-ohjelmanmuuttamisesta pysyväksi Ruotsissa, vaikkakin tämätapahtuisi tiukasti valvotuissa oloissa, sekä ehdotuspiikitystilojen väliaikaisesta perustamisesta Norjassa(ks.kansallista lainsäädäntöä ja yleistä haittaa käsitteleväerityiskysymys). Tema som har ført til heftig politisk debatt, varblant annet forslaget om å gjøre sprøytebytte-programmetpermanent i Sverige, selv om det skulle foregå i strengtkontrollerte former, så vel som den midlertidigeopprettingen av sprøyterom i Norge (se utvalgt aspekt omnasjonal lovgivning og ordensforstyrrelse). Euroopan tasolla ehkäisevä huumetyö sisältyy På europeisk plan inngår forebyggende arbeid ihelsedeterminantdelen av folkehelseprogrammet( Se oli kiinnostunut etenkinparhaiden käytäntöjen kehittämisestä, tiedonvälityksenparantamisesta ja tiedon levittämisestä nykyaikaisiatekniikoita käyttäen. Cannabis rangerte fortsatt høyt på listen over debattema,særlig i Tyskland, hvor hovedfokus var på cannabisbrukblant unge, samt i Luxembourg og Portugal, hvor det Komissio valitsi vuonna 2004 neljähanketta, joilla pyrittiin ehkäisemään riskikäyttäytymistä, Arbeidsplanen for 2004 for dette programmet fokuserte på Terveystilanteen jatkuvan seurantajärjestelmänperustaminen Den 11. februar 2004 vedtok Europaparlamentet og Rådet Terveystilanteen jatkuvan seurantajärjestelmänperustaminen ja ylläpitäminen kuuluu kansanterveysalantoimintaohjelman (2003–2008) keskeisiin tavoitteisiin.Komissio on kuullut jäsenvaltioita ja kansainvälisiä elimiä Euroopan yhteisön terveysalan indikaattoreidenmäärittelemiseksi. ”Huumekuolemat” ja ”psykotrooppistenaineiden käyttö” lisättiin tässä yhteydessä keskeistenindikaattoreiden alustavaan luetteloon, ja siten vahvistettiinrakenteellisia yhteyksiä EMCDDA:han mahdollisenatietojen tuottajana. Opprettelse og drift av et varig system for helsekartlegginger blant de viktigste målsettingene i folkehelseprogrammet(2003–2008). Kommisjonen har rådført seg medmedlemsstatene og internasjonale organer for å utarbeideet sett helseindikatorer for Det europeiske fellesskap.Innenfor denne rammen ble “narkotikarelaterte dødsfall” og“bruk av psykoaktive stoffer” tatt med i utkastet til liste overkjerneindikatorer, noe som styrket de strukturelle båndenetil EONN som en potensiell frembringer av informasjon. säännökset tiettyjen huumaus- ja psykotrooppistenaineiden laittomaan valmistukseen yleisesti käytettävienaineiden valvonnasta ja seurannasta yhteisössä näidenaineiden väärinkäytön estämiseksi. fellesskapsintern kontroll og overvåking av visse stoffersom ofte benyttes i ulovlig produksjon av narkotiske ellerpsykotrope stoffer, med sikte på å forebygge spredningenav disse. Jäsenvaltiot voivatsiinä annettujen suuntaviivojen mukaisesti säätäätarvittavista toimenpiteistä, jotta niiden toimivaltaisetviranomaiset voivat suorittaa valvonta- jaseurantatehtävänsä sekä erityisesti saada tietojaepäilyttävien liiketoimien tunnistamisesta jailmoittamisesta. Forordningen gir særlig retningslinjer for hvordanmedlemsstatene skal iverksette nødvendige tiltak for atkompetente myndigheter skal kunne utføre sine kontroll- ogovervåkingsoppgaver og informasjon om hvordanmistenkelige transaksjoner skal kunne identifiseres ogmeldes. Neuvosto antoi 22.joulukuuta 2004asetuksen (EY) N:o 111/2005 yhteisön ja kolmansienmaiden välisen huumausaineiden lähtöaineiden kaupanvalvontaa koskevista säännöistä. Den 22. desember 2004 vedtok Rådet forordning111/2005, som fastsetter regler for overvåking avhandelen med narkotikaprekursorer mellom Fellesskapetog tredjeland. yhdenmukaistamaan kansainvälistä tietoutta dopinginbiolääketieteellisistä sivuvaikutuksista, tehostamaantietojenvaihtoa huumeiden vastaisista toimista sekälaajentamaan uusiin jäsenvaltioihin nykyistä laillisia jalaittomia huumausaineita koskevaa www-tietopalvelua. Som en oppfølging til en rådsresolusjon vedtatt i november2002, kunne Kommisjonen i november 2004 legge framfor Rådets Horisontale narkotikaarbeidsgruppe (HDG)etutkast til en gruppe- og nødsfallsliste-metode for kontrollav syntetiske stoffer. I april 2004 la Kommisjonenogsåfram forslag til HDG om mulige forbedringer avmetodene for kartlegging av distribusjonsnetteneforsyntetiske stoffer i EU. Marraskuussa 2002 hyväksytyn neuvostonpäätöslauselman mukaisesti Euroopan komissio esittelimarraskuussa 2004 neuvoston horisontaalisellehuumausainetyöryhmälle tutkimuksen, jossa käsiteltiinsynteettisten huumausaineiden valvontaa koskevaa yleistäja hätätarkistusluetteloon perustuvaa lähestymistapaa. rådsrekommandasjonen av 18. juni 2003 og påutviklingen, med EONNs bistand, av et hensiktsmessiggrunnlag for å utarbeide en oversikt over aktiviteter i EU.Kommisjonen oppfordret aktørene til å legge fram forslagtil en livs-stilsbasert tilnærming til misbruk av alle typerrusmidler som potensielt er vanedannende, særlig i fritidsog rekreasjonssammenheng (f.eks. i nattklubber) og ifengsler. Seteki huhtikuussa 2004 tälle työryhmälle myös EU:nsynteettisten huumausaineiden jakeluverkostojenkartoitusmenetelmien mahdollisia lisäparannusehdotuksia. Den var særlig interessert i utviklingen av bestepraksiser og forbedringer i formidlingen og spredningenav informasjon ved hjelp av moderne teknologi. Viimeaikainen kansallinen lainsäädäntö Ny nasjonal lovgivning EU:n tasolla annettiin vuonna 2004 useita säädöksiähuumausainekaupan torjumiseksi. I 2004 vedtok EU en rekke rettsakter for å bekjempenarkotikahandelen. Laittomanhuumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä jaseuraamuksia koskevien vähimmäissääntöjenvahvistamisesta 25.lokakuuta 2004 tehty neuvoston puitepäätös 2004/757/YOS(13 Råds-rammevedtak 2004/757/JIS av25. oktober 2004, som fastsetter minstebestemmelser forhva som skal defineres som forbrytelser og strafferammer for ulovlig narkotikahandel(13 ) on keskeinen väline huumausainekaupan torjumisessa, koska siinä määritetääntällaisten rikosten vähimmäisseuraamukset jäsenvaltioissa. Av endringene i nasjonal lovgivning i medlemsstatene irapporteringsperioden kan nevnes tiltak for å beskytteunge mennesker mot lovbrytere, eller for å motvirke eteventuelt ønske om å bruke narkotika. Useassa jäsenvaltiossa tehtiin tarkastelujakson aikanakansalliseen lainsäädäntöön muutoksia, joilla nuoriasuojellaan rikoksentekijöiltä tai joilla puututaan siihenmahdollisuuteen, että he haluavat kokeilla huumeita. kampen mot narkotikahandel ved at det fastsetterminstestraffer for slike lovbrudd i medlemsstatene. Neuvosto pääsi joulukuussa 2004 yhteisymmärrykseenneuvoston päätöksestä uusia psykoaktiivisia aineitakoskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista javalvonnasta. I desember 2004 kom Rådet til enighet om enrådsbeslutning om informasjonsutveksling, risikovurderingog kontroll med nye psykoaktive stoffer. Tämä päätös muodostaa puitteet uusiapsykoaktiivisia aineita koskevalle tehokkaalletietojenvaihdolle ja välineen niiden valvomiseksi EU:ntasolla. Med dennebeslutningen har man fått et rammeverk for effektivinformasjonsutveksling om nye psykotrope stoffer og enordning for å få dem under kontroll på EU-plan. Suojelu voi perustua välittömiin tai yleisiinlähestymistapoihin. Unkarissa maaliskuussa 2003 annetunlain tavoitteena on suojella alle 18-vuotiaitahuumausaineiden väärinkäytöltä, ja aikuisia rangaistaanankarammin alaikäisiin kohdistuvista rikoksista. Beskyttelsen kan ha en direkte eller mer generell form.IUngarn tar loven av mars 2003 sikte på å beskyttepersoner under 18 år mot misbruk av narkotiske stoffer,ogstraffen for voksne vil bli strengere hvis lovbruddetinvolverer mindreårige. Virossavuoden 2004 alussa tehdyillä muutoksilla tiukennettiinuseimmista huumerikoksista, kuten alaikäisten yllytyksestälaittomien huumausaineiden käyttöön, määrättäviäseuraamuksia. I Estland gir lovendringer innførtibegynnelsen av 2004 strengere straff for de flestenarkotikarelaterte lovbrudd, herunder påvirkning av ungetil ulovlig bruk av narkotika. Neuvosto antoi 30.maaliskuuta 2004 suosituksentakavarikoiduista huumausaineista tapahtuvaanäytteenottoa koskeviksi suuntaviivoiksi. Rådet vedtok 30. mars 2004 en rekommandasjonvedrørende retningslinjer for prøvetaking av beslaglagtenarkotiske stoffer. Siinä suositetaan,että jäsenvaltiot ottavat käyttöön kansainvälisestihyväksyttyjen suuntaviivojen mukaisennäytteenottojärjestelmän, jollei sellaista ole jo käytössä.Neuvosto antoi myös päätöslauselman kannabiksesta jatilanneselvityksen huumausaineiden kysynnän ja tarjonnanvähentämistä sekä synteettisten huumausaineiden tarjontaakoskevista täytäntöönpanosuunnitelmista. Den anbefaler at medlemsstatene, hvisde ikke allerede har gjort det, innfører et system forprøvetaking i samsvar med internasjonalt anerkjenteretningslinjer. Euroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 11.helmikuuta2004 asetuksen (EY) N:o 273/2004 huumausaineiden Rådet vedtok også en resolusjon om Tanskassa muutettiin päihdelakia heinäkuussa 2004;huumeiden jakelua ravintoloissa, diskoissa tai vastaavissalasten tai nuorten suosimissa paikoissa pidetään nyterittäin raskauttavana asianhaarana. I juli 2004 endret Danmark sin “Lov om euforiserendestoffer”. Tällaisista rikoksistaolisi aina langetettava vankeustuomio, ja keskimääräistävankeustuomiota on tarkoitus pidentää kolmanneksella.Vastaavasti Espanjassa koulujen lähellä tapahtuva kauppaon lokakuusta 2004 alkaen ollut raskauttava asianhaara,ja lisäksi huumausainekaupparikoksiin värvätyn ”nuorenhenkilön” ikärajaa on nostettu 16vuodesta 18vuoteen. Omsetning av narkotiske stoffer i restauranter,diskoteker og lignende steder som besøkes av barn ellerunge, anses nå som en betydelig skjerpende omstendighet.Slike lovbrudd skal alltid straffes med fengsel, og Luku 1: Viimeaikainen kehitys politiikassa ja lainsäädännössä nuoriin rikoksentekijöihin sovellettavista toimenpiteistälöytyy vankeuden vaihtoehtoja käsittelevästäerityiskysymyksestä. Kapittel 1: Politikk og lovgivning – nye utviklinger alternativer til fengsling, og i seks land tar loven sikte på åredusere utbredelsen av narkotikabruk, særlig blant ungemennesker. Haittojen vähentäminen Skadereduksjon Englannissa ja Walesissa on annettu uutta lainsäädäntöäkoskevia ohjeita Cannabis Enforcement Guidance-oppaassa (ACPO, 2003), jossa neuvotaan, mitenmenetellään tapauksissa, joissa henkilön hallusta löytyykannabista kouluissa, nuorisokerhoissa tai leikkikentillä tainiiden läheisyydessä. I løpet av 2003 og 2004 ble det vedtatt flere lover somomfattet skadereduksjon. Vuosina 2003 ja 2004 säädettiin useita haittojenvähentämistä käsitteleviä lakeja. intensjonen er at gjennomsnittlig fengselsstraff for slikelovbrudd skal økes med en tredel. Ranskassa elokuussa 2004 viisivuotisestakansanterveysohjelmasta annetussa laissa haittojenvähentäminen huumeidenkäyttäjien keskuudessa otetaanosaksi kansanterveysalan säädöksiä, haittojenvähentämiselle luodaan virallinen määritelmä, ja sesaatetaan valtion lainkäyttövallan piiriin. Frankrike vedtok i august 2004 en lov om en helsepolitiskfemårsplan som fastsetter at folkehelseforskriftene skalomfatte en politikk for skadereduserende tiltak fornarkotikabrukere. Skadereduserende arbeid er dermedoffisielt definert som et statlig ansvar. Latviassa joulukuussa 2003 annetuissa kahdessakabinettiasetuksessa oli huumeita käyttäviä nuoriakoskevia toimenpiteitä. I Latvia omfatter tiltakene rettet mot unge som brukernarkotika, blant annet to forskrifter vedtatt av regjeringenidesember 2003. Toisessa säädettiin huumeidenväärinkäytöstä kiinni jääneiden lasten pakollisestalaitoshoidosta (vanhempien suostumuksella), ja toisessavahvistettiin toimia sellaisia tapauksia varten, joissakoulusta löytyy huumausaineita tai muita päihteitä.Englannissa ja Walesissa kannabisrikoksista pidätetyt alle18-vuotiaat saavat edelleen huomautuksen tai viimeisenvaroituksen, ja poliisi nostaa heitä vastaan syytteen senmukaan, miten vakava rikos on. Én skisserer prosedyrer for den tvungnebehandlingen i institusjon (med foreldresamtykke) av barnsom tas i å bruke narkotika, den andre skisserer hvilkespesifikke tiltak som skal iverksettes når narkotika ellerandre rusmidler blir funnet på skoler. I England og Walesfår unge under 18 år som blir pågrepet forcannabislovbrudd fortsatt en reprimande eller sisteadvarsel, eller de siktes av politiet, avhengig av hvoralvorlig lovbruddet er. Viimeisen varoituksenjälkeen nuori rikoksentekijä ohjataan nuorisorikollisuuttakäsittelevään ryhmään (Youth Offending Team, YOT), jokajärjestää hänelle hoitoa tai muuta tukea. Etter en siste advarsel vil den ungelovbryteren overføres til et kriminalitetsforebyggende team(Youth Offending Team) som vil organisere behandlingeller andre støttetiltak. Suomessa valtioneuvoston asetuksella muutetuntartuntatautilain mukaan terveyskeskusten tartuntataudeistavastaavien lääkäreiden on tehtävä ehkäisevää työtä, kutenannettava terveysneuvontaa suonensisäisten huumeidenkäyttäjille, sekä järjestettävä tarvittaessa neulojen jaruiskujen vaihto. Luxemburgissa joulukuussa 2003annetussa suurherttuan asetuksessa säädetäänkansallisesta neulojen jakeluohjelmasta sekä määritetäänpalvelut ja ammattihenkilöt, jotka saavat antaa ruiskujahuumeidenkäyttäjille. I Finland er “Lagen om smittsamma sjukdomar” nå endretved forordning fra regjeringen, slik at spesialister påhelsesentre/-stasjoner nå er pålagt å gjøre forebyggendearbeid, herunder yte helserådgivning til sprøytebrukeresamt tilby bytting av sprøyter og sprøytespisser.ILuxembourg regulerer et dekret fra Storhertugen avdesember 2003 det nasjonale programmet for utdeling avsprøyter ved å fastslå hvilke institusjoner og yrkesgruppersom kan dele ut sprøyter til brukerne. Tällaista suuntausta, jossa steriilienruiskujen hallussapito ja tarjonta sallitaan erikseenlainsäädännössä(17), tuettiin edellisessä EU:ntoimintasuunnitelmassa (2000–2004), jonka mukaan onkehitettävä suojavälineiden tarjontaa. Dette er envidereføring av trenden der besittelse og utdeling av sterilesprøyter eksplisitt tillates i lovgivningen(17), en trend somer ønsket i EUs handlingsplan for 2000–2004, og somkrevde utbygging av profylaktiske ordninger. Lisätietojalainsäädännöstä saa ELDD:n aihekohtaisestayleiskatsauksesta Legal framework of needle and syringeprogrammes(18). Ytterligereinformasjon om lovordningen finnes i ELDDs emneoversikt“Rettsgrunnlag for sprøytebytteprogrammer” (18). Tšekissä vuonna 2004 voimaan tulleessa nuoriso-oikeuslaissamuutetaan rikoslaissa määriteltyjä rikoksia tehneisiinnuoriin sovellettavia säännöksiä, ja se menee yleistenlakien edelle. Den tsjekkiske republikk fikk en ny lov omungdomskriminalitet i 2004. I henhold til denne skal ungelovbrytere prioriteres foran andre. Rankaisutoimenpiteitä olisi määrättävä vaintarvittaessa, ja valistustoimenpiteet voivat sisältääpäihteiden käyttökiellon tai hoitovelvollisuuden. Strafferettslige tiltakbøriverksettes bare når det er nødvendig, ogopplæringstiltakene kan omfatte forbud mot rusmiddelbrukså vel som tvungen behandling. Muidenkuin vapausrangaistuksen ylärajat ovat nyt puolet aikuisiinsovellettavista ylärajoista. Maksimumsgrensen forstraff som ikke omfatter frihetsberøvelse, er nå også halverti forhold til den for voksne. Puolassa tammikuussa 2003annetussa ministeritason asetuksessa säädetään erityisistävalistus- ja ehkäisytoimista päihdevaarassa olevien lastenja nuorten keskuudessa. Polen har også fått en nyforskrift godkjent av departementet i januar 2003 somfastsetter konkrete former for holdningsskapende ogforebyggende tiltak blant barn og unge som er i faresonenfor narkotikabruk. Kouluissa on toteutettava valistus- ja ehkäisystrategioita. Skolene er pålagt å ha strategier forholdningsskapende og forebyggende arbeid. Euroopan huumausaineita koskevassa oikeustietokannassa(European Legal Database on Drugs, ELDD) julkaistiinlokakuussa 2003 huumausaineita ja nuoria koskevan lainsäädännön vertaileva tutkimus(15 I oktober 2003 publiserte Europeisk database fornarkotikalovgivning (European Legal Database on Drugs –ELDD) en komparativ studie av gjeldende lovgivning om ungdom og narkotika(15 Huumausaineiden väärinkäytöstä annettua lakia muutettiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa elokuussa 2003 siten,että lääkärit, farmaseutit ja huumetyöntekijät voivatlaillisesti tarjota vanua, steriiliä vettä, tiettyjäsekoitusvälineitä (kuten lusikoita, kulhoja, kuppeja jaastioita) ja sitruunahappoa huumeidenkäyttäjille, jotkaovat hankkineet valvottuja huumausaineita ilman reseptiä.Norjan parlamentti hyväksyi kesäkuussa 2004 kolmenvuoden ajaksi väliaikaisen lain huumausaineidenpiikitystilojen kokeiluhankkeesta. Storbritannia endret i august 2003 loven om misbruk avrusmiddel (Misuse of Drugs Act) slik at leger, farmasøyterog feltarbeidere lovlig kan dele ut vattpinner, sterilt vann,sitronsyre og visse typer utstyr (som skjeer, boller, begre ogfat) til narkotikabrukere som har skaffet seg kontrollertestoffer uten resept. Näin piikitystilojenkäyttäjiä ei rangaista yksittäisen huumeannoksenhallussapidosta ja käytöstä, ja erillinen piikitystila voitiinavata helmikuussa 2005. I juni 2004 vedtok den norskeregjeringen en midlertidig lov om prøveordning medlokaler for injeksjon av narkotika (sprøyteromsloven),somskal vare i tre år.Dette fritar brukere av sprøyteromfor straff for besittelse og bruk av enkeltdoser mednarkotika, og gjorde det mulig å åpne et eget sprøyteromifebruar 2005. Tšekissä useat kansalaisjärjestöt tarjoavat tablettientestauspalveluja, joilla pyritään vähentämääntuntemattoman tai vieraan aineen nauttimisen vaaraa,joskin tällaisten järjestelyjen laillisuudesta väitellään laadittua asiakirjaa käytettiin lokakuussa 2004 julkaistussakomission EU:n toimintasuunnitelman (2000–2004)arvioinnissa(16). grunnlaget for rapporten som lå til grunn for Kommisjonensevaluering av EUs handlingsplan for 2000–2004, som kom ut i oktober 2004(16 Kaiken kaikkiaanlainsäädännössä on kuitenkin kiinnitetty verrattain vähänhuomiota näihin toimintasuunnitelman kohtiin viidenvuoden aikana. Perusteellinen analyysi huumeita käyttäviin I Den tsjekkiske republikk tilbyr flere frivilligeorganisasjoner (NGO-er) pilletesting for å redusere farenfor at ukjente eller utilsiktede stoffer blir konsumert, menhvorvidt denne virksomheten er lovlig, debatteres heftig. )Young people and drugs: a legal overview(http://eldd-cma.emcdda.eu.int/?nnodeid=5620).)Drug law and young people 2000–2004(http://eldd-cma.emcdda.eu.int/?nnodeid=9937).)Seitsemässä maassa on annettu lainsäädäntöä vuoden 1999 jälkeen: Belgiassa, Ranskassa, Luxemburgissa, Puolassa, Portugalissa, Sloveniassa ja Suomessa.)http://eldd.emcdda.eu.int/?nnodeid=5036 )Unge og narkotika:en rettslig oversikt(http://eldd.emcdda.eu.int/?nnodeid=5620).)Narkotikalovgivningen og de unge 2002–2004(http://eldd.emcdda.eu.int/?nnodeid=9937).)Syv land har vedtatt lovendringer siden 1999: Belgia, Frankrike, Luxembourg, Polen, Portugal, Slovenia og Finland.)http://eldd.emcdda.eu.int/?nnodeid=5036. Vuonna 2003 ei nostettu yhtään rikossyytettä, jayleinen syyttäjä hylkäsi toistaiseksi ainoan poliisin (vuonna2002) nostaman kanteen. Det ble ikke tatt ut noen tiltaler i 2003, og den enestesaken som så langt er fremmet av politiet (en sak fra2002), ble avvist av påtalemyndigheten. Ylimmän syyttäjän virasto onsittemmin antanut ohjeita tästä aiheesta. Riksadvokatenhar i ettertid utarbeidet retningslinjer på området. Portugalissa säädettiin vuonna 2000 huumeidenkäyttöäkoskevista hallinnollisista seuraamuksista, mutta Puolassapoistettiin samana vuonna vapautus rangaistuksestahallussapitorikoksen osalta. kontrollen med de konsekvensene narkotikabruk har forsamfunnet, noe som går fram av det utvalgte aspektet omordensforstyrrelse og restriksjonene for besittelse på stederhvor unge mennesker ferdes, som nevnt over. Lainsäädännön kehityksen mukaisesti haittojenvähentämiseen liittyviä palveluja pidetään yleisestiuudessa EU:n strategiassa ja toimintasuunnitelmassaperusteltuna vastauksena neulojen vaihdon kasvavaantarpeeseen, sillä näin voidaan vähentää huumeidenyksilön terveydelle ja koko yhteiskunnalle aiheuttamiariskejä. I tråd med denne utviklingen av lovgivningen blirskadereduserende tiltak generelt anerkjent i EUs nyestrategi og handlingsplan som en berettiget respons påbehovet for å gjøre sprøytebytte mer tilgjengelig, ogderved redusere den risikoen narkotika utgjør forpersoners helse og samfunnet i øvrig. Seuraamukset Straffesanksjoner Huumausainekaupasta epäiltyjen kohdalla suuntauksenaon ollut mahdollisen seuraamuksen tiukentaminen.Tanskassa huumausainekaupparikoksista langetettaviaenimmäisrangaistuksia pidennettiin yli 50prosenttiamaaliskuussa 2004. For mistanke om illegal handel med narkotika er trenden atstraffene skjerpes. I Danmark ble maksimumsstraffen forillegal handel med narkotika hevet med over 50% i mars2004. Vuoden 2004 alussa Virossatiukennettiin seuraamuksia useimmista huumerikoksista,etenkin niistä, joihin liittyy raskauttavia asianhaaroja.Yhdistyneessä kuningaskunnassa enimmäisrangaistus C-luokan huumausaineiden kaupasta on nostettu viidenvuoden vankeudesta 14vuoteen. I begynnelsen av 2004 vedtok Estland strengerestraffer for de fleste narkotikarelaterte lovbrudd, særligisaker hvor det foreligger skjerpende omstendigheter.IStorbritannia er maksimumstraffen for handel med såkalte“Class C”-stoffer satt opp fra 5 til 14 års fengsel. Viime vuosina on myöspidennetty tuomioita nuoriin kohdistuvista jakelurikoksista(edellä) ja huumausainekaupparikoksista Kreikassavuonna 2001, Liettuassa vuonna 2000 ja Irlannissavuonna 1999. I tillegghar mange land i løpet av de siste årene lagt økt vekt på åfå pådømt lovbrudd som spesifikt omfatter distribusjon tilunge mennesker (jf. over) samt handel (Hellas i 2001,Litauen i 2000 og Irland i 1999). Huumausainekaupasta määrättävienseuraamusten tiukentaminen näkyy lokakuussa 2004tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä, jossa vahvistetaanlaittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä jaseuraamuksia koskevat vähimmäissäännöt. Denne samstemteskjerpingen av straffen for narkotikahandel gjenspeiles i EUs rammevedtak av oktober 2004, som fastsetterminstebestemmelser for hva som skal defineres somforbrytelser og minstestraffer når det gjelder ulovlignarkotikahandel. Huumausaineet työpaikalla Rusmidler på arbeidsplassen Tarkastelujakson aikana useassa maassa muutettiin myöshuumelainsäädännön seuraamuksia erilaisista rikoksista,edellä käsiteltyjen ja erityisesti nuoria koskeneiden rikostenlisäksi. I løpet av rapporteringsperioden foretok flere land ogsåendringer i narkotikalovgivningen med hensyn til hvilkestraffer som kan idømmes for ulike lovbrudd, utenom desom er nevnt over og som spesifikt gjelder ungemennesker. Esimerkiksi Belgiassa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa lievennettiin viime vuonna rangaistustaongelmattomasta kannabiksen hallussapidosta. For eksempel ble det i fjor rapportert at Belgiaog Storbritannia satte ned straffen for uproblematiskcannabisbesittelse. I Belgia klargjorde et nytt direktiv ifebruar 2005 unntakene fra den nedsatte straffen ogoppfordret til full straffeforfølgning i saker som involverte“ordensforstyrrelse”. Tämä käsittää kannabiksenhallussapidon sellaisissa paikoissa tai sellaisten paikkojenläheisyydessä, joihin koululaiset voivat kokoontua (koulut,puistot, linja-autopysäkit), sekä ”räikeän” hallussapidonjulkisella paikalla tai julkisessa rakennuksessa. Dette innbefatter besittelse avcannabis på eller i nærheten av steder hvor skolebarn ogungdom kan samles (skoler, parker, busstopp), og“åpenbar” besittelse på offentlig sted. Tanskassatoukokuussa 2004 tehdyn päihdelain muutoksen ja yleisensyyttäjän ohjeen mukaan huumeiden hallussapidosta omaakäyttöä varten annetaan nyt yleensä sakkorangaistus, kunsiitä sai ennen varoituksen. I Danmark medførteen endring i ’Lov om euforiserende stoffer’ vedtatt imai2004, sammen med et rundskriv fra Rigsadvokaten,atbesittelse av narkotika for eget bruk nå normalt vilkunnestraffes med bøter i stedet for advarsler, somtidligere ble gitt. Kahdessa maassa annettiin lainsäädäntöähuumausaineista työpaikalla. To land rapporterte at de arbeider med å vedta en lov omrusmidler på arbeidsplassen. Suomessa laillayksityisyyden suojasta työelämässä (759/2004) pyritäänsääntelemään ja lisäämään työntekijän yksityisyydensuojaa työelämässä huumausainetestien osalta. I Finland har “Lagen omintegritetsskydd i arbetslivet” (759/2004) som målsettingå regulere og styrke arbeidstakernes personvern medhensyn til rusmiddeltesting på arbeidsplassen. Laissasäädetään, että työnantajan ja työntekijöiden onlaadittava työpaikalle päihdeohjelma, joka sisältääpäihteiden käytön ehkäisemisen ja hoitovaihtoehtoja jajossa luetellaan huumausainetestiä koskevaa todistustaedellyttävät työtehtävät. I henhold tilloven skal arbeidsgiver og ansatte utarbeide et programfor bekjempelse av rusmiddelbruk på arbeidsplassen somomfatter planer for forebyggende arbeid ogbehandlingsalternativer samt en liste over slike jobbersomkrever attestert negativ rusmiddeltest.Iansettelsesprosessen kan arbeidsgiveren bare kreveumiddelbar attest av den søkeren som blir ansatt.Arbeidsgiveren har rett til å bruke informasjonen påattesten dersom jobben krever nøyaktighet, pålitelighet,selvstendig vurderingsevne og årvåkenhet, og dersomarbeid under påvirkning eller avhengighet av rus- ellerlegemidler kan sette liv eller helse i fare eller føre tilbetydelig skade. Työnantaja voi työhön otettaessapyytää huumausainetestiä koskevaa todistusta vaintehtävään valitulta henkilöltä. Under ansettelsesforholdet erarbeidstakeren pålagt å framlegge attest bare dersom deter saklig grunn for å mistenke at han eller hun er avhengigav eller påvirket av rusmidler i arbeidstiden. Työnantajalla on oikeuskäyttää todistuksen tietoja, jos työtehtävä edellyttäätarkkuutta, luotettavuutta, itsenäistä harkintakykyä taihyvää reagointikykyä ja jos sen suorittaminen huumeidenvaikutuksen alaisena tai huumeista riippuvaisena voivaarantaa henkeä tai terveyttä tai aiheuttaa huomattavaavahinkoa. I Irland ble Lov om sikkerhet, helse og velferd i arbeidslivet(Safety, Health and Welfare at Work Bill) offentliggjort ijuni 2004. Én paragraf krever at ansatte skal forsikre at deikke er så påvirket av rusmidler i arbeidstiden at de setteregen eller andres sikkerhet, helse eller velferd i fare. Työntekijän on työsuhteen aikana esitettävätodistus vain, jos on perusteltua aihetta epäillä, ettätyöntekijä on huumausaineiden vaikutuksen alaisenatyössä tai että työntekijällä on riippuvuus huumeista. Lovenkrever også at ansatte, hvis arbeidsgiver har saklig grunn av de siste årene, og som EONN har rapportert om(19).I2003 opprettet f.eks. Belgia en ny kategori lovbrudd somtillater at uproblematisk cannabisbruk ikke påtales, Hellasreduserte maksimumstraffen for narkotikabruk fra fem til ettår, og Ungarn fjernet narkotikabruk som lovbrudd frastraffeloven. )Lisätietoja, ks. EMCDDA:n aihekohtainen asiakirja Illicit drug use in the EU: legislative approaches(http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=7079). )For nærmere opplysninger, se EONNs temaartikkel Ulovlig rusmiddelbruk i EU:lovgivningsmessige tilnærminger Luku 1: Viimeaikainen kehitys politiikassa ja lainsäädännössä Kapittel 1: Politikk og lovgivning – nye utviklinger for å kreve det, underkaster seg relevante, rimelige ogforholdsmessige tester som skal gjennomføres avkompetent personell. Irlannissa annettiin kesäkuussa 2004 työterveyttä,-turvallisuutta ja -hyvinvointia koskeva lakiehdotus. øker både i utbredelse og hyppighet. Senerään pykälän mukaan työntekijöiden on varmistettava,etteivät he ole työssä siinä määrin päihteiden vaikutuksenalaisena, että he vaarantavat itsensä tai toisentyöturvallisuuden, -terveyden tai -hyvinvoinnin. Det finnes imidlertidingen entydige tall over omfanget av dette fenomenet, ogbruk av rusmiddeltesting for noe annet formål ennpåvisning av faktisk påvirkning, kan reise komplisertenasjonale og internasjonale juridiske problemstillingervedrørende personvern. Lisäksityöntekijöiden on käytävä pätevän henkilön suorittamissaasianmukaisissa, kohtuullisissa ja oikeasuhteisissatesteissä, jos työnantaja sitä kohtuudella vaatii. I mellomtiden fortsetter privateinvestorer å arbeide for å gjøre prøvetakingsutstyret mernøyaktig og brukervennlig. Uudessa EU:n toimintasuunnitelmassa korostetaanehkäisevää huumetyötä tietyissä ympäristöissä, kuten työpaikalla. EUs nye handlingsplan vektlegger nå forebyggende arbeidi utvalgte miljøer, som arbeidslivet. Huumeisiin liittyvä yleinen haitta: suuntauksetpolitiikoissa ja toimenpiteissä, EMCDDA:n vuoden2005 vuosiraportti: erityiskysymykset riippumatta siitä, pyritäänkö niillä erityisesti ja ainoastaanvähentämään huumeisiin liittyvää yleistä haittaa? Narkotikarelatert ordensforstyrrelse: trender forpolitikk og tiltak, i EONNs årsrapport for 2005:utvalgte aspekter omfattende er det? Hva slags retningslinjer finnes, og hvaslags intervensjoner gjennomføres, uten hensyn til hvorvidtde er spesifikt eller uttrykkelig utformet for å reduserenarkotikarelaterte ordensforstyrrelser? Onkoarvioista vielä saatavilla mitään tuloksia, ja onko toimillevahvistettu laatuvaatimukset? Finnes det alleredeevalueringsresultater og er det etablert kvalitetsstandarderfor intervensjonene? Nämä ovat kaikki keskeisiäkysymyksiä, joihin tässä erityiskysymyksessä pyritäänvastaamaan. Alt dette er blant kjernespørsmålenesom tas opp i dette utvalgte aspektet. Esittämällä ajankohtaisen katsauksen siihen, mitenhuumeisiin liittyvää haittaa on käsitelty Euroopassakäydyssä poliittisessa keskustelussa, EMCDDA haluaatarjota päättäjille ja suurelle yleisölle tietoa ilmiönluonteesta ja tämän huumepolitiikan alan suuntauksista jatoimenpiteistä. Med sin gjennomgang av utviklingen av narkotikarelatertordensforstyrrelse i den politiske debatten i Europa, ønsker EONN å informere beslutningstakere og det bredepublikum om fenomenets natur og trender samt tiltak pådette feltet innen narkotikapolitikken. Yleinen haitta on kasvava huolenaihe huumepolitiikastasekä kansallisella että Euroopan tasolla käytävissäkeskusteluissa. ”Huumeisiin liittyvällä yleisellä haitalla”tavallisesti tarkoitettua käyttäytymistä ja toimintaa onesiintynyt useimmissa jäsenvaltioissa, ehdokasvaltioissa ja Norjassa jo pitkään. I den narkotikapolitiske debatten på nasjonalt og europeiskplan er ordensforstyrrelse et tema som stadig oftere dukkeropp. De fleste medlemsstatene, søkerlandene og Norge harlenge opplevd atferd og aktiviteter som vanligvis omfattesav begrepet “narkotikarelatert ordensforstyrrelse”. Ilmiö ei siis ole uusi, mutta ainakinjoissakin maissa on huumepolitiikan alalla ilmaantunut uusisuuntaus tämän ilmiön luokittelemiseksi ja yhdistämiseksiyleisen käsitteen alle ja sen esiintymisen vähentämisenasettamiseksi kansallisen huumestrategian tavoitteeksi. Det eraltså ikke snakk om et nytt fenomen, men heller en nytendens innen narkotikapolitikken – som i hvert fall kan seesi noen medlemsstater – til å kategorisere og kollatere dissefenomenene under et paraplybegrep og sette reduksjon avforekomsten av disse opp som et mål for den nasjonalenarkotikastrategien. Kuinka yleinen tämä suuntaus on Euroopan maissa? I hvilken grad er denne tendensen felles for landene i Europa? Mitenilmiön luonnetta ja laajuutta tulisi arvioida? Finnes det noen konsensusdefinisjon for dettebegrepet? Mihinpolitiikoilla tähdätään, ja millaisia toimia toteutetaan Hvordan arter fenomenet seg, og hvor Viimeisimmän ESPAD-kyselyn tiedot vuodelta 2003osoittavat, että kannabista ainakin kerran käyttäneidenosuus 15- ja 16-vuotiaissa koululaisissa on korkein Data fra den siste ESPAD-undersøkelsen fra 2003 viser atlivstidsprevalensen av cannabisbruk blant 15- og 16-årigeskoleelever er høyest i Den tsjekkiske republikk (44%)(figur1). Nuorten alkoholin- ja huumeidenkäytöstä saadaanvertailukelpoista tietoa pääasiallisesti 15- ja 16-vuotiaidenkoululaisten keskuudessa tehtävistä kyselyistä. Sammenlignbare data for unge menneskers bruk avalkohol og narkotika stammer stort sett fra undersøkelserblant 15-16 årige skoleelever. Alkoholia jamuita päihteitä koskevan eurooppalaisenkoululaiskyselyhankkeen (ESPAD) puitteissa on suoritettukyselyjä vuosina 1995, 1999 ja viimeksi vuonna 2003.Vuoden 2003 kysely (Hibell et al., 2004) tarjoaavertailukelpoista tietoa 22EU-maasta sekä Norjasta jakolmesta ehdokasvaltiosta (Bulgariasta, Romaniasta ja Turkista). Den europeiskeundersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner(ESPAD)ble gjennomført i 1995, 1999 og sist i 2003.I2003-undersøkelsen (Hibell et al., 2004) presenteressammenlignbare data fra 22 medlemsstater i EU samt Norge og tre søkerland (Bulgaria, Romania og Tyrkia).Andre skoleundersøkelser (f.eks. i Nederland, Sverigeog Norge) og undersøkelser av helseatferd blantskolebarn (Health Behaviour in School-aged Children –HBSC) gir også data om rusmiddelbruk blantskoleelever, og funnene underbygger hverandre i sværthøy grad. Koululaisten huumeidenkäytöstä on saatavillatietoa muistakin koululaiskyselyistä (esim. Alankomaissa,Ruotsissa ja Norjassa tehdyistä kyselyistä) ja kouluikäisten gjennomsnittlig forbruk, overstadig drikking) og brukavillegale rusmidler (livstidsprevalens, 12-måneders og 30-dagers prevalens, inkludert målinger av hvor hyppignarkotika ble brukt i løpet av disse tidsvinduene). Alkoholia ja muita päihteitä koskeva eurooppalainenkoululaiskyselyhanke (ESPAD): hyödyllinen apuvälinenuorten huumeiden- ja alkoholinkäytön suuntaustenymmärtämiseksi Den europeiske undersøkelsen om skoleeleversrusmiddelvaner (ESPAD): en stadig viktigere kilde tilforståelsen av trender for ungdoms narkotika- ogalkoholbruk • kannabis on selkeästi eniten käytetty laitonhuumausaine, Cannabis er det langt vanligste illegale rusmiddeletsom brukes. • ekstaasi on toiseksi eniten käytetty laiton huumausaine,mutta sen käyttö on suhteellisen vähäistä, Ecstasy er det nest vanligste illegale rusmiddelet, menerfaringen med bruk av ecstasy er relativt liten. • amfetamiineja, LSD:tä ja muita hallusinogeenejäkäytetään vähän, Erfaringen med amfetaminer, LSD og andrehallusinogener er liten. • huumesienten käytön levinneisyys on melko alhainen,mutta ne ovat yleisimmin käytetty hallusinogeeni 12EU-maassa, Selv om prevalensen av bruk er relativt lav, er“magicmushrooms” det vanligste hallusinogenet i 12 EU-medlemsstater. ESPAD on tärkeä eurooppalaisten koululaisten huumeidenja alkoholinkäyttöä koskevan tiedon lähde, ja se onkorvaamattoman arvokas apuväline pitkän aikavälinsuuntausten kirjaamisessa. ESPAD er en viktig informasjonskilde om narkotika- ogalkoholbruk blant skoleelever i Europa, og uvurderlig forregistrering av trender over tid. ESPAD-undersøkelser erutført i 1995, 1999 og 2003. Standardoitujen menetelmien javälineiden käyttäminen 15- ja 16-vuotiaiden koululaistenkansallisesti edustavien otosten käsittelyssä tarjoaalaadukkaan ja vertailukelpoisen tietosarjan. Bruken av standardisertemetoder og verktøyer på nasjonalt representative utvalg avskoleelever i alderen 15–16 år gir sammenlignbaredatasett av høy kvalitet. Vuonna 1995 kyselyyn osallistui yhteensä26Euroopan maata (mukaan luettuina 10maata, jotkaliittyivät EU:hun toukokuussa 2004). Deltakelsen i ESPAD har blitt størrefor hver undersøkelse, og både medlemsstater og ikkemedlemsstater deltar. Luku kasvoi 30:eenvuonna 1999, ja vuoden 2003 kyselyyn osallistui jopa35maata, joihin kuului 23EU:n jäsenvaltiota (mukaanluettuina 10maata, jotka liittyivät EU:hun vuonna 2004),kolme ehdokasvaltiota (Bulgaria, Romania ja Turkki) ja Norja. I 1995 deltok til sammen 26 land i Europa (herunder 10 land som gikk inn i EU i mai 2004).Dette tallet økte til 30 i 1999, og i 2003-undersøkelsendeltok imponerende 35 land, inkludert 23 medlemsstater i EU (herunder de 10 landene som gikk inn i EU i 2004) ogtre søkerland (Bulgaria, Romania og Tyrkia) samt Norge.Spania deltok ikke i studien, men ESPAD-rapporten for2003 presenterer nasjonale data fra den spanskeskoleundersøkelsen (PNSD). Espanja ei osallistunut kyselyyn, mutta vuoden 2003ESPAD-raportissa esitetään espanjalaisestakoululaiskyselystä (PNSD) saatuja kansallisia tietoja. Andre stoffer som brukes av skoleelever omfatterberoligende midler og sedativer uten resept (medhøyest rapporterte nasjonale nivå på 17%) samtsniffestoffer (nasjonalt maksimum 18%). • niiden koululaisten osuus, jotka ovat juoneethumalahakuisesti (vähintään viisi alkoholiannostaputkeen) viimeisten 30päivän aikana, vaihteleevoimakkaasti maiden välillä. Sammenlignbarheten ved ESPAD-undersøkelsen er sikretved standardisering av aldersgruppe, metode og tidspunktfor datainnsamling, bruk av tilfeldige utvalg, stringentutforming av spørreskjemaer og forsikring om anonymitet. Lisätietoja ESPAD-kyselystä ja uuden raportin saatavuudestalöytyy ESPADin verkkosivustolta (www.espad.org). 30-dagersprevalensen for overstadig drikking (definertsom inntak av minst fem alkoholenheter ved sammeanledning) varierer betraktelig landene imellom. ESPAD-koululaiskyselyn vertailukelpoisuus perustuu siihen,että kohteena oleva ikäryhmä ja tiedonkeruun menetelmäja ajoitus ovat standardoituja, kyselyssä käytetäänsatunnaisotantaa, kyselylomakkeen rakenne on vankka jaosanottajien anonymiteetti on turvattu. Spørsmålene i undersøkelsen fokuserer på alkoholforbruk(livstidsprevalens, 12-måneders og 30-dagers prevalens, Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa kuukauden aikana vaihtelee 0prosentista joissakin maissa Årsrapport for 2005: Narkotikasituasjonen i Europa har det siden 1995 vært en kontinuerlig økning i antallet skoleelever som noen gang har prøvd cannabis(20 Levinneisyydessä on jonkin verran vaihtelua. Nasjonale skoleundersøkelser gjennomført i11medlemsstater og Bulgaria omfattet også eldre elever(17–18 år). Esimerkiksikannabista ainakin kerran käyttäneiden osuus on korkein Tšekissä, mutta kannabista nykyään (viimeisen kuukaudenaikana) käyttävien osuus on korkein Espanjassa ja Ranskassa (22%). Livstidsprevalensen av cannabisbruk i dennealdersgruppen varierte fra under 2% på Kypros til 56 % i Den tsjekkiske republikk, mens aktuell bruk (sistemåned)av cannabis varierte fra under 1%på Kyprostilnesten 30%i Frankrike. Kannabiksen käytön levinneisyys on lähes kaikissa maissakorkeampi miesten kuin naisten keskuudessa. Sukupuoltenvälinen ero tulee selvästi esiin, kun tarkastellaankoululaisia, jotka ilmoittavat käyttäneensä kannabista I alle land som gjennomførteundersøkelser, unntatt på Kypros, var anslagene overprevalens blant eldre skoleelever høyere enn anslagenefor15-16-åringer (23). Tšekissä (44%) (kaavio 1). måned varierer fra 0%i noen land til 19%i andre((figur1). Eri maiden välillä onkuitenkin suuria eroja. Det er relative variasjoner i de ulike prevalensratene. vähintään 40kertaa elämässään(22 Livstidsprevalensen er f.eks. høyest i Dentsjekkiske republikk, mens aktuell bruk (siste måned)erhøyest i Spania og Frankrike (22%). Vuoden 2003 ESPAD-kyselyistä, jotka koskevat 15- ja 16-vuotiaita koululaisia, saadut uudet tiedot osoittavat,että kannabista ainakin kerran käyttäneiden osuusvaihtelee 3:sta 44prosenttiin. I nesten alle land er prevalensen av cannabisbruk høyereblant gutter enn blant jenter. Koululaisista2–36prosenttia ilmoittaa käyttäneensä kannabistaviimeisten 12kuukauden aikana, kun taas käyttö viimeisen Kjønnsforskjellene er mermarkert for de som rapporterer at de i løpet av livet har Kaaviossa esitetyt tiedot perustuvat Espanjassa marraskuussa ja joulukuussa 2002 tehtyyn kyselyyn. Huumeiden levinneisyyttäkoskevia kysymyksiä voidaan pitää vertailukelpoisina ESPAD-kysymysten kanssa, mutta muiden menetelmään liittyvien tekijöiden johdosta Espanjan tiedot eivätole täysin vertailukelpoisia. Hibell et al., 2004. Dataene som er tatt med her, er basert på en spansk undersøkelse gjennomført i november-desember 2002.Prevalensspørsmålene er sammenlignbare med spørsmålene i ESPAD, men andre sider ved metoden gjør at de spanske opplysningene ikke er direkte sammenlignbare. Hibell et al., 2004. )Ks. kaaviot EYE-1 (osa ii) ja EYE-1 (osa ix) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Koululaisten kannabiksen käyttöä kuvaillaan tarkemmin luvussa 3.)Ks. kaavio EYE-1 (osa iii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Se figur EYE-1 (del ii) og EYE-1 (del ix) i Statistiske opplysninger 2005.)Se kapittel 3 for nærmere opplysninger om cannabisbruk blant skoleelever.)Se figur EYE-1 (del iii) i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell EYE-1 og EYE-3 i Statistiske opplysninger 2005.)Se figur EYE-1 (del vii) i Statistiske opplysninger 2005. Luku 2: Koulut, nuoret ja huumeet alleprosentista Kyproksella lähes 30 prosenttiin Ranskassa. Kapittel 2: Skole, ungdom og rusmidler ESPAD-kyselyyn(29). Ekstaasia ainakin kerran käyttäneidenosuus oli alhaisin (enintään 2%) Tanskassa, Kreikassa,Liettuassa, Maltalla, Suomessa, Ruotsissa, Norjassa,Romaniassa ja Turkissa. Sammenhengende undersøkelses-serier viser atlivstidsprevalensen av ecstasybruk blant 15–16-årigeskoleelever generelt har økt i tidsrommet 1995–2003, ogat den største økningen har funnet sted i Den tsjekkiske republikk og i de fleste nye medlemsstatene(30). Osuus oli korkeampi,3–4prosenttia, Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa,Latviassa, Itävallassa, Puolassa, Portugalissa, Sloveniassa,Slovakiassa ja Bulgariassa. Tallene for steg antallet unge mennesker i alderen 15–24 år somoppga at de er blitt tilbudt cannabis, fra 46%i 2002 til50%i 2004. Maat, joissa ekstaasia ainakinkerran käyttäneiden osuus oli kaikkein korkein, olivat Tšekki (8%) sekä Viro, Espanja, Irlanti, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta (kaikissa 5%). I samme tidsrom steg også antallet ungemennesker som rapporterte at de kjente noen som haddebrukt cannabis, fra 65%til 68%. (prosentin verran) todettiin vain Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. livstidsprevalens fra ESPAD-undersøkelsen i 1999 viserimidlertid svingninger i enkelte land. Niiden nuorten määrä, jotkailmoittivat tuntevansa kannabista käyttäneitä henkilöitä,kasvoi samana ajanjaksona 65:stä 68prosenttiin. Nedgangen iecstasybruk i Storbritannia fant sted før 1999 og kandelvis tilskrives bred mediedekning av ecstasyrelatertedødsfall i løpet av siste halvdel av 1990-tallet. ESPAD-kyselyt osoittavat, että koululaisten näkemyksetkannabiksen käyttöön liittyvistä riskeistä ja kannabiksensaatavuudesta ovat suoraan suhteessa kannabista ainakinkerran käyttäneiden osuuteen. ESPAD-undersøkelsene viser at skoleungdoms oppfatningav cannabis, både når det gjelder risikoen ved bruk ogtilgjengeligheten av stoffet, er nært forbundet medlivstidsprevalensen. Riskin ja levinneisyyden välinen suhde on käänteinen(26 Forholdet mellom risiko og prevalens er omvendt proporsjonalt (26 ), eli riskit nähdään suurina, kun levinneisyys on alhainen, ja päinvastoin, sensijaan näkemys saatavuudesta on suoraan suhteessa ainakin kerran käyttäneiden osuuteen(27 Psilocin og psilocybin – “magic mushrooms” høy risiko er forbundet med lav prevalens, og motsatt,mens en oppfatning om tilgjengelighet er direkte korrelert med livstidsprevalens av bruk (27 osuudesta vuoden 1999 ESPAD-kyselyssä saatujen tietojenperusteella tilanne vaihtelee joissakin maissa.Yhdistyneessä kuningaskunnassa ennen vuotta 1999tapahtunut ekstaasin käytön väheneminen saattaa selittyäainakin osittain ekstaasiin liittyvien kuolemien 1990-luvunloppupuolella saamalla laajalla julkisuudella. Deres stilling i forhold til loven og ihvilken grad restriksjonene med hensyn til dyrking ogkonsum håndheves, varierer imidlertid fra medlemsstat tilmedlemsstat, dvs. at soppen kan være klassifisert somsåkalt kontrollert stoff, ikke-kontrollert stoff eller kontrollerti“bearbeidet form”, en kategori som rettslig sett ikkeerhelt klar. Maissa, joissa kannabiksen käytön levinneisyysarvioidaan keskiarvoa korkeammaksi, nuoret saattavatolla taipuvaisempia pitämään kannabiksen käyttöä”normaalina”. Unge mennesker i land hvor anslagene over prevalens avcannabisbruk er høyere enn gjennomsnittet, kan i stadigstørre grad ha tilbøyelighet til å se på cannabisbruk som“normalt”. Useimmat maat, jotka ilmoittivat melkokorkeita arvioita kannabista ainakin kerran käyttäneidenosuudesta, ilmoittivat myös melko korkeita arvioitahumalahakuisesta juomisesta (joka määritellään vähintäänviiden alkoholiannoksen juomiseksi putkeen) viimeisten30päivän aikana(28), mikä viittaa siihen, että nämä kaksikäyttäytymistä saattavat kuulua samaan elämäntapaan.Poikkeuksina ovat Ranska, Italia ja Bulgaria, joissakannabiksen käyttö on melko yleistä muttahumalahakuinen juominen on melko vähäistä. De fleste land som rapporterer forholdsvis høylivstidsprevalens av cannabisbruk, rapporterer ogsårelativt høye anslag for “overstadig” drikking (definert somå drikke fem eller flere alkoholenheter ved sammeanledning) i løpet av siste 30 dager(28), noe som tyder påat disse to typene atferd utgjør del av en utbredt livsstil.Avvik fra dette mønsteret kan sees i Frankrike, Italia og Bulgaria, hvor cannabisbruk er relativt omfangsrikt, mensoverstadig drikking er relativt lite utbredt. Muut huumausaineet Andre narkotiske stoffer ESPAD-kyselyssä raportoitiin huumesienien käytöstäensimmäisen kerran vuonna 2003. ESPAD-undersøkelsen rapporterte første gang om bruk av“magic mushrooms” i 2003. Useimmissa kyselyynosallistuneista maista arvioidaan, että huumesienien käyttöon 15- ja 16-vuotiaiden keskuudessa yleisempää tai yhtä Prevalensanslagene for brukav “magic mushrooms” blant 15-16-åringer oversteg ellervar lik anslagene for LSD eller andre hallusinogene stoffer,i de fleste land som deltok(31). )Ks. taulukot EYE-1 ja EYE-3 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. kaavio EYE-1 (osa vii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Vuonna 2004 tehtiin toinen Eurobarometri-kysely (Eurobarometri, 2004) nuorista ja huumeista. Prevalensen av bruk av ecstasy var høyere enn for amfetamini 14 av EU- og søkerlandene som rapporterte til ESPAD-undersøkelsen i 2003(29). De laveste tallene forlivstidsbruk av ecstasy (2%eller mindre) ble funnet i Danmark, Hellas, Litauen, Malta, Finland, Sverige, Norge,Romania og Tyrkia. Tähän näytepohjaiseen kyselyyn otettiin mukaan Forebyggende arbeid – nye utviklinger 7659 sellaista 15–24-vuotiasta nuorta EU:n 15 vanhassa jäsenvaltiossa, jotka osallistuivat edelliseen kyselyyn vuonna 2002.(26)Ks. kaavio EYE-1 (osa v) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.(27)Ks. kaavio EYE-1 (osa vi) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.(28)Ks. kaavio EYE-1 (osa viii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.(29)Ks. kaavio EYE-2 (osa iv) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.(30)Ks. kaavio EYE-2 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )En annen Eurobarometer-undersøkelse (Eurobarometer, 2004) ’Ungdom og narkotika’ ble gjennomført i 2004. Denne utvalgsundersøkelsen basert på et ikke-sannsynlighetsutvalg, omfattet 7659 unge i alderen 15–24 år fra de 15 medlemsstatene som deltok i undersøkelsen i 2002.(26)Se figur EYE-1 (del v) i Statistiske opplysninger 2005.(27)Se figur EYE-1 (del vi) i Statistiske opplysninger 2005.(28)Se figur EYE-1 (del viii) i Statistiske opplysninger 2005.(29)Se figur EYE-2 (del iv) i Statistiske opplysninger 2005.(30)Se figur EYE-2 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(31)Se figur EYE-2 (del v) i Statistiske opplysninger 2005. Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät otetaan yhäparemmin huomioon yleisessä suunnittelutyössä. Årsrapport for 2005: Narkotikasituasjonen i Europa tobakksregulering opp mot det forebyggende arbeidetmotnarkotika. Normatiiviset ja rakenteelliset toimenpiteet yleistä kuin LSD:n ja muiden hallusinogeenien käyttö(31).Lisäksi huumesieniä ainakin kerran käyttäneiden osuus olikorkeampi kuin ekstaasia ainakin kerran käyttäneidenosuus Belgiassa, Saksassa ja Ranskassa ja yhtä suuri Tšekissä, Tanskassa, Italiassa, Alankomaissa ja Puolassa.Huumesieniä ainakin kerran käyttäneitä ei ollut lainkaan Kyproksella, Suomessa ja Romaniassa. For det forebyggende arbeidet ligger utfordringen iå gi unge mennesker sosiale og kognitive strategier til åhåndtere denne påvirkningen. Det er derfor ikke realistiskå vurdere effektiviteten av det forebyggende arbeidet ut fradata om rusmiddelbruk blant unge, særlig ikke anslag overeksperimentell bruk, ettersom slike data gjenspeilersamfunnsmessige normer og ikke reell problematferd. Heidän osuutensakasvoi Saksassa, Irlannissa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa 4prosenttiin ja Belgiassa, Ranskassa ja Alankomaissa 5prosenttiin. I alle medlemsstatene betraktes skolene som den viktigstearenaen for generelt forebyggende arbeid, og i denasjonale strategiene blir det nå lagt betydelig større vektpå skolebasert forebyggende arbeid og den strukturertegjennomføringen av denne tilnærmingsmåten. Levinneisyys on korkein Tšekissä (8%). Huumesienien käytön suuntauksista ei olesaatavilla tietoa. Dettekommer til uttrykk ved at skoleverkets rusmiddelpolitikkbygges ut (figur2), det utarbeides spesielle modulbaserteforebyggende programmer for skolene og lærernesopplæring styrkes. Laillisten huumausaineiden valvontatoimenpiteet auttavatluomaan normatiivisen pohjan, jolle muutehkäisytoimenpiteet voidaan rakentaa. Flere land enn tidligere har innført (Danmark har fått sittførste skolebaserte program for utvikling avlivsferdigheter), utvidet (Tyskland) eller planlegger(Frankrike og Italia i sine nasjonale strategier) merstrukturerte forebyggende programmer. Yhteiskunnallisetnormit, jotka tukevat tupakan- ja alkoholinkäyttöä jasuvaitsevat niiden vaikutuksen käyttäytymiseen, ovattunnettuja riskitekijöitä, jotka vaikuttavat myönteiseenasenteeseen laittomia huumausaineita ja niiden käyttöäkohtaan (Becoña, 2002). Figur 2: Skolepolitisk utvikling Erittäin yleisesti Regelmessig tilgjengelig Satunnaisesti Sporadisk funnet Harvoin tai ei lainkaan Sjelden, eller ikke tilgjengelig Belgian saksankieliset = satunnaisesti.Kansalliset Reitox-koordinointikeskukset. Tysktalende del av Belgia = sporadisk funnet.Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Ehkäisevän työn strategioiden arvioinnin osalta on syytätuoda esiin, että Ranskan ja Italian uusiin kansallisiinstrategioihin sisältyy merkittäviä edistysaskelia aiempiinpolitiikkoihin verrattuna sikäli, että niissä on määriteltyentistä tarkemmin ehkäisevän työn rooli samoin kuinjäsennettyjen ohjelmien ja ensisijaisten toiminta-alueidentärkeys. I motsetning til hva defleste tror, påvirkes sosiale normer mer av kontrolltiltak ennav mediekampanjer eller holdningsskapende tiltak (Hawkset al., 2002; Canning et al., 2004). Eurostat (2002)sammenlignet kontrolltiltak mot tobakk og indikatorer pårøyking hos barn/ungdom i medlemsstatene i EU og fantat det er en forbindelse mellom streng tobakkskontroll(reklameforbud, aldersgrenser for kjøp, restriksjoner osv.)og røykevaner. Lähes kaikissa jäsenvaltioissa ollaan siirtymässäentistä strategisempiin lähestymistapoihin, ja Frankrike, Sverige og Norge).Man vet at effekten av forebyggende tiltak begrenses hvisde motarbeides, eller ikke støttes, av normene ogpolitikken i samfunnet. )Ks. kaavio EYE-2 (osa v) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. Initiativer fra EU og WHO (Aspect Consortium, 2004) på dette området har vunnetstøtte, og medlemsstatene knytter nå i økende grad Luku 2: Koulut, nuoret ja huumeet tehokkaampaa kuin toimien toteuttaminen yksinomaankoulujen tasolla. Kapittel 2: Skole, ungdom og rusmidler gjennomgås og deretter – med utgangspunkt i eksisterendekunnskap om effektivitet – rettes mot spesifikkepopulasjoner. Ohjelmaan on myönnetty kuusi miljoonaa puntaa (8,5miljoonaa euroa) viideksi vuodeksi(32). Retningslinjer eller standarder forgjennomføringen av forebyggende programmer ervesentlig, særlig i land hvor det forebyggende arbeidet ersvært desentralisert. Seuranta ja laadunvalvonta Innhold i programmer og aktiviteter Nuorten tupakointiasteen todettiinolevan korkeampi melko lievän politiikan maissa (kuten Tanskassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa)kuin maissa, joissa valvonta on tiukempaa (kuten Ranskassa, Ruotsissa ja Norjassa). Hellas gir et meget godt eksempel på hvordan detforebyggende arbeidet kan bevege seg bort fratradisjonelle opplysningsbaserte og individualistiske(rådgivende) tilnærmingsmåter til en reell folkehelsestrategihvis dekning maksimeres gjennom programbasertemetoder. Ehkäisytoimientiedetään vaikuttavan vain rajallisesti, jos yhteiskunnallisetnormit ja politiikat ovat ristiriidassa niiden kanssa tai eivätainakaan tue niitä. Antallet skolebaserte forebyggende programmeri Hellas ble mer enn doblet fra 2000 til 2003 og antalletfamiliebaserte programmer tredoblet i samme periode.Malta og Storbritannia har også satset mer påprogrambaserte tilnærminger i det forebyggende arbeidet.For eksempel søker “Blueprint Programme” å fastslåhvordan internasjonal forskning om effektivnarkotikaforebygging kan tilpasses innenfor det engelskeskolesystemet. EU:n ja WHO:n tällä alalla tekemätaloitteet (Aspect Consortium, 2004) ovat tuottaneet tulosta,ja jäsenvaltiot ovat alkaneet yhdistää tupakoinninsääntelypolitiikkoja huumeidenkäytön ehkäisyyn. Det tar utgangspunkt i dokumentasjon somfastslår at kombinasjonen av skolebasert opplæring omnarkotika med foreldreengasjement, mediekampanjer,initiativer fra lokale helsemyndigheter og partnerskapinærmiljøet er mer effektiv enn skoleintervensjoner alene.Seks millioner pund (8,5 mill. euro) er avsatt til detteprogrammet over fem år (32). Kouluissa tehtävä ehkäisevä työ unkarilainen tutkimushanke ”Valoja ja varjoja”, jossakerättiin tietoa kouluissa toteutettujen ehkäisevänhuumetyön ohjelmien sisällöstä, tavoitteista, menetelmistä,kohderyhmistä ja kattavuudesta. For eksempel har de fleste medlemsstatene gjennomførtopplæring i personlige og sosiale ferdigheter i skolenesom en forebyggende metode. Ohjelmia seurataan myös Tšekissä sekä Ginger-tietokannan kautta Flanderissa.Espanja on valitettavasti luopunut IDEA Prevención-järjestelmästä, joka oli usean vuoden ajan pisimmällekehitetty ehkäisevän huumetyön seuranta- jalaatujärjestelmä Euroopassa. Blant emnene som dekkeser beslutningstaking, mestring, målsetting og selvhevdelse,kommunikasjon og det å vise empati. Denneevidensbaserte teknikken, som er hentet fra sosiale læringsteorier (35), synes nå å være en viktig metode i de Ehkäisevän huumetyön tietojärjestelmät auttavat myösjäljittämään tehottomia käytäntöjä ja ohjelmienosatekijöitä. “Lys og skygge”, som samlet inn informasjon om innhold,målsettinger, metoder, målgrupper og dekning avskolebaserte forebyggende programmer. Esimerkiksi asiantuntijoiden taipoliisiviranomaisten pitämät yksittäiset tiedotustilaisuudettai luennot ovat yhä yleisiä useissa jäsenvaltioissa,vaikkatutkimukset ovat yksiselitteisesti osoittaneet, ettätällaiset toimet ovat tehottomia, elleivät jopa haitallisia(Canning et al., 2004). Overvåking erogså gjennomført i Den tsjekkiske republikk og gjennom Ginger i Flandern. Dessverre har Spania gått bort fra IDEAPrevención, som i mange år var Europas best utbygdeovervåkings- og kvalitetssystem innen forebygging. Vain ehkäisytoiminnan järjestelmällinen kirjaaminenmahdollistaa ehkäisevän huumetyön ohjelmien sisällöntarkastelemisen ja siten – tehokkuudesta saatavilla olevantiedon pohjalta – niiden kohdentamisen tiettyihinväestönosiin. Informasjonssystemer om forebygging kan også bidra tilåavdekke praksiser og programkomponenter som erliteeffektive. Ehkäisevän huumetyön ohjelmientäytäntöönpanoa koskevat ohjeet tai säännöt ovatratkaisevan tärkeitä erityisesti maissa, joissa ehkäisevähuumetyö on hyvin hajautettua. For eksempel er enkeltståendeinformasjonsmøter eller foredrag av eksperter eller politietfremdeles vanlig i mange medlemsstater, til tross forforskernes utvetydige konklusjoner at disse intervensjoneneer, om ikke skadelige, så i beste fall lite effektive(Canninget al., 2004). Ohjelmien ja toiminnan sisältö Bare ved systematisk registrering av forebyggendeaktiviteter kan innholdet i forebyggende programmer Kouluissa toteutettavienehkäisevän huumetyön ohjelmien määrä on ylikaksinkertaistunut Kreikassa vuosina 2000–2003, japerhelähtöisten ohjelmien määrä on kolminkertaistunutsamana ajanjaksona. Den ene er deninstinktive og tradisjonelle antakelsen at informasjon omnarkotika og risikoen forbundet med narkotikabruk i seg Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa on johdettu sosiaalisen oppimisen teorioista(35), vaikuttaa Årsrapport for 2005: Narkotikasituasjonen i Europa selv vil virke avskrekkende. Useimmat jäsenvaltiot ovat käynnistäneet kouluissahenkilökohtaisten ja sosiaalisten taitojen koulutuksenosana ehkäisevää huumetyötä. Koulutuksessa käsitelläänmuun muassa päätöksentekoa, selviytymistä, tavoitteidenasettamista ja itsevarmuutta sekä myötätunnon osoittamistaja välittämistä. Den andre forklaringengjenspeiler en helt ny trend inspirert av arbeidet innenskadereduksjon, som er basert på troen at kognitiveferdigheter er viktigere enn atferdsbaserte metoder når detgjelder å lære ungdommer å treffe informerte beslutningerog valg i livet. Tämä näyttöön pohjautuva tekniikka, joka olevan nykyään tärkeä menetelmä useimmissajäsenvaltioissa, jopa sellaisissa, joissa ei noudatetaohjelmapohjaista lähestymistapaa (Ranskassa,Luxemburgissa ja Ruotsissa) (taulukko 2). Virossa onlaajalti käytössä kirja, jossa opetetaan sosiaalisia taitoja. De som forfekter denne teknikken, mener atatferdsbaserte tilnærmingsmåter til narkotikaforebygging som f.eks. å øke de sosiale ferdighetene, er nedlatende ogdemoniserer narkotikabruk (Ashton, 2003; Quensel,2004), og at den beste metoden er å gi ungdommenenødvendige kognitive verktøyer ved å gi dem informasjon.Til tross for deres ulike tradisjoner viser beggetilnærmingsmåtene at helseatferd, da særlig narkotikabruk,handler om et personlig, rasjonelt valg, mens det er en Taulukko 2: Kouluissa tehtävä ehkäisevä työ Euroopassa Tabell 2: Skolebasert forebygging i Europa Laatuvaatimukset/ohjeet ( Kvalitetsstandarder/retningslinjer ( Toissijainen Svært vanlig Belgia (fl.) kyllä kyllä kyllä erittäin yleisesti elämänhallintataidot tiedotus Livsferdigheter Saksa ei erittäin yleisesti elämänhallintataidot tiedotus Livsferdigheter Kreikka kyllä kyllä kyllä erittäin yleisesti elämänhallintataidot koulutussuhde Livsferdigheter Espanja suunniteltu kyllä kyllä erittäin yleisesti elämänhallintataidot itsetunto Livsferdigheter Irlanti kyllä kyllä erittäin yleisesti elämänhallintataidot itsetunto Livsferdigheter Italia kyllä säännöllisesti tiedotus elämänhallintataidot Livsferdigheter Kypros suunniteltu kyllä kyllä satunnaisesti suojaava ympäristö elämänhallintataidot Livsferdigheter Latvia suunniteltu satunnaisesti tiedotus elämänhallintataidot Livsferdigheter Liettua ei säännöllisesti tiedotus Livsferdigheter Luxemburg kyllä kyllä säännöllisesti koulutussuhde elämänhallintataidot Livsferdigheter Unkari suunniteltu säännöllisesti tiedotus elämänhallintataidot Livsferdigheter Malta ei erittäin yleisesti tiedotus elämänhallintataidot Livsferdigheter Itävalta kyllä ei satunnaisesti elämänhallintataidot suojaava ympäristö Livsferdigheter Puola ei säännöllisesti elämänhallintataidot tiedotus Livsferdigheter Portugali kyllä kyllä kyllä satunnaisesti tiedotus elämänhallintataidot Livsferdigheter Slovenia suunniteltu satunnaisesti tiedotus elämänhallintataidot Livsferdigheter Yhdistynyt kuningaskunta kyllä erittäin yleisesti tiedotus elämänhallintataidot Storbritannia Norja ei säännöllisesti tiedotus itsetunto Livsferdigheter )Käyttäytymistä pidetään roolimallien, normien ja merkityksellisten henkilöiden asenteiden kautta tapahtuvan sosiaalisen oppimisen tuloksena (Bandura, ) m.d. = mangler data.Man må huske på at det ikke finnes noen felles europeisk definisjon for “kvalitetsstandarder og retningslinjer”, og at detaljnivået kan variere, noe som påvirkersammenlignbarheten. Luku 2: Koulut, nuoret ja huumeet asemassa olevat ryhmät ehkäisytoimenpiteiden erityisenäkohteena. Niitä painotetaan erityisesti uusissajäsenvaltioissa: Virossa (katulapset, erityiskoulut),Unkarissa, Kyproksella, Maltalla, Puolassa (laiminlyödytlapset ja häiriintyneiden perheiden nuoret) ja Sloveniassa. Kapittel 2: Skole, ungdom og rusmidler vanlig oppfatning innen helsevitenskapene at sosiale(nabolag, jevnaldergruppe, normer) og personlige faktorer(temperament, intellektuelle og emosjonelle ferdigheter)har større betydning når det gjelder å forme atferd iforbindelse med helse og narkotikabruk, enn læring alene. Tiedon tarjoaminen on monessa jäsenvaltiossa edelleenkeskeisessä asemassa ehkäisevässä huumetyössä(ks.taulukko 2). Tiedon tarjoamisen rajallista arvoahuumeidenkäytön ehkäisyssä ollaan vasta hitaastitunnustamassa (ks. esim. Østerrike (Leppin, 2004), mens Polen og Finland tilbyr kurseller veiledning for lærere i hvordan de skal gjenkjenneproblemer hos elever, også rusmiddelbruk, og treffeegnede tiltak. Ruotsin kansallinen raportti).Yksinomaan terveyskasvatukseen pohjautuvatlähestymistavat vaikuttavat ainoastaan kognitiivisiinprosesseihin, ja niistä puuttuu usein käyttäytymisen jasosiaalisen vuorovaikutuksen oppimisen konkreettisiaosatekijöitä. Blant de tradisjonelle individuelletilnærmingsmåtene er pedagogisk-psykologiske tjenester(som i Frankrike og på Kypros), som er basert på (egen-)henvisninger. Nämä lähestymistavat ovat kuitenkin yhälaajalti käytössä joissakin maissa, vaikka ne eivät vastaanykyistä käsitystä tehokkaasta ehkäisevästä huumetyöstä. Irland har en ny, intensiv skolevelferdstjeneste som skal samarbeide med skoler ogfamilier i utdanningsmessig svakere stilte områder foråsikre at barna går regelmessig på skolen. Valikoivan ehkäisevän huumetyön kohteena olevillahaavoittuvassa asemassa olevilla ryhmillä on useinmittavaa kokemusta laillisista ja laittomista päihteistä,joten useimmat valikoivat ehkäisytoimet rajoittuvaträätälöidyn tiedon tarjoamiseen, yksilölliseen neuvontaansekä luovaan toimintaan tai urheiluun. Den feilaktige oppfatningen at narkotikabruk er normalt ogsosialt akseptert blant jevnaldrende, er det viktigstekognitive elementet som kan påvirkes ved forebygging.Faktisk betyr en livstidsprevalens av cannabisbruk blantunge voksne på 30% at mer enn to tredeler avbefolkningen aldri har brukt cannabis, og at det faktisk erdét som er det “normale”. Viihdeympäristössä tehtävä ehkäisevä työ(ks. ”Ehkäisevä huumetyö viihdeympäristöissä”, s. Og likevel, selv hvor godtdokumentert gevinsten ved teknikker som går påungdommers normative holdninger er (Reis et al., 2000;Taylor, 2000; Cunningham, 2001; Cuijpers et al., 2002),brukes de sjelden i Europa. Näiden lähestymistapojen säilymiselle ehkäisevässähuumetyössä on kaksi selitystä. Selektive tilnærmingsmåter i lokalmiljøet er i all hovedsakrettet mot sårbare ungdommer på gaten. Ensimmäinen onvaistomainen ja perinteinen oletus, että tiedon tarjoaminenhuumeista ja huumeidenkäyttöön liittyvistä riskeistä toimiipelotteena. I landene i Norden patruljerer foreldregrupper – “natteravner” –gatene. Toinen selitys heijastaa viimeaikaistasuuntausta, jossa paino on haittojen vähentämisellä ja jokapohjautuu siihen uskoon, että kognitiiviset taidot ovatbehavioraalisia lähestymistapoja tärkeämpiä, kun nuoriaopetetaan tekemään tietoon perustuvia päätöksiä javalintoja elämässään. Østerrike har, gjennom kurs, kvalitetssikring ogfelles seminarer, f.eks. for ungdomsarbeidere irekreasjonsmiljøer, investert tungt i å forbedre balansenmellom strukturene for narkotikaforebygging, sosial treningog sosialarbeid. Tämän tekniikan kannattajatuskovat, että behavioraaliset lähestymistavat ehkäiseväänhuumetyöhön, kuten elämänhallintataitojen parantaminen,ovat holhoavia ja demonisoivat huumeidenkäyttöä(Ashton, 2003; Quensel, 2004) ja että paras menetelmäon kognitiivisten työkalujen antaminen nuorille tarjoamallaheille tietoa. Målet er også å bruke ungdomstrukturertil profesjonelle forebyggende intervensjoner. Norge satserogså på samarbeid og styrker den tverrfaglige innsatsenmellom skole, barnevern og sosiale tjenester. Erilaisista perinteistään huolimattamolemmissa lähestymistavoissa nähdäänterveyskäyttäytyminen ja erityisesti huumeidenkäyttöhenkilökohtaisena järkiperäisenä valintana, kun taasterveystieteissä vallitsee laaja yksimielisyys siitä, ettäsosiaaliset tekijät (naapurusto, vertaisryhmät, normit) jahenkilökohtaiset tekijät (luonne, teoreettiset jaemotionaaliset taidot) vaikuttavat terveyskäyttäytymiseenja huumeidenkäyttöön enemmän kuin pelkkä kognitio. RAR-metodene (36) (rapid assessment and response) – raskinnsamling av informasjon (statistisk) i kombinasjon medintervjuer (spørreskjemaer, fokusgrupper) og/ellerobservasjoner av problemområdet – brukes i disseprosjektene i Norge, så vel som i Tyskland og Nederland. Kouluissa tehtävän valikoivan ehkäisevän huumetyönpääpaino on kriisiavulla ja ongelmanuorten varhaisellatunnistamisella. Irland, Storbritannia og i noen grad også Nederland og Portugal, har tradisjon for intervensjoner som fokusererpå høyrisikoområder. Tavoitteena on löytää koulujen tasollaratkaisuja, joilla estetään riskiryhmään kuuluvia oppilaitalopettamasta koulunkäyntiä tai joutumasta erotetuksikoulusta, sillä se pahentaisi entisestään heidäntilannettaan. Imidlertid har også Tyskland(Stöverog Kolte, 2003, som siteres i Tysklands nasjonalerapport) og Frankrike nå foreslått tiltak på dette området.Det er nytt for disse landene å settenarkotikaforebyggende arbeid inn i spesielle geografiskeområder i henhold til sosiale kriterier. Saksassa, Irlannissa, Luxemburgissa ja Itävallassa (Leppin, 2004) noudatetaan ohjelmapohjaisialähestymistapoja, kun taas Puolassa ja Suomessa tarjotaanopettajille koulutusta ja ohjeita ongelmaoppilaiden, myöshuumeita käyttävien oppilaiden, tunnistamiseen jaasianmukaisten toimien toteuttamiseen. Ettersom de sårbare gruppene som den selektiveforebyggingen er rettet mot, ofte har betydelig erfaring medlegale og illegale rusmidler, er de fleste selektiveforebyggende intervensjonene begrenset til skreddersyddinformasjon, individuell rådgivning og kreative ellersportslige alternativer. Perinteisiinyksilöllisiin lähestymistapoihin kuuluvat koulutukseenliittyvät psykologiset palvelut (esimerkiksi Ranskassa ja Kyproksella), jotka edellyttävät hoitoon ohjaamista (jahakeutumista). Man bør imidlertid ikke glemme atdeteknikkene som brukes i de generelle forebyggendeprogrammene som baserer seg på sosial påvirkning, ofteerlike, om ikke mer, effektive innen selektiv forebygging.Normativ restrukturering (f.eks. lære at de flestejevnaldrende er imot bruk), selvhevdelsestrening, motivering,målfastsettelse og korrigering av myter har vist seg å væremeget effektive metoder blant sårbare ungdommer (Sussmanet al., 2004), men brukes sjelden iselektiv forebygging i EU. Irlannissa on uusi intensiivinen koulutusalansosiaalipalvelu, joka työskentelee koulujen ja perheidenkanssa koulutuksellisesti heikossa asemassa olevillaalueilla lasten säännöllisen koulunkäynnin varmistamiseksi. Imidlertid gis intervensjonene i rekreasjonsmiljøene(se“Forebyggende arbeid i fritidsmiljøer” s. 48) for detmeste i form av målrettet informasjon. Virheellinen näkemys huumeidenkäytöstä normaalina jasosiaalisesti hyväksyttävänä toimintana vertaisväestössäon tärkein kognitiivinen osatekijä, johon voidaan vaikuttaaehkäisevällä työllä. Medlemsstatene tar også i økende grad sikte på spesifikkeetniske grupper i sitt selektive forebyggende arbeid (f.eks.Irland, Luxembourg, Ungarn). Jos 30prosenttia nuorista on käyttänytkannabista ainakin kerran, tämä tarkoittaa, että yli kaksikolmasosaa kyseisestä väestöstä ei ole koskaan käyttänytkannabista ja he edustavat ”normaaliutta”. For eksempel er fokus påetnisitet et viktig aspekt i Ungarn, hvor romanifolket pågrunn av denne folkegruppens sosiale og kulturelle særtrekkog vanskelige levekår, er svært utsatt for narkotikarelaterteproblemer. Nuortennormatiivisiin käsityksiin kohdistuvia tekniikoita käytetäänkuitenkin Euroopassa vain vähän, vaikka niiden hyöty ontodistettu (Reis et al., 2000; Taylor, 2000; Cunningham,2001; Cuijpers et al., 2002). Opplæring av medlemmer av gruppen selv,selvhjelpsgrupper, tilsyn, ulike forebyggende programmerog lavterskeltjenester for romanifolket drives der av frivilligeorganisasjoner (NGOer). Kansallisissa huumestrategioissa ja toimintasuunnitelmissamainitaan yhä useammin ja selkeämmin haavoittuvassa Universell, familiebasert forebygging, hovedsakeligkveldsmøter, forelesninger, seminarer og arbeidsgrupperfor foreldre, er fremdeles populært i mange medlemsstater Valikoivien yhteisöpohjaisten lähestymistapojen kohteenaovat pääasiallisesti haavoittuvassa asemassa olevat nuoretkaduilla. )Verdens helseorganisasjon: Retningslinjer for rask vurdering og tiltak i forbindelse med bruk av psykoaktive stoffer og særlig sårbare unge mennesker Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa lähestymistavoissa vanhempien muodostamat ryhmätpartioivat kaduilla. Årsrapport for 2005: Narkotikasituasjonen i Europa kan føre til rusmiddelproblemer, f.eks.oppmerksomhetssvikt/hyperaktivitet (ADHD). Tavoitteena on myös käyttääsosiaalisen nuorisotyön rakenteita ammattimaisessaehkäisevässä huumetyössä. Det er bare Tyskland og Sverige som rapporterer omnarkotikaforebyggende tiltak rettet mot ungdommer med ADHD. Samansuuntaisesti Norjassatuetaan yhteistyötä ja vahvistetaan poikkitieteellisiäponnisteluja koulujen, lastensuojelupalvelujen jasosiaalipalvelujen välillä. I Tyskland tyder de siste estimatene forutbredelsen av ADHD på at 2–6% av alle i alderen 6–18 år har ADHD, noe som gjør ADHD til en av devanligste kroniske kliniske tilstandene blant barn ogungdom. (tilastoaineisto) yhdistettynä haastatteluihin(kyselylomakkeet, kohderyhmät) ja/tai havaintoihinongelma-alueella – Norjassa mutta myös Saksassa ja Alankomaissa. ISverige omfatter den forebyggende strategienfor disse barna kognitiv og sosial trening, og metodenesikres utbredelse gjennom opplæring av spesialister påforebyggende arbeid. Tässäintensiivisessä riskialttiiden perheiden tukiohjelmassayhdistyvät opetusmenetelmät koululaisille (10–14-vuotiaat)ja koulutusohjelma heidän vanhemmilleen, ja siinäpyritään ehkäisemään huumeidenkäyttöä vahvistamallaperheiden valmiuksia ja perhesiteitä (Kumpfer et al.,2003). Ettersom primærhelsetjenestenerikontakt med nesten alle førskolebarn, og de allerfleste barn går på grunnskolen, bør man kunneidentifisere flesteparten av de risikoutsatte barnagjennom systematisk screening og etterfølgendeindividualiserte intervensjoner. Myös Saksa (Stöver ja Kolte, 2003, mainittu Saksankansallisessa raportissa) ja Ranska ovat nyt ehdottaneettoimia tällä alalla. (Tyskland, Frankrike, Kypros og Finland), selv om det ikkeforeligger bevis på at de har noen effekt (Mendes et al.,2001). Etnisyyden painottaminen ontärkeä näkökohta esimerkiksi Unkarissa, jossa huumeisiinliittyvien ongelmien riski on erityisen suuri romaniväestönkeskuudessa sen sosiaalisten ja kulttuuristenerityispiirteiden ja epäedullisten elinolojen johdosta.Romaneille tarjottava vertaiskoulutus, tukiryhmät, seuranta,erilaiset ehkäisevän työn ohjelmat ja matalan kynnyksenpalvelut ovat Unkarissa kansalaisjärjestöjen ylläpitämiä. I Hellas, Spania, Irland og Norge har imidlertid detselektive forebyggende, familierettede arbeidetgjennomgått en interessant utvikling idet det er innførtinnovative konsepter som går ut over den enkeltefamilie/foreldre som har narkotikaproblemer og erkjennerhvilken rolle sosiale, økonomiske og kulturelle faktorerspiller for rusmiddelbruk. Kohdennettu ehkäisevä huumetyö keskittyy henkilöihin,joilla on tunnistettu olevan huumeongelmien riskitekijöitä,kuten tarkkaavaisuuden ja ylivilkkauden häiriö (ADHD).ADHD:sta kärsiviin nuoriin kohdennettuja ehkäisytoimia onkuitenkin raportoitu vain Saksasta ja Ruotsista. INederland konkluderteevalueringen av rusmiddelforebyggende prosjekter forinnvandrerforeldre at en standardisert intervensjon iverksattgjennom innvandrernettverkene, der man henvendte seg tilkvinner og menn separat, kunne være en farbar vei (Tarweijog Van Wamel, 2004). Ruotsissa näillenuorille tarkoitettuun ehkäisystrategiaan sisältyykognitiivista ja sosiaalista koulutusta, ja menetelmiälevitetään ehkäisytyön ammattilaisille tarkoitetunkoulutuksen kautta. I Norge har behandlings- elleropplæringsmetoden Parent Management Training (PMTO,Oregon-modellen), som opprinnelig var en metode forfamilier med barn med alvorlige atferdsforstyrrelser, blittgjennomført og evaluert i tre kommuner. Lähes kaikki alle kouluikäiset lapsetkuuluvat perusterveydenhoidon piiriin ja useimmat heistäovat lastentarhassa, joten suurin osa riskialttiista lapsistavoidaan tunnistaa järjestelmällisen seulonnan jayksilöllisten toimien kautta. To andre land hargjennomført Iowa Strengthening Families Program (ISFP).Dette intensive familie-intervensjonsprogrammet forrisikoutsatte familier kombinerer undervisningsmetoder forskolebarn (10–14 år) med et opplæringsprogram forforeldrene deres, med sikte på å forebygge rusmiddelbrukgjennom økt familiekompetanse og styrkede familiebånd(Kumpfer et al., 2003). Haavoittuvassa asemassa olevat perheet Behovet for indisert forebygging Ratkaisuksi ehdotetaan sekä yleisenettä valikoivan ehkäisevän huumetyön lähestymistapoja. Indisert forebygging fokuserer på individer der det erfastslått at vedkommende har risikofaktorer som Yleinen perhelähtöinen ehkäisevä huumetyö, lähinnävanhemmille tarjottavat iltatilaisuudet, luennot, seminaaritja työpajat, on yhä suosittua useissa jäsenvaltioissa(Saksa, Ranska, Kypros ja Suomi), vaikka sentehokkuudesta ei olekaan näyttöä (Mendes et al., 2001).Kreikassa, Espanjassa, Irlannissa ja Norjassa on kuitenkintapahtunut kiinnostavaa kehitystä perheiden parissatehtävän valikoivan ehkäisevän huumetyön alalla, kunniissä on otettu käyttöön innovatiivisia menetelmiä, joissaei keskitytä vain huumeongelmaisiinperheisiin/vanhempiin, vaan tunnustetaan sosiaalisten, Italias handlingsplan fokuserer sterkt påpsykopatologiskeforhold og alvorlige atferdsproblemerhos barn og ungdom som er prediktive for narkotikabrukog misbruk hvis de overses på et tidlig tidspunkt.Blantdeproblemene som er identifisert, er:atferdsproblemer, hyperaktivitet og oppmerksomhetssvikt,angst etterfulgt av affektive lidelser, bulimi og psykogenovervekt, personlighetsforstyrrelser, problemer medinterpersonell kommunikasjon, posttraumatiskstressyndromog panikkanfall. Väestön huumeidenkäyttöä arvioidaan kyselyillä, jotkatuottavat arvioita huumeita tiettynä ajanjakson käyttäneenväestön osuudesta: käyttö ainakin kerran elämässä(kokeilu), viimeisten 12kuukauden aikana (hiljattainenkäyttö) tai viimeisten 30päivän aikana (nykyinen käyttö)( Narkotikabruk i befolkningen generelt måles ispørreundersøkelser som gir estimater over hvor stor andelav befolkningen som har brukt narkotika i løpet av definertetidsrom: livstidsbruk (eksperimentering), bruk siste12måneder (nylig bruk) og bruk siste 30 dager Kannabis on selkeästi Euroopassa yleisimmin käytettylaiton huumausaine. Cannabis er langt det vanligste illegale rusmiddelet sombrukes i Europa. Nyere befolkningsundersøkelser viser atmellom 3% og 31% av alle voksne (i alderen 15–64 år)har forsøkt stoffet minst én gang (livstidsprevalens).Livstidsprevalensen er lavest i Malta (3,5%), Portugal(7,6%) og Polen (7,7%) og høyest i Frankrike (26,2%),Storbritannia (30,8%) og Danmark (31,3%). Useimmissa maissa(15maata 23:sta tietoja toimittaneesta maasta)kannabista ainakin kerran käyttäneiden osuus on10–25prosenttia. I de flestelandene (15 av 23 land som det foreligger informasjonom) ligger livstidsprevalensen mellom 10% og 25%. Aikuisista 1–11prosenttia ilmoittaa käyttäneensäkannabista viimeisten 12kuukauden aikana, ja heidänosuutensa on alhaisin Maltalla, Kreikassa ja Ruotsissa jakorkein Tšekissä, Ranskassa, Espanjassa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa. Mellom 1% og 11% av alle voksne oppgir at de har bruktcannabis i løpet av de siste 12 månedene, med Malta,Hellas og Sverige med lavest prevalenstall, og Dentsjekkiske republikk, Frankrike, Spania og Storbritanniamed høyest. Useimmat maat (14) ilmoittivatkannabista hiljattain käyttäneiden osuudeksi3–7prosenttia. De fleste landene (14) oppga prevalenstall fornylig bruk mellom 3% og 7%. Lisätietoja väestötutkimusten menetelmistä ja kussakin kansallisessakyselyssä käytetystä menetelmästä, ks. vuoden 2005 Tilastotiedote.Handbook for surveys about drug use among the general population(www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1380). For mer om metoder for befolkningsundersøkelser og metodersom er brukt i den enkelte nasjonale undersøkelse, se Statistiskeopplysninger 2005.Handbook for surveys about drug use among the general population(www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1380). Saatavilla olevien kansallisten arvioiden perusteellavoidaan laskea kannabista käyttävien aikuisten (15–64-vuotiaat) osuus koko EU:ssa. Et anslag over det totale antallet voksne (15–64 år) i EUsett under ett, som bruker cannabis, kan utledes avtilgjengelige nasjonale anslag. Näin laskettuna noin20prosenttia koko väestöstä, eli yli 62miljoonaahenkilöä, on joskus kokeillut kannabista. Luku laskee noin6prosenttiin aikuisista, eli yli 20miljoonaan henkilöön,kun tarkastellaan kannabiksen hiljattaista käyttöä (käyttöviimeisen vuoden aikana). På grunnlag av dette haranslagsvis om lag 20% av hele EUs befolking, eller merenn 62 millioner mennesker, forsøkt cannabis noen gang.Tallet faller til rundt 6% for voksne, eller i overkant av20millioner mennesker, når det gjelder nylig bruk avcannabis (bruk siste år). Vertailun vuoksi voidaanmainita, että huumeidenkäytöstä ja terveydestä Yhdysvalloissa vuonna 2003 tehdyssä kansallisessakyselyssä (SAMHSA, 2003) 40,6prosenttia aikuisista(12vuotta täyttäneet) ilmoitti kokeilleensa kannabista taimarihuanaa ainakin kerran ja 10,6prosenttia ilmoittikäyttäneensä sitä viimeisten 12kuukauden aikana. Til sammenligning, i dennasjonale undersøkelsen av narkotikabruk og helsegjennomført i USA i 2003 (United States national surveyon drugs and health – SAMHSA, 2003) oppga 40,6% avalle voksne (12 år og opp) at de hadde prøvd cannabiseller marihuana minst én gang, og 10,6% at de haddebrukt et av stoffene i løpet av de siste 12 månedene. Luvutolivat 18–25-vuotiaiden ryhmässä 53,9prosenttia (ainakinkerran), 28,5prosenttia (viimeisten 12kuukauden aikana)ja 17prosenttia (viimeisen kuukauden aikana)(37). Blant18–25-åringer var tallet 53,9%(livstidsprevalens),28,5%(siste 12 måneder) og 17%(siste måned)(37). Nuorista 15–34-vuotiaista eurooppalaisista Blant 15–24-åringer i Europa hevder 9–45% å ha prøvdcannabis, og tallet ligger i de fleste landene i området20–35%. 11–44prosenttia ilmoittaa kokeilleensa joskus kannabista,heidän osuutensa on alhaisin Kreikassa, Portugalissa ja Puolassa ja korkein Ranskassa (39,9%), Yhdistyneessäkuningaskunnassa (43,4%) ja Tanskassa (44,6%).Nuorista aikuisista 3–22prosenttia ilmoittaa käyttäneensäkannabista hiljattain. Som for andre narkotiske stoffer oppgir unge voksnegjennomgående høyere bruk. Mellom 11% og 44% avunge europeere i alderen 15–34 år oppgir at de noengang har forsøkt cannabis, med lavest prevalenstall i Hellas, Portugal og Polen og høyest i Frankrike (39,9%), Luvut ovat alhaisimmat Kreikassa,Ruotsissa, Puolassa ja Portugalissa ja korkeimmat Yhdistyneessä kuningaskunnassa (19,5%), Ranskassa(19,7%) ja Tšekissä (22,1%), ja 11 maata ilmoittaakannabista hiljattain käyttäneiden osuudeksi7–15prosenttia. 4–32%, i de fleste land i området 9–21% (38). )Huom.Yhdysvaltojen kyselyssä ikäryhmä (12 vuotta täyttäneet) on laajempi kuin EMCDDA:n ikäryhmä (15–64-vuotiaat) EU:n tutkimuksissa. )Merk at aldersspredningen i den amerikanske undersøkelsen (12 år og opp) er større enn aldersspredningen som er brukt av EONN i undersøkelsene i Kannabista kertoo kokeilleensa 9–45prosenttia 15–24-vuotiaista eurooppalaisista, ja useimmissa maissaheidän osuutensa on 20–35prosenttia. I nyere undersøkelser ble bruk siste måned rapportertav0,5–9% av alle voksne (mange land i området 2–4%),av 1,5–13%av unge voksne (mange land i området3–8%) og av 1,2–16%av alle 15- til 24-åringer(mangeland i området 5–10%) (figur3). Se, että hiljattaista käyttöä ja nykyistä käyttöä kuvaavat luvutovat huomattavasti alhaisempia kuin ainakin kerrankäyttäneiden osuutta kuvaavat luvut, viittaa siihen, ettäkannabiksen käyttö on usein satunnaista tai se lopetetaantietyn ajan jälkeen. I likhet med andre illegale rusmidler er cannabisbruk klartmer utbredt blant menn enn blant kvinner, selv om denneforskjellen varierer mellom landene. Useimmissa EU-maissa 20–40prosenttiakannabista ainakin kerran käyttäneistä aikuisista ilmoittaakäyttäneensä sitä viimeisten 12kuukauden aikana ja noin10–20prosenttia ilmoittaa käyttäneensä sitä viimeisten30päivänä aikana (käytön jatkamisaste). Forholdet mann:kvinnenår det gjelder livstidserfaring varierer fra 1,25:1 til 4:1(1,25–4 menn pr. kvinne), og for aktuell bruk fra om lag2:1 til 6:1. Undersøkelser tyder også på at cannabis ervanligere i urbane områder og i områder med høybefolkningstetthet. Viimeaikaisissa kyselyissä kannabista on ilmoittanutkäyttäneensä viimeisen kuukauden aikana0,5–9prosenttia kaikista aikuisista (osuus on useissamaissa 2–4%), 1,5–13prosenttia nuorista aikuisista(useissa maissa 3–8%) ja 1,2–16prosenttia 15–24-vuotiaista (useissa maissa 5–10%) (kaavio 3).Karkeasti voidaan arvioida, että yksi 10–20nuorestaeurooppalaisesta käyttää nykyään kannabista. I årsrapporten for 2004 (EONN, 2004a) framkomdetatfrekvensen av cannabisbruk siste 30 dager tilsaatom lag en firedel (19–33%) av de som hadde bruktcannabis siste måned, gjorde det på daglig eller nesten daglig basis (39), flesteparten unge menn. Kannabiksen, kuten muidenkin laittomienhuumausaineiden, käyttö on huomattavasti yleisempäämiesten kuin naisten keskuudessa, joskin eron suuruusvaihtelee maittain. Det faktum at tallene for nylig og aktuell bruk er vesentliglavere enn tallene for bruk noen gang, tyder på at brukenav cannabis vil være mer sporadisk eller avsluttes etter entid. Miesten ja naisten välinen suhdevaihtelee kannabista ainakin kerran käyttäneidenjoukossa suhdeluvusta 1,25/1 suhdelukuun 4/1(1,25–4miestä jokaista naista kohden) ja kannabistanykyisin käyttävien joukossa noin suhdeluvusta 2/1suhdelukuun 6/1. I de fleste EU-landene rapporterer 20–40%av allevoksne som noen gang har prøvd cannabis, at de harbrukt stoffet i løpet av de siste 12 månedene, og om lag10–20%rapporterer å ha brukt det løpet av de siste30dagene (”fortsettelsesrate”). Maiden väliset erot saattavat siisosittain heijastaa eroja kaupungistumisasteessa, muttahuumeiden viihdekäytön on esitetty olevan leviämässäkaupungeista maaseutualueille. atav alle 15–34-åringer i Europa brukte 0,9–3,7%cannabis daglig, og at grovt regnet 3 millionermenneskeri Europa bruker stoffet daglig ellernestendaglig. Kaavio 3:Kannabiksen nykyinen käyttö (viimeisen kuukauden aikana) nuorten aikuisten (15–24-vuotiaat) keskuudessa kansallisissaväestötutkimuksissa mitattuna Figur 3:Nylig bruk (siste måned) av cannabis blant unge voksne (15–24 år), målt i nasjonale spørreundersøkelser Yhdistynytkuningaskunta Storbritannia(E & W) Tiedot on saatu jokaisen maan viimeisimmästä väestötutkimuksesta.Jotkin maat käyttävät hiukan erilaista ikäluokittelua kuin seurantakeskuksen vakioikäluokittelu nuorten aikuisten osalta. Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale spørreundersøkelsene i hvert land.Noen land bruker en definisjon på unge voksne som avviker noe fra EONNs standarddefinisjon når det gjelder aldersspredningen. Ikäjakaumissa esiintyvät erot saattavatvaikuttaa vähäisessä määrin maiden välisiin eroihin.Reitoxin kansalliset raportit (2004), tiedot on otettu väestötutkimuksista, raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. Variasjoner i aldersspredningenkan medføre en viss diskrepans mellom landene.Nasjonale Reitox-rapporter (2004), hentet fra befolkningsundersøkelser, rapporter eller vitenskapelige artikler. Ks. myös taulukko GPS-0 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. Se også tabell GPS-0 i Statistiske opplysninger 2005. Vuoden 2004 vuosiraportissa (EMCDDA, 2004a)kannabiksen käytöstä viimeisten 30päivänä aikanaesitetyt tiedot viittasivat siihen, että noin neljäsosa(19–33%) kannabista viimeisen kuukauden aikanakäyttäneistä käytti sitä päivittäin tai lähes päivittäin( IStorbritannia, som fram til 2000 hadde de høyestetallene, har cannabisbruken blant unge voksne vært relativtstabil mellom 1998 og 2003–04, mens andre land useimmat heistä olivat nuoria miehiä. Mange land gjennomførerpåfølgende undersøkelser, men disse er ikke serier i ordetsrette forstand. Vuosiraportissaarvioitiin, että 0,9–3,7prosenttia 15–34-vuotiaistaeurooppalaisista käyttää kannabista päivittäin ja että noinkolme miljoonaa ihmistä Euroopassa saattaa käyttää tätäainetta päivittäin tai lähes päivittäin. Til tross for økt harmonisering kan metoderog utvalgsstørrelsene variere fra en undersøkelse til enannen, og frekvensen kan være uregelmessig. Nårundersøkelsene i tillegg er utført i forskjellige år i de ulikelandene, blir det vanskelig å identifisere trender for Europa. Jatkuvien pitkän aikavälin tutkimussarjojen puuttuminenuseimmista EU-maista vaikeuttaa huumeidenkäytönsuuntausten luotettavaa tunnistamista. Blant de nye medlemsstatene tyder tilgjengeligdokumentasjon – hovedsakelig fra skoleundersøkelser – påat mange stater har hatt en vesentlig økning icannabisbruken de senere årene. Erilaisista tutkimuksista (kansalliset tai paikallisetkotitalouskyselyt, varusmies- ja koululaiskyselyt) saaduttulokset paljastavat, että kannabiksen käyttö lisääntyi1990-luvulla voimakkaasti lähes kaikissa EU-maissa,erityisesti nuorten keskuudessa, ja että kannabiksen käytönlisääntyminen on jatkunut viime vuosina joissakin maissa(kaavio 4). Ideelt sett bør nasjonale befolkningsundersøkelser utføressamtidig i alle medlemsstatene. Da ville det blitt mye lettereå sammenligne resultatene på nasjonalt plan (over tid) ogpå europeisk plan (mellom land), noe som igjen ville gjortdet lettere å evaluere hva som egentlig er oppnådd med EUs handlingsplan mot narkotika. Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jonka luvutolivat vuoteen 2000 asti kaikkein korkeimmat,kannabiksen käyttö nuorten aikuisten keskuudessa onpysynyt jokseenkin samalla tasolla vuodesta 1998 vuoteen2003/2004, samalla kun muut maat (Ranska ja Espanja (40)) ovat kirineet sitä kiinni. Kreikassa käytönilmoitettiin vähentyneen vuodesta 1998 vuoteen 2004. Tilgjengelige resultaterfra ulike typer undersøkelser (nasjonale eller lokalespørreundersøkelser i husstandene, undersøkelser blantvernepliktige og på skoler) viser at cannabisbruken øktemarkant i nesten alle EU-landene i løpet av 1990-årene,særlig blant unge mennesker, og at cannabisbruken harfortsatt å øke i de senere år i enkelte land (figur4). Kaavio 4:Suuntaukset kannabiksen hiljattaisessa käytössä(viimeisen vuoden aikana) nuorten aikuisten keskuudessa (15–34-vuotiaat) kansallisissa väestötutkimuksissa mitattuna ( Figur 4: Trender i nylig bruk (siste år) av cannabis blant unge voksne (15–34 år), målt i nasjonale spørreundersøkelser (1 Unkari Suomi Ruotsi Kreikka Finland Sverige Hellas Vuosien 1995, 1999 ja 2003 ESPAD-koululaiskyselyjentulosten vertailussa (Hibell et al., 2004) ilmenee, että läheskaikissa kyselyyn osallistuneissa jäsenvaltioissa jaehdokasvaltioissa kannabista ainakin kerran käyttäneiden15- ja 16-vuotiaiden osuus on kasvanut vähintään2prosenttia (kaavio 5). I denførste gruppen (som omfatter Irland og Storbritannia) erlivstidsprevalensen høy (rundt 38–39%) men har værtstabil de siste åtte årene. Yli puolessa näistä maistalevinneisyysarviot ovat kaksin- tai kolminkertaistuneetvuodesta 1995. Disse landene har lang tradisjonfor cannabisbruk, og bruken av cannabis ble utbredt i1980- og 1990-årene. Kasvu on ollut suhteellisesti voimakkaintalähinnä itäeurooppalaisissa jäsenvaltioissa, jotkailmoittivat kannabista ainakin kerran käyttäneidenosuudeksi alle 10prosenttia vuonna 1995. I den andre landgruppen harlivstidsprevalensen for cannabisbruk blant skoleeleverøktbetydelig i løpet av perioden (med inntil26prosentpoeng). Kannabistaainakin kerran käyttäneiden osuus ei ole vähentynytjatkuvasti ja huomattavasti yhdessäkään ESPAD-kyselyynosallistuneessa maassa näiden kolmen kyselyn aikana. Denne gruppen omfatter alle de nyemedlemsstatene i Øst-Europa samt Danmark, Spania,Frankrike, Italia og Portugal. I den tredje gruppen eranslagene for livstidsprevalens blant skoleelever fremdelesrelativt lav (rundt 10% eller mindre). Otosten koot (vastaajien määrät) ikäryhmässä 15–34-vuotiaat esitetäänmaittain ja vuosittain vuoden 2005 Tilastotiedotteen taulukossa GPS-4.Tiedot on saatu kustakin maasta saatavilla olevasta väestötutkimuksesta.Tutkimusten luvut ja menetelmät esitetään vuoden 2005 Tilastotiedotteentaulukossa GPS-4.EMCDDA määrittelee nuorten aikuisten ikäjakaumaksi 15–34-vuotiaat(Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta 16–34-vuotiaat, Saksa, Viro (1998)ja Unkari 18–34-vuotiaat). Figurerog metodikk som er lagt til grunn for den enkelte undersøkelse er beskreveti tabell GPS-4 i Statistiske opplysninger 2005. EONN har definert unge voksne som aldersgruppen 15–34 år (Danmarkog Storbritannia fra 16, Tyskland, Estland (1998) og Ungarn fra 18). Ranskassa ikäjakauma oli 25–34-vuotiaatvuonna 1992 ja 18–39-vuotiaat vuonna 1995.Reitoxin kansalliset raportit (2004), tiedot on saatu väestötutkimuksista,raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. I Frankrike var i 1992, aldersgruppen 25–34 og i 1995, 18–39.Nasjonale Reitox-rapporter (2004), hentet fra befolkningsundersøkelser,rapporter eller vitenskapelige artikler. EU:n jäsenvaltiot voidaan koululaiskyselyjen perusteellaluokitella kolmeen ryhmään kannabiksen viihdekäytön jasatunnaisen käytön suuntausten osalta. Ensimmäisessä Se også tabell GPS-0 i Statistiskeopplysninger 2005. )Ks. vuoden 2004 vuosiraportti (http://ar2004.emcdda.eu.int). Tieto viittaa ”käyttöön 20 päivänä viimeisten 30 päivän aikana”, joka ilmaistaan myös Blant voksne er bildet mindre klart, fordi det foreliggermindre informasjon, og den tilgjengelige informasjonen ermindre homogen, men et lignende mønster viser seg –nylig cannabisbruk (bruk siste år) ligger høyt, men stabilt i Storbritannia, mens enkelte land (f.eks. Danmark, )Tämän raportin kannalta liian myöhään saapuneiden tietojen mukaan vuoden 2003 tutkimuksesta ilmeni, että 20,1% espanjalaisista nuorista aikuisista oli käyttänyt kannabista viimeisen vuoden aikana. )I henhold til informasjon som kom inn for sent til å tas med i rapporten, var livstidsprevalensen blant unge voksne i Spania 20,1% i 2003-undersøkelsen. Huumeiden levinneisyyttä koskevia kysymyksiä voidaan pitäävertailukelpoisina ESPAD-kysymysten kanssa, mutta muiden menetelmään liittyvien tekijöiden johdosta Espanjan tiedot eivät ole täysin vertailukelpoisia.Hibell et al., 2004. Prevalensspørsmålene er sammenlignbaremed spørsmålene i ESPAD, men andre sider ved metoden gjør at de spanske dataene ikke er direkte sammenlignbare.Hibell et al., 2004. Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ne ovat nousseet viimevuosina huomattavasti joissakin maissa (esim. Kilde: tillatelse innhentes fra foreldrene (og eleven, hvis han ellerhun er myndig), vurdere om testingen er i tråd med skolensomsorgsansvar og ta i betraktning om det finneshensiktsmessige støttetjenester tilgjengelig. Tanska,Saksa, Viro, Espanja ja Ranska), ja joissakin maissalevinneisyysarviot ovat muita alhaisempia ja suuntauksetvähemmän selkeitä (esim. Tyskland, Estland, Spania og Frankrike) har hatt enbetydelig økning de senere år, og andre land igjen harlavere anslag for utbredelse og mindre klare trender(f.eks.Hellas, Finland og Sverige). Nye skole- ogvoksenundersøkelser i de kommende 2–3 årene vil kastemer lys over den komplekse utviklingen avnarkotikatrender. Kannabiksen käytön ehkäisy ryhmässä (johon kuuluvat Irlanti ja Yhdistynytkuningaskunta) kannabista ainakin kerran käyttäneidenosuus on korkea (noin 38–39%), mutta se on pysynytsamalla tasolla viimeisten kahdeksan vuoden ajan.Kannabiksen käytöllä on pitkät perinteet näissä maissa,joissa kannabiksen käytön levinneisyysaste kohosikorkealle 1980- ja 1990-luvulla. Bekymring i en del land omkring økende cannabisforbrukblant ungdom har ført til diskusjoner om hvorvidtnarkotikatesting kan være et brukbart kontrolltiltak. Enkelteland har tatt steg i denne retningen, men narkotikatestingstiltak er fremdeles uvanlig. Toisessa maaryhmässäkannabista ainakin kerran käyttäneiden koululaisten osuuson kasvanut huomattavasti tarkasteluajanjaksona (jopa26prosenttiyksikköä). I Dentsjekkiskerepublikk har media meldt om bruk av urintester ognarkotikahunder i skolen. Tähän ryhmään kuuluvat kaikkiuudet itäeurooppalaiset jäsenvaltiot sekä Tanska, Espanja,Ranska, Italia ja Portugali. Samtidig som det er noe støttefor disse tiltakene, konkluderte et ekspertpanel med at slikemetoder ikke burde inngå i en effektiv strategi forprimærforebygging. Kolmannessa ryhmässäkannabista ainakin kerran käyttäneiden koululaisten osuuson pysynyt melko alhaisena (noin 10% ja sitä vähemmän).Tähän ryhmään kuuluu jäsenvaltioita Pohjois- ja Etelä-Euroopasta (Suomi, Ruotsi ja Norja sekä Kreikka, Kyprosja Malta). I Storbritannia tar nylig lanserteretningslinjer for skolene for seg en rekke viktige forholdsom må vurderes før et slikt narkotika-testingsprogram kangjennomføres. Blant disse er: å sikre at nødvendige Huoli nuorten kannabiksen käytön lisääntymisestä onherättänyt joissakin maissa keskustelun siitä, olisivatkohuumetestit hyödyllinen valvontatoimenpide. Mediasoppmerksomhet på økende cannabisbruk blant ungdom,med antydning om at cannabis betraktes som stadig mer“normalt”, understreker behovet for å ta for seg normativeholdninger hos ungdommer. Jotkin maatovat toteuttaneet tämänsuuntaisia toimia, mutta huumetestitovat yhä harvinaisia. På grunn av ungdommensøkende aksept av cannabis er det utviklet forebyggendeprogrammer som er rettet mot deres holdninger til hva somer normal og akseptabel atferd. Tšekissä tiedotusvälineet ovatraportoineet virtsatestien ja huumekoirien käytöstäkouluissa. Dette temaet drøftesnærmere i kapittel 2. Vaikka tällaisille toimenpiteille löytyykin jonkinverran tukea, niitä ei asiantuntijapaneelin mielestä pitäisisisällyttää tehokkaaseen ehkäisystrategiaan. Mange av tiltakene går hovedsakeligut på å informere om cannabis gjennom mediekampanjer,brosjyrer og nettsteder. Yhdistyneessäkuningaskunnassa kouluille hiljattain laadituissa ohjeissatuodaan esiin useita tärkeitä seikkoja, jotka on otettava Det finnes imidlertid en delinteressante eksempler på selektiv forebygging, og dissefinner du i EONNs database over evaluerte prosjekterinnen forebygging, EDDRA(42). Disse programmene er for Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa huomioon ennen huumetestausohjelman täytäntöönpanoa.Näihin kuuluu asianmukaisen luvan saaminen vanhemmilta(ja oppilailta, jos heidän katsotaan olevan kykeneviäantamaan sen), sen tarkasteleminen, ovatko huumetestityhdenmukaisia koulun kasvatustehtävän kanssa, jaasianmukaisten tukipalvelujen saatavuuden taisoveltuvuuden huomioiminen. Årsrapport for 2005: Narkotikasituasjonen i Europa av alle nye klienter som søkte behandling uansett narkotisk stoff, nesten doblet i mange land (44), med en tilsvarende økning i antallet klienter. Kaikki päätöksethuumetestien suorittamisesta oppilaille on sisällytettäväkoulun huumepolitiikkaan. Denne analysen bør imidlertidbehandles med varsomhet da den er gjort på grunnlag avdata fra et begrenset antall land som kan legge framnødvendige tidstrender for sammenligning. EMCDDA:n verkkosivustolla onlyhyt raportti huumetestauksesta EU:n kouluissa(41). det meste rettet mot unge cannabisbrukere som har begåttnarkotikalovbrudd og omfatter rådgivning, personligferdighetstrening og et tverrfaglig støtteapparat.Eksemplerpå slike programmer er FRED (Tyskland), MSF-Solidarité Jeunes (Luxembourg), Ausweg (Østerrike)og kriminalitetsforebyggende ungdomsteam (YOT) i Storbritannia. Kannabiskysymysten käsittelyssä on myös pohdittavahankalaa kysymystä ehkäisevän työn ja hoidon välisestärajasta. Generelt er cannabis det nest hyppigst oppgitte stoffet etterheroin i rapportene om klienter som kommer til behandling for første gang (45). Kannabiksen käyttöön vaikuttavat sosiaaliset,vertaisryhmään liittyvät ja henkilökohtaiset tekijät, joilla onsuuri merkitys yksilön riskille kehittää pitkäaikainenhuumeongelma. Det er betydelige variasjoner landene imellom; cannabis oppgis av 2–3%av alle klienter i Bulgaria og Polen, men av over 20%av alle klienter i Esimerkiksi Itävallassa toteutetun Ausweg-hankkeen arvioinnissa ilmeni, ettäkannabisrikoksesta ensimmäisen kerran pidätetyillänuorilla oli odotettua vähemmän persoonallisuushäiriöitä,mikä osoittaa tilanteen, sosiaalisen ympäristön javertaisryhmän vaikuttavan huumeidenkäyttöön enemmänkuin henkilökohtaiset psykologiset ongelmat (Rhodes et al.,2003; Butters, 2004). I alle land som har lagt fram data, er andelen klienter som søkerbehandling for cannabisbruk, høyere blant nye klienterenn blant alle klienter, på et par unntak nær, der andelene Useissa hankkeissa keskitytäänkuitenkin kannabikseen ja neuvotaan nuoria vähentämäänhuumeidenkäyttöä. Den høye utbredelsen av cannabisbruk blant ungdom betyrat narkotikabruken ofte er et sentralt tema for alle somarbeider med barn i skolealder. Esimerkkinä tästä on saksalainen ”Quitthe Shit” -verkkosivusto (www.drugcom.de), joka oninnovatiivinen verkkosivustopohjainen neuvontaohjelmakannabiksen käyttäjille. En potensielt lovendeselektiv skolebasert forebyggende tilnærming er Step by Step-programmet, som er innført i Tyskland og Østerrike.Ved hjelp av dette programmet kan lærerne lettereidentifisere og håndtere narkotikabruk og problematferdblant elevene (43). Tähänanalyysiin on kuitenkin syytä suhtautua varoen, sillä seperustuu rajalliseen määrään maita, jotka pystyvättoimittamaan ajallisten suuntausten vertailuun tarvittaviatietoja. økte andelen cannabisklienter blant alle som søktebehandling uansett narkotisk stoff, fra 9,4% til 21,9%(Denne analysen er imidlertid beheftet med en delusikkerhet da tidstrendene er utarbeidet på bakgrunn avinformasjon fra et begrenset antall land. Kannabis sisältyy lähes aina yleisiin (muihin kuinkohdennettuihin) huumeidenkäytön ehkäisyohjelmiin. Det høyeste forholdetmann:kvinne finnes blant nye klienter som søkerbehandling for cannabisbruk (4,8:1). Tapa,jolla tiedotusvälineissä käsitellään nuorten lisääntyvääkannabiksen käyttöä ja annetaan ymmärtää, ettäkannabiksen käyttö on yhä ”normaalimpaa”, tuo selkeästiesiin tarpeen puuttua nuorten normatiivisiin käsityksiin.Tyytymättömyys kannabiksen käytön lisääntyväänhyväksyntään nuorten keskuudessa on johtanut sellaistenehkäisevän huumetyön ohjelmien laatimiseen, joillapyritään vaikuttamaan nuorten käsitykseen normaalista jahyväksyttävästä käyttäytymisestä. De høyesteforholdstallene mann:kvinne finner vi i Tyskland, Kypros,Ungarn og Slovakia og de laveste i Den tsjekkiskerepublikk, Slovenia, Finland og Sverige. Tätä kysymystäkäsitellään tarkemmin luvussa 2. Disse forskjellenelandene imellom kan gjenspeile kulturelle faktorer, menmuligens også forskjeller i organiseringen avbehandlingstjenestene (49). Monet ehkäisytoimetkoostuvat pääasiallisesti kannabista koskevan tiedontarjoamisesta tiedotusvälineiden kampanjoiden, lehtistentai verkkosivustojen kautta. Et vanskelig tema for de som arbeider med tiltak motcannabis, er å vite hvor de skal trekke grensen mellomforebyggings- og behandlingsperspektivet. Valikoivasta ehkäisevästähuumetyöstä on kuitenkin joitakin kiinnostavia esimerkkejä,jotka esitellään arvioituja ehkäisyhankkeita koskevassa EMCDDA:n EDDRA-tietokannassa(42). Bruken avcannabis påvirkes av jevnaldrende og av sosiale ogpersonlige faktorer, og disse faktorene spiller en viktigrolle for den enkeltes risiko for å utvikle et langsiktignarkotikaproblem; derfor fokuserer forebyggingen oftepådisse områdene snarere enn på stoffet som sådan(Morral et al., 2002). Näiden hankkeidenkohteena ovat pääasiallisesti nuoret kannabiksen käyttäjät,jotka ovat syyllistyneet huumerikoksiin, ja niissä tarjotaanneuvontaa, henkilökohtaisten valmiuksien koulutusta jausean viraston keskitettyä tukea. For eksempel viste en evaluering av Ausweg-prosjektet i Østerrike at ungdommer som fikken første advarsel for cannabisbruk, i mindre grad ennforventet hadde personlighetsforstyrrelser, og dette viserklart at når det gjelder narkotikabruk, spiller situasjon,sosiale forhold og venner en større rolle enn individuellepsykologiske problemer (Rhodes et al., 2003; Butters,2004). Tällaisia hankkeita ovatmuun muassa FRED (Saksa), MSF-Solidarité Jeunes(Luxemburg), Ausweg (Itävalta) ja Youth offending team-ryhmät (YOT:t, Yhdistynyt kuningaskunta). Et eksempel fra Tyskland er nettstedet“Quit the Shit” (www.drugcom.de), som er et nyskapendenettbasert rådgivningsprogram for cannabisbrukere. Yleisesti katsoen kannabis on heroiinin jälkeen myöstoiseksi useimmin mainittu huume ensimmäistä kertaahoitoon hakeutuvia asiakkaita koskevissa raporteissa(Maiden välillä on suuria eroja, kannabiksen mainitsee Tendensen er at de som behandles for cannabisproblemer,er relativt unge – praktisk talt alle cannabisklienter somførste gang kommer til behandling, er under 30 år.Deterstørre sannsynlighet for at tenåringer i detspesialiserte narkotika-behandlingsapparatet har etprimært cannabisproblem enn klienter i andrealdersgrupper. 2–3prosenttia kaikista asiakkaista Bulgariassa ja Puolassamutta yli 20prosenttia kaikista asiakkaista Tanskassa, Cannabis står for 65%avbehandlingssøknadene blantdesom er yngre enn 15 årog 59%i aldersgruppen 15–19 år(50). )http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=7022)http://eddra.emcdda.eu.int/)Lisätietoja on saatavissa EDDRA:n verkkosivustolta: Step by Step (http://eddra.emcdda.eu.int/eddra/plsql/showQuest?Prog_ID=36) ja Early detection )Se EDDRAs nettsted for ytterligere informasjon: Step by Step (http://eddra.emcdda.eu.int/eddra/plsql/showQuest?Prog_ID=36) og Problematisk narkotikabruk og avhengighet – tidlig påvisning og intervensjon (http://eddra.emcdda.eu.int/eddra/plsql/showQuest?Prog_ID=2088). )Ks. taulukot TDI-2 (osa i) ja TDI-3 (osa iii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. myös erityiskysymys kannabikseen liittyvästä hoidontarpeesta EMCDDA:n vuoden 2004 vuosiraportissa (http://ar2004.emcdda.eu.int). )Se tabell TDI-2 (del i) og TDI-3 (del iii) i Statistiske opplysninger 2005.)Se også utvalgt aspekt om etterspørsel etter behandling for cannabis i EONNs årsrapport for 2004 (http://ar2004.emcdda.eu.int). For generell (44 (45 analysointi perustuu yleisen jakauman ja suuntausten osalta kaikkiin hoitokeskuksista hoitoa hakeneisiin asiakkaisiin sekä asiakkaiden profiilin jakäyttötapojen osalta avohoitokeskuksista hoitoa hakeneisiin asiakkaisiin. (44 (45 fordeling og trender er dataanalysen basert på klienter som søker behandling i alle behandlingssentre, og for klientprofiler og bruksmønstre på polikliniske behandlingssentre.(46)Se tabell TDI-2 (del ii) og TDI-5 (del ii) i Statistiske opplysninger 2005.(47)Se tabell TDI-4 (del ii) og TDI-5 (del ii) i Statistiske opplysninger 2005.(48)Se tabell TDI-3 (del iii) i Statistiske opplysninger 2005.(49)Se tabell TDI-22 i Statistiske opplysninger 2005.(50)Se tabell TDI-10 (del ii) i Statistiske opplysninger 2005. Huumeongelman takia hoitoon hakeutuvien henkilöidenmäärää koskeva tieto auttaa selvittämään huumeidenongelmakäytön yleisiä suuntauksia sekä hoitolaitostenorganisointia ja vastaanottovalmiuksia Euroopassa. Informasjon om antallet personer som søker behandling foret narkotikaproblem, gir ikke bare nyttige opplysninger omgenerelle trender for problematisk bruk av narkotika, menogså om hvordan behandlingen er organisert og hvordandekningen er i Europa. EONNs indikator for etterspørsel etter behandling (TDI) (1 Kahdenlaista tietoa kerätään: yhteenvetotietoakaikenlaisista hoitokeskuksista ja keskuksen lajin mukaaneriteltyä tietoa (avohoitokeskukset, laitoshoitokeskukset,matalan kynnyksen keskukset, yleislääkärit, vankiloidenhoito-osastot, muunlaiset keskukset). To slags data er innsamlet: summariske data om alletyper behandlingssentre og detaljerte data etter typenav senter (polikliniske behandlingssentre,døgnbehandling, lavterskel rusmiddeltjenester,allmennleger, behandlingsenheter i fengsel, andretyper). Useista maistatoimitetaan kuitenkin vain vähän tietoa muistakeskuslajeista kuin avo- ja laitoshoitokeskuksista. For de fleste landene er imidlertid dataenesparsommelige for de ulike typene av sentre utenompolikliniske behandlingssentre og døgnbehandling.Derfor er analysen ofte begrenset til polikliniskebehandlingssentre, som har best datadekning. Tästäsyystä analyysi rajoittuu usein avohoitokeskuksiin, joidenosalta kattavuus on laajin. Kvalitativ og kontekstuell informasjon fra nasjonale Reitox-rapporter for 2004 er også tatt med for å gjøredet lettere å tolke TDI-dataene. • tarjoaa yhdenmukaisen rakenteen huumehoitolaitoksiinohjattujen asiakkaiden määrän ja ominaispiirteidenraportointiin. rapportering av antall og karakteristika for klienter somhenvises til narkotikabehandling. Hoidontarpeen indikaattoria koskevientietojen voidaan katsoa tarjoavan melko tarkan jahyödyllisen kuvan erityisiin hoitopalveluihin ohjattujenasiakkaiden ominaispiirteistä, mutta useista teknisistä syistätietojen yleistämisessä kaikkien palvelujen asiakaskuntaantulisi olla varovainen. Selv om TDI-opplysningernok gir et rimelig solid og nyttig bilde av hva somkjennetegner klientene som er henvist til spesialiserterusmiddeltjenester, må man av mange tekniske grunnervære forsiktig med å ekstrapolere funnene til klientellet forrusmiddeltjenestene som sådan. Tietoja toimittavien maiden määrävaihtelee vuosittain, ja siksi Euroopan tasolla tunnistettujasuuntauksia tulisi tulkita varoen. Særlig varierer antalletland som rapporterer hvert år, og trendene somidentifiseres på europeisk plan må derfor tolkes medforsiktighet. Lisäksi tietojen kattavuussaattaa vaihdella maittain (Tilastotiedotteessa esitetääntiedot kattavuudesta), ja hoidontarvetta koskevat tiedotheijastavat osittain huumehoidon saatavuutta eri maissa. I tillegg bør det tas i betraktning atdatadekningen kan variere fra land til land (data omenheter som dekkes er gitt i Statistiske opplysninger), og atdataene om etterspørsel etter behandling til dels gjenspeileri hvilken grad det enkelte land har bygget utbehandlingstilbudet. Hoidontarvetta koskevan tiedon tulkinnassa ja vertailussaon syytä pitää mielessä seuraavat seikat: For å gjøre det lettere å tolke og sammenligne data ometterspørsel etter behandling, bør følgende punkter has imente: Lisätietoja, ks. EMCDDA:n hoidontarvetta käsittelevä verkkosivu(http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1420), jolta on linkki Pompidou-ryhmän ja EMCDDA:n yhteiseen hoidontarpeenindikaattorin protokollaversioon 2.0. For ytterligere opplysninger, se EONNS nettside om etterspørseletter behandling (http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=1420)og lenke til Pompidou-gruppens og EONNs felles protokoll forindikator for etterspørsel etter behandling, versjon 2.0. Lisätietoja tietolähteistä maittain, ks. taulukko TDI-1 vuoden 2005Tilastotiedotteessa. For nærmere opplysninger om datakilder etter land, se tabell TDI-1 i Statistiske opplysninger 2005. Hoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuvia asiakkaitakutsutaan ”uusiksi asiakkaiksi”. Klienter som påbegynner behandling for narkotikabrukfor første gang omtales som “nye klienter”. Tätä ryhmää pidetäänanalyysin kannalta huumeidenkäytön suuntaustentärkeänä indikaattorina. Denne vanskelig å beregne hvor stor produksjonen egentlig er(UNODC, 2003a). Kannabisongelmien takia hoidettavat asiakkaat ovatyleensä melko nuoria, lähes kaikki hoitoon ensimmäistäkertaa hakeutuvat kannabisasiakkaat ovat alle 30-vuotiaita. cannabisbrukere er det Danmark og Nederland som hardest høyeste andelene av daglige cannabisklienter, mens vifinner de høyeste andelene av rekreasjonsbrukere ellerpersoner som ikke har brukt cannabis siste måned forut forbehandling, i Tyskland og Hellas (51), noe somsannsynligvis gjenspeiler forskjeller i praksis når detgjelder henvisning til behandling. Erikoistuneessa huumehoidossa olevilla teiniikäisillä nuorilla on muiden ikäryhmien asiakkaitatodennäköisemmin ensisijaisesti kannabisongelma, jonkaosuus 15-vuotiaiden hoidontarpeesta on 65prosenttia ja kuitenkin 9,4prosentista 21,9prosenttiin(48 I Tyskland bruker om lagen tredel av nye cannabisklienter stoffet bare sporadiskeller har ikke brukt det siste måned forut for behandling,mens denne gruppen andre steder utgjør 11% avklientene, og om lag 60% bruker det daglig. analyysiin on kuitenkin syytä suhtautua varoen, silläseperustuu rajalliseen määrään maita, jotka pystyvättoimittamaan ajallisten suuntausten vertailuun tarvittaviatietoja. Storskalaproduksjon av cannabisharpiks skjerhovedsakelig i noen få land, da særlig Marokko, menshandel skjer i svært mange land (CND, 2004, 2005). Maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka usein uudetasiakkaat käyttävät kannabista. Påbakgrunn av en oversikt over cannabisproduksjonen i Marokko utført av UNODC og Marokkos regjering (2003),er det beregnet at Rif-regionen i 2003 sto for om lag 40%av den globale produksjonen av cannabisharpiks (INCB,2005). Kannabiksen päivittäistenkäyttäjien osuus uusista kannabiksen käyttäjistä on suurin Tanskassa ja Alankomaissa, ja satunnaisten käyttäjien taisellaisten henkilöiden osuus, jotka eivät ole käyttäneetkannabista hoitoa edeltäneen kuukauden aikana, on suurin Saksassa ja Kreikassa(51), mikä todennäköisesti heijastaa eroja hoitoon ohjaamisessa. Det meste av cannabisharpiksen som brukes i EU,kommer fra Marokko og smugles inn i Europahovedsakelig over den iberiske halvøy, selv om Nederlander et annet viktig distribusjonssenter for videre transport til EU-landene (Bovenkerk og Hogewind, 2002).Andre landsom nevnes som opprinnelsesland for cannabisharpiksbeslaglagt i EU i 2003, er Albania, Afghanistan, Iran,Pakistan, Nepal og India (nasjonale Reitox-rapporter,2004; INCB, 2005). Hoidossa olevissa huumeidenkäyttäjissä on selkeästienemmän miehiä kuin naisia. Miesten ja naisten välinensuhdeluku on suurin kannabiksen käytön takia hoitoonhakeutuvien uusien asiakkaiden joukossa (suhdeluku4,8/1). I 2003 var cannabis fortsatt det illegale rusmiddelet somble produsert og omsatt i størst mengder på verdensbasis.Den globale spredningen av cannabisproduksjonen ogproblemene med å overvåke den, gjør det imidlertid )Ks. taulukot TDI-4 (osa ii) ja TDI-5 (osa ii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko TDI-3 (osa iii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko TDI-22 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko TDI-10 (osa ii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko TDI-18 (osa iv) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. Produksjonen av cannabisplanter brer stadig om seg iverden, og den potensielle produksjonen er beregnet til Kannabis oli vuonna 2003 edelleen maailmanlaajuisestieniten tuotettu ja salakuljetettu laiton huumausaine.Tuotetun kannabiksen määrää on kuitenkin vaikeaarvioida, koska tuotanto on levinnyt kaikkialle maailmaanja sitä on vaikea valvoa (UNODC, 2003a). Tolking av beslags- og markedsdata største beslagene av cannabisharpiks, mens de størstebeslaglagte kvantaene av cannabisplanter var konsentrert i Nord- og Sør-Amerika (68%) og Afrika (26%) (CND, 2005).Når det gjelder antallet beslag, var cannabis det stoffet somhyppigst ble beslaglagt i alle landene i EU, med unntak av Estland og Latvia, hvor antallet amfetaminbeslag var høyere i2003. Useat maat pitävät tästäsyystä takavarikkojen lukumäärää parempana merkkinäsuuntauksista. Takavarikkojen lukumäärään sisältyy kaikissamaissa suuri osuus vähittäiskaupan tasolla tehtyjä pieniätakavarikkoja. Cannabis er også det stoffet som beslaglegges i størstmengder i EU, selv om en del land i 2003 rapporterer omstørre beslag av andre stoffer – amfetamin i Estland og Luxemburg, heroin i Ungarn og kokain i Polen. Takavarikoitujen huumeiden alkuperä jamääränpää saattavat kertoa salakuljetusreiteistä, mutta tätätietoa ei aina ole saatavilla. Historisk settskjer de fleste cannabisbeslagene i EU i Storbritannia,etterfulgt av Spania og Frankrike, og dette er nok fremdelestilfellet (52). Useimmat jäsenvaltiot ilmoittavathuumeiden puhtauden ja hinnan vähittäiskaupassa. De siste fem årene har imidlertid Spania stått forover halvparten av de totale mengdene som er beslaglagt i EU. Tiedotovat kuitenkin peräisin useista erilaisista lähteistä, jotka eivätaina ole vertailukelpoisia tai luotettavia, joten maiden välilläon vaikea tehdä tarkkoja vertailuja. På EU-nivå har antallet cannabisbeslag (53) vist en mereller mindre oppadgående trend siden 1998, selv omufullstendig datarapportering fra et par land gjør dette Kannabishartsia tuotetaan suuressa mittakaavassa vainmuutamassa maassa, etenkin Marokossa, mutta sillä käydäänkauppaa monessa maassa (CND, 2004, 2005). 54 usikkert, samtidig som de beslaglagte kvanta ( enemmän muita huumeita – Virossa ja Luxemburgissaamfetamiinia, Unkarissa heroiinia ja Puolassa kokaiinia.EU:ssa on kautta aikojen tehty enitenkannabistakavarikkoja Yhdistyneessä kuningaskunnassa jasen jälkeen Espanjassa ja Ranskassa, ja näin on todennäköisesti edelleenkin(52). Antallet narkotikabeslag i et land betraktes gjerne som enindirekte indikator på tilbud og tilgjengelighet av narkotika,selv om de også gjenspeiler politiets ressurser,prioriteringer og strategier, og likeledes i hvilken gradnasjonale og internasjonale tilbudsreduserende tiltak virkerinn på omsetningsleddene. Viimeisten viiden vuoden ajan yli puolet EU:ssa takavarikoidusta kokonaismäärästäon kuitenkin takavarikoitu Espanjassa. Mengdene som beslagleggeskan variere fra år til år, f.eks. hvis noen av beslagene et årer svært store. EU:n tasolla kannabistakavarikkojen lukumäärä(53) on kasvanut vaihtelevassa määrin vuodesta 1998 lähtien, mutta tämätieto ei ole täysin varma, koska muutama maa onilmoittanut tietoja puutteellisesti, ja takavarikoidut määrät(54) vaikuttavat lisääntyneen vuodesta 2000 lähtien. Av denne grunn betrakter mange landantallet beslag som en bedre indikator på trender. I alleland omfatter antallet beslag en stor del små beslag pådetaljistnivå. Kannabisruohon viljely leviää edelleen eri puolillemaailmaa, ja sen tuotannon määräksi on arvioitu ainakin40000tonnia (CND, 2005). De beslaglagte stoffenes opprinnelse ogdestinasjon kan gi en indikasjon på smuglerruter ogproduksjonsområder, men denne informasjonen er ikkealltid kjent. EU:ssa vuonna 2003takavarikoidun kannabisruohon on ilmoitettu olleenperäisin useista eri maista, muun muassa Alankomaista ja Albaniasta mutta myös Afrikan maista (Malawista, Etelä-Afrikasta, Nigeriasta) ja Yhdysvalloista (Reitoxinkansalliset raportit, 2004). De fleste medlemsstatene i EU rapporterer omrenhet og pris på stoffene på detaljistnivå. Lisäksi kannabistuotteitaviljellään ja tuotetaan paikallisesti (sisä- ja ulkotiloissa)useimmissa EU:n jäsenvaltioissa (Reitoxin kansallisetraportit, 2004). Opplysningenekommer imidlertid fra en rekke ulike kilder som ikke alltid ersammenlignbare eller pålitelige, og dette gjør det vanskeligå foreta nøyaktige sammenligninger landene imellom. Vuonna 2003 kannabishartsin keskimääräinenvähittäishinta vaihteli Euroopan unionissa Espanjan1,4eurosta Norjan 21,5euroon grammalta, jakannabisruohon hinta vaihteli Espanjan 1,1eurosta I 2003 varierte den gjennomsnittlige prisen påcannabisharpiks i Den europeiske union fra 1,4 euro pr.gram i Spania til 21,5 euro pr. gram i Norge, mens prisenpå cannabisplanten varierte fra 1,1 euro pr. gram i Suurin osa kannabishartsistatakavarikoitiin Länsi- ja Keski-Euroopassa (70%) sekä Kaakkois-Aasiassa ja Lähi-idässä (21%), kun taaskannabisruohoa takavarikoitiin suurimmat määrät Amerikassa (68%) ja Afrikassa (26%) (CND, 2005).Takavarikkojen lukumääriä tarkasteltaessa kannabis oneniten takavarikoitu huume kaikissa EU-maissa paitsi Virossa ja Latviassa, joissa amfetamiinin takavarikkojenmäärä oli suurempi vuonna 2003. I tillegg dyrkes ogproduseres cannabisprodukter (innen- eller utendørs) lokalti nesten alle medlemsstatene i EU (nasjonale Reitoxrapporter, 2004). Myös takavarikoiduissamäärissä kannabis on yleensä eniten takavarikoitu huume EU:ssa, joskin muutamassa maassa takavarikoitiin I 2003 ble det på verdensbasis beslaglagt totalt1347tonn cannabisharpiks og 5821 tonncannabisplanter. Vest- og Sentral-Europa (70%), Sørvest-Asia og Nær- og Midtøsten (21%) gjorde de Kannabistuotteiden teho määräytyytetrahydrokannabinolin (THC), niiden tärkeimmäntehoaineen, pitoisuuden mukaan. Styrken på cannabisproduktene avhenger av innholdet avtetrahydrocannabinol (THC), som er det viktigstevirkestoffet. Vuonna 2003 niissämaissa, joista saatiin tietoja, kannabishartsinkeskimääräinen THC-pitoisuus vaihteli vähittäiskaupassa1prosentista (Puola) 25prosenttiin (Slovakia), jakannabisruohon teho vaihteli 1prosentista (Unkari, Suomi)20prosenttiin (Alankomaissa tuotettu kannabisruoho)(56). I 2003 ble cannabisharpiksen på detaljistnivåi land som har tilgjengelige data, oppgitt til å ha etgjennomsnittlig THC-innhold fra under 1%(Polen) til 25%(Slovakia), mens styrken på cannabisplanten varierte fra1%(Ungarn, Finland) til 20%(hjemmedyrket i Nederland) (56). )Tämä on tarkistettava sitten, kun vuoden 2003 tiedot saadaan. )Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2003 når disse foreligger. Data om antallet cannabisbeslag i 2003 manglet for Italia, Kypros, )Ks. taulukko SZR-1 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko SZR-2 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko PPP-1 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko PPP-5 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. Nederland og Romania; data om både antallet cannabisbeslag og beslaglagte cannabiskvanta i 2003 manglet for Irland og Storbritannia.(53)Se tabell SZR-1 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(54)Se tabell SZR-2 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(55)Se tabell PPP-1 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(56)Se tabell PPP-5 (del i) i Statistiske opplysninger 2005. Luku 4Amfetamiinin kaltaiset piristeet, LSD ja muut synteettiset huumeet Kapittel 4Amfetaminlignende stoffer, LSD og andre syntetiske stoffer Käytön levinneisyyttä tarkasteltaessa toiseksi käytetyinhuumausaine on lähes kaikissa maissa jokin synteettinenhuume. Når det gjelder utbredelse av bruk, oppgir de aller flestelandene en eller annen form for syntetiske rusmidler somdet nest vanligste stoffet. Näiden aineiden käyttö on kokonaisväestössätyypillisesti vähäistä, mutta niiden levinneisyys nuortenikäryhmien keskuudessa on huomattavasti korkeampi, ja sevoi olla erityisen korkea tietyissä sosiaalisissaympäristöissä ja/tai alakulttuuriryhmissä. Bruken av disse stoffene ibefolkningen generelt er typisk lav, mens utbredelsen iyngre aldersgrupper er betydelig høyere og kan værespesielt høy i enkelte sosiale sammenhenger og/eller vissesubkulturer. Euroopassa käytettäviin synteettisiin huumeisiin kuuluusekä piristeitä että hallusinogeenejä. Blant syntetiske stoffer som brukes i Europa, er bådesentralstimulerende og hallusinogene stoffer. Viimeksi mainituistaehdottomasti tunnetuin on lysergihapon dietyyliamidi(LSD), jonka käyttö on kuitenkin jo pitkään ollut alhaisellaja melko vakaalla tasolla. Av sistnevnteer lysergsyredietylamid (LSD) det mest kjente, men degenerelle forbruksnivåene har vært lave og ganske stabilei lengre tid. Luontaisten hallusinogeeniensuosion lisääntymisestä on ollut joitakin merkkejä, ja tätäaihetta käsitellään toisaalla tässä raportissa. Det er tegn på økende interesse for naturligforekommende hallusinogener, noe vi omtaler annetstedsirapporten. Tilanne vaikuttaaolevan muuttumassa monissa maissa, ja ekstaasi onohittanut amfetamiinin ja noussut kannabiksen jälkeentoiseksi suosituimmaksi sekä viimeaikaisissa yleisissäväestötutkimuksissa että koululaiskyselyissä. Dette mønsteret synes åvære i endring i mange land, og ecstasy tar over foramfetaminer og inntar annenplassen etter cannabis bådeinyere generelle befolkningsundersøkelser ogskoleundersøkelser. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan amfetamiinia ainakinkerran käyttäneiden aikuisten (15–64-vuotiaat) osuusvaihtelee EU:n jäsenvaltioissa 0,1:stä 6prosenttiin paitsi Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa luku on niinkinkorkea kuin 12prosenttia. Ifølge nyere undersøkelser varierer livstidserfaringen medamfetaminbruk blant alle voksne (15–64 år) imedlemsstatene i EU fra 0,1% til 6% unntatt i Storbritannia, der tallet er så høyt som 12%. Amfetamiinia hiljattainkäyttäneiden osuus on alhaisempi ja vaihtelee 0:sta1,5prosenttiin siten, että osuus on korkein Tanskassa,Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Nylig bruk erbetydelig lavere, og varierer fra 0% til 15%, med Danmark, Estland og Storbritannia i den øvre enden avskalaen. Amfetamiinin kaltaisilla piristeillä tarkoitetaan sekäamfetamiineja että ekstaaseja. Begrepet amfetaminlignende stoffer (amphetamine-typestimulants – ATS) brukes om både amfetamin- ogecstasygruppen av narkotika. Amfetamiinit on yleisnimitysuseille kemiallisesti samankaltaisille huumeille, jotkastimuloivat keskushermostoa. Euroopan laittomienhuumausaineiden markkinoilla näistä tärkeimmät ovatamfetamiini ja metamfetamiini. Amfetamin er et fellesnavnsom brukes til å beskrive en rekke kjemisk beslektedenarkotiske stoffer som stimulerer sentralnervesystemet,hvorav de to viktigste på det illegale narkotikamarkedet i Europa, er amfetamin og metamfetamin. Näistä amfetamiini onselkeästi yleisempi, mutta maailmanlaajuisestimetamfetamiinin käyttö on lisääntymässä. Av disse eramfetamin det langt lettest tilgjengelige stoffet, selv ommetamfetaminbruken også øker. Toistaiseksivaikuttaa siltä, että Euroopassa metamfetamiinia käytetäänhuomattavassa määrin vain Tšekissä, mutta muualta saaduthajanaiset ilmoitukset tuovat esiin seurannan tärkeyden,koska tähän huumeeseen liittyy monenlaisia vakaviaterveysongelmia. På det nåværendetidspunkt synes bruken av metamfetamin å være begrensettil Den tsjekkiske republikk, men sporadiske rapporter fraandre steder tilsier at utviklingen må følges nøye, fordidette er et stoff som er kjent for å være forbundet med enrekke alvorlige helseproblemer. Väestötutkimuksissa on perinteisesti ilmennyt, ettäamfetamiinit ovat kannabiksen jälkeen yleisimminkäytettyjä laittomia huumausaineita, vaikka niiden yleinen Disse stoffeneomtales av og til som entaktogener, som betyr “medførerberøring innenfra”, og omfatter syntetiske stoffer som erkjemisk beslektet med amfetaminer, men som har en noeulik virkning, da de kombinerer noen av virkningene sommer typisk finnes i hallusinogene stoffer. Amfetamiinia hiljattain käyttäneidenosuus vaihtelee 0:sta 3prosenttiin, ja Tanska, Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat tässäkin ryhmässä maat,joissa osuus on korkein (kaavio 6). Et lignende bilde avtegner seg for gruppen unge voksne(15–34 år) i befolkningsundersøkelser; livstidserfaringenmed bruk av amfetamin varierer fra 0,1% til 10% –Storbritannia oppgir eksepsjonelt høye 18,4%. Vaikka amfetamiiniaainakin kerran käyttäneiden osuus on Yhdistyneessäkuningaskunnassa huomattavasti korkeampi kuin muissamaissa, amfetamiinia hiljattain käyttäneiden osuus(viimeisten 12kuukauden aikana) on siellä hyvinsamankaltainen kuin muissa maissa, ja se on yleisestilaskemassa. Nyligbrukvarierer fra 0% til 3%, igjen med Danmark, Estlandog Storbritannia i den øvre enden av skalaen (figur 6).Selv om tallene for livstidsbruk er betydelig høyere i Storbritannia enn i andre land, er prevalensen av nyligamfetaminbruk (bruk siste 12 måneder) veldig lik tallenesom ble oppgitt av andre land, og fortsetter generelt ågåned. )Ks. kaavio EYE-2 (osa iv) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Se figur EYE-2 (del iv) i Statistiske opplysninger 2005. Luku 4: Amfetamiinin kaltaiset piristeet, LSD ja muut synteettiset huumeet Kapittel 4: Amfetaminlignende stoffer, LSD og andre syntetiske stoffer Kaavio 6:Amfetamiinien hiljattainen käyttö (viimeisen vuoden aikana) 15–34-vuotiaiden ja 15–24-vuotiaiden nuorten aikuistenkeskuudessa kansallisissa väestötutkimuksissa mitattuna Figur 6:Nylig bruk (siste år) av amfetamin blant unge voksne i utvalgte aldersgrupper, 15–34 og 15–24, målt i befolkningsundersøkelser Yhdistynytkuningaskunta(E & W) Storbritannia(E & W) Tiedot on saatu jokaisen maan viimeisimmästä väestötutkimuksesta (ks. taulukko GPS-4 ikäryhmän 15–34-vuotiaat osalta).Jotkin maat käyttävät hiukan erilaista ikäluokittelua kuin seurantakeskuksen vakioikäluokittelu nuorten aikuisten osalta. Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale spørreundersøkelsene i hvert land (se tabell GPS-4 for aldersgruppen 15–34). Noen land bruker en definisjon på unge voksne som avviker noe fra EONNs standarddefinisjon når det gjelder aldersspredningen. Ikäjakaumissa esiintyvät erot saattavatvaikuttaa vähäisessä määrin maiden välisiin eroihin.Reitoxin kansalliset raportit (2004), tiedot on saatu väestötutkimuksista, raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. Variasjoner i aldersspredningenkan medføre en viss diskrepans mellom landene.Nasjonale Reitox-rapporter (2004), hentet fra befolkningsundersøkelser, rapporter eller vitenskapelige artikler. Ks. myös taulukko GPS-0 vuoden 2005Tilastotiedotteessa. Se også tabell GPS-0 i Statistiske opplysninger 2005. Vuoden 2003 ESPAD-kyselyt tuottivat uutta tietoaamfetamiinin käytöstä 15- ja 16-vuotiaiden koululaisten keskuudessa (58 ESPAD-undersøkelsene fra 2003 gir også nye data om amfetaminbruken blant 15-16-åringer (58 Amfetamiinia ainakin kerran käyttäneiden osuus vaihtelee alleprosentista 7prosenttiin, korkeinkansallinen arvio hiljattaisesta käytöstä on 4prosenttia janykyisestä käytöstä (viimeisten 30päivän aikana)3prosenttia. Livstidsprevalensen for amfetaminbruk varierer fra under1% til 7%, og de høyeste nasjonale anslagene for nylig ogaktuell bruk (siste 30 dager) av stoffet er hhv. 4% og 3%. Ekstaasia on kokeillut noin 0,2–6,5prosenttiaaikuisväestöstä, ja useimpien maiden kohdalla tämä lukuvaihtelee 1:stä 4prosenttiin. Om lag 0,2–6,5% av den voksne befolkningen har noengang prøvd ecstasy; for de fleste land 1–4%. Aikuisista 0–2,5prosenttiailmoittaa käyttäneensä ekstaasia hiljattain, ja heidänosuutensa on korkein Tšekissä, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Nylig brukrapporteres av 0–2,5% av alle voksne. Den tsjekkiskerepublikk, Spania og Storbritannia har de høyesteprevalenstallene. Huumeidenkäyttö on tässäikäryhmässä yleisempää miesten kuin naistenkeskuudessa, ja useimmat maat ilmoittavatkin, että 15–24-vuotiaista miehistä ekstaasia on käyttänyt ainakinkerran 4–16prosenttia ja hiljattain 2–8prosenttia. Videre ernarkotikabruk i denne aldersgruppen mer utbredt blantmenn enn blant kvinner, idet de fleste landene oppgir enlivstidserfaring blant 15–24-årige menn på 4–16% ognylig bruk hos menn på 2–8%. Lopuksiseitsemän maata on esittänyt nykyistä käyttöä (viimeisten30päivän aikana) kuvaavia lukuja, jotka kattavat myössäännöllisen käytön, ja nämä luvut vaihtelivat 2:sta5prosenttiin, mikä viittaa siihen, että yksi 20–50:stä15–24-vuotiaasta miehestä käyttää ekstaasiasäännöllisesti. Tallene for aktuell bruk(bruk siste 30 dager), som inkluderer regelmessig bruk,bleoppgitt av syv land og varierte fra 2% til 5%, noesom tilsier at 1 av 20–50 menn i alderen 15–24 år brukerecstasy regelmessig. Luvut ovat yleensä korkeampiakaupungeissa ja erityisesti diskoissa, yökerhoissa taitanssitapahtumissa käyvien henkilöiden keskuudessa(Butler ja Montgomery, 2004). Disse tallene vil sannsynligvis værehøyere i urbane områder, særlig hos personer somgårpådiskoteker, klubber og dance-tilstelninger (Butler og Montgomery, 2004). Nuorista aikuisista (15–34-vuotiaat) 0,6–13,6prosenttiailmoittaa käyttäneensä ekstaasia ainakin kerran. Blant unge voksne (15–34 år) oppgir 0,6–13,6% erfaringmed bruk av ecstasy. Ekstaasiailmoittaa käyttäneensä hiljattain (viimeisten 12kuukaudenaikana) 0,4–6prosenttia, ja osuus on korkein Tšekissä,Virossa, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa(kaavio 7). Nylig bruk (prevalens siste12måneder) rapporteres av 0,4–6%. Den tsjekkiskerepublikk, Estland, Spania og Storbritannia har de høyesteprevalenstallene (figur 7). )Ks. vuoden 2003 ESPAD-koululaiskyselyjen tulosten yksityiskohtainen analyysi luvussa 2. )Se kapittel 2 for en detaljert analyse av resultatene av ESPAD-skoleundersøkelsen fra 2003. Kaavio 7:Ekstaasin käyttö ainakin kerran elämässä ja hiljattainen käyttö (viimeisen vuoden aikana) 15–34-vuotiaiden ja 15–24-vuotiaiden nuorten aikuisten keskuudessa kansallisissa väestötutkimuksissa mitattuna Figur 7: Livstidsprevalens og nylig bruk (siste år) av ecstasy blant unge voksne i utvalgte aldersgrupper, 15–34 og 15–24, målt ibefolkningsundersøkelser Tiedot on saatu jokaisen maan viimeisimmästä väestötutkimuksesta (käyttö ainakin kerran elämässä, ks. taulukko GPS-2, ja hiljattainen käyttö ikäryhmässä 15–34-vuotiaat, ks. taulukko GPS-4 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa).Jotkin maat käyttävät hiukan erilaista ikäluokittelua kuin seurantakeskuksen vakioikäluokittelu nuorten aikuisten osalta. Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale spørreundersøkelsene i hvert land (se Statistiske opplysninger 2005, tabell GPS-2 for livstidsprevalens og GPS-4 fornyere bruk i aldersgruppen 15–34 år).Noen land bruker en definisjon på unge voksne som avviker noe fra EONNs standarddefinisjon når det gjelder aldersspredningen. käyttäneensä sitä hiljattain. Kilder: nylighar stabilisert seg (2002–03), om enn på relativthøye nivåer (figur 9). Samassa kyselyssä14,8prosenttia 18–25-vuotiaista ilmoitti käyttäneensäekstaasia ainakin kerran, 3,7prosenttia ilmoittikäyttäneensä sitä hiljattain ja 0,7prosenttia ilmoittikäyttävänsä sitä nykyään (viimeisen kuukauden aikana) (59). Til sammenligning viste den nasjonale undersøkelsen i2003 om narkotikabruk og helse i USA (SAMHSA, 2003)at 4,6% av alle voksne (12 år og opp) oppgalivstidserfaring med ecstasy og 0,9% oppga nylig bruk.Blant 18–25-åringene i samme undersøkelse rapporterte14,8% om livstidserfaring, 3,7% om nylig bruk og 0,7% om aktuell bruk (siste måned) (59 Kyselyyn osallistuneista koululaisistaekstaasia oli käyttänyt ainakin kerran 0–8prosenttia, jaluvut ovat vielä alhaisemmat hiljattaisen käytön (0–4%) janykyisen käytön (0–3%) osalta. Befolkningsundersøkelsene viser en økning i nylig brukavamfetamin (figur 8) og ecstasy (figur 9) blantungevoksne i de fleste land som har informasjon fraserierav undersøkelser. Useimmissa maissanykyistä käyttöä koskeva arvio vaihtelee 1:stä2prosenttiin, eikä sukupuolten välillä ole suurta eroa(Hibell et al., 2004). Når det gjelder ecstasy, erunntakene Tyskland og Hellas, hvor nivåene ikke er økt, og Storbritannia, hvor bruken av disse stoffene Vertailun vuoksi kerrottakoon, että huumeidenkäytöstä jaterveydestä Yhdysvalloissa vuonna 2003 tehdyssäkansallisessa kyselyssä (SAMHSA, 2003) 4,6prosenttiaaikuisista (vähintään 12-vuotiaat) ilmoitti käyttäneensäekstaasia ainakin kerran ja 0,9prosenttia ilmoitti Som nevnt tidligere er i mange land bruken av ecstasy merutbredt enn bruken av amfetamin, men dette betyr ikke atdet har vært noen nedgang i amfetaminbruken. Väestötutkimukset osoittavat, että amfetamiinin(kaavio8) ja ekstaasin (kaavio 9) hiljattainen käyttö onlisääntynyt nuorten aikuisten keskuudessa useimmissamaissa, joissa on tehty perättäisiä tutkimuksia. I de flestelandene som kunne legge fram informasjon fra serier avundersøkelser, har bruken av amfetamin (nylig bruk blantunge voksne) faktisk økt. Et unntak å merke seg er Storbritannia, der en betydelig reduksjon iamfetaminbruken er observert etter 1998. Ekstaasinkohdalla poikkeuksen muodostavat Saksa ja Kreikka,joissa osuus ei ole kasvanut, ja Yhdistynytkuningaskunta, jossa näiden huumeiden käyttö on viime Det kan spekuleres i om minskningen iamfetaminbruk til en viss grad kompenseres av en økningibruken av kokain og ecstasy (se figur 8 og 9). Kaavio 8: Suuntaukset amfetamiinien hiljattaisessa käytössä(viimeisen vuoden aikana) nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) Figur 8:Trender for nylig bruk (siste år) av amfetamin blant unge Kaavio 9:Suuntaukset ekstaasin hiljattaisessa käytössä (viimeisenvuoden aikana) nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) keskuudessa keskuudessa kansallisissa väestötutkimuksissa mitattuna (1 kansallisissa väestötutkimuksissa mitattuna (1) Figur 9:Trender for nylig bruk (siste år) av ecstasy blant unge voksne (15–34 år), målt i befolkningsundersøkelser (1 voksne (15-34 år), målt i befolkningsundersøkelser (1) Yhdistynyt kuningaskunta (E & W) Storbritannia (E & W) Ks. myös taulukko GPS-0 vuoden2005 Tilastotiedotteessa. Se også tabell GPS-0 i Statistiskeopplysninger 2005. Otosten koot (vastaajien määrät) ikäryhmässä 15–34-vuotiaat esitetäänmaittain ja vuosittain vuoden 2005 Tilastotiedotteen taulukossa GPS-4.Tiedot on saatu kustakin maasta saatavilla olevasta väestötutkimuksesta.Tutkimusten luvut ja menetelmät esitetään vuoden 2005 Tilastotiedotteentaulukossa GPS-4.EMCDDA määrittelee nuorten aikuisten ikäjakaumaksi 15–34-vuotiaat(Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta 16–34-vuotiaat, Saksa, Viro (1998)ja Unkari 18–34-vuotiaat). Utvalgsstørrelser (respondenter) for aldersgruppen 15–34 år i hvert landfor det enkelte år er presentert i tabell GPS-4 i Statistiske opplysninger 2005.Dataene er hentet fra nasjonale spørreundersøkelser i hvert land. Figurerog metodikk som er lagt til grunn for den enkelte undersøkelse, er beskreveti tabell GPS-4 i Statistiske opplysninger 2005.EONN har definert unge voksne som aldersgruppen 15–34 år (Danmarkog Storbritannia fra 16, Tyskland, Estland (1998) og Ungarn fra 18). Ranskassa ikäjakauma oli 18–39-vuotiaatvuonna 1995.Reitoxin kansalliset raportit (2004), tiedot on saatu väestötutkimuksista,raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. I Frankrike var aldersgruppen 18–39 i 1995. Nasjonale Reitox-rapporter (2004), hentet fra befolkningsundersøkelser,rapporter eller vitenskapelige artikler. Amfetamiinin kaltaisten piristeiden käyttö on harvoinpääasiallinen syy huumehoidolle. Av alle nye klienter som søkte behandling for ATS vedpolikliniske behandlingssentre, brukte 78,5% amfetamin og 21,4% MDMA (ecstasy) (62). Tähän on kuitenkinpoikkeuksia: Tšekissä, Suomessa ja Ruotsissa ensisijaisestiamfetamiinin kaltaisten piristeiden, amfetamiinienenemmän kuin ekstaasin, takia hoitoon hakeutuvien osuusvaihtelee 18:sta yli 50prosenttiin. Den høyeste andelen ecstasyklienter er i Ungarn, Nederland og Storbritannia. Tšekissä yli50prosenttia ilmoitetusta hoidontarpeesta liittyyensisijaisesti metamfetamiiniongelmaan. Nesten en tredel av alle ATS-brukere som søktebehandling, var i alderen 15–19 år og en tredel mellom Kuten edellä on todettu, ekstaasin käyttö on nykyäänmonessa maassa yleisempää kuin amfetamiinin käyttö,mutta tämä ei kuitenkaan tarkoita, että amfetamiininkäyttö olisi vähentynyt. Det er imidlertidet par unntak: I Den tsjekkiske republikk, Finland og Sverige står ATS – og da amfetamin mer enn ecstasy – fornoe mellom 18% og over 50% av den totale primærebehandlingsbehovet. Useimmissa maissa, jotka ovatvoineet tarjota tietoja perättäisistä tutkimuksista,amfetamiinin käyttö (hiljattainen käyttö nuorten aikuistenkeskuudessa) on oikeastaan lisääntynyt. Det samme er tilfelle for nyesøknader også i Slovakia (60). 11% av alle nye klienter i Europa som søkte behandling og ga opplysninger, oppgir amfetaminlignende stoffer som sekundærrusmiddel (61 Merkittävänäpoikkeuksena on Yhdistynyt kuningaskunta, jossaamfetamiinin käyttö on vähentynyt huomattavastivuodesta 1998 lähtien. For ATS-klientene i behandlingsapparatet er tallene forsporadisk og daglig bruk like store. I landene der andelenamfetaminklienter er høyere, bruker de fleste klientene Tämä saattaa selittää, miksiamfetamiinia ainakin kerran käyttäneiden osuus on Yhdistyneessä kuningaskunnassa korkea verrattunahiljattaisen käytön kohtalaisempaan tasoon.Amfetamiinin käytön väheneminen on saattanut jossainmäärin kompensoitua kokaiinin ja ekstaasin käytönlisääntymisellä (ks. kaaviot 8 ja 9). Hvis vi sammenligner data for 2002 og 2003, ser vi atden oppadgående trenden i antallet brukere av ATSvedvarte (+3,5%), for fra 1996 til 2003 økte antallet stoffet 2–6 ganger i uken (65). )Ks. taulukot TDI-4 (osa ii) ja TDI-5 (osa ii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko TDI-24 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Se tabell TDI-4 (del ii) og TDI-5 (del ii) i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell TDI-24 i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell TDI-23 i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell TDI-11 (del i) og TDI-11 (del v) i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell TDI-10 (del i) og TDI-10 (del v) i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell TDI-18 (del iii) i Statistiske opplysninger 2005. Avohoitokeskuksiin amfetamiinin kaltaisten piristeidentakia hoitoon hakeutuvista uusista asiakkaista78,5prosenttia käyttää amfetamiineja ja 21,4prosenttia käyttää MDMA:ta (ekstaasia)(62 Den vanligste inntaksmetoden for amfetamin og ecstasy erperoralt (58,2%), men rundt 15% av klientene injisererstoffet. I noen land er over 60% av ATS-klientene aktuellesprøytebrukere av amfetamin (Den tsjekkiske republikk og Alankomaat ilmoittiseitsemän kuolemaa, jotka olivat aiheutuneetpsykoaktiivisten piristeiden akuutista päihtymystilasta,mutta aineita ei eritelty. I Den tsjekkiske republikk harimidlertid pilletestingsprosjektene vedvart og vært tema foren viss debatt i media. Lähes kolmasosa hoitoon hakeutuvista amfetamiininkaltaisten piristeiden käyttäjistä on 15–19-vuotiaita ja toinen kolmasosa on 20–24-vuotiaita(63 Beskrivelsen“ecstasyrelatert dødsfall” kan innebære at ecstasy er nevntpå dødsattesten eller ble funnet i den toksikologiskeanalysen (ofte sammen med andre rusmidler)(67). Hoidossa olevissa amfetamiinin kaltaisten piristeidenkäyttäjissä on yhtä paljon satunnaisia ja päivittäisiäkäyttäjiä. Maissa, joissa amfetamiiniasiakkaiden osuus onmuita korkeampi, useimmat asiakkaat käyttävät tätä huumetta 2–6kertaa viikossa(65 Innholdet i intervensjonene er typisk uendret og ernoenlunde likt i de fleste medlemsstatene, med rusfriediskoteker, kunstutstillinger, teaterforestillinger, filmer ogtegneserier osv., seminarer, mobile utstillinger og turer(Luxembourgs nasjonale rapport). Amfetamiinien ja ekstaasin yleisin käyttötapa on suunkautta nautittuna (58,2%), mutta noin 15prosenttiaasiakkaista käyttää sitä suonensisäisesti. Selv om rapporteringen ikke er harmonisert, tyder data franasjonale Reitox-rapporter for 2004 på at ecstasydødsfaller sjelden i de fleste landene i EU, særlig dødsfall sominvolverer ecstasy alene. Harvat maat ovat ilmoittaneet tietoja ekstaasiin liittyneistäsairaaloiden ensiaputapauksista. Strukturelle tilnærminger er fremdeles viktig. Tanskassa (kansallinenraportti) piristeiden aiheuttamasta päihtymystilastajohtuneiden sairaalakäyntien määrä kasvoi112tapauksesta vuonna 1999 aina 292tapaukseenvuonna 2003. En studie av lignende ordninger i Nederlandkonkluderte med at gjestene og de som organiserer festeroppfører seg betydelig mer ansvarlig mht. illegalerusmidler enn forventet (Pijlman et al., 2003). Näistä ekstaasin käyttöön liittyneidensairaalakäyntien määrä kasvoi huomattavasti vuodesta1999 vuoteen 2000, mutta sen jälkeen ei ole olluthavaittavissa mitään selkeää suuntausta, kun taasamfetamiinin käyttöön liittyneiden käyntien määrä onkasvanut tasaisesti tänä ajanjaksona. Integrertetilnærminger av denne typen har også den fordelen at deleder den offentlige oppmerksomheten bort fra hendelserog medisinske akuttsitasjoner som involverer illegale stofferpå store fester, og retter fokus mot de generelle risikoeneved klubbmiljøet. suonensisäisesti (Tšekki ja Suomi)(66 Retningslinjer for tryggere utelivsmiljøfaller inn i denne kategorien, men er ennå ikke helt vanligei Europa (Calafat et al., 2003). Ekstaasikuolemat ovat opiaattikuolemiin verrattuna melkoharvinaisia, mutta niitä tapahtuu joissakin maissamerkittävä määrä, ja niiden seurantaa voitaisiin parantaa.Termi ”ekstaasikuolema” voi tarkoittaa, että ekstaasimainitaan kuolintodistuksessa tai että sitä löydetääntoksikologisessa analyysissa (usein yhdessä muiden huumeiden kanssa)(67 I Amsterdam var antallet ikke-fataleakuttilfeller (Nederlands nasjonale rapport) som skyldtesecstasybruk stabilt mellom 1995 og 2003 (det sammegjelder antallet amfetaminrelaterte tilfeller), mensakuttilfellene som skyldtes hallusinogene sopper oggamma-hydroksybutyrat (GHB), økte. Liikkuvat ehkäisyhankkeet mukautuvat ”ravekulttuurin”pirstaloitumiseen siten, että nuorten huumeidenviihdekäyttäjien kohderyhmä pystytään edelleentavoittamaan esimerkiksi erilaisten ”piirien”yhteyshenkilöiden kautta. Niistä maista, joissa pillereitä ontestattu, käytäntö on lopetettu Saksassa ja Portugalissa.Alankomaissa pillereitä testataan vain laboratorioissa,Ranskassa on ehdotettu, että pillereiden testaamisestapaikan päällä luovuttaisiin. I Danmark (nasjonalrapport) økte antallet sykehuskontakter for forgiftning pga.sentralstimulerende midler fra 112 tilfeller i 1999 til292tilfeller i 2003; av disse økte antallet forbundetmedecstasybruk markant fra 1999 til 2000, uten at dethar vært mulig å påvise noen klar trend siden den gang,mens antallet kontakter pga. amfetaminbruk økte jevntiløpet av perioden. Vaikka raportointia ei olekaan yhdenmukaistettu, vuoden2004 Reitoxin kansallisista raporteista saadut tiedotviittaavat siihen, että ekstaasikuolemat, etenkinyksinomaan ekstaasin aiheuttamat kuolemat, ovatharvinaisia useimmissa EU-maissa. Individuell rådgivning på internett er en relativt nytilnærming som er tatt i bruk i Østerrike og Tyskland(ww.drugcom.de). Tilsvarende har Østerrike rådgivningpr.e-post ved rusmiddeletatens nye call-senteret i Wien, ogkvalitetsstandarder er utarbeidet (FSW, 2004). Uudet jäsenvaltiot, etenkin Tšekki, Kypros (liikkuvatiedotusyksikkö yöelämän tapahtumissa), Unkari (kolmejärjestöä), Puola ja Slovenia, ilmoittavat yhä useammista Mobile forebyggende prosjekter tilpasser segfragmenteringen av “rave”-kulturen slik at målgruppenunge rekreasjonsbrukere fremdeles kan nås, for eksempel )Ks. taulukko TDI-23 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukot TDI-11 (osa i) ja TDI-11 (osa v) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukot TDI-10 (osa i) ja TDI-10 (osa v) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko TDI-18 (osa iii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko TDI-17 (osa iii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ekstaasikuolemia käsitellään yksityiskohtaisesti EMCDDA:n vuoden 2004 vuosiraportissa (http://ar2004.emcdda.eu.int/fi/page038-fi.html). )Se tabell TDI-17 (del iii) i Statistiske opplysninger 2005.)Se EONNs årsrapport for 2004 (http://ar2004.emcdda.eu.int/no/page038-no.html) for en nærmere drøfting av ecstasyrelaterte dødsfall. Luku 4: Amfetamiinin kaltaiset piristeet, LSD ja muut synteettiset huumeet viihdeympäristöissä toteutettavista valikoivan ehkäisevänhuumetyön hankkeista. Kapittel 4: Amfetaminlignende stoffer, LSD og andre syntetiske stoffer Toimien sisältö pysyy yleensä samanlaisena, ja toimet ovatuseimmissa jäsenvaltioissa samankaltaisia eli huumeidenvastaisia diskoja, taide-esityksiä, teatteria, mediatukea(elokuvia, sarjakuvia jne.), seminaareja, liikkuvianäyttelyjä ja matkakokemuksia (Luxemburgin kansallinenraportti). I 2003 varierte gjennomsnittlig amfetaminpris påbrukernivå fra under 10 euro pr. gram i Belgia, Estland,Hellas, Latvia, Ungarn, Nederland og Slovakia til huumeiden, kuten kemiallisesti toisiaan muistuttavienamfetamiinin, metamfetamiinin ja ekstaasin” – tuotannonmäärää on vaikea selvittää, koska ”niitä tehdäänvaivattomasti saatavilla olevista kemikaaleista helpostikätkettävissä laboratorioissa”. Ifølge FNs organ for narkotika og kriminalitet (UNODC,2003a) er det vanskelig å si noe om omfanget avproduksjonen av amfetaminlignende stoffer – “syntetiskestoffer, herunder de kjemisk beslektede stoffene amfetamin,metamfetamin og ecstasy” – ettersom “den er basert på letttilgjengelige kjemikalier og fremstilles i laboratorier somlett kan skjules”. Amfetamiinin kaltaistenpiristeiden maailmanlaajuinen vuosituotanto on kuitenkinarviolta noin 520tonnia (UNODC, 2003b). Den årlige globale produksjonen avamfetaminlignende stoffer er imidlertid anslått til om lag520 tonn (UNODC, 2003b). Amfetamiininkaltaisten piristeiden takavarikot ylsivät 46tonniin kokomaailmassa vuonna 2000, ja tätä seuranneen laskunjälkeen ne kasvoivat jälleen 34tonniin vuonna 2003(CND, 2004, 2005). De globale beslagene avamfetaminlignende stoffer toppet seg i 2000 da 46 tonnble beslaglagt, for siden å falle og igjen stige til 34 tonni2003 (CND, 2004, 2005). Lakkautettujen laboratorioiden määrän perusteellamaailmanlaajuinen amfetamiinin tuotanto keskittyyedelleen Eurooppaan. Ut fra antallet laboratorier som er ødelagt, skjermesteparten av verdens produksjon av amfetamin i Europa. Vuonna 2003amfetamiinilaboratorioita löydettiin kahdeksassa EU-maassa (Belgia, Saksa, Viro, Liettua, Luxemburg,Alankomaat, Puola ja Yhdistynyt kuningaskunta). I 2003 ble amfetaminlaboratorier avdekket i åtte EU-land (Belgia, Tyskland, Estland, Litauen, Luxembourg,Nederland, Polen, Storbritannia). Suurinosa EU:ssa vuonna 2003 takavarikoidusta amfetamiinistaoli lähtöisin Alankomaista ja sen jälkeen Puolasta ja Belgiasta. Mesteparten avamfetaminet som ble beslaglagt i EU i 2003, kom fra Nederland, etterfulgt av Polen og Belgia. Amfetamiinia on lisäksi ilmoitettu tuotetun Virossa ja Liettuassa Pohjoismaiden markkinoille.Amfetamiinin kauppa on yhä pääasiallisesti alueensisäistä (Reitoxin kansalliset raportit, 2004; CND, 2005). I tilleggforeligger det rapporter om at amfetamin som produseres i Estland og Litauen er beregnet på landene i Norden.Amfetaminsmuglingen er fortsatt hovedsakeligintraregional (nasjonale Reitoxrapporter, 2004;CND,2005). Rakenteelliset lähestymistavat ovat edelleen tärkeitä.Italiassa, Alankomaissa ja Skandinaviassa verkostoitumistapidetään ehkäisevän huumetyön edellytyksenä, ja sentavoitteena on vaikuttaminen yöelämäkulttuuriin. Likeledes ble de fleste amfetaminbeslagene gjort i Europa.I volum sto Vest- og Sentral-Europa for 82% av allamfetamin som ble beslaglagt i verden i 2003, mens Østog Sør-Europa sto for 13% og landene i Nærøsten og Midtøsten for 3%(CND, 2005). I løpet av de siste fem årene har Storbritannia (69 Samankaltaisistajärjestelmistä Alankomaissa tehdyssä tutkimuksessatodettiin, että ”juhlien vieraat ja järjestäjät suhtautuvatlaittomiin huumausaineisiin huomattavasti oletettuavastuuntuntoisemmin” (Pijlman et al., 2003). ) gjort de fleste amfetaminbeslagene i EU. I EU sett under ett nådde antallet amfetaminbeslag (70 Länsi- ja Keski-Euroopassa takavarikoitiin82prosenttia kaikesta maailmassa vuonna 2003takavarikoidusta amfetamiinista, Itä- ja Kaakkois-Euroopassa takavarikoitiin 13prosenttia ja Lähi-idänmaissa 3prosenttia (CND, 2005). Av alle amfetaminlignende stoffer er metamfetamin detstoffet som produseres og smugles mest i hele verden.I2003 ble de største kvantaene fortsatt produsert ogbeslaglagt i Øst- og Sørøst-Asia (Kina, Myanmar,Filippinene, Thailand), etterfulgt av Nord-Amerika (USA)(CND, 2005). Viimeisten viidenvuoden aikana EU:ssa on tehty enitenamfetamiinitakavarikkoja Yhdistyneessäkuningaskunnassa(69). Den europeiske produksjonen avmetamfetamin har langt mindre dimensjoner. EU:n tasolla amfetamiinitakavarikkojen lukumäärä(70), joka oli aiemmin ollut kasvussa, oli huipussaan vuonna 1998 ja takavarikoidut määrät(71) olivat huipussaan vuonna 1997. I 2003 blehemmelige laboratorier for framstilling av metamfetaminavdekket og rapportert av Den tsjekkiske republikk,Tyskland, Litauen og Slovakia (nasjonale Reitox-rapporter,2004; CND, 2005). Verkkosivustojen kautta tarjottava yksilöllinen onlineneuvonta on melko uusi lähestymistapa, jota on alettutoteuttaa Itävallassa ja Saksassa (www.drugcom.de).Itävallassa tarjotaan neuvontaa myös sähköpostitse Wieninuudessa huumeavun tukikeskuksessa, ja neuvonnalleonlaadittu laatuvaatimukset (FSW, 2004). Den tsjekkiske republikk harrapportert om produksjon av metamfetamin sidenbegynnelsen av 1980-årene (UNODC, 2003a). Useimmatehkäisevän huumetyön verkkosivustot tarjoavat kuitenkinvain asiantuntijoiden neuvoja, eikä niillä olekeskustelufoorumeita, sillä tällaisten kuluttajalähtöistenvertaisyhteisöjen tehokkuudesta ei ole vankkaa näyttöä(Eysenbach et al., 2004). Det mestehar gått til lokalt forbruk, men noe har blitt smuglet til Tyskland og Østerrike (Tsjekkias nasjonale rapport, 2004).I 2003 rapporterte tsjekkiske myndigheter en økning iproduksjonen av “pervitin” (lokalt metamfetamin) basertpå farmasøytiske spesialpreparater, som et resultat avmangel på efedrin (forløper for metamfetamin) på detlokale svartebørsmarkedet. Amfetamiinitakavarikkojen lukumäärä kasvoi vuosina2001 ja 2002, mutta niiden maiden suuntaustenperusteella, joista saatiin tietoja, lukumäärä näyttäävakiintuneen tai laskeneen vuonna 2003. Selv om EONN ikkesystematisk samler inn data om metamfetaminbeslag,rapporterer Den tsjekkiske republikk, Tyskland, Litauen og Norge om slike beslag i 2003. Myöstakavarikoiduissa määrissä on ollut vaihtelua, mutta ne I tillegg oppga Danmark at metamfetamin er blitt stadig vanligere på detillegale rusmiddelmarkedet, og Latvia rapporterte omøkende beslaglagte kvanta (800 kg) av efedrin i 2003(sammenlignet med 2002) (nasjonale Reitox-rapporter,2004). ) vaikuttavat kasvaneen vuodesta 2002 lähtien(72 ) nådde en topp i 1997. Antallet Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuudentorjunnan toimiston mukaan (UNODC, 2003a)amfetamiinin kaltaisten piristeiden – ”synteettisten amfetaminbeslag økte igjen i 2001 og 2002, men pågrunnlag av trendene i land som har lagt fram data, kanantallet være stabilisert eller har gått ned i 2003. Vuonna 2003 amfetamiinin keskimääräinen hintakäyttäjätasolla vaihteli Belgian, Viron, Kreikan, Latvian, gram(75), mens renhetsgraden varierte mellom 50%og75% (76). )Ks. ”Takavarikkojen ja markkinatietojen tulkinta”, s. )Se “Tolking av beslags- og markedsdata”, s. 42.)Tämä on tarkistettava sitten, kun Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2003 tiedot saadaan. 42.)Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for Storbritannia for 2003 når disse foreligger. Data om antallet amfetaminbeslag i 2003 manglet for )Ks. taulukko SZR-7 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko SZR-8 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Tämä on tarkistettava sitten, kun vuoden 2003 tiedot saadaan, erityisesti Yhdistyneen kuningaskunnan osalta. Italia, Kypros, Nederland og Romania; data om både antallet amfetaminbeslag og beslaglagte amfetaminkvanta i 2003 manglet for Irland og Storbritannia.(70)Se tabell SZR-7 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(71)Se tabell SZR-8 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(72)Dette bør sjekkes opp mot manglende data for 2003 – særlig for Storbritannia – når disse foreligger.(73)Se tabell PPP-4 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(74)Se tabell PPP-8 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(75)Se tabell PPP-4 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(76)Se tabell PPP-8 (del i) i Statistiske opplysninger 2005. Metamfetamiini sekä Itä- ja Kaakkois-Aasiaan (CND, 2005; INCB, 2005).Maailmassa paljastettujen ekstaasilaboratorioiden määrälaski vuonna 2003 (CND, 2005). Selv om Europa fortsatt er sentrum for verdens produksjonav ecstasy, synes Europas relative betydning å avta i taktmed at ecstasyproduksjonen i andre deler av verden tarsegopp, særlig i Nord-Amerika og Øst- og Sørøst-Asia(CND, 2005; INCB, 2005). EU:ssa tällaisialaboratorioita paljastettiin ilmoitusten mukaan Belgiassa,Virossa, Liettuassa ja Alankomaissa (Reitoxin kansallisetraportit, 2004; CND, 2005). I 2003 ble flereecstasylaboratorier oppdaget rundt om i verden (CND,2005), og i EU ble slike laboratorier rapportert avdekket i Belgia, Estland, Litauen og Nederland (nasjonale Reitoxrapporter, 2004; CND, 2005). EU:ssa takavarikoitu ekstaasion ilmoitusten mukaan lähtöisin pääasiallisesti Alankomaista ja toiseksi useimmin Belgiasta, mutta myös Viro ja Yhdistynyt kuningaskunta on mainittu lähtömaina(Reitoxin kansalliset raportit, 2003). Ecstasy som beslaglegges i EU har hovedsakelig sin opprinnelse i Nederland, etterfulgtav Belgia, selv om Estland og Storbritannia også nevnessom opprinnelsesland (nasjonale Reitoxrapporter, 2003). Ekstaasin kauppa keskittyy edelleen vahvasti Länsi-Eurooppaan, mutta se on tuotannon tavoin levinnyt viimevuosina kaikkialle maailmaan (UNODC, 2003a). (virkestoffet MDMA) og ecstasylignende stoffer (MDEA,MDA) som psykoaktive ingredienser. Dette var tilfellet for Danmark, Spania, Ungarn, Nederland, Slovakia og Norge, der mer enn 95% av de analyserte tabletteneinneholdt disse stoffene. Vuonna2003 takavarikoiduista määristä Länsi- ja Keski-Euroopanosuus oli 58prosenttia ja Oseanian osuus oli23prosenttia (CND, 2005). MDMA-innholdet i ecstasytabletter varierer meget fra parti til parti(selv mellom forskjellige partier med samme logo) bådeinnenfor hvert land og landene imellom. Alankomaat ohitti Yhdistyneen kuningaskunnan ensimmäisen kerran vuonna I 2003 variertegjennomsnittlig MDMA-innhold i ecstasytabletter fra 54 mgtil 78 mg (81). 2002 ekstaasia eniten takavarikoineena EU-maana(77). LSD produseres og smugles i langt mindre omfang ennamfetaminlignende stoffer (ATS). Ekstaasitakavarikkojen lukumäärä(78) EU:n tasolla kasvoi nopeasti ajanjaksolla 1998–2001. Omsetningen av ecstasy er fortsatt konsentrert til Vest-Europa, men i likhet med produksjonen har omsetningen ide senere år spredt seg videre utover i verden (UNODC,2003a). Takavarikkojenlukumäärä on kuitenkin laskenut vuodesta 2002 lähtien,janiiden maiden suuntausten perusteella, joista saatiintietoja, lasku vaikuttaa jatkuneen vuonna 2003.Takavarikoidun ekstaasin määrät(79) kasvoivat jyrkästivuosina 1998–2000, minkä jälkeen kasvu on hidastunut.Takavarikoidut määrät kuitenkin laskivat vuonna 2003useimmissa tietoja toimittaneissa maissa.Ekstaasitakavarikkojen ilmeinen väheneminen EU:ssavuonna 2003 (sekä takavarikkojen lukumäärän ettätakavarikoitujen määrien osalta) on kuitenkin varmistettavasitten, kun vuoden 2003 puuttuvat tiedot – etenkin Yhdistyneen kuningaskunnan tiedot – saadaan. Når det gjelder beslaglagte kvanta, sto land i Vest- og Sentral-Europa i 2003 for 58%, etterfulgt av Oseania med 23% (CND; 2005). I 2002 passerte Nederland for første gang Storbritannia som det landet i EU som beslaglegger mest ecstasy (77). Metamfetamiini on valmistettujen ja salakuljetettujenmäärien perusteella merkittävin amfetamiinin kaltainenpiriste koko maailmassa. ) på EU-nivå økte raskt i perioden har Tyskland (82) hatt det høyeste antallet beslag (83). Metamfetamiinia valmistettiin jatakavarikoitiin vuonna 2003 edelleen eniten Itä- ja Kaakkois-Aasiassa (Kiina, Myanmar, Filippiinit, Thaimaa)ja seuraavaksi eniten Pohjois-Amerikassa (Yhdysvallat)(CND, 2005). For EU sett under ett har både antallet LSD-beslag (84) og beslaglagte kvanta av LSD (85) gått jevnt nedover i perioden 1998-2002, med unntak for en liten utflating i2000. Metamfetamiinin tuotanto Euroopassa onselvästi pienimuotoisempaa. Imidlertid viser tallene for 2003 en økning for førstegang på ni år, både i antall og kvanta av LSD-beslag.Uvanlig store mengder ble beslaglagt i Spania, Frankrikeog Polen. Salaisiametamfetamiinilaboratorioita paljastettiin ilmoitustenmukaan vuonna 2003 Tšekissä, Saksassa, Liettuassa ja Slovakiassa (Reitoxin kansalliset raportit, 2004; CND,2005). Dette kan tyde på en renessanse for handelenmed LSD (og muligens bruk) i EU. Tšekki on raportoinut metamfetamiinin tuotannosta1980-luvun alusta lähtien (UNODC, 2003a); suurin osasiitä päätyy paikalliseen käyttöön, mutta osasalakuljetetaan Saksaan ja Itävaltaan (Tšekin kansallinenraportti, 2004). I 2003 variertegjennomsnittsprisen for en brukerdose LSD fra 4 euro i Storbritannia til 25 euro i Italia (86). Vaikka EMCDDA ei kerääkään järjestelmällisesti tietoametamfetamiinin takavarikoista, Tšekki, Saksa, Liettua ja Norja ilmoittavat tehneensä niitä vuonna 2003. Antallet ecstasybeslag(79) økte kraftig fra 1998 til2000 for deretter å flate ut. Lisäksi Tanska ilmoitti metamfetamiinin yleistyneen laittomienhuumausaineiden markkinoilla, ja Latvia ilmoittitakavarikoidun efedriinin määrän kasvaneen (0,8tonnia)vuonna 2003 (vuoteen 2002 verrattuna) (Reitoxinkansalliset raportit, 2004). I 2003 økte imidlertid antalletbeslag i flesteparten av landene som har lagt fram data.Imidlertid må den tilsynelatende nedgangen iecstasybeslag i EU (både antall og kvanta) i 2003,verifiseres mot manglende data for 2003 – særlig fra Storbritannia – så snart disse foreligger. Vuonna 2003 ”pervitiinin” vähittäishinnan ilmoitettiinvaihdelleen Tšekissä 16eurosta 63euroon grammalta( I 2003 varierte gjennomsnittsprisen for en ecstasytablettpå gatenivå fra under 5 euro (Ungarn, Nederland) til Eurooppa on maailmanlaajuisesti tärkein ekstaasintuotannon keskus, vaikka sen suhteellinen merkitys onkinvähenemässä, kun ekstaasin valmistus on viime vuosinalevinnyt muualle maailmaan, varsinkin Pohjois-Amerikkaan I 2003 viste analyser av de fleste tablettene som ble solgtpå det illegale markedet, at de inneholdt kun ecstasy analyse og utveksling av informasjon om nye syntetiske Vuonna 2003 useimpien laittomina huumeina myytyjentablettien todettiin analyyseissä sisältäneenpsykoaktiivisina aineina ainoastaan ekstaasia (MDMAtehoaineena) ja ekstaasin kaltaisia aineita (MDEA, MDA).Tanskassa, Espanjassa, Unkarissa, Alankomaissa,Slovakiassa ja Norjassa näitä aineita sisälsi yli95prosenttia analysoiduista tableteista. )Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2003 når disse foreligger. Data om antallet ecstasybeslag i 2003 manglet for Italia, Kypros, (73)Ks. taulukko PPP-4 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.(74)Ks. taulukko PPP-8 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.(75)Ks. taulukko PPP-4 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.(76)Ks. taulukko PPP-8 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.(77)Tämä on tarkistettava sitten, kun vuoden 2003 tiedot saadaan. (78)Se tabell SZR-9 (del iv) i Statistiske opplysninger 2005.(79)Se tabell SZR-10 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(80)Se tabell PPP-4 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(81)Denne spredningen er basert på data fra bare noen få land, nemlig Danmark, Tyskland, Frankrike, Luxembourg og Nederland.(82)Det er viktig å merke seg det lave antallet LSD-beslag slik at ikke variasjonene fra et år til et annet overfortolkes.(83)Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2003 når disse foreligger. Tiedot ekstaasitakavarikkojen lukumäärästä vuonna 2003 puuttuivat Italian, Kyproksen,Alankomaiden ja Romanian osalta; tiedot sekä ekstaasitakavarikkojen lukumäärästä että takavarikoidun ekstaasin määristä vuonna 2003 puuttuivat Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta. Data om antallet LSD-beslag i 2003 manglet for Italia, Kypros, Nederlandog Polen; data om både antallet LSD-beslag og beslaglagte kvanta av LSD i 2003 manglet for Irland, Malta, Slovenia, Storbritannia, Bulgaria og Romania. )Ks. taulukko SZR-9 (osa iv) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko SZR-10 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko PPP-4 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. (84)Se tabell SZR-11 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(85)Se tabell SZR-12 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(86)Se tabell PPP-4 (del i) i Statistiske opplysninger 2005.(87)I EUs Fellestiltak av 1997 om informasjonsutveksling, risikovurdering og kontroll med nye syntetiske stoffer (EUT L 167, 25.6.1997) defineres nyesyntetiske rusmidler som “syntetiske narkotiske stoffer som ennå ikke er oppført i tilleggene til FN-konvensjonen av 1971 om psykotropiske stoffer, som utgjør en like alvorlig trussel mot folkehelsen som stoffene oppført i tillegg I og II til konvensjonen, og som har begrenset terapeutisk verdi”. Fellestiltaket gjeldersluttprodukter i motsetning til prekursorer. Luku 4: Amfetamiinin kaltaiset piristeet, LSD ja muut synteettiset huumeet ja Liettua, ilmoittivat kuitenkin, että suuri osa (Virossa 94%ja Liettuassa 76%) analysoiduista tableteista sisälsiamfetamiinia ja/tai metamfetamiinia ainoinapsykoaktiivisina aineina. Kapittel 4: Amfetaminlignende stoffer, LSD og andre syntetiske stoffer medlemsstater også å sende ut tidlige varsler til sinenettverk og helsemyndigheter. Ekstaasitablettien MDMA-pitoisuus vaihtelee voimakkaasti erissä (jopa samallalogolla varustetuissa tableteissa) maiden sisällä ja välillä.Vuonna 2003 ekstaasitablettien keskimääräinen MDMA- pitoisuus oli 54–78mg(81 stoffer så snart de dukker opp i narkotikamiljøet i Europa.EWS får støtte fra EONN gjennom Reitox-nettet og driversin virksomhet i tett samarbeid med Europol, som bidrarmed relevant politiinformasjon via sitt nettverk avnasjonale enheter (ENU). Jäsenvaltiot ilmoittivat EMCDDA:lle vuonna 2004 kuusiuutta synteettistä huumausainetta, mikä nostaa seurattujenaineiden kokonaismäärän yli 25:een. I 2004 varslet medlemsstatene EONN om seks nyesyntetiske stoffer, og det totale antall stoffer som nåovervåkes, er dermed kommet opp i over 25. Näihin kuuluurengassubstituoituja fenetylamiineja (pääasiallisesti 2C-ryhmästä sekä TMA-2, 4-MTA, PMMA jne.),tryptamiineja (kuten DMT, AMT, DIPT ja erilaisiajohdannaisia) sekä piperatsiineja (mukaan luettuina BZP, mCPP). Blant disseer ringsubstituerte fenetylaminer (hovedsakelig fra 2C-gruppen samt TMA-2, 4-MTA, PMMA osv.), tryptaminer(som DMT, AMT, DIPT og ulike derivater) og piperaziner(inkludert BZP, mCPP). Tietoja kerättiin ja vaihdettiin myös erilaisistamuista aineista, mukaan luettuina jotkin katinonit (kutensubstituoidut pyrrolidiinit). Informasjon om flere andre stoffer,herunder enkelte katinoner (f.eks. substituerte pyrrolidiner),ble også samlet inn og utvekslet. Euroopan komissiota ja Euroopan neuvostoa ei kuitenkaan pyydetty hyväksymäänriskien arviointia mistään uudesta aineesta, koska näyttöäyksilöiden terveydelle tai kansanterveydelle aiheutuvistavaaroista tai sosiaalisista vaaroista ei ollut riittävästi. Europakommisjonen og Det europeiske råd ble imidlertid ikke bedt om åsanksjonere en risikovurdering av nye stoffer, sidenrisikoen for den enkelte, folkehelsen og samfunnet ikke vartilstrekkelig dokumentert. LSD:tä valmistetaan ja salakuljetetaan selvästi vähemmänkuin amfetamiinin kaltaisia piristeitä. Ketamin og GHB ble begge risikovurdert i 2000 ogovervåkes fortsatt gjennom EWS. Vuoteen 2000 astisuurin osa LSD:n takavarikoista EU:ssa tehtiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, mutta sen jälkeen takavarikkoja on tehty eniten(82 Selv om det erindikasjoner på at bruken av disse to stoffene kan få enbetydelig spredning i rekreasjonsmiljøer, foreligger detfremdeles ikke tilstrekkelig dokumentasjon til å tallfesteutbredelsen eller identifisere trender på EU-plan. LSD-takavarikkojen lukumäärä(84) että takavarikoidutmäärät(85) vähenivät EU:ssa tasaisesti vuosina EU og de internasjonale samarbeidspartnerne innser iøkende grad betydningen av å overvåke og kontrollereprekursorene som inngår i produksjonen av kontrollertestoffer. Ketamiinia ja GHB:tä, joista molemmista tehtiinriskienarviointi vuonna 2000, seurataan yhä nopeantiedonvaihtojärjestelmän puitteissa. Ved å være mer på vakt når det gjelder dekjemikaliene som trengs for å produsere stoffer som heroin,kokain og ecstasy, kan tiltak gjennomføres for å stanseeller hindre forsyningen. On olemassa merkkejäsiitä, että nämä kaksi ainetta saattavat levitä merkittävästiviihdeympäristöissä, mutta saatavilla oleva näyttö ei vieläriitä levinneisyyden määrittämiseen tai suuntaustentunnistamiseen EU:n tasolla. Pr. i dag finnes det tre storeinternasjonale programmer på området: Operation Purple,for kaliumpermanganat, som brukes til å framstille kokain;Operation Topaz, som overvåker internasjonal handel mededdiksyre, en forløper som brukes i heroinproduksjonen,og Project Prism, som fokuserer på tilbakesporing iforbindelse med beslag av forløpere foramfetaminlignende stoffer som er gjort på innførselsstedereller i illegale narkotikalaboratorier. Vuonna 2003 sekä LSD-takavarikkojenlukumäärä että takavarikoidut määrät kuitenkin kasvoivatensimmäisen kerran yhdeksään vuoteen. Espanjassa,Ranskassa ja Puolassa takavarikoitiin poikkeuksellisensuuria määriä. I løpet av de siste toårene er til sammen 20 227 transaksjoner meldt til INCBog undersøkt gjennom disse operasjonene, og meget tyderpå at tiltakene har hatt konsekvenser fornarkotikaproduksjonen. Ketamiinihavaintoja raportoitiin Belgiasta, Tanskasta,Kreikasta, Ranskasta, Unkarista, Alankomaista, Ruotsista,Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Norjasta. Ketamin ble rapportert identifisert i Belgia, Danmark,Hellas, Frankrike, Ungarn, Nederland, Sverige,Storbritannia og Norge. Ainettatakavarikoitiin pääasiallisesti valkoisen jauheenmuodossa, mutta Ranskassa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa ketamiinia takavarikoitiin/löydettiinmyös nesteen muodossa. De fleste beslagene var av hvittpulver, men Frankrike og Storbritannia rapporterte ogsåom beslag/funn av ketamin i væskeform. Suurimmat määrät kehonnesteissä ja näytteissä löydettyjä ketamiinihavaintojailmoittivat Ruotsi (51) ja Norja (30), mutta kummassakaanmaassa ei tehdä eroa lääkinnällisen ja laittoman käytönvälillä. De høyestetallene for påvisning i kroppsvæsker og prøver blerapportert av Sverige og Norge (hhv. 51 og 30), meningen av dem skilte mellom medisinsk og illegal bruk. GHB-havaintoja, myös sen lähtöaineiden GBL:n ja 1,4-BD:n (runsaasti saatavilla olevia kemikaaleja),takavarikkoja ilmoitettiin Belgiasta, Tšekistä, Tanskasta,Virosta, Ranskasta, Alankomaista, Ruotsista, Suomesta,Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Norjasta. Identifikasjon av GHB, herunder beslag av forløperne GBLog 1,4-BD (kjemikalier som er lett å finne i handelen), blerapportert av Belgia, Den tsjekkiske republikk, Danmark,Estland, Frankrike, Nederland, Sverige, Finland,Storbritannia og Norge. GHB er beslaglagt både i pulverog væskeform. Belgia, Ranska, Italia ja Alankomaat ilmoittivat vuoden2004 kahden viimeisen kuukauden aikana useitamyrkytystapauksia, jotka johtuivat sellaisen kokaiinin pääasiallinen tavoite on uusia synteettisiä huumausaineitakoskevan tiedon nopea keruu, analysointi ja vaihto heti,kun ne ilmestyvät Euroopan huumemarkkinoille. Project Prism er særlig viktig når det gjelder produksjonenav syntetiske stoffer i EU. Dette er et utfordrende område åarbeide på, for av det store antallet kjemikalier som kanbrukes til å produsere amfetaminlignende stoffer, finnes detmange stoffer som brukes i eller er biprodukter i lovligekommersielle aktiviteter. Nopeatiedonvaihtojärjestelmä kuuluu EMCDDA:n alaisuuteen Reitox-verkoston kautta, ja siinä tehdään tiivistä yhteistyötä Europolin kanssa, joka tarjoaa lainvalvontaa koskevaatietoa kansallisten yksiköidensä kautta. Som et eksempel nevner INCB(2005) i sin siste rapport samarbeidet mellom Kina og Polen, som førte til opprullingen av en stor sak som gjaldtsmugling av 1-fenyl-2-propanon til Polen. )Vaihteluväli perustuu vain muutamasta maasta, nimittäin Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Luxemburgista ja Alankomaista, saatuihin tietoihin.)Tämä on tarkistettava sitten, kun vuoden 2003 tiedot saadaan. I løpet av de to siste månedene av 2004 ble det fra Belgia,Frankrike, Italia og Nederland rapportert flere tilfeller avforgiftning som skyldtes inntak av kokain utspedd medganske høye doser atropin (88). Synteettisten huumeiden tuotannon ja salakuljetuksenvastaiset toimenpiteet Euroopassa Tiltak mot produksjon og handel med syntetiskestoffer i Europa stoffer og prekursorer. Lisäksi mahdollistetaan lääkkeidensisällyttäminen uusia psykoaktiivisia aineita koskevaantiedonvaihtoon. Etterforskning av kriminelleorganisasjoner og/eller bestemte framgangsmåterprioriteres. Synteettisten huumeiden tarjontaa koskevien toimientäytäntöönpanosuunnitelman mukaisesti komissio laatijoulukuussa 2003 yhteistyössä Europolin kanssakertomuksen, jossa kuvaillaan jakeluverkostojenkartoituksen alalla meneillään olevien tärkeimpienmonenvälisten hankkeiden nykytilannetta ja tällä alallasaatua kokemusta EU:n tasolla, jäsenvaltioissa jaehdokasvaltioissa. I samsvar med planen for gjennomføring av tiltak som skaltreffes for å motvirke forsyningen av syntetiske stoffer,utarbeidet Kommisjonen sammen med Europol en rapport idesember 2003 som beskriver status for større multilateraleprosjekter for kartlegging av distribusjonsnett og erfaringersom er gjort på dette feltet i EU, i medlemsstatene og isøkerlandene. Kertomuksessa tuotiin esiin tällaistenhankkeiden keskeiset tekijät, jotka vaikuttavat olennaisiltatoiminnallisten hyötyjen saavuttamiseksi. Rapporten pekte ut de nøkkelelementene islike prosjekter som synes å være vesentlige for å oppnåoperasjonelle fordeler. Siinä myöstodettiin, että useilta synteettisiin huumeisiin liittyviltäaloilta saatavien tietojen ja tiedustelutietojen kokoaminenkattavaksi ja integroiduksi strategiaksi voi olla hyödyllistä. Den konkluderte med at “detpotensielt vil være fordelaktig å kombinere informasjon ogetterretnings-opplysninger fra et antall områder medanknytning til syntetiske stoffer innenfor rammen av eninkluderende og integrert strategi”. Europol yhdisti joulukuussa 2004 Case- ja Genesishankkeet Synergy-hankkeeksi, joka kattaa 20jäsenvaltionja joidenkin EU:n ulkopuolisten maiden tukemananalyysitietokannan, Europolin laittomien laboratorioidenvertailujärjestelmän (Europol Illicit Laboratory Comparison System, EILCS) ja Europolin ekstaasilogojärjestelmän(Europol Ecstasy Logo System, EELS). Hankkeella tuetaankattavaa toimintaa synteettisiä huumeita vastaan Euroopassa (Comprehensive Action against Synthetic Drugs in Europe, CASE), amfetamiinin profilointiakoskevaa Ruotsin aloitetta, sekä huumausaineidenlähtöaineita käsittelevää eurooppalaista yksikköä (EJUP),johon kuuluu asiantuntijoita kuudesta jäsenvaltiosta. EILCS sammenstiller fotografisk og teknisk informasjon frainstallasjoner for produksjon av syntetiske stoffer ogtilhørende kjemiske avfallsdeponier, slik at det blir mulig åundersøke forbindelsene mellom beslaglagt utstyr, materiellog kjemikalier, gjennomfører informasjonsutveksling,tilbakesporing og rettsmedisinske undersøkelser med siktepå bevissikring samt identifiserer tilretteleggere ogtilhørende kriminelle grupper og retter innsatsen særskiltinn mot disse. Heroiinin, kokaiinin ja ekstaasinkaltaisten huumausaineiden valmistukseen tarvittavienkemikaalien valvontaa lisäämällä voidaan pannatäytäntöön toimenpiteitä tarjonnan haittaamiseksi taipysäyttämiseksi. Via EILICS er Europol det europeiskekontaktpunktet for Project Prism – Equipment, INCBsglobale tilbakesporingsprogram for tablettmaskiner ogannet utstyr som brukes i produksjonen av syntetiskestoffer. Analyysitietokanta mahdollistaa synteettisiä huumeita jalähtöaineita koskevaan rikollisuuteen liittyvänkorkeatasoisen tiedustelutiedon keruun ja analysoinnin.Etusijalle asetetaan rikollisryhmien ja/tai keskeistentoimintatapojen tutkinta. EELS sammenstiller informasjon om framgangsmåter så velsom fotografisk og rettsmedisinsk informasjon fra størrebeslag, slik at det blir mulig: å identifisere treff mellombeslag og beslaglagt utstyr, ta initiativ til utveksling avinformasjon innhentet av politi og rettsvesen, bidra tilstyrket etterforskningsinnsats og rettsmedisinsk profileringmed sikte på bevissikring rettet mot kriminelleorganisasjoner. Prism-hanke on erityisen tärkeä, kun tarkastellaansynteettisten huumeiden valmistusta EU:ssa. Työ tällä alallaon hyvin haastavaa, sillä niihin lukuisiin kemikaaleihin,joita voidaan käyttää amfetamiinin kaltaisten piristeidenvalmistamiseen, kuuluu useita aineita, joita tarvitaanlailliseen kaupalliseen toimintaan tai jotka ovat sen I desember 2004 slo Europol sammen prosjektene CASEog GENESIS til prosjektet Synergy, som omfatter: enanalytisk arbeidsfil (AWF) som støttes av 20 medlemsstaterog noen tredjestater, Europols system for sammenligningav illegale laboratorier (Europol Illicit Laboratory Comparison System – EILICS) samt Europols system forecstasy-logoer (Europol Ecstasy Logo System – EELS).Prosjektet støtter fortsatt Samlet innsats mot syntetiskestoffer i Europa (Comprehensive Action against Synthetic Drugs in Europe – CASE), et svensk initiativ omamfetaminprofilering, samt Europeisk felles enhet forprekursorer (European Joint Unit on Precursors – EJUP),med eksperter fra seks medlemsland. EILCS:ssä kerätään valokuvia ja teknisiä tietojasynteettisten huumeiden tuotantolaitoksista ja niihinliittyvistä kemiallisten jätteiden kaatopaikoista ja tuetaan AWF-delen bidrar med innsamling og analyse av kriminaletterretning på høyt plan i forbindelse med syntetiske )Atropiini, antikolinerginen aine, on Atropa belladonna -kasvista peräisin oleva luontainen alkaloidi. Vakava myrkytys voi johtaa kuolemaan. Europols Katalog over utstyr for produksjon av syntetiskestoffer (Europol Synthetic Drug Production Equipment Catalogue) og Europols Katalog over ecstasylogoer(Europol Ecstasy Logo Catalogue) oppdateres ogpubliseres jevnlig. Useassa kaupungissa hiljattain tehdyssä tutkimuksessailmeni, että valtaenemmistö (95%) yhteiskuntaansopeutuneiksi määritellyistä käyttäjistä (jotka tavoitettiindiskoista, yökerhoista tai henkilökohtaisten yhteyksienkautta) nuuskasi kokaiinia, ja vain murto-osa oli joskuspolttanut sitä tai käyttänyt sitä suonensisäisesti (Prinzleve et al., 2004). Prevalens og bruksmønstre for kokain som sosialt integrerte brukere (rekruttert på diskoteker, iklubber eller gjennom private kontakter), sniffet kokain, ogbare en liten andel hadde noen gang røykt eller injisertstoffet (Prinzleve et al., 2004). Kokaiinia ilmoittaa käyttäneensähiljattain (viimeisten 12kuukauden aikana) yleisesti ottaenalleprosentti aikuisista, ja vaihteluväli on useimmissamaissa 0,3:sta 1prosenttiin. Espanjassa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa kokaiinia hiljattain käyttäneiden osuuson yli 2prosenttia. Tar vi utgangspunkt i en gjennomsnittlig prevalens for nyligbruk av kokain blant alle voksne på 1% (prevalens sisteår), innebærer dette at mellom 3 og 3,5 millionermennesker i Europa har brukt kokain i løpet av det sisteåret. Nykyisiä käyttäjiä on karkeasti arvioituna noin 1,5miljoonaa(89 Et tilsvarende grovt estimat over aktuell bruk gir ca.1,5 millioner brukere (89). Euroopan ulkopuolella vallitsevasta tilanteesta voidaantodeta, että huumeidenkäytöstä ja terveydestä Yhdysvalloissa vuonna 2003 tehdyssä kansallisessakyselyssä (SAMHSA, 2003) 14,7prosenttia aikuisista(12vuotta täyttäneet) ilmoitti käyttäneensä kokaiiniaainakin kerran ja 2,5prosenttia ilmoitti käyttäneensä Til sammenligning, i USA viste den nasjonaleundersøkelsen i 2003 om narkotikabruk og helse(SAMHSA, 2003) at 14,7%av alle voksne (12 år og opp)noen gang hadde brukt kokain, og 2,5%oppga at de Vaikka kokaiinin levinneisyysluvut ovat huomattavastialhaisemmat kuin kannabiksen, levinneisyys saattaa ollakorkeampi nuorten aikuisten keskuudessa kuin väestössäkeskimäärin. Selv om prevalensratene for kokain er mye lavere enn forcannabis, kan de være høyere blant unge voksne ennibefolkningsgjennomsnittet. Kokaiinia ainakin kerran käyttäneitä on15–34-vuotiaiden joukossa 1–11,6prosenttia, ja osuus onjälleen korkein Espanjassa (7,7%) ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa (11,6%). Livstidsprevalensen blant15–34-åringer spenner fra 1% til 11,6%, og er nok engang høyest i Spania (7,7%) og Storbritannia (11,6%).For nylig bruk varierer tallene mellom 0,2% og 4,6%,med ca. 2% i Danmark, Irland, Italia og Nederland ogover 4% i Spania og Storbritannia. Kokaiinin käyttö on yleisempää miesten kuin naistenkeskuudessa. hadde brukt kokain i løpet av de siste 12 månedene (90).Blant 18–25-åringene var tallene 15% (livstidserfaring),6,6% (siste 12 måneder) og 2,2% (siste måned). Formenn i alderen 18–25 var tallene hhv. 17,4%, 8,2% og2,9%. Kuudessamaassa kokaiinia hiljattain käyttäneiden osuus oli yli3prosenttia, ja Espanjassa ja Yhdistyneessäkuningaskunnassa se oli 6–7prosenttia (kaavio 10). Selv sammenlignet med de landene i Europa somhar de høyeste prevalenstallene, har USA høyerelivstidsprevalens for kokainbruk i befolkningen generelt.Forskjellen er imidlertid ikke like uttalt for nylig bruk, ogenkelte land i Europa oppgir nå anslag som overstiger deamerikanske tallene. kokaiinia viimeisten 12kuukauden aikana(90). Kokainbruken er høyere blant menn. Kokaiinia ainakin kerran käyttäneidenosuus kokonaisväestössä on yleisesti ottaen korkeampi Yhdysvalloissa kuin niissä Euroopan maissa, joissa se onkorkea. For eksempel viserundersøkelser fra Danmark, Tyskland, Spania, Italia,Nederland og Storbritannia at menn i alderen 15–34 århadde en livstidserfaring på mellom 5% og 13%. Ero on kuitenkin kapeampi, kun tarkastellaanhiljattaista käyttöä, jonka osalta jotkin Euroopan maat ovatilmoittaneet Yhdysvaltojen lukuja korkeampia arvioita. Seksland rapporterte om rater for nylig bruk på over 3%, og Spania og Storbritannia 6–7% (figur10). Yleensä kokaiinin käyttö joko loppuu kokeilujakson jälkeennuorena aikuisena, tai käyttö on satunnaista ja keskittyyviikonloppuihin ja viihdeympäristöihin (baareihin jadiskoihin). Imidlertid varsles det fraflere hold om økt kokainbruk i Europa, både i lokalerapporter, fokusstudier i dance-miljøer, rapporter omøkninger i beslag-indikatorer og enkelte økninger iproblemrelaterte indikatorer (dødsfall, akuttsituasjoner). Joissakin maissa esiintyy kuitenkinhuomionarvoista säännöllistä käyttöä. Enkelte land kanlikevel ha visse former for regelmessig bruk som ikke eruvesentlig. Espanjassa,Italiassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä Aktuell bruk (siste 30 dager) oppgis av 1,5–4% av unge menn (15–34 år) i Spania, Italia,Nederland og Storbritannia. I urbane områder kankokainbruken ha et betydelig større omfang. Euroopassa on edelleen vaikea tunnistaa väestötutkimustenperusteella selkeitä suuntauksia kokaiinin käytössä En nyere studie som ble gjennomført parallelt i flere byer,viser at det store flertallet (95%) av de som ble definert 2005 Tilastotiedotteessa). )Disse svært grove estimatene er basert på middeltallene for nasjonale prevalensrater (se tabell GPS-1 i Statistiske opplysninger 2005). Huom.Monissa maissa, joissa väestömäärä on korkea (Saksa, Espanja, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta), levinneisyys onverrattain korkea, usein korkeampi kuin laskennassa käytetty vaihteluväli. Merk at flere folkerike land (Tyskland, Spania, Italia, Nederland og Storbritannia) har forholdsvis høye prevalensrater, i flere tilfeller høyere enn de ratene som lagt inn iberegningen. Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa Kapittel 5: Kokain og crack Kaavio 10: Kokaiinin hiljattainen käyttö (viimeisen vuoden aikana) kaikkien nuorten aikuisten ja nuorten miesten keskuudessakansallisissa väestötutkimuksissa mitattuna Figur 10:Nylig bruk (siste år) av kokain blant alle unge voksne og blant unge menn, målt i nasjonale spørreundersøkelser Tiedot on saatu jokaisen maan viimeisimmästä väestötutkimuksesta (ks. taulukko GPS-4 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa).Jotkin maat käyttävät hiukan erilaista ikäluokittelua kuin seurantakeskuksen vakioikäluokittelu nuorten aikuisten osalta. Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale spørreundersøkelsene i hvert land (se tabell GPS-4 i Statistiske opplysninger 2005).Noen land bruker en definisjon på unge voksne som avviker noe fra EONNs standarddefinisjon når det gjelder aldersspredningen. Kokaiininkäyttö on yleistä opiaattien käyttäjien keskuudessa, jaopiaattien yliannostustapausten toksikologisissaanalyyseissä löydetään usein kokaiinia muiden aineiden,kuten alkoholin ja bentsodiatsepiinien lisäksi. opiatbrukere, og i tilfeller med opiatoverdoser avdekkerde toksikologiske analysene ofte kokain, foruten andrestoffer som alkohol og benzodiazepiner. Huoli kokaiinin käytön terveysriskeistä on kasvamassaetenkin siksi, että joissakin maissa on havaittu Det er økende bekymring omkring helserisikoene vedkokainbruk, særlig fordi man i enkelte land observerer entrend med økende rekreasjonsbruk av kokain, spesielt imiljøer (diskoteker, klubber) som tiltrekker yngremennesker. )Tämän raportin kannalta liian myöhään saapuneiden tietojen mukaan vuoden 2003 tutkimuksista ilmeni, että käyttö on vakiintunut (kokaiinia oli käyttänyt viimeisen vuoden aikana 4,8prosenttia nuorista aikuisista, kun vuonna 2001 osuus oli 4,6prosenttia). )Informasjon som kom for sent til å bli tatt med i rapporten, tyder på en stabilisering i 2003-undersøkelsene (siste års prevalens blant unge voksne er Kaavio 11: Suuntaukset kokaiinin hiljattaisessa käytössä(viimeisen vuoden aikana) nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) keskuudessa kansallisissa väestötutkimuksissa mitattuna (1) Figur 11:Trender i nylig bruk (siste år) av kokain blant unge voksne (15–34 år), målt i befolkningsundersøkelser (1 Yhdistynytkuningaskunta(E & W) kuningaskunta(E & W) Storbritannia (E & W) Tanska (2)Saksa 26% og 38% av alleklienter (93). Viro Ranska Unkari Suomi Kreikka Tyskland Estland Frankrike Ungarn Finland Hellas prosentvis flere som søker behandling for kokain somprimærrusmiddel, enn blant alle klienter sett under ett ( Espanja ilmoittivuoden 2003 Reitoxin kansallisessa raportissaan, ettäkokaiinia esiintyi 54prosentissa kaikista huumeisiinliittyneistä kuolemantapauksista, 39tapauksessa(8prosentissa kaikista huumekuolemista) kuolemaan eiliittynyt opiaatteja, ja näistä 21tapausta aiheutuiyksinomaan kokaiinista ja viisi kokaiinista ja alkoholista. 0 Kokain rapporteres også som sekundærrusmiddel av 13%av nye klienter som søker behandling i polikliniske behandlingssentre (95 Otosten koot (vastaajien määrät) ikäryhmässä 15–34-vuotiaat esitetäänmaittain ja vuosittain vuoden 2005 Tilastotiedotteen taulukossa GPS-4.Tanskan osalta vuoden 1994 luku koskee ”kovia huumeita”.Tiedot on saatu kustakin maasta saatavilla olevasta väestötutkimuksesta.Tutkimusten luvut ja menetelmät esitetään vuoden 2005 Tilastotiedotteentaulukossa GPS-4.EMCDDA määrittelee nuorten aikuisten ikäjakaumaksi 15–34-vuotiaat(Tanska ja Yhdistynyt kuningaskunta 16–34-vuotiaat, Saksa, Viro (1998)ja Unkari 18–34-vuotiaat). Utvalgsstørrelser (respondenter) for aldersgruppen 15–34 år i hvert landfor det enkelte år er presentert i tabell GPS-4 i Statistiske opplysninger 2005.I Danmark representerer verdien for 1994 “tunge stoffer”.Dataene er hentet fra nasjonale spørreundersøkelser i hvert land. Figurerog metodikk som er lagt til grunn for den enkelte undersøkelse, er beskreveti tabell GPS-4 i Statistiske opplysninger 2005.EONN har definert unge voksne som aldersgruppen 15–34 år (Danmarkog Storbritannia fra 16, Tyskland, Estland (1998) og Ungarn fra 18). Ranskassa ikäjakauma oli 25–34-vuotiaatvuonna 1992 ja 18–39-vuotiaat vuonna 1995.Reitoxin kansalliset raportit (2004), tiedot on saatu väestötutkimuksista,raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. I Frankrike var aldersgruppen, 25–34 i 1992 og 18–39 i 1995.Nasjonale Reitox-rapporter (2004), hentet fra befolkningsundersøkelser,rapporter eller vitenskapelige artikler. Vaikka luvutovat paljon alhaisempia kuin opiaattien kohdalla,kokaiinikuolemat ovat vakava ja mahdollisesti kasvavaongelma. Mange land rapporterer om økt kokainbruk blant klientenesom oppsøker behandlingsapparatet. Niissä muutamissa maissa, joissa suuntauksiavoidaan arvioida, suuntaukset ovat yleensä kasvavia. Fra 1996 til 2003økte andelen nye klienter som søkte behandling forkokainbruk fra 4,8% til 9,3%, og antallet nye klienter ibehandling for kokain som primærrusmiddel økte fra2535 til 6 123. 10prosenttia. Kokonaislukuun mahtuu kuitenkin suurtavaihtelua maiden välillä: useimmissa maissa kokaiininkäyttöön liittyvä hoidontarve on melko vähäistä, mutta Espanjassa ja Alankomaissa kokaiinin takia hoitoonhakeutuvien asiakkaiden osuus on ensimmäisessä I 2003 fikk Nederland for første gang flersøknader om behandling for kokainbruk enn for opiatbruk.En analyse av behandlingsdata fra London viser at antalletklienter som brukte kokain, ble mer enn doblet i perioden1995–1996 til 2000–2001 (GLADA, 2004), dog fra enlav baselinje (735 til 1917). 26prosenttia ja jälkimmäisessä 38prosenttia(93). narkotikarelaterte dødsfall) som inntraff uten spor av opiater,skyldtes 21 kokain alene og fem kokain og alkohol. Pääasiallisesti kokaiinin takia hoitoon hakeutujia onuseimmissa maissa enemmän uusissa asiakkaissa kuin kaikissa asiakkaissa(94). Disse dataene er sannsynligvis påvirket av et lite menøkende problem med crack, eller crack-kokain (røykbarkokainbase), noe det foreligger indikasjoner på både i Nederland og Storbritannia, hvor antallet crack-klienterhar gått opp i de senere år. Lisäksi 13prosenttia uusista asiakkaista, jotka hakevat hoitoa avohoitokeskuksista, Selv om antallet problematiskenarkotikabrukere er lavt, har de tendens til å konsentreres inoen få storbyområder, og de vil derfor også være lettestsynlig i kartleggingsrapporter for byer. Kokaiini voi lisäksi olla osatekijänä sydän- javerisuoniongelmien (rytmihäiriöt, sydäninfarkti,aivoverenvuodot, ks. Til tross for informasjonens begrensninger synes kokain åha spilt en avgjørende rolle i mellom 1% og 15% av allenarkotikarelaterte dødsfall i land som kan skille mellom deulike narkotiske stoffene som har forårsaket døden, og flereland (Tyskland, Spania, Frankrike og Ungarn) oppga at ca.8–12% av alle dødsfall var narkotikarelatert. Ghuran ja Nolan, 2000)aiheuttamissa kuolemissa varsinkin, jos käyttäjillä on niihinaltistavia sairauksia, ja moni tällainen tapaus voi jäädähuomaamatta. Selv om deter meget vanskelig å ekstrapolere disse resultatene til hele Europa, kan dette bety at vi årlig i EU har flere hundrekokainrelaterte dødsfall. ilmoittaa kokaiinin toissijaiseksi huumeeksi(95 I de få landene hvordet kan beregnes trender, synes disse å vise en økning. Kokaiini on opiaattien ja kannabiksen jälkeen yleisinhuume, joka ilmoitetaan huumehoitoon hakeutumisenyhteydessä pääasialliseksi huumeeksi, ja sen osuuskaikesta hoidontarpeesta koko EU:ssa on noin Det er mer sannsynligat de kommer fra sosialt vanskelige forhold, og det finnesindikasjoner på at etniske minoritetsgrupper kan væresærlig utsatt for problemer relatert til crack. Useat maat ilmoittavat kokaiinin käytön lisääntyneenhoitoon hakeutuvien asiakkaiden keskuudessa; vuosina1996–2003 kokaiinin käytön takia hoitoon hakeutuneidenuusien asiakkaiden osuus kasvoi 4,8:sta 9,3prosenttiin,japääasiallisesti kokaiinin käytön takia hoitoon For eksempeler crack primærrusmiddelet for to tredeler av alle svartesom søker narkotikabehandling i London (GLADA, 2004),og 30% av alle crack-klienter i Nederland er av )Tietojen analysointi perustuu yleisen jakauman ja suuntausten osalta kaikkiin hoitokeskuksista hoitoa hakeneisiin asiakkaisiin sekä asiakkaiden profiilin ja käyttötapojen osalta avohoitokeskuksista hoitoa hakeneisiin asiakkaisiin. )Når det gjelder generell fordeling og trender, er dataanalysen basert på alle klienter som søker behandling, uansett behandlingssenter, og når det gjelder klientprofiler og bruksmønstre, på polikliniske behandlingssentre. )Ks. taulukko TDI-5 (osa ii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Se tabell TDI-5 (del ii) i Statistiske opplysninger 2005. Espanjan tiedot ovat vuodelta 2002.)Ks. taulukko TDI-4 (osa ii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko TDI-24 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. Data for Spania viser til 2002.)Se tabell TDI-4 (del ii) i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell TDI-24 i Statistiske opplysninger 2005. Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa niiden takia hoitoon hakeutuvissa henkilöissä onhuomattavasti enemmän miehiä kuin naisia (Macchiaetal., 2004). Til tross for alle bekymringeneomkring crack, bør man ha på minnet at selv om stoffet ersvært skadelig både for brukeren selv og for deresomgivelser, så er problemet i europeisk målestokkfremdeles i høyeste grad lokalt. Kokaiinia päähuumeena käyttävät uudet asiakkaat ovatkeskimäärin vanhempia kuin muiden huumeiden käyttäjät(heidän keskiikänsä on 30vuotta, ja heistä suurin osa on20–34-vuotiaita). Imidlertid synes de generellebehandlingsmulighetene for personer medkokainproblemer å være dårlig utbygget (Haasen, 2003).Dette kan være i ferd med å endres ettersom enkelte landnå har begynt å bygge ut nye behandlingstiltak forpersoner med et kokainproblem. Pienempi joskin merkittävä osa näistä asiakkaista on ilmoitusten mukaan 35–39-vuotiaita(97 For eksempel er Englandnå i ferd med å få på plass et tilbud spesifikt rettet motcrack-brukere (NTA, 2003). Alankomaissa kokaiinin käytön takia hoitoonhakeutuneiden uusien asiakkaiden määrä ylitti vuonna2003 ensimmäisen kerran opiaattien käytön takia hoitoonhakeutuneiden uusien asiakkaiden määrän. Av alle nye klienter som søker behandling for kokain somprimærrusmiddel, er de fleste menn (forholdet mann:kvinneer 3,7:1), men kjønnsfordelingen varierer fra land tilland(96). Lontoossavuodesta 1995–1996 vuoteen 2001–2001 kerätynhoitotiedon analyysissä ilmeni, että kokaiinia käyttäneidenasiakkaiden määrä yli kaksinkertaistui (GLADA, 2004),joskin lähtöluku oli alhainen (735:stä 1917:ään). En kvalitativ forskningsstudie utført i Italia blantklienter som søkte behandling for bruk avsentralstimulerende midler, hovedsakelig kokain, viser atdet er nesten like mange kvinner som menn blant brukerne,men blant de som søker seg til behandling for bruk avkokain og andre sentralstimulerende midler, er det atskilligflere menn enn kvinner (Macchia et al., 2004). Tietoihin vaikuttaa todennäköisesti crack-kokaiinin(poltettavan kokaiinin) pieni mutta kasvava ongelma, jostaon näkynyt merkkejä sekä Alankomaissa että Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa crackkokaiiniasiakkaiden määrä on kasvanut viime vuosina.Vaikka ongelmakäyttäjien määrä ei ole suuri, hekeskittyvät usein muutamaan suureen kaupunkiin, ja siksihe näkyvät parhaiten kaupungeissa tehdyn seurannanraporteissa. Nye klienter som har kokain som primærrusmiddel, er isnitt eldre enn andre narkotikabrukere (gjennomsnittsalderer 30 år, og de fleste er i aldersgruppen 20–34 år). Enmindre men likevel stor del av klientene rapporteres å være mellom 35 og 39 år (97 Kokaiinia käytetään usein yhdessä toissijaisen päihteen,yleensä kannabiksen (40%) tai alkoholin (37%), kanssa.Suonensisäisten huumeiden käyttäjistä tehdyt paikallisettutkimukset viittaavat siihen, että heroiinin ja kokaiininyhdistelmä ruiskeena (jota käyttäjät kutsuvat toisinaan”speedballiksi”) on joillakin alueilla kasvattamassasuosiotaan. Kokain brukes ofte i kombinasjon med et annet rusmiddel,ofte cannabis (40%) eller alkohol (37%). Jos tämä pitää paikkansa, se ei näy tiedoista,joita useimmat maat ovat toimittaneet yleisestähoidontarpeesta ja joiden mukaan vain pieni osaasiakkaista ilmoittaa käyttävänsä heroiinia ja kokaiiniayhdessä. Lokale studierblant sprøytebrukere viser at det i enkelte områder er blittpopulært å kombinere heroin og kokain i sprøytene(sprøytebrukerne selv kaller det gjerne “speedballing”).Hvis så er tilfelle, er ikke dette noe som kommer frem i desamlede dataene over behandlingsbehov i de fleste land,hvor bare en liten andel av klientene oppgirkombinasjonsbruk av heroin og kokain. Tämä ei kuitenkaan koske kaikkia maita,esimerkiksi Alankomaiden tiedot kokaiinin käyttäjienhoidontarpeesta viittaavat siihen, että monetkokaiiniasiakkaat ovat huumeiden sekakäyttäjiä ja ettäheistä suurimman ryhmän muodostavat ne, jotka käyttävätsekä kokaiinia että heroiinia (Mol et al., 2002). Dette gjelderimidlertid ikke alle land, for i Nederland antyder enanalyse av dataene for kokainbrukeres behandlingsbehovat mange kokainklienter er blandingsbrukere, og at denstørste gruppen består av folk som bruker både kokain ogheroin (Mol et al., 2002). Crack-kokaiinin käyttäjillä on usein erilainen sosiaalinentausta kuin jauhemaisen kokaiinin käyttäjillä. Mesteparten av den vitenskapelige litteraturen ombehandling av kokainproblemer kommer fra amerikanskestudier og vil muligens derfor ikke gjenspeile en europeiskvirkelighet. Crack-kokaiinin käyttäjät ovat todennäköisemminyhteiskunnallisesti heikossa asemassa, ja siitä, että etnisiinvähemmistöihin kuuluva väestö on erityisen altis crackkokaiiniongelmille, on jonkin verran näyttöä: kaksikolmasosaa Lontoossa hoitoon hakeutuneistamustaihoisista henkilöistä käyttää pääasiallisesti crackkokaiinia (GLADA, 2004), ja Alankomaissa 30prosenttiacrack-kokaiiniasiakkaista on syntyperältään muita kuinhollantilaisia. Dessverre foreligger det fremdeles fåevalueringer av behandling av problematisk kokainbruk i EU, noe som delvis simpelthen skyldes at europeiskebehandlingstjenester historisk sett sjelden har værtkonfrontert med kokainproblemer. Crack-kokaiinin aiheuttamasta huolestahuolimatta on syytä muistaa, että vaikka tämä huumeaiheuttaakin erityistä vahinkoa sekä käyttäjilleen ettäheidän yhteisöilleen, ongelma on Euroopassa edelleenhyvin paikallinen. En europeisk, systematiskgjennomgang av litteratur om kokainbehandling (Rigter etal., 2004) viser at problematiske kokainbrukere vanligvisikke gjerne samtykker til behandling og har høyetilbakefallsrater. Crack-kokaiiniasiakkaista on ilmoittanutpääasiallisesti kaksi maata (Alankomaat ja Yhdistynytkuningaskunta). Det foreligger en viss dokumentasjon på atpsykoterapi kan bidra til å redusere forbruket, men det erikke funnet overbevisende dokumentasjon på at akupunkturkan være effektiv i behandlingen av kokainproblemer.Generelt bør imidlertid alle disse resultatene betraktes i lysav det faktum at det rett og slett ikke finnes noe solideuropeisk evidensgrunnlag som kan legges til grunn forterapeutiske intervensjoner på dette området. Kokaiiniongelmaisten hoitoon ei ole mitään vakiintunuttaja yleistä farmakologista hoitoa, toisin kuinopiaattiongelmaisten hoitoon. For eksempelvet man ikke en gang med sikkerhet om intervensjonerspesifikt rettet mot kokain er mer effektive enn behandling imer generelle, ikke-rusmiddelspesifikke programmer. Kokaiinin käyttäjillemäärätään toisinaan lääkkeitä oireiden systemaattiseenlievitykseen, mutta ne auttavat usein vain vähän aikaa janiillä pyritään vähentämään kokaiinin käyttöön liittyviäongelmia, kuten ahdistusta tai unihäiriöitä. Videreer det fortsatt et åpent spørsmål hvorvidt det er mulig åutvikle en farmakologisk behandling for problematiskkokainbruk som kan bli “standardbehandling” på sammemåte som metadon og buprenorfin er blitt standardtilnærmingsmåter i behandlingen av problematiskopiatbruk. Kokaiininkäyttäjien pitkän aikavälin hoitovaihtoehtoja tarjotaanyleensä yleisten huumepalvelujen puitteissa.Kokaiiniongelmaisten hoitovaihtoehtoja ei ole kuitenkaankehitetty paljoakaan (Haasen, 2003). Men siden det er store forskjeller i hvordanopiater og sentralstimulerende midler som kokain virker påkroppen, bør også behandlingen være forskjellig. Tilanne saattaa ollamuuttumassa, sillä jotkin maat ovat alkaneet kehittää uusiahoitomuotoja kokaiiniongelmaisille, esimerkiksi Englannissa kehitetään parhaillaan erityisiä palvelujacrack-kokaiinin käyttäjille (NTA, 2003). Detpågår for tiden en del interessant arbeid i USA for å utredemulighetene for en midlertidig blokkering av effekten avkokain på brukeren, og det vil bli interessant å se om dettearbeidet kan føre til nye behandlingsmuligheter. Sukupuolijakaumassa on eroja maiden välillä (96 Tiltak for å redusere helseskadene Suurin osa kokaiiniongelmien käsittelyä koskevastatieteellisestä kirjallisuudesta perustuu amerikkalaisiintutkimuksiin, eikä siten heijasta välttämättä Euroopantilannetta. Det finnes ingen veletablert, anerkjent farmakologiskbehandling for personer med et kokainproblem slik somdet gjør for opiatproblemer. Noen ganger kan Kokaiinin ongelmakäytön hoitoa ei valitettavastiole juurikaan arvioitu EU:ssa, mikä johtuu osittain vainsiitä, etteivät hoitopalvelut ole aikaisemmin olleetpaljoakaan tekemisissä kokaiiniongelmien kanssa.Yhdessä Euroopassa tehdyssä kokaiinihoitoa koskevan )Se tabell TDI-22 i Statistiske opplysninger 2005 og Forskjeller i bruksmønstre for narkotika mellom kvinner og menn(http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=7293).)Se tabell TDI-10 (del i) i Statistiske opplysninger 2005. Takavarikot ja markkinatietoa(98) Beslag og markedsinformasjon (98 Maailmanlaajuinenkokaiinin tuotanto vuonna 2003 oli arviolta 655tonnia,josta 67prosenttia oli peräisin Kolumbiasta, 24 prosenttia Perusta ja 9prosenttia Boliviasta (CND, 2005). Produksjon og handel varierte mengdene beslaglagt kokain i EU (101), mentrenden var likevel oppadgående. EU:hun tuodun kokaiininkauttakulkumaiksi ilmoitettiin vuonna 2003 erityisesti Brasilia,Venezuela ja Costa Rica sekä Argentiina ja Curaçao(Reitoxin kansalliset raportit, 2004; CND, 2005). Basert på trender i landsom har lagt fram data, synes imidlertid antallet beslag avkokain i EU å ha gått ned i 2003 (særlig i Spania), mensderimot mengdene som ble beslaglagt økte betydelig(særlig i Spania og Nederland). Kokaiiniakulkeutui EU:hun myös eteläisen ja läntisen Afrikan kautta(INCB, 2005). Det ble gjort spesielt storebeslag i EU i 2003. Psykoterapianavusta käytön vähentämisessä on jonkin verran näyttöä,mutta akupunktion tehokkuudesta kokaiiniongelmienhoidossa ei ole mitään vahvaa näyttöä. Selv om beslag av crack er rapportert av noen EU-land, erdet ikke alltid mulig å skille dem fra kokainbeslagene.Dermed kan altså trendene for kokainbeslag faktisk ogsåomfatte crack. Euroopan osuus maailmassa takavarikoidunkokaiinin määristä oli 17prosenttia, mikä osoittaa kasvuaedelliseen vuoteen verrattuna (CND, 2005). Det var store variasjoner i gjennomsnittsprisen (102 Vuonna 2003 sen osuus oli yli puolet sekätakavarikkojen lukumäärästä että takavarikoiduistamääristä EU:ssa(99). ) på kokain på detaljistnivå i EU i 2003; fra 34 euro pr. gram i Spania til 175 euro pr. gram i Norge. Kokaiinitakavarikkojen lukumäärä(100) kasvoi vuosina Sammenlignet med heroin hadde kokainen gjennomsnittlighøy renhet, og varierte i 2003 fra 32% i Den tsjekkiske Kokaiinin ja crack-kokaiinin käyttöön liittyvienterveyshaittojen ehkäisy- ja vähentämistoimet ovat viimevuosina lisääntyneet nopeasti, ja kokaiinia ja crackkokaiinia koskevaa uutta tietoa on tuotettu etenkin Internetissä. Colombia er langt den største kilden til illegal koka iverden, etterfulgt av Peru og Bolivia. Huumepalvelujentyöntekijöille on tarjolla entistä enemmän koulutustasellaisten ongelmien käsittelyssä, jotka liittyvät kokaiinin jacrack-kokaiinin käyttöön useissa ympäristöissä, joissa tämäilmiö on tuore (viikonloppuympäristö Dublinissa jateknoympäristö Wienissä). Den globaleproduksjonen av kokain i 2003 har vært anslått til655tonn, hvorav 67% fra Colombia, 24% fra Peru og9% fra Bolivia (CND, 2005). 1998–2002 kaikissa maissa, paitsi Saksassa ja Portugalissa. Mesteparten av alt kokainsom beslaglegges i Europa, kommer direkte fra Sør-Amerika (Colombia) eller via Sentral-Amerika og Karibia. Samana ajanjaksona EU:ssa takavarikoidun kokaiinin määrät(101) vaihtelivat, mutta suuntaus on ollut I2003 ble særlig Brasil og Venezuela oppgitt somtransittland for kokain som ble importert inn i EU, vedsiden av Argentina, Costa Rica og Curaçao (nasjonale Reitoxrapporter, 2004; CND, 2005). Kokaiinin ja crack-kokaiinin käyttäjille on tarjollaerikoistunutta neuvontaa ja hoitoa suurissa kaupungeissa,kuten Frankfurtissa (Suchthilfezentrum Bleichstrasse:www.drogenberatung-jj.de), Barcelonassa (Hospital Valld’Hebron: www.vhebron.es), Wienissä (ChEck iT!: nouseva. Andretransittområder var Sør- og Vest-Afrika (INCB, 2005). Niiden maiden suuntausten perusteella, joistasaatiin tietoja, kokaiinitakavarikot näyttävät kuitenkinvähentyneen EU:n tasolla vuonna 2003 (erityisesti Espanjassa), mutta takavarikoidun kokaiinin määrä on Deviktigste innførselsstedene i EU var fremdeles i Spania,Nederland og Portugal (nasjonale Reitoxrapporter, 2004;CND, 2005; INCB, 2005). 42.)Tämä on tarkistettava sitten, kun vuoden 2003 tiedot saadaan. 42.)Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2003 så snart disse foreligger. Data om antallet kokainbeslag i 2003 manglet for Italia, Kypros, )Ks. taulukko SZR-5 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko SZR-6 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. Merk at gjennomsnittlige estimater for kokainrenhet i Den tsjekkiske republikk og Polen i 2003 er basert på et lite antall prøver (n= hhv. 5 og 6). Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa Regelmessig, vedvarende bruk av heroin, sprøytebruk og ien del land, intensiv bruk av sentralstimulerende midler,ligger til grunn for en vesentlig del av de narkotikarelatertehelsemessige og sosiale problemene i Europa. Hinta ja puhtaus Problematisk bruk av narkotika Kokaiinin keskihinta(102) vähittäiskaupassa vaihteli EU:ssa kasvanut huomattavasti (erityisesti Espanjassa ja Alankomaissa). “Problematisk bruk av narkotika”’ (problem drug use –PDU) defineres operasjonelt som “injeksjonsbruk avnarkotika eller langvarig/regelmessig bruk av opiater, kokain og/eller amfetaminer” (104 voimakkaasti vuonna 2003 Espanjan 34eurosta Norjan175euroon grammalta. Problematisk bruk av narkotika kan deles inn i en rekkehovedgrupper. Kokaiinin keskimääräinen puhtaus käyttäjätasolla onheroiiniin verrattuna korkea, ja se vaihteli vuonna 2003 Utbredelsen synes å variere megetmellom landene, men når forskjellige metoder brukesinnenfor ett land, gir de i all hovedsak samsvarenderesultater. Jotkin EU-maat ovat ilmoittaneet crack-kokaiinintakavarikoista, mutta niitä ei aina pystytä erottamaankokaiinitakavarikoista. Lokale og regionale anslag tyder på at utbredelsen avproblematisk bruk av narkotika varierer mye byer ogregioner imellom. Edellä mainitutkokaiinitakavarikkoja koskevat suuntaukset saattavat siiskattaa myös crack-kokaiinin. De høyeste prevalensestimatene iperioden 1999–2003 oppgis av Irland, Portugal og Storbritannia, med tall pr. tusen som når 16 (Dublin),17(Beja), 24 (Aveiro), 25 (deler av London), og opp til Tšekin ja Saksan 32prosentista Puolan 83prosenttiin(103). Problematisk narkotikabruk blir stadig mer sammensatt. )Ks. taulukko PPP-3 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko PPP-7 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. Vuoden 2003 arviot kokaiinin keskimääräisestä puhtaudesta Tšekissä ja Puolassa perustuvat )Nærmere opplysninger er gitt i metodeopplysninger om problematisk bruk av narkotika i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell PDU-1 i Statistiske opplysninger 2005. Luku 6Heroiini ja suonensisäinen huumeidenkäyttö Kapittel 6: Heroin og injeksjonsbruk Kaavio 12:Arviot huumeiden ongelmakäytön levinneisyydestä vuosina 1999–2003 (osuus tuhannesta 15–64-vuotiaasta) Figur 12:Anslag over utbredelsen av problematisk narkotikabruk 1999–2003 (pr. tusen innbyggere i aldersgruppen 15–64) Yhdistynytkuningaskunta2001CM Storbritannia2001CM Lisätietoja esitetään vuoden2005 Tilastotiedotteen taulukoissa PDU-1, PDU-2 ja PDU-3. Forflere opplysninger, se tabell PDU-1, PDU-2 og PDU-3 i Statistiske opplysninger 2005. Symboli edustaa piste-estimaattia ja viiva epävarmuusväliä, joka voi olla joko 95%:n luottamusvälitai herkkyysanalyysiin perustuva väli (ks. taulukko PDU-3). Et punkt viser til et punktestimat og en strek viser til et toleranseområde, som kan være et 95% konfidensintervall eller et intervall basert på en sensitivitetsanalyse(se tabell PDU-3). Kohderyhmissä voi olla pientä vaihtelua erilaisten menetelmien ja tietolähteiden takia, joten vertailujaon tehtävä varoen. Målgruppene kan variere noe avhengig av metode og datakilde. Sammenligninger bør derfor gjøres med varsomhet. Espanjan arvioon ei sisälly kokaiinin ongelmakäyttöä; taulukoissa PDU-2 ja PDU-3 on korkeampi arvio, jossa on otettu huomioon kyseinen ryhmä, mutta joka ei ehkä ole yhtä luotettava.Kansalliset seurantakeskukset. Ks. myös EMCDDA (2003). Det spanske anslagetomfatter ikke problematisk kokainbruk – et høyere anslag er gitt i tabell PDU-2 og PDU-3, hvor denne gruppen også er tatt med, men som kanskje ikke er like pålitelig. Nasjonale kontaktpunkter. Se også EONN (2003). Esimerkiksi huumeiden sekakäyttöönliittyvät ongelmat ovat vähitellen korostuneet useimmissamaissa, kun taas joissakin maissa, joissa on vanhastaanollut opiaatteihin liittyviä ongelmia, on nyt siirrytty muihinhuumeisiin. Espanjassa arvioidaan opiaattienongelmakäyttäjien vähentyneen, mutta kokaiiniin liittyvienhuumeongelmien on havaittu lisääntyneen. De lokale,geografiske variasjonene er imidlertid store, idet en annendel av London har en anslått prevalens på 6 pr. tusen.Dette tyder på at det er nødvendig å øke tilgjengelighetenav pålitelige prevalensanslag på lokalt plan i mangeandre land, hvor særlig høy (eller lav) lokal eller regionalprevalens kan foreligge, men ikke blir målt. Näistä16maasta kuusi ilmoitti huumeiden ongelmakäytönlisääntyneen (Tanska, Suomi, Norja, Itävalta, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta), viisi ilmoitti käytön pysyneensamalla tasolla tai vähentyneen (Tšekki, Irlanti, Saksa,Kreikka ja Slovenia) ja viisi (Espanja, Italia, Luxemburg,Alankomaat ja Portugali) ilmoitti erilaisia suuntauksiaarviointimenetelmien mukaan, joissa on saatettu keskittyäerilaisiin kohderyhmiin ongelmakäyttäjienkeskuudessa(106). estimater over problematisk bruk av narkotika (Danmark,Finland, Norge, Østerrike, Sverige og Storbritannia), femoppga en stabil prevalens eller nedgang (Den tsjekkiskerepublikk, Irland, Tyskland, Hellas og Slovenia) og fem(Spania, Italia, Luxembourg, Nederland og Portugal)oppga varierende trender avhengig av beregningsmetode,som til dels kan vise til de ulike målgruppene avproblematiske narkotikabrukere (106). Huumeiden injektiokäyttäjillä on erittäin suurihaittavaikutusten riski, ja siksi suonensisäistähuumeidenkäyttöä on syytä tarkastella erikseen huumeidenongelmakäytön ydinryhmänä. Sprøytebrukere er en svært risikoutsatt gruppe. Det erderfor viktig å vurdere sprøytebruk separat, som enkjernekategori innenfor problematiske narkotikabrukere. Vain muutamat maat tarjoavat kansallisia tai paikallisiaarvioita huumeiden injektiokäytöstä niidenkansanterveydellisestä tärkeydestä huolimatta. Til tross for sprøytebrukens innvirkning på folkehelsen, erdet få land som legger fram nasjonale eller lokaleestimater over sprøytebruk. Saatavillaolevat kansalliset arviot vaihtelevat yhdestä kuuteentapaukseen tuhatta 15–64-vuotiasta kohti, ja huumeideninjektiokäytön levinneisyydessä on suuria eroja maiden Tilgjengelige estimater pånasjonalt plan varierer mellom ett og seks tilfeller pr.tuseninnbyggere i aldersgruppen 15–64, noe som tilsier at deter store forskjeller landene imellom når det gjelder Levinneisyydessä vaikuttaa olevansuuria eroja maiden välillä, mutta tulokset ovat hyvinyhdenmukaisia silloin, kun jossakin maassa on käytettyuseaa menetelmää. Selv om det har vært gjort store framskritt når det gjelderberegningsmetoder, gjør mangelen på pålitelige ogsammenhengende historiske data det vanskelig å vurderetrender for problematisk bruk av narkotika. Huumeidenongelmakäytön painotettu keskiarvo EU:ssa ontodennäköisesti 4–7tapausta tuhatta 15–64-vuotiastakohti, mikä tarkoittaa, että EU:ssa on 1,2–2,1miljoonaahuumeiden ongelmakäyttäjää, joista injektiokäyttäjienmäärä vaihtelee noin 850000:sta 1,3miljoonaan. Rapporter fraen del land om endringer i estimatene, som understøttes avandre indikatordata, tyder på at det har vært en økning iproblematisk bruk av narkotika siden midten av 1990-tallet(EONN, 2004a), men i enkelte land synes dette å hastabilisert seg i de senere årene. Nämäarviot eivät kuitenkaan ole varmoja, vaan niitä ontäsmennettävä sitä mukaa kuin uusista jäsenvaltioistasaadaan lisätietoja. Repeterte estimater ertilgjengelig for perioden 1999–2003 fra 16 land(Danmark og Sverige medregnet, som begge har data for1998–2001, og Storbritannia, som har data for1996–2001). välillä(107). Av disse 16 landene oppga seks økte utbredelsen av sprøytebruk (107). Luxembourg oppgir de )Ks. taulukko PDU-1 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. kaavio PDU-4 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. kaavio PDU-2 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Se figur PDU-4 i Statistiske opplysninger 2005.)Se figur PDU-2 i Statistiske opplysninger 2005. Kaavio 13:Kansalliset ja paikalliset arviot huumeiden ongelmakäytön levinneisyydestä vuosina 1999–2003 (tapaukset tuhatta 15–64-vuotiasta kohti) Figur 13:Nasjonale og lokale anslag over utbredelsen av problematisk narkotikabruk, 1999–2003 (pr. tusen innbyggere i aldersgruppen 15–64) Tapauksettuhannestahenkilöstä 0 Dentsjekkiskerepublikk Musta neliö= kansalliset otokset; sininen kolmio= paikalliset/alueelliset otokset.Kohderyhmissä voi olla pientä vaihtelua erilaisten menetelmien ja tietolähteiden takia, joten vertailuja on tehtävä varoen. Svart kvadrat = nasjonale utvalg; blå trekant = lokale/regionale utvalg Målgruppene kan variere noe avhengig av metode og datakilde. Sammenligninger bør derfor gjøres med varsomhet. Lisätietoja esitetään vuoden 2005Tilastotiedotteen taulukoissa PDU-1, PDU-2 ja PDU-3. For flere opplysninger, se tabell PDU-1, PDU-2 og PDU-3 i Statistiske opplysninger 2005. Levinneisyyttä koskevien paikallisten arvioiden kokonaiskuvaan vaikuttaa tutkimusten saatavuus ja tekopaikka.Paikalliset arviot voivat kuitenkin antaa viitteitä siitä, että levinneisyys on tietyissä kaupungeissa tai tietyillä alueilla erilainen kuin koko maassa.Kansalliset seurantakeskukset. Ks. myös EMCDDA (2003). Mønsteret for lokale prevalensanslag avhenger mye av om studier er tilgjengelige og hvor de er gjennomført,men der lokale anslag er tilgjengelige, kan de tyde på at utbredelsen avviker fra det nasjonale gjennomsnittet i visse byer eller regioner. Nasjonale kontaktpunkter. Se også EONN (2003). Kaikista hoitopyynnöistä 60prosenttia esitetään opiaattientakia – joskin monissa tapauksissa päähuumetta ei kirjata– ja yli puolet (54%) näistä opiaattiasiakkaista oninjektiokäyttäjiä ja 10prosentin käyttötapa on tuntematon.Lisäksi noin 10prosenttia uusista asiakkaista ilmoittaa arvion huumeiden injektiokäytöstä, joka on noin kuusitapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti, ja Kreikkailmoittaa alhaisimman arvion, joka on vain vähän yli yksitapaus tuhatta kohti. Behandlingsbehov i tall høyeste nasjonale estimatene for sprøytebruk, med ca.seks tilfeller pr. tusen innbyggere i aldersgruppen 15–64,mens Hellas oppgir det laveste estimatet, med i overkantav ett tilfelle pr. tusen. Vaikka huumeiden injektiokäytönlevinneisyyttä koskevia arvioita on vähän, sen on osoitettukasvaneen Norjassa vuoden 1999 jälkeen, kun taas Portugalissa erilaiset arviointimenetelmät tuovat esiinerilaisia suuntauksia(108). Selv om det foreligger fåprevalensestimater for sprøytebruk, finnes det tegn på atutbredelsen har økt i Norge etter 1999. I Portugal gir forskjellige beregningsmetoder ulike trender (108 Joissakin maissa (Espanja, Alankomaat ja Opiater oppgis også som sekundærrusmiddel av rundt 10% av alle nye klienter (110). Opiaatit (pääasiallisesti heroiini) ovat monissa maissaedelleen pääasiallisia huumeita, joiden takia asiakkaathakeutuvat hoitoon, mutta maiden välillä onhuomattavia eroja. I mange land er det fremdeles først og fremst opiater(hovedsakelig heroin) klientene søker behandling for, menrelevante forskjeller finnes mellom landene. EU:n jäsenvaltiot ja hakijamaatvoidaan jakaa karkeasti kolmeen ryhmään sen mukaan,kuinka suurella osalla hoitoon hakeutujista onheroiiniongelmia: EUsmedlemsstater og søkerlandene kan grovt deles inn i tregrupper ut fra hvor stor andel av behandlingspopulasjonensom har et problem med heroin: Portugali) suhteellisen pieni osa heroiinin käyttäjistä oninjektiokäyttäjiä, kun taas useimmissa muissa maissaheroiinin injektiokäyttö on edelleen vallitseva käytäntö.Silti useimmissa uusissa jäsenvaltioissa – ainakin niissä,joista saatiin tietoja – lähes kaikki hoitoon hakeutuneetheroiinin käyttäjät ovat injektiokäyttäjiä. En analyse av utbredelsen av sprøytebruk blantheroinbrukere i behandling avdekker forskjeller iutbredelsen landene imellom og varierende trender overtid (109). I en del land (Spania, Nederland, Portugal) er deten relativt liten andel av heroinbrukerne som brukersprøyter, mens injisering av heroin fortsatt er normen iandre land. alle 40prosenttia – Tšekki, Alankomaat, Puola, Suomi,Ruotsi, I noen av de gamle EU-landene som har lagtfram data (Danmark, Spania, Frankrike, Hellas, Italia og Storbritannia), har utbredelsen av sprøytebruk blantheroinbrukere i behandling gått ned. )Ks. kaavio PDU-5 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. kaavio PDU-3 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko TDI-24 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Se figur PDU-5 i Statistiske opplysninger 2005.)Se figur PDU-3 i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell TDI-24 i Statistiske opplysninger 2005. 50–70prosenttia – Tanska, Saksa, Espanja, Irlanti,Kypros, Latvia, Slovakia, Romania, De fleste opiatklientene oppgir at de brukte opiater forførste gang da de var mellom 15 og 24 år gamle, mens under 40%– Den tsjekkiske republikk, Nederland,Polen, Finland, Sverige; rundt 50% av klientene debuterte før fylte 20 (115 Sukupuolten välinen suhdeluku kuitenkinvaihtelee maittain 5/1:stä 2/1:een, lukuun ottamatta Kyprosta, jossa suhdeluku on erittäin korkea (11/1), ja Ruotsia, jossa se on hyvin alhainen (0,9/1) siten, ettäopiaattien käyttäjissä on enemmän naisia kuin miehiä(113). Utbredelsen av opiatklienter som fortsetter i behandling imange år, rapporteres å være økende, mens forekomstenav nye søknader om opiatbehandling går ned (nasjonale Reitoxrapporter, 2004; Drug Misuse Research Division,2004). Enkelte land kan spore trendene for heroinbrukblant nye klienter i behandling fra 1996 til 2003, og hersees en generell nedgang i absolutte søknadstall. Monet uusista asiakkaista käyttävät opiaattien lisäksimuutakin huumausainetta, yleensä kannabista (47%) taialkoholia (24%). Hvis man sammenligner debutalder med alder ved førstebehandling, går det vanligvis mellom 5 og 10 år fraførstegangsbruk til vedkommende første gang søker seg tilbehandlingsapparatet. (111)Ks. taulukko TDI-5 (osa ii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. Tidlig debutalder for opiatbruk erofte assosiert med en rekke atferdsproblemer og sosialdeprivasjon (Storbritannias nasjonale rapport). Ainoastaan Saksa ilmoittaa, että 70prosenttia uusista asiakkaista on käyttänyt opiaattejasatunnaisesti tai ei ole käyttänyt niitä viimeisen kuukauden aikana. I de flestelandene bruker mellom 60% og 90% av opiatklientenestoffet daglig, mens enkelte klienter ikke har brukt opiatersiste måned eller bare sporadisk. )Tämä koskee vain maita, joista tietoja on saatu.)Ks. taulukko TDI-17 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko TDI-25 (osa ii) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. Dette kan sannsynligvisforklares med at en del klienter slutter å bruke stoffet før depåbegynner en behandling (116). (117 (118 (119 neljä toissijaista huumetta. 40% prosent av klientene injiserer stoffet og like mangerøyker eller inhalerer det. Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa Gamle og nye medlemsstater rapporterer om forskjellige bruksmåter (117) (figur14) – i de nye medlemsstatene bruker over 60% sprøyte, mot under Kaavio 14: Opiaatteja suonensisäisesti käyttävien uusienavohoitopotilaiden osuus kaikista uusista opiaattiasiakkaistamaittain vuonna 2003 Figur 14: Nye polikliniske klienter som injiserer opiater, somandel av det totale antallet nye opiatklienter, etter land, 2003 Huumeiden injektiokäyttäjillä diagnosoidut hiv-tartunnattietyissä EU-maissa, Venäjällä ja Ukrainassaraportointivuoden mukaan ek ki š Kjønnsforholdet varierer imidlertidbetydelig fra land til land, fra 5:1 til 2:1, med unntak av Kypros, hvor forholdet mann:kvinne er veldig høyt (11:1),og Sverige, hvor det er veldig lavt (0,9:1), det er flerekvinner enn menn blant opiatbrukerne (113). Keskiarvo Gjennomsnitt Tapauksetmiljoonaaasukastakohti Tilfellerpr.millioninnbyggere Euroopan aidsin epidemiologinen seurantakeskus (EuroHIV) (2004). Kilde:Det europeiske senteret for epidemiologisk overvåking av AIDS (EuroHIV) (2004). Itä-Euroopan laajojen epidemioiden jälkeen (ks. laatikko”Hiv ja aids Itä-Euroopassa”) hiv-epidemia on levinnytnopeasti huumeiden injektiokäyttäjien keskuudessa EU:nuusissa jäsenvaltioissa Baltiassa (EuroHIV, 2004). Uusiendiagnosoitujen tapausten määrä nousi Virossa ja Latviassahuippuunsa vuonna 2001 ja Latviassa vuonna 2002,mutta niiden määrä on romahtanut viime aikoina. I kjølvannet av de massive epidemiene i Øst-Europa har HIV hatt en kraftig epidemisk spredning blantsprøytebrukere i de nye EU- medlemsstatene i Baltikum (EuroHIV, 2004) (se boks “HIV og AIDS i Øst-Europa”).Antallet nye diagnostiserte tilfeller nådde en topp i Estlandog Latvia i 2001 og i Litauen i 2002, men tallene har gåttkraftig ned i den senere tid. Tämä ontyypillistä hiv-epidemioille huumeiden injektiokäyttäjienkeskuudessa. Dette mønsteret er typisk for HIV-epidemier blant sprøytebrukere. Se johtuu siitä, että suurimmassa riskissäoleva injektiokäyttäjien ydinryhmä saa tartunnan lyhyenajan sisällä, minkä jälkeen uusien tartuntojen määrälaskee tartunnalle alttiiden injektiokäyttäjien vähetessä javakiintuu tasolle, joka riippuu uusien riskialttiideninjektiokäyttäjien ilmaantumisen tiheydestä. En epidemi oppstårfordi alle i kjernegruppen av de mest risikoutsattesprøytebrukere smittes i løpet av kort tid, etterfulgt av ennedgang i antall nye tilfeller ettersom det ikke finnes flererisikoutsatte sprøytebrukere som kan smittes. Vähenemiseensaattaa kuitenkin vaikuttaa myös käyttäytymisenmuuttuminen, ja jos näin on, se saattaa olla osittainerityisten toimien tulosta (ks. ”Huumeisiin liittyvientartuntatautien ehkäisy”, s. 69). Deretterstabiliseres antallet nye tilfeller på et nivå som avhenger avrekrutteringsraten for nye risikoutsatte sprøytebrukere.Imidlertid kan man ikke utelukke atferdsendring som enmedvirkende årsak, og i så fall kan dette delvistilbakeføres til spesifikke intervensjoner (se “Forebyggingav narkotikarelaterte smittsomme sykdommer”, s. 67). Hiv:n levinneisyys osalta tämän hiljattaisen leviämisen vahvistaa tartunnanhavaitseminen 23prosentilla 127uudesta injektiokäyttäjästä (125). Imidlertid kommerprevalensdata fra forskjellige kilder, og disse kan i enkeltetilfeller være vanskelige å sammenligne og bør derfortolkes med varsomhet. Vaikka Baltiassa onkin ilmennyt hiljattainepidemioita, huumeiden injektiokäyttäjien otoksiinperustuvat hiv:n levinneisyystiedot viittaavat siihen, ettälevinneisyys on vähentynyt 1990-luvun puolivälistä lähtienjoissakin maissa, joissa se on ollut kaikkein korkein(Espanja, Ranska ja Italia), ja se on viime vuosina I enkelte andre land (Frankrike2001–2003, Portugal 1999–2000) tyder lokale ogregionale data vedrørende nye og unge sprøytebrukere påen viss (økt) smitte, men prøveutvalgene er for små til attrendene kan ha statistisk signifikans (127). Tieto hiv:n levinneisyydestä injektiokäyttäjien keskuudessa(tartunnan saaneiden osuus injektiokäyttäjistä) on tärkeätäydennys hiv-tapauksia koskeviin tietoihin. På den annenside bør det anføres at utbredelsen av HIV blantsprøytebrukere fremdeles var veldig lav i flere land i2002–2003. Toistuvatlevinneisyystutkimukset ja diagnosointitestien tulostenrutiininomainen seuranta voivat tukea tapauksissahavaittuja suuntauksia ja tarjota yksityiskohtaista tietoatietyiltä alueilta ja ympäristöistä. HIV-prevalensen var under 1% i Dentsjekkiske republikk, Hellas (nasjonale data), Ungarn,Slovenia, Slovakia, Finland, Romania (data bare for2001), Bulgaria og Norge (data for Oslo). I noen avdisselandene (f.eks. Levinneisyystiedot ovatkuitenkin peräisin useista lähteistä, joita voi toisinaan ollavaikea verrata keskenään, ja niitä on siksi tulkittavavaroen. Ungarn) var utbredelsen av både HIVog hepatitt C-viruset (HCV) blant de laveste i EU, noesomtyder på lav risikoatferd blant sprøytebrukerne(se“Hepatitt B og C” under). Saatavilla olevat levinneisyystiedot pääosin vahvistavatilmoitettujen hiv-tapausten viimeaikaisen lisääntymisen.Esimerkiksi Latviassa levinneisyys kasvoi testattujeninjektiokäyttäjien kansallisissa otoksissa 1,5prosentista(5/336) vuonna 1997 14prosenttiin (302/2203) vuonna2001, ja sen jälkeen se laski 7prosenttiin (65/987)vuonna 2003. De registrerte økningene i innrapporterte HIV-tilfelleridensenere tid bekreftes i all hovedsak av framlagte sero-prevalensdata; for eksempel økte prevalensen i detnasjonale behandlingsutvalget av testede sprøytebrukere i Latvia fra 1,5%(5/336) i 1997 til 14%(302/2203) i2001, for så å falle til 7%(65/987) i 2003. Itävallassa, josta ei ole saatavilla tietojainjektiokäyttäjien hiv-tapauksista, hiv:n levinneisyyshuumekuolemien kansallisessa otoksessa osoittaa tiettyäkasvua 7prosenttiin (11/163) vuonna 2003 vuoden 19981prosentista (1/117), mutta luvut ovat pieniä, eikäsuuntaus ole tilastollisesti merkittävä. I Østerrike,som ikke har lagt fram data over HIV-tilfeller blantsprøytebrukere, tyder HIV-prevalensen i nasjonale utvalgav (direkte) narkotikarelaterte dødsfall på en viss økning,til 7% (11/163) i 2003 fra 1% (1/117) i 1998, mentallene er små og trenden uten statistisk signifikans. Uusia huumeideninjektiokäyttäjiä koskevat tiedot viittaavat siihen, ettätartunnat ovat jatkuneet ja jopa lisääntyneet Espanjassavuosina 1999–2000. I Latvia har forekomsten av AIDS blant sprøytebrukere øktfra 0 tilfeller i 1997 til anslagsvis 19 tilfeller pr. million innbyggere både i 2002 og 2003 (128 Joissakin muissa maissa (Ranska2001–2003, Portugali 1999–2000) uusia ja nuoriainjektiokäyttäjiä koskevat paikalliset ja alueelliset tiedotviittaavat siihen, että tartunnat ovat lisääntyneet jossakinmäärin, mutta otokset ovat liian pieniä, jotta suuntauksetvoisivat olla tilastollisesti merkittäviä(127). I 2002 og 2003 viste utbredelsen av HIV blantsprøytebrukere – hovedsakelig i behandlingsapparatet –store variasjoner innenfor det enkelte land og landeneimellom, og varierte fra 0% i Bulgaria, Ungarn, Sloveniaog Slovakia til hele 37,5% (54/144) i én by i Italia i Hiv:n levinneisyysoli alleprosentin Tšekissä, Kreikassa (kansalliset tiedot),Unkarissa, Sloveniassa, Slovakiassa, Suomessa,Romaniassa (tiedot vain vuodelta 2001), Bulgariassa ja Norjassa (tiedot Oslon osalta). De nasjonale utvalgene viste høyest utbredelse (over 10% i 2002–2003) i Italia, Latvia og Portugal(121 Vuosina 2002 ja 2003 hiv:n levinneisyys huumeideninjektiokäyttäjien keskuudessa – pääasiallisesti niiden,jotka olivat huumehoidossa – vaihteli voimakkaasti maidensisällä ja maiden välillä. Portugal fremdeles det EU-landet med høyest forekomst,med 33 tilfeller pr. million, selv om dette tallet er gått nedetter 1999. Se vaihteli 0 prosentista Bulgariassa, Unkarissa, Sloveniassa ja Slovakiassa aina37,5prosenttiin (54/144) yhdessä Italian kaupungissa(2003, Bolzano – hoidossa ja vankilassa olevat käyttäjät) (120 AIDS-insidensen som følge av sprøytebruk i EUnådde en topp tidlig på 1990-tallet og gikk deretter ned.Spania pleide å være det landet som hadde høyest tydet data fra 2001 på en veldig høy utbredelse, men nyere data mangler(122 Korkein levinneisyys kansallisessa otoksessa Høyest utbredelse i regionale og lokale utvalg (over 20% i 2002–2003) ble rapportert fra (yli 10% vuonna 2002–2003) löytyi Italiasta, Latviasta ja ), skjønt enkelte land og Espanjan tiedot vuodelta 2001 viittaavat erittäin korkeaan levinneisyyteen, mutta tuoreempia tietoja WHOs estimater over dekningen av høyaktiv antiretroviralbehandling (HAART) tyder på at i EU og det meste av Sentral-Europa har over 75% av de som behøverbehandling, tilgang til HAART. Latviassa huumeiden injektiokäyttöön liittyvän aidsinesiintyvyys kasvoi 0tapauksesta vuonna 1997 arviolta19tapaukseen miljoonaa asukasta kohti sekä vuonna ei ole saatavilla(122 studien, bekreftes denne smitten i den senere tid av enutbredelse på 23% blant et utvalg på 127 nye sprøytebrukere (125 2002 että vuonna 2003(128). I de baltiske statene anslås imidlertid dekningen å være“dårlig” i Estland og Litauen (25–50%) og “svært dårlig” i Latvia (under 25%). EU-maista korkein esiintyvyys alueellisissa ja paikallisissa otoksissa (yli 20% vuonna2002–2003) ilmoittivat Espanja, Italia, Latvia ja on kuitenkin edelleen Portugalissa, jossa tapauksia on Tidstrendene for utbredelse varierer også fra land til land.Til tross for at det har vært nyere utbrudd i Baltikum, tyder HIV-seroprevalensdata fra utvalg av sprøytebrukere på enøkning etter midten av 1990-tallet i noen av de landenesom har vært hardest rammet (Spania, Frankrike og Italia), (120 (121 niissä liian alhaisena.(122)Ks. taulukot INF-1 ja INF-8 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. seroprevalensen er høy og stabil, er det imidlertid stor farefor at smitten videreføres. (123)Ks. taulukko INF-8 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. Data for nye sprøytebrukeretyder i høy grad på pågående og til og med økt smitte i (124)Alle 25-vuotiaat huumeiden injektiokäyttäjät: Puolassa 33% tartunnan saanutta 55:stä nuoresta injektiokäyttäjästä, ja Latviassa 20% 107:stä.(125)Ks. taulukko INF-10 sekä kaaviot INF-4 ja INF-5 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Se figur INF-3 i Statistiske opplysninger 2005.)Data for Portugal og Italia omfatter ikke bare sprøytebrukere og kan dermed gi et for lavt anslag over utbredelsen blant sprøytebrukere.)Se tabell INF-1 og INF-8 i Statistiske opplysninger 2005. )Se figur INF-8 i Statistiske opplysninger 2005. )Sprøytebrukere under 25 år: 33% av 55 unge sprøytebrukere i Polen er smittet og 20% av 107 unge sprøytebrukere i Latvia.)Se tabell INF-10 og figur INF-4 og INF-5 i Statistiske opplysninger 2005. )Se figur INF-16 i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell INF-26 og INF-27 i Statistiske opplysninger 2005.)Se figur INF-1 i Statistiske opplysninger 2005. Kaavio 15: Aids-tapaukset tartuntatavan ja diagnosointivuodenmukaan (1987–2003) EU:ssa raportointiviiveiden johdostamukautettuina Figur 15: AIDS-tilfeller etter smittemåte og diagnoseår(1987–2003), justert for rapporteringsforsinkelser, EU forekomst av AIDS, med en topp på 124 tilfeller pr. millioni 1994, men i 2003 var dette tallet gått ned til anslagsvis16 pr. million. Baltian maissa kattavuus arvioidaan kuitenkin ”huonoksi”Virossa ja Liettuassa (25–50%) ja ”erittäin huonoksi”Latviassa (alle 25%). Nedgangen i AIDS-forekomsten på slutten av 1990-talletskyldes innføringen av høyaktiv antiretroviral behandling(HAART) i 1996, som forebygger utviklingen av AIDS hospersoner med HIV-smitte (se boks om HAART). Kattavuus on arvioiden mukaan”erittäin huono” useimmissa Itä-Euroopan maissa. Når detgjelder sprøytebrukere, kan også tiltak for å forebygge HIV ha spilt en viktig rolle, og i enkelte land har ennedgang i antallet sprøytebrukere vært en faktor(se“Sprøytebruk”, s. 61). Tartuntatapaa ei ole ilmoitettu Smittemåte ikke oppgitt Tiedot koskevat kolmea yleisintä tartuntatapaa ja tapauksia, joissatartuntatapaa ei ole ilmoitettu.HBM – homoseksuaaliset ja biseksuaaliset miehet IDU – huumeiden injektiokäyttäjät HC – heteroseksuaalinen kontakti Kaaviosta on jätetty pois Ranska ja Alankomaat (tietoja ei ole saatavillakoko ajanjaksolta) sekä Kypros (tietoja ei ole saatavilla). Data vises for de tre hoved-smittemåtene og for tilfeller uten oppgitt smittemåte.HBM – homoseksuelle og biseksuelle menn; IDU – sprøytebrukere; HK – heteroseksuell kontakt.Blant de landene som ikke er med, er Frankrike, Nederland (data er ikketilgjengelig for hele perioden) og Kypros (ingen data tilgjengelig). EuroHIV; 31. joulukuuta 2003 mennessä ilmoitetut tiedot. EuroHIV, data innrapportert før 31. desember 2003. Huumeiden injektiokäyttäjien otoksissa on levinneisyydeksi vuonna 2002–2003 ilmoitettu yli60prosenttia Belgiassa, Virossa, Kreikassa, Italiassa,Puolassa, Portugalissa ja Norjassa, kun taas Belgia, Tšekki,Kreikka, Unkari, Itävalta, Slovenia, Slovakia, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittivat levinneisyydeksi otoksissa alle 40prosenttia (kaavio 16)(131 Estland, Hellas, Italia, Polen, Portugal og Norge enprevalens på over 60%i 2002–2003, mens Belgia, Dentsjekkiske republikk, Hellas, Ungarn, Østerrike, Slovenia,Slovakia, Finland og Storbritannia rapporterer om utvalg hvor utbredelsen er på under 40%(figur16)(131 Aidsin esiintyvyys väheni 1990-luvun lopulla, kun käyttöönotettiin erittäin aktiivinen antiretroviraalinen hoito(HAART), joka ehkäisee aidsin kehittymistä hiv-tartunnansaaneilla henkilöillä (ks. Det er bare noen få land som har lagt fram prevalensdatafor unge sprøytebrukere (under 25 år), og i en del tilfellerer utvalgsstørrelsene små. HAARTia koskeva laatikko).Huumeiden injektiokäyttäjien kohdalla aidsinesiintyvyyden vähenemiseen ovat saattaneet vaikuttaamyös hiv:n ehkäisytoimet ja joissakin maissainjektiokäyttäjien määrän väheneminen (ks. ”Huumeideninjektiokäyttö”, s. 63). Framlagte data viser atutbredelsen var høyest blant unge sprøytebrukere i2002–2003 (over 40%) i utvalg fra Hellas, Østerrike og Polen, og lavest (under 20%) i utvalg fra Ungarn, Vuotuisista esiintyvyystiedoista ilmenee, että vuoteen 2002asti suurin osa uusista aids-tapauksista EU:ssa johtuihuumeiden injektiokäytöstä, mutta heteroseksuaalinenseksi on sittemmin ohittanut tämän tartuntatavan, mikäheijastaa edellisinä vuosina tapahtuneita muutoksia hiv:nepidemiologiassa (kaavio 15). De mest komplette opplysningenegjelder anti-HBc, som indikerer tidligere smitte, og for desom tester negativt, et potensial for vaksinasjon.I2002–2003 ble utvalg av sprøytebrukere medprevalenstall over 60% rapportert av Belgia, Estland og Italia, mens utvalg med prevalenstall under 30% blerapportert av Belgia, Spania, Italia, Østerrike, Portugal, Tartuntatavoissa voi kuitenkin olla suuria eroja maiden välillä(129 Slovenia, Finland og Storbritannia (132 Saatavillaolevien tietojen perusteella levinneisyys nuorteninjektiokäyttäjien keskuudessa oli vuonna 2002–2003korkein (yli 40%) Kreikan, Itävallan ja Puolan otoksissa jaalhaisin (alle 20%) Unkarin, Slovenian, Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan otoksissa(132). Meldingsdata om hepatitt B for perioden 1992–2003 for de landenesom har lagt fram data, tyder på at andelen sprøytebrukere har gått opp (136). I Norden opptrer det C-hepatiittiviruksen (HCV) vasta-aineen levinneisyysinjektiokäyttäjillä on yleisesti ottaen erittäin korkea, joskinmaiden sisällä ja maiden välillä on voimakasta HCV-prevalens blant nye sprøytebrukere (har injisert imindre enn to år) er enda mer begrenset, men framlagtinformasjon for 2002–2003 viser høyest prevalens (over40%) i utvalg fra Belgia og Polen, og lavest (under 20%)i utvalg fra Den tsjekkiske republikk, Hellas og )Ks. kaavio INF-2 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Ks. taulukot INF-2 ja INF-11 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. kaavio INF-21 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa ja Matheï et al., 2005.)Ks. taulukko INF-12 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko INF-13 sekä kaaviot INF-7 ja INF-8 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Se figur INF-2 i Statistiske opplysninger 2005. )Se tabell INF-2 og INF-11 i Statistiske opplysninger 2005.)Se også figur INF-21 i Statistiske opplysninger 2005 og Matheï et al., 2005.)Se tabell INF-12 i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell INF-13 og figur INF-7 og INF-8 i Statistisk opplysninger 2005. )Se tabell INF-3 og INF-14 og INF-15 i Statistiske opplysninger 2005. )Se figur INF-9, INF-10, INF-22 og INF-23 Statistiske opplysninger 2005.)Se figur INF-14 i Statistiske opplysninger 2005. Kaavio 16:Kansalliset ja paikalliset arviot HCV:n levinneisyydestä huumeiden injektiokäyttäjien keskuudessa vuosina 2002 ja 2003 Figur 16: Nasjonale og lokale anslag over HCV-prevalens blant sprøytebrukere, 2002–2003 Musta neliö= kansalliset otokset; sininen kolmio= paikalliset/alueelliset otokset.Maiden välisiä eroja on tulkittava varoen, koska ympäristöissä ja/tai tutkimusmenetelmissä on vaihtelua. Svart kvadrat: nasjonale utvalg; blå trekant: lokale/regionale utvalg.Forskjellene landene imellom må fortolkes med varsomhet da miljøer og/eller studiemetoder kan variere. Kansallisissa otantastrategioissa on eroja.Espanjan ja Portugalin lukuihin ja osaan Tšekin luvuista sisältyy muita kuin injektiokäyttäjiä, minkä takia levinneisyys injektiokäyttäjien keskuudessa saattaa ollaaliarvioitu (muiden kuin injektiokäyttäjien osuus otoksissa ei ole tiedossa).Tiedot Portugalista, Sloveniasta ja Slovakiasta rajoittuvat HCV:n levinneisyyteen hoidossa olevien injektiokäyttäjien keskuudessa, eivätkä ne välttämättä kuvasta HCV:n levinneisyyttä niiden injektiokäyttäjien keskuudessa, jotka eivät ole hoidossa.Reitoxin kansalliset seurantakeskukset (2004). Strategiene for nasjonal utvalgstrekking varierer også.Dataene for Spania og Portugal og noen av dataene for Den tsjekkiske republikk inkluderer ikke-sprøytebrukere; prevalensen blant sprøytebrukere kan derfor værefor lavt anslått (andelen ikke-sprøytebrukere i utvalget er ikke kjent).Data for Portugal, Slovenia og Slovakia er begrenset til prevalensen blant sprøytebrukere i behandling og er muligens ikke representative for prevalensen blantsprøytebrukere utenfor behandlingsapparatet. Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet (2004). Ensisijaiset lähteet, tarkemmat tutkimustiedot ja vuotta 2002 edeltävät tiedot esitetään vuoden 2005 Tilastotiedotteentaulukossa INF-11. For primærkilder, se nærmere opplysninger og data fra før 2002 i tabell INF-11 i Statistiske opplysninger 2005. akuuteista B-hepatiittitapauksista on havaittu huumeideninjektiokäyttäjillä, ja useissa maissa B-hepatiittiepidemiatovat ilmenneet samaan aikaan, kun injektiokäyttö onlisääntynyt (Blystad et al., 2005). vektlegger hvert av disse tjenesteelementene forskjellig.Det er særlig viktig at sprøytebrukere av opiater har godnok tilgang til substitusjonsbehandling, ettersom dettesignifikant bidrar til å redusere narkotikarelatert atferdmed høy risiko for HIV-smitte (Gowing et al., 2005;Sullivan et al., 2005). Jäsenvaltioiden kansallisissa politiikoissa on eroja niidenhuumetilanteen ja poliittisen tilanteen mukaan, mutta Euroopan tasolla on voimistumassa yksimielisyyskeskeisistä toimista, joilla hiv:tä ja muita tartuntatauteja kuningaskunta (135 Selv om de nasjonale retningslinjene selvfølgelig varierermellom medlemsstatene ut fra narkotikasituasjon og politiskkontekst i det enkelte land, finnes det samtidig stadig mersom tyder på økt konsensus på europeisk plan om hvilkeelementer tiltak for å bekjempe HIV og andre smittsommesykdommer blant sprøytebrukere må bestå av for å være effektive (137 B-hepatiitin ilmoitustiedot vuosilta Blant disse tiltakene er: lettere tilgang til )Ks. taulukot INF-3, INF-14 ja INF-15 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Ks. kaaviot INF-9, INF-10, INF-22 ja INF-23 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. kaavio INF-14 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. I dag finnes slikeprogrammer i Bulgaria, Romania og Norge i tillegg til ialle EU-landene, unntatt Kypros, der sterilt utstyr imidlertid narkotikabehandling (WHO, 2005), utbygging avlavterskeltjenester, utdeling av sterilt utstyr ogopplæringsprogrammer. Det bør likevel anføres at landene Kaavio 18:Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmientäytäntöönpano 23EU-maassa, Norjassa ja Bulgariassa Figur 17:Meldte tilfeller av hepatitt C, i prosent av tilfeller blantsprøytebrukere, 1992-2003 deles ut gratis på apotek, og et offisieltsprøytebytteprogram er under vurdering ( Monissa maissa on nyt saavutettu täydellinenmaantieteellinen kattavuus, ja apteekit ovat monissamaissa ratkaisevan tärkeitä kumppaneita. Første offentlig finansierte sprøytespiss- og sprøytebytteprogram Første sprøytespiss- og sprøytebytteprogram voidaan torjua tehokkaasti huumeiden injektiokäyttäjienkeskuudessa(137). Allerede på 1980-tallet begynte forskerne å undersøkesprøytebytteprogrammenes effektivitet mht. å redusere HIV/AIDS blant sprøytebrukere (141). Asianmukaisia keinoja ovat muunmuassa huumehoitoon pääsyn helpottaminen (WHO,2005), matalan kynnyksen palvelujen kehittäminen sekästeriilien välineiden ja koulutusohjelmien tarjoaminen.Maiden välillä on kuitenkin eroja näiden palvelujenpainotuksessa. On erityisen tärkeää, että opiaattieninjektiokäyttäjille olisi tarjolla riittävästi suun kauttanautittavien lääkkeiden muodossa annettavaakorvaushoitoa, sillä se vähentää merkittävästi sellaistahuumeisiin liittyvää käyttäytymistä, jossa hiv-tartunnan riskion korkea (Gowing et al., 2005; Sullivan et al., 2005). Enlitteraturgjennomgang utgitt av Verdens helseorganisasjoni 2004 konkluderte med at det er klart dokumentert at økttilgjengelighet og bruk av sterilt injeksjonsutstyr forsprøytebrukere medfører en betydelig reduksjon iutbredelsen av HIV-smitte, og at det ikke finnes noendokumentasjon på eventuelle vesentlige utilsiktede,negative konsekvenser (WHO, 2004). Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat käynnistyivät Euroopan unionissa 1980-luvun puolivälissä välittömänävastauksena hiv-epidemian uhkaan injektiokäyttäjienkeskuudessa, ja ne levisivät nopeasti 1990-luvulla(kaavio18). Gjennomgangenfastslo imidlertid at sprøytebytteprogrammene i seg selvikke er nok til å få kontroll med HIV-smitten blantsprøytebrukere, og at disse programmene må understøttesav en rekke supplerende tiltak for å kontrollere HIV-smitteblant og fra sprøytebrukere. Julkisin varoin rahoitettuja ohjelmia olivuonna 1993 jo yli puolessa EU:n nykyisistä25jäsenvaltiosta ja Norjassa. En gjennomgang avkostnadseffektiviteten ved sprøytebytteprogrammer av Kaikki hiv:tä/aidsiakoskevat EU:n keskeiset asiakirjat löytyvät Euroopan komission kansanterveyttä koskevalta verkkosivustolta(http://europa.eu.int/comm/health/ph_threats/com/aids/keydocs_aids_en.htm). Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet, 2004. )Ks. taulukko NSP-2 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. ”Needle and syringe availability” vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Se tabell NSP-2 i Statistiske opplysninger 2005.)Se “Tilgjengelighet av sprøytespisser og sprøyter” i Statistiske opplysninger 2005.)Se EONNs nettsted for en oversikt over nasjonale tiltak mot smittsomme sykdommer (http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=10212).)Se EONNs nettsted for en liste over sentrale gjennomganger (http://emcdda.eu.int/?nnodeid=5777). Luku 6: Heroiini ja suonensisäinen huumeidenkäyttö Kapittel 6: Heroin og injeksjonsbruk ingen vaksine mot hepatitt C, men hepatitt B kan effektivt forebygges ved vaksinasjon (142). Palvelujen saatavuuden parantaminen Gjøre tjenestene lettere tilgjengelige Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmien tehokkuutta hiv:n jaaidsin vähentämisessä injektiokäyttäjien keskuudessa ontutkittu tieteellisesti 1980-luvulta lähtien(141). Flere EU-land har i løpet av det siste tiåret innført ellergjeninnført hepatitt B i sine nasjonalevaksinasjonsprogrammer, og vaksinen inngår nå i denrutinemessige vaksinasjonsordningen for barn i de fleste EU-land. WHO:nvuonna 2004 julkaisemassa kirjallisuuskatsauksessatodetaan, että on olemassa vakuuttavia todisteita siitä, ettästeriilien injektiovälineiden saatavuuden ja käytönlisääminen huumeiden injektiokäyttäjien keskuudessavähentää hiv-tartuntoja huomattavasti, eikä mistäänmerkittävästä tahattomasta seurauksesta ole mitäännäyttöä (WHO, 2004). Hittil er det bare Danmark, Nederland, Sverige,Storbritannia og Norge som ikke følger anbefalingen fra WHO (143). Termillä ”matala kynnys” tarkoitetaan ympäristöä, jokahelpottaa huumeidenkäyttäjien mahdollisuutta käyttääsosiaali- ja terveydenhuoltopalveluja. Selv om det ennå vil gå noen tiår før det ikke lenger finnesnoen betydelige befolkningsgrupper med høy risiko,gjennomføres nå målrettede vaksinasjonsprogrammer fornarkotikabrukere i de fleste EU-landene og Norge. Palvelujen käytönkynnyksen madaltamiseksi keskuksia perustetaan erityisiinpaikkoihin ja niiden aukioloajat mukautetaan asiakkaidentarpeisiin siten, että ne ovat auki myös myöhään illalla taiyöllä. For ånå fram til målpopulasjonene gis narkotikabrukernemulighet for å få vaksinen på lett tilgjengeligekontaktpunkter og også i økende grad i fengslene (144). Matalan kynnyksen keskukset tarjoavat useinpalvelujaan myös kenttätyöntekijöiden välityksellä.Keskusten palvelujen käyttö edellyttää vain vähänbyrokratiaa, se on usein maksutonta, eikä asiakkailtavaadita päihteettömyyttä tai päihteiden käytönlopettamista. For å senke terskelen fortilgang legges disse rusmiddeltjenestene til bestemte steder,med åpningstider som er tilpasset klientenes behov, dvs. atde også er åpne sent om kvelden eller om natten.Lavterskeltjenestene yter ofte sine tjenester via feltarbeidere.Bruken av disse krever lite byråkrati og er ofte gratis, og detforventes ikke at klientene skal være eller bli rusfrie. Keskusten kohderyhmänä ovat nykyisetkäyttäjät, jotka eivät ole koskaan olleet yhteydessä muihinhuume- tai terveydenhuoltopalveluihin tai jotka ovatlakanneet olemasta yhteydessä niihin. Dissetjenestene er rettet mot aktuelle brukere som aldri har vært ikontakt med andre rusmiddel- og helsetjenester, eller somhar mistet denne kontakten. Palvelujen kohteenaovat huumeidenkäyttäjien ”vaikeasti tavoitettavat” ryhmätja erityiset riskiryhmät mutta myös kokeilukäyttäjät (joillevoidaan tarjota palveluja esimerkiksi yökerhoissa, diskoissatai muissa juhlaympäristöissä). Tjenestene er rettet mot degruppene som er vanskelige å nå, bestemte grupper avhøyrisikobrukere samt eksperimentbrukere (f.eks. ved attjenestene tilbys i klubber og på diskoteker eller i andrefestmiljøer). Matalan kynnyksenpalveluja voidaan tarjota keskuksissa, palvelupisteissä jakentällä liikkuvilla terveysasemilla sekä yömajoissa. Lavterskel-betegnelsen kan bety at det er snakkom f.eks. rusmiddeltjenester på gatenivå, dropp-inn-sentre,feltpleiestasjoner og hospitser. Näilläkeskuksilla on helpon lähestyttävyytensä takia tärkeä roolikattavassa hoitojärjestelmässä, sillä ne tavoittavathuumeidenkäyttäjien ”näkymättömiä” tai ”vaikeastitavoitettavia” ryhmiä. Ettersom tjenestene er letttilgjengelige, spiller de en viktig rolle når man i etomfattende pleie- og omsorgsystem ønsker å nå ut til de mer“skjulte” populasjonene av narkotikabrukere som ervanskelige å nå. Sen lisäksi että ne kannustavathuumeidenkäyttäjiä hakeutumaan hoitoon ja ohjaavat heitähoitoon, ne tarjoavat usein ”selviytymispalveluja”, kutenruokaa, vaatteita, yösijan, steriilejä injektiovälineitä jalääkintäapua. Ved siden av å motivere brukerne til å søkebehandling og foreta henvisninger, tilbyr de ofte“overlevelsesorienterte” tjenester, dvs. mat, klær, husrom,sterilt sprøyteutstyr og medisinsk behandling. Ne ovat keskeisiä terveyttä edistävän tiedonsekä turvallista käyttöä koskevan tiedon ja taidonlevittämisessä huumeiden kokeilukäyttäjille sekä huumeistariippuvaisille tai huumeiden ongelmakäyttäjille. Disse miljøenedanner selve kjernen i arbeidet med å sprehelseopplysninger og øke kunnskapene om og ferdigheter isikker bruk hos narkotikabrukerne, enten deeksperimenterer, er avhengige eller har et problematiskmisbruk. De leverer i økende grad ogsåbehandlingstjenester. Huumeiden injektiokäyttäjien riski saada HBV- tai HCV-tartunta on suuri, ja 50–80prosenttiahuumeidenkäyttäjistä saa tartunnan viiden vuodenkuluessa injektiokäytön aloittamisesta. Vaksinasjonskampanjer mot hepatitt B blir ofte kombinertmed vaksinasjon mot hepatitt A samt rådgivning, testing oghenvisning i forbindelse med hepatitt C-viruset. Tartunta voi johtaakroonisiin infektioihin, jotka voivat vahingoittaa maksaa jalopulta tuhota sen (EMCDDA, 2004b). Ettersom offisielle medisinske retningslinjerbetraktes som et viktig verktøy for å styrebehandlingstilbudet når det gjelder hepatitt C, ble disseanalysert av EONN i 2003-04 (145). C-hepatiittiavastaan ei ole rokotetta, mutta B-hepatiittia voidaan ehkäistä tehokkaasti rokotteella(142). Flere nasjonale retningslinjer erkommet til i den senere tid, og dette vil sannsynligvisforbedre behandlingen og resultatet for narkotikabrukerne. tunnustamassa matalan kynnyksen palvelujen merkityssellaisten yhteisön jäsenten perusterveydenhuollossa,tartuntatautien seulonnassa, rokottamisessa jaantiviraalisessa hoidossa, joiden on jostakin syystävaikeampi hakea virallisempia terveydenhuoltopalveluja. Narkotikarelaterte dødsfall de Wit og Bos (2004) konkluder med atsprøytebytteprogrammer synes å være kostnadseffektivenår det gjelder å forebygge spredningen av HIV, og at defaktisk har andre verdifulle fordeler enn akkurat å redusere HIV, som f.eks. å få narkotikabrukere som er vanskelige ånå, til å komme i kontakt med helse- og sosialtjenesten. Useat EU-maat ovat sisällyttäneet tai palauttaneet B-hepatiitin kansallisiin rokotusohjelmiinsa viimeisten10vuoden aikana, ja B-hepatiittirokotus on nykyään osalasten rutiininomaista rokotusta useimmissa EU-maissa.Tähän mennessä vain Tanska, Alankomaat, Ruotsi,Yhdistynyt kuningaskunta ja Norja eivät ole noudattaneet I denne delen brukes begrepet “narkotikarelatert dødsfall”om dødsfall som direkte skyldes inntak av ett eller flerenarkotiske stoffer og som generelt inntreffer kort tid etteratstoffet eller stoffene ble inntatt. Disse dødsfalleneomtales som “overdoser”, “forgiftninger” eller Kaikkien merkittävien riskiväestöjen sisällyttämiseenrokotusohjelmiin menee vielä vuosikymmeniä, muttahuumeidenkäyttäjille kohdennettuja rokotusohjelmia on jouseimmissa EU-maissa ja Norjassa. )For ytterligere informasjon om hepatitt, se EONNs nettside (http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=10192).)Rapport fra den 14. globale rådgivningsgruppen: Utvidet vaksinasjonsprogram, 14. –18. oktober 1991, Antalya, Tyrkia, gjodkjent av Verdens Kohdeväestöjentavoittamiseksi rokotuksia tarjotaan huumeidenkäyttäjille (142 (143 helseorganisasjons generalforsamling i 1992. Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat ovat 16EU-maassaja Norjassa tärkein lähestymistapa tartuntatautienehkäisemiseen huumeidenkäyttäjien keskuudessa, ja neovat yleinen lähestymistapa kuudessa muussa maassa.Lisäksi näitä ohjelmia pidetään kahdessa kolmasosassa EU-maista ensisijaisena poliittisena toimenpiteenätartuntatautien ehkäisemiseksi huumeidenkäyttäjienkeskuudessa(140). )Se Tabell over hepatitt B-vaksinasjon (http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=10192).)Konsulentstudie om retningslinjer for behandling av hepatitt C hos sprøytebrukere (http://www.emcdda.eu.int/?nnodeid=5826).)Denne definisjonen ble vedtatt av EONNs gruppe av nasjonale eksperter: se metodeopplysninger om “Narkotikarelaterte dødsfall – EONNs definisjon” eli näitä kuolemia oli kyseisellä ajanjaksolla yhteensä yli100000. Mellom 1990 og 2002 rapporterte landene i EU hvert år B-hepatiitin rokotuskampanjat yhdistetään usein A-hepatiitin rokotukseen ja C-hepatiittia koskevaanneuvontaan, testaukseen ja hoitoon ohjaukseen. Andre land rapporterte atmetadon ble mindre hyppig påvist i forbindelse mednarkotikarelaterte dødsfall: Frankrike (åtte tilfeller avmetadon eller i kombinasjon med metadon), Østerrike(funnet i 10% av dødsfallene), Portugal (påvist i 3%avtilfellene) og Slovenia (fire dødsfall pga. metadon). Vaikka C-hepatiitin hoitoa onkin tarjolla kaikissa maissa,huumeidenkäyttäjien saattaa olla käytännössä vaikeasaada sitä. I de nasjonale Reitox-rapportene 2003 rapporterte også Irland og Norge et signifikant antall tilfeller der metadonvar til stede. Viralliset lääketieteelliset ohjeet ovat tärkeäapuväline C-hepatiitin hoidon tarjonnan ohjaamisessa, ja sammen over 100 000 dødsfall i løpet av denne perioden.Disse tallene kan betraktes som minimumsestimater sidendet er sannsynlig at underrapportering skjer i flere land. Opiaattien yliannostus on yksi Euroopan nuortenyleisimmistä kuolinsyistä etenkin kaupungeissa asuvienmiesten keskuudessa (EMCDDA, 2004c). I Europa er opiatoverdoser en av de viktigste årsakene tildødsfall blant unge mennesker, særlig blant unge menniurbane områder (EONN, 2004c). Yliannostus onnykyään myös opiaattien käyttäjien yleisin kuolinsyy koko Euroopassa, esimerkiksi vuonna 2001 EU:n15jäsenvaltiota ilmoitti 8347injektiokäyttäjän kuolleenhuumeisiin, kun taas aidsiin heitä kuoli 1633 (EuroHIV, Pr. i dag er overdoseogså den viktigste dødsårsaken blant opiatbrukere i EU sett under ett. 2004)(149), joskaan ei pidä unohtaa hivtartuntojen kustannuksia ja mahdollisia pitkän aikavälin ongelmia. EU-15 rapporterte f.eks.8347narkotikarelaterte dødsfall i 2001, samtidig som AIDSforårsaket 1 633 dødsfall blant sprøytebrukere (EuroHIV, 2004) (149), men kostnadene og de mulige langsiktigeproblemene HIV-smitte representerer, bør ikke glemmes. EMCDDA analysoi niitä vuonna 2003–2004(145).Useimmissa ohjeissa suositellaan, että huumeidenkäyttäjiähoidettaisiin sen jälkeen, kun he ovat lopettaneethuumeidenkäytön, tai kun he ovat olleet suun kauttanautittavien lääkkeiden muodossa annettavassakorvaushoidossa kolmesta kuukaudesta kahteen vuoteen.Mitä uudemmat ohjeet ovat, sitä todennäköisemmin niissäotetaan huomioon tutkimukset, joissa on tuotu esiinhuumeidenkäyttäjien saama hyöty, jos hoitoa tarjoavathepatologien ja huumeidenkäyttöä tutkivienasiantuntijoiden monitieteelliset ryhmät. Som ethvert annet opiat er metadon potensielt giftig, menforskningen har dokumentert at substitusjonsbehandlingreduserer risikoen for overdosedødsfall blant de somdeltari programmer. Flere studier har indikert at dødsfallhvor metadon er involvert, mer sannsynlig skyldes illegalsnarere enn forskrevet bruk, og andre har funnet høyererisiko i de innledende fasene av vedlikeholdsbehandlingmed metadon. Kansallistenohjeiden viimeaikainen kehittyminen tulee todennäköisestilisäämään hoitovaihtoehtoja ja parantamaan tuloksiahuumeidenkäyttäjien kannalta. Dette tyder på at det er behov for å sikregod kvalitetsstandard på programmene forsubstitusjonsbehandling. Suurin osa yliannostukseen kuolleista huumeidenkäyttäjistäon miehiä, joiden osuus kaikista tapauksista on60–100prosenttia, ja useimmissa maissa heidänosuutensa vaihtelee 75:stä 90prosenttiin. Flertallet av narkotikabrukere som tar overdose er menn,som står for 60–100% av tilfellene; i de fleste landenemellom 75% og 90%. Useimmatyliannostuksen uhrit ovat 20–40-vuotiaita, ja heidän keskiikänsä on noin 35 (vaihteluväli 22–45vuotta). De fleste overdoseofre er i 20- eller30-årene, med en gjennomsnittsalder i midten av 30-årene(spredning 22–45 år). Keski-ikäon alhaisin useissa uusissa jäsenvaltioissa jaehdokasvaltioissa (Viro, Latvia, Liettua ja Romania), joistamonessa alle 25-vuotiaiden yliannostuksen uhrien osuus onmelko korkea, mikä saattaa viitata siihen, että heroiinin käyttäjät ovat näissä maissa nuorempia kuin muualla(150 Gjennomsnittsalderen er lavest i endel av de nye medlemsstatene (Estland, Latvia, Litauen og Romania), og i mange av disse landene er andelenoverdoseofre under 25 år relativt høy, noe som kangjenspeile en yngre heroinbrukende populasjon i disselandene (150). Huumekuolemilla tarkoitetaan tässä kohdassa kuolemia,jotka johtuvat suoraan yhden tai usean huumeen käytöstäja jotka tapahtuvat yleensä pian aineen tai aineidenkäytön jälkeen. Dette skyldes:forskjeller i heroinepidemiens forløp, utbredelsen av bruk,risikoatferd (f.eks. andel sprøytebrukere, blandingsbruk),behandlingstilbud og støttetjenester for narkotikabrukeresamt muligens også heroinets tilgjengelighet ogkarakteristika. Näistä kuolemista käytetään nimityksiä”yliannostus”, ”myrkytys” tai ”huumeen aiheuttama kuolema” (146 Forskjeller i organiseringen av ogretningslinjene for de medisinske akuttjenestene kan ogsåspille en viktig rolle. Opiaatit ovat EU:ssa osallisina useimmissa laittomienaineiden aiheuttamissa huumekuolemissa, joskin monissatapauksissa havaitaan toksikologisessa tutkimuksessa myösmuita aineita, erityisesti alkoholia, bentsodiatsepiineja ja joissakin maissa kokaiinia(147 Med disse begrensningene i tankene kan vi identifiserenoen generelle trender for EU, særlig for EU-15, hvor detfinnes lengre og mer systematiske dataserier. EU-maat ilmoittivat vuosina 1990–2002 joka vuosi7000–9000yliannostuksen aiheuttamaa kuolemaa( Generelt bledet observert en klar økning i antallet narkotikarelatertedødsfall i 1980-årene og begynnelsen av 1990-årene.Iperioden 1990–2000 fortsatte den generelle Useat maat ilmoittivat vuoden 2004 Reitoxin kansallisissaraporteissa, että huomattavassa osassa huumekuolemistahavaittiin metadonia. I de nasjonale Reitox-rapportene for 2004 oppga flereland at metadon ble funnet i en vesentlig andel av allenarkotikarelaterte dødsfall. Tieto on toimitettu kansallisenterminologian mukaisesti, ja joissakin tapauksissa onvaikea arvioida, mikä metadonin tarkka merkitys on ollutkuolemassa. Opplysningene er lagt fram isamsvar med nasjonal terminologi, og i enkelte tilfeller erdet vanskelig å vurdere nøyaktig hvilken rolle metadon harspilt i dødsfallet. Noen tilfeller er reellemetadonforgiftninger, mens stoffet bare så vidt er påvist iandre. Tanska ilmoitti, että metadonia havaittiin49prosentissa huumekuolemista (97tapausta 198:sta, janiistä 64tapaukseen liittyi vain metadonia). Danmark rapporterte at metadon ble funnet i 49%av alle dødsfall som skyldtes forgiftning (97 av 198tilfeller, hvorav 64 gjaldt metadon alene). Saksa ilmoitti,että 23prosenttiin tapauksista liittyi”korvaushoitolääkkeitä”, ja näistä 3prosenttia johtuiyksinomaan tällaisista aineista (55tapausta) ja20prosenttiin liittyi myös alkoholia ja huumausaineita(354tapausta), kun vuonna 2002 näiden tapausten osuus Tysklandrapporterte at 23% av tilfellene skyldtes“substitusjonspreparater”, hvorav 3% var slike preparateralene (55 tilfeller) og 20% i kombinasjon med alkohol ognarkotiske stoffer (354 tilfeller), mens disse tallene i 2002til sammen representerte 30% (7% alene og 23% ikombinasjon). Storbritannia rapporterte 418 tilfeller der )Ks. taulukko DRD-1 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukot DRD-2 ja DRD-3 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Aidsia koskeva luku viittaa WHO:n Euroopan aluetoimiston läntiseen alueeseen, ja se sisältää kuolemantapaukset useissa EU:n ulkopuolisissa maissa, Sveits, Island og Israel.)Se figur DRD-2 i Statistiske opplysninger 2005.)Se figur DRD-7 i Statistiske opplysninger 2005. Luku 6: Heroiini ja suonensisäinen huumeidenkäyttö alussa. Kapittel 6: Heroin og injeksjonsbruk Kaavio 19:Suuntaukset äkillisten huumekuolemien uhrien keski-iässä joissakin EU-15:n jäsenvaltioissa vuosina1990–2001/2003 Figur 19:Alderstrender for akutte narkotikarelaterte dødsfallinoen av EU-15-landene, 1990–2001–2003 Yhdistynyt kuningaskunta, ONS Storbritannia - ONS Ruotsi Espanja Sverige Spania Yhdistynyt kuningaskunta, DSD Storbritannia - DSD Lähteet: I 2000 ble 8930 dødsfall Vuoden 2003 luku on väliaikainen, koska vain 10 maata on toimittanuttietoja vuodelta 2003. Vuoden 2003 luku perustuu niihin maihin, jotka ovattoimittaneet tietoja sekä vuodelta 2002 että vuodelta 2003.Indeksi: 1990= 100. Tallet for 2003 er foreløpig, da bare ti land har lagt fram data for 2003.Tallet for 2003 er basert på de landene som har lagt fram data for både2002 og 2003.Indeks: 1990=100. Tapausten määrä maittain ja vuosittain esitetäänvuoden 2005 Tilastotiedotteen taulukossa DRD-2 (osat i ja v).Belgia ei ole toimittanut tietoja vuosilta 1998–2001 eikä Irlanti vuodelta2002. Antall tilfeller pr. land pr. år er presentert i tabell DRD-2 (del i og v) i Statistiske opplysninger 2005.Belgia la ikke fram data for 1998–2001 og Irland ikke for 2002.Beregningsmetoden beskrevet i EONN (2001) tar hensyn til dette.Nasjonale Reitox-rapporter (2004), hentet fra generelle dødelighetsregistreeller spesialregistre (rettsmedisinske eller politiregistre), basert på nasjonaledefinisjoner presentert i tabell DRD-6 i Statistiske opplysninger 2005. Tilanne on korjattu käyttämällä julkaisussa EMCDDA (2001) kuvattualaskentamenetelmää.Reitoxin kansalliset raportit (2004). I de fleste gamle medlemsstatene er det en tendens til atoverdoseofrene blir eldre, noe som tyder på en “alders- ogkohorteffekt”, som kan være knyttet til en nedgang irekrutteringen av unge avhengige (figur19). Tiedot on saatu kansallisistakuolleisuusrekistereistä tai erikoisrekistereistä (oikeuslääketieteellisistä taipoliisin rekistereistä), ja ne perustuvat kansallisiin määritelmiin, jotkaesitetään vuoden 2005 Tilastotiedotteen taulukossa DRD-6. en nedgang i antallet narkotikarelaterte dødsfall mellom2000 og 2002 (en reduksjon på nærmere 20%) endretseg i 2003, og dette er av særlig betydning ettersomantallet narkotikarelaterte dødsfall fremdeles er påhistorisk høye nivåer – omtrent på samme nivå som tidligpå 1990-tallet (figur20). Opiaattien käyttäjien kuolleisuus on vähintään 20-kertainen verrattuna samanikäiseen väestöön yleensä.Kuolleisuus on erityisen korkea injektiokäyttäjien Av de 10 landene som la fram informasjon for2003, var det tre som oppga økninger, ett oppga ingenendring og seks oppga en nedgang, og blant disse kunnenedgangen i Hellas (22%) og Italia (17%) betraktes som signifikant (154 )Yksinkertaisen tilastollisen Poisson-mallin mukaan. I tillegg har en nedgang observert på EU-15-nivå etter 2000 funnet sted hovedsakelig blantmenn (21,9% nedgang). Myös Norjan poliisin ilmoittamat tiedot viittaavat siihen, että huumekuolemat vähenivät selvästi vuonna 2003. Blant kvinner har nedgangenvært mye mindre (14,5%), og i motsetning til hva som er bekymring, for det er mulig at noen faktorer som medførte (155)Ks. kaavio DRD-9 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.(156)Ks. kaavio DRD-6 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Se figur DRD-8 i Statistiske opplysninger 2005.)Tall for Belgia og Irland i 2002 er ikke tatt med (88 tilfeller i Irland i 2001).)På grunnlag av en enkel statistisk Poisson-modell. (157)Ks. kaavio DRD-9 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.(158)Kun otetaan huomioon vain tapaukset, jotka kuuluvat EMCDDA:n D-valikoimaan, johon sisältyvät laittomat huumeet. Politidata fra Norge tyder også på en klar nedgang i 2003.)Se figur DRD-9 i Statistiske opplysninger 2005. Luku 6: Heroiini ja suonensisäinen huumeidenkäyttö Årsrapport for 2005: Narkotikasituasjonen i Europa tilfellet for menn, synes den nedadgående trenden blant kvinner å være reversert i 2003.(156 Kaavio 21:Yleinen suuntaus äkillisissä huumekuolemissa uusissajäsenvaltioissa ja ehdokasvaltioissa ja suuntaus alle 25-vuotiaidenuhrien osuudessa huumekuolemista vuosina 1996–2003 väkivallan, aiheuttamiin kuolemiin lisätään ne, jotkajohtuvat kroonisista sairauksista (kuten kirroosista,syövästä, hengityselinsairauksista, sydämen sisäkalvontulehduksesta, aidsista) (Alankomaiden kansallinenraportti). Figur 21: Generell trend for akutte narkotikarelaterte dødsfallinye medlemsstater og søkerland og trend for andelen ofreunder25 år, 1996–2003 EU:n politiikan tavoitteeksi vuosiksi 2000–2004 asetettuhuumekuolemien huomattava vähentäminen on saanutmelko hyvän vastaanoton jäsenvaltioissa. Dette underbygges også av økningen iandelen ofre under 25 år i siste halvdel av 1990-talletfram til 1999–2000 i de fleste landene som la framinformasjon (157). Kahdeksan EU:n 15 vanhasta jäsenvaltiosta (Saksa, Kreikka, Espanja,Irlanti, Luxemburg, Portugali, Suomi ja Yhdistynytkuningaskunta) ja neljä uutta EU-maata (Kypros, Latvia,Liettua ja Puola) on sisällyttänyt huumekuolemienvähentämisen tavoitteen kansalliseen strategia-asiakirjaansa(160). I de av de nye medlemsstatene som harlagt fram data, økte antallet ofre under 25 betraktelig merenn det totale antallet fra 1995 og inntil ganske nylig(figur21), noe som understøtter inntrykket av en epidemiiden senere tid. Etter 2000 har antallet dødsfall somskyldes illegale rusmidler stabilisert seg eller gått ned i Bulgaria, Den tsjekkiske republikk (158), Latvia (i 2003) og Ungarn. Huumekuolemien määrää koskevienluotettavien tietojen puuttuminen useasta uudestajäsenvaltiosta haittaa kuitenkin asianmukaisen politiikanlaatimista. Generelt sett synes det å ha vært en viss grad avstabilisering i de senere år, men dette resultatet måbetraktes med forsiktighet ettersom rapporteringens kvalitetog dekning fremdeles er begrenset i mange land. Tapausten määrä maittain ja vuosittain esitetäänvuoden 2005 Tilastotiedotteen taulukossa DRD-2 (osa ii).Indeksin laskennassa on käytetty tietoja, jotka on saatu rajallisesta määrästämaita. Antall tilfeller pr. land pr. år er presentert i tabell DRD-2 (del ii) i Statistiske opplysninger 2005.Det er viktig å ha i minnet at indeksen er beregnet på grunnlag av datafra et begrenset antall land. Tšekin ja Viron osuus alle 25-vuotiaita uhreja koskevissa luvuissaon huomattavan suuri.Viro ei ole toimittanut tietoja vuosilta 1996 ja 2003, Unkari vuodelta2002 ja Tšekki vuosilta 1996–2000. Merk også at Den tsjekkiske republikk og Estland står for en vesentlig andel av ofrene under 25 år. Estland la ikke fram data for 1996 og 2003, Ungarn for 2002 og Dentsjekkiske republikk for 1996–2000. Laskentamenetelmä selitetäänjulkaisussa EMCDDA (2001).Reitoxin kansalliset raportit (2004). Beregningsmetoden er nærmerebeskrevet i EONN (2001).Nasjonale Reitox-rapporter (2004), hentet fra generelle dødelighetsregistreeller spesialregistre (rettsmedisinske eller politiregistre), basert på nasjonaledefinisjoner presentert i tabell DRD-6 i Statistiske opplysninger 2005. Tiedot on saatu kansallisistakuolleisuusrekistereistä tai erikoisrekistereistä (oikeuslääketieteellisistä taipoliisin rekistereistä), ja ne perustuvat kansallisiin määritelmiin, jotkaesitetään vuoden 2005 Tilastotiedotteen taulukossa DRD-6. Man kan konkludere med at til tross for positive utviklingerfra 2000 til 2002, som muligens skyldes faktorer somf.eks. en overgang fra sprøytebruk blant opiatbrukere i enrekke land, økt behandlingstilbud og mulig stabiliseringeller nedgang i antallet opiatbrukere, er dagens tall i etlengre tidsperspektiv fremdeles høye, og mye tyder på atforbedringen ikke kommer til å vedvare. keskuudessa. Opiaattiriippuvuuden alhaisestalevinneisyydestä huolimatta sillä on merkittävä vaikutusnuorten aikuisten kuolleisuuteen Euroopassa (Bargaglietal., 2004). vesentlig ned i de senere årene, selv i kohorter med en høyutbredelse av HIV-smitte, noe som kan tilskrives økt tilgangpå HAART-behandling etter 1995 (se over for samlede tall Opiaattien käyttäjien kuolleisuuden syitä ovatyliannostusten lisäksi aids ja muut tartuntataudit ja ulkoisetsyyt (onnettomuudet, väkivalta, itsemurhat jne.). Opiatbrukere har en total dødelighet som er inntil20ganger eller mer, høyere enn for befolkningen genereltpå samme alder. Denne økte dødeligheten er særlig høyblant sprøytebrukere. Yleisinkuolinsyy kohorteissa, joissa hivtartuntojen levinneisyys onalhainen, on yliannostus. Til tross for den lave utbredelsen avopiatavhengighet, har dette forholdet en signifikantinnvirkning på dødeligheten blant unge voksne i Europa(Bargagli et al., 2004). Aids-kuolemat ovat viime vuosinavähentyneet huomattavasti jopa kohorteissa, joissa hivtartuntojen levinneisyys on korkea, mikä johtuu HAART-hoidon saatavuuden paranemisesta vuoden 1995jälkeen (ks. edellä Eurooppaa koskevat luvut)(159). Etter hvert som opiatbrukerne blir eldre, øker dødelighetenprogressivt da dødsfall som skyldes kroniske tilstander(som skrumplever, kreft, luftveissykdommer, endokarditt,AIDS) kommer i tillegg til dødsfall på grunn av overdosesamt eksterne årsaker som selvmord og vold (Nederlandsnasjonale rapport). Opiaattien käyttäjien ikääntyessä kuolleisuus kasvaa, kunyliannostusten ja ulkoisten syiden, kuten itsemurhien ja Dødsårsakene hos opiatbrukere er ikke bare overdoser,men også AIDS og andre smittsomme sykdommer så velsom eksterne dødsårsaker (ulykker, vold, selvmord osv.).Overdose er den fremste dødsårsaken i kohorter med lavutbredelse av HIV-smitte. Antallet AIDS-dødsfall har gått Korvaushoitoyleistyi Euroopassa nopeasti 1980-luvulla ja vieläenemmän 1990-luvulla, etenkin niissä EU-maissa, joissaheroiinin injektiokäytön levinneisyys on korkea. )Se figur DRD-6 i Statistiske opplysninger 2005. )Se figur DRD-9 i Statistiske opplysninger 2005.)Bare basert på tilfeller i EONNs “Utvalg D”, som omfatter illegale rusmidler. Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa harvemmin – hoitoa, jossa käytetään antagonisteja (esim.naltreksonia). Kapittel 6: Heroin og injeksjonsbruk har vist at dødeligheten blant psykiatriske pasienter er fireganger høyere enn for befolkningen generelt (Korkeila,2000), og at hjemløse også har tre til fire ganger høyeredødelighet enn befolkningen for øvrig (Hwang, 2001). Metadonia on saatavilla lähes kaikissa jäsenvaltioissa(ks.taulukko 3), ja se on yhä eniten määrättykorvaushoitolääke Euroopassa. Dette tilbudet finnes i dag i 15 byer i Tyskland og 15 byeri Nederland samt i Madrid, Barcelona og Bilbao (Spania)og Oslo (Norge). Hoitovaihtoehdot ovatkuitenkin laajentuneet viime vuosina. Buprenorfiinia onnykyään saatavilla 18:ssa niistä 26maasta, joista tietojaon toimitettu. EUs politiske mål for 2000–2004 om en betydeligreduksjon i antallet narkotikarelaterte dødsfall vantallmenn aksept blant medlemsstatene. Hoito, jossa käytetään muita agonisteja, jahoito, jossa käytetään antagonisteja (naltreksonia,naloksonia tai klonidiinia) ovat Euroopassaharvinaisempia. Åtte av EU-15-landene (Tyskland, Hellas, Spania, Irland,Luxembourg, Portugal, Finland og Storbritannia) pluss firenye EU-land (Kypros, Latvia, Litauen og Polen) har tatt meden reduksjon i narkotikarelaterte dødsfall i sine nasjonalestrategidokumenter (160). Belgiassa tutkitaan parhaillaan heroiininvalvotun määräämisen käyttöönottoa, ja Itävallassa onvalmistunut käynnissä olevien kansainvälisten ohjelmientuloksiin perustuva asiantuntijoiden lausunto kroonistenopiaattiriippuvaisten heroiinihoidosta. Det faktum at flere nyemedlemsstater fremdeles mangler pålitelig informasjon omantallet narkotikarelaterte dødsfall, er imidlertid et storthinder i arbeidet for å få på plass en hensiktsmessigresponspolitikk. Yliannostuksen uhrien väestötieteellisestä profiilista ilmenee,että huumeiden yliannostuskuoleman riski on suuriniäkkäillä heroiinin käyttäjillä, jotka eivät ole hoidossa.Tehokas toimenpide tämän ryhmän tavoittamiseksi on valvottujen piikitystilojen perustaminen(163 Blant de fremste prioriteringene i EUs nye narkotikastrategi(2005–2012) er forbedret tilgang til en rekke tjenester somkan redusere sykelighet og dødelighet relatert tilnarkotikaavhengighet, og antallet narkotikarelatertedødsfall er pekt ut som en av de viktigste indikatorenepåframgang mot dette målet i den første fireårige handlingsplanen (2005–2008) (161 Tällaisia tiloja on nykyään Saksassa 15kaupungissa ja Alankomaissa15kaupungissa sekä Madridissa, Barcelonassa ja Bilbaossa (Espanja) sekä Oslossa (Norja). Enkelt sagt kan tilgjengelige alternativer for å behandleproblematisk opiatbruk deles inn i tre hovedgrupper:legemiddelassistert rehabilitering (LAR), medikamentfribehandling og avvenningsbehandling (sistnevnte blir ikkebehandlet her). Tuoreimmat luvut osoittavat, että EU:ssa oli vuonna 2003erikoistuneiden yksiköiden tarjoamassa korvaushoidossayli 450000asiakasta (taulukko 4), joista yli 90prosenttiasai metadonia. Det å hjelpe en person tilbaketil samfunnet gjennom sosial integrasjon, dvs. finne arbeid ogsikre bolig, samt utvikle nødvendige sosiale ferdigheter ogmestringsferdigheter for å unngå tilbakefall, er sannsynligvislike viktig for å sikre et positivt resultat på lengre sikt. Näiden lisäksi oli asiakkaita, jotka saivatmuunlaista korvaushoitoa (kuten sellaista, jossa käytetäändihydrokodeiinia, hitaasti vapautuvaa morfiinia taiheroiinia), ja asiakkaita, jotka saivat korvaushoitoamuussa ympäristössä, kuten yleislääkärin määräämänä.Monet jäsenvaltiot eivät valitettavasti ole toimittaneetluotettavaa tietoa näistä korvaushoidon muodoista, eikä EU:n kattavia kokonaislukuja voida näin ollen laskea. Tallrikestudier har anført at personer med opiatproblemer ofte flereganger er i kontakt med behandlingstjenestene, og atterapeutiske mål, særlig avholdenhet, ikke nødvendigvis kanoppnås ved den første kontakten, men kanskje gjennomgjentatt terapeutisk intervensjon. Metadonihoitoa yleislääkärinkautta saavia asiakkaita oli vuonna 2003 Ranskassa8500, Irlannissa 2682, Luxemburgissa 851 ja Alankomaissa 930. Når det gjelder narkotikarelaterte dødsfall, er ethensiktsmessig behandlingstilbud, da særligsubstitusjonsbehandling, av svært stor betydning (WHO,1998; ACMD, 2000; Brugal et al., 2005). Lisäksi Tšekissä 1200 ja Ranskassa70000asiakasta sai buprenorfiinihoitoa yleislääkärinkautta. Yhteensä 81743asiakkaan arvioidaan saaneenkorvaushoitoa yleislääkärin kautta näissä viidessä maassa.Kun otetaan huomioon, että yli 450000asiakasta saakorvaushoitoa erikoistuneissa yksiköissä, korvaushoitoasaavien asiakkaiden kokonaismäärä ylittää puolenmiljoonan rajan ja on noin 530000. I løpet av1980-årene og i enda større grad 1990-årene ble tilbudetom substitusjonsbehandling kraftig utbygget i EU, særligide av EUs medlemsstater som hadde en høy utbredelseav heroininjisering. Tiedot ovat kuitenkinpuutteellisia, joten tämä luku – 530000 – onvähimmäisarvio korvaushoidossa olevienhuumeidenkäyttäjien määrästä. I dag deltar over en halv millionheroinbrukere i EU – dvs. mellom en firedel og halvpartenav den estimerte målgruppen heroinbrukere –isubstitusjons-behandlingsprogrammer. Opiaattien ongelmakäytön hoitovaihtoehdot voidaanjakaa kolmeen pääluokkaan: lääkehoito, lääkkeetön hoitoja vieroitushoito (viimeksi mainittua ei tarkastella tässäraportissa). Legemiddelassistert rehabilitering (LAR) omfatter bådesubstitusjonsbehandling med agonister (metadon,buprenorfin, dihydrokodein, heroin, morfin i depotform)og behandling med antagonister (f.eks. naltrexon), mendet siste er lite utbredt. Monissatutkimuksissa on pantu merkille, että opiaattiongelmaisillaon usein lukuisia hoitokontakteja ja ettei hoitotavoitteita,etenkään huumeista pidättäytymistä, saavuteta ainaensimmäisen hoitokontaktin aikana, mutta ne voidaansaavuttaa toistuvilla hoitotoimilla. I land der over halvparten av populasjonen avproblematiske narkotikabrukere fårsubstitusjonsbehandling, finner man høyst sannsynligredusert nivå av sprøytebruk av narkotika og tilhørenderisikoatferd, med en påfølgende reduksjon i antalloverdosedødsfall. Lääkehoito voi olla korvaushoitoa, jossa käytetäänagonisteja (metadonia, buprenorfiinia, dihydrokodeiinia,heroiinia, hitaasti vapautuvaa morfiinia), tai – tosin paljon Metadon er tilgjengelig i nesten alle medlemsstatene(setabell 3) og er fremdeles den hyppigst forskrevnesubstitusjonsbehandlingen i Europa. Korvaushoidon saatavuudessa on huomattavia eroja EU:n 15 vanhan jäsenvaltion sekä uusien jäsenvaltioidenja ehdokasvaltioiden välillä. I de senere år harimidlertid behandlingsalternativene blitt flere. Uusien jäsenvaltioiden jaehdokasvaltioiden osuus kokonaisväestöstä on yli20prosenttia, mutta niissä asuu vain 1,3prosenttia Buprenorfiner nå tilgjengelig i 18 av de 26 landene som har lagt fram narkotikarelaterte dødsfall (162 Taulukko 3: Lääkehoidossa käytettävät aineet Euroopassa (mukaan lukien kokeet) Tabell 3: Stoffer som anvendes i legemiddelassistert rehabilitering i Europa (inkludert forsøk) Tietoja ei ole saatu Slovakian ja Turkin osalta.Vakiomuotoinen taulukko huumehoidon saatavuudesta. En studie om innføringenav heroin på resept pågår i Belgia, og Østerrike har fåtten ekspertuttalelse om heroinassistert behandling avkroniske opiatavhengige, basert på resultatene frapågående internasjonale programmer. saatavuus on niissä paljon alhaisempi kuin 15vanhassajäsenvaltiossa. former for substitusjonsbehandling (f.eks. dihydrokodein,metadon i depotform eller heroin) ellersubstitusjonsbehandling f.eks. hos allmennlegen. Tilanne on huolestuttava, kun otetaanhuomioon, että tartuntatautien leviämisen riski on joissakinmaissa korkea ja että leviämistä voidaan rajoittaalääkehoidolla (ks. esim. UNODC, 2002). Mangemedlemsstater har pr. i dag dessverre ikke lagt frampålitelige data om disse sidene vedsubstitusjonsbehandling, og det er derfor ikke mulig ålegge fram aggregerte tall for EU sett under ett. Lääkehoidossa on ilmaantunut viime vuosina kaksisuuntausta. Ensimmäinen on korvaushoidon saatavuudenlisääntyminen, joskin se on alkanut heiketä. De siste tallene viser at det i 2003 var mer enn450000klienter i substitusjonsbehandling i spesialiserteenheter i EU (tabell 4), og over 90% av disse fikkmetadon. Toinen onkäytettävien aineiden monipuolistuminen. I tillegg til disse kommer klienter som fikk andre Vaikka huumeiden ongelmakäytönlevinneisyydestä ei olekaan saatavilla arvioita muistauusista jäsenvaltioista ja ehdokasvaltioista, korvaushoidon Imidlertid har enkelte land pålitelige data eller estimaterover antallet klienter som får substitusjonsbehandling hosallmennlege, og bidrar derved med viktig informasjon tilde generelle estimatene over klienter i Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa Kapittel 6: Heroin og injeksjonsbruk Taulukko 4: Arviot korvaushoidossa olevista asiakkaista Euroopassa vuonna 2003 Tabell 4: Estimater over antall klienter i substitusjonsbehandling i Europa i 2003 Erikoistuneissa laitoksissa korvaushoidossa olevat asiakkaat yhteensä Totalt antall klienter i substitusjonsbehandling i spesialiserte enheter Luku edustaa tapausten eikä vuoden aikana hoidettujen henkilöiden määrää.Itävallassa noin 46 % asiakkaista saa muuta korvaushoitoa kuin metadonia tai buprenorfiinia, ja heidät on sisällytetty kokonaismäärään. Dette er antallet tilfeller snarere enn antallet individer som er behandlet i løpet av året.I Østerrike mottar ca. 46 % av klientene annen substitusjonsbehandling enn metadon og buprenorfin, og disse er lagt til for å få riktig sum. Erittely perustuu ensimmäiseen hoitoon.Korkeampi yhteenlaskettu kokonaismäärä johtuu siitä, että Itävallassa on arviolta 2 950 korvaushoidossa olevaa asiakasta, jotka saavat muuta ainetta kuinmetadonia tai buprenorfiinia (pääasiallisesti hitaasti vapautuvaa morfiinia).tes: tietoja ei ole saatavilla. Den proporsjonalefordelingen er basert på førstegangsbehandlinger.Den aggregerte summen er høyere og omfatter 2 950 klienter (anslag) som mottar annen substitusjonsbehandling enn metadon og buprenorfin i Østerrike(hovedsakelig morfin i depotform).m.d. = mangler data. Kokonaismäärää laskettaessa ”tes” on määritelty nollaksi, joten esitetyt luvut ovat vähimmäismääriä.Tietoja ei ole saatu Slovakian ja Turkin osalta.Vakiomuotoinen taulukko huumehoidon saatavuudesta. Ved beregningen av sum har “ingen informasjon” fått verdien null, ergo er tallene som presenteres minimumsverdier.Ingen tilgjengelig informasjon for Slovakia og Tyrkia.Standardtabell over tilgjengelighet av narkotikarelatert behandling. buprenorfiinia, kasvoi 14:ään vuonna 2003, kun vuonna1999/2000 niitä oli vain kuusi. substitusjonsbehandling i EU. Kolmas, vähemmän selkeä suuntaus, on yleislääkäreidenlisääntynyt osallistuminen lääkehoidon tarjoamiseen.Vuonna 2000/2001 vain kolme 15jäsenvaltiosta ilmoittiyleislääkäreiden osallistuvan lääkehoidon tarjoamiseen Antall klienter som fikkmetadonbehandling hos allmennlege i 2003 var 8 500 i Frankrike, 2 682 i Irland, 851 i Luxembourg og 930 i Nederland. I tillegg fikk 1 200 og 70 000 klienter i hhv.Den tsjekkiske republikk og Frankrike buprenorfin hos sinallmennlege. (Belgia, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta) (Solberg etal.,2002), mutta nykyään tällaista toimintaa esiintyy10:ssä EU:n 15vanhasta jäsenvaltiosta (Belgia, Saksa,Ranska, Irlanti, Italia, Luxemburg, Alankomaat, Itävalta,Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä kolmessa uudessajäsenvaltiossa (Tšekki, Malta ja Slovenia). Med tanke på at det finnes over 450 000 klienteri substitusjonsbehandling i spesialiserte enheter, har dettotale antallet klienter som får substitusjonsbehandling nåpassert en halv million og ligger på rundt 530 000.Ettersom denne informasjonen heller ikke er fullstendig, viltallet 530 000 bare være et minimumsestimat over antalletnarkotikabrukere i substitusjonsbehandling. Sosiaalinen kuntoutus Nye utviklinger innen kvalitetssikring Lääkkeettömässä hoidossa sovelletaan psykososiaalisia javalmentavia tekniikoita. Graden av tilgjengelighet av substitusjonsbehandlingvarierer meget mellom EU-15 og de nye medlemsstateneog søkerlandene. Tavoitteena on pidättäytyminenhuumeista pitkällä aikavälillä. 16% og 26%)enn hva som er gjennomsnittet for EU-15 (35%). Perinteisesti lääkkeetöntähoitoa on annettu pitkäaikaisesti hoitolaitoksissa,esimerkiksi hoitoyhteisöissä. Til trossfor manglende estimater over utbredelsen av problematisknarkotikabruk i de andre nye medlemsstatene ogsøkerlandene, er tilbudet om substitusjonsbehandling langtmindre utbygget enn i EU-15-landene. Nykyisin sitä tarjotaan useinmyös ryhmässä. I betraktning av denstore risikoen for smittespredning i enkelte land og denpreventive rollen legemiddelassistert rehabiliteringkanspille når det gjelder å begrense denne (se f.eks.UNODC, 2002), gir situasjonen grunn til bekymring. Sosiaalisen kuntoutuksen määritelmä kattaa kaikkiyhteiskunnalliset tukitoimet, joilla entiset tai nykyisethuumeiden ongelmakäyttäjät pyritään palauttamaanosaksi yhteisöä. I de senere år har det avtegnet seg to forskjellige trenderinnen legemiddelassistert rehabilitering. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on kolme”osatekijää”: 1) asunto, 2) koulutus sekä 3) työ (jaammatillinen koulutus). Den første er envidereføring av trenden med å øke tilgjengeligheten avsubstitusjonsbehandling, selv om økningen blir mindreuttalt. Kuntoutukseen voi kuulua muitakintoimenpiteitä, kuten neuvontaa ja vapaa-ajan toimintaa. I tillegg er det flere stoffer som brukes ibehandlingen, f.eks. har antallet land som rapportererombruk av buprenorfin økt til 14 i 2003, mot seksi1999–2000. Sosiaalinen kuntoutus ei ole huumeiden ongelmakäytönyhteydessä yhtä vakiintunut toimenpide kuin hoito, jotentämänkin alan seurannassa ja raportoinnissa on puutteita.Jotkin maat ovat raportoineet sosiaalisen kuntoutuksenalalla tehdyn työn laadullisesta arvioinnista, muttayhdessäkään näistä maista kattavuus ei ole riittävä. Flere land (Tyskland, Østerrike og Portugal) har utarbeidethåndbøker for behandlingstiltakenes medisinske personell.Arbeid som er gjort innenfor rammen av den britiskeregjeringens narkotikastrategi har vist at ved å investere ibudsjett, organisasjon, overvåking og personell, reduseresventelistene og flere problematiske narkotikabrukere fårtilgang til og blir værende i behandling. Kaikkitietoja toimittaneet maat (Viro, Irlanti, Malta, Alankomaat,Romania, Ruotsi ja Norja) ovat tunnistaneet puutteitasosiaalisen kuntoutuksen palveluissaan ja/taiohjelmissaan. I England var41% flere problematiske narkotikabrukere i kontaktmedbehandlingstjenestene i 2003-04 enn i 1998-99,ogventetiden er gått ned med to tredeler siden 2001.I2003-04 hadde 72% av klientene enten avsluttetstrukturert behandling og var rusfrie – eller var ibehandling – mot 57% i 2002-03 (NTA, 2004). Lääkehoidon alalla on monissa jäsenvaltioissa keskitetytkansalliset rekisterit, mutta lääkkeettömän hoidon rekisteritovat harvinaisia, ja tästä menetelmästä on vain vähänluotettavaa, selkeää määrällistä tietoa. En tredje, ikke fullt så tydelig, trend er at allmennlegeriøkende grad involveres i den legemiddelassisterterehabiliteringen. Vaikkalääkkeettömän hoidon ja lääkehoidon välillä onmahdotonta tehdä täsmällisiä vertailuja, jäsenvaltioidenraporteista voidaan todeta, että lääkehoito on opiaattienongelmakäyttäjien pääasiallinen hoitomuoto useimmissa EU:n jäsenvaltioissa ja EU:n tasolla yleisesti. Joissakinmaissa suositaan kuitenkin lääkkeetöntä hoitoalääkehoidon sijaan (Viro, Kypros, Liettua, Puola ja Suomi).Useissa maissa, etenkin Kreikassa, Espanjassa ja Norjassa, lääkehoito ja lääkkeetön hoito vaikuttavatolevan jokseenkin yhtä yleisiä. Selv om allmennlegenes deltakelse barerapporteres av tre av de 15 EU-landene (Belgia, Frankrike,Storbritannia) i 2000/2001 (Solberg et al., 2002) finnesdenne ordningen i 10 av EU-15-landene (Belgia, Tyskland,Frankrike, Irland, Italia, Luxembourg, Nederland,Østerrike, Sverige og Storbritannia) og i tillegg tre av denye medlemsstatene (Den tsjekkiske republikk, Malta og Slovenia). Opiaattien tuotanto, salakuljetus ja takavarikot Sosial reintegrasjon er mindre påaktet som tiltak motstoffbruk enn hva behandling er, og derfor er Afganistanista on tullut selkeästi maailman johtavalaittoman oopiumin tuottaja, etenkin kun viljeltykokonaispinta-ala kasvoi jälleen vuonna 2004.Maailmanlaajuisen laittoman oopiumin tuotannonarvellaan vuonna 2004 olleen noin 4850tonnia(4766tonnia vuonna 2003), josta Afganistan tuotti87prosenttia ja Myanmar 8prosenttia.Maailmanlaajuinen oopiumin tuotanto on pysynyt vakaanaviimeisten viiden vuoden ajan lukuun ottamatta vuotta2001, jolloin Taliban-hallinnon asettama oopiumiunikonviljelykielto Afganistanissa johti tuotannon jyrkkään muttalyhytaikaiseen laskuun. Medikamentfri behandling (avvenningsbehandling)omfatter bruk av psykososiale teknikker ogopplæringsteknikker for å oppnå langsiktig avholdenhetfra rusmidler. Tradisjonelt har medikamentfri behandlingforegått som døgnbehandling på institusjon over lengretid, f.eks. i terapeutiske samfunn. I dag tilbys dennebehandlingsformen ofte i lokalmiljøet. EU:ssa käytettävä heroiini tuotetaan pääasiallisesti (yhäenenevässä määrin) Afganistanissa tai oopiuminsalakuljetusreittien varrella, varsinkin Turkissa (UNODC,2003a; INCB, 2005), ja se saapuu Eurooppaan kahtamerkittävää salakuljetusreittiä pitkin. I tillegg til den heroinen som importeres, produseres en delopiater i EU. Historiallisestitärkeällä Balkanin reitillä on edelleen keskeinen merkitysheroiinin salakuljetuksessa. Denne produksjonen omfatter for det mesteen begrenset hjemmeproduksjon av valmueprodukter(f.eks. konsentrater av knuste stengler eller frøkapsler) i endel av de østlige EU-landene som Estland, Latvia og Litauen (nasjonale Reitoxrapporter, 2004). Reitti kulkee Pakistanin, Iraninja Turkin kautta ja jakautuu sitten eteläiseen haaraan, jokakulkee Kreikan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian (EJTM), Albanian, osittain Italian, Serbia ja Særlig synesslike produkter å ha blitt populære i Estland i 2003. Lääkkeetöntä hoitoa annetaan hyvin erilaisissaympäristöissä. kartleggingen og rapporteringen på dette området merufullstendig. Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa vähentynyt samana ajanjaksona. Europas andel øker, noe vi særlig merker pådeøkte heroinbeslagene i land i Øst- og Sørøst-Europa(CND,2005). Niiden maidensuuntausten perusteella, joista saatiin tietoja, sekäheroiinitakavarikkojen lukumäärä että takavarikoidunheroiinin kokonaismäärä näyttää laskeneen EU:ssa vuonna 2003(167). Beslaglagte kvanta av heroin (166) i EU har generelt vært økende de siste fem årene, med en liten utflating i2000–2002, men det totale antallet beslag har gått ned isamme periode. På bakgrunn av trender i de landene somhar lagt fram data, har både kvanta og antall beslag av heroin i EU økt i 2003 (167). Montenegron sekä Bosnia ja Hertsegovinan kautta, sekäpohjoiseen haaraan, joka kulkee Bulgarian, Romanian,Unkarin ja Itävallan kautta. Afghanistan er virkelig blitt verdensledende når det gjelderproduksjon av illegal opium, særlig ettersom det totaledyrkingsarealet igjen økte i 2004. INCB (2005) raportoi, että Balkanin reitin pohjoisesta haarasta tuli vuonna 2003heroiinin salakuljetuksen tärkein reitti. Den globaleproduksjonen av illegal opium i 2004 ble anslått tilca.4850 tonn (4 766 tonn i 2003), hvorav Afghanistansto for 87% og Myanmar 8%. Heroiinia on 1990-luvun puolivälistä lähtien salakuljetettu Eurooppaanyhä enemmän ns. ”silkkitietä” pitkin Keski-Aasian,Kaspianmeren ja Venäjän, Valko-Venäjän tai Ukrainankautta (Reitoxin kansalliset raportit, 2004; UNODC,2003; CND, 2005; INCB, 2005). Opiumsproduksjonen iverden har vært stabil de siste fem årene, bortsett fra i2001, da Taliban-regimet nedla forbud mot dyrking avopiumsvalmuen i Afghanistan, noe som resulterte i enkraftig, men kortvarig nedgang. Nämä ovat tärkeimmätreitit, mutta Eurooppaan tarkoitettua heroiiniatakavarikoitiin vuonna 2003 myös useissa eteläisen jaläntisen Afrikan sekä Amerikan maissa (CND, 2005;INCB, 2005). Det globale potensialetforproduksjon av heroin ble anslått til 485 tonn i 2004(477tonn i 2003) (CND, 2005). Virossa takavarikoitiin jälleen vuonna 2003 fentanyyliä jametyylifentanyyliä – jopa sata kertaa heroiinia vahvempiasynteettisiä opiaatteja. Latvia ilmoitti vuonna 2003ensimmäisestä 3-metyylifentanyylin takavarikosta, ja Itävalta ilmoitti tammikuussa 2004 ensimmäisestäfentanyylin takavarikosta. Beslag av fentanyl og metylfentanyl – syntetiske opiatersom er inntil 100 ganger sterkere enn heroin – ble på nyrapportert i Estland i 2003, mens Latvia rapporterte om sittførste beslag av 3-metylfentanyl i 2003 og Østerrike sittførste beslag av fentanyl i januar 2004. Viron markkinoilla liikkuvanheroiinin heikkoa laatua on vuodesta 2002 lähtienkompensoitu näillä kahdella synteettisellä opiaatilla, joistakäytetään nimiä ”valkoinen kiinalainen”, ”valkoinenpersialainen” tai ”synteettinen heroiini” (Reitoxinkansalliset raportit, 2004). Siden 2002 har i Estland det lokale markedets heroin av dårlig kvalitet blittbyttet ut mot disse to syntetiske opiatene, som der gårunder betegnelsene “hvit kineser”, “hvit perser” eller“syntetisk heroin” (nasjonale Reitox-rapporter). EMCDDA ei kerää järjestelmällisesti tietoabentsodiatsepiinien – joita käytetään heroiinin korvikkeena– takavarikoista, mutta Espanja, Liettua, Ruotsi ja Norjailmoittivat takavarikoineensa niitä (etenkin Rohypnolia)vuonna 2003. Selv om EONN ikke foretar noen systematisk innsamlingav data over beslag av benzodiazepiner, som vanligvisbrukes som erstatning for heroin, har Spania, Litauen,Sverige og Norge rapportert om beslag av slike stoffer(særlig rohypnol) i 2003. Euroopassa on kahdenlaista heroiinia: yleisesti saatavillaolevaa ruskeaa heroiinia (emäksisessä muodossa) jaharvinaisempaa, kalliimpaa valkoista heroiinia (suolanmuodossa), joka on yleensä peräisin Kaakkois-Aasiasta.Vuonna 2003 ruskean heroiinin keskihinta katukaupassavaihteli EU:ssa Belgian 27eurosta Ruotsin 144euroongrammalta, kun taas valkoisen heroiinin hinta vaihteli I Europa forekommer heroin i to former: den letttilgjengelige brune heroinen (heroin i baseform) og denmindre vanlige og dyrere hvite heroinen (i saltform), somtypisk er produsert i Sørøst-Asia. I følge rapportenevarierte gjennomsnittsprisen i EU i 2003 for brun heroin 25eurosta (Slovakia) 216euroon (Ruotsi)(168). Heroinen som brukes i EU er overveiende produsert i Afghanistan eller langs smuglerrutene, dvs. framfor alt i Tyrkia (UNODC, 2003a; INCB, 2005), og den føres inn i Europa langs to hovedruter. Hintaero liittyy todennäköisesti myytävän huumeen puhtauteen. Den historisk viktige Balkanruten spiller fortsatt en avgjørende rolle iheroinsmuglingen. Vuonna 2003 suurin osa maailmassa takavarikoidustaheroiinista takavarikoitiin edelleen Aasiassa (56%) ja Euroopassa (34%). Etter sin vei gjennom Pakistan, Iran og Tyrkia deler ruten seg i en sørlig rute gjennom Hellas, Dentidligere jugoslaviske republikken Makedonia (FYROM),Albania, deler av Italia, Serbia, Montenegro og Bosnia-Hercegovina, og en nordlig rute gjennom Bulgaria,Romania, Ungarn og Østerrike. Euroopan osuus on kasvamassaerityisesti Itä- ja Kaakkois-Euroopan maissa tehtyjenheroiinitakavarikkojen lisääntymisen johdosta (CND,2005). INCB (2005) oppgir atden nordlige grenen av Balkanruten i 2003 bledominerende i heroinsmuglingen. EU:ssa heroiinitakavarikkojen ja takavarikoidunheroiinin määrä on vuodesta 1998 lähtien ollut suurin Yhdistyneessä kuningaskunnassa, takavarikkoja on tehtytoiseksi eniten Espanjassa ja takavarikoitu määrä on olluttoiseksi suurin Italiassa(165). Siden midten av 1990-tallet har smuglingen av heroin til Europa i økendegrad fulgt Silkeveien via Sentral-Asia, Kaspihavet og Den russiske føderasjon, Hvite-Russland eller Ukraina(nasjonale Reitoxrapporter, 2004; UNODC, 2003;CND,2005; INCB, 2005). Vuonna 2002 Yhdistyneenkuningaskunnan osuus sekä kaikista heroiinitakavarikoistaettä takavarikoidun heroiinin kokonaismäärästä EU:ssa olinoin 30prosenttia. Selv om disse rutene er deviktigste, er det flere land i Øst- og Vest-Afrika og Nord- og Sør-Amerika som har gjort beslag av heroin som skulle til Europa i 2003 (CND, 2005; INCB, 2005). Vuonna 2003 ruskean heroiinin keskimääräinenpuhtausaste EU:n katukaupassa vaihteli Itävallan6prosentista Maltan 40prosenttiin. Vain muutama maa 42.)Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2003 når disse foreligger. Data om antallet heroinbeslag i 2003 manglet for Italia, Kypros, Nederland Tiedot heroiinitakavarikkojen määrästä vuonna 2003 puuttuivat Italian, Årsrapport for 2005: Narkotikasituasjonen i Europa fra 27 euro pr. gram i Belgia til 144 euro pr. gram i Sverige, mens prisen på hvit heroin lå mellom Kyproksen, Alankomaiden ja Romanian osalta; tiedot sekä heroiinitakavarikkojen määrästä että takavarikoidun heroiinin määristä vuonna 2003 puuttuivat I 2003 varierte den gjennomsnittlige renheten på brunheroin på gatenivå i EU fra 6% i Østerrike til 40% på Malta. Data om renheten på hvit heroin ble oppgitt bare Luku 6: Heroiini ja suonensisäinen huumeidenkäyttö maihin, mutta useimmissa jäsenvaltioissa asiakkaita onedelleen vähän. mange land, men antallet klienter er fremdeles begrenset ide fleste medlemsstatene. Viimeisten 10vuoden aikana buprenorfiini on yleistynyt Euroopassa vaihtoehtona metadonille opiaattiriippuvuudenhoidossa. I løpet av de siste ti årene har buprenorfin blitt stadig merutbredt i Europa som et alternativ til metadon ibehandlingen av opiatavhengighet. Alun perin kipulääkkeeksi kehitettyäbuprenorfiinia ehdotettiin käytettäväksiopiaattiriippuvuuden hoidossa ensimmäisen kerran1970-luvun lopulla. Buprenorfin bleopprinnelig utviklet som et analgetikum og ble først foreslåttbrukt til behandling av opiatavhengighet på slutten av1970-tallet. Erityiskysymyksessä kuvaillaan, mitenbuprenorfiinia alettiin käyttää EU:n 15vanhassajäsenvaltiossa opiaattiriippuvuuden hoidossa ja miten senkäyttö levisi näissä maissa ja uusiin jäsenvaltioihin. Innføringen av buprenorfin i behandlingen avopiatavhengighet i EU-15-landene så vel som utbredelsenidisse landene og inn i de nye medlemsstatene, erbeskrevet. Ensimmäinen havainto on, ettäbuprenorfiinin väärinkäyttö on yleistä vain muutamassamaassa ja muualla se on harvinaista. Deførste indikasjonene er at misbruk av buprenorfin bareforekommer i et par land og er uvanlig andre steder. Buprenorfiininväärinkäytön painottumisesta tiettyihin väestöryhmiin taiikäryhmiin on jonkin verran näyttöä, ja erityisiäbupreforfiinin väärinkäyttäjäryhmiä on pyrittytunnistamaan. Detforeligger noe dokumentasjon som knytter misbruk avbuprenorfin til bestemte populasjoner eller aldersgrupper,eller forsøker å identifisere distinkte grupper avbuprenorfinmisbrukere. Selv om det ikke er mange dødsfallsom skyldes buprenorfinmisbruk, omhandles enkeltedødsfall i den vitenskapelige litteraturen og i enkelte land i Europa. Buprenorfiinin väärinkäytöstä aiheutuvatkuolemat ovat harvinaisia, mutta tieteellisessäkirjallisuudessa ja joidenkin Euroopan maiden raporteissaon mainittu muutama tapaus. Rapporter om dødsfall som skyldesbuprenorfinmisbruk sammenlignes med dødsfall somskyldes metadonmisbruk. Erityiskysymyksessä verrataanbuprenorfiinin ja metadonin väärinkäytöstä aiheutuneitakuolemantapauksia. Det utvalgte aspektet trekker konklusjoner om den relativeverdien av buprenorfin og metadon i behandlingen avopiatavhengighet. Erityiskysymyksessä tehdään johtopäätöksiä buprenorfiininja metadonin hyödyistä opiaattiriippuvuuden hoidossa.Buprenorfiinin katsotaan tarjoavan mahdollisuus parantaaja helpottaa lääkehoidon saatavuutta. Dette utvalgte aspektet foreligger i papirutgave og påinternett (bare på engelsk): “Buprenorphine: treatment,misuse and prescription practices”, EMCDDAannual report2005: Selected issues(http://issues05.emcdda.eu.int). Erityiskysymyksessä vertaillaan buprenorfiinin ja metadonintehokkuutta ja kustannuksia. Det er gjort sammenligninger mellom buprenorfin ogmetadon når det gjelder effekt og kostnader. Luku 7Rikollisuuteen ja vankiloihin liittyvät kysymykset Kapittel 7Kriminalitet og fengsling Tietoa huumeidenkäytöstä ja rikollisuudesta Narkotikabruk og kriminalitet: noen data Huumeisiin liittyvällä rikollisuudella tarkoitetaanhuumeiden vaikutuksen alaisuudessa tehtyjä rikoksia,huumeidenkäytön rahoittamiseksi tehtyjä rikoksia,laittomien huumemarkkinoiden toiminnan yhteydessätehtyjä rikoksia ja huumelainsäädännön vastaisia rikoksia.Rutiininomaisesti kerättyjä tietoja on EU:ssa saatavilla vainviimeksi mainitusta rikoksen lajista elihuumelainsäädännön rikkomisista. Narkotikarelatert kriminalitet er lovbrudd som begås underpåvirkning av rusmidler, lovbrudd som begås for åfinansiere et rusmiddelbruk, kjøp og salg av ulovligerusmidler samt andre brudd på narkotikalovgivningen.EUhar rutinedata bare om sistnevnte lovbrudd – brudd pånarkotikalovgivningen. Tšekissä vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa alueellisissaesikunnissa työskentelevät poliisiviranomaiset arvioivat,että noin 40prosenttia tavallisista varkauksista ja noin30prosenttia murroista tehtiin huumeiden ostonrahoittamiseksi. I en undersøkelse fra Den tsjekkiske republikk i 2004 anslopolititjenestemenn ved de regionale politidistriktene at omlag 40% av alle tilfeller av simpelt tyveri og om lag 30%av alle innbrudd ble begått for å finansiere kjøp avnarkotika. Kirjatuista rikoksista tässä samassa maassarutiininomaisesti kerätyistä tiedoista ilmenee, että vuonna2003 0,7prosenttia kaikista rikoksista oli tehty huumeidentai psykotrooppisten aineiden (paitsi alkoholin) vaikutuksenalaisena (Tšekin kansallinen raportti). I det samme landet viste rutinedata om registrerteforbrytelser at 0,7% av alle lovbrudd i 2003 ble begått avpersoner påvirket av narkotiske eller psykotrope stoffer(alkohol ikke medregnet) (Tsjekkias nasjonale rapport). ”Ilmoitukset”(171) huumerikoksista heijastelivat erojakansallisissa lainsäädännöissä, tavoissa, joilla lakejasovelletaan ja pannaan täytäntöön, sekärikosoikeusviranomaisten painopisteissä ja voimavaroissaerilaisten rikosten alalla. “Rapporter”(171) om brudd på narkotikalovgivningengjenspeiler forskjeller i nasjonal lovgivning, forskjeller ihvordan loven anvendes og håndheves, hvordan bestemtekategorier lovbrudd prioriteres av politi og domstoler samthvilke ressurser som blir bevilget. Myös huumerikoksia koskevissatietojärjestelmissä on huomattavia eroja maiden välillä,varsinkin ilmoitus- ja kirjaamiskäytännöissä eli siinä, mitäniihin kirjataan ja milloin ja miten tiedot kirjataan. Dessuten variererinformasjonssystemene om brudd på narkotikalovningenganske mye fra et land til et annet, særlig når det gjelderrutinene for rapportering og registrering, f.eks. hva somblir registrert hvor og når. Näidenerojen takia EU-maiden välinen vertailu on varsinhankalaa. Disse forskjellene gjørsammenligninger mellom EU-landene ganske vanskelig. Vuosina 1998–2003 huumerikoksista tehdyt ”ilmoitukset”lisääntyivät useimmissa EU-maissa. Mellom 1998 og 2003 økte antallet “rapporter” om bruddpå narkotikalovgivningen i de fleste EU-statene. Nousu oli erittäinhuomattavaa (vähintään kaksinkertaista) Virossa ja Puolassa. Det varsærlig en markert økning (fordobling eller mer) i Estlandog Polen. Huumerikoksista tehdyt ”ilmoitukset” vähenivätkuitenkin vuonna 2003 Belgiassa, Espanjassa, Italiassa(vuodesta 2001 lähtien), Unkarissa, Maltalla, Itävallassa Antallet “rapporter” gikk imidlertid ned i 2003 i Belgia, Spania, Italia (etter 2001), Ungarn, Malta, Latviassa sisäministeriön rutiininomaisesti keräämistä tiedoistailmenee, että 2,8prosenttia kaikista vuonna 2003 havaituistarikoksista (3,1% vuonna 2002) oli tehty huumeidenvaikutuksen alaisena (Latvian kansallinen raportti). I Tyskland gikk antallet “simple vinningsforbrytelser” –lovbrudd som begås for å skaffe narkotiske stoffer,erstatninger eller alternative stoffer – ned til 2 568 i 2003,og over 70% av tilfellene gjaldt forfalskning av reseptereller tyveri av reseptblokker (BKA, 2004). ja Sloveniassa (vuodesta 2002 lähtien)(172 Østerrike og Slovenia (etter 2002) (172 Useimmissa EU:n jäsenvaltioissa suurin osa tilastoiduistahuumerikoksista liittyi edelleen huumeiden käyttöön tai hallussapitoon käyttöä varten(173 I de fleste medlemsstatene i EU er fortsatt de flesterapporterte brudd på narkotikalovgivningen relatert til bruk eller besittelse for bruk av narkotika(173 Näiden osuus kaikista hallussapito käyttöä varten eivät ole rikoksia – kaikkihuumerikokset liittyvät kauppaan tai salakuljetukseen. I Latvia viste rutinedata fra innenriksdepartementet at 2,8%av alle etterforskede lovbrudd i 2003 (3,1% i 2002) blebegått av personer som var påvirket av narkotiske stoffer(Latvias nasjonale rapport). ) ja Norjassa(175 ) og Norge (175 huumerikoksista vaihteli Puolan 39prosentista Itävallan ja Yhdistyneen kuningaskunnan 87prosenttiin. I alle land med tilgjengelig data, unntatt Portugal, harandelen registrerte narkotikalovbrudd relatert til fra 39% av alle brudd på narkotikalovgivningen i Polen, til 87% i Østerrike og Storbritannia.IDentsjekkiske republikk og Luxembourg var hhv. Tšekissä91prosenttia ja Luxemburgissa 46prosenttia tilastoiduistahuumerikoksista liittyi kauppaan tai salakuljetukseen, kuntaas Italiassa ja Espanjassa – missä huumeiden käyttö ja 91% og46% av alle rapporterte brudd på narkotikalovgivningenrelatert til langing eller smugling, mens i Italia og Spania –der bruk og besittelse for bruk av narkotika ikke betraktessom forbrytelser – alle narkotikaforbrytelser var relatert tilomsetning eller smugling. Og til slutt, 59%av alle Tarkat määritelmät maittain, ks. huumerikoksista tehtyjen ”ilmoitusten” määritelmien menetelmiä koskevat huomautukset vuoden 2005Tilastotiedotteessa. For en nøyaktig definisjon for hvert land, se metodeopplysninger om definisjoner på“rapporter” om narkotikalovbrudd i Statistiske opplysninger 2005. (Huom.Vuosiraporteissa käytettiin termiä ”pidätykset” vuoteen 2001 saakka.). (NB: Tidligere årsrapporter har inntil 2001 brukt begrepet “arrestasjoner”.) )Ks taulukko DLO-1 (osa i) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Se tabell DLO-1 (del i) i Statistiske opplysninger 2005. Huumerikoksista tehtyjä ”ilmoituksia” koskevat tiedot vuodelta 2003 puuttuvat Tanskan, Data om “rapporter” om brudd på narkotikalovgivningen i 2003 er ikke tilgjengelig for )Ks. taulukko DLO-2 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Portugalissa loput huumerikokset liittyvät huumeiden kauppaan/salakuljetukseen, sillä huumeiden käytöltä ja hallussapidolta käyttöä varten poistettiin )Se tabell DLO-2 i Statistiske opplysninger 2005.)Ettersom Portugal avkriminaliserte “bruk/besittelse av narkotika” i juli 2001, er brudd på narkotikalovgivningen nå relatert til “omsetning/smugling av narkotika”.)Norge skiller ikke mellom “narkotikaomsetning/smugling” alene og “bruk/omsetning og smugling”. Øvrige brudd på narkotikalovgivningen er derfor (173 (174 rangaistavuus heinäkuussa 2001. (173 (174 (175 knyttet til “narkotikabruk” alene. mutta selviä noususuuntauksia havaittiin Belgiassa,Luxemburgissa ja Sloveniassa sekä vuoteen 2001 asti Irlannissa. Rusmiddelbrukere i fengsel hadde Belgia, Luxembourg og Slovenia en langtklarereoppadgående trend fram til 2001. Portugalissa käyttörikosten osuus alkoi laskeavuonna 2000, vuotta ennen kuin huumeiden käytöltä jahallussapidolta käyttöä varten poistettiin rangaistavuus heinäkuussa 2001(177 I Portugalbegynte andelen bruksrelaterte lovbrudd å gå ned i 2000,ett år før bruk og besittelse for bruk av narkotika ble avkriminalisert i juli 2001(177 Vuonna 2003 laskua tapahtui I 2003 ble nedgang rapportert i Den tsjekkiske republikk, Luxembourg,Østerrike og Slovenia. Huumeidenkäyttäjät ovat muuhun väestöön nähdenyliedustettuina vankiloissa. Nasjonal, rutinemessig informasjon om type og mønsterfor rusmiddelbruk blant innsatte er knapp ogusammenhengende. Useimpien EU:ssa tehtyjentutkimusten mukaan yli 50prosenttia vangeista onkäyttänyt huumeita ainakin kerran, mutta luku vaihtelee22:sta 86prosenttiin vankiloiden, säilöönottokeskusten ja De fleste data som er tilgjengelige i EU, stammer fra ad hoc-studier som er basert på utvalg avulike størrelser, noe som gjør det veldig vanskelig å foretaekstrapoleringer. Tšekissä, Luxemburgissa, Itävallassa ja Sloveniassa. I de fleste medlemsstatene er cannabis fortsatt det illegalerusmiddelet som oftest er involvert i anmeldte narkotikalovbrudd (178 EU:n vangeista 8–73prosenttia on I de landene hvor dette er tilfellet, Vuonna 2003 kannabis oli useimmissa jäsenvaltioissa käyttänyt huumeita säännöllisesti tai ollut riippuvaisia edelleen huumerikoksiin yleisimmin liittynyt huume(178 De flestestudiene i EU oppgir en livstidsprevalens av narkotikabrukblant innsatte på over 50%, et tall som imidlertid varierermye, fra 22% til 86%, avhengig av fengselspopulasjon,anstalt og land (184). huumeista ennen vankilaan joutumista(185). I EU varierer forekomsten av brukeller avhengighet av narkotika før fengslingen mellom 8% og 73% (185). Näissä maissa kannabikseen liittyvien rikosten osuuskaikista huumerikoksista vaihteli 39prosentista (Italia)87prosenttiin (Ranska). De fleste reduserer eller holder opp med narkotikabrukenetter innsettelsen. Suurin osa huumeidenkäyttäjistä vähentäähuumeidenkäyttöä tai lopettaa sen vankilaan jouduttuaan.Jotkut vangit kuitenkin jatkavat huumeidenkäyttöä, ja toisettaas aloittavat käytön (ja/tai injektiokäytön) vastavankilassa. Imidlertid fortsetter mange innsatte åbruke narkotika, og noen begynner først å bruke narkotika(og/eller injisere narkotika) i fengsel. Saatavilla olevien tutkimustietojen mukaan8–60prosenttia vangeista ilmoittaa käyttäneensä huumeitavankilassa, ja 10–42prosenttia ilmoittaa käyttävänsä huumeita säännöllisesti(186). Tilgjengelige studierviser at mellom 8%og 60%av de innsatte rapporterer åha brukt narkotika i løpet av soningstiden, og 10–42%rapporterer om regelmessig bruk av narkotika(186). Tšekissä suurin osa huumerikoksista liittyi amfetamiineihin(48%). utgjorde cannabisrelaterte lovbrudd i 2003 fra 39%(Italia) til 87%(Frankrike) av alle brudd pånarkotikalovgivningen. Tiettyyn huumeeseen liittyvien huumerikostensuhteelliseen osuuteen vaikuttaa joukko tekijöitä, mukaanluettuina lainvalvontaviranomaisten operatiiviset prioriteetitsekä suorat tai epäsuorat strategiset päätökseterityyppisten huumerikosten torjumisesta. I Nederland dominerer antalletlovbrudd som involverer “tunge stoffer” (179) (58%),mensde fleste bruddene på narkotikalovgivningen i Dentsjekkiske republikk er relatert til amfetamin (48%).Hvor stor andel av alle narkotikalovgivningsbruddsomerrelatert til det enkelte narkotiske stoff, påvirkesaven rekke faktorer, herunder operasjonelle prioriteringerhos politi og domstoler så vel som eksplisitte ellerimplisittestrategiske beslutninger om å differensiereinnsatsen mot de ulike formene for brudd pånarkotikalovgivningen. Kannabikseen liittyvien huumerikosten(180 Siden 1998 har andelen narkotikalovbrudd som omfatter cannabis (180 ) osuus on noussut vuodesta 1998 Saksassa, Espanjassa, Irlannissa,Liettuassa, Luxemburgissa, Maltalla ja Portugalissa, se onpysynyt ennallaan Belgiassa, Tšekissä, Alankomaissa,Sloveniassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja se on laskenut Italiassa ja Itävallassa(181 Irland, Litauen, Luxemburg, Malta og Portugal, holdt seggenerelt stabil i Belgia, Den tsjekkiske republikk,Nederland, Slovenia, Sverige og Storbritannia, og gåttned i Italia og Østerrike (181 Yleensä 15–50prosenttia vangeista on käyttänyt huumeitasuonensisäisesti ainakin kerran. I samme periode har andelen heroinrelaterte lovbrudd gåttned i alle EU-land som har lagt fram data, unntatt i Samana ajanjaksona heroiiniin liittyvien rikosten osuuslaski kaikissa EU-maissa, joista saatiin tietoja, paitsi Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa osuus nousi(182 Østerrike og Storbritannia, der den økte (182 Kokaiiniin liittyvien rikosten osuus kaikista Derimot har andelen kokainrelaterte lovbrudd siden 1998 økt i alleland som la fram data, unntatt Tyskland, som rapporterte EU:ssa tehdyn tutkimuksen perusteella, että noin kolmasosaaikuisista miesvangeista käyttää huumeita suonensisäisesti.Reitoxin seurantakeskusten tietojen mukaan Livstidsprevalensen for injeksjonsbruk av narkotika blantinnsatte rapporteres generelt til å ligge mellom 15% og50%, men noen studier rapporterer om tall så lave som1% eller så høye som 69%. 0,2–34prosenttia vangeista(188) on käyttänyt huumeita huumerikoksista on sitä vastoin noussut vuodesta 1998kaikissa tietoja toimittaneissa maissa, paitsi Saksassa, joka ilmoitti laskevasta suuntauksesta(183 Data frakontaktpunktene i Reitox-nettet viser at mellom 0,2%og34%av de innsatte(188) har injisert narkotika i løpet av om en nedadgående trend (183 suonensisäisesti vankeusaikana. fengselsoppholdet. Dette reiser spørsmål om (176)Ks. taulukko DLO-4 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.(177)Laki, joka dekriminalisoi huumeiden käytön ja hallussapidon käyttöä varten, hyväksyttiin marraskuussa 2000 ja tuli voimaan heinäkuussa 2001.(178)Ks. taulukko DLO-3 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.(179)Alankomaissa ”koviksi huumeiksi” määritellään huumeet, jotka aiheuttavat kohtuuttomia kansanterveydellisiä riskejä, kuten heroiini, kokaiini, ekstaasi ja LSD.(180)Seuraavat maat erittelivät tiedot huumerikoksittain tai huumeittain ajallisesti: Belgia, Tšekki, Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Italia, Liettua, Luxemburg,Unkari, Malta, Alankomaat (vain ”pehmeät huumeet” / kannabis ja ”kovat huumeet”), Itävalta, Portugali, Slovenia, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. (176)Se tabell DLO-4 i Statistiske opplysninger 2005.(177)Loven om avkriminalisering av bruk og besittelse for bruk av narkotika ble vedtatt i november 2000 og trådte i kraft i juli 2001.(178)Se tabell DLO-3 i Statistiske opplysninger 2005.(179)I Nederland defineres “harde stoffer” som rusmidler som representerer en uakseptabel risiko for folkehelsen, som heroin, kokain, ecstasy og LSD.(180)Følgende land har framlagt en oversikt over narkotikalovbrudd fordelt på stoffer over tid: Belgia, Den tsjekkiske republikk, Tyskland, Spania, Frankrike,Irland, Italia, Litauen, Luxembourg, Malta, Nederland (bare “lette stoffer”/cannabis og “tunge stoffer”), Østerrike, Portugal, Slovenia, Sverige og Storbritannia. )Ks. taulukko DLO-5 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko DLO-6 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko DLO-7 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko DUP-1 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko DUP-5 (liite) vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko DUP-3 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko DUP-2 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa.)Ks. taulukko DUP-4 vuoden 2005 Tilastotiedotteessa. )Se tabell DLO-5 i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell DLO-6 i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell DLO-7 i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell DUP-1 i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell DUP-5 (vedlegg) i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell DUP-3 i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell DUP-2 i Statistiske opplysninger 2005.)Se tabell DUP-4 i Statistiske opplysninger 2005. Yleisin hoitomuoto vankiloissa on lääkkeetön hoito, jota onkaikissa jäsenvaltioissa (paitsi Kyproksella ja Latviassa),joskin sen saatavuus vaihtelee. Den vanligste behandlingsmåten i fengsler ermedikamentfri behandling, som finnes i allemedlemsstatene (unntatt Kypros og Latvia), selv omtilgjengeligheten varierer. Behandlingssentre i lokalmiljøetgir støtte og behandling så vel som ettervern i mange land,f.eks. Useimmissa maissa ylläpitohoidon saatavuus ei olevankiloissa sama kuin vankiloiden ulkopuolella.Ylläpitohoitoa on laajamittaisesti saatavilla vain Espanjassa, jossa sitä saa 18prosenttia kaikista vangeistatai 82prosenttia vankiloissa olevista huumeidenongelmakäyttäjistä. I de fleste landene er ikke substitusjons- ogvedlikeholdsbehandling like tilgjengelig innenfor somutenfor fengselsmurene. Bare Spania har et omfattendetilbud om vedlikeholdsbehandling, og 18% av alleinnsatte, eller 82% av alle problematiske narkotikabrukerei fengsel, får denne behandlingen. Også Luxembourg hargod dekning. Lääkehoidon saatavuudenhuomattavasta lisääntymisestä ovat ilmoittaneet muunmuassa Ranska, jossa käytetään pääasiallisestibuprenorfiinia, ja Irlanti (Reitoxin kansalliset raportit).Alankomaissa lääkehoitoa tarjotaan vain lyhytaikaisillevangeille, jotka ovat käyttäneet metadonia ennenjoutumistaan vankilaan, kun taas Puolassa on aloitettuensimmäinen metadonihoito-ohjelma 14asiakkaalletutkintavankilassa. Land som oppgir en betydelig økning itilgjengeligheten av legemiddelassistert rehabilitering,omfatter Frankrike, hovedsakelig med buprenorfin, og Irland (i henhold til nasjonale Reitox-rapporter).INederland er legemiddelassistert rehabiliteringtilgjengelig bare for korttidsinnsatte som allerede brukermetadon førfengslingen, og i Polen er det førstemetadonbehandlings-programmet innført i etvaretektsfengsel, med 14 klienter. Viimeaikainen kehitys tartuntatautien leviämisenehkäisemisessä vankiloissa Polen har langeventelister for behandling, Sverige oppgir overbefolkedefengsler og redusert antall fengselsansatte og Romaniamangler hensiktsmessig lovgivning. Valistus- ja koulutustoiminta ovat osa yleistäehkäisystrategiaa. De generelle forebyggende strategiene består avutdannings- og opplæringsaktiviteter. Useimmissa EU-maissa jaehdokasvaltioissa valistusta ja koulutusta on annettu sekävankiloissa oleville huumeidenkäyttäjille että vankiloidenhenkilöstölle. I de fleste EU- ogsøkerlandene gjennomføres slike aktiviteter både forinnsatte og ansatte i fengslene. Tällaisesta toiminnasta ovat ilmoittaneetmuun muassa Viro, Espanja, Kypros, Unkari, Romania ja Slovenia (Reitoxin kansalliset raportit). Blant landene som oppgirslike aktiviteter er Estland, Spania, Kypros, Ungarn,Romania og Slovenia (nasjonale Reitox-rapporter). Virossa edistyttiin vuonna 2003 hiv:n leviämisenehkäisemisen alalla. I Estland ble situasjonen når det gjaldt å forebyggespredningen av HIV forbedret i 2003. Hiv-testien määrä kasvoi 2,6-kertaisesti vuoteen 2002 verrattuna, mutta positiivistentestitulosten määrä kasvoi vain vähän. Antallet primære HIV-tester økte 2,6 ganger sammenlignet med 2002, til trossfor bare en liten øking i antallet positive tester. Myös testiäedeltävät ja seuraavat neuvontapalvelut kehittyivät niinmäärällisesti kuin laadullisestikin. Tilbudet områdgivningstjenester før og etter testing ble også forbedret,både i kvantitet og kvalitet. Romaniassa kehitettiinyhteistyössä joidenkin kansainvälisten kansalaisjärjestöjenkanssa ohjelmia, joilla pyritään ehkäisemään hiv:n/aidsinleviämistä vankiloissa ja vankien keskuudessa. I Romania ble programmer for åforebygge spredningen av HIV/AIDS i straffeanstalter ogblant innsatte utarbeidet i samarbeid med enkelteinternasjonale frivillige organisasjoner (NGOer). Toinen ehkäisevä toiminta on huumeettomien osastojenperustaminen vankiloihin. Et annet element i forebyggingen er opprettelsen av rusfrieenheter i fengslene. Niihin hakeutuminen onvapaaehtoista, ja huumeita käyttävien vankien on yleensäallekirjoitettava ilmoitus, jossa he hyväksyvät tietyt ehdot,kuten säännölliset virtsatestit. Deltakelse skjer på frivillig basis,vanligvis etter at den innsatte har skrevet under på at haneller hun godtar visse vilkår, f.eks. periodiske urinprøver.Slike enheter finnes i EU-15-landene. Huumeettomia osastoja onkaikissa EU:n 15vanhassa jäsenvaltiossa, ja niitä onperustettu useimpiin ”uusiin” jäsenvaltioihin. De fleste “nye”medlemsstatene har også opprettet rusfrie enheter. Yhdenitävaltalaisen vankilan huumeettoman osaston arvioinnissailmeni, että huumeettomalta osastolta vapautetuistavangeista tuomittiin uudelleen huomattavasti pienempiosuus kuin vankilan tavallisilta osastoilta vapautetuistavangeista (35% verrattuna 62%:iin). Enevaluering av den rusfrie sonen i et fengsel i Østerrike visteat innsatte som ble løslatt fra slike soner hadde betydeliglavere sannsynlighet for å bli fengslet på nytt enn innsatte Espanja on ainoa maa, jossa toteutetaan järjestelmällisestineulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmia vankiloissa. Näidenohjelmien puitteissa jaettiin vuonna 2003 yhteensä18260ruiskua. Spania er det eneste landet som systematisk gjennomførersprøytespiss- og sprøytebytteprogrammer i fengslene.I2003 distribuerte disse programmene totalt18260sprøyter. Muissa jäsenvaltioissa jaehdokasvaltioissa ei ole suunniteltu samankaltaistenohjelmien täytäntöönpanoa. Det foreligger ingen planer om ågjennomføre lignende programmer i de andremedlemsstatene og søkerlandene. Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa Alternativer til fengsling for kriminelle,problematiske narkotikabrukere i EU, i EONNsårsrapport for 2005: utvalgte aspekter Vankilan vaihtoehdot: kohderyhmänä rikoksiatekevät huumeiden ongelmakäyttäjät EU:ssa,EMCDDA:n vuoden 2005 vuosiraportti:erityiskysymykset kaventamaan poliisin, tuomioistuimien ja vankiloiden sekähuumehoitopalvelujen välisillä koordinointirakenteilla ja-aloitteilla. Bruken av alternativer til fengsel har økt i løpet av de sistetiårene i EU-15 og har til og med stagnert noe i den seneretid, mens lovgivning om fengslingsalternativer og denpraktiske gjennomføringen av dette først tok til senere i de“nye” medlemsstatene. Paikallisen tason epävirallisetyhteistyömekanismit ovat usein toimineet vakiintuneidenkäytäntöjen edelläkävijöinä. Vanligvis benyttes det ordinærebehandlingsapparatet for behandlingen av lovbrytere medet problematisk narkotikabruk. I de fleste landene tilbysvanligvis behandling i residensielle miljøer, men mulighetenfor å følge polikliniske behandlingsprogrammer er også tilstede. Vankilan vaihtoehtojen käyttö on viime vuosikymmeninälisääntynyt EU:n 15vanhassa jäsenvaltiossa, ja se on viimeaikoina jopa vakiintunut joissakin niistä, kun taas ”uusissa”jäsenvaltioissa vaihtoehtoja koskevan lainsäädännönvahvistaminen ja vaihtoehtojen käyttöönotto ovat alkaneetmyöhemmin. Fengsel er et særlig ugunstig miljø for problematiskenarkotikabrukere, og det er bred politisk enighet angåendeprinsippet om behandling som et alternativ til fengsel.Alternativene til fengsling som narkotikabrukendelovbrytere tilbys, omfatter sanksjoner som kan utsette,forhindre, erstatte eller supplere fengselsstraff for lovbruddsom i henhold til nasjonal lovgivning vanligvis straffes medubetinget fengsel. Rikoksia tekevien huumeidenongelmakäyttäjien hoidosta vastaa yleensä yleinenhoitojärjestelmä. Dette utvalgte aspektet fokuserer på detiltakene som har en narkotikarelatertbehandlingskomponent. Vankila on erityisen haitallinen ympäristö huumeidenongelmakäyttäjille, ja heidän ohjaamisestaan hoitoonvankilan sijasta vallitsee periaatteen tasolla laaja poliittinenyksimielisyys. Siden 1960-tallet har avtaler, strategier og handlingsplaneri FN og EU gjentatte ganger bekreftet og styrket prinsippetom behandling, utdanning og rehabilitering som etalternativ til fengsling og straff for narkotikarelatertelovbrudd. YK:n ja EU:n sopimuksissa, strategioissa jatoimintasuunnitelmissa on 1960-luvulta lähtien toistettu javahvistettu periaatetta, jonka mukaan huumerikostentuomioiden tai rangaistusten vaihtoehtona tarjotaan hoitoa,koulutusta ja kuntoutusta. Dette er gjennomført i nasjonal lovgivning imedlemsstatene i EU, og strafferettssystemene og helse- ogsosialtjenestene er tilpasset deretter. Tämä on otettu huomioon EU:njäsenvaltioiden kansallisissa lainsäädännöissä, jarikosoikeusjärjestelmiä ja terveydenhuolto- jasosiaalipalvelujärjestelmiä on muokattu sen mukaisesti.Nuoret huumeidenkäyttäjät ovat erityisen alttiitaajautumaan huumeiden ja rikosten noidankehään, januorten rikoksentekijöiden vangitsemista pyritäänmäärätietoisesti välttämään. Unge narkotikabrukereer særlig utsatt for å komme inn i en ond sirkel mednarkotika og kriminalitet, og det har vært spesielt viktig åunngå fengsel for unge lovbrytere. Euroopassa on tehty vain vähän arviointitutkimuksiahoidosta vankilan vaihtoehtona, eivätkä nekään ole olleettäysin vakuuttavia. Europeiske evalueringsstudier av behandling som etalternativ til fengsel er få og delvis ufullstendige. Muun hoidosta tehdyn tutkimuksentulosten perusteella hoidossa pysyminen on kuitenkin tärkeäedellytys onnistumiselle, ja keskeytykset ovat yksi vankilanvaihtoehtojen suurimmista ongelmista. I likhetmed annen forskning på behandling, viser det seg atgjennomføringsgraden av rehabiliteringen er ennøkkelindikator for at rehabiliteringen skal lykkes, ogfrafallsprosenten er et av de største problemene vedalternativene til fengsel. Saatavilla olevanäyttö viittaa siihen, että hoidon onnistumisen kannaltatärkeää on tarjotun hoidon laatu eikä reitti, jota asiakas ontullut hoitoon. Det foreligger dokumentasjon somtyder på at det er kvaliteten på behandlingen som gis, ikkehvordan klienten kom i behandling, som er viktig for atrehabiliteringen skal lykkes. Hoito vankilan vaihtoehtona vaikuttaisitoimivan parhaiten silloin, kun huumeriippuvaiset ovatmotivoituneita hoitoon ja kun hoitolaitokset noudattavathyvää hoitotapaa ja niissä on riittävästi päteväähenkilöstöä. Behandling som et alternativ tilfengsel synes å fungere best hvis de avhengige er motivertfor behandlingen, hvis omsorgsfasilitetene har god kliniskstandard og kvalifisert personell i tilstrekkelig omfang. Tämä erityiskysymys on saatavilla painetussa muodossa ja Internetin kautta ainoastaan englanniksi: ”Alternatives toimprisonment: targeting offending problem drug users inthe EU”, julkaisussa EMCDDAannual report 2005:Selected issues. (http://issues05.emcdda.eu.int). Gjennomføringen av fengslingsalternativer møter imidlertidvisse vansker på grunn av ulike forvaltningssystemer medulike underliggende prinsipper. Det arbeides med å byggebro mellom rettssystemet og helse- og sosialtjenestenegjennom samordningsstrukturer og -initiativer mellom f.eks.politi, domstoler, fengsel og behandlingstjenester. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, 2004 Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto2005 – 90 s. – 21 x 29,7 cm ISBN 92-9168-232-2 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner2005 — 87 s. — 21 x 29.7 cm ISBN 92-9168-240-3 Tällä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) julkaisulla on tekijänoikeussuoja. Denne publikasjonen fra Det europeiske overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN) er opphavsrettslig beskyttet. EMCDDA ei ota vastuuta tämän asiakirjan sisältämien tietojen käytön seurauksista. EONN påtar seg intet juridisk eller erstatningsrettslig ansvar for følger av bruken av opplysningene i dette dokumentet. Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä vastaa EMCDDA:n yhteistyökumppaneiden, EU:n jäsenvaltioiden tai minkään Euroopan unionin tai Euroopan yhteisöjen toimielimen tai viraston virallisia näkemyksiä. Innholdet i denne publikasjonen representerer ikke nødvendigvis de offisielle holdningene til EONNs partnere, medlemsstatene i EU eller andre institusjoner eller organer i Den europeiske union eller De europeiske fellesskap. Internetissä on paljon lisätietoja Euroopan unionista. Tietoja voi hakea Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu). Store mengder tilleggsinformasjon om Den europeiske union er tilgjengelig på internett via Europa-serveren (http://europa.eu). Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämäänvastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Europe Direct er en tjeneste som hjelper deg med å finnesvar på dine spørsmål angående den europeiske union (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät salli pääsyä 00 800 -alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. (*) Noen mobiltelefon-operatører aksepterer ikke tilgang til 00 800 nummer, eller disse samtalene blir fakturert. Tämä raportti on saatavissa englanniksi, espanjaksi, hollanniksi, italiaksi, kreikaksi, latviaksi, liettuaksi, portugaliksi, puolaksi, ranskaksi, ruotsiksi, saksaksi, slovakiksi, sloveeniksi, suomeksi, tanskaksi, tšekiksi, unkariksi, viroksi, bulgariaksi, norjaksi, romaniaksi ja turkiksi. Rapporten foreligger på spansk, tsjekkisk, dansk, tysk, estisk, gresk, engelsk, fransk, italiensk, latvisk, litauisk, ungarsk, nederlandsk, polsk, portugisisk, slovakisk, slovensk, finsk, svensk, bulgarsk, rumensk, tyrkisk og norsk. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2006 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, 2006 © Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2006Jäljentäminen on sallittua, mikäli lähde mainitaan. © Det europeiske overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, 2006 PAINETTU KLOORIVALKAISEMATTOMALLE PAPERILLE TRYKT PÅ HVITT, KLORFRITT PAPIR Alkuhuomautukset Innledende note Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og narkotikarelaterte dødsfall Huumeiden ongelma- ja sekakäytön seurannan parantaminen Bedre kartlegging av problembruk og blandingsbruk Tämä on Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen yhdestoista vuosiraportti. Se on tänä vuonna saatavissa 23:lla Euroopan kielellä. Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikaavhengighet utgir i år sin ellevte årsrapport, denne gang på 23 europeiske språk. Seurantakeskuksen vuosien kuluessa toimittamia vuosiraportteja katsellessa ei voi olla hämmästymättä sitä, miten paljon yksityiskohtaisempia tietoja nyt on saatavissa. Hvis vi ser tilbake på rapportene senteret har utgitt i løpet av disse årene, er det vanskelig ikke å bli slått av hvor mye mer detaljert den tilgjengelige informasjonen er blitt. Niiden antama kuva tilanteesta on monimutkaisempi niin laittomien huumeiden käytön suhteen Euroopassa kuin myös siinä, miten Eurooppa vastaa huumeongelman haasteisiin. Detaljnivået gjenspeiler da også at situasjonen er blitt langt mer kompleks både når det gjelder bruken av illegale rusmidler i Europa og når det gjelder måten Europa møter narkotikafenomenet på. ongelmien käsittelemiseksi, ja selvästi havaittavaa edistystä on saavutettu. fatt i disse problemene, noe som har resultert i en merkbar framgang på området. Se merkitsee, että Euroopan päättäjien on täytynyt tehdä vaikeita valintoja, ja hyvin usein he ovat ensin tarkastelleet huolellisesti asiasta saatavilla olevaa aineistoa. Europeiske beslutningstakere har på bakgrunn av dette måttet ta vanskelige valg, noe de har gjort etter å ha gått grundig gjennom tilgjengelig bevismateriale. Tällainen asenne politiikassa on kiitettävä. Denne typen tilnærming er prisverdig. Koko maailmassa puhutaan paljon tasapainoisesta ja havaittuihin tosiasioihin perustuvasta lähestymistavasta. Den globale narkotikadebatten er ikke uten retorikk når det gjelder behovet for en balansert og evidensbasert tilnærming. Euroopassa tällaisesta puheesta on ehkä enemmän kuin missään muualla edetty käytännön toimiin. I Europa, kanskje mer enn noe annet sted, har denne retorikken blitt virkelighet. Vaikka jäsenvaltioidemme välillä on eroja niiden kohtaamien huumeongelmien yksityiskohdissa ja toiminnan prioriteeteissa, ollaan yleisesti yksimielisiä tiedon jakamisen ja yhteistyön tärkeydestä, kun tavoitteena on vähentää huumeiden tarjontaa. Til tross for forskjeller mellom medlemslandene når det gjelder detaljer ved narkotikaproblemene de står overfor og hvilke tiltak de prioriterer, er det generell enighet dem imellom om betydningen av informasjonsutveksling og samarbeid for å redusere narkotikatilgangen samt om behovet for å balansere tilbuds- og etterspørselsreduserende tiltak. Ymmärretään myös tarve tasapainottaa tarjonnan ja kysynnän vähentämisen toimenpiteet, ja maat ovat yhä yleisemmin yksimielisiä siitä, että on käytettävä tietoaineistoa pohjana tehtäessä vaikeita päätöksiä siitä, mitkä ohjelmat ja toimenpiteet edistäisivät eniten kansalaistemme etua. Det er også økende enighet om nødvendigheten av å la bevisene styre når vanskelige avgjørelser skal tas om hvilke programmer og tiltak som er til innbyggernes beste. Tämä eurooppalainen lähestymistapa heijastuu paitsi uudessa Euroopan huumestrategiassa myös jäsenvaltioidemme hyväksymissä kansallisissa huumestrategioissa, Euroopan entistä vahvemmassa ja yhtenäisemmässä äänessä tästä asiasta sekä seurantakeskuksemme työssä, kun pyrimme roolimme mukaisesti helpottamaan tietoon perustuvaa päätöksentekoa tarjoamalla puolueettomia ja tieteellisesti tarkkoja analyysejä tiedoista, joita Euroopan huumeilmiöstä on saatavissa. Denne europeiske tilnærmingen viser seg ikke bare i den nye europeiske narkotikastrategien, men også i de nasjonale narkotikastrategiene som våre medlemsland har vedtatt, i Europas stadig sterkere og mer forente stemme, og i EONNs arbeid for å legge til rette for informerte politiske avgjørelser ved å sørge for en upartisk og grundig vitenskapelig analyse av den tilgjengelige informasjonen om narkotikasituasjonen i Europa. Analyysimme pohjana olevien tietojen määrä on kasvanut huomattavasti. Det har vært en betraktelig økning i mengden informasjon som ligger til grunn for våre analyser. Tämän vuoden vuosiraportti perustuu EU:n 25 jäsenvaltion ja Norjan sekä joidenkin kysymysten osalta Bulgarian, Romanian ja Turkin antamiin tietoihin. Denne årsrapporten er basert på data fra EUs 25 medlemsstater og Norge, og der data er tilgjengelig, fra Bulgaria, Romania og Tyrkia. Sen lisäksi, että tietoja toimittaneiden maiden lukumäärä on kasvanut, myös niiltä saatujen vertailukelpoisten tietojen määrä on yhä lisääntynyt. I tillegg til at vi har hatt en økning i antall rapporterende land, har også mengden sammenlignbar informasjon fra hvert land fortsatt å øke. Nämä tiedot antavat meille paljon yksityiskohtaisemman kuvan Euroopan huumetilanteesta ja sen dynamiikasta kuin koskaan aikaisemmin. Dette har gitt oss et langt mer detaljert bilde av narkotikasituasjonen i Europa og dens dynamikk, enn noen gang tidligere. Seurantakeskuksen tehtävänä on tutkia tätä monimutkaista asiaa kokoamalla yhteen yhteisiä kokemuksia ja tuomalla esiin eroja. EONNs oppgave er å utforske denne kompleksiteten ved å sammenstille felles erfaringer hvor disse finnes og å kommentere forskjellene. Panostaessaan tietojen keruuseen ja tehdessään yhteistyötä seurantakeskuksen kanssa jäsenvaltiomme ovat ymmärtäneet, että niiden naapurien ongelmista saattaa huomenna tulla niiden omia huolenaiheita. I samarbeidet landene imellom og i arbeidet med å samle inn data til EONN har medlemslandene forstått at de problemene deres naboland har i dag, faktisk kan bli deres egne i morgen. Tämä tietoisuus näkyy Euroopan unionin uudessa huumestrategiassa ja siihen liittyvissä toimintasuunnitelmissa, joiden tukena on yksimielisyys tietojen keruun ja jakamisen tärkeydestä, tarpeesta löytää hyviä käytännön ratkaisuja ja levittää niistä tietoa sekä yhteistyön ja koordinoidun toiminnan arvosta pyrkiessämme vastaamaan tähän yhteiseen uhkaan, jota huumeet merkitsevät kansalaistemme terveydelle, hyvinvoinnille ja turvallisuudelle. Bevisstheten om dette kommer klart fram i Den europeiske unions nye narkotikastrategi og tilhørende tiltaksplaner, som understøttes av en felles forståelse av hvor viktig informasjonsinnsamling og -utveksling er, av behovet for å identifisere og spre god praksis så vel som verdien av samarbeid og koordinerte tiltak i arbeidet mot den trusselen narkotika utgjør for våre innbyggeres helse, velvære og sikkerhet. Saatavissa olevat tiedot osoittavat myös, että jatkuva valvonta on tarpeen ja ettei meillä ole varaa omahyväisyyteen. Tanker rundt den informasjonen vi har tilgjengelig, minner oss også om at vi hele tiden må være på vakt, og om hvor farlig det er å slå seg til ro med situasjonen. Tämä raportti varoittaa huumeisiin liittyvistä HIV-infektioista ja huumekuolemista. Rapporten sender ut varselsignaler når det gjelder narkotikarelatert HIV-smitte og narkotikarelaterte dødsfall. Euroopassa on kuitenkin yleisesti ottaen nähty hyvin paljon vaivaa näiden Det har likevel blitt lagt ned en enorm innsats i hele Europa for å gripe • Reitoxin kansallisten koordinointikeskusten johtajat ja henkilöstö • lederne for de nasjonale kontaktpunktene i Reitox-nettet og deres medarbeidere, • ne jäsenvaltioiden yksiköt, jotka kokosivat aineiston raporttia varten • tjenestene i den enkelte medlemsstat som har samlet inn rådata til denne rapporten, • EMCDDA:n hallintoneuvoston ja tieteellisen komitean jäsenet • medlemmene av EONNs styre og vitenskapelige komité, • Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto – etenkin sen horisontaalinen huumausainetyöryhmä – ja Euroopan komissio • Europaparlamentet, Rådet for Den europeiske union – særlig Den horisontale narkotikagruppen – og Europakommisjonen, • Euroopan tautienehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) ja Europol • Det europeiske senter for forebygging av og kontroll med sykdommer (ECDC) og Europol, • Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä, Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnan toimisto, WHO:n Euroopan aluetoimisto, Interpol, Maailman tullijärjestö, Centralförbundet för alkohol och narkotikaupplysning (CAN) ja Euroopan aidsin epidemiologinen seurantakeskus • Europarådets Pompidou-gruppe, FNs organ for narkotika og kriminalitet, Verdens helseorganisasjons regionkontor for Europa, Interpol, Verdens tollorganisasjon (WCO), Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning (CAN) og Det europeiske senteret for epidemiologisk overvåking av aids, • Euroopan unionin elinten käännöskeskus ja Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto • Oversettelsessenteret for Den europeiske unions organer og Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, Reitoxin kansalliset koordinointikeskukset Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet Se koostuu kansallisista koordinointikeskuksista EU:n jäsenvaltioissa, Norjassa, jäsenehdokasvaltioissa ja Euroopan komissiossa. Nettet består av de nasjonale kontaktpunktene i medlemsstatene i EU, søkerlandene, Norge og ved Europakommisjonen. Koordinointikeskukset ovat kansallisia viranomaisia, joista maan hallitus on vastuussa ja jotka toimittavat huumeita koskevaa tietoa EMCDDA:lle. Kontaktpunktene er utnevnt av sine respektive regjeringer som nasjonal myndighet med ansvar for å levere narkotikainformasjon til EONN. Kansallisten koordinointikeskusten yhteystiedot ovat osoitteessa http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=1596. Kontaktinformasjon for de nasjonale kontaktpunktene er lagt ut påhttp://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=1596 Tämä vuosiraportti perustuu tietoihin, joita seurantakeskus on saanut EU:n jäsenvaltioilta, jäsenehdokasvaltioilta ja Norjalta (joka on osallistunut seurantakeskuksen työhön vuodesta 2001) kansallisen raportin muodossa. Årsrapporten er utarbeidet på grunnlag av de nasjonale rapportene EONN har mottatt fra EUs medlemsstater, søkerlandene og Norge (som har deltatt i EONNs arbeid siden 2001). Tässä esitetyt tilastotiedot koskevat vuotta 2004 (tai viimeisintä vuotta, jolta tietoja on saatavissa). De statistiske dataene som presenteres her gjelder for år 2004 (eventuelt siste år med tilgjengelige data). Raportin graafiset esitykset ja taulukot saattavat kuvata vain joidenkin EU-maiden tilannetta: ne on valittu sillä perusteella, mistä maista tietoja on ollut saatavissa kyseiseltä ajanjaksolta. Grafiske framstillinger og tabeller i rapporten kan vise til undersett av EU-land. Utvalget er gjort på grunnlag av de landene som har data tilgjengelig for den aktuelle perioden. Vuosiraportista on olemassa 23 kielellä julkaistu online-versio Internet-osoitteessa http://annualreport.emcdda.europa.eu. Årsrapporten er lagt ut på 23 språk på http://annualreport.emcdda.eu. Vuoden 2006 tilastotiedotteessa (http://stats06.emcdda.europa.eu) esitetään kaikki lähdetaulukot, joihin vuosiraportin tilastollinen analyysi perustuu. Statistiske opplysninger 2006 (http://stats06.emcdda.eu) inneholder alle kildetabeller som den statistiske analysen i årsrapporten er basert på. Se sisältää myös lisätietoja käytetyistä menetelmistä ja yli sata muuta tilastokaaviota. Her finner du også nærmere opplysninger om metodene som er brukt, og et hundretalls andre statistiske grafer. Maakohtaiset tietoprofiilit (http://dataprofiles06.emcdda.europa.eu) tarjoavat korkeatasoisen graafisen yhteenvedon kunkin maan huumetilanteen tärkeimmistä näkökohdista. Landprofilene (http://dataprofiles06.emcdda.eu) inneholder en grafisk presentasjon av de viktigste aspektene ved narkotikasituasjonen i det enkelte land. • huumepolitiikka Euroopassa: kattaako se muutakin kuin laittomat huumausaineet? • Narkotikapolitikken i Europa: begrenset til illegale rusmidler? • huumeidenkäyttö ja huumeongelmien käsittely sukupuolinäkökulmasta • Narkotikabruk og narkotikatiltak i et kjønnsperspektiv, og • huumeiden viihdekäytön kehitys. • Narkotikabrukens utvikling i rekreasjonsmiljøer. Katsaukset näihin valittuihin aiheisiin ovat saatavilla painetussa muodossa ja online-muodossa (http://issues06.emcdda.europa.eu) vain englanniksi. De utvalgte aspektene foreligger i trykt form og på internett (http://issues06.emcdda.europa.eu), men bare på engelsk. Reitox-koordinointikeskusten kansallisissa raporteissa esitetään yksityiskohtainen kuvaus ja analyysi huumeongelmasta kussakin maassa. De nasjonale rapportene fra kontaktpunktene i Reitox-nettet inneholder en detaljert beskrivelse og analyse av narkotikasituasjonen i det enkelte land. Ne ovat saatavissa seurantakeskuksen verkkosivustolta (http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=435). De er lagt ut på EONNs nettsted (http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=435). Uusi eurooppalainen koordinoinnin ja yhteistyön kehys erotetaan yhä selvemmin toisistaan huumeiden hallussapitoon omaa käyttöä varten liittyvät rikokset sekä huumausainekauppaan ja huumeiden tarjontaan liittyvät rikokset. En ny europeisk samordnings- og samarbeidsramme nasjonal narkotikalovgivning slik at det skapes et klarere skille mellom narkotikalovbrudd knyttet til eget bruk og lovbrudd som involverer smugling og forsyning. Viimeksi mainituista rikoksista määrättävät rangaistukset ovat yleensä lisääntymässä, kun taas ensiksi mainituista rikoksista määrättäviä vapausrangaistuksia on vähennetty. Generelt ser vi en dreining mot strengere straffer for sistnevnte kategori av lovbrudd, og mindre vekt på frihetsberøvelse for førstnevnte kategori. Tällainen kehitys liittyy siihen, että kaikkialla Euroopassa korostetaan yhä enemmän hoitomahdollisuuksien laajentamista ja siirtymistä interventioihin, joiden avulla huumeongelmista kärsivät voidaan ohjata rikosoikeudellisen järjestelmän piiristä hoitoon ja kuntoutukseen. Denne utviklingen er i tråd med den økte vektleggingen vi ser i hele Europa på å bygge ut behandlingstilbudet og vie større oppmerksomhet til tiltak som kan lede personer med narkotikaproblemer bort fra strafferettssystemet og over til behandlings- og rehabiliteringstilbud. Niissä maissa, joiden lainsäädännössä erotetaan toisistaan huumeiden hallussapito käyttöä ja tarjontaa varten, on nyt pohdittava, onko laissa säädettävä erikseen oman käytön alarajana pidettävästä huumausainemäärästä. I de landene som har innført et rettslig skille mellom besittelse av narkotika for eget bruk og besittelse av narkotika med sikte på forsyning, oppstår spørsmålet om det er et eksplisitt behov for å lovfeste hvilke kvanta som faller inn under besittelse for eget bruk. Tästä ei ole päästy vielä yksimielisyyteen, vaan Euroopassa sovelletaan erilaisia lähestymistapoja, jotka vaihtelevat yleisten toimintaohjeiden antamisesta lakisääteisten rajojen määrittämiseen. Her er det for tiden ingen konsens, og holdningene har vært sprikende, fra generelle operasjonelle retningslinjer til fastsettelse av spesifikke grenser i lovgivningen. Heroiinin käyttö: merkittävä osa laajempaa kuvaa Heroinbruk: en viktig del av det store bildet Kansallisen huumepolitiikan määrittely kuuluu edelleen yksittäisille jäsenvaltioille, mutta nykyisin ollaan varsin yksimielisiä Euroopan tasolla tehtävän yhteistyön eduista. Utforming av den nasjonale narkotikapolitikken er hver enkelt EU-medlemsstats ansvar. Tämä näkyy useissa viimeaikaisissa toimenpiteissä, joilla tuetaan koordinointia ja yhteistyötä. Likevel er det nå allmenn enighet om at samarbeid på europeisk plan vil være til fordel for alle. Näistä on syytä mainita kahden uuden huumausaineiden lähtöaineita koskevan EY:n asetuksen ja uusia huumausaineita koskevan neuvoston päätöksen voimaantulo vuonna 2005. I den senere tid har vi da også sett en viss utvikling som legger til rette for samordnings- og samarbeidsaktiviteter, bl.a. ikrafttredelsen i 2005 av to nye EF-forordninger om prekursorer samt en rådsbeslutning om nye narkotiske stoffer. Huumausainekaupan torjuntaa vahvistetaan lisäksi rahanpesua ja varojen takavarikointia koskevilla uusilla säädöksillä. I tillegg er tiltakene mot narkotikahandel blitt styrket av nye rettsakter om hvitvasking av penger og inndragning av midler. Tärkein edistysaskel Euroopan huumeongelmaan liittyvän yhteistyön ja toiminnan kannalta on kuitenkin EU:n uusi huumestrategia vuosiksi 2005–2012 ja sen kaksi toimintasuunnitelmaa. Det som imidlertid har vært viktigst for det europeiske samarbeidet og kampen mot narkotika i tiden framover, er EUs nye narkotikastrategi for 2005–2012 og de to handlingsplanene knyttet til denne. EU:n jäsenvaltiot täsmentävät ensimmäisessä toimintasuunnitelmassa noin sata erityistoimea, jotka toteutetaan vuoteen 2008 mennessä. Den første handlingsplanen omfatter rundt hundre planlagte spesifikke tiltak som EUs medlemsstater skal gjennomføre innen 2008. Strategiaa varten on tarkoitus kehittää jatkuva arviointiohjelma, johon kuuluu vuotuisia tilannekatsauksia ja vaikutusten arviointeja kummankin toimintasuunnitelman kattaman ajanjakson päättyessä. Strategien skal evalueres fortløpende, og evalueringsprogrammet omfatter årlige framdriftsrapporter og konsekvensanalyser ved slutten av hver av de to periodene av handlingsplanen. Tässä raportissa esitetyt tiedot osoittavat, että Euroopassa perinteisesti vallinnutta käsitystä heroiinin käytöstä ja injektiokäytöstä huumeongelman keskeisinä osatekijöinä on laajennettava, koska huumeiden sekakäyttö ja piristeiden käyttö ovat yleistymässä ja koska kannabiksen käytön leviämisellä on yhä vakavampia kansanterveydellisiä seurauksia. Data som legges fram i denne rapporten, viser at Europa historisk sett generelt har satt fokus på heroinbruk og injisering som sentrale elementer i narkotikaproblemet, men at det nå er behov for å utvide perspektivet på grunn av det stadig økende omfanget av blandingsbruk og bruk av sentralstimulerende midler og på grunn av de stadig større konsekvensene den utbredte bruken av cannabis får for folkehelsen. Opioidit (lähinnä heroiini) ovat silti monessa maassa edelleen pääasiallisia huumeita, joiden takia asiakkaat hakeutuvat hoitoon, sillä niiden osuus kaikista vuonna 2004 ilmoitetuista hoitopyynnöistä oli noin 60 prosenttia – ja näistä asiakkaista hieman yli puolet (53 %) oli injektiokäyttäjiä. I mange land er det likevel opioider (framfor alt heroin) de fleste klienter søker behandling for – ca. 60 % av alle registrerte behandlingssøknader i 2004 – og av disse rapporterte noe over halvparten (53 %) av klientene at de injiserte stoffet. Strategiaa voidaan pitää osoituksena siitä, että Euroopassa ollaan yksimielisiä huumeongelman ratkaisemiseksi tarvittavista keinoista. Strategien kan betraktes som et europeisk konsensusdokument om hvordan man i Europa mener at narkotikaproblemet bør angripes, med en eksplisitt forpliktelse til å angripe problemet på en balansert måte som ser tiltakene både på tilbuds- og etterspørselssiden i sammenheng. Jäsenvaltiot ovat nimenomaisesti sitoutuneet tasapainoiseen lähestymistapaan, jossa yhdistyvät sekä tarjontaan että kysyntään liittyvät toimenpiteet, ja ne ymmärtävät, että toimien on oltava todistetusti tehokkaita ja että edistymistä on arvioitava järjestelmällisesti. Samtidig erkjennes det at tiltakene må være evidensbasert, dvs. at det må foreligge dokumentasjon på at de virker, samt at framdriften skal evalueres systematisk. EU:n jäsenvaltioiden politiikassa on edelleen merkittäviä eroja, jotka johtuvat usein kansallisen huumetilanteen ja vastatoimien suunnittelun eroista. De betydelige forskjellene som eksisterer i narkotikapolitikken mellom EONNs medlemsland gjenspeiler ofte forskjeller i narkotikasituasjonen i det enkelte land og hvordan arbeidet på feltet er organisert. Uusi huumestrategia osoittaa kuitenkin, että Euroopassa käytävää huumekeskustelua leimaa yhä useammin yksimielisyys yhteisestä toimintakehyksestä. Likevel er den nye narkotikastrategien et bevis på at narkotikadebatten i Europa i stadig større grad preges av enighet om felles rammer for arbeidet. Esimerkiksi ehkäisy, hoito ja haittojen vähentäminen sisältyvät lähes kaikkiin kysynnän vähentämistä koskeviin strategioihin, vaikka niiden painopisteet vaihtelevatkin eri jäsenvaltioissa. For eksempel inneholder praktisk talt alle etterspørselsreduserende strategier elementer av forebygging, behandling og skadereduksjon, selv om disse elementene vektlegges ulikt i hvert land. Tietyt toimintamallit aiheuttavat edelleen runsaasti keskustelua, mutta yleisesti ottaen huumeongelman ratkaisemiseksi tarvittavista keinoista vallitsee Euroopassa laaja yksimielisyys. En del tiltak på området vekker fortsatt debatt – men da generelt mot et bakteppe av bred enighet om de grunnleggende prinsippene for Europas innsats for å bekjempe narkotikaproblemet. Huumeiden käyttö ja niiden tarjonta erotetaan yhä useammin toisistaan Bruk og forsyning av narkotika: et stadig viktigere skille Tänä vuonna saadut tiedot vahvistavat jatkuvan suuntauksen, jonka mukaan kansallisessa huumelainsäädännössä Også i år ser vi av de nasjonale rapportene at medlemslandene arbeider kontinuerlig for å endre Lähes 25 prosenttia opioidihoitoon hakeutuneista on 35-vuotiaita tai sitä vanhempia, ja vain seitsemän prosenttia hoitoon ensimmäisen kerran hakeutuvista asiakkaista on alle 20-vuotiaita. Nærmere 25 % av alle som søker behandling for opioidbruk er 35 år eller eldre, og bare 7 % av de som søker behandling for første gang er under 20. On syytä huomata, että hoidon kysyntää koskevat tiedot kattavat vain raportointivuonna hoitoon hakeutuneet asiakkaat eivätkä kaikkia hoidossa olevia, joten hoitoa saavien asiakkaiden kokonaismäärä on huomattavasti suurempi. Det bør anføres at dataene over behandlingsetterspørsel viser til antallet søknader om behandling som registreres i løpet av det året rapporten gjelder; de sier altså ikke noe om de som allerede er inne i behandlingsapparatet. Det totale antallet klienter i behandling er altså mye større. Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa että injektiokäyttöä koskevien kansallisten tai alueellisten arvioiden saatavuus on heikko. Årsrapport for 2006: Narkotikasituasjonen i Europa tall for sprøytebruk. Her må det imidlertid tas et stort forbehold ettersom det finnes få anslag på nasjonalt eller subnasjonalt nivå over utbredelsen av sprøytebruk. Injektiokäytön on lisäksi havaittu lisääntyneen hieman viime aikoina tietyillä alueilla tehdyissä tutkimuksissa. Videre har en del regionale undersøkelser av sprøytebruk avdekket en viss økning i den senere tid. Kattavin kuva injektiokäytöstä saadaan seuraamalla hoidossa olevia heroiininkäyttäjiä, joiden keskuudessa injektiokäyttäjien osuus on laskenut jyrkästi joissakin maissa muttei kaikissa. Det mest komplette bildet av situasjonen på området har vi fra kartleggingen av heroinbrukere i behandling, hvor andelen sprøytebrukere har gått drastisk ned i noen land, i andre ikke. Vanhoista jäsenvaltioista Tanskassa, Kreikassa, Espanjassa, Ranskassa, Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa injektiokäyttö on laskenut hoidossa olevien heroiininkäyttäjien keskuudessa. Av de gamle EU-medlemsstatene kan vi særlig merke oss at Danmark, Hellas, Spania, Frankrike, Italia og Storbritannia alle rapporterer en fallende tendens til sprøytebruk blant heroinbrukere i behandlingsapparatet. Valtaosa Euroopassa kulutetusta heroiinista valmistetaan Afganistanissa. Heroinen som brukes i Europa produseres først og fremst i Afghanistan. Heroiinia takavarikoidaan Euroopassa edelleen eniten maailmassa, ja Kaakkois-Eurooppa on ohittanut Länsi- ja Keski-Euroopan takavarikkojen määrissä, koska takavarikot Kaakkois-Euroopan maissa (erityisesti Turkissa) ovat lisääntyneet. De største heroinbeslagene i verden gjøres fortsatt i Europa, og som følge av en økning i beslagene i landene i Sørøst-Europa (særlig Tyrkia) beslaglegges det nå større mengder heroin i denne regionen enn i Vest- og Sentral-Europa. Heroiinitakavarikkojen lisääntyminen on osoitus koordinoidun toiminnan merkityksestä salakuljetuksen torjunnassa Euroopassa yleensä, mutta se nostaa esille myös tärkeitä kysymyksiä kasvavan heroiinituotannon vaikutuksesta Euroopan markkinoihin. Denne stigende trenden når det gjelder heroinbeslag, viser ikke bare hvor viktig det er at Europa samordner sine tiltak mot narkotikahandelen, men reiser også spørsmålet om hvilke konsekvenser den voksende heroinproduksjonen får på markedet i Europa. Keskimääräisessä puhtausasteessa ei voida havaita selkeitä suuntauksia, mutta viiden vuoden (1999–2004) inflaatiokorjattu hinta on laskenut useimmissa maissa. Det er ikke avdekket noen klare trender når det gjelder gjennomsnittlig renhet, men pristrenden over 5-årsperioden 1999–2004 korrigert for inflasjon, er fallende i de fleste land. Heroiinia saa Euroopassa yhä helpommin ja edullisemmin, mutta toistaiseksi ei ole saatu näyttöä siitä, että tämä olisi vaikuttanut kokonaiskulutukseen. Selv om heroin er blitt lettere tilgjengelig og billigere i Europa, er det likevel ennå ikke dokumentert at dette har påvirket forbruksnivået generelt. Kokonaisindikaattoreiden perusteella uusien heroiininkäyttäjien määrä on yhä laskussa Euroopassa, ja tilanne näyttää varsin vakaalta, sillä merkittävä osuus opioidiriippuvaisista saa nykyisin korvaushoitoa ainakin tietyissä maissa. Ut fra de vanlige indikatorene kan det se ut som om forekomsten av ny heroinbruk i Europa fortsatt går ned, at situasjonen sannsynligvis er stabil – og at en signifikant andel av de som har problemer med opioider nå får substitusjonsbehandling, i det minste i en del land. Av nye klienter i behandlingsapparatet har antallet klienter med et betydelig opioidproblem gått ned i de fleste land. Tilanteessa on kuitenkin ennenkin tapahtunut äkillisiä muutoksia, joten liialliseen tyytyväisyyteen ei ole varaa. Men dette er et område hvor bruken tidligere har bredt om seg som rene epidemier, og det er derfor all grunn til fortsatt årvåkenhet. Huumeiden injektiokäytön ja terveysongelmien välinen suhde on hyvin tiedossa, ja injektiokäyttäjillä on yliannostuksen ja vakavien infektioiden sekä muiden terveysongelmien, kuten verenmyrkytyksen ja verisuonitukosten, riski. Forbindelsen mellom sprøytebruk av narkotika og helseproblemer er klar, og sprøytebrukere har høy risiko for overdose og alvorlige infeksjoner i tillegg til andre helseproblemer, f.eks. blodforgiftning og blodpropp. HIV-tartunta on terveysriski, jonka vuoksi Euroopassa on kansanterveysalalla erityisesti kiinnitetty huomiota tähän huumeidenkäytön muotoon, ja lähes kaikissa maissa onkin nyt interventioita uusien tartuntojen torjumiseksi. HIV-infeksjon er den helserisikoen som virkelig fikk fart på Europas folkehelseinnsats mot denne formen for narkotikabruk, og så godt som alle land har nå tiltak på plass for å forebygge ny smitte. Useimmat maat ilmoittavat alhaisia määriä uusia diagnosoituja HIV-tartuntoja, jotka johtuvat huumeiden injektiokäytöstä, ja HIV-tartuntojen määrän arvioidaan olevan injektiokäyttäjillä alle viisi prosenttia. Pari varoituksen sanaa on kuitenkin paikallaan. For eksempel er utdeling av sprøyter og sprøytespisser, som en gang ble betraktet som ganske kontroversielt, nå til en viss grad tilgjengelig i praktisk talt alle medlemsland, selv om det er store variasjoner i dekningen landene imellom. Espanja ja Italia, joissa aidsin levinneisyys injektiokäyttäjien keskuudessa on suurin, eivät ensiksikään nykyisin toimita kansallisia tietoja HIV-tapauksista. De fleste landene rapporterer om lav forekomst av nylig diagnostiserte tilfeller av HIV blant sprøytebrukere, og HIV-smitten i denne gruppen anslås nå til under 5 %. Toiseksi HIV tarttuu tietojen mukaan edelleen tietyissä injektiokäyttäjien ryhmissä Euroopassa, ja jopa tartuntojen lisääntymisestä tietyissä tutkituissa väestöryhmissä on näyttöä. Men også her er tallene beheftet med stor usikkerhet; for det første har ikke Spania og Italia, som er to av de største landene hvis sprøytebrukere er hardest rammet av AIDS, lagt fram nasjonale data over antall HIV-tilfeller, for det andre framgår det av de nasjonale rapportene at HIV-smitte fremdeles forekommer i visse grupper av sprøytebrukere i hele Europa, og det er til og med tegn som tyder på at HIV-smitten øker i noen av gruppene som er undersøkt. Tämänvuotisessa raportissa on huolestuttavia havaintoja siitä, että huumekuolemien määrä, joka on yleisesti ottaen laskenut vuodesta 2000, on hieman noussut useimmissa maissa vuonna 2004. Denne årsrapporten avdekker bekymringsfulle forhold. Antallet narkotikarelaterte dødsfall, som generelt har gått ned siden 2000, har nemlig gått noe opp i de fleste landene i 2004. On vielä liian aikaista sanoa, ovatko nämä pienet muutokset osa laajempaa suuntausta pitkällä aikavälillä, mutta on muistettava, että huumekuolemat ovat huumeidenkäytön merkittävimpiä kansanterveydellisiä seurauksia. Det er for tidlig å si noe om disse små forandringene faktisk varsler en ny, langsiktig trend, men det er viktig å ha på minnet at narkotikarelaterte dødsfall er en av de viktigste folkehelsekonsekvensene ved bruk av illegale rusmidler. Nuorten huumekuolemien osuus on ollut laskussa, joten uusien heroiinin injektiokäyttäjien määrä näyttäisi vähentyneen. Selv om det har vært forholdsvis færre narkotikarelaterte dødsfall blant unge, noe som tilsier at det blir færre nye sprøytebrukere av heroin, tilsier tilgjengelige estimater over narkotikarelatert dødelighet i byene (overdose og andre årsaker) at 10–23 % av den totale dødeligheten blant personer i alderen 15–49 nå må tilskrives bruk av opioider. Kaupungeista saadut arviot huumekuolleisuudesta (yliannostus ja muut syyt) viittaavat kuitenkin siihen, että 15–49-vuotiaiden kuolemista 10–23 prosenttia johtuu nykyisin opioidien käytöstä. Nest etter trafikkulykker er overdoser nå den viktigste årsaken til unødvendige dødsfall blant yngre menn i Europa. Injektiokäyttö ja siihen liittyvät terveysongelmat: ei yhtä ilman toista Sprøytebruk og injeksjonsrelaterte helseproblemer: aldri den ene uten den andre Monissa maissa huumeiden injektiokäytöllä tarkoitetaan lähes aina heroiinin käyttöä, mutta poikkeuksiakin on, sillä muutamassa EU-maassa piristeiden injektiokäyttö on ollut merkittävää lähinnä amfetamiineja runsaasti käyttävien keskuudessa. I mange land er sprøytebruk nærmest synonymt med heroinbruk, men der er unntak; for et par EU-land rapporterer faktisk om signifikante nivåer av injisering av sentralstimulerende midler, oftest blant tunge amfetaminbrukere. Saatujen tietojen mukaan huumeiden injektiokäyttö on yleisesti ottaen laskenut pitkällä aikavälillä, mikä heijastaa jossain määrin heroiinin kohdalla tapahtunutta kehitystä. Situasjonen er til en viss grad den samme som for heroin, der tilgjengelig informasjon tyder på en generell nedgang i sprøytebruken på lengre sikt. Injektiokäyttö on kuitenkin yleistä monissa uusissa jäsenvaltioissa. Mange av EUs nye medlemsstater har imidlertid høye Tilanne on selvästi huolestuttavampi C-hepatiittitartunnoissa (HCV), joiden määrä injektiokäyttäjien keskuudessa on pysynyt korkeana lähes kaikkialla. Bildet er langt mørkere når det gjelder forekomsten av hepatitt C-viruset (HCV), som fremdeles er svært høy blant sprøytebrukere. Entisten ja nykyisten injektiokäyttäjien C-hepatiittiin liittyvät terveysongelmat aiheuttavat todennäköisesti merkittäviä terveydenhoitokustannuksia vielä vuosien ajan. Behandling av HCV-relaterte helseproblemer hos nåværende og tidligere sprøytebrukere kommer til å være en stor utgift på helsebudsjettet i mange år framover. Kun todetaan, että injektiokäyttö saattaa olla hitaasti laskemassa ja että Eurooppa on vastannut hyvin HIV:n epideemisen leviämisen haasteeseen 1990-luvulla, vaarana on, ettei tämän käyttömuodon terveydelle edelleen aiheuttamiin vaaroihin suhtauduta tarpeeksi vakavasti. Hvis vi konkluderer at sprøytebruken kan være sakte på vei nedover, og at Europa har reagert fornuftig på den epidemiske spredningen av HIV i 1990-årene, er det en reell fare for at vi ikke vil ta de helsetruslene denne atferden fortsatt utgjør, på alvor. Endeemisten C-hepatiittitartuntojen suuri määrä, injektiokäyttäjien jatkuvat tartunnat ja tartuntojen lisääntyminen tietyissä ryhmissä sekä suuri injektiokäyttäjien riskiryhmä tietyissä uusissa jäsenvaltioissa merkitsevät, että injektiokäyttöä ja siihen liittyviä terveysongelmia on yhä pidettävä kansantaloudellisesti merkittävänä ongelmana Euroopassa sekä huumausainepolitiikan ja -tutkimuksen avainalueena. Fortsatt høye nivåer av HCV-smitte, fortsatt overføring blant sprøytebrukere, økt forekomst i visse grupper samt en stor høyrisiko-gruppe blant sprøytebrukerne i noen av EUs nye medlemsstater, tilsier at vi fortsatt må betrakte sprøytebruk av narkotika og de helseproblemene dette medfører, som et stort Kannanotto – huumeongelma Euroopassa Anslag over narkotikabruk – i korte tall Kokaiini: Euroopan toiseksi yleisimmän laittoman huumeen käyttö näyttää tasaantuneen Kokain: tegn til stabilisering i bruken av Europas nest vanligste illegale rusmiddel Silmäys huumetilanteeseen – arvioita huumeidenkäytöstä Euroopassa Komplett tallmateriale og metodeopplysninger finnes i Statistiske opplysninger.) (Huomaa, että arviot koskevat aikuisväestöä ja että ne ovat uusimpia saatavilla olevia arvioita. Livstidsprevalens: minst 65 millioner, eller 1 av 5 voksne i Europa Kattavat tiedot ja metodologiset huomautukset ovat oheisessa tilastotiedotteessa.) Bruk siste år: 22,5 millioner voksne i Europa, eller én tredel av alle som har livstidserfaring Kannabis Ainakin kerran käyttäneet: vähintään 65 miljoonaa eurooppalaista eli joka viides aikuinen Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneet: 22,5 miljoonaa eli kolmasosa ainakin kerran käyttäneistä aikuisista Viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana käyttäneet: 12 miljoonaa eurooppalaista Maakohtainen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneillä:kokonaisvaihtelu 0,8–11,3 prosenttiatyypillinen vaihtelu 2,8–7,5 prosenttia (15 maata) Bruk siste 30 dager: 12 millioner europeere Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år:Variasjoner fra 0,8 % til 11,3 % Typisk variasjon i området 2,8–7,5 % (15 land) Kokaiini on käyttöä (viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä) koskevissa arvioissa Euroopan toiseksi eniten käytetty laiton huume ennen amfetamiinia ja ekstaasia. Ut fra foreliggende anslag (bruk siste år) er kokain Europas nest vanligste illegale rusmiddel, like foran amfetamin og ecstasy. Käyttö näyttää kuitenkin yleisesti ottaen tasaantuneen, sen jälkeen kun käyttäjämäärässä oli havaittu huomattavaa kasvua. Etter en periode hvor bruken av kokain bredte om seg til stadig flere, virker det likevel i det store og hele som om bruken har stabilisert seg. Kokaiinin levinneisyys lisääntyi selvästi Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 1990luvun jälkipuoliskolla, mutta käyttö näyttää tasaantuneen vuoden 2000 tai 2001 jälkeen. Den store økningen i utbredelsen av kokain i Spania og Storbritannia i siste halvdel av 1990-årene synes å ha stabilisert seg i 2000 eller 2001. Kokaiinin käyttö on lisääntynyt hieman muutamassa maassa, mutta muualla ei ole tapahtunut suuria muutoksia. Selv om et par land har registrert en beskjeden økning i bruken av kokain, har ingen land rapportert om noen dramatisk økning. Kokonaistilanne on Euroopassa edelleenkin hyvin vaihteleva, ja merkittävä kokaiinin käyttö rajoittuu muutamaan maahan, lähinnä Länsi-Eurooppaan. Kokainsituasjonen i Europa er svært uensartet, og kokainbruk av noe vesentlig omfang finnes bare i noen få, hovedsakelig vesteuropeiske land. Kokaiini Ainakin kerran käyttäneet: vähintään 10 miljoonaa eurooppalaista eli yli kolme prosenttia aikuisista Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneet: 3,5 miljoonaa eli kolmasosa ainakin kerran käyttäneistä aikuisista Viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana käyttäneet: yli 1,5 miljoonaa eurooppalaista Maakohtainen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneillä:kokonaisvaihtelu 0,1–2,7 prosenttiatyypillinen vaihtelu 0,3–1,2 prosenttia (18 maata) Bruk siste 30 dager: over 1,5 millioner Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år:Variasjoner fra 0,1 % til 2,7 %Typisk variasjon i området 0,3–1,2 % (18 land) Ekstaasi Ainakin kerran käyttäneet: noin 8,5 miljoonaa aikuista eurooppalaista Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneet: 3 miljoonaa eli kolmasosa ainakin kerran käyttäneistä aikuisista Viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana käyttäneet: yli 1 miljoona eurooppalaista Maakohtainen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneillä:kokonaisvaihtelu 0,0–3,5 prosenttiatyypillinen vaihtelu 0,3–1,5 prosenttia (15 maata) Bruk siste 30 dager: over 1 million Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år:Variasjoner fra 0,0 % til 3,5 %Typisk variasjon i området 0,3–1,5 % (15 land) Olisi harhaanjohtavaa päätellä, että kokaiinin käytön tasaantuminen näkyisi välttämättä myös siihen liittyvien ongelmien tasaantumisena. Det ville være feil å slutte av dette at tegnene til en stabilisering i bruken av kokain nødvendigvis vil føre til en stabilisering av omfanget av problemene som følger av bruken av dette stoffet. Kokaiinin käyttö on Euroopassa yleisempää kuin koskaan, ja tutkimusten mukaan huumeeseen liittyvien ongelmien kasvu näkyy yleensä muutaman vuoden viiveellä käytön lisäännyttyä. Det brukes mer kokain i Europa enn noen gang, og studier tilsier at det er helt vanlig at økningen i problemene forbundet med et stoff kommer med noen års forsinkelse i forhold til økningen i utbredelse. Tämä johtuu siitä, että runsaan ja säännöllisen käytön kehittyminen sekä ongelmien ilmaantuminen vievät oman aikansa. Dette er fordi det tar tid før intensive og regelmessige bruksmønstre utvikler seg og problemene blir synlige. Näin saattaa olla tapahtumassa niissä Euroopan maissa, joissa kokaiinin käyttö on nyt vakiintunutta. Det er dette som kan begynne å skje i de landene i Europa hvor kokainbruken nå er etablert. Vähintään neljäsosa hoidontarpeesta Espanjassa ja Alankomaissa liittyy nykyisin kokaiinin käyttöön, ja kokaiinin takia hoitoon ensimmäisen kerran hakeutuneiden määrä suunnilleen kaksinkertaistui Euroopassa vuosina 1999–2004. Både Nederland og Spania rapporterer nå at minst en av fire søknader om narkotikabehandling er kokainrelatert, og generelt hadde vi en fordobling i antallet nye søknader om behandling for kokainbruk i Europa fra 1999 til 2004. Tiedot crackkokaiinin käytöstä Euroopassa ovat edelleen hyvin niukkoja, mutta tiettyjen kaupunkien ongelmien perusteella tilanne saattaa olla huononemassa. Selv om bruken av crack er svært begrenset i Europa, kan rapporter fra en del byer tyde på at situasjonen er i ferd med å forverres. Amfetamiinit Ainakin kerran käyttäneet: noin 10 miljoonaa eli noin kolme prosenttia aikuisista eurooppalaisista Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneet: 2 miljoonaa eli viidesosa ainakin kerran käyttäneistä aikuisista Viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana käyttäneet: alle 1 miljoona eurooppalaista Maakohtainen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneillä:kokonaisvaihtelu 0,0–1,4 prosenttiatyypillinen vaihtelu 0,2–1,1 prosenttia (16 maata) Bruk siste 30 dager: under 1 million Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år:Variasjoner fra 0,0 % til 1,4 %Typisk variasjon i området 0,2–1,1 % (16 land) Opioidit Opioidien ongelmakäyttö: 1–8 tapausta tuhatta aikuista (15–64-vuotiaat) kohti Lähes 7 000 äkillistä huumekuolemaa, joista noin 70 prosentissa esiintyi opioideja (vuoden 2003 tiedot)Pääasiallinen huume noin 60 prosentilla kaikista huumehoitoon hakeutuneista Yli puoli miljoonaa opioidien käyttäjää sai korvaushoitoa vuonna 2003. Nesten 7000 akutte narkotikarelaterte dødsfall – opioider påvist i ca. 70 % av tilfellene (2003-data) Kokaiinia havaitaan usein opioidien aiheuttamien huumekuolemien toksikologisissa analyyseissä, ja monessa maassa kokaiinin rinnakkaiskäytöstä on tullut tunnustettu ongelma heroiiniongelmista kärsivien hoidossa. Kokain blir ofte påvist i toksikologiske analyser i forbindelse med dødsfall som tilskrives opioider, og i en rekke land har samtidig bruk av kokain hos heroinbrukere blitt et problem som behandlingsapparatet må forholde seg til. Tiedot ovat niukkoja, mutta vuoden 2005 kansallisissa raporteissa kokaiinin käytöllä oli syy-yhteys yli 400 kuolemaan ja kokaiiniin liittyvät kuolemat näyttivät olevan kasvussa kaikissa maissa, joissa kokaiinin levinneisyys on korkea. Selv om datatilfanget er begrenset, framgår det av de nasjonale rapportene for 2005 at over 400 dødsfall skyldtes kokainbruk, og antallet kokainrelaterte dødsfall synes å ha økt i alle høyprevalensland. Tämä luku on lähes varmasti arvioitu liian pieneksi, eikä kokaiinin käytön vaikutusta sydän- ja verisuoniongelmien aiheuttamiin kuolemiin tiedetä. Dette tallet er helt sikkert for lavt, og kokainbrukens betydning ved dødsfall som skyldes hjerte-karproblemer er ennå ukjent. Viesti on selkeä: jotta tämän huumeen käyttöön liittyvät kansanterveydelliset kustannukset saataisiin pidettyä kurissa Euroopassa, kokaiinin käytön yleinen tasaantuminen ei saisi peittää tarvetta parantaa siihen liittyvien ongelmien tunnistamista ja ymmärtämistä eikä tarvetta panostaa tehokkaiden ratkaisujen kehittämiseen. Meldingen er helt klar: Om vi i Europa skal unngå økte helseutgifter som følge av bruken av kokain, bør ikke en stabilisering av den totale bruken av kokain maskere behovet for både å sikre en solid identifisering og en grundig forståelse Huumeidenkäyttö on Euroopassa halvempaa kuin koskaan koko Euroopassa. Billigere enn noen gang å bruke narkotika i Europa for disse usikkerhetsfaktorene tyder alle tilgjengelige data på at det er blitt billigere å kjøpe narkotika i Europa, i hvert fall for de fleste typene narkotika. Useimmissa maissa vallitseva viiden vuoden suuntaus on ollut kannabiksen, heroiinin, amfetamiinin, ekstaasin ja kokaiinin katukauppahintojen lasku (katso alla oleva graafinen esitys). Den dominerende 5-årstrenden har vært fallende i de fleste land når det gjelder gateprisen på cannabis, heroin, amfetamin, ecstasy og kokain (se diagram under). Katukauppahinnoista ei ole olemassa paljonkaan aikasarjoja, ja saatavilla olevia aikasarjoja on vaikea tulkita, mutta viimeaikainen suuntaus on sikäli huolestuttava, että sen mukaan hinnat ovat saattaneet olla laskussa jo pitkään. Selv om det ikke finnes mange historiske data om gatepriser, og de som finnes er vanskelige å tolke, er det bekymringsfullt at her tyder alt på at prisene i et lengre tidsperspektiv har gått ned. Muutamista maista, joissa levinneisyys on korkea, on esimerkiksi saatu sellaisia tietoja, että kokaiini ja ekstaasi olivat huomattavasti kalliimpia 1980-luvun lopussa ja 1990luvun alussa kuin ne ovat nykyisin. Ifølge informasjon fra noen av landene med høyest prevalens var f.eks. kokain og ecstasy betydelig dyrere på slutten av 1980-tallet og begynnelsen av 1990-tallet enn i dag. Tähän raporttiin sisältyy ensimmäisen kerran viisivuotisanalyysi laittomien huumeiden inflaatiokorjatuista hinnoista katukaupassa. I denne rapporten har vi for første gang fått med en 5-årsanalyse av gateprisene på illegale rusmidler. Siitä saadaan entistä tarkempi arvio katukauppahintojen muutoksista ajan kuluessa. For å få et mer nøyaktig inntrykk av variasjonene i gateprisen på illegale rusmidler over tid er prisene korrigert for inflasjon. Katukauppahintoja koskevia tietoja on vaikea kerätä ja tulkita. Opplysninger om gatepriser er vanskelige både å innhente og å tolke. Ostetun huumeen puhtaus, määrä ja laji vaikuttavat hintaan, samoin maantieteelliset tekijät, kuten asuminen suurkaupungissa tai säännöllisen kauttakulkureitin varrella. Prisen påvirkes av stoffets renhet, hvilken variant det er snakk om og hvilke kvanta som kjøpes, men også geografiske faktorer, som f.eks. om kjøpet foregår i en storby eller langs en av transittrutene, påvirker prisen. Huumeiden hinnat vaihtelevat suuresti myös maiden välillä, ja niissä näkyvät tarjonnan vaihtelun ajalliset heilahtelut. Det er store prisvariasjoner mellom landene, og prisene svinger i forhold til forsyningssituasjonen. Til tross Ratkaisuja Euroopan entistä monimutkaisempaan huumeongelmaan jossa huomattava tietoaineisto tukee palvelujen kehittämistä ja kohdentamista. Evidensgrunnlaget for å vurdere hvilke tiltak Europa bør sette inn på narkotikaområdet, tilsier at innsatsen bør konsentreres om tiltak mot bruken av illegale opioider, hvor det solide evidensgrunnlaget tilsier at vi bør utvikle målrettede tjenester. Nykyisin ollaan yhä yksimielisempiä siitä, millainen politiikka on todennäköisesti toimiva ratkaisu heroiinin ongelmakäyttöön, ja meidän onkin seuraavaksi selvitettävä, miten voisimme puuttua Euroopan entistä monimutkaisempaan huumeongelmaan. Samtidig som det er stadig bredere enighet om hvilke tiltak som er hensiktsmessige i forhold til problematisk bruk av heroin, og som politikken og retningslinjene derfor bør baseres på, er det et økende behov for å utvikle samme klarhet når det gjelder hvordan vi skal respondere mot en stadig mer uensartet narkotikasituasjon i Europa. Sekakäytön määritelmää ja käsittelyä on parannettava Behov for en bedre definisjon og forståelse av blandingsbruk Usean psykoaktiivisen aineen käyttöön liittyviin ongelmiin on löydettävä entistä parempia ratkaisuja. Et tema som ofte går igjen i denne rapporten, er det stadig mer påtrengende behovet for å utvikle tiltak som fanger opp den stadig mer komplekse og mangefasetterte narkotikasituasjonen som utvikler seg. Palvelujen kehittämisen tarve tiedostetaan yhä selvemmin etenkin huumeiden sekakäytön osalta. Når det gjelder forebygging, behandling eller skadereduksjon, trenger vi å få en bedre forståelse av hva som er god praksis så vel som evidensbaserte tiltak. Av de totalt ca. Huumeiden sekakäytön eri lajien kuvaamiseen onkin välttämättä kehitettävä entistä parempi käsitekehys, jotta voimme ymmärtää tällaisen käyttäytymisen seurauksia. Behandlingsapparatet står dessuten stadig oftere overfor problemer knyttet til bruk av sentralstimulerende midler og blandingsbruk, og her er det en betydelig grad av overlapping mellom illegale rusmidler og alkohol. Tämänvuotisessa raportissa esitellään kattavasti analyyttiset kysymykset, jotka on På befolkningsnivå vet vi imidlertid ikke nok om hvilke konsekvenser regelmessig og langvarig bruk av disse rusmidlene vil få for folkehelsen, og heller Yleisenä teemana tässä raportissa on kasvava tarve kehittää nykyiseen huumeongelmaan ratkaisuja, joissa otetaan huomioon ongelman monitahoisuus. Et helt vesentlig element her er behovet for tiltak mot problemer som skyldes brukes av flere psykoaktive stoffer. Ehkäisyyn, hoitoon ja haittojen vähentämiseen tähtäävissä toimissa on ymmärrettävä yhä selvemmin, mikä on hyvää käytäntöä ja tietoaineistoon pohjautuvaa toimintaa. Det er en stadig økende erkjennelse av at vi trenger å satse på utvikling av tjenester rettet mot bruk av flere rusmidler – blandingsbruk. Huumeongelmiin kehitettävistä ratkaisuista on Euroopassa saatu eniten näyttöä laittomien opioidien käytön ongelmassa, Definisjonen av begrepet er imidlertid vanskelig å få tak i, og på mange måter kan nesten alle som bruker narkotika betraktes som Kannanotto – huumeongelma Euroopassa ratkaistava, jotta Euroopassa pystyttäisiin ymmärtämään yhä paremmin sen kasvavan ihmisjoukon tarpeita, jonka ongelmat juontuvat pikemminkin usean huumeen käytöstä kuin riippuvuudesta yhteen huumeeseen. Kommentar: Narkotikasituasjonen i Europa av 1990-tallet, men har likevel for det meste gått ubemerket hen. Bruken av denne typen rusmidler synes for det meste å være eksperimentell, og det foreligger få rapporter om problemer i denne forbindelse. kokeiluluonteista, eikä ongelmista ole juuri ilmoitettu. blandingsbrukere. Päättäjien lisääntynyt tietoisuus hallusinogeenisten sienien saatavuudesta on kuitenkin johtanut joihinkin valvontaa lisääviin toimiin. Det er derfor avgjørende at vi får på plass et bedre begrepsapparat for å beskrive ulike typer blandingsbruk, som et første skritt i retning av å få en forståelse av hva denne atferden innebærer. Paluu tulevaisuuteen: uhkien ja haasteiden ennakointi Tilbake til framtiden: å foregripe trusler og utfordringer Kuten ennenkin, myös tämänvuotisessa raportissa pyritään havaitsemaan uusia suuntauksia, jotta voitaisiin ennakoida tulevia ongelmia. I denne årsrapporten prøver vi – som hvert år – å identifisere nye trender for å foregripe framtidige problemer. Tällaiset analyysit ovat väistämättä epävarmoja, joten niitä on tehtävä varoen. En slik analyse er pr. definisjon spekulativ og må gjøres med forsiktighet. Metamfetamiini on huume, johon liittyy selvästi vakavia kansanterveydellisiä ongelmia. Et stoff som klart er forbundet med alvorlige folkehelseproblemer, er metamfetamin. Metamfetamiinin aiheuttamat ongelmat kasvavat koko ajan maailmanlaajuisesti, mutta Euroopassa huumeen käyttö rajoittuu muutamaan maahan, joissa ongelmia on esiintynyt jo pitkään. Selv om problemene med metamfetamin tiltar internasjonalt, er bruken av dette stoffet i Europa begrenset til et par land, men de har til gjengjeld hatt problemene i lang tid. Saatavilla olevista tiedoista ei voida tehdä varmoja päätelmiä suuntauksista, mutta tätä huumetta on takavarikoitu tai käytetty yhä useammassa maassa, joten seurantaa on selvästikin tehostettava riskialtteimmissa väestöryhmissä. På grunnlag av den informasjonen som er tilgjengelig, er det ikke mulig å trekke noen klare konklusjoner om trender, men flere land har rapportert om beslag eller bruk av dette stoffet, noe som klart understreker behovet for tettere overvåking av de befolkningsgruppene som er mest risikoutsatt. Tällaisten huumeiden käyttö on useimmiten Tilgjengeligheten av hallusinogene sopper og bruken av dem synes å ha økt siden slutten Psilosybiinia ja psilosiinia, jotka ovat hallusinogeenisissa sienissä esiintyviä psykoaktiivisia aineita, valvotaan kansainvälisellä yleissopimuksella. Psilocybin og psilocin, som er to av de psykoaktive stoffene som finnes i hallusinogene sopper, kontrolleres av en internasjonal konvensjon. Näitä sieniä kasvaa kuitenkin luonnossa monissa maissa, mikä aiheuttaa ongelmia lainsäätäjille, ja niihin suhtaudutaan Euroopassa eri tavalla. Men det at sopp vokser naturlig i mange land, gjør det vanskelig å utarbeide lovgivning på området, og hvordan lovgiverne har gjort dette, varierer fra land til land i Europa. Uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskinarvioinnista ja valvonnasta tehty neuvoston päätös 2005/387/YOS tukee yleisesti sellaisten uusien aineiden seurantaa, jotka voivat muodostaa uhan kansanterveydelle ja joita on siksi valvottava. Generelt manes det til årvåkenhet i forhold til nye stoffer som kan utgjøre en fare for folkehelsen og derfor må kontrolleres. Dette er bakgrunnen for den nye rådsbeslutningen (2005/387/JIS) om informasjonsutveksling, risikovurdering og kontroll av nye psykoaktive stoffer. Esimerkkinä varhaisvaroitustietojen tarpeesta tällä alalla on ollut 1-(3-kloorifenyyli)piperatsiinin (mCPP) nopea leviäminen vuonna 2005. Et eksempel på betydningen av tidlig varsling på dette området har vi i den raske spredningen av mCPP (1-3-klorofenyl piperazin) i 2005. Se osoittaa, että laittomien huumeiden tuottajat pyrkivät jatkuvasti kehittämään uusia kemikaaleja markkinoille – tässä tapauksessa luultavasti MDMA:n (ekstaasin) vaikutusten tehostamiseksi tai muuntamiseksi. Framveksten av mCPP viser hvordan alle som er involvert i produksjon av illegale rusmidler kontinuerlig er på utkikk etter nye kjemiske stoffer de kan selge – hva mCPP angår, sannsynligvis for å forsterke eller endre effekten av MDMA (ecstasy). Denne utviklingen krever at vi reagerer, for vi vet ikke hvilket potensial disse stoffene har til å forårsake alvorlige helseproblemer. Neuvoston päätöksellä perustettu varhaisvaroitusjärjestelmä on siksi tärkeä keino puuttua kehitykseen, jossa huumeista hyötyvät tahot vaarantavat eurooppalaisten nuorten terveyden välttämällä nykyisiä huumeidenvalvontakeinoja. Systemet for tidlig varsling som er opprettet med denne rådsbeslutningen, er derfor helt vesentlig for at vi skal kunne gripe inn i en prosess hvor helsen til Europas unge settes i fare av mennesker som søker profitt ved å unndra seg eksisterende ordninger for narkotikakontroll. Luku 1Politiikka ja lainsäädäntö Kapittel 1Politikk og lovgivning Kansalliset huumestrategiat Nasjonale narkotikastrategier Taulukko 2: Maat, joissa valmisteltiin huumestrategiaa vuonna 2005 Tabell 2: Land som er i ferd med å utarbeide narkotikastrategier i 2005 Kansallinen strategia Nasjonal strategi Tarkastelujakson aikana kansallisia huumestrategioita ja toimintasuunnitelmia hyväksyttiin yhteensä viidessä maassa (taulukko 1). I løpet av rapporteringsperioden vedtok fem land nasjonale narkotikastrategier og tiltaksplaner (tabell 1). Latvia laati vuosiksi 2005–2008 ensimmäisen kansallisen huumestrategiansa, ja Tšekissä, Espanjassa, Luxemburgissa ja Romaniassa hyväksyttiin uusia kansallisia strategioita ja toimintasuunnitelmia. Latvia vedtok sin første nasjonale narkotikastrategi for perioden 2005–08, mens nye nasjonale narkotikastrategier og planer ble vedtatt i Den tsjekkiske republikk, Spania, Luxembourg og Romania. Kansallinen strategia ja toimintasuunnitelma Nasjonal strategisk plan og handlingsplan Toimintasuunnitelma Handlingsplan ansvarsforhold og fastsetter budsjetter, forventede resultater og tidsfrister for måloppnåelse og evaluering. Lisäksi Suomi hyväksyi vuosiksi 2005 ja 2006 vankeinhoidon huumestrategian, ja Yhdistyneen kuningaskunnan julkisen sektorin sopimuksissa (PSA) määriteltiin uusia huumepoliittisia tavoitteita, joiden tarkoituksena on vähentää laittomien huumausaineiden yksilöille, perheille ja koko yhteiskunnalle aiheuttamia haittoja. I tillegg vedtok Finland en narkotikastrategi for fengselsvesenet (2005–06), og Storbritannia har innført en ordning med Public Service Agreements (PSA) hvor lokale myndigheter inngår avtale med ministeriene om en rekke målsettinger og mål på rusmiddelfeltet med sikte på å redusere skadevirkningene illegale rusmidler påfører enkeltpersoner, deres familier og samfunnet. Kansallisia huumestrategioita oli tarkastelujakson aikana valmisteilla vielä Italiassa, Itävallassa, Portugalissa, Ruotsissa ja Norjassa (taulukko 2). I løpet av rapporteringsperioden ble nasjonale narkotikastrategier utarbeidet i Italia, Østerrike, Polen, Portugal, Sverige og Norge (tabell 2). terveysviranomaiset ovat nimittäneet asiantuntijaryhmän laatimaan johdonmukaisen suunnitelman huumeriippuvuuden ehkäisemistä sekä huumeriippuvaisten auttamista ja hoitoa varten. I Belgia ble en ekspertgruppe utpekt av helsemyndighetene i den fransktalende delen av landet og Wallonia med sikte på å få på plass en ”felles plan for forebygging, hjelp og omsorg ved narkotikaavhengighet”. Asiantuntijaryhmä suositteli, että hallitukset määrittäisivät painopisteet ja tavoitteet nykyistä selkeämmin, että yhteiselle huumepolitiikalle muotoiltaisiin selkeät perusperiaatteet ja että valittujen strategioiden toteutusvaiheet asetettaisiin aikajärjestykseen. Gruppen anbefalte at “myndighetene bør definere prioriteringer og målsettinger klarere”, at ”det bør utarbeides en klar definisjon av grunnprinsippene for en felles narkotikapolitikk”, og at ”en tidsplan bør settes opp for de valgte strategiene”. Tšekin vuosiksi 2005 ja 2006 laatima toimintasuunnitelma on hyvin samansuuntainen, sillä siinä määritetään konkreettiset tavoitteet ja toimenpiteet niiden saavuttamiseksi sekä täsmennetään kunkin ministeriön vastuualueet ja toteutuksen aikarajat ja indikaattorit kullakin alalla. Handlingsplanen for 2005–06 i Den tsjekkiske republikk går i samme retning og angir konkrete mål og hvilke aktiviteter som må gjennomføres for å oppnå dem, og definerer ansvaret for den enkelte minister og vilkårene og indikatorene for måloppnåelse på hvert område. Belgian ranskankielisen yhteisön ja Vallonian alueen Evaluering av nasjonale narkotikastrategier Taulukko 1: Maat, joissa hyväksyttiin uusi huumestrategia vuonna 2005 Tabell 1: Land som vedtok nye narkotikastrategier i 2005 Kansallinen huumestrategia Toimintasuunnitelma Nasjonal narkotikastrategi Handlingsplan Kansallinen huumestrategia ja toimintasuunnitelma Nasjonal narkotikastrategi og handlingsplan Tällaisesta prosessista raportoivat vuoden 2005 kuluessa Irlanti, Luxemburg, Unkari ja Romania. I løpet av 2005 rapporterte Irland, Luxembourg, Ungarn og Romania om en slik prosess. Unkarin huumeongelman torjuntastrategian toteutuksen arvioi hollantilainen Trimbos-instituutti, ja tämä oli ensimmäinen kerta, kun maan huumestrategian arviointi annettiin toimeksi ulkomaisille asiantuntijoille. Evalueringen av gjennomføringen av Ungarns strategi for bekjempelse av narkotikaproblemet ble utført eksternt av det nederlandske Trimbos-instituttet, og det er første gang Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa kuten tutkimuksessa ja koulutuksessa, kansainvälisessä yhteistyössä ja tarjonnan vähentämisessä. Årsrapport for 2006: Narkotikasituasjonen i Europa internasjonalt samarbeid og tilbudsreduksjon. Lisäksi terveys- ja kuluttaja-asioiden ministeriö hyväksyi vuosiksi 2005–2008 toimintasuunnitelman, jotta voidaan varata määrärahat ja käynnistää aloitteita kansallisen huumestrategian edistämiseksi ja vauhdittamiseksi. I tillegg har ministeriet for helse og forbrukersaker godkjent en handlingsplan for 2005–08 som skal mobilisere ressurser og iverksette initiativer med sikte på å utvikle og revitalisere den nasjonale narkotikastrategien. Kreikassa vuosiksi 2002–2006 laadittu kansallinen toimintasuunnitelma on parantanut saatavilla olevien huumehoito-ohjelmien valikoimaa ja kattavuutta. I Hellas har den nasjonale handlingsplanen for 2002–06 resultert i økt bredde i behandlingstilbudet og tilbudets dekning. huumepolitiikan koordinointirakenteiden lujittamista varten. et lands narkotikastrategi er vurdert av utenlandske eksperter. Unkarin strategian ja Portugalin vuonna 1999 laaditun kansallisen huumestrategian sekä vuosiksi 2001–2004 laaditun toimintasuunnitelman välillä on yhtäläisyyksiä, sillä jälkimmäisiä arvioi ulkopuolisena asiantuntijana Portugalin julkishallinnon kansallinen tutkimus- ja koulutusinstituutti Instituto Nacional de Administração (INA) ja sisäisesti Portugalin huumausaineita ja huumeriippuvuutta käsittelevä instituutti Instituto da Droga e da Toxicodependência (IDT) vuonna 2004. Evalueringen fokuserte på midtveisresultatene av narkotikastrategien og munnet ut i et sett anbefalinger for framtidige narkotikastrategier og hvordan samordningsstrukturen innenfor narkotikapolitikken kunne styrkes. Det er likheter med 2004-evalueringen av Portugals nasjonale narkotikastrategi fra 1999 og handlingsplanen for 2001–04, som ble utført eksternt av Portugals nasjonale institutt for offentlig administrasjon og internt av Institutt for narkotika og narkotikaavhengighet (IDT). Unkari ja Portugali ovat ensimmäiset EU-maat, jotka ovat antaneet kansallisen huumestrategiansa ulkopuolisten arvioitavaksi. Ungarn og Portugal er de to første landene i Europa som har bestilt en ekstern vurdering av sine nasjonale narkotikastrategier. Ruotsissa huumausaineita koskeva kansallinen toimintasuunnitelma vuosiksi 2002–2005 toi huumeongelmat paremmin näkyville paikallisen, alueellisen ja kansallisen tason politiikassa. I Sverige resulterte den nasjonale handlingsplanen for narkotika for 2002–05 i at narkotika kom høyere opp både på den lokale, regionale og nasjonale dagsorden. Useimmissa Ruotsin kunnista on nyt laadittuna jonkinlainen huumausaineita koskeva toimintasuunnitelma, ja sidosryhmien välistä koordinointia ja yhteistyötä korostetaan entistä enemmän, mikä on johtanut moniin parannuksiin tällä alalla. De fleste kommunene i Sverige har nå en eller annen form for handlingsplan for narkotika, og samordningen og samarbeidet mellom aktørene på narkotikafeltet er blitt bedre og har ført til forbedringer på disse områdene. Myös huumeidenkäyttäjille tarjolla olevat hoitotyypit ja hoidon saatavuus ovat kehittyneet. Det har også vært en utvikling i typen behandling som tilbys narkotikaavhengige og i behandlingens tilgjengelighet. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Audit Commission (tarkastuskomissio) totesi, että vaikka huumehoidoissa oli tapahtunut edistystä, huumeidenkäyttäjille tarjottavia kuntoutuspalveluja, kuten asuntoloita, sosiaalihuoltoa ja muita tukipalveluja, on vielä syytä parantaa. I Storbritannia konstaterer tilsynsmyndighetene at det er gjort framskritt i narkotikabehandlingen, samtidig som de fastslår at det finnes rom for forbedring av fasilitetene som brukes til reintegrasjon og rehabilitering av narkotikabrukere, som boliger, sosialhjelp og andre støtteordninger. Tulevaisuudessa hallituksen onnistumista huumestrategian päämäärien saavuttamisessa mitataan julkisen sektorin sopimuksissa määritettyjen tavoitteiden ja huumehaittaindeksin (DHI) perusteella. Indeksin avulla voidaan arvioida minkä tahansa laittoman huumausaineen ongelmakäytöstä aiheutuvia haittoja. I framtiden vil regjeringens suksess i forhold til målene i narkotikastrategien vurderes opp mot målsettingene for ordningen med PSA, og mot en narkotikaskadeindeks (DHI) som måler skadene som følge av problembruk av illegale rusmidler generelt. Irlannin huumestrategiasta vuosiksi 2001–2008 tehtiin vuonna 2005 väliarviointi, joka perustui julkiseen kuulemismenettelyyn sekä keskeisten kansallisten tietojen ja EU-tason tietojen analyysiin. Arvioinnissa suositeltiin prioriteettien kohdentamista uudelleen, jotta voitaisiin puuttua hoidon, huumeiden sekakäytön, kokaiinin käytön sekä HIV:n ja C-hepatiitin leviämisen uusiin kehityssuuntauksiin. Midtveisevalueringen av den irske narkotikastrategien for 2001–08, som var basert på en offentlig høringsprosess og en analyse av viktige nasjonale og EU-data, anbefalte i 2005 en “refokusering” av prioriteringene for å fange opp nye trender innen behandling, blandingsbruk, kokainbruk og utbredelsen av HIV og hepatitt C, samt en ”revitalisering” av iverksettelsen og gjennomføringen av ulike nøkkeltiltak i siste halvdel av strategien. Lisäksi suositeltiin, että tiettyjen tärkeimpien toimien aloitusta ja toteutusta tehostettaisiin strategian jäljellä olevana aikana. I Romania ble den nasjonale narkotikastrategien 2003–04 evaluert av alle de statlige institusjonene involvert i narkotikafeltet. Arviointitulosten pohjalta laadittiin uusi kansallinen huumestrategia vuosiksi 2005–2012. Funnene dannet basis for den nye nasjonale narkotikastrategien for 2005–12. Luxemburgissa 87 prosenttia huumausaineita koskevassa kansallisessa toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2000–2004 esitetyistä toimenpiteistä on toteutettu niille asetettuihin määräaikoihin mennessä. I Luxembourg har 87 % av tiltakene i den nasjonale handlingsplanen for narkotika 2000–04 blitt gjennomført inne fastsatte frister. Jäljelle jääneitä toimenpiteitä (esimerkiksi heroiinin jakeluohjelmaa) on lykätty pääasiassa poliittisista syistä. Vielä toteuttamatta olevat toimet sisällytetään seuraavaan toimintaohjelmaan. De tiltakene som ikke er gjennomført (f.eks. et program for distribusjon av heroin), har hovedsakelig blitt utsatt av politiske årsaker, men de er tatt med i den nye handlingsplanen. Äskettäin hyväksytyissä uusissa kansallisissa huumestrategioissa arviointia on pidetty yhtenä ratkaisevista tekijöistä. Evaluering betraktes som et nøkkelelement i de nylig vedtatte nasjonale narkotikastrategiene. Latviassa huumausainevalvonnan ja huumeriippuvuuden ehkäisytoimien koordinointineuvosto arvioi vuosittain ohjelman toteutuksen edistymistä, ja Luxemburgissa lopullinen ulkopuolinen tulosten arviointi on määrä suorittaa vuonna 2009. I Latvia skal samordningskomiteen for narkotikakontroll og begrensning av narkotikaavhengighet årlig evaluere gjennomføringen av programmet, og i Luxembourg skal det i 2009 foretas en ekstern evaluering av resultatene. Viime vuodelta saadut ilmoitukset viittaavat siihen, että kansalliset huumestrategiat ovat alkaneet tuottaa näkyvää tulosta. Videre framgår det av rapportene at man begynner å se resultater av de nasjonale narkotikastrategiene. Vaikka kysynnän ja tarjonnan vähenemiseen liittyvien yleisten tavoitteiden saavuttamisesta on vielä mahdotonta esittää lopullisia arvioita, kansallisissa huumestrategioissa on epäilemättä saavutettu konkreettisia ja merkittäviä tavoitteita. Det er foreløpig ikke mulig å si med sikkerhet om man har nådd de overordnede målene om redusert tilbud og etterspørsel, men det er ingen tvil om at viktige konkrete mål likevel er nådd. Vaikka menojen arvioinnin ajanjaksot usein vaihtelevat eikä huumausaineisiin liittyville julkisille menoille ole olemassa mitään yhteistä määritelmää, huumausainemenot ovat saatavilla olevien arvioiden perusteella kohonneet useissa maissa, Tšekki, Tanska, Luxemburg, Itävalta ja Puola mukaan lukien. Tall for narkotikarelaterte offentlige utgifter for 2004 ble lagt fram av Den tsjekkiske republikk (11 millioner euro), Spania (302–325 millioner euro), Kypros (2,8 millioner euro), Polen (51 millioner euro) og Norge (46 millioner euro). Vuonna 1999 hyväksytyn Portugalin huumestrategian arviointi osoitti siihen sisältyvien hankkeiden parantaneen hoidon saatavuutta, vähentäneen huumekuolemien määrää ja HIV:n levinneisyyttä sekä lisänneen huumekauppaa koskevien poliisiraporttien määrää. Evalueringen av den portugisiske narkotikastrategien som ble vedtatt i 1999, viser at den har ført til økt tilgjengelighet av narkotikabehandling, en reduksjon i antallet narkotikarelaterte dødsfall og i utbredelsen av HIV, samt en økning i antallet politirapporter om narkotikahandel. Toisaalta arvioinnissa kävi myös ilmi, että huumeiden kokeiluikä on alentunut ja että muista aineista kuin opioideista aiheutuvat huumekuolemat ovat lisääntyneet. På den annen side fant rapporten også at alderen for første erfaring med narkotika har falt, og at det har vært en økning i antall narkotikarelaterte dødsfall etter bruk av andre stoffer enn opioider. Espanjassa kansallisen strategian arvioinnissa (vuosi 2003) ilmeni, että vaikkei huumeidenkäytön yleistä vähentämistä koskeva tavoite ollutkaan toteutunut, toimenpiteillä oli saavutettu hyviä tuloksia huumeidenkäyttäjien auttamisessa ja haittojen vähentämisessä sekä tyydyttäviä tuloksia muilla aloilla, I Spania fant man ved evalueringen av den nasjonale strategien (2003) at målet om en reduksjon i narkotikabruken ikke var nådd, men at det var oppnådd gode resultater innen hjelp og skadereduksjon, samt at tilfredsstillende resultater var oppnådd på områder som forskning, utdanning, Huumausainemenoistaan vuodelta 2004 ovat raportoineet Tšekki (11,0 miljoonaa euroa), Espanja (302–325 miljoonaa euroa), Kypros (2,8 miljoonaa euroa), Puola (51 miljoonaa euroa) ja Norja (46 miljoonaa euroa). To land har lagt fram enda nyere tall for budsjetterte utgifter til bekjempelse av narkotika: Luxembourg (6 millioner euro i 2005) og Storbritannia (2 milliarder euro i 2004–05). Luku 1: Politiikka ja lainsäädäntö Kapittel 1: Politikk og lovgivning Ruotsissa huumepolitiikan kustannukset vuonna 2002 olivat noin 0,9 miljardia euroa (alin arvio oli 0,5 miljardia euroa ja ylin 1,2 miljardia euroa). I Sverige lå utgiftene på narkotikafeltet i 2002 på rundt 0,9 milliarder euro (lavt anslag 0,5 mrd. euro, høyt anslag 1,2 mrd.). Vuoden 1991 lukuihin verrattuna Ruotsin huumepolitiikkaan liittyvät julkiset menot ovat siis kasvaneet huomattavasti. Sammenlignet med 1991 har det offentliges utgifter på narkotikafeltet gått betraktelig opp. EU:n toimintasuunnitelman 2000–2004 tapaan tämänkin toimintasuunnitelman arvioinnin ohjausryhmä koostuu komission, EMCDDA:n ja Europolin sekä jäsenvaltioiden edustajista. av representanter for de relevante kommisjonstjenestene, EONN og Europol, i tillegg til representanter for medlemsstatene. Tämän lisäksi järjestetään kuulemisia kansalaisyhteiskunnan edustajille. Det vil også bli organisert rådgivende høringer med representanter for det sivile samfunn. Vuosien 2005–2008 aikana toteutettavan toimintasuunnitelman päätteeksi järjestetään – ensimmäistä kertaa Euroopan tasolla – vaikutusten arviointi, jota on tarkoitus käyttää lähtökohtana vuosiksi 2009–2012 ehdotettavalle uudelle toimintasuunnitelmalle. Ved utløpet av handlingsplanens periode 2005–08 skal det for første gang på europeisk plan gjennomføres en konsekvensanalyse som skal danne grunnlag for utkastet til ny handlingsplan for perioden 2009–12. Komissio suorittaa strategian ja toimintasuunnitelmien loppuarvioinnin vuonna 2012. En endelig evaluering av strategien og handlingsplanene skal så gjennomføres av Kommisjonen i 2012. Huumausaineita koskeva EU:n toimintasuunnitelma on myös osa Haagin ohjelman toteuttamisen toimintasuunnitelmaa, jossa asetetaan Euroopan unionissa toteutettavat tavoitteet vapauden, turvallisuuden ja oikeuden alalla ajanjaksoksi 2005–2010. EUs handlingsplan mot narkotika skal også inngå i handlingsplanen for gjennomføring av Haag-programmet, som fastsetter målsettinger på områdene frihet, sikkerhet og rettferdighet i EU for perioden 2005–10. Neuvosto hyväksyi tämän komission toukokuussa 2005 esittämän toimintasuunnitelman kesäkuussa 2005. Handlingsplanen ble presentert av Kommisjonen i mai 2005 og godkjent av Rådet i juni 2005. Irlannin kansallisesta huumestrategiasta kesäkuussa 2005 julkaistussa väliarvioinnissa todetaan, että menojen mittaaminen on erittäin tärkeää huumestrategian eri toimenpiteiden kustannustehokkuuden arvioimiseksi, ja pian onkin määrä aloittaa poliisimenojen arviointi. I Irland viser midtveisevalueringen av den nasjonale narkotikastrategien som ble offentliggjort i juni 2005, at ”for å vurdere kostnadseffektiviteten ved de forskjellige elementene i strategien er det viktig å måle utgiftene”. Arbeid vil snart iverksettes for å beregne politiets utgifter. Portugalilaisen IDT:n rahoittamassa tutkimuksessa kehitetään ja testataan kustannuslaskentamallia huumeiden väärinkäytön kustannusten arvioimiseksi, ja Belgiassa käynnistettiin vuoden 2005 lopussa julkisista menoista vuonna 2004 tehtyyn tutkimukseen liittyviä seurantatoimia. I Portugal finansierer Instituttet for narkotika og narkotikaavhengighet (IDT) forskning med sikte på å utvikle og teste en modell for å beregne hva narkotikamisbruk koster, og i Belgia startet man på slutten av 2005 oppfølgingen av en studie av offentlige utgifter fra 2004. Nämä mielenkiintoiset, vaikkakin niukat, tiedot osoittavat huumausainemenojen tutkimuksen olevan yhä tärkeämpi osa joidenkin jäsenvaltioiden politiikan tavoitteita. Selv om dataene er sparsomme, viser de at forskning på narkotikarelaterte utgifter kommer stadig høyere opp på den politiske dagsordenen i flere av medlemsstatene. EU:n toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2005–2008 näkyy EU:n tasapainoinen lähestymistapa huumeilmiöön. EUs handlingsplan for 2005–08 gjenspeiler EUs balanserte tilnærming til narkotikafenomenet – en omfattende tverrfaglig tilnærming som betrakter fenomenet fra alle vinkler: samordning, etterspørsels- og tilbudsreduksjon, internasjonalt samarbeid, informasjon, forskning og evaluering. Toimintasuunnitelmat Tilbudsreduksjon EU:ssa tapahtui merkittävää edistystä huumausaineiden tarjonnan vähentämiseksi, kun vuonna 2004 hyväksytyt kaksi huumausaineiden lähtöaineita koskevaa EY:n asetusta tulivat voimaan 18. elokuuta 2005. To viktige aktiviteter i EU innen tilbudsreduksjon er nærmere beskrevet i de to EF-forordningene om prekursorer som trådte i kraft 18. august 2005. Kemiallisten lähtöaineiden valvonta on tärkeä osa huumausaineiden tarjonnan vähentämistä, sillä nämä aineet ovat välttämättömiä huumeiden valmistukselle. Kontroll av kjemiske prekursorer er et viktig ledd i arbeidet for redusere tilbudet, da disse stoffene er utgangspunkt for framstillingen av narkotika. Tällä alalla EU on toteuttanut kahdenlaisia toimia, joilla säännellään tiettyjen aineiden kauppaa ensinnäkin EU:n ja kolmansien maiden välillä ja toiseksi EU:n sisämarkkinoilla. EU har to typer tiltak på dette området: for det første regulering av handelen med visse stoffer mellom EU og tredjeland, og for det andre reguleringen av det indre marked. EU:n tasolla hyväksyttiin vuonna 2005 kaksi toimintasuunnitelmaa, jotka muodostavat suoraan tai välillisesti uudet toimintapuitteet EU:n huumepolitiikan kehittämiselle tulevina vuosina. To handlingsplaner vedtatt av EU i 2005 danner en ny referanseramme for EUs narkotikapolitikk for de kommende fem årene. Helmikuussa 2005 annetun komission ehdotuksen tutkittuaan Eurooppa-neuvosto hyväksyi kesäkuussa 2005 huumausaineiden torjuntaa koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2005–2008), jossa on otettu huomioon EU:n edellistä huumestrategiaa ja toimintasuunnitelmaa (2000–2004) koskevien loppuarviointien tulokset. Etter først å ha vurdert Kommisjonens forslag fra februar 2005 og den endelige evalueringen av EUs narkotikastrategi og EUs handlingsplan (2000–04) godkjente Rådet i juni 2005 EUs handlingsplan mot narkotika for 2005–08. Uuden toimintasuunnitelman rakenne ja tavoitteet ovat samat kuin EU:n huumestrategiassa vuosiksi 2005–2012, ja siinä luetellaan noin sata erityistoimenpidettä, jotka EU ja sen jäsenvaltiot toteuttavat vuoden 2008 loppuun mennessä. Den nye handlingsplanen følger strukturen og målene i EUs narkotikastrategi for 2005–12 og lister opp rundt 100 spesifikke tiltak som skal gjennomføres av EU og medlemsstatene innen 2008. Arviointi on olennainen osa EU:n uutta toimintasuunnitelmaa. Se määritellään jatkuvaksi, lisääväksi ja osallistavaksi prosessiksi. Den første forordningen ble vedtatt i 1990 for å etterkomme bestemmelsene om handel med prekursorer i artikkel 12 i FNs konvensjon mot illegal handel med og omsetning av narkotiske og psykotrope stoffer av 1988. Arviointi on jatkuvaa, koska Euroopan komissio laatii EMCDDA:n ja Europolin avustuksella vuosittain tilannekatsauksia toimintasuunnitelman edistymisestä. Forordningen fastsatte tiltak for å motvirke spredning av visse stoffer som brukes i den illegale framstillingen av narkotiske og psykotrope stoffer (1 Ensimmäinen asetus annettiin vuonna 1990 tehtyyn huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittoman kaupan vastaiseen Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimukseen sisältyvän lähtöaineiden valvontaa koskevan 12 artiklan täytäntöönpanemiseksi. To år senere, i 1992, ble den første forordningen supplert med et rådsdirektiv (3) som sikret tilsvarende ordninger Siinä säädettiin toimenpiteistä, joilla estetään tiettyjen aineiden kulkeutuminen huumausaineiden tai psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen. Evaluering er en viktig del av EUs nye handlingsplan mot narkotika og betraktes som en kontinuerlig, inkrementell og deltakende prosess. (1) Se korvattiin joulukuussa 2004 uudella Den er kontinuerlig fordi Europakommisjonen, med hjelp fra EONN og Europol, skal legge fram årlige gjennomganger av framdriften. Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa asetuksella, jonka soveltamisalaa laajennettiin käsittämään Årsrapport for 2006: Narkotikasituasjonen i Europa kontrolltiltak. 2 myös synteettisten huumeiden valmistuksen torjunta. ( Dette rådsdirektivet er senere erstattet av en ny forordning vedtatt 11. februar 2004 (4 Direktiivillä haluttiin yhdenmukaistaa jäsenvaltioiden lainsäädäntöä tällä alalla. føre til at medlemsstatene innførte proteksjonistiske tiltak som kunne forsinke etableringen og gjennomføringen av det indre marked. Komissio ehdotti kesäkuussa 2004 samaan tarkoitukseen uutta direktiiviä, johon oli lisätty terrorismin rahoituksen estämistä koskevia säännöksiä. I juni 2004 foreslo Kommisjonen et nytt direktiv med samme formål, men som også omfattet finansiering av terrorisme. Direktiivin soveltamisalan rajoittamista pelkästään huumausainekaupasta koituvaan hyötyyn pidettiin liian suppeana, joten komissio ehdotti, että siihen sisällytettäisiin muitakin rikoslajeja. Å begrense direktivet til å gjelde utbytte fra narkotikahandel ble ansett å være for restriktivt, og Kommisjonen foreslo å utvide direktivet til å gjelde flere lovbrudd. Tässä lokakuussa 2005 annetussa uudessa direktiivissä annetaan rikoksista tarkat määritelmät, ja se koskee näiden rikosten tuoton pesua, terroritekojen rahoittaminen mukaan lukien. Det nye direktivet, vedtatt i oktober 2005, gir en nøyaktig definisjon av alvorlige lovbrudd og dekker hvitvasking av utbyttet av slike lovbrudd, herunder finansiering av terroristaktiviteter. uudella, 11. helmikuuta 2004 annetulla asetuksella (4). EU:n laajentumisen jälkeen yhteisön lainsäätäjät päättivät korvata vuoden 1992 direktiivin asetuksella, ”koska jokainen muutos tähän direktiiviin ja sen liitteisiin johtaisi kansallisiin täytäntöönpanotoimenpiteisiin 25 jäsenvaltiossa”. Som resultat av EU-utvidelsen har Fellesskapets lovgivere vedtatt å erstatte direktivet fra 1992 med en forordning, da ”enhver endring i direktivet og vedleggene ville medføre at 25 medlemsstater måtte vedta nasjonale gjennomføringstiltak”. Uudessa asetuksessa annetaan yhdenmukaiset säännökset tiettyjen huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen yleisesti käytettävien aineiden valvonnasta ja seurannasta yhteisössä näiden aineiden väärinkäytön estämiseksi. Den nye rettsakten fastsetter harmoniserte tiltak for EU-intern kontroll og overvåking av visse stoffer som ofte benyttes i den illegale produksjonen av narkotiske eller psykotrope stoffer, med sikte på å forebygge spredningen av slike stoffer. Siinä muun muassa velvoitetaan kukin jäsenvaltio säätämään kansallisessa lainsäädännössään tarvittavista toimenpiteistä, jotta sen toimivaltaiset viranomaiset voivat suorittaa valvonta- ja seurantatehtävänsä. Særlig forplikter den medlemsstatene til å iverksette nødvendige tiltak for at myndighetene skal kunne utføre sine kontroll- og overvåkingsoppgaver. Asetus näiden kahden asetuksen täytäntöönpanosäännöistä tuli voimaan 18. elokuuta 2005. (5) En forordning med gjennomføringsregler for disse to forordningene trådte i kraft 18. august 2005 (5). Nämä lähtöaineita koskevat toimet täydentävät EU:ntoista tärkeää toimintahaaraa huumausaineiden tarjonnan vähentämiseksi. Med tiltakene for å få kontroll med prekursorer er nok en del av de viktige EU-aktivitetene på området tilbudsreduksjon fullført. EU on hyödyntänyt Maastrichtin sopimuksen tarjoamia uusia mahdollisuuksia ja kehittänyt lainsäädäntöjärjestelmän, jonka avulla se voi torjua huumausainekauppaa ja tehostaa lainvalvontayhteistyötä. Ved å benytte de nye mulighetene som Maastricht-traktaten åpnet for, har EU nå fått på plass et regelverk for bekjempelse av narkotikahandel og for forbedring av politisamarbeid. Sittemmin on tehty vielä puitepäätös huumausainekaupan vähimmäisseuraamusten yhdenmukaistamisesta sekä päätös uusista psykoaktiivisista aineista (katso ”Uusiin huumeisiin liittyvät toimet”, s. 55). Siden 1995–96 er en rekke felles tiltak kommet til, også et rammevedtak for å harmonisere minstestraffen for narkotikahandel og et vedtak angående nye psykoaktive stoffer (se ”Tiltak mot nye stoffer”, s. 55). Neuvostossa hyväksyttiin 24. helmikuuta 2005 puitepäätös ”rikoksen tuottaman hyödyn ja rikoksella saadun omaisuuden sekä rikoksentekovälineiden menetetyksi tuomitsemisesta”. Et rammevedtak om ”inndragning av utbyttet av kriminelle handlinger, hjelpemidler og eiendom relatert til kriminell virksomhet” ble vedtatt av Rådet 24. februar 2005. Sen tarkoituksena on varmistaa, että kaikissa jäsenvaltioissa on tehokkaat säännöt siitä, milloin voidaan tuomita menetetyksi rikoksentekovälineet ja sellaisen rikoksen tuottama hyöty, josta voi seurata yli yhden vuoden pituinen vankeusrangaistus. Formålet er å sikre at alle medlemsstatene skal ha effektive regler for inndragning av hjelpemidler og utbyttet av kriminelle handlinger med en strafferamme på mer enn 1 års fengsel. Tällä alalla oli jo ennestään voimassa EU:n lainsäädäntöä, mutta se osoittautui riittämättömäksi. Det fantes allerede EU-lovgivning på området, men denne ble ansett for å være utilstrekkelig. Uudella puitepäätöksellä haluttiin varmistaa tehokas rajatylittävä yhteistyö menetetyksi tuomitsemisen osalta. Det nye rammevedtaket har som mål å oppnå effektivt samarbeid på tvers av landegrensene når det gjelder inndragning. Uudistetussa järjestelmässä menetetyksi voidaan tuomita myös muuta rikoksella saatua omaisuutta, jos rikos on tehty rikollisjärjestön puitteissa ja jos rikosta koskee jokin EU:n monista puitepäätöksistä. Ordningen for inndragning er utvidet til annen eiendom relatert til kriminell virksomhet dersom lovbruddet er begått innenfor rammen av en kriminell organisasjon, og er omfattet av et av flere andre rammevedtak. Yksi niistä on puitepäätös 2004/757/YOS, jossa vahvistetaan laittoman huumausainekaupan rikostunnusmerkistöjä ja seuraamuksia koskevat vähimmäissäännöt. Blant disse er rammevedtak 2004/757/JAI som fastsetter minstebestemmelser for hva som skal defineres som forbrytelser så vel som strafferammer for ulovlig narkotikahandel. Jäsenvaltioiden on toteutettava tarvittavat toimenpiteet puitepäätöksen noudattamiseksi 15. maaliskuuta 2007 mennessä. Medlemsstatene skal treffe de nødvendige tiltak for å etterkomme dette rammevedtaket innen 15. mars 2007. Näiden säädösten lisäksi on hyväksytty ja toteutettu poliisiyhteistyötä ja oikeudellista yhteistyötä rikosasioissa koskeva puiteohjelma AGIS. I tillegg til disse juridiske virkemidlene er et program for samarbeid på politi- og rettsområdet i straffesaker vedtatt og gjennomført. Se helpottaa EU:n jäsenvaltioiden ja ehdokasvaltioiden poliisien, muiden viranomaisten ja tuomioistuinten yhteistyötä rikosasioissa ja rikollisuuden torjunnassa. Agis er et rammeprogram som skal legge til rette for samarbeid mellom politi, andre relevante organer og rettsvesenet i EUs medlemsstater og søkerland på det strafferettslige området i kampen mot kriminalitet. Ohjelmasta on vuodesta 2003 lähtien myönnetty rahoitusta lukuisiin hankkeisiin. Siden 2003 har Agis bidratt til finansieringen av mange prosjekter. AGISin vuoden 2006 työohjelmaan ja ehdotuspyyntöön (joka päättyi tammikuussa 2006) sisältyy erilaisia toiminta-alueita ja aiheita, kuten huumausaineiden järjestäytynyt kansainvälinen tuotanto ja kauppa sekä lähtöaineiden väärinkäyttö. Internasjonalt organisert narkotikaproduksjon og -handel og spredning av prekursorer er blant aktivitetene og spesialtemaene i Agis’ arbeidsprogram og invitasjon til forslag i 2006 (avsluttet januar 2006). Kysynnän vähentäminen on erottamaton osa EU:n huumausaineiden torjunnassa noudattamaa tasapainotettua lähestymistapaa. Det første narkotikaprosjektet som skal finansieres, EU-Dap 2, evaluerer effektiviteten til EU-Daps forebyggende program i skolen. Yhteisön kansanterveysalan Blant de andre horisontale prosjektene finner vi noen som 7.Rahoitusjärjestelmän rahanpesutarkoituksiin käyttämisen estämisestä 10. päivänä kesäkuuta 1991 annettu neuvoston direktiivi 91/308/ETY, EYVL L 166, 7.Rådsdirektiv 91/308/EØF av 10. juni 1991 om tiltak for å hindre at det finansielle system misbrukes. EUT L 166 av 28.6.1991, s. 77-83. Luku 1: Politiikka ja lainsäädäntö nyt pääasiassa yhdyskuntapalvelua ja päiväsakkoja), huumeidenkäyttäjien ja huumeriippuvaisten sekä pieni- ja suuririskisten huumausaineiden välillä. Kapittel 1: Politikk og lovgivning tiltak mot narkotikamisbruk og -handel og i forskning. Rangaistuksesta vapauttaminen ja rangaistuksen täytäntöönpanon lykkääminen koskevat nykyään myös huumerikoksia. Mens avhengige som var i besittelse av en enkelt dose tidligere slapp straff, er dette unntaket nå opphevet. Niihin kuuluu esimerkiksi ”PEER-Drive clean!”, 18–24-vuotiaille nuorille suunnattu innovatiivinen hanke, jolla pyritään ehkäisemään ajamista alkoholin tai huumeiden vaikutuksen alaisena. fokuserer på narkotikaforebygging og som også bør fellesfinansieres, f.eks. prosjektet ”PEER-Drive clean!” – et helt nytt prosjekt rettet mot unge i alderen 18 til 24, som tar sikte på å forebygge kjøring i påvirket tilstand. Nämä hankkeet on siis valittu rahoitettaviksi, ja niiden pitäisi saada rahoitusta, mikäli vain neuvottelut Euroopan komission kanssa onnistuvat ja johtavat tukisopimuksen tekemiseen. (7) Disse prosjektene er utvalgt til finansiering og bør tildeles midler forutsatt at forhandlingene med Europakommisjonen fører fram og tilskuddsavtalen blir undertegnet (7 Bulgariassa annettiin kesäkuussa 2004 uusi huumausaineiden ja lähtöaineiden valvontaa koskeva asetus. Den nye straffeloven i Slovakia skiller mellom besittelse av narkotika til egen bruk og med sikte på handel. Siinä on määritelty valtion laitosten tehtävät huumausaineita koskevien sääntelymenettelyjen valvonnan, huumeiden käyttöä ja kauppaa ehkäisevien toimenpiteiden täytäntöönpanon sekä tutkimuksen alalla. I motsetning til det som tidligere gjaldt besittelse til egen bruk (ikke mer enn én dose), fikk man med den nye paragraf 171 to besittelseslovbrudd for det som gjaldt egen bruk, avhengig av antallet doser (se nærmere opplysninger nedenfor). To nye straffebud kan komme til anvendelse i forbindelse med disse lovbruddene, nemlig overvåket hjemmesoning og samfunnstjeneste. Slovakian uudessa rikoslaissa on määritelty uudelleen rikokset, jotka käsittävät hallussapidon omaa käyttöä varten ja myyntiä varten. Besittelse av mer enn 10 doser påtales med hjemmel i paragraf 172. Ennen hallussapitorikokseksi määriteltiin enintään yhden annoksen hallussapito omaa käyttöä varten. Avhengig av skjerpende omstendigheter kan dette lovbruddet straffes med fengsel fra 4 år til livstid. Sen tilalle on 171 §:ssä vaihdettu kaksi erilaista hallussapitorikosta, jotka erotellaan huumeannosten määrän perusteella (katso tarkemmat tiedot jäljempänä). I tillegg er den kriminelle lavalderen senket fra 15 til 14 år. Yli kymmenen huumeannoksen hallussapidosta seuraa 172 §:n nojalla rikossyyte, ja rangaistuksen pituus vaihtelee neljän vuoden vankeudesta elinkautiseen vankeuteen asiaan liittyvien raskauttavien asianhaarojen mukaan. Dette lovbruddet skal nå være gjenstand for betydelig strengere minstestraffer, det vil si ubetinget straff, men soningstiden er redusert fra 5 til 2 år. Lisäksi laissa on pudotettu rikosvastuun alaikärajaa 15 ikävuodesta 14 ikävuoteen. Maksimumsstraffen for tyveri av store mengder narkotiske stoffer eller tyveri utført av en organisert gruppe, er utvidet til 15 år. Komissio hyväksyi 31. elokuuta 2005 uuden ehdotuksen Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksesta annetun asetuksen laatimisesta uudelleen. Endelig vedtok Kommisjonen 31. august 2005 et nytt forslag til endring av EONNs grunnforordning. Den nye forordningen definerer nye oppgaver for EONN og er derfor viktig for EONNs arbeid. Uusi asetus on tärkeä, sillä se helpottaa huomattavasti seurantakeskuksen työtä siinä määriteltyjen uusien tehtävien takia. Særlig gjør forordningen det mulig for EONN å ta hensyn til nye bruksmønstre for narkotika og nye trender innen blandingsbruk, herunder den kombinerte bruken av lovlige og ulovlige psykoaktive stoffer. Sen ansiosta EMCDDA voi ottaa huomioon huumausaineiden uudet käyttömuodot ja sekakäyttöön liittyvät suuntaukset, laillisten ja laittomien psykoaktiivisten aineiden sekakäyttö mukaan lukien, kehittää uusia välineitä, joiden avulla jäsenvaltiot ja EU voivat paremmin seurata ja arvioida huumepolitiikkaansa ja -strategioitaan, sekä tehdä yhteistyötä EU:n ulkopuolisten maiden, kuten ehdokasvaltioiden tai Länsi-Balkanin maiden, kanssa. I tillegg kan EONN utvikle verktøy og virkemidler som vil være til hjelp for medlemsstatene og EU i kartleggingen og evalueringen av narkotikapolitikken og narkotikastrategiene samt i samarbeidet med land utenfor EU, som søkerlandene til EU eller landene på Vest-Balkan. Asetus sisältää myös useita tiedekomiteaa ja hallintoneuvostoa koskevia muutoksia. Forordningen inneholder også flere endringer som gjelder Den vitenskapelige komité og styret. Tämä EY:n perustamissopimuksen 152 artiklaan perustuva teksti toimitetaan seuraavaksi neuvoston ja Euroopan parlamentin hyväksyttäväksi yhteispäätösmenettelyssä. Med utgangspunkt i artikkel 152 i EU-traktaten skal denne teksten nå vedtas av Rådet og Europaparlamentet i henhold til framgangsmåten for medbestemmelse. Uusia kansallisia lakeja Ny nasjonal lovgiving Tarkastelujakson aikana muutamissa maissa tehtiin huumausainelakeihin merkittäviä muutoksia, jotka koskivat sekä hallussapitoon että kauppaan liittyviä rikoksia ja rangaistuksia. I Italia har en lovendring ført til at narkotiske stoffer nå er inndelt i to hovedgrupper istedenfor seks (alle substanser med ikke-terapeutisk virkning er gruppert sammen slik at skillet mellom lette og tunge stoffer faller bort). Liettuassa huumeiden hallussapidosta myyntiä varten ei enää rangaista enintään 90 päivän vankeudella poliisin sellissä, vaan siitä seuraa nyt merkittävästi kovempi rangaistus: vankeustuomio, jonka vähimmäiskestoa on tosin lyhennetty viidestä vuodesta kahteen vuoteen. Romania vedtok både en ny lov og en ny straffelov som skiller mellom forbrytelse og forseelse (forseelser skal nå straffes med samfunnsarbeid og dagbøter), mellom brukere og avhengige og mellom lavrisiko- og høyrisikostoffer. Straffefritak og betingede dommer kan nå anvendes i forbindelse med narkotikalovbrudd. Romaniassa on annettu uusi laki ja uusi rikoslaki, joissa tehdään ero rikosten ja rikkomusten (rikkomuksista seuraa Loven fastslår hvilken funksjon statlige organer skal ha i kontrollen med forskriftene på narkotikaområdet, i gjennomføringen av Italiassa äskettäin (helmikuussa 2006) tehdyillä lakimuutoksilla muutettiin huumausaineiden luokittelua Personer som har svelget pakker med narkotika kan også holdes i varetekt i inntil 8 dager (mot tidligere 4). Videre tillates domstolen eller Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa jakamalla ne kahteen pääryhmään entisten kuuden ryhmän sijasta (aineet, joita ei käytetä hoitotarkoituksiin, luokiteltiin kaikki samaan ryhmään, ja kovien ja pehmeiden huumeiden käsitteet poistuivat kokonaan käytöstä). Storbritannias narkotikalov av 2005 gjør at antakelsen om salgsøyemed skal legges til grunn ved funn av en bestemt mengde kontrollerte stoffer. Kvantaene ble bestemt i forskrifter våren 2006. Lisäksi jokaisella huumeidenkäyttäjällä on nyt oikeus valita vapaasti hänelle annettavan hoidon tyyppi, hoitopaikka ja laitos, joka toteaa hänet huumeriippuvaiseksi; näitä palveluja ei enää tarjota yksinomaan julkisella sektorilla. I Italia medførte en lovendring i februar 2006 nye grenser for skillet mellom personlig bruk og handel, basert på mengden virkestoff i det aktuelle stoffet, etter at grensene ble opphevet i 1993. Grensene er fastsatt i et eget lovdekret fra helseministeren av april 2006. Lain 171 §:ssä säädetään kahdenlaisista hallussapitorikoksista: enintään kolmen huumeannoksen hallussapidosta omaa käyttöä varten voi seurata kovimmillaan kolmen vuoden vankeusrangaistus, kun taas ”suurehkon määrän” (enintään kymmenen annosta) hallussapito johtaa viiden vuoden vankeustuomioon. I paragraf 171 kan besittelse til egen bruk deles i to: besittelse av inntil tre doser kan straffes med inntil tre års fengsel, mens fengselsstraffen kan komme opp i fem år for besittelse av en ”større mengde” (inntil 10 doser). Tätä suurempien määrien hallussapidosta on nostettava syyte, joka voi 172 §:n mukaan johtaa 4–10 vuoden vankeustuomioon, ellei asiaan liity mitään raskauttavia tekijöitä. Besittelse av større kvanta faller inn under paragraf 172, som fastsetter en fengselsstraff på 4–10 år dersom det ikke foreligger skjerpende omstendigheter, 10–15 år for besittelse av en større mengde (med en gateverdi på mer enn 10 ganger grunnverdien på 8000 Skk – ca. 200 euro), 15–20 år for besittelse av en betydelig mengde (over 100 ganger grunnverdien) og 20–25 år for besittelse av en meget betydelig mengde (over 500 ganger grunnverdien). Yhdistyneessä kuningaskunnassa annetulla huumausainelailla (Drugs Act 2005) tehtiin kansalliseen lainsäädäntöön joitakin merkittäviä muutoksia. fra et land til et annet. Enkelte land (som Slovakia) har strenge definisjoner på hvilke grenser som gjelder for de ulike lovbruddene, mens andre (som Storbritannia) bruker mengdene som retningsgivende for eventuelle antakelser om intensjon. Tuomioistuimet voivat nyt määrätä huumepakkauksia nielleen henkilön tutkintavankeuteen jopa kahdeksaksi päiväksi, kun se aikaisemmin sai kestää enintään neljä päivää. Italia og Bulgarias siste lovendringer, som tilsynelatende trekker i hver sin retning, viser at det fortsatt ikke er europeisk konsens på dette området. Lisäksi tuomioistuimilla tai lautakunnilla on oikeus tehdä syytetylle epäedullinen päätelmä siitä, että tämä kieltäytyy ruumiintarkastuksesta tai läpivalaisusta ilman perusteltua syytä. Flere land har vurdert å kartlegge narkotikadommer, og i noen av landene som har gjennomført dette, har resultatene allerede ført til handling. Saksalainen Max Planck Institut suoritti vuosina 2002–2005 arvioinnin Saksan huumausainelain 31a §:stä, jonka mukaan ”merkityksettömien huumausainemäärien” hallussapitorikoksesta voidaan tietyissä tapauksissa jättää syyttämättä. Irland har i henhold til sin nasjonale narkotikastrategi godkjent opprettelsen av en sentral, kriminal-statistisk, enhet for å kartlegge statistikk over arrestasjoner, tiltaler og typen straff som gis. Arvioinnissa havaittiin lain 31a §:n soveltamiskäytäntöjen vaihtelevan huomattavasti Saksan 16 osavaltiossa. Fra 2002 til 2005 utførte Max Planck-instituttet i Tyskland en evaluering av paragraf 31a i den tyske narkotikaloven, som tillater at besittelse av ”ubetydelige mengder” narkotika i visse tilfeller ikke straffeforfølges. Tämä johtuu osittain siitä, että käsitettä ”merkityksetön” on tulkittu eri osavaltioissa eri tavalla (Schäfer ja Paoli, 2006). Evalueringen konkluderte med at det var store variasjoner i anvendelsen av lovens § 31a i Tysklands 16 delstater, til dels på grunn av forskjellige tolkninger av uttrykket ”ubetydelig” (Schäfer og Paoli, 2006). Maaliskuussa 2005 Berliinin osavaltio tarkisti aiemmin vahvistamaansa ”kannabiksen ohjearvoa”, jonka mukaan enintään kymmenen gramman kannabismäärän hallussapidosta ei nosteta syytettä, jos tietyt edellytykset täyttyvät. I mars 2005 vedtok delstaten Berlin en revisjon av sine ”Retningslinjer for cannabis”. Ifølge disse retningslinjene straffeforfølges ikke besittelse av inntil 10 gram cannabis dersom visse kriterier er oppfylt. Rajaa voidaan yksittäistapauksissa nostaa 15 grammaan. Grensen kan i enkelte tilfeller heves til 15 gram. Belgiassa oikeusministeri ja syyttäjäviranomainen antoivat kannabisrikkomuksista uuden ohjesäännön, sen jälkeen kun valtiosääntötuomioistuin kumosi vuonna 2003 säädetyn lain 16 §:n. Se årsrapporten for 2005 (http://ar2005.emcdda.europa.eu/no/page013-no.html) Se også ”Bruk av illegale rusmidler i EU: lovgivningsmessige tilnærminger, en temaartikkel fra EONN” (http://eldd.emcdda.europa.eu/?nnodeid=5175). Katso vuosiraportti 2005 (http://ar2005.emcdda.europa.eu/fi/page013-fi.html). Katso myös EMCDDA:n aihekohtainen asiakirja ”Illicit drug use in the EU: legislative approaches” (http://eldd.emcdda.europa.eu/?nnodeid=5175). Se “Kvantitetens rolle i rettsforfølgningen av narkotikalovbrudd”, en juridisk rapport fra ELDD, og tabell 1 i ”Bruk av illegale rusmidler i EU: lovgivningsmessige tilnærminger”, en temaartikkel fra EONN (begge finnes på http://eldd.emcdda.europa.eu/?nnodeid=5175). Aikaisemmat raja-arvot poistettiin vuonna 1993. Forskjellene ble kartlagt i en studie gjennomført på oppdrag av helseministeriet, som vurderte straffeutmålingen i over 1800 saker i seks delstater (Schäfer og Paoli, 2006). Raja-arvot määritettiin terveysministeriön erityisasetuksella huhtikuussa 2006. I Den tsjekkiske republikk deltok de regionale politidistriktene i 2005, for andre år på rad, i en undersøkelse om narkotikarelatert kriminalitet. hallussa pidetty kannabismäärä on hyvin pieni. 4 i narkotikaloven, som fastsetter forenklede prosedyrer for henleggelse av rapporter for kjøp eller besittelse av små mengder cannabis. Muista tuomioita koskevista tilastoista ilmeni, että rikosilmoituksen peruuttaminen lain sallimana vaihtoehtona rangaistukselle lisääntyi vuonna 2004, vaikka rikosilmoitusten ja tuomioiden määrät edelleen kasvoivat ja lykättyjen oikeudenkäyntien määrä hieman laski. Annen straffestatistikk viser økning i 2004 i antallet rapporter som ble frafalt. Kuten Euroopan huumausaineita koskevan oikeustietokannan Antallet politirapporter og fellende dommer økte enda mer, mens antallet henleggelser gikk noe ned. Romaniassa tutkittiin tuomioistuinten antamia tuomioita koskevia tilastoja sen selvittämiseksi, miten kuntoutus oli onnistunut niillä huumeidenkäyttäjillä, jotka olivat syyllistyneet muihinkin kuin huumeidenkäyttöä koskeviin rikoksiin. I Romania ble doms-statistikken undersøkt for å måle effekten av sosial reintegrasjon av narkotikabrukere som begår andre lovbrudd enn narkotikalovbrudd. Useimmissa tapauksissa rangaistuksena oli valvottu ehdollinen tuomio. I de fleste tilfellene var straffen betinget med prøvetid. Tuomioistuinten on havaittu vuodesta 2004 lähtien vähentäneen huumausainerikollisten pakottamista hoitoon, mikä on käytännössä vähentänyt kriminaalihuoltopalvelujen osallistumista ja siten niiden arvokasta panosta huumeidenkäyttäjien kuntoutukseen. Fra 2004 omfattet dommene sjeldnere tvangsbehandling, noe som effektivt bidro til ikke å involvere kriminalomsorgen, og dermed svekket dens bidrag til sosial rehabilitering av narkotikabrukere. jo on ilmennyt, määrien merkitys huumelainsäädännössä vaihtelee. Joissakin maissa (esimerkiksi Slovakiassa) on määritelty tarkasti kutakin rikosta vastaavat huumausainemäärät. To irske studier utført av Garda Research Unit i 1996 og 2000–01 blant et utvalg av narkotikabrukere som var kjent av politiet, anslo at narkotikabrukere sto ansvarlig for 66 % av etterforskede straffbare lovbrudd i 1996 og 28 % i 2000–01 (Keogh, 1997, Furey and Browne, 2003, sitert i Irlands nasjonale rapport). Muissa maissa (esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa) myyntiaikomusta koskevan olettaman syntyminen ratkaistaan huumausaineen määrän perusteella. 2000/01-undersøkelsen viste at opioidbrukere sto ansvarlig for 23 % av alle tyverier og 37 % av innbrudd som ble etterforsket. Vaikka monien maiden lainsäädännössä viitataan huumausaineen määrään, määrä voidaan määritellä monin eri tavoin (esimerkiksi painona tai rahallisena arvona) tai sitä ei määritellä ollenkaan. Data om de tre første typene lovbrudd er sjeldne eller usammenhengende i EU. Italian ja Bulgarian viimeisimmät, keskenään selvästi ristiriitaiset lainsäädäntötoimet osoittavat, ettei Euroopassa edelleenkään ole muodostunut selkeää konsensusta tästä kysymyksestä. Noe kommer fra lokale ad hoc-studier, som vanskelig lar seg ekstrapolere, mens noe bare refererer til en bestemt type narkotikarelatert kriminalitet. Tuomitsemista tai tuomitsematta jättämistä koskevat tilastot antavat paljon lakitekstejä tarkemman kuvan huumausainepolitiikan toteuttamisesta kussakin maassa (katso EMCDDA, 2002a). Doms-statistikk, eller statistikk over alternative sanksjoner, gir et mye mer nøyaktig bilde av hvordan et land gjennomfører sin narkotikapolitikk enn en lovtekst gjør (se EONN, 2002a). Vaikka kaikki jäsenvaltiot eivät kerää tuomioista yhtä kattavia tilastotietoja kuin pidätyksistä, monet maat ovat alkaneet osoittaa yhä suurempaa kiinnostusta tämänkaltaiseen täytäntöönpanon seurantaan, ja sama Ikke alle medlemsstater utarbeider fulle domsstatistikker slik de gjør for pågripelser, men de begynner likevel å rapportere om økt interesse for å kartlegge gjennomføringen, noe som er i tråd med trenden med å evaluere politiske virkemidler (10). Tuomiotilastojen keruuseen ja analysointiin liittyviä kysymyksiä käsiteltiin EMCDDA:n asiantuntijakokouksessa vuonna 2006. Innsamling og analyse av doms-statistikk var tema for et ekspertmøte i EONN i 2006. Huumausaineita koskevaan EU:n toimintasuunnitelmaan 2005–2008 sisältyvän erityistoimen 25.1 tavoitteen mukaisesti neuvosto aikoo vuoteen 2007 mennessä hyväksyä komission ehdotuksesta yhteisen määritelmän käsitteelle ”huumausainerikos”. Tiltak 25.1 i EUs handlingsplan mot narkotika 2005–08 forutsetter at Rådet innen 2007 vedtar en felles definisjon av ”narkotikarelatert kriminalitet” på grunnlag av et Kommisjonsforslag basert på foreliggende studier som skal legges fram av EONN. Saksan huumausainelain mukaan syyttäjä voi tietyissä olosuhteissa keskeyttää hallussapitorikosta koskevan oikeudenkäynnin ilman tuomioistuimen lupaa. Ikke bare viser de at det er forskjeller i nasjonal lovgivning, men også at det er forskjeller i hvordan loven anvendes og håndheves, hvordan bestemte kategorier lovbrudd prioriteres av politi og domstoler og hvilke ressurser som blir bevilget. Asiaa koskevista suosituksista ja ohjeista huolimatta määräykset vaihtelevat merkittävästi osavaltioiden välillä. I tillegg varierer de nasjonale informasjonssystemene om brudd på narkotikalovningen, særlig når det gjelder rutinene for rapportering og registrering – det vil si hva som registreres hvor og når. Edellä mainitussa terveysministeriön näistä eroavaisuuksista teettämässä tutkimuksessa tarkasteltiin yli 1 800 rikosasian tuomitsemista kuudessa eri osavaltiossa (Schäfer ja Paoli, 2006). Disse forskjellene gjør sammenlikninger mellom EU-land vanskelig (12), og dermed er det lettere å sammenligne trender enn absolutte tall. Joissakin Itävallan maakunnissa on koetettu yhdenmukaistaa huumausainelain 12 §:n ja 35 §:n 4 momentin soveltamista. I løpet av femårsperioden 1999–2004 økte antallet ”rapporter” om narkotikalovbrudd jevnt over i de fleste Vaikka EU:ssa ei ole vielä annettu huumerikoksen määritelmää, tavallisesti huumeisiin liittyvällä rikollisuudella tarkoitetaan huumeiden vaikutuksen alaisuudessa tehtyjä rikoksia, huumeidenkäytön rahoittamiseksi tehtyjä rikoksia, laittomien huumemarkkinoiden toiminnan yhteydessä tehtyjä rikoksia ja huumelainsäädännön vastaisia rikoksia. Selv om det foreløpig ikke finnes noen EU-definisjon av narkotikarelatert kriminalitet, anses begrepet oftest å omfatte lovbrudd begått under påvirkning av narkotika, lovbrudd begått for å finansiere narkotikabruk, lovbrudd begått i forbindelse med det ulovlige narkotikamarkedet samt brudd på narkotikalovgivningen. EMCDDA:n aihekohtainen asiakirja, taulukko 1 (molemmat ovat saatavilla osoitteessa http://eldd.emcdda.europa.eu/?nnodeid=5175). For nøyaktig definisjon, se metodeopplysninger om narkotikalovbrudd i Statistiske opplysninger 2006. ) Katso ”Kansalliset politiikat: lainsäädännön arviointi” (http://ar2004.emcdda.europa.eu/fi/page021-fi.html). ) En mer utfyllende drøfting av metodologiske spørsmål finnes i metodeopplysninger om narkotikalovbrudd i Statistiske opplysninger 2006. 12 erojen takia EU-maiden vertailu on varsin hankalaa ( økning – dobling eller mer – i Estland, Litauen (13 Vuosina 1999–2004 huumerikoksista tehdyt ”ilmoitukset” lisääntyivät useimmissa EU-maissa (itse asiassa kaikissa tietoja antaneissa maissa paitsi Italiassa ja Portugalissa). Fra 1999–2004 økte antallet “rapporter” om narkotikalovbrudd som involverte cannabis i de fleste rapporterende landene, mens det fra Italia og Slovenia ble rapportert om nedgang (23). Vuonna 2004 tämä noususuuntaus vahvistui useimmissa maissa (15), vaikkakin muutamat maat – Tšekki, Kreikka, Latvia, Luxemburg, Portugali, Slovenia (vuodesta 2001 lähtien), I den samme perioden rapporterte om nedgang i løpet av det siste året – Den tsjekkiske republikk, Hellas, Latvia, Luxembourg, Portugal, Suomessa 15- ja 16-vuotiaiden keskuudessa vuonna 2004 tehdyssä kyselyssä ilmeni, että noin seitsemän prosenttia niistä nuorista, jotka olivat käyttäneet vuoden sisällä kannabista, oli rahoittanut käytön laittomilla keinoilla, näistä yli puolet myymällä huumeita ja loput pääasiallisesti varastamalla (Kivivuori et al., 2005, mainittu Suomen kansallisessa raportissa). I de fleste medlemsstatene i EU er de fleste rapporterte økte andelen narkotikalovbrudd som omfattet cannabis i Tyskland, Spania, Frankrike, Litauen, Luxembourg, Portugal, Storbritannia og Bulgaria, mens den holdt seg stabil i Irland og Nederland, og sank i Belgia, Italia, brudd på narkotikalovgivningen (17) relatert til bruk av eller besittelse med sikte på bruk (18). Tallet varierer fra 61 % av huumerikoksista (17) liittyi edelleen huumeiden käyttöön tai hallussapitoon käyttöä varten. Østerrike, Slovenia og Sverige (24). (18) Näiden osuus kaikista rikoksista vaihteli Puolan 61 prosentista Itävallan 90 prosenttiin. Selv om alle land alle narkotikalovbrudd i Polen til 90 % i Østerrike. Tšekissä, Luxemburgissa, Alankomaissa ja Turkissa useimmat tilastoiduista huumerikoksista liittyivät huumausaineiden välitykseen tai salakuljetukseen, kun taas Luxemburgissa näihin rikoksiin liittyi 48 prosenttia ja Tšekissä 93 prosenttia kaikista huumerikoksista. I Den tsjekkiske republikk, Luxembourg, Nederland og Tyrkia er de fleste rapporterte narkotikalovbrudd relatert til langing eller smugling, med tall fra 48 % narkotikalovbrudd i Luxembourg til 93 % i Den tsjekkiske republikk. Vuoden 2000–2001 tutkimuksessa todettiin, että opioidien käyttäjät olivat tehneet paljastuneista syytteenalaisista rikoksista 23 prosenttia ja paljastuneista murroista 37 prosenttia. I samme femårsperiode gikk antallet lovbrudd relatert til bruk/besittelse for bruk generelt opp i alle landene unntatt Italia, Portugal, Slovenia, Bulgaria og Tyrkia, som rapporterte en nedadgående trend (19 Luxemburgissa, Portugalissa, Bulgariassa ja Turkissa käyttöä ja hallussapitoa omaa käyttöä varten koskevien rikosten osuus kaikista I Luxembourg, Portugal, Bulgaria and Tyrkia derimot, sank andelen narkotikalovbrudd relatert til bruk/besittelse til egen bruk (20). 20 huumerikoksista laski yleisesti. ( og i andelen lovbrudd som involverte heroin (27 ”Ilmoitukset” (11) huumerikoksista heijastelivat eroja maiden kansallisessa lainsäädännössä, tavoissa, joilla lakeja sovelletaan ja pannaan täytäntöön, sekä rikosoikeusviranomaisten prioriteeteissa ja voimavaroissa erilaisia rikoksia varten. I de landene hvor dette motsatte: både når det gjelder antall “rapporter” (28) og andelen av alle narkotikalovbrudd (29), har kokainrelaterte er tilfellet, utgjorde cannabisrelaterte lovbrudd i 2004 34–87 % av alle narkotikalovbrudd. Maiden välillä on huomattavia eroja myös huumerikoksia koskevissa tietojärjestelmissä, varsinkin ilmoitus- ja kirjaamiskäytännöissä eli siinä, mitä huume ( I Den tsjekkiske republikk og Litauen dominerte amfetaminrelaterte lovbrudd, hvor de representerte henholdsvis 50 % og 31 % av alle narkotikalovbrudd, lovbrudd i de fleste landene økt siden 1999. ), johon tilastoidut huumerikokset liittyivät. ( ) Økningen i Litauen skyldes gjennomføring av den nye straffeloven mai 2003. ) ) Termi ”ilmoitukset” on lainausmerkeissä, koska sillä tarkoitetaan eri asioita eri maissa. Romania, Tyrkia og Norge, og for 2004 for alle land utenom Irland, Storbritannia og Norge. ) Katso taulukko DLO-1 ja kaavio DLO-1 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell DLO-1 og figur DLO-1 i Statistiske opplysninger 2006.) Rikoslajin mukaan eriteltyjä tietoja oli saatavilla vuosilta 1999–2004 (ei aivan joka vuodelta) kaikista muista maista paitsi Tanskasta, Virosta, Latviasta, Alle land hadde spesifisert hvilke typer lovbrudd som var begått (ikke alltid for hvert år mellom 1999 og 2004), bortsett fra Danmark, Estland, Latvia, Litauen, ) Katso taulukko DLO-3 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. (28) Se tabell DLO-5 i Statistiske opplysninger 2006.(29) Se tabell DLO-8 i Statistiske opplysninger 2006. 23 tapahtui kuitenkin selvää laskua. ( Kapittel 1: Politikk og lovgivning Huumepolitiikka Euroopassa: kattaako se muutakin kuin laittomat huumausaineet? Narkotikapolitikken i Europa: begrenset til illegale rusmidler? EMCDDA:n vuosiraportti 2006: erityiskysymykset EONNs årsrapport for 2006: utvalgte aspekter Vaikka huumausainestrategioissa ei aina mainitakaan laillisia päihteitä tai riippuvuutta niistä, erityiskysymyksessä todetaan, että ehkäisyohjelmat ja joissakin maissa myös hoitotoimenpiteet koskevat sekä laillisia että laittomia päihteitä ja että niiden kohteena ovat ensisijaisesti lapset ja nuoret. Selv om narkotikastrategiene ikke alltid omtaler lovlige rusmidler eller avhengighet, viser det seg at de forebyggende programmene, og i enkelte land også behandlingstiltakene, gjelder både lovlige og ulovlige rusmidler, med barn og unge som prioritert målgruppe. Laillisten päihteiden vähittäinen strateginen tai institutionaalinen sisällyttäminen laittomia huumausaineita koskevaan politiikkaan ja toimenpiteisiin näyttää olevan yleistymässä. Sakte integrasjon, strategisk eller institusjonelt, av lovlige rusmidler så vel som tiltakene mot illegale rusmidler ser ut til å bli mer og mer vanlig i politikken. Huumepolitiikkaan on Euroopassa alettu sisällyttää laittomien huumausaineiden lisäksi muitakin riippuvuutta aiheuttavia aineita ja jopa käyttäytymisen muotoja. I Europa er rammene for narkotikapolitikken i ferd med å utvides til ikke bare å gjelde illegale rusmidler, men også andre vanedannende stoffer eller til og med atferder. Näin on tehty joidenkin jäsenvaltioiden huumepolitiikassa ja EU:n huumausainestrategiassa. Dette framgår av narkotikapolitikken i enkelte medlemsstater og i EUs narkotikastrategier. Tutkimuksessa käsitellään yhä enemmän riippuvuutta tai riippuvaista käyttäytymistä aineeseen katsomatta. Forskningen ser i økende grad på problemet med avhengighet eller avhengighetsatferd uavhengig av de aktuelle stoffene. Erityiskysymyksessä, jossa käsitellään laillisten aineiden tai itse riippuvuuden merkityksen kasvua laittomia huumausaineita koskevassa kansallisessa strategiassa tai politiikassa, on tarkoitus esittää ensimmäinen katsaus tähän Euroopan unionissa yleistyvään ilmiöön. Den økende oppmerksomheten rettet mot lovlige rusmidler, eller avhengighet som sådan, i nasjonale narkotikastrategier eller policy-dokumenter, omhandles i dette utvalgte aspektet, som har som mål å gi et første innblikk i dette nye fenomenet i Den europeiske union. Luku 2Huumeongelman torjunta Euroopassa pääpiirteittäin Kapittel 2En oversikt over responsen på narkotikaproblemet i Europa Ehkäisy määräytyvät paljolti heidän haavoittuvuutensa (sosiaalinen ja henkilökohtainen) ja elinolojensa mukaan. Koska valikoivilla ja kohdennetuilla ehkäisystrategioilla voidaan vaikuttaa sosiaalisiin ja henkilökohtaisiin riskitekijöihin, ne voidaan luontevasti yhdistää muihin nuorisoa koskeviin toimiin esimerkiksi kansanterveyspolitiikassa (nuorten käyttäytymishäiriöihin, tarkkaavaisuushäiriöihin jne. liittyvät mielenterveysstrategiat), sosiaalipolitiikassa (vapaa-ajanviettotilojen tarjoaminen ja haavoittuvassa asemassa olevien nuorten tai köyhien perheiden tukeminen), koulutuspolitiikassa (koulun keskeyttämisen vähentäminen) jne. Forebyggende arbeid ungdomsrelevant helsepolitikk (psykiske helsestrategier for ungdom i forhold til atferdsproblemer, ADHD osv.), sosialpolitikk (anskaffelse av fritidslokaler og støtte til sårbar ungdom eller belastede familier), utdanningspolitikk (reduksjon i antallet unge som dropper ut av skolen) osv. Kansanterveydellisellä ehkäisytyöllä katetaankin kaikki huumeongelmien torjumisen kannalta olennaiset haavoittuvuustekijät, kun mukana on myös sellaisia laitoksia ja toimialoja, joiden toiminta ei sinänsä keskity huumeisiin. Forebyggende folkehelsearbeid går altså på alle sårbarhetsfaktorer som har relevans for håndteringen av narkotikaproblemer, og det involverer derved tjenester og sektorer som normalt ikke har fokus på narkotika. Muutamista jäsenvaltioista saadun kokemuksen mukaan ehkäisevä huumetyö on yksilötasolla tehokkaampaa, jos sitä tuetaan sellaisella laillisten huumausaineiden sääntelypolitiikalla, jolla voidaan rajoittaa nuorten mahdollisuuksia saada käsiinsä näitä aineita ja vähentää niiden käytön sosiaalista hyväksyttävyyttä. Erfaringen fra en del medlemsstater tyder på at narkotikaforebyggende intervensjoner på individuelt plan kan være mer effektive hvis de samtidig ledsages av en politikk som regulerer lovlige rusmidler slik at unge menneskers tilgang til disse stoffene begrenses så vel som reduserer den sosiale aksepten av dem. Joissakin Euroopan osissa yhä enemmän alaa valtaavatkin sellaiset ympäristöön liittyvät ehkäisystrategiat, joilla vaikutetaan aineiden käytön normatiivisiin ja kulttuurisiin puitteisiin. Näitä strategioita tukevat EU:n tasolla toteutetut uudet toimenpiteet: tupakan mainontaa koskeva direktiivi ja WHO:n puitesopimus tupakoinnin torjunnasta (katso huumeidenkäyttöä viihdeympäristöissä koskevaan erityiskysymykseen sisältyvä ympäristöön liittyviä strategioita käsittelevä luku). Dette har ført til at forebyggende strategier som settes inn i miljøene og tar for seg rusmiddelbrukens normative og kulturelle rammer, har vunnet terreng i deler av Europa, med støtte i de første tiltakene på EU-plan, nemlig direktivet om tobakksreklame og WHOs rammekonvensjon om tobakkskontroll (se miljøstrategi-delen i utvalgt aspekt om narkotikabruk i rekreasjonsmiljøer). Nykyään on yleistymässä käsitys, jonka mukaan mediakampanjoiden tehtävänä olisi pikemminkin lisätä tietoisuutta (taustoittaa ja tukea ympäristöön liittyviä strategioita ja perustella niitä väestölle) kuin saada aikaan muutoksia väestön käyttäytymisessä. Det er stadig økende erkjennelse for mediekampanjenes betydning i bevisstgjøringen av befolkningen (for å underbygge, støtte og forklare begrunnelsen for miljøstrategiene for allmennheten) snarere enn for å påvirke atferden. Äskettäin Saksassa julkaistussa kansainvälisessä kirjallisuuskatsauksessa (Saksan kansallisessa raportissa mainittu Bühler ja Kröger, 2005) suositellaan, että mediakampanjoita käytettäisiin lähinnä muiden toimenpiteiden tukena eikä ainoana keinona käyttäytymisen muuttamiseen. I så henseende anbefaler en tysk gjennomgang av internasjonal litteratur på området (Bühler og Kröger, 2005, sitert i Tysklands nasjonale rapport) at mediekampanjer brukes som støttetiltak og ikke som eneste tiltak, for å oppnå atferdsendringer. Kansanterveydellinen ehkäisytyö Forebyggende folkehelsearbeid Terveysvalistuksella – joka on yksi ehkäisevän huumetyön perusedellytyksistä – pyritään kannustamaan ihmisiä terveellisiin elämäntapoihin ja luomaan terveelliset elinolot kaikille. Programbasert forebyggende arbeid holder på å få fotfeste innen det skolebaserte forebyggende arbeidet. Jotkin jäsenvaltiot (Italia, Alankomaat, Slovakia) ja Norja ovat yhä useammin tuoneet esille uuden käsitteen, nimittäin ”kansanterveydellisen ehkäisytyön”. Programbaserte forebyggende tiltak innebærer et definert antall standardiserte møter, hvert med et definert innhold, og detaljert materiell til lærere og elever. Sillä tarkoitetaan erilaisia toimenpiteitä, joilla parannetaan yhteiskunnassa haavoittuvimmassa asemassa olevien väestönosien terveyttä ja joihin myös ehkäisevä huumetyö kuuluu. Dette legger til rette for kartlegging og evaluering og øker tiltakenes nøyaktighet, pålitelighet og konsekvens samt sikrer høy kvalitet på gjennomføringen. Kansanterveydellisen ehkäisytyön toimenpiteet soveltuvat erityisen hyvin nuorten tarpeisiin, sillä nuorten käyttäytymisongelmat, myös huumeidenkäyttö, Som et resultat har flere medlemsstater enn før oppsyn med det skolebaserte forebyggende arbeidet (Den tsjekkiske republikk, Hellas, Spania, Irland, Italia, Kypros, Ungarn, Nederland og Storbritannia). Ohjelmapohjaiset lähestymistavat ovat yleistymässä kouluissa tehtävässä ehkäisevässä huumetyössä. Det første europeiske forsøksprogrammet for forebygging av narkotikamisbruk – European Drug Abuse Prevention Trial (www.eudap.net) – har gitt lovende resultater. Ohjelmapohjainen ehkäisevä huumetyö sisältää tietyn määrän vakiomuotoisia oppitunteja, joista kunkin sisältö on tarkasti määritelty. Prosjektet finansieres av Europakommisjonen og ble gjennomført og kryssevaluert i syv land, ni regionale sentre og 143 skoler. Opettajalle ja oppilaille on laadittu yksityiskohtaista materiaalia. 7000 elever har vært med (3500 i en forsøksgruppe og 3500 i en kontrollgruppe). Tämä helpottaa seurantaa ja arviointia sekä lisää ohjelmien tarkkuutta, yhtenäisyyttä ja johdonmukaisuutta, jolloin opetus on erittäin laadukasta. EU-Dap rapporterer at det var 26 % mindre sannsynlighet for at elevene i forsøksgruppen røykte daglig, 35 % lavere sannsynlighet for at de ofte var beruset, og 23 % mindre sannsynlighet for at de brukte cannabis, sammenlignet med kontrollgruppen. Kouluissa tehtäviä ehkäisytoimia seurataankin nyt tarkasti entistä useammissa jäsenvaltioissa (Tšekki, Kreikka, Espanja, Irlanti, Italia, Kypros, Unkari, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta). Et tilsvarende programbasert forskningsprosjekt er ”Blueprint” i Storbritannia (30). EU-Dapista eli Euroopan ensimmäisestä huumeiden väärinkäytön ehkäisemistä koskevasta kokeiluhankkeesta (http://www.eudap.net) on saatu lupaavia tuloksia. I tillegg rettes mer oppmerksomhet mot en mer stringent faglig veiledning og bedre dekning for de skolebaserte forebyggende tiltakene (f.eks. i Frankrike og Irland). Euroopan komission rahoittama hanke toteutettiin ja siitä tehtiin vertailuarviointi seitsemässä maassa, yhdeksässä aluetason keskuksessa ja 143 koulussa, ja hankkeeseen osallistui 7 000 oppilasta (joista 3 500 osallistui testiryhmiin ja 3 500 vertailuryhmään). Helsefremmende arbeid – som et rammevilkår for forebygging – tar sikte på å anspore folk til å ha en sunn livsstil og skape sunne levekår for alle. Likevel blir det nye begrepet ”forebyggende folkehelsearbeid” stadig oftere nevnt av en del medlemsstater (Italia, Nederland, Slovakia) og Norge. EU-Dapin raportin mukaan testiryhmän oppilailla päivittäisen tupakoinnin todennäköisyys oli 26 prosenttia, humalahakuisen juomisen todennäköisyys 35 prosenttia ja kannabiksen käytön todennäköisyys 23 prosenttia alempi kuin vertailuryhmässä. Forebyggende folkehelsearbeid innebærer en rekke forebyggende tiltak som tar sikte på å forbedre helsen i sårbare deler av befolkningen, og narkotikaforebyggende arbeid er et element i dette. Tiltakene er spesielt rettet mot unge menneskers behov. Vastaavaa ohjelmapohjaista tutkimusmallia on kokeiltu Yhdistyneen kuningaskunnan Blueprint-ohjelmassa (30). I denne gruppen er problematferd, inkludert narkotikabruk, sterkt forbundet med sårbarhet (sosial og personlig) og levekår. Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2006: Narkotikasituasjonen i Europa dette området. Kouluissa tehtävän ehkäisytyön toteutuksessa kiinnitetään nykyisin entistä enemmän huomiota myös tiukempaan tekniseen ohjaukseen ja parempaan kattavuuteen (esimerkiksi Ranska ja Irlanti). I Storbritannia anbefaler et policy-dokument (ACPO Drugs Committee, 2002) at politiet bare skal operere innen sine fagfelt (sikkerhet, lovbrudd, orden) og ikke involvere seg i det som direkte går på narkotikaopplysning. Puolassa onkin käynnissä kansallinen ohjelma, jossa pyritään muuttamaan haavoittuvassa asemassa olevien tai äskettäin huumeidenkäytön aloittaneiden lasten huumekäyttäytymistä. I løpet av skoleåret 2004–05 ble 320 polititjenestemenn utplassert i skolesystemet. Målet var å få politiet inn i nærmiljøet og avverge lovbrudd, både på dagtid og nattetid. Puolan ohjelman erityisenä tavoitteena on perheiden tukeminen huumeongelmien ratkaisemisessa. I Frankrike lærer politiet opp eksperter til å knytte kontakt med ungdom eller voksne for å besøke skoler og andre institusjoner. Tätä helpottaa se, ettei ohjelmassa tehtävä valikoiva ehkäisevä huumetyö kohdistu pelkästään huumeidenkäyttöön ja että siinä vältetään leimaamista; pikemminkin työssä keskitytään haavoittuvuuteen sen laajassa merkityksessä. Til tross for at det anbefales at narkotikaopplysning ikke bør drives av uniformerte polititjenestemenn, da dette noen ganger kan virke mot sin hensikt, er det fremdeles vanlig i flere av medlemsstatene at politiet driver arbeid i skolene. Yhä useammat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet kohdentaneensa toimia tiettyihin etnisiin ryhmiin valikoivaa ehkäisevää huumetyötä koskevan politiikkansa puitteissa. Neljä maata (Belgia, Saksa, Italia ja Luxemburg) on raportoinut uusista hankkeista tällä alalla. Selektiv narkotikaforebygging retter seg i økende grad mot unge som står i fare for å slutte skolen, og/eller som har atferdsproblemer, f.eks. i Italia, hvor 15 % av tiltakene innenfor det forebyggende arbeidet i skolen er rettet mot sårbare elevgrupper (selektiv og indisert forebygging). Italiassa monissa hankkeissa on korostuneesti esillä lasten, äitien ja maahanmuuttajaperheiden tai etnisiin vähemmistöihin kuuluvien perheiden suojelu. Det selektive forebyggingsarbeidet i skolen retter seg hovedsakelig mot elever med sosiale atferdsproblemer, problemer på skolen eller med familien, samt innvandrerelever og elever som tilhører etniske minoriteter. Luxemburgissa taas on nuorten ohella kiinnitetty erityistä huomiota maan suurimpaan maahanmuuttajayhteisöön ja sen kielellisiin ja sosiokulttuurisiin erityispiirteisiin. Skoleprestasjoner og frammøte er gode prediktorer for rusmiddelproblemer, og når disse faktorene kartlegges, kan tidlige og nøyaktige tiltak lettere settes inn. Poliisin roolista kouluissa tehtävässä ehkäisevässä huumetyössä kiistellään. Etter hvert som selektiv forebygging blir anerkjent og bygget ut i de fleste medlemsstatene, etableres det stadig flere tiltak som er særskilt rettet mot sårbare grupper. Belgian ranskankielinen yhteisö suosittelee, että terveysvalistus ja ehkäisevä huumetyö jätettäisiin kokonaan kouluviranomaisten tehtäväksi ja että poliisi ei osallistuisi lainkaan ehkäisevän huumetyön ohjelmiin. For eksempel rapporterer Tyskland, Hellas, Luxembourg, Østerrike, Finland og Storbritannia om programmer utformet for unge lovbrytere. Myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa julkaistussa poliittisessa muistiossa (ACPO Drugs Committee, 2002) esitettyjen suositusten mukaan poliisin tulisi toimia vain niillä aloilla, joilla sillä on asiantuntemusta (turvallisuus, rikokset, järjestyksenpito), osallistumatta varsinaiseen huumevalistukseen. I flere land fokuserer de narkotikaforebyggende programmene på ungdom som dropper ut av skolen. HUP-prosjektet i Storstrøm amt i Danmark har som målsetting å øke andelen elever som gjør ferdig skolen fra 75 % til 95 %, som er det nasjonale målet, ved å fokusere på sårbare elever. Juuri näin on toimittu Portugalissa, jossa lähipoliisiohjelma Escola Segura (”turvallinen koulu”) jatkuu edelleen. Lignende prosjekter rapporteres fra Irland (47 prosjekter), Romania (ett prosjekt) og Norge (undervisningsmateriell). Sen puitteissa lukuvuonna 2004–2005 koulujen lähistölle lähetettiin partioimaan sekä päivisin että öisin yhteensä 320 poliisia, joiden tehtävänä oli tehdä lähipoliisityötä ja vaikuttaa rikoksia ehkäisevästi. Et av de offisielle målene for Irlands nasjonale strategi er å sikre at færre dropper ut av skolen. Ranskassa taas lainvalvontaviranomaiset ovat kouluttaneet erikseen asiantuntijoita, jotka pitävät yhteyttä eri nuoriso- tai aikuisryhmiin ja vierailevat pyynnöstä kouluissa tai muissa laitoksissa. Målet er å redusere antallet med 10 % i forhold til 2005–06 i områdene hvor lokale innsatsgrupper mot narkotika (LDTF-områder) er satt inn. Vaikka virkapukuisten poliisien osallistumista huumevalistustyöhön ei juuri suositella, koska se saattaa joissakin tapauksissa vaikuttaa kielteisesti, poliisin toteuttamat koulukampanjat ovat kuitenkin edelleen yleisiä monissa jäsenvaltioissa. Selektive forebyggingsprogrammer på Malta retter seg mot de mest risikoutsatte elevene, mens skolene i Frankrike og Slovakia tilbyr rådgivningstjenester basert på (egen) henvisning. Valikoiva ehkäisevä huumetyö Familiebasert forebyggende arbeid Esimerkiksi Italiassa noin 15 prosenttia ehkäisytoimista kouluissa kohdistuu haavoittuvassa asemassa oleviin oppilasryhmiin (valikoiva ja kohdennettu ehkäisytyö). Etter hvert som antallet yngre barn som debuterer med narkotika øker, blir det stadig viktigere å forbedre og intensivere det familiebaserte forebyggende arbeidet. Før tenårene har familien større innflytelse enn barnets jevnaldrende. Koulumenestys ja poissaolot koulusta ovatkin hyviä mittareita huumeongelmien ennustamiseen, ja niitä seuraamalla tilanteeseen pystytään puuttumaan mahdollisimman varhain ja tehokkaasti. Familiens rolle når det gjelder å etablere normer og støtte for barn, er viktigere for forebyggingen enn informasjon om ulike rusmidler. Nuorille rikoksentekijöille suunnattuja ohjelmia on toteutettu esimerkiksi Saksassa, Kreikassa, Luxemburgissa, Itävallassa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Sverige har foretatt den største satsingen sammenlignet med tidligere år på programmer for risikoutsatte førskolebarn og skolebarn med utagerende atferd. Useissa maissa (esimerkiksi Puola ja Slovakia) otetaan nyt haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät yhä paremmin huomioon. Antallet kommuner som har slike programmer, er omtrent fordoblet. Ruotsissa toiminta on lisääntynyt edellisiin vuosiin verrattuna selvimmin riskialttiiden esikouluikäisten lasten ja ulospäin oirehtivien koululaisten ohjelmissa. Norge holder på å utarbeide en nasjonal strategi for tidlige tiltak når det gjelder problembruk av narkotika og alkohol, hvor de forebyggende tiltakene spesifikt settes inn mot risikoutsatte målgrupper. Näitä ohjelmia toteuttavien kuntien määrä on lähes kaksinkertaistunut. Tiltak som ikke er basert på avholdenhet er effektive både når det gjelder å redusere forbruket og å utsette debuten i grupper hvor begynnende narkotikabruk allerede forekommer. Norja on kehittämässä kansallista strategiaa, jonka tavoitteena on puuttua huumeiden ja alkoholin ongelmakäyttöön mahdollisimman varhaisessa vaiheessa. Polen har også et landsomfattende program som skal endre narkotikarelatert atferd hos utsatte barn og barn som befinner seg i den første fasen av narkotikabruk. Strategiaan sisältyvät ehkäisevät toimet suunnataan erityisesti riskiryhmille. Det polske programmet har som målsetting å hjelpe familier med å løse rusmiddelproblemer. Muilla kuin huumeista pidättäytymiseen pohjautuvilla lähestymistavoilla voidaan vähentää tehokkaasti paitsi kulutusta myös käytön aloittamista ryhmissä, joissa esiintyy jo jonkin verran huumeidenkäyttöä. I så henseende har det vist seg nyttig at konseptet selektiv forebygging ikke fokuserer på narkotikabruk og heller ikke stigmatiserer narkotikabruk, men har fokus på sårbarhet i bred forstand. Huumetyön ohjelmien pääpaino on useissa jäsenvaltioissa koulunkäynnin keskeyttämisen ehkäisemisessä. Det familiebaserte forebyggende arbeidet i EU blir stadig mer målrettet og mer behovsbasert. Samanlaisia hankkeita on ollut käynnissä Irlannissa, Portugalissa (47 hanketta), Romaniassa (yksi hanke) ja Norjassa (opettajille laaditut esitteet). Flere medlemsstater (Tyskland, Spania, Irland, Italia og Storbritannia) har erfart at det kan være vanskelig for institusjoner å henvende seg til problemfamilier. Koulunkäynnin keskeyttämisen vähentäminen on yksi Irlannin kansallisen huumestrategian virallisista tavoitteista. Dette er bakgrunnen for at FRANK-kampanjen i Storbritannia har utarbeidet en tiltakspakke for spesielle narkotika- og alkoholteam og fagfolk innen forebygging for å lette arbeidet med Koulunsa keskeyttäneiden määrää pyritään vähentämään kymmenen prosenttia lukuvuoden 2005/2006 luvuista LDTF:n (paikallisen huumetyöyksikön) alueella. Medlemsstatene rapporterer om økt fokus på bestemte etniske grupper i det selektive forebyggende arbeidet, og fire land (Belgia, Tyskland, Italia og Luxembourg) rapporterer om nye prosjekter på Luku 2: Huumeongelman torjunta Euroopassa pääpiirteittäin Kapittel 2: En oversikt over responsen på narkotikaproblemet i Europa å nå fram til familiene, og en rekke andre medlemsstater gjennomfører selektive forebyggingsprogrammer rettet mot risikoutsatte familier. Ranskan ja Slovakian kouluissa tarjotaan psykologisia neuvontapalveluja, jotka edellyttävät hoitoon ohjaamista (tai hakeutumista). Disse programmene benytter ulike teknikker for å trekke til seg slike familier (f.eks. utdeling av mat, økonomiske insentiver, barnevakt), hovedsakelig basert på Kumpfers ”Strengthening Families Program” (SFP)(Kumpfer et al., 1996). Perhelähtöinen ehkäisevä huumetyö olevia eri sosiaalipalveluja koordinoidaan yleensä juuri tällä tasolla. organisasjoner (NGOer) eller halvoffentlige institusjoner (Belgia, Tyskland, Frankrike, Ungarn og Finland). Paikallisyhteisö on kuitenkin luonnollinen yksikkö olosuhteita koskevien strategioiden toteutuksessa maissa, joissa paikallisyhteisöillä on sekä kykyä että halua soveltaa paikallisia normeja. Yhteisökeskeinen valikoiva ehkäisytyö on tavallista Pohjoismaiden lisäksi Belgiassa, Alankomaissa, Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja se on yleistymässä myös niissä maissa, joissa tätä lähestymistapaa ei ennen ole juurikaan käytetty (Ranska, Italia, Unkari, Portugali). Følgelig rapporterer enkelte medlemsstater om strategier for å sikre felles kvalitetskriterier, standarder og faglig rådgivning på lokalt nivå, med støtte til skole eller lokalsamfunn i utviklingen av skolepolitiske retningslinjer (Belgia, Danmark, Nederland og Storbritannia), gjennomføring av egnede forebyggende programmer og sikring av minstekriterier for kvalitet (Danmark, Frankrike, Litauen, Ungarn, Slovakia, Storbritannia, Romania og Norge). Perheen rooli turvallisten rajojen asettamisessa lapselle ja lapsen tukemisessa on ehkäisevän huumetyön kannalta tärkeämpää kuin tiedon jakaminen huumeista. Hellas og Østerrike fører an når det gjelder å definere spesifikasjoner for akkreditering av behandlingstiltak eller spesialister på forebyggende arbeid. Ehkäisevän huumetyön laadunvalvonta Behandlings- og skadereduksjonstiltak EU:ssa perhelähtöinen ehkäisytyö on muuttumassa yhä kohdennetummaksi ja tarvepohjaisemmaksi. I Spania gjennomføres SFP i Palma de Mallorca og Barcelona, og det samme skjer i Nederland (to byer, evalueringsstudie) og Sverige (to byer). Monissa jäsenvaltioissa (Saksa, Espanja, Irlanti, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta) on havaittu, että laitosten voi olla vaikeaa saada yhteyttä ongelmaperheisiin. I Irland og Italia er opplæringen i gang, og for Italias vedkommende er programmet planlagt bygget ut i flere byer. Ohjelmissa käytetään monenlaisia keinoja riskiperheiden houkuttelemiseksi avun piiriin (esimerkiksi elintarvikeapu, rahalliset kannustimet, lastenhoito). Norge er i ferd med å evaluere MST, som er et tilsvarende program, i et randomisert kontrollert forsøk. Ne perustuvat useimmiten Kumpferin perheiden tukiohjelmaan (Strengthening Families Program) (Kumpfer et al., 1996). I alle medlemsstatene hvor de er gjennomført er de selektive familiebaserte programmene basert på de samme prinsippene. Joissakin jäsenvaltioissa on laadittu strategioita yhteisten laatuvaatimusten, standardien ja teknisten neuvontapalvelujen tarjoamiseksi paikallistasolla. EONNs innsamling av data om skadereduksjon og behandlingstiltak relatert til narkotikaproblemet skjer innenfor rammen av to viktige EU-dokumenter: Kreikka ja Itävalta ovat jo ehtineet määritellä vaatimuksia ehkäisytyöstä vastaavien laitosten tai ehkäisytyön ammattilaisten valtuuttamista varten. Programmene gjennomføres på lokalsamfunnets arenaer, f.eks. i sosio-terapeutiske miljøer, læresentre, ungdomsklubber og forebyggende sentre. Perheiden tukiohjelmia on nyt käynnissä Espanjassa (Palma de Mallorca ja Barcelona), Alankomaissa (kaksi kaupunkia, arviointitutkimus) ja Ruotsissa (kaksi kaupunkia). En del land øker fokuseringen på barn av alkoholikere (Belgia, Tyskland, Østerrike). Ohjelmaan liittyvä koulutus on aloitettu Irlannin ohella Italiassa, jossa ohjelmaa aiotaan levittää useisiin kaupunkeihin. De øvrige landene fokuserer fremdeles kun på barn av narkotikabrukere. Norjassa samantyyppistä MST-ohjelmaa arvioidaan parhaillaan satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa. Näillä valikoivilla perhelähtöisillä ohjelmilla on samoja piirteitä kaikissa jäsenvaltioissa, joissa niitä on sovellettu. • EUs narkotikastrategi 2005–12 og den første handlingsplanen 2005–08, som fastsetter rammene for nasjonale retningslinjer og detaljerte anbefalinger for medlemsstatenes tiltak med sikte på forebygging av narkotikabruk og utvidet dekning av og økt kvalitet på behandlings- og skadereduksjonstjenestene. Hoitotyö ja haittojen vähentämiseen tähtäävä työ Forebyggende arbeid i lokalsamfunnet EMCDDA:n tiedonkeruu huumeongelman haittojen vähentämiseen tähtäävistä toimista ja hoitomuodoista pohjautuu seuraaviin keskeisiin EU:n välineisiin: • Rådsrekommandasjon av 18. juni 2003 (31), som gir nærmere anbefalinger om tiltak som medlemsstatene bør vurdere å gjennomføre for å forebygge og redusere helseskader forbundet med narkotikaavhengighet, og for å sikre et høyt helsevernnivå. Laiminlyötyjen lasten ja häiriintyneissä perheissä kasvavien nuorten auttamiseksi on meneillään ohjelmia Puolassa ja joissakin Itävallan maakunnissa. De fleste programmene innen selektiv forebygging foregår i lokalsamfunnet, delvis fordi de ulike sosialtjenestene som er involvert, koordineres på dette nivået. Niitä toteutetaan paikallisissa yhteisötiloissa, kuten sosiaaliterapeuttisissa toimintakeskuksissa, kasvatuslaitoksissa, nuorisokerhoissa ja ehkäisytyön keskuksissa. Selektiv forebygging i lokalsamfunnet er vanlig i de nordiske landene og i Belgia, Nederland, Polen og Storbritannia, og blir stadig vanligere i land hvor denne tilnærmingen ikke har vært særlig mye brukt (Frankrike, Italia, Ungarn, Portugal). Muutamissa maissa yhä enemmän toimia on kohdistettu alkoholistien lapsiin (Belgia, Saksa, Itävalta). For å evaluere i hvilken grad strategien gjennomføres, er det viktig å få fastsatt nivået på tjenestene som ytes og i hvilken grad de benyttes. Muualla pääpaino on edelleen huumeidenkäyttäjien lapsissa. I siste instans trengs det imidlertid gode anslag over tjenestenes dekning – i hvilken grad målgruppen nås av behandlings- og skadereduksjonstiltakene – for at handlingsplanens mål skal kunne evalueres og skape et grunnlag for å vurdere strategiens betydning. Yhteisökeskeinen ehkäisevä huumetyö Kvalitetskontroll i det forebyggende arbeidet • EU:n huumestrategia vuosiksi 2005–2012 ja ensimmäinen toimintasuunnitelma vuosiksi 2005–2008; näissä asiakirjoissa määritetään kansallisen politiikan puitteet ja esitetään yksityiskohtaisia suosituksia jäsenvaltioissa toteutettavista toimista, joilla pyritään ehkäisemään huumeidenkäyttöä ja parantamaan hoitopalvelujen sekä haittojen vähentämiseen tähtäävien palvelujen saatavuutta ja laatua. Det blir stadig viktigere med kvalitetskontroll i det forebyggende arbeidet, spesielt siden mange medlemsstater har overført myndighet og ansvar for det forebyggende arbeidet til lokalplanet (Danmark, Italia, Nederland, Polen, Portugal og Slovenia) og/eller har delegert ansvaret for narkotikaforebygging til frivillige Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2006: Narkotikasituasjonen i Europa være EONNs arbeid for å utvikle og gjennomføre indikatorbasert overvåking, er den standardiserte rapporteringen når det gjelder tiltak, begrenset. • 18. kesäkuuta 2003 annettu neuvoston suositus ( Substitusjonsbehandling med opioider EU:ssa heroiinin käyttäjien metadoniylläpitohoito aloitettiin ensin Ruotsissa (vuonna 1967) ja sen jälkeen Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (vuonna 1968) sekä Tanskassa (1970), mutta sen käyttö oli vähäistä monien vuosien ajan. For heroinbrukere i Europa ble vedlikeholdsbehandling med metadon først tatt i bruk i Sverige (1967), Nederland og Storbritannia (1968) og Danmark (1970), men denne typen behandling var i mange år lite utbredt. jossa esitetään lisäsuosituksia toimenpiteiksi, joita jäsenvaltioiden tulisi harkita huumeriippuvuuteen liittyvien terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi sekä terveydensuojelun korkean tason turvaamiseksi. I 1996 fikk bruken av buprenorfinholdige legemidler i behandlingen av heroinbrukere for første gang rettslig hjemmel i en av EUs medlemsstater (se utvalgt aspekt om buprenorfin i årsrapporten for 2005). Suositus vahvistettiin ottamalla se EU:n toimintasuunnitelman tavoitteeksi 14. Denne behandlingsformen er nå tilgjengelig og i bruk i de fleste medlemsstatene. Strategian toteutusasteen arvioimiseksi on tärkeää määrittää palvelutarjonnan taso sekä se, miten laajasti palveluja käytetään. I noen land har dette behandlingstilbudet ført til en rask økning i antall klienter som behandles. Ennen kaikkea tarvitaan kuitenkin luotettavia arvioita palvelujen kattavuudesta eli siitä, missä määrin kohderyhmät ovat päässeet hoitotoimenpiteiden ja haittoja vähentävien toimenpiteiden piiriin. Nye farmakoterapeutiske behandlingstilbud som går ut over ren substitusjonsbehandling med agonister, er under utvikling, og forskningen fokuserer nå på å utvikle behandlingstiltak for kokain- og crackbrukere. Näin voidaan arvioida toimintasuunnitelman tavoitteiden toteutumista ja luoda asianmukainen perusta strategian vaikutusten arvioinnille. Mange av disse bruker også heroin eller har tidligere brukt heroin (se også kapittel 5). Kun HIV-epidemian laajuus Länsi-Euroopan maiden huumeidenkäyttäjien keskuudessa selvisi, hoidon tavoitteet ja lähestymistavat alkoivat monissa maissa hiljalleen muuttua. Aiemmin ensisijaisena tavoitteena pidetyn huumeista pidättäytymisen sijasta interventioissa alettiin painottaa huumeidenkäyttöön liittyvien haittojen vähentämistä. Da man først ble klar over i hvilken grad HIV-epidemien hadde spredt seg blant narkotikabrukere i Vest-Europa, skjedde det i mange land en endring med hensyn til terapeutiske mål og tilnærminger, fra avholdenhet som primær målsetting til målet om å redusere skadene knyttet til narkotikabruk. Toistuvien hoitokertojen tarve ymmärrettiin ja ylläpitohoidon edut tunnustettiin opioidien käyttäjien ja samalla koko yhteiskunnan terveydentilan ja sosiaalisen tilanteen tasapainottumisen ja paranemisen kannalta. Behovet for gjentatt behandling ble akseptert, samtidig som man erkjente fordelene ved vedlikeholdsbehandling for å stabilisere og forbedre opioidbrukernes helse og sosiale situasjon, samt fordelene av dette for samfunnet. Metadonikorvaushoidon käyttö hoitomuotona yleistyi nopeasti 1980-luvun loppupuolella. Det anslås at over en halv million opioidbrukere i EU mottok substitusjonsbehandling i 2003, eller én tredel av EUs anslagsvis 1,5 millioner opioidbrukere (EONN, 2005a). Vuoteen 2001 mennessä se oli otettu käyttöön 24 EU-maassa sekä Bulgariassa, Romaniassa ja Norjassa (kaavio 1). De nye medlemsstatene og søkerlandene har bare en liten andel av alle Europas klienter i substitusjonsbehandling, noe som delvis kan skyldes det lave antallet opioidbrukere i disse landene. Mittakaavassa ja kattavuudessa on kuitenkin suuria eroja maiden välillä (katso luku 6). Selv om tilbudet av substitusjonsbehandling samlet sett er lite i disse landene, finnes det indikasjoner på økninger i Estland, Litauen og Bulgaria. Standardoitu raportointi hoitopalveluista on varsin rajallista verrattuna siihen, miten selkeä yleiskuva epidemiologisesta tilanteesta on pystytty muodostamaan kehittämällä ja soveltamalla EMCDDA:n johdolla indikaattoreihin pohjautuvaa seurantaa. På grunnlag av informasjon som er lagt fram, ser vi at i en del land har økningen i antallet personer som Oikeusperusta buprenorfiinia sisältävien lääkkeiden käytölle heroiiniriippuvuuden hoidossa vahvistettiin aluksi vain yhdessä EU:n jäsenvaltiossa vuonna 1996 (katso vuosiraportti 2005, buprenorfiinia käsittelevä erityiskysymys). Etter slutten av 1980-tallet ble vedlikeholdsbehandling med metadon en stadig mer benyttet behandlingsmetode. Innen 2001 hadde 24 EU-land samt Bulgaria, Romania og Norge innført denne behandlingsformen (figur 1). Nyt buprenorfiinia on saatavilla ja sitä käytetään Omfanget og dekningen varierer imidlertid svært meget fra land til land (se kapittel 6). Kaavio 1: Metadoni- ja buprenorfiinikorvaushoidon käyttöönotto EU:n jäsenvaltioissa, ehdokasvaltioissa ja Norjassa Figur 1: Innføring av vedlikeholdsbehandling med metadon og behandling med høydosert buprenorfin i EUs medlemsstater, søkerland og Norge Buprenorfiinikorvaushoito Vedlikeholdsbehandling med metadon ) Neuvoston suositus 2003/488/EY. Nasjonale kontaktpunkter. Luku 2: Huumeongelman torjunta Euroopassa pääpiirteittäin suurimmassa osassa jäsenvaltioita. Kapittel 2: En oversikt over responsen på narkotikaproblemet i Europa Turkissa tarjotaan pääasiassa laitoshoitoa. ”understøttende” metoder, og 10 land en kombinasjon av disse. Arvioiden mukaan yli puoli miljoonaa opioidien käyttäjää sai EU:ssa korvaushoitoa vuonna 2003. får metadonbehandling fortsatt, mens antallet har vært stabilt eller synkende i åtte land (32). Määrä vastaa kolmannesta opioidien ongelmakäyttäjistä, joita nykyisin arvioidaan olevan 1,5 miljoonaa (EMCDDA, 2005a). Fire av disse landene – Danmark, Spania, Malta og Nederland – har en profil som viser lang tids bruk av heroin og et godt utbygget tilbud om substitusjonsbehandling med metadon. Vaikka näissä maissa on yleensä tarjolla vähän korvaushoitoa, Virossa, Liettuassa ja Bulgariassa on havaittavissa merkkejä noususuuntauksesta. De fire andre landene – Latvia, Ungarn, Polen og Romania – kjennetegnes av at substitusjonsprogrammene har dårlig geografisk dekning, og at det noen steder er ventelister for å få behandling. Viime vuosikymmenen ja vielä selvemmin viiden viime vuoden aikana monet Euroopan maat ovat siirtyneet ”avoimempaan” hoitopolitiikkaan laajentamalla korvaushoitojen tarjontaa ja poistamalla hoitoonpääsyn rajoituksia. I løpet av det siste tiåret, og spesielt i de siste fem årene, har mange europeiske land ”åpnet dørene” til behandling ved å utvide tilbudet om substitusjonsbehandling og senke terskelen for inntak. Koskaan aikaisemmin hoitojärjestelmän piirissä ei ole ollut näin suurta määrää huumeidenkäyttäjiä. Aldri før har rusmiddelomsorgen nådd ut til så mange narkotikabrukere. Monet – mutta eivät kuitenkaan kaikki – asiakkaat tarvitsevat tukea myös riippuvuushoidon ulkopuolella, ja moni näyttää tarvitsevan matalan kynnyksen hoidon lisäksi merkittävästi muuta tukea kuntoutumiseensa. Mange, men ikke alle, trenger mer hjelp enn bare behandling av avhengigheten, og mange synes å trenge lavterskelstjenester så vel som omfattende støtte til reintegrasjon. Haittojen vähentäminen Skadereduksjonstiltak On vaikea sanoa, onko metadonihoitoa saavien asiakkaiden määrä laskenut siksi, että asiakkaat siirtyvät buprenorfiinihoitoon, aina kun sitä on saatavilla. Det er vanskelig å si om et synkende antall klienter som mottar metadonbehandling betyr at disse klientene bytter til buprenorfinbehandling der det er tilgjengelig. I hvilket omfang allmennleger tilbyr behandling for narkotikaavhengighet, er ofte ikke kjent på nasjonalt plan. Kun asiakkaiden tavoittamisesta ja yhteydenpidosta asiakkaisiin tuli itsenäinen päämäärä, kenttätyö ja matalan kynnyksen palvelut saivat enemmän tukea ja tunnustusta. Da det å nå ut til klientene og holde kontakten med dem ble et mål i seg selv, fikk oppsøkende arbeid og lavterskeltjenester anerkjennelse og støtte. Monissa jäsenvaltioissa niistä on tullut olennainen osa kokonaisvaltaista hoitoratkaisua. Nå har disse tilnærmingene blitt en integrert del av et helhetlig arbeid i mange medlemsstater. Euroopassa on nähtävissä keskenään hyvin samankaltaisia hoitoprofiileja huumekuolemien vähentämiseksi ja tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi huumeidenkäyttäjien keskuudessa (katso myös luku 7). Når det gjelder å forebygge infeksjonssykdommer blant narkotikabrukere og redusere antallet narkotikarelaterte dødsfall, avdekkes felles responsprofiler i Europa (se kapittel 7). Kansallisten koordinointikeskusten piirissä vuonna 2005 tehdyssä kyselytutkimuksessa arvioitiin hoitotarjonnan yleisiä piirteitä Euroopassa. I en undersøkelse blant nasjonale kontaktpunkter (NFP) i 2005 ble den generelle behandlingssituasjonen i Europa vurdert. Kansallisilta asiantuntijoilta kysyttiin, annetaanko opioidien käyttäjille enemmän lääkkeetöntä hoitoa vai lääkehoitoa vai ovatko molemmat hoitomuodot yhtä hallitsevia. Nasjonale eksperter ble spurt om majoriteten av opioidbrukere mottok stoff-fri behandling eller legemiddelassistert rehabilitering, eller om begge behandlingsmåter var like utbredt. Tulosten mukaan huumeriippuvaisia hoidetaan useimmissa maissa enimmäkseen avohoidossa – vain Latviassa ja For seks år siden ble en reduksjon i antallet narkotikarelaterte dødsfall for første gang definert som et mål for europeisk narkotikapolitikk, og det er også et Huumekuolemien vähentäminen otettiin Euroopan huumepoliittiseksi tavoitteeksi ensimmäisen kerran kuusi vuotta sitten, ja se kuuluu myös EU:n nykyisen toimintasuunnitelman tavoitteisiin (33). mål i EUs inneværende handlingsplan mot narkotika (Antallet land som i sine nasjonale retningslinjer har en direkte henvisning til målet om å redusere antallet narkotikarelaterte dødsfall, har økt i de senere år. Vuosina 2004 ja 2005 tällaisia strategioita laati kahdeksan uutta maata (joten maita on 15). Med de åtte landene som vedtok slike strategier i løpet av 2004 og 2005, er det totale antallet nå oppe i 15. ) Katso taulukko NSP-7 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell NSP-7 i Statistiske opplysninger 2006.) Mål nr. Vankiloissa oleviin huumeidenkäyttäjiin kohdistuvat toimet ja interventiot uusissa jäsenvaltioissa Tiltak og intervensjoner for narkotikabrukere i fengsel i de nye medlemsstatene Tässä esitettävät tiedot perustuvat EMCDDA:n ja WHO:n Euroopan aluetoimiston yhteiseen tiedonkeruuhankkeeseen, joka toteutettiin vuonna 2005. (1 Dataene er hentet fra et felles datainnsamlingsprosjekt gjennomført i regi av EONN–WHO/Europa i 2005 (1 ) annettavaa hoitoa ei hätätapauksia lukuun ottamatta tarjota ilmeisesti lainkaan, ja vain harva maa (Unkari, Malta, Puola ja Slovenia) on ilmoittanut tarjoavansa korvaushoitoa akuuttiin vieroitushoitoon vankiloissa. rapporterer om tilbud om substitusjonsbehandling med opioider for akutt avrusning i fengsel (Ungarn, Malta, Polen og Slovenia). Huumeisiin liittyvät vapauttamista edeltävät interventiot ovat muodoltaan lähinnä neuvontaa ja tiedotusta (Tšekissä, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Puolassa, Sloveniassa ja Slovakiassa). Narkotikarelaterte intervensjoner før løslatelse tar hovedsakelig form av rådgivning og informasjonsformidling (Den tsjekkiske republikk, Latvia, Litauen, Ungarn, Polen, Slovenia og Slovakia). Korvaushoitoa tarjotaan vapauttamista edeltävänä interventiona kaikissa vankiloissa Sloveniassa ja alle puolessa vankiloista Puolassa. Substitusjonsbehandling som intervensjon før løslatelse er tilgjengelig i alle fengsler i Slovenia og i under halvparten av fengslene i Polen. Useimmat uusista jäsenvaltioista ilmoittavat tekevänsä huumetestausta vankiloissa. Maiden huumetestausjärjestelmissä on kuitenkin eroja. Størstedelen av de nye medlemsstatene rapporterer om narkotikatesting i fengslene, men hvilke ordninger de benytter, kan variere. Uudet vangit testataan tulovaiheessa vain Tšekissä, Maltassa ja Sloveniassa. Bare i Den tsjekkiske republikk, Malta og Slovenia testes de innsatte ved innsettelse. Malta ja Slovenia ovat myös ainoat maat, joissa vangit testataan, ennen kuin he pääsevät lomille. Malta og Slovenia er også de eneste landene som tester innsatte før permisjon. Satunnaisia huumetestejä tehdään kaikissa vankiloissa Tšekissä, Maltassa, Sloveniassa ja Slovakiassa ja alle puolessa vankiloista Unkarissa. Vilkårlig narkotikatesting utføres i alle fengsler i Den tsjekkiske republikk, Malta, Slovenia og Slovakia og i under halvparten av fengslene i Ungarn. Vain harvat uusien jäsenvaltioiden vankilat ovat ilmoittaneet huumeiden injektiokäyttäjille tarjottavista haittojen vähentämiseen tähtäävistä toimista. Noen få fengsler i de nye medlemsstatene rapporterer om skadereduserende tiltak for sprøytebrukere. Yhdessäkään uudessa jäsenvaltiossa neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmaa ei ole vankilassa, ja vain Viro, Liettua ja Slovenia ovat ilmoittaneet tarjoavansa desinfiointiainetta ruiskujen puhdistamiseen. Sprøytespiss- og sprøytebytteprogrammer i fengslene er ikke innført i noen av de nye medlemsstatene, og kun Estland, Litauen og Slovenia rapporterer om utdeling av desinfiserende midler for å rense sprøytene. Vankiloissa kuitenkin torjutaan huumeisiin liittyviä tartuntatauteja. Narkotikarelaterte smittsomme sykdommer blir likevel behandlet i fengslene. B-hepatiittirokotuksia on saatavilla kaikissa vankiloissa kuudessa uudessa jäsenvaltiossa (Tšekissä, Virossa, Unkarissa, Maltassa, Sloveniassa ja Slovakiassa), ja viisi maata (Tšekki, Liettua, Puola, Slovenia ja Slovakia) on ilmoittanut tarjoavansa antiviraalista hoitoa C-hepatiittipositiivisille vangeille kaikissa vankiloissa. Vaksine mot hepatitt B er tilgjengelig i alle fengsler i seks nye medlemsstater (Den tsjekkiske republikk, Estland, Ungarn, Malta, Slovenia og Slovakia), og fem land rapporterer at de tilbyr antiviral behandling for hepatitt C-positive i alle fengsler (Den tsjekkiske republikk, Litauen, Polen, Slovenia og Slovakia). Kaikki uudet jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet tarjoavansa antiretroviraalista hoitoa HIV-positiivisille vangeille. (2) Alle de nye medlemsstatene rapporterer om antiretroviral behandling for HIV-positive innsatte (2). Uusien jäsenvaltioiden vankiloissa toteutettavissa interventioissa noudatetaan pääasiallisesti lääkkeettömän hoidon lähestymistapaa, mutta näiden interventioiden kattavuus on puutteellinen. Stoff-frie behandlingsmetoder dominerer intervensjonene i fengslene i de nye medlemsstatene, men intervensjonenes dekning er begrenset. Ifølge rapporter tilbys stoff-fri behandling med psykologisk støtte i under 50 % av fengslene i Den tsjekkiske republikk, Estland, Litauen, Ungarn, Polen og Slovakia. Useimmissa maissa on huumeettomia osastoja, mutta ainoastaan Tšekki ja Slovenia ovat ilmoittaneet, että niitä on yli puolessa vankiloista. Stoff-frie enheter finnes i de fleste land, men kun Den tsjekkiske republikk og Slovenia rapporterer om slike tilbud i over 50 % av fengslene. Lääkkeiden avulla toteutettavaa lyhytkestoista vieroitusta on saatavilla laajemmin (kaikissa vankiloissa Latviassa, Unkarissa, Maltassa, Sloveniassa ja Slovakiassa). Kortvarig avrusning med medisinering er mer utbredt (alle fengsler i Latvia, Ungarn, Malta, Slovenia og Slovakia). Aihetta käsitellään tarkemmin julkaisussa EMCDDA (2005c). For ytterligere referanser, se EONN (2005c). Uusissa jäsenvaltioissa niiden vankien määrä, joilla on mahdollisuus saada antagonisteilla annettavaa hoitoa ja korvaushoitoa, on yleisesti katsoen alhainen. I de nye medlemsstatene er tallet på innsatte som har tilgang til behandling med antagonister og substitusjonsbehandling, generelt lavt. Kypros ei ole toimittanut tietoja. Ingen data tilgjengelig for Kypros. lähestymistavat: useissa pääkaupungeissa (kuten Ateenassa, Berliinissä, Brysselissä, Lissabonissa ja Tallinnassa), mutta myös laajemmilla taajama-alueilla (esimerkiksi Irlannin itäosassa Dublinin seudulla), on suunniteltu omia strategioita huumekuolemien vähentämiseksi. Et stort flertall av EU-landene og Norge har forklart hvilke tilnærminger de bruker for å forebygge smittsomme sykdommer blant narkotikabrukere, og har satt opp konkrete målsettinger eller oppgaver i sine nasjonale narkotikastrategier eller vedtatt egne retningslinjer for hvordan forebygging av smittsomme sykdommer blant narkotikabrukere skal gjennomføres (Spania, Latvia, Luxembourg, Sverige), eventuelt begge deler (Estland, Frankrike, Storbritannia). Tšekissä, Italiassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on paikallis- tai aluetason politiikkaa, ja Bulgariassa yhdeksän kaupunkia on laatinut strategioita paikallisella tasolla. Malta og Østerrike planlegger å utarbeide egne retningslinjer for arbeidet på dette området. huumestrategiaansa tartuntatautien ehkäisemisen konkreettisia tavoitteita tai tehtäviä tai laatineet erillisen poliittisen muistion, jossa eritellään, miten tartuntatauteja aiotaan ehkäistä huumeidenkäyttäjien piirissä (Espanja, Latvia, Luxemburg, Ruotsi). Ifølge rapporter fra de nasjonale kontaktpunktene (35) er det en høy grad av sammenfall mellom målsettinger og målgrupper i de nasjonale strategiene i Europa. Muutamat jäsenvaltiot (Viro, Ranska, Yhdistynyt kuningaskunta) ovat tehneet kumpaakin. I tillegg til sprøytebrukere omfatter målgruppene også sexarbeidere og fengselsinnsatte. Malta ja Itävalta aikovat suunnitella erityiset toimintalinjat lähestymistapaansa varten tällä alalla. I de nye sentraleuropeiske medlemsstatene spesielt, men også i Norge, er ungdom og ikke-sprøytebrukere viktige målgrupper for det infeksjonsforebyggende arbeidet. Saksassa ja Kreikassa kansalliseen huumestrategiaan sisältyy konkreettisia toimia tartuntatautien leviämisen ehkäisemiseksi, vaikka tartuntatautien ehkäisyä ei olekaan nimenomaisesti määritelty ohjelman tavoitteeksi. I Tyskland og Hellas omfatter den nasjonale narkotikastrategien konkrete tiltak for forebygging av infeksjonssykdommer, men forebygging av infeksjonssykdommer er likevel ikke eksplisitt definert som en målsetting. Tartuntatautien leviämisen ehkäiseminen on nykyisessä strategiassa yhtä tärkeä päämäärä kuin Euroopan unionin edellisessäkin huumestrategiassa ja toimintasuunnitelmassa, ja se täsmennetään vuosiksi 2005–2008 laaditun toimintasuunnitelman tavoitteessa 16. Spesielt gjelder dette Estland, Spania, Kypros, Latvia og Litauen. Ti land (37 %) nevner imidlertid eksplisitt forebygging av hepatitt C blant narkotikabrukere (36) i sine strategier mot infeksjonssykdommer. Tämä osoittaa, miten tärkeänä Euroopan hallitukset ja komissio edelleen pitävät puuttumista huumeidenkäytön aiheuttamiin terveysvaikutuksiin. (34) Irland lanserte i 2004 en høringsprosess for sin strategi, og i Tyskland ble det sendt ut anbefalinger om forebygging Norja ja suurin osa EU-maista ovat ilmaisseet selkeästi kantansa tartuntatautien ehkäisyyn huumeidenkäyttäjien keskuudessa, ja ne ovat joko sisällyttäneet kansalliseen Strategiene for forebygging av infeksjonssykdommer er i de fleste tilfeller ganske nye, og i en rekke land ble disse strategiene vedtatt samtidig med EUs foregående narkotikastrategi (2000–04), hvor Nämä tartuntatautien ehkäisemistä koskevat strategiat ovat useimmissa tapauksissa melko äskettäisiä, ja muutamissa maissa ne on hyväksytty samoihin aikoihin kuin EU:n edellinen huumestrategia (2000–2004), jossa tartuntatautien esiintyvyyden vähentäminen huumeidenkäyttäjien keskuudessa otettiin ensimmäisen kerran Euroopan laajuiseksi tavoitteeksi. ) Analysen baserer seg hovedsakelig på nasjonal rapportering på grunnlag av et strukturert spørreskjema (SQ 23), oppdatert med informasjon fra de nasjonale kontaktpunktene i de nasjonale rapportene. ) Tartuntatautien ehkäisemiseen viitataan nimenomaisesti vuosiksi 2005–2008 laaditun toimintasuunnitelman tavoitteessa 16. ) Inkludert Frankrike og England, som begge har fått på plass fullt utviklede strategier for hepatitt C, henholdsvis Plan National Hepatites Virales C et B Luku 2: Huumeongelman torjunta Euroopassa pääpiirteittäin konsultointiprosessin, jonka yhteydessä laadittiin tällainen strategia, ja Saksassa annettiin uusia suosituksia tartuntatautien ehkäisemisestä ja hoidosta. Kapittel 2: En oversikt over responsen på narkotikaproblemet i Europa Kohderyhminä ovat huumeiden injektiokäyttäjien lisäksi seksityöntekijät ja vangit. Lavterskeltjenester spiller en avgjørende rolle når det gjelder å øke narkotikabrukernes tilgang til pleie og omsorg. Etenkin Keski-Euroopan uusissa jäsenvaltioissa samoin kuin Norjassa on selkeästi kohdennettu tartuntatautien ehkäisytoimia myös nuoriin ja muihin kuin huumeiden injektiokäyttäjiin. For grupper av narkotikabrukere som er ”skjulte” eller vanskeligere å nå, eller som har mistet kontakten med helsevesenet, kan disse tjenestene fungere som et kontaktpunkt og et miljø der medisinske og sosiale tjenester tilbys. Haittojen vähentämistä koskevat strategiat ovat olennainen osa EU:n nykyistä huumeidenvastaista työtä, ja palvelujen saatavuuden parantaminen terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi on yksi vuosiksi 2005–2012 laaditun EU:n huumestrategian painopisteistä. Skadereduksjonsstrategier er en viktig del av dagens europeiske tiltak mot narkotikabruk, og å forbedre tilgangen til tjenester med sikte på forebygging og reduksjon av helseskade er en viktig prioritet i EUs narkotikastrategi for 2005–12. EU:n huumestrategian tarjoamat yhteiset strategiset toimintapuitteet terveyshaittojen vähentämiselle heijastuvat monen jäsenvaltion kansallisessa politiikassa ja tukevat näyttöön pohjautuvien ratkaisujen valtavirtaistamista tällä alalla. Den felles strategiske plattformen for reduksjon av helseskade som EUs narkotikastrategi står for, gjenspeiles i mange nasjonale retningslinjer i hele EU og har støttet en integrasjon av evidensbaserte tiltak på området. Kymmenen maan (37 %) tartuntatauteja koskevassa strategiassa mainitaan nimenomaisesti C-hepatiittitartunnan ehkäiseminen huumeidenkäyttäjien keskuudessa. (36) Irlanti käynnisti vuonna 2004 Til tross for at informasjonen kunne ha spilt en viktig rolle i kartleggingen av bruksmønstre, trender og tjenestetilgang, synes det som om lavterskelmiljøet for en stor del er dårlig utnyttet. Matalan kynnyksen keskukset tärkeänä tiedonlähteenä En av de største hindringene er mangelen på standardisering og sammenlignbarhet av de innsamlede dataene. Havaintojen mukaan ruiskujen saatavuuden seuranta parantui Euroopan tasolla vuonna 2004. I 2004 ble det dokumentert en forbedring i kartleggingen av tilgjengeligheten av sprøyter på europeisk plan. Matalan kynnyksen keskusten tarjoamien muiden tärkeiden palvelujen tarjonnasta, käytöstä ja kattavuudesta ei kuitenkaan useimmissa maissa kerätä juuri lainkaan kansallisen tason tietoja. Informasjon om tilgjengelighet, bruk og dekning av alle de andre viktige tjenestene som inngår i lavterskeltilbudet, blir derimot knapt registrert på nasjonalt plan i de fleste landene. Euroopan tilanteesta on vaikea saada kokonaiskuvaa. Det er vanskelig å få oversikt over hvordan situasjonen er på europeisk plan. Tiedonsaannin parantamiseksi on käynnistetty hanke, jota esitellään laatikossa ”Matalan kynnyksen keskukset tärkeänä tiedonlähteenä”. Et prosjekt som skal forbedre datasituasjonen er beskrevet i boksen ”Lavterskeltjenester som en viktig datakilde”. Matalan kynnyksen keskuksilla on keskeinen asema huumeidenkäyttäjien hoitoonpääsyn parantamisessa. EUs gjeldende handlingsplan etterlyser høykvalitets behandlings- og skadereduksjonstjenester. EU:n nykyisessä toimintasuunnitelmassa pyritään myös laadukkaisiin hoitopalveluihin ja haittojen vähentämiseen tähtääviin palveluihin. Et tiltak i denne retningen er det felles EONN – Correlation-prosjektet, der eksperter fra de nasjonale kontaktpunktene i Frankrike, Irland, Ungarn og Norge bidrar. Laadunvalvontavälineiden käyttö hoidon sekä haittojen vähentämisen suunnittelussa on tuottanut yhä kohderyhmäkohtaisempia palveluja, joissa on otettu huomioon esimerkiksi sukupuolten erilaiset tarpeet (katso myös sukupuolinäkökulmaa koskeva erityiskysymys). Correlation-nettverket (European Network for Social Inclusion and Health, www.correlation-net.org) representer statlige og frivillige organisasjoner i 27 europeiske land og finansieres av Europakommisjonens folkehelseprogram (DG SANCO). Matalan kynnyksen palveluja hyödynnetään aivan liian vähän, kun otetaan huomioon, miten suuri merkitys niillä voisi olla huumeiden käyttötapojen, huumeidenkäytön suuntausten ja palvelujen saatavuuden seurannassa. Bruken av kvalitetsstyringsverktøy i planleggingen av behandling og skadereduksjon har gjort tjenestene mer målrettet i forhold til målgruppen. Yhtenä suurimmista esteistä on kerätyn tiedon standardoimattomuus ja vertailukelvottomuus. For eksempel tas det mer hensyn til behovsforskjeller mellom kjønnene (se utvalgt aspekt om kjønn). Ranskan, Irlannin, Unkarin ja Norjan kansallisten seurantakeskusten asiantuntijoiden tukema EMCDDA:n ja Correlation-verkoston yhteinen hanke on tämänsuuntainen aloite. Et lignende spesialprogram for amfetaminbrukere finnes i Spania, Slovakia og Storbritannia. Correlation-verkostoon (European Network for Social Inclusion and Health, http://www.correlation-net.org) osallistuu valtiollisia järjestöjä ja kansalaisjärjestöjä 27:stä Euroopan maasta, ja sitä rahoitetaan Euroopan komission kansanterveysohjelmasta (terveys- ja kuluttaja-asioiden pääosasto). Konkrete trinn for å heve kvaliteten på behandlings- og omsorgstilbudet innbefatter individuell case management, formidling av spesialiserende tjenester (f.eks. behandling av tilleggslidelser), og preterapeutisk vurdering av klientene for å sikre bedre samsvar mellom klientprofil og behandlingen som tilbys, for å øke gjennomføringsgraden og oppnå økt behandlingseffektivitet. Yhden ainoan kohderyhmän palvelemiseen erikoistuneet hoitoyksiköt tai -ohjelmat ovat yleisiä koko EU:ssa. I EU er det vanlig med behandlingsenheter eller -programmer som kun tilbyr tjenester til en bestemt målgruppe. Lapsille ja alle 18-vuotiaille nuorille on varattu 23 maassa omat hoitolaitoksensa; 18 maassa huumeidenkäyttäjiä, joilla on samanaikaisia psykiatrisia sairauksia, hoidetaan erityislaitoksissa; erityisesti naisille suunnattuja palveluja on saatavilla kaikissa muissa maissa paitsi Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Bulgariassa ja Turkissa. Barn og unge under 18 behandles av spesialiserte tjenester i 23 land: narkotikabrukere med psykiatriske tilleggslidelser behandles i spesialiserte tjenester i 18 land, og alle land utenom Kypros, Latvia, Litauen, Bulgaria og Tyrkia har tjenester som utlukkende er forbeholdt kvinner. Maahanmuuttajaryhmiin tai tiettyä kieltä puhuviin ryhmiin kuuluvien tai tiettyjä uskontoja tai kulttuureja edustavien huumeidenkäyttäjien tarpeisiin suunnitellut palvelut ovat harvinaisempia, mutta niistä raportoivat Belgia, Saksa, Kreikka, Espanja, Liettua, Alankomaat, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta. Det er mindre vanlig med tjenester som retter seg mot narkotikabrukere med innvandrerbakgrunn, som tilhører bestemte språkgrupper eller har ulik religiøs eller kulturell bakgrunn, men det rapporteres likevel om slike tilbud i Belgia, Tyskland, Hellas, Spania, Litauen, Nederland, Finland, Sverige og Storbritannia. ) Analyysi perustuu suurelta osin jäsennetyllä kyselylomakkeella (SQ 23) toimitettuihin kansallisiin raportteihin, jota on päivitetty kansallisten koordinointikeskusten raporteista saaduilla tiedoilla. Til tross for at behandlingstilbudet utvides, er arbeidet med visse grupper narkotikabrukere en stadig utfordring for rusmiddeltjenesten, spesielt narkotikabrukere som har langvarige eller kroniske problemer. ) Muun muassa Ranska ja Englanti ovat laatineet täysimittaiset C-hepatiitin ehkäisystrategiat: Plan National Hepatites Virales C et B (2002–2005) Oppsøkende virksomhet og lavterskelstilbud er vanlige tiltak når det gjelder å få kontakt og å arbeide med disse gruppene, som kan være vanskelige å nå. Alan kirjallisuus ja jäsenvaltioista saadut tiedot ja luvut osoittavat kaikki samaan suuntaan: huumeidenkäyttäjien elämäntilanteet ovat paljon ongelmallisempia ja epävarmempia kuin tavallisen väestön. Tilgjengelig litteratur, fakta og tall fra medlemsstatene peker i samme retning: narkotikabrukernes livssituasjon er mer problematisk og prekær enn for befolkningen generelt. Kahdessa viimeisessä huumausaineita koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa sosiaalinen kuntoutus onkin ollut yksi keskeisistä tavoitteista huumeidenkäyttäjien terveyden ja sosiaalisen aseman parantamiseksi. I EUs to siste handlingsplaner har sosial reintegrasjon vært et av de fremste målene for å forbedre narkotikabrukernes helse og sosiale status. Toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2005–2008 jäsenvaltioita kehotetaan ”parantamaan mahdollisuuksia osallistua kuntoutusohjelmiin ja yhteiskuntaan sopeutumista koskeviin ohjelmiin ja laajentamaan niitä”. Handlingsplanen for 2005–08 oppfordrer alle medlemsstatene til å “forbedre tilgangen til og dekningen av rehabiliteringsprogrammer og programmer for sosial reintegrasjon”. Vaikka sosiaaliset toimenpiteet eivät vieläkään ole yhtä vakiintuneita huumeiden ongelmakäytön ehkäisymuotoja kuin varsinainen hoito, alan ammattilaiset pitävät hoidon, terveydenhuollon ja sosiaalisten toimien yhdistelmää parhaana keinona huumeidenkäyttäjien kuntouttamiseksi. Selv om sosiale tiltak ikke er en like veletablert respons mot problembruk som behandling, anser fagfolk en kombinasjon av behandling og helsemessige og sosiale tiltak å være den beste løsningen for rehabilitering av narkotikabrukere. Hieman kiistanalaisempia lähestymistapoja ovat valvotut piikitystilat, joita muutamissa maissa on perustettu lähinnä huumeiden injektiokäyttäjille, mutta viime aikoina samantyyppisiä tiloja on avattu myös crackkokaiinin tai heroiinin polttoa varten (katso EMCDDA, 2004c). tilbudet også bygget ut for røyking av crack eller heroin (se EONN, 2004c). Toinen kiistakapula palvelujen kehittämisen ja kokeilun alalla on heroiini, jota tietyissä maissa on käytetty apuaineena korvaushoidossa. Et annet kontroversielt tema innen utbyggingen av tjenester og eksperimentering er bruk av heroin som virkestoff i substitusjonsbehandling som noen land har innført. Vaikka heroiinihoito on muihin hoitovaihtoehtoihin verrattuna edelleen hyvin harvinaista, joidenkin tutkimusten perusteella siitä voi olla hyötyä asiakkaille, joille metadoniylläpitohoito ei ole tuottanut tulosta. Generelt er det liten aktivitet på dette området sammenlignet med andre behandlingstilbud, men noen studier tyder på at forskrivning av heroin kan være gunstig for klienter som ikke har hatt utbytte av metadonbasert substitusjonsbehandling. Esimerkiksi Saksassa äskettäin tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa kokeessa (Naber ja Haasen, 2006) heroiinihoidosta saatiin positiivisia tuloksia sekä kansanterveyden että laittomien huumausaineiden käytön vähenemisen alalla. For eksempel rapporterte et randomisert kontrollert forsøk med heroinassistert behandling i Tyskland (Naber og Haasen, 2006) om positive resultater både med hensyn til helse og med hensyn til en reduksjon i bruken av illegale rusmidler. Euroopassa ei kuitenkaan ole saavutettu selkeää yksimielisyyttä tämän lähestymistavan kustannuksista eikä hyödyistä, ja se on yhä aihe, josta käydään vilkasta poliittista ja tieteellistä keskustelua. Likevel er det ingen klar tendens i Europa når det gjelder kostnadene og fordelene ved denne tilnærmingen, og den er fremdeles gjenstand for debatt i politiske og vitenskapelige kretser. Pääasiassa tämä johtuu siitä, ettei tällä alalla juuri voida kerätä määrällistä tietoa. Det finnes lite data om sosial reintegrasjon i Europa (Dette skyldes hovedsakelig at det er vanskelig å innhente kvantitativ informasjon på området. Suurin osa jäljempänä esitetyistä tiedoista perustuukin laadullisiin arvioihin jäsenvaltioiden politiikasta, aikaansaannoksista ja Derfor er mesteparten av informasjonen basert på kvalitative vurderinger med fokus på retningslinjer, gjennomføring og kvalitetssikring i medlemsstatene ( ), 20 oli laatinut Tre land har ingen av delene. Hoidon saatavuuden ja laadun parantuessa toiminnan painopiste on joissakin Euroopan kaupungeissa siirtynyt huumeidenkäytön vaikutusten vähentämiseen yhteisöissä. I elleve land kommer finansieringen fra statlig/nasjonalt hold, mens åtte land rapporterer om regional/lokal finansiering. Åtte andre land finansieres fra begge hold, uten at ett område dominerer, eller gjennom trygdeordninger. Määrätietoisella kenttätyöllä ja houkuttelevilla matalan kynnyksen palveluilla on saatu aikaan lupaavia tuloksia joissakin paikallisissa hankkeissa (katso ”Haittojen vähentämistä koskevat lähestymistavat”, luku 5). Utviklingen av “tryggere” substitusjonsprodukter (dvs. stoffer som har mindre sannsynlighet for å havne på svartebørsmarkedet) øker sannsynligheten for at allmennlegen kan bli viktigere i avhengighetsbehandlingen. Niistä vuosina 2004 ja 2005 EU:n toimintasuunnitelman mukaisesti I EUs medlemsstater har problembrukere tilgang til sosiale tiltak gjennom ordninger som enten retter seg kun mot narkotikabrukere, eller mot grupper i sosial nød. ) Sosiaalisen kuntoutuksen määritelmä kattaa kaikki yhteiskunnalliset tukitoimet, joilla entiset tai nykyiset huumeiden ongelmakäyttäjät pyritään palauttamaan osaksi yhteisöä. ) Sosial reintegrasjon defineres som ”ethvert sosialt tiltak som tar sikte på å integrere tidligere eller nåværende problematiske narkotikabrukere i samfunnet”. Sosiaalisessa kuntoutuksessa on kolme ”osatekijää”: 1) asunto, 2) koulutus sekä 3) työ (ja ammatillinen koulutus). De tre ”pilarene” i sosial reintegrasjon er 1) bolig, 2) utdanning og 3) arbeid (herunder yrkesrettet opplæring). Kuntoutukseen voi kuulua muitakin toimenpiteitä, kuten neuvontaa ja vapaa-ajan toimintaa. Andre tiltak, som rådgivning og fritidsaktiviteter, kan også brukes som et ledd i sosial reintegrasjon. ) Lisätietoja: katso http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=1573.) ) For ytterligere informasjon, se http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=1573.) EU:n jäsenvaltioiden lisäksi Bulgaria, Romania, Turkki ja Norja; Virosta ei saatu lainkaan tietoja. Medlemsstatene pluss Bulgaria, Romania, Tyrkia og Norge. Ingen informasjon tilgjengelig for Estland. Luku 2: Huumeongelman torjunta Euroopassa pääpiirteittäin strategian huumeidenkäyttäjien sosiaalista kuntoutusta varten. Kapittel 2: En oversikt over responsen på narkotikaproblemet i Europa samt det at hjemløse narkotikabrukere har problemer med å følge reglene, er blant problemene som rapporteres. Yksi oleellisista toimenpiteistä on asumisen järjestäminen. Yleisin huumeiden ongelmakäyttäjille tarjottu palvelumuoto on ”yleiset tukiasuntopalvelut” (21 maata); 18 maassa on järjestetty Å få hjemløse narkotikabrukere inn i stabile boligforhold er første steg på veien mot stabilisering og rehabilitering. Euroopassa on noin 75 600–123 300 koditonta huumeiden ongelmakäyttäjää, kun mukaan lasketaan huumeiden ongelmakäyttäjien arvioitu määrä ja kodittomien osuus huumehoitoon hakeutuneista asiakkaista. Basert på et anslag over antallet problembrukere og andelen hjemløse blant klienter i behandling, finnes det anslagsvis 75 600 til 123 300 hjemløse problembrukere i Europa. Koska asumistiloja on nykyisin saatavilla useimmissa maissa ja koska muutamissa maissa otetaan jatkuvasti käyttöön uusia rakenteita, näiden toimenpiteiden vaikutus riippuu kokonaan siitä, miten pystytään varmistamaan palvelujen saattaminen kodittomien huumeidenkäyttäjien ulottuville. Ettersom de fleste land nå har slike fasiliteter, og en del land stadig bygger ut nye strukturer, vil effekten av tiltakene være avhengig av hvorvidt hjemløse narkotikabrukere faktisk har tilgang til disse tjenestene. Huumeidenkäyttö ja huumeongelmien käsittely sukupuolinäkökulmasta, EMCDDA:n vuosiraportti 2006: erityiskysymykset käsiteltäviä kysymyksiä ovat muun muassa seuraavat: Mitä eroja miesten ja naisten välillä on huumeidenkäytössä; onko sukupuolten välinen kuilu kapenemassa? Narkotikabruk og narkotikatiltak i et kjønnsperspektiv, i EONNs årsrapport for 2006: utvalgte aspekter følgende viktige spørsmål: Hvilke kjønnsforskjeller er det i bruken av narkotika, og er kjønnsforskjellene i ferd med å reduseres? Miten jäsenvaltiot ovat kehittäneet sukupuolikohtaisia lähestymistapoja huumeidenkäytön ehkäisyyn, hoitoon, sosiaaliseen kuntoutukseen ja haittojen vähentämiseen? Har medlemsstatene utviklet kjønnsspesifikke tilbud når det gjelder narkotikaforebygging, behandling, sosial rehabilitering og skadereduksjon? Ovatko sukupuolikohtaiset ratkaisut yhtä tärkeitä miehille ja naisille? Er kjønnsspesifikke tiltak like viktig for kvinner som for menn? Huumeidenkäyttäjistä on yleisesti katsoen paljon suurempi osa miehiä kuin naisia. Det er generelt langt flere menn enn kvinner som bruker narkotika. EU:n jäsenvaltioissa laittomien huumausaineiden käyttö on yleisempää miesten keskuudessa, mutta sen lisäksi miehet myös useammin kohtaavat ongelmia, hakevat hoitoa ja kuolevat huumeidenkäyttöön. I EUs medlemsstater er ikke bare bruken av illegale rusmidler mer utbredt blant menn, men menn har også mye større sansynlighet for å utvikle problemer, søke behandling og å dø av narkotikabruken. Tässä erityiskysymyksessä tarkastellaan huumeidenkäyttöä ja siihen liittyviä ongelmia sukupuolinäkökulmasta. Tärkeitä Dette utvalgte aspektet ser på narkotikabruk og relaterte problemer i et kjønnsperspektiv og tar blant annet opp Viljelty kokonaispinta-ala vuonna 2004 oli Rifin alueella 120 500 hehtaaria, ja tältä pinta-alalta on mahdollista tuottaa noin 2 760 tonnia kannabishartsia (UNODC ja Marokon hallitus, 2005). Tilbud og tilgjengelighet i Rif-regionen på 120 500 hektar, som potensielt gir en produksjon på 2 760 tonn cannabisharpiks (UNODC og Marokkos regjering, 2005). Kannabis on edelleen maailmanlaajuisesti eniten tuotettu ja salakuljetettu laiton huumausaine (CND, 2006). Cannabis er fortsatt det plantebaserte ulovlige stoffet som produseres og selges mest i verden (CND, 2006). EU:ssa takavarikoidun kannabishartsin alkuperämaina mainittiin vuonna 2004 Afganistan, Albania, Pakistan, Portugali, Senegal ja Keski-Aasian maat (Reitoxin kansalliset raportit, 2005; WCO, 2005; INCB, 2006a). Andre land som nevnes som opprinnelsesland for cannabisharpiks beslaglagt i EU i 2004, er Albania, Portugal, Senegal, Afghanistan, Pakistan og land i Sentral-Asia (nasjonale Reitox-rapporter, 2005; WCO, 2005; INCB, 2006a). Kannabishartsia tuotetaan suuressa mittakaavassa vain muutamassa maassa, etenkin Marokossa, mutta myös Pakistanissa ja Afganistanissa. Storskalaproduksjon av cannabisharpiks skjer hovedsakelig i noen få land, framfor alt i Marokko, men også i Pakistan og Afghanistan. Kannabishartsin vuotuisen tuotannon määräksi maailmassa on arvioitu 7 400 tonnia (CND, 2006). Den totale globale produksjonen av cannabisharpiks er anslått til 7400 tonn årlig (CND, 2006). Suurin osa EU:ssa käytetystä kannabiksesta on lähtöisin Marokosta, josta sitä salakuljetetaan Pyreneiden niemimaan kautta, mutta Alankomaat on toinen tärkeä jakelukeskus, josta huumetta kuljetetaan edelleen muihin EU-maihin. Det meste av cannabisharpiksen som brukes i EU kommer fra Marokko, og smugles først og fremst over den iberiske halvøy, men Nederland er også viktig distribusjonssenter for videre transport til EU-landene. Marokossa harjoitettavasta kannabisruohon viljelystä tehtiin toinen tutkimus vuonna 2004, ja sen tulosten perusteella tuotanto on laskenut kymmenen prosenttia vuodesta 2003; tämä johtuu pääasiassa viranomaisten Omfanget av cannabisproduksjonen i Marokko ble undersøkt for andre gang i 2004, og funnene avslørte en nedgang på 10 % sammenlignet med 2003, hovedsakelig som et resultat av tiltak regjeringen har satt inn. I 2004 var det totale dyrkningsarealet Kannabisruohon maailmanlaajuisen tuotannon määräksi arvioitiin yli 40 000 tonnia vuonna 2003 (CND, 2005), ja alkuperämaita on eri puolilla maailmaa. Den globale potensielle produksjonen av cannabisplanter var i 2003 på anslagsvis 40 000 tonn (CND, 2005), med opprinnelsesland over hele verden. EU:ssa vuonna 2004 takavarikoidun kannabisruohon on ilmoitettu olleen peräisin useista eri maista, lähinnä Alankomaista ja Albaniasta, mutta myös Angolasta, Etelä-Afrikasta, Jamaikalta ja Thaimaasta (Reitoxin kansalliset raportit, 2005; WCO, 2005; INCB, 2006). Cannabisplantene som ble beslaglagt i EU i 2004, rapporteres å komme fra en forskjellige land, særlig Nederland og Albania, men også Angola, Sør-Afrika, Jamaica og Thailand (nasjonale Reitox-rapporter, 2005; WCO, 2005; INCB, 2006). Lisäksi kannabistuotteita viljellään ja tuotetaan paikallisesti (sisä- ja ulkotiloissa) useimmissa EU:n jäsenvaltioissa. I tillegg dyrkes og produseres cannabisprodukter (innen- eller utendørs) lokalt i nesten alle medlemsstatene i EU. Takavarikkojen ja muiden markkinatietojen tulkinta Tolking av beslags- og markedsdata Koko maailmassa takavarikoitiin vuonna 2004 yhteensä 1 471 tonnia kannabishartsia ja 6 189 tonnia kannabisruohoa. På verdensbasis ble totalt 1 417 tonn cannabisharpiks og 6 189 tonn cannabisplanter beslaglagt i 2004. Suurin osa kannabishartsista takavarikoitiin Länsi- ja Keski-Euroopassa (74 %) sekä Kaakkois-Aasiassa ja Lähi-idässä (19 %), kun taas kannabisruohoa takavarikoitiin suurimmat määrät Pohjois-Amerikassa (54 %) ja Afrikassa (31 %) (UNODC, 2006). Vest- og Sentral-Europa (74 %) og Sørvest-Asia og Nær- og Midtøsten (19 %) står fortsatt for de fleste beslagene av cannabisharpiks, mens mesteparten av beslagene av cannabisplanter skjer i Nord-Amerika (54 %) og Afrika (31 %) (UNODC, 2006). EU:ssa takavarikoitiin vuonna 2004 yhteensä 1 087 tonnia kannabishartsia noin 275 000 takavarikossa. I 2004 ble det gjort anslagsvis 275 000 beslag av cannabisharpiks i EU, tilsvarende 1 087 tonn. Eniten takavarikkoja tehtiin edelleen Espanjassa (noin puolet kaikista takavarikoista ja noin kolme neljäsosaa EU:ssa takavarikoidusta kokonaismäärästä) ja sen jälkeen Spania rapporterer om flest beslag (halvparten av alle beslag og tre firedeler av totalt beslaglagt kvantum i EU), etterfulgt av Frankrike og Storbritannia (40 Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. ( Selv om antallet harpiksbeslag i EU som helhet gikk ned mellom 1999 og 2003, tyder trender i de rapporterende landene på at antallet økte på EU-nivå i 2004 (41). Tietyssä maassa tehtyjä huumetakavarikkoja pidetään yleensä huumeiden tarjonnan ja saatavuuden epäsuorana indikaattorina, joskin ne kuvastavat myös lainvalvonnan resursseja, prioriteetteja ja strategioita, raportointikäytäntöjä sekä sitä, miten hyvin kansalliset ja kansainväliset tarjonnanvähentämistoimet tehoavat salakuljettajiin. Narkotikabeslagene i et land betraktes gjerne som en indirekte indikator på tilgjengeligheten av narkotika og tilbudssituasjonen, selv om beslagene også gjenspeiler rapporteringsrutiner så vel som politi- og tollmyndighetenes ressurser, prioriteringer og strategier, og likeledes i hvilken grad nasjonale og internasjonale tilbudsreduserende tiltak virker inn på omsetningsleddene. Takavarikoidut määrät saattavat vaihdella voimakkaasti eri vuosina esimerkiksi siksi, että jonakin vuonna on tehty muutama hyvin suuri takavarikko. Mengdene som beslaglegges kan variere fra år til år, f.eks. hvis noen av beslagene et år er svært store. Tästä syystä takavarikkojen lukumäärä kertoo enemmän suuntauksista. Derfor er antall beslag noen ganger en bedre indikator på trender. Takavarikkojen lukumäärään sisältyy kaikissa maissa suuri osuus vähittäiskaupan tasolla tehtyjä pieniä takavarikkoja. I alle land omfatter antallet beslag til en stor del små beslag på detaljistnivå (gatenivå). Jos takavarikoitujen huumeiden alkuperä ja määränpää ovat tiedossa, ne saattavat kertoa salakuljetusreiteistä ja tuotantoalueista. Der dette er kjent, vil opprinnelse og destinasjon for beslaglagte stoffer gi en indikasjon på smuglerruter og produksjonsområder. Useimmat jäsenvaltiot ilmoittavat huumeiden puhtauden ja hinnan vähittäiskaupassa. Tiedot ovat kuitenkin peräisin useista erilaisista lähteistä, jotka eivät aina ole vertailukelpoisia, joten maiden välillä on vaikea tehdä tarkkoja vertailuja. Stoffenes pris og renhet/styrke på detaljistnivå rapporteres av de fleste medlemsstatene, men opplysningene kommer fra en rekke ulike kilder som ikke alltid er jevnførbare, og dette gjør det vanskelig å foreta nøyaktige sammenligninger landene imellom. Vaikka hartsitakavarikkojen lukumäärä koko EU:ssa laski vuosina 1999–2003, tietoja toimittaneissa maissa havaitut suuntaukset viittaavat takavarikkojen lisääntyneen Den totale mengden harpiks som ble beslaglagt i EU, viser en vedvarende stigende kurve i perioden ) Tämä on tarkistettava, sitten kun vuoden 2004 tiedot saadaan. ) Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2004 så snart disse foreligger. Tiedot kannabistakavarikkojen lukumäärästä ja takavarikoidun kannabiksen määrästä vuonna 2004 puuttuivat Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta; tiedot kannabistakavarikkojen määrästä vuonna 2004 puuttuivat Alankomaiden osalta. Data om både antall cannabisbeslag og mengden cannabis beslaglagt i 2004 manglet for Irland og Storbritannia, og data om antall cannabisbeslag i 2004 manglet for Nederland. Arvioinnissa käytettiin vuodelta 2004 puuttuvien tietojen sijasta vuoden 2003 tietoja. Anslagene er derfor beregnet med utgangspunkt i data for 2003. Alankomaiden tiedot vuonna 2004 takavarikoiduista määristä olivat arvioita, eikä niitä voitu käyttää vuoden 2004 suuntauksien analysoinnissa. Data om beslaglagte kvanta i 2004 fra Nederland var kun anslag og kunne derfor ikke tas med i trendanalysen for 2004. ) Katso taulukko SZR-1 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. ) Se tabell SZR-1 i Statistiske opplysninger 2006. Espanja) ilmoittivatkin määrän laskeneen. ( Spania) rapporterte om nedgang i 2004 (42 Paikallisesti tuotetun kannabisruohon keskihinnoista on raportoinut vain kaksi maata, nimittäin Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta, ja molemmissa hinta on laskenut. Bare to land, Nederland og Storbritannia, har gitt opplysninger om gjennomsnittsprisen på lokalt produserte cannabisplanter, og i begge land har prisen gått ned. EU:ssa kannabisruohon takavarikot ovat vähentyneet; vuonna 2004 tehtiin noin 130 000 takavarikkoa, joista suurin osa Yhdistyneessä kuningaskunnassa; takavarikoitu määrä oli 71 tonnia. Beslag av cannabisplanter er mindre vanlig i EU. (43) Kannabistakavarikkojen lukumäärä EU:ssa on kasvanut tasaisesti vuodesta 1999 lähtien (44), vaikkakin takavarikoidut määrät ovat vähentyneet vuodesta I 2004 ble det gjort anslagsvis 130 000 beslag, eller tilsvarende 71 tonn. De fleste beslagene ble gjort 2001 lähtien kaikissa maissa, joista on saatu tietoa. ( Antall beslag av cannabisplanter i EU har gått jevnt opp siden 1999 (44), selv om mengdene har gått ned i de rapporterende landene siden 2001 (45 Tämä on kuitenkin vasta alustava arvio, koska Yhdistyneen kuningaskunnan tietoja vuodelta 2004 ei ole vielä saatu. Storbritannia ennå ikke har tilgjengelig data for 2004. Kannabistuotteiden väkevyys määräytyy tetrahydrokannabinolin (THC) eli niiden tärkeimmän tehoaineen pitoisuuden mukaan (EMCDDA, 2004b). som er det viktigste virkestoffet (EONN, 2004b). Vuonna 2004 kannabishartsin keskimääräinen THC-pitoisuus vaihteli katukaupassa alle yhdestä prosentista (Bulgaria) 16,9 prosenttiin (Alankomaat), ja kannabisruohon väkevyys vaihteli 0,6 prosentista (Puola) 12,7 prosenttiin (Englanti ja I 2004 varierte det gjennomsnittlige THC-innholdet i cannabisharpiks på detaljistnivå fra under 1 % (Bulgaria) til 16,9 % (Nederland), mens cannabisplanter inneholdt fra 0,6 % (Polen) til 12,7 % EU:ssa ja ehdokasvaltioissa vuonna 2004 tehdyissä noin 12 800 takavarikossa otettiin haltuun noin 22 miljoonaa kannabiskasvia ja 9,5 tonnia kasveja. De anslagsvis 12 800 beslagene som ble gjort i EU og søkerlandene i 2004, omfatter ca. 22 millioner cannabisplanter, eller 9,5 tonn. 46 takavarikoitiin Turkissa. ( De største beslagene ble gjort i Tyrkia (46 Kannabiksen käytön levinneisyys ja käyttötavat lukumäärä on kasvanut vuodesta 1999 lähtien, ja tietoja raportoineiden maiden ilmoitusten perusteella kasvu jatkui vuonna 2004. Prevalens og bruksmønstre for cannabis av cannabisplanter har økt siden 1999, og ut fra innrapporterte data fortsetter økningen i 2004. Kannabis on Euroopassa yleisimmin käytetty laiton huumausaine. Cannabis er det mest brukte illegale stoffet i Europa. Sen käyttö lisääntyi 1990-luvulla lähes kaikissa EU-maissa varsinkin nuorten, myös koululaisten, keskuudessa. Bruken økte i nesten alle EU-land i løpet av 1990-tallet, spesielt blant ungdom, inkludert skoleelever. Euroopassa yli 62 miljoonaa aikuista – noin 20 prosenttia Det antas at om lag 65 millioner voksne i Europa, det vil si omtrent 20 % av alle mellom 15 og 64 år, har prøvd stoffet minst én gang (53), selv om det må tas 15–64-vuotiaista – on joskus kokeillut kannabista (); tosin I 2004 lå gjennomsnittsprisen på cannabisharpiks på mellom 2,3 euro pr. gram i Portugal, til over 12 euro pr. gram i Norge. Vuonna 2004 kannabishartsin keskimääräinen vähittäishinta EU:ssa vaihteli Portugalin 2,3 eurosta Norjan yli 12 euroon grammalta, ja kannabisruohon hinta vaihteli Portugalin 2,7 eurosta Maltan 11,6 euroon grammalta. Prisen på cannabisplanter lå på mellom 2,7 euro pr. gram i Portugal til 11,6 euro pr. gram på Malta, mens de fleste landene rapporterte om priser på cannabisprodukter et sted mellom 5 og 10 euro pr. gram (47). 47 ) grammalta. ( Nasjonale tall varierer fra 2 % to 31 %. De laveste tallene kommer fra Malta, Bulgaria og Romania, og de høyeste fra Danmark (31 %), Spania ) laskivat useimmat heistä eivät toki enää käytä sitä. Gjennomsnittsprisen på cannabisharpiks, korrigert for 49) paitsi Saksassa ja Espanjassa, joissa ne pysyivät maissa ( inflasjon (48), gikk ned i løpet av perioden 1999–2004 i alle de rapporterende landene (49), bortsett fra i Tyskland 13 ilmoitti kannabista ainakin kerran käyttäneiden osuudeksi Av de 25 landene som hadde informasjon tilgjengelig, presenterte 13 en livstidsprevalens i området 10–20 % ( Myös määrittelemättömän kannabisruohon tai maahantuodun kannabisruohon inflaatiokorjatut keskihinnat (50 og i Spania, hvor prisene var stabile, og i Luxembourg, hvor prisen gikk litt opp. Gjennomsnittsprisen på cannabisplanter, korrigert for inflasjon (50 Kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä on selvästi vähemmän kuin sitä ainakin kerran käyttäneitä. Bruk siste år var klart lavere enn livstidserfaring. Det anslås at om lag 22,5 millioner europeiske ungdommer har brukt cannabis i løpet av det siste året, eller ca. samana ajanjaksona useimmissa maissa, joista saatiin 7 % av alle i alderen 15–64. Nasjonale tall varierer fra 1 % til 11 %. (42) Katso taulukko SZR-2 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(43) Katso alaviite 40. (42) Se tabell SZR-2 i Statistiske opplysninger 2006.(43) Se fotnote (40) Data om antall cannabisbeslag i 2004 var ikke tilgjengelig for Polen.(44) Se tabell SZR-3 i Statistiske opplysninger 2006.(45) Se tabell SZR-4 i Statistiske opplysninger 2006.(46) Se fotnote (40).(47) Se tabell PPP-1 i Statistiske opplysninger 2006.(48) 1999 er basisår for pengeverdien i alle land. Tiedot kannabisruohotakavarikkojen määrästä vuonna 2004 puuttuivat Puolan osalta.(44) Katso taulukko SZR-3 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(45) Katso taulukko SZR-4 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(46) Katso alaviite 40.(47) Katso taulukko PPP-1 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(48) Vuotta 1999 on käytetty rahan arvon vertailuvuotena kaikissa maissa.(49) Vuosilta 1999–2004 on saatavilla tietoja kannabishartsin tai kannabisruohon hinnoista vähintään kolmena perättäisenä vuonna Belgiasta, Tšekistä, Saksasta, Espanjasta, Ranskasta, Irlannista, Kyproksesta, Latviasta, Liettuasta, Luxemburgista, Alankomaista, Puolasta, Portugalista, Sloveniasta, Ruotsista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Bulgariasta (vain ruoho), Romaniasta, Turkista ja Norjasta. (49) I perioden 1999–2004 var data over prisen på harpiks/planter tilgjengelig for minst tre påfølgende år for Belgia, Kypros, Den tsjekkiske republikk, Tyskland, Spania, Frankrike, Irland, Latvia, Litauen, Luxembourg, Nederland, Polen, Portugal, Slovenia, Sverige, Storbritannia, Bulgaria (bare planter), Romania, Tyrkia og Tšekin suuntauksia ei kuitenkaan voitu analysoida sen toimittamiin tietoihin vaikuttaneiden metodologisten rajoitusten vuoksi. Norge. Trendene for Den tsjekkiske republikk er ikke analysert grunnet metodologiske begrensninger ved innsendte data. (50) Vuotta 1999 on käytetty rahan arvon vertailuvuotena kaikissa maissa.(51) Katso kaavio PPP-2 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(52) Katso taulukko PPP-5 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(53) Keskimääräinen esiintyvyys Euroopassa laskettiin eri ikäryhmien mukaan painotettujen kansallisten esiintyvyyslukujen keskiarvona kussakin maassa. (50) 1999 er basisår for pengeverdien i alle land. (51) Se figur PPP-2 i Statistiske opplysninger 2006.(52) Se tabell PPP-5 i Statistiske opplysninger 2006.(53) Gjennomsnittsprosenten er beregnet på grunnlag av nasjonale prevalenstall vektet for antall innbyggere i den aktuelle aldersgruppen i hvert land. Kokonaismäärät laskettiin laskemalla yhteen kunkin maan kyseisiä väestöryhmiä koskevat esiintyvyysluvut, ja jos maasta ei ollut saatavilla tietoja, tiedot arvioitiin. Totale tall ble beregnet ved å multiplisere prevalens i den aktuelle befolkningen i hvert land. I land hvor slik informasjon ikke var tilgjengelig ble gjennomsnittlig prevalens lagt til grunn. Tässä esitetyt luvut ovat luultavasti alin arvio, koska tietoja on saatettu jättää ilmoittamatta. Tallene er sannsynligvis minimumstall, da det kan forekomme underrapportering. ) Tässä tekstissä esitetyt Yhdistyneen kuningaskunnan luvut perustuvat käytännön syistä vuoden 2005 British Crime Surveyhin (Englanti ja Wales). ) I denne teksten er tallene fra Storbritannia av praktiske hensyn basert på 2005 British Crime Survey (England and Wales). Lisäksi on laadittu erikseen arviot Skotlannista ja Pohjois-Irlannista sekä yhdistetty arvio koko Yhdistyneestä kuningaskunnasta (ne ovat tilastotiedotteessa). I de statistiske opplysningene vil man også finne tall for Skottland, Nord-Irland og et kombinert estimat for Storbritannia (presentert i Statistiske opplysninger). ) Katso taulukko GPS-1 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. ) Se tabell GPS-1 i Statistiske opplysninger 2006. Huumeidenkäyttöä kokonaisväestössä tai koululaisten keskuudessa selvitetään kyselyillä, jotka tuottavat arvioita siitä väestön osuudesta, joka ilmoittaa käyttäneensä huumeita tiettynä ajanjaksona: ainakin kerran elämässä, viimeksi kuluneen vuoden aikana tai viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Cannabisbruk i befolkningen generelt eller blant skoleelever, vurderes gjennom undersøkelser som gir anslag over den andelen av befolkningen som oppgir å ha brukt narkotika i løpet av et gitt tidsrom – livstid, siste år eller siste måned. Kannabiksen käyttöä viimeksi kuluneen kuukauden aikana koskevat luvut ovat jo lähempänä säännöllistä käyttöä. Prevalensestimater for siste måned gir sikrere tall for regelmessig bruk av cannabis. Euroopassa 12 miljoonaa aikuista, siis neljä prosenttia aikuisista, on käyttänyt huumetta viimeisten 30 päivän aikana. Anslagsvis 12 millioner europeiske voksne har brukt stoffet i løpet av de siste 30 dagene, dvs. 4 % av alle voksne. Maakohtaiset luvut vaihtelevat 0,5:stä 7,5 prosenttiin; tällä vaihteluvälillä ero on jopa 15-kertainen. Nasjonale tall ligger mellom 0,5 % og 7,5 %, eller 15 ganger så høyt. Alhaisimmat luvut ilmoitettiin Liettuasta, Maltasta, Ruotsista ja Bulgariasta ja korkeimmat Tšekistä (4,8 %), Espanjasta (7,6 %) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (5,6 %). (57) De laveste tallene ble rapportert fra Litauen, Malta, Sverige og Bulgaria, og de høyeste fra Den tsjekkiske republikk (4,8 %), Spania (7,6 %) og Storbritannia (5,6 %) (57). EMCDDA on laatinut kansallisten asiantuntijoiden kanssa aikuisten haastatteluja varten sarjan yhteisiä keskeisiä kysymyksiä (”eurooppalaisen mallikyselylomakkeen”), jota käytetään useimmissa EU:n jäsenvaltioissa. Eurooppalaista mallikyselylomaketta esitellään tarkemmin oppaassa ”Handbook for surveys about drug use among the general population” (http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=1380). Sammen med nasjonale eksperter har EONN utarbeidet et sett felles kjerne-”items” til den europeiske spørreskjema-modellen (”European Model Questionnaire” EMQ) for bruk i undersøkelser blant voksne, og dette er implementert i de fleste av EUs medlemsstater. Maiden välillä on kuitenkin vielä eroja menetelmissä ja tiedonkeruuvuosissa, joten maiden välisiä pieniä eroja on tulkittava varoen. (1) Det er imidlertid fortsatt forskjeller mellom landene når det gjelder metodikk og året da dataene ble samlet inn, og små forskjeller landene imellom bør tolkes med varsomhet (1). Kannabiksen samoin kuin muidenkin huumausaineiden käyttö on Euroopassa keskittynyt pääasiassa nuorten piiriin; 15–34-vuotiaista 3–44 prosenttia ilmoitti käyttäneensä kannabista ainakin kerran, 3–20 prosenttia ilmoitti käyttäneensä sitä viimeisen vuoden aikana ja 1,5–13 prosenttia ilmoitti käyttäneensä sitä viimeisen kuukauden aikana. I 2004 hadde mellom 3 % og 44 % av alle europeere i alderen 15–34 prøvd cannabis, 3–20 % hadde brukt stoffet i løpet av siste år, og 1,5–13 % hadde brukt det i løpet av siste måned. Luvut olivat jälleen korkeimmat Tšekissä, Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. De høyeste tallene kom igjen fra Den tsjekkiske republikk, Spania og Storbritannia. Euroopan keskiarvo tässä ikäryhmässä on ainakin kerran käyttäneiden kohdalla 32 prosenttia, viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden kohdalla 14 prosenttia (35–64-vuotiaiden ryhmässä 2 %) ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneiden kohdalla yli seitsemän prosenttia (35–64-vuotiaiden ryhmässä 1 %). (58) Europeiske gjennomsnittstall for denne aldersgruppen er 32 % for livstidsbruk, 14 % for bruk siste år (mot 2 % for aldersgruppen 35–64) og over 7 % for bruk siste måned (mot 1 % for aldersgruppen 35–64) (58). Alkoholia ja muita päihteitä koskeva eurooppalainen koululaiskyselyhanke (ESPAD) on tärkeä eurooppalaisten koululaisten huumeiden- ja alkoholinkäyttöä koskevan tiedon lähde, ja se on korvaamattoman arvokas apuväline pitkän aikavälin suuntausten kirjaamisessa. Den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD) er en viktig informasjonskilde om narkotika- og alkoholbruk blant skoleelever i Europa og uvurderlig for registrering av trender over tid. ESPAD-kyselyjä on tehty vuosina 1995, 1999 ja 2003. ESPAD-undersøkelser ble gjennomført i 1995, 1999 og 2003. Seuraava kysely tehdään vuonna 2007. Den neste undersøkelsen skal gjennomføres i 2007. ESPADissa käytetään standardoituja menetelmiä ja välineitä 15- ja 16-vuotiaiden koululaisten kansallisesti edustavien otosten käsittelyssä, mikä mahdollistaa tietojen vertailun. Tallene var høyere for menn enn for kvinner. I de nye medlemsstatene ligger cannabisbruken blant unge voksne i aldersgruppen 15–24 typisk på samme nivå som i EU-15, mens bruken faller drastisk i de eldre aldersgruppene (59). Kyselyn kysymykset keskittyvät alkoholin ja laittomien huumausaineiden käyttöön tiettyinä ajanjaksoina ja niiden käytön tiheyteen. Spørsmålene i undersøkelsen fokuserer på alkoholforbruk og bruk av illegale rusmidler med standard tidsrammer og bruksfrekvens. Lisätietoja ESPAD-kyselystä ja raporttien saatavuudesta löytyy ESPADin verkkosivustolta (http://www.espad.org). Informasjon om ESPAD og rapporter finner du på ESPADs nettsted (www.espad.org). Vielä yleisempää kannabiksen käyttö on 15–24-vuotiaiden ryhmässä, jossa ainakin kerran käyttäneiden osuus on 3–44 prosenttia (useimmissa maissa 20–40 %), viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuus 4–28 prosenttia (useimmissa maissa 10–25 %) (kaavio 2) ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneiden osuus 1–15 prosenttia (useimmissa maissa 5–12 %). I den nasjonale undersøkelsen av narkotikabruk og helse gjennomført i USA i 2004 (60) rapporterte til sammenligning 40,2 % av alle voksne (12 år eller eldre) om livstidsbruk, mot EUs gjennomsnittlige 20 %. Lisätietoja väestötutkimusten menetelmistä ja kussakin kansallisessa For ytterligere informasjon om metoder for befolkningsundersøkelser og metoder brukt i den enkelte nasjonale undersøkelse, se Statistiske opplysninger 2006. Vertailun vuoksi voidaan mainita, että vuonna 2004 tehdyssä Yhdysvaltain kansallisessa huumeidenkäyttöä ja kyselyssä käytetystä menetelmästä, katso vuoden 2006 tilastotiedote. Fem av EUs medlemsstater (Belgia, Spania, Kypros, Italia og Storbritannia) la fram nye data fra nasjonale skoleundersøkelser, og Bulgaria rapporterte data fra skoleundersøkelser i to store byer. Alt i alt er cannabisbruken blant skoleelever i Europa uendret. 60 terveyttä koskevassa kyselyssä ( Frankrike (9,8 %) og Storbritannia (9,7 %) (56 Yhdysvaltojen kyselyssä ikäryhmä ”kaikki aikuiset” (12 vuotta täyttäneet) on laajempi kuin EU:n tutkimuksissa käytetty ikäryhmä (15–64-vuotiaat). Merk at aldersspredningen i gruppen ”alle voksne” i den amerikanske undersøkelsen (12 år og eldre) er større enn aldersspredningen i europeiske undersøkelser (15–64 år). Kaavio 2: Kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneet nuoret aikuiset (15–34- ja 15–24-vuotiaat) Figur 2: Siste års prevalens av cannabisbruk blant unge voksne (15–34 og 15–24 år) Ruotsi(2005) Sverige(2005) Norja(2004) Norge(2004) Tiedot ovat kunkin maan tuoreimmasta väestötutkimuksesta raportointihetkellä. Dataene er hentet fra de nyeste nasjonale undersøkelsene som er tilgjengelig i hvert land på rapporteringstidspunktet. Lisätietoja, katso taulukot GPS-8, GPS-11 ja GPS-18 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit (2005), tiedot on otettu väestötutkimuksista, raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. Se tabell GPS-8, GPS-11 og GPS-18 i Statistiske opplysninger 2006 for ytterligere informasjon. ainakin kerran käyttäneiden osuudesta olivat alhaisimmat (alle 10 %) Kreikassa, Kyproksessa, Ruotsissa, Romaniassa, Nasjonale Reitox-rapporter (2005), hentet fra befolkningsundersøkelser, rapporter eller vitenskapelige artikler. Arvioita käytön levinneisyydestä 15- ja 16-vuotiaiden koululaisten keskuudessa ei pidä yleistää vanhempiin koululaisiin, koska pienikin ikäero voi aiheuttaa suuria muutoksia levinneisyysluvuissa. Bruksmønstre for cannabis i 15–16-årsalderen finner vi i Den tsjekkiske republikk og Spania (med henholdsvis 44 % og 41 %). Tšekissä, Espanjassa ja Ranskassa yli 50 prosenttia 17- ja 18-vuotiaista koululaisista Land med prevalenstall over 25 % omfatter Tyskland, Italia, Nederland, Slovakia og Slovenia (27–28 %), samt Belgia, Frankrike, Irland og Storbritannia, hvor livstidsprevalensen er mellom 32 % og 40 %. 62 on käyttänyt kannabista ainakin kerran. ( De laveste anslagene for livstidsprevalens (under 10 %) kommer fra Kypros, Hellas, Sverige, Romania, Tyrkia og Norge (61). (12 vuotta täyttäneistä) ilmoitti käyttäneensä kannabista ainakin kerran, kun EU:ssa tämä osuus on keskimäärin 20 prosenttia. I gjennomsnitt har 33 % av alle europeere som noen gang har prøvd cannabis, også brukt stoffet det siste året, mens bare 16 % har brukt det siste 30 dager. Yhdysvaltain tulos on jopa korkeampi kuin niissä Euroopan maissa, joissa kannabista ainakin kerran käyttäneitä on eniten (Tanska 31,3 % ja Yhdistynyt kuningaskunta 29,7 %), joskaan ero arvioissa kannabiksen käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana ei ole yhtä suuri: Yhdysvalloissa osuus oli 10,6 prosenttia ja Euroopassa keskimäärin seitsemän prosenttia, ja useiden Euroopan maiden ilmoittamat luvut olivat jokseenkin samanlaisia kuin Yhdysvaltojen luvut. Tallene, eller “fortsettelsesratene”, varierer fra land til land, og ligger mellom 20 % og 45 % for fortsettelse siste år, og fra 10 % til 25 % for fortsettelse siste 30 dager (64). Kannabiksen käyttö on yleensä satunnaista, tai se lopetetaan jonkin ajan kuluttua aloittamisesta. I Sverige, hvor prevalenstallene er lave sammenlignet med mange andre medlemsstater, er livstidsbruken av cannabis blant 17–18-åringer på 14 %, eller mer enn Kaikkiaan kannabiksen käytön yleistilanne koululaisten keskuudessa on pysynyt Euroopassa ennallaan. Bruk av cannabis, som av andre illegale rusmidler, er betydelig høyere blant menn enn blant kvinner. Eniten kannabista ainakin kerran käyttäneitä 15- ja 16-vuotiaita koululaisia oli Tšekissä (44 %) ja Espanjassa (41 %). Kjønnsforskjellen er klarere når det gjelder bruk siste år eller siste måned enn for livstidsbruk, men mindre blant unge mennesker enn blant eldre voksne (se utvalgt aspekt om kjønn). Osuus oli yli 25 prosenttia Saksassa, Italiassa, Alankomaissa, Sloveniassa ja Slovakiassa (27–28 %) sekä Belgiassa, Ranskassa, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa ainakin kerran käyttäneiden osuus oli 32–40 prosenttia. Cannabis er også vanligere i urbane dobbelt så høyt som blant 15–16-åringer (6 %) (63 ) Katso taulukko EYE-1 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell EYE-1 i Statistiske opplysninger 2006.) ESCAPAD-nuorisotutkimus, johon sisällytettiin 17–18-vuotiaat koulunsa keskeyttäneet nuoret.) ESCAPAD-undersøkelsen av 17–18-åringer som ikke går på skole. ) Se tabell EYE-3 og figur EYE-1 (del i) i Statistiske opplysninger 2006.) Katso taulukko EYE-1 ja kaavio EYE-1 (osa i) vuoden 2006 tilastotiedotteessa. Se figur GPS-24 i Statistiske opplysninger 2006. Vaikka kannabista käytetään pääosin nuorten piirissä, Espanjasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta saadut tiedot viittaavat siihen, että sen käyttö saattaa jatkua 30- tai 40-vuotiaaksi asti. Helseeffekter av cannabisbruk områder og i områder med høy befolkningstetthet. Kannabiksen käyttötavoissa tämä saattaa merkitä tärkeää pitkän aikavälin muutosta, jota on syytä tarkastella lähemmin. Det har blitt framsatt hypoteser om at bruken er i ferd med å spre seg til mindre byer og til distriktene, en trend Polen har dokumentert i sin nasjonale rapport for 2005. vähän tietoa Euroopan tasolla. Vuosiraporttiin 2004 (EMCDDA, 2004a) perustuvan karkean arvion mukaan Euroopassa noin 3 miljoonaa henkilöä, noin yksi prosentti aikuisista, saattaa käyttää kannabista päivittäin tai lähes päivittäin. I de senere år har cannabisbrukens potensielle sosiale og helsemessige konsekvenser gitt grunn til økt bekymring. Olisikin hyödyllistä saada ikäryhmittäin (esimerkiksi 15–24-vuotiaat) jaoteltua tietoa muista maista. Selv om den tilgjengelige dokumentasjonen ikke gir en entydig forståelse av problemene, kan man trekke noen konklusjoner. Ranskalaisessa ESCAPAD-tutkimuksessa vuonna 2003 havaittiin, että tutkimusta varten kehitetyllä CAST-asteikolla mitattuna 14 prosenttia 17- ja 18-vuotiaista (9 % tytöistä ja 18 % pojista) oli vaarassa ajautua ongelmakäyttöön. Det er f.eks. åpenbart at intensiv cannabisbruk er forbundet med psykiske lidelser, men spørsmålet om tilleggslidelser henger sammen med spørsmålene om årsak og virkning. Myös muut maat työstävät parhaillaan asteikkoja kannabiksen käyttötapojen arvioimiseksi (Saksa, Alankomaat, Puola ja Portugali), ja EMCDDA pyrkii edistämään yhteistyötä tällä alalla. Kompleksiteten ved denne sammenhengen utredes og drøftes i en forestående EONN-monografi . Kuten muidenkin laittomien huumausaineiden käyttö, myös kannabiksen käyttö on huomattavasti yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Under utarbeidelsen av en behandlingsplan for cannabisbrukere kan det være vanskelig for klinikere å vite om de skal starte med narkotikabruken eller med de psykiske helseproblemene. Viimeksi kuluneen vuoden tai viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneiden kohdalla ero on selvempi kuin ainakin kerran käyttäneiden kohdalla, mutta sukupuolierot ovat nuorten ryhmässä pienempiä kuin aikuisten ryhmässä (katso sukupuolinäkökulmaa koskeva erityiskysymys). Studier av effekten av behandling for problembruk av cannabis er fremdeles sjeldne, og de få som eksisterer, dekker bare spesifikke psykososiale behandlingstilbud. Tutkimusten mukaan kannabiksen käyttö on myös yleisempää kaupungeissa tai tiheään asutuilla alueilla. Alle andre behandlingsopplegg har enten overhodet ikke vært undersøkt eller har ikke vært undersøkt i tilstrekkelig grad. Sen käytön on kuitenkin arveltu olevan leviämässä kaupungeista maaseutualueille, ja Puola onkin kertonut tästä suuntauksesta kansallisessa raportissaan vuodelta 2005. Dermed har vi heller ingen dokumentasjon på effekten og effektiviteten av behandlingsoppleggene. Vaikka kannabiksen säännöllinen tai runsas käyttö ( Et grovt overslag i årsrapporten for 2004 (EONN, 2004a) tilsier at 1 % av europeiske voksne, om lag 3 millioner mennesker, kan sies å være daglige eller nesten daglige brukere av cannabis. ) aiheuttaa yhä enemmän huolta, siitä on saatavilla erittäin Flere land rapporterte en økning i regelmessig eller intensiv cannabisbruk, men bare Spania rapporterte tilsvarende data for daglig bruk, med en økning i perioden fra 1997–99 (0,7–0,8 % av voksne) til 2001 (1,5 %), etterfulgt av en stabilisering i 2003 (1,5 %). Jatkuvien pitkän aikavälin tutkimussarjojen puuttuminen useimmista EU-maista vaikeuttaa huumeidenkäytön suuntausten tunnistamista luotettavasti. Det ville vært nyttig med informasjon fra andre land og for enkelte aldersgrupper (f.eks.15–24 år). Tutkimuksia on kuitenkin käynnistetty yhä useammissa maissa 1990luvun alusta lähtien, ja nyt jotkin niistä ovat alkaneet tuottaa arvokasta tietoa aikasuuntauksista. Den franske ESCAPAD-studien fra 2003 fant at 14 % av alle 17–18-åringer (9 % av jentene og 18 % av guttene) ble i henhold til en spesifikk skala (CAST) ansett å være i risikosonen for å utvikle problembruk. Kannabiksen käytön terveysvaikutukset Trender i cannabisbruk blant voksne Huoli kannabiksen käytön mahdollisista sosiaalisista ja terveydellisistä seurauksista on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Nasjonale og lokale befolkningsundersøkelser, skoleundersøkelser og undersøkelser blant vernepliktige har vist at bruken av cannabis økte kraftig i løpet av 1990-årene i nesten alle EU-land, spesielt blant ungdom. Saatavilla olevat tiedot eivät anna selkeää kuvaa tilanteesta, mutta niistä voidaan tehdä joitakin päätelmiä. Denne økningen fortsatte inntil nylig i nesten alle landene, selv om det i noen tilfeller er tegn til en stabilisering av utviklingen eller til og med en nedgang. Runsas kannabiksen käyttö esimerkiksi korreloi selvästi mielenterveyssairauksien kanssa, mutta yhteisesiintyvyyden kysymystä on vaikea erottaa syyn ja seurauksen kysymyksestä. Mangelen på pålitelige tidsserier gjøre det vanskelig å kartlegge langtidstrender for narkotikabruk i Europa. Tätä monimutkaista korrelaatiota tarkastellaan ja käsitellään EMCDDA:n tulevassa monografiassa. assa. Siden begynnelsen på 1991-tallet har imidlertid stadig flere land igangsatt undersøkelser, og en del av disse begynner nå å gi verdifull innsikt i trender over tid. Kannabiksen käytön katsotaan yleisesti alkaneen levitä hiljalleen muutamissa Euroopan maissa 1960-luvulla; suosioon se nousi 1970- ja 1980-luvuilla. Storbritannia hadde høyest nyere bruk av cannabis blant unge voksne (i aldersgruppen 15–34) i Europa på begynnelsen av 1990-tallet, men prevalensen gikk sakte ned fra 1998 til 2004–05 (67). Kannabiksen käytön aloittamista koskevassa analyysissä käytön havaittiin levinneen voimakkaasti Espanjassa 1970-luvulla, Länsi-Saksassa 1980-luvulla ja Kreikassa 1990-luvulla. I Spania og Frankrike har imidlertid nivået nylig (2002 eller 2003) nådd samme nivå som i Storbritannia (figur 3). (66) Ruotsin tiedot osoittavat kannabiksen kokeilun olleen 1970-luvulla melko yleistä varusmiesten keskuudessa (15–20 %). Den tsjekkiske republikk har rapportert om tilsvarende høye prevalenstall. Sillä seikalla, että runsaaseen kannabiksen käyttöön liittyy usein tietystä päihteestä riippumattomia mielenterveysongelmia, on käytännön seurauksia. Bruksnivåene er lavere i Danmark, Tyskland, Estland, Italia, Nederland og Slovakia, men alle disse landene har rapportert om en økning i bruk siste år blant unge voksne. Muita hoitomuotoja ei joko ole tutkittu lainkaan tai niitä ei ole tutkittu riittävästi, joten niiden tehoamisesta ei ole näyttöä. Det samme har Ungarn, men i mindre grad. Kyseessä on väljä käsite, jolla tarkoitetaan tietyn toistuvuuskynnyksen ylittävää käyttöä. Det er vanlig å anta at cannabisbruken begynte å spre seg i en del land i Europa på 1960-tallet, og at det ble populært på 1970- og 1980-tallet. Runsas käyttö ei välttämättä merkitse riippuvuutta tai väärinkäyttöä eikä muiden ongelmien esiintymistä, mutta sen katsotaan lisäävän haitallisten seurausten, myös riippuvuuden, riskiä. Nyere nasjonale undersøkelser viser en signifikant livstidserfaring i aldersgruppen 45–54 i Danmark, Tyskland, Spania, Frankrike, Nederland, Sverige og Storbritannia, noe som i tyder på at mange begynte å bruke cannabis på slutten av 1960- og 1970-tallet. Tätä vertailuarvoa käytetään tutkimuksissa usein, ja se on peräisin eurooppalaisesta mallikyselylomakkeesta. En analyse av begynnende cannabisbruk fant markert økning i bruken i Spania på 1970-tallet, i (Vest-) Tyskland på 1980-tallet, og i Hellas på 1990-tallet (66). Kannabista harvemmin käyttävien keskuudessa riippuvuuden riski on pienempi. Svenske data dokumenterer et relativt høyt nivå av eksperimentering blant vernepliktige på 1970-tallet (15–20 %). Kaavio 3: Suuntaukset kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) keskuudessa Figur 3: Trender i siste års prevalens av cannabisbruk blant unge voksne (15–34 år) Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti ja Wales) Storbritannia(England og Wales) Saksa Tanska Italia Alankomaat Viro Norja Slovakia Unkari Suomi Ruotsi Kreikka Tyskland Danmark Italia Nederland Estland Norge Slovakia Ungarn Finland Sverige Hellas 71 saatiin 19 maasta). ( 15 % av tilfellene. Dette gjør cannabis Tiedot ovat kunkin maan tuoreimmasta väestötutkimuksesta raportointihetkellä. Se tabell GPS-4 i Statistiske opplysninger 2006 for ytterligere informasjon. Lisätietoja, katso taulukko GPS-4 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit (2005), tiedot on otettu väestötutkimuksista, raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. Nasjonale Reitox-rapporter (2005), hentet fra befolkningsundersøkelser, rapporter eller vitenskapelige artikler. Yleisesti katsoen kannabis on heroiinin jälkeen myös toiseksi useimmin mainittu huume ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvia asiakkaita koskevissa raporteissa. Finland og Sverige har relativt lave prevalenstall, men også her synes det å være en økning. Forskjellen observert i Sverige mellom 2000 (1,3 %) og 2004 (5,3 %) er imidlertid vanskelig å tolke på grunn av endring av metode (68 (67) Vuodesta 1994 lähtien, ja tämä on ensimmäinen vuosi, jota koskevat tiedot perustuvat Englannissa ja Walesissa tehtyyn British Crime Surveyhin.(68) Katso kaaviot GPS-4 ja GPS-14 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(69) Katso taulukko EYE-5 (osa i) ja kaavio EYE-1 (osa ii) vuoden 2006 tilastotiedotteessa. I nesten alle land som har lagt fram data, er andelen nye klienter som søker behandling for cannabisbruk høyere enn andelen av alle klienter, med unntak av et par land der andelene er omtrent like (70) Analyysi perustuu yleisen jakauman ja suuntausten osalta kaikkiin hoitokeskuksista hoitoa hakeneisiin asiakkaisiin, asiakkaiden profiilin ja käyttötapojen osalta avohoitokeskuksista hoitoa hakeneisiin asiakkaisiin. Storbritannia har nylig rapportert om en nedgang i bruk siste måned, mens de der tidligere har hatt det høyeste nivået i Europa siden begynnelsen av 1990-tallet. Slovakia rapporterte en nedgang mellom 2002 og 2004. Sukupuolijakaumaa on analysoitu EMCDDA:n vuoden 2006 vuosiraportin liitteenä olevassa erityiskysymyksessä. I Den tsjekkiske republikk og Frankrike var det ikke mulig å avdekke noen trend. ) Katso kaavio TDI-2 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. ) Se figur GPS-4 og GPS-14 i Statistiske opplysninger 2006.) Luku 3: Kannabis maiden välillä on huomattavia eroja. Kapittel 3: Cannabis har et primært cannabisproblem enn klienter i andre aldersgrupper. Kannabiksen mainitsee vain alle viisi prosenttia uusista asiakkaista Liettuassa, Maltassa ja Romaniassa, mutta yli 40 prosenttia uusista hoitoonohjauksen käytännöt ovat eri maissa erilaiset, kannabiksen takia hoitoa saavien asiakkaiden vaihtelevat kliiniset ominaisuudet on syytä todentaa tutkimuksin. Cannabis står for 75 % av behandlingssøknadene blant de som er under i befolkningen, økt bevissthet omkring risikoene ved cannabisbruk, et økt antall behandlingshenvisninger fra rettssystemet (noe som tydelig har vært viktig i flere land) samt endringer i rapporteringssystem 72 asiakkaista Tanskassa, Saksassa, Unkarissa ja Suomessa. ( 15 år og 63 % i aldersgruppen 15–19 år (79). 73 useimmissa maissa, joista saatiin tietoa. ( og/eller rapporteringssystemets dekning (76 Joillakin hoitoon hakeutuvilla asiakkailla on kannabiksen käytön ohella muitakin huume- tai alkoholiongelmia, ja toisinaan hoidontarpeeseen liittyy yleisempiä ongelmia, esimerkiksi nuorilla käyttäytymishäiriöitä. Generelt kan cannabisklientene deles inn i tre grupper: sporadiske brukere (34 %), personer som bruker stoffet én eller flere ganger i uken (32 %), og daglige brukere (34 %). Olisi myös osattava hahmottaa paremmin kannabiksen käyttäjien tarpeet suhteessa koko väestöön. Fungerende generelle forebyggingsprogram kan utsette eller redusere unge menneskers debut med hensyn til bruk av tobakk, alkohol og cannabis. EMCDDA:n arvion mukaan noin 3 miljoonaa henkilöä EU:ssa käyttää kannabista runsaasti (päivittäin tai lähes päivittäin). Viktigheten av dette understrekes av at de som debuterer tidlig (barn og ungdom opp til midt i tenårene), synes å ha betraktelig større risiko for å utvikle et narkotikaproblem, inkludert avhengighet (Von Sydow et al., 2002; Chen et al., 2005). Vaikka hoitoa hakeneiden osuutta tästä määrästä ei tiedetä tarkasti, tähän lukuun verrattuna kannabikseen liittyvää hoitoa hakeneiden määrä on melko pieni. I kampen for å forebygge eller utsette første gangs bruk av cannabis bør det tas med i betraktningen at ungdom er mer utsatt for cannabisforgiftning. Kannabikseen liittyvän hoidon kysynnän kasvuun vaikuttaa useita tekijöitä, ja se vaatii yhä lisää tutkimusta. I hvilken grad cannabisbrukere i behandling oppfyller de diagnostiske kriteriene for enten avhengighet eller skadelig narkotikabruk, er et viktig spørsmål. Saatavilla olevien tietojen mukaan avohoitokeskuksissa kannabisongelmien takia hoidettavat asiakkaat ovat yleensä melko nuoria; lähes kaikki hoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuvat kannabisasiakkaat ovat alle 30-vuotiaita. Profilen til unge cannabisbrukere, i alle fall når det gjelder de tidlige fasene av bruken, skiller seg ikke fra profilen til unge som bruker alkohol eller tobakk. Erikoistuneessa huumehoidossa olevilla teini-ikäisillä nuorilla on muiden ikäryhmien asiakkaita todennäköisemmin ensisijaisesti kannabisongelma, jonka osuus 15-vuotiaiden hoidon kysynnästä on 75 prosenttia ja 15–19-vuotiaiden hoidon kysynnästä 63 prosenttia. Dette understøtter tanken om at generelt forebyggingsarbeid for ungdom ikke bør fokusere utelukkende på cannabis, men også bør rette seg mot bruk av alkohol og tobakk. (79) Useimmat asiakkaista ilmoittavat kokeilleensa kannabista ensimmäisen kerran kuuluessaan kaikkein nuorimpiin ikäryhmiin: 36,8 prosenttia on aloittanut sen käytön alle 15-vuotiaana. Noen klienter søker behandling for cannabisbruk i kombinasjon med andre narkotika- eller alkoholproblemer, og noen ganger er søknaden om behandling relatert til mer generelle problemer, f.eks. atferdsproblemer hos unge. Juuri kukaan hoitoon hakeutuneista ei ilmoittanut käyttäneensä kannabista ensimmäisen kerran vasta 29 vuotta täytettyään. (80) Videre har en del nye studier også rapportert at det har vært en økning i antall ungdommer som også har psykiske problemer, som søker behandling for cannabisbruk, og at dette kan være en viktig faktor som påvirker behandlingsetterspørselen (78 Kannabisasiakkaat voidaan jakaa kolmeen ryhmään: satunnaisesti käyttäviin (34 %), kerran tai useampia kertoja viikossa käyttäviin (32 %) ja päivittäin käyttäviin (34 %) asiakkaisiin. Gutter har større risiko for å gå videre til mer intensiv bruk, kanskje fordi jenter lettere lar seg påvirke av foreldrenes misbilligelse, i tillegg til at de velger sin omgangskrets med mer omhu. Maiden välillä on suuria eroja siinä, kuinka usein uudet asiakkaat käyttävät kannabista. Dette endrer seg imidlertid etter hvert som tradisjonelle kjønnsroller endrer seg i det moderne samfunn. Kannabista päivittäin käyttävien osuus uusista kannabiksen käyttäjistä on suurin Alankomaissa ja Tanskassa, ja satunnaisten käyttäjien tai sellaisten henkilöiden osuus, jotka eivät ole käyttäneet kannabista hoitoa edeltäneen kuukauden aikana, on suurin Saksassa, Kreikassa ja Unkarissa. I flere europeiske land fokuserer prosjekter som skal forebygge bruken av cannabis og alkohol (Bagmændene, Danmark; Beer-Group, Tyskland; og Risflecting, Østerrike), på gutters manglende kommunikasjonsevne. Tämä todennäköisesti heijastaa eroja hoitoon ohjaamisessa (esimerkiksi rikosoikeudellisen järjestelmän tai sosiaaliverkostojen välityksellä tapahtuvien hoitoonohjausten lisääntyminen). (77) En kjent årsak til intensivt inntak av alkohol og cannabis blant gutter er vanskelighetene de har med å forholde seg til jenter, og derfor tilbyr disse prosjektene også opplæring i flørting. Tehokkaasti toteutetuilla yleisillä ehkäisevän huumetyön ohjelmilla pystytään viivyttämään päihteiden, kuten tupakan, alkoholin ja kannabiksen, käytön aloittamista tai vähentämään sitä nuorten keskuudessa. Tilgjengelige data viser at cannabisklienter i polikliniske behandlingssentre har en tendens til å være relativt unge – så godt som alle nye cannabisklienter i behandling er under 30 år. Tämä on hyvin tärkeä tavoite, sillä tutkimustulosten mukaan päihteiden käytön varhain (esimurrosikäisenä ja murrosikäisenä) Det er større sannsynlighet for at tenåringer i det spesialiserte behandlingsapparatet Katso kaavio TDI-1 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Tre kapitler vil gå spesielt på økningen i etterspørselen etter behandling for cannabis.) Katso taulukot TDI-3 (osa iii) ja TDI-4 (osa iii) vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-18 i Statistiske opplysninger 2006.) http://www.addaction.org.uk/Drugcannabis.htm#top) Se tabell TDI-10 (del i) i Statistiske opplysninger 2006.) Katso taulukko TDI-25 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-11 (del ii) i Statistiske opplysninger 2006. Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa aloittaneilla huumeongelmien riski, myös riippuvuuden kehittymisen riski, on huomattavasti suurempi kuin muilla (Von Sydow et al., 2002; Chen et al., 2005). Årsrapport for 2006: Narkotikasituasjonen i Europa å knytte bånd til andre, lavt oppmøte på skolen og læringsvansker som følge av narkotikabruk. Tämä puoltaa näkemystä siitä, että nuorten keskuudessa tehtävää ehkäisevää huumetyötä ei tulisi kohdistaa pelkästään kannabikseen, vaan sen ohella olisi pyrittävä ehkäisemään myös alkoholin ja tupakan käyttöä. Cannabisspesifikke “kurs” tar ofte utgangspunkt i at bruk og besittelse av cannabis er ulovlig, og deltakerne henvises via rettssystemet. muiden huumeiden käytön takia vaikeuksiin joutuneille nuorille ja heidän vanhemmilleen. Motiveringen for å være med er ofte at deltakelse på kurset er en ubetinget del av dommen. Keskukset on sijoitettu Ranskan suurimpiin kaupunkeihin, jotta ne olisivat helposti asiakkaiden ulottuvilla. Uansett sikrer disse metodene at det opprettes kontakt med i det minste en del av en risikoutsatt gruppe. Niissä työskentelevät neuvojat ovat ammattilaisia, jotka on koulutettu käyttämään arviointivälineitä ja antamaan lyhythoitoa riippuvuusongelmiin. Det tyske prosjektet ”Stoned at School” (Ruset på skolen) har som mål å gi lærere opplæring i tidlig oppdaging og inngripen, forebygge cannabisbruk og etablere kontakt mellom skoler og narkotikarådgivningstjenester. Neuvojat voivat myös ohjata psykiatristen, sosiaali- tai lääkäripalvelujen piiriin asiakkaat, jotka tarvitsevat erikoishoitoa. Som lignende prosjekter i Østerrike er dette et opplæringsprogram på 10 moduler som skal øke lærernes bevissthet om cannabisbruk og identifisere elever i risikosonen. Tästä uudentyyppisestä palvelumallista aiotaan laatia seurantatutkimus. Mange selektive forebyggingstiltak i Europa baserer seg på å gi informasjon om cannabis. Hankkeen ensimmäisiltä kahdelta tai kolmelta toimintakuukaudelta saatujen alustavien lukujen mukaan keskuksissa käy kuukausittain noin 3 500–4 000 henkilöä, joista 2 000–2 500 on kannabiksen käyttäjiä (muut kävijät ovat vanhempia, sukulaisia ja nuorisotyöntekijöitä). Andre mer evidensbaserte tilnærminger, inklusive normativ restrukturering (dvs. lære at ens jevnaldrende er imot bruk), selvhevdelsestrening, motivering og målsetting, så vel som korrigering av myter (om verdien forbundet med cannabis), er ennå ikke etablert som standardelementer i forebyggingsprogrammer for cannabis. Vaihtoehtoisista strategioista voidaan mainita käyttäjille tarjotut lyhyet mutta jäsennetyt kurssit, jotka koostuvat noin kymmenestä ryhmäistunnosta (Tanska, Saksa, Alankomaat, Itävalta). En fersk metaanalyse av forebyggende programmer for sårbar ungdom (Roe og Becker, 2005) fant at informasjonsbaserte tilnærminger har liten eller ingen effekt på rusatferd, verken når det gjaldt generell eller selektiv forebygging. Hollantilais-saksalaisessa EUREGIO-hankkeessa on julkaistu kursseihin liittyvä käsikirja, SKOLL (self-control training, itsehillinnän opettelu). De samme forfatterne fant at de generelle forebyggende programmene som baserer seg på sosial påvirkning, har god effekt på sårbar ungdom. Tämänkaltaisilla menetelmillä saadaan kuitenkin luotua yhteydet ainakin osaan riskiryhmästä. Siden januar 2005 er mer enn 250 ”cannabis-konsultasjonsklinikker” opprettet i Frankrike. Sukupuoli on tärkeä näkökohta kannabiksen käyttöä ehkäisevässä työssä (katso sukupuolinäkökulmaa koskeva erityiskysymys). Rådgivningen er anonym, gratis og åpen for alle, og tilbudet er rettet mot tenåringer som har problemer i forbindelse med bruken av cannabis eller andre stoffer, og deres foreldre. Pojat ovat tyttöjä suuremmassa vaarassa ajautua runsaaseen käyttöön luultavasti siksi, että tytöt ovat poikia herkempiä vanhempien paheksunnalle ja että tytöt valitsevat seuransa tarkemmin. For å være lett tilgjengelig finnes tilbudet i de store byene i Frankrike. Tilanne on kuitenkin muuttumassa, kun miesten ja naisten perinteinen roolijako murtuu nyky-yhteiskunnassa. De ansatte er fagfolk som har trening i å bruke evalueringsverktøy og korte intervensjoner i behandlingen av avhengige. Pojilla alkoholin ja kannabiksen runsaan käytön tiedetään johtuvan ainakin osittain siitä, että he kokevat vaikeaksi lähestyä tyttöjä. De kan også vurdere hvilke sosiale, medisinske eller psykiatriske tjenester som klienter med spesielle behov må vises videre til. Siksi hankkeissa tarjotaankin pojille valmennusta flirttailussa. Denne nye typen strukturer skal vurderes i en oppfølgingsstudie. Saksalaisen Stoned at School -hankkeen tavoitteena on valmentaa opettajia huumeidenkäytön mahdollisimman varhaiseen havaitsemiseen ja pysäyttämiseen, ehkäistä kannabiksen käyttöä ja luoda yhteyksiä koulujen ja huumeneuvontakeskusten välille. Tilgjengelige tall for de første 2–3 månedenes drift viser at mellom 3 500 og 4 000 personer har henvendt seg til disse sentrene hver måned. Euroopassa tehtävässä valikoivassa ehkäisevässä huumetyössä painotetaan monesti kannabiksen vaaroista tiedottamista. Av disse var 2 000–2 500 cannabisbrukere (de andre var foreldre, slektninger og ungdomsarbeidere). Samat tutkijat havaitsivat, että laajoilla sosiaalisen vaikuttamisen ohjelmilla on merkittävä vaikutus haavoittuvassa asemassa oleviin nuoriin. Det tysk/nederlandske prosjektet EUREGIO har utgitt håndboken SKOLL (”self-control training” – trening i selvkontroll) til bruk i dette opplegget. Kannabista koskevista valikoivan ehkäisevän huumetyön hankkeista on tehty Euroopassa muutamia arviointeja (FRED, Way-Out, Sports for Immigrants jne.; katso edellä mainitut Et viktig poeng vi kan se av de få tilgjengelige vurderingene av europeiske selektive cannabisforebyggende prosjekter (FRED, Way-Out, Sports for Immigrants og andre – se over, samt EDDRA på http://eddra.emcdda.europa.eu), er at generelle teknikker for sosial påvirkning fungerer effektivt. Lyhyt interventio kannabiksen käyttäjille Kortvarig intervensjon for cannabisbrukere Lyhyet interventiot ovat kustannustehokkaita, ja ne voivat soveltua erityisen hyvin kannabiksen käyttäjille, sillä niiden on todettu tehoavan huumeidenkäyttäjiin, Kortvarige intervensjoner er kostnadseffektive og kan være spesielt hensiktsmessige for cannabisbrukere, og de har vist seg å fungere bra for narkotikabrukere som: • joilla on vain vähän huumeidenkäyttöön liittyviä ongelmia • har små problemer med narkotikabruken • jotka eivät ole voimakkaasti riippuvaisia • har lav grad av avhengighet • jotka eivät ole käyttäneet huumeita vielä kauan • har en kort historie med narkotikabruk Lyhyen intervention tarkoituksena on saada henkilö pohtimaan omaa huumeidenkäyttöään ja tarjota hänelle välineitä sen hallintaan. Kortvarig intervensjon er en metode som har som mål å få folk til å reflektere over egen narkotikabruk og sette dem i stand til å kontrollere den. Käsite perustuu pitkälti kannustavaan haastatteluun, jossa vältetään vastakkainasettelua ja jossa henkilöä ei tuomita, kun hänen arvojaan, tavoitteitaan ja käytön itsearviointiaan tarkastellaan ja hänen omakuvansa ja tositilanteen välisiä eroja tuodaan esiin. Konseptet er hovedsakelig basert på motiverende intervjuteknikk, en ikke-fordomsfull, ikke-konfronterende tilnærmingsmåte som utforsker klientens verdier, mål og egenvurdering av bruk, og som gir tilbakemelding om samsvaret mellom klientens selvbilde og faktiske status. joilla on vakaa tausta (sosiaalisesti sekä opintojen ja perheen osalta) • har stabil bakgrunn (sosialt, skole, familie) • jotka eivät ole varmoja huumeidenkäyttönsä muuttamisesta. • er usikre på om de vil, eller har et ambivalent forhold til å, endre narkotikabruken Lyhyt interventio toteutetaan yleensä henkilön alkoholin- tai huumeidenkäytön varhaisessa vaiheessa vakavien päihdeongelmien kehittymisen ehkäisemiseksi. Kortvarig intervensjon brukes ofte på et tidlig stadium av en persons alkohol- eller narkotikabruk for å forebygge utviklingen av alvorlige rusproblemer senere. Lyhyen intervention on osoitettu tehoavan alkoholin ja tupakan väärinkäytön ehkäisemisessä, ja tämän lähestymistavan noudattaminen muiden aineiden yhteydessä herättää yhä enemmän kiinnostusta. Det er dokumentert at kortvarig intervensjon kan være effektiv når det gjelder å forebygge alkohol- og tobakksmisbruk, og det er en økende interesse for å benytte denne tilnærmingsmåten for andre rusmidler. Lyhyt interventio on todettu hyödylliseksi valikoivissa ehkäisytoimissa, joiden kohteena ovat sellaiset kannabiksen käyttäjät, jotka eivät tavallisesti olisi yhteydessä hoitopalveluihin. Kortvarig intervensjon har vist seg å være svært nyttig i selektive forebyggingstiltak for cannabisbrukere som ikke vanligvis ville ha kommet i kontakt med behandlingsmiljøene. Koulutuspohjaiset ohjelmat, joissa painotetaan pidättyvyyttä, eivät välttämättä tehoa henkilöihin, jotka käyttävät runsaasti kannabista. Når det gjelder intensive cannabisbrukere, er det ikke sikkert at opplæringsbaserte programmer som vektlegger rusfrihet, er effektive. Tätä lähestymistapaa käytetään nykyään monissa maissa, muun muassa Saksassa, Alankomaissa, Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa interventiot voivat olla muodoltaan neuvontaa, ”kannabiskursseja” tai jopa verkkosivustoja. Denne tilnærmingsmåten brukes nå i flere land, herunder Tyskland, Nederland, Østerrike og Storbritannia, hvor intervensjonene kan ta form av rådgivning, ”cannabiskurs” eller til og med selvhjelps-nettsteder. Esimerkiksi Saksan verkkosivustopohjainen neuvontaohjelma Quit the Shit (http://www.drugcom.de) on innovatiivinen telematiikkaa hyödyntävä lähestymistapa niille kannabiksen käyttäjille, jotka haluavat lopettaa huumeidenkäytön tai vähentää sitä. Det tyske internettbaserte rådgivningsprogrammet ”Quit the Shit” (www.drugcom.de) er et nyskapende telematikkbasert tilbud til cannabisbrukere som ønsker å redusere eller slutte å bruke narkotika. Samankaltaisia verkkosivustoja, joilta käyttäjät voivat itse hakea apua, ovat muun muassa Jellinekin http://www.jellinek.nl/zelfhulp/cannabis/frameset.html (Alankomaat) ja HIT:n http://www.knowcannabis.org.uk/ (Yhdistynyt kuningaskunta). Lignende nettsteder med selvhjelps-komponenter er bl.a. www.jellinek.nl/zelfhulp/cannabis/frameset.html av Jellinek (Nederland) og www.knowcannabis.org.uk/ av HIT (Storbritannia). Tarjonta ja saatavuus (81) Tilbud og tilgjengelighet (81) Toiseksi käytetyin laiton huumausaine on monissa Euroopan maissa jokin synteettinen huume. I mange europeiske land er det nest vanligste illegale stoffet som brukes en eller annen form for syntetisk produsert stoff. Näiden aineiden käyttö on kokonaisväestössä tyypillisesti vähäistä, mutta niiden levinneisyys nuorten ikäryhmien keskuudessa on huomattavasti korkeampi, ja se voi olla erityisen korkea tietyissä sosiaalisissa ympäristöissä tai alakulttuuriryhmissä. Bruken av disse stoffene i befolkningen generelt er typisk lav, men prevalensen i yngre aldersgrupper er signifikant høyere, og i noen sosiale miljøer eller kulturelle grupper kan bruken av slike stoffer være særlig utbredt. Synteettisistä huumeista levinneimpiä maailmassa ovat amfetamiinit (amfetamiini ja metamfetamiini) ja ekstaasi. Globalt sett er amfetamin (amfetamin og metamfetamin) og ecstasy de mest brukte syntetiske stoffene. Amfetamiinien ja ekstaasin tuotannon määrää on vaikea selvittää, koska ”niitä tehdään vaivattomasti saatavilla olevista kemikaaleista helposti kätkettävissä laboratorioissa” (UNODC, 2003a). Det er vanskelig å si noe om omfanget av produksjonen av amfetamin og ecstasy, for ”den er basert på lett tilgjengelige kjemikalier i laboratorier som lett kan skjules” (UNODC, 2003a). Viimeisimmän arvion mukaan amfetamiinien ja ekstaasin maailmanlaajuinen vuosituotanto on kuitenkin noin 520 tonnia (UNODC, 2003b). Ifølge det siste estimatet er den årlige produksjonen av amfetamin og ecstasy 520 tonn på verdensbasis (UNODC, 2003b). Metamfetamiinin osuus amfetamiinien ja ekstaasin takavarikoista koko maailmassa laski (vuoden 2003 66 prosentista) 38 prosenttiin vuonna 2004; ekstaasin osuus oli 29 prosenttia ja amfetamiinin 20 prosenttia (CND, 2006). Andelen metamfetamin av alle beslag av amfetamin og ecstasy falt i 2004 til 38 % (fra 66 % i 2003). Beslag av ecstasy utgjorde 29 % og amfetamin 20 % (CND, 2006). Ekstaaseista tunnetuin on 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini (MDMA), mutta joskus ekstaasitableteissa on muitakin sen kaltaisia aineita (MDA, MDEA jne.). Av disse to er amfetamin det stoffet som er lettest tilgjengelig i Europa. Näitä huumeita kutsutaan toisinaan entaktogeeneiksi niiden erikoisten mielialavaikutusten vuoksi. På verdensbasis er den økende bruken av metamfetamin meget bekymringsverdig, ettersom stoffet er forbundet med en lang rekke alvorlige helseproblemer. Joskus niillä on vaikutuksia, jotka ovat tyypillisempiä hallusinogeeneille. I Europa synes omfattende bruk av metamfetamin å være begrenset til Den tsjekkiske republikk. Ehdottomasti tunnetuin hallusinogeeni on lysergihapon dietyyliamidi (LSD), jonka käyttö on kuitenkin jo pitkään ollut alhaisella ja melko vakaalla tasolla. Ecstasy er et syntetisk stoff som er kjemisk beslektet med amfetamin, med til dels andre virkninger. Luontaisten hallusinogeenien, varsinkin hallusinogeenisten sienien, saatavuuden ja käytön lisääntymisestä on ollut joitakin merkkejä. Det mest kjente stoffet i ecstasygruppen er 3,4-metylendioksymetamfetamin (MDMA), men det er også påvist andre analoger i ecstasytabletter (MDA, MDEA osv.). Maailmanlaajuinen amfetamiinin tuotanto keskittyy edelleen Länsi- ja Keski-Eurooppaan ja eritoten Belgiaan, Alankomaihin ja Puolaan. På verdensbasis er produksjonen av amfetamin konsentrert til Vest- og Sentral-Europa, da særskilt Belgia, Nederland og Polen. Tämän alueen eri maissa vuonna 2004 lakkautettujen laboratorioiden määrän perusteella myös Virossa, Liettuassa ja Bulgariassa sekä vähemmässä määrin Saksassa, Espanjassa ja Norjassa harjoitettiin merkittävää amfetamiinin laitonta tuotantoa (UNODC, 2006). I denne regionen spiller også Estland, Litauen og Bulgaria en viktig rolle i den ulovlige produksjonen av amfetamin, og også i noen grad Tyskland, Spania og Norge, noe destrueringen av amfetaminlaboratorier i disse landene i 2004 viste (UNODC, 2006) (82). (82) Euroopan ulkopuolella amfetamiinia valmistetaan pääasiassa Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa (CND, 2006). Utenfor Europa produseres amfetamin hovedsakelig i Nord-Amerika og Oseania (CND, 2006). Vuonna 2004 amfetamiinin kauppa oli yhä pääasiallisesti alueen sisäistä. Amfetaminhandelen var i 2004 primært intraregional. Suurin osa EU:n laittomilta markkinoilta löytyneestä amfetamiinista oli lähtöisin Belgiasta, Alankomaista ja Puolasta ja niiden jälkeen Virosta ja Liettuasta (Pohjoismaissa) (Reitoxin kansalliset raportit, 2005; WCO, 2005). Mesteparten av amfetaminet som finnes på det ulovlige markedet i Europa kommer fra Belgia, Nederland og Polen, i tillegg til Estland og Litauen (i de nordiske landene) (nasjonale Reitox-rapporter, 2005; WCO (Verdens tollorganisasjon), 2005). Maailmassa takavarikoitiin vuonna 2004 yhteensä kuusi tonnia amfetamiinia, josta noin 97 prosenttia Euroopassa, lähinnä Länsi- ja Keski-Euroopan maissa (67 % maailmassa Av de 6 tonnene amfetamin som ble beslaglagt på verdensbasis i 2004, ble 97 % beslaglagt i Vest-/Sentral-Europa og Sørøst-Europa (henholdsvis 67 % og 26 % av globale beslagmengder) (CND, 2006). EU:ssa on perustettu nopea tiedonvaihtojärjestelmä Euroopan huumemarkkinoille ilmestyvien uusien huumausaineiden havaitsemiseksi. EU har fått på plass et system for tidlig varsling for å identifisere nye stoffer som kommer på det europeiske narkotikamarkedet. Niiden lisäksi järjestelmässä tarkkaillaan myös psykoaktiivisten aineiden käyttöön liittyviä uusia, mahdollisesti haitallisia suuntauksia. Systemet kartlegger også potensielt skadelige nye trender innen bruken av psykoaktive stoffer. ) Katso ”Takavarikkojen ja muiden markkinatietojen tulkinta”, s. 37.) ) Se ”Tolking av beslags- og markedsdata”, s. 37.) Eri maista ilmoitetut lakkautettujen laboratorioiden lukumäärät kertovat tuotantolaitosten lukumäärän lisäksi maan lainvalvontaviranomaisten toiminnasta ja painopisteistä samoin kuin myös niiden raportointikäytännöistä. Antallet laboratorier destruert i forskjellige land, i tillegg til antallet produksjonssteder, gjenspeiler politiets og tollvesenets aktivitetsnivå og prioriteringer så vel som rapporteringspraksis. 85 lukumäärä ( ) og mengdene (85 Vuonna 2004 amfetamiinin keskimääräinen hinta katukaupassa vaihteli Slovenian 4 eurosta grammalta Basert på funn fra de rapporterende landene synes denne oppadgående trenden å ha fortsatt i 2004. Suurin osa metamfetamiinin tuotannosta Tšekissä on tarkoitettu paikallisille markkinoille, mutta osa siitä salakuljetetaan Saksaan, Itävaltaan ja Slovakiaan (Reitoxin kansalliset raportit, 2005). Mesteparten av det som produseres av metamfetamin i Den tsjekkiske republikk, er ment for det lokale markedet, selv om noe av det smugles til Tyskland, Østerrike og Slovakia (nasjonale Reitox-rapporter, 2005). Vuonna 2004 metamfetamiinitakavarikoista raportoivat Belgia, Tšekki, Tanska, Viro, Kreikka, Ranska, Latvia, Liettua, Unkari, Itävalta, Slovakia, Ruotsi, Romania ja Norja, jossa sekä takavarikkojen lukumäärä että takavarikoidut määrät olivat kaikkein suurimmat. (91) I 2004 ble det rapportert om beslag av metamfetamin i Belgia, Den tsjekkiske republikk, Danmark, Estland, Hellas, Frankrike, Latvia, Litauen, Ungarn, Østerrike, Slovakia, Sverige, Romania og Norge. Saksassa, Espanjassa, Irlannissa, Latviassa, Liettuassa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Bulgariassa, I 2004 varierte gjennomsnittsprisen på amfetamin på gatenivå fra 4 euro pr. gram i Slovenia til 64 euro pr. Vuonna 2004 metamfetamiinin vähittäishinnan (92 I 2004 varierte detaljistprisen (92) på metamfetamin gram på Malta (86). ) vaihteli Slovakian 43 prosentista i Slovakia til 50 % i Den tsjekkiske republikk. Amfetamiinin keskimääräinen puhtaus katukaupassa vuonna 2004 vaihteli Bulgarian 5–6 prosentista Norjan Gjennomsnittlig renhet for amfetamin varierte fra 5–6 % i Bulgaria til 44 % i Norge (89 (89) Vuosilta 1999–2004 saatavilla olevien tietojen perusteella (90) amfetamiinin keskimääräinen puhtaus Tilgjengelige data (90 Ekstaasi laski yleisesti Latviassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Suomessa ja Norjassa mutta nousi Belgiassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Unkarissa ja Itävallassa. Ecstasy om gjennomsnittlig renhet i perioden 1999–2004 viser en fallende trend i Latvia, Litauen, Luxembourg, Finland og Norge, og en stigende trend i Belgia, Tyskland, Frankrike, Italia, Ungarn og Østerrike. Eurooppa on maailmanlaajuisesti tärkein ekstaasin tuotannon keskus, vaikka sen suhteellinen merkitys onkin vähenemässä ekstaasin valmistuksen levittyä viime vuosina muualle maailmaan, varsinkin Pohjois-Amerikkaan (Yhdysvallat, Kanada) sekä Itä- ja Kaakkois-Aasiaan (Kiina, Indonesia, Hongkong) (CND, 2006; UNODC, 2006). Selv om Europa fortsatt er sentrum for verdens produksjon av ecstasy, synes Europas relative betydning å avta i takt med at ecstasyproduksjonen i andre deler av verden tar seg opp, særlig i Nord-Amerika (USA, Canada) og Øst- og Sørøst-Asia (Kina, Indonesia, Hongkong) (CND, 2006; UNODC, 2006). Vaikka Alankomaat oli vuonna 2004 edelleen Euroopan ja koko maailman suurin ekstaasin tuottaja, ekstaasilaboratorioita paljastettiin myös Belgiassa, Virossa, Espanjassa ja Norjassa Selv om Nederland i 2004 fortsatt var hovedkilden til ecstasy for Europa og verden for øvrig, ble det også oppdaget ecstasylaboratorier i Belgia, Estland, Spania og Norge (nasjonale Reitox-rapporter, 2005; UNODC, 2006). Valmistettujen ja salakuljetettujen määrien perusteella metamfetamiini on yhä amfetamiinia ja ekstaasia merkittävämpi huume maailmassa, vaikka sen osuus koko maailman takavarikoista laskikin vuonna 2004. Når det gjelder mengdene som produseres og selges, er metamfetamin viktigere på verdensbasis enn amfetamin og ecstasy, selv om dette stoffet sto for en synkende andel av alt beslaglagt stoff i 2004. ) Tämä on tarkistettava, sitten kun Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2004 tiedot saadaan. ) Dette bør kontrolleres opp mot data fra Storbritannia for 2004 når disse blir lagt fram. Tiedot amfetamiinitakavarikkojen lukumäärästä ja takavarikoidun amfetamiinin määristä vuonna 2004 puuttuivat Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta; tiedot takavarikoidun amfetamiinin määristä vuonna 2004 puuttuivat Slovenian osalta; tiedot amfetamiinitakavarikkojen lukumäärästä vuonna 2004 puuttuivat Alankomaiden osalta. Data om både antall amfetaminbeslag og mengden amfetamin beslaglagt i 2004 var ikke tilgjengelig for Irland og Storbritannia. Arvioinnissa käytettiin vuodelta 2004 puuttuvien tietojen sijasta vuoden 2003 tietoja. Data om mengden amfetamin beslaglagt i 2004 var ikke tilgjengelig for Slovenia. Alankomaiden tiedot vuonna 2004 takavarikoiduista määristä olivat arvioita, eikä niitä voitu käyttää vuoden 2004 suuntauksien analysoinnissa. Data om antall amfetaminbeslag i 2004 var ikke tilgjengelig for Nederland. Anslag er derfor beregnet med utgangspunkt i data for 2003. (84) Katso taulukko SZR-11 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(85) Katso taulukko SZR-12 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(86) Katso taulukko PPP-4 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(87) Vuotta 1999 on käytetty rahan arvon vertailuvuotena kaikissa maissa.(88) Vuosilta 1999–2004 on saatavilla tietoja amfetamiinin hinnoista vähintään kolmena perättäisenä vuonna Belgiasta, Saksasta, Espanjasta, Ranskasta, Irlannista, Latviasta, Liettuasta, Puolasta, Ruotsista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Bulgariasta, Turkista ja Norjasta. Data om beslagmengder 2004 fra Nederland var kun anslag og kunne derfor ikke tas med i trendanalysen for 2004.(84) Se tabell SZR-11 i Statistiske opplysninger 2006.(85) Se tabell SZR-12 i Statistiske opplysninger 2006.(86) Se tabell PPP-4 i Statistiske opplysninger 2006.(87) 1999 er basisår for pengeverdien i alle land. (88) I perioden 1999–2000 var data om amfetaminpris tilgjengelig for minst tre påfølgende år for Belgia, Tyskland, Spania, Frankrike, Irland, Latvia, Litauen, ) Katso taulukko PPP-8 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. ) Se tabell PPP-8 i Statistiske opplysninger 2006. Amfetamiinin keskimääräisen puhtauden osalta on huomattava, että analysoitujen näytteiden puhtaudessa voi olla suuriakin eroja. Merk at rapportert gjennomsnittsnivå for amfetaminrenhet kan skjule variasjoner i renheten på de analyserte prøvene. ) Vuosilta 1999–2004 on saatavilla tietoja amfetamiinin puhtaudesta vähintään kolmena perättäisenä vuonna Belgiasta, Saksasta, Virosta, Ranskasta, Italiasta, ) I perioden 1999–2000 var data om amfetaminets renhet tilgjengelig for minst tre år på rad for Belgia, Tyskland, Estland, Frankrike, Italia, Latvia, Litauen, Latviasta, Liettuasta, Luxemburgista, Unkarista, Alankomaista, Puolasta, Portugalista, Suomesta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Turkista ja Norjasta. Luxembourg, Ungarn, Nederland, Polen, Portugal, Finland, Storbritannia, Tyrkia og Norge. Yhdistynyt kuningaskunta eivät toimittaneet lainkaan tietoja huumetakavarikoista vuodelta 2004. Sen vuoksi on vaikea arvioida, onko näissä kuudessa maassa suoritettu lainkaan metamfetamiinitakavarikkoja vuonna 2004. ) Ettersom data for 2004 fra Tyskland, Italia, Luxembourg og Nederland ikke skiller mellom beslag av metamfetamin og amfetamin, og Irland og Storbritannia ikke hadde tall for narkotikabeslag i 2004, er det vanskelig å vite om det ble gjort beslag av metamfetamin i disse fem landene i 2004. ) Katso taulukko PPP-4 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell PPP-4 i Statistiske opplysninger 2006.) Katso taulukko PPP-8 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. Se tabell PPP-8 i Statistiske opplysninger 2006. Vuoteen 2003 asti suurimmat ekstaasimäärät takavarikoitiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja sen jälkeen Saksassa, Fram til 2003 ble de største ecstasybeslagene gjort i Storbritannia, etterfulgt av Tyskland, Frankrike og Nederland (94 Vuosien 1999–2001 nopean kasvun jälkeen Etter en kraftig økning i perioden 1999–2001 gikk LSD:tä valmistetaan ja salakuljetetaan selvästi vähemmän kuin muita synteettisiä huumeita. LSD produseres og smugles i langt mindre omfang enn andre syntetiske stoffer. EU:ssa tehtiin vuonna 2004 noin 700 LSD-takavarikkoa, joissa otettiin haltuun yhteensä 220 000 LSD-yksikköä. I 2004 ble det gjort anslagsvis 700 beslag av til sammen 220 000 LSD-enheter i EU. Vuodesta 2002 lähtien eniten LSD:tä on vuosittain takavarikoitu Saksassa ja sen jälkeen Siden 2002 har Tyskland hvert år vært det landet som har gjort de største beslagene av LSD, etterfulgt av antallet ecstasybeslag (95 2002 ja 2003; tietoja toimittaneet maat ovat kuitenkin raportoineet takavarikkojen lisääntymisestä vuonna 2004. 2002–03, men ifølge data fra de rapporterende landene Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Storbritannia (101). (101) Sekä LSD-takavarikkojen määrä (102) että takavarikoidut määrät (103) Mellom 1999 og 2002 sank både antallet LSD-beslag (102) og beslaglagte kvanta (103) på 1999–2002; kasvu hidastui selvästi vuonna 2003, mutta vuodelta 2004 saatujen tietojen perusteella luvut ovat nyt palanneet vuoden 2002 tasolle. I 2004 varierte gjennomsnittsprisen på ecstasytabletter fra under 3 euro stk. i Litauen og Polen, til mellom 15 Saksassa, Ranskassa, Liettuassa, Alankomaissa ja Puolassa takavarikoitiin varsin suuria määriä vuonna 2004. 2004 gikk detaljistprisen på ecstasy, korrigert for Vuonna 2004 ekstaasitablettien keskimääräinen hinta katukaupassa vaihteli Liettuan ja Puolan alle kolmesta eurosta Gjennomsnittsprisen på LSD, korrigert for inflasjon (105), viste en nedadgående trend (106) mellom 1999 og 2004 inflasjon (98 (104) LSD:n inflaatiokorjatut keskihinnat (105) laskivat yleisesti (106) vuosina Internasjonale tiltak mot produksjon og handel med amfetamin og ecstasy Euroopassa useimpien ekstaasina myytyjen tablettien todettiin analyyseissä sisältäneen psykoaktiivisina aineina Når det gjelder syntetiske stoffer, har Europol drevet Project Synergy siden desember 2004 (107). 1999–2004 Tšekissä, Irlannissa, Puolassa, Sloveniassa ja Ruotsissa, mutta ne nousivat Saksassa ja Ranskassa. I Den tsjekkiske republikk, Hellas, Latvia, Ungarn, Nederland, Slovakia, Finland, Storbritannia og Norge utgjorde slike tabletter over 95 % av det totale antallet analyserte tabletter i 2004. Tiedot ekstaasitakavarikkojen lukumäärästä ja takavarikoidun ekstaasin määrästä vuonna 2004 puuttuivat Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta; tiedot ekstaasitakavarikkojen määrästä vuonna 2004 puuttuivat Alankomaiden osalta. Data om både antall ecstasybeslag og mengden ecstasy beslaglagt i 2004 var ikke tilgjengelig for Irland og Storbritannia, og data om antall ecstasybeslag ikke tilgjengelig i Nederland for 2004. Arvioinnissa käytettiin vuodelta 2004 puuttuvien tietojen sijasta vuoden 2003 tietoja. Anslag er derfor beregnet med utgangspunkt i data for 2003. Alankomaiden tiedot vuonna 2004 takavarikoiduista määristä olivat arvioita, eikä niitä voitu käyttää vuoden 2004 suuntauksien analysoinnissa.(95) Katso taulukko SZR-13 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(96) Katso taulukko SZR-14 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(97) Katso taulukko PPP-4 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(98) Vuotta 1999 on käytetty rahan arvon vertailuvuotena kaikissa maissa. Data om beslagmengder i Nederland i 2004 var kun anslag og kunne derfor ikke tas med i trendanalysen for 2004. ) Vuosilta 1999–2004 on saatavilla tietoja ekstaasin hinnoista vähintään kolmena perättäisenä vuonna Belgiasta, Tšekistä, Saksasta, Espanjasta, Ranskasta, (95) Se tabell SZR-13 i Statistiske opplysninger 2006.(96) Se tabell SZR-14 i Statistiske opplysninger 2006.(97) Se tabell PPP-4 i Statistiske opplysninger 2006.(98) 1999 er basisår for pengeverdien i alle land. Irlannista, Kyproksesta, Latviasta, Liettuasta, Luxemburgista, Puolasta, Portugalista, Sloveniasta, Ruotsista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Bulgariasta, Turkista ja Norjasta. (99) I perioden 1999–2000 var data om ecstasypriser tilgjengelig for minst tre år på rad for Belgia, Den tsjekkiske republikk, Tyskland, Spania, Frankrike, Irland, Kypros, Latvia, Litauen, Luxembourg, Polen, Portugal, Slovenia, Sverige, Storbritannia, Bulgaria, Tyrkia og Norge. ) Tämä vaihteluväli perustuu vain muutamasta maasta (Tanskasta, Saksasta, Ranskasta, Luxemburgista ja Alankomaista) toimitettuihin tietoihin.) ) Denne spredningen er basert på data fra bare noen få land (Danmark, Tyskland., Frankrike, Luxembourg og Nederland). ) Tämä on tarkistettava, sitten kun Yhdistyneen kuningaskunnan vuoden 2004 tiedot saadaan. Dette bør kontrolleres opp mot data fra Storbritannia for 2004 når disse blir lagt fram. Arvioinnissa käytettiin vuodelta 2004 puuttuvien tietojen sijasta vuoden 2003 tietoja. Data om beslagmengder i Nederland i 2004 var kun anslag og kunne derfor ikke tas med i trendanalysen for 2004. Alankomaiden tiedot vuonna 2004 takavarikoiduista määristä olivat arvioita, eikä niitä voitu käyttää vuoden 2004 suuntauksien analysoinnissa.(102) Katso taulukko SZR-15 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(103) Katso taulukko SZR-16 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(104) Katso taulukko PPP-4 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.(105) Vuotta 1999 on käytetty rahan arvon vertailuvuotena kaikissa maissa. (102) Se tabell SZR-15 i Statistiske opplysninger 2006.(103) Se tabell SZR-16 i Statistiske opplysninger 2006.(104) Se tabell PPP-4 i Statistiske opplysninger 2006.(105) 1999 er basisår for pengeverdien i alle land. (106) I perioden 1999–2000 var data om LSD-priser tilgjengelig for minst tre år på rad for Den tsjekkiske republikk, Tyskland, Spania, Frankrike, Irland, Litauen, Polen, Portugal, Slovenia, Sverige, Storbritannia, Romania og Norge. ) Vuosilta 1999–2004 on saatavilla tietoja LSD:n hinnoista vähintään kolmena perättäisenä vuonna Tšekistä, Saksasta, Espanjasta, Ranskasta, Irlannista, ) Project Synergy er en sammenslåing av prosjektene CASE og Genesis, som startet i 2002. ) The Collaborative Harmonised Amphetamine Initiative (CHAIN) er et rettsmedisinsk profileringstiltak som erstatter pilotprosjektet CASE. Maailmanlaajuisesti 3,4-MDP-2-P:n ja P-2-P:n takavarikot olivat vuonna 2004 suurempia kuin koskaan aikaisemmin. Mellom november 2004 og oktober 2005 ble over 150 forsendelser på totalt 3 800 tonn rapportert til INBC (2006b). Suurimmat määrät 3,4-MDP-2-P:tä takavarikoitiin Euroopassa ja suurimmat määrät P-2-P:tä Yhdysvalloissa. I 2004 ble de største beslagene av piperonal rapportert fra Kina (13 tonn), mens 2,4 tonn ble beslaglagt i Europa, nesten alt i Romania (112). Monien laillisten käyttötarkoitusten ohella piperonaalia voidaan käyttää myös lähtöaineena 3,4-MDP-2-P:n, MDA:n tai MDMA:n valmistuksessa (INCB, 2006b). Marraskuun 2004 ja lokakuun 2005 välisenä aikana INCB:lle ilmoitettiin yli 150 näiden aineiden toimitusta, joiden määrä oli yhteensä 3 800 tonnia (2006b). I tillegg til assistanse på stedet til destruering av ulovlig produksjon av syntetiske stoffer har nyere underprosjekter fokusert på å sammenlikne de destruerte laboratoriene, oppdage kjemiske deponier som utgangspunkt for etterforskning, spore opp tablettmaskiner og etterforske handel med prekursorer til EU-land. Safrolitakavarikkoihin liittyviä ilmoituksia tulee kaikkialta maailmasta, mutta määrät ovat edelleen pieniä muualla paitsi Kiinassa, joka ilmoittaa yli sadan kilon takavarikoista. Beslag av safrol rapporteres fra alle verdens regioner, men mengdene er vanligvis små, bortsett fra i Kina, hvor det rapporteres om beslag på over 100 kg. Euroopassa takavarikoitiin 122 litraa safrolia vuonna 2004, lähinnä Latviassa mutta myös Liettuassa. I Europa ble det i 2004 beslaglagt 122 liter safrol, mesteparten i Latvia, men også i Litauen. Levinneisyys ja käyttötavat Prevalens og bruksmønstre Metamfetamiinin tärkeimpiä lähtöaineita ovat efedriini ja pseudoefedriini, kun taas 1-fenyyli-2-propanonia (P-2-P) käytetään myös amfetamiinin valmistukseen; 3,4-metyleenidioksifenyyli-2-propanonia (3,4-MDP-2-P), safrolia ja safrolipitoisia öljyjä puolestaan käytetään MDMA:n laittomassa tuotannossa ja piperonaalia myös Project Prism er et internasjonalt tiltak som skal forebygge handel med prekursorer for bruk i den illegale produksjonen av syntetiske stoffer. Prosjektet er basert på et system med forhåndsmeldinger om lovlig eksport til INBC, FNs internasjonale komité for narkotikakontroll, og rapportering av beslaglagte forsendelser og beslag gjort ved mistenkelige transaksjoner. Väestötutkimuksissa on perinteisesti ilmennyt, että amfetamiinit ja ekstaasi ovat kannabiksen jälkeen tavallisimmin käytettyjä laittomia huumausaineita, vaikka niiden yleinen levinneisyys on selvästi suppeampi. Efedrin og pseudoefedrin er de viktigste prekursorene for metamfetamin, mens 1-fenyl-2-propanon (P-2-P) også brukes i produksjonen av amfetamin. Ekstaasin suosio alkoi 1990-luvulla, kun taas amfetamiinin historia on 3,4-metylendioxyfenyl-2-propanon (3,4-MDP-2-P), safrol og safrolholdige oljer brukes i framstillingen av MDMA, MDA:n synteettisessä valmistuksessa. ( Blant EU-landene forekommer utbredt bruk av mens piperonal også brukes for å syntetisere MDA (109 EU:n jäsenvaltioista amfetamiinien ( ) og ecstasy bare i noen få land, nemlig ) ja ekstaasin käyttö näyttää olevan runsasta vain muutamassa maassa, nimittäin Tšekissä, Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Den tsjekkiske republikk, Estland og Storbritannia. Efedriinin laillinen kauppa oli 526 tonnia ja pseudoefedriinin 1 207 tonnia vuonna 2004. Lovlig handel med efedrin og pseudoefedrin utgjorde henholdsvis 526 og 1 207 tonn i 2004. Ilmoitusten perusteella näitä kemikaaleja takavarikoitiin suurimmat määrät Pohjois-Amerikassa ja Kaakkois-Aasiassa, mutta takavarikkojen pelätään nyt levinneen kaikille alueille. De største beslagene av disse kjemikaliene ble rapportert i Nord-Amerika og Sørøst-Asia, men det fryktes at beslagene har spredt seg til alle regioner. Efedriiniä ja pseudoefedriiniä salakuljetetaan Eurooppaan pääasiassa Länsi-Aasiasta. Efedrin og pseudoefedrin som smugles til Europa kommer hovedsakelig fra Vest-Asia. Euroopassa takavarikoitiin 2,6 tonnia efedriiniä ja yksi kilo pseudoefedriiniä vuonna 2004 (110); I 2004 ble 2,6 tonn efedrin og 1 kg pseudoefedrin beslaglagt i Europa (110). Beslagene var for det meste små og stammet fra mange forskjellige laboratorier, flesteparten i Den tsjekkiske republikk. Viimeaikaisten tutkimusten mukaan amfetamiinia ainakin kerran käyttäneiden aikuisten (15–64-vuotiaat) osuus vaihtelee EU:n jäsenvaltioissa 0,1:stä 5,9 prosenttiin paitsi Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englanti ja Wales), jossa Undersøkelser fra den siste tiden blant den voksne befolkningen (15–64 år) viser at livstidsprevalensen for amfetamin i Europa ligger mellom 0,1 og 5,9 %, bortsett fra i Storbritannia (England og Wales), hvor den er oppe i 11,2 %. I gjennomsnitt har 3,1 % av Europas voksne befolkning brukt amfetamin minst én gang. Etter Storbritannia følger Danmark (5,9 %), Norge (3,6 %) og Tyskland (3,4 %). ) Synergy-hankkeessa yhdistettiin vuonna 2002 alkaneet CASE- ja Genesis-hankkeet.) CHAIN (Collaborative Harmonised Amphetamine INitiative) on rikosteknistä profilointia koskeva aloite, joka korvasi CASE-pilottihankkeen.) I 2004 var beslagene av 3,4-MDP-2-P og P-2-P de største noensinne i verden. Kaikki ovat vuoden 1988 yleissopimuksen taulukkoon I luokiteltuja aineita.) Blant unge voksne (15–34 år) rapporteres det om erfaring med amfetamin hos 0,1–9,6 %. Takavarikkoja koskeviin tietoihin ei ole laskettu mukaan pysäytettyihin toimituksiin kuuluvia määriä.) ) Alle klassifisert i tabell 1 i konvensjonen av 1988.) Beslagdata inneholder ikke informasjon om beslaglagte mengder. ) Takavarikkoja koskeviin tietoihin ei ole laskettu mukaan pysäytettyihin toimituksiin kuuluvia määriä.) Beslagdata inneholder ikke informasjon om beslaglagte mengder. ) Väestötutkimuksissa ”amfetamiinin käyttöä” koskeviin tietoihin sisältyvät sekä amfetamiini että metamfetamiini, jotka luokitellaan samaan ryhmään kuuluviksi. Når det gjelder befolkningsundersøkelser, går både bruken av ”amfetamin” og ”metamfetamin” inn i kategorien ”amfetaminbruk”. ) For beregningsmetode, se fotnote 53. ) Luku 4: Amfetamiinit, ekstaasi ja muut psykotrooppiset huumeet amfetamiinia. Suurimman osuuden käytöstä viimeksi kuluneen vuoden aikana ilmoittivat Tanska (3,1 %) ja Viro Kapittel 4: Amfetamin, ecstasy og andre psykotrope stoffer er anslått at i gjennomsnitt har 1,4 % av alle unge europeere brukt amfetamin siste år (se også figur 4). ) Viimeksi kuluneen vuoden aikana amfetamiinia on käyttänyt keskimäärin 1,4 prosenttia nuorista (katso myös kaavio 4). tsjekkiske republikk (18,7 %) (116) og Storbritannia (10,7 %), og tallene er høyere for menn (0,3–23,2 %) enn for kvinner (0,4–13,9 %). luku on niinkin korkea kuin 11,2 prosenttia. Bruk siste år ligger mellom 0,3 % og 12 %. Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen korkeimmat luvut ilmoitettiin Tanskasta (5,9 %), Norjasta (3,6 %) ja Saksasta (3,4 %). De høyeste tallene kommer fra Den tsjekkiske republikk (12 %) og Estland (6,1 %) (figur 5). Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä on paljon vähemmän: keskimäärin 0,6 prosenttia (vaihteluväli 0–1,4 %). Prevalensen for bruk for siste måned er under 3 % for syv av landene. Yleisten väestötutkimusten perusteella on arvioitu, että amfetamiinia on joskus kokeillut lähes 10 miljoonaa eurooppalaista, ja yli 2 miljoonaa on käyttänyt sitä viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. (114) Prevalensen er typisk høyere i urbane områder, og spesielt blant unge mennesker som jevnlig besøker diskoteker, klubber eller dance-arrangementer (se utvalgt aspekt om narkotikabruk i rekreasjonsmiljøer). Ekstaasia on kokeillut 0,2–7,1 prosenttia aikuisista (keskiarvo 2,6 %). 0,2–7,1 % av unge voksne har prøvd ecstasy (gjennomsnittet er 2,6 %). Puolessa maista levinneisyysaste oli 1,8 prosenttia tai alempi. Halvparten av landene rapporterer om prevalenstall på 1,8 % eller lavere. Korkeimman levinneisyyden ilmoittivat Tšekki (7,1 %) ja Yhdistynyt kuningaskunta (6,7 %). Høyest prevalens rapporteres fra Den tsjekkiske republikk (7,1 %) og Storbritannia (6,7 %). Ekstaasia viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuus vaihtelee 0,2:sta 3,5 prosenttiin, mutta puolet maista ilmoitti levinneisyydeksi 0,5 prosenttia tai vähemmän. Bruk siste år av ecstasy ligger på mellom 0,2 % og 3,5 %, men halvparten av landene rapporterer om en prevalens på 0,5 % eller under. Euroopassa lähes 8,5 miljoonaa aikuista on joskus kokeillut ekstaasia, ja lähes 3 miljoonaa ilmoitti käyttäneensä sitä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Det anslås at nærmere 8,5 millioner europeere har prøvd ecstasy, og at nesten 3 millioner har brukt det i løpet av det siste året. Osuudet vaihtelevat 0,5:stä 14,6 prosenttiin, vaikkakin puolet maista ilmoittaa ainakin kerran käyttäneiden osuudeksi alle 3,6 prosenttia. Den største økningen har funnet sted i Den tsjekkiske republikk og i de fleste nye medlemsstatene (117). Ilmoitusten perusteella levinneisyys on suurin I skoleundersøkelsen fra 2003, ESPAD (Hibell et al., 2004), lå livstidsprevalensen for amfetaminbruk 1–3 % høyere enn for ecstasy i seks medlemsstater (Tyskland, Nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) ryhmässä amfetamiinia ainakin kerran käyttäneiden osuus vaihtelee 0,1:stä 9,6 prosenttiin, ja tämä osuus oli Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englanti ja Wales) 16,5 prosenttia (mikä voi kertoa historiallisesta ilmiöstä, katso jäljempänä). Blant unge europeere ligger livstidsprevalensen for ecstasy på 5,2 %. Den varierer mellom 0,5 og 14,6 %, selv om halvparten av landene rapporterer om en prevalens på under 3,6 %. Puolet tietoja toimittaneista maista on sellaisia, joissa käytön levinneisyys on alle neljä prosenttia, ja Yhdistyneen kuningaskunnan jälkeen korkeimmat luvut löytyivät Tanskasta (9,6 %), Norjasta (5,9 %) ja Saksasta (5,4 %). Den tsjekkiske republikk (14,6 %), Storbritannia (12,7 %) og Spania (8,3 %) har de høyeste prevalenstallene. Euroopassa keskimäärin 4,8 prosenttia nuorista on kokeillut I aldersgruppen 15–24 ligger livstidsbruken på mellom 0,4 % og 18,7 %. Tiedot ovat kunkin maan tuoreimmasta väestötutkimuksesta raportointihetkellä. Se tabell GPS-8 og GPS-11 i Statistiske opplysninger 2006 for ytterligere informasjon. Lisätietoja, katso taulukot GPS-8 ja GPS-11 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit (2005), tiedot on otettu väestötutkimuksista, raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. Nasjonale Reitox-rapporter (2005), hentet fra befolkningsundersøkelser, rapporter eller vitenskapelige artikler. ) Laskentamenetelmä, katso alaviite 53.) Se figur EYE-2 (del i) i Statistiske opplysninger 2006. ) Katso kaaviot GPS-15 ja GPS-16 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. Se figur EYE-2 (del vi) i Statistiske opplysninger 2006. Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2006: Narkotikasituasjonen i Europa alle voksne (12 år og eldre) hadde livstidserfaring med ecstasy. Tšekissä (14,6 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (12,7 %) ja Espanjassa (8,3 %). 0,8 % rapporterte om bruk siste år (de tilsvarende tallene for EU var 2,6 % og 0,9 %). Tutkimukset viittaavat siihen, että 15- ja 16-vuotiaiden koululaisten ryhmässä ekstaasia ainakin kerran käyttäneiden osuus on vuosina 1995–2003 lisääntynyt, ja tämä kasvu on ollut voimakkainta Tšekissä ja useimmissa EU:n uusista Blant unge voksne i aldersgruppen 16–34 lå livstidserfaringen på 11,3 % og bruk siste år på trend de siste årene, kan være i ferd med å stabilisere seg eller til og med synke. I Storbritannia og to andre medlemsstater hvor bruken av disse stoffene har vært relativt utbredt (Den tsjekkiske republikk og Spania), rapporteres det om en stabilisering eller nedgang 1 17 jäsenvaltioista. ( 2,2 % (henholdsvis 5,2 % og 1,9 % i Europa) (119 i bruk siste år av amfetamin blant unge voksne (120). ) Vuoden 2003 ESPAD-koululaiskyselyn mukaan (Hibell et al., 2004) kuudessa jäsenvaltiossa (Tanska, Saksa, Viro, Liettua, Itävalta ja Puola) arvioidaan olevan 1–3 prosenttia enemmän ekstaasia kuin amfetamiinia Tilsvarende synes bruken av ecstasy å flate ut eller gå ned i to land med høy prevalens, nemlig Spania og 1 18 ainakin kerran käyttäneitä. ( Storbritannia, men ikke i Den tsjekkiske republikk (121 Ekstaasin käyttö on pääasiallisesti nuorisoilmiö. To tredeler av landene rapporterte tall mellom 0,4 % og 1,7 %. Ekstaasia ainakin kerran käyttäneiden osuus vaihtelee 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä 0,4:stä 18,7 prosenttiin; osuus on korkein Tšekissä (18,7 %) (116) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (10,7 %), ja käyttö on tässä ryhmässä yleisempää miesten (0,3–23,2 %) kuin naisten keskuudessa (0,4–13,9 %). Blant unge voksne (15–34) lå livstidsprevalensen for LSD mellom 0,3 % og 9 %, og i aldersgruppen 15–24 oversteg den ikke 4,5 %. Ekstaasia oli viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttänyt 0,3–12 prosenttia nuorista, ja osuus on korkein Tšekissä (12 %) ja Virossa (6,1 %) (kaavio 5). Bruk siste år av dette stoffet i aldersgruppen 15–24 er over 1 % bare i Den tsjekkiske republikk, Estland, Latvia, Ungarn, Polen og Bulgaria. Seitsemän maata ilmoitti viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneiden osuudeksi alle kolme prosenttia. Selv om antallet behandlingssøknader relatert til bruken av amfetamin og ecstasy er økende, er det generelt sjelden at denne typen stoffer er den primære grunnen til Luvut ovat yleensä korkeampia kaupungeissa ja erityisesti diskoissa, yökerhoissa tai tanssitapahtumissa käyvien henkilöiden keskuudessa (katso huumeidenkäyttöä viihdeympäristössä koskeva erityiskysymys). Nyere befolkningsundersøkelser viser at inntaket av amfetamin og ecstasy, som har vist en oppadgående er det faktum at et par land rapporterer at en vesentlig andel av behandlingssøknadene er relatert til bruken av Kaavio 5: Ekstaasia viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneet nuoret aikuiset (15–34-vuotiaat) Figur 5: Siste års prevalens av ecstasybruk blant unge voksne (15–34 år) Katso kaavio EYE-2 (osa i) vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) ) Se figur GPS-6 og GPS-17 i Statistiske opplysninger 2006.) Metamfetamiinin käyttö voi johtaa vakaviin terveysongelmiin, kuten psykoosiin ja riippuvuuteen, ja siihen voi liittyä riskikäyttäytymistä, myös sellaista, joka voi johtaa HIV:n leviämiseen. Metamfetaminbruk kan føre til alvorlige helseproblemer, herunder psykose og avhengighet, og kan være forbundet med risikoatferd, også atferd som kan føre til overføring av HIV. LSD:tä oli käyttänyt ainakin kerran 0,2–5,9 prosenttia aikuisista, ja kahdessa kolmasosassa maista levinneisyys oli 0,4–1,7 prosenttia. Nye stoffer tas innledningsvis i bruk av noen få personer, i små undergrupper av befolkningen eller i begrensede områder eller situasjoner. Nuorten aikuisten ryhmässä (15–34-vuotiaat) LSD:tä ainakin kerran käyttäneiden osuus vaihteli 0,3:sta yhdeksään prosenttiin, ja 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä se oli enintään 4,5 prosenttia. Inntil nylig var LSD det mest brukte hallusinogene stoffet. Dette kan være i ferd med å endre seg, for det kommer stadig flere rapporter om bruken av hallusinogene sopper (126). Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuus ylitti 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä yhden prosentin vain Tšekissä, Virossa, Latviassa, Unkarissa, Puolassa ja Bulgariassa. Tilgjengeligheten av hallusinogene sopper synes å ha økt siden slutten av 1990-tallet, da de begynte Euroopassa metamfetamiinin käyttö on aikaisemmin keskittynyt Tšekkiin, jossa arvioidaan olevan kaksi kertaa enemmän metamfetamiinin (pervitiinin) ongelmakäyttäjiä (20 300) kuin opioidien ongelmakäyttäjiä (9 700). Historisk sett har bruken av metamfetamin i Europa vært konsentrert til Den tsjekkiske republikk, som anslås å ha dobbelt så mange problembrukere av metamfetamin (pervitin) (20 300) som problembrukere av opioider (9 700). Viime vuosina metamfetamiini on yleistynyt ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvien päähuumeena Slovakiassa, ja joissakin väestöryhmissä on todettu korkeita metamfetamiinin käyttöasteita Unkarissa. I Slovakia har i de senere årene metamfetamin blitt det hyppigst brukte primærrusmiddelet blant klienter om søker behandling for første gang, og utbredt metamfetaminbruk er også funnet i enkelte subpopulasjoner i Ungarn. Vuoden 2005 Reitox-raporteissa seitsemän muuta maata (Tanska, Ranska, Latvia, Slovenia, Yhdistynyt kuningaskunta, Bulgaria ja Norja) ilmoitti kyseisen huumeen takavarikkojen ja/tai käytön lisääntyneen pääasiallisesti yökerhoissa ja juhlissa usein käyvien henkilöiden keskuudessa. I Reitox-rapportene for 2005 rapporterte syv andre land (Danmark, Frankrike, Latvia, Slovenia, Storbritannia, Bulgaria og Norge) om en økning i beslag og/eller bruken av dette rusmiddelet, framfor alt blant hyppige club- og festgjengere. Saatavilla olevien tietojen perusteella ei voida tehdä vankkoja päätelmiä metamfetamiinin käytön suuntauksista näissä maissa. På grunnlag av den informasjonen som er tilgjengelig, er det likevel umulig å trekke noen faste konklusjoner om trender for metamfetaminbruk i disse landene i dag. Tällä alalla on kuitenkin pysyttävä valppaana, kun otetaan huomioon metamfetamiinin yleistyminen muualla maailmassa ja se, että tämä huume voi aiheuttaa vakavia terveysongelmia. Spredningen av metamfetamin andre steder i verden og stoffets potensial for å forårsake betydelige helseproblemer betyr at dette er et område som krever kontinuerlig årvåkenhet. Uusimpien väestötutkimusten perusteella amfetamiinin ja ekstaasin kulutus, jossa on viime vuosina havaittu noususuuntausta, on vakaantunut tai jopa laskenut. 2000-tallet, og innen 2005 ble de antatt solgt i nærmere 300 butikker og boder rundt om i landet. Yhdistyneestä kuningaskunnasta samoin kuin niistä kahdesta muusta jäsenvaltiosta, joissa näiden huumeiden kulutus on ollut varsin runsasta (Tšekki ja Espanja), amfetamiinia viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden nuorten aikuisten määrän ilmoitetaan nyt pysyneen ennallaan tai jopa vähentyneen. Salget av hallusinogene sopper på internett tiltok også, med sider – hovedsakelig nederlandske – som solgte fersk sopp, dyrkingsutstyr og sporer. (120) Samoin ekstaasin käyttö on tasoittunut tai vähentynyt Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa levinneisyys on tavallisesti ollut Internettsalg av hallusinogene stoffer foregår på flere språk, hovedsakelig engelsk, fransk og tysk, noe som tyder på en internasjonal kundegruppe. 125 suonensisäisesti. ( I landene hvor amfetaminbrukere utgjør en stor del av søkermassen, står sprøytebrukere for mellom en og to tredeler av amfetaminklientene (125 Vaikka amfetamiineihin ja ekstaasiin liittyvä hoidon kysyntä kasvaa jatkuvasti, useimmissa maissa niiden käyttö on Søknader om behandling for ecstasybruk utgjør under 1 % av det totale antallet søknader i de fleste land, med unntak av Kypros, Ungarn, Irland og Tyrkia, hvor ecstasyklienter utgjør mellom 4 % og 6 % av alle klienter som søker behandling. Useimmissa maissa ekstaasin osuus kaikesta hoidon kysynnästä on alle yhden prosentin. Nyere befolkningsundersøkelser blant voksne og skoleungdom i EU tyder på en livstidsbruk av hallusinogene sopper blant ungdom mellom 15 og 24 på mellom knappe 1 % og 8 % (128). Vain Irlannissa, Kyproksessa, Unkarissa ja Turkissa ekstaasiasiakkaiden osuus on 4–6 prosenttia kaikista hoitoon hakeutuneista asiakkaista. Estimater av livstidsprevalensen for bruk av hallusinogene stoffer blant skoleelever i aldersgruppen 15–16 år ligger på samme nivå som, eller høyere enn, estimatene for livstidsprevalens for ecstasy i ni av EUs medlemsstater (Hibell et al., 2004). Tähän on kuitenkin poikkeuksia: muutamassa maassa huomattava osa ilmoitetusta hoidon kysynnästä liittyy amfetamiinin tai metamfetamiinin käyttöön. Det er imidlertid indikasjoner på at fortsettelsesratene er lavere for hallusinogene sopper enn for de fleste andre stoffer. Tšekissä, Slovakiassa, Suomessa ja Ruotsissa näiden aineiden takia hoitoon hakeutuvien osuus vaihtelee Dette er et vanlig kjennetegn ved bruken av hallusinogene stoffer, og gjenspeiler det faktum at unge mennesker generelt 25:stä noin 50 prosenttiin. ( ) Se tabell TDI-5 i Statistiske opplysninger 2006.) ) Tšekissä ja Slovakiassa Se tabell TDI-17 (del iii) i Statistiske opplysninger 2006.) Uusien huumeiden levinneisyydestä esitetyt arviot ovat paljon alhaisempia kuin vakiintuneempia laittomia huumeita koskevat arviot. I denne rapporten refererer begrepet hallusinogene sopper bare til sopp som inneholder de psykoaktive stoffene psilocybin og psilocin. Katso kaavio TDI-1 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) EONN-data fra Den europeiske spørreskjemamodellen. Elleve medlemsland oppgir data om hallusinogene sopper (Den tsjekkiske republikk, Danmark, Katso taulukko TDI-17 (osa iii) vuoden 2006 tilastotiedotteessa. Tyskland, Frankrike, Irland, Litauen, Ungarn, Nederland, Polen, Finland, Storbritannia). Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa käytettävä erilaista lähestymistapaa kuin pääasiallisten käyttötapojen seurannassa. Årsrapport for 2006: Narkotikasituasjonen i Europa velger bare å eksperimentere med denne typen stoffer og sjelden utvikler regelmessige bruksmønstre. LSD on aivan viime aikoihin asti ollut kaikkein yleisimmin käytetty hallusinogeeninen aine, mutta ei ehkä enää kauan, Rådsbeslutning 2005/387/JIS av 10. mai 2005 om informasjonsutveksling, risikovurdering og kontroll av nye psykoaktive stoffer (1) oppretter en ordning for rask 12 6 sillä hallusinogeenisten sienien käytöstä ( I de siste fem årene har seks land (Danmark, Tyskland, Estland, Irland, Nederland og Storbritannia) skjerpet lovgivningen som gjelder sopp. ) saadaan usein joutuneet tulkitsemaan tapauskohtaisesti, ovatko nämä aineet kiellettyjä, silloin kun ne ovat sisällä sienessä, jotta vältettäisiin rankaisemasta maanomistajia, joiden mailla näitä sieniä kasvaa luonnossa. utveksling av informasjon om nye psykoaktive stoffer som kan utgjøre en folkehelse- og samfunnstrussel. På den måten kan EUs institusjoner og medlemsstater reagere både på nye narkotiske og nye psykotrope stoffer som dukker opp i det europeiske narkotikamiljøet. Viiden viime vuoden aikana hallusinogeenisia sieniä koskevaa lainsäädäntöä on tiukennettu kuudessa maassa (Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta). EONN og Europol har i tett samarbeid med sine nettverk – henholdsvis de nasjonale kontaktpunktene i Reitox-nettet (NFP) og Europols nasjonale enheter (ENU) – fått tildelt en sentral rolle i arbeidet med å oppdage og rapportere om nye psykoaktive stoffer. Näissä maissa tehdyillä lakimuutoksilla hallusinogeeniset sienet luokiteltiin kiellettyihin aineisiin, joskaan lakisääteinen valvonta ei kaikkialla kohdistu täysin samoihin sieniin tai samoihin valmistusvaiheisiin. Beslutningen utvider omfanget og erstatter Fellestiltaket av 1997 (3), som utelukkende gjaldt nye syntetiske stoffer. Beslutningen opprettholder imidlertid tretrinnsmetoden i fellestiltaket: informasjonsutveksling/tidlig varsling, risikovurdering og beslutningstaking. nyt yhä enemmän ilmoituksia. Rådsbeslutning 2005/387/JIS om informasjonsutveksling, Vuonna 2004 hallusinogeenisten sienien takavarikoista raportoivat Tšekki, Saksa, Viro, Kreikka, Liettua, Unkari, Alankomaat, Puola, Portugali, Slovenia, Slovakia, I 2004 ble det rapportert om beslag av hallusinogene sopper i Den tsjekkiske republikk, Tyskland, Estland, Hellas, Litauen, Ungarn, Nederland, Polen, Portugal, Slovenia, Slovakia, Sverige og Ruotsi ja Norja. ( Norge (129 GHB ja ketamiini muuallakin. (127) Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa hallusinogeenisia sieniä myyvien kauppojen määrä alkoi lisääntyä 2000-luvun alussa, ja vuoteen 2005 mennessä sieniä oli myynnissä noin 300 kaupassa ja kojussa eri puolilla maata. risikovurdering og kontroll av nye psykoaktive stoffer ble kunngjort i Den Europeiske Unions Tidende 20. mai 2005 (L 127/32–37) og trådte i kraft 21. mai 2005. Sittemmin niitä alettiin myydä myös Internetissä, jossa tuoreita sieniä, sienenkasvatusvälineitä ja itiöprinttejä on tarjolla pääasiassa hollantilaisilla sivustoilla. Beslutningen gjelder stoffer som for øyeblikket ikke er oppført i noen av tilleggene til FN-konvensjonene om narkotikakontroll av 1961 og 1971. Vaikuttaa kuitenkin siltä, että käytön jatkamisaste on alhaisempi kuin muissa huumeissa. I samsvar med bestemmelsene i FNs Alminnelige narkotikakonvensjon av 1961 og FN-konvensjonen om psykotrope stoffer av 1971. GHB:stä ja ketamiinista saatavilla olevien levinneisyystietojen vähäisyys viittaa näiden aineiden käytön vakiintumiseen alhaiselle tasolle useimmissa maissa. Fellestiltak av 16. juni 1997 om informasjonsutveksling, risikovurdering og kontroll av nye syntetiske stoffer (EFT L 167 av 25.6.1997). Hallusinogeenisten sienien osalta tulee vain vähän ilmoituksia sellaisista akuuteista tai kroonisista terveysongelmista, jotka vaatisivat lääkärinhoitoa. Både gamma-hydroksybutyrat (GHB) og ketamin overvåkes som følge av EUs økende bekymringer i 2000 for misbruk av disse stoffene i rekreasjonssammenheng (130). Muutamissa maissa on kuitenkin tehty joitakin lakimuutoksia hallusinogeenisten aineiden käytön rajoittamiseksi nuorten keskuudessa. I mars 2001 satte FNs narkotikakontrollsystem GHB opp på listen over internasjonalt kontrollerte stoffer, og som et resultat av dette har alle EUs medlemsstater oppdatert sin lovgivning vedrørende dette stoffet. Sienien psykoaktiivisia ainesosia, psilosybiinia ja psilosiinia, valvotaan jo nyt kansainvälisesti vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan YK:n yleissopimuksen mukaisesti. I mars 2006 anbefalte INBC WHO å framskynde sin vurdering av hvorvidt ketamin skulle være gjenstand for internasjonal kontroll (INBC, 2006a). GHB- ja ketamiinikuolemat sekä GHB:n ja ketamiinin käytöstä aiheutuvat muut kuin kuolemaan johtaneet På nasjonalt plan er ketamin regulert av narkotikalovgivningen i halvparten av EUs medlemsstater, og ikke av legemiddellovgivningen. ) Tässä raportissa ”hallusinogeenisillä sienillä” tarkoitetaan ainoastaan psilosybiinia ja psilosiinia sisältäviä huumesieniä. Det rapporteres sjelden om dødsfall og ikke-fatale akuttilfeller i forbindelse med bruken av GHB og ketamin. Muita psykoaktiivisia aineita sisältävien sienilajien käyttö on harvinaisempaa. Mangelen på nøyaktige og sammenlignbare systemer for registrering av dødsfall og ikke-fatale akuttilfeller i forbindelse med bruken av disse stoffene begrenser imidlertid tilgjengelige data på området. Lisätietoja: katso EMCDDA:n aihekohtainen asiakirja hallusinogeenisista sienistä (http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=400). To land har rapportert om dødsfall knyttet til GHB, vanligvis i kombinasjon med andre stoffer. ) Näissä myymälöissä myydään laillisia tuotteita, jotka ovat pääasiassa luonnontuotteita, hallusinogeeniset sienet mukaan lukien.) Den kommunale helsetjenesten i Amsterdam registrerte en økning i det årlige antallet ikke-fatale akuttilfeller forbundet med bruken av GHB fra 25 i 2000 til 98 i 2004, som er høyere enn antallet medisinske akuttilfeller forbundet med bruken av ecstasy, amfetamin, LSD eller hallusinogene sopper. EMCDDA:n tiedot ovat peräisin eurooppalaisesta mallikyselylomakkeesta. I Sverige ble GHB (eller prekursorene GBL og1,4-BD) påvist i kroppsvæske ved 367 tilfeller i 2004 mot 24 tilfeller i 1997. Hallusinogeenisista sienistä saatiin tietoja 11 jäsenvaltiosta (Tšekki, Tanska, Saksa, Dødsfall forbundet med GHB har også blitt rapportert i Sverige, og mellom 1996 og 2004 ble stoffet påvist i 36 narkotikarelaterte dødsfall. Ranska, Irlanti, Liettua, Unkari, Alankomaat, Puola, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta). Begrensede prevalensdata for GHB og ketamin tilsier at bruken av disse stoffene har stabilisert seg på et lavt nivå i de fleste land. ) Reitoxin kansalliset raportit (Saksa, Viro, Alankomaat, Norja) ja EMCDDA:n nopean tiedonvaihtojärjestelmän verkkokysely (Tšekki, Kreikka, Unkari, Puola, ) Nasjonale Reitox-rapporter (Tyskland, Estland, Nederland, Norge) og spørreskjemaet som brukes av EONNs system for tidlig varsling (Den tsjekkiske republikk, Hellas, Ungarn, Polen, Portugal, Slovenia, Slovakia, Sverige). ) Yhteisestä toiminnasta laadittu riskiarvioraportti vuodelta 2000. ) Fellestiltakets risikovurderingsrapport, 2000. Muutamia näihin ryhmiin kuuluvia aineita on ilmoitettu aikaisemmin nopean tiedonvaihtojärjestelmän kautta, jonka Ni av disse inntraff i 2004. I England og Wales ble GHB nevnt i rettsmedisinske rapporter i forbindelse med tre dødsfall i 2003. 13 2 puitteissa niitä nykyisin seurataan. ( I ett av tilfellene var GHB det eneste nevnte stoffet (ONS, 2006). Vuonna 2005 tapahtui merkittävä muutos, kun markkinoille ilmaantui uusi psykoaktiivinen aine, 1-(3-kloorifenyyli)- piperatsiini (mCPP), jonka käyttö levisi nopeasti. Ettersom GHB er løselig i vann og alkohol og har en potensielt lammende effekt som ofte etterfølges av hukommelsestap, er man bekymret for at det brukes som voldtektsdop. Tämä mCPP on aryylisubstituoitu piperatsiini, kuten bentsyylipiperatsiinikin (BZP), jota tiedonvaihtojärjestelmässä on seurattu jo vuodesta 1999 lähtien. Tiltak mot nye stoffer mCPP er en aryl-substituert piperazin, på samme måte som benzylpiperazin (BZP), et stoff som har vært under EWS’ overvåking siden 1999. Ensimmäiset viralliset ilmoitukset mCPP-havainnoista saapuivat EMCDDA:lle ja Europolille helmi- ja maaliskuussa 2005, ja ne EONN og Europol fikk de første offisielle meldingene om funn av mCPP i februar–mars 2005. Neuvoston päätös uusista psykoaktiivisista aineista Meldingene gjaldt prøver funnet i Frankrike og Sverige. Uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskinarvioinnista ja valvonnasta 10. päivänä toukokuuta hätätapaukset ovat hyvin harvinaisia. Innen utgangen av 2005 var tabletter som inneholdt mCPP beslaglagt av politi- og tollmyndigheter eller funnet i forbindelse med diverse rekreasjonsaktiviteter (utendørs dance-/musikkfestivaler, dance-klubber, osv.) i nesten alle medlemsstatene. Tietoja on saatavilla vähän, koska näiden aineiden käyttöön liittyvien kuolemien ja muiden hätätapausten kirjaamiseksi ei ole tarkkoja eikä vertailukelpoisia järjestelmiä. De er omtrent alltid utformet slik at de ligner på, og kan markedsføres som, ecstasy. Stoffet kommer hovedsakelig i tablettform, og de subjektive virkningene av mCPP og MDMA er delvis sammenlignbare (Bossong et al., 2005). GHB-kuolemia on ilmoitettu kahdesta maasta, ja yleensä niihin on liittynyt muitakin huumeita. I tillegg finnes ofte mCPP i kombinasjon med MDMA. Ruotsissa GHB-havainnot (tai sen lähtöaineina käytettäviä GBL:ää ja 1,4-BD:tä koskevat havainnot) kehon nesteistä otetuissa näytteissä lisääntyivät 24 tapauksesta vuonna 1997 yhteensä 367 tapaukseen vuonna 2004. Siden det er lite sannsynlig at dette skyldes tilfeldig forurensning med MDMA, antas det derfor at mCPP aktivt blandes med MDMA for å styrke eller endre effekten av sistnevnte. GHB-kuolemia ilmoitettiin myös Ruotsista: vuosina 1996–2004 aine aiheutti 36 huumekuolemaa, joista yhdeksän vuonna 2004. Det kan synes som om det er lite spesifikk etterspørsel etter eller marked i EU for mCPP som sådan. Englannissa ja Walesissa GHB mainittiin vuonna 2003 kolmessa kuolinsyyraportissa, joista yhdessä GHB mainittiin ainoana huumeena (ONS, 2006). Stoffet er blitt langt hyppigere identifisert i medlemsstatene enn noe annet psykoaktivt stoff siden EWS i 1997 begynte å overvåke nye (syntetiske) stoffer. 2005 tehdyllä neuvoston päätöksellä 2005/387/YOS (1) perustetaan järjestelmä, jossa vaihdetaan nopeasti tietoja kansanterveyttä ja yhteiskuntaa mahdollisesti uhkaavista uusista psykoaktiivisista aineista siten, että EU:n toimielimet ja jäsenvaltiot voivat ryhtyä toimiin Euroopan huumepiireihin ilmaantuvien uusien huumausaineiden ja uusien psykotrooppisten huumausaineiden osalta. I 2005 ble fellestiltaket av1997 erstattet av en ny rådsbeslutning (2005/387/JIS). EMCDDA:lla ja Europolilla, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä verkostojensa – Reitoxin kansallisten seurantakeskusten ja Europolin kansallisten yksiköiden – kanssa, on keskeinen rooli uusien psykoaktiivisten aineiden havaitsemisessa ja ilmoittamisessa. Overgangen var smidig, uten at informasjonsutvekslingen ble avbrutt. Til sammen 14 nye psykoaktive stoffer ble offisielt innrapportert for første gang til EONN og Europol. Päätös edellyttää myös tällaisiin uusiin psykoaktiivisiin aineisiin liittyvien riskien arviointia, jotta jäsenvaltioissa sovellettavia huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden valvontatoimenpiteitä (2) voidaan soveltaa myös uusiin psykoaktiivisiin aineisiin. Alle disse stoffene er psykotrope (syntetiske) stoffer, tilsvarende stoffene oppført i tillegg I og II til FN-konvensjonen av 1971 om psykotrope stoffer. De nye stoffene tilhører tre store kjemiske grupper – fenetylaminer, tryptaminer og piperaziner. Päätöksessä säilytetään kuitenkin yhteisessä toiminnassa käyttöön otettu kolmivaiheinen lähestymistapa: tiedonvaihto/varhaisvaroitus, riskien arviointi ja päätöksenteko. Flere stoffer fra disse gruppene er tidligere rapportert til systemet for tidlig varsling (EWS), som for tiden også overvåker dem (132). GHB on veteen ja alkoholiin liukeneva aine, jolla voi olla lamauttava vaikutus, ja usein sen käytöstä seuraa muistinmenetys; GHB:n käytön liittyminen seksuaaliseen väkivaltaan (niin sanotut treffiraiskaukset) onkin herättänyt huolta. Det mest betydningsfulle ved utviklingen i 2005 var påvisningen og den raske spredningen av det nye psykoaktive stoffet 1-(3-klorofenyl)piperazin (mCPP). Ilmiön laajuudesta ei kuitenkaan ole varsinaista näyttöä, koska tapauksia saatetaan jättää ilmoittamatta ja koska näitä rikoksia on niukan rikosteknisen näytön takia vaikea todistaa. I tråd med rådsbeslutningen anbefaler EONN og Europol i en felles rapport at ingen formell risikovurdering skal finne sted, ettersom det er dokumentert at mCPP brukes i framstillingen av minst ett legemiddel. Tämän huolestuttavan suuntauksen luonteen ja laajuuden määrittämiseksi tarvitaankin jatkotutkimuksia. Derimot fant man at saken må holdes åpen i mangel av en grundig vitenskapelig risikovurdering, på tross av at det finnes lite bevis for at mCPP representerer noen signifikant folkehelse- eller sosial risiko. Neuvoston päätös 2005/387/YOS uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskinarvioinnista ja valvonnasta julkaistiin Euroopan unionin virallisessa lehdessä 20.5.2005 (L 127, s. Nye utviklinger i markedsføringen av rekreasjonsrusmidler via internett og i selve rekreasjonsbruken fører med seg nye utfordringer for narkotikapolitikken, det forebyggende arbeidet og for risikoreduserende tiltak. 32–37), ja se tuli voimaan 21.5.2005. Päätöstä sovelletaan aineisiin, joita ei ole lueteltu vuonna 1961 eikä vuonna 1971 tehdyissä Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaineita koskevissa yleissopimuksissa. Disse utfordringene drøftes i dette utvalgte aspektet, som også går grundig gjennom de nyskapende narkotikaforebyggende og risikoreduserende tiltakene som er innført i EU i løpet av det siste tiåret som svar på det komplekse problemet som samspillet mellom rekreasjonsaktiviteter og narkotikabruk blant ungdom utgjør. Uusia synteettisiä huumausaineita koskevasta tiedonvaihdosta, riskien arvioinnista ja valvonnasta 16. päivänä kesäkuuta 1997 hyväksytty yhteinen toiminta (EYVL L 167, 25.6.1997). Blandt ungdommer er det ofte en sammenheng mellom narkotikabruk og rekreasjonsaktiviteter. Tietojenvaihdossa siirryttiin sujuvasti uuteen vaiheeseen, kun neuvosto teki vuonna 2005 uuden päätöksen (2005/387/YOS), joka oli jatkoa vuonna 1997 hyväksytylle yhteiselle toiminnalle. EMCDDA ja Europol saivat ensimmäiset viralliset ilmoitukset yhteensä 14 uudesta psykoaktiivisesta aineesta. Studier gjennomført blant ungdom som deltar på musikk- og dance-tilstelninger rapporterer gjennomgående om langt høyere prevalensestimater for narkotikabruk enn i befolkningen generelt, og det rapporteres ofte om spesielt høye nivåer av bruk av sentralstimulerende stoffer. Kaikki olivat psykotrooppisia (synteettisiä) huumeita, samankaltaisia kuin ne, jotka mainitaan vuonna 1971 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan YK:n yleissopimuksen luetteloissa I ja II. Kan forskjellene mellom landene forklares med: hvilke kommersielle utelivsmiljøer som finnes, musikkultur, hvilke stoffer som er tilgjengelig så vel som disponibel inntekt? Ilmoitetut aineet kuuluivat kolmeen pääasialliseen kemikaaliryhmään – fenetyyliamiineihin, tryptamiineihin ja piperatsiineihin. Dette er spørsmål som utredes i dette utvalgte aspektet. Kyseisessä ilmoituksessa mainittujen GHB-kuolemien suurehko määrä on todennäköisesti osoitus sairaalan laboratorion tutkimuksen painopisteistä. Det relativt høye antallet dødsfall relatert til GHB i denne regionen gjenspeiler sannsynligvis en forskningsinteresse for GHB på sykehuslaboratoriet. ) Riskinarvioinnin kohteina vuosina 1997–2004 olleista yhdeksästä uudesta synteettisestä huumeesta kuusi otettiin EU:n tason seurantaan, ja ne kaikki olivat fenetyyliamiineja. ) Av de ni nye syntetiske stoffene som ble risikovurdert mellom 1997 og 2004 innenfor rammen av Fellestiltaket, var seks stoffer, som senere ble kontrollert på Kokaiinin tarjonta ja saatavuus (133 Tilbud og tilgjengelighet – kokain (133 Tuotanto ja kauppa ovat yhä tärkeitä EU:hun saapuvan kokaiinin jakelukeskuksia, Espanjan pohjoisrannikolla (Galicia) harjoitettu tehostettu valvonta ja Schipholin lentokentällä (Amsterdam) tietyistä maista saapuville lennoille tehtävät sataprosenttiset ) av kokain inn til EU, kan de økte kontrollene langs Spanias nordkyst (Galicia) samt en politikk med 100 % kontroll av flygingene fra visse land (134) til Amsterdams ) ovat ehkä osaksi aiheuttaneet sen, että esimerkiksi Afrikkaan, mutta myös Itä- ja Keski-Eurooppaan, on syntynyt yhä enemmän vaihtoehtoisia kauttakulkureittejä ja välikäsiä huumeiden jakelulle Länsi-Eurooppaan (Reitoxin kansalliset raportit, 2005; WCO, 2005; INCB, 2006a). Afrika, men også via Øst- og Sentral-Europa, med videre distribusjon derfra til Vest-Europa (nasjonale Reitox-rapporter, 2005; WCO, 2005; INCB, 2006a). Takavarikoitujen määrien mukaan – maailmanlaajuisesti 578 tonnia vuonna 2004 – kokaiinia salakuljetettiin myös vuonna 2003 eniten Etelä-Amerikassa (44 %) ja Pohjois-Amerikassa (34 %) ja sen jälkeen Länsi- ja Keski-Euroopassa (15 %) (CND, 2006). Ut fra beslaglagte mengder – 578 tonn på verdensbasis i 2004 – finner handelen hovedsakelig sted i Sør-Amerika (44 %) og Nord-Amerika (34 %), etterfulgt av Vest- og Sentral-Europa (15 %) (CND, 2006). EU:ssa tehtiin vuonna 2004 arviolta 60 000 kokaiinitakavarikkoa, joissa otettiin haltuun yhteensä 74 tonnia kokaiinia. I 2004 ble det gjort anslagsvis 60 000 beslag av til sammen 74 tonn kokain i EU. Suurin osa kokaiinitakavarikkoja koskevista ilmoituksista tuli Länsi-Euroopan maista, etenkin Espanjasta, jonka osuus on yli puolet EU:ssa viiden viime vuoden aikana tehtyjen takavarikkojen lukumäärästä ja takavarikoiduista määristä. De fleste kokainbeslagene rapporteres i vesteuropeiske land, spesielt Spania, som står for omtrent halvparten av beslagene og mengdene funnet i EU de siste fem årene (135). (135) Ajanjaksolla 1999–2004 kokaiinitakavarikkojen lukumäärä (136) EU:ssa kasvoi yleisesti, Mellom 1999 og 2004 økte antallet kokainbeslag (136) i EU. ) vaihtelivat, mutta ne ovat kuitenkin kasvamaan päin. Mengdene (137) som ble beslaglagt varierte, men viste en oppadgående trend. Maiden toimittamien tietojen perusteella määrät ovat kuitenkin supistuneet vuonna 2004, ainakin Espanjassa sitä edeltävänä vuonna takavarikoituun poikkeuksellisen suureen määrään verrattuna. Basert på opplysninger fra de rapporterende landene synes mengdene likevel å ha gått ned i 2004 – i hvert fall i forhold til de eksepsjonelle mengdene som ble tatt i Spania året før. Hinta ja puhtaus Priser og renhet Kokaiinin keskihinta katukaupassa vaihteli EU:ssavoimakkaasti vuonna 2004 Belgian 41 eurosta grammalta Kyproksen, Romanian ja Norjan sataan euroon I 2004 var det store variasjoner i gjennomsnittsprisen på kokain i EU, fra 41 euro pr. gram i Belgia til over 100 euro pr. gram på Kypros, i Romania og i Norge (138). ) Kokaiinin inflaatiokorjatut keskihinnat ( Gjennomsnittsprisen på kokain, korrigert for inflasjon (139), viste en generell nedadgående trend mellom 1999 og 2004 i alle landene (140) bortsett Maailmanlaajuinen kokaiinin tuotanto vuonna 2004 oli arviolta 687 tonnia, joista 56 prosenttia oli peräisin Kolumbiasta, 28 prosenttia Perusta ja 16 prosenttia Boliviasta (UNODC, 2005). Den globale produksjonen av kokain i 2004 anslås å ha økt til 687 tonn, hvorav 56 % kom fra Colombia, 28 % fra Peru og 16 % fra Bolivia (UNODOC, 2005). Valtaosa Euroopassa takavarikoidusta kokaiinista tulee suoraan Etelä-Amerikasta (Kolumbiasta) tai Keski-Amerikan ja Karibian valtioiden kautta. Mesteparten av alt kokain som beslaglegges i Europa, kommer direkte fra Sør-Amerika (hovedsakelig Colombia) eller via Sentral-Amerika og Karibia. EU:hun tuodun kokaiinin kauttakulkumaiksi ilmoitettiin vuonna 2004 Suriname, Brasilia, Argentiina, Venezuela, Ecuador, Curaçao, Jamaika, Meksiko, Guyana ja Panama (Reitoxin kansalliset raportit, 2005; WCO, 2005; CND, 2006; INCB, 2006a; Europol, 2006). I 2004 ble Surinam, Brasil, Argentina, Venezuela, Ecuador, Curaçao, Jamaica, Mexico, Guyana og Panama rapportert som transittland for kokain importert til EU (nasjonale Reitox-rapporter, 2005; WCO, 2005; CND, 2006; INCB, 2006a; Europol, 2006). Kokaiinia kulkeutui EU:hun myös läntisen Afrikan ja Guineanlahden maiden (lähinnä Nigerian), mutta myös itäisen Afrikan (Kenian) ja luoteisen Afrikan, nimittäin Mauritanian ja Senegalin rannikoilla sijaitsevien saarien, kautta (CND, 2006; INCB, 2006a). Noe passerte også gjennom Afrika, i økende grad gjennom Vest-Afrika og land i Guineabukta (framfor alt Nigeria), men også Øst-Afrika (Kenya) og Nordvest-Afrika via øyene utenfor kysten av Mauritania og Senegal (CND, 2006; INCB, 2006a). Tärkeimmät saapumispaikat EU:ssa ovat edelleen Espanja, Alankomaat ja Portugali, mutta myös Belgia, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta (Reitoxin kansalliset raportit, 2005; CND, 2006; Europol, 2006). De viktigste innførselsstedene til EU er fremdeles Spania, Nederland og Portugal, i tillegg til Belgia, Frankrike og Storbritannia (nasjonale Reitox-rapporter, 2005; CND, 2006; Europol, 2006). Vaikka Espanja ja Alankomaat putosivat vuosina 1999–2004 yleisesti kaikissa tietoja Selv om Spania og Nederland fortsatt spiller en viktig rolle i distribusjonen fra Luxembourg, hvor prisen gikk ned fram til 2002 Kaikilla lennoilla Alankomaiden Antilleilta, Arubasta, Ecuadorista, Perusta, Surinamesta ja Venezuelasta suoritetaan turvatarkastus jokaiselle matkustajalle; Alle flyginger fra De nederlandske antillene, Aruba, Surinam, Peru, Venezuela og Ecuador blir 100 % kontrollert. (133 (134 vuonna 2004 tällaisissa tarkastuksissa pidätettiin 3 466 huumekuriiria ja tavanomaisissa tarkastuksissa 620 huumekuriiria (Alankomaiden kansallinen raportti). I 2004 ble 3 466 narkotikakurerer arrestert etter slike kontroller og 620 etter vanlige kontroller (Nederlands nasjonale rapport). ) Tämä on tarkistettava, sitten kun puuttuvat vuoden 2004 tiedot saadaan. ) Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2004 så snart disse foreligger. Tiedot kokaiinitakavarikkojen lukumäärästä ja takavarikoidun kokaiinin määrästä vuonna 2004 puuttuivat Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta; tiedot kokaiinitakavarikkojen määristä puuttuivat Alankomaiden osalta. Data om både antall kokainbeslag og mengden kokain beslaglagt i 2004 var ikke tilgjengelig for Irland og Storbritannia, og data om antallet kokainbeslag var ikke tilgjengelig for Nederland i 2004. Arvioinnissa käytettiin vuodelta 2004 puuttuvien tietojen sijasta vuoden 2003 tietoja. Anslag er derfor beregnet med utgangspunkt i data fra 2003. Alankomaiden tiedot vuonna 2004 takavarikoiduista määristä olivat arvioita, eikä niitä voitu käyttää vuoden 2004 suuntauksien analysoinnissa. Data om beslagmengder i Nederland i 2004 var kun anslag og kunne derfor ikke tas med i trendanalysen for 2004. ) paitsi Luxemburgissa, jossa ne kaliumpermanganaattia), ja tapausten yhteydessä on tullut ilmi laittomia käyttötarkoituksia. Årsrapport for 2006: Narkotikasituasjonen i Europa for deretter å stige, og Norge, hvor prisen gikk sterkt opp i 2001 for deretter å stabilisere seg. Kokaiinin keskimääräinen puhtaus käyttäjätasolla on heroiiniin verrattuna korkea, ja se vaihteli vuonna 2004 Tanskan 24 prosentista Puolan 80 prosenttiin. Useimmat I 2004 varierte den fra 24 % i Danmark til 80 % i Polen – de fleste landene rapporterte om en renhet i området 1999–2004 toimitettujen tietojen perusteella kokaiinin keskimääräinen puhtaus on laskenut yleisesti useimmissa Data fra 1999–2004 viser en generell nedgang i den gjennomsnittlige renheten på kokain i de fleste landene (142 Vaikka epäilyttävien liiketoimien paljastaminen ja lähetysten pysäyttäminen ovatkin tuoneet menestystä, INCB (2006b) on kehottanut hallituksia kehittämään toimintatapoja käyttää kokaiinilaboratorioissa tehtyjä takavarikkoja koskevia tietoja siten, että voitaisiin jäljittää kemikaalien alkuperäinen lähde, saataisiin selville kauttakulkumaat ja voitaisiin aloittaa tutkimukset kauppaa harjoittavissa yrityksissä, jolloin salakuljettajien olisi yhä vaikeampaa siirtää toimintaansa toiseen valtioon. INCB har hatt en viss suksess når det gjelder å identifisere mistenkelige transaksjoner og stoppe forsendelser, men likevel har INCB (2006b) oppfordret regjeringene til å utarbeide operasjonelle prosedyrer for tilbakesporing av informasjon fra beslag i kokainlaboratorier, for å spore kjemikaliene tilbake til kilden, identifisere transittland og undersøke handelsvirksomheter, slik at det blir vanskeligere for smuglerne å flytte aktivitetene sine et annet sted. Kokaiinin käytön levinneisyys ja käyttötavat Internasjonale tiltak mot produksjon av og handel med kokain Viimeisimpien kansallisten väestötutkimusten mukaan Prevalens og bruksmønstre for kokain ) eli yli kolme prosenttia 3,5 millioner voksne har brukt kokain det siste året, noe som utgjør 1 % av alle voksne. Europolin johtaman COLA-hankkeen tavoitteena on tunnistaa ja pysäyttää pääasiassa kokaiinin salakuljetusta harjoittavia latinalaisamerikkalaisia rikollisryhmiä ja niiden liittolaisia, joiden toiminta suuntautuu ja sijoittuu EU:hun. Europols Project COLA retter seg mot latinamerikanske og andre kriminelle grupper som er aktive mot og innen EU, og som primært er involvert i kokainhandel. Hankkeessa pyritään etenkin tarjoamaan operatiivista tukea osanottajamaissa käynnissä oleviin kenttätutkintoihin ja tarkentamaan strategiseen tiedusteluun pohjautuvaa kuvaa. I særdeleshet tilbyr prosjektet operasjonell støtte til pågående etterforskning i deltakende medlemsstater og styrker den strategiske etterretningen. Hanketta täydentää Europolin kokaiinilogojärjestelmä (Cocaine Logo System), vuosittain päivitettävä hakemisto, johon kerätään toimintatapojen kuvauksia, valokuvia ja muuta tietoa kokaiinitakavarikoista sekä huumeissa ja niiden pakkauksissa käytettävistä logoista ja merkinnöistä. Det suppleres av Europols system for kokainlogoer, som i en årlig oppdatert katalog sammenstiller informasjon om modus operandi og fotografisk og annen informasjon om kokainbeslag og logoer/merker og innpakning. Näin autetaan tunnistamaan yhteyksiä eri takavarikkojen välillä sekä edistetään kansainvälistä lainvalvontayhteistyötä ja tietojenvaihtoa (Europol, 2006). Målet er å identifisere treff mellom beslag samt fremme internasjonalt politisamarbeid og informasjonsutveksling (Europol, 2006). kaikista aikuisista Euroopassa on käyttänyt kokaiinia ainakin kerran. 143) til bruk i ulovlig framstilling av kokain, spesielt i Nord- og Sør-Amerika. (146) Käyttöä koskevat kansalliset luvut vaihtelevat 0,5:stä kuuteen prosenttiin, ja kärjessä olivat Italia (4,6 %), Espanja (5,9 %) ja Yhdistynyt kuningaskunta (6,1 %). Lovlig handel med kaliumpermanganat er utbredt, for siden 1999 har 30 eksportland/territorier kommet til INCB med 4 380 forhåndsmeldinger om eksport. Til sammen involverte disse over 136 560 tonn kaliumpermanganat. Kokaiinia ilmoittaa viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneensä noin 3,5 miljoonaa henkilöä (noin prosentti kaikista aikuisista). Siden 1999 har 233 forsendelser som omfattet over 14 316 tonn av stoffet blitt stoppet eller beslaglagt på grunn av tvil om ordrene eller mottakerne, og illegal spredning til illegal virksomhet ble påvist. Useimmissa maissa määrä vaihtelee 0,3:sta yhteen prosenttiin, mutta se on selvästi korkeampi Espanjassa (2,7 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (2 %). I 2004 ble 1,4 tonn kaliumpermanganat beslaglagt i Europa, hovedsakelig i Den russiske føderasjon, etterfulgt av Romania og Ukraina (144) (INCB, 2006b). Kuten muidenkin laittomien huumausaineiden käyttö, myös kokaiinin käyttö on yleisintä nuorten aikuisten keskuudessa. Som for andre illegale rusmidler er kokainbruk konsentrert blant unge voksne. Kokaiinia ainakin kerran käyttäneitä on eniten 15–34-vuotiaiden ryhmässä, joskin 15–24-vuotiaiden Livstidserfaringen er høyest blant unge voksne i alderen 15–34, selv om bruk siste år er litt høyere i aldersgruppen 15–24. Vuodesta 1999 lähtien jatkuneessa operaatio Purplessa keskitytään estämään kaliumpermanganaatin (143) kulkeutumista laillisesta kaupasta kokaiinin laittomaan valmistukseen etenkin Amerikoissa. Kokain synes hovedsakelig å være et stoff som brukes av mennesker i tyveårene, men sammenlignet med cannabis er kokain mindre brukt av yngre mennesker. Livstidserfaring blant 15–34-åringer varierer mellom 1 % og 10 %, og er nok en gang høyest i Spania (8,9 %) og Storbritannia (10,5 %). Kaliumpermanganaatin laillinen kauppa on mittavaa: 30 vientimaata tai -aluetta on toimittanut INCB:lle vuodesta 1999 lähtien yhteensä 4 380 vientiä edeltävää ilmoitusta, jotka ovat kattaneet yli 136 560 tonnia kaliumpermanganaattia. Bruk siste år ligger mellom 0,2 % og 4,8 %. Tallene fra Danmark, Irland, Italia og Nederland ligger rundt 2 %, og for Spania og Storbritannia på over 4 % (figur 6). Epäilyksiä herättäneiden tilausten tai käyttötarkoitusten perusteella on vuodesta 1999 lähtien pysäytetty tai takavarikoitu yhteensä 233 toimitusta (14 316 tonnia Data fra skoleundersøkelser viser svært lav livstidsprevalens for bruk av kokain, fra 0 % på Kypros, i Finland og i Sverige, til 6 % i Spania. Livstidsprevalensen for crack var enda lavere, fra 0 % til 3 % (Hibell et al., 2004). Irlannista, Kyproksesta, Latviasta, Liettuasta, Luxemburgista, Puolasta, Portugalista, Sloveniasta, Ruotsista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Bulgariasta, Turkista ja Norjasta. ) Se tabell PPP-7 i Statistiske opplysninger 2006.) I perioden 1999–2000 var data om kokainrenhet tilgjengelig for minst tre år på rad for Belgia, Den tsjekkiske republikk, Danmark, Tyskland, Estland, Spania, Vuosilta 1999–2004 on saatavilla tietoja kokaiinin puhtaudesta vähintään kolmena perättäisenä vuonna Belgiasta, Tšekistä, Tanskasta, Saksasta, Virosta, (143) Prekursor som brukes i framstillingen av kokain, oppført i Tabell 1 i konvensjonen av 1988.(144) Dataene inneholder ikke informasjon om beslaglagte mengder. Espanjasta, Ranskasta, Irlannista, Italiasta, Latviasta, Liettuasta, Luxemburgista, Unkarista, Alankomaista, Itävallasta, Portugalista, Slovakiasta, Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Norjasta.(143) Kokaiinin valmistuksessa käytetty ja vuoden 1988 yleissopimuksen taulukkoon I luokiteltu lähtöaine.(144) Näihin tietoihin ei ole laskettu mukaan pysäytettyihin toimituksiin kuuluvia määriä.(145) Perustuu kansallisten lukujen painotettuun keskiarvoon; lisätietoja: katso alaviite 53.(146) Tarkat maakohtaiset luvut, katso taulukko ”Yleiset väestötutkimukset huumeidenkäytöstä” vuoden 2006 tilastotiedotteessa. (145) Basert på et vektet gjennomsnitt av nasjonale tall. Ytterligere opplysninger i fotnote (48).(146) For detaljerte tall for hvert land, se tabellen i ”Generell befolkningsundersøkelse om narkotikabruk” i Statistiske opplysninger 2006. Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa Bruk siste år var lavere, men fire land rapporterte tall over 3 %. Yleisintä kokaiinin kulutus on nuorten miesten keskuudessa. ), noe som tilsier at 1 av 15 unge menn i disse landene har brukt kokain i den senere tid. Esimerkiksi Tanskassa, Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Norjassa 15–34-vuotiaille nuorille miehille tehdyissä kyselyissä havaittiin, että 5–14 prosenttia heistä oli käyttänyt kokaiinia ainakin kerran. av A-preparater blant unge mennesker på diskotek eller nattklubb som var minst dobbelt så høyt som for unge som ikke gikk på slike steder (Chivite-Matthews et al., 2005) (se også utvalgt aspekt om narkotikabruk i rekreasjonsmiljøer). Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä oli vähemmän, mutta neljässä maassa osuus ylitti kolme prosenttia, ja Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittivat osuudeksi 6–7 prosenttia. I gjennomsnitt har en tredel av alle europeiske voksne som noen gang har brukt kokain, brukt det i løpet av de siste 12 månedene. Til sammenligning har bare 13 % brukt kokain siste 30 dager. (147) Tämä tarkoittaa, että näissä maissa noin yksi 15 nuoresta miehestä on äskettäin käyttänyt kokaiinia. For eksempel rapporterte 2–4 % av menn i alderen 15–24 i Spania, Italia, Storbritannia og Bulgaria (148) om kokainbruk siste 30 dager. Kaupunkialueilla osuus on huomattavasti korkeampi. Det kan grovt anslås at om lag 1,5 millioner voksne i alderen 15–64 er aktuelle brukere av kokain (80 % av disse er mellom 15 og 34 år). Muun väestön keskuudessa kokaiinin käyttö vaikuttaa olevan lähinnä satunnaista, ja se keskittyy lähinnä viikonloppuihin ja viihdeympäristöihin (baareihin ja diskoihin), joissa käyttö saattaa olla hyvinkin yleistä. I befolkningen generelt synes kokainbruk å være sporadisk og helst forekomme i helgen eller i rekreasjonsmiljøer (barer og diskoteker), hvor bruken kan nå høye nivåer. Kokaiini näyttää olevan suosituinta 20 vuotta täyttäneiden ryhmässä, mutta kannabikseen verrattuna sen käyttö on yleensä harvinaisempaa tätä nuorempien keskuudessa. Forskningsstudier blant unge mennesker i dance-/musikkmiljøer i forskjellige land viser prevalensestimater for kokainbruk som er mye høyere enn i befolkningen generelt. Kokaiinia ainakin kerran käyttäneiden osuus 15–34-vuotiaiden ryhmässä oli 1–10 prosenttia, ja osuus oli suurin Espanjassa (8,9 %) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (10,5 %). Livstidsprevalensen ligger her på mellom 10 % og 75 % (se utvalgt aspekt om narkotikabruk i rekreasjonsmiljøer). Koululaiskyselyistä saatujen tietojen perusteella kokaiinia ainakin kerran käyttäneiden määrä on erittäin pieni. For eksempel rapporterte British Crime Survey 2004/05 et prevalensestimat for bruken Kreikka(2004) Dentsjekkiskerepublikk(2004) Tiedot ovat kunkin maan tuoreimmasta väestötutkimuksesta raportointihetkellä. Se tabell GPS-8, GPS-11 og GPS-18 i Statistiske opplysninger 2006 for ytterligere informasjon. Lisätietoja, katso taulukot GPS-8, GPS-11 ja GPS-18 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit (2005), tiedot on otettu väestötutkimuksista, raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. Nasjonale Reitox-rapporter (2005), hentet fra befolkningsundersøkelser, rapporter eller vitenskapelige artikler. ) Katso kaavio GPS-9 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. ) Se figur GPS-9 i Statistiske opplysninger 2006.) Undersøkelse fra 2001. Vertailun vuoksi kerrottakoon, että vuonna 2004 tehdyn Yhdysvaltain kansallisen huumeidenkäyttöä ja terveyttä koskevan kyselyn mukaan 14,2 prosenttia aikuisista (12 vuotta täyttäneistä) oli käyttänyt kokaiinia ainakin kerran, kun taas Euroopassa keskiarvo on kolme prosenttia. Nyere kokainbruk (siste år) økte merkbart i siste halvdel av 1990-tallet blant unge voksne i Storbritannia, fram til 2000. Ainakin kerran käyttäneiden ryhmässä Yhdysvaltojen korkeammat luvut saattavat osittain johtua siitä, että kokaiini on levinnyt Yhdysvaltoihin Eurooppaa varhaisemmin. I Tyskland ble det observert en moderat økning i løpet av 1990-årene, men tallene har de siste årene holdt seg stabilt på et lavere nivå enn i Spania og Storbritannia (figur 7). Ainakin kerran käyttäneiden osuus vaihteli kymmenestä 75 prosenttiin (katso huumeiden viihdekäyttöä koskeva erityiskysymys). En moderat økning i bruk siste år er observert i Danmark (fram til 2000), Italia, Ungarn, Nederland (fram til 2001) og Norge. Tätä voidaan pitää vähimmäisarviona, sillä tapauksia on luultavasti jätetty ilmoittamatta. Ettersom informasjonen er basert på bare to undersøkelser i hvert land, må denne trenden tolkes med forsiktighet. Kokaiinin arviointia vaikeuttavat kokaiinin muihin huumeisiin verrattuna pienempi levinneisyys ja se, että tapauksia on ehkä jätetty ilmoittamatta. studie gjennomført i flere byer fant at sosialt integrerte kokainbrukere hovedsakelig sniffet (95 %) stoffet, mens bare en liten del hadde røykt eller injisert det. Kokaiinin käyttötavat ovat eri käyttäjäryhmissä hyvin erilaisia. Kombinert bruk med cannabis og alkohol var svært vanlig (Prinzleve et al., 2004). Injektiokäyttö oli yleistä vieroitushoidossa olevissa tai yhteiskunnasta syrjäytyneissä käyttäjäryhmissä, ja crackkokaiinin käyttö oli tavallista Hampurissa, Lontoossa ja Pariisissa sekä vähemmässä määrin myös Barcelonassa ja Dublinissa. Blant brukere i avhengighetsbehandling eller i sosialt marginaliserte grupper var injisering vanlig, og bruk av crack var vanlig i Hamburg, London og Paris, i mindre grad i Barcelona og Dublin. Muun väestön keskuudessa crackkokaiinin käyttö on Euroopassa harvinaista. Bruken av crack i den europeiske befolkningen generelt synes å være lav. Esimerkiksi crackkokaiinia ainakin kerran käyttäneiden osuudeksi ilmoitettiin Espanjasta 0,5 prosenttia (vuonna 2003) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta kahdeksan prosenttia (Chivite-Matthews et al., 2005). For eksempel ble det rapportert om en livstidsprevalens for bruk av crack på 0,5 % i Spania (2003) og 0,8 % i Storbritannia (Chivite-Matthews et al., 2005). Kolmessa maassa tehdyissä yökerhokyselyissä ilmeni, että crackkokaiinia ainakin kerran käyttäneitä oli vielä vähemmän kuin heroiinia käyttäneitä (Tšekki 2 %, Yhdistynyt kuningaskunta 13 % ja Ranska 21 %). I tre land ble livstidsprevalensen for crack undersøkt i club-miljøer, hvor den til og med var lavere enn for heroin (Den tsjekkiske republikk 2 %, Storbritannia 13 % og Frankrike 21 %). Crackkokaiinin käyttö syrjäytyneissä ryhmissä tai opioidien käyttäjien keskuudessa on kuitenkin joissakin kaupungeissa kasvanut huolestuttavasti. Bruken av crack i marginaliserte grupper eller blant opioidbrukere i enkelte byer er derimot bekymringsverdig. Esimerkiksi Amsterdamissa 94 naispuolisen katuprostituoidun kohderyhmälle tehdyssä kyselyssä ainakin kerran crackkokaiinia käyttäneiden Prevalensestimater for livstidsbruken av crack i en gruppe på 94 gateprostituerte i Amsterdam var f.eks. oppe i hele 91 % (Korf, 2005, sitert i Nederlands nasjonale rapport). Kokaiinin hiljattainen käyttö (viimeksi kuluneen vuoden aikana) nuorten keskuudessa lisääntyi Yhdistyneessä kuningaskunnassa huomattavasti 1990luvun puolivälistä vuoteen 2000 ja Espanjassa vuoteen 2001 asti, mutta se on viime vuosina pysynyt melko vakaana. Når det gjelder kokain og andre stoffer (f.eks. ecstasy, amfetamin, hallusinogene sopper), er det lettere å identifisere trender ved å fokusere analysen på grupper med konsentrert narkotikabruk, spesielt unge mennesker i urbane områder. Saksassa kasvu lisääntyi hienoisesti 1990-luvulla, mutta luvut ovat viime vuosina pysyneet ennallaan, ja ne ovat selvästi alhaisemmalla tasolla kuin Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (kaavio 7). Disse befolkningsgruppene undersøkes grundigere i et utvalgt aspekt om narkotikabruk i rekreasjonsmiljøer. Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa Bruk siste år var på 2,4 %, mot et europeisk gjennomsnitt på 1 %, selv om noen EU-land, f.eks. Kaavio 7: Suuntaukset kokaiinia viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) keskuudessa Spania (2,7 %) og Storbritannia (2 %), rapporterte om tall på samme nivå som USA (149). Det at USA har relative høyere livstidstall, kan delvis skyldes en tidligere spredning av kokainbruk. Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti ja Wales) Storbritannia (England og Wales) Edellisinä vuosina raportoitu noususuuntaus kokaiinin käytön vuoksi hoitoon hakeutuvien määrässä jatkuu edelleen; vuosina 1999–2004 tehdyn, puuttuvien tietojen osalta interpoloidun analyysin mukaan kokaiinin takia hoitoon hakeutuneiden uusien asiakkaiden osuus kasvoi tänä ajanjaksona noin kymmenestä 20 prosenttiin (17 EU-maan Basert på data fra flere kilder (f.eks. markedsindikatorer, behandlingssøknader, dødsfall) har det i flere år kommet advarsler om muligheten for at kokainbruken øker i Europa. Selv om den tilgjengelige informasjonen om kokaintrender i befolkningen blir stadig bedre etter hvert som flere land utfører gjentatte undersøkelser, er dataene fortsatt begrenset. 15 5 sekä Bulgarian ja Romanian tiedot). ( Når det gjelder kokain vanskeliggjøres situasjonen av lave prevalensnivåer og sannsynlig underrapportering. Kokaiinin ja muiden aineiden (esimerkiksi ekstaasin, amfetamiinin, hallusinogeenisten sienien) tapauksessa suuntaukset havaittaisiin ehkä paremmin keskittämällä analyysit niihin ryhmiin, joissa huumeen käyttö on yleisintä, etenkin kaupunkialueilla asuviin nuoriin. Merk at aldersspredningen i gruppen ”alle voksne” i den amerikanske undersøkelsen (12 år og eldre) er større enn aldersspredningen i europeiske undersøkelser (15–64 år). Näitä ryhmiä tarkastellaan perusteellisemmin huumeiden viihdekäyttöä koskevassa erityiskysymyksessä. Tallene for aldersgruppen 16–34 i USA er omregnet av EONN. Kokaiini on opioidien ja kannabiksen jälkeen yleisin huume, joka ilmoitetaan huumehoitoon hakeutumisen yhteydessä pääasialliseksi huumeeksi, ja sen osuus kaikesta hoidon kysynnästä koko EU:ssa oli noin kahdeksan prosenttia Blant klienter som rapporterer om opioider som primærrusmiddel, rapporterer 31 % i Italia, 42 % i Nederland og 44 % i Storbritannia om sekundær bruk av kokain. Blant primærbrukere av kokain rapporterer 28 % i Italia og 38 % i Storbritannia om sekundær bruk av opioider. Suurin osa kokaiinista johtuvasta hoidon kysynnästä Euroopassa ei liity crack-kokaiiniin. Hensiktsmessigheten ved farmakologisk behandling av kokainavhengighet eller avhengighet av andre psykostimulerende stoffer er ennå ikke godt nok dokumentert. Noin 80 prosenttia avohoidon uusista kokaiiniasiakkaista käyttää kokaiinihydrokloridia (jauhemaista kokaiinia) ja loput 20 prosenttia käyttää crack-kokaiinia. De aller fleste søknadene om behandling for kokainbruk i Europa gjelder ikke crack: rundt 80 % av nye polikliniske kokainklienter bruker kokainhydroklorid (kokainpulver), mens under 20 % bruker crack. Crackkokaiinin käyttäjät voivat kuitenkin olla erityinen haaste hoitopalveluille, koska he ovat tavallisesti sosiaaliselta profiililtaan syrjäytyneempiä kuin kokaiinijauheen käyttäjät. Brukere av crack kan imidlertid representere spesielle utfordringer for behandlingstjenestene, da de har en mer marginalisert sosial profil enn brukere av kokainpulver. Euroopassa kokaiinin (jauhemainen kokaiini ja crack-kokaiini) käytöstä tehdyssä tutkimuksessa havaittiin yhteys crackkokaiinin käytön ja sosiaalisten ja mielenterveyteen liittyvien ongelmien välillä; samalla tutkimuksessa kuitenkin ilmeni, ettei crackkokaiinin käyttö sinänsä riitä ainoaksi selitykseksi sosiaalisille ja mielenterveydellisille ongelmille (Haasen et al., 2005). En europeisk studie av kokainbruk (pulver og crack) fant en forbindelse mellom bruken av crack og sosiale og psykiske helseproblemer, men studien rapporterte også at bruken av crack ikke alene kan forklare sosiale problemer eller psykiske helseproblemer (Haasen et al., 2005). Hiljattain Skotlannissa tehdyssä 585 kokaiini- ja crackkokaiiniasiakasta käsittävässä tutkimuksessa ilmeni, että crackkokaiinin käyttäjillä on muita todennäköisemmin pitkä ongelmakäyttöhistoria ja enemmän rikollisia yhteyksiä (Neale ja Robertson, 2004, Yhdistyneen kuningaskunnan kansallinen raportti). En fersk studie av 585 kokain- og crackklienter i Skottland fant at crackbrukere oftere har en lengre tid med problembruk bak seg, og at de er mer 151); tosin Espanja, jossa kokaiiniin liittyvät vuonna 2004 ( Behandlingen går ut på å utvikle antistoffer som fanger opp kokainen i blodet før den når sentralnervesystemet (se boks om immunterapi for kokainavhengige). Katso kaavio TDI-2 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Se figur TDI-2 i Statistiske opplysninger 2006.) Katso taulukko TDI-5 vuoden 2006 tilastotiedotteessa; Espanjan osalta tiedot viittaavat raportointivuoteen 2002.) Se tabell TDI-5 i Statistiske opplysninger 2006. For data om Spania, se data fra 2002. ) Katso taulukko TDI-4 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-4 i Statistiske opplysninger 2006.) Katso taulukko TDI-23 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-23 i Statistiske opplysninger 2006.) Katso kaavio TDI-1 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. Se figur TDI-1 i Statistiske opplysninger 2006.) Kun tarkastellaan kokaiiniasiakkaiden profiilia avohoidossa, vaikuttaa siltä, että kokaiinia ensisijaisena huumeena käyttävät hoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuvat asiakkaat ovat yleensä muita huumeidenkäyttäjiä vanhempia: heistä 70 prosenttia on 20–34-vuotiaita, ja pienempi määrä heistä Immunterapi for kokainavhengige atferd ved å tilby meningsfulle oppmuntringer, f.eks. gaver, kuponger eller andre privilegier som belønning for kokainfrie urinprøver – har man oppnådd positive effekter med hensyn til narkotikabruk og psykososial fungering i behandlingsfasen og i oppfølgingen etterpå for kokainavhengige i poliklinisk behandling, selv om effekten på kokainbruk synes å begrense seg til behandlingsperioden (Higgins et al., 2003). 15 6 on 35–39-vuotiaiden ryhmässä (13 %). ( I motsetning til heroinavhengighet, som kan behandles med agonister som metadon og antagonister som naltrexon, er det i dag ingen medisinsk behandling for kokainavhengighet. Kokaiinia käytetään usein yhdessä jonkin muun laittoman tai laillisen toissijaisen päihteen kanssa, yleensä kannabiksen (31,6 %), opioidien (28,6 %) tai alkoholin (17,4 %) Grunnen til dette synes å være måten kokain virker på nevrotransmitterne dopamin og serotonin i hjernen. Toisin kuin heroiiniriippuvuuteen, jota voidaan hoitaa metadonin kaltaisilla agonisteilla tai naltreksonin kaltaisilla antagonisteilla, kokaiiniriippuvuuteen ei toistaiseksi ole mitään lääkehoitoa. Mens heroin fester seg til opioidreseptorene i hjernen, f.eks. µ-reseptorene, og dermed etterligner virkningen av hjernens egne endorfiner, hindrer kokain reabsorpsjon av dopamin (og også serotonin) fra synapsen så snart stoffet virker. Tämä vaikuttaisi johtuvan mekanismista, jonka kautta kokaiini vaikuttaa aivojen neurotransmittereihin dopamiiniin ja serotoniiniin. Dette fører til en opphopning av transmitteren, som bidrar til å forlenge og styrke kokainens virkning. Tämä ei välttämättä tarkoita, ettei kokaiiniriippuvuuteen voitaisi kehittää lääkehoitoa, se saattaa vain olla vaikeampaa, ja se saattaa edellyttää erilaista lähestymistapaa kuin sitä, jota käytetään heroiiniriippuvuuden hoidossa. Nye tilnærminger til de svært vanskelige gruppene av kokain- og crackbrukende heroinbrukere fokuserer på skadereduksjon som primært behandlingsmål, og anvender atferdsterapi, spesielt tiltak mot tilbakefall, i kombinasjon med vedlikeholdsbehandling med metadon eller heroinassistert behandling (Schottenfeld et al., 2005; van den Brink, 2005; Poling et al., 2006). kanssa. (157) Huumeiden injektiokäyttäjistä tehdyt paikalliset tutkimukset viittaavat siihen, että heroiinin ja kokaiinin yhdistelmä ruiskeena (jota käyttäjät kutsuvat toisinaan ”speedballiksi”) on joillakin alueilla kasvattamassa suosiotaan. Dette betyr ikke nødvendigvis at det er umulig å utvikle et medisinsk behandlingsopplegg for kokainavhengighet, bare at det kan være vanskeligere og innbefatte andre konsepter enn de som brukes i utviklingen av behandlingsmetoder for heroinavhengighet. Kokaiiniriippuvuuden hoito Skadereduksjon Yksi kiinnostava tutkimusala on immunoterapian käyttö eli sellaisen rokotteen kehittäminen, joka neutraloisi tehokkaasti kokaiinin vaikutukset estämällä huumetta pääsemästä aivoihin. En spennende forskningsgren ser på bruken av immunterapi, dvs. utviklingen av en vaksine som effektivt kan ”nøytralisere” kokainens virkning ved å hindre at stoffet når hjernen. Perusideaa on testattu vähän. Det grunnleggende konseptet har vært gjenstand for begrenset testing. Yhdistyneessä kuningaskunnassa kehitettyä rokotetta testattiin 14 viikon ajan pienellä määrällä kokaiiniriippuvaisia, yhteensä 18:lla. En vaksine utviklet i Storbritannia ble testet på et lite antall kokainavhengige, 18 i alt, over en periode på 14 uker. Tutkimuksessa todettiin, että kolme neljäsosaa rokotetuista kokaiiniriippuvaisista pystyi olemaan käyttämättä huumetta kolmen kuukauden ajan ilman odottamattomia haittavaikutuksia. Det viste seg at tre firedeler av den vaksinerte kohorten av kokainavhengige var i stand til å holde seg stoff-frie i en periode på 3 måneder uten uheldige bivirkninger. Lisäksi sekä ne, jotka sortuivat huumeisiin, että ne, jotka eivät sortuneet, ilmoittivat kuusi kuukautta myöhemmin, ettei euforinen tunne ollut enää yhtä voimakas kuin ennen rokotusta. Etter 6 måneder oppga både de som fi kk og de som ikke fi kk tilbakefall, at følelsen av eufori ikke var like sterk som før vaksinasjonen. Näiden tulosten perusteella tämä rokote, joka kulkee nimellä lääkeaine-proteiinikonjugaatti TA-CD, on nyt läpikäymässä toisen vaiheen kliinisiä kokeita. Som et resultat av disse funnene undersøkes vaksinen, kjent som stoff-proteinkonjugat TA-CD, nå i kliniske fase 2-studier. Vaihtoehtoiseen immunoterapeuttiseen lähestymistapaan liittyy monoklonaalisten vasta-aineiden kehittäminen kokaiinille, mutta sitä on testattu vasta esikliinisesti. En annen immunterapeutisk tilnærming ser på utviklingen av monoklonale antistoffer mot kokain, men dette har bare vært testet preklinisk. TA-CD-kokaiinirokotteen mahdollinen hyöty on herättänyt eettisiä huolia rokotteen käytöstä: kenelle sitä annettaisiin, kuka siitä päättäisi ja millä perusteilla jne. Den potensielle fordelen ved kokainvaksinen TA-CD stiller imidlertid visse etiske spørsmål: Hvem skal motta den, hvem skal ta avgjørelsen og på hvilke kriterier osv. Lääkehoidon tehosta kokaiiniriippuvuuteen tai muihin psykoaktiivisiin piristeisiin liittyvään riippuvuuteen ei ole vielä riittävästi näyttöä. I Europa har utviklingen av skadereduserende tiltak for kokainbrukere vært begrenset. Psykoaktiivisten piristeiden käyttäjille annetusta lääkehoidosta laatimassaan kattavassa arviossa Shearer ja Gowing (2004) toteavat, että korvaushoitoa ei toistaiseksi ole testattu riittävän perusteellisesti piristeiden käyttäjillä, vaikka sillä on onnistuttu vähentämään opioidi- ja nikotiiniriippuvuutta ja vaikka se voi lisätä käyttäjien hakeutumista hoitoon ja siihen sitoutumista. Dette kan være i endring etter hvert som økt bevissthet om både utbredelsen av kokainbruk og problemene det medfører, stimulerer til interesse for utvikling av slike tiltak rettet mot kokainbrukernes behov. Vi vet ennå forholdsvis lite om verdien av forebyggende og skadereduserende tiltak for å redusere risikoene forbundet med kokainbruk, men en del områder har potensial for å utvikle denne typen tiltak. EMCDDA onkin julkaissut äskettäin kirjallisuuskatsauksen kokaiinin käyttäjien hoitovasteesta ja hoidon tehosta sekä myös hoidon vaikutuksesta crackkokaiinin käyttäjien mielenterveyshäiriöihin. (158) Det er mulig at kokainbrukere kan ha nytte av tiltak som bevisstgjør dem om at toksisiteten øker når kokain og alkohol brukes sammen, at kokainbruk potensielt er forbundet med hjerte- og karproblemer eller med atferd som gjør brukeren mer utsatt for HIV-smitte, eller for ulykker eller voldsforbrytelser. (CRA), jota täydennetään palkitsemiseen ja rajoittamiseen perustuvilla menetelmillä (contingency management), on kokemusten mukaan vähentänyt kokaiinin käyttöä lyhyellä aikavälillä (Higgins et al., 2003; Roozen et al., 2004). Ettersom bruken av kokain kan eskalere veldig raskt, kan det også være verdt å prøve ut korte intervensjoner hvor brukerne varsles om at de vil kunne begynne å oppleve negative konsekvenser av narkotikabruken. Joissakin maissa, esimerkiksi Yhdysvalloissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on nykyään panostettu merkittävästi immunoterapeuttisten hoitovaihtoehtojen luomiseen kehittämällä vasta-aineita, jotka voivat neutraloida kokaiinin vaikutukset verenkierrossa ennen sen pääsemistä keskushermostoon (katso kokaiiniriippuvaisten immunoterapiaa koskeva laatikko). Kombinasjonen av spesifikke psykososiale behandlingstiltak anses for tiden å være det mest lovende behandlingstilbudet for brukere av kokain og andre psykostimulerende midler. ”The community reinforcement approach” (CRA) i kombinasjon med tiltak mot tilbakefall, kan redusere kokainbruk på kort sikt (Higgins et al., 2003; Roozen et al., 2004). CRA on intensiivinen hoitomenetelmä, jossa perhe, ystävät ja muut asiakkaan sosiaaliseen verkostoon kuuluvat henkilöt ovat alusta loppuun asti mukana hoidossa. CRA er en intensiv behandlingsmetode som involverer familie, venner og andre i klientens sosiale nettverk i behandlingen. Menetelmässä asiakasta valmennetaan sosiaalisten kontaktien luomisessa, itsetunnon parantamisessa, työn etsimisessä ja palkitsevan vapaa-ajan toiminnan löytämisessä toisenlaisen elämäntavan omaksumiseksi (Roozen et al., 2004). Behandlingen innebærer opplæring i sosial kontakt, styrking av selvbilde og hjelp til å finne jobb og givende fritidsaktiviteter for å etablere en ny livsstil (Roozen et al., 2004). Palkitsemiseen ja rajoittamiseen perustuviin menetelmiin – siis menetelmiin, joilla pyritään vaikuttamaan asiakkaan käyttäytymiseen I kombinasjon med tiltak mot tilbakefall – en metode som tar sikte på å påvirke klientens Useiden erikoistuneiden psykososiaalisten hoitointerventioiden yhdistelemistä pidetään nykyisin kaikkein lupaavimpana hoitovaihtoehtona kokaiinin ja muiden psykoaktiivisten aineiden käyttäjille. På grunn av de alvorlige helsemessige og sosiale problemene som bruken av crack fører med seg, har vi et langt større erfaringsgrunnlag for tiltak for denne gruppen, selv om erfaringen er begrenset til de relativt få byene i Europa som har opplevd mer omfattende problemer med crack. ) Katso taulukko TDI-10 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Kapittel 5: Kokain og crack av denne klientgruppen, en gruppe det ofte kan være vanskelig å få med i konvensjonelle narkotikatiltak. Katso taulukko TDI-24 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=400. Tvangsmønstrene forbundet med crack- og kokainbruk kan ses i sammenheng med den økte helserisikoen mange utsetter seg for ved å ha ubeskyttet sex, og enkelte lavterskelprogrammer henvender seg spesielt til crackbrukende sexarbeidere for å fremme sikrere sex og narkotikabruk og dele ut kondomer og glidemiddel (se utvalgt aspekt om kjønn). Luku 6Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö Kapittel 6Opioid- og sprøytebruk Heroiinin tarjonta ja saatavuus (159 Tilbud og tilgjengelighet – heroin (159 Eurooppaan tuodaan kahdenlaista heroiinia: yleisesti saatavilla olevaa ruskeaa heroiinia (emäksisessä muodossa) ja harvinaisempaa, kalliimpaa valkoista heroiinia (suolan muodossa), joka on yleensä peräisin Kaakkois-Aasiasta. I Europa forekommer importert heroin i to former: den lett tilgjengelige brune heroinen (heroin i baseform), og den mindre vanlige og vanligvis dyrere hvite heroinen (i saltform), som typisk kommer fra Sørøst-Asia. Lisäksi EU:ssa tuotetaan joitakin opioideja, mutta tuotanto rajoittuu pääasiassa suppeaan kotitekoisten unikkotuotteiden (kuten oopiumunikon, murskatuista unikon varsista tai mykeröistä tehdyn unikkotiivisteen) tuotantoon joissakin itäisissä EU-maissa, kuten Liettuassa, jossa unikon varsien ja mykeröiden markkinat vaikuttavat vakiintuneen, ja Puolassa, jossa ”puolalaisen heroiinin” tuotanto saattaa olla vähenemässä (CND, 2006). I tillegg produseres noen opioider innen EU, men det er her for det meste snakk om en begrenset hjemmeproduksjon av valmueprodukter (f.eks. konsentrat av knuste stengler eller frøkapsler) i en del av de østlige EU-landene som Litauen, hvor markedet for valmuestengler og konsentrat synes å ha stabilisert seg, og Polen, hvor produksjonen av ”polsk heroin” kan være på vei ned (CND, 2006). Vuonna 2004 tehdyt heroiinin takavarikot viittaavat siihen, että eteläisen haaran kautta salakuljetetaan nykyään yhtä paljon heroiinia kuin pohjoisen haaran kautta (WCO, 2005; INCB, 2006a). Produksjon og handel fra heroinbeslagene i 2004 synes det som den sørlige ruten nå er blitt like viktig som den nordlige, i hvert fall regnet i volum (WCO, 2005; INCB, 2006a). Heroiinia on 1990luvun puolivälistä lähtien salakuljetettu Eurooppaan yhä enemmän (muttei kuitenkaan yhtä paljon kuin Balkanin reitin kautta) niin sanottua ”silkkitietä” pitkin Keski-Aasian (erityisesti Turkmenistanin, Tadžikistanin, Kirgisian ja Uzbekistanin), Kaspianmeren ja Venäjän, Valko-Venäjän tai Ukrainan kautta Viroon, Latviaan, joihinkin Pohjoismaihin ja Saksaan (Reitoxin kansalliset raportit, 2005; CND, 2006; INCB, 2006a). Siden midten av 1990-tallet har mer og mer av heroinen (men mindre enn langs Balkan-ruten) som smugles til Europa gått over Silkeveien i Sentral-Asia (spesielt Turkmenistan, Tadsjikistan, Kirgisistan og Usbekistan) via Kaspihavet og Den russiske føderasjon, Hviterussland eller Ukraina, til Estland, Latvia, deler av Norden og Tyskland (nasjonale Reitox-rapporter, 2005; CND, 2006; INCB, 2006a). Nämä ovat tärkeimmät reitit, mutta Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta on kulkeutunut heroiinia Eurooppaan myös joidenkin Arabian niemimaan maiden (Arabiemiirikuntien, Omanin) kautta (INCB, 2006a). Selv om dette er de viktigste smuglerrutene, har også land på Den arabiske halvøy (Oman, De forente arabiske emirater) blitt transittsteder for heroinforsendelser fra Sør- og Sørvest-Asia på vei til Europa (INCB, 2006a). Eurooppaan (ja Pohjois-Amerikkaan) tarkoitettua heroiinia takavarikoitiin vuonna 2004 lisäksi Itä- ja Länsi-Afrikan, Karibianmeren sekä Keski- ja Etelä-Amerikan maissa (CND, 2006). I tillegg ble heroin på vei til Europa (og Nord-Amerika) i 2004 beslaglagt i Øst- og Vest-Afrika, Karibia og Sentral- og Sør-Amerika (CND, 2006). Euroopassa käytettävä heroiini valmistetaan pääasiallisesti Afganistanissa, joka on edelleen maailman johtava laittoman oopiumin tuottaja. I 2004 ble det på verdensbasis beslaglagt 210 tonn opium (tilsvarende 21 tonn heroin), 39,3 tonn morfin og 59,2 tonn heroin. Vuonna 2005 Afganistanissa tuotettiin 89 prosenttia maailman laittomasta oopiumista. Asia (50 %) og Europa (40 %) står fortsatt for de største heroinbeslagene på verdensbasis. Toiseksi suurin tuottaja on Myanmar (7 %). I 2005 sto Afghanistan for 89 % av all produksjon av illegal opium i verden, etterfulgt av Myanmar (7 %). Laittoman oopiumin maailmanlaajuinen tuotanto pysyi melko vakaana vuosina 1999–2004 lukuun ottamatta vuotta 2001, jolloin Talibanhallinnon asettama oopiumiunikon viljelykielto Afganistanissa johti tuotannon jyrkkään mutta lyhytaikaiseen laskuun. Den globale produksjonen av opium var relativt stabil mellom 1999 og 2004, bortsett fra i 2001, da Taliban-regimet nedla forbud mot dyrking av opiumsvalmuen, noe som resulterte i en kraftig, men kortvarig nedgang. Maailmanlaajuisen tuotannon arvellaan vuonna 2005 olleen 4 670 tonnia, mikä on neljä prosenttia vähemmän kuin vuonna 2004 (CND, 2006). Produksjonen i 2005 er anslått til 4 670 tonn, en nedgang på 4 % sammenlignet med 2004 (CND, 2006). Heroiinin maailmanlaajuisen tuotannon arvellaan vuonna 2005 olleen 472 tonnia (495 tonnia vuonna 2004) (UNODC, 2006). Den potensielle globale produksjonen av heroin var i 2005 på anslagsvis 472 tonn (495 i 2004) (UNODC, 2006). Maailmassa takavarikoitiin vuonna 2004 yhteensä 210 tonnia oopiumia (mikä vastaa 21:tä tonnia heroiinia), 39,3 tonnia morfiinia ja 59,2 tonnia heroiinia. Storbritannia står fortsatt for det største antallet beslag, etterfulgt av Tyskland og Italia, mens Tyrkia beslagla de største mengdene (etterfulgt av Italia og Storbritannia), som sto for nesten halvparten av den totale beslagsmengden i 2004 (160). Heroiinia takavarikoitiin edelleen eniten Aasiassa (50 %) ja Euroopassa (40 %). I perioden 1999–2004 varierte heroinbeslagene. Historiallisesti tärkeällä Balkanin reitillä on edelleen keskeinen merkitys heroiinin salakuljetuksessa. Den historisk viktige Balkan-ruten spiller fortsatt en avgjørende rolle i heroinsmuglingen. Reitti kulkee Pakistanin, Iranin ja Turkin kautta ja jakautuu sitten eteläiseen haaraan, joka kulkee Kreikan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian (EJTM), Albanian, Italian, Serbian, Montenegron sekä Bosnia ja Hertsegovinan kautta, sekä pohjoiseen haaraan, joka kulkee Bulgarian, Romanian, Unkarin, Itävallan, Saksan ja Alankomaiden kautta. Alankomaat on tärkeä Etter sin vei gjennom Pakistan, Iran og Tyrkia deler ruten seg i en sørlig vei gjennom Den tidligere jugoslaviske republikken Makedonia (FYROM), Albania, Italia, Serbia, Montenegro og Bosnia-Hercegovina, og en nordlig vei gjennom Bulgaria, Romania, Ungarn, Østerrike, Tyskland og Nederland. Tämä on tarkistettava, sitten kun puuttuvat vuoden 2004 tiedot saadaan. Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2004 så snart disse foreligger. (159 (160 vuonna 2004 puuttuivat Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan osalta. Tiedot heroiinitakavarikkojen määrästä vuonna 2004 puuttuivat Alankomaiden osalta. Data om både antall heroinbeslag og mengden heroin beslaglagt i 2004 var ikke tilgjengelig for Irland og Storbritannia. Arvioinnissa käytettiin vuodelta 2004 puuttuvien tietojen sijasta vuoden 2003 tietoja. Data om antall heroinbeslag var ikke tilgjengelig for Nederland for 2004. Alankomaiden tiedot vuonna 2004 takavarikoiduista määristä olivat arvioita, eikä niitä voitu käyttää vuoden 2004 suuntauksien analysoinnissa. Anslag er derfor beregnet med utgangspunkt i data fra 2003. Data om beslaglagte kvanta i 2004 fra Nederland var kun anslag og kunne ikke inkluderes i trendanalysen for 2004. 1999–2004, ja raportoineilta mailta saatujen tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että vuosina 2002–2003 havaittu Priser og renhet identifisering og nedbygging av smuglerrutene for eddiksyre i Afghanistan og nabolandene (INCB, 2006b). 16 2 yli 1 350 000 tonnia etikkahappoanhydridiä. Turkissa tehdyt takavarikot (1 600 litraa vuonna 2004) ovat viime vuosina vähentyneet merkittävästi, mikä saattaa viitata siihen, että salakuljettajat ovat kehittäneet uusia levitysreittejä ja -menetelmiä. In 2003 varierte gjennomsnittsprisen på brun heroin i Europa fra 12 euro grammet i Tyrkia til 141 euro grammet i Sverige, mens prisen på hvit heroin varierte fra 31 euro grammet i Belgia til 202 euro grammet i Sverige. Euroopassa (Bulgariassa) takavarikoitiin vuonna 2004 ensimmäisen kerran aineita, jotka olivat peräisin Kaakkois-Aasiasta (INCB, 2006b). Prisen på heroin av ubestemt type varierte fra 35 euro grammet i Slovenia til 82 euro grammet i Storbritannia (163 Operaatio Topaz on ollut menestyksekäs kansainvälisen kaupan seurannan osalta, mutta etikkahappoanhydridin salakuljetusreittien tunnistamisessa ja pysäyttämisessä Afganistanissa ja sen naapurimaissa on edistytty vain vähän (INCB, 2006b). Europols Project Mustard retter seg mot tyrkiske kriminelle grupper som driver mot og innen EU, og som er involvert i narkotikahandel, da særlig med heroin, samt grupper som samarbeider med dem. Prosjektet tilbyr operasjonell støtte til pågående etterforskning og styrker bildet av den strategiske etterforskningen ved å gi innsikt i Tyrkias organiserte kriminalitet (Europol, 2006). (163) Vuosilta 1999–2004 saatavilla olevista tiedoista ilmenee, että heroiinin inflaatiokorjattu (164) keskihinta on laskenut useimmissa raportoineissa maissa. (165) nedgang i gjennomsnittsprisen på heroin, korrigert for inflasjon (164 16 prosentista Alankomaiden 42–50 prosenttiin. ( For heroin av ubestemt type varierte renheten fra 16 % i Ungarn til 42–50 % (166 Heroiinituotteiden keskimääräinen puhtausaste on vaihdellut Siden 1999 har gjennomsnittsrenheten på heroinprodukter variert i de fleste landene vi har mottatt rapporter fra (168 1 68 useimmissa raportoineissa maissa ( ), noe som gjør det vanskelig å identifisere noen generell trend. ) vuoden 1999 jälkeen, ja siksi on vaikea tunnistaa yleisiä suuntauksia. Historisk sett har anslag over problembruk hovedsakelig gjenspeilt heroinbruk, men som nevnt i denne rapporten, er amfetaminbruken en viktig komponent i enkelte land. Kansainvälinen toiminta heroiinin tuotantoa ja salakuljetusta vastaan Internasjonale tiltak mot produksjon av og handel med heroin Tämän osan tiedot perustuvat EMCDDA:n huumeiden ongelmakäytön indikaattoriin, joka kattaa ”huumeiden injektiokäytön tai heroiinin, kokaiinin ja/tai amfetamiinien pitkäaikaisen/säännöllisen käytön”. I tolkingen av estimatene over problembruk av opioider må det tas hensyn til at bruksmønstrene blir mer og mer varierte. For eksempel har de fleste land fått større problemer i forbindelse med blandingsbruk av rusmidler, mens en del land hvor opioidproblemene historisk har vært dominerende, nå rapporterer om en dreining mot andre narkotiske stoffer. Huumeiden ongelmakäyttöä koskevat arviot ovat perinteisesti merkinneet lähinnä heroiinin käyttöä, joskin muutamassa maassa amfetamiinin käyttäjät muodostavat siitä merkittävän osan, mitä käsitellään toisaalla tässä raportissa. De fleste heroinbrukere antas nå å bruke sentralstimulerende midler og andre stoffer i tillegg til opioider, men det er vanskelig å få tak i pålitelig informasjon om blandingsbruk av rusmidler på EU-nivå (se kapittel 8). Opioidien ongelmakäyttöä koskevien arvioiden tulkinnassa on syytä pitää mielessä, että käyttötavat ovat monipuolistumassa. Til tross for den generelle utviklingen mot diversifisering, er estimatene over problembruk av narkotika i mange land kun basert på problembruk av heroin eller andre opioider som primærrusmiddel. Esimerkiksi huumeiden sekakäyttöön liittyvät ongelmat ovat vähitellen lisääntyneet useimmissa maissa, kun taas jotkin maat, joissa opioidiongelmat ovat aikaisemmin olleet merkittävimpiä, ovat nyt raportoineet Dette gjenspeiler seg i anslagene over problembruk av opioider (se figur 8), som i stor grad sammenfaller Etikkahappoanhydridi (169) on tärkeä lähtöaine, jota käytetään heroiinin laittomassa valmistuksessa. Eddiksyre (169) er en viktig prekursor i den illegale produksjonen av heroin. Operaatio Topaz on kansainvälinen hanke, jossa seurataan etikkahappoanhydridin laillista kauppaa ja tutkitaan sen levitysmenetelmiä ja -reittejä (INCB, 2006b). Operation Topaz er et internasjonalt tiltak for overvåking av lovlig handel med eddiksyre som undersøker metoder og ruter for ulovlig omsetning (INCB, 2006b). Etikkahappoanhydridin laillinen kauppa on mittavaa, mikä vaikeuttaa sen valvontaa. Den lovlige handelen med eddiksyre er omfattende, noe som gjør den vanskelig å kontrollere. Tätä kuvastaa se, että vuoden 2001 jälkeen 22 vientimaata/-aluetta on toimittanut INCB:lle yhteensä 7 684 vientiä edeltävää ilmoitusta, jotka kattoivat For eksempel har 22 eksportland/territorier siden 2001 levert 7 684 forhåndsmeldinger til INCB om eksport. 1 350 000 tonn eddiksyre var involvert. Katso taulukko PPP-2 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Vuotta 1999 on käytetty rahan arvon vertailuvuotena kaikissa maissa.) ) Se tabell PPP-2 i Statistiske opplysninger 2006.) 1999 er basisår for pengeverdien i alle land. ) Vuosilta 1999–2004 on saatavilla tietoja heroiinin hinnoista vähintään kolmena perättäisenä vuonna seuraavasti: ruskean heroiinin osalta Belgiasta, Tšekistä, I perioden 1999–2004 var prisdata tilgjengelig for minst tre år på rad; for brun heroin fra Belgia, Den tsjekkiske republikk, Spania, Frankrike, Irland, Espanjasta, Ranskasta, Irlannista, Luxemburgista, Puolasta, Portugalista, Sloveniasta, Ruotsista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Bulgariasta, Romaniasta, Turkista ja Norjasta; valkoisen heroiinin osalta Tšekistä, Saksasta, Ranskasta, Latviasta ja Ruotsista; määrittelemättömän heroiinin osalta Liettuasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Luxembourg, Polen, Portugal, Slovenia, Sverige, Storbritannia, Bulgaria, Romania, Tyrkia og Norge, for hvit heroin fra Den tsjekkiske republikk, Tyskland, Frankrike, Latvia og Sverige og for heroin av udefinert type fra Litauen og Storbritannia. ) Nämä kaksi lukua vastaavat kahdesta eri seurantajärjestelmästä peräisin olevia tietoja (katso taulukko PPP-6 (osa iii) vuoden 2006 tilastotiedotteessa). ) Disse to tallene viser til data fra to forskjellige overvåkingssystemer (se tabell PPP-6 (del iii) i Statistiske opplysninger 2006). Tietoja on tulkittava varoen, sillä 50 prosentin luku perustuu vain yhteen otokseen. Vær oppmerksom på at tallet 50 % bare er basert på én prøve. ) Katso taulukko PPP-6 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Vuosilta 1999–2004 on saatavilla tietoja heroiinin puhtaudesta vähintään kolmena perättäisenä vuonna seuraavasti: ruskean heroiinin osalta Tšekistä, Luxembourg, Østerrike, Portugal, Slovakia, Storbritannia, Tyrkia og Norge, for hvit heroin fra Danmark, Tyskland, Estland, Finland og Norge, og for heroin av ubestemt type fra Belgia, Litauen, Ungarn og Nederland. ) Se kuuluu vuoden 1988 yleissopimuksen taulukkoon 1. Se figur PDU-1 (del i) i Statistiske opplysninger 2006. Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa ovat lisäksi usein paikallisia, ja niiden ekstrapolointi kansallisten arvioiden muodostamiseksi ei välttämättä tuota luotettavaa tietoa. Det er vanskelig å anslå hvor mange som er problembrukere av opioider, og sofistikerte analyser er nødvendig for å utarbeide prevalenstall på grunnlag av tilgjengelige data. Anslag vil dessuten være geografisk begrenset, og ekstrapoleringer for å få fram nasjonale tall vil ikke nødvendigvis være pålitelige. siirtymisistä muihin huumeisiin. 1000 innbyggere i alderen 15–64). Vaikka ilmiön monipuolistuminen on yleinen suuntaus, huumeiden ongelmakäyttöä koskevat arviot perustuvat monissa maissa yksinomaan sellaiseen ongelmakäyttöön, jossa päähuumeena on heroiini tai jokin muu opioidi. 1 000 innbyggere i alderen 15–64 (basert på anslagenes midtverdi). Det er store variasjoner i prevalensestimatene mellom landene, men når forskjellige metoder brukes innenfor ett land, gir de i all hovedsak samsvarende resultater. Tämä käy ilmi opioidien ongelmakäytön arvioista (katso kaavio 8), jotka ovat suurimmaksi osaksi hyvin samankaltaisia kuin Irland, Italia, Luxembourg, Malta og Østerrike rapporterer om høye estimater for problembruk av opioider (5–8 tilfeller pr. 1 70 huumeiden ongelmakäytön arviot. ( 1000 innbyggere i alderen 15–64) (figur 8). ) On epäselvää, onko toisissa maissa muiden huumeiden kuin opioidien ongelmakäytön levinneisyys lähes merkityksetöntä vai onko se kenties merkittävää, mutta sitä on liian vaikea arvioida. Lokale og regionale anslag over problembruk av opioider er ikke tilgjengelig. Opioidien ongelmakäyttäjien määrää on vaikea arvioida, ja levinneisyystietojen selvittäminen saatavilla olevista tietolähteistä edellyttää monimutkaisia analyysejä. Arviot Tilgjengelige data for problembruk av narkotika (herunder bruk av sentralstimulerende midler og andre stoffer) tyder likevel på at det er stor variasjon mellom byer og regioner. Opioidien ongelmakäyttäjiä arvioidaan olleen vuosina 2000–2004 kansallisella tasolla 1–8 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti (kun käytetään arvioiden vaihteluvälin keskiarvoa). Høyeste lokale prevalensestimater i perioden 2000–04 oppgis av Irland, Portugal, Slovakia og Storbritannia, med mellom 15 og 25 tilfeller pr. Jotkin alhaisimmista nyt saatavilla olevista vahvistetuista arvioista ovat peräisin uusista EU-maista, mutta Malta on ilmoittanut melko korkean levinneisyysasteen Denne variasjonen i lokale prevalenstall gjør generalisering vanskelig. Kaavio 8: Arviot opioidien ja piristeiden ongelmakäytön levinneisyydestä vuosina 2000–2004 (osuus tuhannesta 15–64-vuotiaasta) Figur 8: Prevalensestimater for problembruk av opioider og sentralstimulerende midler, 2000–04 (pr. 1 000 innbyggere i aldersgruppen 15–64) Punaiset neliöt merkitsevät piristeiden käyttöä, muut arviot koskevat opioidien käyttöä. Røde kvadrater viser bruk av sentralstimulerende midler, øvrige estimater bruk av opioider. MM = mortality multiplier, CR = Capture-Recapture, TM = Treatment Multiplier, PM = Police Multiplier, MI = Multivariate Indicator, TP = Truncated Poisson, CM = Combined Methods. Lisätietoja, katso taulukot PDU-1, PDU-2 ja PDU-3 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. For ytterligere informasjon, se tabell PDU-1, PDU-2 og PDU-3 i Statistiske opplysninger 2006. Symboli edustaa piste-estimaattia ja viiva epävarmuusväliä, joka voi olla joko 95 prosentin luottamusväli tai herkkyysanalyysiin perustuva väli. Punkt viser til et punktestimat, og en strek viser til et toleranseområde, som kan være et 95 % konfidensintervall eller et intervall basert på en sensitivitetsanalyse. ) Katso kaavio PDU-1 (osa i) vuoden 2006 tilastotiedotteessa. ) Se figur PDU-6 (del i) i Statistiske opplysninger 2006. (5,4–6,2 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti). De fleste narkotikabrukere reduserer eller stopper bruken av narkotika etter fengsling, men noen fortsetter, og andre begynner faktisk å bruke narkotika (og/eller sprøyte) mens de sitter inne. Vähäisten tietojen perusteella arvioidaan, että opioidien ongelmakäyttäjiä on EU:ssa yleisesti 2–8 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti. Tilgjengelige studier viser at 8–51 % av alle innsatte har brukt narkotika i fengsel, 10–42 % rapporterer om regelmessig narkotikabruk og 1–15 % har injisert narkotika i fengselet (4). Arviot eivät kuitenkaan ole läheskään varmoja, ja niitä on tarkennettava sitä mukaa kuin tietoja saadaan lisää. Dette reiser spørsmål om potensialet for spredning av smittsomme sykdommer, ikke minst med hensyn til tilgangen til sterilt sprøyteutstyr og praksis for sprøytedeling i fengslene. Luotettavien ja jatkuvien aikasarjojen puuttuminen vaikeuttaa opioidien ongelmakäytön pitkän aikavälin suuntausten arviointia. Informasjon om narkotikabruken blant innsatte er av ujevn kvalitet. Saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että opioidien ongelmakäytön levinneisyys vaihtelee voimakkaasti maiden välillä ja että suuntauksissa on eroja eri puolilla EU:ta. Mange av dataene som er tilgjengelige i Europa, stammer fra ad hoc-studier som noen ganger er utført på lokalt plan i institusjoner som ikke er representative for det nasjonale fengselssystemet, og det har vært store variasjoner i utvalgsstørrelse. Joidenkin maiden raporteista, joita tukevat muut indikaattoritiedot, voidaan päätellä, että opioidien ongelmakäyttö lisääntyi 1990luvun puolivälistä vuosituhannen vaihteeseen asti (kaavio 9), mutta se vaikuttaa tasaantuneen tai jopa vähentyneen viime vuosina. Forskjellene i karakteristika mellom de undersøkte gruppene begrenser derfor sammenlignbarheten mellom de ulike undersøkelsene – både innenfor og mellom land – og muligheten for å ekstrapolere resultater og lage en trendanalyse. Suuret erot paikallisissa levinneisyysasteissa vaikeuttavat yleistysten tekemistä. De fleste europeiske land har lagt fram data om narkotikabruk Huumeidenkäyttäjät vankiloissa 1 blant fengselsbefolkningen de siste 5 årene (1999–2004) ( Suurin osa huumeidenkäyttäjistä vähentää huumeidenkäyttöä tai lopettaa sen vankilaan jouduttuaan, mutta jotkut vangit jatkavat huumeidenkäyttöä, ja toiset taas aloittavat käytön (ja/tai injektiokäytön) vankilassa. Saatavilla olevien tutkimustietojen mukaan 8–51 prosenttia vangeista on käyttänyt huumeita vankilassa, 10–42 prosenttia ilmoittaa käyttävänsä huumeita säännöllisesti ja 1–15 prosenttia on käyttänyt huumeita suonensisäisesti vankilassa. Gjentatte undersøkelser utført i Den tsjekkiske republikk (1996–2002), Danmark (1995–2002), Litauen (2003/2004), Ungarn (1997/2004), Slovenia (2003/2004) og Sverige (1997–2004) viser en økning i utbredelsen av ulike former for narkotikabruk blant innsatte, mens Frankrike (1997/2003) rapporterer om en betydelig reduksjon (4) Tämä herättää kysymyksiä tartuntatautien mahdollisesta leviämisestä ja erityisesti steriilien injektiovälineiden saatavuudesta ja injektiovälineiden yhteiskäytöstä vankiloissa. 5 i andelen sprøytebrukere i fengselspopulasjonen ( Useimmat Euroopan maat (1) toimittivat tietoja vankien huumeidenkäytöstä viiden viime vuoden (1999–2004) ajalta. Følgende land har rapportert fra studier utført de siste 5 årene (1999– Niistä ilmenee, että huumeidenkäyttäjät ovat muuhun väestöön nähden yliedustettuina vankiloissa. Dataene viser at narkotikabrukere er overrepresentert i fengselsbefolkningen i forhold til befolkningen generelt. Niiden vankien osuus, jotka ilmoittavat käyttäneensä ainakin kerran laittomia huumausaineita, vaihtelee vankiloiden ja säilöönottokeskusten välillä, ja se on alhaisimmillaan enintään kolmasosa Unkarissa ja Bulgariassa ja korkeimmillaan vähintään kaksi kolmasosaa Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Norjassa. Andelen innsatte som rapporterer at de noen gang har brukt et illegalt rusmiddel, varierer fra fengsel til fengsel, men gjennomsnittlige anslag varierer fra en tredel eller færre i Ungarn og Bulgaria til to tredeler eller flere i Nederland, Storbritannia og Norge. Useat maat (Belgia, Kreikka, Latvia, Portugali, Suomi) ovat ilmoittaneet, että noin 50 prosenttia vangeista on käyttänyt huumeita ainakin kerran. De fleste land rapporterer om en livstidsprevalens på rundt 50 % (Belgia, Hellas, Latvia, Portugal, Finland). Kannabis on edelleen yleisimmin käytetty laiton huume, ja sitä on käyttänyt ainakin kerran 4–86 prosenttia vangeista, kun vastaava luku on kokaiinin kohdalla 3–57 prosenttia, amfetamiinien kohdalla 2–59 prosenttia ja heroiinin kohdalla 4–60 prosenttia. (2) Cannabis er fortsatt det vanligste illegale rusmiddelet, med en livstidsprevalens blant innsatte på alt fra 4 % til 86 %, mot en livstidsprevalens på 3–57 % for kokain, 2–59 % for amfetamin og 4–60 % for heroin (2). suonensisäisesti ainakin kerran elämässään. (3 Regelmessig narkotikabruk eller -avhengighet forut for fengselsoppholdet rapporteres av 8–73 % Yhdistynyt kuningaskunta (Pohjois-Irlanti) Storbritannia (Nord-Irland) Arviot koskevat 18–64-vuotiaiden ryhmää.Laskettu 15–54-vuotiaiden ryhmän tietojen perusteella. Tidsserier er slått sammen for metoder som er like over tidsperioden. Lisätietoja, katso taulukot PDU-1, PDU-2 ja PDU-3 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.Lähteet: Kansalliset seurantakeskukset. For ytterligere informasjon, se tabell PDU-1, PDU-2 og PDU-3 i Statistiske opplysninger 2006. Nasjonale kontaktpunkter. On kuitenkin tärkeää muistaa, etteivät osuudet välttämättä heijasta suuntauksia kaikkien huumeiden injektiokäytön levinneisyydessä. Rapporter fra enkelte land, som støttes av andre indikatordata, tyder på at problembruken av opioider økte fra midten til slutten av 1990-tallet (figur 9), men at den synes å ha stabilisert seg eller gått noe ned i de siste årene. Esimerkiksi maissa, joissa piristeiden käyttäjien osuus on korkea (Tšekissä, Slovakiassa, Suomessa ja Ruotsissa), injektiokäyttäjien osuus heroiinia käyttävistä ei välttämättä kuvasta kokonaistilannetta. Repeterte estimater over problembruk av opioider er tilgjengelig for perioden 2000–04 fra syv land (Den tsjekkiske republikk, Tyskland, Hellas, Spania, Irland, Italia, Østerrike), og av dem registrerte fire (Den tsjekkiske republikk, Tyskland, Hellas, Spania) en nedgang i problembruken av opioider, mens ett land rapporterte en økning (Østerrike – selv om det er vanskelig å tolke resultatene da systemet for innsamling av data ble endret i perioden). asiakkaista saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että opioidien ongelmakäyttö saattaa yleisesti katsoen olla hitaasti vähenemässä, ja siksi levinneisyyslukujen odotetaan laskevan lähitulevaisuudessa. Data over personer som tas inn til behandling første gang, tilsier at problembruken av opioider kan være på vei ned, og at prevalenstallene derfor vil falle i nærmeste framtid. Huumeiden injektiokäyttäjillä on erittäin suuri haittavaikutusten riski, kuten vakavien tartuntatautien tai yliannostuksen riski. Sprøytebrukere har svært høy risiko for å oppleve negative konsekvenser så som alvorlige infeksjonssykdommer eller overdose. Siksi huumeiden injektiokäyttöä on syytä tarkastella erikseen. Det er derfor viktig å se på sprøytebruk separat. Vain muutamat maat tarjoavat kansallisia tai paikallisia arvioita huumeiden injektiokäytöstä sen Få land legger fram anslag over sprøytebruk på nasjonalt eller subnasjonalt nivå, trass i at fenomenet er andel av heroinbrukerne som injiserer, mens injisering fortsatt er den viktigste inntaksmåten i andre land. 172 kansanterveydellisestä tärkeydestä huolimatta. ( viktig for folkehelsen (172 Hoidon kysyntää koskevat tiedot (174) Behandlingsbehov i tall (174) sprøytebruk ikke etter primærrusmiddel, da det foreligger så lite data, selv om trendene for andelen sprøytebrukere blant heroinbrukere i behandling (se nedenfor) likevel er spesifikke for heroininjisering. Huumeiden injektiokäyttäjiä ei luokitella tässä osassa päähuumeen mukaan, koska tietoja on saatavilla vain vähän, mutta injektiokäyttäjien osuuden suuntaukset hoidossa olevien heroiininkäyttäjien joukossa (katso jäljempänä) koskevat vain heroiinin injektiokäyttöä. I mange land er opioider (hovedsakelig heroin) fremdeles det rusmiddelet flest klienter søker behandling for. Useimmat injektiokäytöstä saatavilla olevat arviot perustuvat joko yliannostuskuolemien määrään tai tartuntatauteja (kuten HIV:tä) koskeviin tietoihin. Av det totale antallet søknader om behandling innrapportert for 2004 under indikatoren for behandlingsetterspørsel, ble opioider registrert som primærrusmiddel i om lag 60 % av tilfellene – og drøye halvparten (53 %) av disse rapporterte at de injiserte stoffet (175). Arviot vaihtelevat suuresti maiden välillä: kansalliset arviot ovat vuodesta 2000 lähtien Det bør bemerkes at indikatoren for behandlingsetterspørsel ikke dekker alle opioidklienter i behandling, som er langt flere, men bare klienter som søkte behandling i løpet av rapportåret. Opioidit (lähinnä heroiini) ovat monissa maissa edelleen pääasiallisia huumeita, joiden takia asiakkaat hakeutuvat hoitoon. De fleste tilgjengelige anslag over sprøytebruk er enten utledet av data om overdosedødsfall eller infeksjonssykdommer (som HIV). Kaikista hoidon kysynnän indikaattorin mukaisista vuonna 2004 ilmoitetuista hoitopyynnöistä 60 prosentissa esitettiin opioidit pääasiallisina huumeina – ja hieman yli Tilgjengelige anslag varierer fra land til land, og siden 2000 har nasjonale anslag ligget på mellom ett og seks tilfeller pr. ) Katso kaavio PDU-7 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) 1000 innbyggere i alderen 15–64, med noen høyere estimater før 2000. Katso kaavio PDU-3 (osa i) vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Siden 2000 har de høyeste nasjonale prevalenstallene for sprøytebruk, fra de landene som hadde anslag tilgjengelig, kommet fra Luxembourg og Østerrike, med ca. 6 tilfeller pr. Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö 1000 innbyggere i alderen 15–64. 1 75 puolet (53 %) näistä asiakkaista oli injektiokäyttäjiä. ( De laveste anslagene er fra Kypros og Hellas, med bare litt over ett tilfelle pr. 1000. Heroiinin käytön takia hoitoon hakeutuvien asiakkaiden osuus vaihtelee maiden välillä. Andelen klienter som søker behandling for heroinbruk varierer landene imellom. Tuoreimpien saatavilla olevien tietojen perusteella maat voidaan jakaa kolmeen ryhmään sen mukaan, kuinka suurella osuudella hoitoon hakeutuvista huumeidenkäyttäjistä on heroiiniongelma: Basert på de nyeste tilgjengelige dataene kan landene deles inn i tre grupper etter andelen narkotikabrukere som søker behandling og rapporterer om problembruk av heroin: Lähes kaikki hoitoon hakeutuvat opioidien käyttäjät ovat yli 20-vuotiaita, ja lähes puolet heistä on yli 30-vuotiaita. • under 50 % – Den tsjekkiske republikk, Danmark, Ungarn, Nederland, Polen, Slovakia, Finland, Sverige Sofiassa Bulgariassa on raportoitu 11- ja 12-vuotiaista lapsista, mutta yleisesti katsoen vaikuttaa siltä, että heroiiniin liittyvä hoidon kysyntä on harvinaista nuorten keskuudessa. Der tidstrender er tilgjengelig, viser de ikke noe generelt mønster, noe som tyder på at det har vært en nedgang i enkelte land og regioner (f.eks. • 50–70 prosenttia: Saksa, Espanja, Ranska, Irlanti, Kypros, Latvia, Portugali, Yhdistynyt kuningaskunta, Romania Skottland, Storbritannia) og en økning i andre. Mangelen på data her betyr imidlertid at det ikke er mulig å få et klart bilde av situasjonen. Maihin, joissa merkittävä osa opioidiasiakkaista käyttää muita aineita kuin heroiinia, kuuluvat Unkari, jossa kotitekoisten oopiumunikkotuotteiden käyttö on yleistä, ja Suomi, jossa suurin osa opioidiasiakkaista on buprenorfiinin Land som har en betydelig andel av opioidbrukere som bruker andre stoffer enn heroin, inkluderer Ungarn, hvor bruken av hjemmelagde opiumsvalmueprodukter er utbredt, og Finland, hvor de fleste opioidklientene misbruker buprenorfin (177 Opioidien käyttäjät – samoin kuin muidenkin huumeiden käyttäjät – suosivat avohoitoa, mutta opioidiasiakkaista hoidetaan kokaiini- ja kannabisasiakkaisiin verrattuna suurempi osuus laitoshoidossa. En kartlegging av andelen sprøytebrukere blant heroinbrukere som påbegynner behandling, er en viktig komponent i kartleggingen av prevalensen av sprøytebruk i befolkningen generelt. Useimmat opioidiasiakkaat ilmoittavat käyttäneensä kyseisiä huumeita ensimmäisen kerran 15–24-vuotiaana, ja heistä noin 50 prosenttia on käyttänyt niitä ensimmäisen kerran alle 20-vuotiaana. Det er imidlertid viktig å huske at den observerte andelen ikke nødvendigvis gjenspeiler trender i prevalensen for all sprøytebruk. (181) Kun otetaan huomioon, että ensimmäisen käyttökerran ja ensimmäisen hoitoon hakeutumisen välinen viive on yleensä 5–10 vuotta ja että ensimmäisen kokeilun ja säännöllisen käytön välinen viive on noin 1,5–2,5 vuotta (Suomen kansallinen raportti), voidaan päätellä, että opioidiasiakkaat yleensä käyttävät huumetta säännöllisesti 3–7 vuotta, ennen kuin he hakeutuvat hoitoon ensimmäisen kerran. For land med en høy andel som bruker sentralstimulerende midler (Den tsjekkiske republikk, Slovakia, Finland, Sverige), vil andelen heroinbrukere som injiserer ikke nødvendigvis være representativ for situasjonen generelt. Hoitoon uudelleen hakeutuvien määrä ei yleisesti katsoen ole laskenut, ja useimmissa maissa heroiiniin liittyvien hoitopyyntöjen kokonaismäärä on säilynyt jokseenkin ennallaan. I likhet med de som bruker andre stoffer, søker de fleste opioidbrukere seg til poliklinisk behandling. Merkille pantavia poikkeuksia ovat Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta, joissa raportoitujen hoitopyyntöjen kokonaismäärä on kasvanut. Sammenlignet med kokain- og cannabisklienter blir imidlertid en høyere andel opioidklienter innlagt på institusjon. Injektiokäytön aste on yleisesti katsoen korkeampi niiden opioidien käyttäjien joukossa, jotka hakeutuvat hoitoon uusissa jäsenvaltioissa (yli 60 %), verrattuna EU-15-jäsenvaltioihin (alle 60 %) lukuun ottamatta Italiaa, jossa opioidien injektiokäyttäjien osuus asiakkaista on 74 prosenttia, ja Suomea, jossa heidän osuutensa on 79,3 prosenttia. Andelen sprøytebrukere blant primære heroinbrukere som påbegynner behandling, tyder også på store forskjeller i utbredelsen av sprøytebruk landene imellom, samt på varierende trender over tid (173 Injektiokäyttäjien osuus opioidien käyttäjistä on alhaisin Alankomaissa (13 %) ja korkein Latviassa (86 %). (182) De fleste land med et betydelig antall nye heroinklienter hvert år (bortsett fra Tyskland, hvis rapporteringsgrunnlag er blitt utvidet) rapporterer om en nedgang de siste ) Katso kaavio TDI-2 ja taulukko TDI-5 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) ) Se figur PDU-7 i Statistiske opplysninger 2006.) Katso taulukko TDI-5 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Se figur PDU-3 (del i) i Statistiske opplysninger 2006.) Se fotnote (70).) Katso kaavio TDI-1 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Se figur TDI-2 og tabell TDI-5 i Statistiske opplysninger 2006. ) Katso taulukko TDI-11 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-5 i Statistiske opplysninger 2006.) Katso taulukko TDI-17 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. Se tabell TDI-26 i Statistiske opplysninger 2006 og nasjonale Reitox-rapporter. Norjassa ja Bulgariassa, joskin on epäselvää, onko se hyväksytty virallisesti korvaushoitoon kaikissa niissä maissa, joissa sitä ilmoitetaan käytettävän. Andelen sprøytebrukere blant opioidklientene er lavest i Nederland (13 %) og høyest i Latvia (86 %) (182). Opioidien ongelmakäyttäjiä on perinteisesti hoidettu paljon laitosympäristössä. 4–5 årene, men ikke blant klienter som tidligere har vært i behandling. Antallet gjentatte søknader har generelt ikke gått ned, og i de fleste land har det totale antallet behandlingssøknader for heroin holdt seg noenlunde stabilt. Opioidilääkehoitoa ei anneta yksinomaan pitkäkestoiseen korvaushoitoon. Viktige unntak er Tyskland og Storbritannia, hvor det totale antallet rapporterte søknader har gått opp. Metadonia ja buprenorfiinia käytetään myös opioidivieroitushoitoon, silloin kun hoidolla pyritään auttamaan henkilöä pääsemään eroon huumeista antamalla tiettynä ajanjaksona pienenevä annos vieroituksen aiheuttamien oireiden lievittämiseksi. Generelt har andelen behandlingssøknader relatert til heroin (alle og nye søknader) imidlertid falt. Opioidiongelmien erilaisten hoitomuotojen suhteellisesta saatavuudesta Euroopassa on tällä hetkellä vain vähän tietoa. EUs narkotikastrategi for 2005–12 legger stor vekt på å forbedre tilgjengeligheten og tilgangen for behandling, og oppfordrer medlemsstatene til å bygge ut et bredt spekter av effektive behandlingstiltak. EMCDDA:n kyselylomakkeeseen toimittamissaan vastauksissa useimpien jäsenvaltioiden (16:n) asiantuntijat ilmoittivat pääasialliseksi hoitomuodoksi korvaushoidon. Historisk sett har behandling i døgninstitusjon vært et viktig tilbud for problembrukere av opioider. Neljä maata (Tšekki, Unkari, Puola ja Slovakia) ilmoitti kuitenkin lääkkeettömän hoidon yleisemmäksi, ja kaksi maata (Espanja ja Ruotsi) ilmoitti lääkehoidon ja lääkkeettömän hoidon olevan yhtä yleisiä. Etter hvert som behandlingstilbudet har blitt bredere, og spesielt etter at tilbudet om substitusjonsbehandling ble bygget ut i vesentlig grad, har behandling i døgninstitusjon mistet sin relative betydning. Joissakin maissa (Saksassa, Espanjassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa) on myös heroiinin valvotun määräämisen ohjelmia, mutta tällaista hoitoa saavien potilaiden määrä on hyvin pieni verrattuna muihin lääkekorvaushoidon muotoihin (todennäköisesti alle prosentti kokonaismäärästä). Det har tidligere vært rapportert at alderen på personer som søker behandling for opioidbruk er blitt høyere, og denne trenden fortsatte i 2004. Metadonin tai buprenorfiinin kaltaisilla lääkkeillä annettavan korvaushoidon arvosta on nykyään vankkaa näyttöä. Det er for tiden begrenset med data om den relative tilgjengeligheten av forskjellige typer behandling av opioidproblemer i Europa. Tutkimustulokset viittaavat myös rikollisen toiminnan mahdolliseen vähenemiseen ja siihen, että riittävän korvaushoidon tarjoaminen saattaa vaikuttaa huumekuolemien määrään. I et spørreskjema fra EONN oppga de fleste (16) medlemsstatene at substitusjonsbehandling var den mest benyttede behandlingsformen. Hoidon onnistuminen edellyttää hoidon varhaista aloittamista, sen riittävän pitkää kestoa ja yhtäjaksoisuutta sekä lääkkeiden oikeaa annostelua. I fire land (Den tsjekkiske republikk, Ungarn, Polen og Slovakia) var imidlertid stoff-fri behandling vanligere, mens to land, Spania og Sverige, rapporterte at legemiddelassistert rehabilitering og stoff-fri behandling ble like mye benyttet. EMCDDA arvioi, että viime vuonna vähintään 500 000 potilasta sai korvaushoitoa EU:n jäsenvaltioissa, Bulgariassa, Romaniassa ja Norjassa (katso taulukko 4 vuoden 2005 vuosikertomuksesta). Opioidklientene rapporteres å være marginalisert i samfunnet og har lavt utdanningsnivå, høy arbeidsledighet og ofte ustabile boforhold. Metadonia käytetään yli 90 prosentissa hoidoista kaikissa muissa maissa paitsi Tšekissä ja Ranskassa, joissa buprenorfiinihoito on yleisin vaihtoehto. Spania rapporterer at 17–18 % av opioidklientene er hjemløse. EU-maiden ja Yhdysvaltojen yhteenlaskettu osuus metadonin kulutuksesta maailmassa on 85 prosenttia, ja metadonin Ut fra dette kan det konkluderes at opioidklienter typisk går gjennom 3–7 år med regelmessig narkotikabruk før de første gang søker spesialisert behandling. ) Kypros on ilmoittanut aloittaneensa vuonna 2004 metadonin käytön vieroitushoidossa ja käynnistäneensä metadonikorvaushoidon pilottihankkeen, mutta se ei ole raportoinut yhtään hoitotapausta. Det er nå bred konsens i Europa om at substitusjonsbehandling fungerer bra som behandlingstiltak for problembrukere av opioider, selv om dette er et følsomt tema i noen land (se kapittel 2). Substitusjonsbehandling er internasjonalt mindre kontroversielt. Turkissa metadoni on rekisteröity virallisesti opioidiriippuvuuden hoitoon, mutta yhtään hoitotapausta ei ole raportoitu. F.eks. kom FN-systemet i 2004 fram til en felles posisjon om substitusjons- og vedlikeholdsbehandling (WHO/UNODC/UNAIDS, 2004), og i juni 2006 satte WHO opp både metadon og buprenorfin på sin liste over essensielle legemidler. ) Katso buprenorfiinia koskeva erityiskysymys vuoden 2005 vuosiraportista. I Tyrkia er metadon offisielt registrert for behandling av opioidavhengighet, men ingen behandlingstilfeller er rapportert. Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö Behandling basert på avholdenhet har vist gode resultater når det gjelder forebygging av HIV-infeksjon dersom behandlingen varer i 3 måneder eller mer (Farrell et al., 2005). Esimerkiksi Ranskassa metadonikorvaushoidon laaja käyttöönotto vuonna 1995 johti kulutuksen nopeaan kasvuun 31 kilosta 446 kiloon vuosina 1995–2004. I henhold til tillegg I til FNs Alminnelige narkotikakonvensjon av 1961 er metadon et kontrollert stoff, og INBC kartlegger årlig omfanget av hjemmebruk av metadon. kulutus on kasvanut näissä maissa tasaisesti viime vuosikymmenellä. Det er imidlertid ikke klart om stoffet offisielt er godkjent for vedlikeholdsbehandling i alle landene hvor det rapporteres å være brukt. Kulutetut määrät vakiintuivat EU:ssa ja Yhdysvalloissa vuosina 1997–2000, mutta kulutus on sittemmin kasvanut voimakkaasti Yhdysvalloissa. Tatt i betraktning at høydosert buprenorfinbehandling ble introdusert i Europa for bare 10 år siden, har stoffet overraskende fort blitt et populært behandlingsalternativ (se figur 1) (184). EU:ssa käytetään nykyään noin puolet vähemmän metadonia kuin Ifølge EONN viser et minsteanslag fra EUs medlemsstater samt Bulgaria, Romania og Norge at mer enn 500 000 klienter mottok substitusjonsbehandling i løpet av året (se tabell 4 i årsrapporten for 2005). Yhdysvalloissa. ( For tiden konsumeres det dobbelt så mye metadon i USA som i EU (185). Yleensä metadonin kulutus kasvaa maassa voimakkaasti, sen jälkeen kun tämä hoitovaihtoehto on otettu käyttöön. I Frankrike førte den omfattende innføringen av metadonbehandling i 1995 til en kraftig økning i forbruket, fra 31 kg i 1995 til 446 kg i 2004. Metadonin kulutuksen vakiintumisesta on ollut viime aikoina merkkejä tilastoissa Tanskassa, Espanjassa, Maltassa, Alankomaissa ja mahdollisesti Saksassa. Det har den siste tiden vært tegn til at bruken av metadon er i ferd med å stabilisere seg i Danmark, Spania, Malta, Nederland og muligens også Tyskland. Tämä vastaa hoidossa olevien asiakkaiden määrissä havaittuja suuntauksia (katso luku 2). Dette samsvarer med rapporterte trender når det gjelder antallet klienter i behandling (se kapittel 2). ) Katso kaavio NSP-2 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. Se figur NSP-2 i Statistiske opplysninger 2006. Luku 7Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat Kapittel 7Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og narkotikarelaterte dødsfall Huumeisiin liittyvät tartuntataudit Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer ofte er ustabile. Yksi huumeidenkäytön ja erityisesti huumeiden injektiokäytön vakavimmista terveysvaikutuksista on HIV:n ja muiden tartuntatautien, erityisesti C- ja B-hepatiitin, leviäminen. I Portugal fører data fra 2004 til at det stilles spørsmål ved en tidligere registrert nedgang i nye tilfeller av HIV blant sprøytebrukere, da tallene viste en HIV-insidens på 98,5 tilfeller pr. million innbyggere, det høyeste som er målt i hele EU (186). Huumeiden injektiokäytön ja tartunnan saamisen välinen yhteys on osoitettu selkeästi. I Storbritannia har forekomsten av HIV blant sprøytebrukere gått sakte opp, men er nå stabilisert på like under 2,5 tilfeller pr. million innbyggere pr. år. Huumeiden injektiokäytön ja injektiovälineiden jakamisen vähentämisestä onkin tullut kansanterveystoimien ensisijainen tavoite tällä alalla. I Irland økte forekomsten på slutten av 1990-tallet til et toppnivå på 18,3 tilfeller pr. million i 2000. Euroopan tason seurannassa tartuntatauteja koskevia tietoja kerätään tavallisista ilmoituslähteistä, joissa huumeidenkäyttö saatetaan kirjata riskitekijäksi, ja erityistutkimuksista, jotka kohdistuvat erilaisiin huumeita käyttäviin väestöryhmiin. I 2001 falt den til 9,8, for deretter å stige igjen til 17,8 tilfeller pr. million i 2004. arviolta 2,3 tapauksesta 2,9 tapaukseen miljoonaa henkilöä kohti. Å få til en nedgang i sprøytebruken og i delingen av brukerutstyr har derfor blitt et hovedmål for folkehelsetiltak på området. Vaikka luvut ovatkin yleisesti katsoen yhdenmukaisia saatavilla olevien tutkimustietojen kanssa (katso jäljempänä), on syytä muistaa, että uudet raportointijärjestelmät ovat yleensä aluksi epävarmoja. Studier viser også at det er en forbindelse mellom narkotikabruk og seksuell høyrisikoatferd, noe som tilsier at det er viktig å etablere en kobling mellom narkotikatiltak og folkehelsestrategier relatert til seksualhelse. Portugalissa aiemmin ilmoitettu uusien diagnosoitujen HIV-tapausten väheneminen injektiokäyttäjien keskuudessa kyseenalaistuu, kun otetaan huomioon vuoden 2004 tiedot, joiden mukaan maassa on todettu 98,5 HIV-tartuntaa miljoonaa henkilöä kohti. Når det gjelder kartlegging på europeisk plan, foretas all innsamling av data om infeksjonssykdommer av ordinære meldingsorganer, som kan registrere sprøytebruk som en risikofaktor, og via egne studier av narkotikabrukere i forskjellige miljøer. Luku on EU:n korkein. (186) Yhdistyneessä kuningaskunnassa HIV-tartuntojen määrä injektiokäyttäjien keskuudessa on laskenut hitaasti ja vakiintunut hieman alle 2,5 tapaukseen vuodessa miljoonaa henkilöä kohti. HIV-utbrudd relatert til sprøytebruk inntraff så nylig som i 2001 i Estland og Latvia og i 2002 i Litauen. Irlannissa tartuntojen määrä kasvoi 1990luvun lopulla. Siden da har antallet nye HIV-tilfeller gått kraftig ned. Se saavutti vuonna 2000 huipun, joka oli 18,3 tapausta vuodessa miljoonaa henkilöä kohti, laski 9,8 tapaukseen miljoonaa kohti vuonna 2001 ja nousi vuonna 2004 jälleen 17,8 tapaukseen miljoonaa kohti. En nedgang i antallet nylig rapporterte tilfeller må forventes i etterkant av en innledende epidemisk fase når et endemisk infeksjonsnivå har etablert seg (se nedenfor). Viimeaikaiset suuntaukset ilmoitetuissa uusissa HIV-tapauksissa HIV-seroprevalens blant testede sprøytebrukere Huumeiden injektiokäyttöön liittyviä HIV-epidemioita on puhjennut viimeksi vuonna 2001 Virossa ja Latviassa ja vuonna 2002 Liettuassa. Seroprevalensdata for sprøytebrukere (prosent smittet i utvalg av sprøytebrukere) er et viktig tillegg til rapporter om HIV-tilfeller. HIV:n levinneisyys testattujen injektiokäyttäjien keskuudessa Den senere tids økning av HIV som noen land har registrert, underbygges av tilgjengelige seroprevalenstall, selv om disse tyder på at disse landene ikke er alene om å ha behov for økt årvåkenhet. Nykyään useimmat maat ilmoittavat alhaisia määriä uusia diagnosoituja HIV-tartuntoja, jotka johtuvat huumeiden injektiokäytöstä. De fleste land rapporterer for tiden om lave tall for nylig diagnostiserte HIV-tilfeller på grunn av sprøytebruk. Maat, joissa HIV-tartuntojen määrä huumeiden injektiokäyttäjien keskuudessa on ollut pitkään alhainen, tarjoavat mahdollisuuden tarkastella ilmiön syitä. Land som konsekvent har hatt lave HIV-tall blant sprøytebrukere, gir oss mulighet til å undersøke hvilke faktorer som spiller inn, et spørsmål som står sterkt i fokus i EUs inneværende handlingsplan mot narkotika, og som også er tema for en studie koordinert av EONN. Ei ole kuitenkaan syytä olla liian optimistinen, sillä Espanja ja Italia, joissa huumeiden injektiokäyttäjien keskuudessa on ilmennyt HIV-epidemioita, eivät ole toimittaneet kansallisia tietoja HIV-tapauksista, ja tällä on merkittävä kielteinen vaikutus EU:n kokonaistilannetta koskevien tietojen arvoon. Verken Spania eller Italia, som begge har opplevd HIV-epidemier blant sprøytebrukere, leverer data om meldte HIV-tilfeller nasjonalt, noe som i betydelig grad svekker verdien av dataene når det gjelder å beskrive situasjonen i EU. Lisäksi joidenkin maiden toimittamat tiedot herättävät huolta HIV-tartuntojen mahdollisesta lisääntymisestä ainakin tietyissä injektiokäyttäjien ryhmissä. I tillegg skaper data fra noen land bekymring for en mulig økende HIV-smitte, i alle fall i noen grupper av sprøytebrukere. Tieto HIV:n levinneisyydestä injektiokäyttäjien keskuudessa (tartunnan saaneiden osuus injektiokäyttäjistä) on tärkeä täydennys HIV-tapauksia koskeviin tietoihin. I Frankrike, som først begynte å registrere HIV-tilfeller i 2003, har det vært en økning i forekomsten av HIV blant sprøytebrukere (riktignok fra et lavt nivå), fra anslagsvis 2,3 tilfeller pr. million innbyggere til 2,9 i 2004. Levinneisyystiedot ovat kuitenkin peräisin useista lähteistä, joita voi toisinaan olla vaikea verrata keskenään, ja niitä on siksi tulkittava varoen. Selv om dette stort sett er i samsvar med tilgjengelige studiedata (se nedenfor), er det viktig å huske på at nye rapporteringssystemer innledningsvis Saatavilla olevat levinneisyystiedot vahvistavat useimmiten joidenkin maiden ilmoittaman HIV-tapausten viimeaikaisen I de baltiske statene tilsier tilgjengelige seroprevalenstall at smitteoverføringen mellom sprøytebrukere muligens ennå ikke er under kontroll (figur 10). Ranskassa, jossa HIV-tapaukset on kirjattu vasta vuodesta 2003 lähtien, HIV on yleistynyt injektiokäyttäjien keskuudessa (joskin alhaiselta tasolta) vuosina 2003–2004 I Estland tyder en ny studie på at HIV-prevalensen blant sprøytebrukere øker i én region (Tallinn: fra 41 % av et utvalg på 964 i 2001 til 54 % av 350 i 2005), og at den er eksepsjonelt høy i en annen (Kohtla-Järve: 90 % av 100). ) Katso kaaviot INF-2 (osa i) ja INF-5 (osa iv) vuoden 2006 tilastotiedotteessa. ) Se figur INF-2 (del i) og INF-2 (del ii) i Statistiske opplysninger 2006. Kaavio 10: HIV:n levinneisyys testattujen injektiokäyttäjien keskuudessa vuosina 2003 ja 2004 Figur 10: HIV-prevalens blant testede sprøytebrukere, 2003–04 Luvut [suluissa] ovat paikallisia tietoja. Tall i parentes er lokale data. Lisätietoja pääasiallisista lähteistä, tutkimuksista ja vuotta 2003 edeltävistä tai vuoden 2004 jälkeisistä tiedoista, katso taulukko INF-8 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. For primærkilder, se nærmere opplysninger og data før 2003 eller etter 2004 i tabell INF-8 i Statistiske opplysninger 2006. ) Katso kaavio INF-5 (osa ii) ja (osa vi) vuoden 2006 tilastotiedotteessa. ) Se figur INF-5 (del ii) og (del vi) i Statistiske opplysninger 2006. Luku 7: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat suuntauksissa on suuria eroja alueiden välillä, ja joillakin alueilla (Bolzanossa, Liguriassa, Molisessa, Toscanassa ja Umbriassa) tartunnat ovat lisääntyneet voimakkaasti vielä viime aikoina. Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og narkotikarelaterte dødsfall og Storbritannia, selv om økningen her er begrenset og ikke bekreftet av data over innrapporterte tilfeller. Kokonaislevinneisyys oli 13,6 prosenttia miesten keskuudessa ja 21,5 prosenttia naisten keskuudessa. Land med lav HIV-prevalens at situasjonen har blitt kraftig forbedret. Alle EU-land og søkerlandene har nå en dekning på minst 75 %. Maiden välillä on merkittäviä eroja: naisten suhde miehiin verrattuna oli korkein Virossa, Espanjassa, Italiassa, Luxemburgissa ja Portugalissa, kun taas Belgiassa suuntaus oli päinvastainen ja levinneisyysaste oli korkeampi miesten keskuudessa. Spesifikke data for tilgjengeligheten av HAART blant sprøytebrukere finnes derimot ikke, og det gjenstår å se om den økte dekningen gjenspeiler seg i redusert forekomst av AIDS blant sprøytebrukerne i Estland og Latvia. Aidsin esiintyvyys ja HAART-hoidon saatavuus Alle de fire vesteuropeiske landene som har høyest forekomst av AIDS, dvs. Puolassa paikalliset tutkimukset viittaavat siihen, että HIV:n leviäminen on jatkunut ainakin viime aikoihin asti, ja levinneisyysaste on korkea nuorten injektiokäyttäjien keskuudessa (15 % vuonna 2002 yhdellä alueella, 4–11 % kahdella muulla alueella vuonna 2004). Spania, Frankrike, Italia og Portugal, har opplevd en nedgang; siden omkring 1996 i de tre første landene, bare siden 1999 i Portugal. Vuonna 2002 tehdyssä tutkimuksessa raportoitiin neljä (9 %) HIV-tapausta otoksena olleiden 45 uuden injektiokäyttäjän keskuudessa, mutta vuonna 2004 tehdyssä tutkimuksessa ei ilmennyt yhtään tapausta otoksena olleiden 20 uuden injektiokäyttäjän keskuudessa. Portugal er fremdeles det landet som har høyest forekomst av AIDS blant sprøytebrukere, med 31 tilfeller pr. million innbyggere i 2004. Latvia har omtrent samme forekomst – 30 tilfeller pr. million. Ne kertovat kuitenkin oireita aiheuttavan sairauden yleisestä taakasta, ja ne ovat lisäksi tärkeä indikaattori HAART-hoidon saatavuudesta ja kattavuudesta injektiokäyttäjien keskuudessa. EuroHIV-data fram til 2004 (justert for rapporteringsforsinkelser) tilsier at forekomsten av AIDS blant sprøytebrukere øker i både Estland og Latvia (190). WHO arvioi, että HAART-hoidon kattavuus hoitoa tarvitsevien potilaiden osalta oli vuonna 2003 korkea Länsi-Euroopan maissa (yli 70 %) mutta vähäisempi useimmissa Itä-Euroopan maissa, kuten Virossa, Latviassa ja HIV-prevalensen blant testede sprøytebrukere varierer svært mye mellom EU-landene (figur 10). I mange land har HIV-prevalensen blant sprøytebrukere nylig økt eller vært høy i mange år. Joissakin maissa, joissa ei ole koskaan esiintynyt laajamittaista epidemiaa injektiokäyttäjien keskuudessa, tuoreet levinneisyystiedot viittaavat siihen, että on syytä pysyä valppaana. I enkelte land var HIV-prevalensen blant sprøytebrukere imidlertid svært lav i perioden 2003–04, og HIV-prevalensen var under eller omkring 1 % i Den tsjekkiske republikk, Hellas, Ungarn, Malta, Slovenia (basert på nasjonale utvalg) samt i Slovakia, Bulgaria, Romania, Tyrkia og Norge (basert på subnasjonale utvalg). Maat, joissa HIV:n levinneisyysaste on alhainen Kjønnsforskjeller i HIV-prevalens blant testede sprøytebrukere (189) HAART-hoidon kattavuudesta saatavilla olevat tuoreemmat tiedot viittaavat siihen, että tilanne on parantunut merkittävästi ja että kattavuus on nykyään vähintään 75 prosenttia kaikissa EU-maissa ja ehdokasvaltioissa. Utbredelsen av antistoffer mot hepatitt C-viruset (HCV) blant sprøytebrukere er generelt ekstremt høy, selv om det er store variasjoner innenfor det enkelte land og landene imellom. HAART-hoidon saatavuudesta injektiokäyttäjien keskuudessa ei ole tarkkoja tietoja, mutta nähtäväksi jää, johtaako kattavuuden paraneminen aidsin esiintyvyyden vähenemiseen injektiokäyttäjien keskuudessa Virossa ja Latviassa. En prevalens på over 60 % i diverse utvalg av sprøytebrukere testet i 2003–04 rapporteres fra Belgia, Danmark, Tyskland, Hellas, Spania, Irland, Italia, Polen, Portugal, Storbritannia, Romania, og Norge mens en prevalens under 40 % er funnet i utvalg fra Belgia, Den tsjekkiske republikk, Hellas, Kypros, Ungarn, Malta, Østerrike, Slovenia, Finland og Storbritannia (191). Kaikissa aidsista eniten kärsivissä neljässä Länsi-Euroopan maassa eli Espanjassa, Ranskassa, Italiassa ja Portugalissa esiintyvyys on vähentynyt: kolmessa ensin mainitussa maassa vuodesta 1996 lähtien, mutta Portugalissa vasta vuodesta 1999 lähtien. Tilgjengelige seroprevalensdata for 2003–04 avslører kjønnsforskjeller blant testede sprøytebrukere (188). Injektiokäyttöön liittyvän aidsin esiintyvyys on edelleen korkein Portugalissa, jossa todettiin 31 tapausta miljoonaa asukasta kohti vuonna 2004. Kombinerte data fra Belgia, Estland (2005), Spania (2002), Frankrike, Italia, Luxembourg, Østerrike, Polen og Portugal ga et totalt utvalg på 124 337 menn og 20 640 kvinner. Esiintyvyys on lähes yhtä korkea Latviassa, jossa todettiin 30 tapausta miljoonaa kohti. De fleste var testet på behandlingssentre for narkotikabruk eller andre narkotikatiltak. HIV:n levinneisyys testattujen injektiokäyttäjien keskuudessa vaihtelee edelleen voimakkaasti EU-maiden välillä (kaavio 10). Den generelle prevalensen var 13,6 % blant menn og 21,5 % blant kvinner. HIV-tartuntojen määrä injektiokäyttäjien keskuudessa on monessa maassa kasvanut viime aikoina tai pysynyt korkeana jo monta vuotta. Det er store forskjeller landene imellom. Monessa muussa maassa taas HIV-tartuntojen määrä injektiokäyttäjien keskuudessa pysyi alhaisena vuosina 2003 ja 2004: HIV:n levinneisyys oli enintään yksi prosentti Tšekissä, Kreikassa, Unkarissa, Maltassa, Sloveniassa (kansallisten otosten perusteella), Slovakiassa, Bulgariassa, Romaniassa, Turkissa ja Norjassa (paikallisten otosten perusteella). I Spania, Estland, Italia, Luxembourg og Portugal har høyest HIV-prevalens blant kvinner, mens Belgia viser motsatt trend, dvs. høyest prevalens blant menn. Sukupuolierot HIV:n levinneisyydessä testattujen injektiokäyttäjien keskuudessa AIDS-forekomst og tilgjengelighet av HAART EuroHIV-tiedot vuoteen 2004 asti (raportointiviiveiden johdosta korjattuina) viittaavat siihen, että injektiokäyttöön liittyvän aidsin esiintyvyys on lisääntymässä sekä Virossa että Dataene viser likevel den generelle belastningen ved symptomatisk sykdom, i tillegg til at de er en viktig indikator for innføringen og dekningen av HAART blant sprøytebrukere. HIV:n levinneisyydestä vuosilta 2003 ja 2004 saatavilla olevat tiedot paljastavat eroja miespuolisten ja naispuolisten WHO anslår at dekningen av HAART blant pasienter i behov av behandling var høy i vesteuropeiske land (over 70 %) i 2003, men mer begrenset i de fleste østeuropeiske land, herunder Estland, Litauen og 1 88 testattujen injektiokäyttäjien välillä. ( Prevalensdata for HCV-antistoffer blant unge sprøytebrukere (under 25) er tilgjengelige fra 14 land, selv om utvalgene i noen tilfeller er små. Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa ) Se figur INF-3 (del v) i Statistiske opplysninger 2006.) Kattavimmat tiedot koskevat anti-HBc:tä, joka osoittaa aiemman tartunnan. Se figur INF-14 (del iii) og (del iv) i Statistiske opplysninger 2006. ) (192) Pohjois-Euroopassa suurin osa ilmoitetuista akuuteista B-hepatiittitapauksista on todettu injektiokäyttäjillä, ja useissa maissa B-hepatiittiepidemiat ovat puhjenneet samaan aikaan kun injektiokäyttö on lisääntynyt. Se figur INF-1 (del i) i Statistiske opplysninger 2006.) Esimerkiksi Norjan tiedot viittaavat siihen, että B-hepatiittitartunnat lisääntyivät injektiokäyttäjien keskuudessa suuresti vuosina 1992 ja 1998 ja että ne ovat sen jälkeen vähentyneet. Se figur INF-6 (del i) i Statistiske opplysninger 2006. Vaikka otantamenetelmät saattavat johtaa kroonisen ryhmän painottumiseen, HCV-vasta-aineiden korkea esiintyvyysaste Portugalin kansallisessa otoksessa (67 % 108:sta alle 25-vuotiaasta injektiokäyttäjästä) on huolestuttava, ja se saattaa viitata riskikäyttäytymisen jatkumiseen nuorten injektiokäyttäjien keskuudessa (katso myös ”Viimeaikaiset suuntaukset ilmoitetuissa uusissa HIV-tapauksissa”, s. 75). Årsrapport for 2006: Narkotikasituasjonen i Europa som ble funnet i et nasjonalt utvalg i Portugal (67 % av 108 sprøytebrukere under 25) fremdeles bekymring, og den kan være en indikasjon på at det fortsatt foregår høyrisikoatferd blant unge sprøytebrukere (se også ”Nye trender i rapporterte HIV-tilfeller”, s. 73). Monilla kansanterveystoimilla voidaan todistetusti vähentää tartuntatautien leviämistä huumeidenkäyttäjien keskuudessa, ja yhä yleisemmän näkemyksen mukaan menestystä voidaan varmimmin saavuttaa noudattamalla alan palvelujen tarjoamisessa kattavaa lähestymistapaa. tilnærming til tiltakene på dette området. Historisk sett har debatten stort sett fokusert på forebygging av HIV-smitte blant sprøytebrukere, men behovet for effektive tiltak mot spredningen av hepatitt har etter hvert fått mer oppmerksomhet. Keskusteluissa on tähän saakka keskitytty pitkälti HIV-tartuntojen ehkäisyyn injektiokäyttäjien keskuudessa, mutta tehokkaiden toimien tarve hepatiitin leviämisen ehkäisemiseksi tunnustetaan yhä laajemmin samoin kuin tarve ehkäistä tartuntatautien leviämistä niiden huumeidenkäyttäjien keskuudessa, jotka eivät ole injektiokäyttäjiä. Det samme gjelder behovet for å hindre spredning av infeksjonssykdommer blant narkotikabrukere som ikke bruker sprøyter. On syytä tuoda esiin, että tehokkuuden osalta näyttö on vahvinta injektiokäyttäjien HIV-tartuntojen ehkäisyssä. Forebygging av HIV-smitte blant sprøytebrukere er likevel det tiltaket som beviselig er mest effektivt. On vankkaa näyttöä siitä, että interventiot voivat olla tehokkaita ja että kaikenlaisen hoidon saanti tarjoaa suojaa (Farrell et al., 2005; WHO, 2005). En solid bevismengde viser at tiltakene kan betraktes som effektive, og at tilgang til behandling av alle typer har god beskyttende effekt (Farrell et al., 2005; WHO, 2005). Euroopassa on 1990luvun puolivälistä lähtien panostettu huumeriippuvuushoidon tarjonnan lisäämiseen (katso luku 2), mikä näyttää yleisesti ottaen vaikuttaneen siihen, että Euroopan tilanne on nykyään melko rohkaiseva HIV:n epideemisen leviämisen osalta injektiokäyttäjien keskuudessa. Siden midt på 1990-tallet har europeiske tiltak vært preget av økt vektlegging av behandling for narkotikaavhengighet (se kapittel 2). Dette synes generelt å være et av elementene som har bidratt til at situasjonen nå er relativt lys når det gjelder spredningen av HIV blant sprøytebrukere. HCV-vasta-aineiden esiintyvyydestä uusilla injektiokäyttäjillä (joilla injektiokäyttö on kestänyt alle kaksi vuotta) on saatavilla vain vähän tietoa, ja siinäkin on haittana otosten pieni koko, mutta tämä tieto saattaa kertoa enemmän tuoreista esiintyvyysasteista kuin nuoria injektiokäyttäjiä koskeva tieto. Det finnes lite data om prevalensen av HCV-antistoffer blant nye sprøytebrukere (bruk mindre enn 2 år), og utvalgene er små, men informasjonen kan likevel fungere bedre som proxy-indikator for ny forekomst enn data om unge sprøytebrukere. Vuosilta 2003 ja 2004 saatavilla olevat tiedot osoittavat, että esiintyvyysaste oli uusien injektiokäyttäjien keskuudessa korkein (yli 40 %) Kreikan, Puolan, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Turkin otoksissa ja alhaisin (alle 20 %) Belgian, Tšekin, Kreikan, Kyproksen ja Slovenian otoksissa. Tilgjengelige data for 2003–04 viser at de høyeste prevalenstallene blant nye sprøytebrukere (over 40 %) ble funnet i utvalg fra Hellas, Polen, Storbritannia og Tyrkia, og at utvalg fra Belgia, Den tsjekkiske republikk, Hellas, Kypros og Slovenia hadde lavest prevalens (under 20 %). Alhaisia esiintyvyysasteita on todettu uusien injektiokäyttäjien pienissä mutta kansallisissa otoksissa Kyproksessa (HCV-vasta-aineiden testin tulos oli positiivinen vain kahdella injektiokäyttäjällä 23:sta eli yhdeksällä prosentilla) ja Sloveniassa (testin tulos oli positiivinen kahdella 32:sta eli kuudella prosentilla). Lav prevalens er også funnet i små, nasjonale utvalg av nye sprøytebrukere på Kypros (bare to av 23 sprøytebrukere testet positivt på antistoffer for HCV, eller 9 %) og Slovenia (to av 32, eller 6 %, testet positivt). Myös B-hepatiittiviruksen (HBV) markkerien esiintyvyydessä on suuria eroja maiden sisällä ja maiden välillä. Utbredelsen av markører for hepatitt B-viruset (HBV) varierer også mye, både innenfor det enkelte land og landene imellom. Hoito on vain osa kattavaa lähestymistapaa HIV:n ehkäisyyn. En viss konsens synes imidlertid å bryte fram. Muita tekijöitä ovat laaja valikoima tiedotus, koulutus- ja viestintätekniikoita, tartuntatauteja koskeva vapaaehtoinen neuvonta ja testaus, rokottaminen sekä steriilien I en undersøkelse blant de nasjonale kontaktpunktene definerte tre av fire respondenter en kombinasjon av sprøyteprogram og samtaleterapi/rådgivning som en prioritet i de nasjonale retningslinjene for smittevern blant sprøytebrukere (figur 11). ) Katso kaavio INF-6 (osa i) vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) ) Se figur INF-12 (del i) i Statistiske opplysninger 2006.) Katso kaavio INF-12 (osa i) vuoden 2006 tilastotiedotteessa. Se figur NSP-3 i Statistiske opplysninger 2006. Luku 7: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat kysymyksenä. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että tällaisen palvelun eduista oltaisiin yksimielisiä. Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og narkotikarelaterte dødsfall land utenom Kypros, rapporterer å ha etablert et program for bytte eller distribusjon av sterile nåler og sprøyter (194 ), ja Kyprosta lukuun ottamatta kaikki maat ovat ilmoittaneet toteuttavansa steriilien neulojen Sprøytebytteprogrammer i europeiske land av rene sprøyter på apotekene øke tilgjengeligheten. 19 4 injektiovälineiden ja muiden suojavälineiden jakaminen. Selv om salg av sprøyter uten resept er tillatt i alle EU-land utenom Sverige, er det noen apoteker som ikke vil tilby denne tjenesten, og noen prøver til og med aktivt å nekte narkotikabrukere tilgang til lokalet. Näillä toimenpiteillä sekä tarjoamalla lääkintähoitopalveluja matalan kynnyksen keskuksissa tai toisinaan jopa katutasolla voidaan päästä yhteyteen aktiivisten huumeidenkäyttäjien ja heidän seksipartneriensa kanssa tai parantaa yhteydenpitoa heidän kanssaan sekä tiedottaa heille huumeidenkäytön terveysriskeistä ja niiden ehkäisemisestä. Formelt organiserte apotekbaserte sprøytebytteprogrammer eller distribusjonsnett finnes i ni europeiske land (Belgia, Danmark, Tyskland, Spania, Frankrike, Nederland, Portugal, Slovenia og Storbritannia), selv om deltakelsen varierer fra nesten halvparten (45 %) av apotekene i Portugal, til under 1 % i Belgia. ja ruiskujen vaihto-ohjelmia. ( I Nord-Irland foregår sprøytebytte for tiden kun via apoteker. Erilaiset neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat Euroopan maissa Selv om de fleste landene i Europa nå distribuerer sterilt brukerutstyr, varierer tilbudene i type og omfang fra land til land. Yleinen sitoutuminen kattavaan lähestymistapaan ei tarkoita, että kaikkia näitä palveluja kehitettäisiin ja tuettaisiin samalla tavalla kansallisella tasolla. Det vanligste er å tilby tjenesten på et fast sted, vanligvis en spesialisert narkotikatjeneste, men ofte suppleres denne typen tilbud av mobile tjenester som retter seg mot narkotikabrukere i lokalmiljøet. Niistä on kuitenkin muodostumassa jonkinasteinen yksimielisyys. I åtte land kommer automater for bytte eller kjøp av sprøyter i tillegg til andre sprøytebytteordninger (195), selv om tilbudet begrenser seg til en håndfull steder. Se, että niin monet maat ovat selkeästi tunnustaneet HIV:n ehkäisystrategioissaan, kuinka tärkeää on tarjota puhtaita injektiovälineitä, osoittaa, että tällainen palvelu on yleistynyt suurimmassa osassa Eurooppaa ja ettei sitä enää pidetä useimmissa maissa kiistanalaisena Spania er det eneste EU-landet som tilbyr sprøytebytte i fengslene, i 2003, 27 anstalter. Det eneste andre EU-landet som rapporterer om aktivitet på dette området, er Tyskland, hvor tilbudet begrenser seg til ett fengsel. Useimmat Euroopan maat jakavat nykyään steriilejä injektiovälineitä, mutta palvelun luonne ja laajuus vaihtelevat maiden välillä. Apotekbaserte bytteordninger bidrar også til å øke den geografiske dekningen av tilbudet, og i tillegg kan salg Yleisin malli on palvelun tarjoaminen tietyssä paikassa, yleensä huumehoitokeskuksessa, mutta tätä palvelua täydennetään usein liikkuvilla palveluilla, joilla pyritään tavoittamaan huumeidenkäyttäjät yhteisössä. Neulojen ja ruiskujen vaihtopalveluja täydennetään kahdeksassa maassa myös ruiskujen vaihto- tai myyntiautomaateilla. Kjøp av sprøyter på apotek kan for enkelte sprøytebrukere utgjøre en viktig kilde til kontakt med helsevesenet, og det eksisterer klart en mulighet for å bruke dette kontaktpunktet som en kanal til andre tjenester. (195) Niitä vaikuttaa kuitenkin olevan vain muutamassa paikassa lukuun ottamatta Saksaa ja Ranskaa, jotka ovat ilmoittaneet laajamittaisesta toiminnasta (Saksassa on noin 200 ja Ranskassa noin 250 automaattia). Arbeidet med å motivere og støtte apotekene i utbyggingen av tjenestene de tilbyr narkotikabrukere, kan være et viktig ledd i utvidelsen av apotekenes rolle, men til nå er det bare Frankrike, Portugal og Storbritannia som synes å investere i en slik ordning. Kaavio 11: Valikoitujen toimenpiteiden priorisointi ja niiden käytön laajuus tartuntatautien ehkäisemiseksi huumeidenkäyttäjillä kansallisten asiantuntijoiden käsityksen mukaan Figur 11: Prioritet og grad av bruk av utvalgte tiltak for å forebygge infeksjonssykdommer hos narkotikabrukere, i henhold til nasjonale ekspertuttalelser: sammendrag for responderende land Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat Sprøytespiss- og sprøytebytteprogrammer Vapaaehtoinen neuvonta ja testaus tartuntatautien osalta Frivillig rådgivning og testing for infeksjonssykdommer Helppo hoitoonpääsy tartuntatautien osalta Enkel tilgang til behandling for infeksjonssykdommer Turvallisemman injektiokäytön opetus Opplæring i tryggere sprøytebruk Rutiininomainen riskialttiiden ryhmien seulonta Rutinemessig screening av høyrisikogrupper Kondomien käytön edistäminen Fremme bruk av kondom Tiivistelmä vastauksen antaneiden maiden osalta (%) Land som har respondert (%) Yleinen tai vallitseva käyttö Vanlig eller dominerende Prioriteettisijat 23 jäsenvaltiosta sekä Bulgariasta ja Norjasta. Prioritering i 23 EU-land pluss Bulgaria og Norge. Ingen opplysning om prioritering i Irland, Kypros, Litauen og Nederland. Tiedot toimien käytön laajuudesta saatiin kaikkien 25 jäsenvaltion asiantuntijoilta sekä Bulgariasta ja Norjasta. Eksperter fra alle de 25 EU-landene pluss Bulgaria og Norge la fram tall om ”grad av bruk”. Belgian ranskankielinen ja flaaminkielinen alue toimittivat omat tietonsa erikseen, joten vastauksia saatiin kaikkiaan 28. Den fransktalende og den flamsktalende delen av Belgia framla tall separat, så det totale antall er oppe i 28. Kansallisten seurantakeskusten asiantuntijakyselytutkimus, SQ 23 (2004), kysymys 5. Nasjonale kontaktpunkter, ekspertundersøkelser, SQ 23 (2004) spørsmål 5. Vuoden 2005 vuosiraportissa on lyhyt tiivistelmä todisteena neulojen ja ruiskujen vaihtoohjelmien tehokkuudesta (s. 71).) ) Se årsrapporten for 2005 for et kort sammendrag om dokumentasjon på sprøytebytteprogrammenes effektivitet (s. 68).) Katso taulukko NSP-2 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. Se tabell NSP-2 i Statistiske opplysninger 2006. Ruiskujen vaihtoohjelmien kattavuus Euroopassa: onko se riittävä? Er sprøytedekningen i Europa god nok? Espanja on ainoa EU-maa, jossa neuloja ja ruiskuja vaihdetaan yleisesti vankiloissa: vuonna 2003 niitä vaihdettiin 27 vankilassa. Ainoa toinen EU-maa, joka on ilmoittanut tällaisesta toiminnasta, on Saksa, jossa palvelua tarjotaan vain yhdessä vankilassa. Selv om nesten alle medlemsstatene rapporterer om en viss tilgjengelighet av sprøytespiss- og sprøytebytteprogrammer (NSP), avhenger effekten av denne typen intervensjoner av at de er godt nok utbygget til å dekke sprøytebrukernes behov. Lähes kaikki jäsenvaltiot ilmoittavat jonkinasteisesta neulojen ja ruiskujen vaihtoohjelmien saatavuudesta, mutta tällaisen intervention tehokkuus riippuu siitä, riittääkö tarjonta kattamaan injektiokäyttäjien tarpeet. En samarbeidsstudie igangsatt innenfor rammen av et EONN-prosjekt, undersøkte dødelighet blant opioidbrukere i behandling åtte forskjellige steder i Europa (196). Studien fant en svært høy dødelighet for opioidbrukere sammenlignet med deres jevnaldrende: 6–20 ganger høyere for menn og 10–50 ganger høyere for kvinner. Tuoreita arvioita injektiokäyttäjien määrästä ja vaihtoohjelmien kautta jaettavien ruiskujen määrästä on saatavilla yhdeksästä Euroopan maasta. Det ble anslått at på seks av stedene (Amsterdam, Barcelona, Dublin, London, Roma og Wien) kunne 10–23 % av den totale dødeligheten blant menn i alderen 15–49 tilskrives opioidbruk, hovedsakelig: overdoser, AIDS og eksterne årsaker (ulykker, selvmord). Näiden tietojen pohjalta voidaan esittää karkea arvio kutakin injektiokäyttäjää Grovt regnet en tredel av de narkotikarelaterte dødsfallene skyldtes overdose. Apteekkien kautta tarjottavat vaihtopalvelut auttavat laajentamaan maantieteellistä kattavuutta, ja lisäksi puhtaiden ruiskujen myynti apteekeissa saattaa lisätä niiden saatavuutta. Nye anslag over antall sprøytebrukere og antall sprøyter distribuert gjennom sprøytebytteprogrammer er tilgjengelig for ni europeiske land. Ruiskuja voidaan myydä ilman reseptiä kaikissa EU-maissa paitsi Ruotsissa, mutta jotkut apteekkarit suhtautuvat siihen vastahakoisesti – jotkut jopa käännyttävät huumeidenkäyttäjiä tiloistaan. Ut fra disse dataene får man så et grovt anslag over antall sprøyter hver sprøytebruker har tilgang til årlig (1). Pohjois-Irlannissa neulojen ja ruiskujen vaihto on järjestetty nykyään yksinomaan apteekkien kautta. De siste tilgjengelige dataene viser at sprøytebytteprogrammenes dekning varierer betydelig. kohti vuosittain saatavilla olevien ruiskujen määrästä. Antall sprøyter utdelt pr. antatt sprøytebruker pr. år varierer fra 2–3 i Hellas, til 60–90 i Den tsjekkiske republikk, Latvia, Østerrike og Portugal, til ca. (1) Tuoreimpien saatavilla olevien tietojen perusteella neulojen ja ruiskujen vaihtoohjelmien kattavuus vaihtelee voimakkaasti siten, että Kreikassa jaetaan vuosittain arviolta 2–3 ruiskua injektiokäyttäjää kohti, Tšekissä, Latviassa, Itävallassa ja Portugalissa niitä jaetaan 60–90, Suomessa noin 110, Maltassa 210 sekä Luxemburgissa ja Norjassa yli 250. 110 i Finland, 210 på Malta og over 250 i Luxembourg og Norge. Ruiskuja on lisäksi saatavilla myös apteekeissa, ja Tšekin ja Suomen tietojen perusteella voidaan arvioida ruiskujen kokonaissaatavuus. Sprøyter er dessuten også tilgjengelig på apoteker, og på grunnlag av data fra Den tsjekkiske republikk og Finland er det mulig å beregne total tilgjengelighet av sprøyter. Yhdistettyjen jakelu- ja myyntitietojen perusteella injektiokäyttäjät saavat vuosittain keskimäärin 125 ruiskua Tšekissä ja 140 ruiskua Suomessa. En kombinasjon av utdelings- og salgsdata tilsier at (sprøyte)brukerne årlig i gjennomsnitt mottar 125 sprøyter i Den tsjekkiske republikk og 140 i Finland. Useiden tekijöiden tiedetään vaikuttavan injektiokäytön tiheyteen huumeidenkäyttäjien keskuudessa. Niitä ovat muun muassa käyttötavat, riippuvuusaste ja käytettävä huume. En kohortstudie av dødelighet utført i Den tsjekkiske republikk fant at dødeligheten blant brukere av sentralstimulerende stoffer var 4–6 ganger høyere (standardisert mortalitetsrate – SMR) enn i befolkningen generelt, mens dødeligheten for opioidbrukere var 9–12 ganger høyere. HIV:n levinneisyyden ja ruiskujen jakeluohjelmien kattavuuden välisestä suhteesta hiljattain tehty tutkimus viittaa siihen, että käyttäytymistekijät, kuten injektiokäytön tiheys ja ruiskujen henkilökohtainen uudelleenkäyttö, vaikuttavat voimakkaasti siihen, kuinka paljon ruiskuja on jaettava, jotta HIV:n levinneisyysastetta voidaan laskea huomattavasti (Vickerman et al., 2006). En fransk kohortstudie som fulgte personer pågrepet for bruk av heroin, kokain eller crack, fant at dødeligheten blant menn var fem ganger høyere enn i befolkningen generelt. For kvinner var dødeligheten 9,5 ganger høyere, men her var trenden nedadgående. Ruiskujen ostaminen apteekeista saattaa olla joillekin injektiokäyttäjille tärkein väylä yhteydenpitoon terveydenhuoltopalvelujen kanssa, ja sitä voitaisiin hyödyntää muiden palvelujen tarjoamisessa. Mange faktorer er kjent for å påvirke injeksjonshyppigheten, inkludert bruksmønstre, grad av avhengighet og typen narkotika brukt. Apteekkien roolia voitaisiin kasvattaa kannustamalla apteekkareita kehittämään huumeidenkäyttäjille tarjottavia palveluja ja tukemalla heitä siinä, mutta nykyisin ainoastaan Ranska, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta näyttävät tekevän merkittäviä investointeja siihen suuntaan. En nyere studie som betrakter forholdet mellom HIV-prevalens og dekningen av sprøyteutdeling, tilsier at atferdsmessige faktorer, f.eks. injeksjonshyppighet og personlig gjenbruk av sprøyter, har stor betydning for hvor stort omfanget av sprøyteutdelingen må være for å oppnå en betydelig reduksjon i utbredelsen av HIV (Vickerman et al., 2006). Ruiskujen saatavuuden mittaaminen on tärkeää, jotta voidaan ymmärtää niiden jakelun todennäköiset vaikutukset tautien ehkäisyyn ja arvioida täyttämätön tarve. Det er viktig å måle sprøytedekningen for få idé om sannsynlige effekter av sprøyteutdeling på sykdomsforebygging og for å evaluere udekkede behov. Näiden tietojen tulkinnassa on kuitenkin tärkeää ottaa huomioon myös ruiskujen myynti apteekeissa (hinnat, apteekkiverkon tiheys) sekä huumeidenkäyttäjien käyttäytymistavat ja ympäristötekijät. I tolkningen av disse dataene er det imidlertid viktig å ta hensyn til tilgjengeligheten av sprøyter gjennom salg på apotek (priser, apotektetthet) så vel som sprøytebrukernes atferdsmønstre og miljømessige faktorer. Tätä kysymystä käsitellään tarkemmin vuoden 2006 tilastotiedotteessa. Dette temaet drøftes nærmere i Statistiske opplysninger 2006. Katso tekniset huomautukset vuoden 2006 tilastotiedotteessa. Se Statistiske opplysninger 2006 for fagkommentarer. Huumeiden ongelmakäyttäjien kuolleisuustiedot koskevat Euroopassa useimmiten opioidien käyttäjiä. I tillegg skyldtes 1 528 dødsfall i 2002 AIDS relatert til sprøytebruk (197), selv om dette tallet sannsynligvis er for lavt. Muihin huumeidenkäytön muotoihin liittyvästä kuolleisuudesta ei ole yhtä paljon tietoa, mutta se on silti tärkeä kansanterveydellinen kysymys. Det har blitt anslått at 10–20 % av alle dødsfall blant unge voksne i europeiske byer er relatert til opioidbruk (se nedenfor). I tillegg kommer dødsfall forbundet med andre typer narkotikabruk, men det er vanskelig å si noe om omfanget av dette. (onnettomuuksista, itsemurhista). Dødelighet blant problembrukere Tšekissä tehdyssä kuolleisuuden kohorttitutkimuksessa todettiin, että piristeiden käyttäjien kuolleisuus oli 4–6 kertaa korkeampi (vakioitu kuolleisuussuhde) kuin kokonaisväestössä, kun taas opioidien käyttäjien Mesteparten av informasjonen om dødelighet blant problembrukere i Europa gjelder opioidbrukere. Dødelighet relatert til andre typer narkotika er mindre kjent, men er likevel et viktig faktor i folkehelsesammenheng. Luku 7: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat suoraan yhden tai usean huumeen käytöstä ja jotka tapahtuvat yleensä pian aineen tai aineiden käytön jälkeen. Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og narkotikarelaterte dødsfall alkohol, benzodiazepiner og i enkelte land også kokain. I Europa gjelder de fleste opioid-dødsfall heroin, men andre opioider spiller også en rolle (se nedenfor) (201). Näistä kuolemista käytetään myös nimityksiä ”yliannostus”, ”myrkytys”, ”huumeen aiheuttama kuolema” tai ”äkillinen mens det i andre tilfeller også omfatter dødsfall der narkotikabruk spilte en indirekte rolle (trafikkulykker, vold, infeksjonssykdommer). Ranskassa tehdyssä kohorttitutkimuksessa, jossa seurattiin heroiinin, kokaiinin tai crackkokaiinin käytön takia pidätettyjä henkilöitä, todettiin, että miesten kuolleisuus oli viisi kertaa korkeampi ja naisten kuolleisuus 9,5 kertaa korkeampi kuin kuolleisuus kokonaisväestössä mutta että suuntaus oli laskeva. I denne delen, og i EONN-protokollen, viser begrepet ”narkotikarelaterte dødsfall” til dødsfall som direkte skyldes inntak av ett eller flere narkotiske stoffer, og som generelt inntreffer kort tid etter at stoffet/stoffene ble inntatt. Andre begreper som brukes for slike dødsfall, er “overdoser”, “forgiftninger”, “stoffinduserte dødsfall” og “akutte narkotikadødsfall” (198). EU-maat ilmoittivat vuosina 1990–2003 joka vuosi 6 500:sta yli 9 000:een huumekuolemaa, ja näitä kuolemia oli kyseisellä ajanjaksolla yhteensä yli 113 000. fleste land mellom 75 % og 90 %. De høyeste kvinneandelene finnes i Den tsjekkiske republikk, Polen og Finland, og de laveste i Hellas, Italia og på Kypros. Lukuja voidaan pitää vähimmäisarvioina, sillä todennäköisesti osa Funnene må fortolkes i lys av hvordan opioidbruk og sprøytebruk fordeler seg mellom menn og kvinner. 19 9 kuolemista jää useimmissa maissa kirjaamatta. ( På grunn av sannsynlig underrapportering i mange land må disse tallene anses som minsteanslag (199 Opioidien käyttäjien ikääntyessä kroonisista sairauksista (kirroosista, syövästä, hengityselinsairauksista, sydämen sisäkalvon tulehduksesta, aidsista) johtuva kuolleisuus tulee sen kuolleisuuden lisäksi, joka aiheutuu muista ulkoisista syistä kuin yliannostuksesta eli esimerkiksi itsemurhista ja väkivallasta (Alankomaiden kansalliset raportit vuosilta 2004 ja 2005, GGD Amsterdam, Amsterdamin terveydenhuoltopalvelut). De fleste overdoseofre er mellom 20 og 40 år, med et gjennomsnitt i de fleste land i midten av 30-årene (men varierer mellom 20 og 44 år). Gjennomsnittsalderen for overdoseofrene er lavest i Estland, Slovenia, Bulgaria og Romania og høyest i Den tsjekkiske republikk, Nederland, Polen og Finland. Myös huumeidenkäyttäjien elinolot (esimerkiksi kodittomuus, mielenterveyssairaudet, väkivalta, huono ravitsemus jne.) saattavat vaikuttaa huomattavassa määrin tämän ryhmän korkeaan kuolleisuuteen. Det er svært få rapporterte overdosedødsfall blant personer under 15 år (17 av totalt 7 516 dødsfall, basert på nyeste data fra hvert land), selv om det kan forekomme underrapportering av narkotikadødsfall i denne aldersgruppen. Huumekuolleisuus vaihteli Euroopan maiden välillä voimakkaasti 0,2:sta yli 50 kuolemaan miljoonaa asukasta kohti (keskimäärin 13). Dødeligheten blant narkotikabrukere i Europa varierte fra 0,2 til over 50 dødsfall pr. million innbyggere (gjennomsnittet var 13). Useimmissa maissa luku on 7–30 kuolemaa miljoonaa asukasta kohti, ja se on yli 25 Tanskassa, Virossa, Luxemburgissa, Suomessa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Norjassa. I de fleste land ligger dødeligheten i området 7–30 pr. million innbyggere, med over 25 i Danmark, Estland, Luxembourg, Finland, Storbritannia og Norge. Huumekuolleisuus on 15–39-vuotiaiden miesten keskuudessa tavallisesti kolme kertaa korkeampi (keskimäärin 40 kuolemaa miljoonaa kohti), ja se on seitsemässä maassa yli 80 kuolemaa miljoonaa kohti. For menn i alderen 15–39 er dødeligheten typisk tre ganger høyere (i snitt 40 dødsfall pr. million), og syv land presenterer tall på over 80 pr. million. Vuosina 2003 ja 2004 huumekuolemien osuus kaikista 15–38-vuotiaiden eurooppalaisten kuolemista oli kolme prosenttia, ja se oli yli seitsemän prosenttia Tanskassa, Kreikassa, Luxemburgissa, Maltassa, Itävallassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Norjassa. Narkotikarelaterte dødsfall utgjorde 3 % av alle dødsfall blant europeere i alderen 15–39 i 2003–04, og over 7 % i Danmark, Hellas, Luxembourg, Malta, Østerrike, Storbritannia og Norge. Lukuja on pidettävä vähimmäisarvioina, ja on myös syytä ottaa huomioon, että parannuksista huolimatta raportoinnin laadussa on edelleen huomattavia eroja maiden välillä, joten suoria vertailuja on tehtävä varoen. (200) Tallene bør betraktes som minsteanslag, og det bør også tas med i betraktningen at det, tross forbedringer, fremdeles er store kvalitetsforskjeller landene imellom når det gjelder rapportering. Opioidit ovat EU:ssa osallisina useimmissa laittomien aineiden aiheuttamissa äkillisissä huumekuolemissa, joskin monissa tapauksissa havaitaan toksikologisessa tutkimuksessa myös muita aineita, erityisesti alkoholia, bentsodiatsepiineja ja joissakin maissa kokaiinia. I flere av de nye medlemsstatene er ofrenes gjennomsnittsalder relativt lav (Kypros, Estland, Latvia, Slovakia, Bulgaria og Romania), og det er en høy andel overdosetilfeller under 25, noe som kan være et tegn på at heroinbrukerne i disse landene er yngre. Euroopassa useimmat opioidikuolemat liittyvät heroiiniin, mutta niitä aiheuttavat muutkin opioidit (katso jäljempänä). (201) Den høye gjennomsnittsalderen i Den tsjekkiske republikk skyldes at mange dødsfall relatert til psykoaktive medikamenter også er inkludert (figur 12). Huumekuolema on monimutkainen käsite. Joissakin raporteissa sillä tarkoitetaan vain psykoaktiivisten aineiden suoraan aiheuttamia kuolemia, kun taas toisissa siihen sisältyvät myös kuolemat, joihin huumeidenkäyttö on vaikuttanut välillisesti tai toissijaisesti (liikennekuolemat, väkivalta, tartuntataudit). I EU er opioider til stede i de fleste rapporterte tilfellene av ”akutte narkotikarelaterte dødsfall” forårsaket av illegale rusmidler, selv om andre stoffer i mange tilfeller også identifiseres i de toksikologiske undersøkelsene, særlig Tässä vuosiraportin osassa ja EMCDDA:n määritelmässä huumekuolemilla tarkoitetaan kuolemia, jotka johtuvat I mange medlemsstater er alderen på overdoseofre stigende, noe som tyder på at unge i mindre grad begynner med heroin. Latvian ja Liettuan kokonaiskuolleisuuteen (itäinen alue). Den samme trenden går igjen i EU-15 og har blitt observert siden begynnelsen ) Tämä on EMCDDA:n kansallisten asiantuntijoiden ryhmän sopima määritelmä. ) Dette er den omforente, felles definisjonen som ble vedtatt av EONNs gruppe av nasjonale eksperter. Useimmissa maissa on nykyään kansallinen määritelmä, joka on sama tai samankaltainen kuin EMCDDA:n määritelmä, joskin jotkin maat sisällyttävät huumekuolemiin sellaiset kuolemat, jotka aiheutuvat psykoaktiivisista lääkkeistä tai joihin ei liity yliannostusta ja jotka muodostavat yleensä vain pienen osan kaikista huumekuolemista (katso menetelmiä koskeva huomautus ”Drug-related deaths summary: definitions and methodological issues” vuoden 2006 tilastotiedotteessa, osa 1: EMCDDA:n määritelmä ja osa 2: kansalliset määritelmät sekä ”DRD Standard Protocol, version 3.0”). For tiden er de fleste nasjonale definisjoner den samme som EONNs eller svært lik, selv om noen land fremdeles inkluderer tilfeller som skyldes psykoaktive legemidler eller ikke-overdosedødsfall, som oftest en begrenset andel (se metodeopplysninger i Statistiske opplysninger 2006 ”Sammendrag av narkotikarelaterte dødsfall: definisjoner og metodologiske spørsmål”. Del 1: EONNs definisjon og del 2: Nasjonale definisjoner og ”Standardprotokoll for narkotikarelaterte dødsfall (DRD), versjon 3.0”). ) Katso taulukot DRD-2 (osa i), DRD-3, DRD-4 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) (199) Se tabell DRD-2 (del i), DRD-3, DRD-4 i Statistiske opplysninger 2006. Katso taulukko DRD-1 (osa iii) ja (osa iv) vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) (200) Se tabell DRD-1 (del iii) og (del iv) i Statistiske opplysninger 2006. Katso kaavio DRD-1 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. ) Se tabell DRD-1 i Statistiske opplysninger 2006. Kaavio 12: Äkillisten huumekuolemien osuus alle 25-vuotiaiden keskuudessa vuonna 2002 Figur 12: Andelen av akutte narkotikarelaterte dødsfall blant personer under 25 år i 2002 ) Katso taulukko DRD-1 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. ) Se figur DRD-3 og DRD-4 i Statistiske opplysninger 2006.) Luku 7: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og narkotikarelaterte dødsfall egenskaper som agonist-antagonist. 1990luvun alusta lähtien, joskin Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa heikompana kuin muualla. På europeisk nivå falt antallet narkotikadødsfall med 6 % i 2001, 13 % i 2002 og 7 % i 2003. Uusissa jäsenvaltioissa suuntaus ei ole yhtä selkeä, ja monissa I de landene som rapporterte data i 2004 (19), var det imidlertid en liten økning på 3 %. 20 4 tapauksissa on jopa havaittu keski-iän laskua. ( De nye medlemsstatene har derimot hatt en stor økning fram til 2000–02, mens en nedgang synes å ha inntruffet i 2003 (207). Useat maat ilmoittivat vuoden 2005 Reitoxin kansallisissa raporteissa, että huomattavassa osassa huumekuolemista havaittiin metadonia. I de nasjonale rapportene for 2005 rapporterte bare Frankrike og Finland om dødsfall relatert til dette stoffet. Termistö ei ole yhdenmukaista maiden välillä, ja joissakin tapauksissa on vaikea arvioida, mikä osa metadonilla on ollut kuolemassa. I Finland ble buprenorfin funnet i 73 narkotikarelaterte dødsfall i 2004, samme antall som i 2003. alkoholin kanssa. Stoffet var oftest brukt i kombinasjon med benzodiazepiner, sedativer eller alkohol. Korkeat luvut vastaavat buprenorfiinihoidon lisääntymistä Suomessa, joskin hoidettavien määrä on paljon alhaisempi kuin Ranskassa, jossa buprenorfiinia saa arviolta 70 000–85 000 henkilöä. Disse høye tallene sammenfaller med utbyggingen av buprenorfinbehandling i Finland, selv om antallet personer som får slik behandling der er langt lavere enn de anslagsvis 70 000 til 85 000 som får buprenorfin i Frankrike. Onkin mielenkiintoista, että Ranska ilmoitti vuonna 2004 vain neljä buprenorfiinin yliannostusta (kun vuonna 2003 niitä oli kahdeksan). Det er derfor interessant at Frankrike bare rapporterer om fire tilfeller av buprenorfinoverdoser i 2004 (mot åtte tilfeller i 2003). Vaikka Ranska ei olisikaan ilmoittanut kaikkia myrkytyksiä, ero on valtava. Forskjellen er bemerkelsesverdig, selv når en tar med muligheten for underrapportering av forgiftninger i Frankrike. Ranskan ja Suomen lisäksi kolme maata ilmoitti buprenorfiiniin liittyviä kuolemantapauksia (kukin kaksi tai kolme), mutta niillä ei ollut näyttöä siitä, että kyseinen aine olisi ollut kuoleman pääasiallinen aiheuttaja. I tillegg til Frankrike og Finland rapporterte tre andre land om tilfeller av dødsfall relatert til buprenorfin (bare to eller tre i hvert land), men uten at det var dokumentert at buprenorfin var hovedårsaken til dødsfallet. Itämeren ympärillä olevat maat ovat aiempina vuosina ilmoittaneet fentanyyliin liittyviä kuolemia, mutta vuoden 2005 kansallisissa raporteissa sellaisia ei ilmoitettu. Tidligere har det blitt rapportert om dødsfall relatert til fentanyl i landene rundt Østersjøen, men det kom ingen slike opplysninger i de nasjonale rapportene for 2005. Huumekuolemien kansalliset suuntaukset tarjoavat tietoa huumeiden ongelmakäytön kehittymisestä kussakin maassa, ne kertovat muun muassa heroiiniepidemioista ja riskikäyttäytymisestä (esimerkiksi injektiokäytöstä) sekä hoidon tarjonnasta ja jopa eroista heroiinin saatavuudessa. Nasjonale trender for narkotikarelaterte dødsfall kan bidra til kunnskap om endringer i mønstrene for problembruk av narkotika, som heroinepidemier, høyrisikoatferd (f.eks. sprøytebruk), behandlingstilbud og til og med forskjeller i tilgjengeligheten av heroin. Ne voivat tietenkin myös heijastaa ensiapupalveluihin liittyvän politiikan onnistumista yliannostuskuolemien ehkäisyssä. (206) De kan selvsagt også gjenspeile hvor gode retningslinjene for medisinske akuttiltak er når det gjelder forebygging av dødelige overdoser (206). Tanska ilmoitti, että metadoni oli myrkytyksen syynä (yksin tai osaksi) 44 prosentissa kuolemista (95 tapauksessa 214:stä vuonna 2004). I land med lengre dataserier kan man finne forskjellige mønstre for narkotikarelaterte dødsfall. Osuus on suunnilleen sama kuin vuonna 2003 mutta huomattavasti suurempi kuin vuonna 1997. I noen land nådde antallet narkotikarelaterte dødsfall en topp på begynnelsen av 1990-tallet, for deretter å synke. Saksa ilmoitti, että 345 tapaukseen liittyi ”korvaushoitolääkkeitä” (yksin 46 tapauksessa ja muiden huumausaineiden kanssa 299 tapauksessa vuonna 2004), mikä on selkeästi vähemmän kuin vuonna 2002. Dette skjedde f.eks. i Tyskland, hvor antallet var høyest i 1991–92, i Spania (1991), Frankrike (1994) og Italia (1991). Yhdistynyt kuningaskunta taas ilmoitti 216 tapausta, joissa ”mainittiin” metadoni (Englannissa ja Walesissa vuonna 2003), mikä myös on selkeästi vähemmän kuin vuonna 2002. I andre land, f.eks. Hellas, Irland, Portugal, Finland, Sverige og Norge, ble toppen nådd senere, mellom 1998 og 2001. Muut maat eivät ole ilmoittaneet opioidikuolemia, tai niiden ilmoittamat luvut ovat olleet hyvin alhaisia. I andre land var mønsteret mindre klart eller dødeligheten stabil. Erojen taustalla olevat tekijät ovat epäselviä, eikä ole varmuutta siitäkään, kattavatko joidenkin maiden ilmoitukset kaikki tapaukset. (205) Selv om man skal være forsiktig med å tolke tallene pga. det relativt lave antallet narkotikarelaterte dødsfall i noen land, kan disse mønstrene være relatert til trender for heroinbruk (209). EU:sta saatavilla olevista tiedoista ilmenee joitakin yleisiä suuntauksia huumekuolemissa. Tilgjengelige data fra EU avslører noen generelle trender for narkotikarelaterte dødsfall. Huumekuolemat lisääntyivät EU-15:n jäsenvaltioissa voimakkaasti 1980-luvulla ja 1990luvun alussa, mikä saattoi heijastaa heroiinin käytön ja injektiokäytön lisääntymistä. EU-15 hadde en sterkt oppadgående trend på 1980-tallet og begynnelsen av 1990-tallet, muligens relatert til økt heroinbruk og økt sprøytebruk. Vuosina 1990–2000 huumekuolemien kasvusuuntaus jatkui mutta heikkeni (kaavio 13). Antallet narkotikadødsfall fortsatte å øke mellom 1990 og 2000, men ikke i samme takt (figur 13). Tietoja toimittaneissa maissa (eli useimmissa vanhoissa ja uusissa jäsenvaltioissa) huumekuolemien vuotuinen kokonaismäärä kasvoi vuosina 1995–2000 14 prosenttia 8 054:stä 9 392:een. Blant de medlemsstatene som har gitt informasjon (de fleste, både nye og gamle), økte det totale antallet narkotikarelaterte dødsfall med 14 %, fra 8 054 i 1995 til 9 392 i 2000. Buprenorfiinimyrkytyksestä johtuvia kuolemia vaikuttaisi olevan vähän, mikä johtuu siitä, että kyseinen lääke on farmakologisilta ominaisuuksiltaan agonisti-antagonisti. Siden 2000 har mange EU-land rapportert om en nedgang i antallet narkotikarelaterte dødsfall. Euroopan maat ovat kuitenkin ilmoittaneet joitakin kuolemantapauksia. Dette kan skyldes økt tilgjengelighet av behandling og skadereduserende tiltak, men redusert narkotikabruk kan også ha betydning. Vain Ranska ja Suomi ilmoittivat vuoden 2005 kansallisessa raportissaan tähän aineeseen liittyviä kuolemia. Det er begrenset med informasjon om ecstasydødsfall, men ifølge nasjonale Reitox-rapporter for 2005 er dødsfall ) Katso kaavio DRD-7 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. ) Se figur DRD-7 i Statistiske opplysninger 2006.) Kaavio 13: Pitkän aikavälin suuntaus äkillisissä huumekuolemissa vuosina 1985–2004 Figur 13: Langsiktig trend i akutte narkotikarelaterte dødsfall, 1985–2004 (*) Kymmenen maata toimitti tiedot vuodelta 2004, ja kuusi maata ei toimittanut niitä. Derfor er tallene for 2004 foreløpige, basert på en sammenligning av data for 2003 og 2004 bare for de landene som har lagt fra data for begge år. Näin ollen vuoden 2004 luku on väliaikainen, ja se perustuu vuosien 2003 ja 2004 väliseen vertailuun vain niiden maiden osalta, jotka ovat toimittaneet tietoja kummaltakin vuodelta.Huom. Nye medlemsstater og søkerland er ikke tatt med her på grunn av mangelen på retrospektive data i de fleste tilfeller. Uusia jäsenvaltioita ja ehdokasvaltioita ei ole sisällytetty tähän kaavioon, koska useimpien osalta ei ole saatavilla takautuvia tietoja. Se tabell DRD-2 i Statistiske opplysninger 2006 for antallet dødsfall i hvert land og metodeopplysninger. Kuolemantapausten määrä kussakin maassa ja metodologiset huomautukset, katso taulukko DRD-2 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit (2005), tiedot on saatu kansallisista kuolleisuusrekistereistä tai erikoisrekistereistä (oikeuslääketieteellisistä tai poliisin rekistereistä). Nasjonale Reitox-rapporter (2005), hentet fra generelle dødelighetsregistre eller spesialregistre (rettsmedisinske registre eller politiregistre). prosenttia. For GHB-dødsfall, se kapittel 4. Vanhojen ja uusien jäsenvaltioiden välillä on suuria eroja alle 25-vuotiaiden huumekuolemien suuntauksissa. hvor ecstasy er involvert, fremdeles er nokså uvanlige sammenlignet med opioid-dødsfall, selv om tallene i noen land ikke er uvesentlige. EU-15:n jäsenvaltioissa suuntaus on ollut tasaisesti laskeva vuodesta 1996 lähtien, mikä viittaa nuorten opioidienkäyttäjien määrän vähenemiseen, kun taas uusissa jäsenvaltioissa kasvu oli voimakasta vuosiin 2000–2002 asti, ja suuntaus I Europa sett under ett ble 77 dødsfall rapportert, men dette tallet bør betraktes Näin on tapahtunut esimerkiksi Saksassa, jossa huumekuolemien määrä oli huipussaan vuosina 1991 ja 1992, Espanjassa (1991), Ranskassa (1994) ja Italiassa (1991). Årsaken er at det i noen land har blitt observert en økning i rekreasjonsbruk blant ungdom, personer i behandling for avhengighet og blant marginaliserte grupper. Muissa maissa suuntaus on ollut epäselvempi tai määrät ovat pysyneet vakaina. Sistnevnte har sannsynligvis bedre rapportering enn andre land. Vaikka tulkintoja on tehtävä varoen, koska huumekuolemien määrä on joissakin maissa melko alhainen, nämä suuntaukset saattavat liittyä heroiinin injektiokäytön suuntauksiin. (209) I Spania var ecstasy til stede i 2,5 % av tilfellene av narkotikaforgiftning. Myös sukupuolten välillä on eroja. Risikoen ved ecstasybruk har ofte blitt diskutert. Miesten kuolemat lisääntyivät jatkuvasti vuosina 1990–2000, minkä jälkeen ne vähenivät selkeästi (30 %:n lasku vuonna 2003), kun taas naisten kuolemat pysyivät vuosina 1990–2000 karkeasti ottaen samalla tasolla eli 1 700–2 000 tapauksessa vuodessa, ja ne ovat vähentyneet sen jälkeen vain 15 prosenttia. Det hefter en viss feilmargin ved prevalensestimater basert på spørreundersøkelser, og i tillegg er det vanskeligheter forbundet med rapportering av narkotikadødsfall, men dersom antallet dødsfall divideres på antallet brukere pr. år (211 Ekstaasikuolemia alettiin ilmoittaa Euroopassa 1990-luvulla, kun huumeen suosio alkoi kasvaa. ) (risikoutsatte personer), gir dette en rate på henholdsvis 5–8 og 2–5 tilfeller pr. Ekstaasikuolemat ovat erittäin huolestuttavia, koska ne tapahtuvat usein odottamatta yhteiskuntaan sopeutuneille nuorille ihmisille. 100 000 brukere i de to landene som denne beregningen kan gjøres for. Maissa, joista on saatavilla pidempi aikasarja, voidaan havaita erilaisia suuntauksia. Amfetamindødsfall er også sjelden rapportert, selv om 16 dødsfall i Den tsjekkiske republikk ble tilskrevet pervitin (metamfetamin) i 2004. Ekstaasikuolemista on saatavilla vain vähän tietoa, mutta vuoden 2005 Reitoxin kansalliset raportit viittaavat Dermed er tallene ikke sammenlignbare, i tillegg til at enkelte kokainrelaterte dødsfall muligens ikke blir identifisert eller rapportert, noe som resulterer i underrapportering. ) Katso kaavio DRD-5 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Katso kaavio DRD-6 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) ) Avhengig av land viser tallene til 2003 eller 2004, både for ecstasy og kokain. ) Katso kaavio DRD-7 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. Bruk siste 12 måneder i spørreundersøkelser. Luku 7: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat siihen, että ekstaasikuolemat ovat edelleen melko harvinaisia opioidikuolemiin verrattuna, mutta niiden määrä on joissakin maissa huomionarvoinen. Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og narkotikarelaterte dødsfall i behandling betraktes som et forebyggende tiltak mot overdoser. Euroopassa ilmoitettiin yhteensä 77 tällaista kuolemaa, ja lukua on Flere faktorer kan spille inn i den beskjedne nedgangen i antall overdosedødsfall enkelte medlemsstater har opplevd den siste tiden. Tanska (2), Saksa (20), Ranska (4), Unkari (3) ja Yhdistynyt kuningaskunta (48 tapausta, joissa mainittiin ekstaasi – 33 tapausta Englannissa ja Walesissa), joissa raportointi on todennäköisesti tehokkaampaa kuin muissa maissa. Eksperter på de forskjellige intervensjonsstrategiene for å redusere overdosedødsfall anser substitusjonsbehandling med opioider for å være den mest verdifulle tilnærmingen (212). Ekstaasin käytön vaaroista on keskusteltu paljon. I Ungarn og Sverige, hvor denne typen behandling er tilgjengelig, anses den derimot ikke å bidra til å redusere antallet narkotikadødsfall. Kun pidetään mielessä virhemarginaali tutkimuspohjaisissa levinneisyysarvioissa ja huumekuolemien raportointivaikeudet ja kun vuotuiset kuolemantapaukset jaetaan käyttäjien I Estland og Polen betyr det lave tilbudet av substitusjonsbehandling at behandling med metadon for tiden ikke betraktes som et viktig tiltak for å redusere antallet overdosedødsfall. 5–8 ja 2–5 tapausta 100 000:ta käyttäjää kohti niissä kahdessa maassa, joissa tällainen laskelma on tehty. I de landene som har lagt fram opplysninger, ble over 400 kokaindødsfall rapportert. Dette er et minsteanslag. kokaiini näyttää aiheuttaneen kuoleman, vaikka tämä ei tulekaan selkeästi ilmi raporteissa. I de fleste tilfellene ser det ut til at kokain var den utløsende årsaken, men dette kommer ikke alltid klart fram av rapportene. Yhdeksän maata ei maininnut erikseen kokaiinikuolemia. Ni land sa ikke eksplisitt om kokaindødsfall hadde inntruffet eller ikke. Kokaiini aiheutti 0–20 prosenttia kaikista raportoiduista äkillisistä huumekuolemista ja 10–20 prosenttia huumekuolemista Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Kokain sto for 0–20 % av rapporterte akutte narkotikadødsfall og representerte mellom 10 % og 20 % av slike dødsfall i Tyskland, Frankrike, Spania, Nederland og Storbritannia. Kokaiinin (yksin tai osaksi) aiheuttamia kuolemia ilmoittivat Saksa (166), Espanja (53), Ranska (14), Alankomaat (20) ja Yhdistynyt kuningaskunta (142 tapausta, joissa mainittiin kokaiini – 113 tapausta Englannissa ja Walesissa). Dødsfall med kokain som den utløsende årsaken (alene eller i kombinasjon) ble rapportert av Frankrike (14), Tyskland (166), Nederland (20), Spania (53) og Storbritannia (142 ganger ”nevnt” – 113 i England og Wales). Yhdeksän muuta maata ilmoitti 0–2 tapausta. Ni andre land rapporterte fra null til to tilfeller. Lisäksi joissakin maissa kokaiinia havaitaan usein opioidien yliannostustapausten toksikologisissa analyyseissä. I tillegg blir kokain ofte funnet i toksikologiske analyser av opioidoverdoser i enkelte land. Saatavilla olevista vähäisistä tiedoista on vaikea tunnistaa suuntauksia, mutta suuntaus vaikuttaa olevan kasvava kaikissa maissa, joissa tapauksia on paljon, eli Saksassa, Espanjassa, Ranskassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joskin Alankomaissa kasvu on pysähtynyt kahden viime vuoden aikana. Av den begrensede mengden data som er tilgjengelig, er det vanskelig å identifisere sikre trender, men i de fleste land med mange tilfeller synes trenden å være oppadgående, f.eks. i Tyskland, Frankrike, Spania, Nederland og Storbritannia, selv om utviklingen i Nederland har flatet ut de to siste årene. Myös amfetamiinikuolemia ilmoitetaan harvoin, joskin vuonna 2004 Tšekissä kirjattiin 16 tapauksessa kuoleman aiheuttajaksi pervitiini (metamfetamiini). Tiltak basert på informasjon, utdanning og kommunikasjon (såkalte IEC-tiltak) er også viktige i de fleste europeiske land. Luku on lähes kaksi kertaa suurempi kuin vuonna 2003, ja kasvu vastaa pervitiinin ongelmakäyttäjien määrän ja siihen liittyvän hoidontarpeen arvioitua kasvua. I 19 land er det vanlig eller utbredt at informasjon om risikobevissthet og overdosehåndtering spres via trykt materiell eller andre typer media (brosjyrer, nettsider, kampanjer i massemedia). GHB:tä käsitellään luvussa 4. Syv land (Estland, Frankrike, Irland, Latvia, Ungarn, Malta, Finland) gjør imidlertid sjelden bruk av slike tiltak, og ett land (Sverige) ikke i det hele tatt. Kokaiini voi lisäksi olla osatekijänä sydän- ja verisuoniongelmien (rytmihäiriöiden, sydäninfarktien, aivoverenvuotojen) aiheuttamissa kuolemissa varsinkin käyttäjillä, joilla on niihin altistavia sairauksia tai riskitekijöitä (tupakointi, korkea verenpaine, suonikasvaimet) tai korkea ikä. I tillegg kan kokain ha spilt en rolle ved dødsfall som skyldes hjerte-karproblemer (arytmi, hjerteinfarkt, hjerneslag), særlig hos brukere som er predisponert eller utsatt for andre risikofaktorer (tobakk, høyt blodtrykk, angiom) eller med økende alder. Monet näistä tapauksista saattavat jäädä huomaamatta tiedon puuttumisen takia. Mange av disse tilfellene oppdages ikke grunnet manglende oppmerksomhet omkring problemet. Tutkimusta on vielä jatkettava tällä alalla. Det trengs mer forskning på dette området. Huumekuolemien vähentäminen Reduksjon av narkotikarelaterte dødsfall Huoli kokaiinin käytön terveysriskeistä on kasvanut, kun joissakin maissa on havaittu viihdekäytön lisääntyneen nuorten, huumehoitoasiakkaiden ja syrjäytyneen väestön keskuudessa. Ifølge de nasjonale kontaktpunktene er det mindre vanlig med tiltak der individuell risikovurdering systematisk integreres i veiledning og behandlingsrutiner, med organiserte gruppetimer for risikoreduksjon og tiltak for narkotikabrukere. Kokaiinin käyttö on yleistä opioidien käyttäjien keskuudessa, ja opioidien yliannostustapausten toksikologisissa analyyseissä löydetään usein kokaiinia muiden aineiden, kuten alkoholin ja bentsodiatsepiinien, lisäksi. Å nå ut til ubehandlede populasjoner av narkotikabrukere og etablere kommunikasjonslinjer er en forutsetning for å kunne gi informasjon om og styre risiko samt formidle tilgang til tjenester, inkludert behandling. Tällaisilla toimenpiteillä voidaan merkittävästi vähentää huumeidenkäytön välittömistä vaikutuksista johtuvia kuolemia. En bred tiltakskategori kan defineres som “tiltak forut for løslatelse”. EMCDDA:n tuoreessa selonteossa esitetään tiivistetysti erilaisten interventioiden rooli huumeisiin liittyvien äkillisten yliannostuskuolemien vähentämisessä (EMCDDA, 2004d). Disse tiltakene omfatter alt fra enkel informasjonsspredning, veiledning om overdoserisiko og -forebygging, til påbegynning eller videreføring av substitusjonsbehandling i fengselet. Euroopasta on saatavilla vain vähän tilastotietoa, ja kokaiinikuolemien määrittelyssä käytettävät perusteet vaihtelevat, joten luvut eivät ole vertailukelpoisia. Slike tiltak ble imidlertid sjelden iverksatt i 13 land og ikke i det hele tatt i fem land (Latvia, Ungarn, Polen, Romania og Sverige). Lisäksi joitain kokaiinikuolemia saattaa jäädä tunnistamatta tai kirjaamatta, joten ilmoitukset eivät välttämättä kata kaikkia tapauksia. I Spania, Italia og Storbritannia er intervensjoner i fengslene blant de mest brukte tilnærmingene som benyttes for å redusere antallet akutte narkotikadødsfall. Joissakin jäsenvaltioissa havaittuun yliannostuskuolemien suuntauksen vähäiseen laskuun voi olla useita syitä. Näitä ovat levinneisyysasteen lasku, injektiokäytön väheneminen, I fire EU-land og Norge har lokale risikofaktorer relatert til sprøytebruk på offentlig sted ført til at det Tietoja toimittaneissa maissa kirjattiin vuoden 2005 kansallisiin raportteihin yhteensä yli 400 kokaiinikuolemaa, ja luku on vähimmäisarvio. Useimmissa näistä tapauksista Forskning på omstendighetene rundt overdoser ligger til grunn for utviklingen av tiltak som retter seg mot høyrisikosituasjoner eller personer som er utsatt for høy risiko. ) Luvut viittaavat maasta riippuen vuoteen 2003 tai 2004 ekstaasin ja kokaiinin osalta.) Väestötutkimuksissa: käyttö viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Slike tiltak kan bidra til å redusere antallet dødsfall som skyldes den umiddelbare effekten av narkotikabruk. Useimmissa maissa asiantuntijat pitävät yliannostuskuolemien vähentämiseen tarkoitetuista erilaisista interventiostrategioista En policy-orientering fra EONN beskrev nylig rollen til forskjellige tiltak som skal redusere akutte narkotikarelaterte overdosedødsfall (EONN, 2004d). 2 12 hyödyllisimpänä opioidikorvaushoitoa. ( er blitt åpnet sprøyterom under tilsyn av fagfolk (213 (213) Niiden kohderyhmänä ovat erittäin syrjäytyneet ja riskialttiit injektiokäyttäjät, jotka piikittävät julkisissa tiloissa (EMCDDA, 2004c). Målgruppen er svært marginaliserte og risikoutsatte sprøytebrukere som holder til på gaten (EONN, 2004c). Tiedotus, koulutus- ja viestintäpohjaiset ratkaisut ovat tärkeässä asemassa useimmissa Euroopan maissa. Ettersom de fleste overdosedødsfall i Europa involverer heroin, kan det å øke andelen heroinbrukere ) Tulokset perustuvat 27 kansallisen seurantakeskuksen kautta vuonna 2004 tehtyyn kyselytutkimukseen. ) Resultatene er basert på en undersøkelse gjennomført av 27 nasjonale kontaktpunkter i 2004. Verktøyet kan lastes ned på http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=1333 Luku 8Huumeiden ongelma- ja sekakäytön seurannan parantaminen selvempää, että sitä on kehitettävä vastaamaan Euroopan entistä hajanaisemman huumetilanteen seurannan tarpeita. Kapittel 8Bedre kartlegging av problembruk og blandingsbruk Huumeriippuvuus, huumeiden väärinkäyttö, haitallinen käyttö, ongelmakäyttö: EMCDDA:n huumeiden ongelmakäytön indikaattoriin liittyy useita käsitteitä, joista jokainen eroaa hieman muista lääketieteellisestä tai sosiaalisesta näkökulmasta. Narkotikaavhengighet, narkotikamisbruk, skadelig bruk og problembruk – en rekke ulike begreper er forbundet med EONNs indikator for problembruk, og hvert av dem har sine egne subtile medisinske eller sosiale definisjoner. EMCDDA:n huumeiden ongelmakäytön indikaattorilla seurataan ”injektiokäyttöä tai heroiinin, kokaiinin ja/tai amfetamiinien pitkäaikaista/säännöllistä käyttöä”. EONNs indikator for problembruk, PDU-indikatoren (problem drug use), kartlegger ”injeksjonsbruk av narkotika eller langvarig/regelmessig bruk av heroin, kokain og/eller amfetamin”. Määritelmä kattaa myös muiden opioidien, kuten metadonin, käytön. I praksis omfatter definisjonen også bruken av andre opioider, som metadon. EU:n laajentuminen on tuonut mukaan uusia sosiaalisen käyttäytymisen muotoja, eikä laittomien huumausaineiden käyttö ole tässä poikkeuksena. den må utvikles for å oppfylle kravene til overvåking av den langt mer sammensatte narkotikasituasjonen i Europa i dag. Huumekulttuurin kehitys, synteettisten huumeiden ja laittomasti käytettyjen lääkkeiden yleistyminen, kokaiinin merkityksen kasvu ja kannabiksen käytön yleisesti korkea levinneisyysaste on otettava huomioon, kun yritetään ymmärtää niiden henkilöiden tarpeita, joilla on huumeidenkäyttöön liittyviä ongelmia. Når det gjelder kroniske narkotikaproblemer, blir bildet stadig mer sammensatt. Dersom indikatoren fortsatt skal ha relevans i en skiftende verden av illegale rusmidler, må overvåkingsarbeidet videreutvikles. Tässä raportissa on jo aiemmin tuotu esiin, että vaikka heroiinin käyttäjät ovat edelleen huumehoitopalvelujen pääasiallisia asiakkaita, tilanne on muuttumassa hoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuvien osalta, joiden keskuudessa kannabis- ja piristeongelmat ovat lisääntyneet (kaavio 14). Det må kunne håndtere utfordringene med å dekke et bredere spekter av rusmidler og i tillegg gi mer detaljert informasjon om bruken av rusmidlene enn det hittil har gjort. Tämä huumeiden ongelmakäytön määritelmä on puhtaasti käyttäytymistä kuvaava, se perustuu huumeidenkäyttötapoihin, eikä sillä varsinaisesti mitata minkäänlaisia ongelmia. Denne definisjonen av problembruk bygger eksplisitt på atferd. Den baserer seg på bruksmønstre og omfatter ingen måling av problemer. Se on kuitenkin yhteydessä riippuvuuden erilaisiin käsitteisiin siten, että henkilön, joka käyttäytyy mainitulla tavalla, tiedetään kuuluvan todennäköisesti ongelmakäyttäjän laajemman käsitteen piiriin. Definisjonen er likevel knyttet til de ulike begrepene forbundet med avhengighet gjennom erkjennelsen av at personer som driver med denne typen atferd, med stor sannsynlighet faller inn under det mer generelle begrepet ”problembruker”. Tässä yhteydessä on tärkeää tuoda esiin, että huumeiden ongelmakäytön indikaattorilla arvioidaan vain niiden henkilöiden merkittävää alaryhmää, joilla voidaan katsoa olevan jonkinlainen huumeongelma. Utviklinger i ruskulturen, økningen av syntetiske stoffer og ulovlig medisinbruk, økningen i kokainbruk og den generelt høye utbredelsen av cannabisbruk er alle elementer i forståelsen av behovene til personer som har problemer knyttet til narkotikabruk. Tällä lähestymistavalla on kuitenkin arvoa; käyttäytymistä kuvaavana käsitteenä sillä on seuraavat edut: Tidligere i rapporten går det fram at etterspørselen etter behandling fremdeles er størst blant heroinbrukere, men bildet er et annet når det gjelder personer som kommer til behandling for første gang. • Se mahdollistaa seurannan sitoutumatta riippuvuuden, haitan ja ongelman määritelmiin. • Den har gjort det mulig å fortsette kartleggingen uten at man er bundet til definisjoner av avhengighet, skade og problemet som sådan. • Sitä on melko helppo soveltaa tutkimustoiminnassa. • Den er relativt enkel å operasjonalisere i forskningsstudier. • Se kokoaa erilaiset huumeet ja käyttötavat yhteen ryhmään vaihtoehtoina erottelematta niitä. • Den grupperer ulike typer narkotiske stoffer og inntaksmåter uten å skille spesifikt mellom dem. Tämän muutoksen tarkastelussa on otettava huomioon, että hoidon tarjonta opioidiongelmista kärsiville on lisääntynyt suuresti ja että hoitopalvelujen raportoinnin kattavuus on parantunut. Denne endringen må ses på bakgrunn av den store satsingen på behandlingstilbud til personer med opioidrelaterte problemer så vel som økt rapportering om behandlingstilbud. Erityisesti opioidikorvaushoidossa, joka sitoo asiakkaat pitkäaikaiseen jatkuvaan hoitoon (tämä ei näy asiaa koskevissa kaavioissa, joissa esitetään vain hoitoon tänä vuonna hakeutuneet asiakkaat), opioidien asema korostuu hoidossa nykyisin olevien asiakkaiden keskuudessa verrattuna niihin henkilöihin, jotka tulevat hoitoon ensimmäistä kertaa. Substitusjonsbehandling med opioider, som binder folk til omsorgsapparatet i lang tid (merk at dette ikke framgår av diagrammene, som bare viser antall personer inntatt til behandling i løpet av inneværende år), understreker i særlig grad opioidenes plass i dagens behandlingstilbud i forhold til de nye behandlingsmottakerne. Monessa maassa vaikuttaisi kuitenkin siltä, että henkilöt, joille on kehittymässä huumeongelma, muodostavat todennäköisesti ainakin käyttämänsä aineen puolesta Euroopassa epäyhtenäisemmän joukon kuin aiemmin. I flere land ser det likevel ut til at de som i dag utvikler et narkotikaproblem i Europa, antakelig vil være en mer sammensatt gruppe enn det som historisk har vært tilfelle, i alle fall med hensyn til hvilke stoffer de bruker. Huumeiden ongelmakäytön indikaattori ja huumeidenkäyttäjien näkymättömien ryhmien laskenta PDU-indikatoren og beregning av skjulte populasjoner av narkotikabrukere EMCDDA:n seurantaindikaattori oli jälkeenpäin katsottuna aikansa lapsi – 1980-luvulla ja pitkälti myös 1990-luvulla heroiinin käyttöä ja injektiokäyttöä pidettiin arviointia vaatineen huumeongelman keskeisinä osina. I løpet av 1980-tallet, og i stor grad på 1990-tallet, ble heroinbruk og sprøytebruk ansett som nøkkelelementer i narkotikaproblematikken som det var viktig å få målt. Lisäksi näitä huumeidenkäytön muotoja ei voitu mitata luotettavasti kyselytekniikoilla. Disse formene for narkotikabruk kunne dessuten ikke måles på en overbevisende måte gjennom befolkningsundersøkelser. Vaikka huumeiden ongelmakäytön indikaattori tarjoaakin edelleen hyödyllistä tietoa yhdestä huumeongelman tärkeästä näkökohdasta, on yhä Dagens PDU-tilnærming oppnår gode estimater av den gruppen narkotikabrukere som representerer de største forbrukerne av behandlingstilbud i Europa, og tilnærmingen har i så måte vist seg ekstremt nyttig. Kaavio 14: Hoitoon hakeutuvien ”uusien” ja ”kaikkien” asiakkaiden jakautuminen heidän pääasiallisen huumeensa mukaan käytännön syistä huonosti huumeidenkäytön levinneisyyden arviointiin harvalukuisen, leimautuneen ja pitkälti näkymättömän väestöryhmän keskuudessa. Figur 14: Fordeling av ”nye” og ”alle” i behandlingsapparatet etter primærrusmiddel egnet til å beregne utbredelsen av narkotikabruk som har lav prevalens, er stigmatisert og overveiende skjult. Huumeiden ongelmakäytön indikaattoria käytetään EU:ssa nykyään siten, että maat ovat mukauttaneet määritelmän kattamaan paikallisen tilanteen käytännön olot, joten se on epäyhtenäinen. Når det gjelder dagens implementering av PDU-indikatoren i EU har hvert land tilpasset definisjonen slik at den dekker aktuelle, lokale forhold, og situasjonen er derfor sammensatt. Yhdeksän maata noudattaa pääasiallisesti EMCDDA:n määritelmää sellaisenaan, 11 maata arvioi ainoastaan opioidien (heroiinin) käyttäjiä, ja neljä maata laskee mukaan kannabiksen ongelmakäyttäjät, vaikka heidän osuutensa arvioissa on yleensä hyvin pieni (kannabiksen käyttäjien sisällytysperusteet ovat hyvin tiukat, ja ne kattavat vain riippuvuuden tai erittäin runsaan käytön). Ni land følger i hovedsak EONNs definisjon, elleve land estimerer kun antall opioidbrukere (eller heroinbrukere), og ytterligere fire land utelukker ikke problembrukere av cannabis selv om cannabisbrukere generelt bare utgjør en svært liten del av estimatene (kriteriene for å inkludere cannabisbrukere er ganske strenge da kun avhengige eller svært intensive cannabisbrukere medregnes). Kaavio perustuu tietoihin Tšekistä, Tanskasta, Saksasta, Kreikasta, Italiasta, Kyproksesta, Unkarista, Maltasta, Alankomaista, Sloveniasta, Slovakiasta, Suomesta, Ruotsista, Yhdistyneestä kuningaskunnasta, Bulgariasta, Romaniasta ja Turkista.Lähteet: Reitoxin kansalliset seurantakeskukset. Basert på data fra Den tsjekkiske republikk, Danmark, Tyskland, Hellas, Italia, Kypros, Ungarn, Malta, Nederland, Slovenia, Slovakia, Finland, Sverige, Storbritannia, Bulgaria, Romania og Tyrkia. Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Tässä raportissa on esitetty ensimmäisen kerran erilliset arviot heroiinin käytöstä ja injektiokäytöstä Euroopassa. Tidligere i denne rapporten ble det for første gang gitt et separat estimat av heroinbruk og sprøytebruk i Europa. Lisäksi on havaittu opioidiongelmien hoidon saatavuuden lisääntyneen, ja Euroopassa arvioidaan olevan yli puoli miljoonaa henkilöä opioidikorvaushoidossa. I tillegg peker vi på økningen i behandlingstilbud for brukere med opioidproblemer, der anslagsvis over en halv million personer i Europa følger substitusjonsbehandling med opioider. Tämä viittaa siihen, että hoitopalveluihin yhteydessä olevien tai olleiden heroiininkäyttäjien ja injektiokäyttäjien osuus saattaa olla melko korkea useissa maissa. Dette tyder på at andelen av heroinbrukere og sprøytebrukere som har eller har hatt kontakt med behandlingstjenestene, kan være ganske stor i mange land. EMCDDA tutkii parhaillaan kansallisten teknisten ryhmien kanssa, toisiko hoidon kysyntää, hoidon saatavuutta sekä heroiinin käytön ja injektiokäytön arvioita koskevien tietojen kokoaminen yhteen jotakin lisäarvoa. Sammen med de nasjonale faggruppene er EONN nå i ferd med å undersøke nytten av å sammenstille informasjon om behandlingsbehov, behandlingstilbudenes tilgjengelighet og anslag over heroinbruk og sprøytebruk. Lähestymistapa on edistänyt monenlaisten toimintatapojen ja tilastomenetelmien kehittämistä tämän pitkälti näkymättömän väestöryhmän määrän arviointiin. Tilnærmingen har bidratt til å stimulere utviklingen av en rekke metoder og statistiske prosedyrer for å estimere den totale størrelsen på denne overveiende skjulte gruppen. Kaikissa lähestymistavoissa mittaus perustuu siihen lähtöajatukseen, että tietty osuus huumeiden ongelmakäyttäjistä on ”hallinnollisesti näkyvä”, sillä se on yhteydessä erilaisiin hoito, oikeus-, hätä- ja sosiaalipalveluihin, ja jos tämän näkyvän vähemmistön osuus tiedetään, siitä voidaan päätellä koko ryhmän määrä. I alle disse metodene er målingene basert på tanken om at en viss prosentandel av problembrukerne er ”administrativt synlige” i kontakt med flere behandlingstilbud, med rettssystemet, med akuttmottak og med sosialtjenesten, og ut fra denne synlige minoriteten kan størrelsen på gruppen beregnes hvis prosentandelen er kjent. Tällaisilla epäsuorilla tilastomenetelmillä täydennetään väestötutkimustyötä, joka soveltuu useista metodologisista ja Denne typen indirekte statistiske metoder brukes som et supplement til befolkingsundersøkelsene, som av en rekke metodologiske og praktiske grunner er dårligere Runsaan huumeidenkäytön – miten ikinä se määritelläänkin – yhteyttä riippuvuuteen sekä ongelmien vakavuusasteeseen ja muotoihin on käsiteltävä tarkemmin, ja esimerkiksi Kandel ja Davis (1992) arvioivat, Neste skritt i utviklingen av vår forståelse av det europeiske narkotikafenomenet, er å undersøke i hvilken grad intensiv narkotikabruk kan innlemmes i kartleggingsoppgaven, utover kartleggingen av Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa De erstatter gjerne ett rusmiddel med et annet, de endrer preferanser over tid eller de lar rusmidlene supplere hverandre. Tällainen monimuotoisuus asettaa seurantajärjestelmälle suuria haasteita, vaikka analysointi rajoitettaisiinkin huumeidenkäytön käyttäytymistapoihin eri ajanjaksoina. Denne typen kompleksitet gjør kartlegging ekstremt utfordrende selv om analysen begrenses til enkle atferdsbaserte målinger av narkotikabruk over ulike tidsperioder. Jos ongelmakäytön ja riippuvuuden käsitteet otetaan mukaan, asia käy yhä monimutkaisemmaksi, ja Euroopassa on vain vähän vankkaa tietoa, joka mahdollistaa tarkan analysoinnin. Dersom begrepene problembruk og vanebruk inkluderes, øker kompleksiteten ytterligere, og på europeisk plan foreligger det svært få sikre data som tillater informert analyse. Joissakin maissa on kuitenkin todennäköisesti paljon kroonisia huumeiden ongelmakäyttäjiä, joita on vaikea luokitella pääasiallisen huumeen mukaan tai joilla voi olla sekä laillisten että laittomien päihteiden käyttöön liittyviä ongelmia. Det er ikke desto mindre sannsynlig at enkelte land har en betydelig populasjon av narkotikabrukere med kroniske problemer som vanskelig lar seg klassifisere etter primærrusmiddel, og som kan ha problemer som skyldes bruk av både lovlige og ulovlige rusmidler. Tämän ongelman käsittely edellyttää huumeiden sekakäytön muotojen yhä parempaa ymmärtämistä ja sen soveltamista kansallisen ja Euroopan tason raportoinnin parantamiseksi. Dersom vi skal kunne gripe fatt i dette problemet, må vi utvikle en bedre forståelse av mønstrene for blandingsbruk og bruke denne til å forbedre rapporteringen på både nasjonalt og europeisk plan. että Yhdysvalloissa noin kolmasosaa kannabiksen käyttäjistä voidaan pitää riippuvaisina. Kandel og Davis (1992) anslo f.eks. at rundt en tredel av daglige cannabisbrukere i USA kunne anses som avhengige. Ennen kuin tässä voidaan edetä, on kannabiksen ja muiden laittomien huumausaineiden toistuvan tai runsaan käytön käsite vahvistettava virallisesti erityisenä seurantakohteena. For å komme videre på dette området må begrepet hyppig, intensiv bruk av cannabis og andre ulovlige rusmidler formaliseres slik at det kan fungere som et spesifikt mål for kartleggingen. Toistuvaa tai runsasta käyttöä voidaan mitata tutkimuksissa siitä epäsuorilla tilastomenetelmillä tehtyjen arvioiden täydentämiseksi. Hyppig eller intensiv bruk kan måles i undersøkelsesdata for å supplere beregningene gjennom indirekte statistiske metoder. Tutkimustiedot tarjoavat nykyään hyödyllistä tietoa kannabiksen erilaisista käyttötavoista, mutta ne ovat hyvin rajallisia käyttäytymisen ja käyttötiheyden mittareita. I dag gir undersøkelsesdata nyttig innsikt i ulike mønstre av cannabisbruk, men disse måler hovedsakelig en begrenset type atferd og bruksfrekvens. Tutkimustiedot ovat todennäköisesti tärkeitä, kun halutaan vankkoja arvioita kannabiksen kaltaisten huumeiden sellaisten käyttäjien määristä, joita voidaan pitää riippuvaisina käyttäjinä tai haittakäyttäjinä ainakin heidän omien ilmoitustensa perusteella. Undersøkelsesdata vil nok være viktige hvis vi skal utarbeide sikre anslag over hvor mange brukere av rusmidler som cannabis som kan beskrives som avhengige eller hvis bruk er skadelig, i det minste ifølge egenrapportering. Monien huumeiden yleinen käytön käsite kattaa useita termin erityismerkityksiä. Flere spesifikke betydninger av det generelle begrepet blandingsbruk må tas i betraktning. Yhdessä ääripäässä on monien aineiden runsas ja kaoottinen käyttö samanaikaisesti tai perättäin, ja usein huume korvataan toisella sen mukaan, mitä on saatavilla. Ett ytterpunkt er bruken av flere stoffer på en intens og kaotisk måte, samtidig eller etter hverandre, der ett rusmiddel i mange tilfeller erstatter et annet, alt etter tilgjengelighet. Tämä koskee esimerkiksi ongelmakäyttäjiä, jotka käyttävät erilaisia opioideja sekä lääkkeitä, kokaiinia, amfetamiineja ja alkoholia. Dette er f.eks. tilfelle med problembrukere som bruker ulike opioider i tillegg til legemidler, kokain, amfetamin og alkohol. Siirtyminen monien huumeiden osalta toistuvan runsaan käytön viralliseen määritelmään tukisi myös sellaisten tutkimusvälineiden kehittämistä, joilla arvioidaan kannabiksen kulutuksen eri asteisiin ja muotoihin liittyvien ongelmien sekä riippuvuuden astetta. Skrittet mot en mer formell definisjon av hyppig, intensiv bruk av flere stoffer ville også ha bidratt til utviklingen av forskningsverktøy som kan måle graden av problemer og avhengighet relatert til ulike grader og mønstre av cannabisbruk. Useat Euroopan maat ovat kehittämässä metodologisia välineitä runsaan käytön sekä riippuvuuden ja ongelmien asteen mittaamiseen, ja EMCDDA edistää yhteistyötä tällä alalla. En rekke europeiske land arbeider med å utvikle metodeverktøy for å måle både intensiv bruk og grader av avhengighet og problemer, og EONN tar nå til orde for et samarbeid på dette området. Tätä käyttötapaa vaikuttaisi esiintyvän joidenkin kroonisten käyttäjien keskuudessa ja mahdollisesti myös syrjäytyneiden ryhmien ja psyykkisistä sairauksista kärsivien henkilöiden keskuudessa. Dette bruksmønsteret synes å eksistere hos noen kroniske brukere, muligens hos marginaliserte grupper, muligens hos mennesker med psykiatriske tilstander. I mange registreringssystemer i Europa vil disse tilfellene bli tilskrevet opioider. Monissa Euroopan kirjausjärjestelmissä nämä tapaukset yhdistetään opioideihin. Dermed vil disse personene defineres som problembrukere og kartlegges som sådan. Vaikeutena runsaan käytön määrittelemisessä sellaisten henkilöiden indikaattoriksi, joilla on suurin riski kehittää riippuvuus tai kohdata ongelmia, on se, että runsaan käytön käsite on jossain määrin huumekohtainen. En vanskelighet ved å benytte intensiv bruk som indikator for de personene som antakelig er mest utsatt for å bli avhengige eller få problemer, er at oppfatningen av hva som utgjør intensiv bruk, til en viss grad er rusmiddelbetinget. Vaikka opioidien ongelmakäytölle on ominaista huumeen päivittäinen käyttö, sama ei usein koske piristeitä. Selv om problembruk av opioider i stor grad kjennetegnes av daglige bruksmønstre, er dette ofte ikke tilfellet for sentralstimulerende midler. Niitä käytetään yleensä paljon lyhyen ajan sisällä ja sen jälkeen vähemmän, ja niiden käyttäjät lievittävät usein vieroitusoireita muilla huumausaineilla tai alkoholilla. Med disse stoffene er et overstadig forbruk vanligere, dvs. bruken øker i korte perioder for deretter å gå ned, og brukerne går ofte over til andre narkotiske stoffer eller alkohol for å dempe de negative konsekvensene av avhold. Sekä farmakologiset tekijät että ympäristötekijät saattavat vaikuttaa merkittävästi runsaan huumeidenkäytön muotoihin, mutta runsaan käytön käyttäytymisen mittareissa on selkeästi otettava huomioon erilaisiin huumeisiin liittyvät erilaiset käyttötavat. Både farmakologiske og kontekstuelle faktorer kan være viktige når det gjelder å påvirke mønstre av intensiv narkotikabruk, men det er klart at atferdsbaserte målinger av intensiv bruk må være følsomme overfor de ulike bruksmønstrene som er forbundet med de ulike stoffene. Sekakäyttöongelmien raportoinnin haaste Rusmiddelkombinasjoner Tällaiset henkilöt kuuluvat huumeiden ongelmakäyttäjien määritelmän ja seurannan piiriin. Utfordringen i å rapportere problemer med blandingsbruk Toinen käyttäjäryhmä haluaa saada aikaan huumeiden yhdistetyn vaikutuksen ottamalla useita aineita järjestelmällisesti samanaikaisesti esimerkiksi yhdistettynä heroiini- ja kokaiiniruiskeena eli ”speedballina”. Det finnes en annen gruppe brukere som også tar flere rusmidler samtidig, men da systematisk. De søker effektene av den farmakologiske kombinasjonen, for eksempel ”speedballing” – samtidig bruk av heroin og kokain gjennom injeksjon. Käytännön ja metodologisista syistä huumeidenkäyttöä koskevassa raportoinnissa ilmoitetaan useimmiten kukin aine erikseen. Av praktiske og metodologiske grunner beskriver de fleste rapporter om narkotikabruk stort sett hvert stoff for seg. Tällä tavalla saadaan tarvittava käsitteellinen selkeys käyttäytymismittareihin perustuvan raportoinnin helpottamiseksi, mutta siinä sivuutetaan se seikka, että yksittäiset huumeidenkäyttäjät ovat usein käyttäneet tai käyttävät monenlaisia sekä laittomia että laillisia aineita ja että näillä käyttäjillä voi olla ongelmia useamman kuin yhden päihteen kanssa. Dette gir den begrepsmessige klarheten som trengs for å forenkle rapporteringen ut fra tilgjengelige atferdsbaserte målemetoder, men det tar ikke hensyn til at den enkelte narkotikabruker ofte har brukt eller bruker flere rusmidler, både lovlige og ulovlige, og at de også kan ha Toiminnallisesta tai farmakologisesta syystä valittua toissijaista huumetta ei käytetä yksinomaan samanaikaisesti, vaan sitä käytetään myös korvaavana tai täydentävänä huumeena. Ved bruk av et andre rusmiddel av funksjonelle eller farmakologiske grunner, er ikke bruken begrenset til samtidig bruk – det kan også brukes etter et annet, som en erstatning for eller som et supplerende Luku 8: Huumeiden ongelma- ja sekakäytön seurannan parantaminen saatavilla. Begrensninger ved tilgjengelige data over blandingsbruk stoff. Toissijaista huumetta voidaan myös käyttää sen kompensoivan vaikutuksen takia: esimerkiksi opioidien nukuttavaa vaikutusta muutetaan käyttämällä kokaiinia ja kokaiinin tai amfetamiinien ahdistavaa vaikutusta lievennetään opioideilla tai muilla rauhoittavilla aineilla. I andre tilfeller kan et andre stoff brukes for sin kompenserende farmakologiske virkning. Dette er tilfellet når den narkotiske effekten av opioider modifiseres ved bruk av kokain, eller når angsten som kokain eller amfetamin framkaller, dempes ved bruk av opioider eller andre beroligende midler. Tietoja on saatavilla huumeiden yliannostusten toksikologisista raporteista ja hoitopalvelujen käyttäjien omista ilmoituksista. Data er hentet fra toksikologiske rapporter etter narkotikaoverdoser og fra egenrapporter fra behandlingsmottakere. Nämä lähteet valaisevat jonkin verran huumeiden sekakäyttöä, mutta tiedot ovat usein vähäisiä, ja niiden edustavuuteen on kiinnitettävä huomiota. Selv om disse kildene gir oss noe kunnskap om blandingsbruk, er den tilgjengelige informasjonen ofte begrenset, og representativiteten ved dataene må vurderes. Kohonneet riskit huumeiden sekakäytössä Økt risiko gjennom blandingsbruk Riskin taso riippuu kunkin aineen annoksesta. Risikonivået vil avhenge av doseringsnivå for begge stoffene. Useat farmakologiset yhdistelmät ovat huolestuttavia: alkoholin ja kokaiinin yhdistelmä on vaarallinen sydämelle ja verisuonille, alkoholin tai masennuslääkkeiden yhdistäminen opioideihin kasvattaa yliannostuksen riskiä, ja opioidien tai kokaiinin yhdistäminen ekstaasiin tai amfetamiineihin lisää akuuttia toksisuutta. En rekke farmakologiske parkombinasjoner gir grunn til bekymring: Alkohol og kokain øker hjerte- og kar-toksisitet, kombinasjonen opioider og alkohol eller beroligende midler fører til økt overdoserisiko, og inntak av opioider eller kokain sammen med ecstasy eller amfetamin gir også økt akutt toksisitet. Tutkimustuloksista ilmenee useamman kuin kahden huumausaineen merkittävä käyttö samalla ajanjaksolla. Undersøkelsesresultater viser utstrakt bruk av mer enn to rusmidler i samme tidsperiode hos en og samme person. Niissä kuitenkin esitetään usein heikosti tietyt huumeidenkäytön muodot, ja silloinkin kun tietoja esitetään, vertailukelpoisia raportointistandardeja on vielä kehitettävä. Men undersøkelsesdata gir ofte utilfredsstillende opplysninger om enkelte former for narkotikabruk, og selv der det foreligger data, er det nødvendig å utarbeide sammenlignbare rapporteringsstandarder. EMCDDA:n tuoreessa teknisessä raportissa (2005b) esitetään esimerkki huumeiden sekakäytöstä väestötutkimuksista saatavien tietojen laajuudessa. Et eksempel på omfanget av data om blandingsbruk som finnes i befolkningsundersøkelser, foreligger i en ny fagrapport fra EONN (2005b). Kaaviossa 15 esitetään Espanjan toimittamien tietojen pohjalta, että kokonaisväestöön verrattuna yhden huumausaineen käyttö lisää toisen aineen käytön todennäköisyyttä ja että tämä vaihtelee huumausaineen mukaan. Dataene fra Spania, figur 15, viser for eksempel at sammenlignet med befolkningen generelt, har personer som har brukt ett rusmiddel økt tendens til også å ha brukt et annet stoff, og at tendensen er avhengig av hvilke stoffer det er snakk om. Blant Kaavio 15: Huumeidenkäyttö viimeksi kuluneen vuoden aikana 15–34-vuotiaiden ikäryhmässä Figur 15: Bruk av narkotika siste år etter brukergruppe i befolkningen generelt i aldersgruppen 15–34 Käytönlevinneisyysviimeksikuluneenavuonna(%) Prevalensavbruksisteår(%) Kannabiksen käyttäjät Cannabisbrukere Amfetamiinin käyttäjät Amfetaminbrukere Ekstaasin käyttäjät Ecstasybrukere Kokaiinin käyttäjät Kokainbrukere Heroiinin käyttäjät Heroinbrukere Katso lisätietoja kaaviosta GPS-34 vuoden 2006 tilastotiedotteessa. EMCDDA (2005b). Se figur GPS-34 i Statistiske opplysinger 2006 for flere opplysninger. EONN (2005b). Huumeiden sekakäytön toimivan määritelmän kehittäminen: ajoituskysymyskö? Utvikling av en operasjonell definisjon av blandingsbruk – et spørsmål om timing? Huumeiden sekakäytön arviointiin ja raportointiin valittavia ajanjaksoja on syytä harkita. Ved evaluering og rapportering av blandingsbruk er det nødvendig å ta i betraktning tidsperiodene som velges. Ainakin kerran käyttäneiden osuus ei yleensä ole kansanterveyden näkökulmasta kovin hyödyllinen tai merkityksellinen tieto hiljattaisen käytön mittareihin verrattuna. Livstidsprevalens er generelt ikke særlig nyttig eller relevant i folkehelsesammenheng, sammenlignet med målinger av nyere bruk av narkotika. Asiaa mutkistaa lisäksi se, että huumeidenkäyttäjät käyttävät usein monenlaisia aineita ja muuttavat käyttötapaa ajan mittaan. Narkotikabrukere anvender dessuten ofte flere rusmidler og endrer bruksmønstre over tid, noe som bidrar til å komplisere bildet. Tätä monimuotoisuutta ei voida kattaa kunnolla millään yksittäisellä raportointivälineellä. Det finnes ikke ett enkelt rapporteringsverktøy som fanger opp denne kompleksiteten på en tilfredsstillende måte. EMCDDA:n noudattamalla usean indikaattorin lähestymistavalla on käytännössä tarkoitus valaista huumeilmiön erilaisia näkökohtia. I praksis er EONNs tilnærming, dvs. å bruke flere indikatorer, ment å belyse de forskjellige aspektene ved narkotikafenomenet. Huumeiden ongelmakäytön indikaattori, joka keskittyy tiettyihin käyttäytymismuotoihin, tarjoaa arvokasta tietoa joistakin huumeidenkäytön haitallisimmista ja kalleimmista muodoista. PDU-indikatoren fokuserer på et bestemt sett av atferdstyper, og gir dermed nyttig innsikt i noen av de mest skadelige og kostbare formene for narkotikabruk. Se on tärkeä tekijä, joka auttaa ymmärtämään Euroopan huumeongelman kokonaistilannetta. Som sådan er den et viktig element i forståelsen av det europeiske narkotikafenomenet. Men for å håndtere Europas stadig mer sammensatte narkotikasituasjon er det i dag et klart behov for å supplere PDU-indikatorens generelle estimater med anslag over rusmiddelspesifikke komponenter. Huumeiden sekakäyttö olisi hyödyllistä määritellä useamman kuin yhden aineen toistuvaksi käyttämiseksi tietyn vähimmäisajan, esimerkiksi yhden kuukauden sisällä. Blandingsbruk kan med fordel defineres operasjonelt som hyppig bruk av mer enn ett rusmiddel over en spesifisert minimumsperiode, f.eks. 1 måned. Tässä määritelmässä ei erotella edellä kuvailtuja erilaisia käyttötapoja, mutta se antaa kokonaiskuvan mahdollisesta riskiryhmästä. Da skilles det ikke mellom de ulike brukstypene som ovenfor beskrevet, men vi får et generelt bilde av noe som kan være en høyrisikogruppe. Huumeiden sekakäyttöä ainakin kerran kokeilleiden osuus olisi kuitenkin hyödyllistä selvittää, kun tarkastellaan erittäin nuoria henkilöitä – koululaisia tai opiskelijoita –, koska heidän kohdallaan sekakäytön kokeileminen saattaa muita selkeämmin heijastaa nykyistä käyttöä. Tilfeller der man derimot ikke må se bort fra livstidsprevalens ved karakterisering av blandingsbruks-atferd blant de helt unge – elever eller studenter – der livstidsprevalens for blandingsbruk i sterkere grad kan gjenspeile aktuell bruk. Esimerkiksi ESPAD-kyselystä saadut tiedot viittaavat siihen, että opiskelijoiden keskuudessa poikkeavat/harvinaiset huumeiden käyttömuodot (ekstaasi, amfetamiini, hallusinogeenit, kokaiini, heroiini) keskittyvät muutamaan henkilöön. Dokumentasjon, f.eks. fra ESPAD-undersøkelser, tyder på at de mer avvikende mønstrene/lavprevalensmønstrene for narkotikabruk blant skoleelever (ecstasy, amfetamin, hallusinogener, kokain, heroin) hoper seg opp hos noen få enkeltpersoner. Euroopan huumeongelman seurannan ja huumeiden sekakäytön havaitsemisen parantaminen Bedre kartlegging av narkotikasituasjonen i Europa og økt innsikt i blandingsbruk Yksi EMCDDA:n tärkeimmistä tehtävistä on lisätä Euroopan huumeongelman luonteen ja laajuuden ymmärtämistä. En av EONNs viktigste oppgaver er å oppnå bedre forståelse av narkotikafenomenet i Europa. Huumeidenkäyttö on kuitenkin monimutkainen asia, joka kattaa erilaisia käyttäytymistapoja, jotka liittyvät eri tavoin moniin tärkeisiin kansanterveydellisiin ja sosiaalisiin ongelmiin. Narkotikabruk er imidlertid et meget sammensatt fenomen og omfatter en rekke atferdstyper som i ulik grad er forbundet med en rekke viktige folkehelsespørsmål og sosiale problemer. Huumeidenkäyttäjillä voi olla ongelmia tai riski kohdata ongelmia. Narkotikabrukere kan oppleve eller være utsatt for problemer. Monet käytettävissä olevat tiedonlähteet perustuvat huumeidenkäytön käyttäytymispainotteisiin raportteihin, joten toistuvan tai runsaan käytön käsite on määriteltävä tältä pohjalta. Mange av de tilgjengelige datakildene er basert på atferdsbaserte rapporter om narkotikabruk, og begrepet hyppig eller intensiv bruk må utvikles på dette grunnlaget. Näin huumeongelman seurantaa voidaan laajentaa huumeiden ongelmakäytön indikaattorin ulkopuolelle. Dette vil utvide perspektivet for kartleggingen av narkotikaproblemer ut over det som for øyeblikket ligger i PDU-indikatoren. Huumeiden ongelmakäytön indikaattorin tarjoamien tietojen asettaminen tämän laajemman tietosarjan rinnalle auttaa myös parantamaan Euroopan huumeongelman luonteen ja laajuuden ymmärtämistä EMCDDA:n tavoitteen mukaisesti. Muligheten til å betrakte informasjon om problembruk i sammenheng med et slikt bredere informasjonssett vil også være et skritt videre i EONNs arbeid for å øke sin generelle forståelse av narkotikafenomenets natur og omfang i Europa. Samanaikaisesti on kehitettävä raportointistandardeja, joilla huumeiden sekakäytön muotoja voidaan kuvata nykyistä paremmin Euroopan tasolla. Arbeidet med å utarbeide rapporteringsstandarder som gjør det mulig å gi en bedre beskrivelse av blandingsbruksmønstre på europeisk plan, må pågå parallelt. Ensimmäisiä askelia tähän suuntaan ovat tarkemman käsitekehyksen kehittäminen huumeiden sekakäytön eri muotojen tarkasteluun – mihin sisältyy tarkoituksenmukaisten aikakehysten käyttöönotto – ja sopivien tiedonlähteiden löytäminen. De første skrittene i denne retning omfatter utviklingen av et mer sofistikert begrepsapparat for å se på ulike typer blandingsbruk – herunder fastsettelse av hensiktsmessige tidsrammer – samt å identifisere hensiktsmessige datakilder. EMCDDA (2005a), Vuosiraportti 2005: Huumeongelma Euroopassa, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Lissabon. EONN (2005a), Årsrapport for 2005: Narkotikasituasjonen i Europa, Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, Lisboa. Europol (2006), ”Drugs 2006” (tiedonanto EMCDDA:lle, 16.1.2006, asiakirja nro 158448), Europol, Haag. Europol (2006), ‘Drugs 2006’ (rapport til EONN av 16. januar 2006, fil nr. 158448), Europol, Haag. EMCDDA (2004a), Vuosiraportti 2004: Huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Lissabon. EONN (2004a), 2004 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge, Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, Lisboa. EMCDDA (2004c), European report on drug consumption rooms, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Lissabon. 6, Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, Lisboa. EMCDDA (2004d), ”Huumeiden yliannostus – merkittävä vältettävissä oleva nuorten kuolinsyy”, Teemana huumeet nro 13, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Lissabon. EONN (2004d), ’Overdose – en vesentlig årsak til unødvendige dødsfall blant unge’, Fokus på narkotika nr. 13, Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, Lisboa. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus Europeiske overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner HUUMEONGELMA EUROOPASSA NARKOTIKASITUASJONENI EUROPA20 Tällä Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) julkaisulla on tekijänoikeussuoja. Denne publikasjonen fra Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN) er opphavsrettslig beskyttet. Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämäänvastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Europe Direct er en tjeneste som hjelper deg med å finnesvar på dine spørsmål angående Den europeiske union Tämä raportti on saatavissa bulgariaksi, englanniksi, espanjaksi, hollanniksi, italiaksi, kreikaksi, latviaksi, liettuaksi, norjaksi, portugaliksi, puolaksi, ranskaksi, romaniaksi, ruotsiksi, saksaksi, slovakiksi, sloveeniksi, suomeksi, tanskaksi, turkiksi, tšekiksi, unkariksi ja viroksi. Rapporten foreligger på spansk, tsjekkisk, dansk, tysk, estisk, gresk, engelsk, fransk, italiensk, latvisk, litauisk, ungarsk, nederlandsk, polsk, portugisisk, slovakisk, slovensk, finsk, svensk, bulgarsk, rumensk, tyrkisk og norsk. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2007 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, 2007 © Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2007Jäljentäminen on sallittua, mikäli lähde mainitaan. © Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, 2007 Alkuhuomautukset Innledende merknad Politiikka ja lainsäädäntö Retningslinjer og lovgivning Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö Opioider og injeksjonsbruk Huumausaineiden uudet suuntaukset ja uusia huumeita koskevat toimet Nye trender og tiltak mot nye stoffer Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall Tämä on Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) kahdestoista vuosiraportti. Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk utgir i år sin tolvte årsrapport. Edellisten vuosiraporttien tapaan siinä kerrotaan kattavasti Euroopan tämänhetkisestä huumeidenkäyttötilanteesta. I likhet med de foregående rapportene gir den en omfattende oppdatering på dagens narkotikasituasjon i Europa. Se osoittaa myös, että Euroopassa on otettu käyttöön metodologisesti toimiva, kestävä ja kokonaisvaltainen tietojärjestelmä huumeiden käytön seuraamiseksi. Den beskriver også Europas framskritt i arbeidet med å implementere et metodologisk solid, bærekraftig og omfattende informasjonssystem for å overvåke narkotikabruk. Olemme kuitenkin vakaasti sitä mieltä, että on myös tärkeää panna merkille tapahtunut edistys. som gir grunn til bekymring. Vi føler likevel at det er viktig å anerkjenne de framskrittene som har blitt gjort. Yhä useammat EU:n jäsenvaltiot hyväksyvät strategioita ja suunnitelmia huumeongelman ratkaisemiseksi. I Europa møter flere og flere medlemsstater narkotikaproblemet med strategiske og planlagte tilnærminger. Myös ennaltaehkäisyyn, hoitoon ja haittojen vähentämiseen on ryhdytty panostamaan huomattavasti enemmän, yhteistyötä on parannettu ja tarjonnan vähentämiseen on kiinnitetty lisää huomiota. Det har også vært en kraftig økning i investeringene i forebyggings-, behandlings- og skadereduserende tiltak i tillegg til økt samarbeid og fokus på etterspørselsreduksjon. Huumeiden käyttö on kaikkiaan yleisempää kuin koskaan ennen, mutta se on useimpien huumeiden kohdalla vakiintunut tietylle tasolle, ja joidenkin huumeiden osalta on jopa havaittavissa merkkejä, jotka antavat aihetta varovaiseen toiveikkuuteen. Narkotikabruken er fortsatt på et historisk høyt nivå, men har stabilisert seg i de fleste områder. I noen områder gir utviklingen sågar grunn til forsiktig optimisme. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot tukevat kansainvälisiä ohjelmia merkittävästi, ja onkin tyydyttävää todeta, että maailmanlaajuisessa vertailussa Euroopan tilanne vaikuttaa useilla tärkeillä alueilla suhteellisen myönteiseltä. Den europeiske union og medlemsstatene gir betydelig støtte til internasjonale programmer, og globalt sett er det tilfredsstillende å observere at situasjonen i Europa virker relativt positiv på en rekke viktige områder. Raportissa käsitellään kahta perusluonteista kysymystä: mitä tiedetään huumeiden käytöstä Euroopassa ja sen aiheuttamista ongelmista sekä mitä on opittu huumeisiin liittyvien ongelmien tehokkaasta torjunnasta? Rapporten tar for seg to grunnleggende spørsmål: Hva vet vi om narkotikabruk i Europa og hvilke problemer det medfører? Og hva har vi lært om effektive tiltak mot narkotikarelaterte problemer? Kysymykset ovat tärkeitä, sillä riippumatta poliittisesta suuntautumisestaan tai ideologisesta kannastaan päättäjät kaikkialla Euroopassa ovat oivaltaneet, että huumeongelma on mutkikas asiakokonaisuus, johon ei ole olemassa helppoa ratkaisua. Disse spørsmålene er viktige fordi beslutningstakere i hele Europa, uavhengig av politisk overbevisning og ideologi, har erkjent at narkotika representerer et sammensatt problem som det ikke finnes noen enkel løsning på. He ymmärtävät, että asiassa etenemiseksi on analysoitava saatavissa olevia tietoja sekä ongelman koosta ja luonteesta että eri interventiovaihtoehtojen kustannuksista ja hyödyistä. De vet at veien framover ligger i å analysere dokumentasjonen som er tilgjengelig, både når det gjelder problemets omfang og karakter så vel som fordeler og ulemper ved de ulike tilnærmingene. Tässä mielessä raportti on myös osoitus Euroopan sitoutumisesta tasapainoiseen ja tosiasioihin perustuvaan politiikkaan sekä pitkäaikaisiin toimiin sen sijaan, että luotettaisiin pikaratkaisuihin. Dermed viser rapporten også at Europa er opptatt av balanserte og evidensbaserte tilnærminger og innsats over tid, og ikke nøyer seg med enkle løsninger. Eurooppa voikin ylpeillä sillä, että se suhtautuu tähän hankalaan ja usein tunnepitoiseen asiaan sekä järkevästi että inhimillisesti. Europa kan være stolt av å møte dette vanskelige og ofte følelsesladde problemet på en rasjonell og human måte. Seurantakeskuksena tehtävämme on käsitellä tosiasioita ja lukuja; toimimme tieteellisen tarkasti ja puolueettomasti ja tulkitsemme saatavilla olevia tietoja ennakkoluulottomasti ja ilman ennakkoasenteita. Som overvåkingsorgan er vi opptatt av tall og fakta. Vi er opptatt av å være vitenskapelige og objektive og av å tolke den tilgjengelige informasjonen uten fordommer og forutinntatthet. Tämä on tehtävämme, ja hallintoneuvoston puheenjohtajana ja johtajana emme tingi tästä periaatteesta. Dette er vår oppgave, og både styreleder og direktør er ikke villige til å gå på akkord med dette prinsippet. Vi er stolte av den høye standarden vi holder. Tieteellinen tarkkuus on työmme edellytys, mutta emme saa koskaan unohtaa, että raportoimiemme lukujen taustalla on todellisia ihmisiä, joiden elämän huumeisiin liittyvät ongelmat ovat muuttaneet ja joskus jopa tuhonneet. Men selv om det er viktig å beholde det vitenskapelige fokuset, må vi aldri glemme at det bak tallene befinner seg virkelige mennesker som har fått sine liv påvirket og noen ganger ødelagt, av narkotikamisbruk. Hoidon kysyntää, huumekuolemia ja rikollista käyttäytymistä koskevien kuivien tilastojen takana on surevia perheitä, hukkaan menneitä mahdollisuuksia ja turvattomassa ympäristössä kasvavia lapsia. Bak de tørre statistikkene over behandlingssøknader, narkotikarelaterte dødsfall og kriminell atferd skjuler det seg familier i sorg, tapt potensial og barn som vokser opp i utrygge omgivelser. Jotta voisimme torjua huumeongelmaa tehokkaasti, meidän on suhtauduttava tietoihin kiihkottomasti, mutta meistä ei koskaan saa tulla välinpitämättömiä itse asiaa kohtaan. For å utvikle effektive tiltak mot narkotikaproblemet er det viktig at dataene forblir upåvirket av følelser, men vi må aldri miste engasjementet for saken. Raportissa pohditaan myös, miten huumeongelman torjunnassa on Euroopassa edistytty. I denne rapporten kartlegger vi også hvilke framskritt som har blitt gjort for å møte narkotikaproblemet i Europa. Vuonna 2008 Euroopan komissio aloittaa huumausaineiden torjuntaa koskevan nykyisen EU:n toimintasuunnitelman vaikutuksen arvioinnin ja Yhdistyneiden Kansakuntien huumausainetoimikunta (CND) keskustelee siitä, miten vuonna 1998 pidetyssä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen erityisistunnossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Dette er spesielt relevant i år ettersom Europakommisjonen i 2008 skal gå i gang med å vurdere konsekvensene av dagens europeiske handlingsplan mot narkotika, og FNs narkotikakommisjon (CND) skal drøfte i hvilken grad målene som ble satt av FNs Generalforsamlings spesialsesjon i 1998, har blitt nådd. Euroopan huumetilanne on edelleen vakava haaste sekä terveys- ja sosiaalipolitiikalle että lainvalvontaviranomaisille. I Europa representerer narkotikasituasjonen fortsatt en alvorlig utfordring for helse- og sosialpolitikken så vel som for politi og rettsvesen. Erityistä huolta aiheuttavia asioita ei ole vaikea löytää. Det er ikke vanskelig å finne områder EMCDDA kiittää seuraavia yhteistyökumppaneitaan avusta tämän raportin laatimisessa: For deres bidrag til denne rapporten ønsker EONN å takke: • Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden johtajat ja henkilöstö • lederne for de nasjonale kontaktpunktene i Reitox-nettet og deres medarbeidere, • ne jäsenvaltioiden yksiköt, jotka ovat koonneet aineiston raporttia varten • tjenestene i den enkelte medlemsstat som har samlet inn rådata til rapporten, • Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC), Euroopan lääkevirasto (EMEA) ja Europol • Det europeiske senter for forebygging av og kontroll med sykdommer (ECDC), Det europeiske legemiddelkontoret (EMEA) og Europol, • Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä, Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnan toimisto, WHO:n Euroopan aluetoimisto, Interpol, Maailman tullijärjestö, ESPAD-hanke ja Ruotsin Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning (CAN) sekä Euroopan aidsin epidemiologinen seurantakeskus (EuroHIV) • Europarådets Pompidou-gruppe, FNs organ for narkotika og kriminalitet, Verdens helseorganisasjons regionkontor for Europa, Interpol, Verdens tollorganisasjon (WCO), ESPAD-prosjektet, Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning (CAN) og Det europeiske senteret for epidemiologisk overvåking av aids (EuroHIV), Reitoxin kansalliset yhteyspisteet Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet Reitox on huumeita ja huumeriippuvuutta koskeva eurooppalainen tietoverkko. Reitox er det europeiske informasjonsnettet for narkotika og narkotikamisbruk. Se koostuu kansallisista yhteyspisteistä EU:n jäsenvaltioissa, Norjassa, jäsenehdokasvaltioissa ja Euroopan komissiossa. Nettet består av de nasjonale kontaktpunktene i EUs medlemsstater, Norge, søkerlandene og ved Europakommisjonen. Yhteyspisteet ovat kansallisia viranomaisia, joista maan hallitus on vastuussa ja jotka toimittavat huumeita koskevaa tietoa EMCDDA:lle. Under sine regjeringers ansvar er kontaktpunktene den nasjonale myndigheten som besørger informasjon om narkotika til EONN. Kansallisten yhteyspisteiden yhteystiedot ovat osoitteessa http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=1596. Kontaktinformasjon for de nasjonale kontaktpunktene er lagt ut på http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=1596 Tässä esitetyt tilastotiedot koskevat vuotta 2005 (tai viimeisintä vuotta, jolta tietoja on saatavissa). De statistiske dataene som presenteres her, gjelder for år 2005 (eventuelt siste år med tilgjengelige data). Raportin graafiset esitykset ja taulukot saattavat kuvata vain joidenkin EU-maiden tilannetta: ne on valittu sillä perusteella, mistä maista tietoja on ollut saatavissa kyseiseltä ajanjaksolta. Grafiske framstillinger og tabeller i rapporten kan vise til undersett av EU-land. Utvalget er gjort på grunnlag av data fra de landene der slike var tilgjengelig for den aktuelle perioden. Vuosiraportista on olemassa 23 kielellä julkaistu online-versio www-osoitteessa http://annualreport.emcdda.europa.eu. Årsrapporten er lagt ut på internett på 23 språk og finnes på http://annualreport.emcdda.europa.eu. Vuoden 2007 tilastotiedotteessa (http://stats07.emcdda.europa.eu) esitetään kaikki lähdetaulukot, joihin vuosiraportin tilastoanalyysi perustuu. Statistiske opplysninger 2007 (http://stats07.emcdda.europa.eu) inneholder alle kildetabeller som den statistiske analysen i årsrapporten er basert på. Se sisältää myös lisätietoja käytetyistä menetelmistä ja yli 100 muuta tilastokaaviota. Her finner du også nærmere opplysninger om metodene som er brukt og et hundretall andre statistiske grafer. Maakohtaiset tietoprofiilit (http://dataprofiles07.emcdda.europa.eu) tarjoavat korkeatasoisen graafisen yhteenvedon kunkin maan huumetilanteen tärkeimmistä näkökohdista. Landprofilene (http://dataprofiles07.emcdda.europa.eu) inneholder en grafisk presentasjon av de viktigste aspektene ved narkotikasituasjonen i det enkelte land. • Alaikäisten huumeidenkäyttö • Narkotikabruk blant mindreårige, Katsaukset näihin erityiskysymyksiin ovat saatavilla painetussa muodossa ja online-muodossa (http://issues07.emcdda.europa.eu) vain englanniksi. De utvalgte aspektene foreligger i trykt form og på internett (http://issues07.emcdda.europa.eu), men bare på engelsk. Reitox-yhteyspisteiden kansallisissa raporteissa esitetään yksityiskohtainen kuvaus ja analyysi huumeongelmasta kussakin maassa. De nasjonale rapportene fra kontaktpunktene i Reitox-nettet inneholder en detaljert beskrivelse og analyse av narkotikasituasjonen i det enkelte land. Ne ovat saatavissa seurantakeskuksen verkkosivustolla (http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=435). De er lagt ut på EONNs nettsted (http://www.emcdda.europa.eu /?nnodeid=435). Eurooppa tukee yhä enemmän maailmanlaajuisia toimia huumeongelmien vähentämiseksi Nivået av cannabisbruk anslås i snitt å være betraktelig lavere i EU enn i USA, Canada og Australia. Kansalliset tai maantieteelliset rajat eivät pysäytä huumeidenkäytön suuntauksia sen enempää kuin huumeiden valmistajia ja salakuljettajiakaan. Verken trendene i bruken av rusmidler eller personene som er involvert i narkotikaproduksjon og -omsetning, respekterer nasjonale eller geografiske grenser. Siksi on tärkeää tiedostaa, että Euroopan huumeongelma on osa maailmanlaajuista ilmiötä, jossa huumeidenkäytön muodot Euroopassa saavat vaikutteita muualta maailmasta ja päinvastoin. Det er derfor viktig å erkjenne at det europeiske narkotikaproblemet er del av et større, globalt fenomen, og at det foregår en gjensidig påvirkning mellom mønstrene for narkotikabruk i Europa og andre steder. Tämä on otettu huomioon EU:n nykyisessä huumausaineiden torjuntaa koskevassa toimintasuunnitelmassa, jossa käsitellään tarvetta parantaa kansainvälisen toiminnan koordinointia Euroopassa ja tarvetta tukea huumeiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen tähtääviä ohjelmia naapuri- ja tuotantomaissa. Dette gjenspeiles i EUs nye handlingsplan mot narkotika, som fokuserer på behovet av bedre europeisk samordning i internasjonale spørsmål samt viktigheten av å støtte programmer som tar sikte på å redusere narkotikatilbudet og -etterspørselen i naboland og land hvor det foregår narkotikaproduksjon. Eurooppa tukee nykyään kansainvälisiä toimia huomattavilla summilla – Euroopan komission hiljattain tekemän tarkastuksen mukaan Euroopan yhteisö rahoittaa kysynnän ja tarjonnan vähentämistoimia kolmansissa maissa vähintään 750 miljoonalla eurolla. Europa investerer nå store summer i internasjonale tiltak, og ifølge en fersk undersøkelse gjennomført av Europakommisjonen, bruker Det europeiske fellesskap nå minst EUR 750 millioner på å finansiere tilbuds- og etterspørselsreduserende tiltak i tredjeland. EU on lisäksi Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnan toimiston (UNODC) tekemän työn tärkein kansainvälinen rahoittaja. EU er også den største internasjonale bidragsyteren til arbeidet i FNs organ for narkotika og kriminalitet (UNODC). voidaan saada käsitys vertaamalla Eurooppaa ja muita maita koskevia tietoja. Kvantifisering av kompleksitet: å definere meningsfulle mål og utvikle brukbare målestørrelser Vaikeutena siinä on, että kattavia ja luotettavia tietoja on saatavilla vain muutamasta muusta osasta maailmaa. Yhdysvallat, Kanada ja Australia ovat mielekkäitä vertailukohteita, kun tarkastellaan huumeidenkäyttöä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Det overordnede målet for alle de europeiske narkotikastrategiene er å redusere bruken av narkotika og skadene det kan medføre, både for brukerne selv og samfunnet de lever i. UNODC:n arvioista ilmenee, että opioidien käyttö on näissä maissa jokseenkin yhtä yleistä kuin Euroopan unionissa ja opioidien levinneisyysaste vaihtelee 0,4:n ja 0,6 prosentin välillä siten, että se on Kanadassa hieman alhaisempi ja Yhdysvalloissa hieman korkeampi. Selv om målet kan oppsummeres i få ord, er det viktig å erkjenne at narkotikabruk er et komplekst fenomen med mange fasetter, og at ethvert forsøk på å evaluere virkningen av en narkotikapolitikk bør gjenspeile denne underliggende kompleksiteten. Kannabiksen käytön arvioidaan olevan huomattavasti vähäisempää Euroopan unionissa kuin Yhdysvalloissa, Kanadassa tai Australiassa. En positiv konklusjon i rapporten er at europeisk narkotikapolitikk i økende grad ser behovet for å fokusere på bestemte aktiviteter og utvikle meningsfulle mål. Piristeistä ekstaasin käyttö on jokseenkin yhtä yleistä kaikkialla maailmassa, mutta Australia on raportoinut korkeista levinneisyysasteista, ja amfetamiinin levinneisyysaste on Australiassa ja Yhdysvalloissa korkeampi kuin Euroopassa ja Kanadassa. Kokaiinin käyttö on yleisempää Yhdysvalloissa ja Kanadassa kuin Euroopan unionissa ja Australiassa. Dette viser seg i den generelle forskyvningen i Europa mot at nasjonale narkotikastrategier kombineres med mer spesifikke og tidsbegrensede handlingsplaner, og når det gjelder europeisk samordning, i at den årlige gjennomgangen av EUs handlingsplan mot narkotika har resultert i at enkelte indikatorer er tatt ut eller modifisert etter en resultatvurdering. Monimutkaisen ongelman määrittäminen: mielekkäitä tavoitteita ja hyödyllisiä mittareita I tillegg til å bidra økonomisk ser det ut til at europeiske land har tatt sine internasjonale forpliktelser om å utvikle hensiktsmessige tiltak mot narkotikaproblemet på alvor. Vuonna 2008 kansainvälinen yhteisö arvioi, miten hyvin vuonna 1998 pidetyssä maailman huumeongelmaa käsitelleessä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen erityisistunnossa asetettujen tavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. I 2008 skal det internasjonale samfunn evaluere det globale arbeidet i forhold til målene som i 1998 ble fastsatt av FNs spesialsesjon for å bekjempe verdens narkotikaproblem. EMCDDA tukee tätä tarkasteluprosessia täydentämällä kansainvälisellä tasolla saatavilla olevia tietoja siten, että se tarjoaa yksityiskohtaisen arvion Euroopan tilanteesta. Som et supplement til tilgjengelige internasjonale data skal EONN bidra til evalueringsprosessen ved å foreta en mer detaljert vurdering av situasjonen i Europa. Kuten tässä raportissa esitetyt tiedot osoittavat, EU:n jäsenvaltiot ovat kuluneiden 10 vuoden aikana kehittäneet yhä kattavampia kansallisia ja EU-tason koordinointimekanismeja, jotka rakentuvat yleensä strategioiden ja toimintasuunnitelmien ympärille. Dataene som presenteres i denne rapporten, viser at EUs medlemsstater de siste ti årene har utviklet stadig mer omfattende samordningsmekanismer både nasjonalt og på EU-plan, oftest med utgangspunkt i strategier og handlingsplaner. Lisäksi niiden huumetilanteesta tarjoamat tiedot ovat parantuneet huimasti, ja ne ovat lisänneet sekä tarjonta- että kysyntäpuoleen suunnattujen toimien rahoitusta. Den tilgjengelige informasjonen om narkotikasituasjonen er dessuten kraftig forbedret, og medlemslandene har økt investeringene både i tilbuds- og etterspørselsreduserende tiltak. Tämä myönteinen kehitys on tärkeää huomata samalla kun tiedostetaan, että huumeidenkäyttö asettaa Euroopassa edelleen merkittäviä haasteita kansanterveys- ja sosiaalipolitiikalle. Selv om narkotikabruk fremdeles representerer en stor utfordring for folkehelsen og sosialpolitikken i Europa, er det viktig å være klar over disse positive utviklingene. Huumeidenkäyttö on maailmanlaajuinen ongelma, ja Euroopan huumeongelman suhteellisesta suuruudesta Narkotikabruk er et globalt problem, og å sammenligne europeiske data med informasjon fra andre land kan gi nyttig innsikt i det relative omfanget av narkotikaproblemet i Europa. Kaikkien eurooppalaisten huumestrategioiden tavoitteena on vähentää huumeidenkäyttöä ja haittoja, joita huumeet voivat aiheuttaa sekä käyttäjilleen että näiden käyttäjien yhteisöille. For evalueringsformål er det helt klart en fordel at tilnærmingen blir mer fokusert. Det er imidlertid også nyttig å ha enkelte sammensatte målestørrelser som tillater beskrivelse av komplekse forhold. Tämä poliittinen tavoite on helppo esittää, mutta on tärkeää tiedostaa, että huumeidenkäyttö on monipuolinen ja monimutkainen ilmiö, ja alan politiikan vaikutusten arvioinnissa on aina otettava huomioon tämä taustalla oleva todellisuus. Det er vanskelig å utforme slike skalaer og målestørrelser, men en rekke nye utviklinger på området virker lovende. I denne rapporten legger vi fram en ny analyse av data om narkotikarelaterte offentlige Vuosiraportti 2007: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2007: Narkotikasituasjonen i Europa utgifter i Europa. Vaikka tiedot ovat puutteellisia, niistä ilmenee, kuinka merkittäviä rahamääriä Euroopassa käytetään joka vuosi huumeiden kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen: arviot vaihtelevat 13:sta 36 miljardiin euroon. Dataene er ufullstendige, men viser likevel at betydelige summer hvert år brukes på å redusere tilbud og etterspørsel av narkotika i Europa – et sted mellom EUR 13 milliarder og EUR 36 milliarder. Lisäksi on syytä pitää mielessä, etteivät näihin lukuihin sisälly huumeidenkäytön yhteiskunnalliset kustannukset. Disse tallene tar for øvrig ikke hensyn til de sosiale kostnadene ved narkotikabruk. vaikka muilla aloilla on tapahtunut edistystä, vankiloissa kaikki palvelut ovat yleensä edelleen puutteellisia. for tiden med Verdens helseorganisasjon (WHO) om å opprette en database for fengselshelse-indikatorer. Joissakin jäsenvaltioissa on otettu käyttöön järjestelmiä, joissa huumeongelmista kärsiviä rikollisia ohjataan hoitoon sen sijaan, että heille määrättäisiin rikosoikeudellisia seuraamuksia, mutta lähes kaikissa maissa merkittävällä osalla vangeista on huumeongelma. Det generelle prinsippet om at de innsatte skal ha tilgang til det samme helsetilbudet som samfunnet for øvrig, gjennomføres ikke mange steder når det gjelder personer med narkotikaproblemer. EMCDDA kehittää parhaillaan Maailman terveysjärjestön (WHO) kanssa tietokantaa vankiloiden terveysindikaattorien tietojen keräämiseen. Mange har narkotikaproblemer allerede før de kommer i fengsel – studier viser også at narkotikabruken ofte fortsetter i fengselet. Perusperiaate, jonka mukaan vankiloissa tulisi olla tarjolla samat terveydenhoitovaihtoehdot kuin muualla yhteiskunnassa, ei monelta osin toteudu huumeongelmista kärsivien kohdalla. Mangelen på tjenester for narkotikabrukere i fengsel kan bety at man mister muligheten til å gripe inn og redusere framtidig narkotikabruk og kriminell atferd. Sen lisäksi, että monilla on huumeongelma, kun he menevät vankilaan, tutkimukset ovat osoittaneet, että huumeidenkäyttö usein jatkuu vankilassa. Dessuten kan helsemessige gevinster oppnådd på andre områder undermineres av mangelen på tjenester i fengselet. Toimivien ratkaisujen havaitseminen ja jakaminen Hvordan identifisere og dele kunnskap om hva som fungerer Tässä asiassa voi olla apua sellaisten indeksien kehittämisestä, joilla pyritään mittaamaan laittomien huumausaineiden käytön erilaisia kustannuksia ja haittoja. Et skritt på veien her er utviklingen av indekser som forsøker å fange opp ulike kostnader og skader knyttet til bruken av illegale rusmidler, som for eksempel narkotikaskadeindeksen som er utviklet i Storbritannia. Skader er også et av nøkkelkonseptene i UNODCs nye narkotikaindeks (”illicit drug index” – IDI). Tällaisista lähestymistavoista saattaa olla hyötyä huumepolitiikan analysoinnissa, mutta niiden hyödyllisyys riippuu mittarin perustana olevan tiedon laadusta ja siitä, kuinka hyvin tiedot kattavat kohdekäsitteen. Slike tiltak kan bli nyttige i framtiden når narkotikapolitikken skal analyseres, men de er avhengige av kvaliteten på dataene som ligger til grunn for den sammensatte målestørrelsen, og hvorvidt dataene kan fange opp det aktuelle målkonseptet. Haittojen vähentäminen on nykyään olennainen osa eurooppalaista lähestymistapaa Skadereduksjon er nå en eksplisitt del av den europeiske tilnærmingen Kaikenlaisista kysynnän vähentämistoimista käytävässä keskustelussa keskitytään yhä enemmän niiden ratkaisujen havaitsemiseen, joiden tehokkuudesta on näyttöä ja joilla ei ole tahattomia kielteisiä seurauksia. Debatten om alle slags etterspørselsreduserende aktiviteter fokuserer i økende grad på å identifisere de intervensjonene som beviselig har effekt og ikke medfører utilsiktede negative konsekvenser. Koska väärin toteutettu toimi tuskin on tehokas vaan saattaa jopa olla haitallinen, työn toinen puoli on hyvien käytäntöjen ja laadunvalvontatoimenpiteiden tunnistaminen. Da enhver type intervensjon, hvis den ikke gjennomføres riktig, kan ha liten effekt eller til og med virke mot sin hensikt, er det også viktig å identifisere god praksis og utvikle kvalitetssikringstiltak. EMCDDA:ta koskevassa uudessa asetuksessa korostetaan hyvien käytäntöjen tunnistamisen ja jakamisen tärkeyttä. EONNs nye forordning legger vekt på viktigheten av å identifisere og utbre god praksis. Keskeisenä vaikeutena tässä ovat ne tosiasialliset olosuhteet, joissa kysynnän vähentämistoimet toteutetaan. Et nøkkelproblem her er miljøet intervensjonene for etterspørselsreduksjon gjennomføres i – det skjer nemlig i den virkelige verden, ikke under ideelle forhold. Luotettavia, kontrolloituja tutkimuksia, jotka ovat useimpien lääketieteellisten interventioiden perustana, on usein vaikea laatia tai yksinkertaisesti mahdoton toteuttaa. Troverdige kontrollerte studier, selve “gullstandarden” for de fleste medisinske intervensjoner, er ofte vanskelig å utforme eller rett og slett umulig å få til. Tehokkuuden näytön arviointiin ja laadunvalvonnan standardien määrittämiseen liittyviä ongelmia käsitellään tämän raportin luvussa 2. Kompleksiteten som er forbundet med å vurdere bevis for effektivitet og identifisere kvalitetskontrollstandarder, behandles i kapittel 2 i denne rapporten. Kannabis: suosio on saattanut kääntyä laskuun, samalla kun kansanterveydellisiin näkökohtiin on alettu kiinnittää huomiota Cannabis: populariteten kan ha nådd toppen – økt bevissthet om folkehelsemessige konsekvenser Euroopan maiden välillä on edelleen merkittäviä eroja kansallisten huumeongelmien luonteessa ja laajuudessa samoin kuin torjuntatoimien valikoimassa ja muodossa. Det er fortsatt store forskjeller mellom landene i Europa når det gjelder hva slags narkotikaproblemer de har og hvor omfattende de er, samt hvordan tiltakene er organisert og i hvilken grad de er utbygget. Yleisistä peruslähtökohdista vallitsee kuitenkin laaja yksimielisyys: huumepolitiikan tulee olla tasapuolista, kattavaa ja näyttöön perustuvaa. Likevel er det bred enighet om de grunnleggende prinsippene, nemlig at narkotikapolitikken bør være balansert, omfattende og evidensbasert. Kysynnän vähentämisessä kaikki tunnustavat ehkäisevän työn, hoidon ja yhteiskuntaan sopeuttamisen tarpeellisuuden. Når det gjelder etterspørselsreduksjon, er behovet for forebygging, behandling og sosial rehabilitering allment akseptert. Haittojen vähentäminen on kuitenkin aiemmin jakanut mielipiteitä. Historisk har skadereduksjon vært et mer kontroversielt tema. Nyt tilanne on muuttumassa, ja haittojen vähentäminen näyttää vakiinnuttaneen Euroopassa paikkansa kysynnän vähentämistoimien kokonaisuudessa. Dette er i ferd med å endre seg, og skadereduksjon som et ledd i en helhetlig pakke av etterspørselsreduserende tiltak, ser ut til å ha blitt en mer eksplisitt del av den europeiske tilnærmingen. Tämä tulee selkeästi esiin siinä, että lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa on nykyään opioidikorvaushoito- ja ruiskunvaihto-ohjelmia, joskin palvelujen tarjonnan tasossa on suuria vaihteluja. Dette gjenspeiles i det faktum at både substitusjonsbehandling med opioider og sprøytebytteprogrammer nå finnes i så godt som alle EUs medlemsstater, selv om det er stor forskjell på tjenestenivået som tilbys. Se tulee myös esiin Euroopan komission tuoreessa kertomuksessa, jossa todetaan, että 18. kesäkuuta 2003 annettu neuvoston suositus on kannustanut jäsenvaltioita kehittämään ja laajentamaan haittojen vähentämistoimia. Nylig ble det for øvrig fastslått i en rapport fra Europakommisjonen at rådsrekommandasjonen av 18. juni 2003 har vært medvirkende til at medlemsstatene har utviklet og utvidet skadereduserende tiltak. Vankilat: huumeidenkäyttäjille ei ole vieläkään riittävästi palveluja Fengsler: tjenester for narkotikabrukere er fortsatt underutviklet Neuvoston suosituksen täytäntöönpanossa tapahtuneen edistyksen arvioinnissa tuli esiin se tärkeä seikka, että Nesten en firedel av alle voksne har prøvd cannabis en gang i livet, og én av fire har brukt stoffet i løpet av det siste året. Lähes joka neljäs aikuinen on kokeillut kannabista joskus elämässään, ja joka neljästoista on käyttänyt sitä viimeksi kuluneen vuoden aikana, mikä tekee siitä Euroopassa yleisimmin käytetyn laittoman huumausaineen. En viktig konklusjon som kan trekkes fra framdriftsrapporten om gjennomføringen av rådsrekommandasjonen er, at uansett hvor store framskritt som er gjort på andre områder, så er alle typer tjenester vanligvis dårlig utviklet i fengsler. Vielä selkeämmin kuin kokonaisväestössä kannabis on yleisimmin käytetty laiton huumausaine nuorten ja hyvin nuorten keskuudessa. Noen medlemsstater har iverksatt opplegg for å få lovbrytere med narkotikaproblemer over i behandling som et alternativ til strafferettslige sanksjoner, men likevel utgjør narkotikabrukere fortsatt en betydelig andel av fengselsbefolkningen i nesten alle land. EONN samarbeider Huumeidenkäyttö voi olla erityisen vakava ongelma nuorilla, joiden fyysinen ja sosiaalinen kehitys on vielä kesken, ja tätä kysymystä käsitellään yksityiskohtaisesti liitteenä olevassa alaikäisten huumeidenkäyttöä koskevassa En generell trend i europeisk politikk har vært overgangen fra strafferettslige reaksjoner ved besittelse og bruk av mindre Pikakatsaus – arvioita huumeidenkäytöstä Euroopassa Anslag over narkotikabruk – i korte tall (Huomaa, että nämä arviot koskevat aikuisia ja että ne ovat uusimpia saatavilla olevia arvioita. (Merk at anslagene gjelder den voksne befolkningen og er de nyeste anslagene som er tilgjengelig. Kaikki tiedot ja metodologiset huomautukset, ks. vuoden 2007 tilastotiedote.) erityiskysymyksessä. Komplett tallmateriale og metodeopplysninger finnes i Statistiske opplysninger for 2007). Kannabiksen käytön varhaisen aloittamisen seuraukset on tärkeä ymmärtää, jotta voitaisiin suunnitella mahdollisia torjuntatoimia ja ratkaista monimutkainen ongelmavyyhti, jonka laajalle levinnyt kannabiksen käyttö aiheuttaa kansanterveyspolitiikan ja huumepolitiikan alalla Euroopassa. det stoffet som oftest er involvert i siktelser for narkotikabruk og besittelse. Situasjonen kan være i ferd med å endre seg i og med at de fleste land nå rapporterer en viss nedgang i antallet registrerte cannabislovbrudd, kanskje fordi organene for rettshåndhevelse ikke lenger fokuserer like mye på cannabisbruk. Ainakin kerran käyttäneitä: vähintään 70 miljoonaa tai viidesosa aikuisista Euroopassa Livstidsprevalens: minst 70 millioner, eller mer enn én av fem voksne i Europa Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä: noin 23 miljoonaa aikuista tai kolmasosa ainakin kerran käyttäneistä Bruk siste år: om lag 23 millioner voksne i Europa, eller én tredel av alle som har livstidserfaring Maiden välinen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneissä: 1,0–11,2 % Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år: 1,0 % til 11,2 % Ainakin kerran käyttäneitä: vähintään 12 miljoonaa tai noin 4 % aikuisista Euroopassa Livstidsprevalens: minst 12 millioner, eller om lag 4 % av voksne i Europa Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä: 4,5 miljoonaa aikuista tai kolmasosa ainakin kerran käyttäneistä Bruk siste år: 4,5 millioner voksne i Europa, eller én tredel av alle som har livstidserfaring Viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana käyttäneitä: noin 2 miljoonaa Bruk siste 30 dager: om lag 2 millioner Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år: 0,1 % til 3 % Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä: 3 miljoonaa tai kolmasosa ainakin kerran käyttäneistä Bruk siste år: 3 millioner, eller én tredel av alle som har livstidserfaring Maiden välinen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneissä: 0,2–3,5 % Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år: 0,2 % til 3,5 % Viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana käyttäneitä: alle 1 miljoona Bruk siste 30 dager: under 1 million Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år: 0,0 % til 1,3 % Opioidien ongelmakäyttö: 1–8 tapausta tuhatta aikuista (15–64-vuotiasta) kohti Problematisk bruk av opioider: mellom ett og åtte tilfeller pr. 1 000 voksne (i alderen 15–64 år) Yli 585 000 opioidien käyttäjää sai korvaushoitoa vuonna 2005 Mer enn 585 000 opioidbrukere mottok substitusjonsbehandling i 2005 mengder cannabis til større vektlegging av tilnærminger som fokuserer på forebygging og behandling. Kannabisongelmista kärsivien henkilöiden tarpeiden ymmärtämiseksi on saatavilla yhä enemmän tutkimustuloksia ja kliinistä kokemusta, mutta siitä, kuinka yleisesti kannabiksen käyttäjille kehittyy huumeongelmia, ei ole selkeää kuvaa. Den europeiske cannabissituasjonen kompliseres også av markedsfaktorer, og situasjonen kompliseres ytterligere av mangelen på data om den relative andelen og tilgjengeligheten av ulike cannabisprodukter i EU. EMCDDA:n kokoamista hoitotiedoista ilmenee, että kannabiksen takia hoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuvien määrä on lähes kolminkertaistunut vuodesta 1999, joskin tämä suuntaus vaikuttaisi olevan tasaantumassa. Europa er fortsatt hovedmarkedet for hasjisj, og mesteparten produseres i Nord-Afrika. Hoitopalveluihin yhteydessä olevien Det finnes også marihuana i Europa, selv om Vuosiraportti 2007: Huumeongelma Euroopassa kannabiksenkäyttäjien tarpeissa on myös suurta vaihtelua samoin kuin niihin tarjottavissa vastauksissa, jotka kattavat kaikkea lyhyistä ja ehkäisypainotteisista interventioista virallisempiin hoitotapoihin. Årsrapport for 2007: Narkotikasituasjonen i Europa markedet, men kan også skyldes økt fokus på kokain fra myndighetenes side. aikuisista on molemmissa maissa suunnilleen yhtä korkea tai korkeampi kuin Yhdysvalloissa. Erityisen huolestuttavaa on, että kokaiinin käyttö on melko yleistä nuorten keskuudessa (sitä on käyttänyt 4–6 % 15–16-vuotiaista). Det iverksettes stadig flere koordinerte tiltak mot kokainhandel i Europa, og det skal etableres en ny mellomstatlig arbeidsgruppe i Portugal, noe som synes riktig med tanke på landets stadig viktigere rolle i kampen mot kokain. Crack-kokaiinin käyttö on edelleen harvinaista kaikkialla Euroopassa, mutta se aiheuttaa paikallisesti vakavia ongelmia siellä, missä sitä esiintyy. Selv om rekordbeslagene ikke ser ut til å ha påvirket prisene, som fortsatt er synkende, kan de ha påvirket renhetsnivået. Myös kannabisruohoa on saatavilla Euroopassa, mutta hartsia takavarikoidaan yli 10 kertaa enemmän kuin kannabisruohoa. det beslaglegges 10 ganger så mye hasjisj som marihuana. Tilanne saattaa kuitenkin olla muuttumassa: kannabishartsin takavarikot vähenivät hieman vuonna 2005, kun taas kannabisruohon ja kannabiskasvien takavarikot ovat lisääntyneet koko ajan. Bildet kan imidlertid være i ferd med å endre seg, idet beslagene av hasjisj gikk noe ned i 2005, mens beslagene av marihuana fortsatte å stige, i likhet med beslagene av cannabisplanter. Puolet Euroopan maista raportoi kotimaisesta kannabiksentuotannosta vuonna 2005. Halvparten av landene i Europa rapporterte om innenlandsk cannabisproduksjon i 2005. Jotkin kotioloissa tuotetun kannabiksen muodot voivat olla melko vahvoja, ja tällaisella tuotannolla on vaikutuksia myös huumeiden valvontaan. Enkelte former for hjemmeprodusert cannabis kan ha relativt høy styrke, og hjemmeproduksjon har også konsekvenser for narkotikakontrolltiltakene. Myönteisenä kehityksenä voidaan mainita, että jäsenvaltiot näyttävät alkavan ymmärtää entistä paremmin tämän huumeen laajan käytön seurauksia ja keskustelu on muuttumassa entistä kohdennetummaksi ilman ongelman ali- tai yliarviointia. En positiv utvikling er at medlemsstatene nå begynner å få en bedre forståelse av konsekvensene ved utbredt bruk av dette stoffet, og debatten er blitt mer fokusert og mindre preget av en bagatellisering eller overdrivelser av problemet. Kokaiini: käyttöä koskevat arviot ovat jälleen kasvussa Kokain: anslagene for bruk på vei opp igjen Kokaiinin käytön lisääntyminen ei ole toistaiseksi vaikuttanut kovin voimakkaasti terveyteen liittyviin indikaattoreihin, mutta tämä tilanne voi olla muuttumassa. Hittil har økt kokainbruk bare gitt seg små utslag på helserelaterte indikatorer, men dette kan endre seg. Euroopassa raportoidaan vuosittain noin 400 kokaiiniin liittyvää kuolemaa, ja kokaiinin osuus kardiovaskulaarisissa kuolemantapauksissa saattaa jäädä pitkälti huomaamatta. Hvert år rapporteres om lag 400 kokainrelaterte dødsfall i Europa, og det foreligger mistanke om at kardiovaskulære dødsfall hvor kokain har spilt en medvirkende rolle, i stor grad ikke blir oppdaget. Antallet søknader om behandling for kokainproblemer går opp. Vuonna 2005 kokaiini oli päähuume noin 13 prosentilla hoitoon hakeutuneista asiakkaista ja vielä useammalla (22 %) hoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuneella asiakkaalla. I 2005 var kokain primærrusmiddel for om lag 13 % av klientene som søkte behandling, og andelen var enda større blant nye klienter i behandlingsapparatet (22 %). Kokaiinin takia hoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuvien määrä on noin kolminkertaistunut viimeisten viiden vuoden aikana, ja heitä on nyt yli 33 000. Antallet rapporterte nye behandlingssøknader er omtrent tredoblet de siste fem årene og er nå kommet opp i over 33 000. Kokaiini ilmoitettiin lisäksi toissijaisena huumeena noin 15 prosentissa tapauksista, ja kokaiinin käytön on joissakin maissa todettu hankaloittavan opioidiongelmien hoitoa. Kokain ble også rapportert som sekundært rusmiddel i rundt 15 % av tilfellene, og det er i enkelte land økt bevissthet om at samtidig bruk av kokain kompliserer behandlingen av opioidproblemer. Yleisesti katsoen hoitoon hakeudutaan kuitenkin harvemmin kokaiinin takia kuin kannabiksen takia ja huomattavasti harvemmin kuin opioidien takia. Generelt sett er det imidlertid færre behandlingssøknader relatert til kokain enn til cannabis, og betydelig færre enn for opioidproblemer. Viime vuonna raportoitu yleinen arvio tilanteen tasaantumisesta vaikuttaa sekin kyseenalaiselta uusien tietojen valossa, jotka viittaavat käytön yleiseen lisääntymiseen. De nye dataene tyder på en generell økning i bruken, og stiller også spørsmål ved det generelle bildet av en stabil situasjon som ble rapportert i fjor. Uudet tiedot vahvistavat, että kokaiini on kaikilla mittapuilla Euroopan toiseksi yleisimmin käytetty laiton huumausaine kannabiksen jälkeen ja ennen sekä ekstaasia että amfetamiinia, ja kokaiinia viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneitä arvioidaan nykyään olevan kaksi kertaa enemmän kuin ekstaasia vastaavana aikana käyttäneitä. De nye dataene bekrefter kokainens plass i Europa som det i alle målinger, etter cannabis, nest mest brukte illegale stoffet, foran både ecstasy og amfetamin, og estimatene for siste måneds bruk av kokain er nå mer enn dobbelt så høye som for ecstasy. Viimeaikainen kasvu tarkoittaa, että yhä useammassa maassa on raporttien mukaan merkittävä määrä kokaiinin käyttäjiä, mutta maiden välillä on edelleen suuria eroja, ja useimmissa Itä-Euroopan maissa kokaiinin käyttöasteen raportoidaan olevan alhainen. Selv om nylige økninger betyr at flere land nå rapporterer om betydelig kokainkonsum blandt befolkningen, er det fortsatt stor variasjon fra et land til et annet, og de fleste landene i Øst-Europa rapporterer om lave nivåer av kokainbruk. Hiv: kokonaiskuva on positiivinen, mutta uudet tartunnat osoittavat tarvetta jatkaa toimia På 1990-tallet førte erfaringen med, eller frykten for, en utbredt HIV-epidemi blant sprøytebrukere til at det ble utviklet tjenester for denne gruppen. Levinneisyysasteen raportoidaan kasvaneen myös Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joissa levinneisyys on jo Euroopan korkein – kasvu ei kuitenkaan ole ollut huomattavan voimakasta kummassakaan maassa. Økt prevalens rapporteres også i de siste tilgjengelige dataene fra både Spania og Storbritannia, de to landene med høyest prevalens i Europa, men økningen er ikke dramatisk for disse landene. I begge land er tallene for siste års prevalens for unge voksne på samme nivå som eller høyere enn i USA. Kokaiinia viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuus nuorista Selv om bare tre land (Spania, Italia og Storbritannia) har utarbeidet estimater over problematisk kokainbruk, ligger tallet på mellom 0,3 % og 0,6 % for den voksne befolkningen. Hiv-epidemian leviäminen huumeiden injektiokäyttäjien keskuudessa – tai sen pelko – vauhditti 1990-luvulla palvelujen kehittämistä tälle ryhmälle. Andre indikatorer tyder også på en stigende trend, noe som bekrefter at kokain har fått en større rolle på Europas narkotikascene. Palvelujen kehittämisen myötä Både mengdene og antallet beslag har økt. Euroopassa on pitkälti onnistuttu välttymään hiv-epidemioilta, joita vielä aiemmin esiintyi. Paikallisia ongelmia esiintyy kuitenkin edelleen joissakin maissa, etenkin Baltian maissa, ja joissakin epidemioista aiemmin kärsineissä maissa hiv:n levinneisyysaste on pysynyt melko korkeana injektiokäyttäjien keskuudessa. Kommentar – narkotikasituasjonen i Europa utbredt blant sprøytebrukere i hele Europa, og studier viser at unge sprøytebrukere på et tidlig tidspunkt i sin ruskarriere, fortsatt blir smittet av denne sykdommen, noe som begrenser muligheten for intervensjon. Yleisesti katsoen EMCDDA arvioi, että vaikka huumeiden injektiokäyttö on yhä harvemmin hiv:n tartuntareitti, se aiheutti vuonna 2005 noin 3 500 uutta diagnosoitua hiv-tapausta Euroopan unionissa. I motsetning til hepatitt B, hvor intervensjonene ser ut til å gi resultater, avdekker HCV-dataene ingen klar trend, selv om forskjeller landene imellom til en viss grad kan kaste lys over hvilke tiltak som kan være effektive. ja että viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikasuuntauksia koskevissa tutkimuksissa on noin kolmasosassa maista ilmennyt kasvua joillakin alueilla tai joissakin otoksissa. Analysen påvirkes imidlertid av at dataene i noen viktige områder er dårlig underbygget, og at studier av tidstrender for de siste fem år har avdekket økning i noen områder eller utvalg i om lag en tredel av landene. Lisäksi muutaman maan tilanne on huolestuttava joko siksi, että uusien tartuntojen määrä on verraten korkea tai siksi, että levinneisyys on viime aikoina kasvanut hieman, vaikka kokonaismäärät olisivatkin pysyneet alhaisina. Dessuten er det grunn til bekymring i et par land, enten på grunn av relativt mange nye smittetilfeller eller fordi det er registrert en økning i prevalensen i den senere tid, men de generelle tallene er fortsatt lave. Riskiryhmille tarkoitettuja palveluja on ehdottomasti ylläpidettävä ja kehitettävä, kun muistetaan, kuinka nopeasti hiv-ongelmat voivat levitä haavoittuvassa asemassa olevan väestön keskuudessa. Historien har vist at HIV-smitte kan spre seg raskt i sårbare grupper. Dette understreker behovet for å fortsatt fokusere på og utvikle tjenester som når ut til personer i de mest risikoutsatte gruppene. C-hepatiitti on edelleen piilevä epidemia Euroopassa Hepatitt C er fortsatt Europas skjulte epidemi Tuoreimpien tietojen analysoinnista ilmenee, että injektiokäyttöön liittyvien uusien tartuntojen määrä on useimmissa maissa alhainen ja että hiv:n levinneisyys injektiokäyttäjien keskuudessa laski useimmilla EU:n alueilla vuosina 2001–2005. EONN anslår at det kan være inntil 200 000 europeere med HIV-smitte som er eller har vært sprøytebrukere. Tämän seurauksena injektiokäytöstä johtuva tartuntataakka todennäköisesti kevenee erityisesti niillä alueilla, joilla levinneisyys on aiemmin ollut korkea. Selv om folk er klar over at sprøytebruk medfører risiko for HIV-smitte, er det viktig å huske på at det også finnes anslagsvis 1 million sporadiske sprøytebrukere som er smittet av hepatitt C-viruset (HCV), herunder en betydelig andel som ikke lenger bruker narkotika. Tilanne Virossa, Latviassa ja Liettuassa on edelleen huolestuttava, mutta näidenkin maiden tuoreimmat tiedot viittaavat siihen, että uudet tartunnat ovat vähenemässä. Hepatitt C kan ha alvorlige helsemessige konsekvenser, som kreft eller død, og å imøtekomme behovene til personer med HCV-smitte kan føre til økt press på helsebudsjettene. HCV er EMCDDA arvioi, että Euroopassa saattaa olla jopa 200 000 hiv-tartunnan saanutta henkilöä, jotka käyttävät tai ovat käyttäneet huumeita suonensisäisesti. Verdens heroinproduksjon, som hovedsakelig finner sted i Afghanistan, antas å ha økt igjen i 2006 og er nå potensielt oppe i over 600 tonn. Dette reiser følgende spørsmål for Europa: Hvilken effekt vil denne økningen ha på narkotikaproblemet? Injektiokäytön aiheuttama hiv-riski on hyvin tiedossa, mutta on tärkeää muistaa, että Euroopassa on myös noin miljoona C-hepatiittivirusta (HCV) kantavaa henkilöä, jotka ovat joskus käyttäneet huumeita suonensisäisesti ja joista merkittävä osa ei enää käytä huumeita. Den økende heroinproduksjonen har hittil ikke vist seg i indikatorene for heroinbruk, som i det store og hele nå en tid har holdt seg stabile. Analysen av behandlingsdata og overdoser tyder på at den heroinbrukende befolkningen i Europa stadig blir eldre, selv om situasjonen i Øst-Europa er mindre klar. Tähän arviointiin on suhtauduttava varoen sikäli, että joistakin tärkeistä alueista ei ole saatavilla kattavasti tietoa Generelle anslag over problembruk av narkotika tyder også på en stabil situasjon. C-hepatiitilla voi olla vakavia terveysvaikutuksia, syöpä ja kuolema mukaan luettuina, ja HCV:tä kantavien henkilöiden Den synkende prisen på stoffet og økningen i antall unge heroinbrukere i behandling i en del land tilsier likevel at situasjonen må følges nøye. Afganistan – voiko vaihtoehtojen kehittämisellä vaikuttaa? Afghanistan – kan alternative utviklingstiltak ha effekt? Afganistanin lisääntynyt oopiumintuotanto on vaarana yleisesti ottaen vakiintuneelle tai kohentuneelle heroiininkäytön tilanteelle Euroopassa. Den økende opiumsproduksjonen i Afghanistan gir grunn til å tvile på om den generelt stabile eller bedrede situasjonen når det gjelder heroinbruk i Europa, kan vare ved. Vuoden 2006 arvioiden mukaan tuotanto lisääntyi 43 prosenttia viljelyalan huomattavan kasvun seurauksena. Anslag for 2006 tyder på at produksjonen økte med 43 % som følge av en betydelig økning i det dyrkede arealet. Opioidien takavarikot ja lakkautetut laboratoriot viittaavat siihen, että Afganistanissa tuotettu oopiumi jalostetaan morfiiniksi tai heroiiniksi yhä useammin ennen vientiä (CND, 2007). Opioidbeslagene og antallet destruerte laboratorier tilsier at opium produsert i Afghanistan i stadig større grad omdannes til morfin eller heroin før eksport (CND, 2007). Heroiini kulkeutuu Eurooppaan kahta pääreittiä: vanhaa Balkanin reittiä, joka on edelleen tärkein reitti heroiinin salakuljetuksessa, ja uudempaa ”silkkitietä” (ks. luku 6). Heroin føres så inn i Europa langs to hovedruter: den gamle Balkan-ruten, som fortsatt er den viktigste når det gjelder heroinsmugling, og den nyere Silkeveien (se kapittel 6). Sen sijaan muualla maan itäosissa viljely pysynee vähäisenä, ja jopa eteläisissä Kandaharin ja Helmandin provinsseissa viljelyn voidaan ennustaa vähenevän provinssin keskuksen lähellä sijaitsevilla alueilla. Derimot foregår en forsvinnende liten del av produksjonen av opiumsvalmuer i andre deler av den østlige regionen, og selv i de sørlige provinsene Kandahar og Helmand forventes en reduksjon i produksjonen i områdene nær provinshovedstaden. Kehitystä ovat ilmeisesti tukeneet viranomaisvalvonnan lisääntyminen ja maataloustuotannon monipuolistuminen, sillä näiden tekijöiden ansiosta on voitu alkaa viljellä suhteellisen arvokkaita viljelykasveja ja ottaa käyttöön kuljetus- ja markkinointi-infrastruktuuria. Det som har bidratt til denne utviklingen, kan være en større grad av regjeringskontroll og økt diversifisering av landbruket, begge faktorer som har bidratt til etableringen av relativt verdifulle avlinger sammen med utbygging av en transportinfrastruktur og markedsføring. Maan pohjois- ja koillisosassa palkkojen nousu ja oopiumin hintojen lasku ovat vähentäneet unikon istutusta, ja tietyistä arvokkaista vihanneslajeista saa itse asiassa paremman tuoton kuin unikosta. Nord og nordøst i landet har lønnsøkninger og fallende opiumspriser ført til at dyrking av valmuer ikke lenger er like interessant, i tillegg til at enkelte grønnsaker faktisk gir større inntekter enn valmuer. Näillä alueilla viljelyn monipuolistamista on tuettu toteuttamalla huumausaineiden vastaisia toimia ja lisäämällä viranomaisvalvontaa, jolloin on syntynyt yleinen käsitys siitä, että oopiumin viljelykiellon noudattamista valvotaan. I disse områdene har diversifisering av avlingene blitt støttet opp av tiltak mot narkotika og økt statlig intervensjon, noe som har ført til en generell oppfatning om at opiumsforbudet vil bli gjennomført. Alueelliset erot Afganistanin sisällä kertovat siitä, että talouskasvun avulla voidaan vähentää unikon viljelyä, mutta ne osoittavat myös, miten poliittinen epävarmuus, korruptio ja infrastruktuuritason ongelmat voivat horjuttaa kehitystä. Regionale forskjeller i Afghanistan tyder på at økonomisk vekst kan redusere dyrkingen av opiumsvalmuen, men viser også at den kan undergraves av politisk ustabilitet, korrupsjon og problemer med infrastrukturen. Viljelyä pystytään vähentämään nopeasti, mutta se voi lisääntyä aivan yhtä nopeasti. En reduksjon i dyrkingen kan gjennomføres raskt, men like raskt reverseres. Esimerkiksi Nangarharin provinssissa maan itäosassa oopiumiunikon viljely väheni 96 prosenttia vuosina 2004 ja 2005, mutta siellä, kuten monilla muillakin alueilla, viljely on sittemmin palannut entiselle tasolleen; osasyynä ovat taloudelliset tarpeet tiheästi asutuilla alueilla, joilla ei ole pystytty siirtymään muiden arvokkaiden viljelykasvien viljelyyn tai maataloudelle vaihtoehtoisiin tulonlähteisiin (Mansfield, henkilökohtaisesti saatu tieto ja 2007). For eksempel gikk dyrkingen av opiumsvalmuer ned 96 % i Nangahar-provinsen i 2004–05, men som i mange andre distrikter har produksjonen igjen økt til tidligere nivåer. Utviklingen skyldes til dels de økonomiske behovene i tett befolkede områder hvor man ikke har vært i stand til å legge om til andre høyverdiavlinger eller utvikle et næringsgrunnlag utenfor landbruket (Mansfield, personlig meddelelse og 2007). Työvoimakustannusten nousu ja hintojen lasku supistavat nykyisin oopiumiunikosta saatavaa tuottoa, ja vaihtoehtoiset tuotteet voivatkin olla oopiumiunikkoa parempia tulonlähteitä joillakin alueilla, varsinkin jos siellä on maatalouden lisäksi muitakin tulonlähteitä. Økende arbeidskraftkostnader og fallende priser betyr nå at produksjonen av opiumsvalmuer ikke er like inntektsbringende, og i enkelte områder kan alternative produkter gi høyere inntekter, særlig hvis det eksisterer alternative inntektsmuligheter. Tällaiset lailliset tulonlähteet eivät kuitenkaan ole kaikkien ulottuvilla, ja suuret kuljetuskustannukset, heikkokuntoiset tiet ja turvattomuudesta aiheutuvat ongelmat rajoittavatkin monilla alueilla viljelijöiden valinnanvaraa. Disse lovlige inntektsmulighetene er imidlertid ikke tilgjengelig for alle, og i mange områder er bøndenes muligheter begrenset av høye transportkostnader, dårlig veinett og problemer med manglende sikkerhet. Näillä alueilla korruptio ja turvattomuus heikentävät mahdollisuuksia laillisten tuotteiden kauppaan ja siten talouskasvua ja pyrkimyksiä viljelyn monipuolistamiseen myös niillä alueilla, jotka sijaitsevat verrattain lähellä provinssien keskuksia. I disse områdene er korrupsjon og usikkerhet til hinder for handelen med lovlige varer, og økonomisk vekst og tiltak som skal oppmuntre til en diversifisering av avlingene, blir hindret, selv i områder som ligger relativt nær provinshovedstedene. Vuosiraportti 2007: Huumeongelma Euroopassa käyttötarkoituksiin aiottujen opioidien väärinkäytöstä. Årsrapport for 2007: Narkotikasituasjonen i Europa opioider, selv om de fleste tilfellene omfatter inntak av flere stoffer. Overdosedødsfall er en betydelig årsak til unødvendige dødsfall blant unge voksne. Useat EU-maat raportoivat vuodesta 2000 lähtien laskusta huumekuolemien määrässä, mikä saattoi heijastaa palvelujen tarjonnan parantumista tai muutosta heroiinin injektiokäyttäjien määrässä. Siden 2000 har mange EU-land rapportert en nedgang i antallet narkotikarelaterte dødsfall, noe som muligens gjenspeiler et økt tjenestetilbud eller endringer i antallet injeksjonsbrukere av heroin. Tämä suuntaus ei kuitenkaan ole jatkunut vuosina 2004 ja 2005. Trenden har imidlertid ikke fortsatt inn i 2004 og 2005. Erityisen huolestuttavaa on, että muutamassa maassa nuorten osuus kuolleista on kasvanut. Særlig bekymringsfullt er det at noen land har opplevd at antallet dødsfall blant yngre mennesker har økt. Huumekuolemien vähentäminen on tärkeä kansanterveydellinen tavoite, ja laskusuuntauksen pysähtymisen syyt on selvitettävä. Å redusere antallet narkotikarelaterte dødsfall er et viktig folkehelsemål, og det er viktig å finne årsakene til at den nedadgående trenden har flatet ut. Heroiinin tuotannon arvioidaan lisääntyneen maailmassa – lähinnä Afganistanissa – jälleen vuonna 2006 ja ylittäneen 600 tonnia. Selv om det foreløpig ikke foreligger entydig dokumentasjon på at heroinbruk er i ferd med å bli mer populært blant unge mennesker, har flere rapporter indikert at bruken av syntetiske opioider kan være et økende problem i enkelte deler av Europa, og at syntetiske opioider i noen land kan erstatte heroin. Tämä herättää Euroopassa kysymyksen siitä, miten tämä kasvu vaikuttaa huumeongelmaan. I Østerrike er en økende andel av klienter som søker behandling under 25 år, og de søker hjelp for problemer relatert til bruk av opioider som opprinnelig befant seg på det legale markedet. Heroiinin tuotannon lisääntyminen ei ole toistaiseksi näkynyt useimmissa heroiinin käyttöä koskevissa indikaattoreissa, jotka ovat yleisesti katsoen pysyneet vakaina jo jonkin aikaa. Belgia rapporterer likeledes om en viss økning i illegal bruk av metadon, og i Danmark forekommer metadon regelmessig i rapporter om narkotikarelaterte dødsfall. Huumehoitoa ja huumeiden yliannostuksia koskevien tietojen analysoinnin perusteella vaikuttaa siltä, että Euroopan heroiinia käyttävä väestö ikääntyy edelleen, joskin Itä-Euroopan maissa tämä suuntaus ei ole yhtä selkeä. Den tsjekkiske republikk rapporterer at buprenorfin, et stoff enkelte anser å ha liten appell på det illegale markedet, i økende grad brukes og injiseres. Myös huumeiden ongelmakäyttöä koskevat kokonaisarviot viittaavat yleensä vakaaseen tilanteeseen. Stoffet kan også ha erstattet heroin i Finland, og kartlegging i Frankrike vekker bekymring for illegal bruk, herunder sprøytebruk, blant unge mennesker som har startet bruken av opioider med buprenorfin i stedet for heroin. Vaikka heroiinin käytön suosion noususta nuorten keskuudessa ei ole tällä hetkellä mitään selkeää näyttöä, useissa raporteissa on merkkejä siitä, että synteettisten opioidien käyttö saattaa olla kasvava ongelma joissakin Euroopan osissa ja että synteettiset opioidit saattavat jopa olla korvaamassa heroiinia joissakin maissa. EONN rapporterer regelmessig om akutte narkotikarelaterte dødsfall i Europa. Itävallassa yhä suurempi osuus hoitoon tulevista asiakkaista on alle 25-vuotiaita ja hakee apua ongelmiin, jotka johtuvat laillisiin Disse dødsfallene er hovedsakelig overdosedødsfall og involverer vanligvis heroin eller andre Yliannostuskuolema ei ole huumeongelmista kärsivien ainoa terveysriski. Dødsfall som følge av overdose er ikke den eneste helserisikoen for personer med narkotikaproblemer. Tutkimukset paljastavat, että eri syistä johtuva ylikuolleisuus on merkittävä huumeiden ongelmakäyttäjien keskuudessa: se on jopa kymmenkertainen muuhun väestöön verrattuna. Studier viser at overdødelighet av alle årsaker er betydelig mer utbredt blant problematiske narkotikabrukere, mer enn 10 ganger det som kan forventes i befolkningen generelt. Tämän ryhmän fyysisen ja henkisen terveyden parantamiseen on siis kehitettävä kokonaisvaltainen lähestymistapa, jos pitkäaikaiseen huumeidenkäyttöön liittyvää sairastuvuutta ja kuolleisuutta halutaan vähentää merkittävästi. For å oppnå en signifikant reduksjon i sykelighet og dødelighet forbundet med kronisk narkotikabruk i denne gruppen, er det derfor nødvendig å utvikle en mer helhetlig tilnærming som fokuserer både på deres fysiske og deres mentale helsebehov. Luku 1Politiikka ja lainsäädäntö Kapittel 1Retningslinjer og lovgivning Huumestrategian yhdistäminen toimintasuunnitelmiin mahdollistaa tavoitteiden, toimien, tehtävien ja aikataulujen yksityiskohtaisen määrittämisen. Kombinasjonen av en narkotikastrategi og handlingsplaner gjør det mulig å sette opp mer detaljerte definisjoner for målsettinger, tiltak, ansvarsområder og tidsfrister. Joissakin maissa, kuten Kyproksessa, Latviassa ja Romaniassa, huumestrategioihin ja toimintasuunnitelmiin sisältyy yksityiskohtaisia täytäntöönpanoprosesseja. Enkelte land, som Kypros, Latvia og Romania, har innarbeidet detaljerte implementeringsprosesser i sine narkotikastrategier og handlingsplaner. Tämä muissa jäsenvaltioissa (esim. Andre medlemsstater (f.eks. Espanja, Irlanti, Yhdistynyt kuningaskunta) jo jonkin aikaa käytössä ollut menettely on yleistymässä, ja sitä on sovellettu myös nykyisessä EU:n huumausaineiden torjuntaa koskevassa toimintasuunnitelmassa. Spania, Irland, Storbritannia) har brukt denne tilnærmingen i noen tid nå. Den brer om seg, og er også implementert i EUs inneværende handlingsplan mot narkotika. Tässä luvussa kuvataan huumepolitiikkaa koko EU:ssa ja yksittäisissä jäsenvaltioissa sekä näiden kahden päätöksentekotason välistä suhdetta. Dette kapittelet tar for seg narkotikapolitikken i EU sett under ett så vel som på nasjonalt plan i hver av medlemsstatene samt forholdet mellom de to nivåene i utformingen av en narkotikapolicy. EMCDDA:n tämän tarkastelujakson aikana hankkimien tietojen perusteella saadaan yleiskuva nykyisistä kansallisista huumestrategioista ja institutionaalisista rakenteista eri puolilla Eurooppaa. EONN har i rapporteringsperioden samlet inn data som gir en oversikt over gjeldende nasjonale narkotikastrategier og institusjonelle rammeverk i hele Europa. Huumeista yhteiskunnalle aiheutuvia kustannuksia arvioidaan huumausaineisiin liittyviä julkisia menoja käsittelevässä kohdassa. Hvor mye narkotikabruken koster samfunnet er drøftet i et avsnitt om narkotikarelaterte offentlige utgifter. Jäsenvaltioiden hallitusten huumeilmiöön käyttämästä kokonaissummasta esitetään alustava arvio jäsenvaltioiden kansallisista julkisista menoista ilmoittamien tietojen perusteella. På grunnlag av opplysningene innrapportert av medlemsstatene, er det gjort et første overslag over det totale beløpet Europas regjeringer til sammen bruker på narkotikafeltet. Kansallisten lakien viimeaikaisia muutoksia käsittelevässä kohdassa kuvataan lainmuutoksia, jotka keskittyvät tarjonnan vähentämiseen ja huumetestausta koskevaan lainsäädäntöön. Lovendringer med sikte på å redusere tilbudet og få narkotikatesting inn i lovlige rammer er beskrevet i et avsnitt om endringer i nasjonale lovgivninger i den senere tid. Huumausainerikoksia koskevassa luvussa esitetään yleiskatsaus viimeaikaisiin huumausainerikostilastoihin sekä opioideihin ja kannabikseen liittyvien rikosten suuntauksiin. En oversikt over de nyeste statistikkene over narkotikalovbrudd og trender for lovbrudd som involverer opioider og cannabis, er presentert i et avsnitt om narkotikarelatert kriminalitet. Luvun lopussa käsitellään huumeita koskevaa tutkimusta Euroopassa. Kapittelet avsluttes med et avsnitt om narkotikarelatert forskning i Europa. Uusia huumestrategioita tai toimintasuunnitelmia hyväksyttiin vuonna 2006 neljässä jäsenvaltiossa (Kreikka, Puola, Portugali, Ruotsi) ja Turkissa sekä Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlannissa. I 2006 ble nye narkotikastrategier eller handlingsplaner vedtatt av fire medlemsstater (Hellas, Polen, Portugal, Sverige) og Tyrkia, så vel som i Nord-Irland i Storbritannia. Missään näistä kyseessä ei ollut ensimmäinen kerta, ja kaikissa kansallisissa raporteissa mainittiin, että uusissa huumepolitiikkaa käsittelevissä asiakirjoissa oli hyödynnetty aiemmista asiakirjoista saatuja kokemuksia. Alle disse statene hadde allerede erfaring med slike dokumenter, og alle de nasjonale rapportene slår fast at de nye narkotikapolitiske dokumentene dro fordel av erfaringene fra tidligere dokumenter. Vuonna 2007 kahdessa jäsenvaltiossa, Maltassa ja Itävallassa, sekä Norjassa on tarkoitus hyväksyä uusi huumestrategia, ja Tšekissä, Virossa, Ranskassa ja Unkarissa pannaan täytäntöön uusi toimintasuunnitelma. I 2007 skal to medlemsstater (Malta og Østerrike) samt Norge, vedta nye narkotikastrategier, mens Den tsjekkiske republikk, Estland, Frankrike og Ungarn skal implementere nye handlingsplaner. Yleiskuva tilanteesta ja uudet suuntaukset Nasjonale narkotikastrategier Sisältö Innhold Vuoden 2007 alussa kaikilla EU:n jäsenvaltioilla Italiaa, Maltaa ja Itävaltaa lukuun ottamatta oli kansallinen huumestrategia, johon joillakin liittyi myös toimintasuunnitelma. I begynnelsen av 2007 hadde alle medlemsstatene i EU unntatt Italia, Malta og Østerrike en nasjonal narkotikastrategi, i en del tilfeller ledsaget av en handlingsplan. Tuolloin Euroopassa oli yhteensä yli 35 erilaista kansallista huumeita koskevaa suunnitteluasiakirjaa, joiden kattama ajanjakso oli kahdesta vuodesta (Tšekin toimintasuunnitelma) yli 10 vuoteen (Alankomaiden kansallinen huumestrategia). Europa hadde da mer enn 35 ulike nasjonale planleggingsdokumenter for narkotikafeltet, med et tidsperspektiv på fra så kort som to år (den tsjekkiske handlingsplanen) til over ti år (Nederlands nasjonale narkotikastrategi). Yleensä huumeidenkäytön ja erityisesti huumeiden ongelmakäytön vähentäminen on kansallisten huumestrategioiden ja toimintasuunnitelmien keskeinen tavoite kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, jäsenehdokasvaltioissa ja Norjassa. Det å redusere narkotikabruken generelt og den problematiske narkotikabruken spesielt er et av de fremste målene for de nasjonale narkotikastrategiene og handlingsplanene i alle medlemsstatene i EU samt søkerlandene og Norge. Kaikkien maiden yhteisenä tavoitteena on myös ehkäistä ja vähentää huumeidenkäytöstä yksilölle ja yhteiskunnalle aiheutuvia haittoja. Også målsettingen om å forebygge og redusere individuell og kollektiv skade som skyldes bruken av narkotika, er felles for alle landene. Yhdistävänä tekijänä on lisäksi ”kokonaisvaltainen” lähestymistapa, jossa huumeiden tarjonnan ja kysynnän vähentämiseen tähtäävät toimet ovat sidoksissa toisiinsa. ”Tasapainoinen” lähestymistapa, jossa pyritään painottamaan sekä tarjonnan että kysynnän vähentämistä, on niin ikään erittäin yleinen. Et annet fellestrekk er den ”helhetlige” tilnærmingen, der intervensjoner med sikte på å redusere narkotikatilbudet og -etterspørselen sees i sammenheng. Den ”balanserte” tilnærmingsmåten, der både tilbuds- og etterspørselsreduksjon blir prioritert, er også meget utbredt. Kaikki nämä seikat on otettu huomioon myös EU:n huumausainestrategiassa. Alle disse elementene inngår i EUs narkotikastrategi. Kansallisten huumestrategioiden kattamien psykoaktiivisten aineiden valikoima vaihtelee varsin paljon Euroopan maiden välillä. Når det gjelder hvilke psykoaktive stoffer de nasjonale narkotikastrategiene omfatter, er det er store forskjeller landene imellom. Tämä näkyy vuonna 2006 hyväksytyissä uusissa Dette kommer tydelig fram i de dokumentene som ble vedtatt i 2006. Viime vuosina on ollut havaittavissa suuntaus, jossa yhdestä kansallisesta suunnitteluasiakirjasta on siirrytty käyttämään kahta toisiaan täydentävää välinettä: strateginen kehys ja toimintasuunnitelma. En markert trend i de senere år har vært at man, fra å ha ett enkelt nasjonalt planleggingsdokument, har gått over til å ha to supplerende dokumenter; nemlig et strategisk rammeverk og en handlingsplan. Tämä lähestymistapa, jonka avulla voidaan entistä paremmin hahmottaa lyhyen, keskipitkän ja pitkän aikavälin tavoitteita, on nykyisin käytössä lähes joka toisessa EU:n jäsenvaltiossa. Sitä sovelletaan etenkin maissa, jotka liittyivät EU:hun vuosina 2004 ja 2007: kahdeksassa näistä 12 maasta on sekä huumestrategia että toimintasuunnitelma. Denne tilnærmingen, som åpner for en bedre konseptualisering av målsettinger på kort, middels og lang sikt, brukes nå i innpå halvparten av medlemsstatene i EU og er enda vanligere i de medlemsstatene som tiltrådte EU i 2004 og 2007, idet åtte av disse tolv landene har både en narkotikastrategi og en handlingsplan. Luku 1: Politiikka ja lainsäädäntö Kapittel 1: Retningslinjer og lovgivning EU:n tasolla. Kaikkien uusien osatekijöiden avulla seurantakeskus pystyy antamaan entistä kattavamman kuvan huumeilmiöstä. Ny forordning for EONN elementene vil bidra til å gi byrået et mer komplett bilde av narkotikasituasjonen. Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto allekirjoittivat 12. joulukuuta 2006 uudelleenlaaditun EMCDDA:ta koskevan asetuksen, joka tuli voimaan tammikuussa 2007. Den 12. desember 2006 undertegnet Europaparlamentet og Rådet for Den europeiske union den omarbeidede forordningen for EONN, som trådte i kraft i januar 2007. Uudessa asetuksessa korostetaan avainindikaattorien merkitystä ja todetaan, että niiden käyttöönotto on edellytyksenä sille, että seurantakeskus voi hoitaa tehtäviään. Den nye forordningen legger større vekt på samarbeid med partnerorganisasjoner, særlig Europol, når det gjelder å overvåke nye psykoaktive stoffer så vel som andre partnere som WHO, FN og relevante statistiske organer for å oppnå maksimal effektivitet. Siinä painotetaan myös, että on tarpeen kehittää tietojärjestelmä, joka pystyy havaitsemaan uudet suuntaukset. Den nye forordningen avklarer til hvilke land EONN kan overføre sin ekspertise, på anmodning fra Europakommisjonen og med godkjenning fra styret. Uudessa asetuksessa painotetaan yhä enemmän mahdollisimman tehokasta yhteistyötä kumppanuusvirastojen kanssa, erityisesti Europolin kanssa uusien psykoaktiivisten aineiden valvonnassa, sekä yhteistyötä muiden yhteistyökumppanien, kuten WHO:n, YK:n tai asiaan liittyvien tilastoviranomaisten kanssa. Den nye forordningen understreker nøkkelindikatorenes betydning og fastslår at gjennomføringen av disse er en forutsetning for at senteret skal kunne utføre sine oppgaver. Uudessa asetuksessa täsmennetään, mihin maihin EMCDDA voi siirtää osaamistaan Euroopan komission pyynnöstä ja hallintoneuvoston suostumuksella. Det legges også vekt på behovet for å utvikle et informasjonssystem som kan fange opp nye og kommende trender. Uudella asetuksella laajennetaan EMCDDA:n tehtäväkenttää. Det nye dokumentet utvider EONNs mandat. Siinä mainitaan nyt erikseen laillisten ja laittomien psykoaktiivisten aineiden sekakäyttöä sekä jäsenvaltioiden parhaita käytäntöjä koskevien tietojen antaminen. Forordningen fastsetter særlig at EONN skal framskaffe informasjon om kombinert bruk av lovlige og ulovlige psykoaktive stoffer og om beste praksis i medlemsstatene. EMCDDA voi myös kehittää välineitä, joiden tarkoituksena on auttaa jäsenvaltioita valvomaan ja arvioimaan kansallista huumepolitiikkaansa ja Euroopan komissiota tekemään samoin EONN kan også utvikle verktøy og instrumenter som kan hjelpe medlemsstatene til å kartlegge og evaluere nasjonal narkotikapolitikk samt hjelpe Europakommisjonen til å gjøre det samme i EU. Alle disse nye Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden verkon tehtävä määritellään uudessa asetuksessa entistä selkeämmin. Det nye dokumentet har gitt kontaktpunktene i Reitox-nettet klarere definerte roller. Uudelleenlaaditussa asetuksessa on muutettu myös tiedekomiteaa koskevia säännöksiä. Forordningen inneholder også endringer med hensyn til Den vitenskapelige komité og betyr at byrået får et enhetlig, uavhengig organ bestående av fremragende forskere. Näin seurantakeskuksella on käytössään johtavista tutkijoista koostuva yhtenäinen, riippumaton elin. I tillegg til å bidra til å sikre kvaliteten på EONNs arbeid, vil komiteen også fungere som et bindeledd til forskningsmiljøet for øvrig. Kansallisten huumestrategioiden ja toimintasuunnitelmien arviointi on siten tärkeää paitsi arvioitaessa kansallisen tason ponnisteluja myös siksi, että saataisiin entistä parempi kokonaiskäsitys huumestrategioiden vaikuttavuudesta. ikke bare for å vurdere innsatsen på nasjonalt nivå, men også for å få en bedre generell forståelse av hvor effektiv den enkelte narkotikastrategi er. EU og medlemsstatene har allerede investert betydelige ressurser på dette området. asiakirjoissa. Niistä kahdessa käsitellään lähinnä laittomia huumeita (Puola, Portugali), joskin huumestrategian ja alkoholi- ja tupakkastrategian välillä on yhteyksiä, kahdessa käsitellään sekä laittomia huumeita että alkoholia (Kreikka, Yhdistyneen kuningaskunnan Pohjois-Irlanti), ja yhdessä (Turkki) käsitellään kaikkia päihteitä. rusmidler og alkohol (Hellas, Nord-Irland i Storbritannia) og ett (Tyrkia) som tar for seg alle vanedannende stoffer. Ruotsissa on samanaikaisesti hyväksytty kaksi toisiinsa liittyvää toimintasuunnitelmaa, joista toinen koskee alkoholia ja toinen laittomia huumeita. I tillegg har Sverige samtidig vedtatt to handlingsplaner som er nært forbundet, en for alkohol og en for illegale rusmidler. En del land har allerede i flere år satset på en integrert rusmiddelpolitikk der både lovlige og ulovlige rusmidler behandles (f.eks. Tyskland, Frankrike) (1). Tulevien huumestrategioiden laajuus ja niiden mahdollinen yhdistäminen muihin kansanterveysstrategioihin on todennäköisesti tärkeä aihe myös lähivuosina. Hvor bredt framtidige narkotikastrategier skal favne og hvorvidt de skal integreres med andre folkehelsestrategier, kommer nok til å være et viktig tema også i årene framover. Lähes kaikissa Euroopan maissa mainitaan tavoitteeksi kansallisen huumestrategian arviointi. Nesten alle landene i Europa nevner målsettingen om å evaluere sin nasjonale narkotikastrategi. Hallitukset haluavat tietää, onko politiikka pantu täytäntöön ja onko toivotut tulokset saavutettu. Regjeringene ønsker å vite om politikken deres er gjennomført, og om de forventede resultatene er oppnådd. Kahdessa jäsenvaltiossa (Belgia, Slovenia) arviointi on rajattu koskemaan valikoituja hankkeita. I to medlemsstater (Belgia, Slovenia) har evalueringen vært begrenset til et visst antall utvalgte prosjekter. Useimmissa muissa maissa ja EU:n tasolla seurataan järjestelmällisesti kansallisessa huumestrategiassa mainittujen toimien toteutusta. De fleste andre land, og EU, foretar en systematisk kartlegging av gjennomføringen av tiltakene som er fastsatt i den nasjonale narkotikastrategien. Näin voidaan tehdä tilannekatsauksia, joiden tuloksia voidaan hyödyntää nykyisten huumestrategioiden tai toimintasuunnitelmien parantamisessa tai uudistamisessa. Dermed blir det mulig å følge framdriften, og resultatene kan brukes til å forbedre eller fornye eksisterende narkotikastrategier eller handlingsplaner. Kokonaisvaltaiset arvioinnit, jotka kattavat prosessin, tuotoksen, tulokset ja vaikutukset, eivät ole Euroopassa yhtä yleisiä. Globale evalueringer, som dekker prosess, resultat, utfall og virkning, er mindre vanlig i Europa. Joissakin maissa (Viro, Kreikka, Espanja, Puola, Ruotsi) sisäinen arviointi perustuu täytäntöönpanon tilannetta koskeviin katsauksiin sekä muihin saatavilla oleviin epidemiologisiin ja kriminologisiin tietoihin. Enkelte land (Estland, Hellas, Spania, Polen, Sverige) oppgir at de planlegger en intern evaluering basert på gjennomføringsrapporter og andre tilgjengelige epidemiologiske og kriminologiske data. Muutamissa tapauksissa (Luxemburg, Portugali) tällaisen arvioinnin suorittaa ulkopuolinen taho. I enkelte tilfeller (Luxembourg, Italia) skal denne evalueringen gjennomføres av et eksternt organ. Kansallisiin huumestrategioihin ja toimintasuunnitelmiin sisältyy yleensä toimia, jotka liittyvät ehkäisevään huumetyöhön, hoitoon ja kuntoutukseen, haittojen vähentämiseen ja tarjonnan vähentämiseen. Nasjonale narkotikastrategier og handlingsplaner omfatter generelt intervensjoner på områdene: forebygging, behandling og rehabilitering, skade- og tilbudsreduksjon. Erilaisten toimien laajuus ja niiden merkittävyys vaihtelevat kuitenkin eri maissa (2). Omfanget av de ulike intervensjonene og vektleggingen av det enkelte element varierer imidlertid fra et land til et annet (2). Tämä selittyy paitsi huumeongelman laajuuden ja ominaispiirteiden eroilla myös sosiaali- ja terveyspolitiikan sisällöllisillä eroilla. Dette kan forklares med forskjeller i omfanget av narkotikaproblemet og hvilke aspekter av problemet som dominerer i det enkelte land, men også med de store variasjonene i de nasjonale politikkene på helse- og sosialområdet i Europa. Määrärahat, yleinen mielipide ja poliittinen kulttuuri ovat niin ikään tärkeitä tekijöitä, ja voidaan osoittaa, että maissa, joilla on tiettyjä yhteisiä piirteitä, sovelletaan samantapaista huumepolitiikkaa (Kouvonen et al., 2006). Økonomiske ressurser, folkeopinionen og politisk kultur er også viktige faktorer, og det kan dokumenteres at land som har en del fellestrekk, også vedtar en narkotikapolitikk med mange likhetstegn (Kouvonen et al., 2006). EU:ssa on monenlaisia kansallisia huumestrategioita, joilla on kuitenkin yhteisiä tavoitteita. Det at EU har så mange forskjellige narkotikastrategier men felles målsettinger, kan betraktes som en styrke, for det gjør det mulig å foreta sammenlignende analyser av de ulike tilnærmingene. Tätä voidaan pitää vahvuutena, sillä näin on mahdollista vertailla erilaisia lähestymistapoja. Evalueringen av nasjonale narkotikastrategier og handlingsplaner er derfor viktig, Yhteenvetona voidaan todeta, että kansallisten huumestrategioiden ja toimintasuunnitelmien toteutusta koskevat tilannekatsaukset ovat yleistymässä Euroopassa. Framdriftsrapporter for gjennomføringen av nasjonale narkotikastrategier og handlingsplaner blir altså standard i Europa. Seuraava vaihe eli tulosten ja vaikutusten arvioinnin kehittäminen on vielä aluillaan, ja tuleva EU:n vuosien Neste steg, som er utfallsstudier og konsekvensvurderinger, er fremdeles i sin spede begynnelse, og den framtidige konsekvensvurderingen av EUs handlingsplan 2005–08, Europakommisjonen har bestilt en studie for å utvikle metodikken for dette, kan bli et eksempel til etterfølgelse. Det foregår også en del aktivitet når det Ks. vuoden 2006 erityiskysymys ”Huumepolitiikka Euroopassa: kattaako se muutakin kuin laittomat huumausaineet?”. Ks. luku 2. Se utvalgt aspekt for 2006 ”Narkotikapolitikken i Europa: begrenset til illegale rusmidler?”. Se kapittel 2. Alue- tai paikallistasolla useimmissa maissa on huumekoordinointivirastoja ja/tai huumekoordinoijia. Årsrapport for 2007: Narkotikasituasjonen i Europa de fleste landene narkotika-samordningsorganer og/eller narkotikakoordinatorer. Parhaillaan kehitetään myös indeksejä, joiden avulla voidaan arvioida kansallisten huumestrategioiden vaikutusta tai yleensä huumetilannetta. gjelder indekser, som må utarbeides for å vurdere effekten av nasjonale narkotikastrategier eller narkotikasituasjonen generelt. Sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa että Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnan toimistossa (UNODC) tähän on panostettu huomattavasti. Både Storbritannia og FNs organ for narkotika og kriminalitet (UNODC) har lagt ned mye arbeid på dette området. Euroopan maissa kansallisen tason koordinointimekanismit ovat eri tavoin sidoksissa alue- tai paikallistason koordinointimekanismeihin. Forholdet mellom den nasjonale samordningsmekanismen og regionale eller lokale samordningsmekanismer varierer fra land til land. Joissakin maissa, varsinkin liittovaltiomuotoisissa maissa (esim. Belgia, Saksa), käytetään vertikaalisia koordinointijärjestelmiä, jotka mahdollistavat yhteistyön erilaisten riippumattomasti toimivien koordinointielinten välillä. I noen land, særlig i land som har en føderal struktur (som Belgia og Tyskland), har vertikale samordningssystemer som en ramme for samarbeidet mellom ulike, uavhengige samordningsorganer. Muissa maissa (esim. I andre land (f.eks. Portugali, Suomi) kansalliset koordinointielimet valvovat suoraan alue- tai paikallistason koordinointia. Finland, Portugal) fører de nasjonale samordningsorganene direkte tilsyn med samordningen på regionalt eller lokalt plan. EU:n huumekoordinointimekanismien vertaileva analyysi on vaikeaa järjestelmien erilaisuuden vuoksi. Sammenlignende analyser av samordningsmekanismene i EU vanskeliggjøres av mangfoldet i systemer. EMCDDA:n teettämän tutkimuksen mukaan koordinointijärjestelmiä voidaan kuitenkin arvioida keskittymällä niiden ”toteutuksen laatuun”, sillä tämän käsitteen avulla voidaan tutkia niiden kykyä tuottaa koordinointituloksia (Kenis, 2006). En studie bestilt av EONN viser imidlertid at samordningssystemene kan evalueres ved å fokusere på deres “implementeringskvalitet”, et begrep for å studere systemenes evne til å produsere samordningsresultater (Kenis, 2006). Tätä lähestymistapaa kehitetään edelleen, jotta sitä voitaisiin käyttää kansallisten huumekoordinointijärjestelmien arvioinnissa. Metoden vil bli ytterligere utviklet slik at den kan brukes til å evaluere de nasjonale samordningssystemene på narkotikafeltet. Yhdistyneen kuningaskunnan huumehaittaindeksin (DHI) tarkoituksena on kuvata kaikkien laittomien huumeiden ongelmakäytön yhteiskunnalle aiheuttamien haittojen kustannukset. Storbritannias narkotika-skadeindeks (”drug harm index” – DHI) er utformet for å fange opp de samfunnsmessige kostnadene av skader som skyldes problematisk bruk av illegale rusmidler. Se kattaa neljä haittatyyppiä: vaikutukset terveyteen, yhteiskunnalle aiheutuneet haitat, kotitalouksiin kohdistuvat huumausainerikokset ja yrityksiin kohdistuvat huumausainerikokset. Den dekker fire typer skader: helseskader, samfunnsskader, narkotikarelatert vold i nære relasjoner og narkotikarelaterte vinningsforbrytelser. Sitä ei kuitenkaan ole tarkoitettu kattavaksi yhteenvedoksi maan huumetilanteesta, sillä se sisältää vain ne indikaattorit, joista on jo olemassa vankkaa tietoa, ja saatuja lukuja ja suuntauksia käytetään vertailukohtana tulevan kehityksen arvioimiseksi (MacDonald et al., 2005). Indeksen er ikke ment å gi en full oversikt over narkotikasituasjonen i landet, ettersom indikatorene er begrenset til hva det allerede foreligger sikre data for, og tallene og trendene brukes som ”baseline” som framtidig utvikling måles mot (MacDonald et al., 2005). UNODC:n laittomien huumeiden indeksiin (IDI) on yhdistetty huumeilmiön kolme ulottuvuutta: huumeiden tuotanto, huumekauppa ja huumeiden väärinkäyttö. UNODCs narkotikaindeks (”illicit drug index” – IDI) kombinerer tre dimensjoner ved narkotikafenomenet: narkotikaproduksjon, narkotikahandel og narkotikamisbruk. Tuloksena on kokonaispistemäärä, joka perustuu haitta- tai riskikertoimeen henkeä kohti ja jonka pitäisi kuvastaa kaikkien tietyssä maassa ilmenevien huumeongelmien koko laajuutta (UNODC, 2005). Resultatet er en generell skåre basert på ”skade-/risikofaktor pr. innbygger”, som skal speile omfanget av alle narkotikaproblemer som oppstår i et land (UNODC, 2005). Kummankin välineen hahmottelu on ollut metodologisesti kiinnostavaa, ja siinä on alustavasti huomattu, että kokonaisindeksejä voidaan käyttää huumestrategioiden arvioinnissa ja yleisen huumetilanteen seurannassa. Konseptualiseringen av de to instrumentene har medført en interessant metodologisk utvikling og gitt et første innblikk i bruken av generelle indekser for å evaluere narkotikastrategier og kartlegge generelle narkotikasituasjoner. Alustavan havainnon mukaan tällaisista välineistä voi olla hyötyä kansallisen tilanteen pitkäaikaisessa seurannassa, mutta todellisen tilanteen hahmottamiseksi tulokset pitäisi käsitellä indekseihin sisältyvien yksittäisten indikaattoreiden analyysin yhteydessä. En første observasjon er at slike instrumenter kan være nyttige i en longitudinell oppfølging av situasjonen nasjonalt, men for å forstå hva som faktisk skjer, bør resultatet kontekstualiseres og individuelle indikatorer i indeksene analyseres. Kokonaisindeksin käyttö maiden välisessä vertailussa saattaa olla hankalaa, koska nykyisissä tietosarjoissa on rajoituksensa ja analyysistä puuttuvat kontekstuaaliset muuttujat (esim. maantieteellinen sijainti). Det kan være vanskeligere å bruke en generell indeks for å gjøre sammenligninger mellom land på grunn av begrensningene i eksisterende datasett og mangelen på kontekstuelle variabler (f.eks. geografisk situasjon) i analysen. Suuri vaihtelu selittyy osittain jäsenvaltioiden erilaisella koolla ja osittain maiden välisillä eroilla ilmoitetuissa menolajeissa ja tiedon kattavuudessa. De store forskjellene skyldes dels at medlemsstatene er av svært ulik størrelse, dels ulik praksis når det gjelder hvilke utgiftstyper som rapporteres og hvor fullstendige dataene er. Useimmat maat ilmoittivat vain kansallisten huumepoliittisten ohjelmien täytäntöönpanon yhteydessä syntyneet menot eivätkä muita kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen liittyviä menoja. De fleste landene rapporterer bare utgifter som er påløpt i forbindelse med gjennomføringen av nasjonale narkotikapolitiske programmer, og ikke utgifter som er påløpt i forbindelse med tilbuds- og etterspørselsreduksjon. Kaikki huumeilmiöön liittyvien julkisten menojen pääalueet eivät myöskään aina olleet mukana, sillä 15 maata 23:sta antoi yksityiskohtaisia tietoja terveys- ja sosiaalimenoista (hoito, haittojen vähentäminen, terveysalan tutkimus, valistus-, ehkäisy- ja sosiaalitoiminta) ja vain 14 maata ilmoitti lainvalvontamenot (poliisin, asevoimien, tuomioistuinten, vankiloiden, tullin ja valtiovarainhallinnon toiminta). Videre oppgir de ikke alltid alle de største utgiftsområdene som er relevante for narkotikaproblematikken – f.eks. har bare 15 av 23 land lagt fram detaljert informasjon om utgifter til aktiviteter innen ”helse og sosial” (behandling, skadereduksjon, helseforskning, utdanning, forebygging og sosiale aktiviteter), og bare 14 land rapporterte om utgifter til ”rettshåndhevelse” (politi, hær, domstoler, kriminalomsorg, tollvesen og økokrim). Tiedot menoista muilla alueilla (esim. hallinto, koordinointi, seuranta ja kansainvälinen yhteistyö) olivat vieläkin niukempia (seitsemän maata), samoin kuin tiedot alueellisista ja kunnallisista määrärahoista (kuusi maata). Informasjon om utgifter på andre områder (f.eks. administrasjon, samordning, kartlegging og internasjonalt samarbeid) var enda sjeldnere (syv land). Det samme gjaldt informasjon om regionale og kommunale budsjetter (seks land). Lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa ja Norjassa on nykyisin virallisia huumepolitiikan koordinointimekanismeja, mutta näissä järjestelmissä on huomattavia eroja maiden poliittisten rakenteiden erojen vuoksi. Selv om nesten alle medlemsstatene i EU samt Norge nå har formelle samordningsmekanismer på narkotikafeltet, er det store variasjoner i systemene, og variasjonene gjenspeiler ulikhetene i de politiske strukturene i landene. Joitakin yleisiä piirteitä voidaan kuitenkin ottaa esille. Det finnes likevel en del fellestrekk. Kuusi maata antoi yksityiskohtaisia tietoja huumeongelman torjuntaan liittyvistä menoista (taulukko 1). De fleste land har både nasjonale og regionale eller lokale samordningsmekanismer. Näissä maissa huumausaineisiin liittyvien julkisten menojen osuus oli 0,11–0,96 prosenttia julkisyhteisöjen vuotuisista kokonaismenoista (mediaani 0,32 %) tai På nasjonalt plan vil det ofte være snakk om en interdepartemental narkotikakomité, gjerne supplert av et nasjonalt narkotika-samordningsorgan og/eller en nasjonal narkotikakoordinator som er ansvarlig for den daglige samordningen. På regionalt eller lokalt plan har Useimmissa maissa on huumepolitiikan koordinointimekanismeja sekä kansallisella että alue- tai paikallistasolla. Her utgjorde narkotikarelaterte offentlige utgifter mellom 0,11 % og 0,96 % av de totale offentlige utgiftene i året (middelverdi 0,32 %); eller mellom 0,05 % og 0,46 % av bruttonasjonalprodukt (BNP) (middelverdi 0,15 %). Kansallisella tasolla on yleensä Aktiviteter som klassifiseres som ”rettshåndhevelse”, Kansalliset yhteyspisteet ilmoittivat kokonaisluvut, jotka koskivat huumausaineisiin liittyviä julkisia menoja vuonna 2005 EU:n jäsenvaltioissa ja Norjassa. Tall for narkotikarelaterte offentlige utgifter i 2005 i medlemsstatene i EU samt Norge er oppgitt av de nasjonale kontaktpunktene. Huumeidenkäytön kustannukset painopisteet osoittamalla alueet, joilla esiintyy tehottomuutta ja joilla voidaan toteuttaa säästöjä. Kostnadene ved narkotikabruk i ressursprioriteringen ved å identifisere eventuelle ineffektive områder hvor penger kan spares. Huumeidenkäytön kustannuksia koskevat tutkimukset voivat olla huumepolitiikan kehittämisen ja hallinnan kannalta tärkeä tiedonlähde. Studier av kostnadene ved narkotikabruk kan være en viktig kilde til informasjon i forbindelse med utviklingen og gjennomføringen av narkotikapolitikken. ”Julkisilla menoilla” tarkoitetaan niiden valtionhallinnon (keskus-, alue- ja paikallishallinnon) hankkimien tavaroiden ja palvelujen arvoa, joilla se huolehtii sille kuuluvista tehtävistä (terveydenhuolto, oikeuslaitos, yleinen järjestys, koulutus, sosiaalipalvelut). Begrepet “offentlige utgifter” viser til verdien av varer og tjenester det offentlige (dvs. sentralt, regionalt og lokalt) kjøper for å ivareta sine funksjoner (dvs. helsevern, domstoler, politi, utdanning og sosiale tjenester). Valtion julkisia menoja analysoimalla saadaan hyödyllistä tietoa siitä, miten tehokkaasti hallinnossa pystytään käyttämään varoja. Analysen av en stats offentlige utgifter gir nyttig informasjon om hvorvidt regjeringen bruker sine midler på en effektiv måte. Huumeisiin liittyvät kustannukset voidaan jakaa kahteen pääryhmään: välittömiin ja välillisiin kustannuksiin. Narkotikarelaterte kostnader kan deles inn i to hovedkategorier: indirekte og direkte kostnader. Välittömät kustannukset ovat maksujen muodossa, ja niihin kuuluvat yleensä ehkäisystä, hoidosta, haittojen vähentämisestä ja lainvalvonnasta aiheutuneet menot. Direkte kostnader er kostnader knyttet til utbetalinger og omfatter typisk utgifter til forebygging, behandling, skadereduksjon og rettshåndhevelse. Välillisillä kustannuksilla tarkoitetaan sellaisten tuottavien palvelujen arvoa, jotka jäävät huumeidenkäytön takia suorittamatta, ja niihin luetaan yleensä huumeisiin liittyvän sairastuvuuden ja kuolleisuuden aiheuttama tuottavuuden menetys. Indirekte kostnader er verdien av produktive tjenester som ikke blir levert på grunn av narkotikabruk. De omfatter typisk tapt produksjon grunnet narkotikarelatert sykelighet og dødelighet. Huumeisiin liittyvät kustannukset voivat sisältää myös kivusta ja kärsimyksestä aiheutuneita aineettomia kustannuksia yleensä elämänlaatuun liittyvinä, mutta tämä kustannusryhmä jätetään usein pois siksi, että sitä on vaikea mitata täsmällisesti rahassa. Narkotikarelaterte kostnader kan også omfatte de immaterielle kostnadene som lidelse medfører, vanligvis i form av tiltak for økt livskvalitet, men denne kostnadskategorien utelates ofte fordi den vanskelig lar seg tallfeste. Kustannuksia voidaan tutkia monesta eri näkökulmasta, joista kuhunkin voi sisältyä erilaisia kustannuksia, esimerkiksi koko yhteiskunnalle, hallinnolle, terveydenhuoltojärjestelmälle, ulkopuolisille maksajille sekä huumeidenkäyttäjille ja heidän perheilleen aiheutuvat kustannukset. En kostnadsstudie kan gjennomføres fra flere ulike perspektiver, som hver kan omfatte ulike kostnader, for eksempel kostnader for samfunnet som helhet, for staten, helsevesenet og tredjeparter i tillegg til narkotikabrukerne selv og deres familier. Huumeisiin liittyvät julkiset menot arvioidaan eri tavalla kuin sosiaaliset kustannukset. Å beregne narkotikarelaterte offentlige utgifter er ikke det samme som å beregne sosiale kostnader. Julkiset menot muodostavat vain osan sosiaalisista kustannuksista, lähinnä välittömien kustannusten muodossa; välilliset kustannukset jäävät pois, sillä kustannuksia syntyy myös yksityisellä sektorilla (esim. yksityiset sairausvakuutusyhtiöt). Offentlige utgifter utgjør bare en del av de sosiale kostnadene, hovedsakelig i form av direkte kostnader. Indirekte kostnader holdes utenfor, da dette er kostnader private må bære (f.eks. private helseforsikringsselskaper). Nimenomaisesti ”huumeisiin liittyviksi” luokitellut välittömät julkiset menot saadaan alustavasti selville pelkästään tutkimalla virallisia tilinpäätösasiakirjoja (esim. talousarviot tai vuosikertomukset). Direkte offentlige utgifter som eksplisitt betegnes som “narkotikarelaterte”, kan beregnes ved å foreta en grundig gjennomgang av offentlige regnskapsdokumenter (f.eks. budsjetter eller årsrapporter). Laskelmien tekeminen vaikeutuu silloin, kun huumeisiin liittyviä menoja ei ole luokiteltu suoraan, vaan ne sisältyvät laaja-alaisiin ohjelmiin (esim. poliisitoimen kokonaistalousarvio). Det kompliserer beregningen at narkotikarelatere utgifter ikke alltid er merket, men integrert i programmer med bredere målsettinger (f.eks. hele driftsbudsjettet til politiet). Tässä tapauksessa välittömät luokittelemattomat huumeisiin liittyvät menot on laskettava mallinnuksen avulla. I dette tilfellet må direkte, ikke-spesifiserte narkotikarelaterte utgifter beregnes med modelleringsmetoder. Huumeisiin liittyvät sosiaaliset kustannukset ovat kaikkien huumeidenkäytöstä yhteiskunnalle aiheutuvien välittömien ja välillisten kustannusten summa. Narkotikarelaterte sosiale kostnader er alle kostnadene som bruken av narkotika direkte og indirekte påfører samfunnet. Rahamääräisesti arvioitu lopputulos on arvio huumeidenkäytön yhteiskunnalle aiheuttamasta kokonaistaakasta (Single et al., 2001). Resultatet uttrykkes i penger og gir et anslag over hvor mye bruken av narkotika til sammen koster samfunnet (Single et al., 2001). Huumeidenkäytön sosiaalisten kustannusten määrittämisestä on monenlaista hyötyä. Å fastslå omfanget av de samfunnsmessige kostnadene ved narkotikabruk har flere fordeler. Ensiksikin se paljastaa, miten paljon yhteiskunta käyttää varoja huumeisiin liittyviin asioihin, ja epäsuorasti se osoittaa, miten paljon rahaa säästyisi, jos huumeidenkäyttö loppuisi kokonaan. Først og fremst avslører det hvor mye samfunnet bruker på narkotikarelaterte spørsmål og indirekte hvor mye samfunnet ville spart dersom narkotikabruk ble fullstendig avskaffet. Toiseksi siitä saadaan selville erilaiset kustannustekijät ja kunkin yhteiskuntasektorin osuus. For det andre identifiserer det de ulike kostnadskomponentene og størrelsen på bidraget fra hver samfunnssektor. Tällaisten tietojen avulla voidaan määrätä rahoituksen Denne typen informasjon kan være nyttig Sosiaalisia kustannuksia koskevien laskelmien päätavoitteena on verrata huumeongelmien yhteiskunnalle aiheuttamaa taakkaa niihin kustannuksiin, joita yhteiskunnalle aiheutuu näiden ongelmien ratkaisemisesta (mukaan luettuina mahdolliset välilliset vaikutukset). Hovedformålet med å beregne sosiale kostnader er å vurdere byrden narkotikaproblemene representerer for samfunnet, opp mot det det koster samfunnet å ta tak i disse problemene (herunder mulige indirekte effekter). Kyse on loppujen lopuksi vaikuttavuudesta ja tehokkuudesta: käytetäänkö valtion varat järkevästi todellisten ongelmien ratkaisemiseen? Dette fører uavlatelig til spørsmålet om effektivitet: Bruker regjeringene pengene på de rette problemene? Jotkut tutkijat (Reuter, 2006) ovat kuitenkin arvioineet, että politiikan kannalta julkiset menot ovat tärkeämpiä kuin sosiaaliset kustannukset. Enkelte forfattere (Reuter, 2006) mener imidlertid at for politikkformål er offentlige utgifter mer relevante enn sosiale kostnader. Huumemäärärahojen avulla voidaan kuvata, millaista politiikkaa valtiossa harjoitetaan huumeidenkäytön ja siihen liittyvien ongelmien vähentämiseksi, jolloin on mahdollista selvittää, onko tällainen politiikka tasoltaan ja sisällöltään riittävää. Narkotikabudsjettet bidrar til å beskrive hvilken politikk en regjering fører for å redusere narkotikabruk og relaterte problemer, og det er det første skrittet mot å avgjøre hvorvidt nivået og innholdet i politikken er adekvat. Lainvalvonnan osuus kokonaismenoista oli 24–77 prosenttia, ja loppuosa käytettiin terveys- ja sosiaalipalveluihin. utgjorde 24–77 % av de totale utgiftene, mens resten ble brukt på ”helse og sosial”. Tämä luku ei todennäköisesti sisällä kaikkia huumausaineisiin liittyviä julkisia menoja, sillä paljon tietoja jätettiin ilmoittamatta. Gitt den høye graden av underrapportering viser dette tallet sannsynligvis likevel ikke det reelle omfanget av det offentliges narkotikarelaterte utgifter. Taulukon 1 kuuden maan osuus EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan ilmoittamista julkisista kokonaismenoista on 76 prosenttia. De seks landene i tabell 1 står for 76 % av de totale offentlige utgiftene rapportert av EU-medlemsstatene og Norge. EU-tasolla Euroopan komissio antaa huomattavasti rahoitusta huumeongelman ratkaisemiseen uudessa vuosien 2007–2013 talousarviossa. I budsjettperioden 2007–13 vil Europakommisjonen bidra med betydelige midler til kampen mot narkotika i EU. Parhaillaan neuvotellaan uudesta 21 miljoonan euron rahoitusvälineestä huumeiden torjuntaan ja huumetiedotukseen. Det forhandles for tiden om en ny finansieringsordning for narkotikaforebygging og narkotikainformasjon på EUR 12 millioner, som kan bli vedtatt i slutten av 2007, og skjer dét, betyr det EUR 3 millioner til tverrnasjonale prosjekter allerede i år. Rahoitusväline hyväksytään ehkä vuoden 2007 loppuun mennessä, jolloin valtioiden Andre nye finansieringsordninger, som Forebygging og bekjempelse av kriminalitet, Folkehelseprogrammet 2007–13 og EUs 7. rammeprogram for FoU 2007–13, tilbyr også støtte til organisasjoner som arbeider på ulike områder innen narkotikafeltet. I tillegg har EF og medlemsstatene pr. Kuudesta maasta neljä (Unkari, Alankomaat, Suomi ja Ruotsi) esitti yksityiskohtaisesti mallinnettuja lukuja. Av de seks landene framla fire (Ungarn, Nederland, Finland og Sverige) detaljerte modellerte tilnærminger av tallmaterialet. Taulukko 1: Tiettyjen täydelliset tiedot toimittaneiden maiden vertailu ja lisätietoja niiden huumausaineisiin liittyvien julkisten menojen koostumuksesta Tabell 1: Sammenligning av utvalgte land med komplette data og ytterligere opplysninger om fordelingen av narkotikarelaterte offentlige utgifter Ilmoitetut kokonaismenot Totale rapporterte utgifter ) terveydenhuolto ( 3) (%) håndhevelse (4) (%) utgifter ( Ruotsi (2002) Sverige (2002) Julkisyhteisöjen vuotuiset kokonaismenot (lähde: Eurostat). Totale statlige utgifter for året (kilde: Eurostat). Vuotuinen bruttokansantuote (lähde: Eurostat). Bruttonasjonalprodukt (kilde: Eurostat). Sosiaali- ja terveydenhuoltomenoihin sisältyvät hoito, haittojen vähentäminen, terveysalan tutkimus sekä valistus-, ehkäisy- ja sosiaaliset toimet. Helse- og sosialutgifter omfatter behandling, skadereduksjon, helseforskning, utdanning, forebygging og sosiale aktiviteter. Suomen osalta luku sisältää ”päihteiden väärinkäytön ehkäisyn” lisäksi omaisuusvahingot, seurannan ja tutkimuksen. I tillegg til ”forebygging av rusmiddelmisbruk” omfatter beløpet for Finland også materielle skader, kartlegging og forskning. Lainvalvontamenoihin sisältyvät poliisin, asevoimien, tuomioistuinten, vankiloiden, tullin ja valtiovarainhallinnon menot. Utgifter til rettshåndhevelse omfatter utgifter til politi, militære, domstoler, kriminalomsorg, tollvesen og økokrim. Belgia käytti lisäksi 3 prosenttia ilmoitetuista kokonaismenoista ”politiikan hallinnointiin”. I Belgia gikk 3 % av totale rapporterte utgifter til ”policystyrings-aktiviteter”. Lähteet: Kansalliset yhteyspisteet ja Eurostat. Kilder: Nasjonale kontaktpunkter og Eurostat. toimintasuunnitelman vaikutusten lopullista arviointia, jonka Euroopan komissio esittää vuonna 2008. for en strukturert dialog: et sivilsamfunnsforum om narkotika som en plattform for jevnlige uformelle samråd, eller en tematisk sammenkopling av eksisterende nettverk. Huumeongelman eri osa-alueilla työskentelevät organisaatiot voivat saada rahoitusta myös muista uusista rahoitusvälineistä, kuten rikosten ehkäisemistä ja torjuntaa koskevasta ohjelmasta, kansanterveysohjelmasta vuosiksi 2007–2013 ja seitsemännestä TTK-puiteohjelmasta vuosiksi 2007–2013. Som svar på EUs narkotika-handlingsplan 2005–08 arbeider EONN for tiden med å utvikle en metodikk som vil gjøre det mulig for medlemsstatene, søkerlandene og Norge å sammenstille standardiserte data om narkotikarelaterte utgifter. Lisäksi komissio ja jäsenvaltiot ovat vuodesta 2005 alkaen osarahoittaneet huumeisiin liittyviä avustushankkeita kolmansissa maissa yli 750 miljoonalla eurolla. Dette vil hjelpe EONN til å beregne både de totale offentlige narkotikarelaterte utgiftene og hvordan de fordeler seg mellom ulike aktiviteter. Euroopan komissio julkisti kesäkuussa 2006 vihreän kirjan kansalaisyhteiskunnan roolista Euroopan unionin huumepolitiikassa (6), sellaisena kuin se määritellään huumausaineita koskevassa toimintasuunnitelmassa. Det å involvere det sivile samfunn i narkotikapolitikken i EU er også en av de viktigste målsettingene i det spesifikke programmet for narkotikaforebygging og narkotikainformasjon 2007–13 (7), som er foreslått av Europakommisjonen innenfor det overordnede programmet for grunnleggende rettigheter og rettferdighet. Vihreän kirjan tavoitteena on selvittää, miten voitaisiin parhaiten järjestää jatkuva vuoropuhelu huumeongelman parissa toimivien kansalaisyhteiskunnan organisaatioiden kanssa. Sidosryhmiä kehotettiin kommentoimaan kahta vuoropuhelun vaihtoehtoa: huumausaineita käsittelevää kansalaisyhteiskunnan foorumia, joka tarjoaisi puitteet säännöllisesti toteutettaville epävirallisille kuulemisille, tai nykyisten verkostojen linkittämistä aihepiireittäin. De generelle målsettingene i narkotikaprogrammet er å bidra til å gjøre Europa til et fritt, sikkert og rettferdig område gjennom å forbedre informasjonen om konsekvensene av narkotikabruk og ved å forebygge og redusere narkotikabruk, narkotikaavhengighet og narkotikarelatert Tiedot huumeidenkäytön sosiaalisista kustannuksista Rapporter om sosiale kostnader ved narkotikabruk Näin EMCDDA voi arvioida sekä huumeongelmaan käytetyt julkiset kokonaismenot että niiden jakautumisen eri toimiin. I juni 2006 utga Europakommisjonen en grønnbok om det sivile samfunns rolle i en narkotika-politcy i Den europeiske union (6 EU-lainsäädännön ja -politiikan kehitys ) i henhold til narkotika-handlingsplanen. Målet med Vain muutamat maat ovat ilmoittaneet tietoja huumeidenkäytön sosiaalisista kustannuksista. Data om de sosiale kostnadene ved narkotikabruk rapporteres bare av et fåtall land. Suomessa (vuoden 2004 tiedot) huumeiden käyttöön, lääkkeiden väärinkäyttö mukaan luettuna, liittyvien välillisten kustannusten laskettiin olevan suurin piirtein 400–800 miljoonaa euroa, josta ennenaikaisen kuoleman takia menetettyjen ihmishenkien kustannusten osuus oli 306–701 miljoonaa euroa ja tuotannonmenetysten osuus 61–102 miljoonaa euroa. I Finland (data fra 2004) ble de indirekte kostnadene relatert til narkotikabruk, herunder misbruk av legemidler, beregnet til et sted mellom EUR 400 og 800 millioner, hvorav EUR 306–701 millioner ble tilskrevet tap av liv på grunn av for tidlig død, mens tapt produksjon utgjorde EUR 61–102 millioner. Laittomien huumeiden käytön sosiaaliset kustannukset olivat arviolta 907 miljoonaa euroa Ranskassa vuonna 2003 ja arviolta 29,7 miljoonaa euroa Luxemburgissa vuonna 2004. De sosiale kostnadene ved bruk av illegale rusmidler ble i 2003 anslått til EUR 907 millioner i Frankrike og EUR 29,7 millioner i Luxembourg i 2004. Siinä arvioitiin, missä määrin vuodeksi 2006 suunniteltu toiminta oli toteutunut ja oliko suunnitelmassa vuodeksi 2006 asetetut tavoitteet saavutettu. boken er å undersøke hvordan man best kan organisere en kontinuerlig dialog med de organisasjoner i det sivile samfunn som er aktive på narkotikafeltet. Vastaava hanke toteutetaan vuonna 2007 ennen huumausaineita koskevan EU:n Interessenter ble anmodet om å komme med innspill vedrørende to alternativer Luku 1: Politiikka ja lainsäädäntö uudella rikosoikeudenkäyntimenettelylailla säännellään valvottuja läpilaskuja, luottamuksellisia maksutapahtumia ja peitetutkintaa. Kapittel 1: Retningslinjer og lovgivning av narkotikalavbrudd. Todistajien suojelusta annettua lakia on myös sovellettu laajasti huumejutuissa Kyproksessa. Loven om vitnebeskyttelse anvendes også i utstrakt grad i narkotikasaker på Kypros. Ohjelman määrärahat vuosiksi 2007–2013 ovat yhteensä 21 miljoonaa euroa. For perioden 2007–13 har programmet et samlet budsjett på EUR 21 millioner. Huumeohjelmaa käsitellään vielä Euroopan parlamentissa ja neuvostossa, joiden on tarkoitus hyväksyä se yhteispäätösmenettelyssä. Narkotikaprogrammet skal vedtas i henhold til medbestemmelsesprosedyren og er derfor fortsatt gjenstand for drøftinger i Europaparlamentet og Rådet. Kokaiinikaupan viimeaikainen kasvu on keskittänyt huomion Karibianmeren alueeseen. Som en følge av økningen i kokainhandelen i den senere tid rettes blikket nå mot Karibia. Alankomaissa Schipholin lentoasemalla on alkuvuodesta 2003 lähtien toiminut erityistuomioistuin, jolla on vankilatilat. Siden tidlig i 2003 har Nederland hatt en egen rettssal med fengselsfasiliteter på Schiphol lufthavn. Vuoden 2005 alusta kaikki tietyistä Karibianmeren alueen maista saapuneet lennot on tarkastettu 100-prosenttisesti. Siden begynnelsen av 2005 har 100 % av flyavgangene fra nøkkelland i Karibia blitt sjekket. Vuonna 2004 pidätettiin keskimäärin 290 huumekuriiria kuukaudessa, mutta luku aleni 80:een kuukaudessa alkuvuoteen 2006 mennessä. I 2004 ble i snitt 290 narkotikakurerer arrestert hver måned, et antall som gikk ned til 80 i måneden i begynnelsen av 2006. Ranskassa lokakuussa 2005 säädetyllä lailla lujitetaan yhteistyötä Karibianmeren alueen kanssa, jotta lento- ja meriteitse tapahtuva laiton huumausainekauppa voitaisiin pysäyttää. Frankrike vedtok i oktober 2005 en lov som styrker samarbeidet med Karibia med sikte på å fange opp illegal handel med narkotika, enten det skjer luft- eller sjøveien. Muutamassa maassa on otettu käyttöön lainsäädäntöä, jolla sallitaan tai määritellään kuljettajien, pidätettyinä olevien henkilöiden, vankien tai työntekijöiden huumetestaus erilaisissa tilanteissa tai jolla säännellään sitä. En rekke land har rapportert at de har innført lovgivning som tillater, definerer eller regulerer narkotikatesting av sjåfører, arrestanter, innsatte og ansatte i ulike situasjoner. Irlannissa merkittävistä muutoksista voidaan mainita vuoden 2006 rikosoikeuslaki (Criminal Justice Act 2006), joka sisältää uutena rikoksena huumeiden toimittamisen vangeille, epäsosiaalista käyttäytymistä koskevat säännökset ja ehdotukset, joissa vahvistetaan 10 vuoden pakollisen vähimmäisrangaistuksen määräämistä katukaupassa vähintään 13 000 euron arvoisten huumeiden kaupasta. ”Rikollisjärjestön” (sellaisena kuin se määritellään laissa) jäsenyys tai sen toiminnan helpottaminen on rangaistava teko, ja on perustettu huumerikollisrekisteri, jonka mukaan huumausainekaupasta tuomittujen on ilmoitettava poliisille osoitteensa vankilasta vapautuessaan. Blant de vesentlige endringene i Irland er innføring av Criminal Justice Act 2006, som kriminaliserer forsyning av narkotika til innsatte og inneholder bestemmelser om håndtering av asosial atferd så vel som forslag om å skjerpe håndhevingen av lovens minimumsstraff på 10 år for handel med narkotika som har en gateverdi på EUR 13 000 eller mer. Å være medlem av eller hjelpe en ”kriminell organisasjon” (i henhold til lovens definisjon) er straffbart, og det er opprettet et register over narkotikalovbrytere som innebærer at alle som dømmes for narkotikahandel, plikter å informere politiet om sin adresse når de slipper ut av fengsel. Prosessioikeudellisia muutoksia tehtiin puolestaan Unkarissa, jossa kansallisen poliisin päämajan perussäännöllä pyrittiin kodifioimaan kaikki huumausaineisiin ja niiden lähtöaineisiin liittyvä poliisitoiminta yhdeksi, kattavaksi laiksi huumerikosten torjunnan helpottamiseksi. Ungarn på sin side har derimot foretatt en rekke prosessuelle endringer som medfører at politidirektoratet nå skal kodifisere alle politiaktiviteter i forbindelse med narkotika og prekursorer i én enkelt lov, som vil være et mer effektivt virkemiddel i kampen mot narkotikarelatert kriminalitet. Myös tiettyjen huumausainekaupan torjunnan välineiden käyttöä koskevia menettelyjä otettiin käyttöön tai parannettiin. I tillegg har en del land fått på plass eller forbedret sine prosedyrer for bruk av visse verktøy for å bekjempe handelen med narkotika. Virossa laajennettiin valvontaa muuttamalla huumausaineista ja psykotrooppisista aineista annettua lakia ja siihen liittyviä lakeja toukokuussa 2005. I Estland ble loven om narkotiske og psykotrope stoffer og tilhørende lover endret i mai 2005 for å få lovhjemmel for utvidet overvåking. Romaniassa kesäkuussa 2006 säädetyllä lailla otettiin käyttöön eurooppalainen pidätysmääräys ja luotiin menettelyjä sen soveltamiseksi sekä toimenpiteitä, joilla parannetaan oikeudellista yhteistyötä, valvontaa ja rajojen yli tapahtuvaa oikeudenkäyntimenettelyjen toteuttamista ja siirtoa. I juni 2006 vedtok Romania en lov som innførte den europeiske arrestordren og fastsatte prosedyrer for bruk av den samt tiltak for å styrke politi- og rettssamarbeidet og gjøre det mulig å foreta rettsforfølgning over grensene. Bulgariassa lokakuussa 2005 annetulla Bulgaria fikk en ny straffeprosesslov i oktober 2005 som regulerer kontrollerte forsendelser, konfidensielle transaksjoner og spaningsvirksomhet. Latviassa voidaan nyt muutetun rikoslain mukaisesti rangaista kuljettajia, joiden uskotaan käyttävän ajoneuvoa päihtyneenä ja jotka kieltäytyvät testistä, ja vankeustuomio on mahdollista langettaa, jos henkilö kieltäytyy testistä toistamiseen vuoden sisällä. I Norge er det ikke lenger slik at narkotikatesting på arbeidsplassen kan utføres dersom en ansatt eller arbeidssøker gir sitt samtykke. Niin ikään Latvian muutetussa poliisilaissa säädetään, että henkilö voidaan siirtää lääkintäalan laitokseen sen selvittämiseksi, onko hän käyttänyt alkoholia tai narkoottisia, psykotrooppisia tai myrkyllisiä aineita, ja siinä viitataan ministeriöiden antamiin yksityiskohtaisiin menettelysääntöihin. Etter at § 94 Arbeidsmiljøloven av 2005 trådte i kraft, kan arbeidsgiver bare kreve at en ansatt eller arbeidssøker avlegger narkotikatest i situasjoner hvor det følger av lov eller forskrift, ved stillinger som innebærer særlig risiko eller når arbeidsgiver finner det nødvendig for å verne liv eller helse. Kuljettajien huumetestausta koskevia menettelyjä kuvataan tarkemmin vuoden 2007 erityiskysymyksessä ajamisesta huumeiden vaikutuksen alaisena. Det nye finske regjeringsdekretet om narkotikatesting på arbeidsplassen inneholder en lang liste med bestemmelser KOM(2006) 230 lopullinen. Lignende verktøy er også tilgjengelig for påtalemyndigheten i andre land. Vuosiraportti 2007: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2007: Narkotikasituasjonen i Europa som gjelder samtykke, kvalitetskrav til testlaboratorier, prøver og testresultater. Pidätettyinä olevien henkilöiden erityisryhmiä voidaan nyt huumetestata Skotlannissa Englannin ja Walesin linjauksen mukaisesti, ja Irlannin oikeus-, tasa-arvo- ja lakiuudistusministeriön kesäkuussa 2005 julkaisemassa uusien vankilasääntöjen luonnoksessa otetaan käyttöön mahdollisuus vankien pakolliseen huumetestaukseen. I Den tsjekkiske republikk er reglene for narkotikatesting som utføres av politi, fengselsansatte eller arbeidsgivere, nå fastsatt i lov 379/2005 om beskyttelsestiltak mot skade forårsaket av tobakksprodukter, alkohol og andre vanedannende stoffer. Perusteluiksi mainitaan järjestyksen, turvallisuuden ja terveyden ylläpitäminen, ja testaus tapahtuisi virtsa-, sylki- ja/tai hiusnäytteistä. Legeundersøkelse er obligatorisk når det er rimelig å anta at rusmiddelbruk kan medføre at en person kan komme til å skade seg selv eller andre. Norjassa työpaikoilla voitiin ennen tehdä huumetestejä työntekijän tai työnhakijan suostumuksella, mutta tilanne on nyt muuttunut. Loven fastsetter også i hvilke situasjoner politi, fengselsansatte eller arbeidsgivere har rett til å kreve en utåndings- eller spyttprøve. Suomessa uusi valtioneuvoston asetus huumausainetesteistä työpaikalla sisältää kattavia säännöksiä suostumuksesta sekä testilaboratorioiden, näytteiden ja testitulosten laatuvaatimuksista. Utåndingstest og testing av biologisk materiale kan bare utføres på helseinstitusjon med tilstrekkelig faglig og operativ kompetanse. Tiedot kuitenkin heijastelevat eroja maiden kansallisessa lainsäädännössä, tavoissa, joilla lakeja sovelletaan ja pannaan täytäntöön, sekä rikosoikeusviranomaisten prioriteeteissa ja resursseissa erilaisia rikoksia varten. hvordan bestemte kategorier lovbrudd prioriteres av politi og domstoler og hvilke ressurser som blir bevilget. Maiden välillä on huomattavia eroja myös huumerikoksia koskevissa tietojärjestelmissä, varsinkin ilmoitus- ja kirjaamiskäytännöissä eli siinä, mitä niihin kirjataan ja milloin ja miten tiedot kirjataan. I tillegg varierer de nasjonale informasjonssystemene om brudd på narkotikalovningen, særlig når det gjelder rutinene for rapportering og registrering, dvs. hva som registreres, når og hvordan. Näiden erojen takia maiden vertailu voi olla hankalaa, minkä vuoksi on järkevämpää vertailla suuntauksia kuin absoluuttisia lukuja ja ottaa huomioon maiden asukasluvut analysoitaessa Euroopan keskimääräisiä suuntauksia. Følgelig kan det være vanskelig å foreta sammenligninger landene imellom, og i analyser av europeiske trender er det derfor mer hensiktsmessig å sammenligne trender enn absolutte tall og å ta utgangspunkt i befolkningsstørrelsen i hvert land. Kaiken kaikkiaan EU-tasolla huumerikoksista tehdyt ”ilmoitukset” lisääntyivät keskimäärin 47 prosenttia vuosina 2000–2005 (kaavio 1). På EU-nivå økte antallet “rapporter” om narkotikalovbrudd gjennomsnittlig med 47 % i perioden 2000–2005 (figur 1). Tietojen mukaan suuntaus on nouseva kaikissa tietoja antaneissa maissa lukuun ottamatta Latviaa, Portugalia ja Sloveniaa, missä määrät olivat yleisesti ottaen laskevia viiden vuoden ajanjaksolla (9). Dataene avdekker stigende trender i alle de rapporterende landene unntatt Latvia, Portugal og Slovenia, som rapporterte en generell nedgang i femårsperioden (9). Käyttörikosten ja kauppaan liittyvien rikosten välinen tasapaino vaihtelee, mutta useimmissa Euroopan maissa valtaosa rikoksista liittyy huumeiden käyttöön tai hallussapitoon käyttöä varten, Espanjassa vuonna 2005 Forholdet mellom lovbrudd relatert til bruk og lovbrudd relatert til smugling varierer. 10 peräti 91 prosenttia rikoksista ( De fleste europeiske landene rapporterer at hoveddelen av lovbruddene gjelder narkotikabruk eller besittelse for eget bruk – i Spania utgjorde disse lovbruddene 91 % av alle narkotikarelaterte lovbrudd i 2005 (10). I Den tsjekkiske republikk, Luxembourg, Huumausainerikosten torjuntaa pidetään Euroopassa ensisijaisena asiana. Tämä näkyy siinä, että kyseinen tavoite on EU:n nykyisessä huumestrategiassa keskeinen toiminta-alue väestön turvallisuutta koskevan päämäärän saavuttamiseksi. Behovet for å forebygge narkotikarelatert kriminalitet står høyt på den politiske dagsorden i Europa, noe vi også ser av det faktum at dagens narkotikastrategi i EU identifiserer dette som et nøkkelområde for tiltak med sikte på å sikre et høyt nivå av sikkerhet for befolkningen. Alankomaissa, Turkissa ja Norjassa suurin osa huumausainerikoksista liittyy välitykseen ja salakuljetukseen, ja tällaisten rikosten osuus kaikista vuonna 2005 ilmoitetuista huumausainerikoksista oli enimmillään 92 prosenttia (Tšekki). Nederland, Tyrkia og Norge dominerer imidlertid narkotikalovbrudd relatert til omsetning og smugling. Slike lovbrudd utgjorde opptil 92 % (Den tsjekkiske republikk) av alle narkotikalovbrudd rapportert i 2005. 11 huume, johon tilastoidut huumerikokset liittyivät ( I de fleste europeiske landene er cannabis det illegale rusmiddelet som oftest er involvert i narkotikalovbrudd (11). Huumausaineita koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2005–2008 todetaan, että vuoden 2007 aikana olisi hyväksyttävä yhteinen määritelmä käsitteelle ”huumausainerikos” Euroopan komission ehdotuksesta. ) om narkotikalovbrudd er rutinemessig tilgjengelig i alle de europeiske landene som analyseres i denne rapporten. Dataene viser imidlertid ikke bare at det er forskjeller i nasjonal lovgivning, men også at det er forskjeller i hvordan loven anvendes og håndheves, Komissio laatii ehdotuksensa EMCDDA:n sille toimittamien maissa kannabikseen liittyvien rikosten osuus kaikista huumerikoksista vaihteli 42:sta 74 prosenttiin vuonna 2005. Andelen lovbrudd som involverer bruk av cannabis har imidlertid siden 2000 gått ned i flere land (Hellas, Italia, Kypros, Østerrike, Slovenia og Tyrkia) og under det siste året der Termi ”ilmoitukset” on lainausmerkeissä, koska sillä tarkoitetaan eri asioita eri maissa (poliisiraportit epäillyistä huumerikollisista, huumerikossyytteet jne.). “Rapporter” om brudd på narkotikalovgivningen er satt i anførselstegn fordi det dekker ulike begreper i forskjellige stater (begrepet kan f.eks. referere til mistanke om eller siktelse for brudd på narkotikalovgivningen osv.). Tarkat määritelmät maittain, ks. huumerikoksiin liittyvät metodologiset huomautukset vuoden 2007 tilastotiedotteessa. For en nøyaktig definisjon for hvert land, se metodeopplysninger om narkotikalovbrudd i Statistiske opplysninger 2007. (9) Ks. taulukko DLO-1 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.(10) Ks. taulukko DLO-2 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. (9) Se tabell DLO-1 i Statistiske opplysninger 2007.(10) Se tabell DLO-2 i Statistiske opplysninger 2007. ) Ks. taulukko DLO-3 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. ) Se tabell DLO-3 i Statistiske opplysninger 2007. Tšekissä olivat yleisimpiä metamfetamiinirikokset, joiden osuus oli 53 prosenttia kaikista huumerikoksista; Luxemburgista tuli eniten ilmoituksia kokaiinista (35 % huumerikoksista). 12 sikter mindre på cannabis enn på andre stoffer ( Kaikki tietosarjat on indeksoitu vuoden 2000 perustasoon 100 ja painotettu maan väestömäärän mukaan koko EU:ta koskevan suuntauksen esittämiseksi. Alle seriene er indeksert (2000=100) og vektet etter befolkningsstørrelse i hvert land for å beregne en generell europeisk trend. Tässä käytetään yleistermiä ”huumerikoksia koskevat ilmoitukset”, koska määritelmissä ja tutkimusyksiköissä on suuria eroja maiden välillä; ks. lisätiedot vuoden 2007 tilastotiedotteen kohdassa ”Drug law offences: methods and definitions”. Fordi landene bruker ulike definisjoner og studieenheter, brukes den generelle beskrivelsen ”rapporter om brudd på narkotikalovgivningen”. For ytterligere informasjon, se “brudd på narkotikalovgivningen: metoder og definisjoner” i Statistiske opplysninger 2007. Maita, joilta puuttuvat tiedot vähintään kahdelta perättäiseltä vuodelta, ei ole otettu mukaan suuntausten laskelmiin: kokonaissuuntaus perustuu 24 maahan, heroiinia koskeva suuntaus perustuu 14 maahan, kokaiinia koskeva 14:ään ja kannabista koskeva 15 maahan. Land som mangler data for to eller flere påfølgende år, er ikke medtatt i beregningsgrunnlaget for trenden. Den generelle trenden er basert på 24 land, trenden for heroin på 14 land, kokain 14 og cannabis 15. Lisätietoja, ks. kaavio DLO-6 tilastotiedotteessa.Lähteet: Reitoxin kansalliset yhteyspisteet ja väestötietojen osalta http://epp.eurostat.ec.europa.eu/. Se figur DLO-6 i Statistiske opplysninger for ytterligere informasjon. Kilder: Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet og for befolkningsdata http://epp.eurostat.ec.europa.eu/ Heroiinirikoksista vuosina 2000–2005 tehtyjen ”ilmoitusten” tilanne poikkeaa kannabis- tai kokaiinirikosten tilanteesta, sillä kaiken kaikkiaan ilmoitusten määrä laski Euroopan unionissa keskimäärin 15 prosenttia, pääasiassa vuosina 2001–2003. Flere medlemsstater rapporterer at narkotikaforskningen finansieres med generelle nasjonale forskningsmidler (Tyskland, Nederland, Finland, Storbritannia), forskningsmidler fra helseministeriet (Italia) eller midler som kontrolleres av det nasjonale samordningsorganet på området (Frankrike, Sverige). Heroiinirikosten kansallisissa suuntauksissa on kuitenkin ollut vaihtelua tarkasteluajanjakson aikana, sillä I Romania finansieres forskningen gjennom internasjonale organisasjoner, som The Global Fund. 13 kolmasosassa maista suuntaus on nouseva ( Forskningsstudier sitert i Storbritannia omhandler hovedsakelig problematisk narkotikabruk, kriminalitet og markedsrelaterte spørsmål. Kun vertaisarvioidut tieteelliset julkaisut otetaan tieteellisen toiminnan mittariksi, tällaisten vuosina 2005 ja 2006 ilmestyneiden ja kansallisissa raporteissa mainittujen julkaisujen analyysi paljastaa, että tutkimuksen aihekohtaiset painopisteet vaihtelevat maittain. Bruker vi fagfelle-vurderte vitenskapelige publikasjoner som en indikator på vitenskapelig aktivitet, avdekker en analyse av publikasjoner fra 2005 og 2006, som er sitert i nasjonale rapporter, at de tematiske prioriteringene varierer landene imellom. Vieroitushoito näyttää olevan tärkeä tutkimusaihe, ja valtaosassa tutkimuksista on tarkasteltu korvaushoidon eri osa-alueita. Behandling av avhengighet synes å være et viktig forskningstema, og de fleste studiene undersøker ulike aspekter ved substitusjonsbehandling. Ehkäisevää huumetyötä koskevalla tutkimuksella on paljon pienempi osa kansallisissa raporteissa mainitussa tieteellisessä kirjallisuudessa. Forskning på forebygging utgjør en mye mindre del av den vitenskapelige litteraturen som siteres i de nasjonale rapportene. EMCDDA:n viiden avainindikaattorin osalta eniten on tartuntatauteja käsitteleviä julkaisuja ja toiseksi eniten julkaisuja, joissa käsitellään huumeidenkäytön levinneisyyttä nuorten keskuudessa. Hvis vi legger EONNs fem nøkkelindikatorer til grunn, er publikasjoner om infeksjonssykdommer i flertall, etterfulgt av publikasjoner om utbredelsen av narkotikabruk blant unge. Kansallisissa raporteissa mainitut tieteelliset julkaisut vaihtelevat maittain. Hvilke vitenskapelige publikasjoner som siteres i de nasjonale rapportene varierer fra land til land. Forskning på behandling, særlig behandling av hepatitt C-positive Huumeisiin liittyvää tutkimusta Euroopassa rahoitetaan kansallisten yhteyspisteiden mukaan kansallisin ja yhteisön julkisin varoin. Når det gjelder de nyeste forskningsprogrammene som er lansert i medlemsstatene, ser vi at de nasjonale forskningsprioriteringene følger det samme mønsteret. Usean jäsenvaltion mukaan huumetutkimusta rahoitetaan yleisin kansallisin tutkimusvaroin (Saksa, Alankomaat, Suomi, Yhdistynyt kuningaskunta), terveysministeriön tutkimusvaroin (Italia) tai kansallisen huumekoordinointiviraston hallinnoimin varoin (Ranska, Ruotsi). I Tyskland fordeles nasjonale forskningsmidler slik at behandlingstjenestene optimalt skal tilpasses behandlingsetterspørselen, også grunnforskningen. I 2006 lanserte Nederland forskningsprogrammet ''Risikoatferd og avhengighet''. Romaniassa tutkimusta rahoitetaan kansainvälisten järjestöjen kautta, kuten hi-viruksen ja aidsin sekä tuberkuloosin ja malarian torjuntaan liittyvä maailmanlaajuinen rahasto. I Storbritannia har det nylig blitt satt i gang studier av kvaliteten på behandlingssystemene så vel som av svært unge problematiske narkotikabrukere. ) On syytä huomata, että kannabikseen liittyvien käyttörikosten absoluuttinen määrä on nousussa osassa niitä maita, joissa kannabiksen käyttöön liittyvien rikosten osuus oli laskenut.) ) I en del av landene hvor andelen bruksrelaterte lovbrudd som involverer cannabis har gått ned, har det absolutte antallet bruksrelaterte lovbrudd som involverer cannabis, gått opp.) Euroopan keskiarvossa ei näy, että heroiinirikosten määrä on noussut joka toisessa tietoja antaneessa maassa. Det europeiske gjennomsnittet gjenspeiler ikke økningen i heroinlovbrudd som ble funnet i halvparten av de rapporterende landene. Tämä johtuu lähinnä siitä, ettei Euroopan keskiarvo sisällä maita, joista ei ole saatu tietoja kahtena peräkkäisenä vuonna, mutta myös siitä, että Euroopan keskiarvossa otetaan huomioon maiden väkiluvut (jolloin joidenkin maiden luvut saavat suuremman painoarvon kuin toisten maiden luvut). Dette skyldes hovedsakelig at land som mangler data for to påfølgende år ikke er inkludert i det europeiske gjennomsnittet, men også at det europeiske gjennomsnittet tar hensyn til befolkningsstørrelsen i hvert land (og følgelig tillegger tall fra noen land mer vekt enn andre). Alankomaiden raportissa keskitytään uusiin hoitomenetelmiin. Narkotika og bilkjøring, i EONNs utvalgte aspekter for 2007 Tutkimushankkeet, joista saatiin tulokset vuonna 2005/2006, liittyivät EU:n viidennen tutkimuksen puiteohjelman (1998–2002) elämänlaatuohjelmaan. Det utvalgte aspektet om narkotika og bilkjøring gir et overblikk over resultatet av ulike studier på området, med fokus på cannabis og benzodiazepiner, samt forebyggende og lovgivningsmessige tilnærminger til denne problematferden. Ajaminen huumeiden vaikutuksen alaisena, EMCDDA:n vuosiraportti 2007: erityiskysymykset Dette utvalgte aspektet fås i trykt utgave og på internett (bare på engelsk) (http://issues07.emcdda.europa.eu). Äskettäin käynnistyneet tutkimusohjelmat osoittavat, että jäsenvaltioiden kansallisessa tutkimuksessa on samantapaisia painopisteitä. EU finansierer narkotikarelatert forskning gjennom sine generelle rammeprogrammer for forskning. Alankomaissa aloitettiin vuonna 2006 riskikäyttäytymistä ja huumeriippuvuutta koskeva tutkimusohjelma. Det siste i rekken, det 7. rammeprogrammet (2007–13), ble lansert i slutten av 2006. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on vastikään käynnistetty tutkimuksia hoitojärjestelmien laadusta ja hyvin nuorista huumeiden ongelmakäyttäjistä. Forskningsprosjekter som la fram resultater i 2005–06, hadde sitt utgangspunkt i ”Life Quality”-delen av EUs 5. rammeprogram (1998–2002). Blant disse er “Quasi-compulsory treatment of drug dependent offenders in Europe” (QCT), “Support needs for cocaine and crack users in Europe” (COCINEU) og “Integrated services aimed at dual diagnosis and optimal recovery from addiction“ (ISADORA). Huumausaineita koskevassa EU:n toimintasuunnitelmassa vuosiksi 2005–2008 kehotetaan jäsenvaltioita lisäämään tehokkaiden, monipuolisten ja helposti saatavilla olevien ennaltaehkäisyä, hoitoa, haittojen vähentämistä ja yhteiskuntaan sopeutumista koskevien menetelmien tarjontaa. EUs handlingsplan mot narkotika for perioden 2005–08 legger særlig vekt på at medlemsstatene skal øke tilbudet av effektive og diversifiserte tiltak for forebygging, behandling, skadereduksjon og sosial reintegrasjon, og at tiltakene skal være lett tilgjengelige. Tässä luvussa käsitellään lähemmin näitä Euroopan huumeongelman osa-alueita. Disse aspektene ved narkotikasituasjonen i Europa vil bli nærmere drøftet i dette kapittelet. parantaneet tietojen kattavuutta. informasjonsdekning. Kreikassa, Italiassa, Kyproksessa ja Liettuassa seurataan kouluissa tehtävää ehkäisevää huumetyötä, Kreikassa, Puolassa, Suomessa ja Ruotsissa tutkitaan paraikaa yhteisökeskeisiä ehkäisystrategioita, ja Ranskassa on perustettu keskitetty järjestelmä ehkäisevän huumetyön seurantaa varten. Hellas, Kypros, Litauen og Italia kartlegger skolebaserte forebyggende tiltak, mens Hellas, Polen, Sverige og Finland har iverksatt studier av det nærmiljøbaserte forebyggende arbeidet. I tillegg har Frankrike etablert et sentralisert system for kartlegging av narkotikaforebyggende tiltak. Joissakin maissa (Tšekki, Galician autonominen alue Espanjassa, Unkari ja Norja) keskitytään jo näyttöperustaan, kun toimenpiteille haetaan rahoitusta, ja niissä harkitaan hyväksymisjärjestelmien käyttöönottoa. Enkelte land (Den tsjekkiske republikk, den selvstyrte regionen Galicia i Spania, Ungarn og Norge) fokuserer allerede på evidensgrunnlaget i søknader om finansiering av tiltak og vurderer å innføre akkrediteringssystemer. Portugal, Finland og Romania har minstekriterier for kvaliteten på forebyggingsprogrammer. Unkarista ja Alankomaista saatujen tietojen mukaan näyttäisi siltä, että ehkäisevän huumetyön seurantajärjestelmien ja laatuvaatimusten olemassaolo parantaa hankkeista raportointia ja niiden arviointia ja siten toimenpiteiden laatua. Informasjon fra Ungarn og Nederland antyder at kartlegging av forebyggende tiltak og kvalitetskriterier fører til bedre rapportering av prosjekter, bedre evalueringer og høyere kvalitet på tiltakene. Arvioinnin kohteena olevista ohjelmista arvioidaan yleensä pikemminkin ”toimenpiteen laajuus ja vastaanotto” kuin ”se, missä määrin tavoitteet on saavutettu” (Kreikan kansallinen raportti). De som evalueres vurderes vanligvis i forhold til ”tiltakets omfang og aksept” snarere enn ”i hvilken grad målsettingene er nådd” (Hellas’ nasjonale rapport). Ehkäisystrategioita voidaan kohdistaa eri ryhmiin – koko väestöstä erityisiin riskiryhmiin – ja sovellettavat menetelmät vaihtelevat vastaavasti. Forebyggingsstrategier kan rettes mot ulike grupper – fra hele befolkningen til bestemte risikogrupper – og metodene som anvendes, vil variere tilsvarende. Hoitoa ja haittojen vähentämiseen tähtääviä toimia on saatavana myös huumeidenkäyttäjille ja huumeriippuvaisille, ja niiden tehoa on arvioitu tulostutkimuksissa varsin monessa maassa. Behandlings- og skadereduksjonstiltak er også tilgjengelig for brukere og avhengige, og svært mange land har gjennomført utfallsstudier for å evaluere virkningene av tiltakene. Haittojen vähentämiseen tähtäävillä toimilla pyritään ehkäisemään huumekuolemia ja vähentämään terveyshaittoja, esimerkiksi hiv- tai C-hepatiittitartuntoja. Skadereduserende tiltak tar sikte på å forebygge narkotikarelaterte dødsfall og redusere helseskader, som HIV- og hepatitt C-smitte. Heroiiniriippuvuutta hoidetaan yleensä korvaushoidolla, ja kannabis-, amfetamiini- ja kokaiiniriippuvuutta varten on kehitetty erityisohjelmia. Heroinavhengighet behandles vanligvis med substitusjonsterapi, og egne programmer har blitt utviklet for cannabis, amfetamin- og kokainavhengighet. Hoidon onnistuttua seuraavana askeleena on yhteiskuntaan sopeuttaminen. Dersom behandlingen lykkes, er sosial reintegrasjon neste trinn. Kuten jäljempänä kuvataan, monien huumeidenkäyttäjien elinolot ovat kehnot, ja sosiaalisen kuntoutuksen strategioissa joudutaan usein ratkaisemaan huomattavia ongelmia. Som vi vil se nedenfor, lever mange narkotikabrukere under dårlige kår, og strategiene for sosial reintegrasjon møter ofte på enorme problemer. Kunkin toimenpiteen osalta annetaan esimerkkejä eri maista ja esitellään tutkimustuloksia, joiden mukaan ne joko ovat tai eivät ole tehokkaita. Det gis eksempler fra forskjellige land for hver type intervensjon, og forskningsresultater som viser tiltakenes eventuelle effektivitet, vil bli drøftet. Muutaman viime vuoden aikana ehkäisevän huumetyön vaikuttavuutta on tarkasteltu Saksassa (Bühler ja Kröger, 2006) ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Canning et al., 2004; Jones et al., 2006) sekä Maailman terveysjärjestössä (WHO) (Hawks et al., 2002). De siste årene har effekten av forebyggende arbeid blitt gjennomgått i Tyskland (Bühler og Kröger, 2006) og Storbritannia (Canning et al., 2004; Jones et al., 2006) samt av Verdens helseorganisasjon (WHO) (Hawks et al., 2002). Tästä on hyötyä ehkäisystrategioiden hyviä käytäntöjä määriteltäessä. Disse rapportene bidrar til å definere god praksis for forebyggingsstrategier. Uusimmassa ja kattavimmassa tutkimuksessa (Bühler ja Kröger, 2006) arvioitiin 49 korkealaatuista yleiskatsausta kuten selontekoja ja meta-analyysejä päihteiden väärinkäytön ehkäisemisestä ja tehtiin päätelmiä ehkäisevän huumetyön strategioiden tehokkuudesta. Den nyeste og mest omfattende studien (Bühler og Kröger, 2006) evaluerte 49 oversikter av høy kvalitet, som gjennomganger og metaanalyser angående forebygging av rusmiddelmisbruk, og trakk konklusjoner om effektive strategier for narkotikaforebygging. Erilaisten ehkäisystrategioiden vaikuttavuutta käsitellään jäljempänä tämän tutkimuksen ja muiden tutkimusten tulosten perusteella. I avsnittene som følger, drøftes effekten av ulike typer forebyggende strategier på grunnlag av resultatene fra denne og andre studier. Yksittäisten ehkäisystrategioiden vaikutuksia ei yleisesti ottaen voida mitata huumeidenkäytön levinneisyydessä väestötasolla todettavilla muutoksilla. Effekten av de ulike forebyggende strategiene lar seg ikke generelt måle av endringer i utbredelsen av narkotikabruk på befolkningsnivå. Jokaista ehkäisystrategiaa voidaan kuitenkin verrata laajaan näyttöön sen selvittämiseksi, onko kyseessä näyttöön pohjautuva toimenpide vai ei. Enhver forebyggingsstrategi kan imidlertid jevnføres med det totale evidensgrunnlaget for å vurdere hvorvidt tiltaket er evidensbasert eller ikke. Tämä edellyttää hyviä tietoja ehkäisevän huumetyön sisällöstä, kattavuudesta ja määrästä. Dette krever detaljert informasjon om innholdet, dekningen og antallet forebyggende tiltak. Saatavilla olevien tietojen parantaminen: seuranta, laadunvalvonta ja arviointi Forbedring av tilgjengelig informasjon: kartlegging, kvalitetskontroll og evaluering Jäsenvaltiot valvovat yhä enemmän ehkäisevää huumetyötä, ja samalla ne toimittavat tietoa toimenpiteiden sisällöstä ja saatavuudesta. Medlemsstatene gjennomfører i økende grad kartlegging av forebyggende tiltak som iverksettes, og er derfor i stand til å presentere data om innholdet i og tilgjengeligheten av tiltakene. Saksa, Alankomaat ja Norja ovat Tyskland, Nederland og Norge har god (2002) päätellään asiakirjan HDA (2004) mukaisesti seuraavaa: ”Pelkän joukkotiedotusvälineiden käytön ei ole varsinkaan muiden, ristiriitaisten vaikutteiden keskellä todettu olevan tehokas (2002) med at “bruken av massemedia, spesielt der andre, motsattvirkende krefter også er til stede, er ikke funnet å være en effektiv metode for å redusere bruken av ulike typer psykoaktive stoffer. Näyttöön pohjautuvat käytännöt yhteisössä, jotta saadaan selville niiden toimivuus rutiinioloissa. Evidensbasert praksis ser i hovedsak på hvilken helsemessig effekt intervensjonen har, eller andre relevante utfall som kan brukes som dokumentasjon på hva som fungerer. Näyttöön pohjautuvat käytännöt ovat interventioita (esim. huumehoito), joiden on johdonmukaisesti osoitettu tieteellisten selvitysten (esim. tutkimusten) perusteella johtavan asiakkaan kannalta toivottuun lopputulokseen (esim. huumeidenkäytön vähenemiseen). Evidensbasert praksis er intervensjoner (f.eks. narkotikabehandling) som beviselig, basert på vitenskapelige undersøkelser (f.eks. forskningsstudier), resulterer i ønsket utfall for klientene (f.eks. redusert narkotikabruk). Tehokkuutta ja vaikuttavuutta käytetään yleisesti arviointiperusteina, kun määritetään, voidaanko interventiota pitää näyttöön perustuvana käytäntönä (Brown et al., 2000; Flay et al., 2005). De vanligste kriteriene for å avgjøre hvorvidt en intervensjon kan anses som en evidensbasert praksis, er effekt og effektivitet (”efficacy” og ”effectiveness”) (Brown et al., 2000; Flay et al., 2005). Näytön saamista hankaloittaa kuitenkin se, ettei vielä ole päästy yksimielisyyteen siitä, miten tehokkuus- tai vaikuttavuustutkimusten laatua voidaan arvioida ja millaisen tutkimusmenetelmän (esim. määrällisen tai laadullisen) avulla voidaan parhaiten saada näyttöä toimivista keinoista. Prosessen med å etablere et evidensgrunnlag kompliseres imidlertid av at det er ulike syn på hvordan man vurderer kvaliteten på forskningsstudier som undersøker effekt eller effektivitet, og hvilken type forskningsmetode (f.eks. kvantitativ eller kvalitativ) som er best egnet til å etablere bevis for hva som fungerer. Siksi päätelmät toimivista keinoista voivat olla erilaisia. Dermed kan det trekkes ulike konklusjoner om hva som fungerer. Se, miten erilaisia näytön lähteitä voidaan arvioida ja punnita päätöksentekoprosessissa, on edelleen haaste. Det er fortsatt en utfordring å avklare hvordan man skal vurdere og veie de ulike beviskildene i beslutningsprosessen. Tämä on vieläkin hankalampaa sellaisten interventioiden kohdalla, joista ei ole vielä saatu kattavaa näyttöperustaa mutta jotka tuntuvat kokemuksen perusteella vaikuttavilta. Dette vil være enda vanskeligere når det gjelder intervensjoner som ennå ikke har et omfattende evidensgrunnlag, men som i praksis har vist tegn til effektivitet. Näistä vaikeuksista huolimatta perusoletuksena on yhä, että näytön avulla voidaan parantaa terveydenhuollon käytäntöjä ja toimintalinjoja ja että on syytä edistää keskustelua näyttöön pohjautuvista käytännöistä sekä vahvistaa näytön arviointia varten selkeät kriteerit. Likevel er hovedantakelsen fortsatt at et evidensgrunnlag kan bidra til å forbedre helsepraksis og -politikk, og at diskusjonen rundt evidensbaserte praksiser må oppmuntres og følges opp med klare kriterier for evaluering av beviser. Tehokkuudella mitataan sitä, miten hyvin interventio toimii ihanteellisissa tutkimusoloissa. Effekt er et mål på hvor bra en intervensjon fungerer under optimale forskningsforhold. Tehokkuus määritetään joko kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa osalle osallistujista suoritetaan testattava interventio ja kontrolliryhmälle toinen interventio tai ei mitään interventiota, tai mieluiten satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa, jossa osallistujille suoritetaan satunnaisesti toinen kahdesta interventiosta (Cochrane Collaboration, 2007). Effekten vurderes vanligvis ved å utføre et kontrollert forsøk der noen deltakere mottar intervensjonen, mens en kontrollgruppe mottar en annen eller ingen intervensjon. Alternativt kan man foreta et randomisert, kontrollert forsøk der deltakerne tilfeldig utvelges for å motta en av de to intervensjonene (Cochrane-samarbeidet, 2007). Yleisesti arvellaan, että vain satunnaistetuissa kontrolloiduissa tutkimuksissa tai kontrolloiduissa tutkimuksissa – mieluiten prosessiarviointiin yhdistettynä – voidaan osoittaa intervention tehokkuus ja näin luoda perusta tulevalle käytännölle ja politiikalle. Det er en utbredt antakelse at bare randomiserte, kontrollerte forsøk eller kontrollerte forsøk, fortrinnsvis i kombinasjon med prosessevaluering, kan vurdere effekten av en intervensjon og dermed etablere en basis for framtidig praksis og policy. Osallistujien satunnainen jakaminen joko interventioryhmään tai kontrolliryhmään ei kuitenkaan valitettavasti ole aina mahdollista. Det er imidlertid ikke alltid mulig å foreta en randomisert fordeling av deltakere til en intervensjon eller en kontrollgruppe. Vaikuttavuudella mitataan sitä, miten hyvin interventio toimii tavanomaisissa oloissa. Effektivitet er et mål på hvor bra en intervensjon fungerer under vanlige forhold. Interventiot, jotka ovat osoittautuneet lupaaviksi kontrolloiduissa tutkimuksissa, toteutetaan usein Intervensjoner som har virket lovende under kontrollerte forsøk, prøves ofte ut i samfunnet for å undersøke hvor godt de fungerer under rutinemessige, kliniske forhold. EMCDDA osallistuu tähän tietojenvaihtoon ja edistää näyttöön pohjautuvien käytäntöjen levittämistä kehittämällä verkkoportaalin, joka sisältää yleiskatsauksen uusimpaan saatavilla olevaan näyttöön eri interventioiden vaikuttavuudesta, interventioiden laadun parantamisen välineisiin sekä esimerkkeihin EU:n jäsenvaltioiden parhaista käytännöistä. For å bidra til denne utvekslingen og videreføre spredningen av evidensbaserte praksiser utvikler EONN en internettportal som skal gi en oversikt over den nyeste tilgjengelige litteraturen om effekten av ulike intervensjoner og hvilke verktøy som kan benyttes for å heve kvaliteten på intervensjonene, samt konkrete eksempler på beste praksis gjennomført i medlemsstatene i EU. Cochrane Collaboration on portaalissa tärkeä tiedonlähde. Cochrane-samarbeidet vil være en viktig informasjonskilde for portalen. Muu näyttö viittaa kuitenkin siihen, että joukkotiedotuskampanjoilla voi olla myönteisiä vaikutuksia, jos niitä käytetään tukitoimenpiteenä muiden strategioiden vahvistamiseksi (Bühler ja Kröger, 2006). I tillegg har deler av Irlands nasjonale kampanje dersom de brukes som støttetiltak for andre strategier (Bühler og Kröger, 2006). ehkäisevän huumetyön kampanjassa pyritään poistamaan tiettyjä kannabikseen liitettyjä harhaluuloja, kuten käsitykset, joiden mukaan se on ”luonnonmukaista” ja ”luonnollista”. for å forebygge bruk av narkotika hatt som mål å avlive noen av mytene rundt cannabis, f.eks. at det er ”organisk” og ”naturlig”. (2006) arvioitiin Skotlannin ”Know the score” -kokaiinikampanjaa ja todettiin, että 30 prosenttia käyttäjistä jätti luultavimmin käyttämättä kokaiinia nähtyään mainoksen, mutta 56 prosenttia ilmoitti, ettei kampanja muuttanut heidän aikomustaan käyttää kokaiinia, ja 11 prosenttia väitti, että he entistä todennäköisemmin käyttäisivät kokaiinia. (2006) at 30 % av brukerne hadde mindre sannsynlighet for å bruke kokain etter å ha sett annonsen, men samtidig rapporterte 56 % at kampanjen ikke endret sannsynligheten for at de ville bruke kokain, og 11 % mente at den økte sannsynligheten. Yhdysvaltojen hallituksen kannabiskampanjan tuoreessa uudelleenarvioinnissa vahvistettiin aiempi havainto, jonka mukaan kampanjalla (myönteisestä palautteesta ja kohderyhmien eriyttämisestä huolimatta) ei ollut vaikutusta kannabista käyttämättömien nuorten asenteisiin kannabiksen käyttöä kohtaan, mutta kampanja vaikutti epäsuotuisasti nuorten käsityksiin muiden kannabiksen käytöstä (GAO, 2006). En fersk reevaluering av den amerikanske regjeringens cannabiskampanje bekreftet tidligere funn; at selv om kampanjen (til tross for positive tall for gjenkjennelse og differensiering etter målgruppe) ikke hadde noen effekt på unge ikke-brukeres holdning til cannabisbruk, var eksponering for kampanjen likevel forbundet med en negativ effekt på de unges oppfatning av andres bruk av marihuana (GAO, 2006). Muutamassa yksittäistapauksessa painopiste on kuitenkin siirtynyt tietoisuuden lisäämisestä (useimpien joukkotiedotuskampanjoiden tavoite) sosiaalis-emotionaalisen I et par isolerte tilfeller har imidlertid fokus skiftet fra kunnskapsheving (målet for de fleste mediekampanjer) til sosioemosjonell informasjon (f.eks. forsøk på å endre oppfatningen av cannabisbruk). Päihteen hinnan ja/tai sen käytön laillisen ikärajan nostamisen on osoitettu vaikuttavan myönteisesti käytön vähentämiseen, mutta nämä keinot ovat mahdollisia vain laillisten päihteiden, kuten alkoholin ja tupakan, kohdalla (Bühler ja Kröger, 2006). Å øke prisen på et rusmiddel og/eller heve aldersgrensen for bruk har vist seg effektivt for å redusere bruken, men denne framgangsmåten kan kun tas i bruk for lovlige rusmidler som alkohol og tobakk (Bühler og Kröger, 2006). Tällaiset ympäristöön liittyvät strategiat ovat toistaiseksi olleet lähinnä Pohjoismaihin tai Yhdysvaltoihin rajoittuva ilmiö, pääasiassa alkoholiin keskittyviä ja tuloksiltaan lupaavia (Lohrmann et al., 2005; Stafström et al., 2006). Slike miljøstrategier har fram til nå vært et nordisk og amerikansk fenomen som hovedsakelig har fokusert på alkohol, og resultatene har vært lovende (Lohrmann et al., 2005; Stafström et al., 2006). Vähitellen on kuitenkin syntymässä kokonaisvaltaisia yhteisökeskeisiä lähestymistapoja, joissa alkoholia ja tupakkaa kohdellaan samoin kuin laittomia päihteitä. Vi ser imidlertid stadig flere eksempler på helhetlige tilnærminger med utgangspunkt i lokalmiljøet, der alkohol og tobakk behandles på lik linje med illegale rusmidler. Belgiassa, Bulgariassa, Tanskassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Alankomaissa, Puolassa, Slovakiassa Belgia, Bulgaria, Danmark, Litauen, Luxembourg, Nederland, Polen, Slovakia og Norge rapporterer nå om nærmiljøbaserte strategier og diskusjoner om tilleggsavgifter og om regulering av tilgjengeligheten av alkohol og tobakk. Slike strategier tar sikte på å redusere Sosiaaliseen vaikuttamiseen perustuvat ohjelmat ovat yleisiä kouluissa etenkin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja standardoituja ohjelmia tarjoavissa maissa, kuten Saksassa, Irlannissa, Kreikassa, Espanjassa, Norjassa ja kohta myös Tanskassa. Programmer som baserer seg på sosial påvirkning er utbredt i skolen, spesielt i Storbritannia og i land som tilbyr standardiserte programmer, som Tyskland, Irland, Hellas, Spania, Norge og snart også Danmark. Tällaisten strategioiden tarkoituksena on vähentää kulutusta nuorten keskuudessa, luoda alkoholista vapaita alueita tai lisätä turvallisuutta yöelämän ympäristöissä. forbruket blant ungdom ved å opprette alkoholfrie soner og øke vaktholdet på utestedene. Koulujen osalta Euroopassa (Kuntsche ja Jordan, 2006) ja muualla (Aveyard et al., 2004) tehdyt tuoreet tutkimukset vahvistavat, että normatiivinen asenneilmasto ja epäviralliset verkostot vaikuttavat voimakkaasti laillisia päihteitä ja kannabista koskevaan kulutuskäyttäytymiseen. Når det gjelder skoler, bekrefter ferske studier fra Europa (Kuntsche og Jordan, 2006) og andre steder (Aveyard et al., 2004) at det normative klimaet og uformelle nettverk i stor grad påvirker brukeratferden i forhold til lovlige stoffer og cannabis. Koulussa sovellettavien sääntöjen käyttöönottoa harkitaan nyt entistä vahvemmin Saksassa, Irlannissa ja Italiassa (15). Innføringen av røykeforbud på skolene vurderes nå også i Tyskland, Irland og Italia (15). Yleisen yhteisökeskeisen ehkäisevän huumetyön osalta huumausaineita koskevia suunnitelmia löytyy useimmista tai kaikista kunnista 12 jäsenvaltiossa, ja ne ovat poliittinen painopiste kymmenessä maassa. Når det gjelder generell forebygging i lokalsamfunnet, rapporterer 12 medlemsstater at de fleste eller alle kommuner allerede har narkotikaplaner, og i 10 land er dette en politisk prioritering. Tällaiset ohjelmat toteutetaan yleensä tiedotustapahtumien ja toisinaan vaihtoehtoisten harrastusmahdollisuuksien tarjonnan muodossa. Slike opplegg foregår ofte som informasjonsarrangementer og i noen mindre grad som tilbud om alternative fritidsaktiviteter. Yleinen perhelähtöinen ehkäisevä huumetyö koostuu enimmäkseen vanhempainilloista tai tiedotustoimista ja harvemmin vanhempien intensiivikursseista. Generell familiebasert forebygging består hovedsakelig av foreldrekvelder eller informasjonsopplegg, og enkelte ganger av intensiv opplæring for foreldre. Organisatorisista syistä ehkäisevä huumetyö kouluissa on yleensä paikallisviranomaisten vastuulla, etenkin Pohjoismaissa, Ranskassa ja Puolassa. Medlemsstatene har i økende grad fokus på forebyggende Jäsenvaltioissa kiinnitetään yhä enemmän huomiota kokonaisiin haavoittuvassa asemassa oleviin yhteisöihin suunnattuihin ehkäisystrategioihin (17). 17 strategier rettet mot sårbare lokalsamfunn som sådan ( Se tarkoittaa, että tällaiset yhteisöt täytyy tunnistaa esimerkiksi käyttämällä standardoituja arviointivälineitä, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan vähäosaisuusindeksiä (Index of Multiple Deprivation) tai sosioekonomisia indikaattoreita, kuten erityisjärjestely- tai koulutusnormeja (opetuksessa jälkeen jääneiden oppilaiden määrä tai tukioppilaiden määrä). betyr at disse lokalsamfunnene må identifiseres, f.eks. ved hjelp av standardiserte evalueringsverktøy som Storbritannias ”index of multiple deprivation”, eller sosioøkonomiske indikatorer som boligstandard eller utdanning (antall elever som henger etter i utdanningen eller antall subsidierte elever). Osa tutkijoista on katsonut, että täydentävillä yleisillä terveys- ja elämäntaito-ohjelmilla saataisiin aikaan suurempi muutos kuin pelkkään elämäntaitoon perustuvilla valistusohjelmilla, jolloin toimenpiteet kannattaisi sisällyttää perusteltuun terveystiedon opintokokonaisuuteen (Hawks et al., 2002). Noen kommentatorer har antydet at ferdighetsbaserte opplæringsprogrammer blir mer effektive om de suppleres med generelle tiltak for å øke kompetansen innen helse og livsferdigheter, og at intervensjonene derfor bør integreres i en grundigere fundert helseundervisning (Hawks et al. 2002). Näin on ilmeisesti tehtykin lähes kaikissa jäsenvaltioissa. Dette synes å være tilfelle i de fleste medlemsstatene. Lisäksi useassa jäsenvaltiossa (esim. Flere medlemsstater (f.eks. Italia, Liettua, Alankomaat, Slovakia, Yhdistynyt kuningaskunta) ehkäisevää huumetyötä käsitellään terveydellisten ja sosiaalisten näkökohtien, kuten väkivallan, mielenterveysongelmien, syrjäytymisen, heikon koulumenestyksen sekä tupakan ja alkoholin käytön yhteydessä osana kansanterveydellistä ehkäisytyötä, jolloin voidaan myös entistä paremmin keskittyä nimenomaan haavoittuvassa asemassa olevien ryhmien tarpeisiin. Italia, Litauen, Nederland, Slovakia og Storbritannia) setter det narkotikaforebyggende arbeidet i sammenheng med helsemessige og sosiale aspekter som vold, psykiske problemer, sosial eksklusjon, dårlige skoleresultater samt bruk av tobakk og alkohol, under paraplybegrepet forebyggende folkehelsearbeid, som også fokuserer mer på sårbare gruppers spesifikke behov. Kun kohdeyhteisöt on tunnistettu (esim. Ranskassa on ”haavoittuvassa asemassa olevia taajama-alueita” tai koulujen yhteydessä ”ensisijaisia oppimisyhteisöjä”), näille vähäosaisille ryhmille voidaan suunnata lisämäärärahoja. Når målgruppene er identifisert (f.eks. har Frankrike sine ”zones urbaines sensibles”, særlig utsatte bysoner, og når det gjelder skoler, sine ”prioriterte soner”), kan tilleggsressurser kanaliseres til disse underprivilegerte gruppene. Irlannissa, Kyproksessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutetaan jo valikoivia ehkäisyhankkeita useimmilla näistä alueista, ja Portugalissa ollaan juuri toteuttamassa tällaista strategiaa. Irland, Kypros og Storbritannia har allerede selektive forebyggingsprosjekter i slike områder, og Portugal er i ferd med å implementere samme strategi. Tarjonta vaihtelee Viron, Kreikan, Ranskan ja Slovakian neuvontapalveluista Luxemburgin ja Itävallan kenttätyöhankkeisiin, ja kohteena ovat toisinaan nimenomaan etniset ryhmät. Typen tilbud varierer fra rådgivningstjenester i Estland, Hellas, Frankrike og Slovakia, til feltprosjekter i Luxembourg og Østerrike, noen ganger med spesielt fokus på etniske grupper. Lisäksi tietyissä uusissa jäsenvaltioissa (Bulgaria, Liettua, Unkari, Puola ja Romania) on toteutettu paljon toimia haavoittuvassa asemassa olevissa perheissä. I tillegg rapporterer noen av de nye medlemsstatene (Bulgaria, Ungarn, Litauen, Polen og Romania) om intervensjoner rettet mot sårbare familier. Useimmissa jäsenvaltioissa painopisteenä on päihteiden käyttö perheessä, mutta muutamassa maassa (Kreikka, Liettua, Unkari, Yhdistynyt kuningaskunta) De fleste medlemsstatene har fokus på rusmiddelbruk i familien, selv om enkelte land (Hellas, Litauen, Ungarn og Storbritannia) har et bredere fokus på alle sosialt vanskeligstilte familier. Malleihin perustuvien ohjelmien karttamista perustellaan usein sillä, etteivät ne sovellu paikallisiin oloihin tai yksittäisten yhteisöjen tarpeisiin (Ives, 2006). Manglende implementering av modellprogrammer forklares ofte med at de ikke vil kunne tilpasses lokale forhold og ikke vil møte de ulike lokalsamfunnenes behov (Ives, 2006). Vastakkaisen näkemyksen mukaan standardoitujen ehkäisyohjelmien etuna kuitenkin on, että protokollat sisältävät selkeitä ohjeita, joiden perusteella voidaan luoda vakaita täytäntöönpanorakenteita ja opettajankoulutusjärjestelmiä. Et motargument til dette er imidlertid at fordelene med standardiserte forebyggingsprogrammer er at protokoller gir klare retningslinjer for opprettelsen av en stabil leverings-infrastruktur så vel som opplæringssystemer for lærere, og dermed legger til rette for felles implementeringsstandarder, uansett hvor ulike skolene og forholdene lokalt er. Tämä edistää yhteisiä täytäntöönpanonormeja silloinkin, kun koulut ja yhteisöjen tilanteet ovat hyvin erilaisia. Parkin og McKeganey (2000) konkluderer i sin gjennomgang av peer-baserte tilnærminger at de som fungerer som lærere, har mer utbytte av tiltaket enn målgruppen. Lisätietoja ehkäisevästä huumetyöstä ja erityisesti riskiryhmistä ja -tekijöistä, ks. aiemmat vuosiraportit ja vuoden 2007 erityiskysymys alaikäisten huumeidenkäytöstä. For mer informasjon om selektiv forebygging, særlige risikogrupper og -faktorer, se tidligere årsrapporter og utvalg aspekt om narkotikabruk blant mindreårige i rapporten for 2007. Hoitolaitosten taustalla oleva perusajatus ja niiden toimintatapa ovat muuttuneet huomattavasti vuosien varrella tarpeiden muuttuessa. Kjennetegn for narkotikabrukere i poliklinisk behandling men når det skjer (f.eks. Hoitoa ja sairaanhoitoa, mukaan luettuina psykiatrinen hoito, erittäin tehokas antiretroviraalinen hoito ja maksasairauksien hoito, annetaan yhä useammin samoissa tiloissa, ja ylläpitohoidon käyttö asiakkaiden tilan vakiinnuttamiseksi on lisääntynyt. Fristil i Norge), foretas det typisk bare en vurdering av hvorvidt prosjektet var vellykket med hensyn til å rekruttere unge ledere i skolen og om ledernes kunnskap eller holdninger ble styrket. Hoidon kysynnän indikaattorista saatujen tietojen avulla voidaan luonnehtia hoitokeskuksissa käyvien potilaiden ja jossakin määrin myös kaikkien huumeidenkäyttäjien sosioekonomista asemaa (18 18 narkotikabrukere ( Vertaispohjaisia lähestymistapoja käytetään myös yleisessä ehkäisevässä huumetyössä, mutta niiden käyttö on entistä yleisempää valikoivassa ehkäisevässä huumetyössä (Irlanti, Alankomaat, Itävalta, Puola ja Norja). Selektiv forebygging øker i popularitet, men må benyttes med varsomhet, spesielt når peer-programmet omfatter risikoutsatt ungdom (Cho et al., 2005; Dishion og Dodge, 2005), da negative ”smitteeffekter” kan oppstå i sårbare grupper. Vaikuttaa siltä, että tällaiset lähestymistavat voivat tehokkaammin muuttaa tietoisuutta ja asenteita kuin käyttäytymistä. Slike utilsiktede effekter, som faktisk skyldes intervensjonen, kan føre til økt rusmiddelbruk eller risikoatferd. Vertaishankkeita ei arvioida juuri lainkaan, mutta kun niitä arvioidaan (esim. Free Style Norjassa), arvioinnin kohteena on yleensä vain se, miten hankkeissa on onnistuttu tavoittamaan nuoria johtohahmoja kouluissa ja onko niissä pystytty vaikuttamaan vertaisjohtohahmojen tietoisuuteen tai asenteisiin. Denne typen uønskede resultater forekommer imidlertid ikke bare i forbindelse med selektiv forebygging, men har også blitt observert i forbindelse med forebygging gjennom informasjonskampanjer i media og på individuelle forebyggingsarrangementer (se over). Vuonna 2005 yhteensä 20 Euroopan maata 29:stä ilmoitti, että avohoitokeskuksissa oli 315 000 huumehoitoasiakasta. I 2005 rapporterte 20 av 29 europeiske land informasjon om 315 000 narkotikaklienter i polikliniske behandlingssentre. Tiedot saatiin yli 4 000 hoitoyksiköstä. Dataene kommer fra over 4 000 behandlingsenheter. Noin puolta (53 %) avohoitoasiakkaista hoidetaan pääasiallisesti opioidien käytön takia ja loppuosaa pääasiallisesti muiden huumeiden, etenkin kannabiksen (22 %) ja kokaiinin (16 %), käytön takia. Omtrent halvparten (53 %) av klientene i det polikliniske behandlingsapparatet har opioider som primærrusmiddel, den andre halvparten bruker primært andre stoffer, særlig cannabis (22 %) og kokain (16 %). Useimmiten pääasiallisena käytettävä huume vaihtelee maiden välillä. Hvilket stoff som er det vanligste primærrusmiddelet, varierer fra et land til et annet. Hoitotyö ja haittojen vähentämiseen tähtäävä työ Behandlings- og skadereduksjonstiltak Huumeidenkäyttäjien hoito tapahtuu useimmiten avohoidossa, johon sisältyy myös yleislääkäreiden vastaanotto. De fleste narkotikabrukere behandles i det polikliniske behandlingsapparatet, inkludert allmennleger. Noin puolet asiakkaista oli säännöllisessä työsuhteessa ja noin puolet oli työttömiä ennen avohoitoon tuloa; useimmilla avohoitoasiakkailla on pysyvä asunto (85 %). Omtrent halvparten av klientene var i fast arbeid før de påbegynte den polikliniske behandlingen, og den andre halvparten var arbeidsledige. De fleste klientene har stabile boforhold (85 %), hvorav 40 % bor med foreldrene og 19 % bor alene. Merkittävä vähemmistö (15 %) avohoitoasiakkaista asuu lastensa kanssa joko yksin tai kumppaninsa kanssa, mikä saattaa hankaloittaa huumeidenkäyttäjän elämää ja olla riskitekijä lapsille. Et signifikant mindretall av polikliniske klienter (15 %) bor sammen med barn, enten alene eller sammen med en partner, noe som utgjør et kompliserende aspekt i narkotikabrukerens liv og en risikofaktor for barna. Latvia, Unkari, Romania ja Slovakia kuuluvat niihin maihin, joissa erikoistuneiden huumehoitolaitosten maantieteellinen kattavuus on hyvin suppea. Latvia, Ungarn, Slovakia og Romania er eksempler på land som har en svært varierende geografisk dekning når det gjelder spesialiserte narkotika-behandlingstilbud. Palveluntarjoajien verkoston viimeaikaisista laajennuksista huolimatta korvaushoitoon on edelleen jonotuslistoja Kreikassa, samoin kuin Unkarissa ja Puolassa. Men på tross av at nettverket av tjenesteleverandører er bygget ut i den senere tid, er det i Hellas, Ungarn og Polen fremdeles ventelister for substitusjonsbehandling. Laitoshoito, jota aiemmin suosittiin heroiiniriippuvuuden hoidossa monessa Euroopan maassa, on nykyisin verrattain harvinaista, ja valtaosaa opioidien käyttäjistä hoidetaan For eksempel var 67 % av heroinbrukerne i Tyskland arbeidsledige eller ikke yrkesaktive, sammenlignet med 53 % av kokainklientene og 35 % av cannabisklientene, og 74 % av opioidklientene har begrenset utdanning, sammenlignet med 63 % av kokainklientene (Sonntag et al., 2006). Huumehoidossa olevien asiakkaiden sosioekonomista tilannetta koskevia tietoja voidaan täydentää joistakin maista saaduilla kansallisilla tiedoilla, jotka on eritelty pääasiallisesti käytetyn huumeen mukaan. Filosofien bak institusjonsbehandlingen og hvordan institusjonsbehandling gjennomføres i praksis, har gjennomgått store forandringer i årenes løp, i takt med at behovene har endret seg. Esimerkiksi Saksassa 67 prosenttia heroiininkäyttäjistä on työttömiä tai työvoimaan kuulumattomia, kun heitä on kokaiinin takia hoitoon tulleista 53 prosenttia ja kannabiksen takia hoitoon tulleista 35 prosenttia; 74 prosentilla opioidien käyttäjistä Samlokaliseringen av rusmiddelbehandling og medisinsk pleie, inkludert psykiatrisk behandling, høyaktiv antiretroviral behandling og behandling av leversykdommer, har blitt vanligere, og bruken av vedlikeholdsbehandling for å stabilisere klientene har økt. ) Lisätietoja tässä kohdassa mainituista luvuista, ks. TDI-taulukot ja -kaaviot vuoden 2007 tilastotiedotteessa. ) Se TDI-tabeller og -grafer i Statistiske opplysninger 2007 for nærmere opplysninger om tallene i denne delen. Oikeudellisten yhteyshenkilöiden erityisverkostossa toteutettiin vuonna 2006 kysely, jonka tarkoituksena oli hankkia lisätietoja korvaushoitoon pääsyn perusteita koskevista laeista ja viranomaismääräyksistä sekä lääkemääräys- ja jakelukäytännöistä. Rettsgrunnlag for substitusjonsbehandling farmakologiske behandlingstilbudet blitt utvidet for å møte behovene til bestemte brukergrupper,. Tuloksia saatiin 17 maasta, ja ne täydensivät Euroopan huumausaineita koskevan oikeustietokannan raporttia vuodelta 2003 (1). For eksempel er vedlikeholdsbehandling med buprenorfin nå godkjent på Lainsäädännön soveltamisala vaihtelee huomattavasti jäsenvaltioiden välillä. Behandling av ulike grupper narkotikabrukere Osassa maista, kuten Belgiassa, korvaushoidosta säädetään erityislaissa; osassa, esimerkiksi Kyproksessa, sen toteutukseen sovelletaan valvotuista aineista annettuja lakeja. I 2006 gjennomførte det spesialiserte nettverket av juridiske korrespondenter en undersøkelse for å skaffe ytterligere informasjon om lover og forskrifter vedrørende inntakskriterier for substitusjonsbehandling og forskrivnings- og utleveringspraksis. Lainsäädännön tehokkuuden ja joustavuuden välillä on tehtävä kompromisseja. Resultater ble innhentet fra 17 land som supplement til en rapport fra 2003 fra den europeiske Erilaisten huumeidenkäyttäjäryhmien hoito databasen for narkotikalovgivning ( Laissa nimetään yleensä aineet, joita voidaan käyttää korvaushoidossa. Det er store variasjoner mellom medlemsstatene når det gjelder hva som er regulert i lovverket. Useimmissa tapauksissa korvaushoitoon voidaan määrätä vain metadonia ja buprenorfiinia tai pelkkää metadonia, joskin muutamassa maassa sallitaan muita aineita, kuten morfiini tai kodeiini. Noen land, som Belgia, har en egen parlamentslov som regulerer substitusjonsbehandling, mens substitusjonsbehandling i andre land, f.eks. Kypros, kommer inn under lovene om kontrollerte stoffer. Vastaavasti kansalliset hoitoonpääsyn perusteet vahvistetaan lähes kaikissa maissa joko laeissa tai ministeriöiden asetuksissa tai ohjeissa. Medlemsstatene har i økende grad blitt klar over hvor viktig der er å tilby hensiktsmessige behandlingstjenester for problematiske cannabis- og kokainbrukere. Yleisimmät perusteet ovat huumeriippuvuuden diagnoosi ja vähimmäisikä, mutta myös aiempi epäonnistunut lääkkeetön hoito otetaan huomioon. Når det gjelder cannabis, er det i Europa vanlig å kombinere behandling, rådgivning og forebyggende programmer for å nå et større antall brukere. Osassa maista kansallisissa laeissa vahvistetaan seuraamukset hoitosääntöjen rikkomisesta, kun taas osassa asia jää kunkin hoitokeskuksen oman harkinnan varaan. Det tas i bruk nye kommunikasjonsstrategier, f.eks. internett, for å nå ut til cannabisbrukere som kan klassifiseres et sted mellom eksperimentelle og problematiske. Jäsenvaltiot katsovat enenevässä määrin, että on tärkeää tarjota asianmukaisia hoitopalveluja kannabiksen ja kokaiinin ongelmakäyttäjille. I de fleste tilfeller kan bare metadon og buprenorfin eller metadon alene forskrives, men i noen få land tillates også andre stoffer som morfin og kodein. Kannabiksen kohdalla hoito, neuvonta- ja ehkäisyohjelmat ovat Euroopassa usein kytköksissä toisiinsa, jotta tavoitettaisiin suuri määrä käyttäjiä. Også inntakskriteriene er i de fleste land formulert enten i lovverket eller ved departementsforordning eller retningslinjer. Parhaillaan toteutetaan uusia, esimerkiksi Internetiä hyödyntäviä viestintästrategioita, jotta voitaisiin tavoittaa sellaiset kannabiksen käyttäjät, joilla kyse ei ole enää kokeilusta muttei vielä ongelmakäytöstäkään. De vanligste kriteriene er avhengighetsdiagnose og minstealder, men det er også et krav om at personen skal ha gjennomgått tidligere medikamentfri behandling uten å lykkes å bli rusfri. Kannabista koskevia erityisiä hoitopalveluja ja -ohjelmia ei toistaiseksi ole ollut laajasti saatavilla Euroopassa, mutta sellaisia on tällä hetkellä kehitteillä (ks. luku 3). I noen land inneholder lovgivningen sanksjoner for brudd på behandlingsreglementet, mens andre land har overlatt vurderingen til det enkelte behandlingssenteret. Jäsenvaltioissa, joissa kokaiinihoidon kysyntä on suurta, on myös alettu teettää tätä koskevia tutkimuksia, mutta tilannetta mutkistaa se seikka, että jauhemaisen kokaiinin ja crack-kokaiinin käyttäjät kuuluvat yleensä varsin erillisiin yhteiskuntaryhmiin (ks. luku 5). Medlemsstater som opplever stor etterspørsel etter behandling for kokainbruk, er i ferd med å bestille forskning på området. Situasjonen kompliseres av at de som bruker kokainpulver og de som bruker crack, vanligvis tilhører svært forskjellige sosial grupper (se kapittel 5). Toistaiseksi valtaosaa psykostimulanttien käyttäjistä, amfetamiinien käyttäjät mukaan luettuina, hoidetaan kuitenkin erityispalvelujen puuttuessa perinteisten, opioidikeskeisten hoitopalvelujen yhteydessä, ja hoitohenkilökunnan ja lääkäreiden koulutukselle on Euroopassa selkeä tarve. Grunnet mangelen på spesialiserte tilbud behandles imidlertid mesteparten av brukerne av psykostimulerende midler, herunder amfetaminbrukere, i tradisjonelle opioidorienterte behandlingstilbud, og det er et klart behov for opplæring av behandlere og klinikere i hele Europa. Laeissa määritellään yleensä myös, kenellä on oikeus antaa lääkemääräys. Lovene definerer vanligvis også hvem som har anledning til å forskrive substitusjonsbehandling. Tällainen oikeus on yleensä hoitokeskusten lääkäreillä, mutta tietyissä maissa lääkkeen voivat määrätä ketkä tahansa lääkärit tai tietyt koulutetut tai hyväksytyt lääkärit. Hovedsakelig gjelder dette leger på behandlingssentre, men i enkelte land kan enhver lege eller visse særskilt opplærte og akkrediterte leger også forskrive medikamenter til substitusjonsbehandling. I praksis er det sjelden at leger utenfor behandlingssentre Käytännössä on harvinaista, että hoitokeskusten ulkopuoliset lääkärit aloittavat korvaushoidon (2). Etter at det i siste halvdel av 1980-årene ble politisk aksept for substitusjonsbehandling for heroinavhengighet, har i de fleste land dette blitt den vanligste behandlingsformen for opioidavhengige (figur 2). Laissa määritellään vain harvoin enimmäisannoksia. begynner med substitusjonsbehandling (2). Useimmissa maissa käytetään päällekkäisten lääkemääräysten estämiseksi erillisiä lääkemääräyslomakkeita, mutta useasta maasta löytyy keskusrekisteri ja muutamassa maassa myönnetään erityisiä henkilökortteja. Maksimumsdosene defineres vanligvis ikke i lovverket. Lainsäädännössä täsmennetään yleensä myös valtuutetut jakelijat, jotka ovat useimmiten apteekkeja tai hoitokeskuksia, mutta osassa maista myös lääkärit voivat jaella lääkkeitä. For å forhindre dobbeltforskrivning bruker de fleste land egne reseptblokker, men mange land har også et sentralt register, og noen få utsteder egne legitimasjonsbevis. Useimmissa maissa on myös lakiin, ohjeisiin tai yleensä suvaitsevaisuuteen perustuva järjestelmä, jossa lääkeannokset voidaan viedä kotiin, mutta toisinaan tämä on ehdottomasti kiellettyä. Lovgivningen spesifiserer vanligvis også autoriserte utleveringssteder, i hovedsak apoteker og behandlingssentre, selv om noen land også tillater leger å levere ut substitusjonsmedikamenter. Korvaushoito sai osakseen poliittista kannatusta heroiininkäytön torjunnassa 1980-luvun jälkipuoliskolla, ja siitä on sittemmin tullut opioidiriippuvuuden vallitseva hoitomuoto useimmissa maissa (kaavio 2). I de fleste land har man også etablert et system for inntak av doser hjemme, enten gjennom lovgivningen eller egne retningslinjer, eventuelt at systemet gir rom for en viss overbærenhet, men i enkelte tilfeller er slik praksis uttrykkelig forbudt. Lisätietoja on osoitteessa http://eldd.emcdda.europa.eu/?nnodeid=5036. Ks. taulukko HSR-6 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Nærmere opplysninger er tilgjengelig på http://eldd.emcdda.europa.eu/?nnodeid=5036Se tabell HSR-6 i Statistiske opplysninger 2007. Korvaushoidossa käytetyt pääasialliset lääkkeet ovat metadoni ja buprenorfiini. De vanligste substitusjons-medikamentene som brukes er metadon og buprenorfin. Farmakologisk behandling bør ideelt sett kombineres med psykologisk rådgivning og sosial støtte. Korvaushoitoa annetaan yleensä avohoitona huumehoitoon erikoistuneissa yksiköissä, mutta sitä antavat yhä useammin myös lääkärit yksityisvastaanotoilla. Substitusjonsbehandling foregår vanligvis poliklinisk på sentre som har spesialisert seg på narkotikabehandling, men også i stadig større grad hos privatpraktiserende leger. I enkelte land, f.eks. Tyskland, Frankrike og Storbritannia, er allmennpraktiserende leger bredt involvert i behandlingen av narkotikabrukere. Osassa maista yhteisössa toimivien lääkäreiden osallistuminen on yhä vähäistä joko oikeudellisista syistä tai siksi, että kiinnostus I andre land er legene i lokalsamfunnet i mindre grad involvert, enten fordi lovgivningen setter en stopper for det, eller på grunn av manglende interesse for behandling av avhengighet (20). ) Ks. korvaushoidon määrämiseen liittyvät käytännöt Euroopassa, s. 66. ) Se “Forskrivningspraksis for substitusjonsbehandling i Europa”, s. 66.) riippuvuushoitoa kohtaan on vähäistä (20 Se figur HSR-5 i Statistiske opplyninger 2007 for en detaljert kildeliste. on myös ollut esillä useassa maassa, ja määräyksiä onkin tiukennettu, koulutusvaatimuksia lisätty ja valvontaa ja seurantaa tehostettu (21 21 tilsyn og kartlegging ( Luku 6 käsittelee lähemmin opioidiriippuvuuden hoitoa. Behandlingen av opioidavhengighet beskrives nærmere i kapittel 6. Tartuntatautien ehkäiseminen ja huumausainekuolemien vähentäminen ovat huumeiden torjunnan keskeisiä tavoitteita EU:ssa, ja nykyisessä toimintasuunnitelmassa asetetaan tavoitteeksi palvelujen saatavuuden lisääminen terveyshaittojen ehkäisemiseksi ja vähentämiseksi. Å forebygge infeksjonssykdommer og å få ned antallet narkotikarelaterte dødsfall er sentrale mål for tiltakene mot narkotika i EU. 22) täytäntöönpanosta. Kertomuksessa todetaan, suosituksen ( että haittojen vähentäminen on kaikissa jäsenvaltioissa määritelty valtakunnallisen tason kansanterveystavoitteeksi. Den nyeste handlingsplanen har som mål å øke tilgjengeligheten av og tilgangen til tjenester og tilbud med sikte på å forebygge og redusere helserelaterte skader. Joissakin maissa kuntoutus saa osakseen yhä enemmän poliittista huomiota ja panostusta, ja monien maiden ylläpitohoitoa koskevien standardien mukaan asiakkaille olisi tarjottava sosiaalisia hoito- ja kuntoutuspalveluja. I en del land er sosial reintegrasjon nå gjenstand for økt politisk oppmerksomhet og økte bevilgninger, og i flere land sier standarden for vedlikeholdsbehandlingen at klientene også skal ha tilbud om sosial omsorg og reintegrasjon. Midtveisevalueringen av den irske narkotikastrategien anbefalte f.eks. rehabilitering som den femte søylen i strategien, mens Beskæftigelsesministeriet og Socialministeriet i Danmark sammen har lansert nye programmer for utsatte grupper (”delt ansvar”). Toisena esimerkkinä on kodittomuuden ehkäisemistä ja torjuntaa koskeva Norjan hallituksen strategia, jossa asetetaan mitattavissa olevia tavoitteita, kuten häätöjen vähentäminen ja pysyvän asunnon saannin helpottaminen, jotta tilapäismajoituksesta tulisi poikkeus. Et annet eksempel er den norske regjeringens strategi for å forebygge og bekjempe bostedsløshet, som fastsetter målbare intensjoner, f.eks. å redusere antallet utkastelser samt utvide tilgangen til permanente boliger slik at midlertidig husvære blir unntaket heller enn regelen. Niin ikään Norjassa köyhyyden torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma sisältää avustusohjelman, jossa vuonna 2006 jaettiin 6,5 miljoonaa euroa laitosseurantapalvelujen tarjoamiseksi kodittomille sekä alkoholin ja huumeiden väärinkäyttäjille. Norge har også en tiltaksplan mot fattigdom som omfatter en tilskuddsordning, som i 2006 med EUR 6,5 millioner (52 millioner NOK), styrket de innomhus oppfølgingstjenestene for bostedsløse så vel som misbrukere av narkotika og alkohol. Kreikka, Ranska, Italia, Liettua, Itävalta, Portugali ja Slovakia osallistuvat lisäksi komission Equal-aloitteeseen työttömyyden ja syrjäytymisen alalla (24). For øvrig deltar Hellas, Frankrike, Italia, Litauen, Østerrike, Portugal og Slovakia i Europakommisjonens prosjekt EQUAL på området sysselsetting og sosial inkludering (24). Neuvoston suositus, annettu 18 päivänä kesäkuuta 2003, huumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien terveyshaittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä; EUVL L 165, 3.7.2003, s. 31–33.) Rådsrekommandasjon av 18. juni 2003 om forebygging og reduksjon av helseskade forbundet med narkotikaavhengighet, EUT L 165 av 3.7.2003, s. 0031–0033.) Kumpikin asiakirja on saatavana osoitteessa http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/life_style/drug/drug_rec_en.htm#1.) http://ec.europa.eu/employment_social/equal/index_en.cfm Begge dokumentene er tilgjengelige på: http://ec.europa.eu/health/ph_determinants/life_style/drug/drug_rec_en.htm#1 ) http://ec.europa.eu/employment_social/equal/index_en.cfm Hoitotuloksia koskevat kansalliset tutkimukset Nasjonale studier av behandlingsutfall Kansalliset sosiokulttuuriset ja taloudelliset piirteet heijastuvat kuntoutustoimiin Euroopassa, mutta näillä toimenpiteillä on myös erilaisia tavoitteita, kohderyhmiä ja edellytyksiä. Reintegrasjonstiltakene gjenspeiler ulike sosiokulturelle og økonomiske virkeligheter på nasjonalt plan i Europa, men det er også en del forskjeller når det gjelder målsettinger, målgrupper og utgangspunkt. Bulgaria ja Romania ovat esimerkiksi ainoat maat, jotka mainitsevat katulapsille suunnatut sosiaalisen kuntoutuksen erityishankkeet. Bulgaria og Romania er f.eks. de eneste landene som har egne prosjekter for sosial reintegrasjon av gatebarn. Kolmessa jäsenvaltiossa (Irlanti, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta) on tehty hoitotuloksia koskevia kansallisia tutkimuksia, joissa pyrittiin selvittämään hoitotuloksia seuraamalla huumeiden ongelmakäyttäjien kohorttia tiettynä ajanjaksona eri hoitomuodoissa ja -ympäristöissä. Tre medlemsstater (Irland, Italia og Storbritannia) har gjennomført nasjonale studier av behandlingsutfall. Studiene fulgte en kohort av problembrukere av narkotika over tid i ulike behandlingsopplegg og -miljøer. Tutkimuksen tärkeä piirre on, että niissä selvitetään hoitotuloksia olemassa olevissa palveluissa päivittäisissä kliinisissä olosuhteissa. Et viktig trekk ved studiene er at de undersøker behandlingsutfall i eksisterende tjenester under daglige, kliniske forhold. Yleisiä tutkittuja hoitomuotoja ovat metadoniylläpitohoito, asteittain vähenevä metadonihoito, katkaisuhoito ja lääkkeettömät interventiot, kuten terapiayhteisöt ja neuvonta. Behandlingsoppleggene som ble undersøkt, omfattet metadonvedlikehold, metadonreduksjon, avrusning og medikamentfrie intervensjoner som terapeutiske samfunn og rådgivning. De mest brukte utfallsvariablene er: narkotikabruk, psykisk og fysisk helse, gjennomført behandling samt kriminell atferd. Monessa maassa ohjelmia ja toimia ei ole erikseen kohdistettu huumeidenkäyttäjiin, vaan ne koskevat haavoittuvassa asemassa olevia yhteiskuntaryhmiä yleensä, ja ne toteutetaan yleensä paikallis- tai aluetasolla. I mange land blir ikke programmer og tiltak spesifikt rettet mot narkotikabrukere, men henvender seg til sårbare sosiale grupper generelt og gjennomføres typisk på lokalt eller regionalt nivå. Vallonian alueen viranomaisten vuonna 2003 laatimissa plans de prévention de proximité (PPP) -suunnitelmissa köyhyyttä ja huumeriippuvuutta käsitelläänkin paikallisesti toisiinsa kytköksissä olevina kysymyksinä, kun taas Tanskan sosiaalipalvelulaissa kunnat velvoitetaan tarjoamaan sosiaalinen toimintasuunnitelma kaikille huumeidenkäyttäjille. “Plans de prévention de proximité” (PPP), etablert i Vallonia i 2003, betrakter fattigdom og avhengighet som to sider av samme sak, mens i Danmark loven om sosiale tjenester pålegger kommunene å utarbeide en tiltaksplan for alle narkotikabrukere. Vastaavasti Puolan paikallisilla hallintoviranomaisilla on lakisääteinen velvollisuus sopeuttaa huumeidenkäyttäjät yhteiskuntaan, ja Alankomaissa valtaosa uusista sosiaalisen kuntoutuksen palveluista on kuntien käynnistämiä. Likeledes har lokale myndigheter i Polen en juridisk forpliktelse til å sørge for sosial reintegrasjon av narkotikabrukere, og i Nederland startes de fleste nye tjenester for sosial reintegrasjon av kommunene. Saksassa suojakodit, koulutus ja asuminen ovat osavaltioiden tai kuntien vastuulla, kun taas vammaisille tarkoitetuilla liittovaltiotason ohjelmilla voidaan tukea huumeidenkäyttäjien pääsyä työelämään. I Tyskland er ansvaret for å skaffe bolig og utdanning underlagt delstaten eller kommunen, samtidig som føderale programmer for personer med funksjonshemminger også er åpne for arbeidstrening for narkotikabrukere. Italian Vedette-tutkimuksessa (1998–2001) pyrittiin arvioimaan eri puolilla maata sijaitsevissa julkisissa hoitokeskuksissa tarjotun hoidon vaikuttavuutta. Den italienske Vedette-studien (1998–2001) hadde som mål å undersøke effektiviteten av behandlingen som ble tilbudt i offentlige behandlingssentre rundt om i landet. Hoidossa pysyminen ja heroiininkäyttäjien kuolleisuus olivat tärkeimmät tulosmuuttujat. Gjennomført behandling og dødelighet blant heroinbrukere var blant de viktigste utfallsvariablene. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on toistaiseksi käynnistetty kolme hoitotuloksia koskevaa tutkimusta. Så langt er tre studier av behandlingsutfall igangsatt i Storbritannia. Den første var National Treatment Outcome Research Study (NTORS), som ble gjennomført av National Addiction Centre i England og Wales mellom 1995 og 2000. Studien undersøkte behandlingsutfall i behandlingsprogrammer på døgninstitusjoner eller i nærmiljøet. Osa havainnoista oli myönteisiä, kuten se, että laittomien huumeiden käytöstä pidättäydyttiin yhä useammin, huumeiden käyttötiheys laski, rikokset vähenivät ja terveydentila kohentui. En del positive funn ble rapportert, som økt grad av avholdenhet fra bruk av illegale rusmidler, mindre hyppig narkotikabruk, redusert kriminalitet og forbedret helse. Jotkin pitkän aikavälin tulokset viiden vuoden ajanjaksolla eivät kuitenkaan olleet yhtä tyydyttäviä; esimerkiksi crack-kokaiinin käytössä aluksi havaitun parannuksen vaikutukset olivat osittain kadonneet neljän tai viiden vuoden kuluttua, ja monet huumeidenkäyttäjät joivat edelleen runsaasti (Gossop et al., 2001). Enkelte langsiktige utfall for femårsperioden var imidlertid mindre tilfredsstillende, f.eks. var tidlig observerte forbedringer med hensyn til crackbruk delvis reversert etter fi re til fem år, og mange narkotikabrukere fortsatte med et høyt alkoholkonsum (Gossop et al., 2001). Tuetun asumisen tai rahankäytön hallinnan alalla kartoitetaan innovatiivisia lähestymistapoja, jotta asiakkaat eivät jäisi pitkäksi aikaa riippuvaisiksi palvelusta. For å unngå å “låse” klientene i et langvarig avhengighetsforhold utforskes innovative tilnærminger til boligstøtte og økonomistyring. Esimerkiksi Tanskassa tarjotaan sopeutumisvalmennusta kuntoutusasunnoissa oleville asiakkaille ja pyritään näin vähentämään mahdollisia tulevia ongelmia, joita heillä on omassa asunnossaan, ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa asiakkaita opetetaan tekemään ostoksia, laittamaan ruokaa ja hoitamaan raha-asioita. I Danmark tilbys klienter i rehabiliteringsleiligheter botrening for å redusere framtidige problemer når de skal ha ansvar for egen leilighet, og i Storbritannia får klientene råd om innkjøp, matlaging og styring av husholdningsbudsjettet. NTORS-tutkimus päivitetään Drug Treatment Outcomes Research Study (DTORS) -nimisessä tutkimuksessa, joka on meneillään Manchesterin yliopistossa. Drug Treatment Outcomes Research Study (DTORS), som gjennomføres ved universitetet i Manchester, skal være en oppdatering av NTORS-studien. Tutkimus käynnistettiin vuonna 2006, ja siinä seurataan eri puolilla Englantia asuvia huumeidenkäyttäjiä ensin 12 kuukauden ajan. Studien begynte i 2006 og skal i utgangspunktet følge narkotikabrukere fra hele England i 12 måneder. Tutkimuksessa pyritään arvioimaan huumehoidon vaikutusta erilaisiin tuloksiin ja keskitytään analysoimaan, millaiset hoitotavat tuottavat parhaat tulokset erityisissä huumeidenkäyttäjien alaryhmissä. Den har som mål å studere virkningen av narkotikabehandling i forhold til en rekke utfallsmål, og fokuserer på en analyse av hva slags behandlingskanaler som gir de beste resultatene for bestemte undergrupper av narkotikabrukere. Skotlannin Drug Outcome Research Study (DORIS) -tutkimus, jonka toteuttaa Glasgow’n yliopisto, käynnistyi vuonna 2001. Drug Outcome Research Study (DORIS), som gjennomføres ved universitetet i Glasgow, kom i gang i 2001. Siinä selvitetään hoitoviranomaisten toteuttamien huumehoitopalvelujen, kuten vankilassa tarjottavien palvelujen, vaikutusta ja tehokkuutta. Studien undersøker virkningen og effektiviteten av narkotika-behandlingstjenester i regi av behandlingsinstitusjoner, herunder fengselsbaserte tjenester. Huumeidenkäyttäjiä seurattiin pisimmillään 33 kuukauden ajan. Narkotikabrukerne ble fulgt i inntil 33 måneder. Vuoden kestäneen seurannan jälkeen tutkimuksessa havaittiin, että huumeidenkäyttö ja rikollinen toiminta olivat vähentyneet selvästi, että kuolleisuus oli alhainen ja että osallistujien fyysisessä ja henkisessä voinnissa oli tapahtunut myönteisiä muutoksia. Etter ett år fant studien en markert reduksjon i narkotikabruk og kriminell aktivitet, lav dødelighet og andre positive utfall knyttet til deltakernes fysiske og psykiske helse. Monessa maassa edellä mainituille ryhmille luodaan yleisesti uusia koulutusmahdollisuuksia, mutta ansiotyön saanti on vaikeaa. Å skape nye muligheter for opplæring og tilgang til utdanning er utbredt i mange land, men det er vanskeligere å få disse gruppene inn i lønnet arbeid. Se on kuitenkin kohderyhmälle erittäin tärkeää, sillä se tuo paitsi taloudellista vakautta myös itseluottamusta, paikan yhteiskunnassa ja säännöllisen elämänrytmin. Dette er imidlertid spesielt viktig for denne målgruppen, da det ikke bare gir økonomisk stabilitet, men også selvtillit, status og en regelmessig livsrytme. Uusia keinoja löytää asiakkaille ansiotyötä ovat kumppanuuksien muodostaminen yksityisyritysten kanssa, mentorointihankkeet ja kannustimien tarjoaminen, kuten harjoittelupalkan tukeminen tai starttilainojen myöntäminen uusille yrityksille. Nye måter for å få klientene inn i lønnet arbeid omfatter partnerskap med private foretak, mentorordninger og tilbud om insentiver f.eks. i form av betaling av lærlinglønn eller oppstartslån til nye bedrifter. Useassa maassa huumehoitopaikoissa on perustettu omia I flere land har behandlingsinstitusjoner startet sine egne sosioøkonomiske foretak hvor klientene blir ansatt og får lønn. Luku 2: Huumeongelman torjunta Euroopassa pääpiirteittäin sosioekonomisia yrityksiä, joihin asiakkaita on voitu palkata ansiotyöhön. Kapittel 2: Narkotikatiltak i Europa – en oversikt som (andre) kroniske psykiatriske problemer. Muissa aloitteissa keskitytään työllisyystilanteen kohentamiseen siten, että profiilit, odotukset ja taidot vastaisivat entistä paremmin työelämän todellisuutta. En stor, sentralisert institusjon som skulle ta imot 120 bostedsløse narkotikabrukere med psykiatriske problemer, møtte imidlertid lokal motstand. Esimerkiksi Wiener BerufsBörse toimii välittäjänä asiakkaiden, huumeviranomaisten ja työvoimapalvelujen välillä sekä antaa erityisneuvontaa, jotta asiakkaat pärjäisivät työelämässä. For personer med psykiske problemer er dét å få profesjonell hjelp til å bygge opp igjen et nett av støttespillere og kontaktpersoner, en viktig brikke i den sosiale reintegrasjonsprosessen. ja vaihtoehtoisiin hoitokoteihin sijoitetaan ikääntyneitä huumeidenkäyttäjiä, jotka eivät kykene selviytymään yksin huumeidenkäytön, dementian tai ongelmakäyttäytymisen vuoksi. Reintegrasjon av marginaliserte, eldre heroinbrukere med store somatiske og psykiske lidelser er en stor utfordring. Alankomaissa säädettiin vuonna 2007 uusi sosiaalitukilaki, jossa huumeriippuvuuteen sovelletaan samoja määräyksiä kuin (muihin) kroonisiin psykiatrisiin ongelmiin. I Belgia kan narkotikabrukere med psykiatriske problemer behandles på egne avdelinger for rusmiddelmisbrukere på psykiatriske sykehus eller allmennsykehus, eventuelt på andre psykiatriske helseinstitusjoner. Paikalliset asukkaat vastustivat kuitenkin suurta keskitettyä hoitolaitosta, jossa on tilaa 120 kodittomalle ja psykiatrisista ongelmista kärsivälle huumeidenkäyttäjälle. Danmark rapporterer at narkotikabrukere med psykiatriske problemer behandles på psykiatriske helseinstitusjoner, og at eldre narkotikabrukere som grunnet narkotikabruk, demens eller problematferd, ikke klarer seg selv, får plass på alternative pleiehjem. Mielenterveysongelmista kärsivien kohdalla ammattiapu, joka helpottaa tuki- ja yhteyshenkilöverkoston muodostamista, tunnustetaan tärkeäksi osaksi sosiaalista kuntoutusprosessia. I den nye loven om sosial støtte som ble vedtatt i Nederland i 2007, er narkotikaavhengighet omfattet av samme forskrift Tietyissä maissa (esim. I noen land (f.eks. Bulgaria, Tšekki, Kreikka, Slovenia) suunniteltuja kuntoutusohjelmia tarjotaan vain onnistuneen, pidättäytymiseen pohjautuvan huumeriippuvuushoidon jälkeen, eikä ylläpitohoidossa oleville asiakkaille ole toistaiseksi saatavana erityisiä kuntoutustoimia. Bulgaria, Den tsjekkiske republikk, Hellas og Slovenia) tilbys strukturerte reintegrasjonsprogrammer bare som oppfølging etter gjennomført behandling basert på rusfrihet, og egne reintegrasjonstiltak for klienter i vedlikeholdsbehandling er for tiden ikke tilgjengelig. Johdanto: kannabiksen käyttötavat muuttuvat Euroopassa Innledning: endringer i cannabisbruken i Europa Tietyssä maassa tehtyjä huumetakavarikkoja pidetään yleensä huumeiden tarjonnan ja saatavuuden epäsuorana indikaattorina, joskin ne kuvastavat myös lainvalvonnan resursseja, prioriteetteja ja strategioita, raportointikäytäntöjä sekä sitä, miten hyvin kansalliset ja kansainväliset tarjonnanvähentämistoimet tehoavat salakuljettajiin. Narkotikabeslagene i et land betraktes gjerne som en indirekte indikator på forsyning og tilgjengelighet av narkotika, selv om beslagene også gjenspeiler rapporteringsrutiner og politi- og tollmyndighetenes ressurser, prioriteringer og strategier, og likeledes i hvilken grad nasjonale og internasjonale tilbudsreduserende tiltak virker inn på omsetningsleddene. Vähittäiskaupan tasolla tehdyt pienet takavarikot muodostavat suuren osan takavarikkojen lukumäärästä kaikissa maissa. I alle land omfatter antallet beslag en stor del små beslag på detaljistnivå (gatenivå). Useimmat jäsenvaltiot ilmoittavat huumeiden puhtauden ja hinnan vähittäiskaupassa. Tiedot ovat kuitenkin peräisin useista erilaisista lähteistä, jotka eivät aina ole vertailukelpoisia, joten maiden välillä on vaikea tehdä tarkkoja vertailuja. Stoffenes pris og renhet/styrke på detaljistnivå rapporteres av de fleste medlemsstatene, men opplysningene kommer fra en rekke ulike kilder som ikke alltid er sammenlignbare, og dette gjør det vanskelig å foreta nøyaktige sammenligninger landene imellom. Kannabis on maailmassa yleisimmin käytetty laiton huumausaine, ja se on ollut Euroopassa huumekeskustelun keskipisteessä 1960-luvulta lähtien, jolloin sen käyttö nivoutui tiiviisti nuorison kasvavaan vastakulttuuriin. Cannabis er det mest brukte illegale rusmiddelet i verden og har stått sentralt i narkotikadebatten i Europa siden 1960-tallet, da stoffet praktisk talt ble synonymt med en framvoksende ungdomskultur. Kannabiksen yleisyydestä huolimatta sen käyttötapoja Euroopassa on monimutkaista selvittää. Det er likevel en komplisert oppgave å forstå bruksmønstrene for cannabis i Europa. Yhtenä tärkeänä tekijänä kokonaiskuvassa ovat erilaiset kannabistuotteet, joita on nykyään saatavilla Euroopan markkinoilla. En av årsakene er at det finnes så mange forskjellige cannabisprodukter på det europeiske markedet. Kannabista on ollut Euroopassa saatavilla pääasiallisesti kolmessa muodossa: kannabishartsina, kannabisruohona ja huomattavasti harvinaisempana kannabisöljynä. Historisk sett har tre hovedformer for cannabis vært vanlig i Europa: hasjisj, marihuana og cannabisolje, som også er den minst vanlige formen. Kannabishartsin polttaminen tupakan kanssa on useille edelleen tämän huumeen tavallinen käyttötapa, vaikka se on muualla maailmassa melko harvinaista. For mange er røyking av hasjisj sammen med tobakk den vanligste inntaksmetoden, mens dette bruksmønsteret er relativt uvanlig i andre deler av verden. Eurooppa on edelleen kannabishartsin suurin markkina-alue, mutta myös kannabisruohotuotteet vaikuttavat yleistyneen ja jopa nousseen hallitsevaan asemaan joillakin markkinoilla. Europa er det dominerende globale markedet for hasjisj, men marihuana synes å bli vanligere og dominerer i enkelte markeder. Kokonaiskuva on viime vuosina mutkistunut entisestään, kun markkinoille on tullut yhä enemmän Euroopassa tuotettua – ja toisinaan valvotuissa oloissa kasvatettua – kannabista, joka voi olla suhteellisen vahvaakin. I de senere årene har situasjonen blitt ytterligere komplisert av den økte tilgjengeligheten av cannabis produsert i Europa, hvorav noe dyrkes under kontrollerte forhold og kan være av relativt høy styrke. Tällaisesta kannabiksesta on tullut monissa maissa itsenäinen erityistuote, ja se vaikeuttaa kannabiksen muuttuvien käyttötapojen kansanterveydellisten vaikutusten arviointia. Denne typen cannabis har blitt et eget produkt i mange land, noe som gjør det vanskeligere å vurdere hvilken effekt de endrede bruksmønstrene har på folkehelsen. Tarjonta ja saatavuus Tilbud og tilgjengelighet Jotta Euroopan huumetakavarikkoja voitaisiin tarkastella laajempaa kokonaistilannetta vasten, tässä raportissa esitetään tiivistetysti tietoa maailmanlaajuisesta tilanteesta. For å sette narkotikabeslagene i Europa inn i en bredere sammenheng inneholder denne rapporten et sammendrag av informasjonen om situasjonen globalt. Näiden tietojen pääasiallisena lähteenä on käytetty Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden vastaisen yksikön vuosittain laatimaa raporttia kansainvälisestä huumetilanteesta. FNs organ for narkotika og kriminalitet produserer hvert år en rapport om den internasjonale narkotikasituasjonen, og denne rapporten er hovedkilden til de globale anslagene som presenteres her. On syytä huomauttaa, että tällaisten tietojen kokoaminen on vaikeaa eikä monissa maailman osissa ole kovin kehittyneitä tietojärjestelmiä. Leseren bør være klar over at det er vanskeligheter knyttet til denne typen informasjonsinnsamling, og at informasjonssystemene i mange deler av verden er lite utviklet. Tietoja onkin pidettävä parhaina arvioina, jotka on voitu laatia saatavilla olevien tietolähteiden perusteella. Disse dataene bør derfor betraktes som de beste overslagene man kan utlede av den informasjonen som for tiden er tilgjengelig. Tuotanto ja kauppa kannabiksesta kasvatetaan Amerikassa (46 %), toiseksi eniten sitä tuotetaan Afrikassa (26 %) ja kolmanneksi eniten Aasissa (22 %) (UNODC, 2007). Det anslås at om lag halvparten av all cannabis dyrkes i Nord- og Sør-Amerika (46 %), etterfulgt av Afrika (26 %) og Asia (22 %) (UNODC, 2007). Marokko on edelleen maailman suurin kannabishartsin tuottaja, ja vaikka kannabiksen viljelyala vaikuttaa tuoreiden selvitysten perusteella pienentyneen vuosina 2004–2005 noin 40 prosenttia, maan arvioidaan silti tuottavan noin 70 prosenttia Euroopassa kulutettavasta kannabishartsista. Marokko er fremdeles den største internasjonale produsenten av hasjisj, og selv om nye undersøkelser tilsier at dyrkingsarealet for cannabis ble redusert med 40 % fra 2004 til 2005, anslås det at landet produserer nærmere 70 % av all hasjisj som brukes i Europa. Viljelmien kokonaispinta-alaa koskevien arvioiden perusteella Marokko tuotti vuonna 2005 mahdollisesti noin 1 066 tonnia kannabista, josta suurin osa oli tarkoitettu Euroopan ja Pohjois-Amerikan markkinoille (CND, 2007; UNODC ja Basert på anslag over totalt dyrkingsareal hadde Marokko en potensiell produksjon på 1 066 tonn i 2005. Kannabiksen maailmanlaajuisesta tuotannosta on äärimmäisen vaikeaa laatia luotettavia arvioita, koska sitä voidaan kasvattaa monenlaisissa ympäristöissä ja sitä kasvaa luonnonvaraisesti eri puolilla maailmaa. Mesteparten av cannabisen i Marokko produseres for det europeiske og nordafrikanske markedet (CND, 2007; UNODC og Marokkos regjering, 2007). Vuosiraportti 2007: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2007: Narkotikasituasjonen i Europa rapporteres det at også hasjisj fra andre land (Moldova og India) er tilgjengelig, spesielt i sentraleuropeiske land. Kannabis henkilökohtaiseen käyttöön: oikeudellinen asema Cannabis til eget bruk: rettslig status Kannabishartsi salakuljetetaan Eurooppaan Pyreneiden niemimaan kautta. Det finnes mange ulike tilnærminger til cannabis Kannabishartsin tilanne on Euroopassa melko yhtenäinen, mutta samaa ei voida sanoa kannabisruohosta. I Europa er hasjisj et relativt ensartet produkt, men det samme kan ikke sies om marihuana. Vuonna 2005 takavarikoitujen erien lähtömaina olivat muun muassa Albania, Alankomaat, entisen Jugoslavian maat, Angola ja Etelä-Afrikka. Beslagene rapportert i 2005 har sin opprinnelse i Albania, Nederland, land i det tidligere Jugoslavia, Angola og Sør-Afrika. Vaikka kannabisruohon kotimaista tuotantoa on vaikea seurata järjestelmällisesti, sitä todettiin vuonna 2005 puolessa raportoineista maista. Selv om det er vanskelig å få en systematisk oversikt, oppga halvparten av de rapporterende landene innenlandsk produksjon av marihuana i 2005. Osa Euroopassa tuotetusta kannabiksesta kasvatetaan ulkotiloissa, ja sitä on lähes mahdoton erottaa ulkomailta tuodusta kannabisruohosta. Noe av cannabisen som produseres i Europa, dyrkes utendørs og kan i praksis være umulig å skille fra importert marihuana. Tehoviljelty ja melko vahva kannabis vaikuttaa kuitenkin kasvattavan merkitystään ja mahdollisesti markkinaosuuttaan useissa maissa. Lisäksi kannabiksen kotiviljelyn mahdollistavia välineitä on nykyään helppoa saada Internetin kautta tai joissakin maissa erityisiltä toimittajilta. Cannabis av relativt høy styrke som produseres under intensive forhold, ser nå ut til å ta en stor og potensielt økende andel av markedet i mange land, og utstyr som gjør det mulig å dyrke cannabis hjemme, er nå å få kjøpt via internett og i noen land hos spesialleverandører. Se, että tätä huumausaineen muotoa kasvatetaan sisätiloissa ja usein kohdemarkkinoiden läheisyydessä, saattaa tarkoittaa, että sitä takavarikoidaan harvemmin ja että se näin ollen näkyy tiedoissa puutteellisesti. Det at denne formen av stoffet dyrkes innendørs og ofte i nærheten av markedet, betyr at beslagene blir sjeldnere, og det blir derfor mindre synlig i tilgjengelige data. Kannabikseen suhtaudutaan eri tavoin jäsenvaltioiden lainsäädännöissä (1), mutta Euroopassa on yleisenä suuntauksena rikosoikeudellisten seuraamusten korvaaminen vaihtoehtoisilla toimenpiteillä silloin, kun kyse on käyttörikoksesta tai pienen kannabismäärän hallussapidosta henkilökohtaiseen käyttöön ilman raskauttavia olosuhteita. i medlemsstatenes lovgivning (1), men likevel avtegner det seg et generelt bilde av at man i Europa utvikler alternativer til straff når det gjelder bruk og besittelse av mindre mengder cannabis til eget bruk uten skjerpende omstendigheter. Kannabis erotetaan nykyään usein muista laittomista aineista joko lainsäädännössä, syyttäjille laadituissa ohjeissa tai tuomioistuinkäytännössä. Cannabis skilles nå ofte fra andre ulovlige stoffer, enten i lovgivningen, etter instruks fra riksadvokaten eller gjennom rettspraksis. Useissa Euroopan maissa on siirrytty vankeusrangaistuksista sakkoihin, varoituksiin, ehdollisiin tuomioihin, rankaisematta jättämiseen ja neuvontaan. De fleste landene i Europa har gått over fra fengselsstraffer til bøter, advarsler, prøvetid, straffefritak og rådgivning. Vi ser eksempler på denne trenden i en rekke nye tiltak. Tästä suuntauksesta kertovat lukuisat tuoreet esimerkit, kuten vankeusrangaistusten poistaminen Luxemburgissa vuonna 2001 ja Belgiassa vuonna 2003 sekä niiden lyhentäminen Kreikassa vuonna 2003 ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2004. For eksempel fjernet Luxembourg og Belgia fengselsstraff for slike lovbrudd i henholdsvis 2001 og 2003, og Hellas og Storbritannia satte ned strafferammen i henholdsvis 2003 og 2004. Poliiseille ja syyttäjille on annettu asiaan liittyviä ohjeita Belgiassa vuosina 2003 ja 2005, Ranskassa vuonna 2005 ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosina 2004 ja 2006. I Belgia fi kk politi og påtalemyndigheten ny instruks i 2003 og 2005, og det samme skjedde i Frankrike i 2005 og i Storbritannia i 2004 og 2006. Tšekissä aiottiin vahvistaa erilaisia luokkia muille kuin lääkinnällisille huumausaineille, mutta kyseinen rikoslain luonnos hylättiin tähän asiaan liittymättömistä syistä. I 2006 var Den tsjekkiske republikk på nippet til å etablere ulike klasser av ikke-medisinske stoffer, men dette utkastet til straffelov ble forkastet av andre årsaker. Kaikesta tästä huolimatta raportoitujen kannabisrikosten määrä kasvaa edelleen Euroopassa (ks. luku 1). På tross av dette fortsatte antallet rapporterte cannabislovbrudd å stige i Europa (se kapittel 1). Koko maailmassa takavarikoitiin vuonna 2005 yhteensä 1 302 tonnia kannabishartsia ja 4 644 tonnia kannabisruohoa. I 2005 ble det på verdensbasis beslaglagt 1 302 tonn hasjisj, sammenlignet med 4 644 tonn marihuana. Molemmat määrät laskivat vuodesta 2004. Både for hasjisj og marihuana utgjør dette en nedgang i forhold til 2004. Suurin osa hartsitakavarikoista (70 %) tehtiin edelleen Länsi- ja Keski-Euroopassa, kun taas kannabisruohoa takavarikoitiin eniten Pohjois-Amerikassa (64 %) (UNODC, 2007). De fleste beslagene av hasjisj ble gjort i Vest- og Sentral-Europa (70 %), mens marihuana hovedsakelig ble beslaglagt i Nord-Amerika (64 %) (UNODC, 2007). Espanjan osuus takavarikoista oli noin puolet ja takavarikoiduista Spania stod for om lag halvparten av alle beslagene og om lag tre firedeler av totalt Kannabiskeskustelu jatkuu kiivaana, ja erilaisten kansanterveydellisten ja rikosoikeudellisten toimien kustannus-hyötysuhteesta on voimakasta erimielisyyttä. Cannabis er fortsatt et omstridt tema, og det eksisterer stor uenighet om de relative fordelene og ulempene ved ulike folkehelserelaterte og strafferettslige tiltak. Tämä näkyy siinä, ettei kaikissa toimenpiteissä ole aina suuntana seuraamusten lieventäminen, vaan joissakin maissa seuraamuksia on tiukennettu tai nykytilanne on kriittisen tarkastelun alla. Dette gjenspeiles i det faktum at ikke alle tiltakene involverer lettere straffer. Noen land har skjerpet straffene eller er i ferd med å foreta en kritisk vurdering av dagens situasjon. Tanskassa vuonna 2004 syyttäjille laaditussa ohjeessa kehotettiin varoitusten sijaan määräämään sakkoja, ja Italiassa poistettiin vuonna 2006 lainsäädännöstä muiden kuin lääkinnällisten huumausaineiden välinen erottelu ”pehmeisiin” ja ”koviin” huumeisiin. Danmark utstedte i 2004 en instruks til påtalemyndigheten om å gi bøter i stedet for advarsler, og Italia opphevet i 2006 skillet i lovgivningen mellom ikke-medisinske stoffer for å fjerne distinksjonen mellom ”lette” og ”tunge” stoffer. Muissakin maissa on tarkistettu kannabikseen liittyviä toimia, esimerkiksi Alankomaissa julkaistiin vuonna 2005 erityinen kannabisstrategia ja Saksassa on arvioitu kannabiksen hallussapidosta määrättyjen seuraamusten täytäntöönpanoa. Andre land har sett over sine tiltak mot cannabis; f.eks. lanserte Nederland en egen cannabisstrategi i 2005, og Tyskland har gjennomført en vurdering av straffeutmålingen for besittelse av cannabis til eget bruk. määrän hienoinen lisääntyminen vuonna 2005 jatkoi vuodesta 2000 lähtien vallinnutta kasvusuuntausta. rapporterte beslag av hasjisj i 2005, så den stigende trenden som begynte i 2000, fortsetter. Sama ei kuitenkaan koske haltuun otettua hartsin määrää, joka laski vuonna 2005 kasvettuaan vuosina 2000–2004. Dette gjaldt imidlertid ikke mengden hasjisj som ble beslaglagt, som gikk ned i 2005 etter økning i perioden 2000–04. Tämä tuli esiin tuoreessa Eurobarometri-kyselyssä (2006), jossa eurooppalaisilta kysyttiin, yhtyivätkö he väitteeseen, jonka mukaan kannabiksen henkilökohtainen käyttö pitäisi laillistaa koko Euroopassa. Dette blir tydelig i en nylig gjennomført Eurobarometer-undersøkelse (2006), hvor europeiske borgere ble spurt om de var enige i at cannabis til eget bruk burde legaliseres i Europa. Hieman yli kaksi kolmasosaa (68 %) vastanneista ei yhtynyt tähän väitteeseen, ja noin neljäsosa (26 %) yhtyi siihen. Vel to tredeler (68 %) av de spurte var uenige, og om lag en firedel (26 %) var enige. Vaikka kannabiksen kiellon jatkamista kannattaneiden osuus vaihteli maittain, he olivat kaikissa maissa enemmistönä. Selv om andelen som ønsket fortsatt forbud varierte, var dette flertallssynspunktet i alle landene. Kannabishartsin ja kannabisruohon aseman välinen ero ilmenee siinä, että vuonna 2005 kannabisruohon osuus takavarikoista oli vain noin puolet (152 000) ja takavarikoidusta kokonaismäärästä alle kymmenesosa (66 tonnia). Det relative forholdet mellom hasjisj og marihuana synliggjøres av at det i 2005 ble gjort bare halvparten så mange beslag av marihuana (152 000), og den beslaglagte mengden marihuana utgjør under en tidel (66 tonn). Kannabisruohon takavarikkojen määrä Euroopassa on kasvanut tasaisesti viiden viime vuoden ajan, mutta takavarikoitujen määrien osalta tilanne ei ole yhtä selvä. I Europa har antallet marihuanabeslag økt jevnt de siste fem årene, mens tendensen for beslaglagte kvanta ikke er like klar, dog med en mulig økning i 2005 etter en periode med nedgang i mengdene mellom 2001 og 2004. Määrät saattoivat kasvaa vuonna 2005 niiden laskettua vuosina 2001–2004. I anslagsvis 13 500 beslag i Europa i 2005 ble det tatt om lag 24 millioner cannabisplanter (de fleste i Tyrkia) og Päätelmät ovat väistämättä vain alustavia, koska Yhdistynyt kuningaskunta, joka vastaa Hvis vi ser på EUs medlemsstater, toppet beslagene av cannabisplanter seg i 2001 for så å øke ) Tämän osan perustana olevat tiedot Euroopan huumetakavarikoista esitetään vuoden 2007 tilastotiedotteen taulukoissa SZR-1, SZR-2, SZR-3 ja SZR-4.) ) Dataene for narkotikabeslag i Europa som denne delen er basert på, finnes i tabell SZR-1, SZR-2, SZR-3 og SZR-4 i Statistiske opplysninger 2007.) Tämä on tarkistettava sitten, kun vuoden 2005 tiedot saadaan. Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2005 så snart disse foreligger. Arvioinnissa käytettiin vuodelta 2005 puuttuvien tietojen sijasta vuoden 2004 tietoja. Der data for 2005 manglet, er anslagene beregnet med utgangspunkt i dataene for 2004. Kyselyt – tärkeä väline huumeidenkäytön mallien ja suuntausten ymmärtämiseen Euroopassa Spørreundersøkelser – et viktig verktøy for å forstå mønstre og trender i narkotikabruk i Europa Huumeidenkäyttöä kokonaisväestössä tai koululaisten keskuudessa selvitetään kyselyillä, jotka tuottavat arvioita siitä väestön osuudesta, joka ilmoittaa käyttäneensä huumeita tiettynä ajanjaksona: ainakin kerran elämässä, viimeksi kuluneen vuoden aikana tai viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Narkotikabruk i befolkningen generelt eller blant skoleelever vurderes gjennom undersøkelser som gir anslag over den andelen av befolkningen som oppgir å ha brukt narkotika i løpet av et gitt tidsrom – livstid, siste år eller siste måned. Maiden välillä on kuitenkin vielä eroja menetelmissä ja tiedonkeruuvuosissa, joten maiden välisiä pieniä eroja on tulkittava varoen (1). I 2005 varierte gjennomsnittlig eller typisk pris på både hasjisj og marihuana, både mellom landene og innenfor det enkelte land. Vuonna 2005 sekä kannabishartsin että kannabisruohon keskimääräinen tai tyypillinen vähittäiskaupan hinta vaihteli niin maiden välillä kuin maiden sisälläkin siten, että suurin osa maista ilmoitti kannabistuotteiden hinnaksi 4–10 euroa grammalta (27). De fleste land rapporterte priser for cannabisprodukter i området EUR 4–10 pr. gram (27). Kummankin kannabislajin ilmoitettu keskimääräinen tai tyypillinen hinta vaihteli kuitenkin kahdesta eurosta yli 15 euroon grammaa kohti. Rapporterte gjennomsnittlige eller typiske priser for begge typer cannabis varierte imidlertid fra EUR 2 pr. gram til over EUR 15. Kannabishartsin inflaatiokorjattu keskihinta laski vuosina 2000–2005 kaikissa raportoineissa maissa paitsi Puolassa, jossa hinnat säilyivät ennallaan. Korrigert for inflasjon falt gjennomsnittsprisen på hasjisj i perioden 2000–05 i alle de rapporterende landene unntatt Polen, hvor prisene var stabile. Myös kannabisruohon inflaatiokorjattu keskihinta laski tai säilyi ennallaan kyseisenä ajanjaksona kaikissa Gjennomsnittsprisen på marihuana, korrigert for inflasjon, falt eller holdt seg stabil i samme periode i alle de rapporterende landene unntatt Kyselyjen teettäminen on kallista, ja siksi vain harvat maat keräävät tietoja vuosittain. Opplysninger om EMQ finnes i ”Håndbok i undersøkelser om narkotikabruk i befolkningen generelt” (http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=1380). Tämän raportin tiedot perustuvat tuoreimpaan saatavilla olevaan kyselyyn, joka on yleensä tehty vuosien 2003 ja 2006 välisenä aikana. I denne rapporten presenteres data basert på de siste tilgjengelige undersøkelsene, som i de fleste tilfeller er fra perioden 2003–2006. Kannabistuotteiden väkevyys määräytyy delta-9-tetrahydrokannabinolin (THC) eli niiden tärkeimmän tehoaineen pitoisuuden mukaan (EMCDDA, 2004). Styrken på cannabisproduktene avhenger av innholdet av delta-9-tetrahydrocannabinol (THC), som er det viktigste virkestoffet (EONN, 2004). Vuonna 2005 kannabishartsin keskimääräinen tai tyypillinen THC-pitoisuus vaihteli katukaupassa alle prosentista 17 prosenttiin. Det rapporterte eller typiske gjennomsnittsinnholdet av THC i hasjisj varierte i 2005 fra under 1 % til 17 %. Näin suurta vaihteluväliä on vaikea selittää, kun otetaan huomioon, että suurin osa Euroopan hartsista on peräisin samasta lähteestä. En slik variasjon er vanskelig å forklare i og med at mesteparten av den europeiske hasjisjen har samme opprinnelse. Kannabisruohon väkevyys vaihteli alle prosentista hieman yli 15 prosenttiin. Styrken på marihuana varierte fra under 1 % til like over 15 %. Saatavilla olevista tiedoista kotimaista kannabisruohoa ei voida erottaa maahantuodusta, mutta Alankomaat arvioi paikallisesti tuotetun kannabisruohon väkevyydeksi 17,7 prosenttia (29). Tilgjengelige data gjør det ikke mulig å skille mellom marihuana som er importert til eller produsert i de forskjellige land. Nederland rapporterte imidlertid et anslag på 17,7 % for lokalprodusert marihuana (29). Huumeidenkäyttöä mitataan kyselyissä yleensä kolmella ajallisella mitalla. Tre ulike målinger av narkotikabruk over tid brukes vanligvis i rapportering av undersøkelsesdata. Livstidserfaring eller -prevalens er den bredeste kategorien. Sitä käytetään yleisesti nuorten ikäryhmien, kuten koululaisten yhteydessä, mutta se ei välttämättä anna tarkkaa kuvaa nykytilanteesta aikuisten keskuudessa, joskin se saattaa kertoa käyttötavoista ja käytön tiheydestä. Dette målet brukes vanligvis til å rapportere om svært unge grupper, f.eks. skoleelever, men har begrenset verdi når det gjelder å speile dagens situasjon blant voksne, selv om det kan gi innsikt i bruksmønstre og forekomst. Tässä raportissa pääpaino on käytöllä viimeksi kuluneen vuoden aikana ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana, koska ne heijastavat parhaiten nykytilannetta ja viimeksi mainittu kertoo usein säännöllisesti käytöstä. I denne rapporten fokuseres det på rapportering av bruk siste år og siste måned, da disse to målene bedre gjenspeiler dagens situasjon, og den siste kategorien fungerer ofte som en proxy-indikator for regelmessig bruk. On tärkeää tunnistaa selkeästi ne henkilöt, jotka käyttävät huumeita säännöllisesti tai joilla on huumeongelma. Det er viktig å identifisere personer som jevnlig bruker narkotika eller har problemer med narkotikabruk, og enkelte forbedringer er gjort når det gjelder å utvikle skalaer for vurdering av mer intensive bruksformer. Siinä on edistytty kehittämällä runsaan käytön arviointiin asteikkoja, ja nämä tiedot on esitetty siltä osin, kuin niitä on ollut saatavilla (ks. laatikko psykometristen asteikkojen kehittämisestä, s. 42). Tilgjengelige skalaer er inkludert (se boks om utvikling av psykometriske skalaer, s. 42). Joidenkin maiden tiedot kattavat hieman erilaisia ikäryhmiä (kuten 16–64-vuotiaat, 18–64-vuotiaat, 16–59-vuotiaat). Noen land bruker en litt annen aldersspredning i sine data (f.eks. 16–64, 18–64 og 16–59 år). Lisätietoja väestötutkimusten menetelmistä ja kussakin kansallisessa kyselyssä käytetystä menetelmästä, ks. vuoden 2007 tilastotiedote. For ytterligere informasjon om metoder for befolkningsundersøkelser og metoder brukt i den enkelte nasjonale undersøkelse, se Statistiske opplysninger 2007. Tuoreet tutkimustiedot vahvistavat, että kannabis on Euroopassa yleisimmin käytetty laiton huumausaine. Data fra de nyeste undersøkelsene bekrefter cannabisens posisjon som det mest brukte illegale rusmiddelet i Europa. Sen käyttö lisääntyi 1990-luvulla lähes kaikissa maissa varsinkin nuorten På 1990-tallet økte bruken av cannabis i praktisk talt alle land, særlig blant unge. ) Ks. taulukko PPP-1 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell PPP-1 i Statistiske opplysninger 2007.) Kannabishartsin ja kannabisruohon hintatietoja analysoitiin 19 maan osalta (joista oli saatavilla tietoja vähintään kolmelta perättäiseltä vuodelta).) Prisdata for både hasjisj og marihuana ble analysert for 19 land (hvor data for minst tre påfølgende år var tilgjengelig).) Kannabiksen väkevyydestä on lisätietoa vuoden 2007 tilastotiedotteen taulukoissa PPP-2 ja PPP-5. Data om styrken på cannabis finnes i tabell PPP-2 og PPP-5 i Statistiske opplysninger 2007. Varovaisesti voidaan arvioida, että yli 70 miljoonaa eurooppalaista aikuista – toisin sanoen lähes joka neljäs (22 prosenttia) kaikista 15–64-vuotiaista – on käyttänyt En forsiktig beregning tilsier at over 70 millioner voksne i Europa har brukt cannabis minst én gang (livstidsprevalens), dvs. gjennomsnittlig nesten en firedel (22 %) av alle mellom 15 og 64 år (30 Kansalliset luvut vaihtelevat kahdesta prosentista 37 prosenttiin siten, että luvut ovat alhaisimmat Bulgariassa, Maltassa ja Romaniassa ja korkeimmat Tanskassa (36,5 %), Ranskassa (30,6 %), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (29,8 %) ja Italiassa De laveste tallene kommer fra Bulgaria, Malta og Romania og de høyeste fra Danmark (36,5 %), Frankrike tallene for siste års prevalens rapporteres fra Spania, Den tsjekkiske republikk, Frankrike og Italia. Gjennomsnittlig 30 % av unge voksne rapporterer livstidserfaring, 13 % bruk siste år og over 7 % rapporterer bruk siste måned. (29,3 %) ( toimittaneiden 26 Euroopan maan joukosta 12 ilmoitti kannabista ainakin kerran käyttäneiden osuudeksi (30,6 %), Storbritannia (29,8 %) og Italia (29,3 %) ( 10–25 prosenttia ( 32 livstidsprevalens, tall mellom 10 % og 25 % ( (15–34-vuotiaat) ilmoittaa käyttäneensä kannabista ainakin kerran, 3–20 prosenttia ilmoittaa käyttäneensä sitä viimeksi kuluneen vuoden aikana, ja 1,5–15,5 prosenttia ilmoittaa käyttäneensä sitä viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Hvis vi begrenser oss til unge mellom 15 og 24 år, varierer prevalensestimatene for livstidsbruk mellom 3 % og 44 % (de fleste land rapporterer tall i området 20–40 %). Ainakin kerran käyttäneiden osuus on korkein Tanskassa, Ranskassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Espanjassa, ja viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuus on korkein Espanjassa, Tšekissä, Ranskassa ja Italiassa. Siste års prevalens varierer fra 4 % til 28 % (i de fleste land 10–25 %), og prevalenstallene for siste måned ligger mellom 1 % og 19 % (i de fleste land 5–12 %). Keskimäärin 30 prosenttia nuorista aikuisista ilmoittaa käyttäneensä kannabista ainakin kerran, 13 prosenttia ilmoittaa käyttäneensä sitä viimeksi kuluneen vuoden aikana, ja yli 7 prosenttia ilmoittaa käyttäneensä sitä viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Blant guttene i denne aldersgruppen er prevalenstallene enda høyere. Vertailun vuoksi voidaan esittää, että 35–64-vuotiaista aikuisista 3 prosenttia ilmoittaa käyttäneensä kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 1,6 prosenttia viimeksi kuluneen kuukauden aikana (34). Livstidserfaring ble rapportert av 11–51 % av unge menn (i de fleste land 25–45 %), bruk siste år ble rapportert av 5–35 % (i de fleste land 15–30 %) og bruk siste måned av 1,7–23,7 % (i de fleste land 6–20 %) (35). Kun tarkastellaan kannabiksen käyttöä viimeksi kuluneen vuoden aikana, ilmoitetut käyttöasteet laskevat, vaikka ne pysyvätkin merkittävinä. Hvis vi endrer referansepunkt fra livstid til siste år, falt nivået for rapportert cannabisbruk, men det var likevel høyt. Arviolta yli 23 miljoonaa eurooppalaista aikuista, eli noin 7 prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista, on käyttänyt kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana. Anslagene tilsier at over 23 millioner voksne i Europa har brukt cannabis i løpet av det siste året, noe som gir et gjennomsnitt på ca. 7 % av alle mellom 15 og 64 år. Kansalliset luvut vaihtelevat prosentista 11,2 prosenttiin siten, että alhaisimmat luvut ovat ilmoittaneet Bulgaria, Kreikka ja Malta ja korkeimmat luvut Italia (11,2 %), Espanja (11,2 %), Tšekki (9,3 %) ja Yhdistynyt kuningaskunta (8,7 %). Nasjonale tall varierer fra 1 % til 11,2 %. De laveste tallene kommer fra Bulgaria, Hellas og Malta, og de høyeste fra Italia (11,2 %), Spania (11,2 %), Den tsjekkiske republikk (9,3 %) og Storbritannia (8,7 %). Tässäkin vaihteluväli oli suuri, mutta 13 maata tietoja toimittaneista 25 maasta arvioi kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuudeksi 4–9 prosenttia (kaavio 3). Det er store variasjoner, men i 13 av de 25 landene som la fram tall for siste års prevalens, rapporterte om en prevalens på mellom 4 % og 9 % (figur 3). Jos tarkastellaan ainoastaan 15–24-vuotiaita nuoria, kannabista ainakin kerran käyttäneiden osuus vaihtelee 3:sta 44 prosenttiin (useimmat maat ilmoittavat luvuksi 20–40 %). Bruken av cannabis, som de fleste andre illegale stoffer, er som nevnt betydelig høyere blant unge mennesker, selv om det er store variasjoner landene imellom. Tässä ikäryhmässä on kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä 4–28 prosenttia (useimmissa maissa 10–25 %) ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneitä 1–19 prosenttia (useimmissa maissa 5–12 %). Cannabis er også mer utbredt blant gutter enn blant jenter, selv om forskjellen vil være mindre uttalt blant unge. Levinneisyysarviot ovat vielä korkeammat tämän ikäryhmän miesten keskuudessa. Generelt sett er forholdet menn til kvinner økende i de nyeste målingene, men også her er det store forskjeller mellom landene. Nuorista miehistä kannabista ilmoittaa käyttäneensä ainakin kerran 11–51 prosenttia (useimmissa maissa 25–45 %), viimeksi kuluneen vuoden aikana 5–35 prosenttia (useimmissa maissa 15–30 %) ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana For eksempel varierte kjønnsforholdet for rapportert bruk av cannabis siste måned fra 1,5 i Italia til 1,14 i Litauen (se utvalgt aspekt om kjønn og narkotikabruk for 2006). Kannabista viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneisiin kuuluvat myös ne, jotka käyttävät kannabista säännöllisesti mutteivät välttämättä runsaasti. Estimater for prevalens siste måned vil omfatte personer som bruker cannabis mer jevnlig, men ikke nødvendigvis intensivt. Kannabista on käyttänyt viimeksi kuluneen kuukauden aikana arviolta 13,4 miljoonaa eurooppalaista aikuista, mikä vastaa keskimäärin noin 4:ää prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista. Det anslås at 13,4 millioner voksne i Europa har brukt stoffet siste måned, i gjennomsnitt ca. 4 % av alle mellom 15 og 64 år. Maiden luvut vaihtelevat 0,5 prosentista 8,7 prosenttiin. Tall for de ulike landene varierer mellom 0,5 % og 8,7 %. Alhaisimmat luvut ovat ilmoittaneet Bulgaria, Malta, Liettua ja Ruotsi ja korkeimmat Espanja (8,7 %), Italia (5,8 %), Yhdistynyt kuningaskunta (5,2 %) ja Ranska (4,8 %). De laveste tallene rapporteres fra Bulgaria, Malta, Litauen og Sverige, og de høyeste fra Spania (8,7 %), Italia (5,8 %), Storbritannia (5,2 %) og Frankrike (4,8 %). Tietoja toimittaneiden 26 maan joukosta 13 maan luku sijoittuu kahden ja kuuden prosentin välille (33). Av de 26 landene som har gitt opplysninger om dette, rapporterte 13 land om prevalenstall for bruk siste måned på mellom 2 % og 6 % (33). Nuorten keskuudessa kannabiksen käyttöaste on suhteettoman korkea, ja se vaihtelee maittain siten, että 3–49,5 prosenttia eurooppalaisista nuorista aikuisista Cannabisbruken er uforholdsmessig høy blant unge voksne. Avhengig av hvilket land man ser på, rapporterer mellom 3 % og 49,5 % av alle unge voksne i Europa (15–34 år) å ha brukt cannabis. Edellä tuotiinkin jo esiin, että kannabiksen kuten useimpien muidenkin laittomien huumausaineiden käyttö on huomattavasti yleisempää nuorten keskuudessa kuin koko väestössä, joskin maiden välillä on suuria eroja. Mange slutter å bruke cannabis etter en kort periode med eksperimentering, og tallene for bruk går generelt ned etter hvert som folk blir eldre. Käyttö on myös selkeästi yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa, vaikka nuorten parissa tämä ero ei olekaan yhtä selkeä. Tilgjengelige data gjør det imidlertid vanskelig å følge cannabisbrukerne over tid og identifisere endringer i bruksmønstre. Miesten suhteellinen osuus yleensä kasvaa, kun tarkastellaan viimeaikaista käyttöä, ja tässäkin on suuria eroja maiden välillä. Ved å sammenligne rapportert livstidserfaring med nyere målinger av bruk kan man imidlertid få fram visse opplysninger. Esimerkiksi kannabista viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneiden keskuudessa miesten suhde naisiin vaihtelee Italian 1,5:stä Liettuan 1,14:ään (ks. vuoden 2006 erityiskysymys, jossa tarkastellaan huumeidenkäyttöä sukupuolinäkökulmasta). Denne analysen tilsier at av alle voksne (15–64 år) som noen gang har brukt cannabis, har gjennomsnittlig 32 % gjort dette siste år og 18 % siste måned. Disse tallene, som også blir betegnet som “fortsettelsesrater”, varierer mye fra land til land og er påvirket av en rekke faktorer, bl.a. den historiske utviklingen ) Keskimääräinen osuus laskettiin eri ikäryhmien mukaan painotettujen kansallisten esiintyvyyslukujen keskiarvona kussakin maassa. ) Gjennomsnittet er beregnet på grunnlag av nasjonale prevalenstall vektet for alle innbyggere i den aktuelle aldersgruppen i hvert land. Kokonaismäärät laskettiin laskemalla yhteen kunkin maan kyseisiä väestöryhmiä koskevat esiintyvyysluvut, ja jos maasta ei ollut saatavilla tietoja, tiedot arvioitiin. Totale tall ble beregnet ved å multiplisere prevalens i den aktuelle befolkningen i hvert land. I land hvor slik informasjon ikke var tilgjengelig, ble gjennomsnittlig prevalens lagt til grunn. Tässä esitetyt luvut ovat luultavasti alin arvio, koska tietoja on saatettu jättää ilmoittamatta.) Tallene er sannsynligvis minimumstall, da det kan forekomme underrapportering.) Tässä tekstissä esitetyt Yhdistyneen kuningaskunnan luvut perustuvat käytännön syistä vuoden 2006 British Crime Surveyhin (Englanti ja Wales). Av praktiske hensyn er tallene for Storbritannia basert på 2005 British Crime Survey (England og Wales). Lisäksi on laadittu erikseen arviot Skotlannista ja Pohjois-Irlannista sekä yhdistetty arvio koko Yhdistyneestä kuningaskunnasta (ne ovat vuoden 2007 tilastotiedotteessa). ) I de statistiske opplysningene vil man også finne tall for Skottland, Nord-Irland og et kombinert estimat for Storbritannia (presentert i Statistiske opplysninger 2007). ) Ks. taulukko GPS-8 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell GPS-8 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko GPS-12 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell GPS-12 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot GPS-9, GPS-11 ja GPS-13 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell GPS-9, GPS-11 og GPS-13 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot GPS-17, GPS-18 ja GPS-19 sekä kaaviot GPS-1, GPS-3, GPS-7 ja GPS-12 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se tabell GPS-17, GPS-18 og GPS-19 og figur GPS-1, GPS-3, GPS-7 og GPS-12 i Statistiske opplysninger 2007. Ruotsi(2006) Sverige(2006) Tšekki(2004) Dentsjekkiskerepublikk(2004) Maat esitetään yleisen (kaikkia aikuisia koskevan) levinneisyysasteen mukaisessa järjestyksessä. Landene er rangert etter generell prevalens (alle voksne). Lisätietoja, ks. taulukot GPS-10, GPS-11 ja GPS-18 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit (2006), tiedot on otettu väestötutkimuksista, raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. Se tabell GPS-10, GPS-11 og GPS-18 i Statistiske opplysninger 2007 for ytterligere informasjon.Kilder: Nasjonale Reitox-rapporter (2006), hentet fra befolkningsundersøkelser, rapporter eller vitenskapelige artikler. Huumetta säännöllisesti tai runsaasti käyttävien henkilöiden (36) määrän pelätään olevan kasvussa, mutta intensiv cannabisbruk, men bare Spania har rapportert sammenlignbare data for “daglig bruk” (37), som økte fra Monet lopettavat kannabiksen käytön lyhyen kokeilujakson jälkeen, ja käyttöaste yleensä laskee ikääntymisen myötä. Et annet viktig informasjonsbehov på dette området er å bedre forstå faktorene som er forbundet med at folk slutter å bruke cannabis. Saatavilla olevien tietojen perusteella on kuitenkin vaikeaa seurata kannabiksen käyttäjien kehitystä ja havaita muutoksia käyttötavoissa. Som nevnt tidligere, vil de fleste som begynner å bruke cannabis, slutte etter en viss tid. Asiaa voidaan valaista hieman vertaamalla lukuja, jotka koskevat käyttöä ainakin kerran elämässä, lukuihin, jotka koskevat viimeaikaista kulutusta. Å forstå faktorene som er forbundet med å slutte, er viktig for utformingen av intervensjoner på dette området. Vi har en del informasjon tilgjengelig. Tällainen analyysi viittaa siihen, että kaikista aikuisista (15–64-vuotiaat), jotka ovat joskus käyttäneet kannabista, keskimäärin 32 prosenttia on käyttänyt sitä viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 18 prosenttia viimeksi kuluneen kuukauden aikana. I en fransk spørreundersøkelse fra 2005 kom det bl.a. fram at blant de som noen gang har brukt cannabis, men ikke det siste året, oppga mesteparten (80 %) at mangel på interesse var hovedgrunnen til at de ikke brukte stoffet – til tross for at de fleste voksne (60 %) mente det ville være enkelt for dem å skaffe cannabis hvis de ville. Tämä osuus, jota kutsutaan toisinaan myös ”käytön jatkamisasteeksi”, vaihtelee voimakkaasti maiden välillä, ja siihen vaikuttavat lukuisat tekijät, kuten kannabiksen käytön historia kyseissä maassa ja uusien tapausten määrä. av cannabisbruk i det enkelte land og antallet nye tilfeller. For å forstå hvordan bruken av dette stoffet kan ha betydning for folkehelsen er det viktig å få en forståelse av hvor stor andel av cannabisbrukerne som utvikler et regelmessig og langvarig bruk. Kannabiksen käytön kansanterveydellisten vaikutusten selvittämiseksi voi asian tutkimiseen on saatavilla vain vähän tietoa. På tross av bekymringer for at det er en økning i antallet som bruker stoffet regelmessig eller intensivt (36), har vi ennå svært lite informasjon tilgjengelig som bidrar til å belyse dette området. EMCDDA tekee useiden jäsenvaltioiden kanssa tiiviisti yhteistyötä tätä kysymystä koskevien tutkimusmenetelmien parantamiseksi. EONN samarbeider for tiden nært med en rekke medlemsstater for å utvikle en bedre metodologisk tilnærming til spørsmålet. Vuonna 2004 EMCDDA arvioi rajallisen tiedon perusteella karkeasti, että noin prosentti eurooppalaisista aikuisista eli noin kolme miljoonaa ihmistä saattaa käyttää kannabista päivittäin tai lähes päivittäin. Ut fra et grovt anslag EONN foretok i 2004, basert på begrensede data, vil rundt 1 % av europeiske voksne, eller om lag 3 millioner mennesker, bruke cannabis ”daglig eller nesten daglig”. Arviota on tarkoitus tarkistaa lähitulevaisuudessa. Dette estimatet planlegges oppdatert i nær framtid. ) ”Kannabiksen runsaalle käytölle” ei ole toistaiseksi esitetty mitään yleisesti hyväksyttyä määritelmää. ) Det finnes ingen universelt akseptert definisjon av “intensiv cannabisbruk”. Kyseessä on väljä käsite, jolla tarkoitetaan tietyn toistuvuuskynnyksen ylittävää käyttöä. Det er imidlertid et bredt begrep som viser til cannabisbruk som forekommer med en viss hyppighet. Runsas käyttö ei välttämättä merkitse riippuvuutta tai väärinkäyttöä eikä muiden ongelmien esiintymistä, mutta sen katsotaan lisäävän haitallisten seurausten, myös riippuvuuden, riskiä. Det impliserer ikke nødvendigvis “avhengighet/misbruk” eller andre problemer, men anses å øke risikoen for negative konsekvenser, herunder avhengighet. Tässä luvussa esitetyt luvut viittaavat ”päivittäiseen tai lähes päivittäiseen käyttöön” (ainetta on käytetty vähintään 20 päivänä viimeisten 30 päivän aikana). I dette kapittelet viser tallene til ”daglig eller nesten daglig bruk” (definert som bruk 20 eller flere dager av siste 30 dager). Tätä vertailuarvoa käytetään tutkimuksissa usein, ja se on peräisin eurooppalaisesta mallikyselylomakkeesta. Dette målet er ofte brukt i studier og kan utledes av den europeiske spørreskjemamodellen. Meneillään olevilla metodologisilla tutkimuksilla (kansallisilla ja EMCDDA:n tutkimuksilla) on tarkoitus parantaa runsaan/toistuvan käytön ja ongelmien välisen yhteyden tuntemusta (ks. psykometristen asteikkojen kehittämistä koskeva laatikko, s. 42).) Pågående metodologiske studier (nasjonalt og i EONN) vil bidra til en bedre forståelse av forholdet mellom intensiv/hyppig bruk og problemer (se boks om utvikling av psykometriske skalaer, s. 42).) 1997 (0,7 %), 1999 (0,8 %), 2001 (1,5 %), 2003 (1,5 %), 2005/06 (2 %). Tämä mittari (käyttö 30 päivänä viimeisten 30 päivänä aikana) eroaa edellä esitetystä päivittäisen tai lähes päivittäisen käytön mittarista (käyttö vähintään 20 päivänä viimeisten 30 päivän aikana), joka tuottaa korkeamman arvion. Denne målingen (bruk 30 dager i løpet av siste 30 dager) skiller seg fra den tidligere brukte ”daglig eller nesten daglig” (20 dager eller mer i løpet av siste 30 dager), som vil gi et høyere estimat. Ranskassa määritellään ”säännölliseksi käyttäjäksi” henkilö, joka on käyttänyt huumausainetta vähintään 10 kertaa viimeisten 30 päivän aikana (4,3 % aikuisista miehistä, 1,3 % aikuisista naisista). I Frankrike defineres en “regelmessig bruker” som en som har brukt stoffet “10 ganger eller mer i løpet av siste 30 dager” (4,3 % av voksne menn, 1,3 % av voksne kvinner). Yhdistyneessä kuningaskunnassa ”toistuvaksi käytöksi” katsotaan käyttö useammin kuin kerran kuukaudessa viimeksi kuluneen vuoden aikana, eikä sitä voida verrata muihin tässä luvussa käytettyihin mittoihin. I Storbritannia anses “hyppig bruk” som “bruk mer enn én gang i måneden siste år”, en størrelse som ikke lar seg sammenligne med målingene i denne delen. Psykometristen asteikkojen kehittäminen kannabiksen runsaan käytön, kannabisriippuvuuden ja kannabiksen ongelmakäytön tunnistamiseen kyselyissä Utvikling av psykometriske skalaer i undersøkelsesdata for å identifisere intensiv bruk, avhengighet og problematisk cannabisbruk forskjeller mellom landene når det gjelder utviklingen over tid og popularitetsbølger for stoffet siden det ble populært i 1960-årene (38). Luotettavien aikasarjatietojen puuttuminen useista maista vaikeuttaa huumeidenkäytön suuntausten seurantaa Euroopan tasolla. Så fulgte en ny oppgang på 1990-tallet til omtrent samme nivå som på 1970-tallet, etterfulgt av en nedgang i de senere år. Tutkimuksia on kuitenkin aloitettu yhä useammissa maissa 1990-luvun alusta lähtien, ja ne ovat alkaneet tuottaa arvokasta tietoa aikasuuntauksista. Finske data avslører en lignende utvikling, med store narkotikabølger på 1960-tallet og så igjen på 1990-tallet. Huumeidenkäytöstä kyselyissä saatavat tiedot perustuvat omaan arvioon käytöstä tiettynä ajanjaksona. Beskrivelser av narkotikabruk fra spørreundersøkelser er basert på selvrapportering av atferd over ulike tidsintervaller. Päivittäistä käyttöä ei ole seurattu järjestelmällisesti, mikä on johtunut osittain siitä, että kannabiksen levinneisyysaste on ollut useimmissa maissa alhainen. Historisk sett har daglig bruk ikke blitt systematisk kartlagt, blant annet fordi prevalensen av cannabisbruk har vært lav i de fleste land. Kannabista runsaasti käyttävien määrää ei myöskään voida arvioida tarkasti tiedoista, jotka koskevat käyttöä viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Tilnærmingen som innebærer å fokusere oppmerksomheten på bruk siste måned, tillater ikke presise anslag for antallet intensive brukere. Tätä lähestymistapaa on kuitenkin jouduttu miettimään uudelleen, kun kannabiksen käyttö on lisääntynyt eri puolilla Eurooppaa ja huoli kannabisongelmista on kasvanut. Etter hvert som bruken av cannabis og bekymringer for cannabisproblemer har økt i Europa, må denne tilnærmingen imidlertid vurderes på nytt. Lähes kaikki EU-maat ovat alkaneet kerätä tietoa siitä, kuinka monena päivänä huumetta on käytetty kyselyä edeltäneen kuukauden aikana. Faktisk samler nesten alle EU-landene nå inn informasjon om hvor mange dager stoffet har blitt brukt i løpet av den siste måneden forut for spørreundersøkelsen. Tämän tiedon perusteella on arvioitu, että kannabista päivittäin tai lähes päivittäin käyttäviä henkilöitä saattaa olla noin kolme miljoonaa. Basert på denne informasjonen anslås det at rundt 3 millioner mennesker bruker cannabis daglig eller nesten daglig. Tutkimuksista saatavat aikasarjat voivat valottaa kannabiksen käytössä Euroopassa tapahtunutta kehitystä. EONN samarbeider med nasjonale eksperter for på grunnlag av befolkningsundersøkelser å forbedre rapporteringen av data over denne typen intensiv bruk. Ne paljastavat muun muassa, että tämän huumeen käytössä on ollut maiden välillä ja levinneisyydessä merkittäviä ajallisia eroja sen jälkeen, kun huume alkoi yleistyä 1960-luvulla (38). Dette er imidlertid fortsatt ikke et godt nok verktøy for å identifisere de som har problemer eller har utviklet avhengighet på grunn av cannabisbruk. Esimerkiksi Ruotsin tiedot (Reitoxin kansallinen raportti, 2005) kertovat, että varusmiesten ja koululaisten keskuudessa kokeiluaste oli melko korkea 1970-luvulla, se laski selkeästi 1980-luvulla, nousi 1990-luvulla uudelleen 1970-luvun tasolle ja on viime vuosina taas laskenut. Denne informasjonen er helt avgjørende for å forstå hva cannabisbruk betyr for folkehelsen, og EONNs ekspertgruppe jobber for tiden med dette nøkkelspørsmålet. Suomen tiedot kertovat samankaltaisesta ilmiöstä, jossa huume on yleistynyt aaltoina, ensin 1960-luvulla ja sen jälkeen uudelleen 1990-luvulla. Av funnene i undersøkelsene kan vi konkludere at cannabisbruken økte markant på 1990-tallet i nesten alle land i EU. Denne økningen fortsatte inntil nylig i mange land. EMCDDA pyrkii yhteistyössä kansallisten asiantuntijoiden kanssa parantamaan runsaan käytön raportointia väestötutkimuksissa. Enkelte land viser imidlertid nå tegn til stabilisering, spesielt innenfor det som kan anses som høyprevalens-gruppen. Sekään ei kuitenkaan vielä riitä niiden henkilöiden tunnistamiseen, joilla on kannabisongelma tai -riippuvuus. Et eksempel er Storbritannia, som generelt ofte framstår som et “foregangsland” når det gjelder trender i narkotikabruk. Tämä tieto on ratkaisevan tärkeä kannabiksen käytön kansanterveydellisten vaikutusten ymmärtämiseksi, ja tämä on keskeinen kysymys EMCDDA:n asiantuntijaryhmälle. I den yngste aldersgruppen (16–24) har vi interessant nok sett en jevn nedgang siden 1998, noe som tyder på at cannabisbruk er blitt mindre populært blant ungdom (39). Runsaan huumeidenkäytön eri muotojen seurantaan kehitetään parhaillaan menetelmiä ja käsitteitä, joiden avulla väestötutkimuksissa voitaisiin tunnistaa nykyistä paremmin henkilöt, joilla on ongelmia. Det arbeides nå for å utvikle metoder og et begrepsapparat for å kunne kartlegge “intensive former for narkotikabruk” gjennom befolkningsundersøkelser for lettere å identifisere de som opplever problemer. Jotkin maat ovat alkaneet mitata kannabisriippuvuutta tai kannabiksen ongelmakäyttöä väestössä, ja uraauurtavia hankkeita on jo käynnistetty Ranskassa, Saksassa, Alankomaissa, Puolassa, Portugalissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja viimeksi Espanjassa. Enkelte land har nå begynt å måle “avhengighet” eller “problematisk bruk” av cannabis i befolkningen generelt, og pionérprosjekter er igangsatt i Frankrike, Tyskland, Nederland, Polen, Portugal, Storbritannia og nylig i Spania. Tämän työn tärkeydestä kertoo esimerkiksi se, että Ranskassa tehtiin vuonna 2005 kokeellisen CAST-asteikon (cannabis abuse screening test) sisältänyt kysely, jonka alustavan analyysin perusteella jopa 16 prosenttia kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneistä ja 58 prosenttia kannabista päivittäin käyttävistä saattaa päätyä ongelmakäyttöön. Den franske spørreundersøkelsen fra 2005 er et eksempel på hvorfor dette arbeidet er viktig. Den eksperimentelle CAST-skalaen (”cannabis abuse screening test”) ble lagt til grunn, og en foreløpig analyse tyder på at inntil 16 % av alle som hadde brukt cannabis siste år og 58 % av daglige brukere, stod i fare for å utvikle problematisk bruk. Tutkimusten perusteella voidaan päätellä, että kannabiksen käyttö lisääntyi 1990-luvulla merkittävästi lähes kaikissa EU-maissa. Etter en periode med jevn økning har nivåene for cannabisbruk i Frankrike, Spania og Italia de siste årene (henholdsvis 2002, 2003 og 2005) begynt å nærme seg Storbritannias prevalensnivåer. Suuntaus on jatkunut monissa maissa viime aikoihin asti, mutta joissakin maissa on alkanut näkyä merkkejä tasaantumisesta etenkin ryhmissä, joissa käyttö on ollut yleistä. Yhtenä esimerkkinä tästä on Yhdistynyt kuningaskunta, joka on usein ollut edelläkävijänä huumeiden käytön suuntauksissa. Det er igjen ting som tyder på at situasjonen er i ferd med å stabilisere seg: Frakrike rapporterte en nedgang i bruk i 2005, og selv om Spania rapporterer en liten økning fram til 2006, viser de nyeste dataene generelt sett tegn til at trenden kan være i ferd med å flate ut. Kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden nuorten aikuisten (16–34-vuotiaat) osuus tasaantui kuitenkin vuonna 1998, ja se on laskenut vuosina 2003–2006 (20 %:sta 16,3 %:iin). I Den tsjekkiske republikk, som også har hatt høye prevalenstall, er trendene vanskeligere å vurdere på grunnlag av tilgjengelige data, men informasjonen for unge voksne tyder på at prevalensnivåene kan ha sunket noe. On kiinnostavaa, että käyttöaste on vuodesta 1998 lähtien laskenut tasaisesti nuorimmassa ikäryhmässä (16–24-vuotiaat), mikä viittaisi siihen, että kannabiksen käytön suosio on heikentynyt nuorten keskuudessa (39). Blant landene som er rangert i det midtre eller lavere sjiktet når det gjelder siste års prevalens blant unge voksne (15–34 år), viser de nyeste dataene fra Danmark og Nederland en svak nedgang, mens nivåene fremdeles synes Käytön lopettamiseen liittyvät tekijät on toinen tärkeä asia, joka pitäisi tuntea paremmin. Mangelen på pålitelige tidsserier i mange land gjør det vanskelig å kartlegge langtidstrender for narkotikabruk i Europa. Kuten edellä todettiin, useimmat lopettavat kannabiksen käytön jonkin ajan kuluttua. Lopettamiseen liittyvien tekijöiden ymmärtäminen on tärkeää alan tukitoimien suunnittelun kannalta. Siden 1990-tallet har imidlertid stadig flere land igangsatt undersøkelser, og disse begynner nå å gi verdifull innsikt i trender over tid. Näistä tekijöistä on alettu saada jotain tietoa. 40 å stige i Estland, Tyskland, Ungarn, Slovakia og Norge ( Ranska, Espanja ja Italia ovat tasaisen kasvun jälkeen alkaneet viime vuosina saavuttaa kannabiksen käyttöasteen osalta Yhdistynyttä kuningaskuntaa (Ranska vuonna 2002, Espanja 2003 ja Italia 2005). Tidsserier på grunnlag av spørreundersøkelser kan belyse utviklingen i cannabisbruk i Europa. Det er funnet store Tšekissä, jossa käyttöaste on De fleste økningene er imidlertid små og generelt mindre framtredende i de nyeste anslagene. Ks. kaavio GPS-10 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se figur GPS-10 i Statistiske opplysninger 2007.) Ruotsissa tilanne vaikutti vakaalta, ja neljässä muussa kyselyssä oli havaittu vähäistä kasvua. I Sverige synes situasjonen å holde seg stabil, og en svak nedgang viste seg i de andre fire undersøkelsene. Kannabiksen käyttötavoista ja suuntauksista saadaan hyödyllistä tietoa myös koululaiskyselyistä, jotka kertovat kannabiksen käyttöasteen nousseen useissa EU-maissa 1990-lopulla ja 2000-luvun alussa. Økningen som ble observert i Sverige mellom 2000 og 2004 for siste års prevalens blant unge voksne (1,3 % til 5,3 %), var stor, men er vanskelig å tolke grunnet metodologiske endringer i måten undersøkelsen ble utført på, og prevalenstall fra undersøkelser i 2004, 2005 og 2006 tyder på at situasjonen er stabil. Hoitoon hakeutuneita oli vuonna 2005 yhteensä 326 000, ja heistä noin 20 prosenttia ilmoitti pääasialliseksi huumeeksi kannabiksen, mikä tekee siitä toiseksi yleisimmin ilmoitetun huumeen heroiinin jälkeen (tietoja saatiin 21 maasta). Av totalt 326 000 behandlingssøknader rapportert i 2005 (data tilgjengelig fra 21 land), var cannabisbruk oppgitt som den primære årsaken til behandling i ca. 20 % av tilfellene. Pääasiallisesti kannabikseen liittyvä hoidon kysyntä on suurin Dette gjør cannabis til det hyppigst rapporterte stoffet etter heroin. 42 avohoidossa ( Blant de som har cannabis som primærrusmiddel, er poliklinisk behandling den mest etterspurte (42). Huumeklinikoiden asiakkaiden ilmoitetaan usein olevan päähuumeen lisäksi muidenkin huumeiden ongelmakäyttäjiä. Klienter i behandlingsapparatet har ofte en problematisk bruk av andre stoffer i tillegg til det primærrusmiddelet de søker behandling for. Tämä koskee harvemmin kannabiksen käyttäjiä, joiden ilmoitetaan useimmin käyttävän vain yhtä päihdettä (kannabista). For cannabisbrukere forekommer dette imidlertid sjeldnere, og cannabisklienter er de klientene som oftest rapporteres å bruke bare ett stoff, cannabis. Jotkut toki käyttävät kannabiksen lisäksi muitakin päihteitä, useimmiten alkoholia (37 %) sekä amfetamiineja tai ekstaasia (28 %). Noen bruker imidlertid cannabis i kombinasjon med andre rusmidler, oftest alkohol (37 %) og amfetamin eller ecstasy (28 %). Kannabis on alkoholin jälkeen (38 %) toiseksi yleisin toissijainen päihde hoidossa olevilla potilailla (43). Etter alkohol (38 %) rapporteres cannabis som det nest oftest nevnte sekundærrusmiddelet blant personer som mottar behandling (43). Yleisesti ottaen koululaiskyselyihin pohjautuva kokonaiskuva vastaa pitkälti sitä kuvaa, joka tulee esiin aikuisille tehdyistä kyselyistä. Det generelle bildet som avtegner seg fra data fra skoleundersøkelser, ligner det som framkommer av undersøkelser blant voksne. Eniten kannabista ainakin kerran käyttäneitä 15–16-vuotiaita koululaisia on Belgiassa, Tšekissä, Irlannissa, Espanjassa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jotka kaikki raportoivat näiden koululaisten osuudeksi 30–40 prosenttia. Den høyeste livstidsprevalensen for cannabisbruk blant skoleelever i alderen 15–16 år i Europa kommer fra Belgia, Den tsjekkiske republikk, Irland, Spania, Frankrike og Storbritannia, som alle rapporterer om prevalenstall mellom 30 % og 44 %. Tyskland, Italia, Nederland, Slovenia og Slovakia over 25 %. Sen sijaan Kreikka, Kypros, Romania, Ruotsi, Turkki ja Norja arvioivat kannabista ainakin kerran käyttäneiden osuuden olevan alle 10 prosenttia. Til forskjell rapporterer Hellas, Kypros, Romania, Sverige, Tyrkia og Norge alle om anslag under 10 % for livstidsprevalens. Noin 130 000:sta huumehoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuneesta henkilöstä 29 prosenttia oli kannabiksen käyttäjiä, mikä on vain hieman vähemmän kuin heroiinin Av om lag 130 000 nye søknader om narkotikabehandling representerer cannabisklienter 29 % av alle nye narkotikaklienter, tett etter nye behandlingssøknader for heroin (35 %) (data tilgjengelig fra 22 land) (44). Kolmen ensimmäisen, vuodet 1996–2003 kattavan ESPAD-kyselyn (Euroopan kouluissa tehty alkoholia ja muita päihteitä koskeva hanke) tietojen analyysissä ilmeni merkittäviä maantieteellisiä eroja kannabista ainakin kerran käyttäneiden 15–16-vuotiaiden koululaisten osuuksissa. Analyser av data fra de tre første ESPAD-undersøkelsene (Den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner) (1996–2003) viste tydelige geografiske forskjeller i trendene for livstidsprevalens av cannabisbruk blant skoleelever i alderen 15–16 år. Maat voidaan jakaa kolmeen maantieteelliseen ryhmään. Data fra den neste ESPAD-studien forventes å foreligge neste år. käyttäjien osuus (35 %, tietoja on saatu 22 maasta) ( Bare fire land (Italia, Polen, Sverige og Storbritannia) rapporterte nye data fra nasjonale skoleundersøkelser i 2005, og Belgia rapporterte en undersøkelse fra ) Ks. kaavio GPS-4 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Analysen av den generelle fordelingen og trendene er basert på data for klienter som søker behandling i alle behandlingssentre. Analyysi perustuu yleisen jakauman ja suuntausten osalta kaikkiin hoitokeskuksista hoitoa hakeneisiin asiakkaisiin, asiakkaiden profiilin ja käyttötapojen osalta avohoitokeskuksista hoitoa hakeneisiin asiakkaisiin. ) Analysen av klientprofiler og bruksmønstre er hovedsakelig basert på data fra polikliniske behandlingssentre. ) Ks. kaavio TDI-2 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se figur TDI-2 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot TDI-22 ja TDI-23 (osa i) ja (osa iv) vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-22 og TDI-23 (del i) og (del iv) i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. kaavio TDI-2 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se figur TDI-2 i Statistiske opplysninger 2007.) Puuttuvat tiedot on interpoloitu kunkin maan osalta säilyttämällä kultakin vuodelta saatavilla oleviin tietoihin perustuva EU:n keskimääräinen suuntaus. Manglende data er interpolert for hvert land ved å bruke gjennomsnittlig EU-trend i tilgjengelige data for hvert år. Lisätietoja ja yksityiskohtaisempia lukuja, ks. kaavio TDI-3 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.Lähteet: Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. For ytterligere informasjon og detaljerte merknader, se figur TDI-3 i Statistiske opplysninger 2007.Kilder: Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Tilastoista ilmenee, että rikosoikeusjärjestelmän hoitoon ohjaamien henkilöiden päähuume on useimmiten kannabis. av alle klienter som rapporteres å ha påbegynt behandling i Bulgaria, Litauen, Polen og Romania, og av over 30 % i Ungarn og Frankrike. Rikosoikeusjärjestelmästä lähtöisin olevien hoitoonohjausten määrän kasvu on siis lisännyt kannabikseen liittyvää hoidon kysyntää. For de resterende landene var andelen cannabisklienter mellom 5 % og 20 % i tolv land, og i syv land mellom 21 % og 29 %. Tuoreimpien tietojen perusteella kasvusuuntaus vaikuttaa kuitenkin olevan tasaantumassa. Når det gjelder nye behandlingssøknader er det også store variasjoner fra et land til et annet. Kaikissa maissa (paitsi Liettuassa) pääasiallisesti kannabiksen takia hoitoon hakeutuvien osuus kaikista hoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuvista on suurempi kuin heidän osuutensa kaikista hoitoa saavista henkilöistä (45). Cannabis var oppgitt av under 10 % av nye klienter i Bulgaria, Litauen, Luxembourg, Polen og Romania og av over 50 % i Danmark, Tyskland, Frankrike og Ungarn (46). Kannabikseen liittyvän hoidon kysynnän kasvun taustalla olevista tekijöistä riippumatta hoitoon hakeutuvien henkilöiden ominaispiirteet ovat kiinnostavia, vaikka tätä pientä osaa kannabiksen käyttäjien joukosta ei voidakaan pitää edustavana. Uansett hva som ligger til grunn for den økte etterspørselen etter behandling for cannabisbruk, er det interessant å se på hva som kjennetegner de som søker behandling, selv om de er så få at gruppen på ingen måte kan sies å være representativ. Pääasiallisesti kannabiksen takia avohoitoon hakeutuville henkilöille on yleensä yhteistä, että he ovat nuoria miespuolisia opiskelijoita (eivätkä työttömiä tai työelämässä olevia), jotka asuvat vielä vanhempiensa luona (eivätkä itsenäisesti) (47). Hvis vi ser på profilen til personer som påbegynner poliklinisk behandling for bruk av cannabis som primærrusmiddel, er det vanligste kjennetegnet at de er unge menn, under utdanning og ikke i arbeid eller arbeidsledige, og at de bor sammen med sine foreldre og ikke har egen bolig (47). Muihin huumeasiakkaisiin verrattuna henkilöissä, jotka tulevat hoitoon pääasiallisesti kannabiksen takia, on eniten miehiä ja nuoria (keski-ikä 24,5 vuotta). Sammenlignet med andre narkotikaklienter inneholder gruppen som påbegynner behandling for cannabisbruk, den høyeste andelen menn og de yngste klientene (gjennomsnittsalder 24,5 år). Hoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuvat ovat vielä nuorempia kuin kannabisasiakkaat yleensä (keski-ikä 23,8 vuotta), ja 15–19-vuotiaista heitä on 67 prosenttia ja alle 15-vuotiaista 80 prosenttia. De som påbegynner behandling for første gang, er enda yngre (gjennomsnittsalder 23,8 år). Henholdsvis 67 % og 80 % av klientene i aldersgruppen 15–19 og under 15 år er nye cannabisklienter. Viimeksi kuluneiden kolmen vuoden aikana on kuitenkin näkynyt merkkejä ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvien kannabiksen käyttäjien keski-iän noususta (48). De siste tre år er det imidlertid blitt rapportert om en mulig økning i alderen på nye cannabisklienter (48). Kannabisasiakkaat voidaan yleisesti ottaen jakaa kolmeen ryhmään: satunnaisesti käyttäviin (34 %), Generelt kan cannabisklientene deles inn i tre grupper: sporadiske brukere (34 %), personer som bruker stoffet én eller flere ganger i uken (27 %), og daglige brukere (39 %). Maiden välillä on kuitenkin kiinnostavia eroja siten, että kannabiksen mainitsi alle 5 prosenttia kaikista henkilöistä, jotka saivat hoitoa Bulgariassa, Liettuassa, Puolassa ja Romaniassa, kun vastaava osuus oli yli 30 prosenttia Ranskassa ja Unkarissa. Det er uklart hvorvidt økningen i antallet behandlingssøknader er et resultat av økninger i prevalens av intensiv cannabisbruk og relaterte problemer i befolkningen, så vel som økt bevissthet om risikoene. Muista maista kannabisasiakkaiden osuus oli 5–20 prosenttia 12 maassa ja 21–29 prosenttia seitsemässä maassa. Andre faktorer kan også spille inn, inkludert bedre datadekning for polikliniske behandlingssentre som tar i mot cannabisklienter, som typisk får inn søknadene om behandling for cannabisbruk, og muligens mer omfattende diagnostisering og rapportering av problematisk cannabisbruk. Myös hoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuvissa on huomattavia eroja maiden välillä siten, että heistä kannabiksen mainitsee alle 10 prosenttia Bulgariassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Puolassa ja Romaniassa ja yli 50 prosenttia Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Unkarissa (46). To andre mulige forklaringer bør også vurderes: diversifiseringen av behandlingstilbudene, f.eks. åpningen av egne sentre for behandling for cannabisbruk i Frankrike i 2004, og økningen i antallet henvisninger fra Ks. taulukot TDI-5 (osa ii) ja TDI-4 (osa ii) vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell TDI-5 (del ii) og TDI-4 (del ii) i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot TDI-13, TDI-14 ja TDI-21 (osa i) ja (osa ii) vuoden 2007 tilastotiedotteessa. ) Se tabell TDI-13, TDI-14 og TDI-21 (del i) og (del ii) i Statistiske opplysninger 2007. ) Ks. taulukot TDI-10 (osa i), (osa ii) ja (osa ix) vuoden 2007, 2006 ja 2005 tilastotiedotteissa. Se tabell TDI-10 (del i), (del ii) og (del ix) i Statistiske opplysninger 2007, 2006 og 2005. Luku 3: Kannabis kerran tai useampia kertoja viikossa käyttäviin (27 %) ja päivittäin käyttäviin (39 %) asiakkaisiin. Kapittel 3: Cannabis andelen av sporadiske brukere (49). Nuorten kannabiksen käyttäjien hoito yleisissä huumepalveluissa on herättänyt huolta siitä, että he ajautuvat siellä tekemisiin muiden huumeiden vanhempien ongelmakäyttäjien kanssa. I tillegg – noe vi skal se nedenfor – kan tiltak mot intensiv cannabisbruk ha mer fokus på forebygging enn på behandling, og slike forskjeller i nasjonal praksis kan påvirke det generelle rapporteringsnivået. Vaikka tämän ongelman tosiasiallisuudesta ei ole varmuutta, se on tärkeä kysymys, jota on pohdittava alan palvelujen suunnittelun yhteydessä. Dette kan være noe av forklaringen på hvorfor enkelte høyprevalensland rapporterer relativt lave tall for behandling for cannabisbruk. Kannabiksen käyttötiheydessä on eroja maiden välillä. i generelle narkotikaprogrammer eller almenne helse- eller ungdomstiltak. Puolet maista raportoi, että yli 30 prosenttia asiakkaista käyttää kannabista päivittäin, ja puolet, että tällaisia asiakkaita on alle 30 prosenttia. Kannabista päivittäin käyttävien osuus hoidossa olevista asiakkaista on suurin Alankomaissa, Tanskassa ja Espanjassa, ja satunnaisten käyttäjien osuus on suurin Unkarissa, Saksassa ja Italiassa (49). Det har framkommet bekymring for at det kan være lite hensiktsmessig å behandle unge cannabisbrukere i et generelt narkotikatiltak dersom dette medfører at klientene omgås eldre, problematiske brukere av andre rusmidler. Tämä saattaa osaksi selittää, miksi jotkin maat, joissa kannabiksen käyttö on yleistä, raportoivat kannabishoidon osalta melko alhaisia lukuja. I hvilken grad dette er et problem, er fortsatt uklart, men det er viktig å ta hensyn til dette aspektet når man planlegger nye tiltak. Joissakin ohjelmissa keskitytään yhtä paljon ehkäisevään toimintaan ja haittojen vähentämiseen kuin huumeongelmien hoitoon. Noen av programmene er like orientert mot forebygging og skadereduksjon som mot behandling av selve narkotikaproblemet. Kannabiksen käyttäjien erityispalvelusta löytyy esimerkki Ranskasta, jossa perustettiin 250 kannabikseen liittyvää neuvontakeskusta vuonna 2005. Frankrike har et spesialisert tilbud for cannabisbrukere, og 250 konsultasjonssentre ble opprettet i 2005. Disse sentrene behandler nå anslagsvis 2 900 klienter i måneden. Keskuksissa käy nykyään kuukausittain arviolta 2 900 asiakasta, joista noin kolmasosa (31 %) tulee oma-aloitteisesti, yhtä moni (31 %) kolmannen henkilön ohjaamana ja hieman useampi (38 %) tuomioistuimen päätöksellä. Ca. en tredel av klientene (31 %) har selv meldt seg til behandling, en tredel er henvist av en tredjeperson (31 %) og litt over en tredjedel er henvist fra rettsapparatet (38 %). Muita esimerkkejä kannabiksen käyttäjille tarkoitetuista erityisistä hoito-ohjelmista ovat Ruotsin nuorisokeskus Marian nuorille kannabiksen ongelmakäyttäjille tarjoama neuvonta-ohjelma ja tuki-istunnot sekä Saksassa nuorille tarjottava kannabikseen liittyvien häiriöiden modulaarinen terapia (Candis), jota Dresdenin avohoitotutkimusyksikkö on kehittänyt tammikuusta 2006 lähtien. Av andre eksempler på egne behandlingsprogrammer for cannabisbrukere kan nevnes Maria Ungdom i Sverige, som tilbyr unge problematiske cannabisbrukere et rådgivningsprogram etterfulgt av støttetimer. I Tyskland har siden januar 2006 en modulbasert behandling av cannabisrelaterte lidelser hos ungdom (Candis) blitt utviklet ved forskningspoliklinikken i Dresden (Dresdner Forschungsambulanz). Puolipakolliset interventiot Halvtvungne intervensjoner Riskiryhmään kuuluvien henkilöiden tunnistaminen ja varhainen puuttuminen ongelmiin ovat tärkeä osa kaikkia huumeohjelmia, ja opetushenkilöstö saattaa ensimmäisenä havaita kannabiksenkäytön oppilaiden keskuudessa. Å identifisere risikoutsatte personer og iverksette tiltak tidlig er en viktig komponent i alle narkotikaprogrammer, og skolelærerne kan være blant de første som identifiserer cannabisbruk blant elevene. Saksassa, Italiassa ja Puolassa on kehitetty opettajille ohjelmia, jotka auttavat heitä puuttumaan kannabiksen käyttöön ja hakemaan tarvittaessa asiantuntija-apua. Tyskland, Italia og Polen har alle utviklet egne programmer for lærere som setter dem i stand til å reagere på cannabisbruk og søke hjelp hos spesialister ved behov. Rikosoikeudellisten seuraamusten määräämisen sijaan rikosoikeusjärjestelmän kanssa tekemisiin joutuvia kannabiksen käyttäjiä pyritään yhä useammin ohjaamaan hoito- ja neuvontapalveluihin, mutta näiden mekanismien saatavuudessa ja rakenteissa on merkittäviä eroja Euroopan sisällä, ja vain muutama maa (Saksa, Ranska, Luxemburg, Itävalta, Ruotsi) on raportoinut suunnitelluista ohjelmista tai palveluista. Til tross for en generell utvikling der cannabisbrukere som kommer i kontakt med strafferettssystemet henvises til behandling og rådgivningstjenester heller enn straff, er disse ordningene svært ulikt utbygd og organisert i Europa, og bare noen få land (Tyskland, Frankrike, Luxembourg, Østerrike og Sverige) rapporterer at de tilbyr strukturerte programmer eller tjenester. Interventiohoito ei ole ainoa tuomioistuimien hoitoonohjauksen muoto kannabiksen käyttäjille. For cannabisbrukere som henvises fra domstolene, er behandlingsintervensjoner ikke den eneste typen tiltak som rapporteres. Satunnaisille käyttäjille on joissakin maissa tarjolla intensiivikursseja, ja esimerkiksi Saksa, Luxemburg ja Itävalta ovat raportoineet kursseista, joilla pyritään murtamaan I noen land tilbys sporadiske brukere intensiv kursing. For eksempel rapporterer Tyskland, Østerrike og Luxembourg alle om kurs for å hjelpe cannabisbrukerne til å endre oppfatninger og bruksmønstre (50). Kannabikseen liittyvistä hoitokäytännöistä ei ole olemassa vankkaa näyttöä. Nye kommunikasjonsstrategier for arbeid med cannabisbrukere Alalla on tehty vain vähän tutkimustyötä, ja sekin on perustunut pääosin amerikkalaisiin ja australialaisiin kokemuksiin. Det finnes ikke noe godt evidensgrunnlag når det gjelder praksis innen behandling for cannabisbruk, og forskningsstudier på området er begrenset og i hovedsak basert på erfaringer fra USA og Australia. Kannabisongelmien yleisimpiin käsittelytapoihin Euroopassa kuuluvat muun muassa lyhytaikaiset avohoitopalvelut, neuvonta, kouluissa toteutettavat ohjelmat ja ehkäisevä kenttätyö. I Europa er kortvarig poliklinisk behandling, rådgivning, skolebaserte programmer samt oppsøkende og forebyggende virksomhet de vanligste tilnærmingene til cannabisproblemer. Interventiot näyttävät perustuvan yleensä lyhyen intervention lähestymistapaan, jossa yhdistyvät motivoivat haastattelut ja kognitiivinen käyttäytymisterapia. Generelt synes tiltakene å være basert på korte intervensjoner som benytter en kombinasjon av motiverende intervjuteknikk og elementer fra kognitiv atferdsterapi. Vaikka tehokkaista käytännöistä ei vallitsekaan yksimielisyyttä, tällainen lähestymistapa kannabiksen käyttöön liittyviä uskomuksia ja tottumuksia (50). I noen land (Tyskland og Storbritannia) har man utviklet internettbaserte, kortvarige intervensjoner som lar cannabisbrukerne foreta en gjennomgang av cannabisbruken og selv identifisere problemer. Et eksempel ) Ks. taulukot TDI-18 (osa iii) ja (osa iv) vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) http://www.lwl.org/LWL/Jugend/KS/Projekte_KS1/FreD/FreD-Basics/ ) Se tabell TDI-18 (del iii) og (del iv) i Statistiske opplysninger 2007.) http://www.lwl.org/LWL/Jugend/KS/Projekte_KS1/FreD/FreD-Basics/ ) http://www.drugcom.de Vuosiraportti 2007: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2007: Narkotikasituasjonen i Europa som tilbyr støtte til cannabisbrukere som ønsker å slutte. Tanskan SMASH on nuorille kannabiksen käyttäjille suunnattu anonyymi tuki- ja neuvontahanke, jonka avulla pyritään vähentämään haitallisia vaikutuksia, tarjoamaan tietoa ja auttamaan kannabiksen polttamisen lopettamisessa (52). Danmark har SMASH, et anonymt støtte- og rådgivningsprosjekt for unge cannabisbrukere, som tar sikte på å redusere skadevirkninger og tilby informasjon og hjelp til å slutte med cannabisrøyking (52). Hanke perustuu kahden tekstiviestipaketin tilaukseen. Prosjektet er basert på at man abonnerer på to SMS-pakker. Niistä ensimmäinen (hashfacts) tarjoaa faktatietoa kannabiksen käytöstä, ja toinen tarjoaa tukea ja motivaatiota niille, jotka haluavat lopettaa huumeidenkäytön. Den første (“hashfacts”) gir faktainformasjon om cannabisbruk, og den andre tilbyr støtte og motivasjon for de som prøver å slutte med å bruke narkotika. Nuoret voivat myös saada tekstiviestien välityksellä henkilökohtaista neuvontaa kannabiksen käytön lopettamisessa tai vähentämisessä. Ungdom kan også få personlig coaching via tekstmeldinger som en hjelp til å slutte med eller redusere bruken av cannabis. Irlannissa on samankaltainen palvelu, jossa paino on kuitenkin tiedonlevityksessä. En lignende tjeneste tilbys i Irland, men her er fokuset på informasjonsspredning. Huumeidenkäyttö alaikäisten keskuudessa, EMCDDA:n vuosiraportti 2007: erityiskysymykset Narkotikabruk blant mindreårige, i EONNs utvalgte aspekt for 2007 intervensjon. Erityiskysymyksessä arvioidaan kuitenkin, että noin 4 000 erittäin nuorta henkilöä saa huumehoitoa Euroopassa. I det utvalgte aspektet anslås det likevel at rundt 4 000 svært unge mennesker mottar narkotikabehandling i Europa. Huumehoitoa ei ole juurikaan mukautettu nuorten tarpeisiin, mutta useimmissa Euroopan maissa on havaittu tarve tällaisille ohjelmille. Narkotikabehandling skreddersydd etter behovene til unge personer forekommer bare unntaksvis, men de fleste landene i Europa erkjenner behovet for slike programmer. Erityiskysymyksessä tarkastellaan myös, miten kansanterveyspolitiikassa on Euroopassa käsitelty yhteyttä nuorena tapahtuvan laillisten ja laittomien psykoaktiivisten aineiden käytön ja myöhemmän päihderiippuvuuden välillä. Det utvalgte aspektet om bruk av narkotika blant svært unge europeere (under 15 år) viser at prevalensen av narkotikabruk i denne aldersgruppen er lav, og at det hovedsakelig dreier seg om eksperimentering. Regelmessig narkotikabruk hos svært unge personer er sjelden og forekommer oftest i den mest problembelastede delen av befolkningen. Erittäin nuorten eurooppalaisten (alle 15-vuotiaiden) huumeidenkäyttöä koskevassa erityiskysymyksessä todetaan, että huumeidenkäyttö ei ole yleistä tässä ikäryhmässä ja että siinä on yleensä kyse kokeilusta. Det utvalgte aspektet ser også på hvordan europeisk folkehelsepolitikk har tatt inn over seg forbindelsen mellom inntak i ung alder av lovlige og ulovlige psykoaktive stoffer og stoffavhengighet senere i livet. Alle 15-vuotiaiden huumeidenkäyttöä torjutaan pääasiallisesti ehkäisevällä työllä tai varhaisen intervention strategioilla. De vanligste tiltakene mot narkotikabruk hos personer under 15 år er strategier som baserer seg på forebygging og tidlig Tämä erityiskysymys on saatavilla painetussa muodossa ja Internetin kautta ainoastaan englanniksi: (http://issues07.emcdda.europa.eu). Dette utvalgte aspektet fås i trykt utgave og på internett (bare på engelsk) (http://issues07.emcdda.europa.eu). Luku 4Amfetamiinit, ekstaasi ja LSD Kapittel 4Amfetamin, ecstasy og LSD Ekstaaseihin kuuluu synteettisiä aineita, jotka muistuttavat kemiallisesti amfetamiineja mutta joiden vaikutus on jossain määrin erilainen. Ecstasy er et syntetisk stoff som er kjemisk beslektet med amfetamin, men med til dels andre virkninger. Det mest kjente stoffet i ecstasygruppen er 3,4-metylendioksymetamfetamin (MDMA), men det er også påvist andre analoger i ecstasytabletter (MDA, MDEA). Ekstaasin käyttö on yleistynyt Euroopassa 1990-luvulta lähtien. Prevalensen av ecstasybruk i EU har vært på vei opp siden 1990-tallet. Toiseksi käytetyin laiton huumausaine on monissa Euroopan maissa jokin synteettinen huume, joskin koko Euroopan tasolla on nykyään enemmän kokaiinin käyttäjiä. I mange europeiske land er en eller annen form for syntetisk produsert stoff det nest vanligste illegale stoffet som brukes. På europeisk plan er det imidlertid nå flere brukere av kokain. Näiden aineiden käyttö on kokonaisväestössä tyypillisesti vähäistä, mutta niiden levinneisyys nuorten ikäryhmien keskuudessa on huomattavasti suurempi, ja se voi olla erityisen suuri tietyissä sosiaalisissa ympäristöissä tai alakulttuuriryhmissä. Bruken av disse stoffene i befolkningen generelt er typisk lav, men prevalensen i yngre aldersgrupper er signifikant høyere, og i noen sosiale miljøer eller kulturelle grupper kan bruken av slike stoffer være særlig utbredt. Synteettisistä huumeista yleisimpiä maailmassa ovat amfetamiinit (amfetamiini ja metamfetamiini) ja ekstaasi. Generelt er amfetamin (amfetamin og metamfetamin) og ecstasy de mest brukte illegale syntetiske stoffene. Ehdottomasti tunnetuin hallusinogeeni on lysergihapon dietyyliamidi (LSD), jonka käyttö on kuitenkin jo pitkään ollut alhaisella ja melko vakaalla tasolla. Historisk sett har lysergsyredietylamid (LSD) vært det mest kjente hallusinogene stoffet, men bruken av LSD har generelt vært lav og ganske stabil over lengre tid. Amfetamiini ja metamfetamiini kuuluvat keskushermostoa stimuloiviin huumeisiin. Näistä amfetamiini on selvästi yleisempi Euroopassa, kun taas metamfetamiinia käytetään merkittävässä määrin vain Tšekissä ja Slovakiassa. I det siste har det framkommet bevis for at tilgjengeligheten og bruken av naturlig forekommende hallusinogener, spesielt hallusinogene sopper, har økt. Tarjonta ja saatavuus (53 Tilbud og tilgjengelighet (53) Maailmassa tuotettiin vuonna 2005 arviolta 88 tonnia amfetamiinia (UNODC, 2007). Det ble produsert anslagsvis 88 tonn amfetamin i verden i 2005 (UNODC, 2007). Vaikka amfetamiinin laiton valmistus on alkanut levitä eri puolille maailmaa, se on yhä keskittynyt Länsi- ja Keski-Eurooppaan. Selv om ulovlig framstilling nå også forekommer andre deler av verden, skjer det meste av produksjonen i Vest- og Sentral-Europa. Både Belgia, Bulgaria, Tyskland, Estland, Litauen, Nederland og Polen destruerte ulovlige amfetaminlaboratorier i 2005. Euroopassa takavarikoidun amfetamiinin on raportoitu olevan peräisin pääasiallisesti Belgiasta, Alankomaista ja Puolasta sekä vähemmässä määrin Virosta ja Liettuasta. Amfetaminet som beslaglegges i Europa, kommer hovedsakelig fra Belgia, Nederland og Polen, og i noen grad fra Estland og Litauen. Maailmassa takavarikoitiin vuonna 2005 yhteensä 12,9 tonnia amfetamiinia, lähinnä kahdella alueella: Länsi- ja Keski-Euroopassa sekä Kaakkois-Aasiassa. Det ble beslaglagt 12,9 tonn amfetamin i verden i 2005, mesteparten i to regioner: Vest- og Sentral-Europa samt Øst- og Sørøst-Asia. Amfetamiini- ja metamfetamiinituotteet koostuvat pääasiallisesti jauheista, mutta metamfetamiinia käytetään myös puhtaan hydrokloridisuolan eli ”jään” muodossa. Amfetamin- og metamfetaminprodukter forekommer hovedsakelig i pulverform, men ”ice”, det rene, krystallinske hydrokloridsaltet av metamfetamin, forekommer også. Amfetamiinia tai metamfetamiinia sisältävissä tableteissa voi olla samankaltaisia logoja kuin MDMA- ja muissa ekstaasitableteissa. Tabletter som inneholder enten amfetamin eller metamfetamin, kan ha logoer som ligner MDMA og andre ecstasytabletter. Fyysisen muotonsa johdosta amfetamiinia ja metamfetamiinia voidaan niellä, nuuskata, vetää henkeen tai harvemmin injektoida. Samme år ble det gjort anslagsvis 40 300 beslag av amfetamin i Europa, tilsvarende 6,6 tonn. Toisin kuin amfetamiinin sulfaattisuola metamfetamiinin hydrokloridi, etenkin sen kiteinen muoto, on riittävän helposti haihtuvaa, jotta sitä voidaan polttaa. Fram til 2004 har Storbritannia konsekvent stått for det største antallet beslag og de største beslaglagte mengdene amfetamin i Europa. Lähde: EMCDDA drugs profiles (http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=25328). Det har svingt litt opp og ned, men tendensen er likevel at både antallet amfetaminbeslag og beslaglagte kvanta har Euroopassa takavarikoitiin vuonna 2005 yhteensä 6,6 tonnia amfetamiinia noin 40 300 takavarikossa. Amfetamin og metamfetamin er tilgjengelig i en fysisk form som gjør at de kan svelges, sniffes, inhaleres eller (sjeldnere) injiseres. Yhdistynyt kuningaskunta johti vuoteen 2004 asti amfetamiinitakavarikkojen lukumäärän ja takavarikoidun amfetamiinimäärän tilastoja Euroopassa. I motsetning til amfetamin, som er et sulfatsalt, er metamfetamin et hydroklorid og derfor flyktig nok til å kunne røykes, særlig i krystallformen (”ice”). Euroopan tasolla sekä amfetamiinitakavarikkojen lukumäärä että takavarikoidut määrät ovat kasvaneet vuodesta 2000 lähtien lievistä vaihteluista huolimatta (54). gått opp i Europa siden 2000 (54). I 2005 registrerte de fleste ) Ks. takavarikkojen ja muiden markkinatietojen tulkinta s. 37. ) For informasjon om tolking av beslags- og markedsdata, se s. 37. Kaikista maista ei ole saatavilla tietoja amfetamiinin, ekstaasin ja LSD:n takavarikoista ja takavarikoiduista määristä vuodelta 2005. Data om beslag og beslaglagte mengder av amfetamin, ecstasy og LSD er ikke tilgjengelig for alle land for 2005. Vuoden 2007 tilastotiedotteen takavarikkotaulukoissa on lisätietoja. ) For ytterligere informasjon, se (beslag)tabeller i Statistiske opplysninger 2007. ) Ks. taulukot SZR-11 ja SZR-12 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se tabell SZR-11 og SZR-12 i Statistiske opplysninger 2007. Luku 4: Amfetamiinit, ekstaasi ja LSD Kapittel 4: Amfetamin, ecstasy og LSD Amfetamiinin keskimääräinen tai tyypillinen puhtaus katukaupassa vaihteli voimakkaasti vuonna 2005, mutta useimmat Euroopan maat ilmoittivat sen olevan Det var store variasjoner i gjennomsnittlig eller typisk renhet på amfetamin i 2005, men de fleste europeiske landene 15–50 prosenttia ( Internasjonale tiltak mot produksjon av og handel med narkotikaprekursorer rapporterte om en renhet på mellom 15 % og 50 % ( Metamfetamiini synteettisten huumeiden lähtöaineisiin (1 Project Cohesion fokuserer på kaliumpermanganat (som inngår i produksjonen av kokain) og eddiksyre (brukes i produksjonen av heroin), mens Project Prism retter seg mot prekursorer til bruk i framstillingen av syntetiske stoffer (1 Kaikki jäljempänä esitettävät tiedot ovat peräisin INCB:n lähtöaineita koskevasta raportista (INCB, 2007b). Alle dataene nedenfor kommer fra INCB-rapporten om prekursorer (INCB, 2007b). INCB:n tietojen mukaan kaliumpermanganaattia takavarikoitiin maailmassa vuonna 2005 enemmän kuin koskaan aikaisemmin. De globale beslagene av kaliumpermanganat i 2005 er de største som noen gang er rapportert til INCB. Sitä otettiin haltuun yhteensä 183 tonnia 16 maassa lähes yksinomaan Euroopan ulkopuolella. 16 land beslagla 183 tonn, nesten alt utenfor Europa. Euroopan osuus maailmassa vuonna 2005 takavarikoiduista 22 400 litrasta etikkahappoanhydridiä on sekin hyvin pieni. Europa stod bare for en liten andel av de 22 400 literne med eddiksyre som ble beslaglagt i verden i 2005. Samana vuonna takavarikoitiin 15:ssä Euroopan maassa noin 104 kiloa metamfetamiinia Over halvparten av beslagene ble gjort i Øst- og Sørøst-Asia (Kina, Thailand) og en tredel i Nord-Amerika (USA). Maailmassa takavarikoitiin vuonna 2005 INCB:lle tehtyjen ilmoitusten perusteella 41 tonnia efedriiniä ja pseudoefedriiniä, pääosin Kiinassa. Samme år ble det gjort anslagsvis 2 200 beslag, tilsvarende ca. 104 kg metamfetamin, 2 200 takavarikossa ( 57 i 15 europeiske land ( Sekä takavarikkojen lukumäärät että takavarikoidut määrät olivat kaikkein suurimmat Norjassa ja Ruotsissa. Norge og Sverige sto for det største antallet beslag og de største beslaglagte mengdene av metamfetamin. Metamfetamiinin ja amfetamiinin laittomassa valmistuksessa käytettävää 1-fenyyli-2-propanonia (P-2-P) takavarikoitiin vuonna 2005 maailmassa yhteensä 2 900 litraa, josta Euroopan maiden (pääasiallisesti Saksan ja Alankomaiden) osuus oli 1 700 litraa. I 2005 mottok INCB rapporter om beslag av 41 tonn efedrin og pseudoefedrin, de viktigste prekursorene for metamfetamin. De fleste beslagene ble gjort i Kina, mens EUs medlemsstater (hovedsakelig Hellas, Bulgaria, Romania og Den tsjekkiske republikk) samt Den russiske føderasjon stod for 1,7 tonn. Vuonna 2005 metamfetamiinin keskimääräinen tai tyypillinen hinta katukaupassa (jonka ilmoitti vain muutama maa) vaihteli 5 eurosta 35 euroon grammalta. Gjennomsnittlig eller typisk pris på metamfetamin (rapportert av bare et fåtall land) varierte i 2005 mellom EUR 5 og EUR 35 pr. gram. Useimmat maat ilmoittivat metamfetamiinin keskimääräiseksi tai tyypilliseksi De fleste landene rapporterte en gjennomsnittlig eller typisk renhet på metamfetamin i området Euroopan osuus maailmassa takavarikoidusta 3,4-metyleenidioksifenyyli-2-propanonista (3,4-MDP-2-P), jota käytetään MDMA:n valmistuksessa, laski 38 prosenttiin vuonna 2005, jolloin sitä takavarikoitiin 5 100 litraa (pääasiallisesti Ranskassa ja Alankomaissa). Europas andel av de globale beslagene av 3,4-metylendioksyfenyl-2-propanon (3,4-MDP-2-P), som brukes til framstilling av MDMA, sank i 2005 til 38 %, eller 5 100 liter (det meste i Frankrike og Nederland). Muilla alueilla lisääntyneet 3,4-MDP-2-P:n takavarikot viittaavat siihen, että MDMA:n laiton valmistus on leviämässä Euroopan ulkopuolelle. De økte beslagene av 3,4-MDP-2-P i andre regioner tyder på at den illegale produksjonen av MDMA sprer seg ut over Europas grenser. Kaikki ovat vuoden 1988 yleissopimuksen taulukkoon I luokiteltuja aineita. Alle klassifisert i tabell 1 i FN-konvensjonen av 1988. Maailmassa tuotettiin vuonna 2005 arviolta 113 tonnia ekstaasia (UNODC, 2007). På verdensbasis ble det produsert anslagsvis 113 tonn amfetamin i 2005 (UNODC, 2007). Eurooppa on edelleen maailmanlaajuisesti tärkein ekstaasin tuotannon keskus, vaikka sen suhteellinen merkitys onkin vähenemässä ekstaasin valmistuksen levittyä muualle maailmaan, varsinkin Pohjois-Amerikkaan, Itä- ja Kaakkois-Aasiaan sekä Oseaniaan (CND, 2006; UNODC, 2006). Selv om Europa fortsatt er sentrum for verdens produksjon av ecstasy, synes Europas relative betydning å avta i takt med at ecstasyproduksjonen i andre deler av verden har tatt seg opp, særlig i Nord-Amerika, Øst- og Sørøst-Asia og Oseania (CND, 2006; UNODC, 2006). Euroopassa ekstaasia valmistetaan eniten Alankomaissa (jossa tuotanto kuitenkin vaikuttaisi olevan vähenemässä) ja toiseksi eniten Belgiassa. I Europa finner ecstasyproduksjon hovedsakelig sted i Nederland (selv om det rapporteres om tegn på en nedgang i produksjonen her), etterfulgt av Belgia. Euroopassa vuonna 2005 takavarikoitu ekstaasi oli pääasiassa peräisin näistä kahdesta maasta ja vähemmässä määrin Puolasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. Ecstasyen som ble beslaglagt i Europa i 2005, rapporteres å komme fra disse to landene og i noen mindre grad fra Polen og Storbritannia. ) Ks. taulukko PPP-4 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell PPP-4 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko PPP-8 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se tabell PPP-8 i Statistiske opplysninger 2007. Amfetamiinin keskimääräisen puhtauden osalta on huomattava, että analysoitujen näytteiden puhtaudessa voi olla suuriakin eroja.) Merk at rapportert gjennomsnittlig renhet kan skjule store variasjoner i renheten på de analyserte prøvene av amfetamin. ) Yhdistyneen kuningaskunnan osalta arvioinnissa käytettiin vuodelta 2005 puuttuvien tietojen sijasta vuoden 2004 tietoja. Data var ikke tilgjengelig for Storbritannia for 2005, og anslag er derfor beregnet med utgangspunkt i data for 2004. Ks. taulukot SZR-17 ja SZR-18 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell SZR-17 og SZR-18 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot PPP-4 ja PPP-8 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se tabell PPP-4 og PPP-8 i Statistiske opplysninger 2007. Levinneisyys ja käyttötavat koko väestössä ja nuorten keskuudessa Prevalens og mønstre i befolkningen generelt og blant ungdom Ekstaasia takavarikoitiin edelleen eniten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Belgiassa, Alankomaissa ja Saksassa. De største beslagene av ecstasy skjer fortsatt i Storbritannia, Belgia, Nederland og Tyskland. Vuoden 2001 huipun jälkeen ekstaasitakavarikkojen lukumäärä Euroopassa on jälleen kasvanut vuodesta 2003 lähtien. Etter en topp i 2001 har beslagene av ecstasy i Europa igjen økt siden 2003. Den totale beslaglagte mengden ecstasy har ligget rundt 20 millioner tabletter i året i perioden 2000 til 2004. Saatavilla olevien tietojen perusteella takavarikoidut ekstaasimäärät kuitenkin laskivat vuonna 2005 useimmissa maissa. Tilgjengelige data viser imidlertid en nedgang i 2005 i beslaglagte mengder ecstasy i de fleste landene. Tämä havainto on vielä varmistettava, kun Yhdistynyt kuningaskunta toimittaa tietonsa vuodelta 2005. Dette bør kontrolleres opp mot data fra Storbritannia for 2005 når disse blir lagt fram. Vuonna 2005 ekstaasitablettien keskimääräinen tai tyypillinen hinta katukaupassa vaihteli alle kolmesta eurosta Gjennomsnittlig eller typisk pris for en ecstasytablett varierte Vuosina 2000–2005 ekstaasin inflaatiokorjattu keskihinta katukaupassa laski useimmissa niistä 21 maasta, jotka toimittivat riittävät tiedot. I de fleste fra under EUR 3 pr. tablett til EUR 15 i 2005 ( Amfetamiinia ainakin kerran käyttäneitä on enemmän, mikä heijastaa ekstaasin myöhempää ilmaantumista Euroopan huumemarkkinoille. Livstidsprevalensen for bruk av amfetamin noen gang er vanligvis høyere, noe som viser hvordan ecstasy i den senere tid har spredt seg på det illegale narkotikamarkedet i Europa. Koululaiskyselyistä saadut tiedot viittaavat siihen, että ekstaasin, amfetamiinin ja muiden psykotrooppisten huumeiden kuin kannabiksen käyttö keskittyy koululaisten keskuudessa muutamaan yksilöön. Data fra skoleundersøkelser tilsier at skoleelevers bruk av ecstasy, amfetamin og andre psykotrope stoffer enn cannabis begrenser seg til et par enkeltindivider. Esimerkiksi kokaiinin ja hallusinogeenisten huumeiden käyttö on ekstaasia kokeilleiden koululaisten keskuudessa 20 kertaa yleisempää kuin koko koululaisväestössä (64) ja noin viisi kertaa yleisempää kuin kannabista ainakin kerran kokeilleiden joukossa. Skoleelever som har prøvd ecstasy rapporterer f.eks. prevalensrater for bruk av kokain og hallusinogene stoffer som er mer enn 20 ganger høyere enn Amfetamiinien ja ekstaasin käyttö vaikuttaa olevan melko yleistä ainoastaan muutamassa EU:n jäsenvaltiossa: Tšekissä, Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä vähemmässä määrin Latviassa ja Alankomaissa. Blant EUs medlemsstater synes bruken av amfetamin og ecstasy å være relativt høy bare i noen få land: Den tsjekkiske republikk, Estland og Storbritannia, og i mindre grad Latvia og Nederland. Euroopassa useimmat ekstaasitabletit sisälsivät edelleen vuonna 2005 MDMA:ta tai jotakin muuta ekstaasin kaltaista ainetta (MDEA, MDA), tavallisesti ainoana psykoaktiivisena aineena. De fleste ecstasytablettene i Europa i 2005 inneholdt MDMD eller et annet ecstasylignende stoff (MDEA, MDA), og vanligvis ingen andre psykoaktive stoffer. Kymmenessä jäsenvaltiossa tällaisia tabletteja oli yli 80 prosenttia kaikista analysoiduista tableteista. I ti av medlemsstatene utgjorde slike tabletter mer enn 80 % av det totale antallet analyserte tabletter. Joitakin poikkeuksiakin löytyy: Sloveniassa MDMA:ta, MDEA:ta tai MDA:ta esiintyy yleensä yhdessä amfetamiinin ja/tai metamfetamiinin kanssa, kun taas Puolassa analysoiduissa tableteissa oli yleensä ainoana psykoaktiivisena aineena amfetamiinia ja/tai metamfetamiinia. Det finnes noen unntak: I Slovenia forekommer MDMA/MDEA/MDA oftest i kombinasjon med amfetamin og/eller metamfetamin, mens i Polen er amfetamin og/eller metamfetamin oftere det eneste psykoaktive stoffet i de analyserte tablettene. Ekstaasitablettien MDMA-pitoisuus vaihtelee suuresti erien välillä (jopa samalla logolla varustetuissa tableteissa) sekä maiden sisällä että maiden välillä. MDMA-innholdet i ecstasytabletter varierer meget fra parti til parti (sågar i partier med samme logo) både innenfor det enkelte land og landene imellom. Vuonna 2005 ekstaasitablettien keskimääräinen tai tyypillinen MDMA-pitoisuus oli asiasta raportoineissa maissa 2–130 mg, ja useimmissa maissa se oli 30–80 mg. I de rapporterende landene inneholdt i 2005 en ecstasytablett gjennomsnittlig, eller typisk, mellom 2 og 130 mg MDMA. I de fleste landene var gjennomsnittet mellom 30 og 80 mg MDMA. Useita vuosia jatkuneen laskusuuntauksen jälkeen LSD:n takavarikkojen lukumäärä ja takavarikoidut määrät 61 beslag og de beslaglagte mengdene LSD økt siden 2003 ( Viimeaikaisten tutkimusten mukaan amfetamiinia ainakin kerran käyttäneiden aikuisten (15–64-vuotiaat) osuus vaihtelee Euroopassa 0,1:stä 3,6 prosenttiin paitsi Tanskassa, jossa se on 6,9 prosenttia, ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englanti ja Wales), jossa se yltää 11,5 prosenttiin (luku heijastaa korkeaa aiemman käytön astetta, kun taas nykyisen käytön taso on lähempänä muiden maiden lukuja). Nyere undersøkelser blant den voksne befolkningen rapporterer at i Europa varierer livstidsprevalensen for bruk av amfetamin fra 0,1 % til 3,6 % av alle voksne (15–64 år), unntatt i Danmark (6,9 %) og Storbritannia (England og Wales), hvor tallet er 11,5 % (dette gjenspeiler høyere utbredelse av tidligere bruk – aktuell bruk er mer i tråd med andre land). Seuraavaksi suurimmat luvut tulevat Norjasta (3,6 %) sekä Saksasta ja Espanjasta (3,4 %). Landene med de nest høyeste tallene er Norge (3,6 %), Tyskland og Spania (3,4 %). Keskimäärin lähes 3,5 prosenttia kaikista eurooppalaisista aikuisista on käyttänyt amfetamiineja ainakin kerran (65). I gjennomsnitt har nærmere 3,5 % av Europas voksne befolkning brukt amfetamin minst én gang (65). Amfetamiineja viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä on huomattavasti vähemmän – keskimäärin 0,7 prosenttia (vaihteluväli 0–1,3 %). Tallene for bruk siste år er mye lavere: i snitt 0,7 % (mellom 0 og 1,3 %). Data fra generelle befolkningsundersøkelser tyder på at grovt regnet 11 millioner mennesker har prøvd amfetamin, og at om lag 2 millioner europeere har brukt stoffet det siste året. Yleisten väestötutkimusten tiedot ovat lisääntyneet vuodesta 2003 lähtien ( Hvis tallene fra Storbritannia (England og Wales) (16,8 %) og Danmark (12,7 %) holdes utenfor, kommer vi ned i bare varierte fra EUR 4 til EUR 30 (62 ) Ks. taulukot SZR-13 ja SZR-14 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell SZR-13 og SZR-14 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko PPP-4 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell PPP-4 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot SZR-15 ja SZR-16 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell SZR-15 og SZR-16 i Statistiske opplysninger 2007.) Amfetamiinin käyttöä koskevissa tiedoissa ei ole eroteltu amfetamiinia ja metamfetamiinia, mutta tiedot liittyvät yleensä amfetamiiniin (sulfaatti tai deksamfetamiini), koska metamfetamiinin käyttö on harvinaista.) Undersøkelsesdata om “amfetaminbruk” skiller ofte ikke mellom amfetamin og metamfetamin, men dataene vil oftest gjelde amfetamin (sulfat eller deksamfetamin), da bruk av metamfetamin bare forekommer sjelden.) Ks. kaavio EYE-1 (osa iv) vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se figur EYE-1 (del iv) i Statistiske opplysninger 2007.) For beregningsmetode, se fotnote (30). Maat esitetään yleisen (kaikkia aikuisia koskevan) levinneisyysasteen mukaisessa järjestyksessä. Landene er rangert etter generell (alle voksne) prevalens. viittaavat siihen, että noin 11 miljoonaa eurooppalaista on joskus kokeillut amfetamiineja ja yli 2 miljoonaa on käyttänyt niitä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Europa synes å ha begrenset bruk av metamfetamin sammenlignet med situasjonen internasjonalt, hvor det har vært en økning i bruken av dette stoffet i de senere år. Suomi on ainoana maana esittänyt tuoreen arvion amfetamiinin ongelmakäytöstä (joka määritellään injektiokäytöksi tai pitkäaikaiseksi/säännölliseksi käytöksi). Europeiske land er imidlertid bekymret for at bruken av dette stoffet kan øke i medlemsstatene og har igangsatt forebyggende tiltak. Vuonna 2002 amfetamiinin ongelmakäyttäjiä arvioitiin olevan 10 900–18 500 (3,1–5,3 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti) eli noin kolme kertaa niin paljon kuin opioidien ongelmakäyttäjiä. Storbritannia har f.eks. vedtatt å reklassifisere metamfetamin til A-preparat i det nasjonale klassifiseringssystemet, dvs. de skadeligste stoffene. maista levinneisyysaste on alle 4 prosenttia. Halvparten av landene som har lagt frem opplysninger om dette, rapporterer om en prevalens på under 4 %. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Tanskan jälkeen korkeimmat asteet ovat ilmoittaneet Norja (5,9 %), Saksa (5,4 %) ja Latvia (5,3 %). De høyeste tallene etter Storbritannia og Danmark rapporteres fra Norge (5,9 %), Tyskland (5,4 %) og Latvia (5,3 %). Keskimäärin 5,1 prosenttia eurooppalaisista nuorista aikuisista on kokeillut amfetamiineja (67). I gjennomsnitt har 5,1 % av Europas voksne befolkning prøvd amfetamin (67). Amfetamiineja viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä on tässä ikäryhmässä 0,1–2,9 prosenttia, ja korkeimmat osuudet ovat ilmoittaneet Viro (2,9 %), Yhdistynyt kuningaskunta (2,6 %) ja Latvia (2,4 %) (kaavio 5). Bruk siste år i denne aldersgruppen varierer fra 0,1 % til 2,9 %. De høyeste prevalenstallene kommer fra Estland (2,9 %), Storbritannia (2,6 %) og Latvia (2,4 %) (figur 5). Det er verdt å merke seg at når man betrakter siste års bruk, er tallene fra Storbritannia og Danmark mer i tråd med tallene fra de andre landene. Arviolta keskimäärin 1,5 prosenttia eurooppalaisista nuorista Slovakia hadde 6 000–14 000 metamfetaminbrukere (1,5–3,7 tilfeller pr. ) Ks. taulukko GPS-9 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell GPS-9 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. kaavio GPS-18 (osa ii) vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se figur GPS-18 (del ii) i Statistiske opplysninger 2007. Vuosiraportti 2007: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2007: Narkotikasituasjonen i Europa gradvis med alderen. Suurempi osuus 15–24-vuotiaista miehistä (0,3–23,2 %) kuin naisista (0,3–13,9 %) on käyttänyt ekstaasia ainakin kerran. Blant ungdom kan en liten aldersøkning medføre store økninger i prevalensnivå. Tuoreiden koululaiskyselyjen mukaan ekstaasia ainakin kerran käyttäneiden osuus on kasvanut yhtä lailla miesten ja kuin naisten keskuudessa, mutta sukupuolten välinen ero kasvaa iän myötä. Nuorilla käyttöaste voi olla paljonkin suurempi vain vähän vanhemmilla, esimerkiksi 16 maasta saatavilla olevien tietojen perusteella 17–18-vuotiaissa on yleensä huomattavasti enemmän ekstaasia ainakin kerran käyttäneitä kuin nuoremmissa ikäryhmissä (71). Tilgjengelige data fra 16 land viser at 17–18-årige skoleelever i de fleste tilfeller har betydelig høyere livstidsprevalens for ecstasybruk blitt det hyppigst brukte primærrusmiddelet blant klienter som søker behandling for første gang, og utbredt metamfetaminbruk er også rapportert i enkelte undergrupper av befolkningen i Ungarn. Muualla Euroopassa ei ole todettu merkkejä merkittävästä metamfetamiinin käytöstä. I andre deler av Europa blir det ikke rapportert om metamfetaminbruk av noe omfang. Kaksi tärkeää huomiota on kuitenkin syytä pitää mielessä: useimmissa tutkimuksissa ei erotella metamfetamiinin ja amfetamiinin käyttöä, ja metamfetamiinia on toisinaan löytynyt ekstaasina myydyistä To viktige forhold spiller inn her: De fleste undersøkelser skiller ikke mellom bruk av metamfetamin og bruk av amfetamin. 68 tableteista, joten sitä on saatettu käyttää tietämättä ( I tillegg har metamfetamin i noen tilfeller forekommet i tablettform solgt som ecstasy, slik at det kan ha blitt inntatt uforvarende (68 LSD:tä on käyttänyt ainakin kerran 0,2–5,5 prosenttia aikuisista, ja kaksi kolmasosaa maista raportoi tämän osuuden olevan 0,4–1,7 prosenttia. Tallene for livstidserfaring med LSD blant voksne varierte mellom 0,2 % og 5,5 %. For to tredeler av landene lå livstidsprevalensen mellom 0,4 % og 1,7 %. Nuorista aikuisista (15–34-vuotiaat) 0,3–7,6 prosenttia ja 15–24-vuotiaista 0–4,2 prosenttia on käyttänyt LSD:tä ainakin kerran. Unge voksne (15–34 år) hadde en livstidsprevalens for bruk av LSD på mellom 0,3 % og 7,6 %, og i aldersgruppen 15–24 varierte den mellom 0 % og 4,2 %. Tätä huumetta viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden määrä on alhainen, ja 15–24-vuotiaiden ryhmässä heidän osuutensa ylittää prosentin ainoastaan seitsemässä maassa (Bulgariassa, Tšekissä, Virossa, Italiassa, Latviassa, Unkarissa ja Puolassa). Tallene for siste års bruk av stoffet er lave: I aldersgruppen 15–24 er livstidsprevalensen over 1 % i bare 7 land (Bulgaria, Den tsjekkiske republikk, Estland, Italia, Latvia, Ungarn og Polen). Ekstaasia on kokeillut 0,3–7,2 prosenttia kaikista eurooppalaisista aikuisista. I Europa generelt er det vedvarend bevis på at trenden for amfetamin- og ecstasybruk er stabil eller synkende. Puolessa maista levinneisyysaste oli enintään 2,5 prosenttia, ja korkeimmat luvut ilmoittivat Yhdistynyt kuningaskunta (7,2 %), Tšekki (7,1 %), Espanja (4,4 %) ja Alankomaat (4,3 %). Amfetaminbruk blant unge voksne (15–34) har gått betraktelig ned i Storbritannia (England og Wales) siden 1996, og i noen mindre grad i Danmark og Den tsjekkiske republikk. I andre land er prevalensen relativt stabil, selv om Puolet maista ilmoitti levinneisyydeksi 0,5 prosenttia tai vähemmän. Halvparten av landene rapporterer om en livstidsprevalens på 2,5 % eller lavere. Lähes 9,5 miljoonan eurooppalaisen (keskimäärin 3 %) arvioidaan kokeilleen ekstaasia, ja lähes kolmen miljoonan arvioidaan käyttäneen sitä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Høyest prevalens rapporteres fra Storbritannia (7,2 %), Den tsjekkiske republikk (7,1 %), Spania (4,4 %) og Nederland (4,3 %). Euroopassa on yleisesti ottaen yhä selvempiä merkkejä amfetamiinin ja ekstaasin käytön tasaantumisesta tai jopa vähenemisestä. Siste års bruk av ecstasy varierer fra 0,2 % til 3,5 % av voksne. Amfetamiinin käyttö on vuodesta 1996 lähtien vähentynyt huomattavasti nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) keskuudessa Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englanti ja Wales) ja vähemmässä määrin Tanskassa ja Tšekissä, kun taas muissa maissa käyttöaste vaikuttaa mahdollisesta hienoisesta kasvusta huolimatta säilyvän melko vakaana (72). De høyeste tallene rapporteres av Den tsjekkiske republikk (3,5 %), Estland (1,7 %) og Storbritannia (1,6 %), men halvparten av landene rapporterer om en prevalens på 0,5 % eller lavere. Nuorista aikuisista (15–34-vuotiaat) 0,5–14,6 prosenttia on käyttänyt ekstaasia ainakin kerran, ja korkeimmat luvut ilmoittivat Tšekki (14,6 %), Yhdistynyt kuningaskunta Det anslås at nærmere 9,5 millioner europeere (gjennomsnitt 3 %) har prøvd ecstasy, og at nesten 3 millioner har brukt ecstasy i løpet av det siste året. Ekstaasin käytön kehitys nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) 72 det rapporteres om små økninger ( 73 keskuudessa ei ole yhtä yksioikoinen ( 73 mer variert ( Käyttö lisääntyi Etter en generell økning i bruken av ecstasy Ekstaasia ainakin kerran käyttäneitä on 15–24-vuotiaiden joukossa 0,4–18,7 prosenttia, ja korkeimmat luvut ovat ilmoittaneet Tšekki (18,7 %), Yhdistynyt kuningaskunta yleisesti 1990-luvulla, mutta viime vuosina useat maat, muun muassa Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta, joissa ekstaasin levinneisyysaste on ollut korkea, ovat raportoineet käytön tasaantumisesta tai jopa lievästä vähenemisestä. på 1990-tallet har flere land, herunder høyprevalenslandene Spania og Storbritannia, rapportert om en viss utflating eller til og med nedgang. Joissakin maissa käytön on todettu vähentyneen 15–24-vuotiaiden I noen land er det tegn på fallende prevalens i aldersgruppen 15–24 år, men ikke Tässä ikäryhmässä De høyeste tallene kommer fra Den tsjekkiske republikk (12,0 %) og Estland (6,1 %) (figur 6). ), ekstaasia viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuus vaihtelee 0,3:sta 12 prosenttiin, ja nämä luvut ovat korkeimmat Tšekissä (12,0 %) ja Virossa (6,1 %) (kaavio 6). I nasjonale og regionale skoleundersøkelser som nylig er blitt tilgjengelige, rapportert i 2006, (Italia, Polen, Sverige og Flandern i Belgia), er det ingen endring, eller en viss mikä viittaa huumeen suosion heikkenemiseen nuorimpien keskuudessa. I aldersgruppen 15–24 år er livstidsprevalensen for ecstasy høyere blant menn (0,3–23,2 %) enn kvinner (0,3–13,9 %). Joidenkin maiden (Espanjan, Tanskan ja Yhdistyneen kuningaskunnan) tiedoista herää kysymys, I nyere skoleundersøkelser inntraff økningene i livstidsprevalens for ecstasy omtrent parallelt hos mannlige og kvinnelige skoleelever, men kjønnsforskjellene øker nedgang, i livstidsbruk av amfetamin og ecstasy ( ) Ks. amfetamiini ja metamfetamiini: erot ja yhtäläisyydet, s. 48.) ) Se “Amfetamin og metamfetamin: likheter og ulikheter”, s. 48.) Ks. taulukko GPS-9 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell GPS-9 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko GPS-17 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell GPS-17 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. kaavio EYE-1 (osa ii) vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se figur EYE-1 (del ii) i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. kaavio GPS-8 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se figur GPS-8 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. kaavio GPS-21 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se figur GPS-21 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot GPS-4 ja GPS-15 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se tabell GPS-4 og GPS 15 i Statistiske opplysninger 2007.) On kuitenkin huomattava, että Amsterdamista saatujen tietojen mukaan ekstaasin käyttö viimeksi kuluneen vuoden aikana ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana on vähentynyt 20 prosenttia vuosina 1998–2003, ja myös tapahtumaa kohti käytetyn ekstaasin keskimäärä on vähentynyt tänä aikana (Reitoxin kansalliset raportit, 2005). Det er imidlertid verdt å merke seg at rapporter fra Amsterdam tyder på at siste års og siste måneds bruk av ecstasy gikk ned med 20 % mellom 1998 og 2003, og at gjennomsnittsmengden ecstasy som brukes pr. gang, også gikk ned i denne perioden (nasjonale Reitox-rapporter for 2005). Pubeissa kävijöiden keskuudessa Amsterdamissa vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan heistä vain 3 prosenttia käytti ekstaasia juhlissa. Ifølge en undersøkelse fra 2005 blant pubgjester i Amsterdam brukte bare 3 % ecstasy i løpet av kvelden. Tutkimukset huumeidenkäytöstä viihdeympäristöissä, kuten tanssitapahtumissa, voivat antaa hyödyllistä tietoa niiden henkilöiden käyttäytymisestä, jotka käyttävät piristeitä säännöllisesti tai runsaasti. Studier av narkotikabruk i fritidsmiljøer, f.eks. dansetilstelninger (dance events), kan gi et nyttig innblikk i atferden hos personer som regelmessig og intensivt bruker sentralstimulerende stoffer. Huumeidenkäyttö on tavallista tällaisissa ympäristöissä, mutta tietoja ei voida yleistää koskemaan koko väestöä. Ratene for narkotikabruk i slike miljøer er typisk høye, men kan ikke generaliseres til befolkningen for øvrig. Esimerkiksi valikoiduissa tanssimusiikkitapahtumissa tehdyissä kyselyissä on ilmennyt korkeita ekstaasin käyttöasteita ja hieman matalampia mutta silti korkeita amfetamiinin käyttöasteita (77). For eksempel rapporterer studier av personer i utvalgte musikkmiljøer høye nivåer av ecstasybruk og lavere, men fremdeles høye, nivåer av amfetaminbruk (77). Tanssiklubeilla säännöllisesti käyville suunnatun brittiläisen Mixmag-musiikkilehden vuotuisessa lukijakyselyssä on tullut esiin, että niiden henkilöiden osuus, jotka käyttävät ekstaasia Forbruket av alkohol i fritidsmiljøer som involverer dance-musikk, ofte i mengder som betraktes som helseskadelige og i kombinasjon med sentralstimulerende midler, gir imidlertid økende grunn til bekymring. Huumeiden ja alkoholin sekakäytöstä on saatavilla vain vähän tietoa, mutta tanssimusiikkiympäristöissä lisääntyvä terveydelle haitallisten alkoholimäärien käyttö ja alkoholin sekakäyttö piristeiden kanssa herättää kasvavaa huolta. Selv om det kan stilles spørsmål ved utvalgets representativitet, støtter undersøkelsen den generelle bekymringen over at det har vært en økning i mengden ecstasytabletter som inntas i enkelte brukergrupper. En britisk internettstudie rapporterer også om økt utbredelse av intensiv bruk av ecstasy så vel som ) Ks. taulukko GPS-20 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Antallet søknader om behandling som gjelder bruk av amfetamin og ecstasy, er relativt lavt. Ks. vuoden 2006 erityiskysymys huumeidenkäytöstä viihdeympäristöissä. ) Se utvalgt aspekt om narkotikabruk i fritidsmiljøer for 2006. pääasiallinen syy huumehoitoon hakeutumiseen (78 78 lagt fram informasjon ( Hoitoon hakeutuminen liittyy yleensä amfetamiinin käyttöön ja vain Tiltak mot narkotikabruk i fritidsmiljøer gjelder vanligvis amfetamin som primærrusmiddel, og kun en 79 pienessä osassa tapauksista ekstaasiin ( 79 svært liten andel gjelder ecstasy ( Amfetamiinien ja ekstaasin käyttäjien osuus huumepotilaista on merkittävä vain joissakin maissa, ja nämä maat voidaan jakaa kolmeen ryhmään. Et begrenset antall land har en ikke ubetydelig andel amfetamin- og ecstasybrukere blant sine narkotikaklienter, og disse kan deles inn i tre grupper. Tšekki ja Slovakia raportoivat, että hoidon kysynnästä huomattava osa liittyy pääasiallisesti amfetamiinien käyttöön (Tšekissä 58 % ja Slovakiassa 24 % kaikista potilaista) ja suurimmaksi osaksi lähinnä metamfetamiinin käyttöön. Den tsjekkiske republikk og Slovakia rapporterer om en betydelig andel behandlingssøknader relatert til amfetamin som primærrusmiddel (henholdsvis 58 % og 24 % av alle klienter), og de fleste tilfellene gjelder metamfetamin. Ruotsi, Suomi ja Latvia raportoivat, että noin kolmasosa kaikista huumeasiakkaista hakeutuu hoitoon pääasiallisesti amfetamiinien takia. Irlanti, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta ja Ranska raportoivat, että 1–5 prosenttia potilaista hakeutuu hoitoon pääasiallisesti ekstaasin käytön takia (80). Sverige, Finland og Latvia rapporterer at om lag en tredel av alle narkotikaklienter påbegynner behandling for amfetamin som primærrusmiddel, og Irland, Nederland, Storbritannia og Frankrike rapporterer at mellom 1 % og 5 % av pasientene som påbegynner behandling har ecstasy som primærrusmiddel (80). Kaikissa muissa maissa kuin Kreikassa ja Ruotsissa pääasiallisesti amfetamiinien ja ekstaasin takia hoitoa tarvitsevia on suurempi osuus ensimmäistä kertaa hoitoon I alle land unntatt Hellas og Sverige er andelen av nye klienter som påbegynner behandling for amfetamin og ecstasy som primærrusmiddel, større enn andelen av 81 hakeutuvissa kuin kaikissa potilaissa ( 81 alle klienter som mottar behandling for disse stoffene ( useita selityksiä, mutta se vastaa suuntauksista saatavilla olevaa tietoa: pääasiallisesti amfetamiinien ja ekstaasin takia ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuneiden määrä kasvoi vuosina 1999–2005 yli 3 000:lla, 6 500:sta Selv om dette kan ha flere forklaringer, er det i tråd med trenddataene: Fra 1999 til 2005 økte antallet førstegangssøknader om behandling for amfetamin og ecstasy som primærrusmiddel med over 3 000, fra 6 500 Yhtenä lähestymistapana on ollut käytön ehkäisemiseen ja toisinaan haittojen vähentämiseen liittyviä viestejä sisältävän tiedotusmateriaalin tarjoaminen viihdeympäristöissä. Én tilnærming har vært å gjøre informasjonsmateriell med forebyggende, og noen ganger skadereduserende budskap, tilgjengelig i fritidsmiljøer. Tällaisessa materiaalissa käytetään yleensä käyttäjäystävällistä tyyliä, joka heijastaa kohderyhmän nuorisokulttuuria, ja sitä jakavat toisinaan kenttätyöntekijät. Materiellet har vanligvis en brukervennlig utforming som gjenspeiler ungdomskulturen i målgruppen, og det blir gjerne distribuert av oppsøkende team. For å komme i kontakt med ungdom satser de oppsøkende teamene ofte på en ikke-fordømmende tilnærming. Muiden piristeiden kuin kokaiinin takia hoitoon tulevat asiakkaat ovat keskimäärin 27-vuotiaita (26-vuotiaita, jos he tulevat hoitoon ensimmäistä kertaa), ja he ovat käyttäneet kyseistä huumetta ensimmäisen kerran keskimäärin 19-vuotiaana (83). Klienter som påbegynner behandling for bruk av andre stimulerende stoffer enn kokain, er i snitt ca. 27 år (25 år hvis de kommer til behandling for første gang), og de var i gjennomsnit 19 år da de først brukte stoffet (83). Ekstaasiasiakkaat ovat kannabisasiakkaiden ohella nuorimpia hoitoon hakeutuvia. Sammen med cannabisbrukere er ecstasyklientene den yngste gruppen som påbegynner narkotikabehandling. Alankomaissa huumehoidossa olevien naisten osuus on korkein ekstaasiasiakkaiden joukossa. I Nederland har ecstasyklientene den høyeste andelen kvinner. Amfetamiiniasiakkaiden joukossa on suurempi osuus naisia kuin muita huumeita käyttävissä asiakkaissa, ja heistä avohoidossa olevien naisasiakkaiden osuus on suurin Andelen kvinner blant amfetaminklientene er høyere enn for andre stoffer, og den høyeste andelen kvinnelige klienter i poliklinisk behandling rapporteres i den yngste aldersgruppen (84 Amfetamiiniasiakkaat käyttävät kyseistä huumetta yleensä yhdessä muiden päihteiden, lähinnä kannabiksen ja alkoholin, kanssa, ja joissakin maissa amfetamiinin Amfetaminklienter bruker vanligvis stoffet i kombinasjon med andre rusmidler, særlig cannabis og alkohol, og i noen land Huumeista tiedottamiseen ja huumeidenkäytön torjuntaan tähtäävien toimien lisäksi yhä useammat jäsenvaltiot pyrkivät myös sääntelemään viihdeympäristöjä entistä paremmin. I tillegg til tiltak som har som mål å informere og overtale enkeltpersoner til ikke å bruke narkotika, utvikler flere medlemsstater også en rekke tilnærminger for å regulere fritidsmiljøene. Esimerkiksi selkeästi päihteettömien tapahtumien järjestämisellä on pyritty muuttamaan joidenkin käsitystä siitä, että huumeidenkäyttö helpottaa heidän vapaa-ajan toimintaansa. Noen av disse tiltakene, som å lage rusfrie arrangementer, forsøker å endre oppfatningen om at narkotikabruk henger sammen med visse fritidsaktiviteter. Yhä useammassa maassa (Belgiassa, Tanskassa, Irlannissa, Italiassa, Liettuassa, Alankomaissa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Norjassa) injektiokäyttö on yleistä ( I stadig flere land (Belgia, Danmark, Irland, Italia, Litauen, Nederland, Sverige, Storbritannia og Norge) synes det å være interesse i kommunene for å etablere tettere kontakt med utelivsbransjen og utvikle tiltak som begrenser tilgjengeligheten av narkotika samt reduserer helserisikoen assosiert med ’’dance’’-miljøet og andre omgivelser. ) Ks. kaavio TDI-2 (osa ii) ja taulukko TDI-5 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se figur TDI-2 (del ii) og tabell TDI-5 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko TDI-113 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-113 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko TDI-5 (osa ii) vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-5 (del ii) i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko TDI-4 (osa ii) ja TDI-5 (osa ii) vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-4 (del ii) og TDI-5 (del ii) i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. kaavio TDI-1 (osa ii) vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se figur TDI-1 (del ii) i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot TDI-10, TDI-11 ja TDI-102–TDI-109 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-10, TDI-11 og TDI-102 til TDI-109 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot TDI-21 ja TDI-25 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-21 og TDI-25 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot TDI-4, TDI-5 (osa ii), TDI-24, TDI-116 ja TDI-117 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se tabell TDI-4, TDI-5 (del ii), TDI-24, TDI-116 og TDI-117 i Statistiske opplysninger 2007.) Luku 4: Amfetamiinit, ekstaasi ja LSD kunnat ovat entistä kiinnostuneempia yhteyksien lähentämisestä virkistysalaan ja sitä kautta keinojen kehittämisestä huumeiden saatavuuden rajoittamiseen ja terveysriskien vähentämiseen tanssimusiikki- ja muissa ympäristöissä. Kapittel 4: Amfetamin, ecstasy og LSD Esimerkiksi Yhdistyneen kuningaskunnan tarjotaan Internet-sivustojen kautta tietoa ja valistusta, jolla nuoria kannustetaan tarkastelemaan kriittisesti omaa kulutuskäyttäytymistään. Mange medlemsstater satser på internett for informasjon og forebygging samt for å fremme kritisk tenkning blant ungdom vedrørende deres egen brukeratferd. Näillä sivustoilla on esimerkiksi neuvoja ”viisaasta” juhlimisesta, turvallisesta seksistä, liikenteen vaaroista, terveellisestä ruokavaliosta, Disse sidene gir for eksempel råd om “smart” atferd i utelivet, sikker sex, trafikkfare, sunn slanking, partyturisme og juridiske problemstillinger (Belgia) (87). Joihinkin näistä löytyy linkkejä osoitteesta http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=5575. ) Lenker til noen av disse nettstedene finnes på http://www.emcdda.europa.eu/?nnodeid=5575 Luku 5Kokaiini ja crack-kokaiini koskevista ilmoituksista tuli Länsi-Euroopan maista, etenkin Espanjasta, jonka osuus on noin puolet takavarikkojen Kapittel 5Kokain og crack kokain gjøres fortsatt i vesteuropeiske land, særlig Spania, som står for om lag halvparten av beslagene og beslaglagte Ajanjaksolla 2000–2005 sekä takavarikkojen lukumäärä että takavarikoidun kokaiinin määrä EU:ssa kasvoivat I perioden 2000–05 steg både antallet beslag og de beslaglagte mengdene kokain over Kokaiinin tarjonta ja saatavuus (88 Tilbud og tilgjengelighet (88 Tuotanto ja kauppa Produksjon og handel Kokaiini on maailman toiseksi eniten salakuljetettu huumausaine kannabiksen jälkeen. Kokain er det nest mest solgte illegale rusmiddelet i verden etter cannabis. Takavarikoidut määrät kasvoivat edelleen maailmanlaajuisesti (756 tonnia vuonna 2005), ja eniten kokaiinia takavarikoitiin Etelä-Amerikassa ja sen jälkeen Pohjois-Amerikassa. Beslagene av kokain på verdensbasis har fortsatt å øke i 2005, til totalt 756 tonn. De største mengdene beslaglegges i Sør-Amerika, etterfulgt av Nord-Amerika. Kokaiinin inflaatiokorjattu keskihinta putosi yleisesti ajanjaksolla 2000–2005 useimmissa niistä 19 maasta, jotka toimittivat riittävät tiedot. Gjennomsnittlig eller typisk pris på kokain, korrigert for inflasjon, viste i de fleste av de 19 landene som la fram et tilstrekkelig datamateriale, en generell synkende trend i perioden 2000–05. Kokaiinin keskimääräinen tai tyypillinen puhtaus käyttäjätasolla vaihteli 20:stä 78 prosenttiin vuonna 2005. Mesteparten av alt kokain som beslaglegges i Europa, kommer fra Sør-Amerika, enten direkte eller via Sentral-Amerika, Karibia og Vest-Afrika. Kolumbia on yhä merkittävin laittoman kokaiinin lähde maailmassa ennen Perua ja Boliviaa (UNODC, 2007). På brukernivå varierte den gjennomsnittlige eller typiske renheten på kokain i 2005 fra 20 % til 78 %. De fleste Useimmat maat ilmoittivat puhtaudeksi 30–60 prosenttia (92 92 landene rapporterte renhet i området 30–60 % ( Ajanjaksolta 2000–2005 saatujen tietojen perusteella kokaiinin keskimääräinen puhtaus on laskenut useimmissa tietoja toimittaneista 21 maasta. Tilgjengelige data for perioden 2000–05 tyder på en generell nedgang i den gjennomsnittlige renheten på kokain i de fleste av de 21 rapporterende landene. Kokaiinin käytön levinneisyys ja käyttötavat Prevalens og bruksmønstre for kokain Tärkein saapumispaikka EU:ssa on edelleen Espanja, mutta myös Portugalin merkitys näyttää olevan kasvamassa. Det viktigste innførselsstedet til Europa er fremdeles Den iberiske halvøy, der Portugal synes å øke i betydning. Muihin maihin kokaiinia tuodaan myös suoraan; yksi keskeinen saapumispaikka on Alankomaat. Kokain importeres også direkte til andre land, og her er Nederland fortsatt et viktig innførselssted. Espanja ja Alankomaat ovat tärkeitä EU:hun saapuvan kokaiinin jakelukeskuksia. Spania og Nederland anses som de viktigste distribusjonssentrene for dette stoffet. Tuonnista Euroopan ulkopuolelta ovat raportoineet myös muut maat, kuten Belgia, Saksa, Ranska ja Yhdistynyt kuningaskunta. En rekke land, herunder Belgia, Tyskland, Frankrike og Storbritannia, rapporterer om import fra land utenfor Europa. Myös jakelureitit ovat monipuolistumassa: toiminta Itä- ja Keski-Euroopassa sekä EU:ssa ja sen naapurimaissa näyttää nyt lisääntyneen, sillä ne ilmoitetaan nyt toisinaan toissijaisina kauttakulkupaikkoina. Distribusjonen kan være i ferd med å spre seg, for det kommer rapporter om økt aktivitet gjennom Øst- og Sentral-Europa, og både EU og nabolandene rapporteres nå som sekundære transittsteder. Kokaiini on nykyisin toiseksi yleisin laiton huume kannabiksen jälkeen monissa EU:n jäsenvaltioissa ja EU:ssa yleensä. Kokain er nå etter cannabis, det nest mest brukte illegale stoffet i mange av EUs medlemstater og i EU som helhet. EU:ssa ja Norjassa äskettäin tehtyjen kansallisten väestötutkimusten mukaan yli 12 miljoonaa henkilöä, lähes 4 prosenttia kaikista aikuisista Euroopassa on käyttänyt Basert på nye nasjonale befolkningsundersøkelser i EU og Norge er kokain anslagsvis blitt brukt minst én gang (livstidsprevalens) av mer enn 12 millioner europeere, eller 93 kokaiinia ainakin kerran ( Beslag nesten 4 % av alle voksne (93 0,2:sta 7,3 prosenttiin, mutta kolmessa maassa ainakin kerran käyttäneiden osuus on yli 5 prosenttia (Espanja, Italia, Nasjonale tall for rapportert livstidserfaring varierer fra 0,2 % til 7,3 %, og tre land EU:ssa tehtiin vuonna 2005 arviolta 70 000 kokaiinitakavarikkoa, joissa otettiin haltuun yhteensä 107 tonnia kokaiinia. I 2005 ble det gjort anslagsvis 70 000 beslag av kokain i Europa, tilsvarende 107 tonn. Yhdistynyt kuningaskunta) ( De fleste beslagene av rapporterer tall over 5 % (Spania, Italia og Storbritannia) ( ) Ks. takavarikkojen ja muiden markkinatietojen tulkinta, s. 37. ) ) Se “Tolking av beslags- og markedsdata”, s. 37. ) Tämä on tarkistettava sitten, kun puuttuvat vuoden 2005 tiedot saadaan. Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2005 så snart disse foreligger. Arvioinnissa käytettiin vuodelta 2005 puuttuvien tietojen sijasta vuoden 2004 tietoja.) Der data for 2005 manglet, er anslagene beregnet med utgangspunkt i dataene for 2004.) Ks. taulukot SZR-9 ja SZR-10 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell SZR-9 og SZR-10 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko PPP-3 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell PPP-3 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko PPP-7 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell PPP-7 i Statistiske opplysninger 2007. Kokaiinia ilmoittaa viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneensä ainakin 4,5 miljoonaa henkilöä Euroopassa (noin 1,3 %). Minst 4,5 millioner europeere rapporterer å ha brukt kokain siste år (1,3 % i gjennomsnitt). Näiden henkilöiden osuus vaihtelee Kreikan 0,1 prosentista Espanjan 3,0 prosenttiin, ja Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittavat levinneisyydeksi tupakan, kannabiksen ja muiden piristeiden kanssa (102), ja Siste års bruk av kokain vaierer fra 0,1 % i Hellas til 3,0 % i Spania, og Italia. 95 yli 2 prosenttia ( Storbritannia rapporterer også prevalensnivåer over 2 % (95 eurooppalaista (noin 0,6 %) on käyttänyt kokaiinia viimeksi Anslag basert på undersøkelsene tilsier at 2 millioner europeere (0,6 % i gjennomsnitt) har brukt kokain siste måned (96 Kuten muidenkin laittomien huumausaineiden, myös kokaiinin käyttö on yleisintä nuorten aikuisten (15–34-vuotiaiden) keskuudessa. Bruk av crack forekommer generelt relativt sjelden i Europa og er konsentrert til marginaliserte og utstøtte subpopulasjoner i enkelte byer. Euroopassa noin 7,5 miljoonaa nuorta aikuista (5,3 %) on käyttänyt kokaiinia ainakin kerran; viidessä maassa käytön levinneisyys on 5 prosenttia tai enemmän (Saksa, Italia, Tanska, Espanja, Yhdistynyt kuningaskunta) (97). Kokainrøykere står imidlertid for en betydelig del av behandlingssøknadene, selv om de er i mindretall. Lyhyempiä aikavälejä koskevien arvioiden (98) mukaan kokaiinia on käyttänyt viimeksi Injeksjon av kokain synes ikke å være vanlig hos brukere som ikke injiserer andre stoffer, heller ikke for klienter i behandling (se under). Crack-kokaiinin käyttö on Euroopassa edelleen melko harvinaista ja keskittyy lähinnä muutamien suurkaupunkien yhteiskunnasta syrjäytyneisiin alaryhmiin. Prevalensen av kokainbruk, som for andre illegale rusmidler, er konsentrert blant unge voksne (15–34 år). Kokaiinin polton takia huumehoitoon hakeutuneiden osuus hoidon kysynnästä on kuitenkin varsin merkittävä, vaikka polttajat yhä edustavatkin vähemmistöä. Om lag 7,5 millioner unge voksne i Europa (5,3 % i gjennomsnitt) har brukt kokain minst én gang i livet. Kokaiinin injektiokäyttö ei ole kovin tavallista sellaisten käyttäjien tai edes hoitoasiakkaiden keskuudessa, jotka eivät injektoi muitakaan huumeita (ks. alla). Fem land rapporterer om en prevalens på 5 % eller mer (Tyskland, Italia, Danmark, Heroiinin injektiokäyttäjien ilmoitetaan kuitenkin yhä useammin injektoivan myös kokaiinia tai kokaiinin ja heroiinin sekoituksia. Bare tre land (Spania, Italia og Storbritannia) har utarbeidet anslag over prevalensen av problematisk kokainbruk (103). Kokaiinin ongelmakäytön levinneisyydestä (103) toimitettiin kuluneen vuoden aikana 3,5 miljoonaa (2,4 %) ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana 1,5 miljoonaa (1 %) nuorta aikuista. Spania og Storbritannia) (97). Anslag over bruken av kokain for kortere referanseperioder (98) tyder på at 1,5 millioner arvioita vain kolmesta maasta (Espanja, Italia, Yhdistynyt kuningaskunta). Anslagene fra disse landene tilsier at det finnes mellom 3 og 6 problematiske kokainbrukere pr. 1 000 voksne 3–6 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti (104). (1 %) av de 3,5 millionene (2,4 %) unge voksne som har brukt stoffet i løpet av det siste året, har brukt det siste måned. Tietoja kokaiinin käytöstä 17–18-vuotiaiden koululaisten ryhmässä saatiin 16 maasta, joista Espanjassa kokaiinia ainakin kerran käyttäneiden osuus on tässä vanhemmassa ikäryhmässä huomattavasti suurempi, joskin alustavat tiedot tästä maasta viittaavat siihen, että hiljattain on tapahtunut laskua (100 Tilgjengelige data om 17–18-årige skoleelever fra 16 land viser betydelig høyere livstidsprevalens for kokainbruk i den eldste aldersgruppen i Spania, selv om foreløpige data for dette landet antyder en nedgang den siste tiden (100 Useimmissa muissa 15 maassa käyttö on I de fleste av de andre 15 landene er Vuosiraportissa 2006 mainittiin kokaiinin käytön tasaantuneen nuorten aikuisten keskuudessa, mutta viimeaikaiset tiedot eivät enää tue näitä havaintoja. Nyere data støtter ikke opplysningene i årsrapporten for 2006 som tilsa at kokainbruken blant unge voksne var i ferd med å stabilisere seg. Kokaiinia viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuus 15–34-vuotiaiden ikäryhmässä on noussut kaikissa äskettäisiä kyselytietoja raportoineissa maissa, tosin kasvusuuntaus on tasaantumassa Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englanti ja Wales), joissa käytön levinneisyys on kaikkein korkein. Alle landene som har rapportert nye undersøkelsesdata, har registrert en økning i siste års prevalens av kokainbruk i aldersgruppen 15–34. I Spania og Storbritannia (England og Wales), som har de høyeste prevalensnivåene, er det tegn til en viss utflating. Italia og Danmark rapporterte betydelige økninger (figur 7). yleisempää vanhempien oppilaiden keskuudessa, mutta erot ovat lievempiä. prevalensen høyest blant de eldste elevene, men forskjellene er mindre markert. On kuitenkin huomattava, että viimeksi kuluneen vuoden ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana kokaiinia käyttäneiden osuudet ovat paljon pienempiä. Det er imidlertid verdt å merke seg at prevalensnivåene for siste års og siste måneds bruk av kokain er mye lavere. Kokaiinin käyttö ei ole keskittynyt mihinkään tiettyyn sosiaaliryhmään, mutta sen käyttö viihdeympäristöissä yhteiskuntaan sopeutuneiksi määriteltyjen nuorten aikuisten keskuudessa on yleisempää kuin sen käyttö väestössä keskimäärin. Analyser av data for land med lengre tidsserier og betydelige prevalensrater kan bidra til å avsløre trender innen undergrupper av befolkningen. Både i Spania og Storbritannia var økningen i prevalens generelt høyere blant menn enn kvinner. Eri Euroopan maissa tanssimusiikkiympäristöissä tehdyissä tutkimuksissa kokaiinia ainakin kerran käyttäneiden I Spania kan den rapporterte økningen i siste års bruk av kokain siden 2001 tilskrives økt bruk i aldersgruppen 15–24, og ikke aldersgruppen 15–34 som helhet. Analysoitaessa pitempiä aikasarjoja maista, joissa käyttö on laajalle levinnyttä, voidaan erottaa suuntauksia eri alaryhmissä. Kokainbruk er ikke begrenset til visse sosiale grupper, men bruken av stoffet blant sosialt integrerte unge voksne i fritidsmiljøer kan være mer utbredt enn det som rapporteres i generelle befolkningsundersøkelser. Sekä Espanjassa että Yhdistyneessä kuningaskunnassa käyttö lisääntyi enemmän miesten kuin naisten keskuudessa. Studier som tar for seg ’’dance’’-miljøer i flere europeiske land, viste livstidsprevalenstall for kokainbruk på mellom 10 % og ) Ks. taulukko GPS-10 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell GPS-10 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot GPS-11 ja GPS-13 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se tabell GPS-11 og GPS-13 i Statistiske opplysninger 2007. (99) Ks. taulukko EYE-3 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.(100) Ks. taulukko EYE-2 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. (99) Se tabell EYE-3 i Statistiske opplysninger 2007.(100) Se tabell EYE-2 i Statistiske opplysninger 2007. ) Ks. vuoden 2006 erityiskysymys huumeidenkäytöstä viihdeympäristöissä. ) ) Se utvalgt aspekt om narkotikabruk i fritidsmiljøer for 2006. ) Se figur 15 i årsrapporten for 2006. ) Kokaiinin pitkäaikainen ja/tai säännöllinen ja/tai suonensisäinen käyttö. ) Definert som langvarig og/eller regelmessig bruk og/eller injeksjon av kokain.) Ks. taulukko PDU-2 vuoden 2007 tilastotiedotteessa ja vuoden 2007 erityiskysymys kokaiinista. Se tabell PDU-2 i Statistiske opplysninger 2007 og utvalgt aspekt om kokain for 2007.) Se kapittel 4 i denne rapporten. Luku 5: Kokaiini ja crack-kokaiini Kapittel 5: Kokain og crack Kokonaisluku Generelt rapporteres ca. 4 sisältää kuitenkin suurta vaihtelua maiden välillä: useimmissa maissa kokaiinin käyttöön liittyvä hoidontarve on melko vähäistä, mutta Alankomaissa (35 %) ja Espanjassa (42 % vuonna 2004) kokaiinin takia hoitoon hakeutuvien asiakkaiden osuus on hyvin korkea. Trenden fra tidligere år med et økende antall klienter som søker behandling for kokainbruk, ser ut til å fortsette. Hoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuneiden keskuudessa kokaiiniasiakkaiden osuus on suurempi, noin 22 prosenttia kaikista uusista asiakkaista (33 000 asiakasta 22 maassa). Fra 1999 til 2005 økte andelen nye klienter som søkte behandling for kokainbruk, fra 11 % til 24 % av alle nye narkotikaklienter, og antallet rapporterte tilfeller økte fra Tarkempi selvitys hoidon kysynnän suuntauksista esitetään vuoden 2007 erityiskysymyksessä kokaiinista. 0 Det bør imidlertid nevnes at dataene om kokainbehandling i døgninstitusjoner og hos allmennleger er ufullstendige. kokaiiniriippuvaisia hoidetaan avohoidossa (94 %) (109). Nyt Kilder: Nasjonale Reitox-rapporter (2006), hentet fra befolkningsundersøkelser, rapporter eller vitenskapelige artikler. raportoidut tiedot kokaiiniriippuvuuden hoidon kysynnästä hoitolaitoksissa ja yleislääkäreiden vastaanotoilla ovat kuitenkin puutteelliset. Studier fra Nederland indikerer også at kokain i noen kommuner har overtatt for ecstasy som det vanligste sentralstimulerende stoffet, og at kokain blir mer og mer akseptert i enkelte grupper. Avohoitokeskuksiin tulevat kokaiiniasiakkaat ovat huumehoitoasiakkaista vanhimpia opioidien käyttäjien Etter opioider og cannabis er kokain den hyppigst rapporterte årsaken til narkotikabehandling i Europa. I 2005 ble det rapportert ca. 48 000 behandlingssøknader for kokain som primærrusmiddel, tilsvarende ca. 110 jälkeen, sillä heidän keski-ikänsä on 31 vuotta ( 13 % av alle rapporterte behandlingssøknader i EU (106 Useimmat avohoidossa olevat kokaiinin käyttäjät ovat aloittaneet käytön Kokain rapporteres også som sekundærrusmiddel av om lag Nuorten tanssimusiikki- ja yökerhoympäristöissä tehtyjen kyselyjen tuloksia on kuitenkin tulkittava varovasti, koska kyseessä on valikoitu otos. De fleste land rapporterer lave prosentandeler av kokainbrukere blant klientene i behandlingsapparatet, mens Nederland og Spania har den høyeste andelen kokainbrukere blant sine narkotikaklienter (henholdsvis 35 % og 42 % i 2004). Kokaiini: hoidon kysyntää koskevat tiedot Tilbudet om spesialiserte tiltak for problematiske brukere av kokain og crack i Europa er som nevnt begrenset. Kokaiini on opioidien ja kannabiksen jälkeen yleisin huume, joka Euroopassa ilmoitetaan huumehoitoon hakeutumisen yhteydessä pääasialliseksi huumeeksi. Spania og Nederland står for tiden for flesteparten av rapportene om kokainbehandling. Pääasiallisesti kokaiinin takia hoitoon hakeutuneita oli vuonna 2005 noin 48 000, noin 13 prosenttia kaikesta hoidon kysynnästä I land med en betydelig populasjon av kokainbrukere synes det imidlertid å være en økende interesse for å tilby spesialiserte tjenester. Kokaiinin ja crack-kokaiinin ongelmakäyttäjiin erikoistuneita hoitopalveluja on yhä niukasti tarjolla, ja kuten edellä selitettiin, suurin osa kokaiiniriippuvaisten hoitoa koskevista ilmoitustiedoista tulee Espanjasta ja Alankomaista. Det er ingen overraskelse at lavprevalensland ikke vurderer tilbud om spesialisert kokainbehandling som noen politisk prioritet. Maissa, joissa on paljon kokaiinin käyttäjiä, kiinnostus erikoispalvelujen tarjoamiseen on kasvamassa. I motsetning til behandling for opioidbruk, hvor målgruppen er relativt homogen, må behandlingstilbudet til kokainavhengige i Europa takle utfordringen med å tilby intervensjoner til en bredere brukergruppe. Toisaalta ei liene yllättävää, että maissa, joissa käyttö ei ole kovin yleistä, Polikliniske klienter som har kokain som primærrusmiddel, rapporterer Ks. kaavio TDI-2 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se figur TDI-2 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko TDI-22 (osa i) vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-22 (del i) i Statistiske opplysninger 2006.) Ks. kaavio TDI-1 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se figur TDI-1 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot TDI-24 ja TDI-115 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-24 og TDI-115 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko TDI-10 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-10 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko TDI-21 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-21 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko TDI-11 (osa i)–(osa iv) vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se tabell TDI-11 (del i) til (del iv) i Statistiske opplysninger 2007. Vuosiraportti 2007: Huumeongelma Euroopassa missä määrin tätä tietoa voidaan soveltaa suoraan Euroopan tilanteeseen. Årsrapport for 2007: Narkotikasituasjonen i Europa at sniffing den vanligste inntaksmetoden, etterfulgt av røyking eller inhalering. Yhdistyneen kuningaskunnan huumehoitopalvelujen tarjonnasta hiljattain tehdyssä arvioinnissa tuli esille joitakin myönteisiä tuloksia myös crack-kokaiiniasiakkaiden laitoshoidosta (Weaver, 2007). Relativt få (under 10 %) av klientene rapporterer injeksjon av stoffet. Blant nye klienter Ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvien keskuudessa injektiokäyttäjiä on vielä vähemmän (5 %) (113). En evaluering som nylig ble gjort av tjenestetilbudet i Storbritannia, rapporterte også en del positive utfall blant crackklienter i døgnbehandling (Weaver, 2007). Noin 16 prosenttia kokaiiniasiakkaista ilmoittaa käyttävänsä huumetta yhdessä opioidien kanssa, ja joissakin maissa monet opioidiongelmien takia hoidossa olevat käyttävät ainakin satunnaisesti myös kokaiinia. av kokainklientene bruker stoffet sammen med opioider, og i noen land vil klienter som behandles for opioidproblemer, også bruke kokain, i alle fall sporadisk. Huumehoitopalveluja olisi siis tulevaisuudessa pystyttävä tarjoamaan kolmelle eri kokaiinin käyttäjäryhmälle: yhteiskuntaan sopeutuneiksi määritellyille kokaiinin käyttäjille, joilla on kokemusta myös säännöllisestä huumeiden ja alkoholin sekakäytöstä viihdeympäristöissä; kokaiinin käyttäjille, joilla on myös opioidiongelmia, ja syrjäytyneille crack-kokaiinin ongelmakäyttäjille. Behandlingstjenestene kan derfor måtte tilby behandling til tre populasjoner som grovt sett kan inndeles i: først én gruppe av sosialt integrerte kokainbrukere som også kan ha en historie med regelmessig ”rekreasjonsbasert” blandingsbruk, herunder alkohol; dernest gruppen kokainbrukere som også har opioidproblemer, og endelig den tredje gruppen, som består av marginaliserte og problematiske crackbrukere. Huumeriippuvuus ei ole ainoa kokaiinin viihdekäyttäjien terveysriski; sen lisäksi he voivat altistua kokaiinin ja muiden huumeiden väliselle vuorovaikutukselle tai saada samanaikaisia sydän- ja verisuoniongelmia. Rekreasjonsbrukere av kokain står i fare for å utvikle avhengighet til rusmiddelet. I tillegg er det risiko for at de kan bruke kokain sammen med andre rusmidler, og for hjerte- og karsykdommer. Useimmissa Euroopan maissa kokaiinin käyttäjät voivat saada helposti tietoa kokaiinista ja kokaiinin käytön riskeistä eri tietolähteistä, kuten Internet-sivustoilta, auttavista puhelimista ja muista tiedotusvälineistä. De fleste landene i Europa rapporterer at kokainbrukere kan få informasjon om kokain og risikoene ved kokainbruk fra ulike kilder, f.eks. nettsteder, hjelp-telefoner og andre medier. On merkillepantavaa, että European Foundation of Drug Helplines ilmoittaa kokaiiniin liittyvien puhelujen lisääntyneen vuosina 2005 ja 2006 (114). Det er interessant å merke seg at Den europeiske stiftelsen for rusrelaterte hjelp-telefoner (European Foundation of Drug Helplines) rapporterer om en økning i antallet samtaler relatert til kokain i løpet av 2005 og 2006 (114). Näiden kolmen ryhmän tarpeet ovat todennäköisesti hyvin erilaiset ja vaativat hoitopalvelujen tarjoajilta erilaisia lähestymistapoja. Disse tre gruppene har trolig ulike behov og krever ulike tilnærminger fra tjenesteleverandørene. Kokaiiniriippuvaisten hoito Euroopassa tapahtuu useimmiten avohoidossa, joka monissa tapauksissa on suunniteltu lähinnä opioidien käyttäjien tarpeisiin. Etter hva som rapporteres, foregår mesteparten av kokainbehandlingen i Europa poliklinisk i tiltak som primært er beregnet på opioidbrukere. Nämä palvelut eivät välttämättä houkuttele melko hyvin yhteiskuntaan sopeutuneita kokaiinin käyttäjiä, joiden ongelma on kehittynyt huumeen viihdekäytön myötä. Det er tvilsomt hvorvidt slike tilbud er attraktive for relativt velintegrerte kokainbrukere som har utviklet problemer gjennom rekreasjonsbruk av stoffet. Osa tästä ryhmästä hakee todennäköisesti apua joko yleisestä terveydenhuollosta, kuten yleislääkäriltä tai neuvojilta tai, jos mahdollista, yksityisiltä erikoisklinikoilta. Og det er sannsynlig at en del av denne gruppen vil søke hjelp enten gjennom generelle helsetjenester, som allmennleger og rådgivningstjenester, eller hvis de har muligheten, gjennom private, spesialiserte klinikker. Kokaiinin käyttöön voi liittyä myös riskialtista seksuaalista toimintaa ja työskentelyä seksialalla. Kokainbruk er også forbundet med seksuell høyrisikoatferd og tilknytning til sexindustrien. Tutkimusten mukaan crack-kokaiinia käyttävät naiset ovat erityisen haavoittuvassa asemassa ja saattavat ajautua riskialttiiseen seksuaalikäyttäytymiseen hankkiakseen rahaa tai huumeita. Studier har rapportert at kvinner som bruker crack, kan være spesielt sårbare og ta del i seksuell høyrisikoatferd i bytte mot penger eller narkotika. Joissakin maissa on aloitettu erityisesti seksityöntekijöille suunnattuja haittojen vähentämisen ohjelmia ja kenttätyöohjelmia, joilla pyritään vähentämään riskialtista seksi- ja huumekäyttäytymistä. I noen land rettes skadereduserende og oppsøkende programmer derfor spesielt mot sexarbeidere, og fokuserer på både seksuell og narkotikarelatert risikoatferd. Toisin kuin opioidiriippuvuuteen, kokaiiniriippuvuuteen on olemassa vain vähän lääkehoitovaihtoehtoja, vaikka lääkkeillä pystytäänkin jonkin verran helpottamaan riippuvuuden oireita. I motsetning til opioidavhengighet er det begrensede muligheter for farmakologisk behandling av kokainavhengighet, selv om forskrivning av medikamenter kan bidra til å lindre relaterte symptomer. Toistaiseksi ei ole saatavilla lääkeainetta, joka auttaisi käyttäjiä pidättäytymään kokaiinin käytöstä tai hallitsemaan sitä – tosin tulevaisuudessa tähän ongelmaan saattaa löytyä joitakin ratkaisuja. Det finnes så langt ikke noe medikament som kan hjelpe brukerne til å oppnå rusfrihet eller behandle kokainabstinens, men det kan komme slike tilbud i framtiden. Euroopassa painotetaan pääasiassa psykososiaalisia, lähinnä kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan perustuvia hoitomuotoja. I Europa fokuseres det på tilbudet om psykososiale intervensjoner som i all hovedsak er basert på kognitive atferdstiltak. Perusteellinen selvitys hoitovaihtoehdoista esitetään vuoden 2007 erityiskysymyksessä kokaiinista sekä EMCDDA:n teknisessä katsauksessa (EMCDDA, 2007b). En detaljert gjennomgang av de ulike behandlingsalternativene for kokainavhengighet finnes i utvalgt aspekt om kokain for 2007 og i en teknisk gjennomgang fra EONN (EONN, 2007b). Vaikka crack-kokaiinin käyttäjiä on vähän, he ovat erityisen alttiita ongelmille, ja heidän voi olla vaikea sitoutua hoitoon ja muihin palveluihin. Selv om antallet crackbrukere er lavt, kan disse brukerne være utsatt for spesielt høy risiko og være vanskelige å innlemme i behandlingsapparatet og andre tjenester. Joissakin kaupungeissa vaikeita crack-kokaiiniongelmia on yritetty lievittää haittojen vähentämisen ohjelmilla kenttätyön, kriisiavun, äkillisten terveysongelmien hoidon ja kuntoutusohjelmiin ohjauksen kautta. I byer med betydelige crackproblemer har skadereduserende programmer prøvd å bidra med oppsøkende tiltak, kriseintervensjon, assistanse i medisinske nødsituasjoner samt henvisning til strukturerte tjenester. Esimerkiksi Wienissä on välitetty avohoitopalvelujen kautta huoneita turvallisten tilojen tarjoamiseksi kokaiinin ja crack-kokaiinin käyttäjille, jotka usein kärsivät ahdistuksesta; heille tarjotaan myös perusterveydenhuoltoa ja lähetteitä muihin hoitopalveluihin. For eksempel har Wien, gjennom det polikliniske apparatet, tilgjengelige lokaler som kan fungere som sikre steder for kokain- og crackbrukere som ofte lider av angst, og det gis også et grunnleggende helsetilbud og henvisning til andre tjenester. Piikityshuoneita huumeiden injektiokäyttäjille tarjoavat maat ovat joskus laajentaneet tämän palvelun myös crack-kokaiinin käyttäjiin. I land som tilbyr sprøyterom for sprøytebrukere, har tilbudet også noen ganger blitt utvidet til å gjelde crackbrukere. Esimerkiksi Saksassa on avattu erityisesti crack-kokaiinin polttajille tarkoitettuja tiloja sekä Frankfurtiin että Hampuriin. For eksempel tilbyr Tyskland særskilte fasiliteter for crackrøyking både i Frankfurt og Hamburg. Crack-kokaiiniongelmien alhainen levinneisyys ja paikallinen luonne Euroopassa merkitsee, että tämän käyttäjäryhmän tarpeista on paljon vähemmän kokemusta. Skadereduserende tiltak for personer som injiserer kokain, skiller seg generelt ikke fra tiltakene for andre sprøytebrukere (se kapittel 8), selv om noen studier har antydet at brukere av sentralstimulerende midler injiserer mer, og derfor vil være utsatt for større risiko. Yhdysvaltojen kokemuksista crack-kokaiiniongelmissa on saatavilla runsaasti kirjallisuutta, mutta on epäselvää, I tillegg er det særlig risiko forbundet med injeksjon av crack dersom stoffet ikke er riktig tilberedt. Kokaiinin injektiokäyttäjiä koskevat haittojen vähentämiseen tähtäävät toimintamallit eivät yleensä eroa muille Det finnes mye litteratur basert på amerikanske erfaringer med crackproblemer, men hvorvidt dette er direkte overførbart til Europa, er fortsatt uklart. ) Ks. taulukko TDI-17 (osa ii) ja (osa vi) ja taulukko TDI-110 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) http://www.fesat.org/ ) Se tabell TDI-17 (del ii) og (del vi) og tabell TDI-110 i Statistiske opplysninger 2007.) http://www.fesat.org/ Luku 5: Kokaiini ja crack-kokaiini suurempia. Kapittel 5: Kokain og crack Kokaiini ja crack-kokaiini: kasvava kansanterveydellinen ongelma, EMCDDA:n vuosiraportti 2007: erityiskysymykset joita ei useinkaan tunnisteta riittävän hyvin nykyisissä raportointijärjestelmissä. Kokain og crack: et økende folkehelseproblem, i EONNs utvalgte aspekter for 2007 av kokainbruk, som ofte ikke får nok oppmerksomhet i dagens rapporteringssystemer. Katsauksessa tarkastellaan yksityiskohtaisesti, minkälaisia haasteita tehokkaan hoidon tarjoaminen kokaiini- ja crack-kokaiiniriippuvuuteen merkitsee. Tämä tehtävä on osoittautunut erityisen vaikeaksi, koska kokaiinin käyttäjissä on hyvin erilaisia ryhmiä erilaisine tarpeineen. Det utvalgte aspektet går nærmere inn på hvilke utfordringer som knyttes til det å tilby effektiv behandling for kokain- og crackavhengighet, noe som har vist seg særlig vanskelig, ikke minst fordi kokainbrukere er en svært lite homogen gruppe med tilsvarende ulike behov. Tässä erityiskatsauksessa osoitetaan, että kokaiinihoidon kysynnän ja kokaiinitakavarikoiden määrän perusteella kokaiinin käyttö on kasvanut selvästi joissakin Euroopan maissa. Dette utvalgte aspektet viser at enkelte europeiske land har opplevd en kraftig økning i kokainbruken, i antallet søknader om behandling for kokainbruk og i beslagene av kokain. Lisäksi siinä tutkitaan, miten merkittävä vaikutus kokaiinin käytöllä voi olla kansanterveyteen. Aspektet undersøker hvilken betydning kokainbruk kan ha for folkehelsen. Erityistä huomiota kiinnitetään kokaiinin terveysvaikutuksiin, Det fokuseres særlig på helsekonsekvensene Tämä erityiskysymys on saatavilla painetussa muodossa ja Internetin kautta ainoastaan englanniksi (http://issues07.emcdda.europa.eu). Dette utvalgte aspektet fås i trykt utgave og på internett (bare på engelsk) (http://issues07.emcdda.europa.eu). Luku 6Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö Kapittel 6Opioider og injeksjonsbruk Heroiinin tarjonta ja saatavuus (115 Tilbud og tilgjengelighet – heroin (115 Tuotanto ja salakuljetus Latvia, deler av Norden, Tyskland og Bulgaria. Nämä ovat tärkeimmät reitit, mutta Etelä- ja Kaakkois-Aasiasta on kulkeutunut heroiinia Eurooppaan myös joidenkin Arabian niemimaan maiden (Oman, Yhdistyneet Arabiemiirikunnat) kautta (INCB, 2006). Selv om dette er de viktigste smuglerrutene, har også land på Den arabiske halvøy (Oman og De forente arabiske emirater) blitt transittsteder for heroinforsendelser fra Sørvest- og Sørøst-Asia (INCB, 2006). Osa siitä salakuljetetaan Itä-Afrikan (Etiopian, Kenian, Mauritiuksen) ja toisinaan myös Länsi-Afrikan (Nigerian) kautta Euroopan sekä vähemmässä määrin Pohjois-Amerikan laittomille markkinoille (INCB, 2007a). Noe av dette smugles deretter gjennom Øst-Afrika (Etiopia, Kenya og Mauritius) og noen ganger også gjennom Vest-Afrika (Nigeria) for å sendes til illegale markeder i Europa og i noen grad Nord-Amerika (INCB, 2007a). Jonkin verran heroiinia salakuljetetaan Eurooppaan myös Lounais-Aasiasta Etelä- ja Itä-Aasian maiden (Intian, Bangladeshin, Sri Lankan, Kiinan) kautta. Det rapporteres også om smugling av heroin fra Sørvest-Asia til Europa via land i Sør- og Øst-Asia (India, Bangladesh, Sri Lanka og Kina). Takavarikot Produksjon og handel Maailmassa takavarikoitiin vuonna 2005 yhteensä 342 tonnia oopiumia, 32 tonnia morfiinia ja 58 tonnia heroiinia. I 2005 ble det på verdensbasis beslaglagt 342 tonn opium, 32 tonn morfin og 58 tonn heroin. Maailmanlaajuisesti heroiinia takavarikoitiin edelleen eniten Aasiassa (54 %), lähinnä Kiinassa, Afganistanissa, Iranissa ja Pakistanissa, ja Euroopassa (38 %) (UNODC, 2007). Asia (Kina, Afghanistan, Iran og Pakistan) står fortsatt for de største beslaglagte mengdene heroin i verden (54 %), etterfulgt av Europa (38 %) (UNODC, 2007). Euroopassa käytettävä heroiini valmistetaan pääasiassa Afganistanissa, joka on edelleen maailman johtava laittoman oopiumin tuottaja; toiseksi suurin on Myanmar. Heroinen som brukes i Europa, blir for det meste produsert i Afghanistan, som fortsatt er verdens største leverandør av illegal opium, etterfulgt av Myanmar. Laittoman oopiumin maailmanlaajuinen tuotanto vuonna 2006 oli 6 610 tonnia, josta 92 prosenttia tuotettiin Afganistanissa. Det anslås at om lag 6 610 tonn opium ble produsert i 2006, 92 % i Afghanistan. Dette utgjør en økning på 43 % sammenlignet med anslaget for 2005 og skyldes en betydelig økning i dyrkingsarealet. Heroiinin maailmanlaajuisen tuotannon arvellaan vuonna 2006 olleen 606 tonnia (472 tonnia vuonna 2005) (UNODC, 2007). Det globale potensialet for produksjon av heroin ble anslått til 606 tonn i 2006, mot 472 tonn i 2005 (UNODC, 2007). Opioiditakavarikoiden ja lakkautettujen laboratorioiden lukumäärän perusteella yhä suurempi osa Afganistanissa tuotetusta oopiumista jalostetaan morfiiniksi tai heroiiniksi ennen vientiä (CND, 2007). Opioidbeslag og destruerte laboratorier tyder på at opium produsert i Afghanistan i økende grad omdannes til morfin eller heroin før den eksporteres (CND, 2007). Historiallisesti tärkeällä Balkanin reitillä on edelleen keskeinen merkitys heroiinin salakuljetuksessa. 2000 og 2003 var det generelt en reduksjon i beslagene av heroin, men ut fra tilgjengelige data har det siden vært en økning. Reitti kulkee Pakistanin, Iranin ja Turkin kautta ja jakautuu sitten eteläiseen haaraan, joka kulkee Kreikan, entisen Jugoslavian tasavallan Makedonian, Albanian, Italian, Serbian, Montenegron sekä Bosnia ja Hertsegovinan kautta, sekä pohjoiseen haaraan, joka kulkee Bulgarian, Romanian, Unkarin, Itävallan, Saksan ja Alankomaiden kautta. I perioden 2000–05 varierte den totale mengden heroin beslaglagt i EU, dog med en svakt nedadgående trend, mens det i samme periode ble rapportert om en markant økning i Tyrkia (117 Alankomaat on tärkeä jakelukeskus, josta huumetta kuljetetaan edelleen muihin Länsi-Euroopan maihin. På grunn av mangelen på sammenhengende data er det vanskelig å avdekke trender for pris og renhet, og anslagene er derfor bare basert på et begrenset Takavarikkoja tehtiin edelleen eniten Yhdistyneessä kuningaskunnassa (vuoden 2004 tiedot) ja sen jälkeen Espanjassa, Saksassa ja Kreikassa, kun taas takavarikoidut määrät olivat suurimmat Turkissa (ja sen jälkeen Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Italiassa ja Alankomaissa), jonka osuus oli lähes puolet vuonna 2005 takavarikoidusta kokonaismäärästä (116). Etter sin vei gjennom Pakistan, Iran og Tyrkia deler ruten seg i en sørlig vei gjennom Hellas, Den tidligere jugoslaviske republikken Makedonia (FYROM), Albania, Italia, Serbia, Montenegro og Bosnia-Hercegovina, og en nordlig vei gjennom Bulgaria, Romania, Ungarn, Østerrike, Tyskland og Nederland. Heroiinitakavarikkojen määrä laski yleisesti vuosina 2000–2003, mutta saatavilla olevien tietojen perusteella se on sittemmin alkanut nousta. Nederland fungerer for øvrig som et viktig distribusjonssenter til andre vesteuropeiske land. EU:n jäsenvaltioissa takavarikoidut heroiinin kokonaismäärät ovat vaihdelleet ajanjaksolla 2000–2005, mutta ovat hienoisesti laskemassa; samalla ajanjaksolla Turkissa takavarikoidut määrät kasvoivat selvästi (117). Siden midten av 1990-tallet har smuglingen av heroin til Europa i økende grad (men i mindre grad enn langs Balkan-ruten) gått over Silkeveien via sentralasiatiske republikker, Kaspihavet og Den russiske føderasjon, Hviterussland eller Ukraina til Estland, gjennomsnittlig eller typisk gatepris på brun heroin på Tämä on tarkistettava sitten, kun puuttuvat vuoden 2005 saadaan. Dette bør imidlertid kontrolleres opp mot data for 2005 så snart disse foreligger. Ks. taulukot SZR-7 ja SZR-8 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se tabell SZR-7 og SZR-8 i Statistiske opplysninger 2007.) Useimmissa maissa ruskean heroiinin keskimääräinen tai tyypillinen hinta katukaupassa oli 35–80 euroa grammalta. Tidstrender for problembruk av opioider mellom EUR 35 og EUR 80 pr. gram. Heroiinin inflaatiokorjattu keskihinta näyttää laskeneen vuosina 2000–2005 useimmissa niistä 18 maasta, jotka toimittivat vertailukelpoisia tietoja. Mellom 2000 og 2005 synes gjennomsnittsprisen på heroin, korrigert for inflasjon, å ha sunket i mesteparten av de 18 landene som leverte sammenlignbare data. Ruskean heroiinin keskimääräinen tai tyypillinen puhtausaste katukaupassa vaihteli huomattavasti; useimmissa maissa se oli 15–50 prosenttia; valkoisen heroiinin luvut, sikäli kuin niitä oli saatavilla, olivat yleensä korkeammat (30–70 %). Ifølge rapportene var det på gatenivå store variasjoner i gjennomsnittlig eller typisk renhet på brun heroin. De fleste landene rapporterte om en renhet på mellom 15 % og 30 %, mens de tilgjengelige tallene for hvit heroin generelt var høyere (30–70 %). Heroiinituotteiden keskimääräinen puhtausaste on vaihdellut useimmissa tietoja raportoineissa maissa vuodesta 2000 lähtien. Gjennomsnittsprisen på heroinprodukter har variert i de fleste av de 18 rapporterende landene siden 2000. Luotettavien aikasarjojen puuttuminen vaikeuttaa opioidien ongelmakäytön pitkän aikavälin suuntausten arviointia, ja niitä onkin tulkittava varovasti. Mangel på pålitelige historiske data gjør det vanskelig å vurdere trender for problembruk av opioider over tid, og trendene må derfor tolkes med forsiktighet. Joidenkin maiden raporteista päätellen opioidien käyttö näyttää viime vuosina hieman tasaantuneen. Rapporter fra noen land tyder på at problembruken av opioider sett under ett kan ha stabilisert seg noe i de senere år. Vuosilta 2001–2005 on saatavilla perättäisiä arvioita opioidien ongelmakäytöstä vain kahdeksasta maasta, ja niiden perusteella tilanne on melko vakaa; vain yhdessä maassa (Itävalta) käyttö on lisääntynyt selvästi (120). Data fra repeterte estimater for problembruk av opioider for perioden 2001–2005 er bare tilgjengelig fra åtte land og gir et relativt stabilt bilde. Bare ett land (Østerrike) viser en klar økning (120). Arviot opioidien ongelmakäytön levinneisyydestä Prevalensestimater for problembruk av opioider Tämän osan tiedot perustuvat EMCDDA:n huumeiden ongelmakäytön indikaattoriin, johon liittyvät arviot merkitsevät lähinnä huumeiden injektiokäyttöä ja opioidien käyttöä, joskin muutamissa maissa amfetamiinin käyttäjät muodostavat siitä merkittävän osan (119). Dataene i denne delen er utledet fra EONNs indikator for problembruk av narkotika (PDU), som hovedsakelig dekker injeksjonsbruk og bruk av opioider. I noen land er amfetaminbruk også en viktig komponent (119). Opioidien ongelmakäyttäjien määrää on vaikea arvioida, ja levinneisyystietojen selvittäminen saatavilla olevista tietolähteistä edellyttää monimutkaisia analyysejä. Det er vanskelig å anslå hvor mange som er problembrukere av opioider, og sofistikerte analyser er nødvendig for å utarbeide prevalenstall på grunnlag av tilgjengelige data. Lisäksi arviot ovat usein paikallisia (kaupunki- tai piirikohtaisia), ja lukujen ekstrapolointi kansallisten arvioiden tekemiseksi ei välttämättä tuota luotettavaa tietoa. Siden de fleste studier er basert på bestemte geografiske områder, som en by eller et distrikt, er det i tillegg vanskelig å ekstrapolere resultatene til nasjonale anslag. Arviointia hankaloittaa myös se, että huumausaineiden käyttötavat Euroopassa ovat monipuolistumassa. Anslag blir også vanskeligere i takt med at mønstrene for problematisk narkotikabruk i Europa blir mer diversifisert. Esimerkiksi sekakäyttöön liittyvät ongelmat ovat vähitellen lisääntyneet useimmissa maissa, kun taas jotkin maat, joissa opioidiongelmat (lähes pelkästään heroiiniongelmat) ovat aikaisemmin olleet merkittäviä, ovat nyt raportoineet siirtymisestä muihin huumeisiin, kuten kokaiiniin. For eksempel har de fleste land fått større problemer med blandingsbruk av rusmidler, og en del land hvor opioidproblemene (nesten utelukkende heroinproblemer) historisk har vært dominerende, rapporterer nå om en dreining mot andre narkotiske stoffer, som kokain. Viimeisimpien lukujen perusteella opioidien ongelmakäyttäjiä arvioidaan olevan kansallisella tasolla 1–6 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti, kun huumeiden ongelmakäytön levinneisyys yleensä on arviolta 1–8 tapausta tuhatta kohti. I Østerrike har andelen under 25 år økt blant nye klienter i substitusjonsbehandling. Det tyder på at et stigende antall unge mennesker opplever problemer, noe som er forbundet med omsetning og ukontrollert bruk av reseptbelagte opioider. Jotkin alhaisimmista nyt saatavilla olevista vahvistetuista arvoista ovat peräisin uusista EU-maista, mutta Malta on ilmoittanut melko korkean levinneisyysasteen (5,8–6,7 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti) (kaavio 8). Også Den tsjekkiske republikk rapporterer om en økning i injeksjonsbruk av et stoff avledet fra det legale markedet (i dette tilfellet buprenorfin) etter en periode med nedgang, og tilgjengelig informasjon fra Belgia tyder på en økning i den illegale bruken av metadon. Vaikka opioidien käytön levinneisyys näyttää yleisesti melko vakaalta, heroiinitakavarikoiden määrä näyttää kasvaneen (ks. edellä). Nyere estimater for prevalensen av problematisk opioidbruk på nasjonalt nivå varierer mellom ett og seks tilfeller pr. Se saattaa liittyä heroiinin saatavuuden lisääntymiseen Euroopan markkinoilla, ja laillisten opioidien kulkeutumisesta laittomiin tarkoituksiin tulee jatkuvasti enemmän ilmoituksia. 1000 innbyggere i alderen 15–64 år. Til sammenlignning er PDU-prevalensen mellom ett og åtte tilfeller pr. Äskettäin Ranskassa tehty matalan kynnyksen hoitopalvelujen seurantatutkimus on herättänyt huolta buprenorfiinin laittomasta käytöstä, myös injektiokäytöstä ja käytöstä sellaisten nuorten keskuudessa, jotka ovat aloittaneet ongelmakäytön buprenorfiinilla heroiinin sijasta; myös uusista nuorten ja syrjäytyneiden injektiokäyttäjien alaryhmistä on raportoitu huolestuttavia tietoja. Fra den begrensede mengden data som er tilgjengelig, kan vi utlede en gjennomsnittsprevalens for problematisk opioidbruk på mellom fire og fem tilfeller pr. 1000 innbyggere i alderen 15–64 år. Suomessa buprenorfiini näyttää myös laajalti korvanneen heroiinin opioidien takia hoitoon hakeutuneiden uusien asiakkaiden keskuudessa, ja buprenorfiini mainitaan yhä useammin ilmoituksissa yliannostuskuolemista. Dette betyr at vi har om lag 1,5 millioner (1,3–1,7 millioner) problematiske opioidbrukere i EU og Norge. Disse anslagene er imidlertid langt fra sikre, og det er behov for flere data. ) Ks. taulukot PPP-2 ja PPP-6 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Vaikka EMCDDA:n määritelmän mukaan huumeiden ongelmakäytön indikaattori kattaa muodollisesti ”huumeiden injektiokäytön tai heroiinin, kokaiinin ja/tai amfetamiinien pitkäaikaisen/säännöllisen käytön”, huumeiden ongelmakäyttöä koskevat arviot ovat perinteisesti merkinneet lähinnä heroiinin käyttöä. ) Selv om den tekniske definisjonen EONN bruker for PDU (”problem drug use”) er “injeksjonsbruk eller langvarig/regelmessig bruk av opioider, kokain og/eller amfetamin”, har anslag for problematisk narkotikabruk generelt vist til heroinbruk. Niissä harvoissa maissa, joissa esiintyy amfetamiinin ongelmakäyttöä, on saatavilla vahvistettuja arvioita. De få landene som rapporterer om problematisk bruk av amfetamin, har også veldokumenterte anslag tilgjengelig. Kokaiinin ongelmakäytöstä on niukasti tietoja, ja sen kohdalla ongelmakäytön indikaattori ei todennäköisesti tuota kovin luotettavaa tietoa paitsi muutamissa maissa, joissa ongelma on erittäin yleinen.) Estimater for problematisk kokainbruk er sjeldne, og PDU-indikatoren er ikke like pålitelig for dette stoffet, unntatt i noen få høyprevalensland.) Ks. kaavio PDU-4 (osa ii) vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se figur PDU-4 (del ii) i Statistiske opplysninger 2007. Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö Kapittel 6: Opioider og injeksjonsbruk Kohderyhmissä voi olla pientä vaihtelua erilaisten menetelmien ja tietolähteiden takia, joten vertailuja on tehtävä varoen. Målgruppene kan variere noe avhengig av beregningsmetode og datakilder. Sammenligninger bør derfor gjøres med varsomhet. Jos mitään menetelmää ei ole ilmoitettu, viiva esittää väliä kaikkien arvioiden alimmasta arvosta niiden ylimpään arvoon. Hvis ingen metode er indikert, representerer linjen et intervall mellom ytterendene av nedre og øvre skranke for alle estimater. Beregningsmetoder: CR = capture–recapture; TM = treatment multiplier; TP = truncated Poisson; MM = mortality multiplier. Lisätietoja, ks. taulukot PDU-1, PDU-2 ja PDU-3 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.Lähteet: Kansalliset yhteyspisteet. For ytterligere informasjon, se tabell PDU-1, PDU-2 og PDU-3 i Statistiske opplysninger 2007.Kilder: Nasjonale kontaktpunkter. Huumeiden injektiokäyttäjillä on erittäin suuri huumeidenkäytöstä johtuvien terveysongelmien, kuten veri-infektioiden (hiv/aids, hepatiitti) tai yliannostuksen riski. De fleste tilgjengelige anslag over injeksjonsbruk er utledet av data om overdosedødsfall eller infeksjonssykdommer (som HIV). Landene rapporterer betydelige forskjeller, med nasjonale anslag typisk mellom 0,5 og seks tilfeller pr. Tämän käyttäjäryhmän seurannan parantaminen onkin tärkeä haaste terveydenseurantajärjestelmien kehittämisessä EU:ssa. 1000 innbyggere i alderen 15–64 år – og de laveste anslagene fra Kypros, Ungarn og Nederland, med under ett tilfelle pr. 1000. Vähäisistä tiedoista ekstrapoloituihin arvioihin on suhtauduttava varovasti, mutta niiden perusteella huumeiden injektiokäyttäjiä (nykyisiä käyttäjiä) on keskimäärin 3–4 tapausta tuhatta aikuista kohti. Det begrensede datatilfanget betyr at ekstrapolering må skje med varsomhet, men dataene tilsier en gjennomsnittlig prevalens av (aktive) sprøytebrukere på mellom tre og fire tilfeller pr. 1000 innbyggere i den voksne befolkningen. Se tarkoittaa, että EU:ssa ja Norjassa on nykyisin noin 1,1 miljoonaa (0,9–1,3 miljoonaa) huumeiden injektiokäyttäjää. Det betyr at det kan være rundt 1,1 millioner (0,9–1,3 millioner) sprøytebrukere i EU og Norge i dag. He ovat pääasiassa opioidien käyttäjiä, jotka saattavat tosin injektoida myös muita huumeita, ja joistakin maista raportoidaan merkittävistä amfetamiinin tai metamfetamiinin injektiokäyttöön liittyvistä ongelmista (Tšekki, Slovakia, Suomi, Ruotsi). Disse bruker hovedsakelig opioider, selv om de også kan injisere andre stoffer, og enkelte land rapporterer om et betydelig problem Tietojen puuttuminen vaikeuttaa injektiokäytön suuntausten arviointia, tosin hoitoon hakeutuvia huumeidenkäyttäjiä koskevista tiedoista voidaan ehkä päätellä jotakin tästä käyttäytymisestä. Mangelen på data gjør det vanskelig å trekke konklusjoner om trender innen injeksjonsbruk, men data om narkotikabrukere som påbegynner behandling, bidrar til å kaste lys over denne atferden. Esimerkiksi opioidien käyttäjien hoidon kysyntä voi heijastaa käyttötapojen kehitystä koko väestössä. Etterspørselen etter behandling blant opioidbrukere kan f.eks. gi en indikasjon på bruksmønstre i befolkningen generelt. Injektiokäyttäjien osuus kaikista pääasiassa heroiinin takia huumehoitoon hakeutuneista käyttäjistä (vuosina 2001–2005) osoittaa, että maiden välillä on suuria eroja injektiokäytön yleisyydessä. Andelen sprøytebrukere blant alle som påbegynner narkotikabehandling for heroin som primærrusmiddel (2001–05), viser store nasjonale forskjeller. Näiden tietojen perusteella injektiokäytön suosio on yleisesti laskemassa ja on vähentynyt Tanskassa, Irlannissa, Kreikassa, Unkarissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Turkissa. Dataene tyder generelt på at injeksjonsbruk er i ferd med å bli mindre populært, og Danmark, Irland, Hellas, Ungarn, Storbritannia samt Tyrkia opplever nedgang. Joissakin maissa (Espanja, I en del land (Spania, Nederland og Portugal) er det en relativt liten andel av heroinbrukerne som injiserer. Poikkeuksena on Viro, jonka arvio on erittäin korkea, 15 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti. Dette er imidlertid ikke situasjonen overalt. Tietoja toimittaneista maista korkeimpia arvioita esittävät Tšekki, Slovakia, Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta, jotka ilmoittavat 4–5 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti. I flere av de nye medlemsstatene synes injeksjonsbruk fortsatt å være den dominerende inntaksmåten for heroin. Alhaisimmat arviot tulevat Kyprokselta, Unkarista ja Alankomaista, joissa injektiokäyttäjiä on alle yksi tuhatta asukasta kohti. Trendene for injeksjonsbruk blant brukere av andre stoffer enn heroin kan skille seg ut. Yhdistynytkuningaskunta ( Storbritannia ( (1) Englannin alueelliset arviot koskevat vuosia 2004/2005.Huom. Musta neliö = kansallisesti kattava otanta; sininen kolmio = alueellisesti kattava otanta. (1) Engelske regionale anslag for 2004–05.NB: Svart kvadrat = nasjonale utvalg; blå trekant = subnasjonale utvalg. Alueellisiin arvioihin vaikuttavat suuresti maassa tehtyjen tutkimusten määrä ja kohteet. Mønsteret for subnasjonale prevalensestimater avhenger mye av hvilke studier som er tilgjengelige og hvor i landet de er gjennomført. Kohderyhmissä voi olla pientä vaihtelua erilaisten menetelmien ja tietolähteiden takia, joten vertailuja on tehtävä varoen. Målgruppene kan variere noe som følge av ulike studiemetoder og datakilder. Sammenligninger bør derfor gjøres med varsomhet. Alankomaat, Portugali) enää pieni osa huumehoidossa olevista heroiinin käyttäjistä on injektiokäyttäjiä. For flere opplysninger, se tabell PDU-1, PDU-2 og PDU-3 i Statistiske opplysninger 2007. On huomattava, että muita huumeita kuin heroiinia käyttävissä ryhmissä injektiokäytön suuntaukset voivat olla erilaisia. Kilder: Nasjonale kontaktpunkter. Ylläpitohoito Vedlikeholdsbehandling Heroiiniriippuvaisille tarjotut hoitopalvelut ovat EU:ssa lisääntyneet huomattavasti 15 viime vuoden aikana. Med unntak av fem land (Den tsjekkiske republikk, Frankrike, Latvia, Finland og Sverige) er metadon det vanligst brukte substitusjonsstoffet – det blir brukt i om lag 72 % av all substitusjonsbehandling (121). Saatavilla olevien tietojen mukaan tähän on syynä pääasiassa korvaushoidon tarjonnan kasvaminen yli seitsenkertaiseksi 15 jäsenvaltion EU:ssa vuoteen 1993 verrattuna. Metadonbehandling foregår i hovedsak ved spesialiserte polikliniske sentre, men i noen land kan behandlingen også foregå hos allmennleger eller, når pasienten er stabilisert, i lokalmiljøet. Muutamaa maata (Tšekki, Ranska, Latvia, Suomi ja Ruotsi) lukuun ottamatta ylivoimaisesti yleisin korvaushoidossa käytetty aine on metadoni (noin 72 % kaikista korvaushoidoista) (121). Metadonihoitoa annetaan yleensä Noen ganger administreres metadonet utelukkende under tilsyn i spesialiserte sentre, mens andre land, som Storbritannia, har basert seg på at apotekene også kan spille en viktig rolle slik at klientene kan få med seg resepten hjem. Korvaushoitojen tehosta heroiiniriippuvuuden tai muihin opioideihin liittyvien riippuvuuksien hoidossa on nyt olemassa melko vankkaa näyttöä, jota hoidon tuloksia koskevien selvitysten ja kontrolloitujen tutkimusten tiedot tukevat (ks. Gossop, 2006). Effekten av substitusjonsbehandling som behandlingsform for avhengighet av heroin og andre opioider dokumenteres av et relativt solid evidensgrunnlag understøttet av data fra utfallsstudier og kontrollerte forsøk (se Gossop, 2006 for en gjennomgang). Korvaushoidon myönteisiä vaikutuksia ovat laittomien huumeiden käytön, terveydellisesti riskialttiin käyttäytymisen ja rikollisuuden väheneminen sekä sosiaalisen toimintakyvyn paraneminen. Behandlingen har vist seg å ha en positiv effekt med hensyn til bruken av illegale rusmidler, helseskadelig atferd og kriminalitet så vel som sosial funksjonsevne. Tavallisesti korvaushoito-ohjelmiin sisältyy lääkehoidon lisäksi muitakin interventioita, jotka tukevat käyttäytymisen muutosta. I tillegg til forskrivning omfatter substitusjonsbehandlings-programmene også andre intervensjoner som støtter atferdsendring. Näiden erikoistuneissa avohoitokeskuksissa, mutta muutamissa maissa sitä annetaan myös yleislääkärien vastaanotoilla ja potilaan tilan vakiinnuttua yhteisökeskeisissä hoito-ohjelmissa. Det er generell enighet på området om at det er god praksis å integrere programmene i en bredere anlagt strategi som også omfatter medisinsk og sosial hjelp. Metadonin antotavat vaihtelevat; toisinaan hoitoa annetaan ainoastaan huumehoitoihin erikoistuneissa keskuksissa ja I de senere år har det vært økt interesse i EU for tilleggsmedikamenter i behandlingen av narkotikaavhengighet, og særlig har bruken av buprenorfin blitt vanligere. ) Ks. taulukot HSR-7, HSR-9 ja HSR-11 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. ) Se tabell HSR-7, HSR-9 og HSR-11 i Statistiske opplysninger 2007.) EU:ssa on ilmennyt viime vuosina kiinnostusta myös muiden farmakologisten aineiden käyttöön huumeriippuvuuden hoidossa, ja erityisesti buprenorfiinin käyttö on yleistynyt. En av årsakene til at bruken av buprenorfin er blitt mer utbredt, er at dette preparatet egner seg bedre enn metadon for bruk i lokalmiljøet. Problemstillingen er sammensatt og drøftes nærmere i utvalgt aspekt om buprenorfin for 2005. Slovenia liittyi vuonna 2005 ja Malta toukokuussa 2006 niiden EU-maiden joukkoon, joissa buprenorfiiniylläpitohoito on muuttunut luvalliseksi erikoistuneissa hoitoyksiköissä (122); I de fleste land er buprenorfin et kontrollert stoff i henhold til gjeldende internasjonale konvensjoner (tillegg III til FN-konvensjonen om psykotrope stoffer av 1988) og kan bare forskrives av kvalifiserte, godkjente leger. Palvelujen tehokkuus on suoraan riippuvaista tarjotun hoidon laadusta. Kvaliteten på behandlingen som tilbys, vil alltid være avgjørende for hvor effektiv en tjeneste er. Korvaushoito-ohjelmia on arvosteltu niiden heikosta laadusta ja siitä, että ohjelmissa keskitytään vain lääkehoitoon kiinnittämättä tarpeeksi huomiota sosiaalisen ja terveydenhoidollisen tuen kattavuuteen. Det har blitt uttrykt bekymringer for at enkelte substitusjonsbehandlings-programmer er av dårlig kvalitet, idet de har for stort fokus på forskriving og ikke stort nok fokus på å tilby et helhetlig opplegg bestående av sosial og medisinsk støtte. Heikkouksina on mainittu myös asianmukaisen kliinisen seurannan puute; heikot lääkkeiden määräämiskäytännöt, jotka johtavat lääkkeiden kulkeutumiseen laittomille markkinoille; ja se, että matalan annoksen hoito-ohjelmien tehosta ei ole kliinistä näyttöä (Loth et al., 2007; Schifano et al., 2006; Strang et al., 2005). Kritikken går også på mangelfull klinisk overvåking, dårlig forskrivningspraksis som fører til at stoffene havner på det illegale markedet, og at det for lavdosebehandlings-programmer ikke finnes kliniske bevis for effektivitet (Loth et al., 2007; Schifano et al., 2006; Strang et al., 2005). Bulgaria, Unkari, Puola ja Romania ovat nykyisin ainoat maat, joissa tätä hoitovaihtoehtoa ei ole saatavilla. Buprenorfin finnes på markedet i form av sublingvale tabletter, og selv om stoffet ikke anses som spesielt attraktivt for injeksjonsbruk, har det kommet rapporter om at tabletter har blitt oppløst og injisert. Monet maat ovat ottaneet nämä huolenaiheet vakavasti, ja Tanskassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa hoidon laadun parantamiseksi on tekeillä arviointeja, joiden tavoitteena on parantaa hoidon laatua. Misbrukspotensialet for buprenorfin støttes av rapporter fra enkelte land om spredning av stoffet på det illegale markedet. Tanska sai äskettäin valmiiksi kolmivuotisen hankkeen, jossa dokumentoitiin laajemman psykososiaalisen tuen vaikutusta korvaushoitoon ja testattiin laadunvalvontaprosesseja. For å hindre illegal bruk av buprenorfin er det utviklet en ny variant av dette legemidlet, en kombinasjon med nalokson. Dette preparatet, Suboxone, fikk europeiske markedsføringstillatelse i 2006. Yksi syy kiinnostukseen buprenorfiinin käyttöä kohtaan on, että se on todennäköisesti metadonia sopivampi lääkevaihtoehto yhteisökeskeiseen hoitoon. Mange land har tatt bekymringene på alvor. Tämä kysymys on kuitenkin hyvin ongelmallinen, ja sitä on käsitelty tarkemmin vuoden 2005 erityiskysymyksessä buprenorfiinista. Danmark, Tyskland og Storbritannia rapporterer at de er i ferd med å foreta gjennomganger med sikte på å heve kvaliteten på den behandlingen som tilbys. Useimmissa maissa buprenorfiinia voivat määrätä ainoastaan koulutetut, valtuutetut erikoislääkärit, ja se on valvottu aine, jota säännellään kansainvälisillä yleissopimuksilla (vuonna 1988 tehdyn psykotrooppisia aineita koskevan YK:n yleissopimuksen luettelo III). Danmark har også nylig fullført et treårlig prosjekt som dokumenterer virkningen av bredere psykososial støtte i substitusjonsbehandlingen, og tester kvalitetssikringsprosessene. Toisen, laadunvalvontaa käsitelleen tutkimuksen (ASTO) perusteella laadittiin uusi käsikirja terveydenhuollon ammattilaisille. Den ene så på muligheten for å bedre tilbudet (COBRA), mens den andre undersøkte kvalitetssikringsspørsmål (ASTO), noe som resulterte i nye retningslinjer for praktiserende leger. Yhdistyneessä kuningaskunnassa toteutettiin hiljattain seurantatarkastus, jossa analysoitiin lääkkeiden määräämiseen ja kliiniseen hoitoon liittyviä käytäntöjä ja arvioitiin, ovatko ne nykyisten kliinisten ohjeiden mukaisia. England foretok nylig en revisjon for å analysere forskrivnings- og klinisk behandlingspraksis samt vurdere i hvilken grad de er i overensstemmelse med dagens kliniske retningslinjer. Buprenorfiinia myydään kielen alle annettavina tabletteina, ja vaikka se ei juuri houkuttele injektiokäyttäjiä, heidän tiedetään liuottaneen tabletteja suonensisäiseen käyttöön. I januar 2007 introduserte Nederland heroinassistert behandling som en alternativ behandling for opioidavhengighet og utvidet samtidig antallet behandlingsplasser til rundt 1 000. Tietoja buprenorfiinin mahdollisesta väärinkäytöstä tukevat joidenkin maiden ilmoitukset aineen kulkeutumisesta laittomille markkinoille. Antallet klienter som mottar heroin i Europa er svært lavt, og behandlingen er vanligvis forbeholdt spesielt kroniske tilfeller hvor andre behandlingsalternativer har mislyktes. Buprenorfiinin väärinkäytön estämiseksi on nyt kehitetty uusi buprenorfiinin ja naloksonin yhdistelmävalmiste. Effekten av heroin som substitusjonsmedikament har også blitt undersøkt i eksperimentell forskning i både Spania (March et al., 2006) og Tyskland (Naber og Haasen, 2006). Tämä Suboxone-niminen lääke sai myyntiluvan Euroopan unionin alueella vuonna 2006. Sammen med tidligere arbeider har disse studiene av heroinforskrivelse stimulert til debatt om hvorvidt denne behandlingsformen burde bli mer tilgjengelig. Korvaushoidon laadun varmistamiseksi on nimittäin tärkeää, että käytettävissä on maakohtaisia kliinisiä ohjeita, normeja ja hoitomenetelmiä. Nasjonale kliniske retningslinjer, standarder og behandlingsprotokoller er viktige for å sikre kvaliteten på substitusjonsbehandling. Kansallisia kliinisiä ohjeita ja hoitomenetelmiä valmistellaan tai tarkistetaan parhaillaan Tanskassa, Irlannissa, Unkarissa, Portugalissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Norjassa. Nasjonale kliniske retningslinjer og behandlingsprotokoller er under utarbeidelse eller gjennomgang i Danmark, Irland, Ungarn, Polen, Storbritannia og Norge. Slovakia julkaisi vuonna 2004 ohjeet metadonihoidon antamisesta. Og i 2004 vedtok Slovakia retningslinjer for metadonbehandling. Alankomaissa ylläpitohoidon antamisessa noudatetaan nyt yhä useammin lääkinnällisiä hoitonormeja ja metadonin jakelua valvotaan ainakin hoidon alkuvaiheessa. I Nederland foregår vedlikeholdsbehandling nå i økende grad i henhold til standarder for medisinsk behandling, og administrasjonen av metadon skjer under tilsyn i den første behandlingsfasen. Itävallassa annettiin vuonna 2005 kaksi säädöstä, joissa vahvistettiin puitteet huumeriippuvuuden lääkehoidolle. Østerrike utarbeidet i 2005 to dekret som fastsatte rammene for legemiddelassistert behandling. Niiden tavoitteena on parantaa korvaushoitoa ja sisällyttää siihen valvottu lääkkeenanto sekä säännellä alalla toimivien lääkärien toimintaa. Målet var å bedre substitusjonsbehandlingen og iverksette tiltak for tilsynsbasert inntak samt få et regulativ for legene som opererer på dette feltet. Myös korvaushoito-ohjelmien asiakkaista raportointiin keskittyvät kansalliset seurantajärjestelmät tuottavat tietoja, joista on hyötyä palvelujen laadun ja saatavuuden arvioinnissa. EONN samler inn to typer informasjon om narkotikabehandling i Europa. Järjestelmiä on käytössä 17 jäsenvaltiossa, ja Belgiassa ja Luxemburgissa ollaan nyt perustamassa kansallisia korvaushoitorekistereitä. Indikatoren for etterspørsel etter behandling er basert på en kartlegging i hele Europa av kjennetegn ved klienter som påbegynner behandling. Tšekki puolestaan on laajentamassa nykyistä rekisteriään kattamaan kaikki terveyskeskukset. Medlemsstatene bes samtidig legge fram data som beskriver den generelle strukturen på og tilgjengeligheten av tjenester. Heroiinin tehoa korvaushoitona on tutkittu myös Espanjassa (March et al., 2006) ja Saksassa (Naber ja Haasen, 2006) järjestetyissä hoitokokeiluissa. Et nasjonalt overvåkingssystem for rapportering om klienter i substitusjonsbehandlings-programmer gir også nyttig informasjon når det gjelder å vurdere kvaliteten på og tilgjengeligheten av tjenestene. Niistä saatujen myönteisten tulosten perusteella heroiinihoito voi osoittautua tehokkaaksi hoitomenetelmäksi sosiaalisesti syrjäytyneille, vakavasti ongelmaisille opioidien käyttäjille, joilla muut hoitovaihtoehdot eivät ole tuottaneet tulosta. Slike opplegg er for tiden registrert i 17 medlemsstater, og nasjonale substitusjonsregistre er under utarbeidelse i Belgia og Luxembourg, mens Den tsjekkiske republikk utvider sitt eksisterende register til å gjelde alle helsesentre. Myyntiluvan myöntäminen lääkevalmisteille EU:n alueella Prosedyre for europeisk markedsføringstillatelse for legemidler Hoidon kysynnän indikaattori ei kata kaikkia huumehoidossa olevia henkilöitä, joita on huomattavasti enemmän, vaan ainoastaan asiakkaat, jotka ovat hakeutuneet hoitoon raportointivuonna. 326 000 søknadene om behandling innrapportert for 2005 under indikatoren for behandlingsetterspørsel, ble opioider registrert som primærrusmiddel i om lag 40 % av tilfellene, og ca. Vuonna 2007 on kuitenkin käynnissä pilottihanke, jonka tavoitteena on laajentaa EU:n tiedonkeruu jatkuvassa hoidossa oleviin asiakkaisiin (123) ja arvioida, miten laajalti maakohtaisista järjestelmistä raportoidaan. 46 % av disse klientene rapporterte at de injiserte stoffet (124). EU:ssa lääkevalmisteiden myyntilupahakemusten tieteellisestä arvioinnista vastaa Euroopan lääkevirasto (EMEA). Det europeiske legemiddelkontoret (EMEA) har ansvar for å gjennomføre vitenskapelige evalueringer av søknader om europeiske markedsføringstillatelser for legemidler. Keskitetyssä menettelyssä hyväksytyille valmisteille myönnetään myyntilupa, joka on voimassa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. Legemidler som godkjennes gjennom den sentrale prosedyren, tildeles en felles markedsføringstillatelse som gjelder i alle medlemsstatene i Den europeiske union. Kaikkien hyväksyttyjen lääkevalmisteiden turvallisuutta valvotaan. Alle godkjente legemidler er også gjenstand for sikkerhetsovervåking. Tämä tapahtuu EU:n laajuisen kansallisten lääkevirastojen verkoston kautta läheisessä yhteistyössä terveydenhoidon ammattilaisten ja itse lääkeyhtiöiden kanssa. Dette foregår gjennom EUs nettverk av nasjonale legemiddelverk, som samarbeider tett med både helsepersonell og legemiddelselskaper. Joissakin maissa merkittävä määrä hoitoon hakeutuneista käyttää muita opioideja kuin heroiinia. Andre land rapporterer en betydelig andel behandlingssøknader relatert til andre opioider enn heroin. Suomessa 41 prosenttia asiakkaista ilmoittaa pääasialliseksi huumeeksi muut opioidit, erityisesti buprenorfiinin, ja Ranskassa 7,5 prosenttia kaikista asiakkaista käyttää buprenorfiinia. I Finland er andre opioider, særlig buprenorfin, primærrusmiddel for 41 % av narkotikaklientene, og i Frankrike rapporteres 7,5 % av klientene å bruke buprenorfin. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Alankomaissa noin 4 prosenttia asiakkaista ilmoittaa pääasialliseksi huumeeksi metadonin. I Storbritannia og Nederland rapporteres rundt 4 % av klientene å ha metadon som primærrusmiddel. Espanjassa, Latviassa ja Ruotsissa noin 5–7 prosenttia huumehoitoasiakkaista hakeutuu hoitoon pääasiassa määrittelemättömien opioidien – siis muiden kuin heroiinin tai metadonin – takia (125). I Spania, Latvia og Sverige påbegynner mellom 5 % og 7 % av narkotikaklientene behandling for bruk av andre (uspesifiserte opioider) enn heroin og metadon (125). Unkarissa, jossa kotitekoisten oopiumunikkotuotteiden käytöllä on pitkät perinteet, noin 4 prosenttia hoitopyynnöistä liittyy oopiumiin. I Ungarn, hvor bruken av hjemmelagde opiumsvalmue-produkter lenge har vært utbredt, er rundt 4 % av behandlingssøknadene relatert til opium. EMCDDA kerää kahdentyyppisiä tietoja hoitopalvelujen kuvaamiseksi EU:ssa. EMEA utgir en offentlig vurderingsrapport (European public assessment report – EPAR) for hvert sentralt godkjente produkt som er tildelt markedsføringstillatelse. Hoidon kysynnän indikaattori perustuu hoitoon hakeutuvien asiakkaiden ominaispiirteiden seurantaan koko Euroopassa. EPAR-ene publiseres på EMEAs nettside (http://www.emea.europa.eu/), og et sammendrag er offentlig tilgjengelig på alle EUs offisielle språk. Lisäksi jäsenvaltioita pyydetään toimittamaan tietoja hoitopalvelujen yleisestä rakenteesta ja saatavuudesta. EMEA samarbeider også med EONN og Europol i arbeidet med å oppdage nye trusler på narkotikafeltet i Europa i henhold til rådsbeslutningen (se kapittel 7). Hoidon kysynnän indikaattorista saadut tiedot De fleste opioidbrukere rapporteres av polikliniske behandlingsenheter. Useimmat ilmoitukset opioidien käyttäjistä tulevat avohoitoyksiköistä; Ruotsissa 71 prosenttia opioidiasiakkaita koskevista tiedoista raportoidaan kuitenkin hoitolaitoksista, mikä kertoo siitä, että hoitopalvelut on siellä järjestetty eri tavalla. I Sverige rapporteres imidlertid 71 % av klientene av døgninstitusjoner, noe som tyder på at tjenestene her er strukturert på en annen måte. Pieni määrä (3 %) laitoshoitoon hakeutuneita opioidiasiakkaita koskevista ilmoituksista tulee Yhdistyneestä kuningaskunnasta (126). Storbritannia rapporterer også om en liten prosentandel (3 %) opioidklienter som søker behandling i døgninstitusjon (126). Harvat maat raportoivat hoidon kysynnästä matalan kynnyksen keskuksissa, ja niissä merkittävä osuus asiakkaista hakee hoitoa ensisijaisesti opioidien käytön takia (127). De få landene som rapporterer data for behandlingssøknader i lavterskeltilbud, rapporterer at en betydelig andel av narkotikaklientene søker behandling for opioidbruk (127). Tämä voi vaikeuttaa saatavilla olevien tietojen tulkintaa, sillä tietyn huumeongelman takia hoidossa olevien määrän kasvu voi merkitä joko palvelujen kysynnän kasvua tai tietyn palvelun saatavuuden paranemista. Skillet er basert på antakelsen om at nye behandlingssøknader bedre gjenspeiler endringer i generelle bruksmønstre, og at det totale antallet gjenspeiler den generelle etterspørselen i sektoren som helhet. Tietojen analysointi on helpompaa, jos tehdään ero ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvien ja kaikkien hoitoon hakeutuvien asiakkaiden välillä, koska uusien asiakkaiden määrä kuvastaa todennäköisesti parhaiten muutoksia huumeidenkäytön suuntauksissa yleensä ja asiakkaiden kokonaismäärä puolestaan yleistä hoidon kysyntää koko hoitosektorilla. Ikke-opioidklientenes andel øker i TDI-dataene, og det faktiske antallet nye klienter som søker behandling for bruk av opioider, synker i mange land. Det absolutte antallet rapporterte nye søknader om behandling for heroin som primærrusmiddel gikk ned fra 80 000 i 1999 til 51 000 Muiden huumeiden kuin opioidien takia hoitoon hakeutuvien suhteellinen osuus kaikista hoitoon hakeutuvista asiakkaista on kasvamassa hoidon kysynnän indikaattoria koskevassa tietosarjassa, ja monissa maissa myös opioidien käytön takia hoitoon hakeutuvien uusien asiakkaiden tosiasiallinen määrä on vähenemässä: pääasiassa heroiinin käyttöön liittyvien uusien hoitopyyntöjen absoluuttinen määrä on laskenut vuoden 1999 80 000 tapauksesta 51 000 tapaukseen vuonna 2005 (128). Informasjonen fra indikatoren for etterspørsel etter behandling (TDI) dekker ikke alle mennesker som får narkotikabehandling, som er et betydelig større antall; den registrerer bare klienter som etterspør behandling i løpet av rapportåret. Et pilotprosjekt som er i ferd med å bli gjennomført i 2007, tar sikte på å utvide det europeiske datagrunnlaget til å omfatte klienter i kontinuerlig behandling (123) samt evaluere dekningen av nasjonale rapporteringssystemer. Ks. taulukko TDI-5 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-5 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko TDI-114 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-114 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko TDI-24 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-24 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko TDI-119 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-119 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. kaavio TDI-1 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se figur TDI-1 i Statistiske opplysninger 2007. Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö Kapittel 6: Opioider og injeksjonsbruk tyder imidlertid på at det er nødvendig å se nærmere på tilgjengeligheten av behandlingsalternativene i alle land for å sikre at tilbudet i tilstrekkelig grad møter etterspørselen. Vaikka korvaushoito on Baltian maissa ja Keski-Euroopan maissa viime aikoina lisääntynyt, sitä annetaan Sloveniaa lukuun ottamatta hyvin vähän verrattuna opioidien käyttäjien määrään näissä jäsenvaltioissa. På tross av nylige økninger i substitusjonsbehandlingen i de baltiske statene og enkelte sentraleuropeiske land, er antallet plasser lavt sammenlignet med det anslåtte antallet opioidbrukere i disse medlemsstatene, med unntak av Slovenia. Viro arvioi, että vain 5 prosenttia maan neljän suurimman kaupungin heroiininkäyttäjistä ja ainoastaan 1 prosentti koko maan heroiininkäyttäjistä osallistuu korvaushoito-ohjelmiin. Et anslag fra Estland tyder på at bare 5 % av heroinbrukerne i de fire storbyområdene dekkes av substitusjonsprogrammer, og at dette tallet er så lavt som 1 % på nasjonalt plan. Valtaosa (97 %) hoitoasiakkaita koskevista ilmoituksista tulee 15 maan EU:n jäsenvaltioista, ja näiden maiden osuus on suurin myös kaikista hoidon kysynnän indikaattoria koskevassa tietosarjassa ilmoitetuista hoitopyynnöistä (80 %). De langt fleste klientene i behandling (97 %) rapporteres av EU-15, som også står for mesteparten (80 %) av alle behandlingssøknader rapportert i TDI-dataene. Asiakasmäärä on yli seitsenkertainen vuoteen 1993 verrattuna, sillä korvaushoidossa on nyt noin 73 000 henkilöä (Farrell, 1995). Dette er mer enn syv ganger fler enn i 1993, da antallet klienter i substitusjonsbehandling ble anslått til rundt 73 000 (Farrell, 1995). Dataene viser en økning på ca. Korvaushoidossa olevien asiakkaiden määrä tasaantui vuonna 2005 Alankomaissa (122 tapausta 100 000:ta asukasta kohti) ja Luxemburgissa (355 tapausta 100 000:ta asukasta kohti). 100 000 innbyggere) og Luxembourg (355 tilfeller pr. 100 000). Pääasiassa opioidien käytön takia hoitoon hakeutuvien määrä heijastaa ainakin osittain laittomien opioidien suhteellista levinneisyyttä hoitoa (jatkohoitoa) vaativana ongelmahuumeena, tosin siihen vaikuttaa myös se, miten hoitopalvelut ja raportointi on järjestetty. Andelen behandlingssøknader som gjelder opioider som primærrusmiddel, gjenspeiler til en viss grad den relative prevalensen av illegale opioider som et problemrusmiddel som trenger (videre) behandling, selv om den påvirkes av organiseringen av behandlingstjenestene og rapporteringssystemet. Opioidien käytön takia hoitoon hakeutuvien asiakkaiden määrä vaihtelee maittain. Andelen klienter som søker behandling for opioidbruk varierer landene imellom. Viimeisimpien saatavilla olevien tietojen perusteella opioidien käyttäjien osuus kaikista hoitoon hakeutuvista asiakkaista on 12 maassa noin 40–70 prosenttia, seitsemässä maassa alle 40 prosenttia ja Ifølge de nyeste tilgjengelige dataene står opioidbrukere for 40–70 % av alle behandlingssøknader i 12 land, under 40 % i syv land og over 70 % i seks land (130). 130 kuudessa maassa yli 70 prosenttia ( Landene som rapporterte en betydelig økning (over 40 %), var bl.a. Ainoat maat, joissa määrä ei ole vähentynyt, ovat Bulgaria ja Yhdistynyt kuningaskunta (131). Bulgaria og Storbritannia var de eneste landene som ikke rapporterte om noen nedgang (131). Asiakasmäärän suhteellinen kasvu vuosina 2003–2005 oli voimakkainta uusissa jäsenvaltioissa (mutta ei ainoastaan niissä); maat, joissa se oli huomattavaa (yli 40 %), olivat Bulgaria, Viro, Kreikka, Liettua, Romania ja Norja. Den absolutte nedgangen i nye søknader om behandling for bruk av opioider, dvs. hovedsakelig heroin, bekreftes av trenden for nye heroinklienter: Alle landene, unntatt Bulgaria og Hellas, rapporterte om en nedgang i andelen nye søknader som gjaldt heroin som primærrusmiddel blant nye narkotikaklienter de siste syv årene. Kasvu on tapahtunut samaan aikaan, kun korvaushoidon saatavuus on laajentunut maantieteellisesti monissa näistä maista. Det innbyrdes forholdet mellom gjentatte behandlingssøknader, vedlikeholdsnivåer og prevalensen av problembruk av opioider, er sammensatt. Aivan kaikissa uusissa jäsenvaltioissa korvaushoidon määrä ei kuitenkaan lisääntynyt: Unkari, Puola ja Slovakia ilmoittivat tilanteen pysyneen jokseenkin ennallaan, ja Latviassa korkean kynnyksen metadoniohjelmaan osallistuvien asiakkaiden lukumäärä jopa laski 67 tapauksesta 50 tapaukseen. Omfanget av gjentatte behandlingssøknader og antallet klienter i vedlikeholdsprogrammer er avhengig av hvordan forekomsten og prevalensen av opioidbruk har utviklet seg historisk, i tillegg til hvordan behandlingsapparatet er organisert og hvilke typer tjenester som tilbys. Korvaushoito on viime aikoina vähentynyt Espanjassa ja Maltassa, joissa on aikaisemmin annettu paljon korvaushoitoa, mikä saattaa heijastaa hoidon kysynnän yleistä tasoa näissä maissa. For enkelte land kan estimert prevalensnivå for opioidbruk legges til grunn for å beregne forholdet mellom antallet klienter i vedlikeholdsbehandling og antallet problembrukere av opioider. Uusintahoitoon hakeutuvien asiakkaiden lukumäärään ja ylläpitohoito-ohjelmiin osallistuvien asiakkaiden lukumäärään vaikuttavat opioidien käytön esiintyvyyden ja levinneisyyden pitkän aikavälin kehitys sekä hoitopalvelujen rakenne ja tyyppi. De som søker behandling for opioidproblemer, er relativt gamle sammenlignet med de som søker hjelp for problemer med andre rusmidler (132), og rapporterer som oftest verre Uusien heroiiniasiakkaiden osuus kaikista uusista asiakkaista laski 70:stä 37 prosenttiin vuosina 1999–2005. Arbeidsledighetsnivået blant opioidklientene er relativt høyt, utdanningsnivået lavt, og mellom 10 % og 18 % rapporteres å være bostedsløse. ) Ks. taulukko HSR-7 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell HSR-7 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. kaavio TDI-3 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se figur TDI-3 i Statistiske opplysninger 2007.) Ensimmäisen käyttökerran ja ensimmäisen hoitoon hakeutumisen välinen viive on keskimäärin 7–8 vuotta; opioidien käytön keskimääräinen aloitusikä on 22 vuotta, ja hoitoon hakeudutaan ensimmäisen kerran 29–30-vuotiaana. 50 første gangs bruk av opioider til den første kontakten med behandlingsapparatet: gjennomsnittsalderen for første gangs opioidbruk var 22 år, og gjennomsnittsalderen for første behandlingssøknad var 29–30 år. Laitoshoidossa olevat asiakkaat ovat tyypillisesti hieman vanhempia kuin avohoitoa saavat, ja tietojen perusteella ensimmäisen yhteydenoton ja sitä seuraavien hoitojaksojen välinen aika on melko lyhyt. Personer som søkte behandling i døgninstitusjon var typisk litt eldre enn de som fikk behandling poliklinisk, og dataene tilsier at det gikk kort tid fra første behandling til påfølgende behandlingsepisoder. 0 Avohoidossa on kolme miestä yhtä naista kohti ja laitoshoidossa neljä miestä yhtä naista kohti; tässä maiden välillä on kuitenkin eroja, sillä Etelä-Euroopan maissa miesten osuus hoidossa olevista asiakkaista on yleensä suurempi kuin muualla. 0 Blant opioidklienter i Europa som søkte behandling, og der inntaksmetoden var kjent, injiserte gjennomsnittlig 58 % stoffet (53 % blant nye klienter). Andelen sprøytebrukere er høyest i Romania, Den tsjekkiske republikk og Finland og lavest i Nederland, Danmark og Spania (134 Alankomaissa, Tanskassa ja Espanjassa (134 De fleste opioidklienter er blandingsbrukere som tar opioider i kombinasjon med andre sekundærrusmidler, hovedsakelig andre opioider (35 %), kokain (23 %) og cannabis Symboli edustaa piste-estimaattia ja viiva arviointimenetelmistä aiheutuvaa epävarmuusväliä; opioidien käyttäjien määrä voidaan arvioida erilaisilla menetelmillä: TM = Treatment Multiplier (hoitokerroin); PM = Police Multiplier (poliisikerroin); MI = Multivariate Indicator (monimuuttujaindikaattori). Punkt viser til et punktestimat og en strek viser til et toleranseområde som har sitt utspring i beregningsprosedyrene. Antall opioidbrukere er anslått ved hjelp av ulike metoder: TM = treatment multiplier; PM = police multiplier; MI = multivariate indicator. Jos mitään menetelmää ei ole ilmoitettu, viiva esittää väliä kaikkien arvioiden alimmasta arvosta niiden ylimpään arvoon. Hvis ingen metode er indikert, representerer linjen et intervall mellom ytterendene av nedre og øvre skranke for alle estimater. Lisätietoja, ks. kaavio HSR-3 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.Lähteet: Kansalliset yhteyspisteet. For ytterligere informasjon, se figur HSR-3 i Statistiske opplysninger 2007.Kilder: Nasjonale kontaktpunkter. Opioidiongelmien takia hoitoon hakeutuvat ovat yleensä vanhempia ja heidän sosiaalinen tilanteensa on heikompi kuin muiden huumeongelmien takia apua hakevien (132 De fleste klientene (60 %) rapporterer å ha begynt å bruke opioider før fylte 20 år, og første gangs bruk etter fylte Joidenkin maiden raporttien mukaan käyttäjien keskuudessa esiintyy samanaikaisesti opioidiriippuvuuden kanssa paljon muitakin psykiatrisia häiriöitä; tämä on havaittu myös monissa kliinisissä tutkimuksissa, joiden mukaan vakava masennus, ahdistuneisuus sekä antisosiaalinen persoonallisuushäiriö ja rajatilapersoonallisuushäiriö ovat melko yleisiä ongelmia opioidien käyttäjien keskuudessa (Mateu et al., 2005). Den samme observasjonen er også gjort i mange kliniske studier, noe som indikerer at tung depresjon, angstlidelser, antisosial og borderline personlighetsforstyrrelser er relativt vanlige lidelser blant opioidbrukere (Mateu et al., 2005). Ks. taulukot TDI-11, TDI-107 ja TDI-109 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell TDI-11, TDI-107 og TDI-109 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukot TDI-4 ja TDI-5 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell TDI-4 og TDI-5 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko TDI-23 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se tabell TDI-23 i Statistiske opplysninger 2007. Luku 7Huumausaineiden uudet suuntaukset ja uusia huumeita koskevat toimet Kapittel 7Nye trender og tiltak mot nye stoffer BZP:n ja amfetamiinin psykologisia ja subjektiivisia vaikutuksia on vertailtu eri tutkimuksissa, joiden mukaan BZP:n teho on noin 10 prosenttia deksamfetamiinin tehosta. Studier har sammenlignet den psykologiske og subjektive virkningen av BZP med amfetamin, og styrken på BZP er anslått til om lag en tidel av deksamfetamin. Huumausaineiden uudet suuntaukset tavallisesti jäljittelevät, laajentavat tai korvaavat aikaisempia yleisiä suuntauksia ja herättävät kysymyksen siitä, miksi psykoaktiivisia aineita ylipäätään käytetään. Nye narkotikatrender etterligner, forsterker eller erstatter tidligere populære narkotikatrender og reiser spørsmål om hvorfor folk bruker psykoaktive stoffer. Sen vuoksi huumausaineiden ja alkoholin käytön uusia suuntauksia on tarkasteltava paitsi suhteessa hallitusten politiikassa tapahtuviin muutoksiin myös suhteessa toinen toisiinsa ja osana laajempia muotivirtauksissa ja vapaa-ajan käytössä tapahtuvia sosiokulttuurisia muutoksia. De nye trendene innen narkotika- og alkoholbruk må derfor ikke bare forstås i forhold til politiske endringer gjennomført av regjeringene, men må også sees i forhold til hverandre og innenfor en bredere kontekst av moter og sosiokulturelle endringer i fritidsaktiviteter. Vähittäismyyjät ovat viime vuosina alkaneet aggressiivisesti markkinoida BZP:tä sisältäviä tuotteita ekstaasin laillisena vaihtoehtona lehdissä, Internet-sivustoilla, erityismyymälöissä ja yökerhoissa ja festivaalien myyntikojuissa, ja sitä saatetaan myydä ekstaasina. I de senere år har produkter som inneholder BZP, av diverse forhandlere blitt aggressivt markedsført som lovlige alternativer til ecstasy, i trykte medier, på internett, i egne butikker samt boder på klubber og festivaler, og noen ganger kanskje omsatt som ”ecstasy”. BZP:tä on tarjolla erilaisina yhdistelminä muiden piperatsiinien kanssa. BZP tilbys i ulike kombinasjoner med andre piperaziner, og noen, særlig Tietotekniikan ja viestintävälineiden, etenkin Internetin, kehitys avaa uusia kanavia, jotka helpottavat uusien suuntausten leviämistä ja mahdollistavat erilaisten mielipiteiden ilmaisemisen huumausaineiden käytöstä ja siihen liittyvistä riskeistä. Utviklingen innen informasjonsteknologi og kommunikasjonsmedier, særlig internett, skaper kanaler som bidrar til spredning av nye trender og gir rom for meningsytringer om narkotikabruk og tilhørende risikoer. Näiden tuotteiden pakkauksissa mainitaan yleensä selvästi, että ne sisältävät piperatsiinia, mutta ne esitetään usein harhaanjohtavasti luonnon- tai yrttituotteina. Disse produktene er tydelig merket med piperazin-innhold, men framstilles ofte feilaktig som ”naturlige” eller ”urtebaserte”. Huumausaineiden käyttötavat kehittyvät tai muuttuvat tavallisesti paikallistasolla tai kaupungeissa, ja harvoilla jäsenvaltioilla on toiminnassa esimerkiksi seurantajärjestelmiä, joiden avulla uusien psykoaktiivisten aineiden käytöstä aiheutuneiden kuolemien ja muiden myrkytystapausten yleisyyttä voitaisiin selvittää. Nye eller endrede mønstre for narkotikabruk begynner vanligvis lokalt, gjerne i en by, og svært få medlemsstater har f.eks. overvåkingssystemer som kan varsle om forekomsten av dødelige og ikke-dødelige forgiftninger av nye psykoaktive stoffer. Euroopassa huumeidenkäytön uusista suuntauksista kerättyjä tietoja arvioitaessa onkin yhdisteltävä lukuja monista eri lähteistä, joten ne antavat väistämättä vain osittaisen kuvan tilanteesta. I og med at en oversikt over situasjonen nødvendigvis vil være ufullstendig, vurderes den innsamlede informasjonen om kommende narkotikatrender i Europa ved hjelp av triangulering av informasjon fra en rekke ulike kilder. EU:ssa kerättyjen tietojen perusteella huumeidenkäytön uudet suuntaukset saattavat myötäillä laillisten markkinoiden kulutussuuntauksia – esimerkiksi BZP:n kaltaisten täysin synteettisten aineiden myynti ”luonnontuotteina” tai ”yrttituotteina” saattaa vedota laajemminkin kuluttajien kiinnostukseen luonnontuotteita kohtaan. Dokumentasjonen som er samlet inn i EU om kommende trender innen narkotikabruk, tyder på at de kan parallellføres med forbrukertrender i lovlige markeder – f.eks. kan syntetiske stoffer som BZP, ved at de markedsføres som “naturlige” eller “urtebaserte”, appellere til forbrukere med interesse for naturprodukter. Tämän lisäksi BZP:n turvallisuudesta muodostuvaan käsitykseen vaikuttaa se, että tuotteita myydään usein erityismyymälöissä tai erikoisliikkeissä, ei katukaupassa. I tillegg oppfattes BZP som sikrere i og med at produktene ofte selges av egne forhandlere eller i spesialbutikker, og ikke på gaten. Tässä luvussa käsitellään viimeaikaista kehitystä sellaisten psykoaktiivisten aineiden osalta, joita ei tavallisesti seurata keskeisten huumausaineita koskevien indikaattorien avulla. Nämä aineet ovat vasta hiljattain alkaneet herättää huolta päättäjissä tai saaneet huomiota tiedotusvälineissä. Dette kapittelet rapporterer om utviklingen i den senere tid i den illegale bruken av psykoaktive stoffer som ikke rutinemessig omfattes av nøkkelindikatorene for narkotika og som først nylig av beslutningstakerne er identifisert som et potensielt problem, eller som først nylig har fått oppmerksomhet i mediene. BZP:tä on tähän mennessä tavattu 14:ssä EU:n jäsenvaltiossa (Belgia, Tanska, Saksa, Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Malta, Alankomaat, Itävalta, Portugali, Suomi, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä Norjassa. BZP er funnet i 14 av EUs medlemsstater (Belgia, Danmark, Tyskland, Irland, Hellas, Frankrike, Malta, Nederland, Østerrike, Portugal, Spania, Sverige, Finland og Storbritannia) samt Norge. Tärkein uusiin psykoaktiivisiin aineisiin liittyvä suuntaus on erilaisten piperatsiinijohdannaisten leviäminen; muutamia niistä ilmaantui Euroopan markkinoille vuosina 2004–2006. Den viktigste utviklingen når det gjelder nye psykoaktive stoffer i de senere år, er utbredelsen av diverse nye piperazin-derivater, hvorav en rekke dukket opp i Europa mellom 2004 og 2006. Yhdistyneestä kuningaskunnasta on raportoitu joitakin tapauksia, joissa on kliinisesti todettu BZP-myrkytys, ja toksikologisesti BZP on todettu ainoaksi psykoaktiiviseksi aineeksi, jonka käyttäjille voi koitua vakavia sivuvaikutuksia; osa on viety ensiapuun. Disse to stoffene er lett å få tak i hos kjemikalieleverandører og på internett, og den illegale produksjonen begrenser seg stort sett til framstilling av tabletter eller kapsler. Tähän mennessä ei ole kuitenkaan ilmennyt yhtään kuolemantapausta, jonka voitaisiin osoittaa johtuvan suoraan BZP:stä. Det foreligger beviser for at BZP er forbundet med helserisiko, og sikkerhetsmarginene ved rekreasjonsbruk av stoffet synes små. EU vastasi BZP:n käytön aiheuttamaan kasvavaan huoleen maaliskuussa 2007 pyytämällä virallisesti arviointia tämän aineen aiheuttamista terveydellisistä ja sosiaalisista riskeistä (137). I Storbritannia er det registrert tilfeller hvor BZP-forgiftninger er klinisk observert, og BZP er toksikologisk påvist som det eneste inntatte psykoaktive stoffet hos brukere som har opplevd alvorlige bivirkninger, i noen tilfeller akuttsituasjoner. Tämän synteettisen aineryhmän emoyhdiste on piperatsiini, jonka johdannaisia ovat BZP (1-bentsyylipiperatsiini) ja mCPP (1-(3-klorofenyyli)piperatsiini). Ingen dødsfall kan imidlertid direkte tilskrives BZP. Kumpaakin on laajalti saatavilla kemikaalien jälleenmyyjiltä ja Internetistä, ja laiton tuotanto rajoittuu pääasiassa tablettien tai kapselien valmistukseen. I mars 2007 svarte EU på den økende bekymringen for bruken av BZP ved å formelt be om en risikovurdering av de helsemessige og sosiale risikoene stoffet medfører (137). Luku 7: Huumausaineiden uudet suuntaukset ja uusia huumeita koskevat toimet mCPP alkoholistien vieroitushoidossa Itävallassa ja Italiassa. Kapittel 7: Nye trender og tiltak mot nye stoffer mCPP i behandlingen av alkoholabstinens i Østerrike og Italia. Euroopan lääkeviraston (EMEA) lääkevalmistekomitea (CHMP) suositti kesäkuussa 2005 myyntiluvan myöntämistä Xyremille, joka on katapleksian hoitoon tarkoitettu lääkevalmiste pakkonukahtelusairaudesta kärsiville aikuisille I juni 2005 anbefalte EMEAs vitenskapelige komité for legemidler til mennesker (CHMP) å tildele medikamentet Xyrem markedsføringstillatelse (hvor GHB er virkestoff) for behandling av katapleksi hos voksne som lider av narkolepsi Toisen psykoaktiivisen aineen, mCPP:n, on kuvailtu tuottavan ekstaasin (MDMA) kaltaisia piristäviä ja hallusinogeenisia vaikutuksia. Den stimulerende og hallusinogene virkningen av mCPP har blitt beskrevet som lik effekten av ecstasy (MDMA). Tabletit on usein muotoiltu ekstaasin näköisiksi, ja lähes aina niitä myös markkinoidaan ekstaasina. Lisäksi mCPP:tä tavataan usein ekstaasiin yhdistettynä. Tabletter som inneholder mCPP, er ofte utformet slik at de ligner på og kan selges som ecstasy, og stoffene forekommer noen ganger i kombinasjon. Todennäköisesti mCPP:tä on lisätty tabletteihin tarkoituksellisesti voimistamaan tai parantamaan ekstaasin vaikutuksia. Antakelig er tilsetningen av mCPP ment å forsterke eller forbedre virkningen av MDMA. Vuodesta 2004 lähtien mCPP:tä on tavattu 26 jäsenvaltiossa (kaikkialla muualla paitsi Kyproksessa) sekä Norjassa; EU:ssasiitä on tulossa laajimmin tavattu uusi psykotrooppinen aine sen jälkeen, kun Euroopassa otettiin käyttöön varhaisvaroitusjärjestelmä vuonna 1997. Siden 2004 har mCPP blitt funnet i 26 medlemsstater (alle unntatt Kypros) og Norge. Det gjør det til det mest utbredte av de nye psykotrope stoffene i EU noensinne siden det europeiske systemet for tidlig varsling startet i 1997. EU:ssa ei ole ilmoitettu mCPP:hen liittyviä vakavia myrkytyksiä tai kuolemantapauksia. Det er ikke rapportert om forgiftning eller dødsfall i forbindelse med mCPP i Den europeiske union. Akuutin toksisuuden (välittömän myrkyllisyyden) osalta aineen vaarallisuudesta on vähän näyttöä, ja sen kroonista toksisuutta (myrkyllisyyttä pitkällä aikavälillä) ei ole selvitetty. Lite tyder på at stoffet er spesielt farlig med hensyn til akutt toksisitet, men den kroniske toksisiteten (ved langvarig bruk) er ennå ikke klarlagt. GHB:tä voidaan helposti valmistaa kaupallisesti saatavilla olevista lähtöaineista, gammabutyrolaktonista (GBL) ja 1,4-butaanidiolista (1,4-BD), jotka ovat yleisesti teollisuudessa käytettäviä liuottimia. GHB kan enkelt framstilles av prekursorene gamma-butyrolakton (GBL) og 1,4-butandiol (1,4-BD), som er vanlige løsningsmidler i industrien og lett tilgjengelig i handelen. Muutamat maat ovat tiedostaneet lähtöaineiden väärinkäytön mahdollisuuden ja päättäneet valvoa toista tai kumpaakin niistä valvottuja aineita koskevan tai muun lainsäädäntönsä nojalla (Italia, Latvia, Ruotsi). Enkelte land har innsett potensialet for misbruk av disse prekursorene og valgt å sette ett eller begge opp på narkotikalisten eller regulere stoffene i lovgivningen (Italia, Latvia og Sverige). Koska GBL ei useimmissa jäsenvaltioissa ole valvottu aine ja sitä voi helposti hankkia verkkokaupasta kemikaalien jälleenmyyjiltä, osa GHB:n käyttäjistä näyttää siirtyneen GBL:ään. Fordi de fleste medlemsstatene ikke kontrollerer GBL og nettbaserte kjemikalieleverandører gjør stoffet lett tilgjengelig, synes det som om noen GHB-brukere har begynt å bruke GBL i stedet. Sähköisillä GHB- ja huumausainefoorumeilla Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassa ja Alankomaissa tehdyn laadullisen analyysin perusteella käyttäjät hankkivat GBL:ää kemikaalien jälleenmyyjiltä, jotka markkinoivat GBL:ää erilaisiin laillisiin tarkoituksiin. Kvalitative analyser av internettbaserte fora for GHB og andre stoffer i Storbritannia, Tyskland og Nederland tyder på at brukerne får tak i GBL fra kjemikalieleverandører som selger GBL for ulike lovlige formål. GHB:n avoin myynti Internetissä (138 Åpent salg av GHB på internett (138 ) väheni selvästi sen ) har blitt slått ned Levinneisyys ja käyttötavat jälkeen, kun aine lisättiin psykotrooppisia aineita koskevan YK:n yleissopimuksen luetteloon IV maaliskuussa 2001. Prevalens og bruksmønstre på etter at stoffet i mars 2001 ble oppført i tillegg IV til FN-konvensjonen om psykotrope stoffer. Nyt kaikkien EU-maiden on valvottava sitä psykotrooppisia aineita koskevan lainsäädäntönsä mukaisesti. Samtlige EU-land er derfor pålagt å kontrollere stoffet i henhold til nasjonal lovgivning om psykotrope stoffer. GHB:tä on käytetty anestesialääkkeenä Ranskassa ja Saksassa sekä GHB har blitt brukt terapeutisk som bedøvelse i Frankrike og Tyskland og Kaikki saatavilla olevat tietolähteet viittaavat siihen, että GHB:n käytön levinneisyys on yleensä alhainen ja että sen merkittävä käyttö rajoittuu vain tiettyihin alaryhmiin. Alle tilgjengelige informasjonskilder tilsier at den generelle prevalensen av GHB-bruk er lav, og at noe vesentlig bruksnivå er begrenset til enkelte subpopulasjoner. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyssä Internet-kyselyssä havaittiin GHB:n käytön olevan yleisempää kotona (67 %) kuin yökerhoympäristöissä (26 %) (Sumnall et al., 2007). En internettundersøkelse i Storbritannia fant at GHB oftere ble brukt i hjemmet (67 %) enn i utelivsmiljøer (26 %) (Sumnall et al., 2007). Amsterdamissa 408 pubiasiakkaalle vuonna 2005 tehdyn kyselyn mukaan GHB:tä ainakin kerran käyttäneiden osuus oli homobaarien ja muotikahviloiden asiakkaiden keskuudessa huomattavasti suurempi (17,5 ja 19 %) kuin tavallisen väestön ja opiskelijoiden suosimissa pubeissa (5,7 %) ja kahviloissa (2,7 %) (Nabben et al., 2006). En undersøkelse av 408 pubgjester i Amsterdam i 2005 rapporterte om betydelig høyere livstidsprevalens av GHB blant klientell på homofile barer og trendy kafeer (henholdsvis 17,5 % og 19 %) enn på puber og kafeer som kan karakteriseres som ”mainstream”, eller på spesielle studentsteder (henholdsvis 5,7 % og 2,7 %) (Nabben et al., 2006). Tiedotusvälineissä ja lääketieteellisessä kirjallisuudessa on 1980-luvulta lähtien tuotu yhä enemmän esille tapauksia, joissa seksuaalista väkivaltaa on tehty laittamalla salaa huumausainetta juomaan uhrin lamauttamiseksi. Mediene og medisinsk litteratur har siden 1980-tallet rapportert stadig flere tilfeller av seksuelle overgrep der en person har blitt offer for i det skjulte å ha fått tilsatt stoff i noe de drikker. Näistä teoista on kuitenkin erittäin vaikea saada rikosteknistä näyttöä. Det er imidlertid svært vanskelig å legge fram rettsmedisinske beviser for denne typen lovbrudd. Väitetyissä raiskaustapauksissa tehdyissä rikosteknisissä laboratoriotutkimuksissa löytyy kuitenkin usein suuria alkoholin ja reseptillä saatavien bentsodiatsepiinien pitoisuuksia (Ranskassa yli 80 % ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa 30 % tapauksista), mutta esimerkiksi GHB:n kaltaiset huumausaineet poistuvat elimistöstä niin nopeasti, että väitetystä raiskauksesta on vaikea hankkia näyttöä, ellei siitä heti ilmoiteta. Rettsmedisinske studier avslører at høye konsentrasjoner av alkohol og reseptbelagte benzodiazepiner ofte identifiseres i tilfeller av påståtte seksuelle overgrep (over 80 % av tilfellene i Frankrike og 30 % i Storbritannia). Stoffer som GHB er imidlertid svært vanskelig å oppdage, og følgelig blir mulighetene for å framlegge bevis begrenset i tilfeller av påståtte overgrep som ikke umiddelbart blir rapportert. Vuodesta 2000 tehdyissä tutkimuksissa (Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska, Yhdysvallat ja Australia) saatu rikostutkinnallinen näyttö osoittaa, että salaa huumattujen uhrien raiskaukset eivät ole mitenkään epätavallisia, tosin tapauksia voi olla paljon ilmoitettua enemmän, koska niitä on saatettu jättää ilmoittamatta tai ilmoittaa viiveellä. Rettsmedisinske beviser som er tilgjengelig fra studier utført siden 2000 (i Storbritannia, Frankrike, USA og Australia), tyder på at det er relativt uvanlig å få noen til innta stoff uten at de vet det med tanke på seksuelle overgrep. Forekomsten kan imidlertid være høyere enn det som er identifisert, grunnet manglende eller forsinket rapportering. Tietojen puutteen takia GHB:n käytön suuntauksia on vaikea arvioida, mutta saatavilla on jonkin verran näyttöä siitä, että se rajoittuisi tiettyihin pieniin alaryhmiin. Manglende informasjon gjør det vanskelig å vurdere trender innen GHB-bruk, men tilgjengelig dokumentasjon tilsier at bruken av GHB fortsatt begrenser seg til små subpopulasjoner. Belgiassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa tanssimusiikkitapahtumissa tehtyjen kyselyjen perusteella GHB:n käyttö nousi huippuunsa vuosina 2000–2003 ja alkoi sen jälkeen laskea. Data fra undersøkelser i ’’dance’’-miljøer i Belgia, Nederland og Storbritannia indikerer at bruken av GHB kan ha nådd en topp rundt 2000–03, for siden å ha sunket. On kuitenkin epäselvää, missä määrin tämä havainto pätee muihin käyttäjien alaryhmiin. Det er imidlertid uklart om dette også gjelder andre undergrupper. Esimerkiksi Suomessa auttavaan huumepuhelimeen alkoi tulla ensimmäisen kerran soittoja GBL:stä vuonna 2005 (FESAT, 2005). Det er verdt å merke seg at hjelp-telefonene for narkotika i Finland registrerte samtaler om GBL for første gang i 2005 (FESAT, 2005). ) Termi GHB kattaa myös GBL:n tai 1,4-BD:n mahdollisen käytön.) ) Begrepet GHB omfatter eventuell bruk av GBL og 1,4-BD.) Ks. myyntiluvan myöntäminen lääkevalmisteille EU:n alueella, s. 68. Se “Prosedyre for europeisk markedsføringstillatelse for legemidler”, s. 68. Vuosiraportti 2007: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2007: Narkotikasituasjonen i Europa informasjon om GHB økte med 27 % (241 av totalt 1 383 henvendelser) i 2005 sammenlignet med 2004. Internet huumeidenkäytön uusien suuntausten tiedonlähteenä Internett som kilde til informasjon om kommende narkotikatrender Vuonna 2004 yli kolmasosa nuorista EU:ssa kertoi turvautuvansa Internetiin halutessaan tietää lisää huumeista (Eurobarometri, 2004). Tiltak mot bruken av GHB gjennomføres vanligvis av nasjonale eller lokalmiljøbaserte prosjekter som retter seg mot utelivsmiljøer, og består vanligvis av opplæring av ansatte og spredning av informasjon om risikoen ved bruk av GHB (Tyskland, Frankrike, Nederland, Østerrike og Storbritannia). On kuitenkin kyseenalaista, ovatko sähköiseen tiedonhakuun ryhtyvien nuorten löytämät tiedot todella oikeita ja puolueettomia. Sentralt i informasjonen som distribueres om GHB, er råd om hvilke forholdsregler man kan ta i utelivsmiljøet for å unngå at noen tilsetter stoffet i andres drikke, og hvilke tiltak som må iverksettes ved mulige overdoser. Internetissä on lukuisia huumeidenkäyttöä käsitteleviä sivustoja, joista osa on viranomaisten ja osa eturyhmien ja käyttäjä- tai kannattajaverkostojen ylläpitämiä. Team som kan utføre førstehjelp ved narkotika- og alkoholproblemer, er i økende grad til stede på større tilstelninger for å hjelpe til ved tilfeller som involverer GHB eller andre stoffer. Internetistä on muodostunut paitsi tiedonlähde myös laillisten ja laittomien huumausaineiden markkinapaikka, sillä lukuisilla sivustoilla tarjotaan myytäväksi laittomia huumeita ja niiden laillisia vaihtoehtoja. I 2004 sa over en tredel av ungdom i EU at de ville søke på internett om de ønsket å vite mer om rusmidler (Eurobarometer, 2004). Huumausaineiden online-vähittäismyyjät pystyvät hyödyntämään Internetin markkinapotentiaalia käyttämällä sähköisen markkinoinnin strategioita, jotka on helppo mukauttaa käyttäjien tarpeisiin ja muuttuviin lainsäädäntö- ja markkinatilanteisiin; näin niillä on yhä laajemmat mahdollisuudet uusien käyttötapojen tai tuotteiden levittämiseen. Dersom ungdom virkelig bruker internett til å skaffe seg informasjon, kan man spørre seg om informasjonen de kommer over vil være objektiv og nøyaktig. GHB:tä koskevassa tiedonlevityksessä keskitytään tavallisesti opastamaan, miten vältetään huumeiden ujuttaminen juomiin yökerhoympäristössä ja miten yliannostustapauksissa tulee toimia. I tillegg til å fungere som en kilde til informasjon om rusmidler har internett blitt en markedsplass for både lovlige og ulovlige stoffer, og flere nettsteder selger både illegale stoffer og lovlige alternativer. Suurtapahtumissa käytetään yhä enemmän apuna ensiapuryhmiä, jotka antavat tukea huume- ja alkoholiongelmissa ja avustavat GHB:hen ja muihin huumeisiin liittyvissä tapauksissa. Ved å utnytte internetts markedsføringspotensial gjennom nettbaserte markedsføringsstrategier som raskt endres i takt med brukernes behov så vel som endringer i lovverk og markedssituasjon, har nettbaserte narkotikaforhandlere et potensial til å spre nye bruksmetoder eller produkter. EMCDDA:n E-POD-hankkeessa (European Perspectives on Drugs) tarkastellaan Internetin käyttöä huumeidenkäytön uusien suuntausten tiedonlähteenä. Innenfor rammen av E-POD-prosjektet (European perspective on drugs) undersøker EONN hvordan internett kan brukes som en kilde til informasjon om kommende narkotikatrender. Myös EU:n tasolla on tapahtunut kehitystä luotettavien tietojen tarjoamisessa kansanterveyteen liittyvistä kysymyksistä: EU:n uusi kansanterveysportaali tarjoaa linkkejä monenlaisiin EU:n kansanterveysaiheisiin tietolähteisiin, jotka sisältävät myös huumausaineisiin liittyviä tietoja (1). På EU-plan gjennomføres det også tiltak for å tilby pålitelig informasjon om folkehelsespørsmål. EUs nye folkehelseportal fungerer som en inngangsport til en rekke europeiske folkehelseressurser, herunder narkotikarelatert informasjon (1 Ketamiinia on valvottu EU:ssa siitä asti, kun sen väärinkäyttö alkoi ensimmäisen kerran herättää huolta vuonna 2000 (EMCDDA, 2002). På nasjonalt plan er ketamin regulert av narkotikalovgivningen i nesten halvparten av EUs medlemsstater (og ikke av legemiddel-lovgivningen). Kansallisella tasolla ketamiiniin sovelletaan valvottuja huumausaineita koskevaa lainsäädäntöä (lääkelainsäädännön sijasta) lähes puolessa EU:n jäsenvaltioista, ja huumausaineeksi ketamiini luokiteltiin Ruotsissa vuonna 2005 ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuonna 2006. Sverige og Storbritannia førte ketamin opp på narkotikalisten i henholdsvis 2005 og 2006. WHO julkaisi äskettäin ketamiinista kriittisen katsauksen, jonka mukaan kansainvälinen valvonta vaikeuttaisi aineen saatavuutta lääkinnälliseen käyttöön maailman syrjäisimmillä alueilla ja sen käyttöä eläinlääkinnällisiin tarkoituksiin, koska sille ei WHO utførte nylig en kritisk gjennomgang av ketamin og konkluderte med at internasjonal kontroll ville skape problemer med tilgjengeligheten av stoffet for bruk i legemidler for mennesker i fjerntliggende områder av verden samt i veterinærpreparater, i og med at det ikke finnes egnede alternativer (WHO, 2006). Tärkein GHB:n käyttöön liittyvä terveysriski näyttää olevan tajuttomuus, etenkin jos huume yhdistetään alkoholin tai rauhoittavien lääkkeiden käyttöön. Den viktigste helserisikoen forbundet med GHB synes å være risikoen for bevisstløshet, særlig når stoffet kombineres med alkohol eller andre beroligende midler. GHB:n käytöstä voi seurata myös muita terveysongelmia, kuten kooma, ruumiinlämmön lasku, lihasjänteyden heikkeneminen, hallusinaatioita, pahoinvointia, oksentelua, sydämen harvalyöntisyyttä ja hengitysvaikeuksia. GHB kan også føre til koma, redusert kroppstemperatur, hypotoni, hallusinasjoner, kvalme, oppkast, bradykardi og respirasjonsdepresjon. Pitkäaikaisen käytön on osoitettu johtavan fyysiseen riippuvuuteen, ja aineen mahdollisesti sisältämät liuottimet tai raskasmetalliepäpuhtaudet voivat aiheuttaa lisää terveysriskejä. Fysisk avhengighet av GHB har blitt observert etter langvarig bruk, og muligheten for at stoffet kan være iblandet løsningsmidler eller tungmetaller, medfører ytterligere helserisiko. GHB-kuolemia on ilmoitettu EMCDDA:lle vuodesta 1993 lähtien Norjan lisäksi viidestä EU:n jäsenvaltiosta: Tanskasta ja Italiasta (yksi tapaus kummastakin), Suomesta ja Norjasta (kolme kummastakin) sekä Ruotsista ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (noin 40 GHB-kuolemaa). Siden 1993 har EONN fått rapporter om GHB-relaterte dødsfall fra fem medlemsstater og Norge: Danmark og Italia (ett tilfelle hver), Finland og Norge (tre tilfeller hver) samt Sverige og Storbritannia (ca. 40 GHB-relaterte dødsfall). Neuvosto teki 10. toukokuuta 2005 päätöksen 2005/387/YOS, jolla perustetaan uusia psykoaktiivisia aineita koskevaa tietojenvaihtoa, riskienarviointia ja valvontaa koskeva järjestelmä. Tavoitteena on mahdollistaa nopea tietojenvaihto uusista psykoaktiivisista aineista ja niiden terveydellisistä ja sosiaalisista riskeistä. Rådsbeslutning 2005/387/JIS av 10. mai 2005 om informasjonsutveksling, risikovurdering og kontroll av nye psykoaktive stoffer oppretter en ordning for rask utveksling av informasjon om nye psykoaktive stoffer som kan utgjøre en folkehelse- og samfunnstrussel. EMCDDA:llaja Europolilla, jotka tekevät tiivistä yhteistyötä verkostojensa – Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden ja Europolin kansallisten yksiköiden – kanssa, on keskeinen rooli uusien psykoaktiivisten aineiden havaitsemisessa varhaisvaroitusjärjestelmän puitteissa (1). EONN og Europol har i tett samarbeid med sine nettverk – henholdsvis de nasjonale kontaktpunktene i Reitox-nettverket og Europols nasjonale enheter – fått en sentral rolle i arbeidet med å oppdage og rapportere om nye psykoaktive stoffer (1). Amsterdamista ilmoitettiin 76 GHB:n käytöstä aiheutunutta, ei kuolemaan johtanutta hätätapausta vuonna 2005; edellisten vuosien tapaan niitä oli enemmän kuin hallusinogeenisten sienien (70 tapausta), ekstaasin (63 tapausta), amfetamiinin I 2005 hadde Amsterdam 76 ikke-fatale akuttilfeller som skyldtes bruken av GHB. Som i foregående år sto GHB for flere akuttilfeller enn hallusinogene sopper (70 tilfeller), ecstasy (63 tilfeller), amfetamin (tre tilfeller) og LSD (ett tilfelle). Luku 7: Huumausaineiden uudet suuntaukset ja uusia huumeita koskevat toimet ole olemassa korvaavaa valmistetta (WHO, 2006). Kapittel 7: Nye trender og tiltak mot nye stoffer Ketamiinin käytöstä on hyvin vähän epidemiologisia tietoja, tosin Yhdistyneessä kuningaskunnassa hiljattain tehdyssä koululaiskyselyssä ketamiinia ainakin kerran käyttäneiden osuus oli alle 0,5 prosenttia. Det foreligger få epidemiologiske data om bruken av ketamin. En skoleundersøkelse som nylig ble gjennomført i Storbritannia, rapporterte imidlertid om en livstidsprevalens på under 0,5 %. Jonkin verran tietoa on hankittu myös tanssimusiikkiympäristöissä tehdyillä kyselyillä, ja tässä riskialttiissa käyttäjäryhmässä tehtyjen eri tutkimusten mukaan ketamiinia ainakin kerran käyttäneiden määrä vaihtelee Tšekin 7 prosentista Unkarin 21 prosenttiin. Det finnes også en del data fra undersøkelser i ’’dance’’-miljøer, og de ulike studiene av denne høyrisikogruppen rapporterer om tall for livstidserfaring med ketamin fra 7 % i en tsjekkisk studie til 21 % i et ungarsk utvalg. Luku 8Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat Kapittel 8Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall Huumeisiin liittyvät tartuntataudit injektiokäyttäjien keskuudessa ilmaiseva indikaattori. Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer være påvirket av forskjeller med hensyn til testing eller rapportering landene imellom eller over tid. EMCDDA:lle ja hiv-tartunnan/aidsin EuroHIV-valvontaverkostolle (EuroHIV, 2006) toimitettujen tietojen mukaan hiv:n levinneisyys huumeiden injektiokäyttäjien keskuudessa oli alhainen useimmissa EU-maissa vuoden 2005 lopussa. Data innsendt til EONN og Det europeiske senteret for epidemiologisk overvåking av AIDS (EuroHIV, 2006), tyder på at HIV-smitten blant sprøytebrukere var lav i de fleste landene i Den europeiske union ved utgangen av 2005. Tämä voi ainakin osittain johtua ehkäisevien toimenpiteiden, hoidon ja haittojen vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden, kuten korvaushoidon ja neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmien saatavuuden lisääntymisestä. Siihen ovat saattaneet vaikuttaa muutkin tekijät, kuten injektiokäytön väheneminen useissa maissa. Dette kan i alle fall delvis skyldes økt tilgjengelighet av forebyggende tiltak, behandling og skadereduserende tiltak, herunder substitusjonsbehandling og sprøytespiss- og sprøyte-bytteprogrammer, selv om andre faktorer, som nedgangen i sprøytebruk flere land har registrert, også kan ha hatt betydning. Monissa EU:n maissa ja monilla alueilla injektiokäyttöön liittyvä hiv:n leviäminen kuitenkin todennäköisesti jatkui melko voimakkaana vuonna 2005 (140joten on tärkeää varmistaa paikallisten injektiokäyttöä ehkäisevien käytäntöjen kattavuus ja tehokkuus. I flere av EUs land og regioner ser det imidlertid ut til at andelen sprøyterelatert HIV-smitte i 2005 fortsatt var relativt høy (140), noe som understreker behovet for å sikre dekning og effekt av lokale forebyggingstiltak. Huumeisiin liittyvien tartuntatautien seuranta injektiokäyttäjien keskuudessa Euroopassa keskittyy nykyisin hiv:hen/aidsiin sekä virushepatiittiin (B- ja C-hepatiittiin). Kartleggingen av narkotikarelaterte infeksjonssykdommer blant europeiske sprøytebrukere har for tiden fokus på HIV/AIDS og viral hepatitt (B og C). Seuranta koostuu kahdesta toisiaan täydentävästä järjestelmästä, tapausten raportoinnista (ns. ilmoitustiedot, joista saadaan selville äskettäin raportoitujen/ilmoitettujen tapausten absoluuttinen määrä) ja serologisen levinneisyyden seurannasta (erityisseuranta, jolla selvitetään positiivisen testituloksen antaneiden henkilöiden prosentuaaliset osuudet injektiokäyttäjien otoksista) (kaavio 11) (141). Den består av to supplerende systemer: innrapportering av tilfeller (eller ”meldinger”, dvs. absolutte tall for nylig rapporterte/innmeldte tilfeller) og ”kartlegging av seroprevalens” (eller ”sentinel surveillance”, dvs. prosentandelen som tester positivt i utvalg av sprøytebrukere) (figur 11) (141). Kumpikaan järjestelmä ei todennäköisesti ole täydellinen, ja tietojen saatavuus vaihtelee maittain. Begge systemene vil være ufullstendige, og landene har ulike datatilfang. Vaikka kummastakin järjestelmästä saatavia tietoja on sinänsä tulkittava varovasti, yhdessä ne antavat melko hyvän kokonaiskuvan viimeaikaisista epidemiologisista suuntauksista. Selv om dataene som produseres av de to systemene må fortolkes med varsomhet, gir de samlet sett likevel et mer komplett bilde av nyere epidemiologiske trender. Saatavilla olevien tietojen mukaan injektiokäyttäjiin liittyvien uusien tartuntojen määrä oli useimmissa maissa alhainen vuonna 2005. Tilgjengelige data tyder på at antallet nye smittetilfeller blant sprøytebrukere var lavt i de fleste landene i 2005. Tulosta vääristää se, että useista sellaisista maista, joissa levinneisyys on tavallisesti ollut korkea, ei ole saatavilla uusia ilmoitustietoja hiv-tapauksista (Viro, Espanja, Italia, Itävalta). Analysen påvirkes imidlertid av at flere høyprevalensland ikke har nyere data tilgjengelig (Estland, Spania, Italia og Østerrike). 19 EU:n jäsenvaltiota, joista useimmissa ei ole koskaan ollut laajoja hiv-epidemioita injektiokäyttäjien keskuudessa, ilmoitti injektiokäyttöön liittyvien hiv-tapausten määräksi alle 5 tapausta miljoonaa henkilöä kohti vuonna 2005. I 19 medlemsstater, hvorav de fleste aldri har opplevd store HIV-epidemier blant sprøytebrukerne, var antallet rapporterte tilfeller relatert til sprøytebruk under fem pr. million innbyggere i 2005. Luvut olivat hieman korkeampia Irlannissa (16 uutta tapausta miljoonaa henkilöä kohti) ja Luxemburgissa (15 uutta tapausta). Irland og Luxembourg rapporterte høyere tall, henholdsvis 16 og 15 nye tilfeller pr. million. Maista, joista on saatavilla erikseen tietoa injektiokäyttäjistä, ilmoitti korkeimmat luvut Portugali (85 uutta tapausta miljoonaa henkilöä kohti vuonna 2005), jossa tilanne näyttää tasaantuneen vuosien 2000–2003 laskusuuntauksen jälkeen (142). I Portugal, som rapporterte det høyeste tallet av alle land som hadde data for sprøytebrukere tilgjengelig (85 nye tilfeller pr. million i befolkningen generelt i 2005), ser situasjonen nå ut til å ha stabilisert seg etter en nedgang mellom 2000 og 2003 (142). Latviassa, Liettuassa ja luultavasti myös Virossa ilmoitettujen uusien injektiokäyttöön liittyvien tartuntojen määrä on laskenut voimakkaasti vuosien 2001 ja 2002 epidemiahuippujen jälkeen, tosin se on yhä korkea useimpiin muihin maihin verrattuna. I Latvia, Litauen og trolig også Estland har antallet sprøytebruksrelaterte nye tilfeller falt kraftig siden epidemitoppen i 2001–02, selv om tallene fremdeles er høye sammenlignet med de fleste andre land. Latviassa määrä on pudonnut 283 uudesta tapauksesta miljoonaa henkilöä kohti vuonna 2001 noin 49 tapaukseen miljoonaa kohti vuonna 2005. I Latvia falt antallet nye tilfeller fra 283 pr. million innbyggere i 2001 til 49 pr. million i 2005. Liettuassa vuonna 2002 puhjenneen vankilaepidemian jälkeen (109 tapausta miljoonaa kohti) uusien tapausten määrä on vähentynyt 25:een miljoonaa henkilöä kohti vuonna 2005. Litauen opplevde en topp i 2002 (109 pr. million) etter et utbrudd blant innsatte, men har siden hatt en nedgang til 25 nye tilfeller pr. million i 2005. Vaikka hiv-tartuntojen määrä on Virossa laskenut voimakkaasti, uusien tartuntojen määrä on siellä yhä EU:n korkein. Selv om Estland har hatt en markant nedgang i HIV-smitte, rapporterer landet fremdeles det høyeste antallet nye HIV-smittede i EU. Virosta ei ole saatavilla erikseen tietoja injektiokäyttäjistä, mutta huumeiden injektiokäyttö todennäköisesti säilyy yhtenä yleisimmistä hiv:n tartuntareiteistä tässä maassa. Det foreligger ikke sprøytebruksrelaterte data for Estland, men injeksjon vil trolig fortsatt være den viktigste smitteveien for HIV i dette landet. ) Ks. kaavio INF-2 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se figur INF-2 i Statistiske opplysninger 2007.) Jotkin tässä asiassa tehdyistä levinneisyystutkimuksista ovat melko pienimuotoisia: tässä luvussa on otettu huomioon vain yli 50 henkilön otokset ja tilastollisesti merkittävät (p < 0,05) aikasuuntaukset.) Määrän kasvu Portugalissa vuosina 2004 (hiv-tapaukset) ja 2005 (aids-tapaukset) saattaa johtua valppauden ja raportoinnin lisääntymisestä ammattilaisten keskuudessa sen jälkeen, kun Portugalissa oli keskusteltu hiv-tapauksista ilmoittamisen tekemisestä pakolliseksi vuonna 2005. 77 Enkelte av prevalensstudiene på området er i liten målestokk: bare utvalg på mer enn 50 personer og statistisk signifikante (p < 0,05) tidstrender rapporteres i denne delen.) Økningen i 2004 (HIV-tilfeller) og 2005 (AIDS-tilfeller) i Portugal kan skyldes økt oppmerksomhet og rapportering fra fagpersonell etter diskusjoner om endringen til obligatorisk HIV-rapportering i 2005. 77 Espanjan ja Ruotsin arvioihin sisältyvät vuoden 2006 tiedot; Irlannin ja Latvian tiedot ovat vuodelta 2003; Slovakian tiedot ovat vuodelta 2003/2004. Anslag for Spania og Sverige inneholder data fra 2006, data for Irland og Latvia er fra 2003, data fra Slovakia er fra 2003–04. Maat esitetään kansallisiin tietoihin tai niiden puuttuessa alueellisiin tietoihin perustuvassa levinneisyysasteen mukaisessa järjestyksessä. Landene presenteres etter stigende prevalens basert på gjennomsnittet av nasjonale data, eller dersom det ikke er tilgjengelig, subnasjonale data. Erilaisten ympäristöjen ja menetelmien takia maiden välisiä vertailuja on tehtävä varoen; kansallisissa otantamenetelmissä on eroja – lisätietoja, ks. kaavio INF-3 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Sammenligninger mellom land må bare gjøres med varsomhet grunnet ulike typer miljøer og studiemetoder. Nasjonale utvalgsstrategier varierer – se figur INF-3 i Statistiske opplysninger 2007 for ytterligere opplysninger. Kaikki raportoidut otokset ovat olleet suurempia kuin 50.Lähteet: Reitoxin kansallisen yhteyspisteet. Alle de rapporterte utvalgene er større enn 50.Kilder: Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Ensisijaiset lähteet, yksityiskohtaiset tutkimustiedot ja vuotta 2004 edeltävät tiedot, ks. taulukko INF-8 (osa i) ja (osa ii) sekä taulukko INF-0 (osa i) vuoden 2007 tilastotiedotteessa. For primærkilder, nærmere opplysninger om studiene og data før 2004, se tabell INF-8 del (i) og del (ii) og tabell INF-0 del (i) i Statistiske opplysninger 2007. Hiv:n levinneisyys nuorten ja uusien injektiokäyttäjien keskuudessa Disse lokale og nasjonale økningene i HIV-prevalens tilsier at det ikke er noen grunn til å være fornøyd med tilbudet av forebyggende tiltak rettet mot sprøytebrukere. Hiv:n levinneisyyden kasvu injektiokäyttäjien perättäisissä otoksissa voi johtua myös vanhoista tartunnoista – tosin tartunnan saaneiden injektiokäyttäjien kuolleisuuden lasku tai tartunnalta välttyneiden injektiokäyttäjien määrän väheneminen voivat olla merkittäviä osatekijöitä. underutvalgene generelt er liten, og at enkelte land ikke har tilgjengelige seroprevalensdata for HIV blant unge og nye sprøytebrukere. Useimmissa EU:sta saatavilla olevissa aikasarjoissa levinneisyys on pysynyt vakaana, mikä tarkoittaa, että hiv-tartunnalta välttyneitä injektiokäyttäjiä alkaa olla yhtä paljon kuin kuolevia tartunnan saaneita injektiokäyttäjiä. På den annen side rapporteres synkende prevalens fra Hellas (både nasjonalt og i én region), Spania (både nasjonalt og i én region) og Finland (nasjonalt). Joissakin aikasarjatutkimuksissa levinneisyys on kuitenkin kasvanut paikoitellen vuodesta 2001 lähtien yhdeksässä maassa, tosin yleisiä suuntauksia on vaikea erottaa, kun usein levinneisyys on muilla alueilla samanaikaisesti vakaantunut tai laskenut. I tillegg rapporterer fire land – alle nye medlemsstater – gjennomgående lav prevalens siden 2001 (under 1 % i alle tilgjengelige data). Näihin kuuluvat jälleen Latvia (kasvua koko maassa) ja Liettua (kasvua yhdessä kaupungissa), mutta myös Itävalta (kasvua koko maassa), Yhdistynyt kuningaskunta (vähäistä kasvua Englannissa ja Walesissa) sekä jotkin sellaiset maat, joissa levinneisyys on yhä hyvin alhainen (alle 1 %). Disse er Bulgaria (Sofia, men prevalensen øker), Ungarn (nasjonalt), Slovenia (to byer, men stigende) og Slovakia (to byer). Ilmoitustiedoista tehdyille päätelmille saadaan tukea, kun analysoidaan hiv-tartuntojen määriä uusista injektiokäyttäjistä (alle kahden vuoden ajan injektoineet) ja nuorista injektiokäyttäjistä (alle 25-vuotiaat) koostuvissa otoksissa. Økende HIV-prevalens i gjentatte utvalg av sprøytebrukere kan også tyde på pågående smitte, selv om nedgangen i dødelighet blant smittede sprøytebrukere eller et synkende antall sprøytebrukere som ikke er smittet, kan påvirke resultatet. Koska näissä ryhmissä tartunta on todennäköisesti saatu aivan äskettäin, tietoja voidaan käyttää alustavana indikaattorina hiv:n levinneisyydestä. De fleste tilgjengelige tidsseriene for EU viser stabil prevalens. Dermed skulle antallet smittede sprøytebrukere som dør, veie opp for det antallet sprøytebrukere som pådrar seg HIV-smitte. Näissä alaryhmissä (jotka sisältyvät alla mainittuihin levinneisyystutkimuksiin) tartuntojen suuri määrä (yli 5 % vuosina 2004 ja 2005) tukee viimeaikaisia havaintoja hiv:n esiintyvyyden kasvusta injektiokäyttäjien keskuudessa (kansalliset tiedot), Liettuassa ja Virossa (alue- tai kaupunkitasolla kerätyt tiedot), ja sama suuntaus on todettu myös yhdessä Puolasta raportoineista kolmesta kaupungista (143). Uansett viser flere tidsseriestudier geografisk spredte økninger i prevalens i ni land siden 2001, men da disse resultatene ofte opptrer sammen med stabile eller fallende trender i andre regioner, er det vanskelig å spore generelle trender. De aktuelle landene er Latvia (nasjonal On pidettävä mielessä, että nämä otokset ovat yleensä pieniä ja että muutamista maista ei ole saatavilla tietoja hiv:n serologisesta levinneisyydestä nuorten ja uusien injektiokäyttäjien keskuudessa. I over 90 tidsserier med gjentatte målinger av HIV-prevalens i utvalg av sprøytebrukere som er utført i 22 medlemsstater i EU samt Norge i perioden 2001–05, er det flere regioner med en nedadgående trend enn med en oppadgående. ) Ks. taulukot INF-9 ja INF-10 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. ) Se tabell INF-9 og INF-10 i Statistiske opplysninger 2007. Vuosiraportissa on otettu huomioon ainoastaan otokset, joissa on vähintään 50 henkilöä. Det rapporteres bare fra utvalg på 50 eller flere i årsrapporten. Luku 8: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat oireita aiheuttavan sairauden yleisyydestä ja HAART-hoidon kattavuudesta ja saatavuudesta injektiokäyttäjien keskuudessa. Kapittel 8: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall og særlig infeksjoner forårsaket av hepatitt C-viruset (HCV) jevnere fordelt og langt mer utbredt. Yleensäkin nämä paikallisesti tai koko maassa ilmenneet hiv:n levinneisyyden kasvusuuntaukset viittaavat siihen, että ehkäisevien toimenpiteiden tarjoamiseen injektiokäyttäjille ei tule suhtautua leväperäisesti. Dataene tyder på at forekomsten av smitte blant sprøytebrukere ser ut til å være på vei ned, særlig i områder hvor prevalensen har vært høy, og at forebyggende og skadereduserende tiltak kan se ut til å virke (144 Hiv:n levinneisyyden ilmoitetaan laskeneen Kreikassa (sekä kansallisesti että yhdellä alueella), Espanjassa (sekä yleisesti että yhdellä alueella) ja Suomessa (koko maassa). Seksti studier fra 17 land rapporterer at over 60 % av utvalget av sprøytebrukere testet i perioden 2004–05 har antistoffer mot HCV (seks land av 28 rapporterer ingen data) (148). Levinneisyys on pysynyt alhaisella tasolla vuodesta 2001 lähtien (alle 1 % kaikista saatavilla olevista tiedoista) neljässä maassa, jotka kaikki ovat EU:n uusia jäsenvaltioita: Bulgariassa (Sofiassa, jossa levinneisyys on kuitenkin kasvamassa), Unkarissa (koko maassa), Sloveniassa (kahdessa kaupungissa, mutta kasvaa jatkuvasti) ja Slovakiassa (kahdessa kaupungissa). Blant unge sprøytebrukere (under 25 år) i utvalgene hadde syv land høy prevalens (over 40 % i minst ett utvalg), og blant nye sprøytebrukere, hvor mange land ikke hadde data tilgjengelig, var prevalensen høy i Polen og Lisäksi yhteenlaskettu aids-kuolleisuus (josta suurin osa johtuu todennäköisimmin juuri huumeiden injektiokäytöstä) ei vähentynyt vuosina 1997–2002, joten HAART-hoidon saatavuus on tällä aikavälillä saattanut olla heikko (146). Ut fra tilgjengelige data over innrapporterte tilfeller og seroprevalensdata samt anslag over antallet sprøytebrukere og problematiske narkotikabrukere (se kapittel 6), kan vi anslå at det i EU finnes mellom 100 000 og 200 000 personer med HIV som noen gang i livet har injisert narkotika. Baltian maista aidsin esiintyvyys on vähentynyt Latviassa, jossa oli 23 uutta tapausta miljoonaa henkilöä kohti vuonna 2005, kun määrä huipussaan oli 26 uutta tapausta miljoonaa henkilöä kohti vuonna 2004; Viro ei ole toimittanut erikseen tietoja injektiokäytöstä vuodelta 2005, mutta ilmoitti tapausten lisääntyneen vuosina 2003–2004 (4:stä 13 tapaukseen miljoonaa kohti) (147). Antallet nye diagnostiserte tilfeller av HIV blant sprøytebrukere anslås å være om lag 3 500 pr. år i EU. B- ja C-hepatiittitartunnat Forekomst av AIDS og tilgang til HAART Tietojen perusteella injektiokäyttäjien tartuntojen taakka on todennäköisesti nyt pienenemässä erityisesti alueilla, joilla levinneisyys on aikaisemmin ollut suuri, joten ehkäisevä huumetyö ja haittojen vähentämiseen tähtäävä politiikka alkavat todennäköisesti tehota (144). Ut fra tilgjengelige data og anslag over antallet sprøytebrukere og problembrukere av narkotika (se kapittel 6) kan vi anslå at det i EU lever om lag én million mennesker med HCV-smitte, som noen gang i livet har injisert narkotika. C-hepatiittiviruksen (HCV) vasta-aineiden yli 60 prosentin levinneisyysasteesta injektiokäyttäjien otoksissa vuosina 2004 ja 2005 raportoitiin yhteensä 60 tutkimuksessa 17 eri maasta (kuusi maata 28:sta ei toimittanut lainkaan tietoja) (148). Utbredelsen av markører for hepatitt B-viruset (HBV) varierer mer enn markører for HCV, noe som sannsynligvis skyldes varierende vaksinasjonsnivå. Det mest komplette av de tilgjengelige datasettene gjelder antistoffer mot hepatitt kjerneantigen (anti-HBc), som indikerer tidligere smitte. Seitsemässä maassa levinneisyys oli näissä I 2004–05 rapporterte seks land prevalenstall over 40 %. EU:n injektiokäyttäjien keskuudessa diagnosoidaan vuosittain noin 3 500 uutta hiv-tapausta. sprøytebrukere ikke er tilgjengelig. Data for AIDS-forekomst er fortsatt viktig da de gir indikasjoner på nivået av symptomatisk sykdom og innføringen og tilgjengeligheten av HAART. Aidsin esiintyvyys ja HAART-hoidon saatavuus otoksissa korkea (yli 40 prosenttia vähintään yhdessä otoksessa) nuorten (alle 25-vuotiaiden) injektiokäyttäjien keskuudessa, ja Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa myös uusien injektiokäyttäjien keskuudessa, joista ei monessa Når det gjelder hepatitt B, synes andelen sprøytebrukere blant alle meldte tilfeller generelt å ha gått ned, noe som muligens gjenspeiler økt effekt av vaksinasjonsprogrammene. Det er ingen generell trend å spore når det gjelder andelen sprøytebrukere blant alle meldte tilfeller av hepatitt C (150), men dette varierer svært mye fra land til land og tyder på forskjeller i hvordan hepatitt C overføres. 1 49 maassa ole saatavilla tietoja ( Estland har ikke lagt fram egne data for sprøytebrukere i 2005, men rapporterte om en økning mellom 2003 og 2004 (fra 4 til 13 tilfeller pr. million) (147 B-hepatiittiviruksen markkerien esiintyvyys vaihtelee voimakkaammin kuin C-hepatiittiviruksen; tämä saattaa Mens HIV-smitte blant sprøytebrukere i EU hovedsakelig er konsentrert til noen få høyprevalensland, er viral hepatitt Vuodesta 1996 saatavilla ollut erittäin tehokas antiretroviraalinen hoito (HAART) estää tehokkaasti hiv-tartunnan kehittymisen aidsiksi, joten aidsin esiintyvyyttä koskevat tiedot eivät enää anna kovin hyödyllistä tietoa hiv:n leviämisestä. Det siste tiåret har det i EU vist seg økt konsensus om hvilke nøkkelelementer som må inngå i tiltak mot infeksjonssykdommer blant sprøytebrukere for at de skal være effektive. I Europa er forebyggende multikomponent-tiltak solid etablert. Aidsin esiintyvyyttä koskevat tiedot ovat tärkeitä, koska ne kertovat Disse kan omfatte tilgang til egnet narkotikabehandling, særlig substitusjonsbehandling, ) Ks. taulukot INF-8, INF-9 ja INF-10 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell INF-8, INF-9 og INF-10 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. kaavio INF-14 vuoden 2006 tilastotiedotteessa.) Se figur INF-14 i Statistiske opplysninger 2007.) Portugalin kansallinen koordinointikeskus hiv:n/aids-tartuntojen osalta, terveysministeriö, 2006.) Portugals nasjonale samordningsorgan for HIV/AIDS-smitte, Helseministeriet, 2006.) Ks. kaavio INF-1 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se figur INF-1 i Statistiske opplysninger 2007. Kahden viime vuoden tiedot ovat arvioita, joita on korjattu raportointiviiveiden johdosta; siksi ne saattava ajan mittaan muuttua (lähde: EuroHIV). ) Data for de to siste årene er anslag som er justert for rapportertingsforsinkelser og kan derfor bli endret med tid (kilde: EuroHIV). ) Ks. taulukot INF-11, INF-12 ja INF-13 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se tabell INF-1, INF-12 og INF-13 i Statistiske opplysninger 2007. Vuosiraportissa on otettu huomioon ainoastaan otokset, joissa on vähintään 50 henkilöä.) Det rapporteres bare fra utvalg på 50 eller flere i årsrapporten.) Ks. kaavio INF-6 (osa vii) vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se figur INF-6 (del vii) i Statistiske opplysninger 2007.) Vuosiraportti 2007: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2007: Narkotikasituasjonen i Europa å redusere spredningen av infeksjonssykdommer blant narkotikabrukere. Kahden viime vuosikymmenen suurimpia kansanterveydellisiä haasteita ovat tuberkuloosin kaltaisten tartuntatautien uusi nousu, hiv:n/aidsin ilmaantuminen ja nopea leviäminen sekä suorastaan pandemian mittoihin kasvanut psykotrooppisten aineiden hallitsematon ongelmakäyttö. De største utfordringene for folkehelsen de to siste tiårene har vært gjenoppblomstringen av smittsomme sykdommer som tuberkulose, økningen og spredningen av HIV/AIDS og den tilsynelatende ukontrollerte pandemien av problembruk av psykotrope stoffer. Haavoittuvimmassa asemassa olevat väestöryhmät kärsivät suhteettomasti näistä sairauksista. De mest sårbare gruppene av befolkningen er særlig utsatt. Erityisesti vankien keskuudessa huumeongelmat ovat usein yleisiä ja tartuntatautien esiintyvyys melko korkea. Særlig blant innsatte er narkotikaproblemer vanlig og smittsomme sykdommer relativt utbredt. Lisäksi huumeidenkäyttö usein jatkuu ja joskus myös alkaa vankilassa; tässä ympäristössä riskialtis käyttäytyminen voi olla tavallista. Narkotikabruken kan ofte fortsette i fengselet, eller i noen tilfeller starte der, og i dette miljøet kan høyrisikoatferd være utbredt. Vankilat voivat siten lisätä vaarallisten tautien tartuntamäärää, mutta ne tarjoavat samalla tilaisuuden erityisen tärkeän kohderyhmän saavuttamiseen. Fengslene har derfor potensial til å føre til høyere nivåer av potensielt livstruende smittsomme sykdommer, men de kan også bidra til å nå en særlig viktig målgruppe. Muutamaa poikkeusta (Ranska, Yhdistyneessä kuningaskunnassa Englanti ja Wales, Norja) lukuun ottamatta vankien terveydenhuolto kuuluu yleensä oikeus- tai turvallisuusjärjestelmän, ei terveydenhuoltojärjestelmän piiriin. Nye retningslinjer har blitt publisert i år for å møte problemet med udiagnostisert HIV-smitte (WHO/UNAIDS, 2007). For å øke nivået av frivillig HIV-testing anbefales det at helsearbeidere inntar en mer proaktiv tilnærming til å anbefale testing og rådgivning, særlig ved behandlingstilbud som retter seg mot de mest risikoutsatte befolkningsgruppene, som sprøytebrukere. Siksi vankilaterveys on vaarassa jäädä yleisten kansanterveyspalvelujen valtavirran ulkopuolelle, mikä herättää kysymyksen terveyspalvelujen riippumattomuudesta, laadusta, saatavuudesta ja riittävyydestä. Et av budskapene som har framkommet av EONNs arbeid på området, er at regelmessige medisinske undersøkelser på frivillig basis, herunder testing for og rådgivning om HIV og andre infeksjonssykdommer, er et tilbud som er spesielt egnet for sprøytebrukere. EU:ssa on viime vuosikymmenen kuluessa päästy vähitellen yksimielisyyteen siitä, minkälaisia toimenpiteitä tarvitaan tartuntatautien tehokkaaseen torjuntaan injektiokäyttäjien keskuudessa. Med få unntak (Frankrike, Storbritannia (England og Wales) samt Norge) er spørsmålet om fengselshelse generelt en integrert del av retts- eller sikkerhetssystemet, ikke helsesystemet. EU:ssa on käytössä vakiintuneita monimuotoisia ehkäisemistoimenpiteitä. Niihin kuuluvat asianmukaisen huumehoidon, etenkin korvaushoidon saatavuus; neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat; tiedotus ja ennalta ehkäisevän materiaalin levitys; riskien vähentämiseen tähtäävä koulutus, myös vertaiskoulutus; vapaaehtoinen neuvonta ja testaus; tartuntatautien rokotus ja hoito. Det kan føre til at fengselshelse betraktes atskilt fra generelle folkehelsetiltak, noe som reiser spørsmål ved uavhengigheten, kvaliteten, tilgjengeligheten og nivået på helsetjenestene som tilbys. Riippumatta näiden toimenpiteiden painotuksesta eri maiden kansallisessa politiikassa tartuntatautien leviämisen ehkäiseminen huumeidenkäyttäjien keskuudessa edellyttää selvästikin koordinoitua ja kattavaa kansanterveysmallia. Vaksinasjon spiller en viktig rolle i forebyggingen av hepatitt A og B. Enkelte land tilbyr vaksine mot hepatitt B til hele befolkningen, mens andre retter seg mot antatte risikogrupper. Norge trappet opp vaksineringen mot hepatitt A og B etter at epidemiske utbrudd av disse leversykdommene viste at injeksjonsbruken hadde spredt seg til mindre kommuner. Vankien heikolla terveydellä voi olla vaikutuksia kansanterveyteen yleensä siinä vaiheessa, kun huumeidenkäyttäjät vapautuvat vankilasta ja palaavat perheensä ja muun yhteisön piiriin. Innsattes dårlige helsetilstand kan ha konsekvenser for den generelle folkehelsen når narkotikabrukere løslates og gjenopptar kontakten med familie og andre i lokalsamfunnet. Vakavien tartuntatautien, kuten hiv:n ja tuberkuloosin toteaminen, asianmukainen hoito ja haittojen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet voivat merkittävästi edistää terveyttä yhteisöissä, joista vangit ovat lähtöisin ja joihin he myöhemmin palaavat. Å påvise alvorlige smittsomme sykdommer som HIV og tuberkulose kan, sammen med relevant behandling og skadereduserende tiltak, bidra til å heve helsetilstanden i det samfunnet de innsatte kommer fra og skal returnere til. Huumeriippuvaisille vankiloissa järjestettävät hoito-ohjelmat eivät ainoastaan edistä yksittäisten vankien terveyttä, vaan myös vähentävät rikosten uusimisen todennäköisyyttä. For narkotikaavhengige kan et fengselsbasert behandlingsprogram ikke bare bidra til den enkeltes helse, men også redusere sannsynligheten for framtidige lovbrudd. Diagnosoimattomien hiv-tartuntojen ongelman ratkaisemiseksi on tänä vuonna julkaistu uudet ohjeet (WHO/UNAIDS, 2007) terveydenhuollon ammattilaisille. Den høye prevalensen av hepatitt C-smitte blant sprøytebrukere tyder på at det er behov for mer effektive tiltak mot denne sykdommen, som det ikke finnes noen vaksine mot. Niissä ehdotetaan, että etenkin riskialttiimmille ryhmille, kuten huumeiden injektiokäyttäjille suunnatuissa hoitopalveluissa suositeltaisiin asiakkaille nykyistä aktiivisemmin hiv-testejä ja neuvontaa, jotta nämä kävisivät enemmän vapaaehtoisissa hiv-testeissä. En rekke land har egne programmer for forebygging av hepatitt C, og det foregår en del interessant arbeid på området, f.eks. kampanjen ”Stopp hepatitt C”, som har pågått i Oslo siden 2003. EMCDDA:n kokemuksen mukaan säännölliset vapaaehtoiset terveystarkastukset, joihin kuuluu hiv:n ja muiden tartuntatautien testaus ja neuvonta, soveltuvat erityisen hyvin huumeiden injektiokäyttäjille. Kampanjen har som mål å nå ut til narkotikabrukerne før de begynner å bruke sprøyter eller på et tidlig stadium i sprøytebruken. Jotta saataisiin enemmän tietoa vankilaterveyden tilanteesta ja siihen kehitetyistä erityisratkaisuista, Euroopan komission kansanterveysalan toimintaohjelmasta tuetaan Maailman terveysjärjestön Euroopan aluetoimiston vankilaterveyshanketta, jonka tavoitteena on perustaa tietokanta tietojen keräämiseksi vankilaterveyden indikaattorista ja muista terveyden taustatekijöistä. For å øke kunnskapen om fengselshelse og om de enkelte tiltak er WHOs regionkontor for Europa i ferd med å opprette en database for innsamling av relevante fengsels-helseindikatorer og andre helsedeterminanter. Dette prosjektet, Health in Prison, støttes av Europakommisjonens folkehelseprogram. EONN er involvert i utviklingen av databasen sammen med WHO Europa og Det europeiske nettverket for narkotikaforebygging og smittevern i fengsler (European Network on Drugs and Infections Prevention in Prison – ENDIPP) (1). Rokotuksilla on tärkeä osuus A- ja B-hepatiitin ehkäisemisessä. Joissakin maissa B-hepatiittirokotuksia annetaan koko väestölle ja joissakin ainoastaan erityisen riskialttiina pidetylle ryhmille. Uavhengig av balansen mellom disse elementene i de ulike landenes politikk er det bred enighet om at en koordinert, helhetlig folkehelsebasert tilnærming er nøkkelen til johtua eroista rokotusten laajuudessa. Behandlingsapparatet og skadereduksjons-tiltakene må også utvikle tiltak mot risikoen klientene utsetter seg for gjennom seksuell atferd. Ilmoitettuja hepatiittitapauksia koskevat aikasuuntaukset osoittavat selviä eroja B- ja C-hepatiitin välillä. B-hepatiitin Kvinnelige narkotikabrukere er spesielt utsatt, men det er også grunn til bekymring for forbindelsen mellom narkotikabruk og seksuell høyrisikoatferd blant enkelte grupper menn som har seksuell omgang med andre menn. C-hepatiittitartuntojen korkea levinneisyys injektiokäyttäjien keskuudessa viittaa vahvasti siihen, että on tarpeen kehittää nykyistä tehokkaampia vastatoimia tälle taudille, johon ei ole olemassa rokotetta. I tillegg til HIV kan narkotikabrukere også ha høyere risiko for å pådra seg andre seksuelt overførbare sykdommer, og narkotika-behandlingstjenester kan spille en viktig rolle når det gjelder å diagnostisere uoppdagede seksuelt overførbare sykdommer. Joissakin maissa on erityisohjelmia C-hepatiitin ehkäisemiseksi, ja alalla on kehittymässä mielenkiintoisia työmuotoja, esimerkiksi Oslossa on En fersk studie på Malta rapporterte f.eks. uoppdaget humant papillomvirus hos en gruppe kvinner som ble undersøkt på en poliklinisk behandlingsenhet. Luku 8: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat tavoittamaan huumeiden injektiokäyttäjiä syrjäytyneillä asuinalueilla. Kapittel 8: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall 15 2 vuodesta 2003 lähtien järjestetty ”stop hepC” -kampanja, jonka tavoitteena on vaikuttaa huumeidenkäyttäjiin ennen injektiokäytön aloittamista tai heti käytön alkuvaiheessa. Sprøytespiss- og sprøytebytteprogrammer å omfatte andre helsefremmende tiltak for narkotikabrukere, som spredning av informasjon om seksual- så vel som injeksjonsrelatert risiko for infeksjonssykdommer, testing og rådgivning samt henvisning til behandling. ), mutta välineiden menekistä on vain vähän tietoja, eikä tämäntyyppisen jakelun tehokkuutta ole juuri tutkittu. I EU er det utbredt å innlemme sprøytespiss- og sprøytebytte eller distribusjonsprogrammer i rusmiddeltjenestene som tilbys, og å kombinere risikorådgivning og andre rådgivningstjenester ved henvisning av narkotikabrukere til behandling. Luxemburg on Espanjan ja Saksan ohella yksi niistä harvoista maista, joissa neuloja ja ruiskuja vaihdetaan vankiloissa; tosin Saksassa palvelua tarjotaan, mutta vain yhdessä vankilassa Berliinissä. I tre av fire EU-land samt Norge betraktes sprøytespiss- og sprøytebytteprogrammer som en prioritet for å forhindre spredningen av infeksjonssykdommer blant sprøytebrukere (151). Koska kunnallisia apteekkeja on paljon, apteekkien kautta tarjottavat vaihtopalvelut voivat huomattavasti parantaa ruiskujen maantieteellistä saatavuutta ja siten täydentää jakelua huumehoidon erityisyksiköistä. Utdeling av rene sprøytespisser og sprøyter rapporteres av alle land unntatt Kypros, hvor tiltaket i 2006 ble anbefalt av en ekspertgruppe for å forhindre en mulig økning i sprøytebruksrelaterte infeksjoner. Esimerkiksi Skotlannissa jaettiin 1,7 miljoonaa ruiskua 116 apteekin verkoston kautta vuonna 2004, ja Portugalissa jakeluohjelmaan osallistui yli 1 300 apteekkia, joista jaettiin yhteensä 1,4 miljoonaa ruiskua (153). Utdeling av annet sterilt utstyr som rense- og tørrservietter, vann, filtre og ”kokeutstyr” sammen med rene sprøyter, begynner å bli et vanlig tiltak. Apteekkien virallisia ruiskujen vaihto- tai jakeluverkostoja on kahdeksassa Euroopan maassa (Belgiassa, Tanskassa, Espanjassa, Ranskassa, Alankomaissa, Portugalissa, Sloveniassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa). Selv om utdeling av sterilt injeksjonsutstyr gjennom sprøytespiss- og sprøytebytteprogrammer ikke lenger anses som kontroversielt, prioriterer ikke alle land slike programmer, og noen anser salg på apotek som tilstrekkelig. Hoitopalveluissa ja haittojen vähentämiseen tähtäävissä palveluissa on kehitettävä ratkaisuja myös asiakkaiden seksuaalikäyttäytymisen aiheuttamille riskeille. Det er store variasjoner i den geografiske dekningen av bytteprogrammer og utdeling av injeksjonsutstyr fra land til land. Et økende antall land har imidlertid etablert nasjonale programmer for sprøytebytte. Injektiokäytön lisäksi huumeidenkäyttäjien hiv-tartunnan riskiä kasvattaa nimittäin riskialtis seksuaalikäyttäytyminen – syitä siihen ovat heikentynyt arvostelukyky, joidenkin huumeiden liittäminen riskialttiiseen seksuaalikäyttäytymiseen, seksityön tekeminen tai seksin tarjoaminen huumeita vastaan. Av land som rapporterer om god nasjonal dekning av sprøytebytte-programmer, er Luxembourg og Malta (to små land), Italia, hvor nærmere 70 % av alle helsedistrikter har et sprøytebytte-program, Den tsjekkiske republikk, hvor tiltaket finnes i alle 77 distrikter og i hovedstaden Praha, samt Finland, hvor kommunene er pålagt ved lov å ha en hensiktsmessig smitteverntjeneste med et bytteprogram. Erityisen haavoittuvassa asemassa ovat naispuoliset huumeidenkäyttäjät, tosin yhtä huolestuttavaa on huumeidenkäytön ja riskialttiin seksuaalikäyttäytymisen vuorovaikutus tietyissä miesten kanssa seksiä harjoittavissa miesryhmissä. Portugal anslår at sprøytebytteprogrammer i regi av apoteker eller oppsøkende tjenester dekker om lag 50 % av landet, og i Danmark har 10 av 13 ”amt” slike programmer. Huumeidenkäyttäjillä on suurempi vaara saada hiv:n lisäksi muitakin sukupuolitauteja, ja huumehoitopalveluilla voi olla tärkeä merkitys niiden diagnosoinnissa. Alle byer i Østerrike som har et stort sprøytebrukermiljø, har minst én tjeneste som tilbyr sprøytespisser og sprøyter, og i Bulgaria er tjenesten etablert i ti byer med relativt høye nivåer av problematisk narkotikabruk. Esimerkiksi äskettäin Maltassa tehdyn tutkimuksen mukaan avohoitoyksikössä tehtyyn seulontatutkimukseen osallistuneilta naisilta löytyi papilloomavirustartuntoja, joita ei ollut aiemmin havaittu. I Estland ble det i 2005 anslått at 37 % av sprøytebrukerne var i kontakt med sprøytebytte-programmer, mens dekningen av målgruppene i Slovakia og Romania ble anslått til å være betydelig lavere (henholdsvis 20 % og 10–15 %). Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat Tilbudet om sterilt injeksjonsutstyr varierer fra land til land både i type og omfang. Maissa, joissa apteekit ovat yleisin injektiovälineiden hankintalähde, voitaisiin kasvattaa apteekkien roolia kannustamalla niitä tarjoamaan huumeidenkäyttäjille myös muita terveyttä edistäviä palveluja, kuten jakamaan tietoa injektiokäyttöön liittyvistä seksi- ja tartuntatautien riskeistä sekä tarjoamaan testaus- ja neuvontapalveluja ja hoitoonohjausta. Utdeling av sprøyter foregår som oftest hos spesialiserte tjenester, og i alle land unntatt tre suppleres dette tilbudet av mobile tjenester som kan nå ut til sprøytebrukere i marginaliserte områder. Sprøyteautomater er også en del av sprøyteprogrammet i ti land (152), men det finnes lite opplysninger om hvor mye de blir brukt, og det mangler forskning på hvor effektivt denne typen tilbud er. Nykyisin vain Ranska, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta kannustavat apteekkeja osallistumaan ruiskujen vaihto-ohjelmiin ja antavat tukea niihin jo osallistuville apteekeille. Luxembourg er nå, sammen med Spania og Tyskland, blant de få landene som tilbyr sprøytebytte i fengsler, selv om tilbudet i Tyskland riktignok begrenser seg til ett fengsel i Berlin. Huumetyöstä vastaavien yksiköiden tarjoamiin palveluihin sisällytetyt neulojen ja ruiskujen vaihto- tai jakeluohjelmat ja niihin yhdistetty riskineuvonta ja huumeidenkäyttäjien hoitoonohjaus ovat EU:ssa hyvin yleisiä. Fra 2003 til 2005 rapporterte flere land (Bulgaria, Den tsjekkiske republikk, Estland, Ungarn, Østerrike, Slovakia og Finland) om en økning i det totale antallet sprøyter som ble byttet eller distribuert gjennom spesialiserte programmer (154). Kolme neljästä EU-maasta sekä Norja mainitsevat neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmat yhtenä ensisijaisista toimenpiteistä ehkäistäessä tartuntatautien leviämistä huumeiden injektiokäyttäjien keskuudessa (151). Fordi apoteker er såpass tilgjengelige i lokalsamfunnet, kan sprøytebytteprogrammer som drives gjennom apoteker utgjøre en betydelig forbedring av den geografiske tilgjengeligheten av sprøyter, og dermed fungere som et supplement til spesialtjenestene. Puhtaita neuloja ja ruiskuja on jaettu kaikissa muissa maissa paitsi Kyproksessa, ja sielläkin asiantuntijaryhmä on vuonna 2006 suositellut tätä keinoa ehkäistä injektiokäytöstä johtuvien tartuntojen lisääntymistä. I Skottland ble 1,7 millioner sprøyter delt ut gjennom et nettverk av 116 apoteker i 2004, og i Portugal deltok mer enn 1 300 apoteker i programmet, som delte ut 1,4 millioner sprøyter (153). Vaikka neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmien kautta tapahtuvan steriilien injektiovälineiden jakelun tarpeellisuutta ei yleensä enää kyseenalaisteta, kaikki maat eivät kuitenkaan aseta ohjelmia etusijalle, ja muutamissa maissa apteekkimyyntiä pidetään täysin riittävänä. Formelt organiserte apotekbaserte sprøytebytteprogrammer eller distribusjonsnett rapporteres av åtte europeiske land (Belgia, Danmark, Spania, Frankrike, Nederland, Portugal, Slovenia og Storbritannia). EU:ssa on kuitenkin yhä enemmän maita, joissa on koko maan kattava neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmien verkosto. I land hvor apotekene er narkotikabrukeres viktigste kilde til injeksjonsutstyr, kunne apotekenes rolle blitt utvidet til Steriilien injektiovälineiden jakelun menetelmät ja laajuus vaihtelevat maittain. Det er uklart i hvilken grad disse tjenestene tilbys, men behovet for å utvikle slike tjenester understrekes av funnene i en nasjonal revisjon som nylig ble gjennomført i England. Yleensä ruiskujen jakelupisteet sijaitsevat huumetyöhön erikoistuneissa yksiköissä, ja kolmea maata lukuun ottamatta kaikissa maissa tätä palvelua täydennetään usein liikkuvilla palveluilla, joilla pyritään Revisjonsrapporten fant at klientene i liten grad var bevisst på infeksjonssykdommer, og at tjenestene kan bli mer proaktive når det gjelder å tilby rådgivning, testing og vaksiner. Ks. taulukko HSR-2 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell HSR-2 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. taulukko HSR-4 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se tabell HSR-4 i Statistiske opplysninger 2007.) Virossa arvioitiin, että injektiokäyttäjistä 37 prosenttia oli mukana vaihto-ohjelmissa vuonna 2005, mutta Slovakiassa ja Romaniassa näiden ohjelmien kattavuus arvioitiin huomattavasti alhaisemmaksi (20 % ja 10–15 %). I tillegg til overdoser dør narkotikabrukere også indirekte av narkotika. I 2003 var det f.eks. nærmere Huumekuolemien esiintyvyys voidaan ilmaista ilmoitettujen tapausten lukumääränä, väestöosuuksina tai suhteellisena kuolleisuutena. Antallet dødsfall som indirekte er relatert til narkotikabruk (f.eks. hepatitt, vold, selvmord eller ulykker), er vanskeligere å anslå. Vaikka raportoinnin laatu vaihtelee maittain, yliannostustapausten määrässä ja ominaispiirteissä on erotettavissa tiettyjä suuntauksia, jos menetelmät pysyvät ajan mittaan muuttumattomina. I enkelte europeiske byer antas det at 10–20 % av dødsfallene blant unge voksne direkte eller indirekte kan tilskrives opioidbruk (Bargagli et al., 2006) (se under). Dødelighet relatert til andre typer narkotikabruk (f.eks. kokain) kommer i tillegg, men dette er vanskeligere å tallfeste. Ohjelmissa vaihdettujen tai jaeltujen ruiskujen kokonaismäärä kasvoi vuosina 2003–2005 useissa maissa (Bulgaria, Tšekki, Viro, Unkari, Itävalta, Slovakia ja EONNs definisjon på narkotikarelaterte dødsfall viser til dødsfall som direkte skyldes inntak av et eller flere narkotiske stoffer. Suomi) (154 lukuja voidaan pitää vähimmäisarvioina (156). Antallet narkotikarelaterte dødsfall i et samfunn vil avhenge av hvor mange personer som bruker narkotiske stoffer som assosieres med overdoser (særlig opioider). Huumekuolleisuus vaihtelee suuresti Euroopan maiden välillä, 3–5 kuolemasta (157) yli 50 kuolemaan miljoonaa asukasta kohti (keskimäärin 18,3); 11 maassa luku on yli 20 kuolemaa miljoonaa asukasta kohti. Å fastslå den totale dødeligheten som skyldes problembruk av narkotika på nasjonalt eller europeisk nivå, krever videre utviklingsarbeid når det gjelder datainnsamling og analyser. Nederlands nasjonale rapport gjør et forsøk på å gjøre et nasjonalt anslag. Huumekuolleisuus 15–39-vuotiaiden miesten ryhmässä on tavallisesti kolme kertaa korkeampi (keskimäärin 61 kuolemaa miljoonaa kohti). Ved å ekstrapolere data fra en lokal studie ble dødeligheten som direkte eller indirekte skyldes problembruk av narkotika beregnet, samtidig som det ble tatt hensyn til regionale forskjeller. Vuosina 2004 ja 2005 huumekuolemien osuus kaikista 15–39-vuotiaiden kuolemista oli Euroopassa 4 prosenttia, ja yhdeksässä maassa se oli yli Det trengs ytterligere metodologisk arbeid på området, men denne typen studier kan kanskje kompensere for eventuell underrapporering av overdosedødsfall, i tillegg til å måle omfanget av dødsfall som indirekte er relatert til narkotikabruk. Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmia tarjoavilla erikoisyksiköillä voi olla muitakin tärkeitä kansanterveyteen liittyviä tehtäviä, esimerkiksi riskien arviointi ja tietoisuuden lisääminen riskikäyttäytymisestä asiakkaiden keskuudessa, asiakkaiden lähettäminen testeihin ja rokotuksiin sekä ohjaaminen perusterveydenhuollon ja huumehoidon piiriin. Selv om sammenlignbarheten for europeiske data er blitt bedre i løpet av de siste årene, er det fremdeles forskjeller i rapporteringskvalitet fra land til land. Tallmaterialet er derfor ikke alltid direkte sammenlignbart. Kovin tarkasti ei tiedetä, missä määrin huumehoitoyksiköissä on tarjolla tämäntyyppisiä lisäpalveluja, mutta äskettäin Englannissa tehdyn seurantatarkastuksen tulokset vahvistavat, että niitä olisi tarpeen kehittää. Omfanget av narkotikarelaterte dødsfall kan uttrykkes som: antall rapporterte tilfeller, dødelighet i en bestemt gruppe eller som andel av alle dødsfall. Tarkastusraportissa todetaan, että asiakkaiden tietämys tartuntataudeista on melko heikko ja että vastuuyksiköiden tulisi nykyistä oma-aloitteisemmin tarjota neuvontaa, testausta ja rokotuksia. Til tross for forskjeller i rapporteringskvalitet landene imellom kan man likevel lese trender for antall så vel som fellestrekk ved overdosetilfeller dersom metodene holdes uendret over tid. Huumekuolemat ja kuolleisuus Til sammen var det altså over 122 000 dødsfall i løpet av denne perioden. Yliannostusten lisäksi huumeidenkäyttäjiä kuolee välillisesti huumeidenkäyttöön liittyvistä syistä. Det er store variasjoner i narkotikarelatert dødelighet landene imellom, fra 3–5 (157 Esimerkiksi huumeiden injektiokäyttöön liittyviä aids-kuolemia oli lähes 1 400 vuonna 2003 (EuroHIV, 2006) (159), tosin tämä arvio saattaa osoittautua liian alhaiseksi. ) til over 50 dødsfall pr. million innbyggere (gjennomsnittet var 18,3). Muista välillisesti huumeidenkäyttöön liittyvistä syistä (esim. hepatiitista, väkivallasta, itsemurhasta tai tapaturmasta) johtuvien kuolemien määrää on vaikeampi arvioida. Tall på over 20 pr. million ble rapportert av 11 europeiske land. Arvioiden mukaan ainakin joissakin Euroopan kaupungeissa opioidien käyttö on suoraan tai välillisesti syynä ainakin 10–20 prosenttiin nuorten aikuisten kuolemista (Bargagli et al., 2006) (ks. alla). Menn i alderen 15–39 år har typisk tre ganger høyere dødelighet (i snitt 61 dødsfall pr. million). Tähän lukuun olisi lisättävä vielä muihin huumeidenkäytön muotoihin (esim. kokaiiniin) liittyvä kuolleisuus, mutta sen osuutta on vaikea arvioida. Narkotikarelaterte dødsfall utgjorde 4 % av alle dødsfall blant europeere i alderen Huumekuolemien määrä riippuu yliannostukseen liittyviä huumeita (varsinkin opioideja) käyttävien henkilöiden määrästä kyseisessä yhteisössä. Opioider er til stede i de fleste tilfeller av akutte narkotikarelaterte dødsfall forårsaket av illegale rusmidler i EU og utgjør fra 46 % til 100 % (figur 12), da hovedsakelig heroin eller dens metabolitter. Muita tärkeitä tekijöitä ovat injektiokäyttäjien osuus, sekakäytön levinneisyys sekä hoito- ja ensiapupalvelujen saatavuus ja toimintaperiaatteet. En frivillig datainnsamling om rusmidler involvert i narkotikadødsfall gjennomført i ni land i 2006 (161), bekreftet at mer enn ett rusmiddel vanligvis nevnes i forbindelse med opioidoverdoser (60–90 % av tilfellene), og at de dermed kan tilskrives blandingsmisbruk. Vaikka tietojen vertailukelpoisuus on EU:n tasolla viime vuosina parantunut, raportoinnin laadussa on maiden 15–39 år i 2004–05 og over 7 % i ni land (158 ) Ks. taulukko HSR-3 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Useimmissa maissa on nykyään kansallinen määritelmä, joka on sama tai samankaltainen kuin EMCDDA:n määritelmä, joskin jotkin maat sisällyttävät huumekuolemiin sellaiset kuolemat, jotka aiheutuvat psykoaktiivisista lääkkeistä tai joihin ei liity yliannostusta ja jotka muodostavat yleensä vain pienen osan kaikista huumekuolemista (ks. menetelmiä koskeva huomautus ”Drug-related deaths summary: definitions and methodological issues” ja ”DRD Standard Protocol, version 3.1” vuoden 2007 tilastotiedotteessa).) ) De fleste land har en nasjonal definisjon som er lik eller relativt lik EONNs, selv om enkelte land fremdeles inkluderer tilfeller som skyldes psykoaktive legemidler eller ikke-overdosedødsfall, vanligvis en begrenset andel (se metodeopplysninger i Statistiske opplysninger 2007, ”Sammendrag av narkotikarelaterte dødsfall: definisjoner og metodologiske spørsmål” og ”Standardprotokoll for narkotikarelaterte dødsfall (DRD), versjon 3.1”).) Ks. taulukot DRD-2 (osa i), DRD-3 ja DRD-4 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell DRD-2 (del i), DRD-3 og DRD-4 i Statistiske opplysninger 2007.) Ranskassa osuus oli 0,9 tapausta miljoonaa kohti vuonna 2005, joten osa kuolemista on todennäköisesti jäänyt kirjaamatta; luku oli kuitenkin noin kymmenkertainen vuonna 1994, jonka jälkeen yliannostuskuolemien määrä alkoi laskea.) Frankrike hadde en dødelighet på 0,9 pr. million i 2005, noe som kan tyde på en viss underrapportering. Den var ti ganger høyere i 1994, da antallet overdosedødsfall begynte å falle.) Ks. taulukko DRD-5 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se tabell DRD-5 i Statistiske opplysninger 2007.) Luku viittaa WHO:n Euroopan aluetoimiston läntisiin ja keskisiin alueisiin, joihin kuuluu joitakin EU:n ulkopuolisia maita, sekä Viron, Latvian ja Liettuan (itäinen alue) kokonaiskuolleisuuteen. Merk at tallene viser til vestlige og sentrale deler av WHO Europa, og altså dermed omfatter enkelte land utenfor EU, samt totale dødstall for Estland, Latvia og Litauen (østlig del).) Luku 8: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat Kapittel 8: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall Tšekki (2005) ( Dentsjekkiskerepublikk (2005) ( Ruotsi(2003) Sverige(2003) Tšekin osalta käytettiin äkillisestä huumekuolemasta EMCDDA:n määritelmää kansallisen määritelmän sijaan. (1) For Den tsjekkiske republikk ble EONNs Utvalg D-definisjon av akutte narkotikarelaterte dødsfall brukt i stedet for den nasjonale definisjonen. Kansallinen määritelmä kattaa psykoaktiivisista lääkkeistä aiheutuvan myrkytyksen, joka aiheutti suurimman osan tapauksista (156 tapausta 218:sta). Den nasjonale definisjonen omfatter forgiftning med psykoaktive legemidler, som utgjør de fleste tilfellene (156 av 218 tilfeller). Joissakin maissa huumekuolemien kansalliseen määritelmään sisältyy pieni määrä huumeisiin välillisesti liittyviä kuolemantapauksia.Huom. (2) Definisjon fra Office of National Statistics.NB: I en del land omfatter den ”nasjonale definisjonen” av narkotikarelatert dødsfall et begrenset antall dødsfall som er indirekte relatert til bruk av narkotika. Tiedot koskevat vuotta 2005 tai viimeisintä vuotta, jolta tietoja on saatavissa. Data for 2005 eller siste år det finnes data for. Lisätietoja, ks. taulukko DRD-1 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.Lähteet: Reitoxin kansalliset raportit (2006), tiedot on saatu kansallisista kuolleisuusrekistereistä tai erikoisrekistereistä. For ytterligere informasjon, se tabell DRD-1 i Statistiske opplysninger 2007. Kilder: Nasjonale Reitox-rapporter (2006), hentet fra nasjonale dødelighetsregistre eller spesialregistre. arvioitiin ekstrapoloimalla paikallisesta tutkimuksesta saatuja lukuja alueelliset erot huomioon ottaen. Denne trenden er vanlig i EU-15, selv om Østerrike og Luxembourg i de senere år har observert nedgang. Vaikka menetelmiä on edelleen syytä kehittää, tämäntyyppinen tutkimus yhdistettynä välillisesti huumeidenkäyttöön liittyvien kuolemien määrän mittaukseen voi ehkä auttaa täyttämään mahdollisten kirjaamatta jääneiden yliannostuskuolemien jättämät aukot. I de andre medlemsstatene er trenden mindre klar og antallet tilfeller for lavt til at vi kan lese så mye ut av tallene (164). Suurin osa opioidien yliannostukseen kuolleista huumeidenkäyttäjistä on miehiä (59–100 %), ja naisten osuus on korkein Tšekissä, Puolassa ja Slovakiassa ja alhaisin Italiassa, Liettuassa ja Luxemburgissa. Selv om nyere forskning viser at substitusjonshandling reduserer risikoen for dødelige overdoser, rapporteres det hvert år en del dødsfall knyttet til misbruk av substitusjonsmedikamenter. Opioidien yliannostus on yksi Euroopan nuorten yleisimmistä kuolinsyistä etenkin kaupungeissa asuvien miesten keskuudessa. De høyeste kvinneandelene finnes i Den tsjekkiske republikk, Polen og Slovenia, og de laveste i Italia, Litauen og Luxembourg. Huumekuolemiin liittyvistä aineista suoritettiin vuonna 2006 vapaaehtoinen tiedonkeruu, johon osallistui keski-ikänsä on useimmissa maissa noin 35 vuotta (162). De fleste overdoseofrene er mellom 20 og 40 år, og gjennomsnittsalderen i de fleste land er midten av 30-årene (162). Yliannostuksen uhrien keski-ikä on alhaisin Bulgariassa, Virossa, Latviassa ja Romaniassa ja korkein Puolassa, Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Gjennomsnittsalderen for overdosedødsfall er lavest i Bulgaria, Estland, Latvia og Romania og høyest i Polen, Finland og Storbritannia. Alle 15-vuotiaiden yliannostuskuolemia on ilmoitettu vain vähän, mutta tämän ikäryhmän huumekuolemista ei välttämättä aina raportoida. Det er rapporterte svært få overdosedødsfall blant personer under 15 år, men narkotikadødsfall i denne aldersgruppen kan være underrapportert. Lukuihin sisältyy vain muutamia yli 65-vuotiaiden huumekuolemia, ja ainoastaan seitsemän maata on ilmoittanut, että yli 5 prosenttia tapauksista kuuluu tähän ikäluokkaan. Selv om det er registrert enkelte narkotikarelaterte dødsfall hos personer over 65 år, rapporterer bare syv land tall over 5 % i denne aldersgruppen. Monissa vuodesta 2004 lähtien EU:hun liittyneissä jäsenvaltioissa kuolleiden keski-ikä on melko alhainen ja alle 25-vuotiaiden osuus I flere av landene som er blitt medlemmer av EU etter 2004, tyder en forholdsvis lav gjennomsnittsalder ved død og en høy andel dødelige overdoser hos personer under 25 år på en yngre heroinbrukende befolkning i disse landene (163). ) Suurin osa EMCDDA:lle ilmoitetuista tapauksista on opioidien yliannostuksia, joten opioideihin liittyvien tapausten kuvailussa käytetään äkillisten huumekuolemien yleisiä ominaispiirteitä.) Flere land rapporterer at metadon var til stede i en betydelig andel av narkotikarelaterte dødsfall, men rollen metadon spiller i dødsfallet er ikke alltid klar, og andre stoffer kan også være til stede. Tšekki, Tanska, Saksa, Latvia, Malta, Alankomaat, Itävalta, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta.) Danmark rapporterte om metadonforgiftning (alene eller i kombinasjon) i 43 % av Ks. taulukko DRD-1 (osa i) vuoden 2007 tilastotiedotteessa. ) Se tabell DRD-1 (del i) i Statistiske opplysninger 2007.) Vuosiraportti 2007: Huumeongelma Euroopassa yliannostustapauksissa on korkea, mikä saattaa viitata siihen, että heroiinin käyttäjät ovat näissä maissa nuorempia kuin muualla (163 Årsrapport for 2007: Narkotikasituasjonen i Europa ble tilskrevet pervitin (metamfetamin) i 2004 og 2005. Dette sammenfaller med den estimerte økningen i antall problematiske pervitinbrukere og behandlingssøknader. Yliannostuksen uhrien ikä on useissa jäsenvaltioissa nousemassa, mikä viittaa siihen, että yhä harvempi nuori aloittaa heroiinin käytön. Dødsfall som skyldes overdose med kokain, er vanskeligere å identifisere enn de som skyldes opioider. Tämä suuntaus vallitsee kaikissa EU-15:n jäsenvaltioissa, joskin Itävallassa ja Luxemburgissa se on viime vuosina heikentynyt. Spania rapporterte (nasjonale Reitox-rapporter for 2005) at få overdosetilfeller med dødelig utgang skyldtes metadon alene (2 % av alle overdosedødsfall), men at stoffet ofte var til stede i kombinasjon med andre stoffer i opioiddødsfall (42 %) og kokaindødsfall (20 %). Muissa jäsenvaltioissa suuntaus ei ole yhtä selkeä, ja tapausten vähäisyys vaikeuttaa lukujen tulkintaa (164). Andre land rapporterte ikke om metadondødsfall eller hadde svært lave tall. 2004), ja sitä oli yleensä käytetty bentsodiatsepiinien, rauhoittavien lääkkeiden tai alkoholin kanssa tai injektoitu. I Finland ble buprenorfin påvist i 83 tilfeller i 2005 (73 i 2004), som oftest i kombinasjon med benzodiazepiner, sedativer eller alkohol, eller injisert. Frankrike rapporterte i 2005 om bare to dødelige overdoser som involverte buprenorfin (fire i 2004). Näissä kahdessa maassa buprenorfiini on yleisin opioidien korvauslääke, joskin hoidettavien määrä on paljon suurempi Ranskassa, jossa buprenorfiinia saa arviolta 70 000–85 000 henkilöä. Buprenorfin er det mest brukte substitusjonsmedikamentet i disse to landene, men det er langt flere som behandles med dette medikamentet i Frankrike (70 000–85 000) enn i Finland. Ranskan ja Suomen lisäksi kolme maata ilmoitti buprenorfiiniin liittyviä kuolemantapauksia vuonna 2004 (kaksi tai kolme tapausta kukin). I tillegg til Frankrike og Finland rapporterte tre andre land i 2004 om dødsfall hvor buprenorfin ble nevnt (to eller tre i hvert tilfelle). Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosilta 1980–2002 tehdyssä tutkimuksessa, jossa etsittiin mainintoja buprenorfiinista kuolemien yhteydessä, tuli esille vain 43 tapausta, joissa mainittiin buprenorfiini, ja usein yhdessä bentsodiatsepiinien tai muiden opioidien kanssa (Schifano et al., 2005). En studie som undersøkte dødsfall i Storbritannia mellom 1980 og 2002 hvor buprenorfin ble nevnt, fant bare 43 tilfeller, ofte i kombinasjon med benzodiazepiner eller andre opioider (Schifano et al., 2005). Muihin huumeisiin kuin opioideihin liittyvät äkilliset kuolemat Akutte dødsfall relatert til andre stoffer enn opioider Vaikka korvaushoidon onkin tutkimuksissa osoitettu vähentävän yliannostuskuoleman riskiä, joka vuosi ilmoitetaan kuitenkin joitakin korvaushoitolääkkeiden käytöstä johtuvia kuolemantapauksia. Nasjonale trender for narkotikarelaterte dødsfall kan bidra til å belyse endringer i det enkelte lands mønster for problematisk narkotikabruk og utviklingen av tiltak. Metadoniin ja buprenorfiiniin liittyvien kuolemantapausten määrää ja niitä ympäröiviä olosuhteita onkin aiheellista seurata, koska niistä saadaan tärkeitä tietoja korvaushoito-ohjelmien laadunvalvontaan ja ennaltaehkäisyyn ja haittojen vähentämiseen liittyvien aloitteiden suunnittelua varten. Tilgjengelige data for EU avslører noen generelle trender for narkotikarelaterte dødsfall. Hvis vi ser situasjonen i et langtidsperspektiv, hadde EU-15 og Norge en markant økning i antallet narkotikarelaterte dødsfall på 1980-tallet og begynnelsen av 1990-tallet, muligens relatert til økt heroinbruk og sprøytebruk (167). Ekstaasikuolemista tulee harvoin ilmoituksia, mutta kun niitä joitakin vuosia sitten alettiin raportoida, ne herättivät paljon huolta, sillä ne tapahtuvat usein odottamatta yhteiskuntaan sopeutuneille nuorille ihmisille. Dødsfall hvor ecstasy nevnes forekommer sjelden, men da det begynte å komme rapporter om dette for noen år siden, skapte det store bekymringer fordi de ofte inntreffer uventet blant sosialt integrerte unge mennesker. Reitoxin vuoden 2006 kansallisista raporteista saatavien vähäisten tietojen perusteella ekstaasikuolemia tapahtuu jokseenkin saman verran kuin aikaisempina vuosina. De begrensede dataene som er tilgjengelig i de nasjonale Reitox-rapportene for 2006, tyder på at antallet ecstasydødsfall ligger på tilnærmet samme nivå som tidligere år. Euroopassa ilmoitettiin yhteensä 78 tällaista kuolemaa (165). I Europa sett under ett ble det rapportert om 78 dødsfall som involverte ecstasy (165). Myös amfetamiinikuolemia ilmoitetaan harvoin, joskin Tšekissä kirjattiin 16 tapauksessa vuonna 2004 ja 14 tapauksessa vuonna 2005 kuoleman aiheuttajaksi pervitiini (metamfetamiini); luvut korreloivat pervitiinin ongelmakäyttäjien määrän ja siihen liittyvän hoidon kysynnän arvioidun kasvun kanssa. Amfetamindødsfall blir også sjelden rapportert, selv om henholdsvis 16 og 14 dødsfall i Den tsjekkiske republikk Muut maat eivät ole ilmoittaneet opioidikuolemia tai ilmoitetut luvut ovat olleet hyvin alhaisia. Siden 2000 har mange EU-land rapportert om en nedgang i antallet narkotikarelaterte dødsfall. Euroopan maat ovat kuitenkin ilmoittaneet joitakin kuolemantapauksia. Vain Ranska ja Suomi ilmoittivat vuosien 2006 ja 2005 kansallisissa raporteissaan tähän aineeseen liittyviä kuolemia. Dette kan skyldes økt tilgjengelighet av behandling og skadereduserende tiltak, men mindre bruk av sprøyter samt redusert tilgjengelighet av heroin kan også ha hatt betydning. Suomessa buprenorfiinia esiintyi 83 huumekuolemassa vuonna 2005 (73 tapausta vuonna sinänsä (166). På europeisk nivå falt antallet narkotikarelaterte dødsfall med 6 % i 2001, 14 % i 2002 og 5 % i 2003 (figur 13). Euroopassa kokaiinikuolemien yhteydessä mainitaan yleensä myös muita aineita (kuten alkoholi ja opioidit), mikä kertoo kokaiinin käytöstä yhdessä muiden huumeiden kanssa. Rapporter for 2004 og foreløpige data for 2005 tyder imidlertid på at nedgangen i narkotikarelaterte dødsfall ikke har fortsatt etter 2003. ) Ks. kaavio DRD-2 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Avhengig av land viser tallene for ecstasy og kokain til 2004 eller 2005.) Ks. kaaviot DRD-3 ja DRD-4 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Ekstaasia ja kokaiinia koskevat luvut viittaavat maasta riippuen joko vuoteen 2004 tai vuoteen 2005.) Se utvalgt aspekt om kokain for 2007 for en nærmere drøfting av kokainrelaterte dødsfall. ) Ks. vuoden 2007 erityiskysymys kokaiinista, jossa on tarkempi selvitys tästä huumeesta johtuvista kuolemista. Se figur DRD-8 i Statistiske opplysninger 2007. Joissakin maissa on alkanut esiintyä huolestuttavaa kehitystä huumekuolemien määrässä. Det er også kjønnsforskjeller i trendene for narkotikarelaterte 15 jäsenvaltion EU:ssa suuntaus on ollut tasaisesti laskeva vuodesta 1996 lähtien ja laskenut voimakkaasti vuosina 2000–2003, mikä viittaa nuorten opioidien injektiokäyttäjien määrän vähenemiseen. Informasjon om den totale dødeligheten (direkte og indirekte forårsaket av narkotika) blant problembrukere av narkotika gjelder opioidbrukere, mens informasjon om dødelighet relatert til andre former for narkotikabruk generelt mangler. Viimeaikaiset suuntaukset näissä maissa ovat kuitenkin ristiriitaisia. Uusissa jäsenvaltioissa kasvu oli voimakasta vuoteen 2002 asti, mutta kääntyi laskuun vuosina 2003 ja 2004. Denne siste typen informasjon blir stadig viktigere i et folkehelseperspektiv, f.eks. når det gjelder regelmessige, men sosialt integrerte kokainbrukere. Alle 30-vuotiaiden huumekuolemien määrä on kasvanut Kreikassa ja alle 25-vuotiaiden huumekuolemien määrä Virossa, Luxemburgissa ja Itävallassa sekä jonkin verran myös Latviassa ja Alankomaissa, tosin useimmissa maissa nuorten huumeidenkäyttäjien osuus yliannostuskuolemista on laskemassa (170). Se tabell DRD-2 i Statistiske opplysninger 2007 for antallet dødsfall i hvert land og metodeopplysninger.Kilder: Nasjonale Reitox-rapporter (2006), hentet fra generelle dødelighetsregistre eller spesialregistre (rettsmedisinske registre eller politiregistre). Myös sukupuolten välillä on eroja huumekuolemien Rapportene om narkotikarelaterte dødsfall viser foruroligende trender for enkelte land. Huumekuolemat lisääntyivät EU-15:njäsenvaltioissa ja Norjassa suuresti 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa, mikä saattoi heijastaa heroiinin käytön ja injektiokäytön lisääntymistä (167). Dette mønsteret beskriver den generelle trenden for narkotikarelaterte dødsfall i de senere år i Irland, Hellas, Portugal, Finland og Norge, og i noen mindre grad i Nederland, Østerrike og Storbritannia. Huumekuolemien kasvusuuntaus jatkui vuosina 1990 ja 2000, tosin hieman heikompana. Etter flere år med en nedgang i antall narkotikarelaterte dødsfall har Italia de to siste årene registrert en viss økning (169 Vuoden 2000 jälkeen useat EU-maat ovat ilmoittaneet huumekuolemien vähentyneen, mikä voi johtua hoidon EU-15 har hatt en generell nedgang siden 1996, særlig mellom 2000 og 2002, noe som tyder på en 2006 erityiskysymyksessä huumeidenkäytöstä sukupuolinäkökulmasta. En samarbeidsstudie igangsatt innenfor rammen av et EONN-prosjekt fant at dødeligheten blant opioidbrukere i behandling på åtte ulike steder i Europa var svært høy i forhold til dødeligheten blant deres jevnaldrende (se EONN, 2006). ) Ks. kaavio DRD-8 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell DRD-2 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. kaavio DRD-11 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se figur DRD-11 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. kaavio DRD-9 vuoden 2007 tilastotiedotteessa.) Se figur DRD-9 i Statistiske opplysninger 2007.) Ks. kaavio DRD-6 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. Se figur DRD-6 i Statistiske opplysninger 2007. Samanaikaiset sairaudet ja Isadora-hanke Tilleggslidelser og ISADORA-prosjektet Huumeiden ongelmakäyttäjien (suoraan tai välillisesti huumeidenkäytöstä johtuvaa) kuolleisuutta koskevat tiedot liittyvät useimmiten opioidien käyttäjiin. Ferske studier fra Nederland og Norge fant ingen sammenheng mellom alder og risiko for overdosedødsfall (Cruts et al., under trykking, Ødegård et al., 2006, sitert i Norges nasjonale rapport). Muihin huumeidenkäytön muotoihin liittyvästä kuolleisuudesta ei ole yhtä paljon tietoa, mutta se on silti tärkeä kansanterveydellinen kysymys esimerkiksi säännöllisten mutta yhteiskuntaan sopeutuneiden kokaiinin käyttäjien kohdalla. Etter hvert som opioidbrukerne blir eldre, kan dødeligheten gradvis øke fordi dødsfall som skyldes kroniske tilstander kommer i tillegg til eksterne årsaker som selvmord og vold. Narkotikabrukernes dårlige levekår og psykiske problemer kan også være en kraftig medvirkende årsak til den høye dødeligheten i denne gruppen. Huumeiden ongelmakäyttöön liittyy usein psykiatrisia häiriöitä. Problematisk narkotikabruk er ofte forbundet med psykiatriske lidelser. Vaikka sairauksien yhteisesiintymisestä ei ole kerätty järjestelmällisesti tietoa Euroopan tasolla, useissa Euroopan maissa tehtyjen paikallisten tutkimusten mukaan 30–90 prosentilla huumehoitoasiakkaista on samanaikaisia psykiatrisia sairauksia. Det finnes ingen systematisk samling av informasjon om tilleggslidelser på europeisk plan, men funn fra lokale forskningsprosjekter gjennomført i flere europeiske land tyder på at mellom 30 % og 90 % av alle klienter i narkotikabehandling kan ha psykiatriske tilleggslidelser. Tavallisimpia huumeriippuvaisilla diagnosoituja häiriöitä ovat persoonallisuushäiriöt, masennus, antisosiaalinen persoonallisuus, ahdistus ja mieliala- ja syömishäiriöt. De vanligste diagnosene hos narkotikaavhengige er: personlighetsforstyrrelse, depresjon, asosial atferd, angst, affektive lidelser og spiseforstyrrelser. Myös skitsofrenia ja itsetuhoisuus mainitaan. Schizofreni og suicidale tendenser nevnes også. Samanaikaisia sairauksia on eniten pitkään huumeita käyttäneillä ja metadonihoidon useaan kertaan keskeyttäneillä heroiinin käyttäjillä, joilla on heikot sosiaali- ja elinolot. Tilleggslidelser rapporteres oftest hos heroinbrukere, særlig personer med en lang misbrukshistorie og som har hatt flere avbrudd i metadonbehandling, og dertil lever under stadig verre sosial- og boforhold. Vastaavasti huumeriippuvuudet ovat tavallisia vakavasta mielenterveyssairaudesta kärsivillä ihmisillä. Tilsvarende er rusmiddelavhengighet vanlig hos personer med alvorlige psykiske lidelser. Tässä hankkeessa, jonka tavoitteena oli selvittää sairauksien yhteisesiintymiseen liittyvät tärkeimmät institutionaaliset ja yksilölliset riskitekijät, oli mukana seitsemän tutkimuskeskusta ympäri Eurooppaa. Registrerte selvmord utgjorde sammen med dødsfall hvor hensikten ikke var fastslått, 30 % av alle narkotikarelaterte dødsfall i Skottland i 2005. I 2003 var 13 % av alle narkotikarelaterte dødsfall selvmord (Den skotske regjering, 2005). Tutkimus käsitti 352 potilasta akuuteilta psykiatrisilta osastoilta. Prosjektet, som hadde som mål å kartlegge institusjonelle og individuelle risikofaktorer for komorbiditet, ble gjennomført på syv steder i Europa og omfattet 352 pasienter rekruttert fra akuttpsykiatriske avdelinger. Sen tulosten mukaan kaksoisdiagnoosipotilaiden heikkoon ennusteeseen ja hoitopolkujen sekavuuteen eivät ole syynä pelkästään asiakkaiden ominaispiirteet, vaan myös hoitopalvelujen hajanaisuus, joka johtuu usein hoidon tehottomasta osastoinnista. Resultatene viser at dårlige prognoser og en kronglet vei fram til dobbeltdiagnose ikke bare har sammenheng med klientkarakteristika, men også med et fragmentert tjenesteapparat som gjør at behandlingen ofte blir oppstykket og lite effektiv. Yksi Isadora-hankkeessa laadituista tuotoksista on kattava kaksoisdiagnoosia koskeva koulutuskäsikirja. ISADORA har blant annet resultert i en omfattende opplæringsmanual om dobbeltdiagnoser. EU:n opioidien käyttäjien piirissä eri ympäristöissä tehtyjen tutkimusten perusteella kuolleisuus on tässä ryhmässä korkea kokonaisväestöön verrattuna. Overdoseforebyggende tiltak har fått mer oppmerksomhet etter hvert som man har kommet til den erkjennelse at narkotikaoverdoser er et folkehelseproblem. Kontakt med behandlingsapparatet og andre tjenester kan redusere antallet narkotikarelaterte dødsfall, men det er fremdeles et stort potensial for å utvikle intervensjoner som retter seg mot overdoserisiko, og generelt mangler Europa fortsatt en helhetlig tilnærming til overdoseforebygging. Alankomaissa ja Norjassa tehdyissä äskettäisissä tutkimuksissa ei havaittu mitään yhteyttä iän ja yliannostuskuoleman välillä (Cruts et al., painossa; Norjan kansallisessa raportissa mainittu Ødegård et al., 2006); opioidien käyttäjien ikääntyessä kuolleisuus kroonisiin sairauksiin tulee sen kuolleisuuden lisäksi, joka aiheutuu ulkoisista syistä, kuten itsemurhista ja väkivallasta. Personer som har vært i fengsel eller i avvenning fra opioider, har forhøyet risiko for overdose dersom de faller tilbake til narkotikabruk de første ukene etter løslatelse, fordi de da har lavere toleransegrense. Det er derfor viktig å informere personer som har avsluttet slike opphold om hvilke risikoer som er knyttet til å gjenoppta narkotikabruken, og drøfte risikoreduserende strategier. Myös heikot elinolot ja mielenterveysongelmat saattavat vaikuttaa merkittävästi tämän ryhmän korkeaan kuolleisuuteen. Det kan være viktig å opprettholde kontakten med det sosiale støtteapparatet og behandlingsapparatet, særlig for de som kommer ut fra fengsel. Huumeiden yliannostusten ehkäisemiseen tähtääviin toimenpiteisiin on alettu kiinnittää sitä enemmän huomiota, mitä paremmin on ymmärretty yliannostusten merkitys kansanterveydellisenä ongelmana. I tillegg foregår det et samarbeid med politi, ambulansetjenester og narkotikabrukere for å oppfordre folk til å kontakte medisinske akutt-tjenester så tidlig som mulig i en overdosesituasjon. Vaikka hoitoon ja muihin palveluihin panostamalla pystytään jonkin verran vähentämään huumekuolemia, nimenomaan yliannostusriskiä vähentäviä interventioita on vielä paljon varaa kehittää, ja yleensäkin Euroopasta puuttuu kokonaisvaltainen lähestymistapa huumeiden yliannostusten ehkäisemiseen. Forskning viser at samtidig bruk av andre rusmidler, særlig alkohol og sedativa, kan øke risikoen for dødelige opioidoverdoser, og blandingsbruk er derfor en viktig tema for de ulike tjenestene. Enkelte eksperimentelle studier har sett på muligheten for å gi narkotikabrukere Joissakin huumeidenkäyttäjien piirissä tehdyissä tutkimuksissa itsemurha nimettiin yhdeksi yliannostuskuolemien syistä. Flere medlemsstater, særlig de med eldre heroinepidemier, har økt tilgjengeligheten av narkotikabehandling de siste årene, og inkluderer nå et økende antall problembrukere av narkotika som er vanskelige å nå (se også kapittel 2 og kapittel 6). Varmojen itsemurhien ja määrittelemättömästä syystä tapahtuneiden kuolemien yhteenlaskettu osuus oli 30 prosenttia kaikista Skotlannissa ilmoitetuista huumekuolemista vuonna 2005. Huumekuolemista 13 prosenttia oli itsemurhia vuonna 2003 (Scottish Executive, 2005). Lettere tilgang til behandling og en større variasjonsbredde i tilnærmingene, herunder substitusjonsbehandling, øker gjennomføringsraten for behandling, noe som er et viktig bidrag til å redusere antall narkotikarelaterte dødsfall og dødelighet. Huumeiden väärinkäyttöön liittyvien ongelmien uskotaan monin tavoin edistävän itsetuhoista käyttäytymistä; aineiden väärinkäyttö riskialttiiseen käyttäytymiseen taipuvaisten henkilöiden keskuudessa on yleinen riskitekijä. Flere land har senket terskelen for tilgang til vedlikeholdsbehandling, og det har tydelig foregått endringer i rutinene for raskere inntak til behandling og for å gjenoppta vedlikeholdsbehandling med metadon (tiltak som har vist seg å øke overlevelsesraten). Jäsenvaltiot – etenkin ne, joissa on aiemmin ollut heroiiniepidemioita – ovat viime vuosina jatkuvasti parantaneet huumehoitojen saatavuutta, ja ne saavuttavat nyt entistä suuremman määrän vaikeasti tavoitettavia ongelmakäyttäjiä (ks. myös luku 2 ja luku 6). I tillegg tyder studier fra høyterskelprogrammer på at strenge inntakskriterier og behandlingsregler fører til at flere utvises av disiplinære årsaker, noe som øker risikoen for dødsfall blant de som utvises i forhold til det som er tilfellet for de som fortsetter behandlingen (Fugelstad et al., 2007). Hoidon saatavuuden helpottaminen ja lähestymistapojen monipuolistaminen, korvaushoito mukaan luettuna, En langtidsstudie av effekten av behandling for heroinavhengige, som skal undersøke sammenhengen mellom gjennomført behandling og dødelighet, pågår nå i Italia (Bargagli et al., 2006). Luku 8: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat opioidiantagonistien jakelu ambulansseissa, hoitolaitoksissa tai muissa sellaisissa ympäristöissä, joissa saatetaan havaita opioidien yliannostus. Kapittel 8: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall og andre rusmiddeltjenester. parantavat asiakkaiden pysyvyyttä hoidossa, mikä taas vähentää merkittävästi huumekuolemia ja kuolleisuutta. Noen ser også på sprøyterom som en mulighet til å begrense ordensforstyrrelsene knyttet til narkotikabruk. Useat maat ovat alentaneet ylläpitohoitoon pääsyn vaatimuksia, ja metadoniylläpitohoitoon ja uusintahoitoon pääsy (toimenpiteitä, joiden on osoitettu lisäävän eloonjäämistä) on selvästi nopeutumassa. Det finnes nå i overkant av 70 sprøyterom i EU og Norge – om lag 40 i Nederland, 25 i Tyskland, seks i Spania og ett hver i Luxembourg og Norge. Piikitystilojen tarjoaminen huumeidenkäyttäjille on keino, joka on herättänyt jonkin verran kiistelyä. Et eksempel på dette er et skotsk pilotprosjekt med distribusjon av Naloxon til narkotikabrukere og deres familie og venner. Ajatuksena on, että käyttäjät voivat ottaa huumeannoksensa tähän varatussa tilassa, jossa voi olla saatavilla myös terveydenhoito- ja muita palveluja. Denne tilnærmingen er foreløpig ikke særlig utbredt i Europa, men den kan ha potensial. INCB on viimeisimmissä vuosiraporteissaan kritisoinut piikitystiloja, mutta tietyt EU:n jäsenvaltiot pitävät niitä hyödyllisenä keinona reagoida erityisen ongelmallisiin huumeidenkäytön muotoihin. Opioidantagonister er vanligere tilgjengelig i ambulanser, behandlingstilbud og andre miljøer hvor opioidoverdoser kan forekomme, men er ikke universelt utbredt. EU:ssa ja Norjassa on nykyisin yli 70 tällaista tilaa: Alankomaissa niitä on noin 40, Saksassa 25, Espanjassa kuusi ja Luxemburgissa ja Norjassa yksi kummassakin. Med tanke på hvor effektive antagonister er hvis de gis raskt, er det et klart behov for å vurdere tilgjengeligheten av denne typen tiltak i enhver gjennomgang av overdoseforebyggende tiltak. Sen vuoksi sekakäyttöön olisi tärkeää kiinnittää huomiota huumetyössä. Opprettelsen av sprøyterom har vært et kontroversielt tiltak. Joissakin kokeellisissa tutkimuksissa on selvitetty mahdollisuutta tarjota huumeidenkäyttäjille opioidiantagonisteja. Her kan narkotikabrukere innta stoffet i egne lokaler, og samtidig har tilgang til medisinske og andre tjenester. Esimerkiksi Skotlannissa toteutetussa pilottihankkeessa huumeidenkäyttäjille, heidän perheilleen ja ystävilleen jaettiin naloksonia. Sprøyterom har blitt kritisert av INBC i deres årlige rapporter, men flere medlemsstater anser sprøyterom som et nyttig element i tiltak rettet mot enkelte former for svært problematisk narkotikabruk. Tiedotus-, koulutus- ja viestintämenetelmiä käytetään ympäri Eurooppaa erilaisissa aloitteissa, joiden tavoitteena on vähentää huumekuolemia. Tiltak basert på informasjon, opplæring og kommunikasjon (såkalte IEC-tiltak) brukes også i store deler av Europa for å redusere narkotikarelaterte dødsfall. Useat maat ilmoittavat jakavansa erityisesti tähän tarkoitukseen suunniteltua tiedotusmateriaalia huumeidenkäyttäjille, heidän tovereilleen ja perheilleen tai poliisille. Flere land rapporterer at spesielt utarbeidet informasjonsmateriell distribueres blant narkotikabrukere, deres omgangskrets og familie samt til politiet. Huumetyöstä vastaavien yksiköiden henkilöstölle tai huumeidenkäyttäjille itselleen suunnattujen ensiapukurssien lisäksi Euroopassa ovat yleistymässä yliannostusriskin arvioinnit ja riskienhallintaan liittyvä neuvonta, jotka mainitaan esimerkiksi Romanian, Alankomaiden ja Maltan raporteissa. I tillegg til førstehjelpskurs for ansatte i rusmiddeltjenesten og narkotikabrukerne selv, virker det som om vurdering av overdoserisiko og rådgivning om risikohåndtering er i ferd med å bli vanligere i Europa. Dette nevnes blant annet i rapportene fra Romania, Nederland og Malta. Skotlannissa julkaistiin vuonna 2005 toimintasuunnitelma huumekuolemien vähentämiseksi. Sen tavoitteena on julkaista valistus-DVD tietoisuuden lisäämiseksi yliannostuksista, käynnistää uutta tutkimusta ensiavun kutsumista viivyttävistä syistä ja perustaa kansallinen foorumi yliannostuskuolemien suuntausten selvittämiseksi ja sellaisten alojen määrittämiseksi, joilla tarvitaan jatkotoimia. I 2005 lanserte Skottland en handlingsplan for å redusere antallet narkotikarelaterte dødsfall, som har resultert i; en informasjons-DVD om overdoser, ny forskning som skal undersøke hvorfor det tar så lang tid før man ringer etter hjelp, og et nasjonalt forum som skal vurdere trender og identifisere områder hvor det er behov for ytterligere tiltak. EMCDDA (2006), Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Lissabon. EONN (2005), 2005 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Europa, Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, Lisboa. EMCDDA (2007a), Drugs and crime: a complex relationship, Drugs in focus nro 16, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Lissabon. EONN (2006), 2006 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Europa, Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, Lisboa. Kansainvälisen ja EU:n politiikan kehitys • Kansalliset strategiat • Julkiset menot • Kansallinen lainsäädäntö • Rikollisuus • Kansallinen tutkimus Politisk utvikling internasjonalt og i EU • Nasjonale strategier • Offentlige utgifter • Nasjonal lovgivning • Kriminalitet • Nasjonal forskning Ehkäisevä huumetyö • Hoito • Haittojen vähentäminen • Sosiaalinen kuntoutus • Terveys ja sosiaalinen vaste vankiloissa Forebygging • Behandling • Skadereduksjon • Sosial reintegrasjon • Helse- og sosialtiltak i fengsler Tarjonta ja saatavuus • Levinneisyys ja käyttötavat • Hoito Tilbud og tilgjengelighet • Prevalens og bruksmønstre • Behandling Tarjonta ja saatavuus • Levinneisyys ja käyttötavat • Viihdeympäristöt • Hoidon tarjonta Tilbud og tilgjengelighet • Prevalens og bruksmønstre • Fritidsmiljøer •Behandlingstilbud Tarjonta ja saatavuus • Levinneisyys ja käyttötavat • Hoito ja haittojen vähentäminen Tilbud og tilgjengelighet • Prevalens og bruksmønstre • Behandling og skadereduksjon Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö Kapittel 6: Opioidbruk og injeksjonsbruk Heroiinin tarjonta ja saatavuus • Arviot opioidien ongelmakäytön levinneisyydestä • Huumeiden injektiokäyttö • Opioidien ongelmakäytön hoito Tilbud og tilgjengelighet av heroin • Prevalensanslag over problematisk opioidbruk •Injeksjonsbruk av narkotika • Behandling av problematisk opioidbruk Luku 7: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall Tartuntataudit • Tartuntatautien ehkäiseminen • Kuolemat ja kuolleisuus • Kuolemien vähentäminen Infeksjonssykdommer • Forebygging av infeksjonssykdommer • Dødsfall og dødelighet • Reduksjon av dødsfall Luku 8: Huumausaineiden uudet suuntaukset Kapittel 8: Nye stoffer og trender Uusia psykoaktiivisia aineita koskevat EU:n toimet • Internetpisteet • GHB ja GBL EU-tiltak mot nye psykoaktive stoffer • Internettbutikker • GHB og GBL Tällaisia haittoja mietittäessä on syytä muistaa, miten huolestuttavia seurauksia esimerkiksi kokaiinin kuljettamisella Länsi-Afrikan kautta on ollut. Vi trenger ikke gå lengre enn til den foruroligende utviklingen som transitten av kokain gjennom Vest-Afrika har medført, for å forstå hvilke skader dette problemet indirekte kan forårsake. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksella (EMCDDA) on ilo esitellä 13. vuosiraporttinsa. Det er med stolthet vi nå presenterer årets rapport fra Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, den trettende i rekken. Tämän raportin laatiminen ei olisi onnistunut ilman Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden verkostossa toimivien kumppaneidemme uurastusta ja sitoutuneisuutta asiaan eikä ilman eri puolilla Eurooppaa toimivia asiantuntijoita, jotka ovat osallistuneet tietojen analysointiin. Rapporten har kommet til stand takket være hardt arbeid og engasjement fra våre partnere i Reitox-nettet av nasjonale kontaktpunkter så vel som eksperter i hele Europa som har bidratt til analysen. Lisäksi kiitämme kaikkia niitä Euroopan unionin virastoja ja kansainvälisiä järjestöjä, jotka osallistuvat huumealan tutkimiseen. Vi skylder også EU-byråer og internasjonale organisasjoner som arbeider innen narkotikafeltet, en stor takk. Raportti on toteutettu yhteisin voimin, joten kiitos kaikille sen laatimiseen osallistuneille. Rapporten er et kollektivt foretak, og vi vil gjerne takke alle som har bidratt til den. Se on laadittu, koska tarvitsemme tarkan kuvauksen huumetilanteesta voidaksemme keskustella asiasta tietopohjaisesti, tuloksekkaasti ja perustellusti. Raportti tarjoaa tosiasioita mielipiteiden tueksi sekä varmistaa, että vaikeiden poliittisten päätösten tekijöillä on selkeä käsitys tarjolla olevien vaihtoehtojen kustannuksista ja eduista. En nøktern analyse av det vi vet om narkotikasituasjonen er nemlig en forutsetning for en opplyst, produktiv og rasjonell debatt der alle innspill er underbygget av fakta; og de som skal ta vanskelige politiske beslutninger vil ha en god forståelse av kostnadene og fordelene ved mulige alternativer. Myönteisenä seikkana voidaan todeta, että huumeidenkäyttö näyttää Euroopassa vakiintuvan ja että Euroopan unionin jäsenvaltiot puuttuvat asiaan entistä paremmin. På den positive siden synes imidlertid bruken av narkotika i Europa å ha stabilisert seg, og det har vært en viss positiv utvikling i måten EU-medlemsstatene griper fatt i problemet på. Yleinen arviomme on, että useimpien huumeidenkäyttömuotojen osalta lisäystä ei ole tapahtunut, ja joidenkin käyttömuotojen osuus näyttää jopa vähentyneen. For de fleste formene for narkotikabruk er vår generelle vurdering at vi ikke ser noen økning, og i enkelte områder synes trenden nedadgående. Lähes kaikki jäsenvaltiot ovat laatineet reagointia koskevat strategiset suunnitelmat, ja koko yhteisössä toiminta on selvästi yhtenäisempää. Når det gjelder tiltak, har praktisk talt alle medlemsstatene anlagt en strategisk tilnærming, og her er det stadig større sammenfall på europeisk plan. Hoitojen saatavuus paranee, ja joissakin maissa on päästy siihen tilanteeseen, että useimmat heroiininkäyttäjät, jotka aikaisemmin määriteltiin piilopopulaatioksi, hyödyntävät ainakin jonkinlaisia palveluja. Behandlingstilbudet blir stadig større, og enkelte land har nå kommet til et punkt der de fleste heroinbrukerne, som en gang ble betraktet som en skjult gruppe, nå er i kontakt med rusmiddeltjenestene på en eller annen måte. Vielä jokin vuosi sitten injektiokäyttäjien HIV-infektiot olivat suurin huolenaihe huumepoliittisessa keskustelussa. For ikke mange år siden sto HIV-smitten blant sprøytebrukere i sentrum for den narkotikapolitiske debatten. Sittemmin Euroopassa on alettu säännönmukaisesti toteuttaa käytännönläheisiä ehkäisy- ja hoitotoimenpiteitä sekä haittojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä. Siden den gang har en pragmatisk blanding av forebygging, behandling og skadereduksjon blitt normen i Europa, og antallet nye smittetilfeller relatert til narkotikabruk har falt, og fortsetter å falle. Tämä vuosi on ollut poikkeuksellisen työntäyteinen huumepolitiikan kannalta, ja EMCDDA:lla on ollut etuoikeus olla mukana sekä EU:n huumausaineiden torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman loppuarvioinnissa että arvioimassa huumeongelmaa käsitelleessä vuoden 1998 Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen ylimääräisessä istunnossa asetettujen tavoitteiden edistymistä. Dette året har stått i narkotikapolitikkens tegn, og EONN har hatt æren av: både å ha bidratt til den endelige evalueringen av EUs inneværende handlingsplan mot narkotika og til en gjennomgang av 1998-års erklæring fra FNs Generalforsamlings spesialsesjon om narkotikaproblemet. On miellyttävää huomata, että kansainvälisesti vertailtuna Eurooppa erottuu edukseen maailman kehittyneimpien seurantavalmiuksiensa ansiosta. Det gleder oss at Europa er en av de delene av verden hvor kartleggingen på dette området er kommet lengst. Nykyiset tietolähteemme ovat kuitenkin puutteellisia, ja pyrimmekin kumppaneidemme kanssa jatkuvasti parantamaan saatavilla olevan tiedon laatua ja merkityksellisyyttä. Likevel er vi klar over begrensningene i de informasjonsressursene vi har til rådighet. Derfor samarbeider vi kontinuerlig med våre partnere for å forbedre kvaliteten på tilgjengelige data og øke deres relevans. Hyvistä uutisista ei saa jymyotsikoita, joten ne saatetaan jättää huomiotta. Fordi gode nyheter ikke gir gode overskrifter, blir de ofte oversett. On kuitenkin tärkeää, että tapahtunut edistys havaitaan. Det er imidlertid viktig å anerkjenne positiv utvikling der det faktisk har vært framgang. Euroopassa on saatu yhä selkeämpi käsitys siitä, millaisilla toimenpiteillä pystytään tehokkaasti puuttumaan huumeongelmaan. Vi har i Europa etter hvert fått stadig bedre forståelse av hvilke tiltak som kan virke når det gjelder narkotikaproblemer. Jotta investoinneille ja politiikalle saadaan tukea, on saatava yhä useammat uskomaan, että toimilla voi olla ja onkin merkitystä. Aksept for at det vi gjør kan gjøre en forskjell – og faktisk gjør det – er en forutsetning for å sikre investeringer og politisk støtte. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, ettei tässä raportissa käsiteltäisi useita huolestuttavia aiheita Euroopan unionissa. Det er ikke dermed sagt at det ikke fortsatt finnes problemer på narkotikaområdet i Den europeiske union, noe vi også setter fingeren på i denne rapporten. Esimerkkeinä mainittakoon kokaiininkäytön jatkuva lisääntyminen ja ne huomattavat erot, joita edelleen on havaittavissa eri maiden välillä huumeongelmaisille tarjottavien palvelujen saatavuudessa ja laadussa. Vi kan bare nevne den stadig økende bruken av kokain og de store forskjellene som består landene imellom med hensyn til tilgjengeligheten av og kvaliteten på tjenestene som tilbys de som har problemer. Päätelmänä voidaan todeta, että edistyksestä huolimatta työtä on vielä paljon jäljellä. Vi må derfor konkludere med at selv om det er gjort framskritt, så er vi ennå langt fra målet. Euroopassa ei kuitenkaan ole koskaan aiemmin ollut yhtä laajaa yhteisymmärrystä toimien sisällöstä kuin nyt. Men mer enn noen gang tidligere står Europa i dag samlet om den retningen vi bør gå. Huumeita koskevaan poliittiseen keskusteluun vaikuttavat Euroopan huumeongelmasta aiheutuvat niin piilevät kuin ilmeisemmätkin kustannukset, ja niitä käsitelläänkin monin paikoin tässä raportissa. Et underliggende tema i enhver narkotikapolitisk debatt, er kostnadene, både de skjulte og de mer synlige, ved Europas narkotikaproblem. Dette temaet behandles i forskjellige deler av denne rapporten. EMCDDA on pyrkinyt selvittämään, mitä julkisia menoja Euroopan unionin jäsenvaltioille aiheutuu huumeidenkäytön torjunnasta. EONN har prøvd å utarbeide en metode for å få klarhet i de offentlige utgiftene som er forbundet med narkotikaproblemet i EUs medlemsstater. Tämä selvitystyö on vasta aloitettu, joten saadut arviot ovat vain viitteellisiä. Arbeidet har bare så vidt begynt, og estimatene vi har kommet fram til, er mer veiledende enn nøyaktige. Huumausaineiden vastaisesta toiminnasta näyttää kuitenkin aiheutuvan huomattavia kustannuksia, sillä alustavien arvioiden mukaan niiden osuus julkisista menoista on 28–40 miljardia euroa. Likevel er det klart at beløpene er betydelige – foreløpige tall tilsier at vi snakker om beløp i størrelsesordenen 28 til 40 milliarder euro. Talouden termein on vaikeampi ilmaista huumeidenkäytöstä aiheutuvaa haittaa. Det er noe vanskeligere å beløpsfeste skadene narkotikabruken medfører. Miten lasketaan kustannukset Euroopan huumekuolemista, huumeiden tuotannon Hvilke kostnader skal vi regne med når vi ser på de tragiske tapene av menneskeliv som narkotikabruk medfører i Europa, konsekvensene for lokalmiljøet der narkotika blir produsert eller solgt, eller hvordan handelen med narkotika undergraver den samfunnsmessige utviklingen og den politiske stabiliteten i • Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto – etenkin sen horisontaalinen huumausainetyöryhmä – ja Euroopan komissio • Europaparlamentet, Rådet for Den europeiske union – særlig Den horisontale narkotikaarbeidsgruppen – og Europakommisjoner, • Euroopan tautienehkäisy- ja -valvontakeskus (ECDC), Euroopan lääkevirasto (EMEA) ja Europol • Det europeisk senter for forebygging av og kontroll med sykdommer (ECDC), Europeisk legemiddelkontor (EMEA) og Europol, • Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä, Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnan toimisto, WHO:n Euroopan aluetoimisto, Interpol, Maailman tullijärjestö, ESPAD-hanke ja Ruotsin Centralförbundet för alkohol och narkotikaupplysning (CAN) sekä Euroopan aidsin epidemiologinen seurantakeskus (EuroHIV) • Europarådets Pompidou-gruppe, FNs organ for narkotika og kriminalitet, Verdens helseorganisasjons regionkontor for Europa, Interpol, Verdens tollorganisasjon (WCO), ESPAD-prosjektet, Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning (CAN) og Europeisk senter for epidemiologisk overvåking av aids (EuroHIV), • Euroopan unionin elinten käännöskeskus ja Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto. • Oversettelsessenteret for Den europeiske unions organer og Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner. Se koostuu kansallisista yhteyspisteistä EU:n jäsenvaltioissa, Norjassa, jäsenehdokasvaltioissa ja Euroopan komissiossa. Nettet består av de nasjonale kontaktpunktene i medlemsstatene i EU, Norge, søkerlandene og ved Europakommisjonen. Yhteyspisteet ovat kansallisia viranomaisia, joista maan hallitus on vastuussa ja jotka toimittavat huumeita koskevaa tietoa EMCDDA:lle. Kontaktpunktene er utnevnt av sine respektive regjeringer som nasjonal myndighet med ansvar for å skaffe narkotikainformasjon til EONN. Kansallisten yhteyspisteiden yhteystiedot ovat osoitteessa http://www.emcdda.europa.eu/about/partners/reitox-network. Kontaktinformasjon for de nasjonale kontaktpunktene er lagt ut på http://www.emcdda.europa.eu/about/partners/reitox-network Tässä esitetyt tilastotiedot koskevat vuotta 2006 (tai viimeisintä vuotta, jolta tietoja on saatavissa). De statistiske dataene som presenteres her gjelder for år 2006 (eventuelt siste år med tilgjengelige data). EMCDDA:lle ilmoitetuilla huumeiden vähittäiskaupan hinnoilla tarkoitetaan käyttäjän maksamaa hintaa. Prisene på narkotika rapportert til EONN, er prisene til bruker. Useimpien maiden ilmoittamat huumeiden puhtaustiedot perustuvat otantaan kaikista takavarikoiduista huumeista, eikä ilmoitettuja tietoja voida yleensä suhteuttaa mihinkään huumemarkkinoiden tiettyyn tasoon. Rapporter om renhet eller styrke er fra de fleste land basert på prøver tatt av alle beslaglagte stoffer, og det er generelt ikke mulig å knytte de innrapporterte dataene til et bestemt sjikt av narkotikamarkedet. Puhtautta ja katukaupan hintaa koskevat analyysit perustuvat tyypillisiin (modaalisiin) arvoihin tai, jollei sellaisia ole, keskiarvoihin (tai mediaaneihin). Når det gjelder renhet, styrke og pris, er alle analyser basert på typiske (modale) verdier, eller hvis slike mangler, gjennomsnittlige (eller middel-) verdier. Yleisiin väestötutkimuksiin perustuvissa huumeidenkäytön yleisyyttä koskevissa tiedoissa perusjoukkona on useimmiten maan 15–64-vuotias väestö. Rapporter om prevalens av narkotikabruk basert på generelle befolkningsundersøkelser viser i hovedsak til aldersgruppen 15–64 år. Erilaisia ylä- tai alaikärajoja käyttäviä maita ovat Bulgaria (18–60), Tšekki (18), Tanska (16), Saksa (18), Unkari (18–59), Malta (18), Ruotsi (16) ja Yhdistynytkuningaskunta (16–59). Land som bruker andre øvre eller nedre aldersgrenser, er bl.a. Bulgaria (18–60), Den tsjekkiske republikk (18), Danmark (16), Tyskland (18), Ungarn (18–59), Malta (18), Sverige (16) og Storbritannia (16–59). Hoidon kysyntää koskevien tietojen yhteydessä ”uusilla asiakkailla” tarkoitetaan ensimmäistä kertaa elämässään hoitoon hakeutuvia henkilöitä ja ”kaikilla asiakkailla” kaikkia hoitoon tulevia. I rapporter om behandlingssøknader viser ”nye klienter” til personer som er inntatt til behandling for første gang, og ”alle klienter” til alle som påbegynner behandling. Kyseisen vuoden alussa jatkuvassa hoidossa olleet asiakkaat eivät sisälly tietoihin. Klienter som er inne i et behandlingsprogram ved årets begynnelse, er ikke inkludert i dataene. Når andelen behandlingssøknader for et primærrusmiddel oppgis, er nevneren antallet søknader der primærrusmiddelet er kjent. Suuntauksia on analysoitu ainoastaan niiden maiden osalta, jotka toimittavat riittävästi tietoja kyseisenä ajanjaksona tapahtuneista muutoksista. Analyser av trender er bare basert på land som har lagt fram tilstrekkelig tallmateriale til å beskrive endringer i den aktuelle tidsperioden. Vuoden 2006 puuttuvat arvot on voitu korvata vuoden 2005 luvuilla huumemarkkinoiden suuntausanalyyseissa. Tall for 2005 kan erstatte manglende 2006-verdier i analyser av trender på narkotikamarkedet. Muita suuntauksia analysoitaessa puuttuvat tiedot on voitu interpoloida. For analyser av andre trender kan manglende data bli interpolert. Hintoihin liittyvät suuntaukset on inflaatiokorjattu kansallisesti. Trender for priser er korrigert for inflasjon på nasjonalt plan. Huumerikosten yhteydessä käsitteellä ”ilmoitukset” voidaan tarkoittaa eri asioita eri maissa. Begrepet ”rapporter” i forbindelse med brudd på narkotikalovgivningen kan dekke ulike begreper i forskjellige stater. Lisätietoja tilastotiedoista ja analyysimenetelmistä on saatavissa vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Ytterligere informasjon om data og analysemetoder er tilgjengelig i Statistiske opplysninger 2008. Vuosiraportti on ladattavissa 23 kielellä (http://www.emcdda.europa.eu/publications/annual-report/2008). Årsrapporten er tilgjengelig på 23 språk og kan lastes ned fra http://www.emcdda.europa.eu/publications/ annual-report/2008 Vuoden 2008 tilastotiedotteessa (http://www.emcdda.europa.eu/stats08) esitetään kaikki lähdetaulukot, joihin vuosiraportin tilastoanalyysi perustuu. Statistiske opplysninger 2008 (http://www.emcdda.europa.eu/stats08) inneholder alle kildetabeller som den statistiske analysen i årsrapporten er basert på. Se sisältää myös lisätietoja käytetyistä menetelmistä ja noin sata muuta tilastokaaviota. Her finner du også nærmere opplysninger om metodene som er brukt, og et hundretalls andre statistiske grafer. Maakohtaiset katsaukset (http://www.emcdda.europa.eu/publications/country-overviews) tarjoavat korkeatasoisen graafisen yhteenvedon kunkin maan huumetilanteen tärkeimmistä näkökohdista. Landsoversikter (http://www.emcdda.europa.eu/publications/country-overviews) inneholder et sammendrag av de viktigste aspektene ved narkotikasituasjonen i det enkelte land. Reitox-yhteyspisteiden kansallisissa raporteissa esitetään yksityiskohtainen kuvaus ja analyysi huumeongelmasta kussakin maassa. De nasjonale rapportene fra kontaktpunktene i Reitox-nettet inneholder en detaljert beskrivelse og analyse av narkotikasituasjonen i det enkelte land. De er lagt ut på EONNs nettsted (http://www.emcdda.europa.eu/publications/national-reports). Yleiskatsaus Euroopan huumetilanne — uusia näkymiä ja vanhoja tosiasioita Kommentar Narkotikasituasjonen i Europa — nye perspektiver og noen gamle realiteter Vahva puheenvuoro Euroopalta tärkeänä pohdinnan ja politiikan laatimisen vuonna maita erottelu näkyy huumeidenkäytöstä säädettyjen rangaistusten lievenemisenä, joskin toisissa maissa lievennykset on torjuttu ja rangaistuksia on jopa kovennettu. En kraftig røst fra Europa i et viktig år for ettertanke og politikkutforming kanskje til og med skjerpet straffen. Käytännössä erotteleminen huumeiden välittäjiin ja käyttäjiin on usein vaikeaa, ja jäsenvaltiot poikkeavat toisistaan suuresti siinä suhteessa, miten nämä kaksi ryhmää erotetaan toisistaan. I praksis er det ofte vanskelig å skille mellom leverandør og bruker, og det er stor forskjell medlemsstatene imellom i hvordan de skiller mellom disse to kategoriene. Vuonna 2008 Euroopassa on arvioitu vuosien 2005–2008 huumausaineita koskevia toimintasuunnitelmia ja valmisteltu uutta suunnitelmaa EU:n huumausainestrategian jatkamiseksi toiselle kaudelle (2009–2012). Forestillingen om at europeiske land nå har redusert bruken av strafferettslige sanksjoner mot narkotikabruk, underbygges ikke av tilgjengelige data. Samaan aikaan 13 jäsenvaltiota laatii uudelleen tai tarkistaa kansallisia huumausainestrategioitaan ja toimintasuunnitelmiaan. I løpet av de siste fem årene har antallet rapporterte narkotikaforbrytelser økt i Europa. Kansainvälisesti tämä vuosi on lisäksi ajankohta, jolloin YK:n 20. yleiskokouksen erityisistunnossa hyväksytyille julistuksille ja toimintasuunnitelmille tehdään kymmenvuotistarkistus. De fleste rapporterte narkotikaforbrytelser gjelder bruk og besittelse til eget bruk snarere enn omsetning, og mens lovbrudd knyttet til omsetning har økt med 12 %, har lovbrudd knyttet til besittelse økt med over 50 %. Tästä syystä vuosi 2008 on ennennäkemättömän tärkeä Euroopan ja koko maailman laajuisille pohdinnoille siitä, miten huumausainepolitiikassa on tähän asti onnistuttu ja mihin suuntiin politiikkaa olisi vastaisuudessa kehitettävä. Cannabis er fortsatt det stoffet som oftest figurerer i forbindelse med brudd på narkotikalovgivningen. Se käsitys, että Euroopan maat määräisivät huumeidenkäytöstä entistä vähemmän rikosoikeudellisia seuraamuksia, ei saa tukea käytettävissämme olevista tiedoista. I Europa har 2008 vært året for evaluering av handlingsplanen mot narkotika 2005−2008, i tillegg til at det har vært arbeidet med en ny plan for å føre EUs narkotikastrategi inn i sin andre periode (2009−2012). Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana ilmoitettujen huumausainerikosten määrä on lisääntynyt Euroopassa. Samtidig er 13 medlemsstater i ferd med å utarbeide utkast til eller gjennomgå sine nasjonale narkotikastrategier eller handlingsplaner. Valtaosa ilmoitetuista huumausainerikoksista liittyy käyttöön ja hallussapitoon eikä niinkään huumeiden välittämiseen, ja vaikka välitysrikokset ovatkin lisääntyneet 12 prosenttia, hallussapitorikosten kasvu on ollut yli 50 prosenttia. Internasjonalt er tiden inne for en gjennomgang av de erklæringer og handlingsplaner som ble vedtatt av FNs generalforsamlings 20. spesialsesjon (UNGASS) for ti år siden. Huumausainerikoksiin useimmin liittyvä huume on edelleen kannabis. 2008 kan dermed sies å være et ettertankens år både for Europa og verden for øvrig med hensyn til hvordan narkotikapolitikken har fungert så langt, og hvor veien går videre. Huumeidenkäyttöä koskevien huumausainerikosten yleistymisen syyt eivät ole yksiselitteiset, ja kasvu voi johtua myös siitä, että joissakin maissa voi olla nykyisin hallinnollisesti yksinkertaisempaa määrätä rikosoikeudellisia seuraamuksia hallussapidosta. Årsakene til økningen i antall narkotikalovbrudd knyttet til bruk, er uklare og kan til og med være forbundet med at det i enkelte land administrativt sett kan ha blitt enklere å avsi dom for besittelse. Tiedot eivät myöskään tue sitä joidenkin tahojen näkemystä, että huumeiden ja erityisesti kannabiksenkäyttäjien todennäköisyys joutua syytteeseen huumausainerikoksista olisi viime vuosina kasvanut. Selv om noen mener at sannsynligheten for at narkotikabrukere, og da særlig cannabisbrukere, skal bli tiltalt for narkotikalovbrudd er blitt mindre de senere årene, blir ikke dette underbygget av dataene. Sekään, missä määrin huumausaineiden hallussapidosta määrätyt seuraamukset ovat muuttuneet, ei ole vielä selvillä. Det er heller ikke klart i hvilken grad det har vært noen forandring når det gjelder anvendelsen av sanksjoner for narkotikabesittelse, og EONN vil se nærmere på dette spørsmålet i en utgave av Utvalgte aspekter neste år. Euroopassa vallitsee yhä suurempi yksimielisyys asiasta, sillä jäsenvaltiot ovat hyväksyneet kansallisia huumausainestrategioita ja osallistuneet kansainväliseen keskusteluun huumausaineista. EU-medlemsstatenes nasjonale narkotikastrategier og bidrag til den globale narkotikadebatten viser at det råder stadig større enighet på området. Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa yhtä lukuun ottamatta on nyt kansallista huumausainepolitiikkaa koskevat asiakirjat, ja noin puolet jäsenvaltioista on jäsentänyt kansalliset asiakirjansa EU:n toimintasuunnitelman päälinjojen mukaan. Med bare ett unntak har alle medlemsstatene i EU nå nasjonale narkotikapolitiske dokumenter, og om lag halvparten av dem har strukturert sine nasjonale dokumenter på noenlunde samme måte som EUs handlingsplan, noe som tyder på stadig større politisk enighet i Europa om hvordan narkotikaproblemet bør håndteres. Tämä viittaa Euroopan poliittiseen yhdentymiseen suhteessa huumausaineongelmaan. Med støtte fra Kommisjonen har EUs medlemsstater inntatt en stadig mer samstemt holdning i debatten som har ledsaget UNGASS-gjennomgangen. Euroopan panoksessa keskusteluun on tähdennetty kattavan, tasapainoisen ja näyttöön perustuvan politiikan ja toiminnan tarvetta sekä korostettu, miten tärkeää huumausaineongelman seurannan maailmanlaajuinen tehostaminen on YK:n arvioinnin jälkeisinä vuosina. De europeiske innspillene til debatten vektlegger behovet for gjennomgripende, balanserte og evidensbaserte retningslinjer og tiltak, samt verdien av forbedret kartlegging av det globale narkotikaproblemet, nå etter UNGASS. Huumeidenkäyttö ja rikosoikeudellisten seuraamusten määrääminen: erilaisia käytäntöjä Narkotikabruk og anvendelsen av strafferettslige sanksjoner: et sammensatt bilde EMCDDA on havainnut viime vuosina Euroopan maiden huumausainelainsäädännössä suuntauksen erotella entistä selvemmin toisistaan huumeiden salakuljettajat ja myyjät ja toisaalta huumeiden käyttäjät. De senere årene har EONN rapportert om en tendens i europeiske land til å skille skarpere i narkotikalovgivningen mellom de som smugler eller omsetter narkotika, og de som bruker narkotika. Jokin aika sitten tehdyssä Eurobarometrikyselyssä selvitettiin nuorten asenteita ja käsityksiä huumeidenkäytöstä ja havaittiin huomattavaa samankaltaisuutta eri maiden välillä. En Eurobarometer-undersøkelse som nylig ble gjennomført om de unges holdninger til og oppfatninger om narkotika, fant at det var stort sammenfall mellom landene. Suuri enemmistö Oppfatningen om helsefaren knyttet (95 prosenttia) vastaajista katsoi, että huumausaineita on edelleen säänneltävä Euroopassa. Kannabiksen osalta näkemykset kuitenkin erosivat: 40 prosenttia katsoo, että tämän huumausaineen riski on suuri, mutta likipitäen sama määrä (43 prosenttia) pitää kannabiksenkäyttöä ”kohtalaisena terveysriskinä” eli pääosin tupakointiin rinnastettavana riskitekijänä. Årsrapport for 2008: Narkotikasituasjonen i Europa til bruk av cannabis kom til uttrykk gjennom mindre støtte til et fortsatt forbud mot cannabis (67 %), og at et stort mindretall (31 %) mener at cannabis bør reguleres på samme måte som alkohol og tobakksprodukter. Ehkäisevä huumetyö: näyttöperusta kasvaa, mutta käytännöt muuttuvat hitaasti opioidien ongelmakäyttäjistä on nykyisin pitkäkestoisessa korvaushoidossa. Narkotikaforebygging: evidensgrunnlaget vokser, men praksis er vanskelig å endre for substitusjonsbehandlingen og i hvilken grad klientene kan reintegreres i samfunnet og gjenoppta et normalt liv. Työllistyminen on yksi yhteiskuntaan sopeutumisen keskeisiä osatekijöitä, ja sen ennustearvo on osoittautunut merkittäväksi. En av de viktigste forutsetningene for at klientene skal kunne reintegreres i samfunnet, er inntektsgivende arbeid, og dette har vist seg å ha stor prognostisk verdi. Paluu työmarkkinoille on silti usein vaikeaa, koska Euroopassa pitkäkestoisessa hoidossa olevalle, yleisesti ikääntyvälle huumeidenkäyttäjien kroonikkopopulaatiolle on usein tyypillistä heikko ammattitaito ja alhainen koulutustaso. Det har imidlertid vist seg vanskelig for klientene å få innpass på arbeidsmarkedet, gitt de svake faglige kvalifikasjonene og det lave utdanningsnivået som kjennetegner mange av de menneskene man finner i en generelt aldrende befolkning av kroniske narkotikabrukere i langtidsbehandling i Europa. Euroopassa huumausainehoitoa tarjoavien tahojen kannalta on yhä tärkeämpää, että pääsemme yhteisymmärrykseen pitkäaikaisista huumeongelmista kärsivien henkilöiden onnistuneen hoitotuloksen määritelmästä ja siitä, missä määrin tämä väestönosa voidaan sopeuttaa uudelleen yhteiskuntaan. For europeiske behandlingstjenester blir det stadig viktigere å komme til enighet om hva som kan betegnes som vellykkede resultater for klienter med langvarige narkotikaproblemer, og i hvilken grad man kan forvente å lykkes med å reintegrere medlemmer av denne befolkningen i samfunnet. Vaikka ehkäisevää huumetyötä kannatetaan yleisesti, asiaa koskevat viralliset arviot ovat menetelmällisesti haasteellisia ja ehkäisytoimenpiteiden tehokkuutta tukeva näyttö on ajan kuluessa ollut vähäistä. Til tross for en nærmest universell støtte til forebygging av narkotikabruk, innebærer formelle evalueringer på dette området store metodologiske utfordringer, og dokumentasjon angående effektiviteten av tiltakene har vært begrenset. Tilanne on nyt muuttumassa, kun ehkäisytyön tieteellinen perusta kasvaa ja kun yhä tarkempia tutkimuksia valmistuu. Denne situasjonen er i ferd med å endres etter hvert som det vitenskaplige grunnlaget for narkotikaforebygging vokser og ytterligere, mer stringente, studier utføres. Vaikka päätelmät on edelleen usein tehtävä yhdysvaltalaisten tutkimusten tuloksista, joiden soveltuvuus Eurooppaan voi olla kyseenalainen, myös eurooppalaisen tutkimustyön määrä lisääntyy koko ajan. Selv om man forsatt ofte må trekke slutninger ut fra amerikanske studier, hvis relevans for europeiske forhold kan være tvilsom, finnes det nå stadig mer europeisk dokumentasjon. Kaiken nyt käytössä olevan tiedon ansiosta ymmärretään yhä paremmin, millaiset toimet ovat todennäköisesti tehokkaita ja miten ehkäisevä huumetyö olisi kohdennettava riskialtteimpiin henkilöihin. Den samlede informasjonen som nå er tilgjengelig, gir større forståelse av hvilke aktiviteter som har sannsynlighet for å være effektive, og hvordan tiltakene kan målrettes mot de gruppene som er utsatt for størst risiko. Uusien tietojen perusteella näyttää kuitenkin siltä, että monissa maissa vallalla olevat lähestymistavat eivät useinkaan perustu vankkaan näyttöön vaan sisältävät joissain tapauksissa jopa haitallisesti vaikuttavia toimia. Nye data tyder likevel på at de vanligste tilnærmingsmåtene i mange land fortsatt mangler et solid evidensgrunnlag og faktisk i noen tilfeller også omfatter tiltak som kan virke mot sin hensikt. Utfordringen for beslutningstakerne kan derfor være at de programmene man vet har effekt, ofte krever større ressurser og mer fokus på opplæring og kvalitetskontroll. Vaikka huumausainehoidon tarjonta lisääntyykin Euroopassa, maiden välillä on edelleen huomattavia eroja hoidon saatavuudessa ja siinä, miten laajasti ratkaisuja erilaisiin huumeongelmiin tarjotaan. Selv om behandlingstilbudet i Europa stadig bygges ut, er det fortsatt store variasjoner landene imellom når det gjelder tilgjengelighet og i hvilken grad tjenestene er innrettet mot ulike typer narkotikaproblem. Hoitovaihtoehtojen merkitys vankiloissa oleville huumeidenkäyttäjille tunnustetaan laajasti, ja alan palveluihin on myös investoitava vastaavasti. Useissa maissa ne ovat edelleen kehittymättömiä. Man ser i stadig større grad verdien av å tilby narkotikabehandling til innsatte i fengslene, men likevel er det ennå et stykke igjen til denne erkjennelsen reflekteres i bevilgningene til slike tjenester, som i de fleste land fremdeles er lite utviklet. Hoitomallien kehittäminen rakenteeltaan yhä hajanaisemman huumeidenkäyttäjien joukon tarpeisiin on merkittävä haaste Euroopan huumausainehoitojen tarjoajille. En viktig utfordring for behandlingstjenestene i Europa er behovet for å utvikle omsorgsmodeller som er skreddersydd etter behovene til en mer uensartet brukerbefolkning. Koska yleisesti ei ole saatu näyttöä minkään yksittäisen lähestymistavan toimivuudesta, osa Euroopan maista kehittelee kiinnostavia uusia menetelmiä kannabiksen tai kokaiininkäyttäjien hoitoon. I en situasjon hvor dokumentasjonen ikke utpeker noen enkelt beste praksis, er noen europeiske land i ferd med å utvikle interessante nye metoder for behandling av cannabis- og kokainbrukere. Sekakäyttöön, johon kuuluu myös alkoholi, liittyvät erilaiset muodot aiheuttavat monitahoisia ongelmia, jotka ovat niin ikään haaste palvelujen kehittäjille. De komplekse problemene som skyldes ulike former for blandingsbruk, herunder av alkohol, er en utfordring i utformingen av behandlingstjenestene. Tämän vuoksi onkin todennäköistä, että huumehoitoja Euroopassa tarjoavien on kehitettävä vastedes entistä eriytyneempiä reagointitapoja, jotta ne pystyvät vastaamaan asiakkaiden yhä erilaisempiin tarpeisiin. Derfor vil de europeiske behandlingstjenestene i framtiden sannsynligvis måtte utvikle stadig mer differensierte tiltak hvis de skal kunne håndtere klientenes stadig mer differensierte behov. Tukeakseen huumausaineita koskevan tiedon ja parhaiden käytäntöjen siirtämistä EMCDDA otti vuonna 2008 käyttöön parhaita käytäntöjä käsittelevän internetportaalin. For å fremme kunnskapsutveksling og beste praksis på narkotikaområdet lanserte EONN i 2008 en internettportal om beste praksis. Portaaliin sisältyy myös ehkäisytyötä koskeva osa, ja se tarjoaa yleiskatsauksen uusimpaan näyttöön ohjelmien tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta. Portalen, som bl.a. inneholder en modul om forebyggende tiltak, gir en oversikt over den nyeste dokumentasjonen på programmenes effekt og effektivitet samt verktøy og standarder med sikte på å forbedre kvaliteten på tiltakene. Lisäksi se sisältää välineitä ja normeja toimien laadun parantamiseen. Det gis også eksempler på evaluerte praksiser fra hele Europa. Arvioiduista käytännöistä annetaan niin ikään esimerkkejä eri puolilta Eurooppaa. Sterkere signaler om at cannabisbruk blir mindre populært Viimeaikaisten koululais- ja aikuisväestökyselyjen tietojen perusteella kannabiksenkäyttö on yleisesti ottaen vakiintunut, ja se vähenee muutamissa maissa. Nyere data fra spørreundersøkelser gjennomført blant skoleelever og voksne, tyder på en stabilisering eller reduksjon i bruken av cannabis totalt sett i en del land. Kansalliset suuntaukset ovat edelleen erilaisia, ja maiden välillä on huomattavia eroja. Andre nasjonale trender er fortsatt synlige, og det er markante forskjeller landene imellom. Tämä näkyy keskipitkän aikavälin suuntauksissa: vähäisen käytön maissa on havaittu kasvua, Dette gjenspeiler seg i trendene på mellomlang sikt – noen lavprevalensland har rapportert om en økning og en del høyprevalensland om nedgang, mens situasjonen i mange andre land er stabil. Huumeriippuvuuteensa hoitoa saavien huumeidenkäyttäjien määrä on kasvanut huomattavasti viime vuosina, ja monissa maissa merkittävä osa Antallet narkotikabrukere som får behandling for sin avhengighet, har økt betraktelig i de senere årene, og mange land har nå en signifikant andel av sine problembrukere av opioider i langsiktig substitusjonsbehandling. Pikakatsaus – arvioita huumeidenkäytöstä Euroopassa Anslag over narkotikabruk — i korte trekk Tässä esitetyt arviot koskevat aikuisia (15–64-vuotiaita) ja perustuvat uusimpaan saatavilla olevaan tietoon. De estimatene som presenteres her, gjelder den voksne befolkningen (15−64 år) og er basert på de nyeste tilgjengelige dataene. Kattavammat tilasto- ja menetelmätiedot on esitetty oheisessa tilastotiedotteessa. For fullstendig datasett og informasjon om metodene som er benyttet, se ledsagende statistiske opplysninger. Ainakin kerran käyttäneitä: vähintään 71 miljoonaa (22 prosenttia aikuisista Euroopassa) Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä: noin 23 miljoonaa aikuista Euroopassa tai kolmasosa ainakin kerran käyttäneistä Viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneitä: yli 12 miljoonaa Euroopassa Maiden välinen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneissä: vaihteluväli 0,8–11,2 prosenttia Bruk siste år: om lag 23 millioner voksne i Europa, eller én tredel av alle som har livstidserfaring Ainakin kerran kannabista käyttäneiden määrä on vähentynyt selvimmin nuorissa ikäryhmissä. Uusimman kouluikäisten lasten terveyskäyttäytymistä koskevan HBSC-tutkimuksen tiedot osoittavat, että huumeidenkäyttö on vakiintunut tai vähentynyt 15-vuotiaiden koululaisten keskuudessa useimmissa maissa vuosina 2001–2006, ja alustavat tiedot viittaavat siihen, että tilanne saa vahvistusta vuoden 2008 lopulla julkaistavan ESPAD-tutkimuksen (Euroopan kouluissa tehtävä alkoholia ja muita päihteitä koskeva hanke) uusimmalta kierrokselta. Livstidsprevalens: minst 12 millioner (3,6 % av voksne i Europa) undersøker helseatferd hos skolebarn, viser en stabil eller nedadgående trend for narkotikabruk blant 15-åringer i de fleste land i perioden 2001–2006, og foreløpige rapporter tyder på at dette inntrykket kan bli bekreftet av den siste runden av Den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD), som vil bli publisert i slutten av 2008. Yhdistyneessä kuningaskunnassa, joka on perinteisesti erottunut muista maista kannabiksenkäytön yleisyyden vuoksi, havaitaan nyt vakaa laskeva suuntaus, selkeimmin 16–24-vuotiaiden ikäryhmässä. I Storbritannia, som pleide å utmerke seg med høy prevalens av cannabisbruk, ser man nå en stabilt nedadgående trend som er aller tydeligst i aldersgruppen 16−24 år. Syitä kannabiksen suosion laskuun nuorten keskuudessa ei ole kovin hyvin dokumentoitu, mutta ne voivat liittyä muutoksiin käsityksissä tämän huumeen käyttöön liittyvistä riskeistä. Grunnen til at cannabisbruk synes å bli mindre populært blant unge mennesker, er ikke godt dokumentert, men kan ha noe å gjøre med en mulig endring i oppfatningen av risiko forbundet med bruk av dette stoffet. Enkelte kommentatorer har antydet at redusert popularitet for cannabisbruk kan ha forbindelse med endrede holdninger til sigarettrøyking. Kannabista poltetaan Euroopassa usein yhdessä tupakan kanssa ja ehkäisytyössä käsitellään sekä laittomien että laillisten päihteiden terveysvaikutuksia. I Europa røykes cannabis ofte sammen med tobakk, og narkotikaforebyggende programmer har i stadig større grad tatt for seg helsekonsekvensene ved bruk av både lovlige og ulovlige rusmidler. Ainakin kerran käyttäneitä: vähintään 12 miljoonaa (3,6 prosenttia aikuisista Euroopassa) Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä: 4 miljoonaa aikuista Euroopassa tai kolmasosa ainakin kerran käyttäneistä Viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneitä: noin 2 miljoonaa Maiden välinen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneissä: vaihteluväli 0,1–3,0 prosenttia Bruk siste år: 4 millioner voksne i Europa, eller én tredel av alle som har livstidserfaring Ainakin kerran käyttäneitä: noin 9,5 miljoonaa (2,8 prosenttia aikuisista Euroopassa) Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä: yli 2,6 miljoonaa tai kolmasosa ainakin kerran käyttäneistä Viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneitä: yli 1 miljoona Maiden välinen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneissä: vaihteluväli 0,2–3,5 prosenttia Livstidsprevalens: om lag 9,5 millioner (2,8 % av voksne i Europa) Viimeaikaisista suuntauksista huolimatta kannabiksenkäyttö Euroopassa on historiallisesti mitaten edelleen suurta, ja säännöllisen ja runsaan käytön osuus on monissa maissa suuri varsinkin nuorten miesten keskuudessa. Likevel ligger cannabisbruken i Europa fortsatt på et historisk høyt nivå, og i mange land er det et betydelig antall mennesker som bruker cannabis jevnlig eller intensivt, for det meste unge menn. Säännöllisesti ja runsaasti kannabista käyttävien henkilöiden määrän suuntaukset voivat vaihdella riippumatta huumeidenkäytön yleisyydestä koko väestössä, joten käyttötapoihin ja niihin liittyviin ongelmiin on kiinnitettävä vastedes lisää huomiota. Trendene for tallet på regelmessige og intensive cannabisbrukere kan variere uavhengig av prevalensen av cannabisbruk i befolkningen generelt, og det bør fokuseres mer på disse bruksmønstrene og tilknyttede problemer. Ainakin kerran käyttäneitä: lähes 11 miljoonaa (3,3 prosenttia aikuisista Euroopassa) Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä: noin 2 miljoonaa tai viidesosa ainakin kerran käyttäneistä Viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneitä: alle 1 miljoona Maiden välinen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneissä: vaihteluväli 0,0–1,3 prosenttia Bruk siste år: om lag 2 millioner, eller én femdel av alle som har livstidserfaring Kannabishartsi on historiallisesti ollut hallitseva tuote monissa EU:n jäsenvaltioissa, ja Länsi-Eurooppa on yhä tämän huumausaineen muodon suurin kuluttaja maailmassa. Hasjisj har tradisjonelt vært det mest utbredte cannabisproduktet i EU-medlemsstatene, og på verdensbasis er Vest-Europa fortsatt det største markedet for dette stoffet. On kuitenkin huomattava, että suurelta osin piiloon jäävä kannabisruohon kotituotanto on ollut kasvussa Euroopassa. Imidlertid har innenlandsk produksjon av marihuana økt i Europa, og denne produksjonen har for en stor del gått upåaktet hen. Useimmat maat ilmoittavat nykyään paikallisesta tuotannosta, joka voi vaihdella muutamasta henkilökohtaiseen käyttöön kasvatettavasta kasvista kaupallisiin tarkoituksiin tarkoitettuihin suurimittaisiin viljelmiin. De fleste land rapporterer nå om lokal produksjon, som kan variere fra noen få planter til eget bruk til storskaladyrking for kommersielle formål. Opioidien ongelmakäyttö: 1–6 tapausta tuhatta aikuista kohti Vuosina 2005 ja 2006 huumekuolemien osuus kaikista 15–39-vuotiaiden kuolemista oli Euroopassa 3,5 prosenttia, ja opioidit liittyvät noin 70 prosenttiin niistä Pääasiallinen huume noin 50 prosentissa kaikista hoitopyynnöistä Yli 600 000 opioidienkäyttäjää sai korvaushoitoa vuonna 2006. I 2005−2006 sto narkotikainduserte dødsfall for 3,5 % av alle dødsfall blant europeere i alderen 15−39 år, og opioider ble påvist i om lag 70 % av dødsfallene Kotona tuotetun kannabisruohon määrää ja suhteellista markkinaosuutta ei edelleenkään tunneta, minkä vuoksi EMCDDA tekee parhaillaan tutkimusta Euroopan kannabismarkkinoiden kartoittamiseksi. Omfanget av og den relative markedsandelen for lokalt produsert marihuana er ikke kjent, og EONN gjennomfører derfor en studie for å kartlegge cannabismarkedet i Europa. Kehittyvien kannabismarkkinoiden vaikutuksista käydään myös Det er også økt debatt om implikasjonene ved utviklingen på cannabismarkedet. Vuosiraportti2008:HuumeongelmaEuroopassa yhä enemmän keskustelua. Årsrapport for 2008: Narkotikasituasjonen i Europa fordi produksjonsstedene befinner seg nær forbrukerne, er relativt enkle å skjule og krever ikke transport over landegrensene. Paikallinen tuotantoon haaste myös lainvalvontaelimille, koska tuotantopaikat sijaitsevat lähellä kuluttajia, ne on helppo kätkeä eikä huumeita tarvitse kuljettaa maiden rajojen yli. Kokainbruken øker fortsatt i et segmentert europeisk marked for sentralstimulerende midler Tyypillisen tuotantoerän koon kasvaminen voi kärjistää jätteiden hävittämisen aiheuttamia ongelmia. At størrelsen på en typisk produksjonsomgang øker, kan forverre problemet med dumping av avfall. Kun amfetamiinia tai MDMA:ta tuotetaan yksi kilogramma, yleensä syntyy noin 15–20 kiloa jäteaineita, kuten ympäristölle vaarallisia myrkyllisiä ja helposti syttyviä kemikaaleja. Produksjonen av ett kilo amfetamin eller MDMA vil typisk gi ca. Ympäristövahingoista ja synteettisen huumausainetuotannon kemiallisten jätteiden laittomaan varastointiin käytettyjen kohteiden puhdistamisesta aiheutuvat kustannukset voivat olla huomattavat. 15−20 kilo avfall som inneholder giftige og brennbare kjemikalier som utgjør en miljøfare. Samalla kun kokaiininkäyttö lisääntyy Euroopassa, kokaiinin torjuntatoimia voimistetaan. Etter hvert som kokainbruken brer om seg i Europa, økes innsatsen for å bekjempe denne. Både volumet og antallet kokainbeslag stiger stadig, og de årlige beslagene er nå oppe i over 120 tonn, hvorav mer enn tre firedeler i Spania og Portugal. Kokaiinin salakuljetusta Eurooppaan on pyritty torjumaan perustamalla Lissaboniin huumausaineiden merikuljetusten analysointi- ja torjuntakeskus (MAOC-N), jolla on nykyisin tärkeä tehtävä torjuntatoimien koordinoinnissa ja tiedustelutietojen jakamisessa toimintaan osallistuvien jäsenvaltioiden kesken. Innsatsen for å bekjempe smuglingen av kokain til Europa er styrket ved opprettelsen av Maritime Analysis and Operations Centre–Narcotics (MAOC-N) i Lisboa. Dette senteret spiller en viktig rolle i koordineringen av bekjempelsesarbeidet og utvekslingen av etterretningsinformasjon mellom deltakerstatene. Piristeet ovat osa Euroopan kroonisten ja syrjäytyneiden ongelmakäyttäjien huumeidenkäyttöä, mutta niillä on merkittävä asema myös yhteiskuntaan varsin hyvin sopeutuneiden, huumeita viihdeympäristöissä käyttävien nuorten keskuudessa. Sentralstimulerende midler spiller en viktig rolle, ikke bare i bruksmønstrene blant kroniske brukere og marginaliserte grupper av problembrukere i Europa, men også blant grupper av sosialt bedre integrerte unge mennesker som snarere bruker narkotika i rekreasjonssammenheng. Piristeiden käyttötavat vaihtelevat Euroopassa: kokaiini on nykyisin yleisin piriste monissa Etelä- ja Länsi-Euroopan maissa, ja sen osuus myös kasvaa koko ajan. Bruksmønstrene for sentralstimulerende midler varierer imidlertid i Europa. Kokain er nå det vanligste sentralstimulerende middelet i mange land i Sør- og Vest-Europa, og bruken brer om seg. Tämän vastapainoksi amfetamiinin ja ekstaasin käyttöä koskevat indikaattorit viittaavat yleisesti vakiintuneeseen tai vähenevään suuntaukseen. Når det gjelder amfetamin og ecstasy, tyder imidlertid indikatorene på en generelt stabil eller nedadgående trend. Amfetamiinit ovat silti käytetyimpiä piristeitä monissa Keski-, Pohjois- ja Itä-Euroopan maissa, joista osassa ne muodostavat merkittävän osan huumeongelmasta. Likevel er amfetamin fortsatt det mest brukte sentralstimulerende middelet i de fleste land i Sentral-, Nord- og Øst-Europa, hvor det noen steder utgjør et alvorlig problem. Metamfetamiinin käyttö on harvinaista Tšekin ja Slovakian ulkopuolella, tosin tämän huumeen saatavuudesta tai käytöstä saadaan satunnaisia ilmoituksia muista maista. Bruk av metamfetamin er fortsatt sjelden utenom Den tsjekkiske republikk og Slovakia, men tilgjengelighet eller bruk av dette stoffet rapporteres sporadisk også i andre land. Vaikka kokaiinia tulee Eurooppaan monia eri teitä, Länsi-Afrikan maiden kautta tapahtuva salakuljetus on lisääntynyt räjähdysmäisesti. Se onkin nyt merkittävin Euroopan markkinoille tarkoitetun kokaiinin kuljetusreitti. Selv om kokainen kommer til Europa via en rekke ruter, har smuglingen via vestafrikanske land økt dramatisk og representerer nå en viktig kanal for kokain til det europeiske markedet. Tilanne on omiaan hajauttamaan ja heikentämään panostusta tämän ennestäänkin monista yhteiskunnallisista, terveydellisistä ja poliittisista haasteista kärsivän alueen kehittämiseen. Denne situasjonen kan bidra til å destabilisere og undergrave utviklingsarbeidet i en region som allerede står overfor mange sosiale, helsemessige og politiske utfordringer. Erityisesti kokaiinin salakuljetuksesta saatavat tulot voivat heikentää merkittävässä määrin rikosoikeudellisia järjestelmiä ja lisätä korruptiota. Særlig kan inntektene fra kokainsmugling ha potensial til å undergrave strafferettssystemet og oppmuntre til korrupsjon. Euroopan unioni ja sen jäsenvaltiot toimivat yhteistyössä Länsi-Afrikan maiden kanssa pyrkiessään kehittämään vastatoimenpiteitä tämän kasvavan uhan torjumiseksi. Den europeiske union og medlemsstatene samarbeider med vestafrikanske land om å utvikle en rekke tiltak for å motarbeide denne voksende trusselen. Koska eri piristeiden käyttöympäristöissä ja niiden käytön perusteluissa ilmenee samankaltaisuuksia, näiden päihteiden voidaan katsoa kilpailevan jossain määrin keskenään Euroopan huumausainemarkkinoilla. Ettersom det finnes likhetstrekk både mellom miljøet de ulike sentralstimulerende midlene brukes i og forklaringene som gis på hvorfor de brukes, kan disse stoffene til en viss grad anses som konkurrerende produkter på det europeiske narkotikamarkedet. Tämän perusteella voidaan olettaa, että kun yksittäisiin aineisiin kohdennetaan toimia, kaikki piristeet on otettava huomioon ryhmänä eikä pelkästään erillisinä ongelmina. Dette burde medføre at tiltakene ikke bare bør fokusere på enkeltstoffer, men også må betrakte sentralstimulerende midler som gruppe snarere enn bare som enkeltstående problemer. Tämä on tärkeää huomata, koska yhden piristeen saatavuuteen vaikuttavat toimet voivat jäädä tehottomiksi, jos kuluttajat ryhtyvät käyttämään vaihtoehtoisia tuotteita. Dette er et viktig poeng, da tiltak som iverksettes med sikte på å redusere tilgjengeligheten av ett av disse stoffene, kan undergraves om de bare fører til at brukerne bytter til alternative produkter. Synteettisten huumausaineiden tuotannon kehittyminen Euroopassa lisää huolta ympäristökustannuksista Utviklingen innen produksjon av syntetiske narkotiske stoffer i Europa gir økt bekymring for miljøkostnadene Uusimpien arvioiden mukaan heroiinintuotanto maailmassa on kasvanut edelleen, ja se on nyt arviolta 733 tonnia. Nye estimater over den globale heroinproduksjonen, anslått til 733 tonn, viser at produksjonen har fortsatt å øke. Tämän huumeen saatavuuden ja käytön kasvun vaikutusta Euroopassa on silti vaikea mitata. Hvilke konsekvenser denne økningen har for tilgjengeligheten og bruken av stoffet i Europa, er imidlertid vanskelig å måle. Päätelmiä on hankala tehdä käytettävissä olevien tietojen perusteella. De dataene som finnes, gjør det vanskelig å trekke konklusjoner. Esimerkiksi Euroopan unionissa talteen otetun heroiinin määrä on hiukan vähentynyt, mutta vastapainoksi Turkissa takavarikoitu määrä on lisääntynyt huomattavasti. For eksempel har mengden av heroin som er beslaglagt i Den europeiske union gått noe ned, men dette er blitt oppveid av en betydelig økning i mengdene som er tatt i Tyrkia. Ei ole näyttöä sellaisesta heroiiniongelmien epideemisestä kasvusta kuin 1990-luvulla havaittiin monin paikoin. Det foreligger ikke overbevisende dokumentasjon på at vi står overfor en epidemisk økning i heroinproblemene, slik mange deler av Europa opplevde på 1990-tallet.Generelt tyder dataene på at problemet er stabilt, men ikke lenger minkende. Heroinbruken i Europa er derfor Euroopan maat ovat yhä amfetamiinien ja MDMA:n suurimpia tuottajia, vaikka Euroopan suhteellinen merkitys on voinutkin pienetä tuotannon lisäännyttyä muualla. Europeiske land er fortsatt store produsenter av amfetamin og MDMA, selv om Europas rolle har blitt relativt mindre i takt med at produksjonen har økt andre steder. Vuosittain löydetään yleensä 70–90 tuotantolaitosta pääosin muutamasta Länsija Itä-Euroopan maasta. Det blir typisk avslørt mellom 70 og 90 produksjonsenheter hvert år, hovedsakelig konsentrert til noen få land i Vest- og Øst-Europa. Lainvalvontatietojen perusteella synteettisten huumeiden, metamfetamiini mukaan lukien, tuotanto näyttäisi kehittyvän koko ajan tuotantoerien kasvaessa suurempien reaktioastioiden, teollisen ja räätälöidyn laitteiston sekä siirrettävien laitosten vaikutuksesta. Data fra politi og tollvesen tyder på at produksjonen av syntetiske narkotiske stoffer, herunder metamfetamin, kan være i ferd med å bli mer sofistikert, med større produksjonspartier ved bruk av større reaksjonskar, industrielt og spesiallaget utstyr så vel som mobile enheter. Yleiskatsaus: Euroopan huumetilanne — uusia näkymiä ja vanhoja tosiasioita ilmi injektiokäyttäjillä tehdyistä tutkimuksista, joiden mukaan suhteellisen suuri osa heistä on nuoria ja uusia injektiokäyttäjiä. Kommentar: narkotikasituasjonen i Europa fortsatt et alvorlig folkehelseproblem og står for en stor del av de samlede helse- og sosialkostnadene knyttet til narkotikabruk. Tietojen perusteella noin 60 prosenttia hoidossa olevista on hakeutunut hoitoon opioidin, pääasiassa heroiinin, käytön vuoksi. Dataene tyder på at opioidbrukere, for det meste heroinbrukere, utgjør om lag 60 % av klientene som får narkotikabehandling i Europa. Ensi kertaa hoitoon hakeutuvien keskuudessa opioidienkäyttäjien suhteellinen osuus – joskaan ei heidän lukumääränsä – on tähän saakka pienentynyt. Nyt tämä suuntaus näyttää tasoittuneen. Blant nye behandlingsmottakere var den relative andelen opioidbrukere — men ikke det faktiske antallet — fallende, men denne trenden synes nå å ha flatet ut. Vaikka näyttö viittaakin siihen, että Euroopan opioideja käyttävä väestö vanhenee vähitellen, tietojen perusteella näiden aineiden uusia käyttäjiä tulee siinä määrin, ettei ongelma supistu merkittävästi lähitulevaisuudessa. Og selv om det er påvist at Europas befolkning av opioidbrukere sakte men sikkert blir eldre, tyder dataene på at nyrekrutteringen er stor nok til at omfanget av problemet ikke vil bli signifikant mindre i overskuelig framtid. Uusien HIV-infektioiden määrä on yleisesti vähentynyt Euroopassa, sen jälkeen kun paikalliset epidemiat muutamissa maissa aiheuttivat jyrkän nousun tämän vuosikymmenen alussa. Samlet har forekomsten av nye tilfeller av HIV-smitte i Europa sunket etter at lokale epidemier førte til en topp i enkelte land på begynnelsen av 2000-tallet. Injektoinnin vähentyminen sekä hoidon saatavuus ja haittoja vähentävät palvelut näyttävät johtaneen tilanteen helpottumiseen yleisesti, ja vaikka uusien injektiokäyttäjien määrässä havaitaankin hieman kasvua, se on jäänyt pieneksi. Redusert sprøytebruk i tillegg til økt tilgjengelighet av behandling og skadereduserende tiltak synes å ha gitt en generell forbedring av situasjonen, og der hvor man likevel har observert en økning i nye smittetilfeller, har økningen vært liten. Maiden välillä on silti edelleen suuria eroja. Det er imidlertid fortsatt store forskjeller landene imellom. Huolimatta siitä, että Viron, Latvian ja Portugalin tilanne on tietojen perusteella kohentunut, näistä maista ilmoitetaan suhteessa erittäin paljon uusia infektioita, ja niiden osuus huumeidenkäytöstä johtuvista kaikista uusista HIV-tapauksista Euroopassa on merkitsevän suuri. Selv om data tyder på at situasjonen i Estland, Latvia og Portugal er i ferd med å bedre seg, rapporterer disse landene fortsatt uforholdsmessig mange nye smittetilfeller, og står for en signifikant andel av alle nye HIV-tilfeller i Europa som tilskrives narkotikabruk. Alueellisten ja paikallisten tutkimustietojen mukaan HIV-infektion tarttuminen on yhä ongelma Espanjassa ja Italiassa, mutta koska kansallisia tapauskohtaisia tietoja ei ole, suuntausten selvittäminen näissä maissa on hankalaa. Data fra regionale eller lokale studier tyder også på at HIV-smitte fortsatt er et problem i Spania og Italia, selv om manglende nasjonal rapportering av tilfeller gjør det vanskelig å spore trender i disse landene. Muuallakin riskikäyttäytyminen jatkuu ja uusien epidemioiden mahdollisuus on olemassa. Tämä viittaa vahvasti siihen, että varuillaan on edelleen oltava: esimerkiksi Bulgariasta ilmoitettiin vuonna 2006 kaikkiaan 34 uutta tapausta, vaikka vuosina 2000–2003 ilmoitettuja infektioita ei juurikaan ollut. Andre steder fortsetter risikoatferden, og potensialet for nye epidemier er fremdeles til stede, noe som understreker behovet for å være på vakt: f.eks. rapporterte Bulgaria om 34 nye tilfeller i 2006, mens det fra 2000 til 2003 så og si ikke ble rapportert om nye tilfeller. Toisin kuin Afganistanin tilanne ehkä antaisi olettaa, sekä laittomaan käyttöön päätyneiden että laittomasti valmistettujen synteettisten opioidien aiheuttamat ongelmat näyttävät yleistyvän joissakin maissa. I motsetning til hva man skulle tro, gitt situasjonen i Afghanistan, synes problemene med både illegalt omsatte og illegalt produserte syntetiske opioider å bli stadig vanligere i enkelte land. Esimerkiksi Virossa, Latviassa ja Liettuassa on havaintoja EU:n ulkopuolella laittomasti valmistetun 3-metyylifentanyylin saatavuuden aiheuttamasta ongelman pahenemisesta. I Latvia, Litauen og Estland er det f.eks. indikasjoner på økende problemer som følge av stor tilgjengelighet på 3-metylfentanyl som produseres ulovlig utenfor EU. Koska tämä huumausaine on vahvaa (fentanyyli on huomattavasti vahvempaa kuin heroiini), sen käyttö voi olla erittäin vaarallista, kuten Viron vuonna 2006 ilmoittamat 70 kuolemaan johtanutta fentanyylimyrkytystä osoittavat. På grunn av stoffets styrke (fentanyl er betraktelig sterkere enn heroin) kan bruk av stoffet være ekstremt farlig. Estland hadde da også over 70 fentanylrelaterte forgiftninger med dødelig utgang i 2006. Muissa maissa on havaittu, että hoitokäyttöön tarkoitettujen opioidien ilmeisestä katukauppaan päätymisestä johtuvan ongelmakäytön vuoksi hoitoon hakeutuvien asiakkaiden määrä on kasvanut. Tämä puolestaan kasvattaa huumeiden sekakäytön ongelmaa, joka on yhä yleisempi kroonisilla huumeidenkäyttäjillä osassa Eurooppaa. Andre land merker at stadig flere søker hjelp for problemer forbundet med bruk av opioider som synes opprinnelig å stamme fra legale kilder, og dette bidrar til det stadig større problemet med blandingsbruk som nå kjennetegner den kroniske narkotikabruken i deler av Europa. Huumeiden injektiokäyttö ja HIV: kokonaistilanne myönteinen mutta maiden erot suuria Sprøytebruk og HIV: det generelle bildet er positivt, men store nasjonale forskjeller EMCDDA seuraa suoraan huumeidenkäytöstä johtuviksi katsottavien kuolemaan johtavien myrkytysten (huumekuolemien) määrää. EONN kartlegger forgiftninger med dødelig utfall som direkte kan tilskrives narkotikabruk (narkotikainduserte dødsfall). Euroopassa ilmoitetaan vuodessa keskimäärin noin 7 000–8 000 huumekuolemaa. Gjennomsnittlig rapporteres det hvert år ca. Koska tapauksista osan tiedetään jäävän kirjaamatta, tämä määrä on vähimmäisarvio. 7 000−8 000 narkotikainduserte dødsfall i Europa, men da underrapportering er et kjent problem, representerer dette tallet et minsteanslag. Opioidit, eritoten heroiini, ovat yliannostukseen yleisimmin liittyviä huumeita, vaikkakin tilastoissa esiintyy yleisesti muitakin huumeita ja alkoholi. Opioider, hovedsakelig heroin, er de stoffene som oftest forbindes med overdose, men også andre stoffer og alkohol er vanlige. Laskettuaan muutamien vuosien ajan vuosikymmenen alkupuolella huumekuolemien suuntaus on nyt tasaantunut. Etter noen år med nedgang i begynnelsen av århundret har trenden for narkotikainduserte dødsfall nå flatet ut. Syyt tähän eivät ole tiedossa, joten lisätutkimuksia tarvitaan yliannostuksiin liittyvistä tekijöistä ja ehkäisytyön toimien tehokkuudesta. Da årsakene er uklare, er det behov for ytterligere forskning både på hvilke faktorer som spiller inn ved overdose, og hvor effektive de forebyggende tiltakene er. Vankilasta vapautuvilla huumeidenkäyttäjillä voi olla erityinen riski, koska äskettäisen tutkimuksen perusteella heidän kuolleisuutensa on 8–10 kertaa odotettua suurempi. Narkotikabrukere som løslates fra fengslene, kan være særlig utsatt for risiko. En ny studie rapporterte at denne gruppen hadde 8−10 ganger høyere dødelighet enn forventet. I det hele tatt er overdoseforebygging fortsatt et område hvor det må satses mer. Yli 40 prosenttia kaikista avohoitoon hakeutuvista heroiininkäyttäjistä ilmoittaa aineen injektiokäytöstä. Over 40 % av alle heroinbrukere som påbegynner poliklinisk behandling, rapporterer at de injiserer. Siksi tämä erityisen haitallinen käyttötapa on Euroopassa edelleen merkittävä terveysongelma. Dette bekrefter at denne særlig skadelige inntaksmåten fortsatt er et stort helseproblem i Europa. Muutamissa maissa varsinkin Itä-Euroopassa huumeiden injektiokäyttö on heroiinin merkittävin käyttötapa: yli 80 prosenttia hoitoon tulevista heroiininkäyttäjistä ilmoittaa sen käyttötavakseen. I enkelte land, særlig i Øst-Europa, er sprøytebruk fortsatt den vanligste inntaksmåten for heroin, og anvendes av over 80 % av heroinbrukerne som påbegynner behandling. Injektiokäytön aloittaneiden määrä näyttää olevan edelleen suuri eräissä jäsenvaltioissa. Tämä käy Det synes også som om nyrekrutteringen fortsatt er relativt omfattende i enkelte medlemsstater, noe som framgår av studier utført blant sprøytebrukere som viser at andelen unge og nye sprøytebrukere er relativt høy. Tutkimukset ovat niin ikään osoittaneet, että kun myös sairaudet, tapaturmat ja väkivalta otetaan huomioon, huumeidenkäyttäjien kokonaiskuolleisuus on peräti 50-kertainen koko väestöön nähden. Studier har også vist at den totale dødeligheten blant narkotikabrukere; om også sykdom, ulykker og vold tas med i betraktningen, er inntil 50 ganger høyere enn i befolkningen generelt. Merkittävimpiä niistä on Euroopan komission perustama huumausaineita käsittelevä kansalaisyhteiskunnan foorumi, jonka avulla on mahdollista varmistaa, että ruohonjuuritason kokemukset saadaan osaksi EU:n uuteen huumausainestrategiaan johtavaa prosessia, ja hankkia tietoja EU:n huumausaineita koskevan toimintasuunnitelman arvioimiseksi. Internett og markedsinnovasjon – utfordringer for narkotikapolitikken opprettet et sivilsamfunnsforum som skal sikre at erfaring fra førstelinje-tiltak tilføres prosessen fram mot en ny narkotikastrategi for EU, samt forme evalueringen av EUs handlingsplan mot narkotika. Kansalaisjärjestöjen ja paikallisten yhteisöjen edustajien kuulemisen tärkeys todetaan myös EU:n huumausainestrategiassa ja toistetaan Euroopan parlamentin maaliskuussa 2008 hyväksymässä mietinnössä, jossa tunnustetaan kansalaisyhteiskunnan rooli huumausainepolitiikan kehittämisessä, toteutuksessa, arvioinnissa ja seurannassa. Betydningen av samråd med representanter for frivillige organisasjoner og lokalsamfunnene er også blitt anerkjent i EUs narkotikastrategi og gjenspeilet i en rapport vedtatt av Europaparlamentet i mars 2008, som understreker sivilsamfunnets grunnleggende rolle i utviklingen, gjennomføringen, evalueringen og overvåkingen av narkotikapolitikken. Euroopan päihdetutkimus ja rajatylittävän yhteistyön tarve Europeisk narkotikaforskning og behovet for tverrnasjonalt samarbeid EMCDDA:n jokin aika sitten tekemä tutkimus osoittaa, että Euroopan verkkokaupoissa myydään yli 200:aa luontaista, puolisynteettistä tai synteettistä psykoaktiivista tuotetta. En undersøkelse EONN nylig har utført, viste at i Europa selges over 200 naturlige, halvsyntetiske og syntetiske psykoaktive produkter via internett. Monia aineista luonnehditaan ”laillisiksi psykotroopeiksi” tai ”rohdospsykotroopeiksi” ja niitä mainostetaan vaihtoehtoina säännellyille aineille. Niiden tosiasiallinen oikeudellinen asema voi silti vaihdella huomattavasti Euroopan eri maissa. Mange av disse stoffene klassifiseres som ”legal highs” eller ”herbal highs” og markedsføres som alternativer til kontrollerte stoffer, selv om deres faktiske rettslige stilling kan variere betraktelig fra land til land i Europa. Ilmoitusten mukaan tällaisten tuotteiden verkkomyyjiä tulee koko ajan lisää, ja ne mukautuvat nopeasti markkinoiden sääntelypyrkimyksiin esimerkiksi tuomalla markkinoille uusia tuotteita. Rapporter tyder på at antallet nettbaserte forhandlere av slike produkter øker, og at de raskt tilpasser seg forsøk på å kontrollere markedet, bl.a. ved å lansere nye produkter. Lisäksi verkkoapteekit ja psykoaktiivisia aineita laillisiksi väitettyihin tarkoituksiin myyvät verkkokaupat tarjoavat mahdollisesti uusia väyliä laittomaan huumetarjontaan. I tillegg selger nettbaserte apoteker og forhandlere psykoaktive stoffer til angivelig lovlige formål, og disse kan være potensielle nye distribusjonskanaler for illegale rusmidler. Kaiken kaikkiaan internetkauppa on nykyään melkoinen haaste niin kansainväliselle kuin kansallisellekin huumepolitiikalle ja valvontamekanismeille. Alt i alt utgjør nå salg via internett en betydelig utfordring for både internasjonal og nasjonal narkotikapolitikk og kontrollmekanismer. Kun otetaan huomioon, miten nopeasti uusia tuotteita saadaan markkinoille ja jaeltua, verkkokaupan valvonnasta on tullut tärkeä kehittämisen kohde. Fordi nye produkter dukker opp og i raskt tempo spres via nettet, blir det desto viktigere å utvikle mekanismer for å overvåke denne virksomheten. Vuoropuhelu kansalaisyhteiskunnan kanssa myönnetään tärkeäksi yhä laajemmin Økt erkjennelse av betydningen av dialog med sivilsamfunnet Huumeongelmat kietoutuvat moniin muihin sosiaalisiin ja terveydellisiin kysymyksiin. Narkotikaproblemene henger nøye sammen med en rekke andre samfunns- og helsespørsmål. Siksi mukaan on otettava monen eri alan toimijat, jotta huumausaineisiin liittyvät toimet onnistuvat. For at tiltakene på området skal lykkes, er det nødvendig at en bred allianse av deltakere involveres, og at tiltakene får støtte i de miljøene der de iverksettes. Tukea voidaan saada myös yhteisöistä, joissa toimet toteutetaan. Med sikte på dette har den europeiske narkotikadebatten i den senere tid blitt styrket med en rekke tiltak. Tämä on ymmärretty laajalti, koska Blant annet har Europakommisjonen Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana huumausaineita koskeva tutkimus ja sen tukirakenteet (tutkimuskeskukset, tieteelliset julkaisut, rahoitusjärjestelyt) ovat kehittyneet Euroopassa paljon, mikä näkyy EMCDDA:n vuoden 2008 tutkimusta koskevassa erityiskysymyksessä. I løpet av det siste tiåret har narkotikarelatert forskning og infrastrukturen som støtter den (forskningssentra, vitenskapelige tidsskrifter, finansieringsordninger) utviklet seg mye i Europa. Dette framgikk av det utvalgte aspektet om forskning som EONN utga i 2008. Huonompi uutinen on se, ettei huumausainetutkimuksen yhteistyössä eikä koordinoinnissa EU:n jäsenvaltioiden kesken ole tapahtunut vastaavaa kehitystä. Det som er mindre positivt, er at denne framgangen ikke er ledsaget av en tilsvarende styrking av samarbeidet og samordningen av den narkotikarelaterte forskningsinnsatsen blant EUs medlemsstater. Asiaan kiinnitetään entistä suurempaa huomiota, ja Euroopan komissio on tilannut uuden tutkimuksen saadakseen kokonaiskartoituksen tutkimustoiminnasta ja vertailevan analyysin Euroopan ja muiden maanosien infrastruktuurista. Denne problemstillingen vies stadig mer oppmerksomhet, og Europakommisjonen har bestilt en ny studie for å få oversikt over forskningsaktiviteten, kombinert med en komparativ analyse av tilgjengelige infrastrukturer i Europa og andre deler av verden. Raporttiin sisältyy suosituksia yhteistyön tehostamiseksi EU:ssa, ja siinä osallistutaan keskusteluun siitä, miten voidaan parantaa eurooppalaisen tutkimuksen rahoitusmahdollisuuksien yhteyksiä tutkimustarpeisiin ja politiikkaan. Rapporten skal også inneholde anbefalinger for hvordan samarbeidet på EU-nivå kan forbedres, samt bidra til en diskusjon om hvordan forbindelsene mellom finansieringsmulighetene for europeiske forskning og behovene for forskning og politikk kan styrkes. Luku 1 Politiikka ja lainsäädäntö Kapittel 1Politikk og lovgivning Hyväksymällä poliittisen julistuksen YK:n jäsenvaltiot sitoutuivat saavuttamaan mitattavia tuloksia laittomien huumausaineiden tarjonnan ja kysynnän vähentämisessä vuoteen 2008 mennessä. Innledning medlemsstater seg til innen 2008 å oppnå målbare resultater for tilbud og etterspørsel etter illegale rusmidler. Tänä vuonna niin Yhdistyneet Kansakunnat kuin Euroopan unionikin arvioivat huumepolitiikkansa tuloksia suhteessa laittomien huumeidenkäyttöön ja niistä aiheutuviin haittoihin. I løpet av året skal både FN og EU vurdere resultatene av sin narkotikapolitikk angående bruk og skadevirkninger av illegale rusmidler. Yhdistyneet Kansakunnat arvioi edistystä maailman huumeongelmaa käsitelleessä vuoden 1998 YK:n yleiskokouksen ylimääräisessä istunnossa (UNGASS) päätettyjen toimenpiteiden toteuttamisessa ja tavoitteiden saavuttamisessa. FN vurderer nå innsatsen som er gjort for å gjennomføre tiltakene og å nå målene som i 1998 ble satt av FNs generalforsamlings spesialsesjon (UNGASS) om narkotikasituasjonen i verden. Euroopan unioni suorittaa vuonna 2008 EU:n huumausaineiden torjuntaa koskevan toimintasuunnitelman (2005–2008) loppuarvioinnin ja laatii toimintasuunnitelman vuosiksi 2009–2012. I Europa blir 2008 året for den endelige evalueringen av EUs handlingsplan mot narkotika (2005–08) og utformingen av handlingsplanen for 2009–12. Lisäksi entistä useammat EU:n jäsenvaltiot tarkistavat kansallisia huumestrategioitaan ja toimintasuunnitelmiaan ja laativat uusia huumepoliittisia asiakirjoja (1) tänä vuonna. Samtidig skal i løpet av året flere EU-medlemsstater enn noen gang gjennomgå sine nasjonale narkotikastrategier og handlingsplaner samt utarbeide nye narkotikapolitiske dokumenter (1). Yhdistyneiden Kansakuntien huumausainetoimikunnan (CND) tämänvuotisessa istunnossa käynnistettiin 10-vuotisarviointi edistymisestä vuoden 1998 ylimääräisessä istunnossa asetettujen päämäärien ja tavoitteiden saavuttamisessa. Årets møte i FNs narkotikakommisjon (CND) markerte starten for gjennomgangen av innsatsen som er gjort i løpet av disse ti årene for å nå målene og delmålene fastsatt av UNGASS i 1998. Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimiston (UNODC) julkaisemassa raportissa todettiin, että viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana on saavutettu merkittävää edistystä, joskaan kaikilla aloilla ja kaikilla alueilla YK:n jäsenvaltiot eivät ole täysin saavuttaneet poliittisessa julistuksessa mainittuja päämääriä ja tavoitteita (3). Arviointia seuraa vuoden mittainen pohdintajakso, jonka aikana keskusteluja käydään ensin hallitusten välisissä asiantuntijatyöryhmissä ja sen jälkeen istuntojen välillä kokoontuvissa työryhmissä. Ifølge en rapport fra FNs organ for narkotika og kriminalitet (UNODC) er det gjort store framskritt det siste tiåret, selv om FNs medlemsstater i enkelte områder og regioner ikke har oppfylt målene og delmålene i den politiske erklæringen (3Denne gjennomgangen skal etterfølges av en ettårig refleksjonsperiode, og i løpet av denne tiden skal det gjennomføres drøftinger først i mellomstatlige arbeidsgrupper av eksperter, deretter på møter mellom sesjonene. Näin saadaan valmisteltua erityinen kaksipäiväinen korkean tason tapaaminen CND:n vuoden 2009 istuntoon, jossa päätetään mahdollisesti tulevasta poliittisesta julistuksesta ja toimista. Det vil bli gjort forberedelser til et eget todagers segment på CND 2009, hvor det skal legges planer for framtidige politiske erklæringer og tiltak. EMCDDA käsittelee vuoden 2008 havaintoja ja kehitystä seuraavassa vuosiraportissaan. EONN vil drøfte forskningsfunn og utviklingen i 2008 i neste årsrapport. Tänä vuonna luvussa 1 keskitytään huumepolitiikan viimeaikaisiin muutoksiin, esitellään uudet tiedot huumausaineisiin liittyvistä julkisista menoista, selvitetään huumausainelakien kolmea erityisulottuvuutta – hallussapitoa omaa käyttöä varten, vaihtoehtoja rangaistuksille ja väestön suojelun tehostamista – ja otetaan esiin huumausaineisiin liittyvien rikosten uudet suuntaukset. Kapittel 1 fokuserer i år på den siste tids narkotikapolitiske endringer, presenterer nye data om narkotikarelaterte offentlige utgifter, utforsker tre konkrete dimensjoner ved narkotikalovgivningen – besittelse til personlig bruk, alternativer til straff og fokuset på å beskytte befolkningen – og setter fokus på de nyeste trendene innen narkotikalovbrudd. Luvun päätteeksi esitetään yleiskatsaus EU:n jäsenvaltioiden huumausaineita koskevaan tutkimukseen. Kapittelet avslutter med en oversikt over narkotikarelatert forskning i EUs medlemsstater. Kansainvälisen ja EU:n politiikan kehitys Politisk utvikling internasjonalt og i EU YK:n yleiskokouksen ylimääräisen istunnon 10-vuotisarviointi Evaluering av EUs handlingsplan mot narkotika Vuonna 1998 pidetyssä YK:n 20. yleiskokouksen ylimääräisessä istunnossa (UNGASS) keskusteltiin maailman huumeongelmasta. I juni 1998 møttes FNs generalforsamlings 20. spesialsesjon (UNGASS) i New York for å diskutere narkotikasituasjonen i verden. Tässä ”huumausainehuippukokouksessa” määriteltiin kansainväliselle yhteisölle uusi ohjelma hyväksymällä Dette ”narkotikatoppmøtet” satte en ny dagsorden for det internasjonale samfunnet gjennom tre nøkkeldokumenter (2 Euroopan unioni toimii aktiivisesti ylimääräiseen istuntoon liittyvässä arviointityössä. ): en politisk erklæring, en erklæring om retningsgivende prinsipper for reduksjon av etterspørselen etter narkotika samt en resolusjon i fem deler med tiltak for å øke internasjonalt samarbeid. EU:n valmistelemat päätöslauselmat hyväksyttiin CND:n istunnoissa vuonna 2006 (49/1), 2007 (50/12) ja 2008 (51/4). I desember 2007 la Europakommisjonen fram sin andre framdriftsrapport om gjennomføringen av EUs handlingsplan mot narkotika (2005–08). Kaikissa niissä kehotetaan käyttämään tieteellistä ja avointa arviointiprosessia. Rapporten, som inneholder data fra EUs medlemsstater, EONN, Europol og Europakommisjonen, vurderer i hvilken grad målsettingene for 2007 er blitt gjennomført. EMCDDA on osallistunut myös Euroopan komission rahoittamiin ja UNODC:n järjestämiin asiantuntijakuulemisiin ja esittänyt siinä yhteydessä yleiskatsauksen Euroopan unionin huumausainestrategioihin ja -vasteisiin vuodesta 1998 alkaen. En av hovedkonklusjonene i rapporten var at det er tegn på tilnærming mellom medlemsstatenes narkotikapolitikk. Det ble også satt fokus på vanskene med å samle inn data om tilbudsreduserende tiltak og med å kople en del av Termillä ”kansallinen huumepoliittinen asiakirja” tarkoitetaan hallituksen hyväksymiä virallisia asiakirjoja, joissa määritellään huumeita koskevat yleiset periaatteet ja erityiset toimet tai tavoitteet ja jotka voidaan virallisesti nimetä huumestrategiaksi, toimintasuunnitelmaksi, ohjelmaksi tai muuksi poliittiseksi asiakirjaksi. http://www.un.org/ga/20special/. http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/session/51.html. Med “nasjonale narkotikapolitiske dokument” menes ethvert av en regjering godkjent offisielt dokument, som definerer generelle prinsipper og konkrete intervensjoner eller målsettinger på narkotikaområdet, enten dette offisielt betegnes som narkotikastrategi, handlingsplan, program eller annet policy-dokument. http://www.un.org/ga/20special/ http://www.unodc.org/unodc/en/commissions/CND/session/51.html Huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman arviointi koskevassa toimintasuunnitelmassa edellytetään. Nasjonale narkotikastrategier de planlagte tiltakene mot indikatoren for evaluering av gjennomføringen. Kansalliset huumestrategiat Utvikling i den senere tid Huumausaineita koskevan EU:n nykyisen toimintasuunnitelman loppuarviointi tehtiin vuonna 2008 EU:n jäsenvaltioiden, Europolin ja EMCDDA:n tietojen perusteella. Den endelige evalueringen av EUs handlingsplan mot narkotika, med innspill fra medlemsstatene, Europol og EONN, har funnet sted i 2008. Komission on tarkoitus julkaista arviointikertomus syksyllä 2008, ja kertomuksen tulosten perusteella laaditaan nykyisen EU:n huumausainestrategian (2005–2012) puitteissa toinen toimintasuunnitelma (2009–2012). Evalueringsrapporten skal publiseres av Kommisjonen høsten 2008, og funnene skal innarbeides i den andre handlingsplanen (2009–12) under EUs narkotikastrategi (2005–12). Muu kehitys EU:ssa Øvrig utvikling i EU Neljä EU:n jäsenvaltiota (Tšekki, Viro, Unkari, Suomi) sekä Turkki ja Norja hyväksyivät uudet huumausaineita koskevat toimintasuunnitelmat vuoden 2007 jälkipuoliskolla. Nye handlingsplaner mot narkotika eller tilsvarende programmer ble vedtatt av fire EU-medlemsstater (Den tsjekkiske republikk, Estland, Ungarn og Finland) samt Tyrkia og Norge i annen halvdel av 2007. Kaikki nämä asiakirjat kattavat kolmen tai neljän vuoden jakson, ja Turkin toimintasuunnitelmaa lukuun ottamatta niillä on ollut edeltäjiä, joko suunnitelmia tai ohjelmia. Alle dokumentene har en tidsramme på tre til fire år, og med unntak av den tyrkiske handlingsplanen avløser de alle tidligere planer eller programmer. Samana vuonna Espanja myös hyväksyi kokaiininvastaisen täydentävän kansallisen toimintaohjelman (2007–2010). Samme år vedtok også Spania et supplerende nasjonalt handlingsprogram mot kokain (2007–10). Vuoden 2008 alussa kolme muuta jäsenvaltiota hyväksyi uusia poliittisia asiakirjoja. Tidlig i 2008 vedtok tre medlemsstater nye policydokumenter. Italian ensimmäinen huumausaineita koskeva toimintasuunnitelma kattaa yhden vuoden ajanjakson, ja sitä seuraa nelivuotinen toimintasuunnitelma (2009–2012), joka mukautetaan EU:n uuteen huumausaineita koskevaan toimintasuunnitelmaan. Italias første handlingsplan mot narkotika har en tidsramme på ett år, og denne skal følges opp av en fireårig handlingsplan (2009–12) som skal synkroniseres med EUs nye handlingsplan mot narkotika. Maltan ensimmäisessä kansallisessa huumausainepolitiikkaa käsittelevässä asiakirjassa ei määritellä ajanjaksoa, mutta siihen sisältyy lähes 50 lähivuosina toteutettavaa toimea. Maltas aller første nasjonale narkotikapolitiske dokument har ikke noen tidsramme, men omfatter nærmere femti tiltak som skal gjennomføres i de kommende årene. Myös Yhdistyneen kuningaskunnan uutta 10-vuotista huumausainestrategiaa (2008–2018) täydennettiin ensimmäistä kertaa kolmivuotisella toimintasuunnitelmalla (2008–2011), jossa määritellään lähitulevaisuuden keskeiset toimet. Endelig er Storbritannias nye 10-årige narkotikastrategi (2008−18) for første gang supplert av en treårig handlingsplan (2008–11) som definerer nøkkeltiltak som skal gjennomføres i nær framtid. Syyskuussa 2007 neuvosto ja Euroopan parlamentti hyväksyivät vuosien 2007–2013 rahoituskehykseen kuuluvan huumetorjuntaa ja -tiedotusta koskevan ohjelman (4) osana perusoikeuksien ja oikeusasioiden yleisohjelmaa. I september 2007 vedtok Rådet og Europaparlamentet ”Programmet for forebygging av og informasjon om narkotika” (4) under de økonomiske rammene for 2007–13 og det overordnede programmet for grunnleggende rettigheter og rettferdighet. Ohjelman yleisinä tavoitteina on ehkäistä ja vähentää huumeidenkäyttöä, huumeriippuvuutta ja huumeiden aiheuttamia haittoja, edistää huumeidenkäyttöä koskevan tiedotuksen parantamista ja tukea EU:n huumausainestrategian (2005–2012) toteutusta. Programmets generelle målsettinger er: forebygging og reduksjon av narkotikabruk, avhengighet og narkotikarelaterte skader, bidra til styrket informasjon om narkotikabruk samt støtte vedtak gjort under EUs narkotikastrategi (2005–12). Ohjelman puitteissa annetaan käyttöön 21,35 miljoonaa euroa komission tutkimuksiin, huumausaineiden alalla toimivien eurooppalaisten kansalaisjärjestöjen toimintakustannuksiin ja valtioiden välisiin hankkeisiin. Programmet har EUR 21,35 millioner til rådighet for kommisjonsstudier, driftsutgifter til europeiske frivillige organisasjoner på narkotikafeltet og tverrnasjonale prosjekter. Yhteisiä toimia voidaan toteuttaa myös muiden yhteisön ohjelmien kanssa, esimerkkinä yhteisön toinen toimintaohjelma terveyden alalla (2008–2013) (5). Sen osaan, jolla edistetään terveempiä elintapoja terveyden taustatekijöihin vaikuttamalla, sisältyy laittomiin huumausaineisiin liittyviä toimia tietyissä toimintaympäristöissä, kuten oppilaitoksissa ja työpaikoilla. Det vil også bli satt i gang felles tiltak med andre fellesskapsprogrammer, f.eks. det andre programmet for fellesskapstiltak på helseområdet (2008–13) (5), som i den delen som gjelder helsefremmende arbeid med ulike helsedeterminanter, omfatter tiltak mot illegale rusmidler i utvalgte miljøer som skoler og arbeidslivet. Kesäkuussa 2006 Euroopan komissio julkaisi vihreän kirjan kansalaisyhteiskunnan roolista Euroopan unionin huumepolitiikassa, kuten nykyisessä huumausaineita I juni 2006 utga Europakommisjonen i tråd med gjeldende handlingsplan mot narkotika, en grønnbok om det sivile samfunnets rolle i narkotikapolitikken. Valtaosassa vuoden 2007 lopulla ja vuoden 2008 alussa hyväksytyistä kansallisista huumausainepolitiikkaa käsittelevistä asiakirjoista keskitytään pääasiassa laittomiin huumeisiin, mutta muutamissa käsitellään myös muita aineita, kuten alkoholia, tupakkaa, lääkkeitä ja dopingia. De fleste av de nasjonale narkotikapolitiske dokumentene som ble vedtatt i slutten av 2007 og begynnelsen av 2008, fokuserer hovedsakelig på illegale rusmidler, mens noen av dem også omhandler andre stoffer som alkohol, tobakk, legemidler og prestasjonsfremmende midler. Tämä vastaa Euroopan maissa ilmenevää suuntausta: laittomien ja laillisten aineiden käytön väliset yhteydet ja samankaltaisuudet tunnustetaan, mutta Dette gjenspeiler tendensen i Europa til å anerkjenne koplingen mellom og likhetene i bruken av illegale og lovlige rusmidler, men narkotikapolitiske dokumenter tar sjelden, på noen uttømmende måte, for seg andre stoffer enn illegale rusmidler (6). Myös huumausainestrategioiden ja -toimintasuunnitelmien muodossa on nähtävissä lähentymistä. Nykyään 14 maata jäsentää kansalliset huumausainepoliittiset asiakirjansa EU:n nykyisen huumausainestrategian ja -toimintasuunnitelman mukaisesti. Innholdet i de nasjonale narkotikapolitiske dokumentene er et annet område der vi ser tegn på tilnærming mellom EUs medlemsstater, Kroatia, Tyrkia og Norge, med stadig flere tegn på felles mål og felles intervensjoner i de nasjonale narkotikastrategiene og handlingsplanene som er vedtatt i hvert land. Lisäksi yhtä monen maan kansallisen huumausainepolitiikan organisoinnissa käytetään kahta toisiaan täydentävää välinettä, jotka ovat strateginen kehys ja toimintasuunnitelma (kaavio 1). Ettersom narkotikasituasjonen i hvert land vil gjenspeile ulike politiske, sosiale og økonomiske forhold, vil forskjellene i de nasjonale narkotikapolitikkene, selv om de blir mindre, til en viss grad gjøre seg gjeldende også i framtiden. Ei kansallista huumepoliittista asiakirjaa To supplerende nasjonale narkotikapolitiske dokumenter Yksi kansallinen huumepoliittinen asiakirja Ett enkelt nasjonalt narkotikapolitisk dokument Kansallisten huumausainepoliittisten asiakirjojen sisältö on toinen asia, jossa näkyy EU:n jäsenvaltioiden, Kroatian, Turkin ja Norjan lähentymistä. Eri maiden hyväksymissä kansallisissa huumausainestrategioissa ja -toimintasuunnitelmissa näkyy vähitellen yhä enemmän yhteisiä tavoitteita ja yhteisiä interventioita. I 2008 har 13 EU-medlemsstater allerede utarbeidet, eller er i ferd med å gjennomgå og utarbeide, nye utkast til nasjonale narkotikapolitiske dokumenter, noe som gjør dette året til et spesielt aktivt år når det gjelder utforming av nasjonale politiske retningslinjer. Koska Euroopan maat poikkeavat toisistaan niin huumeongelmansa kuin poliittisen, sosiaalisen ja taloudellisen ympäristönsä suhteenkin, kansallisen huumausainepolitiikan moninaisuus säilynee jossain määrin myös vastaisuudessa, vaikka se väheneekin. I likhet med Italia, Malta og Storbritannia skal Irland fornye sin narkotikastrategi i 2008, Frankrike, Portugal og Romania skal fornye sine handlingsplaner mot narkotika, og Bulgaria, Spania, Kypros, Litauen og Slovakia skal fornye både strategier og handlingsplaner. Esimerkkejä tästä moninaisuudesta on luvussa 2. Nederland, som har det eldste nasjonale narkotikapolitiske dokumentet i Europa, har også planer om å utarbeide et nytt i 2008. Kaksi täydentävää kansallista huumepoliittista asiakirjaa Ingen nasjonale narkotikapolitiske dokumenter Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Vuonna 2008 kaikkiaan 13 EU:n jäsenvaltiota on jo laatinut uudelleen kansalliset huumausainepoliittiset asiakirjansa tai aikoo tarkistaa ja uusia ne. Europa erkjenner i stadig større grad nødvendigheten av å integrere overvåking og evaluering i nasjonale narkotikastrategier og handlingsplaner. Italian, Maltan ja Yhdistyneen kuningaskunnan vanavedessä Irlanti uudistaa huumausainestrategiansa vuonna 2008, Ranska, Portugali ja Romania huumausaineita koskevat toimintasuunnitelmansa ja Bulgaria, Espanja, Kypros, Liettua ja Slovakia molemmat asiakirjat. Nesten alle de nevnte landene har utarbeidet eller planlegger å utarbeide en framdriftsrapport om gjennomføringen av sine narkotikastrategier eller handlingsplaner, og noen land, f.eks. Myös Alankomaat, jolla on Euroopan vanhin kansallinen huumausainepoliittinen asiakirja, aikoo laatia uuden vuoden 2008 aikana. Irland, Kypros og Portugal, vil kunne gjennomføre en grundigere evaluering i 2008. huumausaineiden käyttöä käsittelevissä asiakirjoissa puututaan harvoin kattavasti muihin aineisiin kuin laittomiin huumausaineisiin (6). I de andre 26 medlemsstatene, samt i Kroatia, Tyrkia og Norge, er narkotikapolitikken fastsatt i nasjonale narkotikapolitiske dokumenter. Norja on edelleen yksi tästä mallista poikkeavista maista. Til sammenligning hadde bare 10 av disse 30 landene utviklet slike virkemidler i 1995 (figur 1). Laittomat huumausaineet ja alkoholi on täysin integroitu sen äskettäin hyväksymään toimintasuunnitelmaan. Dette ble tatt opp på en konferanse om evaluering organisert av det portugisiske formannskapet i EU i september 2007. Vuonna 2009 kehitettävät lukuisat kansalliset huumausainestrategiat ja toimintasuunnitelmat yhdessä äskettäin hyväksyttyjen vastaavien asiakirjojen kanssa tarjoavat EMCDDA:lle mahdollisuuden tutkia, jatkuuko vuoden 2006 erityiskysymyksessä havaittu suuntaus, jossa lailliset ja laittomat huumausaineet sisällytetään kansalliseen huumepolitiikkaan. For å møte utfordringen er EONN og medlemsstatene i ferd med å undersøke muligheten for å utarbeide europeiske retningslinjer på området. Euroopassa tunnustetaan yhä laajemmin tarve sisällyttää seuranta ja arviointi keskeiseksi osaksi kansallista huumausainestrategiaa ja -toimintasuunnitelmaa. Fire av EUs medlemsstater har lagt fram detaljerte opplysninger for 2006 om offentlige utgifter til bekjempelse av narkotika (oppsummert i tabell 1). Lähes kaikki edellä mainitut maat ovat laatineet tai aikovat laatia tilannekatsauksen omien huumausainestrategioidensa tai -toimintasuunnitelmiensa täytäntöönpanosta, ja osa niistä, muun muassa Irlanti, Kypros ja Portugali, tuottanee perusteellisia arvioita vuonna 2008. To av de fire landene la fram opplysninger om fordelingen av narkotikarelaterte utgifter mellom sentrale myndigheter Muissa 26 jäsenvaltiossa sekä Kroatiassa, Turkissa ja Norjassa huumausainepolitiikka on määritelty kansallisissa huumausainepoliittisissa asiakirjoissa. Muistutettakoon Fjorten land strukturerer nå sine nasjonale narkotikapolitiske dokumenter etter EUs tidligere narkotikastrategier og handlingsplaner. EU:n jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin eroja siinä, mitä menetelmiä ja lähestymistapoja ne käyttävät kansallisten huumausainestrategioiden ja Like mange land organiserer dessuten sin nasjonale narkotikapolitikk rundt to supplerende dokumenter, nemlig et strategisk rammeverk og en handlingsplan (figur 1). Katso erityiskysymys ”Huumepolitiikka Euroopassa: kattaako se muutakin kuin laittomat huumausaineet?“ vuodelta 2006. I 2000, da EU benyttet denne tilnærmingen for første gang, hadde bare to medlemsstater to slike supplerende narkotikapolitiske dokumenter. Taulukko 1. Tabell 1: Offentlige utgifter spesifisert som narkotikarelaterte ( Huumeluokitellut julkiset menot ( ) i utvalgte EU-medlemsstater Valtionhallinnon ilmoittamat korvamerkityt menot (euroa) Spesifiserte utgiftre rapportert av styringsmakt (EUR) Irlannissa ministeriöt ja valtion virastot joutuvat ilmoittamaan vuotuiset huumeisiin liittyvät menonsa koordinoivalle kunnallis- ja maaseutuasiain sekä gaelinkielisen alueen ministeriölle. Tallet framkom ved at totale narkotikarelaterte utgifter i seks land (Belgia, Ungarn, Nederland, Finland, Sverige og Storbritannia) ble ekstrapolert til de andre statene. Näitä menoja ei ole välttämättä merkitty virallisissa kirjanpitoasiakirjoissa nimenomaisesti huumeisiin liittyviksi julkisiksi menoiksi. Et revidert anslag som omfatter data fra flere land (Den tsjekkiske republikk, Frankrike, Luxembourg, Polen, Slovakia), ble nylig lagt fram (EONN, 2008d). Det nye anslaget over narkotikarelaterte offentlige utgifter i Europa er på EUR 34 mrd. Reitoxin kansalliset yhteyspisteet ja Eurostat (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/). (95 % konfidensintervall, EUR 28–40 mrd.), eller tilsvarende 0,3 % av samlet bruttonasjonalprodukt i alle EUs medlemsstater. Useimmat Euroopan maat ovat viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana siirtyneet kohti lähestymistapaa, jossa erotetaan huumausainekauppiaat, joihin suhtaudutaan rikollisina, ja toisaalta huumausaineiden käyttäjät, joita pidetään pikemminkin hoitoa tarvitsevina sairaina henkilöinä. Mot en bedre forståelse av narkotikarelaterte offentlige utgifter i Europa — utvalgt aspekt EONN 2008 for å gjennomføre en mer konsekvent praksis etter en avgjørelse i forfatningsdomstolen som inneholdt en udefinert henvisning til ”ubetydelige mengder”, noe som resulterte i tolkninger på mellom 3 og 30 gram. Jäsenvaltiot poikkeavat silti huomattavasti toisistaan sen suhteen, miten ne ovat halunneet määritellä nämä ryhmät viime vuosina voimaan saatetuissa uusissa laeissa. I Slovakia ble den rettslige definisjonen av eget bruk, i 2005 utvidet fra maksimalt én dose til maksimalt tre, og for en større mengde, 10 doser. Samtidig ble straffen for besittelse av mer enn dette hevet til minst fire år i fengsel, det samme som for handel. EMCDDA on vastannut EU:n huumausaineita koskevaan toimintasuunnitelmaan 2005–2008 kehittämällä hankkeen, jonka tarkoituksena on tunnistaa, kehittää ja testata huumausaineisiin liittyvien julkisten menojen kvantifiointimenetelmiä. Som en oppfølging til EUs handlingsplan mot narkotika 2005–08 har EONN utviklet et prosjekt som tar sikte på å identifisere, utvikle og teste metoder for kvantifisering av narkotikarelaterte offentlige utgifter. Asiaa käsittelevässä erityiskysymyksessä esitetään yleisarvio kaikista vuoden 2005 huumausaineisiin liittyvistä julkisista menoista EU:n jäsenvaltioissa ja Norjassa. Et utvalgt aspekt om dette emnet gir en oversikt over EU-medlemsstatenes og Norges narkotikarelaterte offentlige utgifter i 2005. Valtaosa menoista oli alun perinkin ”merkitty” huumausaineisiin liittyviksi; yleensä ne jäljitettiin tarkistamalla perusteellisesti viralliset kirjanpitoasiakirjat, mikä on mahdollisesti osoitus jäsenvaltioiden vapaaehtoisesta sitoutumisesta huumeiden torjuntaan. Mesteparten av utgiftene som er identifisert, var opprinnelig ”spesifisert” som narkotikarelaterte. De ble oftest sporet gjennom en grundig gjennomgang av offisielle regnskapsdokumenter og ville dermed potensielt kunne gi et bilde av statenes engasjement på narkotikafeltet. Mallintamistekniikoiden avulla arvioitiin päämääriltään laajempiin ohjelmiin sisältyviä piilotettuja tai ”merkitsemättömiä” menoja, mikäli tämä oli mahdollista. Der det har vært mulig, er skjulte eller ”uspesifiserte” utgifter i programmer med et bredere formål beregnet ved hjelp av modelleringsteknikker. Tämä uusi kahtalainen lähestymistapa antaa vakioidut arviot, jolloin voidaan maksimoida huumeiden ja huumeriippuvuuden torjuntaan käytettävien julkisten menojen arvioinnin luotettavuus ja maiden välinen vertailtavuus. Denne nye doble tilnærmingen produserer standardiserte estimater som øker validiteten og sammenlignbarheten landene imellom angående utgifter som det offentlige bruker på narkotika og narkotikaavhengighet. Tämä erityiskysymys on saatavilla painetussa muodossa ja internetin kautta ainoastaan englanniksi (http://www.emcdda.europa.eu/publications/selected-issues). Narkotikabruk i små grupper utgjør også en utfordring når det gjelder skillet mellom brukere og leverandører. kustannusten arvioidaan olevan Italiassa 0,7 prosenttia bruttokansantuotteesta. I Belgia ble bruk i gruppe opphevet som eget lovbrudd i 2003. Itävallasta vuonna 2004 ilmoitettujen tietojen perusteella välittömien ja välillisten kustannusten välinen suhde oli päinvastainen Italiaan nähden: huumeidenkäytön arvioiduista sosiaalisista kustannuksista eli 14 44 miljoonasta eurosta 72 prosenttia johtui välillisistä kustannuksista. Samme år åpnet en endring i den ungarske straffeloven for overføring til behandling ved salg av en mindre mengde til ”felles” bruk (et begrep som siden er påstått å være juridisk uklart). Yksi jäsenvaltioiden kesken eniten eroavista seikoista on se, onko henkilökohtaiselle hallussapidolle asetettu määrällisiä rajoja vai ei. Malta avgjorde i 2006 at minimumsstraffen på seks måneder for salg ikke alltid var hensiktsmessig i situasjoner som gjaldt deling, og endret loven til å omfatte unntak. Vuonna 2003 Kypros otti käyttöön tietyt määrälliset rajoitukset kaikille huumausaineille ja Belgia puolestaan kannabikselle. Detta utvalgte aspektet fås i trykt utgave og på internett (bare på engelsk) (http://www.emcdda.europa.eu/publications/selected-issues). Saksassa osavaltiot pyrkivät panemaan entistä johdonmukaisemmin täytäntöön perustuslakituomioistuimen päätöksen, jossa mainitut ”merkityksettömät määrät” jätettiin määrittelemättä, mikä on johtanut tulkintoihin 3–30 grammasta. Å studere endringene som har funnet sted i narkotikalovgivningen siden UNGASS i 1998, er særlig interessant i år med tanke på alle de internasjonale, europeiske og nasjonale vurderingene og evalueringene av narkotikapolitiske dokumenter som er på trappene. Samalla edellä mainittuja määriä suurempien määrien hallussapidosta määrättävää rangaistusta tiukennettiin selkeäksi vähintään neljän vuoden vankeusrangaistukseksi, jollainen määrätään myös huumausainekaupan rikoksesta. Denne delen har fokus på endringer på tre nøkkelområder og stiller følgende spørsmål: Er endringene som er gjort når de gjelder rettslige definisjoner og tiltak for narkotikabrukere tegn på en ny og bredere trend for hvordan landene betrakter narkotikabrukerne? Yhdistynytkuningaskunta ilmoitti, että vuosina 2003 ja 2004 A-luokan (7) huumeidenkäyttöön liittyvät taloudelliset ja sosiaaliset kustannukset Englannissa ja Walesissa olivat 22,26 miljardia euroa eli 63 940 euroa vuodessa kutakin ongelmakäyttäjää kohden. Når det gjelder straff, har den maksimale eller sannsynlige strafferammen for besittelse til eget bruk, dersom det ikke foreligger skjerpende omstendigheter, blitt redusert i flere europeiske land siden 2001 – enten for alle stoffer (Estland, Hellas, Ungarn, Portugal, Finland) eller begrenset til cannabis (Belgia, Luxembourg, Storbritannia) eller mindre risikofylte stoffer (Romania). Ongelmakäyttäjien huumeidenkäytön oletettiin aiheuttavan 99 prosenttia kokonaiskustannuksista. Ikke alle land har redusert straffene i denne perioden: Frankrike og Polen besluttet å ikke endre lovgivningen etter å ha rådført seg, og Danmark hevet den ”normale” straffen fra advarsler til bøter (som så ble satt opp). Huumausainerikoksista johtuvat kustannukset, lainvalvonta ja huumausainerikosten uhrien kustannukset mukaan lukien, muodostivat suurimman ryhmän kaikista kustannuksista (90 prosenttia eli 20,1 miljardia euroa). En ny lov i Italia gjeninnførte narkotikabruk som en forseelse, og cannabis ble reklassifisert til å kvalifisere til den samme straffen som andre illegale rusmidler, som heroin og kokain. Storbritannia har annonsert at cannabis skal reklassifiseres oppover. Huumausaineita koskevassa lainsäädännössä vuoden 1998 huumausaineita koskevan ylimääräisen istunnon jälkeen tapahtuneiden muutosten tarkastelu on erityisen kiintoisaa tänä vuonna, jolloin huumausainepoliittisia asiakirjoja tarkistetaan ja arvioidaan kansainvälisesti, EU:ssa sekä jäsenvaltioissa. Tässä osiossa havainnoidaan I løpet av det siste tiåret har de fleste landene i Europa begynt å skille mellom narkotikaselgeren, som anses som en kriminell, og narkotikabrukeren, som anses som en syk person som trenger behandling. Det er imidlertid stor forskjell på hvordan medlemsstatene har valgt å definere disse kategoriene i lovgivning vedtatt i de senere år. Pienryhmissä tapahtuva huumeidenkäyttö on toinen haaste käyttäjien ja jälleenmyyjien erottelun kannalta. Endringer i narkotikabrukernes tilgang til behandling via strafferettssystemet har typisk to fellestrekk. Vuonna 2006 Malta katsoi, ettei jälleenmyyjien kuuden kuukauden vähimmäisrangaistus ole aina asianmukainen yhteiskäytön yhteydessä, ja muutti lakia siten, että poikkeukset sallitaan. For det andre vil et slikt tilbud om behandling være betinget, slik at dersom behandlingen avbrytes, tas prosessen med tiltale, straffeforfølging eller straff opp på nytt. A-luokan huumeiksi luokitellaan vaarallisimpina pidetyt huumeet. I tråd med målsettingene til UNGASS og EUs handlingsplan har landene innført eller utvidet tilbudet Luku 1: Politiikka ja lainsäädäntö rangaistukselle. Kapittel 1: Politikk og lovgivning dem som bruker narkotika og deretter kjører bil (Belgia, Den tsjekkiske republikk, Danmark, Spania, Frankrike, Latvia, Litauen, Portugal og Finland). Ranskassa muut kuin huollettavat huumausainerikoksiin syyllistyneet henkilöt voivat käydä ja ostaa valistuskursseja; Espanjassa, Latviassa ja Unkarissa hoidossa olevien huumeidenkäyttäjien vapausrangaistuksia voidaan lykätä; Bulgariassa, Unkarissa, Romaniassa ja Turkissa ehdollinen rangaistus on yhdistettävissä hoitoon. Nye lover som regulerer narkotikatesting på arbeidsplassen i Irland, Finland og Norge, legger vekt på at testing hovedsakelig er tillatt i situasjoner der det ville medføre en betydelig fare eller risiko å være påvirket. Alankomaat aikoo lisätä hoidon käyttöä edellytyksenä varhaiselle vankilasta vapautumiselle. Narkotikabruk innenfor ulike former for transport er regulert av nye lover – tog og skip i Irland, båter i Latvia, fly i Finland. Mikäli katsotaan aiheelliseksi, tuomitut rikolliset voidaan Suomessa nykyisin ohjata avovankilaan, jos he eivät sorru uudelleen huumeisiin; Kreikassa heidät voidaan lähettää erikoishoitoyksikköön. Huumeidenkäytön hoito-ohjelmiin pääsyä on laajennettu kattamaan entistä vakavampiin rikoksiin tuomitut henkilöt Italiassa (rikokset, joista voidaan tuomita enintään kuuden vuoden vankeusrangaistukseen entisten neljän vuoden sijaan) ja Espanjassa (viiden vuoden vankeusrangaistus entisten kolmen vuoden sijaan). De siste årene har det også kommet lover og strategier for å forebygge eller straffe narkotikarelaterte ordensforstyrrelser (se utvalgt aspekt, 2005), nye fullmakter til å stenge barer eller andre lokaler eller utestenge personer fra dem (Belgia, Irland, Nederland) og fullmakt til å stenge private hjem der det foregår narkotikadistribusjon i vinningsøyemed eller systematisk narkotikabruk (henholdsvis Nederland og Storbritannia). Belgiassa rikosoikeudenkäynnin kaikissa vaiheissa on vaihtoehtoja ohjata huumeita käyttävät rikolliset hoitoon. I samme periode har det også blitt innført nye lover over hele Europa for å beskytte ikke-røykere mot bruken av tobakk. Kaikki maat eivät silti ole lieventäneet rangaistuksiaan tänä aikana: Ranska ja Puola päättivät jättää lakinsa muuttamatta neuvottelujen jälkeen, Tanska puolestaan kovensi ”normaalirangaistuksen” varoituksesta sakkoihin (joita sittemmin korotettiin). Portugal har et system med ”nemnder for bekjempelse av narkotikabruk”, bestående av en jurist, en medisiner og en sosialarbeider. Italian uudessa laissa huumeidenkäyttö määriteltiin uudelleen hallinnolliseksi rikokseksi ja kannabis luokiteltiin uudelleen muiden laittomien aineiden, kuten heroiinin ja kokaiinin, kanssa samanlaisiin rangaistuksiin johtavaksi aineeksi. I andre land har nye lover introdusert en form for behandling som alternativ til straff, slik at i Frankrike kan ikke-avhengige narkotikalovbrytere følge – og betale for – bevisstgjøringskurs, i Spania, Ungarn og Latvia kan narkotikabrukere løslates dersom de søker behandling, og i Bulgaria, Ungarn, Romania og Tyrkia kan prøvetid kombineres med behandling. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on ilmoitettu kannabiksen luokituksen tiukentamisesta vastaisuudessa. I Belgia foreligger det muligheter på alle nivåer av den strafferettslige prosessen for å overføre narkotikabrukende lovbrytere til behandling. Lisää kuvauksia erilaisista hoidoista vaihtoehtona rangaistuksille ja niiden käytön yleisyydestä on luettavissa Nærmere beskrivelser av de ulike behandlingsalternativene til straff og i hvilken grad de benyttes, finnes i ELDDs ”Emneoversikt” og ”Juridiske Väestön suojelun tehostaminen Fokus på å beskytte befolkningen Muutoksissa, jotka liittyvät huumeidenkäyttäjien hoitoonpääsyyn rikosoikeuden kautta, on yleensä kaksi yhteistä tekijää. Ensinnäkin niillä kaikilla laajennetaan huumeidenkäyttäjien hoitoonohjauksen soveltamisalaa. Det siste tiåret har straffeloven i økende grad blitt brukt til å beskytte befolkningen mot narkotikabrukere, og parallelt med distinksjonen mellom den ”syke” brukeren og den ”kriminelle” selgeren har kategorien ”bruker” også blitt juridisk inndelt i slike som forstyrrer eller skader andre medlemmer av samfunnet, og slike som ikke gjør det. Maiden välillä on silti eroja siinä, missä vaiheessa hoitoa tarjotaan: useimmat maat tarjoavat hoitoa tuomioistuinvaiheessa eivätkä aiemmissa vaiheissa, kun huumeidenkäyttäjä on tekemisissä poliisin tai syyttäjälaitoksen kanssa. Tiltakene som reduserer straffen for besittelse til eget bruk eller tilbyr alternativer til straff, som beskrevet over, er del av denne utviklingen. Toisena seikkana on hoidon ehdollisuus: hoitomääräyksen noudattamatta jättäminen johtaa rikossyytteisiin, syytteeseen asettamiseen tai rangaistukseen liittyvien menettelyjen käynnistymiseen uudelleen. Disse behandlingstiltakene eller straffereduksjonene gis f.eks. på den betingelse at brukeren ikke forårsaker noen form for ordensforstyrrelse. Edellä kuvatut toimet, joilla on alennettu henkilökohtaisesta käytöstä rikoslain nojalla määrättäviä rangaistuksia tai tarjottu vaihtoehtoja rangaistuksille, ovat osa tätä kehitystä. Kriteriene har også blitt utvidet og straffene økt for lovbrytere som risikerer å skade andre medlemmer av samfunnet. Toisaalta sellaisten rikollisten rangaistuksia on kovennettu ja rangaistusperusteita lisätty, jotka voivat aiheuttaa vahinkoa muille yhteiskunnan jäsenille. Narkotikarelatert kriminalitet er et bredt konsept som kan omfatte alle typer lovbrudd som på en eller annen måte er knyttet til narkotika (9). Pääosa lainsäädäntötoimista on keskittynyt ajoneuvon kuljettamiseen huumausaineen vaikutuksen alaisena (Belgia, Tšekki, Tanska, Espanja, Ranska, Latvia, Liettua, Portugali, Suomi). Europa har i praksis bare rutinedata tilgjengelig når det gjelder anmeldelser av narkotikalovbrudd (”rapporter”), hovedsakelig fra politiet. Irlannin, Suomen ja Norjan uusissa, työpaikkojen huumetestejä sääntelevissä laeissa korostetaan, että testaus on sallittua ainoastaan silloin, kun huumausaineen vaikutuksesta aiheutuu huomattavaa vaaraa tai suuri riski. Selv om disse dataene vanligvis anses som indirekte indikatorer på narkotikabruk eller narkotikahandel, er det viktig å merke seg at de gjenspeiler forskjeller i nasjonal lovgivning og også i hvordan loven anvendes og håndheves. Huumeidenkäyttöä eri liikennemuotojen yhteydessä säännellään uusilla laeilla: Irlannissa säännellään juna- ja laivaliikennettä, Latviassa veneilyä, Suomessa ilmailua. Viime vuosina on niin ikään Dataene viser også forskjeller i hvordan bestemte kategorier lovbrudd prioriteres av politi og domstoler, og hvilke ressurser som blir bevilget. Maat ovat ottaneet käyttöön tai laajentaneet vaihtoehtoja tai järjestelmiä, joiden puitteissa rikoksesta epäiltyjä ohjataan hoitoon tai neuvontaan vaihtoehtona vankeusrangaistuksille ja muille rangaistuksille YK:n ylimääräisen istunnon ja EU:n toimintasuunnitelman tavoitteiden mukaisesti. I tillegg varierer de nasjonale informasjonssystemene angående brudd på narkotikalovgivningen, særlig når det gjelder rutinene for rapportering og registrering. Irlannissa ja Maltassa huumeidenkäyttäjät voidaan nyt pidättämisen jälkeen ohjata hoitoon. Disse forskjellene gjør sammenlikninger mellom land vanskelig, og derfor blir det enklere å sammenligne trender enn absolutte tall. Tämä pätee myös Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa huumetestaus pidätettäessä on sallittu tietyissä olosuhteissa. ) ) http://eldd.emcdda.europa.eu For en drøfting av forholdet mellom narkotika og kriminalitet, se EONN (2007b). Viimeksi mainittu on osoitus siitä, että väestöä suojellaan yhä enenevässä määrin rikoslain avulla. —— Heroin de rapporterende landene er det i tillegg verd å nevne at i forhold til alle narkotikarelaterte lovbrudd, økte andelen bruksrelaterte lovbrudd i samme periode. Suuntaukset perustuvat kaikkien EU:n jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten ilmoittamiin tietoihin kansallisista huumerikosilmoituksista (rikosoikeudellisesti rangaistavat ja muut). Trendene er basert på tilgjengelig informasjon om nasjonale tall for rapporter om brudd på narkotikalovgivningen (straffbare og ikke-straffbare forhold) som er innrapportert av alle organer for rettshåndhevelse i EUs medlemsstater. Kaikki tietosarjat on indeksoitu vuoden 2001 perustasoon 100 ja painotettu maan väestömäärän mukaan koko EU:ta koskevan suuntauksen esittämiseksi. Alle seriene er indeksert (2001=100) og vektet etter befolkningsstørrelse i hvert land for å beregne en generell europeisk trend. Suuntauksiin sisältyvissä maissa vuonna 2006 ilmoitettujen huumausainerikosten kokonaismäärät (ennen painotusta): amfetamiini, 41 069; kannabis, 550 878; kokaiini, 100 117; ekstaasi, 17 598; heroiini, 77 242; kaikki ilmoitukset, 936 866. Det totale antallet lovbrudd rapportert i 2006 i land som er inkludert i trendene (før vekting), var: amfetamin 41 069, cannabis 550 878, kokain 100 117, ecstasy 17 598, heroin 77 242; alle rapporter 936 866. Maita, joilta puuttuvat tiedot vähintään kahdelta perättäiseltä vuodelta, ei ole otettu mukaan suuntausten laskelmiin; kokonaissuuntaus perustuu kaikkiin EU-maihin Yhdistynyttä kuningaskuntaa lukuun ottamatta, kannabista koskeva suuntaus perustuu 18 maahan, heroiinia koskeva 18:aan, kokaiinia koskeva 17:ään, amfetamiinia koskeva 12:een ja ekstaasia koskeva 13:een. Land som mangler data for to eller flere påfølgende år, er ikke medtatt i beregningsgrunnlaget for trenden. Den generelle trenden er basert på alle EU-land unntatt Storbritannia, trenden for cannabis på 18 land, heroin 18, kokain 17, amfetamin 12 og ecstasy 13. Jos haluat lisätietoja menetelmästä, katso kaavio DLO-3 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. For ytterligere opplysninger om metoder, se figur DLO-3 i Statistiske opplysninger 2008. Reitoxin kansalliset yhteyspisteet ja väestötietojen osalta Eurostat (http://epp.eurostat.ec.europa.eu/). Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet og for befolkningsdata, Eurostat(http://epp.eurostat.ec.europa.eu/) maissa lukuun ottamatta Bulgariaa, Kreikkaa, Latviaa ja Sloveniaa, joissa määrät olivat yleisesti ottaen laskevia viiden vuoden ajanjaksolla (10). I femårsperioden 2001–06 var antallet narkotikalovbrudd som involverte cannabis økende eller stabilt i de fleste av de rapporterende landene, og for EU sett under ett var økningen gjennomsnittlig på 34 % (figur 2). Huumausainerikokset on laaja käsite, johon voidaan sisällyttää kaikki jollain tavoin huumausaineisiin liittyvät rikokset (9). Antallet kokainrelaterte lovbrudd gikk opp i perioden 2001–06 i alle europeiske land unntatt Bulgaria, Tyskland og Slovakia. Käytännössä rutiinitietoa on saatavissa Euroopassa ainoastaan huumausainelakien rikkomuksia koskevista perustason ilmoituksista, pääasiassa poliisilta. Den gjennomsnittlige økningen for EU var på 61 % i samme periode. Vaikka näitä tietoja pidetäänkin yleensä epäsuorina indikaattoreina huumausaineiden käytöstä ja huumausainekaupasta, on tärkeää muistaa, että ne heijastelevat eroja maiden kansallisessa lainsäädännössä sekä tavoissa, joilla lakeja sovelletaan ja pannaan täytäntöön. I de fleste europeiske land var i 2006 cannabis fortsatt det illegale rusmiddelet som oftest var involvert i rapporterte narkotikalovbrudd (14). Tiedot kuvastavat lisäksi eroja rikosoikeusviranomaisten prioriteeteissa ja resursseissa, joita ne myöntävät erilaisiin rikoksiin puuttumista varten. I de landene hvor dette er tilfellet, utgjorde cannabisrelaterte lovbrudd 36–86 % av alle narkotikalovbrudd. Maiden välillä on huomattavia eroja myös huumerikoksia koskevissa tietojärjestelmissä, varsinkin ilmoitus- ja kirjaamiskäytännöissä. I noen få land var narkotikalovbruddene dominert av andre stoffer enn cannabis. Näiden erojen takia maiden vertailu voi olla hankalaa. I Den tsjekkiske republikk utgjorde metamfetamin 60 % av alle narkotikalovbrudd, og på Malta var tallet for heroin 41 %. Onkin järkevämpää vertailla suuntauksia kuin absoluuttisia lukuja. I Luxembourg fordelte narkotikalovbruddene seg omtrent likt mellom cannabis, heroin og kokain. Keskustelua huumausaineiden ja rikollisuuden välisistä suhteista, katso EMCDDA (2007b). Se tabell DLO-5 i Statistiske opplysninger 2008. Se tabell DLO-3 i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukko DLO-1 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se tabell DLO-6 i Statistiske opplysninger 2008. For en supplerende analyse av cannabisrelaterte lovbrudd, se kapittel 3. Luku 1: Politiikka ja lainsäädäntö kaikista huumerikoksista, ja Maltassa heroiinirikosten osuus oli 41 prosenttia. Kapittel 1: Politikk og lovgivning strukturer for samordning av narkotikarelatert forskning. Luxemburgissa huumerikokset jakautuivat miltei tasaisesti kannabiksen, heroiinin ja kokaiinin kesken. Bare fem land rapporterer at narkotikarelatert forskning ikke nevnes i deres nasjonale strategier eller at de ikke har en nasjonal samordningsstrategi på området. Käyttörikosten määrä lisääntyi Euroopan unionissa keskimäärin 51 prosenttia vuosina 2001–2006. I perioden 2001–06 viste narkotikalovbrudd relatert til heroin en annen trend enn lovbrudd relatert til cannabis eller kokain, idet denne kategorien falt med gjennomsnittlig 14 % i Den europeiske union, spesielt mellom 2001 og 2003. Kasvava suuntaus näyttää vallitsevan kahdessa kolmasosassa tietoja ilmoittaneista maista; vain Sloveniassa ja Norjassa De nasjonale trendene for heroinlovbrudd i denne perioden har imidlertid vært sprikende, og en tredel av landene har rapportert om stigende trender (16). Kannabikseen liittyvien huumerikosten määrä lisääntyi tai pysyi ennallaan vuosina 2001–2006 useimmissa maissa, joista saatiin tietoa, ja kasvua oli EU:n tasolla kaikkiaan keskimäärin 34 prosenttia (kaavio 2). Gjennomsnittstrenden i EU for både amfetamin- og ecstasylovbrudd nådde en topp i 2004. Suuntaus oli kuitenkin laskeva Bulgariassa, Tšekissä (2002–2005), Italiassa ja Sloveniassa (15). Mens trenden for amfetaminrelaterte lovbrudd holdt seg stigende (gjennomsnittlig økning på 41 % i 2001–06), svingte EU-gjennomsnittet for lovbrudd relatert til ecstasy i perioden, uten at det var noen generell økning i perioden mellom 2001 og 2006. suuntaus on ollut viisivuotiskaudella laskeva (12 Nasjonal narkotikarelatert forskning Kokaiinirikokset lisääntyivät vuosina 2001–2006 kaikissa Euroopan maissa paitsi Bulgariassa, Saksassa ja Slovakiassa. Helse- og sosialvitenskap er to av de viktigste feltene innen generell forskning som får midler til narkotikarelatert forskning. EU:n keskiarvo nousi 61 prosenttia samalla ajanjaksolla. Begge typer finansieringsprogrammer kombinerer ofte forskning på illegale stoffer med annen avhengighetsproblematikk, som alkohol, tobakk og spill. Myös huumausainekauppaan liittyvien rikosten määrä kasvoi vuosina 2001–2006, joskin huomattavasti hitaammin: Euroopan unionin keskimääräinen kasvu oli 12 prosenttia. Midlene stilles oftest til rådighet i form av kontrakter om forskningsoppdrag eller gjennom rammeprogrammer som forskere søker på. Tällä ajanjaksolla kaupparikosten määrä kasvoi yli puolessa tietoja luovuttaneista maista ja väheni neljässä maassa (Saksa, Kypros, Alankomaat, Slovenia) (13). Andre finansieringskilder kan være stiftelser, vitenskapelige akademier, private institusjoner, egne midler til bekjempelse av narkotika, Europakommisjonen og FN. Suuntaukset huumausaineittain Strukturer og prosjekter Heroiinirikosten tilanne vuosina 2001–2006 poikkeaa kannabis- tai kokaiinirikosten tilanteesta, sillä ilmoitusten määrä laski Euroopan unionissa keskimäärin 14 prosenttia pääasiassa vuosina 2001–2003. Forskning på narkotikaproblematikken driver alle europeiske land, for å gi nødvendig informasjon for å beskrive og forstå konsekvensene av illegale rusmidler på en nasjonal skala. Med utgangspunkt i rapporter fra 25 medlemsstater, Kroatia og Norge er det mulig å gi en oversikt over hvordan den narkotikarelaterte forskningen er organisert i Europa. Heroiinirikosten kansallisissa suuntauksissa on kuitenkin ollut vaihtelua tarkasteluajanjakson aikana, sillä kolmasosassa maista suuntaus on nouseva (16). I en tid der man i økende grad anerkjenner betydningen av evidensbaserte intervensjoner, er det verdt å merke seg at 21 land rapporterte at narkotikapolitikken er basert på forskningsresultater, i alle fall til en viss grad. Muutamissa maissa suurin osa huumausainerikoksista oli muita kuin kannabisrikoksia: Tšekissä metamfetamiinirikosten osuus oli 60 prosenttia Femten av de 27 rapporterende landene har nasjonale Sekä amfetamiini- että ekstaasirikosten keskimääräinen suuntaus EU:ssa saavutti huippunsa vuonna 2004. De fleste landene rapporterte at det meste av forskningsvirksomheten skjer på universiteter og i spesialiserte sentre, hvorav noen er nasjonale kontaktpunkter, etterfulgt av offentlige og private forskningssentre. Amfetamiinirikosten suuntaus jatkui ylöspäin (keskimääräinen lisäys 41 prosenttia vuosina 2001–2006), ekstaasirikosten keskiarvo EU:ssa vaihteli samana ajanjaksona ilman kokonaismäärän muutosta. Nasjonale forskningsnettverk ble rapportert av noen land (Tyskland, Spania, Portugal). Disse kan spille en viktig rolle i organiseringen og finansieringen av forskningen og kan også fremme mer direkte koplinger mellom forskning og praksis. Lisää huumeisiin liittyvää tutkimusta Stadig mer forskning på narkotikafeltet EMCDDA on kerännyt Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden verkoston kautta yksityiskohtaista tietoa huumealan tutkimuksesta Euroopan maissa. Jäsenvaltioiden ilmoittamiin tietoihin sisältyvät kansallisten tutkimusorganisaatioiden ja rahoitusjärjestelyjen kuvaukset. EONN har fått nærmere opplysninger om narkotikarelatert forskning i Europa fra de nasjonale kontaktpunktene i Reitox-nettet sammen med en beskrivelse av nasjonale forskningsorganisasjoner og finansieringsordninger. Jäsenvaltiot ovat lisäksi toimittaneet luettelot tärkeimmistä vuodesta 2000 alkaen tehdyistä tutkimuksista ja maininneet tieteelliset artikkelit, lehdet ja verkkosivustot, joiden kautta niiden alueella tehdyn huumeisiin liittyvän tutkimuksen tuloksia on levitetty. Medlemsstatene har også sendt inn oversikter over de viktigste narkotikarelaterte studiene som er gjennomført i hvert land siden 2000 samt vitenskapelige artikler, vitenskapelige tidsskrifter og nettsteder der funnene i studiene er publisert. EMCDDA antaa nämä ja monet muut tiedot käyttöön erilaisten jakelutuotteiden ja -kanavien kautta (katso http://www.emcdda.europa.eu/themes/research). EONN har en rekke produkter og kanaler for å spre denne informasjonen, så vel som mye annen informasjon (se http://www.emcdda.europa.eu/themes/research). Jos haluat perusteellisempaa tietoa tästä aiheesta, katso vuoden 2008 erityiskysymys huumeisiin liittyvästä tutkimuksesta (http://www.emcdda.europa.eu/publications/selected-issues). En grundigere redegjørelse for dette temaet er gitt på utvalgt aspekt om narkotikarelatert forskning, 2008 (http://www.emcdda.europa.eu/publications/selected-issues). Euroopan komissio on antanut toimeksi perusteellisen vertailevan analyysin Euroopan unionissa tehdystä laittomia huumeita koskevasta tutkimustyöstä. Europakommisjonen har bestilt en grundig komparativ analyse av forskning på området illegale rusmidler i Den europeiske union. Tutkimuksen tarkoituksena on antaa yleiskuva Euroopan unionilta ja jäsenvaltioilta saatavasta rahoituksesta huumeisiin liittyvää tutkimusta varten. Se pohjautuu tutkimukseen liittyvän erityiskysymyksen tuloksiin ja laajentaa tutkimusalaa kattamaan huumeiden tarjonnan vähentämisen ja turvallisuuden. Studien vil gi en oversikt over hvilke midler Den europeiske union og medlemsstatene stiller til rådighet for narkotikarelatert forskning, basert på resultatene av det utvalgte aspektet om forskning, inklusive for forskning på tilbudsreduksjon og sikkerhet. Tutkimuksessa arvioidaan jäsenvaltioiden nykyisiä tutkimuksen perusrakenteita Euroopan tasolla ja vertaillaan niitä muihin maanosiin, kuten Pohjois-Amerikkaan ja Australiaan. Studien vil omfatte en gjennomgang av eksisterende forsknings-infrastruktur i medlemsstatene og i Europa og innbefatte en sammenligning med andre regioner, som Nord-Amerika og Australia. Tutkimuksen päätelminä esitetään suosituksia toimenpiteiksi, joilla voidaan korjata tietovajeet ja parantaa yhteistyötä Euroopassa. Den vil konkludere med anbefalinger til tiltak for å fylle kunnskapshullene og styrke samarbeidet på europeisk plan. Siinä arvioidaan myös nykyisiä eurooppalaisia verkostoja, myös EMCDDA:n verkostoja ja Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden verkostoa. Studien vil også evaluere eksisterende europeiske nettverk, inklusive EONNs og dets nettverk av nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Tutkimuksen tulokset ovat käytettävissä vuoden 2009 alkupuolella. Resultatene av studien vil foreligge tidlig i 2009. Katso taulukko DLO-7 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se tabell DLO-7 i Statistiske opplysninger 2008. Jäsenvaltioissa vuodesta 2000 alkaen tehdyistä merkittävistä tutkimuksista yli puolet koski epidemiologian alaa ja noin kolmannes soveltavaa tutkimusta (pääosin ehkäisy- ja hoitotoimenpiteiden arviointia). Blant de største studiene som har blitt utført siden 2000, ifølge rapportene fra medlemsstatene, var mer enn halvparten innenfor epidemiologi og om lag en tredel innen anvendt forskning (hovedsakelig evaluering av forebyggings- og behandlingsintervensjoner). Lisäksi tutkimuskohteina mainittiin huumeidenkäytön taustatekijät, riskit ja suojatekijät, huumeidenkäytön seuraukset, huumeiden vaikutusmekanismit ja haittavaikutukset. I tillegg kom studier av determinanter, risiko- og beskyttelsesfaktorer for narkotikabruk, konsekvenser av narkotikabruk samt stoffenes virkemåter og virkninger. Huumausaineisiin liittyvä tutkimus mainitaan 20 maan kansallisessa huumausainestrategiassa tai -toimintasuunnitelmassa (tietoja ilmoittaneita maita on 27). Det ble påvist til sammen 25 europeiske fagfellevurderte tidsskrifter, på 11 språk andre enn engelsk, spesialisert på narkotikaområdet. Tietoja antaneista 27 maasta 15:ssä on kansallisen tason rakenteet huumausaineisiin liittyvän tutkimuksen koordinoimiseksi. De fleste av disse nasjonale tidsskriftene utgir engelske sammendrag og ønsker internasjonale bidrag velkommen. Vain viisi maata ilmoitti, ettei huumausaineisiin liittyvää tutkimusta mainita niiden kansallisissa strategioissa tai ettei vastaavaa kansallista koordinointirakennetta ole. I tillegg til spesialpublikasjoner om illegale rusmidler og avhengighet utgis det også artikler om illegal narkotikabruk i fagfellevurderte tidsskrifter innen en rekke fagområder og i fagblader. Huumausaineisiin liittyvää tutkimusta rajoittavia tekijöitä ilmoitettiin useista maista. I 2006 ble forskningsfunn på narkotikafeltet publisert i mer enn 100 slike europeiske tidsskrifter. Monet maat mainitsevat huumausainetutkimukseen käytettävissä olevan rahoituksen vähyyden tärkeäksi rajoittavaksi tekijäksi (Belgia, Kreikka, Puola, Romania, Suomi). Andre typer publikasjoner, herunder fra nasjonale kontaktpunkter, spiller også en viktig rolle i spredningen. Terveys- ja sosiaalialojen tieteet ovat yleistutkimuksen pääasialliset alat, joilta on mahdollista saada rahoitusta huumausaineisiin liittyvään tutkimukseen. Flere land rapporterte om begrensninger på den narkotikarelaterte forskningen. Erityisesti huumausaineisiin liittyvään tutkimukseen tarkoitettua rahoitusta voi olla saatavana kansallisilta huumausainealan koordinointielimiltä (Tšekki, Espanja, Ranska, Luxemburg, Unkari, Puola, Portugali, Norja). Kummankin tyyppisissä rahoitusohjelmissa laittomia huumeita koskeva tutkimus kytketään muiden riippuvuuksien tutkimukseen, esimerkkeinä alkoholi, tupakka- ja peliriippuvuus. Blant de nevnte problemene var organisatoriske forhold, som manglende samordning og spredte ressurser (Tyskland, Frankrike, Østerrike), mangelen på kvalifisert forskningspersonell (Latvia, Ungarn) og metodologiske aspekter (personvernspørsmål, problemer med å nå skjulte populasjoner og mangel på kontinuitet i forskningsprosjektene). Muita ilmoitettuja rahoituslähteitä ovat säätiöt, tiedeakatemiat, yksityiset laitokset, huumeidenvastaisen työn erityisrahastot, Euroopan komissio ja Yhdistyneet Kansakunnat. Flere land nevnte begrensede midler til narkotikarelatert forskning som en viktig begrensning (Belgia, Hellas, Polen, Romania, Finland). Reitoxin kansalliset yhteyspisteet hoitavat tärkeää tehtävää levittäessään tutkimustuloksia kaikkiin tietoja antaviin maihin pääasiassa kansallisten raporttiensa muodossa. De nasjonale kontaktpunktene i Reitox-nettet spiller også en viktig rolle for spredningen av forskningsresultater i alle de rapporterende landene, hovedsakelig gjennom sine nasjonale rapporter. Tehokkaampi huumetarjonnan vähentämisen seuranta Styrket kartlegging av effektene av tilbudsreduserende tiltak Tässä luvussa esitetään yleiskatsaus siihen, millä tavoin Euroopassa on vastattu huumeongelmiin, ja käsitellään mahdollisuuksien mukaan suuntauksia, kehitystä ja laatukysymyksiä. Dette kapittelet gir en oversikt over narkotikatiltakene i Europa og redegjør nærmere, der det er mulig, for trender, utviklinger og kvalitetsspørsmål. Tässä arvioituihin toimenpiteisiin kuuluvat ehkäisevä huumetyö, hoito, haittojen vähentämien ja sosiaalinen kuntoutus, jotka yhdessä muodostavat kattavan kysyntää vähentävän järjestelmän. Tiltakene som gjennomgås her, omfatter forebygging, behandling, skadereduksjon og sosial reintegrasjon, som til sammen utgjør et helhetlig system for etterspørselsreduksjon. Luvussa arvioidaan niin ikään vankiloissa olevien huumeidenkäyttäjien tarpeita ja reagointia niihin tässä käsiteltäviltä osin. Kapittelet inneholder også en oversikt over data som er tilgjengelig om behovene narkotikabrukere i fengsel har, og hvilke tiltak som finnes i fengselsmiljøet. Lisäksi käsitellään lyhyesti tulevia seurannan haasteita huumausainepolitiikan toisella osa-alueella eli huumeiden tarjonnan vähentämisen alalla. I tillegg blir det en kort gjennomgang av framtidige utfordringer angående kartlegging av et annet område innen narkotikapolitikken, nemlig tilbudsreduksjon. Huumeiden tarjonnan vähentäminen voidaan määritellä kattamaan kaikki toiminta, jonka tavoitteena on estää laittomia huumausaineita päätymästä niiden käyttäjille. Tilbudsreduksjon kan anses å omfatte alle aktiviteter som tar sikte på å forhindre at illegale rusmidler når fram til brukerne. Sen välineinä voivat olla kansainväliset yleissopimukset, EU:n ja jäsenvaltioiden lainsäädäntö ja politiikka sekä toiminta, jolla torjutaan laittomien huumausaineiden tuotantoon ja salakuljetukseen liittyviä prosesseja ja niihin osallistuvia toimijoita sekä laittomien aineiden (lääkkeiden, lähtökemikaalien) sieppaamista laittomiin tarkoituksiin tai niiden laitonta valmistusta sekä huumerahan pesua. Tiltakene kan være alt fra internasjonale konvensjoner, lovgivning og politikk på EU- og nasjonalt plan så vel som til tiltak som omfatter den enkelte prosess og aktør involvert i produksjon og handel med illegale stoffer, eventuelt involvert i ulovlig handel eller produksjon med lovlige stoffer (legemidler, kjemiske prekursorer) for ulovlige formål, samt hvitvasking av narkotikapenger. Lainvalvontatoiminta, vaihtoehtoiset kehitysaloitteet ja hankkeet huumerikollisuuden torjumiseksi vaikuttavat kaikki laittomien huumausaineiden tarjonnan vähentämiseen. Rettshåndhevende virksomhet, alternative utviklingstiltak og prosjekter som tar sikte på å forebygge narkotikarelatert kriminalitet, er alle områder som bidrar til å redusere tilbudet av illegale narkotiske stoffer. Seuranta ja analysointi ovat kysynnän vähentämisen tavoin tärkeänä tukena toiminnalle ja sen arvioinnille. Kartlegging og analyse er også her, som innen etterspørselsreduksjon, en viktig støtte for disse aktivitetene og evalueringen av dem. Ehkäisevä huumetyö voidaan jakaa eri tasoihin tai strategioihin, jotka vaihtelevat ympäristöön vaikuttavista toimista aina kohdennettuun ehkäisyyn. Ihannetapauksessa nämä alat eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. Narkotikaforebygging kan deles inn i ulike nivåer eller strategier, fra miljøbasert forebygging til indisert forebygging, som ideelt sett ikke skal være konkurrerende men supplerende. Seuraava Euroopan nykytilanteen ja suuntausten kuvaus perustuu EMCDDA:lle vuonna 2007 ilmoitettuihin yleisen ja valikoidun ehkäisytyön tarjontaa koskeviin laadullisiin tietoihin (17) sekä kohdennettua ehkäisevää huumetyötä koskevaan tutkimuskirjallisuuteen (EMCDDA, 2008f). Følgende beskrivelse av dagens situasjon og trender i Europa er basert på kvalitative data om tilbudet av generell og selektiv forebygging innrapportert til EONN i 2007 (17) og på en gjennomgang av litteraturen om indisert forebygging (EONN, 2008f). Tiedot, joita on hiljattain kerätty EU:n huumausaineita koskevan toimintasuunnitelman vuotuisten tilannearvioiden ja UNGASS-arvioinnin (katso luku 1) puitteissa, osoittavat, että tarjonnan vähentämisen toimenpiteitä koskevien tietojen saatavuus on vaihteleva. Data som er innsamlet til den årlige framdriftsrapporten i forbindelse med EUs handlingsplan mot narkotika og UNGASS-rapporten (se kapittel 1) har avdekket en svært varierende situasjon når det gjelder tilgjengeligheten av responsdata på området tilbudsreduksjon. Kansainvälisiin hankkeisiin liittyvät toimet dokumentoidaan yleensä hyvin, mutta kansallisen tason toimintaa koskevia tietoja on usein vaikea saada ja vertailla. Aktivitetene relatert til internasjonale prosjekter er vanligvis godt dokumentert, mens det ofte er vanskelig å få tilgang til data om aktiviteter på nasjonalt plan, som dessuten ofte er vanskelig sammenlignbare. Euroopan komissio, Eurostat, Europol ja EMCDDA pyrkivät parantamaan tilannetta seuraavan EU:n huumeita koskevan toimintasuunnitelman (2009–2012) yhteydessä. Europakommisjonen, Eurostat, Europol og EONN arbeider for å forbedre denne situasjonen innenfor rammen av EUs neste handlingsplan mot narkotika (2009–12). Nykyisiä käsitekehyksiä ja tietojärjestelmiä sekä jäsenvaltioiden tarjonnan vähentämiseen tähtäävän toiminnan seurannan ja analysoinnin mahdollisia tietolähteitä on arvioitava uudelleen. Det trengs en gjennomgang av både begrepsapparat, informasjonssystemer og potensielle informasjonskilder til kartlegging og analyse av tilbudsreduserende aktiviteter i medlemsstatene. Tarvitaan myös parempi näkemys huumemarkkinoista, erityisesti tarjonta- ja jakelujärjestelyistä niin taloudelliselta kuin sosiaaliseltakin kannalta. Det er også viktig å få en bedre forståelse av narkotikamarkedene, særlig tilbuds- og distribusjonsleddene, både i økonomisk og samfunnsmessig perspektiv. Koulujen yleisen ehkäisevän huumetyön tavoitteet näyttävät muuttuneen Euroopassa viime vuosina. Formålet med generell skolebasert forebygging i Europa synes å ha endret seg i de senere år. Vuonna 2007 useimmiten mainittu ehkäisytyön tavoite oli elämäntaitojen kehittäminen (12 raportoivaa maata 28:sta), mutta vuonna 2004 puolet maista (13 maata 26:sta) ilmoitti päätavoitteikseen tietoisuuden lisäämisen ja tietojen tarjoamisen. I 2007 var utvikling av livsferdigheter det hyppigst rapporterte formålet med forebyggende tiltak (12 av 28 rapporterende land), mens i 2004 halvparten av landene (13/26) rapporterte at bevisstgjøring og informasjon var hovedmål. Suojaavan kouluympäristön luominen eräänlaisena rakenteellisena toimenpiteenä mainittiin niin ikään päätavoitteena useammin vuonna 2007 (kuusi maata) kuin vuonna 2004 (neljä maata). Å skape beskyttende skolemiljøer, en form for strukturelle intervensjoner, ble også oftere nevnt som et hovedmål i 2007 (seks land) enn i 2004 (fire land). Ilmoitetuissa tavoitteissa tapahtuneet muutokset voivat olla osoitus entistä järkiperäisemmän ja näyttöön perustuvan lähestymistavan omaksumisesta, mutta on epäselvää, missä määrin tavoitteiden muuttuminen vastaa käytännön tarjontaa. Endringene i de rapporterte målsettingene kan gjenspeile en mer rasjonell og evidensbasert tilnærming, men det er uklart i hvilken grad denne endringen i målsettinger gjenspeiler endringer i det faktiske tilbudet. Tiedot on saatu jäsenvaltioiden kansallisilta asiantuntijoilta. Data ble lagt fram av nasjonale eksperter i medlemsstatene. Poliisien vierailu kouluissa Besøk fra politi på skoler Tiedotus vain huumeista Bare informasjon om narkotika Tiedotuspäivät huumeista Informasjons-dager om narkotika Henkilökohtaisten ja sosiaalisten taitojen harjaantuminen vakio-ohjelmien ulkopuolella Opplæring i personlige og sosiale ferdigheterutenom standardiserte programmer Maidenlukumäärä Antall land vähentää tupakan ja alkoholinkäyttöä kouluissa. Näitä ehkäisytoimia voidaan täydentää muilla rakenteellisilla toimilla, esimerkkeinä koulurakennusten ja kouluelämän suunnittelun kohentaminen. ”Mustap” står for ”multisession, standardised programmes with printed material” (standardiserte programmer med trykket materiell som går over flere samlinger).Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. ovat vakiomuotoiset ohjelmat, vertaislähestyminen tai erityisesti poikiin kohdistetut toimenpiteet. evnen til å håndtere konflikter, stress og frustrasjoner eller korrigere normative misoppfatninger rundt narkotikabruk. Heikkoon tai olemattomaan näyttöön perustuvien toimenpiteiden yleinen vallitsevuus voi johtua siitä, että näihin toimiin tarvitaan vähemmän resursseja ja vähemmän henkilöstökoulutusta. Overvekten av intervensjoner som mangler eller bare har en svak evidensbase, kan skyldes at slike tiltak krever færre ressurser og mindre opplæring av personell. Perheisiin kohdistuva ehkäisytyö on toinen laajalti käytössä oleva lähestymistapa. Familiebasert forebygging er en annen velbrukt forebyggende metode. Yksitoista maata ilmoitti tarjoavansa kattavasti tai laajasti perhetapaamisia ja -iltoja. Elleve land rapporterer full eller omfattende dekning av tiltak i form av familiemøter og kvelder. Koulujen ehkäisytyön tapaan perheisiin kohdistuva ehkäisytyö näyttää keskittyvän pääasiassa tiedottamiseen. I likhet med skolebasert forebygging synes familiebasert forebygging hovedsakelig å fokusere på informasjonsformidling. Tutkimuksessa johdonmukaisen tehokkaaksi osoittautunutta (Petrie et al., 2007) lähestymistapaa eli tehokasta neuvontaa ja koulutusta perheille tarjotaan vähän, vain seitsemän maata ilmoitti merkittävästä tarjonnasta. Intensiv veiledning og opplæring for familier, en tilnærming som har vist konsekvent effekt på tvers av studier (Petrie et al., 2007), tilbys i begrenset omfang – bare syv land rapporterer det høyeste tilbudsnivået. Erityisesti huumeidenkäyttöön kohdistuvien toimien lisäksi kouluissa tapahtuu myös rakenteellista ehkäisytyötä. I tillegg til aktiviteter som retter seg spesifikt mot narkotikabruk, forekommer også strukturelle intervensjoner i skolen. Rakenteellisilla toimenpiteillä pyritään luomaan suojaavia ja normatiivisia sosiaalisia ympäristöjä ja vaikuttamaan nuorten huumeidenkäyttöä koskeviin valintoihin (Toumbourou et al., 2007). Gjennom å skape beskyttede og normative skolemiljøer søker strukturelle intervensjoner å påvirke unge menneskers valg i forhold til narkotikabruk (Toumbourou et al., 2007). Tämä lähestymistapa sopii myös yleiseen ehkäisypolitiikkaan, jossa annetaan yhä tiukempia määräyksiä tupakan ja alkoholin käytöstä kouluissa. Denne tilnærmingen gjenspeiler en generell forebyggingspolitikk som i økende grad omfatter strengere regler for tobakk og alkohol i skolen. Niinpä 20 maata ilmoitti täydellisestä tupakointikiellosta kaikissa kouluissa, ja 18 maata ilmoitti koulujen kattavasta tai laajasta huumepoliittisesta ehkäisytyön tarjonnasta (18). Tjue land rapporterer da også om totalt røykeforbud på alle skoler, og 18 land rapporterer om full eller omfattende dekning (18) av narkotikapolitiske tiltak i skolen. Erityisesti Keski- ja Länsi-Euroopan jäsenvaltiot ilmoittivat toteuttaneensa rakenteellisia toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on Særlig i Sentral- og Vest-Europa rapporterer medlemsstatene om gjennomføring av strukturelle intervensjoner i skolen for å redusere bruk av tobakk og alkohol. Valikoiva ehkäisevä huumetyö perustuu sosiaalisiin ja väestöllisiin indikaattoreihin, kuten työttömyys-, rikollisuusja irtolaisuustietoihin. Disse forebyggende tiltakene kan også suppleres av andre strukturelle tiltak, som forbedring av skolebyggenes utforming og hvordan skolehverdagen er organisert. Laaja tarjonta: interventio tarjotaan valtaosassa kohteita, joissa kohdepopulaation koko riittää sen toteutukseen. Omfattende dekning: Tiltaket tilbys de fleste steder der målgruppen er tilstrekkelig stor til at tiltaket kan gjennomføres. Kattava tarjonta: interventio tarjotaan lähes kaikissa kohteissa, joissa kohdepopulaation koko riittää sen toteutukseen. Full dekning: Tiltaket tilbys nærmest alle steder der målgruppen er tilstrekkelig stor til at tiltaket kan gjennomføres. Tiettyihin ryhmiin kuuluvilla nuorilla on riski syrjäytyä, ja tähän saattaa liittyä kasvanut huumeidenkäytön ja huumeidenkäyttöongelmien todennäköisyys. Narkotika og sårbare grupper blant de unge — utvalgt aspekt EONN 2008 gjelder intervensjoner mot stoffbruk i familier, og fem tilbyr tiltak mot familiekonflikter og omsorgssvikt. Keskittämällä huumeidenkäytön ja huumehaittojen vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä tiettyihin ryhmiin voidaan lisätä mahdollisuuksia täyttää näiden ryhmien tarpeet, jolloin myös toimenpiteen onnistumisen todennäköisyys kasvaa. I tillegg ble følgende kategorier intervensjoner rapportert av fem land: fokus på ressurssvake grupper (f.eks. arbeidsledighet), hjelp ved strafferettslige problemer eller bistand til marginaliserte familier som tilhører etniske minoriteter. Videre har bare tre land tiltak for familier som sliter med psykiske helseproblemer. Kolmetoista maata ilmoitti, että enin osa niiden perhekeskeisestä ehkäisytyöstä on valikoivaa. Perheiden merkittäviin riskiolosuhteisiin puututaan Euroopassa kuitenkin harvoin. Unge mennesker i visse grupper løper en særlig risiko for å bli sosialt ekskludert, en situasjon som kan være forbundet med økt sannsynlighet for bruk av narkotika og for å utvikle et narkotikaproblem. Lisäksi neljä maata ilmoitti seuraavista toimenpidelajeista: muita heikompaan sosiaaliseen asemaan (esimerkiksi työttömyyteen) puuttuminen, rikosoikeudellisissa ongelmissa auttaminen ja etnisten vähemmistöjen marginalisoituneiden perheiden auttaminen. Når intervensjoner utformet for å redusere bruken av narkotika og skadene narkotikabruken fører med seg, fokuseres på spesifikke grupper, økes sjansene for å møte disse gruppenes behov og sannsynligheten for å lykkes med intervensjonen. Tässä erityiskysymyksessä tarjotaan perusteellista tietoa tiettyjen ryhmien riskitekijöistä ja alttiusprofiileista sekä tarkastellaan niiden huumeidenkäyttöä ja huumeisiin liittyviä ongelmia. Dette utvalgte aspektet gir mer inngående informasjon om risikofaktorer og sårbarhetsprofiler for spesifikke grupper og undersøker narkotikabruk og narkotikarelaterte problemer i disse gruppene. Siinä tutkitaan myös, mitä seurauksia on koulupinnauksesta, opinnoissa epäonnistumisesta, sosiaalisesti epäedullisesta asemasta, perheongelmista ja rikollisuudesta aiheutuvalla alttiudella. Videre undersøkes konsekvensene av sårbarhet som følge av skulking, svake skoleprestasjoner, ressurssvakhet, familieproblemer og lovbrudd. Endelig drøftes spesifikke tiltak mot narkotikabruk og narkotikaproblemer i sårbare grupper, herunder lovgivning, forebygging og behandling. Haavoittuvimpien nuorten ryhmien, esimerkiksi nuorisorikollisten, asunnottomien, irtolaisten, muita heikommassa asemassa olevien nuorten ja vähemmistönuorten, riskiolosuhteisiin puututaan myös harvoin asian kasvavasta poliittisesta merkityksestä huolimatta. Risikofaktorer for unge sårbare grupper, som f.eks. unge lovbrytere, bostedsløse, skulkere og vanskeligstilt minoritetsungdom, er også sjelden et tema til tross for økende politisk aktualitet. Vuodesta 2004 alkaen yhä useamman maan huumepolitiikassa mainitaan nämä ryhmät ehkäisytyön ensisijaisina kohteina, mutta ilmoitettu toimenpiteiden tarjonta ei ole kasvanut tänä aikana. Siden 2004 har narkotikapolitikken i økende grad satt fokus på disse gruppene som viktige målgrupper for forebyggende intervensjoner, men det rapporterte tilbudsnivået har ikke økt i løpet av denne perioden. Yksityiskohtaiset tiedot aiheesta on esitetty vuoden 2008 erityiskysymyksessä heikoimmassa asemassa olevista nuorista. Mer detaljerte opplysninger om dette er gitt i det utvalgte aspektet om sårbar ungdom (2008). Kohdennettu ehkäisevä huumetyö tuki lastentarhassa tai oppilaitoksessa. Indisert forebygging Irlannin lähestymistavasta, joka sisältää nuorille kohdennettua koulutusta ja psykologista neuvontaa erityisesti kehityshäiriöiden ennaltaehkäisemiseksi kouluissa, oppilaitoksissa ja perheessä, on saatu yleisesti myönteisiä arviointituloksia. Dette utvalgte aspektet fås i trykt utgave og på internett (bare på engelsk) (http://www.emcdda.europa.eu/publications/selected-issues). Toimenpiteiden tehokkuus ja riskit Effekter av og risikoer ved intervensjoner Kohdennetun ehkäisytyön tarkoituksena on havaita henkilöt, joiden käyttäytymisongelmat tai psyykkiset ongelmat voivat ennakoida aineiden ongelmakäyttöä myöhemmällä iällä, ja kohdentaa heihin henkilökohtaisesti erityisiä toimenpiteitä. Indisert forebygging har som mål å identifisere individer med atferdsproblemer eller psykiske problemer som kan være prediktive for utvikling av problematisk stoffbruk senere i livet, og iverksette spesialintervensjoner for hver enkelt. Tällaiseen kohderyhmään kuuluvat koulupudokkaat ja psykiatrisista häiriöistä kärsivät henkilöt, epäsosiaalisesti käyttäytyvät tai henkilöt, joissa havaitaan varhain huumeidenkäytön merkkejä. Det kan være snakk om ungdom som har droppet ut av skolen, eller personer med psykiatriske lidelser, antisosial atferd eller tidlige tegn til narkotikabruk. Hiljattain julkaistussa raportissa (EMCDDA, 2008f) esitellään ongelmien kehittymistä käsitteleviä pitkittäistutkimuksia, neurologisia käyttäytymistutkimuksia ja uutta tietoa aivojen sopeutuvuudesta ja välittäjäaineiden roolista sekä käsitellään jäsenvaltioiden ilmoittamia ehkäisytyön toimenpiteitä. En rapport som nylig ble utgitt av EONN (2008f), presenterer: longitudinelle studier som definerer problemforløp, studier av nevropsykologisk betinget atferd, økt kunnskap om hjernens plastisitet og nevrotransmitternes rolle samt fokuserer på funn fra intervensjoner rapportert av medlemsstatene. Monet tutkimukset, joissa selvitettiin aineiden käyttöön ajautumista ennakoivia sosiaalisia ja neurobehavioraalisia ennustimia, osoittavat, että myös muu kuin huumausaineisiin kohdistuva ennalta ehkäisevä työ voi vaikuttaa huumeidenkäyttöön. En rekke studier av sosiale og nevropsykologiske prediktorer for utvikling av stoffbruk viser at forebyggende tiltak som ikke fokuserer på narkotika, også kan ha effekt på narkotikabruk. Både selektiv og indisert forebygging kan redusere effekten av tidlige utviklingsproblemer, overgangen til sosial marginalisering og påfølgende utvikling av stoffmisbruk. Sekä valikoidulla että kohdennetulla ehkäisytyöllä voidaan vähentää varhaisen kehityksellisen haitan vaikutusta sekä sen johtamista sosiaaliseen marginalisoitumiseen ja tämän jälkeen ajautumiseen aineiden väärinkäyttäjäksi. Flere forskningsstudier har vist at intervensjoner i tidlige skoleår som har fokus på å forbedre læringsmiljøer og redusere sosial eksklusjon, også har en reduserende virkning på senere stoffbruk (Toumbourou et al., 2007). Monet tutkimukset ovat osoittaneet, että varhaiskouluvuosien aikaiset toimenpiteet, joilla parannetaan koulutusympäristöä ja vähennetään En del litteraturgjennomganger (19) som er utført i den senere tid, viser imidlertid at visse komponenter i skolebasert forebygging, som fokuset på normative holdninger og livsferdigheter, synes å være effektive. Varhainen puuttuminen käyttäytymishäiriöisten lasten ongelmiin edellyttää tiivistä yhteistyötä lääkintä-, sosiaali- ja nuorisotyöviranomaisten kesken. Den irske tilnærmingen med målrettet undervisning og psykologisk rådgivning for ungdom, særlig for å forebygge utviklingsmessige problemer i skole, utdanningsinstitusjon og familie, ga samlet sett positive resultater. Esimerkiksi Saksan ”moniosaisessa hoitokonseptissa” yhdistetään vanhempien ja hoitajien neuvonta, samanaikainen lääketieteellinen, psykoterapeuttinen ja psykososiaalinen tuki sekä koulutuksellinen fant at effektene av programmet fortsatt var stabile femten måneder senere, med redusert hyppighet av beruselse og cannabisbruk blant deltakerne. ”Unplugged”-programmet som ble brukt i forsøket, utfordret gjengs oppfatning om Esimerkiksi Euroopassa yleinen lähestymistapa, jossa vain jaetaan tietoja huumeiden vaikutuksista, on ensinnäkin tehoton, ja lisäksi siitä saattaa aiheutua epäsuotavia vaikutuksia (Werch ja Owen, 2002). EONNs ‘’beste praksis’’-portal de utvikler sertifiseringsprosesser for å sikre kvaliteten på programmene og effektiv bruk av offentlige ressurser (Den tsjekkiske republikk, Ungarn, Polen, Portugal). Sama koskee joukkotiedotusvälineissä järjestettäviä kampanjoita, jotka voivat voimistaa taipumusta aineiden käyttöön (21). I Den tsjekkiske republikk er sertifisering av forebyggende tiltak en betingelse for å motta støtte over statsbudsjettet. EMCDDA on käynnistänyt tänä vuonna internetissä ensimmäisen osan parhaiden käytäntöjen portaalista huumeisiin liittyviä toimenpiteitä varten (ehkäisytyö, hoito, haittojen vähentäminen ja sosiaalinen kuntoutus). EONN har i år lansert den første modulen av sin internettportal til beste praksis for narkotikarelaterte tiltak (forebygging, behandling, skadereduksjon og sosial reintegrasjon). Portaali tarjoaa katsauksen uusimpaan näyttöön eri toimenpiteiden tehokkuudesta ja vaikuttavuudesta ja esittelee välineitä ja normeja toimenpiteiden laadun parantamiseksi sekä esimerkkejä arvioiduista käytännöistä eri puolilla Eurooppaa. Portalen gir en oversikt over de nyeste forskningsresultatene om effekten og effektiviteten av ulike tiltak, og inneholder verktøyer og standarder som vil bidra til å øke kvaliteten på tiltakene, i tillegg til eksempler på evaluert praksis i hele Europa. Se on tarkoitettu huumealan lääkäreille, poliittisille päättäjille ja tutkijoille, ja se on painopisteeltään vahvasti yleiseurooppalainen. Denne delen gir en oversikt over narkotikabehandling i Europa og beskriver organiseringen og tilbudet av tjenester. Portaalin ensimmäisessä osassa keskitytään yleiseen ehkäisevään huumetyöhön, erityisesti näyttöön tehokkuudesta vuodesta 2000 lähtien julkaistujen lukuisten arvioiden pohjalta. Portalens første modul fokuserer på generell forebygging, i sædeleshet bevis på virkning basert på en rekke rapporter publisert siden 2000. Jos haluat lisätietoja tuloksista, katso http://www.emcdda.europa.eu/themes/ best-practice. For nærmere opplysninger om funn, se http://www.emcdda.europa.eu/themes/best-practice Yksi tapa varmistaa, että ehkäisyohjelmat perustuvat näyttöön ja että epäsuotavien vaikutusten riski on mahdollisimman pieni, on kehittää normit ehkäisyhankkeiden toteuttamista ja sisältöä varten. Som hovedregel tilbys narkotikabehandling gjennom den offentlig sektor i EUs medlemsstater, selv om frivillige organisasjoner kan ha en tilsvarende rolle (syv medlemsstater) eller til og med være hovedleverandøren av behandlingstjenester (fem medlemsstater). Niiden jäsenvaltioiden määrä, jotka ovat ilmoittaneet hankkeiden suunnittelua ja arviointia koskevista normeista, on lisääntynyt kolmesta yhdeksään vuosina 2004–2007. Allmennleger spiller også en viktig rolle, og i noen land er de hovedleverandører av substitusjonsbehandling. Useat jäsenvaltiot ilmoittavat, että ne valmistelevat sertifiointiprosesseja ohjelmien laadun ja julkisten varojen tehokkaan käytön takaamiseksi (Tšekki, Unkari, Puola, Portugali). Privat sektor kan også være involvert i noen land, hovedsakelig i døgnbehandling. Esimerkiksi Tšekissä ehkäisytyön sertifiointi on edellytys valtion talousarviosta maksettavien tukien saamiseksi. Likevel blir narkotikabehandlingen for det meste finansiert av det offentlige eller gjennom sosial- eller helseforsikring. Portaali tarjoaa tietoa lukuisten toimenpiteiden tehokkuudesta, mutta on huomattava, että näytön perusta on usein suppea ja että eri toimenpiteiden valitseminen edellyttää varovaisuutta. Portalen inneholder informasjon om effekten av ulike tiltak, men det er viktig å merke seg at evidensgrunnlaget noen ganger er begrenset, og at å velge mellom forskjellige typer tiltak kan være en vanskelig øvelse. Lisäksi on epävarmaa, miten tietyt toimenpiteet toimivat eri ympäristöissä, koska kontrolloiduissa tutkimuksissa mitataan ohjelmien tehokkuutta. Ettersom et kontrollert forsøk måler effekten av et program, vil resultatene av enkelte tiltak dessuten avhenge av i hvilket miljø de blir gjennomført. EDDRA:n tietopankin uusi versio, joka on käytettävissä portaalissa, sisältää esimerkkejä eri maissa ja ympäristöissä arvioiduista toimenpiteistä, ja siitä voi olla lisähyötyä. Den nye utgaven av EDDRAs databank, som man også får tilgang til gjennom denne portalen, inneholder eksempler på tiltak som er evaluert i forskjellige land og miljøer, og kan også være til nytte. Tässä osiossa luodaan yleiskatsaus huumausaineiden käyttäjien hoitoon Euroopassa ja kuvataan palvelujen organisointia ja tarjontaa. Tilbud akseptasjon og forestillinger angående utbredelsen av stoffbruk blant unge. syrjäytymistä, vähentävät niin ikään myöhempää aineiden käyttöä (Toumbourou et al., 2007). Forebygging skal ikke bare være effektiv, men også sikker. Koululähtöisen ehkäisytyön yleistä tehokkuutta on epäilty (Coggans, 2006; Gorman et al., 2007). Viimeaikaisten Altså skal uønskede effekter reduseres til et minimum. Huumeidenkäyttäjien hoitopalveluja tarjoaa EU:ssa yleensä julkinen sektori, vaikka kansalaisjärjestöillä voikin olla yhtä suuri rooli (seitsemän jäsenvaltiota), tai ne voivat olla hoitopalvelujen pääasiallisia tarjoajia (viisi jäsenvaltiota). Risikoen for negative effekter må derfor vurderes grundig i utformingen og evalueringen av intervensjoner. Yleislääkäreillä on niin ikään tärkeä asema, ja eräissä maissa he ovat korvaushoidon keskeisiä tarjoajia. Dette er særlig viktig i forbindelse med generell skolebasert forebygging, som tilbys til en stor og mangfoldig målgruppe. Joissain maissa myös yksityinen sektori voi osallistua hoitoon, pääasiassa laitoshoitoon. For eksempel kan informasjon om virkningene av narkotika, en utbredt tilnærming i Europa, ikke bare vise seg ineffektiv men også medføre risiko for uønskede effekter (Werch og Owen, 2002). Huumehoidon rahoitus on joka tapauksessa valtaosaltaan peräisin julkisista varoista, tai se on kytketty sosiaali- tai terveysvakuutukseen. Det samme gjelder mediekampanjer, som kan medføre risiko for å øke tilbøyeligheten til å bruke stoff (21). Tarjonta ehkäisytyön osa-alueet, kuten keskittyminen normatiivisiin uskomuksiin ja elämäntaitoihin, näyttävät olevan tehokkaita. Narkotikabehandling tilbys i en rekke ulike miljøer, poliklinisk eller som døgnbehandling, hos allmennlege, via lavterskeltilbud eller i fengsel. Poliklinisk behandling, herunder hos allmennleger, står for det meste av behandlingen av narkotikabruk i Europa, hovedsakelig fordi substitusjonsbehandling vanligvis foregår i disse miljøene. Seurantatutkimuksessa havaittiin, että ohjelman vaikutukset pysyivät muuttumattomina vielä 15 kuukauden kuluttua toimenpiteestä ja että humaltumisen ja kannabiksenkäytön tiheys oli tutkimukseen osallistuneilla entistä harvinaisempaa. Ifølge de siste tallene fra indikatoren for behandlingsetterspørsel er narkotikabrukere som starter behandling i polikliniske miljøer, i gjennomsnitt rundt 30 år gamle og for det meste menn (22). Tutkimuksessa käytetyssä ”Unplugged”-nimisessä ohjelmassa kyseenalaistettiin vakiintuneet käsitykset aineiden käytön hyväksymisestä ja uskomukset aineiden käytön yleisyydestä nuorten keskuudessa. Om lag en tredel søker selv behandling, 22 % henvises til behandling av strafferettssystemet, et tall som har økt de senere årene, og resten henvises gjennom sosial- eller helsetjenester eller gjennom uformelle nettverk (23). Ehkäisytyön on oltava paitsi tehokasta myös turvallista — haittavaikutusten on jäätävä mahdollisimman vähiin. En måte å sikre at forebyggende programmer er evidensbaserte og at risikoen for uønskede effekter reduseres, er å utvikle standarder for gjennomføringen og innholdet i forebyggende prosjekter. Kielteisten vaikutusten riskejä on siis harkittava tarkkaan Antallet medlemsstater som rapporterer å ha standarder for utforming og evaluering av prosjekter, har økt fra tre i 2004 til ni i 2007. Huumehoitoa annetaan eri ympäristöissä: sekä avo- että laitoshoidossa, yleislääkärien vastaanotoilla, matalan kynnyksen virastoissa ja laitoksissa. Halvparten av klientene som påbegynner poliklinisk behandling oppgir opioider som primærrusmiddel, mens 21 % oppgir cannabis og 16 % kokain som primærrusmiddel. Avohoito ja siihen liittyvä yleislääkärin hoito ovat Euroopassa yleisin huumeidenkäyttäjien hoitomuoto pääasiassa siksi, että korvaushoitoa annetaan yleensä tässä hoitoasetelmassa. Huumeidenkäyttäjät, jotka aloittavat avohoidon, ovat hoidon kysynnän indikaattorin uusimpien tietojen mukaan Økningen i andelen klienter, og særlig nye klienter, som henvises til behandling for problemer med andre stoffer enn opioider, kan gjenspeile et styrket behandlingstilbud for brukere av cannabis og kokain i flere medlemsstater, men Katso parhaiden käytäntöjen portaali (http://www.emcdda.europa.eu/themes/best-practice). http://www.eudap.net. Katso tämän raportin luku 3 ja vuoden 2007 vuosiraportti. 21) Se kapittel 3 i denne rapporten og årsrapporten for 2007.22) Se tabell TDI-10 del (iii) og TDI-21 del (ii) i Statistiske opplysninger 2008. Näitä toimia ilmoitettiin tarjottavan kaikissa maissa paitsi Turkissa (katso myös luvut 6 ja 8), ja vaikka palvelutarjonnan valikoimassa ja määrässä on tuntuvia eroja, Euroopassa on yleisenä suuntauksena haittoja vähentävien toimenpiteiden lisäys ja vakiinnuttaminen. Tyrkia rapporterer å tilby slike tiltak (se også kapittel 6 og 8), og selv om det er store variasjoner i omfanget av og nivået på tjenestene, er den generelle trenden i Europa at de skadereduserende tiltakene bygges ut og konsolideres. Laitoshoitoa annetaan yleensä hoitoyhteisöissä, psykiatrisissa sairaaloissa ja keskussairaaloiden erikoisosastoilla. også en økning i antallet brukere som søker behandling for disse stoffene (se kapittel 3 og 5). Laitoshoito voi soveltua erityisen hyvin monenlaista hoitoa tarvitseville huumeidenkäyttäjille, joilla on samanaikaisia fyysisen ja henkisen terveyden ongelmia. Den generelle tilgjengeligheten av tjenester som er særlig rettet mot behovene til brukere av andre stoffer enn opioider, er imidlertid fortsatt begrenset. Lisäksi useimmat maat tarjoavat erilaisia terveydenhoitoja sosiaalipalveluja matalan kynnyksen keskuksissa. I tillegg tilbyr de fleste landene en rekke helse- og sosialtjenester fra lavterskeltilbud. Osa maista on kuitenkin ilmoittanut, että haittojen torjuntaan liittyvien toimenpiteiden toteutus on viivästynyt poliittisen tuen puutteessa. Noen land rapporterer imidlertid at gjennomføringen av skadereduserende tiltak har blitt utsatt på grunn av manglende politisk støtte. Kreikassa matalan kynnyksen palvelujen ja korvaushoidon laajentaminen on pysähtynyt, Puolan ja Romanian neulan- ja ruiskunvaihto-ohjelmia supistettiin vuonna 2006 ulkoisen rahoituksen loputtua, ja Kyproksen ainut neulan- ja ruiskunvaihto-ohjelma ei ole saanut virallista tukea. I Hellas har utvidelsen av lavterskeltilbud og substitusjonsbehandling blitt satt på vent, sprøytebytteprogrammer i Romania og Polen ble redusert i 2006 etter at den eksterne finansieringen stanset, og Kypros’ eneste sprøytebytteprogram er ikke offisielt vedtatt. Unkarissa, jossa vaihto-ohjelmat ja kenttätyö ovat tähän asti kasvaneet, hoidon ulkopuolelle jääneen väestön keskuudessa tehty tutkimus viittaa siihen, että tarjonta on edelleen riittämätöntä ja kynnys hoitoonpääsyyn korkea. Ungarn har bygget ut sprøytebytteprogrammene og den oppsøkende virksomheten, men en studie blant personer som er utenfor behandlingsapparatet, tyder på at tilbudet fortsatt er utilstrekkelig utbygget og at hindringene for inntak er mange. (24) Useimmissa maissa, joista tietoa on saatavissa (25), työttömien ja epävarmoissa oloissa asuvien huumeidenkäyttäjien osuus on kuitenkin suurempi laitoshoidon asiakkaissa kuin avohoidossa. Døgninstitusjons-tjenester kan være særlig egnet for narkotikabrukere som på grunn av psykiatriske tilleggslidelser og psykiske helseproblemer, har sammensatte behandlingsbehov. Baltian maiden ja Romanian erityisen HIV/aids-profiilin vuoksi kansainväliset lahjoittajat ovat edelleen tärkeässä asemassa näissä maissa. Institusjonsklientene tilhører stort sett samme gruppe som polikliniske klienter, dvs. de er rundt 30 år, hovedsakelig menn og har ved inntak til behandling opioider som primærrusmiddel (24). Taloudellista tukea haittojen vähentämistoimintaan antavat HIV:n/aidsin, tuberkuloosin ja malarian vastaisen taistelun maailmanlaajuinen terveysrahasto, ja Virossa, Latviassa ja Liettuassa UNODC on äskettäin käynnistänyt hankkeen, joka koskee HIV:n/ aidsin ehkäisyä ja hoitoa suonensisäisiä huumeita käyttävien keskuudessa ja vankiloissa. I de fleste land der sammenligning er mulig, er imidlertid andelen narkotikaklienter som er uten arbeid og har en ustabil bosituasjon, høyere blant klienter i døgninstitusjoner enn i det polikliniske behandlingsapparatet (25). Osa jäsenvaltioista on hiljattain selvittänyt haittojen vähentämistoimenpiteiden käyttöönoton seurauksia. På grunn av de baltiske statenes og Romanias særstilling med hensyn til HIV/AIDS fortsetter internasjonale givere å spille en viktig rolle i disse landene. Ranskassa havaittu kuolleisuuden alentuminen huumeidenkäyttäjien keskuudessa tapahtui samaan aikaan kuin virusten kolmoishoidon käyttöönotto, haittojen vähentämispolitiikan kehittäminen ja opioidien korvaushoitojen tulo saataville. Espanjassa suonensisäisiä huumeita käyttävien väheneminen ja helppo pääsy metadoniylläpitohoitoon yhdistettiin tartuntatautien ja Økonomisk støtte til skadereduserende tiltak kommer fra Det globale fondets ”Program for bekjempelse av AIDS, malaria og tuberkulose”, mens i Estland, Litauen og Latvia har UNODC nylig lansert prosjektet ”HIV/AIDS – forebygging og omsorg blant sprøytebrukere og i fengselsmiljøer”. Huumehoidossa on perinteisesti keskitytty opioidienkäyttäjiin, ja he ovatkin edelleen suurin hoidettava ryhmä. Historisk sett har narkotikabehandlingen vært organisert rundt opioidbrukeres behov, da disse fortsatt utgjør den største gruppen av brukere i behandling. Valtaosassa jäsenvaltioita psykososiaaliseen hoitoon yhdistetty korvaushoito on vallitseva opioidienkäyttäjien hoitomuoto. I de fleste medlemsstatene har substitusjonsbehandling kombinert med psykososial omsorg blitt den vanligste behandlingsformen for opioidbrukere. Sen jälkeen kun Kyproksessa otettiin käyttöön suuriannoksinen buprenorfiinihoito vuonna 2007, korvaushoitoa on saatavissa kaikissa jäsenvaltioissa sekä Kroatiassa ja Norjassa (26). Høydosert buprenorfinbehandling ble introdusert på Kypros i 2007, og substitusjonsbehandling er nå tilgjengelig i alle medlemsstatene samt i Kroatia og Norge (26). Tyrkia har ennå ikke innført substitusjonsbehandling, selv om loven om behandlingssentre fra 2004 nå tillater det. Metadonin jälkeen buprenorfiini on toiseksi yleisimmin määrätty opioidikorvike, ja sen käyttö opioidiriippuvuuden hoitoon on lisääntynyt viime vuosina (katso luku 6). Etter metadon er buprenorfin det nest hyppigst forskrevne stoffet i substitusjonsbehandling, og bruken av stoffet i behandlingen av opioidavhengighet har økt i de senere år (se kapittel 6). Nyt se on saatavissa hoitovaihtoehtona kaikissa muissa jäsenvaltioissa paitsi Bulgariassa, Unkarissa ja Puolassa. Det er nå tilgjengelig som behandlingsalternativ i alle medlemsstater unntatt Bulgaria, Ungarn og Polen. Vuonna 2006 arvioitiin 594 000 opioidinkäyttäjän saavan korvaushoitoa Det anslås at 600 000 opioidbrukere mottok substitusjonsbehandling i Europa i 2006, med en økning fra foregående år rapportert av 16 av de 22 landene som har lagt fram data. Katso taulukot TDI-10 (osa iii) ja TDI-21 (osa ii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Narkotikabrukere i behandling rapporterer ofte høye nivåer av arbeidsledighet og hjemløshet. Katso taulukko TDI-16 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Dette har også en tendens til å være mer utbredt i enkelte brukergrupper, særlig kvinner, Katso taulukot TDI-10 (osa vi) ja TDI-21 (osa iv) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Forebygging og reduksjon av narkotikarelaterte skader er et folkehelsepolitisk mål i alle medlemsstatene og i EUs narkotikastrategi og handlingsplan (Europakommisjonen, 2007a). Katso taulukot TDI-13 ja TDI-15 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 24) Se tabell TDI-10 del (vii) og TDI-21 del (iv) i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukot HSR-1 ja HSR-2 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 25) Se tabell TDI-13 og TDI-15 i Statistiske opplysninger 2008.26) Se tabell HSR-1 og HSR-2 i Statistiske opplysninger 2008. Luku 2: Huumeongelman torjunta Euroopassa pääpiirteittäin huumekuolemien vähenemiseen huumeidenkäyttäjien keskuudessa (De la Fuente et al., 2006). Kapittel 2: Narkotikatiltak i Europa — en oversikt heroin- og crackbrukere, personer som tilhører etniske minoriteter og personer med psykiatriske tilleggslidelser. Hoidossa olevien huumeidenkäyttäjien keskuudessa työttömyys ja kodittomuus ovat yleisiä. tjenester til innsatte narkotikabrukere og ny lovgivning om narkotikabehandling i fengsler. Sosiaalinen kuntoutus tunnustetaan olennaiseksi osaksi kattavaa huumausainestrategiaa ja sitä voidaan toteuttaa missä tahansa huumeidenkäytön vaiheessa ja erilaisissa olosuhteissa. Sosial reintegrasjon anerkjennes som en vesentlig komponent i omfattende narkotikastrategier og kan gjennomføres på alle stadier i misbruksforløpet og i ulike miljøer. Sosiaalisen kuntoutuksen päämäärään voidaan päästä valmiuksia parantamalla, sosiaalisia taitoja kohentamalla, työllisyyttä helpottavilla ja edistävillä toimenpiteillä sekä tarjoamalla asunto tai parempi asunto. Målene for intervensjoner som fokuserer på sosial reintegrasjon, kan nås gjennom kompetansebygging, styrking av sosiale ferdigheter, tiltak for å tilrettelegge for arbeid og sikre hensiktsmessig bolig. Käytännössä kuntoutuspalvelut voivat tarjota ammatinvalinnanohjausta, työharjoittelua ja asumisen tukiratkaisuja, ja vankiloissa toteutettavilla toimenpiteillä voidaan kehittää vankien yhteyksiä yhteisöpohjaisen asumisen ja sosiaalisen tuen palveluihin heidän vapautumisensa valmistelemiseksi. I praksis kan reintegrasjonstjenestene tilby yrkesveiledning, utplassering i arbeidslivet og bostøtte, mens fengselsbaserte intervensjoner kan sette innsatte i kontakt med boligkontoret og det sosiale støtteapparatet i lokalsamfunnet som forberedelse på løslatelsen. Monista erilaisista tutkimuksista saadut tiedot viittaavat edelleen siihen, että huumeidenkäyttäjät ovat yliedustettuina Euroopan vankiloissa yleiseen väestöön suhteutettuna. Tilgjengelige data fra en rekke studier viser fortsatt at narkotikabrukerne er overrepresentert i europeiske fengsler sammenlignet med befolkningen generelt. Vuosina 2001–2006 tehdyt kyselytutkimukset osoittavat, että niiden vankien osuus (29), jotka ilmoittavat joskus käyttäneensä laitonta huumausainetta, vaihtelee suuresti vankilapopulaation, säilöönottoyksiköiden ja maiden kesken eli useimpien tutkimusten mukaan enintään kolmanneksesta (Bulgaria, Unkari, Romania) yli 50 prosenttiin ja peräti 84 prosenttiin Englannin ja Walesin naisvankilassa. Undersøkelser gjennomført mellom 2001 og 2006 viser at andelen innsatte (29) som rapporterer at de noen gang har brukt et illegalt rusmiddel, varierer avhengig av fengselspopulasjon, land og fengsel, fra en tredel eller færre (Bulgaria, Ungarn, Romania) til over 50 % i de fleste studier og inntil 84 % i kvinnefengsler i England og Wales. Kannabis on edelleen vankien käyttämäksi useimmiten ilmoitettu laiton huumausaine, ainakin kerran käyttäneitä on jopa 78 prosenttia. Cannabis er fortsatt det vanligste illegale rusmiddelet blant innsatte, med en livstidsprevalens på inntil 78 %. Vaikka muita aineita ainakin kerran käyttäneitä koskevat arviot voivat olla hyvin pienet eräissä vankiloissa (jopa vain yksi prosentti), on saatu selville, että 50–60 prosenttia vangeista on käyttänyt ainakin kerran heroiinia, amfetamiinia tai kokaiinia (30). Selv om anslagene for livstidsbruk av andre stoffer kan være svært lave i enkelte fengsler (ned til 1 %), rapporterer enkelte studier en livstidsprevalens på 50–60 % for heroin, amfetamin eller kokain blant innsatte (30). Myös kaikkein vahingollisimmat huumeidenkäytön muodot voivat keskittyä vankiloihin. Eräiden tutkimusten mukaan yli kolmannes haastatelluista ilmoitti joskus käyttäneensä suonensisäisiä huumeita (31). De aller skadeligste formene for narkotikabruk kan også være utbredt blant innsatte, og enkelte studier rapporterer at mer enn en tredel av de undersøkte noen gang har injisert narkotika (31). Kodittomuus yhdessä epävarman majoituksen kanssa on huumeidenkäyttäjiä vakavimmin uhkaava syrjäytymisen muoto, sillä se koskettaa noin kymmentä prosenttia vuonna 2006 hoitoon päässeistä huumeidenkäyttäjistä (27). Hjemløshet, og generelt en ustabil bosituasjon, er en av de alvorligste formene for sosial eksklusjon narkotikabrukere står overfor, og gjaldt om lag 10 % av narkotikabrukere som påbegynte behandling i 2006 (27). Vaikka tuettua asumista tarjotaan monissa maissa huumehoidossa oleville asiakkaille, myös puutteista on ilmoitettu. Kaksi maata raportoi, että huumeidenkäyttäjien on vaikea päästä yleisiin kodittomille tarkoitettuihin palveluihin, joiden käyttäjinä ovat yleensä alkoholin ongelmakäyttäjät (Irlanti, Italia). Selv om mange land tilbyr bostøtte til klientene i behandlingsapparatet, har også mangler blitt dokumentert, og to land rapporterer at det er vanskelig for narkotikabrukere å få tilgang til det generelle tjenestetilbudet til bostedsløse som tradisjonelt anvendes av problembrukere av alkohol (Irland, Italia). Kolmessa maassa (Belgia, Tanska, Alankomaat) toteutetaan parhaillaan uusia toimenpiteitä huumeidenkäyttäjien majoitustarpeen täyttämiseksi. Kyseiset maat ilmoittavat, että kodittomille pitkäaikaisille huumeriippuvaisille tarkoitetut tilat keskitetään ja että erityisiä hoitokoteja avataan ongelmakäyttäytymisestä tai sairauksien yhtäaikaisesta esiintymisestä kärsiville huumeidenkäyttäjille. Nye tiltak som kan bidra til å imøtekomme narkotikabrukernes behov for bolig, er iverksatt i tre land (Belgia, Danmark, Nederland), som rapporterer at tilbudet til bostedsløse langtidsavhengige sentraliseres, og at egne pleiehjem skal åpnes for narkotikabrukere med problematferd eller tilleggslidelser. Sekä vankila-asiantuntijat että poliittiset päättäjät ovat tunnustaneet sen tosiseikan, että huumeita pääsee useimpiin vankiloihin huolimatta kaikista toimenpiteistä niiden tarjonnan karsimiseksi. At narkotika finner veien inn i de fleste fengsler på tross av alle tiltakene som iversettes for å redusere tilførselen, er et faktum som erkjennes av både fengselseksperter og politikere. Vuosina 2001–2006 Euroopassa tehtyjen tutkimusten mukaan vangeista 1–56 prosenttia ilmoittaa käyttäneensä huumeita vankilassa ja peräti kolmannes ilmoittaa käyttäneensä suonensisäisiä Studier utført mellom 2001 og 2006 i Europa viser at mellom 1 % og 56 % av de innsatte rapporterer å ha brukt narkotika i fengselet, og inntil en tredel av de innsatte har injisert narkotika i fengselet (32). Katso taulukko TDI-15 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Og blant disse vil det være et betydelig antall problembrukere. Katso taulukko TDI-20 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 27) Se tabell TDI-15 i Statistiske opplysninger 2008.28) Se tabell TDI-20 i Statistiske opplysninger 2008. Käsitettä ”vangit” käytetään tässä väljemmässä merkityksessä, ja se sisältää sekä tutkintavangit että vangitut henkilöt. 29) Begrepet “innsatt» brukes i bredeste forstand her og omfatter både varetektsfanger og soningsfanger. Katso taulukko DUP-1 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 30) Se tabell DUP-1 i Statistiske opplysninger 2008.31) Se tabell DUP-2 i Statistiske opplysninger 2008.32) Se tabell DUP-3 og DUP-4 i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukko DUP-2 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 33) Europarådets Annual Penal Statistics (SPACE), basert på en undersøkelse blant fengselspopulasjoner pr. 1. september 2006. Euroopan unionin vankilapopulaation suuruus on 607 000 (33), ja vuotuiseksi kierroksi arvioidaan yli 860 000 vankia. I tillegg har slike intervensjoner blitt mer utbredt i hvert enkelt land. Useimmissa maissa huumerikoksista tuomittujen vankien osuus on 10–30 prosenttia. Saatavissa olevista tiedoista voidaan arvioida, että EU:n vankiloissa käy vuosittain yli 400 000 henkeä, joilla on vanhoja tai nykyisiä kokemuksia laittomien huumeidenkäytöstä. Fengselsbasert substitusjonsbehandling er offisielt tilgjengelig i alle land unntatt Bulgaria, Estland, Latvia, Litauen, Kypros, Slovakia og Tyrkia, selv om den generelle tilgjengeligheten av dette behandlingsalternativet er begrenset i mange land. Heidän keskuudessaan lienee huomattava määrä huumeiden ongelmakäyttäjiä. Spania er for tiden det eneste europeiske landet som tilbyr et bredt spekter av skadereduserende tiltak i fengsler. Huumeita käyttäviin vankeihin kohdistetut toimenpiteet ovat laajentuneet Euroopan unionissa. I de fleste land er det justisdepartementet som har ansvaret for helsevern i fengslene. Viiden vuoden takaiseen aikaan verrattuna yhä useammat maat ovat ilmoittaneet toiminnasta seuraavilla aloilla: huumeisiin liittyvä tiedotus ja ehkäisytyö, tartuntatautien seulonta, rokotukset ja huumeriippuvaisten hoito, korvaushoito mukaan lukien. Dette er imidlertid i ferd med å endre seg, og i stadig flere europeiske land er ansvaret overført til helsevesenet (Frankrike, Italia, England og Wales i Storbritannia, Norge). Vankilalähtöinen korvaushoito on virallisesti saatavilla kaikissa maissa paitsi Bulgariassa, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Kyproksessa, Slovakiassa ja Turkissa. Tämän hoitovaihtoehdon saatavuus on toki yleisesti ottaen vähäistä monissa maissa. Spania er i ferd med å bygge ut omfattende tjenester for narkotikabrukere i alle fengsler i henhold til den nasjonale narkotikastrategien (2000–08), basert på en samarbeidsprotokoll mellom helse- og innenriksdepartementet undertegnet i 2005. Espanja on tällä haavaa ainoa Euroopan maa, joka tarjoaa monenlaisia haittojen vähentämistoimia vankiloissa. For å møte behovene til det økende antallet narkotikabrukere blant de innsatte, har fengsler i andre land etablert samarbeid med offentlige helsetjenester og spesialiserte frivillige rusmiddeltjenester i lokalsamfunnet. Vastuu vankiloiden terveydenhoidosta kuuluu useimmissa maissa oikeusministeriölle. Intervensjoner som retter seg mot innsatte som bruker narkotika, har økt i antall i EU. Espanjassa huumeidenkäyttäjille kehitetään kattavia palveluja kaikissa vankiloissa kansallisen huumausainestrategian (2000–2008) toimintasuunnitelman Sammenlignet med for fem år siden rapporterer nå flere land om aktiviteter innen narkotikarelatert informasjon og forebygging, Vuonna 2006 vain neljä valtiota ilmoitti sosiodemografiset tiedot huumehoidossa olevien vankien huumeidenkäyttötavoista kansallisissa hoidonseurantajärjestelmissään. I 2006 rapporterte bare fire medlemsstater, gjennom sine nasjonale overvåkingssystemer for behandling, sosiodemografiske data og informasjon, om mønstre for narkotikabruk blant innsatte som fikk narkotikabehandling. Ranskassa, Kyproksessa ja Slovakiassa huumehoidon aloittavien pääasialliseksi huumeeksi ilmoitettiin useimmiten jokin opioidi, yleensä heroiini, mutta Ruotsissa amfetamiinin käyttö on vankilahoidon aloittamisen pääsyy. Se vastaa yleisesti maan ongelmakäytön tapoja. Frankrike, Kypros og Slovakia rapporterer at et opioid, vanligvis heroin, oftest er primærrusmiddelet for personer som påbegynner narkotikabehandling, mens Sverige rapporterer bruk av amfetamin som hovedårsaken til behandling i fengsler, noe som gjenspeiler de generelle mønstrene for problematisk bruk av narkotika i landet. Romaniassa luotiin toukokuussa 2006 uusi oikeusperusta korvaushoidolle vankiloissa oikeus-, terveys-, hallinto- ja sisäasiainministerin yhteisellä määräyksellä vankien integroitujen lääketieteellisten, psykologisten ja sosiaalisten avustusohjelmien jatkamiseksi. Romania fikk i mai 2006 hjemmel for å innføre substitusjonsbehandling i fengslene, med en felles forskrift fra justis-, helse-, forvaltnings- og innenriksministrene om videreføring av integrerte medisinske, psykologiske og sosiale programmer for innsatte. Belgiassa oikeusministerin ohjeessa vuodelta 2006 todetaan, että vangeilla on oikeus samaan hoitovalikoimaan kuin vankilan ulkopuolellakin on saatavilla. Irlannin uudessa vankiloiden palveluohjeistossa korostetaan terveydenhoitopalvelujen normistoa. I Norge sendte Justisdepartementet og Helse- og omsorgsdepartementet i 2006 ut et felles rundskriv om ansvarsfordelingen for innsatte og domfelte rusmiddelmisbrukere mellom helsetjenesten, sosialtjenesten og kriminalomsorgen med sikte på bedre oppfølging både under og etter soning. Og ifølge en ny lov i Slovakia i 2006 er det nå tillatt å tilby psykologiske tjenester til narkotikabrukere som er i varetekt og lider av abstinens. Lain tarkoituksena on tarjota huumeidenkäyttäjille palveluja, silloin kun niitä eniten tarvitaan eli heti kun vankeuden aiheuttama pakollinen vieroitus alkaa. Formålet med loven er å tilby narkotikabrukere slike tjenester når de trenger det som mest, dvs. når de blir tvangsavruset i forbindelse med innsettelsen. Lisäksi on luotu säädöskehys rangaistukseen tuomittujen huumeidenkäyttäjien nykyisten erikoishoitoyksiköiden tukemiseksi. Den skaper også rettslig hjemmel for egne behandlingsenheter for domfelte som bruker narkotika. Tanskassa tammikuussa 2007 tehty lakimuutos antaa vangituille huumeidenkäyttäjille oikeuden maksuttomaan huumehoitoon. I Irland understreker de nye retningslinjene for kriminalomsorgen at behandlingstjenestene som tilbys de innsatte, skal være av samme helsemessige standard som det som tilbys i samfunnet for øvrig, men skal samtidig være tilpasset et fengselsmiljø.Danmark har siden januar 2007 lovfestet innsatte narkotikabrukeres rett til gratis behandling for sin avhengighet. Laissa säädetään, että hoidon tulisi yleensä alkaa 14 päivän kuluessa siitä, kun vanki on pyytänyt hoitoa Tanskan vankila- ja koetusaikavirastolta. Loven fastsetter at behandling normalt skal starte innen 14 dager etter at den innsatte har sendt inn søknad til Kriminalforsorgen. Katso taulukot DUP-3 ja DUP-4 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Euroopan neuvoston vuotuiset rikostilastot (SPACE), jotka perustuvat vankilaväestölle 1.9.2006 tehtyyn tutkimukseen. Denne retten faller imidlertid bort om den innsatte kan forvente å bli løslatt innen tre måneder eller anses som uegnet eller ikke motivert for behandling. Huumausaineiden tarjonta ja saatavuus — tiedot ja lähteet Tilbud og tilgjengelighet — data og kilder Järjestelmälliset ja rutiininomaiset tiedot laittomien huumausaineiden markkinoiden ja salakuljetuksen kuvaamiseksi ovat edelleen vähäisiä. Systematisk informasjon og rutineinformasjon om de illegale narkotikamarkedene og om smugling finnes fortsatt bare i begrenset omfang. Heroiinin, kokaiinin ja kannabiksen tuotantoa koskevat arviot saadaan kenttätyöhön (näytteenottoon) tai miehittämättömien ilmaalusten tai satelliittien avulla tehtyihin tutkimuksiin perustuvista viljelyarvioista. Produksjonsestimater for heroin, kokain og cannabis er ofte beregnet ut ifra anslag over dyrkingsarealer basert på feltarbeid (prøvetaking i felten) og fly- eller satellittundersøkelser. Näihin arvioihin liittyy merkittäviä rajoituksia, esimerkiksi tuottoa koskevat vaihtelut ja vaikeus seurata kasveja, joita ei kasvateta rajoitetulla maantieteellisellä alueella, esimerkiksi kannabista. Disse anslagene er forbundet med visse vesentlige begrensninger, f.eks. variasjoner i avling eller problemer med kartlegging av produksjon som foregår utenfor avgrensede geografiske områder, som f.eks. cannabis. Huumausaineiden takavarikkoja pidetään usein tarjonnan, salakuljetusreittien ja huumeiden saatavuuden epäsuorana indikaattorina; ne heijastelevat samalla myös lainvalvonnan painopistealueita, resursseja ja strategioita, salakuljettajien heikkouksia ja raportointikäytäntöjä. Beslag av narkotika betraktes ofte som en indirekte indikator på forsyningssituasjon, smuglerruter og tilgjengelighet av de forskjellige narkotiske stoffene, men beslagene sier også noe om rettshåndhevende organers prioriteringer, ressurser og strategier og hvor utsatt omsetningsleddene er for å bli tatt, samt rapporteringspraksis. Lisäksi on ehkä analysoitava tiedot laittomien huumausaineiden puhtaudesta tai vahvuudesta ja katukauppahinnoista, jotta vähittäismarkkinoita voidaan ymmärtää. En analyse av data om renhet, styrke og pris på illegale rusmidler kan også bidra til å forstå detaljmarkedene bedre. Tällaisten tietojen saatavuus voi olla heikkoa, tai tietojen luotettavuus ja vertailukelpoisuus voi olla epävarmaa. Det er imidlertid begrenset hvor mye slik informasjon som er tilgjengelig, og det kan stilles spørsmål ved opplysningenes pålitelighet og sammenlignbarhet. Tiedustelutietojen hankkiminen lainvalvontavirastoista voi auttaa täydentämään kokonaiskuvaa. Etterretningsinformasjon fra de ulike organene for rettshåndhevelse kan bidra til å fylle ut bildet. Euroopan laajuinen kuva kannabiksesta on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmenen aikana samoin kuin keskustelu siitä, miten tämän huumausaineen laajalle levinneeseen käyttöön olisi reagoitava. Situasjonen i Europa når det gjelder cannabis har endret seg betydelig det siste tiåret. Muutama maa erottui 1990-luvun alussa ja puolivälissä kannabiksen suuren levinneisyyden vuoksi. Det samme har debatten om hensiktsmessige tiltak mot den utbredte bruken av dette stoffet. Koko Euroopan alueen käyttö oli nykytilanteeseen verrattuna tuolloin vielä vähäistä. I begynnelsen og midten av 1990-årene pekte noen få land seg ut med høy prevalens, mens den europeiske normen var bruksnivåer som etter dagens standarder var lave. Lähes kaikissa maissa kannabiksenkäyttö kasvoi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ja johti nykyiseen huomattavasti homogeenisempaan yleiskuvaan Euroopassa. Silti maiden välisiä eroja on edelleen. Bruken av cannabis økte i nærmest alle land i løpet av 1990-årene og begynnelsen av 2000-tallet, og det har resultert i at dagens situasjon i Europa er mindre variert, selv om det fortsatt er forskjeller fra land til land. Viime vuosina on alettu ymmärtää entistä paremmin tämän huumausaineen pitkäaikaisen ja yleisen käytön kansanterveydelliset seuraukset; saamiemme tietojen mukaan kannabiksesta johtuviin ongelmiin haetaan hoitoa entistä useammin. De siste årene har man også fått økt forståelse av konsekvensene for folkehelsen ved langvarig og utbredt bruk av dette stoffet, og stadig flere rapporter om behovet for behandling av cannabisrelaterte problemer. Euroopassa voi olla alkamassa uusi vaihe, sillä tiedot viittaavat vakiintuvaan tai peräti vähenevään käyttöön. Europa er kanskje nå på vei inn i en ny fase, ettersom data tyder på at bruken har stabilisert seg eller til og med gått ned. Historiallisesti arvioiden käyttömäärät ovat edelleen suuria, ja tehokkaan vastatoimenpiteen löytäminen kannabiksen käyttöön on edelleen eurooppalaisen huumekeskustelun keskeinen kysymys. Bruksnivået er imidlertid fortsatt høyt i historisk sammenheng, og hva som utgjør et effektivt tiltak mot cannabisbruk, er fortsatt et nøkkelspørsmål i den europeiske narkotikadebatten. EMCDDA kerää kansallisia tietoja huumeiden takavarikoinneista, puhtaudesta ja katukauppahinnoista Euroopassa. EONN samler inn nasjonale data om narkotikabeslag, renhet og detaljpriser i Europa. Muut huumeiden tarjontaa koskevat tiedot ovat suurelta osin peräisin UNODC:n tietojärjestelmistä ja analyyseista, ja täydentäviä tietoja saadaan myös Europolilta. Andre data om forsyningssituasjonen kommer for det meste fra UNODCs informasjonssystemer og analyser, supplert med tilleggsinformasjon fra Europol. Huumeiden lähtöaineita koskevat tiedot saadaan INCB:ltä, joka osallistuu kasainvälisiin aloitteisiin, joilla estetään lähtökemikaalien päätyminen laittomien huumausaineiden valmistukseen. Informasjon om prekursorer for narkotika kommer fra INCB, som deltar i en rekke internasjonale initiativer med sikte på å forebygge handel med kjemiske stoffer til bruk i framstillingen av illegale narkotiske stoffer. Koska monissa maanosissa ei ole kehittyneitä huumausainetarjontaa koskevia tietojärjestelmiä, osaa arvioista ja muista ilmoitetuista tiedoista on tulkittava varoen, vaikka ne edustavatkin parhaita käytössä olevia alustavia arvioita. Cannabis kan dyrkes i en rekke ulike miljøer og vokser vilt i mange deler av verden, og det antas at planten i Kannabista voidaan viljellä monenlaisissa ympäristöissä, ja se kasvaa luonnonvaraisena eri puolilla maailmaa. Ettersom det i mange deler av verden ikke finnes avanserte informasjonssystemer når det gjelder forsyningen av narkotika, må en del av anslagene og andre data som rapporteres – selv om de representerer de beste anslagene som er tilgjengelig – tolkes med varsomhet. Yhdessä nämä seikat tarkoittavat, että kannabiksen maailmanlaajuista tuotantomäärää on todennäköisesti erittäin vaikeaa arvioida sen tarkemmin. Disse faktorene betyr at det er svært vanskelig å utarbeide pålitelige estimater for den globale produksjonen av cannabis. Uusin UNODC:n tieto kannabisruohon maailmanlaajuisesta tuotannosta on 41 600 tonnia (2006); tästä Amerikan (Pohjois- ja Etelä-Amerikan) osuus on yli puolet ja Afrikan osuus lähes neljännes (UNODC, 2008). De siste tallene fra UNODC for den globale produksjonen av marihuana er nå 41 600 tonn (2006), hvorav Nord- og Sør-Amerika sto for mer enn halvparten og Afrika innpå en firedel (UNODC, 2008). Kannabiksen viljelyn yleisyys tarkoittaa myös sitä, että merkittävä osa sen kaupasta tapahtuu todennäköisesti alueiden välillä. Tämä pätee osaan kannabisruohosta Vest- og Sør-Afrika (Nigeria, Angola), Sørøst-Asia (Thailand), Sørvest-Asia (Pakistan) og Nord- og Sør-Amerika (Colombia, Jamaica) (CND, 2008; Europol, 2008). 35 mainittu Albania ja Alankomaat (Reitoxin kansalliset raportit). Dette er tilfelle for en del av marihuanaen i Europa, som enten er hjemmeprodusert (35 ) lähtömaiksi on Marihuana som finnes i Europa, rapporteres Mikäli haluat lisätietoja huumausaineiden tarjonta- ja saatavuustietojen lähteistä, katso oheinen laatikko. ) For informasjon om kildene til data om tilbud og tilgjengelighet av narkotika, se boks på denne siden.) Katso Kannabiksen tuotanto Euroopassa, s. 37. Se “Cannabisproduksjon i Europa”, s. 37. Marokko on yhä suurin kansainvälinen tuottaja. Cannabisproduksjon i Europa produsenten. Kannabishartsin tuotantoon käytettävä maa-ala pieneni vuoden 2003 tasolta 134 000 hehtaarista 76 400 hehtaariin, joilta saatiin 1 066 tonnia hartsia vuonna 2005 (UNODC ja Marokon hallitus, 2007). Dyrkingsarealet for hasjisj ble redusert fra 134 000 hektar i 2003 til 76 400 hektar i 2005, med en produksjon på 1 066 tonn (UNODC og Marokkos regjering, 2007). Hartsia on mainittu tuotettavan myös Afganistanissa, jossa tuotanto kasvaa nopeasti, Pakistanissa, Intiassa, Nepalissa sekä Keski-Aasian maissa ja IVY-maissa (UNODC, 2008). Hasjisjproduksjon er også rapportert i Afghanistan, der den øker kraftig, samt i Pakistan, India, Nepal så vel som Sentral-Asia og andre SUS-land (UNODC, 2008). Marokossa tuotettu kannabishartsi salakuljetetaan Eurooppaan yleensä Espanjan niemimaan kautta (Europol, 2008) ja osa siitä jaellaan edelleen Alankomaista käsin. Hasjisj som produseres i Marokko, smugles typisk inn i Europa via Den iberiske halvøy (Europol, 2008), mens noe av det distribueres videre fra Nederland. Vuonna 2006 maailmassa takavarikoitiin 52 30 tonnia kannabisruohoa ja 10 25 tonnia kannabishartsia eli vähemmän kuin huippuvuonna 2004. I 2006 ble det beslaglagt 5 230 tonn marihuana og 1 025 tonn hasjisj på verdensbasis, en nedgang fra toppnivåene i 2004. Kannabisruohoa takavarikoitiin edelleen eniten Pohjois-Amerikassa (58 prosenttia), ja takavarikoidun hartsin määrä oli yhä suurin Länsija Keski-Euroopassa (62 prosenttia) (UNODC, 2008). De fleste beslagene av marihuana ble gjort i Nord-Amerika (58 %), mens hasjisj hovedsakelig ble beslaglagt i Vest- og Sentral-Europa (62 %) (UNODC, 2008). Käytettävissä tiedot ovat hajanaisia, eikä niiden perusteella pystytä arvioimaan tarkasti kannabiksen viljelyn laajuutta Euroopassa. Informasjonen som er tilgjengelig er usammenhengende og tillater ingen nøyaktige anslag over omfanget av cannabisdyrking i Europa. Monien maiden ilmoittamat tiedot viittaavat joka tapauksessa siihen, ettei viljelyä voida pitää enää merkityksettömänä. Rapportene fra en del land tyder likevel på at denne produksjonen ikke lenger er et marginalt fenomen. Esimerkiksi Ranskan väestötutkimuksissa arvioitiin vuonna 2005, että noin 200 000 henkeä oli kasvattanut kannabista ainakin kerran elämässään. For eksempel ble det i en fransk befolkningsundersøkelse i 2005 anslått at om lag 200 000 mennesker hadde dyrket cannabis minst én gang i livet. Yhdistyneessä kuningaskunnassa Lontoon poliisi ilmoitti lakkauttaneensa vuosina 2005 ja 2006 (Daly, 2007) yli 15 00 ”kannabisfarmia”, joissa oli kussakin keskimäärin 400 kasvia. Valtaosan nyt käytettävissä olevasta kannabisruohosta oletetaan olevan peräisin joko paikallisesta tuotannosta tai muista Euroopan maista. I Storbritannia ble det rapportert at London-politiet i perioden 2005–06 stengte over 1 500 ”cannabisfarmer” med gjennomsnittlig 400 planter i hver (Daly, 2007), og mesteparten av marihuanaen som nå er tilgjengelig, antas å være produsert enten lokalt eller i et annet europeisk land. Alankomaissa kannabiksen viljely on yleistä osassa maata, ja arviolta yhteensä 6 000 viljelmää lopetettiin vuosina 2005 ja 2006. I Nederland er dyrking av cannabis utbredt i enkelte deler av landet, og nærmere 6 000 dyrkingssteder ble avdekket i 2005 og 2006. takavarikkoa vuonna 2006, yhteismäärältään 86 tonnia ( Samme år ble det gjort anslagsvis 177 000 beslag av marihuana i Europa, tilsvarende 86 tonn (36). EU:n jäsenvaltioista Yhdistynytkuningaskunta ilmoitti eniten kannabisruohon takavarikkoja, joskaan vuoden 2006 tiedot eivät ole vielä saatavilla. Storbritannia er den EU-medlemsstaten som rapporterer om flest beslag av marihuana, selv om data for 2006 ennå ikke er tilgjengelig. Turkki ilmoitti ennätyssuurista kannabisruohotakavarikoista vuonna 2006. Tyrkia rapporterte om rekordstore beslag av marihuana i 2006. Kannabisruohon takavarikkojen määrä on kasvanut Euroopassa tasaisesti vuodesta 2001 lähtien. Määrät vähenivät yleisesti vuoteen 2005 saakka, mutta uusimpien tietojen mukaan ne ovat nyt suurentuneet. Antallet marihuanabeslag i Europa har økt jevnt siden 2001, selv om det var en generell nedgang i beslaglagte kvanta fram til 2005, og de nyeste dataene viser tegn til økning. Kannabiksen tuotanto näyttää lisääntyneen jyrkästi 1990-luvun alusta sen puoliväliin eräissä Länsi-Euroopan maissa osin siksi, että tuontihartsin eli käytetyimmän kannabistuotteen laatua on pidetty heikkona ja hintaa korkeana. Cannabisproduksjonen synes å ha økt kraftig i første halvdel av 1990-tallet i en del europeiske land, delvis som en reaksjon fra cannabisforbrukerne på det de har oppfattet som dårlig kvalitet og høy pris på importert hasjisj, som da var det hyppigst brukte cannabisproduktet. Eräissä maissa valtaosa käyttäjistä näyttäisi kuluttavan paikallisesti tuotettua kannabisruohoa. Cannabis som produseres lokalt, har også den fordel for produsenten at det ikke trenger transporteres over landegrensene. Tuodun hartsin osittainen korvaaminen kotona tuotetulla kannabisruoholla on ollut mahdollista viljelytaidon ja -teknologian lisääntymisen myötä (tuoton maksimointi ja paljastumisen välttäminen). Beslagene av hasjisj i Europa overskrider marihuanabeslagene både i antall og mengder, med dobbelt så mange beslag (325 000) og åtte ganger så store beslaglagte kvanta (713 tonn). Näitä tietoja levitetään sen jälkeen internetissä (Hough et al., 2003; Jansen, 2002; Szendrei, 1997/1998). Spania rapporterer fortsatt om flest beslag av hasjisj (halvparten av alle beslag og to tredeler av totalt beslaglagte kvanta i 2006), etterfulgt av Frankrike og Storbritannia et stykke bak. Paikallisesti tuotetun kannabiksen etuna tuottajalle on se, ettei sitä tarvitse kuljettaa maan rajojen yli. Etter en periode med nedgang i 2001–03 øker nå antallet beslag av hasjisj i Europa, mens de beslaglagte mengdene økte fram til 2003–04 for deretter å synke. Euroopassa talteen noin 2,3 miljoonaa kannabiskasvia (37), painoltaan 22 tonnia (mistä Espanjan osuus oli 64 prosenttia). ) og 22 tonn cannabisplanter ble funnet i som ble beslaglagt i Europa og rapportert i kg, jevnt opp, med en topp i 2006 på grunn av rekordbeslag i Litauen. Vuodesta 2001 tasaisesti yleistyneet kannabiskasvien Etter en kontinuerlig økning siden 2001 stabiliserte antallet beslag av cannabisplanter Laskettuaan jyrkästi vuonna 2002 vuoden 2001 ennätysmäärästä Euroopassa takavarikoitujen kasvien lukumäärä on ollut kasvussa. Etter en kraftig nedgang i 2002 fra de rekordstore beslagmengdene i 2001, har antallet beslag av planter økt i Europa, selv om nivåene flatet ut i 2006 til halvparten av det som ble rapportert i 2001. Tosin kasvu tasoittui vuonna 2006 puoleen vuoden 2001 I den samme femårsperioden gikk mengdene cannabisplanter Vakiintuneen vaiheen eli vuosien 2001–2003 jälkeen kannabishartsin takavarikkojen lukumäärä on Euroopassa kasvussa. Styrken på cannabisproduktene avhenger av innholdet av delta-9-tetrahydrocannabinol (THC), som er det viktigste virkestoffet. Takavarikoidut määrät kasvoivat vuosiin 2003–2004 saakka, mutta sen jälkeen ne ovat vähentyneet. Styrken på cannabisen varierer mellom og innenfor det enkelte land og mellom ulike cannabisprøver Tässä luvussa mainitut tiedot Euroopan huumausainetakavarikoinneista ovat taulukoissa SZR-1, SZR-2, SZR-3, SZR-4, SZR-5 ja SZR-6 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Dataene om europeiske narkotikabeslag som nevnes i dette kapittelet, kan finnes i tabell SZR-1, SZR-2, SZR-3, SZR-4, SZR-5 og SZR-6 i Statistiske opplysninger 2008. ) Koska Turkki ilmoitti, ettei se takavarikoinut lainkaan kannabiskasveja vuosina 2005 ja 2006, vaikka se oli takavarikoinut tätä materiaalia paljon vuosina 2001–2004, se jätettiin koko Eurooppaa koskevan analyysin ulkopuolelle. Da Tyrkia rapporterte om null beslag av cannabisplanter i 2005 og 2006, etter å ha rapportert høye beslag av dette i perioden 2001–04, ble landet ekskludert fra den europeiske analysen.) Tämä on alustava arvio, sillä ilmoituksensa mukaan eniten kannabiskasveja vuonna 2005 takavarikoinut Yhdistynytkuningaskunta ei ole vielä ilmoittanut vuotta 2006 koskevia tietoja. Bildet av situasjonen er kun foreløpig ettersom data for Storbritannia, landet som rapporterte flest beslag av cannabisplanter i 2005, ennå ikke er tilgjengelig for 2006. Väestötutkimukset — tärkeä väline huumeidenkäytön mallien ja suuntausten ymmärtämiseksi Euroopassa ilmoitetusta tasosta. Befolkningsundersøkelser: et viktig verktøy for å forstå mønstre og trender i narkotikabruk i Europa Huumeidenkäyttöä kokonaisväestössä tai koululaisten keskuudessa selvitetään tilastollisesti edustavilla kyselyillä, jotka tuottavat arvioita siitä väestön osuudesta, joka ilmoittaa käyttäneensä huumeita tiettynä ajanjaksona. Narkotikabruk i befolkningen generelt eller blant skoleelever kan kartlegges ved hjelp av representative undersøkelser som gir anslag over den andelen personer som rapporterer å ha brukt bestemte stoffer i løpet av et gitt tidsrom. Tällaisista kyselyistä saadaan myös hyödyllistä taustatietoa käyttötavoista, käyttäjien sosiodemografisista piirteistä, riskien ymmärtämisestä ja huumeiden saatavuudesta (1). Undersøkelser gir også nyttig kontekstuell informasjon om bruksmønstre, sosiodemografiske karakteristika for brukerne og oppfatninger av risiko og tilgjengelighet (1). EMCDDA on laatinut kansallisten asiantuntijoiden kanssa aikuisten haastatteluja varten sarjan yhteisiä keskeisiä kysymyksiä (”eurooppalaisen mallikyselylomakkeen”, EMQ). Sammen med nasjonale eksperter har EONN utviklet et sett felles kjernespørsmål for bruk i undersøkelser blant voksne (”European Model Questionnaire” – EMQ). Se on nyt otettu käyttöön useimmissa EU:n jäsenvaltioissa ( Av ulike metodologiske årsaker er dataene på området vanskelige å tolke, og det er tvilsomt i hvilken grad analysene av beslag gjenspeiler det totale markedet. Maiden välillä on kuitenkin vielä eroja käytetyissä menetelmissä ja tiedonkeruuvuosissa, joten erityisesti maiden I 2006 varierte det rapporterte THC-innholdet i hasjisjprøver fra 2,3 % til 18,4 %, mens marihuana inneholdt fra under 1 % til 13 %. 3 välisiä pieniä eroja on tulkittava varoen ( imidlertid fortsatt forskjeller mellom landene når det gjelder metodikk og året da dataene ble samlet inn, og dette betyr at selv små forskjeller, særlig fra et land til et annet, bør tolkes med varsomhet (3). Kyselyjen suorittaminen on kallista, ja siksi vain harvat maat keräävät tietoa vuosittain. Monet tosin keräävät tietoa 2–4 vuoden välein. Fordi det er dyrt å gjennomføre spørreundersøkelser, samler bare noen få europeiske land inn informasjon årlig, mens mange gjennomfører undersøkelser med to til fire års intervall. Tämän raportin tiedot perustuvat tuoreimpaan kustakin maasta saatavilla olevaan kyselyyn, joka on yleensä tehty vuosien 2004 ja 2007 välisenä aikana. I denne rapporten presenteres data basert på de siste tilgjengelige undersøkelsene i hvert land, som i de fleste tilfeller er fra perioden 2004–2007. Kannabistuotteiden väkevyys määräytyy delta-9- tetrahydrokannabinolin (THC) eli niiden tärkeimmän tehoaineen pitoisuuden mukaan. Den typiske prisen på både marihuana og hasjisj varierte fra EUR 2 til EUR 14 pr. gram, og de fleste europeiske land rapporterte priser i området EUR 4–10 for begge produktene. Kannabiksen väkevyys vaihtelee suuresti maasta toiseen ja saman maan sisällä sekä eri kannabisnäytteiden ja -tuotteiden kesken. Med unntak av i Belgia og Tyskland gikk prisen på hasjisj ned i perioden 2001–06 (korrigert for inflasjon). Asiaa koskevia tietoja on vaikea tulkita lukuisista menetelmällisistä syistä, ja onkin kyseenalaista, vastaavatko takavarikoista tehdyt määritykset yleistä markkinatilannetta. Tilgjengelige data fra de fleste landene viser til en mer stabil situasjon for marihuana i denne perioden, unntatt i Tyskland og Østerrike, hvor det er tegn til at prisene går opp. Kolmesta vakioajanjaksosta, joita käytetään kyselytutkimusten tietojen raportointiin, väljin on ainakin kerran käyttäneitä kuvaava muuttuja. Av de tre standard tidsrammene som er brukt for rapportering av data fra undersøkelsen, er livstidsprevalens den bredeste. Se ei välttämättä anna tarkkaa kuvaa nykytilanteesta aikuisten keskuudessa, mutta se on hyödyllinen nuorten ikäryhmien yhteydessä, jolloin se antaa tietoa käyttötavoista ja käytön tiheydestä. Dette målet gjenspeiler ikke de voksnes bruk pr. i dag, men er nyttig når det gjelder å rapportere om skoleelever samt gi innsikt i bruksmønstre og forekomst. Aikuisten osalta painopiste on viimeksi kuluneen vuoden ja kuukauden aikaisessa käytössä (4). For voksne er fokuset på bruk siste år og siste måned (4). On tärkeää tunnistaa selkeästi ne henkilöt, jotka käyttävät huumeita säännöllisesti tai joilla on huumeongelma. Siinä on edistytty kehittämällä asteikkoja koko väestön, aikuisten ja koululaisten runsaan käytön arviointiin (katso psykometristen asteikkojen kehittämistä koskeva laatikko vuoden 2007 vuosiraportissa). Det er viktig å identifisere personer som bruker narkotika jevnlig eller har problemer med narkotikabruk, og forbedringer er gjort når det gjelder å utvikle korte skalaer for vurdering av mer intensive bruksformer i befolkningen generelt, blant voksne og skoleelever (se boks om utvikling av psykometriske skalaer i årsrapporten for 2007). Saatavissa osoitteesta http://www.emcdda.europa.eu/themes/ monitoring/general-population. Jos haluat lisätietoja kansallisista kyselytutkimuksista, katso taulukko GPS-21 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 3) For ytterligere informasjon om nasjonale undersøkelser, se tabell GPS-121 i Statistiske opplysninger 2008.4) EONNs aldersspredning: alle voksne (15 til 64 år) og unge voksne (15 til 34 år). Tässä raportissa käytetään esimerkiksi käsitteitä ”ainakin kerran käyttäneet”, ”viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneet” ja ”viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneet” sekä puhekielenomaisempia käsitteitä ”ainakin kerran kokeilleet”, ”viimeaikainen käyttö” ja ”nykyinen käyttö” vastaavista ajanjaksoista. Denne rapporten bruker begrepene ”livstidsbruk eller prevalens”, ”prevalens siste år” og ”prevalens siste måned” og noen ganger de mer dagligdagse begrepene ”livstidserfaring”, ”nyere bruk” og ”aktuell bruk”. Suurin osa Euroopan maista ilmoitti kummankin tuotteen hinnaksi 4–10 euroa. Flere land rapporterer relativt høye prevalensnivåer for bruk av cannabis siste år og siste måned. Vuosina 2001–2006 kannabishartsin vähittäiskauppahinta (inflaatiokorjattu) on ilmoitusten mukaan laskenut Belgiaa ja Saksaa lukuun ottamatta. Det anslås at om lag 23 millioner europeere har brukt cannabis det siste året, i gjennomsnitt ca. 7 % av alle mellom 15 og 64. Useimmista maista saatavissa olevat tiedot viittaavat kannabisruohon osalta vakiintuneempaan tilanteeseen samana aikana. Estimater for prevalens siste måned vil omfatte personer som bruker stoffet mer jevnlig, men ikke nødvendigvis intensivt (se under). Det anslås at ca. Poikkeuksena ovat Saksa ja Itävalta, joissa havaittiin merkkejä hintojen noususta. 12,5 millioner europeere har brukt stoffet siste måned, i gjennomsnitt om lag 4 % av alle mellom 15 og 64 år. Varovaisesti voidaan arvioida, että yli 70 miljoonaa eurooppalaista aikuista – toisin sanoen useampi kuin joka viides kaikista 15–64-vuotiaista – on käyttänyt kannabista ainakin kerran (katso yhteenveto tiedoista taulukosta 2). Cannabisbruk er vanligst blant unge mennesker (15–34 år), og de høyeste bruksnivåene rapporteres vanligvis for aldersgruppen 15–24 år. Dette er tilfelle Monet maat ilmoittavat suhteellisen suuria käyttötasoja viimeksi kuluneen vuoden ja kuukauden aikaiselle kannabiksenkäytölle. Befolkningsundersøkelser tilsier at gjennomsnittlig 31 % av unge voksne i Europa (15–34 år) har prøvd cannabis, mens 13 % har brukt stoffet det siste året og 7 % har brukt det den siste måneden. Arviolta noin 23 miljoonaa Det anslås at en enda større Katso pitoisuus- ja hintatietoja koskevat taulukot PPP-1 ja PPP-5 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 39) Se tabell PPP-1 og PPP-5 i Statistiske opplysninger 2008 for data om styrke og pris.40) Se figur GPS-1 i Statistiske opplysninger 2008. Luku 3: Kannabis kaikkien levinneisyyslukujen osalta, ja asteikon yläpään maat ilmoittavat enimmillään kymmenkertaisia arvoja pienimpiä esiintyvyysasteita ilmoittaneisiin maihin verrattuna. I denne aldersgruppen rapporterer gutter vanligvis en høyere prevalens for cannabisbruk enn jenter, men forskjellen i rapportert prevalens mellom kjønnene er liten eller fraværende i noen av landene med de høyeste prevalensestimatene. eurooppalaista on käyttänyt kannabista viimeksi kuluneen vuoden aikana eli keskimäärin noin seitsemän prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista. Kannabista viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneisiin kuuluvat myös ne, jotka käyttävät kannabista säännöllisesti mutteivät välttämättä runsaasti (katso alla). andel av europeere i alderen 15–24 har brukt cannabis det siste året (17 %) eller den siste måneden (9 %), selv om gjennomsnittet for hvor mange som har prøvd stoffet i denne aldersgruppen er noe lavere (30 %). Kannabista on käyttänyt viimeksi kuluneen kuukauden aikana arviolta 12,5 miljoonaa eurooppalaista aikuista, mikä vastaa keskimäärin noin neljää prosenttia kaikista 15–64-vuotiaista. Det er store variasjoner i de nasjonale prevalensestimatene for cannabisbruk i alle prevalensmålinger, idet landene i øvre del av skalaen rapporterer inntil 10 ganger høyere verdier enn landene med lavest prevalens. Kannabiksenkäyttö on yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa (katso vuoden 2006 erityiskysymys huumeidenkäytöstä sukupuolinäkökulmasta), vaikka maiden välillä havaitaankin suuria eroja. Cannabisbruk er mer utbredt blant menn enn kvinner (se utvalgt aspekt om kjønn, 2006), selv om forskjellene fra land til land er store. Esimerkiksi ilmoituksensa mukaan viimeisen vuoden aikana kannabista käyttäneiden miesten ja naisten välinen suhde vaihtelee Portugalin 6,4 miehestä naista kohden Italian 1,3 mieheen naista kohden. For eksempel varierer kjønnsfordelingen i land som rapporterer cannabisbruk siste år, fra 6,4 menn pr. kvinne i Portugal til 1,3 i Italia. Kannabiksenkäyttö keskittyy vahvasti nuoriin (15–34-vuotiaisiin), ja yleensä suurimmiksi käyttäjäryhmiksi ilmoitetaan 15–24-vuotiaat. I noen land er anslagene nærmest lik null, mens i andre land rapporterer om lag 15 % av de spurte om bruk siste 30 dager, noen ganger med høyere tall blant gutter. Näin on lähes kaikissa Euroopan maissa Belgiaa, Kyprosta ja Portugalia lukuun ottamatta (40 På grunnlag av data som er samlet inn i tidligere ESPAD-undersøkelser, anslås det at i EU samt Kroatia og Tyrkia ca. Tupakan ja alkoholin jälkeen kannabis on edelleen seuraavaksi yleisin koululaisten käyttämä psykoaktiivinen aine. Data fra HBSC-undersøkelsen for 2005–06 blant 15-åringer viste store variasjoner i livstidsprevalens for cannabisbruk mellom de 27 landene. Väestötutkimusten tietojen perusteella näyttäisi siltä, että keskimäärin 31 prosenttia eurooppalaisista nuorista aikuisista (eli 15–34-vuotiaista) on käyttänyt kannabista joskus, 13 prosenttia on käyttänyt viimeksi kuluneen vuoden ja seitsemän prosenttia viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Europeiske tall kan sammenlignes med tall fra andre deler av verden. For eksempel viste den nasjonale undersøkelsen om narkotikabruk og helse i USA (Samhsa, 2005) en livstidsprevalens for cannabisbruk på 49 % blant unge voksne (15–34 år, kalkulert på nytt av EONN) og en prevalens for siste års bruk på 21 %. Arvioidaan, että vieläkin suurempi osa eurooppalaisista 15–24-vuotiaista on käyttänyt kannabista viimeksi kuluneen vuoden (17 prosenttia) tai kuukauden (yhdeksän prosenttia) aikana, joskin huumetta kokeilleiden tämänikäisten määrä on keskimäärin hieman pienempi (30 prosenttia). I den samme aldersgruppen var i Canada (2004) livstidsprevalensen for cannabisbruk 58 % og tallet for siste års bruk 28 % , mens tallene i Australia (2004) var henholdsvis 48 % og 20 %. Kannabiksenkäytön kansalliset esiintyvyysarviot vaihtelevat suuresti maittain Alle disse tallene er høyere enn de tilsvarende europeiske gjennomsnittene, som er på henholdsvis 31 % og 13 %. Tuoreet koululaiskyselyt Bruksmønstre for cannabis Vuosien 2005 ja 2006 HBSC-tutkimuksen tiedot 15-vuotiaista osoittavat, että kannabista ainakin kerran käyttäneiden määrät vaihtelevat suuresti 27 maan kesken. Tilgjengelige data tyder på en rekke ulike bruksmønstre for cannabis. Viisi maata ilmoitti kannabista ainakin kerran käyttäneiden arvioksi alle kymmenen prosenttia, 11 maata ilmoitti arvioksi 10–20 prosenttia ja 11 maata 21–31 prosenttia (Currie et al., 2008) (41). Blant personene i aldersgruppen 15–64 som noen gang har prøvd cannabis, har bare 30 % brukt det i løpet av det siste året (42). Kyselyn toinen kierros, jossa kannabiksenkäyttöä koskevat kysymykset olivat mukana, tehtiin lokakuun 2005 ja toukokuun 2006 välisenä aikana 26:ssa EU:n jäsenvaltiossa ja Kroatiassa. Den andre runden av denne spørreundersøkelsen med spørsmål om cannabisbruk ble gjennomført mellom oktober 2005 og mai 2006, og 26 EU-medlemsstater samt Kroatia deltok. Neljäs eurooppalainen koulukysely alkoholista ja muista huumausaineista (ESPAD) tehtiin vuonna 2007, ja siihen osallistuivat 25 EU:n jäsenvaltiota, Kroatia ja Norja. Den europeiske undersøkelsen av skoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD) ble gjennomført for fjerde gang i 2007 med deltakelse fra 25 EU-medlemsstater, Kroatia og Norge. Kyselyssä selvitettiin erityisesti kyseisen vuoden aikana 16 vuotta täyttävien koululaisten päihteidenkäyttöä. Denne undersøkelsen undersøker særlig stoffbruk blant skoleelever som fyller 16 i løpet av kalenderåret. Uusimpien kyselyjen tulokset julkaistaan joulukuussa 2008. Resultatene fra den nyeste undersøkelsen skal publiseres i desember 2008. Osallistuminen kumpaankin neljän vuoden välein tehtävään kansainväliseen koulukyselyyn on lisääntynyt joka kierroksella, ja nyt mukana ovat useimmat Euroopan maat. Deltakelsen i begge disse internasjonale skoleundersøkelsene, som gjennomføres hvert fjerde år, har økt for hver runde og omfatter nå de fleste landene i Europa. Espanja, Italia, Portugali, Slovakia, Ruotsi ja Yhdistynytkuningaskunta ovat ilmoittaneet myös omista, vuonna 2006 tehdyistä kansallisista koulukyselyistään peräisin olevia tietoja kannabiksen käytöstä. Spania, Italia, Portugal, Slovakia, Sverige og Storbritannia rapporterte også data om cannabisbruk fra sine egne nasjonale skoleundersøkelser i 2006. Euroopan tuloksia voidaan verrata muista maanosista saatuihin tuloksiin. I et folkehelseperspektiv er det viktig å estimere intensive og langvarige bruksmønstre. Esimerkiksi Yhdysvaltojen kansallisessa huumeidenkäyttö- ja terveyskyselyssä (Samhsa, 2005) arvioitiin kannabista ainakin kerran käyttäneiden osuudeksi 49 prosenttia nuorista aikuisista (15–34-vuotiaista, På grunnlag av disse dataene, selv om de er begrenset, anslås det at over 1 % av alle europeiske voksne, om lag 4 millioner, bruker cannabis daglig eller nesten daglig. Katso kaavio GPS-1 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 41) Se figur EYE-5 i Statistiske opplysninger 2008. Katso kaavio EYE-5 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 42) Se figur GPS-2 i Statistiske opplysninger 2008. Taulukko 2. Kannabiksenkäytön levinneisyys koko väestössä — yhteenvetotiedot Tabell 2: Prevalens av cannabisbruk i befolkningen generelt – datasammendrag Käytön ajanjakso Tidsramme for bruk Arvioitu käyttäjämäärä Euroopassa Anslag over antall brukere i Europa Pienimmän käyttöasteen maat Land med lavest prevalens Malta (0,8%), Bulgaria (1,5%), Kreikka (1,7%), Ruotsi (2,0%) Malta (0,8 %) Bulgaria (1,5 %) Greece (1,7 %)Sverige (2,0 %) Suurimman käyttöasteen maat Land med høyest prevalens Tanska (36,5%), Ranska (30,6%), Yhdistynytkuningaskunta (30,1%), Italia (29,3%) Spania (8,7 %) Italia (5,8 %) Storbritannia, Frankrike, Dentsjekkiskerepublikk (4,8 %) Kreikka, Liettua, Ruotsi (1,5%), Bulgaria (1,7%) Hellas, Litauen, Sverige (1,5 %)Bulgaria (1,7 %) Espanja (20,3%), Tšekki (19,3%), Ranska (16,7%), Italia (16,5%) Spania (15,5 %)Frankrike, Dentsjekkiskerepublikk (9,8 %)Storbritannia (9,2 %) Kreikka (1,2%), Ruotsi (1,6%), Kypros, Liettua (2,0%) Hellas (1,2 %)Sverige (1,6 %)Kypros, Litauen (2,0 %) Kreikka, Kypros (3,6%), Ruotsi (6,0%), Bulgaria, Portugali (6,6%) Hellas, Kypros (3,6 %)Sverige (6,0 %)Bulgaria, Portugal (6,6 %) Tšekki (28,2%), Espanja (24,3%), Ranska (21,7%), Yhdistynytkuningaskunta (20,9%) Den tsjekkiske republikk (28,2 %)Spania (24,3 %)Frankrike (21,7 %)Storbritannia (20,9 %) Espanja (18,6%), Tšekki (15,4%), Ranska (12,7%), Yhdistynytkuningaskunta (12,0%) Spania (18,6 %)Den tsjekkiske republikk (15,4 %)Frankrike (12,7 %)Storbritannia (12,0 %) Tiedot perustuvat kunkin maan uusimpaan tutkimukseen. Informasjonen er basert på den siste tilgjengelige undersøkelsen for hvert land. Tutkimusvuodet sijoittuvat välille 2001–2007. Studieåret varierer fra 2001 til 2007. Euroopan keskimääräinen levinneisyys laskettiin kyseisen ikäryhmän väestön mukaan painotetusta keskiarvosta kussakin maassa. Gjennomsnittsprevalensen for Europa er beregnet på grunnlag av et gjennomsnitt vektet for antall innbyggere i den aktuelle aldersgruppen i hvert land. Maissa, joista tietoja ei ole saatavissa, käytettiin EU:n keskimääräistä levinneisyyttä. I land hvor slik informasjon ikke var tilgjengelig, ble gjennomsnittlig EU-prevalens lagt til grunn. Käytetty väestöpohja: 15–64 (328 miljoonaa), 15–34 (134 miljoonaa) ja 15–24 (64 miljoonaa). Populasjoner brukt som grunnlag: 15–64 (328 millioner), 15–34 (134 millioner) og 15–24 (64 millioner). Tässä tiivistetyt tiedot ovat saatavissa vuoden 2008 tilastotiedotteen kohdasta ”Yleiset väestötutkimukset”. Dataene som presenteres her, finnes i ”Generelle befolkningsundersøkelser” i Statistiske opplysninger 2008. EMCDDA:n uudelleen laskema osuus) ja viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuudeksi 21 prosenttia. De fleste av disse cannabisbrukerne, ca. Samassa ikäryhmässä kannabista ainakin kerran ja viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuudet olivat 58 ja 28 prosenttia Kanadassa (2004) ja 48 ja 20 prosenttia Australiassa (2004). Kaikki nämä luvut ylittävät vastaavat eurooppalaiset keskiarvot, jotka ovat 31 ja 13 prosenttia. 3 millioner, er i alderen 15–34 år, noe som tilsvarer om lag 2–2,5 % av å vurdere konsekvensene for folkehelsen av mer problematiske former for cannabisbruk og planlegge alle europeere i denne aldersgruppen (43 hensiktsmessige intervensjoner (45). 42 sitä viimeksi kuluneen vuoden aikana ( 20 %, selv om dette anslaget i hovedsak er basert på tallene fra Frankrike, Spania og Italia. Kannabisriippuvuus tunnustetaan yhä laajemmin tämän huumausaineen säännöllisen käytön mahdolliseksi seuraukseksi, vaikka sen vakavuus ja seuraukset voivatkin vaikuttaa muiden psykoaktiivisten aineiden vastaavia vaikutuksia lievemmiltä. Bare seks land rapporterer en prevalens for hyppig cannabisbruk (her definert som 40 eller flere ganger de siste 12 månedene) på over 2 %. Koska kannabista säännöllisesti käyttävän väestön osuus on kuitenkin suhteellisesti muita suurempi, runsaan kannabiksenkäytön kokonaisvaikutus kansanterveyteen voi olla merkittävä. Hyppig bruk er imidlertid mer utbredt blant unge menn, med estimater på inntil 5 % i syv land. Yhdysvaltojen kansallisen väestötutkimuksen tietoja analysoitaessa on ilmennyt, että noin 20–30 prosenttia päivittäisistä käyttäjistä katsottiin riippuvaisiksi vuosina 2000–2006 (44). Eräässä australialaisessa tutkimuksessa 92 prosenttia kannabiksen pitkäaikaiskäyttäjistä luokiteltiin jossain elämänsä vaiheessa riippuvaisiksi ja puolet heistä katsottiin riippuvaisiksi tutkimushetkellä. Rapporter tyder på at det er en korrelasjon mellom mer problematiske mønstre for cannabisbruk og tilhørighet til en sårbar gruppe (f.eks. unge lovbrytere, skulkere, personer som gjør det svakt på skolen), noe som tyder på at det må iverksettes spesifikke strategier for å skape et sikkerhetsnett for disse særlig utsatte ungdommene. Vuotta myöhemmin tehdyn seurantatutkimuksen tietojen perusteella pitkäaikaiskäyttäjien kannabiksenkäyttömäärä ja riippuvuus voivat pysyä vakaina tämän ajan (Swift et al., 2000). Temaet drøftes nærmere i det utvalgte aspektet om sårbare unge (2008). EMCDDA kehittää parhaillaan yhteistyössä monien maiden kanssa menetelmiä kannabiksen runsaan ja merkittävän pitkäaikaisen käytön sekä riippuvuuden seurantaan. Gjentatt bruk av cannabis kan være relativt stabil i lange perioder, selv blant yngre brukere. Psykometrisia asteikkoja testataan nyt useissa EU-maissa ja saatu näyttö analysoidaan tämän vuoden aikana. En nylig publisert tysk undersøkelse som i 10 år fulgte en kohort i aldersgruppen 14–24, viste at en stor andel av dem som hadde brukt cannabis gjentatte ganger (fem eller fler i løpet av livet) ved begynnelsen av studieperioden, fortsatte å bruke stoffet, og 56 % rapporterte bruk etter fire år mens 46 % fortsatt brukte stoffet etter 10 år. Nämä tiedot voivat auttaa EU:n jäsenvaltioita arvioimaan kannabiksenkäytön ongelmallisten muotojen vaikutuksia kansanterveyteen ja suunnittelemaan asianmukaisia toimenpiteitä (45). Derimot virket det ikke som sporadisk bruk av stoffet i begynnelsen av perioden (1–4 ganger) medførte utvikling av langvarig og mer problematiske former for bruk (Perkonigg, 2008). Runsaan ja pitkäaikaisen käytön arviointi on tärkeä kansanterveydellinen kysymys. I 2003 ble en undersøkelse av blandingsbruk gjennomført i samarbeid med ESPAD ved å sammenligne skoleelever i alderen 15–16 som hadde brukt cannabis de siste 30 dagene, med andre elever. Päivittäinen tai lähes päivittäinen käyttö (vähintään 20 päivänä viimeksi kuluneen 30 päivän aikana) voi olla merkki runsaasta käytöstä. Sammenligningen viser at elever som har brukt cannabis, generelt har høyere sannsynlighet for å ha brukt andre stoffer. Tiedot tällaisesta kannabiksenkäytöstä Euroopassa kerättiin vuosina 2007 ja 2008 osana ”kenttätutkimusta”, jota EMCDDA koordinoi yhdessä kansallisten asiantuntijoiden ja Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden kanssa 13 maassa. Selv om siste måneds prevalens blant cannabisbrukere for bruk av andre stoffer var lav (under 10 %), var nivåene for sigarettrøyking og overstadig drikking dobbelt så høye (80 %) blant cannabisbrukere som i den øvrige elevpopulasjonen. Näiden vähäistenkin tietojen perusteella voidaan arvioida, että yli prosentti kaikista eurooppalaisista aikuisista eli noin 4 miljoonaa henkeä käyttää kannabista päivittäin tai lähes päivittäin. Sammenligningene tyder på at cannabisbruk er forbundet med betydelig mer bruk av både lovlige og ulovlige rusmidler enn gjennomsnittet (46). Kannabiksen runsaan käytön suuntauksia Euroopassa on vaikea arvioida, mutta kumpaankin kenttätutkimukseen vuosina 2004 ja 2007 osallistuneissa maissa (Irlanti, Kreikka, Espanja, Ranska, Italia, Alankomaat, Portugali) keskimääräinen kasvu oli noin 20 prosenttia. På grunn av den relativt store andelen av befolkningen som bruker cannabis regelmessig, kan de generelle konsekvensene av intensiv bruk av cannabis uansett utgjøre et betydelig folkehelseproblem. Analyser av data fra nasjonale befolkningsundersøkelser i USA avdekker at om lag 20–30 % av daglige brukere skåret positivt for avhengighet i perioden 2000–06 (44). Tosin tähän arvioon vaikuttavat suuresti Espanjan, Ranskan ja Italian luvut. I en australsk studie ble 92 % av langvarige cannabisbrukere anslått å ha vært avhengige på et stadium i livet, og mer enn halvparten av dem ble vurdert som avhengige på studietidspunktet. HBSC:n tietojen mukaan toistuva kannabiksenkäyttö on yhä harvinaista 15-vuotiaiden koululaisten keskuudessa. Bare Sverige og Norge rapporterer undersøkelsesserier blant ungdom eller vernepliktige som går tilbake til 1970-årene. Vain kuusi maata ilmoittaa kannabiksen toistuvan käytön (jolla tässä tarkoitetaan vähintään 40 kertaa edeltävien 12 kuukauden aikana) yleisyydeksi yli kaksi prosenttia. Den første bølgen ble observert på 1970-tallet, etterfulgt av en nedgang i 1980-årene og en ny betydelig økning på 1990-tallet. Toistuva käyttö on kuitenkin yleensä yleisempää poikien joukossa: arviot nousevat enimmillään viiteen prosenttiin seitsemässä maassa. Analyser av årstall for førstegangs bruk i nyere studier viser også en betydelig økning i cannabisbruk i Spania (midten av 1970-tallet) og Tyskland (tidlig i 1990-årene) (se årsrapportene for 2004 og 2007). Raporttien mukaan kannabiksen ongelmakäytön ja haavoittuvaan ryhmään kuulumisen (esimerkiksi nuorisorikolliset, vailla vakinaista kotipaikkaa olevat, heikosti koulutetut) välillä vallitsee korrelaatio. I samarbeid med flere land utvikler EONN metoder for å kartlegge mer intensive og alvorlige former for langtidsbruk av cannabis, herunder avhengighet. Tämä viittaa siihen, että tarvitaan erityisiä strategioita, joilla tarjotaan turvaverkko näille erityisen Psykometriske skalaer testes ut i flere EU-land, og de tilgjengelige resultatene skal analyseres senere i år. Kannabiksen toistuva käyttö voi pysyä suhteellisen vakaana pitkiäkin aikoja myös nuorehkojen käyttäjien keskuudessa. Data fra nasjonale undersøkelser som er rapportert til EONN, viser at cannabisbruken økte markant i nesten Katso kaavio GPS-2 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) NSDUH nettbasert analysefunksjon: http://webapp.icpsr.umich.edu/cocoon/SAMHDA/SERIES/00064.xml, tilgang 25. februar 2008, analysert ved Katso taulukko GPS-7 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. (45 (46 hjelp av variablene MJDAY30A og DEPNDMRJ.) Intervensjoner, f.eks. behandlingsformer, presenteres i “Behandlingstilbud”, s. 44.) Vuosiraportti2008:HuumeongelmaEuroopassa haavoittuvassa asemassa oleville nuorille. Årsrapport for 2008: Narkotikasituasjonen i Europa og annen mer hyppig, bruk av cannabis blant 15-årige skoleelever i de fleste EU-land (49). Asiaa käsitellään vuoden 2008 erityiskysymyksessä, joka koskee riskialttiita nuoria. Andre nasjonale skoleundersøkelser som nylig er utført i Spania, Portugal, Slovakia, Sverige og Storbritannia, rapporterer også om en stabil eller fallende trend. laski 1980-luvulla ja nousi selvästi uudelleen 1990-luvulla. alle EU-landene i løpet av 1990-årene, særlig blant unge mennesker (figur 4) og skoleelever. Analysoimalla käytön aloitusvuotta äskettäisten tutkimusten yhteydessä on todettu lisäksi merkittävä kannabiksenkäytön lisääntyminen Espanjassa (1970-luvun puolivälissä) ja Saksassa (1990-luvun alussa) (katso vuosien 2004 ja 2007 vuosiraportit). Av særlig interesse er trenden for cannabisbruk i Storbritannia (England og Wales), som er det landet som rapporterte de høyeste prevalensestimatene i Europa på begynnelsen og midten av 1990-tallet, men som mer nylig har opplevd en jevnt nedadgående trend, særlig i aldersgruppen 16–24 år (47). Sekakäyttäjiä on tutkittu yhdessä ESPAD:n kanssa vertailemalla edeltävien 30 päivän aikana kannabista käyttäneitä 15- ja 16-vuotiaita koululaisia vuonna 2003 muihin oppilaisiin. Ettersom tilgjengeligheten av cannabis i Europa som helhet ikke synes å ha endret seg og prisene antas å være synkende i de fleste landene som har lagt fram informasjon, må det finnes en annen forklaring på dagens situasjon. Vaikka muiden huumausaineiden käytön yleisyys viimeksi kuluneen kuukauden aikana oli kannabiksenkäyttäjillä yhä pieni (alle kymmenen prosenttia), tupakanpoltto ja humalahakuinen juominen olivat kannabiksenkäyttäjien keskuudessa noin kaksi kertaa niin yleistä (80 prosenttia yleisempää) kuin oppilasväestössä yleensä. I en fransk spørreundersøkelse fra 2005 (Baromètre Santé) kom det fram at 80 % av dem som hadde sluttet å bruke cannabis, oppga at årsaken var mangel på interesse. Nämä vertailut osoittavat, että kannabiksen käyttöön liittyy keskimääräistä huomattavasti yleisempi laillisten ja laittomien huumausaineiden käyttö (46). Noe av forklaringen kan også være den observerte reduksjonen i tobakksrøyking, ettersom inntaksmåten er den samme som for cannabis, og det kan derfor kanskje være en forbindelse gjennom atferden (nasjonale Reitox-rapporter og Currie et al., 2008). Vain Ruotsi ja Norja ovat ilmoittaneet nuoria tai varusmiehiä koskevia tietoja tutkimussarjoista 1970-luvulta lähtien. Nedgang i eksperimentell eller sporadisk bruk av cannabis er ikke nødvendigvis direkte relatert til trender for regelmessig bruk av stoffet. EMCDDA:lle ilmoitettujen kansallisten kyselytutkimustietojen perusteella kannabiksenkäyttö lisääntyi merkille pantavasti lähes kaikissa EU-maissa varsinkin nuorten (kaavio 4) ja koululaisten keskuudessa. De siste publiserte dataene for cannabisbruk blant skoleelever viser også stabile eller fallende trender. Erityisen kiintoisa on kannabiksenkäytön suuntaus Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englannissa ja Walesissa). En sammenligning av HBSC-data for 2001–02 og 2005–06 viser en stabil eller synkende trend i både livstidsbruk Yhdistynytkuningaskunta (¹) Storbritannia ( Analyysi perustuu Euroopan kouluissa tehdyn alkoholia ja muita päihteitä koskevan tutkimushankkeen (ESPAD) tietokannan tietoihin. Analysoinnin yhteydessä on noudatettu ESPAD-tietokannan käyttösääntöjä. 47) Se figur GPS-10 i Statistiske opplysninger 2008.48) Der informasjon om eksakte år ikke var tilgjengelig, ble informasjon fra året før eller året etter brukt, og der slik informasjon ikke var tilgjengelig, ble det ikke utført noen analyse. Katso kaavio GPS-10 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 49) Se figur EYE-4 og EYE-5 i Statistiske opplysninger 2008. Luku 3: Kannabis ilmoitetun huumeen heroiinin jälkeen (50) (tietoja saatiin Kapittel 3: Cannabis primærrusmidler, rapporteres cannabis som det oftest nevnte sekundærrusmidlet (21 %) etter alkohol (32 %) (54). 24 maasta). 21 % av tilfellene. Vakaa tai vähenevä suuntaus käy ilmi myös äskettäin julkaistuista koululaisten kannabiksenkäyttöä koskevista tiedoista. HBSC:n tietojen 2001/2 ja 2005/6 vertailu osoittaa vakaata tai alenevaa suuntausta kannabista kerran kokeilleiden tai useammin käyttävien 15-vuotiaiden koululaisten keskuudessa useimmissa EU-maissa (49). Den oppadgående trenden for antall søknader om cannabisbehandling kan koples til en rekke faktorer: økt cannabisbruk eller intensiv og langvarig bruk, bedre datadekning, utbygging og diversifisering av behandlingssystemet, som tidligere hadde fokus på heroinbrukere, men nå retter seg mot brukere av andre stoffer, endringer i lovgivning og politikk, som noen ganger fører til en økning i antallet henvisninger til behandling for cannabisbruk fra strafferettssystemet (EONN, 2008a). Muissakin maissa eli Espanjassa, Portugalissa, Slovakiassa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa jokin aika sitten tehdyissä kansallisissa koulukyselyissä havaittiin vakiintuva tai vähenevä suuntaus. Den senere tids stabilisering i antallet nye behandlingssøknader for cannabisbruk kan også forklares med nye trender innen cannabisbruk, endringer i behandlingssystemet eller modifikasjoner av kanalene for henvisning til behandling. Myös hoitoon ensimmäistä kertaa hakeutuvissa on huomattavia eroja siten, että heistä kannabiksen mainitsee pääasialliseksi huumeeksi alle kymmenen prosenttia Bulgariassa, Liettuassa ja Romaniassa ja yli 50 prosenttia Tanskassa, Saksassa, Ranskassa ja Unkarissa (52). Når det gjelder nye behandlingssøknader er det også store variasjoner. Cannabis var oppgitt som primærrusmiddel av under 10 % av nye klienter i Bulgaria, Litauen og Romania og av over 50 % i Danmark, Tyskland, Frankrike og Ungarn (52). Vaihtelu voi selittyä runsaan kannabiksenkäytön yleisyyden, huumehoidon organisoinnin tai lähetekäytäntöjen eroilla. Disse variasjonene kan forklares av forskjeller i prevalensen for intensiv cannabisbruk, organiseringen av narkotikabehandlingen eller henvisningspraksis. Muutamissa maissa, joissa kannabispotilaiden osuus on suuri (esimerkiksi Saksa, Unkari, Itävalta, Ruotsi), huumehoitoa tarjotaan vaihtoehtona rangaistukselle, ja se on joskus pakollista pidätyksen yhteydessä; Ranskassa, jossa on suhteessa eniten kannabisasiakkaita Euroopassa, on äskettäin perustettu erikoistuneita keskuksia kannabiksenkäyttäjille, mikä vaikuttaa suoraan asiaa koskevaan raportointiin. For eksempel tilbys narkotikabehandling som et alternativ til straff og er noen ganger obligatorisk i forbindelse med arrest i flere land med en stor andel cannabispasienter (f.eks. Kannabiksenkäyttäjiä hoidetaan pääosin avohoitokeskuksissa, mutta joissain maissa (Irlanti, Slovakia, Suomi, Ruotsi) noin Tyskland, Ungarn, Østerrike, Sverige). I Frankrike, som rapporterer den høyeste andelen cannabisklienter i Europa, har det nylig blitt opprettet spesialiserte sentre for cannabisbrukere, og dette vil ha en direkte innvirkning på rapporteringen. 53 kolmanneksen ilmoitetaan hakevan hoitoa laitoshoidosta ( Cannabisbrukere behandles hovedsakelig ved polikliniske behandlingssentre, men i noen land (Irland, Slovakia, Finland, Sverige) søker om lag en tredel behandling ved døgnbehandlingssentre (53 Useimpien kannabisasiakkaiden kerrotaan tulevan hoitoon omasta aloitteestaan, mutta tämä hakeutumistapa on harvinaisempaa kannabiksen kuin muiden huumeidenkäytön vuoksi apua hakevien keskuudessa. Cannabisbrukere som påbegynner behandling i det polikliniske behandlingsapparatet, er hovedsakelig unge menn. Koska kannabiksen saatavuus Euroopassa ei kaiken kaikkiaan näytä muuttuneen ja koska hinnat näyttävät laskevan useimmissa tietoja antaneissa maissa, selitystä nykyiselle vakiintumiselle tai vähenemiselle on etsittävä muualta. Kjønnsfordelingen er 5,2 menn pr. kvinne, og gjennomsnittsalderen er 24 år. Cannabis er det hyppigst rapporterte primærrusmiddelet i de yngre aldersgruppene. Ranskan vuoden 2005 väestökyselyssä (Baromètre Santé) todettiin, että kannabiksenkäytön lopettaneista 80 prosenttia mainitsi lopettamisen syyksi kiinnostuksen hiipumisen. Av personer som påbegynner behandling for første gang, oppgis cannabis som primærrusmiddel av 67 % i alderen 15–19 år og 80 % av personer under 15 år (56). Muun pääasiallisen huumausaineen vuoksi hoitoa saavien joukossa kannabis mainitaan kolmanneksi yleisimpänä päihteenä (21 prosenttia) alkoholin (32 prosenttia) jälkeen (54). henviser seg selv, men dette er mindre vanlig blant cannabisklienter enn personer som søker hjelp for problemer med andre rusmidler. Kannabiksen kokeilukäytön tai satunnaisen käytön väheneminen ei välttämättä ole suoraan suhteessa tämän huumausaineen säännöllisen käytön suuntauksiin. De fleste cannabisklienter synes å være sosialt relativt godt integrert sammenlignet med dem som søker behandling for problemer med en del andre rusmidler. Tämä ilmenee kahden saksalaisnuorille tehdyn peräkkäisen kyselytutkimuksen tiedoista, joiden mukaan ainakin kerran ja viimeksi kuluneen vuoden aikana kokeilleiden määrä on vähentynyt ja ”säännöllisen käytön” (yli kymmenen kertaa viimeksi kuluneen vuoden aikana) määrä on pysynyt muuttumattomana (2,3 prosenttia) (BZgA, 2004, ja BZgA, 2007, mainitaan Saksan kansallisessa raportissa). Mange er fortsatt under utdanning og har en stabil boligsituasjon idet de ofte bor hos sine foreldre, men nyere forskning rapporterer også at cannabispasienter har en annen sosial profil Ilmoitettuja hoitoon hakeutuneita oli vuonna 2006 yhteensä 390 000, ja heistä noin 21 prosenttia ilmoitti pääasialliseksi huumeeksi kannabiksen, mikä tekee siitä toiseksi yleisimmin De som søker behandling i det polikliniske behandlingsapparatet for cannabis som primærrusmiddel, rapporter også bruk av andre stoffer: 21 % oppgir bruk av alkohol som sekundærrusmiddel, 12 % amfetamin og ecstasy og 10 % kokain. Blant personer som behandles for andre Noin 160 000:sta huumehoitoon vuonna 2006 ensimmäistä kertaa hakeutuneesta henkilöstä kannabisasiakkaat ovat toiseksi suurin ryhmä (28 prosenttia) heroiiniasiakkaiden (34 prosenttia, tietoja on saatu 24 maasta) jälkeen. 50) Se figur TDI-2 del (ii) i Statistiske opplysninger 2008.51) Se tabell TDI-5 del (ii) i Statistiske opplysninger 2008.52) Se tabell TDI-4 del (ii) i Statistiske opplysninger 2008. Ellei näitäkään ollut saatavilla, analyysia ei tehty. Katso kaaviot EYE-4 ja EYE-5 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 53) Se tabell TDI-24 i Statistiske opplysninger 2008.54) Se tabell TDI-22 og TDI-23 del (i) og del (iv) i Statistiske opplysninger 2008. Vuosiraportti2008:HuumeongelmaEuroopassa Årsrapport for 2008: Narkotikasituasjonen i Europa enn resten av befolkningen i samme aldersgruppe og en mindre privilegert bakgrunn (EONN, 2008a). Espanjan, Ranskan ja Italian 40–60 prosenttiin ja Saksan ja Unkarin 20–30 prosenttiin. I landene som har de største gruppene av cannabisklienter, varierer andelen daglige brukere fra over 70 % i Nederland og Danmark til 40–60 % i Spania, Frankrike og Italia og til 20–30 % i Tyskland og Ungarn. Hoidon tarjonta pääasialliseksi huumeekseen ilmoittavien ensi kertaa hoitoon hakeutuvien osuus on kasvussa. Flere land har rapportert tiltak for å tilby behandling til unge cannabisbrukere. Frankrike har siden 2005 etablert ca. EMCDDA:n toimeksiannosta tehty kyselytutkimus kannabishoidon tarjonnasta 19 jäsenvaltion eräissä huumehoitokeskuksissa osoitti, että puolessa kyselyn kohteena olevista keskuksista ei ollut erityisesti kannabisongelmiin erikoistuneita ohjelmia (EMCDDA, 2008a). En undersøkelse bestilt av EONN om tilbudet av cannabisbehandling i et utvalg av behandlingstjenester i 19 medlemsstater, fant at halvparten av de undersøkte tjenestene ikke hadde egne programmer rettet mot cannabisproblemer (EONN, 2008a). Tämä havainto viittaa siihen, että monia kannabiksenkäyttäjiä hoidetaan samoissa laitoksissa kuin muiden huumeiden käyttäjiä, mikä voi aiheuttaa ongelmia sekä hoitohenkilökunnalle että asiakkaille. Funnene tyder på at mange cannabisbrukere behandles i det samme miljøet som brukere av andre stoffer, noe som kan medføre vanskeligheter både for behandlingspersonell og klienter. Kasvava suuntaus kannabishoitoon hakeutumisessa voi liittyä moniin tekijöihin: kannabiksenkäytön tai runsaan ja pitkäaikaisen käytön lisääntymiseen, tietojen kattavuuden paranemiseen, hoitojärjestelmän viimeaikaiseen laajentumiseen ja eriytymiseen kattamaan heroiininkäyttäjien lisäksi myös muiden huumeidenkäyttäjät sekä lainsäädännön ja politiikan muutoksiin, jotka lisäävät aika ajoin rikosoikeusjärjestelmän hoitoon ohjaamien kannabiksenkäyttäjien määriä (EMCDDA, 2008a). Bruken av informasjons- og kommunikasjonsteknologi i intervensjoner for å redusere narkotikaetterspørselen brer stadig om seg i Europa. I 2006–07 rapporterte ni medlemsstater at de hadde strukturer for veiledning og rådgivning om narkotikabruk, og åtte rapporterte bruk av internett (Den tsjekkiske republikk, Tyskland, Estland, Nederland, Portugal, Østerrike, Slovakia, Storbritannia), mens Danmark rapporterte bruk av SMS. Kannabiksenkäytön vuoksi ensi kertaa hoitoon hakeutuvien henkilöiden määrän viimeaikainen vakiintuminen voi selittyä myös kannabiksen käytössä äskettäin ilmenneillä suuntauksilla, hoitojärjestelmien muutoksilla tai hoitoonohjauspolkujen muuttumisella. Disse internettbaserte tjenestene retter seg mot unge mennesker og fokuserer på problemer relatert til alkohol og cannabis. Tutkimukseen osallistuneista erikoiskeskuksista useimmat tarjosivat kannabiksenkäyttäjille lyhyitä hoitojaksoja, joissa oli yleensä alle 20 hoitokertaa. Av de undersøkte spesialiserte tjenestene tilbød de fleste korte behandlingsperioder for cannabisbruk, vanligvis mindre enn 20 timer. Yleensä hoito oli muodoltaan henkilökohtaista neuvontaa ja terapiaa tai neuvontaa kannabiksenkäytön mahdollisista seurauksista. Behandlingen besto oftest i individuell veiledning og terapi eller veiledning om mulige konsekvenser av cannabisbruk. Osa keskuksista ilmoitti mahdollisiksi hoitomuodoiksi kannabisvieroituksen, perheterapian, hoitoyhteisön ja vertaistukiryhmät. Noen institusjoner rapporterte om cannabisavrusning, familieterapi, terapeutiske samfunn og støttegrupper som mulige behandlingskomponenter. Laitoshoitoa käytettiin kannabishoidoissa yleensä vain sosiaalis-käytöksellisten ongelmien pitkittyessä. Eventuell bruk av døgnopphold i forbindelse med cannabisbehandling forekom oftest innenfor rammene av opphold relatert til sosiale atferdsproblemer. Avohoitoon hakeutuvat kannabiksenkäyttäjät ovat valtaosin nuoria miehiä – miehiä on 5,2 jokaista naista kohden – ja keski-iältään 24-vuotiaita. Kannabis on nuorehkojen ikäryhmien useimmin ilmoittama ensisijainen huumausaine. I Europa er Cannabis det oftest nevnte illegale stoffet i politianmeldelser (”rapporter”) for brudd på narkotikalovgivningen (60), og antallet lovbrudd relatert til dette stoffet gikk i Den europeiske union opp med gjennomsnittlig 34 % mellom 2001 og 2006 (figur 2). Ensi kertaa hoitoon tulevista ensisijaisesti kannabista käyttäviksi ilmoittautuu 67 prosenttia 15–19-vuotiaista ja 80 prosenttia alle 15-vuotiaista (56). Tilgjengelige data viser at de fleste ”rapporterte” narkotikalovbrudd gjelder bruk og besittelse til eget bruk, heller enn smugling og forsyning, mens bruksrelaterte lovbrudd i de fleste av de rapporterende landene utgjør 62–95 % av alle rapporterte cannabislovbrudd. Alan tieteellisen kirjallisuuden mukaan monet psykoterapian muodot on osoitettu tehokkaiksi kannabiksesta johtuvissa hoidoissa, mukaan lukien motivaatioterapia ja kognitiivisbehavioraalinen terapia, mutta mitään psykoterapian muotoa ei ole todettu toisia tehokkaammaksi (Nordström ja Levin, 2007). Den vitenskapelige litteraturen på området tyder på at psykoterapi er effektiv i cannabisbehandling, blant annet motiverende terapi og kognitiv atferdsterapi, men ingen typer psykoterapi var mer effektiv enn andre (Nordstrom og Levin, 2007). Vaikka useimmat kannabishoitojen tehokkuutta koskevat tutkimukset on tehty Yhdysvalloissa ja Australiassa, myös eurooppalaisia tutkimuksia aloitetaan ja raportoidaan nykyään. Selv om de fleste studier av effekten av cannabisbehandling har blitt utført i USA og Australia, er flere europeiske studier nå i ferd med å lanseres eller rapporteres. Vuonna 2004 alkoi saksalainen satunnaistettu kontrolloitu CANDIS-tutkimus, jossa tutkitaan kannabikseen liittyvistä häiriöistä kärsivien nuorten hoito-ohjelmaa. Et tysk randomisert, kontrollert forsøk som undersøkte et behandlingsprogram for ungdom med cannabisproblemer, ”CANDIS”, startet i 2004. Ohjelma perustuu motivaation parantamiseen, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja psykososiaaliseen ongelmanratkaisuun. Programmet er basert på motivasjonsforsterkende terapi, kognitiv atferdsterapi og psykososial mestring. Ensimmäisten tulosten perusteella puolet potilaista on lopettanut kannabiksenkäytön hoidon päättyessä. De foreløpige resultatene viser at halvparten av pasientene hadde sluttet å bruke cannabis da behandlingen var ferdig. Kaiken kaikkiaan ensisijaisesti kannabiksen takia hoitoon hakeutuvat voidaan jakaa kolmeen ryhmään käytön toistuvuuden mukaan: satunnaisesti käyttäviin (30 prosenttia), kerran tai useampia kertoja viikossa käyttäviin (30 prosenttia) ja päivittäin käyttäviin (40 prosenttia) asiakkaisiin (57). 57) Se tabell TDI-18 i Statistiske opplysninger 2008.58) http://www.incant.eu59) http://www.drugcom.de Katso taulukot TDI-10 ja TDI-21 (osa ii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 60) Se tabell DLO-6 i Statistiske opplysninger 2008. Saksa, Espanja (Katalonia), Luxemburg ja Itävalta ovat ottaneet käyttöön protokollat ja ohjelmat nuoria huumerikollisia tai huumeiden, pääasiassa kannabiksen, käytöstä tai hallussapidosta tuomittuja nuoria varten. Tyskland, Spania (Catalonia), Luxembourg og Østerrike har gjennomført protokoller og programmer for ungdom som begår narkotikalovbrudd eller som har blitt dømt for bruk eller besittelse av stoff, hovedsakelig cannabis. Rikolliselle voidaan antaa mahdollisuus käydä kurssi sakon maksamisen sijaan. Lovbryteren kan velge å fullføre et kurs i stedet for å betale en bot. Eri maissa tarjottavien ohjelmien tarkoituksena on estää huumeidenkäytön kehittyminen ja rikoksen uusiminen, ja niihin voidaan sisällyttää perhe, koulu tai psykologista neuvontaa. De ulike programmene har som mål å forhindre videre utvikling av narkotikabruk og gjentatte lovbrudd og kan inkludere familien, skolen eller psykologisk rådgivning. Nuorisorikollisille suunnattujen Saksan FReD-ohjelmien jatkoseurannassa (sata vastaajaa) havaittiin, että 44 prosenttia ohjelmaan aiemmin osallistuneista oli vähentänyt alkoholin ja tupakan käyttöä, 79 prosenttia oli vähentänyt laittomien huumeidenkäyttöä tai keskeyttänyt sen kokonaan, ja 69 prosenttia ilmoitti, ettei ole syyllistynyt rikokseen uudelleen kurssin suorittamisen jälkeen. En oppfølgingsevaluering av det tyske FReD-programmet for unge lovbrytere (100 deltakere) fant at 44 % av deltakerne hadde redusert bruken av alkohol og tobakk, 79 % hadde redusert eller stoppet bruken av illegale rusmidler og 69 % ikke hadde begått nye lovbrudd etter kurset. Vastaavanlaisessa nuorisorikollisryhmien (YOT) arvioinnissa Yhdistyneessä kuningaskunnassa tultiin siihen tulokseen, että tällaisesta ohjelmasta saattaisi olla huomattavaa hyötyä (Matrix Research, 2007). Evalueringen av det lignende tiltaket med kriminalitetsforebyggende team (Youth Offending Teams) i Storbritannia konkluderte med at ”det hadde potensielt store fordeler” (Matrix Research, 2007). Tupakointikielto ja kannabis ja vahvasti tupakkaa rajoittava politiikka voi vaikuttaa myönteisesti omaksuttuihin normeihin, jotka ennustavat sekä tupakan että kannabiksen käyttöä. Røykeforbud og cannabis blant ikke-røykere, og en streng røykelov kan ha en positiv effekt på oppfatninger om normer, som er prediktorer for både tobakks- og cannabisbruk. Mahdolliset yhteydet tupakkapolitiikan ja kannabiksen polton välillä on aiheellista ottaa huomioon. Den mulige koplingen mellom tobakkspolitikk og cannabisrøyking er et tema som fortjener oppmerksomhet. Tupakointikiellot yleistyvät Euroopassa, ja yhdeksän jäsenvaltiota on nyt kieltänyt kokonaan tupakoinnin (julkisissa paikoissa ja työpaikoilla, myös ravintoloissa ja baareissa), minkä lisäksi Belgia, Tanska, Saksa, Alankomaat ja Portugali ovat äskettäin ottaneet käyttöön ainakin osittaiset tupakointikiellot. Røyeforbud er et aktuelt tema i Europa, og ni medlemsstater har nå innført totalt røykeforbud (på offentlig sted og på arbeidsplasser, herunder restauranter og barer), mens Belgia, Danmark Tyskland, Nederland og Portugal nylig har innført delvis røykeforbud. On jonkin verran näyttöä myös siitä, että kannabis taloudellisessa mielessä täydentää savukkeita (eli sen käyttö reagoi samansuuntaisesti hintaan ja saatavuuteen) (Cameron ja Williams, 2001). Det finnes også noen bevis på at cannabis er et økonomisk komplement (dvs. reagerer i samme retning til pris og tilgjengelighet) til sigaretter (Cameron og Williams, 2001). Yksittäisistä tutkimuksista ilmeni, että korkeampi tupakkavero näyttää vähentävän marihuanan käyttötiheyttä ja voi hieman laskea käytön todennäköisyyttä miesten keskuudessa (Farrelly et al., 2001). Isolerte studier fant at høyere sigarettavgifter synes å redusere intensiv bruk av marihuana og kan ha en beskjeden negativ effekt på sannsynligheten for bruk blant unge menn (Farrelly et al., 2001). Tupakan ja myöhemmän laittomien huumeidenkäytön välinen yhteys pyrkii häviämään, kun selvitetään taustalla vaikuttavia riskitekijöitä. Tämä ilmenee ennustetutkimusten arvioinnista (Mathers et al., 2006). Koplingen mellom tobakksbruk og senere bruk av illegale stoffer har en tendens til å falle bort når det justeres for underliggende risikofaktorer, viser en gjennomgang av prospektive studier (Mathers et al., 2006). Euroopassa kannabiksenkäyttö on silti yleisempää tupakoijien kuin tupakoimattomien keskuudessa, I Europa er cannabisbruk imidlertid mer utbredt blant tobakksrøykere enn Lopuksi kannattaa huomata, että Alankomaiden tupakanpolttokielto ravintoloissa ja baareissa koskee myös coffee shop -anniskelupaikkoja ja että Amsterdamin kaupunki on päättänyt kieltää kannabiksen polton julkisilla paikoilla. Til slutt er det også verdt å merke seg at det nederlandske forbudet mot tobakksrøyking i restauranter og barer også gjelder kaffebarene, og at Amsterdam har besluttet å forby cannabisrøyking offentlig. Luku 4 Amfetamiinit, ekstaasi ja LSD Kapittel 4Amfetamin, ecstasy og LSD Näistä amfetamiini on selvästi yleisempi Euroopassa, kun taas metamfetamiinia käytetään merkittävässä määrin vain Tšekissä ja Slovakiassa. Av de to stoffene er amfetamin lettest tilgjengelig i Europa, mens bruk av metamfetamin i noen vesentlig grad synes å være begrenset til Den tsjekkiske republikk og Slovakia. Amfetamiinit (tämä yleisnimi kattaa sekä amfetamiinin että metamfetamiinin) ja ekstaasi ovat maailmanlaajuisesti kannabiksen jälkeen useimmiten käytetyt laittomat huumeet. Etter cannabis er amfetaminer (et fellesnavn som omfatter både amfetamin og metamfetamin) og ecstasy de meste brukte illegale stoffene i verden. Euroopassa kokaiininkäyttö voi olla absoluuttisesti laskettuna yleisempää, mutta kokaiinin keskittyminen maantieteellisesti vain muutamiin maihin merkitsee, että valtaosassa Euroopan unionia jokin synteettisesti valmistettu huumausaineen muoto on yhä toiseksi yleisin laiton päihde. I absolutte tall er kanskje kokainbruk mer vanlig i Europa i dag, men fordi kokain er geografisk konsentrert til noen få land, er en form for syntetisk framstilt stoff likevel det nest mest brukte illegale stoffet i det meste av Den europeiske union. Osassa Eurooppaa amfetamiinien käyttö on lisäksi merkittävä osa huumeongelmaa, ja sen osuus hoitoa tarvitsevien keskuudessa on huomattava. I deler av Europa er amfetaminbruk dessuten en viktig del av narkotikaproblemet og utgjør behandlingsårsaken for en betydelig del av dem som trenger behandling. Ekstaaseihin kuuluu synteettisiä aineita, jotka muistuttavat kemiallisesti amfetamiineja mutta joiden vaikutus on jossain määrin erilainen. Ecstasy er et syntetisk stoff som er kjemisk beslektet med amfetamin, med til dels andre virkninger. Det mest kjente stoffet i ecstasygruppen er 3,4-metylendioksymetamfetamin (MDMA), men det er også påvist andre analoger i ecstasytabletter (MDA, MDEA). Ekstaasi oli käytännöllisesti katsoen tuntematon huume Euroopassa ennen 1980-luvun loppua, mutta sen käyttö yleistyi räjähdysmäisesti 1990-luvulla. Ecstasybruk var praktisk talt ukjent i Europa før slutten av 1980-årene, men økte dramatisk på 1990-tallet. Sen suosio on perinteisesti liittynyt tanssimusiikin kuluttajiin, ja yleisestikin laajalle levinnyt synteettisten huumausaineiden käyttö yhdistetään tiettyihin alakulttuureihin tai sosiaalisiin ympäristöihin. Stoffets popularitet har historisk sett blitt koplet til dancekulturen, og utstrakt bruk av syntetiske stoffer er forbundet med visse subkulturelle grupper eller miljøer. Amfetamiini ja metamfetamiini: erot ja yhtäläisyydet Amfetamin og metamfetamin – likheter og ulikheter Ehdottomasti tunnetuimman hallusinogeenin eli lysergihapon dietyyliamidin (LSD:n) kulutusarviot ovat olleet jo pitkään alhaisella ja melko vakaalla tasolla Euroopassa. Estimatene for bruk av lysergsyredietylamid (LSD), det mest kjente hallusinogene stoffet, har vært lave og ganske stabile over lengre tid. Nuorten keskuudessa näyttää kuitenkin ilmenevän lisääntyvää kiinnostusta luonnossa esiintyviä hallusinogeeneja kohtaan. Det virker imidlertid som om det nå er en økende interesse blant unge i Europa for naturlig forekommende hallusinogener. Amfetamiinien ryhmän pääasialliset edustajat laittomien huumausaineiden markkinoilla ovat amfetamiini ja metamfetamiini (ja niiden suolat) – kaksi fenetyyliamiineihin kuuluvaa ja toisiaan läheisesti muistuttavaa synteettistä ainetta. Hovedrepresentantene for amfetamingruppen på det illegale narkotikamarkedet er amfetamin og metamfetamin (og salter av disse), to nært beslektede syntetiske stoffer som tilhører fenetylaminfamilien. Molemmat aineet ovat keskushermostoon vaikuttavia piristeitä, joilla on sama toimintamekanismi, samat vaikutukset käyttäytymiseen, sama toleranssi, samat vieroitusoireet ja samat pitkäaikaiskäytön (krooniset) vaikutukset. Begge stoffene stimulerer sentralnervesystemet og er identiske når det gjelder virkemåte, atferdsmessige effekter, toleranse, avvenning og virkningen av langvarig (kronisk) bruk. Amfetamiini ei ole yhtä vahvaa kuin metamfetamiini, mutta valvomattomissa oloissa niiden vaikutuksia on lähes mahdotonta erottaa toisistaan. Amfetamin er ikke like sterkt som metamfetamin, men i ukontrollerte situasjoner er virkningen omtrent lik. Maailmassa tuotettiin vuonna 2006 arviolta 126 tonnia amfetamiinia. Det ble produsert anslagsvis 126 tonn amfetamin i verden i 2006. Tuotanto keskittyy edelleen Eurooppaan, jossa oli 79 prosenttia kaikista vuonna 2006 ilmoitetuista amfetamiinilaboratorioista (UNODC, 2008), vaikka tuotanto leviääkin muihin maanosiin, varsinkin Pohjois-Amerikkaan ja Kaakkois-Aasiaan (61). Produksjonen foregår hovedsakelig i Europa, som hadde 79 % av alle amfetaminlaboratorier rapportert i 2006 (UNODC, 2008), selv om den også sprer seg til andre Maailmassa takavarikoitiin vuonna 2006 yhteensä yli 19 tonnia amfetamiineja, valtaosa Lähi- ja Keski-idässä (67 prosenttia), jotka liittyivät 61 deler av verden, særlig Nord-Amerika og Sørøst-Asia ( Kaakkois-Euroopassa tuotettuihin Captagon-tabletteihin ( Tabletter som inneholder enten amfetamin eller metamfetamin, kan ha logoer som ligner MDMA og andre ecstasytabletter. Fyysisen muotonsa johdosta amfetamiinia ja metamfetamiinia voidaan niellä, nuuskata, vetää henkeen tai harvemmin injektoida. Amfetamin og metamfetamin er tilgjengelig i en fysisk form som gjør at de kan svelges, sniffes, inhaleres eller (sjeldnere) injiseres. Toisin kuin amfetamiinin sulfaattisuola metamfetamiinin hydrokloridisuola, etenkin sen kiteinen muoto, on riittävän helposti haihtuvaa, jotta sitä voidaan polttaa. I motsetning til amfetamin, som er et sulfatsalt, er metamfetamin et hydroklorid og derfor flyktig nok til å kunne røykes, særlig i krystallinsk form (”ice”). Seuraavaksi suurimmat olivat Länsija Keski-Euroopan amfetamiinitakavarikot (27 prosenttia), jotka osoittavat Euroopan aseman tämän huumausaineen suurena tuottajana ja kuluttajana (CND, 2008; UNODC, 2008). Det meste av amfetaminet som beslaglegges i Europa, produseres i Nederland, Polen og Belgia (i synkende rekkefølge), og i noen grad Estland og Litauen. I 2006 ble Mikäli haluat lisätietoja huumausaineiden tarjonta- ja saatavuustietojen lähteistä, katso s. 36. For informasjon om kildene til data om tilbud og tilgjengelighet av narkotika, se s. 36. Captagon on yksi synteettisen, keskushermostoa stimuloivan aineen eli fenetylliinin rekisteröidyistä tavaramerkeistä. Tällä merkillä laittomilla markkinoilla myytyjen tablettien todetaan yleensä sisältävän amfetamiinia kofeiiniin sekoitettuna. Captagon er et av de registrerte varemerkene for fenetyllin, et sentralstimulerende syntetisk stoff, selv om tabletter som selges med denne logoen på det illegale markedet, ofte inneholder amfetamin blandet med koffein. Maailmassa otettiin talteen noin 15,8 tonnia metamfetamiinia vuonna 2006, valtaosa takavarikoitiin Itä- ja Kaakkois-Aasiassa ja seuraavaksi eniten Pohjois-Amerikassa. Alle prosentti takavarikoista tehtiin Euroopassa (UNODC, 2007, 2008). Årsrapport for 2008: Narkotikasituasjonen i Europa det oppdaget 40 anlegg involvert i produksjon, pakking og oppbevaring av amfetamin i Den europeiske union (Europol, 2007a), og UNODC (2008) rapporterer at 123 laboratorier ble ødelagt i Europa. Valtaosa Euroopassa takavarikoidusta amfetamiinista tuotetaan (suuruusjärjestyksessä) Alankomaissa, Puolassa ja Belgiassa, vähemmässä määrin Virossa ja Liettuassa. Illegal produksjon av metamfetamin forekommer også i Europa, men da er den begrenset til Den tsjekkiske republikk, der over 400 småskala ”kjøkkenlaboratorier” ble funnet i 2006. Lisäksi UNODC (2008) ilmoittaa, että Euroopan maissa tuhottiin 123 laboratoriota. Produksjon rapporteres også i Slovakia og i mindre grad i Litauen (INCB, 2008a). Amfetamiinin tuotannosta tässä muodossa ovat ilmoittaneet sekä Bulgaria että Turkki, ja sen uskotaan olevan tarkoitettu Lähi- ja Keski-idän maihin suuntautuvaan vientiin. Produksjon av denne typen amfetamin rapporteres i både Bulgaria og Tyrkia, og det antas at den er ment for eksport til forbrukerland i Nær- og Midtøsten. Yhtenä torjuntakeinona lainvalvonta keskittyy nykyään yhä voimakkaammin laittomien huumeiden tuotannossa välttämättömiin lähtöaineisiin, ja tällä alalla kansainvälinen yhteistyö on erityisen arvokasta. Om lag 3 000 beslag av metamfetamin, tilsvarende 154 kg, ble rapportert i 17 europeiske land i 2006. Project Prism on kansainvälinen aloite, jonka tarkoituksena on estää synteettisten huumeiden laittomassa valmistuksessa käytettävien lähtökemikaalien laiton kauppa käyttämällä laillisessa kaupassa vientiä koskevia ennakkoilmoituksia ja ilmoittamalla pysäytetyistä lasteista ja takavarikoista, kun epäilyttäviä kauppoja tapahtuu. Norge sto for både de fleste beslagene og de største mengdene, etterfulgt av Sverige, Den tsjekkiske republikk og Slovakia. I de to Tiedot tämän alan toiminnasta ilmoitetaan Yhdistyneiden Kansakuntien kansainväliselle huumausainevalvontalautakunnalle (INCB, 2008b). Internasjonale tiltak mot produksjon av og handel med syntetiske narkotikaprekursorer Euroopassa tehtiin vuonna 2006 arviolta 38 000 takavarikkoa, joissa otettiin talteen 6,2 tonnia jauhemaista amfetamiinia. Det ble gjort anslagsvis 38 000 beslag i Europa i 2006, tilsvarende 6,2 tonn amfetaminpulver. Vaikka vuoden 2006 alustavat tiedot osoittavat laskua vuosien 2004 ja 2005 korkeilta tasoilta, sekä takavarikkojen lukumäärä että takavarikoidun amfetamiinin määrä on lisääntynyt viisivuotisjaksolla 2001–2006 (63). Selv om de foreløpige tallene for 2006 tyder på en nedgang fra de høye nivåene som ble rapportert i 2004 og 2005, har både antallet beslag og de beslaglagte mengdene amfetamin økt i femårsperioden 2001–06 (63). Tämä päätelmä on kuitenkin vain alustava, koska Yhdistyneestä kuningaskunnasta, joka yleensä ilmoittaa eniten takavarikointeja, ei ole vielä saatavilla tietoja. Denne konklusjonen er imidlertid bare foreløpig, da de nyeste dataene fra Storbritannia, som er det landet i Europa som typisk rapporterer flest beslag, ennå ikke er tilgjengelig. Jauhemaisen amfetamiinin sijaan amfetamiinitablettien takavarikoinneista on saatu yhä enemmän tietoa muutamista maista; tabletteja takavarikoitiin Euroopan unionissa vuonna 2006 yhteensä 390 000 kappaletta (enin osa Espanjassa). Beslag av amfetamintabletter, i motsetning til pulver, rapporteres i økende grad av noen få land, med til sammen 390 000 beslaglagte tabletter i EU (for det meste Spania) i 2006. Koko maailmaa koskevien raporttien mukaan vuonna 2006 takavarikoitiin yli 11 tonnia efedriiniä ja pseudoefedriiniä, jotka ovat metamfetamiinin lähtöaineita. Rapporter antyder at over 11 tonn efedrin og pseudoefedrin, de viktigste prekursorene for metamfetamin, ble beslaglagt på verdensbasis i 2006. Noin puolet tästä takavarikoitiin Kiinassa, seuraavina olivat Kanada ja Myanmar. Kina sto for om lag halvparten av den samlede mengden, etterfulgt av Canada og Myanmar. EU:n jäsenvaltioiden (pääasiassa Belgian ja Unkarin) sekä Ukrainan ja Venäjän federaation osuus oli vain 0,3 tonnia, vaikka Europol (2008) ilmoittaakin näiden kemikaalien viimeaikaisen viennin, kauttakuljetusten ja laittoman kaupan lisääntyneen viime aikoina Euroopan unionissa. EU-medlemsstatene (hovedsakelig Belgia og Ungarn) samt Den russiske føderasjon og Ukraina sto for bare 0,3 tonn, selv om Europol (2008) rapporterer en nylig økning i eksport, omlasting og spredning av disse kjemikaliene i EU. Euroopassa vuonna 2006 takavarikoitujen amfetamiinierien puhtaus vaihteli huomattavasti jopa siinä määrin, että mahdollisiin huomioihin tyypillisistä arvoista on suhtauduttava varoen. Renheten på amfetaminet som ble beslaglagt i Europa i 2006, varierte betraktelig og var så sprikende at man må være forsiktig med å uttale seg om typiske verdier. Vuodelta 2006 tietoja ilmoittaneet maat voidaan silti jakaa kahden ryhmään: kaikkiaan kymmenen maata ilmoitti puhtaudeksi 2–10 prosenttia, ja muut ilmoittivat sitä suurempia arvoja (25–47 prosenttia). Uansett kan landene som rapporterte data for 2006, deles inn i to grupper: 10 land rapporterte verdier mellom 2 % og 10 %, og de andre rapporterte høyere renhet (25–47 %). Viimeksi mainittuun ryhmään kuuluvat yleensä ne maat, joissa amfetamiinin valmistus, salakuljetus ja kulutus ovat yleisempiä (Alankomaat, Puola, Baltian maat ja Pohjoismaat). Denne siste gruppen omfatter typisk de landene som er kjent for å være involvert i produksjon, handel eller forbruk av amfetamin (Nederland, Polen, Baltikum og Norden). Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana amfetamiinin puhtaus on pysynyt vakaana tai laskenut niissä 19 maassa, joista on saatu riittävästi tietoja analyysia varten. De fem siste årene har renheten på amfetamin vært stabil eller synkende i de fleste av de 19 landene som har avgitt tilstrekkelige data for en analyse. Sekä amfetamiinin että metamfetamiinin laittomaan valmistukseen käytettävän 1-fenyyli-2-propanonin (P-2-P) maailmanlaajuiset takavarikot vähenivät vuonna 2006. Globale beslag av 1-fenyl-2-propanon (P-2-P), som kan brukes i den illegale produksjonen av både amfetamin og metamfetamin, sank i 2006. Poikkeuksena olivat EU:n jäsenvaltiot (lähinnä Tanska, Alankomaat ja Puola) sekä Turkki ja Venäjän federaatio, joiden yhteenlaskettu osuus kattoi valtaosan maailmassa takavarikoiduista 2 600 litrasta P-2-P:tä. Unntaket fra trenden var EU-medlemsstatene (hovedsakelig Danmark, Nederland og Polen) samt Tyrkia og Den russiske føderasjon, som til sammen sto for det meste av det samlede globale beslaget på 2 600 liter P-2-P. Tätä lähtöainetta käytetään pääasiassa amfetamiinin tuotantoon Euroopassa. Tehtaat hankkivat P-2-P:n yleensä Aasian maista (Kiina), mutta vuodesta 2004 alkaen sitä on ilmoitettu saadun ja salakuljetetun myös Venäjän federaatiosta (Europol, 2007a). Denne prekursoren brukes hovedsakelig i amfetaminproduksjonen i Europa, og produsentene får typisk P-2-P fra land i Asia (Kina), selv om det siden 2004 også har blitt rapportert om stoff fra Den russiske føderasjon (Europol, 2007a). MDMA:n valmistukseen käytettävän 3,4-metyleenidioksifenyyli- 2-propanonin (3,4-MDP-2-P) takavarikoinnit maailmassa vuonna 2006 vähenivät 7 500 litraan. Kanadan osuus kattoi koko määrän lukuun ottamatta 105:tä litraa, jotka takavarikoitiin Alankomaissa. De globale beslagene av 3,4-metylendioksyfenyl-2-propanon (3,4-MDP-2-P), som brukes til å framstille MDMA, sank i 2006 til 7 500 liter, alt tatt i Canada, bortsett fra 105 liter som ble beslaglagt i Nederland. MDMA:n synteesissä 3,4-MDP- 2-P:n korvaavan safrolin takavarikot olivat merkityksettömän vähäisiä vuonna 2006. Koko maailmassa takavarikoitu määrä oli 62 litraa, valtaosa Australiassa. I 2006 ble det bare gjort marginale beslag av safrol, som kan erstatte 3,4 MDP 2-P i syntetiseringen av MDMA, bare 62 liter på verdensbasis, det meste i Australia. Euroopassa vain Ranska ilmoitti safrolin takavarikosta (7 litraa). I Europa var Frankrike alene om å rapportere beslag av safrol (7 liter). Metamfetamiinin tuotanto keskittyy Pohjois-Amerikkaan ja Itä- ja Kaakkois-Aasiaan. Produksjonen av metamfetamin er konsentrert til Nord-Amerika og Øst- og Sørøst-Asia. Maailmassa tuotettiin I 2006 ble den globale produksjonen av metamfetamin anslått til 266 tonn, mer enn noe annet illegalt syntetisk stoff. Ca. Tässä luvussa mainitut tiedot Euroopan huumausainetakavarikoinneista ovat taulukoissa SZR-11–SZR-18 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Dataene om europeiske narkotikabeslag i dette kapittelet kan finnes i tabell SZR-11 til SZR-18 i Statistiske opplysninger 2008. Huomaa, että vuoden 2006 tietojen puuttuessa Euroopan kokonaismäärien arvioinnissa on käytetty vuoden 2005 vastaavia tietoja. Merk at der data for 2006 mangler, brukes tilsvarende data for 2005 som grunnlag for totalanslag for Europa. Luku 4: Amfetamiinit, ekstaasi ja LSD Kapittel 4: Amfetamin, ecstasy og LSD sistnevnte landene er beslagene stort sett små, vanligvis bare noen få gram eller mindre. Vuosina 2001–2006 Euroopassa takavarikoidun metamfetamiinin takavarikot ovat lisääntyneet kappale- ja kilomääräisesti, mutta silti määrät ovat pieniä muihin huumausaineisiin verrattuina. Mellom 2001 og 2006 har både antallet beslag og de beslaglagte mengdene metamfetamin økt i Europa, selv om tallene fortsatt er lave sammenlignet med andre stoffer. Vuodelta 2006 käytettävissä olevien vähäisten tietojen perusteella metamfetamiinin tyypillinen puhtaus laski 20:n ja 55 prosentin välille. De begrensede dataene tyder på at den typiske renheten på metamfetamin lå mellom 20 % og 55 % i 2006. Ekstaasitablettien MDMA-pitoisuudessa ei voida havaita selvää keskipitkän aikavälin suuntausta. Ecstasy tydelig trend på mellomlang sikt når det gjelder MDMA-innholdet i ecstasytabletter. On kuitenkin selvää, että verrattuna ekstaasin tuloon ensimmäisen kerran yleisesti saataville Euroopassa 1990-luvun alussa tämä huumausaine on halventunut huomattavasti. Det er imidlertid klart at ecstasy har blitt betydelig billigere sammenlignet med da stoffet først ble lettere tilgjengelig i Europa på 1990-tallet. Vaikka tabletteja on ilmoitettu myydyn jopa yhden euron hintaan, useimmat maat ilmoittavat tyypilliseksi katukaupan hinnaksi 3–9 euroa tabletilta. Vuosilta 2001–2006 saatavissa olevat (inflaatiokorjatut) tiedot viittaavat katukaupan hintojen laskun jatkuneen. Selv om det er rapporter om at tabletter selges for så lite som EUR 1, rapporterer de fleste land nå typiske priser på mellom EUR 3 og 9 pr. tablett, og tilgjengelige data for 2001–06 tyder på at prisen (korrigert for inflasjon) fortsatt faller. UNODC (2007a) ilmoittaa ekstaasintuotannon laskeneen koko maailmassa noin 102 tonniin vuonna 2006. Den globale produksjonen av ecstasy rapporteres å ha falt til om lag 102 tonn i 2006 ifølge UNODC (2007a). Tuotanto näyttää hajaantuvan maantieteellisesti paikalliseen kulutukseen tarkoitetun valmistuksen lisääntyessä nyt Pohjois-Amerikassa sekä Itä- ja Kaakkois-Aasiassa. Produksjonen synes å ha blitt mer geografisk spredt, og produksjon for lokalt konsum er nå vanligere i Nord-Amerika og Øst- og Sørøst-Asia. Tästä huolimatta Eurooppa on edelleen ekstaasintuotannon pääalue valmistuksen keskittyessä Alankomaihin (jossa tuotantoon saattanut nousta muutaman laskuvuoden jälkeen uudelleen vuonna 2006), Belgiaan ja vähemmässä määrin myös Puolaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan. På tross av dette er Europa fortsatt hovedsetet for ecstasyproduksjon, og produksjonen er konsentrert til Nederland (hvor produksjonen kan ha økt igjen i 2006 etter noen år med nedgang), Belgia og i noen mindre grad Polen og Storbritannia. LSD:n käyttöä ja salakuljetusta pidetään edelleen marginaalisen pienenä, jos kohta Euroopassa tehdyt takavarikot saattavat viitata siihen, että kiinnostus tätä huumetta kohtaan on herännyt uudelleen viime vuosina. Omsetningen og bruken av LSD er fortsatt marginal, selv om beslag i Europa kanskje kan tyde på fornyet interesse for stoffet i de senere år. Pitkän, 1990-luvulla alkaneen laskusuuntauksen jälkeen takavarikkojen lukumäärät ja takavarikoidut määrät ovat olleet kasvussa vuodesta 2003 lukien. Etter en lengre nedadgående trend siden 1990-tallet har både antallet beslag og de beslaglagte mengdene gått opp siden 2003. Nykyinen tilanne on epäselvä, sillä vaikka alustavat tiedot osoittavat kummankin määrän hieman pienentyneen, Yhdistynytkuningaskunta ei ole vielä ilmoittanut tietojaan, ja kyseinen maa yleensä ilmoittaa suurimmat takavarikoidun LSD:n määrät. Dagens situasjon er uklar, for selv om de foreløpige dataene tyder på en liten nedgang i både antall og mengder, har Storbritannia, som er det landet som vanligvis rapporterer de største beslagene av LSD, ennå ikke lagt fram sine tall. LSD:n (inflaatiokorjattu) hinta katukaupassa on laskenut hieman vuodesta 2001 alkaen, ja se sijoittui 5–11 euroon käyttöyksikköä kohden useimmissa Euroopan maissa vuonna 2006. Prisen på LSD (korrigert for inflasjon) har falt noe siden 2001 og varierte i 2006 mellom EUR 5 og EUR 11 pr. enhet i Europa. Euroopan suhteellinen merkittävyys niin ekstaasin kuluttajana kuin tuottajanakin näkyy huumausainetakavarikkoja kokevista tiedoista. Europas relativt viktige posisjon både som forbruker og produsent av ecstasy framgår tydelig av dataene for narkotikabeslag. Euroopassa ilmoitettiin yli 20 000 takavarikointia, joissa takavarikoitiin lähes 14 miljoonaa ekstaasitablettia vuonna 2006. Europa rapporterte i 2006 fler enn 20 000 beslag, tilsvarende nærmere 14 millioner ecstasytabletter. Alankomaissa takavarikoitiin ekstaasia määrällisesti eniten (4,1 miljoonaa tablettia), ja sitä seurasivat Yhdistynyt kuningaskunta, Turkki, Ranska ja Saksa. Nederland sto for de største beslaglagte mengdene ecstasy (4,1 millioner tabletter), etterfulgt av Storbritannia, Tyrkia, Frankrike og Tyskland. Kaiken kaikkiaan ekstaasitakavarikkojen lukumäärä on laskenut vuosista 2001–2006, samoin takavarikoidun huumausaineen määrä vuoden 2002 huipun jälkeen (64). Generelt har antallet ecstasybeslag gått ned i perioden 2001–06, det samme har beslaglagte kvanta, etter et toppår i 2002 (64). Maailmassa vuonna 2006 takavarikoiduista 4,5 ekstaasitonnista Länsija Keski-Euroopan osuus oli 43 prosenttia ja vertailun vuoksi ilmoitettu Pohjois-Amerikan osuus 34 prosenttia (UNODC, 2008). Av de 4,5 tonnene ecstasy som ble beslaglagt på verdensbasis i 2006, ble 43 % tatt i Vest- og Sentral-Europa. Til sammenligning sto Nord-Amerika for 34 % (UNODC, 2008). Euroopassa useimmat vuonna 2006 analysoidut ekstaasitabletit sisälsivät MDMA:ta tai jotain muuta ekstaasin kaltaista ainetta (MDEA, MDA) ainoana psykoaktiivisena aineena. De fleste ecstasytablettene som ble analysert i Europa i 2006, inneholdt MDMA eller et annet ecstasylignende stoff (MDEA, MDA) som det eneste psykoaktive stoffet, og 17 land rapporterte at dette gjaldt over 70 % av alle tablettene som ble analysert. Kaikkiaan 17 maata ilmoitti, De fleste land rapporterte at ecstasytablettene typisk inneholdt mellom 25 og 65 mg MDMA, selv om det var store variasjoner i de analyserte prøvene (9–90 mg). Amfetamiinien tai ekstaasin käyttö on suhteellisen yleistä EU:n jäsenvaltioista Tšekissä, Virossa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä eräissä Keski- ja Pohjois-Euroopan maissa suhteessa niiden koko kansalliseen huumetilanteeseen. I et begrenset antall land utgjør brukere av amfetamin eller metamfetamin, som ofte setter stoffet ved hjelp av sprøyte, en betydelig del av det totale antallet problembrukere av narkotika og personer som søker hjelp for narkotikaproblemer. Sitä vastoin synteettisten hallusinogeenien, kuten lysergihapon Rent bortsett fra disse kroniske brukerne er det en mer generell forbindelse mellom syntetiske stoffer, særlig ecstasy, og nattklubber, dance-musikk og enkelte subkulturer. Tämä on alustava arvio, sillä ilmoituksensa mukaan eniten takavarikointeja vuonna 2005 tehnyt Yhdistynytkuningaskunta ei ole vielä ilmoittanut vuotta 2006 koskevia tietoja. ) Bildet av situasjonen er kun foreløpig ettersom data for Storbritannia, landet som rapporterte de fleste beslagene i 2005, ennå ikke er tilgjengelig for 2006. Euroopan piristemarkkinat: ”kokaiinimaat” ja ”amfetamiinimaat”? Europa som marked for sentralstimulerende midler: ”kokainland” og “amfetaminland”? siihen, että Pohjois- ja Keski-Euroopan maat ovat yleensä ”amfetamiiniryhmää”, mutta Länsija Etelä-Euroopan maissa kokaiininkäyttö on vallitsevaa. fra generelle befolkningsundersøkelser og beslagsrapporter, tyder på at nord- og sentraleuropeiske land generelt hører til ”amfetamingruppen”, mens kokain dominerer landene vest og sør i Europa. Myös piristeiden suhteellinen merkitys koko huumeongelmassa vaihtelee paljon maasta toiseen. De sentralstimulerende midlenes relative betydning i det totale narkotikabildet varierer også i stor grad landene imellom. Tämä näkyy hoitotiedoissa: pienessä joukossa maita piristeet edustavat suhteellisen suurta osaa kaikista huumehoitopyynnöistä (metamfetamiini Tšekissä ja Slovakiassa; amfetamiini Latviassa, Suomessa ja Ruotsissa; Dette framgår av behandlingsdata, der sentralstimulerende midler står for en relativt stor andel av alle søknader om Yhdistettyinä eri lähteistä saadut tiedot viittaavat siihen, että eri piristeillä voi olla sama tehtävä eri maissa, ja siksi voi olla järkevää ottaa toimintalinjoja kehitettäessä huomioon myös koko piristemarkkinat yksittäisten aineiden lisäksi. En sammenstilling av ulik informasjon fra en rekke kilder tyder på at ulike sentralstimulerende midler kan spille den samme rollen avhengig av land, og at det derfor kan være nyttig når man skal utforme politikk på dette området å vurdere både de ulike stoffene og markedene under ett. Joissain maissa kokaiini vaikuttaa olevan hallitseva piriste, muissa käytetään taas amfetamiinia tai metamfetamiinia yleisemmin. I noen land synes kokain å være det dominerende sentralstimulerende midlet, mens amfetamin eller metamfetamin er mer brukt i andre land. Koko väestöä koskevista kyselyistä ja takavarikointiilmoituksista saatuja tietoja yhdistelemällä saatava kuva viittaa Bildet som avtegner seg når vi kombinerer data Piristemarkkinat Euroopassa: kokaiinin tai amfetamiinien suhteellinen levinneisyys takavarikoissa ja väestötutkimuksissa ja nämä huumeet ensisijaisiksi huumeiksi ilmoittaneiden hoidossa olevien huumeidenkäyttäjien osuus Europa som marked for sentralstimulerende midler: relativ prevalens av kokain eller amfetamin i beslag og befolkningsundersøkelser, og andelen narkotikabrukere i behandling som oppgir disse stoffene som primærrusmiddel Luku 4: Amfetamiinit, ekstaasi ja LSD dietyyliamidin (LSD:n), kulutustasot ovat yleisesti matalampia, ja ne ovat pysyneet laajalti vakaina jo melko pitkään. Kapittel 4: Amfetamin, ecstasy og LSD kokaiini Espanjassa, Italiassa ja Alankomaissa). Muualla niiden hoitoon hakeutuvien asiakkaiden osuus, jotka mainitsevat nämä aineet avun hakemisen pääsyyksi, on pieni, joskus jopa häviävän pieni. Amfetamin narkotikabehandling i en begrenset gruppe land (metamfetamin i Den tsjekkiske republikk og Slovakia, amfetamin i Latvia, Sverige og Finland og kokain i Spania, Italia og Nederland), mens i andre land andelen behandlingsklienter som oppgir noen av disse stoffene som hovedårsak til at de søker hjelp, er svært liten eller til og med ubetydelig. Aineiden laajempaa levinneisyyttä eräissä maissa on tulkittava – hieman yksinkertaistaen – kahden erilaisen käyttötavan pohjalta. Nye befolkningsundersøkelser tyder på at livstidsprevalensen for bruk av amfetaminer (65) i Europa varierer landene imellom fra 0,1 % til 11,9 % av alle voksne (15–64 år). Muutamassa maassa amfetamiinin tai metamfetamiinin käyttö, joka tapahtuu yleensä suonensisäisesti, aiheuttaa suuren osan kaikista huumeiden ongelmakäyttö- ja hoitoonhakeutumistapauksista. I gjennomsnitt har 3,3 % av Europas voksne befolkning brukt amfetamin minst én gang. Tästä kroonikkopopulaation tilanteesta poiketen synteettiset huumausaineet, varsinkin ekstaasi, yhdistetään yleisemmin yökerhoihin, tanssimusiikkiin ja tiettyihin alakulttuureihin. Tall for bruk det siste året er mye lavere, med et europeisk gjennomsnitt på 0,6 % (i området 0,0–1,3 %). Anslagene tyder på at ca. Tämän vuoksi nuorten keskuudesta saadaan muuhun väestöön verrattuna merkittävästi suurempia käyttömäärätietoja ja erityisen korkeita määriä havaitaan tietyissä ympäristöissä tai erityisväestöryhmissä. 11 millioner europeere har prøvd amfetamin, og at minst 2 millioner har brukt stoffet det siste året (se tabell 3 for et sammendrag av dataene). Hoitoasiakkailta saatujen tietojen perusteella piristeiden aiheuttamien ongelmien vuoksi hoidossa olevilla on yleensä ongelmia vain yhden piristeiden luokan vuoksi. Data for behandlingsklienter tyder også på at de som behandles for problemer forårsaket av sentralstimulerende stoffer, vanligvis har problemer med bare en type sentralstimulerende stoff. Esimerkiksi kokaiinin vuoksi avohoitoa saavista (kaikki pyynnöt) vain kahdeksan prosenttia ilmoitti amfetamiinit toissijaiseksi huumeekseen; amfetamiiniasiakkaista taas alle yhdeksän prosenttia ilmoitti kokaiinin toissijaiseksi ongelmahuumeekseen. Blant personer som behandles for kokain i det polikliniske behandlingsapparatet (alle søknader), oppga bare ca. 8 % amfetamin som sekundærrusmiddel, mens bare 9 % av amfetaminklientene oppga kokain som et sekundært problemstoff. Joidenkin maiden ilmoittamat tiedot viittaavat lisäksi siihen, että yksi piriste voi syrjäyttää toisen huumemarkkinoilla. I tillegg viser rapporter fra noen land at et sentralstimulerende stoff noen ganger kan fortrenge et annet på narkotikamarkedet. On esimerkiksi tietoja siitä, että kokaiini voi korvata amfetamiineja ja ekstaasin tietyissä huumeidenkäyttäjien populaatioissa ja että Alankomaissa amfetamiineja voidaan käyttää kokaiinin halvempina korvikkeina kaupunkialueiden ulkopuolella. Det finnes f.eks. data som antyder at kokain kan være i ferd med å erstatte amfetamin og ecstasy i noen narkotikabrukende populasjoner, og i Nederland brukes amfetamin som en billigere erstatning for kokain utenfor byområdene. Vaikka piristeiden vaikutuksissa ja seurauksissa voi olla eroja, huumehoidon vaihtoehdot, pidättymisasteet ja tulokset ovat paljolti samanlaisia (Rawson et al., 2000; Copeland ja Sorensen, 2001). Mens sentralstimulerende midler kan ha ulike virkninger og konsekvenser, er de relativt like når det gjelder behandlingsalternativer, gjennomføringsgrad og behandlingsresultat (Rawson et al., 2000; Copeland og Sorensen, 2001). Jossain määrin samanlaisia ovat myös tavat, joilla näitä huumeita käytetään, samoin käyttäjien yleistyypit. Det er også en del likheter når det gjelder bruksmønstre og generell brukertypologi. Esimerkiksi viihdekäyttö ja tavanomaista harvempi ja vähemmän haitallinen käyttömalli esiintyy yhteiskunnallisesti hyvin integroituneiden käyttäjien keskuudessa, samanaikaisesti kun syrjäytyneemmissä ryhmissä ainetta käytetään toistuvasti, koetaan riippuvuusongelmia ja noudatetaan suuririskisempiä käyttötapoja, kuten injektointia ja polttamista. For eksempel kan rekreasjonsbruk og mindre intensiv og skadelig bruk blant sosialt velintegrerte brukere forekomme parallelt med bruk i mer marginaliserte grupper, som forbindes med avhengighetsproblemer og mer risikofylte inntaksmåter som injeksjon og røyking. Viimeksi kuluneen vuoden aikana tätä huumetta käyttäneiden määrä on paljon pienempi, koko Euroopan keskiarvo on 0,6 prosenttia (vaihteluväli 0,0–1,3 prosenttia). EONNs indikator for problematisk bruk av narkotika (PDU) kan i begrenset mening brukes for amfetaminer, til å definere problematisk bruk som injeksjonsbruk eller langvarig/regelmessig bruk av stoffet. Arvioiden perusteella noin 11 miljoonaa eurooppalaista lienee kokeillut amfetamiineja, ja noin 2 miljoonaa lienee käyttänyt huumetta viimeksi kuluneen vuoden aikana (katso yhteenvetotiedot taulukosta 3). Bare én medlemsstat (Finland) har lagt fram et ferskt nasjonalt estimat over problematisk bruk av amfetamin, som i 2005 ble anslått til mellom 12 000 og 22 000 problembrukere av amfetamin (4,3 til 7,9 tilfeller pr. Viimeksi kuluneen vuoden aikana amfetamiineja käyttäneitä on tässä ikäryhmässä 0,1–2,9 prosenttia. 1 000 innbyggere i alderen 15–54 år), eller nærmere fire ganger så mange som problembrukerne av opioider i samme land. Amfetamiinin ongelmakäyttö Antallet rapporterte behandlingssøknader relatert til bruken av amfetamin er relativt lavt i de fleste europeiske land. EMCDDA:n huumausaineen ongelmakäyttöä (PDU) koskevaa indikaattoria voidaan käyttää amfetamiinien yhteydessä rajoitetusti, sillä niiden yhteydessä ongelmakäytöksi määritellään suonensisäinen tai pitkäaikainen/säännöllinen käyttö. Men behandling for bruk av amfetamin utgjør en betydelig andel av alle rapporterte behandlingssøknader i Latvia, Sverige og Finland, der mellom 25 % og 35 % av alle narkotikaklienter som påbegynner behandling, oppgir amfetamin som primærrusmiddel. Utenom disse landene utgjør behandling for amfetaminbruk over 5 % av den rapporterte narkotikabehandlingen bare i Danmark, Tyskland, Nederland og Polen – der mellom 6 % og 9 % av brukerne i behandling oppgir amfetamin som primærrusmiddel (66). Vain yksi jäsenvaltio (Suomi) on antanut tuoreen kansallisen arvion amfetamiinin ongelmakäytöstä, jonka I de fleste land unntatt Sverige og Finland er andelen nye klienter som påbegynner behandling for amfetamin som primærrusmiddel, større enn andelen av alle klienter som Taustan väri osoittaa kokaiinin tai amfetamiinien suhteellista vallitsevuutta yleisten väestötutkimusten (käyttänyt ainakin kerran viimeksi kuluneen vuoden aikana 15–34-vuotiaassa väestössä) ja takavarikkotietojen perustella; sektorikaaviot edustavat näiden kahden huumeen osuuksia kaikista huumehoitopyynnöistä – vain kokaiinia ja amfetamiineja vastaavat segmentit näytetään. Bakgrunnsfargen indikerer den relative dominansen av kokain eller amfetamin ifølge generelle befolkningsundersøkelser (prevalens av bruk siste år i aldersgruppen 15–34) og beslagdata. Kakediagrammer viser andelen disse to stoffene utgjorde av alle søknader om narkotikabehandling – bare segmenter som representere kokain og amfetamin vises. Italian, Alankomaiden ja Puolan osalta takavarikkotietoja ei ole saatavissa, joten niiden yhteydessä käytettiin ainoastaan väestötutkimustietoja. For Italia, Nederland og Polen, som ikke hadde beslagdata tilgjengelig, brukes bare data fra befolkningsundersøkelser. Kroatian kohdalla käytettiin ainoastaan takavarikkotietoja. For Kroatia brukes bare beslagdata. Belgiasta ja Norjasta ei ole saatavissa hoitotietoja. For Norge og Belgia var ingen behandlingsdata tilgjengelig. Romaniasta saatujen tietojen perusteella ei voida tehdä koko maata koskevia päätelmiä. Tilgjengelige data for Romania tillot ikke at det ble trukket slutninger for landet som helhet. Tšekissä ja Slovakiassa metamfetamiini on yleisimmin käytetty amfetamiini. I Den tsjekkiske republikk og Slovakia er metamfetamin det amfetaminet som oftest brukes. Amfetamiinin käyttöä koskevissa tiedoissa ei ole eroteltu amfetamiinia ja metamfetamiinia, mutta tiedot liittyvät yleensä amfetamiiniin (sulfaatti tai deksamfetamiini), koska metamfetamiinin käyttö on harvinaista Euroopassa: ilmoitusten mukaan alle prosentti maailman metamfetamiinitakavarikoista tehdään tässä maanosassa. ) Undersøkelsesdata om ”amfetaminbruk” skiller ofte ikke mellom amfetamin og metamfetamin, men dataene vil typisk gjelde amfetamin (sulfat eller deksamfetamin), da bruk av metamfetamin bare forekommer sjelden i Europa – mindre enn 1 % verdens beslag av metamfetamin rapporteres fra dette kontinentet.) Se tabell TDI-5 del (ii) i Statistiske opplysninger 2008. Vuosiraportti2008:HuumeongelmaEuroopassa oletettiin sisältävän vuonna 2005 kaikkiaan 12 000–22 000 ongelmakäyttäjää (4,3–7,9 tapausta tuhatta 15–54-vuotiasta kohden), mikä on noin neljä kertaa maan arvioitu opioidien ongelmakäyttäjien määrä. Fra 2002 til 2006 har andelen nye klienter som påbegynner behandling for bruk av amfetamin som primærrusmiddel, vært relativt stabil i Europa sett under ett, selv om det i samme periode ble rapportert en økning i Latvia og Danmark, mens andelen nye amfetaminklienter gikk ned i Sverige og Finland, noe som kan tyde på en aldrende populasjon (67). Suomessa ja Ruotsissa ensimmäistä kertaa hoitoon amfetamiinin takia hakeutuvien määrä on vähentynyt, mikä voi viitata väestön ikääntymiseen (67). 2:1, er det en høyere andel kvinner blant amfetaminklientene enn for andre stoffer (68 Hoitoon tuleva amfetamiininkäyttäjä on keskimäärin 29-vuotias ja miespuolinen. Historisk sett har bruken av dette stoffet i Europa vært konsentrert til Den tsjekkiske republikk og i noen grad Slovakia. Vaikka miesten suhde naisiin on 2:1, naisten kokonaisosuus amfetamiiniasiakkaista on 1 000 innbyggere i alderen 15–64), nesten dobbelt så mange som problembrukerne av opioider. Amfetamiinin käytöstä johtuvien hoitoonhakeutumisten ilmoitettu määrä on suhteellisen pieni useimmissa Euroopan maissa. Slovakia hadde 6 200/15 500 metamfetaminbrukere (1,6 til 4,0 tilfeller pr. Amfetamiinin käytöstä johtuva hoito muodostaa huomattavan osan kaikista ilmoitetuista hoitoon hakeutuvista Latviassa, Ruotsissa ja Suomessa, jossa 25–35 prosenttia ensimmäistä kertaa hoitoon tulevista huumeasiakkaista ilmoitti amfetamiinin ensisijaiseksi huumeongelmakseen. 1 000 innbyggere i alderen 15–64), om lag 20 % færre enn anslaget for problembrukere av opioider. Näiden maiden ulkopuolella amfetamiinihoidon osuus on yli viisi prosenttia ilmoitetuista huumehoidoista ainoastaan Tanskassa, Saksassa, Alankomaissa ja Puolassa, joissa 6–9 prosenttia hoidossa olevista käyttäjistä ilmoittaa ensisijaiseksi huumeekseen amfetamiinin (66). I motsetning til i andre deler av verden, der bruken av metamfetamin har økt de senere år, synes bruken i Europa suurempi kuin muilla huumeilla (68). Metamfetamin har blitt det hyppigst rapporterte Yhdistynyt kuningaskunta, Viro (1,3%), Norja, Latvia (1,1%) Storbritannia, Estland (1,3 %) Norge, Latvia (1,1 %) Katso taulukko TDI-5 (osa ii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Se figur TDI-1 og tabell TDI-4 del (ii), TDI-5 del (ii) og TDI-36 i Statistiske opplysninger 2008. ) Katso kaavio TDI-1 sekä taulukot TDI-4 (osa ii), TDI-5 (osa ii) ja TDI-36 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se tabell TDI-37 i Statistiske opplysninger 2008. Luku 4: Amfetamiinit, ekstaasi ja LSD Kapittel 4: Amfetamin, ecstasy og LSD primærrusmiddelet blant personer som søker behandling for første gang i Slovakia, der det utgjør 25 % av alle behandlingssøknader. (5,6 prosenttia) on joskus kokeillut ekstaasia, ja noin 2,5 miljoonaa (1,8 prosenttia) ilmoitti käyttäneensä sitä kuluneen vuoden aikana. I Den tsjekkiske republikk oppgir 59 % av alle klienter i narkotikabehandling metamfetamin som primærrusmiddel (69 Metamfetamiinin vuoksi hoidettavat asiakkaat ilmoittavat erittäin usein käyttävänsä huumetta suonensisäisesti: Slovakiassa heidän osuutensa on noin 50 prosenttia ja Tšekissä 80 prosenttia. 50 % i Slovakia og 80 % i Den tsjekkiske republikk. Vaikka ekstaasin käyttäjien määrä Euroopassa muistuttaa amfetamiinin käyttäjien määrää, vain hyvin harva ensin mainituista hakeutuu hoitopalveluihin. Ecstasy primærrusmiddel av under 1 % av narkotikabrukerne som påbegynte behandling i 2006, og i de fleste land behandles bare en håndfull klienter for ecstasyrelaterte problemer. Vain viidessä maassa on niiden ilmoituksen mukaan yli sata hoitoon tulevaa ekstaasinkäyttäjää (Ranska, Italia, Unkari, Yhdistynyt kuningaskunta, Turkki), joiden osuus kaikista näiden maiden huumehoitoasiakkaista on 0,5–4 prosenttia. Bare fem land rapporterer om mer enn 100 ecstasyklienter i behandling (Frankrike, Italia, Ungarn, Storbritannia, Tyrkia), noe som utgjør mellom 0,5 % og 4 % av alle narkotikaklienter i disse landene. Keski-iältään 24–25-vuotiaat ekstaasinkäyttäjät ovat huumehoitoon hakeutuvista henkilöistä nuorimpia, ja he ilmoittavat säännöllisesti käyttävänsä samanaikaisesti muitakin päihteitä, kuten kannabista, kokaiinia, alkoholia ja amfetamiineja (72). Med en gjennomsnittsalder på 24–25 år er ecstasybrukerne blant de yngste som påbegynner narkotikabehandling, og denne gruppen rapporterer vanligvis om samtidig bruk av andre stoffer, herunder cannabis, kokain, alkohol og amfetamin (72). Noin 9,5 miljoonan eurooppalaisen aikuisen arvioidaan kokeilleen ekstaasia (keskimäärin kolme prosenttia) ja noin 3 miljoonan (0,8 prosenttia) käyttäneen sitä viimeksi kuluneen vuoden aikana (katso yhteenvetotiedot taulukosta 4). Anslag tyder på at om lag 9,5 millioner voksne europeere har prøvd ecstasy (3 % i snitt), og at ca. Maiden väliset vaihtelut ovat huomattavia, ja uusimpien tutkimusten mukaan 0,3–7,3 prosenttia kaikista aikuisista (15–64-vuotiaista) on joskus kokeillut tätä huumausainetta. 3 millioner (0,8 %) har brukt ecstasy siste år (se tabell 4 for et sammendrag av dataene). Det er store forskjeller landene imellom. Useimmat maat ilmoittavat ainakin kerran käyttäneitä olevan arviolta 1,3–3,1 prosenttia. Ferske undersøkelser tyder på at mellom 0,3 % og 7,3 % av alle voksne (15–64 år) har prøvd stoffet, og de fleste land rapporterer en livstidsprevalens på mellom 1,3 % og 3,1 %. Tämän huumausaineen käyttö vaihteli viime vuonna Euroopassa 0,2 prosentista 3,5 prosenttiin. Siste års bruk av stoffet varierer i Europa fra 0,2 % til 3,5 %. Kuten useimpien muidenkin laittomien huumeiden yhteydessä, ilmoitettu käyttö oli kaikilla mittareilla mitattuna paljon yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. I alle målinger, og som tilfellet er for de fleste av de andre illegale stoffene, var rapportert bruk mye høyere blant menn enn blant kvinner. Ekstaasin kulutus oli yleisempää nuorten aikuisten (15–34-vuotiaiden) keskuudessa, joista ainakin kerran käyttäneitä arvioitiin olevan kansallisesti 0,5–14,6 prosenttia. Livstidsprevalensen av LSD-bruk i den voksne befolkningen (15–64 år) varierer fra nesten null til 5,4 %. Blant unge voksne (15–34 år) er livstidsprevalensen noe høyere (0,3 % til 7,1 %), selv om lavere prevalensnivåer rapporteres i aldersgruppen 15–24. Viimeksi kuluneen vuoden aikana tätä huumetta ilmoitti käyttäneensä 0,4–7,7 prosenttia ikäryhmän vastaajista. I de få landene som har lagt fram sammenlignbare data, overskrider bruken av LSD imidlertid ofte bruken av hallusinogene sopper, der livstidsprevalensen for unge voksne varierer fra 1 % til 9 %, og siste års bruk anslås til mellom 0,3 % og 3 % (EONN, 2006). Arviolta 7,5 miljoonaa nuorta eurooppalaista Trender for bruk av amfetamin og ecstasy Ainakin kerran LSD:tä käyttäneiden osuus aikuisväestöstä (15–64-vuotiaista) vaihtelee lähes nollasta 5,4 prosenttiin. Ecstasybruk var vanligere blant unge voksne (15–34 år), der livstidsprevalensen varierte på nasjonalt nivå fra 0,5 % til 14,6 %, og mellom 0,4 % og 7,7 % i denne aldersgruppen rapporterer bruk av stoffet det siste året. Det anslås at 7,5 millioner unge europeere (5,6 %) noen gang har prøvd ecstasy, mens ca. Sitä vastoin vertailukelpoisia tietoja toimittaneissa muutamissa maissa LSD:n käyttöä suurempi tekijä on hallusinogeenisten sienten käyttö, sillä niitä ainakin kerran kokeilleiden nuorten Prevalensestimatene er enda høyere hvis vi begrenser oss til en yngre alderskategori, 15–24 år, der livstidsprevalensen varierer fra 0,4 % til 18,7 %, men Katso taulukko TDI-37 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 69) Se tabell TDI-5 del (ii) i Statistiske opplysninger 2008.70) Se tabell GPS-17 i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukko TDI-5 (osa ii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 71) Se tabell EYE-1 og EYE-2 i Statistiske opplysninger 2008.72) Se tabell TDI-5 og TDI-37 del (i), del (ii) og del (iii) i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukko GPS-17 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 73) I Danmark i 1994 viser informasjonen til “harde stoffer”, som hovedsakelig gjaldt amfetamin(er). Katso kaaviot EYE-1 ja EYE-2 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se figur GPS-8 i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukot TDI-5 ja TDI-37 (osat i, ii ja iii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se figur GPS-9 del (ii) i Statistiske opplysninger 2008. Yhdistynytkuningaskunta (7,3%), Tšekki (7,1%), Irlanti (5,4%), Espanja (4,4%) Den tsjekkiske republikk (3,5 %) Storbritannia (1,8 %) Estland (1,7 %) Slovakia (1,6 %) Tšekki (3,5%), Yhdistynytkuningaskunta (1,8%), Viro (1,7%), Slovakia (1,6%) Storbritannia (7,3 %) Den tsjekkiske republikk (7,1 %) Irland (5,4 %) Spania (4,4 %) Arvioitu käyttäjämäärä Euroopassa Europeisk gjennomsnitt Tšekki (14,6%), Yhdistynytkuningaskunta (13,0%), Irlanti (9,0%), Slovakia (8,4%) Den tsjekkiske republikk (14,6 %)Storbritannia (13,0 %)Irland (9,0 %)Slovakia (8,4 %) Tšekki (7,7%), Yhdistynytkuningaskunta (3,9%), Viro (3,7%), Alankomaat, Slovakia (2,7%) Den tsjekkiske republikk (7,7 %) Storbritannia (3,9 %) Estland (3,7 %) Nederland, Slovakia (2,7 %) aikuisten määrä on 1–9 prosenttia, viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden määrä on 0,3–3 prosenttia (EMCDDA, 2006). og Storbritannia på midten av 1990-tallet, har siste års prevalens konsekvent vært høyere i Storbritannia enn i de grad med en nedgang i bruken av amfetamin, noe som øker sannsynligheten for at ett stoff erstatter det andre i andre landene (76 1996 (6,5 prosenttia) vuoteen 2002 (3,1 prosenttia), minkä jälkeen luvut ovat pysyneet samoina. Tanskassa raportoitiin merkittävästä amfetamiinin käytön kasvusta vuosina 1994– 2000, mutta vuoden 2005 kyselyn tulokset osoittavat tämän päihteen käytön vähentyneen tämän vuosikymmenen alusta Eventuelle endringer i bruksmønstrene prevalens av ecstasybruk blant unge voksne i tre av de 14 landene som leverte tilstrekkelig informasjon, mens den var stabil i fem land og økte i seks. Ilmoitukset amfetamiinin ja ekstaasin kulutuksen vakiintumisesta ja jopa vähenemisestä Euroopassa saavat tukea uusimmista tutkimustiedoista. Data fra enkelte land tyder på at kokain kan være i ferd med å erstatte amfetamin og ecstasy i enkelte deler av den narkotikabrukende populasjonen. Yleisen 1990-luvulla tapahtuneen lisäyksen jälkeen väestötutkimukset viittaavat nyt yleiseen vakiintumiseen tai lievään laskuun kummankin huumeen suosiossa, joskaan tätä mallia ei ole näkyvissä kaikissa maissa. Både Storbritannia og Danmark rapporterer relativt høye estimater for livstidsprevalens for bruk av amfetamin, henholdsvis 11,9 % og 6,9 %, men nivåene for rapportert bruk siste år og siste måned er mer i tråd med funn i andre land. Yhdistyneessä kuningaskunnassa amfetamiinin käyttö (viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana) väheni nuorten aikuisten (15–34-vuotiaiden) keskuudessa tuntuvasti vuodesta niistä 14 maasta, joista on riittävästi tietoa amfetamiinin käytöstä ainakin kerran viimeksi kuluneen vuoden aikana 15–34-vuotiaiden ikäryhmässä, kolme ilmoitti käytön vähentyneen vähintään 15 prosenttia, neljä ilmoitti käytön vakiintuneen ja seitsemän ilmoitti käytön lisääntyneen vähintään 15 prosenttia. En analyse av data fra de nyeste nasjonale skoleundersøkelsene som ble tilgjengelig i 2007 (Den tsjekkiske republikk, Spania, Portugal, Slovakia, Sverige, Storbritannia), støtter antakelsen om at situasjonen generelt har stabilisert seg, uten endringer eller til og med en viss nedgang i rapportert livstidsprevalens for både amfetamin og ecstasy. Tanskassa vuoden 1994 tiedot viittaavat ”koviin huumeisiin”, joilla tarkoitettiin pääasiassa amfetamiineja. Katso kaavio GPS-8 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 76) Se figur GPS-21 i Statistiske opplysninger 2008.77) Se “Europa som marked for sentralstimulerende midler: “kokainland” og “amfetaminland”?”, s. 50. Ekstaasin käyttö nuorten aikuisten (15–34-vuotiaiden) keskuudessa näyttää hieman monitahoisemmalta: käyttö tietoa amfetamiineja ja ekstaasia säännöllisesti tai runsaasti käyttävien henkilöiden käyttäytymisestä. Fritidsmiljøer arbeidet med å redusere alkoholrelaterte skader blant unge. Huumeidenkäytön arvioidaan olevan tavallista tällaisissa ympäristöissä, mutta tietoja ei voida yleistää koskemaan koko väestöä. Faktisk er ett av fire dødsfall blant unge menn (15–29 år) og ett av ti blant kvinner forbundet med on edelleen yleistä nuorten miesten keskuudessa (75) ja tutkimusten mukaan tietyissä viihdeympäristöissä. Bruk av amfetamin og ecstasy i fritidsmiljøer skadelig bruk av alkohol (79 Ainakin kerran viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden määrä kasvoi yleisesti osassa Euroopan maita 1980-luvun lopussa ja 1990-luvun alussa, joten Saksa, Espanja ja Yhdistynytkuningaskunta olivat samalla tasolla 1990-luvun puolivälissä, minkä jälkeen määrä on pysynyt jatkuvasti suurempana Yhdistyneessä kuningaskunnassa kuin muissa maissa (76). Studier av narkotikabruk i fritidsmiljøer der ungdom samler seg og som er kjent for å være forbundet med bruk av narkotika, som arrangementer med dance-musikk eller musikkfestivaler, kan gi et nyttig innblikk i atferden til personer som bruker amfetamin og ecstasy regelmessig og intensivt. Viisivuotiskaudella 2001–2006 ekstaasia viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden nuorten aikuisten määrä on vähentynyt kolmessa niistä 14 maasta, jotka ovat toimittaneet riittävästi tietoa, pysynyt vakaana viidessä maassa ja kasvanut kuudessa. Estimater over narkotikabruk i slike miljøer er typisk høye, men kan ikke generaliseres til befolkningen for øvrig. Yhdeksässä Euroopan kaupungissa (Ateena, Berliini, Brno, Lissabon, Liverpool, Ljubljana, Palma, Venetsia, Wien) tehtiin 15–30-vuotiaita, säännöllisesti yöelämässä viihtyviä nuoria koskeva tutkimus, jonka perusteella ekstaasia on käyttänyt ainakin kerran 27 prosenttia ja amfetamiinia 17 prosenttia. En studie utført i ni europeiske byer i 2006 (Athen, Berlin, Brno, Lisboa, Liverpool, Ljubljana, Palma, Venezia, Wien) av unge mennesker i alderen 15–30 som jevnlig oppsøker utelivsmiljøer, rapporterte om estimater for livstidsprevalens på 27 % for ecstasybruk og 17 % for amfetamin. Näiden huumeiden toistuva käyttö oli huomattavasti vähäisempää, vain 1,4 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä ekstaasia vähintään kerran viikossa, amfetamiinin vastaava luku oli alle prosentin. Hyppig bruk av disse stoffene forekom mye sjeldnere. Bare 1,4 % av dem som svarte oppga at de brukte ecstasy en gang i uken eller oftere, og andelen var under 1 % for amfetamin. Kummankin huumeen ensikäytön keskimääräinen ikä tutkimusryhmässä oli 18 vuotta (78). I studiegruppen var gjennomsnittsalder ved førstegangs bruk for begge stoffene 18 år (78). Samanaikainen alkoholinkäyttö oli yleistä, 34 prosenttia haastatelluista ilmoitti olleensa ”humalassa” vähintään kahdesti haastattelua edeltäneiden neljän viikon aikana. Samtidig bruk av alkohol var vanlig, og 34 % av intervjuobjektene oppga å ha vært ”full” mer enn to ganger i løpet av de fire siste ukene før intervjuet. Tällaisesta humaltumisesta ilmoittivat useammin mies- kuin naispuoliset vastaajat: miehiä oli 42 ja naisia 27 prosenttia (Euroopan komissio, 2007b). Dette var vanligere blant menn enn blant kvinner (henholdsvis 42 % og 27 %) (Europakommisjonen, 2007b). Viidessä teknomusiikkitapahtumassa vuosina 2004 ja 2005 tehdyn ranskalaisen kyselytutkimuksen mukaan 14 96 vastaajasta koostuneessa otoksessa 32 prosenttia oli käyttänyt ekstaasia ja 13 prosenttia amfetamiinia ainakin kerran viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Bekymringer for kombinert bruk av narkotika og alkohol blant unge mennesker i offentlig sammenheng har ført til utviklingen av strategier med sikte på å endre de sosiale, økonomiske og fysiske miljøene som forbindes med bruk av alkohol og narkotika, med sikte på å endre atferd og normer for bruk, skape forhold som er mindre gunstige for beruselse og redusere muligheten for at alkohol- og narkotikarelaterte problemer kan oppstå (80). On kuitenkin huomattava, että levinneisyys oli huomattavasti suurempi tiettyjen vastakulttuuristen seikkojen leimaamien ”vaihtoehtoisten” osapopulaatioiden joukossa. Medlemsstatene rapporterer om en rekke tiltak som skal gjennomføres i eller i tilknytning til utelivsarenaer spesifikt med sikte på å redusere skader eller skape positive endringer i det sosiale miljøet, bl.a. opplæring av baransatte og sikkerhetspersonell, skjerpet håndheving av eksisterende lovgivning, bevisstgjøring om rusmiddelrelaterte skader, tilbud om transporttjeneste på nattestid og forbedringer som skal gi et tryggere utelivsmiljø. Näissä osapopulaatioissa ekstaasin levinneisyysarvio oli 54 prosenttia ja amfetamiinin 29 prosenttia. Tiltakene på området er mangfoldige og omfatter f.eks. bedre gatebelysning, tilbud om vann, bedre ventilasjon og kanskje tiltak for raskere reaksjon i akuttsituasjoner. Muutaman maan tiedot antavat viitteitä siitä, että kokaiini saattaisi parhaillaan korvata amfetamiinin ja ekstaasin käyttöä tietyssä huumeidenkäyttäjäpopulaatiossa. Et fellestrekk ved tiltakene er at de ofte er basert på en dialog mellom ulike interessenter, som politiet, bevillingsmyndigheter, nattklubbeiere og helsepersonell. Näin voi olla Tanskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sekä jossain määrin myös Espanjassa. Disse må jobbe sammen for å identifisere både lokale behov og mulige løsninger. Sekä Yhdistynytkuningaskunta että Tanska ilmoittavat suhteellisen suuria amfetamiinia ainakin kerran käyttäneiden määriä, mutta viimeksi kuluneen vuoden ja kuukauden aikana käyttäneiden määrät vastaavat paremmin muiden maiden vastaavia lukuja. I en fransk undersøkelse som ble utført i 2004 og 2005 ved fem ulike techno-arrangementer, var siste måneds prevalens 32 % for ecstasy og 13 % for amfetamin i et utvalg på 1 496 personer. Kokaiininkäytön lisääntyminen näissä maissa on näkynyt jossain määrin amfetamiinien käytön vähenemisenä, mikä antaa olettaa, että yksi stimuloiva huumausaine korvaa toista näillä markkinoilla (77). Det bør imidlertid nevnes at prevalensen var høyere i bestemte undergrupper som kjennetegnes av motkulturelle elementer og stemples som ”alternative”. Samalla tavoin käyttäjiä houkuttavien eri huumeiden keskinäistä vuorovaikutusta on edelleenkin hankala ymmärtää. I disse undergruppene var prevalensestimatene for ecstasy og amfetamin henholdsvis 54 % og 29 %. Toimenpiteet viihdeympäristöissä Intervensjoner i fritidsmiljøer Vuonna 2007 käyttöön saaduista uusista kansallisista koulukyselyistä (Tšekki, Espanja, Portugali, Slovakia, Ruotsi, Yhdistynytkuningaskunta ) saatuja tietoja analysoimalla on päätelty, että tilanne on vakiintunut yleisesti, eikä amfetamiinia ja ekstaasia kerran käyttäneiden ilmoitetuissa määrissä ole tapahtunut muutosta, tai ne ovat vähentyneet. I Danmark finner vi et eksempel på arbeid på dette området, der restauranteiere og folk som jobber i utelivsbransjen i samarbeid med kommunale myndigheter og politiet tilbys kurs for å fremme en felles holdning for å begrense bruk og salg av narkotika og alkohol. Noen tiltak på området som er utviklet av den enkelte medlemsstat, begynner også å tiltrekke seg mer oppmerksomhet. Amfetamiinien ja ekstaasin käyttö viihdeympäristöissä For eksempel blir retningslinjene for ”safe dance” som ble utviklet i Storbritannia, nå også gjennomført på klubber i både Paris og Brussel. Tutkimukset huumeidenkäytöstä viihdeympäristöissä, joihin nuoret kokoontuvat ja joihin huumeidenkäytön tiedetään aika ajoin liittyvän, kuten tanssitapahtumissa tai musiikkifestivaaleilla, voivat antaa hyödyllistä Klubbeiere, med bistand fra utekontakter og lokale myndigheter, bidrar til å fremme moderat drikking og øker bevisstheten om skadene av narkotika og alkohol, samtidig som sikkerheten heves i miljøet (f.eks. ved tilbud om gratis vann, førstehjelpsopplæring for ansatte, ”chill-out»-områder). Euroopassa havaitaan yhä yleisemmin suuntaus, jossa viranomaiset puuttuvat laillisia ja laittomia päihteitä koskeviin seikkoihin yhtäaikaisesti paikallisen yleisen järjestyksen tai terveyskysymysten nimissä. Det blir stadig vanligere at europeiske myndigheter ser lovlige og ulovlige rusmidler under ett i spørsmål som gjelder lov og orden eller helse. Tällainen lähestymistapa on erityisen merkityksellinen toimenpiteissä, jotka kohdistuvat synteettisten ja stimuloivien huumeiden sekä alkoholin kulutuspaikkoihin, kuten yöbaareihin ja klubeihin. Denne tilnærmingen er særlig relevant for intervensjoner som retter seg mot miljøer der både syntetiske og sentralstimulerende stoffer så vel som alkohol inntas, så som barer og nattklubber. Et av problemene her er at lovlige og ulovlige rusmidlers relative roller kan være vanskelig å skille fra hverandre. Nuorten alkoholinkäyttö on kasvava huolenaihe Euroopassa, ja Euroopan komissio hyväksyi vuonna 2006 EU:n alkoholistrategian, jolla tuetaan jäsenvaltioiden toimintaa alkoholista johtuvien haittojen vähentämiseksi nuorten keskuudessa. Alkoholin haitallinen käyttö nimittäin Bruken av alkohol blant unge vekker økende bekymring i Europa, og i 2006 vedtok Europakommisjonen en alkoholstrategi for EU for å støtte medlemsstatene i Katso kaavio TDI-9 (osa ii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Katso kaavio GPS-21 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Forholdet mellom bilkjøring og inntak av narkotika og alkohol har blitt inkludert som et tema i enkelte miljøstrategier. Katso Euroopan piristemarkkinat: ”kokaiinimaat” ja ”amfetamiinimaat”?, s. 50. Eksempler her omfatter tilbud om alternativ transport for berusede sjåfører, som gis på noen nattklubber i Paris, og på klubber i Brussel gis informasjon om offentlig Sellaisiin ympäristöihin kohdistettavat strategiat, joissa nuoret käyttävät sekä huumeita että alkoholia, näyttävät tarjoavan hyvän mahdollisuuden kansanterveyden suojelemiseksi ja yleisen turvallisuuden parantamiseksi. Strategioiden edut ulottuvat huumeidenkäyttäjien ohella koko yhteisöön. Forebyggende kampanjer som fokuserer på å ha en sjåfør som holder seg edru når andre inntar alkohol (”designated drivers”), og på å øke bevisstheten om risikoen ved kjøring under påvirkning av psykoaktive stoffer, har blitt gjennomført i Spania, særlig i helgene. Tämä viittaa vahvasti siihen, että alalla on melkoisesti potentiaalia lisäinvestoinneille ja -kehitykselle. Disse kampanjene kan ha bidratt til at Spania i 2006 observerte en nedgang på 16 % i antall trafikkulykker som involverte unge mennesker i alderen 18–20 (81). Useimmissa jäsenvaltioissa heikko kysyntä näkyy erityisesti amfetamiinin, metamfetamiinin tai ekstaasin käyttäjille erityisesti kohdistettujen hoitopalvelujen heikkona saatavuutena. I de fleste medlemsstater gjenspeiler en begrenset etterspørsel etter behandling et begrenset behandlingstilbud for brukere av amfetamin, metamfetamin eller ecstasy. Tilanne on hiukan erilainen muutamassa jäsenvaltiossa, joissa on kauan sitten vakiintunut amfetamiinia tai metamfetamiinia kroonisesti käyttävä populaatio. Situasjonen er ikke helt den samme i de få medlemsstatene som lenge har hatt eletablerte populasjoner av kroniske amfetamin- eller metamfetaminbrukere. Näissä maissa (pääasiassa Tšekki, Slovakia, Suomi, Ruotsi) amfetamiinin tai metamfetamiinin käyttäjiä hoidetaan erikoisyksiköissä. I disse landene (hovedsakelig Den tsjekkiske republikk, Slovakia, Finland, Sverige) behandles amfetamin- og metamfetaminbrukere innenfor spesialiserte tjenester. Hoitovaihtoehdot näyttävät koostuvan vieroitushoidosta, jonka jälkeen seuraa henkilökohtainen terapia avohoidossa tai ryhmäterapia joko avo- tai laitoshoidossa. Behandlingsalternativene ser ut til å bestå av avrusning, etterfulgt av individuell terapi i et poliklinisk miljø eller gruppeterapi enten poliklinisk eller i en døgninstitusjon. Esimerkki tämän alan työstä on Tanskasta, jossa kunnallisviranomaisten ja poliisin yhteistyönä ravintoloitsijoille ja yöelämässä työskenteleville tarjotaan kursseja, joilla edistetään yhteisiä suhtautumistapoja huumeiden ja alkoholin käytön ja myynnin rajoittamiseksi. Strategier rettet mot miljøer der unge mennesker inntar både narkotika og alkohol, ser ut til å ha betydelig potensial når det gjelder å beskytte folkehelsen og øke offentlig sikkerhet, med fordeler ikke bare for dem som bruker narkotika, men også for resten av samfunnet. Osa yksittäisten jäsenvaltioiden tällä alalla kehittämistä lähestymistavoista on alkanut saada laajempaa huomiota, mikä näkyy esimerkiksi siinä, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa kehitetyt ”turvallisen tanssiympäristön ohjeet” on nyt otettu käyttöön sekä Pariisin että Brysselin klubeissa. Imidlertid har slike tilnærminger i Europa i dag en tendens til å være begrenset til bestemte problemområder, ofte storbykjerner, og de er sjelden bredt implementert. Ajoneuvolla ajon suhde huumeiden ja alkoholin käyttöön on sisällytetty aihealueena eräisiin ympäristöstrategioihin. Dette tyder på at det er et enormt potensial for ytterligere investeringer og utvikling på dette området. Esimerkkeinä tästä ovat vaihtoehtoisen kuljetuksen tarjoaminen humaltuneille kuljettajille tietyissä pariisilaisissa yökerhoissa ja brysseliläisten klubien mainostamat julkisen liikenteen vaihtoehdot. Espanjassa ennaltaehkäisykampanjoissa Mer generelt har fokuset i arbeidet her ofte vært begrenset til intervensjoner som tar sikte på spesifikk problematferd eller elementer i miljøet, heller enn på normative oppfatninger og holdninger som ungdom har i forhold til bruk av narkotika og alkohol i bestemte situasjoner. Vankkaan tehokkuutta koskevaan näyttöön perustuvia terapeuttisia vaihtoehtoja ei yleensä ole psykostimuloivien aineiden, kuten amfetamiinien ja kokaiinien, riippuvuushoidon ohjenuoraksi. Det er en generell mangel på behandlingsalternativer med dokumentert effekt som kan fungere som en rettesnor for behandling av avhengighet av psykostimulerende stoffer som amfetamin og kokain. Kuten luvussa 5 todetaan, nykyään ei ole saatavana farmakologisia tehoaineita, jotka auttaisivat käyttäjiä pidättymään käytöstä tai helpottaisivat vähentämään psykostimulanttiriippuvuuteen liittyvää pakonomaista tarvetta saada ainetta. Som anført i kapittel 5 finnes det for tiden ingen medikamenter som kan hjelpe brukere til avholdenhet eller til å redusere suget forbundet med avhengighet av psykostimulerende stoffer. Kirjallisuuden perusteella näyttäisi niin ikään siltä, ettei mikään erityinen psykososiaalinen toimenpide ole osoittautunut erityisen tehokkaaksi auttamaan psykostimulanttien käyttäjiä pysymään erossa näistä huumeista. Videre tyder litteraturen på at det ikke finnes noen dokumenterte psykososiale intervensjoner som effektivt bidrar til avholdenhet blant brukere av psykostimulerende stoffer. Jos haluat lisätietoja ennaltaehkäisykampanjoista eri puolilla Eurooppaa, katso vuoden 2007 erityiskysymys ajamisesta huumeiden vaikutuksen alaisena. For mer informasjon om forebyggende kampanjer i Europa, se utvalgt aspekt om narkotika og bilkjøring (2007). Luku 5 Kokaiini ja crack-kokaiini Kapittel 5Kokain og crack Lakkautettujen laboratorioiden lukumäärästä päätellen valtaosa tuotannosta tapahtuu edelleen näissä kolmessa maassa ja kenties muissakin Etelä-Amerikan maissa. Sen jälkeen tuotanto viedään Pohjois-Amerikan ja Euroopan kuluttajien muodostamille päämarkkinoille. En analyse av antallet laboratorier som er ødelagt, tyder på at størstedelen av produksjonen finner sted i disse tre landene, selv om den også kan foregå i andre søramerikanske land før den eksporteres til de viktigste forbrukermarkedene i Nord-Amerika og Europa. Kaliumpermanganaatin (joka on kokaiinihydrokloridin synteesissä käytetty kemiallinen reagenssi) laitonta salakuljetusta koskevat tiedot tukevat tätä havaintoa: Kolumbian ilmoittama osuus maailmassa vuonna 2006 takavarikoiduista 101 kaliumpermanganaattitonnista oli 99 tonnia (INCB, 2008b). Informasjon om illegal handel med kaliumpermanganat (en kjemisk reagens som brukes i syntetiseringen av kokainhydroklorid) støtter dette funnet, og Colombia rapporterte om 99 av de 101 tonnene med kaliumpermanganat beslaglagt på verdensbasis i 2006 (INCB, 2008b). Uusimmat tiedot kertovat edelleen kokaiininkäytön yleisestä kasvusta Euroopassa. De aller nyeste dataene tyder på at det fortsatt er en generell økning i bruken av kokain i Europa. Monissa maissa tehdyissä väestötutkimuksissa on havaittu nuorten kokaiininkäytön selvä kasvu 1990-luvun puolivälistä alkaen. Befolkningsundersøkelser som er gjennomført i en rekke land, har registrert en markant økning i bruken blant unge siden midt på 1990-tallet. Nämä havainnot saavat vahvistusta kohdennettujen tutkimusten tuloksista, joissa on todettu erittäin suurta kokaiinin käyttöä tietyissä viihdeympäristöissä (yöelämä ja tanssimusiikkipaikat). Disse funnene støttes av målrettede studier som viser at kokainbruken er svært høy i enkelte fritidsmiljøer (utelivs- og dance-miljøene). Tämän kehityksen kanssa rinnan kokaiinin saatavuutta Euroopassa kuvaavat indikaattorit, kuten kokaiinitakavarikkojen määrä ja niissä takavarikoidun huumeen määrä, ovat nousseet rajusti. Samtidig har indikatorer på tilgjengeligheten av kokain i Europa, inkludert antall beslag av stoffet og beslaglagte kvanta, økt dramatisk. Osassa EU:n jäsenvaltioita kokaiinin käytöstä johtuva hoidon kysyntä on lisääntynyt tuntuvasti viime vuosina, ja se ylittää nyt opioidihoidon kysynnän määrän joissain maissa ja kaupungeissa sekä joillain seuduilla. I noen av medlemsstatene i EU har etterspørselen etter behandling for kokainbruk økt betydelig i de senere årene, og i enkelte land, byer og regioner er det nå større etterspørsel her enn for opioidbruk. Lisäksi huomattava osa hoidossa olevista opioidienkäyttäjistä ilmoittaa kokaiinin toiseksi yleisimmäksi huumeekseen. Kokaiini voi lisätä heidän ongelmiaan ja hankaloittaa hoitoa. En betydelig andel opioidbrukere i behandling rapporterer dessuten om kokain som sekundærrusmiddel, noe som kan være en medvirkende årsak til problemene de har og komplisere behandlingen. Monissa maissa toksikologisessa analyysissa kokaiiniin ilmoitetaan liittyvän moniin huumekuolemiin yleensä opioidien ja muiden päihteiden kanssa yhdessä. Flere land rapporterer også om kokain i den toksikologiske analysen i en stor andel narkotikarelaterte dødsfall, vanligvis kombinert med opioider og andre stoffer. Andien alueella tuotettu kokaiini salakuljetetaan tämän jälkeen Eurooppaan Etelä-Amerikan maista (Brasilian, Ecuadorin ja Venezuelan kautta). Kokainen produsert i Andesregionen smugles til Europa fra landene i Sør-Amerika (via Brasil, Ecuador, Venezuela). Vaikka Karibia onkin edelleen tärkeä Eurooppaan tuotavan kokaiinin kauttakulkualue, Länsi-Afrikan maiden, erityisesti Guineanlahden sekä Kap Verden, Guinean ja Guinea-Bissaun rannikoiden, kautta tapahtuvien kauttakuljetusten määrä on lisääntynyt huomattavasti viimeisten viiden vuoden aikana (CND, 2008; INCB, 2008a) (83). Karibia er fortsatt et viktig transittområde for kokain på vei mot Europa, men de siste par årene har det blitt mer og mer vanlig med omlasting via land i Vest-Afrika, spesielt i Guineabukta og utenfor kysten av Kapp Verde, Guinea og Guinea-Bissau (CND, 2008; INCB, 2008a) (83). Espanja ja Portugali ovat yhä tärkeimmät kohteet, joiden kautta kokaiini saapuu Eurooppaan, ja erityisesti Portugalin merkitys on lisääntynyt tuntuvasti vuodesta 2005 alkaen. Spania og Portugal er fremdeles viktige områder for innførsel av kokain til Europa, og Portugal har siden 2005 spilt en stadig viktigere rolle. Kokaiinia tulee Eurooppaan myös suorempaa reittiä laivoilla tai lentokoneilla Atlantin yli, erityisesti Alankomaihin, Belgiaan, Italiaan, Ranskaan, Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja Saksaan. Men kokain kommer fortsatt også inn i Europa mer direkte, med båt eller fly over Atlanterhavet, spesielt til Nederland, Belgia, Italia, Frankrike, Storbritannia og Tyskland. Sekä Alankomaiden että Ranskan ilmoitetaan olevan merkittäviä läpikulkumaita kokaiinin jakelussa edelleen muualle Eurooppaan (Europol, 2007b). Både Nederland og Frankrike rapporteres som viktige transittland for videre distribusjon av kokain i Europa (Europol, 2007b). Uusimmat ilmoitukset kokaiinintuonnista Itä-Euroopan maiden (Bulgaria, Viro, Latvia, Liettua, Romania, Venäjä) kautta voivat viitata uusien salakuljetusreittien kehittymiseen tähän Euroopan osaan. Ferske rapporter om kokainimport via østeuropeiske land (Bulgaria, Estland, Latvia, Litauen, Romania, Russland) tyder på at det utvikles nye smuglerruter i denne delen av Europa. Tuotanto ja salakuljetus Tilbud og tilgjengelighet Kokaiinin lähteenä toimivan kokapensaan kasvatus on edelleen keskittynyt muutamiin maihin Andien seudulla (82 82 er fortsatt konsentrert til et par land i Andesregionen ( Kokaiini on maailman toiseksi eniten salakuljetettu huume kannabisruohon ja kannabishartsin jälkeen. Etter marihuana og hasjisj er kokain det narkotiske stoffet som omsettes mest i verden. Vuonna 2006 kokaiinitakavarikot lisääntyivät maailmassa hiukan, 706 tonniin. I 2006 gikk beslagene av kokain på verdensbasis noe ned, til 706 tonn. Etelä-Amerikasta ilmoitettiin suurimmat takavarikoidut määrät, ja niiden osuus on 45 prosenttia FNs organ for narkotika og kriminalitet (UNODC) (2008) anslo en potensiell kokainproduksjon på 994 tonn ren kokainhydroklorid i 2007, hvor Colombia sto for 61 %, Mikäli haluat lisätietoja huumausaineiden tarjonta- ja saatavuustietojen lähteistä, katso s. 36. 82) For informasjon om kildene til data om tilbud og tilgjengelighet av narkotika, se s. Sen osuus oli 58 prosenttia kaikista takavarikoista ja 41 prosenttia Euroopassa kyseisenä vuonna takavarikoiduista määristä. Vest-Afrika sentral i smuglingen til Europa bruker den iberiske halvøy som springbrett til markedene i Europa. Kokaiinin tyypillinen puhtaus vaihteli Euroopassa välillä 1–90 prosenttia vuonna 2006, joskin valtaosa maista ilmoitti 25–55 prosentin arvoja (85). Den typiske renheten på kokain i Europa varierte fra 1 % til 90 % i 2006, selv om de fleste land rapporterte om verdier mellom 25 % og 55 % (85). Niistä 23 maasta, Av de 23 landene som har lagt Kokaiini salakuljetetaan Länsi-Afrikasta Eurooppaan pääasiassa meriteitse suurina kalastusalusten lasteina Pohjois-Portugalin ja Espanjan Galician alueen rannikolla sijaitseviin purkauspaikkoihin. De siste fem årene har Vest-Afrika blitt en viktig region for smugling av kokain til Europa (1) og fungerer som et område for transitt, oppbevaring og ompakking (Europol, 2007b, UNODC 2007b, USDS, 2008). Det anslås at innpå en firedel av kokainen som ble smuglet til Europa i 2007, ble transportert via denne regionen (UNODC, 2008). Pienempiä kokaiinieriä salakuljetetaan ilma- tai maanteitse yhä useammin yhdistettynä kannabishartsin salakuljetukseen Pohjois-Afrikasta. Mot et bakteppe av økende kokainbruk i Europa har den økte smuglingen via Vest-Afrika trolig bidratt til at prisen på stoffet har sunket, samtidig som Den iberiske halvøy har blitt stadig viktigere som innfallsport for smugling av kokain til Europa (Europol, 2007b). jotka ilmoittivat riittävästi tietoja, useimmat raportoivat kokaiinin puhtauden laskeneen vuosina 2001–2006; puhtaus sen sijaan lisääntyi Kreikassa ja Ranskassa vuosina 2003–2006. fram tilstrekkelige data, rapporterte de fleste om en fallende trend for renheten av kokain i perioden 2001–06. Det ble imidlertid registrert økninger i Hellas og Frankrike i perioden 2003–06. Länsi-Afrikan kokaiinisalakuljetusreitin vahvistumisen syynä ovat monet seikat. Kokain smugles hovedsakelig fra Vest-Afrika til Europa med båt, og store forsendelser transporteres med fiskebåter til lossesteder langs kysten av det nordlige Portugal og Galicia i Spania. Näitä ovat vaihtoehtoisten salakuljetusreittien tehostunut valvonta (Europol, 2007b), Länsi-Afrikan maantieteellinen sijainti sekä alueen maiden taloudellinen haavoittuvuus, joka johtaa usein heikkoon oikeus- ja lainvalvontajärjestelmään. Mindre partier med kokain smugles med fly eller over land, stadig oftere sammen med hasjisj fra Nord-Afrika. Vuonna 2006 kokaiinin tyypillinen katukauppahinta oli 50–75 euroa grammalta useimmissa Euroopan maissa, mutta Kypros, Romania, Ruotsi ja Turkki ilmoittivat huomattavasti kalliimpia hintoja. I 2006 varierte detaljprisen på kokain typisk fra EUR 50 til 75 pr. gram i de fleste europeiske land, skjønt Kypros, Romania, Sverige og Tyrkia rapporterte om priser langt over dette. Vuosina 2001–2006 katukaupassa myytävä kokaiini on halventunut niissä 18 maassa, jotka ovat ilmoittaneet riittävästi tietoja, paitsi Romaniassa, jossa on havaittu (inflaatiokorjattu) hinnannousu. I perioden 2001–06 har prisen på gatenivå for kokain gått ned i de 18 landene som har lagt fram tilstrekkelige data. Unntaket er Romania, hvor det ble konstatert en prisøkning (korrigert for inflasjon). Kansainvälinen yhteisö on pannut alulle useita aloitteita ongelman ratkaisemiseksi. Det er flere årsaker til at den vestafrikanske smuglerruten for kokain har blitt mer brukt. Euroopan unionin aloitteisiin kuuluu hanke, jossa neuvosto on asettanut huumeita käsittelevän horisontaalisen työryhmän avulla Länsi-Afrikan asialistan huipulle ja esitellyt päätöslauselman kansainvälisen tuen vahvistamisesta Länsi-Afrikkaa varten vuoden 2008 YK:n huumausainetoimikunnalle. Det internasjonale samfunn har lansert flere tiltak mot problemet. I tillegg til andre EU-tiltak har Rådet, gjennom Den horisontale narkotika-arbeidsgruppen, plassert Vest-Afrika øverst på dagsordenen og presentert en resolusjon for FNs narkotikakommisjon 2008 om å styrke den internasjonale støtten til Vest-Afrika. Lisäksi seitsemän jäsenvaltiota on EU:n tuella perustanut yhdessä huumausaineiden merikuljetusten analysointi- ja torjuntakeskuksen (MAOC-N), joka on Lissabonissa sijaitseva, sotilaallista tukea saava lainvalvontakeskus, jonka tarkoituksena on torjua kokaiinin salakuljetusta erityisesti Atlantin itäosiin keskittyen. Videre har syv medlemsstater med støtte fra EU samarbeidet om å etablere Maritime Analysis and Operations Centre – Narcotics (MAOC-N), et senter for rettshåndhevelse med militær støtte, basert i Lisboa, som har som mål å bekjempe kokainsmugling, med særlig fokus på de østlige delene av Atlanterhavet. (1) UNODC (2007b) ilmoittaa, että Senegal, Ghana, Mauritania, Guinea-Bissau, Kap Verde, Nigeria, Benin ja Sierra Leone kirjasivat suurimmat takavarikot vuosina 2006 ja 2007. (1) UNODC (2007b) rapporterer at Senegal, Ghana, Mauritania, Guinea Bissau, Kapp Verde, Nigeria, Benin og Sierra Leone registrerte de største beslagene i 2006-07. Sen lisäksi, että jäsenvaltioiden raportoiman kokaiininkäytön määrässä voidaan havaita moninaisuutta, moninaisuus leimaa myös kokaiininkäyttäjiä, joita on yhteiskunnan kaikkein etuoikeutetuimmista kaikkein syrjäytyneimpiin jäseniin. Det er store variasjoner ikke bare når det gjelder generelle nivåer av kokainbruk som medlemsstatene rapporterer, men også når det gjelder brukerprofiler, da kokainbrukerne fordeler seg over hele det sosiale spekteret, fra de mest privilegerte til de mest marginaliserte i samfunnet. Kokaiinin käyttötavat voivat siis vaihdella satunnaisen viihdekäytön ja toisaalta vahvan pakkokäytön ja riippuvuuden välillä. Bruksmønstrene for kokain varierer tilsvarende og spenner fra sporadisk bruk og rekreasjonsbruk til tvangspreget bruk og avhengighet. Kokaiinin käyttömuoto (kokaiinihydrokloridi tai crack-kokaiini) ja käyttötapa ovat tilannetta edelleen mutkistavia tekijöitä. Formen kokainen brukes i (kokainhydroklorid eller crack) og inntaksmetode er ytterligere kompliserende faktorer. Moninaisuus on tärkeä pitää mielessä, jotta voitaisiin ymmärtää kokaiinin eri käyttötapoihin liittyvät todennäköiset ongelmat ja jotta osattaisiin kohdentaa ja kehittää palveluja sekalaiselle kokaiininkäyttäjäjoukolle. Det er viktig å ta disse faktorene i betraktning, både for å forstå alle problemene som ofte er forbundet med de ulike bruksmønstrene for kokain, men også som informasjonsgrunnlag for å målrette og utvikle tjenestene til en uensartet gruppe narkotikabrukere. Käyttö vaihtelee kuitenkin paljon maittain. Generelt er kokain, etter cannabis, det nest mest brukte illegale rusmiddelet i Europa, selv om det er store variasjoner mellom landene. Arviolta noin 12 miljoonaa eurooppalaista on käyttänyt sitä ainakin Det er anslått at rundt 12 millioner europeere har brukt kokain minst én gang, dvs. gjennomsnittlig 3,6 % av voksne i alderen 15–64 år (se tabell 5 for et sammendrag av dataene). Kokaiinitakavarikkojen lukumäärä on lisääntynyt Euroopassa viimeisten 20 vuoden ajan, ja näin oli myös vuosina 2001–2006 lukuun ottamatta vuoden 2003 poikkeuksellista laskua. Nasjonale tall varierer fra 0,4 % til 7,7 %, og tolv land, hovedsakelig medlemsstater som har kommet med i EU siden 2004, rapporterer om svært lav livstidsprevalens blant alle voksne (0,4–1,2 %). Takavarikoidun kokaiinin määrä on niin ikään kasvanut viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana, joskin tasaisesti vaihdellen. om flest beslag, og sto for 58 % av alle beslag og 41 % av den beslaglagte mengden i Europa det året. Vuonna 2006 kokaiinitakavarikot lisääntyivät Euroopassa: tapauksia Den enorme økningen i mengdene som er beslaglagt i Portugal siden 2005 – hele 28 % av totale beslagmengder i Europa i 2006 – skyldes at kokainsmuglerne i stadig større grad Tässä luvussa mainitut tiedot Euroopan huumausainetakavarikoinneista ovat taulukoissa SZR-9 ja SZR-10 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Dataene om europeiske kokainbeslag som omtales i dette kapittelet, finnes i tabell SZR-9 og SZR-10 i Statistiske opplysninger 2008. Huomaa, että jos vuoden 2006 tiedot puuttuvat, Euroopan kokonaismäärien arvioinnissa on käytetty vuoden 2005 vastaavia tietoja. Merk at der det mangler nasjonale data for 2006 i dette kapittelet, brukes tilsvarende data for 2005 som grunnlag for totalanslag for Europa. ) Katso pitoisuus- ja hintatietoja koskevat taulukot PPP-3 ja PPP-7 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se tabell PPP-3 og PPP-7 i Statistiske opplysninger 2008 for data om renhet og pris. Jätevedestä mitattujen hajoamistuotteiden määrät suhteutetaan sen jälkeen väestöön laittomien huumeiden kulutuksen laskemiseksi. Kokaiinin yhteydessä virtsaan erittyvä tärkein metaboliitti on bentsoyyliekgoniini. 4 millioner europeere har brukt kokain i løpet av det siste året (1,2 % i gjennomsnitt), selv om det også her er store variasjoner fra land til land. Tämä ilmenee tuoreiden kansallisten tutkimusten tuloksista, joiden mukaan viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä koskevat arviot ovat 0,1–3 prosenttia. Dette går fram av resultatene fra ferske nasjonale undersøkelser, som viser at anslagene over siste års prevalens ligger mellom 0,1 % og 3 %, selv om den er over 1 % bare i fire land. Viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneiden määrä, 2 miljoonaa henkeä, on noin puolet viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneistä, mikä vastaa noin puolta prosenttia aikuisväestöstä. Prevalensen for bruk siste måned er anslått til 2 millioner, ca. halvparten av siste års prevalens, og representerer om lag 0,5 % av den voksne befolkningen. Nämä arviot ovat todennäköisesti varovaisia. Disse anslagene er sannsynligvis konservative. Jätevesiepidemiologia on vasta alkuvaiheessaan, ja tärkeiden teknisten ja eettisten kysymysten ohella sen antamat tiedot on integroitava nykyiseen tieteelliseen ajatteluun. Ved hjelp av nye metoder utviklet innen analytisk kjemi er det nå mulig å påvise kokain i avløpsvann, også omtalt som ”kloakkepidemiologi” (”sewage epidemilogy”). Asioita käsitellään uudessa EMCDDA:n julkaisussa, joka koskee jätevesianalyysia (EMCDDA, 2008b). Metoden går ut på å måle nivåene av nedbrytingsprodukter av illegale stoffer som brukerne skiller ut i urinen. Monien eri alojen asiantuntijoiden koostamassa raportissa todetaan, että vaikka jatkokehitystä tarvitaan, jätevesiepidemiologia tarjoaa mahdollisuuksia huumevalvontaan koko yhteisön tasolla. Nivåene av nedbrytingsprodukter som måles i avløpsvannet, skaleres deretter opp for å beregne forbruket av illegale stoffer i befolkningen. Lähestymistavalla voi olla mahdollisuuksia myös huumevalvonnan työkaluna, jonka avulla kansanterveys- ja lainvalvontaviranomaiset tunnistavat huumeidenkäyttötapoja erikokoisissa kunnissa. Når det gjelder kokain, er metabolitten som skilles ut i urinen benzoylecgonin. Koska jäteveden näytteet ja analyysit voidaan tehdä päivittäin, viikoittain tai kuukausittain, tuloksista voidaan ehkä saada entistä ajantasaisempaa tietoa kunnille ehkäisytyön ja toimenpiteiden vaikutuksen ja tehokkuuden seurantaan. Ettersom nedbryting av kokain i menneskekroppen er den eneste sannsynlige kilden til benzoylecgonin i avløpssystemene, er det med visse forbehold mulig, på grunnlag av mengden av metabolitten i avløpsvannet, å etterregne hvor mye kokain som har blitt konsumert i lokalsamfunnet (men ikke antallet brukere). Kokaiininkäyttö näyttää kaiken kaikkiaan keskittyvän muutamiin maihin, muun muassa Espanjaan ja Yhdistyneeseen kuningaskuntaan ja jossain määrin Italiaan, Tanskaan ja Irlantiin. Generelt sett ser kokainbruken ut til å være konsentrert til et par land, spesielt Spania og Storbritannia, og i noen mindre grad Italia, Danmark og Irland, mens bruken av kokain er relativt lav i de fleste andre europeiske land. Useimmissa muissa Euroopan maissa tämän huumausaineen käyttö on suhteellisen vähäistä. Land hvor amfetamin dominerer markedet for illegale sentralstimulerende midler, har i nesten alle tilfeller lave anslag for kokainbruk. Maissa, joissa amfetamiinit hallitsevat laittomien stimuloivien huumeiden markkinoita, kokaiinin käyttöä koskevat arviot ovat lähes aina pieniä; vastaavasti useimmiten niissä maissa, joissa kokaiini on tärkein laiton stimulantti, amfetamiinin käytön ilmoitetaan olevan alhaisella tasolla (86). Og motsatt, i de fleste landene hvor kokain er det viktigste illegale sentralstimulerende midlet, rapporteres lave nivåer av amfetaminbruk (86). Käyttö on erityisen suurta nuorten (15–34-vuotiaiden) miesten keskuudessa. Bruk av kokain forekommer hovedsakelig blant unge voksne (15–34 år). Heistä kokaiinia oli käyttänyt viimeksi kuluneen vuoden aikana 4–7 prosenttia Espanjassa, Tanskassa, Irlannissa, Italiassa ja Av de 4 millioner europeere som har brukt rusmiddelet det siste året, vil ca. syv av åtte nok være unge voksne. Kokaiininkäyttö keskittyy pääasiassa nuoriin aikuisiin (15–34-vuotiaisiin). Disse spørsmålene behandles i EONNs nye publikasjon om analyser av avløpsvann (EONN, 2008b). Esimerkiksi niistä 4 miljoonasta eurooppalaisesta, jotka ovat käyttäneet kokaiinia viime vuonna, noin seitsemän kahdeksasta on todennäköisesti nuoria aikuisia. Rapporten, som er utarbeidet av eksperter innen en rekke ulike fagfelt, konkluderer med at selv om det kreves videre utvikling, kan kloakkepidemiologi brukes i narkotikakartlegging på lokalt nivå. Yhdistyneessä kuningaskunnassa (87). I Europa er det anslått at 7,5 millioner unge voksne (15– 34 år), eller gjennomsnittlig 5,4 %, har brukt kokain minst én gang. Koko Euroopan unionin painotetut keskiarvot viittaavat siihen, että 15–34-vuotiaiden kokaiininkäyttäjien keskuudessa miesten suhde naisiin oli lähes 4:n suhde 1:een (3,8 miestä kutakin naista kohti). Det europeiske gjennomsnittet for siste års bruk av kokain i denne aldersgruppen er anslått til 2,3 % (3,5 millioner) og for bruk siste måned til 1 % (1,5 millioner). Tuoreemman kokaiininkäytön (viimeksi kulunut vuosi ja kuukausi) mittarit näyttävät suurimpia lukuja 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä, joskaan ilmiö ei ole yhtä selkeä kuin kannabiksen tai ekstaasin yhteydessä (88). Bruken er spesielt høy blant unge menn (15–34 år), og siste års prevalens av kokainbruk i denne gruppen er mellom 4 % og 7 % i Spania, Danmark, Irland, Italia og Storbritannia (87). Forholdet mellom kvinner og menn når det gjelder siste års prevalens lå mellom 1:1 og 1:13 for unge voksne avhengig av land. Kansalliset luvut vaihtelevat 0,7 prosentista 12,7 prosenttiin. I aldersgruppen 30–59 år var tallene henholdsvis 3,1 % og 1 %. Tässä ikäryhmässä kokaiinia viimeksi kuluneen vuoden aikana Euroopassa käyttäneiden keskiarvoksi arvioidaan 2,3 prosenttia (3,5 miljoonaa) ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneiden keskiarvoksi yksi prosentti (1,5 miljoonaa). Den samme undersøkelsen rapporterte om svært lav bruk av crack, selv i gruppen som rapporterer høyest prevalens for kokain. Dette støtter funnene i mer fokuserte studier, som presenterer en annen profil for brukere av kokainpulver enn for crackbrukere. Tämän ikäryhmän viimeksi kuluneen vuoden aikaiseksi Målingene av nyere kokainbruk (siste år og siste måned) er høyest i aldersgruppen 15–24, selv om dette fenomenet er mindre markert enn det som er tilfelle for cannabis og ecstasy (88 Katso Euroopan piristemarkkinat: ”kokaiinimaat” ja ”amfetamiinimaat”?, s. 50. Studier utført i fritidsmiljøer rapporterer ofte om høy prevalens av kokainbruk. Katso vuoden 2008 tilastotiedotteen kaaviosta GPS-15 ja taulukoista GPS-14–GPS-16 kaikkien vuosien tiedot ja taulukoista GPS-17–GPS-19 uusimmat tiedot. 50.(87) Se figur GPS-13 i Statistiske opplysninger 2008.(88) Se figur GPS-15 og tabell GPS-14 til GSP-16 for alle år og tabell GPS-17 til GPS-19 for de nyeste dataene i Statistiske opplysninger 2008. Taulukko 5. Kokaiininkäytön levinneisyys koko väestössä — yhteenvetotiedot Tabell 5: Prevalens av kokainbruk i befolkningen generelt – datasammendrag Romania, Liettua (0,7%), Malta (0,9%), Kreikka (1,0%) Estland (0,0 %)Hellas, Den tsjekkiske republikk, Polen, Latvia (0,1 %) Viro (0,0%), Kreikka, Puola, Latvia, Tšekki (0,1%) Hellas (0,2 %)Polen (0,3 %)Latvia, Den tsjekkiske republikk (0,4 %) Kreikka (0,2%), Puola (0,3%), Tšekki (0,4%), Latvia (0,6%) Estland (0,0 %)Hellas, Latvia (0,1 %)Den tsjekkiske republikk, Polen, Portugal (0,2 %) Romania (0,4%), Kreikka (0,6%), Liettua (0,7%), Malta, Puola (1,1%) Hellas (0,2 %)Polen (0,3 %)Den tsjekkiske republikk (0,4 %)Latvia (0,6 %) Tässä tiivistetyt tiedot ovat saatavissa vuoden 2008 tilastotiedotteen kohdasta ”Yleiset väestötutkimukset”. Dataene som presenteres her, finnes i ”General population surveys” i Statistiske opplysninger 2008. Yleisten väestötutkimusten tiedot viittaavat siihen, että monet kokaiininkäyttäjät ovat lopettaneet käytön: maissa, joissa viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä on yli kaksi prosenttia, aikuisista ainakin kerran kokaiinia elämässään käyttäneistä 80–90 prosenttia ei ole käyttänyt sitä viimeksi kuluneen kuukauden aikana (90). Nasjonale anslag over problematisk kokainbruk (injeksjonsbruk eller langvarig/regelmessig bruk) er bare tilgjengelige for Spania og Italia, mens Storbritannia har regionale anslag. Kokaiini liittyy myös tietynlaisiin elämäntapoihin. Ifølge de nyeste dataene fra Spania var det i 2002 mellom 4,5 og 6 problembrukere av kokain pr. 1 000 voksne (15–64 år). Crackkokaiinin ilmoitettu käyttö oli samaisessa tutkimuksessa erittäin vähäistä jopa kokaiinin levinneisyyden kannalta suurimmassa ryhmässä. Tilsvarende var det i Italia i 2006 anslagsvis mellom 3,7 og 4,5 problembrukere av kokain pr. 1 000 voksne. On todennäköistä, että kokaiininkäyttöön liittyy muissakin maissa samanlaisia elämäntapatekijöitä. Informasjonen for Storbritannia er ikke direkte sammenlignbar med informasjonen for Spania og Italia, da den er basert på crackbruk. Toistuvan kokaiininkäytön tiheydestä on Euroopassa saatavana vain vähän tietoa. En studie i 2004–05 anslo antall problembrukere av crack i England til mellom 5,7 og 6,4 pr. 1 000 i den voksne befolkningen. Viihdeympäristöissä tehdyissä tutkimuksissa raportoidaan usein kokaiininkäytön suuresta levinneisyydestä. Esimerkiksi yhdeksässä eurooppalaisessa kaupungissa (Ateena, Berliini, Brno, Lissabon, Liverpool, Ljubljana, Palma, Venetsia, Wien) vuonna 2006 tehdyssä tutkimuksessa, jossa haastateltiin 1 383:a säännöllisesti ”yöelämässä” viihtyvää 15–30-vuotiasta nuorta, 29 prosenttia ilmoitti käyttäneensä kokaiinia ainakin kerran ja lähes neljä prosenttia ilmoitti käyttäneensä kokaiinia jossain vaiheessa vähintään kerran viikossa (Euroopan komissio, 2007b). mennesker i alderen 15–30 som jevnlig oppsøker utelivsmiljøer, rapporterte 29 % at de hadde brukt kokain minst én gang, mens nesten 4 % rapporterte at de på et eller annet tidspunkt hadde brukt kokain én gang i uken eller oftere (Europakommisjonen, 2007b). Suurehkoja levinneisyysarvoja saatiin myös vuosina 2004 ja 2005 tehdyssä ranskalaistutkimuksessa, jossa haastateltiin 1 496:ta nuorta viidessä eri teknomusiikkiympäristössä. Høy prevalens ble også rapportert i en fransk undersøkelse i 2004–05, hvor 1 496 personer ble intervjuet i fem ulike techno-miljøer. Näytteestä lähes 35 prosenttia oli käyttänyt kokaiinia ja kuusi prosenttia crackkokaiinia tai vapaan emäksen muodossa olevaa kokaiinia viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Nærmere 35 % av utvalget hadde brukt kokain og 6 % crack eller fribase-kokain i løpet av den siste måneden. Tutkimuksessa havaittiin lisäksi eroja osapopulaatioiden välillä: viimeksi kuluneen kuukauden käyttö oli ”vaihtoehtohenkilöillä” 50 prosenttia kokaiinin ja 13 prosenttia crackkokaiinin osalta, mutta vahvemmin mainstream-kulttuuriin samastuvista osapopulaatioista kokaiinia oli käyttänyt noin neljännes ja crackkokaiinia kaksi prosenttia viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Studien rapporterte også om forskjeller mellom undergrupper: Prevalens siste måned var 50 % for kokainbruk og 13 % for crackbruk blant de ”alternative”, mens rundt en firedel hadde brukt kokain og 2 % crack i løpet av den siste måneden i de undergruppene som er mer ”mainstream”. Vuonna 2006 noin 16 prosenttia kaikista hoitoon tulevista asiakkaista mainitsi kokaiinin, pääasiassa jauhemaisen kokaiinin, pääasiallisena huume hoitoonhakeutumisen syynä. I Europa i 2006 oppga om lag 16 % av alle klienter i behandling kokain, hovedsakelig kokainpulver, som den viktigste grunnen til å påbegynne behandling for narkotikabruk, noe som tilsvarer ca. Tämä vastaa 61 000:ta ilmoitettua ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa viisi prosenttia (89 61 000 rapporterte Uusista kansallisista koulututkimuksista tietoja luovuttaneissa tapausta 24 maassa ( Kokain ble også rapportert som tilfeller i 24 land ( Kokaiinin ilmoitti toissijaiseksi Bruksmønstre for kokain Katso taulukko EYE-1 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 20 % av de unge (16–24 år) som hadde brukt kokain i løpet av det siste året, brukte kokain mer enn én gang i måneden. Katso kaavio GPS-16 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 89) Se tabell EYE-1 i Statistiske opplysninger 2008.90) Se figur GPS-24 i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukko TDI-115 ja kaavio TDI-2 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. 91) Se tabell TDI-115 og figur TDI-2 i Statistiske opplysninger 2008.92) Se tabell TDI-22 del (i) i Statistiske opplysninger 2008. Katso kaavio GPS-14 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se figur GPS-14 i Statistiske opplysninger 2008 for ytterligere opplysninger.Nasjonale Reitox-rapporter (2007), hentet fra befolkningsundersøkelser, rapporter eller vitenskapelige artikler. Reitoxin kansalliset raportit (2007), tiedot on otettu väestötutkimuksista, raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. Finland er prevalensen stabil, mens det ble registrert en nedgang i Polen (figur 5). (1) Huom: Lähteet: Internasjonale sammenligninger Katso taulukko TDI-5 (osa ii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Espanjan tiedot koskevat vuotta 2005. ) Se figur TDI-1 og TDI-3 og tabell TDI-3 del (ii) i Statistiske opplysninger 2008.) Katso kaavio TDI-2 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se figur GPS-20 i Statistiske opplysninger 2008.) Katso kaaviot TDI-1 ja TDI-3 sekä taulukko TDI-3 (osa ii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se tabell TDI-24 i Statistiske opplysninger 2008. Huumausainetyyppikohtaiset osuudet muuttuvat luonnollisesti myös muiden päihteiden käyttäjiin liittyvän hoidon kysynnän myötä. Helseproblemer relatert til kokainbruk for kokainbruk også finner sted i private klinikker og i døgninstitusjoner, og dagens overvåkingssystem gjenspeiler ikke dette i tilstrekkelig grad. Tiedot kokaiininkäytön ja sairauksien yhteyksistä ovat usein vähäisiä jopa lääketieteen ammattilaisten keskuudessa. Kokainklienter som påbegynner poliklinisk behandling, har det høyeste mann:kvinne-forholdet blant alle klienter som får behandling for narkotikabruk (5:1). Kansainväliset vertailut Gjennomsnittsalderen er 31 år (98 Kokaiinia ainakin kerran käyttäneiden nuorten aikuisten arvioitu määrä on yleisesti pienempi Euroopan unionissa kuin Australiassa, Kanadassa ja Yhdysvalloissa. Det er ofte begrenset bevissthet om forbindelsene mellom kokainbruk og sykdom, selv hos medisinsk personell. Kansallisesti Tanska, Irlanti, Espanja, Italia ja Yhdistynytkuningaskunta (Englanti ja Wales) ilmoittavat kuitenkin suurempia lukuja kuin Australia. Det fører til at enkelte kokainrelaterte problemer ikke blir oppdaget, og at de som har problemer, kanskje ikke får hensiktsmessig behandling. Ainoastaan Yhdistynytkuningaskunta (Englanti ja Wales) antaa Yhdysvaltojen tasoisen arvion ainakin kerran käyttäneiden määrästä (96). Underrapportering av kokainproblemer vil hindre forståelsen av stoffets betydning for folkehelsen. Tämän luvun voidaan katsoa heijastavan tietyllä tapaa kokaiiniongelmien historiallista kehitystä ja Yhdysvaltojen sekä Euroopan osalta Yhdistyneen kuningaskunnan pidempää kokemusta ja laajempaa kokaiininkäyttöä. til den tredje eldste klientgruppen, etter opioidbrukere og brukere av hypnotika og sedativa. De fleste kokainklienter rapporterer å ha begynt å bruke rusmiddelet i Jauhemuotoisen kokaiinin aiheuttamat terveysongelmat voivat jäädä helposti huomaamatta, ja ne voivat vaikuttaa käyttäjiin, jotka eivät yleensä pidä itseään riskiryhmään kuuluvana. Risikoen som er forbundet med visse problematiske inntaksmåter av kokain, er godt kjent og berører definerte brukergrupper (tidligere eller nåværende opioidbrukere, marginaliserte grupper). Kokaiinin krooninen käyttö voi aiheuttaa merkittäviä terveysongelmia, joista valtaosa on sydän- ja verisuonitauteihin liittyviä (ateroskleroosi, sydänlihassairaudet, rytmihäiriöt, myokardiaalinen iskemia) ja neurologisia (aivoverisuonten verenvuoto ja tukkeutuminen). Helseproblemer forbundet med kokain i pulverform kan imidlertid gå upåaktet hen og ramme brukere som normalt ikke anser seg selv som risikoutsatt. Kronisk bruk av kokain kan medføre store helseproblemer, de fleste kardiovaskulære (arteriosklerose, kardiomyopati, arytmi, myokardisk iskemi) og nevrologiske (cerebrovaskulære hendelser og slag). Ongelmat voivat pahentua muista taudeista (esimerkiksi verisuonten epämuodostumista) ja riskitekijöistä, kuten tupakoinnista tai alkoholinkäytöstä. Disse problemene kan forverres av allerede eksisterende tilstander (f.eks. vaskulære deformasjoner) og risikofaktorer som røyking eller alkoholbruk. Monet kokaiinikuolemista johtuvat näistä patologioista. Mange av dødsfallene som tilskrives kokain, skyldes disse patologiene. Lähes kaikki (94 prosenttia) ilmoitetut kokaiinista johtuvat hoitopyynnöt kohdistuvat avohoitokeskuksiin Euroopassa Generelt sniffer rundt halvparten (55 %) av kokainklientene rusmiddelet, mens innpå en tredel (32 %) røyker det, og en mye mindre andel (9 %) injiserer det (100). Blant brukerne i behandlingsapparatet kan kokainbrukerne grovt deles i to. Kokaiinin ja alkoholin yhteiskäyttö lisää kokaiinin määrää veressä jopa 30 prosenttia. Den første gruppen er typisk bedre sosialt integrert, rapporterer om stabile bo- og arbeidsforhold og sniffer vanligvis rusmiddelet. Käyttäytymistieteelliseltä kannalta kokaiininkäyttö voi edistää liiallista alkoholinkäyttöä antamalla mahdollisuuden jatkaa juomista pidempään, mikä puolestaan voi lisätä kulutetun kokaiinin määrää (Gossop et al., 2006). Den andre er en mer marginalisert gruppe som vanligvis røyker eller injiserer kokain (se EONN, 2006) og oftere rapporterer bruk av crack eller en kombinasjon av kokain og heroin. Kokaetyleenin muodostuminen maksaan voidaan niin ikään yhdistää muihin kokaiinin ja alkoholin yhteiskäytön terveysriskeihin. Særlig crackklienter bor ofte i store byer, tilhører etniske minoritetsgrupper og rapporterer høy arbeidsledighet og dårlige levekår (101). Avohoitoon tulevien kokaiiniasiakkaiden keskuudessa miesten ja naisten välinen suhde on huumehoitoasiakkaista suurin (viisi miestä yhtä naista kohti). Dette problemet er lite i europeisk forstand og geografisk begrenset, og betydelige crackproblemer er begrenset til et relativt lite antall byer. I 2006 påbegynte rundt 8 000 crackklienter (ca. ), minkä vuoksi he muodostavat kolmanneksi vanhimman huumehoitoasiakasryhmän opioidienkäyttäjien sekä unilääkkeiden ja rauhoittavien lääkkeiden käyttäjien jälkeen. 2 % av alle narkotikaklienter) behandling for narkotikabruk i 20 europeiske land, skjønt de fleste av dem hører til i Storbritannia (102). Maiden välinen vaihtelu on huomattavaa kokaiinin käyttötavan mukaan. Bruk av kokain i kombinasjon med alkohol øker blodnivåene av kokain med så mye som 30 %. Yleisesti noin puolet (55 prosenttia) kokaiiniasiakkaista ilmoittaa nuuskaavansa ainetta, lähes kolmannes (32 prosenttia) polttaa sitä, ja huomattavasti pienempi osa (yhdeksän prosenttia) injektoi sitä (100 Fra et atferdsperspektiv kan kokainbruk tilrettelegge for et høyt alkoholforbruk ved at brukerne kan drikke lenger, noe som i sin tur kan øke mengdene kokain som inntas (Gossop et al., 2006). Kokaiininkäytön yleisiä kansanterveydellisiä vaikutuksia on arvioitu vain harvoissa tutkimuksissa. Det er få studier som har vurdert de samlede konsekvensene av kokainbruk på folkehelsen. Yhdysvalloissa tehdyssä laajamittaisessa väestötutkimuksessa (1988–1994) havaittiin, että neljännes ei-fataaleista akuuteista sydäninfarkteista johtui 18–45-vuotiailla ”toistuvasta kokaiininkäytöstä”. En storskala populasjonsstudie i USA (1988–94) fant at en firedel av ikke-dødelige akutte myokardiske infarkter i aldersgruppen 18–45 kunne tilskrives ”hyppig livstidsbruk av kokain”. Toistuvilla käyttäjillä oli seitsemän kertaa suurempi riski saada ei-fataali sydäninfarkti kuin ei-käyttäjillä (Qureshi et al., 2001). Hyppige brukere hadde syv ganger større risiko for ikke-dødelig myokardisk infarkt enn ikke-brukere (Qureshi et al., 2001). Tätä tutkimusta ei voida kuitenkaan suoraan yleistää koskemaan Eurooppaa. Det er imidlertid ikke mulig å generalisere direkte fra denne studien til Europa. Nykyinen tietämyksemme Euroopassa kasvavan kokaiininkäytön mahdollisista terveysvaikutuksista on heikolla tasolla, ja asian tutkiminen kansanterveydelliseltä kannalta onkin vastaisuudessa tärkeää. Vi har fortsatt for lite kunnskap om de mulige helsekonsekvensene av økt kokainbruk i Europa, og dette er et viktig område for framtidig forskning på folkehelsen. Jos haluat lukea lisää kokaiininkäyttöön liittyvistä terveysongelmista, katso vuoden 2007 erityiskysymys kokaiinista. For videre lesning om helseproblemer relatert til kokainbruk, se utvalgt aspekt om kokain, 2007. Hoidossa olevien joukosta voidaan yleisesti erottaa kaksi kokaiininkäyttäjien ryhmää. Ensimmäisen ryhmän Behandling av problemene forbundet med samtidig bruk av kokain og heroin blir et stadig viktigere felt i enkelte land. Brukerne i behandling kan være nåværende eller tidligere heroinbrukere, noen ganger i substitusjonsbehandling. Katso taulukko TDI-24 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. I enkelte land utgjør de den største gruppen av klienter som behandles for kokainbruk. Katso taulukot TDI-10 ja TDI-21 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. (98) Se tabell TDI-10 og TDI-21 i Statistiske opplysninger 2008.(99) Se tabell TDI-11 del (iii) i Statistiske opplysninger 2008.(100) Se tabell TDI-17 del (ii) og del (vi) og TDI-111 del (vii) og del (viii) i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukko TDI-11 (osa iii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Katso taulukot TDI-17 (osa ii ja osa vi) ja TDI-111 (osa vii ja osa viii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. (101) Se utvalgt aspekt om kokain og crack (2007).(102) Se tabell TDI-115 i Statistiske opplysninger 2008. Luku 5: Kokaiini ja crack-kokaiini suunnattuja erityisohjelmia. Kapittel 5: Kokain og crack Nämä ohjelmat on suunnattu ongelmallisille kokaiinin nenänsisäisille käyttäjille, sekakäyttäjille, joilla on kokaiiniongelmia, sekä kokaiinia käyttäville naisille ja seksityöläisille. Kokainbehandling nylig av psykososiale tiltak for brukere av kokain og andre psykostimulerende stoffer ble solide, positive atferdsmessige resultater (gjennomført behandling, reduksjon av narkotikabruk) kun observert i psykososiale intervensjoner der læringsbasert rusbehandling jäsenet ovat tyypillisesti yhteiskuntaan sopeutuneita henkilöitä, joiden asuin- ja työolot ovat heidän oman ilmoituksensa mukaan vakaat. He yleensä ilmoittavat nuuskaavansa huumetta. Med økt kokainbruk og problemene dette medfører i en rekke medlemsstater står de spesialiserte behandlingstilbudene overfor den vanskelige oppgaven å tilpasse de tradisjonelt opioidorienterte tjenestene til de ulike gruppene av kokain- og crackbrukere. Toinen ryhmä on syrjäytyneempi asiakasryhmä, joka yleensä polttaa tai injektoi kokaiinia (katso EMCDDA, 2006) ja ilmoittaa käyttävänsä useammin joko crackkokaiinia tai kokaiinia ja heroiinia yhdessä. Bortsett fra Spania vurderte imidlertid medlemsstatene i 2006 tilgjengeligheten av og tilgangen til kokainspesifikke behandlingsprogrammer som lav. Erityisesti crack-asiakkaat elävät yleensä suurkaupungeissa ja kuuluvat etnisiin vähemmistöryhmiin. Flere av medlemsstatene som rapporterer høye prevalenstall for bruk av kokain eller crack, har reagert aktivt på dette problemet. Heidän työttömyysasteensa on korkea, ja heidän elinolosuhteensa ovat huonot (101). I 2007 innførte Spania en egen nasjonal handlingsplan for kokain, mens Irland iverksatte og evaluerte en rekke programmer for forskjellige grupper kokainbrukere. Ongelma on eurooppalaisittain pieni ja maantieteellisesti rajoittunut, sillä merkittävät crack-kokaiiniongelmat rajoittuvat suhteelliseen harvoihin kaupunkeihin. Disse programmene er rettet mot problembrukere som bruker kokain intranasalt, blandingsbrukere med kokainproblemer så vel som kvinner og sexarbeidere som bruker kokain. Vuonna 2006 ilmoitettiin noin 8 000 crack-kokaiiniasiakkaan (noin kaksi prosenttia kaikista huumeasiakkaista) hakeutuneen hoitoon 20:ssä Euroopan maassa, joskin useimmat ilmoitukset koskevat Yhdistynyttä kuningaskuntaa (102). I Italia vil det i 2008 bli gjennomført et stort klinisk forsøk for å undersøke virkningen av to legemidler (aripiprazole og ropinirol) i behandlingen av kokainavhengighet. Tiedot kokaiinin ongelmakäyttäjille tarjottujen palvelujen laadusta Euroopassa ovat vähäisiä. Til forskjell fra det som er tilfelle med opioidavhengighet, finnes det for tiden ingen medikamentelle behandlingsalternativer som effektivt kan hjelpe kokainbrukere til avholdenhet eller til å redusere bruken (se utvalgt aspekt om kokain, 2007). Kansallisista kliinisistä julkaisuista tai ammattilaisten keskuudessa tehdyistä kyselyistä saadaan kuitenkin hyvä kuva nykyisistä käytännöistä. Eksperimentelle terapeutiske legemidler som reduserer kokainbruken og suget, har vist seg lovende i kliniske forsøk (f.eks. baclofen, tiagabin, topiramat). Yhdistyneessä kuningaskunnassa äskettäin julkaistun raportin (NICE, 2007) mukaan kokaiiniin liittyviin ongelmiin puututaan Ison-Britannian erikoistuneissa hoitokeskuksissa vain, kun ensisijainen huumeongelma johtuu opioideista. Modafinil, et stoff som stimulerer sentralnervesystemet, har gitt særlig lovende resultater som psykostimulerende substitusjonsmedikament, idet fordelen er at det har et lavere misbrukspotensial enn andre mulige substitusjonsmedikamenter (f.eks. d-amfetamin) (Myrick et al., 2004). Myös äskettäin Italiassa kokaiininkäyttäjien hoitoon osallistuville asiantuntijoille tehdyssä kyselytutkimuksessa havaittiin ongelmia heidän myönteisen hoitotuloksen kannalta ratkaisevina tekijöinä pitämiensä seikkojen soveltamisessa, Videre har buprenorfin, topiramat og tiagabin vist lovende resultater når det gjelder å redusere kokainbruk hos opioidbrukere som får substitusjonsbehandling med samtidig bruk av kokain. Palkitsemis- ja rajoittamismenettelyt Læringsbasert rusbehandling Huumeista pidättymistä palkitsevalla palkitsemis- ja rajoittamismenettelyllä halutaan vähentää huumeiden vahvistusvaikutusta. Ved å belønne avholdenhet satser læringsbasert rusbehandling (LBR) (eller Contingency Management – CM) på å redusere stoffets forsterkende virkninger. LBR introduseres typisk i begynnelsen av et behandlingsforløp, sammen med psykososial støtte, og insentivene er betinget av at det leveres stoffrie urinprøver. Kannustimena voi olla esimerkiksi rahalliselta arvoltaan pieni arvoseteli, jonka arvo kasvaa jokaisen onnistuneen pidättymisjakson jälkeen. Belønningen kan f.eks. være kuponger verdt et mindre pengebeløp som øker med hver sammenhengende periode med avholdenhet. Tässä menetelmässä epäonnistuminen huumeettomana pysymisessä johtaa kerättyjen palkintojen menettämiseen. I dette scenariet vil manglende evne til å holde seg stoffri føre til tap av oppsamlet belønning. Kokaiinin ja heroiinin samanaikaiseen käyttöön liittyvien ongelmien hoitoon tullut eräissä maissa entistä merkittävämmäksi kysymykseksi. Teknikken forsterker gjentatte ganger klientens stoffrie atferd og gir jevnlige mål som må oppnås. Hoidossa olevat käyttäjät voivat olla nykyisiä tai entisiä heroiininkäyttäjiä, joskus myös korvaushoidossa. Det mest solide beviset på at LBR er effektiv når det gjelder avholdenhet fra narkotika, kommer fra studier av kokain- og heroinbehandling, men det er også bevis på at tilnærmingen fungerer i cannabis- og metamfetaminbehandling. Joissain maissa he ovat suurin kokaiinin vuoksi hoidossa olevien asiakkaiden ryhmä. Informasjonen om hvilke tjenester som tilbys problembrukere av kokain i Europa, er mangelfull. Metadoniylläpitohoidon aikana tapahtuneen kokaiininkäytön on lisäksi todettu johtavan pysyvään heroiininkäyttöön tai käytön aloittamiseen uudelleen. Nasjonale kliniske publikasjoner eller undersøkelser blant fagfolk gir ikke desto mindre et godt innblikk i gjeldende praksis. Tämä on riski HIV:n ja muiden veren mukana leviävien infektioiden sekä vakavien lääketieteellisten, sosiaalisten ja kriminaalisten ongelmien kannalta. Ifølge en nyere rapport fra Storbritannia (NICE, 2007) ser det ut til at de spesialiserte behandlingstjenestene bare griper tak i kokainrelaterte problemer når det primære narkotikaproblemet er knyttet til opioider. Tekniikalla vahvistetaan toistuvasti asiakkaan huumeetonta käyttäytymistä ja tarjotaan säännöllinen ”välietappi”. Vahvin osoitus palkitsemismenettelyn tehokkuudesta huumeista pidättyvyyden ylläpitäjänä on saatu kokaiini- ja heroiinihoitoja koskevista tutkimuksista, mutta lähestymistapa on saanut jonkin verran näyttöä myös kannabis- ja metamfetamiinihoidoista. Og en nyere italiensk undersøkelse blant eksperter involvert i behandlingen av kokainbrukere antydet at det var vanskelig å gjennomføre enkelte av de elementene som anses som avgjørende for å oppnå vellykkede behandlingsresultater, som å tilby hensiktsmessige tjenester (f.eks. kortsiktig institusjonsbehandling, strukturerte psykososiale intervensjoner) eller å skille klinisk mellom de ulike typene kokainbrukere. Kokaiininkäytön ja siihen liittyvien ongelmien lisäännyttyä useissa jäsenvaltioissa erikoistuneilla huumehoitolaitoksilla on edessään vaikea tehtävä: perinteiset opioidilähtöiset palvelut on mukautettava sekalaiselle kokaiini- ja crackkäyttäjäpopulaatiolle sopiviksi. Ifølge undersøkelsen skyldtes disse vanskene organisatoriske forhold, mangel på ressurser og mangel på effektive, kokainspesifikke behandlingstiltak. Fagfolk i andre medlemsstater står trolig overfor lignende problemer. Espanjaa lukuun ottamatta jäsenvaltiot arvioivat vuonna 2006, että erityisten kokaiininkäyttäjille tarkoitettujen hoitojen saatavuus ja niihin pääsy ovat heikolla tasolla. Dermed vil nok tilstrekkelige investeringer, egnede behandlingsprotokoller og spesialiserte opplæringsbehov være viktige aspekter i utviklingen av tjenester på dette området. Vaikka valtaosa alan tutkimuksista on tehty Euroopan ulkopuolella, palkitsemismenettelyjen soveltuvuustutkimuksista on Espanjassa saatu kokaiininkäyttäjiltä hiljattain myönteisiä tuloksia (Secades-Villa et al., 2008) samoin kuin kokaiininkäyttäjiltä opioidien korvaushoidossa Alankomaissa (DeFuentes-Merillas ja De Jong, 2008), missä tutkimuksen päättyessä kannustimen keskimääräinen arvo oli 150 euron arvoinen tavarapalkinto. Selv om det meste av forskningen på LBR har blitt utført utenfor Europa, har gjennomførbarhets-studier av slike tiltak nylig rapportert positive resultater i Spania for kokainbrukere (Secades-Villa et al., 2008) og i forhold til kokainbruk blant klienter under substitusjonsbehandling med opioider i Nederland (DeFuentes-Merillas og De Jong, 2008), der den gjennomsnittlige belønningen ved enden av forsøket var varer til en verdi av EUR 150. Yhdistyneen kuningaskunnan National Institute for Clinical Excellence (NICE, 2007) analysoi taloudellisesti menetelmää ja havaitsi, että palkitsemismenettelyt ovat kustannustehokas ratkaisu kokaiinihoidossa erityisesti ottaen huomioon kokaiininkäytön aiheuttamat laajat taloudelliset kustannukset. En økonomisk analyse utført av det kliniske kompetansesenteret National Institute for Clinical Excellence (NICE, 2007) i Storbritannia antydet at LBR er et kostnadseffektivt alternativ innenfor kokainbehandling, særlig når man tar i betraktning de økonomiske kostnadene ved kokainbruk i et bredere perspektiv. Niistä jäsenvaltioista, joissa kokaiinin tai crackkokaiinin levinneisyys on suurta, monet ovat vastanneet tähän ongelmaan erityisen tarmokkaasti. En rekke litteraturgjennomganger som er gjort i den senere tid, gir ikke solide bevis på at dagens psykososiale tiltak er effektive når det gjelder å behandle kokainavhengighet, og det foreligger heller ingen effektive farmakologiske behandlingsformer. Katso vuoden 2007 erityiskysymys kokaiinista. ) Se ”Læringsbasert rusbehandling”. Kokaiinirokote on tarkoitettu ensisijaisesti ehkäisemään sortumista uudelleen, mutta käsite ”rokote” herättää odotuksia sen mahdollisesta käytöstä kokaiiniriippuvuuden ehkäisyyn ennalta ehkäisevänä hoitona (esimerkiksi huumeita käyttämättömissä lapsissa tai nuorissa). Årsrapport for 2008: Narkotikasituasjonen i Europa sosiale problemer, f.eks. i forbindelse med boforhold, kan henvises til rehabiliteringsprogrammer i institusjon eller terapeutiske samfunn. Tällaisen lähestymistavan tehokkuus on epävarma, ja asia aiheuttaa eettisiä ongelmia, joita käsitellään perusteellisesti tulevassa EMCDDA:n julkaisussa. Målet med disse programmene er ikke bare å oppnå rusfrihet, men å tilby hvile og intensiv behandling samt støtte for å hjelpe brukerne med å endre en kaotisk og risikofylt livsstil. Haittojen vähentäminen esimerkkeinä asianmukaiset palvelut (eli lyhytaikainen laitoshoito, järjestelmälliset psykososiaaliset toimenpiteet) tai erityyppisten kokaiininkäyttäjien kliininen erittely. Immunterapi mot kokainavhengighet i form av en kokainvaksine (TA-CD) er også på forsøksstadiet. Näiden vaikeuksien ilmoitettiin johtuvan organisatorisista ongelmista, resurssien puutteesta ja tehokkaiden, erityisesti kokaiinin hoitoon tarkoitettujen toimenpiteiden puuttumisesta. Muiden jäsenvaltioiden ammattilaisilla on todennäköisesti samanlaisia ongelmia. Når vaksinen er gitt, stimulerer den produksjonen av antistoffer som binder seg til kokainmolekylene i blodet, som dermed gjør at naturlig forekommende enzymer kan omdanne kokainmolekylene til inaktive molekyler. Riittävät investoinnit, asianmukaiset hoitoprotokollat ja erikoiskoulutuksen tarve ovat näin ollen alan palvelutarjonnan kehittämisen kannalta keskeisiä kysymyksiä. Resultatene av de første kliniske forsøkene er oppmuntrende, selv om det er nødvendig med flere studier for å teste om vaksinen er holdbar som farmakoterapi for kokainavhengighet. Kokaiinin ongelmakäyttöön yhdistetään usein vakavat fyysiset ja henkiset terveysvaikutukset. En kvalitativ studie i seks spanske byer viste at sexarbeidere hovedsakelig brukte alkohol og kokain. Esimerkiksi irlantilaisesta kaksivuotisesta seurantatutkimuksesta kokaiinin käytöstä paikallisissa yhteisöissä kävi ilmi, että kokaiiniriippuvaisten asiakkaiden, erityisesti ainetta injektoivien henkilöiden, yleinen terveydentila heikkeni. Bruken av narkotika var sporadisk og instrumentell og bidro til å redusere psykologiske barrierer eller hemninger og øke toleransen overfor langvarig sexarbeid med ulike klienter. Monissa hankkeissa on niin ikään raportoitu sellaisten asiakkaiden lisääntyneen, joilla on paiseita ja haavoja huonojen injektointitapojen vuoksi. Konsekvensene av narkotikabruk blant prostituerte var blant annet ubeskyttet sex og høyere risiko for å bli utsatt for vold av klienter. Muita kokaiininkäyttäjien keskuudessa raportoituja ongelmia ovat painon lasku, sukupuoliteitse tarttuvat infektiotaudit, sydänsairaudet, amputaatiot ja riskinotto. Alvorlige bruksmønstre for crack observeres også ofte i denne gruppen. Tuoreiden kirjallisuustutkimusten mukaan nykyiset psykososiaaliset toimenpiteet eivät ole näytön perusteella kovin tehokkaita hoidettaessa kokaiiniriippuvuutta, eikä tehokkaita farmakologisia lähestymistapoja hoitoon myöskään ole. Kokainvaksinen skal primært brukes for å forebygge tilbakefall, men termen ”vaksine” skaper også forventninger om at den har potensial til å forebygge kokainavhengighet når den brukes profylaktisk (f.eks. hos ”stoffnaive” barn eller tenåringer). Hiljattain julkaistussa Cochrane-arviossa kokaiiniin ja muihin psykostimulantteihin liittyvistä psykososiaalisista toimenpiteistä esitettiin päätelmä, jonka mukaan ainoat johdonmukaiset, positiiviset käyttäytymismuutokset (pidättyminen hoidon aikana, huumeen käytön vähentäminen) ilmenivät sellaisissa psykososiaalisissa toimenpiteissä, joihin sisältyy palkitsemis- ja rajoittamismenettelyjä (103). Effektiviteten ved en slik metode er usikker og stiller visse etiske spørsmål som vil bli grundig omhandlet i den kommende EONN-publikasjonen ”Avhengighetens nevrobiologi: etiske og sosiale implikasjoner”. Matalan kynnyksen huumekeskukset ovat tässä suhteessa erittäin tärkeitä, sillä ne tarjoavat perushoitoa sekä neuvontaa ja lääketieteellistä apua. Sexarbeidere med kokain- og crackproblemer nås med skadereduserende og oppsøkende tjenester. Vakavista kokaiinin ja crackin aiheuttamista ongelmista kärsivät käyttäjät, esimerkkeinä samanaikaiset fyysiset ja mielenterveyden ongelmat tai sosiaaliset ongelmat, kuten asunto-ongelmat, voidaan lähettää laitoskuntoutukseen ja hoitoyhteisöihin. Näiden ohjelmien tarkoituksena on huumeista pidättymisen lisäksi tarjota hengähdysmahdollisuus sekä tehokasta hoitoa ja tukea, jotta käyttäjät pystyvät muuttamaan kaoottisen ja suuririskisen elämäntapansa. I Nederland har for eksempel den kommunale helsetjenesten iverksatt spesielle helseprogrammer rettet mot crackbrukende sexarbeidere, mens den franske organisasjon Espoir Goutte d’Or, som fokuserer på skadereduksjon og risikoforebygging for crackbrukere og sexarbeidere, organiserer frivillig, ukentlig rådgiving og rask HIV- og hepatitt-testing. Kokaiinin kulutusta ja saantipakkoa vähentävät kokeelliset terapeuttiset huumausaineet ovat osoittaneet mahdollista tehoa kliinisissä kokeissa (esimerkiksi baklofeeni, tiagabiini, topiramaatti). En toårig irsk oppfølgingsstudie av kokainbruk i lokalsamfunn avslørte f.eks. at den generelle helsetilstanden hos kokainavhengige klienter, spesielt sprøytebrukere, var svekket. Keskushermoston stimulantti modafiniili on antanut erityisen lupaavia tuloksia psykostimulanttien korvaushoidossa, ja sen etuna on muihin korvaaviin aineisiin (esimerkiksi d-amfetamiiniin) verrattuna pieni väärinkäyttöalttius (Myrick et al., 2004). Flere prosjekter rapporterte også om en økning i antall klienter som fikk abscesser og sår på grunn av dårlige injeksjonsvaner. Lisäksi buprenorfiinista, topiramaatista ja tiagabiinista on saatu lupaavia tuloksia kokaiininkäytön vähentämisessä sellaisilla korvaushoidossa olevilla opioidienkäyttäjillä, jotka ovat käyttäneet samanaikaisesti myös kokaiinia. Andre problemer rapportert av klienter som bruker kokain omfatter: vekttap, seksuelt overførte infeksjoner, hjerteproblemer, amputasjoner og risikoatferd. Huumeidenkäytön kerrottiin olevan satunnaista ja välineellistä, sen avulla vähennettiin psykologisia esteitä tai estoja ja lisättiin sietokykyä monituntiseen seksityöhön eri asiakkaiden kanssa. Medlemsstatene tilbyr vanligvis brukere som injiserer kokain, de samme tjenestene og tilbudene som de tilbyr opioidbrukere, f.eks. anbefalinger om sikker bruk, opplæring i sikker sprøytebruk og sprøytebytteprogrammer. Prostituoitujen huumeidenkäytön seurauksiin kuuluivat suojaamaton seksi ja suuri asiakasväkivallan riski. Lavterskeltjenestene spiller en viktig rolle i så henseende, da de tilbyr grunnleggende behandling så vel som rådgivning og medisinsk hjelp. Tässä ryhmässä havaittiin usein myös rankkoja crackkokaiinin käyttötapoja. Brukere med alvorlige kokain- og crackrelaterte problemer, som fysiske og psykiske tilleggslidelser eller Kokaiini- ja crack-kokaiiniongelmista kärsiviin seksityöntekijöihin on kohdistettu kentällä tehtävää Rekreasjonsbruk av kokain i kombinasjon med et høyt alkoholforbruk forekommer ofte i utelivsmiljøer og kan være forbundet med alvorlige, akutte fysiske problemer. Myös kokaiiniriippuvuuden hoitoa immunoterapeuttisesti kokaiinirokotteen (TA-CD) avulla tutkitaan. Henkilölle annettu rokote käynnistää vasta-aineiden tuotannon, ja vasta-aineet sitovat verenkierrossa olevat kokaiinimolekyylit. Som nevnt i kapittel 4, tar medlemsstatene stadig mer i bruk en integrert tilnærming for å redusere skade relatert til bruken av alkohol og illegale rusmidler i fritidsmiljøer. Näin luonnostaan esiintyvät entsyymit pystyvät muuntamaan ne inaktiivisiksi molekyyleiksi. Programmene gir unge mennesker råd og informasjon om risikoen forbundet med alkohol- og narkotikabruk generelt og omfatter vanligvis materiell om risikoen forbundet med akutt og kronisk kokainbruk. Näiden alkuvaiheen kliinisten kokeiden tulokset ovat rohkaisevia, mutta tarvitaan lisätutkimuksia, joilla testataan rokotteen soveltuvuutta kokaiiniriippuvuuden lääkehoidoksi. Medlemmene i FESAT, Den europeiske stiftelsen for rusrelaterte hjelpetelefoner, jobber også aktivt for å øke bevisstheten og støtte narkotikabrukere ved å tilby råd og informasjon om risikoen ved bruk av narkotika. Luku 6 Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö Kapittel 6Opioidbruk og injeksjonsbruk Heroiinin tarjonta ja saatavuus Tilbud og tilgjengelighet av heroin Euroopan unionissa Alankomaat ja jossain määrin myös Belgia ovat merkittävässä asemassa toissijaisina jakelukeskuksina (Europol, 2008). Nederland og i noen mindre grad Belgia en viktig rolle som sekundære distribusjonspunkter (Europol, 2008). Maailmanlaajuisesti ilmoitetut opioidien takavarikot lisääntyivät vuonna 2006 kaikkiaan 384 tonniin oopiumia ja 104 tonniin heroiinia ja morfiinia. I 2006 økte beslagene av opioider på verdensbasis til 384 tonn for opium og til 104 tonn for heroin og morfin. Vaikka Iranin osuus maailmassa takavarikoidusta oopiumista oli suurin (81 prosenttia), heroiinia ja morfiinia takavarikoitiin pääasiassa Pakistanissa (34 prosenttia), Iranissa (20 prosenttia), Turkissa (kymmenen prosenttia) ja Kiinassa (kuusi prosenttia) (UNODC, 2008). Iran sto for mesteparten av opiumen (81 %), mens heroin og morfin hovedsakelig ble beslaglagt i Pakistan (34 %), etterfulgt av Iran (20 %), Tyrkia (10 %) og Kina (6 %) (UNODC, 2008). Euroopassa käytettävä heroiini on peräisin pääasiassa Afganistanista, joka on edelleen maailman johtava laittoman oopiumin tuottaja; seuraavaksi suurimpia ovat Myanmar ja Meksiko. I Europa har to former for importert heroin historisk sett blitt tilbudt på det illegale narkotikamarkedet: den lett tilgjengelige brune heroinen (heroin i baseform), som hovedsakelig kommer fra Afghanistan, og den mye mindre vanlige, hvite heroinen (i saltform) som typisk kommer fra Sørøst-Asia (104). Maailmanlaajuisesti oopiumintuotanto lisääntyi jälleen huomattavasti (34 prosenttia) vuonna 2007 arviolta 88 70 tonniin pääasiassa Afganistanin tuotannon kasvettua. I tillegg produseres noen opioider, hovedsakelig hjemmeproduserte valmueprodukter (f.eks. konsentrat av knuste stengler eller frøkapsler), i en del av de østeuropeiske landene (f.eks. Latvia, Litauen). Euroopassa arviolta 48 200 takavarikossa saatiin talteen 19,4 tonnia heroiinia vuonna 2006. I de anslagsvis 48 200 beslagene som ble gjort i Europa i 2006, ble det tatt 19,4 tonn heroin. Yhdistynytkuningaskunta ilmoitti edelleen suurimman takavarikkomäärän ja Turkki suurimman takavarikoidun määrän eli 10,3 tonnia vuonna 2006 (105). Storbritannia fortsatte å rapportere det høyeste antallet beslag, mens Tyrkia nok en gang rapporterte de største beslaglagte mengdene, med 10,3 tonn i 2006 (105). Keskimääräisessä takavarikossa talteen saadun heroiinin määrä vaihteli suuresti näiden kahden maan välillä: Turkissa keskimäärin takavarikoitu määrä oli sata kertaa Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittama määrä, mikä osoittaa maiden kuuluvan jakeluketjun eri lenkkeihin (kaavio 6). Det var store forskjeller i mengdene heroin som ble tatt i et gjennomsnittlig beslag i disse to landene, idet et tyrkisk gjennomsnittsbeslag var 100 ganger større enn et britisk, noe som gjenspeiler landenes ulike posisjoner i forsyningskjeden (figur 6). Viimeisten kymmenen vuoden aikana heroiinitakavarikot ovat vähentyneet vaihdellen Euroopassa. De siste ti årene har heroinbeslagene variert med en nedadgående trend i Europa, med en relativ topp i 2001 og et rekordlavt nivå i 2003. Suhteellinen huippu saavutettiin vuonna 2001 ja ennätysalhainen lukumäärä vuonna 2003. Euroopan unionissa takavarikoidun heroiinin määrä on laskenut kaiken kaikkiaan vuosina 2001–2006. Mellom 2001 og 2006 har det vært en generell nedgang i beslaglagte kvanta heroin i Den europeiske union, mens beslaglagte kvanta i Tyrkia er nærmest tredoblet i perioden. Sitä vastoin Turkissa takavarikoitu määrä on lähes kolminkertaistunut samana aikana. Det økende antallet laboratorier som er ødelagt i Afghanistan de siste par årene, tyder på at opiumen i stadig større grad omdannes til morfin eller heroin inne i Afghanistan. Heroiini saapuu Eurooppaan pääasiassa kahta merkittävää salakuljetusreittiä pitkin: historiallisesti merkittävää Balkanin reittiä ja sen useita sivuhaaroja pitkin kuljettuaan ensin Pakistanin, Iranin ja Turkin läpi sekä yhä enemmän käytettyä pohjoista reittiä pitkin Keski-Aasian ja Venäjän federaation kautta (kaavio 6). Globale beslag av eddiksyre (som brukes i den illegale produksjonen av heroin) økte til 26 400 liter i 2006, det meste tatt i Den russiske føderasjon (9 900 liter) og Colombia (8 800 liter), etterfulgt av Tyrkia (3 800 liter) (INCB, 2008b). Heroiinin toissijaisia salakuljetusreittejä on raportoitu Kaakkois-Aasiasta, esimerkiksi suoraan Pakistanista Eurooppaan (Yhdistyneeseen kuningaskuntaan) sekä myös Pakistanin ja Smuglerrutene mellom Afghanistan og Europa brukes også til å smugle prekursorer (hovedsakelig eddiksyre via Silkeveien) og syntetiske stoffer (hovedsakelig ecstasy) østover (Europol, 2008). Etikkahappoanhydridin (jota käytetään heroiinin laittomassa valmistuksessa) takavarikoinnit maailmassa lisääntyivät vuonna 2006 aina 26 400 litraan. Det ble også rapportert om sekundære ruter for heroin fra Sørvest-Asia, f.eks. direkte fra Pakistan til Europa (Storbritannia), men også via Pakistan og land i Midt-Østen og Afrika til illegale markeder i Europa og Nord-Amerika (INCB, 2008a; Europol, 2008; UNODC, 2007; WCO, 2007). Valtaosa takavarikoitiin Venäjän federaatiossa (99 00 litraa) ja Kolumbiassa Dessuten smugles heroin fra Sørvest-Asia også til Europa via Sør-Asia (Bangladesh) (INCB, 2008a). Mikäli haluat lisätietoja huumausaineiden tarjonta- ja saatavuustietojen lähteistä, katso s. 36. ) For informasjon om kildene til data om tilbud og tilgjengelighet av narkotika, se s. 36.) Katso taulukot SZR-7 ja SZR-8 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se tabell SZR-7 og SZR-8 i Statistiske opplysninger 2008. Huomaa, että arvioinnissa käytettiin vuodelta 2006 puuttuvien tietojen sijasta vuoden 2005 tietoja. Merk at der data om europeiske beslag fra 2006 manglet, er anslagene beregnet med utgangspunkt i data fra 2005. Analyysi on alustava, koska Yhdistyneen kuningaskunnan tietoja vuodelta 2006 ei vielä ole saatu. Denne analysen er foreløpig, da det ennå ikke foreligger data fra Storbritannia for 2006. Arviot opioidien ongelmakäytön vuotuisesta levinneisyydestä (osuus tuhannesta 15–64-vuotiaasta) 1 000 innbyggere i aldersgruppen 15–64) (8 800 litraa) sekä Turkissa (3 800 litraa) (INCB, 2008b). I 2006 lå den typiske renheten for brun heroin mellom 15 % og 25 % i de fleste rapporterende landene, selv om verdier under 10 % ble rapportert i Hellas, Frankrike og Østerrike og høyere verdier på Malta (31 %), i Tyrkia (36 %) og Storbritannia (43 %). Afganistanin ja Euroopan välisiä salakuljetusreittejä käytetään myös lähtöaineiden kuljetukseen (pääasiassa etikkahappoanhydridin kuljetukseen ”silkkitien” kautta) ja synteettisten huumausaineiden (lähinnä ekstaasin) salakuljetukseen itään päin (Europol, 2008). Den typiske renheten for hvit heroin var generelt høyere (45–70 %) i de få europeiske landene som la fram data (106). 0 Vuonna 2006 ruskean heroiinin tyypillinen puhtaus oli 15–25 prosenttia useimmissa tietoja ilmoittaneissa maissa, tosin alle kymmenen prosentin arvoja ilmoitettiin Kreikasta, Ranskasta ja Itävallasta sekä korkeampia arvoja Maltasta (31 prosenttia), Turkista (36 prosenttia) ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta (43 prosenttia). Prisen på brun heroin varierte i 2006 fra EUR 14,5 pr. gram i Tyrkia til EUR 110 pr. gram i Sverige, men de fleste europeiske land rapporterte om priser på typisk EUR 30–45 pr. gram. Valkoisen heroiinin tyypillinen puhtaus on yleensä suurempi (45–70 prosenttia) Prisen på hvit heroin rapporteres kun av et par europeiske land og lå mellom EUR 27–110 pr. gram. 10 6 niissä harvoissa Euroopan maissa, jotka ilmoittavat tietoja ( 0 Prevalensestimater for problematisk bruk av opioider y sk land (2006) CM T Ruskean heroiinin hinta katukaupassa vaihteli vuonna 2006 Turkin 14,5 eurosta grammalta Ruotsin 110 euroon grammalta, mutta useimmat Euroopan maat ilmoittivat tyypilliseksi hinnaksi 30–45 euroa grammalta. Dataene i denne delen er utledet fra EONNs indikator for problematisk bruk av narkotika (PDU), som hovedsakelig omfatter injeksjonsbruk og bruk av opioider. Valkoisen heroiinin hinnan on ilmoittanut vain muutama Euroopan maa, ja se asettui 27 euron ja 110 euron välille grammalta. I noen land er bruk av amfetamin eller kokain også en viktig komponent. Vuosina 2001–2006 ruskean heroiinin katukauppahinta laski valtaosassa aikasarjoja ilmoittavista 13:sta Euroopan maasta, tosin kasvun merkkejä on kirjattu Puolassa. Anslag over antallet problembrukere av opioider er generelt usikre, noe som skyldes den relativt lave utbredelsen av denne formen for narkotikabruk og dens skjulte karakter. Symboli edustaa piste-estimaattia ja viiva arviointimenetelmistä aiheutuvaa epävarmuusväliä, joka voi olla joko 95 prosentin luottamusväli tai herkkyysanalyysiin perustuva väli. Punkt viser til et punktestimat, og en strek viser til et estimert toleranseområde – et 95 % konfidensintervall eller et intervall basert på en sensitivitetsanalyse. Suomea (15–54) ja Maltaa (12–64) koskevissa tutkimuksissa käytettiin tavanomaisesta poikkeavia ikähaarukoita. Ikke-standard aldersspredning ble brukt i studiene fra Finland (15–54) og Malta (12–64). Saksan osalta väli on kaikkien arvioiden alimmasta arvosta niiden ylimpään arvoon, ja piste-estimaatti on pelkkä keskipisteiden keskiarvo. For Tyskland representerer intervallet minste nedre skranke og største øvre skranke for alle estimater, og punktestimatet et enkelt gjennomsnitt av midtverdiene. Beregningsmetodene er forkortet slik: CR = Capture-Recapture, TM = Treatment Multiplier, MI = Multivariate Indicator, TP = Truncated Poisson, MM = Mortality Multiplier, CM = Combined Methods, OT = Other Methods. Katso kaavio PDU-1 (osa ii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Se figur PDU-1 del (ii) i Statistiske opplysninger 2008 for ytterligere opplysninger.Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Huumausaineiden ongelmakäyttötavat näyttävät monipuolistuvan Euroopassa. Mønstrene i den problematiske bruken av narkotika i Europa ser ut til å bli mer uensartede. Koska huumeiden ongelmakäyttötapoja on seurattava tehokkaasti, EMCDDA raportoi huumeiden ongelmakäyttäjien osapopulaatioista huumausaineittain. I enkelte land hvor problematisk opioidbruk historisk sett har vært dominerende, tyder f.eks. ferske rapporter på at andre rusmidler inkludert kokain blir viktigere. Nämä tiedot voivat olla päällekkäisiä (107). Behovet for effektiv overvåking av en rekke problematiske bruksmønstre har fått EONN til å rapportere om undergrupper av problematisk narkotikabruk definert etter rusmiddel, som kan overlappe (107). Opioidien ongelmakäytön kansallisen levinneisyyden arviot vuosina 2002–2006 vaihtelevat karkeasti arvioiden yhdestä kuuteen tapaukseen tuhatta 15–64-vuotiasta kohti; Estimater av utbredelsen av problematisk opioidbruk på nasjonalt nivå i perioden 2002–06 varierer fra 1 til 6 tilfeller pr. 1 000 innbyggere i alderen 15–64. Tämän osan tiedot perustuvat EMCDDA:n huumeiden ongelmakäytön indikaattoriin, johon sisältyvät lähinnä huumeiden injektiokäyttö ja opioidien käyttö, joskin muutamissa maissa amfetamiinin ja kokaiininkäyttäjät muodostavat merkittävän osan. Av den relativt begrensede mengden data som er tilgjengelig, kan vi utlede en gjennomsnittsprevalens for problematisk opioidbruk på mellom 4 og 5 tilfeller pr. Lisäksi arviot ovat usein paikallisia (kaupunki- tai piirikohtaisia), ja lukujen ekstrapolointi kansallisten arvioiden tekemiseksi ei aina tuota luotettavaa tietoa. Forutsatt at dette gjenspeiler EU sett under ett, innebærer det at det fantes om lag 1,5 millioner (1,3–1,7 millioner) problembrukere av opioider i EU og Norge i 2006. Katso pitoisuus- ja hintatietoja koskevat taulukot PPP-2 ja PPP-6 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Se tabell PPP-2 og PPP-6 i Statistiske opplysninger 2008 for data om renhet og pris.) Yleiskatsaus huumeiden ongelmakäytön eri osien saatavissa oleviin arvioihin: katso vuoden 2008 tilastotiedote. For en oversikt over tilgjengelige estimater over komponentene som inngår i problematisk narkotikabruk, se Statistiske opplysninger 2008. Vuosiraportti2008:HuumeongelmaEuroopassa Trender og forekomst av problematisk opioidbruk Aiemmissa vuosiraporteissa kuvatuista suuntauksista poiketen uusista tiedoista ilmenee jonkin verran lisäystä huumekuolemissa, heroiinitakavarikoissa ja ensi kertaa hoitoon hakeutuvien käyttäjien heroiinihoitopyyntöjen määrässä Euroopan unionissa. I motsetning til trendene beskrevet i tidligere årsrapporter viser ferske data en viss økning i antall narkotikainduserte dødsfall, heroinbeslag og nye behandlingssøknader for heroin i EU. ongelmakäytön yleiseksi levinneisyydeksi arvioidaan 1–10 tapausta tuhatta asukasta kohti. Det er vanskelig å anslå tidstrender for utbredelsen av problematisk opioidbruk på grunn av det begrensede antallet repeterte estimater og usikkerheten rundt enkeltestimater. Suhteellisten vähäisten tietojen perusteella arvioidaan, että opioidien ongelmakäyttäjiä on EU:ssa yleisesti keskimäärin 4–5 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti. Data fra ni land med repeterte estimater i perioden 2001–06 viser ulike utviklinger. Jos oletetaan, että tämä edustaa koko EU:ta, se merkitsee, että EU:ssa ja Norjassa oli vuonna 2006 noin 1,5 miljoonaa (1,3–1,7 miljoonaa) opioidien ongelmakäyttäjää. Prevalensen synes å være relativt stabil i Den tsjekkiske republikk, Italia, Malta, Slovakia og Finland, mens det er registrert en økning i Østerrike (de nyeste dataene er fra 2004) og en mulig nedgang på Kypros (108). Euroopassa raportoitujen huumekuolemien, pääasiassa opioidikuolemien, laskeva suuntaus keskeytyi vuonna 2003, ja vuosina 2003–2005 useimmat jäsenvaltiot ovat ilmoittaneet kasvavasta suuntauksesta. I 2003 opphørte den nedadgående trenden i Europa i antallet narkotikainduserte dødsfall, hovedsakelig relatert til bruken av opioider, og mellom 2003 og 2005 rapporterte de fleste medlemsstatene en oppadgående trend. Heroiinitakavarikkojen lukumäärä kasvoi yli kymmenen prosenttia 16:ssa kaikkiaan 24:stä tietoja ilmoittaneesta maasta vuosina 2003–2006. I perioden 2003–06 økte antallet heroinbeslag med over 10 % i 16 av de 24 rapporterende landene. Ensi kertaa hoitoon hakeutuvien ensisijaisesti heroiinia käyttävien henkilöiden hoitopyynnöt ovat monen vuoden vähentymisen jälkeen kasvaneet noin puolessa tietoja toimittaneista maista vuosina 2005 ja 2006. Etter flere års nedgang økte antallet nye søknader om behandling for heroin som primærrusmiddel i om lag halvparten av landene som rapporterte data for perioden 2005–06. Tämä voi olla osoitus muutamaa vuotta aiemmin alkaneen heroiininkäytön tiheydestä, koska ensi käytöstä ensimmäiseen hoitoon kuluu luonnollisesti aikaa. Dette kan gjenspeile en endring i forekomsten av heroinbruk noen år tidligere, på grunn av tiden som går mellom første gangs bruk og første behandling. Opioidien ongelmakäytön aikasuuntauksia on vaikea arvioida, koska perättäiset arviot toistuvat muutaman kerran ja koska yksittäiset arviot ovat epävarmoja. Disse nye trendene inntreffer samtidig med økt opiumsproduksjon i Afghanistan, noe som vekker bekymring for at disse hendelsene kan være koplet til hverandre gjennom økt tilgjengelighet av heroin på det europeiske markedet. Yhdeksän maan perättäisten arvioiden tiedot vuosilta 2001–2006 viittaavat monenlaiseen kehitykseen. Dette er et viktig spørsmål som må undersøkes nærmere, da tilgjengelige data ikke gjør det mulig å få oversikt over situasjonen. Tämä on tärkeä tutkimusta vaativa seikka, koska käytettävissä olevat tiedot eivät riitä aukottomaan arvioon. I tillegg er det flere forstyrrende faktorer. Lisäksi tärkeitä sekoittavia tekijöitäkin on, esimerkiksi lääkeopioidien käytön muihin kuin lääketieteellisiin tarkoituksiin on ilmoitettu jatkuvan yleisenä tai kasvaneen monissa maissa (Tšekki, Viro, Ranska, Itävalta, Suomi), ja se voi selittää merkittävässä määrin huumekuolemissa havaittuja suuntauksia. For eksempel er det rapportert at bruken av syntetiske opioider til ikkemedisinske formål har fortsatt eller økt i flere land (Den tsjekkiske republikk, Estland, Frankrike, Østerrike, Finland), noe som kan utgjøre en viktig faktor i forhold til å forklare trendene for narkotikainduserte dødsfall. Hoidossa olevat opioidienkäyttäjät klienter, men bare for 40 % av klientene som påbegynte Opioidien ongelmakäytön levinneisyys (tiettynä vuonna ilmenevien uusien tapausten lukumäärä) on herkempi mittari ajan oloon tapahtuville muutoksille, ja se voi antaa ennakkotietoa levinneisyyden ja hoitopyyntöjen tulevasta kehityksestä. Forekomsten av problematisk opioidbruk (antallet nye tilfeller som oppstår i et gitt år) er et mer sensitivt mål på endringer over tid og kan gi et tidlig bilde av framtidige utviklinger når det gjelder utbredelse og behandlingsbehov. Käytetyissä arviointimalleissa tehdään kuitenkin monia oletuksia. Estimeringsmodellene som brukes, er imidlertid basert på en rekke antakelser. Lisäksi malleista saadaan ainoastaan osittainen levinneisyysarvio, sillä ne perustuvat ainoastaan hoitoon tuleviin tapauksiin. Disse modellene kan dessuten bare gi et delvis estimat over forekomst, da de bare er basert på de tilfellene som kommer i kontakt med behandlingsapparatet. Vain kaksi maata ilmoitti tuoreita tietoja, ja niistä ilmenee kaksi erilaista suuntausta. Bare to land rapporterer nyere data, og disse viser forskjellige trender. Italiassa levinneisyyden arvioidaan pienentyneen noin 32 500:sta ensi kertaa hoitoon tulevasta henkilöstä vuonna 1990 noin 22 000 uuteen hoitoon tulijaan vuonna 1997, minkä jälkeen levinneisyys kasvoi takaisin noin 30 000 tapaukseen vuonna 2006. I Italia anslås forekomsten å ha gått ned fra rundt 32 500 nye tilfeller i 1990 til rundt 22 000 nye tilfeller i 1997, hvorpå den har gått opp igjen til rundt 30 000 nye tilfeller i 2006. Espanjassa opioidien ongelmakäytön levinneisyyden sitä vastoin arvioidaan jatkuvasti pienentyneen huippuvuoden 1980 jälkeen, joskin äskettäin (vuosina 2002–2004) sen levinneisyys näyttää vakiintuneen suhteellisen matalalle tasolle (noin 3 000:een ensi kertaa hoitoon tulevaan henkilöön vuosittain). I Spania er det derimot anslått at forekomsten av opioidbruk har gått jevnt nedover siden toppen rundt 1980. I de senere år (2002–04) ser den imidlertid ut til å ha stabilisert seg på et relativt lavt nivå (om lag 3 000 nye tilfeller pr. år). EMCDDA on kehittänyt yhteistyössä kansallisten asiantuntijoiden ryhmän kanssa jokin aika sitten suuntaviivat levinneisyyden arviointia varten kannustaakseen jatkamaan työtä tällä alalla (Scalia Tomba et al., 2008). I samarbeid med en gruppe nasjonale eksperter har EONN nylig utviklet nye retningslinjer for estimering av forekomst for å oppmuntre til videre arbeid på dette området (Scalia Tomba et al., 2008). Jos haluat aukottomat tiedot luottamusväleistä, katso taulukko PDU-6 (osa ii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa ja taulukko PDU-102. De fleste klientene som påbegynner poliklinisk behandling for bruk av opioider som primærrusmiddel, bruker også andre rusmidler, inkludert kokain (25 %), andre opioider (23 %) og cannabis (18 %). Blant dem som behandles for primærbruk av andre rusmidler, rapporterer dessuten 13 % av klientene i poliklinisk behandling og 11 % i behandling i døgninstitusjon at de bruker opioider som sekundærrusmiddel (111). Katso taulukko TDI-5 vuoden 2007 tilastotiedotteessa. (108) Se tabell PDU-6 del (ii) i Statistiske opplysninger 2008 og tabell PDU-102 for fullstendig informasjon inkludert konfidensintervaller.(109) Se tabell TDI-5 i Statistiske opplysninger 2007.(110) Se tabell TDI-39 i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukko TDI-10 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. (111) Se tabell TDI-22 og TDI-23 i Statistiske opplysninger 2008.(112) Se tabell TDI-113 i Statistiske opplysninger 2008. Arviot huumeiden injektiokäytön levinneisyydestä (osuus tuhannesta 15–64-vuotiaasta) 1 000 innbyggere i aldersgruppen 15–64) rapporterer om en økning i andelen blandingsbrukere blant heroinklienter og en økning i antallet klienter som bruker andre opioider enn heroin. 0 Joissakin maissa merkittävä määrä hoitoon hakeutuneista käyttää muita opioideja kuin heroiinia. Det absolutte antallet behandlingssøknader for heroin rapportert gjennom indikatoren for behandlingsetterspørsel (TDI) økte med over 30 000 tilfeller mellom 2002 og 2006 (fra 108 100 til 138 500). Suomessa 40 prosenttia kaikista asiakkaista ja Ranskassa kahdeksan prosenttia asiakkaista ilmoitti buprenorfiinin väärinkäytön hoitoonhakeutumisen pääsyyksi. Blant klienter som påbegynte behandling for første gang, var det en tilsvarende økning i antallet brukere med heroin som primærrusmiddel, fra rundt 33 000 i 2002 til over 41 000 i 2006. Latviassa ja Ruotsissa 5–8 prosenttia huumehoidon asiakkaista ilmoitti ensisijaisesti käyttämäkseen huumeeksi muut opioidit kuin heroiinin tai metadonin, lähinnä buprenorfiinin, kipulääkkeet ja muut opioidit (112). Faktorer som kan forklare denne trenden, er økningen i antall problembrukere av heroin, et utvidet behandlingstilbud og bedre rapportering. Vastaavasti ensi kertaa hoitoon hakeutuvien keskuudessa ensisijaisesti heroiinia käyttävien määrä lisääntyi vuoden 2002 tasolta eli 33 000 tapauksesta yli 41 000:een vuonna 2006. Bare elleve land var i stand til å anslå omfanget av injeksjonsbruk, til tross for sprøytebrukens betydning for folkehelsen (figur 8). Tätä suuntausta selittäviä tekijöitä voivat olla heroiinin ongelmakäyttäjien lukumäärän kasvu, hoidon tarjonnan laajentuminen ja parantunut raportoinnin kattavuus. Å heve nivået på informasjonen som er tilgjengelig om denne spesielle gruppen, er dermed en viktig utfordring i arbeidet med å utvikle systemer for helsekartlegging i Europa. Huumeiden injektiokäytön levinneisyys Estimatene varierer fra 1 til 5 tilfeller pr. Viron epävarmuusvälin yläraja jää asteikon ulkopuolelle (37,9 tuhatta kohti). For Estland ligger øvre grense for toleranseområdet utenfor skalaen (37,9 pr. 1 000). Kohderyhmissä voi olla pientä vaihtelua erilaisten menetelmien ja tietolähteiden takia, joten vertailuja on tehtävä varoen. Målgruppene kan variere noe avhengig av beregningsmetode og datakilder. Sammenligninger bør derfor gjøres med varsomhet. Beregningsmetodene er forkortet slik: CR = Capture-Recapture, TM = Treatment Multiplier, MI = Multivariate Indicator, TP = Truncated Poisson, MM = Mortality Multiplier, CM = Combined Methods, OT = Other Methods. Katso kaavio PDU-2 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Se figur PDU-2 i Statistiske opplysninger 2008 for ytterligere opplysninger.Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Tietojen puuttuminen vaikeuttaa päätelmien tekoa injektiokäytön aikasuuntauksista, joskin käytettävissä olevien tietojen perusteella se vähenee Norjassa (2001–2005) ja pysyy vakaana Tšekissä, Kreikassa, Mangel på data gjør det vanskelig å trekke konklusjoner om tidstrender for utbredelse av sprøytebruk, selv om tilgjengelige data tyder på en nedgang i Norge (2001–05) og en stabil situasjon i Den tsjekkiske republikk, Hellas, Kypros og Storbritannia (113 Huumeiden injektiokäyttäjillä on suurin huumeidenkäytöstä johtuvien terveysongelmien, kuten veri-infektioiden (HIV/ aids, hepatiitti) tai huumekuolemien, riski. Sprøytebruk blant opioidbrukere som påbegynner behandling en økning (Romania, Slovakia). Vain 11 maata kykeni ilmoittamaan tuoreet arviot injektiokäyttäjien määrästä, vaikka he ovat kansanterveyden kannalta merkittävä ryhmä (kaavio 8). Det er store forskjeller fra land til land når det gjelder injeksjonsnivået blant heroinbrukere som påbegynner behandling. Tämän käyttäjäryhmän seurannan parantaminen onkin tärkeä haaste terveydenseurantajärjestelmien kehittämiselle Euroopassa. Den laveste andelen sprøytebrukere er registrert i Spania, Frankrike og Nederland (under 25 %) og den høyeste (over 80 %) i Bulgaria, Den tsjekkiske republikk, Romania, Slovakia og Finland (114). Hoitoon hakeutuvien opioidienkäyttäjien injektiokäyttö Blant opioidbrukere som i 2006 påbegynte poliklinisk behandling for første gang, rapporterer en noe lavere andel at de injiserer stoffet (ca. 40 %). Kaiken kaikkiaan 43 prosenttia kaikista avohoitoon hakeutuvista opioidienkäyttäjistä ilmoitti vuonna 2006 injektoineensa huumetta. I alt 43 % av alle opioidbrukere som påbegynte poliklinisk behandling i 2006, rapporterte at de injiserte rusmiddelet. Injektiokäyttäjien osuuden muutokset hoitoon hakeutuvien heroiininkäyttäjien keskuudessa voivat osoittaa suuntausta opioidien Endringer i andelen injiserende heroinbrukere som påbegynner behandling, kan antyde trender i den bredere gruppen av problembrukere av opioider. Useimmissa maissa arviot vaihtelevat yhdestä viiteen tapaukseen tuhatta 15–64-vuotiasta asukasta kohti, mutta Virosta on ilmoitettu poikkeuksellisen korkea luku, 15 tapausta tuhatta henkeä kohden. Mellom 2002 og 2006 ble det registrert en nedgang i denne andelen i ni land (Danmark, Tyskland, Irland, Hellas, Frankrike, Italia, Sverige, Storbritannia, Tyrkia), mens to land rapporterte tilstrekkelige data ( Katso taulukot TDI-22 ja TDI-23 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. (113) Se tabell PDU-6 del (iii) i Statistiske opplysninger 2008.(114) Se tabell PDU-104, TDI-4, TDI-5 og TDI-17 del (v) i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukko TDI-113 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Se figur TDI-7 og tabell TDI-17 del (i) i Statistiske opplysninger 2008. Vuosiraportti2008:HuumeongelmaEuroopassa Kapittel 6: Opioidbruk og injeksjonsbruk Heidän osuutensa pieneni vuosina 2002–2006 yhdeksässä maassa (Tanska, Saksa, Irlanti, Kreikka, Ranska, Italia, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Turkki) ja suureni kahdessa (Romania, Slovakia). Unge sprøytebrukere (under 25 år) utgjør mer enn 40 % av utvalget av sprøytebrukere i Den tsjekkiske republikk, Estland, Litauen, Østerrike og Romania, mens under 20 % av sprøytebrukerne i disse utvalgene er under 25 år i ni andre land. Maat poikkeavat huomattavasti toisistaan hoitoon hakeutuvien heroiininkäyttäjien injektiokäytön suhteen. at det blant klienter som allerede var i behandling, var en relativt høy andel som var sprøytebrukere ved behandlingsstart. Injektiokäyttäjien ilmoitettu osuus on pienin Espanjassa, Ranskassa ja Alankomaissa (alle 25 prosenttia) ja suurin (yli 80 prosenttia) Bulgariassa, Tšekissä, Romaniassa, Slovakiassa ja Suomessa (114). En høyere andel nye sprøytebrukere kan tilsi en ny økning i sprøytebruken, men andre faktorer kan også være knyttet til dette (f.eks. kortere karriere som sprøytebruker, bedre utbygget behandlingstilbud, høyere dødelighet blant eldre sprøytebrukere). Injektiokäyttäjien keskuudessa tehtävien tutkimusten perusteella voidaan saada lisätietoa kansallisista eroista ja ajallisista muutoksista huumeiden injektiokäytössä Euroopassa. Studier blant sprøytebrukere kan gi et annet bilde av nasjonale forskjeller og endringer over tid når det gjelder sprøytebruk i Europa. Monet maat teettävät säännöllisesti toistuvia tutkimuksia injektiokäyttäjäryhmistä yleensä tartuntatautien testauksen yhteydessä. Osallistujat hankitaan usein erilaisista ympäristöistä yleistettävyyden maksimoimiseksi. Mange land gjennomfører repeterte studier på grupper av sprøytebrukere, vanligvis i forbindelse med testing av smittsomme sykdommer, og disse rekrutteres ofte fra forskjellige miljøer for å maksimere generaliserbarheten. Maita on vertailtava keskenään varoen, koska näiden tutkimusten otantamenetelmissä voi olla vääristymiä (117). Sammenligninger mellom land bør gjøres med varsomhet, da den selektive rekrutteringen til disse studiene kan gi en viss fortegning (117). Avohoitoon ensi kertaa vuonna 2006 hakeutuneista opioidienkäyttäjistä hieman pienempi osa (noin 40 prosenttia) ilmoitti injektoivansa huumetta. Enkelte land viser store andeler (over 20 %) av nye sprøytebrukere (sprøytebruker i mindre enn to år) i disse Nuorten ja uusien injektiokäyttäjien osuudet injektiokäyttäjien otoksissa I de resterende, ofte nyere, medlemsstatene viser dataene høyere andeler av unge sprøytebrukere. Nuoria injektiokäyttäjiä Dentsjekkiske republikk Uusia injektiokäyttäjiä Unge sprøytebrukere Otokset koostuvat tartuntatautien (HIV ja HCV) varalta testatuista injektiokäyttäjistä. Utvalget omfatter sprøytebrukere testet for infeksjonssykdommer (HIV og HCV). Jokaisesta maasta on käytetty uusinta otosta jaksolta 2002–2006, mikäli injektiokäyttäjiä on ollut vähintään sata. Det siste tilgjengelige utvalget for hvert land i perioden 2002–06 har blitt brukt, forutsatt at det besto av minst 100 sprøytebrukere. Tähti tarkoittaa, ettei uusista injektiokäyttäjistä ole saatavissa tietoja. En asterisk betyr at ingen data er tilgjengelig for nye sprøytebrukere. Lisätietoja: katso kaavio PDU-3 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. For mer informasjon, se figur PDU-3 i Statistiske opplysninger 2008.Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Katso taulukot TDI-17 (osa v) ja TDI-40 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Voidaan kenties olettaa, että otoksissa, jotka on poimittu huumehoidossa olevista, nuorten tai uusien injektiokäyttäjien osuus on pienempi kuin ”avoimemmissa” ympäristöissä, kuten matalan kynnyksen keskuksissa, koska asiakkaat hakeutuvat hoitoon keskimäärin vasta muutaman huumeidenkäyttövuoden jälkeen. ) Det kan forventes at andelen unge eller nye sprøytebrukere er lavere i utvalg rekruttert fra behandlingsapparatet enn i «åpnere» miljøer som lavterskeltilbud, da klientene i gjennomsnitt ikke påbegynner behandling før etter noen år med narkotikabruk. Tilastollinen analyysi koehenkilöiden hankintaympäristön ja nuorten tai uusien injektiokäyttäjien osuuksien välisistä yhteyksistä ei kuitenkaan paljastanut tilastollista merkittävyyttä, mikä antaa olettaa, että koehenkilöiden hankintaympäristö (joka koodattiin ”pelkästään huumehoidoksi”, ”muuksi kuin huumehoidoksi” ja ”sekaympäristöksi”) ei välttämättä vaikuta voimakkaasti näihin suhteisiin. Statistisk analyse av sammenhengen mellom rekrutteringsmiljøer og andelen unge eller nye sprøytebrukere viser imidlertid ingen statistisk signifikans og tyder på at rekrutteringsmiljø (kodet som «bare narkotikabehandling», «ingen narkotikabehandling» og «blandede miljøer») kanskje ikke har en sterk innvirkning på fordelingen. Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö luku 2), ja eräissä maissa on pantu merkille suurempi samanaikaisten psykiatristen häiriöiden esiintymistiheys. Årsrapport for 2008: Narkotikasituasjonen i Europa alternativet, men Ungarn, Polen og Sverige rapporterte i 2005 at medikamentfri behandling dominerte. Noin puolet hoitoon hakeutuvista opioidienkäyttäjistä ilmoittaa aloittaneensa käytön ennen 20 vuoden ikää ja noin kolmannes 20–24 vuoden iässä; opioidien ensikäyttö 25. ikävuoden jälkeen on harvinaista (120). fra, kan gjenspeile forskjeller i gjennomsnittlig debutalder så vel som økende forekomst av sprøytebruk blant de yngre eller eldre gruppene. Opioidien ensikäytön ja ensi kertaa hoitoonhakeutumisen välillä ilmoitetaan olevan keskimäärin 7–9 vuoden viive. Behandling for problematisk bruk av opioider Joissain maissa uusien injektiokäyttäjien (jotka ovat käyttäneet huumetta injektoimalla alle kahden vuoden ajan) osuudet ovat suuria (yli 20 prosenttia) näiden tutkimusten mukaan, mutta monissa maissa määrä on alle kymmenen prosenttia (kaavio 9). Tilgjengelige data om antallet klienter i substitusjonsbehandling tyder på en generell økning siste år, med unntak av i Frankrike, Nederland, Malta og Luxembourg, hvor situasjonen var stabil. Nuoret injektiokäyttäjät (alle 25-vuotiaat) edustavat yli 40:tä prosenttia otokseen otetuista injektiokäyttäjistä Tšekissä, Virossa, Liettuassa, Itävallassa ja Romaniassa, kun taas yhdeksässä muussa maassa alle 20 prosenttia tutkimukseen osallistuneista injektiokäyttäjistä on alle 25-vuotiaita. Den største forholdsvise økningen ble rapportert av Den tsjekkiske republikk (42 %), selv om økninger over 10 % også ble rapportert av Polen (26 %), Finland (25 %), Estland (20 %), Sverige (19 %), Norge (15 %), Ungarn og Østerrike (11 %). Hoidon tarjonta ja kattavuus Det samme er tilfellet i Irland, Hellas, Østerrike og Finland (118). Opioidienkäyttäjien hoito tapahtuu useimmiten avohoidossa eli esimerkiksi erikoistuneissa keskuksissa, yleislääkärin hoidossa ja alhaisen kynnyksen keskuksissa. En enkel sammenligning av anslagene over antallet problembrukere av opioider og det rapporterte antallet behandlinger som ble gitt, tilsier at mer enn én av tre får substitusjonsbehandling. Muutamissa maissa myös laitoshoidolla on keskeinen rooli, muun muassa Det bør imidlertid tas høyde for at manglende nøyaktighet i begge datasettene gjør Bulgariassa, Kreikassa, Suomessa ja Ruotsissa (122). Gjennomsnittlig er det tre mannlige for hver kvinnelig opioidklient, og særlig søreuropeiske land (Bulgaria, Hellas, Useimmissa maissa korvaushoito ) har en høyere andel menn. Lisää lääkevaihtoehtoja Flere legemiddelalternativer Maissa, joissa on ollut pitkään vakiintunut opioidien ongelmakäyttäjäjoukko, on yleensä vähän sekä nuoria että uusia injektiokäyttäjiä. Muissa, usein uudemmissa, jäsenvaltioissa nuorten injektiokäyttäjien määrät ovat tietojen mukaan suuremmat. Opioidbrukere rapporterer om høyere arbeidsledighet og lavere utdanningsnivå enn andre klienter (se kapittel 2), og i enkelte land er det registrert økt hyppighet av psykiatriske tilleggslidelser. Opioidiriippuvuuden hoitoon on kehitetty uusia lääkevaihtoehtoja, ja niitä on nyt saatavissa Euroopassa. Nye legemiddelalternativer for behandlingen av opioidavhengighet har blitt utviklet og gjort tilgjengelig i Europa. Niiden tarkoituksena on parantaa hoidon tehokkuutta, vastata eri opioidinkäyttäjäryhmien tarpeisiin ja vähentää korvaushoidoissa käytettävien huumausaineiden väärinkäytön mahdollisuuksia. Målet med disse nye alternativene er å gjøre behandlingen mer effektiv, møte behovene til ulike grupper av opioidbrukere samt redusere muligheten for å misbruke substitusjonsmedikamenter. Opioidien vuoksi hoitoon hakeutuvien asiakkaiden profiili Om lag halvparten av opioidbrukerne som søker behandling, rapporterer å ha begynt å bruke opioider før fylte 20 år og rundt en tredjedel mellom 20 og 24 år. Buprenorfiinin ja naloksonin yhdistelmä tuotiin EU:n markkinoille vuonna 2006 vaihtoehtona pelkälle buprenorfiinille. Sen tarkoituksena on vähentää injektiokäytön mahdollisuuksia ja houkuttavuutta. En kombinasjon av buprenorfin og nalokson ble lansert på markedet i EU i 2006 som et alternativ til bruk av bare buprenorfin, med sikte på å redusere muligheten og interessen for injeksjon. Monissa jäsenvaltioissa arvioidaan parhaillaan tämän aineen arvoa opioidiriippuvuuden hoitovaihtoehtona (1). Flere medlemsstater vurderer for tiden verdien av dette preparatet som et behandlingsalternativ for opioidavhengighet (1). Ensisijaisesti opioidien käytön vuoksi hoitoon hakeutuvat asiakkaat ovat yleensä vanhempia (keski-ikä 32 vuotta) kuin kokaiinin, muiden stimulanttien ja kannabiksen vuoksi hoitoon tulevat (keski-iät vastaavassa järjestyksessä 31, 27 ja 24 vuotta). går gjennomsnittlig mellom sju og ni år fra første gangs bruk av opioider til den første kontakten med behandlingsapparatet, og lengre tid for menn enn for Opioidiasiakkaat ovat yleensä nuorempia niissä maissa, jotka ovat liittyneet Euroopan unioniin vuodesta 2004 alkaen, sekä Irlannissa, Kreikassa, Itävallassa ja Suomessa (118). Opioidbrukere behandles oftest i poliklinisk behandlingssentre, som kan omfatte spesialiserte sentre, allmennleger og lavterskeltilbud. I et par land spiller døgninstitusjoner også en stor rolle, spesielt i Bulgaria, Lääkeheroiinia (diamorfiinia) voidaan vähäisessä määrin määrätä kroonisten hoitoresistenttien opioidinkäyttäjien hoitovaihtoehtona Alankomaissa (815 asiakasta vuonna 2006), Yhdistyneessä kuningaskunnassa (400 asiakasta) ja Saksassa, jossa heroiinitutkimukseen osallistuneet saavat edelleen diamorfiinia erityisen asetuksen nojalla. Forskrivning av heroin som legemiddel (diamorfin), som et behandlingsalternativ for behandlingsresistente, kroniske opioidbrukere, er tilgjengelig i begrenset grad i Nederland (815 klienter i 2006), Storbritannia (400 klienter) og Tyskland, der deltakerne i et heroinforsøk fortsatte å få diamorfin etter et eget regelverk. Lisäksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa on käynnissä injektoitavia opioideja koskeva satunnaistettu tutkimus (RIOTT), jossa arvioidaan injektoitavan diamorfiinin, injektoitavan metadonin ja oraalisen metadonin tehokkuutta. I tillegg gjennomføres nå et randomisert forsøk med injiserbare opioider (RIOTT) for å vurdere effektiviteten av injiserbar diamorfin, injiserbar metadon og peroral metadon. I februar 2008 ble det også vedtatt å innføre en reseptordning for diamorfin i Danmark. Teknisiä tietoja aineesta on saatavissa EMEA:n verkkosivulta: http://www.emea.europa.eu/humandocs/Humans/EPAR/ suboxone/suboxone.htm. Teknisk informasjon om dette preparatet finnes på EMEAs nettside :http://www.emea.europa.eu/humandocs/Humans/EPAR/suboxone/suboxone.htm Opioidienkäyttäjien työttömyysaste on korkeampi ja koulutusaste heikompi kuin muilla asiakkailla (katso Medikamentfri behandling og substitusjonsbehandling for opioidbruk er tilgjengelig i alle medlemsstatene i EU samt i Kroatia og Norge. Katso taulukot TDI-10, TDI-32 ja TDI-103 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Se tabell TDI-10, TDI-32 og TDI-103 i Statistiske opplysninger 2008.) Katso taulukot TDI-5 ja TDI-21 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se tabell TDI-5 og TDI-21 i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukot TDI-11, TDI-107 ja TDI-109 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. (120) Se tabell TDI-11, TDI-107 og TDI-109 i Statistiske opplysninger 2008.(121) Se tabell TDI-33 i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukko TDI-24 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Se tabell TDI-24 i Statistiske opplysninger 2008. Vuosiraportti2008:HuumeongelmaEuroopassa on yleisimmin tarjolla oleva vaihtoehto, tosin vuonna 2005 Unkarissa, Puolassa ja Ruotsissa ilmoitettiin huumeettomien lähestymistapojen olevan vallitsevia. Likevel indikerer tilgjengelige data at andelen problembrukere av opioider som får substitusjonsbehandling, varierer betydelig mellom landene, fra anslagsvis 5 % i Slovakia, 20–30 % i Finland, Hellas og Norge, 35–45 % i Den tsjekkiske republikk, Malta og Italia til over 50 % i Storbritannia (England), Tyskland og Kroatia (123). heikkotehoisempi (Mattick et al., 2008). En rekke land rapporterer at de nylig har gjort forbedringer i retningslinjene for behandling. Muutamissa tutkimuksissa on niin ikään havaittu, että diamorfiinin avulla tapahtuva ylläpito voi olla tehokasta henkilöillä, jotka eivät reagoi metadoniylläpitohoitoon (Schulte et al., painossa). I Kroatia, Danmark og Skottland er programmene for substitusjonsbehandling gjennomgått og retningslinjene revidert for å øke kvaliteten i behandlingen samt hindre at substitusjonsmedikamentene omsettes svart. Kaiken kaikkiaan korvaushoito on yhdistetty moniin myönteisiin tuloksiin, joista voidaan mainita pidättyminen hoidon aikana, laittomien opioidien käytön ja injektoinnin väheneminen, kuolleisuuden ja rikollisen käyttäytymisen lasku sekä terveyden ja sosiaalisten olojen vakiintuminen ja paraneminen kroonisilla heroiininkäyttäjillä. Storbritannias retningslinjer for klinisk behandling av narkotikaavhengighet er også oppdatert, og National Institute for Clinical Excellence (NICE) har utstedt spesifikke retningslinjer for forskrivning av metadon og buprenorfin, behandling med naltrexon, avrusning så vel som psykososial behandling. Portugal har også utarbeidet nye retningslinjer for å sikre at narkotikabrukere får tilgang til behandling i rett tid. Korvaushoito, johon yleensä yhdistetään psykososiaalinen hoito, tarjotaan tyypillisesti erikoistuneissa avohoitokeskuksissa ja yhdistetyn hoidon järjestelyissä, joissa käytetään vastaanotolla työskenteleviä yleislääkäreitä. Metadon (gitt peroralt) er fortsatt det medikamentet som oftest brukes i substitusjonsbehandling i Europa, men det blir stadig vanligere å bruke buprenorfin. En grunn til dette er at buprenorfin er forbundet med lavere dødelighet ved misbruk (Connock et al., 2007). Etter en gjennomgang av retningslinjene for substitusjonsbehandling oppfordrer nå Sundhetsstyrelsen, det danske helsetilsynet, allmennlegene til å forskrive buprenorfin i stedet for metadon. Lääkehoitoon yhdistetyt psykososiaaliset ja psykoterapeuttiset toimenpiteet ovat niin ikään osoittautuneet tehokkaiksi hoidon tuloksia koskevissa tutkimuksissa, esimerkkeinä NTORS Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Gossop et al., 2002) ja DATOS Yhdysvalloissa (Hubbard et al., 2003). Beslutningstakerne i EU har erkjent behovet for å harmonisere praksis og kvaliteten på tjenestene som tilbys i fengslene og i samfunnet for øvrig. Sen ohella, että nämä lähestymistavat lisäävät hoitomotivaatiota, ehkäisevät sortumista uudelleen ja vähentävät haittoja, niissä tarjotaan neuvoja ja käytännön tukea asiakkaille, joiden on järjestettävä asumis-, työ- ja perheongelmansa, samaan aikaan kun heidän opioidiriippuvuuttaan hoidetaan. En rapport utgitt av Europakommisjonen (2007a) satte imidlertid fingeren på mangelende tjenester for narkotikabrukere i fengsel, og rettet oppmerksomheten mot betydningen av å sette inn tiltak i dette miljøet. Käytettävissä oleva näyttö ei kuitenkaan tue psykososiaalisten hoitojen käyttöä yksinään (Mayet et al., 2004). Eksempler på det begrensede tilbudet i fengsler omfatter: mangel på kapasitet og ekspertise (Latvia, Polen, Malta), fragmentert hjelp (Latvia), mangel på tiltak for bestemte grupper, f.eks. unge innsatte som bruker narkotika (Østerrike), så vel som fravær av en folkehelse-basert forebyggende strategi (Hellas). Pelkkä opioidien ongelmakäyttäjien arvioidun määrän ja annettujen hoitojen ilmoitetun määrän välinen vertailu viittaa siihen, että useampi kuin yksi käyttäjä kolmesta saanee korvaushoitoa. Gjennomganger av randomiserte, kontrollerte forsøk og observasjonsstudier konkluderer med at både vedlikeholdsbehandling med metadon (MMT) og vedlikeholdsbehandling med buprenorfin (BMT) kan være effektive i behandling av opioidavhengighet. On kuitenkin pidettävä mielessä, että kummankin tietosarjan tarkkuudessa on edelleen toivomisen varaa, minkä vuoksi tähän laskelmaan on suhtauduttava varauksellisesti. En fersk Cochrane-gjennomgang konkluderte imidlertid med at buprenorfin er mindre effektiv enn metadon gitt i tilstrekkelige store doser (Mattick et al., 2008). Lisäksi opioidien ongelmakäyttäjien arvioiden laajemmat luottamusvälit voivat vaikeuttaa maiden välistä vertailua. En rekke studier har også funnet at vedlikeholdsbehandling med diamorfin kan være effektiv for slike som ikke responderer på MMT (Schulte et al., under trykking). Tästä huolimatta käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan sanoa, että korvaushoitoa saavien opioidien ongelmakäyttäjien osuus vaihtelee huomattavasti maasta toiseen arvioitujen määrien ollessa noin viisi prosenttia Slovakiassa, 20–30 prosenttia Suomessa, Kreikassa ja Norjassa, 35–45 prosenttia Tšekissä, Maltassa ja Italiassa sekä yli 50 prosenttia Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Englannissa), Saksassa ja Kroatiassa (123). Generelt har substitusjonsbehandling vært koplet til en rekke positive behandlingsresultater, inklusive behandlingsgjennomføring, reduksjon i illegal opioidbruk og sprøytebruk, nedgang i dødelighet og kriminell atferd samt stabilisering og forbedring av kroniske heroinbrukeres helse og sosiale situasjon. Monissa maissa on viime aikoina ilmoitettu parannuksista hoitoa koskeviin ohjeisiin. Det er likevel positivt at narkotikaprogrammer i fengsler er blitt vanligere, og mange land rapporterer om nye initiativer. Vaikka oraalisesti annettava metadoni on tärkein Euroopassa korvaushoitona käytetty huumausaine, buprenorfiinin käyttö yleistyy koko ajan. Nivået på behandlingstilbudet i fengslene er fortsatt lavt sammenlignet med nivået ute i samfunnet, selv om bruken av narkotika generelt er mer utbredt. Yksi syy tähän on se, että sen väärinkäytön aiheuttamat kuolleisuusluvut ovat pienemmät (Connock et al., 2007). I mange land foretrekkes avrusning, og noen ganger er det det eneste tilgjengelige behandlingsalternativet. Tanskan kansallinen terveyslautakunta on tarkistanut korvaushoidon suuntaviivoja, ja se kehottaa yleislääkäreitä nykyään määräämään buprenorfiinia metadonin sijaan. Substitusjonsbehandling tilbys i teorien i de fleste land, men data tilsier at i praksis er det få narkotikabrukere får det. Hoidon tehokkuus, laatu ja normit Unntakene er Spania, hvor 14 % av alle innsatte (19 600) fikk substitusjonsbehandling i 2006, og EU:n poliittiset päättäjät ovat tunnustaneet laajasti tarpeen yhdenmukaistaa palvelujen käytäntöjä ja laatua yhteisön ja vankiloiden kesken. Psykososiale og psykoterapeutiske tiltak kombinert med farmakoterapi har også vist seg å være effektive i studier av behandlingsresultater, f.eks. NTORS i Storbritannia (Gossop et al., 2002) og DATOS i USA (Hubbard et al., 2003). Satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten ja tarkkailututkimusten arvioinnin perusteella voidaan päätellä, että metadoniylläpitohoito ja buprenorfiiniylläpitohoito voivat kumpikin olla tehokkaita opioidiriippuvuuden hallinnassa. Disse tiltakene øker ikke bare behandlingsmotivasjonen, hindrer tilbakefall og reduserer skade, men kan også gi klientene råd og praktisk støtte i forbindelse med problemer relatert til bolig, arbeid og familie samtidig som de er i behandling for opioidavhengighet. Äskettäin julkaistussa Cochrane-arviossa todettiin kuitenkin päätelmänä, että buprenorfiini on riittävinä annoksina annettua metadonia Dokumentasjonen som foreligger, støtter imidlertid ikke bruk av psykososiale tiltak alene (Mayet et al., 2004). Katso kaavio HSR-1 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Se figur HSR-1 i Statistiske opplysninger 2008. saavat sitä käytännössä. Poikkeuksina ovat Espanja, jossa 14 prosenttia kaikista tuomituista vangeista (19 600) sai korvaushoitoa vuonna 2006, ja Yhdistynytkuningaskunta (Englanti ja Wales), jossa metadonia saavien määrän uskotaan kasvavan 6 000:sta 12 000:een, kun uusi ohje on tullut voimaan huhtikuussa 2007. Storbritannia (England og Wales), hvor det er forventet at antallet som får metadon, vil øke fra 6 000 til 12 000 etter innføringen av de nye retningslinjene i april 2007. WHO:n ja UNODC:n tukema käytännön ohje korvaushoidon käytöstä vankilaympäristössä on julkaistu hiljattain (Kastelic et al., 2008), ja eräiden tutkimusten mukaan opioidien korvaushoito vankilassa vaikuttaa myönteisesti riskikäyttäytymiseen ja kuolleisuuteen (Dolan et al., 2003). En praktisk veiledning om substitusjonsbehandling i fengselsmiljøer, godkjent av WHO og UNODC, er nylig publisert (Kastelic et al., 2008), og en del forskning viser at substitusjonsbehandling med opioider i fengsel virker positivt på risikoatferd og dødelighet (Dolan et al., 2003). Vankilalähtöisiä korvaushoito-ohjelmia koskevien tutkimusten äskettäisessä arvioinnissa esitettiin päätelmä, että myönteiset tulokset riippuvat riittävästä annostuksesta ja koko vankeusajan kestävästä hoidosta (Stallwitz ja Stöver, 2007). En ny gjennomgang av forskningsstudier om fengselsbaserte substitusjonsprogrammer konkluderte med at positive resultater var avhengig av at dosene var tilstrekkelig store og at behandlingen varte gjennom hele fengselsoppholdet (Stallwitz og Stöver, 2007). Lisäksi huolellinen vapautumissuunnitelma ja yhdistäminen yhteisön hoitoon ovat alan palveluissa tarvittavia muita keskeisiä tekijöitä, joilla varmistetaan, että vankeusaikana terveydentilassa tapahtunut paraneminen ei mene myöhemmin hukkaan (124). Nøye planlegging av løslatelsen og kontakt med behandlingsapparatet i nærmiljøet er andre nødvendige komponenter for å sikre at helsemessige framskritt oppnådd i løpet av fengselsoppholdet, ikke går tapt etter løslatelsen (124). Katso Kasvanut huumekuoleman riski vankilatuomion tai hoidon päätyttyä, s. 89. ) Se ”Økt risiko for narkotikaindusert død ved løslatelse og ved avslutning av behandling”, s. 88. Luku 7 Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat Kapittel 7Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og narkotikarelaterte dødsfall Huumeisiin liittyvät tartuntataudit Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer blant sprøytebrukere gjennomsnittlig 5,0 nydiagnostiserte tilfeller av HIV pr. million innbyggere i de 25 av EUs medlemsstater som har lagt fram nasjonale tall, ned fra 5,6 i 2005 (127). Viron, Latvian ja Liettuan epidemioista aiheutuneen Det ble likevel observert en beskjeden økning i f.eks. Tartuntataudit, kuten HIV sekä B- ja C-hepatiitti, ovat huumeidenkäytön vakavimpia terveydellisiä seurauksia. Infeksjonssykdommer som HIV så vel som hepatitt B og C er blant de alvorligste helsekonsekvensene av narkotikabruk. Niissäkin maissa, joissa HIV:n levinneisyys on pieni injektiokäyttäjien keskuudessa, muita tartuntatauteja, kuten A-, B- ja C-hepatiittia, sukupuolitauteja, tuberkuloosia, jäykkäkouristusta, botulismia ja ihmisen T-lymfotrooppista virusta, voi esiintyä suhteettoman yleisesti huumeidenkäyttäjillä. Selv i land som har lav forekomst av HIV blant sprøytebrukere, vil andre infeksjonssykdommer, som hepatitt A, B og C, seksuelt overførte sykdommer, tuberkulose, stivkrampe, botulisme og human T-lymfotropt virus kunne forekomme uforholdsmessig ofte hos narkotikabrukere. EMCDDA seuraa järjestelmällisesti HIV:tä sekä B- ja C-hepatiittia injektiokäyttäjillä (vasta-aineiden levinneisyys tai muut erityiset merkkiaineet B-hepatiitin yhteydessä). EONN kartlegger systematisk HIV samt hepatitt B og C hos sprøytebrukere (prevalens av antistoffer eller andre spesifikke markører når det gjelder hepatitt B). Tietoja on tulkittava varoen, koska erilaisissa tietojärjestelmissä on useita menetelmällisiä rajoituksia (125). Metodologiske begrensninger i datasystemene gjør at tallene må tolkes med varsomhet (125). Absoluuttiset luvut paljastavat, mitkä maat vaikuttavat eniten koko EU:n yhteismäärään. Ser vi på utviklingen i absolutte tall, ser vi også hvilke land som yter de største bidragene til tallene for EU sett under ett. Suurimman määrän injektiokäyttäjien uusia diagnosoituja infektioita vuonna 2006 ilmoittivat maat, joissa infektioaste on korkein (Portugali: 703 uutta diagnoosia, Viro 191, Latvia 108) (128), ja maat, joiden väestö on suurin ( Yhdistynytkuningaskunta 187, Saksa 168, Ranska 167, Puola 112) (kaavio 10). Flest nydiagnostiserte tilfeller av HIV blant sprøytebrukere i 2006 ble rapportert av de landene som hadde de høyeste forekomstene av smitte (Portugal 703 nydiagnostiserte tilfeller, Estland 191, Latvia 108) (128), og av de mest folkerike statene (Storbritannia 187, Tyskland 168, Frankrike 167, Polen 112) (figur 10). Laskevan suuntauksen yleistä taustaa vasten suurimmat absoluuttiset lisäykset on havaittu vuodesta 2001 alkaen Yhdistyneessä kuningaskunnassa, jossa uusia tapauksia on noin 13 vuodessa, ja Saksassa, jossa uusia tapauksia on noin kymmenen. Mot dette bakteppet av nedadgående trender har likevel Storbritannia og Tyskland hatt den største økningen i absolutte tall siden 2001, med henholdsvis ca. 13 og ca. Nämä eivät kuitenkaan jakaudu tasaisesti eri vuosien kesken. 10 nye tilfeller årlig, selv om de ikke fordeler seg jevnt over perioden. Bulgariassa hidas kasvuvauhti on kiihtynyt viime aikoina: vuosina 2001–2006 uusia tapauksia oli 0, 2, 0, 7, 13 ja 34 vuodessa, mikä viittaa epidemian mahdollisuuteen. I Bulgaria har den lave veksten nylig tatt av, med 0, 2, 0, 7, 13 og 34 nye tilfeller årlig i perioden 2001–06, noe som kan tyde på at det her er potensial for et utbrudd. Vuoden 2006 lopussa injektiokäyttäjien diagnosoidun HIV-infektion levinneisyys oli ilmeisen matala useimmissa Euroopan unionin maissa, ja koko EU:n tilanne vaikuttaa muuhun maailman verrattuna suhteellisen myönteiseltä. Ved utgangen av 2006 synes insidensen av diagnostisert HIV-smitte blant sprøytebrukere i de fleste landene i Den europeiske union å ha vært lav, og situasjonen i EU sett under ett synes relativt positiv i globalt perspektiv. Tämä voi johtua ainakin osittain ennaltaehkäisyn paremmasta saatavuudesta, hoidosta ja haittoja vähentävistä toimenpiteistä, kuten korvaushoidoista sekä neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmista. Dette kan i det minste delvis ha sammenheng med lettere tilgang til prevensjonsmidler, behandling og skadereduserende tiltak, herunder substitusjonsbehandling og sprøytebytteprogrammer. Muut tekijät, kuten eräissä maissa havaittu huumeiden injektiokäytön väheneminen, ovat voineet vaikuttaa merkittävästi asiaan. Andre faktorer, som en reduksjon i sprøytebruken som enkelte land har rapportert, kan også spille en viktig rolle. Tästä huolimatta tiedot viittaavat tietyissä Euroopan osissa siihen, että HIV:n leviäminen huumeiden injektiokäytön välityksellä on edelleen suhteellisen yleistä vuonna 2006. Tämä korostaa tarvetta varmistaa paikallisen ehkäisytyön kattavuus ja tehokkuus. I enkelte deler av Europa tyder imidlertid en del data på at HIV-smitte forbundet med sprøytebruk forekom i relativt stort omfang også i 2006, noe som understreker hvor viktig det er at lokale forebyggingstiltak er effektive og har god dekning. HIV-infektion suuntaukset Trender i utbredelsen av HIV Suuntaustiedot HIV-levinneisyyden seurannasta huumeiden injektiokäyttäjien otoksissa ovat tärkeä lisä HIV-tapausraporttien tietoihin, sillä ne antavat tietoa myös diagnosoimattomista infektioista. Levinneisyystietoja on Trenddata fra prevalensovervåking av HIV i utvalg av sprøytebrukere gir viktige tilleggsopplysninger til tall for innrapporterte HIV-tilfeller, da dette også gir informasjon om ikke-diagnostiserte tilfeller. Kansallisia tietoja ei ole saatavissa Espanjasta eikä Italiasta. ) Nasjonale data er ikke tilgjengelig for Spania og Italia. Näiden kahden maan mukautuksen jälkeen aste olisi 5,9 tapausta miljoonaa asukasta kohden eli vähemmän kuin vuoden 2005 aste 6,4. Korrigert for disse to landene ville det vært 5,9 tilfeller pr. million innbyggere, ned fra 6,4 i 2005. Vuosiraportti2008:HuumeongelmaEuroopassa Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og narkotikarelaterte dødsfall Espanjasta ja Italiasta ei ole kansallisia tietoja. Kummastakin maasta on esitetty alueelliset tiedot, mikäli ne ovat saatavilla. Da ingen nasjonale data er tilgjengelig for Spania og Italia, vises data for regioner der det er tilgjengelig. Kummankin maan osittaiset luvut ylittivät sadan uuden tapauksen rajan vuonna 2005 ja osoittivat laskevaa suuntausta. På grunnlag av ufullstendig tallmateriale hadde begge land over 100 nye tilfeller i 2005, altså en nedadgående trend. Lisätietoja: katso taulukko INF-104 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. EuroHIV. For ytterligere informasjon, se tabell INF-104 i Statistiske opplysninger 2008. EuroHIV. Kahdessa maassa todettiin myös alueellista kasvua: Bulgariassa yhdessä kaupungissa eli Sofiassa ja Italiassa kahdeksassa 21 alueesta ja yhdessä kaupungissa. Kilde: økninger: i Bulgaria, én by, Sofia, og i Italia, åtte av 21 regioner pluss én by. Viidessä maassa kansallisia suuntauksia ei ole joko ilmoitettu tai ne ovat vakaita, mutta ainakin yhdessä kansallista tasoa alemmassa otoksessa näkyi kasvava suuntaus, vaikka levinneisyys onkin yleensä yhä pientä (Belgia, Tšekki, Liettua, Yhdistynytkuningaskunta ja mahdollisesti Slovenia). Endelig er det fem land hvor nasjonale trender enten ikke er rapportert eller synes å være stabile, selv om det var minst ett subnasjonalt utvalg som indikerte en stigende trend, selv om prevalensen stort sett var på lavt nivå (Belgia, Den tsjekkiske republikk, Litauen, Storbritannia og muligens, Slovenia). Virossa tämä oletus saa tukea vuoden 2005 levinneisyystiedoista, joiden mukaan noin kolmannes uusista (alle kaksi vuotta injektoineista) injektiokäyttäjistä on HIV-positiivisia. lag en tredel av nye sprøytebrukere (som har injisert narkotika i under to år) var HIV-positive. Lisää viitteitä jatkuvasta HIV:n leviämisestä saadaan suuresta levinneisyystasosta (yli viisi prosenttia) nuorten injektiokäyttäjien keskuudessa (otoksissa on vähintään 50 alle 25-vuotiasta injektiokäyttäjää) monissa maissa: Espanja (kansalliset tiedot, 2005), Portugali (kansalliset tiedot, 2006), Viro (kaksi aluetta, 2005), Latvia (kansallisesti ja kaksi kaupunkia, 2002–2003), Liettua (yksi kaupunki, 2006) ja Puola (yksi kaupunki, 2005) (130). Antakelsen om fortsatt HIV-smitte underbygges også av andre rapporter om høye prevalenstall (over 5 %) blant unge sprøytebrukere (utvalg på 50 eller flere sprøytebrukere under 25 år) i flere land: Spania (nasjonale data, 2005), Portugal (nasjonale data, 2006), Estland (to regioner, 2005), Latvia (nasjonale data og data fra to byer, 2002–03), Litauen (én by, 2006) og Polen (én by, 2005) (130). Aidsin esiintyvyys ja HAART-hoidon saatavuus Forekomst av AIDS og tilgang til HAART Tiedot aidsin esiintyvyydestä ovat tärkeitä, koska ne kertovat oireita aiheuttavan sairauden yleisyydestä. Å tolke disse tallene kan være vanskeligere når datakildene delvis motsier hverandre, noe som er tilfellet for f.eks. Silti ne eivät ole hyvä indikaattori HIV:n leviämisestä. Aidsin Bulgaria, Tyskland og Storbritannia, selv om både forekomsten av nydiagnostiserte tilfeller og økningen her er lav (bortsett fra i Bulgaria i 2004–06). Huumeiden injektiokäytöstä johtuvien uusien diagnosoitujen infektioiden suuntausten vertailusta HIV:n levinneisyyteen injektiokäyttäjien keskuudessa voidaan päätellä, että injektiokäyttöön liittyvän HIV-infektion ilmaantuvuus vähenee useimmissa maissa koko maan tasolla. De høye årlige tallene for nydiagnostisert HIV-smitte forbundet med sprøytebruk i Estland, Latvia og Portugal tyder på fortsatt høye smittenivåer i disse landene. For Estlands del sees dette igjen i prevalenstallene for 2005, som tilsier at om Tulkinta on hankalampaa, silloin kun tietolähteet ovat keskenään jossain määrin ristiriidassa, kuten Bulgarian, Saksan ja Yhdistyneen kuningaskunnan tapauksissa. Informasjon om forekomsten av AIDS er viktig for å få fram opplysninger om nye tilfeller av symptomatisk sykdom, men det er likevel ingen god indikator på HIV-smitte. Katso taulukot INF-109 ja INF-110 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Se tabell INF-109 og INF-110 i Statistiske opplysninger 2008. 11,9 uudesta tapauksesta miljoonaa asukasta kohden vuonna 2005 aina 17,1 tapaukseen vuonna 2006. Ferske data tyder på at Den europeiske union generelt har lav forekomst av HIV-infeksjon blant sprøytebrukere. Kasvua on ilmoitettu myös Liettuasta, vuoden 2005 tasolta 2,0 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohden 5,0 tapaukseen vuonna Det er likevel nødvendig å være på vakt, for flere medlemsstater har fortsatt høye tall for nye HIV-infeksjoner forbundet med injeksjon av narkotika, og situasjonen er enda mer bekymringsfull i enkelte naboland. Uusimpien tietojen mukaan HIV-infektion esiintyvyys injektiokäyttäjillä on Euroopan unionissa yleensä alhainen. Nivåene av HCV-antistoffer i nasjonale utvalg av sprøytebrukere i 2005–06 varierer fra rundt 15 % til 90 % – de fleste landene rapporterer typisk nivåer over 40 %. Tarkkaavaisuutta kuitenkin tarvitaan, koska osa jäsenvaltioista ilmoittaa yhä suuria määriä uusia huumeidenkäytöstä johtuvia HIV-infektioita, ja tilanne on tätäkin huolestuttavampi muutamissa naapurimaissa. Bare noen få land (Bulgaria, Den tsjekkiske republikk, Finland) rapporterer prevalenser under 25 % i nasjonale utvalg av sprøytebrukere, selv om infeksjonsrater på dette nivået likevel utgjør et betydelig folkehelseproblem (132). Viron ja Latvian äskettäisen HIV-epidemian jälkeen injektiokäyttäjien uusien diagnosoitujen infektioiden määrä on laskenut vuodesta 2001 ja vakiintunut nyt korkealle tasolle (142,0 ja 47,1 uutta tapausta maan miljoonaa asukasta kohden vuonna 2006). Tämä viittaa tartuntojen yleisyyteen. Selv om forekomsten av nydiagnostisert smitte hos sprøytebrukere i Estland og Latvia har gått ned i forhold til 2001 og nå har stabilisert seg, er nivået fortsatt relativt høyt (henholdsvis 142,0 og 47,1 nye tilfeller pr. million innbyggere i 2006), noe som tyder på at smitteforekomsten fortsatt er høy. Portugalissa on edelleen suurin määrä uusia diagnosoituja infektioita Euroopan unionissa (katso s. Portugal har fortsatt flest nydiagnostiserte tilfeller i EU (se s. 79), ja vaikka suuntaus on vähenevä, vuodessa ilmoitettujen uusien diagnoosien määrä oli edelleen 66,5 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohden vuonna 2006. 78), og selv om trenden er nedadgående, er den årlige forekomsten av nyrapporterte diagnoser fortsatt høy med 66,5 nye tilfeller pr. million innbyggere i 2006. Vaikka HIV-infektion korkeita levinneisyystasoja tavataan vain muutamissa EU:n jäsenvaltioissa, virushepatiitin ja erityisesti C-hepatiittiviruksen (HCV) aiheuttama infektio on vallitsevampi huumeiden injektiokäyttäjillä eri puolilla Eurooppaa. Situasjonen er særlig bekymringsfull i Den europeiske unions naboland i øst. HCV-vasta-aineiden tasot kansallisissa injektiokäyttäjien otoksissa vuosina 2005–2006 vaihtelevat 15 prosentista 90 prosenttiin. I de to største landene, Russland og Ukraina, er antallet nydiagnostiserte tilfeller høyt, og trenden er stigende. Vain muutamassa maassa (Bulgaria, Tšekki, Suomi) vallitsevuus on alle 25 prosenttia injektiokäyttäjien kansallisissa otoksissa, vaikka tälläkin tasolla olevat infektoitumisasteet ovat merkittävä kansanterveyden ongelma (132). I 2006 ble antallet nydiagnostiserte tilfeller relatert til injeksjon av narkotika anslått til over 11 000 i Russland og 7 000 i Ukraina (henholdsvis 78,6 og 152.9 nye tilfeller pr. million). Euroopan unionin itäisissä naapurimaissa tilanne on erityisen huolestuttava. Det kan være store variasjoner i nivåene av HCV-prevalens innenfor det enkelte land. Kahdessa suurimmassa maassa eli Venäjällä ja Ukrainassa uusien diagnosoitujen tapausten määrä on suuri, ja se kasvaa edelleen. Dette kan gjenspeile både regionale forskjeller og særtrekk ved utvalgspopulasjonen. Vuonna 2006 arvioitiin huumeiden injektiokäytöstä johtuvia uusia diagnosoituja infektioita olevan Venäjällä yli 11 000 ja Ukrainassa 7 000 (eli 78,6 ja 152,9 uutta tapausta miljoonaaasukastakohti ). I Storbritannia har f.eks. lokale studier funnet nivåer mellom 29 % og 59 %, mens regionale estimater i Italia varierer fra rundt 40 % til 96 %. Injektiokäyttäjien suuret tartuntamäärät osoittavat, että nykyisen palveluntarjonnan saatavuutta, määrää ja valikoimaa on tarkistettava, mukaan lukien tartuntatautien leviämistä estävät toimet, kuten neulojenvaihto-ohjelmat ja korvaushoidot. Selv om estimater på grunnlag av ikke-sannsynlighetsutvalg alltid må vurderes som sådan, vil variasjonene i prevalensnivåer sannsynligvis ha store implikasjoner for hvilke målgrupper programmene for forebygging og behandling skal rettes inn mot og hvordan de skal gjennomføres. Lisäksi tarvitaan injektiokäyttäjiin kohdistettuja tutkimuksia, jotta saadaan selville, miksi tietyt väestönosat ovat erityisen alttiita ja mitkä ovat riskikäyttäytymiseen ja itsensä suojelun esteisiin vaikuttavat tekijät, ja jotta voidaan löytää sopivat keinot uusien epidemioiden estämiseksi. Å forstå hvilke faktorer som ligger til grunn for at smittenivåene er så forskjellige, vil kunne ha stor betydning for å utarbeide mer effektive intervensjonsstrategier. HCV:n levinneisyys voi vaihdella maissa suuresti, mikä on osoitus alueellisista eroista ja kohdeväestön ominaispiirteistä. Studier blant unge (under 25 år) og nye (har vært sprøytebrukere i mindre enn to år) sprøytebrukere tyder på at tidsvinduet for å forbygge HCV-infeksjon er ganske kort, da mange blir smittet tidlig i sin sprøytekarriere. Esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa paikallisissa tutkimuksissa saadaan 29–59 prosentin tasoja, mutta Italiassa eri alueiden arviot vaihtelevat 40 prosentista aina 96 prosenttiin. Nyere studier (2005–06) rapporterer typisk prevalensnivåer mellom 20 % og 50 %, selv om det er store forskjeller mellom utvalgene. Vaikka muista kuin todennäköisyysotoksista saatuihin arvioihin on aina suhtauduttava varauksin, havaittujen levinneisyystasojen vaihtelu vaikuttaa todennäköisesti merkittävästi ehkäisy- ja hoito-ohjelmien kohdentamiseen ja toteutukseen. Fortsatt høy forekomst av smitte blant sprøytebrukere understreker behovet for å vurdere både tilgjengeligheten, nivået og omfanget av det eksisterende behandlingstilbudet, herunder spesifikke tiltak for å redusere spredningen av infeksjonssykdommer, som sprøytebytteprogrammer og substitusjonsbehandling. Lisäksi erilaiset infektoitumistasot aiheuttavien tekijöiden ymmärtäminen helpottanee parempien toimintastrategioiden kehittämistä. Målrettede studier blant sprøytebrukere må også undersøke hvorfor noen populasjoner synes å være særlig utsatt, faktorer som er forbundet med risikoatferd og hindringer for egenbeskyttelse, samt kartlegge lovende tilnærminger for å forebygge nye utbrudd. esiintyvyystiedoista saadaan niin ikään tietoa erittäin tehokkaan antiretroviraalisen hoidon (HAART-hoidon) kattavuudesta ja tehokkuudesta. Det er enda større forskjeller i prevalensen av antistoffer mot hepatitt B-viruset (HBV) enn mot HCV-antistoffer. Aidsin suuri esiintyvyys tietyissä Euroopan maissa voi olla osoitus siitä, että monet HIV-infektoituneet injektiokäyttäjät eivät saa HAART-hoitoa infektion tarpeeksi varhaisessa vaiheessa hyötyäkseen mahdollisimman tehokkaasti hoidosta. Dette kan delvis skyldes forskjeller i vaksinasjonsdekning, men andre faktorer kan også spille en rolle. Nuorten (alle 25-vuotiaiden) ja uusien (alle kaksi vuotta injektoineiden) injektiokäyttäjien keskuudessa tehtyjen tutkimusten mukaan HCV-infektion ehkäisyyn on käytettävissä varsin vähän aikaa, koska monet saavat viruksen injektiokäyttönsä varhaisvaiheessa. Det mest komplette av de tilgjengelige datasettene gjelder antistoffer mot hepatitt B kjerneantigen (anti-HBc), som indikerer tidligere smitte. Uusissa tutkimuksissa (2005–2006) esitetään yleensä 20–50 prosentin levinneisyyksiä, joskin otosten välillä on huomattavaa vaihtelua. I 2005–06 rapporterte seks av de elleve landene som har lagt fram data om sprøytebrukere, prevalensnivåer av anti-HBc på over 40 % (133). Portugali on edelleen maa, jossa injektiokäytöstä johtuvan aidsin esiintyvyys on suurin, arviolta 22,4 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohden vuonna 2006, joskin suuntaus on nyt selvästi laskeva oltuaan 29,9 tapausta miljoonaa asukasta kohden vuonna 2005. Portugal er fortsatt det landet som har høyest forekomst av AIDS forbundet med sprøytebruk, med anslagsvis 22,4 nye tilfeller pr. million innbyggere i 2006, selv om trenden nå tydelig peker nedover, fra 29,9 tilfeller pr. million i 2005. Suhteellisen korkeita aidsin esiintyvyystasoja raportoidaan myös Virosta, Espanjasta ja Latviasta, joissa on vastaavassa järjestyksessä 17,1, 15,1 ja 13,5 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohden. Av disse tre landene er trenden nedadgående i Spania og Latvia, men ikke i Estland, der de nyeste dataene indikerer en økning fra 11,9 nye tilfeller pr. million i 2005 til 17,1 pr. million i 2006. Näissä kolmessa maassa suuntaus on aleneva Espanjassa ja Latviassa muttei Virossa, jossa uusimmat tiedot kertovat nousun olleen Også i Litauen er det registrert en økning, fra 2,0 nye tilfeller pr. million i 2005 til 5,0 tilfeller i 2006 (131). B-hepatiittiviruksen (HBV) vasta-aineiden levinneisyys vaihtelee enemmän kuin HCV:n vasta-aineiden levinneisyys. Mens det er funnet høye prevalensnivåer av HIV bare i enkelte medlemsstater, er hepatitt, og spesielt infeksjon Tähän voivat olla syynä rokotusasteen erot tai muutkin tekijät. Trendene over tid for meldte tilfeller av hepatitt B og C viser ulike bilder. Kattavimmat tiedot koskevat anti-HBc:tä, joka osoittaa aiemman tartunnan. Av alle meldte tilfeller av hepatitt B kan i enkelte land andelen sprøytebrukere ha gått noe ned, muligens takket være økt effekt av vaksinasjonsprogrammer spesielt rettet mot sprøytebrukere. Vuosina 2005–2006 kuusi 11 maasta, jotka toimittivat tietoja injektiokäyttäjistä, ilmoitti anti-HBc:n levinneisyystason olevan yli 40 prosenttia (133). Når det gjelder hepatitt C, har andelen sprøytebrukere blant meldte tilfeller gått ned i fem land, men har samtidig gått opp i fem andre (Den tsjekkiske republikk, Luxembourg, Malta, Sverige, Storbritannia) (134). Både for hepatitt B og hepatitt C var HIV-testaukseen ja -hoitoon pääsy turvallista käyttöä koskeva perehdytys. Tilgang til HIV-testing og -behandling intervensjoner likevel bare utbygget i begrenset omfang, og her er det fortsatt et stort udekket behov. Näiden toimien saatavuus ja kattavuus vaihtelevat merkittävästi eri maiden kesken. Mer enn en tredel av Europas HIV-smittede er kanskje ikke klar over at de har infeksjonen (ECDC, 2007), og rapporter fra noen EU-medlemsstater tyder på at bevissthetsnivået kan være enda lavere blant smittede sprøytebrukere. Euroopassa asuvista HIV-infektion kantajista peräti joka kolmas voi olla tietämätön tartunnastaan (ECDC, 2007), ja eräistä EU:n jäsenvaltioista saatujen tietojen perusteella tietämyksen taso voi olla tätäkin vähäisempi tartunnan saaneiden injektiokäyttäjien keskuudessa. En kohortstudie som nylig ble gjennomført i Amsterdam, pekte på fordelene ved tilbud som kombinerte vedlikeholdsbehandling med metadon og sprøytebytte, da kombinasjonen var forbundet med lavere forekomst av HCV- og HIV-infeksjon blant sprøytebrukere enn om de bare fikk ett av tilbudene (Van den Berg et al., 2007). Tämän seurauksena monet viruksen saaneista eivät pääse riittävän varhain hoitoon. Resultatet er at mange av dem som blir smittet av viruset, ikke får fordelen av tidlig behandling og pleie. He voivat myös levittää tietämättään HIV:tä altistamalla muut infektioriskille. De kan også uten å vite det, bidra til å spre HIV ved å utsette andre for smitterisiko. Lisäksi HIV:n seurantajärjestelmien avulla kerättyjen tietojen laatu on heikentynyt. Kvaliteten på dataene som samles inn av systemet for HIV-overvåking, er også svekket. Korvaushoidon ja haittojen vähentämisen palveluntarjonta on lisääntynyt Euroopassa tuntuvasti viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Å få noen idé om dekningsgrad for sprøytebytteprogrammene er vanskelig, for bare noen land legger fram relevante tall. Joissain maissa nämä toimenpiteet ovat edelleen vähäisiä, ja kysyntä ylittää yleisestikin tarjonnan tällä alueella. For eksempel rapporterer Den tsjekkiske republikk om et nettverk av 90 lavterskeltilbud som når ut til om lag 25 000 brukere hvert år, hvorav 70 % sprøytebrukere, og som deler ut gjennomsnittlig 210 sprøyter pr. sprøytebruker. Alustavien tietojen mukaan injektoivien huumeidenkäyttäjien pääsy antiretroviraaliseen hoitoon on suhteettoman vähäistä (Donoghoe et al., 2007). Foreløpige data tyder på at tilgangen til antiretroviral behandling og pleie blant sprøytebrukere er uforholdsmessig dårlig (Donoghoe et al., 2007). Tehokkaassa virushoidossa on otettava huomioon injektiokäyttäjien erityistilanne ja -tarpeet. Effektive tilnærminger med antiviral behandling må ta hensyn til sprøytebrukernes spesifikke situasjon og behov. Näitä voivat olla yhtäaikaiset terveys- ja sosiaaliongelmat (esimerkiksi kodittomuus ja vakuutuksen puuttuminen), mutta myös leimautuminen ja syrjintä terveydenhoitoympäristössä tai toistuvat pidätykset ja vangitsemiset. De kan også ha andre problemer av f.eks. helsemessig og sosial karakter (hjemløshet, ingen forsikringsdekning), men også stigmatisering og diskriminering i helsevesenet eller gjentatte arrestasjoner og soning. HIV-testaukseen ja -hoitoon pääsyn parantamiseksi EMCDDA on kehittänyt erityiset ohjeet vuotuisen vapaaehtoisen lääkärintarkastuksen tarjoamiseksi injektiokäyttäjille. For å bedre tilgangen til HIV-testing og -behandling har EONN utviklet spesifikke retningslinjer for å sikre sprøytebrukere tilbud om årlig legeundersøkelse med Esimerkiksi Tšekki ilmoittaa, että maassa on 90 matalan kynnyksen keskusta, jotka tavoittavat noin 25 000 huumeidenkäyttäjää vuodessa. Heistä 70 prosenttia on injektiokäyttäjiä. Dette kan tyde på geografiske forskjeller i sykdommenes epidemiologi, selv om det ikke kan utelukkes at forskjeller i testmetoder og rapporteringspraksis kan ha påvirket resultatene. Ilmoitettuja hepatiittitapauksia koskevat aikasuuntaukset osoittavat selviä eroja B- ja C-hepatiitin välillä. Enkelte land rapporterer om en økning i antallet kanyler/sprøyter som deles ut gjennom disse programmene. Neulan- ja ruiskunvaihto-ohjelmissa luovutettujen ruiskujen määrän kasvua on havaittavissa muutamissa maissa. I Estland er det beregnet at antallet sprøyter som deles ut til hver sprøytebruker, er doblet i perioden 2005-06 og er nå oppe i 112. Virosta kutakin injektiokäyttäjää kohden luovutettujen ruiskujen arvioitu lukumäärä on kaksinkertaistunut vuosina 2005–2006 ollen 112. Samaan aikaan ruiskujen menekki Unkarin ruiskunvaihto-ohjelmissa lisääntyi 56 prosenttia ja ohjelmien asiakkaiden määrä 84 prosenttia. I samme periode hadde ungarske sprøytebytteprogrammer en økning i antallet utdelte sprøyter på 56 % og i antallet klienter på 84 %, og i Finland rapporteres en fortsatt økning i antallet klienter som oppsøker helserådgivningssentrene for sprøyter som deles ut der. Puolan ilmoitti toimintaan osallistuvien keskusten määrän laskeneen ja vaihdettujen ruiskujen määrän vähentyneen 15 prosenttia. Romania kertoi Bukarestissa vaihdettujen ruiskujen määrän laskeneen 70 prosenttia, tärkeimpänä syynä rahoitusongelmat. Men ikke alle land rapporterer om økning, for Malta og Slovakia rapporterte om stabile tall i 2006, Polen rapporterte om en nedgang i antallet tiltak som var i drift og 15 % nedgang i antallet kanyler/sprøyter som ble byttet, og Romania hadde 70 % reduksjon i antallet sprøyter som ble byttet i Bucuresti, men der var økonomiske problemer hovedårsaken. Tartuntatautien ehkäiseminen Forebygging av infeksjonssykdommer EU:n jäsenvaltiot yhdistelevät seuraavia toimia vähentääkseen tartuntatautien leviämistä ja seurauksia huumeidenkäyttäjien keskuudessa: huumehoito, myös korvaushoito (katso luku 6), terveystieto ja -neuvonta, steriilien injektiotarvikkeiden jakelu sekä turvaseksiä ja Medlemsstatene i EU bruker en kombinasjon av en del av følgende tiltak for å redusere spredningen og følgene av infeksjonssykdommer blant narkotikabrukere: narkotikabehandling, inklusive substitusjonsbehandling (se kapittel 6), helseinformasjon og rådgivning, distribusjon av sterilt brukerutstyr samt bevisstgjøring om sikrere sex og sikrere bruk. Monessa maassa ruiskunvaihdon vakiintuminen tai väheneminen voi osoittaa muutosta yleisissä huumeiden injektiokäyttötavoissa ja hoidon saatavuudessa: Luxemburgissa matalan kynnyksen keskusten jakamien ruiskujen määrä vakiintui useiden vuosien kasvun jälkeen vuonna 2005 ja väheni vuonna 2006. Sprøytebytte og lavterskeltjenester kan også være en kanal til andre tjenester for personer som har vanskelig for å komme i kontakt med de generelle tjenestene. Dette gjelder både primærhelsetjenesten og seksual-helsefremmende tiltak som utdeling av kondomer og glidemidler og opplæring i sikker sex. Ruiskutarjonnan ilmoitetaan vähentyneen aivan viime aikoina myös De fleste landene har også infeksjonsforebyggende tiltak som drives gjennom oppsøkende virksomhet eller Luku 7: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat Hepatitt B-vaksinasjon av narkotikabrukere Huumeidenkäyttäjien B-hepatiittirokotus yhteistyötä alueellisten terveydenhoitopalvelujen kanssa helpottaakseen pääsyä neuvontaan, testaukseen ja hoitoon erityisesti virushepatiitin aiheuttamien somaattisten lisäoireiden vuoksi. I 2006 rapporterte flere land om initiativer med sikte på å forebygge spredning av viral hepatitt. Bulgariassa Bourgasissa Mustanmeren rannalla liikkuva lääkäriyksikkö suoritti 750 potilaskäyntiä vuonna 2006. For eksempel ble i Luxembourg som følge av et forskningsprosjekt, tiltak for ”sikkerbruk”-rådgivning til unge og nye narkotikabrukere utøket, og tilgangen til gratis utstyr til sprøytebrukere ble forbedret. Jotkin Tanskan kunnat ovat saaneet valtion varoja haavoittuville huumeidenkäyttäjille kohdennettuihin terveydenhoito-ohjelmiin. Siden 2006 har Danmark hatt gratis hepatitt A- og B-vaksinasjon av narkotikabrukere og deres partnere, og kommunene er nå forpliktet til å tilby sprøytebrukere et bredt spekter av tjenester relatert til smittsomme sykdommer. Lisäksi Kööpenhaminaan perustettiin vuonna 2008 kolmivuotiseksi pilottijaksoksi ”terveystila”-hanke, jossa yhdistetään terveys- ja sosiaalihuollon neuvontapalveluja matalan kynnyksen lähestymistapaan. Og til sist; i Irland fikk en egen arbeidsgruppe i 2007 i oppdrag å utvikle en nasjonal strategi for overvåking, opplæring og behandling innen HCV. B-hepatiittivirustartuntojen (HBV) leviäminen jatkuu injektiokäyttäjien keskuudessa Euroopassa. Heidän joukossaan aktiivisen HBV-infektion taso (HBsAg:n levinneisyys) on korkea useimmissa maissa verrattuna koko väestöön (1). Hepatitt B-viruset (HBV) smitter fortsatt blant sprøytebrukere i Europa, og utbredelsen av aktiv HBV-infeksjon (prevalens av HBsAg) er i de fleste land høyere blant sprøytebrukere enn i befolkningen for øvrig (1). Rokotusta pidetään tehokkaimpana keinona ehkäistä B-hepatiittivirusinfektiota (HBV) ja sen seurauksia. Vaksinasjon anses som det mest effektive tiltaket for å forhindre smitte av hepatitt B-viruset (HBV) og konsekvensene av det. WHO:n vuoden 1991 suositusten mukaisesti useimmat – mutteivät kaikki – jäsenvaltiot ovat ottaneet käyttöön koko väestön rokotukset virusta vastaan. I tråd med anbefalingene fra WHO i 1991 har de fleste, men ikke alle, EU-medlemsstatene vedtatt generell vaksinasjon mot dette viruset. Lasten rokottaminen vaikuttaa kuitenkin eniten tuleviin huumeidenkäyttäjien sukupolviin. Imidlertid vil spedbarnsvaksinasjon mest påvirke framtidige generasjoner av narkotikabrukere. Infektion leviämisen hillitsemiseksi entistä nopeammin yli puolet EU:n jäsenvaltioista on ottanut käyttöön rokotusohjelmia erityisesti injektiokäyttäjille ja/tai vangeille. For å redusere spredningen av infeksjonen tidligere, har over halvparten av medlemsstatene vedtatt vaksinasjonsprogrammer som retter seg spesifikt mot injiserende narkotikabrukere og/eller innsatte. Silti ohjelmien kattavuus vaihtelee maittain, ja kolmannes EU:n jäsenvaltioista ei edelleenkään ole ilmoittanut erityisestä rokotusohjelmasta huumeidenkäyttäjille. Dekningen av disse programmene varierer imidlertid landene imellom, og en tredel av EU-medlemsstatene rapporterer fortsatt ikke om egne vaksinasjonsprogrammer for narkotikabrukere. Huumeidenkäyttäjille suunnatuissa rokotusohjelmissa on usein ongelmana huono toteutuminen rokotuskertojen jäädessä ottamatta. Fengsler er viktige innfallsporter både for intervensjoner i forbindelse med smittsomme sykdommer relatert til narkotikabruk og for å nå fram med helsetjenester til en populasjon som ellers er vanskelig å nå (se kapittel 2). Koska turvallinen ja tehokas rokote on saatavissa, riskin piiriin kuuluvien immunisaation parantamiseksi tähtääviin strategioihin voi kuulua joustava lähestymistapa, jossa lähestytään huumeidenkäyttäjiä varhaisvaiheessa ja kohdistetaan toimet huumeidenkäytön levinneisyyden kannalta todennäköisimpiin yhteisöihin. Toistuvat rokotustarjoukset ja tehosteet niille, joiden immuunivaste on heikentynyt, voivat myös parantaa immunisaatiotuloksia. Nyere forskning viser at det er viktig å tilby virustesting til alle som noen gang har brukt ulovlige stoffer, og at påvisning av kronisk hepatitt C-infeksjon ved ankomst til fengselet var et kostnadseffektivt tiltak (Sutton et al., 2006). Tämä voi edellyttää, että EU:n jäsenvaltiot arvioivat uudelleen ja mahdollisesti mukauttavat politiikkaansa kroonisen HBV-infektion esiintymisen ja seurausten vähentämiseksi. I tillegg til nødvendig behandling av dem som var smittet, hadde innsatte narkotikabrukere også ulike tilbud om f.eks. helseopplysning og hepatitt B-vaksinasjon (135). Vuonna 2006 useat maat ilmoittivat aloitteista virushepatiitin leviämisen ehkäisemiseksi. I vaksinasjonsprogrammer for narkotikabrukere er dårlig fremmøte ofte et problem, slik at vaksinasjonsopplegget ikke fullføres. Esimerkiksi Luxemburgissa on tehostettu turvallisen käytön neuvontaa nuorille ja uusille huumeidenkäyttäjille toimintatutkimushankkeen tulosten perusteella, minkä lisäksi on parannettu injektiokäyttäjien oheistarvikkeiden vapaata saatavuutta. Ettersom det finnes en sikker og effektiv vaksine tilgjengelig, kan strategier for å oppnå høyere vaksinasjonsnivåer blant risikoutsatte omfatte en fleksibel tilnærming der narkotikabrukere oppsøkes tidlig i karrieren og grupper av befolkningen med høyere prevalens av narkotikabruk får hjelp. Tanskassa on ollut saatavana huumeidenkäyttäjille ja heidän kumppaneilleen maksuttomat A- ja B-hepatiittirokotteet vuodesta 2006 alkaen, ja kuntien on nyt tarjottava kattava valikoima tartuntatautipalveluja huumeiden injektiokäyttäjille. Gjentatte tilbud om vaksinasjon og ekstra doser for personer med svekket immunforsvar kan også bidra til bedre vaksinasjonsresultater. Irlannissa HCV:tä käsittelevälle työryhmälle annettiin vuonna 2007 tehtäväksi kansallisen seuranta-, opetus- ja hoitostrategian kehittäminen. Dette kan fordre at EU-medlemsstatene må gjennomgå og kanskje finjustere politikken for å redusere forekomsten av kronisk HBV-infeksjon og konsekvensene av denne. ) Katso taulukot INF-106 ja INF-114 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Se tabell INF-106 og INF-114 i Statistiske opplysninger 2008. Belgiassa (flaaminkielisessä yhteisössä) ja Portugalissa sekä paikallisesti Saksassa ja Alankomaissa. Dette framgår av en internasjonal studie støttet av EONN, som fant at i syv byområder i Europa kunne 10–23 % av dødsfallene i aldersgruppen 15–49 år tilskrives bruk av opioider (Bargagli et al., 2005). Vankilat ovat tärkeä ympäristö huumeidenkäytöstä johtuvien tartuntatautien vastaisille toimenpiteille ja terveyspalvelujen tarjoamiselle muuten hankalasti saavutettavaa populaatiota varten (katso luku 2). lavterskeltilbud, men mye arbeid gjenstår likevel før dette tilbudet er utbygget. Tuore tutkimus osoittaa, että on tärkeää tarjota virustestausmahdollisuus kaikille joskus laittomia huumeita käyttäneille ja että kroonisen C-hepatiitti-infektion tutkiminen vankilaan saapumisen yhteydessä on kustannustehokas toimenpide (Sutton et al., 2006). For eksempel er Estland, Latvia og Litauen i ferd med å bygge opp et tverrnasjonalt lavterskeltilbud innen smittevern som vil basere seg på felles tjenestestandarder og felles protokoller for epidemiologisk overvåking. Tarpeellista hoitoa ja huoltoa saavien infektoituneiden henkilöiden ohella vankiloiden huumeidenkäyttäjät voivat hyötyä monista toimenpiteistä, esimerkiksi terveyskasvatuksesta ja B-hepatiittiin liittyvästä immunisaatiosta (135). EONNs nøkkelindikator ”Narkotikarelaterte dødsfall og dødelighet blant narkotikabrukere” kartlegger primært dødsfall som er direkte forårsaket av narkotikabruk (narkotikainduserte dødsfall), og i noen mindre grad total dødelighet blant narkotikabrukere, som også fanger opp dødsfall forbundet med mange andre helsemessige og sosiale problemer. Neulanvaihto ja matalan kynnyksen palvelut voivat tarjota hoitoonohjausmahdollisuuden niille, joiden pääsy yleisiin palveluihin on huono. EONNs definisjon av narkotikainduserte dødsfall (136) omfatter dødsfall som er direkte forårsaket (ved forgiftning eller overdose) av bruken av et eller flere stoffer, hvorav minst ett er illegalt. Tämä koskee pääasiassa terveydenhuoltoa sekä seksuaaliterveyden edistämistoimia, kuten kondomien ja liukuvoiteiden jakelua sekä turvaseksikoulutuksen tarjontaa. Antallet narkotikabrukere, deres bruksmønstre (injisering, blandingsbruk) og behandlings- og akuttjenestenes Tartuntatautien ehkäisypalvelujen tarjoaminen kenttätyön tiimien toimesta tai matalan kynnyksen keskuksissa on vakiintunut valtaosassa maita, vaikka alan palveluja edelleen kehitetäänkin. Helsetjenester tilbys på lavterskelklinikker og i mobile enheter, eventuelt via henvisningsordninger. Esimerkiksi valtioiden rajat ylittävä matalan kynnyksen ennaltaehkäisyverkosto on parhaillaan perusteilla Viroon, Latviaan ja Liettuaan. De tsjekkiske lavterskeltiltakene samarbeider f.eks. tett med de regionale helsetjenestene for å lette tilgjengeligheten når det gjelder rådgivning, testing og behandling av somatisk komorbiditet, da spesielt viral hepatitt. Se käyttää yhteisiä palvelustandardeja ja epidemiologisia seurantaprotokollia. På et mobilt legemottak i Bourgas ved Svartehavet i Bulgaria ble det gjennomført 750 konsultasjoner i 2006. Sairaanhoitopalveluja tarjotaan matalan kynnyksen klinikoissa ja liikkuvissa yksiköissä tai hoitoonohjausjärjestelmien kautta. En del danske kommuner har fått statlige midler til helseverntiltak rettet mot de mest sårbare narkotikabrukerne. Huumeidenkäyttö on yksi suurimmista nuorten terveysongelmien ja kuolemien syistä Euroopassa. I tillegg ble det i 2008 startet et treårig forsøksprosjekt i København med såkalte ”sundhedsrum”, som kombinerer helsefaglige og sosialfaglige tiltak i et lavterskeltilbud. Katso DUP-taulukot vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Se DUP-tabellene i Statistiske opplysninger 2008.) Huumeidenkäyttäjien määrä, käyttötavat (injektio, sekakäyttö) sekä hoito- ja ensiapupalvelujen saatavuus voivat kaikki vaikuttaa tällaisten kuolemantapausten kokonaismäärään yhteisössä. I perioden 1990–2005 ble det i EUs medlemsstater hvert år rapportert mellom 6 500 og 8 500 narkotikainduserte dødsfall, dvs. til sammen nærmere 130 000. Yleensä huumekuolema tapahtuu pian aineen tai aineiden käytön jälkeen. Tallene bør anses som minsteanslag (138). Sekä tieteellistä että poliittista keskustelua huumekuolleisuudesta haittaa alalla käytettyjen käsitteiden ja määritelmien laajuus. Både vitenskapelige og politiske diskusjoner om narkotikarelatert dødelighet hemmes av alle de ulike konseptene og definisjonene som har blitt brukt på området. Jos käytetään erittäin laajoja ja kattavia käsitteitä, tiedoista ei välttämättä ole paljonkaan hyötyä huumekuolleisuuteen vaikuttavien taustatekijöiden ymmärtämiseksi. Hvis konseptene som brukes er altfor brede og inkluderende, risikerer dataene å bidra lite til forståelsen av de underliggende faktorene som er forbundet med narkotikarelatert dødelighet. Jos esimerkiksi kaikki kuolemantapaukset, joissa toksikologinen tutkimus on antanut positiivisen tuloksen, ryhmitellään yhteen, saadaan aikaan tapaukset, joissa huumeilla on ollut välitön syysuhde tai välillinen suhde tai joissa huumeilla ei ole ollut mitään suhdetta. Hvis f.eks. alle dødsfall med positivt resultat på den toksikologiske undersøkelsen grupperes sammen, vil alle tilfeller der narkotika spiller en direkte kausal rolle, en indirekte rolle eller ingen rolle i det hele tatt, havne i samme sekk. Eurooppaa koskevien tietojen laadun ja luotettavuuden paraneminen viime vuosina on parantanut yleisten ja kansallisten suuntausten kuvausmahdollisuuksia, ja useimmat maat ovat nyt ottaneet käyttöön EMCDDA:n mukaisen määritelmän (137). Seksten europeiske land har over 20 dødsfall pr. million, og fem over 40 pr. million. Dødeligheten blant menn i aldersgruppen 15–39 år er i de fleste landene omtrent dobbelt så høy (gjennomsnittlig 44 dødsfall pr. million i Europa). Silti maiden väliset erot raportoinnin laadussa ovat niin huomattavia, että suoria vertailuja on tehtävä varoen. Narkotikainduserte dødsfall utgjorde 3,5 % av alle dødsfall blant europeere i alderen 15–39 år i 2005–06 og over 7 % i åtte land (139) (figur 11). Toisena tärkeänä tekijänä ovat huomioon otetut aineet, jotka voidaan rajoittaa laittomiin huumausaineisiin tai laajentaa kattamaan muutkin psykoaktiiviset aineet ja lääkkeet. Et annet viktig spørsmål er hvilke stoffer analysene omfatter. Skal de begrenses til illegale stoffer, eller utvides til andre psykoaktive stoffer og legemidler? Viimeksi mainitussa tapauksessa voi olla vaikea erottaa ensisijaisesti mielenterveyskysymyksiin liittyviä kuolemantapauksia (esimerkiksi depression aiheuttama itsemurha) päihteidenkäytön aiheuttamista kuolemista. I sistnevnte tilfelle kan det være vanskelig å skille mellom dødsfall som primært er relatert til psykisk helse (f.eks. selvmord i forbindelse med depresjon), og dødsfall som skyldes stoffbruk. Lisäksi monet huumekuolemat ovat itse asiassa sekakäyttökuolemia, ja eri huumeiden roolin ymmärtäminen voi olla hankalaa. I tillegg skyldes mange narkotikainduserte dødsfall i realiteten blandingsbruk, og det kan være vanskelig å få klarhet i de ulike stoffenes respektive roller. EU:n jäsenvaltiot ilmoittivat vuosina 1990–2005 joka vuosi 6 500–8 500 huumekuolemaa, ja näitä kuolemia oli kyseisellä ajanjaksolla yhteensä yli 130 000. Det er ennå ikke gjort mye forskning på sykelighet og andre konsekvenser av ikke-fatale overdoser, og det er gjort begrensede investeringer i forebyggende tiltak, til tross for dokumentasjon på at tallene her kan være store. Näitä lukuja voidaan pitää vähimmäisarvioina (138). Flere studier har beregnet at det for hver overdose med dødelig utfall kan være mellom 20 og 25 ikke-fatale. Ensimmäinen on paremmin dokumentoitu ja kattaa kuolemat, jotka johtuvat välittömästi yhden tai useamman huumausaineen vaikutuksesta. Den første og best dokumenterte viser til dødsfall som er direkte forårsaket av ett eller flere stoffer. Näitä kuolemia kutsutaan yleensä ”yliannostuksiksi”, ”myrkytyksiksi” ja ”huumeiden aiheuttamiksi kuolemiksi”. Disse dødsfallene omtales typisk som ”overdoser”, ”forgiftninger” eller ”narkotikainduserte dødsfall”. Toinen tekijä on laajempi ja kattaa kuolemantapaukset, joiden ei voida suoraan osoittaa johtuvan huumeiden farmakologisesta vaikutuksesta mutta jotka kuitenkin liittyvät niiden käyttöön: tartuntatautien pitkäaikaiset seuraukset, vuorovaikutus mielenterveysongelmien (esimerkiksi itsemurha) ja muiden olosuhteiden (esimerkiksi liikenneonnettomuudet) kanssa. Den andre kategorien er bredere og dekker dødsfall som ikke direkte kan tilskrives stoffets farmakologiske virkning, men som uansett er forbundet med bruken av det: langsiktige konsekvenser av infeksjonssykdommer, psykisk helserelaterte interaksjoner (f.eks. selvmord) eller andre omstendigheter (f.eks. trafikkulykker). Tapahtuu myös sellaisia huumekuolemia, jotka johtuvat olosuhteista (esimerkiksi huumekauppaan liittyvä väkivalta). I tillegg kommer dødsfall som indirekte er relatert til narkotika (f.eks. vold i forbindelse med narkotikahandel). Luku on yli 20 kuolemaa miljoonaaasukastakohti 16:ssa Euroopan maassa ja yli 40 viidessä maassa. I Europa er opioidoverdose en av de viktigste dødsårsakene for unge mennesker, særlig for unge menn i urbane områder (140). Opioider, da hovedsakelig Huumekuolleisuus 15–39-vuotiaiden miesten ryhmässä on useimmissa maissa keskimäärin kaksinkertainen (keskimäärin 44 kuolemaa miljoonaaasukastakohti Euroopassa). EONNs nåværende tilnærming til rapportering av narkotikarelatert dødelighet er basert på beregninger av dødelighet i kohorter av problembrukere av narkotika. Vuosina 2005 ja 2006 huumekuolemien osuus kaikista 15–39-vuotiaiden kuolemista oli Euroopassa 3,5 prosenttia, ja kahdeksassa maassa se oli yli seitsemän prosenttia (139) (kaavio 11). Andre tilnærminger blir imidlertid utredet for å kombinere data fra ulike kilder for å beregne den totale byrden av dødelighet som kan tilskrives narkotika i et lokalsamfunn (se ”Total narkotikarelatert dødelighet”, s. 86). EMCDDA:n nykyinen lähestymistapa yleisen huumekuolleisuuden raportointiin perustuu kuolleisuuden arviointiin huumeiden ongelmakäyttäjien kohorteissa. tilgjengelighet er alle faktorer som kan påvirke det totale antallet dødsfall i denne kategorien i et samfunn. Narkotikainduserte dødsfall inntreffer vanligvis innen kort tid etter at stoffet eller stoffene er inntatt. Muitakin lähestymistapoja kuitenkin selvitetään ja niissä eri lähteistä peräisin olevia tietoja voidaan yhdistää, jolloin saadaan arvio huumeista johtuvasta koko kuolleisuusrasitteesta tietyssä yhteisössä (katso Yleinen huumekuolleisuus, s. 87). Europeiske data er blitt bedre både med hensyn til kvalitet og pålitelighet i de senere årene, noe som har gjort det mulig å beskrive både totale og nasjonale trender bedre, og de fleste landene har nå vedtatt en kasusdefinisjon i tråd med EONNs (137 Sairastuvuutta ja muita kuin kuolemaan johtavia yliannostuksen seurauksia tutkitaan edelleenkin varsin vähän, ja panostukset ehkäisytoimiin ovat vähäisiä, vaikka on näyttöä siitä, että määrät voivat olla melkoisia. Den varierende heroin og metabolitter av heroin, er til stede i de fleste narkotikainduserte dødsfall som meldes i Den europeiske union, dvs. i mellom 55 % og nærmere 100 % av alle tilfeller, og over halvparten av landene rapporterer om en andel på over 80 % (141). Tutkimuksissa on arvioitu, että jokaista kuolemaan johtanutta yliannostusta kohden voi olla 20–25 muunlaista yliannostusta. Toksikologiske rapporter i forbindelse med dødsfall som tilskrives heroin, nevner også ofte andre stoffer som kan ha vært medvirkende. Vaikka onkin vaikea tietää, voidaanko arvioita soveltaa koko Euroopan unioniin, muiden kuin kuolemaan johtavien yliannostustapausten lukumäärä vuodessa voidaan arvioida karkeasti 120 000–175 000 kappaleeksi. De stoffene som hyppigst nevnes, er alkohol, benzodiazepiner, andre opioider og i en del land, kokain. EMCDDA:n keskeinen indikaattori ”Huumeisiin liittyvät kuolemantapaukset ja huumeidenkäyttäjien kuolleisuus” seuraa pääasiassa huumeidenkäytön suoraan aiheuttamia kuolemantapauksia (huumekuolemia) ja vähäisemmässä määrin huumeidenkäyttäjien keskuudessa ilmenevää yleistä kuolleisuutta, johon sisältyvät myös moniin muihin terveysongelmiin ja sosiaalisiin ongelmiin liittyvät kuolemat. En studie EONN nylig har utført i samarbeid med ni land, fant at i 60 % til 90 % av alle opioidinduserte dødsfall var mer enn ett stoff nevnt i de toksikologiske resultatene. Dette tyder på at en vesentlig andel av alle narkotikainduserte dødsfall kan være forbundet med blandingsbruk. Katso yksityiskohtaiset menetelmälliset tiedot huumekuolemista vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Informasjon om metoder ifm. narkotikarelaterte dødsfall finnes i Statistiske opplysninger 2008.) Katso taulukko DRD-2 (osa i) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se tabell DRD-2 del (i) i Statistiske opplysninger 2008. Katso taulukko DRD-5 ja kaavio DRD-7 (osa ii) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Se figur DRD-1 i Statistiske opplysninger 2008. Tšekin osalta käytettiin EMCDDA:n määritelmää kansallisen määritelmän sijaan; Yhdistyneen kuningaskunnan osalta käytettiin huumausainestrategian mukaista määritelmää; Romanian osalta tiedot koskevat ainoastaan Bukarestia ja useita piirikuntia Bukarestin toksikologisen laboratorion toimialueella. Flere land rapporterer om funn av metadon i et stort antall narkotikainduserte dødsfall, men i mangel av felles rapporteringsstandarder er det ofte uvisst hvilken rolle dette stoffet har spilt. Land som rapporterer ikke ubetydelige antall dødsfall med funn av metadon, omfatter Danmark, Tyskland, Storbritannia og Norge. Väestön kuolleisuusastelaskelmat perustuvat Eurostatin ilmoittamaan vuoden 2005 kansalliseen väestöön. De andre landene rapporterte enten ikke tilfeller, eller bare et begrenset antall (145). Väestötietoja on vertailtava varoen, koska määritelmissä ja raportoinnin laadussa on eroja. I USA er det rapportert om en markant økning i antallet metadonrelaterte dødsfall siden 1999. Lisätiedot luottamusväleistä ja tilastotiedoista: katso kaavio DRD-7 (osa i) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. (142) Se tabell DRD-1 del (i) i Statistiske opplysninger 2008.(143) Se figur DRD-2, DRD-3 og DRD-4 i Statistiske opplysninger 2008. Heroiini havaittiin, että useampi kuin yksi huumausaine mainittiin yli 60–90 prosentissa opioidikuolemien toksikologisista tuloksista. Dette innebærer ikke at det i alle tilfeller finnes en direkte årsakssammenheng, da andre stoffer eller faktorer kan være til stede. Tämän perusteella huomattava osa kaikista huumekuolemista voi johtua sekakäytöstä. Uansett kan overdosedødsfall inntreffe, og blant faktorene som kan være involvert, er endret toleranse, for stor dose, at klienten bruker stoffet feil, eller at stoffet brukes til andre formål enn behandling. Useimmat opioidiyliannostusten uhrit (60–95 prosenttia) ovat miehiä, useimmiten 20–40-vuotiaita. Kokaininduserte dødsfall er vanskeligere å definere og identifisere enn dødsfall relatert til opioider (se utvalgt aspekt om kokain, 2007). Useimmissa maissa heidän keskikänsä on noin 35 vuotta (142). Kokainets rolle i disse dødsfallene blir ikke alltid identifisert, og disse dødsfallene blir ikke alltid registrert som kokainrelaterte. Monissa maissa yliannostukseen kuolevien keskimääräinen ikä on kasvussa, mikä viittaa siihen, että nuorten heroiininkäyttäjien määrä on kaiketi vakiintunut tai vähentynyt. Tolkningen av dataene om kokainrelaterte dødsfall kompliseres ytterligere av at det i mange tilfeller også gjøres funn av andre stoffer, noe som gjør det vanskelig å trekke konklusjoner om årsaker. Muualla (Bulgaria, Viro, Itävalta, Romania) suhteellisen suuri osa yliannostuskuolemista tapahtuu alle 25-vuotiaille, mikä voi olla osoitus nuoresta heroiinia tai injektioita käyttävästä väestöstä näissä heroiini tai sen metaboliitit, ovat Euroopan unionissa osallisina useimmissa huumekuolemissa. I 2006 ble det rapportert over 450 kokainrelaterte dødsfall i 14 medlemsstater, men sannsynligvis er antallet kokaininduserte dødsfall i Europa underrapportert. Niiden osuus on 55 prosentista lähes sataan prosenttiin kaikista tapauksista, ja yli puolet maista ilmoittaa osuudeksi yli 80 prosenttia (141). Den store utbyggingen av metadonbehandling i Europa har ikke gitt noen tilsvarende økning i antallet metadonrelaterte dødsfall. Heroiinikuolemien toksikologisissa raporteissa todetaan usein, että muutkin aineet ovat voineet vaikuttaa kuolemiin. En studie utført i Storbritannia fant at den samlede mengden peroral metadon som ble forskrevet mellom 1993 og 2004, økte med en faktor på 3,6, mens antallet metadondødsfall gikk ned fra 226 til 194 (Morgan et al., 2006). Useimmiten muina päihteinä mainitaan alkoholi, bentsodiatsepiinit tai muut opioidit ja joissakin maissa kokaiini. Dette tilsvarer en nedgang i metadonrelaterte dødsfall fra 13 pr. 1 000 pasientår i 1993 til 3,1 pr. 1 000 pasientår i 2004. ) Suurin osa EMCDDA:lle ilmoitetuista tapauksista on opioidien yliannostuksia, joten opioideihin liittyvien tapausten kuvailussa käytetään äkillisten I Finland ble 64 dødsfall rapportert der amfetamin ble påvist ved toksikologisk analyse, men dette betyr ikke nødvendigvis at amfetamin var den direkte årsaken til dødsfallet. (141) (142) huumekuolemien yleisiä ominaispiirteitä. Dødsfall som skyldes forgiftning med buprenorfin synes å forekomme sjelden, selv om dette stoffet brukes i stadig større grad i substitusjonsbehandlingen i mange land i Europa. Katso kaavio DRD-1 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Frankrike rapporterer svært få dødsfall selv om et det er et betydelig antall brukere som får behandling med buprenorfin (76 000–90 000). Katso taulukko DRD-1 (osa i) vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Se tabell DRD-108 i Statistiske opplysninger 2008 samt årsrapporten for 2007 for ytterligere opplysninger.) Katso kaaviot DRD-2, DRD-3 ja DRD-4 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Se tabell DRD-108 i Statistiske opplysninger 2008. Esimerkiksi tuoreessa kohorttitutkimuksessa, jossa oli mukana 5 000 heroiininkäyttäjää, ilmeni, että yliannostuskuoleman riski väheni yhdeksänkertaisesti käyttäjien ollessa korvaushoidossa verrattuna sen ulkopuoliseen aikaan riippumatta siitä, saivatko he muuta hoitoa vai eivätkö he saaneet hoitoa lainkaan (Brugal et al., 2005). Irland, Hellas, Portugal, Finland, Sverige, Norge) fikk en topp først rundt 2000 før nedgangen kom, og atter andre land (f.eks. Danmark, Nederland, Østerrike, Storbritannia) har hatt oppadgående trender uten noen klar topp (150). Metadoni mainitaan kuitenkin joidenkin kuolemantapausten toksikologisissa raporteissa. ett land) i Europa hadde svært høy dødelighet sammenlignet med tilsvarende grupper på samme alder (se EONN, 2006). Tämä ei tarkoita, että kaikissa tapauksissa oli suora syysuhde, sillä muitakin huumeita tai tekijöitä voi olla osallisina. Andre kohortstudier har funnet at narkotikabrukere har mellom 6 og 54 ganger høyere dødelighet enn befolkningen generelt. Yliannostuskuolemia voi joka tapauksessa tapahtua, ja niihin vaikuttavia tekijöitä voivat olla toleranssin muuttuminen, liian suuri annostus, epäasianmukainen käyttö ja huumausaineen käyttö muihin kuin hoitotarkoituksiin. Disse forskjellene er hovedsakelig forbundet med overdoser av narkotika, selv om andre faktorer også har betydning, og i enkelte land spiller AIDS-dødsfall en betydelig rolle. Darke et al. (2007) har definert fire brede dødsårsaks-kategorier blant narkotikabrukere: overdose (inkl. alkoholforgiftning), sykdom, selvmord og skade. Maihin, jotka ilmoittavat metadonin merkittävästä osuudesta kuolemantapauksissa, kuuluvat Tanska, Saksa, Yhdistynytkuningaskunta ja Norja; muut maat eivät ilmoittaneet tapauksia tai ilmoittivat niitä vain vähän (145). Sykdom forbundet med narkotikabruk kan bl.a. være sykdomstilstander knyttet til blodbårne virus (HIV, HCV og HBV, se over), svulster, leversykdommer og sykdommer i hjerte-/karsystem så vel som åndedrettsorganer. Skader vil gjerne omfatte ulykker, drap og annen vold. Yhdysvalloissa on ilmoitettu merkittävästä metadonikuolemien kasvusta vuodesta 1999 alkaen. Trender for narkotikainduserte dødsfall i perioden 2001 til 2005–06 er vanskeligere å definere. Useimmiten kuolemat johtuvat sairaaloista, apteekeista sekä yleis- ja kipulääkäreiden vastaanotoilta peräisin olevan metadonin väärinkäytöstä. I de første årene av dette tiåret (2000–03) rapporterte mange EU-land en nedgang, og generelt falt antallet narkotikainduserte Buprenorfiinimyrkytyksen aiheuttamat kuolemat vaikuttavat harvinaisilta huolimatta aineen kasvavasta käytöstä korvaushoidoissa monissa Euroopan maissa. En fersk norsk studie av en kohort unge narkotikabrukere inntatt til behandling, fant at av 189 registrerte dødsfall sto overdoser for halvparten av alle dødsfall med kjent dødsårsak. Ranskasta on ilmoitettu aivan muutama kuolemantapaus, vaikka buprenorfiinihoitoa saavien huumeidenkäyttäjien määrä on huomattava (76 000–90 000 henkeä). Ytterligere knappe én firedel skyldtes sykdom, oftest AIDS og leversykdom, mens selvmord og skade hver sto for om lag én tidel og alkoholforgiftning for ca. 2 % (figur 12). Suomessa buprenorfiini on kuitenkin mukana useimmissa huumekuolemissa yleensä rauhoittavien lääkkeiden tai alkoholin kanssa tai injektoituna (147). Det kan være en rekke faktorer forbundet med dette, blant annet at blandingsbruk er blitt vanligere, at heroin er blitt lettere tilgjengelig eller at de kroniske narkotikabrukerne som gruppe betraktet er blitt eldre (152). Toimenpiteet, joilla estetään metadonin joutumista laittomille markkinoille, on yhdistetty ilmoitettujen metadonikuolemien vähenemiseen Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Zador et al., 2006), ja yleisesti korvaushoitojen hyvät käytännöt voivat olla tärkeä tekijä metadonikuolemien riskin vähentämisessä. Ettersom data fra en del av de største landene mangler, er de totale anslagene over antallet narkotikainduserte dødsfall i 2006 bare foreløpige. På grunnlag av tilgjengelige data fra 18 land synes det imidlertid å være en liten nedgang i forhold til 2005. Sekä potilaan että yhteisön terveys turvataan siis parantamalla hoidon laatuvaatimuksia, kuten määräämiskäytäntöjä, asiakkaan seurantaa hoidon ensi vaiheissa, mahdollisen sydäntoksisuuden seurantaa, tiedotusta muiden lääkkeiden tai psykoaktiivisten aineiden käytön riskeistä sekä antokäytäntöjä aineen laittomaan kauppaan joutumisen vähentämiseksi. Det har totalt sett vært en moderat nedgang i antallet narkotikainduserte dødsfall i aldersgruppen under 25 år i Europa, samtidig som de medlemsstatene som kom med i Den europeiske union etter 2004, inntil nylig hadde en Metadonihoidon huomattava lisääntyminen Euroopassa ei ole näkynyt metadonikuolemien samanaikaisena yleistymisenä. I nært samarbeid med medlemsstatene utreder EONN for tiden flere nye metoder med sikte på å implementere disse på EU-plan. Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdystä tutkimuksesta kävi ilmi, että vuosina 1993–2004 oraalisesti määrätyn metadonin kokonaismäärä kasvoi 3,6-kertaiseksi, mutta metadonikuolemien määrä väheni 226:sta 194:ään (Morgan et al., 2006). En av metodene går ut på å ekstrapolere dødelighet fra kohortstudier til lokale (Bargagli et al., 2005) eller nasjonale anslag over problembrukere av narkotika (Cruts et al., 2008). Tämä vastaa metadonikuolemien vähenemistä 13 kuolemasta tuhatta potilasvuotta kohden vuonna 1993 aina 3,1 kuolemaan tuhatta potilasvuotta kohden vuonna 2004. En annen metode, tilskrivbare andeler, avledet av ulike studier, anvendes på de dødsårsakene som hyppigst er forbundet med narkotikabruk (f.eks. AIDS, ulykker, selvmord og forgiftninger) i henhold til dødsregistrene. Silti joka vuosi ilmoitetaan kuitenkin joitakin opioidien korvaushoitolääkkeiden käytöstä johtuvia kuolemantapauksia. Dødsfall indirekte relatert til bruk av narkotika krever videre undersøkelser, da den kan tyde på at det blir flere unge som bruker opioider i disse landene. Virossa on havaittu jokin aika sitten huolestuttava epidemia kuolemaan johtaneita 3-metyylifentanyylimyrkytyksiä ruumiinavausten toksikologisten tulosten perusteella. AIDS-dødsfall som følge av injeksjonsbruk av narkotika er en annen viktig dødsårsak. Kuolemaan johtaneita myrkytyksiä oli 46 vuonna 2005 ja 71 vuonna 2006 (Ojanperä et al., painossa). Basert på data fra Eurostat og EuroHIV (årsrapportene for 2005 og 2006) kan det anslås at over 2 600 mennesker døde av AIDS som følge Lisäksi alustava havainnot Virosta viittaavat siihen, että vuonna 2004 samaisesta aineesta aiheutui 85 kuolemantapausta. En fersk studie fant at opioidbrukere som ble rekruttert innenfor behandlingsapparatet på åtte steder (syv byer og av narkotikabruk i 2003 ( Fentanyylikuolemista on tullut hajanaisia ilmoituksia muistakin Euroopan maista, ja Yhdysvalloissa on ilmoitettu viime aikoina yleensä lyhytaikaisista kuolemaan johtaneista epidemioista. (149) Se figur DRD-8 i Statistiske opplysninger 2008. Esimerkiksi Chicagossa fentanyylikuolemiksi luokiteltiin vuosina 2005–2007 350 kuolemantapausta (Denton et al., 2008). Av historiske grunner viser denne trenden til EU-15 og Norge. Tämän aineen suuri vahvuus voi lisätä yliannostuksen riskiä, mutta toisaalta se voi jäädä huomaamatta toksikologisessa seulonnassa. (150) Se figur DRD-11 i Statistiske opplysninger 2008. Fentanyylin lisääntynyt laiton tuotanto ja käyttö lienevätkin haaste sekä nykyisille seurantajärjestelmille että kansanterveydellisille toimenpiteille. (151) Det at tallene som rapporteres her, avviker fra tidligere rapporterte tall, skyldes endringer i kasusdefinisjon eller dekning i Danmark, Spania, (144) Katso Korvaushoitokuolemat tällä sivulla. Frankrike og Storbritannia, samt oppdateringer i flere land. Katso taulukko DRD-108 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Ytterligere informasjon om kilder, tall og beregninger finnes i tabell DRD-5 i Statistiske opplysninger 2008. Luku 7: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og narkotikarelaterte dødsfall Kokaiinikuolemat ovat hankalampia määrittää ja tunnistaa kuin opioidikuolemat (katso vuoden 2007 erityiskysymys kokaiinista). En prospektiv langtidsstudie gjennomført i Italia (Davoli et al., 2007) viste hva behandling, herunder substitusjonsbehandling og psykososial omsorg og psykoterapi, kan bidra med i forhold til å redusere dødeligheten blant narkotikabrukere. Farmakologisesta yliannostuksesta suoraan johtuvat kuolemantapaukset vaikuttavat harvinaisilta, ja ne johtuvat yleensä hyvin suurista kokaiiniannoksista. Muutoin useimmat kokaiinikuolemat näyttävät johtuvan huumeen kroonisesta myrkyllisyydestä, joka aiheuttaa monesti sydän- ja verisuoniongelmia sekä hermostollisia häiriöitä. Studien ble gjennomført i en kohort av 10 454 heroinbrukere som påbegynte behandling i det offentlige behandlingsapparatet i perioden 1998 til 2001, og evaluerte gjennomføring av behandling og overdosedødelighet. Kokaiinin osuutta näissä kuolemissa ei välttämättä aina huomata eikä niitä aina ilmoiteta kokaiinikuolemina. Dødsrisikoen i kohorten gikk i gjennomsnitt opp med en faktor på 10 sammenlignet med befolkningen generelt. Kokaiinikuolemia koskevien tietojen tulkintaa hankaloittavat lisäksi useissa tapauksissa havaitut muut päihteet, jotka tekevät syysuhteiden määrittämisestä hankalaa. Narkotikabrukere i behandling hadde fire ganger høyere dødsrisiko enn befolkningen generelt, mens de som hadde avbrutt behandlingen, hadde 20 ganger større sannsynlighet for å dø. Vuosikymmenen ensimmäisinä vuosina (2000–2003) monet EU-maat ilmoittivat vähentymisestä, ja yleisesti huumekuolemat vähenivät kolme prosenttia vuonna 2001, 14 prosenttia vuonna 2002 ja seitsemän prosenttia vuonna 2003 (151). Dataene er fra en studie basert på et utvalg av 501 narkotikabrukere inntatt til behandling for narkotikaavhengighet i perioden 1981–91. Vuosina 2004 ja 2005 useimmat Euroopan maat sen sijaan ilmoittivat pienestä kasvusta. Til sammen ble 189 dødsfall registrert fram til 2003, og i 14 tilfeller var det ikke mulig å fastslå dødsårsaken. Ødegard, E., Amundsen, E.J. og Kielland, K.B. (2007), ”Fatal overdoses and deaths by other causes in a cohort of Norwegian drug abusers: a competing risk approach”, Drug and Alcohol Dependence 89, s. 176–82. Vuonna 2006 kokaiinikuolemia raportoitiin 14 jäsenvaltiosta yli 450. var rapportert av et fåtall land – over 90 % av dem fant sted i Spania, Frankrike, Italia og Portugal. Silti on todennäköistä, että Euroopan unionin kokaiinikuolemia raportoidaan todellista tilannetta vähemmän. AIDS-dødeligheten var høyest midt på 1990-tallet og har siden falt betraktelig etter innføringen av HAART og i takt med bedre dekning for denne behandlingen. Koska eräistä suurista maista puuttuu tietoja, yleiset arviot vuoden 2006 huumekuolemista ovat alustavia. Med unntak av Spania, Italia og spesielt Portugal er AIDS-dødeligheten som følge av injeksjonsbruk av narkotika lav i Europa. Yhtä kaikki 18 maasta saatavissa olevat tiedot viittaavat pieneen vähentymiseen vuoteen 2005 verrattuna. Og i mange land er overdosedødeligheten betydelig høyere enn AIDS-relatert dødelighet blant narkotikabrukere (156 Viime vuosina on kuitenkin havaittu Antallet dødsfall av andre årsaker Kuolemista, joissa ekstaasi on osallisena, raportoidaan edelleen harvakseltaan. Målrettet spredning av informasjon om overdoserisiko og overdosetiltak i form av brosjyrer, hefter og plakater er vanlig praksis i de fleste landene. Useimmat kuolemantapaukset, joissa ”ekstaasi on osallisena”, raportoidaan Yhdistyneestä kuningaskunnasta, mutta monissa tapauksissa kyseisestä huumausainetta ei ole määritetty kuoleman välittömäksi syyksi. Denne opplæringen kan rettes mot narkotikabrukere, pårørende eller personale og omfatter typisk informasjon om særlige risikoer, herunder: redusert toleranse etter perioder med avholdenhet, effektene av blandingsbruk, særlig samtidig bruk av alkohol, bruk av narkotika når ingen andre er til stede samt førstehjelp. nuorten osuuden määrän kasvua Kreikassa, Luxemburgissa ja Itävallassa ja jossain määrin Bulgariassa, Latviassa ja Italia rapporterer at en kombinasjon av opplæring i førstehjelp ved overdoser og utlevering for hjemmebruk av nalokson brukes i halvparten av rusmiddeltiltakene ledet av den offentlige helsetjenesten. Alankomaissa (154). Havainto edellyttää lisätutkimuksia, koska se voi viitata opioideja käyttävien nuorten määrän kasvuun näissä maissa. (f.eks. konsekvenser av andre smittsomme sykdommer, vold, ulykker) er vanskeligere å vurdere på det nåværende tidspunkt, og innsamlingen av data og beregningene på dette området må forbedres (se foregående punkt). Vaikka amfetamiinikuolemistakin raportoidaan Euroopassa harvoin, Tšekissä huomattavan osan huumekuolemista on ilmoitettu johtuvan pervitiinistä (metamfetamiinista). Proaktiv kartlegging av narkotikabrukernes psykososiale velvære, også brukere i substitusjonsbehandling, kan være verdifull ettersom overdoser i mange tilfeller utløses av tidligere helsemessige eller sosiale problemer, og andelen bevisste overdoser kan være høy (Oliver et al., 2007). Suomesta ilmoitettiin 64 kuolemantapausta, joissa amfetamiineja havaittiin toksikologisesti. Selvmord synes å være en hyppig dødsårsak blant narkotikabrukere. Tämä ei välttämättä tarkoita, että kyseinen huume oli kuoleman välitön syy. En litteraturgjennomgang (Darke og Ross, 2002) fant at selvmordsraten blant heroinbrukere var 14 ganger høyere enn i befolkningen generelt. Huumekuolemien suuntaukset Reduksjon av narkotikarelaterte dødsfall Huumekuolemat lisääntyivät Euroopassa jyrkästi 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa mahdollisesti heroiininkäytön ja injektiokäytön lisääntyessä samaan Å få ned antallet narkotikarelaterte dødsfall er et mål i de fleste nasjonale narkotikastrategier, men bare få land Sen jälkeen taso on pysynyt korkeana (149). Pitkiä aikasarjoja toimittavien maiden tiedot antavat viitteitä eriytyvistä suuntauksista: joissain maissa (esimerkiksi Saksa, Espanja, Ranska, Italia) kuolemantapausten huippu saavutettiin 1990-luvun alkupuolella, ja sen jälkeen määrä on laskenut. Spesielt sprøytebrukere kan ha store somatiske lidelser, bl.a. kronisk infeksjon i leveren, som gjør dem enda mer sårbare. Katso kaavio DRD-11 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. ) Se figur DRD-7 del (ii) i Statistiske opplysninger 2008. kuolleisuusaste ekstrapoloidaan kohorttitutkimusten perusteella paikallisiksi (Bargagli et al., 2005) tai kansallisiksi ongelmakäyttäjiä koskeviksi arvioiksi (Cruts et al., 2008). Økt risiko for narkotikaindusert død ved løslatelse og ved avslutning av behandling narkotikaoverdoser eller mer generelt til rusmiddelrelaterte lidelser. Sairauksien, pääasiassa aidsin ja maksasairauksien, osuus oli lähes neljännes, itsemurhan ja vammojen kummankin noin 1/10 ja alkoholimyrkytysten noin kaksi prosenttia (kaavio 12). De rettsmedisinske rapportene nevnte opioider i 95 % av de narkotikainduserte dødsfallene, benzodiazepiner i 20 %, kokain i 14 % og trisykliske antidepressiva i 10 % av tilfellene. Eurostatin ja EuroHIVin tietojen perusteella (vuosikertomukset 2005, 2006) voidaan arvioida, että vuonna 2003 yli 2 600 henkeä menehtyi huumeidenkäytöstä aiheutuneeseen aidsiin (155 Risikoen for narkotikaindusert død øker vesentlig i den første tiden etter løslatelse fra fengsel eller ved tilbakefall etter behandling, ifølge studier utført i Europa og andre steder. Useimmat näistä kuolemista ilmoitettiin muutamasta maasta, ja yli 90 prosenttia niistä tapahtui Espanjassa, Ranskassa, Italiassa ja Portugalissa. VEdeTTE-studien i Italia (Davoli et al., 2007) observerte en overdosedødelighet i ett av 1 000 tilfeller blant heroinbrukere i behandling og 23 pr. 1 000 i den første måneden etter behandling, som tilsvarer en 27 ganger så stor risiko for overdosedød i den første måneden etter avsluttet behandling, justert for mulige forstyrrende faktorer. Kohorttitutkimukset ovat arvokas väline arvioitaessa ja selvitettäessä huumeidenkäytöstä johtuvaa yleistä kuolleisuutta, mutta muutkin lähestymistavat voivat auttaa ymmärtämään ilmiötä ja antaa yleistietoja kansallisella tasolla. En fersk studie gjennomført i Storbritannia (England og Wales) sammenlignet opplysninger om nærmere 49 000 innsatte som ble løslatt i perioden 1998–2000, med alle registrerte dødsfall fram til november 2003 (Farrell og Marsden, 2008). Espanjaa, Italiaa ja erityisesti Portugalia lukuun ottamatta väestön kuolleisuus huumeiden injektiokäytöstä johtuvaan aidsiin on vähäistä. Av de 442 dødsfallene som forekom i utvalget i løpet av perioden, var hovedvekten (59 %) narkotikarelaterte. Monissa maissa huumeidenkäyttäjien yliannostuskuolleisuus on huomattavasti yleisempää I året etter løslatelsen var den narkotikainduserte dødeligheten 5,2 pr. 1 000 menn og 5,9 pr. 1 000 kvinner. Muista syistä aiheutuneita kuolemantapauksia (esimerkiksi muiden tartuntatautien aiheuttamat kuolemat, väkivalta, tapaturmat) on nykyisellään vaikeampi arvioida. Tiedon keräystä ja arviointia on kohennettava tällä alalla (katso edeltävä osio). I perioden like etter løslatelsen ble det registrert 10 ganger så mange dødsfall blant kvinner som forventet og 8 ganger så mange blant menn. Kirjallisuustutkimuksessa (Darke ja Ross, 2002) havaittiin, että heroiininkäyttäjien itsemurha-aste oli 14 kertaa suurempi kuin koko väestössä. Alle de kvinnelige og 95 % av de mannlige dødsfallene som inntraff i løpet av de første to ukene utenfor fengselet, var narkotikarelaterte og kan tilskrives Huumekuolemien vähentäminen on päämääränä useimmissa kansallisissa huumausainestrategioissa, mutta harvat maat ovat hyväksyneet toimintasuunnitelmia tai tarjoavat järjestelmällistä opastusta toimiin. Selv om det er observert en forbindelse mellom narkotikainduserte dødsfall og løslatelse eller avsluttet behandling, er det få land som systematisk investerer i å informere innsatte eller personer i behandling om risikoen for overdose. Jos tarvitset yksityiskohtaista tietoa lähteistä, määristä ja laskelmista, katso taulukko DRD-5 vuoden 2008 tilastotiedotteessa. Forbedringer på disse to områdene kan gi gode muligheter for å forebygge narkotikarelaterte dødsfall. Luku 8 Huumausaineiden uudet suuntaukset Kapittel 8Nye stoffer og trender Maaliskuussa 2008 neuvosto hyväksyi päätöksen BZP:n määrittelemisestä uudeksi psykoaktiiviseksi aineeksi, johon on kohdistettava valvontatoimenpiteitä ja rikoslainsäädännön säännöksiä. I mars 2008 vedtok Rådet en beslutning som definerer BZP som et nytt psykoaktivt stoff som skal være gjenstand for kontrolltiltak og strafferettslige bestemmelser. Jäsenvaltioilla on yksi vuosi aikaa ryhtyä tarpeellisiin toimiin kansallisen lainsäädännön mukaisesti ja kohdistaa BZP:hen aineen riskeihin nähden oikeasuhtaisia valvontatoimia sekä rikoslainsäädännöllisiä rangaistuksia, joista niiden lainsäädännössä säädetään psykotrooppisia aineita koskevasta Yhdistyneiden Kansakuntien vuoden 1971 yleissopimuksesta johtuvien velvoitteiden täyttämiseksi. Medlemsstatene har ett år på seg til å treffe de nødvendige tiltak i samsvar med nasjonal lovgivning, for å innføre kontrolltiltak for BZP som står i forhold til risikoene stoffet representerer, og strafferettslige sanksjoner i nasjonal lovgivning i henhold til deres forpliktelser etter FN-konvensjonen av 1971 om psykotrope stoffer. Uusien psykoaktiivisten aineiden käytöstä voi aiheutua merkittäviä kansanterveydellisiä ja poliittisia vaikutuksia, mutta uusien suuntausten seuranta on huomattavan haasteellista. I mars 2007 rapporterte EONN og Europol til Kommisjonen om arbeidet utført angående aktiv overvåking av 1-(3-klorofenyl)piperazin (mCPP) (159). Uusia huumeidenkäyttötapoja on vaikea havaita, koska ne ilmenevät tyypillisesti aluksi vähäisessä määrin, yksittäisissä paikoissa tai pienissä väestön alaryhmissä. Rapporten var bare utarbeidet for informasjonsformål og konkluderte at ”det er ikke sannsynlig at mCPP vil etablere seg som et rekreasjonsrusmiddel som sådan” ettersom det har uklare psykoaktive egenskaper og enkelte negative effekter. Harvan maan seurantajärjestelmät ovat riittävän herkkiä tällaisen käyttäytymisen havaitsemiseksi, ja tällaisen huumeidenkäytön seurannan menetelmälliset vaikeudet ovat huomattavia. Siden det virker som om mCPP ikke har noen særlig appell til brukerne, er det sannsynlig at markedet i Den europeiske union blir drevet av tilbudet snarere enn av etterspørselen. Mahdollisten uusien uhkien tunnistamisen tärkeys tunnustetaan kuitenkin laajalti, ja välittömänä reaktiona tähän Euroopan unioni on kehittänyt uusista psykoaktiivisista aineista tehdyn neuvoston päätöksen mukaisesti varhaisen varoittamisen järjestelmän, jolla voidaan reagoida nopeasti uusien psykoaktiivisten päihteiden ilmestymiseen Euroopan huumemarkkinoille. Bruken av nye psykoaktive stoffer kan få store konsekvenser, både for folkehelsen og politisk, men kartleggingen av nye trender representerer en stor utfordring. Varhaisen varoittamisen järjestelmää tukeva toiminta on tärkeä osa EMCDDA:n työtä, ja se liittyy laajempaan suunnitelmaan käyttää monenlaisia tietolähteitä Euroopan huumeseurantajärjestelmän ajantasaisuuden ja herkkyyden kohentamiseksi. Nye bruksmønstre er vanskelige å avdekke, for de opptrer typisk først i svært lite omfang, i avgrensede områder eller i begrensede undergrupper av befolkningen. Maaliskuussa 2007 EMCDDA ja Europol ilmoittivat komissiolle 1-(3-kloorifenyyli)piperatsiinin (mCPP) aktiivisesta seurannasta (159). Få land har kartleggingssystemer som er følsomme for denne typen atferd, og det er betydelige metodologiske vansker forbundet med kartlegging av denne typen stoffbruk. Raportti oli tarkoitettu pelkästään tiedoksi ja siinä todettiin, ettei mCPP todennäköisesti vakiinnu varsinaiseksi viihdeympäristön huumeeksi sen eriytymättömien psykoaktiivisten ominaisuuksien ja eräiden haittavaikutusten vuoksi. Likevel er det bred enighet om hvor viktig det er å identifisere potensielle nye trusler, og det er som en direkte respons på dette at Den europeiske union, gjennom rådsbeslutningen om nye psykoaktive stoffer, fikk på plass et system for tidlig varsling med en ordning for rask reaksjon på nye psykoaktive stoffer som dukker opp i narkotikamiljøet i Europa. Koska vaikuttaa siltä, ettei mCPP vedä erityisesti puoleensa käyttäjiä, sen markkinoita Euroopan unionissa ohjaa todennäköisemmin tarjonnan kuin kysynnän voima. Aktivitetene til støtte for systemet for tidlig varsling er en vesentlig del av EONNs virksomhet og skriver seg inn i den generelle satsingen på bruk av et bredt spekter av datakilder for å forbedre det europeiske narkotikaoveråkingssystemets punktlighet og følsomhet. Vuonna 2007 EMCDDA:lle ja Europolille ilmoitettiin varhaisen varoittamisen järjestelmän kautta ensimmäistä kertaa kaikkiaan 15 psykoaktiivisesta aineesta. I 2007 ble gjennom systemet for tidlig varsling, til sammen 15 nye psykoaktive stoffer for første gang offisielt innrapportert til EONN og Europol. Uusien ilmoitettujen aineiden ryhmä on sekalainen, ja uusien synteettisten huumeiden ohella siihen kuuluu lääkevalmisteita ja luonnossa esiintyviä aineita. Gruppen av nylig innrapporterte stoffer er samfengt og omfatter i tillegg til nye syntetiske stoffer også legemidler og forbindelser som forekommer naturlig. Uusista ilmoitetuista yhdisteistä yhdeksän oli psykotrooppisia aineita koskevan YK:n vuoden 1971 yleissopimuksen liitteissä I ja II lueteltujen aineiden kaltaisia synteettisiä huumausaineita. Ni av de nylig innrapporterte forbindelsene er syntetiske stoffer tilsvarende slike som er oppført i tillegg I og II til FN-konvensjonen av 1971 om psykotrope stoffer. Niihin kuului aineita tunnetuista kemiallisista ryhmistä, kuten fenetyyliamiineista, tryptamiineista ja piperatsiineista, sekä kemialliselta koostumukseltaan harvinaisempia aineita. De omfatter stoffer fra kjente kjemiske grupper som fenetylaminer, tryptaminer og piperaziner, foruten stoffer med en mer uvanlig kjemisk sammensetning. Ryhmä jakautuu tasaisesti korostuneen hallusinogeenisiin aineisiin ja valtaosin stimuloiviin aineisiin. Gruppen er delt i stoffer som har uttalte hallusinogene virkninger, og stoffer som har overveiende stimulerende egenskaper. Neuvoston päätöksessä uusista psykoaktiivisista aineista (157) perustetaan kansanterveydellistä ja sosiaalista uhkaa mahdollisesti aiheuttavia uusia psykoaktiivisia aineita koskevien tietojen nopea vaihdantajärjestelmä. Rådsbeslutningen om nye psykoaktive stoffer (157) oppretter en ordning for rask utveksling av informasjon om nye psykoaktive stoffer som kan utgjøre en trussel mot folkehelse og samfunn. Siinä säädetään niin ikään näihin uusiin aineisiin liittyvien riskien arvioinnista, jotta jäsenvaltioissa narkoottisten ja psykotrooppisten aineiden valvontaan sovellettavia toimia voidaan soveltaa myös uusiin aineisiin. Beslutningen gir også rom for å vurdere risikoene forbundet med disse nye stoffene slik at tiltak for kontroll av narkotiske og psykotrope stoffer i medlemsstatene også kan anvendes på nye stoffer. Toukokuussa 2007 EMCDDA:n laajennetussa tieteellisessä komiteassa tehtiin riskinarviointi uudelle psykoaktiiviselle aineelle BZP (1-bentsyylipiperatsiini) ja raportti luovutettiin neuvostolle sekä Euroopan komissiolle (158). I mai 2007 gjennomførte den utvidede vitenskapelige komité i EONN en risikovurdering av det nye psykoaktive stoffet BZP (1-benzylpiperazin), og en rapport ble forelagt Rådet og Europakommisjonen (158 Riskinarvioinnissa todettiin, että stimuloivien ominaisuuksien, terveysriskien I 2007 ble for første gang tre naturlig forekommende stoffer innrapportert gjennom informasjonsutvekslingssystemet, deriblant Salvia divinorum, en plante med kraftige med at stoffets stimulerende egenskaper, helserisiko og manglende medisinske fordeler gjorde kontroll av BZP nødvendig, men at kontrolltiltakene burde stå i forhold til psykoaktive egenskaper (160). (157) Neuvoston päätös 2005/387/YOS, tehty 10 päivänä toukokuuta 2005, uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta (EUVL L 127, 20.5.2005, s. 32). (158) http://www.emcdda.europa.eu/publications/risk-assessments/bzp (159) http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index16775EN.html. ) Rådsbeslutning 2005/387/JIS av 10. mai 2005 om informasjonsutveksling, risikovurdering og kontroll av nye psykoaktive stoffer (EUT L 127 av 20.5.2005, s. 32). Vuosiraportti2008:HuumeongelmaEuroopassa Kapittel 8: Nye stoffer og trender Saatavissa olevien tietojen avulla voidaan perehtyä huumeiden verkkokaupan eri näkökohtiin, esimerkiksi verkkokauppojen toimintamenetelmiin, niiden tapaan vastata käyttäjien kysyntään ja nuorten keskuudessa havaittaviin uusiin suuntauksiin. Det blir rapportert om stadig flere butikker på internett som selger psykoaktive alternativer til kontrollerte stoffer så som LSD, ecstasy, cannabis og opioider. Huumeiden verkkomarkkinoiden nykyisen kehityksen selvittämiseksi EMCDDA teki vuoden 2008 alkupuolella tilannetutkimuksen 25 verkkokaupasta. Tutkimuksen tulokset esitellään tässä. Selv om stoffene på nettet ofte selges som ”legal highs” eller ”herbal highs”, er disse stoffene i en del europeiske land omfattet av den samme lovgivningen som kontrollerte stoffer, og dermed samme straff. Tammikuusta 2006 lähtien 12 maata on ilmoittanut lisäyksistä tai muutoksista niiden säänneltyjen aineiden luetteloihin. mCPP (1-(3-kloorifenyyli)piperatsiini) on lisätty säänneltyjen aineiden luetteloon kuudessa maassa (Belgia, Saksa, Liettua, Unkari, Malta, Slovakia) ja BZP (1-bentsyylipiperatsiini) neljässä maassa (Viro, Italia, Liettua, Malta). Siden januar 2006 har 12 land rapportert tillegg til eller endringer i listen over kontrollerte stoffer. mCPP (1-(3-klorofenyl)piperazin) har blitt lagt til listen over kontrollerte stoffer i seks land (Belgia, Tyskland, Litauen, Ungarn, Malta, Slovakia), og BZP (1-benzylpiperazin) har kommet på listen i fire land (Estland, Italia, Litauen, Malta). Näistä aineista mCPP:tä oli seurattu tarkkaan EMCDDA:n ja Europolin toimesta ja BZP:stä oli tehty riskinarviointi vuonna 2007. Av disse stoffene ble mCPP aktivt overvåket av EONN og Europol, og BZP var gjenstand for en risikovurdering i 2007. Muita tänä aikana sääntelyn piiriin saatettuja aineita ovat hallusinogeenit DOC (4-kloori-2,5-dimetoksiamfetamiini), DOI (4-jodi- 2,5-dimetoksiamfetamiini) ja bromo-dragonfly (bromi- bentsodifuranyyli-isopropyyliamiini) Tanskassa ja Ruotsissa sekä ketamiini Virossa. Andre stoffer som er underlagt kontroll i perioden, er hallusinogenene DOC (4-kloro-2,5-dimethoxyamfetamin), DOI (4-iodo-2,5-dimetoksyamfetamin) og bromo-dragonfly (brom-benzodifuranyl-isopropylamin) i Danmark og Sverige og ketamin i Estland. On saatu ilmoituksia yhä useammista verkkokaupoista, jotka myyvät psykoaktiivisia vaihtoehtoja LSD:n, ekstaasin, kannabiksen ja opioidien kaltaisille säännellyille huumeille. I Den europeiske union er de fleste internettbutikkene som ble identifisert i ”snapshot”-studien basert i Storbritannia og Nederland, og i noen mindre grad i Tyskland og Østerrike. Vaikka verkkokauppojen myymiin päihteisiin viitataan usein englanninkielisillä käsitteillä ”legal high” (laillinen psykotrooppi) tai ”herbal high” (rohdospsykotrooppi), eräissä Euroopan maissa nämä aineet kuuluvat samojen lakien soveltamisalaan kuin säännellyt huumausaineet ja niistä voidaan määrätä samat rangaistukset. Internettbutikkene har ofte spesialisert seg på visse typer narkotikarelaterte produkter. For eksempel vil enkelte hovedsakelig selge brukerutstyr, andre har spesialisert seg på hallusinogene sopper eller ”partypiller”, mens atter andre selger hele spekteret av naturlige, halvsyntetiske og syntetiske stoffer. Belgia on tätä varten järjestänyt psykotrooppisia aineita koskevan lainsäädäntönsä uudelleen sisällyttääkseen siihen säänneltyjen kasvien tai kasvinosien luettelon uutena luokkana aiemmin käytettyjen psykoaktiivisten ainesosien tilalle. I den forbindelse har Belgia restrukturert lovgivningen om psykotrope stoffer til å omfatte en ny kategori som inneholder planter eller deler av planter under kontroll, ikke bare de psykoaktive ingrediensene som før. Luetteloon otettuihin kasveihin kuuluvat khat (qat, Catha edulis) ja Salvia divinorum. Blant plantene på listen er khat (qat, Catha edulis) og Salvia divinorum. Khatia säännellään nyt 11:ssä Euroopan maassa (vuonna 2005 Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyssä riskinarvioinnissa suositeltiin sääntelemättä jättämistä). Khat er nå kontrollert i 11 land i Europa (en britisk risikovurdering fra 2005 anbefalte ikke kontroll). Vuonna 2006 Ruotsi lisäsi salvinoriini A:n, Salvia divinorumin tärkeimmän vaikuttavan aineen, omaan luetteloonsa. Kasvi on valvottu myös Saksassa vuodesta 2008. I 2006 la Sverige salvinorin-A, hovedvirkestoffet i Salvia divinorum, til listen, og planten ble også underlagt kontroll i Tyskland i 2008. Samaan aikaan Ranska lisäsi säänneltyjen aineiden luetteloon Tabernanthe ibogan, minkä jälkeen vaikuttava ainesosa, ibogaiini, saatettiin lakisääteisen valvonnan piiriin Belgiassa, Tanskassa ja Ruotsissa. I samme periode havnet Tabernanthe iboga på listen over kontrollerte stoffer i Frankrike, etter at virkestoffet ibogain ble kontrollert i Belgia, Danmark og Sverige. Hallusinogeenisten sienien aiheuttamiin kuolemantapauksiin reagoitiin Irlannissa ja Alankomaissa: maat tukkivat porsaanreiät, jotka olivat sallineet psilosiinia sisältävien tuoreiden sienien myynnin ja hallussapidon. Som en reaksjon på dødsfall forbundet med hallusinogene sopper, gikk både Irland og Nederland inn for å fjerne smutthull som tidligere tillot salg og besittelse av fersk sopp som inneholder psilocin. Irlannissa laki tuli voimaan tammikuussa 2006, Alankomaissa se on parlamentin käsiteltävänä tätä kirjoitettaessa. I Irland trådte loven i kraft i januar 2006, mens den, i skrivende stund, behandles i parlamentet i Nederland. Internettutkimuksen menetelmä Disse ”partypillene” kan inneholde plantemateriale Vuonna 2007 tiedonvaihtomekanismin kautta ilmoitettiin ensimmäisen kerran kolme luonnossa esiintyvää ainetta, kuten Salvia divinorum -kasvi, jolla on voimakkaita psykoaktiivisia ominaisuuksia (160 For ytterligere informasjon presenteres en liste over stoffer som er kontrollert i EU og Norge, i ”Klassifisering av narkotiske stoffer” i Europeisk database for narkotikalovgivning på (http://www.emcdda.europa.eu/publications/legal-reports). Internet — psykoaktiivisten aineiden kauppapaikka Internett — en markedsplass for psykoaktive stoffer Tilannetutkimusta varten tammikuussa 2008 tehtiin internethakuja erikielisillä hakusanoilla käyttäen hakukonetta Google (http://www.google.com). For å få et ”øyeblikksbilde” av situasjonen ble det i januar 2008 utført et internettsøk med flerspråklige søkeord på søkemotoren Google (http://www.google.com). Löydettiin kaikkiaan 68 EU:ssa sijaitsevaa verkkokauppaa, jotka myivät erilaisia ”laillisia psykotrooppeja”. Til sammen ble det identifisert 68 EU-baserte internettbutikker som solgte ulike typer ”legal highs”. Alkuperämaan tunnistamiseen käytettiin maakoodeja (esimerkiksi DE, ES, FR) tai muita viitteitä sijainnista EU:ssa (esimerkiksi osoite yhteydenottoa varten). ES, FR, DE) eller andre indikasjoner på tilhørighet i EU (f.eks. kontaktadresse). Over halvparten av butikkene (52 %) holdt til i Storbritannia, 37 % i Nederland, 6 % i Tyskland, 4 % i Østerrike og 1 % i andre land (f.eks. Irland, Polen). Yksityiskohtaiseen analyysiin valittiin 25 verkkokaupan satunnaisnäyte. Et tilfeldig utvalg på 25 internettbutikker ble analysert nærmere. Näytteen koko kussakin luokassa (alkuperämaassa) oli suhteessa kaikkien verkkokauppojen vastaavaan määrään. Utvalget trukket fra hvert stratum (opprinnelsesland) sto i forhold til det totale utvalget av internettbutikker. Pelkästään muille liikkeille (eikä siis kuluttajille) myyvät kaupat jätettiin pois, samoin pelkästään hallusinogeenisia sieniä myyvät kaupat. Internettbutikker som utelukkende solgte til bransjen, ikke til kunder, ble ekskludert, det samme ble butikker som bare solgte hallusinogene sopper. Internet on ikkuna huumeidenkäyttäjien maailmaan verkon keskustelupalstojen ja chat-palvelujen ansiosta, ja lisäksi verkkokauppojen sivustoilla myydään psykoaktiivisia Informasjonen som er tilgjengelig, gir innblikk i ulike sider ved den markedsplassen for narkotika som internett er, f.eks. i metodene som internettbutikkene bruker, hvordan de svarer på brukernes behov og i nye trender blant unge. Katso Uudet valvotut aineet tällä sivulla. Resultatene av denne studien presenteres her. Esimerkiksi irtotavarana internetistä ostetun 1 gramman GBL-annoksen keskihinta on 0,09–2 euroa. Årsrapport for 2008: Narkotikasituasjonen i Europa varierer gjennomsnittsprisen for en 1 grams dose GBL kjøpt i større partier på internett fra EUR 0,09 til EUR 2. Tarjolla olevat ”bilepillerit” voivat sisältää kasviaineksia taikka puolisynteettisiä tai synteettisiä aineita. Helserisiko eller halvsyntetiske eller syntetiske stoffer. Synteettisten pillereiden pääainesosa on usein bentsyylipiperatsiini (BZP), tosin verkkokaupoilla näyttää olevan valmiina korvaavia aineita, kun BZP:hen kohdistetaan EU-maissa sääntelytoimenpiteitä. Den viktigste bestanddelen i syntetiske ”partypiller” er ofte benzylpiperazin (BZP), selv om internettbutikkene synes å stå klar med erstatningsstoffer når BZP blir underlagt kontrolltiltak i medlemsstatene i EU. Aineiden mainostetut hinnat vaihtelevat välillä 1–11 euroa annokselta. Prisene på stoffene som tilbys, varierer mellom EUR 1 og EUR 11 for en dose. GHB:n ja sen lähtöaineen GBL:n seuranta GHB og prekursoren GBL: en oppfølging Euroopassa on seurattu gammahydroksivoihappoa (GHB) vuodesta 2000, jolloin tehtiin sen riskinarviointi uusia synteettisiä huumausaineita koskevan vuoden 1997 yhteisen toiminnan perusteella (EMCDDA, 2002). I Europa har gamma-hydroksybutyrat (GHB) blitt overvåket siden 2000, da det ble gjennomført en risikovurdering av stoffet innenfor rammen av EUs Fellestiltak av 1997 mot nye syntetiske stoffer (EONN, 2002). GHB:n lisääminen psykotrooppisia aineita koskevan vuoden 1971 YK-yleissopimuksen liitteeseen IV maaliskuussa 2001 velvoitti kaikki EU:n jäsenvaltiot valvomaan tätä huumausainetta psykotrooppisia aineita koskevan lainsäädäntönsä mukaisesti, ja uudet valvontatoimet saivat aiemmin avoimen GHB-kaupan nopeasti hallintaan. Da GHB i mars 2001 ble tatt med i tillegg IV til FN-konvensjonen av 1971 om psykotrope stoffer, ble alle EU-medlemsstatene forpliktet til å kontrollere stoffet i sin nasjonale lovgivning om psykotrope stoffer, og de nye kontrolltiltakene førte raskt til en begrensning av det tidligere åpne salget av GHB. Pahoinvointi, oksentelu ja erilaiset tajunnantilan häiriöt ovat useimmissa ilmoitetuissa GHB-myrkytyksissä mainitut pääasialliset haittavaikutukset. Kvalme, oppkast og forskjellige grader av nedsatt bevissthet er de viktigste negative effektene i de fleste rapporterte tilfellene av forgiftning med GHB. Usein käytetyt muut huumeet voivat kuitenkin sekoittaa kliinistä oireistoa. Det at andre rusmidler ofte er til stede, kan imidlertid komplisere det kliniske bildet. Alankomaissa 72 GHB-käyttäjälle tehdyn tutkimuksen mukaan valtaosa käyttäjistä oli pyörtynyt ainakin kerran GHB:tä käyttäessään ja osalle oli käynyt niin usein (Korf et al., 2002). En nederlandsk studie av 72 GHB-brukere rapporterte at majoriteten hadde mistet bevisstheten minst én gang etter å ha tatt GHB, og noen oftere (Korf et al., 2002). Yhdistyneessä kuningaskunnassa GHB:n ja GBL:n käyttäjille tehdyssä kyselytutkimuksessa haittavaikutusten ilmoitettiin olevan yleisempiä klubiympäristöissä kuin yksityiskodeissa (Sumnall et al., 2008). I en undersøkelse av GHB- og GBL-brukere i Storbritannia ble negative reaksjoner rapportert å forekomme hyppigere i klubbmiljøer enn i private hjem (Sumnall et al., 2008). Lontoossa ja Barcelonassa GHB-myrkytysten potilasprofiilia on kuvattu pääasiassa nuoreksi ja miespuoliseksi sekä viikonloppuun keskittyväksi, ja yleensä kuvaan liittyy alkoholin ja laittomien huumausaineiden oheiskäyttö (Miro et al., 2002; Wood et al., 2008). I London og Barcelona blir pasientprofilen for GHB-forgiftninger beskrevet som hovedsakelig unge menn, og de fleste forgiftninger fant sted i helgen, oftest i forbindelse med samtidig inntak av alkohol eller illegale rusmidler (Miro et al., 2002; Wood et al., 2008). GHB:tä esiintyy luonnostaan ihmisruumiissa, mutta sitä käytetään myös lääkkeenä ja huumeena viihdeympäristöissä. GHB forekommer naturlig i kroppen, men det brukes også som legemiddel og som rekreasjonsmiddel. GHB:n ei-lääkinnällinen käyttö nousi esiin osassa Euroopan, Yhdysvaltojen ja Australian yöelämää 1990-luvulla erityisesti yökerhoissa, joissa käytettiin monia muitakin huumeita yleisesti. Den ikkemedisinske bruken av GHB begynte først i utelivsmiljøet i enkelte deler av Europa, USA og Australia på 1990-tallet, særlig i nattklubber hvor bruken av mange andre rusmidler også var vanlig. Käyttöön liittyvistä terveysriskeistä kehittyi nopeasti huolenaihe. Det tok ikke lang tid før man begynte å bekymre seg for helsefarene forbundet med bruken av GHB. Erityisesti oltiin huolestuneita GHB:n lisäämisestä juomaan ihmisen tietämättä (niin sanottu ”ujuttaminen juomaan”) raiskauksen helpottamiseksi. Bekymringene gjaldt særlig muligheten for at noen i smug skulle tilsette GHB i drinker, og stoffet omtales ofte som ”voldtektsdop”. Tästä ei kuitenkaan ole tutkimuksellista näyttöä, ja asian varmistaminen on vaikeaa, koska aikaa GHB:n toteamiseen kehon nesteistä on vähän. Imidlertid mangler det rettsmedisinsk dokumentasjon som underbygger dette, og å påvise det er vanskelig da tidsvinduet for å påvise GHB i kroppsvæsker er kort. GHB:n yhdistäminen huumausaineen helpottamiin raiskauksiin on voinut vaikuttaa aineen suhteellisen ”negatiiviseen imagoon” (EMCDDA, 2008c). Men de mange seksuelle overgrepene GHB er forbundet med, kan ha bidratt til dette stoffets relativt ”negative image” (EONN, 2008c). Vastatoimenpiteet vuodesta 2000 alkaen. Selv om GHB er involvert i bare en meget liten del av alle forgiftninger som krever ambulanse eller sykehusinnleggelse, synes tallene å ha gått opp siden 2000. Amsterdamissa sairaalaan vientiä edellyttävien ensiapupyyntöjen osuus oli vuonna 2005 suurempi GHB:n ja GBL:n kuin muiden huumeiden yhteydessä. I Amsterdam i 2005 var andelen akuttmedisinske tilfeller som krevde transport til sykehus, høyere der GHB/GLB var involvert enn for andre narkotiske stoffer. Osa jäsenvaltioista (Italia, Latvia, Ruotsi) on päättänyt valvoa GBL:ää (tai GBL:ää ja sen toista lähtöainetta 1,4-BD:tä) huumevalvonnan tai vastaavan lainsäädännön puitteissa, ja mahdollisesta lisävalvonnasta keskustellaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Rapportene om inntak av gamma-butyrolakton (GBL), en prekursor for GHB som ikke er et listeført stoff i noen av FN-konvensjonene om narkotikakontroll, har ført til økende bekymring. Lähtöaineiden valvontaa koskevan yhteisön lainsäädännön mukaisesti GBL ja 1,4-BD sisältyvät sellaisten muiden kuin säänneltyjen aineiden luetteloon, joita koskevat vapaaehtoiset seurantatoimet ovat käytössä kaikissa jäsenvaltioissa aineiden laillisesta teollisuuskäytöstä poistumisen estämiseksi. I kroppen omdannes GBL raskt til GHB, og det finnes ennå ingen lett tilgjengelig toksikologisk test som kan avgjøre hvilket av de to stoffene som er inntatt. Yhdistyneessä kuningaskunnassa yhden Lontoon sairaalan ensiapuosastolla – jonka lähialueella sijaitsee tyypillisesti paikallisia pääasiassa homoklubeja mutta myös muita klubeja – kirjattiin kaikkiaan 158 GHB- ja GBL-tapausta vuonna 2006. På akuttmottaket på et sykehus i London som er lokalsykehus for et område av London hvor det er mange klubber for homofile, behandlet de til sammen 158 GHB- og GBL-relaterte tilfeller i 2006. Vaikka useimmat näistä potilaista ilmoittivat käyttäneensä GHB:tä, saman alueen yökerhoista samana aikana kerättyjen näytteiden perusteella todettiin, että puolessa niistä oli GBL:ää eikä GHB:tä. Selv om de fleste av disse pasientene oppga å ha inntatt GHB, viste den kjemiske analysen av prøver tatt på nattklubber i samme område i denne perioden at mer enn halvparten av prøvene inneholdt GBL, ikke GHB. Tämä viittaa siihen, että GBL:n käyttö voi olla aiemmin uskottua yleisempää (Wood et al., 2008). Dette skulle tyde på at bruken av GBL er vanligere enn hva man tidligere har antatt (Wood et al., 2008). GHB:n/GBL:n käytöstä johtuva ehkäisytyö ja haittojen vähentäminen tapahtuvat yleensä yöelämän ympäristöihin kohdistetuissa kansallisissa ja yhteisöjen huumeidentorjuntahankkeissa. Det er enkelt å framstille GHB av GBL og 1,4-butanediol (1,4-BD), hvis bruk er lovlig og utbredt i mange deler av industrien (f.eks. i produksjonen av kjemikalier, plast og legemidler) og dermed altså er lett tilgjengelig hos kommersielle leverandører. Näiden toimenpiteiden yhteydessä yleensä koulutetaan klubien henkilökuntaa ja levitetään tietoja GHB:n ja muiden huumeidenkäytön riskeistä. Dessuten finnes det ikke noe nøyaktig, sammenlignbart system for registrering av antall dødsfall og akuttilfeller uten dødelig utfall forbundet med bruken av GHB og dets prekursorer. Toimenpiteet yhdistetään usein muihin ”klubihuumeisiin” sekä alkoholin ja huumeiden yhteiskäyttöön liittyviin toimenpiteisiin (EMCDDA, 2008e). En del medlemsstater (Italia, Latvia, Sverige) har valgt å kontrollere GBL (eller GBL og den andre prekursoren 1,4-BD) gjennom narkotikalovgivningen, og i Storbritannia diskuteres det nå ytterligere kontrolltiltak. Koska aine poistuu elimistöstä nopeasti, on vaikea osoittaa GHB:tä/GBL:ää myrkytyksen tai kuolemantapauksen syyksi. Forebyggende og skadereduserende tiltak i forbindelse med bruk av GHB/GBL er nå ofte en integrerende del av nasjonale og lokale rusmiddelprosjekter i utelivsmiljøene. Lisäksi GHB:n ja sen lähtöaineiden käytöstä johtuvien kuolemantapausten ja muiden ensiapua edellyttävien tapausten lukumäärän kirjaamista varten ei ole tarkkaa eikä vertailukelpoista järjestelmää. Disse tiltakene består gjerne i opplæring av ansatte og spredning av informasjon om risikoen ved bruk av GHB og andre narkotiske stoffer. Slike tiltak gjennomføres ofte sammen med andre tiltak i forbindelse med ”club drugs” og bruken av alkohol i kombinasjon med narkotiske stoffer (EONN, 2008e). EMCDDA (2006), Vuosiraportti 2006: Huumeongelma Euroopassa, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Lissabon. EONN (2006), Årsrapport for 2006 om narkotikasituasjonen i Europa, Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, Lisboa. EMCDDA (2007a), Vuosiraportti 2007: Huumeongelma Euroopassa, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Lissabon. EONN (2007a), Årsrapport for 2007 om narkotikasituasjonen i Europa, Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, Lisboa. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) on yksi Euroopan unionin erillisvirastoista. Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN) eren av Den europeiske unions desentraliserte institusjoner. Lissabonissa sijaitseva keskus perustettiin vuonna 1993, ja se on Euroopassa huumausaineiden ja niiden väärinkäyttöä koskevien monipuolisten tietojen keskeinen lähde. Det ble oppretteti 1993 og har sitt hovedkontor i Lisboa. EONN er den viktigste kildentil informasjon om narkotika og narkotikaavhengighet i Europa. EMCDDA kerää, analysoi ja levittää tosiasioihin perustuvaa, objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä. Näin se pyrkii antamaan julkisuuteen tosiasioihin perustuvan kokonaiskuvan huumausaineiden käytöstä Euroopassa. EONN samler inn, analyserer og distribuerer ”objektiv, pålitelig og sammenlignbar informasjon” om narkotika og narkotikaavhengighet og kan dermed gi publikum et evidensbasert bilde av narkotikasituasjonen i Europa. Keskuksen julkaisut ovat ensisijainen tietolähde useille eri kohderyhmille, kuten poliitikoille ja heidän neuvonantajilleen, huumeasioiden parissa työskenteleville ammattilaisille sekä laajemmasta näkökulmasta tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle. Senterets publikasjoner er en enestående kilde til informasjon foret bredt publikum, blant annet beslutningstakere og deres rådgivere,vitenskapelige miljøer, fagmiljøer og forskere som arbeider på narkotikaområdet og, i videre forstand, media og allmennheten. Vuosiraportissa EMCDDA esittää vuotuisen katsauksen huumausaineiden käytön ja tarjonnan tilanteeseen EU:ssa. I årsrapporten presenterer EONN sin årlige oversikt overnarkotikasituasjonen i Europa. Siten vuosiraportti on keskeinen hakuteos niille, jotka tarvitsevat ajantasaista tietoa huumeista Euroopassa. Rapporten er et viktig referansedokumentfor alle som søker siste nytt om narkotikasituasjonen i Europa. Tämä raportti on saatavissa bulgariaksi, englanniksi, espanjaksi, hollanniksi, italiaksi, kreikaksi, latviaksi, liettuaksi, portugaliksi, puolaksi, ranskaksi, romaniaksi, ruotsiksi, saksaksi, slovakiksi, sloveeniksi, suomeksi, tanskaksi, tšekiksi, unkariksi, viroksi, norjaksi ja turkiksi. Rapporten foreligger på bulgarsk, spansk, tsjekkisk, dansk, tysk, estisk, gresk, engelsk, fransk, italiensk, latvisk, litauisk, ungarsk, nederlandsk, polsk, portugisisk, rumensk, slovakisk, slovensk, finsk, svensk, tyrkisk og norsk. Luettelointitiedot ovat tämän julkaisun lopussa. Bibliografiske opplysninger finnes bakerst i publikasjonen. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2009 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, 2009 Yleiskatsaus: Osuminen liikkuvaan kohteeseen – käytännönläheisen poliittisen lähestymistavan kehittäminen jatkuvasti muuttuvaan huumeongelmaan on haaste Kommentar: Å treffe et bevegelig mål — utfordringen ved å utarbeide en pragmatisk, politisk respons på et narkotikaproblem i stadig endring Luku 1: Toimintalinjat ja lainsäädäntö Kapittel 1: Politikk og lovgivning Kansainvälisten ja EU:n toimintalinjojen kehitys • Kansalliset huumausaineita koskevat strategiat ja toimintasuunnitelmat • Julkiset menot • Kansallinen lainsäädäntö • Huumausainetutkimus Politisk utvikling internasjonalt og i EU • Nasjonale strategier • Offentlige utgifter • Nasjonal lovgivning • Forskning Ehkäisevä huumetyö • Hoito • Haittojen vähentäminen • Sosiaalinen kuntoutus • Huumelainsäädännön valvonta ja huumerikokset • Terveydenhuollon ja sosiaalisen tuen toimenpiteet vankiloissa Forebygging • Behandling • Skadereduksjon • Sosial reintegrasjon • Rettshåndheving og narkotikalovbrudd – Helse- og sosialtiltak i fengsler Tarjonta ja saatavuus • Levinneisyys ja käyttötavat • Amfetamiinit ja ekstaasiviihdeympäristöissä: käyttö ja toimenpiteet • Hoito Tilbud og tilgjengelighet • Prevalens og bruksmønstre • Rekreasjonsmiljøer • Behandling Tarjonta ja saatavuus • Levinneisyys ja käyttötavat • Kokaiinin käytön terveysvaikutukset • Kokaiinin ongelmakäyttö ja hoidon kysyntä • Hoito ja haittojen vähentäminen Helsekonsekvenser • Problematisk bruk og etterspørsel etter behandling • Behandling og skadereduksjon Tarjonta ja saatavuus • Arviot opioidien ongelmakäytön levinneisyydestä • Huumeiden injektiokäyttö • Opioidien ongelmakäytön hoito Tilbud og tilgjengelighet • Problematisk bruk av opioider • Injeksjonsbruk • Behandling Huumeisiin liittyvät tartuntataudit • Tartuntatautien ehkäisy ja torjunta • Huumekuolemat ja kuolleisuus • Huumekuolemien vähentäminen Infeksjonssykdommer • Smittevern • Dødsfall og dødelighet • Reduksjon av dødsfall Luku 8: Huumausaineiden uudet suuntaukset Kapittel 8: Nye narkotiske stoffer og trender Uusia huumeita koskeva toiminta • Spice-tuotteet ja muut vastaavat synteettiset kannabinoidit • Internet: psykoaktiivisten aineiden kauppapaikka • Aineiden seuranta EUs tiltak mot nye stoffer • “Spice”-produkter og relaterte syntetiske cannabinoider • Internettbutikker • Oppfølging av stoffer Lisäksi lupaamme, että tehokkaiden käytäntöjen tunnistaminen huumeiden alalla on yhä merkittävämpi osa EMCDDA:n tulevaa toimintaa. Forord praksiser på narkotikaområdet, og dette er noe EONN vil vie stadig større oppmerksomhet i tiden som kommer. Tämä raportti on ajantasainen ja perusteellinen arvio Euroopan huumetilanteesta, ja olemme kiitollisia henkilöstöllemme, joka on työskennellyt ahkerasti sen laatimiseksi. Denne rapporten er en oppdatert, detaljert vurdering av narkotikasituasjonen i Europa. Vi er våre ansatte som har arbeidet hardt for å lage den, stor takk skyldig. Meidän on samalla tunnustettava, ettei tämän asiakirjan vahvuus perustu pelkästään omaan työskentelyymme Lissabonissa, vaan pohjimmiltaan jäsenvaltioiden saavutuksiin pyrittäessä kehittämään luotettava ja kattava tietojärjestelmä. Når dette dokumentet er blitt så solid, skyldes det imidlertid ikke bare det arbeidet vi har gjort her i Lisboa, men også – og faktisk enda viktigere – den innsatsen medlemsstatene har gjort for å utvikle et velfungerende og omfattende informasjonssystem. Sen lisäksi, että kyseinen seurantajärjestelmä edistää kypsää ja tietopohjaista keskustelua huumeongelmasta, se johtaa uskoaksemme myös entistä parempiin ja tehokkaampiin toimiin. Overvåkingssystemet som er på plass, gir et godt utgangspunkt for en moden og velinformert debatt om narkotikaproblemet og bidrar etter vår oppfatning, til å skape en bedre og mer effektiv politikk. Tällaisten toimien tarve kasvaa, sillä alan haasteista tulee yhä monimutkaisempia. Behovet for en slik politikk blir mer og mer påtrengende etter som utfordringene på området blir stadig mer komplekse. Tämän raportin eri osiot yhdistävänä teemana on huumeongelman muuttuva luonne, ja meidän on varmistettava, että käsityksemme asiasta pysyy muuttuvien olosuhteiden tasalla. Narkotikaproblemets dynamiske natur er et tema som ofte går igjen i rapporten, og vi er nødt til å sikre at vårt fremsyn holder tritt med de stadige endringene vi står overfor. Konferenssissa otettiin esiin myös monia tärkeitä aiheita, jotka näkyvät tämän raportin analyyseissa. På konferansen ble det identifisert en rekke viktige problemstillinger som også er tatt med i analysen som presenteres her. Tietojärjestelmiemme on kyettävä havaitsemaan ja jäljittämään uudet suuntaukset ja raportoimaan niistä entistä tehokkaammin. Informasjonssystemene våre må bli bedre når det gjelder å identifisere, spore og rapportere om nye trender. Tämä edellyttää, että raportointimme on vastakin tarkkaa ja perusteltua eikä lietso paniikkia. For å lykkes med dette er det imidlertid helt avgjørende å sikre at rapporteringen også i framtiden er nøyaktig, velfundert og ikke oppfattes som svartmalende. Konferenssissa tähdennettiin niin tarjontaa kuin kysyntääkin koskevien seikkojen huomioonottamista analysoinnissa. I analysen ble også behovet for å se spørsmål knyttet til sammenhengen mellom tilbuds- og etterspørselssiden understreket. Tämänvuotisessa raportissa asetetaan etusijalle tarjontaan liittyvien indikaattorien ja huumemarkkinoiden analysointi. I årets rapport vier vi større oppmerksomhet til en analyse av indikatorer på tilbudssiden og av narkotikamarkedet. Toimimme tällöin varoen, sillä asiaa koskevien Euroopan tietojen laatua, luotettavuutta ja vertailukelpoisuutta ei ole vielä riittävästi parannettu. Vi gjør dette med varsomhet, for foreløpig er det ikke gjort nok for å bedre kvaliteten, påliteligheten og sammenlignbarheten av det europeiske datasettet på området. Asia on nyt yleisesti tiedossa, ja teemme vakaasti yhteistyötä kansallisten ja Euroopan tason kumppanien kanssa sen korjaamiseksi. Dette er nå viden anerkjent, og vi vil arbeide sammen med våre nasjonale og europeiske partnere for å ta fatt i problemet. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) on kerännyt tietoa ja raportoinut Euroopan huumeongelmasta nyt kaikkiaan 15 vuotta. I år er det 15 år siden EONN begynte å samle informasjon og rapportere om narkotikaproblemet i Europa. Jubileet ble markert med konferansen “Identifying Europe’s information needs for effective drug policy”. Se tarjosi tutkijoille, alan ammattilaisille ja poliittisille päättäjille eri puolilta Eurooppaa ja kauempaakin mahdollisuuden kokoontua Lissaboniin ja auttaa meitä kartoittamaan ja arvioimaan nykyistä tietämysperustaa huumeista sekä havaitsemaan nykyiset ja tulevat tietotarpeet. Her fikk forskere, fagfolk og beslutningstakere fra hele Europa og verden for øvrig muligheten til å komme til Lisboa og hjelpe oss med å kartlegge og evaluere den eksisterende kunnskapsbasen på rusfeltet samt identifisere eksisterende og framtidige informasjonsbehov. Yksi tämänvuotisen raportin havainnoista on se, että Euroopan huumetilanteen arvioinnissa on otettava samanaikaisesti huomioon kansalliset seikat, alueiden sisäiset erityispiirteet ja yhä laajemmin myös yhteiset Euroopan ja jopa maailmanlaajuiset suuntaukset. Et av funnene i årets rapport er at vurderingen av narkotikasituasjonen i Europa må bygge på en samtidig forståelse av nasjonale og subregionale særtrekk og, i stadig større grad, av felles europeiske eller til og med globale trender. Vastaisuudessa meidän on kuvattava tätä monimutkaista suhdetta paremmin, koska se edistää ymmärtämystämme siitä, mitkä tekijät edistävät ja ehkäisevät huumeongelmien kasvua, ja saamme myös osviittaa asianmukaisten toimenpiteiden kehittämiseen. I framtiden vil vi måtte beskrive disse komplekse relasjonene bedre. Dette vil hjelpe oss å forstå hvilke faktorer som kan fremme eller motvirke framveksten av narkotikaproblemer, men også fungere som en rettesnor i utviklingen av effektive tiltak. Muistutettakoon vielä lopuksi, että Euroopan unioni ja Yhdistyneet Kansakunnat ovat uusineet huumausainepoliittiset asiakirjansa lähes yhtä aikaa vuoden 2008 lopussa ja vuoden 2009 alussa. Endelig bør det bemerkes at EU og FN i slutten av 2008 og begynnelsen av 2009 omtrent samtidig fornyet sine narkotikapolitiske dokumenter. EU:n uusi huumausaineita koskeva toimintasuunnitelma ja YK:n uusi poliittinen julistus ja toimintasuunnitelma ovat osoitus kansainvälisestä sitoutumisesta huumeidenkäytön ja sen aiheuttamien haittojen vähentämiseen. Både EUs nye handlingsplan mot narkotika og FNs nye politiske erklæring og handlingsplan gjenspeiler en internasjonal forpliktelse til å redusere bruken av narkotika og skadevirkningene den kan medføre. Näiden tavoitteiden saavuttaminen on suuri haaste, ja se onnistuu ainoastaan toteuttamalla laaja-alaisesti kaikki suunnitellut toimet. Å nå disse målene er en stor utfordring som bare vil kunne overvinnes dersom det er bred oppslutning om gjennomføringen av planlagte tiltak. Seuranta ja arviointi ovat tärkeä osa tätä prosessia, sillä niiden avulla voimme pitää huumepolitiikkamme kurssissaan ja kartoittaa saavutettua edistymistä. Overvåking og evaluering er nøkkelelementer i denne prosessen, ettersom de bidrar til å holde politikken på rett spor og kartlegge fremgangen som gjøres. Konferenssi osoitti, että Euroopasta on kehittynyt valtava laboratorio, jossa tutkitaan ja selvitetään huumeiden käyttöä ja toimenpiteitä niistä aiheutuvien haittojen torjumiseksi. Konferansen viste at Europa har utviklet seg til å bli et enestående laboratorium for å studere og øke forståelsen av narkotikabruk og narkotikarelaterte tiltak. Tämän ansiosta meille tarjoutuu paljon mahdollisuuksia oppia yhdessä ja jakaa tietoja. Dette byr på store muligheter for kollektiv læring og kunnskapsutveksling. Missäänpäin maailmaa ei ole näin laajaa, kulttuuriltaan erilaisista maista koostuvaa ryhmää, jolla on yhteinen määrätietoinen tavoite ymmärtää paremmin tätä monimutkaista yhteiskunnallista ongelmaa ja tehostaa toimiaan sen torjumiseksi. Det er unikt på verdensbasis at en så stor gruppe land med forskjellige kulturer, forener krefter for å bedre forståelsen av og innsatsen mot dette svært sammensatte samfunnsproblemet. Tämä näkyy poikittaisen huumeidenseurantajärjestelmän kehittämisessä, joka kattaa 30 valtiota ja yhteensä yli 0,5 miljardia asukasta, sekä myös EU:n huumausainestrategiassa ja toimintasuunnitelmassa, joiden tarkoituksena on arvioida saatavissa olevaa tietoa ja käyttää sitä yhteisen käytännön toiminnan pohjana. Dette kommer til uttrykk i utviklingen av et tversgående narkotikaovervåkingssystem som omfatter 30 land med en samlet befolkning på over en halv milliard mennesker. Asia on erityisen tärkeä nyt, kun jäsenvaltioiden on valittava huolellisesti rahoituksensa painopistealueet ja keskityttävä yhä enemmän tehdyistä panostuksista saatavan hyödyn maksimointiin. Det kan også ses i EUs narkotikastrategi og -handlingsplan, som er verktøyer utformet for å gjøre opp status for informasjonen som er tilgjengelig, og omsette den til konkret og felles handling. Uskomme vahvasti, että tämänvuotinen Vi er sikre på at denne rapporten gir et godt bidrag til denne prosessen. • Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto – etenkin sen horisontaalinen huumausainetyöryhmä – ja Euroopan komissio • Europaparlamentet, Rådet for Den europeiske union – særlig Den horisontale narkotikaarbeidsgruppen – og Europakommisjonen, • Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä, Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnan toimisto, WHO:n Euroopan-aluetoimisto, Interpol, Maailman tullijärjestö, ESPAD-hanke ja Ruotsin Centralförbundet för alkohol och narkotikaupplysning (CAN) • Europarådets Pompidou-gruppe, FNs kontor for narkotika og kriminalitet (UNODC), Verdens helseorganisasjons regionkontor for Europa, Interpol, Verdens tollorganisasjon (WCO), ESPAD-prosjektet og Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning (CAN), • Euroopan unionin elinten käännöskeskus ja Euroopan unionin julkaisutoimisto. • Oversettelsessenteret for Den europeiske unions organer og Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner. Yhteyspisteet ovat kansallisia viranomaisia, joista maan hallitus on vastuussa ja jotka toimittavat huumeita koskevaa tietoa EMCDDA:lle. Kontaktpunktene er utnevnt av sine respektive regjeringer som nasjonal myndighet med ansvar for å levere narkotikainformasjon til EONN. Kansallisten yhteyspisteiden yhteystiedot ovat seuraavassa osoitteessa: http://www.emcdda.europa.eu/about/partners/reitox-network Kontaktinformasjon for de nasjonale kontaktpunktene er lagt ut på http://www.emcdda.europa.eu/about/partners/reitox-network Tämä vuosiraportti perustuu tietoihin, joita seurantakeskus on saanut EU:n jäsenvaltioilta, jäsenehdokasvaltioilta Kroatialta ja Turkilta sekä Norjalta kansallisen raportin muodossa. Denne årsrapporten er basert på informasjon EONN har mottatt fra EUs medlemsstater, søkerlandene Kroatia og Tyrkia, samt Norge, i form av en nasjonal rapport. Tässä esitetyt tilastotiedot koskevat vuotta 2007 (tai viimeisintä vuotta, jolta tietoja on saatavissa). De statistiske dataene som presenteres her, gjelder for år 2007 (eventuelt siste år med tilgjengelige data). EMCDDA:lle ilmoitetuilla huumeiden vähittäiskaupan hinnoilla tarkoitetaan käyttäjän maksamaa hintaa. Detaljprisene på narkotika som rapporteres til EONN, er prisen til bruker. Useimpien maiden ilmoittamat huumeiden puhtautta tai väkevyyttä koskevat tiedot perustuvat otantaan kaikista takavarikoiduista huumeista, eikä ilmoitettuja tietoja voida yleensä suhteuttaa mihinkään huumemarkkinoiden tiettyyn tasoon. Rapporter om renhet eller styrke er fra de fleste land basert på en prøve tatt av alle beslaglagte stoffer, og det er generelt ikke mulig å knytte de innrapporterte dataene til et bestemt nivå av narkotikamarkedet. Puhtautta tai väkevyyttä ja katukauppahintoja koskevat analyysit perustuvat ilmoitettuihin keskiarvoihin tai tyyppiarvoihin (moodeihin) tai, jollei sellaisia ole, mediaaneihin. Når det gjelder renhet, styrke og detaljpris, er analysene basert på rapporterte gjennomsnittsverdier eller typetall, eller i mangel av dette, på middelverdier. Yleisiin väestötutkimuksiin perustuvissa huumeidenkäytön yleisyyttä koskevissa tiedoissa perusjoukkona on useimmiten maan 15–64-vuotias väestö. Rapporter om prevalensen av narkotikabruk basert på generelle befolkningsundersøkelser viser i hovedsak til aldersgruppen 15–64 år. Eri ylä- tai alaikärajoja käyttäviä maita ovat muun muassa Bulgaria (18–60), Tšekki (18), Tanska (16), Saksa (18), Unkari (18–59), Malta (18), Ruotsi (16) ja Yhdistynyt kuningaskunta (16–59). Land som bruker andre øvre eller nedre aldersgrenser, er bl.a. Bulgaria (18–60), Den tsjekkiske republikk (18), Danmark (16), Tyskland (18), Ungarn (18–59), Malta (18), Sverige (16) og Storbritannia (16–59). Yhdistyneen kuningaskunnan levinneisyystiedot kattavat Englannin ja Walesin. Prevalenstallene for Storbritannia viser til England og Wales. Kyseisen vuoden alussa jatkuvassa hoidossa olevat asiakkaat eivät sisälly tietoihin. Klienter som er inne i et behandlingsopplegg ved årets begynnelse, er ikke inkludert i dataene. Når andelen behandlingssøknader for et primærrusmiddel oppgis, er nevneren antallet søknader der primærrusmiddelet er kjent. Suuntauksia on analysoitu ainoastaan niiden maiden osalta, jotka toimittavat riittävästi tietoja ilmoitettuna ajanjaksona tapahtuneista muutoksista. Analyser av trender er bare basert på land som har lagt fram tilstrekkelig tallmateriale til å beskrive endringer i den aktuelle tidsperioden. Vuoden 2007 puuttuvat arvot on voitu korvata vuoden 2006 luvuilla huumemarkkinoiden suuntausanalyyseissa. Tall for 2006 kan erstatte manglende 2007-verdier i analyser av trender på narkotikamarkedet. Hintojen suuntaukset on inflaatiokorjattu kansallisesti. Trender for priser er korrigert for inflasjon på nasjonalt plan. Tiedot saatavuudesta ja erilaisten toimenpiteiden tarjonnasta Euroopassa perustuvat yleensä kansallisten asiantuntijoiden perusteltuihin käsityksiin, jotka on kerätty strukturoitujen kyselylomakkeiden avulla. Informasjon om hvilke intervensjoner som finnes i Europa og deres tilgjengelighet, er oftest basert på en informert vurdering fra nasjonale eksperter, innhentet gjennom strukturerte spørreskjemaer. Huumerikosten yhteydessä käsitteellä ”ilmoitukset” voidaan tarkoittaa eri asioita eri maissa. Begrepet “rapporter” i forbindelse med brudd på narkotikalovgivningen kan ha forskjellig innhold alt etter land. Vuosiraportti on ladattavissa 23 kielellä seuraavasta osoitteesta: http://www.emcdda.europa.eu/publications/annual-report/2009 Årsrapporten er tilgjengelig på 23 språk og kan lastes ned fra http://www.emcdda.europa.eu/publications/annual-report/2009 Vuoden 2009 tilastotiedotteessa (http://www.emcdda.europa.eu/stats09) esitetään kaikki lähdetaulukot, joihin vuosiraportin tilastoanalyysi perustuu. Statistiske opplysninger 2009 (http://www.emcdda.europa.eu/stats09) inneholder alle kildetabeller som den statistiske analysen i årsrapporten er basert på. Se sisältää myös lisätietoja käytetyistä menetelmistä ja noin sata muuta tilastokaaviota. Her finnes også nærmere opplysninger om metodene som er brukt, samt et hundretalls andre statistiske grafer. Maakohtaiset katsaukset (http://www.emcdda.europa.eu/publications/country-overviews) tarjoavat korkeatasoisen graafisen yhteenvedon kunkin maan huumetilanteen tärkeimmistä näkökohdista. Landoversikter (http://www.emcdda.europa.eu/publications/country-overviews) inneholder en grafisk presentasjon av de viktigste aspektene ved narkotikasituasjonen i det enkelte land. Yleiskatsaus Osuminen liikkuvaan kohteeseen – käytännönläheisen poliittisen lähestymistavan kehittäminen jatkuvasti muuttuvaan huumeongelmaan on haaste Kommentar Å treffe et bevegelig mål – utfordringen ved å utarbeide en pragmatisk politisk respons på et narkotikaproblem i stadig endring Poliittinen yksimielisyys mahdollistaa tarkemmin kohdennetun toimintasuunnitelman huumeasioissa steriilien injektiotarvikkeiden tarjontaan verivälitteisten tartuntatautien riskin vähentämiseksi, mikä on selkeä osoitus toiminnan vaikuttavuudesta tällä alalla. Politisk enighet åpner for en mer målrettet handlingsplan mot narkotika på dette området. Yleisestikin Yhdysvallat näyttää viimeaikaisten poliittisten lausuntojen perusteella siirtyvän lähemmäksi eurooppalaista mallia. I det store og hele synes det ifølge senere politiske erklæringer, som om USA beveger seg i retning mot den europeiske modellen. UNGASS-kokouksessa syntyi lisäksi vahva yksimielisyys siitä, että tarvitsemme huumeilmiön tehokasta maailmanlaajuista seurantaa – varsinkin kehitysmaiden ja siirtymätalousmaiden jatkuvasti kasvavien ongelmien vuoksi. Etter UNGASS-møtet var det også bred enighet om behovet for en effektiv, global overvåking av narkotikafenomenet, særlig med tanke på de stadig større problemene i utviklings- og overgangsland. Kun siitä luovutaan, merkittävät työn osa-alueet jäävät nykyisen maailmanlaajuisen raportoinnin ulkopuolelle. Rapporteringsmekanismen som er utviklet for å vurdere gjennomføringen av UNGASS’ handlingsplaner, er blitt kritisert. Tämä koskee erityisesti kysynnän vähentämiseen liittyviä toimenpiteitä. Men dersom den avvikles, vil viktige arbeidsområder, særlig når det gjelder etterspørselsreduserende tiltak, bli liggende utenfor det eksisterende globale rammeverket for rapportering. Asia noussee tärkeäksi keskustelunaiheeksi YK:n huumausainetoimikunnan tulevassa istunnossa. Dette vil trolig bli et viktig tema på den forestående sesjonen i FNs narkotikakommisjon. Kilpailevien poliittisten tavoitteiden vaikutus lainvalvontakäytäntöihin Rettspraksis vs. konkurrerende politiske mål Tämä raportti kattaa huumausainepolitiikan kannalta tärkeän jakson Euroopassa ja koko maailmassa. Denne rapporten dekker en periode som er viktig i narkotikapolitikken, både i og utenfor Europa. Euroopan unionissa on arvioitu EU:n huumausaineiden torjuntaa koskevaa toimintasuunnitelmaa (2005–2008) sekä luonnosteltu ja käynnistetty sen seuraaja vuosiksi 2009–2012. I Den europeiske union har vi hatt evalueringen av handlingsplanen mot narkotika for 2005–2008 – den femte i rekken – og utarbeidelsen og lanseringen av oppfølgeren for perioden 2009–2012. Vaikka huomio kiinnittyy usein jäsenvaltioiden huumepolitiikkojen välisiin eroihin, keskusteluissa ilmennyt huomattava yksimielisyys on historiallisesti arvioiden merkittävä. Selv om oppmerksomheten ofte rettes mot forskjellene i medlemsstatenes narkotikapolitikk, råder det nå påtagelig enighet i diskusjonene på europisk plan sett i historisk perspektiv. Vaikka jäsenvaltioiden poliittiset katsantokannat voivatkin yhä poiketa toisistaan ja siten osin heijastaa eri maiden erilaista todellisuutta, keskustelu näyttää monilla aloilla kypsyneen ja perustuvan yhteisymmärrykseen. Medlemsstatene har fortsatt egne politiske perspektiver, som i noen grad gjenspeiler særegne nasjonale realiteter, men på mange områder virker debatten likevel stadig mer moden og drevet av enighet. Näin EU:lle on saatu uusi toimintasuunnitelma, jota voidaan kuvata käytännönläheiseksi, keskitetyksi ja kohdennetuksi. Dette har lagt til rette for en ny handlingsplan for EU som kan beskrives som pragmatisk, fokusert og målrettet. Lähestymistapa näkyy kouriintuntuvasti siinä, että toimintasuunnitelmassa huomioidaan tietyt käytännön osatekijät, kuten huumekuolemien ennaltaehkäisy, vankilatyö sekä hoidon ja muiden toimenpiteiden laadun kohentaminen. Denne tilnærmingsmåten viser seg konkret gjennom den oppmerksomhet som rettes mot bestemte områder som: forebygging av narkotikarelaterte dødsfall, arbeid innen fengselsmiljøet, forbedring av behandlingskvaliteten og andre tiltak. Huumelainsäädännön valvonnalle on annettu keskeinen sija tämänkertaisessa vuosiraportissa ja erityiskysymyksenä käsitellään huumausainerikoksista syytettyjen henkilöiden tuomitsemista ja muita seuraamuksia. Håndhevelse av narkotikalovgivningen har fått en høy profil i årets rapport, og en utgave av «Utvalgte aspekter» tar opp straffeutmåling og andre utfall for personer som tiltales for narkotikaforbrytelser. Euroopassa ilmoitetut huumausainelakien rikkomiset lisääntyvät edelleen. Antallet brudd på narkotikalovgivningen som rapporteres i Europa, fortsetter å øke. Tietojen vaikeatulkintaisuudesta huolimatta tämä havainto saa miettimään, missä määrin alan lainvalvontakäytännöt ovat poliittisten tavoitteiden tasalla. Og til tross for at dataene er vanskelige å tolke, reiser denne observasjonen spørsmål om i hvor stor grad rettspraksis er i tråd med de politiske målsettingene på området. Kansainvälisesti yleisön ja ammattilaisten laaja kiinnostus on virinnyt keskusteluista, jotka ovat johtaneet maailmanlaajuisen huumeongelman torjumista koskevan uuden poliittisen julistuksen ja toimintasuunnitelman hyväksymiseen Yhdistyneissä Kansakunnissa vuoden 1998 yleiskokouksen ylimääräisessä istunnossa (UNGASS) asetettujen tavoitteiden tarkistuksen jälkeen. Generelt kan man si at den narkotikapolitiske debatten i Europa har beveget seg mot et standpunkt som innebærer at innsatsen for bekjempelse bør settes inn mot forsyning, snarere enn mot bruken, av narkotika. I tråd med dette har enkelte land utvidet strafferammene eller innført minstestraffer for lovbrudd knyttet til narkotikaforsyning. Euroopan ääni on kuulunut tässä keskustelussa voimakkaana ja vaatinut tasapainoista, tieteellisesti perusteltua ja inhimillistä huumepolitiikkaa. I hvilken grad denne fokusendringen, bort fra brukerne og over på leverandørene av narkotika, gjenspeiles i politiets praksis, er vanskelig å måle. Näin olemme onnistuneet varmistamaan, että vuoden 1998 alkuperäisten UNGASS-asiakirjojen keskeiset edistykselliset osat on säilytetty lopullisessa sopimuksessa. Bare i noen få land er antallet lovbrudd knyttet til narkotikaforsyning høyere enn antallet lovbrudd mot besittelse. Vaikka keskustelut ovat käyneet YK:ssa välillä kiivainakin ja perustuneet aika ajoin vakiintuneisiin poliittisiin ja ideologisiin kantoihin, ilmassa on ollut myös merkkejä käytännönläheisemmän ja perustellumman lähestymistavan yleistymisestä tehokkaan toiminnan määrittelyssä. Antallet lovbrudd knyttet til forsyning har hatt en generell økning, men antallet lovbrudd knyttet til besittelse eller bruk av narkotika, har også økt, og i enda større grad. Esimerkiksi Yhdysvallat on lieventänyt suhtautumistaan I Europa sett under ett er bildet når det gjelder forsyningsrelaterte lovbrudd mer sammensatt, og dataene på mellomlang sikt viser at Yleisesti arvioiden eurooppalaisessa poliittisessa keskustelussa on siirrytty sille kannalle, että etusija on annettava mieluummin huumeiden tarjontaan kuin käyttöön kohdistuville kielloille. Internasjonalt har en betydelig interesse både i offentligheten og i fagkretser blitt stimulert av drøftelsene i forbindelse med vedtaket av FNs nye politiske erklæring og handlingsplan for bekjempelse av narkotikaproblemet globalt, som fant sted i etterkant av gjennomgangen av målene vedtatt av FNs generalforsamlings spesialsesjon (UNGASS) i 1998. Niinpä tarjontarikoksista määrättäviä lakisääteisiä rangaistuksia onkin kovennettu tai on otettu käyttöön vähimmäisrangaistusasteikot. I denne debatten har Europa tatt kraftig til orde for en narkotikapolitikk som er balansert, vitenskapelig basert og human. On vaikea hahmottaa, missä määrin painopisteen siirto käyttäjistä tarjoajiin näkyy lainvalvontakäytännöissä. Dette har bidratt til å sikre at man i den endelige avtalen beholdt de mest sentrale elementene i de opprinnelige UNGASS-dokumentene fra 1998. Huumeiden käyttäjille Euroopassa tarjottavat palvelut ovat jatkuvasti monipuolistuneet, ja niitä tarjotaan osana integroitua hoitopakettia. Tjenestetilbudet til narkotikabrukere i Europa blir stadig mer mangfoldig og inngår i en integrert omsorgspakke. Tämä näkyy sekä teoriassa että käytännössä. Dette gjenspeiles både begrepsmessig og i praksis. Esimerkiksi haittojen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet ja hoitotoimenpiteet liittyvät entistä tiiviimmin toisiinsa, ja niistä huolehtivat samat palveluntarjoajat. For eksempel blir skadereduserende tiltak og behandling i stadig større grad knyttet opp mot hverandre og tilbys av de samme tjenesteleverandørene. Vaikka sosiaalisen kuntoutuksen merkitys on laajalti tunnustettu, ala on edelleen heikosti kehittynyt, ja huumeiden käyttäjillä on yhä melkoisia vaikeuksia työpaikan ja käyttökelpoisen asunnon löytämisessä ja muiden kuin huumeisiin liittyvien vapaa-ajanviettotapojen omaksumisessa. Selv om det er bred anerkjennelse av viktigheten av sosial reintegrasjon, forblir dette feltet dårlig utviklet, og narkotikabrukerne opplever fortsatt betydelige vansker med å finne en jobb så vel som en tilfredsstillende bolig og derved komme i gang med aktiviteter som ikke er knyttet til narkotika. Tähän raporttiin liittyvässä perusteellisessa arviossa huumausainerikoksista Euroopassa annetuista tuomioista selvitetään, mitä huumausainelakia rikkoville tapahtuu. En grundig gjennomgang av straffeutmålingen for brudd på narkotikalovgivningen i Europa som følger denne rapporten, undersøker nærmere hva som skjer med dem som bryter narkotikalovgivningen. Tuomitseminen vapausrangaistukseen on yleistä tarjontarikoksissa, mutta tuomiot ovat yleensä rangaistusasteikon lievemmästä päästä, keskimäärin enintään kolme vuotta. Frihetsberøvelse er vanlig for forsyningsrelaterte lovbrudd, men straffen som idømmes ligger ofte i den nedre enden av tilgjengelig straffeskala, gjennomsnittlig tre år eller mindre. Tämä voi johtua yksinkertaisesti siitä tosiasiasta, että monet syytteeseen joutuneista sijoittuvat tarjontaketjun loppupäähän ja että he ovat esimerkiksi katukauppiaita tai huumeriippuvaisia, jotka rahoittavat omaa käyttöään myös myymällä huumeita. Dette kan være et uttrykk for det faktum at mange av dem som tiltales, befinner seg i nederste enden av forsyningskjeden, f.eks. langere og avhengige som også selger narkotika for å finansiere eget forbruk. Tällä havainnolla on seurannaisvaikutuksia vähimmäisrangaistuksia koskevien suuntaviivojen kehittämiseen, jos haluamme torjua suurrikollisten osallistumista huumausaineiden tarjontaan. Dette har implikasjoner for utarbeidelsen av retningslinjer for utmålingen av minstestraff, særlig om intensjonen er å avskrekke karrierekriminelle på høyt nivå fra å involvere seg i narkotikaforsyning. Useimmissa maissa vapausrangaistuksia määrätään harvoin huumeiden käyttö- tai hallussapitorikoksista. Selv om det er gjort framskritt når det gjelder behandlingen av narkotikabrukere i Europa, er utviklingen ujevn både med hensyn til hvilke stoffer det fokuseres på, og den geografiske dekningen. Tästä huolimatta prosentuaalisesti pieni osa vastaajista tuomitaan välittömään vankeusrangaistukseen, mahdollisesti koventamisperusteiden vuoksi. De største framskrittene er gjort på området substitusjonsbehandling med opioider, der rundt 650 000 nå får behandling, et tall som stadig øker. Tämä tarkoittaa, että yhä useammat rikosoikeusjärjestelmän kanssa kosketukseen joutuvat huumeidenkäyttäjät tuomitaan ainoastaan hallinnolliseen tai lievään seuraamukseen. Øst-Europa sett under ett bidrar imidlertid bare til en liten andel av denne totalen, noe som tyder på at det er behov for å utvide tjenestetilbudet i enkelte land. Jos huumeiden käyttäjien hoidossa onkin Euroopassa edistytty, edistyminen on ollut epätasaista sekä kohteena olevien päihteiden että maantieteellisen kattavuuden suhteen. I de fleste land blir frihetsberøvelse sjelden idømt for bruk eller besittelse av narkotika. Kehitys on ollut suurinta opioidien korvaushoidossa, sillä hoidossa olevan väestön määrä on 650 000 hengen paikkeilla, ja se kasvaa yhä. Når det er sagt, vil en liten prosentandel av dem som blir stilt for retten, bli dømt til ubetinget fengsel, muligens på grunn av skjerpende omstendigheter. Silti koko Itä-Euroopan osuus tästä kokonaismäärästä on pieni, mikä viittaa siihen, että palvelujen laajentamiseen on tarvetta eräissä maissa. Det betyr at stadig flere narkotikabrukere kommer i kontakt med strafferettssystemet for bare å få en administrativ eller mildere straff. Useissa eri maissa on havaittu, että yleislääkärien osallistuminen hoidon tarjontaan voi laajentaa tarjontaa. Hvis man ser bort fra en mulig avskrekkende virkning slike tiltak måtte ha, gjenstår likevel spørsmålet om i hvilken grad denne kontakten med enkelte grupper av narkotikabrukere utgjør en tapt mulighet til å iverksette andre etterspørselsreduserende tiltak. Erikoistuneiden keskusten kanssa tehdyt yhdistetyn hoidon järjestelyt antavat tukea yleislääkäreille ja samalla varmistavat hoidon laadun. På dette området har enkelte land funnet innovative løsninger, men disse er generelt sjeldne. Vaikka useimmissa maissa korvaushoidon jatkaminen tai aloittaminen on teoriassa mahdollista myös vankiloissa, käytännössä se on usein hankalaa. Til tross for at det i de fleste land er teoretisk mulig å fortsette eller påbegynne substitusjonsbehandling i fengsler, viser dette seg ofte vanskelig i praksis. Kun otetaan huomioon Euroopan vankiloissa olevien huumeidenkäyttäjien määrä, tarve laajentaa hoitomahdollisuuksia näissä ympäristöissä on pakottava. Gitt det store antallet narkotikabrukere i europeiske fengsler, er det et presserende behov for å utvide behandlingsmuligheter av alle slag i dette miljøet. Vaikka tämä tunnustetaan EU:n toimintasuunnitelmassa, kyseinen osa-alue jätetään useimmissa maissa yhä vaille huomiota. EUs handlingsplan anerkjenner dette, men området er fortsatt forsømt i de fleste land. Koska huumausainerikoksista syytteeseen asetetut ovat todennäköisesti varsin kirjava ryhmä, tarpeiden arviointi on erityisen tärkeä osa alan palvelujen kehittämistä. Ettersom de som tiltales for narkotikalovbrudd er en variert gruppe, er behovsvurderinger et særlig viktig tema for utvilklingen av tjenestetilbudet på dette området. Terveyteen liittyvien toimenpiteiden osalta käytäntö vaihtelee ennaltaehkäisyä, koulutusta ja haittojen vähentämistä korostavista lähestymistavoista lyhytkestoisiin toimenpiteisiin ja – silloin kun tähän on oikeus – ohjaamiseen erikoistuneisiin huumehoito- ja sosiaalitukipalveluihin. Når det gjelder helserelaterte tiltak, spenner disse over et spekter fra forebygging, opplysning og skadereduksjon til kortvarige intervensjoner og, når det trengs, henvisning til spesialisert narkotikabehandling og sosialt støtteapparat. Käyttökelpoisen, asianmukaisiin hoitoonohjauspolkuihin johtavan mallin kehittäminen on oletettavan haasteellista organisatorisesti. Å få utviklet en fungerende modell som sikrer hensiktsmessige henvisningsforløp, vil trolig utgjøre en organisasjonsmessig utfordring. Portugalissa tähän ongelmaan on puututtu hieman eri tavalla. Portugal har forholdt seg noe annerledes til dette problemet. Huumeiden käytöstä ei enää langeteta rikosoikeudellisia seuraamuksia, vaan henkilöt, joiden hallusta tavataan huumeita, ohjataan tarpeiden arvioimista varten suoraan huumausaineiden vieroituslautakunnaksi nimettyyn Bruk av narkotika er ikke lenger gjenstand for strafferettslige sanksjoner, og de som tas for besittelse av narkotika, henvises direkte til en spesialnemnd for behovsvurdering. Nemndene omtales som “nemnder for bekjempelse av narkotikabruk” og kan ilegge bøter, men straff er ikke hovedmålsettingen. Muiden huumeiden kuin opioidien yhteydessä palvelujen saatavuus on Euroopassa heikompaa samoin kuin tietomme siitä, mikä on tehokasta hoitoa. Tjenestetilbudet og forståelsen av hva som utgjør effektiv omsorg når de gjelder andre stoffer enn opioider, er mindre godt utviklet i Europa. Tämä ongelma on nyt kuitenkin vähitellen myönnetty ja yhä useammissa eurooppalaisissa tutkimushankkeissa ja pilottiohjelmissa käsitellään piristeiden ja kannabiksen I tillegg har utviklingen innen nevrovitenskap ikke bare økt vår forståelse av de biologiske mekanismene ved avhengighet, men begynner nå også å bidra til en del innovative løsninger. Yleiskatsaus: Euroopan muuttuvaan huumeongelmaan vastaaminen ja historialliset tekijät sekä tarkasteltava huume- ja sosiaalipolitiikan vaikutusta. Ny dokumentasjon viser at Europa går mot en periode med nedgang i cannabisbruken käyttäjien hoitotarpeita. Anslag over narkotikabruk — i korte trekk Myös neurotieteiden kehitys on lisännyt tietämystämme riippuvuuden biologisista mekanismeista, ja sen perusteella on nyt alettu kehittää innovatiivisia lähestymistapoja. De estimatene som presenteres her, gjelder den voksne befolkningen (15–64 år) og er basert på de nyeste tilgjengelige dataene. Esimerkkinä voidaan mainita Euroopassa laajamittaisesti parhaillaan tutkittava kokaiinirokote. For fullstendige datasett og informasjon om metodene som er benyttet, se ledsagende statistiske opplysninger. Uusien kannabishoitohakemusten määrä saattaa parhaillaan vakiintua lisäännyttyään keskeytyksettä useiden vuosien ajan. Bruk siste år: om lag 22,5 millioner voksne i Europa, eller én tredel av alle som har livstidserfaring On epäselvää, missä määrin tämä riippuu käyttötavoista tai palvelukapasiteetista. Bruk siste måned: om lag 12 millioner europeere Kannabiksen ongelmakäytön paras käyttäytymisindikaattori saadaan ekstrapoloimalla kyseisen huumausaineen päivittäisten käyttäjien määrän arvioita. Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år: Variasjoner fra 0,4 % til 14,6 % Päivittäisen käytön suuntauksia on vaikea hahmottaa, mutta käytettävissä olevat tiedot eivät viittaa yleiseen vähenemiseen. Livstidsprevalens: om lag 13 millioner (3,9 % av alle voksne i Europa) EMCDDA arvioi, että kannabista päivittäin tai lähes päivittäin käyttävien nuorten aikuisten määrä sijoittuu jonnekin 2:n ja 2,5 prosentin välille, joskin nuorten miesten osuus on huomattavasti suurempi. Bruk siste år: 4 millioner voksne i Europa, eller én tredel av alle som har livstidserfaring Riskialtis väestönosa on siis suuri, ja tämän ryhmän palvelutarpeita on tärkeää ymmärtää paremmin. Bruk siste måned: om lag 1,5 millioner Heroiini ja kokaiini: ei vahvoja merkkejä ongelman pienenemisestä Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år: Variasjoner fra 0,0 % til 3,1 % Kannabiksen suosio kasvoi voimakkaasti 1990-luvulla siinä määrin, että nyt lähes neljännes kaikista Euroopan aikuisista ilmoittaa käyttäneensä tätä huumetta ainakin kerran. Cannabisbruken økte drastisk på 1990-tallet, så mye at nærmere en firedel av alle voksne i Europa nå rapporterer at de har brukt stoffet minst én gang. Tämän jälkeen tilanne vakiintui vähitellen, ja uusimmat tiedot tukevat erittäin vahvasti viimevuotisessa raportissa esitettyä päätelmää kannabiksen käytön yleisestä vähenemisestä. Siden har situasjonen stabilisert seg, og de aller nyeste dataene understøtter klart analysen i fjorårets rapport som tilsier en generell nedgang i bruken av stoffet. Erityisen kiintoisia ovat alkoholista ja muista huumausaineista tehdyn koulukyselyn uusimmat tulokset, sillä niistä saadaan yleiskuva koululaisten huumeidenkäytön aikasuuntauksista. Av særlig interesse er de siste resultatene fra Den europeiske undersøkelsen av europeiske skoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD), som gir et innblikk i tidstrendene for rusmiddelbruk blant skoleelever. Heidän keskuudessaan havaitut käyttötavat ilmenevät myöhemmin todennäköisesti myös vanhemmissa ikäkohorteissa. De mønstrene som avtegner seg her, vil trolig senere vise seg i eldre kohorter. On kiintoisaa, että samat ajalliset mallit, jotka havaittiin aiemmin kannabiksen kasvavan suuntauksen aikana, näyttävät nyt toistuvan käytön muuttuessa toiseen suuntaan. Det er interessant å merke seg at akkurat som ulike tidsmessige mønstre kan sees i den oppadgående trenden for cannabisbruk i fortiden, synes dette mønsteret nå å gjenta seg med motsatt fortegn. Esimerkiksi Yhdistynyt kuningaskunta, josta ilmoitettiin ensimmäisten joukossa suuria levinneisyysarvoja, kuului myös ensimmäisiin käytön vähenemisestä ilmoittaneisiin maihin. For eksempel var Storbritannia, et av de første landene som registrerte høy prevalens, også blant de første som rapporterte om nedgang i bruken. Tämä kuvio näkyy nyt useimmissa muissakin Länsi-Euroopan maissa. Dette mønsteret kan nå sees i de fleste andre vesteuropeiske land. Useimmissa Itä-Euroopan maissa käyttö lisääntyi vielä viime aikoihin asti. I Øst-Europa har bruksnivåene fortsatt å stige i de fleste landene inntil nylig. Nyt näissäkin maissa näkyy merkkejä nuoren väestön käytön vakiintumisesta, ja jos muualla havaittu malli toistuu, käytön voidaan odottaa laskevan jatkossa. Men selv i disse landene er det blant ungdom tegn til en stabilisering, slik at om mønsteret fra andre steder gjentar seg, kan man forvente en påfølgende nedgang. Kannabiksen kaltaisen huumeen käytön suosioon vaikuttavien tekijöiden ymmärtäminen on tietenkin tärkeää. Livstidsprevalens: om lag 10 millioner (3,1 % av alle voksne i Europa) Meidän on kuitenkin varottava johtamasta tilanteesta yksinkertaisia syy-seuraussuhteita. Bruk siste år: om lag 2,5 millioner, eller én firedel av alle som har livstidserfaring Kansallisella ja EU:n politiikalla on voinut olla oma vaikutuksensa näihin suuntauksiin. Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år: Variasjoner fra 0,1 % til 3,5 % Käyttö vähenee kuitenkin myös Yhdysvalloissa ja Australiassa. Livstidsprevalens: om lag 12 millioner (3,5 % av alle voksne i Europa) Tämä viittaa siihen, että laajemmat sosiaalis-kulttuuriset tekijät ovat todennäköisesti tärkeitä. Bruk siste år: om lag 2 millioner, eller én seksdel av alle som har livstidserfaring Euroopan yleiskuvasta erottuu pieni maaryhmä, jonka jäsenet sijaitsevat pääasiassa Pohjois- ja Etelä-Euroopassa ja jossa kannabiksen käyttö on ollut tasaisen vähäistä jo jonkin aikaa. Å forstå hvilke faktorer som påvirker populariteten for et stoff som cannabis, er selvsagt viktig. Näissä maissa vaikuttavien suojaavien tekijöiden ymmärtämisestä olisi niin ikään suurta hyötyä. Man må imidlertid være forsiktig med å utlede enkle årsakssammenhenger. Tässäkin kohdin analysoinnissa on otettava täysimääräisesti huomioon kulttuuriset, sosiaaliset I Europa sett under ett er det en liten gruppe land som utmerker seg, hovedsaklig i nord og sør, hvor cannabisbruken har holdt seg lav og stabil i noen tid. Lisäksi selkeän kuvan saamista vaikeuttaa eri indikaattoreista peräisin olevien tietojen hankala yhteensovittaminen. Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år: Variasjoner fra 0,0 % til 1,3 % Sama koskee katukaupassa myydyn kokaiinin puhtautta useimmissa maissa. Problembrukere av opioider: anslått til mellom 1,2 og 1,5 millioner europeere Kokaiinimarkkinoiltaan suuressa Yhdistyneessä kuningaskunnassa puhtauden lasku on ollut viime aikoina huomattavaa. Narkotikainduserte dødsfall sto for 4 % av alle dødsfall blant europeere i alderen 15–39 år, og opioider ble påvist i om lag tre firedeler av dødsfallene Nämä tiedot voivat viitata kokaiinin saatavuuden heikentymiseen, joskaan muut tiedot eivät tue tätä päätelmää. Mer enn 50 % av alle søknader om narkotikabehandling gjelder opioider Tämän huumeen takavarikoiden lukumäärä kasvaa yhä ja hinnat laskevat. Om lag 650 000 opioidbrukere mottok substitusjonsbehandling i 2007 On saatu viitteitä uusien, Itä-Euroopan halki kulkevien salakuljetusreittien käyttöönotosta. Tämä on voinut haitata torjuntatoimia. I motsetning til dataene for generelle bruksnivåer, er de nyeste analysene av mønstrene for problematisk cannabisbruk i Europa mer variert og mindre oppmuntrende. Kokaiinin käyttö keskittyy Euroopassa yhä Länsi-Euroopan maihin, joissa suuntaus on yleisesti vakaa tai edelleen kasvava. Et forbehold her er at vi ennå ikke har gode måltall for avhengighet eller problematisk bruk, og selv om det har vært en viss framgang på dette feltet, må vi forholde oss til mer indirekte indikatorer. Silti on saatu näyttöä siitä, että tämä huume leviää edelleen muihin maihin. Antallet nye behandlingssøknader relatert til cannabisbruk er nå kanskje i ferd med å stabilisere seg, etter å ha steget jevnt i flere år. Kokaiinin perusteella hoitoon hakeutuvien määrä kasvaa niin ikään. Men i hvilken grad dette gjenspeiler bruksmønstre eller tjenestenes kapasitet, er fortsatt uklart. Pr. i dag vil en ekstrapolering fra estimater over antallet Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa daglige brukere av stoffet gi den beste atferdsindikatoren for problematisk bruk av cannabis. Pikakatsaus – arvioita huumeiden käytöstä Euroopassa Trendene for daglig bruk er vanskelige å vurdere, men tilgjengelige data tyder ikke på noen generell nedgang. Tässä esitetyt arviot koskevat aikuisia (15–64-vuotiaita) ja perustuvat uusimpaan saatavilla olevaan tietoon. Heroin og kokain: ingen klare tegn til at problemet blir mindre siden 2002, og mange land rapporterer nå om økning i både antall og andelen av behandlingssøknader knyttet til bruk av opioider. Kattavammat tilasto- ja menetelmätiedot on esitetty oheisessa tilastotiedotteessa. Det er foruroligende at det i enkelte land er observert heroinproblemer hos en del unge mennesker, noe som tyder på at stoffet kan være i ferd med å komme inn i nye grupper av befolkningen. korkeina: kulutus ei laske vakiintuneilla alueilla ja lisääntyy edelleen muualla. Alt i alt må det sees som skuffende at en positiv analyse av den synkende trenden for heroinrelaterte problemer ikke lenger lar seg underbygge. Og selv om det pr. i dag ikke er belegg for å si at den epidemiske spredningen av heroin vi har sett tidligere er i ferd med å gjenta seg, medfører heroinbruk betydelige helsemessige og sosiale problemer. On mielenkiintoista nähdä, saadaanko tulevaisuudessa kouriintuntuvampaa näyttöä tämän huumeen saatavuuden heikkenemisestä sillä perusteella, että viime aikoina on raportoitu kokaiinin maailmanlaajuisen tuotannon laskeneen. Alle indikasjoner på at situasjonen kan forverre seg, særlig nå som Europa går inn i en økonomisk vanskelig periode, gir stor grunn til bekymring. Heroiini aiheuttaa edelleen suurimman osan huumausaineista johtuvasta sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta Euroopassa. Det er lite som tyder på at situasjonen bedrer seg når det gjelder bruken av heroin og kokain, de to stoffene som utgjør kjernen i Europas narkotikaproblem. Tämän huumeen käyttö on laskenut 1990luvun puolivälistä tai lopusta lähtien, joskaan nykyinen tilanne ei ole yhtä yksiselitteinen, ja se herättää huolta joillain alueilla. Dette gjelder særlig kokain, hvor man ifølge de nyeste dataene, i tillegg til en nedgang i antatt produksjon, har hatt en reduksjon i beslaglagte volumer i Den europeiske union, samtidig som stoffet som omsettes på gatenivå i de fleste land, ikke er like rent. Merkittävän laskun jälkeen uusien hoitoon hakeutuvien asiakkaiden määrä on kasvanut vuodesta 2002. I Storbritannia, som har et stort kokainmarked, har man den senere tiden sett en betydelig nedgang i renheten på stoffet. Merkittävä osa maista ilmoittaa nyt hoitopyyntöjen kasvaneen sekä lukumäärällisesti että suhteellisesti opioideihin verrattuna. Disse dataene tyder på at tilgjengeligheten av kokain er mindre, men annen informasjon setter spørsmålstegn ved denne konklusjonen. Tiedot huumekuolemista, jotka liittyvät suurelta osin heroiinin käyttöön, eivät myöskään osoita paluuta ennen vuotta 2004 havaittuun laskevaan suuntaukseen. Antallet beslag av stoffet øker fortsatt, prisene faller og det er tegn som tyder på et skifte til nye smuglerruter gjennom Øst-Europa, noe som kan ha vanskeliggjort bekjempelsestiltakene. Myös huumausainerikokset ja takavarikot ovat kasvussa. On huolestuttavaa, että muutamasta maasta on ilmoitettu nuorison heroiiniongelmasta. Kokainbruken i Europa er fortsatt konsentrert til landene i vest, hvor trenden generelt er stabil eller fortsatt økende. Tämä osoittanee, että heroiini kenties leviää uusiin väestönosiin. Det er imidlertid dokumentert at stoffet spres videre til andre land. Antallet kokainrelaterte behandlingssøknader går også opp. Vaikka meillä ei toistaiseksi ole näyttöä aiempina vuosina ilmenneen heroiininkäytön epideemisen leviämisen toistumisesta, tämän huumeen käytöstä johtuvat terveydelliset ja sosiaaliset ongelmat ovat huomattavat. Ut fra tilgjengelig dokumentasjon er det mulig å konkludere at i etablerte områder er dagens bruksnivåer fortsatt høye og ikke synkende mens de andre steder fortsetter å stige, men det er indikasjoner på at leverandørene i enkelte viktige markeder kan ha vansker med å møte etterspørselen. Kaikki merkit tilanteen mahdollisesta synkentymisestä aiheuttavat suurta huolta, varsinkin kun Eurooppa on nyt siirtynyt taloudellisten vaikeuksien aikaan. I kjølvannet av den siste tidens rapporter om en nedgang i den globale kokainproduksjonen, vil det bli interessant å se om framtiden bringer mer konkrete bevis for at tilgjengeligheten av dette stoffet minker. Huumeiden sekakäyttö ja alkoholin rinnakkaiskäytön ongelmat määrittävät nyt Euroopan huumeongelmaa Heroin står fortsatt for den største andelen av sykdom og dødsfall knyttet til narkotikabruk i Europa. Silti huumeiden käyttöä koskevassa keskustelussa on useimmiten eroteltu eri päihteet. Blant unge kan blandingsbruk øke faren for akutte problemer og er prediktivt for utvikling av et kronisk rusmiddelproblem senere i livet. On vaikea olla tekemättä tästä sellaista johtopäätöstä, ettei tällainen yksiulotteinen näkemys enää riitä, jos haluamme ymmärtää päihteiden käyttötapojen kehitystä Euroopassa. Blant eldre, regelmessige narkotikabrukere er blandingsbruk en viktig faktor når det gjelder overdoser, det kompliserer behandlingen og er assosiert med vold og andre lovbrudd. Yleiskatsaus: Euroopan muuttuvaan huumeongelmaan vastaaminen Kommentar viktig prekursor for syntetiseringen av MDMA, er en mulig forklaring. ”laillisten vaihtoehtojen” markkinoinnin kasvava erikoistuminen on huolestuttavaa kehitystä. Det er for tidlig å si om denne utviklingen er midlertidig eller markerer en mer signifikant endring i ecstasy-markedet. Yhden huumausaineen kysynnän vähentämiseen tähtäävä työ valuu hukkaan, jos samalla avataan mahdollisuus korvaavan, kenties vielä vaarallisemman aineen käyttöön. EUs system for tidlig varsling har overvåket mCPP siden 2005, og EONN så vel som Europol følger utviklingen på dette området nøye og skal i 2010 utarbeide en rapport om markedet. Esimerkki markkinoiden muutosherkkyydestä näkyy ekstaasin saatavuuden viimeaikaisessa kehityksessä. rusmidler som er tilgjengelig for europeiske brukere, er økende. Varhaisen varoituksen järjestelmästä vuoden 2009 alusta lähtien saadut alustavat tiedot antavat kuitenkin viitteitä joidenkin jäsenvaltioiden, esimerkiksi Tanskan ja Alankomaiden, tilanteessa meneillään olevista muutoksista. I denne rapporten nevnes det stadig større utvalget av stort sett ukontrollerte stoffer rettet mot cannabismarkedet, oppfinnsomhet i produksjonen av syntetiske stoffer og økende bekymring for misbruk av reseptbelagte legemidler. Enimmillään puolessa näissä maissa analysoiduista tableteista ei löytynyt MDMA:ta eikä mitään sen kaltaisia aineita. I tillegg har man innsett at narkotikaproblemet i Europa kjennetegnes av samtidig bruk av alkohol. Vaikka mCPP:tä ei mainita YK:n yleissopimusten luetteloissa, siihen on kohdistettu valvontatoimenpiteitä eräissä EU:n jäsenvaltioissa. Overstadig drikking går også ofte hånd i hånd med rekreasjonsbruk av narkotika, noe som øker risikoen for negative utfall blant unge voksne. Syyt nykyiseen markkinoiden muutokseen eivät ole aivan selvät, mutta pula MDMA:n synteesissä tarvittavasta tärkeimmästä lähtökemikaalista eli 3,4-metyleenidioksidifenyyli-2-propanonista (PMK) on yksi mahdollinen selitys. Blant kroniske narkotikabrukere er alkoholmisbruk så vanlig at det er mer eller mindre selvsagt, og behovet for å håndtere samtidig alkoholavhengighet er blitt en stadig viktigere problemstilling ved sentrene for narkotikabehandling. Vielä ei ole varmaa, onko tämä kehitys tilapäinen poikkeama vai merkitseekö se merkittävämpää muutosta ekstaasimarkkinoilla. Markedet for syntetiske stoffer preges av stadig større oppfinnsomhet og tilgjengelighet av narkotikaprekursorer EU:n varhaisen varoituksen järjestelmässä on tarkkailtu mCPP:tä vuodesta 2005. EONN konstaterer at situasjonen i Europa med hensyn til tilgjengelighet og bruk av syntetiske stoffer blir stadig mer kompleks og ustabil. EMCDDA ja Europol seuraavat alan kehitystä tiiviisti ja laativat raportin markkinoista vuonna 2010. I tillegg representerer den stadig mer sofistikerte markedsføringen av ”legale alternativer” til illegale rusmidler en foruroligende utvikling. Tämänvuotiseen raporttiin liittyy sekakäyttöä koskeva erityiskysymys, jossa selvitetään, miten useiden päihteiden käyttö vaikuttaa erilaisiin huumeidenkäyttäjäryhmiin. Havainnot ovat huolestuttavia. Endringer i ecstasy-markedet tyder på at innsatsen for å hindre spredning av prekursorer lykkes i stadig større grad, og denne innsatsen kan også ha stor betydning for tilgjengeligheten og bruken av andre stoffer. Nuorilla sekakäyttö voi lisätä akuuttien ongelmien riskiä ja ennakoi kroonisen huumeidenkäytön kehittymistä myöhemmällä iällä. Eksempelvis er det tegn som tyder på at metamfetamin kan være i ferd med å fortrenge amfetamin i deler av Nord-Europa. Vanhempien, säännöllisten käyttäjien keskuudessa sekakäyttö on keskeinen tekijä huumeiden yliannostuksessa, se hankaloittaa huumehoitoa ja liittyy väkivaltaan ja rikollisuuteen. Situasjonen i de nordiske landene bidrar også til bekymringen for at bruken av metamfetamin muligens er i ferd med å spre seg til områder utenfor Tsjekkia. Lisäksi Euroopan kuluttajien saatavilla olevien huumausaineiden valikoima kasvaa koko ajan. Tsjekkia har lenge hatt problemer med metamfetamin, men produksjonen har vanligvis foregått i liten skala for personlig eller lokal bruk. Tässä raportissa mainitaan myös kannabismarkkinoille tarkoitettujen, valtaosin sääntelemättömien päihteiden entistä suurempi valikoima, synteettisten huumeiden tuotannon innovaatiot ja yhä suurempi huoli reseptilääkkeiden väärinkäytöstä. En rekke sentraleuropeiske land rapporterer nå også om en viss bruk av metamfetamin, og Europol rapporterer om at noen få større produksjonsanlegg er oppdaget og avviklet i andre deler av Europa. Lisäksi Euroopan päihdeongelmaa määrittäväksi tekijäksi on tunnustettu alkoholin samanaikainen käyttö. Det foreligger også noe dokumentasjon på at bruken av metamfetamin øker hurtig i noen av de landene som grenser mot Den europeiske union. Tämäkin näkyy kaikissa ikäryhmissä. Uusimmista koululaisia koskevista tiedoista näkyy vahva yhteys humalahakuisen juomisen ja huumeidenkäytön välillä. Så langt har stoffet ikke funnet veien inn på det store markedet for stimulerende stoffer i Vest-Europa, der kokain og amfetamin fortsatt dominerer. Kroonikkokäyttäjien väestöryhmässä alkoholin väärinkäyttö on niin yleistä, ettei sitä yleensä edes mainita, ja samanaikaisen alkoholiriippuvuuden hoidosta on tullut entistä tärkeämpi osa huumehoitokeskusten työtä. Siden metamfetamin er relativt enkelt å produsere og kan ha betydelige negative effekter i et folkehelseperspektiv, er det likevel all grunn til fortsatt årvåkenhet. Alkoholiongelmat voivat olla erityisen vahingollisia opioideista riippuvaisille huumeidenkäyttäjille: maksan toiminta voi olla jo ennestään heikentynyt hepatiitti-infektion vuoksi, ja yliannostuksen riski on suuri. Hvor raskt problemet kan utvikle seg illustreres av Slovakia, som kan tjene som en casestudie av et land hvor bruken av metamfetamin har vokst signifikant. EMCDDA on havainnut synteettisten huumeiden saatavuuden ja käytön kehittyvän entistä monimutkaisemmaksi ja muutosherkemmäksi. Fram til 2007 inneholdt mesteparten av ecstasytablettene som ble analysert i Europa 3,4-metylendioksymetamfetamin (MDMA) eller andre ecstasylignende stoffer. Laittomat markkinat ja niiden toimittajat näyttävät toimivan tuotantoprosessien, uusien tuotteiden ja markkinointimahdollisuuksien suhteen erittäin innovatiivisesti ja osoittavat nopeaa mukautumiskykyä valvontatoimenpiteisiin. Foreløpige data fra begynnelsen av 2009 fra systemet for tidlig varsling, tyder imidlertid på at dette er i ferd med å endre seg i noen av medlemsstatene, f.eks. Danmark og Nederland. Ekstaasimarkkinoiden muutokset voivat olla osoitus siitä, että lähtökemikaalien laittoman kaupan estämiseen tähtäävät toimet ovat olleet entistä tuloksellisempia. Inntil halvparten av tablettene som analyseres i disse landene, inneholder ikke MDMA eller analoger til dette. Toimilla voi olla lisäksi merkittäviä vaikutuksia muiden päihteiden saatavuuteen ja käyttöön. Pillene inneholder snarere 1-(3-klorfenyl)piperazin (mCPP), enten alene eller i kombinasjon med andre psykoaktive stoffer. Eräiden merkkien mukaan metamfetamiini voi esimerkiksi syrjäyttää amfetamiinin osassa Pohjois-Eurooppaa. Selv om mCPP ikke er oppført på FN-konvensjonenes lister, har det vært gjenstand for kontrolltiltak i enkelte av EUs medlemsstater. Markkinatekijät ja lähtökemikaalit ovat tässäkin ilmeisen tärkeässä asemassa: metamfetamiinin tuotantolaitokset näyttävät asettuneen nyt Liettuaan, jonka maantieteellinen sijainti helpottaa lähtökemikaalien – tässä tapauksessa 1-fenyyli-2-propanonin (BMK) – tuontia Euroopan unionin ulkopuolelta. Årsakene til den senere tids markedsendringer er ikke helt klare, men mangel på 3,4-metylendioksyfenyl-2-propanon (PMK), en Monet Keski-Euroopan maat ovat nyt ilmoittaneet metamfetamiinia käytettävän jossain määrin, ja Europol on ilmoittanut muutamien suurehkojen tuotantolaitosten löytymisestä ja hävittämisestä muualla Euroopassa. Lisäksi EONN har i år igangsatt en første gjennomgang av internettbaserte behandlingsformer, og det viser seg at de har et betydelig potensial når det Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa päihteet vaihtelevat joissain osissa maailmaa perinteisesti käytetyistä huumeista aina laboratorioissa syntetisoituihin, ihmisillä testaamattomiin kokeellisiin kemikaaleihin. Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa forpakningene, men for noen av prøvene ble det funnet syntetiske cannabinoider i blandingene. Muihin innovaatioihin kuuluvat eri tuotemerkkien kehittäminen ja houkuttelevien pakkausten käyttö. Disse stoffene var ikke oppført i ingredienslisten og ville dermed kunne bli inntatt uforvarende. Tästä ovat merkille pantavana esimerkkinä ”spice”-nimellä markkinoidut yrttiseokset. Cannabinoidene som ble funnet, er relativt ukjente forskningskjemikalier som i noen tilfeller er ekstremt kraftige, og vi vet lite om hvilken effekt de har på mennesker. on jonkin verran näyttöä metamfetamiinin käytön nopeasta lisääntymisestä Euroopan unioniin rajoittuvissa maissa. gjelder visse former for forebyggende og skadereduserende tiltak og behandlingstiltak. Tämä huume ei ole toistaiseksi onnistunut pääsemään Länsi-Euroopan suurille piristemarkkinoille, joita kokaiini ja amfetamiini edelleen hallitsevat. Til gjengjeld er dette virtuelle og globale fenomenet åpenbart vanskelig å regulere, og internett kan også brukes til å fremme bruk av psykoaktive stoffer. Ongelmien syntymisen nopeudesta käy osoitukseksi Slovakia, joka tarjoaa tuoreen tapaustutkimuksen maasta, jossa metamfetamiinin käyttö on lisääntynyt merkittävästi. Salg og markedsføring av alkohol og legemidler på internett har lenge vært en kilde til bekymring, og i tillegg har det nå dukket opp en rekke påstått ”lovlige” alternativer til kontrollerte psykoaktive stoffer. Internet ja markkinointi: onko ”spice” esimakua tulevasta? EONN driver nå kontinuerlig overvåking av psykoaktive stoffer som via internett tilbys av forhandlere. Markkinoilta on löytynyt lukuisia spice-tuotemerkkejä, joiden pakkaukset ja valmistusaineluettelot vaihtelevat. Dette markedet har vokst i de senere år og omfatter nå en rekke plantebaserte produkter, spesielt urteblandinger, og produkter som inneholder syntetiske forbindelser. Rikosteknisissä laboratoriotutkimuksissa ei ole juurikaan pystytty havaitsemaan pakkausmerkinnöissä mainittuja kasviperäisiä aineita. De nye stoffene som gjør sin inntreden på internettmarkedet, kan være alt fra rusmidler som tradisjonelt har vært brukt i andre deler av verden, til eksperimentelle kjemikalier som er syntetisert i laboratorier og ikke tidligere testet på mennesker. Sen sijaan eräistä näytteistä löydettiin seoksiin lisättyjä synteettisiä kannabinoideja. Andre innovative trekk er utviklingen av distinkte merkevarer og bruken av attraktiv emballasje. Löydetyt kannabinoidit ovat suhteellisen hämäräperäisiä kokeellisen tutkimuksen yhdisteitä. Et godt eksempel på dette er urteblandingene som er blitt markedsført under betegnelsen ”spice”. Ei siis ole yllätys, että tämä väline vaikuttaa nyt huumausaineisiinkin. Det er funnet en rekke forskjellige “spice”-merker med ulik forpakning og ulike ingredienslister. Alkoholin ja lääkkeiden verkkomarkkinoinnin aiheuttamiin huolenaiheisiin on lisättävä vielä säänneltyjen psykoaktiivisten aineiden oletettavasti ”laillisten” vaihtoehtojen ilmestyminen. Rettsmedisinske analyser har imidlertid, for det meste, ikke kunnet påvise de plantebaserte stoffene som er oppgitt på EMCDDA tarkkailee nykyisin säännöllisesti verkkokauppiaiden myyntiin tarjoamia psykoaktiivisia aineita. Forsøk på å omgå narkotikakontroll ved å markedsføre uregulerte stoffer er ikke et nytt fenomen. Nämä markkinat ovat kasvaneet viime vuosina, ja ne kattavat nyt laajan valikoiman kasviperäisiä tuotteita, erityisesti yrttiseoksia, sekä synteettisiä yhdisteitä sisältäviä tuotteita. Internetmarkkinoille ilmestyvät uudet Det som er nytt er: det brede spekteret av nye stoffer som dukker opp, den aggressive markedsføringen av produkter som er merket på en bevisst villedende måte, den økende bruken av internett og det at markedet reagerer såpass raskt på kontrolltiltak. “Spice” kan også være et forvarsel på framtidige problemer. Usein Euroopan lainkäyttöalueiden ulkopuolella sijaitsevien edistyneiden kemistien kyky aikaansaada orgaanista synteesiä pienin kustannuksin voi johtaa huomattavan monilukuisten psykoaktiivisten aineiden kehittämiseen. Når det nå er mulig for dyktige kjemikere, ofte basert utenfor europeiske jurisdiksjoner, å utføre organisk syntese til lave kostnader, kan dette potensielt gi tilgang til et betydelig antall psykoaktive stoffer. Tämän myötä kuvaan voi tulla täysin uusia kemikaaliryhmiä, myös monia analogisia yhdisteitä, joita voi olla vaikea havaita ja jotka voivat aiheuttaa melkoisia ongelmia yksittäisiin yhdisteisiin perustuvalle valvontapolitiikalle. Helt nye kjemiske grupper kan komme inn i bildet, herunder mange analoger, som kan være vanskelige å påvise og dermed by på store vanskeligheter for en kontrollpolitikk basert på individuelle kjemiske forbindelser. Koska osalla näistä aineista voi olla laillisia käyttötapoja tai niitä voidaan myydä oletettuun lailliseen käyttötarkoitukseen, ne voivat jäädä huumevalvonnan ja kaupan sääntelyn välimaastoon. Når enkelte av disse stoffene også kan ha legitime anvendelser eller selges for et angivelig legitimt formål, er det fare for at de havner i en gråsone mellom narkotikakontroll og handelsreguleringer. Luku 1Toimintalinjat ja lainsäädäntö Kapittel 1Politikk og lovgivning Kuluneen vuoden aikana on laadittu kaksi uutta eurooppalaista ja kansainvälistä huumausainepoliittista asiakirjaa. I løpet av det siste året har det kommet til to nye narkotikapolitiske dokumenter, ett europeisk og ett internasjonalt. Euroopan unioni julkisti joulukuussa 2008 uuden huumausaineita koskevan toimintasuunnitelmansa (2009–2012). Muutamaa kuukautta myöhemmin Yhdistyneet Kansakunnat antoi uuden poliittisen julistuksen ja toimintasuunnitelman maailman huumeongelman torjumiseksi. I desember 2008 la Den europeiske union fram sin nye handlingsplan mot narkotika (2009–12), som ble etterfulgt, noen måneder senere, av FNs nye politiske erklæring og handlingsplan for å bekjempe verdens narkotikaproblem. Uusien huumausainepoliittisten asiakirjojen sisältöä ja kansalaisyhteiskuntaa edustavien organisaatioiden roolia asiakirjojen laadinnassa käsitellään tässä luvussa. Dette kapittelet ser nærmere på innholdet i disse nye narkotikapolitiske dokumentene og på den rollen organisasjoner som representerer sivilsamfunnet, har spilt i utviklingen av dem. Kansainvälisessä poliittisessa keskustelussa on käsitelty muun muassa huumausainekauppaa ja tässä luvussa arvioidaan huumausaineiden kaupasta tuomittavia vähimmäisrangaistuksia koskevan lainsäädännön viimeaikaista kehitystä Euroopassa. Det etterlyste også innlemmelse av en rekke nøkkelelementer og prioriteringer i den nye FN-erklæringen, blant annet behovet for en omfattende, integrert og balansert narkotikapolitikk som i større grad vektlegger etterspørselsreduksjon, og som også omfatter skadereduksjon. EU presset også på for at respekten for Muita käsiteltäviä aiheita ovat kansallisten huumestrategioiden ja toimintasuunnitelmien hyväksyminen ja arviointi viime aikoina, uudet tiedot huumausaineisiin liittyvistä julkisista menoista ja niiden suuntaukset sekä huumeisiin liittyvän tutkimuksen kehitys Euroopassa. Resultatene av en ny studie finansiert av Europakommisjonen om det globale, illegale narkotikamarkedet ble presentert Euroopan unionilla ja sen jäsenvaltioilla oli johtava asema UNGASS-arvioinnissa. Euroopan unionin kanta arviointiprosessista muotoutuvaan YK:n huumausainepolitiikkaan esitettiin Euroopan unionin neuvoston laatimassa yhteisessä kannassa. Den internasjonale narkotikapolitiske debatten gikk også inn på narkotikahandel, så vi vil her også ta med hva som har skjedd i Europa på det rettslige og juridiske plan når det gjelder minstestraffer for narkotikahandel. Asiakirjassa korostetaan kansanterveyden merkitystä kansainvälisen huumausaineiden valvontajärjestelmän ensimmäisenä periaatteena ja tarvetta koko järjestelmän laajuiseen yhtenäisyyteen YK:n elimissä (kuten kansainvälinen huumausaineiden valvontaelin INCB, Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimisto UNODC, Yhdistyneiden Kansakuntien yhteinen HIV:n ja aidsin vastainen ohjelma UNAIDS, Maailman terveysjärjestö WHO) huumausaineiden alalla. Skadereduksjon var et annet sentralt tema i debatten, og stillingen i forhold til loven for to viktige tiltak på dette området, nemlig sprøytebytte og substitusjonsbehandling, behandles også i dette kapittelet. Lisäksi uuteen YK:n poliittiseen julistukseen toivottiin sisällytettävän tietyt keskeiset osat ja ensisijaiset tavoitteet. på FNs narkotikakommisjons sesjon i Wien i 2009 (1). EU tähdensi, että kansainvälisten ihmisoikeusyleissopimusten kunnioittaminen – myös oikeus terveyteen – olisi otettava keskeiseksi osaksi uutta huumausainepolitiikkaa, jonka tulisi perustua tieteelliseen näyttöön. For enkelte land var problemet blitt mindre, mens det for andre var blitt større, i noen tilfeller ganske betraktelig. Lisäksi EU esitti, ettei vaihtoehtoisen kehityksen tukemisen ehtona saisi olla laittomien kasvien viljelyn vähentyminen, jos halutaan torjua huumausaineiden tuotantoa. Andre emner som tas opp er: nasjonale narkotikastrategier og handlingsplaner som nylig er vedtatt, eventuelt evaluert, de siste tallene for narkotikarelaterte offentlige utgifter og trender for disse samt utviklinger innen narkotikarelatert forskning i Europa. Kansainvälisten ja EU:n toimintalinjojen kehitys Politisk utvikling internasjonalt og i EU YK:n uusi poliittinen julistus ja toimintasuunnitelma FNs nye politiske erklæring og handlingsplan YK:n uusi asiakirja on sisällöllisesti samankaltainen kuin vuonna 1998 päätetyt alkuperäiset UNGASS:n julistukset ja toimintasuunnitelmat. Håndheving av forbudet mot narkotika vurderes å ha medført betydelig utilsiktet skade, som i mange tilfeller var forutsigbar (f.eks. geografisk forflyttning av produksjon og smugling). Siihen sisältyy monia Euroopan unionin ajamia asioita, kuten toimintasuunnitelmastakin ilmenee: siinä arvioidaan nykyisen huumausainepolitiikan ongelmia ja luetellaan toimet, joiden toteuttamiseen YK:n jäsenvaltiot ovat sitoutuneet seuraavan vuosikymmenen aikana. Ved en sammenkomst på høyt politisk nivå under årets møte i FNs narkotikakommisjon (CND) vedtok FN en ny politisk erklæring og handlingsplan (1). Huumausaineiden kysynnän vähentämiseen sisältyviä keskeisiä toimia ja tavoitteita ovat ihmisoikeuksien entistä parempi kunnioittaminen, palvelujen saatavuuden parantaminen ja niiden tehostettu Erklæringen og handlingsplanen var resultatet av ett års arbeid i forbindelse med vurderingen av framdriften mot målene fastsatt i 1998 av FNs generalforsamlings 20. spesialsesjon (UNGASS) om narkotikasituasjonen i verden, som skulle gjennomføres etter ti år. Yhdistyneiden Kansakuntien uusi poliittinen julistus ja toimintasuunnitelma (1) hyväksyttiin YK:n huumausainetoimikunnan (CND:n) tämänvuotisen istunnon aikana pidetyssä korkean tason poliittisessa tapaamisessa. (1) Europakommisjonen, “Report on global illicit drug markets, 2009” (tilgjengelig på: http://ec.europa.eu/justice_home/doc_centre/ drugs/studies/doc_drugs_studies_en.htm). Tämä oli tulosta vuosia kestäneestä pohdinnasta ja osa maailman huumeongelmaa käsitelleessä vuoden 1998 YK:n yleiskokouksen ylimääräisessä istunnossa (UNGASS) Den europeiske union og medlemsstatene spilte en vesentlig rolle i denne vurderingen. I forkant av vurderingen ble en felles europeisk holdning til FNs Luku 1: Toimintalinjat ja lainsäädäntö Kapittel 1: Politikk og lovgivning disposisjon en felles ramme for samordning og utvikling av en koherent tilnærming på narkotikafeltet og ved å fungere som en modell for narkotikapolitikken på internasjonalt plan. Euroopan komission rahoittaman, maailmanlaajuisia huumemarkkinoita koskevan uuden tutkimuksen tulokset esiteltiin huumausainetoimikunnan istunnossa Wienissä vuonna 2009. Den endelige evalueringen av handlingsplanen mot narkotika ble brukt som utgangspunkt for arbeidet med den neste planen, EUs handlingsplan mot narkotika (2009–12), som ble vedtatt av Det europeiske råd i desember 2008 (3). Denne handlingsplanen, som er (1) Tutkimuksessa ei löydetty todisteita siitä, että maailmanlaajuinen huumeongelma olisi pienentynyt vuosien 1998 ja 2007 välisenä aikana. EUs handlingsplan mot narkotika (2009–12): nye mål og tiltak Arvioinnissa todettiin, että vaikkei kaikki toimia ollutkaan toteutettu eikä kaikkia tavoitteita saavutettu, edistystä oli tapahtunut likipitäen kaikilla toimintasuunnitelman osa-alueilla. Sivilsamfunnets medvirkning i narkotikapolitikken vies mer oppmerksomhet enn tidligere i EUs nye handlingsplan mot narkotika. Lisäksi sen, että useimpiin kansallisiin huumepoliittisiin asiakirjoihin sisältyi EU:n toimintasuunnitelman tavoitteiden kaltaisia tavoitteita, katsottiin osoittavan Euroopan maiden yhdentyneen entisestään huumausainepolitiikan alalla. Gjennom kampanjen “European Action on Drugs” søker handlingsplanen å øke det europeiske sivilsamfunnets engasjement og medvirkning i arbeidet med narkotikaproblemene. Euroopan huumausainetilanteen todettiin myös jotakuinkin vakiintuneen, joskaan EU:n toimintasuunnitelman vaikutusta tähän suuntaukseen ei pystytty määrittämään. Handlingsplanen oppfordrer også medlemsstatene til å trekke sivilsamfunnet inn på alle nivåer av narkotikapolitikken. Tutkimuksen mukaan laittomat huumemarkkinat eivät ole vertikaalisesti integroituneet eivätkä merkittävien välittäjien tai kartellien hallitsemat. Innholdsmessig er den nye FN-erklæringen lik de opprinnelige erklæringene og handlingsplanene som ble vedtatt av UNGASS i 1998. Vaikka laittomien huumeiden myynnin arvioidaan tuottavan yli 100 miljardia euroa, suurimmalla osalla huumekauppaan osallistuvista on pienet tulot. Den inneholder mange av forslagene fra Den europeiske union, som vi kan se av handlingsplanen, som går gjennom aktuelle narkotikapolitiske problemer og lister opp tiltak som medlemsstatene i FN har forpliktet seg til å gjennomføre i løpet av det kommende tiåret. Muutama henkilö tienaa omaisuuksia, mutta heidän osuutensa kokonaistuotosta on hyvin pieni. Av de viktigste tiltakene og målene under overskriften «Etterspørselsreduksjon» kan nevnes: økt respekt for menneskerettighetene, bedre tilgang til tjenester og bedre målretting mot sårbare grupper. Eräistä toiminnallisista puutteista huolimatta EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman katsottiin tuottaneen lisäarvoa kolmella eri osa-alueella: se on sitouttanut jäsenvaltiot ja EU:n elimet pyrkimään yhteisiin tavoitteisiin, tarjonnut puitteet koordinoinnille ja johdonmukaisen lähestymistavan kehittämiselle huumausaineiden alalla sekä toiminut poliittisena mallina kansainvälisellä tasolla. Den tar også til orde for en bedre balansert narkotikapolitikk, som fremmer etterspørselsreduksjon, utbygging av kunnskapsbaserte tiltak samt ordninger for overvåking og kvalitetssikring. FN-erklæringen anerkjenner imidlertid ikke eksplisitt betydningen av skadereduksjon, et område det forskes mye på i Europa. Tutkimuksen mukaan huumausainekiellon täytäntöönpano on aiheuttanut mittavia tahattomia ongelmia, joista monet olisi voitu ennustaa (esimerkiksi tuotannon ja kaupan maantieteellinen siirtyminen). Fokus på kvalitet i tiltakene når det gjelder forebygging, behandling, skadereduksjon og rehabilitering er styrket gjennom satsingen på utarbeidelse og utveksling av retningslinjer, god praksis og kvalitetsstandarder så vel som på utviklingen av EU-minstestandarder for kvalitet eller standardverdier på disse områdene. (1) Euroopan komission raportti ”Report on global illicit drug markets, 2009” (saatavilla osoitteessa http://ec.europa.eu/ justice_home/doc_centre/drugs/studies/doc_drugs_studies_ en.htm). Fengselsmiljøet blir også tatt særskilt opp under overskriften etterspørselsreduksjon, og her kreves det at medlemsstatene skal ha likeverdige tjenester til narkotikabrukere i fengsel som til dem som finnes utenfor fengselet, at de skal gjennomføre ettervern etter løslatelse og generelt forbedre overvåkingen av narkotikaproblemene og rusmiddeltjenestene i dette miljøet. Huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman loppuarvioinnissa tuotiin esille myös asiakirjan seuraaja, EU:n huumeidenvastainen toimintasuunnitelma (2009–2012), jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi joulukuussa 2008. I september 2008 publiserte Europakommisjonen sin endelige evaluering av EUs handlingsplan mot narkotika for perioden 2005–08 (2). (3) Tämä toimintasuunnitelma on viides vuonna 1990 alkaneessa sarjassa ja toinen EU:n nykyisen huumausainestrategian (2005–2012) puitteissa laadittu. Evalueringen tok for seg gjennomføringen av tiltakene og i hvilken grad målene fastsatt i handlingsplanen var oppnådd. Sen yleisenä tavoitteena on vähentää merkittävästi väestön huumausaineiden käyttöä ja vähentää laittomien huumeiden käytöstä ja kaupasta aiheutuvia sosiaalisia ja terveydellisiä haittoja. Den undersøkte også hva handlingsplanen hadde betydd for den nasjonale narkotikapolitikken i de enkelte medlemsstatene i EU og tok opp den senere tids narkotikatrender i Europa. kohdistaminen haavoittuvimpiin ryhmiin. Tavoitteena on niin ikään huumausainepolitiikan tasapainottaminen huumausaineiden kysynnän vähentämiseksi, näyttöön perustuvien toimenpiteiden käyttöönotto sekä seuranta- ja laadunvalvontamekanismit. De fleste tiltakene i forbindelse med tilbudsreduksjon tar sikte på å forbedre samarbeidet mellom politi og rettsvesen i ulike medlemsstater, ofte gjennom økt bruk av EU-organer, -prosjekter og -verktøy. YK:n asiakirjassa ei kuitenkaan nimenomaisesti tunnusteta haittojen vähentämisen osuutta, vaikka Euroopassa on edistetty tätä lähestymistapaa tieteellisen tarkastelun puitteissa. Å redusere spredningen av og handelen med narkotikaprekursorer i og gjennom Europa er målet for syv forskjellige tiltak, med et overveiende operasjonelt fokus. EU:n huumeidenvastainen toimintasuunnitelma Det legges også vekt på å sikre at en balansert satsing på etterspørsels- og tilbudsreduksjon blir bedre gjenspeilet i eksterne avtaler og programmer. EU:n uudessa toimintasuunnitelmassa nimetään viisi ensisijaista tavoitetta toiminta-alueiden mukaan: koordinoinnin ja yhteistyön parantaminen ja yleisen tietoisuuden lisääminen, huumausaineiden kysynnän vähentäminen, huumausaineiden tarjonnan vähentäminen, kansainvälisen yhteistyön parantaminen ja pyrkimys ymmärtää ongelmaa paremmin. Evalueringen fastslo at selv om ikke alle tiltak var gjennomført i sin helhet og ikke alle målene var nådd, så hadde det vært framgang på så godt som alle områder av handlingsplanen. Uusi toimintasuunnitelma on edeltäjäänsä keskitetympi, sillä tavoitteita on vain noin puolet (24) ja toimiakin vähemmän (72) kuin edellisessä. Lisäksi siihen sisältyy aiempaan toimintasuunnitelmaan kuulumattomia tavoitteita ja toimia. Det at de fleste nasjonale narkotikapolitiske dokumenter inneholder mål som gjenspeiler målene i EUs handlingsplan, ble dessuten tatt som bevis på økt tilnærming mellom landene i Europa på det narkotikapolitiske området. (4) Ulkoinen, riippumaton arvioija tekee nykyisen huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman ja huumausainestrategian loppuarvioinnin vuonna 2012, minkä jälkeen pohditaan EU:n seuraavia huumausainepoliittisia asiakirjoja. Man kunne også slå fast at narkotikasituasjonen i Europa relativt sett hadde stabilisert seg i de senere år, men det var vanskelig å vurdere hvor mye EUs handlingsplan betydde for denne utviklingen. Kansalaisyhteiskunta ja huumausainepolitiikan valmistelu Det legges også økt vekt på å styrke forskningen på narkotikafeltet og på at narkotikapolitikken må evalueres både på nasjonalt plan og EU-plan. Kansalaisjärjestöjen osallistuminen EU:n ja YK:n uusia huumausainepoliittisia asiakirjoja valmistelevaan Til tross for enkelte operasjonelle svakheter ble EUs handlingsplan i det store og hele ansett å ha tilført verdi på tre områder: ved å forplikte medlemsstatene og EU-institusjonene til å arbeide mot felles mål, ved å stille til Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa den femte siden 1990, er den andre innenfor rammen av EUs inneværende narkotikastrategi (2005–12). EU:n uudessa huumausaineita koskevassa toimintasuunnitelmassa kiinnitetään aiempaa enemmän huomiota kansalaisyhteiskunnan osallistumiseen huumepolitiikkaan. EUs nye handlingsplan identifiserer fem nøkkelprioriteringer, som igjen viser til planens handlingsområder: styrket samordning, samarbeid og bevisstgjøring, redusert etterspørsel etter narkotika, redusert tilbud av narkotika, forbedret internasjonalt samarbeid og økt forståelse av problemet. Euroopan huumefoorumin perustamisen kautta toimintasuunnitelmassa yritetään kannustaa Euroopan kansalaisyhteiskuntaa sitoutumaan huumeongelmien vastaiseen toimintaan. Den nye planen er mer fokusert enn den foregående, med bare om lag halvparten så mange mål (24) og færre tiltak (72). Den inneholder også en del mål og tiltak som ikke fantes i den forrige handlingsplanen (4). arvioinnin tuloksista ja seuraavan toimintasuunnitelman tarpeista ja mahdollisesta sisällöstä (Euroopan komissio, 2008a). Den såkalte “Beyond 2008”-prosessen var basert på ni regionale høringer og kulminerte i en sammenkomst i Wien i juli 2008. Foorumin 26 kansalaisjärjestöä ehdottivat, että kansanterveyden ja ihmisoikeuksien periaatteet tulisi asettaa EU:n huumausainepolitiikan keskiöön ja että leimautumisen ja syrjinnän torjuntaa olisi korostettava. Det går klart fram av slutterklæringen og de tre resolusjonene som ble vedtatt, hvor mange områder de frivillige organisasjonene er aktive på og hvordan de spiller en stadig viktigere rolle i narkotikapolitikken (5). Ne toivoivat myös lisähuomiota haavoittuvimpiin ryhmiin, sekakäyttöön, mielenterveysasioihin, vankiloiden tilanteeseen ja huumekuolemien ennaltaehkäisyyn. De frivillige organisasjonene oppfordret regjeringer og internasjonale organisasjoner til å gjennomføre regelmessige samråd med dem og gi dem økt støtte. Foorumin esille ottamiin ensisijaisiin toimiin kuuluvat valtiovallan ja kansalaisyhteiskunnan toimien tehostettu koordinointi, huumausaineiden kysynnän vähentämisen laatuvaatimusten kehittäminen, tietojenkeruumekanismien tehostaminen sekä tuki kolmansien maiden vaihtoehtoiselle kehitykselle. De mange og mangeartede kravene de frivillige organisasjonene stiller til medlemsstater og internasjonale organisasjoner, kan grovt deles inn i følgende områder: en omfattende og balansert narkotikapolitikk basert på menneskerettigheter, folkehelse og vitenskapelige bevis; økt overvåkings- og evalueringskapasitet; utvikling og spredning av beste praksiser og spesielt av FNs prinsipper for effektiv behandling; tilgjengelighet til og hensiktsmessig forsyning av narkotika som smertelindrende midler; alternative sanksjoner av og tiltak i forbindelse med narkotikarelaterte forbrytelser samt, når det gjelder innsatte som er avhengige av narkotika og personer som er varetektsfengslet for narkotikarelaterte forbrytelser, respekt for deres menneskerettigheter. Kansainvälisen yhteistyön alalla annetaan enemmän painoarvoa vaihtoehtoiselle kehitykselle, ja tämän kaltaisille ohjelmille vaaditaan tehostettua taloudellista ja poliittista tukea kolmessa toimessa. Narkotikastrategier og handlingsplaner er nå grunnleggende virkemidler i de nasjonale narkotikapolitikkene i Europa. Myös erillisissä sopimuksissa ja ohjelmissa yritetään pohtia tarkemmin tasapainoista lähestymistapaa kysynnän ja tarjonnan vähentämiseen. Alle de 30 landene – bortsett fra ett – som kartleggingen i EONN omfatter, har vedtatt slike dokumenter. Disse blir fornyet med jevne mellomrom. Kansalaisjärjestöjen osuutta edistymisessä kohti vuoden 1998 UNGASS-tavoitteiden saavuttamista arvioi kansalaisjärjestöjen Wienin huumausainekomitea Euroopan komission ja useiden EU:n jäsenvaltioiden rahallisella tuella. Det at frivillige organisasjoner (NGO) nå er trukket inn i de forberedende drøftelsene i forbindelse med EUs og FNs nye narkotikapolitiske dokumenter, er et viktig skritt i retning av å involvere sivilsamfunnet på dette politiske området. Vuoden 2008 jälkeinen prosessi perustui yhdeksään alueelliseen kuulemiseen, jotka huipentuivat heinäkuussa 2008 Wienissä järjestettyyn foorumiin. I mai 2008 debatterte Europakommisjonens sivilsamfunnsforum de første resultatene fra evalueringen av EUs handlingsplan mot narkotika (2005–08) og drøftet behovene og mulig innhold i den påfølgende handlingsplanen (Europakommisjonen, 2008a). Foorumin hyväksymässä loppujulistuksessa ja kolmessa päätöslauselmassa korostettiin kansalaisjärjestöjen monipuolista toimintaa ja yhä kasvavaa roolia huumausainepolitiikan alalla. De 26 frivillige organisasjonene som deltok i forumet, mente at folkehelse og menneskerettigheter burde være de retningsgivende prinsippene for EUs narkotikapolitikk, og at ikke-stigmatisering og ikke-diskriminering burde vektlegges. (5) Kansalaisjärjestöt kehottivat hallituksia ja kansainvälisiä järjestöjä kuulemaan niitä säännöllisesti ja lisäämään niille annettavaa tukea. De manet også til økt oppmerksomhet mot sårbare grupper, mot blandingsmisbruk, psykiske helseproblemer, situasjonen for de innsatte og forebygging av narkotikarelaterte dødsfall. Jäsenvaltioille ja kansainvälisille järjestöille osoitetuista moninaisista pyynnöistä voidaan mainita tässäkin useita, kuten kattava ja tasapainoinen huumausainepolitiikka, joka rakentuu ihmisoikeuksien, kansanterveyden ja tieteellisen näytön varaan; seuranta- ja arviointivalmiuksien lisääminen; parhaiden käytäntöjen sekä erityisesti YK:n tehokkaan hoidon suuntaviivojen kehittäminen ja levittäminen; huumausaineiden saatavuus ja riittävä tarjonta kipulääkkeinä; vaihtoehtoiset seuraamukset ja säännökset huumausainerikoksista; huumausaineriippuvaisten tai huumausainerikoksista tuomittujen vankien ihmisoikeuksien kunnioittaminen. Blant prioriteringene forumet identifiserte, var styrket samordning mellom myndigheter og sivilsamfunn, utviklingen av kvalitetsstandarder innen etterspørselsreduksjon, forbedrede ordninger for datainnsamling og støtte til alternativ utvikling i tredjeland. Kansalliset huumausaineita koskevat strategiat ja toimintasuunnitelmat NGOenes bidrag til fastsettingen av målene på UNGASS 1998 ble gjennomgått av komiteen av frivillige Uudet suuntaukset keskusteluun on tärkeä osa kansalaisyhteiskunnan sitouttamista tähän politiikan alaan. I 2008 ble nye narkotikapolitiske dokumenter (6) vedtatt av Hellas, Frankrike og Storbritannia. Euroopan komission huumausaineita käsittelevä kansalaisyhteiskunnan foorumi keskusteli toukokuussa 2008 huumausaineita koskevan EU:n toimintasuunnitelman (2005–2008) Hellas vedtok en handlingsplan (2008–12) som supplerer en eksisterende narkotikastrategi. Blant målene for den nye planen er et bedre behandlingstilbud. Yhtä lukuun ottamatta kaikki EMCDDA:n seuraamat 30 maata ovat hyväksyneet tällaiset asiakirjat, joita ne myös määräajoin uudistavat. En av planens hovedprioriteringer er å holde unge mennesker fra å begynne å bruke narkotika ved å insistere på at narkotikabruk er forbudt, og ved å opplyse de unge og foreldrene deres om hvilke risikoer Luku 1: Toimintalinjat ja lainsäädäntö toimintasuunnitelmien loppuarvioinnista, ja yli 20 maata on ilmoittanut valmistelevansa tai juuri suorittaneensa sellaisen. Kapittel 1: Politikk og lovgivning som er forbundet med narkotikabruk. Huumausainestrategioiden tai toimintasuunnitelmien tulosten yhdistäminen huumausainetilanteen muutoksiin on huomattavan vaikeaa huumausainepolitiikan arvioinnissa. forståelse av hva sentrale kontekstuelle elementer, som narkotikamarkeder eller trender innen narkotikabruk og livsstil hos unge, har å si. Muutamissa Euroopan maissa on yhtä kaikki pyritty selvittämään huumausaineita koskevien strategioiden ja toimintasuunnitelmien yhteyksiä huumausainetilannetta kuvaaviin indikaattoreihin. Likevel har en del land gjort forsøk på å sette indikatorer på narkotikasituasjonen i sammenheng med narkotikastrategi eller handlingsplan. Tämän oletetaan yleistyvän EU:n uuden huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman (2009–2012) myötä, sillä suunnitelmassa kehotetaan kehittämään välineitä huumausainepolitiikan tehokkuuden ja vaikutusten mittaamiseen. Og med EUs nye handlingsplan mot narkotika (2009–12), som krever utvikling av instrumenter for å måle narkotikapolitikkens effektivitet og virkning, burde dette bli langt vanligere i framtiden. EMCDDA kehittää lisäksi parhaillaan jäsenvaltioille ohjeita avuksi huumausainepoliittisten asiakirjojen tulosten arviointiin ja tulkintaan. EONN er dessuten i ferd med å utarbeide retningslinjer til hjelp for medlemsstatene i vurderingen og tolkningen av resultatene av deres narkotikapolitiske dokumenter. Kymmenen EU:n jäsenvaltion kansallisten huumausainepoliittisten asiakirjojen voimassaoloaika päättyi vuonna 2008. Ti andre EU-medlemsstater hadde nasjonale narkotikapolitiske dokumenter som løp ut i 2008. Espanja hyväksyi uuden huumausainestrategian helmikuussa 2009, ja kahdeksan maata (Bulgaria, Irlanti, Italia, Kypros, Liettua, Portugali, Romania, Slovakia) valmistautui viimeistelemään ja hyväksymään uudet huumausaineita koskevat strategiat ja toimintasuunnitelmat vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. Spania vedtok en ny narkotikastrategi i februar 2009, og åtte andre land (Bulgaria, Irland, Italia, Litauen, Kypros, Portugal, Romania, Slovakia) ferdigstilte og vedtok nye narkotikastrategier og handlingsplaner i løpet av første halvår 2009. Latvia jatkoi vuosien 2005–2008 ohjelmaa yksivuotisella toimintasuunnitelmalla. Latvia utvidet sitt program for perioden 2005–08 med en ettårig handlingsplan. Myös Alankomaat suunnittelee korvaavansa vuonna 1995 vahvistetun valkoisen kirjan huumausainepolitiikasta vuoden 2009 aikana, ja monissa maissa ainakin yksi huumausainepoliittinen asiakirja vanhenee tänä vuonna (Tšekki, Luxemburg, Unkari, Slovenia, Kroatia, Turkki). Nederland har også planer om å erstatte sin narkotikapolitiske hvitbok fra 1995 i løpet av 2009, mens minst ett av policy-dokumentene i en rekke land vil måtte fornyes i løpet av året (Tsjekkia, Luxembourg, Ungarn, Slovenia, Kroatia, Tyrkia). Poliittiset päättäjät tarvitsevat yksityiskohtaista ja luotettavaa tietoa huumausaineisiin liittyvistä julkisista menoista voidakseen arvioida resurssien tosiasiallista kohdentamista tälle osa-alueelle ja viime kädessä huumausainepolitiikan kustannustehokkuutta. Beslutningstakerne trenger detaljert, pålitelig informasjon om narkotikarelaterte offentlige utgifter for å kunne vurdere hvordan ressursene på feltet faktisk fordeler seg, og i siste instans, vurdere kostnader mot nytte. Siksi sen arviointi, paljonko valtiot käyttävät varoja huumausaineiden käytön torjuntaan, on olennainen edellytys huumausaineiden käytön laajojen vaikutusten ymmärtämiselle. Å kunne gjøre et økonomisk anslag over ressursene staten setter inn for å bekjempe bruk av illegale rusmidler, er derfor en forutsetning for å få en forståelse av narkotikabrukens mer vidtrekkende konsekvenser. Arviot julkisista menoista perustuvat hallitusten talousarvioihin ja kirjanpitoasiakirjoihin. Anslagene over offentlige utgifter er basert på statsbudsjetter og statsregnskap. Kansallisen huumausainepolitiikan täytäntöönpanosta aiheutuvien kokonaiskustannusten arviointi on silti vaikeaa, koska tällöin on yhdistettävä eri hallintotasoilla (paikallisesti, alueellisesti, valtakunnallisesti) toteutettavia toimia, joiden rahoitus voi olla peräisin talousarvion eri kohdista, eikä kaikkia ole välttämättä merkitty juuri huumeita koskeviksi eriksi. Men det er vanskelig å estimere de totale utgiftene som påløper i gjennomføringen av en nasjonal narkotikapolitikk, for anslagene må ta utgangspunkt i tall knyttet til aktiviteter som gjennomføres på ulike styringsnivåer (f.eks. lokalt, regionalt, nasjonalt). Disse kan være oppført under en rekke forskjellige budsjettposter og er ofte ikke spesifikt identifisert som relatert til narkotika. Jotakuinkin kaksi kolmannesta Euroopan maista on ilmoittanut arvioivansa jatkuvasti tai vuosittain kansallisissa huumausaineasiakirjoissaan määriteltyjen toimien toteutumista. Om lag to tredeler av landene i Europa rapporterer at de har en løpende eller årlig gjennomgang av gjennomføringen av tiltakene som er fastsatt i respektive nasjonale narkotikapolitiske dokumenter. Useimmiten huumausainepolitiikkaan liittyviltä palveluntarjoajilta ja ministeriöiltä kerättyihin tietoihin perustuva tilanneraportti annetaan hallituksen tai kansanedustuslaitoksen käsiteltäväksi. I de fleste tilfellene utarbeides det en framdriftsrapport, basert på data innsamlet fra tjenesteleverandører og ministerier involvert i narkotikapolitikk, som legges fram for regjeringen eller nasjonalforsamlingen. Niinpä useimmat maat ovat jo aloittaneet EU:n huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman (2009–2012) toimen nro 70 täytäntöönpanon. De fleste landene har altså allerede begynt implementeringen av Tiltak nr. Siinä kehotetaan EU:n jäsenvaltioita arvioimaan ja hiomaan kansallista huumepolitiikkaansa säännöllisesti ja jatkuvasti. 70 i EUs handlingsplan mot narkotika (2009–12), som sier at EUs medlemsstater skal evaluere og justere sin nasjonale narkotikapolitikk på regelmessig eller løpende basis. Samanlainen arviointi voidaan tehdä myös kansallisten huumausaineita koskevien strategioiden ja Av de landene som har lagt seg på en mer dyptpløyende linje, har to (Luxembourg, Kypros) bestemt seg for å samarbeide med eksterne eksperter fra et annet land. Termillä ”kansallinen huumepoliittinen asiakirja” tarkoitetaan hallituksen hyväksymiä virallisia asiakirjoja, joissa määritellään huumeita koskevat yleiset periaatteet ja erityiset toimet tai tavoitteet ja jotka voidaan virallisesti nimetä huumestrategiaksi, toimintasuunnitelmaksi, ohjelmaksi tai muuksi poliittiseksi asiakirjaksi. I enhver evaluering av en narkotikastrategi vil det være svært vanskelig å knytte resultatene av narkotikastrategien eller handlingsplanen opp mot endringer i narkotikasituasjonen. Det er f.eks. vanskelig å vurdere effektene av brede sett av tiltak, og vi har begrenset Kaikkia huumausaineisiin liittyviä menoja ei kuitenkaan merkitä sellaisiksi valtioiden talousarvioissa. Tabell 1: Narkotikarelaterte offentlige utgifter, direkte identifiserbare og ikke direkte identifiserbare, i 2007 for EU-medlemsstater som rapporterer iht. Taulukko 1. Merkityt ja merkitsemättömät huumausaineisiin liittyvät julkiset menot vuonna 2007 julkisyhteisöjen tehtäväluokituksen (COFOG) mukaan raportoivissa EU:n jäsenvaltioissa COFOG (internasjonal klassifikasjon av offentlige utgifter etter formål) Yhdistynyt kuningaskunta miljoonaa euroa (%) Storbritannia EUR million (%) Sosiaaliturva Sosial beskyttelse Tiedot vuodelta 2006.Luxemburg on toimittanut yksityiskohtaiset tiedot mallintamismenettelyistä, joilla merkitsemättömien menojen arviot on saatu.Reitoxin kansalliset raportit (2008). Data fra 2006.Luxembourg har redegjort i detalj for modelleringsmetodene som er brukt for å beregne verdien av ikke direkte identifiserbare offentlige utgifter.Nasjonale Reitox-rapporter (2008). COFOG-luokituksessa on kolme hierarkkista tasoa. COFOG-klassifikasjonen har tre hierarkiske nivåer. Luku 1: Toimintalinjat ja lainsäädäntö joskin muidenkin lääkäreiden määräykset sallitaan Kapittel 1: Politikk og lovgivning Kansallinen lainsäädäntö usein. (9 Europeisk database over narkotikalovgivning av 25. oktober 2004 manet til strengere straffer for ulovlig narkotikahandel. ) Lainsäädännössä täsmennetään yleensä myös valtuutetut jakelijat, jotka ovat useimmiten apteekkeja tai hoitokeskuksia, mutta osassa maista myös lääkärit voivat jaella lääkkeitä. I emneoversiktene finner man også sammendrag av rettssituasjonen på forskjellige områder som: illegal narkotikahandel, substitusjonsbehandling og sprøytebytteprogrammer (1). Neulojen- ja ruiskujenvaihtoohjelmat Substitusjonsbehandling ved opiatavhengighet Neulojen- ja ruiskujenvaihtoohjelmat voivat olla paikallisia, alueellisia tai kansallisia. (1) ELDDs emneoversikter: http://eldd.emcdda.europa.eu/html.cfm/index5036EN.html lovgivningen utvidet i 2007 til også å omfatte utdeling av sprøyter og kanyler i fengslene. Lainsäädännön painopiste siirtyi pian näiden ohjelmien sääntelyyn, ja Belgia, Portugali ja Luxemburg hyväksyivät erityiset, yksityiskohtaiset lait tai asetukset vuosina 2000, 2001 ja 2003. 45 nye lovtekster eller endringer i eksisterende lovtekster vedrørende programmer for substitusjonsbehandling. Niissä säädettiin, ketkä tällaisia ohjelmia saavat toteuttaa ja ovatko esimerkiksi jakeluautomaatit sallittuja. Enkelte av tekstene innfører eller regulerer programmene i ganske stor detalj. Portugalissa sääntelykehystä laajennettiin vuonna 2007 kattamaan vankiloiden neulan- ja ruiskunvaihto-ohjelmat. Dette gjelder Irland (1998), Polen (1999), Tyskland (2000), Tsjekkia og Portugal (2001), Hellas og Luxembourg (2002), Belgia og Frankrike (2004), Latvia (2005) og Østerrike og Litauen (2007). Euroopan unionin tasapainoisessa lähestymistavassa huumausainepolitiikkaan painotetaan yhtäläisesti kysynnän ja tarjonnan vähentämistä. Enkelte land har sett seg nødt til å vedta lovgivning for å sikre at programmer for utdeling av sprøyter og kanyler ikke kommer i konflikt med lovbestemmelser som kriminaliserer ”medvirkning” eller ”oppfordring” til bruk av narkotika. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana hyväksytyn kansallisen lainsäädännön tarkastelu osoittaa, että lakien säätäminen EU:n jäsenvaltioissa on ollut vilkasta ja poliittisen sitoumuksen mukaista. Belgia og Tyskland har håndtert dette ved å innføre en egen bestemmelse i lovgivningen som spesifikt fritar visse programmer fra slike anklager, selv om det likevel kan settes grenser for hvor mange sprøyter som kan deles ut. Maat ovat perustaneet sääntelypuitteita tiettyjä haittojen vähentämistoimia varten ja lisänneet huumausaineiden kaupasta määrättäviä rangaistuksia. I et par land er det utarbeidet veiledninger til politiet for hvordan deres arbeid skal utføres i nærheten av steder der kanyler og sprøyter deles ut. Jakson puolivälissä kahdella EU:n välineellä tehostettiin näitä prosesseja. Generelt forekommer det sjelden at politiet i Den europeiske union konfiskerer sterilt sprøyteutstyr. Vuonna 2003 Euroopan unionin neuvosto antoi suosituksen huumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien terveyshaittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä. Selv om lovene og forskriftene landene i Europa har vedtatt har tatt for seg mange forskjellige aspekter ved substitusjonsbehandlingen av opiatavhengige, var det en klar trend fram til 2004 at tillatte legemidler var definert i tekstene. Siinä kehotettiin muun muassa tarjoamaan asianmukaista korvaushoitoa ja mahdollisuutta käyttää neulojen ja ruiskujen jakelua ja vaihtoa. Om lag en firedel av tekstene i denne perioden tillot eller regulerte bruken av legemidler som metadon og buprenorfin. (8) Myös 25. lokakuuta 2004 tehdyssä neuvoston puitepäätöksessä 2004/757/YOS kehotettiin määräämään ankarampia seuraamuksia huumausaineiden kaupasta. I en tredel av tekstene som er rapportert siden 2002, ble tilgangen til programmer enten definert eller gjort lettere. Tässä osiossa kuvataan viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana ilmenneitä suuntauksia haittojen vähentämisen sääntelyssä ja huumausainekauppiaiden rangaistuksissa. I noen tilfeller er det bare leger ved behandlingssentre som kan forskrive substitusjonslegemidler, men ofte tillates forskrivning også av andre leger (9). Lovgivningen spesifiserer vanligvis også Siitä käy ilmi, että kansallinen toiminta näillä aloilla näkyy myös EU:n sopimuksissa, joskin tietyt maat ovat käyttäneet oikeuttaan sopimuksissa määriteltyjä vähimmäisnormeja tiukempaan sääntelyyn. Strafferammer for narkotikahandel autoriserte utleveringssteder, i hovedsak apoteker og behandlingssentre, selv om noen land også tillater leger å utlevere substitusjonsmedikamenter. Opioidikorvaushoito Utdeling av sprøyter og kanyler Belgiassa ja Saksassa asia on ratkaistu sisällyttämällä lakiin säännös, jossa nimenomaisesti vapautetaan tietyt ohjelmat näistä rajoituksista, joskin jaeltujen ruiskujen määrää on jouduttu rajoittamaan. I løpet av de siste ti årene har medlemsstatene i EU både individuelt og kollektivt opplyst at narkotikahandel burde straffes strengere, selv om lovbruddene som sådan defineres forskjellig i lovgivningen i nærmere 30 land. Muutamissa maissa poliisia on ohjeistettu tarkoituksenmukaisista lainvalvontakäytännöistä neulojen ja ruiskujen jakelupaikkojen läheisyydessä. Kaiken kaikkiaan steriilien ruiskujen ja neulojen joutuminen poliisin takavarikoimiksi on harvinaista Euroopan unionissa. “Ulovlig narkotikahandel” kan omfatte produksjon eller dyrking, innførsel og utførsel, transport, tilbud, salg og/eller besittelse med henblikk på distribusjon eller forsyning, eller det å opptre ”i vinnings hensikt” eller ”på forretningsmessig basis”. Vuodesta 1998 alkaen kaikkiaan 18 maata on ilmoittanut 45 säädöksestä, jotka koskevat korvaushoitoohjelmien oikeuskehyksen perustamista tai muuttamista. I 1999 innførte Irland et nytt straffebud som rammer besittelse av et stort kvantum narkotika (verdt over EUR 12 700) med henblikk på forsyning av andre, med en minste strafferamme på 10 års ubetinget fengsel. Monissa näistä teksteistä on keskitytty perustamaan tai sääntelemään ohjelmia ainakin jossain määrin yksityiskohtaisesti: Irlannissa (1998), Puolassa (1999), Saksassa (2000), Tšekissä ja Portugalissa (2001), Kreikassa ja Luxemburgissa (2002), Belgiassa ja Ranskassa (2004), Latviassa (2005) sekä Liettuassa ja Itävallassa (2007). I 2000 innførte Storbritannia 7 års fengsel som minstestraff for tredje gangs domfellelse for handel med A-preparater, og i 2001 strammet Hellas inn lovgivningen slik at strafferammene for narkotikahandel ble skjerpet og Kun Euroopan maiden hyväksymissä laeissa ja asetuksissa on katettu opioidikorvaushoidon monia eri osa-alueita, vuoteen 2004 saakka näkyi selkeä sallittujen aineiden määrittelyn suuntaus. Programmer for utdeling av sprøyter og kanyler kan være drevet på lokalt, regionalt eller nasjonalt plan, noen ganger med en egen nasjonal lovhjemmel, men oftest ikke. Tänä aikana noin neljänneksessä säännöksistä sallittiin metadonin tai buprenorfiinin kaltaisten aineiden käyttö tai säänneltiin sitä. Lovgivningen som er rapportert i Europa i første halvdel av det siste tiåret, har oftest tatt sikte på å sikre hjemmel for slike tiltak (Slovenia i 1999, Polen i 2001, Finland i 2003), eller på å definere eller lempe på kravene for deltakelse i slike programmer (Belgia og Frankrike i 1998, Finland i 2003). Sitä vastoin kolmanneksessa vuodesta 2002 lähtien ilmoitetuista säädöksistä määriteltiin ohjelmiin pääsy tai helpotettiin sitä. Fokus i lovgivningens ble fort flyttet til å regulere disse programmene. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa nasjonale Reitox-rapportene. Euroopan huumausaineita koskeva oikeustietokanta (ELDD) on EMCDDA:n verkossa oleva tietokanta, josta jäsenvaltiot ja Norja saavat tietoa Euroopan huumeisiin liittyvästä lainsäädännöstä. I Estland ble straffeloven endret i 2002 og 2004, der øvre strafferamme for handel med små kvanta ble hevet fra 3 til 5 år og for store kvanta fra 5 til 10 år. ELDD sisältää lakitekstejä alkuperäisissä muodoissaan, kunkin maan huumelainsäädännön profiilit sekä yksityiskohtaisia kertomuksia tietyistä aiheista. I Danmark ble straffen for handel med narkotika satt opp fra 6 til 10 år, og for handel med store kvanta eller særlig farlige stoffer fra 10 til 16 år. ) ELDD Topic overviews: http://eldd.emcdda.europa.eu/html.cfm/ index5036EN.html määrällinen raja on nyt 15-kertainen kynnysmäärään nähden, kun se oli ennen 25-kertainen. Resultatene av denne analysen – så begrenset den enn er – underbygger målet i EUs nye handlingsplan om å øke forskningsinnsatsen på de områdene som er underrepresentert, særlig forsyningen av narkotika. Vuonna 1999 Irlannissa määriteltiin uusi rikos, suuren huumausainemäärän hallussapito (arvoltaan yli 12 700 euroa) tarkoituksena toimittaa huumausainetta edelleen. Ifølge rapporten er forebygging, juridiske rammeverk og forbud andre områder som forskerne har beskjeftiget seg uforholdsmessig lite med. Siitä määrätään aina vähimmäisrangaistukseksi kymmenen vuotta vankeutta. Forskning innen epidemiologi var langt vanligere (11). Viron rikoslain muutoksilla vuosina 2002 ja 2004 korotettiin pienten määrien kaupasta määrättäviä enimmäisrangaistuksia kolmesta viiteen vuoteen ja suurten määrien kaupasta määrättäviä enimmäisrangaistuksia viidestä kymmeneen vuoteen. Siden da har ytterligere fire land vedtatt lovgivning som bringer strafferammene for narkotikahandel med små kvanta i tråd med beslutningen. Tanskassa huumausainekaupasta määrättäviä rangaistuksia pidennettiin kuudesta kymmeneen vuoteen ja suurten määrien tai erityisen vaarallisten aineiden kaupasta määrättäviä rangaistuksia kymmenestä 16 vuoteen. I 2006 hevet Nederland øvre strafferamme for handel med store kvanta narkotika fra 4 til 6 år, mens Polen økte straffen for besittelse av store kvanta og forsyning til mindreårige fra maksimum 5 år til maksimum 8 år, med en minstestraff på seks måneder. Niin ikään vuonna 2004 Liettua tiukensi yksinkertaisista kaupankäyntirikoksista määrättäviä enimmillään kahden vuoden rangaistuksia 2–8 vuoteen, ja suurten määrien kaupan rangaistukseksi määrätään entisten 2–8 vuoden sijaan nyt 8–10 vuotta. I Slovakia ble minstestraffen for handel hevet fra 2–8 år til 4–10 år og øvre strafferamme for større kvanta fra 10 til 15 eller til og med 20 år. (10) Tänä vuonna on tarkasteltu uusimmissa Reitox-raporteissa olevia viittauksia kansalliseen tutkimukseen ja näin on saatu kuva Euroopan maissa viime aikoina tehdystä tutkimustyöstä. Og til slutt, Østerrike satte i 2007 opp maksimumsstraffen for å forsyne andre med narkotiske stoffer og for å dyrke enkelte narkotiske planter fra 6 til 12 måneders fengsel. Tässä osiossa kerrotaan myös Euroopan komission tänä vuonna käynnistämästä tutkimuksesta, jossa selvitetään huumausainetutkimusta EU:ssa. Straffen for alvorligere lovbrudd ble ikke endret, men definisjonen av stort kvantum ble redusert fra 25 til 15 ganger grensen for straffri besittelse. Seuraavina olivat Saksa ja Alankomaat, joista kumpikin mainitsi yli 30 hanketta, sekä Tšekki, Irlanti ja Suomi, joista kukin mainitsi yli 20 hanketta. Forskningen som utføres i det enkelte land i Europa på narkotikafeltet, var tema for et Utvalgt aspekt utgitt av Sen jälkeen neljä muuta maata on hyväksynyt lait, joilla tavanomaisesta huumausainekaupasta määrättävät seuraamukset on saatettu päätöksen mukaisiksi. I denne delen redegjør vi også for en studie av narkotikarelatert forskning i EU som Europakommisjonen publiserte i år. Viimeksi Itävalta tiukensi vuonna 2007 huumausaineiden luovuttamisesta muille tai tiettyjen huumausaineiden viljelystä määrättäviä vankeusrangaistuksia kuudesta kuukaudesta kahteentoista kuukauteen. Landene i Europa har vist til over 350 forskningsprosjekter som er iverksatt eller publisert i 2007 og 2008 i de siste Viimeaikaisista tutkimuksista yli kolmannes käsitteli huumausainetilanteen vuoksi toteutettuja toimia, kolmanneksessa keskityttiin huumausaineiden käyttöasteeseen, levinneisyyteen ja käyttötapoihin ja viidenneksessä huumausaineiden käytön seurauksiin. Det var store variasjoner i deltakelsen i europeiske forskningsaktiviteter fra et land til et annet, og mye av det internasjonale samarbeidet skjer innenfor uformelle rammer. Imidlertid understreket studien at narkotikarelatert forskning vil ha mye å vinne på etableringen av europeiske og internasjonale forskningsnettverk. Huomattavasti vähemmän huomiota tutkimusaiheina näyttävät saaneen muun muassa taustatekijät, riskit ja suojatekijät, huumeiden vaikutusmekanismit ja haittavaikutukset, tarjonta ja markkinat sekä menetelmälliset kysymykset. Forskningskapasitet, generell kvalitet og tilgjengelige midler varierer i hele EU, og det er et stort behov for kapasitetsbygging og finansiering for å dekke et bredere spekter av politikkområder i tilknytning til EUs handlingsplan mot narkotika. Lisätietoja EU:n ja jäsenvaltioiden huumausaineita koskevasta tutkimuksesta on saatavissa seuraavasta osoitteesta: http://www.emcdda.europa.eu/themes/research Mer informasjon om narkotikarelatert forskning i EU og på nasjonalt plan er tilgjengelig på http://www.emcdda.europa.eu/themes/research Se http://ec.europa.eu/justice_home/fsj/drugs/fsj_drugs_intro_en.htm Johdanto esitelmät, ovat tärkein osa kouluissa tapahtuvaa ja yhteisöjen keskuuteen vietyä yleistä ehkäisytyötä kaikissa näissä maissa. Innledning intervensjoner som tar sikte på narkotikaopplysning, f.eks. enkeltstående foredrag, er den tilnærmingen som oftest velges i skolebaserte og lokalsamfunnsbaserte generelle forebyggingstiltak i alle disse landene. Tällaisen toiminnan tehokkuus ei kuitenkaan saada vahvistusta käytettävissä olevasta aineistosta. Ut fra tilgjengelig forskningsmateriale synes det imidlertid ikke som om denne typen intervensjoner er effektive. Yhä useammat maat (myös Tšekki, Kypros, Itävalta, Puola, Slovenia, Slovakia) ovat kuitenkin ilmoittaneet paremmin tieteeseen pohjautuvista toimista, esimerkiksi vakioprotokollan mukaisista ennaltaehkäisyn ohjelmista. Intervensjoner basert på et mer solid vitenskapelig grunnlag, som forebyggingsprogrammer som følger standardiserte protokoller, rapporteres nå fra flere land (Tsjekkia, Kypros, Østerrike, Polen, Slovenia, Slovakia). Ensin arvioidaan ennalta ehkäisevää huumetyötä ja sen jälkeen hoitoa, haittojen vähentämistä ja sosiaalista kuntoutusta. Først gjennomgås forebyggende tiltak, deretter følger en gjennomgang av intervensjoner på områdene behandling, skadereduksjon og sosial reintegrasjon. Kaiken kaikkiaan nämä toimenpiteet muodostavat yhdessä kattavan kysyntää vähentävän järjestelmän. Til sammen utgjør alle disse tiltakene en omfattende strategi for å redusere etterspørselen etter narkotika. Niiden voidaan katsoa täydentävän toisiaan ja joskus niitä tarjotaankin yhdistelmänä ja samoissa laitoksissa. Tiltakene kan anses å utfylle hverandre og iverksettes noen ganger i kombinasjon, gjerne av samme instans. Tämä koskee entistä useammin esimerkiksi hoitoa sekä haittoja vähentäviä toimenpiteitä. Dette er f.eks. stadig oftere tilfellet når det gjelder behandlingstiltak og skadereduserende tiltak. Huumausaineisiin liittyvän lainvalvonnan puitteissa kehiteltyjä toimenpiteitä käsitellään uudessa osiossa, jossa esitetään myös uusimmat tilastotiedot huumausainerikoksista. Tiltak utviklet med sikte på håndheving av narkotikalovgivningen, behandles i en ny del, som også inneholder de seneste dataene om narkotikalovbrudd. Luvun lopussa arvioidaan niin ikään vankiloissa olevien huumeidenkäyttäjien tarpeita ja tässä erityisympäristössä käytössä olevia toimenpiteitä. Kapittelet avsluttes med en oversikt over tilgjengelige data om behovene til narkotikabrukere i fengsler, og hvilke tiltak som finnes i dette miljøet. Harvoja tehokkaiksi osoittautuneita ennaltaehkäisyn ohjelmia on käsitelty Euroopassa EU-Dap-tutkimuksessa (http://www.eudap.net). Det begrensede antallet forebyggende programmer med dokumentert effekt, er temaet for EU-Dap-studien (www.eudap.net). Siihen osallistuu 7 000 oppilasta seitsemästä Euroopan maasta, ja oppilaiden ikä on 12–14 vuotta. Tutkimuksessa arvioidaan kattavaan sosiaaliseen vaikutukseen perustuvaa ehkäisyohjelmaa, jossa elämäntaitojen opettaminen yhdistetään normatiiviseen koulutukseen ja tietojen hankkimiseen huumausaineista. Studien omfatter 7 000 elever i alderen 12–14 i syv europeiske land og skal evaluere et generelt forebyggende program som baserer seg på sosial påvirkning, og som kombinerer ferdighetstrening med normativ opplæring og tilegnelse av kunnskap om rusmidler. Kahden vuoden aikana ohjelma on havaittu tehokkaaksi usein toistuvan humaltumisen ja tiheän kannabiksen käytön vähentäjänä. Etter to år er konklusjonen at programmet effektivt reduserer forekomsten av hyppig alkoholberuselse og hyppig bruk av cannabis. Ehkäisevä huumetyö voidaan jakaa eri tasoihin tai strategioihin, jotka ulottuvat koko yhteiskuntaan kohdennetuista toimista (ympäristöön vaikuttavat toimet) aina riskialttiisiin henkilöihin (kohdennettu ehkäisy). Narkotikaforebygging kan deles inn i forskjellige nivåer eller strategier og kan rette seg mot alt fra samfunnet som helhet (miljøforebygging) til å fokusere på risikoutsatte mennesker (indisert forebygging). Ihannetapauksessa eri strategiat eivät kilpaile keskenään vaan täydentävät toisiaan. Ideelt sett skal de ulike strategiene ikke konkurrere – de skal supplere hverandre. Seuraavassa yleiskatsauksessa keskitytään viimeaikaiseen kehitykseen ja vastikään ilmoitettuihin, ennalta ehkäisevää työtä selvittäneiden kontrolloitujen tutkimusten tuloksiin. Nedenstående oversikt fokuserer på utviklinger i den senere tid og på nylig rapporterte resultater av kontrollerte forsøk gjennomført innen forebyggingsfeltet. EU-Dap-tutkimustulokset ovat sukupuoliriippuvaisia, sillä ohjelman yleinen tehokkuus on seurausta pelkästään sen vaikutuksesta poikiin. EU-Dap-resultatene er påvirket av kjønn, og programmets effektivitet samlet sett som rapporteres, gjelder bare effekten på gutter. Ei ole selvää, johtuuko tämä siitä, etteivät tytöt ole yhtä riskialttiita, vai siitä, etteivät he reagoi ohjelmaan. Det er ikke klart om dette skyldes at jenter er mindre utsatt eller om de ikke responderte på programmet. Sukupuoliriippuvaiset vaikutukset tulivat ilmi myös tanskalaisessa kontrolloidussa tutkimuksessa, joka käsitteli elämäntaito-ohjelmaa. Kjønnsavhengige effekter kom også fram i et kontrollert dansk forsøk med et program basert på opplæring i livsferdigheter. Tytöillä suurin vaikutus ilmeni kiusaamisessa, viimeksi kuluneen viikon ja viimeksi kuluneen kuukauden alkoholinkäytössä, pojilla taas vaikutukset olivat suurimpia yli viiden alkoholiannoksen juojilla ja kannabista kokeilleilla. For jentene var effekten størst når det gjaldt mobbing og alkoholkonsum siste uke og siste måned, mens effekten for guttene viste seg i konsum av fem alkoholenheter ved samme anledning og i andelen som noen gang hadde prøvd cannabis. Yleinen ehkäisevä huumetyö kohdistuu koko väestöön. Sen tavoitteena on estää tai viivästyttää huumausaineiden käytön ja huumausaineisiin liittyvien ongelmien alkua tarjoamalla nuorille tarpeelliset tiedot ja taidot huumausaineiden välttämiseksi. Et kontrollert forsøk gjennomført i Praha sammenlignet et lokalsamfunnsbasert program som omfattet en undervisningskomponent, en jevnalderbasert tilnærming, opplæring i livsferdigheter og foreldreprogrammer, med skoleverkets ”minste standard forebyggingsprogram” (Miovský et al., 2007). Yhteisöpohjainen ohjelma vähensi tehokkaammin alkoholinkäyttöä ja vaikutti huumeidenkäyttöä koskeviin mielipiteisiin 13–15-vuotiailla oppilailla erityisesti tietyissä haavoittuvissa lapsiryhmissä, kuten yksinhuoltajaperheiden lapsissa. De forebyggende tiltakene som er på plass i Europa, blir nå i de aller fleste medlemsstatene, for første gang gjenstand for systematisk kartlegging. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Indisert ble derfor foreslått at programmet burde brukes i selektiv forebygging. Joukkotiedotusvälineissä järjestettävät ainekohtaiset kampanjat Stoffspesifikke kampanjer i massemedia Sekä valikoivassa että kohdennetussa ehkäisytyössä katsotaan, että huumausaineiden käytön ongelma keskittyy haavoittuviin ryhmiin tai yksilöihin, joiden sosiaaliset ja henkilökohtaiset mahdollisuudet ovat vähäiset (EMCDDA, 2008c). Ifølge rapportene finnes det systematiske intervensjonsprotokoller for unge lovbrytere, etter kontakt med strafferettssystemet, bare i Østerrike, Tyskland, Catalonia (Spania) og Luxembourg, mens andre land rapporterer om generelle intervensjoner eller punkttiltak. Valikoiva ehkäisytyö kohdistuu erityisryhmiin, perheisiin tai yhteisöihin, joiden jäsenet voivat muita todennäköisemmin ryhtyä käyttämään huumeita tai joutua huumeriippuvaisiksi vähäisten sosiaalisten siteiden ja resurssien vuoksi. FRED (13), en systematisk intervensjonsprotokoll for unge lovbrytere, har vært implementert med støtte fra EU i ti medlemsstater siden 2008. Tätä lähestymistapaa koskeva tutkimustieto on esitelty EMCDDA:n parhaiden käytäntöjen portaalin uudessa osiossa (12). En ny evaluering av FRED i 140 tyske sentre viser redusert fare for gjentakelse og narkotikabruk blant deltakerne. Kohdennetun ehkäisytyön tarkoituksena on tunnistaa henkilöt, joiden käyttäytymisongelmat tai psyykkiset ongelmat voivat ennakoida aineiden ongelmakäyttöä myöhemmällä iällä, ja kohdentaa heihin henkilökohtaisesti erityisiä toimenpiteitä. Det har vært gjennomført en del stoffspesifikke kampanjer i massemedia rettet mot cannabisbruk (Danmark, Irland, Frankrike, Nederland, Storbritannia) og i den senere tid kokainbruk (Irland, Spania, Storbritannia). Lähes kaikissa kampanjoissa varoitetaan kyseisen huumeen käytön vaaroista ja osassa käytetään sokkikeinoja. Nesten alle kampanjene advarer mot farene ved å bruke stoffet, og en del av dem er basert på sjokktaktikk. Vain kahdessa kampanjassa on otettu eri lähestymistapa. Bare to kampanjer har lagt seg på en annen linje. Yhdistyneen kuningaskunnan ja Kolumbian kampanjassa ”Shared responsibility” vedotaan käyttäjien vastuuseen ympäristölle ja yhteiskunnalle koituvista haitoista, jotka liittyvät kokaiiniin tuotantoon. Den felles britisk-colombianske kampanjen “Shared responsibility” understreker brukernes ansvar for de miljømessige og samfunnsmessige skadene kokainproduksjonen fører med seg. Alankomaissa vuonna 2006 järjestetty kannabista koskeva kampanja arvosteli normatiivisia käsityksiä tosielämään perustuvien tarinoiden avulla, joissa nuoret ihmiset esitettiin myönteisinä esikuvina, sen sijaan että kampanjassa olisi ollut varoituksia tai kuvauksia huumeiden käytöstä. Den nederlandske cannabiskampanjen i 2006 gikk på normative oppfatninger og brukte historier fra virkeligheten med unge mennesker som positive rollemodeller i stedet for advarsler og skildringer av bruk. Kampanjan arvioinnista kävi ilmi, että kannabiksen polton vastaiset sosiaaliset normit vahvistuivat ja että kampanjalla ei ollut kielteisiä vaikutuksia, mitä tulee normatiivisiin käsityksiin tai aikeisiin käyttää huumeita (Wammes ym., 2007). Da den ble evaluert, kom det fram at negative, sosiale normer mot cannabisrøyking ble styrket, og at kampanjen ikke hadde noen negative effekter med hensyn til bruksintensjon og normative oppfatninger (Wammes et al., 2007). Uutta tietoa etnisiin ryhmiin kohdennetusta valikoivasta ehkäisytyöstä on saatu Belgiasta ja Luxemburgista. Nye tiltak av typen indisert forebygging rapporteres bare fra Tyskland, Nederland, Slovakia og Sverige, og de er fortsatt svært sjeldne i Europa til tross for informasjonen som foreligger om deres effektivitet (EONN, 2009b). Ainoastaan Saksa, Katalonia (Espanja), Luxemburg ja Itävalta ovat ilmoittaneet, että nuorisorikollisille on järjestelmällisiä toimenpideprotokollia, sen jälkeen kun he ovat joutuneet tekemisiin rikosoikeusjärjestelmän kanssa. Eksempler på pågående prosjekter innen indisert forebygging i Europa er Parent Management Training, den såkalte Oregon-modellen, som gjennomføres i Nederland og Norge for foreldre med barn i alderen 4–12 med destruktiv atferdsforstyrrelse (DBD). Muut maat ovat ilmoittaneet yleisistä tai tapauskohtaisista toimenpiteistä. Vuodesta 2008 lähtien kymmenessä jäsenvaltiossa on käynnistetty nuorisorikollisille suunnattu järjestelmällinen toimenpideprotokolla FRED (13). Metoden “Komet för föräldrar”, som brukes i nærmere 30 % av svenske kommuner, er rettet mot foreldre hvis barn har utagerende atferdsproblemer kombinert med vansker med å etablere positive relasjoner til jevnaldrende. FRED-järjestelmän tuore arviointi 140 saksalaisessa laitoksessa on osoittanut rikoksen uusimisen ja huumeidenkäytön vähentyneen ohjelmaan osallistujien keskuudessa. En randomisert kontrollert studie av 159 familier viste signifikant forbedrede foreldreferdigheter blant de foreldrene som deltok, og reduserte atferdsproblemer hos barna. Joukkotiedotusvälineissä järjestettävien, huumeiden käytön vaarallisuutta korostavien kampanjoiden vaikutusta käyttäytymismuutoksiin, asenteisiin tai aikomukseen käyttää huumeita arvioidaan vain harvoin. Massemediekampanjer som setter fokus på farene ved å bruke narkotika, blir bare sjelden evaluert i forhold til endringer i atferd, holdninger eller vilje til å bruke narkotika. Dessuten har det vært bekymring for at disse kampanjene er lite effektive og faktisk muligens skadelige. Kun esimerkiksi Yhdysvalloissa järjestetyn kansallisen kannabiskampanjan lopputulosta arvioitiin perusteellisesti, sillä ei huomattu olleen minkäänlaista kokonaisvaikutusta. F.eks. viste en grundig evaluering av resultatene av den nasjonale cannabiskampanjen i USA at den ikke hadde hatt noen effekt. Todisteita löydettiin kuitenkin siitä, että kampanjalla oli ollut tahattomia vaikutuksia kannabiksen eduksi ja että ihmiset, jotka eivät olleet aiemmin olleet kiinnostuneita kannabiksesta, ilmoittivat aikomuksesta käyttää sitä (Hornik ym., 2008). Det kom derimot fram at kampanjen utilsiktet hadde hatt motsatt effekt, idet personer som tidligere hadde vært uinteressert i cannabis, rapporterte at de ville bruke det (Hornik et al., 2008). Skotlantilaisen kokaiinia koskevan kampanjan ”Know the score” arvioinnissa kävi ilmi samanlaisia ongelmia (EMCDDA, 2007a). Tilsvarende problemer kom fram ved evalueringen av den skotske kokainkampanjen “Know the score” (EONN, 2007a). Noin 400 000 huumausaineiden käyttäjän on ilmoitettu aloittaneen huumehoidon vuonna 2007. Rundt 400 000 narkotikabrukere rapporteres å ha blitt inntatt til behandling i 2007 (14). (14) Alle puolet hoidon aloittaneista oli ensikertalaisia. For under halvparten av dem var det første gang. Generelt gjaldt et stort flertall av behandlingssøknadene (86 %) poliklinisk behandling. Uusia kohdennetun ehkäisytyön hankkeita on ilmoitettu ainoastaan Saksasta, Alankomaista, Slovakiasta ja Ruotsista. Hvordan unge mennesker treffer sine beslutninger, er en kompleks prosess som er sterkt influert av samhandlingen med grupper av jevnaldrede og hvordan samfunnets normer oppfattes. Tällaiset hankkeet ovat erittäin harvinaisia Euroopassa, vaikka ne tiedetään tehokkaiksi (EMCDDA, 2009b). Så langt synes kommunikasjon via massemedia ikke å ha tatt tilstrekkelig hensyn til denne kompleksiteten. Ajankohtaisia esimerkkejä kohdennetuista ehkäisyhankkeista Euroopassa ovat vanhempien yhteistyökoulutuksen Oregon-malli, jota käytetään Alankomaissa ja Norjassa 4–12-vuotiaiden häiriökäyttäytyvien lasten vanhemmilla. De behandlingsoppleggene som oftest brukes i Europa er: psykososiale intervensjoner, substitusjonsbehandling ved opiatavhengighet samt avrusning. Satunnaistettu kontrolloitu tutkimus, jossa oli mukana 159 perhettä, osoitti osallistujien vanhemmuusvalmiuksien kohentuneen merkittävästi ja heidän lastensa käyttäytymisongelmien vähentyneen. Psykososiale intervensjoner tilbyr støtte til brukere i deres forsøk på ) http://www.emcdda.europa.eu/themes/best-practice/evidence/selective-prevention http://www.lwl.org/LWL/Jugend/lwl_ks/Projekte_KS1/Fgn-english Hoidon kysynnän indikaattoriin saatiin avohoidon osalta tiedot 23 maasta, kun kattavuus oli yli 70 prosenttia yksiköistä useimmissa maissa, ja laitoshoidon osalta 20 maasta, kun kattavuus oli yli 50 prosenttia yksiköistä useimmissa maissa. ) http://www.emcdda.europa.eu/themes/best-practice/evidence/selective-prevention http://www.lwl.org/LWL/Jugend/lwl_ks/Projekte_KS1/Fgn-english Indikatoren for etterspørsel etter behandling er basert på data fra 23 land for polikliniske sentre, med en dekning på over 70 % av enhetene i de fleste land, og fra 20 land for døgninstitusjoner, med en dekning på over 50 % av enhetene i de fleste land. Yleisin hoitoonhakeutumistapa avohoidossa on oma-aloitteinen hakeutuminen, jonka osuus on noin kolmannes kaikista asiakkaista. Noin neljänneksen ohjaa hoitoon rikosoikeusjärjestelmä, ja loppujen ohjaajina toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut tai epäviralliset verkostot, myös perhe ja ystävät. Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa en tredel av alle klienter, strafferettssystemet henviser en firedel til behandling, og resten henvises gjennom sosial- og helsesystemet eller uformelle nettverk, inkludert familie og venner. Sairaaloiden ja muiden lääketieteellisten tahojen hoitoonohjaus on harvinaista muualla paitsi Suomessa, jossa sen osuus on 25 prosenttia asiakkaista. Det forekommer sjelden at klienter henvises fra sykehus eller annet medisinsk hold, bortsett fra i Finland, der 25 % av klientene kommer denne veien. Myös Unkari on poikkeus, sillä siellä yli 70 prosenttia asiakkaista on ohjattu hoitoon rikosoikeusjärjestelmästä. Ungarn er også et unntak, idet over 70 % av klientene der henvises til behandling av strafferettssystemet (16). (16) Kannattaa huomata, että Unkarin rikoslain mukaan pienten määrien hallussapidosta ei tuomita rangaistukseen, jos huumeriippuvainen henkilö osoittaa olleensa huumehoidossa. Det er verdt å merke seg at ungarsk straffelov fastsetter at “for narkotikaavhengige personer som kan dokumentere at de har gjennomgått narkotikabehandling, er besittelse av små mengder ikke straffbart”. Toimiin kuuluvat neuvonta, motivointi, kognitiivinen käyttäytymisterapia, tapauskohtaiset ratkaisut, ryhmä- ja perheterapia sekä uudelleen sortumisen ehkäisy. Tiltakene omfatter rådgivning, motivasjonsforsterkende terapi, kognitiv atferdsterapi, case-management, gruppe- og familieterapi samt tilbakefallsforebygging. Psykososiale intervensjoner utgjør grunnlaget i den lokalsamfunnsbaserte behandlingen, enten den foregår poliklinisk eller innebærer innleggelse, og de supplerer oftest også substitusjonsbehandlingen for opiatavhengige. Huumevieroitus on lyhytkestoista, lääkärin valvonnassa tapahtuvaa toimintaa, jonka tarkoituksena on ratkaista kroonisesta huumeidenkäytöstä johtuvat vieroitusoireet. Avrusning er et kortvarig tiltak som foregår under medisinsk tilsyn og som tar sikte på å redusere abstinenssymptomene forbundet med kronisk narkotikabruk. Yleensä sitä annetaan laitoshoitona. Den innebærer vanligvis innleggelse. Kunkin maan eri hoitotapojen suhteellisiin osuuksiin vaikuttavat monet tekijät, kuten kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän organisaatio. Det relative omfanget av de ulike behandlingstypene i hvert land er påvirket av en rekke faktorer, inkludert hvordan det nasjonale helsesystemet er organisert. Psykososiaalista avohoitoa antavat useimmiten julkiset laitokset (16 maassa) tai kansalaisjärjestöt (kymmenen maata). Poliklinisk, psykososial behandling gis for det meste av offentlige institusjoner (16 land) eller av frivillige organisasjoner (ti land). Kansallisten asiantuntijoiden mukaan tällaista hoitoa on saatavissa valtaosalle sitä pyytäville kymmenessä maassa ja lähes kaikille sitä pyytäville 13 muussa maassa. Ifølge nasjonale eksperter er denne typen behandling i ti land tilgjengelig for de fleste som ønsker det, og for nesten alle som ønsker det i ytterligere 13 land. Neljässä maassa (Bulgaria, Viro, Romania, Turkki) psykososiaalista avohoitoa arvioidaan kuitenkin olevan saatavilla alle puolelle aktiivisesti sitä pyytävistä (katso kaavio 1A). I fire land (Bulgaria, Estland, Romania, Tyrkia) er poliklinisk, psykososial behandling tilgjengelig for bare under halvparten av dem som aktivt ønsker det (se figur 1A). Näiden lukujen taakse voi kätkeytyä huomattavaa vaihtelua eri maiden kesken ja eroja erikoistuneiden hoitoohjelmien saatavuudessa kannabiksen ja kokaiinin käyttäjille. Disse tallene kan dekke store variasjoner innad i et land og forskjeller i tilgjengeligheten av spesialiserte behandlingsprogrammer for cannabis- eller kokainbrukere. Historiallisesti huumausainehoitoa on tarjottu suurelta osin laitosympäristössä, ja useimmat asiakkaista ovat olleet heroiinin käyttäjiä. Historisk har behandling for narkotikaavhengighet gjerne forutsatt innleggelse i døgninstitusjon, og den overveiende delen av klientene har vært heroinbrukere. Tilanne muuttui 1980- ja 1990-luvuilla avohoidon yleistyttyä nopeasti ja aivan viime aikoina yhä useampien kannabiksen- ja kokaiininkäyttäjien hakeutuessa hoitoon. Denne situasjonen endret seg i 1980- og 1990-årene, med den raske utbyggingen av polikliniske behandlingstiltak og i den senere tid med at stadig flere cannabis- og kokainbrukere har søkt behandling. Myös laillisten aineiden tai reseptilääkkeiden aiheuttamat ongelmat ovat yleistyneet. I tillegg har problemer med lovlige rusmidler og reseptpliktige legemidler blitt vanligere. Korvaushoitoa tarjotaan yhä enemmän myös vankiloissa. (17) Substitusjonsbehandling ved opiatavhengighet Vuonna 2007 avohoidon aloittavista asiakkaista 54 prosenttia ilmoitti käyttävänsä ensisijaisesti opioideja, pääasiassa heroiinia, 21 prosenttia kannabista ja 18 prosenttia kokaiinia. I 2007 var opioider, hovedsakelig heroin, fortsatt det narkotiske middelet som oftest ble rapportert av brukere som ble inntatt til behandling i det polikliniske behandlingsapparatet – opioider ble oppgitt som primærrusmiddel av 54 % av klientene, etterfulgt av cannabis (21 %) og kokain (18 %). Useat maat ovat ilmoittaneet muiden huumeiden kuin opioidien aiheuttamien ongelmien takia hoitoon tulevien asiakkaiden, varsinkin uusien asiakkaiden, määrän lisääntyneen (katso luvut 3 ja 5). Flere land rapporterer om en økning i andelen klienter som inntas til behandling for problemer med andre narkotiske midler enn opioider, særlig blant nye klienter (se kapittel 3 og 5). Sen jälkeen kun Kyproksessa otettiin käyttöön suuriannoksinen buprenorfiinihoito vuonna 2007, opioidikorvaushoitoa on saatavissa kaikissa EU:n Behandlingen skjer generelt poliklinisk, men enkelte land tilbyr også substitusjonsbehandling i døgninstitusjoner. I Østerrike får f.eks. Avohoitoon hakeutuvat käyttäjät ovat valtaosin nuoria miehiä, joiden keski-ikä on 31 vuotta. Miehiä on lähes nelinkertaisesti naisiin nähden (3,7:1). Narkotikabrukere som påbegynner poliklinisk behandling, er først og fremst unge menn, med en gjennomsnittsalder på 31 år, og det er nærmere fire ganger så mange menn som kvinner (3,7:1). Hoitoasiakkaiden ikä- ja sukupuoliprofiili riippuu pääasiallisesta huumeesta. Alder og kjønnsprofil for klientene i behandling varierer etter primærrusmiddel. Kannabisasiakkaat ovat keskimäärin huomattavasti nuorempia (25 vuotta) kuin opioidien (32 vuotta) ja kokaiinin (33 vuotta) käyttäjät. Cannabisklientene er i gjennomsnitt langt yngre (25) enn opioid- (32) og kokain- (33) klientene. Pääasiallisesta huumeesta riippumatta ensi kertaa hoitoon tulevat asiakkaat ovat keskimäärin kaksi vuotta nuorempia kuin kaikki asiakkaat yhteensä. Uansett primærrusmiddel er klienter som påbegynner behandling for første gang, gjennomsnittlig ca. to år yngre enn alle klienter sett under ett. Miesten määrä on naisia keskimäärin suurempi kokaiinia (5,1:1) ja kannabista (5,5:1) käyttävien asiakkaiden keskuudessa. Det er gjennomsnittlig langt flere menn enn kvinner blant kokain- og cannabisklientene – henholdsvis 5,1:1 og 5,5:1 (15). (15) jäsenvaltioissa sekä Kroatiassa ja Norjassa. Høydosert buprenorfinbehandling ble introdusert på Kypros i 2007, og substitusjonsbehandling for opiatavhengighet er nå tilgjengelig i alle medlemsstatene samt i Kroatia og Norge (18). Tyrkia har ennå ikke innført substitusjonsbehandling, selv om loven om behandlingssentre fra 2004 nå tillater det. Kuudessatoista maassa erikoistuneet julkiset avohoitokeskukset ovat korvaushoidon pääasiallisia tarjoajia. I 16 land skjer mesteparten av substitusjonsbehandlingen ved spesialiserte, offentlige polikliniske tjenester. Tästä huolimatta vastaanotolla työskentelevät yleislääkärit ovat yhä merkittävämpiä tällaisen hoidon tarjoajia – usein yhdistetyn hoidon järjestelyissä – ja pääasiallisia tarjoajia tietyissä maissa (Belgian Vallonian Imidlertid spiller allmennleger, ofte i en ordning der behandlingsansvaret deles med spesialiserte sentre, en stadig viktigere rolle i denne typen behandling, og i enkelte land er det nå faktisk allmennlegene som står for mesteparten av substitusjonsbehandlingen (Vallonia Katso taulukot TDI-10 ja TDI-21 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.Katso taulukko TDI-16 (osa ii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa.Katso Huumeiden käyttäjille annettava tuki vankiloissa, s. 37. Se tabell TDI-10 og TDI-21 i Statistiske opplysninger 2009.Se tabell TDI-16 (del ii) i Statistiske opplysninger 2009.Se “Hjelp til narkotikabrukere i fengsel”, s. 35. Katso taulukot HSR-1 ja HSR-2 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Se tabell HSR-1 og HSR-2 i Statistiske opplysninger 2009. Rajoitettu Begrenset Ei saatavissa Ikke tilgjengelig Saatavuus on määritelty arvioimalla, kuinka suuri osa hoitoa tarvitsevista huumeidenkäyttäjistä voi saada sitä: lähes kaikki (kaikki), valtaosa mutteivät kaikki (laajalti), useampi kuin muutama muttei valtaosa (rajoitettu), vain muutama (harvinainen) tai ei saatavissa. Tiedot on kerätty jäsennellyn kyselylomakkeen avulla.Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Tilgjengelighet er definert som den andelen av behandlingstrengende narkotikabrukere som anslås å kunne få behandling: nesten alle (full), de fleste men langt fra alle (god), mer enn noen få men ikke flesteparten (begrenset), bare noen få (sjelden), ikke tilgjengelig.Informasjonen ble innhentet ved hjelp av et strukturert spørreskjema.Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Lähteet: alue, Tšekki, Saksa, Ranska, Luxemburg, Itävalta, Norja) (katso luku 6). Kilder: i Belgia, Tsjekkia, Tyskland, Frankrike, Luxembourg, Østerrike, Norge) (se kapittel 6). viittaavat alueelliseen kahtiajakoon: heikointa saatavuus on ilmoitusten mukaan Itä- ja Pohjois-Euroopassa (kaavio 1B). Finland, Norge). Data om tilgjengeligheten av substitusjonsbehandling tilsier at det er et regionalt skille idet tilgjengeligheten er lavere i landene i Øst- og Nord-Europa (figur 1B). Laitoshoito edellyttää, että asiakkaat yöpyvät hoitolaitoksessa useista viikoista useisiin kuukausiin. Behandling i døgninstitusjon krever at klientene innlegges i en periode som kan vare fra flere uker til flere måneder. Näissä ohjelmissa noudatetaan yleensä huumeetonta periaatetta (ilman korvaushoitoa), ja tarkoituksena on opettaa asiakas pidättymään huumeiden käytöstä. Disse programmene baserer seg generelt på medikamentfrihet (uten substitusjonsbehandling) og tar Arvioidaan, että vuonna 2007 noin 650 000 opioidien käyttäjää on saanut korvaushoitoa Euroopassa. Det er anslått at om lag 650 000 opioidbrukere mottok substitusjonsbehandling i Europa i 2007 (19). (19) Kansallisten asiantuntijoiden mukaan tällaista hoitoa on saatavissa lähes kaikille opioidien käyttäjille yhdeksässä maassa ja valtaosalle käyttäjistä seitsemässä maassa. Ifølge nasjonale eksperter er denne typen behandling tilgjengelig for nesten alle opioidbrukere i ni land og for flesteparten av brukerne i ytterligere syv andre land. Korvaushoitoa arvioidaan olevan saatavilla osalle opioidien käyttäjistä kymmenessä maassa (Viro, Kreikka, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania, Slovakia, Suomi, Norja). Substitusjonsbehandling anses å være tilgjengelig for et mindretall av opioidbrukere i ti land (Estland, Hellas, Latvia, Litauen, Ungarn, Polen, Romania, Slovakia, Katso taulukko HSR-3 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Se tabell HSR-3 i Statistiske opplysninger 2009. Luku 2: Huumeongelman torjunta Euroopassa pääpiirteittäin että vieroitushoitoa on saatavissa valtaosalle siihen hakeutuvista yhdeksässä maassa ja lähes kaikille kymmenessä maassa. Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa sikte på å sette klienten i stand til å klare seg uten narkotika. Tässä yhteydessä käytetään usein terapeuttista yhteisöpohjaista lähestymistapaa. Nasjonale eksperter anslår at i ni land er avrusning tilgjengelig for de fleste som ønsker det, og for nesten alle i ytterligere ti land. Laitoshoitoa annetaan myös psykiatrisissa sairaaloissa erityisesti asiakkaille, joilla on samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä. I åtte land (Estland, Irland, Hellas, Frankrike, Latvia, Romania, Slovenia, Norge) anslås avrusning å være tilgjengelig for under halvparten av dem som aktivt ønsker det (se figur 1D). Vuonna 2007 saatujen ilmoitusten perusteella noin 40 000 henkilöä eli yksi kymmenestä hoidon aloittaneesta huumeiden käyttäjästä on aloittanut laitoshoidon. I 2007 ble rundt 40 000 mennesker, eller én av ti av alle narkotikabrukere som påbegynte behandling, rapportert å ha lagt seg inn til behandling. Yli puolet heistä mainitsi opioidit pääasialliseksi huumeekseen (56 prosenttia), ja muut taas mainitsivat useimmiten kannabiksen (14 prosenttia), muut piristeet kuin kokaiinin (14 prosenttia) ja kokaiinin (7 prosenttia). Over halvparten av dem oppga å ha opioider som primærrusmiddel (56 %), mens de øvrige oppga cannabis (14 %), sentralstimulerende midler utenom kokain (14 %) og kokain (7 %) som primærrusmiddel. Terveydenhoitoalan suunnittelijat ja poliittiset päättäjät etsivät Euroopassa yhä yleisemmin mekanismeja, joilla varmistetaan huumausainehoidon hyvä laatu. Europeiske helseplanleggere og beslutningstakere arbeider nå i stadig større grad for å sikre høy kvalitet på narkotikabehandlingen. He pyrkivät asettamaan etusijalle näyttöön perustuvat toimenpiteet harkitessaan hoidon tarjontaa ja varojen kohdentamista. De prøver også å prioritere “evidensbaserte” intervensjoner i vurderingen av behandlingstilbud og fordelingen av midler. Suuntaviivoista on tulossa tärkeä väline huumehoidon laadunvalvonnassa. Retningslinjer er blitt et viktig verktøy i kvalitetssikringen av narkotikabehandlingen. Hoidon suuntaviivoihin sisältyvät muun muassa tieteelliseen näyttöön perustuvat suositukset, asiantuntijalausunnot, palvelujen käyttäjien mieltymykset ja kansalliset terveydenhoitojärjestelmät. Retningslinjene for behandling omfatter anbefalinger basert på vitenskapelige bevis, ekspertuttalelser, innspill fra brukerne og nasjonale helsesystemer. Niiden tarkoituksena on auttaa valitsemaan ja soveltamaan tarkoituksenmukaisia huumausainehoidon toimenpiteitä. Retningslinjene skal være til hjelp for å kunne velge og iverksette behandlingstiltak. Kansalliset huumausainehoidon suuntaviivat laatii valtuutettu laitos 20 maassa (tietoja ilmoittaneita maita on kaikkiaan 27). I 20 av 27 rapporterende land er det en godkjent institusjon som har utarbeidet de nasjonale retningslinjene for narkotikabehandling. Laitoshoidon aloittavien huumausaineiden käyttäjien keskimääräinen ikä on 30 vuotta, mutta opioidi- ja kannabisasiakkaat ovat keskimäärin vanhempia (31 vuotta) kuin muiden piristeiden kuin kokaiinin käyttäjät (28 vuotta) ja kannabiksen käyttäjät (26 vuotta). Gjennomsnittsalderen på narkotikabrukere som legger seg inn til behandling, er 30 år, selv om opioid- og kokainklienter i snitt er litt eldre (31) enn dem som behandles for andre sentralstimulerende midler enn kokain (28) eller cannabis (26). Useimmat laitoshoidon asiakkaat ovat miehiä, ja miesten määrä suhteessa naisiin on kokonaisuudessaan 3,6:1. De fleste klienter i døgninstitusjoner er menn, og i snitt er forholdet menn til kvinner 3,6:1. Suhde on pienempi pääasiallisesti muita piristeitä kuin kokaiinia käyttävillä (2,2:1) ja suurempi kokaiinin käyttäjillä (5,1:1) ja kannabiksen käyttäjillä (8:1). Misforholdet er ikke like stort blant dem som primært bruker andre sentralstimulerende midler enn kokain (2,2:1), mens det er enda større blant kokainbrukere (5,1:1) og cannabisbrukere (8:1). Useimmissa maissa, joista tietoa on saatavissa, työttömien ja epävarmoissa oloissa asuvien huumeidenkäyttäjien osuus on kuitenkin suurempi laitoshoidon asiakkaissa kuin avohoidossa. (20) I de fleste land der sammenligning er mulig, er andelen narkotikaklienter som er uten arbeid og har en ustabil boligsituasjon, høyere blant klienter i døgninstitusjoner enn i det polikliniske behandlingsapparatet (20). Käytössä olevat suuntaviivat koskevat erityisesti farmakologista huumehoitoa. Eksisterende retningslinjer gjelder spesielt farmakologisk narkotikabehandling. Kansallisia korvaushoidon suuntaviivoja on ilmoitusten mukaan laadittu 18 maassa ja 11 maassa on otettu käyttöön vieroituksen suuntaviivat. Nasjonale retningslinjer for substitusjonsbehandling rapporteres av 18 land, mens 11 land rapporterer å ha retningslinjer for avrusning. Silti noin kolmannes näistä maista ilmoittaa, etteivät ne käytä suuntaviivoja edellytyksenä hoitolaitoksen käytölle tai rahoitukselle. Imidlertid rapporterer en tredel av disse landene at det ikke er en forutsetning for drift eller tilskudd at behandlingsinstitusjonene følger disse retningslinjene. Laitoshoidon tärkeimmät tarjoajat ovat kansalaisjärjestöt (12 maassa) ja julkiset laitokset (11 maassa). Behandling i døgninstitusjon tilbys oftest av frivillige organisasjoner (12 land) og offentlige institusjoner (11 land). Yksityiset laitokset täyttävät tämän tehtävän Tanskassa ja Luxemburgissa, ja ne ovat toiseksi tärkein tarjoaja kymmenessä maassa. Private institusjoner spiller denne rollen i Danmark og Luxembourg, mens disse er nest viktigst i ti land. Kansalliset asiantuntijat arvioivat, että psykososiaalista laitoshoitoa on saatavissa valtaosalle hoitoon hakeutuvista 12 maassa ja lähes kaikille hoitoon hakeutuvista yhdeksässä maassa. Nasjonale eksperter anslår at i 12 land er psykososial behandling i døgninstitusjon tilgjengelig for de fleste som ønsker det og for nesten alle som ønsker det i ytterligere ni land. Silti kuudessa maassa (Bulgaria, Tanska, Viro, Ranska, Unkari, Romania) tätä hoitomuotoa arvioidaan olevan saatavilla alle puolelle aktiivisesti sitä pyytävistä (katso kaavio 1C). I seks land (Bulgaria, Danmark, Estland, Frankrike, Ungarn, Romania) er denne behandlingsformen tilgjengelig for bare under halvparten av dem som aktivt ønsker det (se figur 1C). Kansalliset psykososiaalista hoitoa ja sosiaalista kuntoutusta koskevat suuntaviivat ovat harvinaisempia. Nasjonale retningslinjer for psykososial behandling og sosial reintegrasjon er mindre vanlig. Vain seitsemän jäsenvaltiota (Bulgaria, Tšekki, Tanska, Saksa, Alankomaat, Slovenia, Yhdistynyt kuningaskunta) ilmoittaa, että niillä on käytettävissään suuntaviivat psykososiaalisia toimenpiteitä varten, ja viidellä (Tšekki, Saksa, Portugali, Slovenia, Yhdistynyt kuningaskunta) on käytössään suuntaviivat sosiaalista kuntoutusta varten. Bare syv medlemsstater (Bulgaria, Tsjekkia, Tyskland, Danmark, Nederland, Slovenia, Storbritannia) rapporterer å ha retningslinjer for psykososiale intervensjoner, og fem (Tsjekkia, Tyskland, Portugal, Slovenia, Storbritannia) for sosial reintegrasjon. Kansallisten suuntaviivojen vähyys johtunee vähäisestä näytöstä, mikä viittaa uusien useassa kohteessa toteutettavien, satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten tarpeeseen tällä alalla. Det at det finnes så få nasjonale retningslinjer, skyldes sannsynligvis at tilgjengelig kunnskap er så begrenset, noe som understreker behovet for flere multisenter, randomiserte kontrollerte studier på disse områdene. Vieroitus on yleensä ennakkoedellytys pitkäaikaisen, huumeista pidättäytymiseen perustuvan laitoshoidon aloittamiselle. Avrusning er generelt en forutsetning for å kunne legge seg inn på institusjon for langvarig behandling som er basert på rusfrihet. Sitä tarjotaan yleensä muttei yksinomaan laitostoimenpiteenä sairaaloissa, erikoistuneissa hoitokeskuksissa tai laitoksissa, joissa on lääketieteellinen tai psykiatrinen osasto. Dette er vanligvis, men ikke alltid, et tiltak som iverksettes i sykehus, spesialiserte behandlingssentre eller døgninstitusjoner med medisinske eller psykiatriske avdelinger. Julkiset laitokset ovat vieroitushoidon pääasiallisena tarjoajana 21 maassa. Avrusning foregår vanligvis ved offentlige institusjoner i 21 land. Frivillige organisasjoner er de største aktørene innen avrusning i Belgia (Flandern) og Nederland, mens Henkilöstön jatkokoulutus on tärkeää laadukkaiden palvelujen varmistamiseksi. Etter- og videreutdanning av personalet er viktig for å sikre høy kvalitet på tilbudet. Erityisesti riippuvuushoitoa antavalle henkilöstölle suunnitellut kurssit ja jonkinlainen huumehoitoa koskeva jatkokoulutus lääkäreille ovat yleisiä Euroopan unionissa. Kurs spesielt utformet for personer som arbeider med avhengighetsbehandling og en eller annen form for etter-/videreutdanning innen narkotikabehandling for leger er utbredt i Den europeiske union. Useimmissa maissa samanlaiset koulutusmahdollisuudet ovat muidenkin ammattilaisten käytettävissä, esimerkkeinä sairaanhoitajat, sosiaalityöntekijät ja psykologit. De fleste landene har tilsvarende utdannings-/opplæringstilbud for andre fagfolk på rusfeltet, så som sykepleiere, sosialarbeidere og psykologer. ) Katso taulukot TDI-10, TDI-13, TDI-15 ja TDI-21 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. ) Se tabell TDI-10, TDI-13, TDI-15 og TDI-21 i Statistiske opplysninger 2009. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa forberedelse på løslatelsen (Generaldirektoratet for helse- og forbrukersaker, 2008a). Useimmat maat tarjoavat laaja-alaisia terveydenhuollon ja sosiaalialan palveluja, myös henkilökohtaisia riskinarviointi- ja neuvontapalveluja, turvallista käyttöä koskevaa perehdytystä, tartuntatautien testausta ja neuvontaa, rokotuksia ja virushepatiitin hoitoa. “håndheving av narkotikalovgivningen” vanligvis med det arbeidet politi og politilignende etater (som tollvesenet) utfører for å håndheve lovene i forbindelse med narkotikabruk og narkotikamarkedet. Haittojen vähentämiseen tähtäävän toiminnan painopiste on laajentunut HIV-/aids-epidemiasta huumeiden ongelmakäyttäjien, erityisesti sosiaalisesti syrjäytyneiden ongelmakäyttäjien, terveys- ja sosiaalitarpeiden yleiseen täyttämiseen. Noen av de områdene dette gjelder er: bruk og besittelse av narkotika, handel med og produksjon av narkotika samt ulovlig spredning av kjemikalier og hvitvasking av penger. Portaalissa työskentelyä on helpotettu Euroopan komission rahoittaman hoidon laatua ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa koskevan tutkimuksen avulla (terveys- ja kuluttajaasioiden pääosasto, 2008b). Hjemløshet kombinert med en ustabil boligsituasjon er en av de alvorligste formene for sosial eksklusjon narkotikabrukere står overfor, og gjaldt om lag 10 % av dem som påbegynte behandling i 2007 (22 Hoito-osassa esitellään eri toimenpiteiden tehokkuutta vertailevien tutkimusten tulokset. Alle medlemsstatene rapporterer at de har sosialboliger som kan ta imot narkotikabrukere. Suurin osa tämän alan näyttöperustasta tulee Yhdysvalloissa suoritetuista tutkimuksista. Det finnes imidlertid lite informasjon om i hvilken grad narkotikabrukeres boligbehov blir dekket. Tutkimukset yleistyvät nykyään myös Euroopassa, ja niissä on saatu uraauurtavia tuloksia opioidikorvaushoidoissa käytettävistä uusista tehoaineista. På grunn av begrensede økonomiske midler er det f.eks. ofte vanskelig for rehabiliteringstjenestene i Slovakia å dekke behovet. Uusi osa sisältää myös linkkejä muihin tietolähteisiin, arvioituja toimenpiteitä, sanaston sekä lyhyen tiivistelmän nykyisessä näyttöperustassa olevista aukoista. Rettshåndheving er en sentral komponent i Europas tiltak mot narkotika, og rettshåndheving mottar en stor del – muligens den største – av alle ressursene som settes inn på narkotikaområdet. Portaalia laajennetaan tulevaisuudessa siten, että siihen lisätään täydentäviä aiheita. En signifikant andel av pengene som bevilges til “offentlig orden og trygghet” vil nok gå til politiet (EONN, 2008e). Harvat maat ilmoittavat arvioivansa säännöllisesti kaikentyyppisen huumehoidon tuloksia. Støtteboliger rapporteres av en rekke land (f.eks. Viisi jäsenvaltiota arvioi korvaus- ja vieroitushoitoa, ja ainoastaan Tanska, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta arvioivat psykososiaalisten hoitotoimenpiteiden tuloksia säännöllisesti. Tsjekkia, Tyskland, Irland, Nederland, Finland, Sverige, Storbritannia). Vastuu laadunvalvonnasta kuuluu kansallisille laitoksille 14 maassa, mutta liittovaltioissa valtakunnallista tasoa alemmat virastot ovat usein vastuussa tästä. Ettersom 45 % av brukere som inntas til behandling i beste fall har fullført grunnskolen, og om lag 40 % av brukere som inntas til behandling er uten arbeid (23), er det å hjelpe narkotikabrukere å finne arbeid eller få en yrkesrettet opplæring avgjørende for sosial reintegrasjon. Ohjeistuksen tukena voidaan käyttää kustannustehokkuutta koskevia tutkimushavaintoja, kuten Yhdistyneen kuningaskunnan ohjeistuksessa neulan- ja ruiskunvaihto-ohjelmille (NICE, 2009). I Ungarn, Tsjekkia, Litauen, Slovenia og Slovakia har reintegrasjon av narkotikabrukere på arbeidsmarkedet hatt fordel av prosjekter finansiert av EU-initiativet mot diskriminering på arbeidsmarkedet (EQUAL). Lisäksi peräänkuulutetaan asiakkaiden osallistamista ja henkilöstön palautetta palvelun laadun kehittämiseksi ja parantamiseksi. De fleste av disse prosjektene tar sikte på å hjelpe stabiliserte klienter å finne et arbeid som er i tråd med deres muligheter. Parhaiden käytäntöjen levittämiseen ja uusien tutkimustulosten tiedottamiseen ammattilaisille käytettäviin mekanismeihin kuuluvat osaamiskeskukset, kuten Alankomaiden ”resultaten scoren” (tulosten pisteytys), ja kansainväliset tiedotustapahtumat esimerkiksi C-hepatiitista. Verdien av denne tilnærmingen underbygges av resultatene fra en skotsk studie, som fant at narkotikabrukere som er på bedringens vei, og som fikk arbeidsrelatert støtte, hadde tre ganger større sannsynlighet for å finne en betalt jobb (McIntosh et al., 2008). Huumausaineiden aiheuttamien haittojen ehkäisy ja vähentäminen on kansanterveystavoite kaikissa jäsenvaltioissa sekä EU:n huumausainestrategiassa ja toimintasuunnitelmassa (Euroopan komissio, 2007). Rettshåndheving og narkotikalovbrudd narkotika (24), der politiarbeidet spiller en helt sentral rolle, Alan päätoimia ovat opioidikorvaushoito sekä neulojen- ja ruiskujenvaihto-ohjelmat, joilla pyritään vähentämään yliannostuskuolemia ja tartuntatautien leviämistä. Narkotikalovgivningen håndheves av en rekke myndigheter som hører inn under ulike fagdepartementer (f.eks. politi, justis, helse). Vaikka palvelutarjonnan valikoimassa ja määrässä on tuntuvia eroja (katso luvut 6 ja 7), Euroopassa on yleisenä suuntauksena haittoja vähentävien toimenpiteiden lisäys ja vakiinnuttaminen. I praksis forbindes begrepet og innebærer også kontakt med informanter, dekkoperasjoner (”undercover-arbeid”) og elektronisk overvåking, inklusive kommunikasjonsavlytting. Sitä voidaan käyttää kaikissa huumausaineiden käytön vaiheissa ja eri ympäristöissä, ja siihen sisältyvät valmiuksien parantaminen, sosiaalisten taitojen kohentaminen, työllisyyttä helpottavat ja edistävät toimenpiteet sekä (paremman) asunnon tarjoaminen. 22) Se tabell TDI-15 (del ii)i Statistiske opplysninger 2009.23) Se tabell TDI-12 og TDI-13 i Statistiske opplysninger 2009. Luku 2: Huumeongelman torjunta Euroopassa pääpiirteittäin käyttäjien todennäköisyys löytää ansiotyötä oli kolminkertainen (McIntosh ym., 2008). Kapittel 2: Narkotikatiltak i Europa — en oversikt prioriteringer og ressurser. Videre kan de nasjonale informasjonssystemene være forskjellige, spesielt når det gjelder registrerings- og rapporteringspraksis. Huumelainsäädännön valvonta ja huumerikokset työharjoittelua ja asumisen tukiratkaisuja. På grunnlag av dataene innsendt av 21 medlemsstater, som representerer 85 % av Den europeiske unions befolkning i aldersgruppen 15–64, gikk antallet rapporterte narkotikalovbrudd opp med anslagsvis 29 % mellom 2002 og 2007. Vankiloissa toteutettavilla, uudelleensortumiseen ja rikoksen uusimiseen vaikuttavilla toimenpiteillä voidaan kehittää vankien sidoksia yhteisöpohjaiseen asumiseen ja sosiaalisiin tukipalveluihin heidän vapautumisensa valmistelemiseksi (terveys- ja kuluttajaasioiden pääosasto, 2008a). Dataene avdekker oppadgående trender i alle rapporterende land bortsett fra Bulgaria, Tsjekkia, Hellas, Luxembourg, Ungarn og Slovenia, der trendene var stabile eller generelt gikk ned i perioden (26). Yleensä sosiaalisten kuntoutustoimien tulokset perustuvat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitosten tehokkaaseen yhteistyöhön. Organene for rettshåndheving, da spesielt tollvesenet, har i mange land også ansvar for å håndheve lovgivningen om kontrollerte kjemikalier. ) Tietyissä huumeidenkäyttäjien ryhmissä määrä on todennäköisesti paljon suurempi. Disse rapportene viser vanligvis til lovbrudd som gjelder produksjon, handel og omsetning av narkotika, i tillegg til bruk og besittelse for eget bruk. Huumausaineita koskevan lainsäädännön valvontaan osallistuu useita eri hallinnonaloilla toimivia viranomaisia (kuten poliisi, oikeuslaitos, terveydenhuolto). Det har ikke vært noen større forandringer i forholdet mellom narkotikalovbrudd relatert til bruk og lovbruddene relatert til forsyning (omsetning, handel, produksjon) sammenlignet med tidligere år. Käytännössä käsite ”huumelainsäädännön valvonta” yhdistetään usein poliisin ja poliisin kaltaisten laitosten (esimerkiksi tullin) toteuttamiin toimiin, joilla valvotaan huumausaineiden käyttöä ja huumausainemarkkinoita koskevia lakeja. I de fleste landene i Europa er flesteparten av narkotikalovbruddene fortsatt knyttet til narkotikabruk eller besittelse for eget bruk, og utgjorde i 2007 inntil 91 % (Spania) av alle narkotikalovbrudd (27). I Tsjekkia og Nederland er det derimot lovbruddene relatert til forsyning som dominerer, med henholdsvis 87 % og 69 % (figur 2). Säänneltyjä aloja ovat huumausaineiden käyttö ja hallussapito, myynti ja tuotanto, kemikaalien päätyminen laittomien huumausaineiden valmistukseen sekä rahanpesu. I Tsjekkia gis det en advarsel eller bot for besittelse av små mengder narkotika dersom hensikten ikke er å forsyne andre med stoffet, mens Nederland vanligvis ikke påtaler lovbrudd relatert til narkotikabruk (28). Kaikki jäsenvaltiot ilmoittavat, että käytettävissä on asuntoratkaisuja huumausaineiden käyttäjille. Data om narkotikalovbrudd kan betraktes som en indirekte indikator på narkotikabruk og narkotikahandel, eller som mer direkte indikatorer på rettshåndhevende aktivitet. Tietoja siitä, missä määrin huumausaineiden käyttäjien asuntotarpeet täyttyvät, on kuitenkin vähän. Imidlertid gjelder de bare narkotikarelatert virksomhet som rettshåndhevingsorganene er blitt klar over, og de kan gjenspeile nasjonale forskjeller i lovgivning, Esimerkiksi Slovakiassa kuntoutuspalvelujen majoituspalvelu on usein kysyntää pienempi vähäisten taloudellisten resurssien vuoksi. Fra 2002 til 2007 steg antallet narkotikalovbrudd knyttet til bruk i de fleste rapporterende landene, bortsett fra i Bulgaria, Hellas, Nederland og Slovenia, som rapporterte om en nedgang i perioden (29). Generelt gikk antallet Huumelainsäädännön valvonta on Euroopassa keskeinen osa huumeiden torjuntaa, ja siihen kohdistetaan suuri, ehkäpä suurin, osa huumausaineongelmaan käytetyistä resursseista. EONN 2009 Utvalgt aspekt om doms-statistikker narkotikalovbrudd relatert til bruk i Den europeiske union opp med anslagsvis 32 % fra 2002 til 2007. Merkittävä osa ”yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen” kohdennetuista varoista päätyy todennäköisesti poliisivoimille (EMCDDA, 2008e). Åtte land rapporterte om en nedgang i antallet forsyningsrelaterte lovbrudd i perioden, og åtte om en økning (30). Tukiasumista on ilmoitusten mukaan useissa maissa (Tšekissä, Saksassa, Irlannissa, Alankomaissa, Suomessa, Ruotsissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa). EONN publiserte i 2009 et nytt Utvalgt aspekt om doms-statistikker, som gjennomgår reaksjonene på narkotikalovbrudd i europeiske land. Esimerkiksi Irlannissa käyttäjät ovat vastuussa vuokran ja joidenkin kotipalvelujen maksamisesta, mutta tukityöntekijät auttavat heitä vuokrasopimuksen tekemisessä ja kouluttautumisessa tai työllistymisessä. Det sentrale spørsmålet som stilles er: Hva vil det mest sannsynlige utfallet bli i det enkelte land for en person som blir anholdt for besittelse eller forsyning av narkotika? Koska 45 prosentilla hoidon aloittavista käyttäjistä on koulunkäynnissään suoritettuna korkeintaan alempi perusaste ja noin 40 prosenttia heistä on työttömiä (23 Dette Utvalgte aspektet finnes i trykt utgave og på internett, men bare på engelsk. (http://www.emcdda.europa.eu/publications/selected-issues/sentencing). sosiaaliseen kuntoutumiseen kuuluu keskeisenä osana huumausaineiden käyttäjien auttaminen työllistymään ja kouluttautumaan ammattiin. 25) For en drøfting av forholdet mellom narkotika og kriminalitet, se EONN (2007b).26) Se figur DLO-1 og tabell DLO-1 i Statistiske opplysninger 2009. Tämä johtuu siitä, että monet huumerikokset nähdään ”sopimukseen perustuviksi rikoksiksi”, joissa keskenään asiasta sopineet henkilöt osallistuvat salaa lainvastaiseen toimintaan, josta poliisi ei saa vihiä, ellei sitä havaita sattumalta (esimerkiksi jalkautuneen valvonnan avulla) tai aktiivisen tiedustelutoiminnan kautta. 27) Se tabell DLO-2 i Statistiske opplysninger 2009.28) Se Tsjekkia og Nederland under ”Landoversikter” på EONNs nettsted (http://www.emcdda.europa.eu/publications/country-overviews). 22) Katso taulukko TDI-15 (osa ii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa.23) Katso taulukot TDI-12 ja TDI-13 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. 29) Se figur DLO-1 og tabell DLO-4 i Statistiske opplysninger 2009.30) Se figur DLO-1 og tabell DLO-5 i Statistiske opplysninger 2009.31) Se tabell DLO-3 i Statistiske opplysninger 2009. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa kelvollinen vertailu on hankalaa. Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa samme periode en økning i antallet kokainrelaterte lovbrudd på ca. 59 % (33). Kun pohjana käytetään 21 jäsenvaltion toimittamia tietoja, jotka edustavat 85:tä prosenttia Euroopan unionin 15–64-vuotiaasta väestöstä, ilmoitettujen huumausainerikosten määrä kasvoi arviolta 29 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2007. landene i Europa sto cannabisrelaterte lovbrudd for mellom 55 % og 85 % av alle anmeldte narkotikalovbrudd i 2007. Tiedoista ilmenee nouseva suuntaus kaikissa ilmoittaneissa maissa lukuun ottamatta Bulgariaa, Tšekkiä, Kreikkaa, Luxemburgia, Unkaria ja Sloveniaa, joissa suuntaus oli tasainen tai yleisesti ottaen laskeva tänä aikana. (26) Bare i to land ble det begått flere lovbrudd som gjaldt andre narkotiske stoffer, nemlig Litauen (heroin 26 %) og Tsjekkia (metamfetamin 59 %). Käyttö- ja kaupparikokset I Latvia fordeler narkotikalovbruddene seg jevnt mellom cannabis, heroin og ecstasy. Huumausaineiden valvotut toimitukset ja kohdennetut operaatiot, joiden tarkoituksena on huumausaineiden myyntipisteiden häirintä tai poistaminen, ovat esimerkkejä eurooppalaisten lainvalvontavirastojen toimintataktiikasta. I femårsperioden 2002–07 var antallet narkotikalovbrudd som involverte cannabis økende eller stabilt i de fleste av de rapporterende landene, noe som ga en anslagsvis økning på 23 % for EU sett under ett. Fallende trender Huumausainerikosten jakautuminen huumausaineiden käyttöön liittyviin rikoksiin ja kauppaan (välittämiseen, salakuljetukseen, valmistukseen) liittyviin rikoksiin ei ole muuttunut merkittävästi. Den fallende trenden i antallet heroinrelaterte lovbrudd i Den europeiske union som ble anført i tidligere rapporter, synes å ha stoppet, og for perioden 2002–07 er det en økning på rundt 7 %. Useimmissa Euroopan maissa käyttöä tai käyttöön tarkoitettua hallussapitoa koskevat rikokset muodostivat yhä suurimman ryhmän, jopa 91 prosenttia kokonaismäärästä (Espanja) vuonna 2007. Imidlertid har det vært sprik mellom de nasjonale trendene, og den stigende trenden skyldes først og fremst en økning de to siste årene i Belgia, Hellas, Spania, Frankrike, Polen og Portugal samt en stabilisering i Tyskland og Østerrike (34). (27) Tarjontaa koskevat rikokset ovat kuitenkin suurin ryhmä Tšekissä (87 prosenttia) ja Alankomaissa (69 prosenttia) (kaavio 2). rapporteres av Bulgaria, Tsjekkia og Slovenia (32 Myös lainvalvontaelimet, erityisesti tulli, osallistuvat monissa maissa säänneltyjä kemikaaleja koskevan lainsäädännön valvontaan. Antallet amfetaminrelaterte lovbrudd som er rapportert i Den europeiske union er fortsatt på vei opp, anslagsvis med 59 % fra 2002 til 2007. Ecstasyrelaterte lovbrudd har Siihen kuuluu tuonti- ja vientilupien käsittely sekä epäilyttävien tapahtumien tunnistaminen ja tutkiminen. Antall kokainrelaterte lovbrudd gikk opp i perioden 2002–07 i alle europeiske land unntatt Bulgaria og Tyskland. Salaisten huumelaboratorioiden purkaminen voi niin ikään kuulua lainvalvontavoimien tehtäviin maissa, joissa valmistetaan synteettisiä huumausaineita. Den europeiske union sett under ett hadde i derimot gått ned med anslagsvis 22 % i samme periode (35). Vuodesta 2002 vuoteen 2007 käyttöä koskevat huumausainerikokset kasvoivat useimmissa ilmoituksen tehneistä maista, vain Bulgariassa, Kreikassa, Belgia Bulgaria Tsjekkia Danmark Tyskland Estland Irland Hellas Spania Frankrike Italia Kypros Latvia Litauen Luxembourg Malta Nederland Østerrike Polen Portugal Romania Slovenia Slovakia Finland Sverige Storbritannia Kroatia Tyrkia Norge Lisäksi kansalliset tietojärjestelmät voivat poiketa toisistaan erityisesti kirjaamis- ja raportointikäytäntöjen osalta. Näistä syistä maiden For ytterligere opplysninger, se figur DLO-2 i Statistiske opplysninger 2009.Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. 24) Huumeiden tarjonnan vähentäminen on määritelty sivulla 28 olevassa laatikossa, katso EMCDDA:n vuosiraportti 2008.25) Keskustelua huumausaineiden ja rikollisuuden välisistä suhteista, katso EMCDDA (2007b).26) Katso kaavio DLO-1 ja taulukko DLO-1 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. 32) Se figur DLO-3 og tabell DLO-6 i Statistiske opplysninger 2009. 33) Se figur DLO-3 og tabell DLO-8 i Statistiske opplysninger 2009. 27) Katso taulukko DLO-2 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.28) Katso maakohtaiset katsaukset Tšekki ja Alankomaat EMCDDA:n sivustolla (http://www.emcdda.europa.eu/publications/country-overviews). 34) Se figur DLO-3 og tabell DLO-7 i Statistiske opplysninger 2009.35) Se figur DLO-3 i Statistiske opplysninger 2009. Luku 2: Huumeongelman torjunta Euroopassa pääpiirteittäin Kapittel 2: Narkotikatiltak i Europa — en oversikt injisert narkotika i fengselet, og studier gjennomført i fire Alankomaissa ja Sloveniassa lasku oli koko ajan Helse- og sosialtiltak i fengsler andre land rapporterte andeler på 10 % eller mer (40 22 prosenttia samana aikana. (35) lisääntyi Euroopan unionissa keskimäärin 32 prosenttia vuosina 2002–2007. På en hvilken som helst dag vil det være over 600 000 innsatte i fengslene i Den europeiske union (eller i snitt 120 innsatte pr. Myös huumausainekauppaan liittyvät rikokset kasvoivat vuosina 2002–2007, joskin huomattavasti hitaammin: Euroopan unionin keskimääräinen kasvu oli 14 prosenttia. Narkotikabrukere som injiserer i varetekt synes å dele brukerutstyr oftere enn brukere som ikke er i fengsel. Tällä jaksolla kahdeksan maata ilmoitti tarjontaan liittyvien rikosten yleisestä vähenemisestä ja kahdeksan lisääntymisestä. (30) Dette reiser spørsmål om potensialet for spredning av smittsomme sykdommer i fengselsbefolkningen. Kansallisesti vankien osuus väestöstä vaihtelee 65 vangista 320 vankiin 100 000:ta henkilöä kohti, ja useimmat Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltiot ilmoittavat keskimääräistä suurempia lukuja. 100 000 innbyggere, men de fleste medlemsstatene i Sentral- og Øst-Europa rapporterer tall over gjennomsnittet. Silti kansalliset luvut ja EU:n keskiarvo ovat huomattavasti pienemmät kuin Venäjän (629) ja Likevel er de nasjonale tallene, og snittet for EU, betraktelig lavere enn i Russland (629) og (31) Valtaosassa Euroopan maita kannabikseen liittyvät rikokset muodostivat 55–85 prosenttia ilmoitetuista huumausainerikoksista vuonna 2007. Personer som er domfelt for narkotikalovbrudd, utgjør mellom 10 % og 30 % av fengselsbefolkningen i de fleste EU-landene. Muita huumausaineita koskevat rikokset ylittivät kannabisrikokset vain kahdessa maassa: Liettuassa (heroiini, 26 prosenttia) ja Tšekissä (metamfetamiini, 59 prosenttia). En ukjent andel av alle innsatte er domfelt for vinningsforbrytelser for å finansiere narkotikaavhengighet, eller for annen narkotikarelatert kriminalitet. Latviassa huumerikokset jakautuivat tasaisesti kannabiksen, heroiinin ja ekstaasin kesken. Selv om tallene totalt sett er lave, har andelen narkotikalovbrytere av alle domfelte innsatte i flere medlemsstater i Sentral- og Øst-Europa gått opp de senere årene. Useimmissa EU:n maissa huumausainerikoksista tuomitut vangit muodostavat 10–30 prosenttia vankilaväestöstä. Lisäksi tuntematon määrä muita rikollisia on tuomittu huumausaineriippuvuuden vuoksi tehdyistä omaisuusrikoksista tai muista huumausaineisiin liittyvistä rikoksista. Innsatte har krav på samme helsetilbud som folk som lever ute i samfunnet, og fengslenes helsetjenester bør være i stand til å gi tilsvarende behandling for problemer forbundet med narkotikabruk som det som tilbys utenfor murene (CPT, 2006; WHO, 2007). Vaikka kokonaismäärät ovat pieniä, huumausainerikollisten määrä tuomittujen vankien keskuudessa on kasvanut viime vuosina monissa Keski- ja Itä-Euroopan jäsenvaltioissa. Dette generelle likeverdsprinsippet er anerkjent i Den europeiske union gjennom rådsrekommandasjon av 18. juni 2003 om forebygging og reduksjon av helseskade forbundet med narkotikaavhengighet (41), og EUs nye handlingsplan mot narkotika (2009–12) forutsetter at prinsippet gjennomføres. Kannabikseen liittyvien huumerikosten määrä lisääntyi tai pysyi ennallaan viisivuotiskaudella 2002–2007 useimmissa maissa, joista saatiin tietoa, ja kasvua oli EU:ssa kaikkiaan keskimäärin 23 prosenttia. Helse- og omsorgstilbudet i fengslene blir nå viet større oppmerksomhet fra beslutningstakerne i landene, og det er tegn til at EU-medlemsstatene er i ferd med å forbedre tjenestene de tilbyr de innsatte. Kokaiinirikokset lisääntyivät vuosina 2002–2007 kaikissa Euroopan maissa, joista tietoa saatiin, paitsi Bulgariassa ja Saksassa. Likevel er det mye som gjenstår for å sikre at de innsatte har tilgang til helsetjenester i samme omfang og av samme kvalitet som det som tilbys resten av befolkningen. Vankiloissa tapahtuvaa huumausaineiden käyttöä koskevissa tutkimuksissa käytettyjä määritelmiä, tutkimuskysymyksiä ja -menetelmiä ei ole vieläkään standardoitu tarpeeksi (Vandam, 2009; terveys- ja kuluttajaasioiden pääosasto, 2008a), vaikka nykyisistä tutkimuksista ilmenee, että huumausaineiden käyttö on vankien keskuudessa edelleen muuta väestöä yleisempää. Ennå er det et stykke fram til at definisjoner, forskningsspørsmål og metoder som brukes i studier av narkotikabruk i fengslene, er standardisert (Vandam, 2009; Generaldirektoratet for helse- og forbrukersaker, 2008a), men eksisterende studier viser at narkotikabruk fortsatt er mer utbredt i fengselsbefolkningen enn i befolkningen generelt. Useista vuodesta 2002 lähtien pääasiassa Länsi-Euroopassa tehdyistä tutkimuksista saatujen tietojen mukaan vähintään kolmannes ja enintään puolet haastatelluista ilmoitti käyttäneensä huumausainetta ennen vangitsemistaan. Data fra en rekke studier gjennomført fra 2002 og senere, for det meste i Vest-Europa, viser at mellom én tredel og halvparten av dem som var med i undersøkelsene, rapporterte om regelmessig bruk av et illegalt rusmiddel før soning. Amfetamiineihin liittyvien rikosten määrän suuntaus näyttää olevan Euroopan unionissa nouseva, arvioitu kasvu oli 59 prosenttia vuodesta 2002 vuoteen 2007. Ved innsettelse i fengsel vil de fleste brukerne redusere forbruket av narkotika eller stoppe helt, hovedsakelig på grunn av problemer med å skaffe seg stoffene. Vankilaan tullessaan useimmat käyttäjät vähentävät käyttöä tai lopettavat sen kokonaan pääasiassa Men at narkotika finner veien inn i de fleste fengsler til tross for alle tiltakene som iversettes for å redusere tilførselen, er et faktum verken fengselseksperter eller politikere i Europa nekter for. 29) Katso kaavio DLO-1 ja taulukko DLO-4 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.30) Katso kaavio DLO-1 ja taulukko DLO-5 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Studier gjennomført siden 2002 viser at mellom 1 % og 50 % av alle innsatte rapporterer å ha brukt narkotika i soningstiden, og at inntil 27 % rapporterer om regelmessig bruk under soning (39). 31) Katso taulukko DLO-3 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.32) Katso kaavio DLO-3 ja taulukko DLO-6 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Tilbudet til innsatte i landene i Europa omfatter: informasjon om narkotika og helse, screening for smittsomme sykdommer og vaksinasjon, behandling for narkotikaavhengighet – inklusive – avrusning, substitusjonsbehandling og medikamentfrie tilnærminger samt forberedelse til løslatelse. 33) Katso kaavio DLO-3 ja taulukko DLO-8 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Denne sikrer narkotikabehandling innen to uker etter at søknaden er innlevert. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Se tabell DUP-105 og DUP-2 i Statistiske opplysninger 2009. 39) Katso taulukko DUP-3 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.40) Katso taulukko DUP-4 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. 39) Se tabell DUP-3 i Statistiske opplysninger 2009.40) Se tabell DUP-4 i Statistiske opplysninger 2009. asiaa valmistellaan ja Latviassa lainsäädännön muuttamisesta keskustellaan. Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa i fengslene i 26 EU-land pluss Norge og Tyrkia. Yksilöllistä neuvontaa tartuntataudeista ja huumausaineisiin liittyvän riskikäyttäytymisen arviointia on ilmoitettu olevan 26 maassa. Individuell veiledning om smittsomme sykdommer og vurdering av narkotikarelatert risikoatferd rapporteres å eksistere i fengsler i 26 land. C-hepatiitin testaus vankilaan tultaessa on mahdollista 22 maassa muttei Unkarissa, Puolassa eikä Turkissa. Hepatitt C-testing ved innsettelse finnes i 22 land, men ikke i Ungarn, Polen og Tyrkia. Silti Unkarissa yli 14 prosenttia vangeista on seulottu HCV-infektion osalta vuonna 2007 alkaneen ja edelleen jatkuvan kampanjan ensimmäisten yhdeksän kuukauden aikana. I Ungarn ble derimot over 14 % av alle fanger screenet for HCV i løpet av de første ni månedene av en pågående kampanje som begynte i 2007. Muihin toimiin kuuluvat kohdennettu vankiloiden B-hepatiittirokoteohjelma, huumausaineisiin keskittyvät terveydenedistämiskurssit vankilahenkilöstölle sekä turvallisen käytön neuvonta ja harjaantuminen, joita on ilmoitettu tarjottavan 13 maassa, tosin kattavuus vaihtelee. Andre tiltak, som målrettede programmer for hepatitt B-vaksinasjon i fengslene, kurs i stoffspesifikke, helsefremmende tiltak for fengselsansatte samt råd og opplæring i tryggere bruk, rapporteres i tretten land, selv om dekningsgraden varierer. Euroopan maissa vangeille tarjotaan muun muassa seuraavia palveluja: tietoa huumeista ja terveydestä, tartuntatautien seulontaa ja rokotuksia, huumeriippuvuuden hoitoa, esimerkkeinä vieroitushoito, korvaushoito ja huumeeton lähestymistapa, sekä vapautumiseen valmistautuminen. Tjueseks land har nå offisielt vedtatt at narkotikabrukere som får substitusjonsbehandling, skal få fortsette behandlingen i fengsel, men fem land har ennå ikke innført dette, og 21 land har vedtatt at denne typen behandling kan påbegynnes også av innsatte. Ifølge ekspertene er det imidlertid variasjoner i tjenestetilbudet. Esimerkkejä palvelujen jatkuvasti laajenemisesta vankiloihin ovat korvaushoidon käyttöönotto Tšekin, Puolan ja Ruotsin vankiloissa, huumeeton hoito-ohjelma Kyproksessa ja Tanskan hoitotakuujärjestelmän laajentaminen vankiloihin (vangeilla on oikeus päästä huumehoitoon kahden viikon kuluessa sitä koskevasta pyynnöstä). I Tsjekkia, Frankrike, Tyskland og Storbritannia anslås tilbudet om substitusjonsbehandling å omfatte under halvparten av fengslene, og i Ungarn, Polen, Finland og Sverige bare et par fengsler. I ni land (Bulgaria, Estland, Hellas, Kypros, Litauen, Latvia, Slovakia, Romania, Tyrkia) er denne typen behandling ikke tilgjengelig i fengslene, men det er arbeid på gang for å innføre den i Bulgaria og Romania, og lovendringer drøftes i Latvia. Yliannostusten ehkäisemiseen tarkoitettujen toimien tarjonta on samantasoista. Det samme kan sies om dekningen når det gjelder forebyggende tiltak mot overdose. Vapautumista edeltävää neuvontaa yliannostusvaaran ehkäisemiseksi on saatavissa 18 maassa, mutta arvioidaan, että sitä on annettu laajemmassa mitassa viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ainoastaan kahdeksassa maassa. Mens informasjon om overdoserisiko finnes som et tilbud før løslatelse i 18 land, anslås det at slik informasjon ble gitt til mer enn noen få bare i åtte land i løpet av de 12 siste månedene. Erityisesti vankilaympäristöön laadittuja tiedotteita huumausainekuolemista ja ensiaputilanteista on saatavissa vain seitsemässä maassa. (43) Informasjonsmateriell om narkotikarelaterte dødsfall og akuttsituasjoner utarbeidet spesielt for fengselsmiljøet, er tilgjengelig bare i syv land (43). Tällaisen hoidon aloittaminen vankilassa on hyväksyttyä 21 maassa. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan toimenpiteiden tarjonnassa on kuitenkin eroja. Der det er et begrenset tilbud om substitusjonsbehandling i samfunnet generelt, vil dette oftest vise seg igjen i et fraværende eller bare begrenset behandlingstilbud i fengslene (42). Korvaushoitoa on saatavilla lähes kaikissa vankiloissa yhdeksässä maassa ja yli puolessa vankiloista neljässä maassa. Av andre hindringer for å få substitusjonsbehandling i fengslene som medlemsstatene rapporterer, er manglende lovhjemmel for å få tilbudet på plass (Finland) eller krav om betaling for behandlingen (fransktalende del av Belgia). Tšekissä, Saksassa, Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa korvaushoitoa arvioidaan tarjottavan alle puolessa vankiloista ja Unkarissa, Puolassa, Suomessa ja Ruotsissa sitä tarjotaan vain muutamissa. Tilbudet om substitusjonsbehandling varierer også ofte med lokale forhold og er noen ganger avhengig av initiativ fra den enkelte fengselslege. Yhdeksässä maassa (Bulgaria, Viro, Kreikka, Kypros, Latvia, Liettua, Slovakia, Romania, Turkki) tällaista hoitoa ei ole saatavissa vankiloissa, tosin Bulgariassa ja Romaniassa Eksperter har vurdert tilgjengeligheten og nivået på tjenestetilbudet innen forebygging og skadereduksjon Neulan- ja ruiskunvaihdon tarjontaa vankiloissa on ilmoitettu Saksasta, Espanjasta, Luxemburgista, Portugalista ja Romaniasta ja sitä suunnitellaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Skotlannissa). Sprøytebytte og utdeling av kanyler er et tilbud som finnes i fengselsmiljøer i Tyskland, Spania, Luxembourg, Portugal og Romania, og det planlegges innført i Storbritannia (Skottland). Vankilahenkilöstön vastustus ja luottamuspula on ilmoitettu esteiksi, jotka estävät eräiden neulojen- ja ruiskujenvaihtoohjelmien toteutumista vankiloissa. Motstand fra de fengselsansatte og mangelen på konfidensialitet er rapportert som årsaker til at det har vært vanskelig å innføre en del av disse programmene i fengsler. 42) Katso kaavio HSR-2 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.43) Katso taulukko HSR-7 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. 42) Se figur HSR-2 i Statistiske opplysninger 2009.43) Se tabell HSR-7 i Statistiske opplysninger 2009. Tuotanto ja salakuljetus Produksjon og handel Kasvia arvellaan nykyisin viljeltävän 172 maassa tai alueella Gjeldende anslag går ut på at cannabis dyrkes i 172 land og territorier i verden (44) Yhdessä nämä seikat tarkoittavat, että kannabiksen maailmanlaajuisen tuotantomäärän arviointi on vaikeaa. Dette innebærer at det er vanskelig å produsere nøyaktige anslag over den globale produksjonen av cannabis. UNODC (2009) arvioi kannabisruohon maailmanlaajuisen tuotannon vuonna 2008 sijoittuneen 13 300 tonnin ja 66 100 tonnin välille. UNODC (2009) anslår den globale produksjonen av marihuana til mellom 13 300 og 66 100 tonn i 2008. Kannabiksen käyttö Euroopassa on muuttunut huomattavasti viime vuosikymmenen aikana samoin kuin keskustelu siitä, miten tämän huumausaineen laajalle levinneeseen käyttöön olisi reagoitava. I Europa er dyrking av cannabis utbredt og muligens i ferd med å bli enda mer utbredt (Korf, 2008). Muutama maa erottui 1990luvun alussa ja puolivälissä kannabiksen suuren levinneisyyden vuoksi. I 2007 rapporterte 19 europeiske land om innenlandsk cannabisproduksjon, men fenomenets omfang synes å variere betydelig. Koko Euroopan alueen käyttö oli nykytilanteeseen verrattuna tuolloin vielä vähäistä. En signifikant del av den cannabisen som brukes i Europa, er nok sannsynligvis dyrket i Europa. Useimmissa maissa kannabiksen käyttö kasvoi 1990-luvulla ja 2000-luvun alussa ja johti nykyiseen huomattavasti homogeenisempaan yleiskuvaan Euroopassa. I Europa har bruken av cannabis endret seg betydelig det siste tiåret. Silti maiden välillä on edelleen suuria eroja. Det samme har debatten om hensiktsmessige tiltak mot den utbredte bruken av dette stoffet. Viime vuosina on alettu ymmärtää entistä paremmin tämän huumausaineen pitkäaikaisen ja yleisen käytön kansanterveydelliset seuraukset ja saamiemme tietojen mukaan kannabiksesta johtuviin ongelmiin haetaan hoitoa entistä useammin. Bruken av cannabis økte i de fleste land i løpet av 1990-årene og begynnelsen av 2000-tallet, og det har resultert i at dagens europeiske situasjon er mindre variert, selv om det fortsatt er store forskjeller landene imellom. Eurooppa voi olla siirtymässä parhaillaan uuteen vaiheeseen, sillä yleisistä väestö- ja koululaistutkimuksista saadut tiedot viittaavat vakiintuvaan tai peräti vähenevään käyttöön. Europa er kanskje nå på vei inn i en ny fase, ettersom data både fra generelle befolkningsundersøkelser og fra skoleundersøkelser tyder på at bruken har stabilisert seg eller til og med gått ned. Historiallisesti arvioiden käyttömäärät ovat edelleen suuria, ja tehokkaan Bruksnivået er imidlertid fortsatt høyt i historisk sammenheng, og hva som utgjør et effektivt tiltak mot cannabisbruk, er fortsatt et nøkkelspørsmål i den europeiske narkotikadebatten. Kannabiksen viljely on yleistä Euroopassa ja mahdollisesti kasvussa (Korf, 2008). I Europa blir marihuanaen også importert, for det meste fra Afrika (f.eks. Vuonna 2007 kaikkiaan 19 Euroopan maata ilmoitti kannabiksen kotiviljelystä, tosin ilmiön mittakaava näyttää vaihtelevan suuresti. Merkittävä osa Euroopassa käytetystä kannabiksesta on kuitenkin Nigeria, Marokko, Ghana, Sør-Afrika) og i noen mindre grad fra Sørvest-Asia (Pakistan) og Amerika (Jamaica) (INCB, 2009a). Taulukko 2. Kannabisruohon ja -hartsin tuotanto, takavarikot, hinta ja pitoisuus Tabell 2: Produksjon, beslag, priser og styrke på marihuana og hasj Maailmanlaajuisen tuotannon arvio (tonneina) Globalt produksjonsestimat (tonn) Takavarikkojen lukumäärä EU ja Norja(Kroatia ja Turkki mukaan lukien) Antall beslag EU og Norge (inkl. Kroatia og Tyrkia) Keskihinta katukaupassa (euroa grammalta) Gjennomsnittlig detaljpris (EUR pr. gram) Keskimääräisen pitoisuuden (THC-pitoisuuden) vaihteluväli Gjennomsnittlig styrke (THC-innhold) Ilmoitettujen keskihintojen keskivaiheen vaihteluväli.Kaikki tiedot vuodelta 2007, paitsi maailmanlaajuisen tuotannon arviot vuodelta 2008.UNODC World drug report (2009) (maailmanlaajuiset arviot), Reitoxin kansalliset yhteyspisteet (Euroopan tiedot). Verdier i midterste halvdel av rapporterte gjennomsnittspriser.Alle data gjelder 2007, bortsett fra globale produksjonsestimater, som er for 2008.UNODC World drug report (2009) for globale data, nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet for europeiske data. ) Mikäli haluat lisätietoja huumausaineiden tarjonta- ja saatavuustietojen lähteistä, katso s. 40. ) For informasjon om kildene til data om tilbud og tilgjengelighet av narkotika, se s. 39. Kannabishartsin tuotannoksi arvioitiin 2 200–9 900 tonnia vuonna 2008 (UNODC, 2009). Marokko on edelleen suurin kansainvälinen tuottaja. Den globale produksjonen av hasj i 2008 er anslått til mellom 2 200 og 9 900 tonn (UNODC, 2009), og Marokko er fortsatt den største produsenten. Saatujen tietojen mukaan kannabishartsin tuotantoon käytettävä maaala pieneni vuoden 2003 tasolta 134 000 hehtaarista 76 400 hehtaariin vuonna 2005 (UNODC ja Marokon hallitus, 2007). Ifølge rapportene er dyrkingsarealet for hasj redusert fra 134 000 hektar i 2003 til 76 400 hektar i 2005 (UNODC og Marokkos regjering, 2007). Hartsia on mainittu tuotettavan muissakin maissa, kuten Afganistanissa ja Pakistanissa (UNODC, 2009). Hasjproduksjon rapporteres også i andre land, bl.a. Afghanistan og Pakistan (UNODC, 2009). Marokossa tuotettu kannabishartsi salakuljetetaan Eurooppaan yleensä Espanjan niemimaan ja Alankomaiden kautta, joista se jaellaan edelleen muihin Euroopan maihin. Siden det er uklart i hvilken grad de analyserte prøvene er representative for den generelle situasjonen på markedet, bør opplysninger om styrke tolkes med varsomhet. I 2007 varierte rapportert Järjestelmälliset ja rutiininomaiset tiedot laittomien huumausaineiden markkinoiden ja salakuljetuksen kuvaamiseksi ovat edelleen vähäisiä. Tilbud og tilgjengelighet av narkotika: data og kilder Vuonna 2007 maailmassa takavarikoitiin arviolta 5 600 tonnia kannabisruohoa ja 1 300 tonnia kannabishartsia eli kaikkiaan noin kymmenen prosenttia enemmän kuin edellisvuonna. I 2007 ble anslagsvis 5 600 tonn marihuana og 1 300 tonn hasj beslaglagt i verden, en total økning på om lag 10 % fra foregående år. Kannabisruohoa takavarikoitiin eniten (66 prosenttia) Pohjois-Amerikassa, ja hartsitakavarikot keskittyivät (66 prosenttia) edelleen Länsi- ja Keski-Eurooppaan (UNODC, 2009). De fleste beslagene av marihuana ble fortsatt gjort i Nord-Amerika (66 %), mens hasj fortsatt hovedsakelig ble beslaglagt i Vest- og Sentral-Europa (66 %) (UNODC, 2009). Huumausaineiden takavarikkoja pidetään usein tarjonnan, salakuljetusreittien ja huumeiden saatavuuden epäsuorana indikaattorina. Systematisk og rutinemessig informasjon om de illegale narkotikamarkedene og om den illegale handelen finnes fortsatt bare i begrenset omfang. Selkeämpi indikaattori ne ovat huumausainelainsäädännön soveltamisesta (esimerkiksi painopistealueet, resurssit ja strategiat), mutta ne heijastelevat samalla myös raportointikäytäntöjä ja salakuljettajien heikkouksia. Produksjonsestimater for heroin, kokain og cannabis er ofte laget ut fra anslag over dyrkingsarealer basert på feltarbeid (prøvetaking i felten) og fly- eller satellittundersøkelser. Lisäksi on ehkä analysoitava tiedot laittomien huumausaineiden puhtaudesta tai vahvuudesta ja katukauppahinnoista, jotta vähittäismarkkinoita voidaan ymmärtää. Tällaisia tietoja voi kuitenkin olla saatavilla vain vähän, tai tietojen luotettavuus ja vertailukelpoisuus voi olla epävarmaa. Disse anslagene er forbundet med visse vesentlige begrensninger, f.eks. forbundet med variasjoner i avling eller problemer med kartlegging av produksjon av f.eks. cannabis, som også kan foregå innendørs og ikke bare i avgrensede geografiske områder. Takavarikoiden määrä yli kaksinkertaistui vuodesta 2002 vuoteen 2007. Antallet beslag er mer enn doblet fra 2002 til 2007. Tämän jakson kahden ensimmäisen vuoden aikana takavarikoidun kannabisruohon määrä puolittui mutta kasvoi sen jälkeen. Silti sen määrä on edelleen selvästi alle vuonna 2002 takavarikoitujen 130 tonnin. Beslaglagte kvanta marihuana ble halvert de to første årene i denne perioden, men til tross for en økning etter dette ligger de beslaglagte kvantaene godt under de 130 tonnene som ble beslaglagt i 2002. Suurimmat kannabisruohon takavarikointien lukumäärät on ilmoitettu Yhdistyneestä kuningaskunnasta, jonka osuus oli jotakuinkin puolet kaikista takavarikoista vuosina 2005 ja 2006. Det største antallet beslag av marihuana ble rapportert av Storbritannia, som sto for nærmere halvparten av alle beslag i 2005 og 2006. Turkki (25,5 tonnia) ja Belgia (12,8 tonnia) ilmoittivat vuoden 2007 huippuluvut. Tyrkia (25,5 tonn) og Belgia (12,8 tonn) rapporterte rekordstore beslag i 2007. EMCDDA kerää kansallisia tietoja huumeiden takavarikoinneista, puhtaudesta ja katukauppahinnoista Euroopassa. Narkotikabeslag betraktes ofte som en indirekte indikator på forsyningssituasjon, smuglerruter og tilgjengelighet av de forskjellige narkotiske stoffene. Muut huumeiden tarjontaa koskevat tiedot ovat peräisin UNODC:n tietojärjestelmistä ja analyyseista, ja täydentäviä tietoja saadaan myös Europolilta. De er en mer direkte indikator på rettshåndhevingsorganenes innsats (f.eks. prioriteringer, ressurser, strategier), men gjenspeiler også rapporteringspraksis og hvor utsatt omsetningsleddene er for å bli pågrepet. Huumeiden lähtöaineita koskevat tiedot saadaan Euroopan komissiolta, joka kerää tietoja kyseisten aineiden takavarikoista EU:ssa, sekä INCB:ltä, joka osallistuu kansainvälisiin aloitteisiin, joilla estetään lähtökemikaalien päätyminen laittomien huumausaineiden valmistukseen. En analyse av data om renhet, styrke og detaljpris på illegale rusmidler kan også bidra til å forstå detaljmarkedene bedre. Kannabishartsin takavarikot ylittävät Euroopassa kannabisruohon takavarikot sekä kappalemääräisesti että määrällisesti. Beslagene av hasj i Europa var større enn beslagene av marihuana, både i antall og i kvanta (46). (46) Vuonna 2007 tehtiin noin 325 000 kannabishartsin takavarikkoa, joissa otettiin talteen 859 tonnia huumetta. I 2007 ble det gjort om lag 325 000 beslag av hasj, til sammen 859 tonn, eller nesten ni ganger mer enn beslaglagte kvanta av marihuana. Vuosina 2002–2007 kannabishartsin takavarikoiden lukumäärä on lisääntynyt, mutta takavarikoitu määrä on vaihdellut samaan aikaan. I perioden 2002–2007 har antallet hasjbeslag gått opp, mens beslaglagte kvanta har variert. Vähän yli puolet kaikista kannabishartsin takavarikoista ja noin kolme neljännestä vuonna 2007 Drøye halvparten av alle hasjbeslag og ca. tre firedeler av beslaglagte kvanta i 2007 ble rapportert av Spania, og rekordstore beslag av hasj ble gjort i Belgia (59 tonn), Portugal (43 tonn) og Tyrkia (6 tonn). ) Tässä luvussa mainitut tiedot Euroopan huumausainetakavarikoinneista ovat taulukoissa SZR-1–SZR-6 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. ) ) Dataene om europeiske narkotikabeslag i dette kapittelet kan finnes i tabell SZR-1 til SZR-6 i Statistiske opplysninger 2009. ) Koska lähetysten koko ja lähetysmatka vaihtelevat ja lähetysten on ylitettävä kansainvälisiä rajoja, kannabishartsin riski joutua takavarikoiduksi voi olla suurempi kuin maan sisällä tuotetulla kannabisruoholla. Størrelsen på den enkelte forsendelse, transportavstand og antallet internasjonale grenser som skal krysses, gjør at det gjerne er større sjanse for beslag av hasj enn av lokalprodusert marihuana. Väestötutkimukset: tärkeä väline huumeidenkäytön mallien ja suuntausten ymmärtämiseksi Euroopassa Befolkningsundersøkelser: et viktig verktøy for å forstå mønstre og trender for narkotikabruk i Europa Huumeiden käyttöä kokonaisväestössä tai koululaisten keskuudessa selvitetään tilastollisesti edustavilla kyselyillä, jotka tuottavat arvioita siitä väestön osuudesta, joka ilmoittaa käyttäneensä huumeita tiettynä ajanjaksona. Narkotikabruk i befolkningen generelt eller blant skoleelever kan kartlegges ved hjelp av representative undersøkelser som gir anslag over den andelen som rapporterer å ha brukt bestemte stoffer i løpet av et gitt tidsrom. Tällaisista kyselyistä saadaan myös hyödyllistä taustatietoa käyttötavoista, käyttäjien sosiodemografisista piirteistä, riskien ymmärtämisestä ja huumeiden saatavuudesta. Undersøkelser gir også nyttig kontekstuell informasjon om bruksmønstre, sosiodemografiske karakteristika for brukerne og oppfatninger av risiko og tilgjengelighet. EMCDDA on laatinut kansallisten asiantuntijoiden kanssa aikuisten haastatteluja varten sarjan keskeisiä kysymyksiä (”eurooppalaisen mallikyselylomakkeen”, EMQ). nasjonalt gjennomsnittlig THC-innhold i hasj fra 2,9 % til 13,3 %. Se on nyt otettu käyttöön useimmissa EU:n jäsenvaltioissa. Gjennomsnittsstyrken på marihuana, hjemmedyrket sinsemilla (”nederwiet”) i Nederland ikke inkludert, varierte fra 1,2 % til 10,2 %. Käytetyissä menetelmissä ja tiedonkeruuvuosissa on kuitenkin vielä eroja, joten erityisesti maiden välisiä pieniä eroja on tulkittava varoen. I perioden 2002–2007 holdt rapportert gjennomsnittlig styrke på hasj og marihuana seg stabil, gikk eventuelt ned, i de fleste av de 16 europeiske landene som denne analysen har kunnet gjøres for. Kyselyjen suorittaminen on kallista, ja vain harvat maat keräävät tietoa vuosittain. Imidlertid ble det registrert en stigende trend for gjennomsnittlig THC-innhold i hasj i Portugal og Luxembourg. Monet tosin keräävät tietoa 2–4 vuoden välein. En økning i styrken på marihuana ble observert i fem andre land. Tämän raportin tiedot perustuvat tuoreimpaan kustakin maasta saatavilla olevaan kyselyyn, joka on yleensä tehty vuosien 2004 ja 2007 välisenä aikana. Informasjon om styrken på lokalprodusert marihuana over flere år er tilgjengelig bare for Nederland, hvor det nylig ble observert en reduksjon i gjennomsnittsstyrken på nederwiet, fra en topp på 20,3 % i 2004 til 16,0 % i 2006, hvor den holdt seg i 2007 (47). Kannabistuotteiden väkevyys määräytyy delta-9-tetrahydrokannabinolin (THC) eli niiden tärkeimmän tehoaineen pitoisuuden mukaan. Sammen med nasjonale eksperter har EONN utviklet et sett av kjernespørsmål til bruk i undersøkelser blant voksne (”European Model Questionnaire” – EMQ). Kannabiksen väkevyys vaihtelee suuresti maasta toiseen ja saman maan sisällä sekä eri kannabistuotteiden kesken. Protokollen har nå blitt gjennomført i de fleste EU-medlemsstatene. Kannabiksen pitoisuustiedot perustuvat valtaosin takavarikoidusta kannabiksesta otettujen näytteiden rikosteknisiin laboratoriotutkimuksiin. Det er imidlertid fortsatt forskjeller når det gjelder metodikk og året da dataene ble samlet inn, og dette betyr at selv små forskjeller, særlig fra et land til et annet, bør tolkes med varsomhet. Ei ole varmaa, vastaavatko tehdyt määritykset yleistä tasoa markkinoilla, joten pitoisuustietoja kannattaa tulkita varoen. Fordi det er dyrt å gjennomføre spørreundersøkelser, samler bare noen få europeiske land inn informasjon årlig, mens mange gjennomfører undersøkelser med to til fire års intervall. Vuonna 2007 hartsinäytteiden ilmoitettu THC-pitoisuus vaihteli 2,9 prosentista 13,3 prosenttiin. I denne rapporten presenteres data basert på de siste tilgjengelige undersøkelsene i hvert land, som i de fleste tilfeller er fra perioden 2004–2007. Vuosina 2002–2007 ilmoitetut kannabishartsin ja -ruohon keskimääräiset pitoisuudet pysyivät ennallaan tai pienenivät monissa niistä 16:sta Euroopan maasta, joiden tietoja pystyttiin analysoimaan. Gjennomsnittlig detaljpris på marihuana varierte fra 1 til 12 euro grammet i de 17 landene som la fram informasjon, og i nærmere halvparten av disse landene lå prisen mellom 4 og 9 euro. Portugalissa ja Luxemburgissa todettiin sen sijaan kasvava suuntaus kannabishartsin keskimääräisessä THC-pitoisuudessa. For de 11 landene som har data for hele perioden 2002–07, har gjennomsnittlig detaljpris på hasj, korrigert for inflasjon, gått ned. Kannabisruohon pitoisuuksien kasvua havaittiin viidessä muussa maassa. Tilgjengelige data for marihuana for samme periode tyder på en mer stabil situasjon. Kolmesta vakioajanjaksosta, joita käytetään kyselytutkimusten tietojen raportointiin, väljin on ainakin kerran elämänsä aikana käyttäneitä kuvaava muuttuja. Av de tre standard tidsrammene som er brukt for rapportering av undersøkelsesdata, er livstidsprevalens (angir antall personer som har brukt det aktuelle rusmiddelet på noe tidspunkt i sitt liv) den bredeste. Se ei välttämättä anna tarkkaa kuvaa nykytilanteesta aikuisten keskuudessa, mutta se voi auttaa ymmärtämään käyttötapoja ja käytön tiheyttä. Dette målet gjenspeiler ikke dagens situasjon med hensyn til narkotikabruk blant voksne, men det kan bidra til å forstå bruksmønstre og insidens. EMCDDA:n käyttämät ikähaarukat aikuisten osalta ovat 15–64-vuotiaat (kaikki aikuiset) ja 15–34-vuotiaat (nuoret aikuiset), ja painopiste on viimeksi kuluneen vuoden ja kuukauden kattavilla ajanjaksoilla (käyttö kyselytutkimusta edeltävien 12 kuukauden tai 30 päivän aikana). For voksne er EONNs standard aldersspredning 15–64 år (alle voksne) og 15–34 år (unge voksne), og fokus er på tidsrammene siste år og siste måned (bruk i løpet av siste 12 måneder eller siste 30 dager før undersøkelsen) (1). (1) Koululaisten osalta koko elämän aikainen käyttöaste vastaa viimeksi kuluneen vuoden aikaista käyttöastetta, koska laittomien huumeiden käyttö ennen 15. ikävuotta on harvinaista. For skoleelever blir livstidsprevalens og siste års prevalens omtrent det samme, da bruk av illegale rusmidler før 15 års alder sjelden forekommer. Vuonna 2007 kannabiksen keskimääräinen vähittäiskauppahinta vaihteli 3 eurosta 11 euroon grammalta niissä 18 maassa, joista tietoja saatiin, ja puolet niistä ilmoitti hinnaksi 5–9 euroa. Et forsiktig anslag tilsier at om lag 74 millioner europeere har brukt cannabis minst én gang i livet (livstidsprevalens), det vil si mer enn én av fem av alle mellom 15 og 64 år (se tabell 3 for et sammendrag av dataene). Niissä 11 maassa, joista on tietoa vuosilta 2002–2007, kannabishartsin keskimääräinen inflaatiokorjattu vähittäiskauppahinta laski. Det er store forskjeller fra et land til et annet idet nasjonale prevalenstall varierer fra 1,5 % til 38,6 %. Kannabisruohon tilanne on käytettävissä olevien tietojen mukaan pysynyt vakaampana samana aikana. For de fleste landene ligger prevalensestimatene i området 10–30 %. Eurooppalainen koulukysely alkoholista ja muista huumausaineista (ESPAD) käyttää vakioituja menetelmiä ja välineitä huumeiden ja alkoholin käytön mittaamiseen 15–16-vuotiaiden koululaisten tilastollisesti edustavissa otoksissa. Den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD) bruker standardiserte metoder og verktøy for å måle narkotika- og alkoholbruk i representative utvalg av 15–16-årige skoleelever. Kyselytutkimuksia on tehty vuosina 1995, 1999, 2003 ja 2007. Det er gjennomført ESPAD-undersøkelser i 1995, 1999, 2003 og 2007. Vuonna 2007 tietoja kerättiin 35 maasta, mukaan lukien 25 EU:n jäsenvaltiota, Norja ja Kroatia. (2) I 2007 ble undersøkelsen gjennomført i 35 land, inklusive 25 EU-medlemsstater, Norge og Kroatia (2). ) Vuoden 2007 ESPAD-kyselyn olennaisimmista tuloksista on saatavilla yhteenveto 23 kielellä (http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index77163EN.html). (2 publications/methods/gps-overview) Et sammendrag av de viktigste funnene i ESPAD-undersøkelsen fra 2007 finnes på 23 språk (http://www.emcdda.europa.eu/html.cfm/index77163EN.html). Raportti löytyy kokonaisuudessaan ESPAD:n internetsivuilta (http://www.espad.org). Den fulle rapporten er tilgjengelig på ESPADs nettsted (http://www.espad.org). ) Katso pitoisuus- ja hintatietoja koskevat taulukot PPP-1 ja PPP-5 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. ) Se tabell PPP-1 og PPP-5 i Statistiske opplysninger 2009 for data om styrke og pris. Taulukko 3. Kannabiksen käytön levinneisyys koko väestössä – yhteenvetotiedot Tabell 3: Prevalens av cannabisbruk i befolkningen generelt — datasammendrag Pienimmän käyttöasteen maat Land med lav prevalens Suurimman käyttöasteen maat Land med høy prevalens Romania (0,3 %)Ruotsi (1,3 %)Kreikka, Liettua (1,5 %) Romania (0,3 %)Sverige (1,3 %)Hellas, Litauen (1,5 %) Romania (1,5 %)Kreikka, Kypros (3,6 %)Ruotsi (6,0 %)Portugali (6,6 %) Romania (1,5 %)Hellas, Kypros (3,6 %)Sverige (6,0 %)Portugal (6,6 %) Romania (0,5 %)Kreikka (1,2 %)Ruotsi (1,6 %)Kypros, Liettua (2,0 %) Romania (0,5 %)Hellas (1,2 %)Sverige (1,6 %)Kypros, Litauen (2,0 %) Euroopan levinneisyyden arviot perustuvat painotettuihin keskiarvoihin, jotka on saatu vuosien 2001 ja 2008 välillä (pääasiassa 2004–2008) tehdyistä uusimmista kansallisista tutkimuksista. Europeiske prevalensestimater er basert på vektede gjennomsnitt fra de nyeste nasjonale undersøkelsene gjennomført fra 2001 til 2008 (hovedsakelig 2004–2008) og gjelder følgelig ikke noe enkelt år. Käytetty väestöpohja: 15–64 (334 miljoonaa), 15–34 (133 miljoonaa) ja 15–24 (63 miljoonaa). Populasjoner brukt som grunnlag: 15–64 (334 millioner), 15–34 (133 millioner) og 15–24 (63 millioner). Tässä tiivistetyt tiedot ovat saatavissa vuoden 2009 tilastotiedotteen kohdasta ”Yleiset väestötutkimukset”. Dataene som presenteres her, finnes i “Generelle befolkningsundersøkelser“ i Statistiske opplysninger 2009. Ruotsi ja Norja. Dette er tilfelle i Eniten kannabista edeltävän kuukauden aikana käyttäneitä 15–16-vuotiaita koululaisia on Espanjassa (20 prosenttia) Befolkningsundersøkelser tilsier at gjennomsnittlig 31,1 % av unge voksne i Europa (15–34 år) har prøvd cannabis, mens 12,5 % har brukt stoffet det siste året og 6,8 % har brukt det den siste måneden. Kannabiksen käyttö keskittyy vahvasti nuoriin (15–34-vuotiaisiin), ja yleensä suurimmaksi viimeisen vuoden aikana käyttäneeksi ryhmäksi ilmoitetaan 15–24-vuotiaat. Enda flere europeere i aldergruppen 15–24 anslås å ha brukt cannabis i løpet av nærmest alle europeiske land bortsett fra Portugal (48 ) ja Tšekissä (18 prosenttia). ( ) Se figur GPS-1 i Statistiske opplysninger 2009. Väestötutkimusten tietojen perusteella näyttäisi siltä, että keskimäärin 31,1 prosenttia eurooppalaisista nuorista aikuisista (eli 15–34-vuotiaista) on käyttänyt kannabista joskus, 12,5 prosenttia on käyttänyt viimeksi kuluneen vuoden ja 6,8 prosenttia viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa enn de tilsvarende europeiske gjennomsnittene, som er på henholdsvis 31,1 % og 12,5 %. Vieläkin suuremman osan eurooppalaisista 15–24-vuotiaista arvellaan käyttäneen kannabista viimeksi kuluneen vuoden (15,9 prosenttia) tai kuukauden (8,3 prosenttia) aikana. siste år (15,9 %) eller siste måned (8,3 %). Kannabiksen käytön kansalliset esiintyvyysarviot vaihtelevat suuresti maittain kaikkien levinneisyyslukujen osalta, ja asteikon yläpään maat ilmoittavat enimmillään kymmenkertaisia arvoja pienimpiä esiintyvyysasteita ilmoittaneisiin maihin verrattuna. Det er store variasjoner i de nasjonale prevalensestimatene for cannabisbruk i alle prevalensmålinger, idet landene i øvre del av skalaen rapporterer inntil ti ganger høyere verdier enn landene med lavest prevalens. Samassa ikäryhmässä kannabista ainakin kerran ja viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden osuudet olivat 58 ja 28 prosenttia Kanadassa (2004) ja Australiassa 47 ja 16 prosenttia (2007). Blant skoleelever er det bare Spania og Tsjekkia som rapporterer livstidsprevalenser som kan sammenlignes med nivåene rapportert fra USA og Australia. Kannabiksen käyttö on yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa (katso EMCDDA, 2006a), vaikka maiden välillä havaitaankin suuria eroja. Cannabisbruk er generelt mer utbredt blant menn enn blant kvinner (se EONN, 2006a), til tross for klare forskjeller landene imellom. Esimerkiksi ilmoituksensa mukaan viimeksi kuluneen vuoden aikana kannabista käyttäneiden miesten ja naisten välinen suhde vaihtelee Portugalin 6,4 miehestä naista kohden Itävallan 1,4 mieheen naista kohden. For eksempel varierer kjønnsfordelingen i land som rapporterer cannabisbruk siste år, fra 6,4 menn pr. kvinne i Portugal til 1,4 i Østerrike. ESPAD-tutkimus (49) tarjoaa vertailukelpoista tietoa alkoholin ja huumeiden käytöstä 15–16-vuotiaiden koululaisten keskuudessa Euroopassa (Hibell ym., 2009). På grunnlag av ESPAD-undersøkelsen (49) har vi sammenlignbare data om bruken av alkohol og narkotika blant 15–16-årige skoleelever i Europa (Hibell et al., 2009). Vuonna 2007 tutkimus tehtiin 25:ssä EU:n jäsenvaltiossa sekä Kroatiassa ja Norjassa. I 2007 ble denne undersøkelsen gjennomført i 25 EU-medlemsstater i tillegg til Norge og Kroatia. Jotkin maat (kuten Espanja, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta) tekevät omia kansallisia koululaistutkimuksiaan, joista saatava tieto – myös kannabiksen käytöstä – on vertailukelpoista ESPAD-tutkimuksen ja kouluikäisten lasten terveyskäyttäytymistä selvittävän HBSC-tutkimuksen kanssa. En del land (f.eks. Spania, Sverige, Storbritannia) gjennomfører egne nasjonale skoleundersøkelser som gir data, også om bruken av cannabis, som kan sammenlignes med ESPAD og HBSC (Health-Behaviour in School-aged Children). EMCDDA:lle ilmoitettujen kansallisten kyselytutkimustietojen perusteella kannabiksen käyttö lisääntyi selvästi lähes kaikissa EU-maissa varsinkin nuorten (kaavio 3) ja koululaisten keskuudessa. Med stigende nivåer i andre land har dette bildet gradvis endret seg. Dessuten har bruken av cannabis i Storbritannia falt siden 2003, særlig i aldersgruppen 16–24 (52), noe som tyder på et generasjonsskifte. Vuosituhannen vaihteessa useimmissa Euroopan maissa huomattava osa nuorista oli käyttänyt tai käytti tätä huumausainetta, mikä näkyy siitä, että vuodesta 1998 vuoteen 2003 ainakin kerran kannabista käyttäneiden 15–34-vuotiaiden määrä oli lisääntynyt noin 30 prosenttiin seitsemässä maassa ja ylitti 40 prosenttia kahdessa muussa maassa. Også andre steder avtegner det seg en nedadgående trend, eventuelt en utflating, både i skoleundersøkelser og en del generelle befolkningsundersøkelser. Av de 11 landene der det er mulig å analysere trender for perioden 2002–2007 for bruk siste år blant unge voksne, rapporterer fire en nedgang på minst 15 % av utgangsverdien, og i Vastaavat viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden määrät samassa ikäryhmässä olivat peräti 15–20 prosenttia seitsemässä maassa ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneiden määrät 8–15 prosenttia kuudessa maassa. Høyest prevalensnivå for bruk av cannabis siste måned blant 15–16-åringer i Europa rapporteres av ytterligere fire synes situasjonen å være stabil (53). I tre Vuotta 2007 koskevista ESPAD-tiedoista ilmenee, että eniten kannabista ainakin kerran käyttäneitä 15–16-vuotiaita koululaisia on Tšekissä (45 prosenttia) (50ja että Viron, Ranskan, Alankomaiden, Slovakian ja Yhdistyneen kuningaskunnan ilmoittamat yleisyysluvut vaihtelevat 26 prosentista 32 prosenttiin. Spania (20 %) og Tsjekkia (18 %) ( land har prevalensnivåene økt med minst 15 %, selv om andre data trekker denne oppadgående tendensen i tvil. Viisitoista maata ilmoitti kannabista kerran käyttäneiden määräksi 13–25 prosenttia. Europeiske tall kan sammenlignes med tall fra andre deler av verden. Pienimmät osuudet (alle kymmenen prosenttia) ilmoittivat Kreikka, Kypros, Romania, Suomi, For eksempel viste den nasjonale undersøkelsen om narkotikabruk og helse i USA (Samhsa, 2007) en livstidsprevalens av cannabisbruk på 49 % blant unge voksne (15–34 år, rekalkulert av EONN) og en prevalens for siste års bruk på 21 %. Kannabiksen käytön suuntaukset ovat erityisen kiinnostavia Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Selv om cannabisbruken økte blant skoleelever i mange europeiske land i perioden 1995–2003, akkurat som hos voksne, har den i den senere tid flatet ut eller blitt redusert. Maa erottui 1990luvun alussa ja puolivälissä eurooppalaisesta yleiskuvasta siinä, että se ilmoitti suurimpia levinneisyysarvioita. Tilanne on muuttunut vähitellen, kun käyttö on lisääntynyt muissa maissa. Bare to av de landene som kartlegges av EONN og som deltok i ESPAD-undersøkelsen i 2007 (Litauen, Slovakia) rapporterer om en økning på over tre prosentpoeng i livstidsbruk av cannabis siden 2003, mens ni land rapporterer en tilsvarende nedgang i samme periode (54). Lisäksi kannabiksen käyttö on laskenut Data fra skoleundersøkelser i USA og 48) Katso kaavio GPS-1 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.49) Katso väestötutkimuksia käsittelevä laatikko, s. 41. 49) Se boksen om befolkningsundersøkelser, s. 40. 50) Katso kaavio EYE-1 (osa ii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa.51) Katso kaavio EYE-1 (osa i) vuoden 2009 tilastotiedotteessa. 53) Der informasjon om enkelte år ikke var tilgjengelig, ble informasjon for foregående eller påfølgende år lagt til grunn. Yhdistynyt kuningaskunta ( Storbritannia ( (54) Yhdysvalloissa ja Australiassa tehdyistä koululaistutkimuksista on niin ikään saatu tietoja alenevasta suuntauksesta, joka havaittiin ensimmäisenä Australia viser også en nedadgående trend, som først ble Yhdistyneessä kuningaskunnassa tasaisesti jotakuinkin vuodesta 2003 alkaen erityisesti 16–24-vuotiaiden keskuudessa (52), mikä viittaa uuteen sukupolveen. Tilgengelige data tyder på en rekke ulike bruksmønstre for cannabis. Laskeva tai vakiintuva suuntaus näkyy nyt muuallakin – sekä koululaistutkimuksissa että joissain yleisissä väestötutkimuksissa. Blant personene i aldersgruppen 15–64 som noen gang har prøvd cannabis, har bare 30 % brukt det i løpet av det siste året (58). Niistä 11 maasta, joista on mahdollista määrittää viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden nuorten aikuisten suuntauksia vuosina 2002–2007, neljässä maassa havaittiin ainakin 15 prosentin lasku alkuarvosta ja neljässä muussa tilanne näyttää vakiintuneen. (53 Men av alle som har brukt cannabis i løpet av siste år, har gjennomsnittlig 50 % gjort det i løpet av siste måned, og nyere forskning viser at gjentatt bruk av dette stoffet kan være stabil over lange perioder, også blant yngre brukere (Perkonigg, 2008). Seitsemän pääasiassa Pohjois- ja Etelä-Euroopassa sijaitsevaa maata (Kreikka, Kypros, Malta, Romania, Suomi, Ruotsi, Norja) on ilmoittanut kannabista ainakin kerran käyttäneiden määrän pysyneen kaikkiaan vakiona ja pienenä koko tänä aikana. Syv land, de fleste i Nord- og Sør-Europa (Hellas, Kypros, Malta, Romania, Finland, Sverige, Norge), har rapportert om en generelt stabil, lav livstidsprevalens av cannabisbruk i hele denne perioden. Useimmissa Länsi-Euroopan maissa sekä Kroatiassa ja Sloveniassa, joissa ainakin kerran käyttäneiden määrä oli suuri tai kasvoi voimakkaasti aina vuoteen 2003 saakka, käyttäjien määrä on laskenut tai pysynyt vakaana vuonna 2007. De fleste vesteuropeiske land samt Kroatia og Slovenia, som hadde høy eller kraftig stigende livstidsprevalens fram til 2003, opplevde nedgang eller stabilisering i 2007. Näistä 11 maasta yhdeksän ilmoitti yli kolmen prosenttiyksikön laskusta ja kaksi maata ilmoitti tilanteen pysyneen ennallaan. Av disse 11 landene rapporterte ni en nedgang på mer enn tre prosentpoeng, mens to var stabile. Tilanne on jossain määrin erilainen useimmissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa, joissa vuosina 1995–2003 havaittu kasvava suuntaus näyttää nyt tasoittuvan. Situasjonen er litt annerledes i de fleste sentral- og østeuropeiske landene, der den stigende trenden observert mellom 1995 og 2003 synes å flate ut. Tällä alueella tilanne on muuttumaton I denne regionen rapporterer seks land om en stabil situasjon, mens to rapporterer en økning på mer enn tre prosentpoeng (56). Aikuisväestön tapaan kannabiksen käyttö koululaisväestön keskuudessa lisääntyi muutamissa Euroopan maissa vuosina 1995–2003, mutta yleensä nousu on pysähtynyt tai käyttäjien määrä laskenut hiljattain. På grunn av korrelasjonen med negative konsekvenser som luftveissykdommer, dårlige skoleresultater eller avhengighet, er det i et folkehelseperspektiv viktig å få et anslag over utbredelsen av intensive og langvarige bruksmønstre (Hall og Solowij, 1998). Vain kaksi EMCDDA:n seurantaan kuuluvaa maata, jotka osallistuivat ESPAD-koululaistutkimuksiin vuonna 2007 (Liettua ja Slovakia), ovat ilmoittaneet kolmea prosenttiyksikköä suuremmasta kasvusta ainakin kerran käyttäneiden Data for denne formen for cannabisbruk i Europa ble samlet inn i 2007–08 som en del av en “feltstudie” koordinert av EONN i samarbeid med nasjonale eksperter og de nasjonale kontaktpunktene i Reitox-nettet i 13 land, som omfattet 77 % av EUs voksne befolkning (15–64 år). Katso kaavio GPS-10 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. ) Se figur EYE-1 (del xii) i Statistiske opplysninger 2009.) 53) Jollei tietoja ollut saatavissa juuri näiltä vuosilta, käytettiin edellisen tai seuraavan vuoden lukuja. Se figur EYE-1 (del xiii) i Statistiske opplysninger 2009.) Norja Kypros Norge Kypros 56) Katso kaavio EYE-1 (osa xiii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa.57) Katso erityiskysymys huumeiden sekakäytöstä.58) Katso kaavio GPS-2 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.59) Euroopan keskiarvot ovat arvioita, jotka perustuvat tietoja ilmoittaneiden maiden (väestön) painotettuun keskiarvoon. Maille, joista ei ole saatu tietoja, on annettu keskimääräinen tulos. De europeiske gjennomsnittene er estimater basert på et vektet gjennomsnitt (for befolkningen) for de landene som har lagt fram informasjon, som så er lagt til grunn for land som manglet informasjon. Tallene er 1,2 % for alle voksne (15–64 år) og 2,3 % for unge voksne (15–34 år). Se tabell GPS-7 Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Se tabell GPS-7 i Statistiske opplysninger 2009. Silti todennäköisesti yli puolet kannabiksen käyttäjistä pystyy lopettamaan käytön ilman hoitoa (Cunningham, 2000; Ellingstad ym., 2006). Analyser av data fra nasjonale befolkningsundersøkelser i USA mellom 2000 og 2006. Tämän vuoksi EMCDDA kehittää parhaillaan yhteistyössä monien maiden kanssa menetelmiä kannabiksen runsaan ja merkittävän pitkäaikaisen käytön seurantaan. NSDUH nettbasert analyseverktøy: http://webapp.icpsr.umich.edu/cocoon/SAMHDA/SERIES/00064.xml, foretatt 25. februar 2008 ved hjelp av variablene MJDAY30A og DEPNDMRJ. 62) Katso kaavio EYE-1 (osa v) ja (osa vi) vuoden 2009 tilastotiedotteessa.63) Katso erityiskysymys huumeiden sekakäytöstä. 62) Se figur EYE-1 (del v) og (del vi) i Statistiske opplysninger 2009.63) Se Utvalgt aspekt om blandingsbruk. Kaiken kaikkiaan 24 prosenttia avohoitoon tulevista ensisijaisesti kannabista käyttävistä asiakkaista on satunnaisia käyttäjiä, joiden hoitoon ohjaajana on todennäköisesti usein rikosoikeusjärjestelmä. Nye data fra ESPAD-undersøkelsen kaster også lys over mer intensive bruksmønstre for cannabis. Asiakkaista 12 prosenttia käyttää kannabista viikoittain tai harvemmin, 18 prosenttia käyttää sitä 2–6 kertaa viikossa ja 47 prosenttia on päivittäisiä käyttäjiä, jotka muodostavat ongelmallisimman ryhmän. I ti europeiske land rapporterte mellom 5 % og 12 % av 15–16-årige gutter å ha brukt cannabis ved 40 eller flere anledninger. Unkarissa, Romaniassa ja Kroatiassa valtaosa kannabisasiakkaista on satunnaisia käyttäjiä, kun taas Belgiassa, Tanskassa, Espanjassa, Ranskassa, Maltassa ja Alankomaissa valtaosa on päivittäisiä käyttäjiä. Tidlig debut har vært forbundet med senere utvikling av mer intensive og problematiske former for rusmiddelbruk. (69) Erikoistuneiden neuvontakeskusten asiakkaille Ranskassa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että 63 prosenttia päivittäisistä kannabiksen käyttäjistä oli riippuvaisia (Obradovic, 2008). I de fleste av de ti landene som har relativt høye tall for hyppig bruk, rapporterte mellom 5 % og 9 % av skoleelevene at de hadde begynt å bruke cannabis i en alder av 13 år eller før (64). Kannabiksen mainitsi pääasialliseksi huumeeksi alle viisi prosenttia asiakkaista Bulgariassa, Liettuassa ja Sloveniassa. I 2007 var cannabis oppgitt som primærrusmiddel i om lag 20 % av alle søknader om behandling (73 000 klienter). Tanskassa, Ranskassa, Unkarissa, Alankomaissa ja Turkissa kannabiksen ilmoittaneita oli yli 30 prosenttia. Det er imidlertid store forskjeller fra ett land til et annet: Bulgaria, Litauen og Slovenia rapporterer at under 5 % av deres klienter hadde cannabis som primærrusmiddel, mens Danmark, Frankrike, Ungarn, Nederland og Tyrkia oppgir tall over 30 %. Erot voivat selittyä kannabiksenkäytön yleisyyden, huumehoidon tarpeen, tarjonnan ja organisoinnin tai lähetekäytäntöjen perusteella. Disse forskjellene kan forklares med utbredelsen av cannabisbruk, rusbehandlingsbehov, behandlingstilbud og organiseringen av behandlingen eller henvisningspraksis. Niistä kahdesta maasta, joissa kannabiksen käyttäjien osuudet olivat suurimmat, Ranskan neuvontakeskukset keskittyvät nuoriin käyttäjiin ja Unkarissa kannabisrikoksiin syyllistyneille tarjotaan huumehoitoa vaihtoehtona rangaistukselle. De to landene som har den største andelen cannabisklienter, Frankrike og Ungarn, har henholdsvis rådgivningssentre som driver virksomhet spesielt rettet mot unge narkotikabrukere, og tilbud om behandling for personer som har begått cannabislovbrudd, som et alternativ til straff. Rikosoikeusjärjestelmällä on tärkeä rooli hoitoonohjauksessa näissä kummassakin maassa, mutta yleisesti ottaen jäsenvaltiot ilmoittavat useimpien kannabiksenkäyttäjien aloittavan hoidon Euroopassa omasta aloitteestaan. Strafferettssystemet spiller en viktig rolle i henvisningssystemet i begge disse landene, men i det store og hele rapporterer medlemsstatene at de fleste cannabisbrukere som påbegynner behandling i Europa, gjør dette på eget initiativ. Monet kannabisasiakkaat ovat vielä opiskelijoita, ja heidän asumisolonsa ovat vakaat (EMCDDA, 2008a). Ranskassa kannabisasiakkaista 34 prosenttia on käynyt teknisen alan ammattioppilaitosta. Det finnes bevis for at cannabisavhengighet i befolkningen generelt kan måles med samme reliabilitet som i utvalg av behandlede brukere, også når det gjelder måling av abstinenssymptomer (Mennes et al., 2009). Koko väestössä vastaava luku on 6,8 prosenttia (Obradovic, 2008), mikä viittaa kannabiksen käyttäjien alempaan koulutustasoon. I samarbeid med flere land utvikler EONN derfor metoder for å kartlegge mer intensive og alvorlige former for langtidsbruk av cannabis. Kannabiksen vuoksi avohoidon aloittavat asiakkaat ilmoittavat usein käyttävänsä myös muita huumausaineita. Klienter som inntas til poliklinisk behandling for cannabisbruk, rapporterer også ofte bruk av andre rusmidler. Neljästätoista maasta kerättyjen tietojen perusteella 85 prosenttia heistä käyttää muuta päihdettä, useimmiten alkoholia (65 prosenttia) tai kokaiinia (13 prosenttia), osa ilmoittaa käyttävänsä kumpaakin (12 prosenttia). (65) Basert på data innsamlet i 14 land, tar 85 % av dem et annet rusmiddel, oftest alkohol (65 %) eller kokain (13 %), og enkelte rapporterer bruk av både alkohol og kokain (12 %) (65). Tutkimuksista on silti ilmennyt, että mielenterveysongelmista kärsivillä henkilöillä, erityisesti skitsofreenikoilla, on suurempi riski ajautua kannabiksen suurkäyttäjiksi (Henquet ym., 2005). I generelle befolkningsundersøkelser de senere år har forskjellige metoder blitt utprøvd for å beregne prevalensen av intensive og problematiske former for narkotikabruk, hovedsakelig cannabisbruk. Lisäksi on selvää näyttöä siitä, että kannabiksesta voi aiheutua haittaa ennestään mielenterveysongelmista kärsiville (ACMD, 2008). Tyske eksperter har gjennomgått litteraturen og arbeidet som pågår på feltet og har identifisert fire korte cannabisskalaer som er prøvd ut i generelle befolkningsutvalg i Europa. Skalaene er: Severity of Dependence Scale (SDS), Problematic Use of Marijuana (PUM), Cannabis Abuse Screening Test (CAST) samt Cannabis Use Disorders Identification Test (CUDIT) (Piontek et al., 2008). Tähän voi olla syynä se, etteivät he ole etsineet tai saaneet tarkoituksenmukaista hoitoa ongelmiinsa yleisistä terveydenhuoltopalveluista (Zachrisson ym., 2006). Skalaene inneholder mellom fire og ti testledd, og deres psykometriske egenskaper (f.eks. deres evne til å skille mellom kasus og ikke-kasus på en konsistent måte og i samsvar med ønsket konsept for cannabisavhengighet eller -problemer) ble generelt vurdert som svært gode. Niissä 19 maassa, joista tietoja on saatavissa, ensisijaisesti kannabista käyttävien lukumäärä ja osuus hoitoon ensi kertaa hakeutuneista kasvoi noin 19 000 henkilöstä 34 000 henkilöön (25 prosentista 31 prosenttiin) vuosina 2002–2007. I de 19 landene der data er tilgjengelig, gikk antallet og andelen av dem som ble inntatt til behandling for første gang og som hadde cannabis som primærrusmiddel, opp fra rundt 19 000 i 2002 til 34 000 i 2007 (fra 25 % til 31 %) (66). (66) Tämä suuntaus näyttää kuitenkin pysähtyneen vuosina 2006 ja 2007, sillä useimmat maat ilmoittivat uusien kannabisasiakkaiden osuuden vähentyneen tai säilyneen ennallaan. Denne trenden synes imidlertid å være brutt mellom 2006 og 2007 idet de fleste landene rapporterer om en nedgang eller en stabil andel av nye cannabisklienter. Tämä voi liittyä viimeaikaisiin kannabiksenkäytön suuntauksiin, mutta se voi heijastaa myös muutoksia ilmoituskäytännöissä, palvelukapasiteetin loppumista tai muiden palvelujen käyttöä (esimerkiksi perusterveydenhuollon tai mielenterveyshuollon käyttöä). Dette kan være forbundet med den senere tids trender innen cannabisbruk, men det kan også skyldes endret rapporteringspraksis, manglende kapasitet i behandlingsapparatet eller bruk av andre tjenester (f.eks. primærhelsetjenesten, psykisk helsevern). Avohoitoon hakeutuvat kannabiksen käyttäjät ovat Euroopassa valtaosin nuoria miehiä – miehiä on 5,5 jokaista naista kohden – ja keski-iältään Det er også estimeringsproblemer, da målinger av et fenomen med lav prevalens kan produsere “falske positive” tilfeller og følgelig en overestimering av problematisk cannabisbruk i befolkningen generelt. Kansallisten asiantuntijoiden ilmoitusten mukaan sellaisia oli 13:ssa tietoja ilmoittaneista 25 maasta (kaavio 5). Palvelujen ) Se figur EYE-1 (del iii) og (del vii) i Statistiske opplysninger 2009.) 65) Katso erityiskysymys huumeiden sekakäytöstä. Se Utvalgt aspekt om blandingsbruk. ) 66) Katso kaaviot TDI-1 ja TDI-2 ja taulukot TDI-3 (osa iv) ja TDI-5 (osa ii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa.67) Katso taulukko TDI-21 (osa ii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Se figur TDI-1 og TDI-2 og tabell TDI-3 (del iv) og TDI-5 (del ii) i Statistiske opplysninger 2009. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa hovedsakelig unge menn. Kannabiksen käyttäjille tarkoitettujen erityisten hoitoohjelmien saatavuus ja kannabista viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneiden määrä (%) 15–24-vuotiaiden keskuudessa Blant narkotikabrukere som får poliklinisk behandling for første gang, rapporteres cannabis som primærrusmiddel av 67 % av klientene i alderen 15–19 år (68 Hoidon saatavuus ) og av 78 % av klientene under 15 år. Ranskassa noin 275 tarkoitukseen varattua neuvontakeskusta eri puolilla maata tarjoaa tietoa ehkäisytyöstä, lyhytaikaisia toimenpiteitä ja tukea nuorille huumausaineiden (pääosin kannabiksen) käyttäjille, nuorisorikollisille ja heidän sukulaisilleen. Det er store forskjeller landene imellom. I Ungarn, Romania og Kroatia er flesteparten av cannabisklientene sporadiske brukere, mens flesteparten i Belgia, Danmark, Spania, Frankrike, Malta og Nederland er daglige brukere (69). Kun asiakkailla diagnosoidaan ongelmakäyttöä (riippuvuutta) tai vakavia samanaikaisia sairauksia, heidät ohjataan erikoispalveluihin. En fransk studie gjennomført blant klienter i spesialiserte rådgivningssentre, fant at 63 % av daglige cannabisbrukere var avhengige (Obradovic, 2008). Saksassa internetpohjainen kannabiksenkäytön keskeytysohjelma Quit the shit (70) on siirretty 12:een huumausaineiden käyttäjien neuvontapisteeseen seitsemässä osavaltiossa. Studier har imidlertid funnet at personer med psykiske helselidelser, særlig schizofreni, har økt risiko for å utvikle intensiv cannabisbruk (Henquet et al., 2005). FRED (katso luku 2) tarjoaa motivoiviin haastatteluihin perustuvaa neuvontaa rikosoikeusjärjestelmän hoitoon ohjaamille asiakkaille. Dessuten er det klart dokumentert at cannabisbruk kan forverre tilstanden for personer som allerede har psykiske helselidelser (ACMD, 2008). Kannabikseen liittyvistä häiriöistä kärsiville potilaille tarkoitettu CANDIS-hoito-ohjelma perustuu motivaation parantamiseen, kognitiiviseen käyttäytymisterapiaan ja psykososiaaliseen ongelmanratkaisuun, ja sitä toteutetaan parhaillaan Dresdenissä. Det synes også ganske vanlig at rusmiddeltjenestene kommer i kontakt med ungdommer som er henvist på grunn av cannabisproblemer, men som har underliggende psykiske lidelser (Schroder et al., 2008). Ohjelman arvioinnista ilmeni myönteisiä tuloksia, ja kymmenessä muussa keskuksessa parhaillaan meneillään olevan jatkotutkimuksen perusteella päätetään, otetaanko ohjelma käyttöön muuallakin. Dette kan skyldes at de kanskje ikke oppsøker – eller kanskje ikke får – hensiktsmessig behandling for sine problemer i det generelle psykiatriske apparatet (Zachrisson at al., 2006). Saatavuus on määritelty arvioimalla, kuinka suuri osa hoitoa tarvitsevista kannabiksen käyttäjistä voi saada sitä: lähes kaikki (kaikki), valtaosa mutteivät kaikki (laajalti), useampi kuin muutama muttei valtaosa (rajoitettu), vain muutama (harvinainen) tai ei saatavissa.Erityisten hoitoohjelmien saatavuutta koskevat tiedot on saatu kansallisilta asiantuntijoilta, jotka arvioivat, missä määrin hoitokapasiteetti vastaa aktiivisesti hoitoon hakeutuvien kannabiksen käyttäjien tarvetta. Tilgjengelighet er definert som den andelen av behandlingstrengende cannabisbrukere som anslås å kunne få behandling: nesten alle (full), de fleste men langt fra alle (god), mer enn noen få men ikke flesteparten (begrenset), bare noen få (sjelden), ikke tilgjengelig. Data om tilgjengeligheten av spesifikke behandlingsprogrammer ble framlagt av nasjonale eksperter som vurderte i hvilken grad behandlingskapasiteten sto i forhold til etterspørselen fra cannabisbrukere som aktivt søker behandling. Erityisissä ohjelmissa voidaan tarjota suunnitelmallista hoitoa kannabiksen ongelmakäyttäjille, tukea sukulaisille, neuvontaa muille kuin ongelmakäyttäjille tai nuorisorikollisille. Spesifikke programmer kan gi problembrukere av cannabis strukturert behandling, støtte til slektninger, veiledning til ikke-problematiske cannabisbrukere eller til unge lovbrytere. Ohjelmia on ilmoitettu olevan Alankomaissa, mutta tietoa niiden saatavuudesta ei ole saatu. Slike programmer rapporteres å finnes i Nederland, men det er ikke gitt opplysninger om tilgjengelighet. Viimeksi kuluneen kuukauden aikana kannabista käyttäneiden määrä 15–24-vuotiaiden keskuudessa osoittaa, kuinka suuri osa nuorista voi joutua tekemisiin tällaisten ohjelmien kanssa. Prevalens av cannabisbruk siste måned i aldersgruppen 15–24 år gir en indikasjon på andelen unge som kan komme i kontakt med slike tiltak. Se ei osoita hoitotarvetta tai kannabiksen käytön tasoa kyseisessä maassa.Jos haluat lisätietoa levinneisyydestä, katso taulukko GPS-16 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Det sier ingenting om behandlingsbehov eller omfanget av problematisk bruk av cannabis i et land. For ytterligere informasjon om prevalens, se tabell GPS-16 i Statistiske opplysninger 2009.Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Lisäksi Belgia, Saksa, Ranska, Alankomaat ja Sveitsi tekevät yhteistyötä kansainvälisessä INCANT-nimisessä tutkimuksessa, jossa selvitetään kattavan perhelähtöisen hoidon tehokkuutta kannabiksen ongelmakäyttöä hoidettaessa. 68) Se tabell TDI-10 (del iv) og (del vi) i Statistiske opplysninger 2009.69) Se tabell TDI-18 (del i) og TDI-111 (del viii) i Statistiske opplysninger 2009. Arvioiden mukaan lähes kaikki erityistä hoitoa pyytävät saavat sitä Ranskassa, Kreikassa ja Sloveniassa, yli puolet saa sellaista Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja ainoastaan vähemmistö jäljelle jääneissä kahdeksassa maassa. Intervensjoner som behandler forstyrrelser relatert til cannabisbruk, er identifisert i Tyskland, Nederland og Storbritannia, og intervensjoner utviklet for kokainbrukere og brukere av ”partystoffer” (f.eks. ecstasy) ble også funnet i Nederland. Niistä 12 maasta, jotka ilmoittivat, ettei erityisiä ohjelmia kannabiksen käyttäjille ole, Bulgaria, Tšekki, Viro, Kypros, Romania ja Turkki aikovat käynnistää sellaisia kolmen vuoden kuluessa. Felles for dem alle er tilgjengeligheten av en strukturert behandlingsintervensjon, som enten er et ferdig selvhjelpsprogram uten kontakt med veiledere, eller et strukturert program med fast oppsatte kontakter. Osalle kannabiksen ongelmakäyttäjistä voi olla apua myös lyhyistä hoitotoimenpiteistä, joita tarjoavat esimerkiksi nuorisolle tarkoitetut sosiaalipalvelut, yleislääkärit ja koulut. En evaluering av programmet viser positive resultater, og på bakgrunn av funnene fra en pågående oppfølgingsstudie i ti andre sentre, vil det bli tatt en avgjørelse om hvorvidt programmet skal innføres også andre steder. Kannabiksen käyttäjien hoitoohjelmat Euroopassa I tillegg samarbeider Belgia, Tyskland, Frankrike, Nederland og Sveits i en internasjonal studie, INCANT, av effektiviteten av et omfattende familiebasert behandlingsopplegg for problematisk bruk av cannabis. Kreikassa OKANAN nuorisoyksiköt tarjoavat varhaisen puuttumisen hoito-ohjelman kokeileville tai satunnaisille kannabiksen käyttäjille ja tätä suunnitelmallisempaa hoitoa runsaasti käyttäville ja ongelmakäyttäjille. Den vitenskapelige litteraturen som finnes, tyder på at en rekke psykoterapeutiske metoder, som motivasjonsforsterkende terapi og kognitiv atferdsterapi, er effektive i behandlingen av cannabisbrukere, men det er ikke påvist at noen er mer effektive enn andre (Nordstrom og Levin, 2007). Hoito perustuu pääosin systeemiseen terapiaan ja perheterapiaan. Enkelte problematiske cannabisbrukere kan også ha nytte av kortvarige intervensjoner i regi av f.eks. ungdomstjenesten, allmennlege eller skole. Jokin aika sitten 326 nuorelle kannabiksen suurkäyttäjälle tehdyssä satunnaistetussa kontrolloidussa tutkimuksessa havaittiin kolme tai kuusi kuukautta jatkuneen seurantajakson päättyessä, ettei kannabiksen käytön lopettaneiden määrä vaihdellut motivoiviin haastatteluihin osallistuneiden ja pelkkää neuvontaa En fersk, randomisert, kontrollert studie av 326 unge intensive cannabisbrukere fant at det etter tre eller seks måneder ikke var noen forskjell i andelen som hadde sluttet å bruke cannabis, enten de hadde vært gjennom motiverende intervjubasert behandling eller ren rådgivning eller informasjon om bruk av narkotika (McCambridge et al., 2008). ) Katso Internetpohjainen hoito. ) Se “Internettbasert behandling”. Ekstaasi oli käytännöllisesti katsoen tuntematon huume Euroopassa ennen 1980-luvun loppua, mutta sen käyttö yleistyi nopeasti 1990-luvulla. Ecstasybruk var praktisk talt ukjent i Europa før slutten av 1980-tallet, men økte dramatisk i 1990-årene. Sen suosio on perinteisesti liittynyt tanssimusiikin kuluttajiin, ja yleisestikin synteettisten huumausaineiden käyttö yhdistetään tiettyihin alakulttuureihin tai sosiaalisiin ympäristöihin. Stoffets popularitet har historisk blitt koplet til dance-kulturen, og utbredt bruk av syntetiske stoffer er forbundet med visse subkulturelle grupper eller sosiale miljøer. Amfetamiinit (tämä yleisnimi kattaa sekä amfetamiinin että metamfetamiinin) ja ekstaasi ovat kannabiksen jälkeen Euroopassa useimmiten käytetyt laittomat huumeet. Amfetaminer (et fellesnavn som omfatter både amfetamin og metamfetamin) og ecstasy er blant de mest brukte illegale stoffene i Europa. Absoluuttisesti laskettuna kokaiinin käyttö voi olla yleisempää, mutta kokaiinin keskittyminen maantieteellisesti merkitsee, että monissa maissa toiseksi yleisin laiton päihde on joko ekstaasi tai amfetamiinit. I absolutte tall kan det være mer kokainbruk, men da denne geografisk sett er relativt konsentrert, vil det i mange land være ecstasy eller amfetaminer som er de mest brukte illegale rusmidlene, nest etter cannabis. Joissain maissa amfetamiinien käyttö on lisäksi merkittävä osa huumeongelmaa, ja sen osuus hoitoa tarvitsevien keskuudessa on huomattava. I en del land er amfetaminbruk dessuten en viktig del av narkotikaproblemet og utgjør behandlingsårsaken for en vesentlig del av dem som trenger behandling. Tunnetuin synteettinen hallusinogeeni Euroopassa on lysergihapon dietyyliamidi (LSD), jonka kulutus on ollut varsin pitkään alhaisella ja melko vakaalla tasolla. Det mest kjente syntetiske hallusinogene stoffet i Europa er lysergsyredietylamid (LSD), hvis bruk har vært beskjeden og forholdsvis stabil i lang tid. Viime vuosina nuorisossa näkyy heränneen yhä suurempaa kiinnostusta luonnossa esiintyviin hallusinogeeneihin, kuten hallusinogeenisiin sieniin. I de senere årene synes det imidlertid å ha vært økende interesse blant unge for naturlig forekommende hallusinogener som dem som finnes i hallusinogene sopper. Näistä amfetamiini on selvästi yleisempi Euroopassa, kun taas metamfetamiinia käytetään merkittävässä määrin vain Tšekissä ja Slovakiassa. Av de to stoffene er amfetamin lettest tilgjengelig i Europa, mens bruk av metamfetamin i noen vesentlig grad synes å være begrenset til Tsjekkia og Slovakia. Lainvalvontatoimet keskittyvät laittomien huumeiden tuotannossa välttämättömiin lähtöaineisiin, ja Det mest kjente stoffet i ecstasygruppen er 3,4-metylendioksymetamfetamin (MDMA), men andre analoger er også funnet i Taulukko 4. Amfetamiinin, metamfetamiinin, ekstaasin ja LSD:n tuotanto, takavarikot, hinta ja puhtaus Tabell 4: Produksjon, beslag, priser og styrke på amfetamin, metamfetamin, ecstasy og LSD Maailmanlaajuisen tuotannon arvio (tonneina) Globalt produksjonsestimat(tonn) Takavarikkojen lukumäärä EU ja Norja (Kroatia ja Turkki mukaan lukien) Antall beslag EU og Norge (inkl. Kroatia og Tyrkia) gram 8–51 Vaihteluväli (kvartiiliväli) ( Gjennomsnittlig detaljpris (EUR)Spredning Saatavilla on vain kokonaisarvioita amfetamiinin ja metamfetamiinin maailmanlaajuisesta tuotannosta. Bare aggregerte estimater for global produksjon av amfetamin og metamfetamin er tilgjengelig. Ilmoitettujen keskihintojen vaihteluvälin keskialue, joka kattaa jakauman toisen ja kolmannen neljänneksen.Kaikki tiedot ovat vuodelta 2007; tes = tietoja ei ole saatavilla.UNODC World drug report (2009) (maailmanlaajuiset arvot), Reitoxin kansalliset yhteyspisteet (Euroopan tiedot). Verdier i midterste halvdel av rapporterte gjennomsnittspriser.Alle data gjelder 2007; m.d. = mangler data.UNODC World drug report (2009) for globale data, nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet for europeiske data. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa som i 2006, og over 7 tonn pseudoefedrin, som for det meste ble tatt i Frankrike. Tiedot tämän alan toiminnasta ilmoitetaan Yhdistyneiden Kansakuntien kansainväliselle huumausainevalvontalautakunnalle (INCB, 2009b). Prism er et internasjonalt tiltak for å forhindre at visse stoffer brukes til ulovlig framstilling av syntetiske stoffer ( Sitä vastoin sekä amfetamiinin että metamfetamiinin laittomaan valmistukseen käytettävän 1-fenyyli-2-propanonin (P-2-P, BMK) maailmanlaajuiset takavarikot vähenivät vuonna 2007 jyrkästi 834 litraan (verrattuna 2 600 litraan vuonna 2006). Til sammenligning var det et kraftig fall i de globale beslagene av 1-fenyl-2-propanon (P2P, BMK), som kan brukes til å produsere både amfetamin og metamfetamin, med bare 834 liter i 2007 (mot 2 600 liter i 2006). P-2-P:n takavarikot EU:ssa tuottivat 582 litraa oltuaan 2 005 litraa vuonna 2006. Det ble gjort beslag av 582 liter P2P i EU, mot 2 005 liter i 2006. Huumealalla käytetään termiä ”lähtöaine” viittamaan aineisiin, joita voidaan käyttää laillisesti mutta joita saatetaan käyttää myös laittomaan huumeiden valmistukseen. Prosjektet er basert på et system med forhåndsmeldinger om lovlig eksport samt rapportering av beslaglagte forsendelser og beslag gjort ved mistenkelige transaksjoner. Näistä aineista voidaan käyttää myös muita nimityksiä, kuten ”esiaste, prekursori”. Informasjon om aktiviteter på området rapporteres til Det internasjonale kontrollråd for narkotika (INCB, 2009b). MDMA:n valmistukseen käytettävän 3,4-metyleenidioksifenyyli-2-propanonin (3,4-MDP-2-P, PMK) takavarikoinnit maailmassa vähenivät edelleen vuonna 2007 2 300 litraan vuoden 2006 8 800 litrasta. De globale beslagene av 3,4-metylendioksyfenyl-2-propanon (3,4-MDP2P, PMK), som brukes i produksjonen av MDMA, falt også i 2007, til 2 300 liter, ned fra 8 800 liter i 2006. MDMA:n synteesissä 3,4-MDP-2-P:n korvaavan safrolin maailmanlaajuiset takavarikot kuitenkin lisääntyivät rajusti vuonna 2007, jolloin takavarikoitiin 46 000 litraa (vuonna 2006 vain 62 litraa), tosin vain kahdeksan litraa takavarikoitiin EU:ssa. Men samtidig gikk de globale beslagene av safrol, som kan erstatte 3,4-MDP2P i syntetiseringen av MDMA, kraftig opp. Hele 46 000 liter ble beslaglagt i 2007 (62 liter i 2006), men bare 8 liter ble tatt i EU. Lähtöaineiden kansainvälisen valvonnan oikeudellinen perusta on huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan vuonna 1988 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen 12 artikla. INCB rapporterer om en stor økning i 2007 i globale beslag av to sentrale kjemikalier som brukes i produksjonen av metamfetamin, nemlig efedrin, med 22 tonn (10,2 tonn i 2006), og pseudoefedrin, med 25 tonn (0,7 tonn i 2006). Sopimukseen on laadittu kaksi taulukkoa, joissa luetellaan 23 ”tiettyä huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laittomaan valmistukseen yleisesti käytettävää ainetta”, joiden käyttäminen laittomiin tarkoituksiin olisi estettävä. EU-medlemsstatene (særlig Sverige og Bulgaria) gjorde beslag av 0,6 tonn efedrin, som er mer enn dobbelt så mye Maailman amfetamiinintuotanto keskittyy edelleen Eurooppaan, jossa oli 81 prosenttia kaikista vuonna 2007 ilmoitetuista amfetamiinilaboratorioista (UNODC, 2009), vaikka tuotantoa on muissakin maanosissa, varsinkin Verdens amfetaminproduksjon er fortsatt konsentrert til Europa, som sto for 81 % av alle amfetaminlaboratorier som ble rapportert i 2007 (UNODC, 2009), men amfetaminproduksjon finnes også i andre deler av verden, særlig Nord-Amerika (72). (72) Maailmassa takavarikoitiin Det ble gjort beslag av nærmere Sopimuksen 12 artikla saatettiin osaksi alkuperäistä, vuonna 1990 annettua eurooppalaista lainsäädäntöä kyseisten aineiden kulkeutumisen estämiseksi laittomiin tarkoituksiin (asetus (ETY) N:o 3677/90). Når det gjelder narkotika, brukes begrepet “prekursor”, eller ”utgangsstoff”, for stoffer som kan ha helt lovlige anvendelser, men som også kan brukes i den ulovlige framstillingen av narkotika. vuonna 2007 yhteensä lähes 24 tonnia amfetamiineja, valtaosa Lähi- ja Keski-idässä liittyen Kaakkois-Euroopassa tuotettuihin Captagon-tabletteihin (73) (katso taulukko 4). 24 tonn amfetamin i verden i 2007, og to tredeler av dette ble tatt i Nær- og Midtøsten og gjaldt Captagon- tabletter (73) produsert i Sørøst-Europa (se tabell 4). Länsi- ja Keski-Euroopassa tehtiin 36 prosenttia maailman takavarikoinneista, mikä osoittaa Euroopan aseman tämän huumausaineen suurena tuottajana ja kuluttajana (CND, 2008; UNODC, 2009). Vest- og Sentral-Europa gjorde 36 % av globale beslag og gjenspeiler dermed Europas rolle som både storprodusent og storforbruker av dette stoffet (CND, 2008; UNODC, 2009). Valtaosa Euroopassa takavarikoidusta amfetamiinista tuotetaan (suuruusjärjestyksessä) Alankomaissa, Puolassa ja Belgiassa, vähemmässä määrin Virossa ja Liettuassa. Det meste av amfetaminet som beslaglegges i Europa, produseres i Nederland, Polen og Belgia (i synkende rekkefølge), og i noen mindre grad i Estland og Litauen. Vuonna 2007 Euroopan unionista löydettiin ja Europolille ilmoitettiin 29 amfetamiinien tuotantoa, tabletointia tai varastointia harjoittavaa toimipistettä. I 2007 ble 29 anlegg involvert i produksjon, tablettering eller lagring av amfetamin oppdaget i Den europeiske union og rapportert til Europol. Euroopassa arvioidaan tehdyn 40 000 jauhemaisen amfetamiinin takavarikkoa vuonna 2007, yhteismäärältään Det ble gjort anslagsvis 40 000 beslag i Europa i 2007, tilsvarende 8,1 tonn amfetaminpulver (74). EU:n asetusten luokka 1 sisältää enimmäkseen aineita, jotka ovat välttämättömiä synteettisten huumeiden valmistukseen, kuten efedriini ja pseudoefedriini (metamfetamiinin valmistukseen), 3,4-metyleenidioksifenyyli-2-propanoni (PMK), isosafroli ja safroli (ekstaasin valmistukseen) sekä 1-fenyyli-2-propanoni (P2P, BMK) (amfetamiinin ja metamfetamiinin valmistukseen). Kategori 1 i EU-forordningene omfatter for det meste stoffer som er vesentlige i framstillingen av syntetiske stoffer, som efedrin og pseudoefedrin (for metamfetamin), 3,4-metylendioksyfenyl-2-propanon (PMK), isosafrol og safrol (for ecstasy), og 1-fenyl-2-propanon (P2P, BMK) (for amfetamin og metamfetamin). Luokka 2 sisältää tärkeitä reagensseja, kuten kaliumpermanganaatti ja etikkahappoanhydridi, joista ensiksi mainittua käytetään yleisesti kokaiinin ja toiseksi mainittua heroiinin valmistukseen. Kategori 2 inneholder viktige reagenser som kaliumpermanganat og eddiksyre, som brukes i framstillingen av henholdsvis kokain og heroin. Luokassa 3 luetellaan tavallisempia reagensseja, mukaan lukien suolahappo ja rikkihappo (heroiinin ja kokaiinin valmistuksessa), sekä liuottimia, kuten asetoni (kokaiinin ja MDMA:n valmistuksessa) ja tolueeni (metamfetamiinin ja MDMA:n valmistuksessa). Kategori 3 inneholder vanligere reagenser, bl.a. saltsyre og svovelsyre (for heroin og kokain), og løsemidler som aceton (for kokain og MDMA) og toluen (for metamfetamin og MDMA). ) Takavarikoiden määrä on kasvanut Det kan likevel sies at gjennomsnittlig renhet varierer fra 72) Mikäli haluat lisätietoja huumausaineiden tarjonta- ja saatavuustietojen lähteistä, katso s. 72) For informasjon om kildene til data om tilbud og tilgjengelighet av narkotika, se s. 39. 40.73) Captagon on yksi synteettisen, keskushermostoa stimuloivan aineen, fenetylliinin, rekisteröidyistä tavaramerkeistä. 73) Captagon er et av de registrerte varemerkene for fenetyllin, et sentralstimulerende, syntetisk stoff, selv om tabletter som selges med denne logoen på det illegale markedet, ofte inneholder amfetamin blandet med koffein. Tällä merkillä laittomilla markkinoilla myytyjen tablettien todetaan yleensä sisältävän amfetamiinia kofeiiniin sekoitettuna. 74) Analyysi on alustava, koska Yhdistyneen kuningaskunnan tietoja vuodelta 2007 ei vielä ole saatu. 74) Denne analysen er foreløpig, da det ennå ikke foreligger data fra Storbritannia for 2007.75) Dataene om europeiske narkotikabeslag i dette kapittelet kan finnes i tabell SZR-11 til SZR-18 i Statistiske opplysninger 2009. Sarjaan lisätään myöhemmin raportteja muiden synteettisten huumeiden, kuten amfetamiinin ja ekstaasin, tarjonnasta Euroopassa. De fem siste årene har renheten på amfetamin vært stabil eller synkende i de fleste av de 20 landene som har lagt fram tilstrekkelige data til at det er mulig å analysere trender. (1) Saatavilla seuraavasta osoitteesta: http://emcdda.europa.eu/publications/ Den globale produksjonen av ecstasy i 2007 er av UNODC (2009) anslått til mellom 72 og 137 tonn. Euroopassa vuonna 2007 takavarikoitujen amfetamiinierien puhtaus vaihteli suuresti ja jopa siinä määrin, että mahdollisiin huomioihin keskimääräisistä arvoista on suhtauduttava varoen. Produksjonen synes å ha blitt mer geografisk spredt, og produksjonen foregår nå nærmere forbrukermarkedene i Nord-Amerika, Øst- og Sørøst-Asia og Oseania. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana amfetamiinin puhtaus on pysynyt vakaana tai laskenut niissä 20 maassa, joista on saatu riittävästi tietoja suuntausten analyysia varten. Likevel foregår det meste av produksjonen av ecstasy fremdeles i Europa, da særlig i Nederland og Belgia og i noen mindre grad i Tyskland, Storbritannia og Polen. Vuonna 2007 amfetamiinin keskihinta katukaupassa vaihteli 10 eurosta 20 euroon grammalta yli puolessa tietoja ilmoittaneista 17 maasta. I 2007 varierte gjennomsnittlig detaljpris på amfetamin mellom EUR 10 og EUR 15 pr. gram i over halvparten av de 17 rapporterende landene. Niistä 11 maasta, joissa vuoden 2007 ja 2006 tietoja voitiin vertailla, Espanja, Ranska ja Itävalta ilmoittivat vähittäiskauppahinnan nousseen, muissa maissa hinta on vakaa tai laskeva. Av de 11 landene der det var mulig å sammenligne data for 2007 og 2006, rapporterte Spania, Frankrike og Østerrike om økende detaljpriser, mens de resterende landene rapporterte stabile eller fallende priser. Vuonna 2007 takavarikoitiin 18,2 tonnia metamfetamiinia. Vuodesta 2004 vallinnut vakaa suuntaus siis jatkui. Globale ecstasybeslag i 2007 kom opp i 7,9 tonn, og de fleste regionene rapporterer om økning. Vain kaksi prosenttia takavarikoista tehtiin Euroopassa (UNODC, 2009). Vest- og Sentral-Europa sto for 36 % av globale beslag, Sørøst-Europa for 2 % (UNODC, 2009). Euroopassa ilmoitettiin kaikkiaan yli 24 000 takavarikointia, joissa takavarikoitiin arviolta 13 miljoonaa ekstaasitablettia vuonna 2007. Totalt ble det gjort over 24 000 beslag, og anslagsvis 13 millioner ecstasytabletter ble rapportert beslaglagt i Europa i 2007. Alankomaat ilmoitti määrällisesti suurimmista takavarikoista: 8,4 miljoonaa tablettia kaksinkertaisti vuoden 2006 ilmoitetut määrät. Nederland rapporterte de største beslagene – 8,4 millioner tabletter, en dobling av mengdene rapprotert i 2006. Vain kahdesta muusta Euroopan maasta ilmoitettiin tämän suuruusluokan takavarikoinneista vuonna 2007: Ranska ja Saksa ilmoittivat kumpikin noin miljoonasta takavarikoidusta tabletista. Bare to andre land i Europa rapporterer om beslag som er i nærheten av dette i 2007, nemlig Frankrike og Tyskland, med rundt én million tabletter hver. Myös Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti takavarikoineensa vuonna 2006 yli 6 miljoonaa tablettia, mutta vuoden 2007 tiedot eivät ole vielä saatavissa. Storbritannia rapporterte også om beslag av over seks millioner tabletter i 2006, men data for 2007 er ennå ikke tilgjengelig. Vuosina 2002–2007 Euroopassa ilmoitetut ekstaasitakavarikoiden lukumäärät laskivat jyrkästi vuonna 2003, mutta sittemmin määrä on kasvanut hieman vuosi vuodelta. I perioden 2002–07 falt antallet ecstasybeslag som ble rapportert i Europa kraftig i 2003, men har siden gått noe opp hvert år. Samaan aikaan takavarikoidun huumausaineen määrä laski alimmilleen vuonna 2005, mutta määrä on jälleen kasvanut, ja se lähestyy vuoden 2002 tasoa. De beslaglagte mengdene i samme periode stupte i 2005, men har siden gått opp igjen og synes nå å nærme seg 2002-nivå. Vuonna 2007 Euroopassa ilmoitettiin lähes 4 500:sta metamfetamiinin takavarikosta, joissa takavarikoitiin noin 340 kg huumetta. Illegal produksjon av metamfetamin forekommer også i Europa, men da er den hovedsakelig begrenset til Den tsjekkiske republikk, der over 390 småskala ”kjøkkenlaboratorier” ble funnet i 2007. Norjan osuus on suurin takavarikoiden lukumäärästä ja niissä talteen saadun metamfetamiinin määrästä. I 2007 ble det rapportert nærmere 4 500 beslag av metamfetamin i Europa, til sammen ca. 340 kg. Vuosina 2005–2007 Euroopassa takavarikoidun metamfetamiinin takavarikoinnit ovat lisääntyneet kappale- ja kilomääräisesti, mutta silti määrät ovat pieniä muihin huumausaineisiin verrattuina. Norge står for det største antallet beslag og de største mengdene. Mellom 2005 og 2007 har både antallet beslag og de beslaglagte mengdene metamfetamin økt i Europa, selv om tallene fortsatt er lave sammenlignet med andre stoffer. Maailmassa tuotettiin vuonna 2007 UNODC:n arvion (2009) mukaan 72–137 tonnia ekstaasia. De fleste ecstasytablettene som ble analysert i Europa i 2007, inneholdt MDMA eller et annet ecstasylignende stoff (MDEA, MDA) som det eneste psykoaktive stoffet, og 17 land rapporterte at dette var tilfellet for over 70 % av alle tablettene som ble analysert. Tuotanto näyttää hajaantuvan maantieteellisesti, sillä valmistus Land som rapporterer om en lavere andel av ecstasytabletter med MDMA eller en analog, er bl.a. Bulgaria (47 %), Kypros (44 %) og Østerrike (61 %). Euroopassa useimmat vuonna 2007 analysoidut ekstaasitabletit sisälsivät MDMA:ta tai jotain muuta ekstaasin kaltaista ainetta (MDEA, MDA) ainoana psykoaktiivisena aineena. Den første rapporten i serien gir en omfattende oversikt over tema relatert til produksjon av og handel med metamfetamin i Europa og gjennomgår tiltakene som er iverksatt på området, både i Europa og internasjonalt (1). Kaikkiaan 17 maata ilmoitti, että kappalemääräisesti näin oli yli 70 prosentissa kaikista analysoiduista tableteista. I tillegg ble høydoserte ecstasytabletter som inneholdt over 130 mg MDMA, rapportert av en del land (Bulgaria, Frankrike, Nederland, Slovakia, Norge). Tässä luvussa mainitut tiedot Euroopan huumausainetakavarikoinneista ovat taulukoissa SZR-11–SZR-18 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Selv om det finnes rapporter om tabletter som selges for under EUR 2, rapporterer de fleste landene om en gjennomsnittlig detaljpris i Ekstaasitablettien hinta katukaupassa Gjennomsnittspris (EUR pr. tablett) Keskihinta (euroa/tabletti) inflaatiokorjattu hinta vähittäiskaupassa on laskenut hieman vuodesta 2003 alkaen. < 66 til 10 > 10Data mangler EU-medlemsstater (Tsjekkia, Estland, Storbritannia). Vuoden 2007 keskiarvo sijoittuu 5:n ja 12 euron välille valtaosassa raportoivista maista. I et par land utgjør brukere av amfetamin eller metamfetamin, som ofte setter stoffet ved hjelp av sprøyte, en vesentlig del av det totale antallet problembrukere av narkotika og personer som søker hjelp for narkotikaproblemer. < 66-10 > 10Tietoja ei saatavilla Hallusinogeeniset sienet, joita kasvaa luonnonvaraisina monissa Euroopan maissa ja joita voi ostaa internetistä, mainitaan 11 maassa huumausainetakavarikoista vuonna 2007 ilmoittaneista 28 maasta. I kontrast til disse kroniske brukergruppene finnes det en mer generell forbindelse mellom bruken av syntetiske narkotika, særlig ecstasy, og nattklubber og dance-arrangementer. Kuudesta maasta, jotka ilmoittivat hallusinogeenisten sienten takavarikoiden, käytön yleisyyden tai saatavuuden suuntauksista, kaikkiaan viidessä suuntaus oli laskeva. Dette fører til at det rapporteres signifikant høyere bruksnivåer blant unge mennesker sammenlignet med befolkningen for øvrig, og at det finnes svært høye bruksnivåer i noen miljøer eller i spesifikke undergrupper. Når det gjelder bruken totalt sett av hallusinogene stoffer som lysergsyredietylamid (LSD) og hallusinogene sopper, er denne generelt lav og har stort sett holdt seg stabil i de senere årene. Maat, jotka toimittivat ainoastaan vähimmäis- ja enimmäisarvot, on otettu mukaan, jos arvot sijoittuvat jollekin näistä väleistä. Land som bare har oppgitt minstepris og høyeste spris, er tatt med dersom prisen ligger innenfor et av disse områdene. Katso taulukko PPP-4 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Se tabell PPP-4 i Statistiske opplysninger 2009.Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Luxemburgissa useimmat analysoidut tabletit (83 prosenttia) eivät sisältäneet mitään säänneltyä päihdettä. Hallusinogene stoffer livstidsprevalensen for bruk av amfetamin (76) varierer mellom landene fra nærmest null til 11,7 % av alle voksne (15–64 år). Samoin oli Kyproksessa (53 prosenttia). Bruk siste år av dette stoffet er mye lavere, med et europeisk gjennomsnitt på 0,5 %. Turkissa vain 23 prosentissa analysoiduista tableteista oli MDMA:n kaltaisia päihteitä. Disse anslagene tyder på at ca. 12 millioner europeere har prøvd amfetamin, og at om lag 2 millioner har brukt stoffet det siste året (se tabell 5 for et sammendrag av dataene). Vuonna 2007 testattujen ekstaasitablettien tyypillinen MDMA-pitoisuus oli 19–75 mg tietoja toimittaneissa 11 maassa. Tilgjengelige data indikerer en nedgang i beslaglagte mengder i perioden 2002–07, men samtidig har antallet beslag gått noe opp fra 2003 til 2007. Lisäksi osa maista (Bulgaria, Ranska, Alankomaat, Slovakia, Norja) raportoivat suuren annoksen eli yli 130 mg MDMA:ta sisältävistä ekstaasitableteista. Ekstaasitablettien puhtaudessa ei ole selviä suuntauksia. Detaljprisene på LSD (korrigert for inflasjon) har falt noe siden 2003, og gjennomsnittsprisen varierte i 2007 mellom EUR 5 og EUR 12 pr. enhet i de fleste rapporterende landene. Osasta EU:n jäsenvaltioita (Tšekki, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta) raportoitiin suhteellisen suuria amfetamiinien tai ekstaasin käyttömääriä koko väestön keskuudessa. Blant unge voksne (15–34 år) varierer livstidsprevalensen av amfetaminbruk betydelig fra land til land i Europa, fra 0,1 % til 15,3 %, med et vektet gjennomsnitt på ca. 5 %. Tästä kroonikkokäyttäjien populaation tilanteesta poiketen synteettiset huumausaineet, varsinkin ekstaasi, yhdistetään yleisemmin yökerhoihin ja tanssitapahtumiin. Det er anslått at gjennomsnittlig 1,1 % av alle unge europeere har brukt amfetamin i løpet av det siste året. Tämän vuoksi nuorten keskuudesta saadaan muuhun väestöön verrattuna merkittävästi suurempia käyttömäärätietoja ja erityisen korkeita määriä havaitaan tietyissä ympäristöissä tai erityisväestöryhmissä. Ifølge undersøkelsen fra 2007 blant 15–16-årige skoleelever varierer livstidsprevalensen for amfetamin fra 1 % til 8 % i de 26 EU-medlemsstatene, Norge og Kroatia, mens prevalensnivåer på over 5 % ble rapportert bare for Ekstaasi on nyt huomattavasti halvempaa kuin 1990-luvulla, jolloin se tuli yleisesti laajalti saataville. Hallusinogene sopper, som vokser vilt i mange land i Europa og kan kjøpes via internett, ble nevnt av 11 av de 28 landene som rapporterte om narkotikabeslag i 2007. Vaikka toisten ilmoitusten mukaan tabletteja myydään alle 2 euron kappalehintaan, useimmat maat raportoivat keskimääräiseksi vähittäiskauppahinnaksi 4–10 euroa tabletilta (kaavio 6). I fem av de syv landene som rapporterte en trend enten for beslag, prevalens av bruk eller tilgjengelighet av hallusinogene sopper, var trenden nedadgående. Vuosilta 2002–2007 saatavissa olevat inflaatiokorjatut tiedot viittaavat katukaupan hinnan laskun jatkuneen. Ett land (Frankrike) rapporterte en økning i prevalensen av bruk og beslag, noe som kunne tilskrives tilgjengeligheten av sopp og soppdyrkingsutstyr på internett. Hallusinogeenit Prevalens og bruksmønstre LSD:n käyttöä ja salakuljetusta pidetään Euroopassa edelleen marginaalisen pienenä. EONNs indikator for problematisk bruk av narkotika (PDU) kan brukes på amfetamin, der problematisk bruk vil defineres som injeksjonsbruk eller langvarig/regelmessig bruk av stoffet. Viimeksi kuluneen vuoden aikana tätä huumetta käyttäneiden määrä on paljon pienempi, koko Euroopan keskiarvo on 0,5 prosenttia. Relativt høye nivåer av amfetamin- eller ecstasybruk i befolkningen generelt rapporteres av en del Amfetamiinin käyttöä koskevissa tiedoissa ei ole eroteltu amfetamiinia ja metamfetamiinia, mutta tiedot liittyvät yleensä amfetamiiniin (sulfaatti tai deksamfetamiini), koska metamfetamiinin käyttö on harvinaista Euroopassa. 76) Undersøkelsesdata om “amfetaminbruk” skiller ofte ikke mellom amfetamin og metamfetamin, men ettersom bruk av metamfetamin er uvanlig i Europa, vil prevalensen typisk gjenspeile bruken av amfetamin (sulfat eller deksamfetamin).77) Data fra alle ESPAD-land og Spania. Se figur EYE-2 (del vi) i Statistiske opplysninger 2009. Taulukko 5. Amfetamiinien käytön levinneisyys koko väestössä – yhteenvetotiedot Tabell 5: Prevalens av amfetaminbruk i befolkningen generelt — datasammendrag Käytetty väestöpohja: 15–64 (334 miljoonaa) ja 15–34 (133 miljoonaa). Populasjoner brukt som grunnlag: 15–64 (334 millioner) og 15–34 (133 millioner). Tässä tiivistetyt tiedot ovat saatavissa vuoden 2009 tilastotiedotteen kohdasta ”Yleiset väestötutkimukset”. Dataene som presenteres her, finnes i “Generelle befolkningsundersøkelser” i Statistiske opplysninger 2009. Nuorten (15–34-vuotiaiden) keskuudessa amfetamiinia ainakin kerran käyttäneiden määrä vaihtelee maasta toiseen huomattavasti, ja se on 0,1–15,3 prosenttia. ), som er om lag rapporterer en signifikant økning, mens Sverige og Finland rapporterer en redusert andel nye amfetaminklienter (80). Euroopan keskiarvo on noin viisi prosenttia. Det fire ganger mer enn anslaget for problembrukere av opioider i landet. EMCDDA:n huumausaineiden ongelmakäyttöä koskevaa indikaattoria voidaan käyttää amfetamiinien yhteydessä rajoitetusti, sillä niiden yhteydessä ongelmakäytöksi määritellään injektiokäyttö tai pitkäaikainen/säännöllinen käyttö. Antallet rapporterte søknader om behandling som gjelder bruk av amfetamin som primærrusmiddel, er relativt lite i de fleste landene i Europa, men gjelder likevel en betydelig andel av rapporterte behandlingsinntak særlig i Sverige (34 %), Finland (23 %), Latvia (16 %) og Ungarn (11 %). Vain Suomi on antanut tuoreen kansallisen arvion amfetamiinin ongelmakäyttäjistä, joiden määräksi arvioitiin 12 000–22 000 vuonna 2005. Fire andre land (Belgia, Danmark, Tyskland, Nederland) rapporterer at mellom 6 % og 10 % av alle som inntas til behandling, oppgir amfetamin som primærrusmiddel. Andre steder er andelen under 3 % (79). Vuonna 2007 tutkimukseen osallistuneissa 26:ssa EU:n jäsenvaltiossa, Norjassa ja Kroatiassa 15–16-vuotiaiden koululaisten keskuudessa amfetamiineja oli käyttänyt ainakin kerran 1–8 prosenttia. Andelen kvinner er høyere enn for andre rusmidler idet forholdet mann til kvinne her bare er 2:1. Amfetaminbrukere i behandling rapporterer ofte bruk av andre rusmidler, hovedsakelig cannabis og alkohol, noen ganger opioider (81). Yli viiden prosentin yleisyys raportoitiin toki vain Bulgariasta, Latviasta (kummassakin kuusi prosenttia) ja Itävallasta (kahdeksan prosenttia). (77) I de landene hvor klienter som har amfetamin som primærrusmiddel utgjør en stor andel av alle som inntas til behandling, er injisering den hyppigst rapporterte bruksmåten (63–83 %). Katso kaavio EYE-2 (osa vi) vuoden 2009 tilastotiedotteessa.78) Tämä on 3,4–6,3 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohden. ) Tilsvarende 3,4 til 6,3 tilfeller pr. Laskettu alkuperäisestä näytteestä, joka koostuu 15–54-vuotiaista ja jonka ei oletettu sisältävän 55–64-vuotiaita käyttäjiä. 1 000 i aldersgruppen 15–64 år; rekalkulert på grunnlag av opprinnelig utvalg som var aldersgruppen 15–54, Slovakiassa on havaittu jyrkkä kasvu niiden opioidikorvaushoitoa saavien määrässä, jotka ilmoittavat käyttävänsä metamfetamiinia. Ecstasybruk siste år i denne aldersgruppen er i de fleste landene anslått til mellom 1,0 % og 3,9 %, men det er stor forskjell mellom det laveste nasjonale anslaget på 0,3 % og det høyeste på 12 % (83). kertaa hoitoon tulevista ilmoittaa amfetamiinin syyksi. Historisk sett har bruken av dette stoffet i Europa vært konsentrert til Tsjekkia og Slovakia. Neljä muuta maata (Belgia, Tanska, Saksa, Alankomaat) ilmoittavat, että 6–10 prosenttia hoidon aloittavista asiakkaista mainitsee amfetamiinin pääasialliseksi huumeekseen. 1 000 innbyggere i alderen 15–64), eller dobbelt så mange som problembrukerne av opioider; og i Slovakia, et sted rundt 5 800–15 700 (1,5 til 4,0 tilfeller pr. Muissa maissa osuus on alle kolme prosenttia. (79 1 000 innbyggere i alderen 15–64), eller ca. Tšekissä ja Slovakiassa hoidon aloittavat metamfetamiinin käyttäjät ovat suhteellisen nuoria, keskimäärin 24–25-vuotiaita, ja pääosin miehiä. I begge disse landene rapporteres metamfetamin som primærrusmiddel for en stor del av klientene som inntas til behandling: 61 % i Tsjekkia og 26 % i Slovakia. I perioden 2002–2007 har etterspørselen etter behandling relatert til metamfetaminbruk økt i begge disse landene (82 Amfetamiinin käyttäjien kokonaismäärä ja osuus ensi kertaa hoitoon hakeutuvista on pysynyt pääosin vakaana vuosina 2002–2007. Antallet personer som i 2007 ble inntatt til behandling for bruk av ecstasy som primærrusmiddel var fortsatt minimalt. Ainoastaan Tanska, Latvia ja Alankomaat ovat ilmoittaneet uusien amfetamiiniasiakkaiden osuuden merkittävästä lisääntymisestä, Ruotsi ja Suomi puolestaan vähentymisestä. I to tredeler av landene oppgis ecstasy av under 1 % av narkotikaklientene, og i de øvrige landene varierer andelen mellom 1 % og 5 %. (80) Kun arvioimme suuntauksia koskevia tietoja, meidän on pidettävä mielessä menetelmälliset rajoitukset, sillä osaa kansallisista seurantajärjestelmistä on muutettu viime aikoina (muun muassa Latviassa). Med en gjennomsnittsalder på 24 år er ecstasyklientene blant de yngste som påbegynner narkotikabehandling, og denne gruppen rapporterer ofte om samtidig inntak av andre stoffer, herunder cannabis, kokain, alkohol og amfetamin (84). Amfetamiinin käyttäjät tulevat hoitoon keskimäärin 29 vuoden iässä. Naisten osuus on suurempi kuin muiden huumausaineiden yhteydessä: miesten suhde naisiin on 2:1. Injisering er den måten metamfetaminbrukere i behandling oftest rapporterer å bruke (82 % i Tsjekkia, 41 % i Slovakia). Hoidossa olevat amfetamiinin käyttäjät ilmoittavat usein käyttävänsä muitakin päihteitä, pääasiassa kannabista ja alkoholia sekä joskus opioideja. Bruk av andre rusmidler rapporteres også ofte, da særlig cannabis, alkohol og opioider. (81) Maissa, joissa hoitoon hakeutuvista suuri osa on pääasiallisesti amfetamiinin käyttäjiä, useimmiten ilmoitettu käyttötapa on injektiokäyttö (63–83 prosenttia). Slovakia har notert en kraftig økning i antallet klienter som får substitusjonsbehandling med opioider, som rapporterer bruk av metamfetamin. Metamfetamiinin ongelmakäyttö Kvinner utgjør imidlertid en større andel av klientene som får behandling for problemer relatert til metamfetamin enn for andre rusmidler. Noin 10 miljoonan eurooppalaisen aikuisen arvioidaan kokeilleen ekstaasia (keskimäärin 3,1 prosenttia) ja noin 2,5 miljoonan (0,8 prosenttia) käyttäneen sitä viimeksi kuluneen vuoden aikana (katso yhteenvetotiedot taulukosta 6). Livstidsprevalensen av LSD-bruk i den voksne befolkningen (15–64 år) varierer fra nesten null til 5,2 %. Blant unge voksne (15–34 år) er livstidsprevalensen noe høyere (null til 6,6 %), selv om lavere prevalensnivåer rapporteres for bruk siste år og i aldersgruppen 15–24 (85). Maiden väliset vaihtelut ovat huomattavia, ja uusimpien tutkimusten mukaan 0,3–7,5 prosenttia kaikista aikuisista (15–64-vuotiaista) on joskus kokeillut tätä huumausainetta. I de få landene som har lagt fram sammenlignbare data, overskrider bruken av LSD imidlertid ofte bruken av hallusinogene sopper, der livstidsprevalensen for unge voksne varierer fra 0,3 % til 8,3 %, og siste års bruk anslås til mellom 0,2 % og 2,8 %. Useimmat maat ilmoittavat ainakin kerran käyttäneitä olevan arviolta 1–5 prosenttia. 2,5 millioner (0,8 %) har brukt ecstasy det siste året (se tabell 6 for et sammendrag av dataene). Viimeksi kuluneen vuoden aikana tätä huumetta käyttäneiden määrä vaihtelee eri puolilla Eurooppaa, ja se on 0,1–3,5 prosenttia. Ferske undersøkelser tyder på at mellom 0,3 % og 7,5 % av alle voksne (15–64 år) har prøvd stoffet, og de fleste land rapporterer en livstidsprevalens i området 1–5 %. Kuten useimpien muidenkin laittomien huumeiden yhteydessä, ilmoitettu käyttö on kaikilla mittareilla mitattuna paljon yleisempää miesten kuin naisten keskuudessa. Bruk siste år varierer fra 0,1 % til 3,5 %. I alle målinger, og som tilfellet er for de fleste andre illegale stoffene, er rapportert bruk mye høyere blant menn enn blant kvinner. Toisin kuin muissa maanosissa, joissa metamfetamiinin käyttö on lisääntynyt viime vuosina, Euroopan käyttömäärät näyttävät vähäisiltä. Blant 15–16-årige skoleelever i ti av de 26 landene som har sendt inn data om disse stoffene er prevalensestimatene for bruk av hallusinogene sopper høyere enn for LSD og andre hallusinogener. Tämän huumeen käyttö on Euroopassa perinteisesti keskittynyt Tšekkiin ja Slovakiaan. De fleste landene rapporterer estimater for livstidsprevalens for bruk av hallusinogene sopper mellom 1 % og 4 %. Kummassakin maassa suuri osa hoitoon tulevista ilmoittaa pääasialliseksi huumeekseen metamfetamiinin: Tšekissä heidän osuutensa on 61 prosenttia ja Slovakiassa 26 prosenttia. Ecstasybruk er mye vanligere blant unge voksne (15–34 år), der livstidsprevalensen varierte på nasjonalt nivå fra 0,6 % til 14,6 %, og mellom 0,2 % og 7,7 % i denne aldersgruppen rapporterer bruk av stoffet det siste året. Det anslås at 7,5 millioner unge europeere (5,6 %) noen gang har prøvd ecstasy, mens ca. 2 millioner (1,6 %) rapporterer Silti pienimmän (0,3 prosenttia) ja suurimman (12 prosenttia) kansallisen arvion välillä on huomattava ero. (83) Se tabell TDI-5 (del ii) i Statistiske opplysninger 2009. 83) Katso kaavio GPS-9 (osa ii) ja taulukot GPS-17 ja GPS-18 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. 85) Se tabell GPS-8 (del i), GPS-9, GPS-11 og GPS-17 i Statistiske opplysninger 2009.86) Data fra ESPAD for alle land bortsett fra Spania. Se figur EYE-2 (del v) i Statistiske opplysninger 2009. Taulukko 6. Ekstaasin käytön levinneisyys koko väestössä – yhteenvetotiedot Tabell 6: Prevalens av ecstasybruk i befolkningen generelt — datasammendrag Tšekki (3,5 %)Viro (1,7 %)Slovakia (1,6 %)Yhdistynyt kuningaskunta, Latvia (1,5 %) Tsjekkia (3,5 %)Estland (1,7 %)Slovakia (1,6 %)Storbritannia, Latvia (1,5 %) Tšekki (7,7 %)Viro (3,7 %)Yhdistynyt kuningaskunta (3,1 %)Latvia, Slovakia, Alankomaat (2,7 %) Tsjekkia (7,7 %)Estland (3,7 %)Storbritannia (3,1 %)Latvia, Slovakia, Nederland (2,7 %) Tässä tiivistetyt tiedot ovat saatavissa vuoden 2009 tilastotiedotteen kohdasta ”Yleiset väestötutkimukset” tätä yleisemmästä käytöstä: Bulgaria, Viro, Slovakia (kaikissa kuusi prosenttia) ja Latvia (seitsemän prosenttia). Dataene som presenteres her, finnes i “Generelle befolkningsundersøkelser” i Statistiske opplysninger 2009. Ensisijaisesti ekstaasin vuoksi hoitoon hakeutuvien määrä oli merkityksettömän pieni myös vuonna 2007. Kahdessa maassa kolmesta ekstaasin mainitsee alle prosentti huumausainehoidon asiakkaista, jäljelle jääneissä maissa osuus on 1–5 prosenttia. EONN: Utvalgt aspekt om blandingsbruk på 1990-tallet tyder befolkningsundersøkelser nå på en generell stabilisering, eller til og med en moderat nedgang, når det gjelder disse stoffenes popularitet, selv om ikke alle land viser det samme mønsteret. EMCDDA julkaisee vuoden 2009 vuosiraportin ohessa erityiskysymyksen huumeiden sekakäytöstä. Samtidig med årsrapporten for 2009 publiserer EONN et Utvalgt aspekt om blandingsbruk. Asiakirjassa tarkastellaan tämän hyvin yleisen huumeidenkäyttötavan käytössä olevia määritelmiä sekä annetaan tietoja, joiden avulla voidaan ymmärtää paremmin sekakäytön levinneisyyttä ja tunnusomaisia piirteitä eri väestönosissa (kouluikäiset lapset, aikuiset, huumeiden ongelmakäyttäjät). Dokumentet gjennomgår tilgjengelige definisjoner av dette svært utbredte mønsteret for rusmiddelbruk og inneholder data som gjør det mulig å få en bedre forståelse av prevalensen av blandingsbruk og hva som kjennetegner blandingsbruk i forskjellige populasjoner (skoleelever, voksne, problembrukere av narkotika). Siinä kuvataan myös käytössä olevia toimenpiteitä, jotka kohdistuvat tämän ilmiön ehkäisemiseen, hoitoon ja haittojen vähentämiseen. Eksisterende tiltak innenfor forebygging, behandling og skadereduksjon, rettet mot blandingsbruk blir også beskrevet. Raportti sisältää lisäksi lyhyen katsauksen yleisimpiin huumesekoituksiin liittyvistä riskeistä, ja siinä käsitellään sekakäytön valvontaa tulevaisuudessa. Rapporten inneholder dessuten en kort oversikt over risikoen forbundet med en del av de vanligste rusmiddelkombinasjonene og en drøfting omkring framtidig overvåking av blandingsbruk. Tämä erityiskysymys on saatavilla painetussa muodossa ja internetin kautta ainoastaan englanniksi (http://www.emcdda.europa.eu/publications/selected-issues/polydrug-use). Dette Utvalgte aspektet finnes i trykt utgave og på internett, men bare på engelsk (http://www.emcdda.europa.eu/publications/selected-issues/polydrug-use). Ainakin kerran LSD:tä käyttäneiden osuus aikuisväestöstä (15–64-vuotiaista) vaihtelee lähes nollasta 5,2 prosenttiin. Siste års bruk av amfetamin blant unge voksne (15–34) i Storbritannia har gått så langt ned som fra 6,2 % i 1998 til 1,8 % i 2008. Danmark hadde en økning i amfetaminbruk fra 0,5 % i 1994 til 3,1 % i 2000, med et tilsvarende tall i 2008 (87). ) Katso taulukot TDI-5 ja TDI-37 (osa i), (osa ii) ja (osa iii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa. ) I Danmark viser informasjonen i 1994 til “harde stoffer”, som da hovedsakelig viste til amfetamin(er). Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa ovat hieman korkeammat (0–6,6 prosenttia), joskin huomattavasti alempia vaihteluvälejä esiintyy viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden ja 15–24-vuotiaiden keskuudessa. Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa amfetaminbruk, mens Tsjekkia, Portugal og Kroatia rapporterte om redusert bruk av ecstasy. Viimeksi kuluneen vuoden aikana amfetamiinia käyttäneiden nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) määrä on vähentynyt Yhdistyneessä kuningaskunnassa oleellisesti eli vuoden 1998 tasolta 6,2 prosentista 1,8 prosenttiin vuonna 2008. For ecstasybruk blant unge voksne (15–34) er bildet mer blandet. Tanskassa amfetamiinin käyttö lisääntyi 0,5 prosentista vuonna 1994 3,1 prosenttiin vuonna 2000, ja luku on sama vuonna 2008. Etter en generell økning i enkelte europeiske land i slutten av 1980- og begynnelsen av 1990-årene, som førte til tilsvarende nivåer av ecstasybruk i Tyskland, Spania og Storbritannia på midten av 1990-tallet, er europeisk gjennomsnitt for siste års prevalens nå nede i 1,6 %. (87) Muissa maissa, jotka ilmoittavat toistuvista kyselyistä samalla aikavälillä (Saksa, Kreikka, Espanja, Ranska, Alankomaat, Slovakia, Suomi), suuntaukset ovat suurelta osin vakiintuneet (kaavio 7). Blant de landene som har ferskere undersøkelser, er det Storbritannia som har høyest prevalenstall (88). Viisivuotiskaudella 2002–2007 niistä 11 maasta, joista on riittävästi tietoa amfetamiinin käytöstä ainakin kerran viimeksi kuluneen vuoden aikana 15–34-vuotiaiden ikäryhmässä, neljä ilmoitti käytön vähentyneen vähintään 15 prosenttia lähtötasolta, kolme ilmoitti käytön vakiintuneen ja neljä ilmoitti käytön lisääntyneen. I femårsperioden 2002–07 falt siste års prevalens av ecstasybruk blant unge voksne med minst 15 % i tre av de 11 landene som leverte tilstrekkelig informasjon, mens den var stabil i fire land og økte i fire. Useimmat maat ilmoittavat ainakin kerran hallusinogeenisiä sieniä käyttäneiden määrän arvioksi 1–4 prosenttia. Studier av narkotikabruk i disse miljøene kan gi et innblikk i atferden til dem som bruker amfetamin og ecstasy eller andre stoffer som ketamin og GHB. Slovakian (viisi prosenttia) ja Tšekin (seitsemän prosenttia) luvut ovat tätä suurempia. (86) Anslag over narkotikabruk i disse miljøene vil typisk være høye, men de kan ikke brukes på befolkningen som sådan, og mye av narkotikabruken vil helst foregå i helger og ferier (EONN, 2006b). Suuntaukset amfetamiinien ja ekstaasin käytössä Denne hypotesen synes å kunne bekreftes i Storbritannia og til en viss grad i andre land (f.eks. Ekstaasin käyttö nuorten aikuisten (15–34-vuotiaiden) keskuudessa näyttää hieman monitahoisemmalta. Prevalensdata fra studier gjennomført i rekreasjonsmiljøer i 2007 er tilgjengelig fra fem land (Belgia, Tsjekkia, Latvia, Litauen, Østerrike). Ainakin kerran viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden määrä kasvoi yleisesti osassa Euroopan maita 1980-luvun lopussa ja 1990luvun alussa, joten Saksa, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta olivat samalla tasolla 1990luvun puolivälissä. Estimatene over livstidsprevalens varierte fra 15 % til 71 % for ecstasybruk og fra 17 % til 68 % for amfetaminer. Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden määrä on laskenut siten, että arvioitu Euroopan keskiarvo on 1,6 prosenttia. Fire av disse studiene estimerte dessuten livstidsprevalens for hallusinogene sopper, som var fra 4 % til 64 %. Niissä maissa, joissa on tehty tuoreempia tutkimuksia, käyttö on yleisempää Hyppig bruk av ecstasy eller amfetaminer forekommer også i disse miljøene, men den er oftest mye lavere. Aiempien raporttien havainnot amfetamiinin ja ekstaasin kulutuksen vakiintumisesta ja jopa vähenemisestä Euroopassa saavat tukea uusimmista tutkimustiedoista. ESPAD og andre skoleundersøkelser gjennomført i 2007, indikerer samlet sett liten forandring i graden av eksperimentering med amfetamin og ecstasy blant skoleelever i 15–16-årsalderen. Yhdistynyt kuningaskunta (1) Storbritannia ( Englanti ja Wales.Vain vähintään kolme kyselyä vuosina 1998-2008 tehneet maat on otettu mukaan. England og Wales.Bare data for land som har gjennomført minst tre spørreundersøkelser i perioden 1998 til 2008 er tatt med. Lisätietoja: katso kaaviot GPS-8 ja GPS-21 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.Reitoxin kansalliset raportit (2008), tiedot on otettu väestötutkimuksista, raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. Se figur GPS-8 og GPS-21 i Statistiske opplysninger 2009 for ytterligere informasjon.Nasjonale Reitox-rapporter, hentet fra befolkningsundersøkelser, rapporter eller vitenskapelige artikler. Katso kaavio GPS-21 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. ) Se figur GPS-21 i Statistiske opplysninger 2009. Ne 16–24-vuotiaat nuoret, jotka ilmoittivat käyneensä yökerhossa vähintään neljä kertaa viimeksi kuluneen kuukauden aikana, olivat käyttäneet yli kolme kertaa todennäköisemmin ekstaasia (kahdeksan prosenttia) kuin ne, jotka eivät käy yökerhoissa (2,3 prosenttia) (Hoare ja Flatley, 2008). Kapittel 4: Amfetamin, ecstasy og hallusinogene stoffer at de hadde vært på nattklubb minst fire ganger i løpet av siste måned, tre ganger så høy sannsynlighet for at de hadde brukt ecstasy (8 %) i løpet av siste år, enn for dem som ikke gikk på nattklubb (2,3 %) (Hoare og Flatley, 2008). Kokaiini saattaa parhaillaan korvata amfetamiineja ja ekstaasia eräissä maissa ja tietyssä huumeidenkäyttäjäpopulaatiossa. (Portugal, Slovenia, Storbritannia) rapporterer at de har spesialiserte programmer tilgjengelig for flesteparten av amfetaminbrukerne som aktivt søker behandling. Tämä oletus on näkyvissä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja jossain määrin muissa maissa (esimerkiksi Tanska ja Espanja). I de seks andre landene anslår nasjonale eksperter at spesialisert amfetaminbehandling er tilgjengelig for under halvparten av dem som søker. Niissä on havaittu yhtä aikaa kokaiinin käytön lisääntyvän ja amfetamiinien käytön vähenevän (EMCDDA, 2008b). Innholdet i de spesialiserte behandlingsprogrammene for personer som bruker disse stoffene, er ofte ikke godt dokumentert. Yökerhoissa käyvien ja huumeita käyttävien nuorten terveys ja turvallisuus on yhä suurempi kansanterveydellinen huolenaihe. Helsen og sikkerheten til folk som går på nattklubb og bruker narkotika, er et økende folkehelseproblem. Ohjeistot, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa kehitetty ”Turvallisemman tanssin” ohjeet, ovat muodostuneet tärkeiksi työkaluiksi tällä alalla. Retningslinjer, som “Safer dancing” som er utarbeidet i Storbritannia, har blitt et viktig verktøy på dette området. Vaikka 12 maata on nyt ilmoittanut kehittäneensä tällaisen ohjeistuksen yöelämän huvipaikkoja varten, ainoastaan Alankomaat, Slovenia, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta ilmoittavat, että ohjeistusta seurataan ja valvotaan. Men samtidig som 12 land nå rapporterer at de har utarbeidet slike retningslinjer for utelivsmiljøet, er det bare Nederland, Slovenia, Sverige og Storbritannia som rapporterer å overvåke og håndheve overholdelse av retningslinjene. Amfetamiinia ainakin kerran käyttäneiden määrä väheni ainoastaan Virossa, kun taas Tšekissä, Portugalissa ja Kroatiassa ilmoitettiin ekstaasin käytön vähentyneen. Det er rapportert om lovende resultater etter nyere undersøkelser av medikamenter som skal redusere abstinens eller sug forbundet med amfetaminavhengighet. Amfetamiinit ja ekstaasi viihdeympäristöissä: käyttö ja toimenpiteet Slike har fram til nå vært mangelvare. Huumeiden ja alkoholin käyttöä esiintyy aika ajoin tietyissä viihdeympäristöissä, joihin nuoret kokoontuvat (kuten tanssitapahtumissa tai musiikkifestivaaleilla). Tutkimukset huumeiden käytöstä näissä ympäristöissä voivat antaa tietoa amfetamiineja ja ekstaasia tai muita huumausaineita, kuten ketamiinia ja GHB:tä, käyttävien henkilöiden käyttäytymisestä. En finsk studie av bruken av metylfenidat og aripiprazol rapporterte positive, foreløpige resultater idet alle som fikk metylfenidat avga færre amfetaminpositive urinprøver enn de som fikk aripiprazol eller et placebo (Tiihonen et al., 2007). Huumeiden käytön arvioidaan olevan tavallista tällaisissa ympäristöissä, mutta tietoja ei voida yleistää koskemaan koko väestöä. Suuri osa huumausaineiden käytöstä tapahtuu pääasiassa viikonloppuisin ja lomien aikana (EMCDDA, 2006b). En fersk litteraturgjennomgang viste dessuten positive resultater både for metylfenidat og deksamfetamin i behandlingen av metamfetaminavhengighet (Elkashef et al., 2008). Turvallisen klubeilla käynnin ohjeiden tarkoituksena on vähentää huumausaineista johtuvien ongelmien esiintymisen todennäköisyyttä, muun muassa taata ilmaisen kylmän veden ja välittömän ensiavun saatavuus sekä tarjota ehkäisytyötä kentällä. Retningslinjer for et trygt klubbliv tar sikte på å redusere faren for at det oppstår narkotikarelaterte problemer og omfatter tilgang til gratis kaldt vann, førstehjelp i umiddelbar nærhet og oppsøkende forebyggingsarbeid. Kansalliset asiantuntijat raportoivat tällaisten toimenpiteiden saatavuudesta yökerhoissa, joilla on riittävän suuri kohdeyleisö, jotta toimenpiteet kannattaa toteuttaa. Rapporter om tilgjengeligheten av slike tiltak i nattklubber med tilstrekkelig store målgrupper til at tiltakene kan gjennomføres, er utarbeidet av nasjonale eksperter. Kaikkiaan vaikuttaa siltä, että terveysriskejä ja huumausaineiden käyttöä Euroopan yöelämässä ehkäisevien tai vähentävien yksinkertaisten toimenpiteiden saatavuus on vähäistä. Stort sett viser det seg at enkle tiltak for å forebygge eller redusere helserisiko og bruk av narkotika bare finnes i begrenset omfang i utelivsmiljøene i Europa. Kentällä tehtävää ehkäisytyötä ilmoitetaan olevan tarjolla valtaosassa merkittävistä yökerhoista ainoastaan Liettuassa ja Sloveniassa ja alle puolessa 18 maan yökerhoista. Oppsøkende, forebyggende tiltak rapporteres å være tilgjengelig i de fleste aktuelle nattklubber bare i Litauen og Slovenia og i et mindretall av nattklubbene i 18 land. Sellaista ei ole lainkaan kuudessa maassa. Seks land har ingen slike tiltak. Viisi maata on ilmoittanut välittömän ensiavun saatavuudesta valtaosassa merkittävistä yökerhoista (Luxemburg, Portugali, Slovenia, Yhdistynyt kuningaskunta, Norja), ja 15 maassa sitä on saatavilla alle puolessa merkittävistä yökerhoista. Kreikassa ja Ruotsissa sitä ei ole saatavilla. Fem land rapporterer om umiddelbart tilgjengelig førstehjelp i flesteparten av de aktuelle nattklubbene (Luxembourg, Portugal, Slovenia, Storbritannia, Norge), mens dette er tilgjengelig bare i et mindretall av aktuelle nattklubber i 15 land og ikke finnes i det hele tatt i Hellas og Sverige. Ilmaista kylmää vettä on saatavissa yli puolessa merkittävistä yökerhoista 11 maassa ja alle puolessa merkittävistä yökerhoista yhdeksässä maassa. Endelig er gratis kaldt vann tilgjengelig i de fleste av de aktuelle nattklubbene i 11 land og i et mindretall i ni land. Tätä järjestelyä ei ollut lainkaan Kreikassa, Kyproksessa eikä Romaniassa. Dette tiltaket er ikke tilgjengelig i Hellas, Kypros og Romania. Ainakin kerran käyttäneiden arviot vaihtelevat ekstaasin osalta 15 prosentista 71 prosenttiin ja amfetamiinien osalta 17 prosentista 68 prosenttiin. I England og Wales har deksamfetamin lenge vært tilgjengelig for behandling av de mest problematiske amfetaminbrukerne, der medikamentet kan skrives ut av hvilken som helst lege. Amfetamiinien käyttäjät saavat yleensä hoitoa avopalvelujen piirissä. Det finnes imidlertid lite informasjon om denne praksisen i Storbritannia. Maissa, joissa amfetamiinien käyttö on ollut perinteisesti merkittävää, palvelut ovat voineet erikoistua tämäntyyppisen huumeongelman hoitoon. En undersøkelse av apotektjenester som ble gjennomført for mer enn ti år siden, anslo at 900 til 1 000 klienter fikk denne behandlingen (Strang og Sheridan, 1997). Pahimmista ongelmista kärsivien amfetamiinien käyttäjien hoitoa voidaan tarjota laitoshoidossa tai psykiatrisissa klinikoissa tai sairaaloissa. De fleste reseptene ble utskrevet av leger på sykehus eller klinikker, og nesten alle av leger tilknyttet det offentlige helsevesenet (National Health Service – NHS). Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa tutkituista keskuksista (Rosenberg ym., 2002). En undersøkelse av 265 spesialisttjenester i NHS som ble gjennomført i 2000, avslørte at forskrivning av deksamfetamin var tilgjengelig i om lag én tredel av de tjenestene undersøkelsen omfattet (Rosenberg et al., 2002). Yhdistyneen kuningaskunnan suuntaviivoissa huumausaineriippuvuuden kliiniseksi hallitsemiseksi ei kuitenkaan suositella deksamfetamiinin määräämistä asiakkaille, koska sen tehoa ei ole osoitettu (NTA, 2007). Imidlertid anbefaler britiske retningslinjer for klinisk håndtering av narkotikaavhengighet at deksamfetamin ikke forskrives som substitusjonsmedikament, da dokumentasjon på effektivitet mangler (NTA, 2007). Amfetamiinien ongelmakäyttäjille tarkoitettuja erityisiä hoitoohjelmia on ilmoitusten mukaan yhdeksässä maassa (Saksa, Viro, Espanja, Italia, Itävalta, Portugali, Slovenia, Slovakia, Yhdistynyt kuningaskunta). Tällaisten ohjelmien saatavuus vaihtelee maittain. Amfetaminbrukere får vanligvis behandling i det polikliniske behandlingsapparatet, som, i de landene som historisk sett har signifikante nivåer av bruk av amfetamin, kan ha spesialisert seg i behandlingen av denne typen narkotikaproblem. Vain kolmessa edellä mainituista maista (Portugali, Slovenia, Yhdistynyt kuningaskunta) erikoistuneita ohjelmia on saatavilla valtaosalle hoitoon aktiivisesti hakeutuvista amfetamiinien käyttäjistä. Behandling av de mest problematiske brukerne av amfetamin kan foregå i døgninstitusjoner eller psykiatriske klinikker eller sykehus. Kirjallisuudesta havaitaan erityisesti pääasiallisesti amfetamiinin käyttäjien keskuudessa asianmukaisesti toteutettujen tutkimusten, varsinkin hoitotulostutkimusten, niukkuus (Baker ym., 2004). Egne behandlingsopplegg for problembrukere av amfetamin rapporteres fra ni land (Tyskland, Estland, Spania, Italia, Østerrike, Portugal, Slovenia, Slovakia, Storbritannia). Vankkaan tehokkuusnäyttöön perustuvia terapeuttisia vaihtoehtoja ei yleensä ole psykostimuloivien aineiden, kuten amfetamiinien, riippuvuushoidon ohjenuoraksi. Pr. i dag er det ikke noe solid evidensgrunnlag som tilsier at en enkel, psykososial intervensjon effektivt hjelper brukere av psykostimulerende midler til å holde seg rusfrie. Äskettäisessä kirjallisuustutkimuksessa havaittiin myönteisiä tuloksia sekä metyylifenidaatin että deksamfetamiinin käytöstä metamfetamiiniriippuvuuden hoidossa (Elkashef ym., 2008). Av litteraturen framgår det at kognitive atferdstiltak, som f.eks. tilbakefallsforebygging, er de intervensjonene som dokumentert har best effekt når det gjelder behandling av brukere av sentralstimulerende midler. Siellä lääkemääräyksen voi kirjoittaa kuka tahansa lääkäri. Effektiviteten av andre typer tiltak er lite dokumentert. Yli kymmenen vuotta sitten tehdyssä apteekkipalveluja koskevassa kyselyssä arvioitiin, että 900–1 000 asiakasta sai tätä hoitoa (Strang ja Sheridan, 1997). Litteraturen inneholder få velkontrollerte studier av brukere som har Johdanto kokaiininkäyttäjien profiilit ovat hyvin erilaiset, tämän huumausaineen käytön yleisyyden, terveydellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten ja tarvittavien vasteiden arviointi on ainutlaatuisen haasteellista. Fordi kokainbrukerne slett ikke har noen ensartet profil, er det en reell utfordring å gjøre anslag over prevalensen av bruken, de helsemessige og sosiale konsekvensene av kokainbruk så vel som de tiltakene som må settes inn. Kokaiinin käytön ja kokaiinitakavarikkojen on havaittu yleisesti lisääntyneen Euroopan unionissa viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana. Ilmiö on silti rajoittunut pääosin läntisiin jäsenvaltioihin, ja maiden välillä on suuria eroja. I løpet av det siste tiåret er det observert en generell økning i bruken og beslagene av kokain i Den europeiske union, men denne økningen har egentlig vært begrenset til medlemsstatene i Vest-Europa, og det er også store forskjeller mellom landene. Saatavissa olevat tiedot osoittavat myös huomattavia eroja kokaiinin käyttäjien keskuudessa niin käyttötapojen kuin sosiodemografisten taustojenkin suhteen. Tilgjengelige data tyder også på at det er store forskjeller mellom kokainbrukerne, både når det gjelder bruks- og sosiodemografiske mønstre. Ainetta vain kerran tai muutaman kerran kokeilleet muodostavat suurimman ryhmän. Den største gruppen utgjør de som bare eksperimenterer med stoffet en eller et par ganger. Toiseen ryhmään kuuluu yhteiskuntaan sopeutuneita säännöllisiä käyttäjiä, joihin joissain maissa kuuluu suhteellisen paljon nuoria. En annen gruppe som er relativt stor i en del land, består av sosialt integrerte unge som er regelmessige brukere. Osalla heistä kokaiinin käyttö runsastuu tai pitkittyy, ja se voi johtaa kroonisiin terveydellisiin tai sosiaalisiin ongelmiin tai hoidon tarpeeseen. Noen av dem vil utvikle et mer intensivt bruksmønster eller bruke stoffet i en lang periode, noe som kan lede til kroniske helsemessige og sosiale problemer og behov for behandling. Useimmat heistä käyttävät kokaiinia runsaasti, mihin liittyy mahdollisesti crackkokaiinin käyttöä tai injektiokäyttöä. En tredje kategori av brukere består av medlemmer av sosialt ekskluderte grupper, inkludert nåværende og tidligere opioidbrukere. Tämä voi pitkittää tai kärjistää jo ennestään vallinneita terveydellisiä ja sosiaalisia ongelmia ja hankaloittaa opioidien käytön hoitoa. Koska De fleste av disse har et intensivt bruksmønster som eventuelt innbefatter bruk av crack eller injisering av stoffet, noe som kan bidra til at eksisterende helsemessige og sosiale problemer opprettholdes eller Kokaiinin lähteenä toimivan kokapensaan kasvatus on edelleen keskittynyt muutamiin maihin Andien seudulla. Dyrkingen av kokabusken, kilden til kokain, er fortsatt konsentrert i et par land i Andesregionen (89). (89) UNODC (2009) arvioi kokapensaan yhteenlasketun viljelyalan perusteella vuoden 2008 potentiaalisen kokaiinintuotannon 845 tonniksi puhdasta kokaiinihydrokloridia, mistä Kolumbian osuus on 51 prosenttia, Perun 36 prosenttia ja Bolivian 13 prosenttia. UNODC (2009) har anslått at dyrkingen av kokabusken i 2008 resulterte i en potensiell produksjon av 845 tonn ren kokainhydroklorid, der Colombia sto for 51 %, Peru for 36 % og Bolivia 13 %. Maailmanlaajuisen kokaiinintuotannon arvioidaan vähentyneen 15 prosenttia vuonna 2008 pääasiassa Kolumbian tuotantomäärien pienennettyä 600 tonnista vuonna 2007 430 tonniin vuonna 2008. Den globale kokainproduksjonen er anslått å ha falt med 15 % i 2008, hovedsakelig på grunn av redusert kokainproduksjon i Colombia — fra 600 tonn i 2007 til 430 tonn i 2008. Sitä vastoin Perun ja Bolivian kokaiinintuotanto on jatkanut lievää kasvuaan. Kokainproduksjonen i Peru og Bolivia gikk derimot noe opp. Taulukko 7. Kokaiinin ja crackkokaiinin tuotanto, takavarikot, hinta ja puhtaus Tabell 7: Produksjon, beslag, priser og styrke på kokain og crack Takavarikkojen lukumäärä EU ja Norja (Kroatia ja Turkki mukaan lukien) Antall beslag EU og Norge (inkl. Kroatia og Tyrkia) Keskihinta katukaupassa (euroa grammalta) Gjennomsnittlig detaljpris (EUR pr. gram)Spredning Koska vain pieni määrä maita ilmoitti tietoja, aineistoa on tulkittava varauksella.UNODC:n arvioiden mukaan tämä luku vastaa 412:ta tonnia puhdasta kokaiinia.Ilmoitettujen keskihintojen vaihteluvälin keskialue, joka kattaa jakauman toisen ja kolmannen neljänneksen.Kaikki tiedot ovat vuodelta 2007 paitsi maailmanlaajuisen tuotannon arviot, jotka ovat vuodelta 2008; tes = tietoja ei ole saatavilla.UNODC World drug report (2009) (maailmanlaajuiset arvot), Reitoxin kansalliset yhteyspisteet (Euroopan tiedot). På grunn av det lille antallet land som har lagt fram informasjon om dette, bør dataene tolkes med varsomhet.Ifølge UNODC tilsvarer dette 412 tonn ren kokain.Verdier i midterste halvdel av rapporterte gjennomsnittspriser.Alle data gjelder 2007, bortsett fra globale produksjonsestimater, som er for 2008; m.d. = mangler data. UNODC World drug report (2009) for globale data, nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet for europeiske data. Tätä helpottamaan on tehty kaksi kansainvälistä sopimusta. I henhold til artikkel 108 i FNs havrettskonvensjon (1982) Valtaosa kokapensaan lehtien jalostamisprosessista kokaiinihydrokloridiksi keskittyy edelleen Kolumbiaan, Peruun ja Boliviaan, vaikka sitä voi tapahtua myös muissa Etelä-Amerikan maissa. Det meste av prosessen for å omdanne kokabladene til kokainhydroklorid foregår fortsatt i Colombia, Peru og Bolivia, men også andre søramerikanske land har en del produksjon. Kolumbian merkitys kokaiinin tuotannossa saa tukea tiedoista, jotka koskevat laboratorioiden lakkauttamista ja kaliumpermanganaatin takavarikkoja. Kaliumpermanganaatti on kokaiinihydrokloridin synteesissä käytetty kemiallinen reagenssi. Colombias betydning i produksjonen av kokain understøttes av informasjon om laboratorier som er blitt oppdaget og om beslag av kaliumpermanganat, en kjemisk reagens som brukes i syntetiseringen av kokainhydroklorid. Vuonna 2007 lakkautettiin 2 471 kokaiinilaboratoriota (78 prosenttia maailman kokonaismäärästä) ja yhteensä 144 tonnia kaliumpermanganaattia takavarikoitiin Kolumbiassa (94 prosenttia maailmanlaajuisista takavarikoista) (INCB, 2009a). I 2007 ble det i Colombia oppdaget 2 471 kokainlaboratorier (78 % av alle i verden) og det ble beslaglagt til sammen 144 tonn kaliumpermanganat (94 % av globale beslag) (INCB, 2009a). Käytettävissä olevat tiedot viittaavat siihen, että kokaiini salakuljetetaan edelleen Eurooppaan eri reittejä pitkin (EMCDDA, 2008d). Tilgjengelig informasjon tilsier at kokainhandelen til Europa likevel fortsetter via andre ruter (EONN, 2008d). Kokaiinilähetykset kulkevat Etelä- ja Keski-Amerikan maiden, kuten Argentiinan, Brasilian, Ecuadorin, Meksikon ja Venezuelan, kautta ennen saapumistaan Eurooppaan. Kokainforsendelsene passerer gjennom sør- og sentralamerikanske land som Argentina, Brasil, Ecuador, Mexico og Venezuela på sin vei til Europa. Myös Karibian maita käytetään usein huumausaineen uudelleenlastaukseen kohti Eurooppaa. På veien blir det også ofte omlastet i karibiske land. Näillä reiteillä kokaiinia salakuljetetaan kaupallisilla lennoilla tai meritse. På disse rutene smugles kokainet på rutefly eller sjøveien. Viime vuosina on havaittu myös Länsi-Afrikan kautta kulkeva vaihtoehtoinen reitti. I de senere årene er det også blitt oppdaget en alternativ rute via Vest-Afrika. Sieltä kokaiini kuljetetaan Eurooppaan usein kalastus- tai purjealuksilla, mutta myös salakuljetuksesta ilma- tai maateitse Pohjois-Afrikan kautta on raportoitu (Europol, 2007). Derfra transporteres kokainen ofte til Europa om bord på fiskebåter eller seilbåter, men det er også rapportert om transport luftveien og landverts gjennom Nord-Afrika (Europol, 2007). Itse alukseen nousun ja sitä seuraavat toimet suorittaa ryhmä pyynnön tehneen valtion lainvalvonnasta vastaavia virkamiehiä; ryhmää kutsutaan lainvalvontayksiköksi (LEDET). kan en stat som mistenker at et skip under dens flagg (1) er involvert i ulovlig håndtering av og handel med narkotika, be om andre staters samarbeid for å bekjempe slik håndtering og handel. Jos koordinoinnista vastaavat hallitustenväliset elimet, kuten MAOC-N (huumausaineiden merikuljetusten analysointi- ja torjuntakeskus), LEDET:n kuljettaa joskus toisen maan sota-alus. Ytterligere samarbeid er hjemlet i artikkel 17 i FN-konvensjonen om ulovlig håndtering av og handel med narkotika og psykotrope stoffer (1988). Tällaisessa tapauksessa alukseennousuoperaation aikana käytettävät helikopterit ja veneet toimivat LEDET:n isäntävaltion eivätkä sota-aluksen lipun alla, jotta tunnistusvaatimusta noudatettaisiin. Denne konvensjonen oppretter en ordning som tillater enhver stat som har rimelig grunn til å mistenke at et skip registrert i et annet land driver ulovlig håndtering av og handel med narkotika, kan anmode skipets flaggstat om tillatelse til å borde fartøyet, ransake det og beslaglegge eventuelle narkotiske stoffer som blir funnet, og deretter tiltale gjerningsmennene. (1) Laiva miehistöineen kuuluu sen valtion määräämisvallan alaisuuteen, johon alus on rekisteröity (”lippuvaltio”). Alle disse tiltakene kan gjennomføres hvor som helst utenfor en stats territorialfarvann. Muitakin läpikulkumaita on tullut esiin viime vuosina. I de senere årene har også andre land kommet opp som transittland. Niitä ovat Etelä-Afrikka ja Venäjä sekä Keski- ja Itä-Euroopan maat, joissa kokaiinitakavarikkojen määrä lisääntyi vuoden 2002 arvioidusta 412 tapauksesta 1 065 tapaukseen vuonna 2007. Dette kan være Sør-Afrika eller Russland, men også land i Sentral- og Øst-Europa, der antallet kokainbeslag gikk opp fra anslagsvis 412 i 2002 til 1 065 i 2007. Belgia, Espanja, Ranska, Italia, Alankomaat, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta on nimetty merkittäviksi läpikulkumaiksi Euroopan sisäisille kokaiinilähetyksille. Belgia, Spania, Frankrike, Italia, Nederland, Portugal og Storbritannia er nevnt som viktige transittland for kokaintransport innen Europa. Takavarikot kasvoi 92 000:een, vaikka talteen otettu kokonaismäärä laski 77 tonniin vuoden 2006 tasolta eli 121 tonnista. Bording og påfølgende tiltak skal gjennomføres av en gruppe tjenestemenn fra rettshåndhevingsorganer i den anmodende staten, en såkalt ”law enforcement detachment” (LEDET). Takavarikoidun kokaiinin kokonaismäärän lasku koski suurelta osin Portugalia ja vähemmässä määrin Espanjaa ja Ranskaa, jotka ilmoittivat vuonna 2007 pienemmistä I så tilfelle skal helikoptre og småbåter som brukes under bordingen, midlertidig føre LEDET-statens flagg og ikke krigsskipets, for å overholde identifikasjonskravet. 90) takavarikoiduista määristä edellisvuoteen verrattuna. (1) Et skip og dets mannskap er underlagt jurisdiksjonen i skipets registreringsstat (“flaggstat”). Kokaiini on maailman toiseksi eniten salakuljetettu huume kannabisruohon ja kannabishartsin jälkeen. Kokain er, etter marihuana og hasj, det narkotiske stoffet som omsettes mest i verden. I 2007 lå de globale beslagene av kokain stabilt rundt 710 tonn. Etelä-Amerikasta ilmoitettiin suurimmat takavarikoidut määrät, ja niiden osuus on 45 prosenttia koko maailman tasosta. Seuraavina tulevat Pohjois-Amerikka (28 prosenttia) sekä Länsi- ja Keski-Eurooppa (11 prosenttia) (UNODC, 2009). Sør-Amerika hadde også nå det største beslaget og stod for 45 % av beslagene på verdensbasis, etterfulgt av Nord-Amerika med 28 % og Vest- og Sentral-Europa med 11 % (UNODC, 2009). Puhtaus ja hinta Gjennomsnittlig renhet på kokain i Europa varierte Euroopassa kokaiinitakavarikoiden lukumäärä on kasvanut viimeiset 20 vuotta ja erityisesti vuodesta 2003 lähtien. I Europa har det vært en økning i antall kokainbeslag i alle de 20 siste årene, og da særlig siden 2003. Vuonna 2007 kokaiinitakavarikoiden määrä I 2007 var Spania fortsatt det landet som gjorde de største beslagene av kokain og det største antallet kokainbeslag — om lag halvparten av alle — i Europa. 90) Katso taulukot SZR-9 ja SZR-10 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.91) Katso pitoisuus- ja hintatietoja koskevat taulukot PPP-3 ja PPP-7 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. 90) Se tabell SZR-9 og SZR-10 i Statistiske opplysninger 2009.91) For data om renhet og pris, se tabell PPP-3 og PPP-7 i Statistiske opplysninger 2009. Syyt kokaiinin hintojen laskuun Euroopassa Hvorfor faller kokainprisene i Europa? 3,9 prosenttia 15–64-vuotiaista aikuisista (katso tietojen yhteenveto taulukosta 8). undersøkelser er prevalensestimatene for bruk siste år mellom null og 3,1 %, men i 18 av 24 land er prevalensen ikke over 1 %. Kokaiinin inflaatiokorjattu hinta on laskenut Euroopassa vuodesta 2000 lähtien, vaikka kokaiinin kysyntä on kasvanut, kuten näkyy kokaiininkäytön levinneisyysluvuista kokonaisväestön ja huumeiden ongelmakäyttäjien keskuudessa. Siden 2000 har kokainprisene (korrigert for inflasjon) falt i Europa, samtidig som etterspørselen etter kokain har økt, noe som sees av prevalenstallene for kokainbruk i befolkningen generelt og blant problembrukere. Tämä epäloogiselta näyttävä havainto voi selittyä useilla tekijöillä. Det er flere faktorer som kan forklare denne tilsynelatende selvmotsigelsen. En økning i tilførselen av kokain til Europa, som gjenspeiles i de stadig økende beslagene, er klart en sentral faktor her. Etelä-Amerikan kokaiinikauppiaat etsivät vaihtoehtoja Yhdysvaltain markkinoille, mikä saattaa olla syy tuonnin aikaisempaa suurempaan keskittämiseen Eurooppaan. Søramerikanske kokainsmugleres ønske om et alternativ til det amerikanske markedet kan være en ”drivfaktor” for den økte satsingen på det europeiske markedet. Lisäksi tätä ilmiötä on saattanut kiihdyttää kokaiinin kysynnän kasvu Euroopassa. I tillegg kan den økte etterspørselen etter kokain i Europa ha utgjort en “trekkfaktor”. Euroopan kasvanut kokaiininkulutus sekä Euroopan valuuttojen suhteellinen vahvuus Yhdysvaltain dollariin verrattuna ovat voineet tasapainottaa laskeneita hintoja ja mahdollisesti pienempiä voittomarginaaleja. Det stigende forbruket av kokain i Europa sammen med europeiske valutaers relative styrke mot amerikanske dollar kan ha kompensert for fallende priser og muligens lavere fortjenestemarginer. Noin 4 miljoonan eurooppalaisen arvioidaan käyttäneen tätä huumausainetta viimeksi kuluneen vuoden aikana (keskimäärin 1,2 prosenttia), jos kohta kansallinen vaihtelu maasta toiseen on tässäkin huomattavaa. Totalt sett synes kokainbruk å være konsentrert til et fåtal land, deriblant Danmark, Spania, Italia, Irland og Storbritannia, og bruken av dette rusmiddelet synes fortsatt relativt lav ellers i Europa. Tuoreimpien kansallisten tutkimusten arviot viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden määristä ovat 0–3,1 prosenttia, mutta 18 maassa 24:stä käyttäneiden määrä ei ylitä yhtä prosenttia. I land hvor amfetaminer dominerer markedet for illegale, sentralstimulerende midler, er anslagene over kokainbruk lave i nesten alle tilfeller. Viimeksi kuluneen kuukauden aikana kokaiinia käyttäneiden arvioitu määrä on noin 0,4 prosenttia aikuisväestöstä, mikä vastaa jotakuinkin 1,5:tä miljoonaa henkilöä. Og motsatt rapporteres det lave nivåer av amfetaminbruk i de fleste landene hvor kokain er det viktigste illegale sentralstimulerende stoffet. Muutkin tekijät ovat kuitenkin saattaneet vaikuttaa kokaiinin hintaan. Men det kan også være andre faktorer som har påvirket prisen på kokain. Tekninen kehitys sekä uusien salakuljetusreittien käyttö ovat voineet johtaa kuljetuskulujen laskemiseen sekä salakuljetuksen riskien pienenemiseen; esimerkiksi Länsi-Afrikan salakuljetusreitillä huumevalvonta on heikkoa ja salakuljettajille maksetaan vähän. Den teknologiske utviklingen og bruken av nye smuglerruter, f.eks. via Vest-Afrika, der narkotikakontrollen er svak og smuglerne tar lite betalt, kan ha ført til lavere transportkostnader og redusert risiko for smuglerne. Sterkere konkurranse på kokainmarkedet (Desroches, 2007) kan også ha hatt betydning for kokainprisen i Europa. Tiedonpuute tässä asiassa tarkoittaa, että edellä esitetty analyysi on pakostakin spekulatiivinen. Bare en liten andel av dem som har brukt kokain minst én gang i livet, synes å utvikle intensive bruksmønstre. Tämän vuoksi on erittäin tärkeää saada enemmän tietoa niistä tekijöistä, jotka vaikuttavat Euroopan huumemarkkinoihin. EMCDDA on sitoutunut jatkamaan yhteistyön ja tutkimuksen kehittämistä tällä alalla. Data fra generelle befolkningsundersøkelser tyder på at tallene for avsluttet bruk av kokain er høye, for i land med en livstidsprevalens over 2 %, har de fleste voksne som noen gang har brukt kokain (80–95 %), ikke brukt dette stoffet i løpet av siste måned (92). Maissa, joissa amfetamiinit hallitsevat laittomien stimuloivien huumeiden markkinoita, kokaiinin käyttöä koskevat arviot ovat lähes aina pieniä. Mangelen på data på dette området gjør at denne analysen nødvendigvis er spekulativ og understreker betydningen av å få en bedre forståelse av faktorene som påvirker Europas narkotikamarked. Vastaavasti useimmiten niissä maissa, joissa kokaiini on tärkein laiton piriste, amfetamiinin käytön ilmoitetaan olevan alhaisella tasolla. EONN vil videreføre arbeidet med å styrke samarbeidet og forskningen på dette området. Vain pieni osa niistä, jotka ovat käyttäneet kokaiinia ainakin kerran, näyttää kehittävän runsaampia käyttömalleja. I Europa er det anslått at 7,5 millioner unge voksne (15–34 år), eller gjennomsnittlig 5,6 %, har brukt kokain minst én gang. Maissa, joissa ainakin joskus käyttäneitä on yli kaksi prosenttia, useimmat kokaiinia joskus käyttäneet aikuiset (80–95 prosenttia) eivät ole käyttäneet sitä viimeksi kuluneen kuukauden aikana. (92) Det europeiske gjennomsnittet for siste års bruk av kokain i denne aldersgruppen er anslått til 2,2 % (3 millioner) og for bruk siste måned til 0,8 % (1 million). Kokaiinin käyttö nuorten aikuisten keskuudessa Prevalens og bruksmønstre Niissä maissa, jotka ilmoittivat riittävästi tietoja vertailua varten, katukaupassa myytävä kokaiini on halventunut vuosina 2002–2007. Bruken er spesielt høy blant unge menn (15–34 år), og siste års prevalens av kokainbruk i denne gruppen er i Danmark, Spania, Irland, Italia og Storbritannia mellom 4,2 % og 7,7 % (93). Levinneisyys ja käyttötavat I de fleste land er forholdet Euroopassa arvioidaan 7,5 miljoonan nuoren (15–34-vuotiaan) aikuisen eli keskimäärin 5,6 prosentin käyttäneen kokaiinia ainakin kerran elämänsä aikana. Siste års prevalens av kokainbruk i aldersgruppen 15–24 år er anslått til 2,2 %, altså 1,5 millioner brukere i Europa. Kansalliset luvut vaihtelevat 0,1 prosentista 12,0 prosenttiin. Tässä ikäryhmässä kokaiinia viimeksi kuluneen vuoden aikana Euroopassa käyttäneiden keskiarvoksi arvioidaan 2,2 prosenttia (3 miljoonaa) ja viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneiden keskiarvoksi 0,8 prosenttia (1 miljoona). I motsetning til prevalensestimatene for bruk av cannabis eller ecstasy, som er høyest i aldersgruppen 15–24, gir målinger av nyere kokainbruk (siste år og siste måned) omtrent de samme tallene i aldersgruppen 15–34 som i gruppen 15–24 år (94). Käyttö on erityisen suurta nuorten (15–34-vuotiaiden) miesten keskuudessa. Det er anslått at rundt 13 millioner europeere har brukt kokain minst én gang, dvs. gjennomsnittlig 3,9 % av voksne i alderen 15–64 år (se tabell 8 for et sammendrag av dataene). Heistä kokaiinia oli käyttänyt viimeksi kuluneen vuoden aikana 4,2–7,7 prosenttia Nasjonale tall varierer fra 0,1 % til 8,3 %, og 12 av 23 land, inklusive de fleste landene i Sentral- og Øst-Europa, rapporterer lave nivåer av livstidsprevalens blant alle voksne (0,5–2 %). Arviolta noin 13 miljoonaa eurooppalaista on käyttänyt sitä ainakin kerran elämässään eli keskimäärin 92) Se figur GPS-16 i Statistiske opplysninger 2009.93) Se figur GPS-13 i Statistiske opplysninger 2009. ) Katso kaavio GPS-16 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Se figur GPS-15 og tabell GPS-14, GPS-15 og GSP-16 for alle år og tabell GPS-17, GPS-18 og GPS-19 for de nyeste dataene i Statistiske opplysninger 2009. Taulukko 8. Kokaiinin käytön levinneisyys koko väestössä – yhteenvetotiedot Tabell 8: Prevalens av kokainbruk i befolkningen generelt — datasammendrag Tässä 15–24-vuotiaiden ikäryhmässä viimeksi kuluneen vuoden aikaiseksi kokaiininkäytöksi arvioidaan 2,2 prosenttia, mikä vastaa 1,5:tä miljoonaa käyttäjää Euroopassa. siste måned, rapporterte 13,5 % om bruk av kokain i løpet av siste år, mot 1,7 % blant dem som ikke hadde vært på pub. Toisin kuin kannabista tai ekstaasia ainakin joskus käyttäneiden arviot, jotka ovat suurimpia viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden nuorten miesten lukumäärä suhteessa nuoriin naisiin on ainakin kaksinkertainen. Nattklubb-besøk var også assosiert med økt kokainbruk, for nærmere 10 % av 16–24-åringer som hadde vært på nattklubb fire eller flere ganger i løpet av siste måned, rapporterer kokainbruk i løpet av det siste året, sammenlignet med 3,3 % hos dem som ikke hadde vært på nattklubb. Tämä vahvistaa muiden tutkimusten havainnot, joiden mukaan näiden kahden päihteen käyttäjäprofiilit ovat erilaiset (Hoare ja Flatley, 2008). Kokainbruk blant skoleelever som rapporterer om forskjeller i brukerprofil for disse to rusmidlene (Hoare og Flatley, 2008). Viihdeympäristöissä tehdyt tutkimukset osoittavat myös kokaiinin käytön olevan niissä koko väestöä yleisempää (EMCDDA, 2007a). Studier gjennomført i rekreasjonsmiljøer, rapporterer også om høyere prevalens av kokainbruk der enn i befolkningen generelt (EONN, 2007a). Lisäksi jokin aika sitten Tšekissä teknomusiikin harrastajien keskuudessa tehdyssä tutkimuksessa havaittiin, että 30,9 prosenttia vastaajista oli käyttänyt kokaiinia. En internettundersøkelse nylig gjennomført i Tsjekkia blant fans av elektronisk musikk, fant at 30,9 % av dem som svarte hadde brukt kokain. Yksinkertaistaen kokaiinin käytön suuntauksissa esiintyy Euroopassa erilaisia malleja. Prevalensestimatene for bruk av kokain blant skoleelever er mye lavere enn for cannabis. Muualla Euroopassa tilannetta on vaikeampi tulkita: käyttö on kaiken kaikkiaan vähäistä, ja osassa maita havaitaan pientä nousua tai pientä laskua. Livstidsprevalensen av kokainbruk blant 15–16-årige skoleelever i ESPAD-undersøkelsen ligger mellom 1 % og 2 % i halvparten av de 28 rapporterende landene. Niiden vastaajien osuudet, jotka pitävät muita päihteitä yhtä vaarallisina terveysriskeinä, ovat paljon pienempiä: kannabiksen kohdalla 40 prosenttia, tupakan kohdalla 28 prosenttia ja alkoholin kohdalla 24 prosenttia. Flesteparten av de andre landene rapporterer om prevalensnivåer mellom 3 % og 4 %, Frankrike, Italia og Storbritannia 5 %. Maiden välinen vaihtelu on pientä, ja 95 prosenttia vastaajista katsoi, että kokaiinin tulisi pysyä kiellettynä (Euroopan komissio, 2008b). I de fleste land er livstidsprevalensen av kokainbruk høyere blant menn enn blant kvinner, og de høyeste nivåene (6 %) rapporteres av Frankrike og Italia (95). Koululaisten kokaiininkäyttö Internasjonale sammenligninger Espanjan koululaistutkimuksessa havaittiin kahden prosenttiyksikön lasku vuosien 2004 ja 2007 välillä. Generelt sett er prevalensen for kokainbruk siste år lavere blant unge voksne i Den europeiske union enn blant unge voksne i Australia og USA. Arviot koululaisten kokaiininkäytöstä ovat paljon pienempiä kuin kannabiksen kohdalla. Eurobarometer-undersøkelsen gjennomført i de 27 EU-medlemsstatene i 2008, viser at 85 % av de unge i aldersgruppen 15–25 mener kokainbruk er svært helsefarlig. ESPAD-tutkimuksessa ainakin joskus kokaiinia käyttäneiden 15–16-vuotiaiden koululaisten osuus on 1–2 prosenttia puolessa tietoja ilmoittaneista 28 maasta. Andelen av de tilspurte som mener helserisikoen er like stor for andre rusmidler, er mye mindre: 40 % for cannabis, 28 % for tobakk og 24 % for alkohol. Valtaosa muista maista on ilmoittanut 3–4 prosentin käyttömääriä, mutta Bare heroinbruk oppfattes som svært farlig av en større andel av de tilspurte. Kokaiinin käytön terveysvaikutusten laajuutta todennäköisesti aliarvioidaan. Osittain tämä johtuu Her er det liten forskjell mellom landene, og 95 % av dem som svarte mente at kokain fortsatt burde være forbudt (Europakommisjonen, 2008b). Englanti ja Wales.Tiedot perustuvat kunkin maan uusimpaan kyselytutkimukseen. England og Wales.Dataene er fra den siste tilgjengelige undersøkelsen for hvert land. Euroopan unionin keskimääräinen levinneisyysaste on laskettu kansallisten lukujen keskiarvosta, jota on painotettu kyseisen maan 15–34-vuotiaan väestön osuudella (2006, lähteenä Eurostat). Gjennomsnittlig europeisk prevalens er beregnet som gjennomsnittet av nasjonale prevalenstall vektet med antall innbyggere i alderen 15–34 år i hvert land (2006, hentet fra Eurostat). Yhdysvaltojen ja Australian tiedot on laskettu uudelleen alkuperäisistä kyselyn tuloksista mukauttamalla ne koskemaan 15–34-vuotiaiden ikäryhmää. Data fra USA og Australia er rekalkulert på grunnlag av opprinnelige undersøkelsesdata til aldersgruppen 15–34 år. Lisätietoja: katso kaavio GPS-20 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.Reitoxin kansalliset yhteyspisteet.SAMHSA (USA), Office of Applied Studies (http://oas.samhsa.gov/nhsda.htm#NHSDAinfo). Kansallinen huumeidenkäyttö- ja terveystutkimus, 2007.Australian Institute of Health and Welfare 2008. 2007 National Drug Strategy Household Survey: detailed findings. Drug statistics series no. 22. Cat. no. PHE 107. Canberra: AIHW (http://www.aihw.gov.au/publications/phe/ndshs07-df/ndshs07-df.pdf). Se figur GPS-20 i Statistiske opplysninger 2009 for ytterligere informasjon.Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet.SAMHSA (USA), Office of Applied Studies (http://oas.samhsa.gov/nhsda.htm#NHSDAinfo). National survey on drug use and health, 2007.Australian Institute of Health and Welfare 2008. 2007 National Drug Strategy Household Survey: detailed findings. Drug statistics series no. 22. Cat. no. PHE 107. Canberra: AIHW (http://www.aihw.gov.au/publications/phe/ndshs07-df/ndshs07-df.pdf). Seuraavina tulivat kannabis (31 prosenttia), rauhoittavat lääkkeet (28 prosenttia) ja heroiini (22 prosenttia). Se tabell EYE-12 i Statistiske opplysninger 2009. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Det er sannsynlig at helsekonsekvensene av kokainbruk blir undervurdert. Maiden väliset erot ovat suuret, kun tarkastellaan kokaiiniasiakkaiden osuutta kaikista ja uusista hoitoon Danmark hadde også en økning, men i en annen tidsramme. Crackkokaiinin käyttö Euroopassa 61 000 rapporterte tilfeller i 25 europeiske land. Euroopassa kokaiinia on saatavilla kahdessa muodossa: jauhemaisena kokaiinina (kokaiini-HCl, eräänlainen hydrokloridisuola) ja harvemmin käytettynä crackkokaiinina (vapaa kokaiiniemäs). American Drug Abuse Warning Network (DAWN) var kokain, alene eller i kombinasjon med andre rusmidler, involvert i seks av ti narkotikarelaterte akuttilfeller i 2006. Tavallisesti crackia poltetaan ja se on tunnettu voimakkaasta vaikutuksestaan, joka saattaa johtaa ongelmallisiin käyttötapoihin. I Spania fant det nasjonale rapporteringssystemet for akuttmedisinske tilfeller relatert til ikke-medisinsk bruk av psykoaktive stoffer, at kokain var det stoffet som hyppigst ble rapportert i 2006 (59 %), etterfulgt av cannabis (31 %), sedativa (28 %) og heroin (22 %), samtidig som alkohol var hyppig forbundet med alle disse rusmidlene. Yleensä sitä valmistetaan kokaiini-HCl:stä lähellä paikkoja, joissa sitä myydään ja käytetään. I en studie ved akuttavdelingen på et sykehus i Barcelona av pasienter med problemer direkte relatert til kokainbruk, var angst eller agitasjon (48 %) og brystsmerter eller hjertebank (25 %) de vanligste symptomene. Espanjan ilmoittamat osuudet ovat suurimmat kaikkien (45 prosenttia) ja uusien asiakkaiden (60 prosenttia) keskuudessa. Spania rapporterer den høyeste andelen av alle klienter (45 %) og av nye klienter (60 %), etterfulgt av Nederland (hhv. 32 % og 29 %) og Italia (23 % og 26 %). Belgiassa, Irlannissa, Kyproksessa, Luxemburgissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa kokaiiniasiakkaat muodostavat 11–13 prosenttia kaikista huumausaineiden vuoksi hoidettavista asiakkaista ja 11–19 prosenttia uusista asiakkaista. I Belgia, Irland, Kypros, Luxembourg og Storbritannia representerer kokainklientene mellom 11 % og 13 % av alle narkotikaklienter og mellom 11 % og 19 % av nye klienter. Muualla Euroopassa kokaiinin osuus huumausainehoidossa olevista asiakkaista on alle kymmenen prosenttia ja seitsemässä maassa alle prosentin. (98) Andre steder i Europa står kokain for under 10 % av narkotikaklientene. Samanlaisen ilmiön puhkeamista Euroopassa on pelätty, mutta tähän mennessä vakavaa crack-epidemiaa ei ole havaittu. Samtidig bruk av opioider og kokain synes å være assosiert med økt risiko for opioidoverdose (EONN, 2007a). Crack-kokaiinia käytetään kuitenkin joissain Euroopan kaupungeissa, vaikkakin ilmiön tarkkaa laajuutta on vaikea arvioida. For den enkelte er avhengighet en av de negative konsekvensene av kokainbruk. Lontoon (GLADA, 2004) ja Dublinin (Connolly ym., 2008) tilannetta koskevat raportit viittaavat myös siihen, että ilmiö voi kasvaa. En studie gjennomført i USA viste at om lag 5 % av dem som bruker kokain, kan bli avhengige i løpet av det første året, men ikke mer enn ca. Yhdistyneestä kuningaskunnasta ilmoitetaan suurin osa crackiin liittyvistä hoitopyynnöistä ja takavarikoista. 20 % av brukerne utviklet avhengighet på lang sikt (Wagner og Anthony, 2002). Eräässä tutkimuksessa arvioitiin crackkokaiinin ongelmakäyttäjien lukumäärän olleen Englannissa 5,2–5,6 henkilöä tuhata aikuista kohden aikavälillä 2006–2007. En annen studie viste at av dem som utviklet avhengighet, klarer nærmere 40 % å slutte uten narkotika- eller alkoholbehandling (Cunningham, 2000). Myös muiden Euroopan maiden kaupungit ovat ilmoittaneet laajoista crack-ongelmista. Det finnes også bevis for at mange kokainbrukere kontrollerer sin bruk av rusmiddelet ved selv å fastsette regler for f.eks. hvor mye, hvor ofte eller i hvilke sammenhenger de kan ta kokain (Decorte, 2000). Huumausainehoitoon pääasiallisesti kokaiininkäytön vuoksi hakeutuvien asiakkaiden määrä on kasvanut Euroopassa useita vuosia, joskin suuntaus perustuu muutamien maiden suureen vaikutukseen. Antallet klienter som påbegynner narkotikabehandling for kokain som primærrusmiddel, har gått opp i Europa i flere år, men trenden er sterkt influert av enkelte land. Vuosina 2002–2007 uusien asiakkaiden kasvu oli ilmoitusten mukaan suhteellisesti suurinta Espanjassa, Irlannissa ja Italiassa. I perioden 2002–2007 var det Spania, Irland og Italia som rapporterte forholdsvis størst økning i forhold til antallet nye klienter. Niissä maissa, joita koskevat tiedot riittävät suuntausten analysoimiseen pidemmällä aikavälillä, kaikkien niiden hoitoon hakeutuvien määrä, jotka ilmoittivat kokaiinin pääasialliseksi huumeekseen, on kasvanut suhteellisesti 13 prosentista 19 prosenttiin (18 maan tietojen perusteella). I de landene som har et tilstrekkelig datatilfang til at trender kan analyseres over tid, gikk andelen klienter som påbegynte narkotikabehandling og som oppga kokain som primærrusmiddel, av alle klienter opp fra 13 % til 19 % (basert på 18 land) (99). (99) Ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvissa asiakkaissa osuus nousi 17 prosentista 25 prosenttiin (19 maan tietojen perusteella). For nye klienter gikk andelen opp fra 17 % til 25 % (basert på 19 land). Vuodesta 2005 lähtien niistä maista, joissa kokaiiniasiakkaiden osuudet ovat suurimmat, Espanja ja Italia ilmoittavat tilanteen vakiintuneen, mutta Alankomaissa kokaiinin vuoksi hoitoon ensi kertaa hakeutuvien määrä on vähentynyt. Siden 2005, av de landene som hadde de høyeste andelene kokainklienter, rapporterer Spania og Italia om en stabil situasjon, mens Nederland har en synkende andel av nye klienter som søker behandling for kokain. Men i andre land, som Danmark, Irland, Hellas og Portugal, stiger denne andelen (100). Useimmat kokaiiniasiakkaat nuuskaavat (55 prosenttia) tai polttavat (32 prosenttia) kokaiinia, ja alle seitsemän Nesten alle kokainklienter rapporteres av polikliniske behandlingssentre, men en del kokainbrukere kan også bli behandlet i privatklinikker, som knapt er representert i dagens overvåkingssystem. Kokaiiniasiakkaissa miesten osuus on suurempi suhteessa naisten määrään (viisi miestä yhtä naista kohti). Kokainklientene er en av de gruppene hvor det er flest menn i forhold til kvinner (fem menn for hver kvinne) og en av de høyeste gjennomsnittsaldrene (ca. 32 år) av alle klienter i narkotikabehandling. Näin on erityisesti niissä maissa, joissa on paljon kokaiinin pääasialliseksi huumeekseen ilmoittavia asiakkaita, varsinkin Italiassa, jossa miehiä on kahdeksan yhtä naista kohden ja käyttäjien keski-ikä on 35 vuotta. Dette gjelder særlig i en del land som har mange klienter med kokain som primærrusmiddel, og spesielt Italia, der kjønnsfordelingen er 8:1 og gjennomsnittsalderen er 35 år. Nesten Espanjan tiedot ovat vuodelta 2006.(99) Mukana ovat ainoastaan opioidit, kannabiksen, kokaiinin ja muut piristeet maininneet asiakkaat.(100) Katso kaaviot TDI-1 ja TDI-3 sekä taulukko TDI-3 (osa ii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Data for Spania viser til 2006.(99) Bare klienter som oppga bruk av opioider, cannabis, kokain eller andre sentralstimulerende midler er inkludert.(100) Se figur TDI-1 og TDI-3 og tabell TDI-3 (del ii) i Statistiske opplysninger 2009. Näin tekevät varsinkin ensisijaisesti heroiiniongelmasta kärsivät asiakkaat (28 prosenttia). (103) kokaiininkäyttäjäryhmiä on hankala tavoittaa ja siten vaikea saada hoitoon. I Europa finnes kokain i to former: som kokainpulver (kokain HCl, et hydrokloridsalt) og crack (en fribase), som er mindre utbredt. Esimerkki tällaisesta on saatu syrjäytyneisiin crackkokaiinin käyttäjiin kohdennetusta alankomaalaisesta tutkimuksesta. Crack blir typisk røykt og er kjent for å gi en intens, euforisk følelse som kan føre til problematiske bruksmønstre. Hoito-ohjelmassa asiakkaiden hoitomyöntyvyys ja -tyytyväisyys olivat hyvät. Generelt framstilles crack fra kokain HCl i nærheten av der det selges og brukes. Vuonna 2007 noin 8 000 asiakkaan ilmoitetaan aloittaneen avohoidon pääasiassa crackkokaiinin käytön vuoksi. Tämä on 15 prosenttia kaikista kokaiiniasiakkaista ja 2,7 prosenttia kaikista avohoitoasiakkaista. For 2007 rapporteres det at om lag 8 000 klienter ble inntatt i poliklinisk behandling for bruk av crack som primærrusmiddel, noe som representerer 15 % av alle kokainklienter og 2,7 % av alle narkotikaklienter i poliklinisk behandling. Flest crackklienter (ca. Lähes neljännes (22 prosenttia) pääasiallisesti crack-kokaiinia käyttävistä asiakkaista käyttää myös heroiinia, ja näiden asiakkaiden työttömyys ja kodittomuus on erittäin yleistä. (104) Nesten en firedel (22 %) av klientene som har crack som primærrusmiddel, bruker også heroin, og disse klientene rapporterer høye nivåer av arbeidsledighet og hjemløshet (104). Myös yhteiskuntaan sopeutuneita kokaiininkäyttäjiä voi olla vaikea saada hoitoon. Bruken av crack begynte å bre om seg i USA i midten av 1980-årene, gjerne i belastede områder i storbyer, og berørte etniske minoriteter i uforholdsmessig grad. Heidän tarpeisiinsa ei nimittäin välttämättä vastata hoitopalveluissa, joiden pääasiallisena asiakaskuntana ovat opioidien käyttäjät. Man har fryktet at et tilsvarende fenomen kunne oppstå i Europa, men så langt har det ikke vært observert noen alvorlige crack-epidemier. Muutamat maat ovat ilmoittaneet toimenpiteistä, joilla pyritään voittamaan nämä ongelmat. Crack brukes imidlertid i en del byer i Europa, men det er vanskelig å si noe eksakt om fenomenets utbredelse. Rapporter om situasjonen i London (GLADA, 2004) og Dublin (Connolly et al., 2008) antyder også at det kan være en økning på gang. Vastaavasta lähestymistavasta on saatu tietoja myös Irlannista, jossa jauhemaisen kokaiinin käyttäjien hoitoon houkuttelemiseksi on kehitetty erityisiä ohjelmia. I London anses bruk av crack som en viktig komponent i byens narkotikaproblem, og økningen i bruken av crack siden midten av 1990-tallet tilskrives hovedsakelig en voksende populasjon av opioidbrukere som i tillegg bruker crack. Kaiken kaikkiaan hoidossa olevissa kokaiinin käyttäjissä on havaittu kaksi pääryhmää: yhteiskuntaan sopeutuneet yksilöt, jotka käyttävät jauhemaista kokaiinia, sekä syrjäytyneempi asiakasryhmä, joka käyttää kokaiinia, varsinkin crack-kokaiinia, yhdessä opioidien kanssa. Det er identifisert to hovedgrupper kokainklienter i behandling: sosialt integrerte personer som bruker kokainpulver, og en mer marginalisert gruppe klienter som bruker kokain, ofte crack, i kombinasjon med opioider. Ensimmäinen ryhmä ilmoittaa yleensä nuuskaavansa ainetta ja käyttävänsä sitä aika ajoin muiden päihteiden, kuten alkoholin tai kannabiksen, muttei opioidien kanssa. Den første gruppen rapporterer typisk at de sniffer stoffet og noen ganger bruker det sammen med andre rusmidler som alkohol eller cannabis, men ikke med opioider. Osa tämän ryhmän jäsenistä ohjautuu hoitoon rikosoikeusjärjestelmän kautta. En del av medlemmene av denne gruppen henvises til behandling av strafferettssystemet. Toinen ryhmä ilmoittaa usein käyttävänsä huumeita suonensisäisesti, käyttävänsä niin kokaiinia kuin opioidejakin ja polttavansa joskus crack-kokaiinia. Den andre gruppen rapporterer ofte om injisering av narkotika, bruker både kokain og opioider, røyker noen ganger crack, har svak helse og lever i en sosialt prekær situasjon. Ryhmän jäsenten terveydelliset ja sosiaaliset olosuhteet ovat epävarmat. I en studie ble antallet problembrukere av crack i England anslått til 5,2–5,6 pr. Hoito ja haittojen vähentäminen Behandling og skadereduksjon Myös kokaiinin ongelmakäyttäjien ja crackkokaiinin käyttäjien säilyttäminen hoidon piirissä on tärkeää, koska runsaaseen kokaiininkäyttöön liittyy käyttäytymishäiriöitä, sosiaalisia ja psykologisia häiriöitä (esimerkiksi impulsiivista ja aggressiivista käyttäytymistä) ja joissakin ryhmissä kaoottinen elämäntyyli sekä voimakas henkinen ja fyysinen kuluminen. Bruk av crack finner oftest sted blant marginaliserte og ressurssvake grupper som sexarbeidere og problembrukere av opioider, og en del land rapporterer crackbruk i enkelte etniske minoritetsgrupper (f.eks. Frankrike, Nederland, Storbritannia). Kokaiinin käyttö voi lisäksi keskeyttää muiden huumausaineriippuvuuksien hoidon ja vaarantaa onnistuneen pidättymisen heroiinista. Blant sosialt integrerte personer, inklusive personer som regelmessig bruker kokain i pulverform, er bruk av crack svært sjelden (Prinzleve et al., 2004). Esimerkiksi Saksassa kokaiinin samanaikainen käyttö on havaittu ratkaisevaksi tekijäksi ihmisten lopettaessa kesken opioidikorvaushoidon. Likevel er crackbruken i enkelte grupper så hardnakket at det fortsatt er risiko for spredning til større deler av befolkningen. Muutamissa maissa (esimerkiksi Irlannissa, Italiassa, Espanjassa) on kuitenkin otettu käyttöön kokaiinin käyttäjille suunnattuja strategioita tai hoitoohjelmia ja Ranskassa vastaavia ohjelmia parhaillaan kehitellään. En del land (f.eks. Irland, Italia, Spania) har imidlertid implementert strategier eller behandlingsprogrammer rettet mot kokainbrukere, og Frankrike er i ferd med å utvikle slike programmer. ) Katso erityiskysymys huumeiden sekakäytöstä.) ) Se Utvalgt aspekt om blandingsbruk.) Katso Crackkokaiinin käyttö Euroopassa (s. 69) ja taulukot TDI-7 ja TDI-115 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Se “Crackbruk i Europa” og tabell TDI-7 og TDI-115 i Statistiske opplysninger 2009. Se on suurin tähän mennessä järjestetty tätä rokotetta koskeva tutkimus, ja siihen osallistuu useita satoja vapaaehtoisia. Et eksempel på dette finnes i en nederlandsk studie rettet mot marginaliserte crackbrukere. Behandlingsprogrammet oppnådde høy gjennomføringsgrad og behandlingstilfredshet hos klientene. Haittojen vähentäminen En del land rapporterer om tiltak for å bøte på dette. Näihin vaikeuksiin voidaan puuttua kehittämällä erityisiä hoitoohjelmia ja kursseja, jotka on sovitettu kokaiinin ja crackkokaiinin käyttöön liittyviin ongelmiin. I Storbritannia undersøker en klinisk studie effektiviteten av kognitiv atferdsterapi sammen med læringsbasert rusbehandling (se EONN, 2008b) hos brukere som har kokain som primærrusmiddel. Hoitohenkilöstölle on ilmoitettu järjestetyn kokaiiniin keskittyvää koulutusta Irlannissa, Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Ifølge en fersk Cochrane-gjennomgang har denne kombinasjonen gitt de beste resultatene for behandling av avhengighet av sentralstimulerende midler (Knapp et al., 2007). Lisäksi 11 jäsenvaltiota, joiden joukossa ovat kaikki kokaiinin käyttömääriltään ja hoitotarpeeltaan suuret maat, on ilmoittanut, että perinteisten hoitopalvelujen rinnalla on saatavana erityisiä hoitoohjelmia kokaiinin tai crackkokaiinin käyttäjille. En annen klinisk studie i Storbritannia undersøker effektiviteten av modafinil, kombinert med en belønnings- og læringsbasert rusbehandling, hos pasienter som får substitusjonsbehandling med opioider og bruker crack. Vaikka Italian, Portugalin, Slovenian ja Yhdistyneen kuningaskunnan kansalliset asiantuntijat arvioivatkin, että nämä ohjelmat olivat saatavilla valtaosalle hoitoa tarvitsevista kokaiininkäyttäjistä, Tanskan, Saksan, Espanjan, Ranskan, Irlannin, Alankomaiden ja Itävallan asiantuntijat katsoivat, että alle puolet tarvitsijoista pääsi tällaiseen hoitoon. Flere studier har allerede vist at modafinil har et terapeutisk potensial når det brukes som erstatningsstoff ved avhengighet av sentralstimulerende midler. Crackkokaiinin ja kokaiinin ongelmakäyttäjille suunnatut haittojen vähentämistoimet ovat uusi toiminta-alue monissa jäsenvaltioissa. I Nederland foregår det nå fem kliniske studier som ser på effektiviteten av en rekke farmasøytiske virkestoffer i behandlingen av kokainavhengighet, inkludert deksamfetamin og modafinil. Yksi syy tämän alan toimenpiteiden vähäiseen tarjontaan varsinkin crackkokaiinin käyttäjille voi olla se, että keskeisiltä työntekijöiltä puuttuu tietoa tästä huumausaineesta, kohderyhmästä ja heidän tarpeistaan. En annen nederlandsk studie har undersøkt kombinasjonen av såkalt “Community Reinforcement Approach” med læringsbasert rusbehandling hos klienter med kokainavhengighet som får substitusjonsbehandling med opioider. Aiemmin lähes kaikki alan tutkimus keskittyi Yhdysvaltoihin, mutta nyt Euroopassa on meneillään useita kokaiiniriippuvuutta koskevia tutkimuksia. Resultatene har vist en signifikant reduksjon i kokainforbruket sammenlignet med standardbehandlingen. Yhdistyneessä kuningaskunnassa eräässä kliinisessä tutkimuksessa selvitetään kognitiivisen käyttäytymisterapian tehokkuutta yhdistettynä palkitsemis- ja rajoittamismenettelyihin pääasiallisesti kokaiinia käyttävien keskuudessa (katso EMCDDA, 2008b). Det er også viktig å holde problembrukere av kokain og crack i behandling, fordi intensiv kokainbruk er forbundet med atferdsmessige, sosiale og psykiske funksjonsforstyrrelser (f.eks. impulsiv og aggressiv atferd) og i enkelte grupper med en kaotisk livsstil og en sterkt redusert fysisk og psykisk helse. Jokin aika sitten tehdyn Cochranearvion mukaan tämä yhdistelmä on antanut parhaat tulokset piristeriippuvuuden hoidossa (Knapp ym., 2007). Å sikre regelmessig oppmøte på behandlingstimene og en meningsfull terapeutisk dialog oppleves som vanskelig av behandlerne (Connolly et al., 2008). Toisessa kliinisessä tutkimuksessa, niin ikään Yhdistyneessä kuningaskunnassa, tutkitaan modafiniilin tehokkuutta yhdessä kuponkipohjaisen palkitsemis- ja rajoittamismenettelyn kanssa potilailla, jotka saavat opioidikorvaushoitoa ja käyttävät crack-kokaiinia. Bruk av kokain kan også forstyrre avhengighetsbehandlingen for andre rusmidler og gjøre det vanskelig å beholde oppnådd rusfrihet fra heroin. Modafiniili on jo osoittanut hoitovaikutusta useissa tutkimuksissa piristeriippuvuuden korvaavana tehoaineena. I Tyskland er f.eks. samtidig bruk av kokain identifisert som en avgjørende faktor hos dem som dropper ut av substitusjonsbehandling med opioider. Jäsenvaltiot tarjoavat kokaiinia injektoiville käyttäjille yleensä samat palvelut ja valmiudet kuin opioidien käyttäjille, esimerkkeinä turvallisen käytön suositukset, koulutus turvallista injektointia varten sekä neulan- ja ruiskunvaihto-ohjelmat. Dette er den største studien som er gjort på vaksinen til dags dato, med flere hundre frivillige deltakere. Innledende sikkerhetsstudier av TA-CD-vaksinen som er gjort i USA, har vist en nedgang i subjektive effekter av kokain og redusert bruk av rusmiddelet, i tillegg til økt gjennomføringsgrad av behandlingen. Kokaiinin injektiokäyttöön voi kuitenkin liittyä suurempi tarvikkeiden yhteiskäytön riski ja suurempi injektointitiheys, mistä voi seurata suonen kokoonpainuminen ja injektointi kehon riskialttiimpiin osiin (sääriin, käsiin, jalkoihin, nivusiin). Å trekke brukere inn i behandlingsapparatet og holde på dem er også vanskelig i en kontekst der det ikke finnes noen bestemt psykososial intervensjon hvis effektivitet er solid dokumentert, og det ikke finnes effektiv behandling med legemidler for å hjelpe avhengige brukere til å holde seg rusfrie eller redusere bruken i denne perioden. Siksi turvallista käyttöä koskevat suositukset olisi mukautettava näitä erityisriskejä vastaaviksi. Skadereduksjonstiltak rettet mot problembrukere av crack og kokain er et nytt arbeidsfelt i mange av medlemsstatene. Muutamissa maissa (esimerkiksi Belgiassa ja Ranskassa) osassa matalan kynnyksen keskuksia tarjotaan myös puhtaita crack-piippuja. En grunn til at det er så få tiltak på dette området, særlig for crackbrukere, kan være mangel på kunnskap blant sentrale fagfolk om dette rusmiddelet og om målgruppen og deres behov. Toisessa kliinisessä alankomaalaistutkimuksessa tutkittiin yhteisön vahvistukseen perustuvaa lähestymistapaa yhdessä palkitsemis- ja rajoittamismenettelyjen kanssa sellaisilla Medlemsstatene tilbyr vanligvis kokaininjiserende brukere de samme tjenestene og tilbudene som for opioidbrukere, dvs. anbefalinger om tryggere bruk, opplæring i tryggere Viihdeympäristöissä kokaiinin käyttäjille kohdennetut haittoja vähentävät toimet keskittyvät pääasiassa tietoisuuden lisäämiseen. Dette kan omgås ved å utvikle spesielle behandlingsprogrammer og opplæringskurs tilpasset de problemene som forbindes med kokain- og crackbruk. Ohjelmissa tarjotaan nuorille neuvontaa ja tietoja alkoholin ja huumeiden käyttöön yleisesti liittyvistä riskeistä sekä materiaalia kokaiinin käyttöön liittyvistä riskeistä. Dessuten rapporterer 11 medlemsstater, også alle de med høye nivåer av kokainbruk og behandlingsbehov, at kokain- og crackbrukere tilbys spesifikke behandlingsprogrammer parallelt med tradisjonelle behandlingstilbud. Luku 6Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö Kapittel 6Opioidbruk og injeksjonsbruk Afganistanissa viime vuosien aikana hajotettujen laboratorioiden määrän kasvu viittaa siihen, että oopiumia jalostetaan yhä enenevässä määrin morfiiniksi ja heroiiniksi jo kyseisessä maassa. Innledning som er ødelagt i Afghanistan de siste par årene, tyder på at opiumen i stadig større grad omdannes til morfin eller heroin inne i Afghanistan. Suuret oopium- ja morfiinitakavarikot naapurimaissa (Pakistan, Iran) osoittavat kuitenkin, että merkittävää jalostusta tapahtuu myös Afganistanin ulkopuolella (CND, 2008; UNODC, 2009). Store beslag av opium og morfin i naboland (Pakistan, Iran) tilsier imidlertid at bearbeiding skjer i betydelig omfang også utenfor Afghanistan (CND, 2008; UNODC, 2009). Heroiinin käyttö ja erityisesti sen injektiokäyttö on yhdistetty tiiviisti huumausaineiden ongelmakäyttöön Euroopassa 1970-luvulta lähtien. Heroinbruk, særlig injeksjonsbruk, har siden 1970-tallet vært tett forbundet med problematisk bruk av narkotika i Europa. Heroiini aiheuttaa edelleenkin suurimman osan huumausaineista johtuvasta sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta Euroopan unionissa. I dag er dette rusmiddelet fortsatt årsaken til størsteparten av all sykdom og død forbundet med narkotikabruk i Den europeiske union. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana heroiinin käytön ja siihen liittyvien ongelmien on havaittu vähenneen, mutta tuoreet tiedot viittaavat siihen, että suuntaus on voinut kääntyä eräissä maissa. I løpet av de siste ti årene har det vært en nedgang i heroinbruken og problemene i den forbindelse, men nyere data tyder på at denne trenden kan være i ferd med å snu i en del land. Lisäksi synteettisten opioidien, kuten fentanyylin, käytöstä ja stimuloivien huumeiden, kuten kokaiinin tai amfetamiinien, suonensisäisestä käytöstä kertovat raportit osoittavat, että huumausaineiden ongelmakäyttö muuttuu yhä monisyisemmäksi Euroopassa. Dessuten tyder rapporter om bruk av syntetiske opioider, som fentanyl, og injisering av sentralstimulerende midler, som kokain og amfetamin, på en utvikling der problematisk bruk av narkotika i Europa antar stadig nye former. Taulukko 9. Heroiinin tuotanto, takavarikot, hinta ja puhtaus Tabell 9: Produksjon, beslag, priser og renhet på heroin Tuotanto ja takavarikot Produksjon og beslag Mahdollisen maailmanlaajuisen tuotannon arvio Globalt potensielt produksjonsestimat Maailmanlaajuisesti takavarikoitu määrä Heroiini (tonneina) Morfiini (tonneina) Globale beslag Heroin (tonn)Morfin (tonn) produseres noen opioider, hovedsakelig hjemmeproduserte valmueprodukter (f.eks. valmuehalm, konsentrater av knuste stengler eller frøkapsler), i en del av de østeuropeiske landene (f.eks. Latvia, Litauen). Hinta ja puhtaus Euroopassa Priser og renhet i Europa Keskimääräinen puhtaus (%) Gjennomsnittlig renhet (%) UNODC:n luku perustuu sen arvioon laittoman oopiumin maailmanlaajuisesta tuotantomäärästä (8 870 tonnia vuonna 2008) (UNODC, 2009).Ilmoitetun keskihinnan tai puhtauden vaihteluvälin keskialue, joka kattaa jakauman toisen ja kolmannen neljänneksen.Tiedot ovat vuodelta 2007 paitsi mahdollisen maailmanlaajuisen tuotannon arvion osalta.UNODC World drug report (2009) (maailmanlaajuiset arvot), Reitoxin kansalliset yhteyspisteet (Euroopan tiedot). UNODCs tall er basert på eget estimat av global produksjon av illegal opium (8 870 tonn i 2008) (UNODC, 2009).Verdier i midterste halvdel av rapportert gjennomsnittspris eller -renhet.Dataene gjelder 2007, bortsett fra for globalt potensielt produksjonsestimat.UNODC World drug report (2009) for globale data, nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet for europeiske data. Euroopassa käytettävä heroiini on peräisin pääasiassa Afganistanista, joka on edelleen maailman johtava laittoman oopiumin tuottaja. Heroinen som brukes i Europa kommer for det alt overveiende fra Afghanistan, som står for det meste av den globale illegale opiumproduksjonen. Muita tuottajamaita ovat Myanmar, josta ainetta toimitetaan pääasiassa Itä- ja Kaakkois-Aasiaan, Pakistan ja Laos sekä Meksiko ja Kolumbia, joita kumpaakin pidetään Yhdysvaltojen suurimpina heroiinintoimittajina (UNODC, 2009). De andre produsentlandene er Myanmar (som hovedsakelig forsyner markeder i Øst- og Sørøst-Asia), Pakistan og Laos, etterfulgt av Mexico og Colombia, som betraktes som de største leverandørene av heroin til USA (UNODC, 2009). Maailmanlaajuisen oopiumintuotannon arvioidaan laskeneen huippuvuodesta 2007 pääosin Afganistanin tuotannon vähennyttyä 8 890 tonnista noin 8 000 tonniin Den globale opiumproduksjonen antas å ha gått ned siden toppen i 2007, først og fremst som følge av redusert afghansk produksjon, fra 8 890 tonn til om lag 8 000 tonn i 2008. Euroopan kautta, ja kehottaa Euroopan komissiota ja EU:n jäsenvaltioita estämään etikkahappoanhydridin sieppaamisen sisäisiltä markkinoilta laittomiin tarkoituksiin (INCB, 2009a). Heroinprisene på forskjellige nivåer av markedet luftveien gjennom land i Midtøsten og Øst-Afrika til illegale markeder i Europa (INCB, 2009a; WCO, 2008). Kaakkois-Aasian heroiinia salakuljetetaan myös suoraan Eurooppaan (Yhdistyneeseen kuningaskuntaan) lentoteitse Pakistanista. Heroin fra Sørvest-Asia smugles også direkte til Europa (Storbritannia) med fly fra Pakistan. Euroopan unionissa Alankomaat ja jossain määrin myös Belgia ovat merkittävässä asemassa toissijaisina jakelukeskuksina (Europol, 2008). I Den europeiske union spiller Nederland og i noen mindre grad Belgia en viktig rolle som sekundære distribusjonspunkter (Europol, 2008). Ruskean heroiinin katukauppahinta oli Pohjoismaissa edelleen muuta Eurooppaa korkeampi: Ruotsi raportoi keskihinnaksi 119 euroa grammalta ja Tanska 96 euroa. På grunnlag av denne informasjonen kan man beregne prisen en bruker typisk vil betale i et europeisk land for å få et gitt narkotisk stoff. Koko maailmassa morfiinin ilmoitetut takavarikot vähenivät jyrkästi 27 tonniin ja heroiinin takavarikot lisääntyivät hieman 65 tonniin. Globale beslag av morfin falt til 27 tonn, mens globale heroinbeslag økte noe, til 65 tonn. Suurimmat heroiinitakavarikot ilmoitettiin Iranista (25 prosenttia maailman kokonaismäärästä), Turkista ja Afganistanista (UNODC, 2009). De største beslagene av heroin ble rapportert av Iran (25 % av globale kvanta), etterfulgt av Tyrkia og Afghanistan (UNODC, 2009). Huumeiden hintojen seuraaminen on tärkeää huumemarkkinoiden ymmärtämiseksi. Sammenlignbare data om både grossist- og detaljpriser for 2007 er tilgjengelige bare for et fåtall land (Tsjekkia, Tyskland, Spania, Romania, Storbritannia). EMCDDA kerää tietoja katukauppahinnoista, jotka ilmaistaan yleensä euroina grammaa, annosta tai pilleriä kohti. Blant disse landene varierer rapportert grossistpris for heroin fra EUR 12,5 til EUR 35,8 pr. gram, og gjennomsnittlig detaljpris, der slike data finnes, fra EUR 36 til EUR 62,7. Näiden tietojen perusteella on mahdollista arvioida tyypillinen hinta, jonka käyttäjä maksaa tietystä huumeesta Euroopan maassa. Både på grossist- og detaljistnivå i markedet rapporterer Romania de laveste prisene og Spania de høyeste. Hinnoissa ajan mittaan tapahtuvat muutokset voivat kertoa mahdollisista muutoksista huumeiden tarjonnassa tai kysynnässä. Forholdet mellom detaljist- og grossistpris er også sterkt varierende: fra 1,6:1 i Tsjekkia til 2,8:1 i Storbritannia. Tukkuhintoja koskevat tiedot ovat toinen hyödyllinen indikaattori, joka voi antaa kuvan huumausainemarkkinoiden voitoista. Mulige forskjeller i stoffets renhet, enten mellom land, mellom nivåer i markedet eller over tid, gjør at sammenligninger må gjøres med varsomhet. Tukkuhinta tarkoittaa huumausainekauppiaiden maksamaa hintaa merkittäville jakelijoille markkinoilla, joilla huumetta käytetään. Likevel vil analyser på dette området gi mange opplysninger, særlig om trender over tid, ettersom det vil avdekke større endringer i markedet. Euroopassa arviolta 58 000 takavarikossa saatiin talteen 22 tonnia heroiinia vuonna 2007. I de anslagsvis 58 000 beslagene som ble gjort i Europa i 2007, ble det tatt 22 tonn heroin. Yhdistynyt kuningaskunta ilmoitti edelleen suurimman takavarikkojen lukumäärän ja Turkki suurimman takavarikoidun määrän eli 13,2 tonnia vuonna 2007. Storbritannia rapporterte fortsatt om det største antallet beslag, mens Tyrkia nok en gang rapporterte de største beslaglagte kvanta – 13,2 tonn ble tatt i 2007 (106). (106) Vuosia 2002–2007 koskevat tiedot 25:stä tietoja ilmoittaneesta maasta osoittavat, että ensimmäisenä vuonna tapahtuneen laskun jälkeen takavarikkojen lukumäärä on kasvanut keskeytyksettä vuodesta 2003. Data for årene 2002 til 2007 fra 25 rapporterende land tyder på at etter en nedgang det første året har antallet beslag økt jevnt siden 2003. Turkissa talteen otetun heroiinin määrän yleinen suuntaus poikkeaa Euroopan unionissa havaitusta suuntauksesta. Trenden for størrelsen på heroinbeslagene i Tyrkia avviker fra trenden i Den europeiske union. Kun Turkki ilmoitti takavarikoidun heroiinimäärän viisinkertaistuneen vuodesta 2002 vuoteen 2007, Euroopan unionissa takavarikoitu määrä on ollut yleisesti samaan aikaan laskussa, tosin määrä kasvoi vuodesta 2006 vuoteen 2007. Mens Tyrkia rapporterte om en femdobling i beslaglagte kvanta heroin i perioden 2002–2007, har mengdene beslaglagt i Den europeiske union i samme periode generelt gått ned, dog med en økning fra 2006 til 2007. Vuoden 2007 osalta vertailukelpoisia tietoja tukku- ja katukauppahinnoista on saatavilla vain muutamasta maasta (Tšekki, Saksa, Espanja, Romania, Yhdistynyt kuningaskunta). Detaljprisen på brun heroin var også nå høyere i de nordiske landene enn i resten av Europa. Näissä maissa ilmoitettu heroiinin tukkuhinta vaihtelee 12,5 eurosta 35,8 euroon grammalta, ja saatavilla olevien tietojen perusteella keskimääräinen katukauppahinta vaihtelee 36 eurosta 62,7 euroon. Sverige rapporterer om en gjennomsnittspris på EUR 119 pr. gram og Danmark EUR 96. Markkinoiden matalimmat tukku- ja katukaupan hinnat ilmoitetaan Romaniasta ja korkeimmat Espanjasta. I ti andre land varierte detaljprisen for brun heroin mellom EUR 30 og EUR 80 pr. gram, og i Tyrkia var gjennomsnittsprisen EUR 15. Katukauppa- ja tukkuhinnan välinen suhde vaihtelee myös huomattavasti Tšekin suhdeluvusta 1,6:1 Yhdistyneen kuningaskunnan suhdelukuun 2,8:1. I perioden 2002–2007 har detaljprisen på brun heroin falt i syv av de 12 europeiske landene som har lagt fram tidstrender, og økt i fem. Vertailuja tehtäessä on oltava varovainen, sillä huumeen puhtaudessa voi olla eroja eri maiden tai markkinoiden tasojen välillä tai eri aikoina. Detaljprisen på hvit heroin rapporteres kun av et par europeiske land, der den lå mellom EUR 31 og EUR 151 pr. gram. Etikkahappoanhydridin (jota käytetään heroiinin valmistuksessa) takavarikoinnit maailmassa lisääntyivät vuonna 2007 aina 56 300 litraan. De globale beslagene av eddiksyre (som brukes i produksjonen av heroin) økte til 56 300 liter i 2007. Lähes puolet siitä takavarikoitiin Venäjällä (25 000 litraa), Turkissa (13 300 litraa) ja Sloveniassa (6 500 litraa) (INCB, 2009b). Nesten halvparten ble tatt i Russland (25 000 liter), etterfulgt av Tyrkia (13 300 liter) og Slovenia (6 500 liter) (INCB, 2009b). INCB arvioi, että ”lähes 80 prosenttia” Afganistanin heroiinilaboratorioissa käytetystä etikkahappoanhydridistä salakuljetetaan Itä- ja Kaakkois- FNs internasjonale komité for narkotikakontroll INCB anslår at “nærmere 80 %” av eddiksyren som brukes i afghanske laboratorier, smugles fra Øst- og Sørøst-Europa, og anmoder derfor Europakommisjonen og EUs medlemsstater om å forhindre ulovlig spredning av eddiksyre fra det indre marked (INCB, 2009a). ) Katso taulukot SZR-7 ja SZR-8 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. ) Se tabell SZR-7 og SZR-8 i Statistiske opplysninger 2009. Huomaa, että vuoden 2007 tietojen puuttuessa Euroopan kokonaismäärien arvioinnissa on käytetty vuoden 2006 vastaavia tietoja. Merk at der data for 2007 mangler, brukes tilsvarende data for 2006 som grunnlag for totalanslag for Europa. Analyysi on alustava, koska Yhdistyneen kuningaskunnan tietoja vuodelta 2007 ei vielä ole saatu.) Denne analysen er foreløpig, da det ennå ikke foreligger data fra Storbritannia for 2007.) Katso pitoisuus- ja hintatietoja koskevat taulukot PPP-2 ja PPP-6 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Se tabell PPP-2 og PPP-6 i Statistiske opplysninger 2009 for data om styrke og pris. Kaavio 10: Arviot opioidien ongelmakäytön vuotuisesta levinneisyydestä (tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti) Figur 10: Årlige prevalensestimater av problematisk bruk av opioider (pr. 1 000 innbyggere i aldersgruppen 15–64) blandingsbrukere som også bruker opioider. Tämän osan tiedot perustuvat EMCDDA:n huumeiden ongelmakäytön indikaattoriin, johon sisältyvät lähinnä huumeiden injektiokäyttö ja opioidien käyttö, joskin muutamissa maissa amfetamiinien ja kokaiinin käyttäjät muodostavat siitä merkittävän osan. Gjennomsnittlig prevalens av problematisk opioidbruk i de landene som har lagt fram data, er anslått til mellom 3,6 og 4,6 tilfeller pr. 1 000 innbyggere i alderen 15–64. On syytä panna merkille, että monet maat ilmoittavat useimpien ”opioidien ongelmakäyttäjien” olevan lähinnä sekakäyttäjiä, jotka käyttävät myös opioideja. Forutsatt at dette gjenspeiler hele EU, innebærer det at det fantes om lag 1,4 millioner (1,2–1,5 millioner) problembrukere av opioider i EU og Norge i 2007 (108 Pienimmät asianmukaisesti dokumentoidut arviot opioidien ongelmakäytöstä ovat Tšekistä, Latviasta, Puolasta ja Suomesta (vaikka niin Tšekissä kuin Suomessakin on suuri määrä amfetamiinien ongelmakäyttäjiä), mutta suurimmat arviot on saatu Maltasta, Italiasta, Itävallasta ja Espanjasta (kaavio 10). Problembrukere av opioider som er i fengsel, særlig de som soner lange dommer, kan være underrepresentert i dette anslaget. Symboli edustaa piste-estimaattia ja viiva arviointimenetelmistä aiheutuvaa epävarmuusväliä, joka voi olla joko 95 prosentin luottamusväli tai herkkyysanalyysiin perustuva väli. Punkt viser til et punktestimat, og en strek viser et usikkerhetsintervall – et 95 % konfidensintervall eller et intervall basert på en følsomhetsanalyse. Suomea (15–54) ja Maltaa (12–64) koskevissa tutkimuksissa käytettiin tavanomaisesta poikkeavaa ikähaarukkaa (kaikenikäiset). Ikke-standard aldersspredning ble brukt i studiene fra Finland (15–54), Malta (12–64) og Polen (alle aldre). Kaikkia kolmea lukua mukautettiin vastaamaan 15–64-vuotiasta väestöä olettaen, että huumausaineiden käyttö muissa ikäryhmissä on merkityksetöntä. Alle tre tallene er justert til befolkningen i aldersgruppen 15–64, idet det forutsettes at narkotikabruken i andre aldersgrupper vil være ubetydelig. Saksan ja Kyproksen osalta väli on kaikkien arvioiden alimmasta arvosta niiden ylimpään arvoon, ja piste-estimaatti on pelkkä keskipisteiden keskiarvo. For Tyskland og Kypros representerer intervallet høyeste og laveste verdi av alle eksisterende estimater, og punktestimatet et enkelt gjennomsnitt av midtverdiene. Beregningsmetodene er forkortet slik: CR = Capture-Recapture, TM = Treatment Multiplier, MI = Multivariate Indicator, MM = Mortality Multiplier, CM = Combined Methods, OT = Other Methods. Lisätietoja: katso kaavio PDU-1 (osa ii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa.Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Se figur PDU-1 (del ii) i Statistiske opplysninger 2009 for ytterligere opplysninger. Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Lähteet: kuinka suuri osa huumausaineiden käyttäjistä hakeutuu hoitoon kyseisistä aineista johtuvien ongelmien vuoksi. I Europa oppgis fortsatt opioider, hovedsakelig heroin, som primærrusmiddel av de fleste som søker behandling. Opioidiasiakkaiden osuus on yli 90 prosenttia Bulgariassa ja Sloveniassa hoitoon tulevista, 50–90 prosenttia Opioidklientene utgjør over 90 % av alle som inntas til behandling i Bulgaria og Slovenia, mellom 50 % og 90 % i 15 land, og mellom 10 % og 49 % i ni andre land (109). Opioidien ongelmakäytön keskimääräisen levinneisyyden tietoja toimittavissa maissa on arvioitu olevan 3,6–4,6 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti. I enkelte land har både andelen og antallet brukere som inntas til behandling for bruk av andre opioider enn heroin, Hoidossa olevat opioidien käyttäjät kaikkiaan niistä noin 325 000:sta hoitoon tulevasta, joiden pääasiallinen huume on tiedossa, 49 prosenttia mainitsi heroiinin pääasialliseksi huumausaineekseen. Prosentandelen klienter med opioider som primærrusmiddel av alle klienter som hadde vært i behandling i mer enn ett år, ble rapportert å være over 50 % i alle land som deltok i studien. Jos huomioon otetaan muut opioidit, määrä nousee 1 11 gått opp i de siste årene ( 55 prosenttiin kyseisistä asiakkaista. Mange opioidbrukere er innskrevet i programmer som sikrer langtidsomsorg. (110) Eräissä En fersk analyse i 14 land Euroopassa hoitoon hakeutuneiden valtaosa ilmoitti edelleen opioidit, ensisijaisesti heroiinin, pääasialliseksi huumeekseen. Klienter som påbegynte behandling for opioider som primærrusmiddel, rapporterer ofte bruk av andre rusmidler. Euroopassa on silti huomattavia eroja siinä, maissa muiden opioidien kuin heroiinin vuoksi hoitoon En analyse av data fra 14 land utført i 2006, fant at 59 % av heroinklientene bruker et Koska luottamusvälit ovat laajat ja koska arvio perustuu eri vuosien tietoihin, ei voida päätellä, että uusi arvio on osoitus opioidien ongelmakäyttäjien levinneisyyden vähentymisestä Euroopassa. På grunn av store konfidensintervaller og det at anslaget er basert på data fra forskjellige år, er det ikke mulig å konkludere at det nye anslaget indikerer en nedgang i prevalensen av problematisk opioidbruk i Europa. (109) Katso taulukko TDI-5 (osa ii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa. (109) Se tabell TDI-5 (del ii) i Statistiske opplysninger 2009. (110) Katso taulukko TDI-113 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. (110) Se tabell TDI-113 i Statistiske opplysninger 2009. Huumeiden ongelmakäytön levinneisyyden – tiettynä vuonna aineen käytön aloittaneiden ja huumeiden ongelmakäyttäjiksi muuttuneiden lukumäärän – seuranta on välttämätöntä, jotta Euroopan huumetilanteen suuntauksia voidaan seurata ja jotta sopivia käytäntöjä ja toimenpiteitä voidaan laatia. Overvåking av insidensen av problematisk narkotikabruk — antallet personer som begynner å bruke et stoff i løpet av et gitt år, og som blir problembrukere — er nødvendig for å kunne måle trender i narkotikasituasjonen i Europa og utarbeide egnete retningslinjer og tiltak. vuoden hoidossa olleiden asiakkaiden keskuudessa ensisijaisesti opioideja käyttävien prosenttiosuuden on ilmoitettu ylittävän 50 prosenttia kaikissa tutkimukseen osallistuneissa maissa. observert i Østerrike fram til år 2005, er ikke bekreftet i nyere data. Andre steder finnes det informasjon som kan peke mot endringer i den senere tid. Ensisijaisesti opioidien käytön vuoksi hoitoon hakeutuvat ilmoittavat usein käyttävänsä myös muita huumeita. På Kypros tyder et anslag gjort i 2007 på at det har vært en signifikant økning i problematisk bruk av opioider, noe som er blitt knyttet til en økning i antallet utenlandske statsborgere i behandlingsapparatet (114). Vuonna 2006 analysoiduista 14 maan tiedoista ilmeni, että 59 prosenttia heroiiniasiakkaista käyttää myös toissijaista päihdettä, pääasiassa kokaiinia (28 prosenttia), kannabista (14 prosenttia) ja alkoholia (7 prosenttia). (113) Informasjon fra det franske “TREND”-systemet, som baserer seg både på kvalitative og kvantitative data, peker på en spredning av heroin til nye brukergrupper, herunder sosialt integrerte personer og deltakere på technofester, noe som vekker bekymring. EMCDDA on edistänyt huumeiden ongelmakäytön levinneisyyden määrittämiseen liittyvää tutkimusta, ja se on hiljattain julkaissut aihetta koskevat suuntaviivat (Scalia Tomba ym., 2008). EONN har oppfordret til forskning for å få anslag over insidensen av problematisk narkotikabruk og har nylig utgitt retningslinjer for dette (Scalia Tomba et al., 2008). Se on myös käynnistänyt yhteistyössä Zürichin yliopiston kanssa tutkimuksen, jossa testataan uutta ”yhden päivän” menetelmää käyttämällä hoitoonhakeutumisviiveen (aika ennen hoitoa) jakaumaa hoidettujen heroiininkäyttäjien poikkileikkausotoksessa. I samarbeid med universitetet i Zürich har EONN også lansert en studie for å teste en ny ”éndagsmetode” basert på fordelingen av latenstid (tid fram til behandling) i et tverrsnitt av behandlede heroinbrukere. Menetelmässä käytetään toimintoa, joka kuvaa korvaushoidossa olemisen todennäköisyyttä (General Inclusion Function, GIF), kun hoitoonpääsyä ei rajoiteta sääntelyllä, ja joka ottaa huomioon hoitoonhakeutumisviiveen, kuolleisuuden sekä huumeidenkäytön lopettamisasteet. Metoden, General Inclusion Function (GIF), bruker en funksjon som beskriver sannsynligheten for å være i substitusjonsbehandling dersom det ikke er noen begrensninger på tilgangen til behandling, som tar hensyn til latenstid, dødelighet og prosent som oppnår rusfrihet. Arvioita voidaan tehdä yksittäisen päivän hoitotiedoista, kun taas vakiintuneisiin menetelmiin vaaditaan pitkä ajanjakso, joka kattaa vähintään kahdeksasta kymmeneen vuotta. Estimatene kan utledes fra behandlingsdata for en enkelt dag, mens etablerte metoder trenger lange tidsserier over minst åtte–ti år. Tutkimus tehtiin kuudessa EU:n jäsenvaltiossa (Espanja, Italia, Malta, Alankomaat, Slovakia ja Yhdistynyt kuningaskunta) ja sen perusteella GIF-menetelmän avulla voidaan arvioida heroiinin ongelmakäytön levinneisyyttä jopa siinä tapauksessa, että korvaushoitoa koskevat tietosarjat ovat puutteellisia. Studien ble gjennomført i seks EU-medlemsstater (Spania, Italia, Malta, Nederland, Slovakia, Storbritannia) og tilsier at GIF-metoden gjør det mulig å beregne insidensen av problematisk heroinbruk selv der datasettene for substitusjonsbehandling er ufullstendige. Vähintään viidellä alueella levinneisyysarvioista saatiin esiintyvyysarviot, jotka vastasivat hyvin muita saatavissa olevia (esimerkiksi merkintä-takaisinpyyntimenetelmän avulla tehtyjä) arvioita. I minst fem regioner tillot insidensestimatene beregning av prevalensestimater som samstemte meget godt med eksisterende estimater (f.eks. med capture-recapture-metoden). Aikasuuntausten seuraaminen on hankalaa, koska opioidien ongelmakäyttöä koskevat levinneisyys- ja käyttöastearviot toistuvat muutaman kerran ja koska yksittäiset arviot ovat tilastollisesti epävarmoja. Selv om det ikke alltid finnes tilstrekkelige og oppdaterte estimater av insidensen og prevalensen av problematisk bruk av opioider, kan det likevel være mulig å analysere trender over tid ved å bruke andre, først og fremst indirekte, indikatorer, f.eks. data for etterspørsel etter behandling. Yhdeksästä maasta saadut tiedot, joissa levinneisyysarviot toistuvat vuosina 2002–2007, viittaavat suhteellisen vakaaseen tilanteeseen. Basert på et utvalg av 19 land var det en økning i det totale antallet brukere, med heroin som primærrusmiddel, som ble tatt inn i behandlingsapparatet i perioden 2002–2007. Muualta on tietoja, jotka voivat olla viitteitä viimeaikaisista muutoksista. Disse økningene kom ofte etter en klar nedgang i de foregående årene. Kyproksessa vuonna 2007 tehty arvio osoittaa, että opioidien ongelmakäyttö on kasvanut merkittävästi. Siden så tidlig som i 2004 har ti land dessuten rapportert om en økning både i andel og antall nye klienter som påbegynner behandling for heroin som primærrusmiddel (115). (114) Ranskan TREND-järjestelmä perustuu sekä kvalitatiivisiin että kvantitatiivisiin tietoihin, ja sen sisältämät tiedot antavat viitteitä siitä, että heroiini olisi levinnyt uusiin käyttäjäryhmiin. GIF-metoden virker robust og kan, sammen med insidensestimater, også gi kostnadseffektive estimater av prevalensen av problematisk opioidbruk og av behandlingsdekning for substitusjonsbehandling, og endringer over tid. Erityisen huolestuttavaa on se, että näihin kuuluu yhteiskuntaan sopeutuneita ja teknojuhlissa käyviä henkilöitä. Framtidig arbeid kan omfatte studier i andre EU-land, analyser av geografiske forskjeller, etter kjønn og inntaksmåte. GIF-menetelmä näyttää olevan vankka, ja se saattaa levinneisyysarvioiden lisäksi antaa myös kustannustehokkaita arvioita opioidien ongelmakäytön esiintyvyydestä ja korvaushoidon kattavuudesta sekä niiden muuttumisesta ajan mittaan. Andre indikatorer understøtter denne analysen. Data om narkotikainduserte dødsfall i 2007, som for det meste er forbundet med opioidbruk, gir ingen indikasjoner på at den nedadgående trenden fram til 2003 vil komme tilbake (se kapittel 7). Tulevaisuuden työhön voisi kuulua tutkimuksia muissa EU:n jäsenvaltioissa, alueellisten erojen analyyseja sekä analyyseja sukupuolen ja käyttömuotojen mukaan. Mer enn halvparten av de rapporterende landene hadde registrert et økende antall narkotikainduserte dødsfall mellom 2006 og 2007 (116 hakeutuneiden osuus ja lukumäärä ovat lisääntyneet viime I de nyeste dataene om narkotikalovbrudd observeres også en økning i antallet heroinrelaterte saker. Kaikkiaan 19 maan otoksen perusteella hoidon aloittaneiden, heroiinin pääasialliseksi huumeekseen ilmoittaneiden henkilöiden kokonaismäärä kasvoi vuosina 2002–2007. Dette er kanskje tydeligst siden 2003, i beslag og narkotikainduserte dødsfall, og siden 2004 i nye behandlingssøknader relatert til heroinbruk. Monet opioidien käyttäjät ovat mukana pitkäaikaista hoitoa tarjoavissa ohjelmissa. Tämä näkyy siinä, että opioidit pääasialliseksi huumeekseen mainitsevien käyttäjien osuus on suurempi jo hoidossa olevien huumausaineiden käyttäjien keskuudessa. Det begrensede antallet repeterte estimater av insidensen og prevalensen av problematisk bruk av opioider, i tillegg til den statistiske usikkerheten som fester ved enkeltestimater, bidrar til at det er vanskelig å overvåke tidstrender. Äskettäisessä hankkeessa, jossa analysoitiin 14 maassa huumausaineiden vuoksi hoidossa olevia asiakkaita Data fra ni land med repeterte prevalensestimater i perioden 2002–07 tilsier at situasjonen er relativt stabil. En tilsynelatende økning (113) Katso vuoden 2009 erikoiskysymys huumeiden sekakäytöstä.(114) Katso kaikki tiedot, myös luottamusvälit, taulukoista PDU-6 (osa ii) ja PDU-102 vuoden 2009 tilastotiedotteesta. (113) Se Utvalgt aspekt om blandingsbruk fra 2009.(114) Se tabell PDU-6 (del ii) og PDU-102 i Statistiske opplysninger 2009 for ytterligere opplysninger, herunder konfidensintervaller. Huumeiden injektiokäyttö on huumeiden käyttäjien keskuudessa ilmenevien vakavien kansanterveysongelmien yleisimpiä taustatekijöitä. Kapittel 6: Opioidbruk og injeksjonsbruk Näihin terveysongelmiin kuuluvat HIV/aids, C-hepatiitti ja yliannostus. EONN: Utvalgt aspekt om injeksjonsbruk Vaihtoehtoisia käyttömuotoja (esimerkiksi polttaminen) saattaa esiintyä samanaikaisesti injektiokäytön kanssa, ja huumeiden käyttäjät saattavat muuttaa käyttötapojaan. Brukerne kan samtidig også anvende alternative måter for inntak (f.eks. røyking), og de kan skifte bruksmåte. Useimmiten opioidien käyttöön liitettyjä huumausainekuolemia vuonna 2007 koskevat tiedot eivät anna viitteitä siitä, että vuoteen 2003 saakka havaittu laskeva suuntaus olisi palannut (katso luku 7). Relativt høye andeler (over 20 %) av nye sprøytebrukere (som har injisert i under to år) er funnet i tre land, noe som muligens indikerer en betydelig nyrekruttering til sprøytebruk. Yli puolet tietoja ilmoittaneista maista kirjasi useampia huumekuolemia vuosina 2006–2007. I ti andre land lå denne andelen under 10 % (119). (116) Vastaavasti Euroopan unionissa vuoteen 2003 havaittu heroiinitakavarikkojen lukumäärän lasku on nyt kääntynyt tasaiseen nousuun. En annen indikator på nyere introduksjon til injisering er andelen unge sprøytebrukere (under 25) som er funnet i utvalgene. Myös uusimmissa huumausainerikoksia koskevissa tiedoissa havaitaan heroiiniin liittyvien rikosten lukumäärän kasvaneen. Unge under 25 utgjorde over 40 % av sprøytebrukerne i utvalgene i Tsjekkia, Estland, Latvia, Litauen, Østerrike, Romania og Slovakia, men under 20 % i utvalgene i 11 andre land. Erityiskysymyksessä keskitytään huumeiden injektiokäytön asemaan ja suuntauksiin sekä erityistoimenpiteisiin, jotka kohdistuvat huumeiden injektiokäyttäjiin Euroopassa. Dette Utvalgte aspektet fokuserer på sitasjonen og trendene for injeksjonsbruk samt på spesifikke tiltak for injeksjonsbrukere i Europa. Julkaisussa käsitellään myös sitä, mitkä tekijät ovat mahdollisesti vaikuttaneet injektiokäytön vähenemiseen tietyissä maissa tai tietyillä alueilla ja miksi sen käyttöaste saattaa olla yhä korkea tai kasvamaan päin toisilla alueilla. Publikasjonen drøfter også mulige mekanismer bak den reduserte injeksjonsbruken som er registrert i en del land eller regioner, og hvorfor nivåene fortsatt er høye (eller stigende) i andre regioner. Siinä käsitellään myös toimenpiteitä ja politiikkaa, jotka tähtäävät injektiokäytön vähentämiseen ja jotka saattavat kannustaa käyttäjiä omaksumaan vähemmän haitallisia käyttömuotoja. Den drøfter også intervensjoner og politiske tiltak som tar sikte på å redusere injeksjonsbruken, og andre som tar sikte på å få brukerne til å bruke mindre skadelige inntaksmåter. Tämä erityiskysymys on saatavilla painetussa muodossa ja internetin kautta ainoastaan englanniksi joulukuusta 2009 lähtien (http://www.emcdda.europa.eu/publications/selected-issues/injecting-drug-use). Dette Utvalgte aspektet vil finnes i trykt utgave og på internett, men bare på engelsk, fra desember 2009 (http://www.emcdda.europa.eu/publications/selected-issues/injecting-drug-use). Huumeiden injektiokäytön levinneisyys Prevalens av injeksjonsbruk (118) Kyproksessa sen on havaittu lisääntyneen. Lavest andel sprøytebrukere av alle opioidbrukere som påbegynner behandling, rapporteres av Danmark og Nederland, og høyest av Litauen, Latvia og Romania (120). Huumeiden injektiokäyttäjillä on suurin huumeidenkäytöstä johtuvien terveysongelmien, kuten veri-infektioiden (HIV/aids, hepatiitti), tai huumekuolemien riski. Sprøytebrukere er blant dem som har høyest risiko for å oppleve helseproblemer som følge av sin narkotikabruk, som f.eks. blodbårne infeksjoner (f.eks. HIV/AIDS og hepatitt) og narkotikainduserte dødsfall. Vain 12 maata kykeni ilmoittamaan tuoreet arviot injektiokäyttäjien määrästä (117 Bare 12 land var i stand til å legge fram nye anslag over omfanget av injeksjonsbruk (117 ), vaikka nämä ovat kansanterveyden kannalta merkittävä ryhmä. ), til tross for sprøytebrukens betydning for folkehelsen. Tämän käyttäjäryhmän seurannan parantaminen on siksi tärkeä haaste terveydenseurantajärjestelmien kehittämisessä Euroopassa. Å heve nivået på informasjonen som er tilgjengelig om denne spesielle gruppen, er fortsatt en viktig utfordring i arbeidet med å utvikle systemer for kartlegging av helsesituasjonen i Europa. Käytettävissä olevat arviot antavat viitteitä injektiokäytön levinneisyyden suurista eroista eri maiden kesken. Av opioidbrukere som inntas til behandling for første gang, er andelen som rapporterer om sprøytebruk (42 %) lavere enn blant alle opioidbrukere som inntas til behandling (44 %). Useimmissa maissa arviot vaihtelevat alle yhdestä viiteen tapaukseen tuhatta 15–64-vuotiasta asukasta kohti, mutta Virosta on ilmoitettu poikkeuksellisen korkea luku, 15 tapausta tuhatta henkeä kohden. En analyse i 14 land av data om narkotikabrukere i behandling fant at hos alle narkotikabrukere i behandling, er sprøytebruken fortsatt høy, 62 %, men det er enkelte unntak, som Nederland, der dette tallet er nede på 6,1 % (121). Myös tartuntatauteja koskevista kyselyistä voidaan saada tietoa kansallisista eroista ja ajallisista muutoksista huumeiden injektiokäytössä. Mangel på data gjør det vanskelig å trekke konklusjoner om tidstrender i utbredelsen av sprøytebruk, selv om tilgjengelige data tyder på en stabil situasjon i Tsjekkia, Maita on silti vertailtava keskenään varoen, koska tutkittavien valikoinnissa voi olla vaihtelua. Andelen sprøytebrukere av alle heroinbrukere som inntas til behandling, fortsatte å falle i 2007. Uusien injektiokäyttäjien (jotka ovat käyttäneet huumetta tällä tavoin alle kaksi vuotta) osuus on todettu suhteellisen suureksi (yli 20 prosentiksi) kolmessa maassa, mikä voi olla osoitus merkittävästä uudesta lisäyksestä injektiokäytössä. Denne trenden har nå også kommet til syne i en del land hvor den tidligere ikke var observert (f.eks. Tsjekkia, Tyskland). (119) Toinen indikaattori, joka kertoo injektiokäytön alkaneen aivan viime aikoina, on nuorten (alle 25-vuotiaiden) injektiokäyttäjien osuus otoksissa. Fra 2002 til 2007 gikk andelen sprøytebrukere av alle klienter med opioider som primærrusmiddel som påbegynte behandling, ned i de fleste landene. He edustavat yli 40:tä prosenttia otokseen otetuista injektiokäyttäjistä Tšekissä, Virossa, Latviassa, Liettuassa, Itävallassa, Romaniassa ja Slovakiassa, kun taas 11 muussa maassa alle 20 prosenttia tutkimukseen osallistuneista injektiokäyttäjistä on alle 25-vuotiaita. Tretten land rapporterer en statistisk også observert en økning. Katso kaavio PDU-2 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.) ) Se figur PDU-2 i Statistiske opplysninger 2009.) Katso kaavio PDU-3 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Se tabell PDU-6 (del iii) i Statistiske opplysninger 2009. ) Katso taulukko TDI-113 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. ) Se tabell TDI-17 (del v) og TDI-38 i Statistiske opplysninger 2009. Samanaikaisilla sairauksilla tarkoitetaan huumeiden käyttöön liittyvien ongelmien ja psykiatristen häiriöiden usein huomaamatonta yhtäaikaista esiintymistä samalla henkilöllä. Med tilleggslidelser, komorbiditet, menes samtidig, og ofte uregistrert, forekomst av rusmiddelproblemer og psykiatriske lidelser hos en person. Tutkimuksissa on havaittu psykiatristen ongelmien suurempaa esiintyvyyttä huumehoidossa olevilla potilailla ja huumeongelmien suurempaa esiintyvyyttä psykiatrisessa hoidossa olevilla potilailla (EMCDDA, 2005). Studier har identifisert både høyere prevalens av psykiatriske problemer blant pasienter som får narkotikabehandling og høyere prevalens av narkotikaproblemer blant pasienter i psykiatriske tjenester (EONN, 2005). Hoidon aloittavien opioidienkäyttäjien työttömyysaste on suurempi ja koulutusaste alhaisempi kuin muilla asiakkailla (katso luku 2). Opioide analgetika er de sterkeste legemidlene som finnes for å lindre alvorlige og kroniske smerter. Opioider brukes også som substitusjonsmidler i behandlingen av opioidavhengighet. Lähes kaikki hoidon aloittavat opioidien käyttäjät ilmoittavat aloittaneensa käytön ennen 30 vuoden ikää ja noin puolet ennen 20 vuoden ikää. Reseptbelagte opioider kan komme ut på det illegale narkotikamarkedet ved at substitusjonsmidler brukes til andre formål. Ensimmäisen käyttökerran ja ensimmäisen hoitoon hakeutumisen välinen viive on noin kahdeksan vuotta. (126 I USA synes internettapotek også å spille en betydelig rolle for tilgjengeligheten av reseptbelagte opioider (INCB, 2009a), mens de synes å spille en begrenset rolle i Europa. Euroopassa huumeiden käyttäjillä ilmoitetuista mielenterveysongelmista yleisimpiin kuuluvat masennus, ahdistuneisuus, skitsofrenia, persoonallisuushäiriöt, tarkkaavaisuushäiriö ja yliaktiivisuus. De psykiske lidelsene som oftest rapporteres blant narkotikabrukere i Europa, er bl.a. depresjon, angst, schizofreni, personlighetsforstyrrelser og ADHD. Erityinen hoito samanaikaisista sairauksista kärsiville huumeiden käyttäjille on vähäistä Euroopassa. Behandlingstilbudet for narkotikabrukere med tilleggslidelser i Europa er begrenset. Kansalliset asiantuntijat ilmoittavat, että erityisiä ohjelmia on olemassa 18 maassa mutta että 14 maassa ne ovat saatavilla vain pienelle osalle niitä tarvitsevista asiakkaista. Nasjonale eksperter rapporterer at særskilte programmer finnes i 18 land, men i 14 av disse er de tilgjengelige bare for et mindretall av klientene som trenger det. Seitsemässä muussa maassa tähän tarkoitukseen ei ole olemassa lainkaan tällaisia ohjelmia, mutta kyseisistä maista viisi suunnittelee kehittävänsä vastaavat ohjelmat seuraavien kolmen vuoden aikana. Syv andre land har ingen egne programmer i det hele tatt, men fem av dem planlegger å utvikle slike tiltak i løpet av de kommende tre årene. Eurooppalainen ennakoiva monikeskustutkimus (Isadora) toteutettiin hiljattain, ja siihen osallistui kaksoisdiagnoosipotilaita akuuteilta psykiatrisilta osastoilta. En europeisk prospektiv, multisenterstudie (Isadora) som nylig ble gjennomført, gjaldt pasienter med dobbeltdiagnose i akuttpsykiatriske avdelinger (1). (1) Siinä tehdyt havainnot korostavat vertaileviin analyyseihin liittyviä vaikeuksia tällä alalla sekä tähdentävät yhtenäisemmän lähestymistavan tarvetta diagnosoinnin, hoidon ja samanaikaisten sairauksien tutkimuksen osalta Euroopassa (Baldacchino ym., 2009). Funnene fra denne studien viser hvor vanskelig det er å gjennomføre sammenlignende analyser på dette området, og understreker behovet i Europa for en mer harmonisert tilnærming til diagnostisering, behandling og studier som involverer pasienter med tilleggslidelser (Baldacchino et al., 2009). Muutamissa maissa myös laitoshoidolla on keskeinen rooli huumehoitojärjestelmässä, muun muassa Bulgariassa, Kreikassa, Suomessa ja Ruotsissa. Dette viste framfor alt et skifte i de stoffene problembrukere av heroin tok, ikke en økning i den generelle prevalensen av problematisk opioidbruk. (127) Opioidiriippuvuuden hoitoon on Euroopassa monia erilaisia vaihtoehtoja, ja ne eriytyvät jatkuvasti. Det tyske Phar-Mon-systemet, som overvåker en lang rekke legemidler med misbrukspotensial, registrerte også en økning i misbruket av reseptpliktige opioider, der substitusjonsmidler spiller en viktigere rolle enn analgetika (Roesner og Küfner, 2007). Huumeetonta hoitoa ja korvaushoitoa opioidien käyttöön on saatavissa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, Kroatiassa ja Norjassa. Misbruket av reseptbelagte opioider reiser viktige spørsmål når det gjelder å forebygge spredningen av substitusjonsmidler og opioide analgetika til det illegale markedet. Potilaat osallistuvat päivittäiseen toimintaan ja saavat vahvaa psykologista tukea. ) Se tabell TDI-113 i Statistiske opplysninger 2009. Vaikka huumeetonta hoitoa voidaan tarjota sekä avo- että laitoshoidossa, jäsenvaltiot ilmoittavat yleisimmin laitoshoidosta, jossa käytetään hoitoyhteisön periaatteita tai Minnesotan mallia. klienter, opioidbrukere som påbegynner behandling for første gang, og klienter i de medlemsstatene som har blitt med i EU siden 2004, er i snitt yngre enn sine motparter. järjestelyissä erikoistuneiden hoitokeskusten kanssa (katso kaavio 11). To land rapporterer imidlertid en økning i denne perioden (Bulgaria, Slovakia) (122 Tšekissä, Ranskassa, Alankomaissa, Portugalissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Kroatiassa kuka tahansa yleislääkäri voi määrätä korvaushoitoa, mutta Belgiassa, Tanskassa, Saksassa, Irlannissa, Luxemburgissa, Itävallassa ja Norjassa ainoastaan erityisesti siihen koulutetut tai valtuutetut lääkärit voivat toimia niin. Kvinnelige brukere identifiseres som en særlig utsatt gruppe. Generelt er forholdet menn til kvinner blant opioidklienter 3,5:1, men kvinnene utgjør en større andel i landene i nord (f.eks. Korvaushoitoa, johon yleensä yhdistetään psykososiaalinen hoito, tarjotaan tyypillisesti erikoistuneissa avohoitokeskuksissa. Andre studier bekrefter generelt en nedadgående trend når det gjelder injisering blant opioidbrukere. Kolmetoista maata on ilmoittanut tarjoavansa korvaushoitoa myös yleislääkäreiden valvonnassa, yleensä yhdistetyn hoidon F.eks. har man i Frankrike siden 2001 i behandlingsdataene observert en fallende prevalens av injisering, og studier viser at introduksjon til heroinbruk stadig oftere er forbundet med sniffing, og at injisering nå synes å finne sted på et senere stadium i brukerkarrieren enn tidligere. (124) Katso taulukot TDI-5 ja TDI-21 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.(125) Katso myös Samanaikaiset sairaudet: huumeiden käyttö ja mielenterveyshäiriöt.(126) Katso taulukot TDI-11, TDI-33, TDI-107 ja TDI-109 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. (122) Se tabell TDI-4 og TDI-5 i Statistiske opplysninger 2006 og 2009.(123) Se tabell TDI-10, TDI-32 og TDI-103 i Statistiske opplysninger 2009. ) Katso taulukko TDI-24 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. ) Se tabell TDI-5 og TDI-21 i Statistiske opplysninger 2009. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Kapittel 6: Opioidbruk og injeksjonsbruk i behandlingsapparatet som hadde en psykiatrisk Kaavio 11: Vastaanotolla työskentelevien yleislääkärien antaman opioidikorvaushoidon tarjonta Figur 11: Tilbud om substitusjonsbehandling med opioider hos kontorbaserte allmennleger tilleggslidelse primært brukte opioider (125 > 60 % Suurin tarjoaja Toiseksi suurin tarjoaja > 60 % Nesten alle opioidbrukere som påbegynner behandling, rapporterer at de debuterte før fylte 30 og om lag halvparten før fylte 20. Ei laillista oikeutta Ei tietoa lasku on ollut vähäistä tai tilanne on pysynyt ennallaan. Har ikke rett Ingen opplysninger Niiden korvaushoitoasiakkaiden määrä, jotka saavat hoitonsa yhteisön yleislääkäreiltä, näkyy prosentteina kartalla.Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Prosentandelen av klienter i substitusjonsbehandling som får behandling fra sin lokale allmennlege er angitt på kartet.Nasjonale kontaktpunkter i Reitox-nettet. Pelkkä opioidien ongelmakäyttäjien arvioidun määrän ja annettujen hoitojen määrän vertailu viittaa siihen, että yli 40 prosenttia saanee korvaushoitoa. Behandling av opioidbrukere utføres oftest i polikliniske behandlingssentre, som kan være spesialistsentre, allmennleger eller lavterskeltilbud (se kapittel 2). Kummankin tietosarjan tarkkuudessa on kuitenkin yhä toivomisen varaa, minkä vuoksi tähän arvioon on suhtauduttava varauksellisesti. I et par land spiller også døgninstitusjoner en stor rolle i behandlingsapparatet, spesielt i Bulgaria, Hellas, Finland og Sverige (127). Samasta syystä myös vertailu on vaikeaa, joskin käytettävissä olevien tietojen perusteella voidaan sanoa, että korvaushoitoa saavien opioidien ongelmakäyttäjien osuus vaihtelee huomattavasti maasta toiseen arvioitujen määrien ollessa viidestä prosentista yli 50 prosenttiin. I Europa finnes det mange behandlingsalternativer for opioidavhengighet, og det blir stadig flere av dem, men når det gjelder tilgjengelighet og dekning, er det geografiske variasjoner. Korvaushoitoa arvioidaan olevan saatavilla osalle opioidien käyttäjiä kymmenessä maassa (Viro, Kreikka, Latvia, Liettua, Unkari, Puola, Romania, Slovakia, Suomi, Norja). I Tyrkia vurderes for tiden substitusjonsbehandling som en framtidig mulighet. Syynä tähän voi olla se, että varsinkin nuorten tai ensi kertaa hoitoon tulevien asiakkaiden ensisijainen hoitomuoto on huumeeton hoito, tai se, että korvaushoidon piiriin on vaikea päästä. Medikamentfri behandling er en terapeutisk metode som generelt forutsetter at vedkommende avstår fra all bruk av medikamenter, også substitusjonsmedikamenter. Pasientene deltar i daglige aktiviteter og får intensiv psykologisk støtte. Useimmat Euroopassa korvaushoidossa olevat saavat metadonia (70 prosenttia), mutta maita, joissa se on ainoa määrätty lääke, on yhä vähemmän, koska buprenorfiinia on saatavilla kaikissa EU:n jäsenvaltioissa neljää maata (Bulgaria, Espanja, Unkari, Puola) lukuun ottamatta. Ifølge ekspertestimater er tilgjengeligheten av substitusjonsbehandling med opioider relativt høy i 16 land, der slik behandling er tilgjengelig for minst halvparten av opioidbrukerne (se kapittel 2). Tšekissä, Ranskassa, Latviassa ja Ruotsissa yli 50 prosentille korvaushoidossa olevista asiakkaista määrätään buprenorfiinia. I disse landene blir medikamentfri behandling foretrukket av mellom 10 % og 25 % av opioidbrukerne. Muita vaihtoehtoja ovat hidasvaikutteinen morfiini (Bulgaria, Itävalta, Slovenia) ja kodeiini (Saksa, Kypros, Itävalta). I ti andre land (Estland, Hellas, Latvia, Litauen, Ungarn, Polen, Romania, Slovakia, Finland, Norge) anslås substitusjonsbehandling bare å være tilgjengelig for et mindretall av opioidbrukerne. Dette kan være fordi medikamentfri behandling er den foretrukne behandlingsformen, særlig for yngre klienter eller førstegangsklienter, eller fordi det er vanskelig å få tilgang til substitusjonsbehandling. Hoidon tehokkuus, laatu ja normit Hellas har f.eks. en ventetid for substitusjonsbehandling med opioider på over tre år i snitt. Psykososiaalisen hoidon tarjontaa pidetään keskeisenä korvaushoidon tehokkuuden varmistajana. Tilbud om psykososial omsorg betraktes som avgjørende for at substitusjonsbehandlingen skal være effektiv. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan sitä annetaan lähes kaikille korvaushoitoasiakkaille seitsemässä maassa (Kreikka, Italia, Latvia, Portugali, Romania, Slovakia, Yhdistynyt kuningaskunta) ja valtaosalle heistä 14 maassa. Ifølge estimater fra eksperter tilbys psykososial omsorg til nesten alle klienter i substitusjonsbehandling i syv land (Hellas, Italia, Latvia, Portugal, Romania, Slovakia, Storbritannia) og til de fleste i ytterligere 14 land. Neljässä maassa (Viro, Luxemburg, Unkari, Alankomaat) sitä arvioidaan annettavan vain pienelle osalle korvaushoidossa olevista. I fire land (Estland, Luxembourg, Ungarn, Nederland) anslås dette tilbudet bare å gjelde et mindretall av klientene i substitusjonsbehandling. Korvaushoitoa EU:ssa, Kroatiassa ja Norjassa saavien asiakkaiden kokonaismääräksi arvioidaan noin 650 000 vuonna 2007. EU, Kroatia og Norge hadde i 2007 til sammen 650 000 klienter i substitusjonsbehandling, opp fra 560 000 i 2005 og 500 000 i 2003. Vuonna 2005 määrä oli 560 000 ja vuonna 2003 500 000 henkilöä. Tilgjengelige data tyder på en økning i alle land bortsett fra Spania, som Satunnaistettujen kontrolloitujen tutkimusten ja tarkkailututkimusten arvioinnin perusteella voidaan päätellä, että metadoniin tai buprenorfiiniin perustuva korvaushoito voi olla tehokasta opioidiriippuvuuden hallinnassa. (125) Se også “Tilleggslidelser: narkotikabruk og psykiske lidelser”.(126) Se tabell TDI-11, TDI-33, TDI-107 og TDI-109 i Statistiske opplysninger 2009. ) Katso kaavio HSR-1 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. ) Se tabell TDI-24 i Statistiske opplysninger 2009. Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden injektiokäyttö asumis-, työ- ja perheongelmansa samaan aikaan, kun heidän opioidiriippuvuuttaan hoidetaan. Behandlingseffektivitet, -kvalitet og -standarder siden 2002 har hatt en nedgang i antallet klienter på substitusjonsbehandling, og Frankrike, Luxembourg, Ungarn og Nederland, som rapporterer om en liten nedgang eller stabile tall. satunnaistetuista kontrolloiduista tutkimuksista on ilmennyt, että heroiinihoito vähentää tehokkaasti laittomien huumausaineiden käyttöä, parantaa fyysistä ja henkistä terveyttä ja vähentää rikollista käyttäytymistä asiakkailla, joiden hoitamista pidetään hankalana tai joilla muut hoitotavat ovat epäonnistuneet. I tillegg har nyere randomiserte, kontrollerte studier funnet at heroinassistert behandling effektivt reduserer illegal narkotikabruk, forbedrer fysisk eller psykisk helse og reduserer kriminell atferd hos klienter som har vært betraktet som vanskelige å behandle, eller der andre behandlingsmetoder har mislyktes. Nämä lähestymistavat lisäävät hoitomotivaatiota, ehkäisevät sortumista uudelleen ja vähentävät haittoja. Disse tilnærmingene tar sikte på å øke behandlingsmotivasjonen, forebygge tilbakefall og redusere skadevirkningene. Lisäksi niissä tarjotaan neuvoja ja käytännön tukea asiakkaille, joiden on järjestettävä I tillegg kan de omfatte veiledning og praktisk støtte til klienter som må gripe fatt i problemer som gjelder bolig, arbeid og familie samtidig som de behandles for opioidavhengighet. WHO on aivan äskettäin (2009) kehittänyt vähimmäisvaatimukset ja kansainväliset suuntaviivat psykososiaalisesti tuetulle opioidiriippuvaisten lääkehoidolle. Verdens helseorganisasjon har nylig utarbeidet minstekrav og internasjonale retningslinjer for psykososialt assistert farmakologisk behandling av opioidavhengige (2009). Asiakirja on vastine päätöslauselmaan, jonka Yhdistyneiden Kansakuntien talous- ja sosiaalineuvosto (Ecosoc) on antanut, ja se perustuu tieteellisen kirjallisuuden järjestelmälliseen arviointiin ja eri puolilta maailmaa kutsuttujen tunnettujen asiantuntijoiden kuulemiseen. Dette dokumentet kommer som svar på en resolusjon vedtatt av FNs økonomiske og sosiale råd (ECOSOC) og har tatt utgangspunkt i systematiske gjennomganger av den vitenskapelige litteraturen og samråd med en rekke anerkjente eksperter i ulike deler av verden. Useimmat Euroopan maat ovat niin ikään kehittäneet suuntaviivat korvaushoitoa varten (katso luku 2). De fleste landene i Europa har også utarbeidet retningslinjer for substitusjonsbehandling (se kapittel 2). Luku 7Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat Kapittel 7Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall Huumeisiin liittyvät tartuntataudit vähemmän kuin 5,0 vuonna 2006. (131) Eniten uusia tapauksia ilmoittaneista kolmesta maasta Portugalissa ja Virossa jatkui laskeva suuntaus, joskin Portugalissa tämä suuntaus näyttää tasaantuvan. Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer landene som rapporterer de høyeste tallene for nye tilfeller, fortsatte nedgangen i Portugal og Estland, men trenden i Portugal synes å flate ut. Latvia sitä vastoin ilmoitti tapausten lisääntyneen 47,1 tapauksesta miljoonaa asukasta kohden 58,7 tapaukseen vuonna 2007 (kaavio 12). Samtidig rapporterte Latvia en økning fra 47,1 tilfeller pr. million innbyggere i 2006 til 58,7 tilfeller pr. million i 2007 (figur 12). Tartuntataudit, kuten HIV ja B- ja C-hepatiitti, ovat huumeidenkäytön vakavimpia terveydellisiä seurauksia. Infeksjonssykdommer som HIV så vel som hepatitt B og C er blant de alvorligste helsekonsekvensene av narkotikabruk. Niissäkin maissa, joissa HIV:n levinneisyys on pieni injektiokäyttäjien keskuudessa, muita tartuntatauteja, kuten A, B- ja C-hepatiittia, sukupuolitauteja, tuberkuloosia, jäykkäkouristusta, botulismia ja ihmisen T-lymfotrooppista virusta voi esiintyä suhteettoman yleisesti huumeiden käyttäjillä. Selv i land som har lav forekomst av HIV blant sprøytebrukere, vil andre infeksjonssykdommer, som hepatitt A, B og C, seksuelt overførte sykdommer, tuberkulose, stivkrampe, botulisme og human T-lymfotropt virus, kunne forekomme uforholdsmessig ofte hos narkotikabrukere. EMCDDA seuraa järjestelmällisesti HIV:tä sekä B- ja C-hepatiittia injektiokäyttäjillä (vasta-aineiden levinneisyys tai muut erityiset merkkiaineet B-hepatiitin yhteydessä). (129) EONN kartlegger systematisk HIV og hepatitt B og C hos sprøytebrukere (prevalens av antistoffer eller andre spesifikke markører når det gjelder hepatitt B) (129). Kaiken kaikkiaan vuosina 2002–2007 ei ole havaittu merkittävää kasvua uusissa HIV-infektioissa, ja ilmoitetut määrät ovat pysyneet alhaisina. Generelt sett er det ikke observert noen markante økninger i nye HIV-tilfeller i perioden 2002–2007, og rapporterte tall er fortsatt lave. Bulgariassa ja Ruotsissa ilmoitettujen uusien infektioiden määrä kuitenkin kasvoi: Bulgariassa 0,3 uudesta tapauksesta miljoonaa asukasta kohti vuonna 2002 aina 5,6 tapaukseen vuonna 2007 ja Ruotsissa 3,5 uudesta tapauksesta vuonna 2002 vuoden 2007 huippuarvoon eli 6,7 tapaukseen, minkä jälkeen palattiin vuoden 2008 tasolle. Likevel hadde Bulgaria og Sverige en økning i nylig rapporterte smittetilfeller — i Bulgaria; fra 0,3 nye tilfeller pr. million innbyggere i 2002 til 5,6 tilfeller i 2007 og i Sverige fra 3,5 nye tilfeller pr. million i 2002 til en topp på 6,7 tilfeller i 2007 før nivået var tilbake på tidligere nivå i 2008 — noe som tyder på et fortsatt potensial for utbrudd av HIV blant sprøytebrukere. Tämä viittaa HIV-epidemian mahdollisuuteen injektiokäyttäjien keskuudessa vastaisuudessakin. Trenddata fra prevalensovervåking av HIV i utvalg av sprøytebrukere er viktige tilleggsopplysninger til tall for innrapporterte HIV-tilfeller. Kaavio 12: Suuntaukset viidessä EU:n jäsenvaltiossa, joissa injektiokäyttäjien uusia ilmoitettuja HIV-infektioita on paljon Figur 12: Trender i fem EU-medlemsstater med høy forekomst av nylig rapportert HIV-smitte hos sprøytebrukere Vuonna 2007 ilmoitetuista uusista injektiokäytöstä johtuvista tapauksista saadut tiedot antavat olettaa, että infektioaste laskee yleisesti kaikkialla Euroopan unionissa Viron, Latvian ja Liettuan epidemioista aiheutuneen 0 Data for 2007 om nyrapporterte tilfeller av HIV forbundet med sprøytebruk, tyder på at smittetallene generelt fortsatt er på vei nedover i Den europeiske union, etter en topp i 2001–02 som skyldtes utbrudd i Estland, Latvia og Lisätietoja: katso taulukko INF-104 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.ECDC ja WHO Europe. I 2007 var det blant sprøytebrukere niissä 24:ssä EU:n jäsenvaltiossa, joista kansallisia tietoja on saatavissa, huumeiden injektiokäyttäjien keskuudessa ilmoitettujen uusien infektioiden kokonaisaste oli 4,7 tapausta miljoonaa asukasta kohden. Se on NB: gjennomsnittlig 4,7 nye tilfeller av HIV pr. million innbyggere i de 24 av EUs medlemsstater som har lagt (129) Jos haluat lisätietoja menetelmistä ja määritelmistä, katso vuoden 2009 tilastotiedote. For Estland ligger tallet for 2002 utenfor skalaen (516 tilfeller pr. million). (130) Katso taulukko INF-104 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.(131) Kansallisia tietoja ei ole saatavissa Espanjasta, Italiasta eikä Itävallasta. For ytterligere informasjon, se tabell INF-104 i Statistiske opplysninger 2009.ECDC og WHO Europe. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa ) Nærmere opplysninger om metoder og definisjoner er gitt i Statistiske opplysninger 2009. ) HIV huumeiden injektiokäyttäjillä Euroopan unionissa ja naapurimaissa: idän kasvavat suuntaukset saatavissa 25 maasta vuosilta 2002–2007. (132 (131) Nasjonale data er ikke tilgjengelig for Spania, Italia og Østerrike. Huumeiden injektiokäyttäjien keskuudessa HIV-epidemia kehittyy edelleen eri tavoin Euroopan eri osissa. Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall Euroopan unionin maissa ilmoitettujen vastadiagnosoitujen HIV-tartuntatapausten lukumäärä injektiokäyttäjillä on enimmäkseen vakaalla ja alhaisella tasolla tai laskussa. HIV blant sprøytebrukere i Den europeiske union og nabolandene: stigende trender i øst levinneisyys pysyi tällä jaksolla muuttumattomana 11 maassa. HIV-prevalensen uendret i løpet av perioden. Kuudessa maassa (Bulgaria, Saksa, Espanja, Italia, Latvia, Portugali) HIV:n levinneisyydessä näkyi tilastollisesti merkityksetöntä laskua kansallisten otosten perusteella. I seks land (Bulgaria, Tyskland, Spania, Italia, Latvia, Portugal) viste prevalensen en statistisk signifikant nedgang (alle basert på nasjonale utvalg). Alueellisesti levinneisyyden ilmoitettiin kuitenkin kasvaneen kahdessa näistä maista: Bulgariassa yhdessä kaupungissa eli Sofiassa ja Italiassa kolmella 21 alueesta. Det ble imidlertid rapportert om regionale økninger i to av landene: i Bulgaria, i én by(Sofia) og i Italia, i tre av 21 regioner. Kahdessa maassa (Liettua, Puola) HIV:n levinneisyydessä näkyi tilastollisesti merkittävää kasvua kansallisten otosten perusteella. To land (Litauen, Polen) hadde en statistisk signifikant økning i HIV-prevalens basert på nasjonale utvalg. Huumeiden injektiokäytöstä johtuvien uusien ilmoitettujen infektioiden suuntausten vertailusta HIV:n levinneisyyteen injektiokäyttäjien keskuudessa voidaan olettaa, että injektiokäyttöön liittyvän HIV-infektion ilmaantuvuus vähenee useimmissa maissa koko maan tasolla. Sammenligner vi trendene for nyrapporterte smittetilfeller forbundet med sprøytebruk, med trendene for HIV-prevalens blant sprøytebrukere, synes insidensen på nasjonalt nivå av HIV-smitte forbundet med sprøytebruk å gå ned i de fleste land. Niissä idän maissa, joissa vuoden 2001 huipun jälkeen oli tapahtunut laskua (Venäjä, Valko-Venäjä), on huomattu uutta kasvua viime vuosina. De landene i Øst-Europa som hadde en viss nedgang siden toppen i 2001 (Russland, Hviterussland), har hatt en økning i de senere år. Vuonna 2007 diagnosoitujen uusien ja ilmoitettujen HIV-tartuntojen määrä injektiokäyttäjillä vaihteli Turkmenistanin nollasta Kazakstanin 80 tapaukseen ja Ukrainan 152 tapaukseen miljoonaa henkilöä kohden. I 2007 varierte antallet nydiagnostiserte, rapporterte tilfeller av HIV-smitte blant sprøytebrukere fra null i Turkmenistan til 80 tilfeller pr. million innbyggere i Kasakhstan og 152 pr. million i Ukraina. Tuorein luku Venäjän kohdalla on 78 tapausta miljoonaa henkilöä kohti vuonna 2006. Det nyeste tallet for Russland er 78 tilfeller pr. million innbyggere i 2006. Vuonna 2007 absoluuttisesti suurimman lukumäärän uusia ilmoitettuja HIV-tapauksia injektiokäyttäjillä ilmoitti Ukraina (7 087 tapausta), ja seuraavaksi eniten niitä oli Uzbekistanissa (1 816 tapausta) ja Kazakstanissa (1 246 tapausta). Antakelsen om fortsatt HIV-smitte underbygges også av rapporter om prevalenstall over 5 % blant unge sprøytebrukere (utvalg på 50 eller flere sprøytebrukere under 25 år) i flere land: Spania (nasjonale data, 2006), Frankrike (fem byer, 2006), Estland (to regioner, 2005), Litauen (én by, 2006) og Polen (én by, 2005) (133). Vuonna 2006 Venäjä puolestaan ilmoitti 11 161 tapausta. Useissa muissa entisissä neuvostotasavalloissa, joissa luvut ja asteet ovat kokonaisuudessaan matalammat, näkyy kasvava suuntaus ilmoitetuissa tapauksissa. I absolutte tall er det Ukraina som rapporterer det største antallet nye HIV-tilfeller blant sprøytebrukere i 2007 (7 087 tilfeller), etterfulgt av Usbekistan (1 816) og Kasakhstan (1 246), mens Russland i 2006 rapporterte 11 161 tilfeller. Tämä viittaa siihen, että injektiokäyttäjien keskuudessa saattaa esiintyä epidemioita. Flere andre, tidligere sovjetrepublikker med generelt lavere forekomst og antall tilfeller viser stigende trender når det gjelder rapporterte tilfeller, noe som tyder på at det kan være en epidemi blant sprøytebrukere. Näihin maihin kuuluvat Azerbaidžan, Georgia, Kirgisia, Moldova, Tadžikistan ja Valko-Venäjä. Landene det her er snakk om, er Aserbajdsjan, Hviterussland, Georgia, Kirgisistan, Moldova og Tadsjikistan. Toisaalta huumeiden injektiokäytöstä johtuvien uusien HIV-diagnoosien suuri vuotuinen määrä Virossa, Latviassa ja Portugalissa viittaa siihen, että tartunnat ovat näissä maissa edelleen suhteellisen korkealla tasolla, vaikka ne vähenevätkin nyt Virossa ja Portugalissa. Informasjon om forekomsten av AIDS er viktig for å få fram opplysninger om nye tilfeller av symptomatisk sykdom, men det er likevel ingen god indikator på HIV-smitte. Virossa tartuntojen tuoreus saa tukea vuoden 2005 levinneisyystiedoista, joiden mukaan noin kolmannes uusista (alle kaksi vuotta injektoineista) injektiokäyttäjistä on HIV-positiivisia. Høye insidensrater for AIDS i en del land i Europa kan tyde på at mange sprøytebrukere som har fått HIV, ikke tilbys høyaktiv antiretroviral behandling (HAART) tidlig nok etter smitten til å få best mulig effekt av behandlingen. (133) määrä oli 17,1 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohden. forårsaket av hepatitt C-viruset (HCV), langt mer utbredt blant sprøytebrukere i hele Europa. Suhteellisen korkeita aidsin esiintymistasoja raportoidaan myös Latviasta (13,2 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohti), Espanjasta (8,8), Portugalista (8,6) ja Liettuasta (6,2). Nivåene av HCV-antistoffer i nasjonale utvalg av sprøytebrukere i 2006–07 varierer fra rundt 18 % til 95 %. Näistä neljästä maasta suuntaus on laskeva I halvparten av landene ligger nivået over 40 %. Espanjassa, Latviassa ja Portugalissa muttei Liettuassa. (134 Relativt høye insidensnivåer av AIDS rapporteres også for Latvia, Spania, Portugal og Litauen, med henholdsvis 13,2; 8,8; 8,6 og 6,2 nye tilfeller pr. million. Aidsin esiintyvyys ja HAART-hoidon saatavuus Det kan være store variasjoner i nivåene av HCV-prevalens innenfor det enkelte land. Viro on maa, jossa injektiokäytöstä johtuvan aidsin esiintyvyys on suurin, arviolta 33,5 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohden vuonna 2007. Vuonna 2006 Nyere studier (2006–07) viser store forskjeller i prevalensnivå hos sprøytebrukere under 25 år og de som har injisert i under to år, noe som tyder på forskjellige (132) Katso taulukko INF-108 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.(133) Katso taulukot INF-109 ja INF-110 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. (133) Se tabell INF-109 og INF-110 i Statistiske opplysninger 2009.(134) Se figur INF-1 i Statistiske opplysninger 2009. ) Katso kaavio INF-1 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell INF-111 til INF-113 i Statistiske opplysninger 2009.) Katso taulukot INF-111–INF-113 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Se figur INF-6 (del ii) og (del iii) i Statistiske opplysninger 2009. C-hepatiitin esiintyvyys mahdollisena indikaattorina injektointiin liittyvästä HIV-riskistä Hepatitt C-prevalens som mulig indikator på injeksjonsrelatert HIV-risiko HCV:n levinneisyys voi vaihdella maissa suuresti, mikä on osoitus alueellisista eroista ja kohdeväestön ominaispiirteistä. Disse studiene viser også at mange sprøytebrukere får viruset tidlig i sin karriere som sprøytebrukere, og at tidsvinduet for å sette inn effektive HCV-forebyggende tiltak er smalt. EMCDDA:n kokoama ryhmä mallittajia ja epidemiologeja on tutkinut, olisiko injektiokäyttäjillä esiintyvän C-hepatiittiviruksen (HCV) esiintyvyyttä koskevia tietoja mahdollista käyttää indikaattorina HIV-tartuntariskistä. En gruppe modellerere og epidemiologer har i regi av EONN gransket potensialet for å bruke informasjon om prevalensen av hepatitt C-viruset (HCV) blant sprøytebrukere som en indikator på HIV-smitterisiko. HCV tarttuu yhteisiä neuloja käytettäessä samaan tapaan kuin HIV. HCV overføres ved sprøytedeling på samme måte som HIV. HCV tarttuu paljon herkemmin, minkä johdosta se saattaakin paljastaa riskikäyttäytymisen kokonaistason injektiokäyttäjäyhteisöissä, joissa HIV ei ole vielä levinnyt. Riskikäyttäytymiseen kuuluu neulojen ja oheistarvikkeiden yhteiskäyttö sekä injektointikumppanin vaihtaminen. Ettersom HCV smitter mye lettere, kan viruset gi en pekepinn på det generelle nivået på risikoatferd, inklusive deling av sprøyter, brukerutstyr og partnerbytte, i populasjoner av sprøytebrukere hvor HIV ennå ikke har spredt seg. Uusimmissa tutkimuksissa (2006–2007) näkyy hyvin erilaisia vallitsevuustasoja alle 25-vuotiaiden injektiokäyttäjien ja alle kaksi vuotta huumausaineita injektiona käyttäneiden keskuudessa. Det er også store forskjeller i prevalensen av antistoffer mot hepatitt B-viruset (HBV). Tämä viittaa siihen, että HCV:n ilmaantuvuus vaihtelee näissä populaatioissa kautta Euroopan. Dette kan delvis skyldes forskjeller i vaksinasjonsdekning, men andre faktorer kan også spille en rolle. (136) Samat tutkimukset osoittavat myös, että monet injektiokäyttäjät saavat virustartunnan nopeasti injektoinnin alettua, joten aikaa tehokkaiden HCV-torjuntatoimien käynnistämiseksi on vähän. Det mest komplette av de tilgjengelige datasettene gjelder antistoffer mot hepatitt B kjerneantigen (anti-HBc), som indikerer tidligere smitte. I 2006–07 rapporterte tre av de ti landene som har lagt fram data om sprøytebrukere, prevalensnivåer av anti-HBc på over 40 % (137). Yhdistettyjen HCV:n ja HIV:n esiintyvyystietojen analyysi on osoittanut, että enintään 30 prosentin (95 prosentin luottamusväli, 21–38 %) HCV:n esiintyvyys injektiokäyttäjillä liittyy olemattomaan tai hyvin vähäiseen HIV:n esiintyvyyteen. Analyser av sammenstilte HCV- og HIV-prevalensdata har vist at en HCV-prevalens blant sprøytebrukere på opp til ca. 30 % (95 % konfidensintervall, 21–38 %) er forbundet med null eller svært lav prevalens av HIV. Korkeammilla HCV:n esiintyvyysasteilla huomattiin lineaarinen suhde HIV:n ja HCV:n esiintyvyyden välillä, ja aikasarjatiedot osoittavat, että havaittu HIV:n esiintyvyys nousee noin puolella verrattuna HCV:n esiintyvyysasteeseen. Der HCV-prevalensen er høyere, ble det funnet en lineær forbindelse mellom HIV- og HCV-prevalens, og tidsserier tilsier at observert HIV-prevalens øker med omtrent halvparten av raten for HCV-prevalens. Nämä tulokset osoittavat, että HCV:n esiintyvyyttä koskevia tietoja voitaisiin käyttää apuna kehitettäessä kohdistettuja ehkäisy- ja haittojenvähentämistoimenpiteitä injektiokäyttäjille. Trendene over tid for meldte tilfeller av hepatitt B og C viser ulike bilder, men disse er vanskelige å tolke. Ved å se på andelen sprøytebrukere av alle meldte tilfeller hvor risikofaktorene er kjent, kan man imidlertid få en viss innsikt i sykdommenes epidemiologi (Wiessing et al., 2008a). Lisäksi tutkimustuloksia voitaisiin käyttää myös HIV-epidemian riskin arvioimiseen maissa, joissa HIV:n levinneisyys injektiokäyttäjien keskuudessa on yhä matala. Når det gjelder hepatitt C, har andelen sprøytebrukere blant meldte tilfeller gått ned i syv land i denne perioden, men har samtidig gått opp i fire andre (Tsjekkia, Luxembourg, Malta, Storbritannia) (138). Lähde: Vickerman ym. (tarkastettavana). Kilde: Vickerman et al. (ikke publisert). Ilmoitettuja hepatiittitapauksia koskevat aikasuuntaukset osoittavat selviä eroja B- ja C-hepatiitin välillä, mutta niiden tulkinta on vaikeaa. Tilgang til sterile sprøyter er det tiltaket som oftest blir prioritert, noe som også var tilfellet da en tilsvarende gjennomgang ble gjennomført i 2005. B-hepatiitin osalta injektiokäyttäjien osuus on laskenut vuosina 2002–2007 neljässä maassa kaikkiaan 17:stä. Et stadig økende antall land rapporterer nå at smitteveiledning og -testing så vel som målrettede vaksinasjonsprogrammer mot hepatitt blir prioritert. C-hepatiitin osalta injektiokäyttäjien osuus ilmoitetuista tapauksista on laskenut seitsemässä maassa vuosina 2002–2007 mutta toisaalta kasvanut neljässä (Tšekki, Luxemburg, Malta, Yhdistynyt kuningaskunta). (138) Sytten EU-medlemsstater og Tyrkia rapporterer at forebygging av smittsomme sykdommer blant sprøytebrukere er en del av deres nasjonale narkotikastrategi, og seks andre land rapporterer at de har en egen strategi for dette. EU:n jäsenvaltiot torjuvat tartuntatautien leviämistä huumeiden käyttäjien keskuudessa yhdistelemällä muun muassa seuraavia toimia: huumehoito, steriilien injektiovälineiden jakelu ja yhteisöpohjainen toiminta, jossa tarjotaan tietoa, koulutusta, testausta ja käyttäytymiseen vaikuttavia toimenpiteitä usein kenttätyössä tai matalan kynnyksen keskuksissa. Forskning har vist at vedvarende behandling er forbundet med en reduksjon i injeksjonsbruk og risikoatferd som er knyttet til slik bruk, og dermed med beskyttelse mot HIV-infeksjon. Kaikkiaan 27 maan asiantuntijat ilmoittivat, kuinka ensisijaisia huumausaineiden käyttäjien tartuntatautien tietyt ehkäisytoimenpiteet ovat. I de fleste landene i Europa har tilbudet av skadereduserende tiltak og behandlingstjenester blitt betydelig større enn det var midt på 1990-tallet (Hedrich et al., 2008b). (139) Steriilien injektiovälineiden saanti neulan- ja ruiskunvaihto-ohjelmien kautta on ilmoitettu ensisijaiseksi tavoitteeksi 23 maassa, tartuntatautien testaus ja niihin liittyvä neuvonta 16 maassa sekä tiedon, koulutus- ja viestintäaineiston levittäminen puolestaan 14 maassa. Substitusjonsbehandling med opioider er tilgjengelig i alle EU-medlemsstater, Kroatia og Norge, men i flere av landene er dette tiltaket likevel fortsatt begrenset (se kapittel 2 og 6). Steriilien ruiskujen saanti on useimmiten ilmoitettu painopistealue, ja tulos oli sama vuonna 2005 tehdyssä samanlaisessa selvityksessä. Nasjonale eksperter anslår at det i løpet av siste år i 17 land ble gitt individuell veiledning om smittsomme Seitsemäntoista EU:n jäsenvaltiota ja Turkki ovat ilmoittaneet, että huumausaineiden käyttäjien tartuntatautien ennaltaehkäisy kuuluu maiden kansalliseen huumausainestrategiaan, ja kuusi maata on ilmoittanut erityisestä asiaa koskevasta strategiasta. EU-medlemsstatene iverksetter en kombinasjon av tiltak for å forhindre spredning av smittsomme sykdommer blant sprøytebrukere, blant annet: narkotikabehandling, utdeling av sterilt injeksjonsutstyr, lokalsamfunnsbaserte tiltak som satser på informasjon, opplæring, testing og atferdstiltak, ofte via oppsøkende tiltak eller lavterskeltilbud. Kymmenen näistä 23 maasta on ilmoittanut, että niissä on tartuntatautien torjuntastrategioita paikallis- tai aluetasolla. Tilgang til sterilt sprøyteutstyr gjennom ulike sprøytebytteprogrammer rapporteres som en prioritet i 23 land, testing og rådgivning i forbindelse med smittsomme sykdommer oppgis av 16 land, og spredning av informasjons-, opplærings- og kommunikasjonsmateriell av 14 land. Katso taulukko INF-115 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.) ) Se tabell INF-115 i Statistiske opplysninger 2009.) Katso taulukot INF-105 ja INF-106 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.) Se tabell INF-105 og INF-106 i Statistiske opplysninger 2009. Katso taulukko HSR-6 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. (139) Se tabell HSR-6 i Statistiske opplysninger 2009.(140) Eksperter fra 26 EU-land, Tyrkia og Norge gjorde en vurdering av tilbudsnivået for utvalgte tiltak til narkotikabrukere. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa ym., 2008b). Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall Kroonista C-hepatiittia sairastavien injektiokäyttäjien hoito Behandling av sprøytebrukere med kronisk hepatitt C program minst én gang i løpet av de siste 12 månedene. Yksilöllistä tartuntatautineuvontaa ovat kansallisten asiantuntijoiden arvioiden mukaan saaneet viime vuoden I 11 land har bare et mindretall fått utdelt sprøyter i samme periode, selv om ni av disse landene har oppgitt at tilgang til sterilt sprøyteutstyr er et prioritert tiltak for å forebygge spredning av smittsomme sykdommer. Jopa 30 prosentille potilaista, joilla on hoitamaton krooninen C-hepatiitti, kehittyy maksakirroosi 30 vuodessa, ja loppuvaiheen maksasairauden hoidosta aiheutuvat kulut ovat huomattavia (Jager ym., 2004). Inntil 30 % av alle pasienter med ubehandlet, kronisk hepatitt C vil utvikle cirrhose, skrumplever, i løpet av 30 år, og kostnadene forbundet med behandlingen av leversykdom i siste stadium er betydelige (Jager et al., 2004). C-hepatiitin aiheuttamien kulujen pienentämiseksi Euroopassa on tärkeää edistää ja laajentaa suurimman potilasryhmän hoitoonpääsyä. Tämä koskee kroonisia viruksen kantajia, jotka ovat myös aktiivisia injektiokäyttäjiä. For å redusere byrden av hepatitt C i Europa er det helt avgjørende å bygge ut tilgangen til behandling, og gjøre denne kjent, i den største pasientgruppen — kroniske bærere av viruset som er aktive sprøytebrukere. aikana lähes kaikki ongelmakäyttäjät 17 maassa. Antallet sprøyter som er delt ut årlig pr. klient, varierer betydelig, med eksempler fra ca. (140) Tämä oli tilanne myös HCV-testauksen osalta 12 maassa, kun taas 11 maan asiantuntijat arvioivat, että useimmat huumausaineiden ongelmakäyttäjät saivat käytännön neuvoja ja koulutusta turvallisesta käytöstä ja injektoinnista viimeksi kuluneen vuoden aikana. 50 sprøyter pr. klient innskrevet i tiltaket i Kroatia og Litauen, til 200 i Finland og 300 i Romania i 2007 (141). Kaikkiaan 28:ssa tietoja ilmoittaneessa maassa B-hepatiittirokotus on sisällytetty tavanomaisiin immunisaatiojärjestelmiin 21 maassa, ja 17 maassa on yhteisöjen huumeidenkäyttäjille suunnattuja erityisiä rokotusohjelmia. Til sammen ble det i 2007 delt ut 33 % flere sprøyter enn i 2003 i de 14 landene der det finnes pålitelige data eller tilgjengelige anslag. Belgia, Bulgaria, Tsjekkia, Estland, Ungarn, Østerrike, Slovakia og Finland rapporterte om vedvarende økning i hele denne perioden. Lisäksi 17 maata on ilmoittanut huumeiden käyttäjille tarkoitetusta terveysvalistuksesta, jossa on mukana vertaiskouluttajia. Antallet sprøyter delt ut i Latvia var det samme, mens færre sprøyter ble delt ut i Spania, Litauen, Luxembourg, Portugal og Polen. Nykyiset kroonisen C-hepatiitin hoitomuodot – kuudesta kahteentoista kuukautta kestävä pitkävaikutteisen interferonin ja ribaviriinin yhdistelmähoitojakso – ovat tehokkaita, ja yli 50 prosenttia potilaista saavuttaa niiden avulla pysyvän virologisen vasteen. Dagens behandlingsmetoder for kronisk hepatitt C — en seks til 12 måneders kombinasjonsbehandling med langtidsvirkende interferon og ribavirin — er effektiv hos over 50 % av pasientene som oppnår en varig virologisk respons. Vaikka pitkäaikaisia tutkimuksia on tehty vähän, saatavilla olevat tutkimukset ovat osoittaneet, että injektiokäyttäjien virushoidot ovat toteutuneet hyvin ja että ne ovat olleet menestyksekkäitä (esimerkiksi Moussalli ym., 2007). Selv om antallet langtidsstudier ennå er begrenset, har tilgjengelig forskning vist godt samsvar og gode behandlingsresultat ved antiviral behandling av sprøytebrukere (f.eks. Moussalli et al., 2007). Tämän lisäksi on osoitettu, että vankiloissa annettava C-hepatiittihoito on kustannustehokasta (Sutton ym., 2008) ja että samanaikaisista psykiatrisista häiriöistä kärsivien huumeidenkäyttäjien hoito on turvallista ja tehokasta (Loftis ym., 2006). Det er også dokumentert at behandlingen av hepatitt C i fengsler er kostnadseffektiv (Sutton et al., 2008), og at behandlingen er sikker og effektiv for narkotikabrukere med psykiatriske tilleggslidelser (Loftis et al., 2006). Kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, Kroatiassa ja Norjassa on neulan- ja ruiskunvaihto-ohjelmia. Data fra 15 land viser at over 125 000 personer har benyttet seg av et sprøytebyttetiltak i 2007 (142). Kyproksen ohjelmaa ei tosin ole juurikaan käytetty vuonna 2007. Det finnes imidlertid ikke informasjon om slike tall fra fire av de største medlemsstatene i EU (Tyskland, Spania, Italia, Storbritannia). Viidessätoista maassa useimpien injektiokäyttäjien arvioidaan saaneen ruiskuja tällaisen ohjelman puitteissa ainakin kerran viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. En nasjonal undersøkelse gjennomført ved de 120 franske sentrene for skadereduksjon ”CAARUD”, viste at de var brukt av anslagsvis 40 000 personer i 2007 (Toufik et al., 2008). Huumeidenkäyttäjien pääsy C-hepatiittihoitoon on kuitenkin yhä vähäistä. Narkotikabrukere har imidlertid fortsatt liten tilgang til hepatitt C-behandling. Syitä tähän saattavat olla riittämätön hoitokapasiteetti, tiedonpuute hoitovaihtoehdoista tai huumeidenkäyttäjien vähäinen huomioonottaminen. Grunnene kan være utilstrekkelig behandlingskapasitet eller mangel på informasjon om behandlingsalternativer, eller at narkotikabrukere blir lavt prioritert. Useat EU:n jäsenvaltiot, mukaan lukien Tanska, Saksa, Ranska, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta, ovat viime vuosina tarkistaneet politiikkaansa laajentaakseen kokeisiin ja hoitoon pääsyä sellaisten kroonisen C-hepatiittiviruksen kantajien kohdalla, jotka ovat aktiivisia injektiokäyttäjiä. Flere EU-land, deriblant Danmark, Tyskland, Frankrike, Nederland og Storbritannia, har i de senere årene gjennomgått sine retningslinjer for å gjøre det lettere for injiserende, kroniske bærere av hepatitt C-virus å teste seg og få behandling. Neulojen- ja ruiskujenvaihtoohjelmien kautta toimitettujen ruiskujen määrä kasvoi vuosina 2005–2007 18 maassa niistä 26:sta, joista tietoja on saatavilla. Hepatitt C-behandling hos narkotikaavhengige kan være utfordrende, men det lar seg lettere gjennomføre med god planlegging og organisering av den kliniske behandlingen og hvis pasienten samarbeider, etter informert samtykke. Pasienter som behandles av tverrfaglige team, som tar seg av både avhengigheten, leversykdommen og eventuelle psykiske tilleggslidelser, oppnår bedre behandlingsresultater (Grebely et al., 2007). C-hepatiittihoito on joskus haastavaa huumausaineriippuvuuden yhteydessä, mutta hoito voi kehittyä tarkkaan suunnitellun ja organisoidun kliinisen hallinnan myötä sekä yhteistyössä potilaan kanssa, sen jälkeen kun potilas on suostunut hoitoon saatuaan riittävästi tietoa. Lavterskeltilbud kan være en egnet metode for å levere primærhelsetjenester og skadereduksjonstiltak til populasjoner som er vanskelige å nå. En fersk evaluering av lavterskel helsesentre rettet mot sprøytebrukere i Finland, konkluderte med at denne kombinasjonen av tjenester hadde spilt en viktig rolle i forebyggingen av smittsomme sykdommer. Parempia hoitotuloksia saadaan monialaisten ryhmien avulla, jotka voivat hoitaa huumeriippuvuutta, maksasairauksia sekä samanaikaisesti esiintyviä psyykkisiä ongelmia (Grebely ym., 2007). Den ble også betraktet som en kostnadseffektiv ny løsning som dessuten kunne drives innenfor rammen av landets restriktive narkotikapolitikk (Arponen et al., 2008). neuvonnasta ja testauksesta sekä kohdennetuista hepatiitin immunisaatio-ohjelmista ensisijaisina tavoitteinaan. Retningslinjer for arbeid i lavterskelmiljøer som dekker tema som: testing for smitte, sprøytebytte, feltarbeid og opplæring av likemenn, rapporteres også i 11 EU-medlemsstater. Kaikkiaan vuonna 2007 jaettiin ruiskuja 33 prosenttia enemmän kuin vuonna 2003 niissä 14 maassa, joista luotettavia tietoja tai arvioita oli saatavissa. I 12 land gjaldt dette også HCV-testing, mens eksperter i 11 land anså at de fleste problembrukerne av narkotika hadde fått praktiske råd og opplæring i trygg bruk og injisering i løpet av det siste året. Jatkuvasta määrän kasvusta tänä aikana ilmoittivat Belgia, Bulgaria, Tšekki, Viro, Unkari, Itävalta, Slovakia ja Suomi. Hepatitt B-vaksinering er integrert i vaksinasjonsprogrammet i 21 av 28 rapporterende land, og 17 land har for narkotikabrukere også egne vaksinasjonsprogrammer i lokalsamfunnet. Latviassa jaettujen ruiskujen määrä pysyi samana, ja Espanjassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Portugalissa ja Puolassa se laski. Helseopplysningstiltak for narkotikabrukere, der likemenn fungerer som lærere, rapporteres også av 17 land. Viidestätoista maasta saatujen tietojen mukaan yli 125 000 henkilöä on käynyt neulojen- ja ruiskujenvaihtokeskuksissa vuonna 2007. (142) Asiakkaiden Sprøytebytteprogrammer finnes i alle EU-medlemsstatene, Kroatia og Norge. Programmet på Kypros har imidlertid knapt vært virksomt i 2007. Tutkimusten mukaan hoidon jatkumisella on yhteys huumausaineiden injektiokäytön ja siihen liittyvän riskikäyttäytymisen vähentämiseen ja sitä kautta HIV-tartunnalta suojeluun. Bruk av narkotika er en av de viktigste årsakene til helseproblemer og dødsfall blant yngre mennesker i (140) Asiantuntijat 26:sta EU:n jäsenvaltiosta, Turkista ja Norjasta arvioivat valikoitujen huumeidenkäyttäjille tarjottujen toimenpiteiden tarjontatason.(141) Katso taulukko HSR-5 (osa i) ja (osa ii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa. (141) Se tabell HSR-5 (del i) og (del ii) i Statistiske opplysninger 2009. Injektiokäyttäjille tarkoitettujen matalan kynnyksen terveyspalvelukeskusten hiljattainen arviointi Suomessa johti päätelmään, että tällä palveluyhdistelmällä oli merkittävä vaikutus tartuntatautien ehkäisyssä. Sitä pidetään myös kustannustehokkaana innovaationa, joka voi toimia maan rajoittavan huumepolitiikan puitteissa (Arponen ym., 2008). Dette kan illustreres av en internasjonal studie støttet av EONN, som fant at i syv byområder i Europa kunne mellom 10 % og 23 % av dødsfallene i aldersgruppen 15–49 år tilskrives opioidbruk (Bargagli et al., 2005). EMCDDA:n ”huumekuoleman” määritelmä kattaa kuolemantapaukset, jotka johtuvat suoraan yhden tai useamman huumeen kulutuksesta (yliannostukset), jos ainakin yksi käytetyistä aineista on laiton huumausaine. EONNs definisjon av narkotikainduserte dødsfall omfatter dødsfall som er direkte forårsaket (overdose) av inntak av ett eller flere rusmidler, hvorav minst ett er illegalt. Kuolemantapausten kokonaismäärään voivat vaikuttaa erilaiset tekijät, kuten huumausaineiden levinneisyys ja käyttötavat (injektio-, sekakäyttö), huumeidenkäyttäjien ikä ja muut sairaudet sekä hoidon ja ensiapupalvelujen saatavuus. Antallet dødsfall kan være påvirket av faktorer som prevalens av narkotikabruk og bruksmønstre (injisering, blandingsbruk), narkotikabrukernes alder og tilleggslidelser samt tilgjengeligheten av behandling og akuttmedisinske tjenester. (144) Silti maiden väliset erot tapausten havainnoinnissa, kansallisiin kuolemansyyrekistereihin ilmoittamisessa ja EMCDDA:lle ilmoittamisessa ovat niin huomattavia, että vertailua on tehtävä varoen. Europeiske data er blitt mer pålitelige i de senere årene, noe som har gjort det mulig å bedre beskrive både totale og nasjonale trender, og de fleste landene har nå vedtatt en kasusdefinisjon i tråd med EONNs (144). Terveyden edistämiseen liittyvää koulutusta, joka perustuu vahvistettuun opetussuunnitelmaan tai koulutuskäsikirjoihin, tarjotaan neulojen- ja ruiskujenvaihtoohjelmien henkilöstölle 20 maassa ja apteekkihenkilöstölle yhdeksässä maassa. Likevel betyr forskjellene mellom landene når det gjelder kvalitet på valideringen av tilfeller, rapportering til nasjonale dødelighetsregistre og rapportering til EONN, at sammenligninger bare bør gjøres med forsiktighet. Huumekuolemiin luetaan kuolemantapaukset, jotka aiheutuvat suoraan yhden tai useamman päihteen farmakologisesta vaikutuksesta (huumausaineen aiheuttamat kuolemantapaukset), ja huumausaineiden käytön välillisesti aiheuttamat kuolemantapaukset, joihin vaikuttaa usein muita rinnakkaisia tekijöitä (esimerkiksi tapaturmat). Narkotikarelatert dødelighet omfatter dødsfall som er direkte forårsaket av den farmakologiske virkningen av ett eller flere stoffer (narkotikainduserte dødsfall), og dødsfall som er indirekte forårsaket av bruken av narkotika, ofte med andre samtidige faktorer (f.eks. ulykker). Tunnettuja kuolinsyitä ovat muun muassa akuutti toksisuus, liikenneonnettomuudet erityisesti alkoholin yhteiskäytön yhteydessä (EMCDDA, 2007c), väkivalta, itsemurhat ennestään haavoittuvilla Kjente dødsårsaker omfatter: akutt toksisitet, trafikkulykker, særlig i kombinasjon med alkohol (EONN, 2007c), vold, selvmord hos allerede sårbare personer eller kroniske tilstander som skyldes gjentatt bruk (f.eks. hjerte- og karsykdommer hos kokainbrukere). (143) Katso Huumausainekuolleisuus: monitahoinen kysymys vuosiraportissa 2008.(144) Tarkemmat tiedot menetelmistä, katso vuoden 2009 tilastotiedote. Selv om de fleste narkotikarelaterte dødsfallene skjer blant problembrukere, er det en del som skjer i andre brukergrupper, også blant dem som bare bruker narkotika sporadisk (143). Kaavio 13: Kaikkien aikuisten (15–64-vuotiaiden) huumekuolemista johtuva kuolleisuus Figur 13: Dødelighet blant alle voksne (15–64 år) som skyldes narkotikainduserte dødsfall Portugalin osalta tiedot sisältävät kaikki tapaukset, joissa laittomia huumausaineita havaittiin kuolinsyytutkimuksissa, joten ne antavat todennäköisesti liian suuren arvion EMCDDA:n määritelmään verrattuna. I perioden 1990–2006 ble det i EUs medlemsstater, Kroatia, Norge og Tyrkia årlig rapportert mellom 6 400 og 8 500 narkotikainduserte dødsfall, dvs. til sammen nærmere 135 000 dødsfall. Väestön kuolleisuusastelaskelmat perustuvat Eurostatin ilmoittamaan vuoden 2006 kansalliseen väestömäärään. I 2006 sto Storbritannia og Tyskland for halvparten av alle rapporterte dødsfall. Väestötietoja on vertailtava varoen, koska määritelmissä ja raportoinnin laadussa on eroja. En dødelighet på over 20 pr. million innbyggere er funnet i 17 av 30 land i Europa, og tall på over 40 pr. million i seks land (figur 13). Lisätietoja luottamusväleistä ja tilastotiedoista, katso kaavio DRD-7 (osa i) vuoden 2009 tilastotiedotteessa.Reitoxin kansalliset raportit 2008, tiedot on saatu kansallisista kuolleisuusrekistereistä tai erikoisrekistereistä (oikeuslääketieteellisistä tai poliisin rekistereistä) ja Eurostatista. Narkotikaoverdoser sto for 4 % av alle dødsfall i Europa i aldersgruppen 15–39 år (145). Tietoja toimittaneissa 22 maassa opioidien osuus vaihteli 35 prosentista lähes sataan prosenttiin kaikista kuolemantapauksista, ja 11 maata yliannostuskuolemista Euroopassa tapahtuu alle 25-vuotiaille, joskin Bulgariassa, Itävallassa ja muutamissa vähän huumekuolemia ilmoittavissa maissa (Malta, Kypros, Slovakia, Romania) yli kolmannes yliannostuskuolemista sijoittuu tähän ikäryhmään. Forskning viser at substitusjonsbehandling med opioider reduserer risikoen for dødelig overdose. Et antall dødsfall der medikamenter som brukes i substitusjonsbehandling (metadon eller buprenorfin) påvises, blir likevel rapportert hvert år, for det meste på grunn av misbruk, men i et lite antall tilfeller også på grunn av problemer som oppstår under behandling. Tämä voi olla osoitus heroiinin käyttäjien tai injektiokäyttäjien nuoruudesta näissä maissa. Opioider, da hovedsakelig heroin og metabolitter av heroin, er til stede i de fleste narkotikainduserte dødsfall som meldes i Europa. (147) ilmoitti osuuden olevan yli 85 prosenttia. I de 22 landene som har lagt fram data om dette, ble opioider funnet ifra 35 % til nærmere 100 % av alle tilfeller, og 11 av landene rapporterte om en andel på over 85 % (146). (146) Toksikologisissa raporteissa mainitaan heroiinin lisäksi muitakin aineita. Andre rusmidler nevnes også i toksikologiske rapporter i tillegg til heroin. Useimmiten mainitaan alkoholi, bentsodiatsepiinit tai muut opioidit ja joissakin maissa kokaiini. De stoffene som nevnes hyppigst er: alkohol, benzodiazepiner, andre opioider og, i en del land, kokain. Tämän perusteella huomattava osa kaikista huumekuolemista voi johtua sekakäytöstä. Dette tyder på at en vesentlig andel av alle narkotikainduserte dødsfall kan være forbundet med blandingsbruk. Suurin osa heroiinin yliannostukseen kuolleista huumeiden käyttäjistä Euroopassa on miehiä (82 prosenttia). I Europa står menn for de fleste dødsfallene pga. overdose av heroin (82 %). Useimmissa maissa yliannostukseen kuolevien keski-ikä on noin 35 vuotta ja usein myös kasvussa, mikä viittaa siihen, että nuorten heroiininkäyttäjien määrä on kaiketi vakiintunut tai vähentynyt. I de fleste landene er ofrene i gjennomsnitt midt i trettiårene, og i mange tilfeller er gjennomsnittsalderen stigende, noe som kan indikere en mulig stabilisering eller nedgang i antallet unge som bruker heroin. Kaiken kaikkiaan 14 prosenttia I Finland ble opioider som oksykodon, tramadol eller Heroiinin yliannostukseen liittyviä tekijöitä ovat injektiokäyttö ja samanaikainen muiden päihteiden, erityisesti alkoholin, bentsodiatsepiinien ja tiettyjen depressiolääkkeiden käyttö sekä muut sairaudet, aiemmat yliannostukset ja yksin eläminen (Skotlannin hallitus, 2008). Faktorer som er forbundet med heroinoverdoser er: injisering og samtidig bruk av andre stoffer, særlig alkohol, benzodiazepiner og enkelte antidepressiva så vel som tilleggslidelser, tidligere overdoser samt å være alene (Skottlands regjering, 2008). Vankilasta vapautumisen tai huumausainehoidon loppumisen jälkeinen aika on havaittu erityisen suuren yliannostusriskin ajaksi. Tiden umiddelbart etter løslatelse fra fengsel eller utskriving fra ) Suurin osa EMCDDA:lle ilmoitetuista tapauksista on opioidien (lähinnä heroiinin) yliannostuksia, joten opioideihin liittyvien tapausten kuvailussa käytetään ilmoitettujen huumekuolemien yleisiä ominaispiirteitä. ) Se figur DRD-7 (del i) og tabell DRD-5 (del ii) og DRD-107 (del i) i Statistiske opplysninger 2009.) Ettersom de fleste tilfellene som rapporteres til EONN er opioidoverdoser (hovedsakelig heroin), brukes generelle karakteristika for meldte narkotikainduserte dødsfall for å beskrive opioidtilfellene. Katso kaavio DRD-1 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.) Se figur DRD-1 i Statistiske opplysninger 2009.) Katso kaaviot DRD-2 ja DRD-3 sekä taulukko DRD-1 (osa i) vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Se DRD-2og DRD-3 og tabell DRD-1 (del i) i Statistiske opplysninger 2009. Luku 7: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat mainittiin 21 kuolemantapauksen yhteydessä, joskaan näiden huumeiden osuutta ei tarkennettu. Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa fentanyl rapportert i 21 dødsfall, men rollen disse legemidlene spilte, var ikke spesifisert. EMCDDA:lla on meneillään kriittinen arviointi asiaan liittyvistä riskitekijöistä ja mahdollisista toimenpiteistä tällä alalla. tilgjengelig data for 2007 tilsier at tallene vil være minst like store som året før, da 14 av 18 land rapporterte en økning. Nämä johtuvat useimmiten väärinkäytöstä tai harvoissa tapauksissa hoidonaikaisista ongelmista. Når det er en mulig nedgang i den risikoutsatte populasjonen, vekker stabile eller stigende antall narkotikainduserte dødsfall stor bekymring. Kokaiinikuolemat ovat hankalampia määrittää ja tunnistaa kuin opioidikuolemat. Kokaininduserte dødsfall er vanskeligere både å definere og å identifisere enn opioidrelaterte dødsfall. Yliannostuksesta suoraan johtuvat kuolemantapaukset vaikuttavat olevan harvinaisia, ja ne johtuvat yleensä hyvin suurista kokaiiniannoksista. Dødsfall som direkte skyldes overdose, synes sjelden å forekomme, og de er vanligvis forbundet med svært store doser kokain. Muutoin useimmat kokaiinikuolemat näyttävät johtuvan kroonisesta myrkyllisyydestä, joka aiheuttaa sydän- ja verisuoniongelmia ja hermostollisia häiriöitä. Ellers synes de fleste kokaindødsfall å skyldes kronisk toksisitet, som fører til komplikasjoner i hjerte-/karsystem og nervesystem. Tämän huumausaineen osuutta näissä kuolemissa ei välttämättä aina huomata eikä niitä aina ilmoiteta kokaiinikuolemina. Kokainets rolle i disse dødsfallene blir ikke alltid identifisert, og da blir disse dødsfallene ikke registrert som relatert til kokain. Tietojen tulkintaa hankaloittavat lisäksi useissa tapauksissa havaitut muut päihteet, jotka tekevät syysuhteiden määrittämisestä hankalaa. En tolkning av disse dataene kompliseres ytterligere av det faktum at andre rusmidler ofte er til stede, slik at det blir vanskelig å fastslå årsakssammenhengen. Vuonna 2007 12 jäsenvaltiosta raportoitiin noin 500 kokaiinikuolemaa (vuonna 2006 450 kuolemaa 14 maassa). I 2007 ble det i 12 medlemsstater rapportert ca. 500 dødsfall relatert til kokain (mot 450 i 14 land i 2006). Silti on todennäköistä, että kokaiinikuolemien määrä raportoidaan Euroopan unionissa liian pieneksi. Likevel foregår det sannsynligvis en underrapportering av kokaininduserte dødsfall i Den europeiske union. Buprenorfiinimyrkytyksen aiheuttamat kuolemat ovat harvinaisia huolimatta aineen kasvavasta käytöstä korvaushoidossa Euroopassa (katso luku 6). Det kan være flere mulige forklaringer på dette fenomenet, og alle disse må undersøkes nøyere. Suomessa buprenorfiini on kuitenkin nykyisin mukana useimmissa huumekuolemissa, yleensä rauhoittavien lääkkeiden tai alkoholin kanssa tai injektoituna. Det kan være at en aldrende og mer kronisk populasjon blir mer sårbar, at nivåene av blandingsbruk eller høyrisikoatferd har økt, at eksisterende tjenester ikke har klart å innrette tiltakene slik at de når fram til de mest sårbare, eller til og med at det har vært en økning i antallet opioidbrukere som får tilbakefall etter soning eller behandling, da risikoen notorisk er spesielt høy (150). Fentanyyli ja muut synteettiset opioidit Total dødelighet forbundet med narkotikabruk Kuolemantapauksia, joissa ekstaasi on osallisena, raportoidaan harvoin ja monissa tapauksissa kyseistä huumausainetta ei ole määritelty kuoleman välittömäksi syyksi. Dødsfall hvor ecstasy er til stede, rapporteres sjelden, og i mange av disse tilfellene har dette stoffet ikke blitt identifisert som direkte dødsårsak. Vaikka amfetamiinikuolemistakin raportoidaan Euroopassa harvoin, Tšekissä huomattavan osan kuolemaan johtaneista yliannostuksista – lääkkeitä lukuun ottamatta – (11 tapausta 40:stä) on ilmoitettu johtuvan pervitiinistä (metamfetamiinistä). Opioidikuolemia on ilmoitettu 14. Selv om amfetaminrelaterte dødsfall også sjelden blir rapportert i Europa, ble en stor del av dødelige overdoser — legemidler unntatt — i Tsjekkia i 2007 tilskrevet pervitin (metamfetamin) (11 av 40), samtidig som 14 dødsfall skyldtes opioider. Tämä ei välttämättä tarkoita, että kyseinen huume oli kuoleman välitön syy. (148 I Finland ble amfetaminer påvist i 40 % av de 229 rapporterte dødsfallene i 2007, men dette betyr ikke nødvendigvis at amfetamin var den direkte årsaken til dødsfallet (148). Virossa fentanyylimyrkytysten epidemia aiheutti 117 injektiokäyttäjän kuoleman vuosina 2005–2006 (EMCDDA, 2008b). Total dødelighet kan beregnes på forskjellige måter: En metode består i å sammenholde informasjon fra kohortstudier av dødelighet med prevalensestimater av narkotikabruk (151). Virosta ei ole saatavissa vuoden 2007 tietoja fentanyylin aiheuttamista kuolemantapauksista, joskin viimeaikaiset tutkimukset vahvistavat huumausaineen käytön lisääntyneen injektiokäyttäjillä. En annen tilnærmingsmåte er å bruke eksisterende generelle dødelighetsstatistikker og gjøre et anslag over andelen som er relatert til narkotikabruk. Huumekuolemat lisääntyivät Euroopassa jyrkästi 1980-luvulla ja 1990luvun alussa heroiinin käytön ja injektiokäytön lisääntyessä samaan aikaan. Antallet narkotikainduserte dødsfall gikk kraftig opp i Europa i løpet av 1980-årene og begynnelsen av 1990-årene, parallelt med økningen i bruken av heroin og injeksjonsbruk, og har siden holdt seg på høye nivåer. Pitkiä aikasarjoja toimittavien maiden tiedot antavat viitteitä eriytyvistä suuntauksista: joissain maissa (esimerkiksi Saksa, Espanja, Ranska, Italia) kuolemantapausten huippu saavutettiin 1990luvun alkupuolella tai puolivälissä. Tyskland, Spania, Frankrike, Italia) hadde en topp i antall dødsfall i første halvdel av 1990-tallet, mens andre land (f.eks. Muissa maissa (esimerkiksi Kreikka, Portugali, Suomi) kuolemantapausten huippu ajoittui vuoden 2000 paikkeille. Hellas, Portugal, Finland) fikk en topp først rundt 2000, og i atter andre (f.eks. Muutamissa muissa maissa (esimerkiksi Tanska, Alankomaat, Itävalta, Yhdistynyt kuningaskunta) on havaittu nouseva suuntaus ilman selkeää huippua. (149) Danmark, Nederland, Østerrike, Storbritannia) har trenden vært økende uten noen klar topp (149). (148) Jos haluat tietoja muiden huumeiden kuin heroiinin aiheuttamista huumekuolemista, katso taulukko DRD-108 vuoden 2009 tilastotiedotteessa.(149) Katso kaaviot DRD-8 ja DRD-11 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. (148) For data om dødsfall relatert til andre narkotiske stoffer enn heroin, se tabell DRD-108 i Statistiske opplysninger 2009.(149) Se figur DRD-8 og DRD-11 i Statistiske opplysninger 2009. Historiallisista syistä EU:n suuntaus liittyy 15 jäsenvaltion Euroopan unioniin ja Av historiske grunner viser EU-trenden til EU-15 og Norge. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall Vuosina 2000–2003 useimmat EU:n jäsenvaltiot ilmoittivat määrän vähentyneen, minkä jälkeen kuolemantapaukset lisääntyivät vuosina 2003–2006. Vuodelta 2007 saatavissa olevat alustavat tiedot antavat viitteitä vähintään edellisvuoden kaltaisesta tasosta, ja lisäyksestä on ilmoittanut 14 maata 18:sta. Beregning av total dødelighet relatert til narkotikabruk: utvikling i den senere tid total og årsaksspesifikk dødelighet for kohorten og utarbeide et estimat over gruppens overdødelighet i forhold til befolkningen generelt. Tällaisessa tutkimuksessa voidaan määritellä yleiset ja syykohtaiset kuolleisuusluvut kohortille ja arvioida, missä määrin ryhmän kuolleisuus ylittää koko väestön kuolleisuuden. Storskala, longitudinelle kohortstudier kan brukes for å prøve ut hypoteser om f.eks. årsakene til endringer i antallet narkotikainduserte dødsfall og for å overvåke total risiko og oppdage endringer i dødsårsaksmønster. Syitä ilmoitettujen huumekuolemien jatkumiseen samalla tasolla on vaikea selittää, varsinkin kun on saatu merkkejä injektiokäytön vähenemisestä sekä hoitoon ja haittojen vähentämispalveluihin hakeutuvien opioidinkäyttäjien määrän lisääntymisestä. Ferske kohortstudier av dødelighet i Den europeiske union indikerer at narkotikainduserte dødsfall (overdoser) typisk representerer mellom en femdel og halvparten av det totale antall dødsfall blant problembrukere av narkotika. Kun otetaan huomioon tämä riskialttiiden ryhmien pienentyminen, huumekuolemien yleistyminen tai säilyminen entisellä tasolla aiheuttaa erittäin paljon huolta. Dette tyder på at den totale dødeligheten i denne populasjonen kan være rundt to til fem ganger høyere enn antallet registrerte, narkotikainduserte dødsfall. Ilmiölle voi olla useita mahdollisia selityksiä, mutta kaikki ne kaipaavat lisätutkimuksia. Denne multiplikatoren varierer mellom landene avhengig av forskjellige faktorer, herunder risikoatferd, overdosedødsfall og prevalensen av andre mulige dødsårsaker. Tutkimusten valintaympäristöstä (esimerkiksi huumehoitokeskuksissa suoritetut tutkimukset) ja hyväksymiskriteereistä (esimerkiksi injektiokäyttäjät, heroiinin käyttäjät) riippuen useimmista kohorttitutkimuksista havaitaan, että ongelmakäyttäjien kuolleisuus on 1–2 prosenttia vuodessa. Avhengig av rekrutteringsmiljø (f.eks. studier gjennomført i behandlingssentre) og inklusjonskriterier (f.eks. sprøytebrukere, heroinbrukere) viser de fleste kohortstudier en årlig dødelighet hos problembrukere av narkotika på 1–2 %. Vaikka kuolinsyiden suhteellinen merkitys vaihtelee eri maissa ja ajallisesti, pääasiallinen syy on yleensä huumeen yliannostus, jonka osuus injektiokäyttäjien kuolemantapauksista on 50–60 prosenttia maissa, joissa HIV:n/aidsin levinneisyys on vähäistä. Selv om det relative omfanget av dødsårsakene varierer fra ett land til et annet og over tid, er den vanligste dødsårsaken oftest narkotikaoverdose, med inntil 50–60 % av alle dødsfall hos sprøytebrukere i land med lav HIV/AIDS-prevalens. Valitettavasti osassa maista yliannostukset havaitaan yleisistä kuolleisuusrekistereistä huonosti, minkä vuoksi merkittävä osa ”tuntemattomasta” tai riittämättömästi selvitetystä syystä (esimerkiksi sydänpysähdyksestä) johtuviksi luokitelluista kuolemantapauksista voi olla yliannostuksia. Dessverre har en del land generelle dødelighetsregistre som ikke er detaljerte nok, og følgelig vil en stor andel av dødsfallene som er registrert med ”ukjent” dødsårsak eller en utilstrekkelig beskrevet årsak (f.eks. hjertestans), kunne være overdoser. Kuolemansyiden kuvauksen validiteetin parantamiseksi voidaan käyttää muitakin tietolähteitä (esimerkiksi poliisin tai rikostutkimuksen erityisiä kuolemansyyrekistereitä). For å øke validiteten av beskrivelsen av dødsårsak kan også andre kilder (dvs. politiregistre eller rettsmedisinske registre) konsulteres. Huumekuolemien ohella huumeiden käytöstä johtuvaan yleiseen kuolleisuuteen lasketaan mukaan huumeiden käytön välillisesti aiheuttamat kuolemantapaukset. EONN ønsker å få fram mer forskning når det gjelder beregning av total dødelighet blant problembrukere av narkotika. Ne keskittyvät ongelmakäyttäjiin, vaikka osa niistä voi kohdata satunnaisiakin käyttäjiä (esimerkiksi liikenneonnettomuudet, osa itsemurhista). I 2008 ble litteraturen, datakilder og mulige metoder på dette feltet gjennomgått i et prosjekt i samarbeid med forskere fra Tsjekkia (1). Vaikka välillisesti huumausaineista johtuvien kuolemantapausten määrää on vaikea selvittää, määrän kansanterveydellinen vaikutus voi olla huomattava. Begge metoder har vært testet med vellykket resultat i Tsjekkia, og EONN planlegger å få en gruppe interesserte land til å bruke dette arbeidet i nærmeste framtid. EMCDDA on kehittänyt protokollan, jonka on tarkoitus kannustaa jäsenvaltioita ryhtymään kuolleisuutta selvittäviin kohorttitutkimuksiin, tuottaa vertailukelpoista tietoa huumeiden ongelmakäyttäjien kuolevuusriskeistä ja antaa tietoa ennaltaehkäisyn ja hoidon toimintalinjoja varten. EONN har utviklet en protokoll for å oppmuntre medlemsstatene til å iverksette kohortstudier av dødelighet med sikte på å få fram sammenlignbar informasjon om dødsrisiko hos problembrukere av narkotika som forebyggings- og omsorgspolitikken kan baseres på. Uusimmat eurooppalaiset tutkimukset on tehty Saksassa, Espanjassa, Italiassa, Alankomaissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Norjassa. De nyeste europeiske studiene her er gjennomført i Tyskland, Spania, Italia, Nederland, Storbritannia og Norge. Kolmannes EU:n jäsenvaltioista ei ole vielä suorittanut kuolleisuuden kohorttitutkimusta, joskin monissa maissa tutkimusten ilmoitetaan olevan jo meneillään tai valmisteilla vuodeksi 2009 (esimerkiksi Tšekki, Ranska, Latvia, Puola). En tredel av EU-medlemsstatene har ennå ikke gjennomført noen kohortstudier av dødelighet, men flere rapporterer at studier er igangsatt eller planlagt under 2009 (f.eks. Tsjekkia, Frankrike, Latvia, Polen). Huumeisiin välillisesti liittyvät kuolemantapaukset hyödynnetään yleisiä kuolleisuustilastoja ja arvioidaan huumausaineiden käytöstä johtuvaa osuutta. Andre sykdommer som også forårsaker en del dødsfall blant narkotikabrukere, er kroniske sykdommer som leversykdommer (på grunn av hepatitt C-smitte og tung alkoholbruk), kreft og hjerte- og karsykdommer. Esimerkiksi HIV-/aids-kuolleisuuden yhteydessä voidaan yhdistellä tietoja muista erikoislähteistä, joita ovat esimerkiksi Eurostat ja EuroHIV. En litteraturgjennomgang (Darke og Ross, 2002) fant at selvmordsraten blant heroinbrukere var 14 ganger høyere enn i befolkningen generelt. Arviolta 2 100 ihmistä kuoli vuonna 2006 huumausaineiden käytön aiheuttamaan HIV:hen/aidsiin Ferske kohortstudier i Europa har funnet at selvmord sto for 6 % til 11 % av alle dødsfall blant problembrukere av narkotika. Euroopan unionissa. (152) Näistä kuolemantapauksista I 2006 døde i Den europeiske union anslagsvis over 2 100 mennesker av HIV/AIDS som kunne tilskrives narkotikabruk (152). 89 prosenttia tapahtui Espanjassa, Ranskassa, Italiassa ja Portugalissa. 89 % av dødsfallene var i Spania, Frankrike, Italia og Portugal. (151) Katso Huumeiden ongelmakäytöstä johtuvan kokonaiskuolleisuuden arviointi: uudet kehityssuuntaukset, s. 91. De økningene som er observert i de senere år i Estland, er i samsvar med de høye estimatene over HIV-prevalens blant sprøytebrukere i dette landet (fem til seks av ti) og den høye andelen av dem som ikke er klar over at de er smittet. Jos tarvitset yksityiskohtaista tietoa lähteistä, tartuntaryhmistä, määristä ja laskelmista, katso taulukko DRD-5 (osa iii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa. Nærmere opplysninger om kilder for smittemåte, antall og beregninger er gitt i tabell DRD-5 (del iii) i Statistiske opplysninger 2009.(153) Se figur DRD-7 (del ii) i Statistiske opplysninger 2009. Esimerkiksi vammat (tapaturmat, murhat ja muu väkivalta) ja itsemurha voivat aiheuttaa vähintään 25 prosenttia huumausaineiden ongelmakäyttäjien kuolleisuudesta. Reduksjon av narkotikarelaterte dødsfall ambulansepersonell og akuttmedisinsk personell i tillegg til innvandrere fra russisktalende land og romafolket. Kirjallisuustutkimuksessa (Darke ja Ross, 2002) havaittiin, että heroiinin käyttäjien itsemurha-aste oli 14 kertaa suurempi kuin koko väestössä. Antallet land som har utarbeidet materiell for flere målgrupper, er imidlertid begrenset, og materiellet er ikke alltid tilgjengelig over hele landet. Äskettäisissä Euroopassa tehdyissä kohorttitutkimuksissa itsemurhan osuus oli 6–11 prosenttia ongelmakäyttäjien kuolemantapauksista. Alle landene rapporterer at de driver opplysning om overdoserisiko, og ni av dem har slike tiltak i de byene som har flest problembrukere av narkotika. Näiden syiden kokonaisvaikutusta on yhtä kaikki vaikea arvioida tietojen vähäisen saatavuuden vuoksi. I fire land finnes slike tiltak imidlertid bare i et fåtall av de byene dette gjelder, og i ytterligere tolv land bare i et par byer. Viimeaikaiset kuolleisuuden kohorttitutkimukset Euroopan unionissa osoittavat, että huumekuolema (yliannostus) on tyypillisesti syynä 25–50 prosentissa huumeidenkäyttäjien kuolemista. Tolv land rapporterer at deres nasjonale narkotikastrategi inneholder en egen del som går på reduksjon av narkotikainduserte dødsfall. Tämän perusteella kokonaiskuolleisuus tässä väestössä voi olla 2–5 kertaa suurempi kuin rekisteröityjen huumekuolemien lukumäärä. Ett land, Storbritannia, har en egen handlingsplan for å redusere narkotikarelatert skade, som fastsetter konkrete tiltak for å forebygge narkotikarelaterte dødsfall. Tämä kerroin vaihtelee maittain eri tekijöiden perusteella, mukaan lukien riskikäyttäytyminen, kuolemaan johtaneiden yliannostusten määrä sekä muiden mahdollisten kuolemansyiden esiintyvyys. Tretten land har ingen egen strategi og har heller ikke viet noen bestemt del av den nasjonale narkotikastrategien til reduksjon av narkotikainduserte dødsfall, og to land la ikke fram noen informasjon om dette i det hele tatt. Huumekuolemien vähentäminen Intervensjoner Kaksitoista maata on ilmoittanut, että niiden kansalliseen huumausainestrategiaan kuuluu huumekuolemien vähentämiseen tähtäävä osa. Opplæring i førstehjelp ved overdoser holdes enten enkeltvis eller i grupper. Yhdessä maassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, on laadittu huumausaineiden aiheuttamien haittojen vähentämiseksi erityinen toimintasuunnitelma, jossa määritellään erityisiä toimia huumekuolemien ennalta ehkäisemiseksi. Narkotikabrukerne informeres om risiko, herunder: nedsatt toleranse etter perioder med avholdenhet, effektene av blandingsbruk (særlig samtidig bruk av alkohol), risikoen ved å bruke narkotika alene samt opplæring i førstehjelp. Kolmessatoista maassa ei ole erityistä strategiaa eikä huumekuolemien vähentämiseen tähtäävää kansallisen huumausainestrategian osaa. Nasjonale eksperter har anslått at i syv land hadde de fleste problembrukere av narkotika fått noe opplæring i førstehjelp ved overdoser i løpet av siste 12 måneder, mens det samme var tilfellet for bare et fåtall i ti land, og i ytterligere seks land (Belgia, Latvia, Østerrike, Polen, Romania, Slovakia) var det bare et fåtall av problembrukerne som hadde fått slik opplæring. Kahdesta maasta ei ole tietoja. Opplæring i førstehjelp ved overdoser blir ikke gitt i Estland, Ungarn og Tyrkia. EMCDDA edistää tutkimusta, jossa arvioidaan huumeiden ongelmakäyttäjien kokonaiskuolleisuutta. En prospektiv langtidsstudie gjennomført i Italia blant problembrukere av narkotika ved inntak til behandling, viste at dødsrisikoen i kohorten var ti ganger høyere enn for befolkningen generelt (Davoli et al., 2007). Å være i behandlingsapparatet reduserte risikoen til fire ganger høyere i forhold til befolkningen generelt, noe som bekrefter at narkotikabehandling reduserer narkotikarelatert dødelighet. Molempia menetelmiä on testattu menestyksekkäästi Tšekissä, ja EMCDDA suunnittelee perustavansa kiinnostuneiden maiden muodostaman ryhmän, joka voisi hyödyntää tätä työtä lähitulevaisuudessa. Dette funnet understreker behovet for et godt ettervern og nødvendigheten av å unngå veldig korte behandlingsepisoder, da risikoen kan utligne fordelene av behandlingen. Italiassa hoidon aloittavien huumausaineiden ongelmakäyttäjien keskuudessa suoritetussa prospektiivisessa pitkän aikavälin tutkimuksessa havaittiin, että kohortin kuolevuusriski oli koko väestöön verrattuna kymmenkertainen (Davoli ym., 2007). Narkotikabrukere som allerede har opplevd en ikkedødelig overdose, har stor risiko for å oppleve framtidige overdoser (Coffin et al., 2007). Tämä osoitti, että huumausainehoito vähentää huumekuolleisuutta. Derfor bør denne gruppen vies særskilt oppmerksomhet. Tutkimuksesta kävi niin ikään ilmi, että huumeiden käyttäjien suurin kuolleisuus havaittiin 30 päivän kuluessa hoidon keskeytymisestä. Individuelle vurderinger av overdoserisiko gjøres av kvalifisert personell og tar sikte på å identifisere brukere som trenger mer støtte. Tämä havainto osoittaa, että tarvetta hoidon jälkeiselle huolelliselle seurannalle on ja että hyvin lyhyitä hoitojaksoja on vältettävä, koska niiden riskit voivat ylittää niiden hyödyn. Ifølge ekspertene ble det i ni land gjennomført en slik risikovurdering for de fleste problembrukerne minst én gang i løpet av foregående år, mens 16 land bare gjorde dette for et mindretall. tultua käyttöön vuonna 1996 HIV-/aids-kuolleisuus laski selvästi useimmissa EU:n jäsenvaltioissa. Denne typen materiell finnes ikke i Tyrkia, og bare få problembrukere av narkotika har tilgang til det i Estland, Latvia, Ungarn og Slovakia. Portugalissa lasku oli tosin muita maita huomattavasti vähäisempää. Ingen informasjon er tilgjengelig fra Bulgaria. Virossa viime vuosina havaittu lisäys on johdonmukainen, kun otetaan huomioon HIV:n suuri levinneisyys injektiokäyttäjien keskuudessa kyseisessä maassa (viidestä kuuteen henkilöä kymmenestä) ja tartunnastaan tietämättömien henkilöiden suuri osuus. Utdeling av nalokson til brukere er ikke noe standardtiltak innenfor overdoseforebygging i Europa, men nalokson deles gjerne ut for hjemmebruk av rusmiddeltjenestene i Italia, hvor dette også kan kjøpes reseptfritt på apotek. Myös Latvia on ilmoittanut äskettäin määrän kasvusta. I Storbritannia ble lovgivningen med hensyn til nalokson endret i juni 2005, slik at legemidlet nå kan gis av hvem som helst når det er snakk om å redde liv. Nykyisin huumeidenkäyttäjien arvioitu HIV-/aids-kuolleisuus on pieni useimmissa maissa Espanjaa ja Portugalia lukuun ottamatta. Effektene av opplæring i førstehjelp ved overdoser sammen med utdeling av nalokson for hjemmebruk ble vurdert i en kohortstudie som involverte 239 opioidbrukere rekruttert fra behandlingsapparatet (Strang et al., 2008). Italiassa, Ranskassa ja Latviassa HIV-/aids-kuolleisuus ja yliannostuskuolleisuus ovat samalla tasolla. (153) Resultatene viser en bedring i kunnskapene om symptomer på overdose og økt tillit til bruk av nalokson. Useimmat maat, joista on saatu tietoja, ovat ilmoittaneet tarjoavansa tiedotus- ja ennaltaehkäisymateriaalia. Åtte land har slikt materiell tilgjengelig for polititjenestemenn, og syv land har eget materiell utarbeidet for fengselspersonell (155). Andre målgrupper inkluderer ansatte i rusmiddeltjenester, (153) Katso kaavio DRD-7 (osa ii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa.(154) Katso taulukko HSR-8 vuoden 2009 tilastotiedotteessa. ) Se tabell HSR-8 i Statistiske opplysninger 2009. Asiantuntijat 26:sta EU:n jäsenvaltiosta, Norjasta ja Turkista arvioivat valikoitujen huumekuolemien ehkäisytoimenpiteiden tarjonnan. Eksperter fra 26 EU-land, Tyrkia og Norge har vurdert graden av utbygging av utvalgte intervensjoner for å forebygge narkotikarelaterte dødsfall.) Bulgariasta, Saksasta ja Ranskasta ei ole saatavilla tietoja. Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall Naloksonin tarjoaminen käyttäjille ei kuulu tavanomaiseen yliannostusten ennaltaehkäisyyn Euroopassa, mutta kotipakkausten jakelu on yleistä Italian huumausainehoitokeskuksissa. Reduksjon av overdosedødsfall etter soning et heldig utfall, mens én døde av de seks overdosetilfellene hvor det ikke ble brukt nalokson. Vankilan jälkeisten yliannostuskuolemien vähentäminen Et annet kontroversielt tiltak har vært utbyggingen av Englannissa on arvioitu, että 15 prosenttia maan 1 506:sta yliannostuksen aiheuttamasta kuolemasta vuonna 2005 tapahtui henkilöille, jotka olivat vastikään vapautuneet vankilasta (Department of Health, 2007). I England er det beregnet at 15 % av de 1 506 dødsfallene pga. overdose i 2005 var blant mennesker som nylig var sluppet ut fra fengsel (Department of Health, 2007). Kansainväliset tutkimukset vahvistavat tämän kohonneen kuolemanriskin, joka johtuu tahattomasta huumeiden yliannostuksesta välittömästi vankilasta vapautumisen jälkeen (esimerkiksi Farrell ja Marsden, 2008). Internasjonale studier bekrefter at tiden umiddelbart etter løslatelse innebærer forhøyet risiko for uforsettlig overdose (f.eks. Farrell og Marsden, 2008). Nämä tutkimukset korostavat myös sitä, että vankilassa olleiden mielenterveys- ja huumeongelmiin on reagoitava paremmin. Disse studiene understreker også behovet for bedre ettervern for å hjelpe personer som har vært innsatt til å takle sine psykiske problemer og rusproblemer. Kuudessa Euroopan maassa ei 24 maasta saatujen asiantuntija-arvioiden mukaan tarjota tällä hetkellä vankilasta vapautumista edeltävää neuvontaa yliannostusriskistä eikä sen ehkäisystä. Ifølge ekspertvurderinger fra 24 land har seks land ingen veiledning forut for løslatelse med hensyn til overdoserisiko og overdoseforebygging. Kymmenen maata tarjoaa neuvontaa vain harvoille huumeiden ongelmakäyttäjille vankilassa, ja kuusi muuta maata tarjoaa sitä alle puolelle ongelmakäyttäjistä. I ti land gis dette bare til et fåtall av problembrukerne i fengsl, og i ytterligere seks land til under halvparten av dem. Bare Italia og Luxembourg tilbyr overdoseveiledning til de fleste i målgruppen. Koska etenkin tutkintavankien vapautumispäivämäärää voi olla vaikea ennustaa, olisi ihanteellista, jos yliannostusriskiä koskevaa valistusta tarjottaisiin vankiloissa säännöllisesti riskikäyttäytymisen vähentämiseksi. Ettersom den dagen løslatelsen faktisk skjer, kan være vanskelig å forutse, særlig for varetektsfanger, bør fengslene for å redusere risikoatferd, ideelt drive regelmessig opplysning om overdoserisiko. Erityisiä yliannostustilanteisiin reagointia koskevia kursseja järjestetään joko yksilöllisesti tai ryhmille. sprøyterom (156), som tar sikte på å redusere dødsrisikoen for klientene ved å tilby rask, hensiktsmessig hjelp fra medisinsk personell ved overdoser på stedet. Huumeiden käyttäjille tiedotetaan yliannostusriskeistä, myös toleranssin heikkenemisestä käyttämättömyysjakson jälkeen, sekakäytön vaikutuksista ja riskeistä varsinkin alkoholin samanaikaisen käytön yhteydessä, huumeidenkäytön riskeistä yksin oltaessa ja ensiaputaidoista. Operasjonelle data fra slike tiltak i Europa, Canada og Australia viser at narkotikaoverdoser som finner sted i sprøyterom, avverges, og at det ikke har vært noen overdoser med dødelig utgang. Kansalliset asiantuntijat arvioivat, että seitsemässä maassa valtaosa ongelmakäyttäjistä sai jonkinasteista yliannostusvalistusta viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana ja että kymmenessä maassa vain pieni osa ongelmakäyttäjistä sai sellaista. Milloy og kolleger har beregnet hvor mange dødsfall som potensielt er blitt avverget takket være sprøyterommet i Vancouver. Kuudessa maassa (Belgia, Latvia, Itävalta, Puola, Romania, Slovakia) vain osa huumausaineiden ongelmakäyttäjistä sai tällaista opastusta. De anslo at mellom to og 12 dødsfall kan ha blitt forhindret årlig (Milloy et al., 2008). Yliannostustilanteisiin reagoimiseen liittyvää valistusta ei ollut saatavissa Virossa, Unkarissa eikä Turkissa. Dette bekrefter tidligere funn vedrørende den sannsynlige nytteverdien av slike tiltak i forhold til overdosedødsfall i områder med god nok dekning. Opioidikorvaushoito on osoittanut suojaavaa vaikutusta vankilaolosuhteissa (Dolan ym., 2005), ja sen saatavuus näyttää parantuvan EU:n vankiloissa. Korvaushoidon aloittamiseen vankilassa on olemassa lakisääteinen mahdollisuus 21 maassa (katso luku 2). Substitusjonsbehandling med opioider, som har vist seg å ha en beskyttende effekt i fengselsmiljøer (Dolan et al., 2005), synes å bli mer tilgjengelig i fengslene i EU, og i 21 land er det tillatt å påbegynne substitusjonsbehandling i fengselet (se kapittel 2). Mahdollisuus tämäntyyppisen hoidon aloittamiseen vankilassa vähentää yliannostuksen ja kuoleman riskiä vankilasta vapautumisen yhteydessä sekä pienentää uudelleenvangitsemisten astetta (WHO, 2009). Muligheten for å påbegynne denne typen behandling i fengselet reduserer risikoen for overdose og dødsfall etter løslatelse og reduserer også sannsynligheten for nye fengselsopphold (WHO, 2009). On kuitenkin tärkeää, että vankilan terveyspalvelujen ja kuntien hoidontarjoajien välillä on asianmukaiset yhdyssiteet hoidon jatkuvuuden takaamiseksi. Det er imidlertid viktig at helsetjenesten ved fengsler og behandlingsapparatet ute i samfunnet samarbeider slik at det blir kontinuitet i behandlingen. ) Katso taulukko HSR-8 (osa ii) vuoden 2009 tilastotiedotteessa. ) Se EONN (2004) for en gjennomgang av dette spørsmålet. Luku 8Huumausaineiden uudet suuntaukset Kapittel 8Nye narkotiske stoffer og trender Vuoden 2008 aikana varhaisen varoituksen järjestelmän kautta ilmoitettiin EU:ssa virallisesti 13 uudesta psykoaktiivisesta aineesta ensimmäistä kertaa. I løpet av 2008 ble 13 nye psykoaktive stoffer for første gang meldt offisielt i EU gjennom systemet for tidlig varsling. Uusien synteettisten huumeiden ohella, joita uusista ilmoitetuista aineista oli 11, ryhmään kuului kaksi kasvia muttei yhtään lääkettä. I tillegg til 11 nye syntetiske stoffer var det to planter, men ingen legemidler. Ilmoitettujen kahden kasvin – kratomin ja kavan – kemiallinen koostumus on suhteellisen hyvin tunnettu kirjallisuuden ansiosta. Den kjemiske sammensetningen av de to plantene som ble meldt — kratom og kava — er relativt godt kjent fra litteraturen. Niitä on käytetty perinteisesti eri maanosissa, ja niiden osuus Euroopan huumausainemarkkinoilla vaikuttaa vähäiseltä. De har tradisjonelt blitt brukt i andre deler av verden, og omfanget av dem i narkotikamiljøene i Europa synes å være begrenset. Uusien psykoaktiivisten aineiden käytöstä ja uusista huumausaineiden käyttötavoista voi aiheutua merkittäviä vaikutuksia kansanterveyteen ja huumausainepolitiikkaan. Bruken av nye psykoaktive stoffer og nye bruksmønstre kan ha vidtrekkende konsekvenser, både for folkehelsen og for politikken som føres. Niitä on kuitenkin vaikea havaita, koska ne ilmenevät tyypillisesti aluksi vähäisessä määrin, yksittäisissä paikoissa tai pienissä väestön alaryhmissä. Nye bruksmønstre er imidlertid vanskelige å avdekke, for de opptrer typisk først i svært lite omfang, i avgrensede områder eller blant begrensede undergrupper av befolkningen. Harvan maan seurantajärjestelmät ovat riittävän herkkiä tällaisen uuden ilmiön havaitsemiseksi huumausaineiden alalla, ja havaitsemisen menetelmälliset vaikeudet ovat huomattavia. Få land har overvåkingssystemer som er følsomme nok til å oppdage nye fenomener på narkotikafeltet, og de metodologiske problemene med å oppdage dem er betydelige. Mahdollisten uusien uhkien tunnistamisen tärkeys tunnustetaan kuitenkin laajalti. Likevel er det bred enighet om viktigheten av å identifisere potensielle nye trusler. Euroopan unionin varhaisen varoituksen järjestelmä reagoi nopeasti uusien psykoaktiivisten päihteiden ilmestymiseen Euroopan huumemarkkinoille. Den europeiske union har et system for tidlig varsling som omfatter en ordning for rask reaksjon når nye psykoaktive stoffer dukker opp i narkotikamiljøet. Varhaisen varoituksen järjestelmää tukeva toiminta on tärkeä osa EMCDDA:n työtä, ja se liittyy laajempaan suunnitelmaan käyttää monenlaisia tietolähteitä Euroopan huumeseurantajärjestelmän ajantasaisuuden ja herkkyyden kohentamiseksi. Aktivitetene til støtte for systemet for tidlig varsling er en vesentlig del av EONNs virksomhet og skriver seg inn i den generelle satsingen på bruk av et bredt spekter av datakilder for å forbedre det europeiske narkotikaovervåkings-systemets punktlighet og følsomhet. Useimmat uusista ilmoitetuista yhdisteistä ovat psykotrooppisia aineita koskevan YK:n vuoden 1971 yleissopimuksen liitteissä I ja II lueteltujen aineiden kaltaisia synteettisiä huumausaineita. De fleste av de nylig innrapporterte syntetiske forbindelsene er psykotrope stoffer tilsvarende dem som er oppført i tillegg I og II til FN-konvensjonen av 1971 om psykotrope stoffer. Aiempiin vuosiin verraten vuonna 2008 ilmoitetuista uusista aineista yhä harvempi kuuluu suuriin kemiallisiin ryhmiin eli fenetyyliamiineihin (yksi), tryptamiineihin (kaksi) ja piperatsiineihin (ei yhtään). Sammenlignet med tidligere år var det færre nye stoffer i 2008 i de største kjemiske gruppene, dvs. fenetylaminer (ett), tryptaminer (to) og piperaziner (ingen). Huomattakoon, että kuusi uutta ilmoitettua ainetta on katinonijohdannaisia. Men seks av de nye stoffene er derivater av katinon. Useimmat uusista synteettisistä aineista ovat ominaisuuksiltaan stimuloivia, vain kolme aiheuttaa hallusinogeenisia vaikutuksia. De fleste av de nye stoffene har stimulerende egenskaper, og bare tre har hallusinogene effekter. ) perustetaan kansanterveydellistä ja sosiaalista uhkaa mahdollisesti aiheuttavia uusia psykoaktiivisia aineita koskevien tietojen nopea vaihdantajärjestelmä. (158 ) oppretter en ordning for rask utveksling av informasjon om nye psykoaktive stoffer som kan utgjøre en folkehelse- og samfunnstrussel (systemet for tidlig varsling) (158 Lisäksi siinä tarjotaan mahdollisuus käynnistää virallinen riskien arviointiprosessi, jonka tulosten perusteella voidaan tehdä poliittinen päätös uusien päihteiden ottamiseksi sääntelyn piiriin koko Euroopan unionin alueella. Den åpner også for gjennomføring av en formell risikovurderingsprosess, og på grunnlag av utfallet av denne kan det bli truffet en politisk beslutning om å plassere nye stoffer under kontroll i hele Den europeiske union. Varhaisen varoituksen järjestelmän vuonna 1997 tapahtuneen perustamisen jälkeen järjestelmän kautta on ilmoitettu yli 90 aineesta. Over 90 stoffer er rapportert gjennom systemet for tidlig varsling siden det kom på plass i 1997. Viime aikoihin saakka fenetyyliamiinit ja tryptamiinit muodostivat suuren osan ilmoituksista. Inntil nylig gjaldt de fleste meldingene fenetylaminer og tryptaminer. Viime vuosina päihteiden kirjo on kuitenkin laajentunut. Men i de senere årene har spekteret av stoffer blitt mye større. Niiden joukossa on nyt useita piperatsiini- ja katinonijohdannaisia sekä sekalainen kokoelma muita päihteitä, kuten kasvivalmisteita, muutamia epätavallisia piristeitä ja hallusinogeeneja sekä muutamia lääkkeitä. Blant disse er mange derivater av piperazin og katinon pluss en broket blanding av andre stoffer, inklusive planteprodukter, et par uvanlige Vuonna 2008 varhaisen varoituksen järjestelmän kautta ilmoitettiin ensimmäisen kerran synteettisestä kannabinoidista nimeltään JWH-018. I 2008 ble en syntetisk cannabinoid (JWH-018) for første gang noensinne meldt gjennom systemet. Synteettisten kannabinoidien ilmestyminen on leimallista uusimmalle designer-huumeiden kehitysvaiheelle: 1980-luvun aineet perustuivat fentanyyliin, 1980-luvun lopun aineet olivat fenetyyliamiineja, joiden rengas oli vaihdettu, 1990-luvulla kehitettiin tryptamiineja. 2000-luvun aineita ovat piperatsiini- ja katinonijohdannaiset. Når syntetiske cannabinoider nå har dukket opp på markedet, betyr det at vi er inne i den siste utviklingsfasen for ”designerdop”; fra de fentanylbaserte stoffene i 1980-årene, til ringsubstituerte fenetylaminer på slutten av 1980-årene og tryptaminer i 1990-årene, til piperaziner og derivater av katinon etter år 2000. Kannabinoidireseptorien toimintaan vaikuttaa yli sata yhdistettä, ja on oletettavaa, että markkinoille ilmestyy uusia päihteitä erilaisista kemiallisista ryhmistä. Det finnes over hundre forbindelser med cannabinoidreseptoraktivitet, og man kan anta at det i narkotikamiljøene stadig vil dukke opp nye stoffer fra forskjellige kjemiske grupper. Kaikki tämä muodostaa jatkuvan haasteen kansanterveys- ja lainvalvontaviranomaisille niin aineiden tutkimuksellisen ja toksikologisen tunnistamisen kuin nopean riskinarvioinnin ja tarvittaessa sääntelytoimienkin vuoksi. Alt dette utgjør en konstant trussel mot folkehelsen og en utfordring for rettshåndhevingsorganene, både når det gjelder den rettsmedisinske og toksikologiske identifiseringen av nye stoffer så vel som for å få en rask risikovurdering og, om nødvendig, gjennomføring av kontrolltiltak. ) Neuvoston päätös 2005/387/YOS, tehty 10 päivänä toukokuuta 2005, uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta (EUVL L 127, 20.5.2005, s. 32).) http://www.emcdda.europa.eu/themes/new-drugs/early-warning ) Rådsbeslutning 2005/387/JIS av 10. mai 2005 om informasjonsutveksling, risikovurdering og kontroll av nye psykoaktive stoffer (EUT L 127 av 20.5.2005, s. 32).) http://www.emcdda.europa.eu/themes/new-drugs/early-warning Psykoaktiiviset kasvit, joista ilmoitetaan varhaisen varoittamisen järjestelmän kautta Psykoaktive planter rapportert gjennom systemet for tidlig varsling Varhaisen varoittamisen järjestelmän havaitsemat lajit eivät ole kansainvälisen valvonnan alaisia, mutta EU:n jäsenvaltiot voivat valvoa niitä. Artene som er påvist av systemet, er ikke under internasjonal kontroll, men kan kontrolleres av EUs medlemsstater. Korkeampina annoksina kratomilla on opioidien kaltaisia vaikutuksia, ja sitä on käytetty kivun ja opioidien aiheuttamien vieroitusoireiden hoitoon perinteisessä lääketieteessä. I høyere doser har stoffet en opioidlignende virkning og har blitt brukt i folkemedisinen til smertebehandling og opioidavvenning. Kratomin pääasialliset vaikuttavat aineet ovat mitragyniini, mitrafylliini ja 7-hydroksimitragyniini – tosin mitragyniini luultavasti aiheuttaa kratomin analgeettiset vaikutukset sekä helpottaa opioideista aiheutuvia vieroitusoireita. De viktigste virkestoffene i kratom er mitragynin, mitrafyllin og 7-hydroksymitragynin, men det er sannsynligvis mitragynin som gjør at kratom virker smertedempende og lindrer abstinenssymptomene ved opioidavvenning. Danmark har ført både planten, mitragynin og 7-hydroksymitragynin opp på listen over kontrollerte stoffer, mens Litauen bare kontrollerer planten og mitragynin. Kava (Piper methysticum) on pensaskasvi, jota on käytetty satojen vuosien ajan eteläisen Tyynenmeren saarilla seremoniatarkoituksiin. Kava (Piper methysticum) er en buskvekst som i århundre har blitt brukt i seremoniell sammenheng på øyene i det sørlige Stillehavet. Kasvin juurista valmistettua teetä juodaan sen rauhoittavan ja rentouttavan vaikutuksen takia. Uttrekk brygget på røttene har angstdempende og avslappende effekt. Kasvavana huolenaiheena on se, että pitkäaikainen kavan käyttö voi aiheuttaa maksavaurioita. Det er nå frykt for at langvarig bruk av kava kan gi leverskader. Mikään EU:n jäsenvaltio ei ole ilmoittanut sääntelevänsä kasvia tai sen vaikuttavia ainesosia (kavalaktoneja). Ifølge rapportene blir verken planten eller virkestoffene (kavalaktoner) kontrollert i noen av EU-medlemsstatene. Salvia divinorum on monivuotinen yrtti, joka on kotoisin Etelä-Meksikosta. Siellä sitä käytetään hallusinogeenisten ominaisuuksiensa vuoksi perinteisesti seremoniatarkoituksiin. Salvia divinorum er en flerårig vekst fra det sørlige Mexico, hvor den tradisjonelt brukes i seremoniell sammenheng for sine hallusinogene egenskaper. Kasvin tärkein vaikuttava aine, salvinoriini A, on voimakas kappa-opioidireseptorin agonisti. Det viktigste virkestoffet, salvinorin-A, er en kraftig kappa-opioidreseptoragonist. Salvian viihdekäyttöön kuuluvat lehtien pureskelu sekä tiivistettyjen uutteiden polttaminen tai käyttö kielenalaisesti, ja nämä käyttötavat näyttävät aiheuttavan vahvoja vaikutuksia. Ved rekreasjonsbruk av Salvia tygges bladene, eventuelt kan konsentrerte ekstrakter røykes eller tas sublingvalt, noe som synes å gi en intens virkning. Kasvin lehtien tai siementen nieleminen aiheuttaa pitkäkestoisemman mutta lievemmän vaikutuksen. Inntak av blader eller frø av planten har en langvarig, men mindre intens virkning. Salvia divinorumia tai sen vaikuttavia aineita säännellään kuudessa jäsenvaltiossa sekä Kroatiassa. Salvia divinorum eller dets virkestoffer kontrolleres i seks medlemsstater og Kroatia. Khat koostuu Catha edulis -kasvin lehdistä ja tuoreista versoista. Kyseistä pensaskasvia viljellään Itä-Afrikassa ja Arabian niemimaalla. Khat består av blad og ferske skudd av Catha edulis, en buskvekst som dyrkes i Øst-Afrika og på Den arabiske halvøy. Se toimii lievänä piristeenä, kun tuoretta kasviainesta pureskellaan. De ferske plantedelene tygges og brukes som et mildt stimulerende middel. Khatin vaikuttavat aineet, katinoni ja katiini, ovat synteettisten huumeiden, kuten amfetamiinin ja metkatinonin, läheisiä kemiallisia sukulaisia. Niitä säännellään kansainvälisesti vuonna 1971 tehdyn YK:n yleissopimuksen mukaisesti. Virkestoffene, katinon og katin, er kjemisk sett nært beslektet med syntetiske rusmidler som amfetamin og metkatinon og står på listen over internasjonalt kontrollerte stoffer i henhold til FN-konvensjonen av 1971 om psykotrope stoffer. Catha edulis kontrolleres i 12 EU-medlemsstater. Sen lehtiä voidaan pureskella tai polttaa tai niistä voidaan valmistaa teetä. Bladene kan tygges, røykes eller drikkes som te. Kasvin siemenet sisältävät vaikuttavaa ainetta d-lysergihapon amidia (LSA, tunnetaan myös nimellä d-lysergamidi). Kyseinen aine on läheistä sukua LSD:lle, ja sillä voi olla lieviä hallusinogeenisia vaikutuksia. Frøene inneholder virkestoffet d-lysergsyreamid (LSA, også kjent som d-lysergamid), et stoff som er nært beslektet med LSD, og kan ha en mild hallusinogen virkning. LSA:ta säännellään huumeena Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. LSA er et kontrollert stoff i Irland og Storbritannia. Internetissä ja eräissä erikoisliikkeissä ”spice”-nimellä markkinoituja tuotteita on ollut saatavilla ainakin vuodesta 2006 lähtien. Produkter som markedsføres på internett og i enkelte spesialiserte butikker under navnet ”spice”, har vært tilgjengelige minst siden 2006. Vaikka spice-tuotteita voidaan mainostaa suitsukkeina, osa käyttäjistä on kuvannut niiden polttamisen vaikutuksia samanlaisiksi kuin kannabiksella. Selv om “spice” kan være markedsført som røkelse, kan produktet røykes, og da beskriver en del brukere at effekten tilsvarer effekten av cannabis. Ruotsista tulleen ilmoituksen perusteella varhaisen varoituksen järjestelmässä on seurattu spice-tuotteita vuoden 2008 alusta. Etter en rapport fra Sverige har systemet for tidlig varsling overvåket ”spice”produkter siden begynnelsen av 2008. Jäsenvaltiot ovat tehneet laajamittaista oikeustieteellistä tutkimusta tunnistaakseen spice-tuotteiden psykoaktiiviset ainesosat. Medlemsstatene har iverksatt omfattende rettsvitenskapelige undersøkelser for å identifisere de psykoaktive bestanddelene i “spice”-produkter. Joulukuussa 2008 Saksassa ja Itävallassa löydettiin synteettinen kannabinoidi JWH-018 (159). I desember 2008 ble det syntetiske cannabinoidet JWH-018 påvist i Tyskland og Østerrike (159). JWH-018:n kemiallinen rakenne poikkeaa huomattavasti kaikissa aktiivituotteissa esiintyvän tetrahydrokannabinolin (THC) rakenteesta. Den kjemiske strukturen for JWH-018 er helt annerledes enn tetrahydrocannabinol (THC), som er hovedvirkestoffet i alle cannabisprodukter. Koe-eläimillä JWH-018 aiheuttaa saman vaikutuksen kuin THC, ja sen on raportoitu olevan sitä voimakkaampaa. Hos forsøksdyr produserer JWH-018 de samme effektene som THC, og stoffet er dessuten rapportert å være sterkere. Vuoden 2009 alussa Euroopassa löydettiin spice-näytteistä toinen synteettinen kannabinoidi I begynnelsen av 2009 ble et annet syntetisk cannabinoid, Spice-tuotteiden pakkaustietojen mukaan ne koostuvat jopa 14 kasviperäisestä ainesosasta. Informasjonen på emballasjen av “spice”-produkter opplyser at de består av så mange som 14 ingredienser av vegetabilsk opprinnelse. Ainakin kahdella näistä ainesosasta – Pedicularis densiflora ja Leonotis leonurus – voi olla jotain psykoaktiivisia vaikutuksia, mutta spice-tuotteiden sisältämiksi väitettyjen kasvimateriaalien farmakologiasta ja toksikologiasta tiedetään vähän. Selv om minst to av ingrediensene — Pedicularis densiflora og Leonotis leonurus — kan ha en viss psykoaktiv virkning, er lite kjent om de farmakologiske og toksikologiske egenskapene til plantematerialet som ”spice”-produktene skal bestå av. Niinpä näiden tuotteiden mahdollisista terveysriskeistä tai psykoaktiivisista vaikutuksista ei voida esittää lopullisia toteamuksia. Dermed kan det heller ikke sies noe definitivt om hvilken helserisiko disse produktene utgjør, eller deres potensielle psykoaktive effekter. Synteettisiä ainesosia ei mainita tuotetiedoissa. Ingen syntetiske bestanddeler er nevnt i produktinformasjonen. Vuonna 2008 spice-tuotteita sekä monia muita spice-tyyppisiä kasvirohdossekoituksia saattoi ostaa I 2008 kunne “spice”-produkter i tillegg til ulike “spice”lignende urteblandinger kjøpes på internett, og de fantes også i forskjellige ”headshops” eller ”smartshops” som selger ”legal highs” i minst ni EU-medlemsstater Luku 8: Huumausaineiden uudet suuntaukset Kapittel 8: Nye narkotiske stoffer og trender akkurat disse stoffene, og om det er behov for ytterligere tiltak som fastsatt i rådsbeslutning 2005/387/JIS. Kansalliset riskinarviointimenettelyt Internett: en markedsplass for psykoaktive stoffer Siksi on vielä selvitettävä, onko näille erityisille päihteille todellista kysyntää ja tarvitaanko neuvoston päätöksessä 2005/387/YOS tarkoitettuja jatkotoimia. Internett har blitt en ny markedsplass for psykoaktive stoffer, der detaljistene har mulighet for å tilby alternativer til kontrollerte stoffer for salg til et stort publikum. Seitsemässä maassa kansallista riskinarviointia saatetaan toteuttaa tapauskohtaisesti tarvittaessa. Det er spesielt viktig å fokusere på risikoene forbundet med de stoffene som tilbys for salg. Tämä riskinarviointi suoritetaan joko huumausainelain tai vastaavan lain edellyttämänä, tai se on osa minkä tahansa uuden lainsäädännön ehdottamiseen vaadittavia menettelyjä. Informasjon om de nye produktene er nødvendig både for brukere og for fagmiljøene, herunder kliniske toksikologer, giftkontrollspesialister og de som arbeider på rusfeltet. Mahdollisten terveydellisten seikkojen perusteella viisi jäsenvaltiota on ryhtynyt erilaisiin oikeudellisiin toimiin spice-tuotteiden ja vastaavien yhdisteiden kieltämiseksi tai sääntelemiseksi muulla tavoin. På grunn av den potensielle helsefaren har fem medlemsstater iverksatt forskjellige tiltak for å forby eller på annen måte kontrollere ”spice”produkter og ”spice”relaterte forbindelser. Saksa käytti hätätilanteessa käytettävää huumausainelainsäädäntöä säännelläkseen spice-tuotteesta löydettyä viittä synteettistä kannabinoidia vuoden ajan. Tyskland har vedtatt en kriselov for i løpet av ett år å kontrollere fem syntetiske cannabinoider funnet i ”spice”-produkter. Ranska luokitteli huumausaineeksi kuusi spicetuotteista löydettyä synteettistä kannabinoidia. Frankrike har klassifisert seks syntetiske cannabinoider funnet i ”spice”produkter som narkotika. Itävalta kielsi lääkelakinsa nojalla kuutta synteettistä kannabinoidia sisältävien poltettavien seosten maahantuonnin ja markkinoinnin. Østerrike brukte legemiddelloven for å forby import og markedsføring av røykeblandinger som inneholder seks syntetiske cannabinoider. Luxemburg päätti säännellä lukuisia synteettisiä kannabinoideja psykotrooppisina aineina. Luxembourg har vedtatt å kontrollere ulike syntetiske cannabinoider som psykotrope stoffer. Puola muutti huumausainelakiaan ja otti JWH-018:n ja kaksi spice-tuotteiden väitettyä kasviperäistä ainesosaa sääntelyn piiriin. Polen har endret sin narkotikalov slik at JWH-018 og to av de påståtte urteingrediensene i “spice” nå er klassifisert som kontrollerte stoffer. Internet: psykoaktiivisten aineiden kauppapaikka Nasjonale prosedyrer for risikovurdering Havaittujen haittojen taso ei vaikuta lainsäädäntömenettelyn nopeuteen 12:ssa niistä 20 maasta, jotka saattavat toteuttaa omia riskinarviointejaan. EONN gjennomfører årlig en ”snapshot”-studie for å identifisere nye utviklinger på internetts narkotikamarked. Neljä maata (Saksa, Luxemburg, Slovakia ja Ruotsi) saattavat nopeuttaa lainsäädäntömenettelyään, jos riskitaso arvioidaan korkeaksi. I 2009 ble til sammen 115 internettbutikker undersøkt. Ranskassa, Itävallassa ja Norjassa kiireiset tapaukset johtavat itse riskinarvioinnin keston lyhenemiseen. Ut fra nasjonale toppnivådomener og andre opplysninger på nettstedene synes internettbutikkene å være etablert i 17 europeiske land. Alankomaissa on mahdollista toimia kummalla tahansa tavalla. De fleste nettbutikkene som ble identifisert, hadde base i Storbritannia (37 %), Tyskland (15 %), Nederland (14 %) og Romania (7 %). Kansalliset riskinarvioinnit toteuttaa 16 maassa asiantuntijaryhmä, joka toimii julkishallinnon alaisuudessa – joko toimivaltaisessa ministeriössä, valtion virastossa tai hallintoelimessä. I motsetning til i 2008 ble det ikke funnet hallusinogene sopper som inneholder psilocin og psilocybin i noen av internettbutikkene som ble undersøkt i 2009. Kuudessa maassa tarjotaan tai saatetaan tarjota mahdollisuus kuulla riippumattomia asiantuntijoita, jos se koetaan tarpeelliseksi. Fire butikker i Frankrike og Nederland hadde imidlertid scelerotia for salg, dvs. tørket mycelium av de hallusinogene soppene Psilocybe mexicana. Lisäksi kolmessa maassa (Alankomaat, Itävalta ja Yhdistynyt kuningaskunta) riskinarvioinnin suorittavat riippumattomat tieteelliset elimet. Blant nye produkter som ble tilbudt for salg i 2009, var en rekke urteprodukter til røyking samt ”partypiller” som inneholder nye, lovlige alternativer til benzylpiperazin (BZP). Det har også vært økt fokus på snuffprodukter og pulver fra urter. Internetistä on tullut psykoaktiivisten aineiden uusi markkinapaikka, joka tarjoaa vähittäismyyjille mahdollisuuden tarjota myyntiin suurelle yleisölle tarkoitettuja, säännellyille huumeille vaihtoehtoisia tuotteita. I 2008 gjorde EONN en studie av de ulike nasjonale prosedyrene for å føre nye stoffer opp på narkotikalisten, hvor lang tid dette tok og hvorvidt det ble gjennomført en nasjonal risikovurdering i den forbindelse. Verkkokauppa vaikuttaa uusien psykoaktiivisten aineiden mahdolliseen leviämiseen, ja kauppapaikan seuraaminen on yhä tärkeämpi osa uusien huumesuuntausten tunnistamisprosessia. Studien ble gjennomført i 26 land, som på grunnlag av tilnærmingen til risikovurderingen, grovt kan inndeles i tre grupper. Seks land gjennomfører ingen risikovurdering i det hele tatt. Erityisesti on keskityttävä myyntiin tarjottuihin aineisiin liittyviin riskeihin. I syv land gjennomføres nasjonale risikovurderinger på adhoc-basis, etter behov. Tietoa uusista tuotteista tarvitsevat niin käyttäjät kuin ammattilaisetkin, esimerkiksi kliiniset toksikologit, myrkytyskeskusten asiantuntijat ja huumetyöntekijät. Og 13 land gjennomfører en form for risikovurdering i forbindelse med vurderingen av hvorvidt et stoff skal føres opp på narkotikalisten eller ikke, enten fordi narkotikaloven eller tilsvarende lovgivning forutsetter det, eller som et ledd i behandlingen av forslag til ny lovgivning. Vuonna 2009 myyntiin tulleisiin uusin tuotteisiin kuului joukko poltettavia rohdostuotteita ja ”bilepillereitä”, jotka sisältävät uusia laillisia vaihtoehtoja bentsyylipieratsiinille (BZP). Påvist skadenivå har ingen innvirkning på hvor fort lovgivningsprosessen går i 12 av de 20 landene som kan gjennomføre egne risikovurderinger. Fire land (Tyskland, Luxembourg, Slovakia, Sverige) kan ta i bruk en hasteprosedyre når risikonivåene anses å være høye. Myös nuuskattavia tuotteita ja rohdosjauheita on tarjolla entistä enemmän. I Frankrike, Østerrike og Norge vil man i hastesaker forsere gjennomføringen av selve risikovurderingen. I Nederland foreligger begge muligheter. Huumeiden verkkomarkkinoiden nykyisen kehityksen selvittämiseksi EMCDDA tekee vuotuista tilannetutkimusta. Bekymringer omkring “spice”produktene har ført til at mange land har iverksatt tiltak for å forby eller på annen måte kontrollere disse stoffene. Vuonna 2009 tutkittiin 115 verkkokauppaa. Pr. mars 2009 var “spice”produktene trukket fra internettbutikkene i Tyskland, Østerrike og Frankrike. Domainnimen maakoodien ja muiden internetsivustojen tietojen perusteella verkkokaupat näyttävät sijaitsevan 17:ssä Euroopan maassa. I 16 land gjennomføres nasjonale risikovurderinger av en gruppe eksperter fra offentlig forvaltning, dvs. enten et kompetent departement eller et statlig organ. Valtaosa tunnistetuista vähittäismyyjistä toimii Yhdistyneessä kuningaskunnassa (37 prosenttia), Saksassa (15 prosenttia), Alankomaissa (14 prosenttia) ja Romaniassa (7 prosenttia). Seks land rådfører seg ved behov med uavhengige forskere eller har mulighet for å gjøre det. Endelig gjennomføres en risikovurdering av uavhengige vitenskapelige organer i tre land (Nederland, Østerrike, Storbritannia). Psilosiinia ja psilokybiinia sisältäviä hallusinogeenisia sieniä ei tarjottu missään vuonna 2009 tutkitussa verkkokaupassa, toisin kuin vuonna 2008. I 2009 begynte det å dukke opp på internett røykeblandinger som skulle være alternativer til ”spice”. Neljä Ranskassa ja Alankomaissa sijaitsevaa verkkovähittäiskauppiasta tarjosi kuitenkin Butikkene i undersøkelsen hadde minst 27 forskjellige urteblandinger for røyking som de tilbød som alternativer til ”spice”. Vaikka spice-tuotteita myyvistä verkkokaupoista 14 sijaitsi Euroopan eri maissa, yli kaksi viidennestä (42 prosenttia) näistä kaupoista sijaitsi Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja merkittävä määrä myös Irlannissa, Latviassa ja Romaniassa. Produktene markedsføres med at de inneholder plantebaserte ingredienser, men noen av dem inneholder også den hallusinogene soppen Amanita muscaria. Vuosiraportti 2009: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport for 2009: Narkotikasituasjonen i Europa forhold til risikoene stoffet representerer, og strafferettslige sanksjoner i nasjonal lovgivning i henhold til deres forpliktelser etter FN-konvensjonen av 1971 om psykotrope stoffer (162). Huoli spicetuotteista on johtanut siihen, että jotkin maat ovat ryhtyneet lainsäädäntötoimiin näiden aineiden kieltämiseksi tai sääntelemiseksi muulla tavoin. Medlemsstatene skal bestrebe seg på å gjennomføre dette snarest mulig og senest innen ett års fra beslutningens dato. On edelleen epäselvää, käytetäänkö ainetta tehostamaan tai jäljittelemään osaa MDMA:n vaikutuksista vai pelkästään ”tehostavana aineena”. “Spice”-alternativene som tilbys for salg i Østerrike og Tyskland omfatter flere urteblandinger for røyking og selges som ”duftspredere” eller røkelse. Saksassa ja Itävallassa kaupan pidetyt spice-tuotteiden vaihtoehdot sisälsivät useita rohdosperäisiä poltettavia sekoituksia, joita myydään ”huonetuoksuina” tai suitsukkeina. Når vi ser hvor fort erstatningsprodukter for “spice” kom, skjønner vi hvilken evne denne markedsplassen har til å snu seg i forhold til endringer i lovgivningen for psykoaktive stoffer, ofte ved å sette nye stoffer ut på markedet. Tätä raporttia valmisteltaessa 17 jäsenvaltiota (163) oli ilmoittanut säännelleensä BZP:n. utarbeidet, har 17 medlemsstater (163) rapportert at BZP nå er et kontrollert stoff. Euroopassa on seurattu gammahydroksivoihappoa (GHB) ja ketamiinia vuodesta 2000, jolloin tehtiin kummankin aineen riskinarviointi uusia synteettisiä huumausaineita koskevan vuoden 1997 yhteisen toiminnan perusteella (EMCDDA, 2002). I Europa har gammahydroksybutyrat (GHB) og ketamin vært overvåket siden 2000, da det ble gjennomført en risikovurdering av begge disse stoffene innenfor rammen av EUs Fellestiltak av 1997 mot nye syntetiske stoffer (EONN, 2002). Koska BZP:tä ryhdyttiin sääntelemään EU:n jäsenvaltioissa, ainetta ei saa enää käyttää ekstaasin laillisina vaihtoehtoina myytävissä ”bilepillereissä”. Siden BZP ble underlagt kontrolltiltak i EU-medlemsstatene, kan dette stoffet ikke lenger brukes i “partypiller” som selges som lovlige alternativer til ecstasy. Vuoden 2009 alussa monet verkkovähittäiskauppiaat tarjosivat BZP:tä sisältämättömiä ”bilepillereitä”. I begynnelsen av 2009 var det mange internettbutikker som tilbød BZP-frie ”partypiller”. Esimerkiksi Irlannissa, Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevat verkkokaupat tarjosivat ”retropillereitä”, joiden väitetään sisältävän 1-(4-fluorifenyyli)piperatsiinia (pFPP), jota on kuvattu vaikutukseltaan lievästi hallusinogeeniseksi ja vahvan euforisoivaksi. For eksempel tilbød internettbutikker basert i Irland, Polen og Storbritannia “retro-piller”, som angivelig skal inneholde 1-(4-fluorfenyl)piperazin (pFPP), et stoff som beskrives å ha en mild hallusinogen og sterk euforisk virkning. Nuuskatuotteita markkinoidaan vaihtoehtoina säännellyille huumeille, kuten kokaiinille tai amfetamiineille. Snuffprodukter markedsføres som et alternativ til kontrollerte stoffer som kokain eller amfetamin. Tuotteiden väitetään sisältävän kofeiinia ja useita muita kasviperäisiä ainesosia, joista voidaan mainita rohtokalmojuuri (Acorus calamus), hydrastisjuuri (Hydrastis canadensis) ja lehmus (Tilia europaea). Produktene skal inneholde koffein og en rekke andre plantebaserte ingredienser, f.eks. Acorus calamus, Hydrastis canadensis og Tilia europea. Aineiden seuranta Oppfølging av stoffer Vuonna 2007 EMCDDA:n ja Europolin aktiivisessa seurantaraportissa 1-(3-kloorifenyyli)piperatsiinista (mCPP) todettiin, ettei se erityisesti vedonnut käyttäjiin. Den nederlandske Trendwatchstudien rapporterte en beskjeden økning i bruken av GHB i bestemte nettverk og regioner i Nederland i 2007, men både GHB og ketamin brukes mindre ofte enn andre partydop og for det meste i skjulte populasjoner, hjemme og på fester. Näyttää epätodennäköiseltä, että se vakiinnuttaa oman asemansa huumeena viihdeympäristössä. I motsetning til økningene rapportert i foregående år, indikerer de siste statistikkene over medisinske akuttsituasjoner, relatert til GHB i Amsterdam, en klar nedgang, fra 444 tilfeller i 2006 til 110 i 2007. Vuonna 2008 mCPP oli yhä yleisemmin saatavilla oleva uusi synteettinen huume laittomilla huumausainemarkkinoilla, ja sitä esiintyi joko yksinään tai yhdessä MDMA:n kanssa. En studie fra et sykehus i London rapporterte 58 akuttilfeller relatert til ketaminbruk i 2006, og samme tall i 2007. Tästä on näyttöä I de fleste ketaminrelaterte rapportene var stoffet inntatt sammen med andre rusmidler. Vain muutamat maat ilmoittavat GHB:n ja ketamiinin levinneisyystietoja, ja ilmoitetut levinneisyysarviot ovat huomattavasti pienempiä kuin muilla laittomilla huumausaineilla. I 2007 konkluderte en aktiv overvåkingsrapport fra EONN/Europol om mCPP (1-(3-klorfenyl)piperazin) med at dette ikke har noen spesiell appell til brukere, og at det er usannsynlig at stoffet vil etablere seg som et rekreasjonsrusmiddel som sådan. Tilanteessa tapahtuneita muutoksia on vaikea arvioida, koska levinneisyystietoja saadaan muista kuin todennäköisyysotoksista, joiden vertailukelpoisuus ajallisesti ja otosten kesken on heikko. I 2008 var imidlertid mCPP fortsatt det lettest tilgjengelige nye syntetiske stoffet på det illegale narkotikamarkedet, alene eller i kombinasjon med MDMA. Dette framgår av både antallet beslag og av beslaglagte kvanta innrapportert til EONN og Europol. Alankomaalaisessa Trendwatch-tutkimuksessa havaittiin lievää kasvua GHB:n käytössä tietyissä verkostoissa ja tietyillä alueilla Alankomaissa vuonna 2007, mutta sekä GHB:tä että ketamiinia käytettiin harvemmin kuin muita viihdeympäristöhuumeita ja useimmiten piilopopulaatioissa, kotona ja juhlissa. Det er ennå ikke klart om stoffet brukes for å forsterke eller etterligne en del av effektene til MDMA eller bare som et utblandingsstoff. Men ettersom mCPP i de fleste medlemsstatene ikke er et kontrollert stoff, er det sannsynligvis en viss underrapportering når det gjelder beslagene. Aiempina vuosina ilmoitetusta kasvusta poiketen uusimmat GHB:tä koskevat Amsterdamin ensiapupäivystysten tiedot osoittavat selvää vähentymistä 444 tapauksesta vuonna 2006 aina 110 tapaukseen vuonna 2007. ESPAD-undersøkelsen som ble gjennomført i 2007, inneholder de nyeste dataene om bruken av GHB blant 15–16-årige skoleelever i Europa. Lontoolaisessa sairaalassa tehdystä tutkimuksesta ilmeni 58 ketamiinin käytöstä johtuvaa ensiaputapausta vuonna 2006 ja samoin vuonna 2007. Hos skoleelevene som ble spurt i 26 EU-land, Norge og Kroatia, varierer livstidsprevalensen av bruk av GHB fra null til 3 %, men i de fleste landene ligger prevalensen på 1 % eller under. Useimmissa ketamiiniin liittyvissä tapauksissa huumausainetta nautittiin yhdessä muiden päihteiden Den 3. mars 2008 bestemte Rådet at medlemsstatene skal treffe de nødvendige tiltak, i samsvar med nasjonal lovgivning, for å innføre kontrolltiltak for BZP som står i (162) Neuvoston päätös 2008/206/YOS, tehty 3 päivänä maaliskuuta 2008, 1-bentsyylipiperatsiinin (BZP) määrittelemisestä valvontatoimenpiteiden ja rikosoikeudellisten seuraamusten piiriin saatettavaksi uudeksi psykoaktiiviseksi aineeksi.(163) Belgia, Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Kreikka, Ranska, Italia, Kypros, Liettua, Luxemburg, Malta, Unkari, Portugali, Slovakia, Suomi ja Ruotsi sekä lisäksi Kroatia, Norja ja Turkki. (162) Rådsbeslutning 2008/206/JIS av 3. mars 2008 om definisjon av 1-benzylpiperazin (BZP) som et nytt psykoaktivt stoff som skal være gjenstand for kontrolltiltak og strafferettslige bestemmelser.(163) Belgia, Danmark, Tyskland, Estland, Irland, Hellas, Frankrike, Italia, Kypros, Litauen, Luxembourg, Malta, Ungarn, Portugal, Slovakia, Sverige og Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) on yksi Euroopan unionin erillisvirastoista. Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN) er et av Den europeiske unions desentraliserte byråer. Lissabonissa sijaitseva keskus perustettiin vuonna 1993, ja se on huumausaineita ja niiden väärinkäyttöä koskevien monipuolisten tietojen keskeinen lähde Euroopassa. Det ble opprettet i 1993 og har sitt hovedkontor i Lisboa. EONN er den viktigste kilden til informasjon om narkotika og narkotikaavhengighet i Europa. EMCDDA kerää, analysoi ja levittää tosiasioihin perustuvaa, objektiivista, luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa huumausaineista ja niiden väärinkäytöstä. Näin se pyrkii antamaan julkisuuteen tosiasioihin perustuvan kokonaiskuvan huumausaineiden käytöstä Euroopassa. EONN samler inn, analyserer og formidler objektiv, pålitelig og sammenlignbar informasjon om narkotika og narkotikaavhengighet og kan dermed gi publikum et evidensbasert bilde av narkotikasituasjonen i Europa. Keskuksen julkaisut ovat ensisijainen tietolähde useille eri kohderyhmille, kuten poliitikoille ja heidän neuvonantajilleen, huumeasioiden parissa työskenteleville ammattilaisille sekä laajemmasta näkökulmasta tiedotusvälineille ja suurelle yleisölle. Senterets publikasjoner er en enestående kilde til informasjon for et bredt publikum, blant annet beslutningstakere og deres rådgivere, vitenskapelige miljøer, fagmiljøer og forskere som arbeider på narkotikaområdet, og i videre forstand, media og allmennheten. Vuosiraportissa EMCDDA esittää vuotuisen katsauksen huumausaineiden käytön ja tarjonnan tilanteeseen EU:ssa. I årsrapporten presenterer EONN sin årlige oversikt over narkotikasituasjonen i Europa. Siten vuosiraportti on keskeinen hakuteos niille, jotka tarvitsevat ajantasaista tietoa huumeista Euroopassa. Rapporten er et viktig referansedokument for alle som søker siste nytt om narkotikasituasjonen i Europa. Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä vastaa EMCDDA:n yhteistyökumppaneiden, EU:n jäsenvaltioiden tai minkään Euroopan unionin toimielimen tai viraston virallisia näkemyksiä. Innholdet i denne publikasjonen representerer ikke nødvendigvis de offisielle holdningene til EONNs partnere, medlemsstatene i EU eller andre institusjoner eller organer i Den europeiske union. Europe Direct -palvelu auttaa sinua löytämään vastaukset EU:hun liittyviin kysymyksiisi. Europe Direct er en tjeneste som hjelper deg å finne svar på dine spørsmål om Den europeiske union. (*) Jotkin matkapuhelinoperaattorit eivät yhdistä puheluita 00œ800 -alkuisiin numeroihin, tai niistä voidaan laskuttaa. (*) Enkelte mobiloperatører har sperret for grønne numre eller fakturerer for samtaler til slike. Tämä raportti on saatavissa bulgariaksi, espanjaksi, tšekiksi, tanskaksi, saksaksi, viroksi, kreikaksi, englanniksi, ranskaksi, italiaksi, latviaksi, liettuaksi, unkariksi, hollanniksi, puolaksi, portugaliksi, romaniaksi, slovakiksi, sloveeniksi, suomeksi, ruotsiksi ja norjaksi. Rapporten foreligger på bulgarsk, spansk, tsjekkisk, dansk, tysk, estisk, gresk, engelsk, fransk, italiensk, latvisk, litauisk, ungarsk, nederlandsk, polsk, portugisisk, rumensk, slovakisk, slovensk, finsk, svensk og norsk. Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2010. Luxembourg: Den europeiske unions publikasjonskontor, 2010 © Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2010 © Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, 2010 Yleiskatsaus: Tutut tosiasiat, uudet uhat ja tiukka taloudenpito: Euroopan huumausainepolitiikan nykyinen tilanne Kommentar: Gamle sannheter, nye trusler og økonomiske nedgangstider – dagens landskap for europeisk narkotikapolitikk Kansainvälisten ja EU:n toimintalinjojen kehitys • Kansalliset strategiat • Julkiset menot • Kansallinen lainsäädäntö • Tutkimus Offentlige utgifter • Nasjonal lovgivning • Forskning Ehkäisevä huumetyö • Hoito • Haittojen vähentäminen • Sosiaalinen syrjäytyminen ja kuntoutus • Huumelainsäädännön valvonta ja huumerikokset • Terveydenhuollon ja sosiaalisen tuen toimenpiteet vankiloissa Forebygging • Behandling • Skadereduksjon • Sosial eksklusjon og reintegrasjon • Tarjonta ja saatavuus • Levinneisyys ja käyttötavat • Viihdekäyttöympäristöt • Hoito Tilbud og tilgjengelighet • Prevalens og bruksmønstre • Rekreasjonsmiljøer • Tarjonta ja saatavuus • Levinneisyys ja käyttötavat • Terveysvaikutukset • Ongelmakäyttö ja hoidon kysyntä • Hoito ja haittojen vähentäminen Tilbud og tilgjengelighet • Prevalens og bruksmønstre • Helsekonsekvenser • Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden käyttö suonensisäisesti Kapittel 6: Opioidbruk og injeksjonsbruk Tarjonta ja saatavuus • Opioidien ongelmakäyttö • Huumeiden käyttö suonensisäisesti • Hoito Tilbud og tilgjengelighet • Problematisk bruk av opioider • Injeksjonsbruk • Tartuntataudit • Tartuntatautien torjunta • Kuolemat ja kuolleisuus • Kuolemien vähentäminen Infeksjonssykdommer • Smittevern • Dødsfall og dødelighet • Luku 8: Uudet huumausaineet ja kehittymässä olevat suuntaukset Kapittel 8: Nye stoffer og trender Uusia huumeita koskevat toimet • Spice-ilmiö • Aineiden seuranta Tiltak mot nye stoffer • Fenomenet ”spice” • Oppfølging av stoffer Esipuhe edessä Eurooppa edelleen on. Opioidikorvaushoito on tällä alueella edelleen suurin sektori, mutta tilanne näyttää olevan muuttumassa: hoidon pitkäkestoisista tuloksista on herännyt paljon kysymyksiä. Forord største sektoren på dette feltet, men her synes stemningen å¤forandre seg, for det stilles stadig oftere spørsmål ved resultatene på lang sikt for dem som får behandling. Kysymykset ovat tärkeitä, mutta on myös tärkeää tunnustaa hoidon saatavuuden parantumisesta aiheutuvat kansanterveydelliset ja yhteiskunnalliset hyödyt. Selv om disse spørsmålene er viktige, er det også viktig å¤erkjenne at et økt behandlingstilbud både har betydning for folkehelsen og gir samfunnsmessige fordeler. EMCDDA:lla on ilo esitellä lukijoilleen Euroopan huumeongelmaa koskeva viidestoista vuosiraportti. Det er med stolthet vi i¤år presenterer den 15. årsrapporten om narkotikasituasjonen i¤Europa. Raportissa käsiteltävä analyysi perustuu aineistoon, jonka ovat keränneet Reitoxin kansalliset yhteyspisteet tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden viranomaisten kanssa. Analysen vi har gjort, bygger på data innsamlet av de nasjonale kontaktpunktene i¤Reitox-nettet, som har et tett samarbeid med sine nasjonale eksperter. Raportin laatimista on edistänyt suuresti yhteistyömme Euroopan komission, Europolin, Euroopan lääkeviraston ja Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskuksen kanssa. Vårt samarbeid med Europakommisjonen, Europol, Det europeiske legemiddelkontor (EMEA) og Europeisk senter for forebygging av og kontroll med sykdommer (ECDC) har også vært nyttig for rapporten. Hoidon saatavuuden parantuminen on tietenkin myönteistä, mutta hoitoon pääsemisessä on vielä hyvin paljon eriarvoisuutta kautta Euroopan. Det er positivt at behandling er blitt mer tilgjengelig, men vi ser at tilgangen til behandling er svært ujevnt fordelt i¤Europa. Käytännössä hoitoonpääsy on vaikeinta sitä eniten tarvitseville. I¤praksis er behandling noen ganger vanskeligst tilgjengelig for dem som trenger det mest. Tämä eriarvoisuus ei ole pelkästään maantieteellistä. Forskjellene er ikke bare geografiske. Tämän vuoden raportissa tarkastellaan myös vankiloiden merkitystä huumausaineongelmista kärsiville tarkoitettujen toimenpiteiden kannalta. Rapporten nevner fengselsmiljøet som særlig viktig for å¤nå mennesker med narkotikaproblemer. Tällä saralla on saavutettu jonkin verran edistystä, mutta liian usein kullanarvoiset mahdollisuudet ryhtyä toimiin tämän keskeisen huumeiden ongelmakäyttäjäryhmän osalta valuvat hukkaan. Det er gjort en del framskritt på dette området, men altfor ofte benyttes ikke denne verdifulle muligheten til å¤få gjort noe for en sentral gruppe av problembrukere av narkotika. Myös tämän vuoden raportti sisältää kattavan katsauksen Euroopan huumeongelmaan ja toimenpiteisiin, joiden avulla siihen pyritään pureutumaan. Som i¤tidligere år inneholder også årets rapport en omfattende oversikt over narkotikasituasjonen i¤Europa og tiltakene som iverksettes for å¤håndtere problemene. Tilastoista raportointi on kuitenkin vain hyvin pieni osa työtämme. Vår oppgave er imidlertid langt mer omfattende enn bare å¤rapportere statistikker. Tässä raportissa punaisena lankana on tarve määrittää ja jakaa parhaita käytäntöjä sekä varmistaa, että tehokkaiksi osoitettuja toimenpiteitä tuetaan. En ledesnor for rapporten har vært behovet for å¤identifisere og dele beste praksis og sikre støtte for kunnskapsbaserte intervensjoner. Tämä tarve koskee sekä huumausaineiden tarjonnan että kysynnän vähentämiseen tähtääviä toimia. Dette gjelder også tiltakene mot forsyning og etterspørsel etter narkotika. Raporttia lukiessa käy selväksi, että tiedämme nyt aiempaa paremmin, millaiset toimenpiteet ovat tehokkaita, ja että Euroopassa on tapahtunut paljon kehitystä joillakin aloilla. Når man leser denne rapporten, blir det klart at vi nå har bedre forståelse av hva som virker, og at Europa har gjort store framskritt på en del områder. Tästä huolimatta toimenpiteitä, joiden tehokkuutta ei ole osoitettu toteen, rahoitetaan edelleen. Likevel blir det fortsatt investert i¤tilnærminger hvis effekt ikke er solid dokumentert. Julkiseen talouteen tällä hetkellä kohdistuvien säästöpaineiden vuoksi on entistäkin tärkeämpää huolehtia siitä, että yhteiskunnan rahoja käytetään viisaasti. Så stort press som det nå er på offentlige finanser, er det viktigere enn noen sinne å¤sikre at offentlige midler brukes fornuftig. EMCDDA:n tehtävä on arvioida toimenpiteiden tehokkuutta koskevaa näyttöä puolueettomasti ja kiihkottomasti. Her er vår rolle å¤gi en nøytral, nøktern vurdering av kunnskapsgrunnlaget for de ulike intervensjonene. Lukija saa tämän raportin luettavakseen vaikeaan aikaan. Denne rapporten utkommer i¤en vanskelig tid. Tämän hetken taloudellinen tilanne luo pakottavia haasteita EU:n jäsenvaltioille suuria haasteita, ja sen seurauksia huumeidenkäyttöön ja tarjottaviin tukipalveluihin on punnittava huolellisesti. Den aktuelle økonomiske situasjonen stiller EUs medlemsstater overfor presserende utfordringen, og hva dette kan bety for nivåene av narkotikabruk og omsorgstilbud, må vurderes grundig. On liian aikaista arvioida, miten talouskriisi vaikuttaa huumeidenkäyttöön Euroopassa, mutta tiedämme jo nyt, että eniten huumeongelmien kanssa kamppailevat syrjäytyneet ja yhteiskunnallisesti vähäosaiset yhteisöt. Det er for tidlig å¤si hvilken innvirkning den økonomiske krisen vil ha på narkotikabruken i¤Europa — det vi vet, er at marginaliserte og sosialt vanskeligstilte grupper er de som rammes hardest av narkotikaproblemer. Huumeidenkäyttäjille tarkoitettuja palveluita uhkaavat säästötoimenpiteet, jotka saattavat vaikuttaa erittäin haitallisesti huumeidenkäyttäjien lisäksi myös niihin yhteisöihin, joissa narkomaanit elävät. Omsorgstilbudet for narkotikabrukere trues av budsjettkutt, noe som kan få store konsekvenser; ikke bare for brukerne selv, men også for samfunnene de lever i. Tämä ei kuitenkaan ole Euroopan ainoa huumausaineisiin liittyvä haaste. Men dette er ikke den eneste utfordringen for Europa når det gjelder narkotika. Perinteisten huumausaineiden tarjonnan muutokset ja uusien aineiden kehittyminen asettavat huumevalvontajärjestelmämme koetukselle. Endringer i¤forsyningsmønstrene for etablerte narkotiske stoffer og utviklingen av nye stoffer setter våre metoder for narkotikakontroll på stadig nye prøver. Näiden muutosten mukanaan tuomat ongelmat ovat hyvin monitahoisia ja toisiinsa kytkeytyneitä. Problemene dette medfører, er komplekse og henger sammen. Ne edellyttävät keskitettyjä ja yhteisiä vastatoimia. De vil kreve en felles, samordnet innsats. Raportin hyvä uutinen on se, että Eurooppa voimistaa paraikaa valmiuksiaan voidakseen pysytellä tämän nopeasti muuttuvan ilmiön kannoilla. Det positive budskapet i¤denne rapporten er at Europa er i¤ferd med å¤styrke sin kapasitet til å¤holde tritt med denne rivende utviklingen. Tämä onkin ratkaisevaa edessämme olevien haasteiden ymmärtämiseksi ja sen varmistamiseksi, että poliittiset vastatoimemme pysyvät alati muuttuvan huumetilanteen vauhdissa mukana. Dette er en grunnleggende forutsetning for å¤kunne forstå hvilke utfordringer vi nå står overfor, og for å¤sikre at politikken og de strategiske tiltakene er på høyde med de stadig nye utfordringene på narkotikaområdet. Lukija voi esimerkiksi lukea alati lisääntyvistä ja vaikeista huumeisiin liittyvistä ongelmista monissa naapurivaltioissamme. Du kan for eksempel lese om de stadig større, alvorlige narkotikarelaterte problemene som mange av våre naboland nå står overfor. Näissä maissa kyse ei suinkaan ole pelkästään kansanterveydellisistä ongelmista. Huumeisiin liittyvät ongelmat heikentävät yhteiskunnallista kehitystä ja ovat ojumiaan ruokkimaan korruptiota ja järjestäytynyttä rikollisuutta, joten ne ovat todellinen uhka myös Euroopan unionille. Det er ikke bare en katastrofe for folkehelsen i¤de landene det gjelder, for ved å¤undergrave samfunnsutviklingen og gi næring til korrupsjon og organisert kriminalitet utgjør de også en reell trussel for Den europeiske union. Eurooppa on sitoutunut tasapainoiseen ja tehoaviksi osoitettuihin toimenpiteisiin perustuvaan huumausainepolitiikkaan, jota ongelman syvällinen ymmärtäminen vielä tehostaa. Europa har en balansert, kunnskapsbasert narkotikapolitikk understøttet av en solid forståelse av problemene. Olemme ylpeitä siitä, että Euroopassa kehitetyn jäsenvaltioiden huumetietojärjestelmien mallin vaikutus kasvaa koko ajan. Den europeiske modellen for utvikling av nasjonale narkotikainformasjonssystemer har fått stadig større betydning, og dette er også noe vi kan være stolte av. Olemme niin ikään iloisia voidessamme todeta, että EMCDDA:lla on yhä merkittävämpi rooli eurooppalaisissa aloitteissa, joilla on määrä auttaa EU:n ulkopuolisia maita kehittämään valmiuksiaan tältä osin. Og vi kan glede oss over at EONN har fått en stadig viktigere rolle i¤EUs initiativer for å¤hjelpe ikke-EU-land til å¤utvikle kapasitet på dette området. Ne noin miljoona ihmistä, jotka saavat tällä hetkellä huumehoitoa, ovat osoitus sen eteen tehdystä työstä, että kaikki hoitoa tarvitsevat myös saavat sitä. Når anslagsvis en million mennesker nå får behandling for narkotika, vitner dette om hvilket arbeid som er gjort for å¤sikre at de som trenger det, får et tilbud. Samalla se on myös muistutus siitä laajamittaisesta ongelmasta, jonka Samtidig er det en påminnelse om det enorme omfanget av problemet i¤Europa. EMCDDA kiittää seuraavia yhteistyökumppaneitaan avusta tämän raportin laatimisessa: For deres bidrag til denne rapporten ønsker EONN å¤takke: • Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden johtajat ja henkilöstö; • lederne for de nasjonale kontaktpunktene i¤Reitox-nettet og deres medarbeidere, • ne jäsenvaltioiden yksiköt, jotka ovat koonneet aineiston raporttia varten; • tjenestene i¤den enkelte medlemsstat som har samlet inn rådata til rapporten, • EMCDDA:n hallintoneuvoston ja tieteellisen komitean jäsenet; • medlemmene av EONNs styre og vitenskapelige komité, • Euroopan parlamentti, Euroopan unionin neuvosto – etenkin sen horisontaalinen huumausainetyöryhmä – ja Euroopan komissio; • Europaparlamentet, Rådet for Den europeiske union – særlig Den horisontale narkotikaarbeidsgruppen – og¤Europakommisjonen, • Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC), Euroopan lääkevirasto (EMA) ja Europol; • Europeisk senter for forebygging av og kontroll med sykdommer (ECDC), Det europeiske legemiddelkontor (EMA) og¤Europol, • Euroopan neuvoston Pompidou-ryhmä, Yhdistyneiden Kansakuntien huumeiden ja rikollisuuden torjunnan toimisto, WHO:n Euroopan aluetoimisto, Interpol, Maailman tullijärjestö, ESPAD-hanke ja Ruotsin Centralförbundet för alkohol och narkotikaupplysning (CAN); • Europarådets Pompidou-gruppe, FNs Kontor for narkotika og kriminalitet (UNODC), Verdens helseorganisasjons regionkontor for Europa, Interpol, Verdens tollorganisasjon (WCO), ESPAD-prosjektet og Centralförbundet för alkohol- och narkotikaupplysning (CAN), Reitoxin kansalliset yhteyspisteet Nasjonale kontaktpunkter i”Reitox-nettet Reitox on huumeiden ja huumeriippuvuuden alan eurooppalainen tietoverkko. Reitox er Det europeiske informasjonsnettet for narkotika og narkotikamisbruk. Se koostuu kansallisista yhteyspisteistä EU:n jäsenvaltioissa, Norjassa, jäsenehdokasvaltioissa ja Euroopan komissiossa. Nettet består av de nasjonale kontaktpunktene i¤medlemsstatene i¤EU, Norge, søkerlandene og ved Europakommisjonen. Yhteyspisteet ovat kansallisia viranomaisia, joista maan hallitus on vastuussa ja jotka toimittavat huumeita koskevaa tietoa EMCDDA:lle. Kontaktpunktene er utnevnt av sine respektive regjeringer som nasjonal myndighet med ansvar for å¤levere narkotikainformasjon til EONN. Kansallisten yhteyspisteiden yhteystiedot ovat EMCDDA:n verkkosivulla. Kontaktinformasjon for de nasjonale kontaktpunktene er lagt ut på EONNs nettsted. Vuosiraportin ja sen tietolähteiden käyttö Internetissä Tilgang til årsrapporten og datakildene til den på internett Vuosiraportin voi ladata 22 kielellä EMCDDA:n verkkosivustolta. Årsrapporten er tilgjengelig på 22 språk og kan lastes ned fra EONNs nettsted. Sähköisessä versiossa on linkit kaikkiin vuosiraportissa viitattuihin verkkolähteisiin. Den elektroniske versjonen inneholder lenker til alle nettbaserte kilder som siteres i¤årsrapporten. Seuraavat resurssit ovat saatavana ainoastaan Internetissä. Følgende ressurser er bare tilgjengelig på internett: Tämä vuosiraportti perustuu tietoihin, joita seurantakeskus on saanut EU:n jäsenvaltioilta, jäsenehdokasvaltioilta Kroatialta ja Turkilta sekä Norjalta kansallisina raportteina. Denne årsrapporten er basert på informasjon, i¤form av nasjonale rapporter, som EONN har mottatt fra EUs medlemsstater, søkerlandene Kroatia og Tyrkia, samt Norge. Tässä esitetyt tilastotiedot koskevat vuotta 2008 (tai viimeisintä vuotta, jolta tietoja on saatavissa). De statistiske dataene som presenteres her, gjelder for år 2008 (eventuelt siste år med tilgjengelige data). Raportin graafiset esitykset ja taulukot saattavat kuvata vain joidenkin EU-maiden tilannetta; ne on valittu sillä perusteella, mistä maista tietoja on ollut saatavissa kyseiseltä ajanjaksolta. Grafiske framstillinger og tabeller i¤rapporten kan vise til undersett av EU-land. Utvalget kan være gjort på grunnlag av de landene som har data tilgjengelig for den aktuelle perioden, eller for å¤belyse en bestemt utvikling. Vuoden 2010 tilastotiedote sisältää kaikki lähdetaulukot, joihin vuosiraportin tilastolliset analyysit perustuvat. Statistiske opplysninger 2010 inneholder alle kildetabeller som den statistiske analysen i¤årsrapporten er basert på. Siinä on myös lisätietoja käytetyistä menetelmistä ja noin sata muuta tilastollista kaaviota. Her finnes også nærmere opplysninger om metodene som er brukt, samt et hundretalls andre statistiske grafer. Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden laatimat kansalliset raportit tarjoavat tarkan kuvauksen ja analyysin kunkin maan huumeongelmasta. De nasjonale rapportene fra kontaktpunktene i¤Reitox-nettet inneholder en detaljert beskrivelse og analyse av narkotikasituasjonen i¤det enkelte land. Suuntauksia on analysoitu ainoastaan niiden maiden osalta, jotka toimittavat riittävästi tietoja ilmoitettuna ajanjaksona tapahtuneiden muutosten kuvaamiseksi. Analyser av trender er bare basert på land som har lagt fram tilstrekkelig tallmateriale til å¤beskrive endringer i¤den aktuelle tidsperioden. Vuoden 2008 puuttuvat arvot on voitu korvata vuoden 2007 luvuilla huumemarkkinoiden suuntausanalyyseissä. Tall for 2007 kan erstatte manglende 2008-verdier i¤analyser av trender på narkotikamarkedet. Maakatsaukset puolestaan sisältävät erinomaisen graafisen yhteenvedon kunkin maan huumetilanteen keskeisistä näkökohdista. Landoversiktene inneholder en grafisk presentasjon av de viktigste aspektene ved narkotikasituasjonen i¤det enkelte land. Taustatietoa ja monia muita seikkoja, jotka on syytä pitää mielessä tätä vuosiraporttia luettaessa, on esitetty jäljempänä. Bakgrunnsinformasjon og forbehold som bør tas i¤betraktning når denne rapporten leses, er angitt i¤det nedenstående. Huumeiden tarjontaa ja saatavuutta koskevat tiedot käyttäjän maksamaa hintaa. Data om tilbud og tilgjengelighet av narkotika Puhtautta, väkevyyttä ja katukauppahintoja koskevat analyysit perustuvat ilmoitettuihin keskiarvoihin tai tyyppiarvoihin (moodeihin), tai jollei sellaisia ole, mediaaneihin. Når¤det¤gjelder renhet, styrke og detaljpris, er analysene basert på rapporterte gjennomsnittsverdier eller typetall, eller i¤mangel av dette, på middelverdier. Hintoja ja puhtautta koskevien tietojen saatavuus saattaa olla joissain maissa rajallista, ja tietojen luotettavuus ja vertailukelpoisuus voi olla kyseenalaista. Det er imidlertid begrenset hvor mye slik informasjon som er tilgjengelig i¤en del land, og det kan stilles spørsmål ved opplysningenes pålitelighet og sammenlignbarhet. Järjestelmällinen ja rutiininomainen tieto laittomien huumausainemarkkinoiden ja huumeiden salakuljetuksen kuvaamiseksi on edelleen varsin rajallista. Systematisk og rutinemessig informasjon om de illegale narkotikamarkedene og om den illegale handelen finnes fortsatt bare i¤begrenset omfang. Arvioita heroiinin, kokaiinin ja kannabiksen tuotantomääristä hankitaan kenttätyöhön sekä ilmasta käsin tai satelliittien avulla tehtävään tutkimukseen perustuvista viljelyarvioista. Estimater over produksjonen av heroin, kokain og cannabis er ofte laget ut fra anslag over dyrkingsarealer basert på feltarbeid (prøvetaking i¤felten) og fly- eller satellittundersøkelser. Näissä arvioissa on kuitenkin muutamia merkittäviä rajoituksia, jotka koskevat esimerkiksi vaihteluita sadon tuottavuutta koskevissa luvuissa. Viljelyn valvonta on myös vaikeaa, koska esimerkiksi kannabista kasvatetaan myös sisätiloissa ja monien huumekasvien viljely ei ole rajoittunut tietylle maantieteelliselle alueelle. Disse anslagene er gjort med visse vesentlige begrensninger, som kan være forbundet f.eks. med variasjoner i¤avlingen eller problemer med å¤kartlegge produksjonen av f.eks. cannabis, som også kan foregå innendørs og ikke bare er begrenset til enkelte geografiske områder. EMCDDA kerää jäsenvaltioista tietoa huumausaineiden takavarikoista, puhtaudesta ja vähittäiskauppahinnoista Euroopassa. EONN samler inn nasjonale data om narkotikabeslag, renhet og detaljpriser i¤Europa. Muita tietoja huumausaineiden tarjonnasta saadaan UNODC:n tietojärjestelmistä ja analyyseista. Näitä tietoja täydentävät lisäksi Europolilta saatavat tiedot. Andre data om forsyningssituasjonen kommer for det meste fra UNODCs informasjonssystemer og analyser, supplert med tilleggsinformasjon fra Europol. Huumausaineiden lähtökemikaaleja koskevaa tietoa saadaan Euroopan komissiolta, joka kerää tietoja näiden aineiden takavarikoista Euroopan unionissa, sekä INCB:ltä, joka toimii kansainvälisissä aloitteissa, joiden tavoitteena on estää kaupankäynti laittomien huumeiden valmistamiseen käytetyillä lähtökemikaaleilla. Informasjon om utgangsstoffer for narkotika kommer fra Europakommisjonen, som samler inn data om beslag av disse stoffene i¤EU, samt INCB, som deltar i¤en rekke internasjonale initiativer med sikte på å¤forebygge spredning av kjemiske substanser som brukes i¤framstillingen av illegale narkotiske stoffer. Huumausaineiden takavarikointia pidetään usein epäsuorana osoituksena huumeiden tarjonnasta, salakuljetusreiteistä ja saatavuudesta. Dataene og anslagene som presenteres i¤denne rapporten, er de beste anslagene som er tilgjengelige, men ettersom det i¤mange deler av verden ikke finnes avanserte informasjonssystemer når det gjelder forsyningen av narkotika, må de tolkes med varsomhet. Takavarikot ovat kuitenkin pikemminkin suoria osoituksia huumelainsäädännön toimeenpanosta (esimerkiksi painopisteistä, resursseista ja strategioista), vaikkakin ne myös ilmentävät sekä raportointikäytäntöjä että salakuljettajien haavoittuvuutta. Narkotikabeslag betraktes ofte som en indirekte indikator på forsyningssituasjon, smuglerruter og tilgjengelighet. De er en mer direkte indikator på rettshåndhevingsorganenes innsats (f.eks. prioriteringer, ressurser, strategier), men gjenspeiler også rapporteringspraksis og hvor utsatt omsetningsleddene er for å¤bli tatt. Laittomien huumeiden puhtautta, väkevyyttä ja vähittäiskauppahintoja koskevia tietoja voidaan myös analysoida huumeiden vähittäiskaupan ymmärtämiseksi. En analyse av data om renhet, styrke og pris på illegale rusmidler kan også bidra til å¤forstå detaljmarkedene bedre. EMCDDA:lle ilmoitetut huumausaineiden vähittäiskauppahinnat tarkoittavat Prisene på narkotika rapportert til EONN gjenspeiler prisen til bruker. Tässä kertomuksessa esitetyt tiedot ja arviot ovat parhaita saatavilla olevia, mutta niitä on silti tulkittava varauksellisesti, koska monissa osissa maailmaa ei Narkotikabruk i¤befolkningen generelt eller blant skoleelever kan kartlegges ved hjelp av representative Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa edelleenkään ole riittävän kehittyneitä tietojärjestelmiä huumeiden tarjonnan seuraamiseksi. Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa i¤løpet av siste 12 måneder eller siste 30 dager før undersøkelsen) (for mer informasjon, se EONNs nettsted). Koululaisten osalta aikakehyksiä ”ainakin kerran” ja ”viime vuoden aikana” pidetään samana asiana, koska laittomien huumeiden käyttö alle 15-vuotiaana on harvinaista. For skoleelever blir livstidsprevalens og siste års prevalens omtrent det samme, da bruk av illegale rusmidler før 15¤års alder er sjelden. Huumeiden käyttöä yleisen väestön tai koululaisten keskuudessa voidaan arvioida edustavilla tutkimuksilla, joiden perusteella voidaan arvioida niiden yksilöiden määrää, jotka ilmoittavat käyttäneensä tiettyjä huumeita tietyillä ajanjaksoilla. undersøkelser som gir anslag over hvor stor andel av befolkningen som oppgir å¤ha brukt visse rusmidler i¤løpet av et gitt tidsrom. Lisäksi tutkimuksista saa hyödyllistä taustatietoa huumeiden käyttötavoista, käyttäjien sosiodemografisista piirteistä sekä riskejä ja saatavuutta koskevista näkemyksistä. Undersøkelsene gir også nyttig kontekstuell informasjon om bruksmønstre, sosiodemografiske karakteristika for brukerne og oppfatninger av risiko og tilgjengelighet. Euroopan koululaisten alkoholin ja muiden päihteiden käyttöä tarkastelevassa tutkimuksessa (ESPAD) käytetään vakioituja menetelmiä ja välineitä, joilla mitataan huumeiden ja alkoholin käyttöä 15–16-vuotiaista koululaisista koostuvassa edustavassa otoksessa. Den europeiske undersøkelsen om skoleelevers rusmiddelvaner (ESPAD) bruker standardiserte metoder og verktøy for å¤måle narkotika- og alkoholbruk i¤representative utvalg av 15–16-årige skoleelever. Tutkimukset on tehty vuosina 1995, 1999, 2003 ja 2007. Det er gjennomført ESPAD-undersøkelser i¤1995, 1999, 2003 og 2007. Vuonna 2007 aineistoa kerättiin 35 maasta, mukaan luettuina 25 EU:n jäsenvaltiota, Norja ja Kiina. I¤2007 ble undersøkelsen gjennomført i¤35 land, inklusive 25 EU-medlemsstater, Norge og Kroatia. Tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden asiantuntijoiden kanssa EMCDDA on kehittänyt aikuisten tutkimuksissa käytettävän ydinkysymysten sarjan (Euroopan mallikyselylomake, European Model Questionnaire EQM). Sammen med nasjonale eksperter har EONN utviklet et sett av kjernespørsmål til bruk i¤undersøkelser blant voksne (”European Model Questionnaire” – EMQ). Tämä protokolla on nyt otettu käyttöön useimmissa EU:n jäsenvaltioissa. Denne protokollen er nå gjennomført i¤de fleste EU-medlemsstatene. Käytetyt menetelmät ja aineiston keruuvuosi kuitenkin vaihtelevat, joten pieniä eroja etenkin maiden välisessä tarkastelussa on tulkittava varoen. Det er imidlertid fortsatt forskjeller når det gjelder metodikk og året da dataene ble samlet inn, så selv små forskjeller, særlig mellom land, bør tolkes med varsomhet. Hoidon kysyntää käsittelevissä raporteissa ”uusi asiakas” tarkoittaa niitä henkilöitä, jotka ovat hakeutuneet huumehoitoon ensimmäistä kertaa elämässään. ”Kaikki asiakkaat” puolestaan tarkoittaa kaikkia hoitoon hakeutuvia. Fordi det er dyrt å¤gjennomføre spørreundersøkelser, er det bare noen få europeiske land som samler inn informasjon årlig. Kyseisen vuoden alkaessa jatkuvassa hoidossa olleet asiakkaat eivät sisälly aineistoon. Mange gjennomfører undersøkelser med to til fire års intervaller. Jos hoidon kysynnän osuus on ilmoitettu pääasiallisen huumeen osalta, nimittäjänä on niiden tapausten määrä, joiden osalta pääasiallinen huume on tiedossa. I¤denne rapporten presenteres data basert på de siste tilgjengelige undersøkelsene i¤hvert land, som i¤de fleste tilfeller er fra perioden 2005–2008. Tässä kertomuksessa esitetyt tiedot ovat peräisin uusimmasta kussakin maassa saatavilla olevasta tutkimuksesta, useimmiten vuosilta 2005–2008. I¤rapporter om etterspørsel etter behandling viser ”nye klienter” til personer som er inntatt til behandling for første gang, og ”alle klienter” til alle som påbegynner behandling. Yhdistyneen kuningaskunnan levinneisyystiedot koskevat Englantia ja Walesia, ellei toisin ole mainittu. Klienter som er inne i¤et behandlingsopplegg ved årets begynnelse, er ikke inkludert i¤dataene. Når andelen søknader om behandling for et primærrusmiddel oppgis, er nevneren antallet søknader der primærrusmiddelet er kjent. Tiedot saatavuudesta ja erilaisten toimenpiteiden tarjonnasta Euroopassa perustuvat yleensä kansallisten asiantuntijoiden perusteltuihin käsityksiin, jotka on kerätty strukturoitujen kyselylomakkeiden avulla. Informasjon om hvilke intervensjoner som finnes i¤Europa og deres tilgjengelighet, er oftest basert på en informert vurdering fra nasjonale eksperter, innhentet gjennom strukturerte spørreskjemaer. Joidenkin indikaattoreiden osalta saatavana on myös määrällistä seuranta-aineistoa. For enkelte indikatorer finnes det imidlertid også kvantitative overvåkingsdata. Kolmesta tutkimusaineistossa käytetystä aikakehyksestä ”ainakin kerran” on yleisin (huumausaineen käyttö milloin tahansa yksilön elämän aikana). Av de tre standard tidsrammene som er brukt for rapportering av undersøkelsesdata, er livstidsprevalens (angir antall personer som har brukt det aktuelle rusmiddelet på noe tidspunkt i¤sitt liv) den bredeste. Tämä mittari ei kerro tämänhetkisestä huumeidenkäytöstä aikuisten keskuudessa, mutta se voi auttaa ymmärtämään huumausaineiden käyttötapoja ja käytön esiintyvyyttä. Dette målet gjenspeiler ikke dagens situasjon med hensyn til narkotikabruk blant voksne, men det kan bidra til å¤forstå bruksmønstre og insidens. For voksne er EONNs standard aldersspredning 15–64 år (alle voksne) og 15–34 år (unge voksne). Maat, joissa käytetään erilaisia ylä- tai alaikärajoja, ovat seuraavat: Malta (18), Ruotsi (16), Saksa (18), Land som bruker andre øvre eller nedre aldersgrenser, er Danmark (16), Tyskland (18), Ungarn (18), Malta (18), Sverige (16) og Storbritannia (16–59). Huumerikosten yhteydessä käsitteellä ”ilmoitukset” voidaan tarkoittaa eri asioita eri maissa. Begrepet “rapporter” for brudd på narkotikalovgivningen kan ha forskjellig innhold alt etter land. Yleiskatsaus Tutut tosiasiat, uudet uhat ja tiukka taloudenpito: Euroopan huumausainepolitiikan nykyinen tilanne Kommentar Gamle sannheter, nye trusler og økonomiske nedgangstider — dagens landskap for europeisk narkotikapolitikk Todistetusti tehokkaita toimintamalleja taas ei aina toteuteta. Tämä on jatkuva ongelma ehkäisytyön ohella myös muilla saroilla. Prisen for å”kutte kostnadene må ikke bli for høy kjennetegner et effektivt tiltak. Haasteena onkin vahvistaa yhteisymmärrystä siitä, miten käytettävissä oleva tietous muutetaan ohjeistuksiksi ja toimintakehyksiksi, jotka yhtäältä ohjaavat palveluiden kehittämistä riittävästi ja jotka ovat toisaalta tarpeeksi mukautumiskykyisiä kaikkiin Euroopan unionin toimintaympäristöihin nähden. Utfordringen er å¤bygge den enigheten som er nødvendig for å¤nedfelle denne kunnskapen i¤et sett retningslinjer og rammeverk som har tilstrekkelig autoritet til å¤tvinge fram en heving av kvaliteten på tjenestene, samtidig som de gir rom for tilpasning til nasjonale kontekster innenfor Den europeiske union. Koko Euroopassa vallitsee tiukan taloudenpidon aika ja nuorisotyöttömyys lisääntyy. Europa er nå inne i¤en økonomisk nedgangstid, med stigende arbeidsledighet blant ungdom. On aihetta pelätä, että tämän seurauksena myös ongelmalliset huumeidenkäyttötavat yleistyvät. Dette har skapt frykt for økt forekomst av problematiske former for rusmiddelbruk. Lamasta ja syrjäytymisestä kärsivissä yhteisöissä huumeongelmien ja niihin liittyvän rikollisuuden kehittyminen on ollut aina tavallista suurempi riski. Depresjon og marginalisering har alltid medført økt risiko for rusmiddelproblemer, med den kriminalitet og utrygghet som kan følge av dette for lokalsamfunnet. Nämä yhteisöt ovat myös muita turvattomampia. Eurooppaa uhkaa nyt se kaksinkertainen vaara, että samalla kun tehokkaiden toimenpiteiden tarve lisääntyy, valtioiden säästötoimet pakottavat niistä tinkimiseen. Europa står nå overfor en dobbel utfordring: i¤en tid da behovet for effektive tiltak kan være enda større enn tidligere, kan en innstrammingspolitikk føre til kutt i¤tiltakene. Viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana huumeongelman ratkaisemiseksi on otettu merkittäviä askeleita, mutta saavutukset jakaantuvat epätasaisesti. I¤løpet av det siste tiåret er det gjort store — om enn ikke alltid like jevnt fordelte — framskritt på rusfeltet. Tutkimukset ovat lisäksi osoittaneet, että toimenpiteet voivat olla kustannustehokkaita ja että niiden avulla voidaan vähentää terveydellisiä, sosiaalisia ja rikollisuuteen liittyviä ongelmia. Svært mange flere har fått behandling, og det har vært en enorm utvikling når det gjelder behandling av noen av de mest skadelige helsekonsekvensene av narkotikabruk, som HIV-infeksjon. Vallitsevassa taloudellisessa tilanteessa piilee kuitenkin riskejä, jotka voivat yllyttää lyhytnäköisiin poliittisiin päätöksiin. Det har også kommet fram dokumentasjon på at det er mulig å¤utforme kostnadseffektive intervensjoner som reduserer helse- og sosialutgiftene og utgiftene knyttet til kriminalitet. Niiden vuoksi Euroopassa voi syntyä lopulta niin paljon pitkävaikutteisia menoja, että lyhytaikaisista säästöistä koituva hyöty jää sangen vaatimattomaksi. Men det er fare for at politikerne i¤dagens økonomiske situasjon kan komme til å¤ta beslutninger som på lang sikt vil koste Europa langt mer enn det som på kort sikt vil bli spart. Kansanterveysalalla on ollut kauan tapana, että erilaisten toimien vaikutukset on näytettävä toteen. Innenfor området folkehelse har man i¤lang tid vært nødt til å¤dokumentere effekten av tiltak som gjennomføres. Tarpeesta laajentaa tätä toimintamallia huumausaineiden tarjonnan vähentämiseen tähtääviin toimiin on tullut yhä tärkeämpi aihe EU:n poliittisessa keskustelussa. Behovet for å¤anvende samme disiplin når det gjelder etterspørselsreduserende tiltak, blir stadig oftere nevnt i¤den politiske debatten i¤EU. Tarjonnan vähentämistoimista aiheutuvia menoja on usein hankala määrittää jäsenvaltioiden talousarvioista, mutta tutkimusten mukaan ne ovat varsin tuntuvia ja yleensä suurempia kuin muista kansanterveydellisistä toimista aiheutuvat menot. Utgiftene til tilbudsreduksjon lar seg ofte vanskelig identifisere i¤nasjonale budsjetter, men det er gjennomført undersøkelser som tilsier at beløpene er betydelige; vanligvis større enn de som brukes på folkehelsetiltak. Neuvostossa hiljattain käydyissä neuvotteluissa todettiin, että tarjonnan vähentämistoimien arviointia vaikeuttaa vakioitujen indikaattoreiden ja mittareiden puute. Det Europeiske råd har nylig konkludert med at evalueringen av tilbudsreduserende tiltak vanskeliggjøres av mangelen på standard indikatorer og mål. Avainindikaattoreiden määrittäminen onkin yksi EU:n huumausaineita koskevan toimintasuunnitelman tavoite. Ťfastsette nøkkelindikatorer for tilbudsreduksjon er et av målene for EUs inneværende handlingsplan mot narkotika. Vuonna 2009 Euroopan komissio ja EMCDDA käynnistivät yhteisen aloitteen tämän ongelman ratkomiseksi, ja tarjontaa koskevat avainindikaattorit ja mekanismi niiden toimeenpanemiseksi on tarkoitus saada määritettyä vuoden 2011 kuluessa. I¤2009 lanserte Europakommisjonen og EONN et felles initiativ for å¤gripe fatt i¤dette problemet, så nå forventes tilbudsindikatorer og en ordning for gjennomføring av indikatorene å¤stå klar i¤2011. Poliittiset katsantokannat: Euroopan huumausainepolitiikan haasteet Politiske perspektiver: den europeiske narkotikapolitiske modellen utfordres Joulukuun 1. päivänä 2009 voimaan tulleessa Lissabonin sopimuksessa Euroopan unionin rooli ohjeistusten ja indikaattoreiden laatimisessa sekä parhaita käytäntöjä koskevan tiedonvaihdon tukemisessa huumausaineasioiden alalla korostuu aiempaa enemmän. Lisboa-traktaten, som trådte i¤kraft 1. desember 2009, gir en ny giv til Den europeiske unions rolle når det gjelder å¤utarbeide retningslinjer og indikatorer samt støtte utvekslingen av beste praksis på rusfeltet. Tiukan taloudenpidon aikana on erityisen tärkeää varmistaa, että määrärahat kohdistetaan toimenpiteisiin, joiden tehokkuus on osoitettu toteen. I¤økonomiske nedgangstider er det spesielt viktig å¤sikre at utgiftene brukes på intervensjoner som har bevist sin effektivitet. Huumausaineita koskevalle eurooppalaiselle lähestymistavalle ominaista on se, että osoitus Europas tilnærming til narkotika kjennetegnes ved at kunnskapsgrunnlaget vektlegges mer enn ideologiske hensyn. Lähes kaikki EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet yhteisen toimintatavan, joka perustuu kansallisiin huumausainestrategioihin ja useimmiten myös niitä tukeviin toimintasuunnitelmiin, joille on määritetty konkreettiset Praktisk talt alle medlemsstatene i¤EU har vedtatt samme tilnærming: en nasjonal narkotikastrategi som oftest er understøttet av en handlingsplan som har konkrete mål og en viss varighet. Denne modellen er fornuftig ettersom den gjør det mulig å¤gjennomgå framdriften med jevne mellomrom og legge om den politiske kursen når det er nødvendig. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa yhteisymmärrys. Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa på salg og transport av narkotika og dem som bruker narkotika, blir omsatt i¤praksis. Useimpien EU-maiden oikeusjärjestelmät ottavat rangaistuksia määrittäessään huomioon kyseisen huumausaineen tyypin ja ”haitallisuuden” sekä sen, liittyykö rikos huumemarkkinoilla toimimiseen, omaan käyttöön vai hallussapitoon omaa käyttöä varten. De nyeste dataene viser en lett nedadgående trend i¤forsyningsrelaterte lovbrudd, mens antallet bruksrelaterte lovbrudd fortsatt stiger. Näiden seikkojen väliset erot eri maissa ovat suuria. Narkotikabehandling — mer tilgjengelig enn noen sinne, men store ulikheter nasjonale strategidokumenter som utløp i¤2008 eller 2009. Ne on voitu koontaa lakeihin, tai ne voivat olla seurausta rikosoikeusjärjestelmän prosesseista. EONN samarbeider med medlemsstatene om å¤utvikle verktøy for å¤evaluere politikken slik at det blir mulig å¤vurdere situasjonen fortløpende. On epäselvää, mitä etua eri toimintatavoista seuraa tai mistä hyvä käytäntö muodostuu. Effektiv behandling av personer som har problemer med rusmiddelbruk er et sentralt element i¤Europas tiltak mot narkotika. Både kvaliteten og kvantiteten på omsorgstilbudet blir stadig bedre. Tämä osoittaa, että vertaileva analyysi olisi tällä saralla hyödyllinen. EONN anslår at over en million mennesker i¤Den europeiske union årlig får behandling i¤en eller annen form for problemer med narkotika. Maiden väliseen vertailuun on kuitenkin suhtauduttava toistaiseksi varauksella, koska rikosten välisiin eroihin saattaa vaikuttaa kyseisen maan oikeuskäytännön lisäksi myös rikos itsessään. Utbyggingen av behandlingsapparatet har særlig kommet i¤den spesialiserte, polikliniske delen, understøttet av lavterskeltjenester og oppsøkende tiltak. Lisäksi voidaan kysyä, missä määrin huumausaineiden kaupasta ja salakuljetuksesta hyötyneiden ja huumausaineita käyttävien välille toimintamalleissa tehty ero näkyy käytännössä. Det er viktig å¤merke seg at i¤en del land fungerer rusmiddelomsorgen som en kombinasjon av spesialisttjenester samt primærhelsetjenesten og allmennleger. Uusimpien tietojen mukaan suuntaus tarjontaan liittyvissä rikoksissa on laskeva, kun taas käyttöön liittyvissä rikoksissa se on edelleen nouseva. Enkelte typer narkotikaproblemer, særlig de tilfellene som er vanskeligst å¤behandle, vil nok best kunne behandles av team av spesialister. Tällainen toimintamalli on järkevä, koska sen edistymistä voidaan arvioida säännöllisesti ja sitä voidaan myös muokata tarpeen vaatiessa. Likevel er det ikke mulig å¤påvise noen felles tilnærming i¤EU-medlemsstatene når det gjelder å¤lage en felles narkotika- og alkoholpolitikk. Se on toisaalta myös hyvin vaativa toimintatapa: uusia huumausainestrategioita on kehitettävä, niistä on tehtävä päätös, ja ne on hyväksyttävä. Noen land holder fast ved separate narkotika- og alkoholstrategier, andre har etablert forbindelser mellom dem, og atter andre har ennå ikke utarbeidet noen alkoholstrategi. Usein tämä tapahtuu silloin, kun vanhan strategian arviointi on vielä meneillään. Det er sterke argumenter for å¤søke synergien mellom narkotika- og alkoholstrategiene, ikke minst at de ofte vil rette seg mot de samme gruppene av befolkningen og de samme miljøene. Näitä vaikeuksia käsitellään laajasti tässä raportissa, jossa joudumme myös ensimmäistä kertaa ilmoittamaan, että maita, joissa on voimassa oleva kansallinen huumausainestrategia, on aiempaa vähemmän. Dagens strategimodeller utfordres også av framveksten av markedet for ”legal highs” og av misbruket av legemidler, et tema som drøftes nedenfor. Tämä johtuu pitkälti niiden kansallisten strategia-asiakirjojen, joiden voimassaolo päättyi vuosina 2008 ja 2009, arviointiin ja uusien strategioiden laatimiseen liittyvistä käytännön haasteista. I¤et¤folkehelseperspektiv understreker dette hvor nødvendig det er å¤få på plass en mer helhetlig tilnærming som omfatter både lovlige og ulovlige rusmidler og eventuelt også annen atferdsavhengighet. EMCDDA kehittää jäsenvaltioiden kanssa toimintalinjojen arviointiin sellaista työkalua, jonka avulla huumausainepolitiikan kehitystä voidaan arvioida jatkuvasti. Utfordringen er todelt: å¤vurdere i¤hvilken grad en slik overgripende visjon er berettiget, og hvordan et slikt perspektiv kan omsettes i¤et¤rammeverk for regulering og kontroll. Huumehoito: saatavuuden parantumisesta huolimatta ongelmana eriarvoisuus Utviklingen i”nasjonale narkotikalovgivninger avdekker fellestrekk og særtrekk Tehokkaan hoidon tarjoaminen päihdeongelmista kärsiville on Euroopan huumeongelmia koskevien toimien peruspilari. Selv om behandlingstilbudet er blitt bedre, er det i¤Europa store forskjeller når det gjelder tilgangen til behandling. Saatavana olevan hoidon laatu paranee ja määrä kasvaa koko ajan. I¤de fleste østeuropeiske og en del søreuropeiske land er behandlingstilgjengeligheten relativt begrenset, noe som gjenspeiler seg i¤lange ventelister. EMCDDA:n arvion mukaan yli miljoona ihmistä saa vuosittain jonkinlaista hoitoa huumeongelmiinsa Euroopan unionissa. En vurdering av tilgjengelighetsnivåene er meningsfull bare om den sees i¤forhold til den relative dekningen for de gruppene i¤befolkningen som trenger behandling. Hoitotarjonnan laajeneminen johtuu etenkin huumehoitoon erikoistuneiden hoitopaikkojen lisääntymisestä, mutta myös matalan kynnyksen hoitopaikkojen ja kenttätyön merkitys on huomattava. Det er vanskelig å¤si noe sikkert om i¤hvilken grad det tilgjengelige tilbudet dekker behovet, men det er gjort en del framskritt når det gjelder substitusjonsbehandling med opioider. Joissain maissa huumehoitoa antavat erikoishoitokeskukset, perusterveydenhuoltopalvelut ja yleislääkärit yhdessä, mikä on hyvin tärkeää. Generelt anslår EONN at omkring 670¤000 europeere nå mottar substitusjonsbehandling med opioider, eller om lag halvparten av det anslåtte antallet problembrukere av opioider. Tietyntyyppisten huumeongelmien hoito onnistuu parhaiten, kun hoidosta vastaavat siihen erikoistuneet tiimit. Nasjonale estimater for andelen problembrukere av opioider som får behandling, varierer fra under 10¤%¤til over 50¤%. Erityisesti tämä koskee hoidon suhteen vastahakoisia potilaita. Forskjellene i¤behandlingstilgjengelighet illustreres også av at bare ca. Sopivalla erikois- ja perusterveydenhoidon yhdistelmällä voi olla tärkeä merkitys hoidon yleisen saatavuuden parantamisen kannalta etenkin, jos hoitoon ohjauksen kanavat ja tukitoimet ovat hyvin vakiintuneet. 2¤% av all substitusjonsbehandling foregår i¤de tolv medlemsstatene som har sluttet seg til Den europeiske union siden 2004. Kuten jo viime vuoden raportissa todettiin, alkoholi- ja huumeongelmien välinen yhteys on varsin vahva. Et eksempel på de forskjellene som finnes mellom EU-medlemsstatene når det gjelder gjennomføringen av politikken, selv der det egentlig råder generell enighet, er hvordan narkotikalovbrudd straffes. Tästä huolimatta EU:n jäsenvaltioissa ei ole havaittavissa sellaista yhteistä toimintamallia, jossa yhdistettäisiin huumausaine- ja alkoholipolitiikat. Rettsordenen i¤de fleste EU-landene tar hensyn til hvilken type narkotisk stoff det dreier seg om og ”skadepotensialet” det representerer, samt hvorvidt lovbruddet omfatter involvering i¤narkotikamarkedet eller eget bruk/besittelse for eget bruk. Jotkin maat haluavat säilyttää erilliset huumausaine- ja alkoholipolitiikat, toisissa maissa ne on yhdistetty, ja lisäksi on maita, joissa ei ole minkäänlaista alkoholistrategiaa. Det er store variasjoner i¤definisjonene fra land til land. On vankkoja perusteita sen puolesta, että huumausaine- ja alkoholipolitiikoista koituvia synergiaetuja olisi syytä hyödyntää etenkin siitä syystä, että ne on usein kohdennettu samoihin ryhmiin ja ympäristöihin. De kan være kodifisert i¤lovgivningen eller være et resultat av prosesser i¤strafferettssystemet. Myös ”laillisten huumeiden” markkinoiden kasvu ja lääkevalmisteiden väärinkäyttö ovat asettaneet nykyiset toimintamallit uusien haasteiden eteen. Det er uklart hvilke fordeler det er ved de ulike tilnærmingene eller hva som er god praksis, noe som tilsier at en sammenlignende analyse på området ville vært nyttig. Kansanterveyden kannalta kattavampien toimintamallien tarve korostuu, sillä niissä olisi käsiteltävä sekä laittomia että laillisia päihteitä ja mahdollisesti muitakin käyttäytymiseen liittyviä riippuvuuksia. Ennå bør sammenligninger landene imellom gjøres med forsiktighet, så lenge gjerningsinnholdet i¤lovbruddene kan avhenge like mye av rettspraksis i¤det aktuelle landet som av lovbruddets art. Kansallisten huumausainelakien kehitys: yhtäläisyyksiä ja eroja Et annet spørsmål er hvorvidt distinksjonen i¤strategien mellom dem som profitterer Vaikka hoidon tarjonta on siis lisääntynyt, hoitoon pääsy Euroopassa on kuitenkin eriarvoista. Substitusjonsbehandling betraktes også som et skadereduserende tiltak. Hoidon saatavuutta voidaan arvioida järkevällä tavalla vain tarkastelemalla hoidon kattavuutta suhteessa hoitoa tarvitsevaan väestöön. On edelleen vaikea arvioida varmasti, missä määrin hoidon tarjonta kattaa kysynnän, Sammen med sprøyteutdeling har substitusjonsbehandling blitt framholdt som en viktig komponent i¤en helhetlig strategi for å¤forebygge Yleiskatsaus: Euroopan huumausainepolitiikan nykyinen tilanne joskin opioidikorvaushoidon osalta on tapahtunut jonkin verran edistystä. Kommentar: dagens landskap for europeisk narkotikapolitikk generelle langsiktige bildet kan man likevel identifisere sprikende mønstre. EMCDDA arvioi, että kaikkiaan 670œ000 eurooppalaista saa nyt opioidikorvaushoitoa. Spesielt synes nivåene fortsatt å¤være på vei opp i¤en del land i¤Øst-Europa, som i¤enkelte tilfeller har prevalensnivåer som er like høye eller høyere enn i¤Vest-Europa. Tämä on noin puolet arvioidusta opioidien ongelmakäyttäjien määrästä. Vi forstår stadig mer av implikasjonene av cannabisbruk for folkehelsen, men denne forståelsen fokuserer mest på de brukerne som rapporterer daglig bruk eller kroniske bruksmønstre. Luvut vaihtelevat maittain suuresti; kansalliset arviot hoitoa saavista opioidien käyttäjistä sijoittuvat alle kymmenen prosentin ja yli 50 prosentin välille. Analyser som er gjort i¤den senere tid av de negative helseeffektene av dette narkotiske stoffet, har identifisert en rekke effekter, herunder angst, panikkreaksjoner og psykotiske symptomer. Eroja hoidon saatavuudessa kuvaa lisäksi se havainto, että vuonna 2004 Euroopan unioniin liittyneiden 12 jäsenvaltion osuus korvaushoidosta on vain noin kaksi prosenttia. Disse akutte effektene står for et stort antall av alle narkotikarelaterte akuttmedisinske tilfeller i¤de få landene som overvåker dem. toimenpiteiden tarve kasvaa, sillä palvelujen piiriin tulee yhä enemmän kannabiksen ja stimulanttien käyttäjiä. HIV blant sprøytebrukere. Den europeiske union har nå generelt stabile eller fallende trender i¤nivåene av injeksjonsbruk og narkotikarelatert HIV-infeksjon. Toinen mittava haaste ovat sekakäytön mutkikkaat ja vaikeat käyttötavat, joihin useimmiten liittyy myös alkoholiongelma. Derfor synes situasjonen når det gjelder narkotikarelatert HIV-infeksjon i¤Europa positiv sammenlignet med mange andre deler av verden. Hoitomuotoja näihin ongelmiin kehitetään koko ajan, joskin parhaiden käytäntöjen kehittämisessä ja jakamisessa on edelleen varsin paljon parantamisen varaa. I¤2010 publiserte EONN en vitenskapelig monografi om skadereduksjon. Puhtaasti lääkkeisiin perustuvia hoitomuotoja stimulanttien käyttäjille ei juuri ole. Denne kartla gjennomføringen av begrepet skadereduksjon, og både substitusjonsbehandling og sprøyteutdeling er nå aksepterte komponenter i¤europeiske narkotikastrategier. Kiinnostuksen lisääntyminen tämän alueen tutkimukseen on kuitenkin poikinut rohkaisevia tuloksia, joiden ansiosta myös ymmärrys psykososiaalisten lähestymistapojen merkityksestä on kasvanut. Det bemerkes også at tiltakene i¤Europa ennå ikke har særlig effekt på hepatitt C-infeksjon blant sprøytebrukere og på overdosedødsfallene, og at skadereduserende tiltak vil kunne ha stor betydning her. Kannabis: alueellisten vaihteluiden merkitys Nye behandlings- og tiltaksmodeller for den skiftende narkotikasituasjonen i”Europa Kannabis on edelleen yleisin laiton huume Euroopassa, mutta käytön levinneisyydessä on havaittu suuria eroja eri maiden välillä. I¤de fleste land viser de nyeste dataene en nedgang¤i¤det totale antallet nye klienter som inntas til behandling for cannabis som hovedrusmiddel. Tämä näkyy siinä, että suurimmat ilmoitetut arviot ovat noin 30-kertaiset pienimpiin nähden. Faktorene bak denne utviklingen er uklare, men fortjener å¤undersøkes nærmere. Kaiken kaikkiaan kulutusta koskevat suuntaukset osoittavat, että käyttö on vakiintunut tai se vähenee. Det kan enten bety at behandlingsapparatet har redusert kapasitet for å¤ta imot nye klienter, eller at færre henvises til cannabisrelatert behandling. Tässä yleisessä pitkän aikavälin suuntauksessa voidaan kuitenkin määrittää erilaisia malleja. Europas store appetitt på cannabis gjenspeiles i¤det faktum at det årlig gjøres beslag av om lag 1¤000¤tonn av dette stoffet. Huomionarvoista on erityisesti se, että Itä-Euroopassa kulutus vaikuttaa olevan yhä kasvussa, ja tietyissä tapauksissa tälle on löytynyt Länsi-Euroopasta kilpailevia tai jopa voimakkaammin kasvavia suuntauksia. Sett under ett, tyder dataene på at cannabis, i¤alle former, er i¤ferd med å¤bli mer, ikke mindre, tilgjengelig på det europeiske markedet. Kannabiksenkäytön kansanterveydellisiä vaikutuksia koskeva ymmärrys kasvaa koko ajan etenkin niiden käyttäjien osalta, jotka ilmoittavat käyttävänsä päihdettä päivittäin ja joiden käyttötavat ovat kroonisia. Til tross for indikasjoner på at lokalprodusert marihuana er blitt vanligere, har mengdene marihuana som er beslaglagt i¤Den europeiske union vært stabile, mens beslagene av hasj har økt. I¤volum beslaglegges det ti ganger mer hasj enn marihuana. Hiljattain tehdyissä tutkimuksissa on määritetty monia päihteen terveydellisiä haittavaikutuksia, kuten ahdistuneisuus, paniikkireaktio ja psykoottiset oireet. Det kan vanskelig trekkes noen klar konklusjon med hensyn til tilgjengeligheten av de ulike typene cannabis i¤Europa, fordi fremstillingen av marihuana foregår nærmere markedet og sannsynligheten for beslag derfor er mindre. Näiden akuuttien vaikutusten osuus huumausaineisiin liittyvistä sairaaloiden ensiaputapauksista on varsin merkittävä niitä seuraavissa maissa. Det har også vært stadig flere rapporter om at organisert kriminalitet er involvert i¤lokal cannabisproduksjon, noe som krever nye tiltak fra både nasjonale og europeiske organer for rettshåndheving. Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmien ohella sitä on markkinoitu laajalti olennaisena osana suonensisäisiä huumeita käyttäville tarkoitettua kattavaa HIV-infektion ehkäisystrategiaa. Dagens bruksmønstre krever at det utvikles mer komplekse og mer differensierte, behovsbaserte tiltak som er tettere knyttet opp mot ressursene i¤allmennhelsetjenesten og sosialtjenesten. EMCDDA julkaisi haittojen vähentämistä koskevan tieteellisen monografian vuonna 2010. Dette er temaet for et Utvalgt aspekt som publiseres sammen med denne rapporten. Siinä käsiteltiin haittojen vähentämiseen tähtäävien toimintamallien pääasiallisia suuntauksia, ja sekä korvaushoito että ruiskujen vaihtoohjelmat on nyt hyväksytty osaksi Euroopan maiden huumausainepolitiikkaa. Behovet for behandling og andre tiltak for ikke-opioidrelaterte problemer blir også større, fordi stadig flere brukere av cannabis og sentralstimulerende midler kommer i¤kontakt med rusomsorgen. Komplekse blandingsbruksmønstre, gjerne kombinert med alkoholrelaterte problemer, er en annen utfordring. Monografiassa myös todettiin, että hepatiitti C -viruksen aiheuttamien infektioiden vähentämiseen suonensisäisiä huumeita käyttävien keskuudessa sekä huumekuolemien vähentämiseen tähtäävät pyrkimykset Euroopassa eivät ole olleet järin tuloksekkaita ja että haittojen vähentämiseen tarkoitetuilla toimintamalleilla voisi olla tärkeä merkitys myös tässä. Selv om det fortsatt virker lite sannsynlig at vi skal få rent farmakologiske behandlingsalternativer for personer som bruker sentralstimulerende midler, har økt forskningsinteresse på dette området gitt oppmuntrende resultater, inklusive en bedre forståelse av nytten av psykososiale metoder. Tämän muutoksen taustalla vaikuttavat tekijät ovat epäselviä, mutta niitä on syytä tutkia lähemmin. Kokain det nest mest brukte illegale rusmiddelet i¤Europa, selv om prevalensnivåer og trender varierer mye landene imellom. Kyse voi olla joko siitä, että hoitopalveluiden vähentämisen vuoksi uusia asiakkaita ei voida ottaa, tai siitä, että kannabiksenkäytön vuoksi hoitoon ohjataan aiempaa vähemmän ihmisiä. Høye og fortsatt stigende nivåer av kokainbruk observeres bare i¤et lite antall, hovedsakelig vesteuropeiske, land. Kannabikselle on Euroopassa kuitenkin varsin paljon tilausta, mikä näkyy siinä, että sitä takavarikoidaan vuosittain noin 1 000 tonnia. Men ellers er bruken av dette stoffet ennå begrenset. Korvaushoidon osalta tämä tarkoittaa sitä, että hoitoa tarvitseva ryhmä ikääntyy ja kroonistuu, mitä käsitellään tätä raporttia seuraavassa erityiskysymyksessä. Cannabis er fortsatt det vanligste illegale rusmiddelet i¤Europa, men det observeres store forskjeller i¤prevalensen av bruk landene imellom, noe vi ser at det faktum at det høyeste estimatet som er rapportert, er mer enn 30 ganger høyere enn det laveste. Tässä esitetyt arviot koskevat aikuisväestöä (15–64-vuotiaita), ja ne perustuvat uusimpaan saatavilla olevaan tietoon (vuosina 2004–2008 tehdyt tutkimukset). Anslagene som presenteres her, gjelder den voksne befolkningen (15–64 år) og er basert på de nyeste tilgjengelige dataene (spørreundersøkelser gjennomført mellom 2004 og 2008). Kattavammat tilasto- ja menetelmätiedot on esitetty oheisessa tilastotiedotteessa. Komplette datasett og nærmere informasjon om metoder finnes i¤statistiske opplysninger. Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä: noin 23 miljoonaa aikuista (6,8 prosenttia) tai kolmasosa ainakin kerran käyttäneistä Bruk siste år: om lag 23 millioner voksne europeere (6,8¤%), eller en tredel av alle som har livstidserfaring Viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneitä: noin 12,5 miljoonaa eurooppalaista (3,7 prosenttia) Bruk siste måned: om lag 12,5 millioner europeere (3,7 %) Euroopan huumemarkkinoilla on pikemminkin lisääntymässä kuin vähenemässä. Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år: fra 0,4¤% til¤15,2¤% Vaikka näyttääkin siltä, että kotikasvatuksen avulla tuotettu kannabisruoho yleistyy, sen takavarikot Euroopan unionissa ovat pysyneet lukumääriltään vakaina. Livstidsprevalens: om lag 14 millioner (4,1¤% av alle voksne europeere) Sen sijaan kannabishartsin takavarikot ovat lisääntyneet. Nye smuglerruter gjennom Øst-Europa er ikke den eneste bekymringen når det gjelder handelen med kokain. Aineen määrällä mitattuna kannabishartsin ja kannabisruohon välinen ero on noin 10:1. Kokain kommer fortsatt oftest inn i¤Europa via Den iberiske halvøy samt Nederland og Belgia. Näin ollen johtopäätöksiä erityyppisen kannabiksen saatavuudesta Euroopassa on tehtävä varoen, koska kannabisruohoa tuotetaan lähempänä aiottuja markkinoita ja sen takavarikointi on siksi vähemmän todennäköistä. Noe som er nytt, er imidlertid at det er oppdaget egne anlegg som driver etterekstraksjon av kokainhydroklorid, eller kokainbase, fra bærere som bivoks, gjødsel, klær, urter, plast og væsker. Kannabiksen kotikasvatukseen liittyvästä järjestelmällisen rikollisuuden osallisuudesta tehtyjen ilmoitusten määrä on kasvanut, ja sekä kansalliset että Euroopan tason lainvalvontaviranomaiset ovat ryhtyneet sen vastaisiin uusiin toimiin. I¤2008 rapporterte Spania 30 slike anlegg til Europol. Denne utviklingen illustrerer hvilken innovasjonsevne og hvilket teknologisk nivå som finnes hos dem som importerer kokain til Den europeiske union. Maiden välinen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneissä: vaihteluväli 0,4–15,2 prosenttia Fordi kokain er så dyrt, kan stoffet også bli kuttet eller blandet ut med andre stoffer. Stimulanttien monimutkaiset markkinat Euroopassa Det har kommet stadig flere rapporter fra USA og Europa om bruk av levamisol (l-tetramisol) som utblandingsstoff for kokain, noe som førte til at EUs system for tidlig varsling utstedte en advarsel i¤2009. Ainakin kerran käyttäneitä: noin 14 miljoonaa (4,1 prosenttia eurooppalaisista aikuisista) Dette stoffet kan medføre ytterligere helserisiko for brukerne. Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä: 4 miljoonaa eurooppalaista aikuista (1,3 prosenttia) tai kolmasosa ainakin kerran käyttäneistä Bruk siste år: 4 millioner voksne europeere (1,3 %), eller en tredel av alle som har livstidserfaring Viimeksi kuluneen kuukauden aikana käyttäneitä: noin kaksi miljoonaa (0,5 prosenttia) Bruk siste måned: om lag 2 millioner (0,5 %) Maiden välinen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneissä: vaihteluväli 0,0–3,1 prosenttia Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år: fra 0,0¤% til¤3,1¤% Ainakin kerran käyttäneitä: noin 11 miljoonaa (3,3 prosenttia eurooppalaisista aikuisista) Livstidsprevalens: om lag 11 millioner (3,3¤% av alle voksne europeere) Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä: noin 2,5 miljoonaa (0,8 prosenttia) tai neljäsosa ainakin kerran käyttäneistä Bruk siste år: om lag 2,5 millioner (0,8 %), eller en firedel av alle som har livstidserfaring Maiden välinen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneissä: vaihteluväli 0,1–3,7 prosenttia Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år: fra 0,1¤% til¤3,7¤% Ainakin kerran käyttäneitä: noin 12 miljoonaa (3,7 prosenttia eurooppalaisista aikuisista) Livstidsprevalens: om lag 12 millioner (3,7¤% av alle voksne europeere) Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneitä: noin kaksi miljoonaa (0,6 prosenttia) tai kuudesosa ainakin kerran käyttäneistä Bruk siste år: om lag 2 millioner (0,6 %), eller en seksdel av alle som har livstidserfaring Maiden välinen vaihtelu viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneissä: vaihteluväli 0,0–1,7 prosenttia Variasjoner mellom landene mht. bruk siste år: fra 0,0¤% til¤1,7¤% Opioidien ongelmakäyttäjiä: arviolta 1,2–1,5 miljoonaa eurooppalaista Problembrukere av opioider: anslått til mellom 1,2 og 1,5¤millioner europeere Huumekuolemien osuus kaikista 15–39-vuotiaiden kuolemista Euroopassa oli neljä prosenttia, ja opioidit liittyvät noin kolmeen neljäsosaan niistä. Narkotikainduserte dødsfall sto for 4 % av alle dødsfall blant europeere i¤alderen 15–39 år, og opioider ble påvist i¤om lag tre firedeler av dødsfallene Pääasiallinen huume yli 50 prosentissa kaikista hoitopyynnöistä Mer enn 50 % av alle søknader om narkotikabehandling gjelder opioider Noin 670œ000 opioidien käyttäjää sai korvaushoitoa vuonna 2008. Om lag 670¤000 opioidbrukere mottok substitusjonsbehandling i¤2008 Uudet Itä-Euroopan halki kulkevat reitit eivät ole ainoa kokaiinin salakuljetukseen liittyvä huolenaihe. Bruk av amfetaminer er generelt mindre utbredt i¤Europa enn bruk av kokain, men i¤mange land er amfetamin eller metamfetamin de sentralstimulerende midlene som er mest brukt. Tämä kehitys osoittaa, että kokaiinia Euroopan unioniin tuovat tahot toimivat hyvin innovatiivisesti ja että ne ovat teknisesti hyvin taitavia. Dette kan være i¤ferd med å¤endre seg noe ettersom metamfetaminproduksjon nå også rapporteres i¤Litauen og Polen. Koska kokaiini on hyvin arvokasta, sitä voidaan laimentaa tai sekoittaa muihin aineisiin. Produksjonen her er særlig ment for markedene i¤Skandinavia, der det kan bli solgt som erstatning for amfetamin. Tämä aine voi aiheuttaa kokaiininkäyttäjille lisää terveysriskejä. Problematisk bruk av amfetamin og metamfetamin er tema for et Utvalgt aspekt som utgis samtidig med denne årsrapporten. Yleiskatsaus: Euroopan huumausainepolitiikan nykyinen tilanne ensikertalaisten osalta on lisääntynyt hitaasti joissain maissa, ja huumekuolemat sekä huumausainerikokset ovat lisääntyneet viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana. Kommentar: dagens landskap for europeisk narkotikapolitikk Tämä voi jossain määrin ilmentää sitä, että opioidiongelmat ovat luonteeltaan pitkäkestoisia: kerran riippuvaisiksi tultuaan käyttäjät pysyvät riippuvaisina pitkän aikaa. Opioider og injeksjonsbruk i¤antallet rapporterte tilfeller av narkotikainduserte dødsfall i¤2008 — anslaget er på 7¤371 tilfeller i¤2008 i¤EU-medlemsstatene og Norge, mot 7¤021 i¤2007. Niinpä jopa suhteellisen pieni joukko uusia käyttäjiä riittää ylläpitämään heroiininkäyttäjien kokonaisväestöä. Disse estimatene er sannsynligvis konservative. Euroopassa arvioidaan olevan 750œ000–1œ000œ000 suonensisäisten huumeiden käyttäjää, joskin levinneisyydessä on suuria eroja maiden välillä. Det har også blitt anslått at for hver dødelige overdose, er det 20–25¤ikke-dødelige overdoser, eller om lag 150¤000¤årlig i¤Den europeiske union. Tietojen laadullisten ongelmien vuoksi arvioon on syytä suhtautua suurella varauksella. Videre er det nå klart at ikkedødelige overdoser kan forårsake store helseskader og være en indikator på risiko for framtidige overdoser. Suonensisäistä käyttöä koskevia suuntauksia on varsin vaikea määrittää, mutta hoidon seurantaa koskevien tietojen perusteella näyttää siltä, että keskipitkän aikavälin suuntaus on laskeva ja suonensisäisten huumeiden käyttäjät ovat nyt vähemmistö ensimmäistä kertaa hoitoon hakeutuvien opioidien käyttäjien keskuudessa. I¤et folkehelseperspektiv er en av de største utfordringene for rusomsorgen i¤Europa å¤utvikle effektive tiltak som kan redusere både dødelige og ikkedødelige overdoser. Ennå har man ikke effektive tiltak for å¤møte denne utfordringen. Suurin osa näistä on ilmoitettu vain muutamasta maasta, pääasiassa Espanjasta, Italiasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta. ”Legal highs” — en vedvarende utfordring for både overvåking og tiltak Käyttäjistä voidaan erottaa kaksi ryhmää: yhteiskuntaan sopeutuneet miehet, jotka käyttävät päihdettä nuuskaamalla, ja syrjäytyneet huumeidenkäyttäjät, jotka käyttävät kokaiinia suonensisäisesti tai crack-kokaiinia muiden päihteiden ohella. Ťholde tritt med et sofistikert, innovativt marked i¤rask endring som aktivt søker nye produkter og nye markedsføringsstrategier, er en kontinuerlig utfordring i¤arbeidet med å¤identifisere og iverksette effektive tiltak mot nye psykoaktive stoffer. Toinen huolenaihe on kokaiininkäyttöön liittyvän kuolleisuuden lisääntyminen. Tjuefire nye syntetiske stoffer ble identifisert for første gang i¤Europa i¤2009, som dermed ble et rekordår for det europeiske systemet for tidlig varsling. Dette mønsteret fortsatte med uforminsket styrke i¤2010 — hele 15 nye stoffer var påvist medio juli, både syntetiske katinoner, syntetiske cannabinoider og nye kokain- og amfetaminlignende syntetiske derivater. Suonensisäinen käyttö on kuitenkin edelleen yleisin annostelutapa opioidien käyttäjien parissa useissa Itä-Euroopan maissa. Heroinbruk, særlig injeksjonsbruk av heroin, er fortsatt opphav til størsteparten av all sykdom og død forbundet med narkotikabruk i¤Den europeiske union. Tämä lisää alun perinkin suurta huolta huumeidenkäytön kansanterveydellisistä seurauksista joissakin Euroopan unionin naapurimaissa. Antallet problembrukere av opioider i¤Europa anslås forsiktig til 1,35 millioner, og de fleste nye klienter i¤behandlingsapparatet oppgir fortsatt opioider som primærrusmiddel. Euroopan unionin itärajalla sekä Venäjällä että Ukrainassa opioidien ongelmakäyttäjien määrä näyttää olevan kaksin- tai nelinkertainen EU:n keskiarvoon nähden. Data fra en rekke kilder tyder på at opioidproblemet generelt har vært stabilt eller økende i¤Den europeiske union siden 2003/04. Tällä alueella opioidien käyttöön liittyviä ongelmia ovat HIV-tartuntojen ja huumekuolemien erittäin suuret määrät. Mens heroinbeslagene er blitt flere, har beslaglagte kvanta ikke gått opp. Dette må sees i¤sammenheng med økningen i¤antall beslag av heroin i¤Tyrkia. Amfetamiinien käyttö on Euroopassa kokaiininkäyttöä kaiken kaikkiaan vähäisempää, mutta monissa maissa amfetamiini tai metamfetamiini on yleisimmin käytetty stimulantti. Trenddataene for prevalensestimater synes stabile, antallet nye behandlingssøknader har gradvis gått opp i¤flere land, og det er blitt flere narkotikainduserte dødsfall og dessuten flere narkotikalovbrudd de siste to årene. Amfetamiinin ongelmakäytöstä ovat raportoineet pääasiassa Pohjois-Euroopan maat, kun taas metamfetamiinin ongelmakäyttö on rajoittunut pitkälti Tšekkiin ja Slovakiaan. Til en viss grad kan dette tilbakeføres til opioidproblemenes langsiktige karakter der brukerne, når de først har blitt hektet, er avhengige i¤lang tid. Tilanne saattaa olla muuttumassa hitaasti, koska Liettuasta ja Puolasta on ilmoitettu metamfetamiinin tuotannosta. Dermed er selv et relativt lite antall nyrekrutterte nok til å¤opprettholde denne gruppens totale størrelse. Näiden maiden tuotanto päätyy pääasiassa Skandinavian huumemarkkinoille. Antallet sprøytebrukere i¤Europa er anslått til mellom 750¤000 og 1¤million, med store forskjeller i¤prevalens landene imellom. Sitä voidaan myydä amfetamiinin korvikkeena. På grunn av problemer med kvaliteten på dataene må dette anslaget imidlertid behandles med stor forsiktighet. Amfetamiinin ja metamfetamiinin ongelmakäyttö on tätä vuosiraporttia seuraavan erityiskysymyksen aiheena. Det er spesielt vanskelig å¤måle trender for injeksjonsbruk, men data fra behandlingsovervåking tyder på at trenden på mellomlang sikt peker ned, og at sprøytebrukerne nå er i¤mindretall blant opioidbrukere som inntas til behandling i¤Europa. Opioidit ja huumeiden suonensisäinen käyttö Injisering er likevel den vanligste bruksmåten for opioidbrukere i¤mange østeuropeiske land. Heroiini, etenkin sen suonensisäinen käyttö, aiheuttaa edelleen suurimman osan huumeidenkäytöstä johtuvasta sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta Euroopan unionissa. I¤tillegg er det stor bekymring for hvilke folkehelsemessige konsekvenser bruken av narkotika kan få i¤en del av Den europeiske unions naboland. Opioidien ongelmakäyttäjien määrä Euroopassa on varovaisesti arvioiden noin 1,35 miljoonaa, ja useimmat hoitoon hakeutuvat ilmoittavat edelleen opioidit ensisijaiseksi huumeekseen. På EUs østgrense synes både Russland og Ukraina å¤ha to til fire ganger høyere nivåer av problematisk bruk av opioider enn EU-gjennomsnittet. Eri lähteistä poimittujen tietojen perusteella opioidiongelma Euroopan unionissa vaikuttaa kokonaisuudessaan vakaalta tai kasvavalta vuosista 2003–2004 alkaen. Et av problemene forbundet med opioidbruk i¤denne regionen er høy forekomst av HIV-infeksjon og narkotikainduserte dødsfall. Vaikka heroiinitakavarikoiden lukumäärä on lisääntynyt, takavarikoidun aineen määrä ei ole, joskin tässä on otettava huomioon, että päihteen takavarikot Turkissa ovat lisääntyneet. I¤juli 2010 gjennomførte EONNs vitenskapelige komité en formell risikovurdering av det syntetiske katinonet mefedron. Bakgrunnen var økt bekymring for at mefedron ble markedsført som et lovlig alternativ til sentralstimulerende midler som kokain og ecstasy. Levinneisyysarvioista peräisin olevien tietojen mukaan suuntaus vaikuttaa vakaalta, hoidon kysyntä Risikovurderingen var et ledd i¤EUs hurtigordning for kontroll med nye psykoaktive stoffer. Euroopan suurin laittomien huumeiden käyttöön liittyvä vältettävissä oleva kuolleisuus johtuu yliannostuksesta. Toksikologisten analyysien mukaan heroiini on osallisena useimmissa huumekuolemissa. I¤Europa er overdose den fremste årsaken til unngåelig dødelighet relatert til bruk av illegale rusmidler, og toksikologiske analyser viser at heroin er til stede i¤de fleste narkotikainduserte dødsfall. Tämä korostaa opioidien merkitystä, kun pyritään ymmärtämään huumeidenkäytön kansanterveydellisiä seurauksia Euroopassa. Dette understreker nok en gang at det ikke er mulig å¤forstå narkotikabrukens konsekvenser for folkehelsen i¤Europa, uten å¤forstå hvilken viktig rolle opioider spiller. Vuodesta 2003 alkaen huumekuolemien määrä on lisääntynyt useimmissa Euroopan maissa. Siden 2003 har antallet narkotikainduserte dødsfall økt i¤de fleste land i¤Europa, og det samme har alderen på ofrene. Koska myös vainajien ikä on noussut, vaikuttaa siltä, että kroonikkokäyttäjien väestö alkaa ikääntyä. Altså kan gruppen av kroniske brukere være i¤ferd med å¤bli eldre. Nämä arviot ovat silti varovaisia. Foreløpige data tyder på en moderat økning Voidaan siis arvioida, että jokaista kuolemaan johtanutta yliannostusta kohti on 20–25 vähemmän kohtalokasta yliannostustapausta tai että niitä on Euroopan unionissa vuosittain pyöreästi 150 000. Det er viktig å¤opprettholde årvåkenheten og kunne reagere raskt på nye utviklinger, som nye kjemiske grupper av psykoaktive stoffer som er identifisert i¤såkalte ”legal highs”. Nyt vähemmän kohtalokkaiden yliannostusten tiedetään kuitenkin voivan aiheuttaa merkittäviä terveydellisiä vahinkoja. Et eksempel er aminoindaner (metylendioksyaminoindan, MDAI) og syntetiske kokainderivater (som fluortropakokain). Tämänhetkiset toimenpiteet eivät ole riittäviä. EONN overvåker tilgjengeligheten og mulige helseeffekter av disse stoffene. ”Lailliset huumeet”: jatkuva haaste huumevalvonnalle ja torjuntatoimille painostuksen alla. EMCDDA on yhteistyössä Europolin ja Euroopan lääkeviraston kanssa tehnyt töitä sen eteen, että se voi toimittaa luotettavaa ja perinpohjaista tietoa oikeaaikaisesti. raskt vil se hvilket potensial som ligger i¤stoffer som kan kjøpes billig i¤store kvanta, som i¤framtiden lett vil kunne framstilles syntetisk og som vil være attraktive alternativer til kontrollerte stoffer. Tällä nopeasti kehittyvällä alalla tarve lisätä Euroopan valmiuksia kehityksen ennakoivaa seurantaa varten kasvaa koko ajan. Ť”skreddersy” et narkotisk stoff til erstatning for et kontrollert rusmiddel er ikke noe nytt. Vakiintuneen lähdeaineiston puute on tässä tehtävässä ongelmallista. Tidligere ble ”designerdop” produsert illegalt og markedsført direkte på det illegale markedet. Valvontastrategioiden osalta se tapa, jolla näitä tuotteita valmistetaan ja markkinoidaan, on vahva osoitus siitä, että tehokkaat toimenpiteet edellyttävät Euroopan tasoista toimintaa kansallisten aloitteiden tukemiseksi. Det som er nytt i¤dag, er at vi ser et samspill mellom det ulovlige og det lovlige markedet, der kjemikalier kjøpes lovlig, men så selges som erstatninger for illegale psykoaktive stoffer. Uusien psykoaktiivisten aineiden määrittämiseen ja niihin reagoimiseen tähtäävät pyrkimykset pärjäävät varsin heikosti taistelussa kehittyneiden, innovatiivisten ja alati muuttuvien huumemarkkinoiden kanssa. Eksempelet mefedron viser hvordan EU-medlemsstatene kan komme under kraftig press fra media og offentligheten for å¤respondere raskt på en potensiell ny trussel. Markkinoilla kehitetään aktiivisesti uusia tuotteita ja markkinointistrategioita. I¤tett samarbeid med Europol og Det europeiske legemiddelkontor (EMEA) har EONN arbeidet for å¤framskaffe aktuell informasjon som er pålitelig og veloverveid. Vuosi 2009 oli ennätysten vuosi Euroopan varhaisen varoituksen järjestelmässä: Euroopassa määritettiin 24 uutta synteettistä huumetta. Fordi alt skjer så raskt, er det desto viktigere å¤styrke Europas kapasitet til å¤overvåke utviklingen proaktivt og spesielt teste og identifisere den kjemiske sammensetningen av produktblandingene samt vurdere deres potensielle innvirkning på folkehelsen. Her er det et problem at det ikke finnes standard referansematerialer. Näihin kuului synteettisiä katinoneja ja synteettisiä kannabinoideja sekä uusia kokaiinin ja amfetamiinin kaltaisia synteettisiä johdannaisia. Når det gjelder kontrollstrategier, innebærer den måten disse produktene framstilles og markedsføres på, at innsatsen ikke er effektiv om ikke nasjonale initiativer har støtte i¤handling på europisk plan. Usein Internetiin ilmestyy saman tien uusia verkkokauppoja, jotka myyvät korvaavia päihteitä. Organisert kriminalitet har innsett potensialet i”nye syntetiske stoffer Uusia aineita koskevien lakien säätäminen on mutkikasta monista syistä. Det er mange faktorer som gjør det komplisert å¤innføre lovgivning som regulerer disse stoffene. Joissakin jäsenvaltioissa on lakeja, jotka kattavat saman kemiallisen ryhmän aineet. En del medlemsstater har vedtatt en generell lovgivning som omfatter stoffer i¤samme kjemiske gruppe. Tämä laillinen vaihtoehto on käytössä vain muutamissa maissa, ja sen toteuttaminen käytännössä voi olla vaikeaa. Det er bare noen land som har mulighet for å¤gjøre det på denne måten, og slik lovgivning kan være vanskelig å¤omsette i¤praksis. Lisävaikeuksia syntyy sen vuoksi, että joillakin näistä aineista voi olla laillisia, muita kuin lääkinnällisiä käyttötarkoituksia. Niitä voidaan myydä oletettavasti laillisiin tarkoituksiin tai käyttää lääketeollisuudessa tutkimus- ja kehitystarkoituksiin. Andre problemer kan skyldes at en del av disse stoffene kan ha legitime ikke-medisinske bruksområder, selges for tilsynelatende legitime formål eller brukes i¤legemiddelindustrien for forsknings- og utviklingsformål. Niinpä edes hyvin valmistelluilla sääntelytoimilla ei välttämättä saada ratkaistua kaikkia ongelmia tällä saralla, ja on myös olemassa vaara, että toimet vauhdittavat aineiden ei-toivottua siirtymistä pääasiassa verkkokauppojen ”laillisten huumeiden” markkinoilta niille markkinoille, joita pyörittää järjestäytynyt rikollisuus. Når det er sagt, vil selv ikke godt utformede kontrolltiltak løse alle problemer på dette området, og det er fare for at de til og med kan lette den uønskede overgangen fra et overveiende nettbasert marked for ”legal highs” til et marked som involverer organisert kriminalitet. Katinonipäihteet, kuten mefedroni, metyloni ja MDPV, ovat kaikki olleet laittomilla markkinoilla, missä niitä myytiin kokaiinin, ekstaasin ja amfetamiinin korvikkeina tai omilla nimillään. Katinonbaserte rusmidler, som f.eks. mefedron, metylon og MDPV, har dukket opp på det illegale markedet og selges der som erstatninger for kokain, ecstasy og amfetamin, eventuelt som det de er. Europol on todennut, että monta suurta laitonta ekstaasintuotantopaikkaa, joissa havaittiin tehtävän mefedronitabletteja, on suljettu ja että yli 20 Euroopan maata on ilmoittanut löytäneensä ainetta takavarikkojen yhteydessä. Europol rapporterer at en rekke store illegale anlegg for produksjon av ecstasy drev tablettering av mefedron, og over 20 europeiske land rapporterte funn av dette stoffet i¤beslag. On vaikea ennakoida, ovatko uudet synteettiset huumeet joskus pääosassa laittomien huumeiden markkinoilla Euroopassa. Det er vanskelig å¤forutsi i¤hvilken grad nye syntetiske stoffer vil dominere Europas framtidige illegale narkotikamarked. Tällaiset aineet ovat houkuttelevia vaihtoehtoja säännellyille huumeille. Det er imidlertid sannsynlig at kriminelle organisasjoner On syytä pysytellä valppaana, ja uusiin kehityskulkuihin on reagoitava nopeasti. USA har et gammelt narkotikaproblem, og utviklingen på dette markedet har av og til hatt implikasjoner for Europa. Tämä koskee esimerkiksi ”laillisiksi huumeiksi” määriteltyjen tuotteiden piiristä löytyvien psykoaktiivisten aineiden uusia kemiallisia ryhmiä. Nå er misbruk av reseptpliktige legemidler, særlig opioider som OxyContin, et stort problem for amerikansk narkotikapolitikk. Tästä hyvä esimerkki ovat aminoindaanit (metyleenidioksiaminoindaani, MDAI) ja synteettiset kokaiinijohdannaiset (kuten fluorotropakokaiini). I¤Europa har ikke misbruk av reseptpliktige legemidler vært betraktet som noe stort problem, annet enn av opioidpreparater som brukes i¤substitusjonsbehandling. Kun mefedronin vastaiset toimet aloitettiin vuonna 2010, aine oli edelleen harvinainen, mutta muita senkaltaisia aineita on alettu löytää yhä useammin. Dette skyldes delvis regelverk og forskrivningspraksis, som er annerledes enn i¤USA. Varhaisen varoituksen järjestelmään on saatu myös ensimmäiset ilmoitukset käyttäjistä, joille aine on aiheuttanut ongelmia. Misbrukspotensialet er også en faktor som tas i¤betraktning av det europeiske systemet for legemiddelovervåking, som er underlagt Det europeiske legemiddelkontor. EMCDDA seuraa näiden aineiden saatavuutta ja mahdollisia terveysvaikutuksia. I¤problemstillinger som gjelder legemiddelmisbruk, foregår arbeidet i¤samarbeid med EONN. Aiemmin design-huumeita tuotettiin ja markkinoitiin laittomasti suoraan laittomilla markkinoilla. Spredningen av falske legemidler, som framstilles og selges i¤stedet for lovlige produkter, er et økende problem. Vuonna 2009 varhaisen varoituksen järjestelmään tuli ilmoituksia aineista, joiden kemiallista rakennetta oli muutettu vain hieman sellaisiin lääkkeisiin nähden, joiden väärinkäyttö on tunnetusti mahdollista. I¤2009 mottok systemet for tidlig varsling rapporter om stoffer som var basert på små forandringer i¤den kjemiske strukturen i¤legemidler med kjent misbrukspotensial. Uusien designlääkkeiden yleistyminen kuormittaisi niitä ponnisteluita, joiden avulla varmistetaan, ettei reseptilääkkeitä jaeta eteenpäin ja käytetä väärin. Framveksten av nye designlegemidler vil bli en uvelkommen tilvekst til oppgaven med å¤sikre at reseptpliktige legemidler ikke kommer ut på det illegale markedet og misbrukes. Se on myös toinen esimerkki siitä, miten laittomilla markkinoilla tehtävät innovaatiot vaativat lääketeollisuudelta ja päihteitä valvovalta sääntelyjärjestelmältä tehokkaita ja yhteisiä vastatoimenpiteitä. Det er også et eksempel på hvordan innovasjon i¤det illegale markedet krever at legemiddellovgivning og regelverkene for kontroll med legemidler og narkotika må være solide og samkjørte. Tämä asia on ennemminkin mahdollinen uhka kuin välitön ongelma, mutta koska tämä ala kehittyy hyvin nopeasti, on tärkeää ennakoida tulevia haasteita hyvissä ajoin. Dette er mer en potensiell trussel enn et umiddelbart problem, men fordi utviklingen på dette området skjer i¤en så rasende fart, er det viktig å¤foregripe framtidige utfordringer. Tulevaisuudessa kohtaamme yhä enemmän uusia huumeita, jotka perustuvat olemassa oleviin lääkevalmisteisiin mutta jotka on tarkoitettu muihin kuin lääkinnällisiin tarkoituksiin. Antydningen om at vi i¤framtiden vil få stadig flere nye stoffer basert på eksisterende legemidler, men som er beregnet på ikke-terapeutisk bruk, gir særlig grunn til bekymring. Johdanto huomioon ottaen päätöslauselmassa korostettiin tiedonkeruutyökalujen ja mekanismien kehittämistä, jotta huumeongelmasta voidaan saada luotettavaa ja vertailukelpoista tietoa. Innledning om å¤unngå unødvendig dobbeltarbeid med eksisterende internasjonale overvåkingssystemer, inklusive systemer som drives av organisasjonene i¤FN-systemet eller av regionale organer, som EONN. Huumausaineita koskevien strategioiden ja toimintasuunnitelmien seuranta ja arviointi on tärkeä aihe niin kansallisella kuin kansainväliselläkin tasolla. Overvåking og evaluering av narkotikastrategier og handlingsplaner er sentrale oppgaver både på nasjonalt og internasjonalt plan. Tässä luvussa käsitellään viimeaikaisia kehityskulkuja tällä alalla, esimerkiksi YK:n kehittämää uutta valvontajärjestelmää ja ensimmäisiä tuloksia EU:n uuden huumeidenvastaisen toimintasuunnitelman toteuttamisesta. I¤dette kapittelet rapporteres det om et nytt overvåkingssystem som er under oppbygging i¤FN, og om de første resultatene av gjennomføringen av EUs nye handlingsplan mot narkotika. Luvussa kuvataan joidenkin saavutusten lisäksi myös huumepolitiikan arvioinnin vaativuutta koskevia hankaluuksia sekä uusintakierroksia, jotka useimmat EU:n jäsenvaltiot ovat hyväksyneet. Videre beskrives en del av resultatene av evalueringen av narkotikapolitikken og vanskene i¤forbindelse med den periodiske evalueringen og revideringen av narkotikapolitikken som de fleste EU-medlemsstatene har vedtatt. YK:n uudessa tietojenkeruutyökalussa yhdistyvät vuosittainen raportointikysely (Annual Reporting Questionnaire, ARQ), YK:n huumausaineiden valvontaa koskeviin sopimuksiin liittyvä seurantatyökalu sekä uusi kysymyssarja, joka on laadittu hiljattain hyväksytyn poliittisen julistuksen ja toimintasuunnitelmien puitteissa. Med FNs nye verktøy for innsamling av data vil det årlige rapporteringsskjemaet ARQ (Annual Reporting Questionnaire), et overvåkingsverktøy knyttet opp mot FN-konvensjonene om narkotikakontroll, bli slått sammen med et nytt sett av spørsmål relatert til den nye politiske erklæringen og handlingsplanen. Uusi kyselylomake on määrä hyväksyä CND:n vuoden 2011 istunnon aikana, ja ensimmäinen aineistonkeruukierros tehdään pian sen jälkeen. Det nye spørreskjemaet skal vedtas på CNDs sesjon i¤2011, og den første runden for datainnsamling vil bli gjennomført like etter. EU:n huumausainestrategia ja toimintasuunnitelma Lisboa-traktaten og narkotikatiltak Luvussa tarkastellaan myös erilaisia Euroopassa käytettyjä lainsäädännöllisiä lähestymistapoja huumeiden luokittelussa. Kapittelet ser videre på hvordan landene i¤Europa bruker forskjellige tilnærminger for å¤skille mellom ulike narkotiske stoffer. Näitä ovat erilaiset lait, huumeiden luokittelumallit sekä syyttäjien tai tuomareiden harkintavalta. Det omfatter bruk av en lang rekke lover, forskjellige ordninger for å¤klassifisere narkotiske stoffer, eller det kan være opp til påtalemyndighetens eller domstolens skjønn. Toinen tapa tehdä ero on määrittää rajaarvot, joiden perusteella henkilökohtainen käyttö erotetaan huumeiden kaupittelurikoksista. Et annet skille gjelder grensene for hvilke kvanta som aksepteres for besittelse til eget bruk, og hvilke kvanta som betraktes som illegal handel med narkotika. Kapittelet beskriver også nye data og trender for narkotikarelaterte offentlige utgifter og narkotikarelatert forskning i¤Europa. Kansainvälisten ja EU:n toimintalinjojen kehitys Politisk utvikling internasjonalt og i”EU YK:n poliittisen julistuksen ja toimintasuunnitelman seuranta Overvåking av FNs politiske erklæring og handlingsplan EU:n huumausaineita koskevan toimintasuunnitelman (2009–2012) ensimmäisen vuoden aikana toteutettiin monenlaisia toimenpiteitä. Handel med illegale rusmidler kommer inn under området med frihet, sikkerhet og rettferdighet (artikkel 83), som fastsetter at det skal innføres minsteregler med hensyn til definisjonen av straffbare handlinger og straffesanksjoner. Puheenjohtajavaltiot Tšekki ja Ruotsi tukivat toimintasuunnitelman toimeenpanoa hyväksymällä kolme neuvoston päätelmää. Traktaten åpner for opprettelse av en europeisk påtalemyndighet, med mulighet for å¤utvide dens myndighet til også å¤omfatte alvorlig kriminalitet med forgreninger over landegrensene (artikkel 86). Kolmannessa päätelmässä käsiteltiin laittomia huumeita koskevien tutkimusvalmiuksien vahvistamista Euroopan unionissa. Dette kan innebære at narkotikasmugling i¤visse tilfeller kan påtales på EU-plan. Yhdistyneiden Kansakuntien jäsenvaltiot hyväksyivät YK:n uuden poliittisen julistuksen ja maailmanlaajuisen huumeongelman torjumiseen tarkoitetun toimintasuunnitelman YK:n huumausainetoimikunnan (CND:n) vuoden 2009 istunnon aikana (EMCDDA, 2009a). På sesjonen i¤FNs narkotikakommisjon (CND) i¤2009 vedtok FNs medlemsstater en ny politisk erklæring og handlingsplan for å¤bekjempe narkotikaproblemene i¤verden (EONN, 2009a). Jäsenvaltiot hyväksyivät myös päätöslauselman (52/12), jonka avulla parannetaan tiedonkeruuta, raportointia ja analysointia edellä mainittujen uusien huumausainepoliittisten asiakirjojen toimeenpanon seuraamiseksi. De vedtok også en resolusjon (52/12) for å¤forbedre datainnsamling, rapportering og analyse med sikte på å¤overvåke gjennomføringen av disse nye narkotikapolitiske dokumentene. Euroopan komissio julkisti 25. lokakuuta 2004 tehdyn neuvoston puitepäätöksen 2004/757/YOS toimeenpanoa koskevan raportin. Som tidligere har Den europeiske union myndighet til å¤bidra til medlemsstatenes innsats for å¤redusere narkotikarelaterte helseskader, også gjennom opplysningsarbeid og forebyggende tiltak. Puitepäätöksessä vahvistettiin vähimmäisnormit huumausaineiden kauppaa koskevista rikoksista ja rangaistuksista. I¤henhold til den nye artikkelen om folkehelse har Europakommisjonen anledning til å¤ta initiativ, i¤nært samarbeid med medlemsstatene, til å¤fastsette retningslinjer og indikatorer, organisere utveksling av beste praksis og forberede nødvendige elementer for periodisk overvåking og evaluering. Komissio katsoi, että vaikka puitepäätös olikin ensimmäinen askel huumausaineiden kaupan vastaiseen yhteiseen lähestymistapaan, se ei ole (1) For ytterligere opplysninger, se Lisboa-traktaten på Europa-nettstedet. Poliittisen julistuksen ja toimintasuunnitelmien edellisessä 10-vuotisarvioinnissa esiintyneet ongelmat Høyt på listen over hensyn som måtte tas, var behovet for bedre rapportering til FN fra medlemsstatenes side, og målet 1 yhtenäistää ja uudistaa sen toimielimiäœ( Kapittel 1: Politikk og lovgivning Tämä voi mahdollisesti johtaa siihen, että tietyistä huumausaineen salakuljetusrikoksista voitaisiin nostaa syyte EU:n tasolla. EUs narkotikastrategi og handlingsplan plattform for meningsutveksling, eller skulle det være et formelt rådgivningsorgan for Kommisjonen? Toinen toimi, jonka tavoitteena on kansalaisyhteiskunnan mukaan ottaminen ja aktivoiminen, on Euroopan komission Euroopan huumefoorumi. Et annet tiltak som tar sikte på å¤involvere og mobilisere sivilsamfunnet, er Europakommisjonens European Action on Drugs. Hankkeessa viranomaisia, toimielimiä, yhdistyksiä, kansalaisjärjestöjä, yrityksiä ja yksityishenkilöitä pyydetään sitoutumaan tiettyyn toimenpiteeseen huumausaineiden vastaisessa taistelussa. Dette prosjektet oppfordrer myndigheter, institusjoner, organisasjoner, NGOer, næringsliv og privatpersoner til å¤forplikte seg til bestemte tiltak på rusfeltet. Tällä tavoin hankkeen on määrä luoda kansalaisyhteiskunnalle keino kasvattaa tietoisuutta huumeista ja niihin liittyvistä riskeistä sekä edistää vuoropuhelua ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Hensikten er å¤gi sivilsamfunnet en plattform som vil øke bevisstheten omkring narkotika og risikoene ved narkotikabruk samt fremme dialog og utveksling av beste praksis. Noin 640 hakijaa oli rekisteröinyt sitoumuksensa vuoden 2010 maaliskuun alkuun mennessä. I¤begynnelsen av mars 2010 hadde om lag 640¤søkere registrert seg. Lissabonin sopimuksessa käsitellään myös kansanterveyttä, ja kuten aiemminkin, siinä valtuutetaan Euroopan unioni täydentämään jäsenvaltioiden toimia, joiden tavoitteena on ”huumausaineiden aiheuttamien terveyshaittojen vähentämiseen tähtäävä toiminta, johon kuuluu tiedotus- ja ehkäisemistoimia”. En rekke tiltak ble iverksatt i¤løpet av det første året etter at EUs nye handlingsplan mot narkotika (2009–12) ble vedtatt. Kansanterveyttä koskevan uuden artiklan myötä Euroopan komissio voi tehdä aloitteita tiiviissä yhteistyössä jäsenvaltioiden kanssa ohjeistusten ja indikaattorien laatimiseksi ja parhaiden käytäntöjen vaihdon järjestämiseksi sekä valmistella jaksoittaisessa seurannassa ja arvioinnissa tarvittavia elementtejä. Tämä on omiaan lujittamaan komission ja EMCDDA:n näillä aloilla tekemää työtä. Tsjekkia og Sverige hadde formannskapet i¤Den europeiske union og støttet gjennomføringen av handlingsplanen ved å¤vedta rådskonklusjoner, én som tok sikte på å¤få utviklet nøkkelindikatorer for narkotikamarkedene, for narkotikarelatert kriminalitet og tilbudsreduksjon, en annen med sikte på utveksling av god praksis, retningslinjer og kvalitetsstandarder for generell forebygging, så vel som en tredje som tok sikte på å¤styrke Den europeiske unions forskningskapasitet angående illegale rusmidler. Kansalaisyhteiskunnan aktivoimisen pitäisi olla myös yksi keskeisistä periaatteista EU:n seuraavassa huumausainestrategiassaœ(4). Mobilisering av sivilsamfunnet skal også være et av hovedprinsippene i¤EUs neste narkotikastrategi¤(4). Tämä mainittiin Eurooppaneuvoston hyväksymässä Tukholman ohjelmassa. Dette ble slått fast i¤Stockholm-programmet og vedtatt av Det europeiske råd. Ohjelma tarjoaa puitteet EU:n toimille, jotka koskevat kansalaisuuteen, oikeuteen, turvallisuuteen, turvapaikanhakuun ja maahanmuuttoon liittyviä kysymyksiä oikeuteen, vapauteen ja turvallisuuteen perustuvalla alueella vuosina 2010–2014. Stockholm-programmet setter rammer for EUs tiltak i¤spørsmål om statsborgerskap, rettferdighet, sikkerhet, asyl og innvandring for et område med frihet, sikkerhet og rettferdighet for årene 2010–14. Kansalliset huumausainestrategiat Nasjonale narkotikastrategier Uudet suuntaukset Utvikling i”den senere tid Huumausainestrategiat ja -toimintasuunnitelmat ovat nyt keskeisiä kansallisen huumausainepolitiikan työvälineitä Euroopassa. Narkotikastrategier og handlingsplaner utgjør nå de sentrale dokumentene i¤nasjonal narkotikapolitikk i¤Europa. Miltei kaikissa EMCDDA:n seuraamissa 30 maassa on hyväksytty tällaisia asiakirjoja, joita maat myös määräajoin uudistavat. Nesten alle de 30 landene som EONN overvåker, har vedtatt slike dokumenter og reviderer dem med jevne mellomrom. Vuonna 2009 seitsemän Euroopan maata hyväksyi uusia huumausainestrategioita tai -toimintasuunnitelmia (katso taulukko 1), ja 12 muussa maassa vuoden 20 10 alkupuolella laadittiin uusia kansallista huumausainepolitiikkaa koskevia asiakirjojaœ(5). I¤2009 ble nye narkotikastrategier eller handlingsplaner vedtatt av sju europeiske stater (se tabell 1), og i¤begynnelsen av 2010 hadde tolv andre begynt å¤utarbeide nasjonale narkotikapolitiske dokumenter (5). myös tulevaisuuden työtä koskevia ehdotuksiaœ(2). Kommisjonen har også publisert et arbeidsdokument som beskriver hvilke ordninger som finnes i¤Den europeiske union for å¤påvise, overvåke og iverksette tiltak mot nye trender, samt foreslår retningslinjer for arbeidet framover (2). Lisäksi käynnistettiin uusi hanke, jonka tavoitteena on tukea EU:n laajuisen, synteettisten huumeiden rikosteknistä profilointia koskevan järjestelmän toteuttamistaœ(3). I¤tillegg ble det lansert et nytt prosjekt for å¤støtte gjennomføringen av et unionsomfattende system for kriminalteknisk profilering av syntetiske stoffer¤(3). Kun huumausaineista saadaan määritettyä eräänlainen sormenjälki, rikosteknisen profiloinnin avulla voidaan jäljittää valmistajia ja kartoittaa huumeiden jakelukanavia. Dette vil gi et slags ”fingeravtrykk” for hvert stoff og dermed bidra til å¤spore produsenter og kartlegge distribusjonskanaler. Muita komission toimia, jotka koskevat kansalaisyhteiskunnan kanssa tehtävää yhteistyötä ja huumetutkimusta, kuvataan jäljempänä tässä luvussa. Andre aktiviteter som Kommisjonen har igangsatt når det gjelder samarbeidet med det sivile samfunn og narkotikarelatert forskning, er beskrevet senere i¤dette kapittelet. Ensimmäinen kattava arviointi EU:n huumausaineita koskevan toimintasuunnitelman (2009–2012) toteuttamisen edistymisestä julkaistaan loppuvuodesta 2010. Den første omfattende framdriftsrapporten om gjennomføringen av EUs inneværende handlingsplan mot narkotika (2009–12) vil bli publisert i¤slutten av 2010. Europa-lehdistötiedote MEMO/09/548.SEK(2009) 1090 lopullinen.13405/09 CORDROGUE 63.Yhteistyön edistäminen kolmansien maiden kanssa sekä tutkimuksen ja tiedotuksen parantaminen olivat kaksi muuta pääperiaatetta.Alankomaat, Italia, Latvia, Liettua, Luxemburg, Portugali, Puola, Romania, Slovenia, Tšekki, Turkki ja Viro. SEC (2009) 1090 final.13405/09 CORDROGUE 63.De to andre hovedprinsippene er: bedret samarbeid med tredjestater samt styrket forskning og informasjon.Tsjekkia, Estland, Italia, Latvia, Litauen, Luxembourg, Nederland, Polen, Portugal, Romania, Slovenia, Tyrkia.Med “nasjonale narkotikapolitiske dokumenter” menes ethvert offisielt dokument godkjent av en regjering, som definerer generelle prinsipper og konkrete intervensjoner eller mål på narkotikaområdet, enten det offisielt betegnes som narkotikastrategi, handlingsplan, program eller annet strategidokument. Taulukko 1: Vuonna 2009 hyväksytyt huumausainepoliittiset asiakirjat Tabell 1: Narkotikapolitisk dokument vedtatt i 2009 Politiikka-asiakirjan nimi Navn på strategidokumentet Täydennetään toimintasuunnitelmalla (2009–2013) Supplert med en handlingsplan (2009–13) Kansallinen huumausainestrategia – väliaikainen Nasjonal narkotikastrategi – overgangsdokument Korvataan päihteiden väärinkäyttöä koskevalla strategialla, joka sisältää myös alkoholin. Vil bli erstattet av en strategi for rusmiddelmisbruk som også omfatter alkohol Kansallinen huumausainestrategia Nasjonal narkotikastrategi Täydennetään toimintasuunnitelmalla (2009–2012) Supplert av en handlingsplan (2009–12) Täydennetään toimintasuunnitelmilla Vil bli supplert med handlingsplaner Kansallinen huumeongelman torjuntastrategia Nasjonal strategi for håndtering av narkotikaproblemet Kansallinen huumausaineiden vastainen strategia Vil bli supplert med handlingsplaner Toinen vuosien 2006–2012 kansallisen strategian alainen toimintasuunnitelma Annen handlingsplan til den nasjonale strategien for 2006–12 Toimintasuunnitelma huumausaineiden väärinkäytön torjumiseksi Handlingsplan for bekjempelse av narkotikamisbruk Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Nasjonale kontaktpunkter i€Reitox-nettet. Viimeistään uudistustyö on aloitettava useita kuukausia ennen asiakirjan voimassaolon päättymistä. Forbindelser mellom narkotika- og alkoholstrategier i¤antall europeiske land som har en gyldig nasjonal narkotikastrategi eller handlingsplan. Useat maat ovat hiljattain ilmoittaneet, että niiden kansallista huumausainepolitiikkaa koskevien asiakirjojen uudistaminen viivästyyœ(6). Bruken av flere rusmidler — blandingsbruk — er utbredt blant narkotikabrukere i¤Europa, og nærmest all blandingsbruk omfatter bruk av alkohol (EONN, 2009d). Viisi maata, joiden huumausainestrategian tai -toimintasuunnitelman voimassaoloaika päättyi joulukuussa 2008, hyväksyivät uudet asiakirjat vasta vuotta myöhemmin (Italia, Latvia, Liettua, Portugali ja Romania). Fagfolk innen forebygging, behandling, skadereduksjon og sosial reintegrasjon vet godt at narkotika- og alkoholproblemer gjerne er overlappende, og har arbeidet for å¤finne praktiske løsninger som griper fatt i¤begge problemstillingene samtidig. På strateginivå synes situasjonen ikke å¤være like klar (Muscat, 2008). Lisäksi joukko maita, joiden poliittisten asiakirjojen voimassaolo päättyi vuonna 2009, ei uudistanut niitä kyseisen vuoden aikana. Ťoppdatere et narkotikapolitisk dokument er en kompleks prosess som består av en rekke trinn. Ensimmäistä kertaa 1990-luvun puolivälin jälkeen Euroopassa on nyt vähemmän maita, joissa on voimassa oleva kansallinen huumausainestrategia tai -toimintaohjelma. Det første trinnet er sluttevalueringen av den eksisterende eller nylig utløpte strategien eller handlingsplanen (7). Euroopan unioni ja monet Euroopan maat ovat viime aikoina joutuneet arvioimaan olemassa olevaa poliittista asiakirjaa rinnan sen seuraavan version luonnoksen kanssa. I¤utviklingsfasen av den nye politikken blir dessuten aktørene, og noen ganger offentligheten, også konsultert. Koska tilanne todennäköisesti toistuu lähivuosina, on esitetty joitakin ehdotuksia, joiden avulla asiassa voitaisiin toimia vastedes toisin. Ettersom narkotikastrategier og handlingsplaner skal fastsette rollefordelingen for en rekke statlige organer, må utkastene vanligvis passere en rekke forskjellige ministerier. Erään ehdotuksen mukaan kahden peräkkäisen suunnitelman tai strategian välissä voitaisiin pitää siirtymävuosi, jonka aikana edelliset asiakirjat ja toimet arvioidaan ja politiikkaa uudistetaan. Til slutt må strategidokumentene godkjennes av regjeringen eller nasjonalforsamlingen. Huumausaine- ja alkoholistrategioiden väliset yhteydet Nyere rapporter tilsier at hele denne prosessen kan ta mellom seks måneder og to år. Useiden päihteiden käyttö – sekakäyttö – on varsin yleistä eurooppalaisten huumeidenkäyttäjien keskuudessa. Og nasjonale narkotikapolitiske dokumenter har vanligvis en tidsramme på fire til åtte år. Lähes kaikkiin sekakäytön tapoihin kuuluu alkoholi (EMCDDA, 2009d). For ikke å¤bli forsinket kan oppdateringsprosessen dermed måtte begynne omtrent halvveis i¤programperioden, eller i¤hvert fall flere måneder før utløpet av det eksisterende dokumentet. Päihteidenkäytön ehkäisemisen, hoidon, haittojen vähentämisen ja sosiaalisen kuntoutuksen parissa työskenteleville ammattilaisille huume- ja alkoholiongelmien välinen yhteys on tuttua. He ponnistelevatkin sellaisten käytännön ratkaisujen Men sluttevalueringen kan ikke gjøres før perioden som strategien eller handlingsplanen dekker er omme, eventuelt til og med enda senere, når det er mulig å¤vurdere effekten av den med epidemiologiske og andre data. Huumausainepoliittisten asiakirjojen uudistaminen on monimutkainen prosessi, jossa on monta vaihetta. Det er ikke mulig å¤se om utviklingen går i¤retning av den ene eller andre modellen. Ensinnäkin on tehtävä voimassa olevan tai hiljattain päättyneen strategian tai toimintasuunnitelman loppuarviointiœ(7). Selv om mange land nå synes å¤vedta en alkoholstrategi (Europakommisjonen, 2009b) i¤tillegg til narkotikastrategien, har andre land utvidet dekningsområdet for sitt narkotikapolitiske dokument. Sidosryhmiä ja joskus myös suurta yleisöä on kuultava uuden politiikan kehitysvaiheessa. Et eksempel her er Irlands beslutning om å¤innlemme alkohol i¤en ny strategi mot rusmiddelmisbruk. Koska huumausainestrategiat ja -toimintasuunnitelmat koskettavat monia eri hallinnonaloja, niiden laatimiseen kuuluu yleensä eri versioiden toimittaminen ministeriöihin lausuntokierrokselle. Grunnene til å¤ha separate strategier kan være et behov for å¤gripe særskilt fatt i¤alkoholrelaterte problemer, som ofte er av et helt annet omfang enn problemene i¤forbindelse med illegale rusmidler, eller ganske enkelt fordi noen rusmidler er lovlige, andre ulovlige. Lopuksi hallituksen tai eduskunnan on hyväksyttävä kyseiset asiakirjat. Den europeiske union og flere europeiske land har nylig stått overfor utfordringen med å¤skulle foreta sluttevalueringen av et eksisterende strategidokument og utarbeide et nytt omtrent på samme tid. Viimeaikaisten raporttien perusteella vaikuttaa siltä, että koko prosessi kestää vähintään kuusi kuukautta ja enintään kaksi vuotta. I¤og med at denne situasjonen nok vil kunne oppstå igjen i¤årene framover, har det framkommet en del forslag til hvordan dette kan gjøres bedre i¤framtiden. Tämän perusteella osin kansallisten huumausaineita koskevien poliittisten asiakirjojen aikajänne vaihtelee yleensä En mulighet er å¤legge inn et overgangsår mellom to påfølgende planer eller strategier, med sikte på å¤evaluere det som er gjort, og se på hvordan politikken kan fornyes. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa Kapittel 1: Politikk og lovgivning Politiikan tasolla tilanne vaikuttaa kuitenkin monimutkaisemmalta (Muscat, 2008). Offentlige utgifter og samfunnskostnader Nykyään Euroopan maiden suorittamasta kansallisten huumausainestrategioiden tai toimintasuunnitelmien arvioinnista on tullut yleinen käytäntö. Motsatt vil omfanget av alkoholbruk blant brukere av illegale rusmidler eller behovet for å¤ha en folkehelsepolitisk tilnærming som fokuserer på livsstil og atferd og ikke på det enkelte rusmiddel, være et argument for kombinerte strategier. Yleensä tavoitteena on arvioida saavutettua toteuttamisastetta sekä huumausainetilanteessa yleensä tapahtuneita muutoksia seuraavan strategian tai toimintasuunnitelman kehittämistä varten. Disse motstridende hensynene har vært bakgrunnen for at enkelte land har utviklet pragmatiske løsninger der separate narkotika- og alkoholstrategier knyttes sammen i¤en overordnet folkehelsestrategi eller i¤et felles nasjonalt samordningsorgan for både narkotika og alkohol (f.eks. Portugal). Euroopan huumausaine- ja alkoholistrategioiden arviointi osoittaa, että jäsenvaltioiden tilanteet ovat hyvin erilaisia. Offentlige utgifter knyttet til alle aspekter ved narkotikasituasjonen i¤Europa ble anslått til 34 mrd. euro i¤2005 (EONN, 2008d). Joissain maissa kansallista strategiaa ei ole lainkaan, joissain taas on laittomia huumeita koskeva strategia muttei alkoholistrategiaa. Toisissa maissa taas on erilliset huume- ja alkoholistrategiat, kaksi toisiinsa liittyvää strategiaa tai poliittinen asiakirja, joka kattaa sekä laittomat huumeet että alkoholin. Dette tallet inkluderer ”direkte identifiserbare” utgifter som en stats regjering har planlagt å¤bruke på rusmiddelrelaterte oppgaver, og som er identifisert som sådan i¤statsbudsjettet. Mitään näistä malleista ei siis voida pitää yleisimmin sovellettavana. Direkte identifiserbare utgifter gjenfinnes i¤statsregnskapet. Esimerkiksi Irlanti on tehnyt päätöksen sisällyttää myös alkoholi uuteen päihteiden väärinkäyttöä koskevaan strategiaansa. Størsteparten av de narkotikarelaterte offentlige utgiftene er imidlertid ikke direkte identifiserbare, dvs. ikke identifisert som sådan i¤nasjonalbudsjettet. Joissakin maissa toteuttamisesta vastaavat toimielimet toimittavat tietoja rutiinimaisesti. Ikke direkte identifiserbare utgifter må dermed estimeres ved hjelp av kostnadsmodellering. Tietojen tulkinta on yksi keskeisimmistä arvioinnin vaiheista. Evaluering av nasjonale narkotikastrategier og handlingsplaner Yhteisen eurooppalaisen mallin ja suuntauksen puuttuminen kuvastaa niitä moninaisia ongelmia, joita hallitusten on työstettävä laatiessaan päihteiden käyttöä koskevia strategioita. Det er nå vanlig praksis i¤europeiske land å¤foreta en endelig gjennomgang eller sluttevaluering av den nasjonale narkotikastrategien eller handlingsplanen. Yksi syy siihen, miksi strategiat halutaan pitää erillisinä, on tarve käsitellä erityisesti alkoholiin liittyviä ongelmia, jotka voivat olla laittomiin huumeisiin verrattuna aivan toista suuruusluokkaa. Vanligvis er målet å¤vurdere hvor langt gjennomføringen er kommet og hvordan narkotikasituasjonen har endret seg, for derved å¤ha et utgangspunkt for arbeidet på den neste strategien eller handlingsplanen. Julkiset menot ja yhteiskunnalliset kustannukset tilinpäätösasiakirjoista. Tall for de forskjellige årene finnes bare for direkte identifiserbare utgifter. Vuonna 2008 EU:n 22 jäsenvaltion ilmoittamien tietojen perusteella huumeongelman merkityt menot olivat yhteensä 4,2 miljardia euroa. I¤2008 rapporterte 22¤EU-medlemsstater å¤ha brukt 4,2 mrd. euro i¤direkte identifiserbare utgifter på narkotikaproblemet. Niissä 16 maassa, jotka toimittivat tietoja vuosilta 2005 ja 2008, merkityt julkiset menot kasvoivat 2,10 miljardista 2,25 miljardiin euroon. For de 16¤landene som rapporterte tall både i¤2005 og 2008, steg direkte identifiserbare offentlige utgifter fra 2,10 mrd. til 2,25 mrd. euro. Jos asiaa tarkastellaan osuutena bruttokansantuotteesta, merkittyjen menojen kokonaismäärä pieneni yhdeksässä maassa, suureni kuudessa ja pysyi muuttumattomana yhdessä maassaœ(8). Som andel av bruttonasjonalprodukt var det en nedgang i¤samlede, direkte identifiserbare utgifter i¤ni land, en økning i¤seks land og ingen endring i¤ett land¤(8). Skotlannissa tehdyn viimeisimmän arvion mukaan huumeiden väärinkäytön taloudelliset ja yhteiskunnalliset kustannukset vuonna 2006 olivat 5,1 miljardia euroa. I¤en del land begynner dette arbeidet med en vurdering av logikken i¤strategidokumentet, dets relevans og indre sammenheng. Yhteiskunnallisista ja taloudellisista kokonaiskustannuksista 96 prosenttia liittyi huumeiden ongelmakäyttöön ja neljä prosenttia huumeiden viihdekäyttöön. Innholdsanalyser, noen ganger med utarbeidelse av et problemhierarki eller en logisk ramme, brukes for å¤klarlegge strategiens underliggende teori, men også for å¤identifisere manglende samsvar mellom mål, tiltak og behov. Huumausaineisiin liittyvät julkiset menot voidaan luokitella julkisyhteisöjen tehtäväluokituksen (COFOG) avulla. Offentlige narkotikarelaterte utgifter klassifiseres etter COFOG-systemet, en internasjonal klassifikasjon av offentlige utgifter etter formål. Tietoja toimittaneen seitsemän maan luokittelemista merkityistä kokonaismenoista (1,82 miljardia euroa) suurin osa saatiin kahdelta hallinnonalalta: terveydenhuollon alalta (60 prosenttia) sekä yleisen järjestyksen ja turvallisuuden alalta (34 prosenttia) (jälkimmäisellä toimialalla tarkoitetaan poliisia, oikeuslaitosta ja vankiloita). Av samlede direkte identifiserbare utgifter klassifisert av sju rapporterende land (EUR¤1,82 mrd.), var mesteparten klassifisert som ”Helse” (60¤%) og ”Offentlig orden og trygghet” (34¤%) (dvs. politi, domstoler og fengsler). Tämä epätasapaino voi selittyä sillä, että yleiseen järjestykseen ja turvallisuuteen varattujen menojen katsotaan kohdistuvan laajemmalle ja yleisempiinkin rikollisuuden vastaisiin toimintaohjelmiin (merkitsemätön meno) (EMCDDA, 2008d). Denne ubalansen kan forklares med at utgifter til offentlig orden og trygghet ofte synes å¤inngå i¤bredere, mer generelle handlingsprogrammer mot kriminalitet (ikke direkte identifiserbare utgifter) (EONN, 2008d). Useimpien Euroopan maiden lainsäädännöissä on pohdittu tai otettu käyttöön huumeita koskevia erotteluja. Gjennomføringen av tiltakene fastsatt i¤strategidokumentene vurderes ved bruk av forskjellige metoder. Tuore esimerkki on Tšekin uusi rikoslaki, jonka mukaan kannabiksen tai sen vaikuttavan aineen, THC:n, hallussapidosta omaa käyttöä varten saa pienemmän enimmäisrangaistuksen kuin muiden aineiden hallussapidosta. I¤enkelte land sender institusjonene som har ansvar for gjennomføringen rutinemessig inn opplysninger. Vastaavaa mahdollisuutta pohdittiin myös Virossa vuonna 2009, mutta yhteensä 13:sta oikeusministeriön haastattelemasta asiantuntijasta kymmenen vastusti huumausainerikosten erottelevaa luokittelua aineiden perusteella, eikä lakia muutettu. I¤andre blir tjenestetilbyderne eller regionale myndigheter bedt om å¤fylle ut et skjema med opplysninger om gjennomføringsgrad og kanskje også vansker de har støtt på. Huumeidenkäytön yhteiskunnallisten kustannusten määrittäminen paljastaa sen rahamäärän, joka säästyisi, jos huumeidenkäyttö saataisiin loppumaan kokonaan. Problemet med å¤vurdere effektene av en narkotikastrategi på narkotikaproblemet, er et problem de fleste evaluerere har. Yhteiskunnallisiin kustannuksiin sisältyy myös välillisiä kustannuksia (esimerkiksi tuottavuuden pienentyminen sairastuvuuden ja kuolleisuuden vuoksi) sekä yksityisten sidosryhmien kustannuksia (esimerkiksi yksityinen terveydenhoito). Dessverre inneholder disse analysene sjelden noen europeisk sammenligning, slik at enkelte land har knyttet en nedgang i¤bruken av cannabis til innholdet i¤deres nasjonale narkotikapolitikk, mens dataene egentlig peker på en bredere internasjonal tendens. Ensimmäinen kokonaisuus on huumausainelakien ulkopuolinen sääntely, joka voidaan jakaa kolmeen luokkaan: rajoittamaton myynti, rajoitettu myynti ilman lääkärin valvontaa sekä rajoitettu myynti lääkärin valvonnassa. En beregning av samfunnskostnadene ved narkotikabruk avdekker hvilke beløp samfunnet hadde spart om det ikke lenger forekom bruk av narkotika, og vil også identifisere de ulike kostnadskomponentene og størrelsen på bidraget fra hver samfunnssektor. Ensimmäisessä luokassa tiettyjen tuotteiden myynnin valvontaan käytetään kuluttajansuojalakia. Denne informasjonen kan være nyttig når det skal bestemmes hvordan ressursene skal prioriteres. Offentlige utgifter er en del av samfunnets kostnader og er direkte kostnader bare fra statens ståsted. Toisen luokan rajoitukset ovat esimerkiksi ostajan ikää tai joskus käyttäjän ikää koskevia tai myyntipaikkojen lupia koskevia rajoituksia. Tämä koskee alkoholin ja tupakan valvontaa, mutta siihen voi myös kuulua kannabiksen myynti Alankomaiden coffee shopeissa Samfunnskostnadene innbefatter også indirekte kostnader (f.eks. tapt produksjon knyttet til sykelighet og dødelighet) og kostnader forbundet med private aktører (f.eks. private helsetjenester). Yhteiskunnallisten kustannusten tutkiminen on hyvin aikaavievää ja kallista. Ťtolke dataene er et av de sentrale trinnene i¤enhver evaluering. Tästä syystä tietoa huumeidenkäytön aiheuttamista yhteiskunnallisista kustannuksista Euroopassa on varsin vähän. Viime aikoina huumeidenkäytön aiheuttamia yhteiskunnallisia kustannuksia on arvioitu Suomessa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa (Skotlannissa). I¤en del land ligger ansvaret for datatolkingen alene hos det nasjonale samordningsorganet på rusmiddelfeltet, mens andre land gir eksterne evaluerere, en spesialnemnd eller ekspertgruppe i¤oppdrag å¤kartlegge status for dataene, vurdere resultatene og formulere anbefalinger for neste strategi eller handlingsplan. Välillisten kustannusten arvioitiin olevan 500–1œ100 miljoonaa euroa samana vuonna. Studier av samfunnskostnader er både tidkrevende og kostbare. Seuraavalla sijalla oli yleisen järjestyksen Derfor har vi lite informasjon om samfunnets Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko PPP-10. Se tabell PPP-10 i¤Statistiske opplysninger 2010. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa tai tiettyjen haihtuvien aineiden myynti esimerkiksi Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa kostnader ved narkotikabruk i¤Europa, men Finland og Storbritannia (Skottland) har nylig beregnet hvor mye narkotikabruk koster samfunnet. Kolmanteen luokkaan kuuluvat apteekkimyyntiä säätelevät lait, mukaan luettuina reseptittä saatavat yskän- ja nuhalääkkeet sekä reseptilääkkeet. I¤Finland ble de direkte kostnadene ved bruk av illegale rusmidler og misbruk av legemidler i¤2007 beregnet til mellom 200 og 300¤millioner euro, og de indirekte kostnadene til mellom 500 og 1¤100 millioner euro. Muutamien viime vuosien aikana Tšekki ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat rajoittaneet pseudoefedriiniä sisältävien flunssalääkkeiden myyntiä, koska niitä ostetaan laittoman amfetamiinin valmistamista varten. I¤løpet av de siste årene har Tsjekkia og Storbritannia innført restriksjoner på salg av forkjølelsesmidler som inneholder pseudoefedrin, da disse kan brukes til illegal framstilling av amfetaminer. Itävallassa spicetuotteiden myyntiä saatiin rajoitettua tehokkaasti lääkelain avulla ilman käyttäjien kriminalisointia (EMCDDA, 2009a). Legemiddellovgivningen ble også brukt med hell i¤Østerrike for å¤begrense salget av ”spice”-produkter uten å¤kriminalisere brukerne (EONN, 2009a). Myös huumausainelait tarjoavat keinon tehdä ero aineiden välille. Narkotikalovgivningen kan også skille mellom ulike stoffer. Nämä vaihtoehdot voidaan esittää pyramidin muodossa (Ballotta ym., 2008). Mulige alternativer kan presenteres i¤form av en pyramide av skillemerker (Ballotta et al., 2008). Taloudellinen taantuma ja huumeongelmat Økonomiske nedgangstider og narkotikaproblemer Euroopan komissio (2009a) arvioi, että vallitseva taloudellinen laskusuhdanne on verrattavissa 1930luvun lamaan. Europakommisjonen (2009a) anser at vi nå er inne i¤en lavkonjunktur som kan sammenlignes med nedgangstidene på 1930-tallet. Vuonna 2009 EU:n jäsenvaltioiden bruttokansantuote romahti neljä prosenttia, mikä on huomattavasti enemmän kuin aiemmissa talouskriiseissä. I¤2009 falt bruttonasjonalproduktet i¤EU-medlemsstatene med 4,0¤%, altså mye mer enn i¤tidligere kriser. EU:n työmarkkinat heikkenivät dramaattisesti: työttömyys lisääntyi kolmanneksella (6,7 prosentista vuonna 2008), ja sen arvioidaan yltävän 11 prosenttiin vuonna 2010. Arbeidsmarkedene i¤EU ble kraftig svekket, og arbeidsledigheten vil stige med en tredel (fra 6,7¤% i¤2008) til 11¤% i¤2010. Työllistyminen on siis vähentynyt tuntuvasti: vuosina 2006–2008 luoduista 9,5 miljoonasta työpaikasta arvioidaan häviävän 8,5 miljoonaa työpaikkaa vuosina 2009–2010. Sysselsettingen har gått vesentlig ned, så mens 9,5 millioner arbeidstilfeller ble skapt i¤2006–08, forventes 8,5 millioner arbeidsplasser å¤ha gått tapt i¤2009–10. perustana on erottelujärjestelmä, jossa käytetään lakiin perustuvaa luokittelua. De fleste landene i¤Europa har i¤sin nasjonale lovgivning vurdert eller allerede innført en differensiering mellom de ulike rusmidlene. Huumausainerikoksista saatava rangaistus vaihtelee virallisesti kyseessä olevan päihteen luokan tai haitallisuuden mukaan. Ne taas on määritelty luetteloissa, jotka on laadittu lakien yhteydessä tai jotka ovat suoraan kytköksissä niihin. For eksempel har Tsjekkia vedtatt en ny straffelov med lavere strafferamme for besittelse av cannabis, eller dens virkestoff THC, til eget bruk enn for lovbrudd knyttet til andre narkotiske stoffer. Pyramidin toisella tasolla huumausaineet on voitu luokitella samanarvoisiksi, mutta laki mahdollistaa tiettyjä poikkeuksia, mikä näkyy lievempinä rangaistuksina. Noe tilsvarende ble drøftet i¤Estland i¤2009, men 10 av 13¤eksperter som Justisministeriet rådførte seg med, var imot en stoffbasert differensiering av lovbruddene. Tanskassa valtionsyyttäjän antaman määräyksen mukaan eri huumeiden hallussapidosta on vaadittava erilaisia rangaistuksia. I¤Nederland tok regjeringen anbefalingen fra den rådgivende narkotikapolitiske komité til følge og revurderte antallet kategorier narkotiske stoffer. Taloudellisen taantuman vaikutuksia huumeiden käyttöön ja huumeisiin liittyviin ongelmiin käsiteltiin ISSDP:n (International Society for the Study of Drug Policy) vuoden 2010 konferenssissa. Følgene av den økonomiske nedgangen for bruken av narkotika og narkotikarelaterte problemer var tema for ISSDPs konferanse i¤2010 (International Society for the Study of Drug Policy). En generell konklusjon er at det kan være mange forskjellige virkningsmekanismer. Esimerkiksi yhä useammat työttömät nuoret saattavat alkaa myydä huumeita, jolloin kannabiksen saatavuus ja käyttö heidän vertaisjoukossaan lisääntyy. For eksempel kan flere arbeidsledige tenåringer selge narkotika og dermed bidra til at tilgjengeligheten og bruken av cannabis øker blant sine jevnaldrende. Jotkut nuoret aikuiset saattavat myös käyttää huumeita stressin ja talousvaikeuksien lievittämiseksi. Toisaalta tulojen väheneminen saattaa joidenkin kohdalla johtaa siihen, että he eivät enää käytä niin paljon rahaa huumeisiin. En del unge voksne kan også bruke narkotika for å¤takle stress og økonomiske problemer, mens redusert inntekt for andre kan bety at de reduserer sine utgifter til narkotika. Taloudellinen taantuma saattaa vaikuttaa myös nykyisiin huumeisiin liittyviin ongelmiin joko suorasti köyhempiin huumeidenkäyttäjiin, jotka alkavat käyttää tehokkaampia ja riskialttiimpia annostelutapoja, tai epäsuorasti siten, että esimerkiksi huumehoitopalveluja heikennetään, koska julkisiin palveluihin varattuja rahoja joudutaan vähentämään. Eksisterende narkotikarelaterte problemer kan også bli påvirket, enten direkte, f.eks. ved at fattigere narkotikabrukere begynner å¤prøve mer effektive og mer risikable bruksmåter, eller indirekte, ved at tjenestetilbudet reduseres som følge av budsjettkutt i¤det offentlige. Nykyisen taantuman kokonaisvaikutuksia voidaan arvioida vasta jonkin ajan kuluttua etenkin siitä syystä, että edellä kuvatut mekanismit ovat hyvin monitahoisia ja vaikutukset jakaantuvat monelle vuodelle. Ťvurdere de fulle konsekvensene av dagens økonomiske krise vil ta tid, spesielt på grunn av alle mekanismene som er beskrevet over, og også fordi det vil ta år før alle effektene har kommet til syne. Huumausaineongelmia koskevien menojen leikkaamista pohtivien hallitusten onkin nyt otettava huomioon nykyisten toimenpiteiden kustannustehokkuus. Regjeringer som vurderer å¤kutte i¤utgiftene på rusfeltet, må imidlertid ta hensyn til kostnadseffektiviteten ved eksisterende tiltak. Aineen luonne on siis yksi peruste harkittaessa, nostetaanko rikoksesta syyte vai annetaanko siitä lievempi rangaistus. Vaikka tätä koskevat tiedot olivat rajallisia, EMCDDA (2009e) on havainnut, että rangaistukset voivat vaihdella siitä huolimatta, että huumeita pidetään lainsäädännössä samanarvoisina. Lovgiverne i¤medlemsstatene i¤Den europeiske union har mange skillemerker og kontrolltiltak til rådighet, avhengig av i¤hvilken grad det enkelte stoff har kommersielle, industrielle eller legende egenskaper som gjør at markedsføring og salg er lovlig. Tšekissä kaikkia huumeita pidetään lainsäädännössä samanarvoisina, ja heroiinirikoksista saaduista rangaistuksista 44 prosenttia oli vankilatuomioita. Et første alternativ er kontroll utenfor narkotikalovgivningen, som kan deles i¤tre kategorier: fritt salg, regulert salg uten medisinsk tilsyn og regulert salg med medisinsk tilsyn. Yhdistyneessä kuningaskunnassa hallussapitorikoksista saatujen välittömien vankeustuomioiden keskimääräinen pituus oli viisi kuukautta kokaiinin osalta, seitsemän kuukautta ekstaasin osalta ja kymmenen kuukautta heroiinin osalta. For den første kategorien brukes forbrukervernlovgivningen for å¤kontrollere salget av visse varer, f.eks. salget av potensielt psykoaktive stoffer fra såkalte ”smart shops”, eller nye stoffer som ennå ikke er kontrollert. Huumausaineiden kaupittelurikoksista (pois luettuina vienti- ja tuontirikokset) saadut tuomiot olivat keskimäärin 29 kuukautta Den andre kategorien er basert på begrensninger, f.eks. aldersgrenser for kjøp, eventuelt bruk, eller krav om Luku 1: Toimintalinjat ja lainsäädäntö perusteella saatiin paljon tärkeitä näkemyksiä siitä, miten huumausaineita koskevaa tutkimusta tehdään Euroopassa. Kapittel 1: Politikk og lovgivning straffeutmåling (Finland). ekstaasin osalta ja 37 kuukautta kokaiinin ja heroiinin osalta. Grensene kan variere fra land til land for samme lovbrudd. Kaikki kolme ainetta kuuluvat kuitenkin samaan luokkaan. For eksempel er det i¤Litauen ingen nedre kvantumsgrense for straffeforfølgning for besittelse av hasj, mens den i¤mange tyske delstater er på 6 gram. Huumausaineita koskevaa tutkimusta Euroopassa tekevät jäsenvaltiot, jotka asettavat tutkimuksen painopistealueet kansallisten tarpeidensa mukaan. Generelt synes avgrensningene mellom narkotiske stoffer i¤EUs medlemsstater ikke bare å¤være avhengig av hvordan de er formelt klassifisert i¤narkotikalovgivningen. Yleensä tutkimusta tehdään ilman yhtenäistä huumausainetutkimusstrategiaa nimenomaisesti tutkimusta varten osoitetun rahoituksen turvin. De er også avhengige av: typen lov som brukes til å¤kontrollere narkotiske stoffer, av retningslinjer gitt til påtalemyndigheten og av rettspraksis, av relative kvantumsgrenser som er fastsatt og av domstolenes holdninger når loven håndheves. Huumausaineita koskeva tutkimus on tavallisesti osa terveydenhoidollisia, yhteiskuntatieteellisiä tai muita ohjelmia. etter stoffets klassifisering eller skadepotensial slik dette er definert i¤lister fastsatt i¤eller i¤direkte tilknytning til, loven. Lisäksi tutkimus painottuu paljolti epidemiologiaan ja erilaisten interventiotoimien arviointiin; huumausaineiden tarjonta ja sen vähentäminen sekä politiikan arviointi ovat heikommassa asemassa. For eksempel fastsetter loven i¤Bulgaria, Kypros, Nederland, Portugal, Romania og Storbritannia at påtalemyndigheten skal eller bør skille mellom forskjellige typer narkotika uansett lovbrudd, mens Spania, Latvia og Malta bare har et skille når tiltalen gjelder handel med narkotika. Kaiken kaikkiaan huumausaineita koskevan politiikan, tutkimuksen ja käytännön yhteensovittamista vaikeuttaa myös yhtenäisen pitkän aikavälin lähestymistavan puute. På det andre nivået i¤pyramiden kan de narkotiske stoffene også være likt klassifisert, men loven kan fastsette unntak i¤form av nedsatt straff for mindre kvanta cannabis til eget bruk når det ikke foreligger skjerpende omstendigheter, som i¤Belgia, Tsjekkia, Irland og Luxembourg. Rikosten vakavuutta määrittävät rajaarvot, kuten henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettu hallussapitomäärä, ovat lisäkeinoja, joilla erottelua voidaan tehdä kaikilla pyramidin tasoilla. I¤de senere årene har styrking av forskningskapasiteten på rusfeltet stått på dagsorden i¤Europa. I¤2008 finansierte Europakommisjonen studien ”Comparative analysis of research into illicit drugs in the European Union”¤(9), og i¤september 2009 organiserte Kommisjonen en konferanse for å¤drøfte forskjellige måter for å¤styrke den narkotikarelaterte forskningskapasiteten i¤Den europeiske union. Raja-arvoja voidaan määrittää joko laeissa tai hallituksen tai ministeriöiden päätöksillä (esimerkiksi Tšekki, Kreikka, Italia, Kypros, Liettua, Unkari, Itävalta), syyttäjäviranomaisen ohjeistuksilla (Tanska, Alankomaat, Suomi, Norja) tai molemmilla (Belgia, Portugali), tai myös tuomioita koskevilla ohjeistuksilla (Suomi). Studien og drøftingene ga viktige innblikk i¤hvordan narkotikarelatert forskning skjer i¤Europa. Raja-arvot voivat vaihdella maittain samanlaisten rikosten osalta: esimerkiksi kannabishartsin hallussapidosta voidaan nostaa Liettuassa syyte minkä tahansa määrän perusteella, kun taas monissa Saksan osavaltioissa raja on kuusi grammaa. På toppen av pyramiden av skillemerker er påtalemyndighetens og domstolenes skjønn i¤håndhevingen av loven. Raja-arvot eivät ole johdonmukaisia suhteessa eri huumeisiin. Her vil stoffets art være et av de kriteriene som vurderes ved påtaleunnlatelse eller redusert straff. Esimerkiksi kannabiksen painon raja-arvo vaihtelee kolminkertaisesta (Kypros) kymmenkertaiseen (Alankomaat) heroiinin painoon nähden. Selv om dataene har vært begrenset, har EONN (2009e) funnet at straffen kunne variere selv om loven behandlet ulike narkotiske stoffer likt. I¤Tsjekkia, der loven ser alle narkotiske stoffer under ett, var 44¤%¤av dommene for heroinlovbrudd ubetinget fengsel, mot 39¤% for pervitin (metamfetamin) og 11¤% for cannabis. Kaiken kaikkiaan vaikuttaa siltä, että EU:n jäsenvaltioissa huumeita ei erotella pelkästään muodollisin luokitteluin huumausainelakien nojalla. I¤Storbritannia er gjennomsnittsstraffen for dem som dømmes til ubetinget fengsel for besittelse: fem måneder for kokain, sju måneder for ecstasy og ti måneder for heroin. Siihen vaikuttavat myös huumausaineiden sääntelyyn käytettyjen lakien tyyppi, syyttäjäviranomaisen ohjeistukset ja ennakkopäätökset, määriä koskevat raja-arvot sekä tuomareiden näkemykset lakien toimeenpanossa. Gjennomsnittsstraffen for omsetning av narkotika (dvs. ikke innførsel og utførsel) var 29 måneder for ecstasy og 37 måneder for kokain og heroin. EU:n tutkimusvalmiuksien vahvistaminen Samtidig er alle disse tre stoffene klassifisert i¤samme kategori. Valtaosa vertaisarvioiduista tutkimustuloksista julkaistaan englanniksi, mikä rajoittaa niiden käytettävyyttä hyvin monien eurooppalaisten tutkijoiden, ammattilaisen ja politiikkojen kannalta. Mesteparten av den narkotikarelaterte forskningen i¤Europa skjer i¤medlemsstatene, som setter sine forskningsprioriteringer ut fra nasjonale behov. Tämä koskee myös tutkimuksia, jotka on julkaistu muunkielisissä vertaisarvioiduissa lehdissä. Dette skjer oftest i¤fravær av en sammenhengende strategi for narkotikaforskningen, og i¤mangel av egne bevilgninger. Vuonna 2008 EMCDDA määritti 27 tällaista lehteä Euroopassa; julkaisukieliä ovat tšekki, tanska, saksa, kreikka, espanja, ranska, unkari, puola, portugali, ruotsi ja norja. I¤stedet inngår den narkotikarelaterte forskningen i¤forskningsprogrammer viet helse, samfunnsvitenskap eller annet. Myös monet valtiolliset organisaatiot ja kansalaisjärjestöt toimittavat tutkimustuloksista kertovia raportteja, jotka ovat saatavilla ainoastaan kyseisen valtion kielellä. Epidemiologi og evaluering av intervensjoner har vært sterkt overrepresentert i¤denne forskningen, mens forskning på tilbudssiden, på tilbudsreduksjon og på strategievaluering har vært tilsvarende underrepresentert. Suurin osa tästä tiedosta päätyy vain rajallisen joukon ulottuville. Generelt finnes det ingen sammenhengende langsiktighet i¤samordningen mellom politikk, forskning og praksis. Kielimuurin merkitystä korostettiin tutkimuksessa nimeltä ”Vertaileva analyysi Euroopan unionissa tehdystä, laittomia huumeita koskevasta tutkimustyöstä”, ja siitä keskusteltiin myös komission järjestämässä konferenssissa ”Bridging the research gap in the field of illicit drugs research in the EU”. Kvantumsgrenser, f.eks. i¤forbindelse med besittelse til eget bruk, er et annet element som brukes for avgrensning mellom lovbrudd på alle nivåer i¤pyramiden. EMCDDA:n kehittämä tutkimukselle omistettu verkkosivuosio, jossa on luettelo kansallisista tutkimuksista ja linkit julkaistuihin sekä julkaisemattomiin raportteihin, on ensimmäinen näiden muurien ylittämiseen tähtäävä askel. I¤sin ”Emneoversikt” om kvantumsgrenser avdekket EONN store forskjeller i¤rettsgrunnlaget så vel som i¤hvilke kvanta som ble lagt til grunn. Huumausaineita koskevien tutkimusvalmiuksien vahvistaminen on ollut EU:n työjärjestyksessä jo vuosia. Kvantumsgrensene kan være hjemlet ved lov eller i¤regjerings- eller departementsdekret (f.eks. Vuonna 2008 Euroopan komissio rahoitti tutkimusta nimeltä ”Vertaileva analyysi Euroopan unionissa tehdystä, laittomia huumeita koskevasta tutkimustyöst䔜(9), ja syyskuussa 2009 se järjesti konferenssin, jossa keskusteltiin keinoista, joilla huumausaineita koskevia tutkimusvalmiuksia voitaisiin lisätä Euroopan unionissa. Tsjekkia, Hellas, Italia, Kypros, Litauen, Ungarn, Østerrike) eller i¤retningslinjer for påtalemyndigheten (Danmark, Nederland, Finland, Norge) eller begge deler (Belgia, Portugal), eventuelt til og med i¤retningslinjer for Tutkimuksen ja keskustelujen Denne erkjennelsen var da også med i¤Rådets konklusjoner i¤“Strengthening EU research capacity on Konferenssin asiakirjat, esitelmät ja tutkimusraportti kokonaisuudessaan ovat saatavana konferenssin verkkosivuilta.Saatavana EMCDDA:n huumausainetutkimusta koskevalta verkkosivulta ”Drug-related research”. Dokumenter og presentasjoner fra konferansen og hele studierapporten er tilgjengelig på konferansenettstedet. Huumausaineiden käytön seurauksien osuus on noin viidennes (kuvio 1). Som i¤foregående år gjaldt om lag en tredel av de nyeste studiene tiltak mot narkotikasituasjonen og prevalens, insidens og mønstre for narkotikabruk, mens en femdel studerte konsekvensene av narkotikabruk (figur¤1). Viime vuoteen verrattuna viittauksissa oli noin 40 tarjontaa ja markkinoita käsittelevää tutkimusta enemmän kuin aiemmin. Sammenlignet med i¤fjor var det ca. 40 flere studier om tilbudssituasjonen og markedene. Tämä johtuu pääasiassa EMCDDA:n vuonna 2009 koordinoimasta kannabismarkkinoita koskevan erikoisaineiston keruusta, mutta se osoittaa myös, että kiinnostus tarjontaa käsittelevään tutkimukseen kasvaa. Selv om studiene for en stor del var knyttet til et eget datainnsamlingsprosjekt om cannabismarkedene koordinert av EONN i¤2009, gir det en indikasjon på økt interesse for tilbudsaspektet. Kuvio 1: Reitoxin vuoden 2009 kansallisissa raporteissa lainattujen kansallisten huumausainetutkimusten tutkimuskohteet (prosenttiosuus kaikista lainatuista tutkimuksista) Figur 1: Forskningsemner i¤nasjonale narkotikarelaterte studier sitert i¤nasjonale Reitox-rapporter for 2009 (i prosent av alle studier som er sitert) Tarjonta ja markkina Konsekvenserav bruk Asiakirjassa määritetään tulevia painopistealueita: huumeongelmien syitä ja luonnetta sekä niiden käsittelyä koskeva tutkimus sekä huumausaineiden tarjonnan ja kysynnän vähentämistä koskeva arviointitutkimus. De fleste fagfellevurderte forskningsfunnene publiseres på engelsk, og for et stort antall europeiske forskere, praktikere og beslutningstakere gjør dette tilgangen til dem vanskeligere. Lisäksi jäsenvaltioita ja tutkimusyhteisöä kannustetaan ”ottamaan aktiivisesti osaa kuulemisiin, jotka koskevat EU:n tulevaa tutkimuspolitiikkaa sekä huumausaineita koskevan tutkimustoiminnan tulevia tavoitteita EU:n seuraavan huumausainestrategian yhteydessä”. Det samme gjelder artikler publisert i¤fagfellevurderte tidsskrifter på andre språk. Lisäksi neuvosto päätti perustaa huumausaineita koskevaan tutkimukseen vuotuisen vaihto-ohjelman rajat ylittävän tutkimusyhteistyön edistämiseksi. I¤2008 identifiserte EONN 27 slike tidsskrifter i¤Europa publisert på tsjekkisk, dansk, tysk, gresk, spansk, fransk, ungarsk, polsk, portugisisk, svensk og norsk. Neuvosto myös tiedostaa, että politiikan laatijoiden ja alan ammattilaisten mahdollisuuksia saada tietoa tutkimuslöydöksistä on parannettava, ja pyysi EMCDDA:ta esittämään ja jakamaan tutkimusta käsittelevällä sivustollaan ja parhaiden käytäntöjen portaalinsa avulla tietoa huumausaineita koskevasta tutkimuksesta ja sen löydöksistä. Mange statlige og ikkestatlige organisasjoner publiserer også forskningsresultater i¤rapporter som bare finnes på deres nasjonale språk. Levinneisyys, esiintyvyys, käyttötavat Prevalens, insidens, bruksmønstre Reitoxin vuoden 2009 kansallisissa raporteissaan Euroopan maat mainitsivat yli 650 tutkimushanketta tai julkaisua vuosina 2007–2009. 29 nasjonale Reitox-rapporter (2009) ble gjennomgått for referanser til narkotikarelaterte studier fra perioden 2007–09. Määrä on arviolta kaksinkertainen edelliseen ajanjaksoon verrattuna. Tilgjengelig på Narkotikarelatert forskning på EONNs nettsted. On näyttöä siitä, että ympäristöön yhteisötasolla vaikuttavat sekä koulujen ja yhteisöjen sosiaaliseen ilmapiiriin kohdistuvat toimet ovat tehokkaita normatiivisten uskomusten ja sen vuoksi myös huumausaineiden käytön muuttamisessa (Fletcher ym., 2008). Innledning sosiale klimaet i¤skole og lokalsamfunn, effektivt påvirker normative oppfatninger og følgelig rusmiddelbruk (Fletcher et al., 2008). Tässä luvussa esitetään yleiskatsaus niistä tavoista, joilla Euroopassa on vastattu huumeongelmiin, ja käsitellään mahdollisuuksien mukaan suuntauksia, kehitystä ja laatukysymyksiä. Dette kapittelet gir en oversikt over narkotikatiltakene i¤Europa og redegjør nærmere, der det er mulig, for trender, utvikling og kvalitetsspørsmål. Kaiken kaikkiaan nämä toimenpiteet muodostavat yhdessä kattavan kysyntää vähentävän järjestelmän. Til sammen utgjør alle disse tiltakene en omfattende strategi for å¤redusere etterspørselen etter narkotika. Niiden voidaan katsoa täydentävän toisiaan, ja joskus niitä tarjotaankin yhdistelmänä ja samoissa laitoksissa. Tiltakene kan anses å¤utfylle hverandre og iverksettes noen ganger i¤kombinasjon, gjerne av samme instans. Tämä koskee yhä useammin esimerkiksi hoitoa sekä haittoja vähentäviä toimenpiteitä. Dette er f.eks. stadig oftere tilfellet når det gjelder behandlingstiltak og skadereduserende tiltak. Osittaiset tai täydelliset tupakointikiellot on nyt toteutettu miltei kaikissa Euroopan maissa, ja tupakan mainostaminen on kielletty vuonna 2003 annetun EU:n direktiivin (2003/33/EY) nojalla. Nesten alle land i¤Europa har nå innført delvis eller totalt røykeforbud, og tobakksreklame ble forbudt med et EU-direktiv fra 2003 (2003/33/EF). Useissa Euroopan maissa keskustellaan parhaillaan alkoholin vähimmäishinnoittelua koskevista ehdotuksista sekä alkoholimainonnan tiukentamisesta. Forslag om minstepriser på alkohol og skjerpet kontroll med markedsføringen av alkohol blir også drøftet i¤flere europeiske land. Vuonna 2009 kymmenen EU:n jäsenvaltiota ilmoitti pyrkimyksistä myönteisen ja suojatun kouluilmapiirin kehittämiseen tähtäävistä toimista, joihin kuuluu myös päihteiden hallussapitoa ja käyttöä koskevia tiukkoja sääntöjä. Ti EU-medlemsstater rapporterte om tiltak for å¤utvikle et positivt og beskyttet skoleklima, herunder strenge regler for besittelse og bruk av rusmidler. Pohjois-Euroopan maissa on myös kehitetty myönteisiä ja suojattuja ympäristöjä yhteisötasolla koskeva toimintamalli, josta esimerkkinä ovat kuntien ja kaupunkien omat alkoholia koskevat toimintasuunnitelmat. I¤Nord-Europa har man også utviklet konseptet ”positivt, beskyttet miljø” i¤forhold til lokalsamfunnet, f.eks. gjennom kommunale tiltaksplaner mot alkohol. Ehkäisevä huumetyö voidaan jakaa eri tasoihin tai strategioihin, jotka ulottuvat koko yhteiskuntaan kohdennetuista toimista (ympäristöön vaikuttavat toimet) aina riskialttiisiin henkilöihin (kohdennettu ehkäisy). Narkotikaforebygging kan deles inn i¤forskjellige nivåer eller strategier og kan rette seg mot alt; fra samfunnet som helhet (miljøforebygging) til å¤fokusere på risikoutsatte mennesker (indisert forebygging). Ihannetapauksessa eri strategiat eivät kilpaile keskenään, vaan ne täydentävät toisiaan. Ideelt sett skal de ulike strategiene ikke konkurrere – de skal supplere hverandre. Ehkäisevien toimenpiteiden merkittävimmät haasteet piilevät siinä, miten nämä eritasoiset ehkäisytoimet saadaan sovitettua kohderyhmiin niiden haavoittuvuuden mukaan (Derzon, 2007), sekä sen varmistamisessa, että kaikkien toimenpiteiden tehokkuus on osoitettu ja että ne ovat kattavia. De største utfordringene for en forebyggingsstrategi er å¤avpasse forebyggingens nivå til målgruppenes sårbarhet (Derzon, 2007) samt sikre at intervensjonene er vitenskapelig fundert og har tilstrekkelig dekning. Yleinen ehkäisevä huumetyö kohdistuu koko väestöön, pääasiassa kuitenkin kouluihin ja yhteisöihin. Generell forebygging er forebyggende arbeid som settes inn mot hele befolkningsgrupper, oftest på skole- eller lokalsamfunnsnivå. Sen tavoitteena on estää tai viivästyttää huumausaineiden käytön aloittamista ja huumausaineisiin liittyvien ongelmien syntymistä tarjoamalla nuorille tarpeelliset tiedot ja taidot huumausaineiden käytön aloittamisen välttämiseksi. Det tar sikte på å¤skape holdninger mot eller utsette debuten av bruk av narkotika og narkotikarelaterte problemer ved å¤gi unge mennesker de ferdigheter som trenges for å¤unngå at de begynner å¤bruke rusmidler. On näyttöä siitä, että hyvin suunnitellut ja järjestelmälliset yleiset ehkäisytoimet voivat olla tehokkaita. Det er vitenskapelig dokumentert at generelle forebyggingstiltak som er godt utformet og strukturert, kan ha stor effekt. Tuore esimerkki tästä on Alankomaissa toteutettu koulujen ja vanhempien yhteinen ohjelma, jonka avulla alkoholin käyttö saatiin vähenemään (Koning ym., 2009). Et ferskt eksempel på dette er et kombinert skole/foreldre-program i¤Nederland, som reduserte bruken av alkohol (Koning et al., 2009). Muiden toimien, etenkin joukkotiedotuskampanjoiden, osalta näyttöä tehokkuudesta on vähän, ja joissakin tutkimuksissa on havaittu jopa kielteisiä vaikutuksia. For andre typer generelle forebyggingstiltak, som kampanjer i¤massemedia, er det lite som tyder på at de er effektive. En del studier har til og med påvist at de har motsatt effekt. Tästä huolimatta valtaosa Euroopan maista ilmoittaa silti ohjaavansa edelleen varoja varoituskampanjoita varten. Likevel rapporterer et flertall av landene i¤Europa at de fortsatt bevilger midler til holdningskampanjer. Ympäristöön vaikuttavien ehkäisystrategioiden tavoitteena on muuttaa niitä välittömiä kulttuurisia, yhteiskunnallisia, fyysisiä ja taloudellisia ympäristöjä, joissa ihmiset tekevät huumeidenkäyttöä koskevia valintojaan. Strategier som baserer seg på miljøforebygging, tar sikte på å¤påvirke det umiddelbare kulturelle, sosiale, fysiske og økonomiske miljø der menneskene tar sine valg når det gjelder bruk av narkotika. Tällaisia strategioita ovat yleensä esimerkiksi tupakointikiellot, alkoholin hinnoittelu tai terveyttä edistävät koulukunnat. Slike strategier omfatter typisk tiltak som røykeforbud, prising av alkohol og helsefremmende skoler. Kaikki Euroopan maat ovat ilmoittaneet, että niiden kouluissa tehdään yleistä ehkäisytyötä, joskin sen sisältö ja kattavuus vaihtelevat. Strukturerte intervensjonsprotokoller (”programmer”) forekommer fortsatt relativt sjelden. Man er i¤stadig større grad blitt klar over at den skolebaserte generelle forebyggingen må bedres. Yksitoista EU:n jäsenvaltiota on ilmoittanut pyrkimyksistä laatia ehkäisytyölle normit. Det er gjort lite forskning på effekten av europeiske Euroopassa toteutettujen ehkäisytoimien tehokkuutta on tutkittu vain hyvin vähänœ(1). 1 forebyggingstiltak ¤ ( Samaan aikaan keskustellaan muualla maailmassa, etenkin Yhdysvalloissa, saatujen tutkimustulosten siirrettävyydestä. På samme måte foregår det en debatt om overførbarheten av forskningsfunn fra andre deler av verden, oftest fra USA. Tutkimus palvelee osaltaan ehkäisytutkimuksen kehittämistä, ja se osoittaa, että toimenpiteillä voi olla samanlaisia vaikutuksia niin Euroopassa kuin muillakin mantereilla. Studien har vist at intervensjonene gir samme resultater fra land til land i¤Europa og fra kontinent til kontinent. Kahdestatoista osasta koostuvan Unplugged-ohjelman perusteella voitiin havaita, että tupakan, alkoholin ja kannabiksen käyttöön liittyvät riskit vähenivät merkittävästi yhden vuoden jälkeen. En vesentlig risikoreduksjon for bruk av tobakk, alkohol og cannabis etter ett år ble funnet for Unplugged, et forebyggingsprogram basert på 12 økter. Unplugged-ohjelman tavoitteena on oikaista päihteiden käyttöön liittyviä normatiivisia uskomuksia ja tarjota elämänhallintataitojen opetusta sekä tietoa päihteistä. Unplugged tar sikte på å¤korrigere normative oppfatninger om bruk av stoff, samtidig som ungdommene tilegner seg livsferdigheter og kunnskap om de ulike rusmidlene. Viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana jaksoittaisen juomisen ja säännöllisen kannabiksenkäytön osalta havaittiin pysyviä suotuisia vaikutuksia 18 kuukauden seurannassa, kun taas päivittäiseen tupakointiin liittynyt lyhytaikainen vaikutus hävisi pikku hiljaa (Faggiano ym., 2010). Etter 18 måneders oppfølging viste intervensjonen vedvarende positiv effekt på antallet episoder med fyll og hyppig cannabisbruk siste 30 dager, mens den kortsiktige effekten på daglig sigarettrøyking avtok (Faggiano et al., 2010). Valikoiva ehkäisytyö kohdistuu erityisryhmiin, perheisiin tai yhteisöihin, joiden jäsenet voivat muita todennäköisemmin ryhtyä käyttämään huumeita tai tulla huumeista riippuvaisiksi vähäisten sosiaalisten siteiden ja resurssien vuoksi. Selektiv forebygging retter seg mot bestemte grupper, familier eller lokalsamfunn, der folk på grunn av manglende sosiale bånd og ressurser har større sannsynlighet for å¤utvikle bruk eller avhengighet av narkotika. Koska kokeellisia arviointimalleja on vaikea toteuttaa, näyttö valikoivan ehkäisytyön tehokkuudesta on edelleen rajallista. Fordi det er vanskelig å¤gjennomføre eksperimentelle evalueringsmetoder, foreligger det lite dokumentasjon på effekten av selektiv forebygging. Tämä ei kuitenkaan koske haavoittuviin perheisiin kohdistuvia toimia, joiden on eri tutkimuksissa (Petrie ym., 2009) osoitettu olevan tehokkaita. Dette er imidlertid ikke tilfellet for intervensjoner for sårbare familier, som flere studier faktisk har vist er effektive (Petrie et al., 2007). Äskettäinen esimerkki tältä alalta on Espanjassa arvioitu perheiden vahvistamiseen tähtäävä ohjelma. Ferske eksempler på dette området er en tilpasning av et program for å¤styrke familier som ble evaluert i¤Spania. Sen soveltamisen havaittiin vähentävän tehokkaasti huumausaineiden käyttöä ennustavia riskitekijöitä, kuten koulussa ilmenevää häiriökäyttäytymistä ja masennusoireita. Det ble funnet å¤være effektivt når det gjaldt å¤redusere prediktorene for narkotikabruk, så som forstyrrende atferd på skolen og depressive symptomer. Myös Yhdistynyt kuningaskunta on raportoinut myönteisistä tuloksista. Esimerkiksi seuraavia asioita on voitu vähentää: lapsiin kohdistuvat riskit, ilmoitukset epäsosiaalisesta käyttäytymisestä, kasvatukselliset ongelmat, nuorisorikollisuus, perheväkivalta, psyykkiset ja fyysiset terveysongelmat sekä päihteiden väärinkäyttö ”Family Intervention Projects” -perhehankkeisiin osallistuneiden 699 perheen keskuudessa. Positive resultater ble også rapportert fra Storbritannia, der det i¤de første 699¤familiene som gjennomførte ”Family Intervention Projects” var oppnådd reduksjon i: risikoene for barn, rapporterte tilfeller av antisosial atferd, problemer i¤skolesammenheng, ungdomskriminalitet, vold i¤familien, psykiske og fysiske helseproblemer så vel som misbruk av rusmiddel. Eurooppalaiset ja amerikkalaiset tutkijat tekevät parhaillaan rinnakkaisia analyyseja EU-DAP-tutkimuksesta ja muista aineistoista ymmärtääkseen, miten lapset ja nuoret aikuiset suhtautuvat ehkäisytoimiin eri konteksteissa. En medieringsanalyse viste at resultatene med hensyn til cannabisbruk for det meste skyldtes korrigering av normative oppfatninger, av positive forventninger til stoffet og av positive holdninger til illegale rusmidler. Analyysissa keskitytään erityisesti sukupuolen, sosiaalisen kontekstin ja psykologisten seikkojen erilaiseen vaikutukseen. Styrking av kommunikative ferdigheter og evnen til å¤ta beslutninger og til å¤si nei var mindre effektivt. (1) Tämän vuoksi on perustettu ehkäisytutkimuksen keskus nimeltä European Society for Prevention Research. Europeiske og amerikanske forskere gjennomfører nå parallellanalyser med EU-DAP og andre data for å¤forstå hvordan barn og ungdommer responderer på forebygging i¤ulike kontekster. Differensiell forsterkning av faktorer som kjønn, sosial kontekst og psykologiske karakteristika blir særlig undersøkt. Euroopan maat ovat ilmoittaneet, että valikoivaa ehkäisytyötä käytetään niissä varsin rajallisesti. Generelt rapporterer landene i¤Europa at tilbudet innen selektiv forebygging er begrenset, og de fleste tiltakene retter seg mot unge lovbrytere, sårbare familier og etniske minoritetsgrupper. Useimmat toimet kohdistuvat nuorisorikollisiin, haavoittuviin perheisiin sekä etnisiin ryhmiin. Dataene tyder på at tilbudet innen selektiv forebygging ikke er blitt bygget ut i¤de senere år. Tästä havainnosta voi olla joitakin poikkeuksia, kuten joissain maissa tehdyt haavoittuviin perheisiin kohdistuneet toimet, sekä FreD, joka on nuorisorikollisille suunnattu järjestelmällinen toimenpideprotokolla. Sitä toteutetaan tällä hetkellä yli kolmasosassa EU:n jäsenvaltioista. Det finnes muligens visse unntak fra denne regelen, som intervensjoner mot sårbare familier i¤enkelte land, og FreD, en systematisk intervensjonsprotokoll for unge lovbrytere, som nå er i¤bruk i¤over en tredel av alle EUs medlemsstater. Yleensä kohdennettuja ehkäisyohjelmia myös arvioidaan, ja ne ovat usein osoittautuneet erittäin tehokkaiksi (EMCDDA, 2009c). (1) Dette har ført til opprettelsen av European Society for Prevention Research. Euroopassa huumausaineongelmien hoidossa käytetään pääasiassa psykososiaalisia toimenpiteitä, opioidikorvaushoitoa ja vieroitushoitoa. De viktigste metodene som brukes i¤behandlingen av narkotikaproblemer i¤Europa er: psykososiale tiltak, substitusjonsbehandling med opioider og avrusning. Kunkin maan eri hoitotapojen suhteelliseen merkitykseen vaikuttavat monet tekijät, kuten kansallisen terveydenhuoltojärjestelmän organisaatio. De ulike behandlingsmodellenes relative betydning i¤hvert land er påvirket av en rekke faktorer, herunder hvordan helsesystemet i¤landet er organisert. Nämä seikat voivat olla ristiriidassa hoitoa tarvitsevien henkilökohtaisen ja ammatillisen tilanteen kanssa. I¤Europa har vi ingen datasett som tillater en beskrivelse av hele populasjonen av narkotikabrukere som p.t. får narkotikabehandling. Sen sijaan tietoa eräästä tämän joukon merkittävästä alaryhmästä saadaan kuitenkin EMCDDA:n hoidon kysyntää mittaavan indikaattorin avulla. Se kerää tietoa henkilöistä, jotka hakeutuvat nimenomaan huumehoitoon erikoistuneiden palveluiden piiriinœ(11). På grunnlag av EONNs indikator for etterspørsel etter behandling, som samler inn data om alle som inntas i¤det spesialiserte behandlingsapparatet, finnes det likevel informasjon om en stor undergruppe av denne populasjonen (11). I¤2008 registrerte indikatoren Useimmat näistä huumeidenkäyttäjistä hakeutuivat hoitoon huumehoitoon erikoistuneihin palveluihin, ja vain muutamat maat ilmoittivat yleislääkärille tai matalan kynnyksen palveluihin hoitoon hakeutuneista. Indisert forebygging har som mål å¤identifisere personer som har atferdsmessige eller psykiske problemer og kan være prediktive for utvikling av rusmiddelproblemer senere i¤livet, samt iverksette spesielle intervensjoner for hver enkelt. Tämän vuoksi korvaushoitoa saavien määrä Euroopassa on lähes kymmenkertaistunut vuoden 1993 jälkeenœ(12). Programmer basert på indisert forebygging blir vanligvis evaluert, og evalueringen viser ofte at de er svært effektive (EONN, 2009c). Vanhempien huumeidenkäyttäjien määrän Euroopassa arvioidaan kaksinkertaistuvan vuosina 2001–2020. Generelt finnes det få tiltak på dette området. Vanhempien huumeidenkäyttäjien terveydellisiä ja yhteiskunnallisia piirteitä kuvataan siksi, että voitaisiin määrittää heidän tämänhetkiset tarpeensa. Raportin lopussa esitetään katsaus jäsenvaltioiden vanhemmille huumeidenkäyttäjille suunnattuihin toimenpiteisiin ja parhaisiin käytäntöihin. Seks land rapporterer om tiltak for barn med oppmerksomhetssvikt/hyperaktivitet (AD/HD) eller forstyrrende atferd, og ti land rapporterer om tidlig intervensjon og rådgivning til personer som har begynt å¤bruke narkotika. Erityiskysymys on saatavana painettuna versiona sekä EMCDDA:n verkkosivustolla vain englanninkielisenä. Det nederlandske ”Cannabis show” er nytt. Vaikka hoidon saatavuus on parantunut monissa maissa, on edelleen esteitä, jotka estävät tai ehkäisevät huumeidenkäyttäjiä hakeutumasta joko huumehoitoon tai joihinkin sen muotoihin. Tällaisia Det tar utgangspunkt i¤et allerede eksisterende program for forebygging av cannabisbruk (ung-til-ung-metodikk basert på bruk av underholdning) og gjennomføres i¤en skole for unge med atferdsproblemer og andre psykiatriske problemer. Hoidon kysynnän indikaattoriin saatiin sai aineistoa 29 maan huumehoitoon erikoistuneista keskuksista, mikä kattaa yli 60 prosenttia yksiköistä useimmissa maissa (katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko TDI-7).Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko HSR-2. Indikatoren for etterspørsel etter behandling mottok data fra spesialiserte behandlingssentre i¤29 land, som dekket over 60¤% av alle enheter i¤de fleste land (se tabell TDI-7 i¤Statistiske opplysninger 2010). Luku 2: Huumeongelman torjunta Euroopassa pääpiirteittäin Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa ca.¤440¤000 personer i¤behandling, hvorav 40¤% for første gang. 18 prosenttia kokaiiniaœ(13 til ventetidene, som varierer avhengig av behandlingsform (se under). Korvaushoitoa tarjotaan yhä enemmän myös vankiloissa (17). De fleste av dem ble tatt inn i¤spesialiserte behandlingstiltak, og bare noen få land rapporterte om behandling hos allmennleger eller i¤lavterskeltilbud. Opioidikorvaushoitoa on on oma-aloitteinen hakeutuminen (36 prosenttia). Ved inntak til behandling oppga over halvparten (53¤%) opioider, hovedsakelig heroin, som primærrusmiddel, mens cannabis og kokain var primærrusmiddel for henholdsvis 22¤% og 18¤% (13). Rikosoikeusjärjestelmä ohjaa hoitoon 20 prosenttia käyttäjistä. Den vanligste veien til behandling er egenhenvisning (36¤%), etterfulgt av henvisninger fra strafferettssystemet (20¤%). Loppujen hoitoonohjaajina toimivat sosiaali- ja terveyspalvelut tai epäviralliset verkostot, myös perhe ja ystävät (14 Resten henvises gjennom sosial- eller helsetjenestene eller uformelle nettverk, inklusive familie og venner (14). saatavana kaikissa EU:n jäsenvaltiossa sekä Kroatiassa ja Norjassa (18). Selv om dette anslaget nok trenger nærmere presisering, tyder det på at behandlingstilbudet i¤Den europeiske union er relativt høyt. Turkissa korvaushoitoa ei ole vielä otettu käyttöön, joskin se on sallittu hoitokeskuksista vuonna 2004 annetussa asetuksessa. Det viser også hvor mye det har blitt bygget ut siden midten av 1990-tallet, da narkotikapolitikken begynte å¤prioritere bedre tilgjengelighet og lettere tilgang til narkotikabehandling. Useimmissa maissa korvaushoidon pääasiallisia tarjoajia ovat erikoistuneet julkiset avohoitokeskukset. I¤de to siste tiårene har det også vært en solid tilvekst av spesialiserte poliklinikker, oppsøkende tiltak og lavterskeltilbud. Tästä huolimatta omaa vastaanottoa pitävät yleislääkärit ovat yhä merkittävämpiä tällaisen hoidon tarjoajia, usein yhdistetyn hoidon järjestelyissä. Flere land har bygget ut tilbudet om substitusjonsbehandling ved å¤trekke inn andre instanser, som allmennleger. Tällaisia palveluntarjoajia on eri tasoilla 13 maassa. Dette har ført til at det nå er nesten ti ganger så mange som får substitusjonsbehandling i¤Europa som i¤1993¤(12). Avohoitoon hakeutuvat käyttäjät ovat valtaosin nuoria miehiä, joiden keski-ikä on 31 vuotta. Gjennomsnittsalderen er 31 år, og det er fire ganger flere menn enn kvinner. Førstegangsklienter og kvinnelige klienter er i¤snitt noe yngre. Keskimäärin nuorimmat huumehoidon asiakkaat ovat Tšekissä (26 vuotta) ja vanhimmat Espanjassa (33 vuotta)œ(15). I¤snitt finnes de yngste narkotikaklientene i¤Tsjekkia (26) og de eldste i¤Spania (33)¤(15). Miesten määrä on naisiin verrattuna suurin kannabista (5:1) ja kokaiinia (4,8:1) käyttävien asiakkaiden keskuudessa ja pienin muita stimulantteja kuin kokaiinia käyttävien keskuudessa (2,2:1). Forholdet mellom menn og kvinner er høyest for cannabis- og kokainklienter (henholdsvis 5:1 og 4,8:1) og lavest blant dem som bruker andre sentralstimulerende midler enn kokain (2,2:1). Ensisijaisesta huumeesta riippumatta sukupuolijakaumat ovat suurimmat Etelä-Euroopan maissa ja pienimmät Pohjois-Euroopassa (16). Ser man bort fra primærrusmiddel, er kjønnsforskjellene størst i¤Sør-Europa og lavest i¤Nord-Europa (16). arvioidaan saaneen korvaushoitoa Euroopassa (19). Prognosene tilsier at antallet eldre narkotikabrukere i¤Europa vil dobles fra 2001 til 2020. Yhteensä 26 raportoineesta maasta kymmenen maan asiantuntijat arvioivat, ettei näihin hoitomuotoihin tarvitse jonottaa. Dermed vil vi trenge nye tiltak for behandling og pleie som er tilpasset denne økende befolkningsgruppen. Neljässä maassa (Italia, Portugali, Tanska ja Tšekki) keskimääräisen jonotusajan arvioitiin olevan alle kuukausi. I¤et Utvalgt aspekt som EONN publiserer i¤år, granskes utviklingen og årsakene til dette aldringsfenomenet de siste to tiårene. Tšekissä on jonotettava ainoastaan metadonihoitoon, koska suurina annoksina käytettävää buprenorfiinia voivat määrätä myös omaa vastaanottoa pitävät yleislääkärit. Eldre narkotikabrukeres helse og sosiale karakteristika blir også presentert for en gjennomgang av hvilke behov de nå har. Rapporten avsluttes med en oversikt over pågående tiltak for eldre narkotikabrukere og beste praksis i¤medlemsstatene. Tällöin asiakkaan on tosin maksettava lääkitys itse. Dette Utvalgte aspektet finnes på engelsk i¤trykt utgave og på EONNs nettsted. Neljässä muussa maassa (Unkari, Romania, Suomi ja Norja) arvioitu jonotusaika vaihtelee yhden ja kuuden kuukauden välillä, kun taas kolmessa muussa maassa (Bulgaria, Kreikka ja Puola) se on yli vuoden. Se figur HSR-2 i¤Statistiske opplysninger 2010.Se tabell TDI-19 i¤Statistiske opplysninger 2010. Se tabell TDI-16 i¤Statistiske opplysninger 2010.Se tabell TDI-10 og TDI-103 i¤Statistiske opplysninger 2010.Se tabell TDI-21 i¤Statistiske opplysninger 2010. Kansallisissa jonotusajoissa voi kuitenkin olla huomattavaa alueellista vaihtelua. Kapittel 2: Narkotikatiltak i Europa – en oversikt tildekke store regionale variasjoner. Esimerkiksi Irlannissa jonotusaika korvaushoitoon vaihtelee 3,5 kuukaudesta (Dublin) 18 kuukauteen (Kaakkois-Irlanti) (Comptroller ja Auditor General, 2009). I¤Irland varierer f.eks. gjennomsnittlig ventetid for substitusjonsbehandling fra under 3,5 måneder i¤Dublin til 18 måneder i¤den sørøstlige delen (Comptroller and Auditor General, 2009). Neljän maan asiantuntijat eivät osanneet arvioida jonotusajan pituutta. Eksperter fra fire land kunne ikke legge fram noe anslag over ventetid. Euroopassa huumeongelmien avohoidossa käytetään pääasiassa psykososiaalisia toimenpiteitä ja opioidikorvaushoitoa. De to viktigste polikliniske behandlingsformene i¤Europa er psykososiale tiltak og substitusjonsbehandling med opioider. Opioidikäyttäjien osalta niitä käytetään usein yhdessä. Opioidbrukere får ofte en kombinasjon av disse behandlingsformene. Psykososiaalisissa toimenpiteissä käyttäjille tarjotaan tukea heidän yrittäessään hallita ja voittaa huumeongelmansa. De psykososiale tiltakene består i¤støtte til brukerne i¤deres innsats for å¤håndtere og overvinne sine rusproblemer. Toimiin kuuluvat neuvonta, motivointi, kognitiivinen käyttäytymisterapia, tapauskohtaiset ratkaisut, ryhmä- ja perheterapia sekä uudelleen sortumisen ehkäisy. Tiltakene omfatter rådgivning, motivasjonsforsterkende terapi, kognitiv atferdsterapi, case-management, gruppe- og familieterapi og tilbakefallsforebygging. Kunkin maan tilanteen mukaan näitä hoitomuotoja tarjoavat enimmäkseen julkiset hoitolaitokset tai kansalaisjärjestöt. Avhengig av land blir tiltakene iverksatt av offentlige eller private institusjoner. Vuonna 2008 raportoineista 27 maasta yhdeksän maan asiantuntijat arvioivat, ettei näihin hoitomuotoihin tarvitse jonottaa. I¤2008 anslo eksperter fra ni av de 27 rapporterende landene at det ikke er ventetid for denne typen behandling. Kymmenen muun maan kansalliset asiantuntijat arvioivat, että keskimääräiset jonotusajat ovat noin kuukauden mittaisia. I¤ti andre land anslo de nasjonale ekspertene at ventetiden i¤snitt ikke var over én måned. I¤Norge er gjennomsnittlig ventetid anslått til ti uker, mens Danmark har lovfestet behandling innen 14 dager. Seitsemän maan asiantuntijat eivät osanneet arvioida jonotusajan pituutta. Eksperter fra sju land kunne ikke legge fram noe tidsanslag. Korvaushoito on vallitseva opioidien käyttäjien hoitomuoto Euroopassa. Det finnes data tilgjengelig om ca. Vuonna 2008 saatujen ilmoitusten perusteella Euroopassa noin 42œ000 henkilöä eli yksi kymmenestä hoidon aloittaneesta huumeidenkäyttäjästä on aloittanut laitoshoidon. 42¤000¤narkotikabrukere som ble innlagt til narkotikabehandling i¤døgninstitusjoner i¤Europa i¤2008. Yli puolet heistä mainitsi opioidit ensisijaiseksi huumeekseen (57 prosenttia), ja muut taas useimmiten kannabiksen (13 prosenttia), muut stimulantit kuin kokaiinin (13 prosenttia) ja kokaiinin (7 prosenttia). Over halvparten av dem rapporterte å¤ha opioider som primærrusmiddel (57¤%), mens de fleste andre klientene primært brukte cannabis (13¤%), andre sentralstimulerende midler enn kokain (13¤%) eller kokain (7¤%). Useimmat laitoshoidon asiakkaat ovat nuoria, keskimäärin I¤døgninstitusjonene er klientene hovedsakelig unge menn. Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko TDI-19.Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko TDI-16.Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot TDI-10 ja TDI-103.Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko TDI-21.Ks. ”Huumeidenkäyttäjille annettava tuki vankiloissa”, s. Se ”Hjelp til narkotikabrukere i¤fengsel”, s. 40.Katso vuoden 2009 tilastotiedotteen taulukot HSR-1 ja HSR-2.Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko HSR-3. 37.Se tabell HSR-1 og HSR-2 Statistiske opplysninger 2009.Se tabell HSR-3 i¤Statistiske opplysninger 2010. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa narkotikabrukere. Viimeaikaisten kehitysten mukaan hoidon laatua koskevat ohjeistukset on otettu käyttöön kuudessa maassa, ja Kyproksella, Turkissa ja Norjassa on hiljattain julkaistu vastaavat ohjeistukset. Nesten alle retningslinjene retter seg mot behandlingspersonell (58) og tjenesteytere (52), og nærmere halvparten mot helseplanleggere (25). Kymmenessä maassa on hyväksytty uusia strategia-asiakirjoja, joista jotkin sisältävät laadunvarmistusjärjestelmiä. Portugal er det eneste landet som rapporterer om retningslinjer for klienten, mens Danmark rapporterer om retningslinjer for beslutningstakere. Puolassa ja Slovakiassa on lisäksi otettu käyttöön hoitolaitosten hyväksymisperusteet ja Slovakiassa ISO 9001 -sertifiointi. Behandlere var involvert i¤arbeidet på retningslinjene i¤17 land, andre fagpersoner i¤fire land. Neljässä maassa, Alankomaissa, Latviassa, Romaniassa ja Virossa, tutkitaan parhaillaan palvelun laadun epätasaisuutta koko hoitojärjestelmän laajuudelta. Dessuten deltok forskere i¤ni land, beslutningstakere i¤tre land og klienter i¤ett. Mer informasjon om nasjonale retningslinjer for behandling finnes på EONN-portalen for beste praksis. Laitoshoito edellyttää, että asiakkaat yöpyvät hoitolaitoksessa useista viikoista useisiin kuukausiin. De fleste landene i¤Europa har nå iverksatt tiltak for å¤kvalitetssikre narkotikabehandlingen. Monissa tapauksissa hoito-ohjelmien tavoitteena on opettaa asiakas pidättäytymään huumeiden käytöstä eikä korvaushoitoa sallita. I¤den senere tid har seks land innført retningslinjer for behandlingskvalitet, mens Kypros, Tyrkia og Norge nylig har offentliggjort slike retningslinjer. Huumevieroitus on lyhytkestoinen lääkärin valvoma toimenpide, jonka tavoitteena on auttaa potilasta selviämään kroonisen huumeidenkäytön aiheuttamista vieroitusoireista. Ti land har vedtatt nye strategidokumenter, noen sammen med en akkrediteringsordning. Polen og Slovakia har også innført akkrediteringskriterier for behandlingssentre. Se on yleensä ennakkoedellytys pitkäaikaisen, huumeista pidättäytymiseen perustuvan laitoshoidon aloittamiselle. Slovakia har også innført krav om ISO 9001-sertifisering. Vieroitushoitoa tarjotaan yleensä muttei yksinomaan laitoshoitona sairaaloissa, erikoistuneissa hoitokeskuksissa tai laitoksissa, joissa on lääketieteellinen tai psykiatrinen osasto. Fire land, Estland, Latvia, Nederland og Romania, undersøker hvilke forskjeller som finnes i¤kvaliteten på tjenestene i¤deres behandlingssystem. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on pitkä historia terveydenhoitojärjestelmän arvioinnissa ja yksi laajimmista laadun valvontaan ja parantamiseen tarkoitetuista keinovalikoimasta. Forebygging og reduksjon av narkotikarelaterte skader er et folkehelsepolitisk mål i¤alle medlemsstatene så vel som i¤EUs narkotikastrategi¤(21). Tähän sisältyy nyt myös asiakirja, joka koskee huumehoidon kliinistä hallintaa (NTA, 2009). Slike tiltak rapporteres å¤være tilgjengelig i¤alle land unntatt Tyrkia. Asiakirjassa määritetään vastuiden ja velvollisuuksien lisäksi myös laadun parantaminen, riskinhallintaperiaatteet sekä puutteellisen toiminnan tunnistamiseen ja parantamiseen tähtäävät menetelmät. Selv om det er store forskjeller i¤omfanget av og nivået på tjenestene (se kapittel 6 og 7), er den generelle trenden i¤Europa at de skadereduserende tiltakene bygges ut og konsolideres. Asiakkaille tarjotaan majoitus ja yksilöllisesti järjestettyä psykososiaalista hoitoa, minkä lisäksi he osallistuvat yhteiskuntaan kuntouttamiseen tähtäävään toimintaan. Storbritannia har lang tradisjon for å¤vurdere helsesystemet og omfattende virkemidler for å¤overvåke og forbedre behandlingskvaliteten. Tässä yhteydessä käytetään usein terapeuttista yhteisöpohjaista lähestymistapaa. Laitoshoitoa annetaan myös psykiatrisissa sairaaloissa, erityisesti asiakkaille, joilla on samanaikaisia psykiatrisia häiriöitä. Dette er nå utvidet med et dokument om klinisk styring i¤narkotikabehandlingen (NTA, 2009) som fastsetter ansvars- og rapporteringslinjer, kvalitetsforbedring, retningslinjer for risikohåndtering og prosedyrer for å¤identifisere og korrigere dårlige resultater. EMCDDA:n tilaama tutkimus osoitti, että 22 raportoivasta Euroopan maasta 17:ssä on yhteensä 60 kansallista hoito-ohjeistusta. En studie bestilt av EONN identifiserte 60¤nasjonale retningslinjer for behandling i¤17¤av de 22¤rapporterende landene i¤Europa. Ohjeistusten kattamat hoitomuodot olivat useimmiten psykososiaalinen hoito (29), opioidikorvaushoito (28) ja vieroitushoito (22). Behandlingsformene som oftest var omfattet av retningslinjene var: psykososial behandling (29), substitusjonsbehandling med opioider (28) og avrusning (22). Näyttää siltä, että maissa, joissa on paljon opioidikorvaushoitopotilaita, todennäköisesti kehitetään kutakin hoitomuotoa koskevia ohjeistuksia. Land med mange klienter i¤substitusjonsbehandling med opioider synes oftere å¤ha utviklet retningslinjer for de ulike behandlingsformene. Seitsemäntoista maata ilmoitti erityisesti opioidien käyttäjien hoitoa koskevista ohjeistuksista. Gjennom 16 kapitler forfattet av over 50 europeiske og internasjonale eksperter, gir denne monografien en omfattende oversikt over feltet skadereduksjon. Viidessä maassa on ohjeistus eri aineiden käyttäjien hoitoon. Saksassa ja Unkarissa taas on ohjeistukset amfetamiinin ja kannabiksen käytöstä aiheutuneiden ongelmien hoitoon. Den første delen av monografien tar for seg utviklingen og spredningen av skadereduksjon og behandler begrepet fra forskjellige vinkler – fra internasjonale organisasjoner, forskere og brukerne selv. Kymmenen maan ohjeistuksissa käsitellään pitkäaikaisia ongelmakäyttäjiä, ja yhdeksässä maassa on laadittu ohjeita nuorten huumeidenkäyttäjien hoitoon. Del II er viet dagens kunnskapsgrunnlag og konsekvenser og illustrerer hvordan begrepet nå er utvidet til å¤omfatte et bredt spekter av atferd og skader, inklusive skader relatert til bruk av alkohol, tobakk og rekreasjonsbruk av narkotika. Kahdeksassa maassa ohjeistuksissa käsitellään myös huumeiden käytön seurannaisongelmia. Den siste delen ser på utfordringer og nye tiltak og behovet for å¤integrere og tilpasse intervensjonene til individuelle behov og samfunnets behov. Viiden maan asiantuntijat eivät arvioineet jonotusaikaa. Denne publikasjonen finnes på engelsk i¤trykt utgave og på EONNs nettsted. Lähes kaikki ohjeistukset on tarkoitettu hoitohenkilökunnalle (58) ja palveluntarjoajille (52) ja noin puolet terveydenhoidon suunnittelijoille (25). Sytten land rapporterer å¤ha spesifikke retningslinjer for behandling av opioidbrukere. Portugali on ainoa maa, joka ilmoitti asiakkaille tarkoitetusta ohjeistuksesta, ja Tanska puolestaan ilmoittaa suunnanneensa ohjeistuksia myös poliittisille päätöksentekijöille. Fem land har retningslinjer som tilsikter ulike stoffer, mens Ungarn og Tyskland har retningslinjer for behandling av pasienter med forstyrrelser relatert til amfetamin- og cannabisbruk. Työhön osallistui myös tutkijoita yhdeksässä maassa, poliittisia päätöksentekijöitä kolmessa ja asiakkaita yhdessä. Ti land har retningslinjer for pasienter som har et langvarig problembruk, og ni har utarbeidet retningslinjer for unge Haittojen vähentäminen Sosial eksklusjon og reintegrasjon Huumausaineiden aiheuttamien haittojen ehkäisy ja vähentäminen on kansanterveydellinen tavoite kaikissa jäsenvaltioissa sekä EU:n huumausainestrategiassa ja toimintasuunnitelmassa neulojen ja ruiskujen jakamista, kondomin käyttöön kannustamista suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa, tartuntatautien testausta ja neuvontaa, lääkehoitoa retroviruksia vastaan sekä virushepatiitin hoitoa. Sosial reintegrasjon er anerkjent som en vesentlig komponent i¤enhver omfattende narkotikastrategi. Det kan implementeres på ethvert stadium i¤en brukers liv og i¤forskjellige miljøer og innebærer kapasitetsbygging, styrking av sosiale ferdigheter, tiltak for å¤tilrettelegge for arbeid så vel som sikre bolig eller forbedre boligsituasjonen. Näitä palveluja annetaan yleensä matalan kynnyksen keskuksissa. I¤praksis kan reintegrasjonsprogrammer tilby yrkesveiledning, utplassering i¤arbeidslivet og bostøtte. Haittojen vähentämiseen tähtäävät toimenpiteet, joiden tavoitteena on vähentää huumekuolemia, ovat kuitenkin harvinaisia (22), joskin tietoisuus tällaisten toimenpiteiden tarpeesta on kasvanut. Fengselsbaserte tiltak, som har betydning for tilbakefall og gjentakelsesfare, kan sette de innsatte i¤kontakt med boligkontoret og det sosiale støtteapparatet som forberedelse på løslatelsen. Uusia aloitteita tällä alalla ovat esimerkiksi varhaiset varoitukset tai hälytykset aineista, joihin liittyy erityisen suuria riskejä (23). Generelt vil resultatet av tiltak som tar sikte på sosial reintegrasjon være avhengig av et effektivt samarbeid mellom helseinstitusjoner og institusjoner innen sosialomsorgen. Esimerkiksi Tšekissä kaikkiin matalan kynnyksen hoitolaitoksiin ilmoitettiin vuonna 2009 siitä, että paikallisille huumemarkkinoille oli mahdollisesti tullut saataville fentanyyliä. De fleste landene i¤Europa har et spekter av helse- og sosiale tjenester som kommer i¤tillegg, inklusive tjenester som anbefales av WHO, UNODC og UNAIDS (2009), som en del av “pakken” for å¤forebygge HIV blant sprøytebrukere. Näitä toimia on ilmoitettu olevan saatavana kaikissa maissa Turkkia lukuun ottamatta. Mange av disse tjenestene tilbys i¤lavterskeltilbud. Vaikka palvelutarjonnan valikoimassa ja määrässä on tuntuvia eroja (ks. luvut 6 ja 7), Euroopassa on yleisenä suuntauksena haittoja vähentävien toimenpiteiden lisäys ja vakiinnuttaminen. Det finnes imidlertid få skadereduserende tiltak som tar sikte på å¤forebygge narkotikainduserte dødsfall (22), selv om behovet for slike tiltak i¤stadig større grad er blitt klart. Monet maat, esimerkiksi Belgia, Luxemburg, Ranska ja Unkari, ovat ilmoittaneet vankiloissa tehtävistä tutkimuksista ja valvontakampanjoista. Blant nye initiativer her kan nevnes ordninger for tidlig varsling eller alarm om stoffer som er forbundet med forhøyet risiko (23). Useimmat maat tarjoavat laaja-alaisia terveydenhuollon ja sosiaalialan, myös WHO:n, UNODC:n ja UNAIDSin (2009) suosittelemia palveluita osana HI-viruksen leviämisen estämiseen suonensisäisten huumeiden käyttäjille suunnattua kokonaispakettia. For eksempel ble alle lavterskeltiltak i¤Tsjekkia varslet i¤2009 om en mulig forekomst av fentanyl på det lokale narkotikamarkedet. EMCDDA:n uusi monografia haittojen vähentämisestä Selv om det ikke finnes noen direkte årsakssammenheng mellom de mer problematiske formene for narkotikabruk og sosial eksklusjon, opptrer de ofte sammen. Haittojen vähentämiseen tähtäävien toimien painopiste ulottuu nyt HIV/AIDS-epidemiaa laajemmalle: tavoitteena on kattaa huumeidenkäyttäjien terveydelliset ja sosiaaliset tarpeet. Data viser at 9¤% av klientene som ble inntatt til poliklinisk narkotikabehandling i¤2008 var hjemløse, og ca. Erityisesti tämä koskee sosiaalisesti syrjäytyneitä. 13¤%¤av dem som ble innlagt for behandling. Ca. Haittojen vähentämisen liittäminen huumeongelmia koskeviin toimenpiteisiin on myös edistänyt huumeongelmaa koskevien tietojen keruuta. Kansalliset palvelurekisterit ja tutkimukset palveluiden laadusta (Tšekki, Saksa, Irlanti ja Suomi) sekä asiakastutkimukset (Viro, Liettua, Luxemburg ja Unkari) tarjoavat tarkempaa tietoa palveluiden tarjoamisesta ja käyttäjien tarpeista. 40¤% av alle klienter som ble inntatt til behandling, enten det var som dagpasienter eller døgnpasienter, hadde ikke fullført videregående skole, og 47¤% av klientene som ble inntatt i¤det polikliniske behandlingsapparatet og 71¤% av døgnpasientene rapporterte å¤være arbeidsledige eller ikke yrkesaktive¤(24). Tämän avulla voidaan edistää myös laadun arviointia ja parhaiden käytäntöjen vaihtoa, kehittää ongelmien ehkäisyyn tarkoitettuja aineistoja ja tekniikoita sekä uudenlaisia toimintatapoja. Dette blir nok ikke bedre under de rådende økonomiske forhold, der økende arbeidsledighet gjør konkurransen på arbeidsmarkedet enda hardere¤(25). Sosiaalinen syrjäytyminen ja kuntoutus Studier og screening gjennomført i¤fengsler rapporteres også av flere land, bl.a. Belgia, Frankrike, Luxembourg og Ungarn. EMCDDA julkaisi ”Harm reduction: evidence, impacts and challenges” -nimisen julkaisun vuonna 2010. Alle rapporterende land nevner at de har bolig-, utdannings- og arbeidsprogrammer og -tilbud. Monografia sisältää kattavan katsauksen haittojen vähentämiseen tarkoitettuihin toimiin. Disse retter seg enten spesifikt mot narkotikabrukere eller er beregnet på behovene til sosialt ekskluderte grupper generelt. Lukuja on yhteensä 16, ja niiden kirjoittamiseen on osallistunut yli 50 eurooppalaista ja kansainvälistä asiantuntijaa. Irland og Sverige drøfter nå ”bolig først”-modellen for hjemløse personer med psykiske helseproblemer og rusmiddelproblemer. Monografian ensimmäisessä osassa tarkastellaan haittojen vähentämistoimien kehittymistä ja leviämistä sekä tutkitaan käsitettä eri näkökulmista niin kansainvälisten järjestöjen, tutkijoiden kuin huumeidenkäyttäjienkin kannalta. Denne modellen brukes ofte i¤et integrert opplegg med behandling og sosiale tjenester i¤nærmiljøet, og i¤forbindelse med case-management. Toisessa osassa käsitellään haittojen vähentämisestä saatua näyttöä ja sen vaikutuksia sekä kuvataan sitä, miten käsite on ajan myötä laajentunut kattamaan laajan kirjon erilaisia käyttäytymismalleja ja haittoja, jotka liittyvät myös alkoholiin, tupakkaan ja huumeiden viihdekäyttöön. Tilgangen til bolig er da ikke betinget av at vedkommende er edru og rusfri, et krav som oftest stilles som betingelse for denne gruppen. ”Bolig først”-modellen har gitt positive resultater for hjemløse mennesker for en lang rekke variabler relatert til sosiale og helsemessige forhold, inklusive rusmiddelbruk (Pleace, 2008). Tämä julkaisu on saatavana painettuna versiona sekä EMCDDA:n verkkosivustolla vain englanninkielisenä. Ťbedre narkotikabrukeres mulighet til ansettelse og tilgang til betalt arbeid er en viktig del av deres sosiale Sosiaalisen kuntoutuksen tiedetään olevan merkittävä osa kattavaa huumausainestrategiaa. Da skadereduksjon ble en del av narkotikatiltakene, medførte dette en økt innsats for å¤samle inn data om narkotikaproblemet. Sitä voidaan käyttää kaikissa huumausaineiden käytön vaiheissa ja eri ympäristöissä, ja siihen sisältyvät Det bidrar også til økt satsing på kvalitetsvurderinger og utveksling av beste praksis samt til å¤heve kvaliteten på forebyggingsmateriell og -teknikker og å¤utvikle nye intervensjoner. 21) KOM(2007) 199 lopullinen.22) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko HSR-8. 22) Se tabell HSR-8 i¤Statistiske opplysninger 2010. Katso laatikko ”Pernaruton leviäminen heroiininkäyttäjien keskuudessa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa”, luku 7. 23) Se boksen ”Utbrudd av miltbrann blant heroinbrukere i¤Storbritannia og Tyskland” i¤kapittel 7.24) Se tabell TDI-12, TDI-13 og TDI-15 i¤Statistiske opplysninger 2010.25) Se boksen ”Nedgangstider og narkotikaproblemer” i¤kapittel 1. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa tervehtymisprosessin työllistymiseen liittyviä näkökohtia yhä enemmän uusin aloittein ja kasvanein määrärahoin. Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa reintegrasjon. Land som Tyskland, Italia, Østerrike, Portugal og Storbritannia har i¤økende grad satset på rehabilitering gjennom arbeid, iverksatt nye initiativer og økt bevilgningene til dette. Huumelainsäädännön valvonta ja huumerikokset valmiuksien parantaminen, sosiaalisten taitojen kohentaminen, työllisyyttä helpottavat ja edistävät toimenpiteet sekä (paremman) asunnon hankkiminen. Rettshåndheving og narkotikalovbrudd kommersielle, innendørs plantasjer innebærer dessuten ofte en ombygging av lokalene som kan forringe eiendommens verdi. Käytännössä kuntoutusohjelmat voivat tarjota ammatinvalinnanohjausta, työharjoittelua ja asumisen tukiratkaisuja. Det enorme strømforbruket til den kunstige belysningen som trengs for å¤dyrke cannabis innendørs, er en annen sikkerhetsrisiko. Vankiloissa toteutettavilla päihteiden käytön uudelleen aloittamisen ja rikosten uusimisen estämiseen vaikuttavilla toimenpiteillä voidaan kehittää vankien sidoksia yhteisöpohjaiseen asumiseen ja sosiaalisiin tukipalveluihin heidän vapautumisensa valmistelemiseksi. Yleensä sosiaalisten kuntoutustoimien tulokset perustuvat terveydenhuollon ja sosiaalihuollon laitosten tehokkaaseen yhteistyöhön. Usikre metoder for å¤kople seg forbi strømmålerne — for å¤unngå å¤betale eller vekke mistanke — eller underdimensjonerte elektriske anlegg rapporteres å¤ha skapt mer enn én brann i¤innendørs plantasjer. Huumausaineita koskevan lainsäädännön valvonta on tärkeä osa kansallista ja Euroopan unionin huumausainepolitiikkaa. Se kattaa laajan kirjon toimenpiteitä, joiden toteuttamisesta vastaavat pääasiassa poliisi ja poliisin kaltaiset laitokset (esimerkiksi tulli). Rettshåndhevingen, en viktig komponent i¤narkotikapolitikken både nasjonalt og i¤EU, omfatter et bredt spekter av intervensjoner som hovedsakelig gjennomføres av politi og politilignende etater (f.eks. tollvesenet). Huumelainsäädännön valvontatoimia koskevat tiedot ovat usein sangen vaatimattomia ja muita huumepolitiikan alueita vaikeammin saatavissa. Data om rettshåndhevingsorganenes innsats er ofte svakere utviklet og vanskeligere tilgjengelig enn data på andre områder av narkotikapolitikken. Yksi merkittävä poikkeus ovat kuitenkin huumerikoksia koskevat tiedot, joita tarkastellaan tässä osassa. Et unntak her er data om narkotikalovbrudd, som denne delen av rapporten er viet. Lisäksi tässä osassa käsitellään viimeaikaisia lainsäädännöllisiä valvontatoimia, joiden avulla pyritään pureutumaan kannabiksen kaupalliseen tuotantoon, sekä huumeidenvastaista taistelua koskevassa kansainvälisessä yhteistyössä tapahtunutta kehitystä. Her gjennomgås også rettshåndhevingstiltak som har kommet på plass i¤den senere tid for å¤bekjempe kommersiell cannabisproduksjon, og internasjonalt samarbeid for å¤bekjempe ulovlig handel med narkotika. Vuonna 2010 Europol perusti kannabista koskevan analyysitiedostonœ(26). Yksi osa hanketta liittyy I¤2010 opprettet Europol en ”analysearbeids-fil” for data om cannabis¤(26). Noin 40 prosenttia kummankin hoitomuodon asiakkaista oli suorittanut vain peruskoulun. Prosjektet inneholder en komponent som gjelder cannabisdyrking. kannabiksen kasvatukseen, ja sen avulla on määrä parantaa kannabiksen tuotantoon liittyvää järjestäytynyttä rikollisuutta koskevien tiedustelutietojen vaihtoa Euroopan unionissa. Denne skal bidra til økt utveksling av etterretningsinformasjon i¤Den europeiske union om den organiserte kriminalitetens rolle i¤cannabisproduksjonen. Tämä perustuu siihen, että ainakin seitsemän maan kansalliset lainsäädäntöä valvovat virastot ovat raportoineet kannabiksen kaupalliseen kasvatukseen liittyvistä rikollisjärjestöistä. Tämä toiminta voi mitä ilmeisimmin olla varsin kannattavaaœ(27). Bakgrunnen var rapporter fra rettshåndhevingsorganer i¤minst sju land om at kriminelle organisasjoner var involvert i¤kommersiell dyrking av cannabis, en virksomhet som tydeligvis kan være svært lukrativ ¤ (27 Laittoman kannabiksen kasvatuksen laajuutta Euroopassa on vaikea arvioida, koska kasvattajien määrästä ja viljelyksien koosta on saatavana hyvin vähän tietoa. Det samme lovverket som brukes i¤forbindelse med narkotika og organisert kriminalitet, kan brukes mot cannabisdyrking, men en del europeiske land har i¤den senere tid utviklet egne strategier på dette området. Laadullisten tutkimusten ja takavarikointitietojen (katso luku 3) mukaan kannabiksen kotikasvatus on saattanut lisääntyä merkittävästi 1990-luvun jälkeen etenkin läntisessä Euroopassa. Belgia har prioritert bekjempelse av illegal cannabisproduksjon i¤sin nasjonale sikkerhetsplan for perioden 2008–12, mens Nederland og Storbritannia har utviklet mangefasetterte strategier for å¤styrke arbeidet for å¤påvise og ødelegge kommersielle plantasjer. Laadulliset tutkimukset osoittavat, että kasvattajilla on hyvin erilaiset vaikuttimet: he voivat kasvattaa muutamaa kasvia omaan käyttöönsä tai tuottaa muutamia tuhansia kasveja kaupallisiin tarkoituksiin. Disse strategiene omfatter bl.a. tiltak for å¤bevisstgjøre befolkningen og enkelte nøkkelsektorer (f.eks. elektrisitetsverk og jernvarehandlere) for å¤få dem til å¤rapportere cannabisplantasjer til politiet. Kaikki raportoivat maat ilmoittavat, että käytettävissä on asuntoja sekä koulutus- ja työllistymisohjelmia ja -palveluita. I¤tillegg er det etablert partnerskap mellom rettshåndhevingsorganer og elektrisitetsverk, boligmyndigheter, forsikringsselskaper og andre sektorer som ønsker å¤bekjempe kommersielle plantasjer. Nämä palvelut on suunnattu joko nimenomaisesti huumeidenkäyttäjille tai yleensä sosiaalisesti syrjäytyneiden tarpeisiin. Det er også tatt skritt for å¤gjøre politiet mer effektivt. Irlannissa ja Ruotsissa keskustellaan ”ensimmäisenä asunto” -mallista, joka koskee kodittomia, mielenterveysongelmista ja päihdeongelmista kärsiviä yksilöitä. F.eks. etablerte Nederland i¤juli 2008 en egen arbeidsgruppe mot organisert dyrking av cannabis som koordinerer innsatsen mellom politi, lokale myndigheter, domstoler og skattekontorer. Tähän malliin on usein kytketty yhteisöpohjaisia hoito- ja sosiaalipalveluita sekä tapauskohtaista ohjausta. Politistyrkene kan nå utstyres med deteksjonsteknologi som brukes i¤det militære, bl.a. termiske IR-kameraer, og gjennomfører store operasjoner for å¤ødelegge plantasjer og arrestere mistenkte, som ”Operation Mazurka” i¤Nord-Irland, som førte til at 101¤personer ble pågrepet i¤2008. Asunnon saaminen ei edellytä raittiutta ja huumeettomuutta, kuten yleensä tämän ongelmaryhmän osalta. Tiltak mot cannabisproduksjon er også rapportert fra andre land. Ensimmäisenä asunto -lähestymistavasta on saatu myönteisiä tuloksia kodittomien kohdalla monien sosiaalisten ja terveydellisten muuttujien, myös päihteidenkäytön, osalta (Pleace, 2008). For eksempel ble det gjennomført en stor operasjon mot ”cannabisfabrikker” i¤Irland i¤2008, mens Det føderale kriminalpolitikontor (Bundeskriminalamt) i¤Tyskland opprettet en spesialenhet for cannabislovbrudd i¤hele landet. Työllistymisen edistämisellä ja palkkatyöhön pääsemisellä on tärkeä merkitys huumeidenkäyttäjien sosiaalisessa kuntoutuksessa. Det er vanskelig å¤anslå omfanget av den ulovlige dyrkingen av cannabis i¤Europa, da det foreligger få opplysninger om antall produsenter og plantasjenes størrelse. Esimerkiksi Saksa, Italia, Itävalta, Portugali ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat painottaneet Kvalitative studier og beslagdata (se kapittel¤3) tyder på at den innenlandske produksjonen kan ha økt betraktelig siden 1990-tallet, særlig i¤Vest-Europa. Kannabiksen kasvatuksesta kaupallisiin tarkoituksiin etenkin suurten sisätilaviljelyksien osalta on ilmoitettu aiheutuvan rikollisuutta ja yleiseen turvallisuuteen liittyviä ongelmia Alankomaissa, Belgiassa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Anmeldelser for brudd på narkotikalovgivningen, for det meste fra politiet, er de eneste dataene om narkotikarelatert kriminalitet som er rutinemessig tilgjengelig i¤Europa¤(28). Yhdistyneessä Disse dataene viser vanligvis Tietokannan avulla Europol voi tukea kansallisia lainsäädäntöä valvovia elimiä. ) Katso luvun 3 laatikko ”Laittomasta kannabiksen kasvatuksesta saadut tuotot ja voitot”. 26) En analysearbeids-fil er kort fortalt en sikret database med informasjon lagt inn under strengeste fortrolighet av deltakerlandene, som gjør at nasjonale rettshåndhevingsorganer kan få hjelp hos Europol. Virastojen välisten työryhmien kehittäminen Euroopassa kuningaskunnassa toimivien rikollisjärjestöjen on ilmoitettu käyttävän tässä toiminnassa nuoria laittomia maahanmuuttajia, jotka ovat kotoisin Aasiasta. Utvikling av plattformer for tverrinstitusjonelt samarbeid i”Europa de bare gjelder virksomhet som rettshåndhevingsorganene har kjennskap til. Dessuten vil de gjerne også gjenspeile nasjonale forskjeller i¤lovgivning, prioriteringer og ressurser. Kaupallisten viljelysten perustaminen rakennusten sisälle edellyttää usein tiloissa tehtäviä muutostöitä, jotka voivat vaurioittaa kiinteistöä. Når det derfor er vanskelig å¤utarbeide gode sammenlikninger landene imellom, vil det være bedre å¤sammenligne trender enn absolutte tall. Lisää kiinteistöön ja turvallisuuteen liittyviä riskejä aiheutuu suuresta sähkönkulutuksesta, joka on seurausta kannabiksen sisätiloissa kasvattamista varten tarvittavan keinovalon tuottamisesta. Joint Interagency Task Force-South (JIATF-S), som ble etablert i¤Panama i¤1994 og nå er basert i¤Key West (Florida), er en modell for denne formen for samarbeid. Sähkönkulutusmittareiden ohittamiseen – sähkölaskujen tai epäilyksien herättämisen välttämiseksi – käytettyjen vaarallisten menetelmien tai virheellisten johdotusten on ilmoitettu aiheuttaneen tulipaloja sisätilaviljelyksillä. JIATF-S er en militært ledet plattform som samordner innsatsen mot narkotika fra luften og på havet sør for USA Dette utføres av det amerikanske forsvaret, etterretningstjenestene og rettshåndhevingsorganer samt av samarbeidende land som Spania, Frankrike, Nederland og Storbritannia. Malli virastojen välisistä työryhmistä on peräisin Amerikasta. Dataene avdekker oppadgående trender i¤15 land og stabile eller generelt nedadgående trender i¤ni land i¤perioden¤(29). Sillä tarkoitetaan eri maiden lainvalvonta- ja sotilasviranomaisten yhteistyötä, jonka avulla ne vaihtavat huumausaineisiin liittyvää tiedustelutietoja ja koordinoivat takavarikoita, ennen kuin huumausaineet päätyvät käyttäjien markkinoille. I¤de fleste (23) landene i¤Europa var flesteparten av narkotikalovbruddene i¤2008 fortsatt knyttet til bruk eller besittelse for eget bruk, med høyest tall i¤Estland, Spania, Frankrike, Østerrike, Slovenia og Sverige (81–92¤%). Panamassa vuonna 1994 perustettu Joint Interagency Task Force-South (JIATF-S, virastojen välinen eteläinen työryhmä), joka sijaitsee nyt Key Westissä (Floridassa), on yksi tämäntyyppisen yhteistyön malli. I¤Tsjekkia er det imidlertid lovbruddene relatert til forsyning som dominerer (87¤%)¤(30). JIATF-S on sotilasjohtoinen työryhmä, joka koordinoi huumausaineiden ilma- ja merikuljetusten torjuntatoimia Yhdysvaltojen eteläpuolella. Fra 2003 til 2008 steg antallet narkotikalovbrudd relatert til bruk i¤19 rapporterende land, bortsett fra i¤Bulgaria, Tyskland, Hellas, Østerrike og Slovenia, som rapporterte en nedgang i¤perioden. Toimintaan osallistuvat Yhdysvaltain puolustusvoimat, tiedustelu- ja lainvalvontaviranomaiset sekä liitännäismaat, kuten Espanja, Ranska, Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta. I¤Den europeiske union økte antallet narkotikalovbrudd relatert til bruk med anslagsvis 37¤% i¤perioden 2003 til 2008 (figur¤2). Euroopassa on äskettäin perustettu kaksi lainvalvontaviranomaisten johtamaa virastojen välistä työryhmää, jotka koordinoivat huumeiden salakuljetuksen torjuntatoimia. I¤Europa er det nylig opprettet to slike plattformer, begge ledet av rettshåndhevende myndigheter, for å¤samordne innsatsen mot narkotikasmugling. Huumausaineiden merikuljetusten analysointi- ja torjuntakeskus (Maritime Analysis and Operations Centre-Narcotics, MAOC-N) perustettiin vuonna 2007 Euroopan unionin puitteissa Irlannin, Espanjan, Ranskan, Italian, Alankomaiden, Portugalin ja Yhdistyneen kuningaskunnan tekemällä sopimuksella. Maritime Analysis and Operations Centre-Narcotics (MAOC-N) ble opprettet i¤2007, innenfor rammen av Den europeiske union, ved en traktat mellom Irland, Spania, Frankrike, Italia, Nederland, Portugal og Storbritannia. MAOC-N sijaitsee Lissabonissa, ja se koordinoi Atlantin yli kuljetettujen huumausainelähetysten torjuntatoimia. MAOC-N er basert i¤Lisboa og samordner innsatsen mot skipslastene med narkotika som transporteres over Atlanteren. JIATF-S oli aluksi osa MAOC-N-hanketta, mutta nyt se on tarkkailijajäsen Euroopan komission, Europolin, Saksan, Kreikan, Kanadan, Marokon, UNODC:n ja hiljattain liittyneen Kap Verden ohella. JIATF-S var tilknyttet MAOC-N allerede i¤utgangspunktet og er nå observatør i¤dette prosjektet sammen med Europakommisjonen, Europol, Tyskland, Hellas, Canada, Marokko, UNODC og, for kort tid siden, Kapp Verde. Toinen virastojen välinen työryhmä, huumausaineiden torjunnan Välimeren koordinointikeskus (Centre de Coordination de la Lutte Anti-Drogue en Méditerranée, CeCLAD-M), puolestaan perustettiin vuonna 2008. Den andre plattformen for tverrinstitusjonelt samarbeid, Centre de Coordination de la Lutte Anti-Drogue en Méditerranée (CeCLAD-M), ble opprettet i¤2008. CeCLAD-M on Ranskan poliisivoimiin kuuluva yksikkö, ja se kokoaa yhteen Ranskan lainvalvontaviranomaiset ja merivoimat sekä Kreikan, Espanjan, Italian, Kyproksen, Portugalin, Yhdistyneen kuningaskunnan, Marokon ja Senegalin edustajat. CeCLAD-M er en enhet i¤det franske politiet, som består av representanter for franske rettshåndhevende myndigheter og marinen samt representanter for Hellas, Spania, Italia, Kypros, Portugal, Storbritannia, Marokko og Senegal. Keskuksen sijaintipaikka on Toulouse, ja sillä on valtuudet pysäyttää Välimerellä liikennöiviä epäilyttäviä meri- ja ilma-aluksia. Senteret ligger i¤Toulon og kan foreslå at mistenkelige skip og luftfartøy i¤Middelhavet oppbringes. Tulevaisuudessa vastaavanlaisia keskuksia voidaan perustaa itäisen Välimeren ja Mustanmeren alueille. Tilsvarende samarbeidsstrukturer kan i¤framtiden bli en realitet i¤det østlige Middelhavet og i¤svartehavsområdet. Euroopan komissio on myös taannoin rahoittanut tutkimusta, jossa tutkittiin mahdollisuutta perustaa eurooppalainen tiedustelutietojen vaihtoon ja valmiuksien lisäämiseen tarkoitettu keskus Länsi-Afrikkaan. Europakommisjonen har nylig støttet en studie som undersøkte mulighetene for å¤opprette en europeisk plattform for utveksling av etterretningsopplysninger og kapasitetsbygging i¤Vest-Afrika. Kannabiksen kasvatukseen pureudutaan olemassa olevan, huumausaineiden ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisen lainsäädännön mahdollistaman valvonnan avulla, mutta muutamissa Euroopan maissa tällä alalla on kehitetty erityisiä strategioita. Antallet lovbrudd relatert til forsyning av narkotika har også økt i¤perioden 2003–08, men langt fra like mye, idet gjennomsnittlig økning for Den europeiske union sett under ett, var på 10¤%. Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat puolestaan kehittäneet moniulotteisia strategioita kaupallisten viljelysten löytämiseksi ja tuhoamiseksi. I¤løpet av denne perioden rapporterte 17 land om en økning i¤forsyningsrelaterte lovbrudd, og åtte om en generell nedgang¤(31). Tällaisia strategioita ovat esimerkiksi tietoisuuden lisääminen suuren yleisön keskuudessa sekä tietyillä keskeisillä toimialoilla (esimerkiksi sähköntuottajat, rautakaupat) siihen kannustamiseksi, että kannabisviljelyksistä ilmoitettaisiin poliisille. Trender for det enkelte stoff eller besittelse for bruk) eller forsyning av narkotika (produksjon, handel og omsetning), selv om en del land også rapporterer andre typer lovbrudd (f.eks. knyttet til utgangsstoffer for narkotika). Lisäksi lainvalvontaviranomaiset ovat alkaneet toimia yhteistyössä sähköntuottajien, asumisesta vastaavien viranomaisten, vakuutusyhtiöiden ja muiden kaupallisten viljelysten torjumisesta kiinnostuneiden tahojen kanssa. Data om narkotikalovbrudd er en direkte indikator på rettshåndhevingsorganenes innsats siden de viser til såkalt offerløs kriminalitet, som oftest ikke blir anmeldt av eventuelle ofre. De blir gjerne betraktet som indirekte indikatorer på narkotikabruk og narkotikahandel selv om Toimintalinjan tehokkuuden parantaminen on myös aloitettu. Cannabis er fortsatt det illegale rusmiddelet som oftest nevnes i¤anmeldte narkotikalovbrudd i¤Europa¤(32). Esimerkiksi Alankomaissa perustettiin heinäkuussa 2008 erityinen järjestäytynyttä kannabiksen kasvatusta käsittelevä työryhmä, jonka tehtävänä on koordinoida poliisin, paikallishallinnon, maistraattien ja veroviranomaisten meneillään olevia ponnisteluja. I¤de fleste landene i¤Europa sto cannabisrelaterte lovbrudd for mellom 50¤% og 75¤% av alle anmeldte narkotikalovbrudd i¤2008. Poliisivoimat voidaan nyt varustaa ilmaisintekniikalla, jota yleensä käytetään puolustusvoimissa (esimerkiksi lämpökuvaukseen käytettävät infrapunakamerat), ja ne voivat käynnistää laajempia operaatioita viljelyksien tuhoamiseksi ja epäiltyjen pidättämiseksi. Bare i¤tre land ble det begått flere lovbrudd som gjaldt andre narkotiske stoffer, nemlig Tsjekkia og Latvia, med metamfetamin (57¤% resp. Esimerkiksi Irlannissa toteutettiin laaja kannabistehtaisiin kohdistunut operaatio vuonna 2008, ja Saksassa liittovaltion keskusrikospoliisi (Bundeskriminalamt) perusti erikoisyksikön, jonka tehtävänä on raportoida koko maan kannabisrikoksista. 29) Se figur DLO-1 og tabell DLO-1 i¤Statistiske opplysninger 2010.30) Se tabell DLO-2 i¤Statistiske opplysninger 2010.31) Se figur DLO-1 og tabell DLO-5 i¤Statistiske opplysninger 2010.32) Se tabell DLO-3 i¤Statistiske opplysninger 2010. Euroopan unionissa arviolta 37 prosenttia vuosina 2003–2008 (kuvio 2). eller i¤snitt 120 innsatte pr. huumausaineisiin liittyvästä rikollisuudesta (28). 100¤000 innbyggere¤(Nasjonale tall varierer fra 66 til 285 innsatte pr. Myös huumausainekauppaan liittyvät rikokset lisääntyivät vuosina 2003–2008, joskin huomattavasti hitaammin: Euroopan unionin keskimääräinen kasvu oli 10 prosenttia. I¤perioden 2003–08 gikk antallet narkotikalovbrudd som involverte cannabis opp i¤15 av de rapporterende landene, noe som ga en samlet økning på 29¤% for EU sett under ett (figur 2). Nedadgående trender rapporteres fra Bulgaria, Lisäksi niissä voivat näkyä myös kansalliset erot lainsäädännössä, painopistealueissa ja resursseissa. 100¤000¤innbyggere, der de fleste medlemsstatene i¤Sentral- og Øst-Europa rapporterer tall over gjennomsnittet. Näistä syistä maiden kelvollinen vertailu on hankalaa. Likevel er de nasjonale tallene, og snittet for EU, betraktelig Huumausaineiden käyttöön ja kauppaan liittyvät rikokset lavere enn i¤Russland (609) og USA (753)¤(38 Heroiinirikosten osalta viime vuonna raportoitu muutos laskevasta suuntauksesta nousevaan saa nyt vahvistusta: näiden rikosten EU:n keskiarvo kasvoi 39 prosenttia vuosina 2003–2008. Personer som er domfelt for narkotikalovbrudd, utgjør mellom 10¤% og 30¤% av fengselsbefolkningen i¤de fleste EU-landene. Heroiinirikosten määrä on kasvanut 16 raportoivassa maassa, kun taas Bulgaria, Saksa, Italia ja Itävalta ilmoittivat niiden vähenemisestä vuosina 2003–2008œ(35). En ukjent andel andre er domfelt for vinningsforbrytelser for å¤finansiere narkotikaavhengighet eller for annen narkotikarelatert kriminalitet. Huumausainerikosten jakautuminen huumausaineiden käyttöön liittyviin rikoksiin ja kauppaan liittyviin rikoksiin ei ole muuttunut merkittävästi. Antallet kokainrelaterte lovbrudd gikk opp i¤perioden 2003–08 i¤17 rapporterende land, mens Bulgaria, Tyskland, Italia og Østerrike rapporterte om en nedgang. Useimmissa Euroopan maissa (23) käyttöä tai käyttöön tarkoitettua hallussapitoa koskevat rikokset muodostivat yhä suurimman ryhmän huumerikoksista vuonna 2008; Viro, Espanja, Ranska, Itävalta, Slovenia ja Ruotsi ilmoittivat suurimmat luvut (81–92 prosenttia). Den europeiske union sett under ett hadde i¤samme periode en økning i¤antallet kokainrelaterte lovbrudd på ca. 45¤%, med en viss utflating det siste året¤(34). Vuosina 2003–2008 käyttöä koskevat huumausainerikokset lisääntyivät 19:ssä ilmoituksen tehneistä maista. At trenden for heroinrelaterte lovbrudd snudde fra nedadgående til oppadgående, som ble antydet i¤fjorårets rapport, kan nå bekreftes: For EU sett under ett, gikk disse lovbruddene opp med 39¤% i¤perioden 2003–08. Vain Bulgariassa, Saksassa, Kreikassa, Itävallassa ja Sloveniassa ne vähenivät koko ajanjakson ajan. Kaiken kaikkiaan käyttörikosten määrä kasvoi Antallet heroinrelaterte lovbrudd gikk opp i¤16 rapporterende land og ned i¤Bulgaria, Tyskland, Italia og Østerrike i¤perioden 2003–08¤(35). Amfetamiineihin liittyvien rikosten määrän suuntaus näyttää olevan Euroopan unionissa nouseva, arvioitua kasvua oli 24 prosenttia vuosina 2003–2008. Antallet amfetaminrelaterte lovbrudd rapportert i¤Den europeiske union viser fortsatt oppgang, med en økning på anslagsvis 24¤% fra 2003 til 2008. Sen sijaan ekstaasiin liittyvät rikokset vähenivät arviolta 35 prosenttia samana aikana (kuvio 2). Lovbruddene relatert til ecstasy gikk derimot ned med anslagsvis 35¤%¤i¤samme periode (figur¤2). 28) Keskustelua huumausaineiden ja rikollisuuden välisistä suhteista sekä huumausainerikoksen määritelmä, ks. På en hvilken som helst dag vil det være over 600¤000¤mennesker i¤fengsel i¤Den europeiske union¤( 31) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvio DLO-1 ja taulukko DLO-5.32) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko DLO-3.33) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko DLO-6. For eksempel ble regelmessig narkotikabruk i¤måneden forut for innsettelsen rapportert av bare 3¤% av respondentene i¤noen land, mot hele 77¤% i¤andre land. 34) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvio DLO-3 ja taulukko DLO-8.35) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko DLO-7. Studier viser også at de aller mest skadelige formene for narkotikabruk også kan være mer utbredt blant innsatte, idet mellom 6¤% og 38¤% av de undersøkte rapporterte å¤ha injisert narkotika¤(39). Luku 2: Huumeongelman torjunta Euroopassa pääpiirteittäin Figur 2: Trender i¤rapporter i¤EUs medlemsstater om narkotikarelaterte lovbrudd etter type lovbrudd og etter type narkotisk stoff Nämä suuntaukset kuvaavat saatavilla olevia tietoja EU:n jäsenvaltioiden lainvalvontaviranomaisten tekemien kansallisten huumausainerikosilmoitusten määrästä (rikolliset ja muut); kaikki sarjat on indeksoitu lähtötasoon 100 vuonna 2003 ja painotettu kansallisen väestökoon mukaan EU:ta koskevan yleissuuntauksen selvittämiseksi. Trendene er basert på tilgjengelig informasjon om nasjonale tall for rapporter om narkotikarelaterte lovbrudd (straffbare og ikke-straffbare forhold) som er innrapportert av alle rettshåndhevingsorganer i¤EUs medlemsstater. Alle seriene er indeksert (2003=100) og vektet etter befolkningsstørrelse i¤hvert land for å¤beregne en generell europeisk trend. Katso lisätietoja vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvioista DLO-1 ja DLO-3.Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. For ytterligere informasjon, se figur DLO-1 og DLO-3 i¤Statistiske opplysninger 2010.Nasjonale kontaktpunkter i¤Reitox-nettet. Kansalliset luvut ja EU:n keskiarvo ovat silti huomattavasti pienemmät kuin Venäjän (609) ja Yhdysvaltojen (753) ilmoittamat luvut (38). 33) Se tabell DLO-6 i¤Statistiske opplysninger 2010.34) Se figur DLO-3 og tabell DLO-8 i¤Statistiske opplysninger 2010. Vankilaan tullessaan useimmat käyttäjät vähentävät huumeiden käyttöä tai lopettavat sen kokonaan, pääasiassa päihteiden hankintaongelmien vuoksi. Silti se, että huumeita pääsee useimpiin vankiloihin kaikista niiden tarjonnan karsimiseksi tehdyistä toimenpiteistä huolimatta, on sekä vankila-asiantuntijoiden että poliittisten päättäjien tunnustama tosiasia Euroopassa. 35) Se tabell DLO-7 i¤Statistiske opplysninger 2010.36) Data om europeiske fengsler er tilgjengelig fra Europarådet.37) Begrepet ”innsatt” omfatter både varetektsfanger og soningsfanger.38) Kilde: World prison brief for tall fra USA og Russland.39) Se tabell DUP-2 og DUP-105 i¤Statistiske opplysninger 2010. ) Euroopan vankiloita koskevat tiedot ovat saatavissa Euroopan neuvoston sivustolta osoitteessa http://www.coe.int/t/e/legal_affairs/legal_ co-operation/prisons_and_alternatives/Statistics_SPACE_I/List_Space_I.asp ) ”Vanki” tarkoittaa sekä tutkintavankeudessa olevia että vankilarangaistukseen tuomittuja.) Kapittel 2: Narkotikatiltak i Europa – en oversikt fengselshelse i¤over ti år, og effekten er godt dokumentert. Belgia har nå også oppnevnt narkotikapolitiske koordinatorer i¤fengslene og opprettet en sentral enhet der fengselsansatte og narkotikaeksperter samarbeider for å¤få innsatte ved løslatelse inn i¤behandlingsapparatet. I¤2008 nedsatte fengselsvesenet i¤Ungarn en egen komité for narkotikaspørsmål. Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot DUP-2 ja DUP-105. I¤Tsjekkia ligger fengselsvesenets narkotikapolitiske handlingsplan 2007–09 til grunn for innføringen av nye tjenester, og handlingsplanen omfatter også en overvåkings- og evalueringskomponent. 40) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko DUP-3.41) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko DUP-4 . Regelmessig narkotikabruk den siste måneden av soningstiden rapporteres av 12¤% av de innsatte i¤følge en nasjonal studie gjennomført i¤Portugal i¤2007¤(40). Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa vankilan ulkopuolista väestöä useammin. Injiserende narkotikabrukere i¤fengsel synes å¤dele brukerutstyr oftere enn brukere som ikke er i¤fengsel. Tämä herättää kysymyksiä tartuntatautien mahdollisesti leviämisestä vankilaväestössä. Dette reiser spørsmål om potensialet for spredning av smittsomme sykdommer blant de innsatte. Vankien terveydenhoito Euroopassa Hjelp til narkotikabrukere i”fengsel Euroopan maissa vangeille tarjotaan paljon erilaisia huumeidenkäyttöä ja sen aiheuttamia ongelmia koskevia palveluja: tietoa huumeista ja terveydestä, tartuntatautien seulontaa ja rokotuksia, huumeriippuvuuden hoitoa, haittoja vähentäviä toimenpiteitä sekä vapautumiseen valmistautumiseen liittyviä tukitoimia (43). Innsatte i¤europeiske fengsler har mange tilbud knyttet til narkotikabruk og narkotikaproblemer, bl.a. informasjon om narkotika og helse, behandling for smittsomme sykdommer og narkotikaavhengighet, skadereduserende tiltak og forberedelse for løslatelse¤(43). Vangeilla on oikeus samantasoiseen lääketieteelliseen hoitoon kuin muussa yhteiskunnassa elävillä, ja vankiloiden terveydenhuoltopalvelujen pitäisi kyetä tarjoamaan hoitoa huumeidenkäytöstä aiheutuviin ongelmiin olosuhteissa, jotka ovat verrattavissa vankiloiden ulkopuoliseen maailmaan (CPT, 2006; WHO, 2007). Innsatte har krav på samme helsetilbud som folk som lever ute i¤samfunnet, og fengslenes helsetjeneste bør være i¤stand til å¤gi tilsvarende behandling for problemer forbundet med narkotikabruk som det som tilbys utenfor murene (CPT, 2006; WHO, 2007). Tämä yleinen tasa-arvon periaate tunnustetaan Euroopan unionissa huumausaineiden väärinkäyttöön liittyvien terveyshaittojen ehkäisemisestä ja vähentämisestä 18. kesäkuuta 2003 annetussa neuvoston suosituksessa (42), ja EU:n uudessa huumeidenvastaisessa toimintasuunnitelmassa (2009–2012) kehotetaan panemaan tämä periaate täytäntöön. Dette generelle likeverdsprinsippet er anerkjent i¤Den europeiske union gjennom rådsrekommandasjon av 18. juni 2003 om forebygging og reduksjon av helseskade forbundet med narkotikaavhengighet (42). EUs nye handlingsplan mot narkotika (2009–12) forutsetter at prinsippet gjennomføres. Kansainväliset järjestöt ovat viime vuosina kehittäneet tartuntatautien hoitoa vankiloissa koskevaa tietoutta ja ohjeistusta. Internasjonale organisasjoner har i¤de senere år utarbeidet informasjon og veiledninger om håndtering av smittsomme sykdommer i¤fengslene. UNODC on julkaissut WHO:n ja UNAIDSin kanssa vankiloiden hallinnoille ja muille päättäjille tarkoitetun tiedotusaineistosarjan, jossa käsitellään sitä, miten kansallisella tasolla voidaan reagoida tehokkaasti vankiloiden HIV/AIDS-ongelmiin (UNODC, WHO ja UNAIDS, 2006). UNODC har i¤samarbeid med WHO og UNAIDS publisert en serie med informasjonsmateriell for fengselsmyndigheter og andre beslutningstakere som forklarer hvordan nasjonale tiltak mot HIV/AIDS i¤fengselsmiljøer bør utformes for å¤være effektive (UNODC, WHO og UNAIDS, 2006). Toisessa ohjeistusasiakirjassa taas neuvotaan, miten vankiloiden tartuntatautineuvontaa ja -testausta voidaan tehostaa ja miten tuloksista vangeille ilmoittamisen tapaa voidaan kehittää (UNODC, UNAIDS ja WHO, 2010). Et annet dokument inneholder retningslinjer for hvordan rådgivning og testing for smittsomme sykdommer best kan formidles, og om hvordan kommunikasjonen av resultatene til de innsatte kan bli bedre (UNODC, UNAIDS og WHO, 2010). Vankiloiden sekä terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluiden välinen yhteistyö on hiljalleen alkamassa Euroopassa. Samarbeidet mellom kriminalomsorgen og helse- og sosialtjenestene i¤Europa blir stadig bedre. Tšekin vankilapalveluiden laatima huumausaineita koskeva toimintasuunnitelma vuosille 2007–2009 ohjaa uusien palveluiden toteuttamista. Bare noen få land har utarbeidet klare regler for kriminalomsorgens helse- og omsorgsansvar og standarder for dette, bl.a. Myös valvonta ja arviointi kuuluvat suunnitelmaan. Tsjekkia, Spania, Luxembourg og Storbritannia. Myös muissa maissa tämä työ on alkamassa. En del andre land har også tatt skritt i¤denne retningen. Useat maat ovat ilmoittaneet, että ne arvioivat parhaillaan huumeidenkäyttäjille vankiloissa tarjottavien terveydenhoitopalveluiden saatavuutta ja laatua. Flere land rapporterer nå at de foretar en vurdering av tilgjengeligheten av og kvaliteten på helse- og omsorgstilbudet til narkotikabrukere som sitter fengslet. Esimerkiksi Irlannissa erään tutkimuksen tuloksena havaittiin, että vankilan apteekkipalveluiden kapasiteettia oli lisättävä, koska korvaushoidon määrä oli kasvanut (Irish Prison Service, 2009). I¤Irland ble det f.eks. gjennomført en studie som identifiserte et behov for å¤avpasse apotektjenesten i¤fengslene med veksten i¤antallet innsatte som fikk substitusjonsbehandling (Irish Prison Service, 2009), mens Frankrikes nye tilsynsorgan for Alankomaissa otettiin käyttöön uusi vankiloissa olevien huumeidenkäyttäjien hoitoa koskeva määräys, jossa kiinnitetään huomiota erityisesti huumeisiin liittyviin tartuntatauteihin (44). Nasjonale narkotikastrategier og handlingsplaner inneholder ofte mål for helse og omsorg for fengselsbefolkningen, som et likeverdig helse- og omsorgstilbud for de innsatte, bedre kvalitet på helse- og omsorgstilbudet og kontinuitet i¤behandlingen. Vankilapalveluiden laatua kohennetaan myös monissa muissa maissa koulutukseen tehtyjen investointien myötä. En del land har utarbeidet særskilte strategier for fengselssystemet. Koska opioidikorvaushoito on lisääntynyt hoitoyhteisöissä, monet maat ovat ilmoittaneet, että myös vankilaan joutuvien opioidikorvauspotilaiden määrä on lisääntynyt. Som følge av at substitusjonsbehandling er blitt stadig vanligere ute i¤samfunnet, rapporterer mange land om en økning i¤antallet personer som får substitusjonsbehandling ved innsettelse. Korvaushoidon jatkuvuudesta huolehtiminen on erittäin tärkeää, kun otetaan huomioon vapautumisen jälkeisten yliannostuksesta johtuvien kuolemien suuri määrä (EMCDDA, 2009a). Se myös vähentää laittomien huumeiden käytön rahoittamiseksi tehtävien rikosten riskiä. Fordi det skjer så mange overdosedødsfall etter løslatelse (EONN, 2009a), og for å¤redusere risikoen for forbrytelser som begås for å¤finansiere bruk av illegale rusmidler, er kontinuitet i¤substitusjonsbehandlingen spesielt viktig. Vuonna 2008 opioidikorvaushoidon jatkaminen vankilassa tuli mahdolliseksi Bulgariassa, Romaniassa ja Virossa. I¤fengslene i¤Bulgaria, Estland og Romania ble det i¤2008 mulig å¤fortsette substitusjonsbehandling med opioider. Tätä hoitomuotoa ei ole kuitenkaan saatavana Kreikan, Kyproksen, Latvian, Liettuan, Slovakian ja Turkin vankiloissa. Dette behandlingstilbudet finnes imidlertid ikke i¤fengslene i¤Hellas, Kypros, Litauen, Latvia, Slovakia og Tyrkia. Kuudessa jäsenvaltiossa arvioidaan, että yli 10 prosenttia kaikista vangeista saa opioidikorvaushoitoa, ja kahdeksassa muussa maassa vastaava luku on 3–10 prosenttia (kuvio 3). Seks medlemsstater anslår at over 10¤% av alle innsatte får substitusjonsbehandling med opioider; for åtte andre land er tilsvarende tall mellom 3¤% og 10¤%¤(figur 3). Valtaosassa maita huumevieroitus on silti ”oletushoitomuoto” rangaistuslaitoksiin joutuville opioidien käyttäjille. I¤de fleste land er avrusning fortsatt ”standard” behandling for opioidbrukere som innsettes. Kuvio 3: Opioidikorvaushoitoa saavan vankilaväestön osuus Figur 3: Andel av fengselsbefolkningen som får substitusjonsbehandling med opioider Maltaa lukuun ottamatta tiedot on esitetty kaikista maista, joiden vankiloissa on tarjolla korvaushoitoa. Data er presentert for alle land der substitusjonsbehandling tilbys i¤fengsler, bortsett fra Malta. Tiedot ovat vuodelta 2008, paitsi Itävallan ja Skotlannin osalta vuodelta 2007 sekä Belgian ja Alankomaiden osalta vuodelta 2009. Dataene er for 2008, bortsett fra for Østerrike og Skottland (2007), Belgia og Nederland (2009). Katso huomautukset ja lähteet vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukosta HSR-9.Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. For merknader og kilder, se tabell HSR-9 i¤Statistiske opplysninger 2010.Nasjonale kontaktpunkter i¤Reitox-nettet. Yhdessä nämä seikat tarkoittavat, että kannabiksen maailmanlaajuisen tuotantomäärän arviointi on vaikeaa. Dette innebærer at det er vanskelig å¤legge fram nøyaktige anslag over den globale produksjonen av cannabis. UNODC (2009) arvioi kannabisruohon maailmanlaajuisen tuotannon vuonna 2008 sijoittuneen 13œ300 tonnin ja 66œ100 tonnin välille. UNODC (2009) anslår den globale produksjonen av marihuana til mellom 13¤300 og 66¤100 tonn i¤2008. Kannabiksen viljely on yleistä Euroopassa, ja se vaikuttaa lisääntyvän. Cannabis er det illegale rusmiddelet som er lettest tilgjengelig i¤Europa, idet det både importeres og produseres lokalt. Vuonna 2008 kaikki 29 Euroopan maata ilmoittivat kannabiksen kotikasvatuksesta, tosin ilmiön laajuus ja luonne näyttävät vaihtelevan suuresti. I¤de fleste landene gikk bruken av cannabis opp på 1990-tallet og i¤de første årene etter 2000, men det er fortsatt store forskjeller landene imellom. Merkittävä osa Euroopassa käytetystä kannabiksesta on kuitenkin todennäköisesti peräisin alueiden välillä tapahtuvasta salakuljetuksesta. I¤løpet av de senere år har man fått bedre kunnskap om konsekvensene for folkehelsen av langvarig og utbredt bruk av dette stoffet, og stadig flere søker behandling for cannabisrelaterte problemer. Raportissa tarkastellaan kannabistuotteiden tarjontaa Euroopan maissa sekä saatavilla olevien tuotteiden tyyppiä, alkuperää, markkinaosuuksia ja muita tuotteiden jakeluun ja markkinarakenteeseen liittyviä kysymyksiä. Europa er kanskje nå på vei inn i¤en ny fase, ettersom data både fra generelle befolkningsundersøkelser og fra skoleundersøkelser tyder på at bruken av cannabis har stabilisert seg eller til og med gått ned. Raportissa kiinnitetään erityistä huomiota kannabiksen kasvatukseen Euroopan rajojen sisällä, mistä on tullut viime vuosina aiempaa näkyvämpää. Bruksnivået er imidlertid fortsatt høyt i¤historisk sammenheng, og hva som utgjør et effektivt tiltak mot cannabisbruk, er fortsatt et sentralt spørsmål i¤den europeiske narkotikadebatten. Eurooppaan myös tuodaan kannabisruohoa, pääosin Afrikasta (esimerkiksi Nigeriasta, Kap Verdeltä ja Etelä- I¤2008 rapporterte alle de 29 rapporterende landene om innenlandsk produksjon av cannabis, men fenomenets omfang synes å¤variere betydelig. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa En vesentlig del av den cannabisen som brukes i¤Europa, er nok sannsynligvis dyrket i¤Europa. Taulukko 2: Kannabisruohon ja -hartsin tuotanto, takavarikot, hinta ja väkevyys Tabell 2: Produksjon, beslag, pris og styrke på marihuana og hasj Maailmassa takavarikoitu määrä (tonnia) Globalt produksjonsestimat (tonn) Takavarikoiden lukumäärä EU ja Norja (mukaan luettuina Kroatia ja Turkki) Antall beslag EU og Norge (inkl. Kroatia og Tyrkia) Keskihinta katukaupassa (euroa grammalta) Vaihteluväli Gjennomsnittlig detaljpris (EUR pr. gram) Spredning Keskimääräinen väkevyys (THC-pitoisuus, %) Vaihteluväli Gjennomsnittlig styrke (THC-innhold %) suurimmat määrät kannabishartsia takavarikoitiin Ranskassa (71 tonnia), Portugalissa (61 tonnia) ja Italiassa (34 tonnia). Verdier i€midterste halvdel av rapporterte gjennomsnittspriser.Alle data for 2008.UNODC (2009, 2010b) for globale data, nasjonale kontaktpunkter i€Reitox-nettet for europeiske data. Turkki (31 tonnia) ja Saksa (9 tonnia) ilmoittivat ennätysmäärän takavarikointeja vuodelta 2008. Tyrkia (31 tonn) og Tyskland (9 tonn) rapporterte rekordbeslag i¤2008. Kannabiskasvien takavarikot ovat lisääntyneet vuodesta 2003. Marihuanaen i¤Europa er også importert, for det meste fra Afrika (f.eks. Takavarikoitujen kasvien määrä vuonna 2003 oli 1,7 miljoonaa, ja vuoteen 2007 mennessä määrä oli lisääntynyt 2,6 miljoonaan. Nigeria, Kapp Verde, Sør-Afrika) og i¤noen mindre grad fra Amerika, særlig Karibia, Midtøsten (Libanon) og Asia (Thailand). Vuonna 2008 määrä pieneni 1,2 miljoonaanœ(48). Takavarikoitujen kasvien paino on lisääntynyt 4,5-kertaiseksi tarkasteltavalla ajanjaksolla, ja se oli 43 tonnia vuonna 2008. En fersk rapport nevner også Albania, Den tidligere jugoslaviske republikken Makedonia, Moldova, Montenegro og Serbia som kilder (INCB, 2010b). Kannabishartsia takavarikoidaan Euroopassa sekä kappalemääräisesti että määrällisesti enemmän kuin kannabisruohoa (47). I¤Europa er det gjort både flere og større beslag av hasj enn av marihuana (47). Vuonna 2008 tehtiin noin 369œ000 kannabishartsin takavarikkoa, joissa otettiin talteen 900 tonnia huumetta. Määrä on lähes kymmenkertainen takavarikoituun kannabisruohoon verrattuna. I¤2008 ble det gjort om lag 369¤000 beslag av hasj, til sammen 900 tonn, eller nesten ti ganger mer enn beslaglagte kvanta av marihuana. Vuosina 2003–2008 kannabishartsin takavarikoiden lukumäärä on lisääntynyt jatkuvasti, mutta takavarikoitu määrä on alkuvaiheen pienenemisen jälkeen suurentunut jo vuodesta 2006 lähtien. I¤perioden 2003–08 steg antallet hasjbeslag jevnt, og med unntak for en innledende nedgang har beslaglagte kvanta også økt siden 2006. Noin puolet kaikista kannabishartsin takavarikoista ja noin kolme neljännestä vuonna 2008 takavarikoidusta määrästä tapahtui ilmoitusten mukaan edelleen Espanjassa, mutta Om lag halvparten av alle hasjbeslag og tre firedeler av beslaglagte kvanta i¤2008 ble rapportert av Spania, og rekordstore beslag av hasj ble gjort i¤Frankrike (71 tonn), Portugal (61 tonn) og Italia (34 tonn). Kannabistuotteiden väkevyys määräytyy delta-9-tetrahydrokannabinolin (THC:n) eli niiden pääasiallisen vaikuttavan aineen pitoisuuden mukaan. Den globale produksjonen av hasj i¤2008 er anslått til mellom 2¤200 og 9¤900 tonn (UNODC, 2009), og Afghanistan og Marokko er de største produsentene. Kannabiksen väkevyys vaihtelee suuresti maasta toiseen ja saman maan sisällä sekä eri kannabistuotteiden kesken. Ifølge en nyere undersøkelse er Afghanistan, med en antatt årlig produksjon på mellom 1¤500 og 3¤500¤tonn, nå verdens største hasjprodusent (UNODC, 2010a). Kannabiksen väkevyystiedot perustuvat valtaosin takavarikoidusta kannabiksesta otettujen näytteiden rikosteknisiin laboratoriotutkimuksiin. Det siste anslaget som finnes for Marokko, tyder på at i¤2005 om lag 1¤000 tonn hasj ble produsert her (UNODC og Marokkos regjering, 2007). Ei ole varmaa, vastaavatko tehdyt määritykset yleistä tasoa markkinoilla, joten väkevyystietoja on syytä tulkita varoen. Selv om en del av hasjen som produseres i¤Afghanistan selges i¤Europa, er det sannsynlig at Marokko fortsatt er Europas største hasjleverandør. Koska lähetysten koko ja lähetysmatka vaihtelevat ja lähetysten on ylitettävä kansainvälisiä rajoja, kannabishartsin osalta takavarikoinnin riski voi olla suurempi kuin maan sisällä tuotetulla kannabisruoholla Vekten av beslaglagte planter økte 4,5 ganger i¤perioden, til 43 tonn i¤2008, hvorav Spania rapporterte 24 tonn og Bulgaria 15 tonn. ) Analyysi ei sisällä Turkin ilmoittamia takavarikoita (31 miljoonaa kannabiskasvia vuonna 2003 ja 20 miljoonaa kannabiskasvia vuonna 2004), koska saatavilla ei ole tietoja peräkkäisinä vuosina takavarikoiduista määristä. I¤2008 ble det gjort anslagsvis 289¤000 beslag av marihuana i¤Europa, tilsvarende 92 tonn (45 Poliisivoimien laatimien arvioiden mukaan vuonna 2008 takavarikoiduista kannabiskasveista olisi voitu saada arvoltaan 70 miljoonan euron myynti Belgiassa ja 76 miljoonan euron myynti Yhdistyneessä kuningaskunnassa (NPIA, 2009). Styrken på cannabisproduktene avhenger av innholdet av delta-9-tetrahydrocannabinol (THC), som er det viktigste virkestoffet. Saksassa tukkukaupan voitoiksi arvioitiin 36–61 miljoonaa euroa. Styrken på cannabisen varierer mellom og innenfor det enkelte land og mellom ulike cannabisprodukter. Laittoman kaupallisen kannabistuotannon kokonaistuottoja on kuitenkin vaikea arvioida, koska luvut perustuvat ainoastaan talteen otettuihin kannabiskasveihin. Siden det er uklart i¤hvilken grad de analyserte prøvene er representative for situasjonen generelt på markedet, bør opplysninger om styrke tolkes med varsomhet. Voittojen arvioinnissa on myös otettava huomioon monia muitakin muuttujia. Insights-serien: Cannabisproduksjon og”-markeder i”Europa Laittomasta kaupallisesta kannabistuotannosta syntyvään tuottoon vaikuttavat monet tekijät, esimerkiksi seuraavat: viljelyksen koko, kasvien määrä, kasvikohtainen keskimääräinen sato ja satojen vuotuinen määrä. I¤2011 vil EONN komme med et nytt nummer i¤Insights-serien, om cannabisproduksjon og -markeder. Kasvien viljelytiheys ja useammat sadot yleensä heikentävät kunkin kasvin satoisuutta. Denne rapporten vil fokusere på forsyningen av cannabisprodukter i¤landene i¤Europa og gå gjennom alle typene produkter som er tilgjengelig, hvor de kommer fra, hvor store markedsandeler de har, samt andre forhold ved distribusjonen av cannabis og markedsstrukturer. Tuottoon vaikuttaa myös se, myydäänkö sato vähittäis- vai tukkumarkkinoilla, sillä vähittäismarkkinoilla hinta on yleensä korkeampi. Cannabisdyrking innenfor Europas grenser, som har kommet mer til syne i¤de senere årene, vies særlig oppmerksomhet. Vuonna 2008 hartsinäytteiden ilmoitettu THC-pitoisuus oli 3–16 prosenttia. I¤2008 varierte rapportert nasjonalt gjennomsnittlig THC-innhold i¤hasj fra 3¤% til 16¤%. Kannabisruohon (mikäli mahdollista, pois luettuna sinsemilla, joka on kaikkein väkevin kannabisruoho) keskimääräinen väkevyys oli 1–10 prosenttia. Gjennomsnittlig styrke på marihuana (sinsemilla ikke inkludert der det har vært mulig, siden dette er den sterkeste marihuanaen) varierte mellom 1¤% og 10¤%. Vain harvat maat ilmoittivat sinsemillan keskimääräisen väkevyyden: se oli aina suurempi kuin salakuljetetun kannabisruohon väkevyys ja vaihteli 12 prosentista (Norja) hieman yli 16 prosenttiin (Alankomaat ja Yhdistynyt kuningaskunta). Bare noen få land rapporterte gjennomsnittlig styrke på sinsemilla, og da var den konsekvent høyere enn importert marihuana¤– fra 12¤%¤i¤Norge til drøye 16¤% i¤Nederland og Storbritannia. Vuosina 2003–2008 kannabishartsin keskimääräinen väkevyys on vaihdellut niissä 11 maassa, joiden ilmoittamia tietoja on voitu analysoida. I¤perioden 2003–08 varierte den gjennomsnittlige styrken på hasj i¤de elleve landene som Sen sijaan kannabisruohon väkevyys lisääntyi kuudessa maassa ja pienentyi neljässä. ( ikke er tilgjengelig for senere år. Tietoja paikallisesti tuotetun kannabisruohon pitoisuuksista tietyllä aikavälillä on saatavissa ainoastaan Alankomaista. Cannabisbruk i”befolkningen generelt har lagt fram tilstrekkelige opplysninger, mens styrken på marihuana gikk opp i¤seks land og ned i¤fire. Siellä havaittiin hiljattain nederwietkannabiksen keskimääräisen väkevyyden laskeneen vuoden 2004 huippulukemista eli 20 prosentista 16 prosenttiin vuosina 2007 ja 2008œ(49). Informasjon over flere år om styrken på lokalprodusert marihuana er tilgjengelig bare for Nederland, hvor det ble observert en reduksjon i¤gjennomsnittsstyrken på nederwiet, fra en topp på 20¤% i¤2004 til 16¤% i¤2007 og 2008¤(49). Laittomaan kaupalliseen kannabistuotantoon, joka tapahtuu sisätilaviljelyksillä, kuuluu myös seuraavia kulueriä: tilat, siemen- tai kasvivarasto, multa tai mineraalivilla, ravinteet, valot ja pumput, työkalut ja ilmastointi sekä työvoima. Et forsiktig anslag tilsier at om lag 75,5¤millioner europeere har brukt cannabis minst én gang i¤livet (livstidsprevalens), det vil si mer enn én av fem av alle mellom 15 og 64 år (se tabell 3 for et datasammendrag). Sikäli kun sähköä ei hankita laittomasti, se vie valtaosan tuotantokustannuksista. Det er store forskjeller mellom landene, for nasjonale prevalenstall varierer fra 1,5¤% til 38,6¤%. Myös Belgiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on kehitteillä uusia menetelmiä. 12,5 millioner europeere har brukt cannabis siste måned, i¤gjennomsnitt om lag 3,7¤% av alle i¤alderen 15–64 år. Vuonna 2008 kannabishartsin keskimääräinen vähittäiskauppahinta vaihteli 3 eurosta 10 euroon grammalta niissä 17 maassa, joista tietoja saatiin, ja näistä 12 maata ilmoitti hinnaksi 6–9 euroa. I¤2008 varierte gjennomsnittlig detaljpris på hasj fra 3 til 10 euro grammet i¤de 17 landene som la fram informasjon om dette, og i¤tolv av dem lå prisene mellom 6 og 9¤euro. Kannabisruohon keskimääräinen vähittäiskauppahinta taas oli 3–16 euroa grammalta tietoja toimittaneissa 16 maassa, ja näistä kymmenen maata ilmoitti hinnaksi 5–9 euroa. Gjennomsnittlig detaljpris på marihuana varierte fra 3 til 16 euro grammet i¤de 16 landene som la fram informasjon, og ti av dem var prisen mellom 5 og 9¤euro. Kaikissa maissa, joista on tietoa vuosilta 2003–2008, kannabishartsin keskimääräinen vähittäiskauppahinta laski tai pysyi vakaana, paitsi Belgiassa ja Itävallassa, joissa hinta nousi. For hasj gikk gjennomsnittsprisen ned eller holdt seg stabil i¤alle land som hadde data for perioden 2003–08, bortsett fra i¤Belgia og Østerrike, der den gikk opp. Samalla ajanjaksolla kannabisruohon hinta on käytettävissä olevien tietojen mukaan pysynyt vakaana tai noussut. Ainoastaan Unkari ja Turkki ilmoittivat laskevasta suuntauksesta. Tilgjengelige data for samme periode tyder på stabile eller stigende priser for marihuana i¤Europa; bare Ungarn og Tyrkia rapporterer om fallende trender. Tämä koskee lähes kaikkia Euroopan Inntekter og fortjeneste fra illegal cannabisproduksjon Varovaisen arvion mukaan noin 75,5 miljoonaa eurooppalaista aikuista – toisin sanoen useampi kuin joka viides kaikista 15–64-vuotiaista – on käyttänyt kannabista ainakin kerran (ks. yhteenveto tiedoista taulukostaœ3). Cannabisbruk er vanligst blant unge mennesker (15–34¤år), og høyest prevalens for bruk siste år rapporteres vanligvis for aldersgruppen 15–24 år. maita Portugalia lukuun ottamatta (50). Dette er tilfelle i¤nærmest alle europeiske land bortsett fra Portugal¤(50). ) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot PPP-1 ja PPP-5 väkevyys- ja hintatietojen osalta.) Ifølge politiets estimater ble det i¤2008 beslaglagt cannabisplanter for en gateverdi på 70 millioner euro i¤Belgia og 76 millioner euro i¤Storbritannia (NPIA, 2009), og i¤Tyskland ble verdien av grossistleddets fortjeneste anslått til mellom 36 millioner og 61 millioner euro. Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko GPS-1. For å¤anslå fortjenesten må man også ta hensyn til flere andre variabler. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa maata ilmoitti kannabista kerran käyttäneiden määräksi 13–25 prosenttia. Befolkningsundersøkelser tilsier at gjennomsnittlig 31,6¤%¤av alle unge voksne i¤Europa (15–34 år) har prøvd cannabis, mens 12,6¤% har brukt stoffet det siste året og 6,9¤% den siste måneden. Pienimmät osuudet (alle 10 prosenttia) ilmoittivat Kreikka, Kypros, Romania, Suomi, Ruotsi ja Norja. Enda flere europeere i¤aldersgruppen 15–24 år anslås å¤ha brukt cannabis i¤løpet av siste år (16¤%) eller siste måned (8,4¤%). Sukupuolten välinen ero kannabiksen käytössä on koululaisten osalta vähemmän merkittävä kuin nuorten aikuisten keskuudessa. Det er store variasjoner i¤de nasjonale prevalensestimatene for cannabisbruk i¤alle prevalensmålinger. Miesten ja naisten välinen suhde koululaisten kannabiksen käytön osalta vaihtelee siten, että se on lähes tai täysin sama Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja 2:1 tai suurempi Kyproksella, Kreikassa, Puolassa ja Romaniassaœ(52). For eksempel er estimatene for siste års prevalens av bruk blant unge voksne i¤landene i¤øvre del av skalaen mer enn 30 ganger høyere enn i¤land med lavere prevalens. Väestötutkimusten tietojen perusteella näyttäisi siltä, että keskimäärin 31,6 prosenttia eurooppalaisista nuorista aikuisista (eli 15–34-vuotiaista) on käyttänyt kannabista joskus, 12,6 prosenttia on käyttänyt sitä viimeksi kuluneen vuoden ja 6,9 prosenttia viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Inntektene fra den ulovlige kommersielle produksjonen av cannabis avhenger av flere faktorer, bl.a. plantasjens størrelse, antall planter, gjennomsnittlig avkastning pr. plante og antallet avlinger i¤året. Kannabiksen käytön kansalliset esiintyvyysarviot vaihtelevat suuresti maittain kaikkien levinneisyyslukujen osalta. Høy plantetetthet og hyppige avlinger vil oftest redusere avkastningen fra hver plante. Asteikon yläpään maat ilmoittavat viime vuoden levinneisyysarvioista nuorten aikuisten keskuudessa enimmillään 30-kertaisia lukuja pienimpiä esiintyvyysasteita ilmoittaneisiin maihin verrattuna. Inntektene vil også avhenge av hvorvidt avlingen selges på detalj- eller grossistmarkedet siden prisene vanligvis er høyere på detaljmarkedet. Esimerkiksi ilmoituksensa mukaan viimeksi kuluneen vuoden aikana kannabista käyttäneiden nuorten miesten ja naisten välinen suhde on Portugalissa Cannabisbruk er generelt vanligere blant menn enn blant kvinner, og forholdet mellom menn og kvinner blant unge voksne som rapporterer bruk av cannabis siste år, varierer Euroopan tuloksia voidaan verrata muualta maailmasta saatuihin tuloksiin. Esimerkiksi Kanadassa (2008) ainakin kerran kannabista käyttäneiden osuus nuorten aikuisten keskuudessa on 53,8 prosenttia ja viime vuoden aikana käyttäneiden osuus taas 24,1 prosenttia. For illegal kommersiell produksjon av cannabis på innendørs plantasjer kommer utgifter til lokaler, frø eller planter, jord eller mineralull, plantenæring, lys og pumper, redskaper og ventilasjon i¤tillegg til arbeidskraft. Kaikki nämä luvut ovat suurempia kuin vastaavat eurooppalaiset keskiarvot, jotka ovat 31,6 ja 12,6 prosenttia. Når tilkoplingen til strømnettet ikke skjer på ulovlig vis, utgjør strøm også en betydelig andel av produksjonskostnadene. Ainoastaan Tšekin, Espanjan, Ranskan ja Slovakian ilmoittamat luvut ainakin kerran käyttäneistä koululaisista ovat verrattavissa Yhdysvaltojen ja Australian ilmoittamiin For å¤beregne inntektene og fortjenesten av illegale cannabisplantasjer har nederlandske rettshåndhevingsorganer utarbeidet tekniske standarder som oppdateres regelmessig. Kannabiksen käyttö on erityisen yleistä tiettyjen nuorten ihmisryhmien keskuudessa, etenkin niiden keskuudessa, jotka käyvät usein yökerhoissa, pubeissa ja musiikkitapahtumissa (Hoare 2009). Cannabisbruk er særlig utbredt i¤visse grupper av unge, f.eks. unge som går mye på nattklubb, pub og musikkarrangementer (Hoare, 2009). Äskettäin Tšekissä, Itävallassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa elektronisen tanssimusiikin piireissä tehtyjen kohdennettujen kyselytutkimusten mukaan yli 80 prosenttia vastaajista on joskus käyttänyt kannabista. Luku on huomattavasti suurempi kuin Euroopan keskiarvo nuorten aikuisten osalta (Measham ja Moore, 2009). Målrettede undersøkelser som nylig er gjennomført på technoarrangementer i¤Tsjekkia, Østerrike og Storbritannia, rapporterte at over 80¤% av respondentene en eller annen gang hadde brukt cannabis, en andel som er mye høyere enn europeisk gjennomsnitt for unge voksne (Measham og Moore, 2009). Vuonna 2007 tutkimus tehtiin 25:ssä EU:n jäsenvaltiossa sekä Norjassa ja Kroatiassa. 49) Se tabell PPP-1 og PPP-5 i¤Statistiske opplysninger 2010 for data om styrke og pris. 51) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko GPS-4 (osa iii) ja (osa iv).52) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko EYE-20 (osa ii) ja (osa iii).53) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvio EYE-1 (osa xii). 50) Se figur GPS-1 i¤Statistiske opplysninger 2010.51) Se tabell GPS-4 (del iii) og (del iv) i¤Statistiske opplysninger 2010. Taulukko 3: Kannabiksenkäytön levinneisyys yleisväestössä – yhteenveto tiedoista Tabell 3: Prevalens av cannabisbruk i befolkningen generelt — datasammendrag Käytön aikaväli Tidsramme for bruk Romania (0,4 %)Malta (0,8 %)Kreikka (1,7 %)Ruotsi (1,9 %) Romania (0,4 %)Malta (0,8 %)Hellas (1,7 %)Sverige (1,9 %) Romania (0,9 %)Malta (1,9 %)Kreikka (3,2 %)Kypros (3,4 %) Romania (0,3 %)Sverige (1,0 %)Hellas (1,5 %)Polen (1,9 %) Romania (0,5 %)Kreikka, Ruotsi(1,2 %)Kypros (2,0 %)Puola (2,5 %) Romania (1,5 %)Hellas, Kypros (3,6 %)Sverige (4,9 %)Portugal (6,6 %) Romania (1,5 %)Kreikka, Kypros (3,6 %)Ruotsi (4,9 %)Portugali (6,6 %) Romania (0,5 %)Hellas, Sverige (1,2 %)Kypros (2,0 %)Polen (2,5 %) Euroopan levinneisyysarviot perustuvat painotettuihin keskiarvoihin, jotka on saatu vuosien 2001 ja 2009 välillä (pääasiassa 2004–2008) tehdyistä uusimmista kansallisista tutkimuksista, eikä tietoja voida siksi liittää tiettyihin vuosiin. Europeiske prevalensestimater er basert på vektede gjennomsnitt fra de nyeste nasjonale undersøkelsene gjennomført fra 2001 til 2008/09 (hovedsakelig 2004–2008) og gjelder følgelig ikke noe enkelt år. Euroopan keskimääräinen levinneisyys laskettiin kyseisen ikäryhmän väestön mukaan painotetusta keskiarvosta kussakin maassa. Gjennomsnittsprevalensen for Europa er beregnet på grunnlag av et gjennomsnitt vektet for antall innbyggere i€den aktuelle aldersgruppen i€hvert land. Maissa, joista tietoja ei ole saatavissa, käytettiin EU:n keskimääräistä levinneisyyttä. I€land hvor slik informasjon ikke var tilgjengelig, ble gjennomsnittlig EU-prevalens lagt til grunn. Perusteena käytetty väestöpohja: 15–64 (334 miljoonaa), 15–34 (133 miljoonaa) ja 15–24 (63 miljoonaa). Populasjoner brukt som grunnlag: 15–64 (334 millioner), 15–34 (133 millioner) og 15–24 (63 millioner). Tähän yhteenvetoon käytetyt tiedot ovat saatavana vuoden 2010 tilastotiedotteen osassa ”Yleiset väestötutkimukset”. Dataene som presenteres her, finnes i€”Generelle befolkningsundersøkelser” i€Statistiske opplysninger 2010. Suomi ja Yhdistynyt kuningaskunta). ESPAD-undersøkelsen, som gjennomføres hvert fjerde år, gir sammenlignbare data om alkohol- og rusmiddelbruk blant 15–16-årige skoleelever i¤Europa (Hibell et al., 2009). Viisi maata ilmoitti kannabiksen käytön lisääntymisestä tällä ajanjaksolla. I¤2007 ble denne undersøkelsen gjennomført i¤25 EU-medlemsstater samt Norge og Kroatia. Kasvua on ollut vähintään kaksi prosenttiyksikköä Bulgariassa, Slovakiassa ja Virossa ja kahdeksan prosenttiyksikköä Tšekissä ja Italiassa. I¤2008 ble det også gjennomført nasjonale skoleundersøkelser i¤Spania, Italia, Sverige og Storbritannia, i¤tillegg til at Belgia (den flamske delen) gjennomførte en regional skoleundersøkelse. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa fleste om en stabil situasjon (Danmark, Tyskland, Spania, Ungarn, Sverige, Finland, Storbritannia). Kuvio 4: Nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) kannabiksenkäyttöä viimeksi kuluneen vuoden aikana koskevat suuntaukset Figur 4: Trender for siste års prevalens av cannabisbruk blant unge voksne (15–34 år) Tanska Saksa Alankomaat Suomi Bulgaria Unkari Ruotsi Spania Frankrike Storbritannia Danmark Tyskland Nederland Finland Bulgaria Ungarn Sverige Katso lisätietoja vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukosta GPS-4.Reitoxin kansalliset raportit (2009), tiedot on otettu väestötutkimuksista, raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. For de 15 landene som har vært i¤stand til å¤legge fram tilstrekkelige opplysninger for perioden 1998–2008, avtegner det seg tre hovedtendenser når det gjelder cannabisbruk blant unge voksne (figur¤4). Näistä tiedoista voidaan arvioida, että yli prosentti Euroopan aikuisista, noin neljä miljoonaa, käyttää kannabista päivittäin tai lähes päivittäin. Fem land (Bulgaria, Hellas, Ungarn, Finland, Sverige) rapporterte lave (under 9¤%) og relativt stabile prevalensnivåer for siste års bruk av cannabis blant unge voksne. Useimmat näistä kannabiksen käyttäjistä, noin 3 miljoonaa henkilöä, ovat 15–34-vuotiaita. Seks land (Danmark, Tyskland, Spania, Frankrike, Nederland, Storbritannia) rapporterte høyere prevalenstall, men nivåene hadde vært stabile eller fallende i¤de senere år. Määrä on noin 2–2,5 prosenttia tämän ikäryhmän eurooppalaisistaœ(56). Fire andre land (Tsjekkia, Estland, Italia, Slovakia) rapporterte også om høyere nivåer av cannabisbruk blant unge voksne, men der hadde trendene vært stigende de siste årene. Koululaisten kannabiksenkäytön aikasuuntausten osalta Euroopassa on havaittu samanlaisia malleja vuosina 1995–2007 (EMCDDA, 2009a). Se figur GPS-4 i¤Statistiske opplysninger 2010 for ytterligere opplysninger.Nasjonale Reitox-rapporter (2009), hentet fra befolkningsundersøkelser, rapporter eller vitenskapelige artikler. Seitsemän pääasiassa Pohjois- ja Etelä-Euroopassa sijaitsevaa maata (Kreikka, Kypros, Malta, Romania, Suomi, Ruotsi, Norja) on ilmoittanut kannabista ainakin kerran käyttäneiden määrän pysyneen kaikkiaan vakiona ja pienenä koko tänä aikana. Useimmissa Länsi-Euroopan maissa Ser vi på de seneste trendene for cannabisbruk blant unge voksne i¤de tolv landene som hadde gjentatte undersøkelser i¤perioden 2003–08, rapporterer de ) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvio EYE-1 (osa xii).) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko GPS-2.) 52) Se tabell EYE-20 (del ii) og (del iii) i¤Statistiske opplysninger 2010.53) Se figur EYE-1 (del xii) i¤Statistiske opplysninger 2010. Kannabiksen käytön aloittamisen ja kannabisriippuvuuden riskitekijät Risikofaktorer for cannabisdebut og”-avhengighet livstidsprevalens av cannabisbruk i¤hele denne perioden. Kannabisriippuvuus tunnustetaan yhä laajemmin tämän huumausaineen säännöllisen käytön mahdolliseksi seuraukseksiœ(57). De fleste vesteuropeiske land og Kroatia og Slovenia, som hadde høy eller kraftig stigende livstidsprevalens av cannabisbruk fram til 2003, opplevde nedgang eller stabilisering i¤2007. Sen vakavuus ja seuraukset voivat kuitenkin vaikuttaa muiden psykoaktiivisten aineiden (kuten heroiinin tai kokaiinin) vastaavia vaikutuksia lievemmiltä. Situasjonen er annerledes i¤de fleste sentral- og østeuropeiske landene, idet den stigende trenden observert mellom 1995 og 2003 synes å¤flate ut. Kannabisriippuvuus saattaa myös kehittyä hitaammin ja asteittaisemmin kuin monien muiden huumeiden osalta (Wagner ja Anthony, 2002). I¤denne regionen rapporterer seks land om en stabil situasjon, mens to rapporterer om en økning mellom 2003 og 2007. On viitteitä siitä, että yli puolet kannabiksen käyttäjistä pystyy lopettamaan käytön ilman hoitoa (Cunningham, 2000). Tre land som gjennomførte skoleundersøkelser i¤2008 (den flamske delen av Belgia, Sverige og Storbritannia), rapporterer at livstidsprevalensen av cannabisbruk er den samme som i¤2007 eller lavere, mens Spania rapporterer om en nedgang på over tre prosentpoeng. Käyttäjillä, varsinkin runsaasti käyttävillä, voi myös esiintyä ongelmia, jotka eivät välttämättä täytä riippuvuudelle asetettuja kliinisiä kriteerejä (58). Data fra skoleundersøkelser i¤USA og Australia viser også en nedadgående trend, som først ble observert i¤Australia i¤1999¤(54). Tutkijat ovat yrittäneet selvittää, miksi joillekin kannabiksenkäyttäjille kehittyy riippuvuus ja toisille taas ei. Forskere har prøvd å¤finne ut hvorfor noen av dem som bruker cannabis blir avhengige, og andre ikke. Yksi keskeisistä löydöksistä on se, että kannabiksenkäytön aloittamiseen liittyvät tekijät ovat erilaisia kuin ongelmakäyttöön ja kannabisriippuvuuteen johtavat tekijät. Noe av det de har funnet, er at faktorene som er knyttet til cannabisdebut, ofte skiller seg fra dem som fører til problematisk bruk og cannabisavhengighet. Kannabiksenkäytön aloittamiseen liittyy joidenkin ulkoisten tekijöiden (kannabiksenkäyttö vertaisryhmässä ja sen saatavuus) lisäksi yksilöllisiä tekijöitä, esimerkiksi myönteinen asenne alkavaan huumeidenkäyttöön (Von Sydow ym., 2002). En del eksterne faktorer (jevnaldrendes bruk av narkotika og tilgjengeligheten av cannabis) så vel som individuelle faktorer (f.eks. en positiv holdning til framtidig bruk av narkotika) er forbundet spesifikt med cannabisdebut (Von Sydow et al., 2002). Muutamat muut tekijät sen sijaan liittyvät vaihtelevassa määrin sekä kannabiksenkäytön aloittamiseen että kannabisriippuvuuteen. Enkelte andre faktorer er i¤varierende grad forbundet både med cannabisdebut og cannabisavhengighet. Näihin kuuluvat geneettiset tekijät (Agrawal ja Lynskey, 2006), yksilölliset tekijät, kuten miessukupuoli, mielenterveyden häiriöt ja muiden päihteiden käyttö (alkoholi, tupakka ja muut). Dette gjelder bl.a. genetiske faktorer (Agrawal og Lynskey, 2006), individuelle faktorer som kjønn (mann), psykiske lidelser og annen rusmiddelbruk (alkohol, tobakk og annet). Perhetausta, esimerkiksi huono äitisuhde ja ilman toista vanhempaa varttuminen, liittyy myös kannabiksenkäytön aloittamiseen, kun taas vanhempien avio- tai avoero ja vanhemman kuolema lapsen ollessa alle 15-vuotias liittyvät kannabisriippuvuuteen (Coffey ym., 2003; Swift ym., 2008; Von Sydow, 2002). Familiære faktorer som et dårlig forhold til mor og det å¤vokse opp uten begge foreldre er også forbundet med cannabisdebut, mens skilte eller separerte foreldre og tap av mor eller far før 15 års alder er forbundet med cannabisavhengighet (Coffey et al., 2003; Swift et al., 2008; Von Sydow, 2002). Kannabiksen käyttö liittyy usein siihen, että käyttäjä kuuluu johonkin haavoittuvaan tai sosiaalisesti heikommassa asemassa olevaan ryhmään. Faktorer som spesifikt er forbundet med utvikling av cannabisavhengighet, inkluderer et intensivt eller risikofylt bruksmønster, vedvarende bruk og tidlig debut. Tällaisia ryhmiä ovat esimerkiksi koulunkäynnin keskeyttäneet, ”koulupinnarit”, erilaisissa laitoksissa asuvat lapset, nuorisorikolliset ja taloudellisesti puutteellisissa oloissa elävät nuoret (EMCDDA, 2008c). Personer som har opplevd positive effekter (f.eks. lykke, latter) av tidlig cannabisbruk (i 14–16-årsalderen), hadde økt risiko for cannabisavhengighet senere i¤livet. Se voi kytkeytyä myös muiden aineiden käyttöön. Tilgjengelige data viser at det finnes en rekke ulike bruksmønstre for cannabis – fra eksperimentell bruk til avhengighet. Esimerkiksi niiden nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) osalta, jotka ilmoittivat käyttäneensä viimeksi kuluneen vuoden aikana säännöllisesti tai paljon alkoholia, oli yleiseen väestöön verrattuna kahdesta kuuteen kertaa todennäköisempää, että he ilmoittivat myös kannabiksen käytöstä. Mange bruker stoffet bare en gang eller to, andre bruker det innimellom eller i¤en begrenset periode av livet. Ja vaikka useimmat kannabiksen käyttäjät eivät käytä muita laittomia huumeita, heille se on kuitenkin todennäköisempää kuin yleiselle väestölle. Blant personene i¤aldersgruppen 15–64 som noen gang har prøvd cannabis, har bare 30¤% brukt stoffet i¤løpet av det siste året (55). Nuoret kannabiksen käyttäjät ilmoittavat myös tupakoivansa kahdesta kolmeen kertaa yleistä koululaisväestöä (15–16-vuotiaat) useammin. Blant dem som har brukt cannabis det siste året, har gjennomsnittlig halvparten brukt det den siste måneden. Riippuvuuden kehittymistä edistäviä tekijöitä ovat kannabiksen intensiivinen käyttö tai riskialttiit käyttötavat, jatkuva käyttö ja käytön aloittaminen nuorella iällä. høye andeler (5–12¤%) av gutter som har brukt cannabis ved 40 eller flere anledninger. Dette var mer enn dobbelt så høyt som for jentene. Yksilöillä, jotka kokivat myönteisiä vaikutuksia (esimerkiksi onnellisuutta ja naurua) kannabiksenkäytön varhaisvaiheissa (14–16-vuotiaina), oli muita suurempi riski tulla kannabisriippuvaiseksi myöhemmin elämässä. De fleste av disse landene rapporterte også at mellom 5¤% og 9¤% av respondentene hadde brukt cannabis første gang i¤13 års alder eller yngre. Riippuvuuden kehittymiseen vaikuttavia tekijöitä ovat myös monet psykologiset ja mielenterveydelliset seikat (huono itsetunto, heikot itsehillintä- ja puolustuskeinot) sekä sosio-ekonomiset seikat (alhainen sosioekonominen asema ja huono taloudellinen tilanne) (Coffey ym., 2003; Fergusson ym., 2003; Swift ym., 2008; Von Sydow, 2002). Denne gruppen gir grunn til bekymring, fordi tidlig debut har vært assosiert med utvikling av intensive og problematiske former for rusmiddelbruk senere i¤livet. lähes päivittäinen kannabiksen käyttö voi olla miesten keskuudessa lähes neljä kertaa yleisempää kuin naisten keskuudessa. Det finnes stadig mer belegg for at avhengighet er en mulig konsekvens av regelmessig cannabisbruk, selv blant yngre brukere (57 Nämä käyttäjät yleensä ilmoittavat enemmän terveysongelmia ja myös riippuvuutta (Chabrol ym., 2003; Swift ym., 1998). 3¤millioner, er i¤alderen 15–34¤år, noe som tilsvarer 2–2,5¤% av alle europeere i¤denne aldersgruppen (56). Kannabis oli pääasiallinen huume noin 21 prosentilla kaikista 27 maan ilmoittamista hoitoon hakeutuneista vuonna 2008 (85œ000 asiakasta), joten se oli toiseksi yleisimmin ilmoitettu huume heroiinin jälkeen. Kannabiksen ) Se figur EYE-1 (del xii) i¤Statistiske opplysninger 2010.) Osuus oli ainakin kaksinkertainen vastaavaan naispuolisten koululaisten osuuteen nähden. Se figur GPS-2 i¤Statistiske opplysninger 2010.) Useimmat näistä maista ilmoittivat myös, että 5–9 prosenttia koululaisista kertoi aloittaneensa kannabiksen käytön 13-vuotiaana tai sitä nuorempana. De europeiske gjennomsnittene er estimater basert på et vektet gjennomsnitt (for befolkningen) for de landene som har lagt fram informasjon, som så er lagt til grunn for land som manglet informasjon. Tallene er 1,2¤% for alle voksne (15–64 år) og 2,3¤% for unge voksne (15–34 år). ) Katso laatikko ”Kannabiksen käytön aloittamisen ja kannabisriippuvuuden riskitekijät”.) Se tabell GPS-10 i¤Statistiske opplysninger 2010.) Katso laatikko ”Kannabiksen käytön terveydelliset haittavaikutukset”. Se boksen ”Risikofaktorer for cannabisdebut og -avhengighet”. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa enn det som er tilfellet med en del andre narkotiske stoffer (Wagner og Anthony, 2002). Asiakasprofiilit mainitsi pääasialliseksi huumeeksi alle 5 prosenttia asiakkaista Bulgariassa, Liettuassa, Luxemburgissa, Sloveniassa ja Virossa. Det har vært rapportert at halvparten av avhengige cannabisbrukere som har sluttet å¤ta dette rusmidlet, har gjort dette uten behandling (Cunningham, 2000). Alankomaissa, Ranskassa, Saksassa, Tanskassa ja Unkarissa vastaava luku oli 30 prosenttia, ja suurin osa kannabiksen käyttäjistä hakeutuu avohoitoon (59). Likevel kan en del cannabisbrukere¤— særlig tunge brukere — oppleve problemer selv om de ikke nødvendigvis oppfyller de kliniske kriteriene for avhengighet (58). Avohoitoon hakeutuvat kannabiksenkäyttäjät ovat Euroopassa valtaosin nuoria miehiä – miesten ja naisten välinen suhde on 5:1 – ja keski-iältään 25-vuotiaita. henvisningspraksis. I¤det ene av de to landene som har den største andelen cannabisklienter, er virksomheten ved rådgivningssentrene spesielt innrettet mot unge narkotikabrukere (Frankrike), og i¤det andre gis personer som har begått cannabislovbrudd, tilbud om behandling som et alternativ til straff. Ensi kertaa hoitoon tulevista ensisijaisesti kannabiksen käyttäjiksi ilmoittautuu 69 prosenttia 15–19-vuotiaista ja 83 prosenttia alle 15-vuotiaista (62). Strafferettssystemet spiller en viktig rolle i¤henvisningssystemet i¤begge disse landene, men i¤det store og hele rapporterer medlemsstatene at de fleste cannabisbrukere som påbegynner behandling i¤Europa, gjør dette på eget initiativ. Kaiken kaikkiaan 22 prosenttia avohoitoon tulevista ensisijaisesti kannabista käyttävistä asiakkaista on En del brukere kan også påbegynne behandling fordi de har en underliggende problematikk, f.eks. psykiske problemer, og ikke får hensiktsmessig behandling andre steder (Zachrisson at al., 2006). Kannabiksenkäytön terveydelliset haittavaikutukset Mange cannabisklienter rapporterer om bruk av alkohol eller andre rusmidler. Erot voivat selittyä kannabiksen ja muiden huumeiden käytön yleisyyden, huumehoidon tarpeen, tarjonnan ja organisoinnin tai lähetekäytäntöjen perusteella. Basert på data innsamlet i¤14 land, tar 65¤% av dem et annet rusmiddel, oftest alkohol eller kokain, og en del rapporterer bruk av både alkohol og kokain (EONN, 2009d). Jotkut käyttäjät saattavat hakeutua huumehoitoon myös sen vuoksi, että heillä on muitakin terveydellisiä häiriöitä, esimerkiksi mielenterveysongelmia eivätkä he löydä tarkoituksenmukaista hoitoa muualta (Zachrisson ym., 2006). Cannabis rapporteres som sekundærrusmiddel av 24¤% av alle narkotikaklienter i¤det polikliniske behandlingsapparatet (60). Viime aikoina on ilmestynyt useita tutkimuksia, jotka käsittelevät kannabiksenkäyttöön liittyviä terveydellisiä haittavaikutuksia (EMCDDA, 2008a; Hall ja Degenhardt, 2009). Cannabisbruk har vært korrelert med: å¤være medlem av en sårbar eller sosialt vanskeligstilt gruppe, ha droppet ut av skolen, skulking, ha vært på barneverninstitusjon, ungdomskriminalitet og med å¤vokse opp i¤ressurssvake boområder (EONN, 2008c). Niihin kuuluu esimerkiksi akuutteja vaikutuksia, kuten pelkotiloja, paniikkihäiriötä ja psykoottisia oireita. Cannabisbruk kan også assosieres med bruken av andre rusmidler. Näistä ilmoittavat etenkin kannabista ensimmäistä kertaa käyttäneet henkilöt. For eksempel hadde unge voksne (i alderen 15–34 år) som rapporterte hyppig eller tung bruk av alkohol siste år, mellom to og seks ganger så høy sannsynlighet for å¤rapportere bruk av cannabis som befolkningen generelt. Tällaisten vaikutusten osuus huumausaineisiin liittyvistä ensiaputapauksista sairaaloissa on varsin merkittävä niitä seuraavissa maissa. Og selv om de fleste cannabisbrukere ikke bruker andre illegale rusmidler, har de større sannsynlighet for å¤gjøre det enn befolkningen generelt. Kannabiksenkäyttö vaikuttaa myös lisäävän liikenneonnettomuuteen joutumisen riskiä kaksin- tai kolminkertaiseksi (EMCDDA, 2008b). Ungdommer som bruker cannabis, rapporterer også to til tre ganger høyere prevalens av tobakksbruk enn 15–16-åringer generelt. Kannabiksenkäytöllä voi olla lisäksi kroonisia vaikutuksia, jotka voivat liittyä suoraan käyttötapoihin (käyttötiheys ja -määrät). En del cannabisbrukere begynner med mer risikofylte bruksmønstre, som å¤bruke cannabis med veldig høyt THC-innhold eller i¤store mengder, eller røyke cannabis i¤vannpipe (”bong”) i¤stedet for en ”joint”. Kannabisriippuvuuden ohella kroonisia vaikutuksia ovat krooninen keuhkoputkentulehdus ja muut hengitystiesairaudet. Disse brukerne rapporterer generelt mer helseproblemer, og også avhengighet (Chabrol et al., 2003; Swift et al., 1998). Monet kannabisasiakkaat ilmoittavat usein käyttävänsä myös alkoholia tai muita huumausaineita. Neljästätoista maasta kerättyjen tietojen perusteella 65 prosenttia heistä käyttää muuta päihdettä, useimmiten alkoholia tai kokaiinia, osa ilmoittaa käyttävänsä kumpaakin (EMCDDA, 2009d). De 18 landene som det finnes data tilgjengelig for, hadde en økning i¤antallet klienter som ble inntatt til førstegangsbehandling og som hadde cannabis som primærrusmiddel, fra rundt 23¤000 i¤2003 til 35¤000¤i¤2007, deretter var det en beskjeden nedgang til 33¤000 i¤2008. Kaikista avohoidon huumeasiakkaista 24 prosenttia ilmoittaa kannabiksen toissijaiseksi huumeekseen (60). Tretten land har rapportert om en nedgang i¤antallet nye cannabisklienter, en tendens som begynte i¤2005 og 2006¤(61). Dette kan gjenspeile den Nuorilla aikuisilla kannabiksen säännöllinen käyttö saattaa vaikuttaa haitallisesti mielenterveyteen. On näyttöä suurentuneesta riskistä saada psykoottisia oireita tai häiriöitä, jotka lisääntyvät käytön tihenemisen myötä (Hall ja Degenhardt, 2009; Moore ym., 2007). Etterspørsel etter behandling senere tids fallende trender innen cannabisbruk, men det kan også være forbundet med manglende kapasitet i¤behandlingsapparatet eller bruk av andre tjenester (f.eks. primærhelsetjenesten, psykisk helsevern). Niissä 18 maassa, joista tietoja on saatavissa, ensisijaisesti kannabista käyttävien lukumäärä hoitoon ensi kertaa hakeutuneista kasvoi noin 23œ000 henkilöstä 35œ000 henkilöön vuosina 2003–2007. Cannabisbrukere som påbegynner behandling i¤det polikliniske behandlingsapparatet i¤Europa, er hovedsakelig unge menn. Vuonna 2008 lukumäärä pieneni hieman 33œ000:een. Kjønnsfordelingen er 5 menn pr. kvinne, og gjennomsnittsalderen er 25 år. Vuosista 2005–2006 lähtien 13 maata on ilmoittanut uusien kannabisasiakkaiden määrän vähentyneen (61). Tämä voi liittyä viimeaikaisiin kannabiksenkäytön laskeviin suuntauksiin, mutta se voi heijastaa myös Blant narkotikabrukere som får poliklinisk behandling for første gang, rapporteres cannabis som primærrusmiddel av 69¤% av klientene i¤alderen 15–19 år og av 83¤% av klientene under 15 år¤(62). Käytön laajan levinneisyyden vuoksi kannabiksen vaikutus kansanterveyteen voi olla varsin tuntuva. Tjuesju land oppga at cannabis var oppgitt som primærrusmiddel i¤om lag 21¤% av alle behandlingssøknader (ca. 85¤000 klienter) i¤2008. Kannabiksenkäyttö säännöllisesti, pitkiä aikoja kerrallaan tai sen vaikutuksen alaisena ajaminen tai muiden mahdollisesti vaarallisten töiden tekeminen ovat muita huolta aiheuttavia seikkoja. Cannabis er altså det nest hyppigst rapporterte narkotiske stoffet etter heroin. palvelukapasiteetin loppumista tai muiden palvelujen käyttöä (esimerkiksi perusterveydenhuollon tai mielenterveyshuollon käyttöä). Klienter med cannabis som primærrusmiddel står for under 5¤% av alle nye klienter i¤Bulgaria, Estland, Litauen, Luxembourg og Slovenia, men over 30¤% i¤Danmark, Tyskland, Frankrike, Ungarn og Nederland. De fleste cannabisklientene får poliklinisk behandling¤(59). Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvio TDI-2 (osa ii) ja taulukot TDI-5 (osa ii) sekä TDI-24. 58) Se boksen ”Negative helseeffekter av cannabisbruk”.59) Se figur TDI-2 (del ii) og tabell TDI-5 (del ii) og TDI-24 i¤Statistiske opplysninger 2010. 60) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko TDI-22 (osa i).61) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvio TDI-1 ja taulukko TDI-3 (osa iv).62) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot TDI-10 (osa iii) ja (osa iv) sekä TDI-21 (osa ii). 60) Se tabell TDI-22 (del i) i¤Statistiske opplysninger 2010.61) Se figur TDI-1 og tabell TDI-3 (del iv) i¤Statistiske opplysninger 2010.62) Se tabell TDI-10 (del iii) og (del iv) og TDI-21 (del ii) i¤Statistiske opplysninger 2010. Luku 3: Kannabis vapautumistodistuksen. Kapittel 3: Cannabis måneden før behandling), og de er sannsynligvis ofte henvist til behandling av strafferettssystemet; 11¤% bruker cannabis ukentlig eller sjeldnere, ca. Muussa tapauksessa heitä vastaan voidaan nostaa syyte. Det er store forskjeller landene imellom. Alankomaissa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa on tarjolla Internet-pohjaista kannabishoitoa. I¤Ungarn, Romania og Kroatia er over halvparten av cannabisklientene sporadiske brukere, mens over 50¤%¤er daglige brukere i¤Belgia, Bulgaria, Danmark, Irland, Spania, Frankrike, Malta og Nederland¤(63). Sen tarkoituksena on mahdollistaa hoitoonpääsy sellaisille käyttäjille, jotka eivät jostain syystä halua hankkia apua varsinaisen huumehoitojärjestelmän piiristä. Cannabisbehandling i¤Europa omfatter et bredt spekter av tiltak, fra internettbasert behandling og rådgivning til strukturerte psykososiale tiltak og behandling i¤døgninstitusjon. Online-hoitotoimenpiteisiin kuuluu joko itsehoito-ohjelma ilman yhteyttä hoitohenkilökuntaan tai järjestelmällinen ohjelma, johon kuuluu myös sovittuja tapaamisia (katso EMCDDA, 2009b). Det hender også ofte at det er overlapping mellom selektiv forebygging, skadereduksjon og behandlingstiltak (se kapittel 2). satunnaisia käyttäjiä (tai he eivät ole käyttäneet kannabista hoitoon hakeutumista edeltäneen kuukauden aikana), joiden hoitoon ohjaajana on todennäköisesti usein rikosoikeusjärjestelmä. I¤en studie gjennomført i¤226¤av de 274 rådgivningssentrene i¤2007, ble 47¤% av de polikliniske pasientene diagnostisert som sporadiske brukere som ikke viste noen symptomer på avhengighet eller misbruk, og om lag 30¤% av disse fikk ingen videre rådgivning (Obradovic, 2009). Asiakkaista 11 prosenttia käyttää kannabista viikoittain tai harvemmin, 17 prosenttia käyttää sitä 2–6 kertaa viikossa ja 50 prosenttia on päivittäisiä käyttäjiä, jotka muodostavat ongelmallisimman ryhmän. Derimot fikk nærmere 80¤% av de 53¤% som ved inntak ble diagnostisert med avhengighet eller misbruk, tilbud om videre rådgivning, og de fleste andre ble henvist til behandlingssentre. Maiden välillä on havaittavissa suuria eroja. Halvparten av klientene som møtte opp til neste rådgivningstime, rapporterte å¤ha redusert bruken av cannabis. Unkarissa, Romaniassa ja Kroatiassa valtaosa kannabisasiakkaista on satunnaisia käyttäjiä, kun taas Belgiassa, Bulgariassa, Tanskassa, Irlannissa, Espanjassa, Ranskassa, Maltalla ja Alankomaissa yli puolet on päivittäisiä käyttäjiä (63). Dette var oftere tilfellet for dem som selv hadde tatt initiativet eller som var blitt henvist av helsepersonell, mens de som var blitt henvist gjennom strafferettssystemet lettere falt ut etter et par timer. Euroopassa tarjottava kannabishoito sisältää monenlaisia toimenpiteitä: Internet-pohjaista hoitoa, neuvontaa, järjestelmällisiä psykososiaalisia toimenpiteitä ja laitoshoitoa. Som et alternativ til strafferettslig forfølgning henviser strafferettssystemet i¤Ungarn kvalifiserte narkotikalovbrytere til ”forebyggende rådgivning” og i¤de alvorligste tilfellene til spesialiserte behandlingstiltak. Tällä alalla valikoiva ehkäisytyö, haittojen vähentäminen ja hoitotoimet limittyvät usein. 85¤% av alle cannabisklientene — må følge narkotikabehandlingen eller møte til psykososial rådgivning minst en gang hver fjortende dag i¤seks måneder for å¤bli utskrevet. Ellers risikerer de straffesak. Alankomaat on ilmoittanut myös uuden, motivointiin painottuvan perhehoitomallin arvioinnista. I¤den senere tid er det kommet ut flere rapporter som har gjennomgått negative helseeffekter forbundet med bruk av cannabis (EONN, 2008a; Hall og Degenhardt, 2009). Malli on tarkoitettu kannabiksen käyttäjille, joilla on hiljattain puhjennut skitsofrenia. Av disse kan nevnes angst, panikkreaksjoner og psykotiske symptomer, som ofte rapporteres ved førstegangs bruk. Tämän toimenpiteen avulla tähdätään kannabiksenkäytön vähentämiseen, lääkityksen sopivuuden parantamiseen sekä vanhempi–lapsi-suhteen kohentamiseen tässä ryhmässä. Disse effektene står for et stort antall av alle narkotikarelaterte akuttmedisinske tilfeller i¤de få landene som overvåker dem. Kolmen kuukauden jälkeen saadut alustavat tulokset osoittavat, että kannabiksen käyttö on vähentynyt merkittävästi verrattuna tavanomaiseen psyykkiseen ohjaukseen, mutta muiden muuttujien osalta hoitotulokset eivät eronneet muista. Cannabisbruk synes også å¤være forbundet med en dobling eller tredobling av risikoen for trafikkulykker (EONN, 2008b). Kannabiksenkäyttäjiin kohdennettujen toimien tehokkuutta on arvioitu varsin harvoissa tutkimuksissa (Levin ja Kleber, 2008), vaikka hoidon kysyntä on kasvanut. Cannabisbruk kan også ha kroniske effekter som kan være direkte knyttet til bruksmønster (hyppighet og mengde), bl.a. cannabisavhengighet, men også kronisk bronkitt og andre luftveissykdommer. Cannabisbruk under graviditet kan føre til nedsatt fødselsvekt, men synes ikke å¤være forbundet med fødselsskader. Ranskassa myös kannabisklinikkoina tunnettujen nuorisoneuvontakeskusten verkosto tarjoaa käyttäjille kestoltaan ja lähestymistavoiltaan erilaisia palveluita huumausaineiden käytön vakavuuden mukaan. Vuonna 2007 tehtiin tutkimus, johon osallistui 226 neuvontakeskusta yhteensä 274 keskuksesta. Tyskland, Nederland og Storbritannia tilbyr internettbasert cannabisbehandling for å¤gjøre tilgangen til behandling lettere for brukere som har motforestillinger mot å¤søke hjelp i¤det spesialiserte behandlingsapparatet. Avohoitopotilaista 47 prosenttia oli diagnosoitu satunnaisiksi käyttäjiksi, joilla ei ollut riippuvuuden tai väärinkäytön oireita, ja noin 30 prosentille näistä potilaista neuvontaa ei jatkettu (Obradovic, 2009). Internettbaserte behandlingstiltak består enten av selvhjelpsprogrammer uten kontakt med rådgivere, eller strukturerte programmer med fast oppsatte møter med rådgiver (se EONN, 2009b). Puolet asiakkaista, jotka saapuivat toiseen neuvontatapaamiseen, ilmoitti vähentäneensä kannabiksen käyttöä. Nederland er nå i¤ferd med å¤utvikle en kvalitetsordning og retningslinjer for slike tiltak. Tämä koski etenkin oma-aloitteisesti hoitoon hakeutuneita ja terveydenhoitoammattilaisten hoitoon ohjaamia käyttäjiä. Det er også usikkert om cannabis har innvirkning på kognitive ferdigheter og en eventuell reversering av effektene. Sen sijaan rikosoikeusjärjestelmän ohjaamina hoitoon tulleet todennäköisemmin keskeyttivät hoidon muutaman tapaamisen jälkeen. Regelmessig bruk av cannabis i¤ungdommen kan ha negativ effekt på den psykiske helsen hos unge voksne, og det er dokumentert at økt brukshyppighet er forbundet med økt risiko for psykotiske symptomer og forstyrrelser (Hall og Degenhardt, 2009; Moore et al., 2007). Hiljattain julkaistussa satunnaistetussa ja kontrolloidussa tutkimuksessa arvioitiin motivointihaastattelun tehokkuutta verrattuna huumevalistukseen ja -neuvontaan, eikä merkittäviä eroja kannabiksen käytön osalta havaittu (McCambridge ym., 2008). Nederland rapporterer også om at et nytt opplegg, bestående av motivasjonsforsterkende familieterapi for cannabisbrukere med begynnende schizophreni, nå er evaluert. Lisäksi tutkimus paljasti, että hoitohenkilökunnan toimintatapa saattaa vaikuttaa kannabiksenkäytön lopettamiseen, mikä puolestaan rajoittaa hoitotoimenpiteiden siirrettävyyttä. Dette tiltaket tar sikte på å¤redusere bruken av cannabis, øke gjennomføringsgraden for den medisinske behandlingen og forbedre foreldre/barn-relasjonene i¤denne gruppen. Euroopassa tällä alalla tehtävissä tutkimuksissa arvioidaan monialaisen perheterapian tehokkuutta (INCANT), motivaation lisäämistä, kognitiivista käyttäytymisterapiaa ja psykososiaalisten ongelmien ratkaisua (CANDIS) sekä Internet-pohjaista hoitoa. De første resultatene, etter tre måneder, viser en signifikant reduksjon i¤bruken av cannabis sammenlignet med tradisjonell psykoedukativ behandling, mens utfallene for de andre variablene ikke skiller seg ut. Unkarin rikosoikeusjärjestelmässä sopiville huumerikoksiin syyllistyneille tarjotaan ”ehkäisevää neuvontapalvelua” vaihtoehtona rangaistukselle. Selv om den individuelle risikoen forbundet med cannabisbruk synes å¤være lavere enn for heroin eller kokain, forårsaker cannabisbruk helseproblemer, og fordi bruken av cannabis er så utbredt, kan cannabis ha en signifikant innvirkning på folkehelsen. Vaikeammat tapaukset ohjataan erikoishoitolaitoksiin. Man bør vie cannabisbruk blant ungdommer og personer med psykiske helseproblemer særlig oppmerksomhet. Rikosoikeusjärjestelmän hoitoon ohjaamien käyttäjien, joita on noin 85 prosenttia kaikista kannabisasiakkaista, on osallistuttava huumehoitoon tai psykososiaaliseen neuvontaan vähintään kerran kahdessa viikossa puolen vuoden ajan saadakseen Hyppig bruk av cannabis, bruk over lengre perioder, ved bilkjøring eller andre potensielt farlige aktiviteter er andre områder som gir grunn til bekymring. ) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot TDI-18 (osa ii) ja TDI-111 (osa viii). ) Se tabell TDI-18 (del ii) og TDI-111 (del viii) i¤Statistiske opplysninger 2010. Opioidikorvaushoidon rajallinen saatavuus monissa Euroopan maissa sekä palkitsemiseen ja rankaisemiseen perustuvien menetelmien käyttö kokaiiniriippuvaisten hoidossa ovat esimerkkejä tästä teorian ja käytännön välisestä kuilusta. Det begrensede tilbudet av substitusjonsbehandling med opioider i¤flere europeiske land og den lave utbredelsen av læringsbasert rusbehandling for kokainavhengighet er eksempler på avstanden mellom forskning og praksis. Tämän selittämiseksi on esitetty muun muassa seuraavia syitä: yksilöllinen mieltymys tiettyihin hoitomalleihin, koulutuksen tai rahoituksen puute, tiedonjakamisen tehottomuus sekä organisaatioiden valmiuksien ja uusien käytäntöjen tukemisen puute (Miller ym., 2006). Blant grunnene som gis for å¤forklare dette, er individuell lojalitet til bestemte behandlingsmodeller, mangel på opplæring eller finansiering, lite effektiv kunnskapsspredning og manglende vilje og støtte til ny praksis i¤organisasjonene (Miller et al., 2006). Näiden esteiden ylittämiseksi Saksassa järjestettiin taannoin konferenssi, jossa käsiteltiin kokeellisten tehokkaaksi osoittautuneiden kannabishoitohankkeiden siirtämistä kliiniseen käytäntöön (Kipke ym., 2009). For å¤overvinne disse hindrene ble det nylig arrangert en konferanse i¤Tyskland som tok sikte på å¤undersøke overføringen av kunnskap fra eksperimentelle behandlingsforsøk med dokumentert effekt til klinisk praksis (Kipke et al., 2009). Esitellyt hankkeet olivat CANDIS, Quit the shit ja FreD, joita kaikkia on kuvattu EMCDDA:n aiemmissa julkaisuissa. Prosjektene som ble gjennomgått, var bl.a. ”CANDIS”, ”Quit the shit” og ”FreD”. Konferenssissa kävi ilmi, että ohjelmissa oli piirteitä, joiden ansiosta niiden siirtäminen kliiniseen käytäntöön onnistui: ohjelmat olivat yhteensopivia nykyisten hoitomuotojen kanssa, niiden protokollat olivat selkeät ja järjestelmälliset, ja asiantuntijoille ja muille tahoille järjestettiin seminaareja kokemustenvaihtoa varten. Alle disse er tidligere beskrevet i¤publikasjoner fra EONN. Konferansen fant at overføring til klinisk praksis var lettest der behandlingprogrammene var kjennetegnet av kompatibilitet med eksisterende behandlingstilbud, klare og godt strukturerte protokoller, seminarer for spesialister og plattformer for erfaringsutveksling. Keskeisiä koetinkiviä olivat ongelmat yhteistyön hallinnoinnissa esimerkiksi ulkoisten kumppaneiden (kuten poliisin) kanssa sekä testausvaiheen jälkeen puuttuva rahoitus. De viktigste barrierene som ble identifisert var: problemer som gikk på å¤lede samarbeidet med f.eks. eksterne partnere (som politiet) og mangel på finansiering etter forsøksperioden. Sellaisten toimenpiteiden, joiden tehokkuudesta on vankkaa tai pitkäkestoista empiiristä näyttöä, käyttöönotto laajemmin edellyttää kaikkien sidosryhmien sitoutumista työhön. For å¤få bredere gjennomslag for intervensjoner med sterke empiriske bevis eller empiriske bevis gjennom lang tid, kreves engasjement fra alle aktører på feltet. Amfetamiinit (tämä yleisnimi kattaa sekä amfetamiinin että metamfetamiinin) ja ekstaasi ovat kannabiksen jälkeen Euroopassa yleisimmin käytettyjä laittomia huumeita. Amfetaminer (et fellesnavn som omfatter både amfetamin og metamfetamin) og ecstasy er blant de mest brukte illegale stoffene i¤Europa. Absoluuttisesti laskettuna kokaiinin käyttö voi olla yleisempää, mutta kokaiinin keskittyminen maantieteellisesti merkitsee, että monissa maissa kannabiksen jälkeen toiseksi yleisin laiton päihde on joko ekstaasi tai amfetamiinit. I¤absolutte tall kan kokainbruk være mer utbredt, men da denne geografisk sett er relativt konsentrert, vil det i¤mange land være ecstasy eller amfetaminer som er de mest brukte illegale rusmidlene, nest etter cannabis. Joissain maissa amfetamiinien käyttö on lisäksi merkittävä osa huumeongelmaa, ja sen osuus hoitoa tarvitsevien keskuudessa on huomattava. I¤en del land er amfetaminbruk dessuten en viktig del av narkotikaproblemet og utgjør behandlingsårsaken for en stor del av dem som trenger behandling. Ekstaasi tarkoittaa synteettisiä aineita, jotka muistuttavat kemiallisesti amfetamiineja mutta joiden vaikutus on jossain määrin erilainen. Ecstasy er et syntetisk stoff som er kjemisk beslektet med amfetamin, men med til dels andre virkninger. Ekstaaseista tunnetuin on 3,4-metyleenidioksimetamfetamiini (MDMA), mutta joskus ekstaasitableteissa on muitakin sen kaltaisia aineita (MDA, MDEA). Det mest kjente stoffet i¤ecstasygruppen er 3,4-metylendioksymetamfetamin (MDMA), men andre analoger er også funnet i¤ecstasytabletter (MDA, MDEA). Ekstaasi oli käytännöllisesti katsoen tuntematon huume Euroopassa ennen 1980-luvun loppua, mutta sen käyttö yleistyi nopeasti 1990-luvulla. Ecstasybruk, som var praktisk talt ukjent i¤Europa fram til slutten av 1980-tallet, økte dramatisk i¤1990-årene. Sen suosio on perinteisesti liittynyt tanssimusiikin kuluttajiin, ja yleisestikin synteettisten huumausaineiden käyttö yhdistetään tiettyihin alakulttuureihin tai sosiaalisiin ympäristöihin. Se liittyy myös yhä enemmän erittäin runsaaseen jaksoittaiseen alkoholin käyttöön. Stoffets popularitet har historisk blitt koplet til techno-kulturen, og utbredt bruk av syntetiske stoffer forbindes med visse subkulturelle grupper eller sosiale miljøer og i¤stadig større grad med tung, episodisk bruk av alkohol. Näistä amfetamiinia on selvästi yleisemmin saatavilla Euroopassa, kun taas metamfetamiinia on käytetty viime aikoihin saakka merkittävässä määrin vain Tšekissä ja Slovakiassa. Det mest kjente syntetiske hallusinogene stoffet i¤Europa er lysergsyredietylamid (LSD), hvis bruk har vært beskjeden og forholdsvis stabil i¤lang tid. Nyt muutamat Pohjois-Euroopan maat ovat ilmoittaneet, että tätä huumetta liikkuu aiempaa enemmän niiden amfetamiinimarkkinoilla. I¤de senere årene synes det imidlertid å¤ha vært økende interesse blant unge for naturlig forekommende hallusinogener som f.eks. hallusinogene sopper. Viime vuosina nuorisossa näkyy heränneen yhä suurempaa Av disse to stoffene er amfetamin det som er lettest tilgjengelig i¤Europa. Taulukko 4: Amfetamiinin, metamfetamiinin, ekstaasin ja LSD:n tuotanto, takavarikot, hinta ja puhtaus Tabell 4: Produksjon, beslag, priser og styrke på amfetamin, metamfetamin, ecstasy og LSD Arvioitu tuotanto maailmassa Globalt produksjonsestimat Keskimääräisen puhtauden ja MDMA-pitoisuuden vaihteluväli Spredning for gjennomsnittlig renhet eller MDMA-innhold Synteettisten huumeiden lähtökemikaalit Utgangsstoffer for syntetiske stoffer Valtaosa Euroopassa takavarikoidusta amfetamiinista tuotetaan (suuruusjärjestyksessä) Alankomaissa, Puolassa ja Belgiassa, vähemmässä määrin Virossa, Liettuassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Det meste av amfetaminet som beslaglegges i¤Europa, produseres i¤Nederland, Polen og Belgia (i synkende rekkefølge), og i¤noen mindre grad i¤Estland, Litauen og Storbritannia. Vuonna 2007 Euroopan unionista löydettiin ja Europolille ilmoitettiin 29 amfetamiinien tuotantoa, tabletointia tai varastointia harjoittavaa toimipistettä. I¤2007 ble 29 anlegg involvert i¤produksjon, tablettering eller lagring av amfetamin oppdaget i¤Den europeiske union og rapportert til Europol. Euroopassa arvioidaan tehdyn 37œ500 jauhemaisen amfetamiinin takavarikkoa vuonna 2008, yhteismäärältään I¤2008 ble det gjort anslagsvis 37 500 beslag i¤Europa, tilsvarende 8,3 tonn amfetaminpulver (64). Lainvalvontatoimet keskittyvät laittomien huumeiden tuotannossa välttämättömiin lähtöaineisiin, joita säännellään, ja tällä alalla kansainvälinen yhteistyö on erityisen arvokasta. Rettshåndhevingsorganene retter i¤økende grad innsatsen mot de kontrollerte kjemikaliene som brukes i¤den illegale produksjonen av narkotika, og på dette området er internasjonalt samarbeid av særlig betydning. ”Project Prism” er et internasjonalt tiltak som skal forebygge handel med utgangsstoffer som brukes i¤den illegale produksjonen av syntetiske stoffer. Project Prism on kansainvälinen aloite, jonka tarkoituksena on estää synteettisten huumeiden laittomassa valmistuksessa käytettävien lähtökemikaalien laiton kauppa käyttämällä laillisessa kaupassa vientiä koskevia ennakkoilmoituksia ja ilmoittamalla pysäytetyistä lasteista ja takavarikoista, kun epäilyttäviä kauppoja tapahtuu. Prosjektet er basert på et system med forhåndsmeldinger om lovlig eksport og rapportering av beslaglagte forsendelser og beslag gjort ved mistenkelige transaksjoner. Tiedot tämän alan toiminnasta ilmoitetaan Yhdistyneiden Kansakuntien kansainväliselle huumausainevalvontalautakunnalle (INCB, 2010a). Informasjon om aktiviteter på området rapporteres til Det internasjonale kontrollråd for narkotika (International Narcotics Control Board) (INCB, 2010a). INCB ilmoittaa, että vuonna 2008 maailmassa takavarikoitiin huomattavasti aiempaa enemmän metamfetamiinin kahta keskeistä lähtöainetta: efedriiniä 12,6 tonnia (22,7 tonnia vuonna 2007 ja 10,3 tonnia vuonna 2006) ja pseudoefedriiniä 5,1 tonnia (25 tonnia vuonna 2007 ja 0,7 tonnia vuonna 2006). INCB rapporterer i¤2008 om færre globale beslag av to sentrale kjemikalier som brukes i¤produksjonen av metamfetamin, nemlig efedrin, med 12,6 tonn (22,7¤tonn i¤2007 og 10,3 tonn i¤2006), og pseudoefedrin, med 5,1 tonn (25 tonn i¤2007 og 0,7 tonn i¤2006). EU:n jäsenvaltioiden (pääasiassa Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan) osuus oli 0,3 tonnia efedriiniä, mikä on noin puolet edellisvuonna takavarikoidusta määrästä, ja yli 0,5 tonnia pseudoefedriiniä, josta lähes kaikki takavarikoitiin Ranskassa. EUs medlemsstater (særlig Nederland og Storbritannia) beslagla 0,3 tonn efedrin, om lag halvparten av beslagene året før, og over 0,5 tonn pseudoefedrin, for det meste i¤Frankrike. Euroopassa vuonna 2008 takavarikoitujen amfetamiinierien puhtaus vaihteli suuresti, joten mahdollisiin huomioihin keskimääräisistä arvoista on suhtauduttava varoen. Renheten på amfetaminet som ble beslaglagt i¤Europa i¤2008, varierte mye og var så sprikende at man må være forsiktig med å¤uttale seg om gjennomsnittsverdier. Näytteiden keskimääräinen puhtausaste vaihtelee: Tanskassa, Itävallassa, Portugalissa, Sloveniassa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Kroatiassa ja Turkissa se on alle 10œprosenttia, ja Latviassa, Alankomaissa, Puolassa ja Norjassa yli 25 prosenttia. Likevel varierte gjennomsnittlig renhet på prøvene fra under 10¤%¤i¤Danmark, Østerrike, Portugal, Slovenia, Storbritannia, Kroatia og Tyrkia, til over 25¤% i¤Latvia, Nederland, Polen og Norge. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana amfetamiinin puhtaus on heikentynyt tai pysynyt vakaana useimmissa niistä 17 maasta, joista on saatu riittävästi tietoja suuntausten analyysia varten (66). De fem siste årene har renheten på amfetamin vært stabil eller synkende i¤de fleste av de 20 landene som har lagt fram tilstrekkelige data for å¤muliggjøre analyse av trender¤(66). Sitä vastoin sekä amfetamiinin että metamfetamiinin laittomaan valmistukseen käytettävän 1-fenyyli-2-propanonin (P-2-P, BMK) maailmanlaajuiset takavarikot lisääntyivät: vuonna 2007 määrä oli 834 litraa ja vuonna 2008 taas 5œ620 litraa. Samtidig var det en kraftig økning i¤de globale beslagene av 1-fenyl-2-propanon (P2P, BMK), som kan brukes til å¤produsere både amfetamin og metamfetamin, fra 834¤liter i¤2007 til 5¤620 liter i¤2008. P-2-P:tä takavarikoitiin EU:ssa 2œ757 litraa, kun vuonna 2007 määrä oli 773 litraa. Det ble gjort beslag av 2¤757 liter P2P i¤Den europeiske union, mot 773 liter i¤2007. Vuonna 2008 amfetamiinin keskihinta katukaupassa vaihteli 9 eurosta 20 euroon grammalta yli puolessa tietoja ilmoittaneista 17 maasta. I¤2008 varierte gjennomsnittlig detaljpris på amfetamin mellom 9 og 20 euro pr. gram i¤over halvparten av de 17¤rapporterende landene. Niistä 13 maasta, joissa vuosien 2003–2008 tietoja voitiin vertailla, vähittäiskauppahinta oli laskenut tai pysynyt vakaana. Espanja ilmoitti vähittäiskauppahintojen laskeneen ennätyksellisen paljon vuonna 2008 sen jälkeen, kun hinnat olivat nousseet edellisinä vuosinaœ(67). Prisen på amfetamin var stabil eller falt i¤alle de 13 landene som har lagt fram data for perioden 2003–08, bortsett fra Spania, der prisen falt til et historisk bunnivå i¤2008 etter økning i¤de foregående årene¤(67). Vuonna 2008 ei ilmoitettu 3,4-metyleenidioksifenyyli-2-propanonin (3,4-MDP2P:n, PMK:n) takavarikoita. Näitä aineita käytetään MDMA:n valmistukseen. I¤2008 ble det ikke rapportert noen beslag av 3,4-metylendioksyfenyl-2-propanon (3,4-MDP2P, PMK), som brukes for å¤framstille MDMA. Til sammenligning utgjorde globale beslag 2¤297 og 8¤816 liter i¤henholdsvis 2007 og 2006. MDMA:n synteesissä 3,4-MDP-2-P:n korvaavan safrolin maailmanlaajuiset takavarikot vähenivät 1œ904 litraan vuoden 2007 huippuluvusta (45œ986 litraa). Globale beslag av safrol, som kan erstatte 3,4-MDP2P i¤syntetiseringen av MDMA, falt til 1¤904 liter fra en topp på 45¤986 liter i¤2007. Vuoden 2008 safrolitakavarikoista suurin osa tehtiin Euroopan unionin alueella. Mesteparten av safrolbeslagene i¤2008 ble gjort i¤Den europeiske union. Maailman amfetamiinintuotanto on keskittynyt edelleen Eurooppaan, jossa oli yli 80 prosenttia kaikista vuonna Rapporter om forsyningssituasjonen for andre narkotiske stoffer i¤Europa, også ecstasy og heroin, står på planen for serien i¤årene framover. Metamfetamiinilaboratorioiden määrä lisääntyi kaikkialta maailmasta tulleiden ilmoitusten perusteella 29 prosenttia vuonna 2008. Mesteparten av amfetaminet i¤verden framstilles fortsatt i¤Europa, som hadde over 80¤% av alle amfetaminlaboratorier rapportert i¤2008 (UNODC, 2010b). Eniten määrän ilmoitettiin lisääntyneen Pohjois-Amerikassa, mutta ”keittiölaboratorioita” koskevat ilmoitukset lisääntyivät De globale beslagene av amfetamin lå forholdsvis stabilt rundt 23 tonn i¤2008 (se tabell¤4). Av dette ble mer enn en tredel tatt i¤Vest- og Sentral-Europa, Tämä analyysi on alustava, koska Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat tiedot vuodelta 2008 eivät ole vielä saatavilla.Tässä luvussa mainittuja Euroopan huumausainetakavarikoita koskevia tietoja on vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukoissa SZR-11–SZR-18.Tässä luvussa mainittuja huumausaineiden puhtautta Euroopassa koskevia tietoja on vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukossa PPP-8 .Tässä luvussa mainittuja huumausaineiden puhtautta Euroopassa koskevia tietoja on vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukossa PPP-4. Dataene om renhetsgrad på narkotika i¤Europa i¤dette kapittelet finnes i¤tabell PPP-8 i¤Statistiske opplysninger 2010.) Dataene om priser på narkotika i¤Europa i¤dette kapittelet finnes i¤tabell PPP-4 i¤Statistiske opplysninger 2010. Kuvio 5: Euroopan unionissa hävitetyt laittomat huumetehtaat Europolille tehtyjen ilmoitusten mukaan Figur 5: Illegale anlegg for produksjon av narkotiske stoffer i¤Den europeiske union rapportert til Europol Tämä julkaisu on saatavana painettuna versiona sekä EMCDDA:n verkkosivustolla vain englanninkielisenä. Økt virksomhet i¤tilknytning til produksjonen av metamfetamin ble rapportert i¤Latin-Amerika og Oseania. Euroopassa metamfetamiinin laiton tuotanto rajoittuu valtaosin Tšekkiin, josta paljastui vuonna 2008 458 tuotantopaikkaa (kuvio 5). I¤2008 ble det rapportert nærmere 4¤700¤metamfetaminbeslag i¤Europa, til sammen ca. 300 kg. Myös lähtökemikaalien takavarikoinnit lisääntyivät vuonna 2008. Mellom 2003 og 2008 gikk antallet metamfetaminbeslag jevnt og trutt opp. Huumausainetta ilmoitetaan tuotettavan myös Liettuassa, Puolassa ja Slovakiassa. I¤samme periode økte beslaglagte kvanta til et rekordnivå i¤2007 for deretter å¤falle noe i¤2008, mest på grunn av reduserte beslag i¤Norge, som er det landet i¤Europa som har gjort de største beslagene av dette stoffet. Kuvio perustuu EU:n 11 jäsenvaltion Europolille ilmoittamiin tietoihin. Huumausaineen tyyppi on merkitty eri väreillä ja kyseisen maan ilmoittamien tehtaiden määrä numerolla. Basert på data rapportert til Europol fra 11 EU-medlemsstater: Det narkotiske stoffets type er angitt med farge, med antall anlegg rapportert i¤vedkommende land. Tehtaat, joissa valmistettiin amfetamiinia ja metamfetamiinia tai amfetamiinia ja ekstaasia on merkitty kaksivärisillä symboleilla. Anlegg hvor både amfetamin og metamfetamin eller amfetamin og ecstasy er funnet, har tofargede symboler. Muita synteettisiä huumausaineita tai yhdistelmiä valmistavat tehtaat on luokiteltu otsikon ”muu” alle. Anlegg som håndterer andre syntetiske stoffer eller kombinasjoner er merket ”annet”. Kuvioon sisältyvät myös ne tehtaat, joiden valmistamien päihteiden tyyppiä ei tiedetä (”tuntematon”). Anlegg der stoffene er ukjent, er også angitt. Ilmoitetuissa tehtaissa valmistettiin huumausaineita ja tabletteja sekä varastoitiin niitä, mutta näitä ei ole eroteltu kuviossa. Det skilles her ikke mellom produksjons-, tabletterings- og lageranlegg. Kaikissa ilmoitetuissa kokaiinitehtaissa huumausainetta joko valmistettiin muuntamalla sitä lähtökemikaalista tai jatkouuttamalla sitä. Europol. Alle rapporterte kokainanlegg var involvert i¤omdanning eller ”etterekstraksjon” av stoffet. Europol Vuonna 2008 Euroopassa ilmoitettiin lähes 4œ700:sta metamfetamiinin takavarikosta, joissa takavarikoitiin noin 300 kg huumetta. Den globale produksjonen av ecstasy i¤2008 er anslått til mellom 57 og 136 tonn (UNODC, 2010b). Vuosina 2003–2008 Euroopassa takavarikoidun metamfetamiinin takavarikoinnit ovat lisääntyneet tasaisesti. Samalla ajanjaksolla takavarikoitu määrä kasvoi ennätysmäisesti vuonna 2007. Den geografiske spredningen av produksjonen synes å¤fortsette, og produksjonen foregår nå nærmere forbrukermarkedene i¤Øst- og Sørøst-Asia, Nord-Amerika og Oseania. Vuonna 2008 määrä pieneni hieman, mikä johtuu siitä, että Norjassa, jossa tehdään eniten tätä huumausainetta koskevia takavarikoita Euroopassa, löydetty määrä väheni. Likevel produseres fremdeles mesteparten av all ecstasy i¤Vest- og Sentral-Europa, særlig Nederland og Belgia. Länsi- ja Keski-Euroopasta ilmoitettiin takavarikoiden vähentyneen: vuonna 2007 määrä oli 1,5 tonnia ja vuonna 2008 vain 0,3 tonnia. I¤Vest- og Sentral-Europa falt beslaglagte kvanta fra 1,5 tonn i¤2007 til 0,3 tonn i¤2008. Maailmassa tuotettiin vuonna 2008 arviolta 57–136 tonnia ekstaasia (UNODC, 2010b). Over 19¤100 beslag ble rapportert i¤Europa i¤2008, eller anslagsvis 13,7 millioner ecstasytabletter. Tuotanto näyttää hajaantuvan maantieteellisesti, sillä valmistus tapahtuu lähellä kuluttajamarkkinoita Itä- ja Kaakkois-Aasiassa, Pohjois-Amerikassa ja Oseaniassa. De fleste ecstasytabletter som ble analysert i¤Europa i¤2008, inneholdt MDMA eller et annet ecstasylignende stoff (MDEA, MDA) som det eneste psykoaktive stoffet, og 19¤land rapporterte at dette var tilfellet for over 60¤% av alle tabletter som ble analysert. Tästä huolimatta Eurooppa on edelleen ekstaasintuotannon pääalue, jossa tuotanto keskittyy Alankomaihin ja Belgiaan. Typisk MDMA-innhold i¤ecstasytabletter testet i¤2008 var mellom 5 og 72 mg i¤de elleve landene som la fram data Euroopassa ilmoitettiin kaikkiaan yli 19œ100 takavarikointia, joissa takavarikoitiin arviolta 13,7 miljoonaa ekstaasitablettia vuonna 2008. Etter en utflating fra 2003 til 2006 har antallet ecstasybeslag rapportert i¤Europa gått noe ned. Samtidig Tämä on kuitenkin vasta alustava arvio, sillä Alankomaiden ja Yhdistyneen kuningaskunnan tiedot vuodelta 2008 eivät ole vielä käytettävissä. Nämä maat ilmoittivat ) Denne analysen er foreløpig, da det ennå ikke foreligger data fra Nederland og Storbritannia for 2008. Luku 4: Amfetamiinit, ekstaasi ja hallusinogeenit keskimääräinen hinta oli 5–12 euroa valtaosassa 13 raportoineesta maasta. Kapittel 4: Amfetaminer, ecstasy og hallusinogene stoffer amfetaminer det siste året (se tabell 5 for et sammendrag av dataene). Euroopassa useimmat vuonna 2008 analysoidut ekstaasitabletit sisälsivät MDMA:ta tai jotain muuta ekstaasin kaltaista ainetta (MDEA, MDA) ainoana psykoaktiivisena aineena. I¤tillegg ble høydoserte ecstasytabletter som inneholdt over 130 mg MDMA, rapportert av en del land (Belgia, Bulgaria, Tyskland, Estland, Latvia, Nederland, Slovakia, Norge). Kaikkiaan 19 maata ilmoitti, että kappalemääräisesti näin oli yli 60 prosentissa kaikista analysoiduista tableteista. Det er ingen klar trend når det gjelder MDMA-innhold i¤ecstasytabletter. Ilmoituksia pienimmistä MDMA:n ja sen kaltaisten aineiden pitoisuuksista ekstaasitableteissa tuli seitsemästä maasta (Espanja, Kypros, Latvia, Luxemburg, Slovenia, Yhdistynyt kuningaskunta ja Kroatia). Blant unge voksne (15–34 år) varierer livstidsprevalensen av amfetaminbruk betydelig fra land til land i¤Europa, fra 0,1¤% til 15,4¤%, med et vektet europeisk gjennomsnitt på 5,2¤%. Jotkin maat ilmoittivat, että varsin merkittävässä määrässä analysoituja ekstaasitabletteja löytyi mCPP:tä. Siste års bruk av amfetamin i¤denne aldersgruppen varierer fra 0,1¤% til 3,2¤%, og de fleste landene rapporterer om prevalensnivåer i¤området 0,5–2,0¤%. Se on huumausaine, jota ei vielä säännellä kansainvälisten huumausainesopimusten avulla (katso luku 8). Det er anslått at om lag 1,5 millioner (1,2¤%) av alle unge europeere har brukt amfetaminer i¤løpet av det siste året. Osasta EU:n jäsenvaltioita (Tšekki, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta) raportoitiin suhteellisen suuria amfetamiinien tai ekstaasin käyttömääriä koko väestön keskuudessa. Ecstasy er nå betraktelig billigere enn på 1990-tallet, da det først ble lett tilgjengelig. Muutamassa maassa amfetamiinin tai metamfetamiinin käyttö, joka tapahtuu yleensä suoneen pistämällä, aiheuttaa suuren osan kaikista huumeiden ongelmakäyttö- ja hoitoonhakeutumistapauksista. Selv om det finnes rapporter om tabletter som selges for under 2 euro, rapporterer de fleste landene om en gjennomsnittlig detaljpris i¤størrelsesordenen 4–10 euro pr. tablett. Tästä kroonikkokäyttäjäväestön tilanteesta poiketen synteettiset huumausaineet, varsinkin ekstaasi, yhdistetään yleisemmin yökerhoihin ja tanssitapahtumiin. Tilgjengelige data for 2003–08 tilsier at europeiske detaljpriser for ecstasy, korrigert for inflasjon, har fortsatt å¤falle. Tämän vuoksi nuorten keskuudesta saadaan muuhun väestöön verrattuna merkittävästi suurempia käyttömäärätietoja, ja erityisen suuria määriä havaitaan tietyissä ympäristöissä tai alakulttureissa. Blant 15–16-årige skoleelever varierer livstidsprevalensen for bruk av amfetaminer fra 1¤% til 8¤% i¤de 26 EU-medlemsstatene, Norge og Kroatia, ifølge undersøkelsen fra 2007, mens prevalensnivåer på over 5¤% ble rapportert bare for Bulgaria, Latvia (begge 6¤%) og Østerrike (8¤%). Hallusinogeenien, kuten lysergihapon dietyyliamidin (LSD:n) ja hallusinogeenisten sienten, yleinen kulutus on kokonaisuudessaan vähäistä, ja se on pysynyt laajalti vakaana viime vuosina. De fem landene som gjennomførte skoleundersøkelser i¤2008 (den flamske delen av Belgia, Spania, Italia, Sverige, Storbritannia) rapporterte om en livstidsprevalens av amfetaminbruk på 3¤% eller mindre¤(70). Vuonna 2008 testattujen ekstaasitablettien tyypillinen MDMA-pitoisuus oli 5–72 mg tietoja toimittaneissa 11 maassa. Antallet LSD-beslag gikk opp i¤perioden 2003 til 2008, mens beslaglagte kvanta har svingt på et mye lavere nivå i¤perioden, med en topp i¤2005 etter rekordbeslag i¤Storbritannia¤(69). Lisäksi monet maat (Belgia, Bulgaria, Saksa, Viro, Latvia, Alankomaat, Slovakia, Norja) raportoivat suuriannoksisista ekstaasitableteista, jotka sisälsivät yli 130 mg MDMA:ta. Detaljprisen på LSD (korrigert for inflasjon) har vært stabil eller noe lavere i¤åtte land siden 2003, samtidig som Belgia og Sverige kunne rapportere om en økning. Ekstaasitablettien MDMA-pitoisuudessa ei ole havaittavissa selviä suuntauksia. I¤2008 varierte gjennomsnittlig detaljpris mellom 5 og 12 euro pr. enhet i¤flesteparten av de 13 rapporterende landene. Vaikka toisten ilmoitusten mukaan tabletteja myydään alle 2 euron kappalehintaan, useimmat maat raportoivat keskimääräiseksi vähittäiskauppahinnaksi 4–10 euroa tabletilta. EONNs indikator for problematisk bruk av narkotika (PDU) kan brukes på amfetamin og definerer da injeksjonsbruk eller langvarig/regelmessig bruk av stoffet. Vuosilta 2003–2008 saatavissa olevat inflaatiokorjatut tiedot viittaavat katukaupan hinnan laskun jatkuneen Euroopassa. Finland har lagt fram det nyeste nasjonale estimatet over problembrukere av amfetamin, på mellom 12¤000 og 22¤000 i¤2005, noe som gir Finland omtrent fire ganger så mange problembrukere av amfetamin som av opioider. Nuorten (15–34-vuotiaiden) keskuudessa amfetamiinia ainakin kerran käyttäneiden määrä vaihtelee maasta toiseen huomattavasti ja on 0,1–15,4 prosenttia. Euroopan painotettu keskiarvo on 5,2 prosenttia. Andelen narkotikabrukere som rapporterte at de hadde søkt behandling for bruk av amfetamin som primærrusmiddel, er relativt liten (under 5¤%) i¤de fleste landene i¤Europa (18¤av 27 rapporterende land), men de representerer likevel en betydelig andel av rapporterte behandlingsinntak i¤Sverige (32¤%), Finland (20¤%) og Latvia (15¤%). Viimeksi kuluneen vuoden aikana amfetamiineja käyttäneitä on tässä ikäryhmässä 0,1–3,2 prosenttia. Fem andre land (Belgia, Danmark, Tyskland, Ungarn, Nederland) rapporterer at mellom 6¤% og 10¤% av alle som inntas til behandling, oppgir amfetamin som primærrusmiddel. Valtaosa maista ilmoittaa levinneisyysarvioksi 0,5–2,0 prosenttia. Andre steder er denne andelen under 5¤%. Arviolta keskimäärin 1,5 miljoonaa eurooppalaista nuorta (1,2 prosenttia) on käyttänyt amfetamiineja viimeksi kuluneen vuoden aikana. Amfetamin rapporteres også som sekundærrusmiddel av andre klienter¤(71). Vuonna 2007 tutkimukseen osallistuneissa 26:ssa EU:n jäsenvaltiossa, Norjassa ja Kroatiassa 15–16-vuotiaiden koululaisten keskuudessa amfetamiineja oli käyttänyt ainakin kerran 1–8 prosenttia. I¤et par land utgjør brukere av amfetamin eller metamfetamin, som ofte setter stoffet ved hjelp av sprøyte, en vesentlig del av det totale antallet problembrukere av narkotika og personer som søker hjelp for narkotikaproblemer. Yli 5 prosentin yleisyydestä raportoivat vain Bulgaria, Latvia (kummassakin 6 prosenttia) ja Itävalta (8 prosenttia). Dette fører til at det rapporteres signifikant høyere bruksnivåer blant unge mennesker, og svært høye nivåer i¤en del miljøer eller i¤spesifikke undergrupper. Ne viisi maata, joissa tehtiin koululaistutkimus vuonna 2008 (Belgian flaaminkielinen yhteisö, Espanja, Italia, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta) raportoivat ainakin kerran Når det gjelder bruken totalt sett av hallusinogene stoffer som lysergsyredietylamid (LSD) og hallusinogene sopper, er denne generell lav og har stort sett vært stabil i¤de senere årene. Vuosina 2003–2008 LSD-takavarikointien lukumäärät ovat laskeneet, mutta takavarikoidun aineen määrä on vaihdellut tuona ajanjaksona paljon alemmilla tasoilla verrattuna vuoteen 2005, jolloin Yhdistyneessä kuningaskunnassa takavarikoita tehtiin ennätysmäärä (69). Forholdet mellom menn og kvinner blant amfetaminklientene (2:1) er lavere enn for noe annet illegalt rusmiddel.¤Tsjekkia, Estland, Latvia, Litauen, Sverige og Finland rapporterer alle om relativt høye nivåer av injeksjonsbruk blant klienter som har amfetamin som primærrusmiddel (fra 57¤% til 82¤%)¤(72). LSD:n inflaatiokorjattu hinta vähittäiskaupassa on pysynyt vakaana tai laskenut hieman kahdeksassa maassa vuodesta 2003 alkaen, joskin Belgia ja Ruotsi ovat ilmoittaneet hinnan nousseen. Vuoden 2008 69) Denne analysen er foreløpig, da det ennå ikke foreligger data fra Storbritannia for 2008.70) Se tabell EYE-11 i¤Statistiske opplysninger 2010. Tämä analyysi on alustava, koska Alankomaita ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat tiedot vuodelta 2008 eivät ole vielä saatavilla.Tämä analyysi on alustava, koska Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat tiedot vuodelta 2008 eivät ole vielä saatavilla. 71) Se tabell TDI-5 (del ii) og TDI-22 i¤Statistiske opplysninger 2010.72) Se tabell TDI-5 (del iv) og TDI-37 i¤Statistiske opplysninger 2010. Taulukko 5: Amfetamiinien käytön levinneisyys yleisväestössä – yhteenveto tiedoista Tabell 5: Prevalens av amfetaminbruk i befolkningen generelt — datasammendrag Yhdistynyt kuningaskunta (12,3 %) Tanska (6,3 %)Ruotsi (5,0 %)Tšekki (4,3 %) Storbritannia (12,3 %) Danmark (6,3 %)Sverige (5,0 %)Tsjekkia (4,3 %) Euroopan levinneisyysarviot perustuvat painotettuihin keskiarvoihin, jotka on saatu vuosien 2001 ja 2009 välillä (pääasiassa 2004–2008) tehdyistä uusimmista kansallisista tutkimuksista, eikä tietoja voida siksi liittää tiettyihin vuosiin. Europeiske prevalensestimater er basert på vektede gjennomsnitt fra de nyeste nasjonale undersøkelsene gjennomført fra 2001 til 2008/09 (hovedsakelig 2004–08) og gjelder følgelig ikke noe enkelt år. Perusteena käytetty väestöpohja: 15–64 (334 miljoonaa) ja 15–34 (133 miljoonaa). Populasjoner brukt som grunnlag: 15–64 (334 millioner) og 15–34 (133 millioner). amfetamiineja käyttäneiden osuudeksi kolme prosenttia tai sitä vähemmän (70 Trendene for antall amfetaminbrukere som har vært inntatt til behandling mellom 2003 og 2008, har vært ganske stabile i¤de fleste landene¤(73 Amfetamiinin ongelmakäyttö Utvalgt aspekt: Problematisk bruk av amfetamin og metamfetamin, relaterte konsekvenser og tiltak Ruotsissa (32 prosenttia), Suomessa (20 prosenttia) ja Latviassa (15 prosenttia). Amfetaminer, da særlig metamfetamin, er rapportert å¤ha forårsaket store problemer i¤flere deler av verden. Viisi muuta maata (Belgia, Tanska, Saksa, Unkari ja Alankomaat) ilmoittavat, että 6–10 prosenttia hoidon aloittavista asiakkaista mainitsee amfetamiinin pääasialliseksi huumeekseen. I¤Europa er det bare noen få land som rapporterer om betydelig skade som følge av bruk av disse stoffene og om et ganske stort antall problembrukere av amfetaminer og metamfetamin. Muissa maissa osuus on alle viisi prosenttia. Et nytt utvalgt aspekt fra EONN ser nærmere på hva som har skjedd og hva som skjer i¤disse landene. Pääasiassa muun huumausaineen vuoksi huumehoidossa olevat asiakkaat ilmoittavat amfetamiinin myös toissijaiseksi huumeekseen (71). Den beskriver også hvilke helsemessige, sosiale og rettslige tiltak som har blitt utviklet for problemer forbundet med disse stoffene. EMCDDA:n huumausaineiden ongelmakäyttöä koskevaa indikaattoria voidaan käyttää amfetamiinien yhteydessä rajoitetusti, sillä niiden yhteydessä ongelmakäytöksi määritellään suonensisäinen käyttö tai pitkäaikainen/säännöllinen käyttö. Dette utvalgte aspektet finnes på engelsk i¤trykt utgave og på EONNs nettsted. Vain Suomi on antanut tuoreen kansallisen arvion amfetamiinin ongelmakäyttäjistä, joiden määräksi arvioitiin 12œ000–22œ000 vuonna 2005. I¤motsetning til andre deler av verden der bruken av metamfetamin har økt de senere år, synes bruken i¤Europa å¤være av begrenset omfang. Tämä on noin neljä kertaa maan arvioitu opioidien ongelmakäyttäjien määrä. Historisk sett har bruken i¤Europa av dette stoffet vært konsentrert til Tsjekkia og Slovakia. Pääasiallisesti amfetamiinin käytön vuoksi hoitoon hakeutuneiden ilmoitettu määrä on suhteellisen pieni (alle viisi prosenttia) useimmissa Euroopan maissa (18 maata 27 raportoivasta maasta), mutta varsin tuntuva I¤2008 var antallet problembrukere av metamfetamin i¤Tsjekkia anslått til rundt 20¤700–21¤800 (2,8–2,9 tilfeller pr. Amfetamiinin käyttäjät tulevat hoitoon keskimäärin 30 vuoden iässä, joskin laitoshoitopotilaat ovat tätä nuorempia (28-vuotiaita). 1¤000 innbyggere i¤alderen 15–64¤år), et anslag som er omtrent dobbelt så høyt som anslaget over antall problembrukere av opioider. Miesten ja naisten välinen suhdeluku on pienempi (2:1) kuin muiden laittomien huumeiden osalta. For Slovakia var det anslåtte antallet problembrukere av metamfetamin 5¤800–15¤700 i¤2007 (1,5–4,0 tilfeller pr. Tšekki, Viro, Latvia, Liettua, Ruotsi ja Suomi ovat ilmoittaneet suhteellisen suuresta suonensisäisestä käytöstä ensisijaisesti amfetamiinia 1¤000 innbyggere i¤alderen 15–64 år), eller om lag 20¤% under anslaget over problembrukere av 70) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko EYE-11.71) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot (osa ii) ja TDI-22. ) Se Utvalgt aspekt 2010 om problematisk bruk av amfetamin og metamfetamin for en full analyse. Luku 4: Amfetamiinit, ekstaasi ja hallusinogeenit käyttävien asiakkaiden osalta; tämä osuus on tai nuuskaamalla. Kapittel 4: Amfetaminer, ecstasy og hallusinogene stoffer som gjennomførte undersøkelsen i¤2007. Polttamalla käytöstä on ilmoitettu harvakseltaan, toisin kuin muualla maailmassa. Bare fire land rapporterte høyere prevalens: Bulgaria, Estland, Slovakia (alle 6¤%) og Latvia (7¤%). Hoitoon hakeutuvia amfetamiininkäyttäjiä koskevat suuntaukset vuosina 2003–2008 ovat pysyneet pitkälti samanlaisina (73 Injisering rapporteres som vanligste bruksmåte av 80¤% av metamfetaminklientene i¤Tsjekkia og 36¤% i¤Slovakia¤(74 Metamfetamiinin ongelmakäyttö Få brukere søker behandling for problemer forbundet med ecstasy. Hoitoon hakeutuvista asiakkaista varsin tuntuva osa ilmoittaa metamfetamiinin pääasialliseksi huumeekseen Tšekissä (59 prosenttia) ja Slovakiassa (29 prosenttia). I¤2008 ble i¤21 av de 27 rapporterende landene, ecstasy oppgitt som primærrusmiddel av under 1¤% av klientene ved inntak til behandling. I¤de øvrige landene varierte andelen mellom 1¤% og 3¤%. Suonensisäinen käyttö on hoidossa olevien metamfetamiinin käyttäjien useimmiten ilmoittama käyttötapa (yli 80 prosenttia Tšekissä ja 36 prosenttia Slovakiassa) (74). Det er 2–3 menn for hver kvinne som inntas til behandling. Ecstasyklienter rapporterer ofte om samtidig inntak av andre rusmidler, som alkohol, kokain og i¤noen mindre grad cannabis og amfetaminer¤(78). Myös muiden päihteiden, pääasiassa heroiinin, kannabiksen ja alkoholin, käytöstä ilmoitetaan usein. Bruk av andre rusmidler rapporteres også ofte, da særlig heroin, cannabis og alkohol. Molemmat maat ovat ilmoittaneet, että metamfetamiinin käyttö toissijaisena päihteenä on yleistä etenkin korvaushoitoa saavien keskuudessa. Begge land rapporterer at bruk av metamfetamin som sekundærrusmiddel er vanlig, særlig blant dem som får substitusjonsbehandling. Tšekissä ja Slovakiassa hoidon aloittavat metamfetamiinin käyttäjät ovat suhteellisen nuoria, keskimäärin 25–26-vuotiaita. Metamfetaminbrukere som inntas i¤behandlingsapparatet i¤Tsjekkia og Slovakia, er relativt unge, gjennomsnittlig 25–26 år. Tšekki on ilmoittanut, että ensisijaisesti metamfetamiinin käytön vuoksi hoitoon hakeutuvien naisten määrä on lisääntynyt etenkin nuorempien ikäryhmien osalta. Tsjekkia rapporterer at et økende antall kvinner med metamfetamin som primærrusmiddel inntas til behandling, særlig i¤de yngre aldersgruppene. Vuosina 2003–2008 metamfetamiiniin liittyvien ongelmien vuoksi ensimmäistä kertaa hoidon aloittavien määrä on kasvanut molemmissa maissaœ(75). I¤perioden 2003–2008 har begge disse landene hatt en økning i¤antallet klienter som inntas til behandling for første gang for problemer relatert til metamfetaminbruk (75). Toisin kuin muualla maailmassa, jossa metamfetamiinin käyttö on lisääntynyt viime vuosina, Euroopan käyttömäärät vaikuttavat vähäisiltä. I¤de få landene som har lagt fram sammenlignbare data, er bruk av hallusinogene sopper oftest mer utbredt enn bruk av LSD. Tämän huumeen käyttö on Euroopassa perinteisesti keskittynyt Tšekkiin ja Slovakiaan. Estimatene for livstidsprevalens av bruk av hallusinogene sopper blant unge voksne varierer fra 0,3¤%¤til 14,1¤% og for siste års prevalens fra 0,2¤% til 5,9¤%. Metamfetamiinin ongelmakäyttäjiä arvioitiin vuonna 2008 olevan Tšekissä 20œ700–21œ800 (2,8–2,9 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti), mikä on pyöreästi kaksi kertaa opioidien ongelmakäyttäjien arvioitu määrä. Blant 15–16-årige skoleelever er prevalensestimatene for bruk av hallusinogene sopper høyere enn for LSD og andre hallusinogener i¤ti av de 26 landene som har sendt inn data om disse stoffene. Slovakiassa vastaavat luvut ovat noin 5œ800–15œ700 metamfetamiinin ongelmakäyttäjää (1,5–4,0 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta kohti), mikä on noin 20 prosenttia vähemmän kuin opioidien ongelmakäyttäjien arvioitu määrä. De fleste landene rapporterer estimater for livstidsprevalens av bruk av hallusinogene sopper mellom 1¤% og 4¤%. Viime aikoina metamfetamiinia on esiintynyt myös muiden maiden huumemarkkinoilla, etenkin Pohjois-Euroopassa (Norja, Ruotsi, Latvia ja vähemmässä määrin Suomi). De høyeste tallene kommer fra Slovakia (5¤%) og Tsjekkia (7¤%) (80). Ekstaasin käyttö on keskittynyt pääasiassa nuoriin aikuisiin. Miehet ilmoittavat huomattavasti enemmästä käytöstä kuin naiset kaikissa maissa Ruotsia ja Suomea lukuun ottamatta. Bruken av ecstasy er konsentrert til yngre voksne, og i¤alle land, bortsett fra Sverige og Finland, rapporterer menn mye høyere bruksnivåer enn kvinner. Noin 2,5 miljoonasta (0,8 prosenttia) eurooppalaisista aikuisista, jotka käyttivät ekstaasia viimeksi kuluneen vuoden aikana, käytännössä kaikki kuuluvat 15–34-vuotiaiden ikäryhmään (katso yhteenvetotiedot taulukosta 6). Av de om lag 2,5¤millioner (0,8¤%) europeiske voksne som brukte ecstasy i¤løpet av siste år, er praktisk talt alle i¤aldersgruppen 15–34 år (se tabell 6 for et datasammendrag). Viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden määräksi arvioidaan tässä ikäryhmässä 1,0–3,7 prosenttia valtaosassa maista. Silti pienimmän (0,3 prosenttia) ja suurimman (11,3 prosenttia) kansallisen arvion välillä on huomattava ero. Ecstasybruk siste år i¤denne aldersgruppen er anslått til mellom 1,0¤% og 3,7¤% i¤de fleste landene, men det er stor forskjell mellom det laveste nasjonale anslaget på 0,3¤% og det høyeste på 11,3¤%. Amfetamiinien, etenkin metamfetamiinin, on ilmoitettu aiheuttavan suuria ongelmia useissa osissa maailmaa. Blant 15–16-årige skoleelever varierer livstidsprevalensen av ecstasybruk fra 1¤% til 5¤% i¤de fleste EU-landene Erityiskysymys on saatavana painettuna versiona sekä EMCDDA:n verkkosivustolla vain englanninkielisenä. Som anført i¤tidligere årsrapporter bekrefter også de siste dataene at trendene for amfetamin- og ecstasybruk i¤Europa har stabilisert seg. Useimmissa vuonna 2007 tutkimukseen osallistuneissa EU:n jäsenvaltioissa 15–16-vuotiaista koululaisista 1–5 prosenttia oli käyttänyt ekstaasia ainakin kerran. Etter en generell økning på 1990-tallet tyder befolkningsundersøkelser nå på en generell stabilisering når det gjelder disse stoffenes Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko TDI-5 (osa ii) ja (osa iv).Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko TDI-3.Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko GPS-7 (osa iv). 78) Se tabell TDI-5 og TDI-37 (del i), (del ii) og (del iii) i¤Statistiske opplysninger 2010.79) Se tabell GPS-1 i¤Statistiske opplysninger 2010.80) Data fra ESPAD for alle land bortsett fra Spania. Taulukko 6: Ekstaasinkäytön levinneisyys yleisväestössä – yhteenveto tiedoista Tabell 6: Prevalens av ecstasybruk i befolkningen generelt — datasammendrag Romania, Ruotsi (0,1 %)Malta, Kreikka (0,2 %)Puola (0,3 %) Romania, Sverige (0,1 %)Malta, Hellas (0,2 %)Polen (0,3 %) Romania, Ruotsi (0,2 %)Kreikka (0,4 %)Puola (0,7 %) Romania, Sverige (0,2 %)Hellas (0,4 %)Polen (0,7 %) Euroopan levinneisyysarviot perustuvat painotettuihin keskiarvoihin, jotka on saatu vuosien 2001 ja 2009 välillä (pääasiassa 2004–2008) tehdyistä uusimmista kansallisista tutkimuksista, eikä tietoja voida siksi liittää tiettyihin vuosiin. Europeiske prevalensestimater er basert på vektede gjennomsnitt fra de nyeste nasjonale undersøkelsene gjennomført fra 2001 til 2008/09 (hovedsakelig 2004-2008) og gjelder følgelig ikke noe enkelt år. Tähän yhteenvetoon käytetyt tiedot ovat saatavana vuoden 2010 tilastotiedotteen osassa Yleiset väestötutkimukset. Dataene som presenteres her, finnes i€”Generelle befolkningsundersøkelser” i€Statistiske opplysninger 2010. (2005) 2,1 prosenttiin (2008) ja Tšekki 1,5 prosentista (2004) 3,2 prosenttiin (2008)). I¤perioden 2003–08 er det, av de elleve landene som har tilstrekkelige data om siste års prevalens av amfetaminbruk i¤aldersgruppen 15–34 år, bare to som rapporterer om en endring på mer enn ett prosentpoeng (Bulgaria, fra 0,9¤% i¤2005 til 2,1¤% i¤2008, og Tsjekkia, fra 1,5¤% i¤2004 til 3,2¤% i¤2008). aikuisten keskuudessa vaihtelevat 0,3 prosentista 14,1 prosenttiin. popularitet, selv om et par land nylig har hatt en økning. Aiempien raporttien havainnot amfetamiinin ja ekstaasin kulutuksen vakiintumisesta ja jopa vähenemisestä Euroopassa saavat tukea uusimmista tutkimustiedoista. Nasjonale trender i¤generelle befolkningsundersøkelser avdekker imidlertid ikke alltid lokale trender for bruk av sentralstimulerende midler eller trender i¤forskjellige undergrupper av befolkningen. Yöelämän ympäristöissä tehtyjen kohdennettujen tutkimusten mukaan on viitteitä siitä, että stimulanttipäihteiden ja alkoholin käytön levinneisyys on suurta ja käyttötavat moninaisia. Jotkin tutkimukset taas viittaavat siihen, että klubikävijöiden päihteidenkäyttötapoja voidaan yleistää yhä enemmän yleisväestön käyttötapojen perusteella (Measham ja Moore, 2009). Målrettede undersøkelser i¤utelivsmiljøer synes å¤tilsi at bruk av sentralstimulerende midler sammen med alkohol er utbredt, og en del studier tyder på at bruksmønstrene for narkotika blant klubbgjengere skiller seg stadig mer fra det som sees i¤befolkningen generelt (Measham og Moore, 2009). Sitä vastoin Saksassa hiljattain tehdyt havainnot osoittavat, että päihteidenkäyttö on vähenemässä maan klubielämässä. Observasjoner som nylig er gjort i¤Tyskland, tyder imidlertid på en nedgang i¤bruken av narkotika i¤klubbmiljøene i¤dette landet. Vuosina 2007 (ESPAD) ja 2008 tehdyt koululaistutkimukset osoittavat yleisesti, että amfetamiini- ja ekstaasikokeilujen määrä on muuttunut vain vähän 15–16-vuotiaiden oppilaiden keskuudessa. Bruk av amfetaminer siste år blant unge voksne (15–34) i¤Storbritannia har gått ned fra 6,2¤% i¤1998 til 2,3¤% i¤2008–09. Amfetamiinia ainakin kerran käyttäneiden määrä väheni ainoastaan Virossa ja Italiassa, kun taas Tšekissä, Portugalissa ja Kroatiassa ilmoitettiin ekstaasin käytön vähentyneen. Muissa maissa suuntaus on pysynyt vakaana. Danmark hadde en økning fra 0,5¤% i¤1994 til 3,1¤% i¤2000, men siden har utviklingen stabilisert Yhdeksän maata toimitti tietoja yöelämässä vuonna 2008 tehdyistä tutkimuksista, joissa tarkasteltiin stimulanttien käytön levinneisyyttä. I¤de landene som rapporterer nivåer av ecstasybruk over gjennomsnittet, nådde bruken av dette stoffet i¤aldersgruppen 15–34 år typisk en topp på mellom 3¤% og 5¤% i¤begynnelsen av 2000-tallet (Estland, Spania, Slovakia, Storbritannia; se figur¤6). Arvioiden perusteella maiden ja käyttöympäristöjen välillä on huomattavia eroja; ainakin kerran ekstaasia käyttäneiden osalta vaihteluväli on 10–85 prosenttia ja amfetamiinien käytön osalta 5–69 prosenttia. Et unntak her er Tsjekkia, der det er anslått at 7,7¤% av alle i¤aldersgruppen 15–34 år har brukt ecstasy siste år, og at trenden her har vært stigende i¤perioden 2003–08. Kolmessa tutkimuksessa ilmoitettiin myös hallusinogeenisia sieniä ainakin kerran käyttäneiden määrä, joka oli 34–54 prosenttia. I¤denne perioden har de fleste andre landene rapportert om stabile trender, med unntak av Estland og Ungarn, som undersøkelser over tilsvarende tidsrom (Tyskland, Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvio EYE-2 (osa v).(81) Tanskassa vuoden 1994 tiedot koskevat ”kovia huumeita”, mikä tarkoitti pääasiassa amfetamiineja. I¤Danmark viser informasjonen i¤1994 til “harde stoffer”, som da hovedsakelig gjaldt amfetaminer. Kuvio 6: Amfetamiinin (ylhäällä) ja ekstaasin (alhaalla) käyttöä viimeksi kuluneen vuoden aikana koskevan levinneisyyden suuntauksia nuorten aikuisten (15–34-vuotiaat) keskuudessa Figur 6: Trender for siste års prevalens av bruk av amfetaminer (øverst) og ecstasy (nederst) blant unge voksne (15–34 år) Esimerkiksi yhdeksän prosenttia Amsterdamin klubeilla käyvistä henkilöistä ilmoitti käyttäneensä ekstaasia sinä iltana, kun tutkimusta tehtiin. Hvis vi ser bort fra endringer på under to prosentpoeng mellom 2003 og 2007, gikk livstidsprevalensen for bruk av amfetaminer opp i¤ni land. Manchesterissa taas 42 prosenttia klubikävijöistä ilmoitti ottaneensa ekstaasia tai suunnitelleensa sen ottamista sinä iltana, kun tutkimusta tehtiin. Etter samme målestokk økte bruken av ecstasy i¤syv land. Amfetamiinin osalta vastaavat luvut olivat 3,6 prosenttia (Amsterdam) ja 8 prosenttia (Manchester). Bare Estland og Italia hadde en nedgang i¤livstidsprevalens av amfetaminbruk, mens Tsjekkia, Portugal og Kroatia rapporterte om redusert bruk av ecstasy. De øvrige landene rapporterer stabile trender. Saksa Unkari Ruotsi Alankomaat Slovakia Italia Ranska Tsjekkia Danmark Estland Storbritannia Bulgaria Finland Spania Tyskland Ungarn Sverige Nederland Slovakia Italia Frankrike Katso lisätietoja vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvioista GPS-8 ja GPS-21.Reitoxin kansalliset raportit, tiedot on otettu väestötutkimuksista, raporteista tai tieteellisistä artikkeleista. Se figur GPS-8 og GPS-21 i¤Statistiske opplysninger 2010 for ytterligere opplysninger.Nasjonale Reitox-rapporter, hentet fra befolkningsundersøkelser, rapporter eller vitenskapelige artikler. Ekstaasin käyttö oli tutkituissa ympäristöissä amfetamiinien käyttöä yleisempää fikk en økning i¤siste års prevalens av ecstasy blant unge voksne tidlig på 2000-tallet før prevalensen falt igjen. Koska alkoholin ja muiden päihteiden käyttö liittyvät vahvasti toisiinsa yöelämässä, alkoholin käyttöä koskevat asetukset saattaisivat vähentää myös stimulanttien käyttöä. Bare 13 europeiske land har rapportert om intervensjoner i¤utelivsmiljøene i¤den senere tid. Äskettäin tehty British Crime Survey -tutkimus osoitti, että säännöllinen yökerhoissa käyminen liittyi tiivisti myös monien päihteiden käyttöön (82). Tiltakene besto for det meste i¤opplysningsvirksomhet og utdeling av skadereduserende materiell, men få informasjonsstrategier tok for seg de normative oppfatningene i¤ungdomskulturen. EMCDDA:n analysoimat tiedot yhdeksän Euroopan maan yleisväestötutkimuksista osoittavat, että alkoholia säännöllisesti tai hyvin paljon käyttävien osalta amfetamiinien tai ekstaasin käytön levinneisyys on huomattavasti keskimääräistä yleisempää (EMCDDA, 2009d). Miljøtiltak, som trygge klubbmiljøer, trygg transport, rutiner for salg og vakthold, avslapnings/chillout-områder, alkoholtesting og krisetiltak rapporteres alene eller i¤kombinasjon av sju land (Belgia, Danmark, Tyskland, Spania, Luxembourg, Nederland, Storbritannia). ESPAD-koululaistutkimuksen 22 maata kattavien tietojen analyysista käy ilmi, että 85,5 prosenttia Samarbeid mellom aktørene i¤utelivsbransjen — kommuner, politi og restaurant- eller klubbeiere — rapporteres nå også fra Spania og Italia. Se tarkoittaa, että käyttäjä on käyttänyt kahta tai useampaa laitonta huumausainetta samalla ajanjaksolla, esimerkiksi viimeksi kuluneen vuoden aikana. Det er økende erkjennelse av skadene forbundet med alkoholbruk i¤utelivsmiljøene. Både Danmark, Luxembourg, Sverige og Storbritannia og noen områder av Spania Luku 4: Amfetamiinit, ekstaasi ja hallusinogeenit Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa rapporterer om miljøstrategier som fokuserer på alkohol. 15–16-vuotiaista koululaisista, jotka olivat käyttäneet ekstaasia viimeksi kuluneen kuukauden aikana, oli juonut myös viisi tai sitä useampia alkoholiannoksia yhdellä kertaa (EMCDDA, 2009d). En analyse av dataene fra ESPAD-undersøkelsen for 22 land viser at 85,5¤% av de 15–16-åringene som hadde brukt ecstasy siste måned, også hadde drukket fem eller flere alkoholenheter ved en og samme anledning (EONN, 2009d). Alankomaat on lisäksi raportoinut, että käyttäjät saattavat käyttää kokaiinin tai amfetamiinien kaltaisia stimuloivia päihteitä selvitäkseen liiallisesta alkoholinkäytöstä. Og som Nederland rapporterer, kan brukerne ta stimulerende midler som kokain og amfetaminer for å¤bli edrue etter overstadig drikking. Huumeiden ja alkoholin käytöstä viihdeympäristöissä voi seurata hyvin paljon erilaisia terveydellisiä ja yhteiskunnallisia ongelmia väkivallan, vastentahtoisen ja turvattoman seksin, liikenneonnettomuuksien, alaikäisenä juomisen ja sosiaalisten häiriöiden vuoksi. Bruk av narkotika og alkohol i¤rekreasjonssammenheng kan skape en lang rekke helsemessige og sosiale problemer som: vold, ufrivillig og usikker sex, trafikkulykker, drikking blant mindreårige og forstyrrende oppførsel. Äskettäin tehty tutkimus tähän ympäristöön suunnattujen toimenpiteiden tehokkuudesta osoitti, että useimpien laajalti käytössä olevien toimenpiteiden tehokkuutta ei ollut osoitettu toteen (Calafat ym., 2009). En fersk gjennomgang av effekten av intervensjoner i¤slike miljøer fant at de intervensjonene som var mest utbredt, ikke var basert på evidens (Calafat et al., 2009). Tällaisia toimenpiteitä olivat haittojen vähentämiseen tarkoitetun tiedon tarjoaminen, kohtuukäytön edistäminen, vastuullinen alkoholitarjoilu, ovimiesten koulutus ja ajajille tarkoitetut erikoisohjelmat. Disse omfattet opplysningsvirksomhet for å: redusere skade, fremme moderasjon, ansvarlig alkoholservering, opplæring av dørvokter og egne programmer som gjelder bilkjøring. Tietyissä tapauksissa toimenpiteiden tehottomuus pystyttiin liittämään suoraan puutteelliseen toteutustapaan. I¤noen tilfeller kan mangelen på effekt knyttes til svak gjennomføring. Sen sijaan löytyi näyttöä siitä, että asiakas- ja henkilökuntakoulutuksen yhdistäminen, viranomaisten ja viihdeteollisuuden pakollinen yhteistyö sekä lainvalvonta (lisensointi, iän tarkastaminen) oli paras strategia vähentää loukkaantumisia ja ongelmallisia juomatapoja sekä vaikeuttaa nuorten mahdollisuuksia saada alkoholia. Det ble funnet bevist at en kombinasjon av opplæring av klient og personell, obligatorisk samarbeid mellom myndigheter og utelivsbransjen, samt opprettholdelse av lov og orden (bevillingssystem, alderskontroll) var den beste strategien for å¤redusere skader, mønstre med problematiske drikkevaner og unge menneskers tilgang til alkohol. Harmillista kyllä, toimenpiteiden vaikutuksia laittomien huumeiden käyttöön ei juuri arvioitu. Dessverre ble resultatene i¤forhold til bruk av illegale rusmidler bare sjelden vurdert. Muita yhteiskunnan tasolla toteutettavia toimia, jotka ovat tehokkaita päihteiden käytön vähentämiseksi yöelämän viihdeympäristöissä, ovat alkoholiverotus, myyntiajan rajoittaminen, myyntipisteiden määrän rajoittaminen, rattijuopumustarkastukset, veren alkoholipitoisuusrajojen laskeminen, vähimmäisikäraja alkoholin ostoa varten sekä myyntilupien peruutukset. Andre tiltak på samfunnsnivå som effektivt bidrar til å¤redusere rusmiddelbruken i¤utelivsmiljøene, er bl.a. avgifter på alkohol, begrensninger med hensyn til salgs- og skjenketider, begrensninger av antall utsalg og skjenkesteder, promillekontroller, lavere promillegrenser, minstealder for kjøp av alkohol og midlertidig inndragelse av førerkort. Tämä voi osaltaan selittää, miksi farmakologisten hoitomuotojen kehittämistä tutkitaan tällä hetkellä uutterasti. I¤land som historisk sett har et signifikant amfetaminproblem, kan behandlingsapparatet ha spesialisert seg på behandling av denne typen narkotikaproblem. Joissakin tapauksissa tutkittavilla lääkkeillä on tarkoitus mahdollistaa se, että potilaat voivat aloittaa psykologisen hoidon. Behandling av de mest problematiske brukerne av amfetamin kan foregå i¤døgninstitusjoner, psykiatriske klinikker eller sykehus. Amfetamiinien käyttäjät saavat yleensä hoitoa avopalvelujen piirissä. Dette gjelder spesielt der amfetaminavhengighet kompliseres av samtidig forekommende psykiatriske lidelser. Euroopassa vieroitushoidon aluksi annetaan lääkevalmisteita (masennuslääkkeitä, rauhoittavia lääkkeitä tai psykoosilääkkeitä) ensimmäisten vieroitusoireiden hoitoon. Yleensä vieroitushoito tapahtuu siihen erikoistuneilla psykiatrisilla osastoilla. I¤Europa gis legemidler (antidepressiva, sedativa eller antipsykotika) for behandling av tidlige abstinenssymptomer ved begynnelsen av avrusningen, som oftest skjer ved spesialiserte psykiatriske døgninstitusjoner. Tšekissä hoitoon ohjatut, vieroitushoitopaikkoihin saapuvat metamfetamiinin käyttäjät kärsivät usein akuutista toksisesta psykoosista, jolle on ominaista itseen ja ympäristöön kohdistuva aggressiivisuus. I¤Tsjekkia vil metamfetaminbrukere som kommer til avrusning, ofte være i¤en tilstand av akutt toksisk psykose som typisk ledsages av aggressivitet både mot egen person og mot omgivelsene. Näitä potilaita on usein rajoitettava fyysisesti esimerkiksi lepositeiden avulla, vuorovaikutus heidän kanssaan on vaikeaa, ja usein he myös kieltäytyvät hoidosta. Disse pasientene må ofte legges i¤remmer, kommunikasjonen med dem er vanskelig, og de avviser vanligvis enhver form for pleie. Psykoottisia käyttäjiä hoidetaan epätyypillisillä psykoosilääkkeillä psykiatrisissa hoitolaitoksissa. Brukere med psykotiske lidelser behandles med atypiske antipsykotiske legemidler på psykiatriske sykehus. Tšekki on myös ilmoittanut, että koska asiakkaat ovat nuoria ja myös perheongelmia esiintyy paljon, on tavallista, että metamfetamiinin käyttäjien kanssa hyödynnetään perheterapiaa. Tsjekkia rapporterer også at det på grunn av klientenes unge alder og den høye hyppigheten av familierelaterte problemer er vanlig å¤bruke familieterapi på metamfetaminbrukere. Yhdeksästä julkaistusta tutkimuksesta kuusi tehtiin Yhdysvalloissa, kaksi Ruotsissa ja yksi Australiassa. Definert som det å¤ha tatt to eller flere illegale rusmidler i¤løpet av samme tidsperiode, f.eks siste år. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa Kapittel 4: Amfetaminer, ecstasy og hallusinogene stoffer eller egenrapportering) og vedvarende rusfrihet. (virtsanäytteestä todeten tai käyttäjän oman ilmoituksen perusteella) ja pysyvän vieroituksen tason kannalta. studier ble seks gjennomført i¤USA, to i¤Sverige og en i¤Australia. Stoffene som ble undersøkt omfattet: dopamin-reopptakshemmerne metylfenidat og bupropion, som framskynder avrusning hos metamfetaminavhengige pasienter, det antipsykotiske stoffet aripiprazol, det angstdempende stoffet ondansetron, det psykotrope legemiddelet amineptin, antihistaminet mirtazapin, det nevroprotektive stoffet modafinil, og opioidreseptorantagonisten naltrekson. Yhdysvalloissa tutkitaan myös sitikoliinia, joka saattaa parantaa metamfetamiiniriippuvaisten käyttäjien henkisiä toimintoja, mikä puolestaan lisää muiden lääkehoitojen tehokkuutta. Av alle stoffene og legemidlene som ble undersøkt, var det bare naltrekson som viste en signifikant behandlingsfordel i¤form av redusert bruk (dokumentert enten ved urinprøver Eräästä toisesta tutkimuksesta taas kävi ilmi, että palkitsemiseen ja rankaisemiseen perustuva menetelmä (contingency management) paransi hoitotuloksia pelkästään meneillään olevaan hoitoon verrattuna. I¤en klinisk studie ga læringsbasert rusbehandling bedre resultater enn konvensjonell behandling alene. Hiljattain valmistuneessa väitöstutkimuksessa on kuvattu mahdollista rokotetta, joka sisältää huumausaineen vaikutuksia kumoavia monoklonaalisia vasta-aineita yliannostuksen ja käytön uusiutumisen estämiseksi. En mulig vaksine med monoklonale antistoffer for forebygging av overdose og tilbakefall er også nylig beskrevet i¤en avhandling. UNODC (2010b) arvioi, että kokapensaan yhteenlasketun viljelyalan (158œ000 hehtaaria) perusteella vuoden 2009 mahdollinen kokonaistuotantomäärä on 842–1œ111 tonnia puhdasta kokaiinihydrokloridia. Vuonna 2008 vastaava arvio oli 865 tonnia (UNODC, 2010b). For året 2009 anslo UNODC (2010b) at et samlet dyrkingsareal på 158¤000 hektar kokabusker kunne innebære en potensiell produksjon på mellom 842 og 1¤111 tonn ren kokain, mot anslagsvis 865 tonn i¤2008 (UNODC, 2010b). Vuonna 2009 viljelyalaksi arvioitiin siis 158œ000 hehtaaria, ja verrattuna vuoden 2008 pinta-alaan (167œ600 hehtaaria) vähennystä on ollut viisi prosenttia. Dyrkingsarealet i¤2009 er anslått til 158¤000¤hektar, ned fra 167¤600 hektar i¤2008. Tämä johtuu pitkälti siitä, että Kolumbiassa kokaiinin viljelyyn käytettyä pinta-alaa on pienennetty, mutta sitä vastoin Perussa ja Boliviassa kokaiinintuotanto on kasvanut. Denne nedgangen på 5¤% skyldes mest av alt at reduksjonen i¤dyrkingsarealet for koka i¤Colombia var større enn utvidelsene i¤Peru og Bolivia. Valtaosa kokapensaan lehtien jalostamisprosessista kokaiinihydrokloridiksi keskittyy edelleen Kolumbiaan, Peruun ja Boliviaan, vaikka sitä voi tapahtua myös Det er store variasjoner i¤bruksnivå fra land til land, og kokainbruk forekommer hyppigst i¤landene i¤Vest- og Sør-Europa. Kokainbrukerne er også svært forskjellige, både når det gjelder bruksmønstre og sosiodemografisk. Kokaiinin käytön ja kokaiinitakavarikkojen on havaittu yleisesti lisääntyneen Euroopan unionissa viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana, ja nyt kokaiini on kannabiksen jälkeen Euroopan toiseksi yleisin laiton huume. Omdanningen av kokabladene til kokainhydroklorid skjer hovedsakelig i¤Colombia, Peru og Bolivia, men forekommer også i¤andre land. Maiden välillä on suuria eroja käytön laajuudessa, mutta kokaiinin käyttö on keskittynyt Euroopan läntisiin ja eteläisiin osiin. Colombias betydning i¤produksjonen av kokain understøttes av informasjon om laboratorier som er blitt oppdaget og om beslag av kaliumpermanganat, en kjemisk reagens som brukes i¤framstillingen av kokainhydroklorid. Myös kokaiininkäyttäjien keskuudessa on huomattavia eroja niin käyttötapojen kuin sosiodemografisten taustojenkin suhteen. I¤2008 ble 3¤200¤kokainlaboratorier oppdaget (INCB, 2010b) og til sammen 42 tonn kaliumpermanganat beslaglagt i¤Colombia (90¤% av globale beslag) (INCB, 2010a). Satunnaisten kokaiininkäyttäjien lisäksi on yhteiskuntaan sopeutuneita käyttäjiä, jotka käyttävät kokaiinia säännöllisesti, sekä enemmän jo yhteiskunnallisesti syrjäytyneitä ja usein myös riippuvaisia käyttäjiä, mukaan luettuina nykyiset ja entiset opioidien käyttäjät. Tilgjengelig informasjon tilsier at kokain fortsatt finner veien til Europa via andre ruter i¤luften eller sjøveien. Käyttäjäjoukon monimuotoisuuden vuoksi tämän päihteen käytön levinneisyyden, sen terveydellisten ja yhteiskunnallisten vaikutusten sekä tarvittavien toimenpiteiden arviointi on varsin pulmallinen tehtävä. Dyrkingen av kokabusken, kilden til kokain, er fortsatt konsentrert til et par–tre land i¤Andesregionen. Taulukko 7: Kokaiinin ja crack-kokaiinin tuotanto, takavarikot, hinta ja puhtaus Tabell 7: Produksjon, beslag, priser og renhet på kokain og crack Arvioitu tuotanto maailmassa (tonnia) Globalt produksjonsestimat (tonn) Takavarikoiden lukumäärä EU ja Norja(mukaan luettuina Kroatia ja Turkki) Antall beslag EU og Norge(inkl. Kroatia og Tyrkia) Keskihinta katukaupassa (euroa grammalta)Vaihteluväli Gjennomsnittlig detaljpris (EUR pr. gram)Spredning Vuoden 2006 määrä oli 121 tonnia ja vuoden 2007 määrä 76 tonnia. Laboratorier for ”etterekstraksjon” av kokain i”Europa Vuonna 2007 Alankomaat nimittäin ilmoitti toiseksi suurimmat kokaiinin takavarikointimäärät. De fleste laboratoriene som er oppdaget i¤Europa, synes å¤ekstrahere kokain fra materialene det ble inkorporert i¤før eksport. Kokaiinilähetykset kulkevat esimerkiksi Argentiinan, Brasilian, Ecuadorin, Meksikon ja Venezuelan kautta ennen saapumistaan Eurooppaan. Kokainforsendelsene passerer gjennom land som Argentina, Brasil, Ecuador, Venezuela og Mexico på sin vei til Europa. Myös Karibian maita käytetään usein huumausaineen uudelleenlastaukseen kohti Eurooppaa. På veien blir de også ofte omlastet i¤karibiske land. Viime vuosina on havaittu myös Länsi-Afrikan kautta kulkeva vaihtoehtoinen reitti (EMCDDA ja Europol, 2010). I¤de senere år er det også påvist alternative ruter gjennom Vest-Afrika (EONN og Europol, 2010). Vaikka vuonna 2008 ilmoitettiin Länsi-Afrikan kautta kulkevan kokaiinin ”takavarikkojen merkittävästä vähenemisestä” (UNODC, 2009), on kuitenkin todennäköistä, että huumausainetta kulkee kyseisen alueen läpi edelleen varsin tuntuvia määriä (EMCDDA ja Europol, 2010). Selv om det ble rapportert en ”kraftig nedgang” i¤beslagene av kokain gjennom Vest-Afrika i¤2008 (UNODC, 2009), er det sannsynlig at store mengder av stoffet fortsatt sendes gjennom denne delen av verden (EONN og Europol, 2010). Kokaiinin keskimääräinen puhtaus Euroopassa oli 25–55 prosenttia vuonna 2008 useimmissa raportoineista maista. Kokainhydroklorid og ikke fullt så ofte kokainbase, er funnet i¤mange forskjellige ”bærere”: fra bivoks, gjødsel og klær til urter og væsker. Tätä pienemmistä luvuista ilmoittivat Tanska (vain katukauppa, 23 prosenttia) sekä tietyt Yhdistyneen kuningaskunnan alueet (Skotlanti 13 prosenttia). Iblandingen kan være en mer eller mindre kompleks prosess, fra å¤gjennomvæte klær i¤en blanding av kokain og vann, til å¤bake stoffet inn i¤plast. Suurempia lukuja ilmoittivat puolestaan Belgia (59œprosenttia), Ranska (60 prosenttia) ja Romania (62œprosenttia) (84). Når dette siste er gjort, må den kjemiske prosessen reverseres for å¤få kokainet ut igjen. Niistä 21 maasta, joista on saatavissa riittävästi tietoja kokaiinin puhtautta koskevien suuntausten analysoimiseksi ajanjaksolla 2003–2008, 17 maata ilmoitti puhtauden vähenemisestä, kolme vakaasta tilanteesta (Saksa, Kreikka, Ranska) ja Portugali puhtauden lisääntymisestä. Etter denne ekstraksjonen kan kokainet spes med forskjellige tilsetningsstoffer og presses til plater som preges med logoer som betegner kokain med svært høy renhet i¤produsentlandene. Iberian niemimaa, erityisesti Espanja, sekä Keski-Euroopan maat, etenkin Alankomaat, vaikuttavat olevan Eurooppaan salakuljetettavan kokaiinin saapumispaikkoja. Kokainen smugles inn i¤Europa via Den iberiske halvøy, særlig Spania, samt Belgia og Nederland, særlig Nederland. Ranska, Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta on nimetty merkittäviksi läpikulkumaiksi Euroopan sisäisille kokaiinilähetyksille. Frankrike, Italia og Storbritannia nevnes hyppig som viktige transitt- eller destinasjonsland i¤Europa. Nye rapporter synes også å¤tyde på at handelen med kokain kan være i¤ferd med å¤flytte østover (EONN og Europol, 2010; INCB, 2010b). Kymmentä Keski- ja Itä-Euroopan maata koskeva yhdistelmäkuvio osoittaa, että kokaiinitakavarikoiden määrä on noussut. Vuonna 2003 takavarikoita tehtiin 469 ja vuonna 2008 vastaavasti 1œ212, mutta ne muodostavat silti vasta noin prosentin Euroopan kokonaismäärästä. Samlede tall for 10¤sentral- og østeuropeiske land viser en økning i¤antallet kokainbeslag, fra 469 beslag i¤2003 til 1¤212 i¤2008, men fortsatt representerer dette bare om lag 1¤% av alle beslag i¤Europa. Vuonna 2008 kokaiinin keskihinta katukaupassa vaihteli 50 eurosta 70 euroon grammalta yli puolessa tietoja ilmoittaneista 18 maasta. Europol mottok rapporter om at et trettitalls laboratorier for ”etterekstraksjon”, av forskjellig størrelse, var avslørt i¤2008, alle i¤Spania. I¤Nederland ble et middels stort laboratorium beslaglagt i¤Roosendaal, i¤provinsen Brabant, der kokain ble fjernet fra kakaopulver og kakaomasse. Yhtä poikkeusta lukuun ottamatta kaikki maat, joista saatiin riittävästi vertailukelpoista aineistoa, ilmoittivat, että kokaiinin hinta vähittäiskaupassa oli laskenut vuosina 2003–2008. Et år tidligere hadde nederlandske myndigheter avslørt to laboratorier i¤samme provins som drev ”etterekstraksjon”. Vain Puola ilmoitti hinnan nousseen kyseisellä ajanjaksolla, joskin se oli taas laskenut vuonna 2008. Åtte tonn plast (polypropylen) som inneholdt kokain, ble beslaglagt. Levinneisyys ja käyttötavat Dokumentasjon funnet i¤laboratoriene viste at over 50 tonn av denne plasten var importert fra Colombia samme år. Kokaiini on maailman toiseksi eniten salakuljetettu huume kannabisruohon ja kannabishartsin jälkeen. Etter marihuana og hasj er kokain det narkotiske stoffet som representerer de største omsetningsvolumene i¤verden. Vuonna 2008 kokaiinitakavarikot pysyivät maailmalla entisellään noin 711 tonnissa (taulukko 7) (UNODC, 2010b). I¤2008 lå de globale beslagene av kokain fortsatt stabilt rundt 711 tonn (tabell 7) (UNODC, 2010b). Etelä-Amerikasta ilmoitettiin suurimmat takavarikoidut määrät, ja niiden osuus on 60 prosenttia koko maailman tasosta (CND, 2009). Sør-Amerika gjorde også nå de største beslagene og sto for 60¤% av beslaglagte kvanta på verdensbasis (CND, 2009), etterfulgt av Nord-Amerika med 28¤% og Vest- og Sentral-Europa med 11¤% (UNODC, 2009). Seuraavina tulevat Pohjois-Amerikka (28œprosenttia) sekä Länsi- ja Keski-Eurooppa (11œprosenttia) (UNODC, 2009). Kokainprøvene som ble testet i¤2008, hadde en gjennomsnittlig renhet på mellom 25¤% og 55¤% i¤de fleste rapporterende landene, selv om lavere renhet ble rapportert fra Danmark (bare detalj, 23¤%) og fra enkelte deler av Storbritannia (Skottland, 13¤%), og høyere renhet fra Belgia (59¤%), Frankrike (60¤%) og Romania (62¤%)¤(84). Euroopassa kokaiinitakavarikoiden lukumäärä on kasvanut viimeiset 20 vuotta ja erityisesti vuodesta 2004 Bare Polen hadde en økning i¤prisene i¤løpet av denne perioden, til tross for reduserte priser i¤2008. Kokaiini on edelleen toiseksi eniten käytetty laiton huumausaine Euroopassa kannabiksen jälkeen. I¤Europa har det vært en økning i¤antall kokainbeslag hvert år de 20 siste årene, og økningen har vært særlig stor siden 2004. Käyttö vaihtelee kuitenkin paljon maittain. Det at det var en nedgang i¤beslaglagte kvanta av kokain, skyldes stort sett reduserte beslag i¤Spania og Portugal siden 2006 (83). Arviolta noin 14œmiljoonaa eurooppalaista on käyttänyt I¤2008 var Spania fortsatt det landet som gjorde de største beslagene av kokain og det største antallet kokainbeslag — om lag halvparten av alle — i¤Europa. 83) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot SZR-9 ja SZR-10.84) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen puhtautta ja hintaa koskevia tietoja taulukoista PPP-3 ja PPP-7. 83) Se tabell SZR-9 og SZR-10 i¤Statistiske opplysninger 2010.84) For data om renhet og pris, se tabell PPP-3 og PPP-7 i¤Statistiske opplysninger 2010. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa Kapittel 5: Kokain og crack Muutamissa maissa kokaiininkäyttö vaikuttaa olevan Euroopan keskiarvoa yleisempää (Tanska, Espanja, Italia, Irlanti ja Yhdistynyt kuningaskunta). Et lite antall land rapporterer om nivåer over europeisk gjennomsnitt (Danmark, Spania, Irland, Italia, Storbritannia). Yhtä lukuun ottamatta kaikissa näissä maissa kokaiini on yleisimmin käytetty laiton stimulantti. I¤alle disse landene bortsett fra ett er kokain det mest utbredte illegale sentralstimulerende middelet. Poikkeuksena on Tanska, jonka ilmoituksen mukaan kokaiinin ja amfetamiinien käytön levinneisyys on samankaltaista. Unntaket er Danmark, som rapporterer omtrent samme prevalens for kokainbruk som for amfetaminbruk. Euroopassa noin kahdeksan miljoonan nuoren (15–34-vuotiaan) aikuisen eli keskimäärin 5,9 prosentin arvioidaan käyttäneen kokaiinia ainakin kerran elämänsä aikana. For Europa sett under ett, er kokain det mest brukte illegale rusmiddelet etter cannabis, selv om bruksnivå varierer mye landene imellom. Kokaiinihydrokloridia ja vähemmässä määrin kokaiiniemästä on löydetty mitä erilaisimmista ”kantaja-aineista”, kuten mehiläisvahasta, lannoitteista, vaatteista, yrteistä ja nesteistä. Det er anslått at rundt 14¤millioner europeere har brukt kokain minst én gang i¤livet, altså i¤snitt 4,1¤% av alle voksne i¤alderen 15–64¤år (se tabell¤8 for et datasammendrag). Uuttamisen jälkeen ainetta voidaan laimentaa erilaisilla leikkausaineilla. Tämän jälkeen se voidaan puristaa kokaiiniharkoiksi, joihin painetaan logo, joka on tuottajamaissa merkki erittäin puhtaasta kokaiinista. Nasjonale tall varierer fra 0,1¤% til 9,4¤%, og 12 av 24 land, inklusive de fleste landene i¤Sentral- og Øst-Europa, rapporterer lave nivåer av livstidsprevalens (0,5–2¤%). Erityisen yleistä käyttö on nuorten miesten (15–34-vuotiaaat) keskuudessa, joiden osalta viimeksi kuluneen vuoden aikana käytöstä ilmoitettu arvio on 4–8,4 prosenttia Tanskassa, Espanjassa, Irlannissa, I¤Europa er det anslått at 8¤millioner unge voksne (15–34 år), eller gjennomsnittlig 5,9¤%, har brukt kokain minst én gang. Italiassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassaœ(85). Yhteensä Nasjonale tall varierer fra 0,1¤%¤til 14,9¤%. 12 raportoivassa maassa viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden nuorten miesten lukumäärä suhteessa nuoriin naisiin on ainakin kaksinkertainen (86). Det europeiske gjennomsnittet for siste års bruk av kokain i¤denne aldersgruppen er anslått til 2,3¤% (ca. 3¤millioner) og for bruk siste måned til 0,9¤% (1,5¤millioner). sitä ainakin kerran elämässään eli keskimäärin 4,1œprosenttia 15–64-vuotiaista aikuisista (ks. tietojen yhteenveto taulukosta 8). Bruken er spesielt høy blant unge menn (15–34 år), og siste års prevalens av kokainbruk i¤denne gruppen er mellom 4¤% og 8,4¤% i¤Danmark, Spania, Irland, Italia og Storbritannia (85). Kansalliset luvut asettuvat välille 0,1–9,4 prosenttia, ja 12 maata 24:stä, mukana useimmat Keski- ja Itä-Euroopan maat, ilmoittivat alhaisia levinneisyyslukuja aikuisilla (0,5–2 prosenttia) ainakin kerran käyttäneiden osalta. I¤tolv av de rapporterende landene er forholdet menn til kvinner for siste års prevalens av Noin 4 miljoonan eurooppalaisen arvioidaan käyttäneen tätä huumausainetta viimeksi kuluneen vuoden aikana (keskimäärin 1,3 prosenttia), jos kohta kansallinen vaihtelu maasta toiseen on tässäkin huomattavaa. 4¤millioner europeere har brukt kokain det siste året (1,3¤% i¤gjennomsnitt), selv om det også her er variasjoner mellom landene. Tuoreimpien kansallisten tutkimusten arviot viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden määristä ovat 0–3,1 prosenttia. Nyere nasjonale spørreundersøkelser rapporterer om prevalensestimater for bruk siste år på mellom null og 3,1¤%. Viimeksi kuluneen kuukauden aikana kokaiinia käyttäneiden arvioitu määrä on noin 0,5 prosenttia aikuisväestöstä, mikä vastaa jotakuinkin kahta miljoonaa henkilöä. Prevalensestimatene for kokainbruk siste måned i¤Europa representerer ca. Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko GPS-5 (osa iii) ja (osa iv). 0,5¤% av den voksne befolkningen, eller 2 millioner personer. Taulukko 8: Kokaiininkäytön levinneisyys yleisväestössä – yhteenveto tiedoista Tabell 8: Prevalens av kokainbruk i befolkningen generelt — datasammendrag Yhdistynyt kuningaskunta (1,5 %)Espanja (1,1 %)Italia (0,7 %),Itävalta (0,6 %) Storbritannia (1,5 %)Spania (1,1 %)Italia (0,7 %)Østerrike (0,6 %) Euroopan levinneisyysarviot perustuvat painotettuihin keskiarvoihin, jotka on saatu vuosien 2001 ja 2009 välillä (pääasiassa 2004–2008) tehdyistä uusimmista kansallisista tutkimuksista. Europeiske prevalensestimater er basert på vektede gjennomsnitt fra de nyeste nasjonale undersøkelsene gjennomført fra 2001 til 2008/09 (hovedsakelig 2004–2008) og gjelder følgelig ikke noe enkelt år. Kansainväliset vertailut ) Se figur GPS-13 i¤Statistiske opplysninger 2010.) Yleisväestön keskuudessa tehdyistä tutkimuksista käy myös ilmi, että erittäin runsasta jaksoittaista juomista ( Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa intervjuet på utestedet, rapporterte 22¤% at de hadde tatt eller planla å¤ta kokain den kvelden. 87) esiintyy kokaiininkäyttäjien keskuudessa huomattavasti yleisväestöä enemmän (EMCDDA, 2009d). Data fra generelle befolkningsundersøkelser viser også at prevalensen av tung episodisk drikking¤(87 Kokaiinia viimeksi kuluneen vuoden aikana käyttäneiden nuorten aikuisten arvioitu määrä on kaiken kaikkiaan pienempi Euroopan unionissa (2,3 prosenttia) kuin Australiassa (3,4 prosenttia 14–39-vuotiaista), Kanadassa (4,0 prosenttia) ja Yhdysvalloissa (4,5 prosenttia 16–34-vuotiaista). ) er mye høyere blant kokainbrukere enn i¤befolkningen generelt (EONN, 2009d). Tanska on tosin ilmoittanut saman luvun kuin Australia, ja Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta ovat puolestaan ilmoittaneet Kanadaa ja Yhdysvaltoja korkeampia lukuja (kuvio 7). Nederland rapporterer også at brukerne kan ta kokain for å¤bli edrue etter overstadig drikking. Kokaiinin käytön suuntauksissa esiintyy Euroopassa erilaisia malleja. Både tverrsnittsundersøkelser og målrettede undersøkelser har vist at kokainbruk er forbundet med en bestemt livsstil og bestemte miljøer. Niissä kahdessa maassa, joissa kokaiinin käyttö on yleisintä (Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta), tämän huumausaineen käyttö lisääntyi huomattavasti 1990-luvun lopulla. For eksempel framgår det av en analyse av data fra British Crime Survey 2008/09 at 14,2¤% av 16–24-åringer som hadde vært på nattklubb fire eller flere ganger i¤løpet av siste måned, rapporterte om bruk av kokain i¤løpet av siste år, mot 4,0¤% av unge som ikke hadde vært på nattklubb (Hoare, 2009). Sen jälkeen suuntaus on ollut tasaisempi, joskin yleisesti ottaen nouseva. Kolmessa muussa maassa (Tanska, Irlanti ja Italia) käytön Målrettede spørreundersøkelser som ble ble gjennomført i¤ulike techno-miljøer i¤Tsjekkia, Nederland, Østerrike og Storbritannia, rapporterte svært høy livstidsprevalens av kokainbruk – fra 17,6¤% til hele 86¤%. Arviot koululaisten kokaiininkäytöstä ovat paljon pienempiä kuin kannabiksen kohdalla. Prevalensestimatene for bruk av kokain blant skoleelever er mye lavere enn for cannabis. Vuoden 2007 ESPAD-tutkimuksessa ainakin kerran kokaiinia käyttäneiden 15–16-vuotiaiden koululaisten osuus on 1–2 prosenttia puolessa tietoja ilmoittaneista 28 maasta. Livstidsprevalensen av kokainbruk blant 15–16-årige skoleelever i¤ESPAD-undersøkelsen fra 2007 ligger mellom 1¤% og 2¤% i¤halvparten av de 28 rapporterende landene. Valtaosa muista maista on ilmoittanut 3–4 prosentin levinneisyydestä, mutta Ranska on ilmoittanut 5 prosenttia ja Yhdistynyt kuningaskuntakuusi prosenttia. Flesteparten av de andre landene rapporterer om prevalensnivåer mellom 3¤% og 4¤%, mens Frankrike og Storbritannia rapporterer henholdsvis 5¤% og 6¤%. Tiedot ovat peräisin kunkin maan viimeisimmästä saatavilla olevasta tutkimuksesta. Dataene er fra den siste tilgjengelige undersøkelsen for hvert land. Euroopan keskiarvo laskettiin kansallisten levinneisyystietojen keskiarvona 15–34-vuotiaiden kansallista väestöä painottamalla (2006, tiedot Eurostatilta). Gjennomsnittlig europeisk prevalens er beregnet som gjennomsnittet av nasjonale prevalenstall vektet med antall innbyggere i¤alderen 15–34 år i¤hvert land (2006, hentet fra Eurostat). Yhdysvaltojen ja Australian tiedot on laskettu uudelleen alkuperäisten tutkimustulosten perusteella ikäryhmien 16–34 ja 14–39 ja vuosien mukaan. Katso lisätietoja vuoden 2010 tilastotiedotteen kuviosta GPS-20.Reitoxin kansalliset yhteyspisteet.SAMHSA (USA), Office of Applied Studies: National survey on drug use and health, 2008. Kanada: Canadian Alcohol and Drug Use Monitoring Survey.Australian Institute of Health and Welfare 2008. 2007 National Drug Strategy Household Survey: detailed findings. Drug statistics series No 22. Cat. No PHE 107. Canberra: AIHW. Data fra USA og Australia er rekalkulert på grunnlag av opprinnelige undersøkelsesdata til aldersgruppene 16–34 og 14–39 år. Espanjan koululaistutkimuksessa havaittiin kahden prosenttiyksikön lasku vuosien 2004 ja 2007 välillä. ) Definert som inntak av seks glass av en alkoholholdig drikk ved samme anledning minst en gang i¤uken de siste 12 månedene. Yhdistynyt kuningaskunta Internasjonale sammenligninger Katso lisätietoja vuoden 2010 tilastotiedotteen kuviosta GPS-14 (osa i). Se figur GPS-14 (del i) i¤Statistiske opplysninger 2010 for ytterligere opplysninger. Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Nasjonale kontaktpunkter i¤Reitox-nettet. Näissä maissa kokaiinin käyttö vaikuttaa myös olevan osallisena hyvin monissa huumeisiin liittyvissä ensiaputapauksissa: Alankomaissa näin on 32œprosentissa tapauksissa, Espanjassa ja Yhdysvalloissa valtaosassa tapauksia. I¤de to landene med høyest prevalens av kokainbruk (Spania og Storbritannia), økte bruken dramatisk på slutten av 1990-tallet før trenden stabiliserte seg, selv om den fortsatt er oppadgående. Espanjassa tehtiin hiljattain tutkimus, johon osallistui 720 säännöllisesti kokaiinia käyttävää 18–20-vuotiasta henkilöä. I¤tre andre land (Danmark, Irland, Italia) har økningen i¤prevalens vært mindre uttalt, og den kom senere. Osallistujat eivät käyttäneet heroiinia säännöllisesti. Bruksnivåene i¤disse landene er likevel høye sammenlignet med andre land i¤Europa. Tutkimuksesta kävi ilmi, että 27œprosentilla osallistujista oli ollut akuutti kokaiinimyrkytys viimeksi kuluneen vuoden aikana. Näistä 35 prosentilla oli ollut psykoosioireita (aistiharhoja tai deliriumia), ja yli puolella rintakipuja (Santos ym., painossa). I¤de andre landene som har gjentatte undersøkelser fra perioden 1998–2008/09, synes siste års prevalens blant unge voksne (15–34 år) å¤være mer stabil, og nivåene i¤perioden har holdt seg under 2¤% (figur 8). Suurimmat terveysriskit liittyvät kokaiinin suonensisäiseen käyttöön ja crackin käyttöön (sydän- ja verisuoniongelmat, mielenterveydelliset ongelmat). Yhteiskunnallinen syrjäytyminen ja muut erityisongelmat, kuten suonensisäiseen käyttöön, tartuntatautien leviämiseen ja yliannostukseen liittyvät riskit, yleensä vielä pahentavat edellä mainittuja ongelmia (EMCDDA, 2007c). Ser vi på de seneste trendene i¤de 15 landene som har gjentatte undersøkelser fra perioden 2003–08, er siste års prevalens blant unge voksne (15–34 år) minst fordoblet, selv om den fortsatt lå under 2¤% i¤tre land (Bulgaria, Tsjekkia, Latvia). Den økte med ca. Ensimmäinen ryhmä koostuu ”yhteiskuntaan sopeutuneista” käyttäjistä, jotka tapaavat käyttää kokaiinia viikonloppuisin, juhlissa tai muissa erityistilanteissa. 50¤% i¤to land (Irland, Storbritannia) og var stabil eller gikk ned i¤åtte land (Tyskland, Estland, Litauen, Ungarn, Østerrike, Polen, Slovakia, Finland). Nämä käyttäjät käyttävät kokaiinia toisinaan paljonkin (”putkeen”) tai melko usein. ”sosialt integrerte” brukere som bruker kokain i¤helgene, på fest eller andre spesielle anledninger, noen ganger i¤store mengder (”overstadig”) eller hyppig. Monet yhteiskuntaan sopeutuneet käyttäjät kertovat hallitsevansa kokaiininkäyttöään asettamalla itselleen sääntöjä esimerkiksi käytön määrästä, käyttötiheydestä tai käyttöön liittyvästä ympäristöstä (Decorte, 2000). Mange sosialt integrerte kokainbrukere rapporterer at de kontrollerer bruken ved å¤ha satt seg regler for f.eks. hvor mye, hvor ofte eller i¤hvilke sammenhenger de vil ta kokain (Decorte, 2000). Jotkut näistä käyttäjistä saattavat kärsiä terveydellisistä ongelmista, jotka liittyvät kokaiininkäyttöön, tai heille saattaa kehittyä pakonomaisia käyttötapoja, jotka vaativat hoitoa. En del av dem kan ha helseproblemer relatert til kokainbruken eller vil utvikle tvangsmønstre som krever behandling. Tutkimusten mukaan merkittävä osa tällaisista kokaiiniin liittyvistä ongelmista kärsivistä henkilöistä saattaa selvitä ilman muodollista hoitoa (Cunningham, 2000). Studier tilsier imidlertid at en vesentlig del av dem som har kokainrelaterte problemer, kan overvinne disse uten formell behandling (Cunningham, 2000). Viime aikoina esiin on noussut huoli myös kokaiininkäytön ja yöelämässä tehtävien väkivaltarikosten välisestä suhteesta (Measham ja Moore, 2009). Denne gruppen omfatter også personer som bruker kokain eller crack intensivt og som tilhører sosialt vanskeligstilte grupper som sexarbeidere eller innvandrere (Prinzleve et al., 2004). Kokaiinin ongelmakäyttö ja hoidon kysyntä Bruksmønstre for kokain Toinen ryhmä puolestaan koostuu enemmän marginaalistuneista tai yhteiskunnasta syrjäytyneistä käyttäjistä, mukaan luettuina entiset tai nykyiset opioidien käyttäjät, jotka saattavat käyttää crackia tai pistää kokaiinia suoneen. I¤en del europeiske land er det et stort antall personer som har eksperimentert med kokain bare en eller to ganger (Van der Poel et al., 2009). Myös tässä ryhmässä on paljon sellaisia kokaiinia ja crackia käyttäviä, jotka kuuluvat yhteiskunnallisesti vähäosaisempiin ryhmiin, kuten seksityöläisiin tai maahanmuuttajiin (Prinzleve ym., 2004). Personene som har en mer regelmessig eller intensiv bruk av kokain, kan grovt regnet deles i¤to store grupper. Den første gruppen består av EMCDDA:n määritelmän mukaan kokaiinin ongelmakäyttäjiä ovat ne, jotka käyttävät kokaiinia Dette skyldes delvis at patologiene som typisk er forbundet med langvarig bruk av kokain, ofte ) Katso laatikko ”Kokaiinikuolemat” luvusta 7. ) Se tabell EYE-3 til EYE-10 i¤Statistiske opplysninger 2010. Levamisoli kokaiinin laimennusaineena Levamisol som utblandingsstoff for kokain Laimennusaineet, joita kutsutaan myös ”leikkausaineiksi”, ovat aineita, joita etenkin jauhemaisiin huumausaineisiin lisätään tarkoituksella niiden myyntiarvon ja taloudellisen hyödyn kasvattamiseksi. Utblandingsstoffer eller ”cutting agents” er stoffer som tilsettes narkotiske stoffer, særlig stoffer i¤pulverform, for å¤øke salgsverdien og den økonomiske fortjenesten. Ne ovat eri asia kuin epäpuhtaudet, joilla tarkoitetaan pieniä määriä ei-toivottuja synteettisestä prosessista peräisin olevia aineita (King, 2009). Det er ikke det samme som urenheter, som er uønskede rester etter synteseprosessen og som forekommer i¤små mengder (King, 2009). koskevia kansallisia arvioita on saatavana ainoasta Italiasta, ja alueellisia arvioita ja crack-kokaiinin ongelmakäyttäjiä koskevia arvioita on saatavana Yhdistyneestä kuningaskunnasta (Englanti). er uspesifikke eller kroniske, og delvis at det er vanskelig å¤fastslå en årsakssammenheng mellom sykdommen og kokainbruken¤(89). Vuonna 2008 Italiassa arvioitiin olleen noin 172œ000 kokaiinin ongelmakäyttäjää (4,2–4,6 ongelmakäyttäjää tuhatta 15–64-vuotiasta kohti) (90). Regelmessig bruk, herunder ved sniffing, kan være forbundet med hjerte- og karlidelser så vel som nevrologiske og psykiatriske problemer, risiko for ulykker og for å¤bli smittet gjennom ubeskyttet sex (Brugal et al., 2009). Kokaiinin ongelmakäyttäjiä koskevien suuntaustietojen ja muiden tietolähteiden mukaan kokaiinin käyttö Italiassa on hiljalleen lisääntynyt. En studie gjennomført i¤USA viste også at om lag 5¤% av dem som bruker kokain, kan bli avhengige i¤løpet av det første året, men ikke mer enn ca. Koska kokaiini on hyvin kallista, sitä voidaan leikata useita kertoja yhdellä tai useammalla aineella. Fordi kokain er så dyrt, kan det bli utblandet i¤flere omganger med ett eller flere stoffer. Näitä voivat olla inertit laimennusaineet (kuten sokerit ja tärkkelys), jotka lisäävät huumausaineen tilavuutta. Det kan være snakk om inaktive fortynningsmidler (som sukker eller stivelse) som øker stoffets volum. Farmakologisesti vaikuttavia laimennusaineita voidaan käyttää lisäämään tai jäljittelemään huumausaineen vaikutuksia tai parantamaan sen ulkonäköä. Farmakologisk virksomme stoffer kan også brukes for å¤forsterke eller etterligne det narkotiske stoffets effekter eller forbedre utseendet. Tähän luokkaan kuuluvia aineita ovat kipulääkkeet (esimerkiksi parasetamoli), paikallispuudutusaineet (esimerkiksi lidokaiini), antihistamiinit (esimerkiksi hydroksitsiini), diltiatseemi ja atropiini (Meijers, 2007). Denne kategorien omfatter analgetika (som paracetamol), lokalbedøvende midler (som lidokain), antihistaminer (som hydroksyzin), diltiazem og atropin (Meijers, 2007). Levamisolin (I-tetramisolin) käytöstä kokaiinin laimennusaineena on tullut ilmoituksia Yhdistyneestä kuningaskunnasta ja Euroopasta vuodesta 2004 lähtien. Bruk av levamisol (l-tetramisol) for å¤kutte kokain har vært rapportert i¤USA og Europa siden 2004. Levamisolia käytetään eläinlääketieteessä loislääkkeenä, ja ihmislääketieteessä sitä käytettiin aikaisemmin immunostimulanttina. Levamisol er et veterinærmedisinsk parasittmiddel som tidligere ble brukt hos mennesker som et immunstimulerende middel. Jos sitä käytetään pitkän aikaa ja suurina annoksina, se voi aiheuttaa haittavaikutuksia, joista agranulosytoosi (1) on kaikkein huolestuttavin. Brukt i¤høye doser over lengre tid kan levamisol ha skadelige effekter, med agranulocytose¤(1) som den mest foruroligende. Sitä on havaittu pääasiassa tietyissä Euroopan kaupungeissa (Prinzleve ym., 2004; Connolly ym., 2008). Valtaosa hoidon kysynnästä liittyy crackin käyttöön. Studier i¤land med høye nivåer av bruk indikerer at en betydelig andel av hjerteproblemene hos unge mennesker kan være relatert til kokainbruk (Qureshi et al., 2001). Euroopassa crackin takavarikoita on ilmoitettu eniten Yhdistyneestä kuningaskunnasta. I¤disse landene synes kokainbruk også å¤være involvert i¤en vesentlig andel av narkotikarelaterte akuttmedisinske tilfeller – f.eks. 32¤% i¤Nederland og størsteparten i¤Spania og USA. Arviot crack-kokaiinin ongelmakäyttäjistä Englannissa vaihtelevat: vuosina 2006–2007 heitä arvioitiin olevan 1,4–17,0 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta asukasta kohden. Kansallinen keskiarvo on 5,2–5,6 tapausta tuhatta asukasta kohdenœ(91). En studie som nylig ble gjennomført i¤Spania blant 720 18–20-årige regelmessige kokainbrukere som ikke var regelmessige heroinbrukere, fant at 27¤% hadde opplevd akutt kokainforgiftning det siste året. Lisäksi on arvioitu, että yli kaksi kolmasosaa crackin ongelmakäyttäjistä on myös opioidien ongelmakäyttäjiä. Av disse hadde 35¤% hatt symptomer på psykose (hallusinasjoner eller delirium) og over 50¤% brystsmerter (Santos et al., under trykking). Maissa, joissa kokaiininkäyttö on yleisintä, jauhemaista tai crack-kokaiinia käyttävät usein parhaillaan korvaushoitoa saavat opioidien käyttäjät (pääasiassa Espanja, Italia, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta). Kokaininjisering og crackbruk er forbundet med størst helserisiko, herunder hjerte- og karsykdom samt psykiske lidelser. Myös kokaiinin ja alkoholin käyttö korreloivat keskenään korvaushoitoa saavien potilaiden keskuudessa. Disse forsterkes av sosial marginalisering og andre spesifikke problemer, som risikoen forbundet med sprøytebruk, herunder overføring av smittsomme sykdommer og overdose (EONN, 2007c). Kokaiinitakavarikoissa levamisolia ei tunnisteta rutiininomaisesti, eikä sitä juuri pystytä kvantifioimaan. Levamisol identifiseres ikke ofte i¤kokainbeslag og blir sjelden kvantifisert. Käytettävissä olevien tietojen mukaan vaikuttaa kuitenkin siltä, että sekä levamisolilla laimennettujen kokaiininäytteiden määrä että levamisolin pitoisuus huumausaineessa ovat lisääntyneet. Tilgjengelig informasjon tyder imidlertid på en økning både i¤andelen kokainprøver som er kuttet med levamisol, og konsentrasjonen av levamisol i¤stoffet. Tämän vuoksi Euroopan varhaisen varoituksen järjestelmä (katso luku 8) antoi varoituksen ja alkoi kerätä aiheesta lisää tietoa. Dette var bakgrunnen for at EUs system for tidlig varsling (se kapittel 8) utstedte en advarsel og begynte å¤samle inn data også på dette området. Yhdysvalloissa annetun kansanterveydellisen varoituksen perusteella kävi ilmi, että yli 70 prosenttia vuonna 2009 analysoidusta takavarikoidusta kokaiinista sisälsi levamisolia (2), ja vuoden loppuun mennessä maassa oli ilmoitettu 20 vahvistettua tai todennäköistä agranulosytoositapausta (joista kaksi oli johtanut kuolemaan). USA advarte om at over 70¤% av alle kokainbeslag som ble analysert i¤2009, inneholdt levamisol¤(2), og innen årets utgang hadde USA 20 bekreftede eller sannsynlige tilfeller av agranulocytose (hvorav to dødsfall). Näiden tapausten määrä kokaiinin käyttäjämääriin nähden vaikuttaa kuitenkin hyvin pieneltä. Det synes imidlertid likevel som om det forekommer svært få tilfeller av agranulocytose sett i¤forhold til antallet kokainbrukere. (1) Agranulosytoosi on hematologinen sairaus, joka voi johtaa nopeasti kehittyviin henkeä uhkaaviin infektioihin. (1) Agranulocytose er en blodsykdom som kan føre til at infeksjoner raskt kan bli livstruende.(2) SAMHSA pressemelding. ) SAMHSAn lehdistötiedote. av kokain, mens Storbritannia (England) har regionale anslag og anslag over crackbrukere. Noin 17 prosenttia kaikista huumehoidon asiakkaista vuonna 2008 ilmoitti ensisijaiseksi hoitoon hakeutumisen syyksi pääasiassa jauhemaisen kokaiinin käytön. I¤Italia ble antallet problembrukere av kokain anslått til rundt 172¤000 (mellom 4,2 og 4,6 pr. Tämä vastaa noin 70œ000:ta tapausta 27:ssä Euroopan maassa. 1¤000 innbyggere i¤alderen Tämän väestön lukumäärää koskevista arvioista voidaan päätellä, kuinka monet ihmiset ovat mahdollisesti hoidon tarpeessa. Bruk av crack er svært sjelden hos sosialt integrerte kokainbrukere. Näissä arvioissa ei kuitenkaan huomioida riittävästi yhteiskuntaan sopeutuneita kokaiinin ongelmakäyttäjiä, vaikka he voivat tarvita yhtä lailla hoitoa. Den forekommer hovedsakelig i¤marginaliserte, vanskeligstilte grupper som sexarbeidere, problembrukere av opioider og noen ganger enkelte etniske minoriteter (f.eks. Frankrike, Nederland, Storbritannia). Crackbruk observeres Ensisijaisesti kokaiinia käyttävien asiakkaiden osuudessa ja lukumäärässä on suuria eroja maiden välillä. Regelmessige brukere av kokain, personer som bruker kokain i¤lengre perioder og personer som injiserer kokain, defineres av EONN som problembrukere av kokain. Suurimmista osuuksista ovat ilmoittaneet Espanja (46 prosenttia), Alankomaat (33 prosenttia) ja Italia (28 prosenttia). Sosialt integrerte problembrukere av kokain er imidlertid underrepresentert i¤disse estimatene selv om også de kan trenge behandling. Belgiassa, Irlannissa, Kyproksella, Bare Italia har et nasjonalt anslag over antallet problembrukere (90) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko PDU-102 (osa i).(91) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko PDU-103 (osa ii). 89) Se boksen ”Dødsfall forårsaket av kokain” i¤kapittel 7.90) Se tabell PDU-102 (del i) i¤Statistiske opplysninger 2010. Luku 5: Kokaiini ja crack-kokaiini Kapittel 5: Kokain og crack landene som har flest kokainklienter, har Spania, Italia og Nederland siden 2005 kunnet rapportere om en stabil eller fallende trend når det gjelder antallet og andelen nye klienter som oppgir kokain som primærrusmiddel, mens Luxemburgissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa kokaiiniasiakkaiden osuus kaikista huumeasiakkaista on 11–15 prosenttia. Storbritannia rapporterer en økning¤(93). Neljässätoista maassa vuonna 2006 tehty analyysi osoitti, että noin 63 prosenttia kokaiiniasiakkaista on sekakäyttäjiä. Nesten alle kokainklienter behandles poliklinisk, men en del kan også bli behandlet i¤privatklinikker, som nesten ikke er representert i¤dagens overvåkingssystem. Kokaiini myös mainitaan usein toissijaisena huumausaineena. Storbritannia rapporterer flest behandlingssøknader som gjelder crackbruk, og også flest beslag av crack. Tämä koskee varsinkin ensisijaisesti heroiinia käyttäviä (EMCDDA, 2009d). I¤tillegg betraktes crackbruk som en vesentlig komponent i¤Londons narkotikaproblem. Vuonna 2008 noin 10œ000 asiakkaan ilmoitettiin aloittaneen avohoidon pääasiassa crack-kokaiinin käytön vuoksi. Anslag over problematisk crackbruk i¤England fra 2006/07 varierer fra 1,4 til 17,0 tilfeller pr. Tämä on 16 prosenttia kaikista kokaiiniasiakkaista ja 3 prosenttia kaikista avohoitoasiakkaista. 1¤000 innbyggere i¤alderen 15–64 år, med et nasjonalt gjennomsnitt på 5,2–5,6 tilfeller pr. Myös Alankomaat on ilmoittanut, että crack-asiakkaiden osuus kaikista hoitoon hakeutuneista vuonna 2008 oli tuntuvaœ(96). Det anslås at over to tredeler av problembrukerne av crack også er problembrukere av opioider. Huumausainehoitoon pääasiallisesti kokaiininkäytön vuoksi hakeutuvien asiakkaiden määrä on kasvanut Euroopassa useita vuosia, joskin suuntaukseen vaikuttavat voimakkaasti muutamat maat (Espanja, Italia, Alankomaat, Yhdistynyt kuningaskunta). I¤de landene som har de høyeste prevalenstallene, bruker opioidbrukere som får substitusjonsbehandling, kokainpulver eller crack (hovedsakelig Spania, Italia, Nederland, Storbritannia). Sitä vastoin Yhdistyneessä kuningaskunnassa ne ovat kasvaneet (93). Det er også en korrelasjon mellom kokain- og alkoholbruk hos pasienter i¤substitusjonsbehandling. Lähes kaikki kokaiiniasiakkaat on ilmoitettu avohoitokeskuksista, joskin osaa kokaiininkäyttäjistä saatetaan hoitaa yksityisissä klinikoissa, jotka eivät juurikaan ole edustettuina nykyisessä seurantajärjestelmässä. Klienter som har kokain som primærrusmiddel, rapporterer å¤ha debutert med primærrusmiddelet i¤høyere alder (22,3 år, 87¤% før fylte 30) enn dem som har et annet primærrusmiddel, og gjennomsnittlig går det ni år fra første gangs bruk av kokain til første behandling. Kaiken kaikkiaan hoidossa olevissa kokaiinin käyttäjissä on havaittu kaksi pääryhmää: yhteiskuntaan sopeutuneet yksilöt, jotka käyttävät jauhemaista kokaiinia, sekä syrjäytyneempi asiakasryhmä, joka käyttää kokaiinia, varsinkin crack-kokaiinia, yhdessä opioidien kanssa. I¤2008 oppga om lag 17¤% av alle klienter i¤behandlingsapparatet at kokain, hovedsakelig i¤pulverform, var den viktigste grunnen til å¤påbegynne behandling for narkotikabruk, noe som tilsvarer ca. Ensimmäinen ryhmä ilmoittaa yleensä nuuskaavansa ainetta ja käyttävänsä sitä aika ajoin muiden päihteiden, kuten alkoholin tai kannabiksen, muttei opioidien kanssa. 70¤000 rapporterte tilfeller i¤27 land¤i¤Europa. Osa tämän ryhmän jäsenistä ohjautuu hoitoon rikosoikeusjärjestelmän kautta. Av dem som påbegynner behandling for første gang, er andelen som oppgir kokain som primærrusmiddel, høyere (24¤%). Toinen ryhmä ilmoittaa usein käyttävänsä huumeita suonensisäisesti, käyttävänsä niin kokaiinia kuin opioidejakin ja polttavansa joskus crack-kokaiinia. De fleste kokainklientene sniffer (63¤%) eller røyker (31¤%) rusmiddelet; bare 3¤% rapporterer om injisering (94). Ryhmän jäsenten terveydelliset ja sosiaaliset olosuhteet ovat epävarmat. Nesten halvparten av dem har brukt stoffet en til seks ganger i¤uken i¤måneden før behandlingen begynte, 26¤% har brukt det daglig, og 25¤% har ikke brukt det i¤løpet av denne perioden¤(95). Tähän ryhmään kuuluu entisiä heroiininkäyttäjiä, jotka tulevat uudelleen huumehoitoon kokaiininkäytön vuoksi, joten ensisijaisen huumeen määrittäminen voi olla vaikeaa (NTA, 2010)œ(97). En analyse av behandlingsdata fra 14 land i¤2006 avslørte at ca. Hoito ja haittojen vähentäminen 63¤% av kokainklientene er blandingsbrukere. Kokaiiniasiakkaissa miesten osuus on suurimpia suhteessa naisten määrään (viisi miestä yhtä naista kohti). Av disse bruker 42¤% også alkohol, 28¤% cannabis og 16¤% heroin. Myös heidän keski-ikänsä on huumehoitoasiakkaiden korkeimpia (noin 32 vuotta). Kokain rapporteres også som sekundærrusmiddel av 32¤% av polikliniske klienter, særlig klienter som har heroin som primærrusmiddel (EONN, 2009d). Näin on erityisesti niissä maissa, joissa on paljon kokaiinin pääasialliseksi huumeekseen ilmoittavia asiakkaita, varsinkin Italiassa, jossa sukupuolten välinen suhde on 6:1 ja käyttäjien keski-ikä 34 vuotta. Det er store forskjeller landene imellom når det gjelder hvor stor andel de primære kokainklientene utgjør og hvor mange de er. Ensisijaisesti kokaiinia käyttävät ilmoittavat aloittaneensa pääasiallisen huumeensa käytön ensisijaisesti muita huumeita käyttäviin verrattuna hieman vanhempana (22,3-vuotiaana, 87œprosenttia ennen 30 vuoden ikää). De høyeste andelene rapporteres av Spania (46 %), Nederland (33¤%) og Italia (28¤%). I¤Belgia, Irland, Kypros, Luxembourg og Storbritannia utgjør kokainklientene mellom 11¤% og 15¤% av alle narkotikaklienter. Kokaiinin ensimmäisen käyttökerran ja ensimmäisen hoitoon hakeutumisen välinen aika on noin yhdeksän vuotta. I¤Europa for øvrig representerer kokainklientene under 10¤% av alle narkotikaklienter i¤behandlingsapparatet, i¤åtte land under 1¤%¤(92). Useimmat kokaiiniasiakkaat nuuskaavat (63 prosenttia) tai polttavat (31 prosenttia) sitä, ja vain alle 3 prosenttia 7¤500) rapporteres av Storbritannia, hvor de står for 42¤% av alle kokainklienter og 5,6¤% av alle narkotikaklienter. Euroopassa kokaiini- ja crackkokaiiniriippuvuuden hoitoa antavat yleensä siihen erikoistuneet avohoitopalvelut. Antallet klienter som påbegynner narkotikabehandling for kokain som primærrusmiddel, har gått opp i¤Europa i¤flere år, men trenden er sterkt influert av enkelte land (Spania, Italia, Nederland, Storbritannia). Koska tehokasta lääkehoitoa ei ole tällä hetkellä olemassa, ilmoittaa käyttävänsä sitä suonensisäisesti (94 Av klientene som påbegynte narkotikabehandling for første gang, økte antallet kokainklienter fra 18¤000 til 28¤000 og andelen fra 22¤% til 27¤% (18 land). Av de 92) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvio TDI-2 ja taulukot TDI-5 (osa i) sekä (osa ii) ja TDI-24. 91) Se tabell PDU-103 (del ii) i¤Statistiske opplysninger 2010.92) Se figur TDI-2 og tabell TDI-5 (del i) og (del ii) og TDI-24 i¤Statistiske opplysninger 2010. Espanjaa koskevat tiedot ovat vuodelta 2007. Data for Spania viser til 2007. 93) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot TDI-1 ja TDI-3.94) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko TDI-17 (osa iv).95) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko TDI-18 (osa ii). 93) Se figur TDI-1 og TDI-3 i¤Statistiske opplysninger 2010.94) Se tabell TDI-17 (del iv) i¤Statistiske opplysninger 2010.95) Se tabell TDI-18 (del ii) i¤Statistiske opplysninger 2010. ) Vuodesta 2008 alkaen Alankomaat luokittelee crackin käyttäjiksi ne kokaiiniasiakkaat, jotka ilmoittavat polttamisen ensisijaiseksi käyttötavaksi. Siden 2008 har Nederland betraktet alle kokainklienter som rapporterer ”røyking” som bruksmåte, som crackbrukere. Tämän vuoksi viime vuosia koskevat luvut ovat suurentuneet merkittävästi. Dette har ført til en markant økning i¤tallene som er rapportert i¤forhold til tidligere år. Myös muissa maissa crack-asiakkaiden määrittäminen voi olla puutteellista.) Også i¤andre land kan crackklienter være utilstrekkelig identifisert. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa pulverkokain, og en mer marginalisert klientgruppe som bruker kokain, ofte crack, i¤kombinasjon med opioider. Kokaiinirokotetta on ensimmäisen kerran testattu eläinkokeissa 1990-luvun alussa. Kun rokote on annettu, elimistö alkaa sen ansiosta tuottaa vasta-aineita, jotka sitoutuvat verenkierrossa kokaiinimolekyyleihin. Den første gruppen rapporterer typisk at de sniffer stoffet og noen ganger bruker det sammen med andre rusmidler som alkohol eller cannabis, men ikke med opioider. Tällöin elimistössä luontaisesti olevat entsyymit alkavat muuttaa niitä inaktiivisiksi molekyyleiksi. En del av medlemmene av denne gruppen henvises til behandling av strafferettssystemet. kokaiiniasiakkaille tarjotaan psykososiaalista hoitoa, kuten neuvontaa sekä kognitiivista käyttäytymisterapiaa. Den andre gruppen rapporterer ofte at de injiserer narkotika, bruker både kokain og opioider, røyker noen ganger crack, har svak helse og lever i¤en sosialt prekær situasjon. Joissain maissa on laadittu ohjeistukset kokaiiniongelmien hoitoon (esimerkiksi Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta). I¤denne gruppen, som også består av tidligere heroinbrukere som søker behandling på nytt for kokainbruk, kan identifisering av primærrusmiddel være vanskelig (NTA, 2010)¤(97). Ensimmäinen satunnaistettu ja kontrolloitu tutkimus rokotteesta tehtiin Yhdysvalloissa. To studier som nylig er gjennomført, undersøkte effekten av psykososial behandling hos brukere av pulverkokain (NTA, 2010) og crack (Marsden et al., 2009) i¤engelske behandlingssentre. Siihen osallistui 115œparhaillaan opioidikorvaushoidossa olevaa henkilöä. Studiene sammenlignet endringene i¤bruken av stoffet før og etter seks måneders behandling (eventuelt ved tidligere utskrivelse). Tutkimus osoitti, että rokotteen saaneet henkilöt, joille kehittyi riittävä vastaainetaso, pysyivät erossa huumeista. I¤den første studien hadde 61¤% av brukerne av pulverkokain (1¤864 av 3¤075) sluttet å¤bruke stoffet, og ytterligere 11¤% hadde redusert forbruket betraktelig. Kuitenkin vain noin neljälle kymmenestä (38 prosenttia) rokotetusta opioidien käyttäjästä kehittyi sellainen vastaainetaso, joka mahdollisti kokaiinista pidättymisen kahden kuukauden ajan (Martell ym., 2009). I¤den andre studien var 52¤% av crackbrukerne (3¤941 av 7¤636) rusfrie etter seks måneders behandling. Samanlaisia tuloksia saatiin myös myöhemmin tehdystä tutkimuksesta. Se käsitti kymmenen miespuolista kokaiininkäyttäjää, jotka käyttivät ainetta polttamalla ja olivat aineesta riippuvaisia eivätkä olleet hakeutuneet huumehoitoon. Mindre oppmuntrende var det at substitusjonsbehandling med opioider ble funnet å¤være mindre effektiv hos klienter som bruker både heroin og crack, enn hos klienter som bruker bare heroin. Euroopassa käytetään yleisesti lääkehoitoa kokaiiniriippuvuuden oireiden, etenkin ahdistuneisuuden, lievittämiseen. Nykyisiä kokaiiniongelmien hoitokäytäntöjä Ranskassa tarkastelleen laadullisen tutkimuksen mukaan tiettyjä lääkkeitä, esimerkiksi metyylifenidaattia, modafiniilia tai topiramaattia, määrättiin päihteen himon vähentämiseksi tai korvaustarkoituksiin, vaikka niiden tehokkuudesta on vain vähän näyttöä (Escots ja Suderie, 2009). Dette funnet bekrefter at samtidig bruk av kokain eller crack har negativ innvirkning på utfallet av substitusjonsbehandling og understreker behovet for å¤utvikle nye strategier for å¤behandle kombinert heroin- og kokain- eller crack- og kokainavhengighet. Tällä tavoin hoito voidaan toteuttaa myös ulkopuolisille ”näkymättömästi”. Nye studier med sikte på behandling av kokainavhengighet Yksikään niistä ei ole osoittautunut selvästi tehokkaaksi, eivätkä Euroopan lääkevirasto ja Yhdysvaltain elintarvike- ja lääkevirasto (FDA) ole hyväksyneet yhtään lääkeainetta kokaiiniriippuvuuden hoitoon (Kleber ym., 2007). Så langt har ingen virkelig overbevist, og verken EMEA (Det europeiske legemiddelkontor) eller American Food and Drug Administration har godkjent noe legemiddel for behandling av kokainavhengighet (Kleber et al., 2007). On kuitenkin rekisteröity yli 100 meneillään olevaa satunnaistettua ja kontrolloitua tutkimusta, joissa on tarkoitus testata uusia lääkeaineita, joskus psykologisten hoitotoimien osana. Imidlertid er det nå registrert over 100 pågående randomiserte kontrollerte forsøk med nye stoffer, noen ganger sammen med psykologiske intervensjoner. Disulfraami on lääkeaine, joka vaikuttaa alkoholin metaboliaan, ja sen käyttö vähensi kokaiininkäyttöä myös alkoholismista kärsivillä potilailla. I¤Europa gis behandling for avhengighet av kokain og crack oftest i¤spesialiserte polikliniske behandlingssentre. Käytön vähenemisen arvellaan johtuvan siitä, että lääke vähentää alkoholiin liittyvää estojen poistumista ja arvostelukyvyn heikkenemistä. Ettersom det ennå ikke finnes noen effektiv farmakologisk behandling for kokainklientene, får de psykososial behandling i¤form av rådgivning og kognitiv atferdsterapi. Koska näyttö on laadullisesti rajallista, on ehdotettu, että lääkäreiden on punnittava disulfraamin mahdollisia hyötyjä ja haittavaikutuksia lääkkeen määräämistä harkitessaan (Pani ym., 2010). Retningslinjene i¤Storbritannia anbefaler – avhengig av klientenes behov – tre til tjue behandlingstimer med sikte på å¤løse ambivalensen i¤forhold til endring, øke gjenkjennelsen av hva som utløser suget og bedre mestringen av denne situasjonen, redusere kokainrelatert skade og forebygge tilbakefall¤(NTA, 2006). Muutamien kouristuksia ehkäisevien lääkeaineiden käyttöä tarkasteltiin 15 tutkimuksessa, joihin osallistui 1œ066 potilasta (Minozzi ym., 2009). En kokainvaksine ble første gang prøvd ut på dyr i¤begynnelsen av 1990-årene. Lääkehoito ei ollut lumelääkettä merkittävästi parempi potilaiden hoidossa pysymisen, haittavaikutusten määrän ja tyypin vähentämisen tai kokaiininkäytön vähentämisen kannalta. Vaksinen virker slik at den får kroppen til produsere antistoffer som binder seg til kokainmolekylene i¤blodstrømmen, slik at naturlig forekommende enzymer omdanner dem til inaktive molekyler. Psykoosilääkkeitä puolestaan arvioitiin seitsemässä tutkimuksessa, joihin osallistui 293 potilasta I¤Europa behandles symptomene på kokainavhengighet, særlig angst, oftest med legemidler. Viime aikoina on tehty kaksi tutkimusta, joissa tarkasteltiin jauhemaisen kokaiinin (NTA, 2010) ja crack-kokaiinin (Marsden ym., 2009) käyttäjille annetun psykososiaalisen hoidon tehokkuutta Englannin hoitokeskuksissa. Den første randomiserte kontrollerte studien av vaksinen ble gjennomført i¤USA og omfattet 115 personer som fikk substitusjonsbehandling med opioider. Molemmissa tutkimuksissa vertailtiin muutoksia huumeen käytössä ennen hoidon aloittamista ja kuusi kuukautta sen jälkeen (tai aiemmin, jos hoito oli lopetettu). Studien fant at forsøkspersoner som fikk vaksinen og fikk et tilstrekkelig høyt nivå av antistoffer, holdt seg rusfrie. Ensimmäisessä tutkimuksessa 61 prosenttia jauhemaisen kokaiinin käyttäjistä (1œ864 henkilöä 3œ075:stä) oli lopettanut päihteen käyttämisen ja 11 prosenttia oli vähentänyt sitä merkittävästi. Imidlertid kom bare fire av ti (38¤%) vaksinerte opioidbrukere opp i¤et antistoffnivå som blokkerte effekten av kokain i¤to måneder (Martell et al., 2009). Toisessa tutkimuksessa 52 prosenttia crack-kokaiinin käyttäjistä (3œ941 henkilöä 7œ636:sta) oli pysynyt päihteettömänä kuusi kuukautta hoidon jälkeen. Tilsvarende resultater ble observert i¤en senere studie av ti mannlige kokainbrukere som røykte stoffet, var avhengige og ikke søkte behandling. Tutkimuksessa kylläkin havaittiin, että opioidikorvaushoito ei ollut heroiinia ja crack-kokaiinia käyttävien osalta yhtä tehokasta kuin vain heroiinia käyttävillä. I¤Europa er det offentlige behandlingsapparatet for narkotikaavhengighet oftest innrettet på opioidbrukernes behov, og sosialt integrerte kokainbrukere kan ha motforestillinger mot å¤søke behandling der på grunn av frykt for stigmatisering. Danmark, Irland, Italia og Østerrike har derfor utviklet egne programmer for denne gruppen. Et fellestrekk er at behandlingen kan gis utenfor ordinære åpningstider for å¤være mer diskret og ta hensyn til klientenes forpliktelser overfor arbeidsgiver. Tulos painottaa myös tarvetta kehittää uusia strategioita heroiini- ja kokaiini- tai crackkokaiiniriippuvuuden hoitoon. ) Se tabell TDI-10, TDI-11 (del iii), TDI-21 og TDI-103 (del ii) i¤Statistiske opplysninger 2010. Yleisesti ottaen tutkimukset olivat liian suppeita mahdollisten vaikutusten vahvistamiseksi, mutta käytettävissä olevat tulokset eivät tue näiden lääkeaineiden käyttöä kokaiiniriippuvuuden hoidossa. Denne effekten ble tilskrevet svekkelsen av alkoholrelatert disinhibering og svekket dømmekraft. Nyere studier har også funnet at disulfiram virker direkte inn på forbrenningen av kokain. arvioinnissa havaittiin, että huomiota on alettu kiinnittää enemmän kokaiiniin liittyvien haittojen määrittämiseen kuin niiden vähentämiseen tähtäävien toimenpiteiden kehittämiseen (Grund ym., 2010). Men fordi dokumentasjonen er av begrenset kvalitet, ble det antydet at klinikere bør foreta en avveining mellom mulige fordeler og potensielle skadevirkninger av disulfiram (Pani et al., 2010). Opioidikorvaushoidossa olevien potilaiden osalta havaittiin, että bupropionin, dekstroamfetamiinin ja modafiniilin käyttö edistää kokaiinista erossa pysymistä lumelääkkeeseen verrattuna (Castells ym., 2010). En fersk gjennomgang av skadereduserende tiltak for brukere av sentralstimulerende midler konkluderte med at det var gjort mer for å¤identifisere kokainrelaterte skader enn for å¤utvikle intervensjoner for å¤redusere dem (Grund et al., 2010). Lääkkeettömien hoitomuotojen osalta joistakin psykososiaalisista toimenpiteistä saatiin myönteisiä tuloksia. Bruken av en rekke krampedempende midler ble vurdert i¤15 studier som omfattet 1¤066 pasienter (Minozzi et al., 2009). Esimerkiksi hoidon keskeyttäneiden määrä väheni, kokaiininkäyttö väheni ja hoitoon osallistuminen lisääntyi etenkin, jos samalla hyödynnettiin myös palkitsemiseen ja rankaisemiseen perustuvaa kuponkimenetelmää (Knapp ym., 2007). Legemidlene hadde ikke signifikant bedre effekt enn placebo når det gjaldt å¤holde pasientene i¤behandling, å¤redusere antallet og typene bivirkninger eller å¤redusere kokainforbruket. Antipsykotiske midler ble vurdert i¤sju studier av til sammen 293 pasienter (Amato et al., 2009). Useissa meneillään olevissa tutkimuksissa tutkitaan kannustamiseen perustuvien toimenpiteiden vaikutuksia; joissakin tapauksissa ne on liitetty käyttäytymisterapiaan ja lääkehoitoon. Studiene var generelt for små til å¤bekrefte mulige effekter, men de resultatene som er tilgjengelig, støtter ikke bruk av disse midlene i¤behandlingen av kokainavhengighet. Korva-akupunktiohoidosta ei saatu merkittäviä tuloksia (Gates ym., 2006). Hos pasienter som fikk substitusjonsbehandling med opioider, ble det funnet at bruk av bupropion, dekstroamfetamin og modafinil er forbundet med høyere vedvarende avholdenhet fra kokain enn det som oppnås med placebo (Castells et al., 2010). Jäsenvaltiot tarjoavat kokaiinia suonensisäisesti käyttäville yleensä samat palvelut ja valmiudet kuin opioidien käyttäjille: turvallisen käytön suositukset, koulutus turvallista pistämistä varten ja neulan- ja ruiskunvaihtoohjelmat. Medlemsstatene tilbyr vanligvis injiserende kokainbrukere de samme tiltakene som til opioidbrukere, f.eks. anbefalinger om sikker bruk, opplæring i¤sikker sprøytebruk og sprøytebytteprogrammer. Kokaiinin suonensisäiseen käyttöön voi kuitenkin liittyä suurempi tarvikkeiden yhteiskäytön riski ja suurempi pistämistiheys, mistä voi seurata suonen kokoonpainumista ja pistämistä kehon riskialttiimpiin osiin (sääriin, käsiin, jalkoihin, nivusiin). Imidlertid kan injisering av kokain være forbundet med økt risiko for deling av injeksjonsutstyr og med hyppig injisering, som kan føre til venekollaps og til at sprøyten settes i¤deler av kroppen som medfører høyere risiko (f.eks. bein, hender, føtter eller lysken). Siksi turvallista käyttöä koskevat suositukset olisi mukautettava näitä erityisriskejä vastaaviksi, ja yksi yhdestä -periaatteella toimivia vaihto-ohjelmia olisi vältettävä. Derfor bør anbefalinger om sikker bruk tilpasses nettopp disse risikoene, og retningslinjer som krever innlevering av en brukt sprøyte for å¤få utlevert en ny, bør unngås. Koska pistäminen voi olla hyvin tiheää, steriilien välineiden toimittamista kokaiinia suonensisäisesti käyttäville ei tulisi rajoittaa (van Beek ym., 2001). Muutamissa maissa (esim. På grunn av den potensielt høye injeksjonshyppigheten bør det ikke settes begrensninger på utlevering av sterilt utstyr til sprøytebrukere (van Beek et al., 2001). Espanjassa ja Ranskassa) joissakin matalan kynnyksen keskuksissa tarjotaan myös puhtaita crack-piippuja. Rene crackpiper deles også ut i¤lavterskeltilbud i¤en del land (Spania, Frankrike). Crack-kokaiinin ja kokaiinin ongelmakäyttäjille suunnatut haittojen vähentämistoimet ovat uusi toiminta-alue monissa jäsenvaltioissa. Skadereduserende tiltak rettet mot personer i¤rekreasjonsmiljøer som bruker pulverkokain, fokuserer hovedsakelig på bevisstgjøring. Yksi syy tämän alan toimenpiteiden vähäiseen tarjontaan, varsinkin crack-kokaiinin käyttäjille, voi olla se, että keskeisiltä työntekijöiltä puuttuu tietoa tästä huumausaineesta, kohderyhmästä ja heidän tarpeistaan. Programmene omfatter rådgivning og informasjon om risikoen forbundet med alkohol- og narkotikabruk generelt og gjerne også materiell om risikoen forbundet med kokainbruk. Äskettäisessä piristeiden käyttäjille tarkoitettujen haittoja vähentävien toimenpiteiden Bortsett fra bevisstgjøring er skadereduserende tiltak for denne målgruppen, som utgjør det store flertall av kokainbrukere i¤Europa, nærmest ikke-eksisterende. Viihdeympäristöissä kokaiininkäyttäjille kohdennetut haittoja vähentävät toimet painottuvat pääasiassa tietoisuuden lisäämiseen. Når det gjelder ikke-farmakologiske intervensjoner, ga en del psykososiale intervensjoner positive resultater i¤form av redusert frafallsprosent, redusert kokainbruk og bedret deltakelse, særlig der intervensjonene var kombinert med belønnings- og læringsbasert rusbehandling (Knapp et al., 2007). Ohjelmissa tarjotaan nuorille neuvontaa ja tietoa alkoholin ja huumeiden käyttöön yleisesti liittyvistä riskeistä sekä materiaalia kokaiininkäyttöön liittyvistä riskeistä. Flere pågående studier foretar en videre undersøkelse av effektene av insentivbaserte intervensjoner, noen ganger i¤kombinasjon med atferdsterapi og farmakologiske intervensjoner. Og til slutt, behandling med øreakupunktur ga ikke signifikante resultater (Gates et al., 2006). Luku 6Opioidien käyttö ja huumeiden suonensisäinen käyttö Kapittel 6Opioidbruk og injeksjonsbruk Johdanto vuonna 2009. Uusimpien arvioiden mukaan heroiinin mahdollinen tuotanto maailmassa on vähentynyt 657 tonniin vuosien 2007–2008 arvioiduista määristä (750 tonnia) (UNODC, 2010b). Innledning lavere enn anslaget for 2007 og 2008 på 750 tonn (UNODC,¤2010b). Heroiini saapuu Eurooppaan pääasiassa kahta merkittävää salakuljetusreittiä pitkin: historiallisesti merkittävää Balkanin reittiä ja sen useita sivuhaaroja pitkin kuljettuaan ensin Pakistanin, Iranin ja Turkin läpi, sekä muiden läpikulku- tai kohdemaiden kautta (Albania, Unkari, Bulgaria, Tšekki, entiset Jugoslavian tasavallat, Romania, Slovakia, Itävalta, Italia). Heroin føres inn i¤Europa langs to hovedruter: Den historisk viktige Balkan-ruten, der heroin produsert i¤Afghanistan transporteres gjennom Pakistan, Iran og Tyrkia og deretter gjennom andre transitt- eller destinasjonsland (Albania, Ungarn, Bulgaria, Tsjekkia, tidligere jugoslaviske republikker, Romania, Slovakia, Østerrike, Italia). Heroiinia kuljetetaan Eurooppaan myös ”silkkitietä” pitkin Keski-Aasian ja Venäjän sekä Valko-Venäjän, Puolan ja Ukrainan kautta Liettuaan ja sieltä esimerkiksi Skandinavian maihin (INCB, Heroin føres også inn i¤Europa over ”Silkeveien” via Sentral-Asia og Russland og deretter gjennom Hviterussland, Polen og Ukraina via Litauen til bl.a. Skandinavia (INCB, 2010b). Heroiinin ja erityisesti sen suonensisäinen käyttö on yhdistetty tiiviisti huumausaineiden ongelmakäyttöön Euroopassa 1970-luvulta lähtien. Heroinbruk, særlig injeksjonsbruk, har siden 1970-tallet vært tett forbundet med folkehelseproblemer og sosiale problemer i¤Europa. Heroiini aiheuttaa edelleen suurimman osan huumausaineista johtuvasta sairastuvuudesta ja kuolleisuudesta Euroopan unionissa. I¤dag er dette rusmiddelet fortsatt årsaken til størsteparten av all sykdom og død forbundet med narkotikabruk i¤Den europeiske union. Heroiinin käytön ja siihen liittyvien ongelmien on havaittu vähentyneen 1990-luvun lopun ja 2000luvun alun aikana, mutta tuoreet tiedot viittaavat siihen, että suuntaus on voinut kääntyä eräissä maissa. I¤slutten av 1990-tallet og begynnelsen av 2000-tallet ble det observert en nedgang i¤bruken av heroin og tilhørende problemer, men nye data tyder på at denne trenden i¤en del land kan ha snudd. Lisäksi synteettisten opioidien, kuten fentanyylin, ja stimuloivien huumeiden, kuten kokaiinin tai amfetamiinien, suonensisäisestä käytöstä kertovat raportit osoittavat, että huumausaineiden ongelmakäyttö muuttuu yhä monisyisemmäksi Euroopassa. Dessuten tyder rapporter om bruk av syntetiske opioider som fentanyl samt injisering av sentralstimulerende midler som kokain og amfetamin, på en utvikling der problematisk bruk av narkotika i¤Europa antar stadig nye former. Taulukko 9: Heroiinin tuotanto, takavarikot, hinta ja puhtaus Tabell 9: Produksjon, beslag, priser og renhet på heroin Tuoranto ja takavarikot Produksjon og beslag Hinta ja puhtaus Euroopassa ( Priser og renhet i Europa ( Keskimääräinen puhtaus (%) Gjennomsnittlig renhet (%)Spredning Koska vain muutamat maat ovat ilmoittaneet valkoisen heroiinin katukauppahinnan ja puhtauden, tietoja ei esitetä taulukossa. Detaljpris og renhet på hvit heroin rapporteres bare av noen få land og presenteres derfor ikke i€tabellen. Niihin voi tutustua vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukoissa PPP-2 ja PPP-6.Ilmoitettujen keskihintojen tai keskimääräisen puhtauden keskialueen vaihtelu.Tiedot ovat vuodelta 2008 maailmanlaajuisen tuotannon arviota lukuun ottamatta (2009).Maailmanlaajuiset tiedot: UNODC (2010b); Euroopan tiedot: Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Disse dataene kan finnes i€tabell PPP-2 og PPP-6 i€Statistiske opplysninger 2010.Verdier i€midterste halvdel av rapportert gjennomsnittspris eller -renhet.Dataene gjelder 2008, bortsett fra for globalt produksjonsestimat (2009).UNODC (2010b) for globale data, nasjonale kontaktpunkter i€Reitox-nettet for europeiske data. Euroopassa käytettävä heroiini on peräisin pääasiassa Afganistanista, joka on edelleen maailman johtava laittoman oopiumin tuottaja. Heroinen som brukes i¤Europa, kommer oftest fra Afghanistan, som står for det meste av den globale, illegale opiumsproduksjonen. Muita tuottajamaita ovat Myanmar, josta ainetta toimitetaan pääasiassa Itä- ja Kaakkois-Aasiaan, Pakistan ja Laos sekä Meksiko ja Kolumbia, joita pidetään Yhdysvaltojen suurimpina heroiinintoimittajina (UNODC, 2009). De andre produsentlandene er Myanmar, som hovedsakelig forsyner markeder i¤Øst- og Sørøst-Asia, samt Pakistan og Laos, fulgt av Mexico og Colombia, som betraktes som de største leverandørene av heroin til USA (UNODC, 2009). Maailmanlaajuisen oopiumintuotannon arvioidaan laskeneen huippuvuodesta 2007 pääosin Afganistanin tuotannon vähennyttyä 8œ200œtonnista noin 6œ900 tonniin Den globale produksjonen av opium antas å¤ha gått ned siden toppen i¤2007, først og fremst som følge av redusert afghansk produksjon, fra 8¤200 tonn til 6¤900¤tonn i¤2009. Kuvio 9: Arvio Euroopan unionissa, Kroatiassa, Norjassa ja Turkissa takavarikoidun heroiinin määristä Figur 9: Anslag over beslaglagte kvanta av heroin i¤Den¤europeiske union, Kroatia og Norge, samt Tyrkia EU, Kroatia ja Norja EU, Kroatia og Norge Takavarikoidun heroiinin kokonaismäärä perustuu kaikkien EMCDDA:lle raportoivien maiden (27 EU:n jäsenvaltiota, Kroatia, Turkki ja Norja) toimittamiin tietoihin. Merknader: Totale beslaglagte kvanta av heroin er basert på data fra alle land som rapporterer til EONN (27 EU-medlemsstater, Kroatia, Tyrkia og Norge). Puuttuvat tiedot yleistettiin aikaisempien vuosien tietojen perusteella.Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Manglende data er ekstrapolert fra data for foregående og etterfølgende år.Kilde: Nasjonale kontaktpunkter i¤Reitox-nettet. Lähde: kasvoi kahdeksassa maassa, ja neljässä muussa maassa tilanne pysyi vakaana tai huononi. lagt fram opplysninger om detaljprisen på hvit heroin, var prisen fra 24 til 213 euro pr. gram i¤2008. Nämä kaksi maata nimittäin takavarikoivat eniten heroiinia Euroopan unionissa (99). Prevalensestimater for problematisk bruk av opioider Etikkahappoanhydridin (jota käytetään heroiinin valmistuksessa) takavarikoinnit maailmassa lisääntyivät: vuonna 2007 määrä oli 57œ300 litraa ja vuonna 2008 peräti 199œ300 litraa. De globale beslagene av eddiksyre (som brukes i¤produksjonen av heroin) økte fra 57 300 liter i¤2007 til 199¤300 liter i¤2008. Suurimmat määrät takavarikoitiin Sloveniassa (86œ100 litraa) ja Unkarissa (63œ600 litraa). De største beslagene ble rapportert av Slovenia (86¤100 liter) og Ungarn (63¤600¤liter). INCB kehottaa Euroopan komissiota ja EU:n jäsenvaltioita estämään happoanhydridin sieppaamisen sisämarkkinoilta laittomiin tarkoituksiin (INCB, 2010a). INCB¤har oppfordret Europakommisjonen og medlemsstatene i¤EU om å¤forebygge ulovlig spredning av eddiksyre fra det indre marked (INCB, 2010a). Ruskean heroiinin katukauppahinta oli Pohjoismaissa edelleen muuta Eurooppaa korkeampi: Ruotsi raportoi keskihinnaksi 133 euroa grammalta ja Tanska 107 euroa. Kahdeksassa muussa tietoja toimittavassa maassa ruskean heroiinin hinta katukaupassa vaihteli välillä 25–80 euroa grammalta. Brun heroin som ble testet i¤2008, hadde en gjennomsnittlig renhet på mellom 15¤% og 30¤% i¤de fleste rapporterende landene, selv om lavere renhet ble rapportert fra Frankrike (11¤%), Østerrike (bare detalj, 11¤%) og Tyrkia (bare detalj, 7¤%) og høyere renhet ble rapportert fra Bulgaria (31¤%), Portugal (32¤%), Romania (43¤%) og Norge (31¤%). Vuosina 2003–2008 ruskean heroiinin hinta katukaupassa nousi viidessä yhdeksästä aikasuuntauksia ilmoittavasta Euroopan maasta ja laski neljässä. I¤perioden 2003–08 økte renheten på brun heroin i¤åtte land, mens den i¤fire andre land var stabil eller lavere. Valkoisen heroiinin hinnan katukaupassa on ilmoittanut vain muutama Euroopan maa, ja se asettui 24 euron ja 213œeuron välille grammalta. Hvit heroin hadde generelt høyere renhet (30–50¤%) i¤de få europeiske landene som la fram data¤(100). Vuonna 2008 ruskean heroiinin keskimääräinen puhtaus oli 15–30 prosenttia useimmissa tietoja ilmoittaneissa maissa. Detaljprisen på brun heroin var fortsatt høyere i¤de nordiske landene enn i¤resten av Europa. Vuosina 2003–2008 ruskean heroiinin puhtaus I¤perioden 2003–08 har detaljprisen på brun heroin økt i¤fem av de ni europeiske landene som har lagt fram tidstrender, og falt i¤fire. I¤de få landene som har ) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot SZR-7 ja SZR-8. ) Se tabell SZR-7 og SZR-8 i¤Statistiske opplysninger 2010. Mikäli vuotta 2008 koskevat tiedot puuttuvat, Euroopan kokonaismäärien arvioinnissa on käytetty vuoden 2007 tietoja. Merk at der data for 2008 mangler, brukes tilsvarende data for 2007 som grunnlag for totalanslag for Europa. (99) Tämä analyysi on alustava, koska Yhdistynyttä kuningaskuntaa koskevat tiedot vuodelta 2008 eivät ole vielä saatavilla.(100) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot PPP-2 ja PPP-6 väkevyys- ja hintatietojen osalta. (99) Denne analysen er foreløpig, da det ennå ikke foreligger data fra Storbritannia for 2008.(100) Se tabell PPP-2 og PPP-6 i¤Statistiske opplysninger 2010 for data om renhet og pris. Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden käyttö suonensisäisesti suuria). Kapittel 6: Opioidbruk og injeksjonsbruk spesialiserte behandlingsapparatet i¤Europa i¤2008, og heroin ble oppgitt av 48¤% av alle klienter¤(102). Vain Turkki on ilmoittanut pienempiä lukuja kuin yksi tapaus tuhatta asukasta kohti 15–64-vuotiaiden osalta. Imidlertid er det i¤Europa betydelige forskjeller i¤forholdet mellom stoffbrukere som begynner en behandling for problemer relatert til disse stoffene. Opioidien ongelmakäytön levinneisyyden keskiarvon Euroopan unionissa ja Norjassa arvioidaan olevan 3,6–4,4 tapausta tuhatta asukasta kohti 15–64-vuotiaiden keskuudessa. Opioidklienter står for over 90¤%¤av alle som inntas til behandling i¤Bulgaria, Estland og Slovenia, mellom 50¤% og 90¤% i¤15 land, og mellom pr. 1¤000. Tämä vastaa noin 1,35:tä miljoonaa (1,2–1,5 miljoonaa) opioidien ongelmakäyttäjää Euroopan unionissa ja Norjassa osan. De landene som rapporterer de høyeste godt dokumenterte estimatene for problembruk av opioider, er Irland, Malta, Italia og Luxembourg, mens de laveste kommer fra Tsjekkia, Kypros, Latvia, Polen og Finland (både Tsjekkia og Finland har store anslag over problembrukere av amfetaminer). 101 vuonna 2008 ( Dette betyr at det finnes om lag 1,35 millioner (1,2–1,5 millioner) problembrukere av opioider i¤Den europeiske union og Norge i¤2008¤(101). Euroopassa valtaosa (53 prosenttia) vuonna 2008 hoitoon hakeutuneista ilmoitti edelleen opioidit, pääasiassa heroiinin, ensisijaiseksi huumeekseen. Opioider er fortsatt det narkotiske stoffet som oppgis som primærrusmiddel av de fleste (53¤%) som ble inntatt i¤det Kaikista asiakkaista heroiinin mainitsi 48 prosenttia (102). Mange opioidbrukere er innskrevet i¤programmer som sikrer langtidsomsorg, særlig substitusjonsbehandling. Euroopassa on silti huomattavia eroja siinä, kuinka suuri osa huumausaineiden käyttäjistä hakeutuu Dette innebærer at klienter som har opioider som primærrusmiddel, utgjør en høyere andel av alle narkotikabrukere i¤behandling. Suurimmat asianmukaisesti dokumentoidut arviot opioidien ongelmakäyttäjistä ovat Irlannista, Maltalta, Italiasta ja Luxemburgista ja pienimmät Tšekistä, Kyprokselta, Latviasta, Puolasta ja Suomesta (vaikka Tšekin ja Suomen arviot amfetamiinien ongelmakäyttäjistä ovat En fersk analyse av data lagt fram av ni land, fant at brukere som har opioider som primærrusmiddel, utgjorde 61¤% av alle rapporterte klienter i¤behandling, mens de utgjorde bare 38¤% av nye klienter i¤behandlingsapparatet (105). Kuvio 10: Arviot opioidien ongelmakäytön vuotuisesta esiintyvyydestä (15–64-vuotiaiden keskuudessa) Figur 10: Årlige prevalensestimater av problematisk bruk av opioider (i aldersgruppen 15–64) Vaakatasossa oleva merkki tarkoittaa piste-ennustetta, pystytasossa oleva merkki epävarmuusväliä: 95 prosentin luottamusväliä tai herkkyysanalyysiin perustuvaa luottamusväliä. En horisontal strek viser til et punktestimat, og en vertikal strek viser til et toleranseområde, som kan være et 95¤% konfidensintervall eller et intervall basert på en sensitivitetsanalyse. Kohderyhmät saattavat hieman vaihdella, mikä johtuu erilaisista arviointimenetelmistä ja tietolähteistä. Målgruppene kan variere noe avhengig av beregningsmetode og datakilder. Sammenligninger bør derfor gjøres med varsomhet. Muita kuin vakioituja ikäryhmiä käytettiin Suomen (15–54), Maltan (12–64) ja Puolan (kaikki ikäryhmät) tutkimuksissa. Ikke-standard aldersspredning ble brukt i¤studiene fra Finland (15–54), Malta (12–64) og Polen (alle aldre). Kaikki nämä tiedot mukautettiin 15–64-vuotiaiden väestöön. Alle tre størrelser er justert til befolkningen i¤aldersgruppen 15–64 år. Saksan osalta väli kuvaa kaikkien olemassa olevien arvioiden suurimpia ja pienimpiä raja-arvoja, ja piste-ennuste on keskipisteiden yksinkertainen keskiarvo. For Tyskland representerer intervallet høyeste og laveste verdi av alle eksisterende estimater, og punktestimatet et enkelt gjennomsnitt av midtverdiene. Beregningsmetodene er forkortet slik: CR = Capture-Recapture, TM = Treatment Multiplier, MM = Mortality Multiplier, CM = Combined Methods, TP = Truncated Poisson, OT = Other Methods. Katso lisätietoja vuoden 2010 tilastotiedotteen kuviosta PDU-1 (osa ii) ja taulukosta PDU-102.Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. Se figur PDU-1 (del ii) og tabell PDU-102 i¤Statistiske opplysninger 2010 for ytterligere opplysninger.Nasjonale kontaktpunkter i¤Reitox-nettet. Koska luottamusvälit ovat suuret ja arvio perustuu eri vuosilta peräisin oleviin tietoihin, ei ole mahdollista tehdä sellaista johtopäätöstä, että opioidien ongelmakäytön levinneisyys Euroopassa olisi vähentynyt.) På grunn av store konfidensintervaller og det at anslaget er basert på data fra forskjellige år, er det ikke mulig å¤konkludere at prevalensen av problematisk bruk av opioider er redusert i¤Europa.(102) Se figur TDI-2 (del ii) og tabell TDI-5 og TDI-113 i¤Statistiske opplysninger 2010.(103) Se tabell TDI-5 (del ii) i¤Statistiske opplysninger 2010. Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvio TDI-2 (osa ii), taulukot TDI-5 ja TDI-113. (104) Se tabell TDI-22 i¤Statistiske opplysninger 2010.(105) Se tabell TDI-38 i¤Statistiske opplysninger 2010. Ensimmäistä kertaa hoidon aloittavien osalta yleinen kasvusuuntaus tasoittui vuonna 2008, vaikka kuusi maata ilmoitti edelleen kasvavista luvuista (108). Det kan dreie seg om personer som eksperimenterer og personer som er i¤stand til å¤kontrollere bruken av stoffet (Shewan og Dalgarno, 2005; Warburton et al., 2005). hoitoon hakeutuneen asiakkaan, jotka ilmoittivat opioidit ensisijaiseksi huumeekseen vuonna 2008, lisäksi noin 47œ000 muiden huumeiden käyttäjää mainitsi opioidit toissijaisena huumeenaan (104 Det begrensede antallet repeterte estimater av insidensen og prevalensen av problematisk bruk av opioider, i¤tillegg til den statistiske usikkerheten som fester ved enkeltestimater, bidrar til at det er vanskelig å¤overvåke tidstrender. Useimmiten opioidien käyttöön liitettyjä huumausainekuolemia vuonna 2008 koskevat tiedot eivät anna viitteitä siitä, että vuoteen 2003 saakka havaittu laskeva suuntaus olisi palannut (katso luku 7). Data fra åtte land med repeterte prevalensestimater i¤perioden 2003–08 tilsier imidlertid at situasjonen er relativt stabil. Monet opioidien käyttäjät ovat mukana pitkäaikaista hoitoa tarjoavissa ohjelmissa. Tämä koskee etenkin korvaushoitoa. En tilsynelatende økning observert i¤Østerrike fram til 2005 understøttes ikke av det nyeste estimatet, som er under 2003-nivå. Tämä näkyy siinä, että opioidit pääasialliseksi huumeekseen mainitsevien käyttäjien osuus on suurempi jo hoidossa olevien huumausaineiden käyttäjien keskuudessa. Irland rapporterte en økning fra 2001 til 2006 som var mindre markert i¤Dublin (21¤%) enn utenfor hovedstaden (164¤%)¤(106). Heroiinitakavarikoiden lukumäärä Euroopassa on myös lisääntynyt vuodesta 2003, joskin takavarikoidun aineen määrä on pienentynyt Euroopan unionissa. Tilgjengelige data tilsier at den nedadgående trenden i¤opioidindikatorer som ble observert fram til 2003, har flatet ut. Viime vuonna heroiiniin liittyviä rikoksia koskeva muutos laskevasta suuntauksesta nousevaan voidaan nyt vahvistaa. Dette er kanskje tydeligst siden 2003, i¤beslag og narkotikainduserte dødsfall, og siden 2004 i¤nye behandlingssøknader relatert til heroinbruk. Useimmissa Euroopan maissa, jotka toimittavat vertailukelpoista tietoa, on ollut kasvua vuosina 2003–2008. Sprøytebrukere er blant dem som har høyest risiko for å¤oppleve helseproblemer som følge av narkotikabruk, Ranskalainen TREND-järjestelmä, joka hyödyntää sekä laadullista että määrällistä tietoa, on ilmoittanut uusista ryhmistä, jotka ovat alkaneet käyttää heroiinia ja opioidilääkkeitä. Selv om det ikke alltid finnes gode oppdaterte estimater av insidensen og prevalensen av problematisk bruk av opioider, kan det likevel være mulig å¤analysere trender over tid ved å¤bruke andre, først og fremst indirekte, indikatorer, f.eks. data for etterspørsel etter behandling. Ryhmiin kuuluu sekä yhteiskuntaan sopeutuneita yksilöitä että ”teknobileissä” kävijöitä. Basert på et utvalg av 19 land var det i¤perioden 2003–08 en økning i¤det totale antallet brukere med heroin som primærrusmiddel som ble tatt inn i¤behandlingsapparatet for første gang¤(107). Muiden laadullisten tutkimusten (Eisenbach-Stangl ym., 2009) perusteella on ilmoitettu myös pienestä heroiinin käyttäjien osuudesta yhteiskuntaan sopeutuneita yksilöitä koskevissa kohdennetuissa otoksissa. Reduseres tidsrammen til 2007–08, hadde elleve land en økning i¤antall brukere med opioider som primærrusmiddel som ble inntatt i¤behandlingsapparatet. Tämä voi tarkoittaa kokeilijoita ja henkilöitä, jotka pystyvät hallitsemaan huumeidenkäyttöään (Shewan ja Dalgarno, 2005; Warburton ym., 2005). Ser vi på dem som fikk behandling for første gang, flatet den generelle oppadgående trenden ut i¤2008, selv om seks land fortsatt rapporterte om en økning¤(108). Aikasuuntausten seuraaminen on hankalaa, koska opioidien ongelmakäyttöä koskevia toistuvia levinneisyys- ja käyttöastearvioita on vähän ja yksittäiset arviot ovat tilastollisesti epävarmoja. Av Den europeiske unions naboland er det Russland som har den største gruppen opioidbrukere. Kahdeksasta maasta saadut tiedot, joissa levinneisyysarviot toistuvat vuosina 2003–2008, viittaavat kuitenkin suhteellisen vakaaseen tilanteeseen. Rapporterte estimater varierer mellom 1,5 og 6,0 millioner brukere (UNODC, 2005). Itävallassa vuoteen 2005 saakka havaittua selvää kasvua ei ole pystytty vahvistamaan uusimman arvion perusteella, ja se on nyt vuoden 2003 arviota pienempi. En studie nylig gjennomført basert på en multiplikator basert på behandling (treatment multiplier method) — en av metodene EONN anbefaler — ga et estimat på 1,68 millioner problembrukere av opioider, eller 16 pr. Irlanti on ilmoittanut vuosina 2001–2006 tapahtuneesta kasvusta, mikä oli vähemmän huomattavaa Dublinissa (21 prosenttia) kuin pääkaupungin ulkopuolella (164 prosenttia) (106). 1¤000 innbyggere i¤alderen 15–64 år (UNODC, 2009). Russlands Federal Drug Control Service anslår at 10¤000 heroinbrukere dør av overdose hvert år (INCB, 2010b). Silloin, kun opioidien ongelmakäyttäjistä ei ole ajantasaisia yleisyys- ja levinneisyysarvioita, voi silti olla mahdollista analysoida aikasuuntauksia muiden, pääosin epäsuorien, indikaattorien – kuten hoidon kysyntää koskevien tietojen – perusteella. Den nest største gruppen av opioidbrukere i¤Den europeiske unions naboland finnes sannsynligvis i¤Ukraina, som har anslagsvis mellom 323¤000 og 423¤000 opioidbrukere. Dette representerer 10–13 pr. Jos keskitytään aivan viime aikoihin, ensisijaisesti opioideja Albania, Hviterussland og Moldova rapporterte også om økt opioidbruk til UNODC i¤2008. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vuoteen 2003 asti havaittu laskeva suuntaus opioidi-indikaattoreissa on nyt taittunut. Antallet heroinbeslag i¤Europa har også økt siden 2003, selv om kvantaene som er beslaglagt i¤Den europeiske union har gått ned. Selvimmin tämä näkyy kenties takavarikoista ja huumekuolemista vuodesta 2003 alkaen ja heroiinin käytöstä johtuvista uusista hoitopyynnöistä vuodesta 2004 alkaen. At trenden for heroinrelaterte lovbrudd snudde fra nedadgående til oppadgående som rapportert i¤fjorårets rapport, blir nå bekreftet, og de fleste landene i¤Europa som har lagt fram tilstrekkelige opplysninger, rapporterer om en økning i¤perioden 2003–08. Nämä muutokset ovat ilmenneet samaan aikaan kun Afganistanin oopiumtuotanto on kasvanut, mikä lisää huolta siitä, että tapahtumat liittyvät toisiinsa; onhan heroiinin saatavuus Euroopan markkinoilla on lisääntynyt. I¤2007 ble det anslått at det kunne være så mange som 1¤825¤000 aktive sprøytebrukere av narkotika (17,8¤pr.¤1¤000 innbyggere i¤alderen 15–64 år) i¤Russland og 375¤000 (11,6 pr. 1¤000) i¤Ukraina, og i¤begge land kan nærmere 40¤% av dem være HIV-positive (Mathers et al., 2008). Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot TDI-1 ja TDI-3.) Se figur TDI-1 og TDI-3 i¤Statistiske opplysninger 2010.) Jonkinasteista vaihtelua ajan myötä voi ilmetä aineiston kattavuuden tai hoidon saatavuuden muutosten vuoksi. Italia ja Yhdistynyt kuningaskunta voivat vaikuttaa yleisiin suuntauksiin hyvin paljon, sillä niissä on eniten uusia heroiiniasiakkaita. Noe av variasjonene over tid kan skyldes endringer i¤datadekning eller i¤behandlingstilgjengelighet, og generelle trender kan være sterkt påvirket av Italia og Storbritannia, som er de landene som har flest nye heroinklienter. Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot TDI-3 ja TDI-5.) Se tabell TDI-3 og TDI-5 i¤Statistiske opplysninger 2009 og 2010.) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko DRD-2 (osa i). Se tabell DRD-2 (del i) i¤Statistiske opplysninger 2010. Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden käyttö suonensisäisesti Kapittel 6: Opioidbruk og injeksjonsbruk alle opioidbrukere som påbegynner behandling (42¤%). Opioidien ongelmakäyttö ja huumeiden suonensisäinen käyttö Euroopan unionin naapurimaissa En mer detaljert analyse av prevalens og trender for injeksjonsbruk finnes annetsteds i¤rapporten (EONN, 2010c). Käytettävissä olevat arviot antavat viitteitä siitä, että suonensisäisen käytön levinneisyydessä on suuria eroja eri maiden kesken. Behandling av problematisk bruk av opioider som f.eks. blodbårne infeksjoner (HIV/AIDS og hepatitt) eller overdoser. Useimmissa maissa arviot vaihtelevat alle yhdestä viiteen tapaukseen tuhatta 15–64-vuotiasta asukasta kohti, mutta Virosta on ilmoitettu poikkeuksellisen korkea luku, 15 tapausta tuhatta henkeä kohden. Selv om injeksjonsbruk i¤de fleste europeiske land gjerne forbindes med opioidbruk, er denne praksisen i¤et par land forbundet med bruk av amfetaminer. Jos jälkimmäinen jätetään pois analyysista vieraana havaintona, painotettu keskiarvo on noin 2,6 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta asukasta kohden (111). Bare 14 land var i¤stand til å¤legge fram nye anslag over prevalensen av injeksjonsbruk (110), til tross for den betydning dette har for folkehelsen. Euroopan unionin väestöön yleistettynä tämä tarkoittaa noin 750œ000–1 000 000 aktiivista suonensisäisten huumeiden käyttäjää. Ťheve nivået på informasjonen som er tilgjengelig om denne spesielle gruppen, er fortsatt en viktig utfordring for å¤utvikle systemer for helseovervåking i¤Europa. Entisten suonensisäisten huumeiden käyttäjien määrä on oletettavasti suurempi (Sweeting ym., 2008), mutta se ei ole tiedossa useimmissa EU:n jäsenvaltioissa. Data innsamlet av EONNs indikator for etterspørsel etter behandling kan brukes for å¤beskrive kjennetegnene for en stor undergruppe brukere som påbegynner behandling, og mer spesifikt de som ble inntatt i¤det spesialiserte behandlingsapparatet i¤løpet av året. Euroopan unionin naapurimaista Venäjällä on eniten opioidien käyttäjiä. Tilgjengelige anslag tyder på at det er store forskjeller mellom landene i¤utbredelsen av injeksjonsbruk. Ilmoitetut arviot ovat 1,5–6,0 miljoonaa käyttäjää (UNODC, 2005). Estimatene varierer fra under 1 til 5 tilfeller pr. Venäjän liittovaltion huumausaineiden seurantapalvelu on arvioinut, että yliannostukseen kuolee vuosittain 10000 heroiininkäyttäjää (INCB, 2010b). 1¤000¤innbyggere i¤alderen 15–64 år for de fleste land, med et eksepsjonelt høyt nivå i¤Estland, som har 15 tilfeller pr. 1¤000. Tämä on 10–13 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta asukasta kohti (UNODC, 2009). 1¤000 innbyggere i¤alderen 15–64¤(111), noe som ekstrapolert til hele befolkningen i¤Den europeiske union, skulle bli mellom trekvart og en million aktive sprøytebrukere. Myös Albaniasta, Valko-Venäjältä ja Moldovasta on ilmoitettu UNODC:lle vuonna 2008, että opioidien käytön on havaittu lisääntyneen. Antallet tidligere sprøytebrukere av narkotika er sannsynligvis høyere (Sweeting et al., 2008), men for de fleste EU-land er dette tallet ikke kjent. Suonensisäinen käyttö ilmoitetaan usein hoitoon tulevien opioidien käyttäjien tavanomaiseksi käyttötavaksi. Opioidbrukere som påbegynner behandling i¤det spesialiserte behandlingsapparatet, rapporterer ofte at injisering er den vanligste bruksmåten. Sen osuus on 16 maassa yli puolet opioidiasiakkaista, kuudessa maassa 25–50 prosenttia ja viidessä maassa alle 25 prosenttia. Dette gjelder over halvparten av opioidklientene i¤16 land, mellom 25¤% og 50¤% i¤seks land og under 25¤% i¤fem land. Pienimmät suonensisäisesti käyttävien osuudet hoidon aloittavien opioidien käyttäjien keskuudessa on ilmoitettu Alankomaista (viisi prosenttia) ja Espanjasta (19 prosenttia), suurimmat puolestaan Liettuasta (99 prosenttia), Romaniasta (95 prosenttia), Virosta (91œprosenttia) ja Slovakiasta (86 prosenttia) (112). De laveste andelene sprøytebrukere blant nye opioidklienter rapporteres av Nederland (5¤%) og Spania (19¤%), og de høyeste av Litauen (99¤%), Romania (95¤%), Estland (91¤%) og Slovakia (86¤%)(112). Vuonna 2007 Venäjällä arvioitiin olevan 1œ825œ000 huumeita suonensisäisesti käyttävää henkilöä (17,8 tapausta tuhatta 15–64-vuotiasta asukasta kohti) ja Ukrainassa 375œ000 (11,6 tapausta tuhatta asukasta kohti). Etter at injeksjonsbruk av opioider stabiliserte seg eller gikk ned i¤flere europeiske land, har man viet andre bruksmåter større oppmerksomhet, f.eks. inhalering av stoffet som oppvarmet damp (”chasing”, røyking) eller som pulver (snorting, sniffing) eller svelging. Molemmissa maissa miltei 40 prosenttia käyttäjistä oli HIV-positiivisia (Mathers ym., 2008). I¤2008 ble det anslått at røyking var eneste bruksmåte for 1¤450 heroinbrukere, eller om lag 15¤% av alle heroinbrukere i¤Norge. Uusien HIV-tartuntojen määrä huumeita suonensisäisesti käyttävien keskuudessa on siis huomattavasti suurempi Venäjällä (79 tapausta miljoonaa asukasta kohti vuonna 2006) ja Ukrainassa (153 tapausta miljoonaa asukasta kohti vuonna 2006) kuin muissa maissa ja muilla alueilla, kuten Australiassa, Kanadassa, Euroopan unionissa ja Yhdysvalloissa (Wiessing ym., 2009). For eksempel ble røyking oppgitt som vanligste bruksmåte for mellom halvparten og tre firedeler av brukere som hadde opioider som primærrusmiddel og ble inntatt til poliklinisk behandling i¤Belgia, Irland, Spania, Nederland og Storbritannia. Sniffing ble rapportert som vanligste bruksmåte av ca. en tredel av opioidklientene i¤Østerrike og av om lag halvparten i¤Hellas og Frankrike¤(1). Johtopäätösten tekeminen suonensisäisen huumeidenkäytön levinneisyyttä koskevista aikasuuntauksista on hankalaa puuttuvien tietojen ja arvioiden suurten luottamusvälien vuoksi. På grunn av manglende data og brede konfidensintervaller for estimatene er det vanskelig å¤trekke konklusjoner om tidstrender for injeksjonsbruk. Käytettävissä olevien tietojen perusteella tilanne vaikuttaa kuitenkin vakaalta Tšekissä, Kreikassa, Kyproksella ja Norjassaœ(113). Tilgjengelige data tyder imidlertid på at situasjonen er stabil i¤Tsjekkia, Hellas, Kypros og Norge¤(113). Tilastollisesti merkitsevä lasku havaittiin Yhdistyneessä kuningaskunnassa vuosina 2004–2006. En statistisk signifikant nedgang ble observert i¤Storbritannia i¤årene 2004 til 2006. Hoitoon hakeutuvien heroiininkäyttäjien keskuudessa sitä suonensisäisesti käyttävien osuus on yleisesti ottaen pienentynyt viime vuosina. Blant heroinbrukere som påbegynner behandling, har det i¤de senere årene vært en generell nedgang i¤andelen sprøytebrukere. Tilastollisesti merkitsevästä laskusta vuosina 2002–2007 on ilmoittanut 13 maata. Tretten land har rapportert om en statistisk signifikant nedgang mellom 2002 og 2007. Yksityiskohtaisempia tietoja suonensisäisten huumeiden käytön levinneisyydestä ja suuntauksista on saatavana muualla (EMCDDA, 2010c). ) Se tabell TDI-17 (del ii) i¤Statistiske opplysninger 2010. Useimmissa Euroopan maissa suonensisäinen käyttö liittyy tavallisesti opioidien käyttöön, joskin joissain maissa se liittyy amfetamiinien käyttöön. er generelt også lavere blant opioidbrukere som påbegynner behandling for første gang (38¤%) enn blant Vain 14 maata kykeni ilmoittamaan tuoreet arviot suonensisäisen huumeidenkäytön levinneisyydestä (110), vaikka se on kansanterveyden kannalta hyvin merkittävää. (110) Se figur PDU-2 i¤Statistiske opplysninger 2010.(111) Vektet gjennomsnitt er 0,26¤%, med et toleranseområde (vektet gjennomsnitt av nedre og øvre grenseverdier for det enkelte land) på 0,23¤% til (110) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvio PDU-2.(111) Painotettu keskiarvo on 0,26 %, epävarmuustekijän ollessa (maakohtaisten arvioiden ala- ja ylärajojen painotetut keskiarvot) 0,23 % – 0,30 %, minkä tuloksena vuoden 2008 arvio on 886 606 (788 778 – 1 040 852). 0,30¤%, noe som gir et estimat på 886¤606 (788¤778–1¤040¤852) for 2008. Tähän arvioon on suhtauduttava varauksella, sillä se perustuu vain 12œmaan tietoihin EU:n jäsenvaltioiden ja Norjan lukumäärän ollessa yhteensä 27. Dette estimatet må brukes med forsiktighet da det er basert på data fra bare 12 av 27 EU-medlemsstater og Norge. (112) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko TDI-5.(113) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko PDU-6 (osa iii). (112) Se tabell TDI-5 i¤Statistiske opplysninger 2010.(113) Se tabell PDU-6 (del iii) i¤Statistiske opplysninger 2010. ) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvio PDU-104. ) Se tabell PDU-104 i¤Statistiske opplysninger 2010. Lähes kaikki maat ovat ilmoittaneet opioidiasiakkaidensa keski-iän nousseen vuodesta 2003 lähtien. siden 2003 i¤gjennomsnittsalderen for opioidklienter. Miesten ja naisten välinen suhde avohoidon opioidiasiakkaiden parissa on 3,5:1, jos kohta Pohjoismaissa (esim. I¤snitt er forholdet menn til kvinner blant polikliniske opioidklienter 3,5:1, men kvinnene utgjør en større andel i¤landene i¤Nord-Europa (f.eks. Ruotsissa ja Suomessa) naisten osuus opioidien käyttäjistä on suurempi ja etelässä (esim. Sverige, Finland) og en lavere andel i¤landene i¤sør (f.eks. Hellas, Spania, Italia)¤(116 Hoidon aloittavien opioidien käyttäjien työttömyysaste on suurempi ja koulutusaste alhaisempi kuin ensisijaisesti muita huumeita käyttävillä asiakkailla, ja lisäksi heillä on enemmän psykiatrisia häiriöitä kuin muilla (117). Opioidbrukere som påbegynner behandling, rapporterer høyere arbeidsledighet, lavere utdanningsnivå og høyere forekomst av psykiatriske lidelser enn klienter som bruker andre primærrusmidler¤(117 Ensimmäisen käyttökerran ja ensimmäisen hoitoon hakeutumisen välinen viive on Gjennomsnittlig gikk det ca. ti år fra de første gang brukte opioider og til de første gang kom i¤kontakt med behandlingsapparatet (118 Koska opioidien suonensisäisen käytön levinneisyys on vakiintunut tai vähentynyt monissa Euroopan maissa, yhä enemmän huomiota on alettu kiinnittää päihteen muihin annostelutapoihin, kuten päihteen hengittämiseen kuumennettuna höyrynä (sisäänhengittäminen, polttaminen), jauheena (nuuskaaminen) tai nielemällä. Substitusjonsbehandling, vanligvis integrert med psykososial omsorg, tilbys typisk på spesialiserte polikliniske behandlingssentre. Vain muutamat maat ovat ilmoittaneet arvioita opioideja muuten kuin suonensisäisesti käyttävästä väestöstä. Ainoastaan Norja on toimittanut tuoreita lukuja. Tretten land rapporterer at substitusjonsbehandling også tilbys av allmennleger, vanligvis etter avtale om delt behandlingsansvar med spesialiserte behandlingssentre. Vuonna 2008 Norjassa arvioitiin olevan noin 1œ450œheroiininkäyttäjää, joilla aineen ainoa annostelutapa oli polttaminen. Allmennleger kan oppnå bedre resultater enn spesialiserte sentre når det gjelder gjennomføringsgrad, rusfrihet og samtidig bruk av andre rusmidler. Tämä on noin 15 prosenttia kaikista heroiininkäyttäjistä Norjassa. Dette kom fram i¤en 12-måneders naturalistisk studie av 2¤694 klienter i¤substitusjonsbehandling i¤Tyskland (Wittchen et al., 2008). Huumehoitoon hakeutuvia käyttäjiä koskevat tiedot vahvistavat sen, että joissakin maissa opioideja käyttävässä väestössä on merkittävän kokoisia käyttäjäryhmiä, jotka polttavat tai nuuskaavat tätä päihdettä. Andre studier har vist at gjennomføringen av substitusjonsbehandling i¤primærhelsetjenesten ikke bare er gjennomførbart, men også kan være kostnadseffektivt (Gossop et al., 2003; Hutchinson et al., 2000). Esimerkiksi Belgiassa, Irlannissa, Espanjassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa puolet tai kolme neljännestä ensisijaisesti opioideja käyttävistä avohoitoon hakeutuvista henkilöistä ilmoitti polttamisen pääasialliseksi annostelutavakseen. Det totale antallet opioidbrukere som får substitusjonsbehandling i¤Den europeiske union, Kroatia og Norge, øker fremdeles, med anslagsvis 670¤000 klienter i¤2008, opp fra 650¤000 i¤2007¤(120) og om lag en halv million i¤2003. Noin kolmannes opioidiasiakkaista Itävallassa ja noin puolet Kreikassa ja Ranskassa (1). ilmoitti nuuskaamisen pääasialliseksi keskimäärin noin kymmenen vuottaœ(118). Det var en viss økning i¤klienttallene i¤flere sentral- og østeuropeiske land, men landene som sluttet seg til Den europeiske union etter 2004, har bare ca. 2¤% av alle klienter i¤substitusjonsbehandling med opioider i¤Den annostelutavakseen. 121 europeiske union ( Annostelutavan valintaan vaikuttavat monet tekijät, kuten sen tehokkuus, sosiaalisen ympäristön paine, huoli terveydellisistä seurauksista (Bravo ym., 2003) ja käytetyn opioidin tyyppi. Opioidbrukere behandles oftest i¤polikliniske behandlingssentre, som kan være spesialistsentre, allmennleger eller lavterskeltilbud (se kapittel 2). Esimerkiksi pääasiassa Afganistanista tulevaa ruskeaa heroiinia (emäksinen muoto), jota on yleisesti saatavilla, käytetään ensisijaisesti polttamalla ja höyryä sisään hengittämällä (chasing). I¤noen få land spiller døgninstitusjoner også en stor rolle i¤behandlingsapparatet, spesielt i¤Bulgaria, Hellas, Latvia, Polen, Romania, Finland og Sverige¤(119). Sitä vastoin valkoista heroiinia (suolan muodossa), joka on yleensä peräisin Kaakkois-Aasiasta, on helppo nuuskata nenään jauhemaisessa muodossa. Det finnes mange behandlingsalternativer i¤Europa for opioidavhengighet, og det blir stadig flere, men når det gjelder tilgjengelighet og dekning, er det geografiske variasjoner. Sitä voidaan myös liuottaa kylmään veteen ilman lisäaineita ja pistää liuos suoneen, mutta sen polttaminen tai höyryn sisäänhengittäminen (chasing) on varsin tehotonta. Medikamentfri behandling og substitusjonsbehandling for opioidbruk er tilgjengelig i¤alle medlemsstatene i¤EU samt i¤Kroatia og Norge. Opioidikorvaushoidossa käytettäviä lääkkeitä jaetaan usein tablettien sijasta nestemäisessä muodossa, tai niihin on voitu lisätä aineita, jotka vähentävät tai muuttavat lääkkeen vaikutuksia, jos sitä käytetään suonensisäisesti. I¤Tyrkia vurderes for tiden substitusjonsbehandling som en mulighet. Muutamissa maissa myös laitoshoidolla on keskeinen rooli huumehoitojärjestelmässä, muun muassa Bulgariassa, Kreikassa, Latviassa, Puolassa, Romaniassa, Suomessa ja Ruotsissaœ(119). Opioidiriippuvuuden hoitoon on Euroopassa monia erilaisia vaihtoehtoja, ja ne eriytyvät jatkuvasti. Sammenligner vi antallet klienter i¤substitusjonsbehandling i¤Den europeiske union med det anslåtte antallet problembrukere av opioider, kommer vi fram til en behandlingsdekning på ca. 50¤%. Huumeetonta hoitoa ja korvaushoitoa opioidien käyttöön on saatavissa kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, Kroatiassa ja Norjassa. Turkissa tutkitaan parhaillaan korvaushoidon käyttöä. Sju av de 14 landene som har lagt fram estimater over antallet problembrukere av opioider, har en dekningsgrad på under 40¤%, og fire av disse landene rapporterer om en dekningsgrad på under 10¤% (se figur¤11). ) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko TDI-17 (osa ii). Likevel kan man grovt regnet si at to av tre problembrukere av opioider i¤Den europeiske union lever i¤land hvor substitusjonsbehandling er godt utbygget¤(122). Yksi terapeuttinen lähestymistapa on huumeeton hoito, jossa yleensä edellytetään pidättymistä kaikista päihteistä, myös korvauslääkityksestä. Medikamentfri behandling er en terapeutisk metode som generelt forutsetter at vedkommende avstår fra all bruk av medikamenter, også substitusjonsmedikamenter. Pasientene deltar i¤daglige aktiviteter og får intensiv psykologisk støtte. Vaikka huumeetonta hoitoa voidaan tarjota sekä avo- että laitoshoidossa, jäsenvaltiot ilmoittavat yleisimmin laitoshoidosta, jossa käytetään hoitoyhteisön periaatteita tai Minnesotan mallia. Mens medikamentfri behandling kan gis både poliklinisk og i¤døgninstitusjon, rapporterer medlemsstatene oftest om programmer som forutsetter innleggelse og er basert på prinsippene for terapeutiske samfunn eller Minnesota-modellen. Ranska ja Tšekki arvioivat parhaillaan Frankrike og Tsjekkia evaluerer nå behandlingsresultatene for de terapeutiske samfunnene, og konklusjonene forventes å¤foreligge i¤2010. EMCDDA:n hoidon kysyntä -indikaattorin avulla kerättyjä tietoja voidaan käyttää kuvaamaan hoitoon hakeutuvien huumeidenkäyttäjien merkittävän alaryhmän ominaisuuksia De fleste klienter i¤substitusjonsbehandling i¤Europa får metadon (70–75¤%), men det er stadig færre land der ) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot TDI-10, TDI-32 ja TDI-103.) ) Se tabell TDI-10, TDI-32 og TDI-103 i¤Statistiske opplysninger 2010.) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot TDI-5 ja TDI-21.) Se tabell TDI-5 og TDI-21 i¤Statistiske opplysninger 2010.) Katso myös luku 2.) Se også kapittel 2.) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot TDI-11, TDI-33, TDI-107 ja TDI-109.) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko TDI-24. Se tabell TDI-11, TDI-33, TDI-107 og TDI-109 i¤Statistiske opplysninger 2010. Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden käyttö suonensisäisesti että kaksi kolmesta opioidien ongelmakäyttäjästä Euroopan unionissa asuu maissa, joissa korvaushoidon kattavuus on hyvä (122). Kapittel 6: Opioidbruk og injeksjonsbruk Kuvio 11: Korvaushoidossa olevien opioidien ongelmakäyttäjien arvioitu määrä Figur 11: Anslag over andelen av problembrukere av opioider som er i¤substitusjonsbehandling Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa Se figur HSR-1 i¤Statistiske opplysninger 2010 for ytterligere detaljer.Nasjonale kontaktpunkter i¤Reitox-nettet. Alankomaissa, Saksassa ja Tanskassa. Det er nylig samlet inn informasjon om kostnadene ved substitusjonsbehandling med opioider for klientene. Sitä käytetään myös Espanjassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa, ja kokeiluhankkeita valmistellaan Belgiassa ja Luxemburgissa. Av de 26 rapporterende landene opplyste 17 at medikamentet (i¤de fleste tilfeller metadon) er gratis med mindre man søker behandling hos private kilder. Useimmissa näissä maissa sekä Sveitsissä ja Kanadassa on tehty kokeellisia tutkimuksia tämäntyyppisen hoidon tulosten arvioimiseksi. I¤Belgia og Luxembourg må klientene bare betale en egenandel når medikamentet er forskrevet av allmennlege. EMCDDA julkaisee vuonna 2011 tutkimuksen tämäntyyppisestä hoidosta kansainvälisistä tutkijoista ja kliinikoista koostuvan asiantuntijaryhmän avustuksella. I¤Tsjekkia, Latvia, Portugal, Ungarn og Finland er metadonbehandling gratis, mens klienten må betale hele eller deler av behandlingen med buprenorfin eller kombinasjonen buprenorfin–nalokson. Tutkimuksessa arvioidaan viime vuosina saatua tieteellistä näyttöä. I¤Latvia vil f.eks. en daglig dose på 8¤mg buprenorfin koste klienten ca. 250 euro i¤måneden. Belgiassa, Tšekissä, Tanskassa, Saksassa, Ranskassa, Italiassa, Kyproksella, Alankomaissa, Portugalissa, Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Kroatiassa kaikki yleislääkärit tai huumehoitoon koulutetut tai valtuutetut lääkärit voivat lainsäädännön perusteella määrätä yhtä tai useampaa korvaushoidossa käytettävää lääkettä. Metadon er vanligvis billigere enn andre substitusjonsmedikamenter med tilsvarende effekt, f.eks. buprenorfin (WHO, 2009), noe som delvis forklarer hvorfor mange nasjonale trygdeordninger gir full refusjon for metadon og ikke for andre substitusjonsmedikamenter. Muissa maissa (Bulgariassa, Virossa, Kreikassa, Espanjassa, Liettuassa, Unkarissa, Puolassa, Romaniassa, Slovakiassa, Suomessa ja Ruotsissa) korvaushoitoa voivat antaa ainoastaan siihen erikoistuneet hoitokeskukset. Frankrike har siden 2006 tilbudt generiske versjoner av høydosert buprenorfin, som er billigere, og disse forskrives til om lag 30¤000 klienter (30¤% av alle buprenorfinklienter). metadonihoidon kustannukset kokonaan ja pitävät sitä ensisijaisena muihin korvaushoitolääkkeisiin nähden. dette er det eneste medikamentet som er tilgjengelig. Suuriannoksisen buprenorfiinin rinnakkaisvalmisteita, jotka ovat edullisempia, on ollut saatavilla Ranskassa vuodesta 2006 lähtien. Høydosert buprenorfin finnes nå i¤alle EU-medlemsstater unntatt fire (Bulgaria, Spania, Ungarn, Polen) og brukes i¤20–25¤% av all substitusjonsbehandling som tilbys i¤Europa; og over 50¤% i¤Tsjekkia, Frankrike, Kypros, Latvia, Sverige og Kroatia. Niitä määrätään arviolta 30œ000 asiakkaalle (30 prosenttia kaikista buprenorfiiniasiakkaista). I¤Frankrike, der buprenorfin alltid har vært dominerende, forskrives metadon nå til en stadig større del av dem som får substitusjonsbehandling. Useimmissa Euroopan maissa korvaushoitolääkkeitä voivat jakaa yleislääkärit, apteekit tai liikkuvat hoitoyksiköt. Kombinasjonen buprenorfin–nalokson, som ble godkjent av Det europeiske legemiddelkontor i¤2006, er nå innført i¤14¤land. Sen sijaan Bulgariassa, Virossa, Kreikassa, Liettuassa, Puolassa ja Slovakiassa vain erikoistuneet hoitokeskukset voivat jakaa näitä lääkkeitä. Av andre medikamenter – som bare representerer en liten prosentandel av all substitusjonsbehandling – kan nevnes morfin i¤depotform (Bulgaria, Østerrike, Slovenia), kodein (Tyskland, Kypros, Østerrike) og diacetylmorfin (heroin). Forskrivning av heroin er nå et etablert behandlingsalternativ i¤Danmark, Tyskland og Nederland; det finnes også i¤Spania og Storbritannia. Romaniassa, Unkarissa ja Suomessa apteekeilla on oikeus jakaa ainoastaan buprenorfiinin ja naloksonin yhdistelmää. Belgia og Luxembourg forbereder nå pilotprosjekter. Unkari ja Romania ovat ilmoittaneet tämän lääkityksen tulleen vasta hiljattain saataville. Substitusjonsbehandling med opioider forutsetter at forskrivnings- og utleveringspraksis er regulert. Lovverket kan tillate at alle allmennleger (Belgia, Tsjekkia, Danmark, Tyskland, Frankrike, Italia, Kypros, Nederland, Portugal, Korvaushoidon kustannuksia ja tarjontaa sekä korvaushoitolääkkeiden jakamista koskevat tiedot osoittavat, että Euroopassa on alueellisia eroja. Av informasjonen om kostnader, tilbud om substitusjonsbehandling og utlevering av substitusjonsmedikamenter ser vi at det er regionale forskjeller i¤Europa. Pohjois- ja Itä-Euroopan maissa sovelletaan usein keskitetympää ja korkeamman kynnyksen hoitoonpääsymallia, kun taas monissa Länsi-Euroopan maissa toteutetaan hajautetumpaa ja matalan kynnyksen hoitoonpääsymallia. Landene i¤Nord- og Øst-Europa har ofte valgt en mer fokusert høyterskelmodell, mens mange land i¤Vest-Europa har valgt en multisenter lavterskelmodell. Nämä erot saattavat heijastaa erilaisia hoitomalleja: joissain maissa ensisijaisena tavoitteena on päihteettömyys ja painopisteenä psykososiaaliset lähestymistavat, kun taas toisissa maissa tavoitteena on asiakkaiden tilanteen vakauttaminen ja huumeista pidättyminen ja hoidossa painotetaan haittoja vähentäviä lähestymistapoja. Disse forskjellene kan gjenspeile ulike behandlingsmodeller der enkelte land har rusfrihet som mål og prioriterer psykososiale metoder, mens andre prioriterer skadereduksjon samt å¤stabilisere klientene og holde dem i¤behandlingsapparatet. Kun vieroitushoitoa verrataan siihen, ettei hoitoa anneta lainkaan, huomattavasti paremmat hoitotulokset saadaan metadonihoidolla tai suuriannoksisella buprenorfiinihoidolla. De¤fleste av disse landene, i¤tillegg til Sveits og Canada, har gjennomført eksperimentelle forsøk for å¤vurdere resultatene for denne typen behandling. Tämä koskee huumeidenkäyttöä, rikollista toimintaa, riskikäyttäytymistä ja HI-viruksen leviämistä, yliannostusta ja yleistä kuolleisuutta. Med støtte fra en gruppe internasjonale forskere og klinikere vil EONN i¤2011 publisere en studie av denne typen behandling, med en gjennomgang av det vitenskapelige kunnskapsgrunnlaget som har kommet til i¤løpet av de senere årene. Myös hoidossa pysyminen on parempaa (WHO, 2009). Opioidavvenning gir generelt dårlige resultater på lang sikt (Mattick et al., 2009), men det kan hjelpe pasienter som har tatt et informert valg om å¤gjennomgå denne typen behandling. Luku 6: Opioidien käyttö ja huumeiden käyttö suonensisäisesti vuoksi (Gowing ym., 2010). Metoder for rask avvenning som bruker opioidantagonister i¤kombinasjon med dyp sedasjon blir av sikkerhetshensyn ikke anbefalt (Gowing et al., 2010). Opioidivieroituksen jälkeen opioidien käytöstä pidättymiseen motivoituneille potilaille on neuvottava naltreksonin käytön harkitsemista käytön uudelleenaloittamisen ehkäisemiseksi. Etter opioidavvenning bør pasienter som er motivert for å¤avholde seg fra å¤bruke opioider, anbefales å¤vurdere naltrekson for å¤forebygge tilbakefall. Opioidivieroituksen tulokset ovat yleisesti ottaen heikot pitkällä aikavälillä (Mattick ym., 2009), mutta se voi auttaa potilaita, jos he ovat tietoisesti valinneet tämäntyyppisen hoidon. Substitusjonsbehandling med opioider, i¤kombinasjon med psykososiale tiltak, er funnet å¤være den mest effektive behandlingen for opioidbrukere. Sammenlignet med avrusning eller ingen behandling, gir behandling med Buprenorfiinin ja naloksonin yhdistelmä (myydään Suboxone-nimellä) kehitettiin buprenorfiinin suoneen pistämisen estämiseksi. Kombinasjonen av buprenorfin og nalokson (som markedsføres som Suboxone) ble utviklet for å¤forebygge injisering av buprenorfin. Sen tehokkuus buprenorfiinin suonensisäisen käytön estämisessä on kuitenkin vielä epäselvä (Bruce ym., 2009, Simojoki ym., 2008). Likevel er det ennå ikke klart om den effektivt forebygger intravenøs bruk av buprenorfin (Bruce et al., 2009, Simojoki et al., 2008). Huumausaineet voivat aiheuttaa hyvin moninaisia kielteisiä seurauksia, kuten onnettomuuksia, mielenterveyden häiriöitä, hengityselinsairauksia, sydän- ja verisuoniongelmia, työttömyyttä tai kodittomuutta. Bruk av narkotika kan ha mange negative konsekvenser; som ulykker, psykiske lidelser, lungesykdommer, hjerte- og karsykdom, arbeidsledighet og hjemløshet. Haitallisia seurauksia esiintyy etenkin niillä ongelmakäyttäjillä, joiden yleinen terveydellinen ja sosioekonominen tilanne voi olla yleisväestöä huomattavasti heikompi. De skadelige konsekvensene sees spesielt hos problembrukere av narkotika, hvis generelle helsetilstand og sosioøkonomiske situasjon kan være langt dårligere enn hos befolkningen generelt. Opioidien käyttö ja huumeiden suonensisäinen käyttö ovat ne kaksi huumeidenkäytön muotoa, joihin liittyy eniten haitallisia vaikutuksia, etenkin yliannostuksia ja tartuntatautien leviämistä. europeiske union fortsatt lavt, og situasjonen i¤EU sett under ett synes relativt positiv i¤et globalt perspektiv (ECDC og WHO-Europa, 2009; Wiessing et al., 2009). Euroopan unionissa viimeksi kuluneiden 20 vuoden aikana ilmoitettu kuolemaan johtaneiden yliannostusten määrä vastaa noin yhtä yliannostuskuolemaa tunnissa. Dette kan i¤det minste delvis ha sammenheng med lettere tilgang til prevensjonsmidler, behandling og skadereduserende tiltak, herunder substitusjonsbehandling og sprøytebytteprogrammer (Wiessing et al., 2009). Tutkimusten mukaan kahden viimeksi kuluneen vuosikymmenen aikana hyvin suuri määrä huumeidenkäyttäjiä on kuollut muista syistä, kuten AIDSiin tai tekemällä itsemurhan. I¤enkelte deler av Europa tyder imidlertid en del data på at HIV-smitte forbundet med sprøytebruk forekom i¤relativt stort omfang også i¤2008, noe som understreker hvor viktig det er at lokale forebyggingstiltak er effektive og har god dekning. Vuoden 2008 loppuun mennessä uusien HIV-diagnoosien määrä huumeita suonensisäisesti käyttävillä on pysynyt matalana useimmissa Euroopan unionin maissa, ja koko EU:n tilanne vaikuttaa muuhun maailman verrattuna suhteellisen myönteiseltä (ECDC ja WHO-Europe, 2009; Wiessing ym., 2009). Opioid- og injeksjonsbruk av narkotika er to former for narkotikabruk som er nært forbundet med slike skader, særlig overdoser og overføring av smittsomme sykdommer. Antallet dødelige overdoser rapportert i¤Den europeiske union de to siste tiårene gir rundt ett overdosedødsfall i¤timen. Tämä voi johtua ainakin osittain ehkäisytoimien paremmasta saatavuudesta, hoidosta ja haittoja vähentävistä toimenpiteistä, kuten korvaushoidoista sekä neulojen ja ruiskujen vaihtoohjelmista (Wiessing ym., 2009). Forskning viser også at et stort antall narkotikabrukere har dødd i¤samme periode av andre årsaker; som AIDS eller selvmord. Myös muut tekijät, kuten eräissä maissa havaittu huumeiden suonensisäisen käytön väheneminen, ovat voineet vaikuttaa asiaan merkittävästi. Data for 2008 om nyrapporterte tilfeller av HIV forbundet med sprøytebruk, tyder på at smittetallene generelt fortsatt er på vei nedover i¤Den europeiske union, etter en topp i¤2001–02 som skyldtes utbrudd i¤Estland, Kuolleisuuden ja huumeidenkäyttöön liittyvän sairastuvuuden vähentäminen on keskeisellä sijalla Euroopan maiden huumausainepolitiikoissa. Ťredusere dødelighet og sykelighet forbundet med narkotikabruk står sentralt i¤europeisk narkotikapolitikk. Pääasialliset ponnistelut tällä saralla keskittyvät toimenpiteisiin, jotka on suunnattu eniten vaarassa oleville ryhmille, ja niiden avulla pyritään pureutumaan sellaisiin käyttäytymismalleihin, jotka ovat suoraan kytköksissä huumeisiin liittyviin haittoihin. Hovedinnsatsen på dette området skjer gjennom tiltak for de gruppene som er mest utsatt, og retter seg mot atferd som er direkte forbundet med narkotikarelaterte skader. Huumeisiin liittyvät tartuntataudit Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer Vuonna 2008 ilmoitetuista uusista, huumeiden suonensisäisestä käytöstä johtuvista diagnosoiduista tapauksista saadut tiedot antavat aihetta olettaa, että infektioaste laskee edelleen yleisesti kaikkialla Euroopan unionissa Viron, Latvian ja Liettuan epidemioista aiheutuneen vuosien 2001–2002 huipun jälkeenœ(124). 2,6¤nydiagnostiserte tilfeller av HIV-smitte blant sprøytebrukere pr. million innbyggere i¤de 23 av EUs medlemsstater som har lagt fram nasjonale tall; ned fra 3,7 pr. million i¤2007¤(125). Vuonna 2008 niissä 23:ssa EU:n jäsenvaltiossa, joista kansallisia tietoja on saatavissa, huumeita suonensisäisesti käyttävien keskuudessa ilmoitettujen uusien infektioiden kokonaisaste oli 2,6 tapausta miljoonaa asukasta kohden. For de fire landene som rapporterte høyest forekomst av nydiagnostisert smitte (Estland, Latvia, Litauen, Portugal), fortsatte den nedadgående trenden, med en klar nedgang i¤Estland og Latvia (figur¤12). Vuoden 2007 luku oli 3,7 tapausta miljoonaa asukasta kohden (125). Estland hadde en nedgang fra 86 tilfeller pr. million i¤2007 til 27 i¤2008, og Latvia fra 62 tilfeller pr. million i¤2007 til 44 pr. million i¤2008. Tartuntataudit, kuten HIV ja B- ja C-hepatiitti, ovat huumeidenkäytön vakavimpia terveydellisiä seurauksia. Infeksjonssykdommer som HIV så vel som hepatitt B¤og C¤er blant de alvorligste helsekonsekvensene av narkotikabruk. Niissäkin maissa, joissa HIV:n levinneisyys on pieni huumeita suonensisäisesti käyttävien keskuudessa, muita tartuntatauteja, kuten A-, B- ja C-hepatiittia, sukupuolitauteja, tuberkuloosia, jäykkäkouristusta, botulismia, pernaruttoa ja ihmisen T-lymfotrooppista Selv i¤land som har lav forekomst av HIV blant sprøytebrukere, vil andre infeksjonssykdommer, som hepatitt A, B, C¤og D, seksuelt overførte sykdommer, tuberkulose, stivkrampe, botulisme, miltbrann og human T-lymfotropt virus, kunne forekomme uforholdsmessig ofte hos narkotikabrukere. Niissä neljässä maassa, jotka ilmoittivat eniten uusia Ved utgangen av 2008 er antallet nye HIV-diagnoser rapportert blant sprøytebrukere i¤de fleste landene i¤Den (123) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteesta yksityiskohtaisempia tietoja seurantamenetelmistä ja määritelmistä.(124) HIV-infektiota koskevat ilmoituskäytännöt ovat muuttuneet viime vuosina, ja nyt tietoa on saatavana diagnoosin antamisvuoden mukaan ilmoitusvuoden sijasta (ECDC ja WHO-Europe, 2009). (123) Nærmere opplysninger om metoder og definisjoner er gitt i¤Statistiske opplysninger 2010.(124) Rapporteringsprosedyrene for HIV-smitte er endret i¤de senere år, og dataene registreres nå etter diagnoseår, ikke etter rapporteringsår (ECDC og Joissain tapauksissa esiintyvyyden aliarviointi on voinut johtua ilmoitusviiveistä. I¤noen tilfeller vil imidlertid forsinkelser i¤rapporteringen også ha medført at insidensen er underestimert. Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko INF-104. ) Se tabell INF-104 i¤Statistiske opplysninger 2010. ) Tanskasta, Espanjasta, Italiasta ja Itävallasta ei ole saatavana kansallisia tietoja. Nasjonale data er ikke tilgjengelig for Danmark, Spania, Italia og Østerrike. Kuvio 12: Huumeita suonensisäisesti käyttävien keskuudessa ilmoitettuja uusia HIV-tartuntoja koskevia suuntauksia neljässä EU:n jäsenvaltiossa, joissa tartuntojen määrä on suuri Figur 12: Trender for nyrapporterte tilfeller av HIV-infeksjon hos sprøytebrukere i¤fire EU-medlemsstater som rapporterer høye infeksjonstall Latvia Viro a pa u st en lukumäärä miljoonaa asukasta kohti T Seksten land hadde uendret HIV-prevalens i¤perioden. Lokakuun 2009 loppuun mennessä ilmoitetut tiedot. ECDC ja WHO-Europe. Data rapportert ut oktober 2009. ECDC og WHO-Europa. HIV-infektion levinneisyyden seuranta-aineistosta saatavat suuntaustiedot huumeita suonensisäisesti käyttävien otoksesta ovat tärkeitä HIV-tapausilmoituksia täydentäviä tietoja. Sammenligner vi trendene for nyrapporterte smittetilfeller forbundet med sprøytebruk, med trendene for HIV-prevalens blant sprøytebrukere, synes insidensen på nasjonalt nivå av HIV-smitte blant sprøytebrukere å¤gå ned i¤de fleste land. Levinneisyystietoja on saatavana 24 maasta vuosilta 2003–2008œ(126). at mange sprøytebrukere som har fått HIV, ikke tilbys høyaktiv antiretroviral behandling tidlig nok etter smitten til å¤få best mulig effekt av behandlingen. HIV:n levinneisyys on pysynyt 16œmaassa muuttumattomana. En fersk gjennomgang bekrefter at det fortsatt kan være slik i¤en del EU-land (Mathers et al., 2010). Seitsemässä maassa (Bulgaria, Espanja, Ranska, Italia, Puola, Portugali ja Norja) HIV:n levinneisyys on vähentynyt; kuuden maan tiedot perustuvat kansallisiin otoksiin, ja Ranskassa suuntaus perustuu viidestä kaupungista peräisin oleviin tietoihin. Selv om trendene peker kraftig ned, var det i¤2008 fortsatt mange nydiagnostiserte HIV-tilfeller i¤forbindelse med sprøytebruk; i¤Latvia (44 tilfeller pr. million innbyggere), Estland (27), Portugal (20,7) og Litauen (12,5), noe som tyder på at smitten fortsatt overføres mellom sprøytebrukere i¤disse landene. Alueellisesti lisääntyneistä tapauksista ilmoitettiin kolmesta maasta: Bulgariasta (Sofia), Italiasta (kaksi 21 alueesta) ja Liettuasta (Vilna). Estland er det landet som har høyest forekomst av AIDS forbundet med sprøytebruk, med anslagsvis 30,6 nye tilfeller pr. million innbyggere i¤2008, ned fra 33,5 tilfeller pr. million i¤2007. Näissä kolmessa maassa suuntaus hiljattain diagnosoitujen HIV-infektiotapausten määrässä huumeita suonensisäisesti käyttävien osalta on kuitenkin laskeva. Relativt høye insidensnivåer av AIDS rapporteres også for Latvia, Litauen, Portugal og Spania, med henholdsvis 25,5, 10,7, 10,2 og 8,9 nye tilfeller pr. million. Lisää viitteitä HIV:n leviämisen jatkumisesta viime vuosina saadaan suuresta levinneisyydestä (yli 5 prosenttia) nuorten suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa (otoksissa on vähintään 50 alle 25-vuotiasta käyttäjää) monissa maissa: Virossa (kaksi aluetta, 2005), Ranskassa (viisi kaupunkia, 2006), Latviassa (yksi kaupunki, 2007), Liettuassa (yksi kaupunki, 2006) ja Puolassa (yksi kaupunki, 2005)œ(127). Antakelsen om fortsatt HIV-smitte underbygges også av rapporter om prevalenstall over 5¤% blant unge sprøytebrukere (utvalg på 50 eller flere sprøytebrukere under 25 år) i¤flere land: Estland (to regioner, 2005), Frankrike (fem byer, 2006), Latvia (én by, 2007), Litauen (én by, 2006) og Polen (én by, 2005)¤(127). Vaikka tietoihin on suhtauduttava varauksellisesti, koska jotkin otokset ovat pieniä, tiedot kuitenkin osoittavat, että HIV:n leviäminen nuorten suonensisäisten huumeiden käyttäjien keskuudessa on lisääntynyt tilastollisesti merkitsevästi vuosina 2003–2008 Belgiassa (flaaminkielinen yhteisö) ja Bulgariassa. Ruotsissa ja Espanjassa leviäminen on puolestaan vähentynyt. Selv om en del av utvalgsstørrelsene er små og resultatene derfor er beheftet med en del usikkerhet, viser data mellom 2003 og 2008 statistisk signifikante økninger i¤HIV-prevalens blant unge sprøytebrukere i¤Belgia (den flamske delen) og Bulgaria, men nedgang i¤Sverige og Spania. Tiedot HIV:n levinneisyydestä uusien suonensisäisesti käyttävien narkomaanien (suonensisäinen käyttö on kestänyt alle kaksi vuotta) keskuudessa viittaavat siihen, että leviäminen on hieman vähentynyt tässä ryhmässä Ruotsissa (128). Data om HIV-prevalens hos nye sprøytebrukere (som har injisert i¤under to år) underbygger også sannsynligheten for en nedgang i¤denne gruppen i¤Sverige (128). Vaikka tiedot aidsin esiintyvyydestä eivät sinänsä ole hyvä indikaattori HIV:n leviämisestä, ne ovat tärkeitä, koska ne kertovat uusista tapauksista, joilla sairaus on edennyt oireita aiheuttavaan vaiheeseen. Mens det er funnet høye prevalensnivåer av HIV bare i¤enkelte EU-medlemsstater, er virushepatitt og spesielt smitte forårsaket av hepatitt C-viruset (HCV), utbredt blant sprøytebrukere i¤hele Europa. Se, että aidsia esiintyy paljon tietyissä Euroopan maissa, voi olla osoitus siitä, että monet HIV-tartunnan saaneet suonensisäisten huumeiden käyttäjät eivät saa riittävän tehokasta retroviruslääkitystä infektion tarpeeksi varhaisessa vaiheessa hyötyäkseen Nivåene av HCV-antistoffer i¤nasjonale utvalg av sprøytebrukere i¤2007–08 varierer fra rundt 12¤% til 85¤%. Huolimatta nopeasti laskevista suuntauksista vuonna 2008 ilmoitettujen, huumeiden suonensisäiseen käyttöön liittyvien uusien HIV-diagnoosien määrä on kuitenkin edelleen sangen korkea Latviassa (44 tapausta miljoonaa asukasta kohden), Virossa (27), Portugalissa (20,7) ja Liettuassa (12,5). I¤åtte av de tolv landene ligger nivået over 40¤%¤(130). Tämä viittaa siihen, että näissä maissa infektion leviäminen huumeita suonensisäisesti käyttävien keskuudessa jatkuu edelleen. Tre land (Tsjekkia, Ungarn, Slovenia) rapporterer en prevalens på under 25¤%¤i¤nasjonale utvalg av sprøytebrukere, men smittenivåer av denne størrelsesordenen utgjør fortsatt et vesentlig folkehelseproblem. (126) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko INF-108.(127) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko INF-109. (126) Se tabell INF-108 i¤Statistiske opplysninger 2010.(127) Se tabell INF-109 i¤Statistiske opplysninger 2010. ) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko INF-110. ) Se tabell INF-111 i¤Statistiske opplysninger 2010. erityisesti C-hepatiittiviruksen (HCV) aiheuttama infektio on hyvin yleistä suonensisäisten huumeiden käyttäjillä eri puolilla Eurooppaa. Sykdommen forekommer oftest hos dyr, både ville dyr og husdyr, og er endemisk i¤mange land der økonomien overveiende baserer seg på landbruksproduksjon, men den er veldig sjelden i¤Europa. HCV-vasta-aineiden määrä kansallisissa suonensisäisiä huumeiden käyttäjien otoksissa vuosina 2007–2008 vaihtelee 12 prosentista 85 prosenttiin, ja 12œmaasta kahdeksan ilmoittaa yli 40 prosentin määristä (130). HCV-prevalensen har gått ned i¤ni land og opp i¤tre. Samtidig viser datasettene i¤fire andre land tendenser som går i¤begge retninger, men forsiktighet bør utvises pga. begrensede utvalgsstørrelser i¤en del tilfeller¤(133). Kolmessa maassa (Slovenia, Tšekki, Unkari) esiintyvyys on alle 25 prosenttia huumeita suonensisäisesti käyttävien kansallisissa otoksissa. Studier av unge sprøytebrukere (under 25 år) synes å¤vise en overveiende stabil prevalens og enkelte fallende trender, selv om en økning er rapportert i¤en region i¤Hellas (Attika). Tälläkin tasolla olevat tartunta-asteet ovat merkittävä kansanterveydellinen ongelma. Dette bekreftes av dataene for nye sprøytebrukere (som har injisert i¤under to år) i¤Hellas, både i¤Attika og på nasjonalt nivå. Viro on maa, jossa huumeiden suonensisäisestä käytöstä johtuvan aidsin esiintyvyys on suurin, arviolta 30,6 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohden vuonna 2008. I¤desember 2009 sendte Storbritannia ut varsel om et utbrudd av miltbrann blant sprøytebrukere i¤Skottland. Pr. Määrä on laskenut vuoden 2007 luvusta, joka oli 33,5œuutta tapausta miljoonaa asukasta kohden. 31. mai 2010 hadde Skottland 42 bekreftede tilfeller, hvorav 13 med dødelig utfall, og ytterligere tre tilfeller (to døde) i¤England og to (én død) i¤Tyskland. Aidsia raportoidaan esiintyvän suhteellisen paljon myös Latviassa (25,5), Liettuassa (10,7), Portugalissa (10,2) ja Espanjassa (8,9 uutta tapausta miljoonaa asukasta kohden). Miltbrannbakterien i¤Tyskland og England var av samme stamme som bakterien i¤Skottland, noe som skulle tyde på en felles smittekilde. Ettersom alle rapporterte tilfeller var blant heroinbrukere, er det sannsynlig at kilden var et infisert parti med heroin. Näistä neljästä maasta suuntaus on laskeva Espanjassa ja Portugalissa, muttei Latviassa ja Liettuassa (129). Fram til utgangen av mai 2010 var det imidlertid ikke funnet noe bevis på miltbrannsporer i¤analyserte prøver av heroin. HCV:n levinneisyys voi vaihdella maissa suuresti, mikä on osoitus alueellisista eroista ja kohdeväestön ominaispiirteistä. Trendene over tid for meldte tilfeller av hepatitt B¤og C¤viser ulike bilder, men disse er vanskelige å¤tolke ettersom datakvaliteten er dårlig. Esimerkiksi Italiassa alueelliset arviot vaihtelevat 31–87 prosentin välillä (kuvio 13). Ved å¤se på andelen sprøytebrukere av alle meldte tilfeller hvor risikofaktorene er kjent, kan man imidlertid få en viss innsikt i sykdommenes epidemiologi (Wiessing et al., 2008). HIV-infektio on siis levinnyt erityisen laajalle vain muutamissa EU:n jäsenvaltioissa, mutta virushepatiitin ja For hepatitt B¤har andelen sprøytebrukere gått ned i¤perioden 2003–2008 i¤åtte av 17 land. Pernaruttoepidemian puhkeaminen heroiininkäyttäjien keskuudessa Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Saksassa Når det gjelder hepatitt C, har andelen sprøytebrukere blant meldte tilfeller gått ned i¤seks land i¤denne perioden, men har samtidig gått opp i¤tre andre (Tsjekkia, Malta, Storbritannia)¤(134). Tämä viittaa siihen, että HCV:n esiintyvyys vaihtelee näissä populaatioissa kautta Euroopan (131). Europeisk senter for forebygging av og kontroll med sykdommer (ECDC) og EONN har gjennomført felles risikovurderinger i¤forbindelse med dette utbruddet. Samat tutkimukset osoittavat myös, että monet huumeita suonensisäisesti käyttävät saavat virustartunnan nopeasti suonensisäisen käytön aloittamisen jälkeen. Regelmessige rapporter med oppdateringer ble også sendt ut, og førte til at det så kom inn rapporter om klynger av dødsfall blant narkotikabrukere i¤andre land. Aikaa tehokkaiden HCV-torjuntatoimien käynnistämiseksi on siis vähän. Disse viste seg likevel ikke å¤være forbundet med miltbrann. Pernarutto on akuutti tartuntatauti, jonka aiheuttaa bakteeri nimeltä Bacillus anthracis. Det kan være store variasjoner i¤nivåene av HCV-prevalens innenfor det enkelte land. Yleensä sitä esiintyy villi- ja kotieläimillä. Dette kan gjenspeile både regionale forskjeller og særtrekk ved utvalgspopulasjonen. Monissa etupäässä maatalousmaissa sitä esiintyy paikallisesti jatkuvasti, mutta Euroopassa se on hyvin harvinainen. For eksempel varierer regionale anslag i¤Italia fra ca. 31¤% til 87¤% (figur¤13). Niin ikään B-hepatiittiviruksen (HBV) vasta-aineiden esiintyvyys vaihtelee suuresti. Nyere studier (2007–08) viser store forskjeller i¤prevalensnivå hos sprøytebrukere under 25 år og slike som har injisert i¤under to år, noe som tyder på forskjellige Kattavimmat saatavilla olevat tiedot HBV:stä koskevat hepatiitti B:n ydinantigeenin (anti-HBc:n) vasta-ainetta, joka osoittaa, että henkilö on saanut tartunnan aikaisemmin. 13 1 nivåer av HCV-insidens i¤disse populasjonene i¤Europa¤( Toukokuun 31. päivään 2010 mennessä Skotlannissa oli vahvistettu 42 tapausta, joista 13œjohti kuolemaan. Likevel viser disse studiene også at mange blir smittet av viruset tidlig i¤sin karriere som sprøytebrukere. Englannissa tapauksia oli kolme (kaksi kuolemantapausta) ja Saksassa kaksi (yksi kuolemantapaus). Dette innebærer at tidsvinduet for å¤iverksette effektive tiltak for å¤forebygge HCV er smalt. Saksassa ja Englannissa löydetty pernaruttokanta oli täsmälleen sama kuin Skotlannissa, mikä viittaa vahvasti siihen, että tartunnan lähde on ollut sama. Forebygging av smittsomme sykdommer blant narkotikabrukere er et viktig folkehelsemål for Den europeiske union og en komponent i¤narkotikapolitikken i¤de fleste medlemsstatene. Koska kaikki ilmoitetut tapaukset ilmenivät heroiininkäyttäjien keskuudessa, on todennäköistä, että tartunnan lähteenä on ollut pernaruttobakteerin saastuttama heroiinierä. Tiltakene for å¤forhindre spredning av smittsomme sykdommer blant narkotikabrukere varierer fra narkotikabehandling, særlig substitusjonsbehandling med opioider, utdeling av sterilt injeksjonsutstyr og annet brukerutstyr, og lokalsamfunnsbaserte tiltak som omfatter informasjon, opplæring, testing og atferdstiltak, ofte via oppsøkende tiltak eller lavterskeltilbud¤(135). Pernaruttoitiöitä ei kuitenkaan löydetty Skotlannissa toukokuun 2010 loppuun mennessä tutkituista heroiininäytteistä. Disse tiltakene, sammen med antiretroviral behandling og diagnostisering og behandling av tuberkulose, anbefales av FN-organisasjonene som kjernen i¤tiltak for HIV-forebygging, behandling og pleie av sprøytebrukere (WHO, UNODC og UNAIDS, 2009). Euroopan tautien ehkäisy- ja valvontakeskus (ECDC) ja EMCDDA ovat tehneet yhteisiä riskinarviointeja pernaruton puhkeamisen yhteydessä. Tilgjengeligheten av narkotikabehandling og skadereduserende tiltak er blitt betydelig bedre i¤Europa siden midten av 1990-tallet. Myös ajantasaistettuja tiedotteita jaettiin säännöllisesti, ja monista muista maista saatiin ilmoituksia useista huumeidenkäyttäjien kuolemista. Både substitusjonsbehandling med opioider og sprøytebytteprogrammer finnes nå i¤alle land bortsett fra Tyrkia. Tutkimuksissa kuitenkin osoittautui, etteivät nämä kuolemat liittyneet pernaruttoinfektioon. Selv om tilbudet ennå er begrenset i¤flere land, anslås det at en av to problembrukere av opioider i¤Europa kan få substitusjonsbehandling med Yhdeksässä maassa HCV-infektiota on havaittu esiintyvän aiempaa vähemmän ja kolmessa maassa enemmän. Det er også store forskjeller i¤prevalensen av antistoffer mot hepatitt B-viruset (HBV). Muiden neljän maan aineistoissa on kumpiakin suuntauksia, vaikka tietoihin on syytä suhtautua varauksella, koska otoksen koko on joissain tapauksessa pieni (133). Dette kan delvis skyldes forskjeller i¤vaksinasjonsdekning, men andre faktorer kan også spille en rolle. Huumeita suonensisäisesti käyttävien nuorten (alle 25-vuotiaiden) keskuudessa tehdyt tutkimukset osoittavat, että esiintyvyys on enimmäkseen vakaata. Det mest komplette datasettet som er tilgjengelig for HBV, gjelder antistoffet mot hepatitt B¤kjerneantigen (anti-HBc), som indikerer tidligere smitte. Laskevia suuntauksia esiintyy jossain määrin, joskin suuntauksen nousevan on ilmoitettu nousevan yhdellä alueella Kreikassa (Attika). I¤2007–08 rapporterte fire av de ni landene som har lagt fram data om dette viruset blant sprøytebrukere, prevalensnivåer av anti-HBc på over 40¤%¤(132). (131) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko INF-6 (osa ii) ja (osa iii).(132) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko INF-115. (131) Se figur INF-6 (del ii) og (del iii) i¤Statistiske opplysninger 2010.(132) Se tabell INF-115 i¤Statistiske opplysninger 2010. YK:n virastot ovat osaltaan edistäneet näitä toimenpiteitä, retroviruslääkitystä ja tuberkuloosin diagnosointia keskeisinä toimina HIV-infektion ehkäisyssä ja hoidossa huumeita suonensisäisesti käyttävien parissa (WHO, UNODC ja UNAIDS, 2009). ) For ytterligere informasjon om nasjonale prioriteringer og tilbudsnivå, se tabell HSR-6 i¤Statistiske opplysninger 2009. Tuoreen katsauksen (Kimber ym., 2010) mukaan nyt on riittävästi Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall Kuvio 13: HCV-vasta-aineiden esiintyvyys huumeita suonensisäisesti käyttävien keskuudessa Figur 13: Prevalens av HCV antistoffer hos sprøytebrukere av narkotika Mustat neliöt ovat kansallisesti kattavia otoksia; siniset kolmiot ovat paikallisesti tai alueellisesti kattavia otoksia. Svarte kvadrater er nasjonale utvalg, blå trekanter er subnasjonale utvalg (med lokal eller regional dekning). Maiden välisiin eroihin on syytä suhtautua varauksella asetelmien tyyppien ja tutkimusmenetelmien eroavuuksien vuoksi. Forskjellene landene imellom må fortolkes med varsomhet da miljøer og/eller studiemetoder kan variere. Myös kansalliset otosstrategiat vaihtelevat. Strategiene for nasjonal utvalgstrekking varierer også. Maat on esitetty levinneisyyden lisääntymisen mukaisessa järjestyksessä kansallisten tietojen keskiarvon tai alueellisten ja paikallisten tietojen mukaan. Landene presenteres etter stigende prevalens basert på gjennomsnittet av nasjonale data eller, dersom dette ikke er tilgjengelig, på subnasjonale data. Katso lisätietoja vuoden 2010 tilastotiedotteen kuviosta INF-6.Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. For ytterligere detaljer, se figur INF-6 i¤Statistiske opplysninger 2010.Nasjonale kontaktpunkter i¤Reitox-nettet. ) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukot INF-105 ja INF-106.) Gjennomsnittlig antall sprøyter utdelt årlig pr. sprøytebruker kan beregnes for 13 europeiske land (figur¤14). Katso lisätietoja kansallisista painopistealueista ja hoidon tarjonnasta vuoden 2009 tilastotiedotteen taulukosta HSR-6. I¤sju av disse landene deles det ut gjennomsnittlig under 100 sprøyter pr. sprøytebruker gjennom spesialiserte programmer, i¤fem land mellom 140 og 175, mens Norge deler ut over 320 sprøyter pr. bruker (137). Amsterdamissa tehdyn kohorttitutkimuksen tulokset kuitenkin osoittivat, että ”täysimittainen osallistuminen” sekä neulan ja ruiskujen vaihto-ohjelmiin että opioidikorvaushoitoon on yhteydessä siihen, että sekä HIV:tä ja HCV:tä esiintyy paljon vähemmän huumeita suonensisäisesti käyttävien parissa (Van den Berg ym., 2007). En fersk gjennomgang (Kimber et al., 2010) konkluderer med at det nå finnes tilstrekkelig dokumentasjon på at denne typen behandling reduserer overføringen av HIV-smitte og egenrapportert risikoatferd hos sprøytebrukere, men bevis på at hepatitt C-smitten reduseres, er mer begrenset. Yhdistyneessä kuningaskunnassa hiljattain tehdyn kohorttitutkimuksen mukaan opioidikorvaushoito vaikutti siihen, että HCV:n esiintyvyys väheni tilastollisesti merkitsevästi (Craine ym., 2009). En kohortstudie i¤Amsterdam fant imidlertid at for både sprøytebytteprogrammer og substitusjonsbehandling med opioider var ”full deltakelse” forbundet med mye lavere insidens av både HIV og HCV blant sprøytebrukere (Van den Berg et al., 2007), mens en nylig gjort kohortstudie i¤Storbritannia, knyttet substitusjonsbehandling med opioider til en statistisk signifikant reduksjon i¤HCV-insidens (Craine et al., 2009). Yleisin ilmoitettu painopistealue on steriilien injektiovälineiden saatavuus. Tilgang til sterilt injeksjonsutstyr er det tiltaket som oftest blir prioritert. Vuosilta 2007–2008 peräisin olevat tiedot ruiskujen tarjonnasta erityisten neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmien avulla osoittavat, että ohjelmia Data for 2007–08 om utdelte sprøyter gjennom sprøytebytteprogrammer finnes, bortsett fra fire, for alle land (136 Euroopassa neulojen ja ruiskujen vaihtoohjelmat tarjoavat yhä enemmän myös muita injektoimiseen liittyviä tarvikkeita (esimerkiksi sekoitusastioita) välineiden yhteiskäytön estämiseksi. 40 millioner sprøyter årlig gjennom disse programmene. I¤de landene som har lagt fram slike data blir det et gjennomsnitt på 80 sprøyter pr. sprøytebruker. Ohjelmissa jaetaan myös välineitä, joita voidaan käyttää muissa huumeidenkäyttötavoissa kuin suonensisäisessä käytössä, kuten esimerkiksi piippuja tai alumiinifoliota. Tämän tavoitteena on kannustaa käyttäjiä suonensisäisen käytön lopettamiseen. Nye data for 2008 fra 14 land viser en økning i¤antallet sprøyter utdelt til brukere i¤Belgia (den flamske delen), Tsjekkia, Estland, Ungarn, Storbritannia (Nord-Irland) og Kroatia, noe som dermed bekrefter tidligere trender. Tšekki on ilmoittanut tätä koskevasta toisenlaisesta esimerkistä. Økninger ble også rapportert i¤Portugal og Litauen, som Kuvio 14: Neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmissa jaettujen ruiskujen määrä arvioitua suonensisäisten huumeiden käyttäjämäärää kohti Sprøyteprogrammene i¤Europa tilbyr stadig oftere også annet injeksjonsrelatert utstyr (f.eks. blandekar) for å¤forebygge deling av utstyr. Tämä vastaa keskimäärin 80:tä ruiskua huumeita suonensisäisesti käyttävää kohden niissä maissa, jotka ovat toimittaneet ruiskuja koskevia tietoja. Figur 14: Sprøyter utdelt gjennom spesialiserte programmer, pr.¤sprøytebruker Tiedot perustuvat huumeiden suonensisäistä käyttöä koskeviin arvioihin mainituilta vuosilta ja tuoreimpiin saatavilla oleviin tietoihin neulojen ja ruiskujen vaihto-ohjelmien kautta jaettujen ruiskujen määrästä (2006–2008). Basert på anslag over injeksjonsbruk fra angitte år og nyeste tilgjengelige data om antall sprøyter som er utlevert gjennom spesialiserte sprøytebytteprogrammer (2006–08). Katso huomautukset ja lähteet vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukosta HSR-3. Reitoxin kansalliset yhteyspisteet. For fulle merknader og kilder, se figur HSR-3 i¤Statistiske opplysninger 2010.Nasjonale kontaktpunkter i¤Reitox-nettet. Vuosilta 2007–2008 Italiasta, Saksasta, Tanskasta ja Yhdistyneestä kuningaskunnasta ei ole saatavana tietoa ruiskujen määrästä.) I¤perioden 1995–2007 ble det i¤EUs medlemsstater, Kroatia, Tyrkia og Norge hvert år rapportert mellom 6¤400 og 8¤500 narkotikainduserte dødsfall. Vuonna 2007 Yhdistyneen kuningaskunnan ja Saksan osuus oli lähestulkoon puolet kaikista ilmoitetuista kuolemantapauksista. I¤2007 sto Storbritannia og Tyskland for nesten halvparten av alle narkotikainduserte dødsfall. Huumeidenkäyttäjäpopulaation kuolleisuus vaihtelee suuresti Euroopan maiden välillä: vaihteluväli on 2–85 kuolemaa miljoonaa 15–64-vuotiasta asukasta kohti (keskimäärin 21 kuolemaa miljoonaa asukasta kohti). Det er store variasjoner i¤dødelighet som følge av overdoser landene imellom, fra 2 til i¤underkant av 85 dødsfall pr. million innbyggere i¤alderen 15–64 år (gjennomsnittlig 21 dødsfall pr. million). Yli 20 kuolemantapausta miljoonaa asukasta kohti esiintyy 14:ssä kaikkiaan 28:sta Euroopan maasta, ja yli 40œkuolemantapausta miljoonaa asukasta kohti kuudessa maassa. En dødelighet på over 20 pr. million innbyggere er funnet i¤14 av 28 land i¤Europa, og tall på over 40¤pr. million i¤seks land. Huumausaineen yliannostus oli syynä neljään prosenttiin kaikista 15–39-vuotiaiden eurooppalaisten kuolemantapauksista (139). Narkotikaoverdoser sto for 4¤% av alle dødsfall i¤Europa i¤aldersgruppen 15–39 år (139). Alueilla, joilla esiintyy muita enemmän huumeiden ongelmakäyttöä, kuolemia voi tapahtua suhteettoman paljon. Områder med høy forekomst av problematisk bruk av narkotika kan være uforholdsmessig hardt berørt. I¤2008 hadde f.eks. Koulutuksen toteuttamisesta vastaavat kenttätyötiimit (esimerkiksi Romaniassa) tai vertaiskouluttajat (esimerkiksi vangit Espanjassa ja Luxemburgissa). Skottland 112,5 narkotikainduserte dødsfall pr. million innbyggere, et tall som er mye høyere enn for Storbritannia sett under ett (38,7 pr. million). ) Katso ”Huumeisiin liittyvä kuolleisuus: monitahoinen käsite” vuoden 2008 vuosiraportista.) ) Se ”Narkotikarelatert dødelighet: et sammensatt konsept” i¤årsrapporten for 2008.) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko DRD-1. Se figur DRD-7 (del i) og tabell DRD-5 (del ii) og DRD-107 (del i) i¤Statistiske opplysninger 2010. Luku 7: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat perusteella huomattava osa kaikista huumekuolemista voi johtua sekakäytöstä. Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall tiden umiddelbart etter løslatelse fra fengsel eller utskriving fra narkotikabehandling som særlig kritisk, med høy risiko for overdose (WHO, 2010). Tutkimusten mukaan valtaosa opioidien käyttäjistä (yleensä 50–60 prosenttia) on selvinnyt yliannostuksesta ja 8–12 prosenttia on ottanut yliannostuksen viimeksi kuluneiden kuuden kuukauden aikana. Studier rapporterer at de fleste opioidbrukere (typisk 50–60¤%) har overlevd en overdose, og at mellom 8¤% og 12¤% har hatt en overdose de siste seks månedene. Muutamille käyttäjille niin on käynyt useammin kuin kerran. En del av brukerne hadde hatt mer enn én overdose. Kutakin huumekuolemaa kohti arvioidaan olevan 20–25 vähemmän kohtalokasta yliannostusta. For hvert narkotikaindusert dødsfall er antallet ikkedødelige overdoser anslått til mellom 20 og 25. Muiden kuin kuolemaan johtaneiden yliannostusten lukumäärää Euroopassa ei voida arvioida kovin tarkasti, koska seuranta on hyvin rajallista ja myös määritelmät voivat vaihdella eri maissa. Det er vanskelig å¤beregne med noen særlig nøyaktighet hvor mange ikkedødelige overdoser vi har i¤Europa hvert år, da overvåkingen her er veldig begrenset og definisjonene kan variere fra land til land. Käytettävissä olevien tietojen perusteella vaikuttaa kuitenkin siltä, että Euroopassa tapahtuu vuosittain 120œ000–175œ000 muuta kuin kuolemaan johtavaa yliannostusta. Likevel tyder tilgjengelige opplysninger på at det kan være mellom 120¤000 og 175¤000 ikkedødelige overdoser årlig i¤Europa. Suurin osa heroiinin yliannostukseen kuolleista huumeidenkäyttäjistä Euroopassa on miehiä (81œprosenttia). Opioider, hovedsakelig heroin og metabolitter av heroin, er til stede i¤de fleste narkotikainduserte dødsfall som meldes i¤Europa. Useimmissa maissa yliannostukseen kuolevien keski-ikä on noin 35 vuotta, ja monissa maissa keski-ikä nousee. I¤de 20 landene som la fram data i¤2008, var opioider skyld i¤over tre firedeler av alle tilfeller (77–100¤%), og elleve land rapporterte om en andel på over 85¤%¤(141). Tämä viittaa siihen, että nuorten heroiininkäyttäjien määrä mahdollisesti vakiintuu tai vähenee; toisaalta myös opioidien ongelmakäyttäjien kohortti alkaa ikääntyä. De stoffene som hyppigst forekommer sammen med heroin, er alkohol, benzodiazepiner, andre opioider og i¤en del land, kokain. Tämä voi olla osoitus siitä, että näissä maissa heroiininkäyttäjät tai sitä suonensisäisesti käyttävät ovat nuorempia (142). Dette tyder på at en vesentlig andel av alle narkotikainduserte dødsfall kan være forbundet med blandingsbruk. Yliannostuksesta selviäminen lisää myöhemmän yliannostuskuoleman riskiä huomattavasti (Stoové ym., 2009). Ťoverleve en overdose gir en kraftig økning i¤risikoen for senere å¤dø av overdose (Stoové et al., 2009). Lisäksi vähemmän kohtalokkaista yliannostuksista voi seurata monenlaisia sairauksia, kuten keuhkotoiminnan heikentymistä, keuhkokuumetta ja lihasheikkoutta. Dessuten kan ikkedødelige overdoser forårsake mange sykdommer, bl.a. svekket lungefunksjon, lungebetennelse og muskelsvekkelse. Overdoser kan også føre til nevrologiske skader, og antallet overdoser en person overlever, er en signifikant prediktor for dårligere kognitive funksjoner. Yleinen sairastuvuus on yleisempää vanhempien, kokeneempien ja vaikeasta riippuvuudesta kärsivien käyttäjien parissa (Warner-Smith ym., 2001). Total sykelighet er sannsynligvis høyere blant eldre, mer erfarne, avhengige brukere (Warner-Smith et al., 2001). Hyvin monet tekijät vaikuttavat kuolemaan johtaviin ja vähemmän kohtalokkaisiin heroiinin yliannostuksiin. Menn står for de fleste overdosedødsfallene i¤Europa (81¤%). Vaikuttavia tekijöitä ovat suonensisäinen käyttö ja muiden päihteiden, etenkin alkoholin, bentsodiatsepiinien ja joidenkin masennuslääkkeiden, samanaikainen käyttö. I¤de fleste landene er de fleste ofrene i¤gjennomsnitt midt i¤trettiårene, og ofte er gjennomsnittsalderen stigende. Yliannostukseen liittyy myös huumeiden käytön ”putki”, muut samanaikaiset sairaudet, kodittomuus, heikko mielenterveys (esim. masennus), huumehoidottomuus, aiemmat yliannostuskokemukset ja yksinolo yliannostuksen tapahtuessa (Rome ym., 2008). Dette kan indikere en mulig stabilisering eller nedgang i¤antallet unge som bruker heroin, og en aldrende kohort av problembrukere av opioider. Generelt forekommer 13¤% av overdosedødsfallene som rapporteres i¤Europa blant personer under 25 år, men i¤Østerrike, Romania og Malta (lave tall) rapporteres andeler på 40¤% eller mer. Vankilasta vapautumisen tai huumehoidon loppumisen jälkeinen aika on havaittu erityisen suuren yliannostusriskin ajaksi, kuten monissa pitkittäistutkimuksissa on osoitettu (WHO, 2010). Dette kan tyde på at populasjonen av heroinbrukere eller sprøytebrukere i¤disse landene er yngre¤(142). Opioidien yliannostuksen merkkien tunnistaminen varhaisessa vaiheessa ja ensiapupalvelujen saatavuus voivat olla olennaisen tärkeitä kohtalokkaan lopputuloksen estämisessä. For å¤forhindre at en opioidoverdose skal få dødelig utgang, er det viktig at andre personer som er til stede, raskt skjønner hva som er i¤ferd med å¤skje, og tilkaller akuttmedisinsk hjelp. Kontakten med det akuttmedisinske personellet og behandlingen for akutt forgiftning er anledninger der vedkommende kan få informasjon om hvordan overdoser kan forebygges, og også få henvisning til rådgivning og behandling. Muiden kuin kuolemaan johtaneiden yliannostusten seurannan perusteella huumekuolemiin liittyviä tietoja voidaan ristiinvalidoida. Overvåking av ikkedødelige overdoser gir mulighet for å¤kryssvalidere informasjon om narkotikarelaterte dødsfall. Esimerkiksi Tšekissä sairaalahoitoa vaativien, muiden kuin kuolemaan johtaneiden yliannostusten määrä väheni vuosina 2001–2008, mikä kuvaa opioidikuolemien vähenemistä. I¤Tsjekkia gikk f.eks. antallet innleggelser for ikkedødelige opioidoverdoser ned fra 2001 til 2008, noe som gjenspeiler nedgangen i¤antallet opioiddødsfall. Samaan aikaan metamfetamiiniin liittyvien vähemmän kohtalokkaiden yliannostusten ja kuolemien määrä kuitenkin lisääntyi. Samtidig var det en økning i¤antallet ikkedødelige overdoser og dødsfall relatert til bruk av metamfetamin. Opioidikorvaushoidon on osoitettu vähentävän yliannostuskuoleman riskiä merkittävästi. Tämä on osoitettu norjalaisessa tutkimuksessa, johon osallistui 3œ800 ihmistä. Både dødelige og ikkedødelige overdoser av heroin er forbundet med en rekke faktorer, bl.a. injisering og samtidig bruk av andre rusmidler, særlig alkohol, benzodiazepiner og enkelte antidepressiva. Seuranta-aika oli jopa seitsemän vuotta, ja tutkimuksesta kävi ilmi, että hoidon aikainen kuolleisuus väheni verrattuna kuolleisuuteen ennen hoitoa. Riskin väheneminen oli merkittävää sekä yliannostuskuolemien (suhteellinen riski 0,2) että kaikista syistä johtuvan kuolleisuuden (suhteellinen riski 0,5) osalta (Clausen ym., 2008). Andre faktorer kan være: overstadig bruk av narkotika, tilleggslidelser, hjemløshet, dårlig psykisk helse (f.eks. depresjon), det å¤ikke få behandling, tidligere overdoser eller det å¤være alene når overdosen inntreffer (Rome et al., 2008). En rekke longitudinelle studier har identifisert aineita. Useimmiten ne ihmiset, joiden kuolema johtuu korvaushoidossa käytettävistä aineista (usein yhdistettynä muihin päihteisiin), eivät olleet kuolinhetkellä korvaushoidossa (Heinemann ym., 2000). (140) For nærmere informasjon om metoder, se Statistiske opplysninger 2010.(141) Ettersom de fleste narkotikainduserte dødsfall som rapporteres til EONN er opioidoverdoser (hovedsakelig heroin), brukes generelle karakteristika for meldte narkotikainduserte dødsfall for å¤beskrive og analysere dødsfall relatert til bruk av heroin. Tämä kuvaa kyseisen tyyppistä hoitoa saavien huumeidenkäyttäjien suurta määrää, eikä se tarkoita, että kyseiset päihteet olisivat aiheuttaneet kuoleman. Se figur DRD-1 i¤Statistiske opplysninger 2010.) Buprenorfiinimyrkytyksistä johtuvat kuolemat ovat harvinaisia, vaikka sen käyttö korvaushoidossa lisääntyy Euroopassa (katso luku 6). Se figur DRD-2 og DRD-3 og tabell DRD-1 (del i) i¤Statistiske opplysninger 2010. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa aspekt 2010 om problematisk bruk av amfetamin og metamfetamin gjennomgår dataene om dødsfall relatert til disse to stoffene. Virossa useimmat vuosina 2007–2008 ilmoitetut huumekuolemat liittyivät 3-metyylifentanyylin käyttöön. I¤perioden 2000–03 rapporterte de fleste EU-medlemsstatene om en nedgang (23¤%), etterfulgt av en økning (11¤%) i¤antall dødsfall mellom 2003 og 2007. Suomi ilmoitti myös oksikodonin, tramadolin tai fentanyylin kaltaisista opioideista, joskaan näiden päihteiden vaikutusta kuolemaan ei ollut määritetty tarkemmin. I¤Finland er imidlertid buprenorfin fortsatt det opioidet som oftest påvises ved obduksjon, vanligvis i¤kombinasjon med andre stoffer som alkohol, amfetamin, cannabis eller legemidler, eller injisert. Kokaiinikuolemat ovat huomattavasti monitahoisempi ilmiö kuin opioidien yliannostukset, joiden kliiniset merkit ovat suhteellisen selvät. I¤Estland var de fleste narkotikainduserte dødsfallene som ble rapportert i¤2007 og 2008 forbundet med bruk av 3-metylfentanyl. Monet kokaiinin aiheuttamat kuolemat eivät välttämättä tule poliisin tai oikeuslääketieteen asiantuntijoiden tietoon ilmenemistapansa ja uhrien sosiaalisen profiilin vuoksi. I¤Finland ble opioider som oksykodon, tramadol og fentanyl rapportert, men rollen disse legemidlene spilte i¤dødsfallene, var ikke spesifisert. Kokaiinin yliannostukset ovat kuitenkin hankalampia määrittää ja tunnistaa kuin opioidien yliannostukset, joten niitä koskevat ilmoitukset eivät välttämättä vastaa todellista tilannetta. Men ettersom kokainoverdoser er vanskeligere å¤definere og identifisere enn overdoser av opioider, kan de være underrapportert. Espanjassa ne huumekuolemat, joihin liittyi kokaiini mutta ei opioideja, lisääntyivät tuntuvasti vuosina 2002–2007. Rent farmakologiske kokainoverdoser forekommer, men dødelige overdoser er generelt bare forbundet med svelging av store mengder av stoffet. De fleste dødsfallene forbundet med kokainbruk skyldes kardiovaskulære eller cerebrovaskulære hendelser (Sporer, 1999). Valtaosan kokaiininkäyttöön liittyvistä kuolemantapauksista aiheuttavat sydämeen ja verisuoniin tai aivoverisuoniin liittyvät äkilliset ongelmat. Ne eivät ole annosriippuvaisia ja niitä voi esiintyä myös satunnaisilla käyttäjillä tai pienillä annoksilla. Disse er ikke doseavhengige og kan også inntreffe hos personer som bruker kokain sporadisk eller i¤lave doser, da særlig hos personer som har eksisterende kardiovaskulære eller cerebrovaskulære problemer. Useimmiten kokaiinikuolemat kohtaavat kuitenkin ongelmakäyttäjiä, joille kroonisesta huumeidenkäytöstä on aiheutunut erilaisia sairauksia (sepelvaltimoiden kovettumatauti, kammiolaajentuma tai muita ongelmia) (Darke ym., 2009). De fleste dødsfallene der bruk av kokain påvises, finner imidlertid sted blant problembrukere som har sykdommer som skyldes kronisk bruk av narkotika (koronar aterosklerose, ventrikkelhypertrofi eller andre problemer) (Darke et al., 2006). Alkoholinkäyttö (Kolodgie ym., 1999) ja tupakointi voivat pahentaa näitä ongelmia. Disse kan være forverret av alkoholbruk (Kolodgie et al., 1999) og tobakksrøyking. Tarkemmin määrittelemättömässä osassa kokaiinikuolemia yhteyttä huumeidenkäyttöön ei välttämättä osata tunnistaa selvien kliinisten tuntomerkkien puuttuessa ja myös siksi, että kuolema voi seurata vasta päivien tai viikkojen kuluttua akuutin ongelman ilmenemisestä. I¤en ukjent andel av kokainrelaterte dødsfall blir forbindelse til bruk av dette stoffet ikke påvist, på grunn av mangel på klinisk spesifisitet og fordi dødsfallet kan inntreffe dager eller uker etter det akutte problemet. Säännöllisen kokaiininkäytön aiheuttamat sairaudet voivat myötävaikuttaa myöhemmin ilmeneviin muiden tekijöiden laukaisemien sydäninfarktien syntyyn samalla tavoin kuin tupakointi. Patologier som skyldes regelmessig bruk av kokain kan også ligge til grunn for senere myokardinfarkt som utløses av andre faktorer, på samme måte som bruk av tobakk. Kuolemantapauksia, joihin liittyy ekstaasi, raportoidaan harvoin, ja monissa tapauksissa kyseistä huumausainetta ei ole määritelty välittömäksi kuolinsyyksi (144 I¤2008 ble det rapportert om lag 1¤000 kokainrelaterte dødsfall i¤15 land. Kokaiinin aiheuttamien terveysongelmien ja kuolemantapausten todellisen painolastin arvioiminen on hyvin haasteellista, ja siihen tarvitaan erilaisia menetelmiä kuin opioidien yliannostuskuolemien arviointiin. Tegn tyder på at det påvises kokain i¤stadig flere narkotikainduserte dødsfall som rapporteres i¤Europa, men på grunn av manglende sammenlignbarhet i¤tilgjengelige data er det ikke mulig å¤beskrive noen europeisk trend. EMCDDA:n vuoden 2010 erityiskysymyksessä, joka koskee amfetamiinin ja metamfetamiinin ongelmakäyttöä, käsitellään näihin kahteen päihteeseen liittyviä kuolemia. De to landene som har den høyeste prevalensen av kokainbruk i¤befolkningen generelt, har hatt en klar økning i¤antallet kokainrelaterte dødsfall i¤de senere årene. Myös muista maista (esimerkiksi Ranskasta, Suomesta ja Norjasta) on tullut ilmoituksia määrän kasvamisesta. Ťvurdere den reelle byrden av kokainrelaterte helseproblemer og tap av liv byr på spesielle utfordringer og krever andre metoder enn dem som brukes ved dødsfall som skyldes opioidoverdoser. aikaan. Sen jälkeen taso on pysynyt korkeana (145 identifisert som direkte dødsårsak¤(144 (143) Katso laatikko ”Kokaiinikuolemat”.(144) Katso tietoja muista huumeista kuin heroiinista johtuvista kuolemista vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukosta DRD-108. (143) Se boksen ”Dødsfall forårsaket av kokain”.(144) For data om dødsfall relatert til andre narkotiske stoffer enn heroin, se tabell DRD-108 i¤Statistiske opplysninger 2010. ) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuviot DRD-8 ja DRD-11. ) Se figur DRD-8 og DRD-11 i¤Statistiske opplysninger 2010. Kuolleisuuden kohorttitutkimuksissa seurataan samoja huumausaineiden ongelmakäyttäjäryhmiä pitkän aikaa ja pyritään selvittämään kaikkien ryhmässä tapahtuvien kuolemantapausten kuolinsyyt yhdistämällä tiedot kuolleisuusrekistereihin. Kohortstudier av dødelighet følger de samme gruppene problembrukere av narkotika over tid og prøver, ved å¤knytte informasjonen opp mot dødelighetsregistrene, å¤identifisere årsakene til alle dødsfall som forekommer i¤gruppen. Tällaisessa tutkimuksessa kohortille voidaan määritellä yleiset ja syykohtaiset kuolleisuusluvut ja arvioida, missä määrin ryhmän kuolleisuus ylittää koko väestön kuolleisuuden (146). På grunnlag av slike studier kan man beregne total og årsaksspesifikk dødelighet for kohorten og utarbeide et estimat over overdødelighet i¤gruppen i¤forhold til befolkningen generelt¤(146). vapautuvien tai hoidosta poistuvien, huumeidenkäytön uudelleen aloittavien opioidien käyttäjien määrän kasvu, huumeidenkäyttäjistä koostuvan kohortin ikääntyminen sekä kroonisten huumeidenkäyttäjien haavoittuvuuden lisääntyminen. Mulige forklaringer som krever nærmere undersøkelser, kan være: økte nivåer av blandingsbruk (EONN, 2009d) eller høyrisikoatferd, økninger i¤antallet opioidbrukere som har fått tilbakefall etter løslatelse fra fengsel eller utskriving fra behandling så vel som en aldrende kohort av narkotikabrukere, muligens med en mer sårbar populasjon av kroniske narkotikabrukere. Monet maat (esimerkiksi Espanja, Saksa, Yhdistynyt kuningaskunta) ovat ilmoittaneet kuolemantapausten määrän kasvaneen yli 35-vuotiaiden keskuudessa, mikä kuvaa sitä, että huumekuolemien uhrien keski-ikä on noussut (kuvio 15). For eksempel rapporterer flere land (f.eks. Tyskland, Spania, Storbritannia) om en økende andel av tilfeller over 35 år, som gjenspeiler den stigende trenden når det gjelder gjennomsnittsalderen ved narkotikainduserte dødsfall (figur¤15). Huumeidenkäytöstä johtuva yleinen kuolleisuus Total dødelighet forbundet med narkotikabruk Tutkimusten valintaympäristön (esim. huumehoitokeskuksissa suoritetut tutkimukset) ja hyväksymisperusteiden (esim. huumeita suonensisäisesti käyttävät) mukaan useimmista kohorttitutkimuksista havaitaan, että ongelmakäyttäjien kuolleisuus on 1–2 prosenttia vuodessa. Avhengig av rekrutteringsmiljø (f.eks. behandlingssentre) og inklusjonskriterier (f.eks. sprøytebrukere) viser de fleste kohortstudier en årlig dødelighet hos problembrukere av narkotika på 1–2¤%. Nämä kuolleisuusluvut ovat karkeasti 10–20 kertaa suuremmat kuin yleisväestön samaa ikäryhmää koskevat luvut. Dette er grovt regnet 10 til 20 ganger høyere enn dødeligheten i¤samme aldersgruppe i¤befolkningen generelt. Kuolinsyiden suhteellinen merkitys vaihtelee eri maissa ja ajallisesti. De ulike dødsårsakenes relative betydning varierer mellom landene og over tid. Huumeiden ongelmakäyttäjien pääasiallinen kuolinsyy on kuitenkin huumeen yliannostus, jonka osuus huumeita suonensisäisesti käyttävien kuolemantapauksista on 50–60 prosenttia maissa, joissa HIV:n/aidsin levinneisyys on vähäistä. Imidlertid er den vanligste dødsårsaken narkotikaoverdose, som representerer inntil 50–60¤% av alle dødsfall hos sprøytebrukere i¤land med lav HIV/AIDS-prevalens. HIV:n, aidsin ja muiden sairauksien lisäksi usein ilmoitettuja kuolinsyitä ovat itsemurha ja alkoholin väärinkäyttö, kuten Tukholmassa hiljattain valmistuneessa tutkimuksessa on kuvattu: 17œprosenttia pääasiassa opioidien käyttäjien kohortissa tapahtuneista kuolemista oli itsemurhia, ja 15œprosenttia johtui onnettomuuksista. I¤tillegg til HIV/AIDS og andre sykdommer inkluderer hyppig rapporterte dødsårsaker selvmord og alkoholmisbruk, som illustrert i¤en undersøkelse som nylig ble gjennomført i¤Stockholm. Yleistä kuolleisuutta voidaan arvioida useilla eri tavoilla: yhdessä menetelmässä kuolleisuuden kohorttitutkimusten tietoja yhdistellään huumausaineiden käyttöä koskeviin arvioihin, ja toisessa lähestymistavassa hyödynnetään yleisiä kuolleisuustilastoja ja arvioidaan huumausaineiden käytöstä johtuvaa osuutta. Total dødelighet relatert til narkotikabruk omfatter i¤tillegg til narkotikainduserte dødsfall også dødsfall som indirekte skyldes bruk av narkotika, f.eks. gjennom overføring av infeksjonssykdommer, hjerte- og karsykdom samt ulykker. Antallet dødsfall som er indirekte relatert til narkotikabruk, er vanskelig å¤tallfeste, men det kan ha stor betydning for folkehelsen. Kuvio 15: Huumekuolemien keski-ikää koskevia suuntauksia muutamissa Euroopan maissa Figur 15: Trender for gjennomsnittsalder ved narkotikainduserte dødsfall i¤en del europeiske land Katso lisätietoja vuoden 2010 tilastotiedotteen kuviosta DRD-3. For ytterligere detaljer, se figur DRD-3 i¤Statistiske opplysninger 2010. Yhdistyneen kuningaskunnan tiedot perustuvat huumausainestrategian määritelmään. Dataene fra Storbritannia er basert på definisjonen i¤narkotikastrategien. ) Katso lisätietoja kuolleisuuden kohorttitutkimuksista EMCDDA:n verkkosivuston avainindikaattoreista. ) For informasjon om kohortstudier av dødelighet, se Nøkkelindikatorer på EONNs nettsted. Vuosiraportti 2010: Huumeongelma Euroopassa Årsrapport 2010: narkotikasituasjonen i Europa dødsfallene i¤en kohort hovedsakelig av opioidbrukere skyldtes selvmord og 15¤% ulykker. Eurostatin ja HIV/AIDS-seurannan yhdistettyjen tietojen perusteella EMCDDA on arvioinut, että noin 2œ100 ihmistä kuoli huumeidenkäyttöön liittyvään HIV-infektioon tai aidsiin Ved å¤kombinere eksisterende opplysninger fra Eurostat og HIV/AIDS-overvåkingsdata har EONN beregnet at anslagsvis 2¤100 mennesker døde av HIV/AIDS som kunne tilskrives narkotikabruk i¤Den europeiske union i¤2007 (147 Huumehoito vähentää merkittävästi huumeidenkäyttäjien kuolleisuusriskiä (Davoli ym., 2007), joskin huumeiden sietokykyyn liittyvät riskit suurenevat hoitoa aloitettaessa ja lopetettaessa. For narkotikabrukere gir behandling en kraftig reduksjon i¤dødelighet (Davoli et al., 2007) selv om risikoen forbundet med endret toleranse øker i¤begynnelsen og slutten av behandlingen. Tutkimukset osoittavat, että huumekuoleman riski kasvaa merkittävästi, jos käyttäjä sortuu uudelleen huumeisiin hoidon jälkeen tai vankilasta vapautumisen jälkeisinä viikkoina. Studier viser en svært forhøyet risiko for narkotikaindusert død ved sprekk etter behandling eller i¤ukene etter løslatelse fra fengsel. Näiden tietojen perusteella WHO:n Euroopan aluetoimisto julkaisi suositukset yliannostusten ehkäisemisestä vankiloissa ja hoidon jatkuvuuden parantamisesta vapautumisen jälkeen (WHO, 2010). Dette var bakgrunnen for at WHO-Europa utstedte anbefalinger om forebygging av overdoser i¤fengsler og bedre kontinuitet i¤ettervernet etter løslatelse (WHO, 2010). 90 prosenttia tapahtui Espanjassa, Italiassa, Portugalissa ja Ranskassa. Spania, Frankrike, Italia og Portugal hadde 90¤% av disse dødsfallene. Erittäin tehokkaan retroviruslääkehoidon käyttöönoton jälkeen vuonna 1996 HIV-infektioon ja aidsiin liittyvä kuolleisuus väheni tuntuvasti useimmissa EU:n jäsenvaltioissa, mutta se on lisääntynyt Latviassa ja Virossa vuodesta 2003 lähtien. Etter innføringen av høyaktiv antiretroviral behandling i¤1996 gikk HIV/AIDS-dødeligheten markant ned i¤de fleste EU-medlemsstatene, men siden 2003 har den vært på vei opp i¤Estland og Latvia. Suurimmat HIV-infektioon ja aidsiin liittyvät kuolleisuusluvut ilmoitetaan Portugalista, jonka jälkeen seuraavilla sijoilla ovat Viro, Espanja, Latvia ja Italia. Den høyeste HIV/AIDS-dødeligheten blant narkotikabrukere rapporteres for Portugal, etterfulgt av Estland, Spania, Latvia og Italia. De fleste andre landene har lave tall¤(148). Tanska ja Norja ovat äskettäin asettaneet buprenorfiinin korvaushoito-ohjeistuksissaan ensisijaiseksi lääkkeeksi sen farmakologisen turvallisuusprofiilin vuoksi. Danmark og Norge har nylig prioritert buprenorfin i¤sine retningslinjer for substitusjonsbehandling på grunn av dette legemiddelets sikkerhetsprofil. Espanja puolestaan on hyväksynyt buprenorfiinin ja naloksonin yhdistelmän potilaille, jotka osallistuvat kansallisen terveydenhoitojärjestelmän järjestämään korvaushoitoon. Tämän toimenpiteen tavoitteena on vähentää huumekuolemia. Spania har nå også godkjent bruk av kombinasjonen buprenorfin–nalokson for pasienter i¤substitusjonsprogrammer som gjennomføres av det nasjonale helsesystemet, nettopp med sikte på å¤redusere antallet narkotikainduserte dødsfall. Muita huumeidenkäyttäjien kuolemantapauksien määriin vaikuttavia sairauksia ovat krooniset sairaudet, kuten maksasairaudet, jotka johtuvat pääasiassa hepatiitti C - eli HCV-infektiosta ja joita erittäin runsas alkoholinkäyttö ja samanaikainen HIV-infektio usein pahentavat. Andre sykdommer som også forårsaker en del dødsfall blant narkotikabrukere, er kroniske sykdommer som leversykdommer, hovedsakelig på grunn av hepatitt C-smitte (HCV), som ofte forverres av tung alkoholbruk og koinfeksjon av HIV. Muiden infektioiden aiheuttamat kuolemat ovat harvinaisempia. Dødsfall som skyldes andre infeksjonssykdommer forekommer sjeldnere. Muita kuin tartuntatauteihin liittyviä kuolinsyitä ovat syöpä sekä sydän- ja verisuoniongelmat (149). Av ikke-smittsomme sykdommer er kreft og hjerte- og karsykdommer de hyppigste dødsårsakene (149). Muihin kuolinsyihin on kiinnitetty paljon vähemmän huomiota, vaikka niiden on havaittu vaikuttavan kuolleisuuteen tuntuvasti. Sammen med bedret tilgang til behandling er også andre intervensjoner for å¤redusere risikoen for overdose hos narkotikabrukere undersøkt. Tuoreessa WHO:n tutkimuksessa (Degenhardt ym., 2009) arvioitiin, että itsemurhien ja traumojen osuus saattaa olla noin kolmannes huumeiden ongelmakäyttöön liittyvästä kuolleisuudesta Euroopassa. En fersk gjennomgang av kunnskapsgrunnlaget (Rome et al., 2008) anbefalte at allmennleger burde bevisstgjøres på farene ved såkalt legeshopping etter resepter, særlig på antidepressiva. Tämä tarkoittaa useita tuhansia kuolemia joka vuosi. Etenkin itsemurha-alttiuden osalta kirjallisuuskatsauksessa (Darke ja Ross, 2002) havaittiin, että heroiininkäyttäjien itsemurhariski oli 14 kertaa suurempi kuin yleisen väestön. Tiltak for å¤kontrollere forskrivning av flere legemidler til klienter i¤substitusjonsbehandling, og dermed redusere antallet nødsituasjoner som følge av bruk av benzodiazepiner, er iverksatt i¤Luxembourg. Sen lisäksi, että huumehoitoon pääsyä on parannettu, on tutkittu myös muita toimia, joilla huumeidenkäyttäjien yliannostusriskiä voitaisiin pienentää. Andre dødsårsaker hos narkotikabrukere har blitt viet langt mindre oppmerksomhet, til tross for at mye tyder på at de har vesentlig betydning for dødeligheten. Äskettäisessä toimenpiteistä saatua näyttöä koskevassa arviossa (Rome ym., 2008) suositeltiin, että yleislääkäreiden tietoisuutta useiden lääkkeiden määräämiseen liittyvistä vaaroista olisi parannettava. Ifølge en ny WHO-studie (Degenhardt et al., 2009) kan selvmord og skader stå for om lag en tredel av alle dødsfall i¤Europa som tilskrives problematisk bruk av narkotika, noe som betyr flere tusen dødsfall årlig. Tämä koskee etenkin masennuslääkkeitä. Luxemburgissa on toteutettu toimia, joilla valvotaan useiden lääkkeiden määräämistä korvaushoitopotilaille. Særlig når det gjelder selvmord, fant en litteraturgjennomgang (Darke og Ross, 2002) at heroinbrukere hadde 14 ganger høyere risiko for å¤dø ved selvmord enn befolkningen generelt. Tietoja huumausaineiden vaikutuksen alaisena ajamisesta aiheutuneiden kuolemien määrästä on edelleenkin niukasti. Det finnes fortsatt lite informasjon om antallet dødsfall relatert til kjøring under påvirkning av narkotiske stoffer. Joidenkin tutkimusten mukaan laittomien huumeiden käyttö suurentaa onnettomuusriskiä ja huumeiden ja alkoholin sekakäyttö pahentaa tilannetta entisestään (EMCDDA, 2008b). En del studier antyder at ulykkesrisikoen er høyere ved bruk av illegale rusmidler, og at kombinert bruk av narkotika og alkohol svekker kjøreevnen ytterligere (EONN, 2008b). Tiedotusaineiston toimittamisen on ilmoitettu olevan yleinen toimenpide huumekuolemien vähentämiseksi Euroopassa (150). Utlevering av informasjonsmateriell rapporteres som et vanlig tiltak for å¤redusere narkotikainduserte dødsfall i¤Europa (150). Monet maat ovat ilmoittaneet toimista, joiden avulla on määrä ehkäistä yliannostuksia sekä lisätä niiden tunnistamista ja niihin reagoimista huumeidenkäyttäjien, heidän naapuriensa, ystäviensä ja perheidensä sekä huumeidenkäyttäjien parissa työskentelevien palveluntarjoajien keskuudessa. Mange land rapporterer å¤ha iverksatt tiltak for å¤forebygge overdoser, gjenkjenne overdoser og vite hva som skal gjøres i¤tilfelle overdose, overfor narkotikabrukerne selv og deres familier og venner i¤tillegg til alle som arbeider med narkotikabrukere. Näitä toimia kuitenkin tarjotaan usein satunnaisesti ja varsin vähän. Gjennomføringen av slike tiltak er imidlertid ofte sporadisk og begrenset. Fentanyylin yliannostusepidemian jälkeen Viron asiantuntijat ovat nyt vaatineet yliannostusten ehkäisemiseen tarkoitettujen ohjelmien käyttöönottoa Femten europeiske land rapporterer at deres nasjonale narkotikastrategi inneholder en egen del viet reduksjon av narkotikarelaterte dødsfall, at slike retningslinjer er vedtatt på regionalt plan, eller at de har en egen Itävalta on ilmoittanut, että strategia-asiakirjaa valmistellaan parhaillaan. Belgia, Tsjekkia, Estland og Nederland rapporterer at de har fått på plass et system for tidlig varsling via lavterskeltilbud, hospitser og behandlingstiltak (147) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen taulukko DRD-5 (osa iii). (147) Se tabell DRD-5 (del iii) i¤Statistiske opplysninger 2010. (148) Katso vuoden 2010 tilastotiedotteen kuvio DRD-7 (osa ii).(149) Etenkin kokaiinin osalta katso kappale ”Kokaiininkäytön terveysvaikutukset” luvusta 5.(150) Katso vuoden 2009 tilastotiedotteen taulukko HSR-8. (148) Se figur DRD-7 (del ii) i¤Statistiske opplysninger 2010.(149) Når det gjelder kokain spesielt, se ”Helsekonsekvenser av kokainbruk” i¤kapittel 5.(150) Se tabell HSR-8 i¤Statistiske opplysninger 2009. Luku 7: Huumeisiin liittyvät tartuntataudit ja huumekuolemat maassaan. Alankomaat, Belgia, Tšekki ja Viro ovat ilmoittaneet varhaisten hälytysten järjestelmän toiminnasta: siinä kerätään ja jaetaan tietoa uusista päihteistä tai vaarallisista yhdistelmistä matalan kynnyksen tahojen, suojakotien tai hoitolaitosten kautta. Kapittel 7: Narkotikarelaterte infeksjonssykdommer og dødsfall som samler inn og formidler informasjon om nye stoffer eller farlige kombinasjoner. Vuonna 2009 Alankomaissa testattiin huumeisiin liittyvien äkillisten terveysongelmien valvontajärjestelmää, jonka toimintaa laajennetaan parhaillaan. Nederland prøvde i¤2009 ut et overvåkingssystem for narkotikarelaterte akutte helsehendelser som nå bygges ut. perheenjäsenelle annettiin pakkauksia, jotka sisälsivät naloksonilla täytetyn ruiskun. narkotikabrukere. Osana erästä meneillään olevaa tutkimusta vankilasta vapautuville opioidien käyttäjille jaettiin Englannissa, Skotlannissa ja Walesissa pakkauksia, jotka sisälsivät kerta-annoksella naloksonia esitäytetyn ruiskun. Som et ledd i¤en pågående studie i¤England, Skottland og Wales utstyres opioidbrukere som løslates fra fengsel med pakker med engangssprøyter med nalokson. Esitäytettyjä ruiskuja on saatavana myös Italiassa huumehoitolaitosten kautta. I¤Italia kan ferdigfylte sprøyter fås i¤rusmiddeltjenesten. Niitä kokeillaan parhaillaan Portugalissa, ja Bulgariassa ne on otettu jo käyttöön. Ferdigfylte sprøyter inngår i¤et forsøk i¤Portugal og er nå innført i¤Bulgaria. Kööpenhaminassa on käynnistetty käyttäjävetoinen hanke, jossa tarjotaan naloksonia nenäsuihkeena. I¤et brukerstyrt prosjekt i¤København har man nå begynt å¤dele ut nalokson som nesespray. Yliannostusta käsittelevä koulutus, johon yhdistetään kotiin mukaan annettava naloksoniannos (joka kumoaa opioidien vaikutuksen), on toimintatapa, jonka avulla voidaan pelastaa monta ihmishenkeä. Opplæring i¤førstehjelp ved overdoser kombinert med utlevering for hjemmebruk av en dose nalokson, som motvirker effektene av opioider, er en tilnærming som kan redde mange liv. Tämä toimenpide on tarkoitettu huumeidenkäyttäjille ja heidän perheilleen, henkilöille, jotka voisivat olla käyttäjän lähellä yliannostuksen tapahtuessa, ja niiden tavoitteena on auttaa heitä toimimaan tehokkaasti sen aikaa, kun ensiapupalvelut ehtivät paikalle. Dette tiltaket retter seg mot narkotikabrukere og deres familier, altså personer som kan være til stede under en overdose, og tar sikte på å¤sette dem i¤stand til å¤iverksette effektive tiltak mens de venter på at akuttmedisinsk personell skal komme til stedet. Tutkimukset ovat osoittaneet, että koulutusta saaneet henkilöt osasivat tunnistaa yliannostuksen merkit aiempaa paremmin ja että he suhtautuivat myös naloksonin käyttöön aiempaa luottavaisemmin. Studier viser at de som fikk slik opplæring, hadde bedre kunnskap om symptomene på overdose og økt tillit til bruk av nalokson. Vuonna 2009 Englannissa aloitettiin hanke, jossa 950:lle huumeidenkäyttäjien I¤2009 ble det satt i¤gang et prosjekt i¤England der en pakke med en ferdigfylt sprøyte med nalokson ble delt ut til 950 familiemedlemmer av Valvotuissa huumeidenkäyttötiloissa voidaan reagoida nopeasti yliannostuksen ensimmäisiin merkkeihin. Sprøyterom med tilsyn fra medisinsk personell gjør det mulig å¤raskt gripe inn ved de første tegnene på overdose. Operationaalisten tietojen mukaan tällaisissa tiloissa tapahtuvat yliannostukset saadaan nopeasti hallintaan, eikä kuolemaan johtaneita yliannostuksia ole ilmoitettu. Operasjonelle data fra slike tiltak viser at overdoser som finner sted i¤sprøyterom avverges, og at det ikke har vært noen overdoser med dødelig utgang. Välittömän avun tarjoaminen auttaa myös vähemmän kohtalokkaan yliannostuksen vaikutusten lievittämisessä: tämä koskee etenkin hapenpuutteen aivoille ja muille elintärkeille elimille aiheuttamia peruuttamattomia muutoksia (Hedrich ym., 2010). Det å¤få hjelp umiddelbart reduserer også konsekvensene av ikkedødelige overdoser, inklusive irreversible skader på hjernen og andre vitale organer på grunn av hypoksi (Hedrich et al., 2010). Luku 8Uudet huumausaineet ja kehittymässä olevat suuntaukset Kapittel 8Nye narkotiske stoffer og trender Uusien psykoaktiivisten aineiden seuranta Euroopassa Overvåking av nye psykoaktive stoffer i”Europa Uusien psykoaktiivisten aineiden käytöstä ja uusista käyttötavoista voi aiheutua merkittäviä vaikutuksia kansanterveyteen ja huumausainepolitiikkaan. Nye psykoaktive stoffer og nye bruksmønstre kan — selv om de vanligvis først opptrer i¤begrensede grupper av befolkningen eller på begrensede steder — ha store implikasjoner for folkehelsen og for narkotikapolitikken. Niitä on kuitenkin vaikea havaita, koska alkuun niitä esiintyy vain tietyissä sosiaalisissa ryhmissä tai harvoissa paikoissa. Ťgi beslutningstakere, fagfolk og offentligheten objektiv informasjon i¤rett tid om nye trusler er en utfordring både praktisk og med hensyn til hvilke metoder som skal benyttes. Se on kuitenkin koko ajan tärkeämpää, koska Euroopan huumeongelma on luonteeltaan yhä enenevässä määrin dynaamista ja nopeasti muuttuvaa. Narkotikaproblemets dynamiske natur og raske skiftninger gjør at dette blir stadig viktigere. Euroopan unionissa kehitetty varhaisen varoituksen järjestelmä reagoi nopeasti uusien psykoaktiivisten päihteiden ilmestymiseen Euroopan huumemarkkinoille. Den europeiske unions system for tidlig varsling fungerer som en ordning for rask reaksjon når nye psykoaktive stoffer dukker opp i¤narkotikamiljøet. Neuvoston uusista psykoaktiivisista aineista tekemällä päätöksellä (1) on tarkoitus perustaa eurooppalainen nopean tiedonvaihdon mekanismi sellaisia uusia psykoaktiivisia aineita varten, jotka voivat muodostaa kansanterveydellisiä ja yhteiskunnallisia uhkia (EMCDDA, 2007b). Rådsbeslutningen om nye psykoaktive stoffer (1) oppretter en ordning for rask utveksling av informasjon om nye psykoaktive stoffer som kan utgjøre en folkehelse- og samfunnstrussel (EONN, 2007b). EMCDDA:lle ja Europolille on osoitettu keskeinen rooli varhaisen varoituksen järjestelmän toteuttamisessa. Ne toimivat tiiviissä yhteistyössä kansallisista kumppaneista koostuvan verkostonsa kanssa. EONN og Europol har i¤tett samarbeid med sine nettverk av nasjonale partnere fått en sentral rolle i¤gjennomføringen av systemet for tidlig varsling. Kun Euroopan markkinoilta löydetään uusi psykoaktiivinen aine, jäsenvaltiot varmistavat, että päihteen valmistusta, salakuljetusta ja käyttöä koskevat tiedot välitetään EMCDDA:lle ja Europolille Reitoxin kansallisten yhteyspisteiden ja Europolin kansallisten yksiköiden kautta. Så snart et nytt psykoaktivt stoff er påvist på det europeiske markedet, skal medlemsstatene sikre at informasjon om framstilling, omsetning og bruk av stoffet formidles til EONN og Europol via de nasjonale kontaktpunktene i¤Reitox-nettet og Europols nasjonale enheter. Neuvoston päätös antaa myös puitteet uusiin aineisiin liittyvien riskien arvioimiseksi (katso EMCDDA, 2010b). Rådsbeslutningen oppretter også en ramme for vurdering av risikoene forbundet med nye stoffer (se EONN, 2010b). Tietoa aineista, joilla on vakiintunutta ja tunnustettua lääkinnällistä arvoa, voidaan vaihtaa myös varhaisen varoituksen järjestelmän kautta, mutta neuvoston päätöksen nojalla niistä ei voida suorittaa riskinarviointia. Informasjon om stoffer med en etablert, anerkjent medisinsk verdi kan også utveksles gjennom systemet for tidlig varsling, men i¤henhold til rådsbeslutningen skal disse ikke være gjenstand for risikovurdering. (1) Neuvoston päätös 2005/387/YOS, tehty 10 päivänä toukokuuta 2005, uusia psykoaktiivisia aineita koskevasta tietojenvaihdosta, riskienarvioinnista ja valvonnasta (EUVL L 127, 20.5.2005, s. 32). (1) Rådsbeslutning 2005/387/JIS av 10. mai 2005 om informasjonsutveksling, risikovurdering og kontroll av nye psykoaktive stoffer (EUT L¤127 av 20.5.2005, s. 32). Viime vuosina huumemarkkinoille on ilmestynyt laaja valikoima uusia synteettisiä yhdisteitä, jotka eivät ole vielä lainsäädännön piirissä. I¤de senere år har et stort antall nye, uregulerte syntetiske stoffer dukket opp. Näitä päihteitä markkinoidaan Internetissä ”laillisina huumeina”, ja ne on suunniteltu siten, etteivät ne ole huumevalvonnan ulottuvilla. Disse stoffene markedsføres på internett som ”legal highs”, og hensikten er å¤omgå narkotikakontrollen. Ne ovatkin kiperä haaste nykyisille uusien psykoaktiivisten aineiden seurantaan ja valvontaan tarkoitetuille toimintatavoille. For dagens metoder for overvåking og kontroll av nye psykoaktive stoffer er de en utfordring. Tässä luvussa käsitellään viimeksi kuluneiden kahden vuoden aikana kehitettyjä uusia poltettavia kasviperäisiä tuotteita, joita on terästetty synteettisillä kannabinoideilla, sekä erilaisia synteettisiä katinoneita, joiden suosio kasvaa koko ajan. Som vi skal se i¤dette kapittelet, har vi i¤løpet av de siste to årene fått nye, røykbare urteprodukter tilsatt syntetiske cannabinoider, og forskjellige syntetiske katinoner har også blitt populære. Uusia huumausaineita koskeva toiminta Tiltak mot nye stoffer Sen jälkeen, kun varhaisen varoituksen järjestelmä otettiin käyttöön vuonna 1997, EMCDDA:lle ja Europolille on ilmoitettu yli 110 aineesta. I¤2009 ble 24 nye syntetiske psykoaktive stoffer formelt meldt gjennom det europeiske systemet for tidlig varsling. Viimeksi kuluneiden viiden vuoden aikana on ilmestynyt uusia aineryhmiä. Dette er det største antallet som er meldt i¤noe enkelt år, og økningen skyldes hovedsakelig identifiseringen av ni nye syntetiske cannabinoider i¤løpet året. Näitä ovat erilaiset piperatsiinit, synteettiset katinonit ja synteettiset kannabinoidit. I¤2009 ble det også rapportert om nye stoffer som tilhører de samme kjemiske gruppene som nye psykoaktive stoffer oftest tilhører: fem fenetylaminer, to tryptaminer og fire syntetiske katinoner. Piperatsiineja ei ole kuitenkaan tunnistettu kahden viimeksi kuluneen ilmoitusvuoden aikana. Det ble ikke rapportert noen nye piperaziner eller psykoaktive planter. Vuonna 2009 ilmoitettiin kolmesta aineesta, joilla on lääkinnällisiä ominaisuuksia. Tre stoffer med medisinske egenskaper ble rapportert i¤2009, bl.a. pregabalin, et reseptpliktig legemiddel som markedsføres som Lyrica og brukes til behandling av nevropatisk smerte, epilepsi og generalisert angstlidelse. Yksi näistä aineista on pregabaliini, joka on lääkemääräyksellä saatava lääke. En gjennomgang av data for legemiddelovervåking viser at det i¤Finland, Sverige og Norge har vært bekymringer knyttet til misbruk av dette stoffet. Sen kauppanimi on Lyrica, ja sitä käytetään hermokivun, epilepsian ja yleistyneen ahdistuneisuushäiriön hoitoon. Informasjon fra systemet for tidlig varsling tyder på at pregabalin også kan ha vært involvert i¤dødsfall blant brukere i¤Finland, Sverige og Storbritannia, der det ble påvist i¤rettstoksikologiske analyser. Äskettäinen katsaus lääkevalvontatietoihin viittaa siihen, Det ble også rapportert å¤lindre abstinenssymptomene i¤forbindelse med avvenning fra heroin (opioider). Vuonna 2009 varhaisen varoituksen järjestelmän kautta ilmoitettiin virallisesti 24 uudesta synteettisestä psykoaktiivisesta aineesta. Siden systemet for tidlig varsling ble opprettet i¤1997, har mer enn 110 stoffer blitt meldt til EONN og Europol. Tämä on suurin koskaan yhden vuoden aikana ilmoitettu määrä, ja kasvu johtuu pääasiassa viime vuonna tunnistetuista yhdeksästä uudesta kannabinoidista. I¤løpet av de siste fem årene har nye stoffgrupper kommet til, herunder ulike piperaziner, syntetiske katinoner og syntetiske cannabinoider. Uusista piperatsiineista tai psykoaktiivisista kasveista ei tehty ilmoituksia. Systemet for tidlig varsling overvåker også uregulerte psykoaktive produkter — såkalte ”legal highs” — som Mefedronia on saatavana Internetistä, missä sitä voidaan myydä kokaiinin tai ekstaasin laillisena vaihtoehtona. Ainetta mainostetaan vaihtelevasti ”tutkimuskemikaalina”, ”kylpysuolana”, ”kasvitieteelliseen tutkimukseen tarkoitettuna”, ”kasviravinteena” tai ”kasvien ruokana”. EONN og Europol med felles mefedronrapport selges på internett og i¤”smartshops” og ”headshops” ved hjelp av aggressive og sofistikerte strategier for markedsføring og i¤noen tilfeller bevisst feilmerking av de stoffene preparatet innholdt. Usein mukana on huomautus ”ei ihmisten käyttöön”, millä on määrä kiertää mahdolliset valvontamekanismit. Useimmiten ainesosaluettelosta ei käy myöskään ilmi, että aine sisältää psykoaktiivisia aineita. Markedet for ”legal highs” særmerker seg ved at leverandørene er veldig raske til å¤tilby nye alternativer for å¤omgå narkotikakontrollen. Vuoden 2009 loppupuolella toteutetussa verkkokyselyssä kerättiin tietoa näistä 29 aineesta, joihin kuului myös useita ”laillisia huumeita”. I¤januar i¤år ferdigstilte EONN og Europol en vurdering av tilgjengelig informasjon om mefedron på grunnlag av kriteriene fastsatt i¤retningslinjene for drift av systemet for tidlig varsling (EONN, 2007b). Kysely tehtiin yhteistyössä Yhdistyneessä kuningaskunnassa ilmestyvän Mixmag- nimisen tanssimusiikkilehden kanssa (153). Mefedronin Kriteriene omfatter beslaglagte kvanta, bevis på at organisert kriminalitet er involvert, bevis på internasjonal handel, det psykoaktive stoffets toksikologiske og farmakologiske egenskaper, bevis på potensialet for videre (rask) spredning og bevis på tilfeller av alvorlig forgiftning eller dødsfall forbundet med stoffet. Muutaman viimeksi kuluneen vuoden aikana varhaisen varoituksen järjestelmään on tehty koko ajan enemmän ilmoituksia synteettisistä katinoneista. De siste par årene har det gjennom systemet for tidlig varsling kommet stadig flere rapporter om syntetiske katinoner. Tällä hetkellä näistä aineista viittätoista säännellään, ja niihin kuuluvat Femten av disse stoffene blir nå overvåket, ”design-yhdisteet” ovat katinonin johdannaisia. Katinoni on eräs kati-kasvin (Catha edulis), psykoaktiivisista aineista, ja rakenteellisesti se muistuttaa amfetamiinia (152 ”designer”-forbindelsene er derivater av katinon, som er et av de psykoaktive stoffene i¤planten khat (Catha edulis) og strukturelt beslektet med amfetamin¤(152 EMCDDA ja Europol saivat mefedronista saatavilla olevien tietojen arvioinnin päätökseen tammikuussa 2010. EONN og Europol avtalte at informasjonen som er tilgjengelig om mefedron oppfyller kriteriene for å¤kunne produsere en felles rapport. Arviointi pohjautui varhaisen varoituksen järjestelmän toimintaohjeissa määritettyihin perusteisiin (EMCDDA, 2007b). Näitä olivat takavarikoidun aineen määrä, todisteet järjestäytyneen rikollisuuden osallisuudesta, todisteet kansainvälisestä salakuljetuksesta, psykoaktiivisen aineen toksikologiset ja farmakologiset ominaisuudet, todisteet mahdollisesta (nopeasta) leviämisestä sekä todisteet vakavista myrkytys- tai kuolemantapauksista. Den felles rapporten fra EONN og Europol ble presentert for Rådet for Den europeiske union, Europakommisjonen og EMEA, Det europeiske legemiddelkontor, og det ble bestemt at de skulle lansere en formell prosedyre for risikovurdering av stoffet. Mefedroni puolestaan on metkatinonin johdannainen, jota säännellään YK:n yleissopimuksessa vuodelta 1971. Mefedron er et derivat av metkatinon, et stoff som i¤FN-konvensjonen av 1971 om psykotrope stoffer er klassifisert som narkotisk. Sitä ilmestyi Eurooppaan ensimmäisen kerran vuonna 2007 ja se vaikuttaa olevan hyvin suosittu nuorten huumeidenkäyttäjien keskuudessa. Niinpä tämän päihteen kysyntä on kasvanut. Det ble første gang påvist i¤Europa i¤2007 og synes å¤ha blitt populært blant unge narkotikabrukere, noe som har ført til særskilt etterspørsel etter dette stoffet. Tämä koskee etenkin Yhdistynyttä kuningaskuntaa, jossa mefedroni on ollut esillä tiedotusvälineissä. Dette synes spesielt å¤være tilfelle i¤Storbritannia, hvor mefedron også er blitt omtalt i¤mediene. Muiden jäsenvaltioiden raporttien perusteella näyttää siltä, että sitä käytetään myös muualla Euroopassa. Rapporter fra andre medlemsstater tilsier at stoffet også brukes andre steder i¤Europa. EMCDDA ja Europol katsoivat, että mefedronista saatavilla olevat tiedot täyttävät yhteisen raportin tuottamista koskevat perusteet. Beslag av betydelige mengder mefedron ble rapportert i¤2009 i¤Tyskland, Nederland, Sverige og Storbritannia. EMCDDA:n ja Europolin yhteinen raportti esitettiin Euroopan unionin neuvostolle, Euroopan komissiolle sekä Euroopan lääkevirastolle, minkä jälkeen tehtiin päätös ainetta koskevan virallisen riskinarviointiprosessin aloittamisesta. I¤Sverige har resultatene fra toksikologiske undersøkelser bekreftet at mefedron var involvert i¤ett dødsfall, og i¤Storbritannia etterforskes nå en rekke dødsfall med mistanke om mefedron. Danmark, Estland, Irland, Tyskland, Romania, Sverige, Storbritannia, Kroatia og Norge har nylig innført kontrolltiltak for mefedron. Vuonna 2009 mefedronia on takavarikoitu huomattavia määriä Alankomaissa, Ruotsissa, Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Data om bruken av 29 stoffer, inklusive en rekke “legal highs”, ble i¤slutten av 2009 samlet inn i¤en nettbasert spørreundersøkelse i¤samarbeid med det britiske dancemagasinet Mixmag¤(153). Ruotsissa toksikologiset analyysit vahvistivat, että mefedronin käyttö on Tilsvarende tall for metylon var 7,5¤%, 10,0¤% og 10,8¤%. (153) Henkilökohtainen tiedonanto Adam Winstockilta, King’s College, Lontoo. (153) Personlig kommunikasjon fra Adam Winstock, King’s College London. Katsaus huumeita myyviin verkkokauppoihin: menetelmät Øyeblikksbilde av situasjonen med hensyn til salg av narkotika på internett: metoder er det harmløse urteproduktet det gir seg ut for å¤være. Vuoden 2010 tutkimus tehtiin 25. tammikuuta ja 5.œhelmikuuta välisenä aikana, ja siinä tarkasteltiin huumeita myyviä verkkokauppoja (vähittäis- ja tukkumyynti), joita kuka tahansa ”laillisista huumeista” (myös spice-tuotteista), GHB:stä ja GBL:stä tai hallusinogeenisista sienistä kiinnostunut Internetin käyttäjä Euroopassa voi hyödyntää. Undersøkelsen ble gjennomført i¤perioden 25. januar til 5.¤februar 2010 og gjaldt butikker som selger narkotika på internett (både detalj og en gros), og som er tilgjengelig for alle internettbrukere i¤Europa som er interessert i¤å¤kjøpe ”legal highs” (inklusive ”spice”), GHB/GBL og hallusinogene sopper. Tutkimukseen ei otettu verkkokauppoja, jotka eivät toimittaneet huumeita vähintään yhteen EU:n jäsenvaltioon. Internettbutikker som ikke kunne sende til minst én EU-medlemsstat, ble utelatt. Noin kolmannes (33,6œprosenttia) ilmoitti käyttäneensä sitä viimeksi kuluneen kuukauden aikana, 37,3 prosenttia viimeksi kuluneen vuoden aikana ja 41,7 prosenttia ainakin kerran. Søkestrengene ble først testet på engelsk for å¤identifisere de som ville gi flest relevante treff. Metylonia koskevat vastaavat luvut olivat 7,5œprosenttia, 10,0 prosenttia ja 10,8 prosenttia. Søk ble deretter utført på 15 andre språk som er morsmålet til 84¤% av Hakusanoja testattiin ensin englannin kielellä sen selvittämiseksi, millä sanoilla saadaan eniten asianmukaisia osumia. Det såkalte ”spice”-fenomenet fortsatte å¤tiltrekke seg betydelig oppmerksomhet i¤2009. Gjennom året er det blitt stadig flere navn og innpakninger på ”spice”-lignende produkter. Sen jälkeen hakuja tehtiin niillä 15œkielellä, joita 84 prosenttia Euroopan unionin väestöstä puhuu äidinkielenään (1). De psykoaktive stoffene som tilsettes disse produktene, har også blitt endret i¤takt med innføringen av nye kontrolltiltak (EONN, 2009f). Tutkimuksessa käytettiin kolmea hakukonetta: Metacrawleria, Googlea sekä jotakin ”kansallista” hakukonetta kulloisenkin maan ja kielen mukaan. Ni nye syntetiske cannabinoider ble innrapportert gjennom systemet for tidlig varsling i¤2009¤(156). Otoksessa tutkittiin ensimmäiset 100 linkkiä ja jatkettiin niin kauan, kunnes 20 perättäistä linkkiä osoittautui merkityksettömiksi. Prøvetakingen besto i¤gransking av de første 100 lenkene og fortsatte til 20 påfølgende lenker viste seg irrelevante. Kultakin määritetyltä verkkosivustolta kerättiin seuraavat tiedot: myynnissä olevat tuotteet, tuotekuvaukset, hinnat, varastotilanne, toimitusmaat, ainesosat, terveydelliset varoitukset ja käyttäjien arviot. For hvert nettsted som ble identifisert, ble følgende opplysninger samlet inn: produkter for salg, produktbeskrivelser, priser, tilgjengelighet på lager, leveringsland, ingredienser, helseadvarsler og brukerkommentarer. (1) Englanti, espanja, hollanti, italia, kreikka, malta, portugali, puola, ranska, ruotsi, saksa, slovakki, tanska, tšekki ja unkari. (1) Tsjekkisk, dansk, nederlandsk, engelsk, fransk, tysk, gresk, ungarsk, italiensk, maltesisk, polsk, portugisisk, slovakisk, spansk og svensk. Molempien ryhmien valikoima oli yleensä varsin suuri: 34 kauppaa myi ainoastaan hallusinogeenisia sieniä, kun taas 106 myi ”laillisia huumeita” muttei hallusinogeenisia sieniä (154). Utvalget og antallet syntetiske cannabinoider, eller andre stoffer, som kan tilsettes urteproduktene, gjør identifisering, overvåking og risikovurdering til en utfordring. Toisin kuin Yhdistyneessä kuningaskunnassa sijaitsevat kaupat, monet Alankomaissa sijaitsevista kaupoista ovat kytköksissä erikoisliikkeisiin. Det kan også være store variasjoner i¤typen og mengden syntetiske cannabinoider som er tilsatt, og en del av forbindelsene kan ha stor effekt i¤svært små doser. Kaiken kaikkiaan 73œprosentissa verkkokauppoja käytettiin englannin kieltä; 42œprosentissa muuta kieltä ei ollut tarjolla. Derfor kan utilsiktede overdoser med risiko for alvorlige psykiatriske eller andre komplikasjoner ikke utelukkes. Hallusinogeenisten sienten myyjien määrä vaikuttaa kasvaneen vuodesta 2006, jolloin löydettiin 39œnäitä tuotteita myyvää kauppaa (EMCDDA, 2006). Antallet leverandører av hallusinogene sopper synes å¤ha økt siden 2006, da 39 butikker ble funnet å¤selge disse produktene (EONN, 2006). Vuonna 2010 löydettiin 64 hallusinogeenisia sieniä myyvää kauppaa, joista valtaosa myi enimmäkseen viljelypaketteja, sieni-itiöitä ja punakärpässientä (Amanita muscaria) psilosibiiniä sisältävien sienten sijasta. I¤2010 ble 64 internettbutikker som selger hallusinogene sopper identifisert. De fleste av dem selger dyrkesett, sporer og rød fluesopp (Amanita muscaria) snarere enn sopper som inneholder psilocybin. Spice-päihdettä myydään Internetissä ja erikoisliikkeissä poltettavana sekoituksena. Ingen av de syntetiske cannabinoidene er kontrollerte stoffer i¤henhold til FN-konvensjonene, og det finnes ingen informasjon om at noen av dem er tillatt som legemidler i¤Den europeiske union. Vuonna 2008 rikostekniikan kemistit havaitsivat, ettei kyse olekaan vaarattomasta kasvivalmisteesta. På det tidspunkt dette skrives, har flere medlemsstater forbudt eller kontrollert ”spice”, ”spice”-lignende produkter og beslektede forbindelser¤(157). Spice-valmisteen todellisten psykoaktiivisten ainesosien havaittiin olevan synteettisiä lisäaineita, esimerkiksi kannabinoidireseptoriantagonisti (155) Urteingrediensene som ”spice”-produktene foregir å¤inneholde, står ikke på noen internasjonal liste over kontrollerte stoffer, men en del medlemsstater (Latvia, Polen, Romania) har satt en eller flere av dem på sine lister over kontrollerte stoffer. JWH-018:aa, jotka jäljittelevät kannabiksen sisältämän tetrahydrokannabinolin (THC:n) vaikutuksia. I¤Sveits er ”spice” kontrollert i¤næringsmiddellovgivningen. Vuonna 2009 tehdyssä verkkokyselyssä, jossa keskityttiin vain ”laillisiin huumeisiin”, valtaosa verkkokaupoista sijaitsi Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Seuraavilla sijoilla olivat Alankomaat ja Saksa. I¤nettundersøkelsen som ble gjennomført i¤2009, som bare fokuserte på ”legal highs”, var de fleste internettbutikkene basert i¤Storbritannia, etterfulgt av Tyskland og Nederland. Vuoden 2010 katsaus oli laajempi, ja tuloksena olikin erilainen toimintamalli: kaupoista 38 sijaitsi Alankomaissa, 20œYhdistyneessä kuningaskunnassa ja 20 Saksassa. Øyeblikksbildet fra 2010 favnet bredere og viste et annet mønster: 38 av butikkene var basert i¤Nederland, 20 i¤Storbritannia og 20 i¤Tyskland. Maat, joissa oli vähintään viisi verkkokauppaa, olivat Puola, Ranska ja Unkari. Trettiåtte internettbutikker hadde base i¤USA, og for 15¤andre butikker var det ikke mulig å¤finne ut hvor de var basert. Tätä vähemmän kauppoja oli Tšekissä, Espanjassa, Portugalissa, Slovakiassa, Italiassa I¤motsetning til internettbutikkene i¤Storbritannia er mange av butikkene i¤Nederland knyttet til spesialbutikker. Niin sanottu spice-ilmiö oli vuonna 2009 alati kasvavan huomion kohteena. ”Spice” selges på internett og i¤spesialbutikker som røykeblanding. Vuoden aikana spicetuotteiden nimet ja pakkaukset ovat monipuolistuneet. To av disse var basert i¤Storbritannia, mot 23 året før. Näihin tuotteisiin lisätyt psykoaktiiviset yhdisteet ovat muuttuneet uusien sääntelytoimien vuoksi (EMCDDA, 2009f). De øvrige seks internettbutikkene som tilbød ”spice”-lignende produkter, rapporterte at de var gått tom – muligens brukte de betegnelsen ”spice” for å¤tiltrekke seg kunder. (154) Katso laatikko ”Katsaus verkossa toimiviin huumekauppoihin: menetelmät”.(155) Agonisti on kemiallinen aine, joka sitoutuu solussa tiettyyn reseptoriin ja laukaisee solun toiminnan. ) En agonist er et kjemisk stoff som binder seg til en bestemt reseptor i¤en celle og utløser en prosess i¤cellen. Agonisti jäljittelee usein endogeenisten tai luonnollisten aineiden toimintaa. En agonist etterligner ofte virkningen til endogene eller naturlig forekommende stoffer.) vaikutuksia koskeva tieto on rajallista, edellä mainitut seikat muodostavat harmaan alueen tällaisten tuotteen valvonnan kannalta. Det har blitt stadig vanskeligere å¤registrere og tolke dataene for beslag av piperaziner. Dette skyldes at det finnes så mange forskjellige blandinger i¤pulvere og ”Laillisten huumeiden” käytön levinneisyys Dette, i¤kombinasjon med den begrensede kunnskapen vi har om kjemien og effektene av de nye forbindelsene, skaper en ”gråsone” omkring overvåkingen av slike produkter. Synteettisten kannabinoidien tai muiden kasviperäisiin valmisteisiin lisättävien aineiden kirjon ja määrän vuoksi niiden tunnistaminen, valvonta ja riskinhallinta on haasteellista. Prevalens av bruk av ”legal highs” med andre stoffer som amfetamin og MDMA. Näiden yhdisteiden farmakologiasta, toksikologiasta ja turvallisuusprofiilista ihmisillä ei tiedetä juuri mitään. Dessuten har rettsmedisinske laboratorier ikke alltid ressursene som trengs for å¤identifisere alle komponenter i¤blandingene, og særlig ikke stoffer som ikke er kontrollert. Tuotteeseen lisättyjen synteettisten kannabinoidien tyyppi ja määrä saattavat vaihdella huomattavasti, ja jotkin näistä yhdisteistä saattavat vaikuttaa erittäin voimakkaasti jo hyvin pieninä annoksina. BZP synes å¤ha blitt vanskeligere tilgjengelig etter at Rådet for Den europeiske union i¤2008 vedtok å¤underlegge stoffet kontrolltiltak i¤hele Den europeiske union¤(160). Niinpä tahattoman yliannostuksen mahdollisuutta, johon liittyy vakavien psykiatristen tai muiden komplikaatioiden riski, ei voida sulkea pois. En del medlemsstater fortsetter imidlertid å¤rapportere om en del store beslag av BZP. Käsite ”laillinen huume” sisältää laajan kirjon tuotteita kasviperäisistä sekoituksista synteettisiin tai design-huumeisiin ja bilepillereihin, joita käytetään eri tavoin (polttamalla, nuuskaamalla, nielaisemalla). Begrepet ”legal highs” omfatter et stort spekter av produkter, fra urteblandinger til syntetiske stoffer eller ”designerdop” og ”partypiller”, som brukes på forskjellige måter (røykes, sniffes eller svelges). Lisäksi näitä tuotteita voidaan markkinoida huonetuoksuina, suitsukkeina tai kylpysuoloina, vaikka ne on tarkoitettu täysin toisenlaiseen käyttöön. Disse produktene kan i¤tillegg bli markedsført som luftfriskere, urterøkelse eller badesalt, selv om de er beregnet på noe annet. Tämän monimuotoisuuden vuoksi ”laillisten huumeiden” levinneisyydestä on vaikea kerätä ja tulkita tietoa. Dette mangfoldet gjør det vanskelig å¤samle inn og tolke prevalensdata om ”legal highs”. Muutamassa äskettäin ilmestyneessä tutkimuksessa on tietoja ”laillisten huumeiden” käytön levinneisyydestä. Bare noen få nyere spørreundersøkelser rapporterer prevalensdata om bruken av ”legal highs”. Vuonna 2008 Puolassa 18-vuotiaiden opiskelijoiden parissa tehty tutkimus osoitti, että 3,5 prosenttia oli käyttänyt ”laillisia huumeita” ainakin kerran. Luku on verrannollinen hallusinogeenisten sienten käyttöä koskevaan lukuun (3,6 prosenttia). En polsk studie fra 2008 av 18-årige skoleelever fant at 3,5¤% hadde brukt ”legal highs” minst én gang, dvs. omtrent som for hallusinogene sopper (3,6¤%). Opiskelijoista 2,6œprosenttia ilmoitti käyttäneensä ”laillisia huumeita” viimeksi kuluneen vuoden aikana (158). Bruk av ”legal highs” i¤løpet av siste 12 måneder ble rapportert av 2,6¤% av studentene¤(158). Mitään synteettistä kannabinoidia ei säännellä YK:n yleissopimuksilla, eikä siitä, että jokin niistä olisi hyväksytty lääkevalmisteeksi Euroopan unionissa, ole tietoa. I¤2009 syntes imidlertid mCPP fortsatt å¤være det lettest tilgjengelige ”nye syntetiske stoffet” (161) på Europas ecstasymarked, enten alene eller i¤kombinasjon med MDMA. Tätä vuosiraporttia kirjoitettaessa useat jäsenvaltiot olivat kieltäneet spice-tuotteet, muut niiden kaltaiset tuotteet ja niihin liittyvät yhdisteet tai alkaneet säännellä niitä (157). Informasjon fra systemet for tidlig varsling så vel som rapporter fra brukere i¤Nederland og beslag i¤Danmark og Storbritannia tyder på at andelen ecstasytabletter som inneholder mCPP (eller piperaziner generelt), gikk kraftig opp i¤første halvår 2009 og faktisk kan være større enn andelen som inneholder MDMA. Niitä kasviperäisiä ainesosia, joita spice-tuotteet väitteiden mukaan sisältävät, ei säännellä kansainvälisesti, mutta jotkin jäsenvaltiot (Latvia, Puola, Romania) ovat lisänneet niistä yhden tai useamman säänneltyjen aineiden luetteloonsa. Det nederlandske systemet for narkotikainformasjon (DIMS) rapporterte også at antallet prøver som brukerne hadde sendt inn for analyse, var doblet i¤forhold til tidligere år, sannsynligvis på grunn av økt bekymring for de negative effektene av piperaziner. Euroopan unionin ulkopuolella Sveitsi sääntelee spice-kasvisekoituksia elintarvikelainsäädäntönsä nojalla. Andelen ecstasytabletter som inneholdt disse stoffene, kan ha gått ned i¤annet halvår 2009, selv om denne utviklingen i¤Storbritannia delvis kan ha blitt oppveid av det økte tilbudet av katinonderivater. Toinen tutkimus tehtiin Saksassa. Siihen osallistui 1œ463 opiskelijaa, jotka olivat 15–18-vuotiaita ja jotka opiskelivat Frankfurtissa yleissivistävässä tai ammatillisessa koulutuksessa. En spørreundersøkelse gjennomført blant 1¤463¤skoleelever i¤alderen 15 til 18 år på allmennfaglig og yrkesfaglig utdanning i¤Frankfurt, fant at ca. Vastaajista noin kuusi prosenttia ilmoitti käyttäneensä spiceä ainakin kerran, ja kolme prosenttia kertoi käyttäneensä sitä viimeksi kuluneiden 30 päivän aikana. 6¤%¤av respondentene rapporterte å¤ha brukt ”spice” minst én gang, og 3¤% hadde brukt stoffet i¤løpet av siste 30 dager. Näihin lukuihin on voinut vaikuttaa median spice-ilmiöön kyselyn tekohetkellä kohdistama mielenkiinto, koska vain prosentti vastaajista kertoi käyttäneensä spiceä enemmän kuin viisi kertaa. Disse tallene kan ha blitt påvirket av oppmerksomheten ”spice” fikk i¤media på den tiden undersøkelsen ble gjennomført, i¤og med at bare 1¤%¤av respondentene rapporterte at de hadde tatt ”spice” mer enn fem ganger. Likimain kaksi kolmannesta niistä, jotka olivat ilmoittaneet käyttäneensä spiceä ainakin kerran, ilmoittivat myös käyttäneensä kannabista viimeksi kuluneen kuukauden aikana. Nesten to tredeler av alle som rapporterte å¤ha brukt ”spice”, rapporterte også om bruk av cannabis siste måned. Vuoden 2010 verkkokyselyssä spicetuotteita kauppaavien verkkokauppojen määrä laski jyrkästi edellisvuoteen nähden. Vaikka vuoden 2010 tutkimus oli laajempi, siinä tunnistettiin vain 21 kauppaa, jotka myivät spicetuotteiden kaltaisia tuotteita. Denne utviklingen gjenspeiler den stadig økende kompleksiteten av ecstasymarkedet, som kan forklares med svingninger i¤tilgjengeligheten av PMK, som er utgangsstoffet for MDMA. Toisin kuin laittomien huumeiden osalta, spicetuotteiden kaltaisten tuotteiden suurista takavarikoista ei ilmoitettu. Ilmiöön liittyvästä rikollisuudesta ei ole tietoa. GHB (gammahydroksybutyrat) har vært under internasjonal kontroll siden 2001, mens ketamin, som er et legemiddel, kan være regulert i¤narkotikalovgivningen eller legemiddellovgivningen i¤medlemsstatene. Viimeisimmässä Mixmag-lehden verkkokyselyssä, joka on kohdistettu klubikävijöille Yhdistyneessä kuningaskunnassa, havaittiin, että 56,6 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä ”laillisia huumeita”. Näihin kuului Spice- ja Magic-nimisiä kasviperäisiä tuotteita, BZP-bilepillereitä ja muita bilepillereitä. Mixmags siste nettbaserte spørreundersøkelse, som henvendte seg til klubbgjengere i¤Storbritannia, fant at 56,6¤% av respondentene rapporterte å¤ha brukt ”legal highs”, herunder urteproduktene ”Spice” og ”Magic”, BZP¤og andre partypiller. Viimeksi kuluneen kuukauden aikainen esiintyvyys oli vastaavasti 2,0 prosenttia, 4,6 prosenttia ja 5,3 prosenttia. Prevalens av bruk siste måned var på henholdsvis 2,0¤%, 4,6¤% og 5,3¤%. Vastaajat ilmoittivat hankkivansa näitä tuotteita ystäviltä (95 prosenttia) tai ostavansa niitä verkkosivuilta (92 prosenttia), kaupoista (78 prosenttia), Respondentene rapporterte å¤ha fått stoffet fra venner (95¤%) eller å¤ha kjøpt det på nettet (92¤%), i¤butikker (78¤%), i¤boder på festivaler (67¤%) eller hos dealere¤(51¤%). Tanska, Saksa, Viro, Irlanti, Ranska, Latvia, Liettua, Luxemburg, Itävalta, Puola, Romania, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta.) CPP har tre posisjonsisomerer, som ofte er vanskelige å¤skille. Vuonna 2008 tehty CBOS-tutkimus, jossa otoksessa oli 1œ400 ylemmän keskiasteen loppuvaiheessa opiskelevaa nuorta aikuista; 15 prosenttia vastaajista ilmoitti käyttäneensä huumeita viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana. Av disse er mCPP (1-(3-klorfenyl)piperazin) den mest sentrale.(160) Rådsbeslutning 2008/206/JIS av 3. mars 2008 om definisjon av 1-benzylpiperazin (BZP) som et nytt psykoaktivt stoff som skal være gjenstand for kontrolltiltak og strafferettslige bestemmelser (EUT L¤63 av 7.3.2008). Luku 8: Uudet huumausaineet ja kehittymässä olevat suuntaukset ) Selv om mCPP ikke er et stoff som kontrolleres internasjonalt, har en rekke land i¤Europa i¤de senere år innført kontrolltiltak (Belgia, Kypros, Gammabutyrolaktonin (GBL:n), joka muuttuu elimistössä nopeasti GHB:ksi, käyttö on viime aikoina myös herättänyt huolta Euroopassa. Kapittel 8: Nye stoffer og trender gammabutyrolakton (GBL), som raskt omdannes til GHB når det svelges, har også vekket bekymring i¤Europa i¤den senere tid. EU:ssa GBL:ää pidetään ”sääntelemättömänä huumausaineen lähtökemikaalina”, ja se kuuluu huumausaineiden lähtökemikaalien vapaaehtoiseen valvontaohjelmaan. GBL betraktes på EU-plan som et ”ikke-regulert utgangsstoff for narkotika” og er omfattet av det frivillige systemet for overvåking av slike stoffer. Muutamat maat (Italia, Latvia, Itävalta, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta, Norja) sääntelevät sitä kansallisen huumausainelainsäädäntönsä nojalla. En del land (Italia, Latvia, Østerrike, Sverige, Storbritannia, Norge) har regulert stoffet i¤narkotikalovgivningen. Sen sijaan ketamiinin osalta luku oli 32,4 prosenttia. bruk av GHB siste måned fra 4,2¤% til 4,7¤%. Tšekissä tehtiin vuonna 2008 tutkimus 363 klubikävijän keskuudessa, ja siitä kävi ilmi, että GHB:n käytön levinneisyys viimeksi kuluneen kuukauden aikana oli 0,3 prosenttia ja ketamiinin taas 0,6 prosenttia. I¤Tsjekkia fant en spørreundersøkelse gjennomført i¤2008 blant 363¤klubbgjengere en prevalens av bruk siste måned på 0,3¤% for GHB og 0,6¤% for ketamin. Lontoossa puolestaan tehtiin tutkimus klubien ensiaputiloissa lääkinnällistä apua tarvinneiden 173 klubivieraan keskuudessa. Tutkimus paljasti, että jopa kaksi kolmannesta tarvitsi lääkinnällistä apua GHB:n tai GBL:n käytön takia (Wood ym., 2009). En undersøkelse blant 173 klubbgjengere som hadde søkt medisinsk hjelp på sykestuen i¤en klubb i¤London, fant at så mange som to tredeler søkte hjelp på grunn av bruk av GHB/GBL (Wood et al., 2009). Saksassa säännöllisesti 15–16-vuotiaiden koululaisten parissa Frankfurtissa toteutettavan tutkimuksen mukaan GHB:tä koskevat luvut ovat kasvaneet yhdestä prosentista (2002) viiteen prosenttiin (2008). En spørreundersøkelse som gjennomføres med jevne mellomrom blant 15–16-åringer i¤Frankfurt, fant at mens 1¤% av dem var blitt tilbudt GHB i¤2002, var dette tallet oppe i¤5¤% i¤2008. Vuonna 2009 mCPP vaikutti edelleen olevan yleisimmin saatavilla oleva ”uusi synteettinen huumausaine” (161) Euroopan ekstaasimarkkinoilla, joko yksinään tai MDMA:n kanssa. Generelt er prevalensen av bruk av GHB og ketamin i¤befolkningen lav, men den kan være mye høyere i¤enkelte grupper, miljøer eller geografiske områder. Varhaisen varoituksen järjestelmästä saaduissa tiedoissa on ilmoituksia käyttäjistä Alankomaissa ja Tanskassa sekä Yhdistyneessä kuningaskunnassa tehdyistä takavarikoista. Mixmags nettbaserte spørreundersøkelse blant klubbgjengere i¤Storbritannia fant en prevalens av bruk siste måned på 1,7¤% for GHB og 1,6¤% for GBL, mot 32,4¤% for ketamin. Näiden tietojen perusteella vaikuttaa siltä, että mCPP:tä (tai yleensä piperatsiineja) sisältävien ekstaasitablettien osuus kasvoi huomattavasti vuoden 2009 ensimmäisellä puoliskolla. En spørreundersøkelse blant klubbgjengere i¤Amsterdam i¤2003 og 2008 (646 respondenter) rapporterte en liten økning i¤prevalens av EMCDDA:n vuoden 2010 Internet-katsauksessa ei löydetty EU:ssa rekisteröityjä verkkokauppoja, jotka olisivat myyneet GHB:tä, mutta GBL:ää löydettiin neljästä verkkokaupasta. EONNs øyeblikksbilde av situasjonen på internett i¤2010 fant ingen internettbutikker registrert i¤EU som tilbød GHB, mens GBL ble funnet i¤fire. Yksikään näistä ei kuitenkaan vaikuttanut mainostavan GBL:ää huumausaineena tai viitannut sen psykoaktiivisiin ominaisuuksiin perustuviin käyttötarkoituksiin. Ingen av dem syntes imidlertid å¤reklamere for GBL som rusmiddel eller lot det skinne gjennom at det hadde psykoaktive egenskaper. ) Hyperlinkit verkkolähteisiin ovat vuosiraportin PDF-versiossa, joka on saatavana EMCDDA:n verkkosivustolta (http://www.emcdda.europa.eu/publications/annual-report/2010). ) Hyperlenker til nettbaserte kilder finnes i¤PDF-versjonen av årsrapporten, som er tilgjengelig på EONNs nettsted (http://www.emcdda.europa.eu/publications/annual-report/2010). EMCDDA (2008c): Drugs and vulnerable groups of young people, EMCDDA:n erityiskysymys, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. EONN (2009a), Årsrapport 2009, narkotikasituasjonen iEuropa, Den europeiske unions publikasjonskontor, Luxembourg. EMCDDA (2006): Hallucinogenic mushrooms, EMCDDA Thematic papers, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (saatavana verkossa). EONN (2006), Hallucinogenic mushrooms, EMCDDA Thematic paper, Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (tilgjengelig på internett). Euroopan komissio (2009a): Economic Crisis in Europe: causes, consequences and responses, European Economy 7/2009, Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg. Europakommisjonen (2009a), Economic Crisis in Europe: causes, consequences and responses, European Economy 7/2009, Den europeiske unions publikasjonskontor, Luxembourg. (2010): Harm reduction among injecting drug users: evidence of effectiveness, teoksessa Harm reduction: evidence, impacts and challenges, EMCDDA:n monografia, Rhodes, T. ja Hedrich, D. (toim.), Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, s. 115–163. (2010), ”Harm reduction among injecting drug users: evidence of effectiveness”, i¤Harm reduction: evidence, impacts and challenges, EMCDDA Monograph, Rhodes, T. og Hedrich, D. (redaktører), Den europeiske unions publikasjonskontor, Luxembourg, s. 115–63. (2010): The fast and the furious: cocaine, amphetamines and harm reduction, teoksessa Harm reduction: evidence, impacts and challenges, EMCDDA:n monografia, Rhodes, T. ja Hedrich, D. (toim.), Euroopan unionin julkaisutoimisto, Luxemburg, s. 191–232. (2010), ”The fast and the furious: cocaine, amphetamines and harm reduction”, i¤Harm reduction: evidence, impacts and challenges, EMCDDA Monograph, Rhodes, T. og Hedrich, D. (redaktører), Den europeiske unions publikasjonskontor, Luxembourg, s.¤191–232. Reitoxin kansalliset raportit (2009): saatavana EMCDDA:n verkkosivustolta. Reitox, nasjonale rapporter (2009), tilgjengelig på EONNs nettsted. UNODC (2009): World drug report 2009, Yhdistyneiden Kansakuntien huumausaine- ja kriminaalipolitiikan toimisto, Wien. UNODC (2010a), Afghanistan cannabis survey 2009, FNs Kontor for narkotika og kriminalitet, Wien (tilgjengelig på internett). Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto Luxembourg: Den europeiske unions publikasjonskontor Korvaushoito tällä hetkellä laajalle levinnyttä EU:ssa käyttäjillä vuodesta 1997 lähtien Alankomaissa ja sen jälkeen Saksassa, ja sen käytöstä keskustellaan muissa jäsenvaltioissa. Substitusjonsbehandling nå vanlig i EU opiatbrukere, noe som også er gjort i Tyskland i den senere tid, og tilsvarende tiltak drøftes nå i andre medlemsstater. Sitä on määrätty lääkkeeksi valikoivasti ja vähäisessä määrin Yhdistyneessä kuningaskunnassa joidenkin vuosikymmenten ajan. I UK er heroin blitt foreskrevet i liten skala og på selektivt grunnlag i noen tiår. Tähän saakka ajan tasalla olevat tiedot korvaushoidon arvioinnista ja laadusta ovat olleet niukkoja EU:ssa. EU-plan om evalueringen av og kvaliteten på substitusjonsbehandling mangelvare. Vuoden 2000 lopussa EHNVS kuitenkin julkaisi /ns/g/ifs­julkaisusarjassaan laajan katsauksen viimeaikaisista käytännöistä nimellä Reviewing current practice in drug-substitution treatment in the European Union [1]. I slutten av år 2000 kom imidlertid EONN ut med et nummer i Insights-senen med tittelen Reviewing current practice in drug-substitution treatment in the European Union [1], som gir en omfattende oversikt over seneste praksis på området. Korvaushoito on tällä hetkellä EU:ssa laajalle levinnyttä huumeiden käyttäjien hoidossa. Fakta, tall og analyser må selvfølgelig være tilgjengelig om man skal ha en rasjonell debatt om dette emnet. Kokeilut pääasiassa metadonihoidolla aloitettiin 1960­luvun lopussa lähinnä Pohjois­Euroopassa. Stadig flere problembrukere av narkotika i Den europeiske union (EU) tilbys nå substitusjonsbehandling. Korvaushoito on otettu käyttöön 1990­luvun puoliväliin mennessä kaikissa EU:n jäsenvaltioissa. De første forsøkene fant sted i Nord-Europa mot slutten av 1960-tallet og omfattet først og fremst metadon. Tällä hetkellä EU:ssa ollaan olennaisilta osin yksimielisiä korvaushoidon eduista. På midten av 1990tallet hadde alle EUs medlemsstater tilbud om substitusjonsbehandling. Tietyissä maissa tämä hoito on kuitenkin edelleen arka aihe. Selv om det nå er bred enighet i Europa om nytten av slik behandling, er temaet fortsatt ømtålig i en del land. Määritelmä: Korvaushoito on lääketieteellinen hoitomuoto, jota tarjotaan opiaattien (pääasiassa heroiinin) väärinkäyttäjille ja joka perustuu samankaltaisiin tai samanlaisiin valmisteisiin kuin käytetty huume. Definisjon: Substitusjonsbehandling er en form for medisinsk behandling som tilbys opiatavhengige personer (primært heroinmisbrukere), og er basert på inntak av et medikament som ligner eller er identisk med det stoffet vedkommende vanligvis bruker. Hoitoon sisältyy kaksi eri muotoa: ylläpito, jossa käyttäjälle annetaan riittävästi valmistetta riski- tai häiriökäyttäytymisen vähentämiseksi, ja detoksifikaatio, jossa annetun huumeen määrää vähennetään asteittain ja lopuksi anto lopetetaan kokonaan. Det gis to typer behandling: vedlikeholdsbehandling - der misbrukeren får tilstrekkelige mengder av stoffet for å redusere farlig eller skadelig atferd; og avgiftning - der mengden narkotika gradvis reduseres til null. Behandlingen gis enten med eller uten psykososial støtte. Toimintaperiaatteisiin liittyvät tärkeimmät kysymykset Et blikk på politiske nøkkeltemaer Se voi vähentää Hl-virusinfektion, yliannosten, laillisten ja laittomien huumeiden ja huumeisiin liittyvien rikosten riskiä. Substitusjonsbehandling er i et bredt anlagt program for narkotikabehandling et nøkkelelement som kan bidra effektivt til å redusere risikoen for HIV-smitte, overdose, bruken av både legale og illegale stoffer og narkotikarelatert kriminalitet. Tieteellinen todistusaineisto viittaa siihen, että korvaushoito voi auttaa rikollisuuden, infektiotautien ja huumekuolemien vähentämisessä sekä edistää huumeista riippuvaisien fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Det er vitenskapelig bevist at substitusjonsbehandling kan bidra til en nedgang i kriminalitet, smittsomme sykdommer og narkotikarelaterte dødsfall - og forbedre misbrukeres fysiske, psykiske og sosiale velferd. Eräät ovat kuitenkin sitä mieltä, että korvaushoito ei ole hoitokuuri vaan ainoastaan välinpitämätön vastaus, joka ei tarjoa todellista ratkaisua huumeiden käytön ongelmaan. Imidlertid hevder noen at dette ikke er en behandling, men et halvhjertet tiltak som i virkeligheten Ikke Innebærer noen løsning på narkotikaproblemet. Seurantakeskus uskoo, että tätä aihetta koskevassa huumepolitiikkaan liittyvässä keskustelussa ei pitäisi käsitellä ainoastaan korvaushoidon etuja ja haittoja. Tämä hoitomuoto pitäisi nähdä yhtenä osana suurta joukkoa huumeiden ongelmakäyttöön pureutuvia ratkaisuja, joihin kuuluu hoito ilman huumeita. EONN mener at den politiske debatten om substitusjonsbehandling ikke bare bør dreie seg om fordeler og ulemper, men snarere bør betraktes som ett element i et bredt spekter av tiltak mot misbruk av narkotika, inkludert medikamentfri behandling. Käytännössä tämä hoito kuitenkin puuttuu usein ja painopiste on enemmän korvaamisessa kuin hoidossa. Men i praksis får de færreste dette, slik at vekten i større grad legges på substitusjon enn på behandling. Melkein kaikissa EU:n jäsenvaltioissa vain yhden valmisteen käyttö on vallitsevaa. Anslagsvis får rundt en halv million narkotikabrukere verden over substitusjonsbehandling. Valmiste pitäisi valita ja annostella yksilöllisesti parhaan mahdollisen vaikutuksen aikaansaamiseksi. Mer enn 300.000 av disse er i Europa, anslagsvis 110.000 i USA[1]. Enemmän kuin 300 000 näistä on Euroopassa ja arviolta 110 000 USA:ssa [1]. Vanligvis vil ett stoff dominere behandlingen i det enkelte EU-land, og metadon er nok vanligst. Joissakin maissa ja hoito-ohjelmissa pääsy on rajoitettu tiukkoja kriteerejä käyttäen (korkea kynnys). Tilgangen til substitusjonsbehandling er sterkt varierende innenfor EU. Joissakin taas edellytetään vain opiaattiriippuvuutta hoitoon pääsyn kriteerinä (matala kynnys). Enkelte land og programmer begrenser inntaket etter strenge kriterier (høy terskel), mens andre bare bruker opiatavhengighet som inntakskriterium (lav terskel). Näiden kahden korvaushoitotavan yhdistelmä olisi paras mahdollinen. Det optimale ville være en kombinasjon av de to. On kuitenkin huolehdittava siitä, että valmisteiden leviäminen laittomaan käyttöön voidaan estää ja että huumeiden käyttäjät eivät saa lääkemääräyksiä eri lääkäreiltä ja kauppaa sitten näin hankittuja huumeita. Men man må være forsiktig slik at ikke medikamentene avledes til illegal bruk av misbrukere som får resepter fra ulike kilder og derpå selger medikamentene. Metadoni on edelleen yleisimmin käytetty valmiste, vaikka sitä ei enää käytetä yksinomaan kuten aiemmin. Metadon er fortsatt det medikamentet som er vanligst i substitusjonsbehandling, selv om det ikke lenger råder grunnen alene. Buprenorfin dominerer i Frankrike. Muut EU:n jäsenvaltiot ovat aloittaneet kokeiluja dihydrokodeiinilla, hitaasti vapautuvalla morfiinilla ja levo­alfa­asetyyli­metadolilla (LÀAM). Andre EU-stater har iverksatt forsøk med stoffer som dihydrokodein, morfin med lang virkningstid og levo-alfa-acetyl-metadol (LAAM). Euroopan lääkearviointiviraston (EMEA) suosituksesta LAAM­va lm ¡steen myynti on kuitenkin peruutettu toistaiseksi sen jälkeen, kun LAAM­hoidossa olleilla potilailla esiintyi hengenvaarallisia sydämen toimintahäiriöitä. Etter anbefaling fra Det europeiske kontor for legemiddelvurdering (EMEA) er LAAM imidlertid nå suspendert på grunn av tilfeller av livstruende hjerteforstyrrelser hos personer som behandles med LAAM. Heroiinia on kokeiltu stabiloinnissa kroonisilla opiaattien Siden 1997 har man i et forsøksprosjekt i Nederland også brukt heroin til å stabilisere kroniske Katsaus korvaushoitoon Substitusjonsbehandling - en oversikt 1 Huumeongelman hoitojärjestelmien keskeinen osa Hvordan er tilgangen til substitusjonsbehandling? Huolimatta siitä, että korvaushoitoa on käytetty yleisesti yhä laajemmin viime vuosikymmenen aikana, pääsy siihen on paikoittaista. Til tross for at substitusjonsbehandling er blitt langt vanligere i løpet av det siste tiåret, er tilbudet svært varierende innenfor EU. Korvaushoidon kattavuus näyttää olevan osittaista esimerkiksi Kreikassa, Norjassa, Ruotsissa ja Suomessa. For eksempel synes dekningen å være begrenset i Hellas, Norge, Finland og Sverige. Joissakin maissa on luotu hyvät yhteydet molempia ongelmia diagnosoivien erityisterveyspalvelujen välille. 'Målet med narkotikabehandling er å hjelpe mennesker til igjen å få kontroll over sitt liv. Muissa maissa yhteydet eri palvelujen välillä ovat vähäisiä. Legene må til stadighet foreta en vurdering av om pasienter som får resept på et Korvaushoito on melkein yksinomaan avohoitopalvelua. Substitusjonsbehandling foregår nesten utelukkende poliklinisk. Fordelen med dette er at den er billig, og at narkotika misbrukerne kan leve normalt. Korvaushoitoa saavat voivat olla suhteellisen hyvin selviytyviä, työssä käyviä henkilöitä tai marginalisoituneita ja erittäin epäedullisessa asemassa olevia, kadulla asuvia huumeiden väärinkäyttäjiä. Blant dem som mottar substitusjonsbehandling, finner vi imidlertid alt fra relativt velfungerende, ofte yrkesaktive personer, til marginaliserte og svært svakstilte misbrukere som bor på gaten. Tästä syystä jotkut asiakkaat saattavat vaatia enemmän hoitoa kuin avohoitona annettava korvaushoito voi tarjota. Derfor kan en del av klientene kreve mer omfattende behandling enn hva som er mulig innenfor et poliklinisk opplegg. "Huumehoidon tavoite on auttaa ihmisiä saamaan elämänsä uudelleen hallintaan. substitusjonsmiddel er forberedt på å bli rusfrie ved å gå gjennom en avgiftningsprosess. Lääkärien on jatkuvasti arvioitava, voivatko korvaushoitoa saavat potilaat vapautua huumeista detoksifikaatioprosessin kautta. Psykososial og praktisk hjelp i denne prosessen er særdeles viktig.' On olemassa runsaasti tutkimustietoa, jolla voidaan osoittaa, että korvaushoito voi vähentää Hl-virustartuntoja, huumeiden käyttöä, yliannoksen riskiä ja huumeisiin liittyviä rikoksia sekä parantaa huumeiden käyttäjien yleistä terveydentilaa. Det finnes tilstrekkelig underlag for å vise at substitusjonsbehandling kan bidra til å redusere HIV-smitte, bruk av narkotika, overdoserisiko og narkotikarelatert kriminalitet samtidig som de avhengiges generelle helsetilstand forbedres. Laajassa kirjallisuuskatsauksessa [3] esitettiin johtopäätös, jonka mukaan metadonihoitoon liittyi merkittävä Hlvirusinfektioiden ja aids-tapausten määrän väheneminen. En omfattende gjennomgang av dokumentasjonen [3] konkluderte at metadonbehandling gir en drastisk nedgang i overføringen av HIV-smitte og AIDS. Samoin vähenivät heroiiniinjektioiden määrä ja injektiovälineiden yhteiskäyttö sekä seksipalvelut huumeiden ostamiseksi. Metadonbehandling reduserer også injeksjonshyppighet, omfanget av deling av sprøyteutstyr og sexarbeid for å kunne kjøpe stoff. Saksalaisessa neljän vuoden metadonilla tapahtunutta avohoitoa koskevassa seurantatutkimuksessa [4] osoitettiin, että huumeiden käyttö väheni, kun sosiaaliset taidot ja suhteet paranivat. En fireårig tysk studie [4] av et poliklinisk behandlingsopplegg med metadon viste at narkotikaforbruket gikk ned samtidig som sosiale ferdigheter og relasjoner ble styrket. Kreikkalaisessa Ateenassa tehdyssä metadonikorvaushoidon arvioinnissa [5] osoitettiin, että heroiinin samanaikainen käyttö väheni suuresti. En gresk evaluering av metadon som substitusjonsmiddel i Athen [5] viste en kraftig reduksjon i samtidig bruk av heroin. "Monissa maissa korvaushoito kehitettiin -alussa esiintyneen vastustuksen jälkeen -vastaukseksi Hl-virusinfektion riskiin, joka liittyy opiaattien ja muiden huumeiden injektiokäyttöön. Enkelte programmer og enkelte medlemsstater - f.eks. Hellas og Sverige - anvender et høyterskelprinsipp hvor inntak tar hensyn til alder, antall år som misbruker, antall behandlinger som ikke har lykkes osv. Andre, som Danmark, Spania, Italia og Nederland, har bare opiatavhengighet og et ønske om behandling som kriterier. Yhdessä muiden riskien vähentämismenetelmien ja yleisen tiedon lisäämisen kanssa korvaushoito auttoi useimmissa EU:n maissa 1990-luvun loppupuolella uusien Hlvirustartuntatapausten leviämisen rajoittamisessa huumeiden suonensisäisten käyttäjien keskuudessa." Substitusjonsbehandling har vist seg å være svært virkningsfullt. Sammen med andre skadereduserende tiltak og økt bevissthet generelt har det bidratt til en begrensning av antallet nye HIV-tilfeller blant sprøytebrukere i de fleste EU-land i slutten av 1990-arene.' Lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa käytetään yhtä pääasiallista valmistetta mieluummin kuin monia eri valmisteita [7]. Selv om det finnes en lang rekke forskjellige substitusjonsmidler, har nesten alle land i EU ett substitusjonsmiddel som de foretrekker framfor et annet [7]. Yli 90 prosentissa tapauksista opiaattien korvaushoito annetaan metadonihoitona, paitsi Ranskassa, jossa vallitsevana hoitona on buprenorfiini. I mer enn 90 % av tilfellene brukes metadon som substitusjonsmiddel for opiater, bortsett fra i Frankrike, hvor buprenorfin dominerer. Metadonihoidossa olevien huumeiden käyttäjien arvioitu lukumäärä koko EU:ssa lisääntyi kuusinkertaiseksi vuosina 1993-1997 [1]. For EU, sett under ett, ble antallet narkotikamisbrukere som fikk metadonbehandling seksdoblet i perioden 1993-1997 [1]. Kummankin lähestymistavan pitäisi ihannetapauksessa täydentää toinen toistaan. Mulighetene for substitusjonsbehandling i fengslene varierer svært meget. Korvaushoidossa käytettävillä valmisteilla on eri ominaisuuksia. De ulike substitusjonsmidlene har forskjellige egenskaper. Toisaalta metadonia on helppo antaa ja se on buprenorfiiniin verrattuna halpaa (8 euroa henkilöä kohden viikossa verrattuna 65 euroon). EUR 8 pr. person pr. uke, mot EUR 65 for buprenorfin. Eräät asiantuntijat pitävät buprenorfiinia parempana nuorille ja metadonia ikääntyneille käyttäjille pitkäaikaisessa käytössä. En del eksperter foretrekker buprenorfin til yngre narkotikamisbrukere og metadon til eldre misbrukere ved langtidsbehandling. Buprenorfiini vaikuttaa myös paremmalta raskaana oleville naisille, koska se tuottaa metadonia vähemmän vastasyntyneisyyteen liittyviä ongelmia. Buprenorfin synes også å være bedre egnet for gravide og forårsaker færre neonatale problemer enn metadon. Heroiinihoitoon liittyviä kokeita tehdään Saksassa ja Alankomaissa, ja niistä keskustellaan muissa EU:n jäsenvaltioissa. Forsøk med heroinbehandling foregår nå i Tyskland og Nederland og drøftes i en del andre medlemsstater i EU. Useimmissa EU:n maissa korvaushoitoa koskevissa säännöksissä edellytetään, että korvaushoitoon pitää liittyä psykososiaalista hoitoa. Generelt gis substitusjonsbehandlingen enten av allmennlege eller i spesialiserte sentre som har tjenester tilpasset de avhengiges behov. Begge har sine fordeler: Allmennleger har god geografisk dekning, mens de spesialiserte sentrene sitter med betydelig erfaring og ekspertise. Käytännössä teorian ja käytännön välillä on kuitenkin hyvin usein juopa ja painopiste on usein enemmän korvaamisessa kuin hoidossa. Imidlertid har nesten alle medlemsstatene i EU valgt å kanalisere behandlingen hovedsakelig gjennom den ene eller den andre typen. Psykososiaalisen hoidon roolia pitäisi tutkia mahdollisena kiihdykkeenä huumeiden käyttäjien edistymisessä riippuvuudesta pidättyvyyteen. En kombinasjon av begge - dersom man på samme tid fikk på plass et system som forhindrer at medikamenter avledes til Näihin kokeisiin sisältyy heroiinin antaminen erittäin vaikeaongelmaisille heroiinin käyttäjille lääketieteellisesti valvotuissa oloissa. I henhold til regelverket i de fleste EU-landene skal substitusjonsbehandling følges opp med psykososial omsorg. Käytetäänpä sitten mitä ainetta hyvänsä, on tärkeää sovittaa korvaava annos yksilön aikaisempaa huumeiden käyttöä vastaavaksi. Forskning viser at de positive effektene av en behandling i høyeste grad er avhengig av slik omsorg. Korvaushoitoa antavat yleensä joko yleislääkärit tai huumeongelmaisten hoitoon erikoistuneet keskukset, joiden palvelut on räätälöity väärinkäyttäjien tarpeita vastaaviksi. Men det er ofte langt mellom teori og praksis, og det fokuseres oftere på substitusjon enn på behandling. Kummallakin hoitomuodolla on etunsa, sillä yleislääkärien palvelut kattavat maantieteellisesti laajemman alueen, kun taas erikoistuneilla keskuksilla on huomattava kokemus ja asiantuntemus. Nødvendigheten av psykososial støtte underbygges av forskning som viser at personer som får metadonbehandling er i like stor grad som andre narkotikaavhengige spesielt utsatt for psykiatriske forstyrrelser og andre helseproblemer i tillegg til sosial eksklusjon [6]. Lähes kaikissa EU:n jäsenvaltioissa hoito on kuitenkin keskittynyt jompaankumpaan hoitomuotoon. Psykososial behandling bør granskes som en mulig katalysator i narkotikabrukeres vandring fra avhengighet til rusfrihet. Taulukko 1. Huumeiden ongelmakäyttäjien korvaushoito Tabelle 1: Substitusjonsbehandling blant problembrukere Arvio ongelmakäytön yleisyydestä C) Estimert antall klienter i substitusjonsbehandling for subtitusjonsbehandling (%) (?) Arvio korvaushoidossa olevien potilaiden määrästä Estimert utbredelse av problematisk bruk av narkotika C) (') Huumeiden ongelmakäytön arviointimenetelmät vaihtelevat F.U:n jäsenvaltioissa suuresti. (') Metodene som brukes for å lage estimater over problematisk bruk av narkotika er svært varierende mellom EUs medlemsstater. Lisätietoa kansallisesta levinneisyydestä ja huumeiden ongelmakäytöstä on esitetty huumeiden ongelmakäyttöä käsittelevässä osassa luvussa 1 (2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta) ¡a onlinetaulukossa 1 osoitteessa http://annualreport.emcdda.org. Utbredelse og problematisk bruk av narkotika i de enkelte land er nærmere beskrevet i kapittel 1 (EONN 2001 Årsrapport ) og onlinetabell 1 OL på: http://annualreport.emcdda.org Anslagene over problematisk bruk av narkotika viser hovedsakelig til opiatbrukere, bortsett fra i Finland og Sverige, hvor amfetaminbruken er betydelig. Huumeiden ongelmakäyttäjiä koskeva arviot viittaavat pääasiassa opiaattien käyttäjiin, paitsi arviot Suomen ja Ruotsin osalta, joissa amfetamiinin käyttö on merkittävää. Amfetaminbrukere er ikke tatt med i ovenstående anslag for Finland og Sverige. Tässä Suomea ja Ruotsia koskeviin arvioihin ei sisälly amfetamiinin käyttäjiä. ) Anslag over andelen av problembrukere av narkotika i substitusjonsbehandling. (2) Arvio korvaushoidossa olevien huumeiden ongelmakäyttäjien osuudesta. (') Levinneisyys kattaa vain huumeiden injektiokäyttäjät, joten korvaushoidon määrä on voitu arvioida liian suureksi. (') Tallene for utbredelse gjelder bare sprøytebrukere av narkotika, noe som kan medføre at dekningsgraden for substitusjonsbehandling kan være overvurdert. C) Suoraan kansalliselta suunnittelukeskukselta saatu tieto. (4) Informasjon hentet direkte fra nasjonalt knutepunkt. (5) Korvaushoidon 100-prosenttinen kattavuus ei vaikuta uskottavalta, minkä perusteella voitaisiin olettaa, että arvioitu määrä (4 694) on pienempi kuin tämänhetkinen todellinen esiintyvyys. (5) En dekningsgrad på 100 % for substitusjonsbehandling virker usannsynlig og tyder på at utbredelsesanslaget på 4 694 kan være en undervurdering av faktisk utbredelse. (7) Yhdistyneen kuningaskunnan tarkemmat tiedot: huumeiden ongelmakäyttäjien (opiaatit) esiintyvyys = 162 000-244 000; korvaushoidossa olevat asiakkaat = (7) Nøyaktigere data for UK: utbredelse av problematisk bruk av narkotika (opiater) = 162 000-244 000, klienter i substitusjonsbehandling = 35 000, dekningsgrad = Vastaavaa ratkaisua ei ole amfetamiinieikä kokaiiniongelmiin. Allmennleger har et svært varierende tilbud, og misbrukere kan føle seg lite vel blant vanlige pasienter. Pohjoisissa EU:n jäsenvaltiossa amfetamiinit aiheuttavat enemmän ongelmia kuin heroiini, ja kokaiinin käyttöä ElLssa yleensä ei voida sivuuttaa. Spesialiserte sentre er geografisk ujevnt fordelt, noe som kan være til ulempe for narkotikamisbrukere i utkantstrøk. valmisteiden leviämisen estäminen laittomiin tarkoituksiin, voisi olla tehokkaampaa. Det er imidlertid viktig å ha klart for seg at substitusjonsbehandling bare kan brukes mot problematisk bruk av opiater. Kummallakin hoitomuodolla on myös haittansa. Det finnes ingen tilsvarende løsning når det gjelder amfetamin- eller kokainproblemer. Yleislääkärien antamat palvelut vaihtelevat suuresti, ja väärinkäyttäjät voivat tuntea olonsa epämukavaksi tavanomaisten potilaiden joukossa. I de nordlige EU-statene forårsaker amfetaminer større problemer enn heroin, og i EU generelt er kokainbruken slett ikke ubetydelig. Erikoistuneet keskukset eivät maantieteellisesti ole jakautuneet tasaisesti, mikä saattaa johtaa siihen, että etäällä asuvat huumeiden käyttäjät voivat joutua huonoon asemaan. Til tross for at substitusjonsbehandling i de senere år er blitt vanligere, rapporterer de fleste medlemsstatene om mangel på kvalitetskontroll, overvåking og vurdering av de enkelte programmene. Taulukossa 1 esitetään arvioita huumeiden ongelmakäyttäjien (pääasiassa opiaattien käyttäjiä) lukumääristä EU:ssa ja arvioituja prosenttimääriä korvaushoidossa olevista. Tabell 1 viser anslag over antallet misbrukere av narkotika (hovedsakelig opiater) i EU og prosentvise anslag over personer som får substitusjonsbehandling. Prosenttiosuudet vaihtelevat suuresti jäsenvaltioiden välillä. Dette siste tallet varierer merkbart mellom medlemsstatene. Joissakin maissa osuus on vain noin 10 prosenttia ja muissa osuudet ovat suurempia kuin 50 prosenttia. I enkelte land ligger det helt nede på rundt 10 %, mens det i andre er oppe i over halvdelen. Huolimatta korvaushoidon leviämisestä viime vuosina useimmat jäsenvaltiot raportoivat silti laadunvalvonnan, seurannan ja yksilöllisten ohjelmien arvioinnin puutteesta. Det er viktig å huske at anslagene over problematisk narkotikabruk fortsatt mangler nøyaktighet og ikke umiddelbart kan sammenlignes. On pidettävä mielessä, että huumeiden ongelmakäyttöä koskevat arviot ovat edelleen epätarkkoja eikä niitä voida helposti verrata keskenään. Lav dekning innebærer at et stort antall narkotikamisbrukere har økt risiko for overdose, helseskade, HIV og andre smittsomme sykdommer foruten sosial eksklusjon. "Uusien keskusten perustaminen hoidon tarjoamista varten voi olla erityisen vaikeaa. 'Det kan være spesielt vanskelig å opprette nye behandlingssentre. Useimmista maista raportoidaan yhteisön vastustusta hoito-ohjelmia kohtaan. Vastustuksen on havaittu kuitenkin olevan yleisintä ennen kuin ohjelmat on aloitettu ja keskukset perustettu. Man frykter at de vil trekke uønskede elementer til lokalmiljøet, og de forbindes med løsgjengeri, drikking, stoffmisbruk og innbrudd. Naapurit näyttävät hyväksyvän ne, kun ne jo ovat käynnissä." De fleste land rapporterer om motstand i lokalmiljøet mot behandlingsprogrammer. Imidlertid viser det seg at motstanden vanligvis er størst før programmene og sentrene er etablert, og når de først er i drift, synes nabolaget ä akseptere dem' [1]. Korvaushoito ­­ toimintaperiaatteita koskeva harkinta Substitusjonsbehandling - politiske betraktninger > o tien väärinkäyttäjien laajaa hoitojärjestelmää. Sen pitäisi olla maissa, joissa tartuntojen mahdollisuus laskimoteitse injektoidun olisempi valikoima valmisteita ja annoksia hoitoon tulleen henkilön äsyn pitäisi olla nykyistä parempaa siten, että tarjottaisiin sekä llisuuksia osana tasapainotettua lähestymistapaa. loitoon erikoistuneet keskukset pitäisi ottaa mukaan hoidon gelmakäyttäjien osuus pitäisi selvittää säännöllisesti alueittain > i et mer omfattende system for behandling av opiatmisbruk. ment i den HIV-forebyggende strategien i land som har et bruk. o 6 EHNVS (lainopillinen tietokanta) http://eldd.emcdda.org EONN (legal database): http://eldd.emcdda.org nr. (Sisältää laajan kirjallisuusluettelon korvaushoidosta.) (Inneholder en omfattende bibliografi over substitusjonsbehandling). Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, Luxemburg 2001, s. 30. blant problembrukere, Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, Luxembourg 2001, s. 28. [7] Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (ENHVS) (2000), 2000 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta, Taulukko 1: Yleisimmin käytetyt korvaavat aineet EU:ssa. Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, Luxemburg 2000, s. 33. [7] Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk (EONN) (2000), 2000 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union, Tabell 1 : Substitusjonsmidler brukt i EU, Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, Luxembourg 2000, s. 29. Teemana huumeet on tilannekatsausten sarja, jota julkaisee Lissabonissa toimiva Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EHNVS). Fokus på narkotika er en serie policy-sammendrag som utgis av Det Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk (EONN), Lisboa. Tilannekatsaukset julkaistaan kuusi kertaa vuodessa EU:n yhdellätoista kielellä ja norjaksi. Dokumentene utkommer seks ganger i året på Den europeiske unions 11 offisielle språk samt norsk. Originalspråk: engelsk. Ne voidaan myös ladata EHNVS:n verkkosivustosta osoitteesta http://www.emcdda.org. De kan også lastes ned fra EONNS nettsted på (http://www.emcdda.org). Gjengivelse tilatt med kildeangivelse. Tilaukset (maksuttomat) voidaan lähettää sähköpostitse osoitteeseen info@emcdda.org. For gratis abonnement vennligst bruk e-post (info@emcdda.org). Uusien tuotteiden päivityksistä on rekisteri EHNVS:n kotisivulla. Du kan også registrere deg på EONNS hjemmeside om du ønsker oppdateringer om nye produkter. Huumeiden käyttäjät ja lainsäädäntö EU:ssa Narkotikamisbrukere og ovgivningen i EU Tasapaino rankaisemisen ja hoidon välillä i/i Narkotikalovgivningen i Den europeiske union (EU) søker kontinuerlig å finne en balanse mellom straff og behandling. Huumelainsäädäntö Euroopan unionissa (EU) pyrkii jatkuvasti ylläpitämään tasapainoa rankaisujen ja hoidon välillä. ikke å straffe lovbrytere, eller om dét ikke går, ordninger som unngår bruk av strenge strafferettslige reaksjoner, som f.eks. bøter, inndraging av førerkort, osv. lainrikkojan ilman seuraamuksia tai, jos näin ei voida tehdä, pyrkivät ankaria rangaistuksia välttäviin järjestelyihin, esimerkiksi antamalla sakkoja, peruuttamalla väliaikaisesti ajokortin tuomioistuimissa ja vankilarangaistuksia annetaan vielä, erityisesti rikoksenuusijoille. og fengselsstraff blir fremdeles ilagt, særlig for gjentatte lovbrudd. Epäjohdonmukaisuus lain soveltamisessa voi hämmentää yleisöä ja vaikuttaa oikeusjärjestelmän uskottavuuteen henkilökohtaisen huumeidenkäytön osalta. Mangel på konsekvens i anvendelsen av lovgivningen kan forvirre allmennheten og gå ut over rettssystemets troverdighet hva angår personlig narkotikabruk. Poliisin toiminta huumeiden käyttäjiä vastaan on kerätyn tiedon perusteella kuitenkin lisääntymässä, joskin vaihtelevuutta havaitaan sekä maiden sisällä että niiden [2] välillä. Uansett; data viser en økende innsats fra politiets side mot narkotikamisbrukere -muligens fordi narkotika er blitt mer utbredt [2] - men innsatsen varierer både innenfor og mellom de enkelte landene. Huumeiden laitonta käyttöä käsitellään kuitenkin jatkuvasti Og i tillegg; saker som gjelder ulovlig bruk av narkotika, havner fortsatt i retten, Yhdistyneiden Kansakuntien (YK) huumeita käsittelevissä kolmessa yleissopimuksessa [1] huumeiden käyttöä käsitellään yksinomaan lääkekäyttönä tai tieteellisessä tarkoituksessa. De tre FN-konvensjonene om narkotika [1] begrenser bruk av narkotika utelukkende til medisinske eller vitenskapelige formål. Vaikka huumeiden laitonta käyttöä ei tarvitse näiden yleissopimusten mukaan käsitellä rikoksena, vuoden 1988 yleissopimuksessa huumeiden hallussapito henkilökohtaista käyttöä varten katsotaan kuitenkin rikokseksi ­ kansainvälisen huumekaupan torjunnan edistämiseksi. Selv om de ikke krever at illegal bruk av narkotika skal betraktes som en kriminell handling, definerer 1988-konvensjonen -som et steg i kampen mot internasjonal narkotikasmugling - besittelse til eget bruk som en lovovertredelse. "Huumeisiin liittyvien pidätysten ollessa lisääntymässä ja poliisin keskittäessä voimavaransa kannabiksen käyttäjiin useimpien maiden oikeusjärjestelmät pyrkivät yhä useammin siihen, että huumelainrikkojan kohdalla luovutaan toimenpiteistä, 'pehmeitä' seuraamuksia sovelletaan tai että rikosoikeudellisia toimenpiteitä käytetään viimeisenä vaihtoehtona. 'Samtidig som antallet narkotikarelaterte arrestasjoner øker - og politiressursene konsentreres på å ta cannabisbrukere - søker rettssystemet i de fleste landene i økende grad muligheter for å unngå fengselsstraff for narkotikalovbrytere, anvende "myke" sanksjoner eller vurdere strafferettslige tiltak som en siste utvei. Budskapet vi sender ut til borgerne - særlig de unge - er forvirrende og ofte selvmotsigende. Jos toimintalinjojen soveltamista huumerikoksiin liittyvässä syytteeseenpanossa halutaan tehostaa, niiden on oltava johdonmukaisia ja siten uskottavampia." En effektiv strategi for rettsforfølgning på narkotikaområdet må bli mer ensartet og dermed mer troverdig.' Keskeiset toimintalinjat Et blikk på politiske nøkkeltemaer Allekirjoittajavaltiot ovat näin ollen velvollisia käsittelemään huumeiden laitonta hallussapitoa henkilökohtaista käyttöä varten, mutta niillä on yksilöllinen vapaus päättää kussakin maassa sovellettavista toimintalinjoista. Konvensjonspartene er dermed forpliktet til å reagere på illegal besittelse av narkotika til eget bruk, men beholder sin individuelle frihet til å avgjøre hvilke konkrete retningslinjer som skal følges. EU:n jäsenvaltiot ovat tulkinneet ja soveltaneet tätä vapautta rakentaessaan kansallisia lainsäädännön kehyksiä ja ottaneet huomioon maiden ominaispiirteet, kulttuurin ja eri maille tärkeimmät kysymykset, säilyttäen samanaikaisesti kielteisen asenteensa. De ulike medlemsstatene i EU har i utformingen av sin nasjonale lovgivning tolket og utnyttet denne friheten og tatt hensyn til nasjonale særtrekk, kultur og prioriteringer samtidig som de har holdt fast ved forbudsprinsippet. Tämän tuloksena EU:ssa sovelletaan erilaisia lähestymistapoja huumeiden laittomaan henkilökohtaiseen käyttöön sekä ja hallussapitoa ja huumeiden hankintaa koskevaan valmisteluun. Resultatet er at det i EU finnes en rekke ulike tilnærminger angående illegal personlig bruk av narkotika og forberedende handlinger til dette, dvs. besittelse og kjøp. Lakeja ja itse käytäntöä verrattaessa eri EU­maiden kannanotot eivät kuitenkaan ole niin eriäviä kuin saattaisi odottaa. Men når man sammenligner lovgivningen med praksis, er det mindre avvik mellom de nasjonale holdningene innenfor EU enn man skulle forvente. Monessa maassa oikeus­ja hallintoviranomaiset pyrkivät yhä useammin jättämään I mange land søker rettslige og administrative myndigheter i økende grad muligheter for Joissakin maissa tuomioon sisältyy vankilarangaistuksia, muissa taas huumeiden hallussapito henkilökohtaista käyttöä varten on viime vuosina dekriminalisoitu. Innenfor EU varierer lovgivningen som regulerer personlig bruk av narkotika fra land til land. henkelte land kan fengselsstraff idømmes, mens andre land i de senere år har avkriminalisert besittelse til eget bruk. 5 Kaikissa EU:n maissa käytetään nykyään erilaisia vaihtoehtoja syytteeseenpanolle, yleensä sisältävät terapeuttisia tai sosiaalisia toimenpiteitä, mutta niiden soveltamistavat ja niiden tehokkuus vaihtelevat. Men strenge tiltak, herunder fengsling, er fremdeles vanlig for stoffavhengige som selger narkotika eller begår vinningsforbrytelser, da særlig for gjentakelsesforbrytere. "Huumausaineiden väärinkäyttöön ja rikoksiin uudelleen retkahtaminen on tavallista huumeiden väärinkäyttäjien keskuudessa. 'Tilbakefall til narkotikamisbruk og kriminalitet er vanlig blant narkotikaavhengige. Väärinkäytön, sen syiden ja seurausten ehkäiseminen ja hoito voi olla vaikeaa, aikaa vievää ja kallista, mutta se on ainoa selvä vastaus kalliin huume- ja rikosketjun katkaisuun." Forebygging og behandling av avhengighet, dets årsaker og konsekvenser kan være vanskelig, tidkrevende og dyrt, men dette er eneste mulighet for å bryte den økonomisk belastende koblingen mellom narkotika og kriminalitet.' Huumeidenkäyttäjät ja lainsäädäntö - yleiskatsaus Narkotikamisbrukere og loven - en oversikt Belgian, Tanskan, Saksan ja Itävallan lainsäädäntö ja normit antavat ymmärtää, että ensikertalaista lainrikkojaa ei tulisi rangaista huumeiden, erityisesti kannabiksen, laittomasta hallussapidosta. FN-konvensjonene legger grunnlaget om å avstå fra å ta narkotika i framtiden, ofte med advarsler og prøvetid. Häntä pyritään sen sijaan varoitusten ja valvonnan muodossa ohjaamaan pois huumeista. I Nederland er besittelse av små mengder cannabis til eget bruk forbudt ved lov, men tolereres under visse omstendigheter. Alankomaissa omaan käyttöön tarkoitetun kannabiksen hallussapito pienissä määrissä on kiellettyä laissa mutta sallittua tietyissä olosuhteissa. ethvert lovbrudd de måtte få kjennskap til. Og undersøkelser [3] viser at de aller fleste som mistenkes for lovbrudd i form av narkotikabruk eller besittelse til eget bruk, faktisk blir anklaget. Useissa Euroopan maissa poliisin velvollisuus on oikeudellisen laillisuusperiaatteen mukaisesti tehdä ilmoitus jokaisesta tietämästään rikoksesta syytteeseenpanoa varten. I Irland, straffes besittelse av cannabis med bøter ved første eller annen gangs domfellelse, mens fengsling kan vurderes som straff fra og med tredjegangs lovbrudd. Tutkimusten mukaan [3] useimmista henkilöistä, joita epäillään huumeiden käytöstä tai omaan käyttöön tarkoitetusta hallussapidosta, on todellakin tehty ilmoitus syytteeseenpanoa varten. Samtidig kan et forslag fra den britiske innenriksministeren i 2001 om å reklassifisere cannabis fra 'Class Β' til 'Class C' gjøre at besittelse av cannabis i framtiden bare betraktes som en forseelse. Kansainvälinen huumelainsäädäntö perustuu YK:n yleissopimuksiin vuosilta 1961, 1971 ja 1988 [1]. Internasjonal narkotikalovgivning er basert på FN-konvensjonene av 1961, 1971 og 1988 [1]. Vuoden 1988 yleissopimuksen 3 artiklan 2 kohdassa vaaditaan, että allekirjoittajavaltiot käsittelevät henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen huumeiden hallussapitoa rikoksena. Det var sistnevntes artikkel 3 nr. 2 som først krevde at konvensjonspartene skulle definere besittelse av narkotika til eget bruk som et lovbrudd. Vaatimus alistetaan kuitenkin kansallisten oikeusjärjestelmien periaatteille ja käsitteille, jolloin yksittäisille maille annetaan mahdollisuus päättää käyttöön otettavasta toimintalinjasta. Men dette kravet er underlagt de nasjonale rettssystemenes prinsipper og begreper, og gir landene rom for selv å nøyaktig fastsette de retningslinjer som skal følges. Tämän seurauksena allekirjoittajavaltiot eivät ole tunteneet velvollisuutta hyväksyä yhdenmukaisia säännöksiä henkilökohtaiseen käyttöön tarkoitettujen huumeiden hallussapitoa vastaan. Som et resultat av dette har konvensjonspartene ikke følt seg forpliktet til å vedta ensartede juridiske tiltak mot personer som blir tatt for besittelse av narkotika til eget bruk. Irlannissa kannabiksen hallussapidosta rangaistukseksi voidaan ensimmäisellä tai toisella kerralla määrätä sakkoja, mutta kolmannella kerralla vankeustuomio on jo mahdollinen. Men politiets innsats varierer både innenfor og mellom de enkelte land. I Norge, Finland og Sverige anses målrettet politiinnsats som et viktig avskrekkingsmiddel mot misbruk av narkotika. Andre steder i Europa griper politiet inn hvis narkotikasalg på åpen gate forstyrrer offentlig ro og orden. Lisäksi vuoden 1988 yleissopimuksen 3 artiklan pohjimmainen filosofia on vaikuttaa myönteisesti rikosoikeudellisen järjestelmän tehokkuuteen kansainvälisen huumekaupan osalta [4]. Dessuten er den underliggende hensikten med artikkel 3 i konvensjonen av 1988 å styrke det strafferettslige systemets effektivitet i forhold til internasjonal narkotikasmugling [4], Poliisin toiminta vaihtelee kuitenkin sekä maiden sisällä että niiden välillä. I Frankrike anbefaler et direktiv fra 1999 at det bare skal gis advarsel for lovbrudd som spesifikt gjelder bruk av narkotika. Yleensä poliisin toiminta huumeiden käyttöä tai hallussapitoa vastaan on "sattumanvaraista" rutiinipartioinnin yhteydessä tapahtuvaa tai liittyy tapauksiin, joissa huumeiden käyttö on liian näkyvää tai liian vaarallista. Og til sist i Hellas, Norge, Finland og Sverige er bruk av narkotika forbudt og loven anvendes 'bokstavelig'. Vuoteen 2000 asti kerättyjen tietojen perusteella useimmissa EU:n jäsenvaltioissa huumeiden käytön ja hallussapidon perusteella tehtyjen pidätysten määrä on lisääntymässä [2]. Monissa maissa suurin osa Data opp til 2000 viser at antallet arrestasjoner for bruk og besittelse av narkotika til eget bruk øker i mange av medlemslandene i EU [2]. Ranskassa vuonna 1999 hyväksytyssä direktiivissä suositellaan pelkästään varoitusten antamista erityisesti huumeiden käyttöön liittyvissä rikoksissa. I flere land gjelder storparten av arrestasjonene for narkotikaovertredelser bruk eller besittelse til eget bruk (se figur 2), mens overtredelser for narkotikahandel eller smugling er mye mer uvanlig. Kuva 1. Todennäköisimmät seuraukset "huumeiden hallussapidosta henkilökohtaiseen käyttöön" Figur 1 — Mest sannsynlig utfall av påtale for 'besittelse av narkotika til eget bruk' Lainsäädäntö, joka käsittelee huumeiden käyttöä ja hallussapitoa käyttöä varten, vaihtelee huomattavasti EU:n eri maissa. Lovene som regulerer bruk og besittelse av narkotika til eget bruk, varierer betydelig fra det ene EU-landet til det andre. Joissakin maissa laki kieltää kyseisen toiminnan vankilatuomion uhalla. I noen land er både bruk og besittelse forbudt og straffes med fengsel. Muissa taas kyseinen toiminta on kiellettyä, mutta seuraamukset ovat yleensä lieviä. I andre land med tilsvarende forbud, kan sanksjonene være mildere. Tämän lisäksi on maita, joissa huumeiden käyttöä ja niiden hallussapitoa henkilökohtaista käyttöä varten ei pidetä rikoksena. I andre land igjen oppfattes narkotikabruk og besittelse for bruk ikke som en straffbar overtredelse. ~J Toimenpiteistä luopuminen tai vaihtoehtoisten syytteiden käyttäminen (lakien, normien tai ohjeiden mukaan) I Løslatelse eller overflytting, som fører til redusert antall faktiske siktelser ~J Hallinnolliset seuraamukset tai terapeuttiset toimenpiteet (lainmukainen dekriminalisaatio) I Løslatelse eller overflytting til alternative tiltak ved påtale (iht. lov, vedtak, direktiver, retningslinjer) f Administrative sanksjoner eller behandlingstiltak (avkriminalisering iht. lov) Viiden viime vuoden aikainen kehitys on tuottanut samankaltaista huumeiden käyttäjiä koskevaa lainsäädäntöä ja samankaltaisia suuntaviivoja jäsenvaltioiden rikosoikeusjärjestelmissä. De siste fem årene har medlemslandene i sine strafferettslige systemer utviklet mer ensartet lovgivning og retningslinjer overfor narkotikamisbrukere. Huumeiden henkilökohtaisen käytön osalta kehitys kulkee lievien rangaistusten suuntaan. Særlig har det vært en merkbar forskyvning i retning av mildere reaksjoner for personlig narkotikabruk. Tietyt maat laillistavat nykyään käytäntöjä, joita on jo pitemmän aikaan yleisesti sovellettu. Noen land legitimerer nå atferd som har blitt vanlig. Tekemällä näin lainsäädäntö saadaan vastaamaan poliisin ja syyttäjäviranomaisen käytäntöjä, jolloin lainsäädännön uskottavuus paranee. Dermed bringes loven i overensstemmelse med politiets og påtalemyndighetens praksis, noe som styrker lovens troverdighet. Espanjassa, Italiassa ja Portugalissa minkään omaan käyttöön tarkoitetun huumeen hallussapito ei johda rikosoikeudellisiin seuraamuksiin. Spania, Italia og Portugal anvender ikke strafferettslige sanksjoner for besittelse av narkotika til eget bruk. Seuraamukset ovat pikemminkin hallinnollisia: varoitus, sakot tai, erityisesti Italiassa, ajokortin väliaikainen menetys. Sanksjonene her er heller administrative: en advarsel, bot eller, spesielt i Italia, inndraging av førerkort. For stoffavhengige forlanges behandling. Vuodesta 2001 alkaen Luxemburgin lainsäädäntö määrää vain sakkoa kannabiksen käytöstä, kuljetuksesta, hallussapidosta ja hankkimisesta henkilökohtaiseen käyttöön. Siden 2001 har Luxembourgs lovgivning kun anvendt bøter for bruk, transport, besittelse og erverv av cannabis til eget bruk. Kuva 2. Figuur 2 — Lovbrudd ifm. bruk/besittelse av narkotika av alle arrestasjoner for brudd på narkotikalovgivningen kjøp. Huumeiden käytön tai hallussapidon osuus kaikista huumelakiin liittyvistä rikoksista pieniä määriä kannabista, laittomien huumeiden käytöstä ja hallussapidosta omaa käyttöä varten annetaan yleensä vain varoitus. Det blir vanligvis tatt hensyn til eventuell narkotikaavhengighet som ligger bak disse lovbruddene, men i de fleste tilfeller betraktes ikke avhengighet som tilstrekkelig grunn til å unngå strafferettslig forfølgning. Muita kuin rikosoikeudellisia vaihtoehtoja sovelletaan harvemmin henkilöihin, jotka ovat osallistuneet huumeiden myyntiin tai huumeiden ostamista varten tehtyihin varkauksiin. Alternativer til strafferettslig forfølgning, vanligvis i form av behandling eller sosiale tiltak, er nå tilgjengelig i hele EU, men de kan være av varierende omfang og kvalitet. Kuva 3. Kannabiksen osuus kaikista huumeiden käyttöön tai hallussapitoon liittyvistä pidätyksistä Figuur 3 — Cannabis av alle arrestasjoner for bruk/besittelse av narkotika Terapeuttisia tai sosiaalisia toimenpiteitä, jotka ovat vaihtoehtoja syytteen nostamiselle, käytetään koko EU:ssa, mutta niiden vaikutukset ja laatu vaihtelevat yhä. I noen land blir slike tiltak benyttet i liten utstrekning, enten på grunn av begrensninger i det juridiske systemet eller en generell skepsis til effektiviteten. Tutkimukset ovat osoittaneet, että huumeiden käyttäjien hoito rikosoikeudellisessa järjestelmässä voi tuottaa hyviä tuloksia [5], oli sitten kysymyksessä terapeuttinen hoito huumeista riippuvaisille tai koulutus ensikertalaisille [6]. I andre land er det behandling som er normen, i noen få er gjennomføringen vanskeliggjort p.g.a. mangel på ressurser. Molempien kaavioiden osalta on otettava huomioon, että huumerikospidätykset määritellään eri lailla EU:n eri valtioissa. For begge grafer må det anføres at arrestasjoner for brudd på narkotikalovgivningen er ulikt definert i EU-landene. Lähde: 2001 Reitoxin kansalliset raportit (vakiotaulukot). Kilde: 2001 nasjonale Reitox-rapporter (standardtabeller). Joissakin maissa näitä toimenpiteitä käytetään riittämättömästi, minkä syynä ovat joko lainsäädännön rajoitukset tai yleinen niiden tehokkuutta koskeva epäily. Land hvor narkotikaavhengighet betraktes som den underliggende årsaken til en narkotikarelatert forbrytelse, viser ofte større vilje til å tilby behandling i stedet for rettsforfølgning, også ved grovere overtredelser. Andre er mindre overbærende og narkotikarelaterte forbrytelser straffes automatisk med fengsel. Joissakin maissa kannabis on tavallisin huumeiden käytön tai hallussapidon rikoksiin liittyvä aine (katso kuva 3). Påtalemyndighetene søker alternativer er involvert i overtredelser som gjelder bruk eller besittelse av narkotika (se figur 3). Tällä hetkellä on vain vähän todisteita siitä, että poliisin toiminta huumeiden käyttäjiä vastaan kohdistuisi pääasiassa kaikista vaarallisimpiin tilanteisiin ja käyttötapoihin. EU landene prøver i dag å finne alternativer til tradisjonelle strafferettslige reaksjoner for bruk og besittelse av narkotika. Kun asianmukaista hoitoa saa helposti, kun siihen kuuluvat sosiaalinen ja kuntoutuskomponentti sekä oikeus­ ja terveysviranomaisten yhteistyö, hoito on tutkimusten mukaan kustannustehokasta, koska retkahtamiset uudelleen rikoksiin ja huumeiden väärinkäyttöön vähenevät [7j. Når hensiktsmessig behandling er lett tilgjengelig, når den inneholder en sosialog en rehabiliterende komponent samt inngår i et samarbeid mellom rettsvesen og helsemyndigheter, viser forskning at behandling kan være en kostnadseffektiv metode for å redusere tilbakefall til kriminalitet og narkotikamisbruk [7]. Nykyään EU:n syytteeseen asettamisen toimintalinjoissa suositaan vaihtoehtoja perinteisille huumeiden käytöstä tai hallussapidosta seuraaville rangaistuksille. Rettsapparatet avstår ofte fra strafferettslige sanksjoner og velger blant et antall alternativer, som kan være bøter, advarsler, inndraging av førerkort, betinget dom eller overføring til behandling. Ratkaisevaa tälle toiminnalle on tehokas, hyvin organisoitu yhteistyö oikeus­ ja terveysviranomaisten välillä syytteeseenpanon tasolla, jolloin kuhunkin yksilöön kohdentuvat tarkoituksenmukaiset toimenpiteet (ja kustannusvaikutukset). Enkle advarsler er den vanlige reaksjonen på ulovlig bruk av narkotika og besittelse til eget bruk, særlig for førstegangs lovbrytere eller når lovbruddet bare gjelder små mengder cannabis. Huumeiden käyttö tai omaan käyttöön tarkoitettu hallussapito on syynä noin 60-90 prosenttiin kaikista huumerikoksiin liittyvistä pidätyksistä Belgiassa, Saksassa, Kreikassa, Ranskassa, Irlannissa, Itävallassa, Suomessa, Ruotsissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Rundt 60-90 % av arrestasjonene for samtlige narkotikarelaterte lovbrudd i Belgia, Tyskland, Hellas, Frankrike, Irland, Østerrike, Finland, Sverige og UK gjelder bruk eller besittelse til eget bruk av narkotika. Kannabis liittyy 55-90 prosenttiin huumeiden käytöstä ja hallussapidosta tehtyihin pidätyksiin Saksassa, Ranskassa, Irlannissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Cannabis er det vanligste stoffet og er involvert i 55-90 % av alle arrestasjoner for bruk og besittelse av narkotika i Tyskland, Frankrike, Irland og UK. Johtopäätökset Konklusjoner Huumeiden käyttäjät ja lainsäädäntö EU:ssa - toimintalinjoja koskevia näkökohtia lainsäädännöstä EU:ssa sekä tärkeimmät tietolähteet. Narkotikamisbrukere og loven i EU - politiske betraktninger ling av narkotikabrukere i EU i 3 Poliisin huumetoiminnan tehokkuus tulisi kohdentaa ensi sijassa huumeidenkäytön ja huumerikollisuuden vakavimpiin osiin. Effektivt politiarbeid på narkotikaområdet bør primært være rettet mot de mest skadelige aspektene av narkotikarelatert kriminalitet. Tiedot Internetissä http://eldd.emcdda.org/databases/ eldd_country_profiles.cfm Informasjon på nettet http://eldd.emcdda.org/databases/ eldd_country_profiles.cfm [1] Yhdistyneet Kansakunnat (YK) (1961, 1971, 1988), 1961 Huumausaineyleissopimus, 1971 Psykotrooppisia aineita koskeva yleissopimus, 1988 Yhdistyneiden kansakuntien yleissopimus huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan [1] De forente nasjoner (FN) (1961, 1971, 1988), Narkotikakonvensjonen (1961), Konvensjon om psykotrope stoffer (1971), Konvensjon om ulovlig håndtering av og handel med narkotiske og psykotrope stoffer (1988) (http://www.incb.org/e/conv). Kansallisten lainsäädäntöjen pääsuuntaukset http://eldd.emcdda.org/trends/ trends.shtml Hovedtrender i nasjonale narkotikalovgivninger http://eldd.emcdda.org/trends/ trends.shtml [2] Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EHNVS) (2001), 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, Luxemburg, 2001, s. 20. [2] Det Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk (EONN) (2001), 2007 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union, Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, Luxembourg, 2001, s. 20. [3] Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EHNVS) (2002), Prosecution of drug users in Europe: varying pathways to similar objectives, EHNVS:n /ns/g/ifs-sarjan Nro 5, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, Luxemburg, 2002. OFFISIELL UTGIVER: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner © Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk, 2002 Teemana huumeet on tilannekatsausten sarja, jota julkaisee Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EHNVS), Lissabon. Fokus på narkotika er en serie policy-dokumenter som utgis av Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk (EONN), Lisboa. Tilannekatsaukset voidaan myös ladata EHNVS:n verkkosivustosta osoitteesta (http://www.emcdda.org.) De kan også lastes ned fra EONNs nettsted (http://www.emcdda.org). Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Tilaukset (maksuttomat) voidaan lähettää sähköpostitse osoitteeseen (info@emcdda.org.) For gratis abonnement vennligst bruk e-post (info@emcdda.org). Uusien tuotteiden päivityksistä on rekisteri EHNVS:n kotisivulla. Du kan også registrere deg på EONNs hjemmeside om du ønsker oppdateringer om nye produkter. Huumeiden käytön esiintyvyyden ja uusien käyttäjien ilmaantuvuuden mittaaminen Måling av narkotikabrukens prevalens og insidens • paketista, jota EU:n jäsenvaltiot soveltavat huumeilmiöiden arviointiin. • utviklet av EONN, som nå innføres i EUs medlemsland. Mitä huumepolitiikan kannalta olennaisia asioita nämä mittarit kertovat ­ varsinkin EU:n toimintasuunnitelmassa mainittujen ehkäisytoimien kannalta? Hva kan slike indikatorer fortelle som er av politisk relevans, og da særlig for de forebyggende aktivitetene som omtales i EUs handlingsplan? Tämän huumepolitiikan lyhyen esittelyn tarkoituksena on valaista kahta toisiinsa liittyvää kysymystä, jotka koskevat epidemiologisten indikaattorien käyttöä huumeiden käytön levinneisyyden seurannassa: Det første målet for Den europeiske unions narkotika­strategi (2000­04) er å oppnå en betydelig reduksjon i misbruk av narkotika i løpet av femårsperioden, og samtidig demme opp for rekrutteringen av nye misbrukere, særlig blant ungdom under 18 år. Huumeiden käytön esiintyvyyden vähentäminen ehkäisevän työn avulla on tärkeällä sijalla paikallistason sekä kansallisen ja kansainvälisen tason huumepolitiikoissa. Hvilke er de beste indikatorene for å måle og følge opp utviklingen mot det første EU­målet om å redusere utbredelsen av narkotikabruk? EU:n huumausainestrategia ja toimintasuunnitelma sekä se, miten EHNVS voi auttaa asetettujen tavoitteiden seurannassa, esitellään yksityis­kohtaisesti tausta­asiakirjassa Making the most of the EMCDDA, joka on tarkoitettu huumausainealalla toimiville päättäjille [1]. EUs narkotikastrategi og handlingsplan samt hvordan Overvåkingssenteret kan være til hjelp i overvåkingen av målsettingene som er fastsatt der, er nærmere beskrevet i Making the most of the EMCDDA, en bakgrunnsorientering rettet mot beslutningstakere innen narkotikafeltet [1]. Määritelmät Definisjoner EU:n huumausaineiden torjuntaa koskevassa toimintasuunnitelmassa, jonka avulla tämä strategia muutetaan käytännön toimenpiteiksi, esitetään prioriteetteja tähän tavoitteeseen pyrittäessä. EUs handlingsplan mot narkotika, som omsetter strategien til praktiske tiltak, angir prioriteringer for å nå dette målet. Näitä ovat laajat ehkäisevän työn ohjelmat sekä laillisten että laittomien huumeiden osalta erityisesti koulujen ja vanhemmille annettavan tuen avulla; laajempi toiminta syrjäytymisen ja rikollisuuden torjunnassa; nuorille tarjottavat myönteiset vaihtoehdot huumeille sekä innovatiiviset lähestymistavat synteettisten huumeiden käytön torjuntaan. Disse består av: omfattende forebyggende programmer mot både lovlige og ulovlige stoffer, særlig rettet mot skoler og hjelp til foreldre; bredere anlagte tiltak mot sosial utstøting og lovbrudd; positive alternativer til narkotika for ungdom; og nye tilnærmingsmåter for å forebygge misbruk av syntetiske stoffer. Esiintyvyys mittaa sitä, miten paljon tietyssä maassa tai yhteisössä on huumeidenkäyttäjiä ja miten he ovat jakautuneet eri väestöryhmissä. Prevalens (utbredelse) er et mål på hvor mange narkotikamisbrukere et land eller et samfunn har og hvordan de er fordelt i befolkningen. Tämä mittari on tärkeä sen arvioimisessa, ovatko nykyiset ehkäisevän työn toimenpiteet riittäviä ongelman laajuuteen nähden ja onko ne suunnattu oikeisiin väestöryhmiin. Dette målet er nyttig for å vurdere om eksisterende tiltak er tilpasset størrelsen på problemet og om de er rettet mot de riktige gruppene i befolkningen. Ilmaantuvuus kuvaa huumeita ensi kertaa kokeilevien osuutta. Insidens (nyrekruttering) er et mål på antall personer som bruker narkotika for første gang. Tätä mittaria voidaan käyttää ehkäisytoiminnan kohdentamisessa ja uusien käyttäjien seurannassa EU:n huumausainestrategian ja toimintasuunnitelman mukaisesti. Dette er nyttig for å målstyre forebyggende aktiviteter og for å bevokte rekrutteringen av nye brukere, slik det kreves i EUs strategi og handlingsplan. Uusien käyttäjien ilmaantumiseen liittyviä olosuhteita ja niissä tapahtuvia muutoksia koskeva tieto on erityisen tärkeä osa huumeiden käytön ennaltaehkäisyä. Informasjon om faktorer forbundet med nyrekruttering og endringer av disse, har stor betydning for det forebyggende arbeidet. Tätä varten seurantakeskus käyttää huumeiden käytön esiintyvyyden mittareita. I handlingsplanen bes også EONN om hjelp til å måle utviklingen i forhold til mål og målsettinger. Nämä perustuvat standardoituihin mittaustapoihin, joiden avulla maat voivat arvioida kyseistä ilmiötä vertailukelpoisesti. For dette første målet benytter senteret indikatorer på utbredelse av narkotikamisbruk, et sett med standarder som gir landene mulighet til å gjennomføre sammenlignbare beregninger av fenomenet. Mittarit ovat osa EHNVS:n kehittämästä viiden epidemiologisen indikaattorin Dette er en del av en pakke på fem avstemte epidemiologiske indikatorer Mikä on hyödyllisin mittari huumeiden käytön levinneisyyden seurantaan koko väestössä? Hvilken er den nyttigste indikatoren for å overvåke utbredelsen av narkotikamisbruk i befolkningen generelt? Mikä on koululaistutkimusten arvo nuorten huumeiden käytön seurannassa? Hvilken verdi har skoleundersøkelser i overvåkingen av narkotikamisbruk blant ungdom? Onko alle 18-vuotiaat sopiva ikäryhmäraja, kun seurataan huumeiden käytön esiintyvyyttä ja uusien käyttäjien ilmaantumista nuorten keskuudessa? Er 'under 18' en hensiktsmessig grense for overvåkingen av utbredelse og rekruttering av nye brukere blant ungdom? Voivatko esiintyvyyden mittarit ilmaista, kuinka monet niistä, jotka kokeilevat huumeita, myös jatkavat huumeiden käyttöä? Kan indikatorer på utbredelse fortelle oss hvor mange av de som prøver narkotika fortsetter å bruke den? Onko joillakin ihmisillä muita suurempi riski jatkuvaan tai intensiivisempään huumeiden käyttöön? Er noen mennesker mer i faresonen for fortsatt, eller for mer intensiv, bruk av narkotika enn andre? Miten tällaiset kysymykset liittyvät ennalta ehkäisevään huumepolitiikkaan? Hvordan kan disse spørsmålene relateres til en narkotikaforebyggende politikk? Esiintyvyyden ja uusien käyttäjien ilmaantuvuuden mittarit - yleiskatsaus arvioida tarkkaan siirtymäjaksoa nuoruudesta aikuisuuteen ja sitä, mitä silloin tapahtuu. Indikatorer på prevalens og insidens - en oversikt Vain 7 % on kuitenkin käyttänyt jotakin laitonta huumetta kuluneen vuoden aikana ja vielä vähäisempi osuus, ehkä noin 4 % tai noin 10 miljoonaa henkilöä, on käyttänyt huumeita viime aikoina (viimeisen kuukauden aikana) [2] (katso kuva 1). 4 %, eller omkring 10 millioner, er nåværende brukere (i løpet av siste måned) [2] (se figur 1). Joskus huumeita käyttäneet (elinikäiskäyttö) on kumulatiivinen mittari, joka merkitsee kaikkien niiden henkilöiden lukumäärää, jotka ovat joskus käyttäneet tai kokeilleet huumeita. Livstidsprevalens er en kumulativ indikator på det totale antall mennesker som en eller annen gang har prøvd narkotika, også medregnet mange som har brukt det i en fjern fortid. Tehty kokeilu on määritelmän mukaan peruuttamaton tosiasia. Pr. definisjon kan slik bruk ikke reverseres. Tämä tarkoittaa sitä, että joskus huumeita käyttäneiden osuus koko väestössä ei voi laskea nopeasti, vaikka miten monet lopettaisivat huumeiden käytön tai pidättäytyisivät kokeilemasta niitä. Dette betyr at livstidsprevalensen ι befolkningen generelt ikke kan avta raskt, uansett hvor mange mennesker som slutter å misbruke narkotika eller som avstår fra å begynne. Niinpä mahdolliset jyrkät laskut johtuvat todennäköisesti pikemminkin metodologisista tekijöistä ­ kuten sosiaalisten asenteiden muutoksista tai kyselytutkimusten erilaisista kysymyksistä ­kuin käytön esiintyvyyden vähenemisestä. Dermed vil en eventuell skarp reduksjon sannsynligvis være forbundet med metodologiske faktorer ­ som endrede sosiale holdninger eller en annen spørsmåls­stilling i undersøkelser ­ mer enn en nedgang i utbredelsen. Koululaistutkimuksia käytetään yleensä tarkan kuvan saamiseksi lasten huumeiden käytöstä ja siihen liittyvistä tekijöistä [3]. Skoleundersøkelser blir ofte brukt for å gi et spesifikt bilde av narkotikamisbruk og relaterte faktorer blant barn og unge [3]. Tyypillisen koululaistutkimuksen lopputuloksena voisi olla, että 25 % 15­16­vuotiaista koululaisista on kokeillut laittomia huumeita. En typisk undersøkelse kan konkludere med at 25 % av skoleungdom i alderen 15­16 hadde prøvd ulovlige stoffer. Ensi silmäyksellä tämä ei paljonkaan eroa koko väestöä koskevista tuloksista, mutta tässä iässä huumeiden käytön kokeilu on todennäköisesti tapahtunut äskettäin. Ved første øyekast avviker ikke dette spesielt fra tallene fra befolkningen sett under ett. Men i denne alderen er det mer sannsynlig at erfaringen med narkotika er av relativt ny dato. Niin kuin edellä mainittiin koululaistutkimukset ovat osoittaneet, että nuoruusiän huumekokeilut ovat lisääntyneet nopeasti. Som anført ovenfor viser skoleunder­søkelsene en kraftig økning i forsøk med narkotika i løpet av ungdomsårene. Niistä voi myös käydä ¡Imi, missä iässä keskimäärin ­ 15­vuotiaina tai nuorempina ­ koululaiset kokeilevat huumeita ensimmäisen kerran. De kan også antyde at skoleungdom er i gjennomsnitt 15 år ­ eller yngre ­ første gang de prøver narkotika. Se antaa aihetta priorisoida toimia, jotka pyrkivät vähentämään huumeiden esiintyvyyttä ja uusien tapausten ilmaantumista alle 18­vuotiaiden parissa. Dette synes å bekrefte at narkotikabruk er et tidlig ungdomsfenomen og tilsier at prioriteringen bør være å redusere utbredelse og nyrekruttering blant de under 18. Sen sijaan, että ainakin kerran huumeita kokeilleiden määrä vähenisi, se pikemminkin lisääntyy vuosi vuodelta riippumatta viimeaikaisen huumeiden käytön suuntauksista. Snarere enn å avta har livstidsprevalensen faktisk hatt tendens til å øke fra år til år, helt uavhengig av trender for pågående bruk. Vanhemmat henkilöt, jotka olivat nuoria ennen viimeisten 30 vuoden aikana tapahtunutta huumeiden käytön yleistymistä, ylittävät tutkimusten 15­64­vuotiaan kohdeväestön ylemmän ikärajan. Eldre mennesker, de som var unge før økningen i narkotikamisbruk i de siste 30 årene, passerer nå den øvre aldersgrensen for den definerte befolkningen, dvs. He korvautuvat nuoremmilla ikäluokilla, joissa huumeiden käytön osuus on korkeampi. 15­64, år og erstattes av yngre generasjoner med høyere bruksfrekvens. Tämän lisäksi suuret ikäryhmät kattavissa tutkimuksissa 11­12­vuotiaiden huumeiden käytön kokemukset ovat yleensä vähäisiä mutta voivat olla yli 40 % 18­vuotiaiden osalta. Videre; undersøkelser med større aldersspredning viser vanligvis at erfaringen med narkotika er minimal blant 11­ og 12­åringer, men den kan øke til over 40 % blant 18­åringer. Tämä tarkoittaa sitä, että nuorten huumeiden käytön seuranta on erittäin riippuvaista iästä: 12 kuukauden ajanjaksona huumeita, lähinnä kannabista, ensi kertaa kokeilleiden osuus saattaa nousta 10 %: ¡in kaikista nuorista. Dette betyr at beregning av narkotikamisbruk blant ungdom i høyeste grad er aldersavhengig: i løpet av en 12­måneders periode kan så mange som 10 % ha prøvd narkotika, hovedsakelig cannabis, for første gang. Tässä ikäryhmässä ainakin kerran huumeita käyttäneet voi olla käyttökelpoinen mittari, koska ¡kägradientti heijastaa nuorten huumekokeilujen osuuksien kasvua (katso kuva 2). I denne aldersgruppen kan livstidsprevalens være et nyttig indikator siden aldersgradienten gjenspeiler økningen i antall personer som prøver narkotika i løpet av ungdomsårene (se figur 2). Viimeaikainen käyttö on myös tässä ikäryhmässä alhaisempi kuin joskus huumeita kokeilleiden osuus, ja vain pieni vähemmistö ilmoittaa käyttävänsä huumeita jatkuvasti. Men selv her er aktuell bruk fortsatt lavere enn livstidserfaringen, og bare et mindretall rapporterer om jevnlig eller hyppig bruk. Kun seurataan väestön huumeiden käytön esiintyvyyden vähentämistavoitteiden saavuttamista, huumeiden elinikäiskäyttöä ­sinänsä tärkeää mittaria ­ ei edellä olevan perusteella tulisi käyttää mittana. Selv om livstidsprevalens er et nyttig mål i andre sammenhenger, bør den derfor ikke brukes for å overvåke målet om redusert utbredelse av narkotikamisbruk i befolkningen generelt. Viimeaikaista huumeiden käyttöä tarkemmin kuvaavat mittarit, esimerkiksi viime vuoden tai kuukauden tasoa kuvaavat, sopivat paremmin tähän tarkoitukseen. En mer hensiktsmessig indikator er en som mer nøyaktig reflekterer aktuelle nivåer av pågående bruk, f.eks. under siste år eller siste måned. Vaikutelmat voivat kuitenkin olla vääriä. Men dette er kanskje bare tilsynelatende. Koululaistutkimukset, joissa ikäryhmä on rajoitettu, sulkevat määritelmän mukaisesti tutkimuksesta pois kaiken tämän ikäryhmän ulkopuolella tapahtuvan huumeiden käytön tai sen aloittamisen. Ved å begrense aldersgruppen utelukker skoleundersøkelser følgelig all bruk og prøving av narkotika som skjer utenfor denne gruppen. Tästä seuraa, että ensi kertaa huumeita käyttäneiden ikä on keinotekoisen alhainen. Uunngåelig får vi dermed en kunstig lav alder for når rekruttering av nye brukere vanligvis skjer. Laajempaa väestöä koskevien tutkimusten mukaan ensi kertaa huumeita käytetään keskimäärin 18­vuotiaina, myös kannabista, ja nuoret käyttävät huumeita eniten koulun Undersøkelser gjennomført i bredere lag av befolkningen viser at gjennomsnittsalderen for første­gangs bruk, også av cannabis, vanligvis ligger rundt 18 år, og at vi ofte finner den høyeste prevalensen effer at de unge er gått ut av skolen, f.eks. blant 20­ til 24­åringer. On myös huomattava, että koululaistutkimusten kattama ryhmä pienenee nuorten täytettyä 15 tai 16 vuotta. En annen ulempe er at etter 15­ 16­årsaldren synker andelen ungdommer som dekkes av skoleundersøkelser. Tämä tarkoittaa sitä, että noin 20 % eli joka viides EU:n 15­64­vuotiaista on ainakin kerran kokeillut huumeita. Dette tilsvarer en livstids­prevalens på ca. 20 % av EUs befolkning i aldersgruppen 15­64 ­en av fem av oss. Kaavioesitys nuorten laittomien huumeiden elinikäiskäytön lisääntymisestä iän myötä Skjematisk framstilling av hvordan livstidsprevalens av ulovlig narkotikabruk øker med alder i ungdomsårene Kuva 1. Koko väestön (15­64­vuotiaiden) huumeiden käyttö (EU ja Norja) Figur 1 ­ Narkotikabruk i befolkningen generelt, aldersgruppen 15­64 år (EU og Norge) Koulututkimukset ESPAD skoleundersøkelsr- 17,5 miljoonaa (7 %) On käyttänyt laittomia huumeita viimeisten 12 kuukauden aikana ύέ l/l 17,5 millioner (7 %) Brukt under siste 12 mnd Taulukko. En grense på 25 ville være mer hensiktsmessig. Huumeiden ongelmakäytön riskitekijät - eroavat huumeiden käyttöön sinänsä vaikuttavista riskitekijöistä lopettamisen jälkeen, esimerkiksi 20-24-vuotiaina. Alder - økende bruk fram til midten av 20-årene, deretter fallende Huumeiden käyttöön liittyvät riskitekijät: ikä - käyttö lisääntyy noin 25-vuotiaaksi asti ja vähenee sitten sukupuoli - tavallisesti yleisempää miesten keskuudessa, joskaan ero ei aina ole suuri elämäntyyli, jossa käydään paljon ulkona - baarit, diskot, juhlat • Tidlig modenhet - utprøving av 'voksen' atferd generelt tidligere enn gjennomsnittet: sex, røyking, drikking, narkotika Tämä osoittaa sen, että olivatpa koulututkimukset miten käyttökelpoisia hyvänsä, 18-vuotiaiden kohdalle vedetty raja huumeiden käytön levinneisyyden ja uusien tapausten ilmaantumisen seurannassa EU:ssa on liian alhainen. Urbane miljøer - høyere for illegale stoffer, men ikke for alkohol, tobakk, medikamenter, løsningsmidler; i mindre grad for cannabis i land der dette stoffet har vært brukt lenge Olisi asianmukaisempaa vetää raja alle 25-vuotiaisiin. Områder med høy utbredelse og lett tilgjengelighet til stoff Huumeiden käytön yleisyys nuorten keskuudessa herättää kysymyksen siitä, missä määrin kyseessä on ohimenevä vaihe ja onko tiettyjen huumeiden käytön jatkaminen yleisempää kuin muiden. Lav sosioøkonomisk status/sosial marginalisering/arbeidsledighet Kaikkien huumeiden käyttöä koskevien tutkimusten mukaan viime aikoina huumeita käyttäneiden osuus on paljon alempi kuin joskus elämässään huumeita kokeilleiden osuus. Alle undersøkelser som gjelder narkotikamisbruk finner at nivået av aktuell bruk ligger langt under nivåene for livstidsbruk. Jotkin tutkimukset [4] viittaavat siihen, että käyttöään jatkavien osuus on korkein savukkeiden osalta - yli puolet joskus polttaneista jatkavat - ja varsinkin alkoholin osalta, jonka suhteen osuus on yli kolme neljännestä. Ifølge en del studier [4] er tallene for fortsatt bruk høyest for sigaretter - mer enn halvparten av de som noen gang har prøvd å røyke fortsetter - og spesielt for alkohol, der mer enn tre firedeler fortsetter. De tilsvarende tallene for illegale stoffer er betydelig lavere, f.eks. Joko pyritään vähentämään kulutusta henkilöä kohti tai kohdentamaan toimintaa ongelmakäyttäjiin tai erityisiin riskeihin, esimerkiksi rattijuoppouteen. Gjentatt eksponering for stofftilgjengelighet, spesielt blant utsatte grupper med andre risikofaktorer huumekokeiluista ja ajoittaisesta huumeiden käytöstä liittyy tiiviisti uteliaisuuteen, vertaisryhmän käyttäytymiseen ja elämäntapoihin sekä huumeiden saatavuuteen ja tilaisuuksiin käyttää niitä. Mangel på klar og relevant informasjon om helsefarer prøve å redusere forbruket pr. person over hele linjen - eller rette tiltakene mot stordrikkere eller konkrete risikosituasjoner som kjøring i påvirket tilstand. Huumeiden käytön voitaisiin katsoa olevan osa "normaalia" aikuiseksi kasvamista -ja, kuten muunkin nuorisolle tyypillisen käyttäytymisen, useimmiten vähenevän tai häviävän ajan kuluessa. tilgjengelighet og anledning (se tabell). Bruk av stoff kan betraktes som en 'normal' del av det å vokse opp, som - i likhet med annen ungdommelig atferd - vanligvis avtar eller forsvinner med tiden. Tämä merkitsee, että useimmat laittomia huumeita käyttävistä joko kokeilevat niitä tai käyttävät niitä lyhyen aikaa nuorena. Dette betyr at flesteparten av de som misbruker illegale stoffer enten eksperimenterer eller gjør det i et begrenset tidsrom i ungdomstiden. He lopettavat käytön useista syistä, jotka liittyvät "aikuistumiseen" -säännölliseen työhön, avioliittoon, lapsiin, taloudelliseen vastuuseen ja niin edelleen. De slutter av forskjellige grunner som er knyttet til 'det å bli voksen' - de får fast jobb, gifter seg, får barn, økonomisk ansvar osv. Jos heidän sosiaaliset olosuhteensa kuitenkin ovat huumeiden käytölle otolliset ja jos huumeita on helposti saatavilla, käyttö saattaa pitkittyä. Men dersom deres sosiale omgivelser fortsatt virker befordrende på narkotikamisbruk og stoffene er lett tilgjengelige, kan bruken vedvare. Niiden suhteellinen määrä, jotka jatkavat säännöllistä tai intensiivistä huumeiden käyttöä, on kuitenkin jokseenkin pieni. Men andelen som fortsetter med regelmessig eller intensiv misbruk av narkotika, er forholdsvis liten. Kyselytutkimuksilla ei saada helposti mitatuksi intensiivistä huumeiden ongelmakäyttöä, jonka seurantaa varten tarvitaan erityisiä arviointimenetelmiä [5]. Utbredelsen av tung, problematisk bruk av narkotika er ikke lett å måle i undersøkelser, så her trengs spesielle beregningsmetoder [5]. Intensiivisempi huumeiden ongelmakäyttö liittyy usein yksilön tai perheen vaikeuksiin sekä hankaliin sosiaalisiin ja taloudellisiin olosuhteisiin. Én metode for narkotika er å ta sikte på å redusere stoffmisbruken i hele befolkningen, særlig blant yngre mennesker. Logikken er å redusere antallet personer som løper risiko for mer intensiv bruk og/eller problemer. Nämä tekijät ovat samanlaisia kuin ne, joiden on usein havaittu liittyvän muihin sosiaalisiin ongelmiin, kuten mielenterveyshäiriöihin tai rikollisuuteen. Den andre muligheten er å legge mindre vekt på å forebygge misbruk av narkotika som sådan - ettersom mesteparten av stoffmisbruken er av begrenset intensitet og varighet og i alle tilfeller avtar med alderen - og konsentrere innsatsen om høyrisikogrupper og -miljøer. Voidaan myös väittää, että jos huumeiden käyttö yleistyy koko väestössä, on aina todennäköisempää, että nämä muutenkin ongelmaiset ajautuvat myös huumeiden ongelmakäyttöön. Det kan også argumenteres at dersom stoffmisbruk blir vanligere i befolkningen generelt, øker sannsynligheten for at folk med disse andre vanskene vil få store problemer med stoff. Huumeiden osalta voidaan pyrkiä vähentämään koko väestön ja erityisesti nuorten huumeiden käyttöä. Tämän ajatuksen lähtökohtana on vähentää niiden lukumäärää, joilla on suurempi riski intensiivisempään käyttöön tai ongelmiin. Dette vil bety at det må legges større vekt på nye tilnærmingsmåter til ungdom i faresonen og på å takle sosial utstøting og kriminalitet samt å sikre reintegrering av narkotikamisbrukere i samfunnet: Edellä mainittujen osa-alueiden välillä vallitseva tasapaino on riippuvainen paikallisista ja kansallisista olosuhteista, mutta selvää on, että eri mittarit kuvaavat "huumeiden käytön esiintyvyyden" kahta eri puolta. Balansen mellom disse elementene avhenger av lokale eller nasjonale forhold, men det er klart at forskjellige indikatorer gjenspeiler forskjellige aspekter ved det som betegnes som 'utbredelse av narkotikamisbruk'. Monissa tutkimuksissa [6] on pyritty saamaan selville, onko joillakin ihmisillä suurempi riski jatkaa huumeiden käyttöä tai käyttää niitä intensiivisemmin. Mange studier [6] har prøvd å avklare om enkelte mennesker løper større risiko for fortsatt eller mer intensivt bruk av stoff enn andre. Ei ole yllättävää, että kuva asiasta on monimutkainen eikä täysin johdonmukainen. Det overrasker vel ingen at bildet er svært komplisert og ganske fragmentert. On kuitenkin viitteitä siitä (katso taulukko), että suuri osa nuorten Imidlertid foreligger det indikasjoner på at mye av eksperimenteringen og den sporadiske bruken av stoff blant ungdom er nært forbundet med nysgjerrighet, gruppeatferd og livsstil, foruten i < ohtopäätökset isiintyvyyttä ja uusien käyttäjien ilmaantuvuutta arvioivat mittarit ­ toimintalinjoja coskevia näkökohtia D mittarien käytöstä EU:n ennalta ehkäisevän huumepoliittisen päätöksenteon tueksi sekä annetaan muitakin tiedonlähteitä niille, jotka haluavat tietää enemmän asiasta. TTTTKITWÎÉWTTT inneholder også henvisninger ormasjonskilder for dem som ønsker å lese mer. Seuraavat päätelmät voisivat vaikuttaa tuleviin pohdintoihin huumepolitiikasta. D sjoner kan påvirke framtidige politiske overveielser: Huumeiden käytön seurannassa väestötasolla olisi syytä käyttää mittareina äskettäistä tai viimeaikaista käyttöä elinikäiskäytön sijaan. D uell bruk bør heller legges til grunn for å kartlegge nivåene av narkotikamisbruk i befolkningen livstidsprevalens. Useimmat joskus elämänsä aikana huumeita käyttäneistä ovat tehneet niin kokeilunhalusta tai epäsäännöllisesti - tai lyhytaikaisesti. 5. De fleste som prøver stoff gjør det å eksperimentere eller sporadisk - eller i et begrenset tidsrom. Tiedot Internetissä Informasjon på nettet Huumeiden kysyntä ja tarjonta, Vuosiraportti 2001 (luku 1) http://annualreport.emcdda.org/ mu Iti media/Ann ual_Report_2001 / ar01_fi.pdf Tilbud og etterspørsel etter narkotika, 2001 Årsrapport (kapittel 1) http://annualreport.emcdda.org/ multimedia/Annual_Report_2001/ ar01_no.pdf Teemana huumeet on tilannekatsausten sarja, jota julkaisee Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EHNVS), Lissabon. Fokus på narkotika er en serie policy orienteringer som utgis av Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk (EONN), Lissabon. Tilannekatsaukset julkaistaan kuusi kertaa vuodessa EU:n yhdellätoista kielellä ja norjaksi. Orienteringene utkommer seks ganger i året på Den europeiske unions 11 offisielle språk samt norsk. Originalspråk: engelsk. Ne voidaan myös ladata EHNVS:n verkkosivustosta osoitteesta (http://www.emcdda.org). De kan også lastes ned fra EONNs nettsted (http://www.emcdda.org). Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Tilaukset (maksuttomat) voidaan lähettää sähköpostitse osoitteeseen (info@emcdda.org). For gratis abonnement vennligst bruk e­post (info@emcdda.org). VIRALLINEN JULKAISIJA: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto © Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2002 JOHTAJA: Georges Estievenart TOIMITTAJAT: Kathy Robertson, John Wright TEKIJÄ: Richard Hartnoll GRAAFINEN SUUNNITTELU: Dutton Merrifield, Yhdistynyt kuningaskunta Printed in Italy OFFISIELL UTGIVER: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner © Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk, 2002 ADMINISTRERENDE DIREKTØR: Georges Estievenart REDAKTORER: Kathy Robertson, John Wright FORFATTER: Richard Hartnoll GRAFISK UTFORMING: Dutton Mernfield, UK Printed in Italy missä sitä on sovellettu jo pitempään, on saatu selkeää näyttöä siitä, että sen avulla voidaan rajoittaa riskikäyttäytymistä ilman, että samalla pistoskäyttö lisääntyisi tai pois heitettyjen neulojen määrä kasvaisi [4], sukupuoliteitse leviäviä tartuntatauteja väestönosaan, joka ei käytä huumeita pistämällä. Sprøytebruk - en oversikt programmer er gjennomført, er det sterke indikasjoner på at risikoatferden minker, uten at sprøytebruken eller antallet brukte sprøytespisser går opp [4]. On olemassa viitteitä siitä, että ne tekevät pistoskäytöstä aiempaa turvallisempaa syrjäytyneiden kadulla asuvien ja siellä huumeita käyttävien henkilöiden keskuudessa [5]. Antall overdosedødsfall går ned i enkelte land og opp i andre, og tidligere synkende trender er nå i ferd med å snu [2]. Yliannostusten määrä on yleisellä tasolla pysytellyt vakaana noustuaan sitä ennen voimakkaasti kahden viime vuosikymmenen aikana. Sprøytebrukere er også kilde til seksuell overføring av infeksjonssykdommer til den bredere, ikke-sprøytebrukende delen av befolkningen. Yleinen tarkastelu jättää kuitenkin tilanteessa tapahtuneet tärkeimmät erot piiloon. Sprøytebruk og derav følgende helseskader kan ikke forebygges eller reduseres med et enkelt grep. Yliannostuskuolemien määrä on vähenemässä joissakin maissa ja lisääntymässä joissakin toisissa, joissa aikaisempi laskusuunta on kääntynyt päinvastaiseksi [2]. Graden av sårbarhet og marginalisering hos de personene dette gjelder, gjør det særlig viktig å rette oppmerksomheten mot deres menneskerettigheter. EU:n alueella asuu tällä hetkellä puolesta miljoonasta miljoonaan pistämällä huumeita käyttävää henkilöä; mukana eivät tällöin ole henkilöt, joiden pistoskäyttö on satunnaista tai tapahtunut kaukana menneisyydessä. Hygieniske sprøyterom med tilsyn er et nyere og mer kontroversielt initiativ som er innført i noen få land, og innledningsvis virker resultatene lovende. Pistoskäyttäjien osuus on alle 0,4% EU:n 15-64-vuotiaasta väestöstä ja vain 5 % niistä arviolta 18 miljoonasta ihmisestä, jotka käyttävät laittomia huumeita vuosittain [2]. Sprøyterømmene ser ut til å gi tryggere omgivelser for marginaliserte grupper av sprøytebrukere som bor og bruker narkotika på gaten [5]. EU:n eteläisten maiden kohdalla vastaava luku on noin 20%, vaikka sekin on yleisesti ottaen pienenemässä. En fortsatt utbredelse av sprøytebruken og stadig nye infeksjonstilfeller understreker at vi ikke kan si oss tilfreds. Monissa EU-maissa on kuitenkin tapahtunut huolestuttavaa HIV-tapausten paikallista lisääntymistä pistoskäyttäjien joukossa. Første prioritet for folkehelsepolitikken bør derfor være å få bukt med sprøytebruk og risikoatferd og de store oppgavene forbundet med sosial marginalisering i den forbindelse. Huumeiden pistoskäyttöä ja siihen liittyviä terveysvaurioita ei voida estää tai vähentää vain jonkin yksittäisen toimenpiteen avulla. Det er sannsynligvis mellom en halv og en million sprøytebrukere i EU i dag. Da er verken sporadiske eller tidligere sprøytebrukere medregnet. Käyttäjien haavoittuvuus ja syrjäytyneisyys edellyttävät erityisen huomion kiinnittämistä heidän ihmisoikeuksiinsa. Dette utgjør under 0,4 % av EUs befolkning i aldersgruppen 15 til 64 år, og ikke mer enn 5 % av de anslagsvis 18 millionene som hvert år bruker ulovlige narkotiske stoffer [2]. Huumeisiin liittyvien tarttuvien tautien hillintään ja vähentämiseen keskittyvissä strategioissa on otettava huomioon kliiniset, oikeudelliset ja käytännölliset seikat samoin kuin poliittiset, yhteiskunnalliset ja ammatilliset näkökohdat. Enhver strategi for å begrense og redusere narkotikarelaterte infeksjonssykdommer må fokusere på etiske, kliniske, juridiske og praktiske aspekter så vel som på politiske, offentlige og faglige hensyn. Tähän mennessä hankitun näytön perusteella edellä mainitut toimenpiteet kuitenkin vaikuttavat varsin toimivilta [4]. Så langt tyder imidlertid alt på at tiltakene vi her har skissert, kan fungere [4], Huumeiden pistoskäytöstä on tällä hetkellä käytössä tietoja 129 maasta ja alueelta kaikkialta maailmasta. I den nordlige delen av EU er utbredelsen av HIV-smitte blant sprøytebrukere relativt lav - under 5 % - og for det meste stabil. Näistä 103 tapauksessa on raportoitu myös siihen liittyviä HIV-tartuntoja. I den sørlige delen av EU ligger dette tallet på rundt 20 % men går nå stort sett ned. Huumeiden pistoskäyttöön liittyvät HIV-tartunnat voivat levitä äärettömän nopeasti, sillä joissakin tapauksissa HIV:n levinneisyys on noussut pistämällä huumeita käyttävien keskuudessa parissa vuodessa nollasta 40 %:iin. Imidlertid har flere EU-land foruroligende lokale økninger av HIV blant sprøytebrukere. EU har generelt fortsatt høye nivåer av hepatitt C blant sprøytebrukere (50-80 %), noe som betyr høye helseutgifter i framtiden. Pistoskäyttöön liittyvä HIV:n viimeaikainen leviäminen on ollut räjähdysmäistä joissakin Itä-Euroopan osissa, joissa ongelmaan etsitään kiireellisesti tehokkaita vastatoimia [1]. Utbredelsen av hepatitt Β er også høy, men varierer noe mer [2]. Koko EU:ssa C-hepatiittitartunnan saaneiden osuus pistoskäyttäjien joukossa on edelleen korkea (50-80 %), mikä aiheuttaa tulevaisuudessa tuntuvia terveysmenoja. Tiltak rettet mot høyrisikogrupper og -miljøer bør inngå i en helhetlig folkehelsepolitisk tilnærming som også tar opp problemer av mer vidtrekkende karakter knyttet til sosial eksklusjon, særlig ved å sikre bedre tilgang til allmenne helse- og sosialtjenester osv. Myös B-hepatiittitartunnan saaneiden osuus on korkea, vaikka se vaihteleekin melkoisesti [2]. Den nærmere utformingen av tiltakene må tilpasses lokale forhold, men kan innbefatte helse- og sosialtjenester, politi, fengsel, frivillige organisasjoner og grupper for narkotikabrukere. Suurin osa EU:n alueella vuosittain tapahtuvista 7 000-8 000 äkillisistä Mesteparten av de 7 000-8 000 akutte tilfellene av narkotikadødsfall eller overdoser som årlig registreres I EU er relatert til sprøytebruk. Selv om antallet Huumeiden pistoskäyttöön ja riskikäyttäytymiseen sekä laajemmin niihin liittyvään sosiaaliseen syrjäytymiseen puuttuminen pitäisi asettaa etusijalle kansanterveyspolitiikkaa linjattaessa. I Europa er heroin det stoffet som oftest blir tatt med sprøyte. Euroopassa pistämällä käytetyt aineet ovat pääasiassa heroiini sekä vähemmässä määrin kokaiini ja erilaiset amfetamiinit (katso kuva 1). Kokain og amfetamin Injiseres i noe mindre grad (se figur 1). Kokaiinia käytetään pistämällä yleensä vain yhdessä heroiinin kanssa. Kokain blir vanligvis Ikke injisert annet enn i kombinasjon med heroin. Pistämällä käytetään myös muita huumeita, esimerkiksi bentsodiatsepiinejä. Andre stoffer, f.eks. benzodiazepiner, blir også noen ganger Injisert. Joistakin maista saatujen tietojen mukaan pistoskäyttö on vähenemässä hoitoon hakeutuvien heroiininkäyttäjien keskuudessa, joistakin toisista maista saatujen tietojen mukaan se on puolestaan lisääntymässä [2]. Mens noen land I de senere årene har rapportert om en nedgang i sprøytebruken blant heroinbrukere som påbegynner behandling, har andre land rapportert en økning [2]. Kuva 1. Enhver intervensjon må derfor ta hensyn til lokale forhold og basere seg på nyere forskning [1]. Eri huumeiden käyttötavat (EU:n alueella huumehoidon aloittavat asiakkaat) Mens frykten for AIDS en gang styrket motstanden mot sprøytebruk, er ikke det lenger tilfelle. Pistoskäyttöön liittyvää yliannostusriskiä lisääviä tekijöitä ovat muun muassa rauhoittavien lääkkeiden tai alkoholin käyttö yhdessä opiaattien kanssa, heroiinin puhtauden ennakoimattomat vaihtelut ja monen käyttäjän varsin sekavat elinolot. Faren for overdose ved sprøytebruk øker dersom beroligende medikamenter eller alkohol kombineres med opiater, med varierende styrke på heroinet og med den prekære situasjonen mange sprøytebrukere lever under. Løslatelse fra fengsel representerer en særlig risiko. Erityisen tärkeää on välttää ristiriitaisia käytännön tilanteita, joissa esimerkiksi poliisi takavarikoi neulojenvaihto-ohjelmassa vaihdettuja puhtaita injektioruiskuja. Figur 1 - Bruksmåter for ulike narkotiske stoffer (klienter som påbegynner narkotikabehandling i EU) Huumeiden pistoskäyttö liitetään kiinteästi sosiaaliseen syrjäytymiseen ja leimautuneisuuteen. Sprøytebruk er nært knyttet til marginalitet og stigmatisering. Tällainen käyttö keskittyy yhteisöihin, joissa sosiaalinen eriarvoisuus on suurta, ja yksilöihin, joilla on monitahoisia ruumiillisia ja mielenterveydellisiä ongelmia sekä sosiaalisia ja yksilöllisen elämänhallinnan ongelmia. Slik bruk er konsentrert i grupper med stor grad av sosial deprivasjon og hos personer med multiple problemer når det gjelder fysisk og mental helse samt sosial og egen atferd. "Pistoskäyttö levisi länsimaissa nopeasti Τ 970-ja 1980-luvuilla, ja tällä hetkellä se näyttää laajenevan nopeasti maailman muille alueille. 0 Andre faktorer som kan påvirke mønstrene for sprøytebruk er lavere renhet av heroinet og økning i prisen. 1990-luvulla jotkin länsimaat ovat kuitenkin raportoineet pistoskäytön vähenemisestä. En prisoppgang kan føre til at heroinrøykere går over til injisering, som er mer kostnadseffektiv, og at sprøytebrukere går over til billigere og enda mer risikofylte stoffer. Tämä saattaa luoda mahdollisuuden tilanteen parantamiselle ja uusille vaikutuskeinoille, jos muutosten luonne vain kyetään ymmärtämään." Problemet er komplekst, men mye tyder på at store svingninger i tilgangen på narkotika kan gi uforutsigbare konsekvenser for sprøytebruken. Laittomien huumeiden käyttäjät (*) Enkelte vestlige land rapporterte imidlertid om en nedgang i sprøytebruken på 1990-tallet. Hintojen nousu saattaa kannustaa heroiinin polttajia siirtymään taloudellisesti edullisempaan pistoskäyttöön sekä toisaalta kannustaa pistoskäyttäjiä siirtymään edullisempiin mutta samalla vaarallisempiin aineisiin. Men slike dødsfall vil ofte være forbundet med at andre narkotikabrukere som eventuelt er til stede, reagerer uhensiktsmessig eller for sent fordi de mangler nødvendige kunnskaper eller er redde for politiet. Kyseessä on varsin monisäikeinen asiakokonaisuus, josta on kuitenkin nähtävissä, että suuret vaihtelut huumeiden tarjonnassa voivat johtaa ennalta arvaamattomiin vaikutuksiin pistoskäytössä. Sprøytebrukere bør derfor få opplæring i gjenopplivning, eventuelt at det etableres førstehjelpssentre i høyrisikosoner. Kaikkia keinoja tarvitaan riskikäyttäytymisen aiheuttaman tarttuvien tautien leviämisen katkaisemiseksi. For å redusere overføring av infeksjonssykdommer gjennom risikoatferd trengs en rekke tiltak. Huumehoito ja aivan erityisesti korvaushoito auttavat rajoittamaan edellä mainittua käyttäytymistä. Behandling, og særlig substitusjonsbehandling, bidrar til å redusere slik atferd. I sin kontakt med behandlingsapparatet kan sprøytebrukerne også få tilgang til helseopplæring og testing for og behandling av sykdommer. On olemassa näyttöä siitä, että varsin monet yliannostuskuolemat olisivat vältettävissä [7]. Høyrisiko-omstendigheter er ofte knyttet til det hastverket som preger mye av sprøytebruken og omfatter mangel på rene sprøyter og mangel på hygieniske forhold, i tillegg til en repressiv holdning fra politiets side, noe som gjør at injiseringen må skje i all hast og i det skjulte. Toiminnan perusteeksi pitäisi ottaa pistoskäyttäjien omat havainnot riskitekijöistä sekä siitä, miten he menettelevät niiden suhteen. Andre risikoer omfatter hjemløshet, fengsling, sexarbeid og kulturell isolasjon av innvandrere. Riskikäyttäytymiseen liittyviin olosuhteisiin, jotka johtuvat pistoskäyttöön usein liittyvästä lyhytaikaisesta pakkotilanteesta, kuuluvat puhtaiden ruiskujen ja hygieenisten pistosmahdollisuuksien puute sekä tiukka valvontapolitiikka, joka usein johtaa huumeiden hätiköityyn ja vaivihkaa tapahtuvaan pistämiseen. Risikoen for at førstegangs og sporadiske sprøytebrukere bruker andres sprøyter, og muligens tar overdose er stor. Derfor øker faren for infeksjoner i takt med antallet injeksjoner og varigheten av sprøytebruken. Muita riskejä ovat kodittomuus, vankeus, seksityö sekä siirtolaisten sosiaalinen eristyneisyys. Mye tyder på at mange overdoser kunne vært unngått [7], Tiltakene bør være basert på forståelse av brukernes egen risikooppfatning og hvordan de lever med risikoen. Mutta eivät kaikki käyttäjät eikä edes suurin osa heistä etsiydy hoitoon. Men ikke alle - Ikke en gang de fleste -sprøytebrukere søker behandling. Siksi toimintatavoiltaan vaihteleva etsivä kenttätyö onkin avainasemassa, kun näitä henkilöitä pyritään tavoittamaan. Oppsøkende arbeid er den viktigste måten å nå dem på, og tilnærmingsmåtene varierer. Joissakin lähestymistavoissa jaetaan informaatiota tai puhtaita pistosvälineitä, kun taas toisissa tuetaan pistoskäyttäjää muuttamaan omia käyttäytymistottumuksiaan [3]. Noen baserer seg på informasjon eller utdeling av sterilt sprøyteutstyr, mens andre satser på å sette sprøytebrukerne i stand til å endre atferd [3]. (*) Laittomien huumeiden käyttö: minkä tahansa laittoman huumeen käyttö viimeisten 12 kk:n aikana (*) Illegal narkotikabruk: all bruk av illegale stoffer de siste 12 månedene Huumeiden pistoskäyttö on usein yhteinen nimittäjä vaikeimmissa huumeiden aiheuttamissa terveyshaitoissa EU:ssa (katso kuva 2) [2]. Sprøytebruk er fellesnevneren for de mest alvorlige narkotikarelaterte helseskadene i EU (se figur 2) [2]. Pahimpia riskejä ovat hengenvaaralliset infektiosairaudet, kuten HIV, hepatiitti Β ja C, tuberkuloosi ja endokardiitti, sekä käytön aiheuttamat komplikaatiot, kuten paiseet tai vakavat yliannostukset. Den største risikoen er livstruende infeksjonssykdommer som HIV, hepatitt Β og C, tuberkulose og endokarditt, samt komplikasjoner i form av abscesser og ikke-dødelige overdoser. Pistoskäyttäjät voivat myös välittää På grunn av overdoser, selvmord samt narkotikarelaterte sykdommer og ulykker Ensi kerran tai satunnaisesti pistämällä huumeita käyttävillä on suuri riski joutua käyttämään jonkun toisen ruiskua tai saada yliannostus. Desto lengre 'karriere' en sprøytebruker har, desto større er faren for å dø av overdose. Tartuntatautiriski lisääntyy myös pistoskertojen lisääntyessä ja pistoskäytön Dette betyr at tiltak for å påvirke sprøytebrukere må treffes jo før jo heller. Neulojen vaihtaminen on tällä hetkellä yhä laajemmalle levinnyttä EU:n alueella, vaikka sen kattavuudessa onkin alueellisia eroja. Utdeling av kanyler/sprøytespisser er nå mer utbredt i EU, men dekningen varierer. Neulojen vaihtoon suhtaudutaan edelleenkin varauksellisesti joissakin maissa, mutta siellä, I enkelte land er dette fortsatt kontroversielt, men der hvor slike Tämä toiminta pitäisi ottaa osaksi laajempaa kansanterveydellistä lähestymistapaa, jonka tarkoituksena on rajoittaa huumeisiin liittyviä terveyshaittoja. Tiltakene bør settes inn i en bredere sammenheng innenfor en helhetlig folkehelsepolitisk tilnærming med sikte på å redusere helseskadene relatert til narkotikabruk. Huumeiden ostetaan esiin vain joitakin avainteemoja ja -tiedonlähteitä niitä lukijoita varten, jotka tahtovat hankkia lisää asiaa koskevaa tietoa. Fortsatt sprøytebruk og risikoatferd samt ny økning i antallet overdoser og narkotikarelaterte infeksjonssykdommer i noen land tilsier at innsatsen for å redusere sprøytebruk og risikoen blant sprøytebrukere må intensiveres. Nykyisen tiedon perusteella päätöksentekijöiden pitäisi kiinnittää huomiota seuraaviin päätelmiin. Innsatsen må baseres på dokumentasjon og på en forståelse av realitetene bak spesielle lokale mønstre for narkotikabruk. 1 Vaikka huumeiden pistoskäyttö onkin harvinaista, sillä on suuri vaikutus kansanterveystilanteeseen. Mye av ansvaret for å redusere narkotikarelaterte helseskader må tas lokalt. Se liittyy läheisesti sosiaaliseen syrjäytymiseen, ja vaikka pistoskäyttö on vähentynyt joissakin maissa, se on lisääntynyt samalla toisissa maissa. Det håpes derfor at denne informasjonen vil være av særlig interesse for lokale beslutningstakere og tjenesteytere, men også for beslutningstakere på nasjonalt og europeisk nivå. EU:n jäsenvaltioiden on vähennettävä huumeiden pistoskäytön seurauksia Slik bruk er stigmatisert i befolkningen, også blant narkotikabrukere. Näihin saattavat kuulua esimerkiksi kenttätyö ja tiedon jakaminen, neulojen vaihto, korvaushoito sekä osittain kiistanalaiset pistoshuoneet. Sprøytebruk medfører en betydelig økning av risikoen for overdose - særlig etter løslatelse fra fengsel og blant de mest marginaliserte brukerne. Huumeiden pistoskäyttö on harvinaista. En del, kanskje mange, overdoser kunne vært unngått. 6 Huumeiden käyttö pistämällä lisää olennaisesti yliannostuksen vaaraa, erityisesti vankilasta vapautuvien sekä kaikkein syrjäytyneimpien käyttäjien keskuudessa. Mange av disse tiltakene gjenspeiler hvor raskt politiske perspektiv og opinionen har endret seg i store deler av Europa i løpet av de siste 10 årene - særlig den økende aksept for at skadereduserende tiltak er en nødvendig del av en helhetlig folkehelsepolitikk i forhold til narkotika. Jotkin, jopa varsin useat, yliannostustapaukset ovat vältettävissä. Noen tiltak er på forsøksstadiet eller ennå ikke evaluert, mens andre er godt etablert og dokumentert. Strategian käytännön toteutuksen tukena olevassa, EU:n huumeita koskevassa toimintasuunnitelmassa painotetaan useitakin keinoja ongelmaan puuttumiseksi. Informasjon på nettet http://www.emcdda.org/ policyJaw/eu/eu_actionplan.shtml Määritelmä. Tässä tekstissä huumeiden pistoskäytöllä tarkoitetaan käyttäjien muussa kuin lääketieteellisessä tarkoituksessa itse suorittamaa huumeiden pistämistä. Det in i S JO n i i dette infoskrivet brukes begrepet sprøytebruk i betydningen ikke-medisinsk selvinjisering av narkotika. Steroidien pistoskäyttö urheilu- tai muissa tarkoituksissa ei ole tällöin mukana. Injisering av steroider for idrettslige eller ikke-idrettslige formål omfattes ikke. Esitetyt arviot käytön esiintyvyydestä viittaavat viimeksi kuluneiden 12 kuukauden aikana tapahtuneeseen pistoskäyttöön. Anslagene refererer til sprøytebruk i løpet av siste 12-måneders periode. Tässä lyhyessä tiivistelmässä otetaan esille tärkeimpiä haasteita, joita huumeiden pistoskäyttö aiheuttaa Euroopassa kansanterveystyölle. EUs handlingsplan mot narkotika, som omsetter denne strategien i praksis, fremhever betydningen av å ha en rekke tiltak til rådighet. Tarkoituksena on kuvata pistoskäytön seurauksia sekä erilaisia lähestymistapoja ja toimenpiteitä ongelmien vähentämiseksi. Disse omfatter oppsøkende arbeid og lavterskelstjenester, substitusjons- og medikamentfri behandling, rådgivning, innovative opplysnings- og bevisstgjøringskampanjer, samt programmer for risikoreduksjon rettet mot høyrisikogrupper som er vanskelige å nå. [2] Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EHNVS) (2001), 2001 Vuosiraportti Euroopan unionin huumeongelmasta, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, Luxemburg, 2001 (ks. myös http://www.erriCdda.org/infopoint/ publications/national_reports.shtml). [2] Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk (EONN) (2001), 2007 Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union, Kontore: for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, Luxembourg, 2001 (se også http://www.emcdda.org/infopoint/ publications/national_reports.shtml). Opiaatteja pistämällä käyttävien henkilöiden kuolleisuusluvut ovat 20 kertaa korkeammat kuin muussa väestössä. De som injiserer opiater har 20 ganger så høy dødelighet som i befolkningen generelt. On tärkeää löytää tasapaino yksilöllisten tarpeiden ja toisaalta ympäröivän yhteisön ilmaisemien huolenaiheiden välillä. Det er viktig å finne en balanse mellom individets behov og samfunnets behov. "Pistoskäytön tutkiminen ei ole helppoa, koska ilmiö pysyy luonteeltaan piilossa ja sen levinneisyys on suppea koko väestön mitassa. 'Å gjennomføre undersøkelser av sprøytebruk er ingen enkel oppgave, særlig på grunn av sprøytebrukens skjulte karakter og lave utbredelse i befolkningen generelt. Useimpien ihmisten on vaikeaa käsittää, miksi ja miten jotkut päättävät omaksua näin vaarallisia käyttäytymismuotoja. De fleste av oss har vanskelig for å skjønne hvorfor og hvordan noen kan bestemme seg for å begynne med slik farlig atferd. Ilmiö on kuitenkin ymmärrettävissä, ja siihen on vastattava tehokkaalla koulutuksella ja ehkäisevällä työllä." Men vi må forstå problemet og svare med effektive opplærings- og forebyggingstiltak.' Teemana huumeet on tilannekatsausten sarja, jota julkaisee Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EHNVS), Lissabon. Fokus på narkotika er en serie policy-orienteringer som utgis av det Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk (EONN), Lissabon. Tilannekatsaukset julkaistaan kuusi kertaa vuodessa EU:n 11 virallisella kielellä ja norjaksi. Orienteringene utkommer seks ganger i året på Den europeiske unions 11 offisielle språk samt norsk. Originalspråk: engelsk. Ne voidaan myös ladata EHNVS:n verkkosivustosta osoitteesta (http://www.emcdda.org). De kan også lastes ned fra EONNs nettsted (http//www.emcdda.org). Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Tilaukset (maksuttomat) voidaan lähettää sähköpostitse osoitteeseen (info@emcdda.org). For gratis abonnement vennligst bruk e-post (info@emcdda.org). MIKE TRACE EHNVS:N HALLINTONEUVOSTON PUHEENJOHTAJA Du kan også registrere deg på EONNs hjemmeside om du ønsker oppdateringer om nye produkter. Monia riskejä voitaisiin välttää ottamalla tarkemmin huomioon pistämällä huumeita käyttävien omat riskejä koskevat havainnot ja heidän tapansa elää niiden kanssa. Mange overdoser kunne vært unngått ved tiltak som tar hensyn til sprøytebrukernes egen risikovurdering og hvordan de lever med denne risikoen. VIRALLINEN JULKAISIJA: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto © Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2002 JOHTAJA: Georges Estievenart TOIMITTAJAT: Kathy Robertson, John Wright TEKIJÄ: Richard Hartnoll AVUSTAJAT: Dagmar Hedrich, Linda Montanan, Deborah Olszewski, Julian Vicente, Lucas Wiessing GRAAFINEN SUUNNITTELU: Dutton Merrifield, Yhdistynyt kuningaskunta Printed in Italy OFFISIELL UTGIVER: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner © Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk, 2002 ADMINISTRERENDE DIREKTØR: Georges Estievenart REDAKTØRER: Kathy Robertson, John Wright FORFATTER: Richard Hartnoll BIDRAGSYTERE: Dagmar Hedrich, Linda Montanari, Deborah Olszewski, Julian Vicente, Lucas Wiessing GRAFISK UTFORMING: Dutton Merrifield, UK Printed in Italy Ehkäisevä huumetyö EU-maiden kouluissa Narkotikaforebyggende arbeid i skolen i EU Tieto- ja raportointijärjestelmät keskeisiä ole arvioitu. Informasjons- og rapporteringssystemene er av avgjørende betydning Tästä syystä on vaikea saada riittävästi tietoa alan kokemuksista Euroopassa. Derfor er det vanskelig på europeisk nivå å få et tilstrekkelig stort materiale å trekke direkte lærdom fra. EHNVS on ehkäisevää työtä tukeakseen julkaissut tieteellisen monografian ja ohjeet ehkäisevän huumetyön arvioinnista [2]. EONN har utgitt en vitenskapelig monografi og retningslinjer for evaluering av narkotikaforebyggende tiltak [2] for å styrke det forebyggende arbeidet. Europan unionin neuvosto pyytää jäsenvaltioita (5099/1/02 Cordrogue 4 REV 1) "sisällyttämään kouluopetukseen terveyden edistämis- ja huumeiden ehkäisyohjelmat kaikissa kouluissa —"ja "edistämään näiden ohjelmien kehittämistä ja tarpeen vaatiessa muokkaamaan viranomaisten resursseja ja toimintajärjestelmiä, jotta edellä mainittu tavoite voidaan täysin saavuttaa". Rådet for Den europeiske union har anmodet medlemslandene (5099/1/02 Cordrouge 4 Rev. 1) om "å innlemme helsefremmende/narkotikaforebyggende programmer i alle skoler (...)" og "å fremme utviklingen av slike programmer og om nødvendig tilpasse offentlige ressurser og berørte organisatoriske strukturer for å sikre at dette målet nås til fulle". antaa palautetta ehkäisevän huumetyön toteuttamisesta, sisällöistä ja kattavuudesta. innhold og dekningsgrad. EHNVS on siksi laatinut jäsenvaltioiden kanssa yhteiset ohjeistot ehkäisevän työn aikaisempaa parempaa seurantaa varten. Men bare noen få land har kartleggingssystemer som gir beslutningstakerne informasjon om innholdet i og utbredelsen av de forebyggende tiltakene i skolen. Tiedot ehkäisevän työn välittömistä kustannuksista ovat saatavissa ainoastaan tietyistä maista (ks. Derfor har EONN i samarbeid med medlemslandene utarbeidet felles retningslinjer for å kunne kartlegge de forebyggende aktivitetene på en bedre måte. EHNVS:n vuosiraportin online-taulukot) [1]. Informasjon om direkte kostnader ved det forebyggende arbeidet finnes bare for enkelte av landene (se tabeller i EONNs årsrapport på internett) [1]. Tässä tilannekatsauksessa keskitytään kouluissa tapahtuvaan ehkäisevään huumetyöhön, mutta laajasti ymmärretty ehkäisevä huumetyö ei voi rajoittua yksinomaan kouluissa toteutettavaan ennaltaehkäisevään työhön. Denne policy-orienteringen fokuserer på forebygging i skolen, men en helhetlig narkotikaforebyggende politikk kan ikke baseres kun på primærforebygging. Pinnareiden ja koulutusjärjestelmästä pudonneiden suuri määrä sekä sosiaalisen syrjäytymisen seuraukset vähentävät kouluissa tehtävän ehkäisevän huumetyön vaikutusta. At mange elever skulker eller dropper ut av skolen, er sammen med konsekvensene av sosial eksklusjon, med på å begrense virkningen av forebyggende tiltak innenfor utdanningsinstitusjoner. Siksi vain harvat jäsenvaltiot voivat taata, että niiden ehkäisevän työn toimet on valittu, toteutettu ja valvottu huolellisesti ja laaja-alaisesti. Bare noen få medlemsland er i stand til å stadfeste at de forebyggende tiltakene er gjenstand for en grundig og omfattende utvelgelse, gjennomføring og kvalitetssikring. Useimpia jäsenvaltioiden kouluissa toteutettavia ehkäisevän työn ohjelmia ei Derfor blir et av de viktigste målene å holde ungdommene innenfor skolevesenet - kombinert med konkrete tiltak og oppsøkende virksomhet overfor høyrisikogrupper. Ensimmäinen askel järkiperäisessä ehkäisevässä huumetyössä on laatia virallinen huumestrategia, johon sisältyvät täsmälliset tavoitteet ja johon sisältyy myös ehkäisevä huumetyö kouluissa. Første skritt for å få på plass en effektiv narkotikaforebyggende politikk er å utforme en offisiell narkotikastrategi med konkrete målsettinger som innbefatter forebyggende arbeid i skolen. Seuraavaksi tulee määritellä - mielellään määrällisesti mitattavassa muodossa -ehkäisevän huumetyön tavoitteet sekä ohjata määrärahat tähän työhön kiinteästi yhdessä toimivien vastuullisten tahojen avulla. Neste skritt blir å fastsette (helst kvantifiserbare) mål for forebyggingspolitikken og kanalisere midler øremerket for forebyggende arbeid gjennom ansvarlige institusjoner som samarbeider tett. Nämä mekanismit toimivat hyvin vain harvoissa jäsenvaltioissa. Bare noen få medlemsland har fått disse ordningene helt og fullt på plass. Se, miten hyvin ehkäisevä työ on järjestetty, toimii osoittimena valtion vaikutuksesta kouluissa tehtävään ehkäisevään työhön, sen seurantaan, laadunvalvontaan ja arviointiin. Hvordan forebyggingstiltak formidles, er en indikator på statens rolle i kartleggingen, kvalitetskontrollen og evalueringen av dette arbeidet i skolen. Mallit ovat kuitenkin hyvin erilaisia eri EU:n maissa. Organiseringen er svært varierende fra et medlemsland til et annet. Määritelmä: Ennalta ehkäisevässä huumetyössä pyritään ensisijaisesti välttämään tai siirtämään myöhemmäksi huumeiden käyttöä ja ongelmakäyttöä. Tässä koulu on perinteinen työkenttä. De f J n i S J On ü Mesteparten av det primære narkotikaforebyggende arbeidet har som mål å unngå eller utsette bruken av narkotika eller narkotikaavhengighet, og skolen har tradisjonelt vært den arenaen der dette arbeidet har funnet sted. On tehtävä ero virallisiin opetusohjelmiin kuuluvan ehkäisevän työn ja päivittäiseen koulutyöhön kuuluvien ehkäisevien toimien välillä. Det er viktig å skille mellom formelle programmer som gjennomføres i klasserommet og integrering av mer generelle forebyggende aktiviteter i skolehverdagen. Koulun ehkäisevässä työssä ei pitäisi keskittyä yksinomaan huumeisiin, vaan mukaan pitäisi sisällyttää myös henkilökohtaisten ja sosiaalisten taitojen opettaminen - usein yhteistyössä koko perheen kanssa. Forebyggingen i skolen bør ikke fokusere på narkotika alene, men også omfatte personlige og sosiale ferdigheter, gjerne ved at familien trekkes inn. Tieto- ja raportointijärjestelmät ovat puolestaan keskeisiä, jotta voidaan varmistaa, että päätöksentekijöille voidaan Informasjons- og rapporteringssystemer er helt avgjørende for å sikre at politikerne får tilbakemelding om kvaliteten på gjennomføringen av forebyggingspolitikken, dvs. informasjon om tiltakenes Kaikki jäsenvaltiot eivät mainitse koulujen ehkäisevän työn ohjelmia kansallisissa strategioissaan tai toimintaohjelmissaan. Ikke alle medlemsland nevner forebyggende skoleprogrammer uttrykkelig i sine nasjonale strategidokumenter eller i sine handlingsplaner. Menestystekijöihin ei kuulu pelkkä luento-opetus, vaan esimerkiksi vuorovaikutteinen opetus, keskustelut vertaisryhmissä sekä sosiaalisten taitojen hankkiminen. Nøkkelen til suksess omfatter interaktiv undervisning, gruppediskusjoner blant jevnaldrende, tilegnelse av sosiale ferdigheter osv. og ikke bare belærende undervisning. Epätarkoituksenmukaiset lähestymistavat voivat pahentaa tilannetta. Uegnede tilnærmingsmåter kan forverre situasjonen. Ehkäisevän huumetyön laatua ja sisältöä voidaan nyt arvioida tehokkaammin EU:n alueen kouluissa. Kvaliteten på innholdet i det narkotikaforebyggende arbeidet på skoler i EU kan nå vurderes mer effektivt. Monissa jäsenvaltiossa ei ole lainkaan määrällistä tietoa niiden kansallisissa strategioissa esitettyjen toimenpiteiden toteuttamisen laajuudesta. Mange av medlemslandene har ingen kvantitativ informasjon om dekningsgraden av tiltakene som er skissert i de nasjonale strategiene. "Kansalliset ehkäisevän huumetyön ohjelmat kouluissa ovat tärkeitä, ja niissä tulee keskittyä kehittämään henkilökohtaisia ja sosiaalisia taitoja ristiriitojen ja vertaispaineiden käsittelemiseksi sekä kriittisten asenteiden edistämiseksi. "Det er viktig å ha nasjonale programmer for narkotikaforebyggende arbeid i skolen. Tämän strategian tueksi on tärkeää opettaa nuoria ja heidän vanhempiaan ymmärtämään huumeiden väärinkäytön luonnetta ja vaaroja." Programmene må fokusere på å utvikle personlige og sosiale ferdigheter for å kunne takle konflikter og gruppepress og fremme kritiske holdninger. Päätöksentekijät voivat saada yleisen mielipiteen tuen ehkäisevän työn ja sen arvioinnin laadun parantamiselle pitämällä kiinni standardeista, laatukriteereistä ja arviointivaatimuksista, aivan kuten tehdään toteutettaessa muita yhteiskunnallisia toimia. Beslutningstakere kan støtte seg på positive holdninger i opinionen for å heve kvaliteten på forebyggende tiltak og evalueringen av disse, ved å insistere på at det skal legges standarder, kvalitetskriterier og evalueringskrav til grunn, slik det gjøres for andre sosiale tiltak. Ehkäisevä huumetyö kouluissa - katsaus huumeiden käyttöä koskevien väärinkäsitysten korjaaminen. Narkotikaforebyggende arbeid i skolen - en oversikt Asiantuntijat ovat laajalti yhtä mieltä siitä, että " pelotteluviestit" auttavat vain harvoissa tilanteissa. Det er bred enighet blant ekspertene om at skremselspropaganda bare er effektivt under svært spesielle omstendigheter. Jos ehkäisevässä työssä ei oteta huomioon ympäristön ja vertaisryhmän vaikutusta, jos toimet eivät ole vuorovaikutteisia ja rakenteeltaan yhtenäisiä ja jos ne perustuvat yksioikoisesti huumeet tuomitseviin väitteisiin, ne todennäköisesti epäonnistuvat [3], Forebyggende tiltak som ikke tar sosial påvirkning eller gruppepress i betraktning, ikke omfatter samspill ungdommene imellom, mangler struktur og stort sett er basert på fordomsfulle oppfatninger om narkotika, vil sannsynligvis mislykkes [3], Tutkimuksissa on osoitettu muita tekijöitä, jotka ovat tärkeitä ehkäisevän työn ohjelmien tehokkaassa toteutuksessa [4]. Niitä ovat vuorovaikutteinen opetus, kuten keskustelut vertaisryhmässä mieluummin kuin pelkästään luento-opetus, sosiaaliset kyvyt ja taidot vastustaa huumeita sekä koko perheen mukaan ottaminen, jotta keskustelu voitaisiin laajentaa myös koteihin. Forskning har vist at også andre momenter har betydning for om de forebyggende programmene skal være effektive [4]: interaktiv læring som f.eks. diskusjoner blant jevnaldrede i stedet for utelukkende pedagogisk undervisning, sosial kompetanse og mot til å kunne si nei til narkotika samt aktiv involvering av familien for å få i gang diskusjoner også i hjemmene. Tiiviit ohjelmat, joissa toimitaan pienissä ryhmissä, antavat parempia tuloksia. Programmer med høy intensitet i små grupper gir bedre resultater. Alle programmer som lykkes, omhandler både lovlige og ulovlige rusmidler [6], Strategioita pannaan toimeen hyvin eri tavoin eri maissa. Ingen felles tilnærming i EU til innholdet Jotkin EU:n maat ovat jo laatineet koulutusohjelmia ehkäisevästä työstä vastaaville ammattilaisille ja kehitelleet ehkäisevälle työlle ammattiprofiileja (ks. EHNVS:n vuosiraportin online-taulukot). Men det er stor variasjon landene imellom når narkotikastrategiene skal omsettes i praksis. On yleisesti hyväksytty kanta, että ehkäisevän työn tekijöiden ei tulisi olla huumehoitotyötä tekeviä henkilöitä. I de fleste medlemslandene er organiseringen av det forebyggende arbeidet ustrukturert, og arbeidet utføres av lokale eller regionale Institusjoner som fungerer mer eller mindre selvstendig (se kart over forebyggende arbeid). EHNVS pystyy seuraamaan myös kouluissa tehtävän ehkäisevän huumetyön sisältöä huumausaineiden kysynnän vähentämistä koskevan tiedonvaihdon tietokannan (EDDRA) välityksellä (1). Noen få land i EU har allerede etablert opplæringsprogrammer for fagfolk innen forebyggende virksomhet og faglige retningslinjer for det forebyggende arbeidet (se tabeller i EONNs årsrapport på Internett) [1]. Viimeaikaisten analyysien mukaan useimmiten käytetään tehokkaimmiksi osoittautuneita, elämäntaitojen opetteluun ja vertaisryhmätoimintaan perustuvia lähestymistapoja, mutta vain puolessa EU:n jäsenmaista. En nyere analyse viser at utvikling av sosiale ferdigheter og tilnærminger rettet mot grupper av jevnaldrende, som nå betraktes som de mest effektive, er de modellene som oftest legges til grunn i disse programmene. Ehkäisevän työn strategioiden vienti poliittiselta tasolta käytäntöön ei riipu hallintojärjestelmästä: esimerkiksi Espanjan kaltaisessa, hallinnollisesti hajautetussa valtiossa on useiden kansallisten kouluohjelmien muodostama koordinoitu ja valvottu järjestelmä. Hvordan de narkotikaforebyggende strategiene omsettes fra teori til praksis er imidlertid ikke på noen måte forbundet med styresettet. (Reks. har et desentralisert land som Spania et samordnet og kontrollert system for sin forebyggende virksomhet gjennom en rekke nasjonale skoleprogrammer.) Useimmissa muissa EU:n maissa valtion rooli ei ole yhtä tärkeä kouluissa tehtävän ehkäisevän työn laadunvalvonnassa, seurannassa ja toimeenpanossa. I de fleste andre land har staten ikke noen tilsvarende vesentlig rolle i kvalitetssikringen, kartleggingen og iverksettelsen av det narkotika forebyggende arbeidet I skolene. Ehkäisevän työn toimet voivat kääntyä tavoitteitaan vastaan, jos ne tehdään huonosti [7]. Det forebyggende arbeidet kan virke mot sin hensikt dersom det ikke gjøres rett [7]. Kertaluontoiset tai ajoittaiset toimet - kuten asiantuntijoiden tai poliisin pitämät luennot tai "sano ei huumeille -päivät" - ovat osoittautuneet tehottomiksi ja voivat jopa herättää nuorten mielenkiintoa huumeisiin. Kortsiktige eller sporadiske tiltak - som f.eks. enkeltforelesninger holdt av spesialister eller politiet eller 'Nei til narkotika'-dager - har vist seg å være ineffektive og kan til og med stimulere ungdommens nysgjerrighet på narkotika. Kun nuoret joko omasta kokemuksestaan tai tuttaviltaan saavat tietää, että heitä on johdettu Når ungdommer gjennom egne eller bekjentes erfaringer skjønner at de er blitt Kouluissa järjestettävän ehkäisevän työn muodot Former for organisering av det forebyggende arbeidet i skolen "Runsaat kokemukset ehkäisevästä huumetyöstä osoittavat selvästi, että koulujen käyttämät ohjelmat ovat tehokkaita vähennettäessä tai viivästettäessä huumeiden käytön aloittamista [3]. "Den brede erfaringen fra narkotikaforebyggende arbeid tilsier helt klart at forebyggende programmer i klasserommene virkelig er effektive når det gjelder å redusere antallet som begynner å bruke narkotika, eventuelt utsette tidspunktet for når narkotika prøves for første gang [3]. Mutta menestys riippuu hyvin paljon valituista toimenpiteistä ja siitä, onko niillä selvä tavoite ja ovatko menetelmät riittävän pitkälle jäsenneltyjä, näyttöön perustuvia ja arvioinnin läpikäyneitä. " Men hvor vellykket arbeidet blir, avhenger i høy grad av hvilke tiltak som implementeres og om de har et klart mål og er tilstrekkelig strukturert, evidensbasert og evaluert. " Koulukohtaiset menettelyt Læreplanbasert forebygging EHNVS:N JOHTAJA Skolepolitiske retningslinjer Kouluissa toteutettavien menestyksekkäiden ohjelmien näyttöön perustuvat edellytykset ovat Nøkkelen til suksess pluss en fleksibel integrering av forebyggende arbeid i narkotikarelaterte emner i ulike undervisningsplanen undervisningsfag Sääntöjen ja normien laatiminen huumeiden käytöstä kouluissa. Utforming av f.eks. regler og normer ang. narkotikabruk på skolene. Ehkäisevän työn toimet on voitu määritellä tarkoin. Kan fastsette forebyggende aktiviteter • henkilökohtaiset taidot -päätöksentekokyky, selviytymisvalmiudet ja tavoitteenasettelutaito Narkotikaforebyggende programmer i skolen som har vist seg å være vellykkede, har inneholdt følgende elementer: Mahdollisuudet laadunvalvontaan sekä sisällön ja toteuttamisen arviointiin. Muligheter for å kvalitetssikre og evaluere tiltakenes innhold og gjennomføring • sosiaaliset taidot - itsevarmuus, kyky vastustaa vertaisryhmien painostusta • personlige ferdigheter - kunne ta avgjørelser, overkomme vanskeligheter, ha mål, • tiedot - huumeista ja niiden käytön seurauksista • sosiale ferdigheter - selvsikkerhet, kunne motstå gruppepress, (') Tässä tietokannassa on yksityiskohtaista ja vakiomuotoisesi! kerättyä tietoa huumeiden kysynnän vähentämistä koskevista ohjelmista EU:n jäsenvaltioissa, ja se on saatavilla Intemetosoitteessa http://www.reitox.emcdda.org:8008/eddra. (') Denne databasen inneholder detaljerte og standardiserte opplysninger om programmer for etterspørselsreduksjon fra medlemsstatene i EU og er lagt ut på Internett på http://www.reitox.emcdda.org:8008/eddra. • asenteet - erityisesti vertaisryhmän • kunnskap - om narkotika og konsekvenser av bruk, og Ehkäisevän työn toteuttaminen kansallisesti / ehkäisevän työn seurantajärjestelmät Organisering av forebyggende arbeid på nasjonalt plan/ systemer for kartlegging av forebyggende arbeid Seurantajärjestelmät Kartleggingssystemer Osittain toimivat toiminnan onnistumisesta voidaan saada vain tekemällä toistuvia ja systemaattisia arviointeja, mikä nykyään ei ole vallitseva käytäntö EU:ssa. Om et tiltak har vært vellykket eller ikke, kan bare dokumenteres gjennom regelmessig og systematisk evaluering, noe som for tiden ikke er regelen i de fleste landene i EU. Kansainvälistä tutkimusta voidaan kuitenkin käyttää hyväksi ohjelmien kehittämisessä, koska tuloksien on osoitettu olevan siirrettävissä kansallisten ja kulttuuristen rajojen yli. Men siden resultatene har vist seg å kunne overføres på tvers av nasjonale og kulturelle grenser, kan internasjonal forskning legges til grunn ved videreutvikling av programmene. Tämän alan tutkimuksesta on kuitenkin huutava pula EU:ssa. Det er imidlertid et stort behov for ytterligere forskning på dette feltet på EU­nivå. 0 Toimivat tai kehitteillä olevat φ Kartleggingssystem på plass eller under utarbeidels Välimuoto: paikallisia palveluyksiköitä rahoitetaan ja lisäksi toteutetaan muutamia ohjelmia. Tjenestesenterbasert: Ved finansiering av lokale tjenester eller institusjoner som utfører forebyggende arbeid på ad hoc­basis Suurin osa jäsenvaltioissa tehtävistä ehkäisevän työn toimista kohdistuu keskiasteikäisiin koululaisiin, minkä ikäisinä huumeiden ensikokeilut yleensä tapahtuvat. De fleste tiltakene i medlemslandene er konsentrert om ungdomsskolene ­ hvor ungdommer vanligvis prøver narkotika for første gang. Niihin sisältyy erityisesti huumeisiin liittyviä osia, mutta ne eivät keskity vain huumeisiin. De inneholder narkotikaspesifikke elementer, men er ikke kun rettet mot narkotika. Ennaltaehkäisevä työ, joka ei liity erityisesti huumeisiin, on aloitettava aikaisessa vaiheessa. Primærforebygging som ikke spesielt er relatert til narkotika, må starte mye tidligere. Palveluyksiköihin perustuva: paikallisia palveluyksiköitä tai toimielimiä avustetaan niiden ehkäisevän työn hankkeiden toteuttamisessa. Det er allerede iverksatt en del programmer på barneskoler og i barnehager i Europa som skal påvirke den type atferd som ofte fører til narkotikaproblemer ­ for eksempel i Østerrike, Spania og Tyskland. Ehkäisevän työn toiminnan organisointi (katso karttaa) on tärkeää: laajasti koko maan koulujärjestelmän kattavia, säännöllisiä ja jatkuvia ohjelmia on helpompi arvioida ja niiden laatua voi valvoa tehokkaammin kuin satunnaista ja hajanaista ehkäisevän työn palvelutarjontaa. (se kart): regelmessige, fortløpende programmer med god dekning av skolene i det aktuelle landet er lettere å evaluere og kan kvalitetssikres på en mer effektiv måte, enn forebyggende tiltak som iverksettes sporadisk eller på ad hoc­basis. Käytännössä missään maassa, lukuun ottamatta Kreikkaa, Espanjaa ja Irlantia, ei ole saatavilla tietoa rakenteellisesti jäsennellyn ja ohjelmiin perustuvan ehkäisevän huumetyön kattavuudesta. I praksis har ingen land bortsett fra Spania, Hellas og Irland opplysninger om dekningen av sin strukturerte, programbaserte forebyggende politikk. Näissä maissa toteutetaan tämänkaltaisia ohjelmia laajasti, mikä ainakin varmistaa ohjelmien asianmukaisen toteuttamisen sekä niihin liittyvien hankkeiden laadun ja arvioinnin. Disse tre landene har imidlertid iverksatt strukturerte og evaluerte programmer i stor skala, noe som i hvert fall tyder på at programmene implementeres, kvalitetssikres og evalueres på en tilfredsstillende måte. Kun ehkäisevä huumetyö toteutetaan suunnittelemattomasti ja koordinoimatta, sen taso usein kärsii. Når ustrukturerte forebyggende tiltak kombineres med svak koordinering, kan det ofte få negative følger for standardene. Itävalta on kuitenkin hyvä esimerkki maasta, jossa toimintapolitiikkaa koordinoidaan erittäin hyvin ja toiminnan laatua valvotaan säännöllisin "laatupiirikokouksin" tiiviissä toimielinten välisessä verkostoyhteistyössä, vaikkei maassa olekaan laajoja, yhtenäisesti ohjattuja ehkäisevän työn ohjelmia. Østerrike er imidlertid et godt eksempel på hvordan politiske tiltak kan iverksettes uten noe overbyggende program, og likevel være koordinert og kvalitetssikret på en god måte ved hjelp av regelmessige møter i kvalitetssirkler innenfor et tett tverrinstitusjonell nettverk. Vaikka ehkäisevään huumetyöhön, toisin kuin moniin muihin huumeaiheisiin, suhtaudutaan myönteisesti, sen osalta sitoudutaan hyviin käytäntöihin harvemmin kuin monissa muissa, kiistanalaisemmissa huumekysymyksissä. Selv om narkotikaforebyggende arbeid, i motsetning til andre narkotikarelaterte tema, har en relativt positiv klang i samfunnet, er politikerne langt mindre villige til å forplikte seg til en god framgangsmåte på dette feltet enn i mer kontroversielle narkotikaspørsmål. Ehkäisevän huumetyön laatua voidaan parantaa luomalla standardeja ohjelmille, alan ammattilaisille ja palveluille ja koordinoimalla sekä valvomalla hankkeita aivan kuin missä tahansa ihmisen terveyteen kohdistuvassa yhteiskunnallisessa toiminnassa. Som for alle andre helsetiltak kan kvaliteten på det forebyggende arbeidet forbedres ved å fastsette standarder for programmer, fagpersonell og tjenester samt ved stram koordinering og kontroll. Jos hyvin koulutetut asiantuntijat toteuttavat ehkäisevän huumetyön ohjelmia, seurantatietojen keruusta ja hankearvioinnista johtuvat ongelmat ovat vähäisempiä. Spania har i lang tid hatt et avansert landsomfattende system for innsamling av informasjon om forebyggende tiltak og innhenter regelmessig informasjon om nøkkel­variabler, som; antall lærere som har fått opplæring, antall skoler som gjennomfører forebyggende programmer og antall elever skoleprogrammene når ut til. Niissä kerätään myös systemaattisesti tietoa ehkäisevän työn laajuudesta ja sen sisällöstä. Storbritannia og Frankrike vedlikeholder databaser, men de inneholder ikke informasjon om forebyggende prosjekter. Espanjassa on pitkäaikainen, pitkälle kehitetty ja koko maan kattava tietojenkeruujärjestelmä ehkäisevän huumeyön toimista. Kartleggingssystemene har ingen sammenheng med hvordan landet er politisk organisert (føderalt vs. sentralt). Tietoja kerätään säännöllisesti avainmuuttujista, kuten koulutusta saaneiden opettajien, ehkäisevän huumetyön ohjelmiin osallistuvien koulujen sekä koulujen ohjelmiin osallistuvien oppilaiden lukumääristä. Dersom de forebyggende programmene iverksettes av kompetente og kvalifiserte fagfolk, vil det oppstå færre problemer med rapporteringen til Informasjons­systemene og med å utføre evalueringer, noe erfaringer og data fra Spania, Irland og Hellas viser. Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa ohjelmatietokannat eivät sisällä tietoja ehkäisevän huumetyön hankkeista. I de fleste andre landene utføres det forebyggende arbeidet i skolene av lokale sentre for forebygging av narkotikamisbruk, kommunene eller til og med behandlingssentre, som gjør dette arbeidet på egen hånd. Seurantajärjestelmät ovat myös riippumattomia maiden poliittisista järjestelmistä (liittovaltio vs. vahva keskusvaltio). For mange land i EU må vi derfor gå ut fra at de strukturerte forebyggende tiltakene i skolen faktisk er gjennomført i langt mindre grad enn det som kommer til uttrykk i deres nasjonale strategier. "Ainakin kerran [kannabista] kokeilleiden 15-16-vuotiaiden nuorten määrä [EU:ssa] vaihtelee 8 %:sta Ruotsissa ja Portugalissa 35 %:iin Ranskassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa [verrattuna 41 %:iin USA:ssa]... "Livstidserfaring [med cannabis] blant 15-16-årige skoleelever [i EU] varierer fra 8 % i Sverige og Portugal til 35 % i Frankrike og Storbritannia [sammenlignet med 41 % i USA]... Tytöt ja pojat paheksuvat laittomien huumeiden käyttöä johdonmukaisesti paljon (80 % nuorista) kaikissa EU:n jäsenvaltioissa, paitsi kannabiksen käyttöä, jota paheksuu keskimäärin alle 70 % nuorista." Motstanden mot bruk av illegale narkotiske stoffer er gjennomgående høy blant gutter og jenter i alle medlemslandene i EU og ligger på ca. 80 %, med unntak av motstanden mot cannabis, som ligger på gjennomsnittlig 70 %." Tästä on kokemusta Kreikassa, Espanjassa ja Irlannissa, missä vastuussa olevat järjestöt, tutkijat ja ehkäisevän huumetyön tekijät toimivat yhdessä kouluttajina ja ohjelmien laadun varmistajina. Det er av stor betydning hvordan de forebyggende tiltakene er organisert EHNVS on yhdenmukaistamassa keskeisiä parametrejä, joiden avulla jäsenvaltiot voivat luoda tietojärjestelmiä saadakseen EONN er i ferd med å utforme et sett felles nøkkelparametre som en hjelp til ihkäisevä huumetyö kouluissa - huomioita toimintalinjoista itä koskevin ^ojen perustaksi: jende arbeid i skolen - politiske betraktninger Tehokkuuden, hallinnointirakenteen ja laadun osalta lupaavimmat tulokset ehkäisevän huumetyön hankkeista kouluissa on saatu maista, joiden kansallisiin strategioihin on nimenomaisesti sisällytetty koulujen ehkäisevä työ omine tavoitteineen ja joilla on tehokas järjestelmä ehkäisevän huumetyön koordinoimiseksi ja rahoituksen organisoimiseksi. De mest lovende resultatene mht. intensitet, struktur og kvalitet på det forebyggende arbeidet i skolen finner man i land som uttrykkelig har satt forebyggende arbeid i skolen opp i sine nasjonale strategier og definert konkrete målsettinger. Og som videre har organisert de forebyggende tiltakene og finansieringen på en effektiv måte. Olemassa olevan näytön perusteella voidaan todeta, että onnistuneet ohjelmat kehittävät nuorten vuorovaikutustaitoja ja heidän kriittistä kykyään päättää suhtautumisestaan huumeisiin tiedon ja ajattelun pohjalta. Resultatene viser at vellykkede programmer fokuserer på å styrke ungdommenes mellommenneskelige ferdigheter og deres kritiske sans slik at de kan ta veloverveide og fornuftige valg hva angår rusmidler. Vuorovaikutteinen opetus on osoittautunut tehokkaaksi. Interaktiv læring har vist seg å være svært effektivt. Lyhytaikaisten, yksittäisten ja "moralisoivien" toimenpiteiden on osoitettu vaikuttavan vastoin tarkoitustaan. Kortsiktige, enkeltstående og 'moraliserende' tiltak virker mot sin hensikt. Mahdollisuudet parantaa EU:n koulujen ehkäisevän huumetyön sisältöä ovat asiantuntijoiden ja opettajien intensiivisessä koulutuksessa. Det største potensialet for en forbedring av innholdet i narkotikaforebyggingen tiltak i skolene i EU ligger i å gi fagfolk og lærere grundig opplæring i forebyggende arbeid ved å benytte fremgangsmåter som en del land i EU har lykkes med. Tutkimusten perusteella on näyttöä, että eräissä EU-maissa ehkäisevän työn hankkeita on toteutettu menestyksekkäästi panostamalla juuri asiantuntijoille suunnattuun ehkäisevän työn mallien ja menetelmien koulutukseen. Metodene fokuserer sterkt på å gi fagfolk opplæring i ulike forebyggingsmodeller og -metodikk, noe som vil styrke evidensbasen for mange prosjekter. Niillä jäsenvaltioilla, joilla on tietojärjestelmiä ehkäisevän huumetyön kattavuuden seurantaan kouluissa, on paremmat mahdollisuudet ohjata ja tehostaa ehkäisevää huumetyötä näin saadun tiedon avulla. Medlemsland som har informasjonssystemer over omfanget av den forebyggende virksomheten i skolene, har muligheter for å kunne videreutvikle det forebyggende arbeidet ved hjelp av slike data. Eurooppalaisten kokemusten vertailu osoittaa, että tärkeimpiä toimia ehkäisevän työn kehittämiseksi ovat toimielinten työn tiivis koordinointi ja hyväksymismenettelyn perustaminen sellaisille hankkeille, jotka selvästi tutkimukselliseen näyttöön perustuvina täyttävät laatuvaatimukset ja jotka siksi edellyttävät vain vähän lisäarviointia ja -raportointia. Sammenligninger av erfaringer fra ulike land i EU viser at de områdene politikken bør satse på, er tett samordning av institusjoner samt opprettelse av akkrediteringssystemer for forebyggende prosjekter der disse er evidensbaserte og krever minimalt med evaluering og rapportering. Tärkeimmät tietolähteet Infor rmasjon pa nettet Internetistä saatavissa olevaa tietoa [1] Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN) [1] Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EHNVS) (2000 ja 2001), 2000 ja 2001 Vuosiraportit Euroopan unionin huumeongelmasta, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, Luxemburg, 2000 ja 2001. (2000 og 2001) Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiske union, Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, Luxembourg. Tietoja tehokkuuden arvioinnista: http://www.homeoffice.gov.uk/ dpas/cdpur20.pdf Evaluering av effektivitet: http://www.homeoffice.gov.uk/ dpas/cdpur20.pdf vitenskapelige monografier, nr. VIRALLINEN JULKAISIJA: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto © Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2002 JOHTAJA: Georges Estievenart TOIMITTAJAT: Joëlle Vanderauwera, John Wright TEKIJÄ: Gregor Burkhart AVUSTAJAT: Danilo Ballotta, Margareta Nilson GRAAFINEN SUUNNITTELU: Dutton Merrifield, Yhdistynyt kuningaskunta Printed in Italy OFFISIELL UTGIVER: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner © Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk, 2002 ADMINISTRERENDE DIREKTØR: Georges Estievenart REDAKTØRER: Joelle Vanderauwera, John Wright FORFATTER: Gregor Burkhart BIDRAGSYTERE: Danilo Ballotta, Margareta Nilson GRAFISK UTFORMING: Dutton Merrlfield, UK Printed in Italy Drugs ¡n focus (Huumeet polttopisteessä) on tilannekatsausten sarja, jota julkaisee Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EHNVS), Lissabon. Fokus på narkotika er en serie policy-orienteringer som utgis av Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN), Lisboa. Tilannekatsauksia voi myös tulostaa EHNVS:n verkkosivustolta osoitteesta http://www.emcdda.org. De kan også lastes ned fra EONNs nettsted (http//www.emcdda.org). Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Gratis abonnement fås ved henvendelse pr. e-post-til info@emcdda.org. EHNVS:n kotisivuille voi rekisteröityä päivitettyjen tietojen saamiseksi uusista tuotteista. Du kan også registrere deg på EONNs hjemmeside om du ønsker oppdateringer om nye produkter. Huumeiden viihdekäyttö - yleiskatsaus etsivän kenttätyön tekijöiden toiminnan helpottamiseen. Rekreasjonsbruk av narkotika — en oversikt Kaavio 2 ­ Joskus ekstaasia käyttäneiden käyttökerrat viihdekäytön ehkäisemiseksi sekä alueellisella että kansainvälisellä tasolla. Graf 2 — Bruksfrekvens for ecstasy blant personer som noen gang har brukt ecstasy brukere av rekreasjonsstoffer 'skeier ut' i ferien [5] [6]. Maakohtaiset kokeilut tällä alalla ovat kuitenkin yhä rajoittuneita ja hajanaisia. Lignende retningslinjer finnes i en rekke EU-land, men gjennomføringen hos klubbeiere og lokale myndigheter er svært varierende. Tuore yhteiseurooppalainen tilanneanalyysi ja sen tuloksena syntynyt yhteiseurooppalainen lähestymistapa ongelmaan ovat ensimmäinen askel päätöslauselmien toteuttamiseksi. Det er imidlertid tatt initiativ til harmoniserte retningslinjer for trygg 'dubbing' for hele Europa. Jos poliittista tahtoa, on, pitäisi olla mahdollista kehittää I en del EU-land er det allerede etablert rutiner mellom forebyggende team og klubbeiere. Vastaavia ohjeita on useissa EU­maissa, mutta klubien omistajat ja paikalliset viranomaiset eivät noudata niitä vielä kovinkaan säännöllisesti. Selv om rekreasjonsbruk av narkotika i befolkningen generelt er lav, er bruken mye høyere blant personer i utelivsmiljøer. Aloitteita kuitenkin on tehty, jotta saataisiin yhdenmukaiset, EU:n kattavat klubien turvallisuutta koskevat ohjeet. Trendene varierer likevel svært mye fra et EU-land til et annet. Ehkäisevän työn tekijöiden ja klubien johtajien välisiä sopimusluonnoksia on jo kehitelty joissakin EU­maissa. Reks. varierer livstidsbruk av 'ecstasy' blant unge voksne i befolkningen generelt (15-34 år) fra mindre enn 1 % i Hellas til 12 % i Storbritannia. Ei enää asianmukaiset toiminnalliset mahdollistavat oikeudelliset ja menettelyt, jotka yhteistyön ja hyviin flere hver dag ikke nå lenger engang i uken gangen i uken flere ganger i måneden < 12 kertaa vuodessa Kerran viikossa < 12 engang ganger i I måneden året dene har gjort på dette feltet fortsatt begrenset og fragmentert. Vaikka huumeiden viihdekäyttö koko väestön keskuudessa on vähäistä, nuorison yöelämän vapaa­ajanviettopaikoilla se on paljon yleisempää. Rekreasjonsbruken og alkoholforbruket i utelivsmiljøer har økt betraktelig med bruken av sentralstimulerende midler som holder brukeren lys våken. Dette har hatt betydelige følgevirkninger for musikk, underholdnings- og alkoholbransjen. Kokeilut ovat yleisimpiä 20—30­vuotiailla miehillä. Rekreasjonsbruk av narkotika er nært forbundet med mote og image. (n = 897 henkilöä, jotka ovat joskus käyttäneet ekstaasia yhdeksässä EU:n kaupungissa). Lähde: Calafat, Α., 2001, Sonar/lrefrea Project, Risk and Control. (n=987 personer som noen gang her brukt ecstasy i 9 byer i EU). Kilde: Tilpasset etter Calafat, A. 2001 SONAR/IREFREA Project Risk and Control. Alueilla, joille on keskittynyt monia tanssipaikkoja, tämä on johtanut toimenpiteisiin, joita ovat esimerkiksi julkisen liikenteen palvelut tapahtumapaikoille ja niiltä pois. Dette har ført til at tiltak som f.eks. tilbud om offentlig transport til og fra arrangementer er innført i områder med stor nattklubbtetthet. Ilmiön oheisvaikutukset musiikki­ ja viihdealaan sekä alkoholiteollisuuteen ovat olleet merkittävät. Jälkimmäinen on kehittänyt merkkituotteita yöelämän tanssipaikkojen muodostamille markkinoille. Spørreundersøkelser gjennomført i utelivsmiljøer har vist at livstidsutbredelsen for ecstasy er hele 22 % i Athen og 85 % i London (se graf 1). [2], [3] Heistä 400 000­500 000 on käyttänyt ainetta pidemmän ajanjakson ajan kerran tai useammin viikossa (katso kaavio 2). Av disse har 4-500 000 i en periode brukt stoffet en gang i uken eller oftere. Jotkin EU:n jäsenvaltiot ovat raportoineet siitä, että ekstaasin vaikutuksiin liittyvät pettymykset ovat synnyttäneet huolen kokaiinin leviämisestä käyttäjäkuntaan. Etter hvert som vi får stadig flere rapporter om nedturene etter bruk av ecstasy, er spredningen av kokain blitt et stadig viktigere tema i enkelte medlemsstater i EU. Kokaiinin saatavuus ja "samppanjamainen" mielikuva siitä antavat olettaa, että kokaiini voisi syrjäyttää ekstaasin yöelämän trendipaikoissa. Tilgjengeligheten, i kombinasjon med ecstasyens 'eksklusive' image, tyder på at kokain kan komme til å erstatte ecstasy på de 'hotteste' utestedene. • pohtivat vuorovaikutteisen ja hyvin kohdennetun tiedottamisen sekä yleisön ja erityisesti nuorten viihdekäyttöä koskevaa tietoisuutta lisäävien strategioiden merkitystä I 2002 vedtok Rådet og representanter for medlemsstatene en resolusjon om forebygging av rekreasjonsbruk av narkotika [8], som oppsummerte ovenstående punkter og oppfordret medlemstatene til å: Tutkimukset useissa EU:n jäsenvaltioissa tuovat johdonmukaisesti esiin sen, että suurin osa huumeiden viihdekäytöstä on harkittua ja että se kuuluu kuluttamiseen liittyvään elämäntapaan ­ sekä rajoittuu erityiseen vaiheeseen nuorten elämässä ennen vastuun ottamista työstä ja perhe­elämästä. Vi har ennå ikke tilstrekkelig vitenskapelig dokumentasjon på de langsiktige risikoene forbundet med bruk av MDMA. Beslutningstakerne har røykingen friskt i minnet, og det feilslåtte forsøket på å utfordre tobakksindustriens mektige interesser når det gjelder de langsiktige risikoene forbundet med røyking. kohdentamaton jakelu voi kuitenkin antaa vaikutelman siitä, että huumeidenkäyttö on todellista yleisempää, ja tällaisten usein kohdentamattomien ja yleisluonteisten menetelmien vaikutuksesta on vähän tietoa. Spørreundersøkelser gjennomført i en rekke medlemsstater i EU avdekker gjennomgående at mesteparten av all rekreasjonsbruk av narkotika er et ledd i en balansert forbrukerlivsstil - og avgrenset til en bestemt fase av unge menneskers liv, før arbeid og ansvar for egen familie tar over. Tietoa tarjotaan joskus henkilökohtaisten kontaktien välityksellä diskoissa tai rave­tapahtumissa, mikä mahdollistaa myös vertaisryhmien hyväksikäytön. • vurdere viktigheten av interaktive og målrettede informasjons- og bevisstgjøringsstrategier rettet mot allmennheten generelt og unge spesielt, temaer i den forbindelse foretrukket. Tällaisilla toimenpiteillä on tavallisesti hyvä vastaanotto, koska kohderyhmät katsovat tiedontarjoajien olevan perillä asioista ja koska heitä pidetään sosiaalisesti hyväksyttävinä. Ikkemålrettet opplysningsvirksomhet kan gi inntrykk av at narkotikamisbruk er vanligere enn det faktisk er, og vi har lite kunnskap om effekten av slike ofte ufokuserte og upersonlige metoder. Keskeisimmät syyt, joita ihmiset kertovat ekstaasin ottamiseen, ovat tanssimisesta nauttiminen ja hauskanpito. Blant de mer umiddelbare risikoene som er forbundet med rekreasjonsbruk av narkotika, er dehydrering som følge av overdreven dansing i rom med utilstrekkelig ventilasjon, trafikkulykker og andre ulykker, helsefarer forbundet med tabletter som tas og selges som ecstasy (men som inneholder andre psykoaktive stoffer) og overdrevent alkoholforbruk. Muita viihdekäytössä käytettäviä huumeita otetaan myös itsevarmuuden ja energisyyden kohentamiseksi tai uusien kokemusten saamiseksi. [4], [5], [7] Den viktigste grunnen folk oppgir for å ta ecstasy, er for å kose seg på dansegulvet og ha det gøy. • edistävät vaihtoehtoisia vapaa­ajan toimintoja • redusere risikoene forbundet med rekreasjonsbruk av narkotika, Huumeiden viihdekäytön välittömiin riskeihin sisältyvät nestevajaus, joka on seurausta pitkään jatkuvasta tanssimisesta heikosti ilmastoiduissa tiloissa, liikenneonnettomuudet ja muut onnettomuudet, ekstaasina myytyjen (mutta kuitenkin muita psykoaktiivisia aineita sisältävien) tablettien terveysriskit sekä liiallinen alkoholin nauttiminen. Allmennhetens oppfatninger av helserisikoene forbundet med rekreasjonsbruk av narkotika formes hovedsakelig av massemedia, og ecstasydødsfall har fått betydelig oppmerksomhet. Kuitenkin huumeiden viihdekäyttäjissä näyttäisi olevan rankasti käyttävien ydinjoukko. Det synes imidlertid alltid å finnes en kjerne av tunge rekreasjonsbrukere. Heitä kuvataan usein ihmisinä, jotka rikkovat rajoja ja edustavat ulkonaisesti kovaa, fyysistä, mielihyvän etusijalle asettavaa hedonistista tyyppiä. Disse beskrives ofte som personer som tøyer grensene og utviser en tøff, fysisk, 'heller sint enn trist'-mentalitet. Nuorten yöelämästä yhdeksässä EU­maan kaupungissa tehdyn tutkimuksen [5] mukaan noin 14 prosenttia niistä, jotka ovat joskus käyttäneet ekstaasia, on saattanut käyttää sitä jonkin aikaa kerran En spørreundersøkelse blant unge i utelivsmiljøer i ni byer i EU (5) tyder på at rundt 14 % av alle som noen gang har brukt ecstasy i en periode har tatt det én gang i uken eller oftere (se graf 2). Vi ser videre en tendens til at ellers moderate Yleinen käsitys huumeiden viihdekäytön terveysriskeistä on joukkotiedotusvälineiden muotoilema, ja näissä ekstaasikuolemat ovat saaneet merkittävästi huomiota. • involvere familiene og samfunnet generelt i forebyggingen av denne formen for narkotikamisbruk, spesielt gjennom ungdomsorganisasjoner, Huumeiden ja alkoholin välisestä keskeisestä yhteydestä kertoo se, että huumeidenkäyttö on muita yleisempää sellaisilla suhteellisen hyväosaisilla nuorilla, jotka käyvät tanssiklubeilla, pubeissa ja baareissa ja jotka käyttävät myös paljon alkoholia. Tilbud om kjemisk analyse av piller på forskjellige arrangementer appellerer til potensielle eller faktiske brukere som vil vite mer om innholdet i piller de har tenkt å ta. Alkoholi on edelleen viihdekäytössä useimmin ja laajimmin käytetty psykoaktiivinen aine. Slik pilletesting på stedet gir også 'kunder' og fagpersonell mulighet til mer dyptpløyende diskusjoner. Se følgende nettsted: (http://www.emcdda.org/ multimedia/project_reports/responses/ pill_testing_report.pdf) [2] • tukevat eri kohderyhmien erityistarpeista lähteviä ehkäisevän työn ohjelmia ja viestintästrategioita • fremme forebyggende programmer og kommunikasjonsstrategier med utgangspunkt i ulike målgruppers særlige behov, og 5 Yöelämän vapaa­ajanviettopaikoille yhä turvallisemmat puitteet Sentralstimulerende midler som ecstasy (som vanligvis inneholder MDMA), kokain og amfetamin er vanlige i dancemiljøer. Hallusinogener, planter og 'poppers' (amylnitritt) tas også for å ha det 'gøy'. • jatkavat ponnisteluja, jotka rajoittavat riippuvuutta aiheuttavien aineiden markkinointia ja tarjontaa nuorisolle, ja tällä tavoin vähentävät aineiden kysyntää. • videreføre innsatsen for å redusere tilgangen og markedsføringen av vanedannende stoffer blant de unge, og dermed redusere etterspørselen. Ateena, klubissa­kävijät (2001) Klubb- gjengere i Athen (2001) Yksityiskohtaisemmat lähdetiedot ovat vuosikertomuksessa Drug Situation of Young People. Se Årsrapport Narkotikasituasjon Unge for kildeopplysninger. Turvallisuuteen liittyvien yksinkertaisten perussääntöjen rooli juhlissa ja illanvietoissa on tunnistettu hiljattain välittömimmäksi tavaksi estää huumeista aiheutuvia haittoja. I den senere tid har utlevering av enkle, men grunnleggende sikkerhetsregler i utelivsmiljøene blitt stadig mer anerkjent som den mest direkte måten å forebygge narkotikarelaterte skader på. Yhdistyneessä kuningaskunnassa on saatavissa virallisia "turvallisemman tanssimisen" ohjeita Internetissä. I Storbritannia er slike regler allerede lagt ut som offisielle retningslinjer for 'tryggere dansing' på internett. Tarkoituksena on vähentää tavallisimpia terveydelle aiheutuvia vaaroja tarjoamalla raikasta juomavettä ja vilvoittelutiloja. Målet er å redusere de hyppigst forekommende helsefarene mest mulig ved å tilby friskt drikkevann og områder for avkjøling. EU:n hyväksymistä toimenpidestrategioista eniten käytetty on tiedotusaineiston jakaminen huumeista ja niihin liittyvistä terveyskysymyksistä sekä oikeudellisista ja tunteisiin liittyvistä asioista. Tiedon Retningslinjene anbefaler at de ansatte gis opplæring i førstehjelp og narkotikaovervåking og i å avdekke problemer på et tidlig stadium, noe som letter arbeidet for de oppsøkende teamene. EMCDDA vaihtaa edelleen tietoja jäsenvaltioiden kanssa huumeiden viihdekäytön tavoista, kulutusmalleista ja käytön vastaisista toimenpiteistä. EONN vil fortsette å utveksle informasjon med medlemsstatene om hvordan rekreasjonsstoffer brukes og om forbruksmønstre og tiltak. Uusien synteettisten huumeiden osalta on olemassa EU:n yhteinen toimintapäätös, jossa EMCDDA:lla on keskeinen rooli. Det er også etablert et fellestiltak mot nye syntetiske stoffer, der EONN spiller en sentral rolle. EU:n huumeita koskevan toimintasuunnitelman (2000­2004) tarkoituksena on vähentää viiden vuoden aikana merkittävästi huumeidenkäytön levinneisyyttä ja uusien käyttäjien ilmaantumista markkinoille erityisesti nuorten, alle 18­vuotiaiden osalta. EUs handlingsplan mot narkotika (2000-04) har som mål 'å oppnå en vesentlig reduksjon av utbredelsen av narkotikabruk og av nyrekrutteringen i løpet av fem år, særlig blant unge brukere under 18'. Euroopan unionin neuvoston Espanjan puheenjohtajuuden aikana hyväksymät sekä YK:n huumausainetoimikunnan vuonna 2002 joidenkin EU:n jäsenvaltioiden kehotuksesta hyväksymät päätöslauselmat ovat vauhdittaneet poliittisesti toimenpiteiden kehittämistä huumeiden Av intervensjonsstrategiene EU har vedtatt, er utdeling av informasjonsmateriell om rusmidler og helsemessige, rettslige og følelsesmessige Huumeiden viihdekäyttö - näkökohtia toimintalinjoiksi Oi QJ asjonsbruk av narkotika og viser til rlig ha interesse av følgende Viihdealaa ja alkoholiteollisuutta pitäisi valvoa, ja nämä alat olisi saatava mukaan toimenpiteisiin, jotka rajoittavat haitallisten psykoaktiivisten aineiden, mukaan lukien alkoholi, markkinointia ja tarjontaa nuorille sekä vähentävät nuorten näihin aineisiin kohdistunutta kysyntää. Underholdnings- og alkoholbransjen bør overvåkes og involveres i tiltak med sikte på å begrense tilgangen og markedsføringen av - og etterspørselen etter - skadelige psykoaktive stoffer, inkludert alkohol, overfor unge mennesker. Toimenpiteiden on pyrittävä vähentämään riskiä Politiske tiltak må ta sikte på risikoreduksjon a_ ò Huumeiden viihdekäytöstä aiheutuvia seurauksia ja riskejä pitäisi arvioida tieteellisesti. Konsekvensene og risikoene ved rekreasjonsbruk av narkotika bør analyseres vitenskapelig. Sosiaali- ja terveysalan pitäisi ryhtyä asianmukaisiin vastatoimiin. Hensiktsmessige tiltak bør iverksettes av sosial- og helsesektoren. Lisäksi tarvitaan yhä enemmän tietoa huumeidenkäytön pitkäaikaisista riskeistä. Vi trenger å vite mer om de langsiktige risikoene ved bruk av narkotika. Yksilöön kohdistuvien ja kansanterveydellisten riskien vähentämiseksi yöelämän vapaa-ajanviettopaikkoihin suunnattujen tehokkaiden toimenpiteiden tulisi keskittyä yksilölliseen, tosiasioihin perustuvaan ja tasapainoiseen tiedon tarjontaan erityisesti pitkäaikaisten terveyshaittojen mahdollisuudesta. For å redusere risikoene både på det personlige plan og på folkehelseplanet må tiltakene som settes inn i en utelivssammenheng være realistiske og fokusere på personalisert, evidensbasert og balansert informasjon, særlig om risikoen for helseskader på lang sikt. Yritykset valvoa huumeiden saatavuutta eivät ole riittäviä toimenpiteitä riskin vähentämiseksi. Europa og ble etter hvert en del av dancekulturen i 'rave'-, 'acid house'- og 'techno'miljøene. amfetamiinit, hallusinogeenit ja joitakin psykotrooppisia lääkkeitä. De fleste som bruker psykoaktive stoffer i utelivsmiljøer, gjør det for å 'ha det gøy'. MDMA, joka on tunnettu laajasti ekstaasina, ilmaantui 1980-luvulla osaan Eurooppaa, ja sitä alettiin käyttää sellaisissa tanssipaikkakulttuurien suuntauksissa, joista käytetään nimiä "rave", "acid house" tai "tekno". Kymmenisen vuotta Et sentralt tema for beslutningstakere på lokalt, nasjonalt og internasjonalt plan er å redusere risikoen som et stadig større antall vanlige ungdommer i EU tar ved å bruke slike stoffer i disse miljøene. Huumeiden, erityisesti synteettisten huumeiden, viihdekäytön leviäminen on herättänyt kansainvälistä huolta sopivista vastatoimista. EU med den hastighet og ntensitet som kan forventes dataalderen [1]. Yöelämän vapaa-ajanviettopaikkojen turvallisuus liittyy myös lainsäädäntöön ja toiminnan organisointiin. Sikkerheten i fritidsmiljøene krever lovregulering og organisering av fritidsmiljøene. Klubien turvallisuuteen liittyvissä ohjeissa on lupaavia ja poliittisesti toteutettavissa olevia toimenpiteitä akuuttien riskien alentamiseksi. Retningslinjer for 'trygg dubbing' er hittil det mest lovende og lettest politisk gjennomførbare tiltaket for å redusere akutte risikoer. EU:n ja yksittäisten jäsenvaltioiden on jatkettava laaja-alaista yhteistyötä ja tietojenvaihtoa läheisesti EMCDDA:n kanssa, jotta toiminnan painopisteet olisivat jatkossakin selkeitä tässä tärkeässä kysymyksessä ja jotta löydetään realistisia ja tehokkaita ratkaisuja ongelmaan. EU og de enkelte medlemsstatene må også framover ha et tett samarbeid og utstrakt informasjonsutveksling, med sterkt engasjement fra EONN, for å opprettholde fokus på dette viktige området - og finne realistiske og effektive løsninger. Määritelmä Definisjon Verkkolinkit Informasjon på nettet Huumeiden viihdekäyttö tarkoittaa tässä yhteydessä psykoaktiivisten aineiden käyttöä hauskan pitämiseksi yöelämän vapaaajanviettopaikoissa. Av kritisk betydning her er den store tilgjengeligheten av stoffer til bruk i utelivsmiljøer, og ettersom vi ikke har lykkes med å redusere tilgangen, er det viktig at vi finner innovative mottiltak. Ui 11 Wil I I»E1 a m t H C r a l !M'J A koskevat ohjeet) Med rekreasjonsbruk av narkotika menes i denne sammenheng bruk av psykoaktive stoffer i utelivsmiljøer for å 'ha det gøy'. Tärkeimmät toimenpiteisiin liittyvät kysymykset Et blikk på politiske nøkkeltema Huumeidenkäyttö yöelämän vapaa-ajanviettopaikoilla on paljon yleisempää kuin väestössä yleensä ja yleisintä suhteellisen hyväosaisten kaupunkilaisnuorten keskuudessa. Bruk av narkotika er langt mer utbredt i utelivsmiljøer enn i befolkningen generelt, og særlig blant relativt velstående byungdommer som går mye ut. Særlig er det en klar forbindelse mellom narkotika og alkohol. Huumeidenkäyttö yöelämässä on läheisesti yhteydessä nuorten kulutustottumuksiin, ja tätä on käytetty hyväksi musiikki- ja viihdealalla sekä alkoholiteollisuudessa ja muilla nuorisolle palveluja tuottavilla aloilla. Bruk av narkotika i utelivsmiljøene er nært knyttet til de unges forbrukerlivsstil, noe musikk, underholdning, alkohol og andre bransjer der ungdom er målgruppe, har utnyttet. Yöelämän riskiryhmiin suunnattujen toimintamallien pitäisi perustua siihen, miten voitaisiin parhaiten hallita huumeiden viihdekäytön riskejä tarjoamalla tietoa - erityisesti vielä varmentamattomista mutta mahdollisista pitkäaikaisista riskeistä. Hvordan risikoen ved rekreasjonsbruk best mulig kan håndteres bør være utgangspunktet for tiltak rettet mot personer i risikogruppen i utelivsmiljøer. Det er sentralt å gi informasjon, spesielt om usikkerheten omkring langsiktige risikoer forbundet med slik bruk. Yksinkertaisten perusohjeiden keskeinen rooli tanssitapahtumien järjestelyissä on tunnistettu entistä selvemmin parhaaksi tavaksi torjua välittömiä haittoja. Å etablere enkle, grunnleggende regler for organisering av technoarrangementer anses i stadig større grad som den beste måten å forhindre umiddelbar skade på. "Huumeiden, erityisesti synteettisten huumeiden, viihdekäyttö on yhä yleisempää. 'Rekreasjonsbruk av narkotika, spesielt av syntetiske stoffer, blir stadig vanligere. Erityistä tässä on se, että viihdekäyttäjät eivät ole syrjäytyneitä vaan ahkeria, työssä käyviä ja suhteellisen hyväosaisia nuoria. Vi kan merke oss at brukerne ikke hovedsakelig er å finne blant marginaliserte eller sosialt isolerte personer, men derimot blant unge, utdannede og relativt velstående personer i arbeid. Sellaiset suuntaukset näyttävät saaneen jalansijaa nopeasti kaikkialla EU:n alueella." Denne trenden synes å ha spredt seg raskt til hele EU.' Toiminta EU:n tasolla huumeiden viihdekäytön ehkäisemiseksi on vauhdittumassa, ja EMCDDA työskentelee jäsenvaltioiden kanssa tietojen keräämiseksi ongelman laajuudesta ja siihen puuttumisen malleista. Det gjøres stadig mer på EU-plan for å forbygge rekreasjonsbruk av narkotika, og EONN samarbeider med medlemsstatene for å samle inn informasjon om omfanget av problemet og forebyggende tiltak. Teemana huumeet - Drugs ¡n focus on tilannekatsausten sarja, jota julkaisee Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) Lissabonissa. Fokus på narkotika er en serie pollcy-drientertinger som utgis av Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN), Lisboa. Tilannekatsaukset julkaistaan kuusi kertaa vuodessa Euroopan unionin 11 työkielellä sekä norjaksi. Orienteringene utkommer seks ganger i året på Den europeiske unions 11 offisielle språk samt norsk. Originalspråk: engelsk. Niitä voi myös ladata EMCDDA:n verkkosivustolta (http://www.emcdda.org). De kan også lastes ned fra EONNs nettsted (http://www.emcdda.org). Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Maksuttomien tilausten yhteydessä pyydetään tarkentamaan sähköpostin välityksellä (info@emcdda.org), mitä tietoja tarvitaan. For gratis abonnement vennligst bruk e-post (info@emcdda.org). EMCDDA:n kotisivuille voi rekisteröityä päivitettyjen tietojen saamiseksi uusista tuotteista. Du kan også registrere deg på EONNs hjemmeside om du ønsker oppdateringer om nye produkter. Tiedote joka toinen kuukausi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselta www.emcdda.eu.int Informasjonsblad hver annen måned fra det Europeiske overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk www.emcdda.eu.int Huumeidenkäyttäjien hoito vankiloissa – tärkeä alue terveydenedistämisen ja rikollisuuden vähentämisen politiikassa Narkotikabehandling i fengsel – et kritisk innsatsområde forhelsefremmende og kriminalitetsreduserende tiltak Toimintamalleja tarvitaan pikaisesti vuonna 1998, vangit todettiin erikseentärkeäksi kohderyhmäksi kysynnänvähentämiseen tähtäävissä toimissa. Det haster med politisk initiativ spesialsesjon om narkotika (UNGASS) [2] i 1998, ble innsatte helt tydelig definertsom en viktig målgruppe foretterspørselsreduserende tiltak. Huumausaineistariippuvaisille vangeille tarjotun hoidonmerkitys sekä uudelleen yhteiskuntaansopeuttamisen mahdollisuus on mainittu myös Saksan, Irlannin, Italian, Suomen ja Yhdistyneen kuningaskunnan strategioissa. Betydningen av å sikre behandlingog sosial reintegrasjon for stoffavhengigeinnsatte er også anført i strategiene til Tyskland, Irland, Italia, Finland og Storbritannia. HIV,hepatiitti, tuberkuloosi ja muut huumeidenkäyttöön liittyvät tartuntataudit ovatsuhteellisen yleisiä myös vankienkeskuudessa. ‘En stor del av de tyngstestoffmisbrukerne og de medstørst avhengighetsproblemfinnes i fengslene. Monilla vangeilla vankilastavapautuminen johtaa valitettavan useinhuumeriippuvuuteen ja rikoskierteeseen.Niinpä huumeongelmista kärsivien vankienauttaminen vankiloissa on tärkeä haastekansanterveyden edistämiseen jarikollisuuden vähentämiseen tähtäävälletoiminnalle. Enhverfengselsadministrasjon måutarbeide tiltak som står i forholdtil den utfordringen disseproblemene representerer, ogutnytte den muligheten de herhar til å bryte sirkelen avnarkotikaavhengighet ogkriminalitet’. Euroopassa Euroopan neuvosto[3] ja Euroopan unioni ovat käsitelleethuumeongelmaisten vankiloidenterveydenhuollolle muodostamaa ongelmaa.Euroopan unionin huumausainestrategiassa2000–2004[4] jäsenvaltioita vaaditaantoteuttamaan vankiloissa sekähuumausaineiden käyttöä ehkäiseviä toimiaettä huumeriippuvuudesta kärsivilletarkoitettuja hoitopalveluja. På europeisk plan har Europarådet [3] og EU tatt for seg problemet medhelsetjenester for innsatte medrusmiddelproblemer. EUs narkotikastrategi2000–2004 [4] pålegger medlemsstateneå gjennomføre forebyggende tiltak ifengslene og å ha et tilbud til innsattesom er avhengige. Huumausaineitakoskevassa Euroopan unionintoimintasuunnitelmassa täsmennetään, ettäjäsenvaltioiden olisi lisättävä ehkäisevänhuumetyön ja huumehoidon tarjontaa sekätoteutettava tarvittaessa toimia, joillaehkäistään terveyshaittoja sekä vankilassaettä vankilasta vapauduttaessa. Den påfølgendeeuropeiske handlingsplanen fastsetter at EUs medlemsstater skal ‘intensivere sininnsats for å få på plassrusmiddelforebyggende tilbud ogbehandlingstilbud samt, der det er aktuelt,innføre tiltak for å redusere helseskadene ifengsel og ved løslatelse’. (Huumeiden käyttöä vankiloissa käsitelläänomassa osiossaan EHNVS:n julkaisemassavuoden 2002 vuosiraportissa Euroopanunionin ja Norjan huumeongelmasta.) I sine nasjonale narkotikastrategier har Belgia, Spania, Frankrike, Portugal og Sverige uttrykkelig forpliktet seg til å giinnsatte et helsetilbud som er likeverdigmed det som finnes for befolkningen for Vankiloiden huumeongelman merkittävyys ontunnustettu kansainvälisesti. Betydningen av narkotikamisbruk i fengslererkjennes nå i stadig større gradinternasjonalt. Huumausaineidenkysynnän vähentämistä ohjaavistaperiaatteista annetussa julistuksessa, jokahyväksyttiin viimeisimmässä Yhdistyneiden Kansakuntien yleiskokouksen alaisessahuumeita koskevassa erityisistunnossa[2] I erklæringen omretningsgivende prinsipper for reduksjonav etterspørselen etter narkotika, som bleavgitt av FNs Generalforsamlings siste Belgian, Espanjan, Ranskan, Portugalin ja Ruotsin kansallisissa huumausainestrategioissasitoudutaan nimenomaisesti tarjoamaanvangeille samat mahdollisuudetterveydenhoitoon vankilassa kuin vankilan (Narkotikabruk i fengsel er omhandlet i eteget kapittel i EONN Årsrapport omnarkotikasituasjonen i Den europeiskeunion og Norge – 2002). 1.Tiedetään, että suhteettoman suuri osa vangeista on käyttänytjossakin elämänsä vaiheessa huumausaineita pistämällä taimuutoin sekä kärsinyt huumeongelmista. 1.Det er kjent at et uforholdsmessig stort antall innsatte har enbakgrunn med narkotikabruk, narkotikaproblemer ellersprøytebruk. Muutamat maattarkkailevat järjestelmällisesti huumeiden käyttöä vankiloissa,mutta suuntauksia on vaikea arvioida, ja eri vankiryhmienhuumeidenkäyttötavat tunnetaan huonosti. Få land driver rutinemessig kartlegging avnarkotikabruk i fengslene, trendene over tid lar segvanskelig vurdere og forskjellene i bruksmønstre er fortsattlite kjent. 4.Vankien keskuudessa esiintyy paljon HIV- jahepatiittitartuntoja. 4.Forekomsten av HIV og hepatitt er relativt høy ifengselsbefolkningen. Vangit ovat näin ollen vaarassa saadanäistä tartuntoja vankilassa ja toimia taudin levittäjänävankilasta vapauduttuaan. De innsatte kan derfor risikere å fådisse sykdommene under soning og spre dem når deløslates. On näyttöä siitä, ettäkansanterveyden hoitotoimet vankiloissa voivat olla tehokkaitaja että ne voisivat vaikuttaa näin ollen sekä vankien että kokoyhteiskunnan hyvinvointiin. Det er dokumentert at folkehelsepolitiske tiltak ifengslene kan være effektive og derfor har betydning bådefor de innsattes helse og for folkehelsen. 2.Kuten ei ole olemassa yhtä yleispätevää mallia sille, mitenyhteiskunnan huumeongelmiin tulisi suhtautua, ei myöskäänhuumeita käyttäviä vankeja varten ole yhtä yleispäteväämallia. 2.Akkurat som det ikke finnes noen enkelt modell for hvordannarkotikaproblemene kan bekjempes ute i samfunnet, finnesdet ingen enkelt modell som kan brukes for alle innsatte sombruker narkotika. 5.Vaikka Euroopan unionin jäsenvaltioidenhuumausainestrategioissa on yleisesti tunnustettu, ettävankiloissa on tarjottava samat terveydenhoitopalvelut kuinvankiloiden ulkopuolella, käytännössä tilanne on harvointällainen. 5.Selv om de fleste EU-medlemsstater i sine narkotikastrategiergenerelt fastslår at behandlingstilbudet innenfor murene skalvære like godt som det utenfor, er dette i praksis sjeldentilfelle. Monissa vankiloissa huumausaineiden käyttäjilletarkoitettujen palvelujen tarjonta on erittäin vähäistä, vaikkajoitakin esimerkkejä hyvästä käytännöstä onkin olemassa. I mange anstalter er tilbudet for narkotikabrukeresvært begrenset, men det finnes eksempler på god praksis. Ensinnäkin vankilan johdon on vaikea löytäätasapaino terveyteen liittyvien tavoitteiden sekä kurinpidon,turvallisuuden ja käytännön kysymysten välillä. Toiseksivankilan johdon ja henkilökunnan on ymmärrettävä olevansamerkittävässä asemassa huumausaineongelmia käsiteltäessä. 3.To nøkkelproblemer er til hinder for utbyggingen avrusmiddelomsorgen i fengslene: for det første problemet medavveiningen mellom helsemål og disiplinære,sikkerhetsmessige og praktiske forhold som fengselsledelsenmå ta hensyn til; dernest nødvendigheten av at 6.Monet huumeongelmista kärsivät vangit ovat huonostivalmistautuneita vapautumiseensa, eivätkä he säilytä yhteyttähuumeidenkäyttäjille tarkoitettuihin palveluihin eivätkäsosiaalipalveluihin. 6.Mange innsatte med narkotikaproblemer er dårlig forberedtved løslatelse og opprettholder ikke kontakt medrusmiddelomsorg og sosialt støtteapparat. Huumeidenkäyttäjien hoito vankiloissa – Yleiskatsaus Behandling av narkotikabrukere i fengsel – Oversikt sprøytebrukerne satte sin første sprøyte ifengsel. Huumeita käyttävistä vangeistatehtyjen tutkimusten tulokset ovathuolestuttavia. Niiden mukaan3–26prosenttia käytti ensimmäistä kertaahuumeita vasta jouduttuaan vankilaan, ja21prosenttia pistämällä huumeitakäyttävistä aloitti pistoskäytön vankilassa. Narkotikaproblemer ervanlige i fengsel og seksuelt misbruk er helt vanlig og kanvære forbundet med narkotikabruk.Akkurat som utenfor fengselet vil graviditetog omsorg for barn være tungtveiende iforhold til narkotikabehandling. Vaikka vankiloissa on vähemmän naisiakuin miehiä, naisilla esiintyy huumeongelmiamiehiä useammin. Narkotikabruk i fengsel kan også væreforbundet med en særskilt risikoutsattatferd, f.eks. deling av narkotika ogsprøyteutstyr. Risikoen kan faktisk forverresfordi forebyggende tiltak, som tilbud omsterilt sprøyteutstyr, ofte er forbudt. Näin ollen tutkimuksista ei saadavälttämättä edustavaa kuvaa koko maantilanteesta. On kuitenkin selvää, että suurinosa pidätetyistä (joidenkin tutkimustenmukaan jopa 86 prosenttia) on kokeillutjoskus laittomia huumausaineita ja ettäsäännöllisesti tai pistämällä huumausaineitakäyttävien määrä on suuri. Både innenfor og utenfor fengsel er detvanskeligere å få medlemmer av etniskeminoriteter inn i et behandlingsopplegg.Eksempler på god praksis som er identifisertav sosiale tjenester innen dette feltet, tilsierat det er viktig å være bevisst på kultureltfølsomme problemstillinger (spesieltkjønnsbaserte og religiøse spørsmål), atpersonalet har en passende bakgrunn og atspråkproblemer blir tatt på alvor. Sekä vankiloissa että vankiloidenulkopuolella etnisiin vähemmistöihin kuuluvathenkilöt vastustavat monesti huumehoitoa.Vähemmistöille tarjottavien palvelujen osaltavoidaan esittää seuraavia hyödyllisiäyhteisötoiminnan hyvien toimintakäytäntöjenesimerkkejä: kulttuurisesti arkaluonteistenasioiden huomioonottaminen (erityisestisukupuoleen ja uskontoon liittyvätkysymykset), taustaltaan sopivanhenkilökunnan palkkaaminen sekäkieliongelmiin paneutuminen. Som samfunnet generelt bestårfengselsbefolkningen av enkeltpersonersom har svært ulik erfaring mednarkotikabruk, selv om antallet personermed et rusmiddelproblem ogsprøytebrukere er høyere i fengslene.Mulige mål for tiltakene må omfatteforebygging, behandling, sosialreintegrasjon og skadereduksjon. Euroopan unionin alueen vankeja koskevientutkimusten mukaan huumeita ainakin kerranpistämällä käyttäneitä on arviolta6–69prosenttia, mikä on huomattavastienemmän kuin koko väestön osalta arvioitualle yksi prosenttia. En måte å løsedette problemet på, har vært å byggeopp rusfrie avdelinger, såkaltekontraktsavdelinger, der de innsatte frivilliggår med på en ordning hvor ingenrusmidler er tilgjengelig og ingen bruk avrusmidler tolereres på avdelingen. Dette er ofte overvåket med stikkprøver. Kuten yhteiskunnassa yleensä, myösvankiloissa yksittäisten henkilöidenhuumekokemukset vaihtelevat huomattavasti,vaikka huumeongelmista kärsivien jahuumeita pistämällä käyttävien määrä onkinsuurempi. Å trekke konklusjoner med hensyntil utbredelse er også vanskelig i og medat en del studier er blitt gjennomført pålokalt nivå blant et lite antall innsatte oggir derfor ikke nødvendigvis etrepresentativt bilde av situasjonen pånasjonalt plan. Toiminnan mahdollisia tavoitteitaovat huumeiden käytön ehkäisy, huumehoitoja uudelleen yhteiskuntaan sopeuttaminensekä haittojen vähentäminen. Det er imidlertid klart at etflertall av de innsatte (i enkelte rapporterinntil 86 %) har en viss erfaring medillegale rusmidler, og at antalletregelmessige brukere eller sprøytebrukereogså er høyt. Äskettäin julkaistussa tutkimuksessa [5], jokakäsitteli pistämällä huumeita käyttävien En artikkel [5] som nylig kom ut omrisikoatferd blant sprøytebrukere i fengsel i Europa, konkluderer med at det er etkonsistent funn internasjonalt at en tredelav alle voksne, mannlige innsatte haddeerfaring med sprøytebruk. Jatkuvasti huumeita käyttävät henkilöt ovatusein joutuneet jossakin elämänsä vaiheessavankilaan ja käyneet läpi epäonnistuneitahoitoyrityksiä. Kroniske rusmiddelbrukere har ofte værtgjennom både fengselsopphold ogmislykkede forsøk på å bli rusfri.Psykologiske eller psykiatriske problemerer også utbredt, og deres fysisk helse erofte dårlig. Psykologiset tai psykiatrisetongelmat ovat myös yleisiä, ja ruumiillinenterveydentila on usein heikko. De kan ha motvilje mot åbegynne på nok et behandlingsopplegg isoningstiden eller være dårlig motivert forå ta tak i de underliggende problemene.På den annen side kan fengselet forandre representere en mulighet for årevurdere sitt forhold til narkotika og fådekket andre, primære helsebehov. He voivat olla vastahakoisia aloittamaanuutta hoitojaksoa vankilassa, tai he eivätjuurikaan ole kiinnostuneita ongelmiensaratkaisemisesta. Formålet med ethvert fengsel erinnesperring og kontroll med de innsatte.Tjenestene innen rusmiddelomsorgen erinnrettet på behovene til en vanskeligstilt,uensartet gruppe mennesker. Valoisammalta kannaltakatsottuna vankila voi tarjota joillekinvangeille mahdollisuuden arvioidahuumeiden käyttöä uudelleen ja saadaapua muihin terveysongelmiin. Å bringedisse sprikende tilnæringsmåtene sammenog få dem til å trekke i samme retning, erkanskje en av de største politiskeutfordringene på området. Vankiloiden päätehtävä on pitää säilössä javalvoa vankeja. Huumehoitopalvelut onsovitettava syrjäytyneen, kaoottisen ryhmäntarpeisiin. ‘Vi vet at narkotikabruk er et problem i europeiske fengsler, og vi vet at narkotikaproblemet representerer betydelige kostnaderbåde for den enkelte og for samfunnet. Näiden toisistaan huomattavastieroavien näkökantojen saattaminen yhteensekä yhteistoimintaan kannustaminen ovatehkä huumehoidon kaikkein suurin haaste. Utfordringen for europeisk narkotikapolitikk blir åsikre at fengslene fungerer slik atsituasjonen bedres, ikke forverres.’ ”Tiedämme, että huumausaineidenkäyttö vankiloissa on ongelma Euroopassa ja että huumausaineongelmista sekä yksilöille ettäyhteisöille aiheutuvat kustannuksetovat huomattavat. Mange innsatte narkotikabrukere sonerbare korte dommer eller sitter i varetekt.Det betyr at tiden som står til rådighet forbehandlingstiltakene ofte er sværtbegrenset. Euroopanhuumausainepolitiikan haasteenaon varmistaa, että vankiloidentilannetta yritetään parantaa, eipahentaa.” Muligheten for overføring tilordinær rusmiddelomsorg er derforavgjørende for å sikre kontinuitet ibehandling og omsorgstilbud etterløslatelse. Monet huumeita käyttävät vangit on tuomittulyhytaikaisiin vankeusrangaistuksiin, tai heovat tutkintavankeudessa. Unge mennesker utgjør generelt en særligutsatt gruppe i fengslene, og spesielt iforhold til bruk av narkotika. Näin ollenhuumehoitoon käytettävissä oleva aika onusein hyvin lyhyt. Potilaan ohjaaminenvankilan ulkopuoliseen huumehoitoon onkinvälttämätöntä, jotta hoito jatkuisivapautumisen jälkeen. Mobbing,trusler, seksuelt misbruk og selvpåførtskade er problemer som henger sammenog kompliserer arbeidet med dennegruppen, og problemene kan væreforbundet med eller til og med føre til atvedkommende begynner med narkotikaeller injisering. Jos asiaa tarkastellaan kansanterveydennäkökulmasta, Euroopan unioninvankiloiden kolme suurinta haastetta ovatmielenterveysongelmat, huumausaineet jatartuntataudit[6]. En del narkotikabrukere kanskje slutter ellerkutter ned på bruken etter soning, mennettopp tilgangen til stoff i fengsleneinnebærer at noen vil begynne å brukenarkotika, andre innsatte vil øke bruken,og enkelte vil til og med gå over til merskadelig atferd. Pahimmillaan vankilapahentaa kaikkia näitä ongelmia.Parhaimmillaan vankila tarjoaaainutlaatuisen tilaisuuden tavoittaa huumeidenkäyttäjät, jotka eivät ole koskaanolleet yhteydessä huumehoitopalveluihin[7], Det er bekymrende atundersøkelser blant narkotikabrukere ifengsel viser at mellom 3 % og 26 %hadde sin første erfaring med narkotikamens de var innsatt, og inntil 21 % av Jos vangin rikoksetliittyvät suoraan huumeiden käyttöön, onitsestään selvää, kuinka tärkeää tämän Selv om fengselsbefolkningen består avfærre kvinner enn menn, er det størresannsynlighet for at kvinner rapporterer omet rusproblem. En fortid med prostitusjon Nuoret vangit ovat yleisesti erityisen altisryhmä juuri huumausaineiden käytönsuhteen. Fra et folkehelsepolitisk synspunkt er de trestørste utfordringene for fengslene i EU:psykisk helsevern, narkotika ogsmittsomme sykdommer [6]. I verste fallkan et fengselsopphold forverre alle disseproblemene. Vaikeat tilanteet, kuten pelottelu,uhkailu, seksuaalinen hyväksikäyttö jaitsensä vahingoittaminen, ovat ongelmia,jotka vaikeuttavat nuorten parissa tehtäväätyötä ja voivat vaikuttaa tai jopa johtaahuumausaineiden käytön tai pistoskäytönaloittamiseen. I beste fall kan fengselet bety en enestående mulighet for å nå fram til narkotikabrukere somaldri har vært i kontakt med spesialisertetjenester [7] og få dem til å gjøre noemed sitt rusmiddelproblem. For innsattehvis lovbrudd er direkte forbundet mednarkotikabruken, er betydningen av å setteinn tiltak for å bryte forbindelsen heltinnlysende, både for å reduserekriminaliteten og fra et helsemessigsynspunkt. yhteyden katkaiseminen on sekärikollisuuden vähentämisen että terveydenedistämisen näkökulmasta. Utfordringen blir å sikre atfengselsoppholdet ikke forverrer etnarkotikaproblem og – om mulig – girpositive gevinster både for den enkelte ogfor samfunnet. Tavoitteidensaavuttamiseksi tarvitaan strategistalähestymistapaa, jonka avulla huumehoitovoidaan yhdistää vankilan muihin tehtäviin. Skal vi klare dette, trengervi en strategisk tilnærming som gir rammerfor å integrere narkotikabehandling i denrollen fengselet for øvrig skal ivareta. Kunhuumeidenkäyttäjä on korvaushoidossajoutuessaan vankilaan, vankilalaitoksenratkaistavaksi tulee useita monitahoisiakysymyksiä, esimerkiksi hoidon jatkuvuus,yhteys ulkopuolisiin hoitopalveluihin jakorvaus- tai vieroitushoidon saatavuus.Korvaushoidossa olleet vangit huomaavat,ettei korvaushoitoa jatketa monessakaanvankilassa, joskin käytäntö on muuttumassaeräissä maissa. Innsatte som har fåttsubstitusjonsbehandling opplever at denneofte blir avbrutt under et fengselsopphold,men i en del land er dette heldigvis i ferdmed å endres. Vaikka toimintakäytäntöihin javalvontaan liittyvät kysymykset hankaloittavatselvästi korvaushoidon antamista vankilansisällä, korvaushoidon arvo tiettyjenhuumeongelmien ratkaisemisessa tekee siitäharkitsemisen arvoisen. Det er klart at selv ombåde praktiske hensyn og kontrollhensyngjør det vanskeligere å tilbysubstitusjonsbehandling i et fengselsmiljø,har vi tilstrekkelig bevis for at denne typentiltak er av stor verdi for enkelte typernarkotikaproblemer og derfor utvilsomt børvurderes nærmere. Vankilanterveydenhoitohenkilöstön sitoutuminenhuumehoidon antamiseen vankilassa onerityisen tärkeää. Særlig er detviktig at fengselets helsefaglige personellaksepterer betydningen av at de innsattefår et behandlingstilbud i fengselet. Vahva ja ammatillisestiriippumaton vankilan terveydenhuolto, jossaotetaan potilaiden terveydenhoitotarpeetlaaja-alaisesti huomioon, on todennäköisestiavaintekijä kaikessa onnistuneessahuumehoidossa. En sterk og profesjonelt uavhengigfengselshelsetjeneste som påtar seg enbredt definert rolle når det gjelder ådekke de innsattes helsemessige behov, vil sannsynligvis være et nøkkelelement i ethvert vellykket behandlingsinitiativ. Tavoitteen saavuttamiseksi vankiloilta jajälkihoidon palveluyksiköiltä vaaditaansopivaa ja oikea-aikaista yhteistyötä.Joissakin tapauksissa ehdonalaisenvapauden myöntämiseen on liitetty vaatimushoitoon osallistumisesta. Skal dette målet oppnås, må det etableresegnede nettverk mellom fengsel ogetterverntjenester som trer inn til rett tid. On kuitenkin hyvintoivottavaa, että vankeja kannustetaanosallistumaan vapaaehtoisesti hoitoon jatukeutumaan sosiaalipalveluihin.Perusterveydenhuollon ja tukipalvelujenkoordinointi on keskeistä HIV-, hepatiitti- taituberkuloositartunnan saaneen vanginkokonaisvaltaisen hoidon kannalta. En del fengsler har ordninger forprøveløslatelse som forutsetter behandling.Det er imidlertid klart ønskelig åoppmuntre de innsatte til frivillig åengasjere seg i behandling og å etablereforbindelsen med det sosialestøtteapparatet. Näin varmistetaan, että vankilanulkopuoliseen hoitoon siirtyminen merkitseehoidon saumatonta jatkumista eikä lääkitys keskeydy. Samordning medprimærhelsetjeneste og støtteapparat eravgjørende for den kliniske oppfølgingenav innsatte med HIV, hepatitt ellertuberkulose for å sikre at overføringenresulterer i en ubrutt fortsettelse avomsorgen og at medisineringen ikke avbrytes. Rikollisille annettavan hoidon laatu onvankilaan saapumisesta vapauttamiseen astiratkaiseva tekijä huumeiden käytönvastaisessa työssä vankiloissa. Til tross for politisk mandat til å behandleproblembrukere har bare noen få fengslertilstrekkelige ressurser for å tilbyhensiktsmessige behandlingsprogrammer,og i mange fengsler finnes overhode ikkeslike tjenester. Hyvin koordinoituja ratkaisuja kaivataan,sillä hyödyt kohdistuvat yksittäisten vankienlisäksi koko yhteiskuntaan. Det er likevel positivt at detetter hvert settes inn flere ressurser pådette feltet, og situasjonen er, i det minstei en del land og for en delbehandlingsalternativers vedkommende, i ferd med å bedres. Vaikka vankiloille on annettu tehtäväksihoitaa huumeiden ongelmakäyttäjiä, vainmuutamilla vankiloilla on riittävät varatasianmukaisten hoito-ohjelmientarjoamiseksi; monissa vankiloissahoitopalveluja ei tarjota ollenkaan.Myönteisemmältä kannalta katsottunahoitoon on alettu sijoittaa entistä enemmänvaroja, ja tilanne on paranemassa ainakinjoissakin maissa ja joidenkinhoitovaihtoehtojen osalta. Kvaliteten på omsorgen for lovbrytere, frainnsetting i fengsel og til de forberedes forløslatelse, antas å være en avgjørendefaktor om kampen mot narkotikabruk ifengslene skal lykkes. Kuten yhteiskunnassa yleensäkin, HIV:n jahepatiitti C:n levinneisyys vankiloissa onyleisempää huumeita pistämällä käyttävilläkuin muilla vangeilla, ja siihen liittyvätterveysongelmat ovat akuutimpia. Som ellers i samfunnet er utbredelsen av HIV og hepatitt C-smitte i fengslenehøyere blant sprøytebrukere enn blantikke-sprøytebrukere, og helseproblemenesprøytebruken forårsaker er mer akutte.Blant innsatte som bruker sprøyte, variererutbredelsen av HCV fra mellom 30 og 44% i Storbritannia til over 80 % i Tyskland(Berlin) og Irland. HIV-anslagene variererfra 0-2 % i Storbritannia, Danmark og Belgia, til 23 % i Spania og 28 % i Portugal. Arviot HIV:nlevinneisyydestä vaihtelevat Yhdistyneenkuningaskunnan, Tanskan ja Belgian0–2prosentista Espanjan 23prosenttiin ja Portugalin 28prosenttiin. Mangelen på sprøyteutstyr ifengselet kan medvirke til økt deling av utstyr. Pistosvälineidenvähäisyys vankiloiden sisällä aiheuttaneesen, että välineiden lainaaminen lisääntyy.Niinpä huumeita pistämällä käyttäväthenkilöt, jotka jatkavat huumeiden käyttöävankilassa, lienevät erityisen alttiitatartuntataudeille. Tutkimukset ovatosoittaneet, että vankiloissa on ilmaantunutäkillisiä HIV- ja hepatiittitartuntoja, jotkaliittyvät suoraan huumeidenpistoskäyttöön[8]. Dette innebærer atsprøytebrukere som fortsetter å brukenarkotika under fengselsoppholdet, kanvære særlig utsatt for smitte, og studierhar dokumentert at plutselige HIV- ellerhepatittutbrudd i fengsel kan direktetilbakeføres til intravenøs narkotikabruk [8]. Lääkkeettömät hoitomuodot ovat olleethallitsevia Euroopan unionin alueenvankiloissa. En rekke samordnede tiltak er nødvendigeog fordelene kommer ikke bare denenkelte innsatte til gode, men helesamfunnet. Metadonihoitoon suhtaudutaanristiriitaisesti monissa vankiloissa, vaikka seonkin yleisesti tunnustettu, tehokas Når den innsatte så løslates og kommertilbake til sitt nærmiljø, kan sykdommenspres, noe som understreker hvor storekonsekvenser dette kan få for folkehelsenog hvor viktig det er å sette inn tiltak påområdet. Kun vanki vapautuu ja palaa kotiinsa,tartunta voi levitä, mikä merkitsee laajempiavaikutuksia kansanterveyteen. Bare et fåtall fengsler i EU harinfeksjonsforebyggende tiltak tilsvarendeslike som befolkningen for øvrig ellerstilbys, f.eks. fortrolig HIV- og hepatitt- Asialle on siistärkeää tehdä jotain. Medikamentfrie behandlingsmetoder hardominert tilbudet i europeiskfengselsvesen. Metadonbehandling erfortsatt omstridt i mange fengsler selv omdenne behandlingsformen ellers har vunnetbred aksept som et effektivt tiltak motopioidavhengighet. Tällä hetkellä mahdollisuus hyötyä pitkällekehitetyistä ja koordinoiduistahuumehoitopalveluista on kuitenkinvalitettavasti pikemmin poikkeus kuin sääntösuurimmalle osalle niistä, jotka kärsiväthuumausaineongelmista vankilaanjoutuessaan. Det er for tiden en sørgelig kjensgjerningat for de fleste som har et rusproblem nårde settes i fengsel, er muligheten for å nyte godt av en vel utbygd ogsamordnet rusmiddelomsorg snarereunntaket enn regelen. Teemana huumeet – Drugs in focuson tilannekatsausten sarja, jota julkaisee Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytönseurantakeskus (EHNVS) Lissabonissa. Fokus på narkotikaer en serie policy-orienteringer som utgis av Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk(EONN), Lisboa. Tilannekatsaukset julkaistaan kuusi kertaa vuodessa Euroopan unionin 11 virallisella kielelläsekä norjaksi. Orienteringene utkommer seks ganger i året på Den europeiske unions 11 offisielle språk samt norsk.Originalspråk: engelsk. Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Maksuttomien tilausten yhteydessä pyydetään tarkentamaan sähköpostin välityksellä (info@emcdda.eu.int), mitä tietoja tarvitaan. For gratis abonnementvennligst bruk e-post info@emcdda.eu.int Johtopäätökset Huumehoito vankiloissa – näkökohtia toimintalinjoiksi Konklusjoner Narkotikabehandling i fengsel – politiske betraktninger TD-AD-03-001-FI-C vankiloissa olisi asetettava selvästi toiminnanpäämääräksi. TD-AD-03-001-NO-C fengslene, bør være et uttalt politisk mål. Tehokkaita toimia tarvitaan, jotta vankien,henkilökunnan ja vankilan ulkopuolisen yhteisön terveysvoidaan suojata. Effektive tiltak måiverksettes for å verne om de innsattes, personalets ogbefolkningens helse. On luotava toimintamallit sille, mitenhoidetaan vankeja, joilla on HIV-infektio ja muitahuumeisiin liittyviä tartuntatauteja. Politikken på dette området må tahensyn til hvordan fengselsvesenet skal behandle innsattesom har HIV eller andre narkotikarelaterte infeksjoner. 1.Jotta saadaan selville vankiloissa tapahtuvan huumeidenkäytön laajuus ja luonne, kaikkialla Euroopan unionissaon selvästi tarpeen panostaa tutkimukseen ja seurantaan.Ne mahdollistavat hyvin perustellun toimintapolitiikankehittämisen vankiloille sekä käytettyjen hoitotoimienkehittämisen, kohdentamisen ja arvioinnin. 1.For å få en forståelse av omfanget av narkotikabruken ifengslene og hvordan denne arter seg, er det klart behovinnom hele EU for å investere i den forskning og kartleggingsom er nødvendig for å kunne utforme en velfundert politikksamt legge til rette for utbyggingen, målsetningen ogevalueringen av de ulike tiltakene. 2.Huumeisiin ja rikollisuuteen liittyvien ongelmienmonimutkaisuus vaatii monipuolisia vastatoimia. Siksi ontarpeen lisätä kiireesti tietoa hyvistä hoitokäytännöistäsekä kehittää ja arvioida hoitomalleja. 5.En politisk forpliktelse til å tilby de innsatte et pleie- ogomsorgstilbud som er likeverdig med det helsetilbudet ogstøtteapparatet som tilbys andre personer mednarkotikaproblemer, gir bare mening om den følges opp mednødvendige investeringer i ressurser. 3.Huumeongelmien onnistunut ratkaiseminen vankiloissavaatii vankilahenkilöstön osallistumista, valvonnan jahoitotavoitteiden tasapainottamista sekä tiivistä yhteistyötäsosiaali- ja terveydenhuollon tukipalvelujen kanssa. 3.Skal vi lykkes med å håndtere narkotikaproblemet ifengslene, er det en forutsetning at fengselspersonaletengasjerer seg, at det foretas en avveining mellomkontrollhensyn og behandlingsmål samt at helsetjenester ogsosialt støtteapparat samordnes nærmere. 4.HIV-tartunnan ja muiden huumeiden pistoskäyttöönliittyvien tartuntatautien tartuntavaaran vähentäminen 4.En reduksjon av risikoen for å få HIV og andreinfeksjonssykdommer som er relatert til sprøytebruk i 6.Vangeille tarjottavien huumehoitopalvelujen avainkysymyson se, pystytäänkö hoitoa jatkamaan vangin vapautuessa.Vastavapautuneet vangit ovat huomattavassa vaarassajatkaa rikollista toimintaa ja huumeiden käyttöä tai ottaayliannostuksen. 6.En kontroll på om rusmiddelomsorgen for de innsattefungerer, er evnen til oppfølging etter løslatelse. Riski pienenee, jos vangin yhteyshuumehoitoon ja sosiaalisiin tukipalveluihin säilytetään. Vedløslatelse av innsatte er faren for raskt tilbakefall tilkriminalitet og narkotikabruk eller risikoen for overdosesvært stor, og den kan bare reduseres dersom kontaktenmed behandlingstjeneste og sosialt støtteapparatopprettholdes. Yhdistyneet Kansakunnat,yleiskokouksen 20. erityisistunto, joka omistettiin koko maailman huumeongelmien vastaiselletyölle, Julistus huumausaineiden kysynnän vähentämistä ohjaavista periaatteista. FNs Generalforsamlings 20. spesialsesjon, viet en felles innsats for å bekjempe verdens narkotikaproblem, Declaration onthe guiding principles of drug demand reduction. Euroopan neuvosto,Suositus n:o R (89) 14, 24. lokakuuta 1989.Cordrogue, Vol. 64, Bryssel, 1. joulukuuta 1999. Europarådet,Resolusjon R (89) 14 av 24. oktober 1989.CORDROGUE64, Brussel, 1. desember 1999. VIRALLINEN JULKAISIJA:Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.© Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2003.JOHTAJA:Georges Estievenart. OFFISIELL UTGIVER:Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner.© Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk, 2003.ADMINISTRERENDE DIREKTØR:Georges Estievenart. REDAKTØRER:Joëlle Vanderauwera, Paul Griffiths. FORFATTER:Paul Griffiths, Margareta Nilson, Chloé Carpentier, Petra Paula Merino. GRAFISK UTFORMING:Dutton Merrifield Ltd, UK.Printed in Italy EU:n laajentuminen ja huumeethaasteita ja näköaloja Et utvidet EU og narkotika — utfordringer og perspektiver Uhkakuvia ja haasteita: havainnot ja todellisuus vuoden aikana, sillä nykyään hakijamaatovat selvästi huumeiden kohdemaita. Trusler og utfordringer: oppfatninger og virkelighet Ajatus Euroopan unionista 28 jäsenvaltionkokonaisuutena saattaa aiheuttaa suuressayleisössä pelkoa ainakin huumeidenosalta. Perspektivet av et EU som består av inntil28 medlemsstater kan blant folk flestskape en unyansert frykt for alt som harmed narkotika å gjøre. Tunnetaan vakavaa huoltahuumekaupan lisääntymisestä erityisesti Keski- ja Itä-Euroopan maista ja niidenkautta. Bekymringengjelder spesielt faren for øktnarkotikasmugling, særlig fra og vialandene i Sentral- og Øst-Europa (CEECs). ”Hakijamaiden ponnisteluthuumeita koskevien toimintojensayhdensuuntaistamiseksi EU:n jasen nykyisten jäsenvaltioidenkanssa eivät riipu vain täydestätunnustamisesta vaan myösjatkuvasta tuesta. Jäsenvaltioidenon tärkeää voimistaakoordinointiaan jatiedotusmekanismejaan sekämyöntää niille riittävätvoimavarat.” Tilgjengelige data tyder på atnarkotikabruken øker, både av heroin,som erstatter lokalt produserte opiater, og av cannabis, som er det mest vanligestoffet i disse landene, da særlig tileksperimentelt misbruk og rekreasjonsbruk.Det er også påvist en økning i bruken avsyntetiske stoffer, og en del av disse blireksportert fra EU til markeder i Sentral- og Øst-Europa. Käytettävissä olevat tiedot kertovat, ettähuumeiden käyttö on lisääntymässä.Heroiinia on korvaamassa paikallisestiviljellyt opiaatit ja kannabis on näidenmaiden eniten käytetty huume erityisestivapaa-aikana. ‘Søkerlandenes innsats for å bringetiltakene på narkotikaområdet pålinje med tiltakene i EU og dagensmedlemsstater forutsetter ikkebare at problemet erkjennes i sinfulle bredde, men ogsåkontinuerlig støtte. Lisäystä on havaittu myössynteettisten huumeiden käytössä, joistaosa tuodaan Keski- ja Itä-Euroopan maihin EU-maiden alueelta. Det vil væreavgjørende at de styrker sinesamordning- oginformasjonsmekanismer ogbevilger, der det er nødvendig, deressurser som trengs.’ Puheenjohtaja EHNVS:n hallintoneuvosto Leder for EONNs styre retningslinjer for hvilke tjenester som skaltilbys og i hvilket omfang. Laajentunut unioni joutuu kohtaamaanuusia ja aiempaa monimutkaisempiahaasteita lainsäädännöllisten keinojen,hallinto- ja koordinaatiojärjestelmien I denne sammenhengen vil et framtidigutvidet EU stå overfor nye, mer komplekseutfordringer, fra å omfattende lovmessigetiltak til å få på plass administrative ogsamordnende strukturer samt å utvikle Silmiinpistävin lisäys rajatylittävässä huumekaupassa tapahtui hetirautaesiripun poistumisen jälkeen. Tällähetkellä huumekauppa on saavuttanutkriittisen tason. Bildet er imidlertid langt mer sammensatt.Den mest markante økningen i handelenmed narkotika over landegrensene fantsted etter Jernteppets fall, og har nå nåddet kritisk nivå. Tilanne on muuttunutdramaattisesti viimeisten viiden, kymmenen käyttöönotossa sekä tarjottavien palvelujenmäärän ja laadun kehittämisessä. Det nye er at situasjonen ide fleste søkerlandene er vesentligforandret de siste fem til ti årene i det denå selv de nå selv er blitt et klart mål fornarkotikahandelen. Hakijamaita ovat ne 13 maata, jotka ovat hakeneet Euroopan unionin jäsenyyttä ja joiden hakemukset Eurooppa-neuvostohyväksyi Luxemburgissa 1997 ja Helsingissä 1999. Søkerlandene er de landene som har søkt om medlemsskap i Den europeiske union, pluss de som fikk sin søknad godkjent av Det europeiske råd på møter i Luxembourg i 1997 og Helsinki i 1999. Bulgaria, Kypros, Latvia, Liettua, Malta, Puola, Romania, Slovakia, Slovenia,Tsˇekin tasavalta, Turkki, Unkari, ja Viro. Det er 13 søkerland: Bulgaria, Den tsjekkiske republikk,Estland, Kypros, Latvia, Litauen, Malta, Polen, Romania, Slovakia, Slovenia, Tyrkia og Ungarn. For ti lands vedkommende bleforhandlingene om tiltredelse avsluttet i København i desember 2002. Tavoitteena on saada Bulgaria ja Romania EU:n jäsenmaiksi vuonna 2007. Målsettingen er at Bulgaria og Romania skal kunne ønskesvelkommen som medlemmer av EU i 2007. Joulukuussa 2004 neuvoston ontarkoitus päättää, milloin neuvottelut Turkin kanssa voidaan käynnistää. I desember 2004 forventes Rådet å ta beslutningen om når forhandlingene med Tyrkiaskal innledes. Kaikki hakijamaat tekevät tällä hetkellä yhteistyötä EHNVS:n kanssa huumetilanteen seuraamiseksi. Samtlige søkerland har påbegynt arbeidet med å samordne sine tiltak med EONN for å følge utviklingen av narkotikafenomenet. Keskeiseit toimintalinjat lyhyesti Et blikk på politiske nøkkeltema 1.Nuorten ihmisten huumeidenkäytön tasot ovatvähitellen lähenemässä toisiaan ’idässä’ ja ’lännessä’. 1.Forskjellen mellom ’øst’ og ’vest’ når det gjelderutbredelsen av narkotikabruk blant ungdom, blir stadigmindre. Hakijamaissa vastausmalleja on kehitettyalakohtaisesti niin, että etusija on annettulainvalvonnalle ehkäisyn ja hoidon sijasta. Søkerlandene har gåttsektorvis fram i utviklingen av tiltakene og har først ogfremst prioritert håndheving av loven, dernestforebygging og behandling. 2.1990-luvulla heroiini oli merkittävin ongelmahuumeuseimmissa hakijamaissa, ja joissakin maissahuumeiden ongelmakäyttö oli tasoltaan verrattavissa EU:n keskiarvoon. 2.I løpet av 1990-årene ble heroin det stoffet som skaptestørst problemer i de fleste søkerlandene, og i enkelteland førte dette til at misbruken nådde et nivå somantakelig kan sammenliknes med gjennomsnittet i EU. 5.Länsi-Euroopan maiden huumepoliittisetlähestymistavat ovat pitkän kehityksen tulosta, javaativat vielä aikaa vakiintuakseen. Monethakijamaat ovat vasta alkuvaiheessalähestymistapojensa kehittämisessä. 5.Den tilnærmingen som ligger til grunn for dagensnarkotikapolitikk i Vest-Europa er resultatet av en langprosess som ennå ikke er helt konsolidert, mens mangeav søkerlandene ennå er i innledningsfasen når detgjelder utformingen av tiltakene. 3.Riippumatta yleisistä suuntauksista ja huumeidenkäyttömalleista laajentuneessa unionissa onvälttämätöntä toimia paikallisesti hyvinkinmonenlaisten erityistilanteiden kanssa. 3.Selv om trender og mønstre for misbruk av narkotikahar mange fellestrekk, vil det i en utvidet union fortsattvære nødvendig å få bukt med svært varierende lokaleforhold. 4.EU:n jäsenmaiden tähänastiset vastaukset tähänilmiöön ovat yhä enemmän olleet tasapainoiluarajoittavan ja terveyssuuntautuneen lähestymistavan 4.Medlemsstatenes respons på dette fenomenet har istadig større grad avveid en repressiv holdning mot Katsaus tilanteeseen laajentuneessa EU:ssa Situasjonen i en utvidet europeisk union — oversikt mennesker i disse landene misbrukerrusmidler, vekker alvorlig bekymring forfølgene på lang sikt. ‘Idän’ ja ‘lännen’huumeidenkäytön tasot ovatlähenemässä toisiaan Nivåene av stoffmisbruk i’øst’ og ’vest’ nærmer seghverandre Siinä missä ongelmakäyttäjien ryhmä on EU-maissa melkoisen vakaa ja ikääntyvä(erityisesti opiaattien käyttäjät), hakijamaissaongelma on suurelta osalta uudempi jakäyttäjätkin yleensä nuorempia. Mens misbrukergruppen i EU stort sett erstabil og blir eldre (særlig gjelder detteopiatbrukere), er fenomenet i de flestesøkerlandene av nyere dato, ogmisbrukerne er generelt yngre. Suurenahuolenaiheena ovatkin tulevaisuudenmukanaan tuomat ongelmat. Det knytterseg stor bekymring til hvilke potensielleproblemer dette vil føre med seg. Huumeiden ongelmakäyttöhakijamaissa on lähenemässä EU:n keskiarvoa Misbrukens omfang isøkerlandene nærmer seggjennomsnittet i EU EU:n jäsenmaiden tavoin huumeidenkäytöstä ja kokeilusta vapaa-aikana ontulossa yhä olennaisempi osanuorisokulttuuria myös useimmissahakijamaissa. Som i EU-statene er rekreasjonsbruk ogeksperimentering med stoff i ferd med åbli en vesentlig del av ungdomskulturen ide fleste søkerlandene. Huumekokeilut ovat yleensäottaen lisääntyneet kaikissa Keski- ja Itä-Euroopan maissa viimeisten 10 vuodenaikana. Blant befolkningengenerelt i alle sentral- og østeuropeiskeland er eksperimentering med narkotikablitt stadig vanligere i løpet av de ti sisteårene. Balkanin reitillä ja Keski-Euroopassa tehdytsuuret huumetakavarikot vahvistavatolettamuksen em. seudun jatkuvastaosuudesta heroiinin ja muiden laittomienaineiden sekä lähtöaineiden kuljetuksessa javarastoinnissa. Store narkotikabeslag på Balkan-ruten og i Sentral-Europa bekrefter at regionenfortsatt spiller en viktig rolle når detgjelder transport og lagring av heroin ogandre illegale stoffer, inkludert kjemiskeprekursorer. Vaikka hakijamaiden suonensisäiset käyttäjätovatkin tähän mennessä välttyneetvarsinaiselta HIV-epidemialta, on olemassamyös näyttöä huumeidenkäyttöön liittyvästälaajahkosta riskikäyttäytymisestä. Tämäsaattaa johtaa huumeidenkäyttöön liittyvieninfektiosairauksien merkittäväänlisääntymiseen. Selv om sprøytebrukerne – så langt – i defleste søkerlandene stort sett harunnsluppet HIV-epidemien, er det rikeligdokumentasjon på at inntak av narkotikaer forbundet med høyrisikoatferd. Vangit sekä etnisten jamuiden vähemmistöjen jäsenet ovatpalvelujen saatavuuden vuoksi erityisenhaavoittuvia HIV- ja hepatiittitartunnoille. Dettekan føre til en betydelig økning inarkotikarelaterte smittsomme sykdommer.Av mangel på tilgang til tjenester kanenkelte grupper, som innsatte og personertilhørende enkelte etniske grupper ellerminoritetsgrupper, være spesielt utsatt for HIV- og hepatittsmitte. Niiden 15–16 -vuotiaiden koululaisten lukumäärä, jotkaovat kokeilleet jotakin laitonta huumettavähintään kerran, lisääntyi kaksinkertaiseksivuosien 1995–1999 välillä. Denne trenden er spesielt tydelig blantskoleelever, der antallet ungdommer i 15-16-årsalderen som minst én gang harprøvd et illegalt rusmiddel, ble doblet iperioden 1995-1999. Monethakijamaat pitävätkin nuortenhuumeidenkäyttöä yhtenä uhkaavimmistasosiaalisista huolenaiheista. Mange søkerlanderkjenner nå at misbruk av narkotika blantungdom er en av de mest presserendesosiale bekymringene. Venäjällä (mukaan lukien Kaliningradinalue), Valko-Venäjällä ja Ukrainassa HIV-tartuntojen leviäminen liitetään yleensähuumeiden suonensisäiseen käyttöön. Etter en periode da handelen mednarkotika var det størstenarkotikaproblemet forbundet medsøkerlandene, har heroin nå fått solidfeste på de innenlandske markedene, derdet gradvis erstatter lokalt produserteopiater og andre stoffer. Tämäepidemia merkitsee tulevaa uhkaa EU:nulkorajoilla ja siihen vastaaminen vaatiiyhteisen lähestymistavan kehittämistä. Følgelig er heroin(som hovedsakelig injiseres) det stoffetsom er mest utbredt blant dem som søkerbehandling for opiatavhengighet. Erona huumekaupan aikaisempaantilanteeseen heroiinilla on tällä hetkellävahva asema hakijamaiden omillasisämarkkinoilla, ja se on vähitellenkorvaamassa paikallisesti tuotettujaopiaatteja ja muita aineita. I Russland (inkludert Kaliningrad-området),Hviterussland og Ukraina er utbredelsenav HIV til en stor grad forbundet medinjisering av narkotika. Tästä johtuen(yleensä suonensisäisesti käytettävä) heroiinion yleisin huume opiaattiriippuvuuden vuoksihoitoon hakeutuvien parissa. Denne epidemienpå Den europeiske unions framtidigeyttergrense utgjør en trussel og kreverutarbeidelse av en felles tilnærming for åmøte problemet. Yleiset suuntaukset jailmiöiden moninaisuus Felles trender og økendemangfold Laajentuvasta unionista voidaanhahmottaa tiettyjä kaikille jäsenmailleyhteisiä suuntauksia ja ongelmia. Disse‘nye stoffene’, som ikke behøver åinjiseres, kan oppfattes som ‘rene’,sofistikerte og harmløse. ”Laajentuvan unionin haasteena on auttaa uusia jäsenvaltioita rakentamaan yhdessä kattavampia ja kestävämpiä keinoja vastata tähän varsin monisyiseen ongelmaan.Asianmukaisten työvälineiden löytäminen edellyttää uusia aloitteita.” Mens stoffbruktidligere ble betraktet som avvikendeatferd, oftest assosiert med sosialtmistilpasset ungdom, er det nå blantungdom blitt stadig vanligere å brukenarkotika på fritiden. Käytetyt aineet ja niiden käyttötavat ovathyvin samanlaisia EU:n jäsenvaltioihinverrattuna. Noen trender og problemer som er fellesfor alle medlemsstatene, kan ogsåidentifiseres i den utvidede unionen. Myös synteettiset huumeetovat entistä suositumpia nuorten ihmistenparissa. Georges Estievenartadministrerende Direktør, EONN •Yleinen yksimielisyys aineiden käytön jakokeilun merkityksestä ja laajuudesta.•Kannabis on ensimmäinenkäytettävä/kokeiltava huume.•Heroiini on käytettävistä huumeistaongelmallisin.•Synteettisten huumeiden ja jonkin verranmyös kokaiinin käyttö on lisääntymässä.•Samankokoisten kaupunkien(Amsterdam, Berliini, Praha)käyttömäärät ja -tavat ovat käymässätoistensa kaltaisiksi toisiinsa verrattaviensosiaaliryhmien parissa. •Huumekaupan, järjestäytyneenrikollisuuden, kansalaisyhteiskunnan jamaailmanlaajuisen talouden välillä onmonimutkainen ulkorajoista riippumatonkeskinäinen suhde. •Det er generell enighet om betydningenog omfanget av stoffmisbruk ogeksperimentering med stoffer.•Cannabis er det stoffet som førstbrukes/eksperimenteres med.•Heroin er det mest problematiske stoffetsom brukes.•Bruken av syntetiske stoffer øker, og inoen mindre grad, bruken av kokain.•Omfanget og mønstrene blir etter hvertsammenlignbare for byer av tilsvarendestørrelse (Amsterdam, Berlin, Praha) ogblant sosiale grupper med sammekjennetegn.•Det finnes et kompleks forhold mellomnarkotikahandel, organisert kriminalitet,det sivile samfunn og verdensøkonomiensom ikke hemmes av landegrenser. Käyttöön liittyvät mallit ja ongelmat ovatkuitenkin yhä monimuotoisempiapaikallisella ja alueellisella tasolla. Derimot er forskjellen i mønstre ogproblemer på lokalt og regionalt plan blittstadig større. Euroopan laajentuneenhuumetilanteen asettamathaasteet tarjonnan ja kysynnän rajoittamiseentähtäävä lähestymistapa on melkoisessaepäsuhdassa. Særliger behandlingskapasiteten utilstrekkelig forå dekke behovet, mens iverksettingen avskadereduserende tiltak, til tross for at detfinnes gode eksempler i de fleste landene,ikke samsvarer med omfanget avhøyrisikoatferden. Erityisesti hoidon saatavuusei ole vielä riittävää kysynnän määräännähden, sillä haittojen rajoittamistoimienkäyttö ei vastaa riskikäyttäytymisenlaajuutta, vaikka hyviä käytännönesimerkkejä löytyykin useimmista maista. De fleste søkerlandene har nå et rettsligog institusjonelt rammeverk for nasjonalenarkotikastrategier på plass, menkapasiteten til å iverksette de tiltakene somer vedtatt er begrenset, og tildelteressurser er oftest utilstrekkelige. Yhdensuuntaisena edellä kuvatunkehityksen kanssa esiin on noussut myöstarve luoda yhteiseurooppalainenlähestymistapa huumeasioille. Parallelt med den utviklingen sombeskrives foran, har behovet for en felleseuropeisk tilnærming til narkotika gradvisblitt mer åpenbart. Tämänprosessin ensimmäinen askel oli Euroopanhuumeidenvastaisen komitean (CELAD)perustaminen 1980-luvun lopussa. Første skritt i denneprosessen var opprettelsen i slutten av1980-årene av Den europeiske komité forbekjempelse av narkotika (CELAD). CELADlaati ensimmäisen Euroopan tasonhuumeidentorjuntasuunnitelman, jonka Eurooppa-neuvosto hyväksyi Roomassajoulukuussa 1990. CELADutarbeidet EUs første plan fornarkotikabekjempelse, som ble vedtatt av Det europeiske råd på toppmøtet i Roma idesember 1990. EU-maiden lähestymistapaon pitkän kehityksen tulos EUs fremgangsmåte erresultatet av en lang prosess •Heroiinin käyttömäärät ovat melkovakaalla tasolla EU:n jäsenvaltioissa,mutta hakijamaissa ne ovat edelleenlisääntymässä.•Huumeiden ongelmakäyttäjien jaerityisesti heroiinin käyttäjien profiilivaihtelee merkittävästi.•Yksittäiset aineet ja käyttötavat saattavatvaihdella virallisista rajoista riippumattaeri alueiden välillä.•Aidsia ja HIViä esiintyy enemmän EU:ssa, mutta huumeiden käyttöönliittyvä riskikäyttäytyminen onilmeisempää hakijamaissa.•Sekä paikallisella että rajat ylittävällätasolla on vähemmistöryhmiin ja muihinhaavoittuviin ryhmiin kuuluviakäyttäjäryhmiä.•Sosioekonominen kehitys on hyvinerilaista eri alueiden välillä.•Huumeiden tuotannon ja kaupan luonnevaihtelee eri alueiden välillä.•EU:n ulkorajoille kohdistuu yhäenemmän paineita (huumeiden tuotantoja kauppa, infektiosairaudet). •Heroinmisbruken er stabil i de fleste EU-statene, men øker i søkerlandene.•Kjennetegnene for misbrukere og isærlig grad heroinmisbrukere variererbetydelig.•Spesielle stoffer og bruksmønstre kanogså variere mye fra et område til etannet, helt uavhengig av offisiellegrenser.•EU har høyere prevalens av AIDS/HIV,men høyrisikoatferd knyttet tilnarkotikamibruk er mer utbredt isøkerlandene.•Hvilke minoritetsgrupper ogbefolkningsgrupper som er mest utsattvarierer både lokalt og fra ett land til etannet.•Den samfunnsøkonomiske utviklingenvarierer svært mye fra en region til enannen.•Omfanget av narkotikaproduksjon og -smugling varierer fra en region til enannen.•EUs nye yttergrenser settes under stadigstørre press (når det gjelder produksjonog smugling så vel som smittsommesykdommer). Sekalainen keinovalikoima Et lappeteppe av tiltak Huumekaupan torjuminen on etusijallasekä jäsenvaltioissa että hakijamaissa. Bekjempelse av organisertnarkotikasmugling har prioritet både imedlemsstatene og søkerlandene. Se on myös avainasemassa hakijamaidenvalmistautuessa jäsenyyteen. Derforer dette også et av hovedtemaene isøkerlandenes forberedelser for tiltredelse. Vuodesta 1991 alkaen on ollut käynnissä Phare-ohjelma, joka tukee Keski- ja Itä-Euroopan maita niiden huumeidenvastaisessa taistelussa. Gjennom et Phare-program har siden1991 landene i Sentral- og Øst-Europafått bistand i kampen mot narkotika. Tuohon aikaantukea saavat maat katsoivat huumeongelman koskevan niitä itseään vainsikäli kuin oli kyse niiden asemasta’kauttakulkumaina’. Påden tiden oppfattet disse landene i storgrad at narkotikaproblemet angikk dembare i den utstrekning at de var‘transittland’. Euroopan unionin tämänhetkinen huumeitakoskeva lähestymistapa, jossa pyritääntasapainoiseen kysynnän ja tarjonnanrajoittamiseen ja jossa panostetaankansanterveydellisiin tavoitteisiin, ontulosta 20 vuoden kokemuksesta. Synet Den europeiske union nå har pånarkotikaproblemet, som tar sikte på enlikevekt mellom tiltak for å reduseretilgjengeligheten og etterspørselen, ogsom innebærer en sterk folkehelsepolitiskforpliktelse, er resultatet av mer enn 20års erfaring. Tietoa ovat kartuttaneet jäsenvaltioidenkokemukset heroiinin käytön ajoittaisistalaajentumisista, suonensisäisten huumeidenkäyttäjien todellisista ja mahdollisista HIV-ja hepatiittiepidemioista sekähuumeidenkäytön nopeasti muuttuvistailmiöistä. Det bygger påmedlemsstatenes erfaringer med tiltak motden økende heroinmisbruken, epidemiereller potensielle HIV- og hepatittepidemierblant sprøytebrukere samt medbruksmønstre i rask endring. Huumeongelman sosiaalisetkustannukset ovat olleet huomattavat jayliannosten tai infektiosairauksien vuoksion menetetty monta elämää. Samfunnethar betalt en høy pris fornarkotikaproblemet når man tar ibetraktning hvor mange liv som er ødelagteller tapt, spesielt på grunn av overdosereller narkotikarelaterte smittsommesykdommer. Terveydenhuoltoon liittyvät keinot EU-maissa sisältävät erilaisin kokoonpanointoteutettavia ehkäisy- ja hoitohankkeita.Yleisten tavoitteiden ja ehkäisytoiminnantodellisuuden (ja laadun) välillä onkuitenkin melkoinen kuilu. Helsetiltakene i EU omfatter en lang rekkeforebyggende tiltak ogbehandlingsinitiativer med ulike opplegg.Det er imidlertid stor avstand mellompolitiske mål og realitetene (og kvaliteten)på det forebyggende arbeidet. Viimeksikuluneen vuosikymmenen aikanajäsenvaltioissa on lisätty hoitopaikkoja jatehostettu haittojen rajoittamiseen tähtääviätoimia. I løpet avdet siste tiåret har det i medlemsstatenevært en kraftig økning i antalletbehandlingsinstitusjoner ogskadereduserende tiltak. Kuluneina vuosina on pitänyt ratkoa moniaideologisia ja poliittisia kysymyksiä sekäjäsenvaltioissa että jäsenvaltioiden välilläennen kuin on voitu löytää vastaukset,jotka ovat tällä hetkellä olennainen osakaikkea huumepolitiikkaa. I løpet av denne tiden har det værtnødvendig å løse mange ideologiske ogpolitiske spørsmål, både innenfor ogmellom medlemsstatene, før man harkommet til de tiltakene som i mange landnå betraktes som en nødvendig del avenhver narkotikapolitikk. Men ikke alleproblemer er løst, og nye løsninger er istadig utvikling. Luxemburgissa joulukuussa 1997 tehdytpäätökset liittymisneuvottelujen aloittamisesta ensimmäisen maaryhmän kanssaovat merkittävästi muuttaneet EU:n jahakijamaiden yhteistyön luonnetta, joka onmuuttunut entistä ’liittymishakuisemmaksi’.Huumekysymys onkin tällä hetkellä yksi EU:n acquis-kohta oikeus- ja sisäasioidenyhteydessä. Beslutningene som ble tatt i Luxembourg idesember 1997 om å innledemedlemskapsforhandlinger med en førstegruppe land, har gjort at det pågåendesamarbeidet mellom EU og søkerlandenevesentlig har endret karakter, i og med atutviklingen i samarbeidet nå drives framav tiltredelsesprosessen. Dette erbakgrunnen for at narkotikaproblemet nåer omfattet av gjeldende fellesskapsrettinnenfor justis- og innenriksområdet. Tämän seurauksena EU:ssa on otettukäyttöön suuri joukko keinoja jaratkaisumalleja, joita sovelletaan kaikissajäsenvaltioissa. Resultatet er at et meget bredt spekter avvirkemidler og tiltak har blitt vedtatt av EUog innført i medlemsstatene. Toiminnan perustaminentilanteen harkitulle arvioinnille on tällähetkellä yhä laajapohjaisemmantoimenpidekokonaisuuden ytimenä. Blant anneter forpliktelsen til å basere tiltak på engrundig vurdering av situasjonen nåkjernen i et i omfatning økende sett avmulige tiltak. Laajentuneen Euroopan yhteinenlähestymistapa huumeasioissa on käynytentistä välttämättömämmäksi. Enkelte helsetiltak som er godt etablert i EU, som substitusjonsbehandling ogsprøytebytteprogrammer, har ennå ikkepolitisk eller økonomisk støtte i alle Ajan mittaan näin menetellen saadaanhankituksi näyttöperustaa, jota tarvitaannykyisten ja tulevien huumeongelmienkohtaamisessa. I dag, like før utvidelsen gjennomføres, ersituasjonen i den nye europeiske‘narkotikaarenaen’ enda mer kompleks.Europeiske og nasjonalesamordningsmekanismer og ressursenesom stilles til rådighet er, sett under ett,begrenset. Johtopäätökset EU:n laajentuminen ja huumeet – näkökohtia toimintalinjoiksi Konklusjoner Et utvidet EU og narkotika — politiske betraktninger 4.Yhä monimutkaisempaan kokonaistilanteeseen vastaamiseksilaajentuneessa EU:ssa on tarpeen luoda vahvemmat poliittisetja taloudelliset puitteet, joiden avulla voidaan paikallisestisovitettujen lähestymistapojen pohjalta tarttua yhteisiintyövälineisiin. 4.For å håndtere økningen i ulike situasjoner i et utvidet EU,trengs sterkere politiske og økonomiske rammebetingelsersom tar sikte på å benytte felles virkemidler selv omtilnærmingen må differensieres på lokalt plan. 1.Huumeiden käytön lisääntyminen vapaa-aikana jakokeileminen olennaisena osana nuorisokulttuuria on uusiyleinen suuntaus kaikkialla Euroopassa, ja se edellyttää uuttapoliittista kulttuuria yhteiseurooppalaisten vastaustenkehittämiseksi. 1.Økningen i rekreasjonsbruk og eksperimentering mednarkotika som en vesentlig del av ungdomskulturen, er nåen generell trend i hele Europa, noe som krever en nypolitisk kultur for å fremme felles europeiske mottiltak. 5.Tarjontaa ja kysyntää samoin kuin tiedotusta ja arviointiakoskevien EU:n standardien ja välineiden virallinenhyväksyminen on olennaisen tärkeää hyväksi havaittujenlähestymistapojen (parhaat käytännöt) käyttöönottamiseksi. 5.En formell innføring av EU-standarder og virkemidler, somdekker en reduksjon av både tilgang og etterspørsel så velsom informasjon og evaluering, er avgjørende for åkunne iverksette velfunderte tiltak (beste praksis). 2.Jos tarkoituksena on välttää vakavia terveysongelmiatulevaisuudessa, on välittömästi panostettava sellaisiinterveyttä koskeviin ratkaisumalleihin, jotka kattavat kaikkihuumeilmiön osatekijät. 2.For å unngå alvorlige folkehelseproblemer i framtiden,haster det med å investere i helsetiltak som omfatter alleaspekter av narkotikafenomenet. Tämä koskee erityisesti hakijamaita. Dette er spesielt viktig isøkerlandene. 3.Kansallisella tasolla kehiteltävät lähestymistavat on saatavaparempaan tasapainoon ja keskenään yhteensopivammiksi. 3.Tiltakene som utvikles på nasjonalt plan, må være bedrebalansert, mer sammenhengende, basert på en 6.Laajentuminen antaa Euroopan unionille ainutlaatuisentilaisuuden paneutua Euroopan huumeilmiön kokomoninaisuuteen innovatiivisen ja integroidun lähestymistavanavulla. 6.Utvidelsen gir Den europeiske union en eneståendemulighet til å gripe fatt i alle sider ved narkotikafenomeneti Europa, gjennom en innovativ, integrert tilnærming tilproblemet. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EHNVS:n), ‘Hakijamaiden kansalliset raportit 1999, 2000ja 2002’, Lissabon, 2002. Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN), ’Nasjonale rapporter fra søkerlandene for 1999, 2000og 2002’, Lisboa, 2002. Euroopan epidemiologinen AIDSinAidsin seurantakeskus, ‘HIV/AIDS surveillance in Europe’, puolivuotisraportti 2002, n:o 67.ODCCP,World drug report, 2000.UNODC,Global illicit drugs trends, 2002.UNAIDS,Tiedote 2002: Eastern Europe and Central Asia. Det europeiske senteret for epidemiologisk overvåking av AIDS, ’HIV/AIDS surveillance in Europe, halvårsrapport’, 2002, nr. 67.ODCCP,World drug report, 2000.UNODC,Global illicit drugs trends, 2002.UNAIDS,Fact sheet 2002: Eastern Europe and Central Asia. VIRALLINEN JULKAISIJA:Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.© Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2003.JOHTAJA:Georges Estievenart. OFFISIELL UTGIVER:Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner.© Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk, 2003.ADMINISTRERENDE DIREKTØR:Georges Estievenart. REDAKTØRER:Joëlle Vanderauwera, Alexis Goosdeel. FORFATTER:Alexis Goosdeel, Paul Griffiths, Henri Bergeron, Margareta Nilson, Dagmar Hedrich, Roumen Sedefov.GRAFISK UTFORMING:Dutton Merrifield Ltd, UK.Printed in Italy Koordinointi – avaintekijä kansallisessa ja EU:nhuumepolitiikassa Koordinering: et nøkkelelement i nasjonal og europeisknarkotikapolitikk Kansalliset vastaukset kansainvälisiin huutoihin ehdokasmaiden kautta, huumeidenväärinkäytön entisestään kasvava ongelmatulevissa jäsenvaltioissa sekä huumeidenaiheuttamat terveysongelmat esimerkiksitarttuvien tautien leviämisen muodossa. Internasjonale utfordringer — Nasjonale tiltak narkotikastrategien på grunn av risikoenfor økt smugling via søkerlandene og detøkende problemet med avhengighet ognarkotikarelaterte helsefarer, somspredningen av smittsomme sykdommer, ide framtidige medlemsstatene. Euroopan unionin uuden perussopimuksenluonnostelu tarjoaa poikkeuksellisenmahdollisuuden nostaa huumepolitiikanprioriteettia unionissa. Begge disse problemstillingeneunderstreker behovet for et solid regelverksom grunnlag for en felles tilnærming tilnarkotikaproblematikken både i dagensog framtidige medlemsstater. Molemmat näistä huolenaiheistakorostavat vankkaa tarvetta päästähuumeasioista sopimukseen (acquis), jottavoidaan luoda perusta yhteisellehuumestrategialle sekä nykyisissä ettätulevissa jäsenvaltioissa. Arbeidet med et utkast til ny traktat for Den europeiske union er en eneståendeanledning til å gi større prioritet tilnarkotikapolitikken. ”Tiedämme, että vankatkoordinointijärjestelmät paikallisella,kansallisella ja kansainvälisellätasolla ovat merkittävä keino, kunsaatetaan yhteen huumepolitiikaneri osa-alueet – hoito ja sosiaalisetinterventiot sekä laillisuusvalvonta.Meidän on tutkittava nykyisiämekanismejamme tarkasti jakysyttävä itseltämme, onko niissäparannettavaa.” Selv om samarbeidetmellom medlemsstatene er utvidet somfølge av nye fullmakter som Maastrichtog Amsterdam-traktatene har gitt dem, erdet fremdeles rom for større parallellkjøring av de nasjonalenarkotikastrategiene og for bedretsamordning mellom statene i kampen motnarkotika. Lisäksi laajentuminen tuo mukanaan uusiahaasteita EU:n huumestrategiaan. “Vi vet at solidesamordningssystemer på lokalt,nasjonalt og internasjonalt plan eret vesentlig verktøy for å samkjørede ulike elementene vednarkotikapolitikken – behandlingog sosiale tiltak ogrettshåndhevelse. Syitäovat huumekaupan lisääntymisriski Vi må granskedagens mekanismer grundig ogspørre oss selv om det er rom forforbedring.” Paikallisen, kansallisen ja kansainvälisenkoordinoinnin tarpeesta huumeidentorjumiseksi vallitsee kansainvälinenyksimielisyys. Samtidig representerer utvidelsen av EUen utfordring for den europeiske maiden välillä on huomattavaa vaihteluakoordinoinnin laajuudessa jatoteuttamistavoissa. Det er internasjonal konsens om behovetfor lokal, nasjonal og internasjonalsamordning av tiltakene for bekjempelseav narkotika. Jotkin valtiot, muttaeivät kaikki, ovat nimittäneet kansallisiahuumekoordinaattoreita ja perustaneeterityisiä koordinointiyksiköitä. Det er imidlertid ikke klarheti nøyaktig hva samordningen bør bestå iog hvilke roller de nasjonalesamordningsorganene og koordinatoreneskal ha. On kuitenkin epäselvää, mitäkoordinointiin tarkkaan ottaen pitäisisisältyä ja mitkä olisivat kansallistenkoordinointielinten ja koordinoijien roolit.Tämä epäselvyys on esteenäkansainvälisen yhteistyönedelleenkehittämiselle huumeidentorjunnassa. Denne uklarheten er et hinder forvidere framgang i det internasjonalesamarbeidet for å bekjempe narkotika. ”Koska EU:n laajentuminenlähestyy, on tärkeämpää kuinkoskaan, että käytössämme onyhteinen toimintalinjahuumeiden aiheuttamaa uhkaavastaan. Pyrkimystenkoordinointi sekä maidensisällä että niiden välillä onratkaisevaa tehokkaassahuumepolitiikassa.” “Idet vi nærmer oss en utvidelseav EU, er det viktigere enn noengang at vi har en fellestilnærming til trusselen somnarkotika representerer.Koordinering av innsatsen bådeinnenfor det enkelte land oglandene imellom er enavgjørende faktor i en effektivnarkotikapolitikk”. Vaikka kaikilla EU-valtioilla on käytössäänjoitakin koordinointimekanismien muotoja, Selv om alle EU-statene har en ellerannen form for samordningsmekanisme påplass, er det betydelige variasjoner fraland til land når det gjelder omfanget oggjennomføringen av samordningen. Joistakin valtioista puuttuvatkoordinointimekanismit, jotka käsittäisivätkaikki huumepolitiikan toimialat, mukaanlukien laillisuuden valvonta sekäterveydelliset ja sosiaaliset asiat. Enkelte, men langt fra alle stater, haroppnevnt nasjonale koordinatorer fornarkotikaarbeidet og opprettetspesialiserte samordningsenheter. Enkeltestater mangler samordningsmekanismersom griper fatt i alle aspekter vednarkotikapolitikken, inkludertrettshåndhevelse så vel som helserelaterteog sosiale problemstillinger. Keskeiset toimintalinjat lyhyesti Et blikk på politiske nøkkeltema 1.On laajasti tunnettua, että koordinointi on tehokkaanhuumausainepolitiikan kulmakivi. 1.Det er bred enighet om at samordning er en hjørnestein i en effektiv narkotikapolitikk. 4.Kaikki EU-valtiot ilmoittavat, että niillä on käytössämekanismit kansallisen huumepolitiikkansakoordinoimiseksi. 4.Alle EU-landene rapporterer at de har mekanismer påplass for samordning av den nasjonalenarkotikapolitikken. 5.Lähes kaikki EU-maat ovat todenneet koordinointimekanismiensa kattavan kaikki huumepolitiikan toimialat. 2.Møtet i Det europeiske konventet er en god anledning til å gi narkotikapolitikken høyere prioritet på EU-plan. 2.EU:n tulevaisuuskonventin kokouksessa tarjoutuumahdollisuus antaa huumeiden torjunnalle aikaisempaatärkeämpi sija EU:n tasolla. 5.Nesten alle EU-landene har erklært atsamordningsmekanismene dekker alle aspekter vednarkotikapolitikken. 3.EU:n laajentuminen on keskeinen haaste huumeidentorjunnassa, ja se edellyttää, että EU tarjoaa tulevillejäsenvaltioille vahvan huumepolitiikan linjan. 3.Utvidelsen av EU blir en stor narkotikapolitisk utfordringog forutsetter at EU har et solid regelverk på området klartfor de framtidige medlemsstatene. 6.Euroopan unionin huumausaineiden torjuntaa koskevassatoimintasuunnitelmassa (vuosiksi 2000–2004) kehotetaanvahvistamaan kansallisen huumepolitiikankoordinointimekanismeja. 6.EUs handlingsplan mot narkotika (2000-2004) oppfordrertil en styrking av nasjonale samordningsmekanismer fornarkotikapolitikken. Huumepolitiikankoordinoinnin tarve onlaajasti tiedossa Bred enighet om behovetfor å samordnenarkotikapolitikken EU:n tulevaisuuskonventin kokous, jossaluonnostellaan uusi perussopimus ja kattavasäännöstö EU:lle, tarjoaa poikkeuksellisentilaisuuden lujittaa huumekoordinointia Euroopan unionin tasolla. Det europeiske konventet, som ersammenkalt for å utarbeide utkast til en nytraktat og en overordnet forfatning for EU,er en enestående anledning til å styrkesamordningen av narkotikapolitikken påeuropeisk nivå. Se periaate, ettähuumeisiin liittyvän toiminnan pitäisi ollalaaja-alaista, tasapainoista ja koordinoitua,on jo tunnistettu EU:n tasolla ja toteutettumonissa maissa, mutta siltä puuttuuoikeusperusta. Prinsippet om at tiltakenemot narkotika skal være helhetlige,balanserte og samordnet er alleredeanerkjent på EU-plan og gjennomføres imange land, men det mangler juridiskgrunnlag. Kansainvälisestä yksimielisyydestähuolimatta epäselvyyttä on siitä, mitäkoordinointiin tarkkaan ottaen pitäisisisältyä. Koordinointi on huonosti määriteltyja vaikeasti mitattava käsite. Til tross for internasjonal konsens er det enmanglende klarhet når det gjeldernøyaktig hva samordningen bør bestå i.Samordning som konsept er dårlig definertog vanskelig å måle. Den er kanskjetydeligst når den mangler. Vuonna 2001julkaistun EHNVS-raportin mukaankoordinointi huumealalla määriteltiinkansallisen huumeiden vastaisen työn eritoimijatahojen organisoinniksi taiintegroinniksi tavoitteena työnyhdenmukaistaminen ja ainakin välillisestilisääntyvä tehokkuus. En rapport fra EONN som ble utgitt i 2001, definertesamordning på narkotikaområdet som“oppgaven med å organisere ellerintegrere de ulike elementene denasjonale narkotikatiltakene består av,med målsetningen å harmonisere arbeidetog, i det minste implisitt, gjøre det mereffektivt”. Euroopan unioninjäsenvaltiot ovat tehneet omat tulkintansaasiasta, ja maiden välillä on merkittäviäeroja siinä, kuinka huumepolitiikankoordinoinnin periaatetta toteutetaan. De europeiske medlemsstatenehar gjort sine egne tolkninger av dette, ogdet er betydelige forskjeller mellomlandene når det gjelder hvordanprinsippet om samordning avnarkotikapolitikken gjennomføres. Viimeisten 15 vuoden aikana on kehittynytkansainvälinen yksimielisyys tarpeestatoimia koordinoidusti ja monialaisestihuumeiden väärinkäytön ja laittomienhuumausaineiden tarjonnan torjumiseksi.Koordinoidun toiminnan merkitys todettiinensimmäisen kerran kansainvälisessäsopimuksessa vuonna 1987, kun Yhdistyneet Kansakunnat antoi laajan,monialaisen yleiskatsauksen huumeidenväärinkäytön valvonnan tulevista toimista(Comprehensive Multidisciplinary Outline of Future Activities in Drug Abuse Control).Yhdistyneiden Kansakuntien ja Euroopanunionin myöhemmin tekemissäkansainvälisissä sopimuksissa koordinoinninkatsotaan olevan tasapainoisen ja laajaalaisen huumepolitiikan kulmakivi, viimeksivuonna 1998 YK:n julistuksessa huumeidenkysynnän vähentämisen periaatteista(Declaration on the Guiding Principles of Drug Demand Reduction, UNGASS). I løpet av de siste femten årene har detutviklet seg en internasjonal konsensomkring behovet for samordnede ogtverrfaglige tiltak mot narkotikamisbruk ogtilførselen av ulovlige narkotiske stoffer.Hvor viktig denne samordningen er, bleførste erkjent i en internasjonal avtale av1987 gjennom FNs veiledenderetningslinjer for en helhetlignarkotikapolitikk (Comprehensive Multidisciplinary Outline of Future Activities in Drug Abuse Control (CMO)).Senere internasjonale avtaler mellom FNog EU har pekt ut samordning som enhjørnestein i en balansert og helhetlignarkotikapolitikk, senest i FNs erklæringav 1998 om retningsgivende prinsipperfor reduksjon av etterspørselen etternarkotika (UNGASS). Yhteistyö jäsenvaltioiden välillä on kasvanut Maastrichtin ja Amsterdamin sopimustentarjoamien valtuuksien tuloksena. Samarbeidet mellom medlemsstatene har øktsom et resultat av at Maastricht- og Amsterdam-traktatene har gitt dem størremyndighet. Heikot tai huonosti määritellytkoordinointijärjestelmät olisivat huumeidentehokkaan torjunnan menetetty mahdollisuuslaajentuneessa Euroopassa. Svake eller dårligdefinerte samordningssystemer på narkotikaområdet vil føre til tapte muligheter for ågjennomføre effektive tiltak i et utvidet EU. Laittomienhuumeiden tarjonnan ja huumeidenväärinkäytön torjumisen edistämiseksihuumealalla tarvitaan yksimielisyyttä, Ved å vedta nasjonalnarkotikapolitikk og strategier, etableresentrale samordningsenheter og oppnevnenasjonale narkotikakoordinatorer. EUsnarkotikastrategi for 2000-2004 Euroopan unionissa sekä kansallisen ettäkansainvälisen koordinoinnin tarvehyväksytään laajasti. Jäsenvaltiot ovatryhtyneet toimenpiteisiin koordinoidakseenmaansa huumepolitiikkaa hyväksymälläkansallisia huumeisiin liittyviä toimintalinjoja Forskning viser at på områdetnarkotikakontroll og behandling, kansamordning av og til feilaktig oppfattessom informasjonsutveksling eller ganskeenkelt samarbeid. For å oppnå framgangi kampen mot tilførsel og misbruk avulovlige rusmidler, trengs det ny enighetom en felles definisjon av samordning pånarkotikaområdet. Huumekoordinoinnin strategiat Euroopan unionin alueella Arbeidet på utkastet til en forfatningstraktatfor Europa innbærer anledningen til å gisamordning sin rettmessige plass innenforunionens forfatning og til å fremme enfelles tilnærming til narkotikaproblematikken. Koordinointi on erityistä Samordningen rapporteres globalt Yhteinen linja huumeidentorjunnassa on välttämätöntä Euroopan unioninlaajentumisen kannalta En felles tilnærming tilkampen mot narkotika eravgjørende i forbindelse medutvidelsen av EU Pääministerin alaisuudessa Samordningen rapporteres spesifikt Sisäministerin alaisuudessa Ansvaret ligger under Innenriksdepartementet Euroopan unionin tuleva laajentuminen,joka käsittää kymmenen uutta maata ja 75 miljoonaa asukasta, tarjoaa uusiahaasteita pyrkimyksiin torjua huumeita.Huolta aiheutuu laajentumisen mukanaantuomista riskeistä, jotka liittyväthuumekauppaan, erityisesti Keski- ja Itä-Euroopasta ja niiden kautta. Utsikten til et utvidet EU som favner 10nye land og 75 millioner flereinnbyggere, representerer nye utfordringerfor kampen mot narkotika. Balkaninreitillä ja Keski-Euroopassa tehdyt suurethuumetakavarikot vahvistavat käsitystäalueen pysyvästä roolista heroiinin jamuiden laittomien aineiden kuljetuksessa javarastoinnissa. Bekymringenegjelder spesielt den risikoen utvidelsenrepresenterer for økt narkotikasmugling,særlig fra og via landene i Sentral- og Øst-Europa. Tämän vuoksi huumekaupantorjuminen on tärkeää valmisteltaessaehdokasmaita EU-jäsenyyteen. Store narkotikabeslag på Balkan-ruten og i Sentral-Europa bekrefterat regionen fortsatt spiller en viktig rollenår det gjelder transport og lagring avheroin og andre illegale stoffer. Touko-kesäkuu 2003 Samtidig er rekreasjonsbruk ogeksperimentering med stoff i ferd med å bli mai–juni 2003 Vastaavasti maiden välillä on eroja siinä,minkä ministeriön vastuulla huumepolitiikankoordinointi on. På samme måte er det variasjon mellomlandene med hensyn til hvilketdepartement som har ansvaret forsamordning av narkotikapolitikken. Huumepolitiikankoordinointi kuuluu istuvan hallituksenministerille 14 maassa (2), kun taaskahdessa maassa (Ranska ja Italia) siitävastaa pääministeri. I 14 land (2) er ansvaret plassert hos enminister, mens det i to land (Italia og Frankrike) ligger hos statsministeren. Kun monet erilaiset virastot ja organisaatiotovat mukana toteuttamassa politiikkaa,tehokas koordinointi on ratkaiseva tekijäjulkisen hallinnon johtamisessa. Dette gjelder særlignarkotikapolitikken, der mange ulikeaktører er involvert i gjennomføringen avbeslektede, men særskilte tiltak rettet motdette sammensatte og mangefasettertefenomenet. Näin ollen kansallistenkoordinaattorien vastuuala vaihteleehuomattavasti maittain. Utvidelsen understreker behovet for godtdefinerte og solide samordningsmekanismer både nasjonalt og på EU-plan. Kuudessa maassahuumekoordinaattorin roolia ei ole selkeästimääritelty. I mange tilfeller står eksisterendemekanismer ikke i forhold til utfordringeneog må derfor videreutvikles. Laajentumisen yhteydessä korostuu hyvinmääriteltyjen, vankkojenkoordinointimekanismien tarve sekäkansallisella että EU:n tasolla. Monissatapauksissa olemassa olevat mekanismiteivät riitä vastaamaan tuleviin haasteisiin,vaan niitä on kehitettävä edelleen. Den europeiske unions handlingsplan motnarkotika (2000-2004) stadfester Mitterandsoppfordring fra 1989 om at det måutnevnes en nasjonal narkotikakoordinator,og anbefaler at nasjonale koordinatorereller de som står ansvarlig forkoordineringen av narkotikapolitikken, møtesto ganger i året innenfor rammen av Denhorisontale narkotikaarbeidsgruppen for åutveksle informasjon og vurdere mulighetenefor økt samarbeid. Kansalliset huumeidentorjunnan strategiat EU-maissaperustuvat yhteisiinperiaatteisiin, mutta niidentoteuttaminen vaihteleehuomattavasti Nasjonale strategier forbekjempelse av narkotika i EU-landene baserer seg påfelles prinsipper, men det erstore variasjoner med hensyntil hvordan de gjennomføres Lisäksi siinäsuositellaan, että kansalliset koordinaattorittai huumepolitiikan koordinoinninvastuuhenkilöt kokoontuisivat kahdestivuodessa horisontaalisenhuumausainetyöryhmän puitteissavaihtaakseen tietoja ja tarkastellakseenmahdollisuuksia lisätä yhteistyötä. Selv om det er bred enighet om behovetfor samordningsmekanismer pånarkotikaområdet både nasjonalt oginternasjonalt, vet man lite om hvilketilnærmingsmetoder som er mest effektive.Alle EU-land har en eller annen form forsamordningsmekanisme på plass på lokaltog nasjonalt plan. Kaikissa EU-maissa onkäytössä jokin koordinointimekanisminmuoto paikallisella ja kansallisella tasolla.Nämä mekanismit eivät kuitenkaan oleaina monialaisia niin, että ne sisältäisivätterveydelliset ja sosiaaliset interventiot sekälaillisuusvalvonnan. Disse mekanismene erimidlertid ikke alltid tverrfaglige slik at deomfatter helse og sosiale tiltak samtrettshåndhevelse. Eri valtioiden välillä onmyös huomattavaa vaihtelua siinä, kuinkapaljon valtaa kansalliset koordinaattorit jakeskushallinnon koordinointiyksikötkäyttävät. Det er også betydeligforskjell statene imellom når det gjelderhvor stor myndighet nasjonalekoordinatorer og sentralesamordningsenheter rår over. Kaikki EU-maat ovat hyväksyneetperiaatteen, jonka mukaan koordinointi onkeskeinen tekijä kansallisessahuumepolitiikassa. Alle EU-land støtter prinsippet om atsamordning er et vesentlig element inasjonal narkotikapolitikk. Jokaisessa valtiossa onministeriöiden välinen komitea, joka toimiifoorumina huipputason politiikankoordinointia varten. Alle statene haroppnevnt en tverrdepartementalministerkomité som fungerer som forum forsamordning av politikken på topplan. Seuraavaksi alemmallatasolla monet maat ovat perustaneetkeskushallinnon koordinointiyksiköitätoteuttamaan politiikkaa ja antamaanteknistä neuvontaa ministereille. På trinnet nedenfor har mange landetablert sentrale samordningsenheter somskal stå for gjennomføringen av politikkenog bidra med teknisk rådgivning tilministrene. Vuonna 1992 hyväksytty toinen EU:nhuumeiden torjunnan ohjelma sisältääuseita suosituksia, jotka liittyvät huumeidentorjunnan koordinoinnin mekanismeihin.Siinä nimenomaan viitataankoordinointimekanismien tarpeeseenhuumekaupan torjumisesta vastaavien jahoito-ohjelmista vastaavien viranomaistenvälillä. I 1992 lanserte Det europeiske programfor narkotikabekjempelse ideen om atmedlemsstatene skulle sammenligneerfaringer med sine respektivesamordningsmekanismer. Siinä suositellaan, että näidenkoordinointimekanismien pitäisi kattaakaikki huumepolitiikan näkökohdat, mukaanlukien sosiaaliset ja hoitointerventiot,laillisuusvalvonta ja kansainvälinenyhteistyö, sekä helpottaa tiedonvaihtoahallinnon eri aloilla (ja kansainvälisesti). Mer enn ti årsenere oppfordrer EUs handlingsplan motnarkotika (2000-2004) igjen til at dagenssamordningsmekanismer evalueres, og atmedlemsstatene styrker sine nasjonalesamordningsmekanismer fornarkotikapolitikken. EU:n huumeidentorjuntaohjelmassa otettiinvuonna 1992 esille ajatus siitä, ettäjäsenvaltiot vertailisivat kokemuksiaankoordinointimekanismiensa tehokkuudesta.Yli kymmenen vuotta myöhemminhuumausaineita koskevassa EU:ntoimintasuunnitelmassa (vuosiksi2000–2004) kehotetaan jälleen, ettänykyisiä koordinointijärjestelyjä arvioitaisiinja että jäsenvaltiot vahvistaisivat kansallisiahuumepolitiikan koordinointimekanismejaan.Toimintasuunnitelman puolivälin arviointivuonna 2002 etenee pidemmälle jatunnistaa tarpeen koordinoida paremminlaillisuusvalvontaa jäsenvaltioissa samoinkuin parantaa koordinointia EU:n tasollakauttaaltaan kaikkien huumepolitiikantoimialojen osalta. Den foreløpigegjennomgangen av handlingsplanen somble utført i 2002, går et skritt videre ogpåpeker behovet for bedret samordningav rettshåndhevelse innen medlemsstatenesamt bedret samordning på EU-nivå avalle aspekter ved narkotikapolitikken. Yhdenmukaisesti näiden suositusten kanssasuurin osa EU-maista raportoi, että niillä onnyt käytössä kaikki huumepolitiikantoimialat kattavat mekanismit. Det andre europeiske programmet fornarkotikabekjempelse, som ble vedtatt i1992, inneholder en rekke anbefalingernår det gjelder samordningsmekanismenefor narkotika. Huolimatta näistä merkeistä, jotka kertovathallinnon kasvaneesta sitoutumisestakoordinoinnin periaatteeseen, käsitettätulkitaan eri tavoin eri maissa. Programmet omtaleruttrykkelig behovet for samordningsmekanismer mellom de myndigheter somer ansvarlig for bekjempelsen avnarkotikasmugling og de som er ansvarligfor behandlingsprogrammene. Tuoreessa EHNVS:n tekemässä, 16 (1)koordinointijärjestelmän ominaisuuksiakoskevassa katsauksessa havaittiin moniaerilaisia käytössä olevia toimintamalleja.Seitsemään maahan on perustettu erityisethuumekoordinoinnin virastot, kun taasyhdeksässä muussa maassa koordinointi onolemassa olevien virastojen tai yksiköidenvastuulla ministeriö- tai hallitustasolla. Det anbefaler at disse samordningsmekanismene bør omfatte alle aspekterved narkotikapolitikken, inkludertbehandling og sosiale tiltak, håndhevelseav loven og internasjonalt samarbeid,samt legge til rette for utveksling avinformasjon mellom departementene (oginternasjonalt). Näiden vaatimusten kannalta ontoivottavaa, että koordinointimekanismientehokkuutta tutkittaisiin lisää. Syv land haropprettet egne narkotikasamordningsorganer, mens ni andre landhar overlatt samordningsfunksjonen tileksisterende kontorer eller enheter innen etdepartement eller statlig organ. Tutkimuksenavulla pitäisi voida varmistaa, että uudetpyrkimykset vahvistaa koordinointia saavataikaan todellista parannusta. I lys av disse anmodningene er detønskelig at effektiviteten ved eksisterendesamordningsmekanismer undersøkesnærmere, noe som bør bidra til at fornyetinnsats for å styrke samordningen fører tilreelle forbedringer. Kansallisten ja kansainvälisten huumeidentorjuntapyrkimysten koordinointi – näkökohtia toimintalinjoiksi Samordning av nasjonal og internasjonal innsats for å bekjempe narkotika – politiske betraktninger 1.Huumepolitiikan koordinointiin sisältyvien asioidenmäärittäminen edellyttää vielä lisätyötä. 1.Det må arbeides videre med å definere hva samordningav narkotikapolitikken bør bestå i. 4.Huumepolitiikan koordinointimekanismit vaihtelevathuomattavasti maiden välillä, eivätkä kaikki maat olenimittäneet kansallista koordinaattoria. 4.Mekanismene for samordning av narkotikapolitikkenvarierer betraktelig fra land til land, og ikke alle landhar utnevnt en nasjonal koordinator. 2.Euroopan unionin perussopimuksen uudelleenluonnostelutarjoaa mahdollisuuden vahvistaa yhteistä toimintalinjaahuumeiden torjunnassa. 2.Arbeidet på et nytt utkast til forfatningstraktat for Deneuropeiske union gir en anledning til å styrke en fellestilnærming til bekjempelse av narkotika. 5.Koordinoinnin on katettava kaikki kansallisenhuumepolitiikan toimialat, mukaan lukienterveydenhuolto, sosiaaliasiat, laillisuusvalvonta jakansainvälinen yhteistyö. 5.Samordning må omfatte alle aspekter ved nasjonalnarkotikapolitikk, inkludert helse og omsorg, sosialeforhold, rettshåndhevelse og internasjonalt samarbeid. 6.Nykyisten huumeidentorjuntamekanismien tutkiminensekä kansallisella että kansainvälisellä tasolla onedellytyksenä sille, että parannusta saadaan aikaan. 6.Undersøkelser av effektiviteten ved dagens mekanismerfor narkotikasamordning på nasjonalt og internasjonaltplan er en forutsetning for forbedring. 3.Koordinointia on tehostettava ja se on turvattava EU:ntasolla kaikissa jäsenvaltioissa tulevan laajentumisenyhteydessä. 3.Utvidet samordning må fremmes og sikres på EU-planblant alle medlemsstater med tanke på den foreståendeutvidelsen av EU. Euroopan unionin huumausainestrategia (2000–2004), Cordrogue, 64, joulukuu 1999.Huumausaineiden torjuntaa koskeva toimintasuunnitelma(2000–2004), Cordrogue, 32, kesäkuu 2000. Den europeiske unions strategiplan mot narkotika (2000-2004), Cordrogue, 64, desember 1999Den europeiske unions handlingsplan mot narkotika (2000-2004), Cordrogue, 32, juni 2000 Euroopan komissio,”Komission tiedonanto neuvostolle ja Euroopan parlamentille humausaineiden torjuntaa koskevantoimintasuunnitelman väliarvioinnista” (2000–2004), KOM(2002) 599 lopullinen, marraskuu 2002. Europakommisjonen, ’Uttalelse fra Kommisjonen til Rådet og Europaparlamentet om halvtidsrapporten om EUs handlingsplanmot narkotika’ (2000-2004), COM(2002) 599 endelig, november 2002 Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA),”EU:n laajentuminen ja huumeet – haasteet jatulevaisuudennäkymät”, Teemana huumeet,joka toinen kuukausi ilmestyä tiedote, maalis-huhtikuu 2003. Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN), ’Utvidelsen av EU og narkotika – Utfordringer ogperspektiver’, Fokus på narkotika,nr. 8, mars-april 2003 Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA),”Strategies and coordination in the field ofdrugs in the European Union”, kuvaileva katsaus, marraskuu 2002. Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN), ’Strategier og samordning på narkotikaområdet i Den europeiske union, en deskriptiv gjennomgang’, november 2002 Reitoxin kansalliset raportitvuosilta 2000, 2001 ja 2002.EMCDDA:n henkilökunnan tekemät kansallisten koordinoijien haastattelut,2002. Nasjonale Reitox-rapporter, 2000, 2001, 2002Intervjuer med nasjonale koordinatorer, 2002 UNGASS,YK:n yleiskokouksen erityisistunto (UNGASS), julistus huumausaineiden kysynnän vähentämistä koskevista suuntaaantavista periaatteista (Declaration on the Guiding Principles of Drug Demand Reduction), 1988. (9)UNGASS, ’Erklæring om retningsgivende prinsipper for reduksjon av etterspørselen etter narkotika’, 1988 (10)Den europeiske komité for bekjempelse av narkotika (CELAD), Europeisk program for narkotikabekjempelse, 1990 10.Euroopan huumausaineiden vastainen komitea (CELAD),eurooppalainen huumeiden vastainen ohjelma, 1990.11.Euroopan huumausaineiden vastainen komitea (CELAD),toinen eurooppalainen huumeiden vastainen ohjelma, 1992. (11)Den europeiske komité for bekjempelse av narkotika (CELAD), Det andre europeiske programmet for narkotikabekjempelse, 1992 VIRALLINEN JULKAISIJA:Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto© Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2003JOHTAJA: Georges Estievenart TOIMITTAJAT: Joëlle Vanderauwera, Sarah Wellard TEKIJÄT: Danilo Ballotta, Cécile Martel, Henri Bergeron GRAAFINEN SUUNNITTELU:Dutton Merrifield Ltd, UKPrinted in Italy OFFISIELL UTGIVER:Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner.© Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruck, 2003.ADMINISTRERENDE DEREKTØR:Georges Estievenart.REDAKTØRER: Joëlle Vanderauwera, Sarah Wellard.FORFATTER: Danilo Ballotta, Cécile Martel, Henri Bergeron.GRAFISK UTFORMING:Dutton Merrifield Ltd, UK.Printed in Italy Tiedote joka toinen kuukausi Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselta www.emcdda.eu.int www.emcdda.eu.int Informasjonsblad hver annen måned fra det Europeiske overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk www.emcdda.eu.int Riskialttiiden nuorten huumeidenkäyttö Narkotikabruk blant utsatte unge mennesker Ennaltaehkäiseviä strategioita kohdennettava nuorten riskiryhmiin todennäköisemmin kokeilevat huumeitanuorella iällä ja heille todennäköisemmintulee huumeongelmia. forbundet med egenskaper hos individet,f.eks. psykiske lidelser somkonsentrasjonshemmende hyperaktiviteteller depresjon, mens andre er forbundetmed forhold i familien eller de næreomgivelsene. Nämä tekijät ovatvoimakkaasti yhteydessä toisiinsa japarhaiten ymmärrettävissä syyseuraussuhteiden verkon avulla. Dette informasjonsskrivet omhandlerutviklingen av beskyttelsesfaktorer igrupper av unge mennesker som er mestutsatt for å bli problembrukere. Enemmistölle huumeita kokeileville tai niitähuvittelumielessä, esimerkiksi juhliessa,käyttäville nuorille ei kehity vakaviahuumeongelmia. De fleste unge som eksperimenterer mednarkotiske stoffer eller er rekreasjonsbrukere,f.eks. på fester, utvikler ikke alvorligenarkotikaproblemer. Suurimmat riskit näillänuorilla liittyvät alkoholin tai huumeidenvaikutuksen alaisena tapahtuneisiintapaturmiin, tappeluihin, vaikeuksiinpoliisin kanssa tai suojaamattomaanseksiin. For disse ungdommeneer den største skaderisikoen at de utsettesfor en ulykke, havner i slagsmål, fårvanskeligheter med politiet eller harubeskyttet sex under påvirkning av alkoholeller illegale stoffer. Pieni, mutta merkittävä vähemmistöhuumeita kokeilevista nuorista kuitenkinalkaa käyttää runsaasti huumeita, ja heillekehittyy vakavia huumeista johtuviaterveysongelmia. Et lite, men signifikant,mindretall av unge som eksperimenterermed narkotika blir imidlertid intensivenarkotikabrukere og utvikler alvorligenarkotikarelaterte helseproblemer. Tutkimuksissa on tunnistettu joukkohuumeongelman kehittymiseen myötävaikuttavia riskitekijöitä. Risikoen for narkotikamisbruk er høyerehos barn som lever i familier med et høytkonfliktnivå mellom foreldrene, dårligefamilierelasjoner eller manglende disiplin,eller hvor foreldrene selv har narkotikaeller alkoholrelaterte problemer. Jotkinriskitekijät ovat yhteydessä yksilölleluonteenominaisiin piirteisiin – esimerkiksimielenterveyden ongelmiin, kutentarkkaavaisuushäiriöihin tai masennukseen– kun taas jotkin tekijät ovat yhteydessäperheeseen tai muuhun lähiympäristöön.Huumeiden väärinkäytön riski onlisääntynyt lapsilla, joilla on hyvin riitaisatvanhemmat, heikot perhesuhteet japuutteellinen kuri tai joiden vanhemmillaon huume- tai alkoholiongelmia.Kodittomat, kouluista erotetut taikoulunkäynnin keskeyttäneet nuoret,nuorisorikolliset ja laitoshoidossa olleet taiperhehoitoon sijoitetut nuoret Blant ungemennesker som er hjemløse, er utestengtfra eller har sluttet å gå på skolen, ungelovbrytere og unge mennesker som harbodd på institusjon eller i fosterhjem, er Tässä tilannekatsauksessa käsitelläänsuojaavien tekijöiden kehittämistä niissänuorisoryhmissä, joissa on suurin alttiustulla huumeiden ongelmakäyttäjiksi.Katsauksessa pohditaan tapoja täydentääyleisiä ehkäisevän huumetyön strategioitasuuntaamalla kohdennettuja toimenpiteitäniille, joilla on suurin riski alkaa käyttäärunsaasti huumeita. Det ser på hvordan generellenarkotikaforebyggende strategier kansuppleres gjennom selektive intervensjonersom henvender seg til dem som har denstørste risikoen for å bli intensivenarkotikabrukere. Määritelmiä Definisjoner Yleisellä ehkäisevällä työlläviitataan strategioihin, jotka on suunnattu koululaisnuorisoon tai kouluyhteisöön kokonaisuudessaan,tavoitteena ehkäistä huumeidenkäyttö tai viivästyttää sen aloittamista. Allmenn forebygginghenspeiler på strategier som henvender seg til hele skoler eller hele samfunn med det formål å forebyggeeller utsette bruken av narkotika. Kohdennettu ehkäisevä työviittaa sellaisiin erityisryhmiin suunnattuihin strategioihin, joissa kohteena ovat ryhmät, joilla on muitasuurempi huumeongelmien kehittymisen riski. Selektiv forebygginghenspeiler på strategier som henvender seg til spesielle grupper som er mer utsatt enn andre for å utviklenarkotikarelaterte problemer. Työ kohdistetaan koko ryhmään katsomatta erikseen yksittäisten henkilöjen riskitasoa ryhmässä. Slik forebygging er rettet mot hele målgruppen uansett hvilken risiko den enkelte i gruppen måttevære utsatt for. Kohdennetun ehkäisevän työn tarkoitus on estää huumeidenkäyttöä vahvistamalla suojaavia tekijöitä, kutenitsetuntoa ja ongelmienratkaisukykyä, ja auttamalla ihmisiä selviytymään riskitekijöistä, joita ovat esimerkiksi asuminenympäristössä, joissa käytetään huumeita. Hensikten med selektiv forebygging er å forebygge narkotikamisbruk ved å styrke beskyttelsesfaktorer, f.eks. selvbildet og evnen til å løse problemer, samt ved å hjelpe mennesker til effektivt å takle risikofaktorer, f.eks. det å leve i et miljøpreget av narkotikabruk. Keskeiset toimintalinjat lyhyesti ongelmakäyttäjiksi. Et blikk på politiske nøkkeltema Kohdennettu ehkäisevä työ, jossaotetaan huomioon riskialttiiden ryhmien tarpeet, onkeskeinen, yleisten ohjelmien täydennys. Selektiv forebygging som søker å ivareta behovene tilutsatte grupper, er et vesentlig supplement til generelleprogrammer. 1.Samalla kun huumeiden kokeileminen on levinnyt entistälaajemmalle Euroopassa, huumeidenkäyttö ja uhkahuumeongelmien kehittymiselle on paljon yleisempääriskiryhmiin kuuluvien nuorten ryhmissä. 1.Samtidig som eksperimentering med narkotika blir stadigmer utbredt i Europa, er nivået av narkotikabruk ogrisikoen for å utvikle narkotikarelaterte problemer myehøyere blant utsatte grupper. 4.Euroopasta löytyy hyvien toimintakäytäntöjen esimerkkejäkohdennetusta ehkäisevästä työstä riskialttiille ryhmille,mutta niiden käyttö vaihtelee suuresti. 4.I Europa finnes det eksempler på god praksis innenforselektiv forebygging for utsatte grupper, men tilbudene ersvært spredt. 2.Huumeongelmille alttiit nuorisoryhmät ja riskiympäristötmainitaan harvoin erikseen kansallisissa ehkäisevänhuumetyön strategioissa. 2.Ungdomsgrupper som er i faresonen for å utviklenarkotikaproblemer og de miljøer der unge er mestrisikoutsatt blir sjelden tydelig identifisert i nasjonalenarkotikaforebyggende strategier. Viimeaikaisissa eurooppalaisissatoimintalinjoja koskevissa asiakirjoissa kehotetaankehittämään näyttöön perustuvia toimia riskienvähentämiseksi. Europeiske policydokumenter har i den senere tid oppfordret til målrettet,evidensbasert handling for å redusere risikoen. 5.Joissakin valtioissa on toteutettu kohdennetun ehkäiseväntyön hankkeita, jotka on suunnattu varhaisen puuttumisentoimenpiteisiin huono-osaisissa perheissä ja asuinalueilla,joilla riskit huumeisiin liittyvien ongelmien kehittymiselleovat muita suuremmat. 5.Noen stater har opprettet prosjekter for selektivforebygging som tar sikte på tidlig intervensjon i sosialtbelastede familier og nabolag hvor risikoen for å utviklenarkotikarelaterte problemer er høy. 3.Yleisiä, koulujen käyttöön tarkoitettuja ehkäisevän työnohjelmia on suurimmassa osassa Euroopan maita, joskaanniissä ei oteta huomioon niiden nuorten erityistarpeita,jotka ovat suurimmassa vaarassa tulla huumeiden 6.En grundig evaluering av resultatene av programmer forselektiv forebygging er helt nødvendig for å sikre atprosjektene oppnår sine mål, og for å kontrollere at detikke oppstår uforutsette negative konsekvenser. 6.Huolellinen arvio kohdennettujen ohjelmien tuloksista ontärkeä, jotta varmistetaan tavoitteiden saavuttaminen jaestetään ennakoimattomat kielteiset seuraukset. 3.De fleste europeiske landene har innført generelle,skolebaserte, forebyggende programmer; men disseivaretar ikke de spesifikke behovene til ungdommene somer mest utsatt for å bli problembrukere. Huumeidenkäytön ehkäiseminen riskialttiiden nuorten ryhmissä – yleiskatsaus Forebygging av narkotikabruk blant utsatte grupper – Oversikt Huumausaineiden kokeileminen on yhäyleisemmin osa nuorisokäyttäytymistä eripuolilla Eurooppaa. Alkoholi on edelleenyleisimmin käytetty päihde. Få medlemsstater oppgir utsatte ogmarginaliserte grupper som spesiellemålgrupper i sine narkotikaforebyggendestrategier, og den rollen individuelle oggrupperelaterte risikofaktorer spiller iutviklingen av narkotikarelaterte problemerblir sjelden erkjent. Kertomansamukaan humalassa joskus olleiden 15–16vuotiaiden nuorten osuus vaihteleekolmanneksesta 89prosenttiin. Mange staters mergenerelle sosialpolitiske programmer omfatterriktignok også tjenester overfor dissegruppene, men tar sjelden oppnarkotikatemaer som sådann. Euroopan unionin huumausaineita koskevassatoimintasuunnitelmassa (vuosiksi2000–2004) kannustetaan jäsenvaltioitatoimenpiteisiin huumeidenkäytön,huumerikollisuuden ja huumeisiin liittyviensairauksien ja sosiaalisten ongelmienehkäisemiseksi. Eksperimentering med rusmidler blir en stadigmer vanlig side ved atferden til ungdom i Europa. Vain harvojen jäsenmaiden ehkäisevänhuumetyön strategioissa kohdennetaan toimianimenomaan riskialttiiden nuorten ryhmiin jamarginaaliryhmiin. Alkohol er fortsatt det mest brukterusmiddelet, og andelen av ungdom mellom15 og 16 år som sier de har opplevd åvære beruset noen gang varierer fra entredel til 89 %. Ungdom eksperimentererogså med cannabis. Monet valtiot sisällyttävät näilleryhmille tarkoitetut palvelut laajempiinsosiaalipoliittisiin ohjelmiin, mutta ohjelmissa eiyleensä käsitellä erikseen huumekysymyksiä. I enkelte land har omlag en tredel av unge voksne prøvd dettestoffet. 3Kohdennettu ehkäisevä työ– kohteena riskialttiit ryhmät 3.Selektiv forebygging – med henblikk på de mestrisikoutsatte gruppene Euroopan unionin neuvoston päätöslauselmassa(5034/4/03 Cordrogue 1, 13.kesäkuuta2003) tunnistetaan nuoria huumeongelmillealtistavia tekijöitä, joita ovat esimerkiksi huonokoulumenestys, puutteelliset sosiaaliset jaelämänhallinnan taidot, koulusta erottaminen taikoulunkäynnin lopettaminen yhdistyneenäyhteiskunnan vastaiseen ja rikolliseentoimintaan, itsetuhoiseen käyttäytymiseen,aggressiivisuuteen ja ahdistuneisuuteen. I den europeiske handlingsplanen motnarkotika (2000-2004) oppfordresmedlemsstatene sterkt til å treffe proaktivetiltak for å forebygge narkotikabruk,narkotikarelatert kriminalitet samtnarkotikarelaterte helsemessige og sosialeproblemer. En resolusjon i Rådet for Deneuropeiske union (5034/4/03 Cordrogue1 av 13. juni 2003) angir dårligeskoleresultater, mangel på sosial- oglivsferdigheter, utestenging fra skolen ellermanglende frammøte, befatning medasosiale aktiviteter og lovbrudd, selvdestruktivatferd, aggresjon og angst som faktorer som gjør de unge mer utsatt for å utvikle narkotikarelaterte problemer. Huumeidensekakäyttö on yleistymässä erityisestisäännöllisesti ulkona käyvillä nuorilla, joillealkoholin, kannabiksen, amfetamiinien jasynteettisten huumeiden, kuten ekstaasin(MDMA), käytöstä tulee osa elämäntapaajoksikin aikaa. For disseblir, i en periode, bruken av alkohol,cannabis, amfetaminer og syntetiske stoffersom ‘ecstasy’ (MDMA) en del av livsstilen.På den annen side er det uvanlig atskoleelever eksperimenterer med heroin ogkokain. Toisaalta heroiini- jakokaiinikokeilut ovat harvinaisia koululaisilla(joskus elämänsä aikana kokeilleiden osuuson 0–4prosenttia). (Livstidsprevalensen varierer fra 0 til4 %.) Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Saksassaja USA:ssa tehdyssä tutkimuksessavahvistetaan käsitystä näistä uhkatekijöistä jatunnistetaan riskitekijöiksi myös perheensisäiset häiriöt ja vanhempienhuumeidenkäyttö sekä ympäristön riskitekijät,joita ovat esimerkiksi asuminen epävakaassayhteisössä, jossa myös huumeidenväärinkäyttö hyväksytään. I offisielle undersøkelser om narkotikabrukblant skoleelever er det en tendens til atutsatte grupper med risiko for å utviklenarkotikaproblemer er underrepresentert. Virallisissa koululaisten huumeidenkäytöstätehdyissä tutkimuksissa ei yleensä tuleedustavasti esiin niiden riskiryhmiin kuuluviennuorten huumeidenkäyttö, joita uhkaaajautuminen huumeongelmiin. Vain muutamatmaat ovat tehneet tutkimuksia riskialttiidennuorten ryhmistä, mutta tehtyjen tutkimustenmukaan näissä ryhmissä huumeidenkäyttö onpaljon yleisempää. Disse risikofaktorene blir bekreftet avforskningsresultater fra Storbritannia, Tysklandog USA, som også identifiserer endysfunksjonell familiesituasjon og stoffmisbrukhos foreldre, samt miljømessige risikofaktorersom det å bo i et uorganisert miljø dermisbruk tolereres. Kaikilla EU-valtioilla on jonkinlaistahuumeidenkäytön ehkäisyyn tähtäävääopetusta koululaisille. Alle statene i EU driver en eller annen formfor narkotikaforebyggende opplæring overforskoleelever. Yleensä ohjelmatkeskittyvät tiedon tarjoamiseen huumeista jahuumeidenkäytön seurauksista sekäparhaimmillaan nuorten henkilökohtaisten jasosiaalisten taitojen kehittämiseen sellaisiksi,että nuorten on helpompi vastustaaystäväpiirin painostusta ottaa huumeita.Kyseisillä ohjelmilla voi olla koululaistenhuumeidenkäytön aloittamista vähentävä tailykkäävä vaikutus. Generelt fokuserer programmenepå informasjon om narkotika ogkonsekvensene av narkotikabruk, og i bestefall også på utviklingen av de ungespersonlige og sosiale ferdigheter for å hjelpedem til å motstå gruppepress og si nei tilnarkotika. Slike programmer kan redusereeller utsette skoleungdommens førstebefatning med narkotika. (Yleisiä, koulujenehkäisevän työn ohjelmia tarkastellaan EMCDDA:n tilannekatsauksessa numero 5,Ehkäisevä huumetyö EU-maiden kouluissa.) (Generelle,skolebaserte, forebyggende programmer erdrøftet i EONNs Fokus på narkotikanr. 5’Forebygging avnarkotika i skolene i EU’.) EU:n neuvoston päätöslauselmassajäsenvaltioita kehotetaan kehittämäänuudenlaisia lähestymistapoja riskialttiidennuorten ryhmien seurantaa sekä ryhmiinkohdistuvia varhaisen puuttumisentoimenpiteitä varten. EMCDDA:ta onpyydetty keräämään tietoa aiheesta ja Få land har utført undersøkelser blant utsatteunge, men hvor dette er blitt gjort framtrer etmønster av mye høyere narkotikabruk.Forskning i Nederland viser f. eks. at mens8 % av skoleelevene i alderen 12-16 årnylig har brukt cannabis, stiger dette tallet til14 % blant elever på spesialskoler, 35 %blant dem som deltar i prosjekter motskulking og 76 % blant hjemløse unge. Alankomaissa tehty tutkimus esimerkiksiosoittaa, että 12–16-vuotiaista koululaisistavain 8prosenttia on käyttänyt kannabistahiljattain, kun vastaava osuus erityiskoulujenoppilaista on 14prosenttia, koulupinnaushankkeiden nuorista 35prosenttia jakodittomista nuorista 76prosenttia. Resolusjonen fra Rådet for Den europeiskeunion oppfordrer medlemsstatene tilnytenking i utviklingen av tilnærmingsmåterfor overvåking og tidlig intervensjon overforutsatte grupper. EONN blir bedt om å samleinn informasjon om dette, samt å spreeksempler på beste praksis gjennom EDDRA-systemet og andre informasjonskanaler. Huumeidenkäyttö viimeisen kuukauden aikana riskialttiiden nuortenryhmissä Alankomaissa kannabis ekstaasi kokaiini amfetamiini heroiini Narkotikabruk i løpet av siste måned blant ’utsatte grupper’ i Nederland cannabis ecstasy kokain amfetamin heroin Käyttö viimeisen kuukauden aikana. Bruk i løpet av siste måned. Kilde: Youth health survey, Trimbos Institute (Smit et al 2002) Alle 23-vuotiaat, jotka ovat olleet vähintään 3 kuukautta kodittomina tutkimushetkellä ja jotka olivat nukkuneetvähintään kolmessa eri paikassa kyseisen ajanjakson aikana. Alder under 23 år som hadde vært hjemløse i minst tre måneder da undersøkelsen ble foretatt og som hadde sovetminst tre forskjellige steder i løpet av samme periode. Kilde: Korf et al 1999 Kohdennetut toimenpiteet suunnataanriskialttiiden ryhmien kaikkiin jäseniinkatsomatta heidän yksilöllistä tilannettaan, jatoimenpiteillä pyritään vahvistamaan heidänselviytymiskykyään kehittämällä itsetuntoa,ongelmanratkaisukykyä ja sosiaalista Selektive intervensjoner henvender seg til allei en utsatt gruppe uten hensyn til denenkeltes sårbarhet, i den hensikt å gjøredem mer robuste gjennom at de utvikler et päästä koulutukseen vaihtoehtonakansalliselle, yleisessä käytössä olevalle15–18-vuotiaiden opetusohjelmalle. noen kvalifikasjoner, en ny sjanse til å taalternativ utdanning eller opplæringistedenfor det vanlige pensumet. keskittyvät tällöin yhdenmukaisestihoitotavoitteiden täyttämiseen, elämäntaitojensaavuttamiseen ja tukiverkostojenkehittämiseen. ’En mot en’, familie- og gruppeaktiviteterfokuserer på oppfylling av terapeutiske mål,tilegning av livsferdigheter og utvikling avstøttenettverk. integroitumista. Huumeongelmienehkäisytoimista voi näin olla laajemminhyötyä sekä kyseisille henkilöille ja ettäyhteiskunnalle kokonaisuudessaan, esimerkiksivähentyneen rikollisuuden ja yhteiskunnanvastaisen käyttäytymisen muodossa. bedre selvbilde, tilegner seg ferdigheter iproblemløsing og blir sosialt integrert.Intervensjoner med hensikten å forebyggenarkotikaproblemer kan dermed gi mergenerelle fordeler, ikke bare for deindividene som berøres, men også forsamfunnet som helhet, blant annet i form avmindre kriminalitet og asosial atferd. Itävallassa ja Saksassa on käytössäopettajille tarkoitettu tietokonepohjainenkoulutusohjelma Step-by-Step varhaisenvaiheen toimenpiteistä niille oppilaille, joillaon sosiaalisia ja opiskeluun liittyviäongelmia, mukaan lukien huumeidenkäyttö. Helsemyndighetene er av den oppfatning atandelen av barn med moderat til høy risikofor narkotikamisbruk eller omsorgsovertakelse, ble halvert gjennom deltakelse i Springboard-prosjektet. Terveysviranomaisten (Health Boards)näkemyksen mukaan sellaisten lasten osuus,joilla katsotaan olevan kohtalainen taikorkea huumeiden väärinkäytön taihuostaanoton riski, puolittui Springboardohjelmiin osallistumisen tuloksena. Lærere i Tyskland og Østerrike bruker etdatabasert opplæringsprogram, som gårunder navnet Step-by-Step, til støtte for tidligeintervensjoner overfor elever med sosiale ogskolefaglige problemer, inkludert bruk avnarkotika. 4Tilaus eurooppalaiselletiedonvaihdolle 4.Rom for utveksling i Europa Nuorisorikolliset 5.Intervensjoner ihøyrisikomiljøer Yleisten yhteiskunnallisten toimenpiteidensuora soveltaminen toisessa maassa on useinvaikeaa kulttuurierojen takia. Kulturforskjeller gjør det ofte vanskelig åoverføre sosiale intervensjoner fra ett land tilet annet. Koskakohdennetut ohjelmat ovat tiukasti sidottujarajattuun toimintaympäristöön, riskialttiilleryhmille suunnatut toimintaohjelmat antavatenemmän mahdollisuuksia EU-maiden välillätapahtuvalle tiedonvaihdolle. Men siden konteksten er veldefinert, blir mulighetene større for utvekslingmellom landene i Europa når det gjelderprosjekter for selektiv intervensjon overforspesifikke, utsatte grupper. On laajasti tiedossa, ettähuumeriippuvuudelle altistavat tekijät ovatkorostuneempia huono-osaisilla asuinalueilla.EU:n alueella kuitenkin vain hyvin harvatmaat ovat suunnanneet kohdennettujatoimenpiteitä alueille, joita leimaa korkearikollisuusaste, köyhyys, huono asumistaso jatyöttömyys. Positive Futures-initiativet i Storbritanniahenvender seg til aldersgruppen 10-19 år ifattige nabolag hvor det er en risiko for at devil begå eller allerede har begått lovbrudd.Tanken er å trekke de unge til seg gjennom åtilby fritidsaktiviteter, særlig fotball og annenlagidrett, og deretter engasjere dem iaktiviteter med fokus på mellommenneskeligeferdigheter og selvbilde. Tällaisten lähestymistapojen etunaon, että niiden avulla voidaan saada lisäävoimavaroja alueille, joilla huumeongelmillealttiiden nuorten määrä on suuri. Det etableres ogsåforbindelser med instanser som kan tilbyutdanning, opplæring og arbeidsformidling. Keskeisinä piirteinä onnistuneissa ohjelmissaovat olleet eri toimijatahojen välinen sujuvayhteydenpito ja yhteistyö sekähenkilökohtaisiin taitoihin ja asenteisiinkeskittyvät lähestymistavat, joissa nuoriatuetaan henkilökohtaisesti. Funn fra en første evaluering tyder på atdeltakerne fikk et bedre forhold til hverandreog til voksne, høyere ambisjoner samtredusert narkotikabruk, kriminalitet og annenasosial atferd. Etnisten vähemmistöjen jamaahanmuuttajien marginaaliryhmiinkohdistetut ohjelmat Programmer som henvender seg tilmarginaliserte etniske minoriteter ellerinnvandrergrupper Toisinaan toimenpiteillä yritetään tunnistaaasuinalueella suurimpaan riskiryhmäänkuuluvat nuoret – kuten perheväkivallasta,laiminlyönnistä, vanhempienhuumeidenkäytöstä tai perheessä olevistavakavista mielenterveysongelmista kärsivätlapset – joille pyritään tarjoamaanerityispalveluja. I EU er detimidlertid svært få land som retter selektiveintervensjoner mot områder som kjennetegnesav høy kriminalitet, fattigdom, lavboligstandard og arbeidsledighet. Tähän saattaa sisältyäetsivää kenttätyötä ja käyntejä perheissä,jotta toimintaan voitaisiin saada mukaanmyös ne perheet, jotka ovat haluttomiaosallistumaan toimintaan oma-aloitteisesti. Fordelenmed en slik tilnærming er at den kan tilføreressurser til nabolag med høyekonsentrasjoner av unge som er utsatt for åutvikle narkotikarelaterte problemer. Vaikka paikalliset olot vaihtelevat maittain,tiettyjen etnisten ryhmien kohdalla voidaanhavaita riskialttiutta kuvaava malli, joka ilmeneekasautuvina riskitekijöinä, joita ovat esimerkiksialhainen sosio-ekonominen asema jasosiaalinen syrjäytyminen, alhainen koulutustasosekä vähäinen yhteisöllinen osallistuminen. I noen tilfeller søker slike intervensjoner åidentifisere de mest risikobelastede i slikenabolag – f.eks. barn i familier som opplevervold, omsorgssvikt, narkotikamisbruk hosforeldrene eller alvorlige psykiske lidelser – i den hensikt å tilby dem særlige tjenester.Slike tjenester kan omfatte oppsøkendevirksomhet og besøk hos familiene for å trekkeinn familier som er vanskelig å få engasjert. 6Kriittinen arvioiminen –tärkeä väline tehokkaidentoimenpiteidenvarmistamisessa 6.Kritisk evaluering – et nødvendig verktøy for åsikre effektive intervensjoner Barcelonassa Espanjassa on tehty yrityksiäpohjoisafrikkalaisten poikien integroimiseksikohdistetun urheilutoiminnan ja neuvonnanavulla. Hankkeen on osoitettu vähentävänhuumeidenkäyttöä ja parantavan suhteitaespanjalaisten nuorten kanssa. Selv om de lokale forholdene er forskjellig ide forskjellige land, trer det fram et mønsterder visse etniske grupper er utsatte gjennomen konsentrasjon av risikofaktorer som;sosioøkonomisk status og sosial eksklusjon,dårlige skoleprestasjoner og lite engasjementi lokalsamfunnet. Muut EU-valtiot ovat olleet haluttomiatämäntyyppiseen toimenpiteidenkohdistamiseen, koska ne ovat olleethuolissaan toiminnasta mahdollisestiseuraavasta kielteisestä leimautumisesta.Tällaisilla alueilla kuitenkin on usein jovalmiiksi kielteinen leima siihen katsomatta,onko siellä tehty asiantuntija-arviointeja taikohdistettuja toimenpiteitä. I Barcelona i Spania forsøker man åintegrere nordafrikanske gutter gjennommålrettet bruk av sportsaktiviteter ogrådgivning. Prosjektet har vist seg å føre tilnedgang i narkotikabruken og bedrerelasjoner med innfødte spanske ungdommer. Bulgariassa, Romaniassa, Slovakiassa,Tsˇekin tasavallassa ja Unkarissa on kehitteillätoimenpiteitä romaninuorison kulttuuristentarpeiden käsittelemiseksi. I Bulgaria, Den tsjekkiske republikk, Romania,Slovakia og Ungarn er man i gang med åutvikle intervensjoner som er innrettet på dekulturelle behovene til romaniungdom. Huumeidenkäyttäjiin kohdistuvat varhaisenvaiheen toimenpiteet De fleste statene i EU har imidlertid ikke noen godt etablerttradisjon for evidensbasert praksis. Lisäksi yleisluonteiset ehkäisevän työnohjelmat voivat korostaa sosiaalisia eroja,koska ne yleensä tavoittavat paremminmuutenkin hyväosaiset väestöryhmät.Irlannista ja Yhdistyneestä kuningaskunnastasaatu kokemus osoittaa, että kohdennettujatoimenpiteitä voidaan toteuttaa lisäämättäoleellisesti niihin ehkä liittyvää leimautumista. Andre land i EU har vegret seg mot åmålrette intervensjoner på denne måten utfra hensynet til den negative stemplingen ogstigmatiseringen det kan medføre. Kuten missä tahansa yhteiskunnallisessaohjelmassa, kriittinen kohderyhmäänsuunnatun toiminnan tulosten arviointi onehdottoman tärkeä varmistamaan, ettätoimenpiteet saavuttavat tavoitteensa ja ettäniillä ei ole mitään ennakoimattomia eitoivottuja seurauksia. Imidlertidhar slike nabolag og familier i mange tilfellerallerede et negativt stempel, uavhengig avfaglige vurderinger og målrettedeintervensjoner. On myös tärkeäävarmistaa, että julkisia varoja ei tuhlatatehottomiin ohjelmiin. Dessuten kan bredt favnendeintervensjonsprogrammer aksentuere sosialeforskjeller siden de snarere når fram tilgrupper i befolkningen som ikke er irisikosonen. Suurimmassa osassa EU-valtioita näyttöön perustuvan käytännönperinne ei kuitenkaan ole kovin vakiintunut.Kohdennetun ehkäisevän huumetyön ohjelmienosalta suurin osa arviointityöstä on peräisinmuutamasta jäsenvaltiosta ja USA:sta. Erfaringer fra Irland og Storbritannia tyder på at det er mulig å tilbyselektive intervensjoner uten at denstigmatiseringen disse allerede kan værebeheftet med blir forsterket i vesentlig grad. Perhekeskeinen ehkäisevä työ Familiebasert forebyggende arbeid Saksassa FreD-ohjelma kohdistuunuorisorikollisten tarpeisiin jäsenneltyjen,hyvin määriteltyjen hankepohjaistenaloitteiden avulla, joiden tarkoituksena onmuuttaa heidän elämäntapaansa jakäyttäytymismallejaan. FreD-programmet i Tyskland ivaretar behovenetil unge lovbrytere gjennom strukturerte, godtdefinerte prosjektbaserte initiativer som har tilhensikt å endre deres livsstil og atferd. Varhain koulun lopettavat nuoret sekäsosiaalisista ja opiskeluun liittyvistäongelmista kärsivät koululaiset De som slutter skolen tidlig og elever medsosiale og skolefaglige problemer Youthreachtarjoaa Irlannissa koulunsakesken jättäneille toisen mahdollisuuden Det irske Springboard-prosjektet er et eksempelpå god praksis innenfor familiebasertforebyggende arbeid. Kohdennettujen ohjelmien arvioiminen onsuhteellisen yksinkertaista, koska kohteenaoleva väestönosa on yleensä pieni ja hyvinmääritelty ja koska niissä käytettävättoimenpiteet ovat yleensä intensiivisempiäkuin yleisissä ohjelmissa, joissa saavutetuthyödyt voivat olla vaikeammin arvioitavissa.Ohjelmien arviointi voi auttaa myöstunnistamaan tehokkaan työskentelynkeskeiset tekijät, minkä pitäisi helpottaauusien toimenpiteiden kehittämistä. Det er relativt enkelt å evaluere programmerfor selektiv forebygging, fordi målgruppene ialminnelighet er små og klart definerte, ogintervensjonene er vanligvis mer intensiveenn tilfellet er med mer generelleprogrammer som det kan være vanskeligereå evaluere utbyttet av. Evaluering avprogrammer kan også bidra til å identifiserenøkkelfaktorer forbundet med effektivt arbeidpå området, noe som bør gjøre det lettere åutvikle nye intervensjoner. Teemana huumeet – Drugs in focuson tilannekatsausten sarja, jota julkaisee Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytönseurantakeskus (EMCDDA) Lissabonissa. Fokus på narkotikaer en serie policy-orienteringer som utgis av Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk(EONN), Lisboa. Johtopäätökset Riskialttiiden nuorten huumeidenkäyttö – näkökohtia toimintalinjoiksi Konklusjoner Narkotikabruk blant utsatte unge mennesker Tässä tilannekatsauksessa esitetään tiivistelmä ehkäisevän huumetyön strategioista, jotka kohdennetaan riskiryhmiin, jatarjotaan aiheesta lähemmin kiinnostuneille lähteitä lisätietoihin. Dette infoskrivet oppsummerer argumentene for at forebyggende strategier mot narkotika skal henvende seg til utsatte grupper,og angir ytterligere kilder for dem som ønsker å lære mer. Seuraavat näkökohdat on tarkoitettu erityisesti päättäjille. Beslutningstakere vil særlig ha interesse av følgende betraktninger: 1.Huumeiden käyttöä ja muita altistustekijöitä on tärkeätutkia ja seurata niiden nuorten keskuudessa, joiden riskiajautua pitkäaikaisiin huumeongelmiin on suuri. 1.Det er trengende nødvendig å undersøke og overvåkenarkotikabruken og risikofaktorer blant unge som kanvære utsatt for betydelig høyere risiko for utvikling avvarige narkotikaproblemer. 2.EU:n toimintalinjoja koskevissa asiakirjoissa valtioitakehotetaan varmistamaan, että riskialttiit ryhmätnostetaan erikseen esiin kansallisissa huumeidenvastaisissa toimintalinjoissa. 2.EUs policydokumenter anbefaler medlemsstatene å sikreat utsatte grupper blir klart identifisert i den nasjonalenarkotikapolitikken. 5.Tutkimukset osoittavat, että kohdennetun ehkäiseväntyön strategiat, jotka suunnataan yhteiskunnanvähäosaisiin asuinalueisiin ja perheisiin, voivat ollatehokkaita, eivätkä ne välttämättä lisää kielteistäleimautumista. 5.Forskning tyder på at strategier for selektiv forebyggingsom henvender seg til belastede nabolag og familier,kan være effektive og ikke nødvendigvis bidrar tilnegativ stempling. Tehokkaasti kohdennettujen ohjelmienkeskeisiä tekijöitä ovat hyvä yhteydenpitopalveluyksiköiden ja muiden toimijatahojen välillä sekähuumeidenkäyttöä torjuvien tavoitteiden liittäminenosaksi yleistä sosiaalipolitiikkaa. Nøkkelelementer i effektive,målrettede programmer omfatter god kommunikasjonmellom ulike tjenester og organer samt, innføring avnarkotikaforebyggende målsettinger i mer vidtfamnendesosialpolitiske programmer. 3.Jäsenvaltioita kannustetaan ottamaan käyttöönkohdennettuja toimenpidestrategioita, joita pyritäänsuuntaamaan huumeongelmille riskialttiiden ryhmientarpeisiin jo ennen huumeongelmien syntyä. 3.Medlemsstatene oppfordres til å innføre strategier forselektiv intervensjon som tar sikte på å ivareta behovenetil utsatte grupper med relativt stor risiko for å utviklenarkotikaproblemer, før problemene setter inn. 6.Koska kohteena olevat väestönosat voidaan selvästimääritellä, on suhteellisen yksinkertaista sisällyttäätulosten arviointi kohdennetun ehkäisevän huumetyönstrategioiden hankkeisiin jo suunnitteluvaiheessa.Joissakin jäsenvaltioissa vaaditaan jo nykyään, ettäsosiaalihuollon hankkeet on arvioitava puolueettomasti,jos niille halutaan saada julkista rahoitusta. 4.Det er rom for utveksling av effektiv praksis europeiskeland imellom med hensyn til å ivareta behovene tilgrupper med spesifikke definerte risikofaktorer. 4.EU-maiden välillä voidaan toteuttaa tehokastatiedonvaihtoa toimintakäytännöistä, joilla pyritäänvastaamaan niiden ryhmien tarpeisiin, joilla tunnistettujariskitekijöitä voidaan havaita. 6.Fordi målgruppene er klart definert, er det relativt enkeltå inkorporere resultatevaluering i utformingen avprosjekter for selektive forebyggingsstrategier. I noenmedlemsstater foreligger det allerede krav om at sosialevelferdsprosjekter skal være gjenstand for objektivevaluering for å kunne motta offentlige midler. VIRALLINEN JULKAISIJA:Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto© Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2003JOHTAJA:Georges Estievenart TOIMITTAJAT: Joëlle Vanderauwera, Sarah Wellard TEKIJÄT: Gregor Burkhart, Deborah Olszewski, Cécile Martel, Margareta Nilson, Alain Wallon GRAAFINEN SUUNNITTELU:Dutton Merrifield Ltd (UK)Printed in Italy OFFISIELL UTGIVER:Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner.© Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruck, 2003.ADMINISTRERENDE DEREKTØR:Georges Estievenart.REDAKTØRER: Joëlle Vanderauwera, Sarah Wellard.FORFATTER: Gregor Burkhart, Deborah Olszewski, Cécile Martel, Margareta Nilson, Alain Wallon.GRAFISK UTFORMING:Dutton Merrifield Ltd, UK.Printed in Italy Kansanterveyden suuri haaste saataisiin luopumaan pistoskäytöstä taimuuttamaan käyttäytymismallejaan siinätapauksessa, että he eivät pystylopettamaan pistoskäyttöä. I løpet av de siste årene har hepatitt Cverden over, blitt en alvorlig trussel motfolkehelsen. Viime vuosina hepatiitti C:stä onmuodostunut kaikkialla maailmassa yksisuurimmista kansanterveydellisistäuhkatekijöistä. sprøytebrukere, eventuelt få til enatferdsendring for å reduseresmitterisikoen blant brukere som ikkegreier å slutte. Tartunnan saaneiden ihmistenkokonaismäärä Euroopan unionissa ontuntematon, mutta määrän uskotaan olevanyli miljoona tai kenties vieläkin enemmän. Innenfor Den europeiske union er dettotale antall smittede ukjent, menoverskrider sannsynligvis en million ogkan muligens være betraktelig høyere. ”Poliittiset päättäjät eivät voi jättäähuomiotta hepatiitti C -tartuntojenseurauksia. Hepatitt C er en svært smittsom ogpotensielt dødelig sykdom som angriperleveren. Toimettomuudenseuraukset EU:n kansanterveysalanbudjeteille voivat olla melkoiset. “Beslutningstakere kan ikke tillateseg å overse konsekvensene avhepatitt C-smitte. On parempi tarjota seulontoja,ehkäisevää koulutusta ja hoitoa tänään,kuin antaa sairauden levitä ja odottaa,kunnes sen kantajat sairastuvatkroonisesti. En slik passivitetkan få store konsekvenser for EUshelsebudsjetter. Det er bedre åiverksette kontroll, opplæring iforebyggende tiltak og behandlingnå, enn å la sykdommen spre seg ogvente til de som er rammet blirkronisk syke. Ennakoivat varotoimet ovattässäkin tapauksessa välttämättömiä.” Også på dette områdeter føre var-prinsippet en absoluttnødvendighet.” Viruksen leviämistä on voitu vähentääratkaisevasti sen jälkeen kun verta javerituotteita on alettu seuloa hepatiitti C:nosalta. Pistämällä huumeita käyttävät ovattällä hetkellä suurin riskiryhmä, jonkaosuus uusista tartunnoista on 60–90prosenttia. Etter at det ble iverksatt screening av blodog blodprodukter for hepatitt C, harsmitteoverføringen sunket drastisk.Sprøytenarkomane er nå den gruppensom løper størst risiko for infeksjon, ogdenne gruppen står for inntil 60-90 % avnye smittetilfeller. Terveyden edistämisen toimetovat tarpeen, jotta huumeiden käyttäjät Helsefremmende tiltakmå iverksettes for å motarbeide Hepatiitti C on erittäin tarttuva japotentiaalisesti tappava sairaus, jonkavaikutukset kohdistuvat maksaan. Likevel kan mennesker som har fått virusetleve symptomfritt i årevis, og de flestetilfeller blir ikke diagnostisert. Tartunnansaaneet ihmiset säilyvät kuitenkin useitavuosia oireettomina, ja suurinta osaatapauksista ei edes todeta. Både detoffentlige og fagmiljøene må bli merbevisst på sykdommen og bidra til atpersoner i risikogruppene lar segundersøke og om nødvendig henvises tilbehandling. Määritelmä: Definisjon Hepatiitti Con veren välityksellä tarttuva maksasairaus, jonka aiheuttaja hepatiitti C -virus (HCV) tunnistettiin ensimmäisen kerranvuonna 1989. Hepatitt C er en blodbåren leversykdom forårsaket av hepatitt C-viruset (HCV), som først ble identifisert i 1989. Tämä on otettu huomioon myös EU:n huumekysymyksiä käsittelevässä toimintasuunnitelmassa vuosille 2000–2004. Folkehelsemessigutgjør HCV en alvorlig konsekvens av sprøytenarkomani og representerer en stor narkotikapolitisk utfordring. Yksittäisten ihmisten ja kansanterveydellisten terveysriskien rajoittamiseksi tämä ohjelma kannustaa jäsenvaltioita kehittämään sellaisia strategioita, joiden avulla vakavassa terveys-, tartuntatauti- ja kuolemanvaarassaolevat huumeiden käyttäjät voisivat päästä helpommin tarvitsemiensa palvelujen piiriin. For å reduserehelserisikoen, både for den enkelte og for samfunnet, oppfordrer derfor EU i sin handlingsplan mot narkotika 2000–2004medlemsstatene til å utarbeide strategier for å utvide tilbudet og øke tilgjengeligheten av tjenester for narkotikabrukere som står ifare for å pådra seg alvorlige helseskader, narkotikarelaterte smittsomme sykdommer og død. Keskeiset toimintalinjat lyhyesti uusissa jäsenvaltioissa), puhkeaa myös todennäköisestiuusi hepatiitti C -epidemia. Det er stor fare for at nye hepatitt C-epidemier vil bryte utoveralt der sprøytebruken av narkotika sannsynligvis viløke, f.eks. i EUs nye medlemsstater. 1.Eri puolilla Eurooppaa huumeita joskus elämänsä aikanapistämällä käyttäneistä ihmisistä erittäin suuri osa onsaanut hepatiitti C -tartunnan. 1.Over hele Europa er en svært stor andel av menneskersom noen gang har injisert narkotiske stoffer, smittet medhepatitt C-viruset. 2.Hepatiitti C:n aiheuttamat terveysongelmat voivat ulottuaaina kroonisesta väsymyksestä, vaikeisiin maksasairauksiintai maksasyöpään. 2.Hepatitt Csmitte kan føre til en rekke helseproblemer, frakronisk tretthet til alvorlig leversykdom og kreft i leveren. 5.Hepatiitti C -tartuntojen kehityssuuntauksia on vaikeaaseurata, koska suurimmalla osalla viruksen kantajistaoireet ovat vain lieviä tai niitä ei ole lainkaanensimmäisten kahdenkymmenen vuoden tai vieläkinpidemmän ajan kuluessa. 5.Det er vanskelig å overvåke trender for hepatitt C-infeksjon,for de fleste smittede kan bære viruset i 20 år eller lengermed ingen eller bare få symptomer. Tartuntalukujen seuranta onkuitenkin tärkeää, koska niiden avulla voidaan saadaratkaisevan tärkeää palautetta toimenpiteidentehokkuudesta. Det er imidlertid viktigå overvåke infeksjonsratene fordi det kan gi avgjørendeinformasjon om hvor effektive mottiltakene er. 3.Hepatiitti C on erittäin tarttuva, ja se siirtyy henkilöstätoiseen suorassa verikontaktissa saastuneeseen vereen. 3.Hepatitt C-viruset er svært smittsomt og overføres veddirekte kontakt med infisert blod. Se leviää nopeasti sellaisten huumeiden käyttäjienkeskuudessa, jotka käyttävät yhteisiä neuloja ja muitapistosvälineitä. Sykdommen spres rasktblant rusmisbrukere som deler sprøytespisser eller annetinjeksjonsutstyr. Kaikkialla, missä pistämällätapahtuva huumeidenkäyttö on lisääntymässä (esim. 4.Unge og nye sprøytebrukere har høy risiko for å bli smittetav hepatitt C kort tid etter at de begynner å sette sprøyter. 6.Hepatiitti C:n hoito on parantunut viime vuosinaratkaisevasti. 6.Behandlingen av hepatitt C har blitt mye bedre de sisteårene. Huumeita pistämällä käyttävien hoitaminenhepatiitti C -virustartunnan osalta on kuitenkinkiistanalainen kysymys, minkä vuoksi monet jäävätkinvaille hoitoa. HCV-behandling av sprøytebrukere er imidlertidkontroversielt, noe som fører til at mange ikke fårbehandling. Hepatiitti C -tartunnat huumeiden pistoskäyttäjien keskuudessa – yleiskatsaus Hepatitt C-infeksjon blant sprøytebrukere – Oversikt Huumeiden pistoskäyttäjätsaattavat olla vaarassa silloinkin, kun heuskovat noudattavansa turvallisiamenettelyjä, koska tarkkaankin omaksutut HIV:n ehkäisytoimet eivät ehkä riitäehkäisemään HCV-tartunnan saamista. Personer som injiserer narkotika kanvære i faresonen selv når de tror at defølger alle forholdsregler, fordi deforholdsreglene de har lært for åforebygge HIV ikke nødvendigvis ertilstrekkelig for å hindre overføring av HCV. tutkimuksissa on havaittu, että noin 20prosentille kehittyy maksakirroosikahdenkymmenen vuoden kuluessa. progresjonsratene varierer. Studier blantvoksne viser at over 20 % utvikler cirrhose(skrumplever) innen 20 år. Nuorilla tehdyt tutkimukset ja uudemmatselvitykset sen sijaan kertovat pienemmistäosuuksista eli noin 3–10 prosentista.Sairauden eteneminen vaikeaanmaksasairauteen saakka riippuu monista eritekijöistä kuten esimerkiksi iästäsairastumishetkellä, sukupuolesta, alkoholinkäytöstä sekä HIV- ja HBVrinnakkaistartunnoista. Studier blantunge HCV-smittede og nyere analyserantyder imidlertid rater på 3-10 %.Risikoen for at sykdommen skal utvikle segtil alvorlig leverskade, avhenger av ulikefaktorer som; alder ved smitte, kjønn, tungtalkoholmisbruk og samtidig infieksjon av HIV eller hepatitt B (HBV). Selv om defleste som har en kronisk HCV-infeksjonikke viser åpenbare tegn til leversykdom,lider mange av tretthet, dårlig appetitt,kvalme, magesmerter og leddsmerter somhemmer funksjonsevnen i det daglige ogreduserer deres livskvalitet. Hepatiitti C -virustartuntoja (HCV) esiintyyerittäin paljon pistämällä huumeita joskuselämänsä aikana käyttäneiden keskuudessa.HCV-tartunnan saaneiden osuus onäärimmäisen korkea huumeita pistämälläkäyttävien keskuudessa kaikissa EU-maissa:30:stä yli 90 prosenttiin riippuen tutkitustaväestöryhmästä. I alle EU-landene erforekomsten av HCV blant sprøytebrukereekstremt høy, fra ca. 30 % til over 90 %alt etter hvilke befolkningsgrupper somundersøkes. Esimerkiksi Irlannin Dublinissaluvut osoittavat, että 53% huumeriippuvaisista,jotka ovat pistäneet huumeita vähintäänkahden vuoden ajan, on HCV-positiivisia.Tartuntojen määrä on samalla korkealla tasollapistoskäytön aloittaneiden kohdalla myös Portugalin Coimbrassa (62%) sekä Britannian Glasgowissa (36%). Data fra Dublin i Irland viserf.eks. at 53 % av rusmiddelavhengigesom har injisert i inntil to år, tester positivtfor HCV. På samme måte er smittenivåeneblant nye sprøytebrukere høye i Coimbra,Portugal (62 %) og Glasgow, Skottland(36 %). Huumeiden pistoskäytön rajoittaminenvähentää selkeästi HCV-tartuntavaaraa.Niiden kohdalla, jotka edelleenkin jatkavatpistoskäyttöä, hyvä hygienia ja muut haittojenvähentämistoimet voivat myös auttaavälttämään HCV-tartuntoja. Det er tydelig at ved å redusere omfangetav sprøytebruk vil en bidra til å redusererisikoen for HCV-smitte. On esimerkiksiolemassa näyttöä siitä, että steriilienpistosvälineiden tarjoaminen ja saastuneidenneulojen ja ruiskujen turvallinen hävittäminenneulojenvaihto-ohjelmien puitteissa saattavatvähentää HCV-tartuntariskiä. For dem somlikevel fortsetter å sette sprøyter, kan godhygiene og andre skadereduserende tiltakogså bidra til å redusere risikoen for HCV-smitte. Vaikka suurimmalla osalla pysyväntartunnan saaneista ei ilmenekään selkeitämaksasairauden merkkejä, monet kärsivätväsyneisyydestä, ruokahaluttomuudesta taivatsa- ja nivelkivuista, jotka rajoittavatpäivittäisiä toimia ja kaventavat elämänlaatua. Det foreligger f.eks. en vissdokumentasjon på at utdeling av steriltutstyr og tilrettelegging for tryggdeponering av forurensede sprøytespisserog sprøyter gjennomsprøytebytteprogrammer kan redusererisikoen for HCV-smitte. Huumeiden pistoskäyttäjät ovatkin tällähetkellä Länsi-Euroopan suurin HCV-riskiryhmä. Muita tartuntakanavia on voitutehokkaasti sulkea, ja esim. saastuneistaverituotteista saatavat tartunnat on voitueliminoida veren seulontatarkastustenavulla. Sprøytebrukere utgjør nå den størsterisikogruppen for HCV-smitte i Vest-europa.Andre smitteveier for HCV er blitt effektivtforebygget, f.eks. er smitte fra infiserteblodprodukter utryddet gjennom kontrollerav blodet. Kaikkialla EU-maissa uudettartunnat liittyvät nimenomaan huumeidenpistoskäyttöön. I hele Europa er de fleste nyesmittetilfeller forbundet med sprøytebruk. Joissakin maissa em. osuuson jopa 90%. I enkelte land er denne andelen oppe i hele 90%. ”Tehokkaan ehkäisyn avainkysymysonkin rajoittaa huumeidenpistoskäytön aloittavien ihmistenmäärää sekä vaikuttaa nuorten jaaloittelevien pistoskäyttäjienkäyttäytymiseen. De sosiale og økonomiske kostnadene vedhepatitt C er betydelige, og alle EU-staterstår potensielt overfor en økning ihelsekostnadene. Effektiv forebygging ernøkkelen til å redusere den framtidigebyrden for helsevesenet og ytterligeremenneskelige lidelser. Tähän tavoitteeseenpääseminen edellyttää laajempaatietoisuutta hepatiitti C:stäammattilaisten, huumeiden käyttäjienja koko väestön keskuudessa.” Det er anslått athvert år som går før nye forekomster av HCV-infeksjoner i EU forebygges, vil føretil en økning i behandlingskostnadene på1,4 mrd. euro. Hepatiitti C:n sosiaaliset ja taloudellisetkustannukset ovat merkittäviä. EU-maat ovatkinmahdollisesti paisuvien terveydenhoitokustannusten edessä. “Nøkkelen til effektiv forebygging erå redusere antallet personer sombegynner å injisere narkotika, samtpåvirke atferden til unge og nyesprøytebrukere. Tehokas ehkäisy onkin avainasemassa, kun tulevaisuudessapyritään rajoittamaan terveydenhuollollekoituvaa kustannustaakkaa ja lievittämääninhimillisiä kärsimyksiä. For å oppnå dettemå vi øke bevisstheten omkringhepatitt C blant fagfolk,narkotikabrukere og befolkningengenerelt.” Koska uudet tartunnat etenevät useinhuomaamatta useiden vuosien ajan, onvaikeaa esittää paikkansa pitäviä arvioita HCV-tartuntojen laajuudesta. Siden nye tilfeller kan forbli uoppdaget i mange år, er det vanskelig å vurdereomfanget av HCV-smitten nøyaktig. Arvioidenmukaan kuitenkin noin 500000 huumeidenpistoskäyttäjää EU:n alueella on saanuttartunnan. Det erimidlertid anslått at det finnes i overkantav 500.000 sprøytebrukere det EUfinnessom er smittet med HCV. Huumeita pistämällä käyttäneidenja muilla tavoilla HCV-tartunnan saaneidenyhteismäärä lienee EU:n alueella yli miljoona,mahdollisesti huomattavasti enemmän. Totalt, inkluderttidligere sprøytebrukere og alle som ersmittet på andre måter, er det trolig overén million mennesker i EU som er smittetav HCV, muligens langt flere. HCV:tä koskeva tietoisuus on vielävähäistä, ja tartuntojen leviämisen ehkäisyon varsin vaikeaa. Bevisstheten omkring HCV er ennå langtfra fullt utviklet, og forebygging av HCV-smitte er vanskelig. Det finnes ingenvaksine. Uudet yhdistetyt viruslääkehoidotovat kuitenkin ratkaisevasti parantaneethoitomahdollisuuksia taudin hallinnassa jaelämänlaadun parantamisessa. Nye antivirale kombinasjonsbehandlingerhar imidlertid gitt betydelig bedre muligheterfor å få kontroll over sykdommen vedhjelp av behandling og for å økelivskvaliteten for smittede. Koska HCV on erittäin tarttuva ja koska sitäesiintyy niin paljon huumeiden pistoskäyttäjienkeskuudessa, nuoret ja muut pistoskäytönvastikään aloittaneet ovat suuressatartuntavaarassa. Hälyttävä vaihtoehto onmyös HCV:n nopea leviäminen maissa,joissa huumeiden pistoskäyttö yllättäenlaajenee epidemian tavoin. Fordi HCV er meget smittsomt og alleredesvært utbredt blant sprøytenarkomane, harunge sprøytebrukere og andre somnettopp har begynt å sette sprøyter, enbetydelig risiko for å pådra seg viruset.Det er også stor fare for at HCV vil spreseg raskt i land som står overfor storøkning i sprøytebruken. Paljon suurempi riski ontartunnan saaminen suorasta kontaktistasaastuneeseen vereen, jolloin jo pienikinaltistuma todennäköisesti johtaa tartuntaan. Den langt største smitterisikoen er knyttet tildirekte kontakt med infisert blod, hvor selvden minste eksponering kan føre tilinfeksjon. Hepatiitti C -tartunnan alkuvaihe on useinvarsin huomaamaton, koska siihen eiuseinkaan liity erityisempää oireilua.Kahdesta neljään HCV-tartunnan saaneestakymmenestä ihmisestä parantuu itsestään jaselviytyy viruksesta kuuden kuukaudenkuluessa tartunnan saamisesta. Utbrudd av en hepatitt C-infeksjon gir ofteuspesifikke symptomer og blir ofte ikkeoppdaget. To til fire av ti personer sompådrar seg HCV blir spontant friske, ogviruset forsvinner innen seks måneder etterat de er blitt smittet. Kroonisestisairastuneista melkoiselle osalle kehittyy ajanmittaan mahdollisesti kuolemaan johtavamaksasairaus. Hos en betydeligandel av dem som har kronisk hepatitt Cinfeksjon, utvikler sykdommen seg over tidtil siste stadium, med potensielt dødeligleversykdom. Tietämys sairaudenetenemisvauhdista maksasairauteen asti onvielä puutteellista ja tutkimustuloksetvaihtelevat. Kunnskap om hvor rasktsykdommen utvikler seg til manifestleversykdom, er fortsatt ufullstendig, og Neulojen, ruiskujen ja muidenpistosvälineiden yhteinen käyttö sekä Helseforebyggende tiltak må rettes motnye og unge sprøytebrukere som fortsattkan være smittefri og mot unge menneskersom står i fare for å injisere stoff. Yleensäottaen huumevalistuksessa ja ehkäisevässäterveystyössä ei ole keskitytty HCV:n Deling av sprøytespisser, sprøyter ogannet brukerutstyr samt dårliginjeksjonshygiene gjør at sprøytebrukere Tästä johtuen monet nykyiset jaentiset huumeiden pistoskäyttäjät ovatkintietämättömiä HCV-tartunnastaan. Generelt fokuserer ikkenarkotikaopplysning og helseforebyggendetiltak på forebygging av HCV.Helseopplysningstiltak må ikke bare rettesmot narkotikabrukere, men også mot slikesom arbeider med dem, for å øke deresoppmerksomhet på risikoene. Juurisairauden hidas puhkeaminen vaikeuttaasekä ajoissa tapahtuvan hoidon antamistaennen pitkäaikaisen maksavaurion syntymistäettä HCV-tartuntasuuntausten jäljittämistä jaehkäisytoimien vaikutuksen seurantaa. For å hastørst mulig effekt må tiltakene settes inntidlig og ta sikte på å påvirke atferden såsnart, eller helst, før den første sprøytenblir satt. Ehkäisevän terveystyön aloitteiden onsisällettävä objektiivista tietoa HCV:stähuumeita muuten kuin pistämällä käyttävillehenkilöille sekä syrjäytyneille nuorille etsivänkenttätyön ja vertaisryhmäkasvatuksenavulla. Helseopplysningstiltak må, gjennomoppsøkende arbeid og opplæring,formidle objektiv informasjon om HCV tilikke-injiserende narkotikabrukere ogmarginaliserte unge mennesker. Tarvitaan myös aloitteellisuuttapistoskäyttäjien tavoittamiseksi, esimerkiksivalistamalla heitä välttämään muidenperehdyttämistä pistoskäyttöön sekäpidättäytymään jakamasta pyynnöstäkäänomaa pistosvälineistöään muiden kanssa. Tiltak måogså rettes mot sprøytebrukere, f.eks. læredem til ikke å innvie andre i sprøytebruksamt avvise oppfordringer om å dele utstyr. On tarpeen ottaa käyttöön parempiaseulonta- ja seurantajärjestelmiä, jotta HCV-tartunnan saaneet löydetään ajoissaasianmukaista hoitoa varten.Seulontaohjelmien on katettava ryhmät,joilla tiedetään olevan suuren HCV-riskin,mukaan lukien ennalta tunnetut huumeiden(pistos)käyttäjät ja heidän kumppaninsa,HCV-tartunnan saaneiden henkilöidenkumppanit, vangit sekä nuorisorikollisilletarkoitettujen laitosten asukit. Studier har imidlertid vist at sprøytebrukeremed godt resultat kan behandles, at dehar noenlunde samme behandlingsviljesom ikke-narkomane og at risikoen forreinfeksjon kanskje ikke er høyere enn hosikke-sprøytebrukere. Videre vil behandlingav en stor andel av HCV-smittedenarkotikabrukere potensielt gi en betydeligreduksjon i ytterligere smittespredning iframtiden. On myöskin ratkaisevan tärkeää lisätätietämystä HCV:n ehkäisemisestä uusissa EU-maissa, joissa huumeiden pistoskäytönennustetaan lisääntyvän ja joissa tämänalueen palvelutarjonta on ilmeisen heikostikehittynyttä. Det er også viktig å øke bevissthetenomkring HCV-forebygging i de nye EU-medlemsstatene, der omfanget avsprøytebruk antas å øke, og dertjenestetilbudet på området sannsynligvis er dårlig utbygd. 6.Hepatiitti C -tartunnansaaneiden huumeidenpistoskäyttäjien hoitaminen onkiistanalainen kysymys jahoitoon pääsy on useinvaivalloista I de senere årene erbehandlingsresultatene for personer smittetmed HCV blitt kraftig forbedret og harbedret både livskvalitet og forventetlevetid for smittede samt eliminert risikoenfor å føre smitten videre. Hoito-ohjeistot, esimerkiksi Euroopanmaksantutkimusliiton (tällä hetkellätarkistettavina olevat) ohjeet vuodelta1999, suosittelivat aktiivistenhuumeidenkäyttäjien jättämistä ilmanhoitoa. Lanseringen avny antiviral kombinasjonsbehandling medlegemidlene ribavirin og pegylertinterferon kan utrydde viruset hos ca. 40-80 % av pasientene og hemmesykdomsutviklingen hos andre. HCV:n osalta positiivisiksidiagnosoiduilta, huumeidenpistoskäyttäjiltä voidaan evätä hoito silläperusteella, että hoito-ohjelmiennoudattamisen tason oletetaan olevanhuono ja uudelleentartunnan riski on suuri,minkä vuoksi ensisijaista huomiotapitäisikin kiinnittää huumeriippuvuuteen. Selv omsprøytebrukerne er den gruppen somrammes hardest av HCV, får mangesprøytebrukere ikke behandling og blir imange tilfeller til og med uttrykkeligutestengt. HCV-tartunnan saaneiden hoitotuloksetovat parantuneet viime vuosinaratkaisevasti, mikä on johtanutelämänlaadun parantumiseen,elinajanodotuksen pitenemiseen sekämuiden tartuttamisen vähentymiseen. For at narkotikabrukere skalkunne ha full nytte av de nyebehandlingsmetodene, er det nødvendigmed en tverrfaglig tilnærmingsmetode, derekspertise på hepatittbehandling og påomsorg for narkotikabrukere føres sammen. HCV:n esiintyvyys alle 2 vuotta kestäneen huumeiden pistoskäytön jälkeen Utbredelse av HCV blant sprøytebrukere etter mindre enn to årssprøytebruk Tutkimusten mukaan pistämällä huumeitakäyttäviä voidaan kuitenkin hoitaamenestyksellisesti, heidän sitoutumisensahoitoon saattaa olla samaa luokkaa kuinhuumeita käyttämättömillä henkilöillä, eikäuudelleentartunnan riskikään ole korkeampikuin henkilöillä, jotka eivät käytä huumeitapistämällä. Siden bare et mindretall av dem som ersmittet av HCV på et tidlig stadium visersymptomer av sykdommen, blir HCV ofteikke diagnostisert før lang tid etter atsykdommen er blitt kronisk. Mange aktiveog tidligere sprøytebrukere er derfor ikkeklar over at de er smittet av HCV. Edelleen on muistettava, että HCV-positiivisten huumeidenpistoskäyttäjien hoitaminen tarpeeksilaajasti antaa mahdollisuuden rajoittaatuntuvasti sairauden tulevaa leviämistä. I tillegg til å vanskeliggjøre tidligbehandling før det oppstår langsiktigleverskade, gjør sykdommens gradviseutvikling det vanskelig å spore trender for HCV-smitte samt kartlegge virkningen avforebyggende tiltak. Vertailuja on syytä tehdä varovaisuutta noudattaen, koska tiedot ovat peräisin eri tavoinesitetyistä tutkimusasetelmista, ja niiden saamiseksi on käytetty erilaisia tutkimusmenetelmiä.Hakasulkeet osoittavat 95%:n luottamusväliä esiintyvyydessä Sammenligninger bør gjøres med varsomhet ettersom dataene stammer fra ulike studiemiljøerog -metoder. Begrensningene indikerer 95 % konfidensintervall for utbredelse. Itävallassa, Ranskassa ja Yhdysvalloissaannetuissa uusissa ohjeissa jayksimielisissä kannanotoissa suositellaan,että hoitotoimenpiteisiin pitäisi ryhtyätapauskohtaisesti ja että huumeidenpistoskäyttäjiä ei pidä automaattisestisulkea hoidon ulkopuolelle. Jottahuumeiden käyttäjät voisivat hyötyätäysimääräisesti uusista huumehoidoista,on tarpeen omaksua monialainenlähestymistapa, jossa yhdistetäänhepatiittihoidon asiantuntemus jahuumeiden käyttäjistä huolehtiminen. Det trenges bedre ordninger for kontrollog kartlegging for å sikre at personer somer smittet med HCV identifiseres tidlig ogkan få behandling om nødvendig.Kontrollprogrammene må dekke gruppersom man vet har stor risiko for HCV-smitte;der kjente (sprøyte)narkomane og derespartnere, partnerne til personer som ersmittet med HCV samt innsatte i fengsler Johtopäätökset Hepatiitti C – tartunnan hoito ja ehkäisy huumeiden pistoskäyttäjien keskuudessa –näkökohtia toimintalinjoiksi Konklusjoner Behandling og forebygging av hepatitt Csmitte blant sprøytebrukere – Politiskebetraktninger 1.On tärkeää, että poliittiset päätöksentekijät tiedostavathepatiitti C -tartuntojen seuraukset huumeidenpistoskäyttäjien keskuudessa ja että he nostavatsairauden ehkäisyn ja hoidon korkealle poliittisessapäätöksenteossa. 1.Det er viktig at beslutningstakere erkjenner de framtidigekonsekvensene av hepatitt Csmitte blant sprøytebrukere ogsetter forebyggende arbeid og behandling høyt på denpolitiske dagsordenen. 4.Yksi mahdollisuus liittyy myös nuoriin ja uusiinpistoskäyttäjiin. 2.Alle EU-land står ovenfor økende kostnader p.g.a. denskjulte HCV-epidemien. On välttämätöntä kohdistaa toimettähän ryhmään sekä uusiin, huumeiden pistoskäytönleviämiselle alttiisiin ryhmiin – muun muassa uusissajäsenvaltioissa. Hvert år som går før nyeforekomster av HCV-infeksjoner i EU forebygges, kan føre tilen økning i behandlingskostnadene på 1,4 mrd. euro. 5.Tehostetuilla hepatiitti C:n seulonta- ja seurantajärjestelmillävoitaisiin varmistaa, että HCV-hoitoa tarvitsevat ihmisetlöydetään varhaisessa vaiheessa. Niiden avulla voitaisiinmyös seurata HCV-tartuntasuuntauksia jaennaltaehkäisevien strategioiden tehokkuutta. 5.Bedre screening- og kartleggingsundersøkelser for hepatitt Csmitte vil kunne bidra til å sikre at personer som trengerbehandling for HCV blir identifisert så tidlig som mulig.Slike ordninger vil også gjøre det mulig å identifiseretrender både for HCV-smitte og kartlegging av effektivitetenav forebyggingsstrategiene. 2.Näkymättömissä kehittyvä HCV-epidemia asettaajokaisen EU-maan paisuvien terveyskustannusten eteen.Jokainen uusien HCV-tartuntojen ehkäisemisessäviivytelty vuosi aiheuttaa EU-maille hoitokustannustenkasvua 1,4miljardin euron verran. 3.Risikoen for å bli smittet med HCV kan reduseres gjennomtiltak som tar sikte på å endre høyrisikoatferd som delingav sprøyter og annet brukerutstyr samt gjennom tiltak for åredusere sprøytebruken. Samaa päämäärää palveleemyös huumeiden pistoskäytön rajoittaminen sinällään. 4.Blant unge og nye sprøytebrukere har vi en tidsbegrensetmulighet for forebyggende arbeid. Det er avgjørende at 6.On tarpeen tarkistaa hepatiitti C:tä koskevia hoitoohjeistoja sekä kehittää hepatologien jariippuvuusasiantuntijoiden välille monialaiseenyhteistyöhön perustuvia strategioita huumeidenpistoskäyttäjien hoitoon ottamiseksi. 6.Det er behov for å gjennomgå retningslinjene for hepatitt Cbehandling samt utvikle strategier for tverrfagligsamarbeid mellom hepatologer og spesialister pårusavhengighet slik at også rusmisbrukere kan fåbehandling. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EHNVS),Vuosiraportti: Huumeongelma Euroopan unionissaja Norjassa, EMCDDA, Lissabon, 2003. http://annualreport.emcdda.eu.int/ Europeisk overvåkingssenterfor narkotikaog narkotikamisbruk(EONN), Årsrapport om narkotikasituasjonen i Den europeiskeunion og Norge, EONN, Lisboa, 2003. http://annualreport.emcdda.eu.int/ VIRALLINEN JULKAISIJA:Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.© Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2003JOHTAJA:Georges Estievenart TOIMITTAJAT: Joëlle Vanderauwera, Sarah Wellard TEKIJÄT: Lucas Wiessing; Dagmar Hedrich; Colin Taylor; Paul Griffiths GRAAFINEN SUUNNITTELU:Dutton Merrifield Ltd, UKPrinted in Italy OFFISIELL UTGIVER:Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner.© Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk, 2003.ADMINISTRERENDE DEREKTØR:Georges Estievenart.REDAKTØRER: Joëlle Vanderauwera, Sarah Wellard.FORFATTER: Lucas Wiessing; Dagmar Hedrich; Colin Taylor: Paul Griffiths.GRAFISK UTFORMING:Dutton Merrifield Ltd, UK.Printed in Italy Tiedote Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselta www.emcdda.eu.int Informasjonblad fra Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk www.emcdda.eu.int Euroopan unionin huumausainestrategian ja huumausaineidentorjuntaa koskevan toimintasuunnitelman (2000–2004) arviointi Evaluering av Den europeiske unions strategi oghandlingsplan (20002004) Miksi arviointi onhyödyllinen? Hvordan kan evalueringvære nyttig? toimenpiteiden vaikutuksia tarkemmin.Arviointi voi tässä yhteydessä viilentääkäytävää keskustelua ja antaa sillevankemman perustan. kan evaluering skape et mer rasjoneltgrunnlag for debatten slik at den blir mervelfundert og mindre følelsesladet. Huumeilmiö, sen aiheuttajat ja senseuraukset ovat sekä monimutkaisia ettävaikeita, joten sitä koskevan politiikanarviointi on erityisen tärkeää. medlemsstater fastsetter også at evalueringav gjennomføringen av politikken, densvirkninger og kostnadene som påløper forå oppnå disse virkningene (effektivitet),bør prioriteres. Tekemälläjulkisten toimenpiteiden vaikutuksia koskeva,luotettavaan ja kontrolloituun tieteelliseentutkimukseen perustuva arviointi, onmahdollista parantaa huumeiden vastaistentoimien tarpeiden arviointia, toimintatapojenvalintaa, toiminnan suunnittelua ja järkeväätoteuttamista sekä jakaa toimintaan varojajärkevämmin. En del medlemsstater hariverksatt omfattende programmer for åevaluere politikken som er gjennomført, og har dermed, ofte for første gang,bidratt til at borgerne kan stille staten tilansvar for de tiltak den iverksetter,hvordan de gjennomføres og de resultatersom oppnås. Euroopan unionin jäsenvaltioiden lukuisissastrategioissa ja suunnitelmissa esitetäänmyös, että politiikan toteuttamisen, senvaikutusten ja tulosten saavuttamisestaaiheutuvien kustannusten (kustannustehokkuus)arviointi tulisi asettaa etualalle. Evaluering blir gradvis mer anerkjent somen nødvendig forutsetning for handling i Europa, i det minste i forbindelse meduttalelser og intensjoner. Tietyt jäsenvaltiot ovat aloittaneet omaapolitiikkaansa koskevia laajojaarviointiohjelmia, joiden yhteydessä neselvittävät kansalaisilleen, usein ensimmäistäkertaa, valtion toimintaa, toimintatapoja jatuloksia huumepolitiikassa. Evaluering av deforskjellige typer intervensjoner(forebyggende tiltak, behandlingstilbudosv.) og rettslige tiltak, har gjortbetydelige fremskritt i de senere år, ogselv om videre utvikling fortsatt gjenstår,finnes det nå en betydelig mengdelitteratur som vitenskapelig dokumenterer ihvilken grad enkelte tiltak lykkes ellermislykkes. Näin ollen arviointi ei pelkästään paranna julkisen toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta,vaan se on myös vastaus kansalaisyhteiskunnanpitkään ja oikeutetusti vaatimaan avoimuuteenmoderneissa demokratioissa. Mange av de strategier og planer som erutarbeidet av Den europeiske unions (EUs) Toiminnan arvioinnin vaatimus on yhäuseammin toiminnan toteuttamisen ehtona Euroopassa, ainakin julkilausumissa jaaikomuksina. Fordi narkotikafenomenet og dets årsakerog konsekvenser er både sammensatte ogalvorlige, er evaluering av politikken pådette området spesielt nyttig. Erilaisten toimenpiteiden(ehkäisevä työ ja hoitotoimenpiteet yms.) ja lainsäädännön vaikutusten arvioiminen on yleistynyt huomattavasti viime vuosienaikana. Tehtävää on vielä paljon, mutta nykyään on ainakin saatavillakirjallisuutta, jossa käsitellään tieteellisestänäkökulmasta toimenpiteissä onnistumista ja epäonnistumista. Ved å åpnefor en begrunnet verdivurdering avvirkningene av offentlige tiltak, med andreord en vurdering basert på vitenskapeliggrunnlag, bidrar evaluering til åidentifisere behov, forbedret utvelgelse,planlegging og iverksetting av tiltak samten mer logisk fordeling av ressursene.Evaluering forhindrer også urimeligeforhåpninger som noen ganger, ufortjent,knyttes til visse tiltak før man vet nøyaktighva virkningen kan bli. Määritelmä På denne måten Arviointi: julkisten toimenpiteiden arvoa koskeva päätelmä, joka perustuu tarkasti määriteltyihin kriteereihin ja standardeihin.Päätelmässä keskitytään pääasiassa niihin tarpeisiin, joiden pitäisi toteutua toimenpiteiden avulla, sekä toimenpiteiden tuottamiintuloksiin (MEANS, 1999). Evaluering som sådan er ikke bare enaktivitet som muliggjør mer effektiv oghensiktsmessig offentlig innsats, men ogsåimøtekommer kravet om innsyn, noe somdet sivile samfunn lenge og med rette harbedt om i moderne demokratier. 3.huumeilmiöön kohdistuvien vaikutustenarviointi. Bedømmelsen gjelder hovedsakelig de behov intervensjonen skal dekke, og de virkninger som den oppnår (MEANS, 1999). Näiden kahden asiakirjan välillä tulisi ollajatkumo ja niiden tulisi olla keskenäänjohdonmukaisia, mikä ei tässä tapauksessaaina toteudu. 3.Evaluering av virkningene pånarkotikafenomenet. Euroopan unioninhuumausainestrategia jahuumausaineiden torjuntaakoskeva toimintasuunnitelmaja niitä koskeva arviointi Evaluering og Deneuropeiske unions strategi og handlingsplan mellom disse to dokumentene, noe somikke alltid er tilfelle her. Ensin mainittu tavoite on jo ollutväliarvioinnin kohteena, mutta kaksijälkimmäistä tavoitetta ovat vuoden 2004viimeisellä neljänneksellä tehtävän lopullisenarvioinnin pääkohteita. Dessuten er en delav de oppsatte målsettingene sværtgenerelle, og det er ikke satt opp kriterierfor å måle i hvilken grad strategien oghandlingsplanen lykkes eller mislykkes medå nå målsettingene. Tämän lisäksi tietyt tavoitteet ovat erittäinyleisiä, eikä kriteerejä strategian jatoimintasuunnitelman tavoitteidenonnistumisen tai epäonnistumisenmittaamiseksi ole olemassa. Mens den første målsettingen har værtgjenstand for midtveis-evaluering, er nr. Euroopan unionin huumausainestrategia jahuumausaineiden torjuntaa koskevatoimintasuunnitelma (2000–2004) seuraavattätä suuntausta: arviointi mainitaanensimmäistä kertaa ensisijaisen tärkeänätavoitteena molemmissa asiakirjoissa. 2og 3 hovedpunktene i den endeligeevalueringen, som skal finne sted i sistekvartal 2004. Tehtävä on kaikkea muuta kuin helppo,mutta siihen liittyvät tavoitteet ovat aiheellisiaja heijastavat laajaa käytäntöä monissa Euroopan unionin toimissa. EUs strategi og handlingsplan (20002004) er ikke noe unntak fra dennetrenden. For første gang er evaluering sattopp som prioritert målsetting i disse todokumentene. Toiseksi, koska arviointia koskeva mandaattion laaja, eikä sitä varten ole myönnettyerityisiä varoja, strategiaa jatoimintasuunnitelmaa, jotka eivät ole sitoviaasiakirjoja, on arvioitava kokonaisuutena,eli, arviointia on tehtävä kaikilla toimintaalueilla ja korkeatasoisesti. For det andre, siden evalueringsmandateter svært omfattende, uten at det er avsattressurser som står i forhold til oppgaven,må strategien og handlingsplanen, somikke er forpliktende instrumenter, evalueresunder ett, det vil si på alle tiltaksområderog et høyt ambisjonsnivå. Evalueringenskal oppfylle tre målsettinger: Näihin kunnianhimoisiin haasteisiinvastaamiseksi komissio, joka on vastuussaarvioinnista, on asettanut EMCDDA:ntoivomusten mukaan ohjausryhmän, johonkuuluu edustajia jäsenvaltioista, Euroopanparlamentista, Europolista, EMCDDA:sta jakomission eri pääosastoista (Eurostat, JAI,SANCO). For å håndtere disse ambisiøseutfordringene har Kommisjonen, som eransvarlig for evalueringen, etter EONNsønske opprettet en styringsgruppe medrepresentanter for medlemsstatene, Europaparlamentet, Europol, EONN ogen del av Kommisjonens direktorater(Eurostat, JAI, SANCO). Strategioissa määrätään yleiset linjaukset,kun taas toimintasuunnitelmissa linjaukset En strategi fastsetter felles retningslinjer,mens handlingsplanen omsetter disse i merkonkrete tiltak og målsettinger. Ohjausryhmä on kokoontunut neljä kertaa jalaatinut järkeviä ja perusteltuja tehtäväntarkennuksia (välineiden ja menetelmienmäärittely) sekä seurannut arviointiprosessia kokonaisuudessaan. 2.Evaluering av i hvilken gradgjennomføringen av planen oppfyllermålsettingene i strategien, og; Arvioinnin tulee täyttää seuraavat kolme tavoitetta: 1. toimintasuunnitelmassa määrättyjentoimenpiteiden toteuttamisastetta koskevaarviointi Styringsgruppen har hatt fire møter for åutarbeide rasjonelle, hensiktsmessige spesifikasjoner (fastsettelse av verktøy ogmetoder) og for å overvåke heleevalueringsprosessen. 2. kohde:Huumeiden terveydellevahingollisten vaikutusten esiintyvyydenmerkittävä vähentäminen En evaluering av virkningene av en politikkpå dette området vil uunngåelig støte påenorme tekniske og vitenskapelige problemer.Den forutsetter at man på vitenskapeliggrunnlag klarer å påvise et årsaksforholdmellom de tiltakene som er truffet ogfenomenets utvikling mellom to datoer. 1. indikaattori:Huumeisiin liittyvättartuntasairaudet Likevel er det et faktum at nå for første gang,vil detaljerte opplysninger om trender væretilgjengelig. Sama tulkintaongelma koskee komissionteettämän Eurobarometri-tutkimuksen tuloksia:vaikka vuosina 2002 ja 2004 tehdyt ”lyhyettilannekuvaukset” eurooppalaistenmielipiteistä ja erityisesti nuorten huumeitakoskevista mielipiteistä ovat kiinnostavia, onmahdotonta väittää, että nämä mielipiteet janäkemykset johtuisivat suoraan EU:nhuumeiden vastaisista poliittisista toimista,erityisesti huumeita koskevasta ehkäisevästätyöstä. Men som vanlig innenforsamfunnsvitenskapene er dette årsaksforholdetsvært vanskelig å påvise ettersom andrefaktorer (økonomiske og samfunnsmessigeendringer, annen offentlig politikk osv.) kanvære årsaken til de observerte endringene. Huumeilmiötä koskevan politiikan vaikutustenarviointi johtaa väistämättä teknisiin jatieteellisiin ongelmiin. Dette er bare noen av de spørsmålene disseverktøyene vil bidra til å gi svar på. Kuten yleensäsosiaalitieteissä tämä kausaliteetti on erityisenvaikea määrittää, koska muut tekijät(taloudelliset ja sosiaaliset muutokset, muut poliittiset linjaukset jne.) voivataiheuttaa tutkittavat muutokset. Det erikke tvil om at disse opplysningene ogsammendragene utgjør en velfundert,enestående base som vil være av stor nyttenår behov, innsats og prioriteringer skaldefineres på nasjonalt og europeisk plan forde kommende årene. Parametrit:a)HIV-tartunnan esiintyvyys (% tartunnan saaneita)pistoskäyttäjien keskuudessab)Hepatiitti C -viruksen esiintyvyys (% tartunnan saaneita)pistoskäyttäjien keskuudessac)Huumeiden pistoskäyttöön liittyväaidsin esiintyvyys koko väestössä Oppmerksom på at disse generelle vanskeneogså ville gjelde for en evaluering avstrategien og handlingsplanen, forsøktestyringsgruppen å sette evalueringen inn i enramme som sikret at disse vanskeligheteneble hensyntatt fra begynnelsen av ogrealistiske målsettinger fastsatt. Parametrit:d)Huumeisiin suoraan liittyvät kuolemat(määrä, esiintyvyys, aikasarjat)e)Kuolleisuusaste (kaikki syyt)huumeiden käyttäjien keskuudessa I dennehensikten ble det utarbeidet verktøy som villegjøre det mulig å angripe de tre ambisiøsemålsettingene for evalueringen avhandlingsplanen. Tietoisena siitä, että nämä yleiset ongelmatkoskevat myös strategiaa jatoimintasuunnitelmaa, ohjausryhmä yrittisijoittaa tehtävänsä sellaisiin kehyksiin, jotkatakaisivat sen, että näitä ongelmiakäsiteltäisiin alusta alkaen ja asetetuttavoitteet olisivat realistisia. Eksempler på indikatorer og parametre valgt for øyeblikksbildene Mål 2:Oppnå en vesentlig reduksjon ihyppigheten av helseskadeligevirkninger av narkotika.Indikator 1: Narkotika-relaterte infeksjonssykdommer Parametrer: a)HIV-prevalens (% smittet) blantintravenøse brukere av narkotika.b)Hepatitt C prevalens (% smittet) blantintravenøse brukere av narkotika.c)Insidens av Aids relatert tilinjeksjonsbruk av narkotika ibefolkningen generelt.Indikator 2:Narkotika-relaterte dødsfallog dødelighet Parametrer: d) Dødsfall direkte forbundet mednarkotikabruk (antall, grad, endring iforhold til referanse-året). e) Dødelighets-grad (alle årsaker) blant narkotikabrukere. Tätä tarkoitustavarten luotiin erilaisia välineitä, joiden avullavoitaisiin lähestyä toimintasuunnitelmanarvioinnin kolmea kunnianhimoista tavoitetta. Indikator 3:Bytte av sprøyter Parametrer: f) Beregning av antall sprøyter distribuert. g) Distribusjonsmetode. Onko huumehoidon saatavuusparantunut? Nämä ovat joitakin niistäkysymyksistä, joihin kaivataan vastauksiamainittujen välineiden avulla. Det ble besluttet at vurderingen avgjennomføringsgraden for handlingsplanen(fase 1) og oppnåelsesgraden formålsettingene i strategien (fase 2) skulle skjepå grunnlag av: Parametrit:f)Jaettujen pistosvälineiden määränarviog)Pistosvälineiden jakelumenetelmä Dette forutsetter at medlemsstatene setteropp klare, presise målsettinger for sinehandlingsplaner og en realistisk tidsplanfor gjennomføringen. Jäsenvaltiot toteuttavat omia toimenpiteitään,riippuen siitä, mikä niiden mielestä ontärkeää, ja nämä toimenpiteet on myösarvioitava. EONN og Europol bidrar tilevalueringen av Den europeiskeunions strategi og handlingsplanved å gi Kommisjonen informasjon,analyser og metodeverktøy (øyeblikksbilder og tematiskesammendrag). Tällaisessa tilanteessa EU:nstrategian ja toimintasuunnitelman arviointion nähtävä kansallista arviointityötätäydentävänä hankkeena. Denne informasjonen,analysene og verktøyene kan ikkebetraktes som evaluering somsådan. Ohjausryhmässä päätettiin, ettätoimintasuunnitelman toteuttamisasteenarviointi (1. vaihe) ja arviointi siitä, missämäärin toimintasuunnitelma on onnistunutsaavuttamaan strategiassa määrättyjätavoitteita (2. vaihe) tehtäisiin a) jäsenvaltioille ja Euroopan unionin elimillelähetettävällä kyselyllä, jossa arvioitaisiintehtyjä toimenpiteitä, ja b) EMCDDA:nlaatimien teemakohtaisten yhteenvetojenavulla, joilla kuvattaisiin toimintasuunnitelmassa priorisoiduilla toimintaalueilla saavutettuja keskeisiätuloksia (ks. laatikko). Det forutsetter likeledes at det utviklesaktiviteter for innsamling av sakliginformasjon, så vel som gjennomføring avforskningsprogrammer og ad hoc-studier avfenomenet, dets årsaker og konsekvenser. EMCDDA ja Europol osallistuvat Euroopan unioninhuumausainestrategian jahuumausaineiden vastaisentoimintasuunnitelman arviointiinantamalle komission käyttöön asiaakoskevaa tietoa, analyyseja jametodologisia välineitä (lyhyet tilannekuvaukset jatemaattiset yhteenvedot). a) spørreskjemaer sendt ut til medlemsstateneog de europeiske institusjonene for å fådetaljer om iverksatte tiltak, og b) tematiskesammendrag utferdiget av EONN (se boks)for å beskrive de viktigste resultateneoppnådd innenfor prioriterte tiltaksområder ihandlingsplanen. Kansallisten arviointimenettelyjen kehittäminen Utvikling av nasjonalevalueringspraks Jäsenvaltioiden tulisi sen takia kehittää omaakykyään tehdä arviointeja. Systemer for rutineobservasjon spiller ennøkkelrolle i evalueringen ved, under helegjennomføringsprosessen, å skaffeinformasjon slik at det blir mulig å justereoffentlig innsats underveis. Tehokkuudenmittaamisen tulisi perustua vahvaanpoliittiseen tahtoon, jonka avulla arvioinnillepystytään antamaan valtuus ja tarvittavatresurssit. De bidrar dessuten til å vurdereutgangssituasjon og sluttsituasjon samtmåle den innsatsen som er gjort og hvasom gjenstår. Tämä edellyttää, että jäsenvaltiotasettavat selkeät ja täsmälliset tavoitteet toimintasuunnitelmilleen ja realistisenaikataulun niiden toteuttamiseksi. Når det gjelder evalueringens 3. fase,virkningene av narkotikafenomenet, har EONN og Europol utarbeidet et verktøy(’øyeblikksbildet’) som beskriver de relevanteaspektene ved den epidemiologiskesituasjonen og de viktigste tiltakene i 1999og 2002-2003 (data publisert i 2004), medsikte på å avdekke trender mellom dissedatoene. Se edellyttää myös toimien kehittämistäasianmukaisen tiedon keräämiseksi sekähuumeilmiötä, sen syitä ja seurauksiakoskevien tutkimusohjelmien jaerityistutkimusten toteuttamista. Det er også fordi EUs strategiog handlingsplan ikke nødvendigvis dekkeralle nasjonale initiativer; avhengig av hvasom prioriteres, vil hver enkelt medlemsstativerksette spesielle tiltak, og disse må ogsåevalueres. Tämä arviointi ei toimi tehokkaimmallatavalla ennen kuin se voi käyttää hyväkseenvastaavia arviointeja kansallisella tasolla.Tämä johtuu ensinnäkin siitä, että suurin osatoimista, joilla on välittömiä vaikutuksiahuumeilmiöön, kuuluvat yksinomaanjäsenvaltioiden toimivaltaan. Selvfølgelig ble indikatorene og deskriptorervalgt slik at de kaster så mye lys som muligover de seks målene fastsatt i strategien ogplanen. Tämän lisäksi EU:n huumausainestrategia jahuumausaineiden vastainentoimintasuunnitelma eivät välttämättä katajäsenvaltioiden kaikkia aloitteita. Likevel er det ikke mulig her å foretaen effektevaluering (årsakssammenhengenmellom politikk og situasjon), bare pågrunnlag av aggregerte, kvantitative data. Huumeilmiön rutiiniseurantajärjestelmät ovattärkeitä arvioinnissa, koska niiden avullasaadaan sellaista tietoa, jonka avulla julkistatoimintaa voidaan tarkistaa säännöllisestikoko työprosessin aikana. Den samme begrensningen i fortolkingengjelder også for resultatene fra Eurobarometer-undersøkelsen utført på Arvioinnin kolmatta vaihetta varten, jokakoskee vaikutuksia huumeilmiöön, EMCDDAja Europol ovat yhdessä kehittäneet välineen(”lyhyt tilannekuvaus”), joka kuvaileehuumeisiin liittyvän epidemiologisen tilanteenolennaisia ulottuvuuksia yhdessä tärkeimpien,vuosien 1999 ja 2002–2003 huumeidenvastaisten toimien kanssa (tiedot julkaistaanvuonna 2004). Medlemsstatene bør derfor utvikle egne evalueringskapasiteter. Effektivitetsmålingene må være knyttet oppmot en uttrykt politisk vilje som medgir etmandat og hensiktsmessige ressurser. Tämän vaiheen tarkoituksenaon hahmottaa näiden kahden ajankohdanvälisiä kehityssuuntauksia. EONN og nettverket av nasjonalekontaktpunkter har gjort betydeligeframskritt på dette området. Indikaattorit jailmiön kuvaajat on tietenkin valittuvalaisemaan strategian jatoimintasuunnitelman kuutta tavoitealuetta niinselkeästi kuin mahdollista. I løpet av ti årmed hardt arbeid er pålitelig, objektiv ogstadig mer sammenlignbar informasjon blittsamlet inn, behandlet og analysert, bådeom den epidemiologiske situasjonen ogom tiltak og politikk. Vi har nå etoversiktsbilde av narkotikafenomenet i Europa, og et mer presist bilde i visseregioner i EU. että sitä koskevista arvosteluperusteista japainotuksesta on sovittu etukäteen. bedømmelse på grunnlag av kognitiveelementer, men involverer også opprettelseog institusjonalisering av forbindelsermellom vitenskap og politikk. Ne auttavat myös arvioimaan alku- jalopputilannetta sekä sitä, miten paljon ontehty ja mitä pitäisi vielä tehdä. Denne innsatsen må videreføres. Heidän on myös voitava antaa valtuudet jatarvittavat resurssit uusientiedonkeruuvälineiden suunnittelemiseen jakäyttöön ottamiseen. Et rasktoverslag over gjennomføringen av EONNsindikatorer og deskriptorer viser at flerefremskritt må gjøres, spesielt når detgjelder å bedre dataenessammenlignbarhet. Tämä ei kuitenkaan tarkoita sitä, ettäyksinomaan tietojärjestelmien tekniset jatieteelliset rajoitukset ohjaisivat poliittistapäätöksentekoa. Jokainen tietää, että onolemassa poliittisesti välttämättömiätavoitteita, joiden vaikutusta huumeilmiöön onmahdotonta ennustaa, esim. ”monialaisenyhteistyön parantaminen”. Dette betyr imidlertid ikke at den politiskebeslutningen må være underlagt informasjonssystemenes tekniske ogvitenskapelige begrensninger; alle vet atdet finnes uunngåelige politiskemålsettinger, hvis direkte innvirkning pånarkotikafenomenet likevel er vanskelig åanslå, for eksempel nødvendigheten av å«styrke samarbeidet mellominstitusjonene». Tällä alalla EMCDDA ja kansallisten huumeseurantakeskusten verkosto on edistynythuomattavasti. Dette gjelder særlig de statene som nåtiltrer EU. Kymmenen vuoden aikana ontehty paljon työtä luotettavan, objektiivisen jayhä vertailukelpoisemman, epidemiologistatilannetta, toimia ja politiikkaa koskevantiedon keräämiseksi, käsittelemiseksi jaanalysoimiseksi. Uten utholdenhet og tilstrekkeligressurser vil øyeblikksbildet av Europaforbli ufullstendig i mange regioner og formange temaer. Meillä on nyt mahdollisuusluoda kokonaiskuva huumeilmiöstä koko Euroopassa ja täsmällisempi kuva ilmiöstä EU:n eri alueilla. Det som står på spill, erkvaliteten på diagnosen over fenomenetstilstand og vår evne til å gjøre innsatsenpå området mer effektiv. Yhtä tärkeää on sisällyttää arviointi poliittisenpäätöksenteon prosessiin. Det er også nødvendig å harmonisere denpolitiske dagsorden – beslutningsprosessenog den vitenskapelige dagsorden –evalueringsprosessen. Sekä poliittista työjärjestystä, johonpäätöksenteko liittyy, että tutkimusta koskevaatyöjärjestystä, johon arviointi liittyy, onharmonisoitava. Tiedon keruuseen jakäsittelyyn käytettävä aika on voitavaennakoida, sillä muuten lopulliseen,aloitusajankohdan ja lopputilanteen väliseenarviointiin varattu aika voi olla liian lyhyt,kuten nykyisessä strategian jatoimintasuunnitelman arvioinnissa, jottastrategian ja suunnitelman kokonaisvaikutussaataisiin selkeästi esiin. Det vi kaller evalueringsapparatet, begrenser seg ikke til selveevalueringsprotokollen (alle tekniske ogvitenskapelige forutsetninger), men omfatterogså en definering av forbindelser mellomoppdragsgiveren, styringsgruppen ogevalueringsgruppen; ja til og med, i etpluralistisk evalueringsperspektiv, alle deandre aktørene som berøres av denoffentlige innsatsen, herunder sluttbrukerneog borgerne generelt. Vaakalaudalla onhuumeilmiön tilaa koskevan diagnoosin laatuja kykymme tehostaa käytettyjä toimia. Tiden det tar å samle inn og behandleinformasjon må tas med i beregningen. Luettelo EMCDDA:n tekemistätemaattisista yhteenvedoista Liste over tematiske sammendragutarbeidet av EONN Koordinointimekanismit jäsenvaltioissa Samordningsmekanismer imedlemsstatene. On kuitenkin oltava varovainen, ettei tee sitävirhettä, että kuvittelee tieteen voivanmäärätä poliittisia päätöksiä. Budsjettlinjenes utvikling i Deneuropeiske union. Eivät ainakaanpelkästään tutkijat tai arvioijat. Lovgivningstiltak imedlemsstatene. Euroopan unionin budjettikohtienkehitys Det kan være nyttig å gjennomføre enmidtveisevaluering av neste handlingsplan(forutsatt at handlingsplanen er av langnok varighet). Lainsäädäntötyö jäsenvaltioissa Narkotikabrukere og rettsligevirkemidler. Perustellun strategiantakana on arviointi Evaluering som kilden til enbegrunnet strategi Nuoria ja huumeita koskevat lait Lovgivning som gjelder narkotikaog ungdom. Huumeita koskevat säännökset EU:n ulkoisissa sopimuksissa Bestemmelser om narkotika ieksterne avtaler. Arviointiprosessin kuvailujäsenvaltioissa. Beskrivelse avevalueringsprosessene imedlemsstatene. On hyväksyttävä, että kaikkea eiole mahdollista arvioida ja ohjattava työ jaresurssit siihen mikä on mahdollista.Arvioitavat asiakirjat on myös laadittavasiten, että tavoitteet ovat johdonmukaisia,realistisia, selkeitä ja täsmällisiä. Ne on myös voitava tarkistaa, eli yhdistääkvantitatiiviseen tietoon tai indikaattoreihin,tai kvalitatiiviseen tietoon eli ilmiön kuvaajiin. For å gjøre en korrekt evaluering, kan vibegynne med å skape gunstigeforutsetninger for framtidige evalueringer.Det må defineres rammer for øvelsen, medandre ord, innskrenkninger ogbegrensninger, men samtidig ogsåakseptere at ikke alt lar seg evaluere, og konsentrere innsatsen og ressursene omdet som faktisk er evaluerbart. Arvioinnin integroiminen poliittiseen päätöksentekoprosessiin Integrering av evalueringeni politiske beslutningsprosesser Arviointi koostuu muustakin kuinhavainnoinnista ja seurannasta, koska seedellyttää tieteellisin menetelmin hankittuuntietoon ja analyysiin perustuvia arvopäätelmiä.Tällaisen päätelmän tekeminen edellyttää, Til slutt; det vil være helt grunnleggende atden nye strategien og handlingsplanen tarhensyn til perspektivskiftet som følger medutvidelsen av EU, på den ene siden fordivisse aspekter ved fenomenet sannsynligvisvil kreve særskilt oppmerksomhet og innsatsi de nye medlemsstatene, på den annensiden fordi på visse områder, somnarkotikasmugling eller Aids, problemenekan bli av et helt annet omfang med 25medlemsstater enn med 15. Tämä edellyttää, että huumausainestrategianja huumausaineiden vastaisentoimintasuunnitelman tehtävistä ja tavoitteistavastuussa olevien tulee siksi ottaa huomioonsekä olemassa olevat tietojärjestelmät ettäsellaiset tietojärjestelmät, jotka on luotavahyväksyttyjen prioriteettien seurantaa varten. Men ettersom denne evalueringen av EUsstrategi og handlingsplan bare berører de15 medlemsstatene, dvs. bare de som eromfattet av strategidokumentene, børinformasjon om situasjonen, tiltakene ogpolitikken i de ti nye medlemsstatene ogsåsamles inn og benyttes som et supplementtil grunnlaget for diagnostiseringen (ex ante-evaluering) av narkotikafenomenet iet utvidet EU. Koska nykyinen EU:n huumausainestrategian ja huumausaineiden vastaisentoimintasuunnitelman arviointi ei kuitenkaankoske muita kuin 15 jäsenvaltiota, muiden10 jäsenmaan tilannetta ja toimia sekätoimintalinjoja koskeva tieto on kerättävä jasitä on käytettävä täydentävänä tietonatehtäessä diagnoosia huumeilmiöstä (ex ante-arviointi) laajentuneessa EU:ssa.Näin uusi strategia ja toimintasuunnitelmavoivat vastata tulevaisuudessa esiin nouseviin haasteisiin. Dette forutsetter når mål og målsettingerutformes, at de som har ansvaret for åfastlegge strategien og handlingsplanen,tar hensyn til eksisterende informasjonssystemer og slike som måetableres for å sikre oppfølging av desatte prioriteringene. De må også ginødvendig mandat og nødvendigeressurser for å utarbeide innholdet i og få på plass disse nye instrumentene forinformasjonsinnsamling. Tilannekatsaukset julkaistaan kuusi kertaa vuodessa Euroopan unionin 20 virallisella kielelläsekä norjaksi. Orienteringene utkommer tre ganger i året på Den europeiske unions 20 offisielle språk samt norsk. Originalspråk: fransk. Euroopan unionin huumausainestrategian ja huumausaineiden vastaisen toimintasuunnitelman(2000–2004) arviointi – näkökohtia tomintalinjoiksi Evaluering av Den europeiske unions strategi og tiltaksplan (20002004) –Politiske betraktninger 1.Arviointi on oleellinen ehto julkisen toiminnanlainmukaisuudelle ja läpinäkyvyydelle. 1.Evaluering er en avgjørende forutsetning for transparensog legitimitet for offentlige tiltak. Sellaisen tunnetusti kiistanalaisen ja monimutkaisen ilmiön,kuten huumeiden osalta arviointi on keskeinen poliittistenlinjausten parannuksia mahdollistava keino. Når det gjelder narkotika, som er et særlig kontroversieltog komplekst område, er evalueringen dessuten et av deviktigste verktøyene for å forbedre kvaliteten på offentligpolitikk. 4.Jotta EU:n arviointiväline toimisi mahdollisimmantehokkaasti, sen tulee käyttää hyväkseen vastaaviapolitiikan arviointeja jäsenvaltioissa. 4.For å kunne utnyttes til fulle må Den europeiske unionsevalueringsverktøy kunne støtte seg på en evaluering avpolitikken medlemsstatene har gjennomført. Tämä edellyttää, ettäjäsenvaltiot pyrkivät sisällyttämään toimintasuunnitelmiinsaselkeät ja täsmälliset tavoitteet, realistiset aikataulutsuunnitelmien toteuttamiseksi, tiedonkeruu- jaarviointivälineet sekä asianmukaiset resurssit. Dette forutsetter at medlemsstatene må prøve å gi sine handlingsplaner klare og presise målsettinger, enrealistisk tidsplan for gjennomføring, informasjons- ogevalueringsverktøy samt bevilge ressurser. 5.Arvioinnin on myös oltava osa poliittista päätöksentekomenettelyä. 5.Evalueringen må settes inn i den politiske beslutningsprosessen. Se on päätöksenteon käytössäoleva työkalu, jonka avulla on mahdollista tunnistaatulevaisuuden ohjelmiin ja arviointitoimiin liittyvätseuraukset ja haasteet, ja tiedottaa niistä asianomaisillehenkilöille. Den er et verktøy som skal tjenepolitiske beslutninger og muliggjøre identifiseringen avimplikasjoner og utfordringer for det framtidigeprogram- og evalueringsarbeidet og formidle disse tilberørte parter. 2.EU:n huumausainestrategian ja huumausaineiden vastaisentoimintasuunnitelman arviointi on vaikeaa siihen liittyvistäerilaisista rajoituksista johtuen, mutta vuoden 2004 lopussa Euroopan toimielimien ja jäsenvaltioiden käytössä onensimmäisen kerran asiaankuuluvaa tietoatoimintasuunnitelman alkamisen ja loppumisen välillätapahtuneesta kehityksestä sekä tietoa siitä, mitä vielä on tehtävä. 2.Evalueringen av Den europeiske unions strategi oghandlingsplan er vanskeliggjort av et antallbegrensninger, men for første gang vil EUs institusjonerog medlemsstater mot slutten av 2004 ha tilgang tilsaklig informasjon om de framskritt som er gjort i tidenmellom handlingsplanens oppstart og avslutning så velsom den innsats som fortsatt gjenstår. 6.Kun lainsäätäjät Euroopassa asettavat uusien strategioidenja toimintasuunnitelmien tehtäviä ja tavoitteita, heidän tuleeottaa huomioon tehdyn arvioinnin tulokset ja seuratayhteisesti hyväksyttyjen prioriteettien toteutumistaasianmukaisia indikaattoreita tarjoavan arviointivälineenavulla. 3.Kommisjonen, med støtte fra Europol og EONN haretablert et eget evalueringsverktøy som ikke bare gjørdet mulig å måle i hvilken grad aktivitetene fastsatt ihandlingsplanen er gjennomført, men også å skjelnetrender for hele perioden. 3.Komissio on EMCDDA:n ja Europolin tuella kehittänyt uudenarviointivälineen, jonka avulla voidaan sekä mitata missämäärin toimintasuunnitelmassa esitetyt toimenpiteet ovattoteutuneet että tuoda näkyviin kyseisen ajanjaksonkehityssuuntauksia. 6.Når europeiske lovgivere fastsetter mål og målsettingerfor den nye strategien og handlingsplanen, må de tahensyn til resultatene fra evalueringen og sikre at deinnførte prioriteringene følges opp ved hjelp av et egnetindikatorapparat. De må også regne medperspektivendringen i forbindelse med utvidelsen av Deneuropeiske union. VIRALLINEN JULKAISIJA:Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto.© Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2004JOHTAJA:Georges Estievenart TOIMITTAJA: Joëlle Vanderauwera KIRJOITTAJAT: Henri Bergeron, Philippe Roux GRAAFINEN SUUNNITTELU: Dutton Merrifield Ltd, UKPrinted in Italy OFFISIELL UTGIVER:Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner.© Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk, 2004.ADMINISTRERENDE DEREKTOR: Georges Estievenart.REDAKTØR: Joëlle Vanderauwera.FORFATTER: Henri Bergeron, Philippe Roux.GRAFISK UTFORMING:Dutton Merrifield Ltd, UK.Printed in Italy Tiedote Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskukselta Informasjonsblad fra Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk Huumeiden yliannostus – merkittävä vältettävissä oleva nuorten kuolinsyy vuoksi menetettyjen elinvuosien määrä lähestyy miehillä tieliikenneonnettomuuksien vastaavaa osuutta. Overdose — en vesentlig årsak til unødvendige dødsfall blant unge med inntak av opiater. I en del land nærmer seg antall tapte leveår på grunn av overdose blant menn antall tapte leveår på grunn av trafikkulykker. Huumeisiin liittyvät kuolemat lisääntyivät Euroopassa koko 1990-luvun. Narkotikarelaterte dødsfall er et komplekst fenomen og omfatter både dødsfall som direkte skyldes overdoser og dødsfall som indirekte skyldes bruk av narkotika, f.eks. ved spredning av infeksjonssykdommer som AIDS og hepatitt når flere deler sprøyteutstyr, samt ulykker, vold og selvmord i ruspåvirket tilstand. Viime aikoina olemme saaneet tietoja, joiden mukaan yliannostuksiin kuolleiden määrä on vakiintunut tai jopa pienenemässä. Etter å ha hatt en konstant økning i antallet narkotikarelaterte dødsfall gjennom hele 1990-tallet har vi nå i Europa data som viser at antallet overdosedødsfall flater ut eller til og med går ned. Tämä on rohkaiseva tieto, mutta meillä ei ole varaa tuudittautua tyytyväisyyteen, sillä yliannostuskuolemien määrä pysyttelee edelleen ennätyksellinen korkealla tasolla ja huumeiden yliannostus kuuluu yhä Euroopassa tärkeimpiin vältettävissä oleviin nuorten kuolinsyihin. Dette er oppmuntrende nyheter, men vi kan ikke tillate oss å slappe av, for antallet overdosedødsfall er på historisk høye nivåer, og narkotikaoverdoser er fortsatt en av de viktigste årsakene til dødsfall blant unge i Europa, dødsfall som helt klart kunne vært unngått. Huumeidenkäyttäjien hiv-tartuntoihin vaikuttavan riskikäyttäytymisen vähentämiseen on suunnattu merkittäviä ponnisteluja, ja ne yhdessä huumehoitojen kehittymisen kanssa ovat vähentäneet kokonaiskuolleisuutta. Store anstrengelser har blitt gjort for å redusere atferd som medfører risiko for spredning av HIV blant narkotikabrukere, og disse sammen med framskrittene innen narkotikabehandlingen, har ført til en reduksjon i dødeligheten. Huumeiden yliannostuksiin ei ole toistaiseksi kiinnitetty yhtä paljon huomiota, vaikka koko EU:n alueella yliannostukset ovat nykyisin syynä huumeiden pistoskäyttäjien kuolemiin paljon useammin kuin muut syyt, esimerkiksi aids. Det har ikke vært like stort fokus på overdoser, og for EU sett under ett, er overdoser nå den største dødsårsaken blant sprøytebrukere – til og med større enn AIDS. Euroopan unionin nykyisessä huumestrategiassa ja toimintasuunnitelmassa kiinnitetään huomiota erityisesti huumekuolemiin. Narkotikarelaterte dødsfall er definert som et særlig satsingsområde i Den europeiske unions narkotikastrategi og handlingsplan. Vaikka voidaankin kiistellä siitä, onko huumeiden yliannostuksista johtuvia kuolemantapauksia onnistuttu merkittävästi vähentämään, monissa maissa on otettu käyttöön huumeiden yliannostusten vähentämiseen tähtääviä toimenpiteitä ja asia mainitaan nimenomaisena tavoitteena kansallisissa huumestrategioissa. Selv om det kan diskuteres hvorvidt det er oppnådd en vesentlig reduksjon i antallet overdosedødsfall, har mange land gjennomført overdose-reduserende tiltak, og har en vesentlig reduksjon i antallet overdosedødsfall som et klart mål i sine nasjonale narkotikastrategier. Jokin aika sitten antamassaan suosituksessa Euroopan unionin neuvosto tähdensi tätä tavoitetta ja kehotti jäsenvaltioita ottamaan käyttöön monia erityyppisiä toimenpiteitä, joilla voidaan vähentää huumeiden yliannostuksista johtuvia kuolemia. I en fersk rekommandasjon understreker Det europeiske råd betydningen av denne målsettingen og ber medlemsstatene iverksette en rekke tiltak for å redusere antallet overdosedødsfall. Vuodesta 1990 lähtien Länsi-Euroopassa on ilmoitettu lähes 100 000 äkillistä huumekuolemaa, joista useimmat voidaan luokitella opiaattien käyttöön liittyviksi yliannostuksiksi. Eräissä maissa yliannostusten Siden 1990 er nærmere 100 000 akutte, narkotikarelaterte dødsfall rapportert i Vest-Europa, og de fleste av disse kan beskrives som overdoser av narkotika i forbindelse Kuolemantapausten määrä pysyttelee silti ennätyksellisen korkealla tasolla, joten tarvitaan yhä järjestelmällisempiä toimenpiteitä toimintasuunnitelmassa esitetyn yliannostuksista johtuvien kuolemien määrän merkittävän vähentämisen tavoitteen toteuttamiseksi. Tiltakene synes å begynne å bære frukt i og med at det faktisk nå observeres en viss nedgang i overdosedødsfall. Imidlertid er antallet dødsfall fortsatt på historisk høyt nivå, og det må gjøres en mer systematisk innsats hvis handlingsplanens mål om en vesentlig reduksjon i antallet overdosedødsfall skal oppnås. Määritelmiä Definisjon Tässä tiedotteessa ”yliannostuskuolemilla” tarkoitetaan kuolemantapauksia, jotka johtuvat suoraan yhden tai useamman huumeen käytöstä. Med «overdose-dødsfall» mener vi her; dødsfall som er direkte forårsaket av ett eller flere narkotiske stoff. Yliannostuskuolema tapahtuu yleensä pian aineen tai aineiden ottamisen jälkeen. Overdosedødsfall inntreffer vanligvis innen kort tid etter at stoffet eller stoffene er inntatt. Näitä kuolemia kutsutaan ”myrkytyksiksi” tai ”huumekuolemiksi”. De omtales som «forgiftninger» eller «narkotikainduserte dødsfall». Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen (EMCDDA) käyttämä määritelmä huumekuolemista viittaa näihin tapauksiin, eivätkä siihen näin ollen sisälly huumeiden käyttöön välillisesti liittyvät kuolemat. Det er slike tilfeller EONNs definisjon på narkotikarelaterte dødsfall omfatter, ikke dødsfall som indirekte er knyttet til bruk av narkotika. Lisäksi se on tällä hetkellä kaikkein yleisin huumeiden pistoskäyttäjien kuolinsyy. Generelt blir tiltak for forebygging av overdose, inkludert opplæring og strategiske tiltak for å redusere dødelighet og sykelighet, stadig vanligere. Huumekuolemien vähentäminen on EU:n ja sen jäsenvaltioiden asettama terveyspoliittinen tavoite. En reduksjon i antallet narkotikarelaterte dødsfall er et folkehelsepolitisk mål i EU og dets medlemsstater. Yliannostusten uhrit ovat useimmiten 20–40-vuotiaita miehiä, jotka ovat enimmäkseen opiaattien pistoskäyttäjiä, kodittomia ja syrjäytyneitä. Overdoseofrene er hovedsakelig menn i alderen 20 til 40 år, som i de fleste tilfeller injiserer opiater, og ofte er hjemløse eller marginaliserte. Vaikka yliannostuskuolemien kokonaismäärä EU:ssa on edelleenkin erittäin suuri, eräissä maissa on havaittu viime vuosina myönteistä kehitystä. Selv om det totale antall overdosedødsfall i EU fortsatt er svært høyt, har en del land i de senere årene observert en positiv trend. Eräissä uusissa jäsenvaltioissa voidaan kuitenkin päätyä vastaavanlaiseen kehitykseen kuin Länsi-Euroopan maissa heroiiniepidemian alkuvaiheessa. En del av de nye medlemsstatene kan stå overfor en utvikling i likhet med den man hadde i Vest-Europa i begynnelsen av heroinepidemien. Yliannostuskuolemat ja niitä aiheuttaneet aineet Overdosedødsfall og rusmidler som er involvert Heidän yleinen kuolleisuutensa on karkeasti arvioiden 10–20 kertaa niin suuri kuin vastaavan ikäisellä väestöllä yleensä. En del studier har funnet at 20-30 % av aktive heroinbrukere har opplevd en ikkefatal overdose i løpet av det siste året, og 50-70 % minst en gang i livet. Anslagsvis 5 % av alle opiatoverdoser får dødelig utfall. EU:ssa useimmat yliannostuksen uhrit ovat nuorehkoja, 20–45-vuotiaita, keski-iältään noin 30 vuotta. I EU er de fleste overdoseofre unge mennesker, dvs. i alderen 20-45 år, gjennomsnittlig i trettiårene. Useimmiten uhrit ovat miehiä, joiden osuus vaihtelee eri jäsenvaltioissa 70 prosentista 93 prosenttiin. I de fleste tilfeller er ofrene menn, varierende mellom 70 % og 93 % i ulike EU-land. Heroiinin käytön aloittaminen uudelleen huumeettoman jakson, erityisesti vieroitushoidon tai vankilatuomion, jälkeen on havaittu toiseksi suureksi riskitekijäksi huumeiden yliannostuksessa. opiater går nemlig raskt tilbake, og dette er noe brukerne kanskje ikke er klar over. Opiaatittoman kauden aikana käyttäjän aineensietokyky häviää, mitä käyttäjät eivät useinkaan huomaa tai tiedä. Selvmordstallene for sprøytebrukere er høye. Narkotikabrukere som har hatt depresjoner, er særlig utsatt. Euroopassa rekisteröidään vuosittain yli 8 000 äkillistä huumekuolemaa. Hvert år rapporteres mer enn 8 000 akutte narkotikarelaterte dødsfall i Europa. Vuodesta 1990 vuoteen 2002 Euroopan unionin 15 ”vanhaa” jäsenvaltiota ilmoittivat EMCDDA:lle lähes 100 000 äkillistä huumekuolemaa. I perioden fra 1990 til 2002 ble det til EONN rapportert nærmere 100 000 akutte narkotikarelaterte dødsfall i EUs 15 «gamle» medlemsstater. Luvut kuvaavat Euroopan unionin yliannostuskuolemien minimimäärää, sillä monissa maissa rekisteröinti on luultavasti puutteellista. Disse tallene representerer et minimum for Europa, fordi det sannsynligvis forekommer underrapportering i mange land. Yliannostus on heroiininkäyttäjien suurin kuolinsyy koko EU:ssa ja huomattavasti merkittävämpi kuolemaan johtava tekijä kuin muut seikat, esimerkiksi aids. Blant heroinbrukere i EU er overdose den langt hyppigste enkeltårsaken til død, og overdoser tar langt flere liv enn f.eks. AIDS. Vaikka hiv/aids aiheuttaakin huomattavia terveysongelmia huumeiden pistoskäyttäjien keskuudessa, vuonna 2000 kirjattiin 1 507 aidsista johtuvaa pistoskäyttäjien kuolemantapausta, kun taas yliannostuskuolemia oli kaikkiaan 8 838. Selv om HIV/AIDS fortsatt er et stort helseproblem blant sprøytebrukere, var det i år 2000, av totalt 8 838 overdosedødsfall, 1 507 overdosedødsfall blant AIDS-pasienter. Itsemurhaluvut ovat huumeiden pistoskäyttäjien keskuudessa suuret. De som setter sprøyter på offentlig sted synes å ha større risiko for overdose. Erityisen itsemurhaalttiita ovat masennusta sairastaneet huumeidenkäyttäjät. Dette er mer utbredt blant hjemløse og for særlig marginaliserte grupper. Useista tutkimuksista on käynyt ilmi, että opiaatteja käyttävien miesten kuolleisuus on suurempi kuin naisten. Ulike studier har funnet høyere dødelighet blant mannlige opiatbrukere enn blant kvinnelige. Osa näistä sukupuolieroista selittynee miesten yleisemmällä riskikäyttäytymisellä, johon luetaan käytön aloittaminen nuorempana, sekakäyttö ja alkoholinkäyttö, piikittäminen yksin sekä miesten suurempi osuus vangeista. Noen av forskjellene mellom kjønnene kan forklares med at risikoatferd er mer utbredt blant menn, f.eks. tidlig debutalder, blandingsmisbruk og bruk av alkohol, at sprøytene settes når de er alene, eller at de oftere sitter i fengsel. Julkisilla paikoilla huumeita pistämällä käyttävät näyttävät olevan suuremmassa yliannostusvaarassa, ja julkinen piikittäminen on yleisempää asunnottomien ja erityisen syrjäytyneiden keskuudessa. Opiater foreligger i de aller fleste tilfeller av registrerte overdosedødsfall i Europa og spiller sannsynligvis en nøkkelrolle, selv om de hos overdoseofre ofte finnes i kombinasjon med andre rusmidler. Yliannostuskuolemilla on taipumus sattua pikemminkin kokeneille, ankarammin riippuvuudesta kärsiville käyttäjille kuin nuorille ja kokemattomille. En del opiatbrukere rapporterer om hyppige ikke-fatale overdoser, og denne gruppen har sannsynligvis en uforholdsmessig stor risiko for å oppleve en dødelig overdose. Jotkut opiaattien käyttäjät ovat maininneet toistuvista, vähemmän kuolettavista yliannostuksista; heillä myöhemmän kuolemaan johtavan yliannostuksen riski on suhteettoman suuri. Overdose-dødsfallene synes helst å forekomme blant erfarne eller mer avhengige brukere, snarere enn blant yngre eller mer uerfarne brukere. Opiaattien yliannostus on monien EU:n jäsenvaltioiden nuorten yleisimpiä kuolinsyitä, erityisesti kaupunkien miespuolisessa väestössä. I mange EU-land er opiatoverdoser en av de hyppigste årsakene til dødsfall blant unge, særlig unge menn i urbane områder. Muutamissa Euroopan kaupungeissa tehdyissä tutkimuksissa on arvioitu, että yliannostuskuolemien osuus kaikista 15–35-vuotiaiden miesten kuolemista oli 15 prosenttia (München vuonna 1995), 17 prosenttia (Barcelona vuonna 1995) tai 33 prosenttia (Suur-Glasgow vuonna 2003). På grunnlag av studier gjennomført i en del europeiske byer, er det anslått at overdosedødsfall sto for henholdsvis 15 % (München 1995), 17 % (Barcelona 1995) og 33 % (Stor-Glasgow 2003) av alle dødsfall blant menn i alderen 15-35 år. Useimmissa EU:n valtioissa yliannostukseen kuollaan yhä vanhempana, mikä viittaa ”kohortin ikääntymisvaikutukseen”. I de fleste landene i EU synes overdoseofrene å bli eldre, noe som tyder på en ’aldrende kohorteffekt’. Suomi ja jossain määrin myös Kreikka ja Yhdistynyt kuningaskunta tekevät poikkeuksen tähän suuntaukseen, mikä voi olla merkki opiaattien käytön yleistymisestä näissä maissa viime vuosina. Finland, og i noen mindre grad Hellas og Storbritannia, er unntak fra denne trenden, noe som muligens antyder en økende forekomst av opiatbruk de siste årene i disse landene. Koska monet opiaattien yliannostukset tapahtuvat muiden käyttäjien ollessa läsnä, mahdollisuus nopeisiin hoitotoimiin on olemassa. Fordi mange opiatoverdoser forekommer når andre brukere er til stede, finnes det mulighet for å få hjelp i tide. Tutkimusten mukaan huumeiden yliannostuksen havaitsijat kuitenkin reagoivat usein väärin tai liian hitaasti. Imidlertid viser en del studier at de som er vitne til overdoser, ofte reagerer feil eller ikke griper inn tidlig nok. Syynä tähän ovat muun muassa tiedon puute, yliannostuksen tunnistamisen vaikeus ja pelko poliisin saapumisesta paikalle. Grunnene kan være mangel på kunnskap, problemer med å identifisere en overdosesituasjon eller frykt for politiet. Yliannostusten olosuhteista ollaan hyvin perillä Omstendighetene rundt overdosene er godt kjent Tietyn yhteisön yliannostuskuolemien määrä riippuu huumeiden pistoskäyttäjien määrästä (pikemminkin kuin väestön kokonaismäärästä) sekä yliannostusten esiintymistiheydestä ja niihin liittyvästä kuolintodennäköisyydestä huumeiden pistoskäyttäjien keskuudessa. Omfanget av overdosedødsfall i et samfunn vil avhenge av antall sprøytebrukere (mer enn av antallet innbyggere i den aktuelle befolkningen) og av insidensen av overdoser og dødelighetstall blant sprøytebrukere. Näiden muuttujien seuraaminen on välttämätöntä, jotta ymmärrämme muutokset yliannostuskuolemissa sekä toteutettujen toimien vaikutuksen. Dette er parametre som må overvåkes for å forstå hvorfor antallet overdosedødsfall går opp eller ned samt hvilken effekt de ulike tiltakene har. Opiaattien pistoskäyttö lisää tuntuvasti yliannostuksen riskiä; heroiinin käyttö polttamalla tai hengittämällä voi aiheuttaa yliannostuksia, mutta riski on huomattavasti pienempi. På grunnlag av forskning som er gjort på omstendighetene omkring overdosetilfeller, er det utarbeidet tiltak som tar sikte på risikosituasjoner eller særlig utsatte grupper. Yliannostusolosuhteita koskevasta tutkimuksesta saatuja tietoja on hyödynnetty kehitettäessä toimia, jotka kohdennetaan riskitilanteisiin ja -yksilöihin ja joita yhdistämällä voidaan vähentää merkittävästi huumeiden käytön välittömistä vaikutuksista johtuvia kuolemia. Til sammen har disse tiltakene bidratt til å oppnå en betydelig reduksjon i antallet dødsfall som skyldes de umiddelbare følgene av inntak av narkotika. Pääasiassa nuorten käyttäjien kohtaloksi koituvat opiaattien yliannostukset aiheuttavat huomattavan suuren menetettyjen elinvuosien määrän. Siden opiatoverdoser er noe som hovedsakelig forekommer blant yngre mennesker, representerer de også et betydelig antall tapte leveår. Esimerkiksi Englannissa ja Walesissa opiaattien yliannostusten osuuden arvioitiin vuonna 1995 olleen 5 prosenttia miesten kaikista menetetyistä elinvuosista, mikä lähestyy jo tieliikenneonnettomuuksissa menetettyä määrää. I England og Wales ble det i 1995 anslått at opiatoverdoser representerte 5 % av alle tapte leveår blant menn, eller nesten like mange som går tapt i trafikkulykker. Hoitoa saavien huumeidenkäyttäjien määrän lisääminen, erityisesti opiaattikorvaushoidossa olevien heroiininkäyttäjien osuuden kasvattaminen, voi vähentää yliannostuskuolemien yleisyyttä. En økning i andelen narkotikabrukere som får behandling, særlig andelen heroinbrukere som får substitusjonsbehandling med opioider, kan redusere antallet overdosedødsfall. Yliannostuksen lisäksi opiaattien käyttäjillä, erityisesti pistoskäyttäjillä, on suurempi riski kuolla aidsiin ja muihin syihin, mukaan lukien väkivalta, onnettomuudet ja itsemurhat. Selv om mengden heroin som inntas synes å spille en rolle ved overdosedødsfall, er det store variasjoner i heroininnholdet i blodet hos overdoseofre, og hos mange er det forholdsvis lavt. Hoidon piiriin kuulumattomien huumeidenkäyttäjien tavoittaminen ja heidän saamisensa huumehoitopalvelujen Heroinbruk etter en tids avholdenhet, særlig etter avrusning eller etter et fengselsopphold, er identifisert som en annen viktig risikofaktor for narkotikaoverdose. Toleransen overfor Vaikka käytetyn heroiinin määrä näyttää vaikuttavan merkittävästi yliannostuskuolemiin, yliannostukseen kuolleiden verestä mitattu heroiinitaso vaihtelee suuresti ja on monilla uhreilla suhteellisen alhainen. Å nå ut til ubehandlede populasjoner av narkotikabrukere og sette dem i kontakt med rusmiddeltjenesten, er et viktig skritt i arbeidet for å lære dem å unngå risikosituasjoner og motivere dem til å søke behandling. Individuelle vurderinger for overdoserisiko burde prioriteres. Heroiinin yhteiskäyttöä muiden aineiden kanssa ja tästä aiheutuvaa sekakäytön toksisuutta pidetäänkin merkittävänä riskitekijänä heroiinin yliannostustapauksissa. I tillegg til risikoen for overdose har opiatbrukere, i særdeleshet de som injiserer stoffet, økt risiko for å dø av AIDS eller andre årsaker, deriblant vold, ulykker og selvmord. Sekakäytön toksisuuteen liitetään erityisesti muut keskushermostoa lamauttavat aineet, ennen muuta alkoholi ja bentsodiatsepiinit. Opiatbrukere har en total dødelighet som er 10-20 ganger høyere enn samme aldersgruppe i befolkningen generelt. Tutkimustiedot viittaavat kaiken kaikkiaan vahvasti siihen, että huumeiden yliannostuksia pystytään vähentämään merkittävästi vain toteuttamalla monia erityyppisiä toimenpiteitä, jotka kohdennetaan yliannostuksiin liittyvän riskikäyttäytymisen eri osa-alueisiin. Når det gjelder forebygging, trenger narkotikabrukerne å eksponeres for hensiktsmessig utformede budskap som tar for seg alle sider ved risikoatferd. Yliannostuksen ehkäisy on otettava osaksi kokonaisvaltaista lähestymistapaa, jota sovelletaan huumeidenkäyttäjiin ja joka sisältää myös toimet tämän väestöryhmän yleisiin terveys- ja sosiaaliongelmiin tarttumiseksi. Gjentatt eksponering er det som mest sannsynlig fører til atferdsendring. Budskapet om å redusere sprøytebruken bør understrekes. Huumeidenkäyttäjät on saatava havaitsemaan asianmukaisesti laadittuja viestejä, joissa käsitellään riskikäyttäytymisen eri puolia ja riskien ehkäisyä. narkotikadødsfall bare kan oppnås ved et bredt spekter av tiltak som kan ta hensyn til de ulike aspektene i forbindelse med risikoatferd. Toistuva viestien kohtaaminen muuttaa käyttäytymistä todennäköisimmin. Huumeiden pistoskäytön vähentämisen viestiä onkin korostettava. Forebygging av overdoser må inngå som en del av en mer helhetlig tilnærming til narkotikabrukerne, som også omfatter tiltak som tar for seg de mer generelle helsemessige og sosiale problemene denne gruppen har. EU:n 15 vanhassa jäsenvaltioissa huumeiden yliannostuskuolemat lisääntyivät huomattavasti 1980-luvulla ja 1990-luvun alussa, mikä todennäköisesti johtui heroiinin pistoskäytön nopeasta leviämisestä monissa maissa. På 1980-tallet og tidlig på 1990-tallet gikk antall dødsfall som følge av overdoser av narkotika kraftig opp i de tidligere 15 medlemsstatene i EU, noe som sannsynligvis gjenspeiler den raske utbredelsen av heroininjisering i mange land. Yleinen noususuuntaus jatkui 1990-luvun puolivälistä sen loppuun, joskaan ei yhtä jyrkkänä. Den generelle oppadgående trenden fortsatte utover på 1990-tallet, uten å være like markant. Vuonna 2000 EU:n jäsenvaltioissa ilmoitettiin 8 838 kuolemantapausta. Vuonna 1990 vastaava luku oli 6 284, joten yliannostuskuolemat lisääntyivät tänä aikana 40 prosentilla. I 2000 ble det rapportert 8 838 overdosedødsfall i EU, mot 6 284 i 1990, dvs. en økning på 40 % i løpet av perioden. Kuolemantapauksien vähentäminen – EU:n terveyspolitiikan keskeinen tavoite Reduksjon i antallet dødsfall — et folkehelsepolitisk hovedmål i Europa Vuodesta 2000 vuoteen 2001/2002 monet EU:n jäsenvaltiot ilmoittivat yliannostuskuolemien jossain määrin vähentyneen; tuoreet, tosin alustavat, tiedot antavat olettaa suuntauksen jatkuvan. Fra 2000 til 2001-02 rapporterte mange EU-land om en viss nedgang i overdosedødsfall, og nyere (men foreløpige) data tyder på at denne trenden fortsetter. Kuitenkin koko EU:ssa yliannostuskuolemien määrä pysyttelee edelleen ennätyksellisen korkealla tasolla (8 306 kuolemantapausta vuonna 2001, mistä vuodesta on saatavissa uusinta vertailukelpoista tietoa). Men på EU-plan ligger antallet overdosedødsfall fortsatt på et historisk høyt nivå (8 306 i 2001, det siste året med sammenlignbare data). Huumeidenkäyttäjien taitoa tunnistaa yliannostus omassa vertaisryhmässään ja valmiuksia reagoida siihen asianmukaisesti on parannettava. Det er også nødvendig å heve narkotikabrukernes kompetanse slik at de vil kjenne igjen overdoser hos andre og vite hvordan de skal reagere i en overdosesituasjon. Tähän sisältyy perusensiavun antaminen, esimerkiksi uhrin asettaminen kylkiasentoon ja hänen kanssaan oleminen ambulanssin tuloon saakka. Her tenker vi på grunnleggende førstehjelpstiltak, som å legge vedkommende i stabilt sideleie og vente sammen med ham eller henne til sykebilen kommer. Poliisin läsnäoloa yliannostustapauksissa sääntelevillä ohjeilla olisi varmistettava, etteivät yliannostuksen havaitsijat pelkää kutsua paikalle ambulanssia. Politiet bør ha retningslinjer som sikrer at personer som er vitne til en overdose ikke skal behøve å føle frykt for å ringe etter sykebil. Eräissä maissa on otettu käyttöön tiloja, joissa huumeidenkäyttäjiä ohjataan käyttötavoissa koulutetun henkilöstön valvonnassa. En del land har innført sprøyterom hvor brukerne kan innta stoff under tilsyn av personale med særlig opplæring. Näihin tiloihin tulevat huumeiden pistoskäyttäjät välttävät piikittämiseen yleisillä paikoilla liittyvät riskit. Sprøytebrukere som bruker disse tilbudene unngår dermed de risikoene som er forbundet med sprøytebruk på offentlig sted. Tällaisten toimien järjestäminen on edelleen kiistanalainen kysymys. Sprøyterom er imidlertid fortsatt et kontroversielt tema. Euroopan unionin huumestrategiassa vuosille 2000–2004 käsitellään huumeidenkäytön aiheuttamien vakavien terveyshaittojen vähentämistä, mihin sisältyy tavoitteeksi otettu huumekuolemien määrän merkittävä vähentäminen viiden vuoden kuluessa. Den europeiske unions narkotikastrategi for 2000-2004 tar sikte på en nedgang i de alvorlige helseproblemene som er forbundet med bruk av narkotika, og har som mål i løpet av fem år å oppnå en vesentlig reduksjon i antallet narkotikarelaterte dødsfall. Euroopan unionin neuvoston suosituksessa 18. kesäkuuta 2003 korostettiin tarvetta ehkäistä ennalta ja vähentää huumeriippuvuuteen liittyviä terveyshaittoja sekä kehotettiin jäsenvaltioita ottamaan käyttöön lukuisia erityyppisiä konkreettisia palveluja ja toimia erityisesti yliannostuskuolemien vähentämiseksi. I en rekommandasjon fra Det europeiske råd 18. juni 2003 understrekes behovet for å forebygge og redusere helserelaterte skader forbundet med narkotika-avhengighet. Eräissä maissa viimeaikaisen vähentymisen katsotaan johtuvan hoidon tarjonnan lisääntymisestä ja erityisesti korvaushoidosta, haittoja vähentävistä toimenpiteistä, huumeiden pistoskäytön vähentymisestä sekä heroiinin saatavuuden ja puhtauden heikentymisestä. Samtidig oppfordres medlemsstatene til å få på plass en rekke konkrete tjenester og tilbud som særlig tar sikte på å redusere antallet overdosedødsfall. Myös muiden vankasti perusteltujen keinojen tarjoamia mahdollisuuksia on hyödynnettävä. Potensialet av andre tiltak hvis virkning synes å være godt begrunnet, bør utnyttes. Tarvitaan esimerkiksi tutkimustyötä opiaattiantagonistien (naloksonin) vertaisryhmäjakelua koskevien tärkeiden kysymysten ratkaisemiseksi. For eksempel trengs forskning for å besvare sentrale spørsmål omkring distribusjon av opiatantagonister (naloxon) brukere imellom. On rohkaisevaa, että tavoite on omaksuttu jäsenvaltioissa nopeasti ja että kuolemantapausten vähentäminen on otettu kansallisten huumestrategioiden tavoitteeksi useimmissa jäsenvaltioissa. Det er oppmuntrende at dette målet så fort ble akseptert av medlemsstatene, og de fleste landene har satt opp reduksjon i antallet dødsfall som en målsetting i sine nasjonale narkotikastrategier. EMCDDA:lle ilmoitettujen, huumeiden yliannostuksesta johtuvien kuolemantapausten määrä EU:n 15 ”vanhassa” jäsenvaltiossa ja Norjassa (1985–2001) Antall overdosedødsfall innrapportert til EONN fra EUs 15 «gamle» medlemsstater og Norge (1985–2001) Esimerkiksi Espanja ja Ranska ovat ilmoittaneet yliannostuskuolemien jatkuvasti vähentyneen 1990-luvun puolivälistä lähtien. F.eks. har Frankrike og Spania rapportert om en vedvarende nedgang i antallet overdosedødsfall siden midten av 1990-tallet. Vaikka näitä maita koskevien tietojen kattavuudessa ja raportoinnissa saattaakin olla puutteita, kannattaa panna merkille, että kummassakin maassa korvaushoidossa olevien opiaattikäyttäjien arvioidut osuudet ovat suurimpien joukossa (yli 50 prosenttia). Selv om dekningen eller rapporteringen i disse landene kan være begrenset, er det verdt å merke seg at disse to landene er blant dem som ifølge anslagene har de høyeste andelene av opiatbrukere i substitusjonsbehandling (over 50 %). Ranskassa vuodesta 1994 vuoteen 2002 ilmoitettujen yliannostuskuolemien vähenemisen viidennekseen katsotaan olevan tulosta huumeidenkäyttäjien paremmasta hoitoonpääsystä, joka on seurannut korvaushoidon laajasta yleistymisestä. At antallet overdosedødsfall i Frankrike faktisk gikk ned med 80 % i perioden 1994-2002, antas å skyldes lettere tilgang til behandling som følge av den massive utbyggingen av tilbudet om substitusjonsbehandling. Espanjassa huumeiden pistoskäytön on todettu vähentyneen huomattavasti 1990-luvun alkupuolelta lähtien, mikä on todennäköisesti vaikuttanut merkittävästi yliannostuskuolemien yleiseen vähenemiseen. I Spania har den markante forskyvningen bort fra injeksjonsbruk som har funnet sted siden begynnelsen av 1990-tallet, sannsynligvis stor betydning for den totale minskningen i antall overdosedødsfall. Muutamissa maissa kansallisiin tietoihin sisältyy kuolemantapauksia, jotka liittyvät välillisesti huumeiden väärinkäyttöön. I noen få land omfatter de nasjonale tallene også en del dødsfall som indirekte er relatert til narkotikabruk. Lähde: Reitoxin kansalliset raportit (2003), tiedot on otettu kansallisista kuolinsyyrekistereistä tai erikoisrekistereistä (oikeuslääketieteellisistä tai poliisin rekistereistä). Kilde: Nasjonale Reitox-rapporter for 2003, hentet fra generelle dødelighetsregistre eller spesialregistre (rettsmedisinske registre eller politiregistre). Uusissa jäsenvaltioissa ja ehdokasmaissa on vaarana yliannostuskuolemien kasvusuuntaus samaan tapaan kuin Länsi-Euroopassa aikoinaan. De nye medlemsstatene og søkerlandene kan stå i fare for å få en økning i overdosedødsfall på samme måte som Vest-Europa. Sloveniasta ja Virosta on saatu huolestuttavia merkkejä siitä, että näin on jo käymässä. I Estland og Slovenia er det foruroligende tegn som tyder på at dette kanskje allerede er i ferd med å skje. Jos halutaan estää Länsi-Euroopassa koetun ”yliannostusepidemian” toistuminen uusissa jäsenvaltioissa, käyttöön on pikaisesti otettava erityyppisiä tehokkaita toimenpiteitä huumeiden yliannostusriskin vähentämiseksi. Dersom de nye medlemsstatene skal klare å unngå «overdose-epidemien» som Vest-Europa opplevde, er det svært viktig at de snarest får på plass et bredt spekter av effektive tiltak for å redusere overdoserisikoen. Teemana huumeet – Drugs in focus on tilannekatsausten sarja, jota julkaisee Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA) Lissabonissa. Fokus på narkotika er en serie policy-orienteringer som utgis av Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN), Lisboa. Tilannekatsaukset julkaistaan kuusi kertaa vuodessa Euroopan unionin 20 virallisella kielellä sekä norjaksi. Orienteringene utkommer seks ganger i året på Den europeiske unions 20 offisielle språk samt norsk. Originalspråk: engelsk. Maksuttomien tilausten yhteydessä pyydetään tarkentamaan sähköpostin välityksellä (info@emcdda.eu.int), mitä tietoja tarvitaan. For gratis abonnement vennligst bruk e-post info@emcdda.eu.int Huumeiden yliannostus – merkittävä vältettävissä oleva nuorten kuolinsyy näkökohtia tomintalinjoiski Overdose — en vesentlig årsak til unødvendige dødsfall blant unge Politiske-betraktninger Huumeiden yliannostusten merkitys tunnustetaan entistä laajemmin mutta siihen ei kiinnitetä vielä riittävästi huomiota kansanterveydellisenä ongelmana. Omfanget av overdoseproblemet er i ferd med å bli kjent, men har ennå ikke blitt viet tilstrekkelig oppmerksomhet som et folkehelseproblem. Väestön huumekuolemien rekisteröintimenettelyä on tehostettava, erityisesti maissa, joissa rekisterit ovat puutteellisia. Rapporteringen av narkotikarelaterte dødsfall på befolkningsnivå må forbedres, særlig i de landene hvor registreringen hittil har vært svak. On tarpeen arvioida myös muita huumekuolleisuuden osa-alueita. Arviointiin kuuluvat seurantatutkimukset ja innovatiivisten toimenpiteiden, esimerkiksi opiaattiantagonistien käytön, lisäarviointi. Andre aspekter ved narkotikarelatert dødelighet må også evalueres, inkludert oppfølgingsstudier og ytterligere evaluering av innovative tiltak som f.eks. bruk av opiatantagonister. Yliannostukseen liittyvät tekijät tunnetaan sekä yksilö- että yhteisötasolla. Faktorene knyttet til overdoser er kjent, både på individuelt plan og i forhold til samfunnet. Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA), Vuosiraportti 2004: huumeongelma Euroopan unionissa ja Norjassa, EMCDDA, Lissabon, 2004 (http://annualreport.emcdda.eu.int). Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN), Årsrapport 2004: narkotikasituasjonen i Den europeiske union og Norge, EONN, Lisboa, 2004 (http://annualreport.emcdda.eu.int). VIRALLINEN JULKAISIJA: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto© Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2004JOHTAJA: Georges Estievenart TOIMITTAJA: Peter Fay KIRJOITTAJAT: Dagmar Hedrich, Julian Vicente GRAAFINEN SUUNNITTELU: Dutton Merrifield Ltd, UKPrinted in Italy OFFISIELL UTGIVER: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner© Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk, 2004DIREKTØRER: Georges Estievenart REDAKTØRER: Peter Fay FORFATTER: Dagmar Hedrich, Julian Vicente GRAFISK UTFORMING: Dutton Merrifield Ltd, UKPrinted in Italy Yhdysvaltojen kansallisessa epidemiologisessa tutkimuksessa alkoholista ja siihen liittyvistä sairauksista (National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions) todettiin selvästi yhteys päihteidenkäyttöongelman ja persoonallisuushäiriön välillä. Noin puolella päihteidenkäyttäjistä oli ainakin yksi persoonallisuushäiriön muoto. Forbindelsen mellom personlighetsforstyrrelser og forstyrrelser som skyldes narkotikabruk, ble klart dokumentert i ”US National Epidemiologic Survey on Alcohol and Related Conditions”, som fastslo at om lag halvparten av narkotikabrukerne hadde minst én personlighetsforstyrrelse. persoonallisuushäiriöiden esiintyvyys vaihtelee 14 prosentista 96 prosenttiin; näistä epäsosiaaliset häiriöt ja rajatilatapaukset ovat vallitsevina. Masennuksesta kärsii 5–72 prosenttia ja ahdistuksesta 4–32 prosenttia. forstyrrelser hos 14 % til 96 %, med asosiale og borderline-forstyrrelser som de dominerende typene, depresjon hos 5 % til 72 %, og angstforstyrrelser hos 4 % til 32 %. Tämä suuri vaihtelu johtuu todennäköisesti eroista diagnostisten arvioiden painotuksissa ja valitusta otostyypistä, ja se osoittaa vertailukelpoisten tietojen puutetta EU:n jäsenvaltioiden välillä. De store variasjonene skyldes sannsynligvis forskjeller i fokuseringen for den diagnostiske vurderingen og utvalgstype, og viser hvilken mangel det er på sammenlignbare data mellom medlemsstatene i EU. Diagnostisen painopisteen vaihtelu osoittaa, että tarvitaan yhä jäsennellympiä tutkimuksia, joissa otosten ominaisuudet on määritelty hyvin, ja koko EU:n kattavia arviointivälineitä. Variasjonene i diagnostisk fokus avdekker et behov i EU for mer strukturerte studier med godt definerte utvalgskarakteristika og evalueringsverktøyer. ”Kun näemme päihteiden väärinkäyttäjiä, meillä on taipumus olettaa heidän ongelmiensa johtuvan heidän päihteiden käytöstään. «Når vi ser narkotikabrukere, har vi tendens til å mene at deres problemer skyldes bruk av narkotika. Useimmiten päihteidenkäyttäjillä on kuitenkin oheissairauksina mielenterveyden häiriöitä, joita emme useinkaan tunnista. Men narkotikabrukere har oftest psykiske tilleggslidelser som vi ofte ikke ser. Vi er nødt til å ta hensyn til komorbiditet når vi behandler stoffbrukere.» Päihderiippuvuuden kliinisissä esiintyvyyttä tarkastelevissa otospohjaisissa tutkimuksissa persoonallisuushäiriö (50–90 %) oli päihderiippuvaisilla yleisimmin esiintyvä oheissairaus. Toiseksi yleisimpiä ovat mielialahäiriöt (20–60 %) ja seuraavana psykoottiset häiriöt (15–20 %). I kliniske prevalensutvalg av narkotikaavhengige pasienter er personlighets- forstyrrelser (50-90 %) den mest utbredte formen for komorbiditet, etterfulgt av affektive forstyrrelser (20-60 %) og psykotiske forstyrrelser (15-20 %). Epäsosiaalisten persoonallisuushäiriöiden osuus on 25 prosenttia edustavissa kliinisissä otoksissa. Asosial personlighetsforstyrrelse utgjør 25 % i representative kliniske utvalg. Viimeaikainen tutkimus osoittaa, että psykopatologia yleensä edeltää päihteiden käyttöä. Nyere forskning indikerer at psykopatologi vanligvis kommer forut for narkotikabruk. Psykiatristen ongelmien ennustetta huonontavat varhainen päihteiden käytön aloitus ja pitkäaikainen jatkuva päihteiden käyttö. Prognosen for psykiatriske problemer forverres med tidlig narkotikadebut og langvarig, vedvarende bruk. Mainitut oireyhtymät vaikuttavat toisiinsa ja voivat olla päällekkäisiä, mikä merkitsee sitä, että henkilöllä voi olla useampi tällainen häiriö päihteiden käytön lisäksi. Ettersom de nevnte syndromene påvirker og overlapper hverandre, kan en person ha mer enn én av disse forstyrrelsene i tillegg til de narkotikarelaterte forstyrrelsene. Usein päihteiden käyttöä ja samanaikaisia mielenterveyden häiriöitä (oheissairauksia) väheksytään ongelmana, jolloin ne jäävät diagnosoimatta. Komorbiditet – tilleggslidelser – blir ofte undervurdert og underdiagnostisert. On havaittu kaksi oheissairauksista kärsivää päihteidenkäyttäjien ryhmää, joilla on kummallakin oma profiilinsa. Narkotikabrukere med komorbiditet kan deles i to hovedgrupper, hver med sin særegne profil. Toiseen näistä ryhmistä kuuluu lähinnä henkilöitä, joilla on psykiatrinen sairaus, ja toista ryhmää leimaa päihderiippuvuus. En gruppe domineres av personer med psykiatrisk sykdom, den andre kjennetegnes av narkotikaavhengighet. Nykyään noin 30–50 prosentilla Euroopan psykiatrisista potilaista on psyykkisen sairauden lisäksi päihteidenkäyttöongelma, jossa päihteenä on yleensä alkoholi, rauhoittavat lääkkeet tai kannabis. Omlag 30-50 % av alle psykiatriske pasienter i Europa i dag har en mental lidelse i tillegg til en plage som skyldes bruk av et psykoaktivt stoff, oftest alkohol, sedativa eller cannabis. Huumehoitoyksikköjen potilaiden oheissairaudet tuottavat useimmiten toisenlaisen profiilin, jossa heroiinin, amfetamiinin tai kokaiinin käyttö sekä yksi tai useampi persoonallisuushäiriö ovat hallitsevia diagnostisia piirteitä. Näihin liittyvät useimmiten masennus- ja ahdistusdiagnoosit ja vähäisessä määrin psykoottiset häiriöt. Komorbiditet blant klienter i behandlingstiltak har oftest en annen profil; med bruk av heroin, amfetamin eller kokain og en eller flere personlighets- forstyrrelser som dominerende diagnostiske trekk, etterfulgt av diagnoser på depresjon og angst og i noen mindre grad psykotiske forstyrrelser. Tällä erottelulla vaikutetaan parhaiden hoitotoimenpiteiden valintaan. Denne distinksjonen har betydning for valg av rett behandlingstiltak. Begge grupper trenger ofte kombinerte, men forskjellige farmakologiske og psykososiale tiltak over lengre tid. Saatavissa olevat tiedot Euroopasta antavat tilanteesta sekavan kuvan. Tilgjengelige europeiske data gir et sammensatt bilde. I forskjellige kliniske studier forekommer personlighets- Maailman terveysjärjestö (WHO) määritteli vuonna 1995 oheissairastavuuden, jota joskus kutsutaan kaksoisdiagnoosiksi, psykoaktiivisen aineen väärinkäytön ja toisen psykiatrisen häiriön esiintymiseksi samalla henkilöllä. Verdens helseorganisasjon (WHO) i 1995 definerte komorbiditet, ofte kalt ’dobbeltdiagnose’, som «samtidig forekomst hos en person av en lidelse som skyldes bruk av et psykoaktivt stoff, og en annen psykiatrisk forstyrrelse». Tärkeimmät havainnot Et blikk på nøkkeltemaer Hoitohenkilöstö ei useinkaan ole saanut koulutusta samanaikaisesti huumeongelmista ja mielenterveyshäiriöistä kärsivien asiakkaiden hoidossa, koska heidän koulutuksensa on usein erikoistunutta (lääketiede, psykologia, sosiaalityö jne.). Personalet har ofte ikke opplæring i å behandle klienter med komorbiditet ettersom deres utdanningen oftest er spesialisert (medisin, psykologi, sosialt arbeid osv.). Oheissairauksien hoidossa ei ole yhtä ainoaa psykososiaalista päihderiippuvuuden hoitomuotoa, joka olisi kaikkia muita parempi. Problembrukere av narkotika lider oftest av psykiske forstyrrelser. Både psykiatrien og rusmiddelbehandlingen svikter når det gjelder å identifisere pasienter med komorbiditet. Tämä johtaa tehottomaan hoitoon ja suureen henkilöstön vaihtuvuuteen. Dette fører til ineffektiv behandling og stor gjennomtrekk blant personalet. Oheissairauksista kärsivien potilaiden hoitoon kuuluu erilaisia palveluja pitkän ajan kuluessa. I behandlingen av komorbiditet finnes det ikke noe enkelt psykososialt tiltak mot narkotikaavhengighet som er bedre enn andre. Asiakkaita, joilla on oheissairaus, lähetetään usein edestakaisin psykiatrisen hoidon ja päihdehuollon välillä, jolloin heidän hoitotarvettaan ei arvioida riittävästi eivätkä he saa kunnon hoitoa. Klienter med komorbiditet blir ofte sendt fram og tilbake mellom psykiatrien og rusmiddelbehandlingen uten å få en god nok vurdering eller behandling. Päihteiden ongelmakäyttö ja psykiatriset häiriöt – yleinen yhdistelmä ongelmien yhdistelmä. Problembruk av narkotika og psykiatriske lidelser – en vanlig kombinasjon innsatte enn i befolkningen generelt, og det samme gjelder kombinasjonen psykiatrisk sykdom og narkotikabruk. Päihteiden käyttöön liittyvien retkahdusten määrä on suuri niiden päihteidenkäyttäjien keskuudessa, jotka ovat kärsineet pitkiä tuomioita, ja yhä laajemmin tunnustetaan, että vankeus voi pahentaa mielenterveysongelmia ja että päihteiden käyttö usein jatkuu vankilassa. Tilbakefallsratene er høye blant narkotikabrukere som har sonet lange dommer, og det erkjennes nå i stadig økende grad at soning kan forverre psykiske helseproblemer, og at bruken av narkotika ofte fortsetter under soning. päihteiden kyseessä ollessa hyvin määritellyn hoito-ohjelman mukaiset hoitotoimenpiteet ovat tehokkaimpia. Systematiske diagnostiseringsstudier indikerer at ca. Tehokkaiden toimenpiteiden oleellisiin piirteisiin kuuluu, että ne a) sisältävät tiukan rakennekokonaisuuden, b) keskittyvät selkeästi huumeongelmaan ja c) tarjoavat hoitojakson, jonka vähimmäiskesto on 3–6 kuukautta. 80 % av alle pasienter med diagnosen narkotikaavhengighet også har psykiatriske tilleggslidelser. Potilailla, joilla esiintyy yhtäaikaisesti psyykkinen sairaus ja päihteiden käyttöä, palveluohjaus, tukiasuminen ja moniammatillisten tiimien käyttö voivat kaikki edistää hoidon tuloksellisuutta. For pasienter med samtidig forekomst av psykisk lidelse og narkotikabruk er case-management, et strukturert, skjermet botilbud og bruk av tverrfaglige behandlingsteam faktorer som bidrar til et godt behandlingsresultat. Varhainen päihteiden käytön aloittaminen on ennustetta pahentava tekijä, koska ongelma vaikeutuu ajan myötä enemmän tässä ryhmässä kuin muiden päihteidenkäyttäjien keskuudessa. Tidlig debutalder for bruk av narkotika er en negativ prognostisk faktor siden problemet med tiden forverres mer for denne gruppen enn for andre narkotikabrukere. Intensiivisiin ja kohdennettuihin toimenpiteisiin panostaminen päihteiden käytön ja mielenterveyden ongelmien ehkäisemiseksi on kannattavaa. Enhver investering i intensive, målrettede tiltak for å forebygge narkotikabruk og psykiske helseproblemer gir stor uttelling. Oheissairauksien diagnosointia ja hoitoa haittaa se tosiasia, että päihdehuollon henkilöstön tiedot psykiatriasta ovat yleensä vähäiset ja että psykiatrinen henkilöstö ei yleensä tiedä paljonkaan päihdeongelmaisten hoidosta. Diagnostisering og behandling av pasienter med komorbiditet vanskeliggjøres av at personalet i rehabiliteringsapparatet vanligvis vet lite om psykiatri, og at personalet i psykiatrien generelt vet lite om narkotikabehandling. Tämä yhdistyneenä näiden kahden alan vastakkaiseen suhtautumiseen estää usein kokonaisvaltaisen käsityksen kehittymisen oheissairauksista. Når man i tillegg vet at disse to fagdisiplinene har svært ulike tankemønstre, er dette ofte til hinder for utviklingen av en global, integrert oppfatning av komorbiditet. Päihdehoitoon hakeutuvan oheissairaudesta kärsivän asiakkaan akuutteja psykiatrisia oireita voidaan erehtyä pitämään päihteiden aiheuttamina oireina – ja päinvastoin vieroitusoireet tai päihtymykseen liittyvät ilmiöt saatetaan tulkita väärin psykiatriseksi sairaudeksi. De akutte psykiatriske syndromene hos en klient med komorbiditet som søker behandling for narkotikaproblemer, kan lett forveksles med stoffinduserte symptomer; eller omvendt, at fenomener som opptrer under avvenning eller ved forgiftning, kan feiltolkes som psykiatrisk sykdom. Päihteidenkäyttäjille hoidon alussa tehtävät psykiatrisia häiriöitä koskevat rutiinitutkimukset näyttävät olevan pikemminkin poikkeus kuin sääntö. At narkotikabrukere ved starten av behandlingen rutinemessig blir vurdert for psykiatriske lidelser, synes mer å være unntaket enn regelen. Følgelig vil mange klienter med komorbiditet påbegynne narkotikabehandling uten å få behandling for sine psykiske helseproblemer. Og selv der tilleggslidelser faktisk blir diagnostisert, er dette noe som ofte ikke tas i betraktning i den videre behandlingen, eventuelt unnlater de psykiatriske tjenestene å initiere noen behandling relatert til narkotikaproblemet. Jotkin psykiatriset palvelut ja päihdepalvelut saavuttavat kuitenkin hyviä tuloksia samanaikaisista päihde- ja mielenterveysongelmista kärsivien potilaiden hoidossa, kun niillä on asiantuntemusta kummallakin alalla tai kun ne tekevät tiivistä yhteistyötä keskenään. Imidlertid oppnår en del psykiatriske institusjoner og rusmiddelinstitusjoner gode resultater hos pasienter med tilleggslidelser når de har ekspertise på begge områder eller har et tett samarbeid. Paras lääkehoito opiaattien väärinkäyttöön on ollut korvaushoito metadonilla ja viime vuosina buprenorfiinilla. For opiatmisbruk har det foretrukne farmakologiske tiltaket vært substitusjonsbehandling med metadon, og i de senere årene, buprenorfin. Sellaisia lääkeaineita, jotka salpaavat morfiinin ja heroiinin vaikutukset, kuten naltreksonia, käytetään harvoin. Farmakologiske virkestoffer som blokkerer virkningene av morfin og heroin, f.eks. naltrexon, brukes sjelden. Vahva empiirinen näyttö tukee näiden lääkeaineiden käyttöä, mutta tällä hetkellä ei ole olemassa kokaiinin, amfetamiinin, hallusinogeenisten huumeiden tai kannabiksen käyttöön vaikuttavaa lääkehoitoa. Det foreligger omfattende empirisk dokumentasjon for bruken av disse farmakologiske stoffene, men det finnes pr. i dag ingen farmakologisk behandling for kokain, amfetamin, hallusinogener eller cannabis. Joissakin maissa päihdehuollon yksiköt eivät ota hoitaakseen päihteidenkäyttäjiä, joilla on psykiatrisia häiriöitä. Et annet problem pasienter med komorbiditet også ofte møter, har tilknytning til den måten de oppfattes på i behandlingsapparatet. Psykiatriset yksiköt taas saattavat suhtautua päihteidenkäyttäjiin epäilevästi jopa siinä määrin, että ne eivät ota hoitaakseen henkilöitä, jotka ovat jatkuvassa korvaushoidossa. Mens rehabiliteringstiltakene i en del land nekter å ta imot narkotikabrukere med psykiatriske forstyrrelser, kan psykiatrien på den annen side møte narkotikabrukerne med skepsis, i den grad at de kan nekte å ta inn brukere som er stabile i en substitusjonsbehandling. Oheissairauksista kärsivien asiakkaiden hoito edellyttää yhteistyötä ja koordinointia heidän hoitoonsa osallistuvien yksiköiden välillä. Kyseessä ovat varsinkin psykiatriset palvelut ja päihdehuollon yksiköt mutta myös terveys- ja sosiaalipalvelut. Komorbiditet betyr ofte «multimorbiditet», dvs. at klientene har flere tilleggslidelser – alvorlige somatiske sykdommer i tillegg til de sosiale problemer, boligproblemer og arbeidsledighet som assosieres med komorbiditet. Hoidettaessa oheissairauksista kärsiviä päihteiden ongelmakäyttäjiä vankilassa myös vankilaviranomaisten on oltava mukana. Narkotikabruk medfører ofte en manglende evne til å følge et farmakologisk behandlingsopplegg, noe som forverrer problemet med å håndtere psykotiske eller depressive episoder. Jos vakaan ja jatkuvan hoitopaketin turvaamisen osana on laitoshoito tai vankeus, on tärkeää järjestää hoito ketjuna, jossa eri viranomaisten yhteyksissä ei ole monia katkoja. HIV-infeksjon og forskjellige former for hepatitt forekommer hyppig, det samme gjør et stort antall andre plager, og at vedkommendes somatiske helse neglisjeres, er snarere regelen enn unntaket. Tutkimukset tukevat opiaattiriippuvuuden hoitoa metadoniylläpitohoidolla yhdessä käyttäytymiseen liittyvien hoitoohjelmien kanssa, jotka kohdistuvat huumeongelmaan. Et annet problem som er undervurdert, er dårlig tannhelse, som øker risikoen for primære og sekundære infeksjoner og fører til en betydelig svekkelse av vedkommendes selvbilde. Perheterapialla on vaikutusta teini-ikäisten kannabiksen väärinkäyttöön, kun perheverkosto on ehjä. Sosiale problemer som isolasjon og hjemløshet forverrer situasjonen for disse personene. Oheissairauksista kärsivät asiakkaat ovat usein moniongelmaisia, koska heillä on vakavien ruumiillisten sairauksien lisäksi oheissairauksiin liittyviä sosiaalisia sekä asumis- ja työllisyysongelmia. Å behandle klienter med komorbiditet fordrer samordning og samarbeid mellom alle tjenestene som er involvert i behandlingen, da særlig psykiatriske tjenester og rusmiddeltjenestene, men også helse og sosiale tjenester. Päihteiden käyttö aiheuttaa usein sen, että potilas ei noudata lääkehoito-ohjelmaa, ja vaikeuttaa siten psykoottisten tai masennukseen liittyvien vaiheiden hoitoa. Når det gjelder behandlingen av problembrukere med komorbiditet som sitter i fengsel, må også myndighetene involveres. Yksi aliarvioitu ongelma on hampaiden huono kunto, joka lisää primaaristen ja sekundaaristen infektioiden riskiä ja vahingoittaa vakavasti henkilön kuvaa itsestään. Sosiaaliset ongelmat, kuten eristäytyminen ja asunnottomuus, vaikeuttavat näiden henkilöiden tilannetta. Når behandling i institusjon eller fengsel inngår i tiltaket for å sikre et stabilt og kontinuerlig behandlingsopplegg, er det viktig at behandlingen organiseres som en kjede med færrest mulig brudd mellom de ulike leddene. Erityistä huomiota olisi kiinnitettävä vankeihin. Fengselsbefolkningen burde vies særlig oppmerksomhet. Psykiatriset sairaudet ja päihteiden käyttö ovat paljon yleisempiä vankiloissa kuin koko väestössä samoin kuin näiden Psykiatrisk sykdom og narkotikabruk forekommer langt oftere blant Palveluohjaus on toimiva menetelmä autettaessa ja koordinoitaessa asiakkaiden tietä hoitojärjestelmässä, ja se mahdollistaa yksilöllisen hoidon. For kokainavhengighet er det bare manualiserte, atferdsrelaterte intervensjoner direkte rettet mot narkotikaproblemet, som har hatt en bevist, om enn liten, dokumentert effekt. Se on tunnustettu erityisen tehokkaaksi menetelmäksi oheissairauksista kärsiville potilaille, joilla on suuria vaikeuksia suoriutua monimutkaisesta todellisuudesta. For cannabismisbruk er familieterapi virksomt når misbruket forekommer hos tenåringer med et intakt familienettverk. organisatorisiin ja henkilöresursseihin, mutta se on kokonaisuudessaan kustannustehokasta. Den beste motgiften her er integrering av de ulike tjenestene og profesjonene, «case supervision», samt praktisk og teoretisk opplæring. Loppuunpalamisen ongelmat ovat yleisiä niillä, jotka työskentelevät oheissairauksista kärsivien päihteidenkäyttäjien parissa. Opplæring i tiltak som spesifikt tar sikte på å redusere bruken av narkotika og/eller utvikle bestemte ferdigheter, er blant de metodene som lover best. Laajemmassa hoidon suunnittelussa on käytettävä pidemmälle kehitettyjä psykiatrisia arviointikeinoja, kuten SCID, CIDI ja MINI, sekä erilaisia psykologisia testejä. Når opplæringstiltakene omfatter hele personalet, kan manualiserte intervensjoner være effektive for å heve den generelle terapeutiske kompetansen. Oheissairauksista kärsivien potilaiden kanssa työskentely merkitsee henkilöstölle monia ongelmia. En rekke kognitive/atferdsrelaterte metoder er her blitt brukt med hell. Jos koulutusta annetaan koko henkilöstölle, hoitoohjelmien mukaiset toimenpiteet ovat tehokkaita lisäämään terapiataitoja kaikilla tasoilla. Monia kognitiivis-behavioristisia menetelmiä on toteutettu ja niiden on havaittu olevan tehokkaita. De har ofte en nedbrytende og aggressiv atferd, særlig hvis de har de mer «dramatiske» formene for personlighetsforstyrrelser og i tillegg er i emosjonell ubalanse, noe som ofte gjør dem vanskelige å ha med å gjøre. Tehokas organisointi on avain hoidon laadun ylläpitämiseen Effektiv organisering er nøkkelen til å opprettholde kvaliteten på behandlingen ASI:n kaltaisten arviointivälineiden ja laadunhallintajärjestelmien käyttöönotto on tärkeää myös palautteen ja väärinkäsitysten oikaisemisen kannalta. Innføringen av evalueringsverktøyer som ASI og kvalitetsstyringssystemer er også viktig for å sikre tilbakemeldinger og korrigere feiltolkninger. Tutkimuksissa on havaittu, että henkilöstö aliarvioi vakavasti potilaiden ennusteen, koska potilaat, joita otetaan hoitoon toistuvasti ja joiden hoitokerrat epäonnistuvat, voivat aiheuttaa pessimistisen asenteen, vaikka he eivät annakaan edustavaa kuvaa hoidon tuloksellisuudesta. Studier har påvist at personalet i stor grad undervurderer pasientenes prognoser, fordi pasienter med gjentatte mislykkede behandlingsforsøk («svingdørpasienter») kan, selv om de ikke gir noe representativt bilde av behandlingsresultatet, føre til at pessimismen brer seg. Dokumentointi ja järjestelmällinen seuranta ovat usein ainoa tapa korjata tällaiset ennakkoluulot. Dokumentasjon og systematisk oppfølging er ofte den eneste måten å korrigere slike holdninger på. Monialainen kokonaiskäsitys siitä, miten erilaisista oheissairauksista kärsiviä potilaita tulisi hoitaa, on erittäin tärkeää hoitohenkilöstön kaikilla tasoilla. Organisatoriske tiltak for å redusere gjennomtrekken blant personalet kan med letthet gjennomføres parallelt med tiltak for å heve kompetansen og fremme en realistisk og positiv innstilling til mulige forbedringer for personal og pasienter. I seg selv vil dette være kostnadsbesparende. Henkilöstön jäsenet ovat kuitenkin usein erikoistuneita, ja he tuntevat olevansa päteviä vain oman ammattinsa puitteissa. Effektiv organisering er avgjørende for å kunne opprettholde kvaliteten på den kliniske behandlingen av pasientene. En konsolidert, integrert struktur kan dempe de negative utslagene av personlighetsforstyrrelser på behandlingsmiljøet. Tehokas hoito-organisaatio on oleellisen tärkeä laatutason ylläpidossa potilaiden kliinisessä hoidossa. En tverrfaglig forståelse av hvordan pasienter med ulike komorbiditetsmønstre skal håndteres, er av helt avgjørende betydning uansett nivå blant personalet i behandlingsapparatet. Kiinteä ja integroitu rakenne saattaa vähentää persoonallisuushäiriöiden kielteistä vaikutusta hoitoilmapiiriin. Personalet er imidlertid ofte spesialisert og føler seg kompetent bare på sitt eget fagfelt. Johtamisen laatu, työtyytyväisyys, henkilöstön turvallisuus ja sen kehittäminen ovat kaikki tekijöitä, jotka välittyvät potilaille enemmän tai vähemmän tiedostamattomasti. Pasientenes dårlige selvbilde, som gir seg utslag i utagerende atferd, svak impulskontroll og manglende evne til å håndtere trangen til narkotika, medfører ofte frustrasjoner for de ansatte og får dem til å føle seg lite verdsatt. Organisatoriset toimenpiteet, joilla vähennetään henkilöstön vaihtuvuutta, kulkevat helposti käsi kädessä sellaisten toimenpiteiden kanssa, joilla on tarkoitus lisätä taitoja ja edistää realistisen ja myönteisen asennoitumisen kehittymistä henkilöstössä ja potilaiden keskuudessa. Kvaliteten på dokumentasjonen gjorde et viktig fremskritt med innføringen av ”Addiction Severity Index” (ASI), et Oheissairauksista kärsivät päihteidenkäyttäjät tarvitsevat pitkäaikaista hoitoa Narkotikabrukere med komorbiditet trenger langtidsbehandling Se on monikäyttöinen väline, jota voidaan käyttää diagnosoinnissa, hoidossa, seurannassa ja tutkimuksessa. Overlapping av de tre dominerende diagnostiske syndromene hos pasienter med komorbide, narkotikarelaterte forstyrrelser Masennus ja ahdistushäiriöt Depresjon og angst Joissakin tapauksissa psykiatriset häiriöt ovat kroonisia sairauksia, jotka vaativat pitkäaikaista hoitoa. I en del tilfeller er de psykiatriske lidelsene kroniske og krever langtidsbehandling. Hoitopalvelujen integrointi, eri ammatteja edustavista henkilöistä koostuvat ryhmät ja tukiasuminen ovat tehokkaiksi havaittuja toimenpiteitä. Integrering av behandlingstiltakene, tverrfaglige behandlingsteam og et skjermet bomiljø er noen av tiltakene som har vist seg effektive. Lisäksi potilaat, joilla on pääasiassa persoonallisuushäiriöitä, hyötyvät pitkäaikaisista sosiaalisen integroinnin toimenpiteistä. Pasienter som hovedsakelig har personlighetsforstyrrelser, har i tillegg nytte av langsiktige tiltak med sikte på sosial reintegrering. Näiden henkilöiden sosiaaliset verkostot ovat aina hyvin heikkoja, ja heiltä yleensä puuttuvat sellaiset tavalliset elämäntaidot kuin suhtautuminen muihin ihmisiin, rutiineista ja sovituista tapaamisajoista kiinni pitäminen, työn hakeminen ja säilyttäminen, sosiaaliset taidot sekä päivittäiseen elämään kuuluvat taidot, taloudenpito ja rahankäyttö. Disse menneskene har alltid dårlige sosiale nettverk, og de mangler stort sett vanlige livsferdigheter, f.eks. det å skulle forholde seg til andre mennesker, ha rutiner og holde avtaler, søke og holde på en jobb, sosiale ferdigheter, samt ferdigheter de trenger i det daglige, som husholdning og å styre penger. Yhdyskuntapalvelujen ja hoitoketjun jatkuvuuden koordinointi yhdessä palveluohjauksen kanssa lisää tehokkuutta, ja se on kustannustehokkaampaa kuin erilliset, koordinoimattomat hoidon toimenpiteet. Samordning og kontinuitet i tjenestene som inngår i behandlingskjeden, kombinert med en tilnærming etter case-management-modellen, er mer effektiv enn spredte, ukoordinerte tiltak, både når det gjelder resultat og kostnader. Johtopäätökset Oheissairaudet – toimintalinjoja koskevat näkökohdat Konklusjoner Komorbiditet – politiske betraktninger Hoito on tehokasta, jos se annetaan näyttöön perustuvan käytännön mukaisesti ja suunnitellaan ja toteutetaan yksilöllisesti. Behandling er effektivt dersom den følger evidensbasert praksis samt planlegges og gjennomføres individuelt. Koordinoidut, integroidut ja joustavat hoitopalvelut, jotka perustuvat tieteelliseen näyttöön ja joita seurataan säännöllisesti, vähentävät henkilöstön vaihtuvuutta, ja ne ovat kustannustehokkaita. Et samordnet, integrert og fleksibelt behandlingsapparat som baserer sine tjenester på vitenskapelig dokumentasjon og som det føres jevnlig tilsyn med, vil redusere gjennomtrekken blant personalet og være kostnadseffektivt. Jälkihoito ja sosiaalinen integrointi ovat tärkeitä, jotta vältettäisiin potilaan hoitoon liittyvät retkahdukset ja uusi kalliin hoidon tarve. Ettervern og tiltak som tar sikte på sosial reintegrasjon, er av stor betydning for å unngå tilbakefall og fornyet behov for kostnadsintensiv behandling. Palveluohjaus on erityisen tehokas keino näiden potilaiden hoidossa. Case-management er en særlig effektiv metode for disse pasientene. VIRALLINEN JULKAISIJA: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto© Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2004JOHTAJA: Georges Estievenart TOIMITTAJA: Peter Fay KIRJOITTAJAT: Mats Fridell, Margareta Nilson GRAAFINEN SUUNNITTELU: Dutton Merrifield Ltd, UKPrinted in Italy OFFISIELL UTGIVER: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner© Europeisk Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk, 2004DIREKTØRER: Georges Estievenart REDAKTØRER: Peter Fay FORFATTER: Mats Fridell, Margareta Nilson GRAFISK UTFORMING: Dutton Merrifield Ltd, UKPrinted in Italy Tiedotusvälineiden mielenkiinto hallusinogeenisia eli aistiharhoja aiheuttavia sieniä kohtaan näyttää kasvaneen viimeisten kymmenen vuoden aikana, kun näiden sienten avoin kauppa on yleistynyt, ja joissakin maissa on muutettu lainsäädäntöä kaupan kieltämiseksi. Media har det siste tiåret fattet interesse for bruken av hallusinogene sopper, noe som trolig har sammenheng med at disse soppene selges åpenlyst, og at enkelte land har innført lovendringer som forbyr denne handelen. mielialaan ja ajatteluun. humør og tankeprosesser. Luonnossa hallusinogeeneja löytyy yli sadasta sienilajista. Useimmissa näistä sienistä hallusinogeenisen vaikutuksen aiheuttava aktiivinen aine on psilosybiini tai psilosiini. Naturlig forekommende hallusinogener finnes i over 100 sopparter, og i de fleste av disse er psilocybin og psilocin de viktigste virkestoffene med hallusinogen effekt. Lähes kaikki psilosybiinia sisältävät sienet ovat pieniä ruskeita tai kellanruskeita sieniä, jotka muistuttavat luonnossa erehdyttävästi monia ei-psykoaktiivisia, syömäkelvottomia tai myrkyllisiä sieniä. Nesten alle sopper som inneholder psilocybin, er små, brune eller brungule sopper som lett kan forveksles med en rekke ikkepsykoaktive, uspiselige eller giftige sopper som vokser i naturen. Tässä tiedotteessa tarkastellaan hallusinogeenisten sienten käyttöä ja käsitellään eri menettelytavoista saatuja kokemuksia. Denne policyorienteringen legger frem informasjon om bruken av hallusinogene sopper og sammenfatter de erfaringer som er gjort. Tiedotteessa tuodaan esiin tekijöitä, jotka ovat lisänneet hallusinogeenisten sienten käyttöä ja vaikuttaneet siihen 1990luvun lopussa sekä 2000-luvun alussa ja jotka ovat estäneet käytön leviämisen laajemmalle. Faktorer som har bidratt til at trenden med bruk av hallusinogene sopper oppsto og fikk utbre seg i siste halvdel av 1990-årene og første halvdel av 2000-tallet, identifiseres så vel som faktorer som har fungert som hinder for mer utstrakt spredning. Psilosybiinia ja psilosiinia valvotaan kansainvälisesti korkeimmalla tasolla, mutta joissakin maissa näitä aineita sisältäviin sieniin sovellettava lainsäädäntö on ollut epäselvää. Det tar ofte tid før nye trender kan identifiseres ved hjelp av vanlige, epidemiologiske metoder for kartlegging av narkotikabruk, og det er derfor behov for å supplere dem med mer følsomme metoder. Sienikauppiaat ovat hyödyntäneet tätä epäselvää tilannetta, ja epäselvyydet ovat myös estäneet kehittämästä mekanismeja tarjonnan valvomiseksi. Utfordringen består i å identifisere nye narkotikatrender, som gjerne oppstår i små subpopulasjoner eller i begrensede geografiske områder, og evaluere deres potensial for mer utstrakt spredning. Uusia trendejä saattaa olla hidasta havaita tavallisilla, huumeidenkäytön seuraamiseen tarkoitetuilla epidemiologisilla menetelmillä. Internasjonalt kontrolleres Psilocybin og psilocin på høyeste nivå, men likevel har lovverket i enkelte land vært uklart med hensyn til sopper som inneholder disse stoffene. Lisäksi on havaittu, että niitä on täydennettävä menetelmillä, joilla trendit havaitaan herkemmin. Disse uklarhetene utnyttes av soppselgere og har vært til hinder for utviklingen av ordninger for å kontrollere tilsførselen. Määritelmät Definisjoner nisjoner Hallusinogeeniset eli aistiharhoja aiheuttavat sienet, joita kutsutaan myös ”taikasieniksi”: Tämä tiedote koskee ennen kaikkea sienilajeja, jotka sisältävät psilosybiinia ja psilosiinia ja joita käytetään useimmiten niiden psykoaktiivisten ominaisuuksien vuoksi. Hallusinogene sopper, også kjent som ”magic mushrooms”: Arter som inneholder psilocybin og psilocin er de som på grunn av sine psykoaktive egenskaper, oftest brukes, og det er disse som er hovedgjenstand for denne policy-orienteringen. Muissa aistiharhoja aiheuttavissa sienilajeissa, kuten kärpässienissä, tärkeimmät vaikuttavat aineet ovat muskimoli ja iboteenihappo. Andre arter hallusinogene sopper, som f.eks. rød fluesopp, inneholder muskimol og ibotensyre som de viktigste virkestoffene. Muskimolia sisältävät lajit ovat myrkyllisiä ja läheistä sukua erittäin myrkyllisille lajeille. Artene som inneholder muskimol er giftige og nært beslektet med andre, svært giftige, sopparter. Smart shop -kaupat: Liikkeitä, joissa myydään ”luonnollisia” psykoaktiivisia aineita, niitä koskevaa kirjallisuutta sekä niiden käyttöön tarvittavia välineitä. ”Smart shops”: Butikker som spesialiserer seg på salg av ”naturlige”, psykoaktive stoffer så vel som relatert litteratur og brukerutstyr. Hallusinogeenisten sienten tiedetään aiheuttaneen vain hyvin vähän kuolemaan johtaneita hätätapauksia ja muita hätätapauksia. Antallet rapporterte akuttilfeller med dødelig eller ikke-dødelig utfall som skyldes bruk av hallusinogene sopper, er svært lavt. Niiden käyttöön liittyy ennemminkin mielenterveysvaaroja. Huomattavan moni hallusinogeenisia sieniä käyttävistä henkilöistä voi saada paniikkikohtauksen. Bruk av hallusinogene sopper knyttes oftere til psykisk helserisiko, og en signifikant andel av de som bruker hallusinogene sopper kan oppleve panikkanfall. Hallusinogeenisten sienten käyttö on yleisempää myös muita laittomia huumausaineita käyttäneiden nuorten kuin muiden nuorten keskuudessa. Bruk av hallusinogene sopper er mer utbredt blant unge som har brukt andre illegale rusmidler enn blant unge som ikke har det. Koska musiikkifestivaaleilla ja konemusiikkitapahtumissa käyvien nuorten on todettu käyttävän yleisväestöä ja koululaisia enemmän huumeita, on todennäköistä, että näihin tapahtumiin osallistuu myös hallusinogeenisten sienten käyttäjiä. Unge som besøker musikkfestivaler og technoarrangementer rapporterer høyere nivåer av narkotikabruk enn befolkningen generelt eller blant skoleelever. Hallusinogeenisten sienten myynti smart shop -kaupoissa ja torikojuissa näyttää helpottaneen merkittävästi niiden käyttöä Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Salg av hallusinogene sopper i ”smart shops” og salgsboder i Nederland og Storbritannia later til å ha spilt en viktig rolle som tilrettelegger for bruken.. 1990luvun lopulla ja 2000-luvun alussa hallusinogeenisia sieniä sai helposti tällaisilta kauppiailta. Disse salgsstedene gjorde hallusinogene sopper lett tilgjengelig i løpet av siste halvdel av 1990-tallet og første halvdel av 2000-tallet. Hiljattain tehdyssä Internet-tutkimuksessa löydettiin 39 verkkokauppaa, jotka myivät aistiharhoja aiheuttaviin sieniin liittyviä tuotteita. Et nylig gjennomført internettsøk identifiserte 39 nettbutikker som selger hallusinogene sopper og sopprodukter. Monet näistä kaupoista myyvät tuotteitaan kansainvälisesti: niiden verkkosivut ovat luettavissa eri kielillä, ja niillä tarjotaan myös lähetysvaihtoehtoja ulkomaille. Mange av disse butikkene retter seg mot en internasjonal kundegruppe ved å tilby flere språkversjoner og levering til adresser i andre land. Verkkosivut vaihtelivat keskenään huomattavasti siltä osin, kuinka laajasti ja tarkkaan niillä kerrottiin tuotteisiin liittyvistä terveysriskeistä. Det ble registrert betydelige variasjoner med hensyn til omfanget av og kvaliteten på informasjonen som ble gitt angående helserisikoen ved produktene. Vuoden 2001 jälkeen kuusi EU:n jäsenvaltiota on reagoinut sienten käytön yleisyydestä kannettuun huoleen tiukentamalla sieniä koskevaa lainsäädäntöään. På bakgrunn av bekymringer knyttet til utbredelsen av bruken, har seks EU-land siden 2001 skjerpet lovgivningen om sopp. Uudet lait saattavat vaikuttaa sienten saatavuuteen ja verkkomyynnin kokonaismäärään. Den nye lovgivningen kan ha hatt innvirkning på tilgjengeligheten av sopp og de totale kvanta som selges via internett. Nähtävissä on kuitenkin myös merkkejä siitä, että verkkokauppiaat ovat reagoineet tilanteeseen alkamalla myydä muita sieniä, jotka eivät kuulu valvonnan piiriin ja jotka ovat mahdollisesti joissakin tapauksissa myös aikaisempaa myrkyllisempiä. Det er imidlertid også ting som tyder på at nettbutikker har reagert ved å gå over til å selge ukontrollerte og kanskje i enkelte tilfeller, giftigere alternativer. Saatavuus Tilgjengelighet ”Aistiharhoja aiheuttavat sienet kuuluivat ensimmäisiin ihmisten käyttämiin psykoaktiivisiin aineisiin. Hallusinogene sopper var blant de første psykoaktive stoffene som ble brukt av mennesker. Nykyään ne aiheuttavat meille uudenlaisen pulmatilanteen: kuinka valvomme tehokkaasti monitahoisten luontoperäisten tuotteiden markkinointia ja myyntiä globaaliksi kauppapaikaksi muuttuneessa Internetissä, jossa sääntelytoimet saattavat johtaa vain siihen, että kauppiaat siirtyvät myymään vaihtoehtoisia ja mahdollisesti vielä vaarallisempia tuotteita.” I dag stiller de oss overfor et nytt dilemma: Hvordan kan vi effektivt kontrollere tilførselen av en sammensatt gruppe naturlig forekommende produkter som markedsføres og selges i det som er blitt et globalt marked, hvor regulerende tiltak kan medføre at leverandørene går over til alternative produkter som potensielt er enda mer skadelige? Euroopassa aistiharhoja aiheuttavia sieniä käytettiin päihtymistarkoituksiin ensimmäistä kertaa 1950-luvun lopulla, mutta tuolloin niitä käyttivät vain hyvin pienet ryhmät (kuten beat-runoilijat). I Europa oppsto bruken av hallusinogene sopper i rekreasjonssammenheng først mot slutten av 1950-tallet, men utbredelsen var i denne perioden begrenset til små grupper av ”spesielt innvidde” (f.eks. beat-poeter). Sienten käyttö yleistyi vähitellen satunnaisten huumeidenkäyttäjien keskuudessa, kunnes smart shop -kaupat ja torikojut mahdollistivat 1990luvun lopussa ja 2000-luvun alussa käytön nopean yleistymisen. Spredningen blant rekreasjonsbrukere skjedde gradvis fram til siste halvdel av 1990-tallet og første halvdel av 2000-tallet, da salg av hallusinogene sopper i “smart shops” og salgsboder førte til at spredningen skjøt fart. Aistiharhoja aiheuttavia sieniä kasvaa luonnossa monissa osissa Eurooppaa. identifiserte EONN totalt 39 nettbutikker som solgte hallusinogene sopper og sopprodukter. Sieniä myydään sekä tuoreina että kuivattuina. De fleste av disse nettbutikkene (31, eller 82 %) er basert i Nederland. Vuoden 2003 ESPAD-tutkimusraportin mukaan 15–16-vuotiaista koululaisista 4–28 prosenttia katsoi hallusinogeenisten sienten hankkimisen olevan ”hyvin helppoa” tai ”melko helppoa”. Blant de øvrige var det fire østerrikske nettbutikker, to tyske nettsteder, et britisk nettsted tilknyttet en nederlandsk nettbutikk, og et polsk nettsted. Kreikassa, Kyproksessa, Latviassa, Liettuassa, Unkarissa, Romaniassa, Suomessa ja Turkissa alle kymmenen prosenttia koululaisista sanoi hallusinogeenisten sienten hankkimisen olevan helppoa, kun taas Tšekissä, Irlannissa, Italiassa, Puolassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa yli 20 prosenttia koululaisista sanoi sen olevan helppoa. Mange av nettstedene er flerspråklige (hovedsakelig med engelsk, fransk og tysk som valg), og de fleste av dem tilbyr levering til adresser i andre land. Muista verkkokaupoista neljä oli itävaltalaisia, kaksi saksalaisia ja yksi puolalainen. Soppene selges både som fersk og tørket vare så vel som for hjemmedyrking ved hjelp av soppsporer, soppmycel og dyrkingsutstyr. Mukana oli myös yksi brittiläinen sivusto, joka oli yhteydessä alankomaalaiseen verkkokauppaan. I ESPAD-undersøkelsen fra 2003 kom det fram at andelen skoleelever i alderen 15–16 år som anså det som “svært enkelt” eller “ganske enkelt” å få tak i hallusinogene sopper, varierte fra 4 % til 28 %. Monet sivustot ovat monikielisiä (kielivaihtoehdot ovat lähinnä englanti, ranska ja saksa), ja useimmilla niistä tarjotaan kansainvälisiä postituspalveluja. Under 10 % av elevene på Kypros, i Finland, Hellas, Ungarn, Latvia, Litauen, Romania og Tyrkia oppga at de enkelt kunne få tak i hallusinogene sopper, mens over 20 % av elevene i Tsjekkia, Irland, Italia, Polen og Storbritannia sa det samme. Hallusinogeenisten sienten käyttö on paljon harvinaisempaa kuin EU:n yleisimmän laittoman aineen eli kannabiksen käyttö. Sammenlignet med cannabis, som er det mest brukte illegale rusmiddelet i EU, er det langt færre personer som har brukt hallusinogene sopper. Kahdessatoista EU:n jäsenvaltiossa 15–24-vuotiaista nuorista 1–8 prosenttia on kokeillut joskus aistiharhoja aiheuttavia sieniä. Andelen unge i aldersgruppen 15–24 år som har brukt hallusinogene sopper noen gang, varierer fra under 1 % opp til 8 % i 12 medlemsstater i EU. Joissakin maissa hallusinogeenisten sienten kokeilu näyttää vastaavan 15–16-vuotiaiden koululaisten keskuudessa ekstaasikokeiluja. Blant skoleelever i alderen 15–16 år er i enkelte land eksperimentering med hallusinogene sopper nærmest like utbredt som eksperimentering med ecstasy. On havaittu, että sienten toistuva tai säännöllinen käyttö on huomattavasti harvinaisempaa kuin stimuloivien huumeiden, kuten kokaiinin ja amfetamiinin, käyttö. Gjentatt eller regelmessig bruk av sopp er angivelig betraktelig mindre utbredt enn bruk av sentralstimulerende stoffer som kokain og amfetamin. Samaan tapaan kuin nuoret, jotka kokeilevat toista merkittävää hallusinogeenista huumetta eli LSD:tä, sieniä kokeilevat nuoret eivät yleensä jatka niiden käyttöä toistuvasti tai säännöllisesti. På samme måte som med LSD, den andre hovedtypen av hallusinogene stoffer, går som regel unge brukere som eksperimenterer med sopp ikke over til hyppig eller regelmessig bruk. Eri sivustoilla tiedotetaan hyvin eri tavoin hallusinogeenisten sienten käyttöön liittyvistä terveysriskeistä. Informasjonen som gis om helserisikoen forbundet med hallusinogene sopper, varierer mellom de ulike nettbutikkene. Useimmat sieniä myyvät verkkokaupat varoittavat, ettei hallusinogeenisia sieniä saa käyttää samaan aikaan muiden lääkkeiden, alkoholin tai muiden huumeiden kanssa. De fleste nettbutikkene advarer mot å bruke hallusinogene sopper samtidig som man tar medisiner, eller i kombinasjon med alkohol eller andre rusmidler. Kolmasosa verkkokaupoista ei kuitenkaan varoittanut millään tavalla siitä, että hallusinogeenien käyttäjät saattavat kärsiä masennuksesta tai joutua psykoosiin. Men én av tre butikker advarer ikke personer som lider av depresjon eller psykose om risikoen ved å bruke hallusinogener. Vain puolet verkkokaupoista tarjosi tietoa annostelusta ja turvallisista käyttötavoista. Bare halvparten av nettbutikkene gir informasjon om dosering og forholdsregler for trygg bruk. Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa hallusinogeenisten sienten myynti smart shop -kaupoissa ja torikojuissa näyttää helpottaneen merkittävästi niiden käyttöä 1990luvun lopulla. Salg av hallusinogene sopper i ”smart shops” og salgsboder i Nederland og Storbritannia under siste halvdel av 1990-tallet later til å ha spilt en viktig rolle som tilrettelegger for bruk av sopp. Vaikka tarkkoja lukuja hallusinogeenisia sieniä myyvien kauppiaiden myyntituloista ei olekaan saatavilla, tiedoista, jotka ovat peräisin etupäässä näistä kahdesta maasta, saadaan suuntaa antava käsitys siitä, millaisia taloudellisia etuja sienten myyntiin liittyy. Nøyaktige tall på selgernes inntekter fra salg av hallusinogene sopper er ikke tilgjengelig, men opplysninger innhentet hovedsakelig i disse to landene, gir en pekepinn på de økonomiske interessene bak produktet. Esimerkiksi vuonna 2000 taikasienten arvioitiin muodostavan jopa 50 prosenttia smart shop -kauppojen liikevaihdosta. For eksempel ble det i 2000 anslått at ”magic mushrooms” sto for 50 % av omsetningen i ”smart shops”. Yhdistyneen kuningaskunnan valtiovarainministeriö peri ennen heinäkuuta 2005 hallusinogeenisista sienistä myyntiveroa arviolta jopa 175 000 puntaa (255 421 euroa) vuodessa, ja sienten myynnistä kertyvän liikevaihdon arvioitiin olevan noin miljoona puntaa (1,46 miljoonaa euroa) vuodessa. Før juli 2005 innkrevde staten i Storbritannia årlig opptil 175 000 GBP (2 200 000 NOK) i merverdiavgift for hallusinogene sopper, av en omsetning på anslagsvis 1 million GBP (12 500 000 NOK) i året. Vähittäismyynnin lisäksi myös verkossa toimivien smart shop -kauppojen määrä on kasvanut. I tillegg til fysiske utsalgssteder har det også vært en økning i antallet nettbaserte ”smart shops”. I 2006 Hallusinogeenisten sienten tiedetään aiheuttaneen vain hyvin vähän kuolemaan johtaneita hätätapauksia ja muita hätätapauksia. Narkotikaundersøkelser gjennomført på musikkfestivaler og technoarrangementer viser at bruk av illegale rusmidler konsekvent er høyere i disse miljøene enn i befolkningen generelt eller blant skoleelever, og bruk av hallusinogene sopper er mer utbredt blant unge som har brukt andre illegale rusmidler enn blant unge som ikke har det. Yleensä fysiologiset vaikutukset ovat lyhytaikaisia ja lieviä. Men siden undersøkelsene vanskelig lar seg sammenlikne, må konklusjoner om trender trekkes med forsiktighet. Niihin kuuluvat muun muassa huimaus, pahoinvointi, heikotuksen tunne, lihassärky, vapina, vatsakivut, pupillien laajentuminen (mydriaasi), sydämen sykenopeuden ja hengitysnopeuden Data fra Nederland tyder på at situasjonen var stabil i perioden 2000–2005, mens data fra Storbritannia tyder på Musiikkifestivaaleilla ja konemusiikkitapahtumissa tehdyt huumausainetutkimukset osoittavat, että näissä piireissä on huomattavasti enemmän laittomien huumeiden käyttäjiä kuin yleisväestön tai koululaisten keskuudessa. Antallet rapporterte akuttilfeller med dødelig eller ikke-dødelig utfall som skyldes bruk av hallusinogene sopper, er svært lavt. Lisäksi hallusinogeenisten sienten käyttö on yleisempää laittomia huumeita käyttäneiden nuorten kuin muiden nuorten keskuudessa. De fysiologiske effektene er generelt kortvarige og ikke signifikante, bl.a. svimmelhet, kvalme, svekket muskelkraft, muskelsmerter, skjelving, abdominalsmerter, maat ovat Tanska (2001), Alankomaat (2002), Saksa, Viro, Yhdistynyt kuningaskunta (2005) ja Irlanti (2006). og Storbritannia (2005) samt Irland (2006). lievä tai kohtalainen kasvu (takykardia ja takypnea) sekä verenpaineen nousu. pupilldilatasjon (mydriasis), mild til moderat raskere hjerterytme og åndedrett (takykardi, tachypnea) samt forhøyet blodtrykk. Joissakin tapauksissa fyysiset oireet ovat kuitenkin olleet hyvin voimakkaita. Tällaisia oireita ovat olleet esimerkiksi voimakas vatsakipu, jatkuva oksentaminen ja ripuli. Uttalte fysiske symptomer som alvorlige magesmerter og vedvarende oppkast og diaré, er imidlertid også registrert. ovat erittäin vainoharhaisia ja menettävät kokonaan kosketuksen todellisuuteen. Psilocybinets akutte toksisitet antas å være lav, noe som underbygges av det faktum at det sjelden rapporteres om dødelig forgiftning med hallusinogene sopper. Tämä voi puolestaan johtaa onnettomuuksiin, itsensä vahingoittamiseen tai itsemurhayrityksiin. Forgiftning kan forekomme etter inntak av sopp plukket i naturen, dersom giftige sopparter forveksles med hallusinogene sopper. Psilosybiinin akuutin toksisuuden uskotaan olevan matala, ja tätä käsitystä tukee tieto siitä, että hallusinogeenisten sienten aiheuttamat kuolemaan johtaneet myrkytykset ovat harvinaisia. synsinntrykk, alvorlig paranoia og totalt tap av virkelighetssansen, som kan føre til ulykker, selvskading eller selvmordsforsøk. Myrkytystapaukset ovat mahdollisia tilanteissa, joissa käytetään luonnosta poimittuja sieniä, jos hallusinogeenisten sienten sijasta on poimittu vahingossa myrkyllisiä lajeja. Selv om mange forebyggende og bevisstgjørende programmer inkluderer informasjon om hallusinogene stoffer kombinert med informasjon om andre narkotiske stoffer, later det til at fagpersonell som arbeider med unge mennesker får mangelfull informasjon om den spesifikke helserisikoen som er forbundet med hallusinogene sopper. Lainsäädännöllä ei pidä kriminalisoida epäoikeudenmukaisesti niitä, joiden mailla sieniä kasvaa luonnonvaraisesti. Lovgivningen må ikke urettmessig kriminalisere personer som eier mark hvor slik sopp vokser vilt. Tämä ongelma on ratkaistu esimerkiksi säätämällä sienten olevan lainvastaisia ”käsiteltyinä tai valmistettuina” (Irlannin ja Yhdistyneen kuningaskunnan lait), millä viitataan sienten käyttötarkoitukseen. En løsning har vært å fastsette at soppen er illegal dersom den er ”bearbeidet eller tilberedt” (irsk og britisk lovgivning), noe som indikerer en intensjon om bruk. Alankomaiden korkein oikeus on päättänyt samaan tapaan, että ”kuivatut tai käsitellyt” sienet kuuluvat valvonnan piiriin. På lignende vis har Nederlands høyesterett avgjort at soppen er gjenstand for kontroll når den er ”tørket eller bearbeidet”. Koska smart shop -kaupat alkoivat turvautua tähän takaporttiin myymällä tuoreita sieniä, muun muassa Yhdistynyt kuningaskunta päätti vuonna 2004, että jopa sienten pakkaaminen katsotaan ”valmistusmuodoksi”. Som følge av at stadig flere ”smart shops” benyttet seg av dette smutthullet til å selge fersk sopp, argumenterte bl.a. Lopulta Yhdistyneen kuningaskunnan lainsäädäntöä muutettiin vuonna 2005 koskemaan yleisesti kaikkia hallusinogeenisia sieniä mainitsematta mitään niiden tilasta. Storbritannia i 2004 for at selv innpakking var en form for ”tilberedning”, men britisk lov ble i 2005 til slutt endret til å gjelde hallusinogene sopper uten henvisning til soppens tilstand. Vaikka ”huonon tripin” kokevien käyttäjien osuutta ei tiedetä, juuri nämä käyttäjät ottavat todennäköisimmin yhteyttä hätäkeskukseen. Selv om andelen brukere som opplever en ”bad trip” ikke er kjent, er det disse brukerne som har størst sannsynlighet for å komme i kontakt med det akuttmedisinske apparatet. Tällaisissa tapauksissa päihtyneet henkilöt ovat yleensä äärimmäisen ahdistuneita, erittäin levottomia sekä sekavia ja hourailevia, ja heidän keskittymis- ja arviointikykynsä on heikentynyt. I slike tilfeller er de forgiftede personene vanligvis ekstremt engstelige, svært urolige, forvirret og desorientert, med redusert konsentrasjons- og vurderingsevne. Vakavissa tapauksissa käyttäjät saattavat joutua akuuttiin psykoosiin, jonka yhteydessä he kokevat omituisia ja pelottavia hallusinaatioita, I alvorlige tilfeller kan akutte psykotiske episoder oppstå, med bisarre og skremmende Psilosybiinia ja psilosiinia valvotaan huumausaineiden ja psykotrooppisten aineiden laitonta kauppaa vastaan vuonna 1971 tehdyn Yhdistyneiden Kansakuntien yleissopimuksen nojalla ja ne on mainittu yleissopimuksen luettelossa I. Tosin tapa, jolla näitä aineita sisältävät sienet on luokiteltu, ei ole täysin selvä. Psilocybin og psilocin kontrolleres av FN-konvensjonen av 1971 om psykotrope stoffer og er oppført i dens tillegg I. Det er imidlertid ikke alltid klart hvordan sopper som inneholder disse stoffene klassifiseres. Kuusi EU:n jäsenvaltiota on reagoinut sienten käytön yleisyydestä kannettuun huoleen tiukentamalla sieniä koskevaa lainsäädäntöään. Nämä Seks av EUs medlemsstater har skjerpet lovgivningen om sopp på bakgrunn av bekymringer knyttet til utbredelsen av bruken; Danmark (2001), Nederland (2002), Tyskland, Estland Niiden henkilöiden osuus, jotka ovat käyttäneet joskus elämässään aistiharhoja aiheuttavia sieniä, on suurempi konemusiikkitapahtumissa käyvien nuorten (”klubeilla kävijöiden”) kuin yleisväestön keskuudessa Narkotikalovgivningen i Hellas, Italia, Kypros og Litauen har en altomfattende formulering som forbyr dyrking av planter som det er mulig å ekstrahere narkotiske stoffer fra. Det kan imidlertid diskuteres om en sopp strengt tatt kan kalles en ”plante”. Yleisväestö (15–24-vuotiaat) Befolkningen generelt (alder 15–24) Näistä otoksista ei voida päätellä, että huumeidenkäyttö olisi yleistä laajemmassa joukossa klubeilla käyviä nuoria. Det er ikke mulig å avlede noe om utbredelsen av narkotikabruk blant klubbgjengere generelt på grunnlag av disse utvalgene. Katso tarkemmin EMCDDA (2006). Se EONN (2006) for nærmere opplysninger. Lähteet: Hibell et al. Kilder: Hibell et al. (2004), EONN (2006). Lainsäädännön muutokset ovat vaikuttaneet hallusinogeenisten sienten saatavuuteen ja verkkokaupan kokonaismäärään. Lovendringene har hatt innvirkning på tilgjengeligheten av hallusinogene sopper og de totale kvanta som selges på internett. Verkkokauppojen markkinoimien tuotteiden analyysi osoitti, että Yhdistyneessä kuningaskunnassa verkkokauppiaat ovat alkaneet myydä laillisia mutta myrkyllisempiä vaihtoehtoja, kuten punakärpässientä (Amanita muscaria) ja sille läheistä sukua olevaa pantterikärpässientä (Amanita pantherina), sen jälkeen kun aistiharhoja aiheuttavat sienet kiellettiin. En analyse av produktene som markedsføres av nettbutikker viste at selgere i Storbritannia hadde, etter at forbudet mot hallusinogene sopper trådte i kraft, begynt å gå over til markedsføring av lovlige, men giftigere, alternativer, som rød fluesopp, Amanita muscaria, eller den nært beslektede Amanita pantherina. Tilannekatsaukset julkaistaan kuusi kertaa vuodessa Euroopan unionin 23 virallisella kielellä sekä turkiksi ja norjaksi. Orienteringene utkommer seks ganger i året på Den europeiske unions 23 offisielle språk samt tyrkisk og norsk. Originalspråk: engelsk. Alkuperäinen kieli on englanti. Gjengivelse tillatt med kildeangivelse. Maksuttomien tilausten yhteydessä pyydetään tarkentamaan sähköpostin välityksellä (publications@emcdda.europa.eu), mitä tietoja tarvitaan. For gratis abonnement vennligst bruk e-post publications@emcdda.europa.eu Kokaiinin käyttö Euroopassa: vaikutukset palvelutarjontaan Kokainbruk i Europa: forutsetninger for å bygge ut et tilbudsapparat FIC kun taas joissakin maissa, etenkin Itä-Euroopassa, käytön on ilmoitettu olevan hyvin vähäistä. C rapporterer om bare helt begrenset bruk. tehokkaiksi osoitettuja korvaus- tai lääkehoitovaihtoehtoja, toisin kuin opioidien käyttäjille. effektiv substitusjonsbehandling eller medikamentell behandling for kokainbrukere. Euroopassa arviolta 12 miljoonaa 15–64-vuotiasta (3,5 %) on kokeillut kokaiinia ja 4,5 miljoonaa (1,3 %) on käyttänyt sitä viimeksi kuluneen vuoden aikana. Anslagsvis 12 millioner (3,5 %) voksne europeere i alderen 15–64 år har prøvd kokain, og 4,5 millioner (1,3 %) har brukt stoffet i løpet av det siste året. Kokaiinin tarjonta ja käyttö ja siihen liittyvät ongelmat ovat yleisesti ottaen lisääntyneet Euroopassa kymmenen viime vuoden aikana, ja hinnat ovat laskeneet. Generelt har forsyningen og bruken av kokain i Europa og problemene dette medfører, økt i løpet av det siste tiåret, og prisene har falt. Tämän yleisen suuntauksen taustalla maiden välinen vaihtelu on kuitenkin suurta. Selv om dette er den generelle trenden, er det store variasjoner landene imellom. Osassa maista, kuten Yhdistyneessä kuningaskunnassa, Espanjassa ja Italiassa, kokaiinin käyttö on lisääntynyt huomattavasti, En del land, som Storbritannia, Spania og Italia, har hatt store økninger i kokainbruken, mens andre, særlig i Øst-Europa, Vaikka palveluissa voidaan hyödyntää muuntyyppisten huumeongelmien käsittelystä saatuja kokemuksia, kokaiinin farmakologia, käyttäjien yhteiskunnallinen kirjo ja muiden psykoaktiivisten aineiden samanaikainen käyttö hankaloittavat toimenpiteiden kehittämistä ja kohdentamista. Vi har erfaringer fra behandlingen av andre typer narkotikaproblemer, men kokainets farmakologiske egenskaper, de store sosiale ulikhetene mellom brukerne og det at brukerne ofte samtidig tar andre psykoaktive stoffer, gjør det vanskelig å utvikle og sette inn gode og målrettede tiltak. Kokaiinin käyttäjille ei myöskään ole nykyisin saatavilla Og mens opioidavhengighet faktisk kan behandles, finnes det ingen dokumentert Tässä raportissa käsitellään muutamia kysymyksiä, jotka ovat tärkeitä kokaiinin käyttäjille tarkoitettujen palvelujen tarjonnan kannalta. Denne artikkelen tar opp et par av de viktigste problemstillingene i forbindelse med utviklingen av et tilbud for kokainbrukere. Miten erilaiset käyttäjäryhmät pystytään tavoittamaan ja miten niitä voidaan auttaa? Hvordan kan vi nå ut til og hjelpe de ulike brukergruppene? Millaista hoitoa olisi tarjottava kokaiiniriippuvaisille? Hva slags behandling bør vi gi kokainbrukere som har utviklet avhengighet? Tarvitaanko uusia erityispalveluja vai pitäisikö nykyisiä palveluja mukauttaa? Trenger vi nye spesialisttjenester, eller bør vi bygge videre på de tjenestene vi allerede har? Määritelmä Definisjon nisjon Kokaiini on lähinnä Etelä-Amerikassa viljellyn kokapensaan (Erythroxylon coca Lam) lehdistä uutettu hydrokloridisuola. Kokain er hydrokloridsalt utvunnet av bladene på kokaplanten (Erythroxylon coca Lam), som hovedsakelig dyrkes i Sør-Amerika. Jauhemaista kokaiinia käytetään yleensä nuuskaamalla ja harvemmin suonensisäisesti. Kokainpulver blir vanligvis sniffet (inhalert gjennom nesen), og ikke fullt så ofte injisert. Stoffet fremkaller eufori, undertrykker sultfølelsen og har mange helseskadelige effekter (se “Helseaspekter”). Crack-kokaiini on kokaiinin poltettava muoto, jota valmistetaan kokaiinihydrokloridista. Crack er kokain som røykes. Det lages av kokainhydroklorid. Se tunnetaan välittömistä vaikutuksistaan ja yhteydestään ongelmakäyttöön. Stoffet er kjent for å virke umiddelbart og forbindes med problematiske bruksmønstre. Keskeiset asiat pääpiirteittäin Et blikk på nøkkeltemaer Euroopassa 4,5 miljoonaa aikuista (1,3 %) on käyttänyt kokaiinia viimeksi kuluneen vuoden aikana. 4,5 millioner voksne i Europa (1,3 %) har brukt kokain i løpet av det siste året. Kokaiinin käytössä on yleisesti ottaen havaittu noususuuntaus kymmenen viime vuoden aikana, mutta käyttäjien määrä vaihtelee EU:n jäsenvaltioiden välillä 0,1 prosentista 3,0 prosenttiin väestöstä. Kokainbruken har generelt vist en stigende tend i løpet av siste tiår, men med variasjoner mellom EUs medlemsstater, og tallene varierer fra 0,1 % til 3,0 % av befolkningen. Kokaiiniin liittyviä ongelmia käsitellään nykyisin toimenpitein, jotka perustuvat suurelta osin opioidien käyttöön ja huumeiden viihdekäyttöön kohdistuviin palveluihin. Dagens tiltak mot kokainrelaterte problemer trekker i stor grad på eksisterende tjenester som er mer innrettet mot bruk av opioider og narkotika i fritidsmiljøer. Näitä käytössä olevia palveluja voidaan joutua mukauttamaan kokaiinin ja crack-kokaiinin käyttäjien erityistarpeisiin. De tjenestene som finnes, kan trenge tilpasning for å møte kokain- og crack-brukeres særskilte behov. Kokaiini on kannabiksen jälkeen maailman eniten salakuljetettuja huumausaineita. Etter cannabis er kokain et av de illegale rusmidlene med størst omsetning på verdensbasis. Vuonna 2005 maailmassa takavarikoitiin kokaiinia arviolta 752 tonnia ja Euroopassa 107 tonnia, josta Espanjan osuus oli noin puolet. I 2005 ble anslagsvis 752 tonn kokain beslaglagt rundt om i hele verden, av dette 107 tonn i Europa. Takavarikoidut määrät ja takavarikkojen lukumäärä ovat yleisesti ottaen kasvaneet Euroopassa vuodesta 2000. Spania sto for om lag halvparten av alle europeiske beslag. Vuonna 2005 takavarikkoja tehtiin noin 70 000. Generelt har beslagene i Europa gått opp i tiden etter 2000, både i kvanta og antall – i 2005 kom antall beslag opp i om lag 70 000. Kokaiinin keskihinnat ovat laskeneet useimmissa tietoja toimittaneissa maissa. Gjennomsnittsprisen på kokain har gått ned i de fleste landene som har innrapportert tall. Yleisten väestötutkimusten mukaan kokaiinin käyttö on lisääntynyt monissa EU-maissa, vaikka tämä kehitys saattaakin nyt olla hidastumassa osassa niitä jäsenvaltioita, joissa levinneisyysaste on korkein (Yhdistynyt kuningaskunta, Espanja). Generelle befolkningsundersøkelser viser en økning i kokainbruken i mange EU-land, selv om tilveksten nå kan synes å avta noe i en del av medlemsstatene med høyest utbredelse (Storbritannia og Spania). Kokaiinin käyttö on keskimääräistä yleisempää 15–34-vuotiailla nuorilla aikuisilla (kaavio 1) ja miehillä. Kokainbruk er vanligere blant unge voksne, dvs. aldersgruppen 15–34 år (Fig. 1), og menn. Huumetta käytetään usein muiden laittomien huumeiden ja alkoholin ohella. Stoffet tas ofte sammen med andre illegale rusmidler og alkohol. Terveyskysymykset kyselyt osoittavat, että kokaiini on 5–20 kertaa yleisempää yökerhoissa kävijöiden kuin muun väestön keskuudessa. Helseaspekter viser undersøkelser gjennomført i utelivsmiljøer at kokain er 5–20 ganger mer utbredt blant klubbgjengere enn i befolkningen generelt. Muita kuin hoidossa olevia kokaiinin käyttäjiä koskevien tutkimusten mukaan käyttäjät ovat yleensä hyvin koulutettuja ja yhteiskuntaan integroituneita. Studier av kokainbrukere som ikke er fanget opp av behandlingsapparatet, rapporterer at den typisk brukeren er velutdannet og sosialt godt integrert. Tutkimusten ja hoitotietojen perusteella voidaan lisäksi erottaa kolme erilaista kokaiinin ongelmakäyttäjien profiilia tai ryhmää. Studier og behandlingsdata avdekker videre at personer med problematisk kokainbruk deler seg inn i tre ulike profiler eller grupper. Kokaiinin käytöllä on osoitettu olevan kielteisiä vaikutuksia terveydelle, etenkin aktiivikäyttäjillä. Akutt og kronisk kokainbruk, ofte i kombinasjon med andre stoffer, kan gi mange helseskader (kardiovaskulære, cerebrovaskulære, nevrologiske, psykiatriske osv.). Kokaiinin käyttöön välittömästi liittyvän sairastuvuuden ja kuolleisuuden määrää on kuitenkin edelleenkin vaikea arvioida. Injisering av kokain medfører risiko for overføring av blodbårne sykdommer som HIV og hepatitt C. Akutte kokainrelaterte dødsfall pga. overdose rapporteres ikke ofte, og i de sjeldne tilfellene som forekommer, oppgis massiv eksponering. Kokaiinin injektiokäyttöön liittyy myös veritartuntana leviävien sairauksien, kuten HIV:n ja C-hepatiitin riski. Kokainbruk har beviselig negative helseeffekter, særlig blant hyppige brukere. Kokaiiniin liittyvistä äkillisistä yliannostuskuolemista ei ilmoiteta usein, ja näissä harvoissa tapauksissa mainitaan voimakas altistuminen. Sykelighet og dødelighet direkte relatert til kokainbruk, er likevel vanskelig å måle. Erilaiset käyttäjäryhmät Ulike brukergrupper Ensimmäinen ryhmä käyttää jauhemaista kokaiinia joko pelkästään tai yhdessä kannabiksen ja/tai alkoholin kanssa. Den første gruppen bruker kokainpulver alene eller i kombinasjon med cannabis og/eller alkohol. Tämä ryhmä koostuu pääasiassa miehistä, ja sen jäsenet tulevat usein hoitoon rikosoikeusjärjestelmän lähettäminä tai sosiaalisten verkostojen ja perheen painostuksesta. Denne gruppen består for det meste av menn og henvises ofte til behandling av domstolene eller etter press fra sosialt nettverk eller familie. De er sosialt relativt velintegrert og har stabile boforhold og fast arbeid. Kokaiini ja crack-kokaiini vaikuttavat aivojen mielihyväkeskukseen, ja toistuva käyttö voi aiheuttaa riippuvuuden. Kokain og crack virker på belønningssystemet i hjernen, og gjentatt bruk kan føre til avhengighet. Kokaiini on kolmanneksi yleisin huume, joka ilmoitetaan huumehoitoon hakeutumisen syyksi EU:ssa, ja sen osuus kaikesta hoidon kysynnästä oli noin 13 prosenttia vuonna 2005. 13 % av alle som i 2005 søkte om behandling oppgav kokain/crack som årsak. I EU utgjør dette den tredje hyppigste årsaken til ønske om behandling. Men det er betydelige variasjoner landene imellom. Espanjassa kokaiinin osuus kaikesta hoidon kysynnästä on 40 prosenttia ja Alankomaissa 35 prosenttia, kun Suomessa vastaava luku on 0 prosenttia ja Liettuassa 0,1 prosenttia. I Spania og Nederland gjelder henholdsvis 40 % og 35 % av alle behandlingssøknader kokain, mot 0 % i Finland og 0,1 % i Litauen. Antallet behandlingssøknader relatert til kokainbruk har økt de senere årene, særlig blant de som oppsøker behandlingsapparatet for første gang (Fig. 2). Vuonna 2005 yli viidesosa ensimmäisistä hoitopyynnöistä (21,5 %) liittyi kokaiiniin. I 2005 oppga mer enn én av fem førstegangssøkere (21,5 %) at behandlingsbehovet var kokainrelatert. ja heitä on vaikea tavoittaa. bredt spekter av helsemessige og sosiale problemer og er vanskelige å nå ut til. Käyttäjät saattavat hakea hoitoa ja apua huumeriippuvuuden myöhäisvaiheessa, jolloin heitä on entistä vaikeampi hoitaa. De søker kanskje behandling og støtte på et senere stadium og vil da være enda vanskeligere å behandle. Toimintalinjat ja interventiot Retningslinjer og tiltak Toinen ryhmä käyttää sekä opioideja että kokaiinia. Den andre gruppen bruker både opioider og kokain. Ryhmän jäsenet ovat nykyisiä tai entisiä heroiinin käyttäjiä, joilla on myös kokaiinin käyttöön liittyviä ongelmia. Denne gruppen bruker, eller har brukt, heroin og har også utviklet problemer med kokainbruken. Osa heistä saattaa olla korvaushoidossa. En del kan få substitusjonsbehandling. Hoidossa oleviin kokaiinin käyttäjiin keskittyvien kansallisten tutkimusten mukaan tämä ryhmä on usein kaikkein suurin. Nasjonale studier som fokuserer på kokainbrukere i behandlingsapparatet, rapporterer at denne gruppen ofte er størst. Politiikan tasolla olisi kehitettävä strategioita yksinomaan kokaiinia tai crack-kokaiinia koskevia palveluja varten, silloin kun ongelman laajuus edellyttää yhtenäisiä ja tehokkaita toimenpiteitä, kuten tietyissä Euroopan maissa ja kaupungeissa. Alle steder der man har et omfang av kokain- eller crack-bruk som krever en samkjørt og intensiv innsats, bør det utarbeides strategier for utbygging av tilbud eksklusivt rettet mot kokain- eller crack-brukere. Dette gjelder f.eks. i en del land og byer i Europa. Muualla huumepolitiikassa olisi otettava huomioon yhä erilaisemmat huumeidenkäyttötavat ja huumeiden ongelmakäyttäjien tarpeet. Utenfor disse områdene bør narkotikapolitikken gripe fatt i de stadig mer varierende bruksmønstrene og i problematiske rusbrukeres særlige behov. Kolmas ryhmä käyttää crack-kokaiinia, usein yhdessä opioidien kanssa. Den tredje gruppen bruker crack, ofte kombinert med opioider. Ryhmän jäsenet ovat usein erittäin syrjäytyneitä, ja suuri osa heistä saattaa olla etnisten vähemmistöjen jäseniä, kodittomia, työttömiä tai epätyypillisissä työsuhteissa olevia. Personer i denne gruppen er ofte svært marginalisert, og mange av dem kan tilhøre etniske minoriteter, være hjemløse, arbeidsløse eller ha en svært usikker arbeidssituasjon. Ryhmä on kolmesta ryhmästä pienin (2,5 % kaikista hoidossa olevista asiakkaista Euroopassa), ja tämän ryhmän jäseniä on havaittu vain muutamassa paikassa. Dette er den minste gruppen (2,5 % av alle europeiske klienter i behandling), og den er bare identifisert noen få steder. Erilaisten käyttäjäryhmien tarpeet De ulike gruppenes behov Vain hyvin harvassa huumausainestrategiassa puututaan erikseen kokaiinin ja crack-kokaiinin käyttöön, ja ainoastaan Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Irlannissa on pantu täytäntöön kansallisen ja/tai paikallisen tason strategioita. Svært få narkotikastrategier nevner spesifikt bruken av kokain og crack, og bare Storbritannia og Irland har gjennomført strategier på nasjonalt og/eller lokalt plan. Useimpien Euroopan maiden tietojen mukaan kokaiinin käyttäjät saavat tietoa kokaiinista ja kokaiinin käytön riskeistä monenlaisista lähteistä, kuten verkkosivustoilta, neuvontapuhelimista ja yöelämän ympäristöissä toteutetuista interventioista. De fleste landene i Europa rapporterer at kokainbrukere kan få informasjon om kokain og risikoene ved kokainbruk fra ulike kilder, f.eks. nettsteder, hjelpe-telefoner og tiltak som settes inn i utelivsmiljøet. Joissakin kaupungeissa, etenkin niissä, joissa crack-kokaiinin käyttö on merkittävää, haittojen vähentämisestä vastaavat toimijat tekevät myös kenttätyötä. I enkelte byer, spesielt de som har et betydelig crack-problem, drives det nå også oppsøkende virksomhet som en del av det skadereduserende arbeidet. Kokaiinin ja crack-kokaiinin käyttäjät ovat epäyhtenäinen ryhmä, jonka erityistarpeet saattavat edellyttää räätälöityjä palveluja. Kokain- og crack-brukere representerer en sammensatt populasjon med spesifikke behov som kan kreve skreddersydde tilbud. Yhteiskuntaan integroituneet jauhemaisen kokaiinin käyttäjät tarvitsevat ehkä entistä parempaa tietoa kokaiiniin liittyvistä riskeistä. Sosialt integrerte kokainpulver-brukere kan trenge bedre informasjon om risikoene ved kokainbruk. He ovat kenties haluttomia aloittamaan tai jatkamaan hoitoa syrjäytyneiden huumeidenkäyttäjien kanssa, ja he kokevat, että tällaisia palveluja käyttävät henkilöt leimautuvat helposti. De kan også ha motvilje mot å begynne, eller fortsette, behandlingen sammen med marginaliserte brukere og føle at de som benytter disse tilbudene, blir stigmatisert. Nykyisin suurin osa kokaiinihoidosta Euroopassa annetaan avohoitoympäristöissä, jotka on pääasiassa tarkoitettu opioidien käyttäjien tarpeisiin. For tiden rapporteres det at mesteparten av kokainbehandlingen i Europa foregår poliklinisk i tiltak som primært er tilpasset opioidbrukeres behov. Yhteiskuntaan integroituneet kokaiinin käyttäjät hakevat kuitenkin todennäköisemmin apua muiden terveydenhuoltopalvelujen tarjoajien, kuten yleislääkärien tai yksityisvastaanottojen kautta. Imidlertid vil sosialt integrerte kokainbrukere sannsynligvis heller søke behandling gjennom andre helsetjenester, f.eks. allmennleger eller privatklinikker. Maissa, joissa on merkittäviä käyttäjäryhmiä, kiinnostus nimenomaan kokaiinin käyttäjille räätälöityjä palveluja kohtaan on kasvamassa. I land med en betydelig populasjon av kokainbrukere er det økt interesse for å tilby tjenester som skreddersys spesielt for disse. Kokaiiniriippuvuuden hoito perustuu lähinnä psykososiaalisiin interventioihin, joiden tukena monet lääkärit käyttävät farmakologisia aineita. Behandlingen av kokainavhengighet er i hovedsak basert på psykososiale tiltak, og mange klinikere bruker i tillegg medikamenter som støttebehandling. Toistaiseksi ei kuitenkaan ole löydetty tehokasta farmakologista ainetta, jonka avulla voitaisiin helpottaa kokaiinista pidättäytymistä ja vähentää tarvetta saada sitä. Så langt finnes det imidlertid ikke noe medikament som effektivt reduserer abstinensen og suget etter kokain. Psykososiaalisia interventioita koskeva tutkimus ja koulutus olisikin ehdottomasti nostettava etusijalle. Derfor må forskning og opplæring i psykososiale tiltak gis høyeste prioritet. Lääkäreitä olisi kannustettava kokemusten ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon. Utveksling av erfaring og beste praksis klinikere imellom bør også oppmuntres. Farmaseuttisten aineiden tutkimusta olisi myös tuettava, ja tulokset – niin myönteiset kuin kielteisetkin – olisi saatava nopeasti käyttöön. Forskning på farmakologiske virkestoffer bør støttes og resultatene offentliggjøres snarest, enten utfallet nå er positivt eller negativt. Lopuksi olisi arvioitava opioidikorvaushoidossa olevia kokaiinin käyttäjiä, jotta voidaan varmistaa, ettei heidän kokaiinin käyttönsä liity liian pieneen metadoni- tai buprenorfiiniannokseen. iniannokseen. Videre bør kokainbrukere som får substitusjonsbehandling med opioider vurderes for å slå fast at ikke kokainbruken skyldes at deres metadon- eller buprenorfindose er for lav. Huumeriippuvaisilla kokaiinin käyttäjillä, jotka ovat myös heroiinin käyttäjiä ja/tai korvaushoidossa, jatkuva kokaiinin käyttö voi häiritä hoito-ohjelmaa ja siten vaarantaa kokonaishoitotuloksen, ellei siihen puututa asianmukaisesti. For avhengige kokainbrukere som samtidig bruker heroin og/eller får substitusjonsbehandling, kan fortsatt kokainbruk, om problemet ikke blir tatt skikkelig tak i, forstyrre behandlingsprogrammet og til syvende og sist undergrave behandlingsresultatet. Likeledes kan samtidig bruk av alkohol så vel som psykiatriske tilleggslidelser og personlighetsforstyrrelser (f.eks. aggressivitet, akutt psykose og paranoid atferd) som ofte observeres hos kokainklienter, være et stort problem for behandlingspersonell og klinikere. Monien aineiden sekakäyttö lisää myös huomattavasti muiden terveysongelmien riskiä ja kuoleman riskiä tässä ryhmässä. I denne populasjonen medfører samtidig bruk av flere stoffer en vesentlig økning i risikoen for ytterligere helseproblemer og død. Crack-kokaiinin käyttäjät ovat usein syrjäytyneitä ja vähäosaisia (esim. kodittomat, seksityöntekijät). Crack berører ofte marginaliserte, ressurssvake grupper (f.eks. hjemløse og sex-arbeidere). Interventiot, joilla tavoitetaan yhteiskuntaan integroituneet kokaiinin ongelmakäyttäjät ja syrjäytyneet crack-kokaiinin käyttäjät, ovat myös oma haasteensa. EONN gjorde nylig en gjennomgang av litteraturen om behandling av kokainavhengighet, og fant at det ennå ikke finnes noen effektiv medikamentell behandling, men at eksperimentelle forsøk som er gjort i den senere tid (med f.eks. Äskettäin Irlannissa toteutettu kokeiluhanke paljasti, että kokaiinin käyttäjien haluttomuus osallistua opioideihin suuntautuneisiin ohjelmiin voitaisiin poistaa järjestämällä heille oma hoitomahdollisuus iltaisin tai välittömästi ennen viikonloppua tai sen jälkeen. Topiramat, kokainvaksiner), så langt virker lovende. Kognitive atferdstiltak, som kognitiv atferdsterapi, motiverende intervjuteknikk og såkalt “Community Reinforcement Approach”, noen ganger kombinert med tiltak mot tilbakefall (f.eks. belønningsbaserte insentiver), har vist seg å være mest effektivt når det gjelder å redusere og forebygge framtidig kokainbruk. Crack-kokaiinin käyttäjien ja syrjäytyneiden huumeidenkäyttäjien kohdalla on painotettava entistä enemmän haittojen vähentämiseen tähtäävää kenttätyötä yhdistettynä palvelutarpeen kartoitukseen. Ettersom disse metodene og forskningen som dokumenterer effekten av dem, så godt som utelukkende er amerikanske, er det viktig at vi snarest får i gang Topiramate, kokaiinirokotteet) on saatu lupaavia alustavia tuloksia. Tiltak for å nå fram til sosialt integrerte, problematiske kokainbrukere og marginaliserte crack-brukere er også en utfordring. Kognitiiviset behavioraaliset interventiot, kuten kognitiivinen käyttäytymisterapia, motivoiva haastattelu ja yhteisövahvistusohjelma (CRA) mahdollisesti yhdistettynä palkitsemiseen ja rajoittamiseen perustuviin menetelmiin (contingency management), ovat osoittautuneet tehokkaimmiksi kokaiinin käytön vähentämisessä ja ehkäisemisessä. En fersk pilotstudie fra Irland avslørte at kokainbrukeres motvilje mot opioidbaserte programmer kunne omgås ved å tilby egne tiltak om kvelden eller umiddelbart før og etter helgene. Koska nämä ohjelmat ja niiden tehokkuutta koskevat tutkimukset For crack-brukere og marginaliserte grupper av narkotikabrukere må skadereduserende tiltak basert på oppsøkende virksomhet, kombinert med henvisning til behandlingstjenestene, prioriteres høyere. Päätelmät ja poliittiset näkökohdat Konklusjoner og policy-betraktninger Crack-kokaiinin käyttäjillä ja muilla syrjäytyneillä huumeidenkäyttäjillä olisi oltava mahdollisuus saada haittojen vähentämiseen tähtäävän kenttätyön palveluja, mukaan luettuna palveluihin ohjaaminen. Crack-brukere og andre marginaliserte grupper av brukere bør ha tilgang til skadereduserende tiltak som baseres på oppsøkende virksomhet, inkludert henvisninger til behandlingsapparatet. Kokaiinin tai crack-kokaiinin käytön torjumiseksi olisi kehitettävä erityisstrategioita alueilla, joilla ongelman laajuus edellyttää yhtenäisiä toimenpiteitä, kuten tietyissä Euroopan maissa ja kaupungeissa. Strategier særskilt rettet mot kokain- eller crack-brukere bør utvikles i områder der problemet er av et omfang – slik det er i en del europeiske land og byer – som krever en samkjørt innsats. Muualla huumepolitiikassa olisi otettava huomioon yhä erilaisemmat huumeidenkäyttötavat ja huumeiden ongelmakäyttäjien tarpeet. Utenfor disse områdene bør narkotikapolitikken gripe fatt i det stadig bredere spekteret av bruksmønstre så vel som problematiske rusbrukeres særlige behov. Psykososiaalisia interventioita koskeva koulutus olisi nostettava etusijalle kaikissa hoitoympäristöissä, sillä tällaisista interventioista on todistetusti saatu parhaat tulokset. Uansett behandlingsmiljø bør opplæring i psykososiale teknikker gis høyeste prioritet ettersom denne typen intervensjoner har gitt de beste resultatene. Osaamisen ja parhaiden käytäntöjen vaihtoon olisi kannustettava lääkäreiden ja muiden huumeiden parissa työskentelevien välillä. Utveksling av kunnskap og beste praksis mellom klinikere så vel som andre som arbeider i feltet, bør oppmuntres. On kehitettävä kokaiinin käyttöön liittyviä ehkäisevää huumetyötä ja haittojen vähentämistä koskevia lähestymistapoja, erityisesti riskejä (sydän- ja verisuonisairaudet, psykiatriset ongelmat, joidenkin sekakäyttömuotojen kohonnut toksisuus) koskevaa tiedotusta. Forebyggende og skadereduserende tiltak i forbindelse med kokainbruk må utvikles, i særdeleshet informasjon om risikoer (hjerte- og karsykdommer, psykiatriske lidelser, økt toksisitet ved enkelte former for blandingsmisbruk). Kohteeksi olisi otettava sekä satunnaiset että säännölliset kokaiinin käyttäjät. Innsatsen bør rettes både mot regelmessige brukere og mot de som bruker stoffet bare av og til. Olisi edistettävä tutkimusta psykososiaalisista interventioista ja uusista farmaseuttisista aineista kokaiiniriippuvaisten asiakkaiden hoitamiseksi. Forskning på psykososiale tiltak og nye farmakologiske virkestoffer for behandling av kokainavhengige klienter bør fremmes. Lisäksi tarvitaan pikaisesti tutkimuksia kokaiiniin liittyvästä huumeiden sekakäytöstä, sen eri muunnelmista ja seurauksista. Det haster også med å få en bedre forståelse av blandingsmisbruk med kokain, av alle variantene av stoffet og av problemene som følger i kokainbrukens kjølvann. Interventioita, joilla voidaan tavoittaa yhteiskuntaan integroituneet kokaiinin ongelmakäyttäjät ja auttaa heitä, voidaan kehittää mukauttamalla jo käytössä olevia palveluja tai joissakin tapauksissa tarjoamalla kohdennettuja hoitopalveluja. Tiltak for å nå ut til og hjelpe sosialt integrerte, problematiske kokainbrukere kan utvikles ved en tilpasning av eksisterende tjenester, eventuelt i enkelte tilfeller ved å bygge ut et eget behandlingstilbud. EMCDDA (2007), Annual report 2007: selected issue on Cocaine, Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, Lissabon. EONN (2005a), Årsrapport for 2007: utvalgt aspekt om kokain, Det Europeiske Overvåkingssenter for Narkotika og Narkotikamisbruk, Lissabon. WWW-tiedot Informasjon på nettet VIRALLINEN JULKAISIJA: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto' Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2007JOHTAJA: Wolfgang Götz TOIMITTAJA: Peter Thomas KIRJOITTAJAT: Frank Zobel, Roland Simon GRAAFINEN SUUNNITTELU: Dutton Merrifield Ltd, Yhdistynyt kuningaskunta Printed in Belgium OFFISIELL UTGIVER: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner' Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, 2007 DIREKTØR: Wolfgang Götz REDAKTØR: Peter Thomas FORFATTERE: Frank Zobel, Roland Simon GRAFISK UTFORMING: Dutton Merrifield Ltd, Storbritannia Printed in Belgium Ikääntyvien aikuisten päihteidenkäyttö – hoitamaton ongelma Stoffbruk blant eldre voksne: et oversett problem Kuten kaavio osoittaa, Euroopan väestö on vanhenemassa merkittävästi. Som diagrammet viser, blir Europas befolkning stadig eldre. 1900-luvulla yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten lukumäärä yli kolminkertaistui ja eliniän odote jopa kaksinkertaistui. I løpet av det 20. århundret ble Europas befolkning over 65 år tredoblet, og forventet levealder er mer enn doblet. Vuoteen 2028 mennessä yli neljäsosa Euroopan väestöstä on yli 65-vuotiaita. Innen 2028 vil mer enn en firedel av Europas befolkning være 65 år eller eldre. Päihteidenkäyttö yhdistetään yleensä nuoriin, mutta päihteisiin liittyvät ongelmat eivät tunne ikärajoja. Bruk av psykoaktive stoffer er et problem vi oftest forbinder med yngre mennesker, men disse problemene kjenner ingen aldersgrenser. Tällä hetkellä on saatavilla vain vähän tietoa ikääntyvien aikuisten päihteidenkäytöstä, minkä vuoksi on vaikeaa arvioida ongelman tarkkaa laajuutta ja sen vaikutuksia. Dokumentasjonen vi har i dag hva eldres stoffbruk angår, er begrenset, og derfor er det vanskelig å si noe bestemt om omfanget av problemet og om hva det egentlig innebærer. Tulevia vuosia koskevat ennusteet antavat kuitenkin aihetta huoleen ja viittaavat siihen, että ikääntyvien aikuisten päihteidenkäytöstä on muodostumassa laiminlyötyjen kansalaistemme hoitamaton ongelma. Prognosene for årene framover er imidlertid foruroligende, og eldres stoffbruk står i fare for å bli et ringeaktet problem hos en ofte ringeaktet gruppe borgere. kaksinkertaistuu vuosina 2001–2020. Antallet eldre mennesker som har et som brukes i hovedsak for yngre problem med bruk av psykoaktive mennesker, vil nå måtte tilpasses stoffer eller som trenger behandling denne eldre gruppens behov.for en stoffrelatert lidelse, kommer til å dobles i perioden 2001 til 2020. Dette skyldes delvis den Ikääntyvät aikuiset päihteidenkäyttäjät voidaan luokitella varhain aloittaneisiin käyttäjiin (selviytyjät) ja myöhemmin aloittaneisiin käyttäjiin (oireilijat). Eldre stoffbrukere kan klassifiseres som brukere med tidlig debutalder («survivors») eller brukere med sen debutalder («reactors»). Varhain aloittaneilla käyttäjillä on tavanomaisesti takanaan pitkä päihteidenkäytön historia, joka ulottuu vanhuuteen saakka. Brukere som har begynt tidlig, har typisk en lang historie med stoffbruk som fortsetter inn i alderdommen. Myöhemmin aloittaneet käyttäjät aloittavat päihteidenkäytön stressaavissa elämäntilanteissa, kuten eläkkeelle siirtymisen, avioeron, sosiaalisen eristäytymisen tai kuolemantapausten yhteydessä. Brukere som har begynt sent, har ofte begynt som en reaksjon på store påkjenninger i livet, som å bli pensjonist, gå gjennom en skilsmisse eller oppleve sosial isolasjon eller dødsfall. Tutkimuksista käy ilmi, että alkoholinkäytön osalta kliininen tilanne eroaa merkittävästi sen mukaan, milloin potilaat ovat aloittaneet käytön. I forhold til alkohol viser studier store kliniske forskjeller alt etter når bruken har begynt. Ikääntyvät aikuiset käyttävät paljon resepti- ja käsikauppalääkkeitä. Eldre mennesker bruker hyppig både reseptpliktige og reseptfrie medikamenter. Lääkkeiden ongelmakäyttö voi olla tarkoituksellista tai tahatonta, ja se aiheuttaa eriasteisia ongelmia. Problematisk bruk av disse kan være forsettlig eller uforsettlig og av varierende alvorlighetsgrad. Ikääntyvillä päihteiden aikuiskäyttäjillä on muita enemmän mielenterveyden ja fyysisen terveyden ongelmia, mutta suurin osa ikääntyvistä aikuisista käyttää säännöllisesti perusterveydenhuollon palveluja tai muita terveyspalveluja. Psykiske og fysiske helseproblemer er mer utbredt blant eldre stoffbrukere. Dog har de fleste eldre jevnlig kontakt med primærhelsetjenesten eller andre deler av helsevesenet. Ikääntyvät aikuiset käyttävät nuoria vähemmän laittomia päihteitä, mutta niiden käyttö on lisääntymässä myös ikääntyvien aikuisten keskuudessa. Selv om bruk av illegale stoffer forekommer mindre hyppig blant eldre personer enn blant yngre, øker prevalensen. Huumeidenkäyttäjät ikääntyvät, ja yhä useampien potilaiden jatkaessa ylläpitohoidon ohjelmissa ikääntyvien potilaiden osuus lisääntyy. Narkotikabrukerne blir eldre, og etter hvert som det blir stadig flere pasienter i vedlikeholdsbehandling, øker andelen eldre pasienter. Päihteitä käyttävien ikääntyvien aikuisten hoitoa on tutkittu vain vähän. Vi vet forholdsvis lite om behandling av stoffbruk blant eldre. Ikääntyvät potilaat sitoutuvat kuitenkin hyvin hoito-ohjelmiin ja voivat saavuttaa tyydyttäviä hoitotuloksia. Imidlertid fungerer behandlingsprogrammene bra for eldre pasienter, og de kan oppnå tilfredsstillende behandlingsresultat. Luvuista käy ilmi, että ikääntyvillä aikuisilla on kohtalaisen suuri alkoholiongelmien riski. Statistikk viser at eldre har en relativt høyere risiko for å få alkoholproblemer. Alkoholin ja muiden päihteiden yhteiskäyttö lisää sosiaalisten, psyykkisten ja fyysisten terveysongelmien riskiä ja voi aiheuttaa ongelmia, vaikka alkoholinkäyttö olisikin vähäistä tai kohtuullista. Kombinert bruk av alkohol og andre stoffer fører til økt risiko for sosiale, psykologiske og fysiske helseproblemer og kan skape problemer selv der alkoholinntaket er beskjedent eller moderat. Resepti- ja käsikauppalääkkeet että niiden yli 50-vuotiaiden osuus, jotka tarvitsevat hoitoa laittomien huumeiden käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi, saattaa lisääntyä jopa 300 prosenttia vuosina 2001–2020. Reseptpliktige og reseptfrie legemidler i denne gruppen, forekommer den stadig oftere. Estimater fra USA viser at antallet personer over 50 som trenger behandling for problemer med illegale narkotiske stoffer, kan øke med inntil 300 % mellom 2001 og 2020. Ikääntyvien liiallinen alkoholinkäyttö saattaa myös pahentaa ikääntymiseen liittyviä terveydellisiä ongelmia. Overstadig drikking blant eldre kan også forverre medisinske problemer forbundet med aldring. Ikääntyvät aikuiset, joilla on terveysongelmia ja jotka ovat alkoholin suurkuluttajia, kuuluvat kohonneen riskin ryhmään, johon olisi kohdistettava toimia tämän erityisongelman perusteella. Eldre voksne med helseproblemer og som samtidig har et stort alkoholinntak, har forhøyet risiko, og tiltak rettet mot denne gruppen bør utvikles for å gripe fatt i dette spesielle problemet. Samalla kun potilaiden sitoutuneisuus hoitoihin lisääntyy ja yliannostuskuolemat vähentyvät metadoni- ja ylläpitohoitoohjelmien ansiosta, ikääntyvien potilaiden määrä kasvaa vähitellen. Mange eldre tar jevnlig både reseptpliktige og reseptfrie legemidler. Personer over 65 år står for om lag en tredel av forbruket av alle reseptpliktige legemidler, inklusive benzodiazepiner og opioide analgetika. Opiaattien käyttöön liittyvien ongelmien vuoksi hoidossa olleiden yli 40-vuotiaiden potilaiden määrä yli kaksinkertaistui vuosina 2002–2005 (8,6:sta 17,6 prosenttiin). Eldre kvinner har større sannsynlighet for å få forskrevet, og misbruke, psykoaktive legemidler enn menn, og de har også større risiko for å misbruke reseptpliktige legemidler enn andre aldersgrupper. Ikääntyvät käyttävät usein säännöllisesti resepti- ja käsikauppalääkkeitä. Etter hvert som metadon- og annen vedlikeholdsbehandling blir mer effektiv, i den forstand at pasientene gjennomfører behandlingen og antallet overdosedødsfall synker, vil antallet eldre pasienter gradvis øke. Yli 65-vuotiaille määrätään noin kolmasosa kaikista reseptilääkkeistä, joihin kuuluu usein bentsodiatsepiineja (rauhoittavia lääkkeitä) ja opioideja (kipulääkkeitä). I Europa, mellom 2002 og 2005, ble andelen pasienter i aldersgruppen 40+ som fikk behandling for opiatproblemer, mer enn fordoblet (fra 8,6 % til 17,6 %). Vaikka ikääntyvien aikuisten huumeidenkäyttöön liittyvistä riskitekijöistä tiedetään vain vähän, keskeistä on usein aikaisempi käyttö tai riippuvuus: useimmat ikääntyvät päihteidenkäyttäjät ovat aloittaneet käytön varhain. Selv om vi vet lite om risikofaktorene ved bruk av illegale stoffer blant eldre, er tidligere misbruk eller avhengighet ofte til stede idet de fleste eldre som bruker illegale stoffer, er brukere med tidlig debutalder. Myös jotkut mielenterveysongelmaiset kärsivät laittomien huumeiden käytön ongelmista. Bruk av illegale stoffer er også et problem hos personer som samtidig har psykiske helseproblemer. Innen psykisk helsevern er cannabis det hyppigst brukte illegale stoffet. Ikääntyvien miesten reseptilääkkeiden väärinkäyttö voi olla iatrogeenista (hoidon tahattomasti aiheuttamaa). Misbruk av reseptpliktige legemidler blant eldre kan være iatrogene, dvs. være en uforutsett følge av behandling. Näin saattaa käydä, jos lääkkeiden käyttöä ja vastetta ei valvota säännöllisesti tai jos potilaalle määrätään useita lääkkeitä, joilla on ei-toivottuja yhteisvaikutuksia. Dette kan skje dersom medikamentbruken og behandlingsresponsen ikke overvåkes regelmessig, eller ved forskriving av flere legemidler som har skadelige virkninger når de brukes sammen. Monien ikääntyvien ongelmakäytön taustalla on reseptilääkkeiden käyttö ja mahdollisuus käyttää niitä väärin tai tulla niistä riippuvaiseksi. Medisinsk eksponering for reseptpliktige medikamenter som har et misbruks- eller avhengighetsskapende potensial, er en betydelig årsak til problematisk stoffbruk hos mange eldre. Alkoholin ja lääkkeiden yhteiskäyttö lisää sosiaali- ja terveysongelmien riskiä. Kombinasjonen av legemidler og alkohol øker risikoen for sosiale og helsemessige problemer. Vaarattomilta tuntuvilla resepti- tai käsikauppalääkkeillä voi olla yhteisvaikutuksia alkoholin kanssa käytettyinä, ja ne saattavat aiheuttaa liiallista raukeutta ja lisätä onnettomuus- ja loukkaantumisriskiä. Tilsynelatende uskyldige medikamenter, enten de er på resept eller ikke, kan, i kombinasjon med alkohol, få en sterkere sedativ effekt og øke risikoen for ulykke og skade. Vastaavasti alkoholin ja muiden päihteiden yhteiskäyttö saattaa aiheuttaa ongelmia ikääntyville, vaikka alkoholinkäyttö olisikin vähäistä tai kohtuullista. På samme måte kan kombinert bruk av alkohol og andre psykoaktive stoffer forårsake problemer hos eldre, selv om alkoholinntaket er beskjedent eller moderat. Ikääntyvät aikuiset käyttävät yleisesti keskushermostoa lamauttavia aineita (esimerkiksi bentsodiatsepiinit ja opioidit). Mange eldre bruker beroligende midler som påvirker sentralnervesystemet (f.eks. benzodiazepiner og opioide analgetika). Jopa vähäinen alkoholinkäyttö lisää näiden aineiden haittavaikutuksia. De skadelige virkningene av disse stoffene forsterkes selv med små mengder alkohol. Lisäksi alkoholin ja rauhoittavien lääkkeiden samanaikainen käyttö lisää huomattavasti yliannostuksen riskiä. Dessuten medfører blanding av alkohol og beroligende midler (sedativa) en vesentlig høyere fare for overdose. Ikääntyvien erityisriskit Risikoer som særlig gjelder eldre personer Vanhenemisen myötä ihmisille ilmaantuu usein monenlaisia sosiaalisia, psyykkisiä ja terveydellisiä ongelmia. Regelmessige brukere av psykoaktive stoffer til rekreasjonsformål blir også eldre og kan oppleve flere komplikasjoner med økende alder. Myös huumeiden säännölliset viihdekäyttäjät ikääntyvät, ja heille saattaa tulla komplikaatioita vanhenemisen myötä. Eldre mennesker metaboliserer slike stoffer saktere, og hjernen kan med alderen bli mer følsom for virkningene av stoff. Vanhusten elimistö pystyy hajottamaan huumeet hitaammin, ja heidän aivonsa saattavat olla alttiimpia niiden vaikutuksille. Mange stimulerende midler fører til endringer i hjernens reseptorfunksjonen, noe som vekker bekymring for virkningene på lang sikt. Monet stimulantit muuttavat aivojen reseptoreiden toimintaa, mikä herättää huolen niiden pitkän aikavälin vaikutuksista. Slike problemer kan påvirke andre prosesser og framskynde, eller eventuelt forverre, nevrokognitive svekkelse forbundet med aldring. Koska ne ikääntyvät aikuiset, jotka lukeutuvat reseptilääkkeiden ongelmakäyttäjiin, saattavat käyttää lääkkeitä väärin joko tarkoituksellisesti tai tahattomasti, he usein eroavat laittomia päihteitä käyttävistä ikätovereistaan. Aldringsprosessen er ofte forbundet med mange problemer på det sosiale, psykologiske og helsemessige plan. Kun reseptilääkkeitä käytetään pitkään, kohtuullisinakin annoksina ihmiselle voi kehittyä kyseistä lääkettä koskeva toleranssi tai riippuvuus ja lääkkeen käytön lopettaminen voi aiheuttaa vieroitusoireita. Mange av problemene utgjør risikofaktorer for misbruk blant eldre og kan i sin tur forverres av stoffbruk. Ikääntyvien sosiaaliset ongelmat voivat aiheutua kuolemantapauksista, sosiaalisesta eristäytymisestä, sosiaalisen tuen puutteesta ja taloudellisista vaikeuksista. Alvorlighetsgraden kan variere fra: enkeltstående tilfeller av misbruk, utilbørlig bruk av legemidler ved at de f.eks. blir “lånt” av en venn eller slektning, via periodisk rekreasjonsbruk til vedvarende misbruk. Psykososiaaliset ongelmat voivat ilmetä masentuneisuutena, yksinäisyytenä, ahdistuneisuutena, muistamattomuutena, kognitiivisten taitojen heikkenemisenä, dementiana ja sekavuutena. Toleranse og fysisk avhengighet kan utvikles når reseptpliktige medikamenter tas over lengre perioder, selv når forskrevne doser overholdes, og abstinenssymptomer kan forekomme når man slutter å ta medisinen. Fyysisiä ongelmia voivat olla liikkumisen rajoitukset, kaatuilu, heikentynyt kyky huolehtia itsestään ja yleinen sairastelu. Forsettlig misbruk av reseptpliktige eller reseptfrie legemidler hos eldre kan innebære: forsettlig bruk av høyere doser enn hva legen har forskrevet, langvarig bruk av legemidlet, hamstring av legemidler så vel som samtidig inntak av legemidler og alkohol. Tilastojen mukaan Yhdysvalloissa kymmenen prosenttia ikääntyneistä on alkoholin suur- tai ongelmakäyttäjiä ja 2–4 prosenttia täyttää alkoholinkäyttäjän tai alkoholiriippuvaisen diagnostiset kriteerit. Statistikken viser at inntil 10 % av den eldre befolkningen i USA er tunge brukere eller problembrukere av alkohol, og mellom 2 % og 4 % oppfyller diagnosekriteriene for alkoholbruk eller -avhengighet. Euroopassa 27 prosenttia yli 55-vuotiaista ilmoittaa juovansa alkoholia päivittäin. I Europa oppgir 27 % av personer over 55 år at de drikker alkohol daglig. Saatavilla olevat tiedot viittaavat siihen, että tässä ikäryhmässä riski kohdata alkoholiongelmia on melko suuri. Tilgjengelig dokumentasjon tilsier at i denne aldersgruppen er det relativt høy risiko for å få et alkoholproblem. Nuorempien tavoin myös jotkut ikääntyvät aikuiset käyttävät laittomia huumeita. Lik sine yngre medmennesker kan eldre bruke illegale narkotiske stoffer. Yhdysvalloissa on arvioitu, Selv om illegal bruk av stoff er mindre vanlig Kuudessa Euroopan maassa tehty alkoholin väärinkäyttäjien tutkimus osoitti, että ikääntyvillä ongelmakäyttäjillä oli nuoria käyttäjiä enemmän fyysisiä De metabolske og fysiologiske forandringene forbundet med aldring kan forårsake skadelige virkninger ved et lavere inntak enn hos yngre Kivun hoitamisessa käytetään joskus myös lääkinnällisesti esimerkiksi kannabista. Med alderen øker risikoen for sykdom og smerte, og de aller fleste eldre oppgir at de i den senere tid har hatt vaikeuttaa potilaan arviointia, ja toiset oheisoireet (esimerkiksi levottomuus ja sekavuus) voivat yhtä lailla edeltää päihteidenkäyttöä kuin olla seurausta siitä. avhengighet hos eldre kan være utilstrekkelige. Vanlige tilleggslidelser hos eldre (f.eks. kognitiv svikt) kan gjøre det vanskeligere å avdekke tilstanden, og en del tilleggslidelser (f.eks. agitasjon, forvirring) kan ha forårsaket eller forårsake stoffbruken. Ikääntyvät aikuiset eivät myöskään aina halua myöntää ongelmaansa, koska se antaa häpeällisen leiman heidän ikäryhmässään. Mange eldre vil kanskje heller ikke innrømme problemet da de er redde for å bli stigmatisert av andre i sin aldersgruppe. ”Kun pohdimme, miten vastaamme yhteisössä vallitsevaan päihdeongelmaan ja hoitoa saavien tarpeisiin, meidän on ymmärrettävä, ettei päihteidenkäyttö rajoitu ilmiönä pelkästään nuoriin. «Når vi ser på hvordan vi håndterer narkotikaproblemer i samfunnet og hvordan vi møter behovene til de som får behandling, må vi akseptere at stoffbruk i Europa ikke lenger er et fenomen som begrenser seg til de unge. Tämän vuoksi on kehitettävä uusia lähestymistapoja ja tarkistettava käytössä olevia toimia, jotta voidaan varmistaa, että ne soveltuvat myös ikääntyville kansalaisille.” På bakgrunn av denne erkjennelsen må vi utvikle tilnærminger og foreta en gjennomgang av tiltakene for å sikre at de også egner seg for eldre borgere.» Pitkäaikaisten päihderiippuvaisten ikääntyessä monille heistä kehittyy vakavia, parantumattomia sairauksia, ja jotkut saattavat tämän vuoksi siirtyä käyttämään psykoaktiivisia päihteitä tilanteesta selviytyäkseen. Forbedret kartlegging av stoffrelaterte forstyrrelser blant eldre kan derfor kreve aldersspesifikke mål på bruk og avhengighet. Dessuten kan det være nødvendig å skille klarere mellom de ulike typene stoffbruk for å ta hensyn til ulike atferdsmessige og kliniske utslag. Oireita lievittävään hoitoon, jota annetaan parantumattomasti sairaille päihteidenkäyttäjille, kohdistuu erityisvaatimuksia. Bruk som tar til senere i livet kan ha færre eller andre kjennetegn på avhengighet. Tämä muodostaa merkittävän haasteen lääkintähenkilökunnalle ja terveyspalveluille. Dette representerer en stor utfordring for leger og pleiepersonell samt helsetjenestene. Tarjolla on vain vähän tietoa siitä, miten tämän väestöryhmän elämänkaaren lopun tarpeisiin voidaan parhaiten vastata. Vi vet lite om hvordan vi best kan møte behovene til denne delen av befolkningen når de nærmer seg livets slutt. Ikääntyvien aikuisten päihteidenkäytön ongelmien havaitseminen saattaa näin ollen edellyttää käyttöä ja riippuvuutta koskevia ikäkausikohtaisia toimia. Enkle, forbedrede granskingsprosedyrer kan gjennomføres ved tilstrekkelig overvåking av gjentatte forskrivninger og/eller forskrivning av flere legemidler. Myöhemmin aloitetussa päihteidenkäytössä saattaa ilmetä vähemmän riippuvuutta, tai se on luonteeltaan erilaista. Spørreskjemaer med sikte på gransking og kartlegging kan utarbeides spesielt med sikte på eldre menneskers behov og problemer. Koska ikääntyvillä aikuisilla päihteidenkäyttäjillä on muita enemmän terveysongelmia, monet heistä ovat terveyspalvelujen säännöllisiä asiakkaita. Fordi helseproblemer er svært utbredt blant eldre stoffbrukere, er mange av dem regelmessig i kontakt med helseapparatet. Tätä ryhmää voidaan siis tarkkailla perusterveydenhuollon ja muiden terveyspalvelujen yhteydessä. Primærhelsetjenesten og andre deler av helseapparatet er derfor godt plassert for å granske denne gruppen. Kuten edellä on jo todettu, ikääntyvien potilaiden hoidossa olisi kiinnitettävä entistä enemmän huomiota oheissairauksiin. Som allerede sagt, bør det ved behandling av eldre pasienter tas hensyn til eventuelle sammensatte helseproblemer. Ikääntyvillä päihteidenkäyttäjillä voi esimerkiksi olla pitkäaikaissairauksia, kuten maksasairauksia kroonisen hepatiitti C -infektion vuoksi tai HI-virukseen liittyviä sairauksia, ja he saattavat siksi tarvita erityisiä hoitomuotoja. Eldre narkotikabrukere kan f.eks. ha kroniske sykdommer, herunder leversykdom på grunn av en kronisk hepatitt C-infeksjon, eller HIV-relaterte sykdommer, og kan derfor trenge spesialiserte behandlingsformer. Väestörakenteen muutos ja palvelujen tarpeen lisääntyminen päihteidenkäyttäjien keskuudessa rasittavat taloudellisesti tämänhetkisiä resursseja. Men til tross for at de regelmessig har kontakt med helsepersonell, blir forstyrrelser relatert til stoffbruk hos eldre ofte oversett eller feildiagnostisert. Toimettomuus sinänsä käy kalliiksi ja saattaa johtaa vielä suurempiin kustannuksiin myöhempien Mange leger mangler tilstrekkelig utdanning på dette feltet, og dagens diagnostiske kriterier for å bedømme Vaikka ikääntyvät ovat säännöllisessä yhteydessä terveydenhuollon ammattilaisiin, heidän päihderiippuvuutensa jää usein huomaamatta tai se diagnosoidaan väärin. Demografiske endringer og et økt behov for tjenester blant aldrende stoffbrukere betyr økt økonomisk belastning på eksisterende ressurser. Näin ollen ikääntyvillä yleiset oheisoireet (esimerkiksi kognitiivisten taitojen heikkeneminen) voivat Å ikke gjøre noe medfører kostnader og kan faktisk Riippuvuushoidon palvelujen käytettävissä on tavanomaisesti vain vähän resursseja lääkinnälliseen hoitoon. Prosentandel av Europas befolkning over 65 år (historisk og forventet). Yli 65-vuotiaiden eurooppalaisten osuus prosentteina (historia ja ennusteet) Programmer for behandling av stoffproblemer blant eldre bør kunne tilby grunnleggende helsetjenester, og dersom alvorlige eller sammensatte helseproblemer blir identifisert, bør de kunne henvise til spesialisthelsetjenesten. Katkaisuhoitoa on luultavasti paras antaa lääkärin valvonnassa, jotta voidaan välttää lääkkeiden ja muiden päihteiden mahdolliset yhteisvaikutukset, tai monien oheissairauksien vuoksi. Avgiftning bør helst gjennomføres i et medisinsk miljø for å unngå potensielle interaksjoner mellom legemidler og andre stoffer, eller på grunn av tilleggssykdommer. Myös erilaiset annoskoot saattavat olla tarpeen vanhenemiseen liittyvien metabolisten muutosten vuoksi. Det kan være nødvendig med andre doseregimer ettersom stoffskiftet forandrer seg med alderen. Monet ikääntyvien päihteidenkäyttäjien hoitoon liittyvät näkökohdat tunnetaan huonosti, mutta hoidon alettua ikääntyvien potilaiden hoitotulokset ovat olleet yhtä hyviä tai parempiakin kuin nuorten aikuisten hoitotulokset. Mange terapeutiske spørsmål knyttet til eldre stoffbrukere er utilstrekkelig forstått. Imidlertid oppnår eldre, når de først får behandling, de samme eller til og med bedre resultater enn yngre. Ikääntyvien kansalaisten saatavilla olisi oltava tehokkaita terveydenhoitopalveluja, joita tarjotaan arvokkaasti ja tahdikkaasti. Den eldre befolkningen bør ha tilgang til effektive helsetjenester som ivaretar deres verdighet og respekterer deres følelser. Tämä saattaa edellyttää nykyisten hoitomuotojen laajentamista ja vaihtoehtoisten hoitomuotojen kehittämistä. Dette kan kreve en utvikling av et mer omfattende tilbud og alternativer til dagens behandlingsformer. Teemana huumeet on tilannekatsausten sarja, jota julkaisee Lissabonissa toimiva Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus (EMCDDA). Fokus på narkotika er en serie policy-orienteringer som utgis av Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN), Lisboa. Tilannekatsaukset julkaistaan kolme kertaa vuodessa Euroopan unionin 23 virallisella kielellä sekä norjaksi ja turkiksi. Orienteringene utkommer tre ganger i året på Den europeiske unions 23 offisielle språk samt norsk og tyrkisk. Originalspråk: engelsk. Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Ilmoita, mitä haluat, kun tilaat viraston maksuttomia julkaisuja (publications@emcdda.europa.eu). For gratis abonnement, vennligst send en e-post om dette til publications@emcdda.europa.eu VIRALLINEN JULKAISIJA: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistonull ANSVARLIG UTGIVER: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjonernull Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskuksen tilannekatsaus Informasjonsblad fra Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk Huumeidenkäytön neurobiologinen tutkimus: eettiset ja poliittisetvaikutukset Neurobiologisk forskningpå narkotika: etiske og politiskeimplikasjoner Uusin tutkimus tarjoaa nykyisin myös vankat tieteelliset perusteet päihderiippuvuuden luokittelemiseksi psykiatriseksi häiriöksi – yleensä päihderiippuvuutta on pidetty kroonisena ja uusiutuvana aivosairautena. Stimulert av nylige teknologiske fremskritt, de skjer raskt på dette feltet, har det oppstått nye modeller som tar hensyn til betydningen av andre neurotransmittere i prosessen, og man har også undersøkt betydningen av genetiske forskjeller mellom individer. Niihin liittyy myös joitakin merkittäviä eettisiä kysymyksiä, jotka vaativat huolellista pohdintaa. Tässä katsauksessa esitetään yhteenveto alalla tapahtuneesta kehityksestä pääpiirteissään. Funnene så langt er oppmuntrende, men betydningen kan lett overdrives eller misforstås, og de reiser også flere viktige etiske spørsmål som krever nøye vurdering. Samalla on syytä tuoda esiin se tosiasia, että kaikkien potentiaalisten uusien lähestymistapojen turvallisuutta ja tehokkuutta on arvioitava huolellisesti ennen niiden ottamista rutiininomaiseen käyttöön. Denne artikkelen gir et sammendrag av det viktigste som er skjedd på dette området, og fremhever det faktum at nye tilnærmingsmåter vil kreve nøye vurdering når det gjelder sikkerhet og effektivitet før de blir innført i rutinemessig praksis. Kyseessä on ilmapuntarin tavoin toimiva monimutkaisten aivorakenteiden kytkentäjärjestelmä, joka ilmaisee henkilön fyysistä ja psyykkistä tilaa. Narkotikaavhengighet er en atferd som er karakterisert ved at personen viser manglede kontroll med forbruket. Alan nopea teknologinen kehitys viime aikoina on poikinut uusia lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon muidenkin välittäjäaineiden osuus prosessissa. Avhengige kan kanskje ønske å slutte, men finner dette vanskelig, selv om de ofte opplever negative konsekvenser. Niin ikään tutkitaan yksilöiden välisiä geneettisiä eroja. Nye fremskritt innen neurobiologi bidrar til at vi kan forstå denne prosessen bedre. Parantamalla tietämystä riippuvuuden kehittymisestä tutkimus voi luoda perustan uusille Dessuten gir nå slike fremskritt sterke vitenskapelige grunner til å se på narkotikaavhengighet som en psykiatrisk lidelse; vanligvis klassifisert som ”kronisk og tilbakevendende hjernesykdom”. Välittäjäaine: hermosolujen tuottama ja erittämä kemikaali. Neurotransmitter: En kjemikalie som blir dannet og frigitt av neuroner. Jotkin näistä molekyyleistä (gamma-aminovoihappo, glutamiinihappo) osallistuvat hermosolujen väliseen viestintään; toiset (dopamiini, noradrenaliini, serotoniini) puolestaan moduloivat (voimistavat tai heikentävät) tiedonkulkua. Noen av disse molekylene (GABA, glutaminsyre) deltar i kommunikasjonen mellom neuroner. Enkelte andre (dopamin, noradrenalin, serotonin) modulerer (forsterker eller svekker) informasjonen. Palkitsemisjärjestelmä: järjestelmä aivoissa, joka aktivoituessaan vahvistaa käyttäytymistä. Belønningssystem: Denne hjernekretsen forsterker atferden når den blir aktivert. Tutkimustietojen mukaan huumeiden väärinkäytön aikaansaama mielihyvä johtuu tämän järjestelmän aktivoitumisesta. Data tyder på at narkotika er lystbetont fordi den aktiverer dette systemet. Avainkohdat yhdellä silmäyksellä Et blikk på nøkkeltemaer Yhä useammat tutkimukset viittaavat siihen, että jatkuva huumeidenkäyttö voi aiheuttaa pitkäaikaisia häiriöitä motivaation ja tarkkaavaisuuden, päätöksenteon ja impulssinestokyvyn säätelyyn osallistuvien neurokognitiivisten toimintojen moduloinnissa. En stadig økende mengde forskning tyder på at kronisk narkotikabruk kan gi langsiktige forstyrrelser i moduleringen av neurokognitive kretser som er involvert i motivasjon og oppmerksomhet, beslutningsfatning og evnen til å undertrykke impulser. Neurotieteellisen ja geneettisen tutkimuksen avulla pyritään selittämään riippuvuuden syitä mahdollisimman tarkasti aivoprosessien perusteella. Neurologisk og genetisk forskning er lovende når det gjelder å gi en detaljert, kausal forklaring hva angår hjerneprosesser. Tällaiset kausaaliset tai liian yksinkertaistetut riippuvuusmallit voivat kuitenkin johtaa huumeriippuvaisia rankaisevaan politiikkaan, tärkeiden sosiaalipolitiikkojen laiminlyöntiin tai nykyisten hyviksi todettujen huumehoitomallien väheksymiseen. Imidlertid kan kausale eller overforenklede modeller for avhengighet også muligens føre til retningslinjer som i større grad er basert på tvang overfor avhengige personer, forsømmelse av viktig sosialpolitikk eller undergraving av støtte til eksisterende, dokumenterte tilnærminger til narkotikabehandling. Riippuvuuden neurotieteellisen tutkimuksen eettiset ja poliittisetvaikutukset vaativat kiireellistä tarkastelemista kehityksen varmistamiseksi siten, että turvataan ihmisoikeudet ja suojellaan itsemääräämisoikeuden, vapauden, tasa-arvon ja yksityisyyden kaltaisia eettisiä arvoja. Det er et påtrengende behov for å undersøke de etiske og politiske implikasjonene ved neurologisk forskningpå avhengighet for å sikre at fremskrittene blir brukt på måter som tilstrekkelig sikrer menneskerettighetene og beskytter de etiske verdiene av samtykke, frihet, likhet og privatliv. Riippuvuudenneurobiologinen tutkimus Neurobiologisk forskningpå avhengighet utsettelse for narkotiske stoffer forstyrrer denne reguleringen. ”Neurotieteiden kehitys on muuttamassa käsitystämme päihderiippuvuuden syntytavoista ja avaamassa näkymiä uusien hoitomallien tutkimukseen. ”Utviklingen innen neurologisk forskning endrer vår forståelse av hvordan mennesker blir avhengige av narkotika og åpner for å undersøke nye tilnærminger til behandling. Näitä lupaavia lähestymistapoja on kuitenkin arvioitava tarkasti ennen niiden käyttöönottoa, jotta varmistetaan paras mahdollinen lopputulos ja taloudellinen tehokkuus.” Vi må imidlertid sikre at slike gunstige nye tilnærminger blir grundig evaluert før implementering for å sikre maksimal suksess og økonomisk effektivitet.” Eläintutkimukset osoittavat, että noradrenergiset ja serotonergiset neuronit ovat toisiinsa kytkettyjä (rajoittavat toistensa toimintaa) ja että toistuva altistuminen huumausaineille häiritsee niiden välistä säätelyä. Dyrestudier og andre bevis tyder på store variasjoner i mottakeligheten for avhengighet. Teorian mukaan tämä hermosolujen välisen kytkennän purkautuminen, joka aiheutuu pitkään jatkuneesta huumeidenkäytöstä, selittäisi häiriöt motivaation säätelyssä ja kyvyssä hillitä impulsiivisuutta. Nye teknologier betyr at man i neurobiologisk forskning kan begynne å identifisere neuropsykologiske og genetiske forskjeller hos individer, som kan påvirke disses risiko for å utvikle avhengighet dersom de bruker narkotika. Lähes kaikki huumausaineet, joiden tiedetään aiheuttavan riippuvuutta tai altistavan ihmisen väärinkäytölle, lisäävät dopamiini-nimisen välittäjäaineen vapautumista aivokuoren alla sijaitsevassa rakenteessa, accumbenstumakkeessa. Nesten alle stoffer som man vet fører til misbruk eller avhengighet hos mennesker, øker frigvelsen av en neurotransmitter som kalles dopamin, i en struktur under hjernebarken: nucleus accumbens (”nytelsessenteret”). Dopamiinia vapauttavien hermosolujen soluruumiit sijaitsevat ventraalisella keskiaivojen peitealueella ja mustatumakkeessa (ks. kuva). Cellekroppene til neuroner som frigjør dopamin, finnes i det ventrale tegmentale området og substantia nigra (”den svarte substansen” – se figuren). Nämä dopaminergiset hermosolut muodostavat ns. mesokortikolimbisen radan. Disse dopaminrelaterte neuronene danner den mesokortikolimbiske banen. Ne stimuloivat eri aivorakenteita, kuten otsalohkon etuosan aivokuorta, mantelitumaketta ja aivotursoa, jotka kaikki ovat aivojen ”mielihyväkeskukseksi” kutsutun järjestelmän osia. De stimulerer ulike hjernestrukturer, for eksempel den prefrontale hjernebarken, amygdala og hippocampus, som er en del av en krets som kalles ”belønningssystemet”. Riippuvuuden perinteiset jauudet hoitomallit Tradisjonelle og nyebehandlinger av avhengighet Useimmissa neurobiologisissa malleissa riippuvuuden selitetään aiheutuvan kineettisten reaktioiden muutoksista ja lisääntyneestä dopamiinin erityksestä, koska huumausaineet vapauttavat dopamiinia ja aktivoivat palkitsemisjärjestelmän. Fremskritt innen genom- og molekylærbiologi, for eksempel evnen til å klone og sekvensere reseptorundertyper, transportører og endogene antagonister, har satt forskere i stand til å identifisere og rette seg spesifikt mot relevante reseptor- eller transportørsteder med stoffer som enten blokkerer (antagonister) eller stimulerer (agonister eller partielle agonister) aktivitet. Näiden teorioiden mukaan tämä aivojen säätelyhäiriö johtuu joko dopaminergisten hermosolujen lisääntyneestä reaktiivisuudesta mielihyvää ja riippuvuutta aiheuttavan aineen tuottamille ärsykkeille tai dopamiinisignaalien vaimenemisesta ja palkitsevuuteen liittyvän reitin aktiivisuuden heikentymisestä. Denne sviktende reguleringen skulle tilsvare; enten økt reaktivitet hos dopaminrelaterte neuroner overfor spesifikke stimuli knyttet til det behagelige eller vanedannende produktet, eller til en nedregulering av dopaminsignaler og en dempning av aktiviteten i belønningsbanen. Dopamiinia erittyy luonnollisesti, kun mielihyvän kokemus on uusi, odottamaton tai odotettua parempi. I naturlige situasjoner blir dopamin frigitt når en belønningsopplevelse er ny, bedre enn forventet eller ikke forventet. Dopamiinin eritys auttaa ihmistä muistamaan mielihyvää ennakoivat signaalit. Denne frigjøringen av dopamin hjelper individet med å huske signaler som annonserer en belønning. Huumeidenkäyttö saa dopamiinijärjestelmän toimimaan ylikierroksilla, jolloin toistuvan mielihyvän kokemuksen tavoittelu voi syrjäyttää muut tärkeät tavoitehakuiset toiminnot. Følgelig, når dopaminsystemet blir overstimulert ved bruk av narkotika, kan jakten på gjentakelse av disse effektene dominere over andre viktige, målrettede aktiviteter. Neurobiologian uudetlähestymistavatriippuvuuteen Nye modelleri avhengighetensneurobiologi Geeni- ja molekyylibiologian edistysaskeleet, kuten reseptorialatyyppien, kuljettajien ja endogeenisten agonistien kloonaus ja sekvensointi, ovat auttaneet tutkijoita tunnistamaan kyseisten reseptorien tai kuljettajien vaikutuskohtia ja kohdistamaan niihin joko toimintaa hillitseviä (antagonistit) tai toimintaa stimuloivia aineita (agonistit tai osittaisagonistit). Hos mennesker har man i genetiske studier prøvd å identifisere spesifikke gener for mottakelighet når det gjelder avhengighet. Geneettisen muuntelun tekniikoilla on onnistuttu lisäämään (esim. yliekspressoituvat mutantit) tai estämään (esim. siirtogeeniset tai poistogeeniset vallitsevat negatiiviset mutantit) tietyn analysoitavana olevan molekyylin toimintaa eläinmalleilla. Tilknytnings- og assosiasjonsstudier i stor skala har identifisert flere lovende kandidatgener som overfører mottakelighet for avhengighet, men frem til i dag har få av disse allelene blitt replikert konsistent, og mange av assosiasjonene er beskjedne. Ihmisillä riippuvuuden altistusgeenejä on yritetty tunnistaa geenitutkimuksilla. Avhengighet har tradisjonelt blitt behandlet ved en kombinasjon av farmakologisk og psykososial behandling. Vaikka dopamiinilla on keskeinen ja kiistaton rooli palkitsevuuden tuottamisessa, joidenkin viimeaikaisten tutkimusten mukaan huumausaineiden aiheuttama riippuvuus ei välttämättä johdu suoraan niiden vaikutuksesta dopaminergisiin hermosoluihin. Neurobildeteknikk, der man bruker teknikker som funksjonell magnetresonanstomografi (fMRI), positrontomografi (PET), tomografi beregnet ved emisjon av enkeltfotoner (SPECT), magnetencefalografi (MEG) og elektroencefalografi (EEG), har gitt innsikt i hvilke narkotikainduserte endringer i hjernen som kan skape den type kognitiv svikt man ser hos personer som er avhengige av narkotika. On olemassa jonkin verran viitteitä siitä, että dopamiini vaikuttaa ketjun lopussa kahteen muuhunkin neuromodulaattoriin, nimittäin noradrenaliiniin Dette er ikke-invasive teknikker som kan bidra til å identifisere neuropsykologiske svakheter Riippuvuutta on perinteisesti hoidettu lääkehoidon ja psykososiaalisten hoitojen yhdistelmällä. Noen nye studier antyder at, på tross av den kritiske og udiskutable rollen dopamin spiller i belønning, narkotiske stoffer ikke nødvendigvis fører til avhengighet via direkte virking på dopaminrelaterte neuroner. Lääkehoitoina käytetään yleensä joko (i) lääkkeitä, jotka estävät riippuvuutta aiheuttavan aineen toimintaa (esim. heroiiniriippuvuuden uusiutumisen ehkäisemisessä käytettävä naltreksoni) tai tekevät käytön vastenmieliseksi (esim. alkoholiriippuvuuteen käytetty disulfirami), tai (ii) lääkkeitä, joilla korvataan riippuvuutta aiheuttava aine vähemmän haitallisella aineella (esim. opioidikorvaushoito metadonilla). Det er en del som tyder på at dopamin virker nedstrøms til to andre neuromodulatorer, noradrenalin og serotonin, som er ansvarlige for henholdsvis årvåkenhet og kontroll av impulsivitet. Nikotiinikorvaushoito on yleinen tupakoinnin lopettamisessa käytettävä korvaushoito, mutta se ei ole erityisen tehokas. Dyrestudier tyder på at noradrenalinrelaterte og serotoninrelaterte neuroner er koblet (dvs. begrenser hverandres aktivitet), og at gjentatt Joitakin hoitoja voidaan käyttää lyhyitä aikoja käyttäjän vieroittamiseksi kaikenlaisista huumeista. Fremskritt i neurobiologisk forskningpå avhengighet har ført til bruk av stoffer som rettes mot det dopaminrelaterte systemet. Psykososiaalisiin hoitoihin kuuluvat kognitiivinen käyttäytymisterapia, motivoivat haastattelut, huumeneuvonta tai 12 askeleen tukiryhmät. Imidlertid har denne strategien ennå ikke vist seg effektiv ved behandling av avhengighet, muligens fordi man har rettet seg mot feil D2) tai siksi että myös muut moduloivat välittäjäainejärjestelmät on huomioitava. D2), eller fordi andre neuro-transmittersystemer for modulering også må vurderes. itsenäisiä, tietoisia valintoja eivätkä toimimaan niiden mukaan. og også selvstendigheten hos avhengige personer varierer. Uusien neurobiologisten tutkimustulosten liian yksinkertaistetun tulkinnan vaarana on, että riippuvuuden hoidossa tarjoamiin mahdollisuuksiin suhtaudutaan turhan optimisesti ja niitä käytetään vääränä perusteena pakotetuille, hyvin invasiivisille tai jopa vahingollisille hoidoille ottamatta riittävästi huomioon laajempia ihmisoikeuksiin liittyviä ja eettisiä seurauksia. Én risiko ved en overforenklet tolkning av nye neurobiologiske resultater er at de kan brukes på gal måte for å rettferdiggjøre tvangsbaserte, svært invasive eller til og med skadelige behandlinger, gjennomført av forfektere som er overoptimistiske når det gjelder evnen til å helbrede avhengighet, og uten at det vises tilstrekkelig omtanke former omfattende menneskerettigheter og etiske implikasjoner. Eettiset ja poliittisetvaikutukset Etiske og politiskeimplikasjoner Parhaillaan kehitetään tai tutkitaan useita muita uusia hoitomalleja, jotka voivat tarjota toisenlaisia näkökulmia joidenkin huumeriippuvuuden muotojen hoitoon. Flere andre nye behandlingstilnærminger er under utvikling eller er gjenstand for forskning, og disse kan gi nye tilnærminger til behandling av noen former for narkotikaavhengighet. Näihin kuuluvat immunoterapiat sellaisten nikotiinin, kokaiinin ja heroiinin vaikutukset neutraloivien ”rokotteiden” muodossa, jotka sitovat kohdeaineen itseensä verenkierrossa ja estävät sen pääsyn aivoihin. Dette omfatter immunbehandling i form av ”vaksiner” mot virkningene av nikotin, kokain og heroin, som virker ved at de binder seg til målstoffet i blodstrømmen og dermed hindrer det fra å nå hjernen. Neurokirurgia on kokeilevan hoidon invasiivisin ja pysyvin muoto, mutta siihen liittyy merkittäviä eettisiä ongelmia. Neurokirurgi er den mest invasive og permanente formen for eksperimentell behandling, men det finnes sterke etiske innvendinger mot denne tilnærmingen. Hieman maltillisempi mutta silti eettisesti kyseenalainen hoitomuoto on aivojen syvien osien sähköstimulaatio, jossa riippuvuuteen vaikuttaville aivoalueille, kuten aivosaareen, istutetaan stimuloivia sähköelektrodeja. Dyp hjernestimulering er mindre ekstrem, men skaper likevel etiske bekymringer. Den innebærer innføring av elektrisk stimulerende elektroder i de områdene av hjernen som er involvert i avhengighet, for eksempel insula. Vähemmän invasiivisiin menetelmiin kuuluu transkraniaalinen magneettinen stimulaatio, jossa hermotoimintaa tasapainotetaan tai aktivoidaan kallon ulkopuolelta pienen magneettikelan avulla. En mindre invasiv tilnærminger transkraniell magnetisk stimulering som innebærer at man plasserer en liten magnetisk spole mot personens skalle for å blokkere eller stimulere nerveaktivitet. Mikään näistä lähestymistavoista ei ole tällä hetkellä täysin Ingen av disse tilnærmingene er bevist ennå, og alle innebærer mulige ulemper og fordeler. Asianmukaisista hoitotoimenpiteistä tehtäviin päätöksiin vaikuttaa merkittävästi se, miten riippuvuus ymmärretään yhteiskunnassa. Hvordan avhengighet forstås i samfunnet er viktig for å avgjøre hvilke reaksjoner som er passende. Riippuvuuden määritteleminen häiriöksi, jonka seurauksena käyttäjä ei pysty hallitsemaan huumeidenkäyttöään, on vastoin aiemmin vallinnutta käsitystä huumeidenkäyttäjistä itsenäisinä yksilöinä, jotka harjoittavat vapaaehtoisesti laitonta toimintaa. Definisjonen av avhengighet som en forstyrrelse der en persons kontroll over egen bruk av et stoffer svekket, kan i stedet betraktes i et historisk perspektiv der narkotikabrukere ble betraktet som selvstendige individer som frivillig deltok i ulovlige aktiviteter. Vielä nykyisinkin jotkut tutkijat suhtautuvat epäilevästi riippuvuuden olemassaoloon. Onkin tärkeää selvittää, missä määrin huumeriippuvaiset pystyvät itse päättämään omista teoistaan. Selv i dag er noen kilder skeptiske til eksistensen av avhengighet; og i hvilken grad avhengige individer selv kan bestemme over sine handlinger er fortsatt et spørsmål av grunnleggende betydning. Aivosairauteen pohjautuvassa riippuvuuden selitysmallissa kyseenalaistetaan näkemys huumeidenkäytöstä vapaaehtoisena valintana sillä perusteella, että pitkittynyt huumeidenkäyttö aiheuttaa pitkäaikaisia muutoksia tahtoa säätelevissä aivojen osissa. Hjernesykdomsmodellen for avhengighet utfordrer meningen at bruk av narkotika alltid er et frivillig valg, ved å hevde at langvarig bruk av narkotika fører til langsiktige endringer i hjernestrukturen, som undergraver frivillig kontroll. Nämä aivomuutokset voivat selittää, miksi huumeriippuvaiset jatkavat huumeidenkäyttöä mielihyvän kokemusten asteittaisesta heikkenemisestä ja vakavista haittavaikutuksista huolimatta. Selv om disse endringene i hjernen kan forklare hvorfor avhengige fortsetter å bruke narkotika, på tross av toleransen for de behagelige virkningene og de alvorlige skadelige konsekvesene, kan denne modellen også brukes til å hevde at avhengige kan mangle selvstendighet til å gjøre informerte valg eller handle på grunnlag av dem. Sama malli voisi myös puolustaa teoriaa siitä, etteivät huumeriippuvaiset kykene tekemään Bruk av narkotika omfatter et komplekst sett av atferd, Dopaminergiset projektiot keskiaivoista otsalohkon etuosaan Dopaminrelaterte projeksjoner fra midtre til fremre del av hjernen Ventraalinen keskiaivojen peitealue Ventralt tegmetalt område Huom: Mesokortikolimbiset dopaminergiset hermosolut ventraaliselta keskiaivojen peitealueelta ja mustatumakkeesta projisoituvat palkitsemisjärjestelmän keskeiseen rakenteeseen, accumbens-tumakkeeseen, sekä niille aivokuoren alueille, jotka ohjaavat valintoja, kuten esimerkiksi sitä, käyttääkö henkilö huumeita (esim. otsalohkon etuosan aivokuori ja pihtipoimu). Neurobiologisk forskning kan gi et betydelig bidrag til vår forståelse av i hvilken grad avhengige er autonome og derfor ansvarlige for sine handlinger. Projektioissa keskiaivoista syntyy yhteyksiä myös stiratumiin. Lähde: Hyman ym., 2006. Autonomien hos avhengige når det gjelder valg knyttet til deres bruk av narkotika, er uten tvil svekket når de er akutt påvirket eller opplever alvorlige abstinenssymptomer. Neurobiologinen tutkimus voi lisätä merkittävästi tietämystä siitä, miten itseohjautuvia huumeriippuvaiset ovat ja missä määrin he ovat itse vastuussa teoistaan. Imidlertid varierer graden av svekkelse mye, og informert samtykke, det vil si prosessen der personer går med på behandling med fullstendig kunnskap om dens mulige risikoer og fordeler, kan og skal innhentes etter at pasienten er stabilisert. Huumeriippuvaisten kyky päättää itsenäisesti huumeidenkäytöstään on kiistatta heikentynyt silloin, kun he ovat akuutisti huumeiden vaikutuksen alaisia tai heillä on vakavia vieroitusoireita. Hvis neurobiologisk forskning fører til utvikling av nye tilnærminger i behandlingen, vil de komme i tillegg til, og forhåpentligvis supplere, eksisterende behandling. Tämä kyky vaihtelee kuitenkin merkittävästi, ja potilaan tilan vakauduttua häneltä voidaan – ja pitäisi – pyytää tietoinen suostumus niin, että hän suostuu sitoutumaan hoitoon pakottamatta ja täysin tietoisena sen mahdollisista riskeistä ja hyödyistä. Pasienter må få informasjon om ulike behandlingsalternativer, og kostnadene så vel som fordelene ved all ny behandling bør vurderes nøye, parallelt med den potensielle virkningen. Mikäli neurobiologinen tutkimus johtaa uusien hoitomallien kehittämiseen, ne yhdistetään nykyisiin hoitoihin, joita ne toivottavasti myös täydentävät. Behandling som er invasiv eller farlig, er vanskelig å rettferdiggjøre, hvis tryggere alternativer allerede finnes. Potilaille on annettava tietoa eri hoitovaihtoehdoista, ja jokaisen uuden hoitomuodon kustannukset ja hyödyt sekä mahdollinen teho on arvioitava tarkasti. Det vil sikkert oppstå viktige etiske vurderinger hvis pasienter blir nektet fritt valg når det gjelder behandlingen de kan få. Invasiivisia tai vaarallisia hoitoja on vaikea perustella, jos käytössä on jo turvallisempia vaihtoehtoja. Disse temaene blir sannsynligvis spesielt viktige for behandling som tilbys innenfor strafferettssystemet, der det kan finnes en viss grad av tvang. On vakava eettinen ongelma, jos potilaat eivät saa itse vaikuttaa siihen, minkälaista hoitoa heille annetaan. Et generelt akseptert etisk prinsipp er at den pleien som er tilgjengelig under fengselsforhold, skal tilsvare den som er tilgjengelig i det videre samfunnet. Erityisen tärkeitä nämä kysymykset ovat rikosoikeusjärjestelmän piirissä, jossa esiintyy jonkin verran hoitoon pakottamista. Det kan oppstår etiske bekymringer hvis ny behandling i større grad blir rettet mot dem som er i forvaring, og annen behandling med dokumentert effekt ikke blir gitt. Olisi eettisesti arveluttavaa antaa vangeille suhteettoman paljon uusia hoitoja ja evätä heiltä muut, jo tehokkaiksi osoittautuneet hoidot. Projeksjoner fra mellomhjernen danner også forbindelser med caudate og putamen (kalt striatum i figuren). Kilde: (Hyman et al., 2006). Teemana huumeet -julkaisut ovat Lissabonissa toimivan Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n tilannekatsaussarja, jonka osia ilmestyy kolmesti vuodessa Euroopan unionin 23 virallisella kielellä sekä norjaksi ja turkiksi. Fokus på narkotika er en serie orienteringer som utgis av Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN), Lisboa. Orienteringene utkommer regelbundet på Den europeiske unions 23 offisielle språk samt norsk og tyrkisk. Originalspråk: Engelsk. Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Päätelmiä ja huumepoliittisia näkökohtia Konklusjoner og policybetraktninger Uusien immunologisten menetelmien ja neurologisten tekniikoiden tehokkuutta on arvioitava tarkasti. Effektiviteten i nye immunologiske tilnærminger og neurologiske teknikker vil kreve detaljerte undersøkelser. Jotkin hoitomallit nostavat esiin merkittäviä eettisiä ja sosiaalisia ongelmia, jotka voivat kompensoida saatavia etuja tai jopa ylittää ne. Noen tilnærminger på dette området kan brukes på måter som skaper viktige etiske og sosiale bekymringer som kan tilsvare, eller til og med være større enn, de mulige fordelene. Neurotiede voi auttaa ymmärtämään paremmin riippuvuutta ja johtaa mahdollisesti sitä kautta uusien hoitomuotojen kehittämiseen. Neurobiologisk forskning støtter en ”medisinsk modell” for avhengighet. Alalla tehtävää tutkimusta on edelleen tarpeen tukea. Samalla olisi tarkasteltava, miten eurooppalaista tutkimusta voitaisiin edistää ja parhaiten organisoida. Imidlertid angår mange narkotikaspørsmål den ikke-avhengige bruken av ulovlige stoffer, og spørsmålet om hvilke tilnærminger som passer for å oppmuntre avhengige personer til behandling – særlig slike som kanskje ikke ønsker å bli behandlet – er kritisk. Monet päihdeongelmat koskevat kuitenkin sellaista laitonta käyttöä, johon ei liity riippuvuutta. Niinpä ratkaisevaa on, mitkä lähestymistavat kannustavat parhaiten juuri päihderiippuvaiset (ja etenkin hoitoa vastustelevat henkilöt) hoitoon. Antakelsen at gjentatt bruk av narkotiske stoffer fører til langsiktige endringer i neurotransmisjon (nervesignal-overføring) i hjernen presenterer et sterkt argument for forskning som tar sikte på å beskrive disse endringene og å finne måter å reversere dem på. Uudet menetelmät, esimerkiksi hermoston kuvantaminen ja geenitutkimus, voivat auttaa ymmärtämään paremmin riippuvuusalttiudessa havaittuja yksilöllisiä eroja, vaikka sosiaalisetkin tekijät ovat luonnollisesti tärkeitä. Nye metoder som neurobildeteknikk og genetisk forskning, kan hjelpe til å bedre forstå variasjoner i faren for avhengighet, selv om sosiale faktorer også klart er viktige. On kuitenkin kyseenalaista, kuinka paljon näitä menetelmiä voidaan hyödyntää käytännössä. Det er imidlertid fortsatt usikkert i hvor stor grad dette kan brukes i praksis. Yksi keskeinen poliittinen haaste on löytää tapoja valistaa kansalaisia riippuvuuden neurobiologisista syistä, samalla kun myönnetään henkilökohtaisten ja sosiaalisten valintojen vaikuttavan niin ikään huumeidenkäyttöön ja huumeriippuvuuteen. Det vil være en hovedutfordring å gi allmennheten informasjon om det neurobiologiske grunnlaget for avhengighet, samtidig som man erkjenner at individuelle og sosiale valg også virker inn på narkotikabruk og -avhengighet. Verkkotiedotus Informasjon på nettet VIRALLINEN JULKAISIJA: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto © Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus, 2009 JOHTAJA: Wolfgang Götz KIRJOITTAJA: Tri Jean-Pol Tassin, Director of research, Inserm, Collège de France TOIMITTAJA: Marie-Christine Ashby GRAAFINEN SUUNNITTELU: Dutton Merryfield Ltd, United Kingdom Printed in Luxembourg OFFISIELL UTGIVER: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner ©Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk, 2009 DIREKTØR: Wolfgang Götz FORFATTER: Dr Jean-Pol Tassin, Direktør for Forskning, Inserm, Collège de France REDAKTØR: Marie-Christine Ashby GRAFISK UTFORMING: Dutton Merryfield Ltd, Storbritannia Printed in Luxembourg Huumaantuneena ajamisen ehkäiseminen Euroopassa Europeisk innsats mot kjøring i narkotikapåvirket tilstand Tässä vaiheessa ja tässä tilannekatsauksessa esitetään tiivistelmä keskeisistä päätöksiä edellyttävistä kysymyksistä ja kuvataan Euroopan eri kehityssuuntia; näistä voi olla apua asiaa koskevassa päätöksenteossa. I mellomtiden, oppsummerer dette infoskrivet de viktigste problemstillingene beslutningstakerne står overfor, og beskriver det som skjer i Europa som kan bidra til denne beslutningsprosessen. opioideista heroiini voi heikentää suorituskykyä merkittävästi, metadoni vähemmän ja buprenorfiini vieläkin vähemmän. svekke reaksjonsevnen betydelig, metadon i noe mindre grad og buprenorfin i enda mindre grad. Kokaiinin, amfetamiinin ja ekstaasin kaltaisia piristäviä huumeita koskevat tiedot eivät ole yhtä yksiselitteisiä, mutta niistä käy ilmi, että suuret annokset heikentävät suorituskykyä. Dataene for sentralstimulerende midler, som kokain, amfetamin og ecstasy, er mer blandet, men tyder på at høye doser er forbundet med redusert prestasjonsevne. Veren alkoholipitoisuuden mittaamiseen verrattavaa objektiivista toimenpidettä, jolla testataan huumausaineiden aiheuttamaa ajokyvyn heikkenemistä, ei kuitenkaan ole vielä käytettävissä. Likevel er det fremdeles vanskelig å definere et objektivt mål for det enkelte stoff tilsvarende alkoholkonsentrasjonen i blodet. Psykoaktiivisten aineiden vaikutuksen alaisena ajamiseen liittyvien kuolemantapausten vähentäminen edellyttää toimenpiteitä, jotka perustuvat tämän monimutkaisen ilmiön tieteelliseen ymmärtämiseen. For å få ned antallet dødsfall i trafikken som skyldes bilførere som er påvirket av psykoaktive stoffer, er det nødvendig med tiltak basert på en vitenskapelig forståelse av dette komplekse fenomenet. Lainsäätäjien haasteena on laatia järkeviä ja tehokkaita lakeja, jotka voidaan panna täytäntöön ja jotka sisältävät selvän sanoman kansalaisille. Utfordringen for lovgiverne er å utforme fornuftige og effektive lover som lar seg håndheve, og som sender et klart budskap til allmennheten. Kuljettajat, joiden suorituskyky on heikentynyt psykoaktiivisten aineiden käytön takia, aiheuttavat monia onnettomuuksia ja kuolemantapauksia Euroopan teillä. Mange av ulykkene og dødsfallene på veiene i Europa er forårsaket av bilførere hvis kjøreevne er nedsatt på grunn av et psykoaktivt stoff. Pelkästään alkoholin arvioidaan aiheuttavan Euroopan unionissa jopa 10 000 tiekuolemaa vuodessa. Tämä vastaa yhtä neljännesosaa kaikista tiekuolemista. Alkohol alene anslås årlig å stå for nærmere 10 000 trafikkdødsfall i Den europeiske union, eller en firedel av alle trafikkdødsfall. Vastaavia lukuja ei ole saatavilla laittomiin huumeisiin ja psykoaktiivisiin aineisiin liittyvistä tieonnettomuuksista, vaikka näihin on kiinnitetty yhä enemmän huomiota viimeisen vuosikymmenen aikana. Det finnes ingen sammenlignbare tall for trafikkulykker forbundet med illegale rusmidler og psykoaktive legemidler, men denne typen ulykker er viet stadig mer oppmerksomhet det siste tiåret. Psykoaktiivisten aineiden vaikutuksista ajokykyyn tehdyt tutkimukset osoittavat, että vaikka laittomat ja sairauksien hoitoon käytettävät huumausaineet voivat vaikuttaa ajokykyyn, aineiden vaikutukset ja vaikutusten laajuus voivat vaihdella suuresti aineen mukaan. Studier av hvordan psykoaktive stoffer påvirker evnen til å kjøre bil, tyder på at selv om både illegale og terapeutiske midler kan påvirke bilkjøringen, kan virkningene og deres omfang variere mye fra stoff til stoff. Viimeisimpien tutkimusten mukaan kannabis voi heikentää suoritusta. Nyere forskning tilsier at cannabis kan nedsette prestasjonsevnen og at benzodiazepiner generelt virker sløvende. Huumaantuneena ajamisen monitahoista ongelmaa tutkitaan parhaillaan EU:n mittavassa DRUID-hankkeessa, joka käynnistettiin vuonna 2006 ja joka päättyy vuonna 2010. DRUID, et stort EU-prosjekt som begynte i 2006 og skal vare til 2010, undersøker for tiden den komplekse problemstillingen angående kjøring i narkotikapåvirket tilstand. DRUIDin tavoitteena on luoda vankka perusta alkoholin, huumausaineiden ja lääkkeiden vaikutuksen alaisena ajamista koskevalle yhdenmukaistetulle ja EU:n laajuiselle sääntelylle. Målet for DRUID er å utarbeide et solid grunnlag for en harmonisert lovgivning for hele EU når det gjelder kjøring under påvirkning av alkohol, narkotika og legemidler. Huumaantuneena ajaminen: Maan laeista riippuen käsitteellä voidaan viitata kuljettajaan, jonka kognitiiviset tai psykomotoriset taidot ovat todistetusti heikentyneet, joka on impulsiivinen tai jolla on veressä enemmän kuin tietty määrä huumausainetta, jonka odotetaan aiheuttavan tällaisia vaikutuksia kyseisellä pitoisuudella. Kjøring i påvirket tilstand: Avhengig av lovgivningen i det enkelte land kan dette gjelde en bilfører som har: en målt reduksjon i kognitive eller psykomotoriske ferdigheter; impulsivitet; eller over en definert konsentrasjon av et rusmiddel i blodet, som i denne konsentrasjonen forventes å forårsake visse virkninger; eller spor av rusmidler i blodet. Laillisesti tai laittomasti määrätyt ja käytetyt erilaiset psykoaktiiviset lääkkeet voivat heikentää ajokykyä. Ulike psykoaktive legemidler, enten de er lovlig eller ikke lovlig forskrevet og brukt, kan nedsette kjøreevnen. Harvalla maalla on kuitenkaan luotettavia tilastoja huumaantuneena ajamisen yleisyydestä. Begrensninger i tilgjengelige data gjør det vanskelig å finne Nykyisin poliisilla on suuria vaikeuksia tunnistaa täsmällisesti ja nopeasti huumaantuneena ajaminen tienvarsitarkastuksissa. Det er i dag svært vanskelig for politiet i en rutinekontroll, på en nøyaktig og hurtig måte, å identifisere bilførere som er narkotikapåvirket. Käytettävissä olevien tietojen perusteella on vaikea saada luotettavia tieteellisiä todisteita vaikutuksista käyttäytymiseen, esiintyvyydestä ja onnettomuusriskeistä. Hvorvidt informasjonskampanjene er effektive når det gjelder å forebygge kjøring i narkotikapåvirket tilstand, er fortsatt et åpent spørsmål. Monissa tutkimuksissa on pienet otokset, ja niiden tuloksista on usein vaikea tehdä yleistyksiä. Det er mulig at budskapet ikke når frem til målgruppene, eller at de ignorerer det. Huumaantuneena ajamisen laajuutta ei ole tutkittu monissakaan Euroopan maissa koskevat uudet nollatoleranssilait, sen jälkeen kun havaittiin, että heikentynyttä ajokykyä oli erittäin vaikea todistaa. Mange land i Europa har ikke undersøkt omfanget av kjøring i narkotikapåvirket tilstand Kyproksessa tämä ongelma on ratkaistu syyttämällä tällaisia kuljettajia huumeiden laittomasta käytöstä. Antallet personer i utvalgene varierer fra under 50 til over 10 000, og mer enn en tredel av studiene omfatter færre enn 500 personer. Vuosina 1999–2007 julkaistuissa kuljettajien huumeidenkäytön yleisyyttä käsittelevissä tutkimuksissa on tietoa ainoastaan 13:sta EU:n jäsenvaltiosta ja Norjasta, kun jäsenvaltioita yhteensä on 27. Studier publisert mellom 1999 og 2007 over forekomst av bilførere som kjører i narkotikapåvirket tilstand, har data for bare 13 av de 27 EU-medlemsstatene samt Norge. Kansallinen lainsäädäntö tai käytännöt voivat myös rajoittaa esiintyvyyttä koskevien tutkimusten laajuutta ja vertailukelpoisuutta. For eksempel; de fleste land tillater ikke vilkårlig narkotikatesting av bilførere. Noen land tester bare for illegale rusmidler, og dermed kan det ikke sies noe om utbredelsen av psykoaktive legemidler. Esimerkiksi huumeidenkäytön satunnaisotantaan perustuvat tienvarsitutkimukset eivät ole sallittuja useimmissa maissa. Enkelte “nulltoleranse”-land skiller ikke mellom psykoaktive legemidler og illegale rusmidler, mens andre gjør det. Joissakin maissa testejä suoritetaan ainoastaan laittomien huumausaineiden osalta, eikä psykoaktiivisten lääkkeiden esiintyvyyttä voida osoittaa. Både Belgia og Storbritannia har imidlertid et spesielt forbud mot å bruke resultatet av narkotikatester av bilførere som bevis i forhold til et annet lovbrudd. Kuljettajia koskevia, satunnaisotantaan perustuvia tienvarsitutkimuksia, jotka voivat antaa edustavan kuvan kaikista kuljettajista, on saatavilla kolmen EU:n jäsenvaltion ja Norjan osalta. Vilkårlige undersøkelser av bilførere langs veiene, som kan gi et representativt bilde av hele den kjørende befolkningen, er tilgjengelig for tre EU-medlemsstater samt Norge. Muissa tutkimuksissa annetaan tietoa huumeiden käytöstä tietyissä kuljettajaryhmissä. Fra andre undersøkelser har vi data om bruken av rusmidler hos bestemte undergrupper av bilførere. Joissakin tutkimuksissa tarkasteltiin ainoastaan kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa osallisina olleita kuljettajia, toisissa tutkittiin loukkaantuneita kuljettajia, surmansa saaneita kuljettajia, onnettomuuksiin osallistuneita kuljettajia ja kuljettajia, joita epäiltiin juopuneena tai huumaantuneena ajamisesta. Noen studier har bare tatt for seg bilførere som har vært involvert i dødsulykker, mens andre har sett på utvalgsgrupper av bilførere som har blitt skadet, drept, involvert i ulykker og/eller mistenkt for å kjøre i alkohol- eller narkotikapåvirket tilstand. Näiden eri tutkimusten tulokset eivät kuitenkaan ole tieteellisesti vertailukelpoisia keskenään. Resultatene av disse ulike studiene er imidlertid ikke vitenskapelig sammenlignbare. Alkoholitestin positiivinen tulos voi johtaa siihen, että huumetestiä ei edellytetä lainkaan, sillä resurssien rajallisuus ja syytevaatimukset voivat olla tärkeämmät kuin laajaa tietojenkeruuta koskeva tarve. Etter en positiv alkoholtest kan f.eks. narkotikatesting nedprioriteres ettersom begrensede ressurser og påtalemessige hensyn gjerne går foran eventuelle behov for omfattende datainnsamling. Näin on käynyt Tanskassa, Virossa, Irlannissa ja Portugalissa. Dette har vært tilfelle i Danmark, Estland, Irland og Portugal. Ranskalainen SAM-tutkimus, joka on yksi aihetta koskevista kattavimmista tutkimuksista viime vuosina, oli mahdollista suorittaa, koska kansallista tiesäännöstöä muutettiin siten, että poliisi velvoitettiin tietyissä olosuhteissa testaamaan kaikki kuljettajat huumeidenkäytön osalta. Den franske SAM-studien, en av de mest omfattende studiene som er gjort på dette området i senere år, ble muliggjort etter en endring i den franske veitrafikkloven som pålegger politiet til, under bestemte omstendigheter, å teste alle bilførere for narkotika. Huumeiden käyttöä koskeva näyttö voidaan saada biologisista näytteistä, mukaan lukien veri, virtsa, sylki, hiki ja jopa hiukset. Spor av narkotika kan påvises i ulike biologiske prøver, som blod, urin, spytt, svette og til og med hår. Heikentynyttä suorituskykyä koskevan oikeudellisen näytön osalta verinäyte on ihanteellinen, mutta tienvarsitarkastuksissa otettu sylkinäyte on suositeltava helppoussyistä. Blod er den ideelle matrisen for rettslig bevis på påvirkning, men av praktiske årsaker foretrekkes spytt (saliva) for rutinemessige kontroller. Huumeiden käytölle voidaan asettaa entistä pienemmät toteamisrajat tai kynnysarvot voidaan asettaa tasolle, jolla suorituskyvyn voidaan odottaa alkavan heikentyä. Terskelgrensen for hvert stoff kan settes til laveste påvisningsgrense, eller til den grensen hvor man vil forvente at påvirkningen setter inn. Vaikka joidenkin huumausaineiden, mukaan lukien kannabis ja opioidit, vaikutus suorituskykyyn näyttää olevan riippuvainen annostuksesta, muiden osalta, kuten amfetamiinin osalta, näin ei ole. Men samtidig som det virker som om enkelte stoffer, f.eks. cannabis og opioider, har en doseavhengig effekt, finnes andre, som amfetamin, som ikke har det. Toleranssi ja alkoholin tai muiden huumeiden yhteisvaikutus vaikeuttavat laskelmien laatimista entisestään. Toleranse og interaksjoner med alkohol eller andre stoffer kompliserer beregningene ytterligere. Ranskassa kuljettajat, jotka käyttävät huumeita ja alkoholia yhdessä, saavat ankarampia rangaistuksia. I Frankrike er samtidig bruk av narkotiske stoffer og alkohol straffeskjerpende. Reagoiminen psykoaktiivisiin lääkkeisiin Tiltak mot bruk av psykoaktive legemidler EMCDDA:n ja Euroopan komission liikenteen pääosaston tuella on laadittu uusi kansainvälinen ohjeisto tutkimusmallien standardoinnista. Generelt er cannabis det hyppigst påviste illegale stoffet og benzodiazepiner det hyppigst rapporterte psykoaktive legemidlet. Siinä otetaan huomioon eri maiden lainsäädäntöjen ja testausmenetelmien erot ja esitetään yli sata suositusta, jotka on jaettu käyttäytymistieteen, epidemiologian ja toksikologian alaan. Dokumentasjonen tyder generelt på at både illegale rusmidler og reseptpliktige legemidler, ofte i kombinasjon med alkohol, er langt mer utbredt hos bilførere som er involvert i ulykker eller mistenkt for å kjøre i narkotika- eller alkoholpåvirket tilstand. Yleensä kannabis on yleisin havaittu laiton aine, ja bentsodiatsepiinit ovat yleisimmin ilmoitetut psykoaktiiviset lääkkeet. Yleisesti ottaen todisteet osoittavat, että sekä laittomien että laillisesti määrättyjen huumausaineiden käyttö – usein yhdessä alkoholin kanssa – on luultua yleisempää kuljettajilla, jotka ovat osallisina onnettomuuksissa tai joita epäillään huumausaineiden tai alkoholin vaikutuksen alaisena ajamisesta. Den nye internasjonale veiledningen for standardisering av forskningsdesign som er utarbeidet med bistand fra EMCDDA og Europakommisjonens Generaldirektorat for transport, tar hensyn til ulikhetene landene imellom når det gjelder lovgivning og retningslinjer for testing og den inneholder over hundre anbefalinger som er delt inn i underområdene atferd, epidemiologi og toksikologi. Mihin vedetään raja – tai rajat? Hvor skal grensen – eller grensene – gå? Tiedon puute on yhä yleistä, vaikka Euroopan komission huumausaineiden ja lääkkeiden vaikutusta autolla ajamiseen käsittelevä työryhmä antoi vuonna 2002 suosituksen, jonka mukaan kaikki kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa osallisina olleet kuljettajat pitäisi testata alkoholin ja huumeiden käytön osalta. Til tross for en anbefaling i 2002 fra Europakommisjonens ekspertarbeidsgruppe for narkotika, legemidler og bilkjøring om at alle bilførere innblandet i dødsulykker bør testes for alkohol og narkotika, er det fortsatt en generell mangel på informasjon. Tieteellisten todisteiden hankkimisen esteet Hindre for oppbygging av vitenskapelig dokumentasjon Yksitoista maata on omaksunut nollatoleranssipolitiikan, jonka mukaan autolla ajaminen huumausaineiden käytön jälkeen on rangaistavaa kaikissa tapauksissa. Resultater fra studier tyder på at noen bilførere bruker disse stoffene for medisinske formål etter å ha fått dem på resept, mens andre misbruker dem, noen ganger i kombinasjon med illegale stoffer. Seitsemässä maassa nämä lähestymistavat on yhdistetty ja huumaantuneena ajamiseen syyllistyneisiin kuljettajiin sovelletaan kaksivaiheista järjestelmää. Det er også økende bekymring over den mulige virkningen av det stigende antallet narkotikabrukere som mottar substitusjonsbehandling med opioider. Euroopassa on tehty yli 30 tutkimusta kuljettajien huumeidenkäytön yleisyydestä vuoden 1999 jälkeen. Siden 1999 er det i Europa gjennomført over 30 studier av utbredelsen av narkotikabruk hos bilførere. Näissä tutkimuksissa on kuitenkin käytetty erilaisia menetelmiä ja otettu näytteitä eri kuljettajaryhmistä, joten yleisten johtopäätösten tekeminen on ollut vaikeaa. Imidlertid bruker disse studiene ulike metoder og ulike utvalgsgrupper av bilførere, slik at det er vanskelig å trekke generelle konklusjoner. Näytteitä on otettu alle 50 henkilöltä ja yli 10 000 henkilöltä, ja reilussa kolmasosassa De fleste landene straffer ruspåvirkning uansett hvilket stoff som er tatt, enten det er et illegalt rusmiddel eller et legemiddel. I Frankrike, Østerrike og Portugal omfattes Useimpien maiden laeissa laittomien tai lääkkeenä käytettyjen huumeiden aiheuttama suorituskyvyn aleneminen on rangaistavaa. Når det gjelder å definere kjøring i narkotikapåvirket tilstand, har de fleste landene i Europa valgt en av to innfallsvinkler. Jotkin nollatoleranssimaat eivät tee eroa psykoaktiivisten lääkkeiden ja laittomien huumausaineiden välillä, kun taas jotkin maat erottavat nämä toisistaan. Elleve andre land har vedtatt en “nulltoleranse”-politikk og straffer all bilkjøring etter inntak av narkotika. Suomessa ja Ruotsissa on annettu laittomia huumausaineita I syv land er disse to utgangspunktene kombinert i et trinnvis system med sanksjoner for kjøring i narkotikapåvirket tilstand. voitu suositella kuljettajien tienvarsitestaukseen. spyttester tatt rett etter hverandre, med sikte på å redusere antallet falske positive prøver. Laitteiden puutteita voidaan ehkä jossain määrin korvata muuntamalla testausmenetelmiä. En eventuell straffeforfølgelse baseres på resultatene av en etterfølgende laboratorietest av den andre prøven. EU:ssa syyte perustuu veritestien tuloksiin, vaikka Ranskassa käytetään tienvarsitarkastuksissa myös sylkitestejä. I EU vil en tiltale baseres på resultatet av blodprøver, mens Frankrike tillater resultatet av spyttprøver tatt i rutinekontroller. tai biologisia näytteitä. analysere førerens atferd eller ta biologiske prøver. Helmikuussa 2002 Euroopan komission työryhmä, joka käsitteli huumausaineiden ja lääkkeiden vaikutusta autolla ajamiseen, suositteli, että liikennevalvontaan osallistuvat poliisit saavat pakollista koulutusta huumausaineiden käytön aiheuttaman suorituskyvyn heikkenemisen oireiden tunnistamisessa. I februar 2002 utstedte Europakommisjonens ekspertarbeidsgruppe for narkotika, legemidler og bilkjøring en anbefaling om at politi som deltar i trafikkontroll, bør få obligatorisk opplæring i gjenkjenning av tegn på narkotikapåvirkning. Näihin testeihin voivat kuulua esimerkiksi pupillien koon tutkiminen, koordinaatiotestit, käyttäytymistestit sekä reaktioiden ja puhetavan tarkkailu. Disse testene kan f.eks. omfatte vurdering av pupillstørrelse, koordinasjonen, atferd, reaksjon og tale. Tästä huolimatta vuoteen 2007 mennessä ainoastaan neljä EU-maata (Belgia, Portugali, Ruotsi, Yhdistynyt kuningaskunta) ilmoitti järjestävänsä liikennepoliisille pakollista koulutusta tällä alalla, kun taas 11 maata ilmoitti tilapäisestä koulutuksesta. Likevel var det i 2007 bare fire EU-land (Belgia, Portugal, Sverige, Storbritannia) som rapporterte om obligatorisk opplæring av trafikkpolitiet på dette området, mens elleve rapporterte om noe tilfeldig opplæring. Lisäksi testit vaihtelevat maittain. Videre er det ulike tester i de ulike landene. Puolan, Slovenian ja Slovakian lainsäädännössä autolla ajaminen on rangaistavaa, jos veressä on jälkiä aineista, vaikka ne olisivatkin lääkärin määräämiä. Undersøkelser utført i en del land har avdekket at bevisstheten om hvordan illegale rusmidler kan påvirke kjøreevnen, er liten. I tillegg har de vist at mange førere ikke kjenner virkningene av kombinasjonen narkotika og alkohol. Eldre bilførere er ofte lite bevisste på hvordan psykoaktive legemidler kan påvirke deres kjøreevne. Seitsemässä maassa (Belgiassa, Tšekissä, Saksassa, Latviassa, Luxemburgissa, Slovakiassa, Suomessa) on otettu käyttöön kaksivaiheinen järjestelmä, jossa laittoman huumausaineen käytöstä rangaistaan hallinnollisella sakolla tai pienellä rikosoikeudellisella sakolla, mutta aineen aiheuttamasta suorituskyvyn heikkenemisestä rangaistaan ankarammin. På den annen side straffer Tsjekkia, Estland, Polen, Slovenia og Slovakia bilkjøring der det påvises konsentrasjon hos føreren av et hvilket som helst stoff, også legemidler. Syv land (Belgia, Tsjekkia, Tyskland, Latvia, Luxembourg, Slovakia og Finland) har innført en totrinnsordning der førere når det påvises konsentrasjon av et illegalt rusmiddel, straffes med forenklet forelegg eller bot, og med strengere straff for kjøring i påvirket tilstand. Latviassa lääkeaineen aiheuttamasta suorituskyvyn alenemisesta rangaistaan pienemmällä sakolla kuin laittoman päihteen käytöstä. I Latvia vil kjøring i påvirket tilstand som skyldes inntak av et legemiddel, gi lavere bot enn om føreren har brukt et illegalt rusmiddel. Suomessa ja Ruotsissa kuljettajat, joiden havaitaan käyttäneen lääkkeitä, voidaan vapauttaa syytteestä, jos he voivat osoittaa lääkärin määränneen heille lääkkeet, mutta heidät voidaan silti asettaa syytteeseen, jos aineiden katsotaan heikentäneen heidän ajokykyään. I Finland og Sverige kan det gis påtaleunnlatelse til bilførere som har brukt et legemiddel hvis de kan dokumentere at stoffet er lovlig forskrevet, men de kan likevel få påtale hvis føreren vurderes som påvirket. Tutkimukset osoittavat myös, että monet kuljettavat eivät ole tietoisia huumeiden ja alkoholin käytön yhteisvaikutuksista. Flere EU-medlemsstater har gjennomført forebyggende kampanjer mot bilkjøring i narkotikapåvirket tilstand. Lisäksi monet kuljettajat eivät tiedä, että lainsäädännössä kielletään autolla ajaminen tällaisten lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Dette er gjerne kampanjer i massemedia der informasjon om narkotika inngår i en bredere anlagt kampanje som fokuserer på alkohol. Sylkinäyte voi olla hyväksyttävä kuljettajien tienvarsitarkastuksissa – virtsanäyte ei ole tarkoituksenmukainen suorituskyvyn heikkenemisen osoittamiseksi. Spytt (saliva) kan godtas i rutinemessig kontroll av bilførere, mens urin ikke er hensiktsmessig for å indikere påvirkning. Tienvarsitarkastusten sylkinäytteiden testausvälineiden luotettavuus on kuitenkin vielä vahvistettava. Det er knyttet noe usikkerhet til påliteligheten ved hurtigtester av spytt. Yhdeksästä sylkinäytteiden testauslaitteesta, joita arvioitiin EU:n Rosita-2-hankkeessa vuosina 2003–2005, yhtäkään ei Av de ni hurtigtestene av spytt som ble evaluert i EUs Rosita 2-prosjekt mellom 2003 og 2005, var det ingen som kunne anbefales for narkotikakontroller. Kuljettajan pysäyttämisen jälkeen poliisi voi suorittaa huumeiden käyttöä koskevan alustavan tarkastuksen analysoimalla käytöstä Apparatenes begrensninger kan til en viss grad kompenseres ved en endring av protokollen. Useissa EU:n jäsenvaltioissa on järjestetty huumaantuneena ajamisen ennaltaehkäisykampanjoita. Et system som ble tatt i bruk i Victoria i Australia i 2004, er basert på to Nämä ovat yleensä joukkotiedotuskampanjoita, jotka sisältävät usein huumeita koskevia tietoja mutta joiden pääaiheena on kuitenkin alkoholi. Når en bilfører er stanset, kan polititjenestemannen måtte gjøre en innledende kontroll for narkotikabruk ved å EU:n jäsenvaltioissa huumaantuneena ajaminen voidaan määritellä huumausaineiden aiheuttamaksi suorituskyvyn heikkenemiseksi, tai se voi tarkoittaa sitä, että huumausaineiden jälkiä havaitaan veressä (nollatoleranssi), ja joidenkin maiden kaksitasoisessa järjestelmässä yhdistetään molemmat määritelmät Kjøring i narkotikapåvirket tilstand kan i EU-medlemsstatene defineres som påvirkning forårsaket av narkotika eller som spor av narkotika i blodet (“nulltoleranse”). Suorituskyvyn heikentyminen Kaksitasoinen järjestelmä Enkelte land har et totrinnssystem som kombinerer de to tilnærmingene Psykoaktiivisten lääkkeiden iäkkäät käyttäjät eivät todennäköisesti seuraa nuorille kannabiksen käyttäjille suunnattua yleisviestintää tai edes havaitse sitä ja päinvastoin. Generelle budskap som når ut til unge cannabisbrukere, vil imidlertid sannsynligvis ikke bli hørt, eller lagt merke til, av eldre brukere av psykoaktive legemidler, og omvendt. Vastaavasti molemmat ryhmät voivat kokea, että alkoholin käyttöön liittyvät varoitukset eivät koske heitä. Og på samme måte kan begge gruppene føle at advarslene om alkohol ikke angår dem. Ennaltaehkäisyyn pyrkivät ohjelmat onnistuvat todennäköisemmin, jos ne räätälöidään koskemaan tiettyä kohderyhmää. Forebyggende programmer har større sannsynlighet for å lykkes hvis de er skreddersydd for målgruppen. Selkeiden tietojen antaminen potilaille, jotka käyttävät psykoaktiivisia lääkkeitä, voi estää heitä ajamasta autolla lääkkeiden vaikutuksen alaisena. Å gi klar informasjon til pasienter som tar psykoaktive legemidler, kan forhindre at de kjører bil når de er kraftig påvirket. Tässä asiassa useimmissa maissa luotetaan kuitenkin pakkausten sisällä oleviin tiedotteisiin, joissa esimerkiksi kehotetaan varovaisuuteen, jos potilas tuntee väsymystä. Her stoler de fleste landene på informasjonen i pakningsvedlegget, som f.eks. sier at pasienten må utvise aktsomhet hvis han eller hun føler seg søvnig. Kuitenkin potilaan subjektiiviset tuntemukset eivät aina ole luotettavia tai täsmällisiä. Men pasientens subjektive opplevelse er ikke alltid pålitelig eller nøyaktig. Nykytilanteessa ainoastaan viisi maata on ilmoittanut käyttävänsä selkeää symbolia tai kuvasymbolia ajokykyyn mahdollisesti vaikuttavien lääkkeiden ulkopakkauksissa. I dag er det bare fem land som rapporterer om bruk av et tydelig symbol eller bildesymbol på utsiden av forpakningen for slike legemidler som kan påvirke kjøreevnen. Teemana huumeet -julkaisut ovat Lissabonissa toimivan Euroopan huumausaineiden ja niiden väärinkäytön seurantakeskus EMCDDA:n tilannekatsaussarja, jonka osia ilmestyy kolmesti vuodessa Euroopan unionin 23 virallisella kielellä sekä norjaksi ja turkiksi. Fokus på narkotika er en serie orienteringer som utgis av Europeisk overvåkingssenter for narkotika og narkotikamisbruk (EONN), Lisboa. Orienteringene utkommer jevnlig på Den europeiske unions 23 offisielle språk samt norsk og tyrkisk. Originalspråk: engelsk. Gjengivelse er tillatt med kildeangivelse. Huumaantuneena ajamisen ehkäiseminen Euroopassa: Päätelmiä ja huumepoliittisia näkökohtia Europeisk innsats mot kjøring i narkotikapåvirket tilstand: Konklusjoner og policy-betraktninger On löydettävä tasapaino kansallisten lakien ja niiden täytäntöönpanon sekä tieturvallisuuden varmistamista ja yksilöiden hoitotarpeita koskevien huolenaiheiden välillä. Nasjonale lover og håndhevelsen av disse må balansere mellom trafikksikkerhetshensyn og den enkeltes behov for behandling. Kaikissa jäsenvaltiossa tulisi tutkia huumeidenkäytön yleisyyttä kuljettajien keskuudessa. Undersøkelser angående utbredelsen av narkotika blant bilførere må gjennomføres i alle EU-medlemsstatene. Kaikkien kuljettajien testaus kuolemaan johtaneissa onnettomuuksissa huumeiden ja alkoholin käytön selvittämiseksi antaisi tärkeää tietoa ongelman ratkaisemista varten. Narkotika- og alkoholtesting av alle bilførere som er involvert i dødsulykker, vil være en viktig kilde til kartlegging av problemet. Lainsäädännöllisiä puitteita on tarkistettava, sillä vaikka nykyisillä testausmenetelmillä on rajoituksensa, tehokkaammat käytännöt ovat mahdollisia. De rettslige rammene må gjennomgås ettersom mer effektive prosedyrer er mulig selv med dagens begrensninger i testmetoder. Myös uusia vaihtoehtoja on todennäköisesti käytettävissä tulevaisuudessa. Dessuten vil det sannsynligvis bli utviklet nye alternativer. Niiden tarkoituksena on parantaa tutkimusten vertailukelpoisuutta, ja ne saattavat helpottaa parhaiden käytäntöjen vaihtoa. Nye retningslinjer for forskningsdesign som tar hensyn til alle rettslige og praktiske begrensninger i de ulike landene, er tilgjengelig. Kampanjoiden vaikutusta käyttäytymiseen ja asenteisiin olisi arvioitava tarkasti. De vil forbedre sammenlignbarheten mellom studier og kan legge til rette for utveksling av beste praksis. Päätöksentekijöiden tulisi ottaa lainsäädännöllisten ratkaisujen suunnittelussa huomioon tuoreimmat käytettävissä olevat tieteelliset tiedot. Beslutningstakerne bør i utformingen av juridiske virkemidler ta hensyn til den nyeste tilgjengelige vitenskapelige informasjonen. Kaikille osapuolille ja yleisölle pitäisi olla selvää, milloin kuljettajan katsotaan rikkovan lakia. Hvor grensen går for overtredelse av loven, bør være klart for alle, både fagfolk og menigmann. VIRALLINEN JULKAISIJA: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimistonull OFFISIELL UTGIVER: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjonernull Euroopan työterveys- ja työturvallisuusvirasto Det europeiske arbeidsmiljøorganet Viedään viestiä eteenpäin Tieliikennealan työterveys- ja työturvallisuuskampanjointi Få fram budskapet HMS-kampanjer i veitransportsektoren Tässä Fact Sheet -julkaisussa esitetään tuloksia raportista, joka sisältää esimerkkejä kampanjoista ja aloitteista tieliikennealan työterveyden ja Dette faktaarket presenterer noen av resultatene fra en rapport som inneholder eksempler på kampanjer og initiativer for å bedre © Julkaistu Puolan työsuojelusta vastaavan keskusviraston kansallisen tutkimuslaitoksen työturvallisuudesta järjestämän julistekilpailun luvalla © Gjengitt med tillatelse fra HMS-plakatkonkurransen organisert av Central Institute for Labour Protection — National Research Institute, Polen. Tehokkaat viestintävälineet ovat ensiarvoisen tärkeitä, kun pyritään takaamaan, että kuljettajat ja heidän työnantajansa tiedostavat täysin tieliikenteeseen liittyvät vaarat ja että he ymmärtävät hyvin, mitä voidaan tehdä turvallisuuden parantamiseksi. For å sikre at sjåførene og deres arbeidsgivere fullt ut kjenner til farene knyttet til veitransport, og har en god forståelse av hva som kan gjøres for å forbedre sikkerheten, er det svært viktig å bruke effektive kommunikasjonsmidler. Monien syiden vuoksi tiedon levittäminen tieliikennealalla on kuitenkin erityisen haasteellista. Imidlertid er det av mange årsaker spesielt utfordrende å spre informasjon innen veitransportsektoren. Suurin osa yrityksistä on pieniä, alle kymmenen työntekijän yrityksiä, ja monet kuljettajista ovat itsenäisiä ammatinharjoittajia. De fleste selskapene er små bedrifter med færre enn 10 ansatte, og mange sjåfører er selvstendig næringsdrivende. Kuljettajat työskentelevät usein kiinteän toimipaikan ulkopuolella. Sjåførene er ofte på arbeid langt unna en fast base. Monilla heistä on pitkä kokemus työstään, ja he ovat tottuneet työskentelemään hyvin itsenäisesti. Mange av dem har lang erfaring og er vant til en høy grad av selvstendighet i arbeidet. ■■ erityisen huomion kiinnittäminen kohderyhmän saavuttamiseensitoutuminen ja kumppanuustoimien suunnittelu yleisölle sopiviksimonenlaisten toimenpiteiden ja tiedotusvälineiden käyttö. ■■ særlig fokus på å nå ut til målgruppenengasjement og partnerskapskreddersy tiltak til målgruppene bruk av mange ulike tiltak og medier Edellä mainitut kuljettajien ominaispiirteet, esimerkiksi heidän asiantuntemuksensa ja itsenäisyytensä, otetaan viestinnässä huomioon monin tavoin, muun muassa seuraavasti: Ovennevnte karaktertrekk ved sjåførene, f.eks. deres ekspertise og selvstendighet, har betydning for hvordan kommunikasjonen foregår, f.eks: Työn itsenäisyys yhdistettynä tieliikennealan erittäin voimakkaaseen kilpailutilanteeseen voi myös osaltaan vaikuttaa siihen, että kuljettajat ja heidän työnantajansa eivät ole halukkaita ottamaan käyttöön uusia työtapoja. Denne selvstendigheten i kombinasjon med at veitransport er en meget konkurransepreget bransje, kan også føre til at sjåførene og deres arbeidsgivere er motvillige til å innføre nye måter å gjøre arbeidet på. Kuljettajat luottavat usein eniten omaan kokemukseensa eivätkä ole halukkaita hyväksymään ulkopuolista työterveys- ja työturvallisuusneuvontaa, vaikka he olisivatkin siitä tietoisia. Sjåfører har en tendens til å stole mer på egen erfaring og kan være motvillige til å lytte til HMS-råd fra utenforstående. Työterveyttä ja työturvallisuutta koskevassa viestinnässä tuntuu olevan puutteita kuljettajien ja heidän työnantajiensa ja johtajiensa tai omistajakuljettajien ja heidän kanssaan sopimuksia tehneiden yritysten välillä. Og det virker som om det er manglende kommunikasjon om HMS mellom sjåfører og deres arbeidsgivere og ledere, eller, når det gjelder selvstendig næringsdrivende sjåfører, mellom sjåførene og selskapene som leier dem inn. Tieliikennealalla työskentelevät kiinnittävät todennäköisesti parhaiten huomiota käytännölliseen ja visuaaliseen tietoon edellyttäen, että he pitävät sitä merkityksellisenä. bruk av steder de ofte besøker som veikroersikre at at tilnærmingene er praktiske, men ikke nedlatendesikre at råd og løsninger er basert på sjåførenes praktiske erfaringer, bruk av sjåfører som talsmenndirekte involvering av sjåførene i løsningene — løsninger må utarbeides av sjåfører for sjåfører (ved bruk av deltakelsesbaserte metoder) for å innarbeide deres erfaringer og for å skape aksept Raportissa esitetään, että sitoumuksen ja kumppanuuden ei pitäisi rajoittua vain kuljettajiin. Rapporten foreslår at engasjementet og partnerskapet bør gå videre enn sjåførenes rekker. Kohderyhmiin on mahdollisesti otettava mukaan työnantajia, johtajia, liikenteenharjoittajia, lastaushenkilöstöä sekä tavaroiden vastaanottajia ja lähettäjiä. Målene kan være å inkludere arbeidsgivere, ledere, kjøretøyoperatører, lastepersonell og både mottakere og sendere av varer. Kumppanuuksiin voi osallistua työterveys- ja työturvallisuusalan järjestöjä, tieliikennealan sidosryhmiä, työmarkkinaosapuolet mukaan lukien, sekä liikenneturvallisuusalan järjestöjä. Partnerskapene kan omfatte HMS-organisasjoner, interessenter i veitransportsektoren, herunder partene i arbeidslivet, og organisasjoner innen veisikkerhet. Jotkin toimet voidaan suunnata yleisesti kuljettajien perheille ja suurelle yleisölle. Noen aktiviteter kan rettes mot sjåførenes familier og allmennheten generelt. lähestymistapoja.■■Yksilöllistä lähestymistapaa käytettiin 44 tapauksessa, joissa oli tarkoituksenamuokatatietämystätaiasenteita.Tällainen lähestymistapa vaatii suhteellisen vähäisiä resursseja, ja se voi olla kannattava keino, kun pyritään saavuttamaan laajoja kohderyhmiä.■■Kahdessatoista tapauksessa käytettiin kollektiivista lähestymistapaa, jolla pyrittiin rakenteellisiin ja/tai kulttuuriin liittyviin muutoksiin. I førtifire av tilfellene ble det brukt en individuell tilnærming der målet var å endre kunnskap eller holdninger. Denne tilnærmingen krever relativt få ressurser og kan være en kostnadseffektiv måte å nå mange mennesker på.I tolv av tilfellene ble det brukt en kollektiv tilnærming der målet var å få i stand strukturelle og/eller kulturelle endringer. Tällä lähestymistavalla on usein saavutettu merkittäviä parannuksia työterveyden ja työturvallisuuden alalla.■■Neljässä tapauksessa käytettiin yhdistettyä lähestymistapaa, jolla pyrittiin muokkaamaan tietämystä ja asenteita ja samalla käynnistämään rakenteellisia ja kulttuuriin liittyviä muutoksia. Denne tilnærmingen har ofte vist seg å gi betydelige forbedringer innen HMS.I fire av tilfellene ble det brukt en felles tilnærming der målet var å endre både kunnskap og holdninger samtidig som man forsøkte å sette i gang en strukturell og kulturell endring. Denne tilnærmingen krever mer ressurser, men anses å ha størst virkning. Esimerkkitapauksiin sisältyi muun muassa seuraavanlaisia kiinnostavia lähestymistapoja ja innovatiivisia tekijöitä: De interessante tilnærmingene og nyskapende innslagene vi ser i eksemplene, omfatter: Esimerkeissä voidaan havaita lukuisia erilaisia menestystekijöitä ja niiden pohjalta voidaan tehdä ehdotuksia, jotka voidaan jakaa seuraaviin toisiinsa yhteydessä oleviin keskeisiin aiheisiin: Ut fra eksemplene kan man se en rekke suksessfaktorer og komme med flere forslag, som kan deles inn i en rekke viktige områder som alle påvirker hverandre: ■■ näyttöön ja riskinhallintaan perustuvan käytännöllisen lähestymistavan käyttö ■■ bruk av en erfaringssbasert, risikostyringsbasert og praktisk tilnærming ■■ kokonaisvaltainen lähestymistapa toimiin; keskittyminen sekä riskien ehkäisyyn että niiden hallintaan työpaikalla ja liikenteessätieliikennealan ulkopuolisten kumppaneiden ottaminen mukaan tukemaan kuljettajien terveyden ja turvallisuuden edistämistätapahtumien suuntaaminen paitsi kuljettajille myös yleisemmin heidän perheilleen – kuljettajan perheen ja laajemman yhteisön 1 en holitistisk tilnærming til intervensjoner, fokus på både forebygging og håndtering av risikoer på arbeidsstedet og på veieninkludering av en rekke partnere utenfor veitransportsektoren for å bidra til å fremme sjåførenes helse og sikkerhetarrangementer som ikke bare er rettet mot sjåføren, men også mot familiene deres — å trekke inn sjåførens familie og allmennheten generelt kan legge til rette for en større allmenn interesse for og deltakelse i programmet E u r o o p ja parhaiden käytäntöjen levitystä alalla. ■■ o p e kunnskapsoverføring innenfor bransjen og hos partene i arbeidslivet. Tässä yhteydessä olisi tehtävä yhteistyötä valtion virastojen, välittäjien ja yksityissektorin välillä. Dette bør inkludere samarbeid mellom statlige organer, mellomledd og bedrifter. On selvästikin tarpeen ottaa käyttöön käytännöllisiä lähestymistapoja, joissa otetaan huomioon alan realiteetit sekä työnantajien ja kuljettajien kokemukset. Det som er klart, er at det trengs praktiske tilnærminger som tar hensyn til realitetene i sektoren og arbeidsgivernes og sjåførenes erfaringer. Tässä yhteydessä olisi hyödyllistä kehittää uusia ratkaisuja työnantajien terveyttä ja turvallisuutta koskevien asenteiden muuttamiseksi. I så henseende vil det være en fordel med et større antall løsninger knyttet til endring av arbeidsgiveres holdninger til HMS. Alalla toteutettavan kampanjoinnin tehostaminen edellyttää seuraavia toimia: ja For å forbedre kampanjene innenfor denne sektoren er det behov for: i ■■ l tehokas kumppanuustoiminta liikenneturvallisuutta edistävien tahojen, työterveyttä ja työturvallisuutta edistävien organisaatioiden sekä alan sidosryhmien välilläkokemusten jatkuva vaihtaminen ja jakaminenlisätutkimusten laatiminen ongelmista ja menestystekijöistä, jotka liittyvät työturvallisuuden ja työterveyden edistämiseen työnantajien ja kuljettajien keskuudessa. ■■ a n et effektive partnerskap mellom de som er involvert i å fremme sikkerhet på veiene, de som er involvert i å fremme HMS og aktørene i sektorenkontinuerlig utveksling og deling av erfaringerytterligere forskning for å undersøke problemer og suksessfaktorer når det gjelder å fremme HMS blant både arbeidsgivere og sjåfører ■■ osallistuminen saattaa lisätä ohjelman herättämää kiinnostusta ja ohjelmaan osallistumistakiinnostavien ja ainutlaatuisten harjoitusten ja esitysten käyttö tapahtumissa kuljettajien osallistumisen ja kiinnostuksen lisäämiseksitoimitusketjujen käyttäminen tiedonlevityksen tehostamiseksikokemusten vaihdon ja jakamisen edistäminen esimerkiksi verkostojen tai parhaita käytäntöjä koskevien palkintojärjestelyjen avullakuljettajien suosimien paikkojen, esimerkiksi valtateiden varsilla olevien rekkapysäkkien, käyttäminenkäytännöllisten mutta ei kuitenkaan holhoavien lähestymistapojen käyttöönottokuljettajien käytännön kokemuksiin perustuvien ja heidän kokemuksensa kannalta merkityksellisten neuvojen ja ratkaisujen tarjoaminenkuljettajien käyttäminen puolestapuhujina hyviä käytäntöjä koskevan tiedon välittämiseksi muille kuljettajilleasiakkaiden ja kuluttajien mukaanottohenkilökohtaisten yhteyksien luominen kuljettajiin rekkapysäkeillä – tämä ratkaisu on suhteellisen kallis, ja sillä voidaan saavuttaa vain rajoitettu kohderyhmä, mutta se on yksi parhaista keinoista kuljettajien sitoumuksen saavuttamiseksikäytännöllisten ja konkreettisten asioiden tarjoaminen, esimerkiksi terveys- tai ajokokeiden järjestäminen tai riskien arvioinnissa tarvittavien resurssien tarjoaminen maksuttarekkapysäkit, joissa tarjotaan terveellisiä ateriavaihtoehtoja ja jaetaan tietoavastuullista johtamista koskeva ohjelma, johon työnantajat ilmoittautuvattietojen toimittaminen useilla kielillä, jos kohderyhmään kuuluu ulkomaisia työntekijöitä. ■■ bruk av interessante og unike øvelser og uttrykk på arrangementer for å øke sjåførenes interesse og få flere til å deltafokus på forsyningskjeder for å spre informasjon mer effektivt,oppmuntring til utveksling og deling av erfaringer, for eksempel gjennom nettverk og premieordninger for beste praksisbruk av steder sjåførene besøker ofte — som veikroer osv.bruk av tilnærmingsmetoder som er praktiske men ikke nedlatenderåd og løsninger som er basert på sjåførenes praktiske erfaringer og er relevante i forhold til deres erfaringbruk av sjåfører som talsmenn for å spre informasjon om god praksis til andre sjåførerinvolvering av kunderpersonlig kontakt med sjåfører på veikroer — dette er relativt dyrt og man når bare et begrenset publikum, men det er en av de beste måtene å få sjåfører til å engasjere seg påtilbud om noe praktisk og konkret — en tjeneste som helsetester eller kjøretester, eller en gratis ressurs for å støtte risikovurderingveikroer som tilbyr sunne matalternativer og sprer informasjonet program for «ansvarlig styring» som arbeidsgivere kan delta iutarbeiding av informasjon på flere språk hvis målgruppen omfatter utenlandske arbeidstakere © Doc Stopin luvalla © Gjengitt med tillatelse fra Doc Stop Sen jälkeen yksittäisiä kuljettajia kutsuttiin kunnon kohottamiseksi järjestettävään ohjaukseen ja heille tarjottiin tukea ja tietoa terveellisten elintapojen omaksumiseksi. Hvilken kommunikasjonsmetode som vil være best egnet, vil avhenge av typen og kompleksiteten av informasjonen som skal spres, målgruppen og omfanget av kampanjen. Mitään yksittäistä tiedonlevitystekniikkaa ei voida pitää ihmelääkkeenä tieliikennealan haasteisiin vastaamiseksi. Når det gjelder å nå sjåfører og de som ansetter eller leier dem inn, vil sannsynligvis en kombinasjon av teknikker være mest effektivt. Sopivimman viestintävälineen valinnassa otetaan huomioon levitettävän tiedon tyyppi ja monimuotoisuus, kohderyhmä ja kampanjan laajuus. Å ta i bruk bestemte kommunikasjonsmetoder i de ulike fasene av en kampanje kan bidra til å maksimere eksponeringen. Useita tekniikoita yhdistämällä saavutetaan todennäköisesti tehokkaimmin kuljettajat ja heidän työnantajansa sekä kuljettajien kanssa sopimuksia tehneet yritykset. Den nederlandske kampanjen «I god form på veien» tok i bruk ulike strategier: først og fremst roadshows og media for å få oppmerksomhet fra sjåførene, deretter bevisstgjøring av sjåførene gjennom helse- og kondisjonstester. Erityisten viestintämenetelmien käyttäminen kampanjan eri vaiheissa voi auttaa tiedonlevityksen maksimoinnissa. Sjåførene ble deretter invitert til å delta på treningstimer og fikk støtte og informasjon for å hjelpe dem med å få en sunnere livsstil. Raportinhankkiminen hankkiminen Ønsker du rapporten? Erityisesti pk-yrityksille suunnatussa viestinnässä tehokkainta on todennäköisesti käyttää toimia, joissa ollaan suoraan yhteydessä työnantajiin ja kuljettajiin, varsinkin jos toimien yhteydessä tarjotaan palveluja tai resursseja. Det mest effektive, særlig for små og mellomstore bedrifter, vil sannsynligvis være intervensjoner som innebærer direkte kontakt med arbeidsgiver og sjåfører, særlig hvis det tilbys en tjeneste eller ressurs. Kuljettajiin luotavia henkilökohtaisia yhteyksiä pidetään parhaimpana keinona kuljettajien sitoumuksen saavuttamiseksi, vaikka se onkin suhteellisen kallista ja vaikka sillä saavutetaan vain rajallinen kohderyhmä. Direkte kontakt med sjåfører antas å være den beste måten å få sjåfører til å engasjere seg på, men dette er relativt kostbart og man når bare et begrenset publikum. Tämä Fact Sheet -julkaisu on saatavilla kaikilla EU:n kielillä seuraavassa osoitteessa: http://osha.europa.eu/en/publications/factsheets/ For å støtte spredningen av informasjon, ressurser og beste praksis innenfor bransjen kan det være nyttig å utvikle et nettverk for Alan toimijoiden ja työmarkkinaosapuolten välistä osaamisen siirtoa varten on hyödyllistä kehittää verkostoja, joilla tuetaan tietojen, resurssien Rapporten foreligger på engelsk og kan lastes ned gratis fra: http://osha.europa.eu/en/publications/reports/ Dette faktaarket er tilgjengelig på alle EU-språkene på: http://osha.europa.eu/en/publications/factsheets/ 1999 - lyhyt vuosikatsaus 1999 i korte trekk 1999 — lyhyt vuosikatsaus 1999 i korte trekk Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto Luxemburg: Kontoret for de europeiske fellesskapers offisielle publikasjoner Oikeudellinen huomautus Tämän raportin sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission tai muiden yhteisön toimielimien virallisia kantoja. Forbehold Innholdet av denne rapport avspeiler ikke nødvendigvis Europakommisjonens eller andre EU-institusjoners offisielle holdning. Suuri määrä muuta tietoa Euroopan unionista on käytettävissä Internetissä Europa-palvelimen kautta (http://europa.eu.int) På Internet fås en mengde andre opplysninger om EU via Europaserveren (http://www.europa.eu.int). Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Bibliografiske data finnes bakerst i denne publikasjon. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2000 Luxemburg: Kontoret for De europeiske Fellesskapers Offisielle Publikasjoner, 2000 PAINETTU KLOORITTOMASTI VALKAISTULLE UUSIOPAPERILLE Trykket på klorfritt bleket resirkulert papir. Vuosi 1999 oli virstanpylväs ympäristökeskuksen mandaatin kehityksessä. Aret 1999 representerte en milepæl i utviklingen av miljøbyråets mandat. Ympäristökeskusta koskevien säännösten perusteellinen arviointi,ja uudistus selkeytti ja tarkensi ympäristökeskuksen tehtävää ja määritti tulevien vuosien tärkeimmät haasteet. En grundig gjennomgang og fornyelse av de institusjonelle rammene klargjorde og tydeliggjorde hensikten med byrået, definerte hovedutfordringene for de kommende årene, og satte dermed ny fart i byråets arbeid. Tätä asetusta uudistettiin huhtikuussa 1999 neuvoston asetuksella (EY) N:o 933/1999, joka kattaa kauden vuoden 2003 loppuun saakka. En revisjon av denne forordningen ble gjennomført i april 1999 i form av rådsforordning (EC) nr. 933/1999. Silloin tilannetta arvioidaan jälleen uudelleen. Denne dekker perioden frem til slutten av 2003, da situasjonen vil bli vurdert på nytt. Mandaatti esitetään yksityiskohtaisesti muutetun asetuksen artikloissa 1—3. Mandatet er utformet i detalj i artiklene 13 i den endrede forordningen. Uusi mandaatti vahvistaa ympäristökeskuksen tehtäviä: kestävään kehitykseen liittyvän edistymisen raportointi, tuen antaminen EU:n lainsäädännön ja kansainvälisten yleissopimusten velvoitteiden mukaiselle raportoinnille, seurantajärjestelmien kehittämisen koordinoiminen ja tukeminen sekä ympäristöä koskevien tietojen yleisen saatavuuden varmistaminen. ..Det nye mandatet fremhever enda sterkere byråets oppgaver med å rapportere fremgang i arbeidet med bærekraftig utvikling, støtte til rapportering i samsvar med forpliktelsene i Det europeiske fellesskapet og ifølge internasjonale avtaler, å koordinere og støtte utviklingen av overvåkningssystemer, og sikre allmennhetens tilgang til miljøinformasjon. Uusi tehtävä on komission tukeminen alaa koskevien tutkimustulosten levittämisessä. En ny oppgave er å støtte Kommisjonen i formidlingenav relevante forskningsresultater. Mandaatti mahdollistaa nyt myös pidemmän aikavälin suunnitelmien tekemisen. Se edellyttää säännöllisten arvioiden tekemistä ympäristökeskuksen toiminnasta ja edistymisestä. Mandatet gjør det nå også mulig for byrået å anlegge et mer langsiktig styringsperspektiv, samtidig som man med jevne mellomrom skal evaluere byråets aktiviteter og fremgang. Ympäristökeskuksen toiminnan arviointi alkoi vuonna 1999, ja se saadaan valmiiksi heinäkuussa 2000. Evalueringen av miljøbyrået startet i 1999 og vil bli avsluttet i juli 2000. Arviointi kattaa ympäristökeskuksen ja Euroopan ympäristötieto-ja havaintoverkon, EIONETin, ja siinä analysoidaan, missä määrin ympäristökeskuksen tavoitteet on saavutettu tehokkaalla ja asianmukaisella tavalla vuosina 1994—1999. Evalueringen omfatter byrået og EIONET, og vil analysere i hvilken grad byråets mål er nådd på en effektiv måte, når det gjelder resultat og prosess, i perioden 19941999. Samalla pohditaan keinoja suorituskyvyn parantamiseksi tulevaisuudessa. Hensikten er å forbedre prestasjonene i fremtiden. Vuosi 1999 oli myös toisen monivuotisen työohjelman (19992003) ensimmäinen vuosi. 1999 var også det første året i det andre flerårige arbeidsprogrammet 1999-2003. 1999 - lyhyt vuosikatsaus ympäristökeskuksen tehtäviä asetuksen antamien yleisten puitteiden sisällä, määrittää tulevien vuosien seitsemän päähaastetta ja sisältää suuntaa-antavan monivuotisen talousarvion. 1999 i korte trekk hensikten med byrået, definerer sju hovedutfordringer for de kommende årene, og inneholder et foreløpig langtidsbudsjett. Vuoden 1999 aikana kävi selväksi, että ympäristökeskus laajentuu lähitulevaisuudessa huomattavasti Euroopan unionin käynnissä olevan laajenemiskehityksen vuoksi. I løpet av 1999 ble det klart at byrået står foran en stor utvidelse i den nærmeste fremtid, i forkant av den pågående utvidelsen av Den europeiske unionen. Hakijamaat suunnittelevat liittymistä ympäristökeskukseen ennen kuin ne hyväksytään Euroopan unionin jäseniksi. Søkerlandene planlegger dermed å slutte seg til byrået før de får medlemskap i Den europeiske unionen. Tämän kehityksen odotetaan lähes kaksinkertaistavan ympäristökeskuksen jäsenvaltioiden määrän vuonna 2001 tai pian sen jälkeen. Det er forventet at denne utviklingen nesten vil doble antallet medlemsland i byrået i 2001 eller kort etter dette. Ympäristökeskuksen tavoitteena on tukea kestävää kehitystä ja auttaa parantamaan Euroopan ympäristöä merkittävästi ja mitattavasti toimittamalla päätöksenteosta vastaaville elimille ja yleisölle oikea-aikaista, kohdennettua, asianmukaista ja luotettavaa tietoa. Overordnet mål Miljøbyrået har som mål å støtte en bærekraftig utvikling og å oppnå en betydelig og målbar forbedring av Europas miljø ved å levere rettidig, målrettet, relevant og pålitelig informasjon til politiske planleggere og allmennheten. Tulevien vuosien seitsemän haastetta laajentavat ja konkretisoivat ympäristökeskuksen tavoitteita. Niitä käytetään perustana esimerkiksi hankkeiden valinnassa ja resurssien kohdentamisessa. De sju utfordringene De sju utfordringene for de kommende årene supplerer og konkretiserer det overordnede målet og danner basis for å velge prosjekter, tildeling av ressurser osv. Haasteet ovat seuraavat: Utfordringene er: Erillisiä julkaisuja (lukuun ottamatta esimerkiksi yhteenvetoja) julkaistiin seuraavasti: 4 arviointiraporttia, 4 ympäristöongelmia koskevaa raporttia, 12 teemaraporttia ja 27 teknistä raporttia. Antallet faktiske publikasjoner (dvs. utenom sammendrag og liknende) var 4 evalueringsrapporter, 4 saksrapporter, 12 emnerapporter og 27 tekniske rapporter. Täydellinen luettelo on liitteessä 1. Yleisesti kiinnostavat raportit on kuvattu seuraavassa. En komplett liste finnes i vedlegg 4, mens rapporter av generell interesse er beskrevet nedenfor. Asetuksen määrittelyn mukaan Euroopan ympäristö keskuksen tehtävänä on tukea toimintaa ympäristösektorilla Euroopassa. Som beskrevet i vedtektene, er Det europeiske miljøbyråets rolle å støtte miljøpolitiske tiltak i Europa. Vuosisadan vaihde -raportti Ympäristö Euroopan unionissa vuosisadan vaihteessa -raportin julkaiseminen oli vuoden 1999 tärkein tapahtuma. Rapport 'ved innganget! til et nytt århundre' Utgivelsen av Environment in the European Union at the turn of the century (Miljøet i Den europeiske unionen ved inngangen til et nytt århundre) representerte en hovedbegivenhet i 1999. Raportti antaa päätöksentekijöille ja yleisölle laajasti tietoja Euroopan ympäristön nykyisestä tilasta sekä, yhtä tärkeänä asiana, tulevien vuosien näkymistä. Rapporten gir omfattende informasjon til politiske planleggere og til allmennheten om tilstanden for Europas miljø — og, like viktig, om utsiktene for de kommende årene. Raportilla oli merkittävä osuus viidennen ympäristöohjelman yleisarvioinnissa, jonka Euroopan komissio laati esitettäväksi Helsingin huippukokouksessa viime joulukuussa. Rapporten var et viktig bidrag til den globale kartleggingen i Det femte handlingsprogrammet for miljø, som Europakommisjonen forberedte for presentasjon ved toppmøtet i Helsingfors i desember. Yleiskuva oli, ettei ympäristön laatu yleisesti ottaen ole paranemassa merkittävästi. Bildet forteller at kvaliteten på miljøet generelt sett ikke bedres merkbart. Joissakin asioissa, esimerkiksi happamoitumisessa ja jokien veden laadussa, on tapahtunut todellista edistystä, mutta joissakin muissa asioissa, esimerkiksi jätteissä, kehitys on ollut päinvastainen. Det har vært reell fremgang på noen områder, som for eksempel sur nedbør og vannkvalitet i elver. Raportissa kuvataan nykyistä ja tulevaa kestämätöntä kehitystä joillakin talouden aloilla kuten liikenne, energia, maatalous, kotitalouksien kulutus ja matkailu. Det motsatte har imidlertid skjedd på andre felter, for eksempel det som gjelder avfall. Ympäristökeskuksen mandaatissa määritetään nyt, että ympäristön tilasta ja näköaloista julkaistaan selvitys joka viides vuosi. Rapporten dokumenterer den nåværende og fremtidige ikke-bærekraftige utviklingen på noen økonomiske områder - transport, energi, jordbruk, forbruk i husholdningene og turisme. Ympäristösignaalit Luotiin perusta jatkuvalle indikaattoripohjaiselle julkaisulle, jossa arvioidaan ympäristöpolitiikan toteuttamisen ja ympäristöasioiden muille politiikan aloille integroimisen Det er nå nedfelt i byråets mandat at en rapport om «tilstand og fremtidsutsikter» skal produseres hvert femte år. 1999 - lyhyt vuosikatsaus edistymistä . 1999 i korte trekk Ensimmäisen raportin luonnos esitettiin Helsingin huippukokouksessa, ja lopullinen versio julkaistaan vuonna 2000. En foreløpig utgave av den første rapporten ble presentert på toppmøtet i Helsingfors, og den endelige utgaven blir utgitt i 2000. Nämä toistuvat ympäristösignaaliraportit muodostavat yhdessä nykytilan ja tulevaisuuden raportoinnin kanssa ympäristökeskuksen politiikkaa tukevien julkaisujen tukipylvään. Sammen med de fremtidige rapportene om «tilstand og fremtidsutsikter» vil disse periodiske rapportene med «miljøsignaler» utgjøre ryggraden i byråets rapporter for støtte til miljøpolitikk. Yhdessä ne auttavat päätöksentekijöitä kehittämään Euroopalle strategista pitkän aikavälin ympäristöpolitiikkaa, seuraamaan sen täytäntöönpanoa ja arvioimaan sen tehokkuutta. Til sammen vil de hjelpe miljøpolitiske planleggere med å utvikle strategisk og langsiktig miljøpolitikk for Europa, følge med på iverksettelsen av denne, og evaluere effekten. Pääindikaattorit Tämän työn tarkoituksena on antaa päätöksentekijöille ja yleisölle helppotajuinen yleiskuva ympäristöön liittyvistä kehityssuunnista ja koota monimutkaisista yhteiskunnallisista, taloudellisista ja ympäristöön liittyvistä tekijöistä pieni joukko pääindikaattoreita. Oversiktsindika torer Hensikten med dette arbeidet er å gi politiske planleggere og allmennheten et enkelt overblikk over utviklingstrekk ved miljøet, ved å trekke sammen komplekse sosio-økonomiske og miljømessige faktorer til et lite antall oversiktsindikatorer. Ympäristökeskus on läheisessä yhteistyössä ympäristöpolitiikan arviointiryhmän (jäsenvaltioiden kansallisen hallinnon ympäristöasioiden huippuvirkamiesten muodostama ryhmä), komission ympäristöasioiden pääosaston ja Eurostatin kanssa näiden indikaattorien määrittämisessä. Byrået arbeider nært sammen med Gruppen for miljøpolitisk gjennomgang (Environment Policy Review Group - en gruppe miljøtjenestemenn fra den nasjonale administrasjonen i medlemsland), Generaldirektoratet for miljø i Europakommisjonen (Environment General Directorate of the Commission) og Eurostat for å definere slike indikatorer. Alakohtaiset indikaattoreihin perustuvat raportointimenetelmät Ympäristökeskus on läheisessä yhteistyössä komission ympäristöasioiden pääosaston, liikenteen pääosaston ja Eurostatin kanssa kehittänyt alakohtaisen indikaattoreihin perustuvan raportointimenetelmän kuljetusalalle. Raportin Are we moving in the right direction ? Indicators on transport and environment integration in the EU (Kuljemmeko oikeaan suutaan? Indikatorbasert rapportering for sektorer Byrået har samarbeidet nært med Generaldirektoratet for miljø (DG Environment), Generaldirektoratet for transport (DG Transport) og Eurostat om utviklingen av en indikatorbasert rapportering for transportsektoren. En første utgave av en rapport Are iue moving in the right direction'? Indicators on transport and environment integi-ation in lhe EU (Beveger vi oss i riktig retning? Liikenteen ja ympäristön yhdentämisen indikaattorit EU:ssa) ensimmäinen versio oli mukana liikenneneuvoston kokouksen esityslistalla joulukuussa, ja se esitettiin Helsingin huippukokouksessa. Indikatorer for transport og miljøintegrasjon i EU) stod på dagsorden under Transportrådets møte i desember og ble presentert på toppmøtet i Helsingfors. Lopullinen versio julkaistaan vuonna 2000. Den endelige versjonen blir utgitt i 2000. Ympäristöasioiden integroimisen seuranta Komissio esitti ympäristöasioiden integroimiskehitykseen liittyvän raportin Helsingin huippukokouksessa. Muligheter for tilsvarende samarbeid på andre aktuelle områder, som for eksempel jordbruk og energi, blir undersøkt. Imidlertid avhenger fremtiden for denne aktiviteten av tilleggsfinansiering utenom byråets budsjett. Ympäristökeskus on tämän työn loppuun saattamiseksi -kerännyt tietoja ympäristöasioiden huomioon ottamiseen liittyvistä toimenpiteistä tärkeimmillä talouden aloilla. For å supplere dette arbeidet har byrået satt sammen en oversikt over tiltak i forbindelse med integrasjon av miljøhensyn innenfor de viktige økonomiske sektorer. Rapporten omfatter energi, transport, industri ogjordbruk. Raportti julkaistaan vuonna 2000. Rapporten blir utgitt i 2000. Ympäristökeskuksen indikaattoreihin perustuviin, alakohtaisiin raportointimenetelmiin liittyvän työn tavoitteena on tukea integroimista tulevina vuosina. Byråets arbeid med indikatorbasert rapportering fra sektorer har som mål å gi bidrag til arbeidet med integrasjonsspørsmål de kommende årene. Muita tärkeitä politiikan tukemiseen liittyviä toimenpiteitä vuonna 1999: Andre viktige aktiviteter for miljøpolitisk bistand i 1999 Euroopan kartoitus: ehdotukset Corine land cover 2000 -maapeitekartoituksesta, tukea saatu komissiolta ja jäsenvaltioilta. Mapping Europe (Kartlegging av Europa): Forslag til klassifikasjonssystemet CORINE Land Cover 2000, med god støtte fra Kommisjonen og medlemsland. Kaupunkiympäristön indikaattorien valmisteleminen tiiviissä yhteistyössä ympäristöasioiden pääosaston kanssa. Utvikling av et sett indikatorer for bymiljø i nært samarbeid med Generaldirektoratet for miljø. Edelleen tukea laajenemiselle, ei kuitenkaan vaikeuksitta Fortsatt støtte til utvidelsen, men ikke uten vansker Vuonna 1996 aloitettua yhteistyötä ympäristökeskuksen ja PHAREn välillä (EU:n Keski-ja Itä-Euroopan ohjelma) vaivasivat vuonna 1999 rahoitukseen ja jatkuvuuteen liittyvät asiat. Samarbeidet som ble etablert i 1996 mellom byrået og PHARE (EU-programmet for Sentral- og Øst-Europa) er i 1999 blitt hemmet av finansierings- og kontinuitetsproblemer. 1999 - lyhyt vuosikatsaus loppuminen ja toisaalta se, että yksitoista EU:n jäsenehdokasmaata haki ympäristökeskuksen täysjäsenyyttä. 1999 i korte trekk er på den ene siden utfasingen av støtte til det multinasjonale PHARE-programmet, og på den annen side søknadene fra elleve kandidatland om å bli fullverdige medlemmer av byrået. Edistystä tapahtui neuvottelujen aloittamisessa jäsenehdokasmaiden jäsenyydestä ympäristökeskuksessa sekä pidemmän aikavälin rahoitusstrategioissa. Det ble gjort fremskritt i å starte opp forhandlinger om søkerlandenes medlemskap i byrået og når det gjelder langsiktige finansieringsstrategier. Vuoden 1999 aikana kävi kuitenkin yhä selvemmäksi, että jatkuvuuden takaamiseksi ja tähänastisten saavutusten taantumisen estämiseksi on löydettävä väliaikaisia rahoitusmekanismeja. Imidlertid ble det mer og mer tydelig i løpet av 1999 at man må finne midlertidige finansieringsordninger for å sikre kontinuitet og unngå tilbakeskritt i forhold til det som er oppnådd til nå. Koska uutta rahoitusta ei ollut saatavana, yli 50 hanketta keskeytyi vuoden 1999 aikana, ja vain muutama jatkuu vuoden 2000 yli. Uten ny finansiering stanset over 50 prosjekter i løpet av 1999, og bare noen få vil fortsette i år 2000. Komission eri yksiköiden, ympäristökeskuksen ja PHARE-maiden yhteisten ponnistelujen tuloksena kehitettiin ratkaisu, jonka avulla joitakin toimintoja voitiin säilyttää ja jatkaa vuoden 2000 yli, kunnes PHARE-maita alkaa tulla ympäristökeskuksen jäseniksi (vuodesta 2001 alkaen). Som et resultat av felles anstrengelser fra ulike organer i Kommisjonen, byrået og PHARE-landene, fant man en løsning for å opprettholde og fortsette noen aktiviteter gjennom år 2000, frem til PHARE-landenes medlemskap i byrået gradvis faller på plass (med start i 2001). Tätä varten annettiin käytettäväksi 3 miljoonaa euroa ylimääräistä PHARE-rahoitusta työskentelyn jatkamiseksi nykyisillä alueilla. I denne forbindelse ble ytterligere midler på EUR 3 millioner stilt til disposisjon så man kan opprettholde eksisterende arbeidsområder. Ympäristökeskus ei kuitenkaan ole saanut rahoitusta ympäristökeskuksen henkilökunnan PHARE-hankkeisiin liittyviä koordinointi-ja tukitehtäviä varten. Imidlertid har byrået ikke fått midler til sine medarbeidere for å dekke koordinering og bistand i PHARE-prosjektene. PHARE-ohjelma järjesti kesäkuussa kaksi tarjouskilpailua PHARE-aihelinkkien toiminnan jatkamiseksi, ympäristökeskukselle tapahtuvan raportoinnin ja EIONETin-tietoteknisen kehityksen edistämiseksi, tietojen jakamiseksi sekä ympäristökeskuksen PHARE-asiantuntijaryhmän työtä varten. To anbudsinnbydelser ble sendt ut av PHARE-programmet i juni, for å sikre videreføringen av PHARE Topic Links (emnelenker), ytterligere bidrag til byråets rapportering og utvikling av EIONET-telematikken, formidling av informasjon og arbeidet til PHARE-ekspertgruppen i byrået. Normaalin työn jatkuvuuden takaamiseksi ja tarjousten tekemiseen kuluvan ajan kattamiseksi ympäristökeskus antoi PHARE-asiantuntijaryhmälle ylimääräiset neljän kuukauden sopimukset, jotka kattoivat kauden vuoden 1999 loppuun saakka. For å sikre en normal videreføring av arbeidet og fylle tomrommet frem til anbudene var på plass, gav byrået PHARE-ekspertgruppen ytterligere fire månedskontrakter for å dekke perioden frem til slutten av 1999. Tästä epävarmuudesta huolimatta yhteistyö PHARE-maiden kanssa edistyi merkittävästi. På tross av denne usikkerheten ble det gjort betydelig fremgang i samarbeid med PHARE-landene. EIONET on nyt täysin käytössä kaikissa kymmenessä jäseneksi pyrkivässä PHARE-maassa, ja sitä on laajennettu edelleen Bosnia-Hertsegovinàan ja entiseen Jugoslavian tasavaltaan Makedoniaan. EIONET er nå fullt tilgjengelig for alle de ti søkerlandene i PHARE og utvidelse til Bosnia-Herzegovina og Den tidligere jugoslaviske republikken Makedonia er gjennomført. Telemaattisista verkoista on jo hyötyä vahvistuneen yhteistyön muodossa. Ympäristö keskus saa myös paremmin tietoja raportointitehtäviään varten, esimerkiksi Ympäristö Euroopan unionissa vuosisadan vaihteessa -raporttiin. Telematikknettverkene gir allerede positive resultater i form av styrket samarbeid og tilførsel av data til byråets rapporter, som for eksempel Miljøet i Den europeiske union ved århundreskiftet. PHARE-maiden, Eurostatin ja ympäristökeskuksen yhteistyö edesauttaa jäsenvaltioille tehtävän Eurostatin jaOECD:n yhteisen kyselylomakkeen valmistelua vuonna 2000. Partnerne i PHARE, Eurostat og byrået samarbeider om å bistå i forberedelsen av det felles spørreskjemaet fra Eurostat og OECD til medlemslandene i år 2000. Ympäristökeskuksen työ ympäristöpolitiikan toimenpiteiden tukemiseksi perustuu kolmeen pääpilariin: For å kunne gi denne støtten for politiske tiltak bygger man arbeidet i byrået på tre hovedpilarer: • yhtenäisen, yksinkertaisen ja kustannuksiltaan edullisen seuranta- ja raportointijärjestelmän kehittäminen ajantasaisten, vertailukelpoisten ja yhdenmukaistettujen tietojen sekä integroitujen arvioiden tuottamiseksi ja Nettverk i samarbeid med nasjonale administrasjoner, internasjonale organisasjoner og programmer Utvikling av en sammenhengende, enkel og rimelig prosess fra ovei-våkning til rapport for å kunne levere sammenlignbare og harmoniserte data og integrerte vurderinger i rett tid Rolle som referansesenter for informasjon om miljøet Nämä pilarit, niiden välinen vaikutus ja niiden rooli tukena ympäristöpolitiikan toimenpiteille on esitetty kuvassa 1. Disse pilarene og samspillet mellom dem, og rollen som støtte for politiske tiltak, er illustrert i figur 1 nedenfor. Arviointi Rapportering Verkostoituminen: EIONET on muotoutumassa Nettverk: EIONET tar form Raportteja ja palveluja tuottaessaan ympäristökeskus käyttää monenlaisia jäsenvaltioissa ja PHARE-valtioissa olevia tietolähteitä, jotka ovat järjestäytyneet EIONETiksi (Euroopan ympäristötietoverkko) (katso laatikko). For å kunne produsere sine rapporter og tjenester bygger byrået på input fra et bredt utvalg av kilder i medlemsland og PHARE-land - organisert i Det europeiske nettverket for miljøinformasjon og miljøobservasjon, EIONET (se rammen). Ympäristökeskus toimii tämän verkoston keskipisteenä. Byrået fungerer som hovedknutepunkt i dette nettverket. EIONET on kansallisten ympäristölaitosten ja -elinten verkosto, jonka on perustanut ja jota koordinoi ympäristökeskus. EIONET er et nettverk av nasjonale miljøinstitusjoner og -organer, bygd opp og koordinert av byrået. Verkosto koostuu Euroopan aihekeskuksista (European Topic Centres, ETC), jotka ovat sopimussuhteessa ympäristökeskukseen ja jotka kattavat tärkeimmät ympäristöön liittyvät teemat, kansallisista tietokeskuksista (National Focal Points, NFP), jotka toimivat kansallisina koordinoivina laitoksina, sekä kansallisista asiantuntijalaitoksista (National Reference Centres, NRC), jotka ovat osallistujamaiden asiantuntemuksen keskuksia. Nettverket består av europeiske emnesentre (ETC-er) som byrået har avtaler med og som dekker viktige miljøemner. Videre består nettverket av nasjonale fokuspunkter (NFP-er), som er nasjonale koordinerende institutter, og dessuten av nasjonale referansesentre (NRC-er) og ekspertsentre i deltakerlandene. EIONET on myös Internetiin perustuva telemaattinen verkosto, joka yhdistää eri organisaatioiden osat sähköisesti ja tarjoaa työkaluja (sekä laitteistoja että ohjelmia), jotka helpottavat tehokasta sähköistä viestintää, tiedonvälitystä ja asiakirjojen vaihtoa. EIONET er også et Internett-basert telematisk nettverk som knytter de ulike organisasjonselementene sammen elektronisk og sørger for verktøy (maskiner og programvare) som forenkler effektiv elektronisk kommunikasjon, dataflyt og utveksling av dokumenter. Yleiskuva edistymisestä EIONETin toteuttamisessa on myönteinen. Totalbildet når det gjelder fremgangen med innføringen av EIONET, er positivt. EIONETin kansalliset verkot ovat muotoutumassa, ja EIONET-kumppanien välistä viestintää auttaa merkittävästi telemaattinen EIONET-verkko, joka on nyt täysin asennettu useimpiin ympäristökeskuksen jäsenvaltioihin ja PHARE-maihin. De nasjonale nettverkene i EIONET tar form, og kommunikasjonen mellom partnerne i EIONET blir gjort svært mye enklere ved hjelp av det telematiske nettverket. Yritystoiminnan pääosaston hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon (HVT, Interchange of Data between Administrations, IDA) ohjelmasta saatu tuki jatkui vuonna 1999 jatkosopimuksin verkon hallinnan tukemisesta ja tulevina Dette er nå fullt tilgjengelig i de fleste av byråets medlemsland og PHARE-land. Telemaattisen ElONET-verkon rahoituslähteet vuonna 1999 Finansieringskilder for telematikknettverket i EIONET i 1999 Myös PHARE osallistui tähän edelleen, vaikkakin vähemmän kuin aiempina vuosina. PHARE fortsatte også å bidra, men i mindre grad enn tidligere år. Odotettavissa olevia paranntiksia ovat EIONET-palvelimien parempi integrointi sekä uudet hakuvälineet. Ventede forbedringer omfatter bedre integrering mellom tjenerne i EIONET og nye søkeverktøy. Lisäksi sovittiin sellaisten "tiedonsiirtomallien" kehittämisestä, jotka helpottavat tiedon kulkua EIONET-kumppanien kesken, sekä EIONETin linkittämisestä biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Euroopan yhteisön tiedonvälitysjärjestelmään (katso edellä). Dessuten er det oppnådd enighet om å utvikle «datautvekslingsmodeller» som kan forenkle dataflyten mellom partnerne i EIONET, og som knytter EIONET til utviklingen av Det europeiske fellesskapets funksjon for informasjonsutveksling for avtalen om biologisk mangfold (se over). Uusi perusta yhteistyölle EU:n yksiköiden kanssa Euroopan yhteisöjen tilastotoimisto (Eurostat) Nytt grunnlag for samarbeid innenfor fellesskapet Organisaatiot allekirjoittivat lokakuussa uuden yhteisymmärryspöytäkirjan, jolla kehitettiin edelleen alkuperäistä sopimusta vuodelta 1995. Statistisk kontor i Det europeiske fellesskapet (Eurostat) I oktober ble en ny intensjonsavtale, som bygger på den opprinnelige avtalen fra 1995, underskrevet av de to organisasjonene. Uusi sopimus perustuu vastavuoroisuuden ja työn jakamisen periaatteisiin. Den nye avtalen er basert på prinsippene om gjensidighet og arbeidsdeling med følgende mål: • varmistaa säännöllinen tietojen kulku näiden kahden organisaation välillä Sikre jevnlig informasjonsflyt mellom de to organisasjonene • parantaa näiden tietojen saatavuutta asiakkaille, kumppaneille ja yleisölle Forbedre brukernes, partnernes og allmennhetens tilgang til disse dataene • järkiperäistää valtioille tehtäviä tietopyyntöjä vastaajien taakan keventämiseksi. Strømlinjeforme krav til data fra landene for å redusere belastningen for respondentene Samansuuntaisesti tämän kehityksen kanssa keskittyi yhteistyö vuonna 1999 indikaattoreihin perustuvien raporttien vaatimuksiin ja Eurostatin ja OECD:n yhteisen jäsenvaltioille vuonna 2000 lähetettävän kyselylomakkeen prioriteettien tunnistamiseen. Parallelt med denne utviklingen konsentrerte man samarbeidet i 1999 om krav til indikatorbaserte rapporter og prioriteringen av elementer i det felles spørreskjemaet fra Eurostat og OECD til medlemslandene i år 2000. Euroopan yhteisön yhteinen tutkimuskeskus (JRC) Vuoden 1995 yhteisymmärryspöytäkirjaa laajennettiin vuonna 1999 allekirjoittamalla uusi pöytäkirja ja kehittämällä uusi yhteinen työsuunnitelma. Det felles forskningssenteret i Det europeiske fellesskapet (JRC) Intensjonsavtalen fra 1995 ble utvidet i 1999 ved undertegningen av en ny avtale og utviklingen av en ny felles arbeidsplan. Uudessa työsuunnitelmassa painotetaan tarvetta antaa tukea päätöksentekoon erityisten yhteistoimien avulla, jotka liittyvät esimerkiksi ilmastonmuutokseen, valvontaa vaativiin kemikaaleihin ja luonnonvarojen suojeluun. Den nye arbeidsplanen fremhever viktigheten av å gi støtte til politisk planlegging gjennom målrettede felles aktiviteter i forbindelse med temaer som for eksempel klimaendring, problemkjemikalier og vern av naturressurser. Kansainvälinen verkostoituminen lisääntyi Økt internasjonal nettverksaktivitet Itämeren alueen merellisen ympäristön suojelua koskevaa yleissopimusta toimeenpaneva Helsinki-komissio (HELCOM) Vuoden 1999 lopussa tehtiin yhteinen työsuunnitelma HELCOMin uuden pääsihteerin vierailtua ympäristö keskuksessa. Helsingfors-kommisjonen for vern av det inorine miljø i Østersjøen (HELCOM) Det ble enighet om en felles arbeidsplan mot slutten av 1999, etter at HELCOMs nye generalsekretær besøkte byrået. Koillis-Atlantin meriympäristön suojelua koskevaa yleissopimusta toimeenpaneva Oslonja Pariisin komissio (OSPAR) Vuonna 1998 allekirjoitetun yhteisymmärryspöytäkirjan jälkeen on tehty työtä jäsenvaltioista ympäristökeskukselle ja OSPARille toimitettavien tietojen keräämisen yhdenmukaistamiseksi ja yksinkertaistamiseksi. Oslo-Paris-kommisjonenfor vern av det marine miljø i Nordøst-Atlanteren (OSPAR) Etter undertegningen av en intensjonsavtale i 1998 pågår det nå arbeid med å harmonisere og strømlinjeforme innsamlingen av data fra medlemslandene til byrået og OSPAR. Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD) Ympäristökeskus on OECD:n ympäristönäkymä-ja strategiaprojektin asiantuntijapaneelin jäsen. Organisasjonen for økonomisk samarbeid og utvikling (OECD) Byrået er medlem av OECDs rådgivende ekspertpanel i prosjektet for miljøutvikling og -strategi. Projektissa luodaan taloudellisten mallien avulla talouteen perustuva visio ympäristön tilasta vuonna 2020. Lähtökohtana käytetään "tätä menoa" -skenaariota. Ved å bruke økonomiske modeller skal dette prosjektet skape en økonomibasert visjon for miljøforholdene i 2020 basert på et fremtidsscenario som sier at «vi fortsetter som før». Yhdistyneiden Kansakuntien ympäristöohjelma (UNEP) UNEP ja ympäristökeskus tekivät vuonna 1999 yhteisen raportin Välimeren tilasta. FNs miljøprogram (UNEP) I 1999 forberedte UNEP og byrået en felles rapport om tilstanden i Middelhavet. Denne offentliggjøres i 2000. Ympäristökeskus esitteli raportin ajatuksia UNEPin Välimeren alueen toimintaohjelman (MAP) allekirjoittajien ministerikokouksessa Maltalla. Budskapene i denne rapporten ble presentert av byrået på ministermøtet for medlemmene i UNEPs handlingsprogram for Middelhavet (MAP) på Malta. Myös ehdotus indikaattoreihin perustuvasta seurantaraportista tehtiin. Det ble lagt frem forslag til en oppfølgingsrapport basert på indikatorer. Tähän liittyen ympäristökeskus allekirjoittaa MAPin kanssa uuden yhteisymmärryspöytäkirjan yhteisen työsuunnitelman tekemiseksi Välimereen liittyvissä asioissa. I denne sammenhengen skal byrået inngå en supplerende intensjonsavtale med MAP om å legge frem en felles arbeidsplan for spørsmål knyttet til Middelhavet. Ympäristökeskus liittyi sopimusten seurantaprojektiin ja antoi merkittävää tukea Yhdistyneiden Kansakuntien biologista monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen Euroopan yhteisön tiedonvälitysjärjestelmän toteuttamisessa (molemmat mainittu aiemmin). Byrået gikk med i prosjektet for overvåkning av miljøavtaler og gav betydelig støtte til gjennomføringen av Det europeiske fellesskapets funksjon for informasjonsutveksling for FN-avtalen om biologisk mangfold (begge nevnt ovenfor). Ympäristökeskus ja UNEP ovat myös valmistelleet vuonna 2000 julkaistavaa kolmatta yhteistä jokavuotista raporttia maaperästä sekä aloittaneet työskentelyn UNEPin seuraavaa Global Environmental Outlook -raporttia (GEO-3) varten, joka julkaistaan vuonna 2002. Til sist: Byrået og UNEP har forberedt den tredje felles meldingen om jordsmonn, som vil bli publisert i år 2000, og har begynt arbeidet med UNEPs neste rapport om globale miljøutsikter (Global Environmental Outlook — GEO-3) som skal utgis i 2002. 1999-lyhyt vuosikatsaus keskityttiin erityisesti Lontoossa vuonna 1999 pidetyn ympäristö-ja terveysasioiden ministerikokouksen valmisteluihin. 1999 i korte trekk Ympäristökeskuksen WHO:lle vuonna 1999 antama tuki keskittyi tämän kokouksen ja sen välittömän seurannan tukemiseen. Støtte til denne konferansen og til den umiddelbare oppfølgingen av den, var noe byrået særlig fokuserte på når det gjaldt bistand til WHO i 1999. Yhdysvaltojen ympäristönsuojelukeskus (USEPA) Yhteistyössä keskityttiin vuonna 1999 mahdollisuuksiin käyttää molempien osapuolten Internet-työkaluja tietojen hankkimiseen. Miljøvernmyndighetene i USA (USEPA) Samarbeidet i 1999 var konsentrert rundt muligheten til å nyttiggjøre seg hverandres Internett-verktøy for å få tilgang til informasjon. Tietoja vaihdettiin erityisesti ympäristö keskuksen tietolähdeluettelon (Catalogue of Data Sources, CDS) ja yleisen monikielisen ympäristötesauruksen sekä USEPAn ympäristötietorekisterin (Environmental Data Registry) pohjalta. Man har særlig utvekslet informasjon om USEPAs katalog over datakilder (CDS), deres generelle flerspråklige miljøordliste og USEPAs miljødatabank. Ympäristökeskus tekee myös yhteistyötä muiden eurooppalaisten elinten, erityisesti Eurostatin, kanssa raportointitehtävien keventämiseksi ja yhteistyön lisäämiseksi. De europeiske emnesentrene for luftkvalitet, utslipp til luft, innsjøer og naturvern har gjort store fremskritt i å støtte Det europeiske miljødirektoratets rapporteringsaktiviteter. Tietovirroille kansalliselta tasolta aihekeskuksiin ja ympäristökeskukseen telemaattisen EIONET-verkon kautta on määritetty viisi prioriteettialuetta. De europeiske emnesentrene for hav- og kystmiljø arbeider nært knyttet til de regionale avtalene om havområder, for å forbedre harmoniseringen av datainnsamling og rapportering. 2. ilmastonmuutosta koskeva Yhdistyneiden Kansakuntien puitesopimus (UNFCCC) ja Yhdistyneiden Kansakuntien Euroopan talouskomission valtiosta toiseen tapahtuvaa Byrået samarbeider også med andre europeiske institusjoner, særlig Eurostat, for å strømlinjeforme miljørapportering og styrke samarbeidet. 4. yhteisen strategian kehittäminen meriyleissopimusten kanssa Utvikling av en felles strategi knyttet til avtalene om havområder 5. 5. luonnonsuojelualueiksi nimetyt alueet. Valg av områder for bevaring av naturen Vuoden 1999 aikana keskusteltiin näistä prioriteeteista jäsenvaltioiden kanssa ja muotoiltiin ajatuksia siitä, miten prioriteetit voitaisiin toteuttaa kokonaan. Disse prioriterte områdene er drøftet med medlemslandene i løpet av 1999, og det er formulert ideer om hvordan de kan videreføres til fullstendig gjennomføring. Ympäristökeskuksen websivuston täydellinen uusiminen: www.eea.eu.int En fullstendig revisjon av byråets nettområde: www.eea.eu.int Vuoden 1999 alussa alkoi työ ympäristökeskuksen websivuston uudistamiseksi ja uudelleenjärjestämiseksi sellaiseksi, että se vastaisi uutta mandaattia ympäristötiedon hakukeskuksena . Arbeidet med å gi nettområdet en ny utforming og organisering, slik at byrået kan løse sin nye oppgave med å være et referansesenter for miljøinformasjon, startet i begynnelsen av 1999. Uusi web-sivusto avattiin lokakuussa. Det reviderte nettområdet ble tatt i bruk i oktober. Sen avulla käyttäjät pääsevät käsiksi monenlaisiin ympäristötietoihin, joita ympäristökeskus ja sen kumppanit tarjoavat, sekä muihin kansallisiin ja kansainvälisiin tietolähteisiin. Det gir brukere tilgang til et bredt utvalg av miljøinformasjon som er fremskaffet av byrået og dets partnere, i tillegg til informasjon fra andre nasjonale og internasjonale kilder. Web-sivusto sisältää useimmat ympäristökeskuksen viiden vuoden olemassaolon aikana julkaistut raportit. Nettområdet inneholder de fleste av rapportene som er produsert i løpet av de fem årene EEA har eksistert. Niissä on tietoja, jotka kiinnostavat tieteen ja tekniikan alan käyttäjien lisäksi myös päätöksentekijöitä ja yleisöä. Rapportene inneholder informasjon av interesse for vitenskapelige og tekniske brukere i tillegg til politiske planleggere og allmennheten. 1999-lyhyt vuosikatsaus 1999 i korte trekk Websivuston suosio on ollut jatkuvasti kasvussa. Nettområdet har blitt stadig mer populært. Joulukuussa 1999 saavutettiin ensimmäisen kerran miljoonan käynnin (yksittäisiä toimintoja web-sivustolla) merkkipaalu yhden kuukauden aikana. I desember 1999 ble en milepæl nådd ved at en million «treff» (enkeltoperasjoner på nettområdet) per måned ble passert for første gang. Joulukuun kävijämäärä oli yli 55 000. Antallet «besøkende» den samme måneden var over 55 000. Käyr init web-sivustolla vuonna 1999 Treff på nettom ådet ' 1999 Princes' award -palkinnon tavoitteena on lisätä yleisön tietoisuutta Euroopan ympäristöasioissa edistämällä ympäristöaiheisiin liittyviä elokuva-ja multimediajulkaisuja ja antamalla niille tunnustusta. Prinsenes pris (Princes' Award) har som mål å øke allmennhetens bevissthet om miljøspørsmål i Europa ved å anerkjenne og gjøre kjent filmer og multimediapresentasjoner om miljøspørsmål. Tänä vuonna palkintoseremonia pidettiin Kööpenhaminan Green Mermaid Festivalin aikana. Kööpenhaminan jokavuotinen ympäristöviikko tarjoaa hallituksille, paikallisviranomaisilleja yrityksille tilaisuuden esitellä yleisölle ympäristöön liittyvää toimintaansa. I år foregikk prisutdelingen under Københavs grønne havfruefestival, den årlige miljøuken i København, som gir regjeringer, lokale myndigheter og bedrifter et utstillingsvindu der de kan presentere sine miljøaktiviteter for publikum. Kilpailuun tuli vuonna 1999 yhteensä 87 hakemusta 20 maasta. Suurin osa ehdokkaista oli Saksastaja Isosta-Britanniasta,ja niiden perässä seurasivat Espanja, Irlantija Tanska. Totalt 87 søknader fra 20 nasjoner, med de fleste bidragene fra Tyskland og Storbritannia, fulgt av Spania, Irland og Danmark, ble innlevert i 1999. Kolmen sarjan tämänvuotiset voittajat olivat seuraavat: Dette årets vinnere i de tre klassene var følgende: Fiktio: John Coates Englannin VARGA TVC Ltd:stä: animaatio villieläinten suojelusta Dokumentär og fakta: Poul-Erik Heilbuth fra danske DR TV for en dokumentär om opphugging av ferger i India Fiksjon: John Coates fra VARGA TVC Ltd. Multimedia: Svein Tveitdal Norjan UNEP/GRID-Arendalista: CD-ROM 16:n Keski-ja Itä-Euroopan maan ympäristön tilaa koskevista raporteista. England for en tegnefilm om vern av dyrelivet Multimedia: Svein Tveitdal fra UNEP/GRID, Arendal, Norge for en CD-ROM med rapporter om miljøtilstanden i 16 land i Sentral- og Øst-Europa 1999-lyhyt vuosikatsaus 1999Í korte trekk Syyskuussa nimitettiin uusi Euroopan komissio seuraavalle viisivuotiskaudelle; Ruotsin Margot Wallström tuli Ritt Bjerregaardin seuraajaksi ympäristöasioista vastaavana komission jäsenenä. I september ble en ny Europakommisjon utnevnt for de neste fem årene, og Margot Wallström (bildet) fra Sverige erstattet Ritt Bjerregaard som miljøkommisjonær. Uusi komission jäsen vieraili ympäristökeskuksessa ensimmäisen kerran joulukuun 9. päivänä. Den nye kommisjonæren besøkte byrået for første gang 9. desember, da man diskuterte ulike måter å styrke byråets bidrag til arbeidet i de europeiske institusjoner på. Silloin keskusteltiin eri tavoista vahvistaa ympäristökeskuksen osuutta Euroopan unionin toimielinten työssä. Margot Wallström fremhevet den viktige rollen byrået har i å legge frem og analysere data om miljøtilstanden og de underliggende utviklingstrekkene, som bidrag til prosessen med å utforme retningslinjer. Ympäristökeskuksen organisaatiokaavio Organisasjonsoversikt for EEA Strateginen kehittäminen Ohjelmointi Johtokunnan, työvaliokunnan ja tieteellisen komitean sihteeristö Yhteydet Brysseliin Internasjonale programmer Juridiske spørsmål Samarbeid med ikke-medlemsland Organisasjon s-utvikling Henkilöresurssit ja hallintopalvelut Teknologi, informasjon og utveksling Teknologia, tiedotu ja tietojen vaihto Personal og administrasjon Yhdenne«1 / arviointi ja raporto nti Analyser og miljø vurderinger Seu anta ja tee naraportointi Overvåkning og tematisk rapportering Marisa Loddo • Henkilöresurssit • Kiinteistö ja logistiikka Marisa Loddo • Personell • Lokaler og logistikk Gcrdon Mclnnes • Ilma, jätteet, melu • Ekologia • Tietovirrat ja esitykset Jef Maes • Teknologi innen informa sjon, nettverkssamarbeid og kommunikasjon Peter Hirschfeldt • Yleiset asiat • Talousarvion täytäntöönpano • Laskutus, ACPOn sihteeristö • Kirjanpito Gordon Mclnnes • Luft, avfall, stoy,vann • Økologi • Dataflyt og framstillinger Jef Maes • Tieto-, verkostoitumis- ja viestintäteknologia • Internet ja tiedonhakukeskus • Viestintä, tiedotus, palvelut ja julkaisut • Internett og referansesenter • Kommunikasjon, informasjon, tjenester David Stanners • Raportointi ja indikaattorit • Instrumentit, skenaariot ja sektorit • Esiin nousevat ongelmat ja tutkimustulosten levittäminen David Stanners • Rapportering og indikatorer • Virkemidler, scenarier og sektorer • Nye problemer og spredning av forskningsresultater og publikasjoner Kees Zoeteman valittiin marraskuussa johtokunnan puheenjohtajaksi. I november ble Kees Zoeteman valgt til styreformann. Hän korvaa Derek Osbornin, joka johti ympäristökeskuksen kehitystä sen ensimmäiset viisi vuotta. Han erstatter Derek Osborn, som har ledet uniklingen av byrået de første fem årene det har eksistert. Zoeteman on Alankomaiden asunto-, alue-ja ympäristöministeriön varapääjohtaja. Kees Zoeteman er visegeneraldirektør for miljø i departementet for bolig, regional planlegging og miljø i Nederland. Hän vastasi vuosina 1991 ja 1997 Alankomaiden EU:n ympäristöneuvoston puheenjohtajuuden valmisteluista, ja vuosina 1984-1988 hän toimi Alankomaiden terveys-ja ympäristöinstituutin ympäristötutkimuksen johtajana Bilthovenissa. I 1991 og 1997 ledet han forberedelsene til det nederlandske formannskapet for EUs miljøråd, og fra 1984 til 1988 var han direktør for miljøforskning ved det nederlandske nasjonale instituttet for helse og miljøvern i Bilthoven. Hän on kirjoittanut useita kirjoja siitä, miten nykyisestä ohjaamattoman talouskasvun ja ihmisen, tekniikan ja ympäristön pitkäaikaisen harmonian välisestä kilpailusta voidaan selvitä. Han har skrevet flere bøker om hvordan man kan håndtere den eksisterende motsetningen mellom ukontrollert økonomisk vekst og langsiktig harmoni mellom menneske, teknologi og natur. Johtokunta uusi vuoden 1999 alussa Domingo Jiménez-Beltránin nimityksen johtajaksi ja rajasi sopimuskauden Jiménez-Beltránin pyynnöstä kolmeksi vuodeksi. I begynnelsen av 1999 fornyet styret engasjementet av Domingo Jiménez-Beltrán som administrerende direktør, og begrenset etter hans ønske kontrakten til en treårsperiode. Beltrán, joka on johtanut ympäristökeskusta sen perustamisesta vuonna 1994 alkaen, voi siis jatkaa ympäristökeskuksen kehittämistä ja vakaannuttamista. Beltrán, som har vært leder for byrået helt fra begynnelsen i 1994, kunne dermed fortsette arbeidet med å utvikle og konsolidere byrået. Lisää resursseja vuonna 1999 - mutta ei vuonna 2000! Økte ressurser i 1999 - men ikke i 2000! Talousarvio Kauden 1999-2003 suuntaa-antavan monivuotisen talousarvion τ Budsjettmidler Det foreløpige langtidsbudsjettet for perioden 1999-2003 forutsetter en kontinuerlig vekst i de tilgjengelige ressurser, noe som avspeiler behovene i en organisasjon som fortsatt er under vekst og utvikling. Kustannukset 1998, monivuotinen talousarvio (MAB) 1999-2003 ja toteutuneet talousarviot (B) 1999 ja 2000 Utgifter 1998, langtidsbudsjett (LB) 1999-2003 og faktisk budsjett (B) for 1999 og 2000. Toimintakustannukset (kohta 3) Driftskostnader (punkt 3) Yhteensä Totalt 1999 - lyhyt vuosikatsaus mukaan käytettävissä olevat varat kasvavat edelleen, ja se heijastelee siten vielä kehittymisvaiheessa olevan organisaation tarpeita. 1999 i korte trekk Vuonna 1999 toteutunut 18,5 miljoonan euron talousarvio oli suurempi kuin monivuotisen talousarvion luku. Tämä johtui pääasiassa Euroopan parlamentin virastoille myöntämästä erityismäärärahasta. I 1999 var det faktiske budsjettet på EUR 18,5 millioner høyere enn langtidsbudsjettet, særlig på grunn av et bidrag fra Europaparlamentets spesielle fond for byråer. Lisäys vuodesta 1998 vastasi nuoren organisaation työmäärän kasvua, joten vuoden 1998 kertomuksessa mainitut kasvukivut pysyivät suunnilleen ennallaan. Økningen sammenliknet med 1998 tilsvarte økningen i arbeidsbelastning i en ung organisasjon, så voksesmertene det ble vist til i årsrapporten for 1998, forble omtrent som før. Ympäristökeskus saa valtaosan tuloistaan Euroopan unionin talousarviosta. Byrået får det meste av sine inntekter fra budsjettet for Den europeiske unionen. Myös EFTA osallistuu kustannuksiin, koska Norja, Islanti ja Liechtenstein ovat ympäristökeskuksen jäseniä. Det kommer også et bidrag fra EFTA, siden Norge, Island og Liechtenstein er medlemmer av byrået. Tulot vuosina 1998-2000 on esitetty taulukossa 2. Tabell 2 viser inntektene for årene 1998 til 2000. Toimintamenot (kohta 3) aiheutuvat ulkoisista sopimuksista, jotka tukevat monivuotisessa työohjelmassa määritettyjen ohjelmien ja hankkeiden toteutusta. Driftskostnader (punkt 3) er utgifter ved eksterne kontrakter som bidrar til gjennomføringen av programmene og prosjektene som er fastlagt i det langsiktige arbeidsprogrammet. Näitä toimintoja järjesteltiin merkittävästi uudelleen toisen monivuotisen työohjelman hyväksymisen yhteydessä. En vesentlig del av driftskostnadene er benyttet til å finansiere de europeiske emnesentrene. I 1999 utgjorde den andelen som gikk til sentrene 51 % av totalen. Mielekkäitä vertailuja aiempiin vuosiin on siksi vaikea tehdä. Dette tallet har vært ganske stabilt den tiden byrået har eksistert. Muut tulot Diverse inntekter Toimintamenot (kohta 3) ja niihin liittyvät henkilöstökustannukset (henkilökuukausia), vuoden 1999 talousarvio ja toteutuneet luvut sekä vuoden 2000 talousarvio ohjelma-alueittain ja ohjelmaryhmittäin Budsjett og resultat 1999 for driftskostnader (punkt 3) og tilhørende personalressurser, og budsjett 2000, per programområde og prosjektgruppe. Ohjelma-alue ja ohjelmaryhmä Programområder og prosjektgrupper Talousarvio Budsjett Talousarvio kk2 Budsjett Sektorit ja välineet Regionale vurderinger Tietojen julkinen saatavuus 4.4. Allmennhetens adgang til informasjon Tiedontallennus ja tietopalvelut Infrastruktur, tjenester og nettverk Suorituksen arviointi Prestasjonsvurdering Alaviitteet: 1 : vuoden 1999 toteutuneet luvut perustuvat vuonna 1999 tehtyihin sitoumuksiin 2: vain luokat A ia Β Fotnoter: 1 : Tallene for resultat i 1999 er basert pá forpliktelser inngått ¡ løpet av året. 2: Bare personalgruppe A og Β Tästä aiheutuu seurauksia eräiden alueiden toimintatasoon vuonna 2000. Dette vil ha konsekvenser for aktivitetsnivået på visse områder i år 2000. Ympäristökeskus voi käyttää talousarvion ulkopuolelta tarpeellisia varoja, jotka on korvamerkitty tiettyjä toimintoja varten, esimerkiksi jäsenyyttä hakeneiden maiden tukemiseen. I tillegg til budsjettet kan byrået få tilgang til finansieringskilder som er øremerket for spesielle aktiviteter, for eksempel støtten til søkerlandene. Vuonna 1999 ympäristökeskuksella oli käytössään 3 miljoonan euron lisärahoitus PHARE-ohjelmasta ja 0,9 miljoonaa euroa yritystoiminnan pääosaston hallintojen välisen telemaattisen tietojenvaihdon ohjelmasta (HVT). I 1999 fikk byrået ekstra EUR 3 millioner til disposisjon fra PHARE og 0,9 millioner fra Generaldirektoratets tiltaksprogram for utveksling av data mellom administrasjoner (IDA). Vuonna 1999 ympäristökeskuksen palveluksessa oli 3 vakituista työntekijää, 58 määräaikaisella sopimuksella (enintään 5 vuoden sopimus) olevaa työntekijää ja 8 kansallista asiantuntijaa, joilla on enintään 3 vuoden virkavapaus kansallisen hallinnon tehtävistä (taulukko 4). I 1999 hadde byrået 3 medarbeidere med fast ansettelse, 58 på midlertidige kontrakter opp til fem år og 8 nasjonale eksperter utsendt fra deres nasjonale administrasjon for maksimalt tre år (tabell 4). Noin puolet henkilöstöstä on naisia, mutta eri luokkien välillä on merkittäviä eroja (taulukko 5). Omtrent havparten av personalet er kvinner, men det er tydelige variasjoner mellom de ulike gruppene (tabell 5). Henkilöstössä on edustettuna 14 valtiota (taulukko 6). Det er 14 land representert (tabell 6). Kuten taulukosta 4 käy ilmi, ympäristökeskus alkoi rekrytoida henkilöstöä toden teolla vuonna 1995. Som vist i tabell 4, startet rekrutteringen til byrået for alvor i 1995, og det er derfor mange midlertidige kontrakter som løper ut de kommende årene. Tulevina vuosina päättyy siis monta määräaikaista sopimusta. Omtrent halvparten av medarbeiderne har akademisk utdanning (gruppe A og nasjonale eksperter). Tämä antaa mahdollisuuden varmistaa, että henkilöstön pätevyysprofiili edelleenkin vastaa ympäristökeskuksen kehittyviä tehtäviä ja prioriteetteja. Figur 5 viser fordelingen av medarbeiderne i gruppe A på type høyere utdanning. Henkilöstön kehitys vuosina 1994-1999 (joulukuu) luokittain Utvikling av antall medarbeidere 1994-1999 (desember) etter gruppe D (apuhenkilöstö) D (servicemedarbeidere) Kansalliset asiantuntijat Nasjonale eksperter Henkilöstö luokan ja sukupuolen mukaan 1. joulukuuta 1999 Medarbeiderne fordelt på kjønn pr. 1. desember 1999 Kansalliset asiantuntijat Nasjonale ek:iperter iperter Henkilöstö l· jokan ja kansall ¡SUL iden mukaan 1. jouli jkuuta 1999 Medarb eidere etter gruppe og nasjonalitet pr. 1. desember 1999 Taulukko 7 Tabell 7 kontrakter som utløper pr. gruppe og år. Akateeminen henkilöstö (luokka A) koulutustaustan mukaan Akademikere (gruppe A) etter utdanningsbakgrunn. I Muu 11 % Annet 11 % Valtio-oppi, oikeustiede, taloustiede 26 % Statsvitenskap, juss, økonomi 26 % Euroopan ympäristökeskus 9 '789291 "672448" > v\K Det europeiske miljøbyrået Oikeudellinen huomautus Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä heijasta Euroopan komission tai jonkin muun Euroopan yhteisön toimielimen näkemyksiä. Juridisk meddelelse Innholdet i denne publikasjonen gjenspeiler ikke nødvendigvis den offisielle holdningen til Europakommisjonen eller andre av Den europeiske unions institusjoner. Euroopan ympäristökeskus tai sen puolesta toimiva henkilö tai yritys ei ole vastuussa siitä, miten tämän raportin sisältämiä tietoja mahdollisesti käytetään. Verken Det europeiske miljøbyrå eller personer eller selskaper som handler på Byråets vegne, er ansvarlig for eventuell bruk av informasjonen i denne rapporten. Tietoa Euroopan unionista on saatavissa Internetistä. Med mindre annet er angitt, er gjengivelse tillatt med kildeangivelse. Tietoihin voi tutustua Europa-palvelimen kautta (www.europa.eu). Informasjon om Den europeiske union er tilgjengelig på internett via Europa-serveren (www.europa.eu). Luxemburg: Euroopan unionin julkaisutoimisto, 2010 Luxembourg: Den europeiske unionens publikasjonskontor, 2010 Ympäristötiedot Tämä julkaisu on painettu tiukkojen ympäristönormien mukaisesti. Miljøvennlig framstilt Denne publikasjonen er trykt i samsvar med høye miljøstandarder. Kirjoittajat ja kiitokset Forfattere og takksigelser Eurooppalaisten teemakeskusten panos (European Topic Centres, ETCs): Ilman ja ilmastonmuutoksen teemakeskus, Bidrag fra De europeiske emnesentra (ETC) – ETC Luftforurensning og klimaendringer, ETC Biologisk mangfold, ETC Arealbruk og arealinformasjon, ETC Bærekraftig forbruk og produksjon, ETC Vann; Kestävän kulutuksen ja tuotannon teemakeskus ja Vesien teemakeskus Tilbakemeldinger fra og diskusjon med kolleger DG Environment, Joint Research Centre, and Eurostat; Palaute ja keskustelut kollegoiden kanssa: Ympäristöasioiden pääosasto, Yhteinen tutkimuskeskus (JRC) ja Eurostat Tilbakemeldinger fra Eionet — Nasjonale fokuseringsområder fra Det europeiske miljøbyråets 32 medlemsland og 6 samarbeidsland; Palaute EIONET -verkostolta: 32 EEA:n jäsenmaata ja 6 EEA:n yhteistyömaata kansallisten tietokeskusten (NFP) kautta Tilbakemeldinger fra Det europeiske miljøbyråets vitenskapelige komité; Palaute ja ohjaus EEA:n johtokunnalta Tilbakemeldinger og veiledning fra Det europeiske miljøbyråets ledelse; Palaute kollegoilta EEA:ssa Tilbakemeldinger fra Det europeiske miljøbyråets personale; Toimituksellinen tuki: Bart Ullstein, Peter Saunders; Redaksjonell bistand ved Bart Ullstein og Peter Saunders. Suomenkielinen käännös: Suomen ympäristökeskus (SYKE). Norsk oversettelse: Klima- og forurensningsdirektoratet EEA – tuotannon tuki EEA produksjonsbistand Sisältö Innholdsfortegnelse Eurooppa nojautuu vahvasti luontopääomaan ja ekosysteemeihin kotimaassa ja ulkomailla...................................13Saatavilla oleva, luotettava ja ajan tasalla oleva tieto ympäristöstä luo perustan toiminnalle .........................................13Euroopan ympäristön tilaa tarkasteltaessa nähdään huomattavaa edistystä mutta edelleen on haasteita ...................15Ympäristöpaineiden väliset yhteydet viittaavat ympäristön systeemisiin riskeihin .......................................................................17Ympäristön tilan ja tulevaisuuden haasteiden tarkastelua eri näkökulmista ...............................................................................22 Tap av biologisk mangfold forringer naturkapital og økosystemtjenester ...............................................................47Europas ambisjon er å stanse tap av biologisk mangfold og å opprettholde økosystemtjenester .....................................49Biomangfoldet er fortsatt i nedgang ........................................50Endringer i arealbruk er pådriver for tap av biologisk mangfold og forringelse av jordfunksjoner ...........................54Skog blir tungt utnyttet: andelen gammelskog er kritisk lav ................................................................................55Kulturlandskap er i tilbakegang, men forvaltningen intensiveres: artsrike naturbeiteområder er i nedgang .........58Terrestriske økosystemer og ferskvannsøkosystemer belastes fortsatt, til tross for redusert forurensning ..............60Det marine miljø er sterkt påvirket av forurensning og overfiske .................................................................................64Å opprettholde biologisk mangfold, også på globalt nivå, er avgjørende for mennesker ...........................................66 Monimuotoisuuden häviäminen heikentää luontopääomaa ja ekosysteemipalveluja ....................................................................47Euroopan tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ylläpitää ekosysteemipalvelut..........................................................................49Luonnon monimuotoisuus heikkenee yhä ....................................50Maan käyttötarkoituksen muuttaminen aiheuttaa monimuotoisuuden vähenemistä ja maaperän toimintojen huononemista ...............................................................53Metsiä hyödynnetään voimakkaasti: vanhojen metsien osuus on kriittisen pieni .................................55Maanviljelyksen pinta-ala pienenee mutta viljely voimaperäistyy: runsaslajiset niityt ovat vähenemässä .............58Maan ja makean veden ekosysteemit ovat edelleen paineen alla saastekuorman vähentymisestä huolimatta ..........60Meriympäristöön vaikuttavat voimakkaasti saastuminen ja liikakalastus ..................................................................................64Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen myös maailmanlaajuisesti on erittäin tärkeää ihmisille .......................66 Europa er svært avhengig av naturkapital og økosystemer i inn- og utland ...............................................13Tilgang til pålitelig og oppdatert informasjon om miljøet utgjør grunnlag for handling ......................................13Miljøets tilstand i Europa viser betydelig framgang, men det gjenstår fortsatt utfordringer .....................................15Sammenhenger mellom miljøproblemer peker mot miljømessige systemrisikoer ....................................................17Å se på miljøets tilstand og framtidige utfordringer fra forskjellige perspektiver ......................................................22 Ilmastonmuutos voi hallitsemattomana johtaa katastrofaalisiin vaikutuksiin ........................................................25Euroopan tavoite on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahden asteen ................................................................27EU on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään ja täyttää sille asetetun Kioton velvollisuuden ..............................................28Avainsektorien kasvihuonekaasupäästöjen lähempi tarkastelu paljastaa erisuuntaisia trendejä ...................................31Näkymät vuoteen 2020 ja kauemmas: EU on edistymässä ........35Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja haavoittuvuus sille vaihtelevat eri alueiden, sektorien ja yhteisöjen välillä ..............38Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan merkittäviä vaikutuksia ekosysteemeihin, vesivaroihin ja ihmisten terveyteen ...........................................................................................40Eurooppa tarvitsee kiireesti sille räätälöityjä sopeutumistoimia lisätäkseen sietokykyä ilmastovaikutuksia vastaan .............................................................42Vastaaminen ilmastonmuutokseen vaikuttaa myös muihin ympäristöhaasteisiin .........................................................44 Klimaendringer vil kunne føre til katastrofale virkninger om de ikke holdes i sjakk ......................................25Europas ambisjon er å begrense den globale middeltemperaturstigning til under 2 °C ................................27EU har redusert sine klimagassutslipp og vil oppfylle sine forpliktelser i henhold til Kyotoprotokollen ..................28Et nærmere blikk på sentrale bransjevise klimagassutslipp viser blandete tendenser ............................31Med blikket rettet mot 2020 og videre: EU gjør framskritt ......................................................................35Virkninger av og sårbarhet for klimaendringer varierer i forskjellige områder, sektorer og lokalsamfunn ...................38Beregninger viser at klimaendringer vil ha store virkninger på økosystemer, vannressurser og menneskelig helse .................................................................40Det haster med spesialiserte tilpasningstiltak for å bygge motstandsdyktighet mot klimaendringer ..................42 Euroopan luonnonvarojen käytön kokonaisympäristövaikutukset jatkavat kasvuaan .....................69Euroopan tavoitteena on purkaa taloudellisen kasvun ja ympäristön huononemisen välinen kytkentä ..............................70Jätehuolto jatkaa siirtymistä hävittämisestä kierrätykseen ja ehkäisyyn .......................................................................................71Elinkaariajattelun käyttö jätehuollossa auttaa vähentämään ympäristövaikutuksia ja luonnonvarojen käyttöä .......................75Resurssien käytön vähentäminen Euroopassa vähentää ympäristövaikutuksia myös globaalisti ........................................80Veden kysynnän hallinta on välttämätöntä, jotta vesivarojen käytettäisiin luonnollisten rajojen puitteissa ..........81Kulutustottumukset ovat avainasemassa luonnonvarojen käytössä ja jätteen syntymisessä ....................................................85Kauppa helpottaa Euroopan luonnonvarojen tuontia ja siirtää osan ympäristövaikutuksista ulkomaille ........................87Luonnonvarojen hoito on sidoksissa muihin ympäristötekijöihin sekä sosioekonomisiin kysymyksiin ........89 Den samlede påvirkningen av Europas ressursforbruk på miljøet blir stadig større .......................................................69Europas ambisjon er å frakople økonomisk vekst fra nedbryting av miljøet ..........................................................70Avfallshåndtering skifter fra deponering til gjenvinning og forebygging ......................................................71Livsløpstenking i avfallshåndtering bidrar til å redusere virkninger på miljø og ressursbruk .........................................75Å redusere ressursbruk i Europa reduserer miljøbelastninger også globalt ..................................................80Forvaltning av etterspørsel etter vann avgjørende for bærekraftig bruk av vannressurser ...................................81Forbruksmønstre er sentrale pådrivere for ressursbruk og avfallsgenerering ..................................................................85Handel tilrettelegger for europeisk ressursimport og forflytter noen av miljøbelastningene utenlands ..................87Forvaltning av naturressurser er knyttet til andre miljømessige og sosioøkonomiske faktorer ............................89 Ympäristöhaasteet maailmanlaajuisesti tarkasteltuina 129 Miljøutfordringer i en global sammenheng �����������������������������129 Euroopan ja muun maailman ympäristöhaasteet kietoutuvat toisiinsa .......................................................................129Ympäristöhaasteiden väliset yhteydet ovat erityisen ilmeisiä Euroopan lähinaapurustossa ........................................134Ympäristöhaasteet ovat läheisesti kytköksissä muutoksen globaalien käyttövoimien kanssa ................................................136Ympäristöhaasteet voivat lisätä elintarvikkeiden, energian ja veden turvallisuusriskejä maailmanlaajuisesti ......................142Globaalit kehityslinjat voivat lisätä Euroopan haavoittuvuutta systeemiselle riskille .........................................145 Miljøutfordringer i Europa og i resten av verden henger sammen med hverandre .............................................129Sammenhenger mellom miljøutfordringer er særlig tydelige i Europas nabolag ..........................................134Miljøutfordringer er tett knyttet til globale pådrivere for endring ..............................................................136Miljøutfordringer kan føre til økt risiko for mat, energi- og vannsikkerhet på globalt nivå ...............................142Globale utviklingstrekk kan øke Europas sårbarhet for systemiske risikoer ..............................................................145 Joitakin ajatuksia tulevista ympäristöprioriteeteista 151 Fremtidig miljøpolitikk: noen refleksjoner ������������������������������151 Ympäristö, terveys, odotettavissa oleva elinikä ja sosiaalinen eriarvoisuus ovat sidoksissa toisiinsa .......................91Euroopan tavoitteena on tarjota ympäristö, joka ei aiheuta haittaa terveydelle .............................................................93Ulkoilman laatu on parantunut joidenkin saasteiden osalta, mutta merkittäviä terveysuhkia on edelleen ...................96Tieliikenne on erityisesti kaupunkialueilla useiden terveysvaikutuksien yhteinen lähde ..............................................99Parempi jätevesien käsittely on parantanut vesien laatua, mutta tulevaisuudessa voidaan tarvita toisiaan täydentäviä lähestymistapoja .......................................................101Torjunta-aineet ympäristössä: mahdollisuus tahattomiin vaikutuksiin luontoon ja ihmisiin ...............................................104Uusi kemikaaliasetus voi auttaa, mutta kemikaalien yhteisvaikutukset ovat edelleen ongelma ..................................105Ilmastonmuutos ja terveys ovat kasvava haaste Euroopalle ....107Luontoympäristö tarjoaa useita terveyden ja hyvinvoinnin etuja erityisesti kaupunkialueilla .................................................108Ekosysteemien ja terveyden yhteyksiä ja uusia haasteita käsiteltäessä tarvitaan laajempia näkökulmia ............................110 Miljø, helse, forventet levealder og sosial ulikhet må ses i sammenheng ................................................................91Europas ambisjon er å sikre et miljø som ikke fremkaller skadelige virkninger på helse ................................93For noen forurensende stoffer er luftkvaliteten blitt forbedret, men fortsatt gjenstår store trusler mot folks helse ............................................................................96Trafikk er en vanlig kilde til en rekke skadevirkninger på helse, særlig i urbane strøk ...................................................99Bedre rensing av avløpsvann har ført til økt vannkvalitet, men supplerende tilnærminger kan bli nødvendige for framtida .................................................................................101Kjemiske plantevernmidler i miljøet: muligheter for utilsiktede virkninger på dyreliv og mennesker .................104Nye kjemikalieforskrifter kan hjelpe, men kombinasjonseffekter av kjemikalier forblir et problem ....105Klimaendringer og helse er en økende utfordring for Europa ....................................................................................107Naturmiljøer yter mangfoldige gevinster for helse og velferd, særlig i tettbefolkede områder ............................108Et bredere perspektiv trengs for å ta opp sammenhenger mellom økosystemer og helse samt relaterte utfordringer ..110 Ympäristöhaasteiden väliset yhteydet 113 Sammenhenger mellom miljøutfordringer ������������������������������113 Ympäristöhaasteiden väliset yhteydet viittaavat kohti kasvavaa monimutkaisuutta ........................................................113Maankäytön rakenteet kuvastavat kompromisseja tavassamme käyttää luontopääomaa ja ekosysteemipalveluja .......................................................................117Maaperä on elintärkeä luonnonvara, jonka laatua huonontavat monet paineet ...........................................................119Kestävä vesihuolto edellyttää eri käyttötarkoitusten tasapainottamista ............................................................................121Pidämme ekologisen jalanjälkemme kohtuuden rajoissa — vai pidämmekö? .........................................................................125Merkittävää on se, miten ja missä käytämme luontopääomaa ja ekosysteemipalveluja .....................................127 Sammenhenger mellom miljøutfordringer peker mot økende kompleksitet .........................................................113Arealbruksmønstre reflekterer vekselvirkninger i hvordan vi bruker naturkapital og økosystemtjenester .......117Jord er en livsviktig ressurs som forringes av mange belastninger ..................................................................120Bærekraftig vannforvaltning forutsetter å finne en balanse mellom forskjellige typer bruk ...........................121Å (ikke) holde vårt økologiske fotavtrykk innenfor visse grenser ..............................................................................125Hvordan og hvor vi bruker naturkapital og økosystemtjenester er av betydning .......................................127 Kuitenkin edelleen on suuria ympäristöön liittyviä haasteita, joilla käsittelemättöminä on merkittäviä seurauksia Euroopalle. Imidlertid gjenstår store miljøutfordringer, og disse vil ha alvorlige konsekvenser for Europa dersom vi ikke gjør noe for å takle dem. Vuoden 2010 raportissa on edellisiin EEA:n Euroopan ympäristön tilan ja näkymien raportteihin verrattuna kattavampi käsitys ympäristöhaasteiden keskinäisistä yhteyksistä sekä yhteyksistä niiden ja ennennäkemättömien maailmanlaajuisten megatrendien välillä. Nytt for 2010-rapporten er en forbedret forståelse av hvordan forskjellige miljøutfordringer og globale megatrender henger sammen og påvirker hverandre. Tämä on tehnyt mahdolliseksi ekosysteemien turvallisuutta uhkaavien ihmisen aiheuttamien systeemisten riskien ja haavoittuvuuksien syvällisemmän arvioinnin ja lisännyt tietoa hallinnon puutteista. Slik har vi kunnet foreta en mer dyptgående analyse av de menneskeskapte systemiske risikoene og endringene som setter hele økosystemer i fare, og vi har vunnet innsikt i svakheter ved styre og ledelse. Euroopan ympäristön tulevaisuudennäkymät ovat vaihtelevia mutta on mahdollisuuksia saada ympäristö vastustuskykyisemmäksi tulevia uhkia ja muutoksia vastaan. Framtidsutsiktene for Europas miljø er blandet, men vi har metoder for å gjøre miljøet mer motstandsdyktig mot framtidige trusler. Näitä mahdollisuuksia ovat vertaansa vailla olevat ympäristötietoresurssit ja tekniikat, käyttöönottoon valmiit resurssien tilinpitomenetelmät ja jatkuva sitoutuminen vakiintuneisiin varovaisuuden ja ennaltaehkäisyn periaatteisiin samoin kuin vahinkojen torjumiseen niiden lähteellä ja saastuttaja maksaa -periaatteeseen. Disse inkluderer miljøinformasjonsteknologier, nye metoder for å føre naturressursregnskap, og en fornyet innsatsvilje mot etablerte prinsipper som føre-var og forebygging, rydde opp ved kilden og forurenser-betaler. Näitä kattavia tuloksia tukevat seuraavat kymmenen keskeistä viestiä: Disse overordnete funnene støttes av 10 hovedbudskap: Euroopan luontopääoman ja ekosysteemipalvelujen jatkuva väheneminen tulee lopulta heikentämään Euroopan taloutta ja murentamaan sosiaalista yhteenkuuluvuutta. Den vedvarende utarmingen av Europas naturkapital og økosystemtjenester vil til slutt undergrave Europas økonomi og bryte ned den sosiale bindekraften. Luonnonvarojen kasvava käyttö tuotannon ja kulutuksen tyydyttämiseksi aiheuttaa useimmat negatiivisista muutoksista. De fleste negative endringene kommer som følge av den økte bruken av naturressursene for å dekke produksjons- og forbruksmønstrene våre. Slik lager vi et betydelig økologisk fotavtrykk, både i Europa og i resten av verden. Ilmastonmuutos – EU on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä ja on saavuttamassa Kioton pöytäkirjan sitoumukset. Klimaendringer – EU har redusert klimagassutslippene sine og er i rute i henhold til sine forpliktelser i Kyoto-protokollen. Kuitenkaan maailmanlaajuiset ja eurooppalaiset kasvihuonekaasujen päästöjen vähennykset eivät läheskään riitä pitämään maailman lämpötilan keskimääräistä nousua kahta astetta pienempänä. Vahvempia ponnistuksia tarvitaan ilmastonmuutoksen vaikutuksia hillittäessä ja toteutettaessa sopeutumistoimia Euroopan vastustuskyvyn lisäämiseksi. Globale og europeiske utslippsreduksjoner er imidlertid langt fra tilstrekkelige til å holde gjennomsnittlige temperaturstigninger verden over på under 2 °C. Større innsats må til for å dempe og begrense virkningene av klimaendringene, og vi må få på plass tiltak for å øke Europas motstandsdyktighet. • toisaalta säilyttää luontopääoma ja toisaalta käyttää sitä talouden käyttövoimana. • mellom sektorvise politiske retningslinjer implementert på alle nivåer, kan bidra til bedre balanse mellom behovet for å bevare naturkapital og å bruke den for å holde økonomien i gang. Tämänkaltainen yhdennetympi lähestymistapa tarjoaisi myös puitteet laaja-alaisemmalle edistyksen mittaamiselle ja tukisi yhtenäistä useita politiikan tavoitteita kattavaa analyysiä. En mer integrert tilnærming vil også kunne bidra til et rammeverk for å måle framgang og underbygge sammenhengende analyse på tvers av mange forskjellige politiske mål. Luonto ja luonnon monimuotoisuus – Eurooppaan on perustettu laaja suojelualueiden verkosto ja suojeluohjelmia kääntämään uhanalaisten lajien häviämiskehitys. Natur og biologisk mangfold – Europa har etablert et bredt nettverk av verneområder og verneprogrammer for å stoppe tapet av truede arter. Laajalle levinnyt maisemien muuttaminen, ekosysteemien heikentyminen ja luontopääoman väheneminen tarkoittaa kuitenkin sitä, ettei EU pysty saavuttamaan tavoitetta pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2010 mennessä. Imidlertid innebærer utbredte arealendringer, forringelse av økosystemer og tap av naturkapital at EU ikke vil nå sitt mål om å stanse tap av biologisk mangfold innen 2010. Tilanteen parantamiseksi luonnon monimuotoisuus ja ekosysteemit on asetettava etusijalle kaikissa poliittisissa päätöksissä erityisesti silloin, kun käsitellään maataloutta, kalastusta, aluekehitystä, koheesiota ja aluesuunnittelua. For å bedre situasjonen må vi prioritere biologisk mangfold og økosystemer i utformingen av politikk på alle nivåer, særlig i sammenheng med landbruk, fiskeri, regional utvikling og arealplanlegging. Parempi resurssitehokkuus ja turvallisuus voidaan saavuttaa esimerkiksi käyttämällä laajennettuja elinkaarianalyysejä, joilla voidaan kuvata täysimääräisesti tuotteiden ja toiminnan ympäristövaikutuksia. Naturressurser og avfall – Miljørelatert regelverk og økoinnovasjon har ført til økt ressurseffektivitet. Tämä voi vähentää Euroopan riippuvuutta resursseista maailmanlaajuisesti ja edistää innovointia. Europa har på noen områder klart å frakople den økonomiske veksten fra økningen i ressursbruk, utslipp og generering av avfall. Hinnoittelu, jossa luonnonvarojen käytöstä aiheutuvat vaikutukset otetaan huomioon täysimääräisesti, on tärkeä keino ohjattaessa yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä kohti tehokkaampaa resurssien käyttöä. En fullstendig frakopling forblir imidlertid en utfordring, særlig for husholdninger. Eri sektorien politiikkojen ryhmittely niiden resurssitarpeiden ja ympäristöpaineiden mukaan parantaisi yhtenäisyyttä, tarttuisi yhteisiin haasteisiin tehokkaasti, maksimoisi taloudelliset ja sosiaaliset hyödyt ja auttaisi välttämään seurauksia, joita ei ole tarkoitettu. Mye tyder på at det er rom for både å forbedre produksjonsprosessene ytterligere og å endre forbruksmønstrene våre for å redusere belastningen på miljøet. Luonnonvarat ja jätteet – Ympäristölainsäädäntö ja ekoinnovointi ovat lisänneet luonnonvarojen käytön tehokkuutta kytkemällä joillakin sektoreilla luonnonvarojen käytön sekä päästöt ja jätteiden syntymisen suhteellisesti irti talouskasvusta. Vi kan oppnå økt ressurseffektivitet og ressurssikkerhet ved å se på hele livsløpet, for å registrere den fulle og hele miljøvirkningen av produkter og aktiviteter. Täydellinen irtikytkentä on silti edelleen haaste erityisesti kotitalouksille. Dette kan redusere Europas avhengighet av ressurser globalt og fremme innovasjon. Tämä osoittaa että on varaa ei vain parantaa edelleen tuotantoprosesseja vaan myös muuttaa kulutustottumuksia ympäristöön kohdistuvien paineiden vähentämiseksi. Å gruppere sektorrelaterte politiske retningslinjer i henhold til sektorenes ressursbehov og miljøbelastninger vil tydeliggjøre sammenheng og konsekvens, føre til at felles utfordringer håndteres effektivt, maksimere økonomiske og sosiale gevinster og bidra til å unngå utilsiktede konsekvenser. Ympäristö, terveys ja elämänlaatu – Vesien ja ilman pilaantuminen on vähentynyt mutta ei tarpeeksi kaikissa vesistöissä hyvän ekologisen laadun saavuttamiseksi tai kaikissa taajamissa hyvän ilmanlaadun varmistamiseksi. Miljø, helse og livskvalitet – Vann- og luftforurensningen er blitt redusert, men vi har ikke klart å oppnå god økologisk kvalitet i alle vannmasser, og vi har heller ikke klart å sørge for god luftkvalitet i alle byer og tettsteder. Laaja altistuminen monille epäpuhtauksille ja kemikaaleille sekä huoli pitkän aikavälin haitoista terveydelle merkitsevät yhdessä tarvetta vielä laajapohjaisempiin pilaantumisen ehkäisemisohjelmiin ja ennalta varautuvien lähestymistapojen käyttöön. Utbredt eksponering for mange forurensende stoffer og kjemikalier, i tillegg til bekymringer om langsiktig fare for menneskelig helse, tyder på at vi trenger mer langsiktige forebyggingsprogrammer mot forurensning og bruk av føre-var-prinsippet. Ympäristöpolitiikan täytäntöönpano ja ympäristön hallinnan lujittaminen tarjoaa jatkossakin hyötyjä. Eri sektorien politiikkojen ja ympäristöpolitiikan parempi täytäntöönpano auttaa varmistamaan tavoitteiden saavuttamisen ja tarjoamaan yrityksille vakaa sääntelyympäristö. Vi vil fortsatt tjene på å implementere miljøpolitikk og styrke miljøforvaltningen� Bedre gjennomføring av bransjevise eller sektorrettede og miljøpolitiske politiske tiltak vil bidra til å sikre at vedtatte mål blir nådd og levere reguleringsstabilitet til næringslivet. Laajapohjaisempi sitoutuminen ympäristön seurantaan ja ajan tasalla olevaan raportointiin ympäristökuormituksesta ja jätteistä käyttäen parhaita saatavilla olevia tietoja ja tekniikoita lisää ympäristöhallinnon tehokkuutta. En bredere forpliktelse til miljøovervåkning og oppdatert rapportering om forurensende stoffer og avfall, ved bruk av den beste tilgjengelige informasjon og økonomi, vil gjøre miljøforvaltningen mer effektiv. Tähän sisältyy pitkän aikavälin korjaus- ja kunnostuskustannusten vähentäminen sillä, että toimitaan riittävän ajoissa. Dette inkluderer reduksjon av langsiktige utbedrings- og forebyggingskostnader ved at man handler tidlig. Yhteydet Euroopan ympäristön tilan ja eri maailmanlaajuisten megatrendien välillä merkitsevät systeemisten riskien lisääntymistä. Sammenhenger mellom miljøtilstand i Europa og diverse globale megatrender tyder på flere og større systemiske risikoer. Monet keskeiset muutostekijät ovat tiukasti riippuvaisia toisistaan ja voivat paljastua pikemminkin vuosikymmenien kuin vuosien kuluessa. Mange påvirkninger henger sammen, påvirker hverandre gjensidig og vil utvikle seg over tiår heller enn år. Tällaisilla riippuvuussuhteilla ja trendeillä, joista monet ovat Euroopan suoran vaikutuksen ulkopuolella, on merkittäviä seurauksia ja mahdollisia uhkia Euroopan talouden ja yhteiskunnan vastustuskyvylle ja kestävälle kehitykselle. Disse trendene og sammenhengene, mange av dem utenfor Europas direkte innflytelse, vil ha betydelige konsekvenser og kan true en bærekraftig utvikling av Europas økonomi og samfunn. Näiden yhteyksien ja niihin liittyvien epävarmuustekijöiden parempi tuntemus on välttämätöntä. Bedre kunnskap om sammenhengene og usikkerheten knyttet til disse vil være avgjørende. Muutos kohti vihreämpää Euroopan taloutta varmistaa ympäristön pitkän aikavälin kestävyyden Euroopassa ja sen lähiympäristössä. Ved å bli en grønnere europeisk økonomi vil vi sikre den langsiktige bærekraften av Europas miljø. Tässä yhteydessä asenteiden muutokset ovat tärkeitä. Holdningsendringer vil være viktige. Sääntelyviranomaiset, yritykset ja kansalaiset voisivat yhdessä osallistua laajemmin luontopääoman ja ekosysteemipalvelujen hoitoon, uusien ja innovatiivisien resurssien käyttötapojen luomiseen ja oikeudenmukaisen verouudistuksen suunnitteluun. Sammen kan myndigheter, næringsliv og borgere delta i forvaltning av naturkapital og økosystemtjenester, skape nye måter å bruke ressursene effektivt på og utforme rettferdige skattereformer. Koulutuksen ja erilaisten sosiaalisten medioiden avulla kansalaiset voivat olla mukana ratkaisemassa maailmanlaajuisia ongelmia kuten kahden asteen ilmastotavoitteen saavuttaminen. Gjennom utdannelse og bruk av sosiale media kan folk flest engasjeres i å takle globale utfordringer som å holde middeltemperaturstigning på under 2 °C globalt. Siemenet tuleville toimille ovat olemassa: edessä oleva tehtävä on auttaa niitä juurtumaan ja kukoistamaan. En målrettet forvaltning av naturkapital og økosystemtjenester er en forutsetning for å hanskes med miljøbelastningen fra flere sektorer. Arealplanlegging, ressursregnskap og koordinering Eurooppa nojautuu vahvasti luontopääomaan ja ekosysteemeihin kotimaassa ja ulkomailla Europa er svært avhengig av naturkapital og økosystemer i inn- og utland Tämä raportti tarkastelee Eurooppaa, jossa asuu noin 600 miljoonaa ihmistä ja joka kattaa noin 5,85 miljoonaa neliökilometriä. Det Europa som tas opp i denne rapporten huser rundt 600 millioner Asukastiheys on keskimäärin 100 henkilöä neliökilometrillä, mikä tekee Euroopasta yhden tiheimmin asutuista alueista maailmassa. Noin 75 % Euroopan Med et gjennomsnitt på 100 mennesker per km2 er Europa ett av verdens mest tettbefolkede områder, og rundt 75 % av den totale befolkning väestöstä asuu taajamissa ( bor i byer og tettsteder ( Eurooppalaiset ovat vahvasti riippuvaisia sekä Euroopan rajojen sisäpuolisista että ulkopuolisista luonnonvaroista ja ekosysteemipalvelujen virroista. Europeerne er tungt avhengige av naturkapital og økosystemtjenester som ligger innenfor og utenfor Europas grenser. Riippuvuudesta syntyy kaksi peruskysymystä. To grunnleggende spørsmål melder seg i denne sammenheng. Käytetäänkö pääomaa ja palveluja kestävästi tuotettaessa elintärkeitä hyötyjä kuten ruoka, vesi, energia, materiaalit sekä ilmaston ja tulvien sääntely? Brukes naturkapital og økosystemtjenester i dag på en bærekraftig måte for å skaffe nødvendige goder som mat, vann, energi, materialer, så vel som for klima- og flomregulering? Ovatko luonnonvarat kuten ilma, vesi, maaperä, metsät, luonnon monimuotoisuus tarpeeksi turvattuja niin että ihmiset ja taloudet voidaan pitää hyvässä kunnossa tulevaisuudessa? Er dagens miljøressurser, dvs. luft, vann, jord, skoger, biologisk mangfold, stabile nok til å kunne sikre friske befolkninger og sunne økonomier i framtida? Saatavilla oleva, luotettava ja ajan tasalla oleva tieto ympäristöstä luo perustan toiminnalle Tilgang til pålitelig og oppdatert informasjon om miljøet utgjør grunnlag for handling Voidakseen vastata tällaisiin kysymyksiin kansalaiset ja päättäjät tarvitsevat saatavilla olevaa, asiaankuuluvaa, uskottavaa ja perusteltua tietoa. For å besvare slike spørsmål, trenger både de som utformer miljøpolitikken, så vel som øvrige innbyggere og velgere, tilgjengelig, relevant, troverdig og legitim informasjon. Eri kyselyjen mukaan ympäristön tilasta huolestuneet ihmiset katsovat että tiedon tarjoaminen ympäristön trendeistä ja paineista on yksi tehokkaimpia tapoja käsitellä ympäristöongelmia sakkojen ja vahvan täytäntöönpanon ohella (3). I henhold til diverse spørreundersøkelser, ser folk som er opptatt av miljøets tilstand at det å levere mer informasjon om miljøutvikling og belastninger på miljøet, er en av de mest effektive måter å hanskes med miljøproblemer på, sammen med bøter og streng rettshåndhevelse (3). Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) tavoitteena on tarjota ympäristön tilasta sellaista oikea-aikaista, kohdennettua, asianmukaista ja luotettavaa tietoa, jolla tuetaan kestävää kehitystä ja autetaan saavuttamaan merkittäviä ja mitattavissa olevia parannuksia Euroopan ympäristössä (4). Det europeiske miljøbyråets (EEA) mål er å levere slik tidsriktig, målrettet, relevant og pålitelig informasjon om miljøet for å støtte bærekraftig utvikling og å bistå til å oppnå vesentlige og målbare forbedringer i Europas miljø (4). Lisäksi edellytetään, että EEA julkaisee säännöllisesti arviointeja ympäristön tilasta ja Et ytterligere krav er at EEA med Euroopan ympäristö Tila ja näkymät 2010 Miljøstatus i Europa 2010 (SOER 2010) ( jevne mellomrom publiserer vurderinger av miljøets status i Europa. Maittaiset arvioinnit Denne rapporten er den fjerde i serien ( Ilmastonmuutoksen ymmärtäminen Å forstå klimaendringer Ilmastonmuutoksen hillitseminen Å skadebegrense virkninger av klimaendringer Maittaiset ja alueelliset katsaukset Rapporten tar også opp fire regionale havområder: Nordøst-Atlanteren, Østersjøen, Middelhavet og Svartehavet. Ilmastonmuutokseen sopeutuminen Tilpasning til klimaendringer EU-tason raporttina se täydentää kansallisen tason eurooppalaisia ympäristön tilaraportteja (B). Som rapport på europeisk nivå, supplerer denne rapporten Ilmastonmuutoksen hillitseminen Skadebegrensning for klimaendringer Ilmansaasteet Luftforurensning Materiaalien käyttö ja jätteiden syntyminen, vaikka vielä lisääntyvätkin, kasvavat hitaammin kuin talous. Miljøets tilstand i Europa viser betydelig framgang, men det gjenstår fortsatt utfordringer Vesivarojen määrä ja virtaukset Vannressurser: kvantitet og utbredelse Jokaisen yllä olevan on arvioinut kukin EEA:n jäsenmaa (32) ja EEA -yhteistyömaa (6) Hver av de ovennevnte vurdert av hvert EEA-medlemsland (32) og EEA-samarbeidsland (6) Myös kattavaa tavoitetta rajoittaa ilmastonmuutoksen lämpötilan nousu globaalisti alle kahden asteen tämän vuosisadan aikana ei todennäköisesti saavuteta, mikä osittain johtuu muun maailman kasvihuonekaasupäästöistä. ) ( det usannsynlig at det overordnede mål, å begrense klimaendringer til en temperaturstigning på mindre enn 2 °C globalt i løpet av dette århundret, nås – delvis på grunn av klimagassutslipp fra andre deler av verden. Mitkä maat ja alueet ovat mukana raportissa? Hvilke land og områder tar denne rapporten opp? Osa-alue EU-27 Undergruppe EU-15 Alankomaat, Belgia, Espanja, Irlanti, Italia, Itävalta, Kreikka, Luxemburg, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Suomi, Tanska, Yhdistynyt kuningaskunta Østerrike, Belgia, Danmark, Finland, Frankrike, Tyskland, Hellas, Irland, Italia, Luxembourg, Nederland, Portugal, Spania, Sverige, Storbritannia Useat keskeiset ympäristökysymykset eivät ole esillä tässä yhteenvetotaulukossa, joko siksi ettei niillä ole yksiselitteisiä tavoitteita tai siksi, että on liian aikaista mitata edistymistä vasta viime aikoina sovittuihin tavoitteisiin nähden. Flere sentrale miljøproblemer vises ikke i denne oppsummerende oversikten, enten fordi de mangler eksplisitte målsettinger eller fordi det er for tidlig å måle framgang i forhold til målsettinger det nylig er blitt enighet om. Tällaisia teemoja ovat esimerkiksi melu, kemikaalit ja vaaralliset aineet sekä luonnon ja teknologian riskit. Slike miljøproblemer inkluderer eksempelvis lyd, kjemikalier og skadelige stoffer, naturlige og teknologiske risikoer. Niitä käsitellään kuitenkin raportin myöhemmissä luvuissa ja niiden analyysien tulokset ovat vaikuttaneet raportin päätelmiin. De er imidlertid vurdert i påfølgende kapitler i denne rapporten, og resultatene fra analysene av disse spørsmål har bidratt til rapportens konklusjoner. Euroopan vapaakauppaliiton (EFTA) maat Det europeiske frihandelsområdet EFTA-landene Kroatia, Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia Kroatia, Den tidligere jugoslaviske republikk Makedonia EEA -yhteistyömaat (Länsi-Balkan) Samarbeidsland til Det europeiske miljøbyrået (det vestlige Balkan) Mahdolliset ehdokasmaat Potensielle kandidatland til medlemskap i EU EEA-38 = EEA:n jäsenmaat (EEA-32) + EEA:n yhteistyömaat (Länsi-Balkan). EEA-38 = Medlemsland i Det europeiske miljøbyrået (EEA-32) + samarbeidsland til Det europeiske miljøbyrået (det vestlige Balkan). Yleinen syntymässä oleva kuva edistymisestä kohti ympäristötavoitteita vahvistaa edellisten Euroopan ympäristön tilan raporttien päätelmiä: huomattavia parannuksia on tapahtunut monilla alueilla, mutta joukko suuria haasteita on edelleen olemassa. Samlet sett trer det fram et bilde av framgang når det gjelder klimamål. Dette bekrefter funnene i tidligere europeiske miljøstatusrapporter, nemlig at det har funnet sted betydelige forbedringer på mange områder, men at det fortsatt gjenstår et antall større utfordringer. Tämä kuva näkyy myös tuoreimmassa Euroopan komission raportissa Vuotuinen ympäristöpolitiikan tarkastelu, jossa jopa kaksi kolmasosaa valituista 30 ympäristöindikaattorista osoittaa heikkoa edistymistä tai huolestuttavaa trendiä, kun taas loput osoittavat joko hyvää tai ainakin Dette bildet reflekteres også i nyere utgaver av EU-kommisjonens ”Årlig gjennomgang av miljøpolitikk” (Annual Environment Policy Reviews), der opp til to tredjedeler av de 30 valgte miljøindikatorer viser dårlig ytelse eller foruroligende tendens, mens de øvrige indikerer enten god ytelse eller i det minste blandet framgang i Käytännön syistä ryhmät perustuvat vakiintuneisiin poliittisiin ryhmittymiin (vuoden 2010 tilanne) eivätkä pelkästään ympäristönäkökohtiin. Av praktiske grunner er grupperingene som her brukes, basert på etablerte politiske grupperinger (som per 2010) heller enn på miljørelaterte forhold. Det er følgelig variasjoner i miljøytelse innen gruppene og betydelige overlappinger dem imellom. Tämä on tuotu raportissa esiin aina kun se on ollut mahdollista. Der mulig, er dette trukket fram i rapporten. Ympäristöpaineiden väliset yhteydet viittaavat ympäristön systeemisiin riskeihin Sammenhenger mellom miljøproblemer peker mot miljømessige systemrisikoer Tässä raportissa kuvataan ympäristön tilaa ja kehitystä Euroopassa sekä tulevaisuuden näkymiä johtoajatuksena neljä ympäristökysymystä: ilmastonmuutos, luonto ja luonnon monimuotoisuus, luonnonvarat ja jätteet sekä ympäristö, terveys ja elämänlaatu. Denne rapporten beskriver tilstanden til og tendenser i Europas miljø så vel som framtidsutsikter langs en rød tråd bestående av fire miljørelaterte problemområder: klimaendringer; natur og biologisk mangfold; naturressurser og avfall; og miljø, helse og livskvalitet. Nämä neljä asiaa on valittu lähtökohdiksi koska ne ovat painopisteitä nykyisissä Euroopan strategisissa linjauksissa EU:n kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa (J Disse fire problemområdene er blitt valgt som inngangspunkter ettersom de er prioriterte saker i de nåværende strategiske europeiske retningslinjer i EUs 6. miljøhandlingsprogram (J) (12) og EUs Bærekraftstrategi (13), og derved bidrar til å skape en direkte sammenheng med det europeiske miljøpolitiske rammeverk. Analyysit osoittavat, että ympäristöhaasteiden ymmärtäminen ja niistä syntyvät käsitykset ovat muuttumassa. Analysene peker mot det faktum at dagens forståelse og oppfatning av miljøutfordringer er i endring: de kan ikke lenger ses som Yhteenvetotaulukko edistymisestä kohti ympäristötavoitteita ja -päämääriä sekä niihin liittyvistä trendeistä viimeisten 10 vuoden ajalta ( Antydende og oppsumerende tabell over framgang i forhold til oppnåelse av miljømål eller målsettinger, og vesentlige trender blant relaterte tendenser i løpet av de siste 10 år (C) Yhteenvetotaulukko edistymisestä kohti ympäristötavoitteita ja -päämääriä sekä niihin liittyvistä trendeistä viimeisten 10 vuoden ajalta (C) (jatk.) Antydende og oppsumerende tabell over framgang i forhold til oppnåelse av miljømål eller målsettinger, og vesentlige trender blant relaterte tendenser i løpet av de siste 10 år (C) (forts.) Ympäristökysymys EU-27 – på rett spor? EU-27 tavoite / päämäärä m ålsetting – hvilken? Ilmansaasteiden kaukokulkeutuminen Grenseoverskridende luftforurensning Lisätä uusiutuvan energian kulutusta 20 % vuoteen Å øke forbruk av energi fra fornybare kilder med 20% innen 2020 (b) ý è Saavuttaa ilmanlaatu, joka ei aiheuta kielteisiä b Luftkvalitet i byer (svevestøv og ozon) ý è m ) m terveysvaikutuksia ( Å oppnå nivåer av luftkvalitet som ikke har negative helsevirkninger ( Ei ylitetä rehevöittävien aineiden kriittistä c) kuormitusta ( Å ikke overskride kritiske mengder av eutrofierende stoffer ( c) Ekosysteemien paineet (Ilmansaasteiden aiheuttamat, esim. rehevöityminen) Belastning på økosystemer (fra luftforurensning, eksempelvis eutrofiering) Merkkien selitykset Myönteinen kehitysî Laskeva trendiì Nouseva trendi Fredningstilstand (vern av EUs viktigste habitater og arter) Saavuttaa suotuisa suojelutaso, vakiinnuttaa Å oppnå fordelaktig fredningsstatus, organisere nettverket Natura 2000 (d) Suojelun taso (Turvata EU:n tärkeimmät luontotyypit ja lajit) d ) Negativ utvikling(î) Nedadgående tendens(ì) Oppadgående tendens ¨ Vaihteleva kehitys(Yleinen ongelma säilyy) ý (Maaympäristö) T ap a v biologisk mangfold ý (terrestriske) Pysäyttää luonnon monimuotoisuuden ý EU ei ole saavuttamassa tavoitetta (Joissakin maissa tavoite voidaan saavuttaa) f ý (Meriympäristö) Å reversere negative artsrikdom- ý EU ikke på sporet(noen land kan nå målet) f ý (marine) Monimuotoisuus (Maan ja meren lajit ja elinympäristöt) e) ( väheneminen ( (terrestriske og marine arter & habitater) e) ( tendenser ( ) ) þ EU on saavuttamassa tavoitteen (Joissakin maissa ei välttämättä täytetä tavoitetta) ¨ Blandet framgang (men samlet sett fortsatt et problem) þ EU på rett spor (noen land vil kanskje ikke nå målet) Maaperän pilaantuminen (Maaperän eroosio) Jordforringelse (jorderosjon) Estää maaperän huonontuminen ja suojella Å forhindre ytterligere jordforringelse og bevare jordas funksjoner (g) EEA ( g sen toimintoja ( Det europeiske miljøbyrå, EEA ( Irtikytkentä (Luonnonvarojen käyttö ja talouskasvu) kasvu ( Å frakople ressursbruk fra økonomisk vekst ( Jätehuolto (Kierrätys) Avfallshåndtering (gjenvinning) Useita kierrätystavoitteita tietyille jätevirroille Flere gjenvinningsmål for forskjellige spesifikke typer avfall Saavuttaa hyvä määrällinen vesistöjen Å oppnå god kvantitativ tilstand på Vesistressi (Vesivarojen hyödyntäminen) i ) tila ( (v an n utnyttelse ) i ) v annmasser ( Ympäristökysymysten ja haasteiden kehitys Utvikling av miljøproblemer og miljøutfordringer Raportissa pyritään valottamaan eri näkökulmista ympäristökysymysten välisten monimutkaisten yhteyksien keskeisiä ominaisuuksia. 1970- / 1980- årene (til i dag) enkeltstående, ukompliserte og spesifikke saker. Eri ympäristöhaasteiden yhteyksiä tarkastellaan yksityiskohtaisesti samoin kuin ympäristön ja talouden eri sektorien trendejä ja politiikkoja. Utfordringene er heller i økende grad brede i spekter og komplekse, deler av et vev av sammenkoplede og gjensidig avhengige funksjoner som ytes av forskjellige systemer i naturen og i samfunnet. Esimerkiksi ilmastonmuutoksen nopeuden hillintä edellyttää paitsi voimalaitosten kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä myös monipuolisempaa liikenteen ja maatalouden hajapäästöjen vähentämistä sekä muutoksia kotitalouksien kulutustottumuksissa. Dette innebærer ikke at miljøbekymringene som oppsto i det forrige århundret, som hvordan klimagassutslipp og tap av biologisk mangfold skulle kunne reduseres, ikke lenger er viktige. Snarere peker det mot en økt grad av kompleksitet i vår måte å forstå og reagere på miljøutfordringer på. Perustetaan ekologisia verkostoja; Økendegradavkompleksitet og renovasjon; redusere virkninger fra fyllplasser og utslipp Vähennetään teolisuuden, liikenteen ja maatalouden kasvihuonekaasupäästöjä; lisätään uusiutuvan energian osuutta. Rapporten forsøker fra forskjellige synspunkter å kaste lys over sentrale trekk ved de komplekse sammenhengene mellom forskjellige miljøproblemer. Eurooppalaiset ja globaalit trendit yhdistettyinä viittaavat kohti joukkoa systeemisiä ympäristöriskejä, joissa yksittäisen tekijän sijasta koko järjestelmä mahdollisesti häviää tai vahingoittuu. Det gjør den ved å gi en nærmere analyse av sammenhengene mellom miljøutfordringer, så vel som mellom miljø- og bransjetendenser og deres respektive politiske retningslinjer. Lopputulosta voivat pahentaa riskien keskinäiset monet riippuvuussuhteet. Systeemiset riskit voivat toteutua äkillisten tapahtumien johdosta tai ne voivat rakentua ajan mittaan. For eksempel krever det å redusere takten på klimaendringer ikke bare reduksjon av klimagassutslipp fra kraftverk, men også reduksjon i mer diffuse utslipp fra transport og landbruk så vel som endringer i husholdningsforbruk. Vaikutukset ovat usein suuria ja mahdollisesti katastrofaalisia (14). gjennom forebygende tilnærming. Useissa taustalla tapahtuvissa Euroopan ympäristön kehityskuluissa voidaan nähdä systeemisen riskin keskeisiä ominaisuuksia: päästöjä yhteisistä lähteistä (esimerkiksi liikenteeseen liittyvät melu ja ilmansaasteet) ilmaan, veteen ja maaperään, säännelään kemialisia aineita. Etablere økologiske nettverk; styre invaderende arter; redusere trykk fra landbruk, skogbruk, fiskeri og transport. Monet Euroopan ympäristökysymykset, kuten ilmastonmuutos tai luonnon monimuotoisuuden väheneminen, ovat sidoksissa toisiinsa ja niillä on monimutkainen ja usein globaali luonne. fra vanlige kilder (som transportrelatert lydforurensning og luftforurensning) i/til luft, vann, jord; forbedre regulering av kjemiske stofer. Parannetaan Vähennetään luonnon-ihmisten varojen yhdistettyä käytön (kuten altistumista Forbedre Redusere folks efektiviteten i kombinerte ressursbruk (bruk eksponering Yhdistetään ekosysteemipalvelut ilmastonmuutokseen, luonnonvarojen käyttöön ja Systemiske risikoer kan bli trigget av plutselige hendelser eller av forhold som bygger seg opp over tid, med virkninger som ofte blir omfattende og muligens katastrofale (14). kulutuksele; hilitsemisen ja sopeutumisen globaali taakanjako. Integrere økosystemtjenester forbundet med klimaendringer, ressursbruk og helse; stå til regnskap for bruk av naturkapital Kun ympäristöhaasteet ovat muuttuneet entistä monimutkaisemmiksi ja syvästi sidoksissa muihin yhteiskunnallisiin huolenaiheisiin oleviksi, niihin liittyvät epävarmuustekijät ja riskit ovat lisääntyneet. Etablere økonomiomspennende tilnærminger, besørge belønninger for god atferd og balansere motorer for forbruk; dele globale byrder mht. skadebegrensning og tilpasning. eri toimialojen halintaa koskevissa päätöksissä. for farlig forurensning og andre stressfaktorer; bedre knytte sammen menneskelig helse og økosystemhelse. haitalisile päästöile ja muile stressi-tekijöile; kytketään paremmin ihmisten ja ekosysteemin terveys toisiinsa. mange av Europas miljøproblemer, som klimaendringer og tap av biologisk mangfold, er forbundet med hverandre og har en kompleks og ofte global karakter; materialer, mat, energi, vann) og forbruk til tross for økende etterspørsel, reduserte ressurser og konkurranse; renere produksjon. resurssien ja kilpailun edessä; puhtaampi tuotanto. land, biologisk mangfold, jord) i beslutninger om sektorforvaltning. • politiikan eri alojen integroidummat toimet voivat auttaa saavuttamaan myönteisiä ympäristövaikutuksia ja samalla hyötyjä laajemminkin kansantaloudessa • mer integrerte tiltak på tvers av politiske domener kan bidra til å gi positive miljøutslag som også gagner den bredere samfunnsøkonomi; • kestävä luontopääoman taloudenpito edellyttää siirtymistä vihreämpään, resursseja tehokkaammin käyttävään talouteen. • bærekraftig forvaltning av naturkapital fordrer en overgang til en grønnere, mer ressurseffektiv økonomi. Raportissa ei esitetä varoituksia ympäristön välittömästä romahtamisesta. Rapporten framlegger ikke noen advarsler om umiddelbart forestående miljøsammenbrudd. Se kuitenkin muistuttaa, että jotkut paikalliset ja maailmanlaajuiset kynnysarvot ovat ylittymässä ja että kielteiset ympäristötrendit voivat johtaa dramaattisiin ja peruuttamattomiin vahinkoihin joissakin ekosysteemeissä ja palveluissa, joita pidämme itsestäänselvyyksinä. Imidlertid noterer den at noen lokale og globale terskler er i ferd med å overskrides, og at negative miljøtendenser kan komme til å føre til dramatisk og ikke-reversibel skade på noen av de økosystemer og tjenester som vi tar for gitt. Toisin sanoen viime vuosikymmeninä havaittu nykyinen riittämätön nopeus puuttua ympäristökysymyksiin voi vakavasti heikentää kykyä käsitellä mahdollisia tulevia kielteisiä vaikutuksia. Med andre ord, den nåværende utilstrekkelige takt på framgang som er observert i løpet av de siste få tiår når det gjelder å takle miljøproblemer, kan i alvorlig grad undergrave vår evne til å hanskes med potensielle framtidige negative virkninger. Seuraavissa luvuissa arvioidaan tarkemmin aiemmin mainittujen neljän ympäristön painopistealueen keskeisiä trendejä. I de påfølgende kapitlene vurderes i større detalj hovedtendenser i de fire prioriterte miljøproblemområdene. Luvuissa 2–5 esitetään arvio kunkin alueen tilasta, kehityssuunnista ja tulevaisuudennäkymistä. Kapitler 2 til 5 gir en vurdering av tilstanden til, tendenser innen og utsikter for hvert av disse problemområdene. Luvussa 6 pohditaan eri ympäristökysymysten monia suoria ja epäsuoria yhteyksiä luontopääoman ja ekosysteemipalvelujen näkökulmista keskittyen maahan, maaperään ja vesivaroihin. I kapittel 6 reflekteres det over de mange direkte og indirekte sammenhengene mellom problemområdene fra et naturkapitalperspektiv og et økosystemtjenesteperspektiv, med fokusering på land, jord og vannressurser. Luku 7 käyttää toista tapaa katsomalla muun maailman keskeisiä sosioekonomia ja ympäristöllisiä megatrendejä, joiden voidaan odottaa vaikuttavan Euroopan ympäristöön. I kapittel 7 brukes andre briller, ved å se på resten av verden i lys av sentrale sosioøkonomiske og miljørelaterte megatrender som kan forventes å påvirke Europas miljø. Viimeisessä luvussa, luvussa 8, pohditaan aiempien lukujen päätelmiä ja niiden vaikutusta tuleviin ympäristöalan painopisteisiin. I det siste kapitlet, kapittel 8, reflekteres det over funnene i de foregående kapitlene og deres implikasjoner for fremtidige miljøprioriteringer. Tarkastelussa käytetään uutta sarjaa linssejä, yksi on luontopääoman ja ekosysteemipalvelujen hallintaa varten, toinen on vihreän talouden linssi, kolmas vahvistetun yhdennetyn politiikan ja neljäs tietojärjestelmien state-of-the-art -linssi. Luvussa todetaan, että: Dette gjøres gjennom nok en serie med briller eller objektiv; med forvaltning av naturkapital og økosystemtjenester som linse eller innfallsvinkel, med grønn økonomi som innfallsvinkel, med styrkede integrerte retningslinjer som innfallsvinkel og med siste nytt innen informasjonssystemer som innfallsvinkel, og konkluderer at: • ympäristönsuojelun parempi täytäntöönpano ja sen edelleen vahvistaminen tarjoavat monia etuja • bedre utførelse og ytterligere styrking av miljøvern gir mangfoldige fordeler; • luontopääoman ja ekosysteemipalvelujen räätälöity hallinta lisää sietokykyä • helhjertet og konsekvent forvaltning av naturkapital og økosystemtjenester øker motstandsdyktigheten; Ilmastonmuutos voi hallitsemattomana johtaa katastrofaalisiin vaikutuksiin Klimaendringer vil kunne føre til katastrofale virkninger om de ikke holdes i sjakk Maailmanlaajuiset Målinger av de globale atmosfæriske A) pitoisuuksien mittaukset ilmakehän kasvihuonekaasujen (GHG) ( osoittavat merkittävää kasvua esiteollisen aikakauden jälkeen ja hiilidioksidin (CO A konsentrasjonene av klimagasser (GHG) ( ) taso ylittää huomattavasti viime 650 000 vuoden 2 langt overskrider det naturlige nivå over de siste 650 000 år. Kasvihuonekaasupäästöjen lisääntyminen johtuu suurelta osin fossiilisten polttoaineiden käytöstä, vaikka myös metsien tuhoutuminen, maankäytön muutokset ja maatalous vaikuttavat merkittävästi mutta pienemmällä osuudella. Økninger i klimagassutslipp skyldes i stor grad bruken av fossilt brensel, selv om avskoging, samt endringer i arealbruk og landbruk også bidrar i vesentlig, men mindre, grad. Tämän seurauksena keskimääräinen globaali ilman lämpötila vuonna 2009 oli noussut 0,7–0,8 °C esiteollisesta ajasta (3). Som en følge av dette, hadde den globale middeltemperaturen i 2009 steget med mellom 0,7 og 0,8 °C siden førindustriell tid (3). Hallitustenvälinen ilmastonmuutospaneeli (IPCC) totesi, että ilmaston lämpeneminen 1900-luvun puolivälin jälkeen on hyvin todennäköisesti FNs klimapanel (IPCC) konkluderte vitterlig med at global oppvarming siden midten av det 20. århundre mest sannsynlig er forårsaket av menneskelig Lisäksi parhaiden nykyolettamuksiin pohjautuvien arvioiden mukaan maailmanlaajuinen keskilämpötila voi nousta jopa 1,8–4,0 °C – tai 1,1–6,4 °C kun otetaan huomioon koko epävarmuusväli – tämän vuosisadan aikana, jollei onnistuta maailmanlaajuisissa toimissa rajoittaa kasvihuonekaasupäästöjä (4). I tillegg antyder ”i beste fall”-estimater basert på nåværende beregninger at globale middeltemperaturer kan komme til å stige med så mye som fra 1,8 til 4,0 °C – eller fra 1,1 til 6,4 °C hvis hele uvisshetsspekteret tas med i betraktning – i løpet av dette århundret hvis globale tiltak for å begrense klimagassutslipp viser seg å ikke lykkes (4). Viimeaikaiset havainnot antavat aihetta uskoa, että kasvihuonekaasupäästöjen kasvu ja monet ilmastovaikutukset ovat lähestymässä pikemminkin IPCC:n ennusteiden ylärajaa kuin Nyere observasjoner gir grunn til å tro at takten på vekst i klimagassutslipp og mange klimautslag nærmer seg den øvre grense Sen suuruusluokan muutoksiin ilmastossa ja lämpötilassa liittyy monenlaisia mahdollisia vaikutuksia. Endringer i klima og temperaturstigninger av slik størrelsesorden forbindes med et bredt spekter av potensielle virkninger. Jo kolmen viime vuosikymmenen aikana lämpenemisellä on ollut havaittavaa vaikutusta maailmanlaajuisesti monissa ihmisen ja luonnon järjestelmissä mukaan lukien muutokset sadannassa, globaalissa merenpinnan nousussa, Allerede over de siste tre tiår har oppvarming hatt en merkbar virkning på globalt nivå, på observerte endringer i mange menneskelige og Ilmastonmuutos l ma st on muutos jäätiköiden vetäytymisessä ja arktisen merijään laajuuden vähenemisessä. Virkningene av klimaendringene forventes å bli merkbare i alle områder på kloden, og Europa er intet unntak. Lisäksi monissa tapauksissa jokien valumat ovat muuttuneet, erityisesti Om det ikke handles, kan klimaendringer forventes å forårsake betydelige skadevirkninger. Lisäksi kasvava maapallon lämpötila lisää sitä riskiä, että ylitetään sellaisia kynnysarvoja, jotka voivat laukaista laaja-alaisia ja epälineaarisia muutoksia (katso luku 7). naturlige systemer – inkludert endringer i nedbørsmønstre, stigning i globalt midlere havnivå, tilbakegang for isbreer og tilbakegang i utstrekningen av det arktiske isdekket. kun joki saa vetensä lumesta tai jäätiköiltä ( Med stigende globale temperaturer øker dessuten risikoen for å overskride grenser som kan trigge storskala, ikke-lineære endringer (se Kapittel 7). Muita muuttuvien ilmasto-olosuhteiden seurauksia maailmanlaajuisesti ovat valtamerien keskilämpötilan nousu, laaja lumien ja jäätiköiden sulaminen sekä taajamien ja ekosysteemien tulvavaaran, merien happamoitumisen ja äärimmäisten sääolojen kuten helleaaltojen esiintymisen lisääntyminen. Fortidig og beregnet fremtidig global temperaturendring (i forhold til 1980-19), basert på multi-modell gjennomsnitt for utvalgte klimascenarier fra FNs klimapanel (IPCC) Kansainvälisesti tunnustettu tavoite rajoittaa maapallon keskilämpötila nousu esiteollisen ajan jälkeen alle kahden asteen ohjaa poliittisia keskusteluja siitä, miten rajoitetaan vaarallista puuttumista ilmastojärjestelmään (7). Det internasjonalt anerkjente målet om å begrense global middeltemperaturstigning siden førindustriell tid til under 2 °C (7), gir føring til politiske diskusjoner om hvordan farlige inngrep i klimasystemet skal begrenses. Tavoite edellyttää huomattavia vähennyksiä kasvihuonekaasujen kokonaispäästöissä. Å nå dette målet vil kreve vesentlige reduksjoner i globale klimagassutslipp. Hvis man ser på den Jos katsotaan vain ilmakehän CO 6.0 atmosfæriske CO -pitoisuutta ja -konsentrasjon alene, og anvender beregninger over 2 sovelletaan maapallon ilmaston herkkyysarvioita, tämä kaikkia koskeva tavoite voidaan muuntaa ilmakehän CO 2 global klimafølsomhet, kan dette overordnede målet oversettes til å rajaksi esitetään usein 445–490 ppm hiilidioksidiekvivalentteina ( -ekvivalenter det som ofte siteres ( Siitä johtuen alle kahden asteen tavoitteen saavuttamiseksi olisi globaalien nær denne grensa og øker for tiden med rundt 20 ppm per tiår ( 0.0 saavuttaminen edellyttäisi todennäköisesti päästöjen vähentämistä maailmanlaajuisesti noin 50 prosentilla vuoteen 2050 mennessä verrattuna vuoden 1990 tasoon (4). 5 jevnes i det inneværende tiår og deretter reduseres vesentlig ( 2100Vuoden 2000 pitoisuustasot 2100År 2000, konstante konsentrasjoner 1900-luku 20. århundre Kahdenkaan asteen suojakaide ei kuitenkaan takaa kaikkien haitallisten ilmastonmuutoksen vaikutusten välttämistä ja siihen liittyy epävarmuustekijöitä. I det lange løp vil det å nå dette målet sannsynligvis fordre globale utslippskutt på rundt 50 % sammenlignet med 1990-nivåer innen 2050 (4). Yhdistyneiden kansakuntien ilmastonmuutoksen puitesopimuksen (UNFCCC) Kööpenhaminassa vuonna 2009 järjestetty osapuolikonferenssi pani merkille Kööpenhaminan sopimuksen, jossa edellytetään vuoteen 2015 mennessä arviota sen toimeenpanosta: "Tähän sisältyisi tarkastelu pitkän aikavälin tavoitteen vahvistamisesta viitaten tieteen esittämiin eri seikkoihin myös suhteessa 1,5 asteen lämpötilan nousuun" (7). For de 27 EU-landene og andre industrialiserte land, innebærer dette utslippskutt på fra 25 til 40 % innen 2020 og på fra 80 til 95 % innen 2050 – hvis utviklingsland også vesentlig reduserer sine utslipp sammenholdt med deres respektive ”business-as-usual” utslippsprognoser. Palkit kuvan oikealla puolella osoittavat parasta arviota (viiva kussakin pylväässä) ja todennäköistä vaihteluväliä kuudessa arvioidussa IPCC:n skenaariossa jaksolle 2090–2099 (suhteessa jaksoon 1980–1999). Stolpene til høyre i figuren indikerer ”i beste fall”-estimat (fast linje i hver stolpe) og den sannsynlige rekkevidde for alle seks IPCC markeringsscenarier ved 2090-2099 (i forhold til 1980-1999). EEA on lisännyt mustan vaakaviivan osoittamaan EU:n neuvoston päätöksen ja UNFCCC:n Kööpenhaminan sopimuksen tavoitetta lämpötilan kahden asteen enimmäisnoususta esiteollisen ajan tasosta (1,4 °C yli vuoden 1990 tason, koska lämpötila nousi noin 0,6 astetta esiteollisesta ajasta vuoteen 1990 mennessä). Den horisontale svarte linjen er blitt lagt til av Det europeiske miljøbyrået (EEA) for å indikere målsettingen i konklusjonen til Rådet for Den europeiske union og i FNs klimakonvensjon, København- a vtalen, om 2oC maksimum temperaturstigning over førindustriell middeltemperatur (1,4oC over 1990 på grunn av temperaturstigning på cirka 0,6oC fra den førindustrielle periode til 1990). EU on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjään ja täyttää sille asetetun Kioton velvollisuuden merkittävästi vähentävästi: tämä on vähentänyt kasvihuonekaasupäästöjä maailmanlaajuisesti enemmän kuin Kioton pöytäkirjan säädösten noudattamisen on odotettu vähentävän vuoden 2012 loppuun mennessä (13). Utfasingen av klimaendrende, ozonreduserende stoffer (ODS) etter Montreal-protokollen har bidratt indirekte til en betydelig reduksjon av klimagassutslipp: dette har redusert klimagassutslipp globalt med mer enn de reduksjoner som forventes gjennom overholdelse av bestemmelsene i Kyotoprotokollen innen slutten av 2012 (13). Maailman väestön kasvun ja taloudellisen kehityksen huomioon ottavien nykyisten ennusteiden mukaan Euroopan prosentuaalinen osuus vähenee kun päästöt kehittyvissä talouksissa kasvavat edelleen (10). I henhold til gjeldende beregninger som tar befolkningsvekst og økonomisk utvikling verden over i betraktning, vil Europas prosentvise bidrag minske, mens utslipp fra framvoksende økonomier vil fortsette å øke (10). Kokonaispäästöissä EU on kolmantena Kiinan ja USA:n jälkeen ( Imidlertid indikerer tendensene i EUs klimagassutslipp sett i forhold til økonomisk utvikling – målt som brutto nasjonalprodukt (BNP) – en generell frakopling av utslipp fra økonomisk utvikling over tid. Luxemburg Irlanti Viro Tšekki Suomi Kypros Alankomaat Belgia Tanska Saksa Kreikka Slovenia Mellom 1990 og 2007 minsket utslipp per BNP-enhet i de 27 EU-landene med mer enn en Slovakia Espanja Ranska Portugali Unkari Liettua Malta Ruotsi Romania Latvia Luxembourg Irland Estland Den tsjekkiske republikk Finland Kypros Nederland Belgia Danmark Tyskland Hellas Slovenia Østerrike Polen Storbritannia Bulgaria Italia Slovakia Spania Frankrike Portugal Ungarn Litauen Malta Sverige Romania Latvia Nykyiset päästötiedot vahvistavat, että EU-15 -maat ovat saavuttamassa yhteisen tavoitteen vähentää päästöjä kahdeksalla prosentilla verrattuna perusvuoden tasoon – useimmissa maissa 1990 – Kioton pöytäkirjan ensimmäisellä sitoumuskaudella 2008–2012. Det må imidlertid bemerkes at disse utslippstallene bare viser det som slippes ut innenfor EU-området, og er beregnet i henhold til avtalte internasjonale retningslinjer etter FNs klimakonvensjon. Vähennykset EU-27 -maissa ovat olleet vielä suurempia kuin EU-15:ssa ja kasvihuonekaasupäästöt Europas bidrag til globale utslipp ville bli større om europeisk import av varer og tjenester, med denne importens ”innebygde karbon”, tas med i betraktningen. On syytä huomata, etteivät UNFCCC ja Kioton pöytäkirja kata kaikkia kasvihuonekaasuja. minsket med omtrent 11 % mellom 1990 og 2008 ( Ilmastonmuutos l ma st on muutos Klima en dr in a endringer g er -maissa jaksolla 190–2008 ( Innenlandske klimagassutslipp i EU-15 landene og de 27 EU-landene mellom 190 og 2008 ( EU-15: – 8 % Kioton tavoite 2008–2012 EU-15: – 8 % Kyoto-mål innen 2008-2012 Ihmisen tuottamien kasvihuonekaasupäästöjen globaali päälähde on fossiilisten polttoaineiden käyttö sähköntuotannossa, liikenteessä, teollisuudessa ja kotitalouksissa. Näistä syntyy noin kaksi kolmasosaa kokonaispäästöistä. De viktigste kildene til menneskeskapte klimagassutslipp globalt, er brenning av fossile brensler for elektrisitetsproduksjon, transport, industri og husholdninger – hvilket samlet står for omtrent to tredjedeler av totale utslipp globalt. Muita lähteitä ovat metsien hävittäminen, josta syntyy noin viidesosa, maatalous, jätteen sijoitus kaatopaikoille sekä fluorattujen kaasujen käyttö. Andre kilder inkluderer avskoging – som bidrar med omtrent en femtedel – landbruk, fyllplasser for avfall og bruken av industrielle fluorinerte gasser. Kaikkiaan EU:ssa energian kulutus eli voiman ja lämmön tuotanto ja käyttö teollisuudessa, liikenteessä ja kotitalouksissa vastaa lähes 80 prosentista kasvihuonekaasupäästöjä (9). I EU står energiforbruk – energi- og varmeproduksjon samt energiforbruk i industri, transport og husholdninger – samlet for nesten 80 % av klimagassutslippene (9). EU-27: – 20 % yksipuolinen tavoite vuoteen 2020 mennessä EU-27: – 20 % unilateralt mål innen 2020 • tieliikenteen osuuden kasvu verrattuna muihin liikennemuotoihin • økonomisk vekst i produksjonsindustri; • kotitalouksien kasvava lukumäärä • økt etterspørsel etter transport av passasjerer og frakt; • väestörakenteen muutokset viime vuosikymmeninä. • og demografiske endringer i løpet av de siste tiår. Toisaalta päästöjä ovat tuoneet alaspäin samalla ajanjaksolla sellaiset tekijät kuten: Klimagassutslipp fra de 27 EU-landene etter sektor i 2008, og endringer mellom 190 og 2008 Kuva 2.4 Kasvihuonekaasupäästöt EU-27 -maissa sektoreittain vuonna 2008 (ylhäällä) ja muutokset 190–2008 (alhaalla) På den annen side, har utslipp blitt drevet ned i den samme perioden av faktorer som: Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt sektoreittain EU-27 -maissa 2008 erityisesti teollisuuden loppukäyttäjien ja energiateollisuuden energiatehokkuuden parannukset Totale klimagassutslipp etter bransje i EU-27 landene, 2008 forbedringer i energieffektivitet, særlig hos industrielle sluttbrukere og hos energiindustrien; • ajoneuvojen polttoainetehokkuuden parannukset • forbedringer i drivstoffeffektivitet i kjøretøyer; Energiantuotanto 31,1 % Energiproduksjon 31,1 % • parantunut jätehuolto ja kaatopaikkakaasujen talteenotto (jäteala saavutti korkeimmat suhteelliset vähennykset) • bedre avfallsforvaltning og forbedret gassgjenvinning fra fyllplasser (avfallsbransjen har oppnådd de høyeste andelsvise utslippskutt); Hajapäästöt 1,7 % Flyktige utslipp 1,7 % • maatalouden päästöjen vähentyminen (yli 20 % vuodesta 1990) • reduksjon i utslipp fra landbruket (med mer enn 20 % siden 1990); • siirtyminen hiilestä vähemmän saastuttavien polttoaineiden, erityisesti maakaasun ja biomassan, käyttöön sähkön ja lämmön tuotannossa Husholdninger / tjenester 14,5 % et skifte fra kull til mindre forurensende brensler, særlig gass og biomasse, for produksjon av elektrisitet og varme; Kotitaloudet/palvelut 14,5 % Produksjon / bygg og anlegg 12,4 % Teollisuus/rakentaminen 12,4 % osittain talouden rakenneuudistus itäisissä jäsenvaltioissa 1990-luvun alussa. • og delvis på grunn av økonomisk restrukturering i østlige medlemsland siden tidlig på 1990-tallet. * Ilman kansainvälistä ilmailua ja meriliikennettä (6 % kaikista kasvihuonekaasupäästöistä) * Inkluderer ikke internasjonal luftfart og internasjonal skipsfart (6% av totale klimagassutslipp) Muutos 1990–2008 (%) Endring 1990–2008 Kasvihuonekaasujen kokonaispäästöt Klimagasser totalt Internasjonal skipsfart Internasjonal luftfart EU:n kasvihuonekaasupäästöjen kehitystä 1990–2008 hallitsivat kaksi suurinta päästöjen aiheuttajaa, Saksa ja Yhdistynyt kuningaskunta. Ne vastasivat yhdessä yli puolta koko EU:n vähennyksistä. Utslippstendenser for EU mellom 1990 og 2008 ble dominert av de to største utslippslandene, Tyskland og Storbritannia, som til sammen var ansvarlige for mer enn halvparten av den totale reduksjonen av utslipp i EU. Merkittäviin vähennyksiin ylsivät myös muutamat EU-12 -maista, kuten Bulgaria, Tšekki, Puola ja Romania. Betydelige reduksjoner ble også oppnådd av noen av EU-12 landene, som Bulgaria, Tsjekkia, Polen og Romania. Tämä yleinen lasku kumoutui osittain päästöjen lisääntymisellä Espanjassa ja vähäisemmässä määrin Italiassa, Kreikassa ja Portugalissa (9). Denne samlede reduksjonen ble delvis utlignet av utslippsøkninger i Spania og, i mindre grad, Italia, Hellas og Portugal (9). Kansainvälinen merenkulku Kansainvälinen lentoliikenne Avfall Landbruk Industriprosesser Flyktige utslipp Husholdninger / tjenester Kokonaistrendeihin on vaikuttanut se, että monissa tapauksissa suurten pistekuormituslähteiden päästöt ovat vähentyneet, mutta samaan aikaan päästöt ovat kasvaneet merkittävästi eräistä erityisesti liikenteeseen liittyvistä liikkuvista ja hajakuormituslähteistä. De samlede tendenser påvirkes av det faktum at utslipp fra større spesifikke forurensningskilder i mange tilfeller er blitt redusert, mens utslipp fra noen mobile og / eller spredte kilder, særlig transportrelaterte, på samme tid har vist betydelig økning. Liikenne Teollisuus/rakentaminen Energiantuotanto Transport Produksjon / bygg og anlegg Energiproduksjon Erityisesti liikenne on edelleen ongelmallinen päästösektori. Utslipp fra internasjonal luftfart og internasjonal skipsfart, som ikke er dekket av Kyoto-protokollen, er ikke tatt med i figuren i toppen. Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt EU-27 -maissa kasvoivat 24 prosentilla 1990–2008 kun ei oteta huomioon kansainvälisen lento- ja meriliikenteen päästöjä (9). Om nevnte utslipp skulle inkluderes, ville transportbransjens andel komme opp i rundt 24 % av de totale klimagassutslipp fra de 27 EU-landene i 2008. 52 miljoonalla autolla jaksolla 1995–2006 (14 Særlig transport forblir en problematisk utslippssektor. Kansainvälisen lentoliikenteen ja kansainvälisen merenkulun päästöt eivät kuulu Kioton pöytäkirjaan eivätkä sisälly oikeanpuoleiseen kuvaan. Klimagassutslipp fra transportsektoren økte med 24 % mellom 1990 og 2008 i EU-27 landene, og dette tallet inkluderer ikke utslipp fra internasjonal luftfart og skipstransport (9). Jos ne olisivat mukana, liikenteen osuus nousisi noin 24 prosenttiin kaikista EU-27 -maiden kasvihuonekaasupäästöistä vuonna 2008. Mens jernbanefrakt og innenlandsk vannveistransport opplevde en reduksjon i markedsandel, steg antall biler – bileierskapsnivåer – med 22 %, eller 52 millioner biler, i EU-27 landene mellom 1995 og 2006 (14). Näkymät vuoteen 2020 ja kauemmas: EU on edistymässä Med blikket rettet mot 2020 og videre: EU gjør framskritt Liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kasvu – samoin kuin useat muut liikenteen ympäristövaikutukset – ovat edelleen tiiviisti sidoksissa talouskasvuun. Økningene i klimagassutslipp fra transportbransjen – så vel som flere andre miljøvirkninger av transport – fortsetter å være nært forbundet med økonomisk vekst. EEA:n vuotuinen liikenne- ja ympäristöasioiden raportointi (Transport and Environment Reporting Mechanism, TERM) seuraa liikenteen ja ympäristön strategioiden integroimistoimien edistymistä ja tehokkuutta. Rapportering fra Det europeiske miljøbyråets (EEAs) årlige Transport- og Miljørapporteringsmekanisme (TERM) overvåker framgang og effektivitet i tiltakene for å integrere transport- og miljøstrategier. Raportti korostaa näitä trendejä ja havaintoja vuodelta 2009: For 2009 trakk rapporten fram de følgende tendenser og funn: EU on Ilmasto- ja energiapaketissaan (15) sitoutunut edelleen vähentämään päästöjään (vähintään) 20 % vuoden 1990 tasosta vuoteen 2020 mennessä. I sin Klima- og energipakke (15), har EU forpliktet seg til ytterligere å redusere utslipp med (minst) 20 % fra 1990-nivåene innen 2020. Lisäksi EU sitoutuu vähentämään päästöjä 30 prosentilla vuoteen 2020 mennessä edellyttäen että muut kehittyneet maat sitoutuvat vastaaviin päästövähennyksiin ja kehitysmaat osallistuvat asiaan riittävästi vastuunsa ja valmiuksiensa mukaisesti. Videre vil EU forplikte seg til å redusere utslipp med 30 % innen 2020, forutsatt at andre industrialiserte land forplikter seg til sammenlignbare utslippskutt og utviklingsland bidrar i tilstrekkelig grad i henhold til sitt ansvar og sine respektive muligheter og evner. Sveitsi ja Liechtenstein (molemmat 20–30 % vähennystä) sekä Norja (30–40 %) ovat tehneet vastaavia sitoumuksia. Sveits og Liechtenstein (begge med reduksjoner på 20 til 30 %) så vel som Norge (30 til 40 %) har forpliktet seg på lignende måte. Rautatie- ja sisävesiliikenteen osuudet rahdin kokonaisvolyymistä pienenivät tänä aikana. v annveistransport i denne perioden. •Matkustajaliikenteen kasvu jatkui mutta hitaammin kuin talous. •Persontransport fortsatte å vokse, men ved en lavere takt enn økonomien. Lentomatkustus on EU:ssa edelleen nopeimmin kasvava ala ja kasvua oli 48 % jaksolla 1997–2007. Flyreiser innen EU forblir det raskest voksende området, med en økning på 48 % mellom 1997 og 2007. Autoliikenne on edelleen hallitseva kuljetusmuoto ja sen osuus oli 72 % kaikista matkustajakilometreistä EU-27 -maissa Bilreiser forble den dominerende transportform, og sto for 72 % av alle passasjerkilometre i de 27 EU-landene. •Liikenteen kasvihuonekaasupäästöt (lukuun ottamatta kansainvälistä lento- ja meriliikennettä) kasvoivat 28 % vuosien 1990 ja 2007 välillä EEA -maissa (24 % EU-27:ssä), ja nyt osuus on noin 19 % kokonaispäästöistä. •Klimagassutslipp fra transport (ekskl. internasjonal luftfart og sjøtransport) økte med 28 % mellom 1990 og 2007 i landene som omfattes av Det europeiske miljøbyrået (med 24 % i de 27 EU-landene), og står nå for rundt 19 % av de totale utslipp. Nykyiset trendit osoittavat, että EU-27 -maat etenevät kohti vuoden 2020 päästöjen vähennystavoitetta. Aktuelle tendenser viser at de 27 EU-landene gjør framskritt mot sine 2020-mål for utslipskutt. Euroopan komission ennusteiden mukaan EU:n päästöt olisivat 14 % vuoden 1990 tasoa alempana vuoteen 2020 mennessä ottaen huomioon vuoden 2009 alkupuolella voimassa olevan kansallisen lainsäädännön täytäntöönpanon. Beregninger foretatt av EU-kommisjonen indikerer at EU-utslipp ville være på 14 % under 1990-nivå innen 2020, forutsatt gjennomføring av nasjonal lovgivning, på plass innen tidlig 2009. Mikäli ilmasto- ja energiapaketti on pantu kokonaisuudessaan täytäntöön, EU:n odotetaan saavuttavan 20 % kasvihuonekaasupäästöjen vähennystavoitteen (16). Forutsatt at klima- og energipakken realiseres fullt og helt, forventes EU å nå sitt mål om 20 % reduksjon i utslipp av klimagasser (16). On syytä huomata, että osa lisävähennyksestä voidaan saavuttaa sekä päästökauppaan kuuluvien että kuulumattomien sektorien joustomekanismeilla (E). Det er verdt å merke seg at en del av tilleggsreduksjonen kunne oppnås gjennom bruk av fleksible mekanismer både i næringslivet og i sektorer som ikke driver med næring (E). •Euroopan unionissa vain Saksa ja Ruotsi ovat saavuttamassa niiden vuodelle 2010 asetetut ohjeelliset biopolttoaineiden käytön tavoitteet (katso kuitenkin myös bioenergian tuotantoon liittyvää keskustelua luvussa 6). •I EU er det bare Tyskland og Sverige som er i rute for å nå sine 2010-mål for bruk av biologisk brennstoff (se imidlertid også diskusjon relatert til bioenergiproduksjon i Kapittel 6). •Huolimatta viimeaikaisista vähennyksistä ilman epäpuhtauksien päästöissä, maantieliikenne oli suurin typen oksidien ja toiseksi suurin hiukkasia muodostavien epäpuhtauksien päästäjä vuonna 2007 (katso myös luku 5). •Til tross for reduksjoner i luftforurensende utslipp i den senere tid, var veitransport den største utslippskilde til nitrogenoksider og den nest største bidragsyter til forurensning i partikkelform, eller svevestøv, i 2007 (se også Kapittel 5). Tärkeimmät tähän liittyvät toimet ovat EU:n Päästökauppajärjestelmän (Emission Trading System) laajentaminen ja vahvistaminen (17) sekä se, että asetetaan oikeudellisesti sitovat tavoitteet lisätä uusiutuvan energian osuutta 20 prosenttiin energian kokonaiskulutuksesta, mukaan lukien 10 prosentin osuus liikennesektorilla, kun kyseinen osuus oli alle yhdeksän prosenttia for å øke andelen fornybar energi til 20 % av samlet energiforbruk, inkludert en 10 % andel i transportsektoren, sammenlignet med en total 18 vuonna 2005 ( 18 andel på mindre enn 9 % i 2005 ( Lupauksia herättävästi uusiutuvien energialähteiden Lovende nok er andelen fornybare •Tieliikenne on edelleen ylivoimaisesti suurin liikenteen melulle altistumisen aiheuttaja. •Trafikk på veiene forblir den langt største kilde til eksponering for støyen transport forårsaker. Haitalliselle melulle etenkin yöllä altistuvien ihmisten määrän odotetaan kasvavan, ellei tehokasta melupolitiikkaa kehitetä ja panna kokonaisuudessaan täytäntöön (katso myös luku 5). Antallet mennesker som eksponeres for skadelige støynivåer, særlig om natta, forventes å øke, med mindre effektive tiltak mot støy utvikles og gjennomføres fullt ut (se også Kapittel 5). energiantuotanto on kasvanut, ja erityisesti energian tuotanto biomassasta, tuulivoimaloilla ja aurinkosähköllä on kasvanut merkittävästi. kilder til energiproduksjon i økning, og særlig energiproduksjon med bruk av biomasse, vindturbiner og solceller har vokst betydelig. Raportissa todetaan, että tehokas puuttuminen liikennepolitiikan ympäristönäkökohtiin edellyttää näkemystä siitä, millaista liikenteen pitäisi olla 21. vuosisadan puolivälissä. Rapporten konkluderer med at å ta opp miljøaspektene ved transportpolitikk faktisk fordrer en visjon om hvordan transportsystemet bør være innen midten av det 21. århundre. Uuden yhteisen liikennepolitiikan perustamisprosessissa on ennen kaikkea kyse tuon näkemyksen luomisesta ja sitten politiikan suunnittelusta näkemyksen toteuttamiseksi. Prosessen med å etablere en ny felles transportpolitikk dreier seg i det vesentlige om å skape en slik visjon og så utforme politikk for å oppnå visjonens realisering. Globaalin keskilämpötilan nousun rajoittamista pitemmällä tähtäimellä alle kahden asteen ja globaalien kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä 50 prosentilla tai enemmän verrattuna vuoden 1990 tasoon vuoteen 2050 mennessä pidetään yleisesti saavuttamattomana asteittaisilla päästövähennyksillä. Å begrense globale middeltemperaturstigninger til under 2 °C på lengre sikt og å redusere globale klimagassutslipp med 50 % eller mer sammenlignet med 1990 innen 2050, vurderes vanligvis som å være hinsides det det er mulig å oppnå med voksende utslippskutt. EU:ssa energiatehokkuus on parantunut merkittävästi kaikilla sektoreilla esimerkiksi teollisuuden prosessien, autojen moottoreiden, I EU inntraff betydelige forbedringer i energieffektivitet i alle bransjer på grunn av teknologisk utvikling innen, eksempelvis, industriprosesser, bilmotorer, innendørs oppvarming og elektriske apparater. Videre har energieffektiviteten i bygninger i Europa betydelig potensial for langsiktige forbedringer (19). Isommassa mittakaavassa älykkäät laitteet ja älykkäät sähköverkot voivat auttaa sähköjärjestelmien kokonaistehokkuuden parantamisessa sillä, että kuormitushuippujen väheneminen vähentää tarvetta käyttää tehottomia sähköntuotantotapoja. I en større skala kan også smarte apparater og smarte strømnett bidra til å forbedre den samlede effektiviteten i elektriske systemer, og gjøre det mulig å bruke ineffektivt generert strøm sjeldnere, gjennom reduksjon av topplast. Jotta voisimme syöttää verkkoon uusiutuvista energialähteistä ajoittaisesti tuotettuja suuria energiamääriä, meidän on mietittävä uudestaan miten voimme siirtää energiaa tuottajalta käyttäjälle. For å muligjøre innlemmelse av store mengder med periodisk kraftproduksjon fra fornybar energi, må vi nytenke måten vi flytter kraft fra generator til bruker på. Osan muutoksesta odotetaan syntyvän mahdollistamalla suurtuotanto kaukana käyttäjistä ja siirtämällä sähkö tehokkaasti eri maiden välillä ja merten poikki. En del av endringen forventes å komme fra muliggjøring av storskala kraftproduksjon langt vekk fra brukerne, og effektiv kraftoverføring mellom Ohjelmat kuten DESERTEC -aloite (c), Pohjanmeren maiden offshoreverkko -aloite (d) ja Välimeren aurinkosuunnitelma (e) on tarkoitettu Italia c land og over h a v. Programmer som DESERTEC-initiativet Kreikka Tšekki Puola Unkari Italia Kypros Irlanti Alankomaat ratkaisemaan tämän ongelman ja tarjoamaan kumppanuutta hallitusten ja yksityisen sektorin välillä. Nederland kraftnett til havs-initiativ (d) og middelhavslandenes solenergiplan (the Mediterranean Solar Plan) (e) er utformet for å takle denne problematikken, og skaper kompaniskap mellom regjeringer og privat næringsliv. Tällaiset superverkot täydentäisivät älyverkkojen etuja. Slike super-strømnett burde supplere fordelene ved et smart strømnett. Älykkäät verkot voivat auttaa sähkönkuluttajia olemaan entistä paremmin perillä kulutuskäyttäytymisestään ja antaa heille valmiuksia ryhtyä aktiivisesti muuttamaan sitä. Smarte strømnett kan gjøre det mulig for el-forbrukere å bli bedre informert om sitt forbruk og sette dem i stand til aktivt å engasjere seg i å endre det. Tällainen järjestelmä voi myös tukea sähköautojen käyttöönottoa ja edistää verkkojen vakautta ja kannattavuutta (f). Denne type system kan også bidra til spredning av elektriske kjøretøyer, og etter hvert også bidra til stabilitet og pålitelighet for slike strømnett (f). Pitkällä aikavälillä tällaisten verkkojen käyttöönotto voi vähentää tulevia investointeja, joita tarvitaan Euroopan siirtoverkkojen tason nostamiseen. På lang sikt kan spredning av slike strømnett redusere fremtidige investeringskrav til oppgradering av Europas overføringssystemer. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ja haavoittuvuus sille vaihtelevat eri alueiden, sektorien ja yhteisöjen välillä Virkninger av og sårbarhet for klimaendringer varierer i forskjellige områder, sektorer og lokalsamfunn Esimerkiksi Alpeilla jäätiköt ovat menettäneet noin kaksi kolmasosaa tilavuudestaan 1850-luvun jälkeen, ja jäätikön vetäytymisen kiihtymistä I alpene, for eksempel, har isbreene mistet omtrent to tredjedeler av sitt volum siden 1850-årene, og akselerering i tilbakegang for isbreer Samalla tavalla rannikot ja jokien on todettu 1980-luvulta alkaen ( tulville alttiit alueet koko Euroopassa ovat erityisen haavoittuvia ilmaston muutokselle samoin kuin kaupungit ja taajama-alueet. Mange sentrale klimaindikatorer er allerede i ferd med å gå utover de naturlige variasjonsmønstrene som moderne samfunn og økonomier har utviklet seg i og trivdes innenfor. Monet ilmaston keskeiset indikaattorit ovat jo siirtymässä ohi sen luontaisen vaihtelun, jonka puitteissa nyky-yhteiskunnat ja taloudet ovat kehittyneet ja menestyneet. kyst- og elvestrøk over hele Europa særlig sårbare for klimaendringer, i likhet med byer og urbane områder. Keskeiset tapahtuneet ja arvioidut ilmastonmuutoksen vaikutukset Euroopan tärkeimmillä luonnonmaantieteellisillä alueilla Sentrale fortidige og beregnede framtidige virkninger av klimaendringer for de viktigste biogeografiske områdene i Europa Vähemmän lunta ja jääpeitettä järvissä ja joissa Lajien leviäminen pohjoiseen Økt skogvekst Økte jordbruksavlinger mindre snø, mindre isdekke på innsjøer og elver Artsforflytning nordover Arktinen alue Vähenevä Jäämeren jääpeite Grönlannin jäätikön häviäminen Suurempi luonnon Større risiko for tap av biologisk mangfold Lisää (kesä)matkailua monimuotoisuuden vähenemisen riski Økt risiko for skade fra vinterstormer Mer vannkraft Tärkeimmät odotettavissa olevat ilmastonmuutoksen seuraukset Euroopassa ovat lisääntyneet uhat: rannikkoalueiden ja jokien tulvat, kuivuus, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, terveysuhat sekä vahingot taloussektoreilla kuten energia, metsätalous, maatalous ja matkailu (6). De vesentligste klimaendringskonsekvensene som forventes i Europa omfatter økt risiko for flom langs kyster og elver, tørke, tap av biologisk mangfold, fare for menneskelig helse, og skade på økonomiske sektorer som energi, skogbruk, landbruk og turisme (6). Joillakin aloilla saattaa alueellisesti esiintyä uusia mahdollisuuksia ainakin jonkin aikaa, kuten parantunut maataloustuotanto ja metsätalouden toiminta Pohjois-Euroopassa. I noen bransjer og sektorer kan nye muligheter oppstå regionalt, i det minste i et begrenset tidsrom, som forbedringer i landbruksproduksjon og skogbruksaktiviteter i det nordlige Europa. Ilmastonmuutosennusteiden mukaan joidenkin alueiden – erityisesti Välimeren – soveltuvuus matkailuun voi heiketä kesäisin vaikkakin se voi parantua muina vuodenaikoina. Beregningene for klimaendringer antyder at egnethet for turisme i noen områder – særlig ved Middelhavet – kan minske i sommermånedene, selv om det kan bli en økning i andre sesonger. Myös mahdollisuuksia laajentaa matkailua Pohjois-Euroopassa voi ilmaantua. På samme måte kan det inntreffe muligheter for økt turisme i det nordlige Europa. Kuitenkin ajan mittaan ja ääri-ilmiöiden lisääntyessä haittavaikutukset tulevat todennäköisesti olemaan hallitsevia monissa Euroopan osissa (6). Imidlertid vil det på lengre sikt og med flere ekstreme utslag, være virkninger av skadelig art som sannsynligvis vil dominere i mange deler av Europa (6). Vähemmän jäätikkömassaa Vähemmän ikiroutaa vuorilla Suurempi kivivyöryvaara Høy temperaturstigning Mindre isbre-masse Mindre permafrost i fjellområder Større risiko for steinras Forflytning oppover i høyden Kasvien ja eläinten siirtyminen Større flomrisiko i kystområder for planter og dyr Mindre skiturisme om vinteren50° Rannikon tulvien suurempi riski Økt risiko for jorderosjon Høy risiko for at arter dør ut Keski- ja Itä-Eurooppa Lisää äärilämpötiloja Det sentrale og østlige Europa Flere ekstremtemperaturer Mindre nedbør om sommeren Flere flommer i elver om vinteren Lisääntyvä kasviplanktonin Økt skogbrannfare Lavere skogstabilitet av planteplankton Vuotuisen sademäärän väheneminen Flere skogbranner Mindre vannkraft Flere dødsfall på grunn av hetebølger Vähemmän kesämatkailua veden kysyntä Suurempi aavikoitumisriski Vähemmän energiaa vesivoimalla Mindre sommerturisme Høyere risiko for tap av biologisk mangfold Større risiko for ørkendannelse Jokien vuosivirtaaman väheneminen Enemmän metsäpaloja Alenevat satomäärät Tilbakegang i den årlige vannstanden i elver Økt etterspørsel etter vann i landbruket Lisääntyvät helleaaltojen aiheuttamat kuolemat g Det europeiske miljøbyrå, EEA, Joint Research Centre, JRC (EUs Felles g Vuoristoalueilla on huomattavia haasteita kuten lumipeitteen väheneminen, mahdolliset kielteiset vaikutukset talvimatkailuun sekä laajamittainen lajien häviäminen. Fjellområder står overfor betydelige utfordringer, inkludert redusert snødekke, potensielle negative virkninger for vinterturisme og omfattende tap av arter. Lisäksi ikiroudan heikkeneminen vuoristoalueilla voi aiheuttaa ongelmia infrastruktuurille jos tiet ja sillat eivät selviä siitä. I tillegg kan tilbakegang av permafrost i fjellområder skape infrastruktur-relaterte problemer ettersom veier og broer kan bli vanskelige eller umulige å bruke. Jo nyt suurin osa jäätiköistä Euroopan vuorilla on vetäytymässä, mikä vaikuttaa myös vesihuoltoon alajuoksulla sijaitsevilla alueilla (21). Allerede nå er det store flertallet av isbreer i europeiske fjellområder i tilbakegang – forskningssenter), Verdens Helseorganisasjon, WHO ( Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan merkittäviä vaikutuksia ekosysteemeihin, vesivaroihin ja ihmisten terveyteen Beregninger viser at klimaendringer vil ha store virkninger på økosystemer, vannressurser og menneskelig helse Lisäksi merkittävä mahdollinen ilmastonmuutoksen vaikutus yhdessä maankäytön muutosten ja vesihuollon käytäntöjen kanssa on veden kiertokulun kiihtyminen, mikä johtuu muutoksista lämpötilassa, sademäärässä, jäätiköissä ja lumipeitteessä. En ytterligere vesentlig potensiell virkning av klimaendringer, i kombinasjon med endringer i arealbruk og vannforvaltningspraksis, er intensivering av den hydrologiske syklus – på grunn av endringer i temperatur, nedbør, isbreer og snødekke. Yleisesti ottaen jokien vuosittaiset virtaamat kasvavat pohjoisessa ja vähenevät etelässä ja tämän trendin ennustetaan voimistuvan tulevan ilmaston lämpenemisen johdosta. Generelt øker den årlige vannføringen i elveløp i nord og minsker i sør, en tendens som beregnes å forsterke seg med fremtidig global oppvarming. Myös suuria kausiluonteisia muutoksia ennustetaan eli vähemmän virtaamaa kesällä ja enemmän talvella. Store endringer i sesonger forutsis også av beregningene, med lavere vannføring i elver om somrene og større vannføring i de samme elver om vintrene. Tämän seurauksena kuivuuden ja vesistressin odotetaan kasvavan, erityisesti Etelä-Euroopassa ja erityisesti kesällä. Følgelig forventes tørke og vannbelastning å øke, særlig i Sør-Europa og særlig om sommeren. Tulvia arvioidaan esiintyvän useammin monilla vesistöalueilla, etenkin talvella ja keväällä, vaikkakin arviot muutoksista tulvien esiintymistiheydessä ja laajuudessa ovat edelleen epävarmoja. Flomhendelser beregnes å inntreffe oftere i mange nedbørsfelt, særlig om vinteren og om våren, selv om anslag over endringer i flomhyppighet og -omfang fortsatt er usikre. Ilmastonmuutoksella ennustetaan olevan merkittävä rooli luonnon monimuotoisuuden vähenemisessä ja se vaarantaa ekosysteemien toimintoja. Beregninger viser at klimaendringer vil spille en betydelig rolle når det gjelder tap av biologisk mangfold, og at økosystemfunksjoner settes i fare. Muuttuvien ilmasto-olosuhteiden takia on esimerkiksi havaittu useiden eurooppalaisten kasvilajien leviävän pohjoiseen ja korkeammalle. Klimaforhold i endring er årsak til, for eksempel, den observerte nordover- og høydeforflytning i utbredelsen av mange europeiske plantearter. Selviytyäkseen lajien ennustetaan joutuvan siirtymään useita satoja kilometrejä pohjoiseen 21. vuosisadan kuluessa mikä ei aina ole mahdollista. Disse beregnes å måtte forflytte seg flere hundre kilometer nordover i løpet av det 21. århundre for å overleve – hvilket ikke alltid vil være mulig. Ilmastonmuutoksen nopeus ja siihen yhdistettynä teistä sekä muun infrastruktuurin muodostamista esteistä johtuva elinympäristöjen pirstoutuminen ovat omiaan haittaamaan monien kasvi- ja eläinlajien muuttoa. Tämä saattaa johtaa lajikoostumuksen muuttumiseen ja Euroopan luonnon monimuotoisuuden jatkuvaan vähenemiseen. En kombinasjon av takten på klimaendringer og habitatfragmentering, hvilket forårsakes av hindre som veier og annen infrastruktur, vil sannsynligvis vanskeliggjøre forflytningen til mange plante- og dyrearter, og kan føre til endringer i artssammensetninger og et kontinuerlig forfall i europeisk biologisk mangfold. Vaikka tiedot ilmastonmuutoksen vaikutuksista maaperään ja siihen liittyvistä takaisinkytkennöistä ovat hyvin rajallisia, muutokset maaperän bio-fysikaalisessa luonteessa ovat todennäköisiä johtuen ennustetusta lämpötilan noususta, muuttuvasta sateen intensiteetistä ja ankarammista kuivuuskausista. Mens informasjon om virkningene av klimaendringer på jord og diverse relaterte tilbakekoblinger er svært begrenset, er endringer i jordas biofysiske natur sannsynlig, på grunn av beregnet temperaturstigning, endret nedbørsintensitet og -hyppighet og strengere tørke. Tällaiset muutokset voivat johtaa maaperän orgaanisen hiilen määrän laskuun ja CO Slike endringer kan føre til en nedgang i organiske karbonlagre i jorda – og en betydelig økning i CO -päästöjen huomattavaan lisääntymiseen. -utslipp. I henhold til beregninger vil Ennustettu sademäärän ja intensiteetin vaihtelu on todennäköinen ja se tekee maaperän alttiimmaksi eroosiolle. 2 det sannsynligvis bli økt variasjon i nedbørsmønstre og -intensitet, hvilket vil gjøre jorda mer mottakelig for erosjon. Ennusteet osoittavat kesäaikaisen maaperän kosteuden merkittävää vähentymistä Välimeren alueella ja Beregninger viser betydelige reduksjoner i jordfuktighet om somrene i 6 lisääntymistä Koillis-Euroopassa ( Tidspunkter for sesongbetonte hendelser, fenologi, for planter og i livssyklusen til dyregrupper – både terrestriske og marine – forandrer seg med klimaendringer (6). Muutoksia vuodenajoittaisissa tapahtumissa, kukintapäivämäärissä ja maatalouden kasvukaudessa on havaittu ja ennustettu. Videre kan langvarige tørkeperioder forårsaket av klimaendringer bidra til jordforringelse og øke risikoen for ørkendannelse i deler av Middelhavsområdet og Øst-Europa. Se suosii uusia lajeja, jotka eivät aiemmin olleet soveltuvia. innvirkninger på virksomheten i landbruket (G Ilmastonmuutoksen on ennustettu myös lisäävän terveysriskejä esimerkiksi helleaaltojen ja säähän liittyvien vaivojen takia (katso lisätietoja luvussa 5). Klimaendringer forutsis også, i henhold til beregninger, å føre til økt helsefare på grunn av eksempelvis hetebølger og vær-relaterte lidelser (se Kapittel 5 for flere detaljer). Tämä korostaa valmistautumisen, tietoisuuden lisäämisen ja sopeutumisen tarvetta (22). Dette understreker behovet for beredskap, økt bevissthet om problematikken og tilpasningstiltak (22). Aiheutuvat riskit ovat erittäin riippuvaisia ihmisten käyttäytymisestä ja terveydenhuollon palvelujen laadusta. De relaterte risikoer avhenger i stor grad av menneskelig atferd og kvaliteten på helsetjenestene. Lisäksi tartunnanvälittäjien levittämiä tauteja sekä vesi- ja ravintovälitteisten tautien epidemioita voi esiintyä yleisemmin lämpötilojen noustessa ja ääri-ilmiöiden esiintyessä useammin (6). Videre kan et antall vektorbårne sykdommer så vel som noen vann- og matbårne sykdomsutbrudd bli hyppigere med høyere temperaturer og hyppigere ekstremhendelser (6). Joissain osissa Eurooppaa voi syntyä jonkin verran terveyshyötyjä kuten kylmän aiheuttamien kuolemantapauksien väheneminen. I deler av Europa kan det bli noen helsefordeler, inkluderte færre dødsfall forårsaket av kulde. On kuitenkin odotettavissa, että kohoavan lämpötilan haitalliset vaikutukset ylittävät hyödyt (6). Det forventes imidlertid at fordelene vil mer enn oppveies av de negative virkningene av temperaturstigninger (6). Ilmaston muutosten odotetaan vaikuttavan myös vesiekosysteemeihin. På liknende måte forventes klimaendringer å påvirke akvatiske økosystemer. Pintaveden lämpenemisellä voi olla useita vaikutuksia veden laatuun ja siten veden käyttöön. Oppvarming av overflatevann kan ha flere virkninger på vannkvalitet, og derved på menneskelig bruk. Näitä ovat muun muassa suurempi todennäköisyys leväkukintojen esiintymiselle ja makean veden lajien siirtyminen pohjoiseen samoin kuin fenologiset muutokset. Disse omfatter en større sannsynlighet for omfattende oppblomstring av algevekst og forflytning av ferskvannsarter nordover, så vel som endringer i fenologi. Myös meren ekosysteemien sisällä ilmastonmuutokset vaikuttavat todennäköisesti planktonin ja kalojen maantieteelliseen jakaumaan, esimerkkinä kasviplanktonin kevätkukinnan muuttunut ajankohta, mikä lisää paineita kalakannoille ja niihin liittyvälle taloudelliselle toiminnalle. Videre vil klimaendringer sannsynligvis påvirke den geografiske spredning av plankton og fisk, for eksempel ved endringer i tidspunktet for den vårlige planteplanktonoppblomstring, og derved føre til ytterligere belastning på fiskebestander og på relaterte økonomiske aktiviteter. Tulvariskille alttiina oleva väestö, vahingot ja sopeutumiskustannukset sekä ilman sopeutusta että sopeuttamistoimilla (EU-27) Folk som risikerer å bli ramet av flom – (tallene angir antall tusen), skade- og tilpasningskostnader for de 27 EU-landene, med tilpasningstiltak og uten tilpasningstiltak Sopeutumis- kustannukset (Miljardia euroa/vuosi) (Gjenværende) skadekostnader Vaikka Euroopan ja koko maailman päästöjen vähentäminen ja hillintä tulevina vuosikymmeninä osoittautuisikin menestyksekkääksi, sopeutumistoimia kuitenkin edelleen tarvitaan käsiteltäessä ilmastonmuutoksen väistämättömiä vaikutuksia. Folk som risikerer å bli ramet av flom (tusen/år) ak ak ak ak ak ak ak ak t t t t lt lt lt lt i i il i i il il il t t t t t t t t gs g gs gs gs g gs gs s s "Sopeutumisella" tarkoitetaan luonnon ja ihmisen järjestelmien mukauttamista tapahtuvaan tai odotettuun ilmastonmuutokseen tai sen vaikutuksiin niin että haitat lievenevät ja suotuisia mahdollisuuksia käytetään hyväksi (23). Selv om europeiske og globale utslippsreduksjoner og skadebegrensningsinnsats i løpet av de kommende tiår skulle vise seg å bli vellykkede, vil tilpasningstiltak likevel forbli nødvendige for å hanskes med de uunngåelige utslagene av klimaendringer. ”Tilpasning” defineres som justeringen av naturlige og menneskelige systemer til faktiske eller forventede klimaendringer eller deres virkninger med det formål å moderere skade eller utnytte fordelaktige muligheter (23). EEA, Ilman ja ilmastonmuutoksen teemakeskus h) ( i ). Det europeiske miljøbyrå, EEA, De europeiske emnesentra (ETC Erityisesti vanhukset ja pienituloiset taloudet ovat muita herkempiä. Luftforurensning og klimaendringer ( Monia sopeutumisaloitteita ei myöskään tulisi tehdä erillisinä toimina vaan upotettuina laajempiin sektorikohtaisiin riskien vähentämistoimiin, mukaan lukien vesiresurssien hallinta ja rannikon suojelustrategiat. Generelt er land klare over behovet for å tilpasse seg klimaendringer, og 11 EU-land hadde vedtatt en nasjonal tilpasningsstrategi innen EU:n valkoinen kirja sopeutumisesta (24) on ensimmäinen askel kohti sopeutumisstrategiaa, jolla vähennetään haavoittuvuutta ilmaston muutoksen vaikutuksille ja joka täydentää kansallisen, alueellisen ja jopa paikallisen tason toimia. Disse må reflektere i hvilken grad sårbarhet mot klimaendringer arter seg ulikt i forskjellige geografiske områder og økonomiske sektorer og bransjer, så vel som på tvers av sosiale grupper – eksempelvis er de eldre og husholdninger med lav inntekt begge grupper som er mer sårbare enn andre. Tärkeä tavoite on sopeutumisen yhdentäminen ympäristö- ja sektorikohtaisen politiikan alueilla kuten vesi, luonto ja luonnon monimuotoisuus sekä luonnonvarojen käyttö. Videre er det mange tilpasningsinitiativer som ikke bør igangsettes som enkeltstående tiltak, men som bør integreres i bredere sektor- eller bransjevise risikoreduksjonstiltak, inkludert vannressursforvaltning og kystforsvarsstrategier. Sopeutumisen kustannukset Euroopassa voivat olla hyvinkin suuret ja voivat nousta miljardeihin euroihin vuosittain keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. 24) et første skritt mot en tilpasningsstrategi for å redusere sårbarhet mot virkningene av klimaendringer. Kustannusten ja hyötyjen taloudellisessa arvioinnissa on kuitenkin runsaasti epävarmuutta. Den er et supplement til tiltak på nasjonale, regionale og til og med lokale nivåer. Hyötyjen ja kustannusten taloudelliset arviot viittaavat sittenkin siihen, että oikea-aikaiset toimet ovat talouden, yhteiskunnan ja ympäristön kannalta järkeviä, sillä ne voivat vähentää mahdollisia vahinkoja huomattavasti ja tuottaa moninkertaisesti verrattuna siihen, ettei tehdä mitään. Integrering av tilpasning i politisk regelverk for miljø og sektorer – som relatert til vann, natur og biologisk mangfold, samt ressurseffektivitet – er et viktig mål. Yleisesti ottaen maat ovat tietoisia tarpeesta sopeutua ilmastonmuutokseen ja kevääseen 2010 mennessä 11 EU-maata oli Imidlertid erkjennes det i EUs Hvitebok om Tilpasning at begrenset kunnskap er en sentral sperre og det etterspørres en sterkere EU:n sopeutumisen valkoisessa kirjassa todetaan kuitenkin, että rajallinen tiedon määrä on keskeinen este ja vaaditaan vahvempaa tietopohjaa. Kostnadene for tilpasning i Europa kan bli store – og kan komme opp i milliarder av euro per år på mellomlang og lang sikt. Tietoon liittyviin puutteisiin tarttumiseksi on suunnitteilla perustaa Ilmastonmuutoksen vaikutuksia, siitä aiheutuvaa haavoittuvuutta ja siihen sopeutumista koskeva eurooppalainen tietopalvelu. Imidlertid er økonomiske vurderinger av kostnader og gevinster gjenstand for betydelig usikkerhet. Tavoitteena on mahdollistaa ja kannustaa jakamaan tietoa ja hyviä sopeutumiskäytäntöjä kaikkien osapuolten kesken. Uansett har vurderinger av mulige tilpasningstiltak antydet at betimelige tilpasningstiltak er økonomisk, sosialt og miljømessig gunstig, ettersom de kan redusere potensielle skader i svært betydelig grad og kan betale seg mange-dobbelt i forhold til uvirksomhet. Ilmastonmuutos l ma st on muutos og andre langlivede klimagasser ( kunnskapsbase. 10 miljardilla eurolla sekä kansanterveydelle ja ekosysteemeille Dette omfatter samlet kostnadsreduksjon for kontroll av luftforurensende utslipp i størrelsesorden EUR 10 milliarder per år, og en reduksjon i skader på Vastaaminen ilmastonmuutokseen vaikuttaa myös muihin ympäristöhaasteisiin Respons på klimaendringer påvirker også andre miljøutfordringer Erityisen merkittävää on aiheutuvien vahinkojen väheneminen ( Slike reduksjoner er særlig merkbare folkehelse og økosystemer ( Ilmastonmuutos on seuraus yhdestä suurimmista markkinahäiriöistä mitä maailma on nähnyt (25). Klimaendringer er resultat av en av de største markedsfiaskoer verden har vært vitne til (25). Se on läheisesti sidoksissa muihin ympäristökysymyksiin sekä laajemmin yhteiskunnalliseen ja taloudelliseen kehitykseen. Temaet er nært forbundet med andre miljøproblemer så vel som bredere sosiale og økonomiske utviklingsprosesser. Ilmastonmuutokseen voidaan vastata vaikutuksia hillitsemällä tai sopeutumalla ilman että sitä hoidetaan erillisenä tapahtumana koska ratkaisut epäilemättä vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti muihin ympäristöongelmiin (katso luku 6). Responser til klimaendringer, ved skadebegrensning av eller tilpasning til virkninger av disse, kan og bør følgelig ikke foretas isolert – ettersom responser utvilsomt direkte eller indirekte vil påvirke andre miljøproblemer (se Kapittel 6). Lisäksi noen ja muiden aerosolien – kuten "musta hiili" eli hiilen aerosolit fossiilisten polttoaineiden ja biomassan poltosta – päästöjen vähentämisestä voi olla huomattavaa hyötyä sekä ilmanlaadun parantamisessa että lämmittävän vaikutuksen rajoittamisessa. Videre kan reduksjon av utslipp av sot og andre aerosoler – som karbonholdige aerosoler fra brenning av fossile brensler og brenning av biomasse – ha betydelige fordeler både når det gjelder forbedret luftkvalitet og når det gjelder å begrense den relaterte oppvarmingseffekt. Euroopassa päästetty musta hiili lisää hiilen kertymistä lumen ja jään pintaan arktisella alueella, mikä voi nopeuttaa jäätiköiden sulamista ja pahentaa ilmastonmuutoksen vaikutuksia. Karbonholdige aerosoler som slippes ut i Europa bidrar til karbon-nedfall eller sot på is og snø i det arktiske området, hvilket kan akselerere issmeltingen og forverre virkninger av klimaendringer. Muilla sektoreilla ilmastonmuutoksen torjumisen ja muihin ympäristöhaasteisiin vastaamisen keskinäisten hyötyjen varmistaminen ei ehkä kuitenkaan ole yhtä yksinkertaista. I andre områder kan det imidlertid være mer komplisert å sikre fellesfordeler gjennom å hanskes med klimaendringer og å respondere på andre miljøutfordringer. Synergia sopeutumisen ja hillitsemisen toimenpiteiden kesken on mahdollista (esimerkiksi maan ja meren hallinnassa) ja sopeutuminen voi auttaa lisäämään vastustuskykyä muita ympäristöhaasteita vastaan. Synergier mellom tilpasnings- og skadebegrensningstiltak er mulige (for eksempel i areal- og havforvaltningssammenheng) og tilpasning kan bidra til å øke motstandsdyktighet mot andre miljøutfordringer. Samaan aikaan "pahaa sopeutumista" on vältettävä kuten toimenpiteitä, jotka ovat joko suhteettomia, eivät ole kustannustehokkaita tai ovat ristiriidassa muiden tavoitteiden saavuttamisen kanssa pitkällä aikavälillä (esimerkiksi keinolumen teko tai ilmastointi suhteessa hillitsemistavoitteisiin) (21). Imidlertid bør ”mistilpasning” unngås; med dette menes tiltak som ikke står i forhold til problemet, som ikke er kostnadseffektive eller som er i konflikt med andre miljøpolitiske langsiktige målsetninger (som for eksempel produksjon av kunstig snø eller luftkondisjonering i forhold til skadebegrensningsmål) (21). Esimerkiksi uusiutuvan energian eri tyyppien laajan käyttöönoton ja Euroopan ympäristön parantamisen välillä voi olla tilanteita, joissa hyötyjä toisaalla vähentävät haitat toisaalla. Det kan, for eksempel, være vekselvirkninger mellom storskalaspredning og installasjon av forskjellige typer fornybar energi og forbedring av Europas miljø. Esimerkkejä tästä ovat vesivoiman ja vesipuitedirektiivin tavoitteiden vuorovaikutus (29), bioenergian tuotannon epäsuorat vaikutukset maankäyttöön, jotka Eksempler på dette inkluderer samspillet mellom vannkraftproduksjon og målsettingene for EUs rammedirektiv for vann (29), de indirekte virkninger på arealbruk av bioenergiproduksjon, som vesentlig kan redusere eller eliminere karbonytelser (30), og den forsiktige plassering av vindturbiner Monet ilmastonmuutoksen hillitsemistoimet tuottavat lisähyötyjä kuten fossiilisten polttoaineiden käytön aiheuttamien ilman epäpuhtauksien päästöjen vähentymistä. Mange skadebegrensningstiltak mot klimaendringskonsekvenser vil gi miljømessige ekstrafordeler, inkludert reduksjoner i utslipp av luftforurensning fra forbrenning av fossile brensler. Vastaavasti ilmastonmuutospolitiikkaan liittyvän ilman epäpuhtauksien päästöjen vähentämisen odotetaan myös vähentävän painetta julkista terveydenhuoltoa ja ekosysteemejä kohtaan esimerkiksi vähentyneen kaupunki-ilman pilaantumisen tai alenneen happamoitumistason kautta (6). Reduserte utslipp av luftforurensning relatert til klimaendringspolitikk forventes også å føre til et fall i belastningen på offentlige helsetjenester og økosystemer, for eksempel gjennom mindre luftforurensning i byer og tettsteder eller reduserte forsuringsnivåer (6). Ilmastonmuutostoimet alentavat jo niitä ilman saastumisen vähentämisen kokonaiskustannuksia, jotka aiheutuvat kun pyritään saavuttamaan EU:n ilman pilaantumista koskevan teemakohtaisen strategian tavoitteet (26). 26 målsettingene i EUs ”Tematiske strategi om luftforurensning” ( On esitetty, että ilman saastumisen ilmastonmuutosvaikutusten sisällyttäminen ilmanlaatustrategioihin tuottaisi merkittäviä tehokkuusetuja vähentämällä kohteena olevien hiilidioksidin ja muiden pitkäaikaisten kasvihuonekaasujen lisäksi hiukkasia ja otsonia muodostavia yhdisteitä (27). Det er blitt foreslått at å inkludere virkninger av luftforurensning på klimaendringer i luftkvalitetsstrategier vil gi betydelig Monimuotoisuuden häviäminen heikentää luontopääomaa ja ekosysteemipalveluja Tap av biologisk mangfold forringer naturkapital og økosystemtjenester "Luonnon monimuotoisuus" eli "biodiversiteetti" sisältää kaikki elävät organismit ilmakehässä, maalla ja vedessä. “Biologisk mangfold” omfatter alle levende organismer som finnes i atmosfæren, på land og i vann. Maaperän pienimmästä bakteerista meren suurimpaan nisäkkääseen on jokaisella lajilla rooli, ja ne tuottavat "elämän kudoksen", josta olemme riippuvaisia (1). Alle arter har en rolle og er med på å levere den ”livets vevnad” som vi er avhengige av: fra den minste bakterie i jorda til det største pattedyr i havet (1). Biodiversiteetin neljä perusrakenneosaa ovat geenit, lajit, elinympäristöt De fire grunnleggende byggeklossene for biologisk mangfold er gener, Luonnon monimuotoisuuden säilyttäminen on siis olennaista ihmisen hyvinvoinnille ja luonnonvarojen kestävälle Bevaring av biologisk mangfold arter, habitater og økosystemer ( er således grunnleggende for menneskelig velferd og bærekraftig B turvaamiselle ( B vedlikehold av naturressurser ( Lisäksi se on läheisesti sidoksissa muihin ympäristökysymyksiin, kuten ilmastonmuutokseen sopeutumiseen ja ihmisten terveyden suojelemiseen. Videre er det tett sammenvevd med andre miljøproblemer, som tilpasning til klimaendringer eller beskyttelse av menneskelig helse. Euroopan biodiversiteettiin vaikuttaa voimakkaasti ihmisen toiminta kuten maa, metsä- ja kalatalous samoin kuin kaupungistuminen. Europas biologiske mangfold er sterkt påvirket av menneskelige aktiviteter, inkludert landbruk, skogbruk og fiske, så vel som urbanisering. Noin puolet Euroopan maa-alasta on maatalousmaata, metsistä useimpia hyödynnetään, ja kaupunkialueet ja infrastruktuuri pirstovat yhä enemmän luonnontilaisia alueita. Omtrent halvparten av Europas landareal er dyrket jord, det drives skogbruk i de fleste skogene og naturområder blir mer og mer oppsplittet av urbane områder og utvikling av infrastruktur. Meriympäristöön vaikuttavat vahvasti kestämättömän kalastuksen lisäksi myös muut toiminnot kuten öljyn ja kaasun poraus rannikon lähellä, hiekan ja soran otto, merenkulku ja rannikon läheiset tuulipuistot. Det marine miljø er også tungt påvirket, ikke bare av ikke-bærekraftig fiskeri, men også av andre aktiviteter, som offshore utvinning av olje og gass, sand- og grusutvinning, shipping og offshore vindmølleparker. Luonnonvarojen hyödyntäminen aiheuttaa yleensä häiriöitä ja muutoksia lajien ja elinympäristöjen monimuotoisuudessa. Forbruk av naturressurser fører typisk til forstyrrelser og endringer i mangfoldet av arter og habitater. Kuten on nähty Euroopan perinteisissä maatalousmaisemissa, tässä mielessä laajaperäiset maatalouskäytännöt ovat osaltaan olleet tuottamassa suurempaa lajien monimuotoisuutta alueellisella tasolla kuin mitä olisi ollut odotettavissa pelkässä luonnonympäristössä. I denne forstand har omfattende dyrkningsmønstre, som kan ses i Europas tradisjonelle kulturlandskaper, bidratt til et større artsmangfold ved regionalt nivå om det sammenlignes med hva som kunne forventes i strengt naturlige systemer. Liikakäyttö voi kuitenkin johtaa luonnon ekosysteemien heikentymiseen ja lopulta lajien sukupuuttoon. Overforbruk, derimot, kan føre til forringelse av naturlige økosystemer og til slutt til utryddelse av arter. Esimerkkejä tällaisista ekologisista takaisinkytkennöistä ovat liikakalastuksen aiheuttama kaupallisten kalakantojen romahdus, pölyttäjien väheneminen tehomaatalouden takia ja soiden ja kosteikkojen häviämisen aiheuttama vedensitomiskyvyn väheneminen ja tulvien lisääntyminen. Eksempler på slike økologiske tilbakekoplinger er sammenbruddet i kommersielle fiskebestander gjennom overfiske, nedgang i bestøvere på grunn av intensivt landbruk, og redusert vannretensjon og økt flomrisiko som resultat av ødeleggelse av myrområder. biologiseen monimuotoisuuteen joko suoraan esimerkiksi elinympäristöjen häviämisen ja luonnonvarojen ehtymisen tai välillisesti esimerkiksi pirstoutumisen, kuivatuksen, rehevöitymisen, happamoitumisen ja muun saastumisen kautta. Mer enn og utover å være et miljøvernproblem, er tap av biologisk mangfold nå blitt en vesentlig del av debatten om menneskelig velferd og vår livsstils bærekraft, inkludert forbruksmønstre. Luonnon monimuotoisuuden väheneminen voi siten johtaa "ekosysteemipalvelujen" heikentymiseen ja vähentää ihmisten hyvinvointia. Tap av biologisk mangfold kan således føre til forringelse av “økosystemtjenester” og undergrave menneskelig velferd. Euroopan tapahtumat ovat omiaan vaikuttamaan maankäyttöön ja luonnon monimuotoisuuteen ympäri maailmaa. Selv om Europas befolkning forventes å forbli omtrent stabil i løpet av de kommende tiår, forventes konsekvensene for biologisk mangfold ved økende global ressursetterspørsel etter mat, fibre, energi og vann, så vel som ressursutarming grunnet livsstilsendringer, å fortsette å gi seg utslag (se Kapittel 7). Euroopan luonnonvarojen tarve ylittää jo sen oman tuotannon. Utviklingen i Europa vil sannsynligvis påvirke arealbruk og biologisk mangfold over hele kloden – etterspørsel etter naturressurser i Europa overstiger allerede egen produksjon. Haasteena onkin vähentää Euroopan globaaleja vaikutuksia ympäristöön ja säilyttää luonnon monimuotoisuus tasolla, jolla ekosysteemipalvelut, kestävä luonnonvarojen käyttö ja ihmisten hyvinvointi turvataan. Utfordringen er derfor å redusere Europas virkning på det globale miljø, mens det biologiske mangfold opprettholdes på et nivå som sikrer økosystemtjenester, bærekraftig bruk av naturressurser og menneskelig velferd. Euroopan tavoitteena on pysäyttää luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ylläpitää ekosysteemipalvelut Europas ambisjon er å stanse tap av biologisk mangfold og å opprettholde økosystemtjenester Esimerkiksi maaperä on ekosysteemien keskeinen osa, joka tukee monimuotoista organismien joukkoa ja pitää yllä monia säänteleviä ja ylläpitäviä palveluja. Jorda, for eksempel, er en kjernekomponent i økosystemer og understøtter et stort mangfold av organismer og leverer mange regulerende og støttende tjenester. Silti se on enimmilläänkin vain muutaman metrin paksuinen (ja usein huomattavasti ohuempi) ja sitä huonontavat eroosio, saasteet, tiivistyminen ja suolaantuminen (katso luku 6). Likevel er den bare, på det meste, noen få meter tykk (og ofte mye mindre) og er gjenstand for forringelse gjennom erosjon, forurensning, kompaktering eller jordpakking, og forsaltning (se Kapittel 6). Vaikka Euroopan asukasluku pysynee suurin piirtein vakaana tulevina vuosikymmeninä, odotetaan kuitenkin, että edelleen ilmenevät ne seuraukset biodiversiteetille, jotka aiheutuvat maailmanlaajuisesti lisääntyvästä ruoan, kuitujen, energian ja veden tarpeesta sekä elämäntapojen muutoksesta (katso luku 7). •Provianteringstjenester – ressurser som mennesker nyttiggjør seg direkte, som mat, fibre, vann, råmaterialer, medisiner Lisäksi maanpeitteen muuttaminen ja maankäytön tehostaminen sekä Euroopassa että muualla maailmassa voivat vaikuttaa kielteisesti •Støttetjenester – prosesser som indirekte muliggjør nyttiggjøring av naturressurser, som primærproduksjon, pollinering Tärkeimmät toimet on suunnattu valittuihin elinympäristöihin ja lajeihin Natura 2000-verkoston kautta, luonnon monimuotoisuuteen maaseudulla, meriympäristöön, tulokaslajeihin ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen (3). De viktigste tiltakene er blitt rettet mot utvalgte habitater og arter gjennom Natura 2000-nettverket, biologisk mangfold i det bredere landskap, det marine miljø, invaderende arter, og tilpasning til klimaendringer (3). Kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman väliarviointi vuosina 2006–2007 lisäsi luonnon monimuotoisuuden vähenemisen taloudellisen arvon painoarvoa, mikä johti aloitteeseen Ekosysteemien ja biodiversiteetin talousoppi (The Economics of Ecosystems and Biodiversity TEEB) (4) (katso luku 8). Den 6. midtveisrapporten til EUs miljøhandlingsplan, EAP, i 2006/2007 la økt vekt på økonomisk evaluering av tap av biologisk mangfold, og resulterte i TEEB-initiativet The Economics of Ecosystems and Biodiversity (”Økosystemenes og det biologiske mangfolds økonomi”) (4) (se Kapittel 8). On kuitenkin käynyt yhä selvemmäksi, ettei vuoden 2010 tavoitetta Det er imidlertid i stigende grad blitt klart at til tross for framgang på •Kulttuuripalvelut – edut, joita ihmiset saavat luonnonympäristöstä virkistys-, kulttuuri- ja henkisiin tarpeisiin •Kulturelle tjenester – fordeler og ytelser folk får fra naturen for fritidsaktiviteter, samt kulturelle og åndelige formål Näissä puitteissa luonnon monimuotoisuus on ympäristön perustavanlaatuinen pääoma. Innenfor denne rammen, er biologisk mangfold det grunnleggende miljøaktivum. Keskeisiä välineitä ovat EU:n lintu- ja luontodirektiivit ( a ). Kilde: FNs Tusenårsutredning “Millennium Ecosystem Assessment” (Vurdering av økosystemer ved tusenåret) (a). Luonto ja ja luonnon monimuotoisuus luonnon monimuotoisuus Natur o atur og biolo g biologisk m gisk man angfold gfo ld gjenopprette dem, mens EUs bidrag til å unngå tap av biologisk mangfold på i henhold til Paragraf 17 i EUs habitatdirektiv har nylig forbedret underlagsmaterialet, men bare for de habitater som er oppført på globalt nivå trappes opp” (9). Toinen poliittisten toimien päälinjaus on luonnon monimuotoisuuden sisällyttäminen liikenteen, energiantuotannon, maatalouden, metsätalouden ja kalatalouden sektorikohtaisiin politiikkoihin. Artsovervåking er begrepsmessig mer ukomplisert, men ressursintensivt og nødvendigvis svært selektivt. Tällä pyritään vähentämään näiden alojen suoria vaikutuksia sekä niiden aiheuttamia hajapaineita kuten pirstoutumista, happamoitumista, rehevöitymistä ja saastumista. Rundt 1 700 virveldyrarter, 90 000 som tar sikte på gunstig bevaringsstatus for utvalgte arter og Niittyjen ja laidunmaiden perhosten populaatiot ovat tähän ( insektarter og 30 000 karplanter er blitt registrert i Europa ( habitater. ) ( kuitenkin pienentyneet edelleen 50 prosentilla vuodesta 1990 viitaten toisaalta maatalouden tehostumiseen entisestään ja toisaalta peltojen viljelykäytöstä poistumiseen. ), som bygger på Natura 2000 og tilgrensende sektorvise og nasjonale initiativer. Yhteisellä maatalouspolitiikalla (YMP) on EU:n sektorikohtaisista puitteista vahvin vaikutus tässä suhteessa. Disse tallene inkluderer ikke engang flertallet av de marine arter, eller bakterier, mikrober og jordlevende invertebrater. Vastuu metsäpolitiikasta on ensisijaisesti jäsenvaltioilla toissijaisuusperiaatteen mukaisesti. Tilleggsmateriale for utvalgte, prioriterte arter gis av rapportering i henhold til Paragraf 17 i EUs habitatdirektiv. Kalastuksesta on tehty ehdotuksia yhdentää ympäristönäkökohdat yhteiseen kalastuspolitiikkaan. Den andre hovedretningen for strategisk og miljøpolitisk handling er å integrere fokus på biologisk mangfold i sektororienterte retningslinjer for transport, energiproduksjon, landbruk, skogbruk og fiskeri. Muita keskeisiä monialaisia politiikan kehyksiä ovat maaperänsuojelun teemakohtainen strategia kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman Dette er med sikte på å redusere de direkte virkninger fra disse sektorene, så vel som de diffuse former for belastning som de forårsaker, som oppsplitting, forsuring, eutrofiering og forurensning. Kaikki yleiset linnut (136)Yleiset peltolinnut (36) Alle vanlige fugler i kulturlandskap (36)Alle vanlige skogsfugler (29) Yleiset metsälinnut (29) b Rapportering b), SEBI-indikator 01 ( c ). Euroopan yhteisössä tärkeinä pidettyjen lajien (ylhäällä) ja elinympäristöjen (alhaalla) suojelun taso vuonna 2008 Bevaringsstatus for arter (øverst) og habitater (nederst) av interesse for fellesskapet i 2008 Sammakkoeläimet (152) Amfibiske arter (152) Ei-putkilokasvit (92) Ikke-karplanter (92) gått ned med ytterligere 50 % siden 1990, hvilket indikerer virkningen av intensiveringen av landbruket på den ene side og av nedlagte bruk på den andre side. Epäsuotuisa — riittämätön Ugunstig — utilstrekkelig Ei tiedossa Ukjent Epäsuotuisa — huono Ugunstig — dårlig Makean veden elinympäristöt (84) Ferskvannshabitater (84) C kosteikko (2 %) ja keinotekoinen eli rakennettu alue (4 %) ( Ugunstig — utilstrekkelig Maanpeitteen Ugunstig — dårlig Epäsuotuisa — riittämätön T allene i parentes indikerer antall vurderinger for h verst gruppe. Epäsuotuisa — huono muutostrendi jaksolla 2000–2006 on melko samanlainen kuin 1990–2000, mutta vuotuinen muutos oli edellisellä jaksolla pienempi eli -0,2 % ja Det europeiske miljøbyrå, EEA, De europeiske emnesentra, ETC, Maanpeitteen nettomuutos Euroopassa vuosina 2000–2006; kokonaispinta-alan muutos hehtaareina (vasemmalla) ja prosentuaalinen muutos (oikealla) Netto endringer i arealdeke 2000–2006 i Europa – (venstre) total arealendring i hektar og (høyre) endring i prosent Nettomuutos maapeite (% Alkuperäisestä vuonna 2000) Netto endringer i arealdekke 2000–2006 i Europa (total arealendring i hektar) Nettomuutos maapeite 2000-2006(hehtaareina) Netto endringer i arealdekke 2000–2006 (endring i prosent) Maaperän orgaaninen aines on merkittävä terrestriaalinen hiilinielu ja siten tärkeä ilmastonmuutoksen hillinnässä. Generelt har det skjedd en ekspansjon av byer og tettbygde områder på bekostning av alle andre typer arealdekke, med unntak av skoger og vannmasser. Siten maaperän hiilen vähenemistä tapahtuu silloin, kun näitä järjestelmiä muunnetaan. Näiden luontotyyppien vähenemiseen liittyy myös alentunut veden pidätyskyky, tulva- ja eroosioriskin kasvu sekä virkistyskäytön vähentynyt houkuttelevuus. Urbanisering og ekspanderende transportnett splitter opp habitater og gjør derved dyre- og plantebestander mer sårbare for lokal utryddelse på grunn av hindringer i migrasjon og spredning. Osittain luonnonvarainen kasvillisuus Beitemark og blandet landskap Avoimet kankaat ja kalliomaat Halvnaturlig vegetasjon Tiedot kattavat kaikki 32 EEA -maata (paitsi Kreikka ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä 6 EEA -yhteistyömaata. Datadekning er for alle de 32 medlemslandene i Det europeiske miljøbyrået – med unntak av Hellas og Storbritannia – og de 6 samarbeidslandene til Det europeiske miljøbyrået. EEA, Maankäytön ja paikkatiedon teemakeskus De europeiske emnesentra, ETC, Arealbruk og arealinformasjon ( Metsät ovat ratkaisevan tärkeitä luonnon monimuotoisuudelle ja ekosysteemipalvelujen tarjonnalle. Endringer i arealbruk er pådriver for tap av biologisk mangfold og forringelse av jordfunksjoner Ne tarjoavat elinympäristöjä kasvi- ja eläinkunnalle, suojelevat maaperää eroosiolta ja tulvilta, sitovat hiiltä, säätelevät ilmastoa ja niillä on suuri virkistys- ja kulttuuriarvo. De viktigste typer arealdekke i Europa er skog, 35 %, dyrkbar jord, 25 %, beitemark, 17 %, halvnaturlig vegetasjon, 8 %, vannmasser, Euroopan metsäpinta-alasta katsotaan tällä hetkellä vain viiden prosentin olevan suojassa ihmisen vaikutukselta (D). Skog er den mest utbredte naturlige vegetasjon i Europa, men de gjenværende skoger i Europa er lang fra uforstyrrede (D). EU:ssa suurimmat vanhojen metsien alueet löytyvät Bulgariasta ja Romaniasta (28). De fleste blir tungt utnyttet. Vanhojen metsien väheneminen yhdessä metsien lisääntyneen pirstoutumisen kanssa selittää osittain monen Euroopassa tärkeänä pidetyn metsälajin suojelun jatkuvaa heikkoa tasoa. Utnyttet skog mangler typisk større mengder døde trær og gamle trær som habitat for arter, og de har ofte en høy andel ikke-hjemmehørende tresorter (for eksempel douglasgran). Koska todellinen lajin sukupuuttoon kuoleminen saattaa tapahtua kauan sen aiheuttaneen elinympäristöjen pirstoutumisen jälkeen, edessämme on "ekologinen velka" – noin tuhannen vanhojen boreaalisten metsien lajin on arvioitu olevan vakavassa vaarassa kuolla sukupuuttoon pitkällä aikavälillä (29). En andel på 10 % gammelskog har vært foreslått som et minimum for å opprettholde levedyktige bestander av de viktigste skogsartene (27). Metsätalouden intensiteetti. Nettokorjuuaste vuonna 2005 Grad av intensitet i skogbruket – Netto uttaksgrad i 2005 2000Vuosittaiset hakkuut 1990Netto årlig tilvekst Käyttöaste (vuotuinen hakkuu prosentteina vuotuisesta kasvusta) vuonna 2005 Utnyttelsesgrad (årlig hogst uttrykt som prosent av årlig tilvekst) i 2005 Positiivista on se, että nykyinen koko puunkorjuu jää selvästi alle vuotuisen kasvun ja metsien kokonaispinta-ala kasvaa. Ikke rapportert kombinert med oppsplitting av gjenværende skogbestander, forklarer delvis den fortsatt ugunstige bevaringsstatus for mange skogsarter av europeisk interesse. Tätä tukevat sekä sosioekonominen kehitys että metsänhoitoa parantavat kansalliset aloitteet, joita koordinoidaan 46 maan ja EU:n ministeritason yhteistyöfoorumissa nimeltä "Forest Europe" (30). Siden arter faktisk kan dø ut lenge etter habitatsoppsplittelsen som forårsaker utslettelse, står vi overfor en ”økologisk gjeld” – rundt 1 000 boreale gammelskogsarter er blitt fastsatt som alvorlig utrydningstruet på lang sikt (29). Metsänhoidolla ei vain pyritä turvaamaan puutavaran tuottoa vaan se ottaa huomioon useita metsän toimintoja. På pluss-siden forblir det nåværende totale uttak av tømmer godt under den årlige gjenvekst og totale økninger i skogsområder. Siten se toimii kehikkona luonnon monimuotoisuuden säilyttämiselle ja metsien ekosysteemipalvelujen ylläpidolle. Skogsforvaltning er ikke bare rettet mot å sikre uttak av tømmer, men tar et bredt spekter av skogsfunksjoner med i betraktning, og tjener således som et rammeverk for bevaring av biologisk mangfold og opprettholdelse av økosystemtjenester i skogen. Tästä huolimatta monet kysymykset ovat vielä ratkaisematta. Likevel gjenstår det mange temaer å ta opp. EU:n äskettäinen vihreä kirja (31) kohdistuu ilmastonmuutoksen vaikutuksiin metsien hoidossa ja suojelussa Euroopassa sekä seurannan, raportoinnin ja tiedonvaihdon kohentamiseen. En nyere EU-grønnbok (31) fokuserer på klimaendringers mulige implikasjoner for skogsforvaltning og vern av skog i Europa og på å forbedre overvåking, rapportering og kunnskapsdeling. Det er også bekymringer om fremtidig skogstilbud og -etterspørsel i de 27 EU-landene, gitt de planlagte økninger i bioenergiproduksjon (32). Luontoarvoiltaan arvokkaan (HNV) maatalousmaan arvioitu jakauma EU-27-maissa (E) Omtrentlig fordeling av kulturlandskap med prioriterte naturtyper (High Nature Value, HNV) i de Maanviljelyksen pinta-ala pienenee mutta viljely voimaperäistyy: runsaslajiset niityt ovat vähenemässä Kulturlandskap er i tilbakegang, men forvaltningen intensiveres: artsrike naturbeiteområder er i nedgang Ekosysteemipalvelujen käsite on luultavasti selkein maataloudessa. Begrepet økosystemtjenester er sannsynligvis mest opplagt for landbruket. Ensisijainen tavoite on ruuan tuottaminen, mutta viljelysmaa tarjoaa monia muita ekosysteemipalveluja. Det primære mål er matforsyning, men kulturlandskap leverer mange andre økosystemtjenester. Euroopan perinteiset maatalousmaisemat ovat merkittävä kulttuuriperintö, houkuttelevat matkailijoita ja tarjoavat ulkoilumahdollisuuksia. Europas tradisjonelle kulturlandskaper er en viktig kulturarv, trekker til seg turisme og gir muligheter for friluftsliv. Viljelymaan maaperällä on keskeinen rooli ravinteiden ja veden kiertokulussa. Jorda i kulturlandskaper spiller en sentral rolle i kretsløp for næringsstoffer og vann. Euroopan maataloudelle on ominaista kaksi kehityslinjaa: laajamittainen voimaperäistäminen joillakin alueilla ja maan jääminen pois viljelykäytöstä toisaalla. Europeisk landbruk karakteriseres av en todelt trend: storskala intensivering i noen regioner, og nedlegging av dyrket mark i andre. Voimaperäistämisellä pyritään satojen lisäämiseen ja se edellyttää investointeja koneisiin, salaojitukseen, lannoitteisiin ja torjunta-aineisiin. Intensivering tar sikte på høyere utbytte og fordrer investeringer i maskineri, drenering, gjødsling med mineralgjødsel og kjemiske plantevernmidler. Siihen on myös usein liittynyt yksinkertaistettu vuoroviljely. Det forbindes også ofte med forenklet vekselbruk. Jos sosiaalistaloudelliset ja biofysikaaliset olosuhteet eivät salli tätä, maatalous pysyy laajaperäisenä tai siitä luovutaan. Der sosioøkonomiske og biofysiske forhold ikke muliggjør dette, forblir landbruket ekstensivt eller gis opp. Tämän kehityksen taustalla on useiden tekijöiden yhdistelmä: teknologiset innovaatiot, poliittinen tuki ja kansainvälisten markkinoiden kehitys sekä ilmastonmuutos, väestönkehitys ja elintapojen muutokset. Denne utviklingen har vært drevet av en kombinasjon av faktorer, inkludert teknisk nyskapning, politisk støtte og internasjonal markedsutvikling, så vel som klimaendringer, demografiske tendenser og livsstilendringer. Maataloustuotannon keskittymisellä ja optimoinnilla on ollut merkittäviä vaikutuksia luonnon monimuotoisuuteen, mikä ilmenee maatalousympäristön lintujen ja perhosten lukumäärän vähenemisessä. Konsentrasjonen og optimaliseringen av landbruksproduksjon har hatt viktige konsekvenser for biologisk mangfold, hvilket tydelig går fram av den reduserte mengden fugler og sommerfugler i kulturlandskap. Luontoarvoiltaan arvokkaan (HNV) maatalousmaan arvioitu jakauma Euroopassa Omtrentlig fordeling av kulturlandskap med prioriterte naturtyper (High Nature Value, HNV) i Europa Valtaosa, noin 80 %, luontoarvoiltaan arvokkaasta (High Nature Value, HNV) Kulturlandskap med prioriterte naturtyper (HNV), % Loput 20 % on suojeltu maatalousmaasta ei kuulu suojelualueisiin ( Mesteparten av kulturlandskapet med prioriterte naturtyper (High Nature Value, ”høy naturverdi”, HNV), omtrent 80 %, er Tärkeät lintualueet Viktige fugleområder Ulkopuolella tiedot kattavuus lintu- ja luontodirektiiveillä. Utenfor datadekning EU:n luontodirektiivin mukaisia yhteisön tärkeinä pitämiä luontotyyppejä on 261 ja kuusikymmentäyksi niistä liittyy Overslaget er basert på arealdekkedata (CORINE, 2000) og sett med tillegsdata om biologisk mangfold med varierende basisår (cirka i henhold til EUs Habitat- og Fugledirektiver. maatalouteen, lähinnä laiduntamiseen ja niittoon ( til landbruksforvaltning, hovedsakelig beiting og slått ( -maatalousmaan arvioitua kattavuutta 1 km2 soluissa. Maanpeitetiedon tulkinnan virhemarginaalien takia näitä lukuja on parempi pitää esiintymisen todennäköisyyksinä kuin arvioina maanpeitteestä. ) indikerer at bevaringsstatus for disse til anslått dekke med kulturlandskap med HNV innen piksler på 1 km På grunn av feilmarginene i tolkningen av arealdekkedata, er det best å behandle disse tallene som sannsynligheter for forekomst heller enn arealdekkeoverslag. Varminta HNV–maatalousmaan esiintyminen on vaaleanpunaisilla, purppuraisilla ja oransseilla alueilla, koska niiden rajaukset perustuvat todellisiin luontotyyppien ja lajien tietoihin. Forekomst av kulturlandskap med prioriterte naturtyper (HNV) i de rosa, lilla og oransje områdene er sikrest, ettersom disse skildringene er basert på faktiske data om habitater og arter. osoittavat, että maatalouden elinympäristöjen suojelun taso on huonompi kuin muiden. h kulturlandskapshabitatene er mer ugunstig enn for alle andre. Edelleen suurin osa YMP -tuesta hyödyttää intensiivisimpiä tuotantoalueita h); SEBI-indikaattori 20 ( i ). Potensielt gunstige tiltak i henhold til forskriften om bygdeutvikling i ). Luonto ja ja luonnon monimuotoisuus luonnon monimuotoisuus ja viljelytapoja (36 Nedfall av eutrofierende og landbrukssystemene (36 Tukien irrottaminen tuotannosta (F Å frakople subsidier fra produksjon (F Epäpuhtauksien sekoitukseen tuo lisänsä rehevöittävien ja happamoittavien aineiden laskeuma, jossa on typen oksideja (NO ) og forsurende substanser, inkludert nitrogenoksid (NO Maatalouden tehostuminen aiheuttaa uhkia monimuotoisuudelle, ei vain viljelysmailla vaan myös monimuotoisuudelle viljelysmaiden maaperässä. Intensivering av landbruket truer ikke bare det biologiske mangfold på og over bakken i kulturlandskapet, men også det biologiske mangfold under bakken i kulturlandskapets jord. Lauhkealla vyöhykkeellä hehtaarin kokoisen niityn maaperän mikro-organismien kokonaispaino voi ylittää viisi tonnia – yhtä paljon kuin keskikokoinen elefantti painaa – ja usein ylittää maanpäällisen biomassan painon. Den totale vekta på mikroorganismer i jorda under en hektar med naturbeiteområde kan overstige 5 tonn – like tungt som en mellomstor elefant – og overgår ofte biomassen over bakken. Nämä eliöt ovat mukana useimmissa tärkeimmistä maaperän toiminnoista. Denne flora og fauna er involvert i de fleste av de sentrale jordfunksjoner. Maaperän suojelu on näin ollen merkittävä ympäristöhuolenaihe koska maaperän laadun huonontumisprosessit ovat yleisiä EU:ssa (katso luku 6). Jordbevaring er derfor en vesentlig miljøinteresse ettersom jordforringelsesprosesser er utbredt i EU-området (se Kapittel 6). Vuonna 2010 EEA-32 -maiden ekosysteemien alueesta 10 % on kuitenkin edelleen kriittisen kuorman ylittävän happaman laskeuman kohteena. I 2010 er imidlertid 10 % av det naturlige økosystemområdet i de 32 medlemslandene i Det europeiske miljøbyrået fortsatt gjenstand for sur nedbør i mengder og grad som overstiger kritisk belastningsgrense. Kun rikkipäästöt vähenevät, ovat maatalouden typpipäästöt nyt tärkein happamoittava tekijä ilmassa (39). Med nedgang i svovelutslipp, er nitrogenutslipp fra landbruket nå den viktigste forsurende komponenten i lufta vår (39). Lisääntyvä bioenergian tuotanto – esimerkiksi osana EU:n tavoitetta lisätä uusiutuvien energialähteiden osuutta liikenteessä kymmeneen prosenttiin vuoteen 2020 mennessä (37) – on myös lisännyt paineita maatalouden resursseja ja monimuotoisuutta kohtaan. Økt bioenergiproduksjon – for eksempel i sammenheng med EUs mål om å øke andelen fornybar energi som brukes i transport til 10 % innen 2020 (37) – har også skrudd opp belastningen på kulturlandskapssressurser og biologisk mangfold. Maan ottaminen tietyntyyppisten biopolttoainekasvien tuotantoon johtaa tehostuneeseen lannoitteiden ja torjunta-aineiden käyttöön, lisääntyneeseen saastekuormaan ja etenevään luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen. Omlegging av dyrket mark til visse typer avlinger som brukes til biologisk brennstoffsproduksjon fører til intensivering når det gjelder gjødsling og bruk av kjemiske plantevernmidler, økt forurensningsbelastning og ytterligere tap av biologisk mangfold. Paljon riippuu siitä, missä viljelymaan käyttötarkoituksen muuttamista tapahtuu ja missä määrin eurooppalainen tuotanto on mukana biopolttoainetavoitteen saavuttamisessa. Mye avhenger av hvor omleggingen skjer, og i hvilken grad europeisk produksjon bidrar til å nå målsettingen for biologisk brennstoff. Käytettävissä olevien tietojen mukaan suuntaus kohti maatalouden keskittymistä parhaiten tuottaville alueille sekä kohti etenevää voimaperäisyyden ja tuottavuuden kasvua todennäköisesti jatkuu edelleen (38). Det som er tilgjengelig av informasjon antyder at tendensen til at landbruk konsentreres i de mest produktive områdene, så vel som tendensene til ytterligere intensivering og større produktivitet, sannsynligvis vil fortsette (38). Makean veden vesistöjen fosfori on peräisin pääasiassa maatalouden valumista ja yhdyskuntajätevesien puhdistamojen päästöistä. Landbruket er også en viktig kilde til eutrofiering gjennom utslipp av overflødig nitrogen og fosfor. Nykyiset pitoisuudet ylittävät silti usein rehevöitymistä aiheuttavan vähimmäistason. Begge brukes som næringsstoffer. Joissakin vesistöissä pitoisuudet edellyttävät merkittäviä parannustoimenpiteitä vesipolitiikan puitedirektiivin (VPD) mukaisen hyvän tilan saavuttamiseksi. Næringsbalansen i landbruket har for mange EU-lands vedkommende blitt forbedret i løpet av de senere år, men mer enn 40 % av sensitive terrestriske økosystemområder og ferskvannsøkosystemområder er fortsatt utsatt for nedfall av nitrogen utover kritisk belastningsgrense. Maan käyttötarkoituksen muuttamisen ja hyväksikäytön suorien vaikutusten lisäksi luonnon monimuotoisuuteen vaikuttaa epäsuorasti ja kumulatiivisesti ihmisen toiminta kuten maatalous, teollisuus, jätteen synty ja liikenne etenkin ilman, maaperän ja veden pilaantumisen kautta. Terrestriske økosystemer og ferskvannsøkosystemer belastes fortsatt, til tross for redusert forurensning Maaperään tai pohja- ja pintaveteen päätyy monenlaisia epäpuhtauksia kuten liiat ravinteet, torjunta-aineet, mikrobit, teollisuuskemikaalit, metallit Bortsett fra de direkte virkningene av omlegging av dyrket mark og arealutnyttelse, forårsaker menneskelige aktiviteter som landbruk, Suurimmat haasteet vesipolitiikan puitedirektiivin (17) mukaisen hyvän tilan saavuttamisessa vuoteen 2015 mennessä tulevat olemaan monissa Euroopan vesistöissä todetun liiallisen ravinnepitoisuuden vähentäminen sekä kytkeytyneisyyden ja hydromorfologisten Fosfor i ferskvannssystemer stammer hovedsakelig fra avløp fra landbruket og utslipp fra kommunale kloakkrenseanlegg. Det har vært en betydelig nedgang i fosfatkonsentrasjoner i elver og innsjøer, hovedsakelig på grunn av den gradvise gjennomføring av EUs direktiv om rensing av avløpsvann fra byområder (41) siden Ravinnetypen laskeuman aiheuttamat rehevöitymisen kriittisen kuormituksen ylitykset vuonna 2000 Overskridelser av kritisk eutrofieringsbelastning grunnet nedfall av næringsnitrogen i 2000 Ravinnetypen laskeuman aiheuttamat rehevöitymisen kriittisen kuormituksen ylitykset vuonna 2010 Overskridelser av kritisk eutrofieringsbelastning grunnet nedfall av næringsnitrogen i 2010 Ravinteiden kriittisten kuormitusten ylittyminen vuonna 2000 Overskridelse av kritisk næringsstoffbelastning, 2000 a Ravinteiden kriittisten kuormitusten ylittyminen vuonna 2010 Overskridelse av kritisk næringsstoffbelastning, 2010 > 1 200 Ulkopuolella tiedot kattavuus > 1 200 Utenfor datadekning Ulkopuolella tiedot kattavuus Utenfor datadekning Tulokset laskettu käyttäen 2008 Kriittiset kuormitukset -tietokantaa, josta vastaa vaikutusten koordinointikeskus (Coordination Centre for Resultatene ble beregnet med bruk av databasen 2008 Critical Loads (2008 Kritisk belastning) som drives av Coordination Centre for Effects, CCE (Koordineringssenteret for virkninger) og programmet Ren luft i Europa (j) (k). Tyrkia er ikke inkludert i analysen på grunn Tulokset laskettu käyttäen 2008 Kriittiset kuormitukset -tietokantaa, josta vastaa vaikutusten koordinointikeskus (Coordination Centre for j j k). Resultatene ble beregnet med bruk av databasen 2008 Critical Loads (2008 Kritisk belastning) som drives av Coordination Centre for Effects, CCE (Koordineringssenteret for virkninger) og programmet Ren luft i Europa (j) (k). Turkki ei k). Turkki ei Tyrkia er ikke inkludert i analysen på grunn a v utilstrekkelige data for å beregne kritiske belastningsmengder. Maltan tietoja ei ollut saatavilla. Malta var ingen data tilgjengelige. Turvallisten biologisten rajojen sisällä ja ulkopuolella olevien kalakantojen osuudet olosuhteiden palauttaminen. Andel av fiskebestander innenfor og utenfor sikre biologiske grenser tidlig på 1990-tallet. Tämä vaatii myös erityisiä poliittisia toimia, joilla edelleen parannetaan ympäristönäkökohtien yhdentämistä yhteiseen maatalouspolitiikkaan. Nåværende konsentrasjoner overgår imidlertid ofte minimumsnivået for eutrofiering. Lisäksi nitraattidirektiivin täysimääräinen toimeenpano sekä lintu- ja luontodirektiivien noudattaminen ovat keskeisiä vesipolitiikan puitedirektiiviä tukevia poliittisia toimenpiteitä. I noen vannmasser er de av slikt omfang at betydelige forbedringer vil kreves for å oppnå god vanntilstand i henhold til EUs rammedirektiv for vann (WFD). Luoteinen Jäämeri Barentshavet (“Arktisk øst”) Kelttimeri ja läntinen Kanaali Det keltiske hav og vestre del av Den engelske kanal X alusten päästöistä – on kasvussa ja se on 30 % tai enemmän mereen tulevasta Forvaltningsplaner for nedbørsfelt som medlemslandene har lagt opp i henhold til EUs rammedirektiv for vann, som skal være gyldig og iverksatt innen 2012, vil måtte innlemme en rekke kostnadseffektive tiltak for å takle alle kilder til næringsstoff-forurensning. Iberian niemimaata ympäröivä Atlantti Atlanterhavet rundt den iberiske halvøy Turvallisten biologisten rajojen sisällä ja ulkopuolella olevien kantojen osuudet 2008 Andel av fiskebestander innenfor og utenfor sikre biologiske grenser, 2008 ICES ja GFCM -kalastusalueet ), med opprinnelse fra landbruket, og NO fra Turvallisten rajojen sisällä olevat kaupalliset kannat 3 x utslipp fra skipsfart – øker og kan utgjøre 30 % eller mer av den totale Sen odotetaan yhä yleistyvän ilmastonmuutoksen aiheuttaman meren lämpötilan nousun takia. Antall overbeskattede bestander nitrogenbelastningen på havoverflaten. , SEBI-indikaattori 21 ( Den generelle fiskerikommisjon for Middelhavet, GFCM (Det internasjonale råd for havforskning, ICES ( m), n), SEBI-indikator 21 ( o ). Myös kalastus vaikuttaa voimakkaasti meriympäristöön. Det marine miljø er også tungt påvirket av fiskeriene. Luonto ja ja luonnon monimuotoisuus luonnon monimuotoisuus itäisellä Jäämerellä ja 62 % Biskajanlahdella. Välimerellä turvallisten biologisten rajojen ulkopuolella olevien kantojen osuus on noin 60 % ja Natur o atur og biolo g biologisk m gisk man angfold gfo ld er prosentsatsen på fiskebestander utenfor sikre biologiske grenser på rundt 60 %, med fire av seks områder der prosentsatsen på Globalisaatio johtaa myös alueellisesti väärin sijoittuneisiin luonnonvarojen käytön vaikutuksiin. Invaderende fremmede arter kan bli en trussel i denne sammenheng. Esimerkiksi Euroopan kalakantojen väheneminen ei ole johtanut paikalliseen ruuan puutteeseen vaan se on korvattu lisäämällä riippuvuutta tuonnista. Deres spredningskapasitet og potensial til å bli invaderende forsterkes av globaliseringen, gjennom handel, kombinert med klimaendringer og den økte sårbarheten ved monokulturer i landbruket. Liikakalastus ei vain pienennä kaupallisten lajien kantoja, vaan vaikuttaa myös kalapopulaatioiden ikä- ja kokojakaumiin sekä meren ekosysteemin lajikoostumukseen. Overbeskatning fører ikke bare til reduksjon av totale bestander av kommersielle arter, men påvirker også alders- og størrelsesfordeling innen fiskebestander, så vel som artssammensetningen i det marine økosystem. Pyydettyjen kalojen keskikoko on laskenut, ja myös ylempien trofiatasojen isojen petokalojen lajimäärä on vakavasti vähentynyt (46). Gjennomsnittsstørrelsen på fisk som fiskes har gått ned, og det har også vært en alvorlig nedgang i antallet store predatorbestander som er høyt oppe i næringskjeden (46). Tämän vaikutuksia meren ekosysteemiin ymmärretään vielä huonosti, mutta ne voivat olla huomattaviakin. Konsekvensene av dette for det marine økosystem forstås fortsatt dårlig, men kan vise seg å bli betydelig. Lisäksi nopeasti kasvava biopolttoaineiden kysyntä voi lisätä Euroopan globaalia ekologista jalanjälkeä (katso luku 6). Videre kan den raskt økende etterspørsel etter biologisk brennstoff ytterligere forstørre Europas globale fotavtrykk (se Kapittel 6). Tällaiset trendit lisäävät painetta maapallon resursseihin (katso luku 7). Slike trender øker belastningen på globale ressurser (se Kapittel 7). Vaikka yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) uudistus 2002 totesi suojelutavoitteet, on laajalti tunnustettu, ettei niitä ole saavutettu. Selv om EUs felles fiskeripolitikkreform (CFP-reformen) i 2002 erklærte bevaringsmål, er det viden kjent at disse ikke er nådd. EU:n vihreä kirja kalastuspolitiikan uudistamisesta vuodelta 2009 vaati kalastuksen hoidon täydellistä uudistusta (47). EU-grønnboken om å reformere EUs felles fiskeripolitikk i 2009 etterspurte en total reform av måten fiskeriene forvaltes på (47). Se tunnustaa liikakalastuksen, laivaston ylikapasiteetin, vahvat tuet, alhaisen taloudellisen kestävyyden ja eurooppalaisten kalastajien pyydystämän kalan biomassan laskun. Den erkjenner overfiske, overkapasitet i fiskeflåten, tunge subsidier, liten økonomisk motstandsdyktighet og en nedgang i den biomasse av fisk som fiskes av europeiske fiskere. Tämä on merkittävä askel kohti ekosysteemiin perustuvan lähestymistavan käyttöönottoa, mikä säätelee ihmisten meren resurssien hyväksikäyttöä paljon laajemmasta ekosysteemipalvelunäkökulmasta. Dette markerer et viktig skritt mot implementeringen av en økosystembasert tilnærming som regulerer menneskelig utnyttelse av marine ressurser fra et mye videre økosystemtjenesterelatert perspektiv. Kaiken kaikkiaan luonnon monimuotoisuuden lukuisat hyödyt ihmisen hyvinvoinnille ovat yhä selvempiä. Å opprettholde biologisk mangfold, også på globalt nivå, er avgjørende for mennesker Se on tärkeä resurssi, jota on hoidettava kestävästi ja suojeltava, jotta se puolestaan suojelee meitä ja planeettaamme. Det er en livsviktig ressurs som må forvaltes på en bærekraftig måte og ytes vern, slik at det biologiske mangfold i neste omgang verner oss og planeten. Eurooppa kuluttaa nykyisin kaksi kertaa niin paljon kuin sen maa ja meret voivat tuottaa. Samtidig forbruker Europa nå to ganger så mye som egne arealer og havområder kan produsere. Näiden tosiasioiden yhteensovittaminen on ehdotettujen EU:n vision 2050 ja päätavoitteen 2020 ytimessä; edistymisen aikaansaaminen edellyttää kaikkien kansalaisten aktiivista osallistumista – ei vain niiden talouden sektorien ja toimijoiden, jotka on erityisesti tuotu esille tässä arvioinnissa. Det å bringe disse realiteter i overensstemmelse, er kjernen av den foreslåtte EU 2050-visjonen og det overordnete mål for 2020; å oppnå framgang fordrer aktivt engasjement fra alle innbyggerne – ikke bare de økonomiske sektorer og de aktører som framheves i denne gjennomgangen. Luonnon monimuotoisuuden vähenemisellä on vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ja sitä kautta äärimmäisen kauaskantoisia seurauksia ihmisille. Tap av biologisk mangfold har til slutt omfattende konsekvenser for mennesker gjennom virkninger på økosystemtjenestene. Laajamittainen viljely ja luonnon järjestelmien kuivattaminen on kasvattanut hiilidioksidipäästöjä ilmaan ja samalla vähentänyt hiilidioksidin ja veden pidätyskykyä. Storskalakultivering og -drenering av naturlige systemer har ført til økte karbonutslipp til lufta og samtidig redusert karbon- og vannretensjonskapasitet. Kasvanut valumien nopeus yhdessä ilmastonmuutoksen seurauksena lisääntyvien sateiden kanssa on vaarallinen yhdistelmä, jonka yhä useammat ihmiset ovat saaneet kokea vakavina tulvina. Økt avstrømmingshastighet kombinert med økt nedbør som resultat av klimaendringer, er en farlig cocktail som flere og flere mennesker har fått erfare i form av alvorlig flom. Luonnon monimuotoisuus vaikuttaa hyvinvointiin myös tarjoamalla virkistysmahdollisuuksia ja miellyttävän maiseman. Tämä on yhä lisääntyvässä määrin tunnustettu kaupunkisuunnittelussa ja maankäytön suunnittelussa. Biologisk mangfold påvirker velferd også gjennom å påvirke fritidsmuligheter og tiltalende landskaper, et forhold som i stigende grad erkjennes i byplanlegging og annen arealplanlegging. Ehkä vähemmän ilmeinen mutta yhtä tärkeä on lajien ja luontotyyppien levinneisyyden ja eliöiden levittämien tautien suhde. Mindre opplagt kanskje, men like viktig, er forholdet mellom fordelingsmønstre til arter og habitater og vektorbårne sykdommer. Euroopan luonnonvarojen käytön kokonaisympäristövaikutukset jatkavat kasvuaan Den samlede påvirkningen av Europas ressursforbruk på miljøet blir stadig større Eurooppa nojautuu vahvasti luonnonvaroihin (A) ruokkiakseen taloudellista kehitystään. Europa er sterkt avhengig av naturressurser (A) for å drive sin økonomiske utvikling. Entiset ja nykyiset tuotanto- ja kulutustavat ovat pohjustaneet vaurauden merkittävää kasvua kaikkialla Euroopassa. Tidligere og nåværende produksjons- og forbruksmønstre har skapt betydelig velstandsvekst over hele Europa. Huoli näiden tapojen kestävyydestä on kuitenkin kasvamassa etenkin kun ajatellaan resurssien käytön ja liikakäytön vaikutuksia. Imidlertid er bekymringer om disse mønstrenes bærekraft nå stigende, særlig når det gjelder konsekvensene relatert til ressursforbruk og -overforbruk. Luonnonvarojen ja jätteiden arviointi tässä luvussa täydentää edellisen luvun bioottisten luonnonvarojen arviointia keskittymällä materiaalivaroihin, jotka usein ovat uusiutumattomia resursseja, sekä vesivaroihin. Vurderingen av naturressurser og avfall i dette kapitlet utfyller vurderingen av biotiske naturressurser i det foregående kapittel ved å fokusere på materielle, og ofte ikkefornybare, ressurser så vel som vannressurser. Elinkaarinäkökulma luonnonvaroihin tuo esille useita tuotantoon ja kulutukseen liittyviä ympäristöllisiä huolenaiheita, ja sitoo yhteen resurssien käytön ja jätteiden synnyn. Et livsløpsperspektiv på naturressurser tar opp flere miljørelaterte bekymringer når det gjelder produksjon og forbruk, og knytter bruken av ressurser til genereringen av avfall. Vaikka sekä luonnonvarojen käytöllä että jätteen synnyllä on erilaiset ympäristövaikutukset, näillä kahdella asialla on monta yhteistä taustavoimaa, jotka pitkälti liittyvät siihen, miten ja missä me tuotamme ja kulutamme hyödykkeitä ja miten käytämme luontopääomaa ylläpitämään taloudellista kehitystä ja kulutustapoja. Mens både ressursforbruk og avfallsgenerering har særskilte utslag på miljøet, deler de to sakene mange av de samme drivkreftene – for det meste relatert til hvordan og hvor vi produserer og forbruker varer, og hvordan vi bruker naturkapital for å opprettholde økonomisk utvikling og forbruksmønstre. Resurssien käyttö ja jätteen syntyminen jatkavat kasvuaan Euroopassa. I Europa fortsetter ressursbruk og avfallsgenerering å vokse. Henkilöä kohti lasketuissa luonnonvarojen käytössä ja jätteen synnyssä on kuitenkin huomattavia kansallisia eroja, jotka johtuvat pääasiassa erilaisista yhteiskunnallisista ja taloudellisista olosuhteista sekä eroista ympäristötietoisuudessa. Det er imidlertid betydelige nasjonale forskjeller i ressursbruk og avfallsgenerering per person, forårsaket hovedsakelig av forskjellige sosiale og økonomiske forhold så vel som varierende grad av miljøbevissthet. Vaikka luonnonvarojen käyttöönotto on Euroopassa ollut vakaata viime vuosikymmenen aikana, lisääntyy riippuvuus tuonnista (1). Mens utvinning av ressurser i Europa har vært stabil i løpet av det siste tiåret, øker avhengigheten av import (1). Useiden materiaalien ja luonnonvarojen hyödyntämiseen ja prosessointiin liittyy ympäristöongelmia, jotka ovat siirtymässä Euroopasta niiden tuojamaihin. Miljøproblemer knyttet til utvinning og raffinering av mange materialer og naturressurser er i ferd med å forflyttes fra Europa til de respektive eksporterende land. Näin ollen Euroopan aiheuttamat kulutuksen ja resurssien käytön vaikutukset globaaliin ympäristöön kasvavat. Følgelig øker virkningene av forbruk og ressursutnyttelse i Europa på det globale miljø. Koska luonnonvarojen käyttö Euroopassa ylittää paikallisen saatavuuden, Euroopan riippuvuus ja kilpailu muualta maailmasta hankittavista resursseista herättää kysymyksiä resurssien tarjonnan varmuudesta Euroopan kannalta pitkällä aikavälillä ja tuo mukanaan mahdollisuuden konflikteihin tulevaisuudessa (2). Ettersom ressursforbruk i Europa overskrider lokal tilgjengelighet, gir Europas avhengighet av og konkurranse om ressurser andre steder i verden grunn til å stille spørsmål ved sikkerheten av Europas ressursforsyning på lang sikt. Nevnte avhengighet rommer potensial for fremtidige konflikter (2). Elinkaaren vaiheet: käyttöönotto — tuotanto — kulutus — jätteet ei vaikuta vain ympäristöpolitiikkaan, vaan myös suurimpaan osan eri sektorien politiikoista kuin jätteestä tuotettuja materiaaleja ja energiaa hyödynnetään, päästöjä vähennetään ja jo rakennettua maata käytetään uudelleen. Livsløpskjede: utvinning – produksjon – forbruk – avfall materialer og energi fra avfall, redusere utslipp og gjenbruke arealer som alt er utviklet. EU yhdistää jäte- ja luonnonvarojen käytön politiikat jätteiden syntymisen EUs tematiske strategi om forebygging og gjenvinning av avfall (3) og EUs tematiske strategi for bærekraftig bruk av naturressurser (4). Videre Lisäksi vesi uusiutuvana luonnonvarana kuuluu vesipolitiikan puitedirektiiviin, (6) jonka tavoitteena on varmistaa kestävää, tasapainoista ja oikeudenmukaista veden käyttöä ajatellen hyvälaatuisen pinta- ja pohjaveden riittävä tarjonta. I tillegg er vann som en fornybar naturressurs dekket av EUs rammedirektiv for vann (6) som tar sikte på å sikre forsyninger av overflatevann og grunnvann av god kvalitet i en grad som er tilstrekkelig for bærekraftig, balansert og fordelingsmessig rettferdig bruk av vann. Tämän lisäksi laajempi veden niukkuuden tarkastelu kestävän kulutuksen ja tuotannon ja ilmastonmuutoksen näkökulmista samoin kuin kysynnän hallinnan vahvistaminen edellyttävät aikaisempaa parempaa tietopohjaa ja toimintalinjojen edelleen kehittämisestä. Bredere vurderinger av vannmangel i sammenheng med bærekraftig forbruk og produksjon samt klimaendringer, så vel som styrket forvaltning av etterspørsel, krever en bedre informasjonsbase og videre politisk utvikling. EEA, Kestävän kulutuksen ja tuotannon teemakeskus (ETC on Sustainable Consumption and Production). Det europeiske miljøbyrå, EEA, De europeiske emnesentra ETC, Bærekraftig forbruk og produksjon. Jätehuolto jatkaa siirtymistä hävittämisestä kierrätykseen ja ehkäisyyn Avfallshåndtering skifter fra deponering til gjenvinning og forebygging Euroopan tavoitteena on purkaa taloudellisen kasvun ja ympäristön huononemisen välinen kytkentä Ethvert samfunn som har opplevd rask vekst i næring og forbruk står overfor problemer med bærekraftig avfallshåndtering, og for Europa fortsetter denne problematikken å være kilde til betydelig bekymring. Jätehuolto on ollut EU:n ympäristöpolitiikan kohteena vuodesta 1970. Avfallshåndtering har vært i fokus av EUs miljøpolitikk siden 1970-årene. Tällainen politiikka, joka kasvavasti vaatii jätteiden vähentämistä, uudelleenkäyttöä ja kierrätystä, on osaltaan sulkemassa materiaalien käytön ympyrää koko talouden mitassa tarjoamalla jätteistä saatavia materiaaleja tuotannon käyttöön. Disse miljøpolitiske retningslinjene, som i stigende grad krever reduksjon, gjenbruk og gjenvinning av avfall, bidrar til å ”slutte den sirkel” som materielt forbruk utgjør gjennom hele økonomien, ved å tilføre materialer gjenvunnet av avfall til produksjon. EU on sitoutunut vähentämään jätteen syntymistä, muttei ole onnistunut siinä. EU har satset på å redusere avfallsmengden som genereres, men lykkes så langt ikke. Trendit niistä jätevirroista, joista tietoja ovat saatavilla, osoittavat tarpeen vähentää absoluuttisesti jätteiden syntymistä varmistamaan ympäristövaikutusten lisävähennykset. Utviklingen i avfallsløpene som det fins tilgjengelige data for, indikerer behovet for å redusere den totale avfallsgenerering for å sikre en ytterligere reduksjon av miljøpåvirkninger. Vuonna 2006 tuotettiin EU-27 -maissa noin kolme miljardia tonnia jätettä eli keskimäärin kuusi tonnia henkilöä kohti. I 2006 produserte de 27 EU-landene cirka 3 milliarder tonn avfall – et gjennomsnitt på 6 tonn per person. Jätemäärissä on huomattavia eroja jäsenmaiden välillä, jopa kertoimella 39, mikä johtuu suurelta osin erilaisista teollisuus- ja sosioekonomisista rakenteista. Det er betydelige forskjeller i avfallsmengden landene imellom, opp til en faktor på 39 mellom medlemslandene i EU, for en stor del på grunn av forskjellige næringsrelaterte og sosioøkonomiske strukturer. Myös yhdyskuntajätteen määrä henkilöä kohti vaihtelee kertoimella 2,6 maiden välillä, ja keskimäärä oli 524 kg/henkilö EU-27 -maissa vuonna 2008. I det siste er livsløpstankegangen blitt introdusert som veiledende prinsipp for ressurshåndtering. Jaksolla 2003–2008 se on kasvanut 27:ssä niistä 35:sta maasta, jossa sitä on tarkasteltu. Miljøvirkninger vurderes for hele livsløpet til produkter og tjenester for å unngå eller minimalisere forflytninger av miljøbelastningen mellom forskjellige faser i livsløpet og fra ett land til et annet – med hjelp av markedsbaserte midler der mulig. Yhdyskuntajätteen määrän kasvu EU-27 -maissa on Livsløpstankegangen påvirker ikke bare miljøpolitikken, men også det meste av sektor- eller bransjerelatert politikk – ved å ta i bruk Viime aikoina elinkaariajattelu on otettu käyttöön perusperiaatteena resurssien hallinnassa. Videre varierer kommunal avfallsgenerering per person med en faktor på 2,6 mellom landene, og utgjør 524 kg per person i snitt i 2008 i de Materiaaliresurssien käytön trendit EU-15 -maissa ja EU-12 -maissa sekä yhdyskuntajätteen määrä EU-27 -maissa verrattuna bkt:hen ja väestöön kuitenkin ollut hitaampaa kuin bkt:n kasvu, mikä merkitsee suhteellista irtikytkentää tämän jätevirran osalta. Trender i bruk av materielle ressurser i EU-15 landene og i EU-12 landene, og offentlig avfallsgenerering i de 27 EU-landene, samenlignet med brutto innenlandsk nasjonalprodukt og befolkning Myös merien roskaantuminen (B) on Euroopan merien kasvava huolenaihe (10) (11) (12) Sen vaikutusten hallinta on sisällytetty Kloakkslamgenerering øker også, for det meste i forbindelse med implementeringen av EUs direktiv om rensing av avløpsvann fra Ne liittyvät aikaisempiin käytäntöihin, kuten kaivos-, öljy-, kemian- ja sementtiteollisuuden hoitamattomiin jätteisiin, ja1990-luvun alun konfliktien seurauksiin (14). Avfall til sjøs (B) er også en kilde til økt bekymring når det gjelder havområder nær og utenfor det europeiske kontinent (10) (11) (12): 20002005Yhdyskuntajätteen synty Brutto nasjonalprodukt, BNP a), Eurostat (kotimaisen materiaalien kulutuksen a v importerte v arer) minus eksport ( vekt i masse a v eksporterte v ar er ). Jätettä myydään yhä enemmän rajojen yli, ja siitä suuri osa menee kierrätykseen tai materiaalin ja energian hyödyntämiseen. , Eurostat (indikator for materielt forbruk i EU), Det europeiske miljøbyrå, EEA (offentlig Yli kymmenen vuoden ajan raaka-aineiden hinnat ovat olleet korkeita tai kasvavia, Det er blitt anslått at omtrent 0,75 % av brutto a vfallsproduksjon, CSI 16 Luonnonvarat ja ja jätteet jätteet Naturressurser o aturressurser og g a v fall a v fall innenlandsk nasjonalprodukt i EU genereres av avfallshåndtering og Kaatopaikalle sijoitetun yhdyskuntajätteen prosenttiosuus EEA-maissa 2003 ja 2008 jolloin jätteestä tulee yhä arvokkaampi resurssi. 24 milliarder euro og sysselsetter cirka en halv million mennesker. Således har EU rundt 30 % av verdens andel av øko-industri og 50 % Samalla käytettyjen tavaroiden (esimerkiksi käytettyjen autojen) vienti ja niiden myöhempi tarkoitukseen sopimaton käsittely (esimerkiksi kaatopaikalle vienti) vastaanottavissa maissa voi edistää merkittävästi resurssien hävikkiä (C). Prosent av komunalt avfall som deponeres på fyllplasser i medlemslandene i Det europeiske miljøbyrået i hhv. 2003 og 2008, og utviklingen av komunal avfallshåndtering i de 27 EU-landene fra 1995 til 2008 Kaatopaikalle sijoitetun yhdyskuntajätteen EEA-maissa 16 av verdens avfalls- og gjenvinningsindustri ( Euroopan jätehuolto perustuu jätehierarkiaperiaatteeseen: jätteiden syntymisen ehkäiseminen, tuotteiden uudelleenkäyttö, kierrätys, hyödyntäminen mukaan lukien energian hyödyntäminen polttamalla ja loppusijoitus. Utvikling av kommunal avfallshåndtering i de 27 EU-landene Jätettä pidetään entistä enemmän myös tuotannon resurssina ja energian lähteenä. Miljøfarlig avfall og annet problemavfall blir også i stigende grad fraktet over grenser. Näillä eri jätehuoltotoimilla voi kuitenkin olla erilaisia ympäristövaikutuksia alueellisista ja paikallisista olosuhteista riippuen. Eksport økte med en faktor på nesten fire mellom 1997 og 2005. Mesteparten av dette avfallet transporteres mellom EUs medlemsland. Kierrätetty Deponert på fyllplass Poltettu Muut Resirkulert Luonnonvarojen käyttö asukasta kohti maittain 2000 ja 2007 Ressursbruk per person, per land, 2000 og 2007 Vaikka kierrätysprosesseilla itsellään on myös ympäristövaikutuksia, kierrätyksellä ja hyödyntämisellä vältetyt vaikutukset ovat useimmiten Selv om miljøkonsekvenser av avfallshåndtering er blitt betydelig reduserte, er det fortsatt mulig å oppnå ytterligere forbedringer, først ved full implementering av eksisterende forskrifter, og deretter gjennom utvidelse av eksisterende retningslinjer for avfall for å oppmuntre til bærekraftig forbruks- og produksjonspraksis, inkludert mer effektiv ressursbruk. Yhdistynyt kuningaskunta kulutusketjuun voitaisiin kuitenkin saada aikaan enemmän jätteiden synnyn ehkäisemiseksi, ja samalla voitaisiin edistää luonnonvarojen kestävää käyttöä, maaperän suojelua ja ilmastonmuutoksen hillintää. Selv om resirkuleringsprosesser også vil ha virkninger på miljøet, vil de samlete belastningene som unngås ved resirkulering og gjenvinning i de fleste tilfeller være større enn belastningen resirkuleringsprosessene medfører (17). EU-27 keskiarvo EU-27 gjennomsnittlig Jätteiden kierrätys (ja jätteiden ehkäiseminen) liittyy läheisesti materiaalien käyttöön. 18) fra lagt vekt på å omlede bioavfall, inkludert matavfall ( Kotimaista materiaalien kulutusta(DMC) kattaa materiaalit (lukuun ottamatta vettä ja ilmaa), jotka tosiasiallisesti on kulutettu kansantaloudessa. Innenlandsk materielt forbruk (DMC) er en totalsum av materialer (ikke inkludert vann og luft) som faktisk forbrukes av en nasjonaløkonomi. Se sisältää kotimaisen materiaalien oton ja fyysisen tuonnin (tuontitavaroiden massa) vähennettynä viennillä (vientitavaroiden paino). DMC inkluderer forbrukte innenlandske uttak og fysisk import (vekt på masse av importerte varer) minus eksport Resurssien käytön ympäristöpaineiden ja ympäristövaikutusten määritteleminen Å kvantifisere, eller bestemme mengde på, belastninger og virkninger på miljøet som resulterer fra ressursbruk Useat hankkeet pyrkivät mittaamaan paremmin resurssien käytön vaikutukset ja edistymisen irtikytkennässä, josta esimerkkinä on talouskasvun kytkeminen irti resurssien käytöstä tai talouskasvun irtikytkentä luonnonvarojen käytöstä ja ympäristön huononemisesta). Flere initiativer tar sikte på å bedre kvantifisere virkningene av ressursbruk, og framgang med frakopling (for eksempel frakopling av økonomisk vekst fra ressursbruk og frakopling av økonomisk vekst fra ressursbruk og miljøforringelse). Eniten jaksolla 1992–2005 kasvanut luonnonvarojen käytön luokka oli mineraalien käyttö rakentamisessa ja teollisuudessa. bruker Europa mer og mer ressurser. Maiden väliset erot ovat merkittäviä. For eksempel økte ressursbruken med 34 % mellom 2000 og 2007 i EU-12 landene. Resurssien käytön suurimmat arvot voivat olla lähes kymmenkertaisia pienimpiin verrattuina. Dette medfører betydelige miljømessige og økonomiske konsekvenser. Luonnonvarojen käyttöä henkilöä kohti määrittävät muun muassa ilmasto, asukastiheys, infrastruktuuri, resurssien saatavuus, taloudellisen kehityksen taso ja talouden rakenne. Av 8,2 milliarder tonn med materialer brukt i de 27 EU-landene i 2007, sto mineraler, inkludert metaller, for mer enn halvparten, og fossile brensler og biomasse sto for omtrent en fjerdedel hver. Kotimaista materiaalien kulutusta (DMC) käytetään usein mittarina resurssien käytön ympäristöpaineille. Innenlandsk materielt forbruk (DMC) brukes ofte som referanse for den belastning på miljøet som resulterer fra ressursbruk. DMC mittaa kansantaloudessa suoraan kulutettuja resursseja sillä oletuksella, että jokainen talouteen tuleva materiaalitonni lopulta päätyy jätteeksi tai päästöksi. DMC måler ressurser som direkte forbrukes innen en nasjonaløkonomi, med den forståelse at hvert tonn med materiale som innføres i en økonomi etter hvert vil komme ut som a vfall eller utslipp. Tällainen massaan perustuva lähestymistapa ei kuitenkaan ota huomioon eri materiaalien ympäristövaikutusten välisiä suuria eroja. En slik masse-basert tilnærming tar imidlertid ikke opp de store forskjeller på miljøutslag mellom ulike materialer. Vaikka luonnonvarojen louhinnan taso Euroopassa on pysynyt vakaana ja joissakin tapauksissa jopa laskenut, joitakin kaivosten lopettamiseen liittyviä aiemman kaivostoiminnan aiheuttamia hallitsemattomia rasitteita on edelleen. Den kategorien av ressursbruk som økte mest mellom 1992 og 2005 var bruk av mineraler til bygg og anlegg og til industrielt bruk. Forskjellene landene imellom er betydelig: bruken av ressurser per person varierer med en faktor på nærmere 10 mellom de høyeste og de laveste tall. Kun Eurooppa kuluttaa helposti saatavilla olevat varannot, sen on lisääntyvästi turvauduttava huonompilaatuiseen malmiin, huonommin hyödynnettävissä oleviin varantoihin ja alhaisemman energiasisällön fossiilisiin polttoaineisiin, joiden odotetaan aiheuttavan suurempia ympäristövaikutuksia aineyksikköä tai tuotettua energiayksikköä kohti. Faktorer som bestemmer ressursbruken per person inkluderer klima, befolkningstetthet, infrastruktur, tilgjengelighet på ressurser, økonomisk utviklingsnivå og landets økonomiske struktur. Ympäristöpainotettu materiaalisen kulutuksen indikaattori (Environmentallyweighted Material Consumption, EMC) yrittää yhdistää tietoa materiaalivirroista tietoon ympäristöpaineista tietyissä luokissa kuten elottoman luonnon resurssien köyhtyminen ja ehtyminen, maankäyttö, ilmaston lämpeneminen, otsonikerroksen oheneminen, myrkyllisyys ihmisille, ekotoksisuus maaperässä. ekotoksisuus vesiympäristössä, valokemiallisen savusumun muodostuminen, happamoituminen, rehevöityminen ja säteily. Indikatoren Miljøveid materielt forbruk (Environmentally-weighted Material Consumption, EMC) forsøker å kombinere informasjon om materiell flyt med informasjon om belastning på miljøet for spesifikke kategorier, inkludert ikke-biologisk ressursutarming, global oppvarming, nedbryting av ozonlaget, giftvirkninger for mennesker, terrestriske miljøgiftvirkninger, akvatiske miljøgiftvirkninger, fotokjemisk smogformasjon, forsuring, eutrofiering og stråling. Kuitenkin myös EMC kohdistuu ympäristöpaineisiin ja siten vain kuvastaa vaikutuksia. Imidlertid fokuserer EMC også på belastning på miljøet og tjener følgelig bare som referanse for de relaterte virkninger. Haaste sekä politiikalle että tieteelle on se, miten parhaiten mitataan resurssien käytöstä johtuvat ympäristövaikutukset; useat nykyiset aloitteet tähtäävät luonnonvarojen käytön ympäristövaikutusten parempaan mittaamiseen. Denne forskjellen kan illustreres ved å se på klimagassutslipp: mens tradisjonelt regnskap for nasjonale utslipp baseres på et territorialperspektiv, tar NAMEA-tilnærmingen sikte på å inkludere alle utslipp som forårsakes av et lands forbruk. National Accounting Matrix including Environmental Accounts (NAMEA) on lähestymistapa, joka pyrkii viemään ympäristöpaineiden arviointia pidemmälle ottamalla mukaan myös myytyihin tavaroihin ja palveluihin "upotetut" ympäristöpaineet. Selv om nivået på uttak av ressurser innen Europa har forblitt stabilt, og i noen tilfeller til og med har minsket, vedvarer noen uhåndterlige byrder fra fortidige uttak, relatert til nedleggelse av gruver. Siksi perinteisen materiaalien kirjanpidon ja NAMEA -lähestymistavan tulokset voivat olla hyvin erilaisia. Tätä eroa voidaan havainnollistaa kasvihuonekaasupäästöillä: siinä kun kansallisten päästöjen kirjanpito perustuu alueelliseen näkökulmaan, NAMEA -lähestymistavan tarkoituksena on kattaa kaikki maan kulutuksesta aiheutuneet päästöt. Etter hvert som Europa bruker opp reserver som er lett tilgjengelige, vil det bli mer avhengig av mindre konsentrerte malmleier, vanskeligere tilgjengelige ressurser og fossile brensler med lavt energiinnhold, som forventes å forårsake større utslag på miljøet per materialenhet eller per produsert energienhet. Edellisten lisäksi on tunnistettu joukko indikaattoreita tai kirjanpidon lähestymistapoja, joiden tarkoituksena on seurata resurssien käytön ympäristövaikutuksia. I tillegg til det ovennevnte, er det fastsatt en rekke indikatorer og regnskapstilnærminger som tar sikte på å overvåke de virkninger på miljø som forårsakes av ressursbruk. Näihin kuuluvat ympäristöjalanjälki (ecological footprint, EF), joka vertailee ihmisen kysyntää Maa-planeetan ekologiseen uusiutumiskykyyn, ihmiselle tulevaa osuutta perustuotannosta tarkasteleva Human Appropriation of Net Primary Production (HANPP) ja maan ja ekosysteemien tilinpitojärjestelmä Land and Ecosystem Accounts (LEAC) Disse omfatter Det økologiske fotavtrykk (Ecological Footprint – EF) som sammenligner menneskers etterspørsel med planetens økologiske evne til å fornye eller gjenføde, Human Appropriation of Net Primary Production – HANPP (Menneskelig tilegnelse av netto primærproduksjon, Land and Ecosystem Accounts – LEAC (Landjord- og økosystemregnskap) (b). Lähde: Kilde: Det europeiske miljøbyrå, EEA. Resurssien käytön vähentäminen Euroopassa vähentää ympäristövaikutuksia myös globaalisti Å redusere ressursbruk i Europa reduserer miljøbelastninger også globalt Maiden välisten erojen suuruus osoittaa sitä, että merkittäviä parantamismahdollisuuksia löytyy. Størrelsesordenen på skillene mellom landene peker mot betydelig potensiale for forbedring. Esimerkiksi resurssitehokkuus EU-12 -maissa on vain noin 45 prosenttia EU-15 -maiden tehokkuudesta. For eksempel er ressurseffektiviteten i EU-12 landene bare på omtrent 45 % av hva den er i EU-15 landene. Suhde on muuttunut hieman kahden viime vuosikymmenen aikana, ja parannukset EU-12 -maissa oli useimmiten havaittu ennen vuotta 2000. Forholdet har endret seg lite i løpet av de siste to tiår, og effektivitetsforbedringer i EU-12 landene ble for det meste registrert før 2000. Euroopan taloudet luovat yhä enemmän vaurautta käyttämistämme resursseista. Europeiske økonomier skaper mer og mer velstand fra ressursene vi bruker. Eurooppa on parantanut resurssitehokkuutta viimeisten kahden vuosikymmenen aikana käyttämällä entistä ekotehokkaampaa teknologiaa, siirtymällä palveluihin perustuvaan talouteen ja lisäämällä EU:n kansantalouksien tuontia. Ressurseffektivitet i Europa er blitt forbedret i løpet av de siste to tiår gjennom bruk av mer miljøeffektiv teknologi, overgangen til tjenestebaserte økonomier og en økt andel av import til EU-økonomiene. Itse asiassa resurssien tuottavuuden kasvu viimeisten neljänkymmenen vuoden aikana on ollut huomattavasti hitaampaa kuin työn tuottavuuden ja joissakin tapauksissa energian tuottavuuden kasvu. Faktisk har veksten i ressursproduktivitet i løpet av de siste 40 år vært betydelig saktere enn veksten i arbeidsproduktivitet og i noen tilfeller av energiproduktivitet. Vaikka osa tästä johtuu talouksien rakenneuudistuksista, jotka ovat tuoneet mukanaan palvelujen kasvavan osuuden, kuvastaa se myös sitä, että työ on tullut energiaan ja materiaaleihin verrattuna suhteellisesti kalliimmaksi, mikä osittain johtuu vallitsevista verojärjestelmistä. Mens noe av dette er resultat av omorganisering av økonomier, med en stigende andel tjenester, gjenspeiler det også det faktum at arbeid er blitt mer kostbart, relativt sett, i forhold til energi og materialer, delvis som resultat av gjeldende skattesystemer. Erot resurssitehokkuudessa Euroopan eri puolilla ovat huomattavat, ja resurssitehokkuudessa parhaan ja huonoimman EU:n kansantalouden välinen kerroin on lähes kymmenen. Forskjellene i ressurseffektivitet i de europeiske land er imidlertid betydelig, med en faktor på nesten 10 mellom de mest og minst ressurseffektive EU-økonomier. Resurssitehokkuuteen vaikuttaviin tekijöihin kuuluvat tuotannon ja kulutuksen teknologinen taso, palvelujen osuus verrattuna raskaan teollisuuden osuuteen, sääntely- ja verotusjärjestelmät sekä tuonnin osuus resurssien kokonaiskäytöstä. Faktorer som påvirker ressurseffektivitet inkluderer det teknologiske nivå på produksjon og forbruk; andel tjenester versus tungindustri; regulerings- og skattesystemer; og andel import av totalt ressursbruk. Puuttumalla resurssien tuottavuuteen ja energiatehokkuuteen, korvaamalla uusiutumattomia uusiutuvilla luonnonvaroilla ja tarttumalla resurssien käytön tehokkuuden eroihin voidaan EU-15 ja EU-12 -jäsenvaltioissa saada aikaan mahdollisuuksia lisätä Euroopan kilpailukykyä. Å ta opp ressursproduktivitet og energieffektivitet, å erstatte ikkefornybare ressurser med fornybare, og å ta opp skiller i ressurseffektivitet mellom EU-15 landene og EU-12 landene kan gi muligheter for bedret europeisk konkurransedyktighet. Työn, energian ja materiaalien tuottavuuden kasvu EU-15- ja EU-12 -maissa Vekst i produktivitet for arbeid, energi og materialer, EU-15 landene og EU-12 landene Vesivarojen hallinta eroaa muiden resurssien hallinnasta koska vedellä resurssina on ainutlaatuisia ominaisuuksia: vesi liikkuu hydrologisen kierron mukaisesti, ilmasto vaikuttaa siihen ja sen saatavuus vaihtelee ajallisesti ja paikallisesti. Forvaltning av vannressurser skiller seg fra forvaltningen av andre ressurser på grunn av de unike særpreg for vann som ressurs: vann går gjennom den hydrologiske syklus, er avhengig av klimatisk påvirkning, og dens tilgjengelighet varierer i tid og rom. Den forbinder også forskjellige geografiske områder og andre miljømedier. Vesi on perusta monille ekosysteemipalveluille – kuten liikenne, energiansaanti, puhdistus – mutta se voi myös siirtää vaikutuksia ympäristön osasta tai alueelta toiselle. Vann er grunnlaget for mange økosystemtjenester – som transport, energiforsyning, rensing – men kan også overføre virkninger fra ett miljømedium eller ett geografisk område til et annet. Tämä aiheuttaa selkeitä integroinnin ja rajat ylittävän yhteistyön tarpeita. Dette medfører tydelige behov for integrering og grenseoverskridende samarbeid. Työvoima Arbeid Vedenkäyttöindeksi: 1980-luvun loppu/190-luvun alku (WEI-90) verrattuna viimeisimpiin käytettävissä oleviin vuosiin (197–2005) (F) olla puutetta yksittäisillä vesistöalueilla eri aikoina tai vuodenaikoina. Vannutnyttelsesindeks (Water Exploitation Index – WEI); på sent 1980-tall/tidlig 190-tall (WEI-90) samenlignet med de seneste tilgjengelige årsdata (197 til 2005) (F) Erityisesti Välimeren alueen vesistöalueilla mutta joskus myös joillakin pohjoisilla alueilla otetaan liikaa vettä. Særlig nedbørsfelt i Middelhavsområdet, men nå og da også nedbørsfelt i noen nordlige områder, erfarer overutnyttelse. Tärkeimpiä liiallisen vedenoton syitä ovat kastelun ja matkailun kasvava vedenkysyntä. Hovedårsakene til overutnyttelse omfatter økt etterspørsel etter vann til irrigasjon, eller vanning, samt til turisme. Lisäksi huomattavaa veden "katoamista" voi esiintyä yleisissä jakeluverkoissa ennen kuin vesi saavuttaa kuluttajat. Tämä pahentaa vesipulaa jo muutenkin veden vähyydestä kärsivillä alueilla. I tillegg kan et betydelig ”tap” av vann forekomme i offentlig vannfordeling og vannledningsnett før vannet når forbrukerne, og slik forverres vannmangelen i allerede vannfattige områder. Joissakin maissa tämä hävikki verkostossa voi olla jopa 40 % koko vesimäärästä, joissain toisissa se on alle 10 % (19). I noen land kan dette tapet i vannledningsnettet være opp til 40 % av den totale vannforsyning, i andre er det under 10 % (19). Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia Den tidligere jugoslaviske republikken Makedonia Taloudellisten ja luontoperäisten tekijöiden yhdistelmä aiheuttaa merkittäviä alueellisia eroja vedenkäytössä. En kombinasjon av økonomiske og naturlige faktorer resulterer i store regionale skiller i vannbruk. Vannbruk er stabilt i Sør-Europa og avtagende i Vest-Europa. Tämä lasku johtuu lähinnä käyttäytymisen muutoksista, teknologisesta kehityksestä ja jakelujärjestelmien hävikin ehkäisemisestä tuettuna veden hinnoittelulla. Denne nedgangen i bruk tilskrives for det meste atferdsendringer, teknologiske forbedringer og forebygging av vanntap i vannfordelingssystemer, støttet av prising av vann. Itä-Euroopassa vedenkäyttö on laskenut merkittävästi. Keskimääräinen vuosittainen vedenkäyttö vuosina 1997–2005 oli noin 40 % alempi kuin 1990-luvun alussa, mikä pääasiassa on seurausta vesimittareiden käyttöönotosta, veden korkeasta hinnasta ja joidenkin vesi-intensiivisten teollisuudenalojen lopettamisesta (19). Øst-Europa har erfart betydelig nedgang i vannbruk – gjennomsnittlig årlig vannbruk i perioden 1997 til 2005 var rundt 40 % lavere enn det var tidlig på 1990-tallet – hovedsakelig som resultat av innføringen av vannmålere, høyere vannpriser og nedlegging av noen vannintensive industrier (19). WEI (Water Explotation Index) on vuotuinen vedenoton kokonaismäärä prosentteina pitkän aikavälin käytettävissä olevista makeavesivaroista. Varoituskynnys, joka erottaa haitattoman alueen niukkavetisestä alueesta on noin 20 % ja vakavasta niukkuudesta on kyse kun WEI on yli 40 %. WEI; Årlig total vannutnyttelse i prosent av tilgjengelige langsiktige ferskvannsressurser Fareterskelen, som skiller et ikke-belastet fra et vannfattig område, er på rundt 20 %, med alvorlig vannmangel der WEI-indeksen overskrider 40 %. EEA, Vesien teemakeskus (ETC Water). Det europeiske miljøbyrå, EEA, De europeiske emnesentra Esimerkiksi vedenkulutuksen mittauksessa ja jäteveden uudelleenkäytössä on suuria mutta tällä hetkellä käyttämättömiä mahdollisuuksia (19). For eksempel er det store, men for tida ikke virkeliggjorte, muligheter for vannmåling og gjenbruk av avløpsvann (19). Vesipulasta kärsivillä alueilla on jätevesien uudelleenkäyttö kansainvälisesti osoittautunut kuivuuden kestäväksi veden lähteeksi ja yhdeksi tehokkaimmista ratkaisuista vesipulaan. Gjenbruk av avløpsvann har, i områder med vannmangel, internasjonalt beviselig vist seg å være en kilde til vann som er motstandsdyktig mot tørke og en av de mest effektive løsninger på vannmangel. Euroopassa jätevettä käytetään uudelleen lähinnä Etelä-Euroopassa. I Europa gjenbrukes avløpsvann stort sett bare i sør. Luonnonvarat ja ja jätteet jätteet Naturressurser o aturressurser og g a v fall a v fall kan fordelene være betydelige, inkludert bedret tilgjengelighet på vann, reduserte utslipp av næringsstoffer, og reduserte produksjonskostnader for industrien. Kulutustottumukset ovat avainasemassa luonnonvarojen käytössä ja jätteen syntymisessä Forbruksmønstre er sentrale pådrivere for ressursbruk og avfallsgenerering Resurssien, veden ja energian käytön sekä jätteiden syntymisen taustalla ovat meidän kulutustottumuksemme ja tuotantotapamme. Bruk av ressurser, vann, energi og generering av avfall drives av våre mønstre for forbruk og produksjon. Maankäytöllä ja maankäytön suunnittelulla voisi hyvinkin olla merkittävä vaikutus veden niukkuuteen kun harkittaisiin samansuuntaisesti ja yhteensopivasti pohjaveden ja pintaveden käyttöä. Ikke minst kunne arealbrukspraksis og utviklingsplanlegging ha store utslag på vannmangel, gjennom parallelle, kompatible behandlinger av bruken av grunnvann og overflatevann. Pohjavesiesiintymien intensiivinen hyödyntäminen voi aiheuttaa liikaottoa kuten kasteluun liittyvä liiallinen vedenotto. Intensiv utnyttelse av vannførende sjikt kan føre til overutnyttelse, som den førnevnte overutnyttelse relatert til irrigasjon. Tuloksena ovat tuottavuuden kasvu lyhyellä aikavälillä ja maankäytön muutosten vaikutukset, mitkä vaikeuttavat pohjaveden hyödyntämistä entisestään ja voivat synnyttää kestämättömän sosioekonomisen kehityksen kierteen, mihin kuuluvat köyhyysriski, sosiaalinen hätä sekä energian ja elintarvikkeiden varmuusriski (20). Den resulterende kortsiktige produktivitetsøkning og endringer i arealbruksbelastninger forverrer ytterligere grunnvannsutnyttelse og kan etablere en syklus med ikke-bærekraftig sosioøkonomisk utvikling – inkludert risiko for fattigdom, sosial nød, samt fare for energi- og matsikkerhet (20). Kulutukseen liittyvien toimintojen elinkaaren aikana syntyvistä kasvihuonekaasupäästöistä, happamoittavista yhdisteistä, alailmakehän otsonia muodostavien yhdisteiden päästöistä sekä materiaalien käytöstä valtaosa voidaan kytkeä keskeisiin kulutussektoreihin eli syömiseen ja juomiseen, kotitalouksiin ja infrastruktuuriin sekä liikkumiseen. Mesteparten av klimagassutslipp, forsurende substanser, utslipp som er forløpere for bakkenært ozon og materielle tilførsler forårsaket av forbruksrelaterte livsløpsaktiviteter kan tilskrives sentrale forbruksområder: mat og drikke, bolig, infrastruktur og mobilitet. Yhdeksässä tutkitussa maassa (F) nämä kolme kulutussektoria tuottivat 68 % kasvihuonekaasupäästöistä, 73 % happamoittavista päästöistä, 69 % alailmakehän otsonia muodostavien yhdisteiden päästöistä ja 64 % suorasta ja epäsuorasta materiaalien käytöstä, johon kuuluivat sekä kotimaisten että maahantuotujen resurssien käyttö vuonna 2005. Innen ni analyserte land (F), bidro disse tre forbruksområdene med 68 % av klimagassutslippene, 73 % av de forsurende utslippene, 69 % av troposfæriske utslipp av ozonforløpere og 64 % av direkte og indirekte materielle tilførsler, inkludert bruk av innenlandske og utenlandske ressurser, i 2005. Maankäyttötavat voivat myös aiheuttaa merkittäviä hydro-morfologisia muutoksia, joilla voi olla haitallisia ekologisia seurauksia. Forskjellige former for arealbrukspraksis kan også forårsake betydelige hydromorfologiske endringer med potensielt skadelige miljøkonsekvenser. Esimerkiksi monet Euroopan tärkeät kosteikot, metsät ja tulvatasangot on ojitettu ja padottu, samoin on säännöstelty ja rakennettu kanavia tukemaan kaupungistumista, maataloutta, energian kysyntää ja tulvasuojelua. For eksempel er mange viktige våtmarksområder, skoger og elvesletter i Europa blitt drenert og demmet opp, reguleringer og kanaler er blitt bygget for å støtte urbanisering, landbruk, energietterspørsel og vern mot flom. Veden määrä ja laatu, kasteluveden kysyntä, veden käytön ristiriidat, ympäristö- ja sosioekonomiset näkökohdat ja riskienhallinnan näkökohdat pystytään sisällyttämään paremmin institutionaalisiin ja poliittisiin järjestelmiin. Spørsmål knyttet til vannkvantitet og vannkvalitet, etterspørsel etter vann til irrigasjon, vannbrukskonflikter, miljømessige og sosioøkonomiske aspekter og risikostyringsaspekter kan integreres bedre i institusjonssystemene og i de politiske systemer. Syöminen ja juominen, liikkuminen ja vähäisemmässä määrin asuminen ovat kotitalouksien kulutuksessa myös niitä alueita, joilla ovat korkeimmat paineintensiteetit eli niiden tuottama ympäristöpaine on korkein kulutettua rahayksikköä kohti laskettuna. Mat og drikke, mobilitet, og i noe mindre grad bolig, er også de områder av husholdningsforbruk som har høyest belastningsintensitet, hvilket indikerer den største miljøbelastning per euro. Kotitalouksien kulutuksesta ympäristölle aiheutuneen paineen vähenemistä voitaisiin saada aikaan alentamalla kunkin yksittäisen kulutusluokan paineen voimakkuutta esimerkiksi parantamalla asuntojen energiatehokkuutta, siirtämällä liikkumisen kuluja henkilöautoista julkiseen liikenteeseen tai siirtämällä kotitalouksien menoja paineintensiivisestä luokasta (esimerkiksi liikenne) matalan intensiteetin luokkaan (kuten viestintä). Reduksjoner i miljøbelastninger forårsaket av husholdninger kunne oppnås ved å redusere belastningsintensiteten innen individuelle forbrukskategorier – for eksempel gjennom forbedringer i energieffektiviteten i boliger; ved å forflytte utgifter til transport fra privatbilisme til offentlig transport; eller ved å forflytte husholdningsutgifter fra en belastningsintensiv kategori (som transport) til en kategori med lavere belastningsintensitet (som kommunikasjon). Euroopan politiikka on vasta äskettäin alkanut tarttua resurssien kasvavan käytön ja kestämättömien kulutustottumusten haasteisiin. Euroopan Europeisk politikk har så vidt begynt å ta opp utfordringene knyttet til veksten i ressursbruk og ikke-bærekraftige forbruksmønstre. 21 politiikat kuten yhdennetty tuotepolitiikka (Integrated Product Policy) ( Europeiske politiske retningslinjer, som EUs Integrerte produktpolitikk (21) og EUs Direktiv om miljøvennlig design (22) fokuserte på å redusere Vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD) tarjoaa puitteet yhdistää korkeat veden laadun ja käytön ympäristönormit muuhun politiikkaan (6). EUs rammedirektiv for vann (WFD) gir et rammeverk for å integrere høye miljøstandarder for vannkvalitet og vannbruk med andre politiske retningslinjer (6). Jäsenvaltioiden vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanon ensimmäisellä kierroksella laatimat ja raportoimat vesienhoitosuunnitelmat viittaavat siihen, että huomattavalla määrällä vesistöjä on suuri vaara, ettei hyvää ekologista tilaa saavuteta vuoteen 2015 mennessä. Et første blikk på planene for nedbørsfeltsforvaltning, som er blitt utformet og meldt av medlemslandene i løpet av den første runden med implementering av vanndirektivet, indikerer at det er høy risiko for at man ikke vil oppnå god økologisk tilstand innen 2015 for et betydelig antall vannforekomster. Monissa tapauksissa tämä liittyy vesien hoitoon ja erityisesti veden määrään ja kasteluun, jokien rantojen ja uomien rakenteen muutoksiin, jokien kytkeytyvyyteen tai kestämättömiin tulvantorjuntatoimenpiteisiin, joita ei ole otettu esille aikaisemmassa saastumispainotteisessa toiminnassa. I mange tilfeller skyldes dette problemer relatert til vannforvaltning, særlig forbundet med vannkvantitet og irrigasjon, omforminger av strukturen på elvebredder og elvers utspring, forbindelser mellom elver eller ikke-bærekraftige vernetiltak mot flom som ikke er blitt tatt opp av tidligere, forurensningsorienterte politiske retningslinjer. tuotteiden ympäristövaikutuksia ja niiden energiankulutusta niiden koko elinkaaren ajan. On arvioitu, että yli 80 % kaikista tuotteisiin liittyvistä ympäristövaikutuksista määräytyy tuotteen suunnitteluvaiheessa. Den generelle utfordringen som vanndirektivet kan hjelpe å håndtere – om det implementeres til fulle – er å sikre bærekraftige tilgjengelighet på god vannkvalitet, så vel som å forvalte de produkters belastninger på miljøet, inkludert deres energiforbruk, gjennom hele produktets livsløp: det anslås at over 80 % av all produktrelatert miljøbelastning bestemmes i løpet av et produkts designfase. Lisäksi EU:n politiikka myös edistää innovaatioille suotuisia markkinoita edelläkävijämarkkina-aloitteellaan (EU Lead Markets) (23). I tillegg stimulerer også EU-politikk innovasjonsvennlige markeder med EUs Lead Markets-initiativ (Ledemarkedsinitiativet) (23). Painevoimakkuus verrattuna kaikkien kulutusluokkien keskiarvoon Belastningsintensitet i forhold til gjennomsnitt for alle forbrukskategorier EU:n kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintasuunnitelma vuodelta 2008 (24) panee vahvasti painoa elinkaariajattelulle. EUs Handlingsplan for bærekraftig forbruk og produksjon, samt en bærekraftig industripolitikk (24) fra 2008 forsterker livsløpstilnærmingen. Lisäksi se vahvistaa ympäristöystävällisiä julkisia hankintoja ja käynnistää joitakin toimia, joilla puututaan kuluttajien käyttäytymiseen. I tillegg styrker handlingsplanen grønne offentlige anskaffelser og utløser noen tiltak som retter seg mot forbrukeratferd. Nykyiset toimintalinjat eivät kuitenkaan ole riittäviä kestämättömän kulutuksen perimmäisiin syihin puuttumiseksi vaan ne sen sijaan tahtovat keskittyä vaikutusten vähentämiseen ja usein ne perustuvat vapaaehtoisiin välineisiin. Imidlertid tar ikke gjeldende politiske retningslinjer i tilstrekkelig grad opp de underliggende årsaker til ikke-bærekraftig forbruk. Den tenderer i stedet til å fokusere på å redusere virkninger og er ofte baserte på frivillige midler. Euroopassa käytetyistä resursseista yli 20 % tulee tuontina ( mer enn 20 % av ressursene som brukes i Europa importeres ( Tuontiriippuvuus polttoaineista ja kaivosteollisuuden tuotteista on erityisen selvää. Denne importavhengigheten er særlig tydelig når det gjelder brensler og gruvedriftsprodukter. Tämä kauppataseen sivuvaikutuksena on, että jotkin Euroopan kulutuksen ympäristövaikutukset tuntuvat viejämaissa ja alueilla. En sideeffekt av denne handelsbalansen er at noen av miljøbelastningene forårsaket av europeisk forbruk blir følbar i de eksporterende land og områder. Eurooppa on esimerkiksi eurooppalaisen lihan ja maidon tuotannossa käytettävän rehun ja viljan nettotuoja. Europa er, for eksempel, en nettoimportør av fôr og korn til europeisk kjøtt- og meieriproduksjon. Lisäksi yli puolet EU:ssa käytettävästä kalasta tuodaan. Noin neljän miljoonan tonnin ero kalan kysynnän ja tarjonnan välillä täytetään vesiviljelyllä ja tuonnilla (27). Videre importeres mer enn halvparten av forsyningene med fisk i EU: skillet på 4 millioner tonn mellom etterspørsel etter fisk og tilbud på fisk i Europa kompenseres gjennom fiskeoppdrett og import (27). Tämä lisää entisestään syytä olla huolissaan vaikutuksista kalakantoihin sekä muista ympäristövaikutuksista, jotka liittyvät elintarvikkeiden tuotantoon ja kulutukseen (katso luku 3). Dette medfører i stigende grad bekymringer om virkningene på fiskebestandene, så vel som andre miljøutslag relatert til produksjon og forbruk av mat (se Kapittel 3). Useiden materiaalien ja kauppatavaroiden käyttöönottoon, louhintaan ja tuotantoon liittyvät ympäristöön kohdistuvat paineet – kuten jätteen synty tai veden ja energian käyttö – vaikuttavat lähtömaihin. For mange materialer og handelsvarer er det slik at miljøbelastninger forbundet med deres uttak og/eller produksjon – som avfallsgenerering, eller vann eller energi som går med – påvirker opprinnelseslandene. Vaikka nämä paineet voivat olla merkittäviäkin, eivät nykyisin yleisesti käytetyt indikaattorit ota niitä huomioon. Selv om disse belastningene kan være betydelige, fanges de ikke opp av de indikatorer som det er vanlig å bruke i dag. Joidenkin tuotteiden, kuten tietokoneen tai matkapuhelimen, ympäristöpaineet voivat olla useita kertaluokkia suurempia kuin itse tuotteen todellinen paino. For noen produkter, som for eksempel datamaskiner eller mobiltelefoner, kan miljøbelastningene være flere størrelsesordener større enn selve produktets faktiske vekt. Tavarakaupan tase EU-27 -maiden ja muun maailman välillä 2008 De 27 EU-landenes fysiske handelsbalanse med resten av verden, 2008 mengde vann som brukes for å produsere de forbrukte varer og tjenester, så ligger 84 % av dette fotavtrykket utenfor EU, for det meste Euroopan unioni (EU-27 -maat) Den Europeiske Union (EU-27) Polttoaineet ja kaivannaiset (203 miljoonaa tonnia) Brensler og gruvedriftprodukter (203 millioner tonn) Kuitenkin globalisaatio ja kauppa tarjoavat myös luonnonvaroiltaan rikkaille maille mahdollisuuden viedä resursseja ja kasvattaa myyntitulojaan. Forvaltning av naturressurser er knyttet til andre miljømessige og sosioøkonomiske faktorer Luonnonvarojen käytön välittömiin ympäristövaikutuksiin kuuluvat hedelmällisen maan laadullinen huononeminen, vesipula, jätteet, toksiset saasteet ja luonnon monimuotoisuuden väheneminen maan ja makean veden ekosysteemeissä. De direkte virkningene av ressursbruk på miljøet inkluderer forringelse av fruktbart land, vannmangel, generering av avfall, giftig forurensning og tap av biologisk mangfold i terrestriske økosystemer og ferskvannsøkosystemer. Lisäksi esimerkiksi maanpeitteen muutoksiin liittyvillä välillisillä ympäristövaikutuksilla voi olla merkittäviä vaikutuksia ekosysteemipalveluihin ja terveystilanteeseen. I tillegg kan indirekte virkninger på miljøet, for eksempel knyttet til endringer i landdekke, ha betydelige effekter på økosystemtjenester og helse. Polttoaineet ja kaivannaiset (1 384 miljoonaa tonnia) Brensler og gruvedriftprodukter (1 384 millioner tonn) EEA, Kestävän kulutuksen ja tuotannon teemakeskus (ETC on Sustainable Consumption and Production) (Eurostatin tietojen perusteela). Det europeiske miljøbyrå, EEA, De europeiske emnesentra, ETC, Bærekraftig forbruk og produksjon (basert på Eurostat). Tässä raportissa arvioiduista ympäristöön kohdistuvat paineista useimpien käyttövoimana on – suoraan tai välillisesti – kasvava luonnonvarojen käyttö tuotanto- ja kulutustavoilla, jotka jättävät ympäristöjalanjälkensä Eurooppaan ja muualle maailmaan. De fleste former for miljøbelastninger som vurderes i denne rapporten drives – direkte eller indirekte – av den økende bruken av naturressurser til produksjons- og forbruksmønstre som etterlater et fotavtrykk i Europas miljø så vel som i miljøet andre steder. Lisäksi tähän liittyvä ehtyvä luontopääomavarantomme ja sen kytkeytyminen muihin pääomiin vaarantavat Euroopan talouden sekä sosiaalisen yhteenkuuluvuuden kestävyyden. Dessuten setter utarmingen av våre lagre av naturkapital og dens sammenheng med andre typer kapital den videre bærekraften av Europas økonomi og sosiale samhold i fare. Ympäristö, terveys ja elämänlaatu Miljø, helse, forventet levealder og sosial ulikhet må ses i sammenheng Ympäristö on keskeinen osa ihmisten fyysistä, henkistä ja sosiaalista hyvinvointia. Til tross for betydelige forbedringer, er det fortsatt store forskjeller på miljøkvalitet og menneskelig helse de europeiske landene imellom. Merkittävistä parannuksista huolimatta Euroopan maissa ja niiden välillä on edelleen suuria eroja ympäristön laadussa ja terveystilanteessa. Ympäristön ja ihmisten terveyden välisissä monimutkaisissa suhteissa on useita huomioon otettavia yhteyksiä ja vuorovaikutuksia, ja niitä tulisi tarkastella laajempaa alueellista, sosioekonomista ja kulttuurista taustaa vasten. De mangfoldige, sammensatte reaksjonskjeder og samspill tatt i betraktning, bør de kompliserte forholdene mellom miljøfaktorer og menneskelig helse ses i en bredere arealmessig, sosioøkonomisk og kulturell sammenheng. Suurin osa korkeimpia: lähes 76 vuotta miehillä ja 82 vuotta naisilla ( elinajanodotteen lisäyksestä on viime vuosikymmeninä johtunut yli 65-vuotiaiden pidemmästä elinajasta, mutta ennen vuotta 1950 syynä oli lähinnä ennenaikaisten kuolemien eli alle 65-vuotiaina kuolleiden määrän väheneminen. Økningen av forventet levealder de seneste tiår beror for det meste på bedret overlevelse for folk over 65 år, mens forlenget forventet levealder før 1950 for det meste berodde på en reduksjon i for tidlig død (dvs. død før 65 års alder). Miesten odotetaan elävän keskimäärin lähes 81 % ja naisten 75 % elämästään ilman invaliditeettia tai työkyvyttömyyttä (2). I gjennomsnitt forventes menn å leve nesten 81 % av sine liv fri fra uførhet, og kvinner 75 % (2). Sukupuolten ja jäsenvaltioiden välillä on kuitenkin eroja. Det er imidlertid skiller mellom kjønn og mellom EUs medlemsland. Ilmansaasteet, melu, kemikaalit, huonolaatuinen vesi ja luonnontilaisten alueiden väheneminen aiheuttavat ympäristövaurioita, jotka yhdessä elintapojen muutosten kanssa voivat merkittävästi lisätä liikalihavuuden, diabeteksen, sydän- ja verisuontitautien, hermostosairauksien ja syövän esiintymistä. Ne kaikki ovat merkittäviä Euroopan väestön kansanterveysongelmia (3). Forringelsen av miljøet gjennom luftforurensning, støy, kjemikalier, dårlig vannkvalitet og tap av naturområder, kombinert med livsstilsendringer, kan være medvirkende årsaker til betydelige økninger i forekomsten av fedme, diabetes, sykdommer i hjerte-kar- og nervesystemet og kreft – som alle er viktige folkehelseproblemer for Europas befolkning (3). Fruktbarhets- og psykisk helserelaterte problemer øker også i omfang. Astma, allergiat (4) ja jotkut ympäristöpaineisiin liittyvät syöpätyypit ovat erityisesti lapsia koskevia huolenaiheita. Astma, allergier (4), og noen former for kreft forbundet med miljøbelastninger er kilde til særlig bekymring når det gjelder barn. Maailman terveysjärjestö (WHO) arvioi, että sairauksien ympäristötaakka koko Euroopan alueella on 15–20 % kaikista kuolemantapauksista ja 18–20 % vammaisena tai invalidina eletyistä vuosista ja eliniän lyhenemisestä ennenaikaisen kuoleman takia (disability-adjusted life Verdens Helseorganisasjon (WHO) anslår miljøbyrdeandelen for sykdommer i det alleuropeiske området til mellom 15 % og 20 % av det totale antall dødsfall, og 18 % til 20 % av uførhetsjusterte leveår (disabilityadjusted life years – DALY) (A), med en relativt høyere byrde i den østre delen av området (5). De foreløpige resultater av en Tämän lähestymistavan käyttö tekee mahdolliseksi vertailla eri riskitekijöiden vaikutusta terveydentilan heikkenemiseen, asettaa tärkeysjärjestyksiä sekä arvioida tiettyjen toimenpiteiden hyötyjä. Bruk av EBD-tilnærming tillater: sammenligning av helsetap forårsaket av forskjellige risikofaktorer; å prioritere; og å evaluere nytten ved spesifikke tiltak. Kuitenkin tulokset todennäköisesti aliarvioivat ympäristön aiheuttamaa rasitusta, sillä ne keskittyvät yksittäisiin riskitekijöihin ja terveysvaikutuksiin sen sijaan, että ne ottaisivat täysimääräisesti huomioon monimutkaiset syy-seuraussuhteet. Resultatene vil imidlertid sannsynligvis undervurdere den samlete miljøbyrde siden det fokuseres på enkeltstående risikofaktorer og utslag på helse, heller enn en full beregning av komplekse kausale reaksjonsganger. Samankaltaisista asioista tehdyt arviot voivat vaihdella riippuen taustalla olleista oletuksista, menetelmistä ja käytettävissä olleista tiedoista. Vurderinger av lignende spørsmål kan variere, avhengig a v de underliggende antakelser, metoder og data som er tatt i bruk; og for c) ( d). Tutkimukset osoittavat, että huonot ympäristöolosuhteet vaikuttavat erityisesti heikommassa asemassa oleviin ryhmiin (7). mange risikofaktorer er EBD-estimater ennå ikke tilgjengelige ( Kiivaan keskustelun aiheina tulevat edelleen olemaan sekä ympäristön merkityksen määrittäminen sairauksien kehittymiselle että uusien arvioinnin lähestymistapojen kehittäminen, joiden tarkoituksena on ottaa huomioon ympäristön ja terveyden välisen vuorovaikutuksen mutkikkuus ja sen f g e) ( epävarmuustekijät ( Å tillegge miljøet en rolle i utviklingen av sykdommer, og utviklingen av hittil ukjente vurderingstilnærminger med sikte på ta den iboende kompleksitet og uvisshet ved samspillet mellom miljø og helse med i betraktningen, er – og f g e) ( forblir – gjenstand for intens debatt ( Ympäristön laadun sosiaalisen jakauman erojen parempi ymmärtäminen voi olla avuksi toimenpiteille, sillä tietyt väestöryhmät kuten pienituloiset, lapset ja vanhukset voivat olla haavoittuvampia lähinnä heidän sopeutumis- ja selviytymiskykyynsä vaikuttavien terveyteen, talous- ja koulutustilanteeseen, terveydenhoitopalvelujen saatavuuteen ja m k ik Bedre forståelse for forskjellene i den sosiale fordeling av miljøkvalitet kan være til hjelp for utforming av politiske retningslinjer, siden spesifikke befolkningsgrupper, som de med lav inntekt, barn og de eldre kan være mer sårbare – mest på grunn av helsetilstand og økonomisk og utdanningsmessig status, tilgang til helsetjenester, samt livsstilfaktorer som påvirker tilpasningsevner og evner til å hanskes Tärkeimpien eurooppalaisten toimintalinjojen tavoitteena on tarjota ympäristö, jossa "saasteiden määrä ei aiheuta haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön" ja jossa herkkiä väestöryhmiä suojellaan. De viktigste europeiske politiske retningslinjene tar sikte på å sikre et miljø der “forurensningsnivået ikke fremkaller skadevirkninger på menneskelig helse og miljø”, og der sårbare befolkningsgrupper trygges. Näitä toimintalinjoja ovat kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma (11), EU:n ri, u Disse er EUs 6. miljøhandlingsplan (6. EAP) (11), EUs Miljø og K ympäristöterveysstrategia (12) ja toimintasuunnitelma 2004–2010 (13) sekä WHO:n yleiseurooppalainen ympäristö- ja terveysprosessi (14) (15). K helsestrategi (12) og EUs Handlingsplan for miljø og helse 2004-2010 (13), og Verdens helseorganisasjons (WHO) alleuropeiske Terveyden ja hyvinvoinnin tekijät lähiympäristössämme a ). De avgjørende faktorer for helse og velferd i våre nabolag Vaikka EU:n politiikan pääpaino on pilaantumisen ja ympäristön tuottamien ratkaisevan tärkeiden palvelujen häiriintymisen vähentäminen, tunnustetaan myös yhä laajemmin luonnollisen ja monimuotoisen ympäristön hyödyt ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille (16). Miljø- og helseprosessen tar sikte på å oppnå en bedre forståelse for miljøtrusler mot menneskelig helse; å redusere sykdomsandelen forårsaket av miljøfaktorer; å styrke EUs kapasitet for politikkutvikling på dette område; og å identifisere og forebygge nye miljørelaterte trusler mot folks helse (12). Lisäksi on syytä huomata, että useimmat terveyteen liittyvät pilaantumista koskevat toimintalinjat on suunnattu ulkoiseen ympäristöön. Tässä suhteessa sisätilat ovat jokseenkin laiminlyöty alue kun ottaa huomioon, että Euroopan kansalaiset viettävät jopa 90 % ajastaan sisätiloissa. Mens hovedvekten i EUs politikk ligger på å redusere forurensning og forringelse av avgjørende økosystemtjenester, er det også en voksende erkjennelse av fordelene ved og nytten av det naturlige, biologisk mangfoldige miljø for menneskelig helse og velferd (16). Tanska Sverige LE (elinajanodote) naiset LE (forventet levealder) kvinner LE (elinajanodote) miehet LE (forventet levealder) menn HLY (terveet elinvuodet) naiset HLY (friske leveår) kvinner HLY (terveet elinvuodet) miehet HLY (friske leveår) menn Tuoreimmat arvioinnit sisäilman epäpuhtauksien lähteistä, niille altistumisesta ja niihin liittyvistä toimintalinjoista ovat analysoineet eri toimenpiteiden hyötyjä. Nyere vurderinger av kildene til, eksponering for og politiske retningslinjer relatert til forurensning av inneklima har analysert fordelene ved forskjellige tiltak. Suurin terveydellinen hyöty liittyy tupakoinnin rajoituksiin. De største helsegevinstene kobles til restriksjoner på røyking. Rakennusten ja ilmanvaihdon toimet, jotka säätelevät altistumista sisäilman hiukkasille, allergeeneille, otsonille, radonille ja ulkomelulle tarjoavat suuria pitkän aikavälin hyötyjä. Retningslinjer for bygg og ventilasjon som kontrollerer innendørs eksponering for svevestøv, allergener, ozon, radon og lyd utenfra gir store langsiktige helsegevinster. Parempi rakennusten hoito, kosteuden kertymisen ja homeen kasvun ennaltaehkäisy ja sisätiloissa tapahtuvan polttamisen pakokaasuille altistumisen estäminen voivat tuottaa merkittäviä keskipitkän ja pitkän aikavälin hyötyjä. Bedre bygningsforvaltning, forebygging av akkumulering av fukt og framvekst av mugg, og forebygging av eksponering for eksos fra innendørs forbrenning kan gi betydelige helsegevinster på mellomlang og lang sikt. Betydelige helsegevinster på kort til mellomlang sikt, oppnås fra forventes å leve i frisk tilstand. Elinajanodote(Life Expectancy, LE) syntymähetkelä on niiden vuosien lukumäärä, jotka vastasyntyneen lapsen odotetaan elävän olettaen, etteivät ikäryhmittäisten kuoleisuuslukujen tasot muutu. Forventet levealder (LE) ved fødsel – det antall år et nyfødt barn forventes å leve, forutsatt at de aldersspesifikke dødelighetsrater forblir konstante. Tietojen kattavuus: ei HLY- tietoja Bulgariasta, entisestä Jugoslavian tasavalasta Makedoniasta, Kroatiasta, Liechtensteinista eikä Sveitsistä. Datadekning: ingen HLY-data for Bulgaria, Sveits, Kroatia, Liechtenstein, og den tidligere jugoslaviske republikk Makedonia. Ajalinen kattavuus: LE -tiedot ovat vuodelta 2007 paitsi Italian tiedot ja EU-27 -maiden summatiedot vuodelta 2006. Tidsdekning: 2006-data brukt for LE Italia og EU-27. Euroopan yhteisön terveysindikaattorit ( Det europeiske fellesskaps helseindikatorer ( Ulkoilman laatu on parantunut joidenkin saasteiden osalta, mutta merkittäviä terveysuhkia on edelleen ilmaa Eurooppaan -ohjelman (Clean Air for Europe, CAFE) arvion mukaan nykyisillä alailmakehän otsonin pitoisuuksilla yli 20 000 ennenaikaista kuolemaa vuosittain liittyy terveydelliset tavoitearvot ylittäville pitoisuuksille I løpet av det siste tiåret har ozonkonsentrasjoner med stor hyppighet og omfang oversteget helse- og økosystemrelaterte målverdier. Programmet Ren luft i Europa (Clean Air for Europe – CAFE) anslår at ved gjeldende nivåer på bakkenært ozon, forbindes eksponering til konsentrasjoner som overstiger den helserelaterte målverdi (B) med ) EU-25 -maissa ( ) og karbonmonoksid (CO) i lufta, så vel som markerte reduksjoner i mer enn 20 000 for tidlige dødsfall i EU-25 ( Myös lyijypitoisuudet ovat laskeneet huomattavasti lyijyttömän bensiinin Eksponering for svevestøv eller partikulært materiale Vuosina 1997–2008 Euroopan kaupunkien väestöstä 13–62 % oli vaarassa I perioden 1997 til 2008, ble fra 13 % til 62 % av Europas bybefolkning potensielt eksponert for konsentrasjoner av mellomfint og grovt ) ovat merkittäviä ympäristöön liittyviä terveysuhkia. ) forblir imidlertid en kilde til stor miljørelatert ja verenkiertoelimistöön, lasten heikentynyt keuhkojen kehittyminen ja 10 og kroniske virkninger på luftveier og hjerte- og karsystemet, forringet oversteg EUs grenseverdi som er satt for å beskytte menneskelig syntymäpainon aleneminen ( lungeutvikling hos barn og redusert fødselsvekt ( helse ( Pienhiukkaset (PM Finfraksjonen av svevestøv eller partikulært materiale (PM % kaupunkien väestöstä indikaattoreita, ja niitä käytetään likiarvoina vaikutuksia aiheuttavien 5 millioner tapte leveår kunne tilskrives denne forurenseren ( 80 hiukkasten ominaisuuksille. 80 med de største reduksjoner i PM i løpet av de siste 20 år ( Tästä voisi olla hyötyä kohdennettuja vähentämisstrategioita ja ilmanlaatumääräyksiä laadittaessa (20). Konsentrasjoner av PM og PM er indikatorer for komplekse Todistusaineisto lisääntyy yhä siitä, että hiukkasten kemialliset ominaisuudet 2.5 blandinger av forurensende stoffer og brukes som referanse for de Vain kaupunkialueiden ja esikaupunkien taustapitoisuuksien seurantaasemat ovat mukana. Bare by- og drabantbyovervåkingsstasjoner er inkluderte. Siden O Koska otsoni ja suurin osa hiukkasista muodostuu ilmakehässä, on sääolosuhteilla ratkaiseva vaikutus ilman pitoisuuksiin. 10 forhold en a vgjørende virkning på de luftbårne konsentrasjoner. Dette forklarer i det minste delvis årvisse variasjoner og for eksempel de høye O Tämä selittää ainakin osittain vuosittainen vaihtelun ja esimerkiksi korkeat otsonipitoisuuksien tasot vuonna 2003, jolloin kesällä oli pitkiä hellejaksoja. 3-nivåer i 2003, et år med lange hetebølger om sommeren. 2.5 strategia (23) asettaa välitavoitteita parantamalla ilmanlaatua vuoteen 2020 mennessä. Den påfølgende EUs tematiske strategi om luftforurensning (23) fastsetter midlertidige målsettinger gjennom forbedring av luftkvalitet innen 2020. EUs Se on myös lisännyt uusia pienhiukkasia koskevia vuonna 2020 saavutettavaksi asetettuja tavoitteita, jotka perustuvat keskimääräisen altistumisen indikaattorilla (Average Exposure Indicator, AEI) (H) määritettyihin tarvittaviin vähennysprosentteihin. H gjennomsnittlige eksponeringsindikatoren (AEI) ( Lisäksi useat kansainväliset elimet ovat keskustelleet tavoitteiden asettamisesta vuodelle 2050 Euroopan toimintalinjojen ja kansainvälisten ) for å fastsette en påkrevd prosentvis reduksjon som skal oppnås i 2020. 25 pöytäkirjojen pitkän aikavälin ympäristötavoitteiden mukaisesti ( Videre diskuterer flere internasjonale organisasjoner fastsettelse av mål for 2050 i forhold til de langsiktige miljømålsettinger i europeiske Tieliikenne on erityisesti kaupunkialueilla useiden terveysvaikutuksien yhteinen lähde politiske retningslinjer og internasjonale protokoller ( Ilman laatu on huonompi kaupunkialueilla kuin maaseudulla. Luftkvalitet er dårligere i byer og tettbygde områder enn i bygdeområder. Euroopan kaupunkiympäristöjen vuotuiset keskimääräiset PM Årlige gjennomsnittlige konsentrasjoner av grovt svevestøv, eller partikulært materiale PM -pitoisuudet eivät ole , i europeisk bymiljø har 10 muuttuneet merkittävästi viime vuosikymmenenä. 10 ikke endret seg vesentlig i løpet av det siste tiåret. Hovedkildene 500–5 000 a terveyteen ja hyvinvointiin (28). 500–5 000 i tettbygde områder rammet folk under 25 års alder ( datadekning datadekning EEA, Ilman ja ilmastonmuutoksen teemakeskus (ETC on Air and Climate j Europe” (Støyobservasjon og -informasjon for Europa) ( Berliini on yksi esimerkki kaupungista, jossa on onnistuttu yhdentämään lähestymistapoja sekä paikallisten ilmansaasteiden että melun Det fins eksempler, som Berlin, på vellykkede integrerte tilnærminger for å redusere både lokal kan nesten 34 millioner mennesker være eksponert for et langsiktig 32 vähentämiseksi ( 32 gjennomsnitt på trafikkstøynivå ( WHO:n yöaikaisen melun ohjearvon mukaan ihmisten ei pitäisi altistua yli 40 dB:n melulle yöaikaan. Helseorganisasjons (WHO) retningslinjer for nattestøy i Europa anbefaler at folk ikke skal eksponeres for nattestøy som overstiger 40 dB. Yöajan melutasoa 55 dB on kuvailtu "entistä vaarallisemmaksi kansanterveydelle", ja sitä olisi pidettävä välitavoitteena Nattestøynivåer på 55 dB, beskrevet som ”mer og mer farlig for folkehelsa”, bør anses som et midlertidig mål i situasjoner der det ikke er mulig å oppnå retningslinjenes anbefalinger (28). 28 tilanteissa, joissa ohjearvoihin pääseminen ei ole mahdollista ( Bedre rensing av avløpsvann har ført til økt vannkvalitet, men supplerende tilnærminger kan bli nødvendige for framtida Parempi jätevesien käsittely on parantanut vesien laatua, mutta tulevaisuudessa voidaan tarvita toisiaan täydentäviä lähestymistapoja Rensing av sanitært og kommunalt avløpsvann, så vel som kvaliteten på både drikke- og badevann, er blitt betydelig forbedret i Europa i løpet av de siste 20 årene, men vedvarende innsats trengs for ytterligere å øke kvaliteten på vannressurser. Jätevesien käsittely sekä juomaveden ja uimaveden laatu ovat parantuneet merkittävästi Euroopassa 20 viime vuoden aikana, mutta jatkuvia ponnisteluja tarvitaan parantamaan edelleen vesivarojen laatua. Dårlig luftkvalitet og støy i byer og tettbygde områder har ofte en felles kilde og kan Raportoitu pitkäaikainen (vuosikeskiarvo) altistuminen päivä-ilta-yö -melulle kun (L Meldt langsiktig (årlig gjennomsnitt) eksponering for dag-kveld-natt støy over (L ) on yli 55 dB niissä de n ) på mer enn 55 dB i den agglomerasjoner (samling av ubeslektede aktiviteter EU-27 -maiden taajamissa, joissa on yli 250 000 asukasta Bioakkumuleringen av kvikksølv og noen tungt nedbrytbare organiske miljøgifter kan for eksempel være høy nok til å gi grunn til helsebekymring for sårbare befolkningsgrupper som gravide på ett sted) med mer enn 250 000 innbyggere/personer i de 27 EU-landene ) taajamissa > 250 000 asukasta Melualtistus ( > 55 dB Lden Väestön määrä (miljoonia) (samling av ubeslektede aktiviteter på ett sted) > 250 000 innbyggere/personer Antall mennesker i millioner 35 ja todennäköisesti sitä aliarvioidaan ( 35 vanskelig å anslå og er sannsynligvis undervurdert ( Vaikka juomavesidirektiivi kattaa yli 50 ihmistä palvelevat vesihuoltojärjestelmät, eurooppalainen tietojen vaihto- ja raportointijärjestelmä koskee vain yli 5 000 liittyjän laitoksia. Mens EUs drikkevannsdirektiv (DWD) tar opp vannforsyninger som betjener mer enn 50 personer, gjelder et europeisk datautvekslings- og rapporteringssystem kun for vannforsyninger til mer enn 5 000 personer. Vuonna 2009 tehdyn tutkimuksen mukaan pienemmistä laitoksista 65 % täytti juomavesistandardit, kun taas suurempien laitosten vastaava luku I en undersøkelse i 2009 var overholdelsesraten for drikkevannsstandard i mindre forsyningssystemer 65 %, mens den 37 oli yli 95 % ( Industri for større vannforsyningssystemer oversteg 95 % ( Melulähde tautien puhkeamisista kymmenen kahdestatoista liittyi yksityisten 10 av 12 utbrudd av vannbårne sykdommer som ble rapportert i de k ). Jäteveden käsittelyn alueellinen vaihtelu jaksolla 190–2007 Regionale variasjoner i rensing av avløpsvann mellom 190 og 2007 Yhdyskuntajätevesipuhdistamoihin liittyneen väestön osuus % % av nasjonal befolkning tilknyttet kommunalt renseanlegg for avløpsvann ( ) Maiden määrä ( ) Antall land Tulevaisuudessa tarvitaan suuria investointeja säilyttämään nykyinen Store bestander av cyanobakterier kan oppstå i europeiske vannmasser som brukes til drikkevann, fiskeoppdrett, friluftsliv og turisme (42). Sekundäärinen (biologinen tai kemiallinen) På sikt må det store investeringer til for å vedlikeholde eksisterende Tertiäärinen (biologis-kemiallinen) Regionale prosentsatser er blitt avveid i forhold til befolkningstall. Huomautus: aineiden ( ) eller legemidler ( Alueelliset prosentit on painotettu maan väkiluvulla. Nord: Norge, Sverige, Finland og Island. jätevesien käsittelyllä kunnallisissa laitoksissa tulee edelleen olemaan ratkaiseva rooli, on tutkittava laajemmin täydentäviä lähestymistapoja, joilla pyritään torjumaan päästöt jo niiden lähteellä. Dette er ikke redegjort for i avløpsvann ved kommunale anlegg vil fortsette å spille en avgjørende rolle, må supplerende tilnærminger, som å takle forurensning ved kilde, utforskes i større omfang. Yhdessä vesipolitiikan puitedirektiivin ( Det europeiske miljøbyrå, EEA, De europeiske emnesentra KE: Alankomaat, Englanti & Wales, Irlanti, Itävalta, Luxemburg, Saksa, Skotlanti, Sveitsi ja Tanska. Tanskan tietoja ei ole raportoitu vuoden 1998 jälkeen. Euroopan komission mukaan Tanska kuitenkin käyttää vähintään biologista käsittelyä ja lisäksi tiukempia käsittelyvaatimuksia 88 %:n tasolla (suhteessa tuotettuun kuormaan) yhdyskuntajätevesidirektiivin mukaisesti. Tätä ei ole otettu huomioon kuvassa. ET: Espanja, Kreikka, Kypros, Malta, Portugali ja Ranska (Kreikasta ei tietoja 1998–2006). IT: Latvia, Liettua, Puola, Slovakia, Slovenia, Tšekki, Unkari, Viro. KA: Bulgaria, Romania ja Turkki. Lähde: Ny lovgivning om kjemikalier, som “Registrering, vurdering, godkjenning og begrensning av kjemikalier”-forskriften (the Registration, Evaluation, Authorisation and Restriction of Chemicals – REACH) (47) og EUs direktiv om miljøkvalitetsnormer (the EEA, Vesien teemakeskus (ETC Water), (CSI 24, OECD:n ja Eurostatin yhteinen kyselylomake 2008). CSI 24, basert på OECD/EUROSTAT Felles rundspørring 2008). Uusi kemikaaliasetus voi auttaa, mutta kemikaalien yhteisvaikutukset ovat edelleen ongelma Nye kjemikalieforskrifter kan hjelpe, men kombinasjonseffekter av kjemikalier forblir et problem Torjuntaaineet häiritsevät tärkeitä biologisia prosesseja, esimerkiksi vaikuttamalla hermoimpulssien siirtymiseen tai matkimalla hormoneja. Kjemiske plantevernmidler (pesticider) forstyrrer grunnleggende biologiske prosesser, for eksempel ved å påvirke nerveoverføring eller ved å imitere hormoner. ) ( voivat olla haitallisia myös laajemmalti ympäristössä eri organismeille På grunn av deres iboende egenskaper, kan har følgelig økt ( pesticider også være skadelige for organismer i et vidtrekkende miljø, inkludert ferskvannsorganismer (52 kuten makean veden eliöille ( Blandinger av kjemiske plantevernmidler er utbredt både i ) että vesiympäristössä. Vaikka yhdistelmän myrkyllisyyden arviointi on ollut vaikeaa, yhtä kemikaalia kerrallaan tarkasteleva lähestymistapa todennäköisesti aliarvioi ympäristöriskejä, esimerkiksi torjunta- Selv om vurdering av blandingstoksisitet har vært en utfordring, innebærer en enkeltkjemikalietilnærming en sannsynlighet for å undervurdere den økologiske risikoen, inkludert virkningene av blandinger av kjemiske plantevernmidler på fisk (54 Kulutustavaroiden kemikaalit voivat myös olla huolenaihe kun tuotteista tulee jätettä, sillä monet kemikaalit kulkeutuvat helposti ympäristöön ja niitä löytyy luonnosta, ilmasta, sisäilman pölystä, jätevesistä ja lietteestä. Kjemikalier i forbruksvarer kan også være problematiske når produktene blir til avfall, ettersom mange kjemikalier lett forflytter seg ut i miljøet og kan finnes i dyrelivet, i lufta, i innendørs støv, avløpsvann og slam. Suhteellisen uusi huoli tässä mielessä on sähkö- ja elektroniikkaromu, joka sisältää raskasmetalleja, palonestoaineita tai muita vaarallisia kemikaaleja. En relativt ny bekymring i denne sammenheng er elektriske og elektroniske produkter som avfall, fordi disse inneholder tungmetaller, flammehemmende midler eller andre helsefarlige kjemikalier. Bromatut palonestoaineet, ftalaatit, bisfenoli A ja perfluoratut yhdisteet ovat useimmin puheenaiheena, koska niillä epäillään olevan terveysvaikutuksia ja niitä on kaikkialla ympäristössä ja ihmisissä. Bromerte flammehemmende midler, ftalater, difenol A, og perfluorinerte kjemikalier er de som oftest diskuteres, på grunn av deres antatte virkninger på helse og allestedsnærværende forekomst i miljøet og hos mennesker. Torjunta-aineiden kestävää käyttöä koskevassa teemakohtaisessa strategiassa (56) asetetaan tavoitteiksi minimoida torjunta-aineiden käytöstä aiheutuvat vaarat ja riskit terveydelle ja ympäristölle sekä parantaa torjunta-aineiden käytön ja jakelun valvontaa. plantevernmidler (56) fastsetter målsettinger om å minimere de farer og risikoer for helse og miljø som stammer fra bruk av kjemiske plantevernmidler, og å forbedre kontrollen med bruken og fordelingen av kjemiske plantevernmidler. Torjunta-aineita koskevan direktiivin täysimääräistä täytäntöönpanoa tarvitaan tukemaan vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisen hyvän kemiallisen tilan saavuttamista (49). Full implementering av det tilknyttede EU-direktivet om kjemiske plantevernmidler vil kreves for å understøtte oppnåelsen av god kjemikaliestatus i henhold til EUs rammedirektiv for vann (49). Erityistä huomiota saavat alhaisina pitoisuuksina ympäristössä ja kulutushyödykkeissä esiintyville kemikaaliyhdistelmille altistumisen vaikutukset varsinkin herkkiin pieniin lapsiin. Lisäksi jotkut aikuisten sairaudet on liitetty nuoruusaikaiseen tai jopa sikiöaikaiseen altistumiseen. Informasjon om kjemiske plantevernmidler i overflate- og grunnvann i Europa er begrenset; de meldte nivåer, som omfatter kjemiske plantevernmidler klassifisert som prioriterte farlige stoffer, kan imidlertid overskride miljøkvalitetsnormer. Vaikka huoli kemikaaleista kasvaa, tiedot kemikaalien esiintymisestä sekä niiden kohtalosta ympäristössä samoin kuin altistumisesta ja siihen liittyvistä riskeistä ovat edelleen niukkoja. Noen virkninger av kjemiske plantevernmidler fanges ikke opp av rutinemessige overvåkningsprogrammer – for eksempel dødelig Tiedot torjunta-aineista Euroopan pinta- ja pohjavesissä ovat rajalliset, mutta raportoidut tasot, myös ensisijaisiksi aineiksi luokiteltujen torjunta-aineiden tasot, voivat ylittää ympäristönlaatunormit. Mulige kombinasjonseffekter av eksponering for en blanding av kjemikalier som finnes ved lave nivåer i miljøet eller i forbruksvarer, særlig hos små barn, er nå gjenstand for spesiell oppmerksomhet. Kaikkia torjunta-aineiden vaikutuksia ei pystytä havaitsemaan rutiininomaisilla seurantaohjelmilla. Videre knyttes diverse sykdommer hos voksne til eksponering tidlig i livet eller til og med før fødsel. Den vitenskapelige forståelse for blandingstoksikologi har i det siste gjort betydelige framskritt, ikke minst som resultat av EU-finansiert forskning (J). , terveys ja e ja elämän l ä m ä n laatu laatu , helse o helse og li g livsk v sk v al itet v al itet inkludere ikke bare toksisitet og økotoksisitet, men bør også ta opp bruken av startmateriale, vann og energi, transport, utslipp av CO og Lisäksi yhä laajemmin on tunnustettu, että tarvitaan kumulatiivista riskinarviointia. 2 andre klimagasser, så vel som avfallsgenerering gjennom forskjellige Ilmastonmuutos ja terveys ovat kasvava haaste Euroopalle Klimaendringer og helse er en økende utfordring for Europa 59 tarkasteltaessa aineita nykyisen mallin mukaan yksi kemikaali kerrallaan ( Videre er det en økende erkjennelse av at kumulativ risikovurdering er nødvendig for å unngå undervurdering av risikoer som kan oppstå under den gjeldende praksis med å vurdere stoffer enkeltvis, eller på kjemikalie-per-kjemikalie basis (59). 60 periaatetta kemiallisten yhdistelmien vaikutuksia pohdittaessa ( EU-kommisjonen er blitt spurt om ta i betraktning “kjemiske cocktails” og å anvende føre-var-prinsippet ved vurdering av effektene av kjemiske kombinasjoner ved utkast til ny lovgivning (60). Ihmisten terveyteen voivat viime kädessä vaikuttaa lähes kaikki ilmastonmuutoksen ympäristö- ja sosiaaliset vaikutukset (katso luku 2) kuten sääilmiöiden muuttuminen sekä veden, ilman ja elintarvikkeiden laadun ja määrän, ekosysteemien, maatalouden, toimeentulon ja infrastruktuurin muutokset (63). Nesten alle miljørelaterte og sosiale utslag av klimaendringer (se Kapittel 2) kan til syvende og sist påvirke menneskelig helse, gjennom endring av værforhold, endringer i kvalitet og kvantitet på vann, luft og mat, så vel som gjennom endringer i økosystemer, landbruk, utkomme og infrastruktur (63). Ilmastonmuutos voi moninkertaistaa uhat ja nykyiset terveysongelmat. Mahdolliset terveysvaikutukset riippuvat paljolti väestön herkkyydestä ja sen mukautumiskyvystä. Klimaendringer kan multiplisere risikoer og eksisterende helseproblemer: potensielle helsevirkninger avhenger i stor grad av befolkningers sårbarhet og tilpasningsevne. Euroopan helleaalto, joka kesällä 2003 aiheutti yli 70 000 kuolonuhria, Hetebølgen i Europa sommeren 2003, med et antall dødsofre som oversteg 70 000, trakk fram behovet for tilpasning til et klima i ) ( ja tiettyjä sairauksia sairastavilla henkilöillä on suurempi riski ja De eldre og folk med spesielle sykdommer er endring ( utsatt for større risiko, og dårlig stilte befolkningsgrupper er mer sårbare (7) ( ) ( vaikutukset voivat pahentua riittämättömän öisen jäähtymisen ja heikon ilman vaihtuvuuden johdosta ruuhkaisilla kaupunkialueilla, joissa on I overbefolkete byområder med høy grad av jordforsegling og varmeabsorberende overflater, kan effektene av hetebølger forverres på grunn av utilstrekkelig nattlig avkjøling og Ennustetusta ilmastonmuutoksesta johtuvan kuumuuteen liittyvän kuolleisuuden arvioitu kasvu 2020-luvulla voisi vuodessa ylittää 25 000 I 2020-årene kan anslått økning i varmerelatert dødelighet som resultat av beregnete klimaendringer overstige 25 000 dødsfall per år, hovedsakelig i sentrale og sørlige 69 tapausta, joista pääosa olisi Keski- ja Etelä-Euroopassa ( 69 europeiske områder ( Kemikaalien rekisteröintiä, arviointia, lupamenettelyjä ja rajoituksia koskevan kemikaaliasetuksen (REACH) (47) tavoitteena on parantaa ihmisten terveyden ja ympäristön suojelua kemikaalien uhilta. Forskriften for registrering, vurdering, godkjenning og begrensning av kjemikalier (REACH) (47) tar sikte på å forbedre vern av menneskelig helse og av miljøet fra risikoene knyttet til kjemikalier. Valmistajat ja maahantuojat ovat velvollisia keräämään tietoa kemikaalien ominaisuuksista ja ehdottamaan riskinhallintatoimenpiteitä, jotta tuotanto, käyttö ja hävittäminen olisivat turvallista, ja rekisteröimään tiedot keskustietokantaan. Produsenter og importører forpliktes til å innhente informasjon om egenskapene ved kjemiske stoffer og å foreslå risikostyringstiltak for sikker produksjon, bruk og avfallshåndtering – og å registrere informasjonen i en sentral database. REACH -asetus edellyttää vaarallisimpien kemikaalien asteittaista korvaamista kun sopivat vaihtoehdot on tunnistettu. REACH etterspør også gradvis og fremadskridende erstatning av de farligste kjemikalier så snart egnete alternativer er blitt identifisert. Asetuksessa ei kuitenkaan käsitellä samanaikaista altistumista monille kemikaaleille. Forskriften tar imidlertid ikke opp eksponering for mange og/eller sammensatte kjemikalier til samme tid. Esimerkkinä tästä voisi olla borrelioosia eli Lymen tautia ja aivotulehdusta levittävien punkkien esiintymisalueen muutos. Muihin esimerkkeihin kuuluu useita viruksia välittävän Aasian tiikerihyttysen laajentunut esiintymisalue Euroopassa. En forventet virkning av klimaendringer på utbredelsen av vann, mat- og vektorbårne (K) sykdommer i Europa understreker behovet for verktøy for å hanskes med slike trusler mot folkehelsa (70). Ilmastoon liittyvien ilmanlaadun ja siitepölyn leviämisen muutosten odotetaan vaikuttavan moniin hengitysteiden sairauksiin. Innsatsen for bedre å verne menneskelig helse og miljø gjennom tryggere kjemiske erstatninger må suppleres av en systemisk tilnærming til vurdering av kjemikalier. Slike vurderinger bør 35 vaikutukset otetaan mukaan veden varmuussuunnitelmia tehtäessä ( Prosent av grøntområder i viktige byer ( Luontoympäristö tarjoaa useita terveyden ja hyvinvoinnin etuja erityisesti kaupunkialueilla 60° utbredelse under klimaforhold i endring (71 Kuudenteen ympäristön toimintaohjelmaan pohjautuva kaupunkiympäristöä koskeva teemakohtainen strategia (73) korostaa kaupunkien edessä olevien ympäristöhaasteiden, kaupunkien asukkaiden elämänlaadun ja kaupunkien toimintakyvyn seurauksia ihmisten terveydelle. Klimaendringer kan også forverre eksisterende miljøproblemer, som svevestøvutslipp og høye ozonkonsentrasjoner, og by på ytterligere utfordringer når det gjelder å yte bærekraftige vann- og sanitærtjenester. Sen tarkoituksena on parantaa kaupunkiympäristöä, jotta se olisi houkuttelevampi ja terveellisempi asua, työskennellä ja investoida. Klimarelaterte endringer i luftkvalitet og pollenutbredelse forventes å påvirke flere luftveissykdommer. Samalla yritetään vähentää haitallisia ympäristövaikutuksia muualle ympäristöön. Det trengs systematiske vurderinger av motstandsdyktigheten mot klimaendringer ved vannforsynings- og sanitærsystemer, og slike vurderinger må inkluderes i vannsikringsplaner (35). 75 osoitettu sekä kaupunki- että maaseutuympäristöissä ( Prosent av grøntområder i viktige byer Tutkitun alueen ulkopuolella kokevat yleensä paremmaksi ne ihmiset, jotka asuvat luonnonläheisemmillä alueilla, missä lähellä asuinpaikkaa on maatalousmaata, metsiä, niittyjä tai Den tar sikte på å bedre bymiljøer, å gjøre det mer attraktivt og sunnere å leve, arbeide og investere i et bymiljø, mens den samtidig forsøker å redusere de ugunstige miljøvirkningene på det bredere miljø. Ekosysteemien ja terveyden yhteyksiä ja uusia haasteita käsiteltäessä tarvitaan laajempia näkökulmia Et bredere perspektiv trengs for å ta opp sammenhenger mellom økosystemer og helse samt relaterte utfordringer og forebygging blir enda mer relevante enn tidligere. Kasvava tietoisuus, monimutkaisuudesta, epävarmuuksista ja syiden monitahoisuudesta tarkoittaa myös sitä, että EU:n perustamissopimuksen mukaiset varovaisuuden ja ennaltaehkäisyn periaatteet ovat aiempaa vielä tärkeämpiä. Tarvitaan tarkempaa käsitystä siitä, mitä pystymme tietämään niin että ehdimme ajoissa ehkäistä haittoja. Gitt fordelene og ulempene ved handling versus ikke-handling, er det ønskelig med større erkjennelse av grensene for hva vi kan vite tidsnok til å forebygge skade, og av behovet for å handle ved tilstrekkelig, heller enn overveldende, bevismengde for mulige helseskader. Ympäristön laadun parantamiseen ja ihmisten terveyden tiettyjen rasitteiden vähentämiseen räätälöidyt lähestymistavat ovat vieneet asioita pitkälle eteenpäin mutta monia uhkia on jäljellä. Mye framgang er blitt oppnådd gjennom engasjerte og konsekvente tilnærminger for å bedre kvaliteten på miljøet og å redusere spesielle belastninger på menneskelig helse – men mange farer gjenstår. Hallitsevalla pyrkimyksellä materiaaliseen hyvinvointiin on ollut merkittävä rooli niille biologisille ja ekologisille häiriöille, joita nykyään näemme. Den rådende jakten etter materiell velferd har spilt en viktig rolle i de biologiske og økologiske forstyrrelser som vi er vitne til i dag. Ympäristön ihmisten terveydelle ja hyvinvoinnille tarjoamien etujen säilyttäminen ja laajentaminen vaatii jatkuvaa ponnistelua ympäristön laadun parantamisessa. Bevaring og utvidelse av fordelene miljøet besørger for menneskelig helse og velferd vil kreve kontinuerlig innsats for å bedre kvaliteten på miljøet. Sen lisäksi näitä ponnisteluja on täydennettävä muilla toimenpiteillä kuten merkittävillä muutoksilla elintapoihin ja ihmisten käyttäytymiseen sekä kulutustottumuksiin. Videre vil denne innsats måtte suppleres av andre tiltak, inkludert betydelige endringer i livsstil og menneskelig atferd, så vel som forbruksmønstre. Ympäristömuutokset ja ekosysteemien häiriöt Skadevirkninger ved økosystemendringer på menneskelig helse ø Esimerkkejä terveysvaikutuksista Eksempler på helsekonsekvenser Samanaikaisesti esiin nousee uusia haasteita, joilla on laaja kirjo mahdollisia ja erittäin epävarmoja ekologisia ja terveysvaikutuksia. I mellomtida oppstår det nye utfordringer med et bredt spekter av potensielle, svært uvisse helsekonsekvenser for økologi og mennesker. Tässä yhteydessä teknologian kehitys saattaa tuottaa uusia etuja, mutta historia tarjoaa kuitenkin myös monia esimerkkejä uuden teknologian haitallisista terveysvaikutuksista (79). I denne sammenheng kan teknologiske framskritt gi nye fordeler – imidlertid byr historien på mange eksempler på ugunstige helsevirkninger av ny teknologi (79). Suorat terveysvaikutukset Tulvat, helleaallot, veden puute, maanvyörymät, lisääntynyt UV-säteilylle altistuminen, epäpuhtauksille altistuminen Direkte konsekvenser for helse Flom, hetebølger, vannmangel, skred, økende eksponering for ultrafiolett stråling, eksponering for forurensende stoffer Metsien raivaus ja maanpeitteen muutos Skogrydding og endringer i arealdekke Kosteikkojen väheneminen ja vahingot Tap av og skade på våtmarksområder Esimerkiksi nanoteknologia voi synnyttää uusia tuotteita ja palveluja, jotka voivat kohentaa ihmisten terveyttä, säästää luonnonvaroja tai suojella ympäristöä. Nanoteknologi, for eksempel, kan muliggjøre utviklingen av nye produkter og tjenester som er i stand til å forbedre menneskelig helse, bevare naturressurser eller verne miljøet. Nanomateriaalien ainutlaatuiset ominaisuudet herättävät kuitenkin myös huolia mahdollisista riskeistä ympäristölle, terveydelle, työympäristölle ja yleiselle turvallisuudelle. De unike trekk ved nanomaterialer er imidlertid også kilde til bekymring når det gjelder potensielle farer for miljø, helse og generell og yrkesrelatert sikkerhet. Nanotoksisuuden ymmärtäminen on lapsenkengissään samalla tavalla kuin joidenkin materiaalien käyttöön liittyvien riskien arvioinnin ja hallinnan menetelmätkin. Innsikten i nanotoksisitet er i sin spede begynnelse, likeledes metodene for vurdering og forvaltning av de iboende risikoer ved bruk av enkelte materialer. Monimuotoisuuden väheneminen Tap av biologisk mangfold "Ekosysteemivälitteiset" terveysvaikutukset Muuttunut tartuntatautien riski, vähentynyt ravinnon tuotto (aliravitsemus, kasvun hidastuminen), luonnonlääkkeiden katoaminen, mielenterveys (yksilö, yhteisö), esteettisen tai kulttuurisen köyhtymisen vaikutukset globaalilleympäristölle Økosystem-formidlede konsekvenser for helse Endret risiko for smittsomme sykdommer, redusert matproduksjon (feilernæring, veksthemming), utarming av naturmedisinske ressurser, mental helse (personlig, kollektiv), virkninger av estetisk og kulturell utarming Makean veden liikaotto ja saastuminen Utarming og forurensning av ferskvann Kasvavaihmisenaiheuttamapaine Urbanisering og dens virkninger Kaupungistuminen ja sen vaikutukset Opp trappe n de menneskelig press på det globale m ilj Epäsuorat, viivästyneet ja toisaalle siirtyneet terveysvaikutukset Erilaiset toimeentulon menetyksen terveysvaikutukset, ihmisten väistämättömät asuinpaikat muutot (mukaan lukien slummiasuminen), konfliktit, epätarkoituksenmukainen sopeutuminen ja hillintä Gitt slike kunnskapshull og usikkerheter, kunne tilnærmingen til ansvarlig utvikling av ny teknologi, som nanoteknologi, oppnås gjennom “inkluderende ledelse” basert på et bredt engasjement fra de aktuelle interessegrupper og tidlig offentlig intervensjon i forskning og utvikling (80). Kaikki ekosysteemin muutokset eivät ole mukana. Ikke alle økosystemendringer er inkludert. Joillakin muutoksilla voi olla myönteisiä vaikutuksia (esimerkiksi elintarviketuotanto). Noen endringer kan ha positive virkninger (matproduksjon, for eksempel). Millennium Ecosystem Assessment ( FNs Tusenårsvurdering av økosystemene (Millennium Ecosystem Assessment) (l). Ympäristöhaasteiden väliset yhteydet Sammenhenger mellom miljøutfordringer Ympäristöhaasteiden väliset yhteydet viittaavat kohti kasvavaa monimutkaisuutta Sammenhenger mellom miljøutfordringer peker mot økende kompleksitet Edellisissä kappaleissa esitetyistä analyyseistä käy selväksi, että viime vuosikymmenien kasvava luonnonvarojen kysyntä asettaa paineita ympäristölle yhä monimutkaisemmin ja kauaskantoisemmin tavoin. Fra analysene som presenteres i de foregående kapitlene, går det klart fram at den økende etterspørsel etter naturressurser gjennom de siste tiår belaster miljøet på mer og mer komplekse og vidtrekkende måter. Yleisesti ottaen tietyt ympäristökysymykset, joiden vaikutukset usein olivat paikallisia, on aikaisemmin hoidettu kohdennettujen toimintalinjojen ja yhteen asiaan tarkoitettujen välineiden avulla mistä esimerkkeinä ovat jätehuollon ja lajien suojelun lähestymistavat. Generelt kan en si at spesifikke miljøproblemer, ofte med lokale virkninger, i fortida er blitt taklet gjennom målrettede politiske tiltak og enkeltsaksmidler, som tilnærmingene til avfallsdisponering og vern av arter. 1990-luvulta lähtien on kuitenkin eri lähteiden tuottamien hajapaineiden tunnistaminen johtanut siihen, että on keskitytty enemmän eri alakohtaisten politiikkojen, esimerkiksi liikennepolitiikan tai maatalouspolitiikan, ympäristönäkökohtien yhdentämiseen. Siden 1990-tallet har imidlertid erkjennelsen av diffuse belastninger fra forskjellige kilder ført til et økt fokus på å integrere miljøproblematikk i sektororientert politikk, for eksempel hva angår transport eller jordbrukspolitikk. Nykyään tärkeimmät ympäristöhaasteet ovat luonteeltaan systeemisiä eikä niitä voida ratkaista erillään toisistaan. Dagens viktigste miljøutfordringer er systemiske av karakter og kan ikke takles isolert. Ilmastonmuutos, luonto ja luonnon monimuotoisuus, luonnonvarojen käyttö ja jätteet sekä ympäristö ja terveys ovat neljä ympäristöä koskevaa painopistealuetta, ja näiden arvioinnit viittaavat sarjaan suoria ja epäsuoria ympäristöhaasteiden välisiä linkkejä. Vurderingene av fire prioriterte miljøområder – klimaendringer, natur og biologisk mangfold, bruk av naturressurser og avfall, og miljø og helse – peker mot en serie av direkte og indirekte sammenhenger mellom miljøutfordringer. Esimerkiksi ilmastonmuutos vaikuttaa kaikkiin muihin ympäristökysymyksiin. Klimaendringer påvirker eksempelvis alle andre miljøproblemer. Lämpötilan ja sadannan muutokset vaikuttavat maataloustuotantoon sekä kasvien ja eläinten levinneisyyteen ja fenologiaan aiheuttaen ylimääräisiä paineita luonnon monimuotoisuudelle (luku 3). Endringer i temperatur og nedbørsmønstre påvirker landbruksproduksjon så vel som plante- og dyrefordeling og fenologi, og legger således ytterligere press på det biologiske mangfold (Kapittel 3). Tämä voi johtaa erityisesti arktisilla sekä alppi- ja rannikkoalueilla lajien sukupuuttoon (luku 2). Dette kan føre til at arter dør ut, særlig i arktiske, alpine og kystnære områder (Kapittel 2). Vastaavasti ilmasto-olosuhteiden muutosten eri puolilla Eurooppaa on arvioitu muuttavan nykyisiä terveysriskejä muuttamalla lämpöaaltojen, kylmyysjaksojen ja eliöiden välittämien tautien esiintymistä (luvut 2 ja 5). På liknende måte beregnes endringer i klimaforhold over hele Europa å forandre eksisterende helsefarer ved å endre på forekomsten av hetebølger, kalde perioder og vektorbårne sykdommer (Kapitler 2 og 5). Luonto ja luonnon monimuotoisuus ovat perustana lähes kaikille ekosysteemipalveluille kuten ruuan ja kuitujen tuottaminen, ravinteiden kierto ja ilmaston säätely. Esimerkiksi metsät toimivat hiilinieluina, jotka poistavat ilmasta kasvihuonekaasupäästöjä (luku 3). Natur og biologisk mangfold er grunnlaget for så å si alle økosystemtjenester, inkludert mat- og fiberproviantering, næringsstoffsykluser og klimaregulering – skoger, for eksempel, forsyner oss med karbonopptak som kan bidra til å absorbere klimagassutslipp (Kapittel 3). Näin luonnon monimuotoisuuden väheneminen ja ekosysteemien huononeminen vaikuttavat suoraan ilmastonmuutokseen ja horjuttavat tapaa, jolla Slik virker tap av biologisk mangfold Ympäristöhaasteiden väliset yhteydet liset yhteydet Sammen am men h en henger mellom miljøut ger mellom miljøutfordrin for dr ing er g er Ympäristöhaasteiden tarkastelu Refleksjoner over miljøutfordringer Ympäristöhaasteiden yhteyksiä Samenhenger mellom miljøutfordringer Ilmastonmuutos I søkelyset i Valokeilassa vuonna Beskrivelse av typen utfordring Esimerkki lähestymistavasta Politisk tilnærming, eksempel Miten alla oleva vaikuttaa viereisiin. Hvordan det som er under påvirker det som er på tvers Luonto ja luonnon monimuotoisuus 1970- / 1980-tallet(og fortsatt) 1980/1990 (ja edelleen tänä päivänä) 1980- / 1990-tallet(og fortsatt) a v hetebølger, Kumulatiiviset syyt useita lähteitä usein alueellisia Akkumulerte årsaker mange kilder ofte regionale Toimintalinjojen yhdentäminen ja yleisön tietoisuuden kasvattaminen Endringer i vekstforhold for biomasse Fenologiset muutokset, tulokaslajit, valunnan muutokset Endringer i fenologi, invaderende arter, endring i avløp Muutos Heleaaltojen biomassan lisääntyminen, kasvuolosuhteissa muutos sairauksissa ilmanlaatu Integrerte politiske tiltak og holdningskampanjer rettet mot offentligheten endringer i sykdomsbildet, luftkvalitet Välilliset yhteydet: 1990- / 2000-tallet (og fortsatt) Toimintalinjojen yhtenäisyys ja muut systeemiset lähestymistavat Indirekte samenheng: systemiske årsakersammenkjedete kilder ofte globale Systeemiset syyt toisiinsa kytkeytyneet lähteet usein maailmanlaajuisia Konsekvente politiske tiltak og andre systemiske tilnærminger via endringer i landdekke, via flommer og tørkes via endringer i landdekke via flommer og tørke via endringer i landdekke, via flommer og tørke Lisäksi luonnon infrastruktuurin vähenemisellä on osoitettu olevan useita haitallisia vaikutuksia ihmisten terveyteen (luku 5). I tillegg har tap av naturlig infrastruktur vist seg å ha diverse skadelige virkninger på menneskelig helse (Kapittel 5). Ekosysteemipalvelut, ruuan ja veden saannin varmuus gir muligheter for fritidsaktiviteter, Regulering av luftkvalitet, Medisiner Välilliset yhteydet: maanpeitteen muutosten kautta maanpeitteen muutosten kautta, tulvien ja kuivuuden kautta maanpeitteen muutosten kautta, tulvien ja kuivuuden kautta Via endringer i landdekke via endringer i landdekke, via flommer og tørke Luonnonvarojen käyttö ja siitä johtuva ilman, veden ja maaperän saastuminen tuottavat paineita luonnolle ja luonnon monimuotoisuudelle esimerkiksi rehevöitymisen ja happamoitumisen kautta (luku 3). Bruken av naturressurser og den resulterende forurensning av luft, vann og jord belaster naturen og det biologiske mangfold gjennom, for eksempel, eutrofiering og forsuring (Kapittel 3). Loppujen lopuksi uusiutumattomien luonnonvarojen kuten fossiilisten polttoaineiden käyttö on ilmastonmuutoksesta käytävien keskustelujen ytimessä. Til syvende og sist er bruken av ikkefornybare naturressurser, som fossile brensler, ved kjernen av debatten om klimaendringer. I tillegg er avfallshåndtering en nøkkelsektor hva angår klimagassutslipp (Kapittel 2). Sillä, miten käytämme luonnonvaroja ja poistamme jätteemme, on myös suoria linkkejä useisiin terveysnäkökohtiin ja se on osa ympäristön tautikuormaa (luku 5). Hvordan vi bruker naturressurser og disponerer avfall er også direkte knyttet til flere helseaspekter og bidrar til den miljørelaterte andel av det totale sykdomsbildet (Kapittel 5). Ongelmajätteet ja vaaraliset päästöt; ilman ja veden saastuminen ) v an n forurensning luftforurensning og luftkvalitet Välilliset yhteydet: kulutuksen kautta maanpeitteen muutosten kautta maanpeitteen muutosten kautta, tulvien ja kuivuuden kautta, kulutuksen kautta maanpeitteen muutosten kautta, tulvien ja kuivuuden kautta kulutuksen kautta Indirekte samenheng: via forbruk via endringer i landdekke via endringer i landdekke, via flommer og tørke, via forbruk og konsum via endringer i landdekke, via flommer og tørke, via forbruk og konsum Esimerkiksi ilmastonmuutoksesta, luonnon monimuotoisuuden vähenemisestä tai luonnonvarojen käytöstä johtuvat ympäristöön kohdistuvat paineet ovat viime kädessä yhteydessä ihmisten hyvinvointiin (luvut 2–5). Miljøbelastninger som er resultat av for eksempel klimaendringer, tap av biologisk mangfold eller bruken av naturressurser, er knyttet til folks velferd (Kapitler 2 – 5). Puhtaan veden ja ilman saatavuus on ensiarvoisen tärkeää terveydelle, mutta usein sitä heikentävät ihmisten aiheuttama ympäristön pilaantuminen ja jätteet (luvut 4 ja 5). Tilgang til rent vann og ren luft er ytterst viktig for helsa vår, men undergraves ofte av forurensning og avfall som er resultat av menneskelige aktiviteter (Kapitler 4 og 5). Ilmastonmuutos tuo ylimääräistä painetta ilman ja veden laadulle (luku 2), samalla kun monimuotoisuuden väheneminen voi heikentää ekosysteemien kykyä hoitaa esimerkiksi veden puhdistusta ja muita terveyteen liittyviä palveluja (luku 3). Klimaendringer legger ytterligere belastning på luft- og vannkvalitet (Kapittel 2), mens tap av biologisk mangfold kan undergrave økosystemenes evne til å yte, for eksempel, vannrensing og andre helserelaterte tjenester (Kapittel 3). Ympäristöhaasteiden vä Sammen am men h en henger mellom miljøut ger mellom miljøutfordrin for dr ing er g er Ympäristöhaasteiden väliset yhteydet liset yhteydet puhtaan veden ja kalakantojen kaltaisten uusiutuvien sekä fossiilisten polttoaineiden ja raaka-aineiden kaltaisten uusiutumattomien luonnonvarojen ehtymiseen. Mange av sammenhengene som er beskrevet ovenfor og i de foregående kapitlene er direkte, der endringer i tilstanden til ett miljøproblem kan oversettes direkte til belastning på et annet. Tämä luontopääoman ehtyminen lopulta vaikuttaa ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin sulkien yhden ympäristön takaisinkytkentäympyröistä. I tillegg forekommer det et antall indirekte sammenhenger der endringer i ett miljøproblem resulterer i tilbakekoplingseffekter på et annet og omvendt. Monet linkit edellä ja edellisissä luvuissa ovat suoria, jolloin muutokset yhden ympäristökysymyksen tilassa voidaan kääntää suoraan paineiksi toiselle. De fleste av endringene i miljøets tilstand som her er beskrevet, er drevet av ikke-bærekraftige forbruks- og produksjonsmønstre. Tämän lisäksi on useita välillisiä yhteyksiä, jolloin yhden ympäristökysymyksen muutoksen tuloksena on takaisinkytkentä toiseen ja päinvastoin. Disse har resultert i hittil ukjente nivåer av klimagassutslipp og uttømming av fornybare miljøressurser, som rent vann og fiskebestander, så vel som ikkefornybare ressurser, som fossile brensler og råvarer. Maankäytön ja maanpeitteen muutokset havainnollistavat tällaisia välillisiä yhteyksiä. Arealbruk og endringer i landdekke eksemplifiserer slike indirekte sammenhenger. Niitä voidaan pitää sekä vaikuttavana voimana että vaikutuksena ei vain ilmastonmuutokseen mutta myös luonnon monimuotoisuuteen ja luonnonvarojen käyttöön. Disse kan anses for å være både en pådriver og en virkning, ikke bare for og av klimaendringer, men også for og av tap av biologisk mangfold og bruken av naturressurser. Näin ollen esimerkiksi kaupungistumisesta tai metsien maatalouskäyttöön ottamisesta johtuva mikä tahansa maankäytön tai maanpeitteen muutos vaikuttaa ilmasto-olosuhteisiin muuttamalla alueen hiilitasetta sekä luonnon monimuotoisuuteen muuttamalla ekosysteemejä. Enhver endring i arealbruk og landdekke som er resultat av, for eksempel, urbanisering eller omlegging av skog til landbruk, påvirker klimaendringer ved å endre et områdes karbonbalanse, så vel dets biologiske mangfold ved å endre økosystemer. Eri ympäristökysymysten väliset linkin yhdistettyinä maailmanlaajuiseen kehitykseen (katso luku 7) viittaavat ympäristön systeemisen riskin olemassaoloon eli koko järjestelmän eikä vain sen yksittäisen osan mahdolliseen häviöön tai vaurioon. De diverse sammenhengene mellom miljøproblemer, sammen med globale utviklinger (se Kapittel 7), peker også mot forekomsten av miljømessige systemiske risikoer – altså det potensielle tap av eller skade på et helt system, heller enn ett enkelt element. Tämä kehkeytyvien systeemisten riskien ulottuvuus voi tulla erityisen ilmeiseksi, kun tarkastellaan miten päätämme käyttää maahan, maaperään, veteen ja luonnon monimuotoisuusresursseihin kätkeytyneet luonnonvarat ja miten hallitsemme kompromisseja, jotka ovat olennaisesti mukana tekemissämme valinnoissa (katso luvut 1 ja 8). Denne dimensjonen med systemiske risikoer som trer fram kan bli særlig tydelig når vi ser på hvordan vi velger å bruke den naturkapital som er innlemmet i land, jord, vann- og biologiske mangfoldsressurser, og hvordan vi styrer noen av vekselvirkningene eller byttehandlene som er innbefattet i de valg vi tar (se Kapitler 1 og 8). Luontopääoma on luonnonvarojen varasto, josta hyödykkeitä voidaan irrottaa ja ylläpitää ekosysteemipalvelujen virtoja. Arealbruksmønstre reflekterer vekselvirkninger i hvordan vi bruker naturkapital og økosystemtjenester Maankäytön ja maaperän sekä tässä analysoitujen ensisijaisten ympäristöhaasteiden välillä on tärkeitä yhteyksiä. Naturkapital er lager med naturressurser hvorfra varer kan utvinnes og økosystemtjenestenes flyt vedlikeholdes. Kuten edellä luvussa 3 on esitetty, meidän elintarvikkeiden, metsän ja uusiutuvan energian tarpeemme kilpailevat kaikki maasta voimavarana. Lagre og flyt avhenger av økosystemstrukturer og -funksjoner, som landskaper, jord og biologisk mangfold. Se tarjoaa energian, elintarvikkeiden ja materiaalien lähteitä, jätteiden ja saasteiden nieluja, ilmaston ja veden sääntelypalveluja ja pölytyspalveluja sekä tilaa asumiseen ja vapaaajan viettoon. Naturkapital yter forskjellige funksjoner og tjenester – naturkapital framskaffer kilder til energi, mat og materialer; lagring eller brønner for Uusin Corine -maanpeitekartoitus (Corine Land Cover 2006) (A) osoittaa rakennetun maanpeitteen laajenevan jatkuvasti maan, niittyjen ja kosteikkojen kustannuksella eri puolilla Eurooppaa esimerkiksi yhdyskuntarakenteen hajautumisen ja infrastruktuurin kehittämisen johdosta. Miljøendringers innflytelse på landskaper er en betydelig faktor i fordelingen av og virkeevnen til økosystemer, og dermed for leveringen av økosystemtjenester. Det er viktige sammenhenger mellom arealbruk og landdekke og de prioriterte miljøutfordringer som her analyseres. Kosteikkojen väheneminen on hidastunut jonkin verran, mutta Eurooppa oli jo menettänyt yli puolet kosteikoistaan ennen vuotta 1990. Som diskutert i Kapittel 3, konkurrerer vår etterspørsel etter mat, skogprodukter og fornybar energi om landjord som en ressurs. Laajaperäisemmin viljeltyä maata otetaan tehomaatalouden käyttöön ja osin muutetaan metsäksi. a vfall og forurensning; klima- og v annreguleringstjenester, pollinering eller bestøving; og plass til levesett og fritid. Luontopääoman käyttämiseen liittyy usein kompromisseja näiden toimintojen ja palvelujen välillä., Jos luontopääomaa esimerkiksi käytetään liian intensiivisesti päästöjä ja jätteitä tuottaen se voi menettää kykynsä tarjota tavaroita ja palveluja: jos rannikkovesiin tulee saasteita ja liikaa ravinteita, ne eivät pysty pitämään yllä aiemman suuruisia kalakantoja. Å bruke naturkapital innebærer ofte vekselvirkning eller bytting mellom disse funksjoner og tjenester. For eksempel, om naturkapital brukes for intensivt til utslipp og avfall, kan den miste dens evne til å tilveiebringe flyt av v arer og tjenester: kystfarv ann som mottar forurensning og en overflod a v næringsstoffer vil ikke evne å gi levevilkår til tidligere mengder eller omfang a v fiskebestander. Luonnonvarojen ja ekosysteemien tuotantopalvelujen kysyntämme tyydyttäminen on jo nyt vaikea "alueellinen palapeli". Det siste Corine-inventaret for landdekke for 2006 (A) viser en fortsatt ekspansjon av kunstige overflater, som byspredning og infrastrukturutvikling, på bekostning av landbruksjord, gressområder og våtmarksområder over hele Europa. Todellinen haaste on tasapainottaa ne yhtä tärkeiden mutta vähemmän ilmeisten ekosysteemien tarjoamien ylläpitävien, sääntelevien ja kulttuuristen Tapet av våtmarksområder har sakket ned noe, men Europa hadde allerede mistet mer enn halvparten av dets våtmarksområder før 1990. Omfattende områder med landsbruksjord legges om til mer intensivt landbruk og delvis til skog. Euroopan maanpeite 2006, Euroopan päämaanpeiteluokat Europeisk landdeke i 2006, viktigste landdeke-kategorier i Europa Kuluttajien vaatimuksiin ja poliittisiin valintoihin vastauksina olevat maankäytön muutokset vaikuttavat esimerkiksi maaperän hiilivarastoon ja kasvihuonekaasupäästöihin. Endringer i arealbruk i respons på forbrukeretterspørsel og politiske valg har implikasjoner for, for eksempel, karbonlagring i jorda og klimagassutslipp. Ne vaikuttavat myös luonnon monimuotoisuuden säilyttämiseen ja vesien hoitoon mukaan lukien kuivuuden ja tulvien sekä veden laadun vaikutukset. De påvirker også bevaring av biologisk mangfold og vannforvaltning – inkludert virkningene av tørke og flommer så vel som vannkvalitet. ) samalla kun polttoaineiden, lämmityksen tai sähkön ja muiden bioenergiatyyppien tehokkuussuhteet käytettyä biomassan tilavuusyksikköä kohti ), mens forskjellige bioenergi-baner – drivstoff, oppvarming eller elektrisitet – viser en stor bredde av effektivitetsgrader per volum Osittain luonnonvarainen kasvillisuus (vurdert for en periode på 50 år eller mer) ( Avoimet kankaat ja kalliomaat Beitemark og variert landjord Perustuu CORINE maanpeitekartoitukseen 2006; tiedot kattavat kaikki 32 EEA -maata (paitsi Kreikka ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä 6 EEA -yhteistyömaata. Basert på CORINE Land cover 2006; datadekning inkluderer alle 32 medlemsland i Det europeiske miljøbyrået EEA – med unntak av Hellas og Storbritannia – og EEAs 6 samarbeidsland. EEA, Maankäytön ja paikkatiedon teemakeskus (ETC Land Use and Spatial Information). Det europeiske miljøbyrå, EEA, De europeiske emnesentra, ETC, Arealbruk og arealinformasjon. Maaperän laadun huononeminen on merkittävä ja moniulotteinen ympäristöongelma: tukee maataloustuotantoa. Jordforringelse er et stort miljøproblem med mange dimensjoner, inkludert: •Maaperän eroosio on veden ja tuulen aiheuttamaa maan pinnan kulumista. •Jorderosjon betyr at landoverflaten slites vekk av vann og vind. Suurimpia syitä maaperän eroosioon ovat sopimaton maankäyttö, metsien hävittäminen, liiallinen laiduntaminen, metsäpalot ja rakentaminen. De viktigste årsaker til jorderosjon er uskikket forvaltning av landjorda, a vskoging, overbeite, skogbranner og bygg- og anleggsaktiviteter. Eroosion nopeus on hyvin herkkä ja siihen vaikuttavat ilmasto ja maankäyttö sekä suojelukäytäntöjen yksityiskohdat maastossa. Erosjonshastighet er veldig følsom for både klima og arealbruk, så vel som for den detaljerte bevaringspraksis på åkernivå. Koska maaperän muodostuminen on hyvin hidasta, maaperän häviämistä yli tonnilla vuodessa hehtaaria kohden voidaan pitää peruuttamattomana kun aikajänne on 50–100 vuotta. Gitt den svært langsomme prosessen jordsmonnutvikling er, kan ethvert tap av jord på mer enn 1 tonn per hektar per år regnes som irreversibelt over et tidsrom på 50-100 år. Vesieroosio vaikuttaa 105 miljoonaan hehtaariin maaperästä eli 16 prosenttiin Euroopan pinta-alasta, ja tuulieroosion vaikutus kattaa 42 miljoonaa hehtaaria. Vannerosjon berører 105 millioner hektar jord eller 16 % Maaperän resursseilla on tärkeä rooli esimerkiksi maaperän hiilinieluna ja ne voivat antaa panoksensa ilmastonmuutoksen hillitsemisessä ja siihen sopeutumisessa. For eksempel spiller jordressurser en viktig rolle som terrestrisk opptaker av og lagring for karbon og kan bidra til skadebegrensning av klimaendringer, samt tilpasning til dem. Kuitenkin Euroopassa noin 45 %:lla kivennäismaista on alhainen tai hyvin alhainen orgaanisen aineksen pitoisuus (0–2 % orgaanista hiiltä) ja 45 %:lla on keskitasoinen pitoisuus (2–6 % orgaanista hiiltä) ja maaperän orgaaninen aines on tällä hetkellä vähenemässä Euroopassa. Rundt 45 % av mineraljorda i Europa har imidlertid lavt eller svært lavt innhold av organiske stoffer (0 til 2 % organisk karbon) og 45 % har et middels innhold (2 til 6 % organisk karbon) og organisk stoffer i jord i Europa er nå i ferd med å minske. Useat tekijät ovat vastuussa maaperän orgaanisen aineksen vähenemisestä ja monet niistä liittyvät ihmisen toimintaan. Flere faktorer er årsak til nedgang i organiske stoffer i jorda, og mange av dem er forbundet med menneskelig aktivitet. Näitä tekijöitä ovat niittyjen, metsien ja luonnonniittyjen ottaminen viljelykäyttöön, peltomaan syväkyntö, salaojitus, kalkitus, typpilannoitteiden käyttö, turvemaiden muokkaus sekä viljelykierto, jossa nurmien osuus on vähentynyt. Disse faktorene inkluderer omlegging av gressområder, skog og naturlig vegetasjon til dyrkbar jord; dyp pløying i dyrket jord; drenering, kalking, bruk av nitrogengjødsel; oppdyrking av myrjord; vekselbruk med redusert andel gressplanter. •Maaperän sulkemista tapahtuu, kun rakennetaan maatalousmaalle tai muulle maaseutualueelle ja kaikki maaperän toiminnot katoavat. a v Europas totale landområde, og vinderosjon berører 42 millioner hektar. 1990–2000 suljettu alue EU-15 -maissa kasvoi kuudella prosentilla ja uuden rakennusmaan kysyntä nousee edelleen yhdyskuntarakenteen hajautumisen ja liikenteen infrastruktuurin kasvutarpeen takia. Middelhavsområdet er hardest rammet. Kestävä vesihuolto edellyttää eri käyttötarkoitusten tasapainottamista Bærekraftig vannforvaltning forutsetter å finne en balanse mellom forskjellige typer bruk •Maaperän suolaantuminen on tulosta ihmisen toimista kuten sopimattomista kastelukäytännöistä, runsassuolaisen kasteluveden käytöstä ja ojitusten huonosta kunnosta. •Jordforsegling oppstår når det bygges på landbruksjord eller annen landjord i bygdeområder og alle jordfunksjoner går tapt. Suolaantuminen vaikuttaa Euroopassa noin 3,8 miljoonaan hehtaariin. I snitt opptar byggefelt rundt 4 % av det totale området til medlemslandene, men ikke alt dette er faktisk forseglet. Eniten kärsiviä alueita ovat Campania Italiassa ja Ebron laakso Espanjassa, mutta vaikutuksia on myös eri alueilla Kreikassa, Portugalissa, Ranskassa ja Slovakiassa. I løpet av tiåret 1990-2000 vokste det forseglede område i EU-15 landene med 6 %, og etterspørselen etter ny byggegrunn for byspredning og for transportrelatert infrastruktur fortsetter å vokse. Vesi on ekologinen ja taloudellinen resurssi, uusiutuva, mutta rajallinen. Vann er en økologisk og økonomisk ressurs, fornybar men ikke ubegrenset. On tärkeää tukea terveitä ekosysteemejä (luku 3), kun taas puhtaan veden saanti on välttämätöntä ihmisen terveydelle (luku 5). Det er livsviktig å støtte sunne økosystemer (Kapittel 3), siden tilgang til rent vann er uunnværlig for menneskelig helse (Kapittel 5). Lisäksi vesi on keskeinen luonnonvara maatalous, metsätalous- ja teollisuustuotannossa, kotitalouksien kulutuksessa ja energian tuotannossa (luku 4). Videre er vann en sentral naturressurs som er knyttet til landsbruks-, skogs- og industriproduksjon, husholdningsforbruk og energiproduksjon (Kapittel 4). •Aavikoitumisella tarkoitetaan eri tekijöistä kuten ilmaston vaihtelusta ja ihmisten toiminnasta johtuvaa maaperän huononemista arideilla, semiarideilla ja subhumideilla alueilla. •Ørkendannelse betyr forringelse av landjord i uttørkete, semi-uttørkete og tørre subhumide områder som er resultat av flere faktorer, inkludert klima v ariasjoner og menneskelige aktiviteter. Kuivuus on myös yhteydessä maaperän eroosioriskiin tai johtaa siihen. Tørke forbindes også med, eller fører til, økt risiko for jorderosjon. Ørkendannelse er et problem i deler av Middelhavsområdet og det sentrale og østlige Europa. Alueita, joilla on ollut mahdollisesti pilaavaa toimintaa, tiedetään nykyään noin kolme miljoonaa (a). Antall steder der potensielt forurensende aktiviteter har funnet sted er nå cirka 3 millioner (a). SOER 2010 maaperän teemakohtainen arviointi. Kilde: Basert på SOER 2010 (denne tilstands- og utsiktsrapporten), Tematisk vurdering av jord. Euroopassa suuret alueet kärsivät vesipulasta ja kuivuudesta, kun taas muut alueet ovat yhä alttiimpia vakaville tulville. Store områder i Europa er berørt av vannmangel og tørke, mens andre områder blir mer og mer utsatt for alvorlige flommer. Viimeksi kuluneiden kymmenen vuoden aikana Eurooppa on kokenut yli 165 suurta tulvaa, jotka aiheuttavat kuolemantapauksia, väestön pakkomuuttoja kotiseudultaan ja suuria taloudellisia tappioita. I løpet av de siste 10 årene, har Europa erfart mer enn 165 betydelige flommer, Tulvat Euroopassa 198–2009 Forekomster av flomer i Europa, 198–2009 Tärkeimmät kuivuustilanteet Euroopassa 2000–2009 Viktigste forekomster av tørke i Europa, 2000–2009 Tulvat Euroopassa 1998–2009Tulvien lukumäärä Flommer i Europa, 1998–2009Antall forekomster Ympäristöhaasteiden väliset yhteydet liset yhteydet usein liittyy kompromisseja erilaisten intressien välillä. Sammen am men h en henger mellom miljøut ger mellom miljøutfordrin for dr ing er g er interesser. Tulvariskien hallinta, erityisesti tulvapengerten uudelleensijoittelu ja tulvatasainteiden palauttaminen, edellyttää yhdennettyä yhdyskuntasuunnittelua ja maankäytön suunnittelua. Forvaltningen av flomrisikoer, særlig relokalisering av diker og gjenopprettelse av flomsletter, krever integrert by- og arealbruksplanlegging. Lisäksi veden ja energian välinen linkki osoittaa, että energiantuotannon yhteydessä tarvitaan koordinoitua vesihuoltoa niin, että vesivoimaa, jäähdytystä ja bioenergiaa hyödynnetään vahingoittamatta vesiekosysteemejä. Videre illustrerer sammenhengen mellom vann og energi at samordnet vannforvaltning er nødvendig i energiproduksjonssammenheng – for å ta i bruk vannkraft, avkjøling og bioenergiavlinger uten å forringe vann-økosystemer. On myös arvioitava onko energian käyttö suolan poistoon ja jätevesien käsittelyyn kestävää. Bærekraften ved energibruk for avsalting og rensing av avløpsvann må også vurderes. Vesipolitiikan puitedirektiivi (VPD) (11) on keskeinen toimenpidelinja, jolla nämä haasteet pyritään ratkaisemaan. EUs rammedirektiv for vann (WFD) (11) er den sentrale politiske tilnærming rettet mot å takle disse utfordringene. Se asettaa ihmisten vedenkäytön ja vesienhoidon ekologiset rajat. Det setter økologiske grenser for menneskers bruk og forvaltning av vann. Lisäksi se velvoittaa EU:n jäsenvaltioita ja alueellisia viranomaisia toteuttamaan koordinoituja toimenpiteitä, jotka koskevat esimerkiksi maataloutta, energiaa sekä liikennettä ja asumista maaseudun ja kaupunkien yhdyskuntasuunnittelun puitteissa samalla kun huomioon otetaan luonnon monimuotoisuuden säilyttämisen näkökohdat. Videre forplikter direktivet medlemslandene i EU og regionale myndigheter til å foreta samordnete tiltak vedrørende, for eksempel, landbruk, energi, transport og boliger, innen rammene av arealplanlegging for by og bygd, mens problemer relatert til bevaring av det biologiske mangfold tas med i betraktningen. Kuten jo on todettu (luvut 3 ja 4), ensimmäinen katsaus vesistöalueiden hoitosuunnitelmiin osoittaa, että tarvitaan paljon työtä tulevina vuosina, jotta saavutetaan hyvä ekologinen tila vuoteen 2015 mennessä. Som allerede notert (Kapitler 3 og 4), viser et første blikk på forvaltningsplaner for nedbørsfelt at sterk innsats behøves i de kommende årene for å oppnå god økologisk tilstand innen 2015. Jotta vesipuitedirektiivi onnistuisi, integroitu vesistöalueiden hoito on ratkaisevan tärkeää. Kaikkien asianosaisten sidosryhmien tulee olla tunnistamassa ja toteuttamassa alueellisesti erillisiä toimenpiteitä, joihin For at rammedirektivet for vann skal lykkes, er integrert forvaltning av nedbørsfelt avgjørende, og å involvere relevante interessenter i å identifisere og implementere areal-differensierte tiltak som ofte innebærer vekselvirkninger eller byttehandel mellom forskjellige Yhteistä useimmissa aiemmista esimerkeistä on se, ettei Euroopan ympäristöongelmia voi tarkastella tai ratkaista eristyksissä: Euroopan ja maailman luonnonvarojen käyttö ovat kytköksissä toisiinsa. Felles for de fleste eksemplene som er gitt hittil, er det faktum at miljøproblemer i Europa ikke kan undersøkes eller løses isolert: europeiske og globale naturressurser er sammenvevde. Keskeinen kysymys on, missä määrin eurooppalaiset voivat laskea Euroopan ulkopuolisten luonnonvarojen varaan kun otetaan huomioon kasvava maailmanlaajuinen kysyntä. Det sentrale spørsmålet er i hvilken grad europeere vil kunne støtte seg til, eller gjøre seg avhengige av, naturressurser fra utenfor Europa i lys av den voksende etterspørsel på verdensbasis. Euroopan kulutus kuitenkin ylittää jo oman uusiutuvien luonnonvarojen tuotantonsa noin kertoimella kaksi (12). Europas forbruk overstiger imidlertid allerede dets egne fornybare naturressursproduksjon med en faktor på cirka to (12). Vesi tuo elintärkeän panoksen maatalouteen, energian tuotantoon ja muuhun taloudelliseen toimintaan, ja se on keskeinen kuljetusväylä. V ann yter livsviktige bidrag til økonomiske aktiviteter, inkludert landbruk og energiproduksjon, og som sentrale transportruter. Yhdistävänä järjestelmänä se on myös alttiina monille eri paineille. Se kytkee joidenkin sektorien vaikutukset toisiin sektoreihin, esimerkiksi maatalouden kalastukseen ravinteiden kulkeutumisen välityksellä. Som forbindelsessystem eksponeres vann også for mange forskjellige belastninger og knytter virkningene av enkelte økonomiske aktiviteter til andre, for eksempel landbruk via utløp av næringsstoffer til fiske. Ilmastonmuutos vaikuttaa energian ja veden sekä kysyntään että tarjontaan, ja energian muunnon sekä veden oton prosesseilla on kykyä myötävaikuttaa ilmastonmuutokseen. Klima påvirker både tilbud og etterspørsel for og etter energi og vann, og energiomforming og v annuttaksprosesser har potensial til å bidra til klimaendringer. On melko varmaa, että kehityksen ja väestönkasvun seurauksena lisääntyvä maailmanlaajuinen elintarvikkeiden kysyntä todennäköisesti tekee välttämättömäksi ottaa maata uuteen käyttöön ja lisätä elintarviketuotannon tehokkuutta entistä enemmän (13) ainakin koko maailman skaalassa. Det er liten tvil om at økende global etterspørsel etter mat, som resultat av befolkningsvekst og utvikling, sannsynligvis vil nødvendiggjøre ytterligere omlegging av landjord og økt effektivitet i matproduksjon (13), i det minste på globalt nivå. Eurooppa on maataloustuotteiden maahantuoja ja viejä. Europa er importør og eksportør av landbruksprodukter. Euroopan maataloustuotannon kokonaismäärä ja teho on siten tärkeä luonnonvarojen ja ekosysteemien säilyttämisen kannalta Euroopassa ja ympäri maailmaa. Det totale volumet og intensiteten på europeisk landsbruksproduksjon er således av betydning for bevaringen av miljøressurser og økosystemer i Europa og verden over. EU:ssa ja kansallisella tasolla on erilaisia sektorikohtaisia ja ympäristöpohjaisia toimintalinjoja ja toimenpiteitä, jotka saattavat olla ristiriidassa vesien hoidon ja vesistöjen hyvän ekologisen tilan tavoitteen kanssa. Både på EU-nivå og de nasjonale nivåer, er det forskjellige sektororienterte og miljøorienterte politiske retningslinjer og tiltak som kan være i konflikt med vannforvaltning og målet om å oppnå en god økologisk status for v annmasser. Esimerkkejä ovat bioenergian viljely, vesivoima, kasteluviljelyn edistäminen, matkailun kehittäminen ja sisävesiliikenteen laajentaminen. Eksempler er politiske tiltak for bioenergi-a vlinger og v annkraft, tiltak for å fremme vanningsanlegg i landbruket, turismeutvikling og ekspansjon av innenlandsk vannveistransport. Vesipolitiikan puitedirektiivi tarjoaa vaihtoehtoja kehittää yhdennettyä resurssienhallintaa vesimuodostumatasolla. EUs rammedirektiv for vann gir muligheter til å utvikle integrert ressursforvaltning ved nedbørsfeltsnivå. Tämä voisi auttaa löytämään tasapainon laajempien poliittisten tavoitteiden välillä, jotka voisivat liittyä esimerkiksi energiaan ja maataloustuotantoon tai kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseen, tai sitten hyötyjen ja vaikutusten välillä, kun tarkastellaan vesistöjen ekologista tilaa, maaekosysteemejä niiden lähistöllä ja kosteikkoja. Dette kunne bidra til å oppnå en balanse mellom bredere politiske målsettinger – eksempelvis relatert til energi- og landbruksproduksjon eller reduserte klimagassutslipp – så vel som gevinstene for og virkningene på den økologiske tilstand til vannmasser, tilliggende økosystemer på land og våtmarksområder. Markkinoiden paineet, teknologian kehittyminen ja poliittiset toimet ovat luoneet pitkäaikaisen käytännön keskittää maataloustuotantoa Euroopan hedelmällisemmille viljelymaille, kun taas huonosti kannattavista tai syrjäisistä viljelysmaista on luovuttu. Markedspress, teknologisk utvikling og politiske inngrep har resultert i en vedvarende tendens til å konsentrere landbruksproduksjon til de mer fruktbare jordbruksområdene i Europa, mens jordbruk i grenseområder eller fjerntliggende områder gis opp. Tähän liittyvä tehostaminen aiheuttaa voimaperäisesti viljellyillä alueilla lisää ympäristöpaineita vedelle ja maaperän resursseille. Den tilknyttete intensivering fører til økt miljøbelastning på vann- og jordressurser i jordbruksintensive områder. Lisäksi laaja viljelymaan hylkääminen johtaa luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen näillä alueilla. I tillegg kan nedleggelse av vidstrakt jordbruksland føre til tap av biologisk mangfold i de berørte områder. Toisaalta luonnonvaraisen kasvipeitteen lisääntyminen voi tarjota muita ekosysteemipalveluja kuten metsien hiilidioksidivarastot. Imidlertid kan et mer naturlig vegetasjonsdekke yte andre økosystemtjenester – som karbonlagringen som ytes av skoger. Ekologinen jalanjälki verrattuna biokapasiteettiin (vasemmalla) ja eri osatekijöiden jalanjälki (oikealla) EEA-maissa 1961–2006 Økologisk fotavtrykk samenlignet med biokapasitet (venstre), og fotavtrykets forskjellige komponenter (høyre) for medlemslandene i Det europeiske miljøbyrået 1961–2006 Globaalihehtaaria/henkilö 5 maatalouteen ja ympäristönsuojeluun liittyvät kompromissit ja niiden vaikutukset ekosysteemeihin ympäri maailmaa edellyttävät lisää arviointia. Tärkeä näkökohta tässä yhteydessä on kriittisten luonnonvarojen säilyttäminen. Vekselvirkninger forbundet med intensivert landbruk og miljøvern i Europa og deres implikasjoner for økosystemer verden over, må vurderes ytterligere. Näitä ovat hedelmällinen maaperä, riittävät ja puhtaat vesivarat sekä luonnon ekosysteemit, jotka toimivat hiilinieluina, antavat suojapaikan geneettiselle monimuotoisuudelle ja tukevat elintarvikkeiden tuottamista. En viktig overveielse i denne sammenheng er bevaringen av livsviktig naturkapital – som fruktbar jord, tilstrekkelige og rene vannressurser, og naturlige økosystemer som tjener som karbonopptakere og som rommer genetisk mangfold og understøtter matforsyninger. Merkittävää on se, miten ja missä käytämme luontopääomaa ja ekosysteemipalveluja Hvordan og hvor vi bruker naturkapital og økosystemtjenester er av betydning Säilyttääksemme luontopääoman ja varmistaaksemme kestävän ekosysteemipalvelujen tarjonnan joudumme lisäämään luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja samalla muuttamaan käytön takana olevia kulutus- ja tuotantotapoja. For å vedlikeholde naturkapital og sikre bærekraftig flyt av økosystemtjenester, vil ytterligere effektivitetsøkning i vår bruk av naturressurser bli nødvendig – kombinert med endringer i de underliggende forbruks- og produksjonsmønstre. Ekologisella jalanjäljellä mitataan sitä, miten suuri alue tarvitaan ylläpitämään tietyn väestön elämäntapaa. Det økologiske fotavtrykk er et mål på det området som behøves for å understøtte en befolknings livsstil. Tähän kuuluu elintarvikkeiden, polttoaineiden, puun ja kuitujen kulutus. Dette inkluderer forbruk av mat, drivstoff og brensel, tre og fibre. Saastuminen, esimerkiksi hiilidioksidipäästöt, lasketaan myös osaksi jalanjälkeä. Forurensning, som utslipp av karbondioksid, regnes også som del av fotavtrykket. Biokapasitet måler hvor biologisk produktivt landjord er. Sen mittayksikkö on "globaalihehtaari" eli hehtaari, jonka biokapasiteetti on maailman biokapasiteetin keskiarvo. Det måles i ”globale hektar”: en hektar med verdens gjennomsnittlige biokapasitet. Biologisk produktiv landjord omfatter åkre til avlinger, beitemark, skog og fiskerier (b). Lisäksi luontopääoman yhdennetyn hallinnan lähestymistapojen tulee ottaa huomioon alueelliset huolenaiheet. Videre må integrerte forvaltningstilnærminger for naturkapital ta territorialproblematikk med i betraktningen. Tässä yhteydessä aluesuunnittelu ja maisemanhoito auttavat kunnasta, alueesta ja maasta riippumatta tasapainottamaan taloudellisen toiminnan ympäristövaikutuksia, erityisesti niitä, jotka liittyvät liikenteeseen, energiaan, maatalouteen ja teollisuuteen. I denne sammenheng kan arealplanlegging og landskapsforvaltning bidra til å balansere virkningene av økonomiske aktiviteter på miljøet, særlig de virkninger som er relatert til transport, energi, landbruk og fabrikkindustri, på tvers av lokalsamfunn, regioner og nasjonalstater. Toisaalta – ja maailmanlaajuisesta näkökulmasta – metsien ja niittyjen muuntaminen maatalousmaaksi on globaalisti eräs tärkeimmistä vaikuttajista luontotyyppien häviämisessä ja kasvihuonekaasupäästöissä. Omvendt – og i et globalt perspektiv – er omleggingen av skoger og gressarealer til landbruk en av de viktigste pådriverne for tap av habitater og for klimagassutslipp på verdensbasis. Luontopääoman ja ekosysteemipalvelujen räätälöity hallinta tarjoaa nyt vielä selvemmin kuin ennen yhdennetyn konseptin, jolla voidaan käsitellä erilaisia ympäristönäkökohtia ja linkittää ne niihin moniin taloudellisiin toimintoihin, jotka vaikuttavat näihin näkökohtiin. Konsekvent og miljømålrettet forvaltning av naturkapital og økosystemtjenester gir mer enn noensinne rom for et integrerende konsept for å hanskes med en rekke miljøprioriteringer, og for sammenveving med de mange økonomiske aktiviteter som påvirker dem. Keskeinen tekijä tässä suhteessa on resurssien käytön tehokkuuden ja varmuuden lisääminen, ja tämä koskee erityisesti energiaa, vettä, ruokaa, lääkkeitä sekä avainmetalleja ja -materiaaleja (katso luku 8). Økt ressurseffektivitet og ressurssikkerhet, særlig for energi, vann, mat, medisiner, samt viktige metaller og materialer, er vesentlige elementer i denne sammenheng (se Kapittel 8). Ympäristöhaasteet maailmanlaajuisesti tarkasteltuina Miljøutfordringer i en global sammenheng Euroopan ja muun maailman ympäristöhaasteet kietoutuvat toisiinsa Miljøutfordringer i Europa og i resten av verden henger sammen med hverandre Euroopan ja muun maailman suhde on kaksisuuntainen. Det er et toveisforhold mellom Europa og resten av verden. Euroopan riippuvuus fossiilisista polttoaineista, kaivannaisista ja muusta tuonnista lisää osaltaan ympäristön paineita ja kiihdyttää takaisinkytkentämekanismia muualla maailmassa. Europa bidrar på den ene siden til miljøbelastninger og akselererende tilbakekoplinger i andre deler av verden gjennom sin avhengighet av fossile brensler, gruvedriftsprodukter og annen import. Toisaalta suuren keskinäisen riippuvuuden maailmassa muutokset muualla maailmassa tuntuvat entistä enemmän lähempänä kotia sekä suoraan maailman ympäristömuutosten vaikutuksina tai välillisesti På den andre siden, i en meget gjensidig avhengig verden, kjennes endringer i andre deler av verden i stigende grad her hjemme, både direkte gjennom virkningene av globale klimaendringer, eller indirekte vahvistamalla sosiaalis-taloudellisia paineita ( gjennom intensiverte sosioøkonomiske belastninger ( Ilmastonmuutos on selkeä esimerkki. Klimaendringer er et opplagt eksempel. Suurimman osan maailman kasvihuonekaasupäästöjen kasvusta ennustetaan tapahtuvan Euroopan ulkopuolella, mikä on seurausta varallisuuden kasvusta runsasväkisissä kasvavissa talouksissa. Mesteparten av veksten i globale klimautslipp beregnes å forekomme utenfor Europa, som resultat av velstandsvekst i folkerike framvoksende økonomier. Eurooppalaiset yhteiskunnat ovat edelleen suurimpia kasvihuonekaasujen päästäjiä huolimatta onnistuneista ponnisteluista vähentää päästöjä ja alentaa niiden osuutta maailman päästöistä (katso luku 2). Til tross for vellykket innsats for å redusere utslipp og en avtagende andel av de totale globale utslipp, fortsetter europeiske samfunn å være blant dem som slipper ut mest klimagasser (se Kapittel 2). Usein nämä maat ovat erittäin riippuvaisia ilmaston suhteen herkistä sektoreista kuten maataloudesta ja kalastuksesta. Ofte er disse det europeiske kontinent, andre er våre nære naboer ( landene svært avhengige av klimasensitive sektorer som landbruk og fiskeri. Maiden mukautumiskapasiteetti vaihtelee, mutta on usein melko vähäinen erityisesti pysyvän köyhyyden Deres evne til tilpasning varierer, men er ofte ganske lav, Ilmastonmuutoksen, köyhyyden sekä poliittisten riskien ja vuoksi ( Sammenhengene særlig på grunn av vedvarende fattigdom ( mellom klimaendringer, fattigdom og politiske og sikkerhetsmessige risikoer og deres relevans for Europa er blitt analysert i stor Luonnon monimuotoisuus on jatkanut vähenemistään tmaailmanlaajuisesti muutamasta rohkaisevasta saavutuksesta Biologisk mangfold er fortsatt på tilbakegang globalt, til tross for noen © John McConnico todistusaineiston mukaan kriittiset ekosysteemipalvelut ovat suuren paineen alaisena maailmanlaajuisesti (12). © John McConnico av avgjørende viktighet er under stort press globalt, vokser (12). Erään arvion mukaan noin neljäsosa perustuotannon nettopotentiaalista on ihmisten muuntamaa joko suoraan viljelyllä (53 %), maankäytön aiheuttamien tuottavuuden muutosten kautta (40 %) tai ihmisen aiheuttamien tulipalojen I henhold til ett anslag, har omtrent en fjerdedel av den potensielle netto primærproduksjonen blitt omformet av mennesker, enten gjennom dyrket jord (53 %), arealbruksframkalte produktivitetsendringer Ympäristöhaasteet maailman l m an la a laajuisesti tarkaste juisesti tarkasteltuina l tu ina Miljø ut for dr in fordringer i en ger i en glob global s al sammen am men h en h eng g Maailmanlaajuinen merenpinnan nousu ja merien happamoituminen Global menneskelig tilegnelse av netto primærproduksjon Maailmanlaajuisesti merenpinta nousi 1900-luvulla keskimäärin 1,7 mm vuodessa. I løpet av det 20. århundre steg det globale havnivået med et gjennomsnitt på 1,7 mm per år. Tämä johtui lämpötilan noususta aiheutuneesta valtamerien veden tilavuuden kasvusta, vaikka jäätiköiden ja mannerjään sulamisesta syntyvän veden virtauksella on yhä suurempi rooli. Dette var på grunn av en økning i vannvolum som konsekvens av temperaturstigning, selv om tilførsel av vann fra smeltende breer og innlandsis spiller en stadig viktigere rolle. Satelliittien ja vuorovesimittareiden antamien tietojen mukaan viimeisten 15 vuoden aikana merenpinnan nousu on kiihtynyt ja on nyt keskimäärin noin 3,1 mm vuodessa, josta Grönlannin sekä Etelämantereen mannerjään osuus lisääntyy merkittävästi. I løpet av de siste 15 årene har havstigningen akselerert med et gjennomsnitt på 3,1 mm per år, basert på data fra satellitter og tidevannsmålere, med et betydelig økende bidrag fra innlandsisen på Grønland og Antarktis. Merenpinnan ennustetaan nousevan huomattavasti tällä vuosisadalla ja sen jälkeenkin. Havnivået beregnes å stige betraktelig i løpet av dette århundre og deretter. Kuitenkin vuodesta 2007 lähtien IPCC:n ennusteita havaintoihin vertailleet raportit osoittavat, että merenpinta tällä hetkelä nousee vielä nopeammin kuin IPCC oli b c). Viimeaikaiset arviot viittaavat siihen, että ennustettu ennustanut ( Siden 2007 har imidlertid rapporter som sammenligner beregningene fra FNs Klimapanel med observasjoner, vist at havnivået for tida stiger med en enda raskere c b) ( Merien happamoituminen on suora seuraus hiilidioksidin päästöistä ilmakehään. Global menneskelig tilegnelse av netto primærproduksjon (NPP Jos ilmakehän hiilidioksidipitoisuus on yli 450 ppm, on odotettavissa että suuri osa napa-alueiden valtameristä alkaa syövyttää keskeisten meren kalkkia käyttävien eliöiden kuoria ja vaikutus olisi voimakkainta arktisella alueella. 0 Det er forventet at ved atmosfæriske karbondioksid-konsentrasjoner på over 450 ppm, vil store områder av de polare hav antakelig bli korroderende – eller forvitrende – for skjell som har en viktig funksjon med å forkalke det marine miljø, en effekt som vil bli sterkest i Arktis. Nyt on jo havaittu Etelämantereen planktonlevien kuorten painon vähenemistä. Allerede er det blitt observert tap av skjellvekt i planktoniske antarktiske kalkkilder. Valtamerten kemian muutosnopeus on suuri ja nopeampi kuin aikaisemmat merien happamoitumisesta johtuneet sukupuutot maapallon f Takten på endring i havkjemi er høy, og raskere enn tidligere havforsuringsdrevet artsdød i Jordas historie (e) (f). 0 0 0 0 0 0 a e) ( historiassa ( Kilde: Det europeiske miljøbyrå, EEA. Vaikka tällaisiin lukuihin on suhtauduttava varoen, takia (7 %) ( (40 %) eller menneskeskapte branner (7 %) ( nettoperustuotannosta (NPP) ( g ne antavat viitteitä ihmisten merkittävästä vaikutuksesta luonnon ekosysteemeihin. Dette kartet viser netto primærproduksjon som mennesker har tilegnet seg (human-appropriated net primary production – HANPP) i prosent av potensiell netto primærpoduksjon (potential net primary production – NPP) (A). Luonnon monimuotoisuuden väheneminen muualla maailmassa vaikuttaa Euroopan hyötyihin monin tavoin. Tap av biologisk mangfold andre steder i verden påvirker europeiske interesser på flere måter. Maailman köyhät tuntevat kipeimmin luonnon monimuotoisuuden vähenemisen, koska he ovat yleensä eniten riippuvaisia toimivista ekosysteemipalveluista (14). Det er verdens fattige som bærer hovedbyrden av tapet av biologisk mangfold, ettersom de vanligvis er mest direkte avhengige av fungerende økosystemtjenester (14). Globaalit elintarvikkeiden, energian ja veden järjestelmät näyttävät olevan haavoittuvampia ja herkempiä kuin muutama vuosi sitten ajateltiin, mikä johtuu lisääntyneestä kysynnästä, laskeneesta tarjonnasta ja tarjonnan epävakaudesta. Maaperän liiallinen hyödyntäminen, laadullinen huononeminen ja väheneminen ovat Miljø ut for dr in fordringer i en ger i en glob global s al sammen am men h en h eng g genetisk variasjon i avlinger og kulturformer fremtidige tap av økonomiske og sosiale gevinster for Europa på livsviktige områder Lisäksi kasvien ja lajikkeiden geneettisen vaihtelun väheneminen merkitsee Euroopalle jatkossa taloudellisten ja sosiaalisten hyötyjen vähenemistä niin tärkeillä sektoreilla kuin elintarviketuotanto ja nykyaikainen terveydenhuolto (15). 15 som matproduksjon og moderne helsevesen ( Euroopalla on tässä suhteessa merkittäviä huolenaiheita ( edessään yhä enemmän eräiden resurssien tarjontaan liittyviä riskejä maailmanlaajuisen kilpailun sekä kasvaneen maantieteellisen että ) ( geografisk og bedriftseid konsentrasjon av tilbud for enkelte ressurser, Luonnonvarojen käyttöönotto ekosysteemeistä ja kaivoksista kasvoi kutakuinkin tasaisesti viimeisten 25 vuoden aikana 40 miljardista tonnista 58 miljardiin tonniin jaksolla 1980–2005. Globalt uttak av naturressurser fra økosystemer og gruver vokste mer eller mindre jevnt over de siste 25 årene, fra 40 milliarder tonn i 1980 til 58 milliarder tonn i 2005. Resurssien otto on jakautunut epätasaisesti maailmassa. Aasian osuus oli suurin vuonna 2005 (48 % koko tonnimäärästä verrattuna Euroopan 13 %:iin). Ressursuttak er ujevnt fordelt verden over, med Asia som sto for den største andelen i 2005 (48 % av total tonnasje, sammenlignet med Europas 13 %). Tänä aikana on tapahtunut globaalin resurssien oton ja taloudellisen kasvun suhteellinen irtikytkentä. Resurssien otto kasvoi noin 50 % ja maailman taloudellinen tuotanto (bkt) noin 110 % (16). I løpet av denne perioden fant det sted en relativ frakopling av globalt ressursuttak fra økonomisk vekst: ressursuttak vokste med omtrent 50 % og verdens økonomiske produksjon (sum av alle lands BNP) ved omtrent 110 % (16). Euroopan ympäristöterveyden sektorin yleisestä kehityksestä huolimatta ympäristön terveysvaikutusten ihmisiltä kantama vero on edelleen hyvin huolestuttava. Ikke desto mindre fortsetter ressursbruk og ressursuttak å øke i absolutte tall, og dette oppveier gevinster i ressurseffektivitet. Viiden ympäristöriskin aiheuttamiksi katsottavat kuolemantapaukset ja sairastavuusvakioidut Globalt uttak av naturressurser fra økosystemer og gruver, 1980 til 2005/2007 ) alueittain 2004 Adjusted Life Years – DALYs) ( fem miljørisikoer, i henholdsvis industrialiserte land og utviklingsland/nyindustrialiserende land, 2004 Biomassa Metallit Mineraler Fossile brensler Mineraalit Fossiiliset polttoaineet j h) ( i ). Luftforurensning i byer og tettbygde områder Maailman terveysjärjestö ( globalt materiale, 2010-utgaven) ( 21 neljäsosan alle 5-vuotiaiden kuolemista ja sairauksista ( 21 dødsfall og sykdommer hos barn under 5-årsalder ( Tällaisilla muutoksilla on maailmanlaajuisia heijastusvaikutuksia keskeisten ekosysteemien toiminnan heikkenemisen vuoksi. Videre har mangfoldige belastninger på arktiske økosystemer resultert i tap av biologisk mangfold i området. Muutokset myös luovat uusia haasteita arktisen alueen asukkaille sillä muuttuvat vuodenaikojen ominaisuudet vaikuttavat metsästykseen ja ruokahuoltoon (26). Slike endringer har globale ettervirkninger på grunn av tapet av sentrale økosystemsfunksjoner og skaper ytterligere utfordringer for folk som lever i Arktis, ettersom endringer i sesonger og vær påvirker jakt og matforsyning (26). Euroopan naapuruuspolitiikka Den europeiske naboskapspolitikk Monet matalan ja keskitulotason maat kohtaavat nyt uusien terveysriskien kasvavan taakan vaikka niiden taistelu perinteisiä terveysriskejä vastaan on edelleen kesken. Mange lav- og mellominntektsland står nå overfor et voksende problem med nye helsefarer, mens de fortsatt kjemper en vedvarende kamp mot de tradisjonelle helsefarer. Maailman terveysjärjestö (WHO) ennustaa, että vuosien 2006 ja 2015 välillä muiden kuin tarttuvien tautien aiheuttamat kuolemantapaukset voivat kasvaa maailmanlaajuisesti 17 %. Verdens Helseorganisasjon (WHO) forutsier at mellom 2006 og 2015 kan dødsfall fra ikke-smittsomme sykdommer øke med 17 % på verdensbasis. Ennusteen mukaan kasvu on suurinta Afrikan alueella (24 %) ja sen jälkeen Itäisen Välimeren alueella (23 %) (22). Den største økning er beregnet å finne sted i det afrikanske område (24 %), fulgte av det østlige Middelhavsområde (23 %) (22). Euroopalla on todennäköisesti edessään lisääntynyt uusien tai uudelleen ilmenevien tartuntatautien ongelma, mihin vaikuttaisivat ratkaisevasti lämpötilan tai sademäärän muutokset, Europa vil sannsynligvis stå overfor økende problemer med nye smittsomme sykdommer som oppstår eller gjenoppstår og som i avgjørende grad er påvirket av endringer i temperatur eller nedbør, tap Yhä kaupungistuneemmassa maailmassa, jota kaukoliikenne tiukasti sitoo yhteen, ihmisiin vaikuttavien tartuntatautien esiintyvyys ja Det er et dynamisk program i kontinuerlig utvikling, et program for dialog og handling basert på felles ansvar og eierskap. Ympäristöhaasteiden väliset yhteydet ovat erityisen ilmeisiä Euroopan lähinaapurustossa Sammenhenger mellom miljøutfordringer er særlig tydelige i Europas nabolag Euroopan naapuruuspolitiikan puitteissa EU:n meripolitiikka, vesipolitiikan puitedirektiivi, yhteisen ympäristötietojärjestelmän(SEIS) kehittäminen ja muut sopivat EU:n välineet otetaan asteittain käyttöön EU:n rajojen ulkopuolela. Ne auttavat naapureita tehostamaan ympäristötoimia. Innen ENP er relevante EU-verktøy – EUs maritime politikk, EUs rammedirektiv for vann og utviklingen av det Felles miljøinformasjonssystem i Europa (Shared Environmental Information System – SEIS) – gradvis i ferd med å bli gjennomført også utover EU-grenser for å bidra til å rasjonalisere miljøinnsatsen. Kansainvälisiä oikeudelisia välineitä on kehitetty ja vähitellen pantu täytäntöön. Niillä voidaan käsitellä yhteisiä rajat ylittäviä kysymyksiä kuten YK:n talouskomission alaiset kaukokulkeutumissopimus ja rajavesisopimus, joissa myös itäiset naapurimaat ovat osapuolina. Internasjonale juridiske tiltak er også blitt utviklet og har gradvis blitt implementert for å ta opp felles grenseoverskridende problemer – som FNs konvensjon om Langtransporterte Luftforurensninger (Long Range Transmission of Air Pollutants – LRTAP) eller Vannkonvensjon, som også dekker EUs naboer i øst. Välimeren alueella Horizon 2020 -aloite ( käsitellessä tärkeimpiä asioita prosessissa, jossa vähennetään Välimeren saastumista teollisuuden päästöjen, yhdyskuntajätteiden ja jätevesien käsittelyn kautta. For Middelhavsområdet, støtter initiativet Horizon 2020 (k) strandlandene i å ta opp prioriterte problemer knyttet til industrielle utslipp, kommunalt avfall og rensing a v a v løp sv ann for å redusere forurensningen a v Middelha v et . Euroopan lähinaapurusto – arktinen alue, Välimeren alue ja itäiset naapurit – ansaitsevat erityisen huomion, koska niillä on merkittäviä sosioekonomisia ja ympäristöyhteyksiä ja nämä alueet ovat tärkeitä EU:n ulkopolitiikassa. Europas nabolag – det arktiske området, Middelhavsområdet og naboene i øst – fortjener særlig oppmerksomhet på grunn av de sterke sosioøkonomiske og miljømessige forbindelsene og viktigheten av disse områdene i EUs utenrikspolitikk. Lisäksi eräät maailman suurimmista luonnonvarojen varannoista ovat näillä alueilla, millä on välitöntä merkitystä luonnonvaroiltaan niukalle Euroopalle. Videre befinner noen av verdens største naturressursreservoarer seg i disse regionene, hvilket er svært relevant for et ressursfattig Europa. Vaikka EU on ottanut ensimmäiset askeleet kohti arktisen alueen politiikkaa, ei kattavaa toimintamallia tällä hetkellä ole. Arktiseen ympäristöön vaikuttavat sekä suoraan että välillisesti useat EU:n politiikoista, esimerkiksi EU:n maatalouspolitiikka, kalastuspolitiikka, meripolitiikka, ympäristö- ja ilmastopolitiikkaa sekä energiapolitiikka. Innen det arktiske området utgjør et antall miljøtraktater og miljøavtaler, så vel forskrifter for skipsfart og industri, et bakteppe for politisk rådslagning vedrørende EUs Arktis-politikk: mens EU har tatt de første skritt mot en Arktis-politikk, eksisterer det per i dag ikke noen omfattende eller helhetlig politisk tilnærming, og flere av EUs politiske retningslinjer – som EUs felles landbrukspolitikk, EUs felles fiskeripolitikk, EUs maritime politikk, EUs miljø- og klimapolitikk eller EUs energipolitikk – påvirker det arktiske miljø både direkte og indirekte. Näillä alueilla ovat myös eräät maailman rikkaimmista ja kuitenkin kaikkein herkimmistä luonnonympäristöistä, joilla on monia uhkia. Disse regionene huser også noen av verdens rikeste, dog skjøreste eller mest sårbare, naturmiljøer, som står overfor et mangfold av trusler. Samalla on edelleen huolenaiheita, jotka liittyvät moniin rajat ylittäviin kysymyksiin kuten vesien hoito sekä ilmansaasteiden laskeuma, joka jakautuu Euroopan ja sen naapurimaiden kesken. Samtidig preges Europas forhold til disse områdene av grenseoverskridende problemområder som vannforvaltning og nedfall av luftforurensning, som deles mellom Europa og dets naboer. Eräät tärkeimmistä ympäristöhaasteista näillä alueilla ovat: Noen av de viktigste miljøutfordringene i disse regionene omfatter: On kuitenkin syytä huomauttaa tässä, että Euroopan naapurialueiden ympäristön kehityksen analyyseistä puuttuu usein luotettavia sekä ajallisesti ja paikallisesti vertailukelpoisia tietoja ja indikaattoreita. Det er imidlertid verdt å notere seg at miljørelaterte trendanalyser som dekker Europas naboregioner ofte mangler pålitelige data og indikatorer som er sammenlignbare over tid og utstrekning. Ympäristön analyyseja ja arviointeja tukemaan tarvitaan parempaa ja tarkemmin kohdennettua tietoa. Det behøves bedre og mer målrettet informasjon for å underbygge miljøanalyser og miljøvurderinger. EEA toteuttaa toimia, jotka pyrkivät vahvistamaan nykyistä ympäristön seurantaa sekä tiedonhallintaa osana Euroopan naapuruuspolitiikkaa ja yhteistyössä naapuruston maiden ja alueellisesti tärkeimpien yhteistyökumppanien kanssa. Det europeiske miljøbyrå – innen rammeverket av Den europeiske naboskapspolitikk, og i samarbeid med landene og hovedpartnerne i regionene – er i ferd med å implementere en serie med aktiviteter som tar sikte på å styrke eksisterende miljøovervåking, samt data- og informasjonsforvaltning. Arktinen alue – Huomattavan jalanjäljen arktiselle alueelle jättävät ne Euroopan toimet, joista seurauksena on ilmansaasteiden, noen ja kasvihuonekaasupäästöjen kaukokulkeutuma. Det arktiske området – Europeiske aktiviteter, som de som resulterer i langtrekkende utslipp av luftforurensning, svart karbon og klimagassutslipp, legger igjen et betydelig fotavtrykk i det arktiske området. Samalla se, mitä tapahtuu arktisella alueella vaikuttaa myös Euroopan ympäristöön, koska arktinen alue on avainasemassa esimerkiksi ilmastonmuutoksen ja siihen liittyvien merenpinnan nousun ennusteiden yhteydessä. Samtidig påvirker det som skjer i Arktis også Europas miljø, fordi Arktis spiller en nøkkelrolle for eksempel i klimaendringssammenheng og de relaterte Esimerkkejä Euroopan ympäristölle merkityksellisistä maailmanlaajuisista muutosvoimista Globale pådrivere for endring som er relevante for det europeiske miljø Itänaapurit – EU:n itäisillä naapurimailla on edessään monia ympäristöhaasteita, jotka vaikuttavat ihmisten terveyteen ja ekosysteemeihin. Naboene i øst – EUs naboer i øst står overfor mange miljøutfordringer som påvirker menneskelig helse og økosystemer. EEA:n neljännessä Euroopan ympäristön arviointiraportissa (27) on yhteenveto keskeisistä ympäristökysymyksistä koko yleiseurooppalaisella alueella mukaan lukien Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maat. Det europeiske miljøbyråets fjerde vurderingsrapport om det europeiske miljø (27) oppsummerer sentrale miljøproblemer over hele det alleuropeiske området, inkludert landene i Øst-Europa, Kaukasus og Sentral-Asia. Siinä pääpaino on haasteissa, joita aiheuttavat ilman ja veden saastuminen, ilmastonmuutos, luonnon monimuotoisuuden väheneminen, merten ja rannikoiden ympäristöpaineet sekä kulutus- ja tuotantotavat. Raportti arvioi sektorikohtaisia kehityslinjoja, jotka vievät eteenpäin ympäristön muutosta koko alueella. Den fokuserer på utfordringene tilknyttet luft- og vannforurensning, klimaendringer, tap av biologisk mangfold, belastning på de marine og kystnære miljøer, forbruks- og produksjonsmønstre, og vurderer sektorvise utviklingstendenser som er pådrivere for miljøendringer over hele regionen. Välimeren alue – Se sijaitsee kolmen maanosan risteyksessä ja on yksi maailman rikkaimmista "eko-alueista" ja samalla yksi haavoittuvimmista luonnonympäristöistä maailmassa. Middelhavsområdet – Plassert der tre kontinenter møtes, er dette en av verdens rikeste “økoregioner” og likevel blant verdens mest sårbare miljøer. Äskettäinen raportti "Ympäristön tila ja kehitys Välimeren alueella" (28) esittelee ilmastonmuutoksen päävaikutukset, alueen luonnonvarojen ja ympäristön ominaispiirteet ja haasteet, jotka liittyvät niiden säilyttämiseen. Den nyere rapporten ”Tilstand for miljø og utvikling i Middelhavsområdet” (State of the Environment and Development in the Mediterranean) (28) presenterer de viktigste konsekvensene av klimaendringer, de spesielle trekk ved naturressursene og miljøet i regionen, og de bevaringsrelaterte utfordringene. Erityisesti tunnistetaan joitakin ihmisen toiminnan aiheuttamia tärkeimpiä paineita kuten matkailu, liikenne ja teollisuus, arvioidaan niiden vaikutusta rannikko- ja meriekosysteemeihin ja samalla tarkastellaan ympäristöllisesti kestävää kehitystä. I særlig grad utpekes noen av de viktigste belastninger fra menneskelig aktivitet (som turisme, transport og industri) og virkningene av disse på kystnære og marine økosystemer vurderes, likeledes deres miljømessige bærekraft. Ilmastonmuutos Luonto ja luonnon monimuotoisuus Luonnonvarat ja jätteet Klimaendringer Natur og biologisk mangfold Naturressurser og avfall Samalla kun Eurooppa on osallisena sekä suoraan että välillisesti joihinkin ympäristöön kohdistuviin paineisiin näillä alueilla, sillä on myös ainutlaatuinen mahdollisuus yhteistyössä parantaa alueiden ympäristöoloja erityisesti edistämällä teknologian siirtoa ja auttamalla luomaan institutionaalisia valmiuksia. Selv om Europa står for direkte og indirekte bidrag til noen av miljøbelastningene i disse regionene, er Europa også i en unik stilling til å kunne bidra til å forbedre deres miljøforhold, særlig gjennom å fostre overføring av teknologi og å bidra til å bygge institusjonell kapasitet. Nämä ulottuvuudet heijastuvat yhä enemmän Euroopan naapuruuspolitiikan painopisteisiin (29). Disse dimensjoner reflekteres i stigende grad i prioriteringene til Den europeiske naboskapspolitikk (29). Ympäristöhaasteet ovat läheisesti kytköksissä muutoksen globaalien käyttövoimien kanssa Miljøutfordringer er tett knyttet til globale pådrivere for endring Kasvavatmaailmanlaajuiseteroavaisuudetväestötrendeissä:kansatikääntyvät, kasvavat ja muuttavat Elämä kaupungistuneessa maailmassa: laajenevat kaupungit ja kulutuksen kasvukierre Sairaustaakan maailmanlaajuiset muutokset ja uusien pandemioiden riski Kiihtyvät teknologiat: kiito kohti tuntematonta Jatkuva taloudellinen kasvu Voimasiirtymät – yksinapaisesta moninapaiseen maailmaan Kiristynyt globaali kilpailu resursseista Vähenevät luontopääoman varannot Ilmastonmuutoksen seurausten vakavuuden lisääntyminen Lisääntyvä kestämätön ympäristön saastekuormitus Maailmanlaajuinen sääntely ja hallinto: kasvava pirstoutuminen mutta yhtäläistyvät tulokset Økt global divergens i befolkningstrender: aldring, vekst og migrering av befolkninger Levekår i en urban verden: spredning av byer og akselererende forbruk Endrede mønster i globale sykdommer og risikoen fornye pandemier Akselererende teknologier: løpet mot det ukjente Fortsatt økonomisk vekst Globale maktendringer: fra en uni-polar til en multi-polar verden Økt global konkurranse om ressurser Minskete lagre med naturressurser Økt trusselbilde rundt konsekvenser av klimaendringer Ikke-bærekraftig miljøforurensing tiltar Global regulering og styring: økt fragmentering, men sammenløpende resultater Joukko kehittyviä trendejä muokkaa Euroopan ja maailman tulevaa yhteyttä, ja monet niistä ovat Euroopan suoran vaikutuksen ulkopuolella. En rekke pågående og vekslende trender former den framtidige europeiske og globale kontekst, og mange av disse er utenfor rekkevidde av Europas direkte innflytelse. Niihin liittyvät globaalit megatrendit kulkevat sosiaalisen, teknisen, taloudellisen, poliittisen ja jopa ympäristön ulottuvuuden poikki. Relaterte globale megatrender skjærer gjennom sosiale, teknologiske, økonomiske, politiske og til og med miljømessige dimensjoner. Tärkeimpiä kehityslinjoja ovat väestörakenteen muutokset tai kaupungistumisen nopeutuminen, yhä nopeammat teknologiset muutokset, markkinoiden syventyvä yhdentyminen, kehittyvä taloudellisen vallan siirtyminen tai muuttuva ilmasto. Sentrale utviklingstrekk inkluderer demografiske mønstre i endring og akselererende urbanisering, enda 2005 sekä 2050 eri kasvuvaihtoehtojen mukaan 5, 2005 og 2050, i henhold til forskjellige vekstprognoser og regioner Väestö (miljoonaa as.)1950 1975 2005 2 529 4 061 6 512 Befolkning i millioner1950 1975 2005 2 529 4 061 6 512 befolkningsnedgangen særlig dramatisk i Russland og i store deler av Europa. Samtidig opplever de nordafrikanske landene langs det sørlige Middelhavet sterk befolkningsvekst. Kehittyneemmät alueet Mer utviklede regioner Vähemmän kehittyneet alueet Mindre utviklede regioner Latinalainen Amerikka ja Karibia Den regionale fordeling av befolkningsvekst, alderssammensetning, og folkevandring mellom regionene er også viktig. Kansainvälinen kauppa on viimeisen puolen vuosisadan aikana kasvanut nopeasti vapauttamisen ja liikenteen ja viestinnän kustannusten alentumisen seurauksena. , og EEAs samarbeidsland, i tillegg til Hviterussland, Republikken Moldova, Den russiske føderasjon, Ukraina. Maailmanlaajuisen viennin arvo kasvoi 296 miljardista dollarista (USD) vuonna 1950 yli 8 000 miljardiin (ostovoimapariteetilla mitattuna) vuonna 2005, ja sen osuus maailman bkt:stä kasvoi noin viidestä prosentista FN-kommisjonen for befolkning og utvikling ( * Eurooppa (YK:n määritelmä) sisältää kaikki 38 EEA -maata (paitsi Turkki) ja EEA -yhteistyömaat sekä Moldovan, Ukrainan, Valko-Venäjän ja Venäjän. Global markedsintegrering, forandringer i global konkurranseevne og globale forbruksmønstre i endring utgjør et annet komplekst sett med pådrivere. Myös vierastyöläisten lähes kahteenkymmeneen prosenttiin ( l ). På liknende måte representerer penger som til nærmere 20 % ( YK:n väestöyksikkö ( rahalähetykset kotiin ovat usein suuri tulonlähde kehitysmaille. sendes hjem fra utvandrede arbeidstakere ofte en stor inntektskilde for utviklingsland. Joissakin maissa rahalähetykset ylittivät neljäsosan maan bkt:stä vuonna 2008, jaosuusoliesimerkiksi50%Tadžikistanissa,31%Moldovassa,28%Kirgisiassa ja 25 % Libanonissa (34). For noen land oversteg slike pengeforsendelser en fjerdedel av deres respektive BNP i 2008 (eksempelvis 50 % i Tadsjikistan, 31 % i Moldova, 28 % i Republikken Kirgisistan, og 25 % i Libanon) (34). Globalisaation tuella monet maat ovat pystyneet nostamaan köyhyydestä suuren osan väestöstä (35). Ved hjelp av globalisering har mange land blitt i stand til å løfte store deler av sin befolkning ut av fattigdom (35). Maailmantalouden kasvun ja kaupan integraatio ovat vauhdittaneet kansainvälisen kilpailukyvyn pitkän aikavälin muutoksia, mille on ominaista korkea tuottavuuden kasvu kehittyvissä talouksissa. Global integrering av økonomisk vekst og handel har ført til langsiktige endringer i internasjonal konkurransedyktighet, karakterisert av en rask vekst i produktivitet i framvoksende økonomier. Keskituloisten kuluttajien määrä maailmassa Antall forbrukere med midlere YK:n väestöyksikkö odottaa kasvun jatkuvan ja että väestömääräarvion "keskitason kasvun muunnelman" mukaan maailman väestö ylittää 9 miljardin rajan vuoteen 2050 mennessä (30). FN-kommisjonen for befolkning og utvikling forventer at denne veksten fortsetter og at den globale befolkning vil overstige 9 milliarder innen 2050, i henhold til ”mellomvekstvarianten” av befolkningsanslaget (30). Epävarmuustekijät ovat kuitenkin ilmeisiä, ja ennusteet riippuvat useista oletuksista, joista yksi on syntyvyys. Det er imidlertid tydelig uvisshet, og prognosene støtter seg på flere antakelser, inkludert for fødselsrater. Vuoteen 2050 mennessä maailman väestö voisi siten ylittää 11 miljardia tai se voisi jäädä kahdeksaan miljardiin (30). Slik sett kan verdens befolkning innen 2050 således overstige 11 milliarder eller begrenses til 8 milliarder (30). Tämän epävarmuuden vaikutukset globaaliin resurssien kysyntään ovat valtavia. Konsekvensene av denne uvisshet for etterspørselen etter globale ressurser er enorme. BRIC -maiden (Brasilia, Venäjä, Intia ja Kiina) talouksien odotetaan jo vuonna 2010 tuottavan lähes puolet maailmanlaajuisesta kulutuksen Allerede i 2010 forventes økonomiene i Ympäristöhaasteet maai Miljø ut for dr in fordringer i en ger i en glob global s al sammen am men h en h eng g Ympäristöhaasteet maailman l m an la a laajuisesti tarkaste juisesti tarkasteltuina l tu ina BRIC-landene – Brasil, Russland, India og Kina – å bidra med nesten Kasvu asukasta kohden: Yhdysvallat, EU 27 -maat, Kiina, Japani ja Intia 1980–2008 halvparten av den globale vekst i forbruk ( BKT perustuu ostovoimapariteettiin (dollareina) asukasta kohti50 000 BNP basert på kjøpekraftsparitet (i dollar) per innbygger50 000 2005200Euroopan unioni 2005200Den europeiske union Japani Yhdysvallat m ). Folkerepublikken Kina India m ). Kansainvälinen valuuttarahasto ( Det internasjonale pengefond (øverst) ( Ennustetut osuudet maailmanlaajuisesta keskituloisten luokan kulutuksesta 2000–2050 Beregnet andel av ”den globale middelklasses” forbruk, fra 2000 til 2050 Lisäksi tieteellisen ja teknologisen kehityksen nopeus ja laajuus vaikuttavat keskeisiin sosioekonomisiin kehityslinjoihin ja niiden taustavoimiin. Videre påvirkes sentrale sosioøkonomiske trender og pådrivere av hastigheten og omfanget på vitenskapelig og teknologisk framgang. Ekoinnovaatioilla ja ympäristöystävällisellä teknologialla on keskeinen merkitys tässä suhteessa. Eurooppalaiset yritykset ovat jo suhteellisen hyvässä asemassa globaaleilla markkinoilla. Økoinnovasjon og miljøvennlig teknologi er svært relevante i denne sammenheng; europeiske selskaper er allerede relativt velposisjonerte i globale markeder. Tätä kehitystä tukevat politiikat ovat tärkeitä sekä helpottamassa uusien ekoinnovaatioiden ja teknologioiden pääsyä markkinoille että maailmanlaajuisen kysynnän kasvun kannalta (katso luku 8). Støttende politiske retningslinjer er relevant både når det gjelder å lette markedsadgang for nye økoinnovasjoner og ny miljøvennlig teknologi, så vel som å øke global etterspørsel (se Kapittel 8). Japani Yhdysvallat Den europeiske union Andre Euroopan unioni Muut Folkerepublikken Kina India Nämä tekniikat antavat myös aihetta huolestua niiden haitallisista vaikutuksista ympäristöön kun ajatellaan niiden välisten vuorovaikutusten laajuutta ja monimutkaisuuden astetta. I det mer langsiktige perspektiv, forventes det at utvikling og teknologikonvergens innen nanovitenskap og nanoteknologi, bioteknologi og andre vitenskaper som omfatter studiet av levende organismer, informasjons- og kommunikasjonsteknologi, kognitive vitenskaper og nevroteknologi, vil ha dyptgående effekter på økonomi, samfunn og miljø. Tuntemattomien ja jopa tiedon n ). De vil sannsynligvis åpne for helt nye muligheter når det gjelder å skadebegrense og avhjelpe konsekvenser av miljøproblemer, i form av for eksempel nye forurensningssensorer, n ). Ympäristöhaasteet maailman l m an la a laajuisesti tarkaste juisesti tarkasteltuina l tu ina ulottumattomissa olevien vaikutusten olemassaolo on suuri haaste riskienhallinnalle (45) (46). Disse teknologiene er imidlertid også kilde til bekymring når det gjelder skadelige virkninger på miljøet, gitt den skala av samspill og nivået av kompleksitet på samspillet det her er snakk om. Ukjente og til og med ”ukjennbare” virkninger utgjør en stor utfordring for risikostyring (45) (46). Vastavaikutukset voivat myös syödä osan hyödyistä, joita ympäristössä ja energiatehokkuudessa on saatu aikaan.(47). Tilbakeslagseffekter kan også sette allerede oppnådd framgang innen miljø og ressurseffektivitet i fare (47). Väestön ja taloudellisen vallan siirtymien takia globaalin hallinnan maiseman ääriviivat ovat muuttumassa. Som resultat av demografiske og økonomiske maktskifter er konturene av den globale styring i endring. ympäristötavoitteiden kanssa yhteensopivaan energiaan ( ) ( samsvar med langsiktige miljømål ( Mutta veden puute voisi olla se, mikä eniten vaikuttaa tulevina vuosikymmeninä. Men det kan bli vannmangel som vil ramme hardest i løpet av de kommende tiår. Erään arvion mukaan vain 20 vuoden kuluttua veden maailmanlaajuinen kysyntä voisi olla 40 % suurempi kuin nykyään ja yli 50 % suurempi kaikkein nopeimmin kehittyvissä maissa (55). Et anslag antyder at om bare 20 år kan global vannetterspørsel være 40 % høyere enn i dag, og mer enn 50 % høyere i de raskest nyindustrialiserende land (55). Lisäksi luonnon monimuotoisuutta koskevan yleissopimuksen sihteeristön äskettäin laatiman arvion mukaan virtausta on voimakkaasti muutettu yli 60 prosentissa maailman suurista jokisysteemeistä. Et nyere anslag utarbeidet av Sekretariatet for Konvensjonen om biologisk mangfold viser dessuten at elveløp i mer enn 60 prosent av verdens store elvesystemer har blitt sterkt endret. Veden ottoon saatavilla olevan veden ekologisen kestävyyden rajat on näin ylitetty, ja jopa 50 % maailmasta voisi vuoteen 2030 mennessä elää alueilla, joilla Gjennom utviklingen i kommunikasjons- og informasjonsteknologi tar også sivilsamfunnet stadig større del i globale forhandlingsprosesser av alle slag. Ympäristöhaasteet voivat lisätä elintarvikkeiden, energian ja veden turvallisuusriskejä maailmanlaajuisesti Dette resulterer i større gjensidig avhengighet og mer komplekse beslutningsprosser, hvilket fører til nye styringsformer og nye spørsmål om ansvar, legitimitet og tilregnelighet (50). Aliravittujen määrä maailmassa Aliravittujen osuus kehitysmaissa 1969–2009 Miljøutfordringer kan føre til økt risiko for mat, energi- og vannsikkerhet på globalt nivå Maailmanlaajuisten elintarvikkeiden, veden ja energian järjestelmien hauraus on tullut ilmeiseksi viime vuosina. Ifølge FNs organisasjon for ernæring og landbruk, FAO, kan etterspørsel etter mat, fôr og fibre komme til å vokse med 70 % innen o ). YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO ( FNs organisasjon for ernæring og landbruk, FAO ( Ympäristöhaasteet maailman l m an la a laajuisesti tarkaste juisesti tarkasteltuina l tu ina veteen kohdistuu suuri rasitus ja yli 60 % voisi vielä olla ilman nykyistä Miljø ut for dr in fordringer i en ger i en glob global s al sammen am men h en h eng g nådd, og opp til 50 % av verden kan komme til å leve i områder med høy vannbelastning innen 2030, mens mer enn 60 % fortsatt kan komme til å Infrastruktuurit ovat usein vanhoja ja tieto todellisesta suoritustasosta ja Infrastruktursystemer er ofte gamle, og det er mangel på informasjon om faktisk ytelse og tap (57 Eräs arvio ennustaa keskimääräiseksi vuotuiseksi hävikistä puuttuu ( investointitarpeeksi 772 miljardia dollaria, jolla voitaisiin ylläpitää Et anslag forutser et gjennomsnittlig årlig investeringsbehov på USD 772 milliarder for å vedlikeholde Maapallon tutkijat yrittävät ymmärtää bio-geofysikaalisten prosessien monimutkaisia vuorovaikutuksia. Prosessit vaikuttavat maapallon itsesäätelykykyyn. Forskere som er opptatt av den tverrvitenskapelige forståelse av Jorda som integrert system, som på engelsk er blitt hetende ”Earth System Sciences” (ESS) forsøker å forstå kompleksiteten i samspillet i bio-geofysiske prosesser som bestemmer Jordas evne til selvregulering. Tässä suhteessa ekologit ovat havainneet eräissä keskeisten ekosysteemien prosesseissa kynnyksiä, joiden ylittäminen aiheuttaa ekosysteemin toiminnan perusteellisen muuttumisen. I denne sammenheng har økologer observert terskler i en rekke vesentlige økosystemprosesser, som når de er overskredet forårsaker grunnleggende endring i hvordan økosystemet fungerer. vesi- ja jätevesihuoltoa koko maailmassa vuoteen 2015 mennessä (58). Mer nylig har grupper av vitenskapsfolk foreslått et antall planetariske grenser som menneskeheten må holde seg innenfor for å unngå katastrofal vann- og avløpsvanntjenester verden over innen 2015 (58). Jos esimerkiksi maatalouden tuotos leikkautuu, on tässä mahdollisia heijastusvaikutuksia elintarvike- ja energiahuoltoon, mikä voisi johtaa yleisen sosiaalisen kestävyyden alenemiseen. Heri ligger det muligheter for ringvirkninger for mat- og energiforsyninger, eksempelvis ved kutt i landbruksproduksjon som kunne resultere i mindre generell sosial motstandsdyktighet. Ne ovat biodiversiteetin väheneminen, ilmastonmuutos ja ihmisen vaikutus typpikiertoon. He kuitenkin tunnustavat, että on olemassa epävarmuustekijöitä ja vakavia aukkoja tietämyksessä. De foreslår at tre avgjørende grenser allerede er oversteget; hastigheten i tap av biologisk mangfold, klimaendringer og menneskelig inngripen i nitrogensyklusen, men erkjenner at det er alvorlige kunnskapshull og mye uvisshet. Jo nyt monissa osissa maailmaa uusiutumattomien luonnonvarojen käyttö on lähellä rajojaan ja uusiutuvia luonnonvaroja mahdollisesti käytetään yli niiden uusiutumiskyvyn. Allerede i dag er grensene for bruk av ikkefornybare ressurser nesten nådd i mange deler av verden, og potensielt fornybare ressurser brukes i en grad som overstiger ressursenes reproduktive evner. Tällaista dynamiikkaa voidaan nähdä Euroopan naapurialueilla, joilla on suhteellisen runsaasti luonnonvaroja. Denne type dynamikk kan også gjenkjennes i Europas naboregioner, med deres relative rikdom på naturkapital. Esimerkiksi vesivarojen liikakäyttö yhdistettynä turvallisen juomaveden ja sanitaatiopalvelujen riittämättömään saatavuuteen on kriittinen haaste sekä Itä-Euroopassa että Välimeren alueella (35). Overforbruk av vannressurser, kombinert med utilstrekkelig tilgang til rent drikkevann og sikre sanitærforhold, for eksempel, er svært alvorlige utfordringer både i det østlige Europa og i Middelhavsområdet (35). vähentää vuorovaikutuksen monimutkaisuus yhteen raja-arvoon ( Mens den generelle verdi av slik vitenskapelig virksomhet kan erkjennes, er det blitt ytret bekymringer for om dette kan rettferdiggjøres vitenskapelig, om muligheten for å velge eksakte verdier som er uvilkårlige og problemene med å redusere kompleksiteten i diverse samspill til enkeltgrenseverdier (r) (s). Rajojen tasapainottaminen eettisten ja taloudellisten kysymysten kanssa samoin kuin arvojen ja tavoitteiden sekoittuminen saattavat aiheuttaa ongelmia. Det kunne oppstå problemer med hensyn til å balansere grenser med etiske og økonomiske overveielser og å sammenblande verdier med mål. Jotkut väittävät, että määrällisten rajojen asettaminen voisi viivästyttää tehokkaita toimia ja edistää ympäristön tilan huononemista t) ( u). Noen hevder at å sette kvantitative grenser kunne forsinke virkningsfull handling og bidra til forringelse av miljø inntil det punkt at det ikke er noen vei tilbake t ) ( u). Maailmanlaajuisesti ekosysteemien huononeminen ja muutokset ilmastossa pahentavat edelleen köyhyyttä ja sosiaalista syrjäytymistä. På det globale nivå forverres fattigdom og sosial utestengning ytterligere av forringelse av økosystemer og klimaendringer. Maailmanlaajuisesti ponnistukset lievittää äärimmäistä köyhyyttä olivat kohtuullisen tehokkaita 1990-luvulle saakka (51). Globalt var tiltak for å redusere ekstrem fattigdom relativt virkningsfulle inntil 1990årene (51). Kuitenkin toistuvat ruoka- ja talouskriisit koko jaksolla 2006–2009 ovat voimistaneet aliravitsemuksesta kärsivien määrän kasvavaa trendiä ympäri maailmaa. De tilbakevendende mat- og økonomikriser fra og med 2006 til 2009 har imidlertid forsterket tendensen til økende underernæring verden over. Aliravittujen määrä nousi ensimmäistä kertaa yli yhden miljardin vuonna 2009 ja melko nopeassa laskussa ollut aliravittujen osuus kehitysmaiden väestöstä on noussut viime vuosina. Antall underernærte steg, for første gang, til mer enn 1 milliard i 2009. Andelen underernærte i utviklingsland, som var i ganske rask nedgang, har steget i løpet av de siste få årene. Globaalit kehityslinjat voivat lisätä Euroopan haavoittuvuutta systeemiselle riskille Globale utviklingstrekk kan øke Europas sårbarhet for systemiske risikoer Resurssien liikakäyttö ja muutokset ilmastossa pahentavat luontopääoman uhkia. Overutnyttelse av ressurser samt klimaendringer forverrer truslene mot naturkapitalen. Sosiaalisen ja ekologisen kestävyyden väheneminen yhdessä väestöpaineiden kanssa voi tuoda uuden ulottuvuuden keskusteluun ympäristöstä ja turvallisuudesta, koska vähenevien resurssien synnyttämä konflikti todennäköisesti voimistuu ja lisää I kombinasjon med demografiske belastninger kan nedsatt sosioøkologisk motstandsevne tilføre en ny dimensjon til debatten om miljø og sikkerhet, etter hvert som konflikt rundt knappere ressurser sannsynligvis vil intensiveres og bidra til at muuttopainetta ( folkevandringer skaper ytterligere belastninger ( Kynnysarvoja: laajan (epälineaarisen) ilmastonmuutoksen riski Vippepunkter: risikoer for storskala (ikke-lineære) klimaendringer Jos järjestelmässä on enemmän kuin yksi tasapainotila, siirtymät rakenteelisesti erilaisiin tiloihin ovat mahdolisia. Om et system har mer enn én likevektstilstand, er overganger til strukturelt annerledes tilstander mulig. Jos ja kun kynnysarvo on ohitettu, järjestelmän kehittymistä ei enää määritä paineiden aikaskaala vaan sen sisäinen dynamiikka, joka voi olla paljon nopeampaa kuin alkuperäinen paine. Om og når et veltepunkt passeres, fastsettes utviklingen av systemet ikke lenger av tidsrammen på belastningen, men heller av dets interne dynamikk, som kan være mye raskere enn den opprinnelige belastning. Erilaisia kynnysarvoja on tunnistettu, ja osala niistä on mahdolisesti merkittäviä vaikutuksia Euroopalle. On kuitenkin syytä huomata, että ne voivat kehittyä hyvin erilaisissa ja joskus hyvin pitkissä aikaskaaloissa. En rekke vippepunkter er blitt identifisert, hvorav noen har potensielt betydelige konsekvenser for Europa – imidlertid er det verdt å notere seg at disse kan utfolde seg innen svært forskjellige, og noen ganger svært langvarige, tidsrammer. Monet keskeiset liikkeellepanevat voimat toimivat maailmanlaajuisesti ja kehittyvät pikemminkin vuosikymmenien kuin vuosien ajan. Mange viktige pådrivere opererer i en global skala og vil sannsynligvis utfolde seg over tiår heller enn år. World Economic Forum varoitti tuoreessa arvioinnissaan systeemisen riskin kasvusta kun eri riskien väliset yhteydet lisääntyvät (60). I en nyere vurdering advarte Verdens økonomiske forum mot et høyere nivå av systemisk risiko grunnet sterkere vekselvirkninger mellom forskjellige risikoer (60). Lisäksi arvioinnissa korostettiin, että ulkoisten olosuhteiden odottamattomat ja äkilliset muutokset ovat väistämättömiä maailmassa, jossa on paljon keskinäisiä yhteyksiä. Videre understreket vurderingen at uventede, plutselige endringer i eksterne forhold er uunngåelige i en svært sammenkjedet verden. Vaikka äkillisillä muutoksilla voi olla valtava vaikutus, suurimmat riskit voivat syntyä hitaan kehityksen tuloksena, jolloin niiden täysi vahinkopotentiaali kehittyy vuosikymmenten ajan ja niiden mahdolliset taloudelliset vaikutukset ja yhteiskunnalliset kustannukset voivat jäädä pahasti aliarvioiduiksi (60). Mens plutselige endringer kan ha enorme virkninger, kan de største risikoer vise seg å stamme fra tiltak, ordninger eller annet som mislykkes langsomt og som utfolder sitt fulle skadepotensial over tiår - og som i høy grad kan undervurderes med hensyn til potensielle økonomiske konsekvenser og skader for samfunnet (60). Jatkuva luontopääoman liikakäyttö on esimerkki tällaisesta hitaasta häiriöstä. Den vedvarende overutnyttelse av naturkapital er et eksempel på langsom svikt. Läntisen Etelämantereen jäätikön (WAIS) ja Grönlannin jäätikön (GIS) sulaminen ovat eräitä niistä mahdollisista laajamittaisista muutoksista, jotka voivat vaikuttaa Eurooppaan. En av de potensielle endringer i storskala som sannsynligvis vil påvirke Europa, er smelting av vest-antarktisk og grønlandsk innlandsis – det er allerede beviser for akselerert smelting av den grønlandske innlandsisen. Grönlannista on jo näyttöä nopeutuneesta sulamisesta. Jatkuva yhden–kahden asteen globaali ilmaston lämpeneminen yli 1990-luvun tason voisi olla kynnysarvo, jonka jälkeen seuraa ainakin osittainen Grönlannin jäätikön sulaminen ja merenpinnan merkittävä w v) ( nousu. ( Vedvarende global oppvarming over 1990-temperaturer på henholdsvis 1–2 °C og 3–5 °C, kunne være vippepunkter der i det minste delvis smelting a v innlandsisen på henholdsvis Grønland og i Vest-Antarktis ville følge, og v w resultere i betydelig havstigning ( Nyt esille otetuilla vaikuttavien voimien ja riskien keskinäisillä yhteyksillä on merkitystä tässä suhteessa. Det er mindre sikkerhet om andre ikke-lineære virkninger, eksempelvis h v a som kan skje med havsirkulasjonen. Vaikka nämä linkit voivat lisätä kestävyyttä kun riskinjako on jakautunut järjestelmässä useammalle osapuolelle, ne voivat myös johtaa suurempaan haavoittuvuuteen. Deler av den atlantiske meridionale omveltningssirkulasjon viser betydelig variasjon per sesong og per tiår, men data understøtter ikke en konsekvent trend i omveltningssirkulasjonen. Yhden kriittisen linkin pettämisellä voi olla kerrannaisvaikutuksia, mitkä usein johtuvat vähentyneestä järjestelmän monimuotoisuudesta ja hallinnon Et nedsatt tempo på den meridionale omveltningssirkulasjon kunne midlertidig motvirke globale oppvarmingstrender i Europa, men kunne resultere i uventede og alvorlige konsekvenser andre steder. Muita esimerkkejä mahdolisista kynnystapahtumista ovat ikiroudan sulamisen kiihdyttämät metaanipäästöt (CH Andre eksempler på mulige vippepunkter er akselererte utslipp a v metan ( , valtamerien pohjan hydraattien epävakaus 4) fra perma frost som smelter, destabilisering a v hydrater på dyph a vsbunn, og 4 ja nopeat ilmastoperäiset siirtymät yhdestä ekosysteemityypistä toiseen. Kilde: Det europeiske miljøbyrå, EEA. Näiden prosessien ymmärtäminen on vielä toistaiseksi rajalista ja huomattavien vaikutusten esiintymisen mahdollisuutta tällä vuosisadalla pidetään yleisesti pienenä. Således kreves felles innsats for å takle noen av årsakene til systemiske risikoer, utvikle forvaltningspraksis som sikrer tilpasning og styrke motstandsdyktighet i lys av stadig mer presserende miljøutfordringer. Keskeisiä tähän liittyviä riskejä ovat nopeutuvat globaalit ympäristön palautemekanismit ja niiden välittömät ja välilliset vaikutukset En viktig relatert risiko i denne sammenheng er globale miljømessige tilbakekoplingsmekanismer og deres direkte og indirekte virkninger på Europa. Eurooppaan. Vuosituhannen ekosysteemiarvion (12) ja IPCC:n neljännen arviointiraportin (62) jälkeen tieteelliset arvioinnit ovat varoittaneet, että ympäristön palautemekanismit lisäävät laajojen epälineaaristen muutosten todennäköisyyttä maapallon keskeisissä järjestelmäkomponenteissa. Siden FNs Tusenårsutredning, “the Millennium Ecosystem Assessment” (Vurdering av økosystemer ved tusenåret) (12) og FNs Klimapanels fjerde vurderingsrapport (62), har vitenskapelige vurderinger varslet at miljømessige tilbakekoplingsmekanismer øker sannsynligheten for storskala ikke-lineære endringer i Jordas sentrale systemkomponenter. Esimerkiksi kun maapallon lämpötila yhä nousee, lisääntyy riski ohittaa sellaiset kynnysarvot, jotka voivat laukaista laajoja epälineaarisia muutoksia (63). Med stigende globale temperaturer, for eksempel, er det en økende risiko for å passere vippepunkter som kan utløse storskala, ikke-lineære endringer (63). Mahdollisia ilmastoon liittyviä kynnystapahtumia Potensielle klimavippende elementer Arvioitu globaali lämpötilan nousu, jossa tietyt tapahtumat voivat käynnistyä, sekä tapahtumien vaikutus Anslått global oppvarmingsnivå der begynnelsen på utfallene kunne skje, versus deres konsekvenser Grönlannin jäätikkö pirstoutuu GIS smelter og går i oppløsning Tuhoisa Ødeleggende Soikioiden muodot ja koot eivät kuvaa tapahtumien vaikutusten tai käynnistymislämpötilan epävarmuuksia. Formene og størrelsene på ovalene representerer ikke uvissheter om konsekvenser og temperatur-relatert begynnelse på utfall. Nämä epävarmuustekijät voivat olla merkittäviä. Disse uvissheter kan være vesentlige. Intian monsuunin kaoottinen monitilaisuus 9. Indisk regntid med kaotisk multistabilitet 9. Muutokset El Nïno -eteläisen värähtelyn (ENSO) esiintymistiheyden heilahteluvälissä10. Amatsonin sademetsien kuolema11. Endringer i omfang eller hyppighet av El Niño- sørlig oscillasjon (ENSO) 10. Skogdød i regnskogen i Amazonas11. Länsi-Afrikan monsuunin siirtymä Endring i Vest-Afrikansk regntid12. Ustabilitet i innlandsisen i det vestre Antarktis13. Mahdollisia ilmastoon liittyviä kynnystapahtumia 1. Potensielle klimavippende elementer1. Arktisen merijään häviäminen2. Tap av drivis i Arktis2. Skogdød i boreale klimasoner3. Grönlannin jäätikön sulaminen4. Smelting av innlandsis på Grønland 4. Atlantisk dypvannsdannelse5. Kysymysmerkit (?) osoittavat järjestelmiä, joiden status kynnystapahtumana on erityisen epävarma. ) indikerer systemer h vis status som vippeelementer er særlig usikre. Tässä kuvassa ei ole kaikkia potentiaalisia kynnystapahtumia, esimerkiksi matalien vesien koralliriuttoja, joiden uhista merien happamoituminen on yksi. Det fins andre potensielle vippeelementer som ikke a vbildes her; for eksempel korallrev på grunt vann som trues til dels a v ha v forsuring . Joitakin ajatuksia tulevista ympäristöprioriteeteista Fremtidig miljøpolitikk: noen refleksjoner Ennennäkemätön muutos, toisiinsa kytkeytyneet riskit ja haavoittuvuuden lisääntyminen tuovat uusia haasteita Endringer i hittil ukjent omfang, innbyrdes forbundene risikoer og økt sårbarhet byr på nye utfordringer Aikaisemmat luvut korostavat sitä, että maailma on kokemassa ympäristön muuttumisen ja sen myötä mittakaavaltaan, nopeudeltaan ja kytkeytyneisyydeltään ennennäkemättömiä uusia haasteita. De foregående kapitlene kaster lys over det faktum at verden er i ferd med å oppleve miljøendringer og følgelig nye utfordringer i et omfang, en hastighet og med en grad av innbyrdes sammenkopling som hittil har vært ukjent. Kehittyneet maat ovat ruokkineet taloudellista kehitystään vuosikymmeniä kestäneellä luontopääoman varantojen intensiivisellä käytöllä ja ekosysteemipalvelujen heikkenemisellä ja se on johtanut ilmaston lämpenemiseen, luonnon monimuotoisuuden vähenemiseen ja moniin kielteisiin terveysvaikutuksiin. Mange tiår med intensiv bruk av naturkapitallagre og forringelse av økosystemer i de industrialiserte land har resultert i global oppvarming, tap av biologisk mangfold og diverse negative virkninger på helsa vår. Vaikka monet välittömät vaikutukset eivät kuulu Euroopan suoraan vaikutuspiiriin, niillä on huomattavia seurauksia ja ne mahdollisesti vaarantavat Euroopan talouden ja yhteiskunnan vastustuskyvyn ja kestävän kehityksen. Selv om mange av de presserende virkningene ligger utenfor Europas direkte innflytelsesområde, har de betydelige konsekvenser og vil skape potensielle risikoer for motstandsdyktighet og bærekraftig utvikling hos de europeiske økonomier og samfunn. Menneen kehityksen yksi kaikkein selvimmistä seurauksista on ilmastonmuutos. Kahden asteen tavoitteen rikkominen on todennäköisesti kaikkein konkreettisin esimerkki riskistä ylittää planetaariset rajat. Klimaendringer er en av de mest opplagte virkningene av disse utviklinger: å bryte målet på 2 °C er antakelig det mest konkrete eksemplet på risikoen ved å overskride planetariske grenser. Kuten aiemminkin, myös tulevaisuuden ilmastonmuutoksen vaikutusten odotetaan vaikuttavan suhteettoman ankarasti yhteiskuntien haavoittuvimpiin jäseniin eli lapsiin, vanhuksiin ja köyhiin. Myönteisiä 2 størrelsesorden 80 % til 90 % innen 2050 i Europa for å kunne nå det ovennevnte mål, er et sterkt argument for en fundamental omforming av Europas nåværende økonomi, med lav-karbon energi og ditto transportsystemer som sentrale elementer i den nye økonomien – men ikke de eneste. Joitakin ajatuksia tu jatuksia tulevista ympäristöprioriteeteista levista ympäristöprioriteeteista Fremtidig miljøpolitikk: noen re g miljøpolitikk: noen refleksjoner f le k s j on er på de utfordringer vi står overfor (for eksempel gjennom krisestyring, klimaforhandlinger, økoinnovasjoner, informasjonsteknologier, eller global kunnskapsutvikling). Tätä taustaa vasten tässä viimeisessä luvussa pohditaan eräitä nousevia tulevaisuuden ympäristönäkökohtia: Mot dette bakteppet skal det i dette siste kapitlet reflekteres over noen framvoksende fremtidige miljøprioriteringer: • puolia ovat terveyshyödyt kuten viheralueiden parempi käytettävyys, luonnon monimuotoisuus sekä puhdas vesi ja ilma. På den positive side gagner større tilgang til grøntområder, biologisk mangfold, rent vann og ren luft folks helse. Tästä kuitenkin herää kysymys käyttömahdollisuuksien ja hyötyjen jakamisesta, koska usein aluesuunnittelu ja investointipäätökset suosivat rikkaita köyhien kustannuksella. Imidlertid kan det her reises spørsmål om fordeling av tilgang og helsegevinster, siden arealplanlegging og investeringsbeslutninger ofte favoriserer de rike på de fattiges bekostning. Ajankohtaisten ympäristönsuojelun ensisijaisten tavoitteiden vahvistaminen ja parempi täytäntöönpano, joilla on kohteinaan ilmastonmuutos, luonnon ja luonnon monimuotoisuus, luonnonvarojen käyttö ja jätteet, ympäristö, terveys ja elämänlaatu. Bedre gjennomføring og ytterligere styrking av nåværende miljøprioriteringer innen klimaendringer; natur og biologisk mangfold; bruk av naturressurser og avfall; miljø, helse og livskvalitet. Nämä ovat tärkeitä painopisteitä, mutta myös niiden välisten suhteiden hallinta on olennaisen tärkeää. Mens disse forblir viktige prioriteringer, vil det også være av største viktighet å forvalte sammenhengene dem imellom. Sektorikohtaisten ja ympäristöllisten toimien seurannan ja täytäntöönpanon parantaminen varmistaa, että ympäristölliset tulokset saavutetaan, tuotetaan vakaampaa sääntelyä ja tuetaan tehokkaampaa hallintoa. Å forbedre overvåkning og håndhevelse av sektorvise og miljømessige politiske retningslinjer, vil sikre at miljøresultater oppnås, gi regulerende stabilitet og understøtte mer effektiv styring. Hyvin hoidetut ekosysteemit ja ekosysteemipalvelut ovat olennaisia tuettaessa ilmastonmuutoksen hillitsemistä ja siihen sopeutumisen tavoitteita sekä luonnon monimuotoisuuden säilyttämistä, joka on sille perusehto. Godt vedlikeholdte økosystemer og økosystemtjenester er nødvendige for å bistå i tilpasningen til klimaendringer og for å oppnå tilpasningsmålsettingene. Ekosysteemit voivat toimia puskureina vaikutuksia vastaan. Bevaring av biologisk mangfold er en forutsetning for å sikre slikt vedlikehold. Kun uusien asuinalueiden kysynnän mahdollisella kasvulla on vaikutuksia maahan ja veteen, tuo tasapainon hakeminen toisaalta puskuriroolin ja toisaalta odotettujen vaikutusten välille uusia haasteita esimerkiksi maankäytön suunnittelijoille, arkkitehdeille ja luonnonsuojelijoille. Å balansere rollen som økosystemene kan innta som buffere mot forventede virkninger med mulig økt etterspørsel etter nye bosettinger på land og vann, innebærer nye utfordringer, for eksempel for arealplanleggere, arkitekter og miljøvernere. Luontopääoman ja ekosysteemipalvelujen räätälöity hallinta Ensisijaisia ympäristönäkökohtia ja monia niistä riippuvia eri sektorien mielenkiinnon kohteita hoidettaessa nousevat sekä resurssien käytön tehokkuuden että vastustuskyvyn lisääminen keskeisiksi yhdistäviksi käsitteiksi. Engasjert og målrettet forvaltning av naturkapital og økosystemtjenester� Å øke ressurseffektivitet og motstandsdyktighet framtrer som sentrale integrerende konsepter for å håndtere miljøprioriteringer, og for mange av sektor-interessene som er avhengige av slike prioriteringer. Jatkuvan kilpailun runsashiilisen energian korvaamisessa niukkahiilisellä energialla ja materiaaleilla odotetaan edelleen kiihdyttävän vaatimuksia maa, vesi- ja meriekosysteemejä ja palveluita kohtaan. Esimerkkinä tästä ovat ensimmäisen ja toisen sukupolven biopolttoaineet. Det forventes at det pågående kappløpet etter å erstatte karbonintensiv energi og karbonintensive materialer med lav-karbon alternativer ytterligere intensiverer etterspørsel etter terrestriske, akvatiske og marine økosystemer og økosystemtjenester (første og annen generasjon med biobrensel er et eksempel på dette). Koska esimerkiksi korvaavien aineiden ja materiaalien kysyntä kasvaa, todennäköisesti on tulossa lisää ristiriitoja elintarvikkeiden, liikenteen ja vapaaajan nykyisten käyttötapojen kanssa. Etter hvert som slik etterspørsel øker, for eksempel etterspørsel etter kjemiske erstatninger, vil det sannsynligvis oppstå økende grad av konflikt i forhold til eksisterende bruk – til mat, transport og fritid. Monet tässä raportissa arvioiduista ympäristöhaasteista on otettu Mange av miljøutfordringene vurdert i denne rapporten er blitt trukket fram i tidligere rapporter fra Det europeiske Nykyisin erona on nopeus, esille aiemmissa EEA:n raporteissa ( Det som er annerledes i dag, er med hvilken hastighet miljøbyrå ( Siirtyminen vihreään talouteen, joka kohdistaa huomionsa Euroopan luontopääoman pitkän aikavälin elinkelpoisuuteen ja Euroopan ulkopuolisesta luontopääomasta riippuvuuden vähentämiseen. Omforming til en grønn økonomi som tar for seg den langsiktige levedyktighet for naturkapital innen Europa og reduserer avhengighet av naturkapital utenfor Europa. jolla yhteenkytkeytyneisyys levittää riskejä ja lisää epävarmuutta koko maailmassa. sammenkoplingen sprer risikoer og øker usikkerhet verden over. Äkillinen tuho yhdellä sektorilla tai maantieteellisellä alueella voi siirtää vakavia häiriöitä koko talouksien verkon yli tartunnan, palautekytkentöjen ja muiden vahvistumistapojen kautta. Plutselige sammenbrudd i ett område eller geografisk region kan overføre storskala svikt gjennom et helt nettverk av økonomier, via smitte, tilbakekoplinger og andre former for utvidelse og forsterkning. Äskettäinen maailmanlaajuinen taloudellinen romahdus ja tulivuoren Den senere tids globale finanskrakk og islandske vulkanutbrudd har Näiden kaltaiset kriisit ovat myös osoittaneet kuinka vaikeaa yhteiskunnan on käsitellä riskejä. Kriser som disse har også vist hvor vanskelig det er for samfunnet å håndtere risikoer. Hyvin havaittavissa olevat merkit Tydelige og gjentatte tidlige advarsler, levert ”med Esimerkkejä keinoista ovat monien eri kriisien yhdennetty hallinta, ilmastoneuvottelut, ekoinnovaatiot, tietotekniikka tai maailmanlaajuinen osaamisen kehitys. Samtidig store bokstaver”, blir ofte i stor grad ignorert viden om ( har den senere tid vært rik på erfaringer, både gode og dårlige, som vi kan lære av. Således kan vi respondere raskere og mer systematisk Käynnissä oleva tutkimus The Economics of Ecosystems and Biodiversity (TEEB) asettuu näiden ajatusten linjalle näkökulmanaan monimuotoisuus ja se, miten investointeja luontopääomaan voidaan rohkaista (7). Den pågående undersøkelsen The Economics of Ecosystems and Biodiversity – TEEB (”Økosystemenes og det biologiske mangfolds økonomi”) retter disse ideene inn etter et biologisk mangfold-perspektiv og ser etter måter som oppmuntrer til investering i naturkapital (7). Päättäjille osoitetut suositukset sisältävät laajoja toimia kuten kestokyvyn lisääminen investoimalla vihreään infrastruktuuriin, ekosysteemipalvelujen maksullisuuden käyttöönotto, haitallisten tukien poisto sekä luonnonvaratilinpidon ja kustannus-hyötyanalyysin käytön uusien järjestelmien luominen. Anbefalingene til dem som utformer miljøpolitikken omfatter et bredt spekter av tiltak, som å investere i grønn infrastruktur for å øke motstandsdyktighet, innføre betaling for økosystemtjenester, fjerne skadelige subsidier, etablere nye Joitakin ajatuksia tu jatuksia tulevista ympäristöprioriteeteista levista ympäristöprioriteeteista teollisuus sekä rakentaminen olisi voineet kasvaa yhtä nopeasti kuin ne ovat aiheuttamatta vakavia terveysvaikutuksia. Uten strengere luftforurensningsstandarder og forbedringer i kloakkbehandling, for eksempel, ville ikke økonomiske sektorer som transport, produksjon og bygg og anlegg kunne ha vokst så raskt som de har uten å forårsake alvorlige helseskader. Luontopääoma ja ekosysteemipalvelut tarjoavat olennaisen lähtökohdan hoitaa monia näistä toisiinsa liittyvistä asioista samoin kuin niihin olennaisesti kuuluvia systeemisiä uhkia sekä siirtymistä uuteen, vihreämpään ja resursseja tehokkaammin käyttävään talouteen. Naturkapital og økosystemtjenester utgjør et helhetlig utgangspunkt for forvaltning av mange av disse sammenkoplede problemområdene, deres iboende systemiske risikoer, og omformingen til en ny, grønnere og mer ressurseffektiv økonomi. Ei ole olemassa yhtä yksittäistä "pikalaastaria" haasteisiin, jotka Eurooppa kohtaa. Det fins ingen raske, enkle løsninger på utfordringene Europa står overfor. Kuten tämä raportti osoittaa, on pikemminkin selvää että tarvitaan pitkän aikavälin toisiinsa kytkettyjä lähestymistapoja käsitellä niitä. Det er heller, som denne rapporten viser, helt klart et behov for langsiktige, innbyrdes samspilte tilnærminger for å hanskes med dem. Euroopassa useimpien ihmisten terveys, elämänlaatu ja ympäristön palvelut ovat sinänsä parantuneet, tietoisuus ja huolestuneisuus ovat korkeammalla kuin koskaan, ympäristöalan toimet ja investoinnit ennennäkemättömiä. Slik sett er helse, livskvalitet og miljøtjenester blitt forbedret for de fleste i Europa, bevissthet om og opptatthet av miljø er høyere enn noen gang, og det foretas miljøorienterte tiltak og investeringer av et hittil ukjent omfang. Muita tähänastisia keskeisiä hyötyjä ovat kasvua edistävät investointistrategiat, jotka luovat uusia markkinoita ja ylläpitävät työllisyyttä, tasavertaisten yritysten sisämarkkinat, teknisten parannusten innovointi ja julkistaminen sekä kuluttajille koituneet hyödyt. Andre hovedgevinster omfatter: vekstvennlige investeringsstrategier som skaper nye markeder og bidrar til sysselsetting; konkurranse på like vilkår i EUs indre marked; pådrivende virkning i forhold til innovasjon og utfoldelse av teknologiske forbedringer; og forbrukergevinster. Työllisyys on merkittävä hyöty, koska noin neljännes kaikista Euroopan Framtidige tiltak og framtidig handling kan trekke på et sett med hovedprinsipper som er blitt etablerte på europeisk nivå: integreringen av miljøoverveielser i andre tiltak, føre-var-prinsippet og forebygging, skaderetting ved kilde, og forurenser-betaler-prinsippet. 8 työpaikoista liittyy joko suoraan tai välillisesti luonnonympäristöön ( Sysselsetting er en viktig gevinst med en anslått fjerdedel av det totale antall av europeiske arbeidsplasser direkte eller indirekte forbundet med naturmiljøet (8). Eurooppa voi edistyä tässä edelleen tuotteiden ja palvelujen ekoinnovoinnilla perustanaan patentit ja muu tieto, jonka hallitukset, yritykset ja yliopistot ovat hankkineet 40 vuoden kokemuksen kautta. Europa kan gjøre ytterligere framgang her gjennom økoinnovasjon innen produkter og tjenester, gjennom å bygge på patenter og annen kunnskap som er blitt tilegnet av stater, selskaper og universiteter gjennom 40 års erfaring. Vastakkaista tälle on kuitenkin ympäristö- ja energia-alan tutkimuksen ja kehityksen julkisen rahoituksen jääminen yleensä alle neljän prosentin koko julkisesta tutkimus- ja kehitysrahoituksesta. I kontrast til dette, forblir det offentliges utgifter på forskning og utvikling innen miljø og energi typisk ved et nivå på mindre enn 4 % av de totale offentlige utgifter til forskning og utvikling. Rahoitus on vähentynyt dramaattisesti 1980-luvulta alkaen. Dette har gått dramatisk ned siden 1980-tallet. Samaan aikaan EU:n tutkimus- ja kehitysmenot ovat 1,9 % bkt:stä (9) ja jääneet selvästi jälkeen Lissabonin strategian tavoitteena olevasta kolmesta prosentista vuoteen 2010 mennessä ja samalla myös jälkeen tärkeimmistä vihreän teknologian kilpailijoistaan, joita ovat Yhdysvallat ja Japani sekä viime aikoina myös Kiina ja Intia. På samme tid er utgifter til forskning og utvikling i EU på 1,9 % av BNP (9) og sakker således langt akterut for Lisboa-strategimålet på 3 % innen 2010, så vel som å være langt etter store konkurrenter innen grønn teknologi som USA og Japan og, i det siste, Kina og India. Euroopan ympäristöpolitiikan täydellinen täytäntöönpano on ensiarvoisen tärkeää, koska tärkeimmät tavoitteet täytyy vielä saavuttaa (katso luku 1). Full implementering av miljøpolitikk i Europa er fortsatt ytterst viktig, ettersom det fortsatt gjenstår å oppnå hovedmålene (se Kapittel 1). On kuitenkin selvää, että yhden alueen tavoitteet voivat vahingossa tahattomien seurauksien takia häiritä tai haitata toisen alueen tavoitetta. Imidlertid er det klart at mål for ett område utilsiktet kan forstyrre eller motvirke et mål for et annet område. Eri alojen toimintalinjojen vaikutusten arviointiprosessia kehitettäessä on pyrittävä etsimään synergiaa ja yhteisiä hyötyjä käyttämällä lähestymistapoja, joissa luontopääoma otetaan täysin huomioon. Synergier og samkjøringsgevinster må derfor søkes gjennom hele prosessen med å utvikle nyttevurderinger av politiske tiltak på forskjellige felt, ved å bruke tilnærminger som besørger fullt regnskap for naturkapital. Euroopalla on silti jo lukuisia edelläkävijän etuja monilla aloilla kuten ilman saastumisen vähentäminen, vesi- ja jätehuolto, ekotehokas teknologia, resurssitehokas arkkitehtuuri, luontomatkailu, vihreä infrastruktuuri ja vihreät rahoitusvälineet. Dog, på mange områder, som redusert luftforurensning, vann- og avfallsforvaltning, økoeffektiv teknologi, ressurseffektiv arkitektur, økoturisme, grønn infrastruktur og grønne finansobjekter og kredittinstrumenter, har Europa allerede mange ”førstemann-ut”-fordeler. Näitä voidaan hyödyntää edelleen sääntelykehyksessä, joka edistää ekoinnovointia sekä asettaa tehokkaaseen luonnonvarojen käyttöön perustuvia standardeja. Disse kunne utnyttes ytterligere innenfor et regulerende rammeverk som fostrer økt økoinnovasjon og setter standarder basert på effektiv bruk av naturkapitalen. Viime vuosikymmenten ponnistelut ovat tuottaneet tulosta ja esimerkiksi ilmansaasteisiin, veden pilaantumiseen ja jätteisiin liittyviä patentteja Euroopan unionilla on enemmän kuin millään muulla taloudellisella kilpailijallaan (10). Tidligere tiårs innsats har båret frukt: Den europeiske union har for eksempel flere patenter relatert Viime vuosikymmenten ympäristöpolitiikassa toimet ovat tuoneet laajan joukon sosiaalisia ja taloudellisia hyötyjä määräysten, standardien ja verotuksen avulla. Tidligere tiårs miljøpolitiske innsats har levert en bredde av sosiale og økonomiske gevinster gjennom forskrifter, standarder og beskatning. Nämä puolestaan ovat vieneet eteenpäin infrastruktuuria ja teknologiainvestointeja, joilla voidaan hillitä ympäristön ja terveyden uhkia esimerkiksi asettamalla rajoja ilman ja veden saastumiselle, luoden tuotestandardeja sekä rakentamalla jäteveden käsittelylaitoksia, jätehuoltoinfrastruktuureja, juomavesijärjestelmiä, puhdasta energiaa ja liikennejärjestelmiä. Disse har i sin tur vært pådrivere for investeringer i infrastruktur og teknologi for å skadebegrense eller dempe helsefarer for miljø og mennesker, for eksempel ved å sette grenser for luft- og vannforurensning, drikkevannssystemer, samt systemer for ren energi og transport. Joitakin ajatuksia tu jatuksia tulevista ympäristöprioriteeteista levista ympäristöprioriteeteista Fremtidig miljøpolitikk: noen re g miljøpolitikk: noen refleksjoner f le k s j on er til luftforurensning, vannforurensning og avfall enn noen annen økonomisk konkurrent (10 Tuottajan kansanterveyden ja ekosysteemien vahinkoja ( ympäristövastuusäädökset (kuten REACH -direktiivi kemikaalien rekisteröinnistä, arvioinnista, lupamenettelyistä ja rajoituksista (12), direktiivi sähkö- ja elektroniikkaromusta (WEEE) (13) ja direktiivi ja turvallisuuden maailmanlaajuinen seurantajärjestelmä GMES ja Galileo), Euroopan uusi paikkatietoinfrastruktuurin lainsäädäntö INSPIRE sekä sähköisen hallinnon laajentaminen yhteisen ympäristötietojärjestelmän (SEIS) avulla. Miljøorientert produsentansvarslovgivning (som REACH (12), EUs direktiv om avfall fra elektrisk og elektronisk 15) tavoitteita on nyt mahdollista tukea ottamalla ), EUs direktiv om farlige stoffer ( EU:n 2020 –strategian ( käyttöön nämä tietojärjestelmät kokonaisuudessaan käyttäen uusinta tietotekniikkaa kuten älykkäät sähköverkot, pilvilaskenta ja mobiileihin paikkatietojärjestelmiin (GIS) perustuvia teknologioita. Det er allerede mulig å implementere disse informasjonssystemene fullt ut og således støtte de strategiske EU 2020 (15)-målsettingene på dette område, ved bruk av den nyeste informasjonsteknologi, som smarte el-nettverk, ”cloud computing” eller IKT-drift i nettskyen og mobile geografiske informasjonssystem-baserte (GIS) teknologier. vaarallisten aineiden käytöstä sähkö- ja elektroniikkalaitteissa (RoHS) (ovat osaltaan olleet mukana kannustamassa monikansallisia yrityksiä esimerkiksi suunnittelemaan globaaleja EU:n standardit täyttäviä tuotantoprosesseja ja siten hyödyttäneet kuluttajia ympäri maailmaa. å presse eksempelvis multinasjonale selskaper til å utforme produksjonsprosesser som oppfyller EU-krav på globalt nivå, og derved til å levere gevinster for forbrukere verden over. Lisäksi EU:n lainsäädäntöä on usein kopioitu Kiinassa, Intiassa, Kaliforniassa ja muualla, mikä vielä korostaa hyvin suunniteltujen toimintalinjojen monia etuja globaalissa taloudessa. I tillegg blir EU-lovgivning ofte kopiert i Kina, India, California og andre steder, hvilket ytterligere understreker de mangfoldige gevinster en velutformet politikk kan gi i den globale økonomien. Aikaisemmat kokemukset osoittavat, että kestää usein 20–30 vuotta siitä kun ympäristöongelma on kuvattu siihen kun on ensimmäinen kattava käsitys vaikutuksista esimerkiksi sen perusteella, mitä maat raportoivat suojelun tasosta tai ympäristövaikutuksista. Tidligere erfaring viser at det ofte tar fra 20 til 30 år fra et miljøproblem utredes og settes på dagsordenen til en første full forståelse av virkninger (for eksempel gjennom at land melder om bevaringstilstand eller miljøutslag). Tällaiset pitkät viiveet eivät voi jäädä pysyviksi haasteiden nopeuden ja laajuuden takia. Slike lange tidsmessige etterslep kan ikke fortsette å gjelde, gitt hastigheten og skalaen på utfordringene. Toisiinsa liittyvät pitkän tähtäimen toimintalinjat, joissa seurataan riskejä ja epävarmuuksia ja joissa on sisäänrakennettuja kohtia tarkistuksia ja arviointeja varten, voivat auttaa hallitsemaan kompromisseja pitkäjänteisen johdonmukaisen toiminnan tarpeen ja tällaisten toimenpiteiden käyttöönotossa kuluvan ajan välillä. Innbyrdes samkjørte politiske retningslinjer med et langsiktig perspektiv overvåkes for risiko og uvisshet, og har innebygde midlertidige gjennomgåelses- og vurderingstrinn, og disse kan bidra til å forvalte vekselvirkninger mellom behovet for langsiktig konsekvent handling og tida det tar å få slike tiltak på plass. Euroopan maat ovat myös investoineet merkittävästi ympäristömyrkkyjen ja jätteiden seurantaan ja säännölliseen raportointiin. Europeiske land har også investert betydelig i overvåkning av og jevnlig rapportering om miljøforurensende stoffer og avfall. Ne ovat alkaneet käyttää parasta saatavilla olevaa tieto- ja viestintätekniikkaa kehittäessään tietovirtoja in situ -välineistä erityisantureita käyttävään kaukokartoitukseen saakka. De er i ferd med å begynne å ta i bruk det beste av den tilgjengelige informasjons- og kommunikasjonsteknologi og tilgjengelige kilder for å utvikle informasjonsflyt fra instrumenter som er plassert ved de aktuelle kilder, eller ”in situ”, til jordobservasjon i rommet med spesialiserte sensorer. Lähes reaaliaikaisen tiedon ja säännöllisesti päivitettävien indikaattorien kehittäminen auttaa parantamaan hallintoa tarjoamalla vahvempia todisteita varhaista puuttumista ja ennalta ehkäisevää toimintaa varten sekä vahvemman täytäntöönpanon tueksi ja yleisten suorituskykyarviointien vahvistamiseksi. Utviklingen av nær-sanntidsdata og jevnlig oppdaterte indikatorer bidrar til å forbedre styringen ved å levere sterkere belegg for tidlige inngrep og forebyggende tiltak, og støtter dermed bedre håndhevingsnivåer samt forbedrer samlet gjennomgåelse av ytelse. Ympäristötavoitteita tukevista ympäristö- ja paikkatiedoista ei nyt enää ole Euroopassa pulaa, ja olemassa on monia mahdollisuuksia hyödyntää näitä tietoja analyysimenetelmien ja tietotekniikan avulla. Det er nå ingen mangel på miljørelaterte og geografiske data i Europa for å understøtte miljømålsettinger, og det fins mange muligheter for å bruke disse data gjennom analytiske metoder og informasjonsteknologi. Tietojen saatavuuden rajoitukset, maksut ja immateriaalioikeudet ovat kuitenkin merkinneet sitä, etteivät nämä tiedot aina ole helposti poliittisten päättäjien ja muiden ympäristöalalla toimivien saatavilla. Begrensninger på tilgang, å ta gebyrer for bruk eller immaterielle rettigheter har imidlertid medført at disse data ikke alltid er lett tilgjengelige for de som utformer miljøpolitikken og andre som arbeider med og i miljøfeltet. On myös olemassa lukuisia uskottaviin tieteellisiin varhaisiin varoituksiin perustuvia esimerkkejä tilanteista, joissa nopeammat toimet haitallisten vaikutusten vähentämisessä olisivat olleet erittäin hyödyllisiä (16). Sellaisia ovat ilmastonmuutos, kloorifluorihiilivedyt, happosateet, lyijytön bensiini, elohopea ja kalakannat. Det fins mange eksempler, basert på troverdige tidlige varsler fra vitenskapelig hold, der tidlig handling for å redusere skadevirkninger ville ha vært svært gunstig (16), eksempelvis vedrørende klimaendringer, klorfluorkarboner, sur nedbør, blyfri bensin, kvikksølv og fiskebestander. Esimerkit osoittavat, että viive ensimmäisestä tieteellisesti perustellusta ennakkovaroituksesta tehokkaasti vahinkoja vähentävään toimintaan oli usein 30–100 vuotta, jona aikana altistuminen ja tulevat haitat lisääntyivät huomattavasti. Disse eksempler viser at det tidsmessige etterslep fra de første vitenskapelig baserte tidlige varsler til det tidspunkt der politisk handling som faktisk reduserte skade ble foretatt, ofte var på fra 30 til 100 år, et tidsrom som økte langtidseksponering og fremtidig skade betraktelig. Esimerkiksi ylimääräisiä ihosyöpiä olisi voitu välttää yli vuosikymmenen ajan, jos toimiin olisi ryhdytty ensimmäisten ennakkovaroitusten perusteella 1970 -luvulla eikä vasta kun itse otsoniaukko havaittiin vuonna 1985 (16). Ilmastonmuutoksen parissa saaduista kokemuksista Mer enn et tiår med økt fare for hudkreft hadde for eksempel vært unngått om politisk handling hadde fulgt tett på de første tidlige varsler på 1970-tallet, heller enn å vente til ozonhullet ble oppdaget i 1985 (16) Erfaring fra klimaendringsfeltet når det gjelder langsiktige 18) voi olla hyötyä pitkän aikavälin vaikutusten käsittelemisessä ( 18) kan være til hjelp på andre felt som står overfor virkninger ( Euroopassa on käytössä tai neuvoteltavina monia tietopolitiikkoja ja prosesseja, jotka tukevat nopeampaa vastaamista haasteisiin. Det er et antall informasjonspolitiske retningslinjer og prosesser på plass eller i ferd med å bli framforhandlet i Europa for å understøtte raskere responser på nye utfordringer. Niiden käyttötapojen ja keskinäisten yhteyksien uudelleenarviointi voisi merkittävästi parantaa politiikkaa tukevien nykyisten ja ehdotettujen tietojen keruiden ja hakujen tehokkuutta. Nytenking om liknende tidsperspektiver og vitenskapelig uvisshet. Joitakin ajatuksia tu jatuksia tulevista ympäristöprioriteeteista levista ympäristöprioriteeteista Fremtidig miljøpolitikk: noen re g miljøpolitikk: noen refleksjoner f le k s j on er Luontopääoman ja ekosysteemipalvelujen räätälöity hallinta lisää sosiaalista ja taloudellista kestävyyttä Målrettet forvaltning av naturkapital og økosystemtjenester skaper økt sosial og økonomisk motstandsdyktighet finne sted. Samoin uusiutumattomia luonnonvaroja on hoidettava huolellisesti niiden taloudellisen eliniän pidentämiseksi ja samalla investoitava niiden mahdollisiin korvaajiin. På liknende måte må ikkefornybare ressurser forvaltes med forsiktighet, for å forlenge deres økonomiske levetid mens det investeres i mulige erstatninger. Halu saada aikaan taloudellista ja sosiaalista edistystä muuten kuin luonnon kustannuksella ei ole uusi. Ønsket om å skape økonomisk og sosial framgang som ikke går på bekostning av natur og miljø er ikke noe nytt. Monet Euroopan teollisuudenalat ovat kytkeneet merkittävien epäpuhtauksien päästöt ja eräiden materiaalien käytön irti talouskasvusta. Mange europeiske næringer har frakoplet utslipp av viktige forurensende stoffer og bruken av visse materialer fra sin økonomiske vekst. Uutta on, että luontopääoman hoito edellyttää talouskasvun irtikytkemistä paitsi resurssien käytöstä myös ympäristövaikutuksista sekä Euroopassa että maailmanlaajuisesti. Det som er nytt, er at forvaltning av naturkapital krever at økonomisk vekst ikke bare koples fra ressursbruk, men også koples fra miljøvirkninger innen Europa og globalt. Luontopääoman ja ekosysteemipalvelujen harkittu hallinta tarjoaa vakuuttavan ja yhdennetyn konseptin monien sektorikohtaisten toimien aiheuttamien ympäristöpaineiden hoitamiseen. Det den eksplisitte forvaltning av naturkapital og økosystemtjenester tilbyr, er et forpliktende og integrerende konsept for å hanskes med miljøbelastninger fra mangfoldige sektorvise aktiviteter. Aluesuunnittelu, resurssitilinpito ja sektorikohtaisten toimintalinjojen johdonmukaisuus eri maantieteellisissä skaaloissa toteutettuina auttavat hallitsemaan kompromisseja luontopääoman säilyttämisen ja sen talouden polttoaineena käytön välillä. Arealplanlegging, ressursregnskap og innbyrdes sammenheng mellom sektorvis politikk som gjennomføres i forskjellig geografisk omfang, kan bidra til å styre vekselvirkninger mellom det å bevare naturkapital og bruk av den. Tällainen integroitu lähestymistapa tarjoaisi puitteet laajempaan edistymisen mittaamiseen. En slik integrert tilnærming ville levere et rammeverk for en bredere måling av framgang. Yksi etu olisi kyky analysoida poliittisten toimien tehokkuutta monien sektorikohtaisten tavoitteiden ja päämäärien kesken. En fordel ville være evnen til å analysere virkningsgraden av politiske tiltak over et bredt spekter av sektorrelaterte mål. Tämä pääoma tarjoaa energian, ravinnon ja materiaalien lähteitä, jätteiden ja saasteiden nieluja, ilmaston, veden ja maaperän sääntelyn palveluja sekä asumisen ja vapaaajan ympäristön – kaiken kaikkiaan yhteiskuntiemme perusrakenteen. Slik kapital leverer energikilder, mat og materialer; oppbevaring og lagring av avfall og forurensning; klima, vann- og jordreguleringstjenestene; og miljøet for dagligliv og fritid – faktisk, selve kjernen i våre samfunn. Sen käyttäminen tarkoittaa usein kompromisseja eri palvelujen välillä ja tasapainon säilyttämistä varantojen ylläpidon ja hyödyntämisen välillä. Å bruke den innebærer ofte vekselvirkninger eller ”byttehandling” mellom forskjellige tjenester og å finne en balanse mellom å beholde og bruke lagrene. Luontopääoman hallinnan ytimessä on siksi kaksoishaaste. Toisaalta täytyy säilyttää luontopääomaa tukevien ekosysteemien rakenne ja toiminnot ja toisaalta täytyy parantaa resurssien käytön tehokkuutta löytämällä tapoja käyttää vähemmän resursseja tuotantopanoksiksi ja aiheuttaa vähemmän ympäristövaikutuksia. Ved kjernen av naturkapitalforvaltning ligger derfor den doble utfordring med å vedlikeholde økosystemstrukturer og -funksjoner som undergraver naturkapital og å bedre ressurseffektivitet ved å finne løsninger for å bruke færre ressurstilførsler og derved minske miljøkonsekvensene. Tässä yhteydessä Euroopan globaalin resurssiriippuvuuden vähentämisessä ja innovoinnin edistämisessä voi olla avuksi resurssitehokkuuden ja turvallisuuden lisääminen energian, veden, ruuan, lääkkeiden, mineraalien, metallien ja materiaalien laajennetun elinkaariajattelun avulla. I denne sammenheng kan det å øke ressurseffektivitet og ressurssikkerhet gjennom en forlenget livsløp-tilnærming for energi, vann, mat, medisiner, mineraler, metaller og materialer, bidra til å redusere Europas avhengighet av globale ressurser og fremme innovasjon. Resurssien käytön vaikutukset täysimääräisesti huomioon ottavat hinnat ovat myös tärkeä väline vauhdittaa yritysten ja kuluttajien käyttäytymistä kohti parempaa luonnonvarojen käytön tehokkuutta ja innovointia. Priser som er beregnet på grunnlag av konsekvensene ved ressursbruk, vil også bli et viktig verktøy for å anspore forretnings- og forbrukeratferd til bedret ressurseffektivitet og innovasjon. Tämän tasapainon saaminen kohdalleen riippuu siitä, miten arvostetaan yhteiskuntia ja talouksia koossa pitävien luontopääoman ja muiden neljän pääomatyypin monia yhteyksiä (inhimillinen, sosiaalinen, tuotannollinen sekä taloudellinen pääoma). Det å få til denne balansen på en god måte, krever å verdsette de mange forbindelser mellom naturkapital og de andre fire formene for kapital som holder våre samfunn og økonomier sammen (dvs. menneskelig, sosial, tilvirket og økonomisk kapital). Näiden eri pääomien väliset yhteiset piirteet, esimerkiksi liikakulutus ja liian vähäiset investoinnit, osoittavat potentiaalia paljon johdonmukaisempaan toimintaan eri politiikan aloilla (esimerkiksi maankäytön suunnittelu, eri taloussektorien ja ympäristönäkökohtien integraatio), syvällisempiin tiedon pitkän aikavälin lähestymistapoihin, jotka tunnistavat sen, että monet näistä uhista saattavat syntyä useiden vuosikymmenien kuluessa (kuten skenaariosuunnittelu) sekä älykkäisiin päätöksiin lähiajan toimista ennakoiden pitkän aikavälin tarpeet ja välttäen ennenaikaista teknologisten ratkaisujen lukkoon lyömistä (kuten infrastruktuuri-investoinnit) (19). Fellestrekkene ved disse formene for kapital, for eksempel overforbruk og underinvestering, indikerer potensialet for mye mer konsekvent handling på tvers av politiske felt (som arealplanlegging, integrering mellom økonomiske sektorer og miljørelaterte overveielser). Tämä on Euroopalle erityisen tärkeää ottaen huomioon lisääntyvän kilpailun resursseista Aasian ja Latinalaisen Amerikan kanssa sekä kasvavat paineet EU27 -maiden nykyistä asemaa kohtaan maailman suurimpana talouden ja kaupan ryhmittymänä. Mer dyptloddende langsiktige tilnærminger til kunnskap som erkjenner mange av disse risikoene kan oppstå i løpet av flere tiår (som scenario-planlegging). Esimerkiksi Japani on jo pitkään tunnustettu edelläkävijäksi resurssitehokkuudessa, mutta muut maat, esimerkiksi Kiina, asettavat tässä suhteessa kunnianhimoisia tavoitteita tuntien kustannusten alenemisen ja tulevaisuuden markkinoiden mahdollisuuksien kaksoishyödyn. Smarte beslutninger om kortsiktige tiltak utformet for å foregripe langsiktige behov og å unngå teknologisk fastlåsthet (som investeringer i infrastruktur) er også en del av dette bildet (19). On olemassa kolme luontopääoman päätyyppiä (katso luku 6), jotka edellyttävät erilaisia toimenpiteitä niiden hallinnassa. Det fins tre hovedformer for naturkapital (se Kapittel 6) som krever forskjellige politiske tiltak for å forvalte dem. Joissakin tapauksissa köyhtynyttä luontopääomaa voidaan korvata muunlaisella pääomalla kuten uusiutumattomilla energiaresursseilla, joita käytetään uusiutuvien energialähteiden kehittämiseen ja niihin investoimiseen. I noen tilfeller kan naturkapital som er utarmet erstattes med andre typer kapital, som ikkefornybare energiressurser som brukes til å utvikle og investere i fornybare energikilder. Useimmiten korvaaminen ei kuitenkaan ole mahdollista. Som oftest kan imidlertid ingen slik erstatning Teollisesta vallankumouksesta alkaen on tapahtunut siirtymistä uusiutuvien resurssien käytöstä uusiutumattomien käyttämiseen taloutemme käyttövoimana. Dette er av særlig viktighet for Europa, gitt den voksende konkurranse om ressurser fra Asia og Latin-Amerika og det økende press på EUs nåværende status som verdens største økonomi- og handelssammenslutning. 1990-luvun loppupuolella oli uusiutumattomien osuus teollisuusmaiden koko materiaalivirrasta noin 70 % kun vastaava luku vuonna 1900 oli noin 50 % (20). Japan er eksempelvis lenge blitt anerkjent som ledende innen ressurseffektivitet, men andre land – som Kina – setter seg ambisiøse mål i denne sammenheng, i erkjennelse av de doble fordeler ved kostnadsreduksjoner og framtidige markedsmuligheter. Luontopääoman tilinpito havainnollistaa eri käyttötapojen välisiä kompromisseja Regnskap for naturkapital kan bidra til å illustrere vekselvirkninger mellom forskjellige typer bruk Seuraavat esimerkit tarjoavat näytteitä luontopääoman tilinpitoon liittyvistä haasteista: •De følgende eksemplene kan gi et inntrykk av utfordringene forbundet med regnskap for naturkapital: •Maaperä: Euroopan maaperä on valtava noin 70 miljardin tonnin hiilivarasto. Sen huonola hoidola voi ola vakavia seurauksia. Siden den industrielle revolusjon er det skjedd en forflytning fra bruk av fornybare ressurser til ikkefornybare for å drive vår økonomi. Elei esimerkiksi onnistuta suojelemaan Euroopan jäljelä olevia turvesoita, ne saattavat vapauttaa saman verran hiiltä kuin ylimääräiset 40 miljoonaa autoa Euroopan teilä. Mot slutten av det 20. århundre sto ikkefornybare ressurser for cirka 70 % av total materialflyt i industrialiserte land, sammenlignet med omtrent 50 % i 1900 (20). voimaperäiset maatalouden järjestelyt voivat ola tuottavampia(a) ja kunnioittavat maan kestokykyä. Andre mindre intensive landbruksregimer, basert på mangfoldige gener og variert dyrking, kan bli mer produktive (a), mens jordas bæreevne likevel respekteres. Näissä järjestelmissä luonnonsuojelu ei enää ole taakka viljelijöile vaan tärkeä tekijä maaperän hoidole ja elintarvikkeiden laadule ja sen myötä maataloudele, elintarviketeolisuudele, vähittäismyyjile ja kuluttajile. Under disse regimene er ikke naturvern lenger noen byrde som pålegges bøndene, men en viktig bidragsyter til jordbehandling og matkvalitet, og derfor til landbruket, matindustrien, detaljister og forbrukere. Regnskapsføring for gevinster fra naturvern for alle økonomiske aktører mangler i nåværende regnskapsregimer (b). Laajapohjaisempi peruste siirtymiselle luontopääoman hallintaan perustuvaan pitkän aikavälin kehitykseen on se, että nykyinen luonnonvarojen huono hallinta siirtää uhkia tuleville sukupolville. Europa er svært avhengig av resten av verden når det gjelder ikkefornybare ressurser, og i økende grad er noen av disse ikkefornybare ressursene – som fossile brensler eller sjeldne jordmetaller som brukes i informasjonsteknologiprodukter – i ferd med å bli vanskelige, om ikke umulige, å beholde billig tilgang til, ofte på grunn av geopolitiske forhold heller enn tilbudets omfang. Ilmastonmuutoksessa, luonnon monimuotoisuuden vähenemisessä ja ekosysteemien huononemisessa ilmenevät ympäristövaikutukset ovat jatkuvasti kasautuneet tuloksena vuosikymmenien resurssien liikakäytöstä ja liian vähäisistä investoinneista niiden hoitoon ja korvaamiseen. Slike trender gjør Europa sårbart for eksterne tilbudssjokk som kan forårsakes av over-avhengighet av ikkefornybare ressurser. Å håndtere denne skjevhet kan bli et hovedelement i oppnåelsen av målsettingene for ressurseffektivitet i henhold til EU2020-strategien (15). •Kosteikot: Kosteikkojen vähenemäksi maailmanlaajuisesti vuodesta 1900 on arvioitu 50 %, mikä johtui pääasiassa tehomaataloudesta, kaupungistumisesta ja infrastruktuurin kehittämisestä. •Våtmarksområder: Det har foregått et anslått tap på 50 % av våtmarksområdene global siden 1900, hovedsakelig på grunn av intensivt landbruk, urbanisering og infrastrukturutvikling. Näin luontopääomaa on vaihdettu fyysiseen ja tuotannoliseen pääomaan, muttei ole tilinpitojärjestelmiä, joila tarkistettaisiin, onko uusien palveluiden arvo tasapainossa köyhdytettyjen palvelujen arvon kanssa. På denne måten er naturkapital blitt byttet mot fysisk og tilvirket kapital, men regnskapssystemer for å sjekke om verdien av de nye tjenestene balanserer verdien av de utarmede tjenestene mangler fortsatt. Taloudeliset vaikutukset näkyvät eri skaaloissa kuten paikaliset taloudet(esimerkiksi kalastuskunnat), Euroopan taso(kun ympärivuotinen mansikan tarjonta etelästä pohjoiseen kilpailee vedestä kosteikkojen kanssa) ja globaali terveys (lintuinfluenssapandemian lisääntynyt riski siksi, että muuttoreittien varrela kosteikkojen elinympäristöt ovat huononneet). Økonomiske virkninger varierer over forskjellige nivåer, fra de på lokale økonomier (for eksempel fiskerier), europeisk nivå (når helårlige jordbærforsyninger sør-nord konkurrerer med våtmarker om vann) og global helse (økt risiko for fugleinfluensapandemi på grunn av forringelse av våtmarkshabitater langs trekkruter). Slike virkninger registreres ikke i regnskapsføring. Nämä vaikutukset ovat usein keskittyneet kehitysmaihin ja niiden hillitseminen sekä niihin sopeutuminen tulee olemaan vaikeaa. Et bredere argument for å gå over til langsiktig utvikling basert på naturkapitalforvaltning, er at dagens dårlige styring av naturressurser forskyver risikoer til framtidige generasjoner. Lisäksi luontopääoman omistusoikeudet ovat usein etenkin kehitysmaissa määrittelemättä, ja luontopääoman heikkenemisen suhteellinen näkymättömyys johtaa muun muassa kasautuneiden "velkojen" siirtämiseen eteenpäin tuleville sukupolville. Miljøkonsekvenser, som klimaendringer, tap av biologisk mangfold og forringelse av økosystemer, har jevnt og trutt bygget seg opp som resultat av tiår med overforbruk og underinvestering i vedlikehold av og erstatning for ressurser. •Kalat: ovat mukana tilinpidossa vain perustuotannon osalta. Osuus on yksi prosentti EU:n bkt:stä ja trendi on laskeva. •Fisk: Fisk regnskapsføres bare som primærproduksjon ved 1 % av EUs totale BNP, med en nedadgående trend. Koko talouden ketjun mitalta kalojen käytön – elintarvikkeiden jalostus, vähittäiskauppa, logistiikka ja kuluttajat – kattavampi mittaaminen osoittaisi yhteiskunnan todeliset hyödyt monta kertaa suuremmiksi kuin perinteisen bkt:n osuus. Bredere målinger av forskjellig bruk av fisk over hele den økonomiske kjede – næringsmiddelforedling, detaljister, matforsyninger og matlagre og forbrukere – fastsetter de sanne gevinster for samfunnet til mange ganger den konvensjonelle BNP-andelen. Kalakantojen hiipuminen johtuu usein liialisesta pyynnistä uusiutumiskykyyn verrattuna. Kannan elpymistä rajoittavat paineet(ilmastonmuutos, päästöt), jotka hyödyntävät meriekosysteemiä nieluna. Utarming av fiskebestander er ofte forårsaket av overbeskatning i forhold til regenerasjonskapasitet, og bestandsrestitusjon begrenses av belastninger (klimaendringer, utslipp) som utnytter det marine økosystem som ”avfallsbøtte”, eller lagring. Tilinpito kaikkien talouden toimijoiden meriekosysteemeistä ja palveluista saamista hyödyistä puuttuu tavanomaisesta tilinpidosta. Regnskapsføring for gevinstene fra marine økosystemer og tjenestene de yter for alle økonomiske aktører mangler i konvensjonelle regnskap. Esimerkiksi vesipolitiikan puitedirektiivin ytimenä on tarkoitus suojella akvaattisia ja terrestrisiä ekosysteemejä. Disse miljøkonsekvensene, ofte konsentrert i utviklingsland, vil være vanskelige å skadebegrense, døyve eller tilpasse seg til. Kun tehdään ehdotuksia vuoden 2010 jälkeiseksi monimuotoisuuspolitiikaksi, ovat ekosysteemien moniulotteiset hyödyt tunnistavat lähestymistavat keskeisessä asemassa ja ne alkavat saada suosiota myös meri-, merenkulku, maatalous- ja metsäsektoreilla. Dessuten er ofte eiendomsrett til naturkapital udefinert, særlig i utviklingsland, og den relative usynlighet ved forringelsen av naturkapital fører blant annet til en overlevering av oppsamlet ”gjeld” til framtidige generasjoner. •Öljy: on lähes kaikkien päivittäisiin tuotteisiin ja palveluihin sisältyvien orgaanisten kemikaalien lähde. •Olje: Olje er kilden til nesten alle organiske kjemikalier i dagligdagse produkter og tjenester. Se on myös tärkein ekosysteemeihin ja ihmisiin kohdistuvien ympäristövaikutusten lähde – saasteet, pilaantuminen, ilmaston lämpeneminen. Det er også den primære kilden til miljøvirkninger på økosystemer og mennesker – forurensning, kontaminasjon, oppvarming av klimaet. Äskettäinen öljypäästö Meksikonlahdela toi vahvasti esiin kysymyksiä ekosysteemin haavoittuvuudesta, taloudelisesta hyvinvoinnista, vastuusta ja korvauksista. Den senere tids oljeutslipp i Mexiko-gulfen har rettet sterkt søkelys mot økosystemers sårbarhet, økonomisk velferd, ansvar og kompensasjon. Tälaisten tapausten todelisten kustannusten laskemista koskevat säännöt eivät kuulu nykyisiin tilinpitojärjestelmiin. Regler for beregning av de virkelige kostnader i slike tilfeller er ikke del av eksisterende regnskapsregimer. Samaa tahtia kuin öljy vähenee ja huoli turvalisuudesta kasvaa, kemianteolisuus käyttää yhä enemmän biomassaa. I tilleg, i tråd med at det blir knappere med olje og bekymringer om sikkerhet stiger, vender kjemikalieindustrien seg i større og større grad mot biomasse for å dekke sine behov. Tämä aiheuttaa maankäytön konflikteja, lisää painetta maatalouden ekosysteemeile ja vaatii tilinpitojärjestelmiä, joila tuetaan keskustelua kyseisenlaisten ristiriitojen ratkaisemiseen luonnostaan kuuluvista kompromisseista. Dette skaper konflikter om arealbruk, økt belastning på landbruksrelaterte økosystemer, og understreker behovet for regnskapsregimer for å understøtte diskusjoner om vekselvirkningene som er uløselig knyttet til løsning av slike konflikter. Kun luonnonvarojen yhdennetty hallinta tulee tärkeämmäksi, edellyttää kilpailu resursseista entistä enemmän kompromisseja. Økosystembaserte tilnærminger gir sammenheng og konsekvens i måten å forvalte eksisterende og forventet etterspørsel etter ikkefornybare og fornybare ressurser i Europa på, og gir anledning til å unngå ytterligere overforbruk av naturkapital. Tämä luo tarpeen tilinpitomenetelmille, jotka tekevät läpinäkyviksi ekosysteemien käytön ja ylläpidon kaikki kustannukset ja hyödyt. Særlig land- og vannressurser gir levedyktige utgangspunkter for å styrke integrerte økosystembaserte tilnærminger til ressursforvaltning. Tämä koskee erityisesti kattavia maa- ja vesivarojen tilinpitomenetelmiä. Rammedirektivet for vann, for eksempel, har i sin kjerne som mål å verne økosystemer – akvatiske og terrestriske. Joitakin ajatuksia tu jatuksia tulevista ympäristöprioriteeteista levista ympäristöprioriteeteista Fremtidig miljøpolitikk: noen re g miljøpolitikk: noen refleksjoner f le k s j on er for forslag til post-2010 politikk for biologisk mangfold og er i ferd med å vinne vei i marine og maritime sektorer, så vel som i landbruks- og skogbrukssektorer. Paljon voidaan silti saada aikaan tekemällä uudenlaisia kyselyitä olemassa olevista tilinpidoista. gevinster av ressursutnyttelse. Yksi esimerkki on kysymys siitä, mitkä ovat yhteiskunnan todelliset maataloudesta, kalastuksesta ja metsätaloudesta peräisin olevat luonnon tuottamat hyödyt. Å redusere disse årsaker vil kreve samarbeid på tvers av flere felt og bransjer for å levere konsekvente, kostnadseffektive resultater som håndterer vekselvirkningene og bidrar til en grønnere økonomi. Tällä hetkellä hyödyksi arvioidaan kolme prosenttia bkt:stä (niiltä osin kuin hyöty on hinnoiteltu), mutta hyötyä syntyy kautta koko talouden moninkertaisesti. Behovet for å integrere hensyn til miljøproblematikk i sektoraktiviteter og andre politiske felt har vært anerkjent lenge – og tästä pyrkimyksestä on EU:n Cardiffin yhdentymisprosessi vuodesta 1998 (24). 24 forsøkt, eksempelvis i EUs Cardiff integreringsprosess siden 1998 ( Sen tuloksena monissa EU-tason toimissa otetaan erityisesti huomioon ympäristönäkökohdat jossain määrin. Dette skaper et behov for regnskapsteknikker – særlig inkludert omfattende regnskap for land- og vannressurser – som til fulle synliggjør de fulle kostnader og gevinster ved bruk og vedlikehold av økosystemer. Esimerkkeinä ovat yhteinen liikennepolitiikka ja yhteinen maatalouspolitiikka, joiden sektorikohtaiset raportoinnit ovat vakiintuneet: liikenteen ympäristöraportointijärjestelmä (TERM), energian ja ympäristön raportointijärjestelmä sekä indikaattoriraportointi ympäristönäkökohtien sisällyttämisestä maatalouspolitiikkaan (IRENA), Tulevaisuudessa ne saisivat lisähyötyä ympäristöllisten, taloudellisten ja sosiaalisten vaikutusten, kompromissien, kustannusten ja politiikan tehokkuuden yhdennetystä analyysistä, joka hyödyntäisi laajasti hyväksyttyjä ympäristön tilinpitotekniikoita. Som resultat av dette, er mange politiske retningslinjer på EU-nivå til en viss grad utformet slik at de tar miljørelaterte overveielser med i betraktning; for eksempel EUs felles transportpolitikk og EUs felles landbrukspolitikk, der sektorvise rapporteringsinitiativer som Transport- og miljørapporteringsmekanismen (TERM), Energi- og miljørapporteringsmekanismen og Indikatorrapportering om integreringen av miljøoverveielser i landbrukspolitikk (IRENA) er veletablerte. I framtida kan det bli ytterligere gevinst fra integrert analyse av miljørelaterte, økonomiske og sosiale virkninger, vekselvirkninger, kostnader og de politiske tiltaks virkningsgrad gjennom bredere bruk av etablerte miljøregnskapsteknikker. Lisäksi resurssien käytön kriittisten kynnysten tunnistaminen ja ekosysteemitilinpidon, ekosysteemipalvelujen indikaattorien ja ekosysteemiarviointien kehittäminen ovat käynnissä Euroopassa ja maailmanlaajuisesti. I tillegg pågår nå arbeidet med å fastsette avgjørende terskler for ressursbruk og utvikling av økosystemregnskapsføring, økosystemtjeneste-indikatorer og økosystemvurderinger i Europa og globalt. Esimerkkejä tällaisista aloitteista ovat ekosysteemien ja luonnon monimuotoisuuden talousoppi (The Economics of Ecosystems and Biodiversity, TEEB), Yhdistyneiden kansakuntien yhdennetty ympäristön ja talouden tilinpito (SEEA) (21) (22), ympäristötilinpidon eurooppalainen strategia (23) sekä ekosysteemien tilinpitoon liittyvä työ Eksempler på slike initiativer er “The Economics of Ecosystems and Biodiversity” – TEEB (Økosystemenes og det biologiske mangfolds økonomi), FNs revidering av Integrert miljø- og økonomiregnskap Lisäksi ympäristökysymysten välillä on monia yhteyksiä ja samoin linkkejä on ympäristötoimien ja sosiaalis-taloudellisen toiminnan välillä (katso erityisesti luku 6). Nämä yhteydet ja linkit ovat enemmän kuin yksittäisiä syy-seuraussuhteita. Videre er det en rekke sammenhenger mellom forskjellige miljøproblemer så vel som sammenhenger mellom miljørelaterte og sosioøkonomiske aktiviteter (se særlig Kapittel 6) som går lenger enn enkeltstående årsak-virkningsforhold. Usein useiden toimintojen yhdistyminen laajentaa ympäristöongelmaa. Tämä on helposti havaittavissa esimerkiksi kasvihuonekaasupäästöissä, jotka johtuvat laajasta joukosta sektorikohtaisia toimia, joista kaikki eivät ole mukana seurannassa ja päästökauppajärjestelmissä. Ofte er det en kombinasjon av aktiviteter som forverrer miljøproblemer: dette erkjennes eksempelvis i sammenheng med klimagassutslipp, som stammer fra et bredt spekter av aktiviteter forbundet med forskjellige bransjer, og ikke alle regnskapsføres i overvåknings- og kvotehandelssystemene. Yhtenäisemmät toimet politiikan eri aloilla voivat auttaa talouden vihertymisessä 22), Europa-strategien for miljøregnskap ( Ilmastonmuutoksen hillitsemisen ja ilman laadun parantamisen sivuhyödyt ovat yksi esimerkki (luku 2). ) ( europeiske miljøbyråets arbeid med økosystemregnskap. Esimerkkinä tästä on kunnianhimoisten biopolttoainetavoitteiden asettaminen, mikä voi auttaa ilmastonmuutoksen torjunnassa mutta lisää luonnon monimuotoisuuteen kohdistuvaa painetta (luku 6). Flere integrerte tiltak på tvers av forskjellige politiske felt kan bidra til en grønnere økonomi Ympäristöpolitiikat ovat ensisijaisesti vaikuttaneet tuotantoprosesseihin ja suojelleet ihmisten terveyttä. Miljøpolitikk har primært påvirket produksjonsprosesser og vernet menneskelig helse. Siksi ne vain osittain käsittelevät nykypäivän systeemisiä riskejä. Den tar derfor bare delvis opp dagens systemiske risikoer. Tämä johtuu siitä, että monien ympäristöongelmien, kuten maan ja valtamerien liiallisen käytön, syyt peittävät aikaansaadun edistymisen (katso luku 1). Dette fordi mange av årsakene til miljøproblemer, som overforbruk av landjord og hav, overgår framgangen som blir gjort (se Kapittel 1). Tällaiset syyt ovat usein peräisin monista lähteistä ja taloudellisista toiminnoista, jotka kilpailevat resurssien hyödyntämisen lyhyen aikavälin eduista. Slike årsaker har ofte sin opprinnelse i mangfoldige kilder og økonomiske aktiviteter som konkurrerer om kortsiktige Jo pitkään on tunnustettu tarve sisällyttää ympäristönäkökohdat sektorikohtaiseen toimintaan ja muihin politiikan aloihin. I andre tilfeller er det samspill mellom mangfoldige kilder og økonomiske aktiviteter som enten forverrer eller motvirker hverandres virkninger på miljøet. Samlet sett resulterer de i klynger av miljøbelastninger. Joka tapauksessa jos ympäristöpaineet kattavat useita lähteitä ja taloudellisia toimintoja, on tarpeen varmistaa mahdollisimman pitkälle johdonmukaisuus tavassa, jolla käsittelemme paineita. Å ta opp slike klynger kan gi anledning til mer kostnadseffektive responser. Felles gevinster for skadebegrensning av klimaendringskonsekvenser og forbedringer i luftkvalitet utgjør ett eksempel (Kapittel 2). Samoista resursseista riippuvaisten sektorikohtaisten toimintalinjojen klusterointi I andre tilfeller kan slike klynger innebære fare for at miljøtiltak i én sektor motvirker innsats som foretas i en annen. Joitakin ajatuksia tu jatuksia tulevista ympäristöprioriteeteista levista ympäristöprioriteeteista Fremtidig miljøpolitikk: noen re g miljøpolitikk: noen refleksjoner f le k s j on er mellom skadebegrensning av klimakonsekvenser, redusert avhengighet av fossile brensler, erstatning med fornybare kilder, energieffektivitet og multisektorale energibehov som understøtter utformingen av EUs Klima og energipakke. Edistämässä perustavanlaatuista siirtymistä vihreämpään talouteen Euroopassa tuottaa myös potentiaalia parantaa yhtenäisyyttä ratkaistaessa yhteisiä ympäristöhaasteita tavoitteena mahdollisimman suuri hyöty ja tahattomien seurauksien välttäminen. Sammenknytting av sektorvise eller bransjerelaterte politiske retningslinjer som gjelder de samme ressurser har også potensial for bedret konsekvens i håndteringen av felles miljøutfordringer, for å optimalisere gevinstene og unngå utilsiktede konsekvenser. Esimerkkejä tällaisen yhtenäisyyden saavuttamisesta ovat: Eksempler på å oppnå slik konsekvens eller samsvar omfatter: Euroopan talouden vihertyminen voi, kuten jo edellä kerrottiin, auttaa vähentämään lisää ympäristöön kohdistuvia paineita ja vaikutuksia. Å stimulere til en grunnleggende overgang til en grønnere økonomi i Europa Resurssitehokkuus, julkiset hyödykkeet ja ekosysteemien hoito Ympäristön ja sektorikohtaisten toimintalinjojen ekosysteemien hoidon vakiintuneiden ja uusien käytäntöjen varaan rakentaminen niin, että varmistetaan pääsektoreilla (maatalous, metsätalous, liikenne, teollisuus, kalastus, meri) uusiutuvien resurssien pitkäaikainen elinvoimaisuus ja tehokas käyttö. Ressurseffektivitet, fellesgoder og økosystemforvaltning� Å bygge på etablert og ny praksis rundt økosystemforvaltning innen miljø- og bransjepolitikk for å sikre en langsiktig levedyktighet og ressurseffektiv bruk av fornybare ressurser i de viktigste sektorer eller bransjer (dvs. landbruk, skogbruk, transport, industri, fiskeri, maritim sektor). Maa- ja metsätalous, merenkulku, vihreä infrastruktuuri ja alueellinen koheesio Vihreän infrastruktuurin ja ekologisten verkostojen kehittäminen maalla ja merellä niin, että varmistetaan Euroopan terrestristen ja merellisten ekosysteemien pitkäaikainen kestävyys, ekosysteemien tuottamat hyödykkeet ja palvelut sekä ekosysteemien jakaumaan liittyvät hyödyt. Samsvar mellom landbruk, skogbruk, maritim sektor, grønn infrastruktur og territorialforhold� Å utvikle grønn infrastruktur og økologiske nettverk på land og til havs for å sikre langsiktig levedyktighet for Europas terrestriske og maritime økosystemer, de goder og tjenester disse yter og deres fordelingsrelaterte gevinster. Vihreän talouden tarve voimistuu myös nykyisen rahoitus- ja talouskriisin johdosta. Behovet for en grønn økonomi blir også sterkere i denne perioden som er preget av finans- og økonomikriser. Romahtanutta taloutta voidaan intuitiivisesti pitää ympäristön kannalta myönteisenä: tulot laskevat tai kasvavat vain hitaasti, liian kulutuksen mahdollistavien luottojen saanti on vaikeampaa ja siten me tuotamme ja kulutamme vähemmän sekä kevennämme ympäristön kuormitusta. Intuitivt kan en lavkonjunktur vurderes som positivt for miljøet: inntekter faller eller vokser langsomt, tilgang til kreditt som muliggjør overforbruk er vanskeligere, og følgelig produserer og forbruker vi mindre, med redusert belastning på miljøet. Lamaantunut talous ei kuitenkaan yleensä pysty tekemään tarvittavia vastuullisen ympäristöasioiden hoidon varmistavia investointeja. Syntyy vähemmän innovaatioita ja kiinnitetään vähemmän huomiota ympäristöpolitiikkaan. Stagnerende økonomier er imidlertid ofte ute av stand til å foreta de nødvendige investeringer for å sikre en ansvarlig miljøforvaltning og gir mindre rom for innovasjon og mindre oppmerksomhet mot miljøpolitikk. Sen sijaan kun talous palaa aiemmalle kasvu-uralle, kuten se yleensä tekee, se yleensä myös palaa aiemman mallin mukaiseen luontopääoman heikentämiseen. Det er heller når økonomien kommer tilbake til sin tidligere vekstbane (hvilket den vanligvis gjør), at den også tenderer til å vende tilbake til sitt tidligere mønster med å tære på naturkapital. Kestävä kulutus, elintarvikkeet, asuminen ja liikkuminen Kokoaa yhteen ne kolme kulutussektoria, jotka yhdessä tuottavat enemmän kuin kaksi kolmasosaa Euroopan kulutuksen merkittävistä maailmanlaajuisista koko elinkaaren aikaisista ympäristöpaineista. Bærekraftig forbrukt, mat, bolig og mobilitet� Å bringe sammen de tre forbruksområdene som samlet bidrar med mer enn to tredjedeler av de viktigste livsløpsrelaterte miljøbelastninger verden over, fra forbruk i Europa. Näin ollen vihreä talous edellyttää kohdennettuja toimintalinjojen lähestymistapoja upotettuina johdonmukaiseen ja integroituun strategiaan, joka kattaa kysynnän ja tarjonnan näkökulmat sekä koko talouden laajuudelta että sektorien tasolla (25). Mer konsekvens og samsvar mellom politiske retningslinjer på tvers av mangfoldige kilder til miljøbelastninger er allerede i ferd med å oppstå – i erkjennelse av innbyrdes sammenhenger, og med sikte på å utvikle kostnadseffektive løsninger. Esimerkiksi Et eksempel er sammenhengene Keskinäisten kytkentöjen havaitsemisen myötä ympäristöpaineiden useita lähteitä kattavat johdonmukaisemmat toimintalinjat ovat jo syntymässä ja niillä pyritään kehittämään kustannustehokkaita ratkaisuja. Grønn økonomi vil kreve målrettete politiske tilnærminger med forankring i en konsekvent, integrert strategi som dekker tilbud og etterspørselsaspekter, både landsomfattende eller sosialøkonomiomfattende, og på sektornivå (25). Esimerkiksi keskinäiset yhteydet ilmastonmuutoksen hillinnän, vähentyvän fossiilisista polttoaineista riippuvuuden, uusiutuvien energialähteiden korvaamisen, energiatehokkuuden ja monialaisen energiatarpeen välillä ovat pohjana EU:n ilmasto- ja energiapaketin suunnittelulle. I denne sammenheng er de sentrale miljøprinsippene føre-var, forebygging, skaderetting ved kilde, og forurenser-betaler, kombinert med en tung kunnskaps- og bevisbase, de mest relevante. Tämä osoittaa keskeistä eroa verrattuna tilanteeseen 15–20 vuotta sitten ja on ennakkotapauksena tehokkaammalle yhteistoiminnalle sektorikohtaisten ja ympäristöllisten pyrkimysten välillä. Disse prinsipper må anvendes på en bredere og mer gjennomført måte. Joitakin ajatuksia tu jatuksia tulevista ympäristöprioriteeteista levista ympäristöprioriteeteista investoinneista energiatehokkuuteen ja uusiutuviin energialähteisiin on hyötyä ympäristölle, työllisyydelle, energian toimitusvarmuudelle ja kustannuksille ja ne voivat auttaa torjumaan polttoaineen niukkuutta. Skaderetting ved kilde-prinsippet kan maksimeres gjennom dypere integrasjon på tvers av bransjer og sektorer, og ytterligere fremme de mange gevinster av investeringer i grønn teknologi. Investering i eksempelvis energieffektivitet og fornybar energi leverer gevinster til miljøet, sysselsetting, energisikkerhet, energikostnader og kan bidra til bekjempelse av brenselsmangel. vastaaminen. Vaihtoehdot ulottuvat fossiilisten polttoaineiden, kalastuksen ja maatalouden haitallisten tukien ja verohelpotusten poistosta aina vihreää taloutta tukevan kriittisen pääoman (kuten hiili, vesi ja maaperä) veropohjan ja lupamenettelyn laajentamiseen saakka. Skattereformer varierer fra å fjerne skadelige subsidier og dispensasjoner når det gjelder fossile brensler, fiskeri og landbruk, til å etablere skatter og avgifter og utstede tillatelser til forbruk av naturkapital av avgjørende betydning (som karbon, vann og land) for å understøtte en grønn økonomi. Saastuttaja maksaa -periaate voi edistää talouden ympäristöystävällisyyttä veroilla, joiden avulla markkinahinnat saadaan vastaamaan tuotannon, kulutuksen ja jätteiden aiheuttamia kokonaiskustannuksia. Forurenser-betaler-prinsippet kan stimulere til utvikling av en grønnere økonomi gjennom skatter som lar markedspriser i fullt monn reflektere kostnadene ved produksjon, forbruk og avfallsdannelse. Tähän voidaan päästä soveltamalla aiempaa enemmän verouudistusta, joka haitallisten tukien poistamisen lisäksi korvaa talouden kannalta "hyvien", kuten työvoiman ja pääoman, vääristävän verotuksen verottamalla tehokkaammin talouden "pahoja", kuten saastumista ja tehotonta resurssien käyttöä (27). Dette kan oppnås ved større bruk av skattereformer som i tillegg til å fjerne skadelige subsidier, erstatter skjevhetsskapende skatter på økonomiske ”goder” som arbeid og kapital, med mer effektive skatter på økonomiske ”onder”, som forurensning og ineffektivt ressursbruk (27). Yksi lisäosa vihreän talouden siirtymävaiheesta on luontopääoman siirtäminen kokonaisuudessaan tilinpitoon, millä ohitetaan bkt talouskasvun mittarina. En annen komponent i overgangen til grønn økonomi er å ta i bruk fullt regnskap for naturkapital – og således å gå videre i forhold til BNP som et mål på økonomisk vekst. Näin annetaan yhteiskunnille mahdollisuus tallentaa elämäntapamme koko hinta, paljastetaan tuleville sukupolville siirtyviä kätkettyjä velkoja, tehdään lisäetuudet näkyviksi, tuodaan esiin uusia keinoja taloudelliseen kehitykseen ja vihreään infrastruktuuriin perustuviin vihreän talouden työpaikkoihin sekä muotoillaan uudelleen verotulojen ja niiden käytön perusta. Å gjøre dette vil sette samfunn i stand til å registrere den fulle kostnaden for våre livsstiler, synliggjøre skjult ”gjeld” som videresendes til fremtidige generasjoner, avgi eksplisitte tilleggsgevinster, sette søkelys på nye former for økonomisk utvikling og nye arbeidsplasser i en grønn økonomi basert på grønn infrastruktur, og omforme grunnlaget for skatteinntekter og bruken av dem. Laajemmasta näkökulmasta katsottuna "hinnat" kompromissien helpottajina voivat auttaa parantamaan eri sektorien integraatiota ja resurssitehokkuutta mutta vielä olennaisempaa on se, että ne voivat muuttaa hallintojen, liike-elämän ja kansalaisten käyttäytymistä niin Euroopassa kuin koko maailmassakin. I et bredere perspektiv kan “priser”, som tilretteleggingsverktøy for vekselvirkninger, bidra til å forbedre ytterligere framgang i sektoral integrering og ressurseffektivitet, men også til mer grunnleggende å endre atferd hos myndigheter, forretningsliv og borgere i Europa og globalt. Jo vuosikymmeniä on tiedetty mutta harvoin sovellettu sitä, että tämän toteutumiseksi hintojen tulisi vastata resurssien todellista taloudellista, ympäristöllistä ja yhteiskunnallista arvoa ottaen huomioon käytettävissä olevat korvaavat resurssit. For at dette skal skje må det imidlertid – og dette har vært kjent i flere tiår, men sjeldent anvendt – være slik at priser reflekterer ressursers sanne økonomiske, miljømessige og sosiale verdi, i forhold til tilgjengelige erstatninger. Käytännössä "bkt:n ohittamisella" tarkoitetaan sellaisten mittareiden luomista, jotka välittävät tietoa ei vain siitä, mitä olemme tuottaneet viime vuonna, vaan myös luontopääoman tilasta, joka määrittää mitä pystymme tuottamaan kestävällä tavalla nyt ja tulevaisuudessa. I praksis betyr å “gå videre i forhold til BNP” å skape målinger eller regnskapsformer som formidler ikke bare hva vi har produsert i løpet av det siste året, men også tilstanden til naturkapitalen som bestemmer hva vi kan produsere på bærekraftig måte nå og i framtida. Nämä mittarit kattavat erityisesti kaksi uutta asiaa ihmisten luoman fyysisen pääoman poistojen lisäksi: uusiutumattomien luonnonvarojemme ehtyminen ja kuinka paljon tuloa ne tuottavat ja ekosysteemipääomamme heikkeneminen ja miten meidän pitäisi investoida säilyttääksemme ekosysteemipalvelujen nykyisen käyttökapasiteetin. Mer konkret ville slike regnskap omfatte to tilleggsposter, utover nedskrivning av vår menneskeskapte, fysiske kapital: utarmingen av våre ikkefornybare naturressurser og hvor mange inntekter de genererer, og forringelsen av vår økosystemkapital og hvordan vi bør reinvestere for å vedlikeholde nåværende kapasitet for bruk av økosystemtjenester. Näyttö verouudistuksen hyödyistä on lisääntynyt viime vuosina. Bevis for gevinster ved skattereformer har økt i løpet av de senere år. Tällaisia etuja ovat ympäristön parantuminen, työpaikkojen määrän kasvu sekä ekoinnovoinnin ja tehokkaampien verojärjestelmien kannustus. Slike gevinster omfatter miljøforbedringer, miljøgevinster, stimuli til økoinnovasjon og mer effektive skattesystemer. Tutkimukset osoittavat hyödyt, joita ovat tuottaneet useissa Euroopan maissa viimeisten 20 vuoden aikana toteutetut vaatimattomat ympäristöverouudistukset. Undersøkelser påviser disse gevinstene fra moderate miljøskattereformer i flere europeiske land, reformer som er blitt gjennomført i løpet av de siste 20 årene. Samoin ne osoittavat vakuuttavasti edut lisäuudistuksista, joilla pyritään saavuttamaan EU:n ilmastolliset ja Et genuint mål for nedskrivning av naturkapital bør regne med de mange funksjoner hos naturlige økosystemer, for å sikre at Vuonna 2008 Tanskassa tuotto oli yli 5 % bkt:stä ja Espanjassa, Liettuassa, Romaniassa ja Latviassa alle 2 % (34). og ressurseffektivitetsmål ( Lisäksi uuden informaatioympäristön on tartuttava vastuullisuuden ja läpinäkyvyyden puutteeseen samoin kuin luottamuksen menetykseen kansalaisten keskuudessa hallinnossa, tieteessä ja liike-elämässä. Mer generelt er det mange multinasjonale selskaper som også gir respons på naturkapitalutfordringen, og erkjenner at en framtidig økonomi må ha midler og muligheter til å forvalte, verdsette og handle med slik kapital (40). Nyt haasteena on parantaa tietopohjaa, jolla tuetaan entistä vastuullisempaa ja osallistavampaa päätöksentekoa. Dette kan gjøres gjennom, eksempelvis, anslag over reduksjon i ytelser, etterbedring/nyplanting, forurensningsreduksjon og grønn infrastruktur-restaurering. Tehokkaalle hallinnolle on olennaista tarjota pääsy tietoihin, mutta kiistatta aivan yhtä tärkeää on ottaa ihmiset mukaan kokoamaan tietoa ja jakamaan omaa I tillegg vil et nytt informasjonsmiljø måtte ta opp den utbredte mangel på ansvar, rapporteringspliktighet og gjennomsiktighet – eller innsyn-, og borgeres tapte tillit til myndigheter, vitenskap og forretningsliv. Vastareaktiot viimeaikaisiin systeemisiin häiriöihin korostavat yhteiskunnan mieltymystä lyhyen aikavälin kriisinhallintaan pitkän tähtäimen päätöksenteon ja toimien sijasta. Samanaikaisesti ovat kuitenkin näkyvissä yhtenäisten, vaikkakin lyhytaikaisten, maailmanlaajuisten vastatoimien edut silloin, kun ollaan tekemisissä tällaisten uhkien kanssa. Responsene på systemiske sjokk i den senere tid gjenspeiler samfunnets preferanse for kortsiktig krisestyring framfor langsiktig beslutningstaking og handling, mens de på samme tid viser fordelene ved konsekvente og samsvarende, om enn kortsiktige, globale responser når slike risikoer takles. Kokemuksen ei pitäisi yllättää, koska tiedossa on voimakas taipumus hallintoon, joka käsittelee 4–7 vuoden poliittiseen sykliin sopivia lyhyen aikavälin asioita pitkän aikavälin haasteiden kustannuksella. Useissa EU-maissa on kuitenkin esimerkkejä rakenteista, jotka on perustettu pohtimaan pitkän aikavälin haasteita (41). Denne erfaring bør ikke komme som en overraskelse, gitt den sterke preferanse for styring som hanskes med kortsiktige overveielser i tråd med den politiske syklus (fra 4 til 7 år) på bekostning av langsiktige utfordringer, selv om det fins eksempler i flere EU-land på strukturer som blir etablert for å overveie langsiktige utfordringer (41). Pohdintojen aiheena on eurooppalaisten varustaminen taidoilla, joilla siirrytään vihreään talouteen. En ytterligere refleksjon gjelder å utstyre europeere med kompetansen til å foreta overgangen til en grønn økonomi. Koulutuksella, tutkimuksella ja teollisuuspolitiikalla on tässä oma tehtävänsä tuottamalla seuraavan sukupolven materiaaleja, teknologioita, prosesseja ja indikaattoreita, jotka liittyvät esimerkiksi systeemisiin riskeihin ja haavoittuvuuteen. Se auttaa vähentämään Euroopan riippuvuuksia, lisää resurssitehokkuutta ja parantaa taloudellista kilpailukykyä EU2020 -strategian mukaisesti (15). Utdannelse, forskning og industripolitikk har her roller å spille ved å levere den neste generasjon materialer, teknologi, prosesser og indikatorer (eksempelvis relatert til systemiske risikoer og sårbarhet) som bidrar til å redusere Europas avhengighet av ikkefornybare ressurser, øke ressurseffektivitet på alle områder og fremme økonomisk konkurransedyktighet i tråd med EUs 2020-strategi (15). Muutos kohti vihreämpää taloutta Euroopassa auttaa varmistamaan pitkän aikavälin kestävyyttä Euroopassa ja sen lähialueilla, mutta muutos edellyttää myös muutoksia asenteissa. Overgangen til en grønnere europeisk økonomi vil bidra til å sikre den langsiktige bærekraft for Europa og dets nabolag, men den vil også kreve holdningsendringer. Esimerkkejä näistä ovat muun muassa eurooppalaisten kannustaminen osallistumaan yleisemmin luontopääoman ja ekosysteemipalvelujen hoitoon, resurssien tehokkaan käytön uusien ja innovatiivisten ratkaisujen keksiminen, verouudistusten käyttöönotto ja kansalaisten osallistuminen koulutuksen ja eri sosiaalisten medioiden avulla maailmanlaajuisten ongelmien ratkaisemiseen, esimerkiksi kahden asteen tavoitteen täyttämiseen. Siemenet tuleville toimille ovat olemassa: edessä oleva tehtävän on auttaa niitä juurtumaan ja kukoistamaan. Eksempler inkluderer å fremme bredere deltakelse fra europeernes side i forvaltningen av naturkapital og økosystemtjenester, å skape nye og nyskapende løsninger for å bruke ressurser effektivt, innføre skattereformer, og å inkludere allmennheten gjennom utdannelse og forskjellige former for sosiale media når det gjelder å hanskes med globale problemer, som å oppnå klimamålet på 2 °C. Kimene til framtidige handlinger er sådd: oppgaven som gjenstår er å få dem til å slå rot og vokse. Muita tekijöitä ovat yritysten kannustimet, joissa käytetään uusia rahoitusmekanismeja, nykyisten työntekijöiden uudelleenkoulutus osallistumaan vihreään teollisuuteen sekä sellaisten ammattitaidottomien työntekijöiden työllistäminen, jotka ovat joutuneet muuttamaan kun tuotanto on siirretty uuteen paikkaan. Andre faktorer inkluderer insitamenter for selskaper som bruker nye økonomiske mekanismer, omskolerer ansatte til å bidra til grønne industrier, og sysselsetter ufaglærte folk som mister jobben fordi produksjonen flytter. Hyvä esimerkki on Euroopan kierrätysteollisuus, jolla on 50 % maailman markkinoista ja joka on lisännyt työllisten, lähinnä ammattitaidottomien työntekijöiden, määrää noin kymmenellä prosentilla vuodessa (39). Et godt eksempel er den europeiske gjenvinningsindustrien, som holder en global markedsandel på 50 % og har økt sysselsettingen med cirka 10 % årlig, for det meste for ufaglærte folk (39). C) Arviointi perustuu suurelta osin EEA:n indikaattorijoukkoihin C) Vurderingen er for en stor del basert på Det europeiske miljøbyrås sett med ( huolenaihe suuressa osassa eteläistä Eurooppaa. ) Forringelse av jord i Europa skjer raskere, med negative konsekvenser både for menneskelig helse, økosystemer, klimaendringer og økonomien vår. (Lisätietoja varten katso SOER 2010 Thematic Assessment on Soil.) Erosjon av jordoverflaten som skyldes vind og vann, ofte i stor grad som et resultat av uhensiktmessig jordbruk, øker i omfang og gir spesielt mye grunn til bekymring i store deler av Sør-Europa (se SOER 2010 tematisk vurdering av jord for flere detaljer). ) Viimeisin EU:n Ympäristöpoliittinen katsaus arvioi EU:n yhdyskuntajätteen synnyn ja huollon olevan "keskimääräistä tasoa tai kehitys ei ole selvää, yleinen ongelma on edelleen olemassa huolimatta kahtalaisesta edistymisestä". ) Den nyeste “Annual Environment Policy Review” (EUs årlige miljøpolitiske gjennomgang) vurderer EUs generering og forvaltning av kommunalt avfall som å være ”uklar når det gjelder gjennomsnittlig ytelse og trend, helhetlig problem gjenstår til tross for en del blandet framgang” (dvs. ¨). Kun tässä esitetty arviointi keskittyy vain jätteen syntyyn, se vastaa ympäristöpoliittisessa katsauksessa kuvattua negatiivista kehitystä. Ettersom vurderingen som her framlegges fokuserer kun på avfallsdannelse, samsvarer det imidlertid med den negative trend beskrevet i ”Annual Environment Policy Review”. Vesipuitedirektiivissä asetetut tavoitteet tulee saavuttaa vuoteen 2015 mennessä. Ensimmäiset jäsenvaltioiden tekemät arviot osoittavat, ettei suuri osa vesistöistä saavuta hyvää ekologista ja kemiallista tilaa. Målene som er satt opp i EUs rammedirektiv for vann må nås innen 2015; de første vurderinger fra medlemsland viser at en stor prosent av vannmasser ikke vil oppnå god økologisk og kjemisk tilstand. IRENA (eroosio)Kestävän kehityksen indikaattori (Eurostat)EPR, SOER 2010 mukaan lukien CSI 16EPR, SOER 2010 mukaan lukien CSI 17EPR, CSI 18CSI 19, CSI 20CSI 22, CSI 24EPR, CSI 01, CSI 02, CSI 03, CSI 05 IRENA (jorderosjon)SD indicator (Eurostat)EPR, SOER 2010 inkludert CSI 16EPR, SOER 2010 inkludert CSI 17EPR, CSI 18CSI 19, CSI 20CSI 22, CSI 24EPR, CSI 01, CSI 02, CSI 03, CSI 05 Valtioiden rajat ylittävä ilman pilaantuminen Grenseoverskridende luftforurensning Ilmanlaatu taajamissa Luftkvalitet i byer og tettsteder D) Tavoitteena on rajoittaa maapallon keskilämpötilan nousu alle kahden E) I 2008 var de 27 EU-landene mer enn halvveis mot det unilaterale målet ) Näitä ovat hiilidioksidi (CO ) Disse inkluderer karbondioksid (CO B) IAC (Inter Academy Council) on vuoden 2010 alkupuolella aloittanut IPCC ) IAC (Inter Academy Council, en paraplyorganisasjon for verdens med å redusere klimagassutslipp med 20 % i 2020, sammenlignet med 1990. -prosessien riippumattoman arvioinnin tarkoituksena vahvistaa edelleen IPCC:n raporttien laatua. vitenskapsakademier) har tidlig i 2010 startet en uavhengig gjennomgang av FNs klimapanels prosesser for ytterligere å styrke kvaliteten på FNs klimapanels rapporter. Sillä aikaa IPCC 2007 -raportin päätelmät ovat edelleen voimassa. (IAC, 2010. Inter Academy Council Asked to Review Intergovernmental Panel on Climate Change, press release, 10 March 2010). I mellomtida forblir konklusjonene i FNs klimapanels 2007-rapport gyldig. (IAC, 2010. Inter Academy Council Asked to Review Intergovernmental Panel on Climate Change, press release, 10 March 2010). D) Tässä esitellyt kasvihuonekaasupäästöjen muutokset eivät sisällä maankäytön, C) Veksten i globale klimagassutslipp steg bratt fra 2000 til 2004 sammenlignet ) Virallinen määritelmä löytyy yleissopimuksesta (Convention of Biological ) For den formelle definisjonen, se Konvensjonen om biologisk mangfold. ) Tässä luvussa käsitellään bioottisia luonnonvaroja kuten ruoka ja kuidut. ) Dette kapitlet omhandler biotiske naturressurser, som mat og fibre. Uusiutumattomia luonnonvaroja kuten materiaalit, metallit ja muut mineraalit sekä vettä luonnonvarana käsitellään luvussa 4. Ikke- fornybare naturressurser, som materialer, metaller og andre mineraler, så vel som vann som ressurs, omhandles i Kapittel 4. Tällaisia mekanismeja ovat puhtaan kehityksen mekanismi (jonka avulla maat hyötyvät kasvihuonekaasupäästöistä maissa, joissa ei ole päästöjen vähentämistavoitteita) sekä yhteistoteutus (jonka avulla maat voivat saada hyvityksiä investoimalla päästöjen vähentämishankkeisiin muiden maiden kanssa). Datadekning er for alle klimagassutslipp fra arealbruk, omforming av arealbruk og skogbruk (land use, land-use change and forestry – LULUCF), ei heller utslipp fra internasjonal luftfart og internasjonal skipsfart. -maata – lukuun ottamatta Kreikkaa ja Yhdistynyttä kuningaskuntaa – sekä 6 EEA -yhteistyömaata. 32 medlemsland i Det europeiske miljøbyrået – med unntak av Hellas og Storbritannia – og Det europeiske miljøbyråets 6 samarbeidsland. ) Euroopan kuuman kesän 2003 on esimerkiksi arvioitu johtaneen 10 miljardin euron taloudellisiin tappioihin viljelylle, karjalle ja metsätaloudelle kuivuuden, kuumuusstressin ja tulipalojen yhteisvaikutuksena. ) Skog som er uforstyrret av mennesker, er skog som utviser naturlig nå nasjonale klimagassutslippsmål på, ved markedsbaserte tilnærminger for å gjøre regnskap for skadebegrensningsinnsats som støttes i andre land. ) Päivitetty yhteenvetotaulukko kansallisien sopeutumisstrategioiden kehittämisen edistymisestä on osoitteessa www.eea.europa.eu/themes/climate/national-adaptation-strategies ) Målene er basert på: EC, 2009. (D) Ihmisen koskematon metsä on metsä, jossa on luonnonmetsän dynamiikka kuten luontainen lajisto, lahopuun esiintyminen, luonnonmukainen ikärakenne sekä luonnonmukainen uusiutuvuus. Direktiv 2009/28/EC fra Europaparlamentet og Rådet, 23. april 2009, om å promotere bruken av fornybare energikilder samt endringer og senere oppheving av direktivene 2001/77/EC og 2003/30/EC. Alue on riittävän suuri ylläpitämään sen luonnollisia ominaisuuksia eikä alueella tiedetä olleen ihmistoimintaa tai jossa viimeisin merkittävä ihmisen interventio on tapahtunut niin kauan sitten, että luonnollinen lajikoostumus ja prosessit ovat palautuneet. skogdynamikk som naturlig artssammensetning, forekomster av dødt tre, naturlig aldersstruktur og naturlige regenereringsprosesser, i et område som er stort nok til å vedlikeholde dens naturlige trekk og der det ikke har forekommet noen kjent menneskelig inngripen eller der den siste betydelige menneskelige inngrepen var lenge nok siden til at naturlig artssammensetning og naturlige prosesser har kunnet gjenetablere seg. (Tämä määritelmän pohjana ovat Yhdistyneiden kansakuntien Euroopan talouskomission (UNECE) Puutavarakomitean Lauhkean ja boreaalisen vyöhykkeen metsävarojen arviointi ja YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö (FAO)) (Denne definisjonen er basert på Vurdering av skogressurser i tempererte og boreale klimasoner av FNs økonomiske kommisjon for Europa (UNECE) og FNs organisasjon for ernæring og landbruk (FAO)). E) Luontoarvoiltaan arvokkaaksi (HNV) maatalousmaaksi määritellään ne alueet Euroopassa, joilla maatalous on merkittävä (yleensä määräävä) maankäyttömuoto ja joilla maatalous ylläpitää tai siihen liittyy joko suuri lajien ja luontotyyppien monimuotoisuus tai jonkin Euroopan suojelun ) Den varme sommeren i Europa i 2003, for eksempel, er anslått å ha ført til et økonomisk tap på EUR 10 milliarder for landbruk, buskap og skogbruk på grunn av de kombinerte virkninger av tørke, varmebelastning og brann. On kuitenkin syytä huomata, että näiden etujen odotetaan olevan todennäköisesti suuremmat vuonna 2030 kuin vuonna 2020, varsinkin koska toimenpiteisiin olisi käytettävissä pidempi määräaika ja energiajärjestelmissä tapahtuu muutoksia. som de områder i Europa der landbruk er en viktig form for arealbruk (ofte det dominerende) og der landbruket understøtter, eller forbindes med, enten et stort mangfold av arter og habitater eller tilstedeværelse av arter det er europeisk opptatthet av å bevare, eller begge deler. ) Tuotannosta irrotettua tukea ei makseta tuotannon määrän perusteella vaan esimerkiksi aiemmin päätetyin perustein (viitevuonna saadut maksut). ) Frakoplete subsidier betales ikke på basis av produktvolum, men – eksempelvis – på basis av historiske rettigheter (betalingene mottatt i et referanseår). ) Tietojen keruu eliöstön altistumisesta muille kemikaaleille (teollisuuskemikaalit, torjunta-aineet, biosidit, lääkkeet) ja niiden seoksille olisi tarpeen perustaksi arvioille kemiallisen saastumisen vaikutuksista luonnon monimuotoisuuteen. ) Innsamling av data om floras og faunas eksponering for andre kjemikalier (industrikjemikalier, kjemiske plantevernmidler, generelle gifter eller biosider, medisiner) og dens blandinger ville være ønskelig for å utgjøre et grunnlag for vurdering av virkningen av kjemisk forurensning på det biologiske mangfold. E) EU:ssa tuotetaan vuosittain 118–138 miljoonaa tonnia biojätettä, joista noin E) I EU produseres mellom 118 og 138 millioner tonn med bioavfall hvert år, hvorav ) Kalakannan katsotaan olevan turvallisten biologisten rajojen sisällä (SBL), jos kutevan kannan biomassa on yli noin 17 %:n hyödyntämättömästä kannasta. ) En fiskebestand vurderes å være innen sikre biologiske grenser (safe biological limits – SBL), når biomasse av gytende bestand er mer enn omtrent 17 % av ubeskattet bestand. Tämä SBL -indikaattori ei ota ekosysteemin toimintaa laajemmin huomioon. Denne SBL-indikatoren tar ikke større bredde av økosystemsfunksjoner med i betraktningen. Paljon tiukempia kriteerejä on siksi ehdotettu EU:n meristrategiadirektiivin puitteissa. Mye strengere kriterier er derfor blitt foreslått innenfor rammeverket av EUs rammedirektiv for havstrategi. Viitetaso on "kutevan kannan biomassa, joka tuottaa mahdollisimman suuren kestävän saaliin (MSY)", mikä vastaa noin 50 prosenttia hyödyntämättömästä kannasta. Referansenivået er ”biomasse av gytende bestand som produserer maksimal bærekraftig ytelse” (Maximum Sustainable Yield –MSY), som tilsvarer omtrent 50 % av en ubeskattet bestand. MSY -indikaattoria ei ole vielä saatavilla Euroopassa. En MSY-indikator for Europa er ennå ikke tilgjengelig. ) WEI (veden hyödyntämisindeksi) on kokonaisvedenoton suhde resurssin pitkän aikavälin vuotuiseen keskiarvoon. ) Vannutnyttelseindeksen (water exploitation index – WEI) deler totalt vannuttak med den langsiktige, årlige gjennomsnittlige ressurs. Tämä indikaattori ei täysin vastaa paikallisten vesivarojen stressiä ennen kaikkea siksi, että WEI perustuu vuositason tietoihin eikä näin ollen ota huomioon veden saatavuuden ja oton vuodenaikojen välistä vaihtelua. Imidlertid gjenspeiler ikke denne indikatoren til fulle belastningsnivået på lokale vannressurser: dette er primært fordi WEI er basert på årlige data og følgelig ikke kan redegjøre for sesongvariasjoner i vanntilgjengelighet og vannuttak. A) EU:n luonnonvarojen kestävää käyttöä koskevan teemakohtainen strategian A) Definisjonen av naturressurser gitt i EUs tematiske strategi om bærekraftig ) EEA:n analyysit ympäristövaikutuksista – kasvihuonekaasupäästöt, happamoittavat aineet, otsonia muodostavat aineet, ja materiaaliresurssien käyttö – käyttää NAMEA -kehikkoa (National Accounting Matrix including Environmental Accounts) ja perustuu otokseen yhdeksässä EU-maassa: Alankomaat, Italia, Itävalta, Portugali, Ranska, Ruotsi, Saksa, Tanska ja Tšekki. ) Det europeiske miljøbyråets analyser av miljøvirkninger – klimagassutslipp, forsurende stoffer, ozonformende stoffer, bruk av materielle ressurser – er basert på et utvalg av ni EU-land, med bruk av Nasjonalregnskap og miljøtilnærmingen (The National Accounts Matrix extended by Environmental Accounts – NAMEA): Østerrike, Tsjekkia, Danmark, Tyskland, Frankrike, Italia, Nederland, Portugal, Sverige. Siihen sisältyvät raaka-aineet, ympäristön eri osa-alueet, virtaavat resurssit (esimerkiksi virtaava vesi, vuorovesi, tuuli) ja tila (kuten maa-alueet). bruk av naturressurser er ganske vid og inkluderer råmaterialer, miljømedia, flytende ressurser (som rennende vann, tidevann, vind) og rom (som landareal). (EC 2005. Luku 5 Kapittel 5 materiale som er kassert, kastet eller forlatt i marine og kystnære omgivelser. ) Sairastavuusvakioidut elinvuodet (Disability-Adjusted Life Years, DALYs ) prosessoitua kiinteää materiaalia, joka on jätetty, heitetty pois tai hylätty meri- tai rannikkoympäristöön. ) For Tyskland, er det blitt anslått at gruppen platinametaller innsatt i potensielle antall friske leveår tapt i en befolkning, på grunn av for tidlig død, og år tilbrakt med livskvalitet som er redusert på grunn av sykdom. ) Saksan osalta on arvioitu, että katalysaattoreissa olevia platinaryhmän 35 ppb – SOMO35) – summen av forskjellene mellom maksimum daglige, (B) Yli 35 ppb olevien otsonipitoisuuksien keskiarvojen summa (SOMO35): jos suurin päivittäisen kahdeksan tunnin liukuva keskiarvo on yli 70 μg/m3 8-timer lange løpende middelverdikonsentrasjoner på mer enn 70 µg/m3 C metalleja viedään käytettyjen autojen mukana määrä, joka on noin 30 % näiden metallien vuotuisesta kotimaisesta kulutuksesta. (Buchert, M.; Hermann, A.; Jenseit, W.; Stahl, H.; Osyguß, B.; Hagelüken, C., 2007. Verbesserung der Edelmetallkreisläufe: Analyse der Exportströme von Gebraucht-Pkw und -Elektro(nik)geräten am Hamburger Hafen. UBA-FB-Nr: 001005, Förderkennzeichen: 363 01 133. Umweltbundesamt. Osoite on http://www.umweltdaten.de/publikationen/fpdf-l/3200.pdf). katalysatorer som eksporteres i bruktbiler tilsvarer omtrent 30 % av det årlige innenlandske forbruk av disse metallene. (Buchert, M.; Hermann, A.; Jenseit, W.; Stahl, H.; Osyguß, B.; Hagelüken, C., 2007. Verbesserung der Edelmetallkreisläufe: Analyse der Exportströme von Gebraucht-Pkw und -Elektro(nik)geräten am Hamburger Hafen. UBA-FB-Nr: 001005, Förderkennzeichen: 363 01 133. Umweltbundesamt. www.umweltdaten.de/publikationen/fpdf-l/3200.pdf). ) EU-25 tarkoittaa EU-27 maita ilman Bulgariaa ja Romaniaa C) EU-25 betyr de 27 EU-landene, med unntak av Bulgaria og Romania. ) Biojätteellä tarkoitetaan biohajoavaa puutarha- ja puistojätettä, kotitalouksien, ) Bioavfall betyr biologisk nedbrytbart hage- og parkavfall, mat- og kjøkkenavfall – hienot ja karkeat hiukkaset, joiden halkaisija on alle 10 mikrometriä 10 fra husholdninger, restauranter, matleverandører og detaljistlokaler og sammenlignbart avfall fra næringsmiddelproduksjonsanlegg. ) Keskimääräisen altistumisen indikaattori (AEI) on PM2.5 ) Gjennomsnittlig eksponeringsindikator (average exposure indicator – AEI) er kolmen vuoden liukuva keskiarvo, joka on laskettu valituilta kaupunkien tausta-alueita edustavilta mittausasemilta, jotka sijaitsevat taajamissa tai laajoilla kaupunkialueilla. -konsentrasjon som løper over 3 år og der slikt en årlig middelverdi på PM2,5 potensielle antall friske leveår tapt i en befolkning, på grunn av for tidlig død, og år tilbrakt med livskvalitet som er redusert på grunn av sykdom. L on päivä-ilta-yömeluindikaattori. “midlere inntekter” uttrykt i kroner eller økonomisk definisjon. Näitä EU:n rahoittamia tutkimushankkeita ovat muun muassa NoMiracle, EDEN ja Comprendo. Slike EU-finansierte forskningsprosjekter omfatter prosjektene NoMiracle, EDEN og Comprendo. ) Aasian tiikerihyttysen levittämän Chikungunya -kuumeen ensimmäinen puhkeaminen Euroopassa tapahtui Pohjois-Italiassa vuonna 2007. ) Det første utbrudd av chikungunya-feber i Europa, overført av den asiatiske tigermyggen, ble meldt om i Nord-Italia i 2007. A) Perustuu CORINE maanpeitekartoitukseen 2006; tiedot kattavat kaikki A) Basert på data fra Det europeiske miljøbyrå, CORINE for 2006. Datadekning 32 EEA -maata (paitsi Kreikka ja Yhdistynyt kuningaskunta) sekä 6 EEA -yhteistyömaata. (CLC, 2006. Corine land cover 2006 raster data. www.eea.europa.eu/data-and-maps/data/corine-land-cover-2006-raster). ( er for alle 32 medlemsland i Det europeiske miljøbyrået – med unntak av Hellas og Storbritannia – og Det europeiske miljøbyråets 6 samarbeidsland. (CLC, 2006. Corine land cover. Corine land cover 2006 raster data. http://www.eea.europa.eu/data-and-maps/data/corine-land-cover-2006-raster). Kuva 74 v) Allison, I.; Bindoff, N.L.; Bindschadler, R.A.; Cox, P.M.; de Noblet, N.; Figur 7�4 v) Allison, I.; Bindoff, N.L.; Bindschadler, R.A.; Cox, P.M.; de Noblet, N.; Internet-sivut: eea.europa.eu Tiedustelut: eea.europa.eu/enquiries Nettsted: www.eea.europa.eu Henvendelser: www.eea.europa.eu/enquiries Tämän raportin sisältö ei välttämättä vastaa Euroopankomissiontai muidenyhteisöntoimielimienvirallisiakantoja. Innholdet i denne rapporten gjenspeiler ikke nødvendigvisden offisielle holdningen til Europakommisjonen ellerandre institusjoner i Det europeiske fellesskap. Euroopanympäristökeskus tai sennimissätoimiva henkilö tai yritys eivät vastaa tämän raportinsisältämäntiedon mahdollisista käyttötarkoituksista. Verken Deteuropeiske miljøbyrå eller personer eller selskaper somhandler på byråets vegne er ansvarlig for den bruk someventuelt måtte bli gjort av informasjonen i dennerapporten. Tämänraportinsähköinenversio oninternetissäosoittessa: http://eea.eu.int Denne rapporten finnes på Internett: http://www.eea.eu.int Luettelointitiedot ovat teoksenlopussa. Det finnes mer informasjon om Den europeiske unionenpå Internett. Luxemburg: Euroopanyhteisöjenvirallistenjulkaisujentoimisto, 2001 Tilgang til informasjonen fås gjennom Europa-serveren (http:// europa.eu.int). Painettukloorittomasti valkaistulleuusiopaperille Trykket på resirkulert papir bleket uten klor. Raportissa tuodaan esiin valittuja asioita, eikä sarjan raportteja ole tarkoitettu kattaviksi. Rapporten setter søkelys på utvalgte problemområder, og den enkelte rapport i serien er ikkement å være komplett. Kattavat perustiedot Euroopan ympäristöongelmista löytää EEA:n muista tuotteista, esimerkiksiympäristön tilaa koskevista raporteista tai teemaraporteista, jotka ovat saatavana EEA:n WWW-sivustosta . For utfyllende bakgrunnsinformasjon om Europas miljøproblemerhenvises leseren til andre EEA-utgivelser, f.eks. miljøtilstandsrapporter og temarapporter, somer tilgjengelige på EEAs nettsted (http://www.eea.eu.int). Sivustosta on myös pääsy yksityiskohtaisiin ympäristöä koskeviin tietoihin Euroopan, EU:n ja maiden tasoilla, kuten eri instrumenttien (esimerkiksi ympäristöverot) ja ympäristöasioiden hallintajärjestelmien analyyseihin, parhaisiinkäytäntöihin, käyttövalmiisiin tietoihin yrityksiä ja paikallisviranomaisia varten sekä kansallisiinraportteihin ympäristön tilasta.. Dette nettstedet er også en portaltil detaljert miljøinformasjon på europeisk plan, EU-plan og nasjonalt plan, f.eks. analyser avvirkemidler (f.eks. miljøavgifter) og miljøforvaltningssystemer, beste praksis, informasjon klar tilbruk for bedrifter og lokale myndigheter, nasjonale miljøtilstandsrapporter. (http://service.eea.eu.int/envirowindows/index.shtml). Jatkuvat poliittiset haasteet Vedvarende utfordringer i politikken Faktatietoja Fakta og tall Kuuden merkittävän vaarallisen aineen (raskasmetallit jaorgaaniset aineet) päästöt Koillis-Atlanttiin ovat vähentyneetvuosina 1990–1998Useimpien Euroopan jokien happitilanne on hyvä eli niidenhapen kyllästysaste on yli 70 %. Tilførselen av seks viktige farlige stoffer (tungmetaller ogorganiske stoffer) til Nordøst-Atlanteren har gått ned iperioden 1990-1998.Oksygenstatus for flertallet av europeiske elver er god, dvs.over 70 % oksygenmetning. Etelä-ja Länsi-Euroopan maissaon yhä joitakin saastuneita jokia. Land i Sør-og Vest-Europa harfremdeles en del forurensede elver. Yleistilanne Vaikeimmin ratkaistavat ympäristöongelmat ovat yhäolemassa. Hva ser vi?De miljøproblemene som er vanskeligst å løse, består. Ne on myös todettu ensisijaisiksi tavoitteiksiyhteisön kuudennessa ympäristöä koskevassatoimintaohjelmassa vuosiksi 2001–2010:ilmastonmuutoksen pysäyttäminen, luonnon ja biologisenmonimuotoisuuden suojeleminen, jätteiden jaluonnonvarojen kestävä hallinta sekä ympäristö ja terveys. IFellesskapets 6. handlings-program for miljø for perioden2001-2010 er også disse miljøproblemene prioritert:håndtering av klimaendringene, vern av naturen og detbiologiske mangfoldet, bærekraftig forvaltning av avfall ognaturresurser, samt miljø og helse. Kuuden kasvihuonekaasun päästöt vähenivät kaksi prosenttiavuosina 1990– 1998, mutta niiden ennustetaan vähenevän vainprosentin vuoteen 2010 mennessä (vuoden 1990 tasosta).Fluorattujen kaasujen päästöjen arvioidaan kasvavan 60–70 %(vuoden 1995 tasosta). Utslippene av de seks klimagassene gikk ned med 2 % iperioden 1990-1998, men ventes å gå ned med bare 1 %fram til år 2010 (fra 1990-nivå). Utslippene av fluorholdigegasser ventes å øke med 60-70 % (fra 1995-nivå). Jokien nitraattipitoisuudet eivät ole muuttuneet, ja erityisestipienten jokien nitraattipitoisuudet ovat korkeat. Nitratkonsentrasjonen i elver har ikke endret seg, ogmindre elver utmerker seg med høye konsentrasjoner. Kasvihuonekaasujen päästöt Utslipp av drivhusgasser Maan käyttö Bruk av land Kioton sopimuksen tavoite vuosille2008-2012 Kyoto-mål for 2008-2012 nukleæ r 105 tieverkko (pituus) s 105 veinett (lengde) e g 100 viljelykelpoinen maa 100 b dyrkbart land n 400 kaatopaikoille vienti pysyvät viljelykset 400 permanente avfallshåndtering på land 1 kiinteitä polttoaineita pysyvät niityt 1 faste brensler gressmarker Haaste onkin kulutuksen ja tuotannon kehittyvissä tavoissaja määrissä: liikenne lisääntyy jatkuvasti ja erityisesti nemuodot, jotka ovat vähiten kestäviä (maantie- jailmaliikenne); liikenteellä on merkittävä asema matkailussa,josta on tulossa tärkein palveluala Euroopan taloudessa;uusi kuluttamiseen suuntautunut käyttäytyminen lisääntyy,jolloin kulutus siirtyy perustarpeista vähemmänvälttämättömiin asioihin (kuljetus, polttoaine, virkistys);maatalous pysyy yhä enimmäkseen intensiivisenä, vaikkei seenää laajenekaan. Utfordringene ligger dermed i det stadig endredemønsteret i og omfanget av forbruk og produksjon:transporten øker stadig, særlig for de transportmåtenesom er minst bærekraftige (vei- og lufttransport), transporter en kjerneaktivitet innen reiselivssektoren, som er i ferdmed å bli den største økonomiske sektoren i Europa, detoppstår nye forbruksmønstre med et skifte i vektlegging tilmindre grunnleggende behov (transport, drivstoff,rekreasjon), landbruket forblir i hovedsak intensivt selv omdet ikke lenger utvides. Yhteyden taloudelliseen kasvuunodotetaan purkautuvan vain hieman vuoteen 2010 mennessä. Fram mot 2010 forventes bare en svakfrikopling fra den økonomiske veksten. Jos ympäristöön ja kestävyyteen liittyvät tavoitteet japäämäärät halutaan saavuttaa, materiaalien ja energiankäytön tehokkuuden täytyy parantua. Dersom miljømessige og bærekraftige målsettinger skalnås, kreves større effektivitet i material- ogenergiutnyttelsen. 7 nitraattiatai täysin oksidoitunuttatyppeä(TON) mg N/l (luftforurensning) milliarder passasjerer-km som prosent av område nitrateller TONN mg N/l7 Sähköntuotanto: fossiilisten polttoaineiden hiilisidonnaisuus onalentunut – toimenpiteitä tarvitaan kuitenkin sen alentamiseenedelleen Kioton pöytäkirjan velvoitteiden täyttämiseksi. Framgang i miljøeffektivitet Integreringen av miljøhensyn i sektorpolitikken går sakteframover ved at virkeområdet for virkemidlene utvides. Ekotehokkuuden ed is ty mine n Ympäristöasioiden yhdentäminen eri sektoreihin eteneehitaasti käytettävissä olevien välineiden piirin laajentumisenmyötä. Elektrisitetsproduksjon: karbonintensiteten i fossilt brenselviktigste forurensende stoffene gikk ned i perioden 19901998 til tross for 12 % økning i total energiproduksjon og17% økning (fram til 1997) i brutto merverdi. I 1998 gikkutslippene opp. Päästöt lisääntyivät vuonna 1998.Talouden ja asukasmäärän kasvu edellyttää yhä energian käytönlisäämistä. Miljøeffektiviteten ble også bedret for energibruk ogklimagassutslipp i den forbindelse innenenergiforsyningssektoren og i landbruket. Antalletinnkommende turister steg raskere enn samletpassasjertransport. Saapuvien turistienmäärä kasvoi nopeammin kuin matkustajaliikenteenkokonaismäärä. I 1998 gikkutslippene opp. 90 happamoittavien yhdisteiden päästöt 90 utslipp av forsurendestofferutslipp av ozon-forløpere 150 energian kulutus ka ste lu tuotannon kokonaisarvo 150 energibruk irrig asjon 110 energia huo llo n kokonaistuotanto kasvihuonekaasujen päästöt 110 utslippav drivhusgasser total avkastning avenergiforsyning Energia kasvihuonekaasujen päästöt happamoittavien yhdisteiden päästöt Energi utslipp av forsurende stoffer utslipp av drivhusgasser 90 lannoitteiden kulutus otsonin esiasteiden päästöt 90 forbruk av gjødningsstoffer utslippav ozon-forløpere utslipp av ozon-forløpere 70 otsonin esiasteiden päästöt torjuntaaineiden käyttö happamoittavien yhdisteiden päästöt 70 forbruk av sprøytemidler utslipp av forsurende stoffer Maataloudessa tuottavuuden kasvu hehtaaria kohti onparantanut ekologista tehokkuutta vain vähän; energian,veden ja kastellun viljelyalan sekä lannoitteiden ja torjuntaaineiden käyttö on pysynyt lähes vakiona. Innen landbruket har produktivitetsøkningen per hektar gittliten miljøeffektivisering pga. relativt stabil bruk av energi,vann og irrigerte arealer, samt kunstgjødsel ogplantevernmidler. Maatalouden ekologinen tehokkuus: vähemmän edistystä kuinmuilla aloilla. Energirelaterte CO2-utslipp er delvisfrikoplet fra denne veksten.Miljøeffektivitet i landbruket: mindre framgang enn iandre sektorer. Lannoitteiden ja torjuntaaineiden kulutus onvähentynyt, mutta ravinneylijäämiin liittyvät ongelmat ovat yhäolemassa.Kotitaloussektori: vuoden 1997 hiilidioksidipäästöt olivat lähellävuoden 1990 tasoa, vaikka energian hyötysuhde on parantunut jahiilen ja öljyn käytöstä on siirrytty kaasun käyttöön. Forbruket av kunstgjødsel ogplantevernmidler har gått ned, men problemene mednæringsoverskudd består.Husholdninger: CO2-utslippene lå i 1997 nær 1990-nivå tiltross for bedret energieffektivitet og en overgang fra kull ogolje til gass. Olemassa olevan ympäristölainsäädännön tehokastäytäntöönpano auttaisi edistystä. Fordelene ved økt miljøeffektivitet blir imidlertid motvirketav ekspansjonen i nøkkelsektorer som transport ogturisme, noe som er til hinder for en absolutt reduksjon iden totale miljøbelastningen. Vuosina 1990–1998 EU:ssa käytettiin joka päivä noin 10 hehtaariamaata (10 jalkapallokentän ala) moottoriteiden rakentamiseen. Hver dag i perioden 19901998 gikk ca. 10 hektar(tilsvarende 10 fotballbaner) tapt til utbygging avmotorveier i EU. Energia- ja hiiliteho yhteensä /innbygger m3 /innbygger 2000 1800 pitkän aikavälin keskimääräisetvesivarat 1800 brutto produksjonsverdi 750 vedenotto yhteensä 750 totalt uttak 500 energian kokonaiskulutus 500 totalt uttak vannforsyning industri 95 vesitalous teollisuus 95 vannforsyning industri Kulutus ja tavaroiden ja palvelujen h in n oit te lu Paremman tehokkuuden saavuttamiseksi tarvitaantoimenpiteitä, jotka vaikuttavat kulutuksen luonteeseen jamäärään. Forbruk og prising av varer og tjenester For å oppnå større effektivitet kreves tiltak som påvirkerproduksjonens og forbrukets karakter og omfang. EU:ssa tätä asiaa on yleensä lähestyttyhinnoittelun ja tukien kautta. EU harvanligvis nærmet seg dette problemet ved hjelp av en prisog subsidieringspolitikk. Kotitalouksien kulutus on lähes kaksinkertaistunut vuodesta 1980.Kasvu on ollut huomattavaa virkistyksessä ja liikenteessä (vain+3 % julkisessa liikenteessä) sekä matkailussa (+16 % vuosina1990–1997). Husholdningenes forbruk er nesten doblet siden 1980.Markert økning innen rekreasjon, transport (bare +3 %innen offentlig transport) og reiseliv(+16 % i perioden1990-1997). Oikeat hintasignaalit edellyttävät ulkoisten kustannustensisällyttämistä täysimääräisinä, jolloin ympäristöävahingoittaviin tuotteisiin tulee oikea hinta. Riktige prissignaler krever full internalisering av eksternekostnader, altså at de som forårsaker miljøskadene skalbetale regningen. Innenfor de foreslåtte avgiftsformene ermiljøavgifter en vanlig form for internalisering. Esitettyjen verouudistusten perusteella yleinensisällyttämistapa on ympäristöverot. Etter hvert som inntektene øker, reduseres effekten avfinansielle stimuli, og samfunnets aksept for finansielle Matkailualalla hinnat laskevat jatkuvasti, jolloin matkojen määrähenkilöä kohti kasvaa. Prisene i reiselivsnæringen synker, noe som fører til flerereiser per innbygger. Dette fører igjen til at intensitetenøker og dermed at reisemålenes bæreevne trues.Eksterne transportkostnader er på ca. Yli 95 %näistä kustannuksista johtuu tieliikenteestä.Joissakin maissa autoliikenne on halvempaa kuin linja-auto- jajunaliikenne 20 vuotta sitten. 8 % av BNP.Veitransporten står for mer enn 95 % av disse kostnadene. 60 lääke- jaterveydenhoitokulut vap aa-aika, viihd e , koulutus ja kulttuuri verot 60 rekreasjon, fornøyelser,utdanningogkultur skatter utgifter til legebehandlingoghelsepleie Matkustajaliikenteen keskimääräiset ulkoiset kustannukset 1995 kuljetukset ja vie stintä Gjennomsnittlige eksternekostnader forpassasjertransporti 1995 transport ogkommunikasjoner 150 tulot kustannukset, 150 inntekter Tieliikennepolttoaineen keskihinta EU:ssa oli vuonna 2000 alempikuin 1980-luvun alkupuolella.Kotitaloussähkön hinta on alentunut jatkuvasti – reaalihinta onlaskenut noin prosentin vuodessa vuosina 1985–1996, ja jokaisenkotitalouden sähkönkulutus on kasvanut noin prosentin. I enkelte land er bruk avprivatbil relativt sett billigere ennbruken av buss og tog for 20 år siden.Gjennomsnittsprisen på drivstoff til veitransport i EU var i2000 lavere enn i første halvdel av 1980-tallet.Det har vært en stabil nedgang i prisene på elektrisitet tilhusholdninger – ca. Hintasignaalit pitäisi yhdistää rakenteellisiinmuutoksiin. 1 % per år i faktiske tall mellom 1985og 1996, mens elektrisitetsforbruket per husholdning øktemed ca. 1 %. Sijoitukset kuljetusalan perusrakenteisiin Investeringer for transportinfrastrukturer Menotyhteisön maatalouspolitiikassa miljoonaa euroa Kostnader under den felles landbrukspolitikken millioner euro 25.000 yhteensä 25.000 totalt 10.000 eläinperäiset tuotteet kasviperäiset tuotteet tiet vesikuljetusväylät kaupunkiradat 10.000 jordbruksprodukter veier vannveier bybaner jernbaner Yhdentämispolitiikat Ympäristöön liittyvien tavoitteiden tuominen eri alojenpolitiikkoihin edellyttää ympäristöpolitiikan työkalujenkäyttämistä aivan taloudellisten toimintojen ytimessä. Integrasjonspolitikk Å bringe miljømålsetninger inn i sektorpolitikken krevermiljøpolitiske virkemidler som går til selve kjernen av deøkonomiske aktivitetene. Tämäon EU:n yhdentämisstrategioiden ydin sellaisena kuin seesitettiin Cardiffin Eurooppa-neuvostossa vuonna 1998. Dette er essensen i EUssektorintegrasjonsstrategier vedtatt på Det europeiskeråds toppmøte i Cardiff i 1998. Kolmitiekatalysaattorit ovat olleet tärkein toimenpidetieliikenteen kasvusta johtuvan typpioksidipäästöjen lisääntymisentorjunnassa. I Nederland synes f.eks.systemet med melkekvoter å ha hatt større effekt påreduksjonen av utslippene av husdyrgjødsel og ammoniakkenn miljøpolitikken. Viimeaikaisen kehityksen arvioinnista käy ilmi, ettäsääntelevät välineet ovat tehokkaita silloin, kun tarvitaanympäristövaikutusten merkittäviä vähennyksiä taisaastuttavien tuotteiden poistamista. Treveis katalysatorer har vært det viktigste virkemiddelet forå imøtegå utslippsøkningen av nitrogenoksid som følge avveksten i veitrafikken. Joskus eri alojentoimet ovat tehokkaita myös ilman, että ympäristöasioitaerityisesti sisällytetään päätöksentekoon. Uten alle de virkemidlene som ertatt i bruk, ville utslippene i 1998 vært 50 % større.Ca. halvparten avnedgangen i svoveldioksidutslipp frakraftverk skyldes avsvovling avrøykgassen og overgangen tilkull og brenseloljer med lavere svovelinnhold ikonvensjonelle varmekraftverk.Den atmosfæriske tilførselen avtungmetaller til Nordsjøenhar gått ned i perioden 1987-1995, et resultat av politikkenfor å redusere luftforurensningen i landene rundt Nordsjøen. Esimerkiksi Alankomaiden maitokiintiöjärjestelmä näyttäisi vaikuttaneenlanta- ja ammoniakkipäästöjen vähenemiseen enemmän kuin Konsentrasjonen av ammoniakk og fosfor i elver i EU hargått ned på 1990-tallet, og dette gjenspeiler den generelleforbedringen i behandlingen avavløpsvann. avløpsvann. Energiatuotannon rikkidioksidipäästöjen vähentäminen Reduksjon av utslipp av svoveldioksid på grunn avenergiproduksjon Tieliikenteestä johtuvien typpidioksidipäästöjenvähentäminen m iljoonaa tonnia million tonne s miljoonaa tonnia Reduksjon av utslipp av nitrogenoksid på grunn avveitrafikk m million tonne illioner tonns millioner tonn 7 siirtyminen bensiinin jadieselin välillä energia tehokkuuden p arane mine n kansalliset ohjelmat n y siirtymine n fossiilisten polttoaineiden välillä ky 7 overgang bensin/dieselnasjonale programmer forbedringi energieffektivitet omd anning mellom fossile brensler 4 nykyiset päästöt kuorma-autojen jaerikoisajoneuvojenpäästönormit 4 utslippsstandarder forprivatbiler og tunge faktiske utslipp Yhdentämispolitiikka edellyttäätällaisten synergiaetujen määrätietoista etsintää.Kansainväliset sopimukset ovat osoittautunet tehokkaiksi,mutta ne vaikuttavat yleensä vain hitaasti. Integrasjonspolitikken forutsetter at det legges større vektpå å finne slike synergieffekter. Internasjonale avtaler syneså være effektive, men tar generelt sett lenger tid for åvirke. Maaseudun kehittämissuunnitelmille (mukaan lukienmaatalouden ympäristötoimenpiteet) myönnetty taloudellinentuki on kasvanut vuoden 1996 arvosta 5 % vuoden 2000 arvoon10 %.Yli 20 % EU:n viljelysmaasta oli maataloudenympäristötoimenpiteiden piirissä vuonna 1998, ja joka seitsemäsmaanviljelijä oli tehnyt maatalouden ympäristösopimuksen. Den økonomiske støtten til distriktsutvikling (herundermiljøtiltak for landbruket) har økt fra 5 % i 1996 til 10 % i2000.Mer enn 20 % av EUs jordbruksland kom i 1998 inn undermiljøtiltak for landbruket, mens én avsju bønder haddeinngått kontrakt om miljøtiltak i landbruket. Markkinaperustaiset instrumentit ovat joskus tehokkaitayksinäänkin, mutta usein ne myös täydentävät muitavälineitä ja tukevat ympäristöinnovaatioita rahoituksellisesti.Monesti verot ja rahalliset kannustimet eivät ole riittävänvoimakkaita, jolloin ulkoiset kustannukset sisällytetään vainosittain ja talousajattelullelle jää liian paljon liikkumavaraa. Markedsbaserte virkemidler er i enkelte tilfeller effektivealene, men virker også ofte understøttende ved å forsterkeandre virkemidler og skaffe finansiering til innovasjon påmiljøområdet. I mange tilfeller er avgifter og økonomiskeinsentiver ikke sterke nok virkemidler, noe som resulterer ien ufullstendig internalisering av eksterne effekter og et forfritt spillerom for de økonomiske aktiviteter. Ympäristöverojen tehokkuus myös laskee, jos tulot(yrityksen tai kotitalouden) kasvavat nopeammin kuinverokanta. Miljøavgifter blir også mindre effektive dersom inntektene(til en bedrift eller husholdning) øker raskere enn avgiftene. Luonnonmukaisten tuotteiden markkinat ovat vielä pienetmonissa maissa; markkinat kuitenkin kasvavat kaikkialla.EU:n liikenneinfrastruktuuri -investoinnit lisääntyivät 17 %vuosina 1980–1996, mutta eri liikennemuotojen osuudetinvestoinneista ovat pysyneet lähes ennallaan: noin 2/3tieliikenteeseen ja 1/3 rautatieliikenteeseen.Uusiutuvat energianlähteet kattavat nyt 14 % EU:nsähköntuotannosta. Selv om markedet for organiske produkter i mange landfortsatt er begrenset, er det dog voksende.EUs investeringer i transportinfrastruktur økte med 17 % iperioden 1980-1996, men fordelingen på de uliketransportmåtene har holdt seg omtrent uforandret: ca. Perinteisen lämpövoimatuotannon hiilidioksiditaso Andel av fornybar energi av brutto kraftforbruk Uusiutuvien enregiamuotojen osuus sähkönkokonaiskulutuksesta Karbondioksidintensitetav konvensjonell termiskeffektgenerering • pidetään yleisesti ottaen tärkeinä, koska ne vaikuttavatpehmeästi lisäämällä muiden välineiden kannatusta jahyväksyntää sekä tehostavat ympäristö- jaintegraatiopolitiikan soveltamista. Virkemidler som frivillige avtaler betraktes generelt somviktige pga. sin myke virkning ved at de øker støtten til ogaksepten for andre virkemidler og bedrer vilkårene for eneffektiv gjennomføring av miljø- og integrasjonspolitikken. Joissakin tapauksissahyvin suunnitellut vapaaehtoiset sopimukset ovatosoittautuneet ympäristön kannalta tehokkaiksi. Inoen få tilfeller har frivillige avtaler – når de har vært godtutformet – vist seg å ha god miljøeffekt. Sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuus EU:nbruttotuotannosta kasvoi vuoden 1994 arvosta 9 % vuoden 1998arvoon 11 %. årlig i perioden 1989-98, men for å nå målsettingen for2010 trengs en årlig økning på 5,5 %.Andelen avkombinert varme-og kraft-produksjon i EUsbrutto energiproduksjon gikk opp fra 9 % i 1994 til 11 % i1998. Nyt ollaan 7 prosenttiyksikköä jäljessä EU:nohjeellisesta tavoitteesta, joka on 18 % vuoteen 2010 mennessä.Omaan maahan ja sen eri alueille suuntautuvassaympäristömerkityssä matkailussa on havaittu merkittävää kasvuavuoden 1990 jälkeen, mutta tällaisen matkailun osuus on yhämarginaalinen.Jätevesien puhdistuksessa tapahtuneen positiivisen kehityksenmerkittävä sivuvaikutus on puhdistamolietteen kokonaismääränkasvu. Dette er 7 % lavere enn EUs veiledende målsetningom 18 % innen 2010.Det er observert en betydelig økning i nasjonal ogsubregional miljømerket turisme siden 1990, men denneturismen er fortsatt ytterst marginal.En vesentlig bieffekt av den positive utviklingen innenrensing avavløpsvann er økningen i total produksjon avkloakkslam. Kierrätyksen todennäköisestä lisääntymisestä huolimattahävitettävän lietteen kokonaismäärän odotetaan kasvavan 50 %vuoteen 2005 mennessä. Til tross for en forventet økning innenresirkulering, forventes den totale slam-mengden å økemed 50 % fram mot 2005. Kasvihuonekaasujen päästötvuosina 1990–1998verrattuna Kioton pöytäkirjan tavoitteisiin Utslipp av drivhusgasser mellom 1990-1998sammenliknet med målene fastsatt i Kyoto-protokollen Eri alojen osuus ilmakehää saastuttavien päästöjenvähentämisessä ut as et t ka va id i ste i si id it si a Sektor bidrag til reduksjon av atmosfæriskeforurensende utslipp id r as se er id id g o ks n er e p C muutosprosentti 1990-199830 % endring 1990-199830 -20 energiateollisuushaihtuvat aineetteollisuuskuljetuksetmaatalousmuutmuutokset yhteensä i t i i a t t li ia ja ja a a m r a lt n n k -20 l l industritransportjordbrukandretotale endringer d d k d e e ia a d d a ia r n g n n n t n s all a g ike g i rg ike n l a ia na Ympäristöverojen käyttö on kehittymässä laajemmaksiekologiseksi verouudistukseksi. Årlig rapportering om bærekraftig utvikling, på høytpolitisk plan, vil fremme videre integrasjon av sosiale,miljømessige og økonomiske hensyn. Talojen energiastandardit ja hyötysuhteeltaan parempiensähkölaitteiden ja lämmityslaitteiden käyttöönotto eivät olejohtaneet kotitalouksien energian ja sähkön kokonaiskulutuksenlaskuun.Ympäristön kannalta edullisempien kuljetusmuotojen osuus(rautatiet, sisävesikuljetukset, lyhyet merikuljetukset) osuus onlaskenut 10 % vuosina 1980–1998.EU:sta hävisi yli 3 miljoonaa maatilaa vuosina 1975–1995. Energistandarder for boliger og innføringen av mer effektiveelektriske artikler og varmeinstallasjoner har ikke ført tilnedgang i det samlede energi- og elektrisitetsforbruket ihusholdningene.Andelen av mer miljøvennlige fraktmåter (jernbane,innlands vannveier, nærskipsfart) har gått ned med 10 % iperioden 1980-1998.Mer enn 3 millioner gårder ble lagt ned i EU mellom 1975og 1995. Tämäjohtuu osittain yhteisen maatalouspolitiikan tukemasta tilakoonkasvusta. Dette skyldes delvis sammenslåingen til størredriftsenheter som et ledd i Den felles landbrukspolitikk(CAP). Kun pysyvästi laidunkäytössä olevien alueiden määräsamalla laski 12 %, maataloustuotanto keskittyi huomattavasti.66 % biohajoavasta yhdyskuntajätteestä päätyy kaatopaikoille.Parannusta ei ole tapahtunut niissä maissa, joissakaatopaikkasijoituksen osuus on korkein. Sammen med 12 % reduksjon i beitearealene hardette ført til en vesentligkonsentrasjon av landbruksproduksjonen.66 % av biologisk nedbrytbart kommunalt avfall ender opp påfyllplasser. I land som har de høyeste andelene fyllplasser erdet ikke oppnådd forbedringer. Biologisesti hajoavat yhdyskuntajätteet —kaatopaikoille päätynytosuus (% kokonaismäärästä) alueiden lukumäärä3000 Natur og biologisk mangfold: betegnelse påspesielle beskyttelsessoner Itävalta, Suomija Ruotsi Østerrike, Finlandog Sverige Tilauslomake Bestillingsskjema Täyttäkää lomake ISOIN KIRJAIMIN ja lähettäkää se paikalliseen kirjakauppaan tai EU:n julkaisutoimistonmyyntiedustajalle: http://eur-op.eu.int/general/en/s-ad.htm. Fyll ut skjemaet med BLOKKBOKSTAVERog send det til din lokale bokhandel eller til en av salgsrepresentantene for EUspublikasjonskontor: http://eur-op.eu.int/general/en/s-ad.htm. Puhelin: _____________________________________ Allekirjoitus: ______________________ Telefon: _____________________________________ Underskrift: ______________________ Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujentoimisto Luxemburg: Kontoretfor De Europeiske Fellesskapers Offisielle Publikasjoner Liikenteen ja ympäristöasioiden yhdentämistäseuraavat indikaattorit Euroopan Unionissa Indikatorer for transportog miljøintegrasjon i Den Europeiske Union Tämän raportin sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission tai muiden yhteisöntoimielimien virallisia kantoja. Innholdet i denne rapporten gjenspeiler ikke nødvendigvis den offisielle holdningen til Europakommisjonen eller andre institusjoner i Det europeiske fellesskap. Euroopan ympäristökeskus tai sen nimissä toimiva henkilö taiyritys eivät vastaa tämän raportin sisältämän tiedon mahdollisista käyttötarkoituksista. Verken Deteuropeiske miljøbyrå eller personer eller selskaper som handler på byråets vegne eransvarlig for den bruk som eventuelt måtte bli gjort av informasjonen i denne rapporten. Internetistä saa runsaasti tietoa Europa-palvelimen välityksellä (http://europa.eu.int) Framskritt i retning av et mer bærekraftig transportsystem er blitthelt nødvendig innenfor Den europeiske union (EU), som imange andre deler av verden. Kestävämmästä liikennejärjestelmästä on tullut elintärkeä tavoite Euroopan unionissa (EU), kuten paljolti muuallakin maailmassa. Transport har derfor enframtredende plass i EUs sjette handlingsprogram for miljø(6EAP) og strategi for bærekraftig utvikling. Näinollen liikenteellä on tärkeä sija EU:n kuudennessa ympäristöä koskevassatoimintaohjelmassa (6EAP) ja kestävän kehityksen strategiassa.Göteborgin huippukokouksessa Eurooppa-neuvosto valitsi liikenteenyhdeksi neljästä ensisijaisesta alueesta, jossa kestävän kehityksen politiikankehittämistä on kiirehdittävä. På sitt toppmøte i Gøteborg utpekte Det europeiske råd transportsektoren som ett avde fire prioriterte områdene der utviklingen av en bærekraftigpolitikk må framskyndes. Luettelointitiedot ovat teoksen lopussa. Det finnes mer informasjon om Den europeiske unionen på Internett. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2001 Luxemburg: Kontoret for De Europeiske Fellesskapers Offisielle Publikasjoner, 2001 Edistyksen saavuttamiseksi ympäristönäkökohdat on yhdennettäväparemmin kaikkiin liikennepolitiikkoihin. Framskritt krever bedre integrasjon av miljøhensyn på alle områderder det gjøres transportpolitiske vedtak. Lisäksi on oltava selkeäkvantitatiivinen kuva alasta ja sen kehityksestä. Like viktig er det å få etklart, kvantitativt bilde av sektoren og dens utvikling. Tässä esitteessä onyhteenveto EU:n liikenne- ja ympäristöraportointijärjestelmään (TERM)kuuluvan toisen indikaattoripohjaisen raportin TERM 2001:n sisällöstä. Dennebrosjyren gir et sammendrag av de viktigste funnene i TERM 2001,den andre indikatorbaserte rapporten under EUsrapporteringsmekanisme for transport og miljø (TERM). Painettu kloorittomasti valkaistulle uusiopaperille Trykket på resirkulert papir bleket uten klor. TERM 2001, sekä indikaattoreista kertovat tietolehdet ovat luettavissa Euroopanympäristökeskuksen kotisivulla: http://themes.eea.eu.int/theme.php/activities/transport. TERM 2001 er lagt ut sammen med detaljerte faktaark for indikatorene, på EEAs nettsted: (http://themes.eea.eu.int/theme.php/activities/transport). Onko liikennesektorinympäristönsuojelun taso paranemassa? Skjer det noen forbedring avtransportsektorens miljøytelse? ) ja ei-metaanisten haihtuvien orgaanisten yhdisteiden x päästöt (NMVOC) vähenevät, mutta EU:n päästötavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan vielä huomattavia vähennyksiä. ) og ikke-metanholdige flyktige organiske x forbindelser (NMVOC) avtar, men det er fortsatt behov for vesentlige reduksjoner for å nå EUs utslippsmål. Tieliikenteen ja vähemmässä määrin ilmaliikenteen väistämättömänkasvun vuoksi liikennesektorista on tullut merkittävä useiden suurienympäristöongelmien aiheuttaja. Den ubønnhørlige veksten i veitransport og i mindre gradlufttransport har ført til at transportsektoren er blitt en vesentligbidragsyter til flere viktige miljøproblemer. Vaikka kaupunkien ilmanlaatu on paranemassa, saastetasot aiheuttavat yhäterveysriskejä. Selv om luftkvaliteten i byene blir bedre, utgjør høye forurensningsnivåer fortsatt enhelsefare. Fossiiliset polttoaineet ovat yhä selvästi suurin energianlähde liikenteessä,joka tuottaa noin neljäsosan kaikista ihmisen aiheuttamista Fossilt brensel er fortsatt den langt største transportenergikildenog står for om lag en firedel av alle menneskeskapte utslipp av Kuljetusliikenteen kuolemat ovat vähenemässä, mutta tieliikenneonnettomuuksissakuolee yhä 41 000 ihmistä vuodessa. Antall dødsulykker med transportmidler går ned, men fortsatt krever ulykker påveiene årlig 41.000 liv. Liikenteen lisääntyvät Økte utslipp av drivhusgasser fra Liikenteen hiilidioksidipäästöt EU:ssa kasvoivat 15 % vuosina 1990–1998. -utslippene fra transportmidler i EU økte med 15 % i perioden 1990-1998. On arvioitu, että yli 30 % väestöstä altistuu häiritsevälle tai terveydelle haitalliselleliikennemelulle. Det anslås at mer enn 30 % av befolkningen utsettes for trafikkstøy på et nivå som erplagsomt eller helseskadelig. • päästöjen vähentämistavoitteen saavuttamisen. Eri liikennemuodoistamaantieliikenne on hiilidioksidipäästöjen suurin ja ilmaliikenne toiseksisuurin lähde. Transport er et av de prioriterte målområdene for Fellesskapetshandlingsplan for å øke energieffektiviteten, og det europeiskeklimaendringsprogrammet. Maanteiden ja rautateiden infrastruktuuri on enenevässä määrin pilkkomassa EU:naluetta. Vei- og jernbaneinfrastrukturen fører til stadig større fragmentering av EUsterritorium. Merionnettomuuksien aiheuttamia suuria öljyvuotoja sattuu yhä edelleenepäsäännöllisin väliajoin EU:ssa, mutta vielä suurempi määrä öljylauttoja aiheutuulaittomista öljypäästöistä. Sporadisk skjer det fortsatt ulykker der skipsfarten utilsiktet slipper ut olje, men defleste oljeflakene kommer fra ulovlige utslipp. 110 kasvihuonekaasujen päästöt 110 utslipp av drivhusgasser 90 happamoittavienyhdisteiden päästöt 90 utslipp av forsurendestoffer 70 otsonin esiasteidenpäästöt 70 utslipp av ozon-forløpere Suomi UK Saksa Ruotsi Ranska Italia Tanska Belgia Alankomaat Itävalta Kreikka Espanja Portugali Irlanti EU-14 Finland Storbritannia Tyskland Sverige Frankrike Italia Danmark Belgia Nederland Østerrike Hellas Spania Portugal Irland EU-14 Pidemmillä matkoilla lyhyet merikuljetukset ovat kasvattaneet suosiotaan: vuonna1998 niiden osuus tonnikilometrien kokonaismäärästä oli 42 % eli 6 % kaikistakuljetetuista tonneista. Over lengre avstander har sjøtransport vist seg å være ganske vellykket: I 1998representerte dette en samlet andel i tonnkilometer på 42 %, eller 6 % av totaletransporterte mengder i tonn. Matkustajaliikenne on kasvanut noin 55 % viimeisten 20 vuoden aikana; yhteydentaloudelliseen kasvuun odotetaan purkautuvan vain hieman vuoteen 2010mennessä. Passasjertransporten har økt med om lag 55 % over de siste 20 årene, og detforventes bare en svak frikopling fra den økonomiske veksten innen 2010. Nykyisellä kehityksellä siirrytäänkauemmaksi näistä tavoitteista. Passasjertransporten går fortsatt stadig mer i retning av økt bruk av privatbil oglufttransport. Tavaraliikenne kasvoi 55 % vuosina 1980–1998; kasvun yhteyden taloudelliseenkasvuun odotetaan säilyvän läheisenä. Godstransporten økte med 55 % fra 1980 til 1998, og det forventes at denneveksten fortsatt vil være tett knyttet opp mot den økonomiske veksten. Maanteiden tavaraliikenteen osuus on nykyisin 43 % kaikista tonnikilometreistäsekä 80 % kaikista kuljetetuista tonneista. Veitransport av gods representerer nå 43 % av det samlede antall tonnkilometerog 80 % av totale transporterte mengder i tonn. Tärkeinä syinä henkilöautoliikenteen kasvuun ovat lisääntynytautonomistus, eri liikennemuotojen hintakehitys ja huonoaluesuunnittelu (mikä johtaa kaupunkirakenteen hajautumiseen).Siirtyminen auto- ja ilmaliikenteeseen jatkuu: kasvuluvut ovat suurimmatmaantie- ja ilmaliikenteessä. Viktige drivkrefter når det gjelder veksten i transport medprivatbil, er veksten i kjøretøybestanden, trender for prisen påtransport og slett arealplanlegging (som fører til bymessigspredning). Endringen i retning av økt bruk av privatbil oglufttransport fortsetter, og vei- og lufttransport er detransportmåtene som øker raskest. Turisme er det raskestvoksende reiseformålet. Markkinoille pääsy maanteitse ja rautateitse on yhä epätasapainossa alueidenvälillä; infrastruktuurin rakentaminen ei välttämättä johda sosioekonomiseenkasvuun. Det er fortsatt ubalanse mellom regionenes tilgang til markedene via vei ogjernbane – utbygging av infrastrukturen utløser ikke nødvendigvis økonomiskvekst. Joissakin maissa kaupunkirakenteen hajautuminen on johtamassa pidempiinmatkoihin kauppojen, työpaikkojen ja oppilaitosten sekä vapaa-ajan kohteidenkaltaisten peruspalvelujen luo. I noen land fører bymessig spredning til at folk må reise lengre for å få tilgang tilgrunnleggende tjenester som butikker, arbeid og utdanning, samtfritidsdestinasjoner. Joissakin maissa autottomien talouksien on vaikeampaa päästä peruspalvelujenluo. I noen land blir det vanskeligere for husstander uten bil å få tilgang tilgrunnleggende tjenester. Kasvava määrä ihmisiä matkustaa piteneviä matkoja, kun kodin,työpaikan, kauppojen, koulujen ja vapaa-ajan keskusten väliset etäisyydetkasvavat . Flere mennesker reiser lengre etter hvert som avstanden øker frahjem til arbeid, butikker, skole og fritidssentre. Autonomistus lisää kaupunkirakenteen hajautumista (japäinvastoin, jolloin tuloksena on noidankehä). At folk eier flerebiler, medvirker til bymessig spredning (og omvendt, noe somskaper en ond sirkel). Yleensä ihmiset käyttävätjopa lyhyillä matkoilla mieluummin autoa kuin ympäristöystävällisempiäliikennemuotoja, esimerkiksi kävelyä ja pyöräilyä. Folk foretrekker vanligvis bilen framfor mermiljøvennlige transportmåter, selv når avstandene ikke er størreenn at de godt kan tilbakelegges til fots eller med sykkel. Monille ihmisilleautosta on tullut melkein välttämätön liikennemuoto peruspalvelujen luopääsemiseksi ja mieluisin liikennemuoto muita tarkoituksia varten. Formange er bilen blitt nesten en nødvendighet for tilgang tilgrunnleggende tjenester og den foretrukne transportmåte forandre formål. Euroopan yhteisön yhteenkuuluvuuspolitiikalla on tärkeä yhteys alue- jaliikennesuunnitteluun. On kuitenkin kiistanalaista, johtaako uusiliikenneinfrastruktuuri automaattisesti taloudellisen hyvinvoinninkasvuun ja vahvistaako se alueiden välistä yhteenkuuluvuutta. Det er tett forbindelse mellom de europeiske felleskaps politikkfor å binde regionene sammen og areal- og transportplanlegging.Det bestrides imidlertid at utbyggingen av den nyetransportinfrastrukturen utløser velstandsvekst eller styrkerforbindelsen mellom regionene. Useat maat parantavat alue-, kaupunki- ja liikennesuunnittelun välistäkoordinaatiota. I flere land styrkes nå samordningen mellom regionalplanlegging,byplanlegging og transportplanlegging. Tuloksia on kuitenkin odotettavissa ainoastaan pitkälläaikavälillä eikä vielä ole selviä merkkejä kehityssuunnan muutoksesta. Resultater forventesimidlertid bare på lang sikt, og trenden er ennå ikke snudd. Kotitaloudet jaautonomistus, EU-15 Det europeiske arealplanleggingsperspektivet, den felles 70 työmatkat 70 arbeid Rautateiden 28 %:n osuus infrastruktuuri-investoinneista on suurempi kuin senosuus kokonaisliikenteestä, mutta tästä huolimatta sen markkinaosuus onlaskussa. Jernbanens 28 % andel av investeringene i infrastruktur er større enn dens andelav det totale transportmarkedet, og markedsandelen fortsetter å synke. Käytämmekö mahdollisimmantehokkaasti infrastruktuurin kapasiteettiaja olemmeko siirtymässätasapainoisempaan eri liikennemuotojenväliseen liikennejärjestelmään? Optimaliserer vi bruken av deneksisterende transportinfrastrukturen,og beveger vi oss i retning av et merbalansert intermodalt transportsystem? Kunkin liikennemuodon osuus infrastruktuuri-investoinneista on pysynyt melkeinsamana vuodesta 1980; maanteillä on suurin osuus eli 62 % (1995). De ulike transportmåtenes andel av infrastrukturinvesteringene har knaptforandret seg siden 1980 — veiene dominerer fortsatt med en andel på 62 %(1995). Moottoritieverkoston pituus on kasvanut yli 70 % vuodesta 1980; perinteistenrautateiden ja sisävesiväylien pituus on vähentynyt noin 9 %. Avgjørelser om transportinfrastruktur treffes fortsatt i hovedsaksom et resultat av kapasitetsproblemer. Denne reaktivetilnærmingsmåten begunstiger utbyggingen av vei- ogluftfartsinfrastrukturen. Liikenteen infrastruktuuria koskevia päätöksiä tehdään yhä edelleenpääasiassa liikenteen pullonkaulojen aiheuttamien ongelmienratkaisemiseksi. Lengden på motorveinettet har økt med mer enn 70 % siden 1980, mens lengdenpå konvensjonelle jernbanelinjer og innlands vannveier har gått ned med om lag9 %. 60 % kansainvälisen rahoituksen osuudesta TEN:lle on varattu rautateille, muttatosiasialliset TEN-investoinnit suosivat yhä moottoriteitä. Internasjonal finansiering av det transeuropeiske nettverket (TEN) har som målat 60 % skal gå til jernbaner, men TEN-investeringene favoriserer faktisk fortsattmotorveier. Rautateiden osuus kokonaisinvestoinneista ylittää sen osuudenkokonaiskysynnästä, mutta tämä ei ole muuttanut rautatieliikennettäriittävän joustavaksi uusille kuljetustarpeille. Jernbanen får en større andel av de samlede investeringer ennden andelen den representerer av den samlede etterspørsel, menjernbanen er likevel ikke blitt fleksibel nok til å møte de nyetransportbehovene. Rautateiden, eriliikennemuotojen välisten ja yhdistelmäpalvelujen ja -toimintojen laatuaon parannettava. Kvaliteten på jernbane, intermodale ogkombinerte tjenester og operasjoner må forbedres. Rautatiepaketin tarkoituksena on parantaarautateiden tehokkuutta kehittämällä lainsäädäntöä, joka avaisikansallisille tavaraliikennepalveluille ja kansainvälisillematkustajapalveluille pääsyn rautatieliikenneverkostoon ja jokaparantaisi turvallisuutta ja yhteiskäyttöisyyttä. Jernbanepakken tar sikte på å forbedre jernbanens effektivitetgjennom lovgivning som vil åpne jernbanenettet for nasjonalgodstransport og internasjonal passasjertransport, samt forbedresikkerhet og interoperabilitet/samarbeide. Investoinnit liikenteeninfrastruktuuriin, EU-15 Investeringer i transportinfrastruktur, EU-15 Useimmat maat ovat perustamassa kustannusten sisällyttämisvälineitä, mutta niidenkäyttöönotolle on vielä esteitä. De fleste land etablerer nå virkemidler for internalisering, men gjennomføringenmøter fortsatt barrierer. Olemmeko siirtymässä tasa-arvoisempaanja tehokkaampaan hinnoittelujärjestelmään, jossa ulkoiset kustannuksetsisältyvät sisäisiin kustannuksiin? Beveger vi oss i retning av et merrettferdig og effektivt system for prisingsom sikrer internalisering av eksternekostnader? Nykyinen suuntaus polttoaineiden hinnoissa ei kannusta polttoainetehokkaaseenajamiseen, mutta eriytetyillä veroilla voidaan edistää puhtaampien polttoaineidenkäyttöä Dagens trender når det gjelder prisen på drivstoff stimulerer ikke tildrivstoffeffektiv kjøring, men avgiftsdifferensiering bidrar til å fremme bruken avrenere drivstoff. Hintarakenteet eivät anna oikeata kuvaa liikenteen marginaalisista yhteiskunnallisistakustannuksista, erityisesti ruuhka-aikoina ja kaupunkialueilla. Prisstrukturene gjenspeiler ikke samfunnets marginale transportkostnader påriktig måte, særlig i rushtiden og for byområder. EU:n “tasa-arvoisen ja tehokkaan” hinnoittelupolitiikan päätavoitteenaon sisällyttää täysimääräisinä kuljetushintoihin marginaaliset sosiaalikulutja myös ympäristövahingoista, onnettomuuksista ja liikenneruuhkistaaiheutuvat kustannukset. Hovedmålet med EUs politikk for ‘rettferdig og effektiv prising’ erå internalisere samfunnets marginale kostnader, herunderkostnader ved miljøskade, ulykker og kødannelser, itransportprisene. Tästä tavoitteesta ollaan kuitenkin vieläkaukana: näin ollen erityisesti maantie- ja ilmaliikenne, joilla onkorkeimmat ulkoiset kustannukset kuljetusyksikköä kohti, saavatyhteiskunnalta epäsuoraa tukea. Imidlertid er det langt igjen før dette målet ernådd, noe som medfører at særlig vei- og lufttransport, som er detransportmåtene hvor de eksterne kostnadene pr. transportenheter høyest, implisitt blir subsidiert av samfunnet. Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Tanskassa autoliikenteen kustannukset ovatlisääntyneet vähemmän kuin julkisen liikenteen kustannukset viime vuosikymmeninä. I Storbritannia og Danmark har prisen for biltransport økt mindre enn foroffentlig transport i løpet av de siste tiårene. On kuitenkin olemassa merkkejä edistyksestä: useimmat jäsenvaltiot ovatottamassa käyttöön verorakenteita, jotka eriyttävät eri liikennemuotojaympäristökustannusten perusteella. Det er imidlertid tegn til framskritt: Skattesystemene i de flestemedlemsstatene differensierer stadig mer mellom transportmåterpå grunnlag av miljømessige kostnader. Kustannusten sisällyttämistoimenpiteet keskittyvät pääasiassa ilmansaasteisiin maantieliikenteessä jameluun ilmaliikenteessä, liikenneruuhkiin ja hiilidioksidipäästöihin ei sensijaan ole kiinnitetty juuri lainkaan huomiota. Internaliseringstiltak erfor det meste konsentrert om luftforurensning innenforveisektoren og støy innenfor luftfartssektoren, mens trafikal Moottoripolttoaineidenreaaliset keskihinnat, EU-15 Gjennomsnittlig pris pådrivstoff, EU-15 Autoilun kustannukset jayhteiskunnalliset kustannuksetruuhka-aikoina, 2005 Bilkostnader og sosialekostnader i rushtiden, 2005 2.0 ulkoiset kustannuksetajankäytön kulutveropysäköinnin resurssikulutresurssikulut 2.0 eksterne kostnadertids kostnaderskatter og avgifterparkeringskostnaderbilkostnader Teknologisen kehityksen ja puhtaampien polttoaineiden ansiosta ajoneuvot ovatvähemmän saastuttavia kuljetusyksikköä kohti. Teknologiske forbedringer og renere drivstoff har ført til at kjøretøyerforurenser mindre pr. transportenhet. Kuinka nopeasti ollaan ottamassakäyttöön parempaa tekniikkaa ja kuinkatehokkaasti ajoneuvoja käytetään? Hvor fort gjennomføres forbedredeteknologier, og hvor effektivt brukeskjøretøyene? Energian hyötysuhde on parantunut hiukan henkilöautoliikenteessä, muttei ollenkaanmaanteiden tavaraliikenteessä. opp. Dette er resultatet av teknologiske framskritt og den frivillige avtale med bilindustrien om å redusere gjennomsnittlig Laiva- ja rautatieliikenne ovat puhtaimmat moottoriliikenteen muodot, mutta niidenenergian hyötysuhde on parantunut vain hiukan. Passasjerantallet i biler og lastfaktoren for lastebiler er fortsatt lav, og dettemotvirker effektivitetsgevinsten fra forbedret teknologi og drivstoff. Viimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana autoliikenteenenergian hyötysuhde (mukaan lukien sen hiilidioksidipäästöt) on hiemanparantunut teknologisen kehityksen ansiosta. Det har ikke skjedd noen forbedring i energieffektiviteten forveitransport av gods, delvis grunnet lave lastfaktorer. Tämä on seuraustateknisistä parannuksista ja autoteollisuuden kanssa tehdystävapaaehtoisesta sopimuksesta uusien henkilöautojenhiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi . Lastebilerforbruker betydelig mer energi pr. tonnkilometer enn jernbaneog skipstransport. Matkustajamäärä autoa kohti ja kuorma-autojen kuormitus ovat edelleen alhaisia,mikä vähentää teknisen kehityksen ja puhtaampien polttoaineiden ansiostasaavutettujen parannusten merkitystä. Bilparkens gjennomsnittsalder har økt, noe som senker penetrasjonsraten for nyteknologi. Autokannan keski-ikä on noussut, mikä hidastaa uusien teknisten ratkaisujenkäyttöönottoa. Strengere utslippsstandarder (f.eks. innføringen av katalysatorer)og forbedringer i drivstoffkvaliteten har ført til en markert Maanteiden tavarankuljetusten energian hyötysuhde ei ole parantunutmikä osittain johtuu pienistä kuormista. Til tross for tekniske og driftsmessige forbedringer er lufttransport den mestforurensende transportmåten målt i utslipp pr. transportenhet. Kuorma-autot kuluttavathuomattavasti enemmän energiaa tonnikilometriä kohti kuin rautatie- tailaivaliikenne. nedgang i spesifikke utslipp av NO fra privatbiler og lastebiler. Tiukemmat päästöstandardit (esim. katalysaattoreiden käyttöönotto) japarannukset polttoaineen laadussa ovat vähentäneet huomattavastihenkilöautojen ja kuorma-autojen typen oksidien päästöjä.Vaihtoehtoisia poltto-aineita kuten sähköä, maakaasua, polttokennoja jabiopolttoaineita kehitellään, mutta niiden markkinaosuus on pieni.Kestävän kehityksen strategian mukaan vaihtoehtoisten polttoaineidenosuus koko maantieliikenteen polttoainekulutuksesta nousisi 7 %:iinvuoteen 2010 and 20 %:iin vuoteen 2020 mennessä. Alternativ energi – som elektrisitet, naturgass, brenselceller og biobrensel – er under utvikling, men har lite innpass i markedet.Strategien for en bærekraftig utvikling tar sikte på øke dealternative drivstoffenes andel av veitransportens samlededrivstofforbruk til 7 % innen 2010 og til 20 % innen 2020. Henkilöautojen käyttöasteet Energibruk pr. passasjerkm (hele bilparken) Kuorma-autojen energiankäyttötonnikilometriä kohti Energibruk pr. tonnkm forlastebiler Kuitenkinrautatieliikenteen energian hyötysuhde on muuttunut vain vähänviimeksi kuluneiden kahden vuosikymmenen aikana, minkä johdosta onehkä tarpeen harkita energiaa säästäviä lisätoimia myösrautatieliikenteessä. Imidlertid harenergieffektiviteten for jernbanetransport endret seg lite i løpetav de to siste tiårene, noe som innebærer at det er behov for åutrede energisparetiltak også i jernbanesektoren. Ranska Storbritannia Ilmaliikenteen ympäristövaikutuksen arvioidaan lisääntyvän sitä mukaakuin kuilu kasvuvauhdin sekä teknologisen kehityksen ja toiminnallistenparannusten välillä kasvaa. Miljøkonsekvensene av lufttransporten forventes å bli større etterhvert som avstanden mellom vekstraten og teknologi ogdriftsforbedringer øker. Komissio katsoo tämän suuntauksen olevanvastoin kestävän kehityksen periaatteita ja on julkistanut strategianlentokoneita koskevien teknisten standardien ja melu- japäästöstandardien tiukentamiseksi. Kommisjonen har erkjent at dennetrenden ikke er bærekraftig og bebudet en strategi for å skjerpede tekniske standardene og (støy- og utslipps-) standardene forluftfartøy. On syntymässä kansallisia liikenteen-/ympäristönseurantajärjestelmiä, jotkasaattavat olla arvokkaita TERMiä kehitettäessä. Hvor effektivt blir verktøy sommiljøstyring og miljøovervåking utnyttetav politikere og beslutningstakere? Kuinka tehokkaasti ympäristöasioidenhallinnan ja ympäristön seurannanvälineitä käytetään politiikan japäätöksenteon tukemiseksi? Nasjonale transport- og miljøovervåkingssystemer er under utvikling og kan bliverdifulle byggesteiner for TERM. Ainakin 10 jäsenvaltiota on parhaillaan kehittämässä yhdennettyjä liikenne- jaympäristöpolitiikkoja, mutta usein niistä puuttuu konkreettisia tavoitteita. Minst 10 medlemsstater utvikler nå en integrert transport- og miljøpolitikk, men oftemangler konkrete mål og målsetninger. Strateginen ympäristöarviointi lisääntyy, mutta sen yhteydet päätöksentekoonovat heikkoja. Praksisen med strategiske miljøvurderinger blir mer utbredt, men forbindelsene tilbeslutningsprosessene er svake. Yhteistyö liikenne- ja ympäristöministeriöiden kanssa on virallistumassauseimmissa maissa, mutta sitä on lisättävä. Samarbeidet mellom transport- og miljøministeriene formaliseres i de fleste land, mentrenger å styrkes. Useimmat maat ovat kehittäneet tai kehittämässä yhdennettyjä kuljetusja ympäristöstrategioita Cardiffissa kesäkuussa 1998 pidetyssä Eurooppaneuvostossa esitetyn pyynnön mukaisesti. Etter anmodning fra EUs toppmøte i Cardiff i juni 1998 har defleste land utviklet eller er i ferd med å utvikle integrertetransport- og miljøstrategier. Monia näistä ei kuitenkaan olevielä kokonaisuudessaan hyväksytty, rahoitettu tai pantu täytäntöön. Imidlertid er mange av disse ennåikke fullt godkjent, finansiert og gjennomført. Sitäpaitsi kansalliset strategiat eivät aina ole EU:n strategioiden japolitiikkojen mukaisia. Dessuten er denasjonale strategiene ikke alltid på linje med EUs strategier ogpolitikk. Erityisesti mainittakoon se, ettei ulkoisiakustannuksia ole sisällytetty täysimääräisinä. Særlig er det verdt å merke seg den manglendegjennomføringen av internaliseringen av eksterne kostnader. Oftemangler konkrete sektormål og målsetninger. Yleisön tietoisuus ongelmista ei aina vaikuta käyttäytymiseen. Bevisstgjøring av allmennheten fører ikke alltid til atferdsendringer. Säännöllisiä liikenne- ja ympäristöindikaattoreita laaditaan kuudessamaassa. Ainoastaan Itävallassa ja Suomessa on erillinen mekanismiindikaattoreiden raportointia varten TERMin mukaisesti. Regulære transport- og miljøindikatorer er utarbeidet i seks land.Bare Østerrike og Finland har etablert en egen mekanisme forrapportering av indikatorer i henhold til TERM. Ruotsi, Ranskaja saksalainen Baden-Württembergin osavaltio suunnittelevat samanlaistajärjestelmää. Sverige,Frankrike, og den tyske delstaten Baden-Württemberg har planerom det samme. Useat maat aikovat järjestelmällisesti suorittaa strategisiaympäristöarviointeja liikennepolitiikoista ja -suunnitelmista kansallisellatai alueellisella tasolla. Flere land beveger seg mot en systematisk anvendelse av strategiskmiljøvurdering av transportpolitikk og -planer på nasjonalt ellerregionalt nivå. Tämän avulla voidaan sisällyttääympäristönäkökohdat päätöksenteon eri tasoihin sekä lisätä tiedotustayleisölle ja yleisön osallistumista. Dette bidrar til at miljøhensyn integreres på ulikebeslutningsnivå og styrker offentlig informasjon og engasjement. Monet maat valmistelevat ohjelmia yleisön tietoisuuden lisäämiseksiliikenne- ja ympäristöasioista, mutta tietoisuus ei aina johda toivottuihinmuutoksiin käyttäytymisessä; tarvitaan myös tehokkaita kannustimia. Forskjellige land har iverksatt programmer for å øke bevissthetenomkring transport- og miljøspørsmål, men bevisstgjøring avallmennheten fører ikke alltid til de ønskede atferdsendringer —sterke incentiver er nødvendig. Kuvaluettelo ja datalähteet Liste over figurer og kilder Keskimääräinen matkan pituus matkan tarkoituksen mukaan, Yhdistynyt kuningaskunta Gjennomsnittlig reiselengde, Storbritannia Investoinnit liikenteen infrastruktuuriin, EU-15 Investeringer i transportinfrastruktur, EU-15 Moottoriteiden ja rautateiden pituus, EU-15 Lengden på motorvei- og jernbanenett, EU-15 Moottoripolttoaineiden reaaliset keskihinnat, EU-15 Gjennomsnittlig pris på drivstoff, EU-15 Henkilöautojen energian käyttö matkustakilometriä kohden Energibruk pr. passasjerkm (hele bilparken) Kuorma-autojen energian käyttö tonnikilometriä kohti Energibruk pr. tonnkm for lastebiler Täyttäkää lomake ISOIN KIRJAIMIN ja lähettäkää se paikalliseen kirjakauppaantai EU:n julkaisutoimiston myyntiedustajalle: http://eur-op.eu.int/general/en/s-ad.htm Fyll ut skjemaet med BLOKKBOKSTAVER og send det til din lokale bokhandeleller til en av salgsrepresentantene for EUs publikasjonskontor: http://eur-op.eu.int/general/en/s-ad.htm Tasoittamassa tietä EU:n laajenemiselle På vei mot et utvidet EU Oikeudellinen huomautus Tämän raportin sisältö ei välttämättä vastaa Euroopan komission tai muiden yhteisön toimielimien virallisia kantoja. Merknad Innholdet i denne rapporten gjenspeiler ikke nødvendigvis den offisielle holdningen til Europakommisjonen eller andre institusjoner i Det europeiske fellesskap. Euroopan ympäristökeskus tai sen nimissä toimiva henkilö tai yritys eivät vastaa tämän raportin sisältämän tiedon mahdollisista käyttötarkoituksista. Verken Det europeiske miljøbyrå eller personer eller selskaper som handler på byråets vegne er ansvarlig for den bruk som eventuelt måtte bli gjort av informasjonen i denne rapporten. Tämän raportin sähköinen versio on internetissä osoittessa: http://eea.eu.int Denne rapporten finnes på Internett: http://www.eea.eu.int Internetistä saa runsaasti tietoa Europa-palvelimen välityksellä (http://europa.eu.int) Tilgang til informasjonen fås gjennom Europa-serveren (http://europa.eu.int). Ympäristönäkökohdat huomioonottava tuotanto Tämän julkaisun painamisessa on noudatettu erittäin tiukkoja ympäristönormeja. Miljøvennlig framstilt Denne publikasjonen er trykt i henhold til høyeste miljøstandard. EU:n hakijamaat: erilaisesta alkutilanteesta nopeasti kohti EU:n kestämättömiä liikennemalleja Søkerlandene har forskjellig utgangspunkt men er raskt på vei mot EUs ikke-bærekraftige transportmønstre Viime vuosien poliittiset ja taloudelliset uudelleenjärjestelyt hakijamaissa ovat johtaneet tuntuviin muutoksiin näiden maidenliikennejärjestelmissä. Politisk og økonomisk omstrukturering i søkerlandene i løpet av det siste tiåret har medført store endringer i transportsystemene. 1990-luvun taloudellisen lamakauden aikana merkittävästi vähentyneet kuljetusmäärät ovat jälleen lisääntymässä taloudellisen elpymisen tuloksena. Transportvolumene, som gikk vesentlig ned med den økonomiske tilbakegangen i begynnelsen av 1990årene, går nå opp igjen i takt med at den økonomiske situasjonen bedres. Vaikka kuljetusmuotojenvälinen jakauma onkin hakijamaissa paljon EU:ta parempi, myös niissä ollaan siirtymässä järjestelmään, jossa keskeisessä asemassa ovat maantiekuljetukset. Selv om fordelingen på transportmåter(markedsandelene for de ulike transportmåtene) ennå erlangt gunstigere enn i EU, går utviklingen i retning av et mer veitransportbasert system. EU:n tapaan hakijamaiden kuljetusalansuuntaukset eivät ole linjassa kestävän kehityksen strategian kanssa, jossa liikenteen kasvu pyritään erottamaan talouden kasvusta sekä siirtymään maantiekuljetuksista rautateille, vesikuljetuksiin ja julkiseen liikenteeseen. Så akkurat som i EU pekertransporttrendene i søkerlandene i motsatt retning av de målsettingene som er satt for strategien for bærekraftig utvikling, dvs. at transportveksten skal frikoples fra økonomisk vekst og flyttes fra vei til jernbane, skip og offentlig transport. Liikenteen aiheuttama energiankulutus ja siihen liittyvät kasvihuonekaasujen päästöt ovat hakijamaissa asukasta kohdenedelleenkin kolme neljä kertaa alhaisemmat kuin EU:ssa, ja typenoksidien päästöt n. 50 % alhaisemmat. Transportsektorens energiforbruk og derav følgende utslipp av klimagasser er fortsatt tre til fire ganger lavere pr. innbygger i søkerlandene enn i EU, og utslippene av nitrogenoksid er omlag 50 % lavere. Maantie- ja rautatieverkostot eivät ole yhtä tiheät, ja maa-alueet sen vuoksi vähemmänpirstoutuneita. Vei- og jernbanenettene er mindre utbygd, og problemer knyttet til fragmenteringen av landarealer er derformindre uttalt. Tilanne on kuitenkin muuttumassa nopeasti. Men dette forandrer seg raskt. EU:n tavoin liikenteen aiheuttamat kasvihuonekaasujen päästöt ja energian kulutus ovat kasvussa. Som i EU øker energiforbruket og utslippene av klimagasser. Alueiden pirstoutumista lisääviä moottoriteitä on kaksi kertaa enemmän kuin 10 vuotta sitten. Lengden på motorveinettet er doblet i løpet av de siste ti årene og har ført til tilsvarende økt arealfragmentering. Ajoneuvokanta on keskimäärin neljä viisi vuotta vanhempaa, jotenhakijamaat ovat useita vuosia jäljessä puhtaamman tekniikan ja polttoaineiden käyttöönotossa. Bilparkener i snitt fire-fem år eldre, så de ligger flere år bak EU når det gjelder innføring av renere teknologi og drivstoff. Tiettyjen ilmansaasteiden (esim. Nedgangen i utslippene av en del luftforurensende stoffer (f.eks. NO ) määrien väheneminen osoittaa, että hakijamaat ovat saamassa x kiinni tätä teknologista välimatkaa. ) x viser at søkerlandene er i ferd med å ta igjen EUs teknologiske forsprang. Kaupunki-ilman laatu on kuitenkin edelleen heikko. Luftkvaliteten i byene er imidlertid fortsatt dårlig. Liikennemäärien kasvu mitätöi entistä enemmän autokannan ja infrastruktuurin turvallisuusparannuksia, ja liikenteessä vuosittain kuolevien määrä on vakiintumassa n. 21 000:een verrattuna EU:n 41 000:een. Trafikkveksten motvirker i økende grad den innsatsen somgjøres på biler og infrastruktur for å bedre trafi kksikkerheten— antallet drepte i trafikken har nå stabilisert seg rundt 21 000 i året i søkerlandene, mot 41 000 i EU. Ympäristöpaineita, bruttokansantuotetta ja kuljetusmääriä koskevat suhdeluvut (absoluuttiset määrät) hakijamaissa ja EU:ssa asukasta kohden Sammenligning mellom søkerlandene og EU (i absolutte tall) for miljøbelastninger, BNP og transportytelse, alle pr. innbygger Energiankulutus* (öljyekvivalenttikilo) Energiforbruk* (kg oljeekv.) -päästöt (kg) NOx-utslipp (kg) Tiekuolemat* (/milj. asukasta kohti) Ant. trafikkdrepte* (pr. mill. innb.) * Tiedot koskevat vuotta 1999. Merknad: * Data gjelder 1999. 1 Kypros, Malta ja Turkki eivät ole mukana hakijamaiden tiedoissa.2 Bulgaria ja Turkki eivät ole mukana hakijamaiden tiedoissa. 1 Kypros, Malta og Tyrkia er ikke inkludert i dataene for søkerlandene. 2 Bulgaria og Tyrkia er ikke inkludert i dataene for søkerlandene. 3 Viro ja Turkki eivät ole mukana hakijamaiden tiedoissa.4 Bulgaria, Kypros, Malta, Slovakian tasavalta ja Turkki eivät ole mukana hakijamaiden tiedoissa. 3 Estland og Tyrkia er ikke inkludert i dataene for søkerlandene. 4 Bulgaria, Kypros, Malta og Den slovakiske republikk er ikke inkludert i dataene for Nykypolitiikka suosii perusrakenteiden ja teknologian kehittämistä ja polttoaineiden säästämistä — laaja-alaisempi lähestymistapa puuttuu yhä Dagens politikk prioriterer infrastrukturutbygging, teknologi og drivstoffregulering — vi ser fortsatt ingen tegn til en mer integrert tilnærming Viime vuosikymmeninä EU:n liikenne- ja ympäristöpolitiikka on keskittynyt pääasiassa perusrakenneinvestointeihin (esim. Euroopan laajuinen liikenneverkko (TEN-T)) sekä ympäristö- ja turvallisuusmääräyksiin. I de siste tiårene har EUs politikk på transport- og miljøområdet fokusert særlig på infrastrukturinvesteringer(f.eks. det transeuropeiske transportnettet (TEN-T)) og på miljø- og sikkerhetsforskrifter. Samankaltainen suuntaus onhavaittavissa myös hakijamaissa, mikä ei olekaan yllättävää, sillä integroituminen EU:n säännöstöön on yksi liittymisedellytyksistä. Et lignende mønster trer frami søkerlandene, noe som ikke er overraskende i og med at integrering av EUs regelverk er en forutsetning for tiltredelse. Jo tässä raportissa esitetyt tunnusluvut osoittavat, että EU:najoneuvo-, polttoaine-, ympäristö- ja turvallisuusstandardienvarhainen käyttöönotto hakijamaissa on ollut hyödyllistä. Indikatorene som presenteres i denne rapporten viser hvilke fordeler innføringen av EUs kjøretøy-, drivstoff-, miljø- og sikkerhetsstandarder har gitt så langt i søkerlandene. Hyvä liikenneinfrastruktuuri on yhteiskunnan ja taloudenselkäranka ja hakijamaiden tulevan EU-integraation edellytys. Et godt transportinfrastrukturnett er et viktig fundament i samfunnet og økonomien og for søkerlandenes framtidige integrasjon i EU. TEN-T:n kehittäminen ja sen laajentaminen itään ovat jo senkin vuoksi yksi yhteisen liikennepolitiikan tärkeimmistä prioriteeteista. Utbyggingen av TEN-T og utvidelsen av nettet mot øst er derfor en av de fremste prioriteringene forden felles transportpolitikken. TEN-T:n ja sen laajennusta koskevaa strategista ympäristöarviointia ei kuitenkaan vielä ole tehty, eikä verkostontaloudellisia ja yhteiskunnallisia etuja myöskään ole arvioitu. Imidlertid er det ennå ikke gjennomført noen strategisk miljøvurdering av TEN-T og utvidelsen av dette nettet, og heller ikke av de fordeler og konsekvenser det vil få for samfunn og økonomi. Ympäristöinvestointeja koskevat tiedot ovat vanhoja, mutta kansainvälisten pankkien rahoitusta koskevat uusimmat tiedot kertovat teiden rakentamisen olevan tällä hetkellä suositumpaa kuin rautateiden kehittäminen. Vi har bare gammel informasjon om infrastrukturinvesteringer, men nyere tall fra internasjonale banker som har deltatt i finansieringen, tyder på at veibygging nå gis høyere prioritet enn utbygging av jernbanenettet. Tämä viittaa siihen, että rautatiekuljetusten aiempi asema hakijamaidenkuljetusjärjestelmissä on edelleenkin rapistumassa. Dette innebærer en risiko for ytterligere nedbygging av jernbanens andel av transporteni søkerlandene. EU:n politiikassa on viime aikoina pyritty liikenteenrajoittamiseen ja eri kuljetusmuotojen välisen jakaumanparantamiseen. I den senere tid har EU kommet med politiske signalerom at transportveksten må begrenses og fordelingenpå transportmåter endres. Tasoittamassa tietä EU:n laajenemiselle alueidenkäytön suunnittelun koordinoinnin parantaminensekä strategisten ympäristöarviointien tekeminen osana perusrakenteiden suunnittelua. På vei mot et utvidet EU industrien, en revitalisering av jernbanen og innlands vannveier, fastsetting av klare mål, bedre samordning i forholdtil arealplanlegging samt bruk av strategiske miljøvurderingeri planleggingen av infrastruktur. EU:ssa on havaittavissa näillä aloilla jonkin verran edistystä. På disse feltene har EU gjort en del framskritt. Hakijamaat voisivat oppia EU:lta jotakin sen kokemuksista näiden verrattain uusien työvälineidenkäytössä. Søkerlandene kan lære av EUs erfaring meddisse relativt nye verktøyene. Vuoden 1998 Cardiffin huippukokouksen jälkeen seitsemänjäsenmaata on kehittänyt integroidut kansalliset liikenne- ja ympäristöstrategiat, ja seitsemän jäsenmaata on ottanut tai onottamassa käyttöön tunnuslukujen käyttöön perustuvia kansallisia seurantajärjestelmiä. Siden toppmøtet i Cardiff i 1998 har syv medlemslandutarbeidet integrerte transport- og miljøstrategier på nasjonalt plan, og syv har allerede fått på plass eller er i ferd med å få på plass nasjonale indikatorbaserte overvåkingssystemer. Liikenneneuvosto on lisäksi kehottanut tulevia jäsenmaita ottamaan käyttöön EU:n integraatioperiaatteet. Transportrådet har også oppfordret de framtidige medlemslandene til å vedta EUs integrasjonsprinsipper. Kansalliset yhdennetyt strategiat ja tunnuslukupohjaiset seurantajärjestelmät puuttuvat hakijamaista edelleenkin. Nasjonale integrerte strategier og indikatorbaserte overvåkingssystemer mangler imidlertid fortsatt i søkerlandene. TERMin tausta ja konteksti Tämä raportti on vuosien 2000 ja 2001 TERM-raporttien jälkeen kolmas liikennettä ja ympäristöä käsittelevään raportointimekanismiin (TERM) perustuva tunnuslukupohjainen raportti, jossa ovat ensi kertaa mukana EU:n jäsenyyttä hakeneet maat. TERM — bakgrunn og kontekst Dette er den tredje indikatorbaserte rapporten under EUs rapporteringsmekanisme for transport og miljø (TERM) og oppfølgeren til de to første (TERM 2000 og TERM 2001), og omfatter for første gang landene som har søkt om EU-medlemskap, søkerlandene. Raportissa vertaillaan näiden maiden kehitystä EU:n vastaavaan kehitykseen. Rapporten sammenligner trendene der med den siste tids utvikling i EU. TERM:n ensisijainen tavoite on seurata liikenne- ja ympäristöalan yhdentymisstrategioiden edistymistä ja toimivuutta avaintunnuslukujen perusteella. Det fremste formålet med TERM er å overvåke framdriften for strategiene for integrasjon av transport og miljø på grunnlag av et sett kjerneindikatorer. TERM-tunnusluvut on valittu ja ryhmitelty vastaamaan seitsemään keskeiseen kysymykseen. TERM-indikatorene er definert og gruppert omkring syv nøkkelspørsmål: Kuinka tehokkaasti ympäristön hallintaa ja seurantaa tukevia työvälineitä käytetään politiikan ja päätöksenteon tukena? Hvor effektivt blir verktøy som miljøstyring og miljøovervåking utnyttet av politikere og beslutningstakere? Nämä kysymykset — paitsi kysymys 3, josta ei ole tarpeeksi tietoa — ovat puitteet, joissa jäljempänä esitetään keskeiset trendit ja sanomat. Disse spørsmålene – bortsett fra spørsmål 3, hvor datagrunnlaget er for spinkelt – utgjør det strukturelle rammeverket for presentasjonen av nøkkeltrender og -budskap i resten av sammendraget. Aikaisempien raporttien tapaan myös vuoden 2002 TERM -raportissa Tasoittamassa tietä EU:n laajenemiselle arvioidaanintegraatiotavoitteiden ja -päämäärien indikaattorien trendejä. Som de to foregående rapportene evaluerer TERM 2002 På vei mot et utvidet EU indikatortrendene med hensyn til framdriften i forhold til eksisterende ‘integrasjonsmål’*. Suuntaa on saatu EU:n toimintalinjoja koskevista asiakirjoista kuten kuudes ympäristön toimintaohjelma (6EAP), yhteinenliikennepolitiikka, EU:n kestävän kehityksen strategia sekä ympäristöä ja liikennettä koskevat direktiivit. Disse er hentet fra policy-dokumenter som EUs sjette handlingsprogram for miljø (6EAP), den felles transportpolitikken, EUs strategi for bærekraftig utvikling og ulike miljø- og transportdirektiver. Asiaan liittyviä liikenne- ja ympäristöpoliittisia asiakirjoja esitellään sivulla 17. * En beskrivelse av de aktuelle transport- eller miljøpolitiske dokumentene er gitt på side 17. Kunkin indikaattorin vieressä oleva ’naama’ antaa tiivistetyn arvion kustakin trendistä hakijamaissa seuraavan periaatteen mukaisesti: ‘Smileansiktene’ utenfor hver indikator gir en konkret vurdering av indikatortrenden i søkerlandene, basert på følgende generelle retningslinjer: !∀päämäärää tai tavoitetta kohti kulkeva myönteinen suuntaus !∀positiv trend, utviklingen går i retning av politiske mål # jonkin verran myönteistä kehitystä, joka ei kuitenkaan riitä poliittisen päämäärän saavuttamiseen, tai vaihteleva suuntaus ko. indikaattorin kohdalla # en viss positiv utvikling, men enten er utviklingen utilstrekkelig for å nå det politiske målet, eller trenden er blandet for den aktuelle indikatoren ∃ poliittisista päämääristä tai tavoitteista poispäin suuntautuva epäsuotuisa suuntaus trendin arviointi mahdotonta tiedoissa olevista puutteista tai poliittisen päämäärän tai tavoitteen puuttumisesta johtuen ∃ ugunstig trend, utviklingen går i motsatt retning av politiske mål umulig å vurdere trenden pga. sprikende data eller mangel på politisk mål. Ovatko liikenteen ympäristöasiat kehittymässä parempaan suuntaan (1)? Skjer det noen forbedring av transportsektorens miljøytelse (1)? Energian kulutus lisääntyy nopeasti lähinnä tieliikenteen kasvun takia. Energiforbruket i transportsektoren øker kraftig, hovedsakelig på grunn av veksten innen veitransport -päästöt pienenivät 1990-luvun alkupuolella, -utslippene fra transportsektoren i søkerlandene gikk ned i ∃ mutta ovat jälleen kasvussa liikennemäärien lisääntymisen takia. ∃ begynnelsen av 1990årene, men øker nå i takt med økningen i trafikkvolum kkvolum Hakijamaiden liikenteen ilmansaastepäästöt pienenivät 1990-luvun alussa ja ovat vakiintuneet sen jälkeen. Utslippene av luftforurensende stoffer fra transportsektoren i søkerlandene gikk ned i begynnelsen av 1990-årene og har siden stabilisert seg Kaupunkien ilmanlaatu on paranemassa, mutta kaupunkien väestö altistuu edelleenkin terveysriskejä aiheuttaville saastemäärille. Luftkvaliteten i byene blir bedre, men befolkningen i byene utsettes stadig for nivåer av forurensning som utgjør en helserisiko Hakijamaiden tiekuolemat vähenivät 1990-luvun alkupuolella, mutta ovat tällä hetkellä n. 21 000 tapausta vuodessa. Antall trafikkdrepte i søkerlandene gikk ned i begynnelsen av 1990årene, men har nå stabilisert seg rundt 21 000 i året Liikenteen ympäristökuormitus hakijamaissa ja 15 EU-maassa 1990–2000 Miljøbelastninger fra transportsektoren i søkerlandene og EU-15, 1990–2000 CO2-päästöt 2 - utslipp Liik. happam.aineiden päästöt Utslipp av forsurende stoffer Liik. happam. aineiden päästöt (AC12) Utslipp av forsurende stoffer (12 søkerstater) Huom: Energiankulutukseen kuuluvat maantie- ja rautatiekuljetukset, koti- ja ulkomaan lentoliikenne, sisävesiliikenne, öljyjohdot sekä tarkemmin määrittelemättömät kuljetukset (vuosien 1990 ja 1991 tietojen puuttumisesta johtuen AC9:ssä eivät ole mukana Baltian maat ja Slovenia). Merknad: Energiforbruket omfatter veitransport, jernbane, innenriks og internasjonal luftfart, innenriks skipsfart, oljerørledninger og ikke nærmere spesifisert transport (tallene for de 9 søkerlandene omfatter ikke de baltiske land og Slovenia, som mangler data for 1990 og 1991). Utslippsdataene omfatter alle transportmåter unntatt internasjonal luftfart og skipsfart. Päästötietojen piiriin kuuluvat kaikki liikennemuodot paitsi kansainvälinen lentoliikenne ja meriliikenne; AC10:ssä eivät ole mukana Kypros, Malta ja Turkki, ja AC12:ssa ei ole mukana Malta.Lähteet: IEA, 2001a; EEA, 2002a-e and EMEP, 2002; UNECE, 2001a-b; Eurostat, 2002a; Maailmanpankki, 2002 Tallene for de 10 søkerlandene omfatter ikke Kypros, Malta og Tyrkia, de 12 søkerlandene er eks. Malta.Kilder: IEA 2001a, EEA 2002a-e og EMEP 2002, UNECE 2001b, Eurostat 2002a, Verdensbanken 2002. Ovatko liikenteen ympäristöasiat kehittymässä parempaan suuntaan (2)? Skjer det noen forbedring av transportsektorens miljylse (2)? Maa-alan pirstoutuminen on hakijamaissa vähäisempää kuin EU:ssa, mutta se on lisääntymässä infrastruktuurin kehittymisen myötä. Arealfragmenteringen er mindre i søkerlandene enn i EU, men øker i takt med infrastrukturutbyggingen Infrastruktuuriverkostojen laajentaminen lisää paineita merkittävillä luonnonalueilla. Utbyggingen av infrastrukturnettene øker belastningene på vernede naturområder Merenkulun havaittujen laittomien öljypäästöjen määrä on pysynyt vakaana Itämerellä; Mustallamerellä päästöjä ei seurata. Antallet påviste illegale oljeutslipp fra skipsfarten er stabil i Østersjøen. Tilsvarende overvåking skjer ikke i Svartehavet Romuajoneuvojen ja renkaiden määrien odotetaan kasvavan merkittävästi. Antallet vrakede kjøretøy og kasserte bildekk forventes å øke betraktelig (a) Havaittujen öljylauttojen vuosittainen määrä lentotuntia kohden Itämerellä ja Pohjanmerellä sekä (b) rengasjätteen käsittely EU+3:ssa Årlig antall observerte oljeflak pr. flytime i Østersjøen og Nordsjøen og (b) behandling av kasserte bildekk i EU+3 Varaosiksi, vientiin Brukte dekk,eksport Huom: Lyhenteessä EU+3 ovat EU:n lisäksi mukana Islanti, Liechtenstein ja Norja. Merknad: EU+3 viser til EU pluss Island, Liechtenstein og Norge. Prosenttiluvut perustuvat renkaiden tonnimääriin.Lähteet: Helsingin yleissopimus (http://www.helcom.fi/); Bonnin sopimus (http://www.bonnagreement.org); ETRA, 2002. Prosenttall er basert på tonn dekk.Kilder: Helsinki-konvensjonen (http://www.helcom.fi/), Bonn-avtalen (http://www.bonnagreement.org), ETRA 2002. Hallitaanko liikennetarpeita paremmin ja onko kuljetusmuotojen välinen jakautuma parantumassa? Blir vi bedre til å styre transportbehovet og forbedre fordelingen på transportmåter? Rahtiliikenteen volyymi (tonnikilometriä taloudellista toimintayksikköä kohden) on vähenemässä hakijamaissa, mutta se on edelleen keskimäärin viisi kertaa korkeampi kuin EU:ssa. Intensiteten i godstransporten (tonnkm transportert pr. enhet økonomisk aktivitet) i søkerlandene går ned, men er fortsatt gjennomsnittlig fem ganger høyere enn i EU Hakijamaiden rahtikuljetukset ovat siirtymässä maanteille, mutta rautateiden osuus on edelleen paljon EU:ta suurempi. Godstransporten i søkerlandene går mer og mer over til vei, men jernbanens andel er fortsatt langt høyere enn i EU Matkustajaliikenne on kasvamassa hakijamaissa, mutta tiedot ovat riittämättömät määrällisen erittelyn laatimiseksi. Persontransporten øker i søkerlandene, men foreliggende data er utilstrekkelige til å tallfeste omfanget av persontransporten Matkustajaliikenne on siirtymässä maanteille ja ilmaan, mutta rautateiden osuus on hakijamaissa edelleen paljon EU:n keskiarvoa korkeampi. Persontransporten går mer og mer over til vei- og lufttransport, men jernbanens andel i søkerlandene ligger fortsatt godt over gjennomsnittet i EU Matkustaja-km. (rautatiet) Passasjerkm (jernbane) Huom: BKT vuoden 1995 hintoina. Merknad: BNP i 1995-priser. Rahtiliikenteeseen kuuluvat maantiet, rautatiet sekä kotimaan vesiväylät. Godstransport inkluderer veitransport, jernbane og transport på innlands vannveier. Hakijamaiden tiedoissa ovat mukana Tšekin tasavalta, Viro, Unkari, Latvia, Liettua, Puola, Romania ja Slovenia. Data for søkerlandene gjelder Den tsjekkiske republikk, Estland, Ungarn, Latvia, Litauen, Polen, Romania og Slovenia. Matkustajaliikenteeseen luetaan henkilöautot, linja-autot, junat, raitiovaunut, maanalaiset junat sekä kotimaiset Euroopan sisäiset ja ulkoiset lennot Tieliikenteen matkustajakuljetuksia koskevat tiedot hakijamaista ovat niukat, ja auton omistamista koskevat luvut ovat likiarvo.Lähteet: UNECE, 2001a; Eurostat, 2002a; Maailmanpankki, 2002. Persontransport (EU) inkluderer bil, buss, bane, trikk/metro og innenriks luftfart samt luftfart innen/ut fra Europa. Data for persontransport på vei i søkerlandene er mangelfulle – bileierskap er brukt som en tilnærmingsindikator.Kilder: UNECE 2001a, Eurostat 2002a, Verdensbanken 2002. Hyödynnetäänkö nykyistä liikennejärjestelmää optimaalisesti ja ollaanko siirtymässä tasapainotetumpaan järjestelmään liikennemuotojen kesken? Optimaliserer vi bruken av den eksisterende transportinfrastrukturen, og beveger vi oss i retning av et mer balansert transportsystem? Moottoriteiden pituus on lähes kaksinkertaistunut 10 vuodessa, mutta hakijamaiden tietiheys on edelleen pienempi kuin EU:ssa. Motorveienes lengde er nesten doblet på ti år, men veitettheten er fortsatt lavere i søkerlandene enn i EU Investointeja koskevat niukat tiedot viittaavat tieinvestointien suosimiseen. Foreliggende begrensede investeringsdata tyder på at investeringer i veiutbygging blir prioritert Liikenneinfrastruktuurin kehitys hakijamaissa ja EU:ssa 1990–1999 Trender i transportinfrastrukturlengde i søkerlandene og EU,1990–99 Muut tiet (AC10)717 231 km (1998) Andre veier (10 søkerstater)717 231 km (1998) Teitä ja moottoriteitä koskevat tiedot perustuvat AC10:een (mukana eivät ole Tšekin tasavalta, Viro ja Turkki). Merknad: Veilengden, motorveier unntatt, er basert på 10 søkerland (Den tsjekkiske republikk, Estland og Tyrkia ikke inkludert). Öljyjohtoja ja kotimaan vesireittejä koskevat tiedot ovat pysyneet suurelta osalta ennallaan, minkä vuoksi ne on jätetty pois kaaviosta.UNECE, 2001a (ja Eurostat 2002a tiedoissa olevien aukkojen osalta). Lengden på oljerørledninger og innlands vannveier var mer eller mindre stabil og er derfor utelatt fra diagrammet.Kilde: UNECE 2001a (og Eurostat 2002a for utfyllende data). Onko suuntana tasapuolisempi ja tehokkaampi hinnoittelujärjestelmä, jossa ulkoiset kustannukset sisällytetään hintoihin? Beveger vi oss i retning av et mer rettferdig og effektivt system for prising som sikrer internalisering av eksterne kostnader? Hakijamaissa on käytössä vain joitakin sisällyttämisessä käytettäviä työvälineitä. Søkerlandene har bare i liten grad tatt i bruk internaliseringsverktøy Polttoaineiden hintakehitys ei kannusta polttoainetehokkaampien liikennemuotojen käyttöönottoa. Trender i drivstoffpriser oppmuntrer ikke til bruk av mer drivstofføkonomiske transportmåter Bensiinin (EU) ja dieselin (hakijamaat) hintojen, arvonlisäveron ja valmisteveron painotettu keskiarvo Drivstoff (EU) og diesel (søkerlandene) — veid gjennomsnittlig kostpris, mva og særavgifter Neljä hakijamaata Fire søkerland Huom: EU-maiden kaavio koskee myyntilukuihin perustuvaa lyijyttömän bensiinin ja dieselin painotettua keskihintaa. Diagrammet for EU viser veid gjennomsnittspris for blyfri bensin og diesel basert på omsetningstall. Koska hakijamaiden (Tšekin tasavalta, Unkari, Puola ja Turkki) myyntilukuja ei ole käytettävissä, vain dieselin hinta on ilmoitettu. Ettersom omsetningstall ikke er tilgjengelig for søkerlandene (Den tsjekkiske republikk, Ungarn, Polen og Tyrkia), vises bare diesel for disse landene. On myös huomattava kahden kaavion välinen ajallinen ero.Lähteet: IEA, 2001b; Eurostat, 2002b. Merk også avvikende tidsperioder for de to diagrammene.IEA 2001b, Eurostat 2002b. Millä vauhdilla puhtaamman tekniikan käyttöönotto etenee, ja kuinka tehokkaasti ajoneuvoja käytetään? Hvor fort innføres renere teknologi, og hvor effektivt brukes kjøretøyene? Hakijamaiden energiatehokkuutta koskevia lukuja ei ole käytössä, ja EU:ssa kaikki kuljetustavat rautateitä lukuun ottamatta osoittavat hienoista edistymistä. Det finnes ingen data tilgjengelig om energieffektivitet i søkerlandene. EU har en viss bedring for alle transportmåter unntatt jernbane Hakijamaista ei ole käytössä tietoja erityisesti ajoneuvojen päästöistä (ilmansaasteiden määrä yksikköä kohden). Det finnes ingen data tilgjengelig for søkerlandene om spesifikke utslipp (utslipp av luftforurensende stoffer pr. transportenhet) fra kjøretøy. EU:ssa ajoneuvojen tilanteessa on havaittavissa selvää paranemista. Veitrafikken i EU viser betydelig bedring på dette området Hakijamaiden ajoneuvokalusto on keskimäärin neljä viisi vuotta vanhempaa kuin EU-maissa. Kjøretøyparken i søkerlandene er gjennomsnittlig fire-fem år eldre enn i EU Ajoneuvoja ja polttoaineita koskevia standardeja otetaan yhä paremmin huomioon, mutta katalysaattoriautojen osuus on hakijamaissa edelleenkin pieni. Innføringen av nye kjøretøy- og drivstoffstandarder viser framskritt, men andelen biler med katalysator er fortsatt lav i søkerlandene Bensiinikäyttöisten katalysaattoriautojen osuus hakijamaissa (1996) ja EU:ssa (1996 ja 1999) Prosentandel bensindrevne biler med katalysator i søkerlandene (1996) og EU (1996 og 1999) Huom: Irlannin, Italian, Yhdistyneen kuningaskunnan ja Portugalin tiedot koskevat vuosia 1996–98 vuosien 1996–99 sijasta.Lähteet: Eurostat, 2002a; REC, 1998; UNECE, 2001a. Data for Irland, Italia, UK og Portugal gjelder 1996–98 og ikke 1996–99.Eurostat 2002a, REC 1998, UNECE 2001a. Kuinka tehokkaasti ympäristön hallinta- ja seurantavälineitä käytetään politiikan ja päätöksenteon tukena? Hvor effektivt blir verktøy som miljøstyring og miljøovervåking utnyttet av politikere og beslutningstakere? Hakijamaissa tehdään yhteistyötä liikennettä ja ympäristöä koskevissa asioissa eri instituutioiden välillä, mutta yhteistyö saa harvoin järjestäytyneet muodot. Selv om det etter hvert forekommer et visst institusjonelt samarbeid om transport og miljø i søkerlandene, er dette sjelden formalisert Hakijamaat eivät valvo ympäristökysymysten integroimista liikennepolitiikkaansa. Transportpolitikken i søkerlandene omfatter ikke overvåking av miljøintegrasjon Joissakin hakijamaissa on voimassa strategista ympäristöarviointia koskevia oikeudellisia säännöksiä, mutta niiden soveltaminen liikenteessä rajoittuu pilottihankkeisiin. Noen få søkerland har lovfestet krav om strategisk miljøvurdering, men gjennomføringen i transportsektoren er begrenset til enkelte pilotinitiativer Hakijamaissa käytettävät hallinnan integrointivälineet — yhteenveto Oversikt over styringsverktøy for miljøintegrasjon i søkerlandene Instituutioiden välinen yhteistyö Institusjonelt samarbeid Hyväksytty, olemassa tai voimassa Vain tilapäinen työryhmä perustettu EEA, 2001b; REC, 2001. Merknad: % Vedtatt, finnes eller på plass.U Under utvikling* Bare midlertidige arbeidsgrupper er etablert.Kilder: EEA 2001b, REC 2001. Seuraavat askeleet Neste trinn Tämä raportti tuo esille monen tunnusluvun tiedoissa olevat tuntuvat aukot ja eri kansainvälisille organisaatioille toimitettujentietojen epäyhdenmukaisuudet. Denne rapporten viser at mangelen på data er betydelig forfl flere av indikatorene, og at det er sprik mellom dataene somer innrapportert til ulike internasjonale organisasjoner. Tämä koskee selvemminhakijamaita, mutta tilastotiedot ovat usein epätäydellisiä ja heikkolaatuisia myös nykyisissä jäsenmaissa. Disse problemene er mer uttalt for søkerlandenes vedkommende, men statistikkene er ofte ufullstendige eller av dårlig kvalitet også for dagens EU-medlemsland. Tiedon ja senvertailtavuuden parantamiseksi tarvitaan eri kansainvälistenorganisaatioiden yhteistoimintaa. Samordnede tiltak må iverksettes av ulike internasjonale organisasjoner for å heve datakvaliteten og bedre sammenlignbarheten. Maiden on lisäksi parannettava tiedon kulkua näille organisaatioille sekä parannettava rautateitä, vesikuljetuksia, ilmailua sekä motorisoimattomia liikkumistapoja (kävely, pyöräily) koskevia tietoja. Landene må også bedre datastrømmene til disse organisasjonene og heve datakvaliteten for jernbane, sjøtransport, lufttransport og ikkemotoriserte transportmåter (gange, sykling). Toinen vaikeus on sellaisten selkeiden poliittisten tavoitteidentai päämäärien puuttuminen, joihin tunnusluvuissa esiintyviä suutauksia voitaisiin verrata. Mangelen på klare politiske mål som indikatortrendene kan måles mot, er et annet problem. Myös EU:n tämänhetkistenpoliittisten päämäärien/tavoitteiden siirrettävyys tuleviinjäsenmaihin vaikuttaa toisinaan epävarmalta. Det kan også stilles spørsmålstegn ved om det uten unntak er mulig å overføre de målene EU i dag har for politikken til de framtidige medlemslandene. Yhteistä liikennepolitiikkaa koskevassa valkoisessa kirjassa esitetty liikenteen ympäristötavoitteita koskeva tiedonanto voisi toimia hyvänä lähtökohtana tällaisiin ongelmiin puuttumiseksi. Meldingen om miljømålene for denne sektoren, som ble varslet i Hvitboken om EUs felles transportpolitikk, kan være et egnet forum for å ta opp slike problemer. Ottaen huomioon TERMin laajan levinneisyyden ja käytettävissä olevien resurssien rajallisuuden tulevassa toiminnassa lieneekinsyytä käyttää pienempää määrää indikaattoreita ja lyhentää raportointivälejä, jotta etusija voitaisiin antaa tietoihin ja niidenarviointiin keskittyvälle työlle. Ettersom TERM skal dekke et så vidt stort geografisk område og det bare finnes begrensede ressurser til rådighet, kan det bli nødvendig å konsentrere arbeidet om et mer begrenset utvalg indikatorer og redusere rapporteringsfrekvensen slik at det blir fokusert på de høyest prioriterte data og vurderinger. TERM –indikaattorien kuvaukset ovat tämän raportin taustatietoina, ja ne ovat saatavissa EEA:n www-sivustolta: http://themes.eea.eu.int/Sectors_and_activities/transport/indicators Faktaarkene for TERM-indikatorene er utgangspunkt for denne rapporten. De kan lastes ned fra EEAs nettsted: http://themes.eea.eu.int/Sectors_and_activities/transport/indicators Liikennettä ja ympäristöpolitiikkaa koskevia asiakirjoja Euroopan komission kolme keskeistä TERMiin liittyvää asiakirjaa ovat: Transport- og miljørelaterte policy-dokumenter Europakommisjonens tre viktigste policy-dokumenter som berører TERM, er: Kestävän kehityksen strategia (SDS)2. Strategi for bærekraftig utvikling (SDS)2. Kuudes ympäristötoimintaohjelma (6EAP)3. EUs sjette handlingsprogram for miljø (6EAP)3. Hvitbok om EUs felles transportpolitikk (CTP) Alempana lyhyt luettelo näissä liikennettä koskevissa asiakirjoissa esitetyistä prioriteeteista. Nedenfor følger en kort oversikt over de prioriteringene i hvert av disse dokumentene som særlig gjelder transport, miljø og utvidelsen av EU. Tämän strategian mukaisesti hakijamaat pitäisi ottaa aktiivisesti mukaan kestävän kehityksen strategian toteuttamiseen. ’Kestävän liikenteen takaaminen’ on yksi tämän strategian prioriteeteista. Ifølge denne strategien skal søkerlandene ‘trekkes aktivt inn i implementeringen av strategien [for bærekraftig utvikling]’. ‘Å sikre bærekraftig transport’ er en av strategiens prioriteringer. Strategian hyväksyneen huippukokouksen päätelmissä painotetaan, että kestävän kehityksen mukaisen liikennejärjestelmän pitäisi selviytyä kasvavista liikennemääristä. Konklusjonene fra toppmøtet som vedtok strategien understreker nødvendigheten av at et bærekraftig transportsystem håndterer økningen i trafikkvolum. kkvolum. Kuudennen ympäristötoimintaohjelman avaintoimintoja ovat:•säännöstön soveltaminen kokonaisuudessaan;•kestävää kehitystä tukevien poliittisten toimintalinjojen ja lähestymistapojen käyttöönotto, esim. strategisen ympäristöarvioinnin tukeminen ja ympäristötavoitteiden ja –politiikan ottaminen osaksi muiden osastojen työtä;•tieliikenteen vaihtoehtojen tukeminen, esim. yhteisön taloudellisen tuen antamistavassa;•tieliikenteen suunnitteleminen niin, että uusi kehitys ei vahingoita kyliä, kaupunkeja, luontoa tai eläimiä. Nøkkeltiltakene i EUs sjette handlingsprogram for miljø er:•full implementering av gjeldende fellesskapsrett på miljøområdet,•innføring av politikk og metoder som legger til rette for en bærekraftig utvikling, f.eks. ved å fremme strategisk miljøvurdering (SEA) og integrering av miljømål og miljøpolitikk i andre områder,•støtte alternativer til veitransport, f.eks. gjennom Fellesskapets økonomiske støtteordninger,•nøye planlegge veitransporten slik at utviklingen ikke ødelegger bysamfunn, naturen eller dyre- og plantelivet. Valkoisen kirjan prioriteetteja ovat:•liikennesäännöstön soveltaminen kokonaisuudessaan;•hakijamaiden infrastruktuurien yhdistäminen EU:n infrastruktuureihin sekä infrastruktuurien edelleen kehittäminen hakijamaissa;•täyden hyödyn ottaminen hyvin kehittyneestä rataverkosta sekä tietotaidosta, jonka avulla laajentuneen Euroopan liikennemuotojen välinen jakauma voidaan saattaa tasapainoon. Hvitboken har følgende prioriteringer:•full implementering av gjeldende fellesskapsrett på transportområdet,•knytte sammen infrastrukturen i søkerlandene og EU og bygge ut søkerlandenes infrastrukturnett,•sikre full utnyttelse av tilgjengelig jernbanenett, som er godt utbygd, og tilgjengelig ekspertise for å sikre at fordelingen på transportmåter i et utvidet Europa dreies i ønsket retning. Laajentumisprosessia koskevaa yksityiskohtaisempaa tietoa löytyy osoitteesta http://europa.eu.int/comm/enlargement/index_en.html Utfyllende informasjon om målene og status for utvidelsesprosessen finnes på http://europa.eu.int/comm/enlargement/index_en.html Tasoittamassa tietä EU:n laajenemiselle Liikenteen ja ympäristön tilan indikaattoreita TERM 2002Yhteenveto På vei mot et utvidet EUIndikatorer for transport- og miljøintegrasjon TERM 2002Sammendrag Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto2002 — 20pp. — 14.8 x 21 cm ISBN 92-9167-535-0 Luxemburg: Kontoret for De Europeiske Fellesskapers Offisielle Publikasjoner2002 — 20pp. — 14.8 x 21 cm ISBN 92-9167-547-4 Euroopan ympäristökeskuksen vuosiraportti En oppdatering på utvalgte problemområder fra Det europeiske miljøbyrå Oikeudellinen huomautus Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä heijasta Euroopan komission tai jonkin muut Euroopan yhteisön toimielimen näkemyksiä. Merknad Innholdet i denne publikasjonen gjenspeiler ikke nødvendigvis den offisielle holdningen til Europakommisjonen eller andre institusjoner i Det europeiske fellesskap. Euroopan ympäristökeskus tai sen puolesta toimiva henkilö tai yritys eivät ole vastuussa tämän asiakirjan sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Verken Det europeiske miljøbyrå eller personer eller selskaper som handler på Miljøbyråets vegne, har ansvar for eventuell bruk av informasjonen i dette dokumentet. Kaikki oikeudet pidätetään Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää missään muodossa tai millään sähköisellä tai mekaanisella välineellä, mukaan lukien valokuvaten tai tallentaen, tai millään tietojen tallennus- ja hakujärjestelmällä ilman tekijänoikeuksien haltijan kirjallista lupaa. Alle rettigheter forbeholdt Ingen del av denne publikasjonen skal gjengis i noen form eller på noen måte, verken elektronisk eller mekanisk, ved hjelp av fotokopiering, opptak eller andre ¡nformasjons-oppbevaringssystemer, uten at skriftlig tillatelse er innhentet fra rettighetshaveren. Tietoa Euroopan unionista on saatavissa kattavasti Internetistä. Det finnes informasjon om Den europeiske union på Internett. Siihen voi tutustua Europapalvelimen kautta, joka on osoitteessa (http://europa.eu.int). Informasjonen kan hentes via Europa-serveren (http://europa.eu.int). Tämän julkaisun lopussa on luettelointitiedot. Katalogdata er oppført i slutten av denne publikasjonen. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2004 Luxembourg: Kontoret for Det europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, 2004 Maatalouden vaikutus elollisen luonnon monimuotoisuuteen.......................... 8 Landbruk: Konsekvenser for det biologiske mangfoldet Ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhä enemmän näyttöä ............................ 22 Klimaendringer: Konsekvensene stadig bedre dokumentert Kaaviokuvaluettelo Befolkningsveksten Euroopan ympäristökeskuksen (EYK:n) julkaisema Ympäristösignaalit on vuotuinen rapor i, johon sisältyy monia eri aiheita. EEA Signaler er en serie rapporter som kommer ut årlig og typisk omfatter en 2030 siders indikatorbasert vurdering av en lang rekke emner. Rapportene er beregnet på et bredt publikum og er derfor holdt i en ikke-teknisk tone. Rapor i käännetään kaikille Euroopan ympäristökeskuksen kielille. Miljøsignaler oversettes til språkene i alle EEAs medlemsland. Tämänvuotisen raportin tärkein sanoma on, e ä maatalouden, liikenteen ja energian ympäristövaikutusten hallintaa pitää vielä parantaa. Nøkkelbudskapene i årets rapport understreker nødvendigheten av å videreføre arbeidet med å styre miljøkonsekvensene av landbruk, transport og energi. Tämä onnistuu lisäämällä entisestään markkinapohjaisten välineiden käy öä kysynnän hallitsemiseksi ja ulkoisten kustannusten sisälly ämiseksi hintoihin (esimerkiksi liikenteessä), siirtymällä laajemmin tukiin, joilla kannustetaan ympäristöä säästäviin ratkaisuihin (esimerkiksi maataloudessa), ja edistämällä innovaatioita (esimerkiksi uusiutuvia energianlähteitä). Dette kan gjøres ved å øke bruken av markedsbaserte virkemidler for å styre etterspørselen og internalisere eksterne kostnader (f.eks. innen transport), ved i økende grad å benytte positive subsidier {f.eks. innen landbruk) og ved å fremme innovasjon {f.eks. innen fornybare energier). Vastaavanlaiset välineet voivat au aa myös korjaamaan kestämä ömät suuntaukset jä eiden tuo amisessa. Tilsvarende virkemidler kan også bidra til å bekjempe ikkebærekraftige trender innen avfallsproduksjon. Samalla ympäristö ja ihmisten terveys hyötyvät monilla tavoin esimerkiksi ilmastonmuutoksen, ilmansaasteiden, elollisen luonnon monimuotoisuuden ja veden laadun suhteen. Dette vil gi positive ringvirkninger på flere måterfor miljø og menneskehelse, klimaendringer og luftforurensning, biodiversitet og vannkvalitet. Euroopassa merki ävimmät ympäristöä koskevat tapahtumat lii yivät vuonna 2003 säähän ja ilmastoon. De viktigste hendelsenefor Europas miljø i 2003 var vær- og klimarelaterte. Kuuma kesä vaati mahdollisesti jopa 35 000 kuolonuhria, lähinnä Etelä-Euroopassa. Den varme sommeren krevde kanskje så mange som 35 000 liv, hovedsakelig i Sør-Europa. Otsonipitoisuudet olivat erityisen korkealla, ja vesi oli epätavallisen alhaalla Tonavassa, Reinissä ja muutamissa muissa suurissa joissa päinvastoin kuin edellisenä kesänä, jolloin joet tulvivat rankasti. Ozonforurensningen var spesielt høy, mens det ble registrert uvanlig lav vannføring i Donau, Rhinen og andre større elver, i sterk kontrast til oversvømmelsene åretfør. Kesällä 2003 menete iin ihmishenkiä metsäpaloissa, ja palojen kustannukset yksin Portugalissa olivat 925 miljoonaa euroa. Skogbrannene som herjet sommeren 2003, krevde også liv og kostet om lag EUR 925 millioner bare i Portugal. Arvioiden mukaan Euroopassa noin kolme neljäsosaa luonnonmullistusten aiheu amista taloudellisista menetyksistä lii yy sääoloihin ja ilmastoon. Det er anslått at orn lag tre firedeler av Europas økonomiske tap i forbindelse med naturkatastrofer er knyttet til vær- og klimarelaterte hendelser. Hyvin varovaisen arvion mukaan vuotuiset kustannukset ovat keskimäärin 10 miljardia euroa, ja määrä kasvaa. Et svært konservativt anslag over hva dette gjennomsnittlig koster oss hvert år, er EUR 10 mrd., og regningen stiger stadig. Nämä luvut osoi avat, e ä Euroopan luonnonvarojen hoito on yhä tärkeämpää, jo a voidaan varmistaa Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen pääoman säilyminen. Ut fra disse tallene ser vi atforvaltning av Europas naturressurser blir stadig viktigere for å sikre Europas økonomiske og sosiale kapital en levedyktig framtid. Yleisesti o aen ympäristötiedot paranevat, mu a niitä ei edelleenkään ole rii ävästi muutosten seurantaa varten. Miljødataene blir generelt bedre, men de er fortsatt ikke tilstrekkelige for arbeidet med å overvåke endringene. Esimerkiksi veden laatua koskevista tiedoista on saatava tilastollisesti edustavampia valuma-alueiden osalta, ja ilman laadun seurantaa pienhiukkasia (PM For eksempel må dataene om vannkvalitet bli mer statistisk representative på nedbørfeltnivå, og overvåkingen av luftkvaliteten for svevestøv (PM Jä eitä koskevat tiedot ovat hyvin hajanaisia, ja määritelmissä on yleensä ongelmia, For alle data gjelder det at de må framskaffes til rett tid, og her trengs forbedringer. Euroopan ympäristökeskus pyrkii parantamaan tietoja varmistamalla, e ä ajallisesti ka avat tiedot ovat saatavilla kaikista jäsenvaltioista ja e ä esitetyt tiedot ovat mahdollisimman paikkansa pitäviä. Det europeiske miljøbyrå arbeiderfor åforbedre dataene ved å sikre fullstendig dekning over tid for alle medlemsland, og for at alle data som produseres, er så nøyaktige som over hodet mulig. Indikaa oreihin lii yviä menetelmiä parannetaan edelleen, ja pääasiassa keskitytään Euroopan ympäristökeskuksen perusindikaa oreihin (www.eea.eu.int/coreset). Arbeidet med åforbedre metodenefor bruk av indikatorerfortsetter, primært medfokus på EEAs kjernesett av indikatorer (www. eea.eu.intlcoreset). Perusindikaa oreita tarkistetaan säännöllisin väliajoin, ja niitä laajennetaan vähitellen aloille, jotka eivät vielä ole rii ävän ka avasti mukana. Kjernesettet vil bli gjennomgått jevnlig og gradvis utvidet til også å omfatte emner som ennå ikke dekkes, fieks. ressursbruk, helse og kjemikalier. Tällaisia aloja ovat muiden muassa luonnonvarojen käy ö, terveys ja kemikaalit. Euroopan ympäristökeskus pyrkii lisäksi täy ämään kansalaisten ja polii isen pää äjien tarpeet tehokkaasti koko Euroopassa kehi ämällä lisää yhdenne yjä indikaa oreita, joissa yhdistyvät ympäristö, talous ja sosiaaliset sekä alueelliset näkökohdat. For å oppfylle borgernes og beslutningstakernes behov mest mulig effektivt, uansett hvor i Europa de befinner seg, vil EEA dessuten videreføre arbeidet med å utvikle mer integrerte indikatorer som kombinerer den miljømessige, den økonomiske og den sosiale dimensjon i tillegg til den territoriale. Euroopan ympäristöä on syytä tarkastella o amalla huomioon sosiaalistaloudelliset strategiat, kuten Lissabonin prosessi ja kestävä kehitys, joilla on myös vahva maailmanlaajuinen ulo uvuus. Europas miljø må vurderes ut fra samfunnsøkonomiske agendaer som Lisboa-prosessen og bærekraftig utvikling, som også har en betydelig global dimensjon. Maaliskuussa 2000 Lissabonissa kokoontunut På sitt møte i Lisboa i mars 2000 satte Det europeiske råd opp et nytt strategisk mål (l) for Europa. Ympäristönsuojelun ja kestävän kehityksen edistymisen pääasiallisena esteenä ovat sekä ongelmien e ä niiden ratkaisujen monimutkaisuus, monialaisuus ja -tieteisyys sekä kansainvälisyys. De største hindrene for framgang innen miljøvern og bærekraftighet er det at både problemene og løsningene på problemene er sammensatte, tverrsektorielle, tverrfaglige og internasjonale. Näitä esteitä pahentavat institutionaalisten rakenteiden puu eet, tehtyjen sitoumusten täy ämä ä jä äminen (ks. Eurooppa-neuvoston puheenjohtajan päätelmät, 25. ja 26. maaliskuuta 2004) ja tiedon ja ymmärryksen puute kestäviin tuloksiin johtavista, kaikkia osapuolia hyödy ävistä mahdollisista ratkaisuista. Hindrene forsterkes av uhensiktsmessige institusjonelle strukturer, manglende oppfølging av forpliktelser som allerede er inngått (se konklusjonene fra Det europeiske råds møte 25.-26. mars 2004) og mangel på informasjon om og forståelse av mulige 'vinn-vinn-vinn'-løsninger for å oppnå bærekraftige resultater. Tällaiset ratkaisut pitävät sisällään kilpailukyvyn ja innovaation, sosiaalisen yhteenkuuluvuuden, alueellisen yhteenkuuluvuuden sekä niukkojen luonnonvarojen ja arvokkaiden ekosysteemien suojelun ja ylläpidon. Løsningene omfatter satsing på konkurransekraft og nytenkning, sosial utjevning, territorial utjevning og vern og bevaring av knappe naturressurser og verdifulle økosystemer. Euroopan unioni on Yhdysvaltojen jälkeen toiseksi suurin talous, jolla on runsaasti varoja ja tärkeä asema maailmanhallinnossa. Den europeiske union er verdens nest største økonomi etter USA. Den representerer svært vidt spenn av aktiva og bør spille en ledende rolle i verden. Lissabonissa sovitun taloudellisen strategian tarkoituksena on lisätä kasvua ja luoda lisää parempia työpaikkoja, mu a edistyminen tavoi eissa vaihtelee. Den økonomiske agendaen fastsatt i Lisboa tar sikte på økt vekst og flere og bedre jobber, men framskrittene mot målene er varierende. Talous kasvoi (bru okansantuo eella mita una) unionin 15 'vanhassa' jäsenvaltiossa 27 prosen ia vuosina 1990–2000, kun Yhdysvaltojen talous kasvoi samaan aikaan 41 prosen ia. Den økonomiske veksten (bruttonasjonalprodukt) i de 15 gamle EU-statene lå på 27 % i perioden 1990-2002, mot 41 % i USA. Työllisyys on kasvanut jäsenvaltioissa samoin vähemmän kuin Yhdysvalloissa vuodesta 1990, mu a työvoiman tuo avuus on kehi ynyt suunnilleen samaa vauhtia. Disse medlemsstatene har også hatt en svakere vekst i sysselsettingen siden 1990 enn USA, men produktiviteten i arbeidslivet har vært tilnærmet lik. Kilpailukyky ja innovaatiot ovat ratkaisevia kasvun edellytyksiä, jo a Euroopan taloudessa, yhteiskunnassa ja ympäristössä saavutetaan kestäviä tuloksia. Euroopan kilpailukyvystä vastaa kourallinen maita ja 'superalueita' vuoden 2004 Euroopan kilpailukykyindeksin mukaan (The European Competitiveness Indeksi 2004, Robert Huggins Associates, h p://www.hugginsassociates.com). Konkurransekraft og nytenkning er avgjørende for at veksten skal gi seg utslag i bærekraftige resultater for Europas økonomi, samfunn og miljø. Europas konkurransekraft anføres av en håndfull land og 'superregioner', ifølge Europeisk konkurransekraftindeks for 2004 (The European Competitiveness Index 2004, Robert Huggins Associates, http://www.hugginsassociates.com). Jatkossa Euroopan unionin uusien jäsenvaltioiden kunnianhimoisten alueiden odotetaan ohi avan vähiten kilpailukykyiset 'vanhat' jäsenvaltiot. I framtiden forventes ambisiøse regioner i EUs nye medlemsstater å gå forbi de minst konkurransedyktige av de gamle medlemsstatene. Näistä vanhoista jäsenvaltioista kilpailukyvyn kärjessä ovat Tanska ja Luxemburg, ja Uusimaa Suomessa sekä Tukholman alue johtavat alueellista indeksiä. Nämä kaksi alue a ovat samalla ainoat Euroopan unionin alueet, jotka maini iin vuonna 2002 maailman kilpailukykyindeksissä. På landsnivå er Danmark og Luxembourg de mest konkurransedyktige av de gamle medlemsstatene, mens Uusimaa i Finland og Stockholm leder på regionalt plan og er samtidig de eneste regionene i Den europeiske union som har nådd opp på verdens konkurransekraftindeks i 2002. Norja ja Sveitsi ovat myös hyvin kilpailukykyisiä. Norge og Sveits gjør det også bra. Tietämyksen luominen ja inhimillisen pääoman käy ö ero avat kilpailukykyiset vähemmän kilpailukykyisistä. Omfanget av kunnskapsdannelse og utnyttelsen av humankapital er det som gjør at de mest konkurransedyktige skiller seg fra de andre. Euroopan unionin koheesiopolitiikan päätavoi eena on alueellisten erojen kaventaminen, jonka odotetaan vahvistavan 'parempaa' kasvua (ks. Mange av disse landene og regionene gjør det også relativt godt på miljøområdet, noe som tyder på at det faktisk er mulig å nå økonomiske og miljømessige mål samtidig. Euroopan komission kolmas kertomus koheesiosta, helmikuu 2004). Det fremste målet for Den europeiske unions utjevningspolitikk, som er å redusere forskjellene mellom regionene, forventes å skape ytterligere 'bedre' vekst (se Europakommisjonens tredje utjevningsrapport, februar 2004). Parempi kasvu tarkoi aa myös luonnonvarojen tuo avuuden tehostumista. Bedre vekst betyr også høyere ressursproduktivitet. Materiaalien käy ö asukasta kohti kasvoi hieman Euroopan unionin talousalueella vuosina 1980–2000. Mellom 1980 og 2000 var det en liten økning i materialbruken pr. innbygger i Den europeiske union. Tässä ovat yhtenä seli äjänä I løpet av samme periode hadde Europa en langt kraftigere vekst Ympäristösignaalit 2004 teknologiset innovaatiot. EEA Signaler 2004 i bruttonasjonalprodukt (56 % vekst), noe som tyder på at ressursbruken er blitt relativt frikoplet fra den økonomiske veksten, som delvis skyldes teknologisk innovasjon. Eurooppa on johtavassa asemassa ympäristötekniikan innovaatioissa, esimerkiksi kestävämpien valmistusmateriaalien ja -prosessien, uusiutuvien energianlähteiden ja jä eenkäsi elyn osalta. Europa er ledende når det gjelder miljøteknologiske oppfinnelser, f.eks. når det gjelder bærekraftigere materialer og prosesser i produksjonsindustrien, fornybare energi og praksis for avfallsbehandling. Tutkimus on hyvin tärkeää kehityksen jatkumiselle. Forskning er nøkkelen til en videre utvikling. Tutkimuksen voimavarojen johdonmukaisuu a ja kohdentamista voitaisiin parantaa, ja paljon pystytään tekemään, jo a nykyinen potentiaali saadaan hyödynne yä täysimääräisesti ratkaisemalla kehityksen institutionaaliset ja polii iset esteet. Fordelingen og målrettingen av forskningsressursene kan ennå bli bedre, og mye kan ennå gjøres for å få fullt utbytte av det som allerede finnes ved å gripe fatt i de institusjonelle og politiske hindrene for utvikling. Paljon voidaan saavu aa myös edistämällä riskipääoman käy öä kehi ymä ömillä kapea-alaisilla markkinoilla. Mye kan også vinnes ved å fremme bruken av risikokapital i gryende nisjemarkeder. Laajentuminen, väestörakenteen muutokset ja globalisaatio aiheu avat sosiaalisia muutoksia Euroopassa. De samfunnsmessige endringene i Europa drives fram av utvidelsen av EU, demografiske endringer og globalisering. Nämä puolestaan vaiku avat kulutusto umuksiin ja aluesuunni eluun. Eritoten liikenteellä on entistä ratkaisevampi asema taloudessa ja ihmisten elämässä. Dette påvirker i sin tur forbruksmønstre og arealplanleggingsvedtak, der særlig transport spiller en stadig mer sentral rolle i økonomien og i folks liv. Varallisuus asukasta kohti vaihtelee huoma avasi Euroopan unionin läntisen ja itäisen osan välillä. Velstanden er svært ulikt fordelt mellom vest og øst i Den europeiske union. Laajentuneessa unionissa on 20 prosen ia enemmän asukkaita ja 25 prosen ia enemmän pinta-alaa. Med utvidelsen av EU har befolkningen økt med 20 % og arealet med 25 %. Noin kolme neljäsosaa asukkaista asuu vain 15 prosentin laajuisella osuudella maa-alasta (3), ja kaupunkikeskusten nykyisen kasvun Pohjois-Ranskan, Saksan, Alankomaiden ja Belgian teollisuusalueilla odotetaan jatkuvan myös tulevaisuudessa. Om lag tre firedeler av befolkningen bor nå på bare 15 % av landarealet (3), og dagens urbaniseringstrender i industriområdene i Nord-Frankrike, Tyskland, Nederland og Belgia forventes å fortsette i tiden framover. Kaupunkikeskuksiin kohdistuvien paineiden odotetaan kasvavan edelleen ympäri Eurooppaa, kun ihmiset pyrkivät kohentamaan elintasoaan muu amalla sinne, missä työmahdollisuuksia on eniten. Presset på byområdene i hele Europa forventes å øke enda mer etter hvert som befolkningen søker å øke sin levestandard ved å flytte dit hvor sjansene på arbeidsmarkedet er størst. Tällainen kehityskulku lisää kaupunkien nykyisiin infrastruktuureihin ja palveluihin kohdistuvia paineita, mu a tarjoaa samalla mahdollisuuden rakentaa kestävämpiä kaupunkeja, joissa taloudelliset, sosiaaliset ja ympäristöön lii yvät tavoi eet voidaan mukau aa toisiinsa. Disse trendene vil øke presset på eksisterende . infrastruktur og tjenestetilbud i byene men vil også gjøre det mulig å bygge mer bærekraftige byer som legger til rette for økonomiske, sosiale og miljømessige ambisjoner. Euroopan väestömäärän odotetaan kasvavan noin vuoteen 2020 asti, jonka jälkeen väestömäärän kasvu tasaantuu ja kääntyy si en laskuun. Samtidig forventes Europas befolkning å øke fram til år 2020 før den vil stabiliseres og deretter minske. Työikäisen väestön (15–64-vuotiaiden) määrän odotetaan kuitenkin kääntyvän laskuun jo muutamia vuosia aiemmin, vuodesta 2010. Tällä on seurauksensa työllisyyden ja innovaation säily ämiseen. Men andelen av befolkningen i arbeidsdyktig alder (dvs. mellom 15 og 64 år) kommer nok til å begynne å synke noen år før det, allerede fra 2010, med de problemer dette medfører med tanke på opprettholdelse av sysselsettingen og satsingen på nytenkning. Samalla vanhusten (65-vuotiaiden ja sitä vanhempien) määrä kasvaa tuntuvasti. Samtidig vil det bli en klar økning i den eldre delen av befolkningen (aldergruppen over 65 år). Ikääntyneiden kulutusto umukset ja kysyntä kohdistuvat sosiaalisiin ja vapaa-ajan palveluihin, kuten matkailuun, millä on ympäristövaikutuksia. Eldre menneskers forbruksmønstre er mer tjenestepreget og går i retning av sosiale aktiviteter og fritidsaktiviteter, herunder turisme, med påfølgende miljøkonsekvenser. Niinpä esimerkiksi lentoliikenne, joka on nopeimmin kasvava kasvihuonekaasujen päästölähde, lisääntyy räjähdysmäisesti osi ain juuri väestörakenteen muutoksen seurauksena. Den eksplosive økningen i lufttransport, som er den raskest voksende kilden til utslipp av klimagasser, gjenspeiler derfor delvis disse demografiske endringene. Vaikka Euroopan väestömäärä tasaantuu ja väestö ikääntyy, kotitalouksien lukumäärä kasvaa yhä nopeampaan tahtiin. Selv om Europas befolkning er i ferd med å stabiliseres og bli eldre, vil økningen i antallet husholdninger tilta. Euroopan unionissa kotitalouksien määrä kasvoi 11 prosen ia vuosina 1990–2000 (4), ja sen odotetaan kasvavan edelleen. I Den europeiske union økte antallet husholdninger med 11 % i perioden 1990-2000 (4), og forventes å stige også i tiden framover. Suurin osa uusista kotitalouksista on pieniä, mikä vastaa yhteiskunnassa ja elämäntavoissa tapahtuneita muutoksia — esimerkiksi yksin elävien ja eronneiden määrä kasvaa. De fleste nye husholdningene vil være små og gjenspeile de samfunnsmessige endringene og endringene i livsstil med et økende antall enslige og skilte. Pienet kotitaloudet eivät ole yhtä tehokkaita, vaan vaativat enemmän luonnonvaroja asukasta kohti (5) kuin suuremmat kotitaloudet. Mindre husholdninger har tendens til å være mindre effektive og kreve mer ressurser pr. hode (5) enn større husholdninger. Kotitalouksien koon pienentyminen lisää myös maahan kohdistuvia paineita ja laajentaa rakenne ua maa-alaa. Trenden mot mindre husholdninger øker også presset på landarealet og blir en faktor som fører til at stadig større områder blir bygd ut. Odotusten mukaan yli 80 prosen ia eurooppalaisista (6) asuu kaupungeissa vuoteen 2020 mennessä. Innen 2020 kommer over 80 % av alle europeere (6) til å bo i bymessige områder. Euroopan maaseutuväestö sen sijaan vähenee, ja pitkään jatkuneen laskusuunnan odotetaan jatkuvan (7). Samtidig går folketallet i distriktene tilbake i hele Europa, og denne trenden, som slett ikke er av ny dato, forventes bare å fortsette (7). Maaseudun väestökato johtaa usein viljelymaan hylkäämiseen, mikä uhkaa erityisesti alueita, joiden luonnonsuojeluarvo on suuri (8). Avfolkingen av bygdene fører ofte til at jordbruksarealer blir brakklagt, en trend som særlig truer bevaringsverdige naturområder (8). Halvnaturlige områder og områder Väestönkasvu Befolkningsveksten Euroopan väestö kasvaa yhä hitaammin ja ikääntyy. Befolkningsveksten i Europa har avtatt, og befolkningen eldes. Kymmenen uu a jäsenvaltiota (9) nouda avat samaa kehityskulkua: niiden väestömäärän odotetaan vähentyvän vuoden 2025 jälkeen nopeammin kuin unionin 15 'vanhan' jäsenvaltion väestömäärän. Trenden vil bli den samme i de 10 nye (9) EU­landene, der folketallet etter 2025 forventes å falle raskere enn i EU­15.1 mange land forventes folketallet å falle innen 2020. Poikkeuksia ovat Yhdistynyt kuningaskunta, Ranska ja Alankomaat (odote avissa oleva kasvu 4–5 prosen ia) ja Irlanti, jossa kasvuennuste on 12 prosen ia. Unntaket er Storbritannia, Frankrike og Nederland (der en forventer en befolkningsvekst på 4­5 %) og Irland, hvor prognosene tilsier en vekst på 12 %. Matkailun ja vapaa-ajan toiminnan odotetaan kasvavan, kun ikääntyneet nau ivat yhä useammasta aktiivisesta ja terveestä elinvuodesta eläkkeelle jäämisen jälkeen. Turisme og fritidsaktiviteter forventes å få et oppsving etter hvert som de eldre lever lenger og er friskere og mer aktive i årene etter at de er gått av med pensjon. Matkailu on tärkeä lentomatkustukseen vaiku ava tekijä, ja lentomatkustus kasvaakin nyt kaikista henkilökuljetusmuodoista nopeimmin. Flyreiser, der turismen er en sentral drivkraft, har den kraftigste veksten av alle transportmåter for personbefordring. Työllisyyden kehitys Euroopassa, Japanissa ja Yhdysvalloissa Sysselsettingstrender i Europa, Japan og USA Edellisten 20 vuoden ajan työllisyysaste on kasvanut Yhdysvalloissa lähes kolminkertaisesti 15 jäsenvaltion unioniin verra una ja lähes nelinkertaisesti Japaniin verra una. I løpet av de siste 20 årene har veksten i sysselsettingen vært tre ganger så stor i USA som i EU­15 og nesten fire ganger så stor som i Japan. Vuosina 1999–2002 kasvu oli suurinta 15 jäsenvaltion unionissa (3.5 prosen ia) verra una Yhdysvaltoihin (1 prosen i) ja Japaniin (– 2 prosen ia). I perioden 1999 til 2002 var det EU­15 som hadde kraftigst vekst (med 3.5 %), mot 1 % i USA og ­ 2 % i Japan. Työn tuo avuus on noussut 15 jäsenvaltion unionissa jatkuvasti työllisyyden kasvua nopeammin — vastaavasti on käynyt Japanissa. Produktiviteten i EU­15 har gjennomgående økt raskere enn sysselsettingen, og den samme trenden finner vi igjen i japansk økonomi. Yhdysvalloissa sitä vastoin työn tuo avuuden nousu ja työllisyyden kasvu kulkevat tiiviisti rinta rinnan. I USA er imidlertid produktivitet og sysselsettingsvekst nært forbundet med hverandre. 15 EU-maata:Työn tuottavuus Työllisyyden kasvu EN­15: Produktivitet Vekst i sysselsettingen Ympäristösignaalit 2004 EEA Signaler 2004 med ekstensivt landbruk er svært sårbare for forandringer i måten arealene forvaltes på, f.eks. når det blir slutt på beiting og slåing, som ellers bidrar til å opprettholde det store biologiske mangfoldet i slike områder. Euroopan ympäristön ja sen luontopääoman hallinta on tärkeää, jo a varmistetaan Euroopan taloudellisen ja sosiaalisen pääoman elinkelpoisuus pitkällä aikavälillä. Forvaltningen av Europas miljø og naturkapital er viktig for å sikre at kontinentets økonomiske og sosiale kapital skal være levedyktig også på lang sikt. Näin esimerkiksi väestörakenteen muutokset ja sosiaalis-taloudellinen kehitys lisäävät yhteiskunnan altistumista sääoloihin ja ilmastoon lii yville vahingoille — esimerkiksi asutusta rakennetaan alueille, jotka ovat al iita tulville ja muille riskeille. Gjennom f.eks. boligbygging i områder som er utsatt for flom og andre risikoer, bidrar derfor demografiske og samfunnsøkonomiske trender til at samfunnet blir stadig mer eksponert for vær- og klimarelaterte skader. Arvioiden mukaan noin kolme neljäsosaa luonnonmullistusten aiheu amista taloudellisista menetyksistä lii yy Euroopassa sääoloihin tai ilmastoon. Det er anslått at om lag tre firedeler av de økonomiske tapene i Europa skyldes vær- og klimarelaterte ulykker. Hyvin varovaisen arvion mukaan vuotuiset kustannukset ovat keskimäärin noin 10 miljardia tai enemmän. Et svært konservativt anslag over hva dette gjennomsnittlig koster oss hvert år, er EUR 10 mrd., og regningen stiger stadig. Energiankulutus kasvaa edelleen, mikä on suuri huolenaihe ilmastovaikutusten kannalta. Energiforbruket øker fortsatt, og det har stor betydning for klimaet. Særlig stiger husholdningssektorens etterspørsel etter strøm og transport i tråd med den økte velstanden og det stigende antallet små husholdninger. Päästöjen pienentämiseen tähtäävällä tekniikalla on vähenne y ilman epäpuhtauspäästöjä energiantuotannossa, mu a vaihtoehdot ovat kaventuneet muutamissa keskeisissä vähähiilisissä tekniikoissa, kuten suurissa vesivoimaloissa, joten muita vaihtoehtoja on tutki ava. End-of-pipe'-teknologi har redusert luftforurensningen fra kraftproduksjonen, men etter hvert som mulighetene blir færre for en del viktige lavkarbonteknologier som storskala vannkraftverk, må andre alternativer utrecfes. Näitä voisivat olla kysynnän vähentäminen energiatehokkuustoimenpiteillä, joissa on valtavasti mahdollisuuksia; esteiden poistaminen uusiutuvan teknologian tieltä ja tehokkaammat kannustimet uusiutuvan teknologian omaksumiseen; eri vaihtoehtojen pohtiminen uudestaan liikenteen osalta sekä vaihtoehtoisten teknologioiden tutkimukseen osoitetun rahoituksen lisääminen. Disse kan omfatte etterspørselsreduksjon ved å gjennomføre energieffektiviseringstiltak, og her er potensialet stort, nedbygging av hindringer for og styrking av insentiver til bruk av fornybare teknologier, nytenkning med hensyn til transportalternativer og økt finansiering av forskning på alternative teknologier. Jä eiden tuo aminen, joka lii yy läheisesti luonnonvarojen käytön intensitee iin, kehi yy kestämä ömään suuntaan. Trendene for avfallsproduksjonen, som er et mål på hvor effektivt en ressurs utnyttes, er ikke bærekraftige. Jä eiden käsi elyn ja hävi ämisen vaihtoehdot vähenevät, kun määrät lisääntyvät, ja huoli jä eiden mahdollisista vaikutuksista kasvaa. Mulighetene for behandling og deponering reduseres i takt med at avfallsmengdene øker og bekymringene for mulige konsekvenser blir større. Pol olaitosten sijaintia koskevista päätöksistä kiistellään hyvin paljon monissa maissa. Lokalisering av forbrenningsanlegg er i mange land blitt et svært kontroversielt tema. Kaatopaikkojen vaihtoehtoja rajoi avat usein käyte ävissä oleva tila sekä pelko maaperän ja pohjaveden pilaantumisesta ja ihmisen terveyteen kohdistuvista vaikutuksista. Deponeringsmulighetene blir ofte begrenset av plassmangel og av frykten for at grunnen og grunnvannet skal bli forurenset, og for hvilke helsekonsekvenser dette kan medføre. Nykyinen jätehuoltopolitiikka on rii ämätöntä, ja sitä on täydenne ävä lähestymistavoilla, joissa edistetään luonnonvarojen viisaampaa käy öä sekä tuotanto- ja kulutusto umuksia muu amalla e ä innovaatioiden avulla. De politiske virkemidlene vi i dag har til rådighet for å håndtere avfall, er uhensiktsmessige og må suppleres av tiltak som fremmer en mer intelligent ressursbruk ved å endre produksjons- og forbruksmønstrene og gjennom innovasjon. Seuraavissa kappaleissa tarkastellaan näitä ja muita ympäristöön lii yviä kysymyksiä sekä erityisesti tärkeimpiä sektoreita, joilla on eniten vaikutusta ympäristöön — maatalou a, liikenne ä ja energiasektoria. I de følgende kapitlene skal vi gå nærmere inn på disse og andre miljørelaterte temaer, og særlig de sektorene som har størst miljøkonsekvenser, nemlig landbruk, transport og energi. Rakennetut alueet leviävät ympäri Eurooppaa ja lisääntyvät paljon nopeammin kuin väestömäärä. Stadig større områder av Europa blir bygget ut, og utbyggingen skjer langt raskere enn befolkningsveksten skulle tilsi. Suurin osa uusista rakennetuista alueista on saatu maatalousmaista, mu a osa on ote u myös metsämaista.. Mesteparten av utbyggingen skjer på bekostning av landbruksarealer, men også skogsområder blir berørt. Kasvua lisäävät todennäköisesti myös kotitalouksien koon pienentyminen (mikä lisää kotitalouksien määrää), maanteiden käytön kasvu ja maaseudun autioituminen. Kaikki tämä saa ihmisiä siirtymään rakennetuille kaupunkialueille. Videre utbygging vil kunne være knyttet til faktorer som nedgangen i størrelsen på husholdningene, som fører til at antallet husholdninger øker, økt behov for veier, samt avfolkingen av landdistriktene, som fører til at flere mennesker flytter til allerede utbygde urbane områder. Rakennetuilla alueilla on suuri vaikutus maaperän toimintaan: siellä missä maaperän pintakerros on poiste u, ei rakennusten poistaminen ei tee maaperästä jälleen käy ökelpoista luonnonvaraa. Utbyggingen har store konsekvenser for jordbunnens funksjoner, for der matjord fjernes i forbindelse med byggearbeider, vil det å fjerne bebyggelsen ikke medføre at jordbunnen gjenopprettes og blir til en nyttig ressurs. Tämä vaiku aa tulevien sukupolvien mahdollisuuksiin hyödyntää maaperää luonnonvarana. Dette har implikasjoner for jordbunnen som ressurs for framtidige generasjoner. Määrä säilyi 1990-luvun jälkipuoliskolla lähes muu uma omana noin 16 tonnissa asukasta kohti. Det holdt seg mer eller mindre konstant rundt 16 tonn pr. innbygger i annen halvdel av 1990­årene. Suora materiaalin käy ö kohdistuu pääasiassa uusiutuma omiin materiaaleihin, joiden osuus säilyi vuosina 1980–2000 melko muu uma omana 75 prosentissa. Ikke­fornybare materialer dominerer og lå ganske jevnt på rundt 75 % i perioden 1980­2000. Uusiutuma omissa materiaaleissa oli eniten rakentamisessa käyte yjä mineraaleja, joiden osuus oli yli 40 prosen ia. Med mer enn 40 % utgjør byggematerialer brorparten av de ikke­fornybare materialene. Kaupunkien väestömäärä Andel av befolkningen bosatt i byer Kaupunkien väestömäärä kasvaa. En stadig større andel av befolkningen er bosatt i byene. Ennusteiden mukaan 80 prosen ia eurooppalaisista asuu kaupungeissa vuoteen 2020 mennessä, ja seitsemässä maassa osuus on 90 prosen ia tai enemmän. Prognoser tilsier at innen 2020 vil 80 % av alle europeere bo i byområder, og i sju land vil denne andelen være oppe i 90 % eller mer. Laajami aiseen kaupunkirakentamiseen (asutuksen leviämiseen) kohdistuvat paineet lii yvät läheisesti liikenteeseen ja kulutukseen. Belastningene som følger av omfattende byutvikling (bymessig spredning) er nært forbundet med transport­og forbruksspørsmål. Kaupunkien leviäminen voi johtaa myös taloudellisten erojen kasvuun, joka näkyy keskustan kaupunginosien ränsistymisenä ja laajoina syrjäisinä asuma-alueina, joissa asuinolot ovat kehnot. Byspredningen kan også føre til økonomisk segregasjon, noe som har kommet til syne i forfallet av den indre bykjerne og store boligkonsentrasjoner i utkanten av byene, ofte med boliger av dårlig standard. Kaupungin kasvu voi aiheu aa paineita keskustan kaupunginosille ja viheralueille, jotka voidaan pilkkoa tai muu aa muiksi alueiksi, ellei niitä suojata rii ävin suunni elua koskevin ohjein. Byutviklingen kan også medføre press på bykjernen og grøntområder i byene, som kan være sårbare for fragmentering og omlegging med mindre de er beskyttet av hensiktsmessige retningslinjer for regulering. Maatalouden vaikutus elollisen luonnon monimuotoisuuteen Landbruk: Konsekvenser for det biologiske mangfoldet 10 uhkaa maatalouden tehostuminen ( EUs nye medlemsstater har store områder med halvnaturlige habitater og tilhørende arter som er bevaringsverdige, men mange av disse områdene er truet av intensiveringen av landbruket (10) og av brakklegging. ) tai viljelymaan hylkääminen. Maaseudun kehi ämiseen käyte äviä menoja ei kohdenneta jäsenvaltioissa nykyisin rii ävästi alueille, joiden elollinen luonto on erityisen monimuotoista. Medlemsstatenes innsats når det gjelder distriktsutbygging er ikke tilstrekkelig målrettet mot områder med et rikt biologisk mangfold. Maatalous on muokannut Euroopan maaseutua vuosisatojen ajan, ja suuri osa Euroopan elollisen luonnon monimuotoisuudesta on jollain tapaa riippuvaista viljelymaasta. Europas landdistrikter er blitt formet av landbruket gjennom hundrevis av år, og mye av Europas biodiversitet er på en eller annen måte avhengig av at jorden blir drevet. Euroopan maatalous on edelleen hyvin vaihtelevaa: on yhden lajikkeen tehoviljelmiä, jotka aiheu avat ympäristölle suuria paineita, ja on laajaperäisesti viljeltyjä, osi ain luonnontilassa olevia alueita, jotka aiheu avat huoma avasti vähemmän paineita. Europeisk landbruk er fortsatt svært forskjelligartet, fra intensive monokulturer som medfører store belastninger på miljøet, til ekstensivt drevne halvnaturlige områder som medfører langt mindre press. Arvokkaan viljelymaan suojelu on tärkeää elollisen luonnon monimuotoisuuden tuhoutumisen estämiseksi. Å bevare verdifullt jordbruksland er viktig for å begrense tapet av biodiversitet. Kuitenkin vuoteen 2003 mennessä jäsenvaltioiden lintu- ja luontodirektiivin (11) mukaisesti nimeämät alueet ka avat alle kolmanneksen luontoarvoltaan merki ävistä viljelymaista. De områdene medlemsstatene fram til 2003 hadde utpekt som verneområder med hjemmel i fugle­ og habitatdirektivene (n), omfattet likevel under én tredel av alle bevaringsverdige landbruksarealer. Yhteinen maatalouspolitiikka nielee noin 50 prosen ia Euroopan unionin talousarviosta ja vaiku aa siihen, miten viljelijät hoitavat maitaan ja karjaansa. EU bruker nærmere 50 % av sitt samlede budsjett på Den felles landbrukspolitikken, og denne har betydning for hvordan gårdbrukerne forvalter sine arealer og besetninger. Ennen tuet kannustivat tehomaatalouteen, sillä maksu määräytyi tuote ujen vehnätonnien tai karjan pääluvun mukaan. Tidligere tiders subsidieringsordninger oppmuntret til intensiv landbruksproduksjon ettersom gårdbrukerne fikk betalt pr. tonn hvete eller pr. dyr som ble produsert. 1990-luvun alusta lähtien on kuitenkin ale u maksaa tulotukia, ja käy öön on ote u maaseudun kehi ämistoimenpiteitä. On toteute u muun muassa sellaisia ympäristölle tärkeitä toimenpiteitä kuin maatalouden ympäristöjärjestelmät ja epäsuotuisten alueiden tuki. Siden begynnelsen av 1990­årene er dette lagt om, og overføringene skjer nå i form av inntektsstøtte, og flere distriktsutbyggingstiltak er innført, deriblant viktige miljøtiltak som miljøordninger for landbruket og støtte til vanskeligstilte områder. Näin voidaan rahoi aa luontoarvoltaan merki ävien viljelymaiden suojelua, mikä tukee Life-luonto-ohjelmaan lii yviä toimia. Dette har bidratt til å finansiere verneordninger for bevaringsverdige landbruksarealer og støtter dermed opp under aktivitetene til LIFE (Nature)­programmet. Näitä viljelymaita on suojeltava entistä tehokkaammin, sillä maataloustuo eiden hintojen lasku pako aa monet viljelijät joko lisäämään tuotannon tehoa, mikä johtaa tilojen erikoistumiseen ja tehomaatalouteen, tai lope amaan maatalouden harjoi amisen kokonaan. Det er nødvendig å øke støtten til disse jordbruksområdene, for fallene priser på landbruksprodukter tvinger mange gårdbrukere til enten å gjøre produksjonen mer effektiv, med derav følgende intensivering og spesialisering av driftsenhetene, eller rett og slett til å legge ned driften. Molemmilla vaihtoehdoilla on kielteisiä vaikutuksia ympäristöön ja etenkin elollisen luonnon monimuotoisuuteen. Begge disse trendene har negative miljøkonsekvenser, særlig for det biologiske mangfoldet. Maaseudun kehi ämistoimenpiteiden osuus yhteisen maatalouspolitiikan määrärahoista on kasvanut vuodesta 1990. Distriktsutbyggingstiltakenes andel av EUs landbruksbudsjett har gått opp siden 1990 og representerte 13 % (tilsv. Vuosina 2000–2002 osuus oli 13 prosen ia (53 euroa hehtaaria kohti). EUR 53 pr. ha) i 2000­2002.1 henhold til tiltredelsesavtalen skal de 10 nye medlemsstatene motta en langt større andel til distriktsutbygging enn de gamle medlemsstatene — ca. halvparten av budsjettet (tilsv. Lii ymissopimuksessa maaseudun kehi ämiseen tarkoite ujen varojen osuus on 10 uudessa jäsenvaltiossa paljon suurempi kuin 'vanhoissa' jäsenvaltioissa: se on noin puolet kokonaismenoista (45 euroa hehtaaria kohti) vuosina 2004–2006 (12). EUR 45 pr. ha) mellom 2004 og 2006 (12). Maaseudun kehi ämiseen käyte ävien varojen absoluu inen taso on kuitenkin sama. I absolutte tall betyr dette imidlertid at utgiftsnivået for distriktsutbyggingstiltak er omtrent likt. Sen lisäksi, e ä maatalouden kokonaismäärärahoista varataan suurempi osuus maaseudun kehi ämiseen, on tärkeää, e ä maaseudun kehi ämiseen tarkoitetut varat ja etenkin maatalouden ympäristöä koskevat ohjelmat on kohdenne u asianmukaisesti alueille, joilla elollinen luonto on erityisen monimuotoista. I tillegg til at det er viktig å bruke en større andel av landbruksbudsjettet på distrikts­utbyggingstiltak, og særlig på miljøordninger for landbruket, er det viktig at innsatsen rettes inn mot områder som representerer et stort biologisk mangfold. Maaseudun kehittämiseen käytettävät varat Distriktsutbyggingsbudsjett Yli 70 % Suomen ja Itävallan viljelymaasta kuuluu maatalouden ympäristöohjelmiin, mu a Espanjassa ja Kreikassa niihin kuuluu vain 5 prosen ia. Mer enn 70 % av jordbruksarealene i Finland og Østerrike er dekket av slike ordninger, mot bare ca. 5 % i Spania og Hellas. * Euroopan maatalouden ohjaus- ja tukirahasto (EMOTR), mukaan lukien jäsenvaltioiden yhteisrahoitus * Det europeiske utviklings­ og garantifond for landbruket, inkludert samfinansiering fra medlemsstatene Viljelymaiden lintukannat ovat pienentyneet huoma avasti viime vuosikymmeninä. De fuglebestandene som spesielt lever på åkerland, har gått sterkt tilbake i løpet av de siste tiårene. Tietoja on vuoden 1980 alusta lähtien, mu a todennäköisesti kannat vähenivät nopeasti myös 1970-luvulla. Dataseriene begynner i 1980, men sannsynligvis fant det også sted en kraftig tilbakegang på 1970­tallet. Viljelymaiden lintukannat eivät ole pienentyneet yhtä paljon kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa ja kolmessa ehdokasmaassa kuin 15 jäsenvaltion unionissa. Nedgangen har ikke vært like stor i de 10 nye medlemsstatene og i CC­3 som i EU­15, særlig fordi landbruket har vært mindre intensivt i Sentral­ og Øst­Europa. Tämä johtuu lähinnä siitä, e ä tehomaatalous ei ole yhtä voimakasta Keski- ja Itä-Euroopassa. Kosteikkojen linnut ovat muu olintuja. Våtmarksfuglene er trekkfugler, og bestandene svinger ofte i takt med temperaturen slik at færre vender tilbake i kaldere år. Suoalueiden lintujen määrää vähentävät myös metsästys ja soiden rehevöityminen. Våtmarksartene berøres også av jakt og av eutrofieringen av våtmarkene. 15 EU-maata ja 3 EFTA-maata* _0 Ui o > Ä ro SI .o EU15 og EFTA­3* nye EU­land og 3 søkerland Luonnonmukaisessa maataloudessa ei käytetä kemiallisia lannoi eita tai torjunta-aineita. I økologisk jordbruk benyttes verken kunstgjødsel eller plantevernmidler. Maan tuo avuuden kohentamiseen ja tuholaisten ja kasvitautien torjuntaan käytetään sen sijaan lantaa, vuoroviljelyä ja maaperään sopivia viljelykäytäntöjä. I stedet bruker man husdyrgjødsel, vekselbruk og egnede jordkultiveringsmetoder som gjør jorden mer fruktbar og motvirker skadedyrangrep og plantesykdommer. Luonnonmukaisen maatalouden sadot ovat pienempiä kuin tavanomaisessa maataloudessa, mu a samalla vähennetään riskiä, e ä vedet pilaantuisivat nitraateista, ja edistetään yleisesti enemmän luonnonvaraisten lajien selviytymistä. Økologisk jordbruk gir mindre avlinger enn konvensjonelle dyrkingsmetoder men reduserer faren for nitratforurensning av vannforekomster og virker generelt fremmende på dyrelivet. Luonnonmukaisten viljelmien osuus on reilusti alle yhden prosentin lähes kaikissa kymmenessä uudessa jäsenvaltiossa ja kolmessa ehdokasmaassa, sillä valtio tukee luonnonmukaista maatalou a vain vähän tai ei ollenkaan, eivätkä kulu ajat juuri kysy luomutuo eita. Økologisk jordbruk representerer ennå langt under 1 % i de fleste av de nye 10 og CC­3 ettersom det der finnes få eller ingen statlige støtteordninger og forbrukerne ikke etterspør økologiske produkter i særlig grad. Euroopan ympäristökeskuksen 31 jäsenvaltiossa luonnonmukaisen maatalouden pinta-ala kasvoi noin neljällä viidesosalla vuosina 1997–2000 eli 2.4 miljoonasta hehtaarista 4.4 miljoonaan hehtaariin. I EEA­31 sett under ett, ble det økologiske jordbruksarealet imidlertid utvidet med ca. fire femdeler fra 1997 til 2000, en økning fra 2.4 mill. til 4.4 mill. hektar. Vesien pilaantuminen ja nitraatit Vannforurensning: Nitratproblemet Maataloudesta tuleva hajakuormitus on edelleen suurin syypää nitraa ien joutumiselle vesiin. Diffus forurensning fra landbruket er fortsatt den største kilden til nitrat i vann. Nitraatit vahingoi avat edelleen ympäristöä ja rehevöi ävät rannikkovesiä ja merive ä sekä pilaavat juomave ä etenkin, jos pohjavedet ovat pilaantuneet. Nitratene fortsetter å skade miljøet og bidrar til eutrofiering av vannet langs kysten og i havet og forurenser drikkevannet, særlig der hvor grunnvannet er blitt forurenset. Jäsenvaltiot ovat onnistuneet torjumaan nitraa ien aiheu amaa pilaantumista vaihtelevasti. Medlemsstatene har i varierende grad lykkes med sine tiltak mot nitratforurensningen. Maatalous on suurin syypää nitraa ien aiheu amaan pilaantumiseen. Nitratforurensningen stammer hovedsakelig fra landbruket. Elleivät viljakasvit ime lannoi eita ja lantaa tai niitä ei poisteta sadonkorjuun aikana, yli jääneet nitraatit huuhtoutuvat pohjaveteen ja pintavesistöihin (13). Med mindre kunstgjødselen og husdyrgjødselen absorberes av avlingen eller fjernes under innhøstingen, vaskes overskuddet av nitrat ut i grunnvann og overflatevann (13). Nitraa ien aiheu amaa pilaantumista voidaan kuitenkin vähentää tehokkain toimenpitein. Det finnes imidlertid effektive tiltak for å redusere nitratforurensningen. Eniten on edisty y Tanskassa, jossa aloite iin kansallinen nitraa ien hallintaohjelma 1980-luvun lopussa. Størst framgang er gjort i Danmark, som allerede i slutten av 1980-årene iverksatte et nasjonalt program for fjerning av nitrogen. Ohjelmassa maanviljelijöille annetaan neuvoja ja kullekin tilalle asetetaan vuotuinen 'nitraa ibudje i', jonka toteutumista valvotaan säännöllisin tarkastuksin. Programmet kombinerer rådgivning til gårdbrukerne med tildeling av et årlig 'nitrogenbudsjett' til hver driftsenhet, som overvåkes ved hjelp av regelmessig kontroll av åkrene. Voi kulua huoma avan paljon aikaa, ennen kuin maatalouskäytäntöjen muu uminen näkyy pohjaveden laadussa. Tämä riippuu maaperätyypistä ja pohjavesialueen erityisistä hydrogeologisista ominaisuuksista sekä pohjaveden yläpuolella olevasta viljelyalustasta. Det kan gå svært lang tid før en ny landbrukspraksis gir seg utslag i bedre grunnvannskvalitet, og tidsforsinkelsen avhenger av jordtype og hydrogeologiske forhold ved den aktuelle grunnvannsforekomsten og overliggende substrat. Pohjaveden ikä vaihtelee kymmenistä vuosista tuhansiin (juomavetenä käyte y pohjavesi on keskimäärin 40 vuo a vanhaa), joten nykyiset käytännöt jä ävät pilaantuneet pohjavedet perinnöksi tuleville sukupolville. Ettersom grunnvannet kan være fra noen tiår til flere tusen år gammelt (selv om grunnvann til bruk som drikkevann gjennomsnittlig er 40 år), vil den forurensningen av grunnvannet som dagens praksis medfører, være noe framtidige generasjoner vil bli stilt overfor. Noin kolmannes pohjavesialueista (14) yli ää nykyisin nitraa ien ohjearvot. Om lag en tredel av gru nnvannsforekomstene (14) inneholder nitrat i konsentrasjoner som overskrider retningslinjene for maksimale verdier. Nitraa ien vähentämisen kustannukset ovat 50–150 euroa vuodessa hehtaaria kohti (15), mikä on arvioiden mukaan kuitenkin 5–10 kertaa halvempaa kuin nitraa ien poistaminen pilaantuneesta vedestä. Å redusere nitratbruken koster i størrelsesorden EUR 50-150 pr. ha i året ('5), men dette er 5-10 ganger billigere.enn hva det koster å fjerne nitrat når vannet Vuonna 2002 tehdyn tutkimuksen (16) mukaan nitraa ien puhdistus juomavedestä maksaa Yhdistyneessä kuningaskunnassa 19 miljoonaa puntaa vuodessa. 16 først er blitt forurenset. Ifølge en studie fra 2002 ( Tutkimuksessa arvioitiin, e ä jos Yhdistynyt kuningaskunta täy ää Euroopan unionin ase amat normit, jotka koskevat juomakelpoisen veden nitraa ipitoisuu a (17), kokonaiskustannukset nousevat 199 miljoonaan puntaan seuraavien 20 vuoden aikana (18). ) vil denitrifikasjon av drikkevannet i Storbritannia koste GBP 19 millioner årlig, og for å overholde Den europeiske unions drikkevannsstandard med hensyn til nitrat (17) vil Tehomaatalous ei ole tällä hetkellä yhtä voimakasta 10 uudessa jäsenvaltiossa kuin 15 vanhassa. Landbruket er ennå mindre intensivt i de 10 nye EU-medlemsstatene enn i de 15 gamle. Jos maataloudesta tulee ennusteiden mukaisesti entistä tehokkaampaa uusissa jäsenvaltioissa, voivat nitraa ipitoisuudet pintavesissä ja pohjavesissä kasvaa. Men dersom det blir mer intensivt også i de nye medlemsstatene, som prognosene tyder på, kan nitratkonsentrasjonene i overflate- og grunnvannsforekomstene stige. Euroopan unionin nitraa idirektiivin asianmukainen täytäntöönpano ja tarvi aessa toteutetut lisätoimet ovat väl ämä ömiä, jo ei näissä maissa aiheuteta lähivuosina laajami aista, pitkäaikaista ja kallista pilaantumisongelmaa. Korrekt gjennomføring av Den europeiske unions nitratdirektiv, understøttet av ytterligere tiltak etter behov, vil være helt avgjørende for å unngå at det oppstår et omfattende, langvarig og kostbart forurensningsproblem i disse landene i løpet av årene som kommer. 0 Jokien nitraa ipitoisuudet lii yvät viljelysmaan osuuteen yläjuoksun valuma-alueella: pitoisuus on korkein, kun käytetään suuria määriä typpilannoi eita ja lantaa. Nitratkonsentrasjonene i elvene er knyttet til omfanget av dyrkbare arealer i nedbørfeltet oppstrøms slik at de høyeste konsentrasjonene forekommer der hvor det brukes mest nitrogengjødsel og husdyrgjødsel. Vuonna 2001 tilanne oli se, e ä jos viljelysmaa ka oi yli 50 prosen ia yläjuoksun valuma-alueesta, joen nitraa ipitoisuus oli kolminkertainen verra una jokeen, jonka valuma-alueella oli viljelysmaata alle 10 prosen ia. I 2001 var nitratnivåene i elver hvor dyrkbare arealer utgjorde mer enn 50 % av nedbørfeltet oppstrøms, tre ganger høyere enn i nedbørfelt hvor de dyrkbare arealene utgjorde under 10 %. Jäsenvaltioiden on nime ävä nitraateille herkät alueet ja toteute ava toimenpideohjelmia saavu aakseen unionin nitraa idirektiivin tavoi een eli vähentääkseen maataloudesta peräisin olevien nitraa ien aiheu amaa veden pilaantumista. Medlemsstatene er forpliktet til å utpeke områder som er spesielt sårbare for nitratforurensning og gjennomføre tiltak for å oppfylle målsettingen i EUs nitratdirektiv om å redusere vannforurensningen som direkte eller indirekte skyldes nitrater fra landbrukskilder. Viljelysmaata (prosenttiosuus yläjuoksun valuma-alueesta) Dyrkbart areal (% av samlet nedbørfelt oppstrøms) Jokien nitraattipitoisuudet Nitratkonsentrasjoner i elvene Kaikki maatyt kuningaskunta Imidlertid viste ca. Pohjaveden nitraattipitoisuudet Nitratkonsentrasjoner i grunnvannet Pohjaveden nitraa ipitoisuudet näy ävät pysyvän muu uma omina Euroopassa. Nitratforurensningen av grunnvannet virker stabil på europeisk plan. Kun tiedot kuitenkin eritellään mai ain, 24 prosentissa yksi äisistä pohjavesialueista (joita on yhteensä 142) nitraa ipitoisuudet näy ävät laskeneen ja 19 prosentissa nousseen. Men dersom dataene brytes ned etter land, viser 24 % av (142) grunnvannsforekomster synkende nitratkonsentrasjoner, mens 19 % stiger. Kaikkein eniten pitoisuudet ovat nousseet Unkarissa, Ruotsissa, Suomessa ja Saksassa. De kraftigste økningene er registrert i Ungarn, Sverige, Finland og Tyskland. Nousun syynä on voinut olla viive viljelytapojen muutosten vaikutuksessa pohjaveden laatuun, tai nousu voi osoi aa, e ä lisätoimenpiteet ovat tarpeen. Økningen kan enten skyldes tidsforsinkelsen fra innføringen av ny landbrukspraksis til effektene viser seg på grunnvannskvaliteten, eller avdekke et behov for ytterligere tiltak. Suojelualueiden nimeäminen uhanalaisten lajien ja elinympäristöjen suojelemiseksi on jo pitkään ollut keskeinen toimenpide luonnon monimuotoisuuden turvaamisen politiikassa, mu a käyte ävissä olevaan maahan kohdistuvat ristiriitaiset paineet hankaloi avat nyt uusien suojelualueiden nimeämistä. Utpeking av områder med sikte på å beskytte truede arter og habitater har lenge vært et sentralt element i politikken for å sikre biologisk mangfold, men motstridende interesser i tilgjengelige arealer er nå i ferd med å gjøre det vanskelig å etablere nye verneområder. Luonnonsuojelu perustuu jatkossa siihen, e ä luonnon monimuotoisuuden turvaaminen yhdistetään alakohtaisiin toimiin ja ympäristöpolitiikkaan ja nykyisten suojelualueiden hyödyt maksimoidaan. Naturvernets framtid vil være å integrere biodiversitetshensyn i sektor- og miljøpolitikken og utnytte eksisterende verneområder best mulig. Meriympäristön monimuotoisuuden suojelua on lisä ävä. Mer må gjøres for å beskytte det biologiske mangfoldet i havet. 1970-luvulta lähtien kansallisten suojelualueiden määrä on kasvanut huoma avasti, kun valtiot ovat panneet vähitellen täytäntöön kansallisia luonnonsuojelulakeja. Siden 1970-årene har antallet nasjonale verneområder økt betydelig, i takt med at landene etter hvert har gjennomført en nasjonal naturvernlovgivning. Valtioilla on lisäksi velvollisuus nimetä suojelualueita kansainvälisten sopimusten ja Euroopan unionin lainsäädännön perusteella (19). Internasjonale og europeiske virkemidler har også gjort det obligatorisk for landene å utpeke verneområder (19). Euroopan ympäristökeskuksen 31 jäsenvaltion alueella onkin nykyisin lähes 600 erilaista suojeluluokitusta ja yli 42 000 yksi äistä suojelualue a. Resultatet er at det nå finnes nærmere 600 ulike typer verneordninger og mer enn 42 000 vernede områder i Det europeiske miljøbyrås 31 medlemsland. Vuoden 2003 lopussa lintudirektiivin perusteella erityissuojelualueeksi tai luontodirektiivin perusteella yhteisön tärkeänä pitämäksi alueeksi nime yjä alueita oli noin 15 prosen ia Euroopan unionin maa-alasta. Ved utgangen av 2003 inngikk om lag 15 % av Den europeiske unions territorium i særskilte verneområder utpekt med hjemmel i fugledirektivet eller foreslått vernet som områder av fellesskapsinteresse etter habitatdirektivet. Lisäksi suojeltuja merialueita on peruste u kaikille alueellisille merille ja monien Euroopan maiden rannikoille. Dessuten er det opprettet mange marine verneområder i alle regionale hav og langs kysten av mange land i Europa. Meri- ja rannikkoalueiden suojelussa on kuitenkin edelleen huoma avia puu eita. Likevel er det store hull i verneordningene for hav- og kystområder. Merialueita olisi suojeltava meriympäristön runsaan monimuotoisuuden perusteella, mu a suojelu voi olla ristiriidassa meren muun käytön, kuten merenkulun tai kalastuksen, kanssa. Havområder bør vernes ut fra hvor rikt biologisk mangfold de representerer, men slikt vern kan komme i konflikt med armen utnyttelse av samme område, f.eks. skipsfart og fiske. Asianmukaisesta suojelusta sopiminen ja suojelun toteu aminen on siis usein vaikeaa. A komme til enighet om et hensiktsmessig vernenivå og deretter håndheve dette, er derfor ofte vanskelig. Suojelualueita ei voida eristää yhteisöistä eikä alueilla tai niiden ympärillä harjoite avasta taloudellisesta toiminnasta (20). Det er umulig å opprettholde verneområder hvis de isoleres fra nærmiljøet og fra økonomisk virksomhet som drives innenfor og rundt verneområdene (20). Jo a suojelualueiden arvo olisi mahdollisimman korkea, suojelualueet on yhdiste ävä muuhun maankäy öön sekä muihin alueisiin, joilla on vastaavia ominaisuuksia. For å maksimere deres verdi må verneområdene integreres i landskapsutnyttelsen i et bredere perspektiv og ha forbindelse med andre områder med tilsvarende kvaliteter. Alueiden yhdistämisellä taataan, e ä lajeilla on mahdollisuus selviytyä siirtymällä paikasta toiseen häiriöiden ja ilmastonmuutoksen takia. Når slike områder knyttes sammen, sikres artene en mulighet til å overleve ved at de kan forflytte seg etter hvert som forstyrrelser og klimaendringer gjør seg gjeldende. Natura 2000 -verkostoa voidaan hyödyntää yhdistämisessä. Natura 2000-nettverket kan være av betydning for å oppnå slik integrasjon. Nykyisin on hankalampi nimetä uusia suojelualueita, sillä luonnon monimuotoisuuden suojelu kilpailee käyte ävissä olevaan maahan kohdistuvien kasvavien, ristiriitaisten paineiden kanssa. Etter hvert som hensynet til bevaring av det biologiske mangfoldet kommer i konflikt med konkurrerende interesser på tilgjengelige arealer, blir det stadig mindre rom for utpeking av nye verneområder. Tämä on ote ava entistä enemmän huomioon maksimoimalla nykyisten suojelualueiden arvo ja yhdistämällä monimuotoisuuden suojelu alakohtaisiin toimiin (esimerkiksi maatalouden ympäristötoimiin tai kestävään metsäpolitiikkaan) sekä muuhun ympäristöpolitiikkaan. Politikken vil i økende grad måtte ta hensyn til dette ved å maksimere verdien av områder som allerede er vernet, og ved å integrere biodiversitetshensyn i sektorpolitikken (f.eks. miljøordninger for landbruket, bærekraftig skogbrukspolitikk osv.) og i miljøpolitikken på andre områder. Luontodirektiivin täytäntöönpano Gjennomføring av habitatdirektivet Kaikkiaan 60 prosen ia Euroopan kalansaaliista yli ää turvalliset rajat eli rajat, joiden yli yessä kalastuksessa poistuva biomassa ei korvaudu kantojen kasvulla. Generelt kan det sies at 60 % av all fisk som fanges i Europa overskrider trygge grenser, dvs. over det nivå der biomassen som tas ut ved fisking ikke lenger erstattes av bestandstilveksten. Avomerikalastuksella saadaan noin kaksi kolmannesta kaikesta saaliista. Tästä lähes puolet yli ää turvalliset rajat. Pelagisk fisk utgjør nærmere to tredeler av all fiskefangst, og om lag halvparten av dette er over trygge grenser. Teollisen kalastuksen saaliit ovat noin 20 prosen ia kaikesta saaliista. Industrifisk representerer ytterligere 20 % av totalfangsten. Kaloilla on tärkeä asema meriympäristössä, johon kohdistuu paineita merenkulusta, saasteista, rannikoiden rehevöitymisestä ja ilmastonmuutoksesta. Fisk spiller en integrerende rolle i hele det marine miljø, som utsettes for press fra skipsfart, forurensning, kysteutrofiering og klimaendringer. Liikakalastuksen pysyminen nykyisellä tasolla aiheu aa todennäköisesti suuria muutoksia koko meren ekosysteemiin. En videreføring av dagens trender med overfiske vil derfor sannsynligvis medføre vesentlige endringer i hele det marine økosystemet. Pakkausjätteen määrä kasvaa edelleen Emballasjeavfall: Fortsatt vekst Jä eiden syntymisen ehkäiseminen on ollut jo kauan Euroopan unionin jätepolitiikan ensisijainen periaate: kierrätykseen ja jä een uusiokäy öön on kannuste ava vain, jos jä eiden syntymistä ei voida väl ää. Forebygging har lenge hatt høyeste prioritet i Den europeiske unions avfallspolitikk, og bare der avfallsproduksjon er uunngåelig, bør resirkulering og gjenbruk av avfall oppmuntres. Euroopassa on kuitenkin edisty y vain vähän pakkausjä eiden tuo amisen ehkäisemisessä. Likevel har det vært liten framgang å spore i Europa når det gjelder forebygging av emballasjeavfall. Monet maat ovat saavu aneet vuonna 1994 annetussa pakkausjätedirektiivissä asetetut kierrätystavoi eet, mu a pakkausjä een määrä kasvaa edelleen. Selv om mange land har oppfylt målene for resirkulering i henhold til emball asjeavfallsdirektivet fra 1994, øker mengdene emballasjeavfall fortsatt. Tietojen mukaan jä eiden kokonaismäärä kasvaa Euroopassa edelleen. Data viser at avfallsvolumene fortsatt øker i Europa. Jä eiden kokonaismäärä kertyy useista jätevirroista, joista suurin osa on rakennus- ja purkujäte ä. Totalavfallet består av flere avfallsstrømmer. Pakkausjä een syntymis- ja käsi elymääristä on kuitenkin saatavilla eniten tietoa. Den største av disse er bygge- og rivningsavfall, men emballasjeavfall er den avfallsstrømmen som er best dokumentert når det gjelder kvanta som produseres og behandles. Pakkausjä een tuo aminen kytkeytyy läheisesti talouskasvuun ja kulutusto umuksiin. Produksjonen av emballasjeavfall er nært knyttet til økonomisk vekst og forbruksmønstre. Vuosina 1997–2001 pakkausjä een määrä kasvoi kymmenessä Euroopan unionin 15 'vanhasta' jäsenvaltiosta, ja koko silloisessa Euroopan unionissa pakkausjä een määrä kasvoi 7 prosen ia. Fra 1997 til 2001 økte mengdene av emballasjeavfall i 10 av de 15 gamle medlemsstatene i EU og med Alustavien ennusteiden mukaan pakkausjä een määrä kasvaa merki ävästi tulevaisuudessa (22). Ifølge foreløpige projeksjoner vil volumene av emballasjeavfall sannsynligvis også framover øke betydelig i22). Osa kasvusta johtuu siitä, e ä pienet kotitaloudet tuo avat suhteessa enemmän pakkausjäte ä, mu a kasvu johtuu myös sisämarkkinoiden kasvusta ja näin ollen suuremmasta tarpeesta kulje aa paka uja tuo eita. En del av denne økningen skyldes at små husholdninger produserer forholdsvis mye mer emballasjeavfall enn større husholdninger, men det skyldes også utvidelsen av det indre marked og det derav følgende økte behovet for transport av emballerte varer. Terveyden ja elintarvikkeiden turvallisuuden korostamisen takia elintarvikkeiden pakkaaminen lisääntyy koko ajan. Den økende vektleggingen av helse og næringsmiddeltrygghet har også ført til at emballasjehaugen har vokst. Euroopan unionin pakkausjätedirektiivillä (94/62/EY) puututaan pakkausjä eistä huolehtimiseen yleisesti, ja samalla korostetaan kierrätystä ja hyödyntämistä ase amalla molemmille määrälliset tavoi eet. Den europeiske unions emballasjeavfallsdirektiv (94/62/EF) retter seg mot håndtering av emballasjeavfall generelt samtidig som det vektlegger resirkulering og gjenvinning ved at det settes kvantitative mål for begge. Alustavan arvion (23) mukaan osassa maista (esimerkiksi Italiassa ja Irlannissa) direktiivillä on ollut myönteistä vaikutusta pakkausjä eiden käsi elyjärjestelmiin. En innledende analyse (23) viser at for en del land (f.eks. Italia og Irland) har direktivet hatt en positiv effekt ved at det er innført ordninger for håndtering av emballasjeavfall. Muutamissa maissa, joissa kierrätys ja hyödyntäminen on hyvin yleistä (esimerkiksi Tanskassa ja Itävallassa) (24), lainsäädäntö on kuitenkin vaiku anut vain vähän, sillä jä eenkäsi elyjärjestelmät olivat käytössä jo ennen säädöksen voimaantuloa. I enkelte land som allerede har store resirkulerings- og gjenvinningsandeler (f.eks. Danmark og Østerrike) (24), har denne lovgivningen imidlertid hatt liten betydning ettersom de hadde avfallshåndteringsordninger på plass før direktivet trådte i kraft. Yleisesti o aen maat, joilla on monia välineitä käytössään, ovat saavu aneet tehokkaimmin tavoi eet ja päämäärät. Generelt har land som har implementert en blanding av virkemidler nådd lengst i oppnåelsen av de forskjellige målene. Direktiiviä muute iin tammikuussa 2004, mu a koska siinä ei ole jä een tuo amisen ehkäisemistä koskevia tavoi eita, sillä on vain epäsuora vaikutus pakkausjä een syntymisen ehkäisemiseen. Direktivet ble endret i januar 2004, men siden det ikke omfatter mål for avfallsforebygging, kan det bare ha en indirekte effekt på forebyggingen av emballasjeavfall. Kierrätyksen järkevyy ä luonnonvarojen viisaamman käytön strategiana on viime aikoina epäilty (25), mu a kierrätys on useimmissa tapauksissa ympäristölle edullisempaa kuin hyödyntäminen tai käytöstä poistaminen. I den senere tid er det blitt stilt spørsmål ved hvor hensiktsmessig det er å bruke resirkulering som strategi for mer intelligent ressursbruk (25), men resirkulering er i de fleste tilfeller bedre for miljøet enn både energigjenvinning og deponering. Kierrätyksen kustannukset kuitenkin nousevat, kun kierräte ävän materiaalin osuus kasvaa, joten vertailu vaihtoehtoisien keinojen kustannuksiin (ulkoiset kustannukset mukaan lue uina) todennäköisesti rajoi aa kierrätystavoi eiden jatkuvaa lisäämistä. Men i og med at kostnadene ved resirkulering stiger med andelen materialer som blir resirkulert, vil en sammenligning av kostnadene (inkludert eksterne kostnader) ved mulige alternativer sannsynligvis begrense mulighetene for fortløpende oppjustering av målene for resirkulering. Syntyvän jä een määrän vähentämisen on oltava edelleen ensisijaisena tavoi eena. Det fremste målet må hele tiden være å produsere mindre avfall i utgangspunktet. Pakkausjätteen tuottaminen Produksjon av emballasjeavfall Vuosina 1997–2001 pakkausjä een kokonaismäärä kasvoi 7 prosen ia 15 jäsenvaltion unionissa. Vuosina 2000–2001 kokonaismäärä laski hieman lähinnä siksi, e ä pakkausjä een määrä laski 12 prosen ia Espanjassa. Fra 1997 til 2001 økte emballasjeavfallet totalt med 7 % i EU­15.1 løpet av 2000­2001 ble totalmengden noe redusert, hovedsakelig på grunn av en nedgang på 12 % i Spania, men det er for tidlig å si om dette bebuder et brudd med den stigende trenden. Toistaiseksi on kuitenkin liian aikaista sanoa, onko kyse suunnan kääntymisestä laskuun. Pakkausjä een määrä vaihtelee huoma avasti maasta toiseen. Mengdene emballasjeavfall varierer svært mye fra land til land, sannsynligvis mest fordi det anvendes forskjellige beregningsmåter. Osa valtioista ilmoi aa määrät vain neljästä keskeisestä materiaalista — muovista, lasista, metallista ja paperista — joista jäsenvaltioilla on velvollisuus toimi aa tiedot. For eksempel rapporterer en del land bare de fire nøkkelmaterialene som medlemsstatene er nødt til å framlegge tall for, nemlig plast, glass, metall og papir. Osa valtioista ilmoi aa kaiken pakkausjä een, myös puupakkaukset, mikä lisää merki ävästi ilmoite ua kokonaismäärää. Andre rapporterer all emballasje, også av tre, og får dermed en betydelig økning i totalvekten som rapporteres. Vuoden 2008 vähimmäistavoite55 % Medlemsstatene må oppfylle målene i direktivet innen utgangen av 2008. Kaikki jäsenvaltiot saavu ivat asetetun tavoi een, jonka mukaan 25 prosen ia kaikesta pakkausjä eestä on kierräte ävä vuoteen 2001 mennessä (Kreikalle, Irlannille ja Portugalille myönne iin pienemmät tavoi eet ja pitempi määräaika). Alle medlemsstatene oppfylte målet om at innen 2001 skulle minst 25 % av alt emballasjeavfall resirkuleres (Hellas, Irland og Portugal ble innrømmet lavere krav og lengre frist). Tarkistetussa direktiivissä kierrätystavoite a noste iin vähintään 55 prosen iin kaikesta pakkausjä eestä. Det reviderte direktivet setter opp resirkuleringsmålet til minst 55 % av alt emballasjeavfall. Useat maat, etenkin 10 uu a jäsenvaltiota, ovat vielä kaukana tavoi eesta. Flere land, særlig de nye 10, har fortsatt langt igjen før de oppfyller disse kravene. Osan maista — Viron, Kyproksen, Lie uan, Maltan, Puolan ja Slovakian sekä Irlannin — on enemmän kuin kaksinkertaiste ava osuus, jonka ne kierrä ivät vuonna 2002. Noen, deriblant Estland, Kypros, Litauen, Malta, Polen og Slovakia, men også Irland, vil måtte doble resirkuleringsandelen i 2002 og vel så det. 10 yn pakkausjätteen ar vi oi tu osuusvuonna2002(%) De 10 nye medlemsstatene har fått flere år ekstra for å oppfylle resirkuleringsmålet. * Pidempi määräaika ja alhaisemmat tavoitteet < & $■' e v v Fristen utsatt og malene senket Kaukana kestävästä energiataloudesta Bærekraftig energi: Ennå langt fram Energian kokonaiskulutus kasvaa nopeasti, ja Euroopan on siksi vaikea saavu aa ilmastonmuutosta koskevat tavoi eensa. Det totale energiforbruket øker fortsatt raskt og gjør det vanskelig for Europa å nå sine klimamål. Jos energiaa hyödynnetään tehokkaammin, energiatehokkuus ja uusiutuvat energianlähteet edesau avat suuresti kestävämpään energiatalouteen siirtymistä. Økt satsing på energieffektivisering og fornybare energikilder vil kunne utgjøre et vesentlig bidrag til et mer bærekraftig energisystem. Tavoi een saavu aminen edelly ää perinpohjaisia muutoksia kaikkialla talouselämässä. Men dette vil kreve dyptgående endringer i hele økonomien. Energian kokonaiskulutus on kasvanut 25 jäsenvaltiossa 1990-luvun puolivälistä, ja odotusten mukaan kasvu jatkuu. Det totale energiforbruket i de 25 medlemsstatene har gått opp siden midten av 1990-tallet, og denne trenden forventes å fortsette. Fossiilisten pol oaineiden pol o — kasvihuonekaasujen suurin päästölähde — säilyy ennusteen mukaan pääasiallisena energianlähteenä Euroopassa seuraavien 30 vuoden aikana. Forbrenning av fossile brensler, som er den viktigste årsaken til utslippene av klimagasser, kommer nok til å være den viktigste energikilden i Europa også i de kommende 30 årene. Kokonaismäärän hienoisesta kasvusta huolima a uusiutuvien energianlähteiden käytön osuuden ei odoteta kasvavan merki ävästi, mu a ydinvoiman osuuden ennustetaan vähenevän siksi, e ä useat maat ovat pää äneet luopua sen käytöstä vähitellen. Til tross for en viss vekst i absolutte tall forventes fornybare energikilder ikke å få noen særlig større andel, mens kjernekraftens andel forventes å falle som følge av moratorier og utfasingspolitikk i flere land. Kestävään energiatalouteen siirtyminen edelly ää energiansäästön, energiatehokkuuden ja uusiutuvan energiantuotannon lisäämistä kaikilla aloilla. Overgangen til bærekraftig energi vil kreve en betydelig innsats for energiøkonomisering, energieffektivisering og produksjon av fornybar energi i alle sektorer. Uusiutuvan energian käy öä on lisä ävä merki ävästi, jo a Euroopan laajuiset ja kansalliset tavoi eet saavutetaan vuoteen 2010 mennessä, ja lisätuki on tarpeen. For å oppfylle europeiske og nasjonale mål for 2010 trengs en betydelig økning i fornybare energi, og dette vil kreve ytterligere støtte. Uusiutuvalle energialle suotuisten olosuhteiden luominen on keskeinen edellytys sen markkinaosuuden lisäämiseksi. Å skape gunstige vilkår for fornybare energikilder er helt vesentlig for å øke deres markedsandel. Tarvitaan monenlaisia toimenpiteitä — on esimerkiksi asete ava tavoi eita, jotka ulo uvat vuoden 2010 tuolle puolen pitkän aikavälin investointivarmuuden takaamiseksi. Lisäksi on ote ava käy öön tukijärjestelmiä ja 'korja ava hintoja' sisälly ämällä ulkoiset kustannukset energian hintaan (esimerkiksi poistamalla ympäristölle haitalliset tuet). Dette forutsetter en portefølje av forskjellige politiske tiltak, deriblant fastsettelse av politiske mål ut over 2010 av hensyn til investeringssikkerheten på lang sikt, innføring av støtteordninger og av 'riktig prising' ved full internalisering av eksterne kostnader i energiprisene (f.eks. ved å fjerne miljøskadelige subsidier). Uusiutuvan energian tuen lisääminen edistää innovaatiota ja uu a tekniikkaa. Økt støtte til fornybare energikilder vil anspore til innovasjon og nye teknologier. Vastikään ehdote u energiapalveludirektiivi (26) on askel oikeaan suuntaan. Det nylig foreslåtte energitjenestedirektivet (26) er nok et skritt i riktig retning. Koska energiatehokkuuden parantuminen vuodesta 1991 Fordi den energieffektiviseringen som er realisert siden 1991 kan regnes med i dette regnestykket, er det imidlertid fare for at de medlemsstatene som har gjort størst framskritt, ikke vil føle seg forpliktet til å anstrenge seg vesentlig, selv om de fortsatt har et energieffektiviseringspotensial. Arvioiden mukaan energiatehokkuu a voitaisiin nyt parantaa alhaisin kustannuksin vähintään 20 prosen ia unionin 15 vanhassa jäsenvaltiossa ja 10 uudessa jäsenvaltiossa jopa enemmän. Det er anslått at de 15 gamle medlemsstatene i EU i dag har et energieffektivise ringspotensial på minst 20 % som det er mulig å utnytte på en kostnadseffektiv måte, og at potensialet er enda større i de nye medlemsstatene. Potentiaali on käyte ävä, jo a Euroopassa päästään kestävään energiatalouteen. Det er helt avgjørende at dette potensialet tas ut om Europa skal få en bærekraftig energiframtid. Energian kokonaiskulutus on kasvanut 25 jäsenvaltion unionissa 1990-luvun puolivälistä, ja kasvun ennustetaan jatkuvan. Alle de 10 nye medlemsstatene, inkludert Slovenia, mener nå at gjeldende nasjonale politikker og tiltak vil kunne sikre måloppnåelse. Fossiilisten pol oaineiden osuus on tällä hetkellä suurin, 80 prosen ia, ja sen odotetaan kasvavan hieman seuraavien 30 vuoden aikana. Det europeiske klimaendringsprogrammet har identifisert en rekke politiske retningslinjer og tiltak som omfatter hele EU (M), og som, forutsatt at de gjennomføres til fulle, bør medføre at EU når sitt mål. Uusiutuvat energialähteet Ydinenergia Maakaasu ja johdannaiskaasu Kull, brunkull og derivater Råolje og produkter av råolje cm Kjernekraft Naturgass og blandet gass Kaikki muut uusiutuvat energialähteet Andel fornybar energi strømforbruket Uusiutuvan sähkön osuus sähkön bru okulutuksesta 25 jäsenvaltion unionissa kasvoi 12 prosentista 14 prosen iin vuosina 1990–2001. Fornybar elektrisitets andel av det totale strømforbruket i EU­25 gikk opp fra 12 % i 1990 fil 14 % i 2001. Merki ävä kasvu on tarpeen, jo a unioni saavu aa 21 prosentin tavoi eensa vuoteen 2010 mennessä. Denne andelen må økes vesentlig om EUs veiledende mål på 21 % skal nås innen 2010. Suurista vesivoimaloista saadaan nykyisin suurin osa uusiutuvilla energianlähteillä tuotetusta energiasta (noin 85 prosen ia), mu a voimaloiden osuu a ei voida lisätä jatkossa ympäristönäkökohtien ja sopivien sijaintipaikkojen puu een vuoksi. Mesteparten av den kraften som pr. i dag produseres av fornybare energikilder kommer fra storskala vannkraftanlegg (ca. 85 %), men miljøhensyn og mangelen på tilgjengelige områder gjør at disse ikke vil kunne bidra til å øke andelen ytterligere. Uusiutuvan sähkön osuuden kasvu on saatava muista uusiutuvista energianlähteistä kuten tuulesta, biomassasta, auringosta ja pienvesivoimaloista. Veksten i fornybar elektrisitet må komme fra andre fornybare energikilder, som vind, biomasse, solenergi og små vannkraftverk. Tämä johtuu suureksi osaksi yleiseurooppalaisista tuotanto- ja kulutusto umuksista, jotka lii yvät unionin sisämarkkinoiden laajentumiseen. Det har vært liten framgang å spore når det gjelder frikoplingen av transportbehovet fra den økonomiske veksten, og dette gjelder både godstransport og persontransport. Godstranportvolumene øker med ca. Samalla junien ja bussien kaltaisten liikennevälineiden osuudet kasvavat vain hieman jos ollenkaan. 3 % årlig, som er mer enn veksten i bruttonasjonalprodukt (BNP), som ligger rundt 2 % årlig. Persontransporten øker i samme takt som BNP. Selvästi yksimielisiä ollaan siitä, e eivät liikennemaksut kata täysin liikenteestä aiheutuvia ulkoisia kustannuksia, mu a tarkoista summista ei ole päästy yhteisymmärrykseen. Det er mange årsaker til det, men alle er i stor grad knyttet til samfunnsøkonomiske faktorer som utvidelsen av EUs indre marked, som virker drivende på veksten innen godstranporten. Aikomusten vastaisesti maanteiden muu uvia rahtimaksuja itse asiassa pienenne iin vuosina 1998–2001.Tärkein muu uja on pol oaineverotus, mu a pol oaineen hinta on pysynyt samassa hintaluokassa yli 20 vuo a. For persontransporten omfatter årsakene økt bruk av bil i forbindelse med pendling, fritid og turisme. Liikenteen kasvu ja bruttokansantuote Luftforurensning fra transportsektoren Hiilidioksidipäästöt kasvavat yhä, kun liikenteen kysyntä yli ää energia-peräisenpäästötilanteen paranemisen. Til tross for at utslippene av både ozonforløpere og svevestøv har gått ned (med hhv. Hiukkaset (24 prosen ia), hiilimonoksidi (46 prosen ia), typen oksidit (24 prosen ia), haihtuvat orgaaniset yhdisteet (47 prosen ia) ja lyijy (100 prosen ia) ovat vähentyneet osi ain pakokaasupäästöjen käsi elytekniikassa tehtyjen innovaatioiden ansiosta ja osi ain pol oaineen koostumuksen muu umisen vuoksi. 30 % og 36 % fra 1990 til 2001), tilsier anslagene at inntil 45 % av Europas bybefolkning er utsatt for konsentrasjoner av svevestøv over grenseverdiene, og inntil 30 % for ozonkonsentrasjoner over fastsatte grenseverdier for beskyttelse av menneskehelsen. Tilanne paranee edelleen, kun tiukemmat säännökset tulevat lähivuosina voimaan ja kun vanhat ajoneuvot korvataan uusilla. Utslippskuttene som er oppnådd så langt, skyldes hovedsakelig innføringen av katalysatorer og implementeringen av EUs løsemiddeldirektiv, som har ført til reduserte utslipp fra industriprosesser. Rikkidioksidin tilanne on toinen: maantieliikenteen päästöjen reilu vähentyminen (61 prosen ia) on tasoi unut, sillä kansainvälisistä merikuljetuksista peräisin olevat päästöt ovat vastaavasti kasvaneet. Vi får stadig mer dokumentasjon på at svevestøv og ozon har helseskadelige effekter også i konsentrasjoner under de grenseverdiene som nå er fastsatt for beskyttelse av menneskehelsen. Innen rammen av EU-programmet Ren luft for Europa (35) er det nå innledet drøftinger som vil kunne føre til at dagens grenseverdier blir revurdert og eventuelt skjerpet. Vaikka ihmisten altistuminen rikkidioksidille on itse asiassa vähentynyt, kokonaispäästöt eivät olekaan vähentyneet. Teknologiske tiltak, forskjellige tiltak for å styre etterspørselen samt økonomiske virkemidler blir også vurdert. Raskailta tavarankuljetusajoneuvoilta moottoriteillä perittävät matkan pituuteen perustuvat maksut Det europeiske informasjonssystemet for luftkvalitet, Airbase, inneholder data c en < ¡J C σι αϊ om svevestøv (PM1(/ den fraksjonen av partikler som har en diameter på inntil αϊ 3 Ν02 PMj, Kaiken kaikkiaan vaihtelevat maksut laskivat 15 jäsenvaltion unionissa tuolloin 7 prosen ia. Sverige Italia Finland Tyskland Ungarn Storbritannia Romania Polen Tsjekkiske rep. Slovakiske rep. Bulgaria Litauen Korkeat alailmakehän otsonipitoisuudet ja pienhiukkaspitoisuudet aiheu avat kaupungeissa ongelmia ihmisten terveydelle. Avstand mellom utslippene av ozonforløpere* og direktivet om nasjonale utslippstak eller forpliktelsene iht. Gøteborg­protokollen. ) ja muita haihtuvia orgaanisia yhdisteitä I 2001 er landet ikke i rute for å oppfylle sine forpliktelser (pitkäaikainen altistuminen) (33). Veitransport er den dominerende kilden til ozonforløpere (39 % av samlede utslipp). Niillä on luultavasti myös yhteisvaikutuksia ainakin lyhyellä aikavälillä (34). Andre viktige kilder er energibruk (forbrenning) og bruken av løsemidler i industrien og husholdningene. Terveyteen vaiku avat korkeat pitoisuudet, joita esiintyy pääasiassa Keski-, Itä- ja Etelä-Euroopan kaupungeissa. Nedgangen i utslippene skyldes først og fremst innføringen av katalysatorer på nye biler (som har redusert utslippene av nitrogenoksid) og gjennomføringen av EUs løsemiddeldirektiv (som begrenser utslippene av ikke­metanholdige flyktige organiske forbindelser fra industriprosesser). Hiukkasten pitoisuudet ovat korkealla koko vuoden ajan, mu a otsoni aiheu aa ongelmia pääasiassa kesäkuukausina. En rekke land er ikke i rute for å oppfylle sine mål, noe som gjør det nødvendig å gjennomføre betydelige utslippskutt. Otsonipitoisuudet olivat erityisen korkeita kesän 2003 helleaallon aikana. Jotkut ihmiset ovat herkempiä otsonin ja hiukkasten korkeille pitoisuuksille kuin toiset. Utslippene av ozonforløpere har økt på Kypros og i Tyrkia og falt i Estland, men i og med at det ikke er satt noen mål for disse landene, er de heller ikke tatt med her. Vaikka sekä otsonin esiasteiden e ä pienhiukkasten päästöt ovat viime aikoina vähentyneet (30 ja 36 prosen ia vuosina 1990–2001), arvioiden mukaan jopa 45 prosen ia Euroopan kaupunkiväestöstä altistuu edelleen rajaarvot yli äville hiukkaspitoisuuksille ja jopa 30 prosen ia ihmisten terveyden suojelemiseksi asete uja tavoitearvoja korkeammille otsonipitoisuuksille. I hvilken grad befolkningen i byene eksponeres for forurensning i konsentrasjoner over grense­ og målverdiene, er sterkt avhengig av klimatiske forhold, og eksponeringsgraden varierer i Europa. Päästöjä on saatu tähän mennessä vähenne yä pääasiassa uusien autojen katalysaa oreilla ja panemalla täytäntöön unionin liuotindirektiivi, jonka ansiosta teollisuudesta peräisin olevat päästöt ovat vähentyneet. Grenseverdiene for ozon blir for det meste overskredet i Sentral­ og Sør­Europa, og når det gjelder svevestøv Euroopan unionissa käydään parhaillaan keskusteluja Puhdasta ilmaa Eurooppaanohjelmassa (35), ja keskustelujen tuloksena nykyisiä rajoja saatetaan tarkistaa ja mahdollisesti tiukentaa. (PMI0), finner overskridelsene framfor alt sted i de delene av Europa som har et tørt eller kontinentalt klima. Keskustelussa käsitellään muun muassa ehdotusta ilman laadun pitoisuuksia ja epäpuhtauspäästöjä koskevien pitkän aikavälin vähentämistavoi eiden ase amiseksi vuodeksi 2020. PM10 er sjeldnere et problem i fuktige land med et maritimt klima ettersom nedbør er den mest effektive måten for å fjerne aerosolpartikler fra luften. Samoin pohditaan teknologiaa koskevia toimenpiteitä, kysynnän hallinnan vaihtoehtoja ja taloudellisia välineitä. Konsentrasjoner av nitrogendioksid (NO,) som overskrider årlig grenseverdi, registreres nesten utelukkende på målestasjoner i byene, og da særlig nær tungt trafikkerte veier. Kaupunkien ilmansaasteet terveydelle haitallisia Klimaendringer: Konsekvensene stadig bedre dokumentert Kaupunkiväestön altistuminen unionin rajaarvot ylittäville pitoisuuksille Å motvirke klimaendringene er en sentral miljøprioritering for Den europeiske union. Euroopan ilmanlaadun tietojärjestelmä, Airbase- tietokanta, sisältää tietoja hiukkasista (PM Denne effekten kan også sees på isbreene i Europa, som alle trekker seg tilbake, med unntak av norske kystbreer (36). — halkaisijaltaan 10 µm tai pienemmät hiukkaset), Fire av de fem årene med størst økonomiske tap har kommet etter 1997. Kaupunkiväestön altistumisen maantieteelliset erot Observerte endringer i vekstsesongens lengde ***NO2 yli yvät pääasiassa niissä osissa Eurooppaa, joissa vallitsee kuiva ilmasto tai mannerilmasto. PM on Grønn biomasse (barnåler og blader) økte med 12 %, en indikator på økt plantevekst. 10 harvoin ongelma kosteissa rannikkovaltioissa, sillä Disse positive effektene av stigende temperaturer på planteveksten vil kunne bli ledsaget av økt risiko for vannmangel, som vil være til skade for vegetasjonen. En del avlinger og trær trenger lave temperaturer om vinteren for å komme i gang med knoppskytingen om våren. Vuotuisen raja-arvon yli äviä typpidioksidin (NO Disse artene kan ikke lenger vokse i områder hvor vintertemperaturene er for høye. 40˚ maantieliikenteen läheisyydessä sijaitsevilla seuranta-asemilla. Dette datasettet omfatter ikke Frankrike, Italia, Spania og Portugal. Ilmastonmuutoksen torjunta on Euroopan unionin ensisijainen ympäristötavoite. Indikatorbetegnelse i Informasjonskilder EEA Signaler 2004 Ilmastonmuutoksen vaikutuksista yhä enemmän näyttöä Sysselsettingstrender i Europa, Japan og USA Lämpötilan muut os (v Økologisk jordbruksareal Aika (vuodet) Det europeiske miljøbyrå (Eurowaternet) Maapallon keskilämpötila on noussut 0.7 celsiusaste a (± 0.2 celsiuaste a) sadan viime vuoden aikana. Det europeiske miljøbyrå (Eurowaternet) Euroopan unionin tavoite, jonka mukaan maapallon lämpötila ei saa nousta yli 2.0 celsiusaste a teollistumista edeltävän ajan lämpötiloja korkeammalle, ylite äneen vuoden 2050 paikkeilla. Europarådet UNEP/WCMC (World Conservation Monitoring Centre) EEA, CDDA (EEA innsamling av opprinnelige data) DG Miljø (habitat­ og fugledirektivene) – 30 sk i määrä inen jäätikön muut os * (m ) eK Produksjon av emballasjeavfall * Nettomassatase (kumulatiivinen), ts. nettomuutos on jäätikön tilavuus ilmaistuna vastaavana määränä vettä suhteessa jäätikön pinta-alaan (m/vuosi). Eurostat, DG TREM, UNECE, Den europeiske transportministerkonferansen (ECMT) Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristö, talous- ja sosiaaliasioiden osaston väestöjaosto Forbindelse til kjernesettet av indikatorer (ja/nei)/(betegnelse) Yhdistyneiden Kansakuntien sihteeristö, talous- ja sosiaaliasioiden osaston väestöjaosto Sammenligning av sysselsettingsvekst og produktivitet i Europa, Japan og USA Luontodirektiivin täytäntöönpano Distriktsutbyggingsbudsjett nei Pakkausjätteen määrä kasvaa edelleen Landbruk: Konsekvenser for det biologiske mangfoldet Pakkausjätteen käsittely Økologisk jordbruksareal ja Ympäristösignaalit 2004 Næringsstoffer i ferskvann Indikaattorin nimi EYK:n ympäristösignaaleissa 2004 Vannforurensning: Nitrat ja Liikenteen kasvu ja bruttokansantuote Næringsstoffer i ferskvann Mukana Uusimmat olevat tiedotmaat ei Gjennomføring av habitatdirektivet Energian kokonaiskulutus Fangst over trygge grenser ja 2000 (tai uusin saatavilla oleva tieto) Emballasjeavfal Fortsatt vekst Suora materiaalin käyttöei Produksjon av emballasjeavfall Kaupunkien väestömäärä ei Produksjon og resirkulering av emballasjeavfall Maaseudun kehittämiseen käytettävät varat Produksjon og resirkulering av emballasjeavfall Luonnonmukaisen maatalouden osuus Bærekraftig energi: Ennå langt fram Makean veden ravinteet Totalt energiforbruk etter brenseltype* Pohjaveden nitraattipitoisuudet Fornybare energiers andel av strømforbruket Pakkausjätteen määrä kasvaa edelleen Luftforurensning fra transportsektoren Pakkausjätteen tuottaminen ja kierrätys Utslipp og fjerning av klimagasser, Utslipp av forsurende stoffer, Utslipp av ozonforløpere, Utslipp av primærpartikler og forløpere for sekundærpartkler ja Ennakoitu edistyminen Kioton pöytäkirjan tavoitteissa on Overskridelse av grenseverdiene for luftkvalitet i byområder Energian kokonaiskulutus Utslipp av ozonforløpere Energian kokonaiskulutus polttoainetyypeittäin* on Overskridelse av grenseverdiene for luftkvalitet i byområder Tiedon laatu Anbefalt litteratur Kasvihuonekaasujen päästöt ja poistot Happamoittavien aineiden päästöt Otsonin esiasteiden päästöt Alkeishiukkasten ja toissijaisten hiukkasten esiasteet on (') Å bli den mest konkurransedyktige og dynamiske kunnskapsbaserte Ökonomien i verden med en bærekraftig økonomisk vekst, flere og bedre jobber og storre sosial utjevning. Raskailta tavarankuljetusajoneuvoilta moottoriteillä perittävät matkan pituuteen perustuvat maksut on De fleste scenarier viser derfor ingen vesentlig reduksjon de kommende 30 år når det gjelder husholdningenes bidrag til C02-utslippene. Otsonin esiasteiden päästöt EU-25 Den europeiske union etter utvidelsen er omtalt som EU-25. Kaupunkiväestön altistuminen rajaarvot ylittäville ilman epäpuhtauksille: maiden väliset erot on Det er sannsynlig at sistnevnte også vil bli forurenset ettersom nitratforurensning trenger ned i grunnen. Maapallon ja Euroopan lämpötilat Sammendrag av medlemsstatenes rapporter for 2000. Europakommisjonen, Luxembourg, 2002. Euroopan komission asiakirjat -utslipp fra fossile brensler med 45-60 % ifht. Euroopan komissio (2002); Lissabonin strategia — muutoksen toteu aminen; KOM(2002) 14 lopullinen ) Effekter av klimaendringene i Arktis, og informasjon om arktisk havis, fra EEA (2004b). Ympäristösignaalit 2004 EEA Signaler 2004 En oppdatering på utvalgte problemområder fra Det europeiske miljøbyrå Raportissa käytetyt Euroopan maiden ryhmittelyt Den felleseuropeiske region — landgrupper i rapporten Länsi- ja Keski-Eurooppa (WCE) Vest- og Sentral-Europa (WCE) Euroopan unioni — 25 Jäsenvaltiot (EU-25) Den europeiske union — 25 Medlemsstatene (EU–25) Euroopan vapaakauppaliitto(EFTA) Det europeiskefrihandelsforbund (EFTA) Euroopan ympäristö (Environment for Europe) -prosessi yhdistää nyt kolmessa maanosassa 56 maata, jotka pyrkivät yhdessä vastaamaan ympäristöhaasteisiin. Prosessen “Miljø for Europa” berører nå 56 land på tre kontinenter, som forener kreftene for å gripe fatt i miljøutfordringene. Tätä prosessia tukeakseen Euroopan ympäristökeskus on laatinut koko Euroopan alueen ympäristöstä sarjan arviointeja, jotka antavat poliittisen päätöksenteon kannalta merkityksellistä, ajantasaista ja luotettavaa tietoa ympäristön ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta. I denne forbindelse har Det europeiske miljøbyrå utarbeidet en serie miljørapporter for den felleseuropeiske regionen som gir relevant, oppdatert og pålitelig informasjon om samspillet mellom miljø og samfunn. Ensimmäinen kattava arviointi Euroopan ympäristön tilasta esitettiin Soiassa 1995. Den første omfattende vurderingen av miljøtilstanden på felleseuropeisk plan ble lagt fram i Soia i 1995. Päivitetyt arvioinnit esitettiin ministerikonferensseissa Århusissa 1998 ja Kiovassa 2003. Siden er oppdateringer presentert på ministerkonferansene i Århus i 1998 og Kiev i 2003. Tämä raportti on sarjan neljäs. Dette er den fjerde rapporten i serien. Raportissa arvioidaan mahdollisuuksien mukaan kehitystä lähinnä kuudennen ympäristöä koskevan yhteisön toimintaohjelman sekä Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maiden ympäristöstrategian tavoitteiden pohjalta. Der det har vært mulig, vurderes utviklingen, primært i forhold til målene i Det europeiske fellesskaps 6. handlingsprogram for miljø og Miljøstrategien for landene i Øst-Europa, Kaukasus og Sentral-Asia. Raportti on laadittu tiiviissä yhteistyössä monien alueella toimivien kansainvälisten organisaatioiden, valtion laitosten ja kansalaisjärjestöjen kanssa. Rapporten er utarbeidet i nært samarbeid med en rekke internasjonale, statlige og frivillige organisasjoner i hele regionen. Vaikka ympäristöpolitiikka ja kestävä kehitys ovat edenneet huomattavasti koko Euroopan alueella, yhdennettyjen menettelytapojen käytössä on edelleen eräänlainen ”täytäntöönpanokuilu”. Til tross for den klare framgangen i å fremme miljøpolitikk og bærekraftig utvikling i hele den felleseuropeiske regionen, er det fortsatt et stykke igjen fra teori til praksis i bruken av integrerte politiske tilnærminger. Yleiseurooppalainen ja alueellinen taso Felleseuropeisk og regionalt plan Kansallinen taso a k ik it i ol Nasjonalt plan n g n e k ga k i ti om n l n po e j v a Euroopan ympäristön neljäs arviointi is u la ia on M t a m e e Den fjerde felleseuropeiske miljørapporten sa n in går re v T s u o k f sk ti a m e Onnistuneeseen toteuttamiseen vaikuttavat selkeä ja realistinen tavoitteiden asettaminen yhdessä etenemisen seurantaan kehitettyjen mekanismien kanssa. Vellykket gjennomføring forutsetter at det settes klare, realistiske mål og at det innes mekanismer til å måle framgangen med. Ympäristötietojen laatu vaihtelee edelleen alueittain ja tietojen saatavuudessa ja luotettavuudessa on huomattavia eroja. Det er fortsatt varierende kvalitet på miljøinformasjonen i regionen, og når det gjelder datatilgjengelighet og datapålitelighet, er forskjellene enda større. Parantamisen varaa siis on, jotta kaivatut tiedot saataisiin sekä niitä tarvitsevien saataville että myös vertailukelpoisemmiksi ja luotettavammiksi. Forbedringspotensialet er stort, og svært viktige data og informasjoner må ikke bare gjøres tilgjengelige, men også lettere sammenlignbare og mer pålitelige. Euroopan alueelle on ominaista kulttuurin ja ympäristön rikas monimuotoisuus. Den felleseuropeiske regionen har et rikt kulturelt og naturlig mangfold. Alueella asuu yli 870 miljoonaa ihmistä; yli puolet heistä asuu Länsi- ja Keski-Euroopassa (WCE-maissa), joten Euroopan unioni (EU) on maailman tiheimmin asuttuja alueita (yli 100 asukasta/km2). Mer enn 870 millioner mennesker bor i denne regionen, og mer enn halvparten i Vest- og Sentral-Europa (WCE). Dermed er Den europeiske union (EU) et av verdens tettest befolkede områder med mer enn 100 innbyggere pr. kvadratkilometer. Jyrkän vastakohdan tälle muodostaa Itä-Euroopan ja Keski-Aasian suhteellisen harva asutus: keskimääräinen asukastiheys siellä on huomattavasti alle 20 asukasta/km2. Dette står i sterk kontrast til de relativt tynt befolkede områdene i Øst-Europa og Sentral-Asia, hvor befolkningstettheten er godt under 20 innbyggere pr. kvadratkilometer. Talouden elpyminen viime vuosina on johtanut kansantulon suhteelliseen nousuun käytännöllisesti katsoen kaikissa Euroopan alueen maissa. Den økonomiske oppgangen i de senere årene har ført til en relativ vekst i BNP i praktisk talt alle landene i den felleseuropeiske regionen. Eurooppa alueittain: keskeiset sosioekonomiset indikaattorit vuonna 2005 Den felleseuropeiske regionen og underregionene: samfunnsøkonomiske nøkkelindikatorer for 2005 EFTA ja muut WCE-maat EFTA og andre WCE Muut SEE-maat Andre SEE Lähde: Neljäs arviointi, taulukko 1.2. Basert på tabell 1.2 i Rapport nr. 4. Länsi- ja Keski-Euroopan/Kaakkois-Euroopan sekä Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maiden väliset kauppavirrat 2005 (miljardia USD) Handelsstrømmer mellom WCE/SEE og EECCA i 2005 (mrd. USD) Teollisuustuotteet Industriproduksjon (EECCA)Ei sisälly raporttiin EECCAUtenfor rapportområdet Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maiden talouksien painopiste on yhä enenevässä määrin siirtymässä maataloustuotannosta palvelualoille. Økonomiene i EECCA-landene blir stadig mindre avhengige av produksjonen i landbruket og stadig mer avhengige av tjenestenæringene. Tämä alue on silti vielä suhteellisesti riippuvaisempi mineraalien louhinnasta ja maataloudesta, mikä aiheuttaa usein suuria ympäristöpaineita ja jätemääriä. Likevel er EECCA-regionen fortsatt forholdsvis mer avhengig av gruveindustrien og landbruket, noe som ofte medfører betydelige miljøbelastninger og store avfallsvolumer. Itsenäisten valtioiden määrä alueella on lisääntynyt 33:sta (vuonna 1990) 53:een (vuonna 2007); samana ajanjaksona EU on laajentunut 15 jäsenvaltiosta 27 jäsenvaltioon. Antallet uavhengige stater i regionen har gått opp fra 33 i 1990 til 53 i 2007, og i løpet av samme tidsrom ble EU utvidet fra 15 til 27 medlemsstater. Lähinnä pienhiukkasten ja alailmakehän otsonin aiheuttama ilman saastuminen muodostaa edelleenkin merkittävän terveysuhan: se lyhentää keskimääräistä eliniänodotetta Länsi- ja Keski-Euroopan maissa lähes vuoden ja vaikuttaa lasten terveeseen kehitykseen. Luftforurensning, hovedsakelig svevestøv og bakkenært ozon, utgjør fortsatt en betydelig helsefare og forkorter gjennomsnittlig forventet levealder i WCE med nesten ett år og virker inn på barns helsemessige utvikling. Useimmat ilmansaasteet ovat lisääntyneet Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maissa yli 10 prosenttia talouden elpymisen, liikenteen kasvun ja ilmansuojelupolitiikan tehottomuuden seurauksena. De leste forurensende stoffene i luft har økt med mer enn 10 % i EECCA som følge av den økonomiske oppgangen, økt transport og lite effektive tiltak mot luftforurensning. Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maissa tietojen heikko laatu tekee mahdottomaksi ilmanlaadun ja sen vaikutusten perusteellisen arvioinnin. I EECCA gjør den dårlige datakvaliteten at det er umulig å foreta en grundig vurdering av luftkvaliteten og hva den fører med seg. Saatavissa olevat rajalliset tiedot kuitenkin osoittavat, että suurin terveysuhka Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maissa sekä Kaakkois-Euroopan maissa on Länsi- ja Keski-Euroopan maiden tavoin pienhiukkaset ja niiden myrkylliset ainesosat. De begrensede dataene som er tilgjengelige, tyder på at svevestøv og de giftige bestanddelene i svevestøvet utgjør den største helserisikoen i EECCA og SEE, som tilfellet er i WCE. Päästöjen prosentuaaliset muutokset (2000–2004) Prosentvis endring i utslipp (2000–2004) Haihtuvat orgaaniset yhdisteet (VOC) Flyktige organiske forbindelser (VOC) Ympäristö ja terveys:sisävedet Miljø og helse: Vann og vassdrag Koko Euroopan alueella yli 100 miljoonalla ihmisellä ei vieläkään ole käytettävissään turvallista juomavettä ja riittävää hygieniatasoa. Mer enn 100 millioner mennesker i den felleseuropeiske regionen har ennå ikke tilgang til rent drikkevann og tilfredsstillende sanitære forhold. Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maissa sekä Kaakkois-Euroopan maissa vesihuollon ja hygienian taso on heikentynyt jatkuvasti viimeksi kuluneiden 15 vuoden ajan, ja eniten tilanne on vaikuttanut maaseutuväestöön. I EECCA og SEE har kvaliteten på vannforsyningen og sanitære tjenester falt kontinuerlig i løpet av de 15 siste årene, og dettehar gått mest ut over befolkningen i distriktene. Kolmasosa väestöstä asuu maissa, joissa vesivaroihin kohdistuu huomattavaa painetta. En tredel av befolkningen i den felleseuropeiske region bor i land hvor vannressursene står under et kraftig press. Kuivuuden ja veden vähyyden vaikutuksia pahentavat vuotojen aiheuttamat suuret hävikit vedenjakelujärjestelmissä, huono kastelujärjestelmien hallinta ja ylläpito sekä kestämättömät viljelykäytännöt. Store lekkasjer i vannledningsnettene, dårlig forvaltning og vedlikehold av vanningssystemene og ikke-bærekraftige dyrkingspraksis i jordbruket forverrer konsekvensene av tørke og vannmangel. Tulvien koettelemat jokien valuma-alueet (1998–2005) Vassdrag berørt av flom (1998–2005) Tulvien lukumäärä Antall flomhendelser Ei sisälly raporttiin Utenfor rapport- området Lähde: Neljäs arviointi, kartta 2.3.1. Kart 2.3.1 i Rapport nr. 4. Kiovan konferenssin jälkeen sekä toimintalinjojen kehitys että tiedon saatavuus ovat parantuneet. Siden Kiev-konferansen har det vært en positiv utvikling både med utforming av politikken og tilgangen på informasjon. On kuitenkin vielä liian aikaista kirjata maavarojen tilassa mitään selvää parannusta. Imidlertid er det for tidlig til å kunne registrere noen markert forbedring i status for jordressursene. Kun otetaan huomioon vallitsevien riskien ja etenkin ilmastonmuutoksen monitahoisuus, tarvitaan uutta lähestymistapaa niihin mekanismeihin, joilla pyritään kehittämään tietopohjaa maaperän parantamisen tueksi. De risikoene vi i dag står overfor, spesielt klimaendringene, er såpass sammensatte at vi må tenke nytt og inne nye måter å forbedre kunnskapsgrunnlaget som trengs for å støtte tiltak for jordbunnen. Parhaiden käytäntöjen vaihto maaperäoloiltaan samankaltaisten maiden ja alueiden välillä voisi vähentää monenkin maaperän kuntoa uhkaavan tekijän aiheuttamia kunnostuskustannuksia, ja se tarjoaisi tärkeän perustan yhteistyölle. Utvekslingen av beste praksis mellom land og regioner som har samme jordbunnsforhold, vil kunne redusere kostnadene ved utbedring i forhold til mange risikofaktorer for jordbunnen og være et viktig grunnlag for samarbeid. Maaperän saastumista aiheuttava taloudellinen toiminta eräissä Länsi- ja Keski-Euroopan sekä Kaakkois-Euroopan maissa (% tutkituista alueista) Oversikt over økonomiske aktiviteter som forurenser grunnen i en del WCE- og SEE-land (% av undersøkte lokaliteter) Muut 9 % Annet 9 % kommersielle tjenester Varastointi 4 % Transportutslipp på land 3 % Lagring 4 % Voimalaitokset 4 % Kraftproduksjon 4 % Euroopan unionissa myrkyllisten kemikaalien tuotanto on kasvanut lähes samaan tahtiin kuin kemikaalien kokonaistuotanto, ja molemmat ovat kasvaneet nopeammin kuin BKT. I Den europeiske union har produksjonen av giftige kjemikalier vokst nesten like fort som den kjemiske industriens samlede produksjon, og begge har vokst mer enn BNP. Globalisaatio on johtamassa siihen, että ympäristörasitteet sysätään kehitysmaihin ja tuodaan takaisin rajojen yli leviävissä saasteissa ja saastuneissa tuotteissa. Globaliseringen fører mer av miljøbelastningen over på utviklingsland, og med den grenseoverskridende forurensningen og forurensede produkter reimporteres farene. Viime aikoina on sovittu kemikaalien hallinnoinnin merkittävistä uusista toimintalinjoista ja lainsäädännöstä sekä Euroopassa että koko maailmassa. Nylig har det kommet i stand avtaler om viktige nye retningslinjer og lovgivning om kjemikalier, både for Europa og globalt. EU har vedtatt et nytt kjemikalieregelverk, REACH (Registration, Evaluation and Authorisation of Chemicals), som trådte i kraft i 2007. På internasjonalt plan ble d en nye globale kjemikaliestrategien SAICM (Strategic Approach to International Chemical Management) vedtatt i 2006. Lisäksi on sovittu kemikaalien yhdenmukaistetusta luokitus- ja merkintäjärjestelmästä (GHS), ja voimaan ovat tulleet pysyviä orgaanisia saasteita (POP-yhdisteitä) rajoittava Tukholman yleissopimus ja ns. PIC-ilmoitusmenettelyä koskeva Rotterdamin yleissopimus. Dessuten ble GHS, det globale harmoniserte systemet for klassiisering og merking av kjemikalier, godkjent, og Stockholm-konvensjonen om persistente organiske miljøgifter (POPer) og Rotterdam-konvensjonen om prosedyren for forhåndssamtykke (PIC) trådte i kraft. Kasvihuonekaasupäästöt ovat lisääntyneet viime vuosina useimmissa Euroopan maissa, ja niiden ennustetaan lisääntyvän tulevaisuudessakin. Utslippene av klimagasser har gått opp i de leste land i Europa i de senere årene, og prognosene tilsier at denne utviklingen vil fortsette også i framtiden. Monet Euroopan maat ovat ottaneet käyttöön kansallisia ohjelmia päästöjen vähentämiseksi, mutta joillakin mailla on silti vaikeuksia saavuttaa Kioton tavoitteensa. Mange europeiske land har vedtatt nasjonale programmer for å redusere utslippene, men en del av dem vil likevel ha problemer med å nå sine Kyoto-mål. Ilmastonmuutosta koskevaan YK:n puitesopimukseen perustuva Kioton pöytäkirja ja sen ensimmäinen sitoumusjakso ovat vain ensimmäinen askel ilmastonmuutoksen torjunnassa. Kyoto-protokollen til FNs rammekonvensjon om klimaendringer, og dens første forpliktelsesperiode, er bare et første skritt i arbeidet med å bekjempe klimaendringene. Maailmanlaajuisia päästöjä on vähennettävä jopa 50 prosenttia vuoteen 2050 mennessä, jos lämpötilan nousu halutaan rajoittaa enintään kahteen asteeseen esiteollisen tason yläpuolelle; tämä EU:n ehdottama tavoite on tarpeen, jotta tulevaisuudessa voidaan välttää ilmastonmuutoksen vaikutukset, joita ei ole voida hyväksyä. De globale utslippene vil måtte reduseres med inntil 50 % innen 2050 for å kunne begrense temperaturøkningen til maks 2 °C over førindustrielt nivå, som er det målet EU har satt opp som nødvendig for å unngå uakseptable konsekvenser av klimaendringene i framtiden. Kehitys Kiovan konferenssin jälkeen Utvikling siden Kiev Perustuu tietoihin kahdesta eri ilmastomallista: ECHAM4 (vasen) ja HadCM3 (oikea) Basert på data fra to forskjellige klimamodeller: ECHAM4 (venstre) og Ha d C M 3 (høyre) Pieniä muutoksia Mindre endringer Lähde: Neljäs arviointi, kartta 3.3. Kart 3.3 i Rapport nr. 4. Joidenkin väistämättömien ilmastonmuutoksen seurausten ennustetaan vaikuttavan useimpiin talouden sektoreihin ja luonnonvaroihin — jopa vahvoista ilmastonmuutoksen vaikutuksia lieventävistä ohjelmista huolimatta. En del konsekvenser av klimaendringene er uunngåelige og vil berøre de leste økonomiske sektorer og naturressurser — selv med kraftige programmer for å kutte utslippene. Sen vuoksi on myös kiireellistä sopeutua noihin vaikutuksiin kehitettäessä ja toteutettaessa politiikkaa ja toimia yhteiskunnan eri aloilla. Det haster derfor med å ta hensyn til disse konsekvensene ved utforming og gjennomføring av politikk og tiltak i alle sektorer i samfunnet. Biologisen monimuotoisuuden väheneminen ja ekosysteemien häviäminen ovat edelleen suuria huolenaiheita koko Euroopan alueella. Det reduserte biologiske mangfoldet og tap av økosystemtjenester er fortsatt en kilde til stor bekymring i hele den felleseuropeiske regionen. I tillegg har vi hatt en stadig økning i antallet invaderende fremmede arter i regionen. Kiovan päätöslauselman tavoitetta biodiversiteetin vähenemisen pysäyttämisestä alueella vuoteen 2010 mennessä ei saavuteta ilman huomattavia lisäpanostuksia ja -resursseja. Kiev-resolusjonens overordnede mål om å stanse tapet av biologisk mangfold i regionen innen 2010 vil ikke kunne nås uten en betydelig økning i innsats og ressurser. Kiovan päätöslauselman mukaisesti parhaillaan kuitenkin toteutetaan viestintä-, koulutus- ja valistusohjelmia. Kommunikasjons, opplærings- og bevisstgjøringsprogrammene blir imidlertid gjennomført i henhold til Kievresolusjonen. Edistyminen vierasperäisten lajien leviämistä koskevien kansallisten strategioiden kehittämisessä Det felleseuropeiske økologiske nettverket og Natura 2000-nettverket tar form, men det foreligger fortsatt for lite informasjon om deres vernestatus. Vierasperäisten lajien leviämistä koskeva kansallinen strategia on kehitetty tai sitä ollaan kehittämässä En nasjonal strategi for invaderende fremmede arter er utarbeidet, eller arbeidet for å få på plass en slik strategi, pågår Vierasperäisten lajien leviäminen on otettu huomioon biodiversiteettiä koskevalle YK:n yleissopimukselle (CBD) raportoidussa kansallisessa luonnon monimuotoisuutta koskevassa strategiassa/toimintasuunnitelmassa Invaderende fremmede arter er identifisert i den nasjonale biodiversitetsstrategien/handlingsplanen som er rapportert til Konvensjonen om biologisk mangfold (CBD) Vierasperäisiä lajeja koskevia toimia ei ole kansallisella tasolla Ingen tiltak mot invaderende fremmede arter er identifisert på nasjonalt plan Laittomien hakkuiden laajuus joissakin maissa (2000–2004) Omfanget av ulovlig hogst i utvalgte land (2000–2004) Viralliset arviot, hakkuiden kokonaismäärä (%) Offisielle anslag, totalt hogstvolum (%) Maa- ja metsätaloudessa otetaan ympäristönäkökohtia yhä enenevässä määrin huomioon. Miljøhensyn blir stadig bedre integrert i skog- og jordbrukssektorene. Maatalous aiheuttaa silti luonnon monimuotoisuudelle vielä tuntuvia paineita. Likevel øver landbruket et betydelig press på det biologiske mangfoldet. Politiikan erityistavoitetta, jonka mukaan kaikki ns. luonnoltaan arvokkaat viljelymaat piti tunnistaa vuoteen 2006 mennessä, ei ole saavutettu. Det spesiikke politiske målet om å identiisere alle landbruksarealer av høy naturverdi innen 2006 er ikke blitt nådd. Rehevöityminen on edelleen ongelma kaikilla suljetuilla ja suojaisilla merialueilla koko Euroopassa. Eutroiering er fortsatt et problem i alle innestengte hav og beskyttede havområder i hele den felleseuropeiske regionen. Ravinteiden hajakuormituslähteiden vähentäminen varsinkin maataloudessa on edelleen suuri haaste, joka vaatii entistä aktiivisempia toimia. Å redusere utslippene av næringsstoffer fra diffuse kilder, særlig fra landbruket, er fortsatt en hovedutfordring som krever intensivert innsats. Liikakalastus on yhä yleistä kaikilla Euroopan merialueilla. Overiske er fortsatt utbredt i alle felleseuropeiske havområder. Kalakantojen elpyminen vaatii kalastuspolitiikan kehittämistä ja tiukempaa lainvalvontaa — etenkin laittoman kalastuksen lopettamiseksi mutta myös siksi, että saataisiin vähennettyä kalatalouden vaikutuksia koko meriekosysteemiin. Skjerpede krav og strengere håndhevning av regelverket er helt nødvendig for at iskebestandene skal bygge seg opp igjen‑ Det er særlig viktig å få bukt med det illegale isket, men også å redusere konsekvensene av iskeriene på hele det marine økosystemet. Maankäytön muutokset 10 km:n rannikkoalueella 17:sta EU:n 22 rannikkovaltiosta (1990–2000) Endringer i arealdekke i 10 km-sonen fra kysten i 17 av EUs 22 kyststater (1990–2000) Maankäytön nettomuutos, % lähtövuodesta Nettoendring i arealdekke i % av første år8 Lähes luonnontilainen kasvillisuus Halvnaturlig vegetasjon Avoin maasto/paljas maaperä Åpne områder/jordbunn uten vegetasjon Öljytankkerien aiheuttamat öljyvahingot Euroopan merillä Utilsiktede utslipp fra oljetankere i Europas havområder Öljypäästöt, tonnia (vahingot > 7 tonnia) Vahinkojen määrä > 7 tonnia Kehitys Kiovan konferenssin jälkeen Antall ulykker > 7 tonn Tonn olje sluppet ut (for ulykker > 7 tonn) Utvikling siden Kiev Vahinkojen määrä > 7 tonnia Lähde: Neljäs arviointi, kuva 5.8. Antall ulykker > 7 tonn Kilde: Ilmastonmuutoksen vaikutus meriin ja rannikkoalueisiin ja esimerkiksi merieliöihin on todennäköistä. Klimaendringene vil berøre både hav- og kystområder, også marine organismer. Sopeuttamispolitiikkaan tulee sisältyä myös sellaiset toimenpiteet, jotka vähentävät muusta kuin ilmastosta aiheutuvia paineita, jotta meriekosysteemit ja rannikkoalueet kestäisivät ilmastonmuutosta paremmin. Tilpasningspolitikken bør omfatte tiltak for å redusere andre, ikke-klimarelaterte belastninger så de marine økosystemene og kystsonene blir bedre i stand til å motstå klimaendringene. Alueellisten meriä koskevien yleissopimusten ja EU-politiikan mukaiset toimet ovat parantaneet veden laatua läntisillä merialueilla esimerkiksi joidenkin vaarallisten aineiden osalta. Takket være tiltak iverksatt under ulike havkonvensjoner og EU er vannkvaliteten i de vestlige havområdene blitt bedre, f.eks. når det gjelder en del farlige stoffer. Euroopan meri- ja rannikkoympäristön yleisesti huonon tilan parantamiseen tähtäävien toimien tulee pohjautua ekosysteemiajatteluun. Politikk med sikte på å bedre den generelt dårlige miljøtilstanden i Europas hav- og kystområder bør baseres på en økosystemtilnærming. Kestävä kulutus ja tuotanto Bærekraftig forbruk og produksjon Kestävän kulutuksen ja tuotannon käsite on Kiovan konferenssin jälkeen noussut keskeisemmäksi poliittisella asialistalla. Begrepet bærekraftig produksjon og forbruk har kommet høyere opp på den politiske dagsorden siden konferansen i Kiev. Konkreettisia tuloksia on kuitenkin saatu aikaan vain vähän; käyttöön onkin otettava täytäntöönpanostrategioita ja työkaluja, joilla ympäristövaikutukset voidaan mitata. Imidlertid har det kommet svært lite konkret ut av dette, og gjennomføringsstrategier og verktøy til å måle miljøvirkningene er ennå ikke kommet på plass. Luonnonvarojen käyttö asukasta kohden on pysynyt vakaana kaikilla alueilla viime vuosina, ja luonnonvarojen käytön ja talouskasvun välistä yhteyttä on jossakin määrin pystytty purkamaan. Ressursbruken pr. hode i regionene har vært stabil de siste årene, samtidig som det har funnet sted en viss frikopling mellom ressursbruk og økonomisk vekst. Luonnonvarojen käytön tehokkuus vaihtelee huomattavasti maittain: se on useita kertoja suurempi EU-15:ssä kuin EU-10:ssä ja Kaakkois-Euroopan maissa ja jopa 20 kertaa suurempi kuin Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maissa. Ressurseffektiviteten varierer mye fra et land til et annet. Den er lere ganger høyere i EU‑15 enn i EU‑10 og SEE‑landene, og opptil 20 ganger høyere enn i EECCA Kulutustavat ovat muuttumassa nopeasti sosioekonomisten muutosten myötä. Forbruksmønstrene forandrer seg raskt, drevet av samfunnsøkonomiske endringer. Suurimmat elinkaarivaikutukset ympäristöön aiheutuvat ruoan ja juoman, yksityisliikenteen sekä asumisen kulutusluokissa. Forbruket som forårsaker de største konsekvensene for miljøet gjennom produktenes livssyklus er mat og drikkevarer, privat transport og boliger. EU:ssa elinkaarivaikutuksiltaan tärkeimmiksi alueiksi ovat muodostumassa matkailu ja lentoliikenne. I EU kommer reiseliv og lufttransport til å bli viktige faktorer. Koko Eurooppa tuottaa yhä enemmän jätettä. Den felleseuropeiske regionen produserer stadig mer avfall. Koko Euroopan alueella yleisin jätehuoltomenetelmä on yhä jätteiden sijoittaminen kaatopaikoille, joka on ympäristön kannalta vähiten suositeltava vaihtoehto. Deponering av avfall på fyllplasser, som fra et miljøsynspunkt er den minst gunstige løsningen, er fremdeles den metoden som oftest velges. EU:n jäsenvaltiot ovat saaneet jonkin verran rajoitettua yhdyskuntajätteiden kaatopaikalle vietävää osuutta. EUs medlemsstater har hatt en viss framgang i arbeidet med å begrense andelen avfall som deponeres. Monet Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maat sekä Kaakkois-Euroopan maat ovat kehittäneet jätestrategioita ja -lainsäädäntöä, mutta niitä ei ole vielä pantu tehokkaasti täytäntöön. Mange EECCA- og SEE-land har utarbeidet avfallsstrategier og avfallslovgivning, men disse trenger å bli effektivt gjennomført. Kerätty yhdyskuntajäte kg/asukas Innsamling av kommunalt avfall kg/innb. Asianmukainen jätteiden keräys ja niiden turvallinen sijoittaminen kaatopaikoille ovat edelleen haaste. Skikkelig avfallsinnsamling og trygg deponering er fortsatt en utfordring. Joissakin Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maissa vielä suurempi haaste on varmistaa vaarallisten jätteiden sijoittamiseen aikaisemmin käytettyjen vanhojen kaatopaikkojen ympäristöturvallisuus ja puhdistaminen. I en del EECCA-land er det en enda større utfordring å rydde opp i arven av farlige avfallsdeponier fra tidligere tider så de blir miljømessige trygge. Nykyaikaisella voimaperäisellä maataloudella on usein kielteinen vaikutus ympäristöön, koska se käyttää ja saastuttaa ilmaa, vettä ja maaperää. Et moderne, intensivt jordbruk har ofte negative konsekvenser ved bruk og forurensning av luft, vann og jordbunn. Toisaalta maanviljelyllä on edelleen myönteinen rooli Euroopan maisemien ja luonnon monimuotoisuuden säilyttämisessä. På den annen side spiller landbruket fortsatt en viktig rolle i bevaringen av Europas landskap og biologiske mangfold. Keinokastellun maan pinta-ala EU-15:n eteläisissä osissa ja Kaakkois-Euroopan maissa on kasvanut, mikä osoittaa maatalouden jatkuvaa voimaperäistämistä. Arealet som er kunstig vannet i den sørlige delen av EU‑15 og SEE er utvidet, så trenden med å intensivere landbruket fortsetter. Kastelu on usein aiheuttanut vesivarojen vähenemistä ja veden laadun heikkenemistä sekä suolaantumista ja maan laadun huononemista varsinkin Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian alueen etelä- ja itäosissa. Den kunstige vanningen tapper på vannressursene, går ofte ut over vannkvaliteten og medfører forsaltning og forringelse av jordsmonnet — særlig i de sørlige og østlige delene av EECCA. Useimmat Kaakkois-Euroopan maat sekä Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maat tulevat tarvitsemaan jatkuvaa kansainvälistä tukea voidakseen hallita paremmin maatalouden ympäristökysymyksiä. De leste landene i SEE og EECCA vil trenge fortsattinternasjonal støtte for å oppnå bedre miljøstyring i landbruket. Lannoitteiden kulutus/ha maatalousmaata Gjødselbruk pr. hektar jordbruksareal Lannoitteiden keskikulutus (kg/ha) Gj.sn. forbruk av kunstgjødsel (kg/ha) Eurooppaan suuntautuva kansainvälinen matkailu lisääntyy edelleen. Den internasjonale strømmen av turister i den felleseuropeiske regionen vokser stadig. Matkailu on tärkeimpiä tekijöitä, jotka vaikuttavat ympäristön kannalta haitallisimpien liikennemuotojen — yksityisautoilun ja varsinkin lentoliikenteen — kasvavaan kysyntään. Turismen er en av de fremste drivkreftene bak den økte etterspørselen etter de mest miljøødeleggende transportmåtene, dvs. privatbiler, og enda alvorligere, lufttransport. Erityisen herkkiä matkailun kehittymiselle ovat rannikot, saaristot ja vuoristot. Kyststripene, øyene og fjellområdene er spesielt følsomme for reiselivsutbyggingen. Joissakin suosituissa massaturismikohteissa on jo tapahtunut ympäristön laadun huononemista jopa peruuttamattomalla tavalla. Vi kan allerede se forringelse på en del av de mest populære destinasjonene for masseturismen, ofte irreversible endringer. Matkailun vaikutusten ennustetaan lisääntyvän vaurauden lisääntymisen sekä elintapojen ja väestöllisten muutosten myötä. Konsekvensene av turismen vil fortsette å øke som en følge av økende velstand og endringer i livsstil og demograi. Matkailijoiden käyttäytyminen jää merkittäväksi tekijäksi alan kestävyyden kannalta. Turistenes atferd er helt avgjørende.for at sektoren skal være bærekraftig. Kansainvälinen matkailu ja sen muutos prosentteina Internasjonale turistankomster og prosentvis endring Muutosprosentti 2000–2005 % endring 2000–2005 Liikenteen aiheuttama energiankulutus ja kasvihuonekaasupäästöt kasvavat Kaakkois-Euroopan sekä Länsi- ja Keski-Euroopan maissa nopeasti liikenteen yleisen kasvun myötä. Energiforbruket og utslippene av klimagasser i transportsektoren i SEE og WCE øker kraftig — i tråd med den generelle veksten i transportsektoren. Liikenteen aiheuttama energiankulutus ja siihen liittyvät CO Energiforbruket og de resulterende CO -päästöt asukasta kohden ovat Länsi- ja -utslippene pr. innbygger i WCE er Kilpailukykyisten ratkaisujen kehittäminen kaupunkiliikenteeseen on keino torjua liikenneruuhkia ja ilmanlaatuun liittyviä ongelmia sekä parantaa liikenneturvallisuutta. Å bygge ut konkurransedyktige kollektive transportløsninger i byene er en måte å redusere køene og luftforurensningene, i tillegg til at det øker transportsikkerheten. Julkisen liikenteen saaminen kilpailukykyiseksi vaatii kaupunkien suunnittelemista ja kehittämistä niin, että julkinen liikenne otetaan huomioon. For at offentlige transportmidler skal være konkurransedyktige, må byene planlegges og bygges ut nettopp med tanke på offentlig transport. Energiankulutus ja sen aiheuttamat kasvihuonekaasupäästöt ovat Kiovan konferenssin jälkeen lisääntyneet koko Euroopan alueella, vaikka joillakin alueilla energiatehokkuus onkin parantunut ja uusiutuvia energiamuotoja käytetään enemmän. Energiforbruket og klimagassutslippene som dette medfører, har økt i den felleseuropeiske regionen siden Kiev-konferansen, til tross for økt energieffektivitet og økt bruk av fornybar energi i en del områder. Tämän trendin odotetaan jatkuvan, ellei oteta käyttöön uusia menettelytapoja tai lisätoimia. Denne trenden forventes å vare ved dersom det ikke settes inn nye tiltak. Euroopan kolmen suuralueen energiamarkkinat ovat tiiviisti sidoksissa toisiinsa. Energimarkedene i de tre felleseuropeiske underregionene er tett forbundet med hverandre. Huomattava osa Länsi- ja Keski-Euroopan sekä Kaakkois-Euroopan maihin tuotavasta maakaasusta ja öljystä on peräisin Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maista, ja tämän osuuden ennustetaan kasvavan merkittävästi vuoteen 2030 asti. En betydelig andel av den naturgassen og oljen som importeres til WCE og SEE, kommer fra EECCA, og ut fra prognosene vil denne andelen stige i vesentlig grad fram til 2030. Kokonaisenergiankulutus energialähteen mukaan Totalt energiforbruk etter energibærer Uusiutuva energianlähteet Olje og petroleumsprodukter Ensimmäinen ministerikonferenssi Dobrisissa Den første ministerkonferansen i Dobris Allekirjoitus: valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus (YVA-sopimus); valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen (CLRTAP) haihtuvia orgaanisia yhdisteitä koskeva VOC-pöytäkirja Undertegnet: Konvensjon om konsekvensutredninger for tiltak som kan ha grenseoverskridende miljøvirkninger (EIAkonvensjonen), VOC-protokollen til Konvensjon om langtransportert grenseoverskridende luftforurensning (CLRTAP) Allekirjoitus: maasta toiseen ulottuvien vesistöjen sekä kansainvälisten järvien suojelua ja käyttöä koskeva yleissopimus (TWC); teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvia vaikutuksia koskeva yleissopimus (CTEIA) Undertegnet: Konvensjon om vern og utnyttelse av grenseoverskridende vassdrag og internasjonale innsjøer (TWC), Konvensjon om grenseoverskridende virkninger av industriulykker (CTEIA) Toinen ministerikonferenssi Luzernissa Den andre ministerkonferansen i Luzern Kolmas ministerikonferenssi Sofiassa Den tredje ministerkonferansen i Sofia Voimaantulo: maasta toiseen ulottuvien vesistöjen sekä kansainvälisten järvien suojelua ja käyttöä koskeva yleissopimus (TWC) Trådt i kraft: Konvensjon om vern og utnyttelse av grenseoverskridende vassdrag og internasjonale innsjøer (TWC) Voimaantulo: valtioiden rajat ylittävien ympäristövaikutusten arviointia koskeva yleissopimus (YVA-sopimus); CLRTAPin haihtuvia orgaanisia yhdisteitä koskeva VOC-pöytäkirja Trådt i kraft: Konvensjon om konsekvensutredninger for tiltak som kan ha grenseoverskridende miljøvirkninger (EIAkonvensjonen), VOC-protokollen til CLRTAP Neljäs ministerikonferenssi Århusissa Den fjerde ministerkonferansen i Århus Allekirjoitus: Århusin yleissopimus (AC); CLRTAPin pysyviä orgaanisia saasteita koskeva POP-pöytäkirja; CLRTAPin raskasmetallipöytäkirja Undertegnet: Århus-konvensjonen (AC), POP-protokollen til CLRTAP, Tungmetallprotokollen til CLRTAP Voimaantulo: CLRTAPin rikkipöytäkirja Trådt i kraft: Svovelprotokollen til CLRTAP Allekirjoitus: TWC:n vesi ja terveys -pöytäkirja; CLRTAPin alailmakehän otsonia koskeva pöytäkirja Undertegnet: Protokollen om vann og helse til TWC, Protokollen om bakkenært ozon CLRTAP Voimaantulo: teollisuusonnettomuuksien rajojen yli ulottuvia vaikutuksia koskeva yleissopimus (CTEIA) Trådt i kraft: Konvensjon om grenseoverskridende virkninger av industriulykker (CTEIA) Voimaantulo: Århusin yleissopimus (AC) Trådt i kraft: Århus-konvensjonen (AC) Viides ministerikonferenssi Kiovassa Den femte ministerkonferansen i Kiev Itä-Euroopan, Kaukasian ja Keski-Aasian maita koskevan EECCA-strategian hyväksyminen Kiovan päätöslauselma biodiversiteetistä Allekirjoitettu, mutta ei voimassa (tilanne heinäkuussa 2007): Godkjenning av EECCA-strategien Kiev-resolusjonen om biologisk mangfold Undertegnet, men ikke trådt i kraft (pr. juni 2007): PRTR-protokollen til AC, Protokoll om erstatningsansvar til TWC, SEA Protocol til EIA Allekirjoitus: Karpaattien ympäristönsuojelua ja kestävää kehitystä koskeva yleissopimus (Karpaattien yleissopimus) Undertegnet: Konvensjon om miljøvern og bærekraftig utvikling i Karpatene (Konvensjonen for Karpatene) Voimaantulo: TWC:n vesi ja terveys -pöytäkirja; CLRTAPin alailmakehän otsonia koskeva pöytäkirja Trådt i kraft: Protokollen om vann og helse til TWC, Protokollen om bakkenært ozon til CLRTAP Voimaantulo: Karpaattien yleissopimus Trådt i kraft: Konvensjonen for Karpatene Seitsemäs ministerikonferenssi Astanassa Den syvende ministerkonferansen i Astana Ruotsi Norge Tšekki Sverige Lisätietoja ja nämä raportit saa osoitteesta www.eea.europa.eu/pan-european For ytterligere opplysninger og for å laste ned rapportene, gå til: www.eea.europa.eu/pan-european Internet eea.europa.eu Tiedustelut: eea.europa.eu/enquiries Nettsted: eea.europa.eu Henvendelser: eea.europa.eu/enquiries Euroopan ympäristökeskuksen strategia 2009–2013 Monivuotinen työohjelma Det europeiske miljøbyrås strategi for 2009–2013Flerårig arbeidsprogram Oikeudellinen huomautus Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä heijasta Euroopan komission tai muiden Euroopan yhteisön toimielinten virallisia näkemyksiä. Juridisk meddelelse Innholdet i denne publikasjonen gjenspeiler ikke nødvendigvis den offisielle holdningen til Europakommisjonen eller andre av De europeiske fellesskaps institusjoner. Euroopan ympäristökeskus tai sen puolesta toimiva henkilö tai yritys ei ole vastuussa tämän asiakirjan sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Verken Det europeiske miljøbyrå eller personer eller selskaper som handler på byråets vegne, er ansvarlig for eventuell bruk av informasjonen i denne rapporten. Tekijänoikeusilmoitus© EYK, Kööpenhamina, 2009Ellei toisin määrätä, tekstin jäljentäminen on sallittua, kunhan lähde mainitaan. Opphavsrett© Det europeiske miljøbyrå, København, 2009Med mindre annet er angitt, er gjengivelse tillatt med kildeangivelse. Tietoa Euroopan unionista on saatavissa kattavasti Internetistä. Informasjon om Den europeiske union er tilgjengelig på internett. Siihen voi tutustua Europa‑palvelimen kautta (www.europa.eu). Tilgang til informasjonen fås via Europa-serveren (www.europa.eu). Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2009 Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner, 2009 Ympäristönäkökohdat huomioon ottava tuotanto Tämän julkaisun painamisessa on noudatettu erittäin tiukkoja ympäristönormeja. Miljøvennlig framstilt Denne publikasjonen er trykt i henhold til høye miljøstandarder. CyclusOffset — 250 gsm.Käytetyt paperilaadut ovat uusiopaperia, ja niille on myönnetty pohjoismainen Joutsenmerkki. CyclusOffset — 250 g/m2.Begge papirkvalitetene er resirkulert papir og har oppnådd det nordiske miljømerket Svanen. Euroopan ympäristökeskus lyhyesti Kort om Det europeiske miljøbyrå miljø og ressurser. Euroopan ympäristökeskus (EYK) ja Euroopan ympäristön tieto‑ ja seurantaverkosto (Eionet) perustettiin 7. toukokuuta 1990 annetulla neuvoston asetuksella (ETY) N:o 1210/90. Det europeiske miljøbyrå (EEA) og Det europeiske nettet for miljøinformasjon og miljøobservasjon (Eionet) ble opprettet ved rådsforordning (EØF) nr. 1210/90 av 7. mai 1990 (som endret ved rådsforordning (EF) nr. Asetusta on sittemmin muutettu 29. huhtikuuta 1999 annetulla asetuksella (EY) N:o 933/1999 ja 22. heinäkuuta 2003 annetulla Euroopan parlamentin ja neuvoston asetuksella (EY) N:o 1641/2003. 933/1999 av 29. april 1999 og europaparlaments- og rådsforordning (EF) nr. 1641/2003 av 22. juli 2003). Beslutningen om at Miljøbyrået skulle ligge i København, ble truffet i 1993, og driften kom i gang i 1994. Perustamisasetuksessa säädetään EYK:n tehtävistä (2 artikla) ja keskeisistä toiminta‑alueista (3 artikla). Niitä käsitellään keskuksen monivuotisissa ja vuotuisissa työohjelmissa. Grunnforordningen fastsetter en rekke oppgaver (artikkel 2) og hovedvirksomhetsområder (artikkel 3) for byrået, som skal prioriteres i byråets flerårige og årlige arbeidsprogrammer. EYK:n strategia 2009–2013 on keskuksen neljäs monivuotinen työohjelma. Strategien for 2009–2013 er byråets fjerde flerårige arbeidsprogram. EYK:n johtokunta hyväksyi sen kirjallisessa menettelyssä 26. marraskuuta 2008 pitämänsä kokouksen jälkeen. Den ble vedtatt av styret etter den skriftlige framgangsmåten etter dets 52. møte 26. november 2008. EYK laatii kattavia yhdennettyjä sektori‑ ja teemakohtaisia ympäristöarviointeja. Näihin kuuluvat viisivuotinen ympäristön tilaa ja näkymiä koskeva raportti, teema‑ ja sektorikohtaiset arviot sekä poliittisten toimenpiteiden tehokkuuden analysointi, tulevaisuudentutkimus ja globalisaation vaikutukset Euroopan ympäristöön ja resursseihin. Det gjennomfører et bredt spekter av integrerte miljøvurderinger og tematiske vurderinger, herunder femårige miljøtilstands- og miljøutsiktsrapporter, tematiske og sektorvise vurderinger, analyser av effekten av politiske tiltak, framtidsstudier og konsekvensene av globaliseringen for Europas EYK:n strategia 2009–2013 — Monivuotinen työohjelma Det europeiske miljøbyrås strategi for 2009–2013 — Flerårig arbeidsprogram Tulla tunnustetuksi maailman johtavana ajankohtaisia, asiaankuuluvia ja helposti saatavia tietoja, tietämystä ja arvioita Euroopan ympäristöstä tarjoavana elimenä. Å bli anerkjent som verdens ledende organ for framskaffelse av aktuelle, relevante og tilgjengelige data, informasjon, kunnskap og vurderinger av miljøet i Europa. EYK:n johtokunnan puheenjohtaja Leder for Det europeiske miljøbyrås styre Yhdennetyt ympäristöarvioinnit ja uudenlainen, ennakoiva ajattelu varsinkin ekosysteemipalvelujen, ekotehokkuuden ja uusien teknologioiden ja innovaatioiden alalla muokkaavat Euroopan ympäristöpolitiikkaa voimakkaasti lähivuosina. Å gjennomføre integrerte miljøvurderinger og foregripe nye måter å betrakte ting på, særlig når det gjelder økosystemtjenester, miljøeffektivitet og ny teknologi, vil stå sentralt i utformingen av Europas miljøpolitikk. Hyvin suunnitellut ympäristötoimet ovat välttämättömiä ja myönteisiä yhteiskuntamme ja taloutemme kannalta. En godt utformet miljøpolitikk er en samfunnsmessig og økonomisk forutsetning som vil være positiv både for samfunnet og økonomien. EYK toimii vastakin tiiviissä yhteistyössä naapurivaltioiden kanssa erityisesti Länsi‑Balkanin alueella. Det europeiske miljøbyrå vil fortsette sitt tette samarbeid med nabolandene, særlig på Vest-Balkan. Sen lisäksi, että varhainen ja tiivis yhteistyö parantaa ympäristötietojen laatua ja kattavuutta, sillä on näissä maissa tärkeä merkitys ympäristön vakauttajana. Det er viktig at dette samarbeidet, som kom i gang tidlig, ikke bare styrker kvaliteten og dekningen på miljøinformasjonen, men også bidrar til å stabilisere miljøet i disse landene. Vuonna 2007 julkaistu Belgradin raporttina tunnettu EYK:n raportti Euroopan ympäristö — neljäs arviointi tarjoaa ympäristöpolitiikan kannalta merkityksellistä, ajankohtaista ja luotettavaa tietoa ympäristön ja yhteiskunnan välisestä vuorovaikutuksesta koko Euroopassa 56 valtion yhteistyön pohjalta. I en litt større sammenheng inneholdt Det europeiske miljøbyrås rapport ”Europe's environment — the fourth assessment” fra 2007, også kjent som Beograd-rapporten, politisk relevant, oppdatert og pålitelig informasjon om samspillet mellom miljø og samfunn i hele Europa, i 56 land. Raportista käy ilmi, että ympäristöpolitiikan onnistunut toteuttaminen edellyttää sitoutumista kaikkien toimijoiden kanssa sekä globaalilla että alueellisella tasolla. Rapporten illustrerte også at om miljøpolitikken skal lykkes, må alle aktører på banen, både på globalt og regionalt plan. Haluan johtokunnan puolesta kiittää tehtävänsä nyt jättävää Lars‑Erik Liljelundia sitoutuneesta ja tehokkaasta työstä johtokunnan puheenjohtajana. På vegne av styret vil jeg gjerne takke avtroppende styreleder Lars-Erik Liljelund for hans engasjement og innsats som leder for styret. Ympäristöpolitiikan kysymyksistä on tullut viime vuosina entistä keskeisimpiä poliittisia tavoitteita. Tämä on vankka osoitus EYK:n työn vaikutuksesta ja sen entistä merkittävämmästä panoksesta. I løpet av de siste par årene har miljøpolitikken kommet høyere opp på den politiske dagsordenen, noe som er en anerkjennelse av Miljøbyråets arbeid og et bevis på at dets bidrag er mer relevant enn noen gang. Kansalaiset, ympäristötoimista päättäjät, tiedeyhteisö ja poliitikot hyötyvät Euroopan ympäristökeskuksen työstä, ja tämä suuntaus vain vahvistuu tulevaisuudessa. Ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden häviäminen sekä ilman ja veden laatu herättävät vilkasta keskustelua. Allmennheten, beslutningstakerne, det vitenskapelige samfunn og politikere drar alle nytte av arbeidet byrået gjør, og vil dra enda større nytte av det i framtiden, for klimaendringer, tap av biologisk mangfold, vann- og luftkvalitet er alle temaer som får temperaturen i debatten opp. Ympäristökeskuksen edellytykset kehittää asemaansa riippumattoman ja varmistetun ympäristötiedon tarjoajana ovat hyvät. Miljøbyrået står godt rustet til å videreutvikle sin rolle som leverandør av uavhengig, kvalitetssikret miljøinformasjon. Seuraavia viittä vuotta ajatellen haluaisin korostaa joitakin EYK:n strategisista kysymyksistä. Hvis vi nå vender blikket framover noen år, vil jeg gjerne sette fokus på noen punkter i byråets strategi. Uskon, että tämän kehityksen jatkuminen edellyttää tulevaisuuteen suuntautunutta Euroopan ympäristökeskusta, joka tarjoaa tulevan viisivuotiskauden aikana innovatiivista, ajankohtaista, merkittävää ja vankkaa tietoa. Etter min mening vil dette bare være mulig hvis Det europeiske miljøbyrå fortsetter å ha blikket rettet framover og i de kommende fem årene fortsetter å framskaffe informasjon som er aktuell, relevant og solid. Uusi strategia tukee jatkossakin EU:n ympäristöalan toimintaohjelmien tavoitteita. Som de foregående bygger denne strategien opp under EUs miljøhandlingsprogrammer. Näin ollen ilmastonmuutos, luonto ja biologinen monimuotoisuus, ympäristö ja terveys sekä luonnonvarat ja jäteasiat säilyvät EYK:n työn keskeisinä osa‑alueina. Klimaendringer, natur, biologisk mangfold, miljø og helse samt naturressurser og avfall vil fortsatt stå i sentrum for Miljøbyråets arbeid. Uudessa strategiassa kehitetään edelleen myös yhteistä ympäristötietojärjestelmää (Shared Environmental Information System, SEIS). Videreutvikling av Systemet for deling av miljøinformasjon (SEIS) inngår også i strategien for 2009–2013. Keskuksen tuottamat ympäristön tilaa käsittelevät viisivuotisraportit ja koko Euroopan laajuiset arvioinnit ovat auttaneet hahmottelemaan tutkimuksen puiteohjelmien prioriteetit. De femårige miljøtilstandsrapportene og de felleseuropeiske vurderingene byrået utarbeider, har bidratt til å forme prioriteringene for forskningsrammeprogrammene. Uskon tältä osin, että tieteellisen komitean rooli vahvistuu sen oman alaan kuuluvien tutkimuslinjausten ja esimerkiksi bio‑ ja nanoteknologian kaltaisten uusien teknisten aiheiden tutkimuslinjausten muotoilemisessa. Akkurat her ser jeg at Den vitenskapelige komité kan innta en mer aktiv rolle og bidra til å forme forskningsagendaen for de områdene komiteen dekker, men også forskningsagendaen knyttet til ny teknologi, som bio- og nanoteknologi. Muodostamalla entistä kokonaisvaltaisemman lähestymistavan ympäristö‑, talous‑, sosiaali‑ ja teknologiakysymyksiin tieteellinen komitea luo omalta osaltaan yhteyksiä ja pitää yllä vuoropuhelua sekä akateemisen maailman ja tutkimuskumppaneiden että kansalaisjärjestöjen, elinkeinoelämän ja kansalaisten kanssa. Ved å stille seg bak en mer helhetlig holdning til alt som har med miljø, økonomi, samfunn og teknologi å gjøre, vil Den vitenskapelige komité bidra til å bygge forbindelser og opprettholde en tettere dialog ikke bare med partnere innen akademia og forskning, men også med frivillige organisasjoner, industrien og borgerne. Euroopan ympäristökeskuksen toimintaympäristö kehittyy nopeasti. Miljøbyrået arbeider i et felt som utvikler seg i rasende fart. Siksi on tärkeää tarttua uuden kehityksen tarjoamiin mahdollisuuksiin, kuten ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuiseen seurantajärjestelmään (Global Monitoring for Environment and Security, GMES) ja muihin suuren mittakaavan seuranta‑aloitteisiin. Det er derfor viktig å gripe de mulighetene som nye utviklinger byr på, som GMES og andre storskala overvåkingsinitiativer. Ne todennäköisesti muuttavat perin pohjin tapaa, jolla tietoa, informaatiota ja indikaattoreita tarjotaan. Disse kommer nok til å medføre omfattende endringer i måten data, informasjon og indikatorer utarbeides på. Euroopan ympäristökeskuksen tukena on sen perustamisesta lähtien toiminut riippumaton tieteellinen komitea. Helt siden Det europeiske miljøbyrå ble opprettet, har byrået vært bistått av en uavhengig vitenskapelig komité hvis medlemmer har særlige kvalifikasjoner på området miljøvern. Komitean jäsenistö koostuu merkittävistä ympäristötieteilijöistä, joiden osaaminen kattaa laajalti eri osa‑alueet ja muodostaa ympäristökeskuksen tuotteiden tieteellisen perustan. Til sammen dekker de et bredt spekter av miljørelaterte kompetanseområder og sikrer en vitenskapelig forankring for byråets produkter. Byrået har en omfattende miljødagsorden og holder et våkent øye med nye trender. Sen tärkeänä tehtävänä on myös varmistaa asianmukainen yhteys tieteellisellä ja poliittisella kentällä käytävien keskustelujen välillä. Det spiller også en sentral rolle som bindeledd mellom drøftingene som finner sted på vitenskapelig og politisk plan. On erityisen tärkeää, että myös vuosina 2009–2013 ympäristökeskus selvittää tieteellisen komitean jäsenten tukemana uusia esiin tulevia kysymyksiä tulevan tutkimussuunnittelua varten, tunnistaa tieteen puutteita ja ennakoi ympäristötutkimusta sekä Euroopan että jäsenvaltioiden tasolla, sillä nämä seikat voivat vaikuttaa myös niihin erilaisiin ympäristöhaasteisiin, joita Eurooppa nyt kohtaa. I perioden 2009–2013 blir det spesielt viktig at byrået, med hjelp fra medlemmene i Den vitenskapelige komité, fortsetter å ligge i forkant av utviklingen når det gjelder forskningsplanleggingen og er framsynt og identifiserer forskningshull i miljøforskningen både på europeisk og nasjonalt plan, som vil kunne ha implikasjoner for utviklingen med hensyn til forskjellige miljøutfordringer Europa står overfor i dag. Tieteellinen komitea ottaa myönteisesti vastaan EYK:n uuden monivuotisen työohjelman kaudelle 2009–2013. Den vitenskapelige komité mener Miljøbyråets nye flerårige arbeidsprogram for perioden 2009–2013 er et uttømmende, velbalansert dokument. Tässä kattavassa ja tasapainoisessa asiakirjassa käsitellään luonnon, fysiikan, biologian, kemian ja teknologian alueiden ohella myös poliittisia vaikutuksia, taloudellisia tekijöitä ja sosiologisia rajoitteita. Det dekker ikke bare naturlige, fysiske, biologiske, kjemiske og mekaniske aspekter, men tar også politiske implikasjoner, økonomiske drivkrefter og samfunnsmessige føringer i betraktning. Ohjelma perustuu keskeisesti monitieteelliseen lähestymistapaan, jonka mukaisesti kaudella käsitellään useita monialaisia teemoja ja EYK tekee yhdennettyjä ympäristöarvioita. Denne tverrfaglige tilnærmingen går inn i selve kjernen i programmet, gjennom et antall tverrgående temaer og integrerte miljøvurderinger som byrået skal iverksette. Keskuksen johtaja kasvaa koko ajan taajamien laajenemisen myötä. Administrerende direktør for Det europeiske miljøbyrå vokser. Otsonitietoja voi nyt tarkastella lähes reaaliaikaisesti EYK:n otsonisivustolla, jota esitellään parhaillaan lääkäreille ja sairaaloille, jotta nämä voivat kehittää varoitusjärjestelmiä riskiryhmiä varten. Det er nå mulig å få tilnærmet sanntids tilgang til ozondata via Miljøbyråets Ozone Web, og dette internettverktøyet introduseres nå for leger og sykehus som et varslingssystem for personer som er utsatt. EYK tarjoaa verkossa ilmanlaatutietoja, jotka perustuvat maan pinnalla sijaitseviin seuranta‑asemiin ja GMES‑ohjelman kaukokartoitushavaintoihin. Niiden ansiosta terveydenhuoltoalalla voidaan saada parempi käsitys ympäristölähtöisistä hengityselinsairauksista. Miljøbyrået vil legge ut luftkvalitetsdata på internett basert på målinger på bakken og jordobservasjoner fra GMES-programmet, og dette vil gi partnerne på helseområdet mulighet til å øke sin forståelse av utbredte miljørelaterte luftveislidelser. Uusia keinoja tunnistaa kehittymässä olevia ympäristöongelmia Nye måter å identifisere nye miljøproblemer på Strategia muotoutuu nykyisten ja tulevien tietotarpeiden pohjalta, ja yleisenä painotuksena siinä on kerättävien ympäristötietojen huomattavasti laajempi käyttö. Den tar utgangspunkt i dagens og morgendagens informasjonsbehov, med vekt på en langt bredere utnyttelse av miljøinformasjonen som samles inn. Virtaviivaistamme toimintaamme, luomme uusia toimintatapoja ja kehitämme uusia menetelmiä tavoitteena sulauttaa ympäristöajattelu osaksi taloudellista ja yhteiskunnallista päätöksentekoa. Vi strømlinjeformer vår virksomhet, skaper nye måter å jobbe på og utvikler nye metoder for å integrere miljøtenkning i økonomisk og sosial politikk. Uusia tapoja ympäristötietojen tulkintaan Nye måter å tolke miljøinformasjon på On erittäin tärkeää osata ennakoida, minkälaisia tietoja poliittiset päättäjät, elinkeinoelämä ja kansalaiset tarvitsevat tulevien päätöstensä pohjaksi. Det er av største betydning at vi kan foregripe hvilke typer informasjon beslutningstakere, industrien og borgerne trenger for å treffe sine beslutninger. Muodoltaan uudistunut julkaisumme Signals tuo valokeilaan kysymyksiä, joiden me uskomme vaikuttavan merkittävästi tulevien vuosien poliittiseen päätöksentekoon. Med vår publikasjon Signals, som nå har fått nytt format, ønsker vi å trekke lesernes oppmerksomhet mot problemstillinger som vi mener kommer til å veie tungt på dagsordenen i det kommende året. Yleistä kysyntää ennakoiden EYK on perehtynyt muun muassa maatalousperäisiin polttoaineisiin, energiatukiin, ekosysteemipalvelujen arviointiin ja sähkömagneettiseen säteilyyn. Typiske eksempler på temaer der Miljøbyrået har vært i forkant av utviklingen, er biodrivstoff fra matplanter, energisubsidier, verdsettingen av økosystemtjenester og elektromagnetisk stråling. Toimintamme perustuu ennalta varautumisen periaatteeseen, näytön arviointiin, päätöksentekoon eriasteisissa epävarmuustilanteissa ja päätöksenteon tukimallien ja skenaarioiden käyttöön. Arbeidet vårt er basert på føre-var-prinsippet, evaluering av ”bevisbyrden”, beslutningstaking med varierende usikkerhetsgrad og bruk av beslutningsstøttemodeller og scenarier. Seuraavien viiden vuoden aikana kehitämme yksinkertaisen laskentamallin, joka ennakoi nykyisten ja tulevien sosiaalisten ja taloudellisten tekijöiden mahdollisia ympäristövaikutuksia. I løpet av de kommende fem årene vil vi utarbeide en enkel matematisk analyse som vil gi oss grunnlag for å foregripe potensielle miljøvirkninger av dagens og morgendagens sosiale og økonomiske drivkrefter. Uusia työtapoja Nye måter å arbeide på Arvostaaksemme luonnon tarjoamia etuja on löydettävä tavat maksaa oikea hinta niiden suojelemisesta ja säilyttämisestä. For at vi skal kunne sette pris på de godene naturen tilbyr, må vi finne en måte å betale det det koster å verne og bevare den. Euroopan ympäristökeskuksessa kootaan virallisten tilastojen vastineeksi ekosysteemipalveluja ja ympäristövaroja koskevia tilastoja, jotta niitä voidaan verrata talouden perinteisiin varoihin. I Miljøbyrået vil vi bygge opp statistikk for økologiske tjenester og miljøverdier som skal brukes sammen med tradisjonell offisiell statistikk over økonomiske verdier. Samalla vahvistamme menetelmälliset perusteet kansainväliselle sopimukselle ympäristötilinpidosta ja laadimme arvion Euroopan ekosysteemeistä ja palveluista (Eureca 2012). Som et ledd i dette arbeidet skal vi kontrollere det metodologiske grunnlaget for en internasjonal avtale om miljøregnskap og utarbeide en vurdering av Europas økosystemer og tjenester — Eureca 2012. Tulevaisuudessa pystymme osoittamaan, miten yritykset ja valtiot voivat sisällyttää ekosysteemipalvelut toimintaansa maailmantalouden rakenteiden uudistamiseksi. I framtiden vil vi bli i stand til å vise hvordan næringsliv og myndigheter kan bruke økosystemtjenester for å omstrukturere den globale økonomien. Uusia tapoja käyttää ympäristötietoa Nye måter å bruke miljøinformasjon på Ihmiset tarvitsevat ajantasaista tietoa omasta ympäristöstään. Folk trenger oppdatert informasjon om miljøet. Esimerkiksi suurille otsoni‑ ja hiukkaspitoisuuksille altistuvien ihmisten määrä For eksempel øker antallet mennesker som utsettes for høye ozonnivåer og svevestøv i takt med at byene Samalla kun yhä useammat kansalaiset ovat vakuuttuneet ympäristön merkityksestä heidän omalle elämälleen, luotettavan paikallisen tiedon kysyntä on kasvanut valtavasti. Etter hvert som flere og flere mennesker blir klar over hvilken betydning miljøet spiller i livet deres, har det vært en eksplosiv vekst i etterspørselen etter pålitelig lokal informasjon. Tiedon tarjoaminen EYK:n verkostojen välityksellä on ollut ainutlaatuinen ja myönteinen kokemus. Å kunne tilby denne informasjonen gjennom Det europeiske miljøbyrås nettverk, har vært en enestående, positiv opplevelse. Alan uusimpien tekniikoiden ja ohjelmistojen ansiosta olemme voineet hyödyntää seurannan ja havainnoinnin uusimpia tieteellisiä saavutuksia. Ved hjelp av den aller nyeste teknologien og programvaren har vi kunnet utnytte framskrittene vitenskapen har gjort innen overvåking og observasjon. Olemme vastikään todenneet, että kansalaishavainnoijilla, erityisesti syrjäseuduilla asuvilla taikka elämäntapansa tai työnsä takia lähellä luontoa elävillä ihmisillä on tärkeää sanottavaa. I dag har vi forstått betydningen av observasjoner gjort av borgerne, særlig de som bor i fjerntliggende områder eller hvis liv eller yrke bringer dem i nærkontakt med naturen. Näiden tietolähteiden yhdistäminen viralliseen arviointi‑ ja analyysitietoon on vastaisuudessa hyvin tärkeää. Hvis vi ser på for eksempel Arktis, vil urfolket ofte oppdage endringene fortere enn et prøvetakingsprogram, uansett hvor godt utformet det er. EYK on laajentanut ja vahvistanut seurannan ja tiedonkeruun Å sammenstille disse beviskildene med formelle vurderings- og verkostojaan ja lähteitään maailmanlaajuisen kansalaisten ympäristönseurantajärjestelmän avulla. analysekriterier vil bli meget viktig. Miljøbyrået har bygget opp og ut sine nettverk og kilder til observasjon og kunnskapsinnsamling gjennom sitt globale nettverk av miljøobservatører blant borgerne. Tulevien viiden vuoden aikana otamme käyttöön uuden apuvälineen, yhteisen ympäristötietojärjestelmän SEIS. Näin voimme tuottaa monenlaisia ympäristönseurantapalveluja mittakaavassa, joka vaihtelee maailmanlaajuisesta aivan paikalliseen. I løpet av de neste fem årene vil Systemet for deling av miljøinformasjon (SEIS) gi oss mulighet til å øke antallet anvendelser og tilby et bredere spekter av globale til lokale miljøovervåkingstjenester. Seuraavien viiden vuoden aikana aiomme päästä tähän tavoitteeseen Dette tar vi sikte på å klare i løpet av de neste fem årene, ved å: • tukemalla edelleen Euroopan ympäristölainsäädännön täytäntöönpanoa Euroopan ympäristöä analysoimalla ja arvioimalla • fortsette vår støtte til gjennomføringen av europeisk miljølovgivning ved analyser og vurderinger av Europas miljø, • varmistamalla jatkuvan pääsyn laadukkaaseen ympäristöä koskevaan tietoon, informaatioon ja palveluihin • sikre kontinuerlig tilgang til miljødata, miljøinformasjon og miljøtjenester av høy kvalitet, Valtaosa eurooppalaisista on nykyään yhtä mieltä siitä, että ympäristö vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja että maailmanlaajuisilla trendeillä on tässä tärkeä osa. I dag er de fleste i Europa enige om at miljøet har stor betydning for deres livskvalitet, og at globale trender spiller en vesentlig rolle her. Ihmiset haluavat, että ympäristö otetaan taloudellisten ja sosiaalisten tarpeiden tavoin huomioon tehtäessä päätöksiä liikenteestä, energiasta, asumisesta, maataloudesta, kalastuksesta, elintarvikkeista ja terveydestä. De ønsker at også miljøet, ikke bare deres økonomiske og sosiale behov, skal tas hensyn til i alle beslutninger som gjelder transport, energi, boliger, landbruk, fiske, mat og helse. Myös yritykset pyrkivät lisäämään innovointia ja ympäristötehokkuutta saavuttaakseen yhä tiukemmat ympäristövaatimukset ja säilyttääkseen taloudellisen kilpailukykynsä. Næringslivet satser også på mer innovasjon og miljøeffektivitet for å heve sine miljøstandarder og opprettholde konkurranseevnen. • tuottamalla yhdennettyjä ympäristöarvioita ja tulevaisuudentutkimuksia Euroopasta yhä kansainvälisemmässä ympäristössä • produsere integrerte miljøvurderinger og framtidsstudier for Europa, med et stadig mer globalt perspektiv, • reagoimalla kriittisiin ympäristöalan painopistealueisiin sitä mukaa kuin niitä otetaan poliittiseen käsittelyyn Europa har i løpet av de siste 30 årene kunnet notere seg for en viss framgang: Luftforurensningen er blitt kraftig redusert, produksjonen av ozonnedbrytende kjemikalier er kuttet med 95 %, det er inngått en traktat om reduksjon av utslippene av klimagasser • tehostamalla viestintää ja tiedonvälitystä päätöksentekijöille ja kansalaisille multimediamuotoisen, helppotajuisen ja monikielisen tiedotuksen avulla. • gripe fatt i kritiske miljøprioriteringer etter hvert som de kommer opp på den politiske dagsordenen, og innført en ny ordning for handel med CO Kuluneiden 30 vuoden aikana päästöjen määrä ilmakehään on vähentynyt Euroopassa merkitsevästi, otsonikerrosta vahingoittavien kemikaalien tuotantoa on leikattu 95 prosenttia ja kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi on tehty yleissopimus ja perustettu innovatiivinen hiilidioksidipäästöjen kauppa‑ ja hyvitysjärjestelmä. • forbedre kommunikasjonen og informasjonsspredningen overfor beslutningstakere og borgere gjennom multimediebasert, brukervennlig og flerspråklig informasjon. Eläin‑ ja kasvilajeja on suojeltu, makean veden ja rannikkoalueiden veden laatu on parantunut, ja kaikilla on mahdollisuus saada juomakelpoista vettä. og klimakvoter, dyr og planter er vernet, kvaliteten på ferskvann og vannet i kystområder er forbedret, og man har universell tilgang til trygt drikkevann. Monet näistä parannuksista ovat yhteisön ympäristösäännöstön täytäntöönpanon ansiota. Mange av disse forbedringer er oppnådd takket være gjennomføringen av gjeldende fellesskapsrett på miljøområdet. Kansalaiset pohtivat, mitä ympäristölle tapahtuu ja miten muutokset vaikuttavat heihin itseensä ja tuleviin sukupolviin. De har mange spørsmål om hva som skjer med miljøet og hvordan det vil berøre dem og framtidige generasjoner. EYK:n päämääränä on tuoda Euroopan päätöksentekijöiden ja kansalaisten saataville ajankohtaista ja tarkoituksenmukaista tietoa, joka muodostaa vankan perustan ympäristöpolitiikalle, auttaa vastaamaan arkielämän ympäristökysymyksiin sekä varmistaa ympäristöajattelun ja ‑kasvatuksen sisällyttäminen päätöksentekoon. Det europeiske miljøbyrås mål er å gi Europas beslutningstakere og borgere tilgang til aktuell, relevant informasjon og kunnskap slik at de har et solid grunnlag for utforming av miljøpolitikken, å bidra til å besvare spørsmålene de har om miljøet i det daglige, og sikre at miljøtenkning og miljøutdanning blir en integrerende del av enhver beslutningsprosess. Uusi strategiamme perustuu kolmeen päätoimintaan: Vår nye strategi er bygget opp rundt tre hovedvirksomhetsområder: • tuetaan EU:n ja kansainvälisen ympäristölainsäädännön ja erityisesti kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman mukaisia tietotarpeita • fortsette arbeidet for å dekke informasjonsbehovene som fastsatt i EUs og internasjonal miljølovgivning, og særlig det 6. handlingsprogrammet for miljø, Tieto ympäristön muuttumisesta ja ripeiden poliittisten toimien välttämättömyydestä on kasvanut voimakkaasti viime vuosina. Bevisstheten omkring miljøendringene og behovet for at det haster å iverksette politiske tiltak, har økt i de senere årene. Se on puolestaan johtanut ympäristöaloitteiden ja ‑instituutioiden valtavaan kasvuun. Dette har igjen ført til en eksplosiv vekst i miljøinitiativer og miljøinstitusjoner. Strategiamme tarkoituksena on vastata näihin muutoksiin siten, että keskitymme vahvistamaan ja parantamaan ympäristötiedon ajoitusta, alueellista erottelutarkkuutta ja laatua, luomaan tarvittaessa uusia tietolähteitä, edistämään tiedon integrointia yhteyksistä ekosysteemien ja merkittävien sosiaalis‑taloudellisten kenttien välillä sekä parantamaan ympäristökasvatuksen laatua ja tehokkuutta Euroopassa. Med vår strategi tar vi sikte på å møte disse endringene ved å fokusere på å konsolidere og forbedre synkroniseringen, den romlige oppløsningen og kvaliteten på miljødatastrømmene, etablere nye datakilder der det er behov for det, og oppmuntre til økt integrasjon av kunnskap om forbindelsene mellom økosystemene og de største samfunnsøkonomiske arenaene og gjøre miljøutdanningen i Europa bedre og mer effektiv. • tarjotaan lisää ajankohtaisia arvioita siitä, miten ja miksi ympäristö muuttuu ja ovatko ympäristöpoliittiset toimet olleet tehokkaita: muun muassa kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma, EU:n kestävän kehityksen strategia ja muut asiaan liittyvillä aloilla toteutetut toimet • produsere mer aktuelle vurderinger av hvordan og hvorfor miljøet endrer seg, og hvorvidt miljøpolitikken, inklusive det 6. handlingsprogrammet for miljø, EUs strategi for bærekraftig utvikling og andre strategier på tilstøtende områder, har vært effektive, • kohennetaan ympäristötiedon ja ‑tietämyksen koordinointia ja levittämistä kaikkialla Euroopassa. • styrke samordningen og spredningen av miljødata og miljøkunnskap i hele Europa. EYK:n strategia 2009–2013 on neljäs monivuotinen työohjelma. Strategien for 2009–2013 er Miljøbyråets fjerde flerårige arbeidsprogram. Se perustuu vuosille 2004–2008 laaditun edellisen strategian onnistuneeseen toteutumiseen. Den bygger på resultatene fra strategien for 2004–2008, som tok utgangspunkt i prioriteringene i EUs 6. handlingsprogram for miljø og gjorde byrået til en av Europas viktigste leverandører av miljødata, miljøinformasjon og miljøkunnskap. • tietopalvelut ja viestintä. • Informasjonstjenester og kommunikasjon. Vuonna 2008 laaditussa EYK:n tehokkuusarvioinnissa todettiin, että ympäristökeskuksen toiminta sidosryhmien tarvitsemien tuotteiden ja palvelujen toimittajana on erittäin tehokasta ja että on vaikea kuvitella, miten puolueettomia ja luotettavia tietoja voitaisiin tarjota millään muulla eurooppalaisten organisaatioiden käytettävissä olevalla mekanismilla. Effektivitetsevalueringen av Miljøbyrået i 2008 fastslo at “byrået representerer ... den mest effektive måten å levere de produktene og tjenestene som interessentene krever. ... Det er vanskelig å se ... hvordan leveringen av upartisk og pålitelig informasjon kunne vært sikret gjennom noen av de andre mulige ordningene som europeiske organisasjoner har tilgjengelig”. Lisäksi EYK:n toimintoja käsitellään kahdella strategisella osa‑alueella, jotka ovat hallinto ja hallintotapa. Ytterligere to strategiske områder omfatter drift, administrasjon og styring av Det europeiske miljøbyrå. Vuoden 2008 arviointiin sisältyi myös painopistealueisiin ja tiedonlevitykseen liittyviä suosituksia. Denne evalueringen innbefattet også en rekke anbefalinger med hensyn til fastsettelse og formidling av prioriteringer. Ne on otettu huomioon määriteltäessä tulevia ensisijaisia tavoitteita ja hahmoteltaessa ympäristökeskuksen resursseja. Det er disse anbefalingene som er fulgt når Miljøbyråets prioriteringer for framtiden og innrettingen av ressursene er fastsatt. Päätavoitteemme 2009–2013 Vår hovedmålsetting for 2009–2013 Strategisena tavoitteenamme on Våre strategiske målsettinger er å: • toimia keskeisenä vaikuttajana Euroopan ympäristöpolitiikan ja muiden alojen toimien kehittämisessä ja täytäntöönpanossa, erityisesti Euroopan komission ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa • spille en nøkkelrolle i utviklingen og gjennomføringen av europeisk miljøpolitikk og politikken på andre relevante områder, særlig Europakommisjonens miljøhandlingsprogram, EYK:n päätavoitteena on tuottaa EU:n, koko Euroopan ja yksittäisiä alueita kattavia yhdennettyjä ympäristötieto‑ ja ympäristöindikaattorien sarjoja, arviointeja ja temaattisia analyyseja vankaksi pohjaksi EU:n ja jäsenvaltioiden ympäristöpoliittisille päätöksille ja yhteistyölle ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden sekä Euroopan naapuruuspolitiikan piiriin kuuluvien maiden kanssa. • overvåke effektene av miljøpolitikken i EU og Miljøbyråets medlemsland, i søkerlandene og potensielle søkerland, • seurata EU:n ja EYK:n jäsenvaltioiden sekä ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden ympäristöpolitiikan tehokkuutta Det europeiske miljøbyrås hovedmålsetting vil være å produsere integrerte sett av miljødata og miljøindikatorer, evalueringer og tematiske analyser på europeisk, felleseuropeisk og regionalt plan for å framskaffe et solid beslutningsgrunnlag for utforming av miljøpolitikk i EU og medlemsstatene og for samarbeidet med søkerlandene, potensielle søkerland og land som omfattes av den europeiske naboskapspolitikken. • tukea EU:n kestävän kehityksen strategian seurantaa (tarjoamalla apua kestävän kehityksen indikaattoreita varten) keskittyen keskeisiin ympäristölähtöisiin kysymyksiin • støtte overvåkingen av EUs strategi for bærekraftig utvikling (gjennom bistand i forbindelse med indikatorene for bærekraftig utvikling) ved å fokusere på viktige miljørelaterte problemstillinger, Teemme jatkossakin tiivistä yhteistyötä Eionetin, yhteistyömaiden ja monenlaisten kumppani‑instituutioiden kanssa, joita ovat esimerkiksi Euroopan komissio, ministeriöt ja valtioiden virastot, kansainväliset sopimukset ja YK:n elimet, tiede‑, tekniikka‑ ja tutkimusyhteisöt sekä yksityissektori ja kansalaisyhteiskunta. Näin varmistamme, että tuottamamme tiedot ja analyysit ovat tärkeitä ja laadukkaita. Vi vil videreføre vårt nære samarbeid med Eionet, samarbeidsland og en lang rekke partnerinstitusjoner, herunder Europakommisjonen, departementer og statlige organer, internasjonale konvensjoner og FNs særorganisasjoner, vitenskapelige og tekniske miljøer og forskningsmiljøer, privat sektor og sivilsamfunnet, for å kvalitetssikre relevansen og kvaliteten på dataene, analysene og informasjonen vi leverer. • tehdä yhdennettyjä ympäristöarviointeja ja analyyseja kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa ja EU:n kestävän kehityksen strategiassa, käsitellä ympäristöaiheita sekä tulevaisuus‑ ja varhaisvaroitustutkimuksia, jotka liittyvät yhteiskunnallisissa ja taloudellisissa rakenteissa tapahtuviin muutoksiin • gjennomføre integrerte miljøvurderinger og analyser av det 6. handlingsprogrammet for miljø og EUs strategi for bærekraftig utvikling, miljøtemaer, framtidsstudier og tidlig varsling knyttet til endringer i samfunnsmessige og økonomiske strukturer, • tarjota pääsy entistä säännöllisemmin päivitettäviin tietoihin ja mahdollisuuksien mukaan lähes reaaliaikaisiin tietoihin ympäristötiedon ajantasaisuuden kohentamiseksi yhteisen ympäristötietojärjestelmän ja ympäristötietokeskusten kautta • sikre tilgang til mer regelmessig oppdatert informasjon og om mulig data i tilnærmet sanntid for å øke miljøinformasjonens aktualitet gjennom Systemet for deling av miljøinformasjon og miljødatasentrene, • ennakoida uusia ideoita ja ajatuksia, varsinkin ekosysteemipalvelujen, resurssien käytön ja kehittyvien teknologioiden ja innovaatioiden sekä käyttäytymismuutosten alalla • foregripe nye ideer og tankesett, særlig i tilknytning til økosystemtjenester, ressursbruk og ny teknologi og innovasjon og atferdsendringer, • kehittää uusia verkkopohjaisia palveluja ympäristökasvatuksen tarpeisiin • utvikle nye nettbaserte tjenester med sikte på å dekke miljøutdanningsbehov, • auttaa varmistamaan tehokkaan viestinnän ja tietopalvelujen avulla, että ympäristöajattelu sisällytetään päätöksentekoon ja Euroopan kansalaisten jokapäiväiseen elämään. • bidra til å sikre, gjennom effektive kommunikasjons- og informasjonstjenester, at miljøtenkning blir en integrerende del av beslutningsprosessene og europeiske borgeres dagligliv. Päätoimemme vuosina 2009–2013 Våre nøkkeltiltak for 2009–2013 Vuonna 2009… • käynnistämme tietopalvelut viiden ympäristötiedon keskuksen sektoreilla, jotka ovat ilmanlaatu, ilmastonmuutos, biologinen monimuotoisuus, makea vesi (myös vesitaseindikaattorit WISE‑järjestelmän ja YTK:n tiedoilla tulva‑ ja kuivuusriskistä) sekä meren‑ ja maankäyttö, ja selvitämme haavoittuvuuteen ja sopeutumiseen sekä suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan liittyviä tietotarpeita • perustamme EYK:ta tukevan infrastruktuurin yhteistä ympäristötietojärjestelmää (SEIS) ja eurooppalaista paikkatietoinfrastruktuuria (Inspire) varten parantamalla verkkopalveluja ja tietojen saatavuutta verkossa • koordinoimme ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES) in situ ‑tietojen tarjontaa ja linkitämme tiedot maailmanlaajuiseen kaukokartoitusjärjestelmään (GEOSS) • tuemme Itämeren makroalueen ympäristöarviointeja Ruotsin puheenjohtajakaudella • tarjoamme keskeisiä analyyttista tukea maailmanlaajuista Green New Deal ‑aloitetta ja Euroopan vähähiilisen talouden suunnittelua varten • tuotamme kaksi EYK:n varhaisen varoituksen pääjulkaisua • tuemme ilmastonmuutoksesta käytäviä neuvotteluja Kööpenhaminassa pidettävää ilmastosopimuksen osapuolten konferenssia (UNFCCC COP15) varten • raportoimme onnistumisesta biologisen monimuotoisuuden häviämisen estämisessä osana vuoden 2010 eurooppalaisten biologisen monimuotoisuuden indikaattoreiden virtaviivaistamisprosessia. I 2009 vil vi … • lansere informasjonstjenester innen områdene som dekkes av de fem miljødatasentrene, dvs. innen luftkvalitet, klimaendringer, biodiversitet, ferskvann (herunder vannbalanseindikatorer på grunnlag av informasjon om flom- og tørkerisiko fra WISE (Water Information System for Europe) og Det felles forskningssenter), hav og arealbruk, og avklare databehov knyttet til sårbarhet og tilpasning, katastrofeforebygging og håndtering, • etablere Det europeiske miljøbyrås støtte-infrastruktur for det europeiske Systemet for deling av miljøinformasjon (SEIS) og INSPIRE, og dermed styrke tilgjengeligheten av data på internett og nett-tjenestene, • koordinere leveringen av in-situ-data for GMES-tjenester og knytte dem til GEOSS (Global Earth Observation System of Systems), • støtte miljøvurderingene i den baltiske makroregionen under det svenske formannskapet, • bidra med viktige analyser til den globale Grønne New Deal og til planlegging av en lavkarbonøkonomi for Europa, • produsere to sentrale publikasjoner når det gjelder tidlig varsling, • støtte drøftingene omkring klimaendringene i forkant av FNs klimatoppmøte i København (UNFCCC COP15), • rapportere om framdriften i arbeidet for å stanse tapet av biologisk mangfold, ved bruk av egne indikatorer for biologisk mangfold, SEBI 2010 (Streamlining European Biodiversity Indicators 2010).I 2010 vil vi … • produsere Det europeiske miljøbyrås regelmessige integrerte miljøtilstands- og miljøutsiktsrapport for Europa (SOER) med fokus på operasjonelle og strategiske politiske prioriteringer, herunder for søkerlandene og potensielle søkerland (6. handlingsprogram for miljø og EUs strategi for bærekraftig utvikling) og en resultattavle for miljøprestasjonene, • utarbeide en analyse av framgangsmåter for å bidra til EU-avtalene om innføring av en grønn, lavkarbonøkonomi innen 2050, • sammen med Det felles forskningssenter produsere fortløpende analyser av vippepunkter for miljøet globalt, Koko viisivuotiskaudella… • ylläpidämme ja laajennamme EYK:n ympäristötietovirtoja ja tietopalveluja Reportnet‑infrastruktuurin ja EYK:n viiden ympäristötiedon keskuksen avulla • teemme Eurostatin, YTK:n ja ympäristöasioiden pääosaston kanssa yhteistyötä, jossa keskitytään indikaattoreihin, virtaviivaistamiseen ja tietojen ajantasaisuuteen neljän ryhmän (EU:n ympäristöpääosasto, EYK, Eurostat, YTK) sopimuksen puitteissa • pyrimme yhteistyössä tutkimuksen pääosaston ja EU:n rahoittamien tutkimushankkeiden kanssa hyödyntämään tulokset entistä tehokkaammin • käynnistämme temaattisia arviointeja, varhaisvaroitustutkimuksia, strategisia tulevaisuusselvityksiä ja tietojen arviointeja, jotka liittyvät kehittyvien monimutkaisten, vakavien ympäristöhaasteiden edellyttämiin toimenpiteisiin • tuemme Eurostatin kestävän kehityksen indikaattoreihin liittyvää työtä • seuraamme, miten poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa edistytään, ympäristöpolitiikan ja siihen liittyvien politiikan alojen vaikuttavuutta sekä vastetta osoittavia indikaattoreita • teemme säännöllisiä EYK:n tehokkuusarvioita • laajennamme EYK:n viestintää kansalaisille, päätöksentekijöille ja asiantuntijoille sellaisen multimediamuotoisen, helppotajuisen ja monikielisen tiedotuksen avulla, jossa keskitytään erityisesti ilmastonmuutokseen, biologiseen monimuotoisuuteen, ekosysteemeihin ja talouden ekologisen kestävyyden parantamiseen. • etablere en kartleggingstjeneste for sårbarhet og tilpasning og informasjon med sikte på katastrofehåndtering og forebygging for Europa, • støtte vurderinger og andre relevante aktiviteter i middelhavsregionen under det spanske og det belgiske formannskapet.I 2011 vil vi … • støtte miljørapporteringen innenfor den europeiske naboskapspolitikken, • ferdigstille en vurdering av prisen for ikke å handle, når det gjelder skade på økosystemer og menneskers velferd.I 2012 vil vi … • produsere en vurdering av Europas økosystemtjenester — Eureca 2012, • støtte den EU-omfattende gjennomgangen av status for vann og grunnvannsmiljøer via WISE.I 2013 vil vi … • støtte gjennomgangen av miljøresultatene av det 6. handlingsprogrammet for miljø og EUs strategi for bærekraftig utvikling. Vuonna 2010… • laadimme Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä koskevan EYK:n toistuvan yhdennetyn ympäristöarvion, jossa keskitytään politiikan toiminnallisiin ja strategisiin painopistealueisiin myös ehdokasvaltioiden ja mahdollisten ehdokasvaltioiden osalta (kuudes ympäristöä koskeva toimintaohjelma ja EU:n kestävän kehityksen strategia), sekä ympäristötoimien tulostaulun • teemme selvityksen siitä, miten EU voi toteuttaa sopimuksensa vähähiilisen ja vihreän talouden saavuttamisesta vuoteen 2050 mennessä • tarjoamme yhdessä YTK:n kanssa jatkuvia selvityksiä maailmanlaajuisen ympäristön kriittisistä käännekohdista • perustamme haavoittuvuutta ja sopeutumista valottavan kartoitus‑ ja tietopalvelun Euroopan suurkatastrofien hallintaa ja ehkäisyä varten I løpet av alle disse fem årene vil vi … • opprettholde og utvide produksjonen av miljødata og informasjonstjenestene i Det europeiske miljøbyrå gjennom Reportnet og Miljøbyråets fem miljødatasentre, • samarbeide med Eurostat, Det felles forskningssenter og Generaldirektoratet for miljø, innenfor den såkalte firergruppen, og fokusere på indikatorer, strømlinjeforming og oppdaterte data, • samarbeide med Generaldirektoratet for forskning og EU-finansierte forskningsprosjekter med sikte på bedre utnyttelse av produkter og resultater, • iverksette tematiske vurderinger, studier relatert til tidlig varsling, strategiske framtidsanalyser og informasjonsvurderinger for policy-behov i forbindelse med en rekke sammensatte, alvorlige miljøutfordringer som er i ferd med å utvikle seg, • støtte Eurostats arbeid på indikatorer for bærekraftig utvikling, • overvåke framdriften mot de miljøpolitiske målene, effekten av miljøpolitikken og relaterte politikker og indikatorer som måler effekten av politiske tiltak, • iverksette regelmessige effektivitetsevalueringer av Det europeiske miljøbyrå, • styrke Det europeiske miljøbyrås kommunikasjonsinnsats overfor allmennheten, beslutningstakere og eksperter ved multimediebasert, brukervennlig, flerspråklig informasjon, særlig på områdene klimaendringer, biologisk mangfold, økosystemer og en grønnere økonomi. Verkosto ja hallintotapa Nettverk og styring EIionet tunnetaan laajalti tuestaan monille eri yhteistyömuodoille ja myönteisenä esimerkkinä toimielinten välisestä ja teknisestä kumppanuudesta. Det europeiske miljøbyrå ledes av et styre med medlemmer fra medlemslandene og representanter for Europaparlamentet og Europakommisjonen. Euroopan ympäristökeskusta johtaa johtokunta, joka koostuu jäsenvaltioiden sekä Euroopan parlamentin ja komission edustajista. Eionet har oppnådd bred anerkjennelse for sin støtte til en lang rekke former for samarbeid og er et positivt eksempel på institusjonelt og teknisk partnerskap. Jokaisella ympäristökeskuksen jäsenvaltiolla on oma jäsen johtokunnassa ja hänen tukenaan kansallinen tietokeskus sekä useita kansallisia asiantuntijalaitoksia ja yhteystahoja. Eionet er særlig effektivt som et verktøy for å fremme god styring i europeiske og internasjonale overvåkings- og rapporteringsaktiviteter på miljøområdet, som GEOSS og FNs Environment Watch. EYK:n tieteellinen komitea koostuu paitsi ympäristöalan myös sosiaalitieteiden ja muiden sektorien riippumattomista asiantuntijoista. Det europeiske miljøbyrå har også en vitenskapelig komité bestående av uavhengige eksperter på miljøområdet, herunder samfunnsvitere og sektorspesialister. Komitea antaa EYK:n henkilöstölle neuvoja ja lausuntoja eri aiheista. Komiteen skal gi råd til Miljøbyråets ansatte og avgi uttalelser i forskjellige saker. Muita verkostoja, joiden kanssa EYK toimii vuorovaikutuksessa, ovat Euroopan unionin erityisvirastojen ja ympäristönsuojeluvirastojen johtajat, EU:n erityisvirastojen ja yhteisön elinten tieteellisten komiteoiden puheenjohtajat, EU:n naapuruusohjelmassa ja EU:n Välimerta koskevan toimintasuunnitelmassa sekä Pohjoismaiden neuvostossa ja Arktisessa neuvostossa perustetut verkostot, kansainväliset verkostot, muun muassa YK:n ympäristösopimuksen ja monenvälisten ympäristösopimusten puitteissa perustetut verkostot, sekä monenlaiset kansainväliset ja eurooppalaiset tutkimusverkostot. Av andre nettverk Miljøbyrået er involvert i, kan nevnes nettverk av ledere for EUs byråer, miljømyndigheter og miljøorganisasjoner, for vitenskapelige komiteer i EUs byråer og organer, nettverk etablert i forbindelse med EUs naboskapsprogram, EUs handlingsplan for Middelhavet og innenfor Nordisk råd og Arktisk råd, samt internasjonale nettverk, herunder nettverk opprettet innenfor rammen av FN og multilaterale miljøkonvensjoner og en rekke internasjonale og europeiske forskningsnettverk. Euroopan ympäristön tieto‑ ja ‑seurantaverkosto Eionet, johon kuuluu 39 jäsen‑ ja yhteistyövaltiota, muodostaa EYK:n ja sen jäsenvaltioiden ainutlaatuisen kumppanuuden. Sillä on keskeinen asema EYK:n verkostoitumisessa. Eionet — Det europeiske nettet for miljøinformasjon og miljøobservasjon, med 39 medlems- og samarbeidsland — er et unikt partnerskap mellom Miljøbyrået og medlemslandene og står sentralt i byråets nettverksaktiviteter. Kaikkiaan Eionetissä on mukana lähes 400 henkeä. Til sammen er nærmere 400 mennesker involvert i Eionet. Nämä tehtävät toteutetaan strategian osa‑alueella Dette arbeidsfeltet vil vi gripe fatt i gjennom det strategiske området: Vuonna 2008 tehdyn ympäristökeskuksen tehokkuusarvioinnin mukaan tämän verkostojärjestelmän perustaminen kuuluu EYK:n tärkeimpiin saavutuksiin ja vaikuttaa keskeisesti ympäristökeskuksen tavoitteiden saavuttamiseen. Effektivitetsevalueringen av byrået i 2008, bekreftet at ”opprettelsen av dette nettverkssystemet ... betraktes som noe av det viktigste Det europeiske miljøbyrå har oppnådd, og som en nøkkelfaktor for at det skal kunne nå sine målsettinger”. Näin onnistumme Hvordan oppnår vi så dette? EYK:n henkilöstö tulee sen 32 jäsenvaltiosta. Det europeiske miljøbyrå har ansatte fra alle sine 32 medlemsland. Lisäksi sillä on kansallisia asiantuntijoita. I tillegg har det mange nasjonale eksperter. Tarkoituksenamme on maksimoida ympäristökeskuksen ympäristötyöhön osoitetut resurssit • oppnå våre miljømål i henhold til EMAS hvert år, • saavuttamalla EMAS‑järjestelmän ympäristötavoitteet joka vuosi; • omorganisere oss for å bli mer responsive og fleksible, • uudistamalla ympäristökeskuksen rakennetta herkemmin ja joustavammin reagoivaksi; • unngå dobbeltarbeid med andre EU-institusjoner, EYK:n työskentelyvalmiuksia lisäävät sen viisi teemakeskusta: Euroopan ilman ja ilmastonmuutoksen teemakeskus, Euroopan biologisen monimuotoisuuden teemakeskus, Euroopan maankäytön ja aluetiedon teemakeskus, Euroopan vesien teemakeskus ja Euroopan kestävän kulutuksen ja tuotannon teemakeskus. Teemakeskukset on sijoitettu EYK:n eri jäsenvaltioihin. Byråets kapasitet er styrket med de fem europeiske emnesentrene (ETC) luft og klimaendringer, biologisk mangfold, arealbruk og romlig informasjon, vann samt bærekraftig forbruk og produksjon. Emnesentrene ligger forskjellige steder i Miljøbyråets medlemsland. • tekemällä yhteistyötä koko Euroopan komission henkilöstön kanssa teemakohtaisesti ja varmistamalla hallinnonalan johdonmukaisuus; • holde kontakt med ansatte i hele Europakommisjonen om vårt tematiske arbeid og sikre administrativ ensartethet, • hyödyntämällä mahdollisimman tehokkaasti kaikkia Euroopan yhteisön rahoittamia ympäristötoimia; • få best mulig utbytte av alle EU-finansierte miljøtiltak, • parantamalla edelleen tapoja viestiä ja välittää tietoa keskeisille sidosryhmille ja kansalaisille; • ytterligere forbedre måten vi kommuniserer med og leverer informasjon til våre viktigste interessenter og til borgerne, Keskuksen päivittäiseen työhön osallistuvat pääasiassa neljän ryhmän jäsenet: EYK, ympäristöasioiden pääosasto, yhteinen tutkimuskeskus ja Eurostat. I det daglige foregår byråets arbeid hovedsakelig innenfor ”firergruppen”, altså Miljøbyrået, DG Miljø, Det felles forskningssenter og Eurostat. Ryhmän tarkoituksena on maksimoida resurssien hyödyntäminen virtaviivaistamalla ympäristöraportointia ja tarjoamalla yhteistä verkkosivujen isännöintiä kymmentä temaattista aluetta varten. Gruppen har som mål å sikre best mulig utnyttelse av ressursene ved å strømlinjeforme miljørapporteringen og tilby felles nettvertstjenester for ti emneområder. Ympäristötiedon keskuksiin kuuluvat ilmastonmuutosta, vettä, ilmaa, biologista monimuotoisuutta ja maankäyttöä käsittelevät tietokeskukset (joita EYK hallinnoi), metsiä ja maaperää käsittelevät keskukset (joita YTK hallinnoi) sekä jätteitä, luonnonvaroja ja tuotteita käsittelevät keskukset (joita Eurostat hallinnoi). Miljødatasentrene er spesialisert innen klimaendringer, vann, luft, biologisk mangfold og arealbruk (ledes av Miljøbyrået), skog og jordbunn (ledes av Det felles forskningssenter) samt avfall, naturressurser og produkter (som ledes av Eurostat). • maksimoida jatkuvasti henkilöstön käytettävyyttä ja tehokkuutta panostamalla terveyteen ja hyvinvointiin. • fortsette satsingen på de ansattes helse og velvære så de blir mer tilgjengelige og effektive. Näin onnistumme ‑toimet sijoittuvat strategian osa‑alueelle De aktivitetene vi iverksetter for å oppnå dette, vil bli gjennomført innenfor det strategiske området: • EYK:n sisäinen johtaminen ja hallinnointi. • Internstyring og administrasjon. Seuraavien viiden vuoden aikana jatkamme uuden laadunhallintajärjestelmän ja toiminnan jatkuvuuden suunnittelun käyttöä, saatamme voimaan henkilöstösääntöjen mahdollisesti vielä täytäntöön panemattomat säännökset ja tarkistamme nykyistä indikaattorien hallintajärjestelmää, tietojen raportointia, sisäistä johtamisjärjestelmää ja tuloskorttiohjausta, jotta saamme selkeästi esiin yhteydet tehdyn työn, käytettyjen resurssien ja saavutettujen tulosten välillä. I løpet av de neste fem årene vil vi fortsette implementeringen av vårt nye kvalitetsstyringssystem og kontinuitets- og beredskapsplanlegging, vedta nødvendige tillegg til tjenestereglementet og revidere indikatorstyringssystemet, datarapporteringen, internstyringssystemet og balansert målstyring for å klargjøre forbindelsene mellom arbeidet som gjøres, ressursene som brukes og resultatene som oppnås. Vuoden 2008 tehokkuusarvioinnissa todettiin, että ympäristökeskus on pystynyt täyttämään jatkuvasti kasvavat tietotarpeet turvautumatta vastaavan suuruisiin resurssien lisäyksiin ja että tämä on osoitus organisaation tehokkuuden kohentumisesta. Effektivitetsevalueringen i 2008 fastslo at “byrået har også klart å møte den økte etterspørselen etter informasjon uten noen tilsvarende ressursøkning, noe som også tilsier en effektivitetsgevinst innad i organisasjonen”. Ympäristökeskus pyrkii tuottamaan rahalle vastinetta koko laajan ympäristökentän alueella. I Miljøbyrået søker vi å gi valuta for pengene, over hele det enorme miljøområdet. Tämä on hyvin tärkeää nykyään, kun taloudelliset paineet kasvavat ja ympäristöasioita käsittelevien organisaatioiden määrä lisääntyy. Dette er helt avgjørende i dagens klima med økt økonomisk press og et økende antall organisasjoner som arbeider med miljøsaker. Strategian osa‑alueet Strategiske områder Ilmanlaatu Ilmaa saastuttavat päästöt Biologinen monimuotoisuus Kasvihuonekaasupäästöt Makea vesi Meriympäristö Luftkvalitet Luftforurensning Biologisk mangfold Utslipp av klimagasser Ferskvann Marint miljø Ilmastonmuutoksen vaikutukset Haavoittuvuus ja sopeutuminen Ekosysteemit Ympäristö ja terveys Meriympäristö Kestävä kulutus ja tuotanto sekä jätteet Maankäyttö Maa‑ ja metsätalous Energia Konsekvenser av klimaendringene Sårbarhet og tilpasning Økosystemer Miljø og helse Maritimt Bærekraftig forbruk/produksjon og avfall Arealbruk Landbruk og skogbruk Energi Yhdennetty ympäristöarviointi Alueellinen ja yleismaailmallinen arviointi Päätöksenteon tukeminen Taloudelliset näkökohdat Strateginen tulevaisuus Integrerte miljøvurderinger Regionale og globale vurderinger Beslutningsstøtte Økonomi Strategiske beslutninger for framtiden 4 Tietopalvelut ja viestintä 4 Informasjonstjenester og kommunikasjon Yhteinen ympäristötietojärjestelmä Viestintä Det felles miljøinformasjonssystemet SEIS Kommunikasjon Tavoitteena on tukea yhteisön säännöstön kattamia ympäristöteemoja ja niihin liittyviä osa‑alueita koskevien toimien kehittämistä ja arvioimista Støtte utvikling og evaluering av miljøpolitikken på områdene omfattet av gjeldende fellesskapsrett og relaterte områder ved å: • varmistamalla vapaa pääsy yhteisessä ympäristötietojärjestelmässä (SEIS) ja EYK:n tietokeskuksissa oleviin tietoihin, joiden laatu on varmistettu ja joiden avulla tuetaan koko Euroopassa tehtävää, indikaattoreita ja yhdennettyjä arviointeja koskevaa työtä, • sikre full tilgang, via SEIS og EEAs miljødatasentre, til kvalitetssikrede data som er nødvendig som underlag for arbeidet på indikatorer og integrerte vurderinger som foregår på europeisk plan, • ylläpitämällä ja kehittämällä asiaankuuluvia EYK:n indikaattoreita indikaattorien hallintajärjestelmässä, • opprettholde og utvikle relevante indikatorer i EEAs Indicator Management System, • tarjoamalla teemakohtaisia analyyseja, arviointeja ja menetelmiä erilaisten teemakohtaisten poliittisten suunnitelmien tueksi ja, • utarbeide nødvendige analyser, vurderinger og metoder for å kunne gjennomføre den tematiske strategien på hvert av områdene, og Yksi EYK:n perustehtävistä on EU:n ympäristöpolitiikan tukeminen seuraamalla EU:n ympäristölainsäädännön täytäntöönpanon tuloksia kaikissa EYK:n jäsenvaltioissa ja raportoimalla niistä. En av EEAs grunnleggende roller er å støtte EUs miljøpolitikk ved å kartlegge og rapportere resultatene av gjennomføringen av EUs miljølovgivning i alle EEAs medlemsstater. Tämä käsittää raportointimekanismien perustamisen ja ylläpitämisen, yhteisen ympäristötietojärjestelmän kehittämisen, eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin (Inspire) toteuttamisen, laadunvarmistusmenettelyt, analyyttiset järjestelmät ja vakiomuotoiset tulosteet ympäristötietosarjoille, indikaattorit ja yhdennetyt aihekohtaiset arvioinnit eri ympäristöteemoille, kuten ilmanlaadulle ja ilmakehän päästöille, kasvihuonekaasupäästöille, makealle vedelle ja meriympäristölle. Dette innebærer å opprette og opprettholde rapporteringsmekanismer, utvikle det felles miljøinformasjonssystemet SEIS (Shared Environmental Information System), gjennomføre Inspire, kvalitetssikringsprosedyrer, analytiske rammer og standardiserte resultater for datasett, indikatorer og tematiske integrerte vurderinger for en rekke miljøtemaer som luftkvalitet og luftforurensning, klimagassutslipp, ferskvannsmiljø og det marine miljø. Työhön kuuluvat muun muassa toimien toteuttamisen ja toteuttamatta jättämisen vertailevat kustannusanalyysit, tehokkuusarvioinnit, sovittuja poliittisia tavoitteita ja pitkän aikavälin viitearvoja koskevat etäisyys tavoitteesta ‑arviot sekä näkymät vuosiksi 2020–2030. Arbeidet omfatter blant annet analyser av kostnadene ved tiltak/å ikke gjøre noe, effektevalueringer, vurderinger av avstand til målet i forhold til omforente politiske mål og langsiktige referanseverdier og prognoser for perioden 2020–2030. • arvioimalla nykyisten toimien vaikutusta ja näkymiä vuosina 2020–2030. • gjennomføre evalueringer av effekten av strategiene og utarbeide prognoser for perioden 2020–2030. Työ on jaettu keskeisiin ympäristöteemoihin, jotka vastaavat Euroopan komission kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman aihealueita: Dokumentet er inndelt i store miljøtemaer i tråd med inndelingen i Europakommisjonens 6. miljøhandlingsprogram: • ilmanlaatu• ilmaa saastuttavat päästöt• biologinen monimuotoisuus• kasvihuonekaasupäästöt• makea vesi• meriympäristö. • Luftkvalitet• Luftforurensning• Biologisk mangfold• Klimagasser• Ferskvann• Marint miljø Tällaisen työn kysynnän odotetaan kasvavan ja kehittyvän seuraavan viiden vuoden aikana EU:n ympäristöpolitiikan ja ‑lainsäädännön edetessä. Behovet for denne typen arbeid forventes å øke de neste fem årene i takt med utviklingen av EUs miljøpolitikk og -lovgivning. Tältä jaksolta voidaan mainita seuraavat keskeiset seikat: maailmanlaajuinen sopimus Kööpenhaminassa syksyllä 2009 vuoden 2012 jälkeen tehtävistä kasvihuonekaasupäästöjen vähennyksistä, EU:n tarkistetun päästökauppajärjestelmän täytäntöönpano vuosina 2008–2012, sovitut kansalliset tavoitteet EU:n kasvihuonepäästöjen vähentämiseksi vuoteen 2020 mennessä, kansallisista päästökatoista annetun direktiivin sekä ympäristön pilaantumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämiseksi annetun direktiivin tarkistaminen vuonna 2009, uuden Puhdasta ilmaa Eurooppaan (CAFE) ‑direktiivin täytäntöönpano, edistyminen biologisen monimuotoisuuden vähenemisen pysäyttämistä koskevan tavoitteen saavuttamisessa vuoteen 2010 mennessä, vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmien ensimmäinen vaihe ja niihin liittyvät toimenpideohjelmat vesipolitiikan puitedirektiivin mukaisesti vuonna 2009 sekä hiljattain hyväksytyn meristrategiadirektiivin täytäntöönpano. Høydepunktene i perioden vil være: en global avtale i København høsten 2009 om kutt i klimagassutslippene etter 2012, gjennomføring av et revidert kvotehandelssystem for EU for 2008–2012, omforente nasjonale mål i EU for klimagasskutt innen 2020, revisjon av EU-direktivet om nasjonale utslippstak (NEC-direktivet) og direktivene om integrert forebygging og begrensning av forurensning (IPPC) i 2009, gjennomføring av det nye direktivet om ren luft i Europa (Clean Air for Europe — CAFE), framdrift i forhold til målet om å stanse tapet av biologisk mangfold innen 2010, første runde med forvaltningsplaner for nedbørfelt og tilhørende tiltaksprogrammer i henhold til rammedirektivet for vann i 2009, og gjennomføring av det nylig vedtatte direktivet om marin strategi. EYK perustaa toimintansa olemassa oleviin tietovirtoihin, indikaattoreihin ja arvioihin ja mukauttaa niitä tarpeen mukaan vastatakseen muuttuviin tarpeisiin. For å oppfylle disse skiftende behovene skal EEA bygge på og tilpasse sine eksisterende datastrømmer, indikatorer og vurderinger. Tarjota ilman laatua ja saastumista koskevia arvioita koko Euroopasta ja erityisesti kaupunki‑ ja maaseutualueilla, laadunhallinnan avulla varmistettujen, ajantasaisten ja mahdollisimman reaaliaikaisten tietojen ja indikaattorien pohjalta keskittyen erityisesti hiukkasiin, otsoniin, myrkyllisiin ja muihin vaarallisiin epäpuhtauksiin, sektorikohtaisiin päästöihin, edistymiseen lyhyen ja pitkän aikavälin ilmanlaatupolitiikan tavoitteiden saavuttamisessa ja niitä koskeviin näkymiin sekä osallistumalla ihmisten terveyteen ja ekosysteemeihin kohdistuvien ilmanlaadun vaikutusten arviointiin. Utarbeide vurderinger av luftkvaliteten og luftforurensning i hele Europa, særlig i tettbygde og spredtbygde strøk, på grunnlag av kvalitetssikrede, oppdaterte data, om mulig i tilnærmet sanntid, med særlig fokus på partikler, ozon, giftige og andre farlige forurensende stoffer, utslippstall pr. sektor, framdriften mot og utsiktene for å nå de kort- og langsiktige politiske målene for luftkvalitet samt bidra til vurderingene av luftkvalitetens konsekvenser for menneskers helse og økosystemene. Vaikka ympäristön ilmanlaatu (1) on jatkuvasti parantunut Euroopassa, meillä on vielä pitkä matka, ennen kuin pitkän aikavälin tavoitteet ihmisten terveyden ja ympäristön suojelemiseksi saavutetaan. • produsere årlige vurderinger av ozonnivåer om sommeren (i samsvar med direktivet om ozon i omgivelsesluft) og av luftkvaliteten i soner og store byområder (i samsvar med rammedirektivet om lokal luftkvalitet), blitt bedre i Europa, er det fremdeles langt igjen før de langsiktige målene om å beskytte menneskers helse og miljøet oppfylles. ‑ ja , ozon, giftige og andre farlige Seuraavan strategiakauden politiikan painopisteessä on uuden Puhdasta ilmaa Eurooppaan ‑direktiivin täytäntöönpano ja tarkistus (2013), ilmanlaatua koskevan teemakohtaisen strategian tarkistus ja parhaillaan meneillään oleva kansallisia päästökattoja koskevan direktiivin tarkistus. De politiske høydepunktene i perioden for den neste strategien vil være gjennomføringen av det nye direktivet om ren luft i Europa (med gjennomgang i 2013), gjennomgang av den tematiske strategien for luft (2010) og den pågående revisjonen av direktivet om nasjonale utslippstak. Saavutamme tavoitteemme Vi skal nå dette målet ved å: • tekemällä tiivistä yhteistyötä Euroopan ympäristötieto‑ ja seurantaverkoston Eionetin, Euroopan ilman ja ilmastonmuutoksen aihekeskuksen, ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän GMES:n ilmakehäpalvelujen, Eurostatin, YTK:n ja muiden EU:n erillisvirastojen, Maailman terveysjärjestön WHO:n, Euroopan talouskomission (kyseisen yleissopimuksen piiriin kuuluvien keskusten ja työryhmien), ilmanlaadun seurannan laadunvalvonnan/‑hallinnan kansallisten vertailulaboratorioiden sekä muiden tietojen tuottajien kuten alueellisten elinten, kaupunkien, teollisuuden sekä tieteellisten, yhteiskunnallisten ja tutkimuslaitosten kanssa, ja • samarbeide tett med Eionet, Europeisk emnesenter for luft og klimaendringer, GMES Atmospheric Services, Eurostat, JRC og andre deler av Europakommisjonen, WHO, UNECE (relevante programmer, sentre og arbeidsgrupper under denne konvensjonen), nettverket av nasjonale referanselaboratorier for kvalitetskontroll/kvalitetssikring av overvåkingen av luftkvalitet, andre dataleverandører som regionale organer, byer, industrien og vitenskapelige, forsknings- og samfunnsinstitutter, og • tehostamalla ilmanlaatutiedon käyttöä helppokäyttöisten, vuorovaikutteisten multimediapalvelujen kautta. • levere oppdaterte data, om mulig i tilnærmet sanntid, kart, indikatorer og sikre strømlinjeformet tilgang til relevante nettsteder om lokal luftkvalitet via SEIS og EEAs senter for luftdata, • tarjoamalla ajantasaisia ja mahdollisuuksien mukaan lähes reaaliaikaisia, laadunhallinnan avulla varmistettuja tietoja, karttoja, indikaattoreita sekä sujuvan pääsyn ympäristön ilmanlaatua käsitteleviin verkkosivustoihin yhteisen ympäristötietojärjestelmän ja EYK:n ilman tietokeskuksen kautta, • forbedre bruken av luftkvalitetsinformasjon via multimediebaserte, brukervennlige interaktive tjenester. • tuottamalla yhdennettyjä ja kohdennettuja arviointeja ilman saastumisesta ja melusta, niiden vaikutuksesta ihmisten terveyteen ja ympäristöön sekä niihin liittyvien toimintalinjojen ja toimien tehokkuudesta ja sivuhyödyistä, • produsere integrerte og målrettede vurderinger av luftforurensning og støy, konsekvensene for menneskers helse og miljøet og effektivitet og sideeffekter av relaterte politikker og tiltak, 1) Sisäilman pilaantuminen kuuluu ympäristön ja terveyden monialaiseen teemaan. 1) Spørsmålet om innendørs luftforurensning er behandlet i det tverrgående temaet Miljø og helse. Ilmaa saastuttavat päästöt Luftforurensning Tarjota arvioita ilmaa ja tarvittaessa muutakin ympäristöä saastuttavista päästöistä, myös myrkyllisten ja vaarallisten aineiden päästöistä. Produsere vurderinger relatert til luftforurensning, herunder giftige og farlige forurensende stoffer, til luft og eventuelle andre medier. Tähän kuuluvat muun muassa tavoitteiden saavuttamisen edistymisen seuraaminen ja tulevaisuudennäkymät EU:n ja kansainvälisen lainsäädännön määritelmien mukaisesti sekä Euroopan unionin päästöjenvähennyspolitiikan ja ‑toimien tehokkuuden arviointi. Arbeidet vil omfatte måling av framdriften mot og utarbeidelse av prognoser for oppnåelsen av mål fastsatt blant annet i EU-lovgivning og internasjonal lovgivning, samt evaluering av effekten av europeiske strategier og tiltak med sikte på utslippsreduksjon. Yleensä suurista ja pienistä laitoksista sekä hajakuormituslähteistä, kuten liikenteestä, maataloudesta ja kotitalouksista, aiheutuvat ilmaa saastuttavat päästöt aiheuttavat edelleen huolta. • produsere EUs årlige utslippsregnskap til UNECE-konvensjonen om langtransportert grenseoverskridende luftforurensning og EU-direktivet om nasjonale utslippstak, og i samarbeid med EMEP gjennomgå nasjonale utslippstall, • tuottamalla EU:n vuotuiset päästöselvitysraportit Euroopan talouskomission valtiosta toiseen tapahtuvaa ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumista koskevan yleissopimuksen ja kansallisia päästökattoja koskevan direktiivin mukaisesti ja tarkistamalla kansallisiin päästöselvitysraportteihin sisällytettävät tiedot yhdessä ilman epäpuhtauksien kaukokulkeutumisen tarkkailua ja arviointia koskevan Euroopan yhteistyöohjelman (EMEP) kanssa, Selv om utslippene av sentrale luftforurensende stoffer er gått ned de siste årene, har luftforurensning fremdeles store negative konsekvenser for menneskers helse, økosystemer og åkervekster. Forurensende utslipp generelt fra større og mindre installasjoner og fra diffuse kilder som transport, landbruket og husholdningene, er fortsatt et problem. • tarjoamalla arvioita ilmaa saastuttavien päästöjen ja kasvihuonekaasujen päästöjen vähentämispolitiikan yhteisvaikutuksista ja niiden välisistä kompromisseista ja sekä valikoitujen keinojen tehokkuudesta vähentää ilmaa saastuttavia päästöjä ja sitä kautta ilman laatuun kohdistuvia vaikutuksia, • utarbeide vurderinger av synergier og avveininger mellom politiske tiltak for å redusere utslippene av luftforurensende stoffer og klimagasser og effekten av utvalgte strategier for å redusere utslippene av sentrale luftforurensende stoffer og påfølgende virkninger for luftkvaliteten, Vuonna 2009 arvioidaan edelleen Euroopan talouskomission ilmansaasteiden kaukokulkeutumista koskevaa Göteborgin pöytäkirjaa, jonka on tarkoitus torjua happamoitumista, rehevöitymistä ja alailmakehän otsonia, samoin kuin kansallisia päästökattoja ja ympäristön saastumisen ehkäisemisen ja vähentämisen yhtenäistämistä koskevia direktiivejä. I 2009 vil både Gøteborg-protokollen til UNECE LRTAP-konvensjonen om bekjempelse av forsuring, eutrofiering og bakkenært ozon, direktivet om nasjonale utslippstak (NEC) og direktivene om integrert forebygging og begrensning av forurensning (IPPC) bli revidert. Lisäksi vuoden 2009 lopussa otetaan käyttöön epäpuhtauksien päästöjä ja siirtoja koskeva eurooppalainen rekisteri (E‑PRTR), joka korvaa nykyisen Euroopan epäpuhtauspäästörekisterin. I tillegg vil et europeisk register over utslipp og transport av forurensende stoffer (E-PRTR) bli innført i slutten av 2009 til erstatning for dagens europeiske register over forurensende utslipp (EPER). • tarjoamalla ajantasaisia ja mahdollisuuksien mukaan lähes reaaliaikaisia, laadunhallinnan avulla varmistettuja tietoja ja indikaattoreita sekä sujuvan pääsyn ilmaa saastuttavia päästöjä käsitteleviin verkkosivustoihin yhteisen ympäristötietojärjestelmän ja EYK:n ilman tietokeskuksen kautta, • publisere på EEAs nettsted EMEP/EEAs Air Pollutant Emissions Inventory Guidebook, som skal oppdateres regelmessig av UNECE/EMEP/TFEIP, og • julkaisemalla EYK:n verkkosivustolla EMEP: n/EYK:n ilmaa saastuttavien päästöjen päästöselvitysoppaan, jota Euroopan talouskomission EMEP:n päästöselvityksiä ja ‑arvioita käsittelevä työryhmä päivittää säännöllisesti, ja • levere oppdaterte data, om mulig i tilnærmet sanntid, indikatorer og strømlinjeformet tilgang til relevante nettsteder om luftforurensning via SEIS og EEAs senter for luftdata, • tukemalla Euroopan komissiota sen tehostaessa ilmaa saastuttavia päästöjä ja kasvihuonekaasuja koskevaa tiedonkeruuta ja raportointia olemassa olevan eri alojen lainsäädännön puitteissa, kansallisia päästökattoja koskeva direktiivi ja kasvihuonekaasujen valvontajärjestelmä mukaan luettuina, • være vert for Europakommisjonens E-PRTR- nettsted og IRIS-databasen og forestå rapporteringsaktivitetene i den anledning. • isännöimällä Euroopan komission E‑PRTR‑sivustoa ja IRIS‑tietokantaa ja osallistumalla niitä koskevaan raportointitoimintaan. • støtte Europakommisjonen i arbeidet med å strømlinjeforme innsamlingen av data over luftforurensende utslipp og klimagasser og rapportere i henhold til ulike gjeldende rettsakter, herunder NEC-direktivet og mekanismen for overvåking av klimagasser, Tarjota arvioita ilmaa ja tarvittaessa muutakin ympäristöä saastuttavista päästöistä, myös myrkyllisten ja vaarallisten aineiden päästöistä. Tähän kuuluvat muun muassa tavoitteiden saavuttamisen edistymisen seuraaminen ja tulevaisuudennäkymät EU:n ja kansainvälisen lainsäädännön määritelmien mukaisesti sekä Euroopan unionin päästöjenvähennyspolitiikan ja ‑toimien tehokkuuden arviointi. Produsere informasjon, data og analyser av biologisk mangfold i vann, terrestriske systemer og jordbunn og luft, gjennom en integrert analytisk ramme både for det enkelte prioriteringsområde og for tverrgående forhold, herunder kartlegge framdriften mot og utarbeide prognoser for oppnåelsen av mål fastsatt blant annet i EU-lovgivning og internasjonal lovgivning, og evaluere effekten av EUs strategier og tiltak. • tarjoamalla yhteisen ympäristötietojärjestelmän (SEIS), eurooppalaisen paikkatietoinfrastruktuurin (Inspire) ja EYK:n biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemien tietokeskuksen sekämaankäytön tietokeskuksen välityksellä laadunhallinnan avulla varmistettuja tietoja eurooppalaisten raportointialoitteiden ja erityisesti luontodirektiivien tueksi, • levere, via SEIS, Inspire og EEAs miljødatasentre for biologisk mangfold og økosystemer og arealbruk, kvalitetssikrede data til støtte for europeiske rapporteringsinitiativer, særlig naturdirektivene, Viiden lähivuoden aikana EU:n biologista monimuotoisuutta koskeva politiikka laajentuu, sillä tietoisuus biologisen monimuotoisuuden ja ekosysteemipalvelujen merkityksestä ihmisen hyvinvoinnille kasvaa. • produsere tilstands- og trendanalyser for individuelle arter og habitater etter behov i henhold til eksisterende fellesskapslovgivning, Keskitymme vuosina 2009–2013 kolmeen poliittiseen painopistealueeseen: keskeisten lajien ja luontotyyppien suojeluun lintu‑ ja luontodirektiivien mukaisesti, sitoumukseen keskeyttää biologisen monimuotoisuuden väheneminen EU:ssa vuoteen 2010 mennessä ja raportoida kehityksestä indikaattorien avulla (SEBI2010) sekä entistä pitemmän aikavälin visioon ekosysteemipalvelujen terveyden ja sietokyvyn ylläpitämisestä (katso kohta 2.3). De neste fem årene vil politikkområdet biologisk mangfold bli utvidet som følge av økt forståelse av det biologiske mangfoldets og økosystemtjenestenes betydning for menneskers velferd. I perioden 2009–2013 vil følgende tre miljøpolitiske prioriteringer stå i fokus: beskyttelsen av sentrale arter og habitater i henhold til fugle- og habitatdirektivene, forpliktelsen til å stanse tapet av biologisk mangfold i EU innen 2010 og rapportere framgang ved bruk av indikatorer (SEBI2010), og en mer langsiktig visjon om å opprettholde velfungerende og motstandskraftige økosystemtjenester (se punkt 2.3). • tuottamalla analyyseja yksittäisten lajien ja luontotyyppien tilasta ja kehityssuuntauksista voimassa olevan yhteisön lainsäädännön asiaa koskevien säännösten mukaisesti, • rapportere om framdrift mot EUs og globale mål om å stanse/redusere tapet av biologisk mangfold ved bruk av egne indikatorer for biologisk mangfold, SEBI 2010 (Streamlining European Biodiversity Indicators 2010), • raportoimalla SEBI 2010 ‑aloitteen indikaattoreiden avulla edistymisestä kohti EU:n omia ja maailmanlaajuisia tavoitteita biologisen monimuotoisuuden häviämisen pysäyttämiseksi/vähentämiseksi, • produsere romlige analyser av konfliktene og mulige avveininger mellom biologisk mangfold, økonomisk utvikling og sosiale mål med særlig vekt på klimaendringer og bevaringsmål, • tarjoamalla tilanne‑analyyseja konflikteista ja mahdollisista kompromisseista biologisen monimuotoisuuden, talouskehityksen ja sosiaalisten tavoitteiden välillä ja kiinnittämällä tässä yhteydessä erityistä huomiota ilmastonmuutoksen ja luonnonsuojelun tavoitteisiin, Det er to forhold som gjør det viktig å se disse prioriteringene i sammenheng: For det første at tapet av biologisk mangfold, særlig av arter og habitater, fører til en nedgang i natursystemenes ”økosystemtjenester”, for det andre at disse og de mange andre forbindelsene mellom de tre prioriteringene krever en logisk tilnærming til data og analyser slik at man unngår unødvendige parallellstrømmer i datainnsamlingen. • käyttämällä EU:n rahoittamista biologista monimuotoisuutta koskevista tutkimushankkeista saatuja analyyttisiä syötteitä ja tuloksia EYK:n säännöllisesti laatimissa ympäristön tilaa ja näkymiä koskevissa raporteissa sekä eurooppalaisessa ekosysteemiarviossa (Eureca 2012), ja • bruke analysedata og -resultater fra EU-finansierte forskningsprosjekter om biologisk mangfold i EEAs jevnlige miljøtilstands- og miljøutsiktsrapporter og vurderingen av Europas økosystemer (Eureca 2012), og • parantamalla lajeja, luontotyyppejä ja niiden yhdistämistä indikaattoreiksi koskevaa EYK:n viestintää, jota poliittiset päättäjät, kansalaiset ja tiedotusvälineet voivat hyödyntää multimediakanavien kautta, esimerkiksi Euroopan yhteisön biologisen monimuotoisuuden tiedonvälitysjärjestelmässä (EC‑CHM). • styrke EEAs kommunikasjon om arter og habitater og aggregeringen av disse i indikatorer som kan brukes av beslutningstakere, borgere og media gjennom multimediekanaler, for eksempel Fellesskapets Biodiversity Clearing House Mechanism. Kasvihuonekaasupäästöt Utslipp av klimagasser Seurata ja arvioida edistymistä kohti EU:n kasvihuonekaasupäästöpolitiikan tavoitteiden saavuttamista (Kioto ja vuosi 2020), arvioida EU:n ilmastonmuutoksen hillitsemiseen tähtäävien toimintalinjojen ja toimien tehokkuutta ja tukea pitkäaikaisten ilmastonmuutoksen hillitsemisstrategioiden kehittämistä. Overvåke og vurdere framdriften mot EUs utslippsmål for klimagasser (Kyoto og 2020), evaluere effekten av EUs politikk og tiltak for å redusere klimaendringene samt støtte utviklingen av langsiktige strategier for å redusere klimaendringene. • tarjoamalla vuotuisia kertomuksia, joissa esitellään jäsenvaltioiden kokemuksia EU:n päästökauppajärjestelmästä ja joissa arvioidaan lisäksi järjestelmän tehokkuutta, Kioton mekanismeihin liittyviä hankkeita ja mahdollisesti muitakin hiilidioksidihyvitysten markkinoita ja hankkeita, • rapportere årlig om medlemsstatenes erfaringer med EU ETS, utvidet til å omfatte effektivitetsevalueringer av ETS, prosjekter relatert til Kyoto-mekanismene og eventuelt også andre markeder og prosjekter for karbonreduksjon, Nämä selvitykset ja arviot käsittävät yhdennetyt hillitsemisen ja sopeutumisen näkymät sekä vaihtoehtoiset tulevaisuusskenaariot, joissa yhdistetään sosiaalis‑taloudellinen kehitys, päästöt, hiilikirjanpitojärjestelmät sekä vaikutukset veden laatuun ja määrään, luonnon monimuotoisuuteen, maaperään, metsiin ja valtameriin hiilinieluina tai ‑lähteinä sekä ilmanlaatua ja kansanterveyttä edistäviin hyötyihin, • produsere analyser og vurderinger av veier å gå for å oppnå en lavkarbon — ”grønnere” økonomi, herunder integrerte vurderinger av reduksjons — og tilpasningstiltak og alternative framtidsscenarier som kopler sammen samfunnsøkonomisk utvikling, utslipp, karbonregnskap og konsekvenser for vannkvalitet, vannkvantitet, biologisk mangfold, jordbunn, skog og hav som karbonsluk eller karbonkilder, og sideeffekter for luftkvalitet og folkehelse, Ilmaston lämpenemisen vaikutukset ovat kauaskantoisia. Den globale oppvarmingen vil ha langtrekkende konsekvenser. Maailmanlaajuisen ilmastonmuutoksen vastatoimet ovat sekä teknisesti toteuttamiskelpoisia että kannattavia verrattuna hillitsemättömästä ilmastonmuutoksesta aiheutuviin suuriin kustannuksiin. Tiltakene for å håndtere de globale klimaendringene er både teknisk gjennomførbare og rimelige sammenlignet med hvor mye det vil koste å ikke gjøre noe. Kioton pöytäkirjan tavoitteet ovat ensimmäinen askel, ja ne on täytettävä vuoteen 2012 mennessä. Et første skritt er målene i Kyoto-protokollen, som skal oppfylles innen 2012. Tässä asiassa keskeinen nykyinen lainsäädäntö sisältää päästöjenvähennysten taakanjaon jäsenvaltioiden kesken Kioton tavoitteiden saavuttamiseksi, sähköntuotantoon ja energiaintensiiviseen teollisuuteen kohdistuvan EU:n päästökauppajärjestelmän (ETS) sekä EU:n kasvihuonekaasujen seurantajärjestelmän. Det mest sentrale relevante tiltaket i dag er byrdefordelingen medlemsstatene imellom for å oppnå Kyoto-målet, EUs ordning for handel med utslippskvoter (ETS), som har fokus på kraftproduksjon og energiintensiv industri, og EUs mekanisme for overvåking av klimagasser. Kasvihuonekaasupäästöjä on edelleen vähennettävä huomattavasti koko maailmassa, jotta voimme saavuttaa EU:n esittämän tavoitteen eli rajoittaa lämpötilannousun enintään kahteen asteeseen teollistumista edeltävään aikaan verrattuna. Men for å klare å nå EUs foreslåtte mål om å begrense temperaturøkningen til + 2 °C over førindustrielt nivå, må det gjennomføres ytterligere reduksjoner i klimagassutslippene i hele verden. YK:n ilmastonmuutossopimuksen puitteissa valmistellaan parhaillaan maailmanlaajuista Kioton sopimuksen jälkeistä järjestelyä, josta uskotaan päästävän yhteisymmärrykseen vuoden 2009 lopussa Kööpenhaminassa pidettävässä kokouksessa. Et globalt post-Kyoto-regime blir nå utviklet innenfor rammen av FNs klimakonvensjon, og en avtale forventes inngått i København i slutten av 2009. • tukemalla YK:n ilmastosopimuksen tarkistamista ja sen neuvotteluprosessissa mahdollisesti esiin tulevien teknisten kysymysten selvittämistä, ja • støtte gjennomgangen av FNs klimakonvensjon og tekniske problemstillinger som måtte komme opp i forbindelse med forhandlingene om FNs klimakonvensjon, og • tarjoamalla asianmukaisten analyyttisten ja päätöksentekoa tukevien työkalujen avulla helpon pääsyn raportteihin, tilastotietoihin, indikaattoreihin ja muuhun tietoon EYK:n ilmastonmuutoksen tietokeskuksen kautta. • sikre brukervennlig tilgang til rapporter, data, indikatorer og annen informasjon gjennom EEAs senter for klimaendringsdata, med relevante analyse- og beslutningsverktøy. • tarjoamalla yhteisen ympäristötietojärjestelmän (SEIS) ja EYK:n ilmastonmuutoksen tietokeskuksen välityksellä tietoja ja indikaattoreita, jotka on kerätty eri maista ilmastonmuutoksen hillintää koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti ja joilla tuetaan eurooppalaisia raportointialoitteita, kuten EU:n vuotuista kasvihuonekaasuselvitystä, sekä tarjoamalla entistä ajantasaisempia arvioita, joihin kirjataan kattavasti päästöhyvitykset Kioton sopimuksen ja EU:n lainsäädännön mukaisesti, kasvihuonekaasupäästöjen indikaattorien säännöllisiä päivityksiä ja vuotuisia analyyseja Kioton sopimukseen sisältyvien vuosien 2008–2012 tavoitteita ja mahdollisia uusia tavoitteita koskevien • levere, via SEIS og EEAs senter for klimaendringsdata, data, informasjon og indikatorer innsamlet fra landene i henhold til relevant EU-lovgivning om reduksjon av klimaendringene som støtte til europeiske rapporteringsinitiativer, for eksempel EUs årlige klimagassregnskap, i tillegg til mer oppdaterte estimater, full redegjørelse for utslippskvotene i tråd med Kyoto og EU-lovgivningen, jevnlig oppdatering av klimagassindikatorene, årlige analyser av framskrivninger og effekten av strategiene og tiltakene for å nå Kyoto-målene for 2008–2012 samt eventuelle nye mål, Tukea Euroopan unionin veden laatua ja määrää koskevaa politiikkaa tarjoamalla yhdennettyjä arvioita veden laadusta, määrästä ja käytöstä, seurata etenemistä poliittisten tavoitteiden saavuttamisessa ja tarjota näkymiä ja laadunvarmistusjärjestelmiä, joiden tukena ovat ajantasaiset ja mahdollisuuksien mukaan lähes reaaliaikaiset tiedot, indikaattorit, mallit ja selvitykset. Støtte europeiske retningslinjer for vannkvalitet og -kvantitet ved å bidra med integrerte vurderinger av vannkvalitet, -kvantitet og -bruk, kartlegge framdrift og utarbeide prognoser for oppnåelsen av politiske mål og kvalitetssikringsordninger, basert på oppdaterte data, om mulig i tilnærmet sanntid, indikatorer, modeller og analyser. Euroopan makean veden ekosysteemien viime vuosien kohentumisesta huolimatta monet niistä ovat edelleen vaarassa, mikä johtuu erityisesti maataloudesta peräisin olevista jatkuvista päästöistä, esimerkiksi liikennettä tai vesivoiman tuotantoa varten tehdyistä fyysisistä muutoksista vesiväyliin sekä ääri‑ilmiöiden vaikutuksista ja huonosta luonnonvarojen hoidosta, jotka aiheuttavat tulvia ja kuivuutta. Til tross for forbedringer de senere år er mange av Europas økosystemer i ferskvann fremdeles utsatt for risiko på grunn av vedvarende utslipp til vann, særlig fra landbruket, fysiske endringer av vannforekomster relatert for eksempel til skipsfart eller vannkraft, og konsekvensene av ekstreme hendelser og dårlig ressursforvaltning som forårsaker flom og tørke. • tarjoamalla yhteisen ympäristötietojärjestelmän (SEIS) ja EYK:n vesien tietokeskuksen ja Euroopan vesitietojärjestelmän (WISE) välityksellä tietoja ja indikaattoreita, jotka on kerätty eri maista veteen kohdistuvia päästöjä, veden laatua ja määrää koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti ja joilla tuetaan eurooppalaisia raportointialoitteita, myös vesipuitedirektiivin 18 artiklan edellyttämää vuonna 2012 tehtävää yhteisön pinta‑ ja pohjavesien tilan arviointia, • produsere integrerte vurderinger av vannforurensning, vannkvantitet og effekten av strategier basert på DPSIR-rammen (Drivers, Pressures, State, Impacts og Responses), konseptene integrert vannressursforvaltning, økosystemtjenester, ressursregnskap, motstandskraft og romlig kartlegging, • tarjoamalla yhdennettyjä arvioita veden pilaantumisesta, veden määrästä ja politiikan tehokkuudesta DPSIR‑arviointikehyksen (aiheuttajat–paineet–tilat–vaikutukset– vastatoimet), yhdennetyn vesivarojen hoidon käsitteiden, ekosysteemipalvelujen, luonnonvaratilinpidon sekä sietokyvyn ja tilan kartoituksen avulla, • produsere informasjon og analyser på området vannbalanser og tilpasning til klimaendringer gjennom et informasjonssystem for vannmangel og tørke, i samarbeid med JRC, EU:n vesipolitiikan puitedirektiivi ja siihen liittyvät vesidirektiivit tarjoavat yhdennetyn kehyksen, jonka mukaisesti vesihuollon ja vesien hoidon moniin erilaisiin haasteisiin voidaan vastata. EUs rammedirektiv for vann og tilknyttede vanndirektiver fastsetter en integrert ramme for hvordan disse mange og ulike utfordringene for vannforvaltningen kan håndteres. Vesienhoitoalueiden vesienhoitosuunnitelmien ja niihin liittyvien toimenpideohjelmien ensimmäinen vaihe vuonna 2009 merkitsi tärkeää askelta: vesipolitiikan puitedirektiivin täytäntöönpanossa siirryttiin valmistelusta toimintaan. Den første runden med forvaltningsplaner for nedbørfelt og tilhørende tiltaksprogrammer i 2009 markerer den viktige overgangen fra forberedelser til handling i gjennomføringen av rammedirektivet for vann. Asianmukainen täytäntöönpano edellyttää sektoreittaisten toimien (maatalous, maaseudun kehittäminen, talous, energia, liikenne, vesien infrastruktuurit) yhdentämistä edelleen, ja sitä on tuettava laajamittaisella tiedonvaihdolla, jossa asiaan liittyvät toimijat kertovat toisilleen hyvistä käytännöistä ja soveltuvista, tehokkaista toimenpiteistä. Forsvarlig gjennomføring forutsetter kontinuerlig integrasjon på tvers av sektorer (landbruk, distriktsutvikling, økonomi, energi, transport, vanninfrastruktur) og god informasjonsutveksling mellom relevante aktører når det gjelder god praksis og hensiktsmessige, effektive tiltak. • tarjoamalla yhteistyössä YTK:n kanssa veden niukkuutta ja kuivuutta koskevassa tietojärjestelmässä tietoja ja selvityksiä vesitaseista ja mukautumisesta ilmastonmuutokseen, • produsere vurderinger av ”vannvarer og -tjenester” i et bredere perspektiv som omfatter økosystemer, biologisk mangfold og konsekvensene av invaderende fremmede arter, av saltvannsinntrengning, flom og temperaturforandringer, • tarjoamalla arvioita vesihyödykkeistä ja ‑palveluista kiinnittäen huomiota laajemmin ekosysteemeihin, biologiseen monimuotoisuuteen sekä haitallisten vieraslajien vaikutuksiin, meriveden maaperään tunkeutumisen, tulvien ja lämpötilanmuutosten vaikutuksiin, • sikre brukervennlig tilgang til rapporter, data, også i tilnærmet sanntid, indikatorer, informasjon med tilhørende analyseverktøy, og • tarjoamalla helpon pääsyn raportteihin ja tilastotietoihin, myös indikaattoreiden, tiedon ja niihin liittyvien analyyttisten työkalujen lähes reaaliaikaisen saatavuuden, ja • styrke allmennhetens forståelse av problemstillingen vannkvalitet og -kvantitet og klimaendringer gjennom multimediebaserte, brukervennlige interaktive tjenester. • lisäämällä ihmisten ymmärtämystä veden laatuun ja määrään liittyvistä kysymyksistä ja ilmastonmuutoksesta helppokäyttöisten ja vuorovaikutteisten multimediapalvelujen avulla. • levere, via SEIS, EEAs senter for vanndata og vanninformasjonssystemet WISE, data, informasjon og indikatorer innsamlet fra land i henhold til relevant EU-lovgivning om utslipp til vann, vannkvalitet og -kvantitet for å støtte Tukea Euroopan unionin ja kansainvälisen yhteisön meriympäristöön liittyvää politiikkaa ja sen täytäntöönpanoa tarjoamalla EYK:n yhdennettyjä meriympäristöarviointeja, jotka käsittävät muun muassa merten ekosysteemien terveyden ja ihmisten hyvinvoinnin väliset sidokset ja jotka perustuvat ajantasaisiin tietoihin, indikaattoreihin, malleihin ja selvityksiin. Støtte europeiske og internasjonale strategier som gjelder det marine miljø, og gjennomføringen av disse ved å produsere integrerte vurderinger som blant annet ser på forbindelsene mellom de marine økosystemenes helse og menneskers velferd, ved hjelp av oppdaterte data, indikatorer, modeller og analyser. • parantamalla EYK:n yhdennettyjä meriympäristön arvioita siten, että DPSIR‑muuttujien kattavuutta laajennetaan entistä parempien indikaattoreiden sekä ekosysteemipalvelupohjaisen lähestymistavan eri näkökohtien (esim. taloudellinen arvottaminen), Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODNET), Inspire‑infrastruktuurin, näkymien ja skenaarioiden yhdentämisen avulla, • styrke rammen for EEAs integrerte marine vurderinger ved å utvide dekningen av DPSIR-faktorene, anvende forbedrede indikatorer og integrere aspekter ved økosystemtjenestetilnærmingen (for eksempel økonomisk verdivurdering), forslaget om en ny sjøfartspolitikk fra det europeiske marine observasjons- og datanettverket EMODNET, Inspire, prognoser og scenarier, • osallistumalla merialan ydinpalvelujen perustamiseen ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuiseen seurantajärjestelmään (GMES), • bidra til opprettelsen av GMES Marine Core Services, Ihmisen toiminnasta, kuten kalastuksesta, energian ja resurssien etsinnästä ja hyödyntämisestä, matkailusta, merenkulusta ja saasteista, meriympäristöön kohdistuva paine lisääntyy koko ajan, ja merien ekosysteemien yleistila on kaikkialla Euroopassa heikko. Summen av menneskelig påvirkning på det marine miljø fra fiske, energi- og ressursleting og utnyttelse, turisme, skipsfart og forurensning øker, og det står generelt dårlig til med de marine økosystemene i hele Europa. Ilmastonmuutos lisää näitä paineita ja aiheuttaa esimerkiksi lämpötilan nousua ja valtamerien happamoitumista, jotka jo nyt heikentävät kaikenkokoisten merien kykyä imeä kasvihuonekaasuja ilmakehästä ja estävät osaa merieliöstöstä toimimasta. Klimaendringene forsterker belastningene og fører til høyere temperaturer og forsuring av havet og er allerede i ferd med å redusere havenes evne til å absorbere klimagasser fra atmosfæren og enkelte marine biotas evne å fungere. I sine strategier og direktiver har EU nå vedtatt en ”økosystemtilnærming” til forvaltningen av menneskelige aktiviteter i det marine miljø. • lisäämällä EYK:n yhdennettyjen meriympäristöarvioiden laadinnan yhteydessä yhteisvaikutusta, joka perustuu YK:n yleissopimuksiin ja alueellisiin merisopimuksiin, tieteelliseen yhteisöön ja järjestäytyneeseen kansalaisyhteiskuntaan, jotta nämä arviot kuvastavat entistä paremmin Euroopan paikallisten merien todellisia olosuhteita, ja • styrke synergiene med FN og regionale marine konvensjoner, det vitenskapelige samfunn og sivilsamfunnsorganisasjoner i utviklingen av EEAs integrerte vurderinger for å sikre at disse bedre gjenspeiler forholdene i hvert enkelt regionale havområde i Europa, og Onnistunut täytäntöönpano koko Euroopan alueella edellyttää nykytilanteen, tähänastisen kehityksen ja tulevaisuudennäkymien huomattavasti tarkempaa luonnehdintaa vertailukelpoisten tietojen perusteella, mukaan lukien sosiaalis‑taloudelliset aiheuttajat ja paineet, sekä parempaa tietämystä meriympäristön ja paikallisten merien nykyisen ja tulevan käytön vaihtoehdoista ja seurauksista ympäristölle. En vellykket gjennomføring på felleseuropeisk plan vil kreve en langt bedre karakterisering av dagens situasjon, tidligere trender og prognoser basert på sammenlignbare data og informasjon, herunder samfunnsøkonomiske drivkrefter og pressfaktorer, og bedre oversikt over alternativene for og miljøkonsekvensene av nåværende og framtidig bruk av det marine miljø og regionale havområder. • tuottamalla yhdennettyjä arvioita meriympäristöstä ja EU:n politiikan vaikuttavuudesta, mukaan lukien biologinen monimuotoisuus, veden laatu, kalastus‑ ja meriasiat sekä meriekosysteemien tuotteiden ja palvelujen tila ja arvo erilaisissa poliittisesti merkittävissä skenaarioissa, ja osallistumalla Itämeren meriympäristöarvioihin Ruotsin puheenjohtajakaudella vuonna 2009, Espanjan puheenjohtajakaudella vuonna 2010, Horizon 2020 ‑arviointiin Välimerellä, Pohjoisnapamantereella EY:n ja arktisen neuvoston sekä pohjoismaiden neuvoston kanssa ja Eureca 2012 ‑arvioon. • produsere integrerte vurderinger av det marine miljø og effekten av EUs strategier, herunder biologisk mangfold, vannkvalitet, fiskerier og sjøfart, og tilstanden på og verdien av varer og tjenester i det marine økosystem i henhold til ulike policy-relevante scenarier, og bidra til vurderinger av det marine miljø i Baltikum under det svenske formannskapet i 2009, det spanske formannskapet i 2010, for Horizon 2020 i Middelhavet, vedrørende Arktis for Europakommisjonen og Arktisk råd og Nordisk råd og for Eureca 2012. • tarjoamalla yhteisen ympäristötietojärjestelmän (SEIS) ja EYK:n vesien tietokeskuksen ja Euroopan vesitietojärjestelmän (WISE) välityksellä tukea seuranta‑ ja arviointitarpeiden selventämiseksi, uusien meriympäristöä koskevien tietovirtojen, tietojen ja indikaattorien perustamiseksi ja tehostamiseksi ja niihin pääsyn helpottamiseksi asiaa koskevan EU:n lainsäädännön mukaisesti ja erityisesti EU:n meristrategia‑ ja vesipuitedirektiivin (rannikkovedet) osalta, • bidra, via SEIS, EEAs senter for vanndata og vanninformasjonssystemet for Europa (WISE), til å avklare behovene for overvåking og vurderinger, opprettelse av, strømlinjeforming og forbedring av tilgangen til nye marine datastrømmer, informasjon og indikatorer i henhold til relevant EU-lovgivning, særlig EUs havstrategidirektiv og rammedirektiv for vann (kystfarvann), Strategian osa‑alue 2 Strategiområde 2 Tverrgående temaer • käyttämällä edellä mainittuja menetelmiä entistä yksityiskohtaisemmin tämän strategian useissa monialaisissa teemoissa, kuten eri alojen integroinnissa, ilmastonmuutoksessa, kestävässä kulutuksessa ja tuotannossa sekä meri‑, alue‑ ja koheesiopolitiikoissa, • ta disse metodene mer eksplisitt i bruk for en rekke tverrgående temaer innenfor dette strategiområdet, for eksempel sektorintegrasjon, klimaendringer, bærekraftig forbruk og produksjon og maritim og territoriell politikk og utjevningspolitikk, • kiinnittämällä erityistä huomiota ympäristön tilaa ja näkymiä koskevan arvion vuoden 2010, Eurecan vuoden 2012 ja IPCC‑paneelin vuoden 2013 painopistealoina, ja • vie problemstillinger som er prioritert i SOER 2010, Eureca 2012 og IPCC 2013, særlig oppmerksomhet, og Yhdennettyjen monialaisten analyysien kysyntä on kasvussa nopeasti muuttuvien tilanteiden vuoksi. • bygge allianser og øke kapasiteten i nettverkene våre med sikte på å gjennomføre slike tverrgående analyser og vurderinger i en SEIS-sammenheng. Euroopan kulutus‑ ja tuotantomallit, niiden vaikutus ilmastonmuutokseen ja biologiseen monimuotoisuuteen, niiden hyötyminen ekosysteemeistä eri puolilla maailmaa ja kyseisten mallien mahdollinen mukauttaminen muutokseen ovat selkeästi toiminnan keskiössä. Europas forbruks- og produksjonsmønstre, deres innvirkning på klimaendringene og på det biologiske mangfold, hvordan de betjenes av økosystemene rundt om i verden og hvordan disse mønstrene kan tilpasses når stilt overfor behovet for forandring, er klart i fokus. Tarve saada yhteenkytkettyä tietoa kaikista näistä prosesseista on näin ollen kasvanut. Dette har ført til økt krav om sammenkopling av informasjon om alle disse prosessene. Globaalitaloudessa, jossa kansalaiset, yritykset ja valtiot voivat toimia maailmanlaajuisesti, monet erilaiset toimintatavat voivat vaikuttaa luonnonympäristön sietokykyyn ja sen tarjoamiin resursseihin niin maalla kuin merelläkin. I en globalisert økonomi hvor enkeltpersoner, næringsliv og myndigheter kan nå ut til hele verden, kan mange ulike typer tiltak virke inn på motstandskraften til det naturlige miljø og ressursene det bidrar med, det være seg på land eller til sjøs. Työ jakautuu kymmeneen monialaiseen pääteemaan, jotka kattavat laajasti Euroopan unionin poliittisen ja ympäristöasioihin liittyvän toiminnan: Arbeidet er delt inn i ti store tverrgående temaer som løper på tvers av Den europeiske unions politiske og miljømessige landskap: Niin liikenteen, energian, maatalouden, kaupan, matkailun kuin ihmisten hyvinvoinninkin alalla — kaikki ihmisen toiminta voi ilmetä muodoissa, joilla voi olla ketjuuntuvia tahattomia seurausvaikutuksia. Nämä taas saattavat johtaa meidät nopeisiin, epälineaarisiin muutoksiin ja luonnonympäristön kannalta kriittisiin tilanteisiin. Fra transport til energi, landbruk til handel, turisme til folks velferd — alle menneskelige aktiviteter kan få mange utilsiktede konsekvenser, noe som har potensial til å føre til raske, ikke-lineære forandringer og vippepunkter for det naturlige miljø. Näihin realiteetteihin ja niiden kehityskuluihin liittyy paljon epävarmuustekijöitä. Det er mange usikre momenter som ligger til grunn for disse realitetene og hvordan de eventuelt vil utspille seg. On kuitenkin selvää, että ympäristö ja talous eivät ole olleet tässä suhteessa tasavertaisia kumppaneita. Men det er åpenbart at miljøet og økonomien aldri har vært likeverdige partnere i dette forholdet. • ilmastonmuutoksen vaikutukset• haavoittuvuuteen sopeutuminen• ekosysteemit• ympäristö ja terveys• meriympäristö• kestävä kulutus ja tuotanto sekä jätteet• maankäyttö• maa‑ ja metsätalous• energia• liikenne. • Konsekvenser av klimaendringene• Sårbarhet og tilpasning• Økosystemer• Miljø og helse• Maritimt• Bærekraftig forbruk/produksjon og avfall• Arealbruk• Landbruk og skogbruk• Energi• Transport Tukea politiikan kehittämistä ja arviointia monialaisten teemojen mukaisesti Støtte utviklingen og evalueringen av politikk innen tverrgående temaer ved å: • hyödyntämällä vuosien 2004–2008 strategian saavutuksia niiden menetelmien ja analyysien osalta, joita tarvitaan monialaisten arvioiden tuottamiseen, kuten tila‑analyysi, vaikutusindikaattorit, näkymät ja skenaariot, politiikan vaikuttavuusarviot ja taloudellisuus, • bygge på det som ble oppnådd i 2004–2008-strategien med hensyn til metoder og analyser som er nødvendige for å produsere tverrgående vurderinger, som romlige analyser, konsekvensindikatorer, prognoser og scenarier, effektevalueringer av politiske tiltak samt økonomi, 2.1 Ilmastonmuutoksen vaikutukset 2.1 Konsekvenser av klimaendringene Osallistua suoraan ilmastonmuutoksen vaikutuksiin keskittyvän EU:n politiikan kehittämiseen tarkentamalla asiaan liittyviä indikaattoreita, tuottamalla arvioita ja yhdistämällä niihin Euroopan sosiaalis‑taloudellisia tekijöitä sekä hyödyntämällä aiempia kehityssuuntauksia, nykytilannetta koskevia arvioita, tila‑analyysia, tulevaisuusarvioita ja politiikan vaikuttavuusanalyyseja, joissa otetaan huomioon myös taloudelliset seikat. Bidra direkte til EUs politikkutvikling når det gjelder konsekvenser av klimaendringene, ved å forbedre relevante indikatorer, utarbeide vurderinger kombinert med samfunnsøkonomiske faktorer i Europa, anvende tidligere trender, beregninger av igangværende aktivitet (”now-casting”), romlige analyser, framtidsrettede vurderinger og analyser av effekten av de politiske tiltakene, herunder økonomiske aspekter. • parantamalla ja ylläpitämällä vaikutuksia koskevia tietoja, tilastoja, indikaattoreita ja malleja EYK:n ilmastonmuutoksen tietokeskuksessa ja yhdistämällä nämä vesien, biologisen monimuotoisuuden ja maankäytön tietokeskusten tietoihin ja tilastoihin, • forbedre og vedlikeholde informasjon, data, indikatorer og modeller om konsekvenser i EEAs miljødatasenter for klimaendringer og knytte dette opp mot informasjon og data i miljødatasentrene for vann, biologisk mangfold og arealbruk, Ilmastonmuutoksen vaikutusten luonnonvaroihin ja ihmisen toimintaan oletetaan jatkuvan huolimatta voimakkaista toimista kasvihuonekaasupäästöjen vähentämiseksi. Konsekvensene av klimaendringene på naturressurser og menneskelige aktiviteter forventes å øke til tross for en betydelig innsats for å redusere utslippene av klimagasser. Vaikka EU:n tavoite rajoittaa lämpötilannousu enintään kahteen asteeseen saavutettaisiinkin, vaikutukset ovat silti moninaiset. Selv om EU-målet om å begrense temperaturøkningen til maksimalt 2 °C skulle nås, vil det likevel bli mange konsekvenser. Ilmastonmuutos aiheuttaa lisäpaineita luonnon ja ihmisen järjestelmiin, jotka ovat jo nyt globalisoitumisen ja kasvavien kulutusmallien kurimuksessa eri puolilla maailmaa. Klimaendringer er en tilleggsbelastning på de naturlige og menneskelige systemene, som allerede er under økende press grunnet globalisering og økt forbruk verden over. • laatimalla erilaisia ilmastonmuutoksen vaikutusta käsitteleviä teemakohtaisia arvioita, jotka liittyvät ympäristön ja kestävän kehityksen laaja‑alaisiin strategioihin ja vuoden 2010 arvioon Euroopan ympäristön tilasta ja näkymistä sekä vuoden 2012 eurooppalaiseen ekosysteemiarvioon (Eureca), ja päivittämällä säännöllisin välein indikaattoreihin perustuvaa arviota ilmastonmuutoksen vaikutuksista, jotta Euroopan uusiin tukipyyntöihin voidaan vastata, • utarbeide for vurderingene SOER 2010 og Eureca 2012 en rekke vurderinger av konsekvensene av klimaendringene, inndelt i tematiske områder og knyttet opp mot bredere miljø- og bærekraftsstrategier, og jevnlig oppdatere den indikatorbaserte vurderingen av konsekvensene av klimaendringene i Europa for å møte nye behov, EYK laati vuonna 2008 yhteistyössä YTK:n ja Maailman terveysjärjestön WHO:n Euroopan‑toimiston kanssa ilmastovaikutusraportin. • samarbeide med forskningsteam over hele Europa for å forbedre regionaliseringen av framtidsstudier av konsekvensene av klimaendringene, Se perustuu yli 40 indikaattoriin ja kattaa fysikaaliset, biologiset ja terveydelliset vaikutukset. I 2008 utarbeidet EEA i samarbeid med Det felles forskningssenter (JRC) og Verdens helseorganisasjon sin rapport om konsekvensene av klimaendringene på grunnlag av over 40 indikatorer som dekket fysiske, biologiske og helsemessige konsekvenser. Raportin päätelmänä oli, että ilmastonmuutokseen liittyvät muutokset ovat kaikilta osin laajoja ja kasvavia. Konklusjonene var at klimaendringene hadde ført til forandringer som i alle henseender var utbredt og økende. Useista maailmanlaajuisista valvontaohjelmista ja paikallisista mittausohjelmista saadut tiedot osoittavat niin ikään, että tilanne on jo nyt pahempi kuin IPCC‑paneelin vuoden 2007 raportin pessimistisimmissäkään ennusteissa. Data fra de ulike globale observasjons- og in-situ-måleprogrammene viser også at vi opplever forhold som går ut over de mest pessimistiske estimatene fra FNs klimapanels 2007-rapport. • kehittämällä malleja ja tilastoja yhteistyössä Euroopan keskipitkien sääennusteiden keskuksen (ECMWF) kanssa tarkoituksena perustaa pienimittakaavainen ilmastoarkisto, jonka yhteydessä Euroopan ilmastonkehitystä tarkastellaan jälkikäteen ja ennustetaan seutukunnallisesti, ja • utvikle modeller og data i partnerskap med ECMWF for å skape et nedskalert klimaarkiv for ”hindcasting” og ”forecasting” for Europas klima på subregionale romlige skalaer, og • luomalla helppokäyttöisiä ja monikielisiä multimediatuotteita ilmastonmuutoksen vaikutusten laajuudesta. • lage multimediebaserte, brukervennlige flerspråklige produkter om omfanget av konsekvensene av klimaendringene. 2.2 Haavoittuvuus ja sopeutuminen 2.2 Sårbarhet og tilpasning Tukea EU:n ja Euroopan tulevan politiikan kehitystä haavoittuvuuden ja sopeutumisen sekä suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja hallinnan aloilla kehittämällä nopeita tilakartoituksen ja päätöksenteon tuen työkaluja varten mahdollisuuksia etäkäyttää asiaan liittyviä ympäristötietoja ja havaintoja yhteisen ympäristötietojärjestelmän (SEIS) ja ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES) avulla ja auttaa tällä tavoin jäsenvaltioita saavuttamaan tavoitteensa, jotka liittyvät ilmastonmuutoksen vaikutuksista selviämiseen ja sopeutumiseen, haavoittuvuuskartoituksiin sekä suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan. Støtte utviklingen av ny politikk i EU og Europa på områdene sårbarhet og tilpasning og katastrofeforebygging og -håndtering ved å utvikle internettbasert tilgang til relevant miljøinformasjon, observasjoner med sikte på rask romlig kartlegging samt beslutningsverktøy ved hjelp av SEIS og GMES, for å hjelpe medlemsstatene til å oppfylle sine mål for håndtering av konsekvensene av klimaendringene, tilpasning, sårbarhetskartlegging, katastrofeforebygging og -håndtering. • keräämällä, hallinnoimalla ja arvioimalla yhteistyössä muiden eurooppalaisten organisaatioiden kanssa (ympäristöasioiden pääosasto, YTK, Euroopan meriturvallisuusvirasto, Euroopan avaruusjärjestö) politiikan kannalta merkittävää koko Euroopan kattavaa tietoa rajat ylittävän ympäristön haavoittuvuuden kartoittamiseksi EU:ssa ja naapurimaissa, • samle inn, administrere og vurdere policy-relevante data på europeisk plan for å kartlegge miljøsårbarheten i EU og nabolandene, i samarbeid med andre europeiske organisasjoner (dvs. DG ENV, JRC, EMSA, ESA), Luonnonvarojen ja ihmisen toiminnan haavoittuvuus häiriöille lisääntyy Euroopassa ilmastonmuutoksen vuoksi. Klimaendringene fører til økt sårbarhet for naturressurser og menneskelige aktiviteter i Europa. Häiriöitä aiheuttavat äärilämpötilat, sademäärä, tulvat, myrskytuulet, kuivuus, metsäpalot, tehostunut maankäyttö, teollistumiskehitys, kaupunkialueiden laajeneminen, infrastruktuurin rakentaminen ja biologisen monimuotoisuuden häviäminen. Vi snakker om økt forekomst av ekstremtemperaturer, nedbør, flom, storm, tørke, skogbrann, intensivert arealbruk, industriutvikling, byutvikling, infrastrukturbygging og tap av biologisk mangfold. EU:n vuonna 2007 julkaistussa ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa vihreässä kirjassa korostettiin, että ihmisiin, infrastruktuuriin ja ympäristöön kohdistuvat riskit kasvavat EU:ssa, ja tähdennettiin varhaisen toiminnan ja poliittisen reagoinnin tarvetta. EUs Grønnbok fra 2007 om klimatilpasninger understreker den økte risikoen for skade på mennesker, infrastruktur og miljø i EU, og understreker behovet for tidlig innsats og nye politiske løsninger i Europa. • raportoimalla kansallisista ilmastoon sopeutumisen suunnitelmista ja tarjoamalla ohjeistusta ja tukea tiedonvaihtoon alueellisista ennaltaehkäisy‑, hallinta‑ ja sopeutumisstrategioista ja parhaista käytännöistä, • rapportere om nasjonale klimatilpasningsplaner og yte veiledning og støtte til informasjonsutveksling om regionale forebyggings-, styrings- og tilpasningsstrategier og beste praksis, YK:n ilmastonmuutossopimuksen puitteissa käynnistetään parhaillaan vaikutuksia, haavoittuvuutta ja sopeutumista käsittelevää viisivuotista työohjelmaa. I henhold til FNs klimakonvensjon gjennomføres nå et femårig arbeidsprogram om konsekvenser, sårbarhet og tilpasning. Kehitteillä on maailmanlaajuinen Kioton sopimuksen jälkeistä aikaa koskeva järjestely, johon sisältyy myös mukautuminen ilmastonmuutokseen, ja sopimus allekirjoitettaneen vuoden 2009 lopulla Kööpenhaminassa. Et globalt post-Kyoto-regime er under utarbeidelse, også om tilpasning til klimaendringene, og målet er å komme fram til en avtale i København i slutten av 2009. • arvioimalla luonnon‑ ja teollisuusonnettomuuksien ympäristövaikutuksia Euroopassa sekä nykyisiä toimia niiden hallitsemiseksi ja ennalta ehkäisemiseksi ja täydentämällä näin muiden organisaatioiden keräämiä taloudellisia menetyksiä ja yhteiskunnallisia vaikutuksia koskevia tietoja, • vurdere miljøkonsekvensene av naturkatastrofer og industriulykker i Europa i tillegg til eksisterende tiltak for håndtering og forebygging, for å supplere informasjonen om økonomiske tap og samfunnsmessige konsekvenser innsamlet av andre organisasjoner, • tukemalla Euroopan yhteisön tiedonvälitysjärjestelmän perustamista suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyä ja hallintaa koskevien tietojen ja parhaiden käytäntöjen vaihtamiseksi ja käyttämällä kehityksessä apuna eri puolilla Eurooppaa toimivien, suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyyn ja hallintaan liittyviä verkostoja, ja Europakommisjonen forbereder nå en hvitbok om klimatilpasning med muligheter for å integrere klimatilpasning i EUs politikk i de mest sårbare regionene. Europakommisjonen planlegger også en uttalelse om et fellesskapsinitiativ når det gjelder katastrofeforebygging med sikte på å samle informasjon på en mer systematisk måte for å støtte tiltak i hele EU. Euroopan komissio suunnittelee niin ikään tiedonantoa, jonka aiheena on suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyä koskeva yhteisöaloite ja jonka tarkoituksena on koota tiedot entistä järjestelmällisemmin yhteen eri puolilla EU:ta toteutettavien toimien tukemiseksi. • støtte opprettelsen av en ”clearing house” mekanisme i Fellesskapet for utveksling av informasjon og beste praksis innen katastrofeforebygging og -håndtering, som skal utvikles i samarbeid med nettverk av relevante aktører innen katastrofeforebygging og håndtering i hele Europa, og • kehittämällä prototyypin ”eurooppalaiseksi ilmastonmuutoksen vaikutuksia, haavoittuvuutta ja sopeutumista käsitteleväksi tiedonvälitysjärjestelmäksi”, joka tarjoaa pääsyn eurooppalaisiin ilmastonmuutostietoihin ja ‑skenaarioihin, joka sisältää tietoja toimista ja hyvistä käytännöistä sekä kustannuksista, joka on yhdistetty EYK:n ilmastonmuutoksen tietokeskukseen ja joka toimii johdonmukaisesti suuronnettomuuksien ennaltaehkäisyn ja hallinnan tiedonvälitysjärjestelmän kanssa. • utvikle en prototyp av ”European Clearing House on Climate Change Impacts, Vulnerability and Adaptation" som skal sikre tilgang til europeiske klimaendringsdata og scenarier med informasjon om tiltak og god praksis, herunder økonomiske kostnader, som skal være knyttet til EEAs senter for klimaendringsdata og samkjøres med et ”clearing house” for katastrofeforebygging og håndtering. Tukea ekosysteemien ja ekosysteemipalvelujen käsitteiden sisällyttämistä EU:n nykyisen ja tulevan eri alojen politiikan arviointiin ja alakohtaiseen kehitykseen kansainvälisen ja aluepolitiikan foorumeilla ja EYK:n indikaattorien puitteissa, keskeisessä raportoinnissa ja yhdennetyissä arvioissa, kuten vuoden 2010 arviossa Euroopan ympäristön tilasta ja näkymistä ja vuoden 2012 ekosysteemiarviossa. Støtte innlemmelsen av et økosystem- og tjenesteperspektiv i evalueringen av nåværende og framtidige tematiske EU-strategier og sektorutvikling i internasjonale og regionale politiske arenaer, samt innenfor EEAs indikatorsett, sentrale rapporteringsøvelser og integrerte vurderinger som SOER 2010 og Eureca 2012. • laatimalla ensimmäisen eurooppalaisen ekosysteemiarvion (Eureca 2012) osana vuosituhannen ekosysteemiarvion seurantaa, • utarbeide Eureca 2012, den første økosystemvurderingen for Europa som skal inngå i oppfølgingen av tusenårsvurderingen av økosystemene, • tukemalla ekosysteemien ja biodiversiteetin taloudellisia näkökohtia käsittelevää TEEB‑hanketta (Economics of Ecosystems and Biodiversity), vuosituhannen ekosysteemiarviota ja YK:n ympäristöohjelman vihreän maailmantalouden aloitetta (Global Green New Deal), joka liittyy luonnonvaratilinpitoon, ekosysteemien sietokyvyn dokumentointiin ja niiden arvottamisen analysointiin, • støtte TEEB, tusenårsvurderingen av økosystemene og UNEPs globale grønne New Deal-initiativ når det gjelder ressursregnskap, dokumentasjon av økosystemers motstandskraft, og produsere analyser av verdifastsettelsen av disse, Palveluihin sisältyvät tuotantopalvelut (ekosysteemeistä saatavat tuotteet, esimerkiksi perintöaines, ravinto ja kuidut, makea vesi), säätelevät palvelut (hyödyt ekosysteemiprosessien sääntelystä, esimerkiksi tulvien ja tautien säätely, ilmasto, vesi ja ihmisten terveys), kulttuuripalvelut (myös aineettomat hyödyt, kuten virkistys, esteettiset arvot ja henkinen rikastuminen) ja ylläpitävät palvelut (jotka ovat välttämättömiä kaikkien muiden ekosysteemipalvelujen tuotannolle, esimerkiksi biomassan tuotanto, puhdas ilma, ravinteiden ja veden kierto). Økosystemtjenestene omfatter forsyningstjenester, dvs. produkter som kommer fra økosystemer, som for eksempel genetiske ressurser, mat og fibrer, ferskvann; reguleringstjenester, dvs. fordeler som følger av reguleringen av økosystemprosesser, herunder flom- og sykdomskontroll, klima, vann og menneskers helse; kulturtjenester, dvs. ikke-materielle goder som rekreasjon, estetiske verdier og åndelig berikelse; samt støttetjenester, altså slike som trengs for å produsere alle andre økosystemtjenester, herunder produksjon av biomasse, ren luft, næringssyklus og vannsyklus. • lisäämällä tietoa luonnonvarojen arvosta ja käytöstä ekosysteemipalveluihin sovitettujen markkinalähtöisten mekanismien avulla, • øke bevisstheten om verdien og bruken av naturressurser gjennom analyser av markedsbaserte mekanismer for økosystemtjenester, • lisäämällä tietämystä Euroopan ekosysteemien kynnyksistä ja sietokyvystä erityisesti ilmastonmuutoksen osalta esimerkiksi hiilen sitomisen, ravintoketjujen dynamiikan, ravinnon tuotannon ja maiseman pirstoutumisen osalta, • forbedre kunnskapen om grenseverdier og tåleevne for Europas økosystemer, særlig i forhold til klimaendringer, for eksempel karbonopptak, trofisk dynamikk, forsyningsevne og landskapsfragmentering, • maksimoimalla nykyisten tietojen ja tilamallinnustekniikoiden käyttö, jotta voidaan tukea ekosysteemipalvelujen kunnon ja sietokyvyn analysoimista Euroopassa ja maailmanlaajuisesti Euroopan jalanjäljen ja kasvavan alakohtaisen kysynnän osalta, • maksimere bruken av eksisterende data og romlige modelleringsteknikker i arbeidet med å analysere helsen og motstandskraften til økosystemtjenester i Europa og globalt når det gjelder Europas fotavtrykk og nye sektorbehov, Näitä luonnon palveluja ei tunnusteta riittävästi talouden markkinoilla, valtiollisessa politiikassa eikä maankäytössä, joten monet ekosysteemipalvelut ovat vaarassa hävitä tai niiden sietokyky on vakavassa vaarassa ylittyä. • oppdatere EEAs indikatorsett, herunder SEBI2010, ved å anvende en økosystemtjenestetilnærming og integrere dem i EEAs rapporter, og • päivittämällä EYK:n indikaattoripuitteita, SEBI 2010 ‑aloite mukaan luettuna, soveltamalla ekosysteemipalvelujen lähestymistapaa ja integroimalla ne EYK:n arviointeihin, ja Økonomiske markeder, myndighetenes politikk og arealforvaltningspraksis tar ikke tilstrekkelig hensyn til disse naturtjenestene, og følgelig står mange økosystemtjenester i fare for å gå tapt eller i alvorlig fare for å få redusert motstandskraft. • tarjoamalla ekosysteemipalveluja koskevaa viestintä‑ ja koulutusaineistoa yleisölle, poliittisille päättäjille ja tieteellisille asiantuntijoille multimedian kautta, esimerkiksi EY:n biologisen monimuotoisuuden tiedonvälitysjärjestelmän avulla. • produsere kommunikasjons- og utdanningsmateriell om økosystemtjenester som bringes ut til allmennheten, beslutningstakere og vitenskapelige eksperter via multimediekanaler, herunder Det europeiske fellesskaps ”Biodiversity Clearing House Mechanism”. Tehdä yhteistyössä OECD:n, Eurostatin, yhteisen tutkimuskeskuksen ja EU:n virastojen kanssa erilaisia arvioita ja tiedonkeruuhankkeita, joilla tuetaan saasteista, kemikaaleista ja erilaisista tekniikoista ihmisen terveyteen kohdistuvia haittavaikutuksia vähentävän politiikan kehittämistä. I samarbeid med OECD, Eurostat, Det felles forskningssenter og EU-byråer gjennomføre en rekke vurderinger og datainnsamlingsprosjekter for å framskaffe underbyggende materiale for utviklingen av politikk med sikte på å redusere de negative konsekvensene for menneskers helse av forurensning, kjemikalier og ulike teknologier. Samalla painotetaan varhaisen toiminnan tarvetta selventäviä tutkimuksia ja ennalta ehkäisevien toimien ja varotoimien hyötyjä. Det vil også bli lagt vekt på studier som undersøker behovet for tidlige tiltak og på fordelene ved forebyggende tiltak og tiltak i samsvar med føre-var-prinsippet. • testaamalla erilaisten menetelmällisten lähestymistapojen, kuten biomonitoroinnin, käyttökelpoisuutta arvioitaessa saasteiden haitallisia ja hyödyllisiä vaikutuksia (kuten muovit, hormonaaliset haitta‑aineet, muuntogeeniset viljelykasvit polttoaineiden ja kuidun tuotantoon) ympäristöön ja ekosysteemeihin (myös ulko‑ ja sisäilma, vesi ja maaperä) ja erityisesti ekosysteemien toimintaan ja ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin, • undersøke miljøbelastningen fra forurensende stoffer og kjemikalier, herunder aspekter som alder, samfunnsøkonomisk status og migrasjonsbakgrunn, Ympäristön laatu ja sen yhteydet ihmisen terveyteen tunnustetaan yhdeksi ympäristöä koskevan kuudennen toimintaohjelman painopistealueista. Miljøkvalitet og forbindelsen til menneskers helse er definert som en prioritering i EUs 6. miljøhandlingsprogram. Se näkyy myös yhteisön toisessa terveysalan toiminta‑ohjelmassa (2008–2013), Euroopan ympäristöterveystoimintasuunnitelmassa (2004–2010), EU:n uudistetussa kestävän kehityksen strategiassa ja EU:n keskeisessä kemikaalipolitiikassa sekä Maailman terveysjärjestön WHO:n lasten ja ympäristöterveyden toimintaohjelmassa. Dette sees også igjen i Det europeiske fellesskaps nye handlingsprogram for 2008–2013 på helseområdet, EUs handlingsplan for miljø og helse 2004–2010, EUs fornyede strategi for bærekraftig utvikling, EUs sentrale kjemikaliestrategier og i Verdens helseorganisasjons handlingsplan for barns helse og miljø i Europa. • tutkimalla saasteiden ja kemikaalien ympäristökuormitusta esimerkiksi iän, sosiaalis‑taloudellisen statuksen ja kulkeutumisen taustojen perusteella, Midtveisevalueringer av disse programmene anerkjenner framskrittene som er gjort, men påpeker klart behovet for en kraftinnsats i framtiden. • tuottamalla syötteitä kaikkiin keskeisiin EYK:n arviointeihin, kuten ympäristön tilaa ja näkymiä koskevaan arvioon vuonna 2010 ja eurooppalaiseen ekosysteemiarvioon vuonna 2012, EYK:n alueellisiin arviointeihin ja moniin kansainvälisiin raportteihin ja arvioihin, kuten YK:n Euroopan ympäristö ‑ministerikonferenssiin, • bidra til alle større EEA-vurderinger, inkludert SOER 2010 og Eureca 2012, EEAs regionale vurderinger og ulike internasjonale rapporter og vurderinger, som FNs ministerkonferanse Miljø for Europa, • tuottamalla raportin Bradford‑Hillin työstä, joka käsittelee syy‑seuraussuhteita ympäristön ja terveyden alalla, • utarbeide en rapport om Bradford-Hills arbeid på kriterier for årsakssammenheng på miljø- og helseområdet, Terveysministerit korostivat hiljattain kokoontuneessa EU:n neuvostossa tarvetta varhaisiin toimiin, ennalta ehkäisevien ja varotoimien hyötyjä ja tarvetta kehittää välineitä, jotka ennakoivat ja torjuvat mahdollisia uhkia ja vastaavat niihin uusien ja uusiutuvien kysymysten, kuten nanoteknologian, alalla, sekä tarvetta lisätä alan sidosryhmien osallistumista kumppanuuksien avulla eri toimialoilla ja kaikilla tasoilla. På møtet i Det europeiske råd nylig understreket helseministrene behovet for tidlige tiltak, fordelene ved forebyggende tiltak og føre-var-tiltak og nødvendigheten av å utvikle verktøy for å foregripe, forebygge og reagere på potensielle nye og ”gamle” trusler som nanoteknologi, og behovet for å styrke relevante aktørers deltakelse gjennom partnerskap på tvers av sektorer og på alle plan. Ministerit peräänkuuluttivat tietoa ympäristöön vaikuttavista tekijöistä, joiden terveysvaikutukset ovat myönteisiä, kuten biologisesti monimuotoiset ympäristöt, moottorittomat liikennevälineet ja asumisolot. De etterlyste også informasjon om miljødeterminanter med positive helseeffekter, som miljøer med biologisk mangfold, ikke-motoriserte transportmidler og boforhold. • tekemällä yhteistyötä keskeisten kumppanien kanssa merkittävissä EU:n toimielinten välisissä prosesseissa ja suurimmissa tapahtumissa ja kokouksissa, kuten WHO:n ministerikonferenssissa ja Euroopan kansanterveysjärjestön (EUPHA) vuoden 2009 konferenssissa, ja • forbedre beslutningsverktøyene for håndtering av usikkerhet, risiko, uvitenhet og føre-var-tiltak innen sentrale miljø- og helsespørsmål. • parantamalla päätöksentekoa tukevia työkaluja siinä, miten ne huomioivat epävarmuuden, riskin, tietämättömyyden ja varovaisuuden keskeisissä ympäristö‑ ja terveyskysymyksissä. • bedre tilgjengeligheten av informasjon om miljø, helse og kjemikalier, herunder videreutvikle indikatorer, romlige analyser og forbindelsene til SEIS og GMES, Laajentaa yhteistyötä ja tukea toimia, jotka liittyvät EU:n meripolitiikan alaa koskeviin tietoihin ja joiden avulla pystymme tunnistamaan, hyödyntämään ja arvioimaan taloudellisia tietoja merellä tapahtuvasta toiminnasta, tekemään arvioita merialueiden käytön suunnittelusta ja tekemään yhteistyötä lähdeorganisaatioiden kanssa, jotta merkittävät ympäristötiedot voidaan ottaa huomioon. Styrke samarbeidet og støtte informasjons- og dataaktivitetene i forbindelse med EUs hav- og sjøfartspolitikk for å kunne identifisere, utnytte og revidere økonomiske data om maritime aktiviteter, gjennomføre vurderinger av marin romlig planlegging og samarbeide med kildeorganisasjoner for å integrere relevant miljøinformasjon. • yhdenmukaistamalla merenpohjan ja luontotyyppien kuvaamista EUNIS‑tietokantaan sopivan suurimittakaavaisen kartoituksen ja luokituksen avulla, • harmonisere karakteriseringen av havbunnen og kartleggingen av habitater i tråd med EUNIS-kompatibel bredskala kartlegging og klassifikasjon, • käynnistämällä selvityksiä meriekosysteemien kirjanpidosta meriympäristön sosiaalis‑taloudellisen toiminnan osalta, • utarbeide analyser av marine økosystemregnskap i forhold til maritim samfunnsøkonomisk virksomhet, • osallistumalla Euroopan vesitietojärjestelmään kuuluvaan paikkatietojen vaihtojärjestelmään tietojen hakemiseksi, tarkastelemiseksi ja niistä keskustelemiseksi Euroopan meripoliittisen seurantakeskuksen ja tietoverkon (EMODNET) yhteydessä, Denne tilnærmingen tar hensyn til det store miljøpotensialet Europas hav- og kystområder har når det gjelder levering av vitale økologiske tjenester med tanke på de økte belastningene klimaendringene og intensiveringen av ulike og konkurrerende økonomiske aktiviteter (blant annet skipsfart, fiskerier, energi, ressursutnyttelse) medfører i hele det europeiske havområdet. EU:n meripolitiikka ja sen ympäristöpilari, meristrategian puitedirektiivi, asettavat ekosysteemilähtöisen lähestymistavan keskeiseksi osaksi yhdennettyjä poliittisia toimia valtameriä ja meri‑ ja rannikkoalueita koskevien kysymysten alalla. • bidra til plattformen for romlig informasjon i WISE, for innhenting og gjennomgang av data og drøftelser, som er tilknyttet EMODNET, • huolehtimalla merta koskevasta osuudesta ja tukemalla yhdennettyä lähestymistapaa selityksin varustetussa, mereen liittyviä aiheita käsittelevässä luonnoksessa vuoden 2012 eurooppalaiseksi ekosysteemiarvioksi ja painottamalla siinä merialueiden käytön suunnittelun ja käytäntöjen tehokkuuden arviointia, • stå for den maritime delen og støtte den integrerte tilnærmingen til hav- og sjøfartsrelaterte saker i utkastet (med noter) til SOER 2010, med fokus på å evaluere effekten av politikk og praksis innen marin romlig planlegging, Yhdennetyissä arvioissa tarvitaan nyt uusia, entistä laajempia seuranta‑ ja analyysimenetelmiä. Det trengs nye og mer omfattende overvåkings- og analysemetoder for å kunne gjennomføre integrerte vurderinger. Ne perustuvat teknisten järjestelmien ja tietojärjestelmien, kuten EU:n merikartaston, jo alulle pantuun kehittämiseen ja erityiseen tukeen Euroopan meripoliittiselle seurantakeskukselle ja tietoverkolle (EMODNET) ja sen yhteyksille Euroopan vesitietojärjestelmän meriosioon ja SEIS‑järjestelmään. Disse vil bygge videre på utviklingen av teknologi og informasjonssystemer som allerede er på vei, som et europeisk sjøatlas, og den spesifikke støtten til det europeiske marine observasjons- og datanettverket EMODNET, med lenker til WISE-marine og SEIS. Nämä auttavat muodostamaan yhteyden lähdeorganisaatioihin ja tarjoavat yhteisen ja ajantasaisen yhteyden kaikkiin tarvittaviin tietoihin, joilla tuetaan merialueiden käytön suunnittelua ja ympäristöraportoinnin tilaa. Dette vil bidra til å knytte sammen kildeorganisasjonene og sikre nettbasert og delt tilgang til nødvendige data som støtte for marin romlig planlegging og rapportering om miljøtilstanden. • osallistumalla asianmukaisen meripolitiikan arviointiin täydentämällä asiaan liittyviä seikkoja (esim. matkailu, liikenne) sekä muita alueellisia näkökohtia kahden vuoden välein julkaistavassa Horizon 2020 ‑edistymisyhteenvedossa, Itämeren aluestrategiassa Ruotsin puheenjohtajakaudella vuonna 2009 ja Espanjan puheenjohtajakaudella vuonna 2010, ja • bidra i vurderingen av sjøfartspolitikken som innspill til tilknyttede politikkområder (som turisme, transport) i tillegg til andre regionale aspekter, med sikte på framdriftsrapporten (syntese) Horizon 2020, strategien for Østersjøregionen under det svenske formannskapet i 2009 og det spanske formannskapet i 2010, og • tarjoamalla EYK:n vesien tietokeskuksen asianmukaisten analyyttisten työkalujen avulla helpon pääsyn raportteihin, tilastotietoihin, indikaattoreihin ja muuhun tietoon. • sikre brukervennlig tilgang til rapporter, data, indikatorer og annen informasjon gjennom EEAs senter for vanndata, med relevante analyseverktøy. • vahvistamalla yhteiset menetelmät Euroopan merien moniulotteista (esim. pohjanmuodostusta selvittävää) ja toiminnallista (esim. energiapotentiaali, suoja‑alueet) kartoitusta varten, jotta voidaan osallistua Euroopan merikartaston laatimiseen, tarjota paikallisesti merkittäviä arvioita ja lisätä meriosio Euroopan vesitietojärjestelmään (WISE), • etablere en felles metodologi for flerdimensjonal (for eksempel bentisk marint landskap) og funksjonell (for eksempel energipotensial, refugier) kartlegging av Europas havområder i forbindelse med arbeidet på det europeiske 2.6 Kestävä kulutus ja tuotanto sekä jätteet 2.6 Bærekraftig forbruk/produksjon og avfall Tukea maailmanlaajuisia, EU:n ja jäsenvaltioiden kestävää kulutusta ja tuotantoa sekä resurssienhallintaa ja jätehuoltoa koskevia toimia analyyttista perustaa vahvistamalla ja kehittää kestävän kulutuksen ja tuotannon indikaattoreita ja muita rakenteellisia indikaattoreita, elinkaariarviointia, ympäristötilinpitoa, yhdennettyjä arviointeja, näkymiä ja skenaarioita sekä keskittyä erityisesti asumiseen, ravintoon, liikkuvuuteen sekä matkailuun ja virkistykseen. Støtte aktiviteter på globalt, europeisk og nasjonalt plan når det gjelder bærekraftig forbruk og produksjon og ressurs- og avfallsstyring ved å styrke det analytiske grunnlaget gjennom utvikling og bruk av SCP (bærekraftig forbruk og produksjon) og andre strukturelle indikatorer, livssyklusanalyser, miljøregnskap, integrerte vurderinger, prognoser og scenarier, med særlig fokus på bolig, mat, mobilitet og turisme/rekreasjon. Analyysi ja tuotannon tarkistusta ja tekemällä tässä yhteydessä toimien vaikuttavuusarviointeja sekä yhdennettyjä arviointeja tuotannon ja kulutuksen vaikutuksista Euroopassa ja muualla maailmassa, • styrke innsatsen, i tett samarbeid med Eurostat, JRC, OECD og FN, for å videreutvikle integrerte økonomiske og miljømessige regnskap, • lisäämällä tiiviissä yhteistyössä Eurostatin, YTK:n, OECD:n ja YK:n kanssa toimia yhdennetyn talous‑ ja ympäristötilinpidon kehittämiseksi edelleen, • gjennomføre analyser i forbindelse med livssyklusanalyser, ressurstilgjengelighet og produktivitet, renere produksjon og miljøeffektive produkter, On yhä yleisemmin tunnustettu tosiasia, että meidän eurooppalaisten on kannettava vastuu kulutus‑ ja tuotantomalliemme ympäristövaikutuksista Euroopassa ja niiden elinkaareen liittyvistä ympäristövaikutuksista muissa maanosissa. Det blir stadig klarere at vi som europeere må ta ansvar for de konsekvensene våre forbruks- og produksjonsmønstre får for miljøet i Europa, og for livssykluskonsekvensene disse får for miljøet i andre deler av verden. Materiaaliresurssien kestävä hallinta ja kestävä jätehuolto ovat erottamaton osa tätä vastuuta. Bærekraftig styring av materialressurser og avfall er en integrerende del av dette. • tekemällä selvityksiä elinkaariarvioinneista, resurssien käytettävyydestä ja tuottavuudesta, puhtaammasta tuotannosta ja ekotehokkaista tuotteista, • utvikle prognoser og scenarier for bærekraftig forbruk og produksjon i Europa, • kehittämällä kestäviä kulutus‑ ja tuotantonäkymiä sekä ‑skenaarioita Euroopalle, • støtte gjennomføringen av rammedirektivet for avfall og den tematiske strategien for forebygging og resirkulering av avfall gjennom analyser av ulike avfallsstrømmer, • tukemalla jätteitä koskevan puitedirektiivin ja jätteen synnyn ehkäisyä ja kierrätystä koskevan teemakohtaisen strategian täytäntöönpanoa selvittämällä erilaisia jätevirtoja, • samarbeide med næringslivet og små og mellomstore bedrifter og dele erfaringer og god praksis når det gjelder bærekraftige virksomhetsstrategier, bedriftenes samfunnsansvar, EMAS og detaljistenes rolle, Kestävän kulutuksen ja tuotannon sekä jätteiden tuotannon ja resurssien käytön merkitys näkyy poliittisissa painopistealueissa ja suunnitelmissa, erityisesti YK:n kestävän kehityksen toimikunnan (UNCSD) 2010–2011 arviossa kestävästä kulutuksesta ja tuotannosta sekä jätteistä, EU:n kestävän kulutuksen ja tuotannon ja kestävän teollisuuspolitiikan toimintasuunnitelmasta, luonnonvarojen kestävän käytön ja jätteen synnyn ehkäisyn ja kierrätyksen teemakohtaisen strategian tarkistuksessa vuonna 2010 sekä muussa EU:n jätepolitiikassa, johon kuuluvat myös jätteitä koskevan puitedirektiivin tarkistus sekä kansallinen kestävää kulutusta ja tuotantoa, resursseja ja jätteitä koskeva politiikka. Betydningen av SCP, herunder avfallsproduksjon og ressursbruk, gjenspeiles i politiske prioriteringer og planer, særlig i UNCSDs gjennomgang i 2010–2011 av SCP og avfall, EUs handlingsplan for bærekraftig forbruk og produksjon og bærekraftig industripolitikk, gjennomgangen i 2010 av de tematiske strategiene for bærekraftig bruk av naturressurser og avfallsforebygging og resirkulering, EUs andre strategier på avfallsområdet, herunder revisjonen av rammedirektivet for avfall og nasjonale strategier for SCP, ressurser og avfall. Merkitys näkyy myös siinä, että liiketoiminnassa kiinnitetään yhä enemmän huomiota yritysten yhteiskuntavastuuseen, tehokkaaseen resurssien käyttöön ja ympäristönhallintajärjestelmiin, sekä Euroopassa lisääntyvänä kiinnostuksena kestävän kulutuksen malleja kohtaan. Den gjenspeiles også i næringslivets økte fokus på bedriftenes samfunnsansvar, på effektivitet i ressursbruken og miljøstyringssystemer og på bærekraftige forbruksmønstre i hele Europa. • tukemalla naapurimaita kestävää kulutusta ja tuotantoa sekä jätteitä koskevien tietojen tarpeissa, erityisesti Välimeren maita Horizon 2020 ‑aloitteen puitteissa ja EYK:n Länsi‑Balkanin maiden kanssa tekemän yhteistyön puitteissa, ja • støtte naboland når det gjelder SCP og behov for avfallsinformasjon, særlig middelhavslandene gjennom Horizon 2020-initiativet og EEAs samarbeidsland på Vest-Balkan, og • tuottamalla ja ylläpitämällä kestävää kulutusta ja tuotantoa sekä jätteitä ja resursseja mittaavia indikaattoreita yhteisen ympäristötietojärjestelmän (SEIS) ja Eurostatin tietokeskusten avulla, • utarbeide og vedlikeholde indikatorer for bærekraftig forbruk og produksjon, avfall og ressurser via SEIS og Eurostats miljødatasentre, • parantamalla poliittisten päättäjien ja kuluttajien välistä viestintää siitä, miten kulutuksen ympäristövaikutuksia voidaan vähentää ja miten voidaan kehittää vaihtoehtoja entistä kestävämpiä tuotteita ja kulutusta varten. • forbedre kommunikasjonen med beslutningstakerne om hvordan man kan begrense miljøkonsekvensene av forbruk, og utvikle alternativer for mer bærekraftige produkter og produksjon. • tukemalla EU:n kestävän kulutuksen ja tuotannon toimintasuunnitelman täytäntöönpanoa, EU:n teemakohtaisia strategioita, kestävää kulutusta ja tuotantoa koskevaa kansallista politiikkaa, maailmanlaajuista Marrakechin prosessia sekä UNCSD:n suorittamaa kestävän kulutuksen • støtte gjennomføringen av EUs handlingsplan for SCP, EUs tematiske strategier, nasjonale SCP-politikker, den globale Marrakech-prosessen for SCP og UNCSDs gjennomgang av SCP gjennom effektevalueringer av politikken og integrerte vurderinger av miljøkonsekvensene av produksjon og forbruk i Europa og andre deler av verden, Tiedottaa poliittisille päättäjille, toimijoille ja yleisölle, miten alueiden ja maankäyttöresurssien entistä tehokkaampi käyttö johtaa konflikteihin ja mahdollisesti palautumattomiin muutoksiin, ja kehittää tätä varten tila‑analyyseja, kohdennettua maankäyttömallinnusta, sosiaalis‑taloudellisten tilastojen yhdistämistä sekä tarkkoja maankäyttötietoja ja suunnittelupalveluja koskeva analyyttinen perusta, jonka avulla voidaan tutkia kaupungistumisen ja maankäytön prosesseja. Informere beslutningstakere, praktikere og allmennheten om hvordan den økende intensiteten i romlig og arealbasert ressursbruk fører til konflikter og potensielt irreversible forandringer ved hjelp av en analytisk plattform for romlig analyse, målrettet modellering av arealbruk, integrasjon av samfunnsøkonomisk statistikk og høyoppløselig arealinformasjon og planleggingstjenester for å granske urbaniserings- og arealbruksprosessene. Analyysi jonka avulla voidaan ymmärtää erilaisia suunnitteluvaihtoehtoja, ja testaamalla tätä sarjaa, • samarbeide med ESPON2013 for å definere og prøve ut et nytt sett territorielle indikatorer som støtte for den romlige planleggingen og for å få forståelse av ulike utviklingsperspektiver, • tuottamalla yhteistyössä erityisesti aluepolitiikan pääosaston, YTK:n ja Eurostatin kanssa arvioita Euroopan aluekehityksestä kehittyneiden tilankäytön analyysitekniikoiden, tähänastisten kehityssuuntauksien, nykytilannetta koskevien arvioiden, tulevaisuusarvioiden ja politiikan tehokkuusarvioiden avulla ja ottamalla tässä yhteydessä huomioon erilaisten toimintavaihtoehtojen taloudellisuuden, EUs nye Lisboa-traktat understreker at et politisk virkemiddel for samordning, sammenheng og synergier av sektorpolitikkene er helt nødvendig for å få en bærekraftig romlig utvikling og et styringssystem med flere nivåer på det europeiske kontinent. Det første handlingsprogrammet for gjennomføring av EUs territoriale agenda tar særlig sikte på å utvikle en robust kunnskapsplattform og vurderinger av tilstand, perspektiver, trender og effekter av politikken i de ulike delene av Europa. EU:n uudessa Lissabonin sopimuksessa korostetaan, että sektorikohtaisten politiikkojen yhteensovittamisen, yhtenäisyyden ja synergian mahdollistava poliittinen työkalu on välttämätön kestävän aluesuunnittelun ja monitasoisen hallintajärjestelmän aikaansaamiseksi Euroopan mantereelle. • produsere vurderinger av territorielle utviklinger i Europa ved bruk av avanserte romlige analyseteknikker, tidligere trender, ”now-casting”, framtidsrettede vurderinger, analyser av effekten av de politiske tiltakene, herunder hvor mye de ulike veiene vil koste, særlig sammen med DG Regio, JRC og Eurostat, EU:n alueellisen agendan täytäntöönpanoa koskevassa ensimmäisessä toimintaohjelmassa pyritään erityisesti kehittämään vankka tietopohja ja arviointeja tilasta, näkymistä, kehityssuuntauksista ja poliittisista vaikutuksista eri puolilla Eurooppaa. • samarbeide med Eurostat, FN og nasjonale statistiske kontorer for å sikre at EEA-styrte areal-, vann- og økosystemregnskap blir en global standard innenfor FNs retningslinjer for miljøregnskap, • tekemällä yhteistyötä Eurostatin, YK:n ja jäsenvaltioiden tilastokeskusten kanssa sen varmistamiseksi, että EYK:n johtamat maan‑ ja vedenkäytön ja ekosysteemien tilinpitojärjestelmät muodostuvat YK:n ympäristötilinpidon maailmanlaajuisiksi standardeiksi, I løpet av det siste tiåret har EEA analysert konflikter som gjelder utnyttelsen av rom- og arealbaserte ressurser i Europa, og konstatert at disse forsterkes av urbanisering, transportvekst, endringer i prioriteringene for landbruket, nye former for turisme, våre skiftende ambisjoner med hensyn til mobilitet og bolig, demografi og stadige endringer i det geografiske landskapet grunnet klimaendringer som setter den økologiske og samfunnsmessige robustheten på spill. • hyödyntämällä valmistunutta 2006 Corine Land Cover ‑maankäyttöluokitustietokantaa ja muita vastaavia tietokantoja erityisesti tarkkojen maaperän peittymistietojen osalta, • utnytte fullt ut det ferdige 2006 Corine Land Cover-registeret og tilhørende databaser, særlig den høyoppløselige informasjonen om jordforsegling, • tukemalla ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurantajärjestelmän (GMES) maankäyttöjärjestelmän ja maailmanlaajuisen havainnointijärjestelmän kehitystä, ja • støtte utviklingen av tjenestene til GMES-Land og globale observasjonssystemer, og • tekemällä valikoituja alue‑ ja teemakohtaisia arvioita (esimerkiksi kaupunki‑, vuoristo‑ ja maaseutualueilta, matkailusta, liikenteestä ja melukartoituksesta, maaperän eroosion vaikutuksista, maan hinnoittelusta ja verotuksesta) ja tuottamalla syötteitä Euroopan ympäristön tilasta ja näkymistä vuonna 2010 tehtävään arvioon sekä vuoden 2012 eurooppalaiseen ekosysteemiarvioon (Eureca). • gjennomføre utvalgte regionale og tematiske vurderinger (for eksempel av by-, fjell- og distriktsområder, turisme, transport og støykartlegging, konsekvenser av jorderosjon, arealprising og skatter) og produsere innspill til SOER 2010 og Eureca 2012. • määrittelemällä ESPON2013‑ohjelman yhteydessä uudenlainen alueellisten indikaattoreiden sarja, jolla tuetaan aluesuunnittelua ja • integrere alle relevante geo-romlige datasett og informasjon på europeisk plan via SEIS, Inspire og senteret for arealbruksdata, herunder en operativ database med støykart og støydata som et ledd i gjennomføringen av ReportNet i henhold til miljøstøydirektivet, 2.8 Maa‑ ja metsätalous 2.8 Landbruk og skogbruk Tarjota yhdennettyjä selvityksiä maankäytön kehityssuunnista maa‑ ja metsätaloudessa tekemällä arviointeja niiden nykyisistä ja tulevista vaikutuksista vesiin, maaperään, ilmanlaatuun, biologiseen monimuotoisuuteen ja maisemaan. Produsere integrerte analyser av arealbrukstrender innen landbruk og skogbruk ved å vurdere deres nåværende og framtidige konsekvenser for vann, jordbunn, luftkvalitet, biologisk mangfold og landskap. Näin voidaan arvioida uusien yhteiskunnallisten vaatimusten, väestökehityksen ja tekniikan suuntausten vaikutuksia luonnonympäristöön ja luoda perusta alakohtaisen politiikan ja ympäristöpolitiikan arvioinneille ja niitä koskevalle palautteelle. Dette vil gjøre det lettere å vurdere konsekvensene av nye samfunnsbehov og demografiske og teknologiske trender for det naturlige miljøet og danne et grunnlag for evaluering av politikk som kan brukes som feedback til berørte sektor- og miljøstrategier. • yhdentämällä taloudelliset ja biofyysiset mallit ja tiedot, jotta sosiaalis‑taloudellisten kehityssuuntausten taustalla vaikuttavia voimia voidaan arvioida ja antaa tietoja alakohtaiseen poliittiseen keskusteluun maatalouden, bioenergian ja maaseudun kehittämisen politiikan aloilla, • integrere økonomiske og biofysiske modeller og data for å vurdere drivkreftene bak miljøkonsekvensene av samfunnsøkonomiske trender for å ha faktabasert informasjon når sektorpolitikk drøftes, innen landbruk, bioenergi og distriktsutvikling, • laajentamalla yhteistyössä komission yksiköiden ja YK:n ympäristöohjelman kanssa alakohtaisia indikaattorisarjoja, tilankäyttöanalyyseja ja tietokantoja, jotka koskevat viljelykäytäntöjä ja uusia maankäyttösuuntauksia, kuten elintarvikkeiden, rehun ja biomassan tuotannon yhdistettyjä vaikutuksia vesivaroihin, lannoitteiden ja torjunta‑aineiden käyttöä, maanmuokkausmenetelmiä ja eläinsuojia, • utvide sektorrelaterte indikatorsett, romlige analyser og databaser om landbrukspraksiser og nye arealbrukstrender, for eksempel den kombinerte effekten av mat, fôr- og biomasseproduksjon på vannressursene, bruken av kunstgjødsel og plantevernmidler, pløyemetoder, husdyrhold, i samarbeid med Europakommisjonens tjenester og UNEP, Maa‑ ja metsätalousmaan käyttö perustuotannon materiaalien (ruoan, rehun, energiabiomassan ja raaka‑aineiden) tuotantoon tehostuu entisestään tulevina vuosikymmeninä. Tämä johtuu uusista vaatimuksista, tekniikan kehittymisestä (esimerkkinä selluloosa‑aineksen hajottaminen entsyymien avulla, elintarvikkeiden ominaisuuksien kehittäminen tekniikan avulla, viljelykasvien jalostaminen sekä muuntogeeniset organismit) ja maatalouskäytäntöjen muuttumisesta. Bruken av landbruks- og skogbruksareal i Europa til produksjon av primærvarer (mat, fôr, biomasse til energi- og materialformål) vil intensiveres i tiårene som kommer som følge av nye behov, teknologiske framskritt (for eksempel enzymatisk nedbrytning av celluloseholdig materiale, manipulering av næringsmidlers egenskaper, planteforedling, herunder genetisk modifiserte organismer osv.) og endrede dyrkingsmetoder. Metsä‑ ja maataloudessa siirrytään yhä enenevässä määrin rakennusten, energian ja biomateriaalien jaettuun loppukäyttöön, mikä lisää käytettävissä olevien maa‑alueiden kysyntää. Skogbruk og landbruk leverer i økende grad til sluttbruk i byggevirksomhet, energi og biomaterialer, noe som fører til økt belastning på tilgjengelige landarealer. Ilmastonmuutoksen ja sen, että maata otetaan kaupunkien ja palvelusektorien käyttöön, odotetaan lisäävän vesi‑ ja maaresursseihin kohdistuvia paineita ja vaikuttavan biologiseen monimuotoisuuteen, maisemaan ja ilmanlaatuun. De forventede konsekvensene av klimaendringer og arealbruksendringer for urban sektor og tjenestesektoren vil i sin tur øke belastningene på vann- og jordressurser, biologisk mangfold, landskap og luftkvalitet. EYK on työstänyt maatalousympäristön indikaattoreita, kehittänyt luonnoltaan arvokkaan maatalousmaan käsitteen ja selvittänyt toimintalinjojen yhdentämistä muun muassa bioenergian tuotannon osalta. EEA har arbeidet på miljøindikatorer for landbruket, utviklet konseptet jordbruksland med høy naturverdi og undersøkt integreringen av politikken, for eksempel når det gjelder bioenergiproduksjon. • tuottamalla arvioita kriittisistä kysymyksistä, kuten maankäytön muutokseen liittyvästä hiilitaseesta sekä Euroopassa että muualla maailmassa, ja tutkimalla vieraslajien ja muuntogeenisten viljelykasvien ympäristövaikutuksia erityisesti bioenergian ja kuitujen osalta, • gjennomføre vurderinger av kritiske problemer som karbonbalanse i forhold til arealbruksendringer, både i Europa og globalt, undersøke miljøkonsekvensene av fremmede arter og genmodifiserte avlinger, særlig bioenergi- og fiberavlinger, • tukemalla pyrkimyksiä kehittää ympäristö‑ ja ekosysteemitilinpitoa tietopohjaksi ilmastonmuutokseen sopeutumista ja ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämistä koskeville selvityksille ja näiden tietojen liittämiseksi EYK:n arviointeihin, kuten arvioon Euroopan ekosysteemipalveluista vuonna 2012 (Eureca) ja arvioon Euroopan ympäristön tilasta ja näkymistä vuonna 2010. • støtte arbeidet for å utvikle miljø- og økosystemregnskap som kan brukes i analyser av tilpasningen til og reduksjonen av klimaendringene, og legge disse fram som bidrag til EEAs vurderinger, som Eureca 2012 og SOER 2010. Tarjota ajantasaisten tietojen, mallien ja indikaattoreiden avulla yhdennettyjä arvioita ja selvityksiä siitä, miten energia‑alan politiikan ja toiminnan muutokset vaikuttavat ilmastonmuutoksen hillintään, ihmisten terveyteen ja ympäristöön, kustannuksiin ja hyötyihin, politiikan tavoitteiden saavuttamisen ja ympäristötehokkuuteen. Produsere integrerte vurderinger, analyser av hvordan endringer i politikk og teknologi i energisektoren bidrar til å redusere klimaendringene, påvirker menneskers helse og miljøet, kostnader og fordeler, framdriften mot de politiske målene og miljøeffektivitet, ved hjelp av oppdaterte data, modeller og indikatorer. • kehittämällä ja ylläpitämällä energia‑ ja ympäristöalan indikaattoreita ja parhaita käytäntöjä EYK:lle, Kansainväliselle energiajärjestölle IEA:lle, YK:n ympäristöohjelmalle, Eurostatille ja muille komission yksiköille toimitettavien jäsenvaltioiden tilastotietojen ja muiden tietojen avulla, • utvikle og vedlikeholde energiog miljøindikatorer og beste praksis basert på nasjonale data og informasjon lagt fram for EEA, IEA, UNEP, Eurostat og andre av Europakommisjonens tjenester, • arvioimalla yhteistyössä Euroopan komission, YK:n ympäristöohjelman, tutkimusyhteisön ja elinkeinoelämän kanssa uusiutuvan energiateknologian ympäristörajoitteita ja ympäristöhyötyjä ja ottamalla käyttöön uusia energiatekniikoita ja energianlähteitä, myös biopolttoaineita ja suomaita, hiilen talteenottoa ja varastointia, • vurdere miljøbegrensninger og miljøfordeler ved teknologier innen fornybar energi, bruk av nye energiteknologier og -kilder, herunder biodrivstoff og utnyttelse av torvland, karbonfangst og -lagring, i samarbeid med Europakommisjonen, UNEP, forskningssamfunn og næringsliv, • tuottamalla säännöllisiä päivityksiä energia‑ ja ympäristöalan indikaattoreihin, mukaan lukien energiatuet, sekä syötteitä EYK:n yhdennettyihin arviointeihin, ja • produsere regelmessige oppdateringer av energiog miljøindikatorer, inklusive energisubsidier, og bidrag til EEAs integrerte vurderinger, og Energiapolitiikka on vastakin keskeisessä asemassa torjuttaessa ilmastonmuutosta ja varmistettaessa energian toimitusvarmuus Euroopassa. Energipolitikken vil fortsette å spille en sentral rolle i bekjempelsen av klimaendringene og samtidig sørge for sikker energiforsyning i Europa. Energian — myös uusiutuvan energian, kuten bioenergian — tuotanto ja kulutus vaikuttavat huomattavasti ihmisten terveyteen ja ympäristöön muun muassa ilmakehän päästöjen, jätteiden tuotannon, maaperän vaurioitumisen ja öljypäästöjen muodossa. Produksjon og forbruk av energi, herunder fornybar energi som bioenergi, har store konsekvenser for menneskers helse og miljøet gjennom utslipp av luftforurensende stoffer, avfallsproduksjon, skade på jordbunnen, oljeutslipp osv. Euroopan komissio kehittää parhaillaan joulukuussa 2008 sovittua energia‑alan ja ilmastonmuutoksen politiikan pakettia, jonka toimenpiteet auttavat muun muassa saavuttamaan vuoteen 2020 mennessä uusiutuvan energian, tieliikenteen polttoaineiden ja energiatehokkuuden tavoitteet, luomaan edellytykset hiilen talteenotto‑ ja varastointitoiminnalle ja kehittämään esittelylaitoksia. Europakommisjonen er i ferd med videreutvikle lovpakken på klima- og energiområdet som ble lagt fram i desember 2008. Det skal iverksettes tiltak med sikte på å oppnå målene innen 2020 hva angår fornybar energi, drivstofforbruket i veitransportsektoren og energieffektivitet, utarbeidelsen av et rammeverk for karbonfangst og lagring og utvikling av demonstrasjonsanlegg. Lisäksi panostetaan lisää energiatehokkuuteen, energian kysynnän vähentämiseen, aitojen energian sisämarkkinoiden perustamiseen, energiatutkimukseen ja teknologian kehittämiseen kannustamiseen sekä kansainvälisen energiayhteistyön laajentamiseen. I tillegg satses det ytterligere på energieffektivitet, reduksjon av energietterspørselen, realiseringen av et reelt indre energimarked, stimulering av energiforskning og teknologiutvikling og forbedring av internasjonalt samarbeid i energispørsmål. Euroopan työ on tiiviisti sidoksissa muiden maanosien tämän alan toimintaan. Den europeiske innsatsen på energiområdet er tett koplet opp mot innsatsen i resten av verden. • arvioimalla energian tuotannosta ja kulutuksesta ympäristöön kohdistuvia paineita, mukaan lukien energiatehokkuus ja kysyntään liittyvä politiikka, polttoaineiden valinta, ilmastonmuutoksen hillitseminen/energiaturvallisuuden vaihtoehdot ja kustannukset, hyödyt ja kompromissit suhteessa niihin liittyviin ympäristökysymyksiin, esimerkiksi vesivaroihin ja biologiseen monimuotoisuuteen. • vurdere miljøbelastningene av energiproduksjon og -forbruk, herunder energieffektivitet og etterspørselsreduserende tiltak, brennstoffvalg, veivalgene for å redusere klimaendringene og samtidig sikre økt energisikkerhet, kostnader, fordeler og avveininger ved disse i forhold til for eksempel vann og biologisk mangfold. Arvioida liikenteen vaikutuksia ihmisten terveyteen ja ympäristöön liikenne‑ ja ympäristösektorin indikaattorien, mallien ja skenaarioiden avulla. Vurdere helse- og miljøkonsekvensene av transport ved hjelp av transport- og miljøindikatorer, modeller og scenarier. Tähän kuuluvat muun muassa edistymisen seuranta ympäristöön liittyvien poliittisten liikennealan tavoitteiden saavuttamisessa ja mahdollisten saavutettavuuden ja kestävän liikkumisen uusien ratkaisujen esittely. Dette vil blant annet omfatte måling av framdriften i forhold til miljørelaterte mål for transportpolitikken og å søke mulige nye løsninger for tilgang og bærekraftig mobilitet. • ylläpitämällä, kehittämällä ja tehostamalla liikenne‑ ja ympäristöindikaattoreita ja tekemällä yhteistyötä Eurostatin, kansainvälisen kuljetustyöväen liiton ITF:n ja OECD:n sekä Euroopan komission kanssa EYK:n Eionet‑kumppaneihin perustuvan tiedonkeruun täydentämiseksi erityisesti liikennemeluarviointien, maankäytön ja tavarakuljetusten mallien aloilla, • vedlikeholde, utvikle og strømlinjeforme transportog miljøindikatorene og samarbeide med Eurostat, ITF/OECD og Europakommisjonen for å supplere EEAs datainnsamling via Eionets partnere, særlig når det gjelder vurderinger av transportstøy, arealbruk og godstransportmønstre, Liikenne on erottamaton osa useimpia kansakunnan bruttokansantuotteeseen kuuluvia toimintoja. Transport er en integrert del av de fleste av de aktivitetene som til sammen danner grunnlaget for en nasjons bruttonasjonalprodukt. Liikennemäärät kasvavat varsin samansuuntaisesti talouteen nähden ja vaikuttavat siten moniin ympäristökysymyksiin, joista merkittävimpiä ovat ilmastonmuutos, kasvuympäristöjen katoaminen, melu ja ilman saastuminen. Transportvolumene speiler mer eller mindre den økonomiske veksten og påvirker dermed miljøet på mange måter, med klimaendringer, tap av habitater, støy og luftforurensning som de mest synlige. Vaikka liikenteen kasvihuonekaasupäästöjen kasvu on viime aikoina vähän hidastunut, tulevaisuusennusteissa varaudutaan huomattavaan kasvuun, jollei muita hillitsemistoimia toteuteta. Selv om økningen i utslippene av klimagasser fra transportsektoren i den senere tid har avtatt noe, tilsier prognosene en markant økning dersom det ikke oppnås ytterligere utslippsreduksjoner. • tuottamalla indikaattoripohjaisia arvioita siitä, miten liikennealalla on edistytty ympäristöseikkojen sisällyttämisessä alan politiikkaan, ja käyttämällä näitä arvioita syötteinä EYK:n säännöllisissä yhdennetyissä ja monialaisissa arvioinneissa, • utarbeide indikatorbaserte vurderinger av framdriften i transportsektoren når det gjelder å integrere miljøhensyn i politikken, og bruke disse i EEAs regelmessige integrerte og tverrgående vurderinger, kvotehandelssystem, å redusere CO • analysoimalla liikenteen osuutta ilmanlaatuun ja meluun Euroopan suurkaupungeissa, Vi bør imidlertid unngå å forbinde transportsektoren utelukkende med klimaendringer; ”The Greening Transport Package” er et bidrag til å utvide debatten. Liikennettä ei kuitenkaan pidä yksin yhdistää ilmastonmuutokseen. • bygge opp geografisk spesifikke transportutslippsregistre, Keskustelua laajennetaan ympäristöystävällisempää liikennettä koskevalla paketilla. Utviklingen av transportpolitikken har primært hatt et mer “bærekraftig transportsystem” som mål, med fokus på tilgang og mobilitet. • muodostamalla maantieteellisesti eriytettyjä liikennepäästöjen kartoituksia, Men disse begrepene er ikke operative pr. i dag, og de bidrar ikke til miljøforbedringer. • tuottamalla tietoa prosessiin, jossa kansainvälisen lento‑ ja meriliikenteen ympäristönsuojelun tasoa parannetaan ja sisällytetään nämä alat Kioton sopimuksen jälkeiseen ilmastonmuutoksen hillitsemistä koskevaan järjestelmään, ja jossa tarjotaan merkityksellistä tietoa pääasiassa ilmansaasteista ja kasvihuonekaasupäästöistä, ja • bidra til prosessen for forbedring av miljøresultatene for internasjonal luftfart og sjøtransport og deres innlemmelse i et post-Kyoto-regime for å bekjempe klimaendringene, ved å produsere relevant informasjon med særlig fokus på utslipp av luftforurensende stoffer og klimagasser, og Vastaukseksi entistä tiukempiin kasvihuonekaasupäästöjen tavoitteisiin on kehitettävä sektorikohtaisia erityistavoitteita. De stadig mer ambisiøse målene for kutt i utslippene av klimagasser gjør det nødvendig å utarbeide sektorspesifikke mål. Mahdollisten lisähyötyjen saamiseksi näihin tavoitteisiin olisi niin ikään sisällytettävä kaikki ”kestävän liikennejärjestelmän” ja sen käytön keskeiset osa‑alueet (ilman saastuminen, melu, luontotyyppien häviäminen ym.). For å sikre bredest mulig effekt av målene bør de omfatte alle de viktigste miljøaspektene (utslipp til luft, støy, tap av habitater osv.) ved et ”bærekraftig transportsystem” og bruken av det. • kehittämällä kestävän liikennejärjestelmän skenaarioita, tutkimalla energiatehokkuutta, kestävän kehityksen mukaista liikkumista ja saavutettavuutta sekä naapuruuspolitiikkaan ja alueiden kehitykseen perustuvia synergioita sekä tunnistamalla ja yksilöimällä tässä yhteydessä erilaisia toimia, teknologisia vaihtoehtoja, kysynnänhallinnan vaihtoehtoja ja käyttäjien käyttäytymistä yhteistyössä liikennealan, YTK:n ja Euroopan komission yksiköiden kanssa. • utvikle scenarier for et bærekraftig transportsystem, undersøke energieffektivitet, bærekraftig mobilitet og tilgang, og synergier med nærmiljøutvikling og distriktsutvikling ved å identifisere og karakterisere ulike mulige tiltak, teknologialternativer, alternativer for etterspørselsstyring og for brukeratferd, i samarbeid med transportnæringen, JRC og Europakommisjonens tjenester. Strategian osa‑alue 3 Strategiområde 3 Integrerte miljøvurderinger Jotta nämä arvioinnit varmasti tukevat päätöksentekoprosesseja ja poliittista kehittämistä, niissä painotetaan neljää seikkaa: For å sikre at disse vurderingene understøtter beslutningsprosessene og politikkutviklingen, vil det bli lagt ekstra vekt på følgende fire elementer: Yhdennettyjen ympäristöarvioiden kysyntä kasvaa jatkuvasti kaikkialla Euroopassa ja sen naapurivaltioissa sekä maailmanlaajuisesti. Det er et økende behov for å gjennomføre eller bidra til miljøvurderinger av forskjellige geografiske områder i Europa, i Europas naboland og i verden. EYK sekä tuottaa niitä itse että osallistuu niiden tekoon. Arvioita tarvitaan monenlaisten poliittisten prosessien edistymisen hahmottamiseen, tukemiseen ja arviointiin. Slike vurderinger er nødvendige for å sette rammer for, understøtte og evaluere framdriften i en lang rekke politiske prosesser. Lisäksi tarve sisällyttää taloudellisia tietoja ja pitkän aikavälin näkökulmia ja vastata epävarmuustekijöihin kasvaa jatkuvasti. Det er også et økende behov for å ta med økonomisk informasjon, framtidsrettede perspektiver og usikkerhetsmomenter. Arviointien määrän ja moninaisuuden kasvu johtaa yhtä kaikki epätehokkuuteen, päällekkäisyyksiin ja epäjohdonmukaisuuksiin ja voi heikentää arvioiden tarkkuutta. Økningen i antallet og mangfoldet av slike vurderinger fører imidlertid til ineffektivitet, overlapping og inkonsistens, som kan undergrave nytten av dem. • päätöksentekoa riskin ja epävarmuuden monipolvisessa ympäristössä ja päätöksenteon tukityökalujen käyttöä, • integrerte miljøpolitikkanalyser og vurderinger av nasjonale og regionale strategier og tiltak for å sikre miljøet, for eksempel innen transport og infrastruktur, landbruk (bioteknologi og transgene organismer), energi og industri (bærekraftig produksjon/forbruk og nanoteknologi) samt innen finans (forsikring), og handel (distribusjon), • entistä useampia sosiaalisia ja taloudellisia analyyseja, joilla ympäristön ympäristöriippuvuudet tuodaan yhteiskunnallisen ajattelun valtavirtaan, ja • beslutningstaking i risikofylte, usikre og komplekse situasjoner, og bruk av beslutningsverktøy, • skenaarioiden ja muiden tulevaisuussuuntautuneiden menetelmien käytön tehostamista kestävän tulevaisuuden tueksi. • flere sosiale og økonomiske analyser for å bidra til at de miljømessige sammenhengene kommer sterkere til uttrykk i samfunnets måte å tenke på, og Tähän strategian osa‑alueeseen kuuluvat toimet sijoittuvat viiden eri teeman alle: • økt bruk av scenarier og andre framtidsrettede metoder for å støtte utviklingen av en bærekraftig framtid. Perustamisasetuksensa mukaisesti EYK on velvollinen julkaisemaan viiden vuoden välein selvityksen Euroopan ympäristön tilasta ja näkymistä. I tråd med EEAs grunnforordning skal EEA hvert femte år utgi en rapport om tilstanden og utsiktene for Europas miljø. Seuraava selvitys on annettava vuonna 2010. Neste rapport skal komme ut i 2010. Perustamisestaan lähtien EYK on julkaissut lisäksi neljä yleiseurooppalaista arviota, jotka kattavat Itä‑Euroopan, Keski‑Aasian ja Kaukasuksen valtiot ja joista kahdessa on keskitytty Välimeren alueeseen ja kahdessa pohjoisnapa‑alueeseen. Siden opprettelsen har EEA også utgitt fire felleseuropeiske vurderinger, som dekker landene i Øst-Europa, Sentral-Asia og Kaukasus, to som fokuserer på Middelhavsområdet og to på Arktis. Lisäksi EYK on kiinnittänyt entistä enemmän huomiota skenaarioiden kehitykseen, pitkän aikavälin tutkimuksiin sekä ympäristö‑ ja terveyskysymysten taloudelliseen arviointiin ja historialliseen analysointiin, jotta poliittista suunnittelua ja päätöksentekoa erittäin epävarmoissa ja monitahoisissa oloissa voidaan parantaa. I tillegg har vi satt stadig mer inn på å utvikle scenarier og framtidsrettede studier og utføre økonomiske evalueringer og historiske analyser av miljø- og helserelaterte spørsmål for å forbedre politikkutviklingen og beslutningstakingen på områder preget av stor usikkerhet og kompleksitet. Tulevien viiden vuoden aikana EYK julkaisee viisivuotisraporttinsa ja arvionsa sekä kehittää ja laatii kumppaneidensa kanssa muita alueellisia, yleiseurooppalaisia ja yleismaailmallisia arvioita. I løpet av de kommende fem årene skal EEA produsere sin femårsrapport og vurdering og sammen med sine partnere utarbeide og bidra til andre regionale, felleseuropeiske og globale vurderinger. EYK pyrkii niin ikään luomaan vankan pohjan EU:n ympäristöä koskevalle toimintaohjelmalle. • Integrerte miljøvurderinger• Regionale og globale vurderinger• Beslutningsstøtte• Økonomi• Strategiske beslutninger for framtiden Valmistella ja julkaista vuonna 2010 korkealaatuinen raportti ympäristön tilasta ja näkymistä Euroopassa ja tiedottaa siitä sekä laatia pitkän aikavälin strategia verkostojen ja kumppaneiden kanssa tulevien maailmanlaajuisten, alueellisten, teema‑ ja alakohtaisten arviointien ja selvitysten koordinoimiseksi. Utarbeide, utgi og formidle en grensesprengende rapport i 2010 om tilstanden og utsiktene for Europas miljø, og sammen med vårt nettverk og våre partnere fastsette en langsiktig strategi for å samordne framtidige globale, regionale, tematiske og sektorspesifikke vurderinger og rapporter. EYK:n tehtävänä on ”julkaista joka viides vuosi selvitys ympäristön tilasta, kehityssuunnista ja tulevaisuudennäkymistä sekä täydentää sitä erityiskysymyksiin keskittyvillä tunnuslukuselvityksillä” (EYK:n perustamisasetuksen 2 artikla). EEA skal i henhold til artikkel 2 i grunnforordningen hvert femte år utgi en rapport om tilstanden til, trender og utsikter for miljøet, supplert med indikatorrapporter som fokuserer på særskilte temaer. Den neste miljøtilstands- og miljøutsiktsrapporten skal komme i 2010. • koordinoimalla eri teemakohtaisten toimintojen, SEIS‑järjestelmän ja indikaattorisarjojen tuotoksia Euroopassa (Eurostatin hallinnoimat indikaattorit mukaan lukien), jotta saadaan teemakohtainen, indikaattorilähtöinen yhdennetty ympäristöarvio ympäristön trendeistä ja näkymistä Euroopassa, • samordne bidragene fra alle de temaspesifikke aktivitetene, SEIS og kjernesettene av indikatorer i Europa (herunder de som administreres av Eurostat) for å produsere en tematisk, indikatorbasert, integrert vurdering av trendene og utsiktene for Europas mijlø, • ylläpitämällä maakohtaisia prosesseja, joiden avulla voidaan laatia maa‑analyyseja ja tuloskortteja, ja kehittämällä tältä pohjalta oppimissuuntautuneita vertailuarvioita kunkin maan toimista, tilanteista ja vastineista, EEAs flaggskipsprodukt — 5-årsrapporten — gir en strategisk oversikt over og framtidsrettet vurdering av miljøspørsmål i et bærekraftsperspektiv i EUs medlemsstater, søkerlandene og potensielle søkerland. • tehostamalla arviointeja koskevaa viestintää ja tiedonvälitystä multimediamuotoisen, helppotajuisen ja monikielisen tiedotuksen avulla, • lede en landfokusert prosess for utvikling av landanalyser og en måltavle, og på grunnlag av dette utvikle en læringsorientert sammenlignende vurdering på landnivå av status med hensyn til tiltak og innsats. Selvitykset ovat osa strategista ympäristöpoliittista päätöksentekoa koko EU:n tasolla, EU:n ympäristöä koskevien toimintaohjelmien ja strategioiden arviointia ja tulevien agendojen määrittelyä. • forbedre formidlingen og spredningen av vurderingen gjennom multimediebasert, brukervennlig og flerspråklig informasjon, Vuoden 2010 selvitys tarjoaa ajallisesti oivan tilaisuuden arvioida kuudetta ympäristöä koskevaa toimintaohjelmaa ja EU:n kestävän kehityksen strategian asiaankuuluvia osia, ja näin selvityksen pitkän aikavälin suuntausten ja ennusteiden sekä uusien esiin nousseiden seikkojen avulla voidaan hahmottaa mahdollisia tulevia ohjelmia. Rapporten om miljøtilstanden og miljøutsiktene i Europa 2010 (SOER 2010) vil bli et verdifullt bidrag til vurderingen av det 6. miljøhandlingsprogrammet og de relevante delene av EUs strategi for bærekraftig utvikling og vil med sin oversikt over trender og prognoser og framvoksende problemer peke fram mot påfølgende programmer. • tuottamalla ympäristöseikoista tulevaisuussuuntautuneita, yhdennettyjä poikkileikkausarviointeja, joissa selvitetään, miten ympäristökysymysten ja toisaalta Euroopan ja koko maailman sosiaalis‑taloudellisen kehityksen vuorovaikutus voi kestävän kehityksen kannalta kehittyä erilaisissa todennäköisissä skenaarioissa ja miten kehitys voi vaikuttaa Eurooppaan, naapurimaihin ja muihin maanosiin, ja • produsere en framtidsrettet, tverrgående integrert vurdering av miljøspørsmål som skal se på, i et bærekraftsperspektiv, hvordan samspillet mellom miljøspørsmål og europeisk og global samfunnsøkonomisk utvikling kan utspille seg i ulike plausible scenarier, og hvilke konsekvenser de kan få for Europa, våre naboer og andre deler av verden, Koska vuoden 2010 selvitys herättää laajaa kiinnostusta, eri yleisöjä varten suunnitellaan eriytettyjä tuotteita ja multimediaviestintää, teema‑ ja maakohtaiset kysymykset mukaan luettuina. På grunn av den store interessen for SOER 2010 vil det bli utarbeidet ulike produkter og ulike medier vil bli tatt i bruk som er tilpasset forskjellige publikumsgrupper, for eksempel tema- og landrapporter. • kehittämällä yhdennettyjä aluekohtaisia ympäristöarviointeja varten pitkän aikavälin strategia, joka kattaa viiden vuoden raportointijakson sekä muut alueelliset, maailmanlaajuiset ja aihekohtaiset arviointitarpeet. • utarbeide en langsiktig strategi for integrerte miljøvurderinger i regionen, som dekker inneværende 5-årige rapportperiode og også ivaretar andre regionale, globale og spesifikke vurderingsbehov. Uuden strategian aluksi arviointien tulevaisuusulottuvuutta laajennetaan entisestään, jotta EYK pystyy täyttämään keskeisen viisivuotisen raportointitehtävänsä ja vastaamaan monilukuisiin pyyntöihin johdonmukaisesti, tehokkaasti ja vaikuttavasti. Vurderingene vil ha et nytt og forbedret perspektiv, og retningslinjene for dette vil være på plass i begynnelsen av den nye strategiperioden slik at EEA kan overholde plikten til å legge fram hovedrapporten hvert femte år og etterkomme de mange behovene på en helhetlig og effektiv måte. 3.2 Alueellinen ja yleismaailmallinen arviointi 3.2 Regionale og globale vurderinger Suunnitella, valmistella ja tuottaa alueellisia arviointeja sekä osallistua niihin politiikan eri osa‑alueiden ja poliittisten prosessien tukemiseksi ja EYK:n pitkän aikavälin strategian mukaisten yhdennettyjen arviointien ja viisivuotisselvitysten tuottamiseksi. Planlegge, utarbeide, bidra til og produsere regionale vurderinger til støtte for ulike politikker og politiske prosesser i tråd med EEAs langsiktige strategi for integrerte vurderinger og 5-årsrapporten. • tarjoamalla yhteydet ja helpon pääsyn SEIS‑järjestelmään, Reportnet‑infrastruktuuriin ja erilaisiin yhdennetyt arviot mahdollistaviin työkaluihin, jotta kansainvälisen yhteisön muilla toimijoilla on mahdollisuus hyödyntää kehitettyjä välineitä, • lage lenker og sikre enkel tilgang til SEIS, Reportnet og de ulike verktøyene for å gjennomføre integrerte vurderinger slik at andre i samfunnet får best mulig utbytte av dette arbeidet, • tekemällä yhteistyötä Välimeren toimintasuunnitelman, Eurostatin ja muiden kumppaneiden kanssa, jotta Horizon 2020 ‑aloitteeseen saadaan säännöllinen raportointiprosessi ja voidaan julkaista viisi‑ ja kaksivuotisraportteja Välimeren ympäristöstä, • samarbeide med Handlingsplan for Middelhavet, Eurostat og andre partnere om å organisere en regelmessig rapporteringsprosess under Horizon 2020, utgi rapporter hvert femte og andre år om miljøet i Middelhavsområdet, • suunnittelemalla ja valmistelemalla viidettä yleiseurooppalaista arviointiraportti, • planlegge og utarbeide den femte felleseuropeiske vurderingsrapporten, Yhteiset maantieteelliset ja ympäristölähtöiset mallit ovat tyypillisiä Euroopan erityisalueille, esimerkiksi rannikkoalueille ja vuorijonoille. Ulike områder i Europa, som kystområder og fjellkjeder, har felles geografiske og miljømessige mønstre. Ne liittyvät yhtäältä Euroopan maisemien monimuotoisuuteen ja toisaalta tietyntyyppisiin kohdennettuihin prosesseihin ja politiikkaan tai yleisemmin alueelliseen yhteenkuuluvuuteen. De gjenspeiler Europas landskapsmangfold og er gjenstand for en form for målrettede prosesser og strategier med sikte på territoriell utjevning. Näiden erilaisten alueiden, kuten rannikko‑, kaupunki‑, maaseutu‑ tai vuoristoalueiden, ympäristön tilan selvittäminen perustuu näin ollen eri alueiden tyypillisiin sosiaalis‑taloudellisiin piirteisiin ja nykyisiin ja historiallisiin maankäyttömalleihin. Analyser av miljøstatusen i disse mangeartede områdene, enten de er kystområder, byområder, distriktsområder eller fjellområder, vil dermed være rotfestet i de spesifikke samfunnsøkonomiske kjennetegnene for de ulike områdene og i dagens og historiske arealbruksmønstre. Tästä on merkittäviä seurauksia, koska monissa politiikan ja päätöksenteon skenaarioissa on otettava huomioon monenlaista vuorovaikutusta, kuten kaupunkirakenteen hajautuminen maaseutualueille, kaupungistumisen vaikutus rannikkoalueiden ekosysteemipalveluihin ja vuoristoalueiden maanviljelyn tehtävä luonto‑arvoiltaan arvokkaan maatalousmaan ylläpitäjänä. Dette får viktige konsekvenser ettersom politikken og beslutningene på mange områder må ta hensyn til samspillet med en lang rekke faktorer, for eksempel byspredningen til landdistrikter, konsekvensene urbaniseringen av kystområder har for økosystemtjenester, eller fjellandbrukets rolle i bevaringen av jordbruksland med høy naturverdi. EYK on mukana lukuisten alueellisten arvioiden laadinnassa ja ympäristön tilasta kertovien selvitysten prosesseissa. EEA deltar i utarbeidelsen av en rekke regionale vurderinger og miljøstatusrapporter. • osallistumalla asiantuntijaryhmien ja paneelien puheenjohtajuuden kautta YK:n yleiskokouksen meriympäristön arviointien yleismaailmalliseen arviointiin, YK:n ympäristöohjelman GEO‑raporttiin ja muihin varhaisen varoituksen ja arvioinnin (DEWA) toimiin ja muihin YK:n arvioihin, • delta i UNGAs vurdering av rapporter om det marine miljø, UNEP-GEO, andre UNEP DEWA-aktiviteter og andre av FNs vurderinger gjennom ekspertgrupper og ledelse av paneler, • tunnistamalla arviointitarpeet ja tarjoamalla räätälöityjä erityisarviointeja arktisen ympäristön tilasta, • identifisere behovene for og produsere spesifikke skreddersydde vurderinger av miljøstatus i Arktis, Esimerkkejä tästä työstä ovat muun muassa Euroopan naapuruuspolitiikka ja Keski‑Aasian strategia, Välimeren Horizon 2020 ‑prosessin koordinointi ja tuloskortin koostaminen edistymisen mittaamiseksi sovitun indikaattorisarjan perustella, YK:n yleiskokouksen yleismaailmallinen, eri arviointeja koskeva arvio, jonka avulla voidaan kehittää säännöllinen prosessi meriympäristön arvioimiseksi ja pohjoisnapa‑alueen ja keskeisten ekosysteemien, kuten kosteikkojen ja vuoristoalueiden, arvioimiseksi. • identifisere behovene for og utarbeide relevante vurderinger til støtte for utjevningspolitikk, romlig planlegging og områder definert etter økologisk slektskap (for eksempel kystområder, innlandssjøer, by-, distrikts- og fjellområder), og • tunnistamalla arviointitarpeet ja kehittämällä tarpeellisia arviointeja koheesiopolitiikan, tilankäytön suunnittelun ja ekologisen samankaltaisuuden perusteella yhteenkuuluvien alueiden tueksi (esimerkkeinä rannikot, sisämeret, kaupunki‑, maaseutu‑ ja vuoristoalueet), ja Av eksempler kan nevnes arbeid i forbindelse med den europeiske naboskapspolitikken og Sentralasiastrategien, samordning og utarbeidelse av en måltavle for Mediterranean Horizon 2020-prosessen, som skal måle framgang på grunnlag av et omforent indikatorsett, UNGAs globale vurdering av rapporter (Global assessment of assessments) med sikte på å utvikle en regelmessig prosess for vurdering av det marine miljø og vurderinger for Arktis og sentrale økosystemer som våtmarksområder og høyfjellsområder. • tehostamalla viestintää ja tiedonvälitystä yhdennettyjen arviointien merkityksestä ja perustasta multimediamuotoisen, helppotajuisen ja monikielisen tiedotuksen avulla. • forbedre formidlingen og spredningen av budskapet om viktigheten av og grunnlaget for integrerte vurderinger gjennom multimediebasert, brukervennlig og flerspråklig informasjon. Edistää systeemitieteiden, monisyisyyden, epävarmuuden ja tietolähteiden vaikutusten entistä laajempaa ja hyväksytympää ottamista oikea‑aikaisen, osallistavan, perustaltaan vankan ja mukautuvan päätöksenteon tueksi. Fremme en bedre og mer allment akseptert forståelse av implikasjonene ved systemvitenskap, multikausalitet, usikkerhet og kunnskapskildene for å støtte opp under en rettidig, deltakende, solid og adaptiv beslutningsprosess. • kehittämällä menneisyyttä tarkastelevia selvityksiä aiemmasta ympäristöpäätöksenteosta (esimerkkinä ”Late lessons from early warnings” ‑raportin 2 osa), jotta saadaan laajempi tietopohja tulevien poliittisten toimien yksilöimiseksi ja toteuttamiseksi oikea‑aikaisesti, vankasti ja sopeutuvasti, 2) for å skape en større kunnskapsbase som kan benyttes til å identifisere og gjennomføre framtidige politiske tiltak som er rettidige, solide og adaptive, • edistämällä yllätysherkkien parametrien pitkän aikavälin seurantaa, jotta osaamme varautua paremmin häiriöihin biologisissa ja terveyteen liittyvissä järjestelmissä, • fremme langsiktig overvåking av ”surprise-sensitive” parametere for bedre å kunne forutse forstyrrelser i biologiske systemer og helsesystemer, • tutkimalla erilaisia menetelmiä, joilla yleisö saadaan osallistumaan tehokkaasti uusien ekologisten ja terveyteen liittyvien ongelmien tunnistamiseen ja hallintaan, • utforske ulike metoder for å oppnå effektiv involvering av lekfolk når det gjelder å identifisere og håndtere nye miljø- og helseproblemer, • kehittämällä ja käyttämällä päätöksenteon tukityökaluja esimerkiksi ilmastonmuutoksen, sopeutumisen, ekosysteemien arvottamisen ja haavoittuvuusarviointien keskeisillä aloilla, • utvikle og bruke støtteverktøy i beslutningsprosesser som vedrører sentrale problemer som klimaendringer, klimatilpasning, vurdering av økosystemers verdi og sårbarhet, Tiedemaailmassa on yhä selvempi käsitys siitä, että ympäristöön, terveyteen ja ekologiaan liittyvät kysymykset ovat monitahoisempia, monisyisempiä ja enemmän keskenään kytköksissä kuin aiemmin on uskottu. • analysere og bistå i harmoniseringen av åpnere metoder for evaluering av vitenskapelig og annen form for kunnskap, som tradisjonell kunnskap, og støtte en bredere anvendelse av føre-var-prinsippet, Järjestelmätieteet, epälineaarinen dynamiikka ja kynnysilmiöt leimaavat useimpia ympäristö‑ ja terveyskysymyksiä. Det er stadig større vitenskapelig erkjennelse av at miljømessige, økologiske og helsemessige spørsmål er mer sammensatte, multikausale og gjensidig forbundet enn tidligere antatt. Niistä voidaan mainita esimerkiksi ilmastonmuutos, EU:n ympäristöterveyttä koskevan toimintasuunnitelman neljä ensisijaista tautia ja sairautta, ekosysteemien terveys ja biologisen monimuotoisuuden häviäminen. Systemvitenskap, ikke-lineær dynamikk og terskelfenomener kjennetegner de fleste miljø- og helseproblemer, som klimaendringene, de fire sykdommene og lidelsene som er prioritert i EUs handlingsplan for miljø og helse, økosystemhelse og tap av biologisk mangfold. Hallitusten ja yhä useammin myös kansalaisyhteiskunnan oikea‑aikainen reagointi häiriöihin näissä monimutkaisissa ekologisissa ja biologisissa järjestelmissä edellyttää toimintaa epävarmojen viitteiden ja aika ajoin myös poikkeuksellisten merkkien (tarkkojen tutkimusaineistojen sijasta esimerkiksi perinteisen tiedon tai yleistiedon) perusteella, mikäli vahingot halutaan estää ennakoivasti. Rettidig innsats fra myndighetene, og i stadig større grad fra sivilsamfunnet, mot forstyrrelser i slike komplekse økologiske og biologiske systemer krever at det iverksettes tiltak på grunnlag av svakere indikasjoner og noen ganger andre typer bevis (for eksempel tradisjonell kunnskap hos urbefolkningen eller relevant kunnskap snarere enn nøyaktige data), hvis forebygging av skade skal oppnås. Tällaiset päätökset on tehtävä laajalta tietopohjalta, osin yleisön osallistumisen perusteella. Toiminnassa on käytettävä tukena aiempien toimien – tai toimien toteuttamatta jättämisen – vaikuttavuutta ja seurauksia uusissa ongelmissa ja varhaisissa varoituksissa. Slike beslutninger må tas på bakgrunn av et bredere kunnskapsgrunnlag, delvis avledet av innspill fra lekfolk, understøttet av økt bevissthet om effekten og konsekvensene av tidligere tiltak, eventuelt mangel på tiltak, mot framvoksende problemer og tidlige varsler. • analysoimalla ja yhdenmukaistamalla avoimempia lähestymistapoja tieteellisen ja muun tiedon, esimerkiksi perinnetiedon, arviointiin ja ennalta varautumisen periaatteen entistä laajemman käytön tukemiseen, • forbedre og forenkle terminologien som brukes til å definere årsaks- og virkningsforhold og usikkerhetsmomenter i økologiske og biologiske systemer ved å bidra til at slik terminologi tas i bruk på bred front, • parantamalla ja yksinkertaistamalla syy‑seuraussuhteiden ja epävarmuustekijöiden luonnehtimiseen käytettävää käsitteistöä ekologisissa ja biologissa järjestelmissä tukien samalla käsitteistön laaja‑alaista käyttöönottoa, • sammen med våre partnere vurdere hvilke typer lovgivning som best vil ta hensyn til miljøets behov, og Yleisön ja sidosryhmien osallistuminen tunnustetaan niin ikään yhä yleisemmin osaksi tehokasta päätöksentekoa monimutkaisiin järjestelmiin perustuvissa kysymyksissä, kuten vesienhoitosuunnitelmissa, strategisissa vaikutusarvioinneissa, sopeutumisessa ilmastonmuutokseen, maankäytössä, luonnonsuojelussa ja alueidenkäytön suunnittelussa, strategisessa tulevaisuussuunnittelussa, liikenteen kysynnän hallinnassa, veden, energian ja resurssien käytössä sekä ympäristönmuutoksen harrastajapohjaisessa seurannassa. Involvering av lekfolk og aktører/interessenter blir også stadig mer anerkjent som et element i en effektiv beslutningsprosess i saker som er relatert til komplekse systemer, som nedbørfeltforvaltning, strategiske konsekvensanalyser, klimatilpasning, arealforvaltning, naturvern, romlig planlegging, strategisk utvikling, etterspørselsstyring innen transport, vann, energi og ressursbruk og lekfolks overvåking av miljøendringer. • kehittämällä kumppanien kanssa sellaisten oikeudenkäytön tyyppien sisäistämistä, jotka vastaavan ympäristön tarpeisiin, ja • øke bevisstheten om disse sakene gjennom workshops med et bredt spekter av aktører/interessenter. • lisäämällä näiden asioiden tunnettuutta erilaisten sidosryhmien kanssa järjestettävissä työpajoissa. • utvikle retrospektive analyser av tidligere miljøbeslutninger (som ”Late lessons from Tukea ja tuottaa yhdennettyjä taloudellisia selvityksiä, mukaan lukien eri teemojen (biologinen monimuotoisuus, ilmastonmuutos, meriympäristö, alueiden käytön suunnittelu, ympäristöterveys) ja käyttövoimien (maatalous, liikenne, (bio)energia) mallintaminen, jossa keskitytään poliittisten toimien toteuttamatta jättämisen kustannuksiin, toimenpiteiden kustannuksiin, kohentuneen ympäristön laatuun ja ekosysteemipalvelujen hyötyihin sekä markkinalähtöisten välineiden ja ympäristöverouudistuksen rooliin ja vaikutukseen. Støtte og levere integrerte økonomiske analyser, herunder modeller på tvers av temaer (biologisk mangfold, klimaendringer, marint miljø, romlig planlegging, miljø og helse) og drivkrefter (landbruk, transport, (bio)energi), med fokus på kostnadene ved manglende politisk handling, kostnadene ved tiltak, fordelene ved å forbedre miljøkvaliteten og økosystemtjenestene, samt rollen til og effektene av markedsbaserte virkemidler og grønne skattereformer. Keskeinen osa näitä toimintoja on tietovarantojen ylläpito. Sentralt i disse tiltakene står vedlikehold av dataarkiv. • kehittämällä edelleen tiedonkeruuta ja arviointeja toimien ja toimimatta jättämisen taloudellisista seurauksista, • videreutvikle datainnsamlingen og vurderingene av økonomiske konsekvenser av tiltak og mangel på tiltak, • kehittämällä yhdennettyjä selvityksiä taloudellisista käyttövoimista ja ympäristöongelmista ja poliittisista työkaluista, • utvikle en integrert analyse av økonomiske drivkrefter og miljøproblemer og politiske verktøy, • laatimalla kartoituksia ja arvioita markkinalähtöisten ratkaisujen ja ympäristöverouudistusten roolista, • bygge opp registre over og vurderinger av den rolle markedsbaserte løsninger og grønn skattereform spiller, Riittämättömistä toimista tai toimista luopumisesta aiheutuviin taloudellisiin vahinkoihin ja hyvinvoinnin laskuun kiinnitetään nykyisin yhä enemmän huomiota. Det settes stadig større fokus på økonomisk tap og tap av velferd som skyldes utilstrekkelige eller manglende tiltak. Toisaalta politiikan ja toimenpiteiden on saatava aikaan tehokkaita ja mahdollisimman edullisia ratkaisuja. Samtidig må politikken og tiltakene innebære løsninger som er effektive og ikke for kostnadskrevende. Ympäristöselvitysten ja ‑arvioiden taloudellinen osatekijä korostuu jatkuvasti, ja tämä näkyy menetelmien kehityksessä: esimerkkeinä mainittakoon poliittisten toimien toteuttamatta jättämisen ennakointiarviointi, vaikutusarvioinnit ja yhdennetyt selvitykset ja jälkiarvioinnit. Den økonomiske delen av miljøanalyser og vurderinger blir stadig viktigere, noe som framgår av utviklingen av for eksempel ex ante-vurderinger av kostnadene ved manglende politisk handling, konsekvensanalyser og integrerte analyser, og ex post-evalueringer. Markkinalähtöiset välineet tunnustetaan yhä laajenevassa määrin mahdollisesti kustannuksia säästäviksi välineiksi, ja ympäristöverotuksen uudistuksen tarkoituksena on sovittaa yhteen ympäristönsuojelulliset, verotukselliset ja sosiaaliset tavoitteet. Markedsbaserte virkemidler blir stadig mer anerkjent som potensielt kostnadsbesparende verktøy, og grønn skattereform har både miljømessige, skattemessige og samfunnsmessige målsettinger. • laatimalla toimenpiteiden toteuttamatta jättämiseen perustuvia kustannusarvioita ekosysteemipalveluille ja ihmisen hyvinvoinnille aiheutuvista markkinalähtöisistä ja muista vahingoista ja sisällyttämällä nämä arviot eurooppalaisiin ekoarviointiohjelmiin, • utarbeide vurderinger av prisen for ikke å handle med hensyn til markeds- og ikke-markedsrelaterte skader på økosystemtjenester og menneskers velferd, til bruk som inndata i europeiske miljøvurderingsprogrammer, • tekemällä yhdennettyjä selvityksiä tärkeimpien käyttövoimien ympäristöseurauksista ja resurssitehokkuudesta ja ratkaisuista markkinalähtöisten lähestymistapojen pohjalta, kuten hiilimarkkinat ja ympäristöverotus, • utføre integrerte analyser av miljøkonsekvenser og ressurseffektiviteten ved viktige drivkrefter og av løsninger med fokus på markedsbaserte tilnærminger, som karbonmarkeder og miljøavgifter, • tekemällä ympäristöverotuksen uudistamista koskevan selvityksen vastineena ympäristönsuojelullisten, taloudellisten/verotuksellisten ja sosiaalisten tavoitteiden pitkän aikavälin kestävälle yhteensovittamiselle, ja • utføre en analyse av grønn skattereform som respons på behovet for en langsiktig bærekraftig løsning som forener miljømessige, økonomiske/skattemessige og samfunnsmessige målsettinger, og • kehittämällä edelleen menetelmiä, hyötyjen siirto mukaan luettuna, muiden kuin markkinalähtöisten arvotustutkimusten tulosten ja maankäyttö‑ ja ekosysteemitilinpidon arvotuksen laajentamiseksi. • videreutvikle metoder, herunder nytteoverføring, for å oppskalere resultatene fra casestudier av ikke-markedsrelaterte verdivurderinger, og verdifastsettelsen i areal- og økosystemregnskap. Auttaa laajentamaan strategista päätöksentekoa EYK:n merkittävien asiakkaiden ja kumppanien keskuudessa kehittämällä edelleen skenaarioperustaisia arviointeja erityisalueilla, esimerkiksi keskeisten EYK:n arviointien tulevaisuussuuntautuneet osat, edistämällä valmiuksien muodostamista ja hyödyntämällä entistä paremmin nykyisiä prosesseja, tietoja ja menetelmiä käyttäjäkohtaisesti räätälöityjen tulevaisuuden vaihtoehtojen tarjoamiseksi. Bidra til å styrke evnen til å treffe strategiske beslutninger hos EEAs viktigste kunder og partnere ved å videreutvikle scenariobaserte vurderinger på visse områder, som den framtidsrettede delen av viktige EEA-rapporter, fremme kapasitetsbyggende tiltak og ved å gjøre bedre nytte av eksisterende prosesser, informasjon og metoder, tilby framtidige brukere skreddersydde alternativer. Tulevaisuustutkimusten ja erityisesti skenaarioiden merkitys päätöksenteossa tunnustetaan entistä laajemmin, sillä ympäristöongelmien monimutkaisuus, kasvava riski ja epävarmuus näkyvät nyt entistä selvemmin. Etter som kompleksiteten, den økte risikoen og usikkerheten ved miljøproblemene kommer stadig tydeligere fram, blir framtidsstudier og særlig scenarier stadig mer anerkjent som viktige verktøy i beslutningsprosessen. • jatkamalla tukea meneillään oleville EYK:n arviointiprosesseille ja erityisesti vuoden 2010 tila‑ ja näkymäarvioinnin tulevaisuusselvityksille sekä Euroopan ekosysteemiarviolle (Eureca 2012), • fortsette å støtte pågående vurderingsprosesser i EEA og særlig framtidsanalysen i forbindelse med SOER 2010 og vurderingen av europeiske økosystemer (Eureca 2012), • tukemalla skenaarioiden käyttöä ja nykytilannetta koskevia arviointitekniikoita strategisessa päätöksenteossa kehittäen suuntaviivoja, parhaita käytäntöjä ja Internet‑pohjaisia koulutusvälineitä, • fremme bruken av scenarier og “now-casting”-teknikker i strategiske beslutningsprosesser ved å utarbeide retningslinjer, beste praksiser og nettbaserte opplæringsverktøy, • aloittamalla uusia tulevaisuussuuntautuneita arvioita ja skenaarioarvioita politiikan erityisaloilla, yksittäisillä alueilla ja yksittäisissä kysymyksissä, I kjølvannet av analysen som ble presentert i femårsrapporten om tilstanden og utsiktene for Europas miljø i 1999 og endringen av grunnforordningen, ble EEA bedt om å integrere en framtidsrettet del i sine vurderinger. Vuonna 1999 julkaistun tilaa ja näkymiä koskevan viisivuotisselvityksen tietojen ja muutetun asetuksen perusteella EYK:ta pyydettiin sisällyttämään tulevaisuussuuntautunut osa arvioihinsa. • iverksette nye framtidsrettede og scenariobaserte vurderinger for bestemte områder, regioner og emner, • tutkimalla edelleen skenaarioiden vaikutusten ja tehokkuuden nykyistä hyödyntämistä strategisessa ympäristöpäätöksenteossa, • videre utforske konsekvenser og effekt av dagens bruk av scenarier i den strategiske beslutningsprosessen i miljøspørsmål, • kehittämällä SEIS‑järjestelmän kautta tietojärjestelmiä tulevaisuussuuntautunutta tietoa varten ja kehittämällä yksityiskohtaisesti räätälöityjä työkaluja tulevaisuussuuntautuneiden tietojen hallintaa varten, ja • videreutvikle informasjonssystemene gjennom SEIS for framtidsrettet informasjon og utvikle verktøy som er bedre egnet til å administrere framtidsrettet informasjon, og Niinpä EYK:n työsarka on kasvanut Euroopan ympäristön tilaa ja näkymiä laajemmaksi, teemakohtaisille aloille, ja nykyisen lainsäädännön ja Euroopan rajojen ulkopuolelle. EEAs oppgaver ble dermed utvidet fra SOER-rapportene til tematiske områder og ut over gjeldende lovgivning og Europas grenser. Viime strategiakauden aikana pääosa työstä koostui laajoista arviointiprosesseista, jotka liittyivät ympäristön tilaa ja näkymiä koskevaan viisivuotisraporttiin vuonna 2005 ja vuonna 2007 Belgradissa järjestettyyn Euroopan ympäristö ‑konferenssiin. I løpet av den siste strategiperioden besto hoveddelen av arbeidet i en bred vurderingsprosess i forbindelse med femårsrapporten om tilstand og utsikter som kom ut i 2005, og ”Miljøvern for Europa”— konferansen i Beograd i 2007. Lisäksi EYK osallistui YK:n ympäristöohjelman Global Environmental Outlook (GEO) ‑prosessiin. I tillegg ble det utarbeidet bidrag til UNEPs Global Environmental Outlook (GEO). Lisäksi se on osoittanut laajalti arvostetun PRELUDE‑skenaariotyöskentelyn avulla, että skenaariot tarjoavat mahdollisuuksia asioiden jäsentämiseen poliittisen jakson varhaisvaiheissa ja että strateginen ajattelu voidaan sisällyttää poliittiseen päätöksentekoon. Gjennom PRELUDE, et scenarioarbeid som har høstet stor anerkjennelse, har scenarienes potensial for å definere problemstillinger tidlig i den politiske prosessen og som metode for å framprovosere strategisk tenkning i politiske beslutningsprosesser, blitt godt demonstrert. • vahvistamalla yhteistyötä eri maiden ja muiden alan merkittävien toimijoiden kanssa (esimerkkeinä ympäristöasioiden pääosasto, YTK, Eurostat), jotta voidaan muodostaa strategisia kumppanuuksia asiaankuuluvien tietokeskusten ja tutkimusohjelmien kanssa ja kehittää valmiuksia, kohentaa menetelmällisiä lähestymistapoja ja tarvittaessa laajentaa nämä lähestymistavat kattamaan myös elinkeinoelämän ja kansalaisjärjestöt. • styrke samarbeidet med land og andre større aktører på området (dvs. DG ENV, JRC, Eurostat) med sikte på å danne strategiske partnerskap med relevante kunnskapssentre og forskningsprogrammer for å fremme kapasitetsbygging, bedre de metodologiske tilnærmingene og utvide dem til næringsliv og frivillige organisasjoner der det er relevant. Tietopalvelut ja viestintä Informasjonstjenester og kommunikasjon Helppotajuisen, ajantasaisen tiedon tarve on kasvanut merkittävästi vuosien 2004–2008 strategiakaudella. Etterspørselen etter lettfattelig og oppdatert informasjon har økt kraftig bare i løpet av strategiperioden 2004–2008. Kysyntää on niin poliittisten päätöksentekijöiden kuin Euroopan kansalaistenkin taholta. Kansalaiset toivovat, että viranomaisten tiedot olisivat täysin läpinäkyviä. Etterspørselen kommer fra både politiske beslutningstakere og Europas borgere, som i stadig økende grad ønsker fullt innsyn når det gjelder informasjon fra offentlige organer. Tämän kehityksen rinnalla myös uuden informaatioteknologian nopea kehitys on tarjonnut meille aiempaa tehokkaampia viestintätyökaluja. I tillegg til dette har den raske utviklingen av nye informasjonsteknologier gitt oss verktøy for mer effektiv kommunikasjon. Internet‑sivustoa kehitetään asiakirjojen säilytyspaikasta vuorovaikutteiseksi sivustoportaaliksi, joka tukee kaksisuuntaista viestintää ja auttaa parantamaan ympäristökoulutuksen laatua ja levinneisyyttä. Nettstedet skal utvikles fra å være et sted for lagring av dokumenter til et interaktivt nettsted og en portal som understøtter toveiskommunikasjon, og som bidrar effektivt til å forbedre kvaliteten på og spredningen av miljøutdanning. Seuraavien viiden vuoden aikana EYK pyrkii tarjoamaan Euroopan päättäjille ja kansalaisille heidän tarvitsemaansa riippumatonta tietoa, jotta he pystyvät tekemään tietoon perustuvia valintoja ympäristöasioissa, ja lisäämään ympäristötietoa välittämällä EYK:n viestit avoimesti ja ymmärrettävästi mahdollisimman laajalle yleisölle. I løpet av de kommende fem årene vil EEA søke å gi Europas beslutningstakere og borgere den uavhengige informasjonen de trenger for å foreta informerte valg om miljøet og skape bevissthet om miljøet ved å formidle vårt budskap på en åpen og forståelig måte til et bredest mulig publikum. Panostamme jatkossakin säännöllisten uutisten toimittamiseen Internetissä ja hyödynnämme parhaalla mahdollisella tavalla multimediatekniikoita EYK:n viestien kattavuuden ja vaikutuksen maksimoimiseksi. Vi vil fortsette å legge vekt på å skrive regelmessige nyhetsartikler for nettet og gjøre best mulig bruk av multimedieteknologien slik at EEAs budskap når flest mulig mest mulig effektivt. Tällä strategian osa‑alueella työ jäsentyy kahden otsakkeen alle: På dette strategiområdet vil arbeidet være delt inn i to temaer: • yhteinen ympäristötietojärjestelmä• viestintä. • Det felles miljøinformasjonssystemet SEIS• Kommunikasjon EYK:n tieto‑ ja viestintäpalvelut saavat tukea useilta Euroopan laajuisilta aloitteilta, joiden yhteydessä EYK puolestaan tarjoaa tukea ja joista ovat esimerkkeinä yhteinen ympäristötietojärjestelmä, eurooppalainen paikkatietoinfrastruktuuri Inspire, Århusin yleissopimus tiedon saannista ja GMES, joka on EU:n tekniikan huipputuote ja jolla on tarkoitus parantaa paikallista ja avaruussijoitteista seurantaa. EEAs informasjonstjenester og kommunikasjonsprodukter bygger på mange initiativer fra hele Europa som EEA støtter, blant annet det felles miljøinformasjonssystemet SEIS, Inspire-direktivet om etablering av en infrastruktur for geografisk informasjon, Århus-konvensjonen om tilgang til miljøinformasjon og GMES, EUs teknologiske flaggskip som tar sikte på å forbedre integreringen av in-situ og satellittbasert overvåking. 4.1 Yhteinen ympäristötietojärjestelmä 4.1 Det felles miljøinformasjonssystemet SEIS Nykyaikaistaa nykyisiä raportointijärjestelmiä hajautettujen järjestelmien verkostoksi, joka tarjoaa Internet‑yhteyden mahdollisimman lähellä tietojen lähdettä sijaitseviin tietoihin, ja parantaa tietojen laatua ja ajankohtaisuutta. Modernisere dagens rapporteringssystemer til et nettverk av desentraliserte systemer som gir nettbasert tilgang til data som blir administrert så nær kilden som mulig, og forbedre kvaliteten og aktualiteten på informasjonen. EYK ja Eionet tekevät järjestelmän käyttöönotossa yhteistyötä Euroopan komission ja muiden kansainvälisten sidosryhmien kanssa. EEA og Eionet vil samarbeide med Europakommisjonen og andre internasjonale aktører/interessenter om implementeringen av systemet. EYK tekee oman osuutensa kehittämällä edelleen raportointiin kehitettyjä järjestelmiä ja työkaluja (Reportnet), uusia sähköiseen viranomaisasiointiin liittyviä aloitteita, eurooppalaista paikkatietostruktuuria (Inspire), GMES‑ohjelmaa, Global Earth Observation (GEO) ‑järjestelmää ja maailmanlaajuista maanhavainnointijärjestelmää (GEOSS). EEA skal gjøre dette ved å bygge videre på de systemene og verktøyene som allerede er utviklet for rapportering (Reportnet), de nye initiativene i forbindelse med e-styring, Infrastruktur for geografisk informasjon i Europa (Inspire), Global overvåking av miljø og sikkerhet (GMES), Global jordobservasjon (GEO) og Global Earth Observation System of Systems (GEOSS). • kehittämällä Reportnetistä asteittain työkalu, joka tukee ehdotettua tarkistettua direktiiviä raportoinnin vakiomuotoistamisesta ja nopeuttaa tietojen saamista verkkokäyttöön, • gradvis omforme Reportnet til et verktøy som skal bidra til gjennomføringen av det foreslåtte reviderte direktivet om standardisert rapportering og få fart på prosessen med nettbasert datatilgjengelighet, Helmikuussa 2008 Euroopan komissio hyväksyi tiedonannon, jossa se ehdotti nykyisten ympäristötietojärjestelmien parantamista, nykyaikaistamista ja tehostamista uuden Euroopan yhteisen ympäristötietojärjestelmän (SEIS, Shared Environmental Information System) avulla. I februar 2008 vedtok Europakommisjonen en uttalelse med forslag om å forbedre, modernisere og strømlinjeforme dagens miljøinformasjonssystemer ved å opprette et felles europeisk miljøinformasjonssystem (SEIS). • keskittymällä Eurooppaa koskevien tietojen hallintaan, myös ensisijaisten tietovirtojen tehostamiseen Eionetin avulla, koordinoimalla GMES:n paikallista komponenttia ja hallinnoimalla viittä teemakohtaista tietokeskusta, jotta voimme tarjota monenlaisia eurooppalaisia ympäristötietosarjoja eri käyttäjille soveltuvissa tietomuodoissa, • fokusere på vår europeiske dataadministrasjon, herunder strømlinjeforme prioriterte datastrømmer i forhold til Eionet, samordne in-situ-komponentene i GMES og administrasjonen av de fem tematiske miljødatasentrene, med sikte på å tilby et bredt spekter av europeiske miljødatasett i egnede formater til ulike brukere, SEIS on hajautettu, yhdennetty Internet‑viestintään kykenevä järjestelmä, joka perustuu ympäristötietoja jakavien julkisten tiedontarjoajien verkostoon. SEIS er et distribuert, integrert, nettbasert informasjonssystem basert på et nettverk av offentlige informasjonsleverandører som deler miljødata og -informasjon. Se on rakennettu jäsenvaltioiden ja EU:n elinten olemassa olevan sähköisen infrastruktuurin, järjestelmien ja palvelujen pohjalle, erityisesti EYK:een ja Eionetiin pohjautuen. Det bygger på eksisterende elektroniske infrastrukturer, systemer og tjenester i medlemsstatene og EU-institusjonene, spesielt EEA og Eionet. • kehittämällä edelleen omaa paikkatietoinfrastruktuuriamme yhdenmukaisesti Inspire‑järjestelmän tulevan käyttöönoton kanssa; näin muodostetaan SEIS‑järjestelmän perusta, • videreutvikle vår infrastruktur for romlige data i tråd med de kommende reglene for gjennomføring av Inspire, slik at vi blir ryggraden i SEIS, • kehittämällä ilma‑, meri‑ ja maaympäristön seurantaan ja havainnointiin liittyviä sovelluksia ja palveluja käyttämällä GMES‑ ja GEO/GEOSS‑aloitteiden paikallista ja avaruussijoitteista seurantaa, • utvikle applikasjoner og tjenester knyttet til miljøovervåking og miljøobservasjon av luft, hav og jord ved bruk av forbedret in-situ og satellittbasert overvåking avledet fra GMES og GEO/GEOSS, • varmistamalla järjestelmien ylläpidon ja hallinnoinnin ja tarjoamalla laadukkaita tietopalveluja 24 tuntia vuorokaudessa seitsemänä päivänä viikossa, ja • sikre vedlikehold og administrasjon av systemet, levere døgnkontinuerlige data- og informasjonstjenester av høy kvalitet, og Järjestelmän tarkoituksena on niputtaa yhteen kaikki EU:n ympäristöpolitiikkaan ja lainsäädäntöön liittyvät nykyiset tietovirrat ja tiedot, eurooppalainen paikkatietoinfrastruktuuri Inspire mukaan luettuna, sekä muut tilastotiedot ja uusia ympäristön painopistealueita vastaavat reaaliaikaiset havainnot ja GMES‑palvelut. Systemet har som mål å knytte nærmere sammen alle eksisterende datastrømmer og informasjon knyttet til EUs miljøpolitikk og miljølovgivning, herunder implementeringen av en infrastruktur for geografisk informasjon i Europa (Inspire) og andre data og sanntidsobservasjoner relatert til nye miljøprioriteringer, og tjenester fra GMES. Se tarjoaa helposti saatavaa tietoa sekä poliittisille päättäjille että kansalaisille. Det vil gi lett tilgjengelig informasjon til både beslutningstakere og borgere. Suuri haaste on kehittää SEIS‑järjestelmästä alusta, jota voidaan käyttää myös kaksisuuntaiseen ympäristöviestintään siten, että käyttäjät voivat ladata omat tietonsa jaettaviksi muille niin paikallisesti kuin maailmanlaajuisestikin. En viktig utfordring vil bli å utvikle SEIS som en plattform som også kan brukes til toveis kommunikasjon om miljøet og gjøre det mulig for brukerne å laste opp og dele sin informasjon med andre fra et lokalt til et globalt nivå. • parantamalla jatkuvasti EYK:n Internet‑sivustoa keskeisenä portaalina, joka tarjoaa oikea‑aikaista ja merkityksellistä tietoa Euroopan ympäristöstä. • kontinuerlig forbedre EEAs nettsted som hovedportal for rettidig og relevant informasjon om Europas miljø. • tekemällä yhteistyötä Eionetin, Euroopan komission (pääasiassa neljän ryhmän ja 10 tietokeskuksen välityksellä) ja EYK:n teemakeskusten kanssa tämän hajautetun järjestelmän toteuttamiseksi ja tietojen jakamiseksi paikalliselta tasolta maailmanlaajuiselle yhteentoimivuusperiaatteen mukaisesti, • samarbeide med Eionet, Europakommisjonen (hovedsakelig gjennom firergruppen og de ti miljødatasentrene) og EEAs europeiske emnesentre om implementeringen av dette distribuerte systemet for deling av informasjon fra lokalt til globalt nivå basert på interoperabilitet, 4.2 Viestintä 4.2 Kommunikasjon Palvella ensisijaisia kohderyhmiämme eli eurooppalaisia päättäjiä ja vaikuttajia sekä tavoittaa mahdollisimman laaja yleisö tekemällä tiivistä yhteistyötä kaikkialla Euroopassa institutionaalisten verkostojen välityksellä sekä kansainvälisissä ja kansallisissa medioissa, välittää eteenpäin EYK:n strategisia viestejä ennakoivasti ja ohjaavasti osana poliittista ja julkista keskustelua, kehittää lisää ympäristökoulutusaineistoja Euroopan kansalaisille, luoda tehokasta kaksisuuntaista viestintää, aloittaa vuoropuhelu sidosryhmien kanssa niiden tietotarpeiden selvittämiseksi ja antaa oikeaa tietoa oikeaan aikaan, jolloin sen vaikutus on paras. Betjene våre primære målgrupper — Europas beslutningstakere og påvirkere — samtidig som vi når ut til et så bredt publikum som mulig gjennom et tett samarbeid med våre institusjonelle nettverk over hele Europa og med internasjonale og nasjonale medier, fremme EEAs strategiske budskap på en proaktiv og responsiv måte for å bidra til politisk og offentlig dagsorden, utvikle mer miljørelatert utdanningsmateriell for Europas borgere, opprette effektiv toveis kommunikasjon, gå i dialog med målgrupper for å forstå deres informasjonsbehov og levere riktig informasjonen til rett tid slik at den har effekt. • ottamalla yhteistyöhön mukaan entistä useampia ympäristöpäätöksentekoon osallistuvia sektoreita sekä tutkimus‑ ja koulutusalan ja vastaamalla niiden ympäristötietotarpeisiin mahdollisuuksien mukaan, • utvide vårt nedslagsfelt så det dekker flere sektorer som er involvert i utformingen av miljøpolitikken, samt i forskning og utdanning for å oppfylle deres behov for miljøinformasjon der det er mulig, • lujittamalla ja laajentamalla mediaverkostoamme ja käyttämällä sitä viestien vaikutuksen moninkertaistamiseen ja EYK:n näkyvyyden lisäämiseen ympäristötiedon keskeisenä tuottajana, • styrke og utvide vårt medienettverk og bruke det til å mangedoble effekten av vårt budskap og øke synligheten av Miljøbyrået som en sentral leverandør av miljøinformasjon, Viestintästrategiamme on elävä asiakirja, jonka tarkoituksena on tarjota Euroopan päätöksentekijöille ja kansalaisille riippumatonta tietoa, jota he tarvitsevat tehdäkseen tietoon perustuvia ympäristöön liittyviä valintoja, lisätä ympäristötietoa viestimällä sanomiamme avoimesti ja ymmärrettävästi mahdollisimman laajalle yleisölle, lisätä tietoa ympäristökoulutuksen merkityksestä kaikkialla EU:ssa ja kohottaa EYK:n ja sen verkoston profiilia oikea‑aikaisen, kohdennetun, merkittävän ja luotettavan Euroopan ympäristötiedon keskeisenä tarjoajana. Vår kommunikasjonsstrategi er et levende dokument som er utformet for å gi Europas beslutningstakere og borgere den uavhengige informasjonen de trenger for å kunne ta informerte valg i miljøspørmål, skape bevissthet om miljøet ved å formidle vårt budskap på en åpen og forståelig måte til et så bredt publikum som mulig, øke bevisstheten om viktigheten av miljøutdanning i hele Europa, samt styrke Miljøbyråets og dets nettverks profil som de sentrale leverandørene av rettidig, målrettet, relevant og pålitelig informasjon om Europas miljø. • ottamalla käyttöön entistä kohdennetumpi lähestymistapa medioihin ja valikoimalla yhteistyömediat välitettävien sanomien laadun ja halutun kohderyhmän perusteella, • skreddersy våre produkter for flere formål og publikum og bruke mange kanaler til å formidle dem, • räätälöimällä tuotteemme moniin eri tarkoituksiin ja eri yleisöille hyödyntäen monia eri kanavia, • gjennomføre en mer målrettet mediestrategi, velge de mediene vi ønsker å arbeide med avhengig av hvilket budskap vi ønsker å formidle og hvilke målgrupper vi ønsker å nå, • luomalla erityisiä Internet‑pohjaisia opetusaineistoja, • skape spesielt nettbasert utdanningsmateriell, • vastaamalla kaikkien kohderyhmien — niin asiantuntijoiden kuin maallikoidenkin — yhteiseen tarpeeseen saada tiiviitä ja helppolukuisia esityksiä keskeisistä tuloksistamme, • møte etterspørselen etter kortfattede og lettleste presentasjoner av de viktigste budskapene i våre produkter, som er et felles krav fra alle våre målgrupper, både eksperter og generalister, • vahvistamalla viestintää nuorille hyödyntämällä EYK:n keskeisiä viestejä muodoissa, jotka ovat soveltuvia lapsille ja laajemmin koulutustarkoituksiin, ja • styrke kommunikasjonen med det yngre publikum ved å tilpasse EEAs hovedbudskap i ulike produkter slik at de er egnet for barn og mer generelle utdanningsformål, og • seuraamalla toimiemme vaikuttavuutta kaksisuuntaisen viestinnän ja vuoropuhelun varmistamiseksi. • investere i multimedieinnholdet på nettstedet vårt slik at det blir en anerkjent global portal til rettidig og relevant miljøinformasjon om tilstanden og utsiktene for Europas miljø, • panostamalla Internet‑sivustomme multimediasisältöön, jotta sivustosta tulee maailmanlaajuisesti tunnustettu portaali, joka tarjoaa oikea‑aikaista ja merkittävää ympäristötietoa Euroopan ympäristön tilasta ja näkymistä, • overvåke effekten av våre tiltak for å sikre toveis kommunikasjon og dialog. • integroimalla viestintäaloitteemme Euroopan komission ja Euroopan parlamentin, Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajavaltion ympäristöagendoihin Euroopan eri alueiden yleisen edun mukaisesti, • integrere våre kommunikasjonsinitiativer med miljødagsordenen til Europakommisjonen og Europaparlamentet, det sittende formannskapet i Rådet og allmennhetens interesse i ulike deler av Europa, Talousarvioennuste Budsjettprognose Pysyvä henkilöstö yhteensä Fast ansatt personell Reunaehdot ja olettamukset talousarviossa Grensevilkår og budsjettforutsetninger •GMES:n viisi sopimussuhteista toimihenkilöä on sisällytetty henkilöstöön vuosiksi 2010–2013. •Ytterligere 5 personer ansatt på kontrakt for GMES er medtatt for 2010–2013. Euroopan ympäristökeskuksen strategia 2009–2013Monivuotinen työohjelma Det europeiske miljøbyrås strategi for 2009–2013Flerårig arbeidsprogram Luxemburg, Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto Luxembourg: Kontoret for De europeiske fellesskaps offisielle publikasjoner Internet: eea.europa.eu Tiedustelut: eea.europa.eu/enquiries Nettsted: eea.europa.eu Henvendelser: eea.europa.eu/enquiries Toiminta-alueet Aktivitetsområder ”EEA:ssa tavoitteemme on tuottaa eurooppalaisten päätöksentekijöiden ja kansalaisten saataville ajankohtaista ja merkittävää tietoa, joka tarjoaa vankan perustan ympäristöpolitiikalle ja auttaa vastaamaan ympäristöä koskeviin kysymyksiin päivittäisessä elämässä. Tiedon tehtävänä on myös varmistaa, että ympäristöajattelu ja -kasvatus huomioidaan päätöksenteon valtavirrassa.” ”Det europeiske miljøbyrås mål er å gi Europas beslutningstakere og borgere tilgang til aktuell, relevant informasjon og kunnskap slik at de har et solid grunnlag for utforming av miljøpolitikken, bidra til å besvare spørsmålene de har om miljøet i det daglige, og sikre at miljøtenking og miljøutdanning blir en integrert del av enhver beslutningsprosess.” EEA:n tavoitteena on• tukea EU:n ja kansainvälisen ympäristölainsäädännön edellyttämää tiedontarvetta;• arvioida Euroopan ympäristön tilaa ja ympäristöpolitiikan tehokkuutta;• parantaa Euroopan ympäristöä koskevan tiedon ja tietouden yhteensovittamista ja levittämistä. EEA har som mål å:• oppfylle informasjonskravene i henhold til EUs og internasjonal miljølovgivning,• vurdere miljøtilstanden i Europa og evaluere effekten av politikken som føres,• styrke samordningen og spredningen av miljødata og -informasjon om Europa. Eionet ja EEA:n muut kumppanit tiedonlähteiden määrittäminen, seurantatoimista ja muista toimista peräisin olevan tiedon kerääminen ja kanavoiminen sekä EEA:n auttaminen kerätyn tiedon analysoimisessa. Keskukset myös avustavat EEA:ta tiedon levittämisessä jäsenmaiden loppukäyttäjille. Eionet og andre EEA‑partnere kanalisere data og informasjon fra overvåkingsvirksomheten og andre aktiviteter, bistå Miljøbyrået med å analysere innsamlet informasjon samt bidra til å formidle informasjon fra Miljøbyrået til sluttbrukere i medlemslandene. ”Vankka, kauaskatseinen politiikka edellyttää parempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa. — En solid, langsiktig politikk krever bedre og mer detaljert informasjon. Olemme kehittyneet voimakkaasti tähän suuntaan. Vi har tatt store skritt i denne retningen. Alamme kuitenkin vasta hiljalleen ymmärtää ympäristötiedossa piilevän valtavan potentiaalin. Men vi er bare i startgropen når det gjelder å realisere miljøinformasjonens fulle potensial. EEA pyrkii edistämään tekniikan, etenkin Internetin, käyttöä ja sen vuorovaikutusta ympäristön kanssa Euroopan yhteisen ympäristötietojärjestelmän (SEIS) myötä.” Det europeiske miljøbyrå søker å drive teknologien, særlig internett, i nye retninger når det gjelder interaksjon med miljøet gjennom det felles europeiske miljøinformasjonssystemet SEIS. EEA:n tuottama tieto on peräisin hyvin monista eri lähteistä. Miljøbyrået henter informasjonen fra en lang rekke kilder. Kansallisten ympäristöviranomaisten verkosto — Euroopan ympäristön tieto- ja seurantaverkosto (Eionet) — perustettiin työskentelemään EEA:n rinnalle. Verkostoon kuuluu yli 300 organisaatiota kaikkialta Euroopasta. Et nettverk av nasjonale miljøorganer — Eionet — er blitt etablert for å samarbeide med EEA og teller i dag mer enn 300 institusjoner rundt om i Europa. EEA on vastuussa verkoston kehittämisestä ja toimintojen yhteensovittamisesta. EEA har ansvaret for å utvikle nettet og samordne aktivitetene som foregår i det. Tässä teemme tiivistä yhteistyötä kansallisten tietokeskusten (National Focal Points, NFPs) kanssa. Ne ovat yleensä kansallisia ympäristövirastoja tai jäsenmaiden ympäristöministeriöitä. For å klare dette har vi et nært samarbeid med de nasjonale knutepunktene, som typisk er det nasjonale miljøbyrået eller miljøverndepartementet i medlemslandene. Niiden tehtävänä on koordinoida Eionetin toimintoja kansallisella tasolla. De nasjonale knutepunktene har ansvaret for å samordne Eionets aktiviteter på nasjonalt nivå. Muita tärkeitä kumppaneita ja tiedonlähteitä EEA:lle ovat eurooppalaiset ja kansainväliset järjestöt, kuten Euroopan komission tilastotoimisto (Eurostat) ja yhteinen tutkimuskeskus (JRC), taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö OECD, YK:n ympäristöohjelma UNEP, YK:n elintarvike- ja maatalousjärjestö FAO sekä Maailman terveysjärjestö WHO. Andre viktige partnere og informasjonskilder for EEA er europeiske og internasjonale organisasjoner, f.eks. Det europeiske fellesskaps statistiske kontor (Eurostat) og Europakommisjonens Felles forskningssenter (JRC), Organisasjonen for økonomisk samarbeid og utvikling (OECD), FNs miljøprogram (UNEP) og FNs organisasjon for ernæring og landbruk (FAO) samt Verdens helseorganisasjon (WHO). Kansallisten tietokeskusten päätehtäviä ovat kansallisen verkoston kehittäminen ja ylläpitäminen, kansallisten De nasjonale knutepunktenes viktigste oppgaver er å utvikle og vedlikeholde det nasjonale nettet, identifisere nasjonale informasjonskilder, innhente og EEA tekee näiden organisaatioiden kanssa tiivistä yhteistyötä tuottaessaan tietoa ja arviointeja asiakkailleen ja kohderyhmilleen. EEA samarbeider tett med disse organisasjonene i utarbeidelsen av informasjon og vurderinger for sine kunder og målgrupper. Euroopan ympäristön tieto- ja seurantaverkosto (Eionet) Det europeiske nettet for miljøinformasjon og miljøobservasjon (Eionet) Kansalliset tietokeskukset Det europeiske miljøbyrå EEA:n tietokeskus Miljøbyråets informasjonssenter ”Ihmiset, päätöksentekijät, tiedeyhteisö ja poliitikot hyötyvät kaikki EEA:n tekemästä työstä ja tähän suuntaan on päätetty jatkaa entistä pitemmälle. Ilmastonmuutos, biologisen monimuotoisuuden köyhtyminen sekä veden ja ilman laatu ovat kaikki aiheita, jotka herättävät kiihkeää keskustelua. — Allmennheten, beslutningstakerne, det vitenskapelige samfunn og politikere drar alle nytte av arbeidet byrået gjør, og vil dra enda større nytte av det i framtiden, for klimaendringer, tap av biologisk mangfold, vann- og luftkvalitet er alle temaer som får temperaturen i debatten opp. Uskon, että tämä jatkuu vain, mikäli toiminnan keskipisteessä on eteenpäin katsova EEA, joka tuottaa seuraavan viiden vuoden aikana innovatiivista, ajankohtaista, merkittävää ja vankkaa tietoa.” Etter min mening vil dette bare være mulig hvis Det europeiske miljøbyrå fortsetter å ha blikket rettet framover og i de kommende fem årene fortsetter å framskaffe informasjon som er aktuell, relevant og solid. EEA:n tietokeskus vastaa ulkopuolelta tuleviin tiedusteluihin, ja se on avoinna yleisölle jokaisena arkipäivänä. Det europeiske miljøbyrå (EEA) har som mål å støtte bærekraftig utvikling og bidra til å oppnå betydelig og målbar forbedring av Europas miljø ved å levere aktuell, målrettet, relevant og pålitelig informasjon til politiske beslutningstakere og offentligheten. Asiakkaat ja kohderyhmät Kunder og målgrupper EEA:n verkkosivusto Miljøbyråets nettsted Organisaatio Organisasjon Euroopan yhteisö hyväksyi säädöksen EEA:n ja sen Euroopan ympäristön tieto- ja seurantaverkoston (Eionet) perustamisesta vuonna 1990. Varsinaisen työnsä EEA aloitti vuonna 1994. Det europeiske felleskap vedtok forordningen om opprettelse av Det europeiske miljøbyrå og Det europeiske nettet for miljøinformasjon og miljøobservasjon (Eionet) i 1990, og Miljøbyråets virksomhet kom i gang for fullt i 1994. Euroopan ympäristökeskuksen tärkeimpiä asiakkaita ovat Euroopan komissio, Euroopan parlamentti ja Euroopan unionin neuvosto — ottaen erityisesti huomioon kulloisenkin puheenjohtajamaan tarpeet — sekä EEA:n jäsenmaat. EEA viktigste interessenter er Europakommisjonen, Europaparlamentet, Rådet for Den europeiske union — særlig i forhold til å møte de skiftende EU-formannskapenes behov — og medlemslandene. lisäksi EEA työskentelee myös muiden EU:n toimielinten, kuten talous- ja sosiaalikomitean, alueiden komitean, Euroopan investointipankin, Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankin sekä EU:n virastojen kanssa. EU-institusjoner som Den økonomiske og sosiale komité, Regionkomiteen, Den europeiske investeringsbank, Den europeiske bank for gjenoppbygging og utvikling og de forskjellige EU-byråene. EU:n lisäksi tärkeitä kohderyhmiä ovat liike-elämä, korkeakoulumaailma, kansalaisjärjestöt sekä muut kansalaisyhteiskunnan toimijat. Utenfor EU-systemet er næringsliv, den akademiske verden, frivillige organisasjoner og andre medlemmer av det sivile samfunn også viktige målgrupper. Tämän eurooppalaisten poliittisten ja kansallisten toimijoiden muodostaman ydinryhmän I tillegg til disse sentrale aktørene i europeisk og nasjonal politikk samarbeider EEA med Kaikkialta organisaation 32 jäsenmaasta kotoisin olevat EEA:n työntekijät työskentelevät pääasiassa organisaation päätoimipaikassa Kööpenhaminassa. Miljøbyråets styre består av en representant for hvert medlemsland, to representanter for Europakommisjonen (DG Miljø og DG Forskning) og to sakkyndige utpekt av Europaparlamentet. Henkilökuntaan kuuluu niin ympäristön eri alojen ja kestävän kehityksen kuin tiedonhallinnan ja viestinnänkin asiantuntijoita. Styret skal blant annet vedta EEAs arbeidsprogrammer, utnevne administrerende direktør og utpeke medlemmene av Den vitenskapelige komité. Komiteen er styrets og administrerende direktørs rådgivende organ i vitenskapelige spørsmål. EEA:n Johtokunnassa on yksi edustaja jokaisesta jäsenmaasta, kaksi Euroopan komission edustajaa ympäristöasioiden pääosastosta ja tutkimuksen pääosastosta sekä kaksi Euroopan parlamentin nimeämää tieteellistä erityisasiantuntijaa. EEAs personell kommer fra alle organisasjonens 32 medlemsland, og de fleste av dem arbeider ved organisasjonens hovedkontor i København. Johtokunnan tehtäviin kuuluu muun muassa EEA:n työohjelmien hyväksyminen, toiminnanjohtajan nimittäminen sekä tieteellisen komitean jäsenten nimeäminen. Blant personellet finner vi eksperter innen miljø og bærekraftig utvikling, informasjonsforvaltning og kommunikasjon. Komitea toimii johtokunnan ja johtajan neuvoa-antavana elimenä tieteellisissä asioissa. De har til oppgave å samle inn, analysere og tolke informasjon fra medlemslandene og distribuere den til interessenter og borgere i og utenfor EU. EEA:n myyntijulkaisujen painettuja versioita voi tilata kirjakaupoista ja Euroopan unionin julkaisutoimiston kansallisilta myyntiedustajilta (http://publications.europa.eu/ others/agents/index_en.htm) tai julkaisutoimiston verkkokaupasta (http://bookshop.europa.eu). Miljøbyråets publikasjoner for salg kan bestilles i papirutgave i bokhandelen, hos de nasjonale salgsrepresentantene for EUs publikasjonskontor (http:// publications.europa.eu/others/ agents/index_en.htm) eller fra EUs nettbokhandel (http://bookshop.europa.eu). Ajantasaista tietoa tällä hetkellä saatavilla olevista julkaisuista saa verkkosivustoltamme osiosta ”tuotteet/julkaisut”. En oppdatert oversikt over tilgjengelige publikasjoner finnes i seksjonen “Produkter/publikasjoner” på nettstedet vårt. Verkkosivustomme eea.europa.eu on yksi Internetin kattavimmista julkisista ympäristötietopalveluista ja samalla EEA:n käytetyin tietokanava. EEA leverer vurderinger og informasjon i form av rapporter, korte orienteringer, såkalte briefings, og artikler, pressestoff og nettbaserte produkter og tjenester. EEA tuottaa monenlaisia arviointeja ja tietoa raportteina, lyhyinä katsauksina ja artikkeleina, lehdistöaineistona sekä verkkotuotteita ja palveluja. eea.europa.eu er en av de aller største offentlige miljøinformasjonstjenestene på internett og EEAs travleste informasjonskanal. Aineisto käsittelee ympäristön tilaa, trendejä ja paineita, taloudellisia ja yhteiskunnallisia tekijöitä sekä politiikan vaikuttavuutta. Fullversjoner av alle rapporter, sammendrag og artikler ligger på nettsidene våre og kan lastes ned gratis. Lisäksi aineistossa pyritään määrittämään tulevia kehityssuuntia, näkymiä ja ongelmia erilaisten skenaarioiden ja muiden menetelmien avulla. Her kan du også finne data og informasjon som rapportene er basert på. Multimedieinnhold brukes i stadig større grad for å lette kommunikasjonen og nå ut til et større publikum. Euroopan unionin jäsenvaltiot ovat Euroopan ympäristökeskuksen jäseniä ja myös valtiot, jotka eivät ole Euroopan unionin jäsenvaltioita, voivat liittyä ympäristökeskuksen jäseniksi. Alle EU-medlemsstatene er medlemmer av EEA, men også land utenfor Den europeiske union kan delta. Keskuksella on nyt 32 jäsenmaata: EU:n 27 jäsenvaltiota sekä Islanti, Liechtenstein, Norja, Sveitsi ja Turkki. Det er for tiden 32 medlemsland: de 27 medlemsstatene i EU pluss Island, Liechtenstein, Norge, Sveits og Tyrkia. Albania, Bosnia ja Hertsegovina, Kroatia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Montenegro ja Serbia ovat hakeneet yhdessä jäsenyyttä, ja ne ovat tehneet Euroopan ympäristökeskuksen kanssa yhteistyötä jo vuosia. Albania, Bosnia og Hercegovina, Kroatia, Den tidligere jugoslaviske republikken Makedonia, Montenegro og Serbia har søkt om medlemskap og har allerede samarbeidet med EEA i en årrekke. Toiminnanjohtaja vastaa johtokunnalla työohjelmien toimeenpanosta ja EEA:n päivittäisestä toiminnasta. EEA søker å oppnå toveis kommunikasjon med sine kunder og målgrupper for å identifisere deres informasjonsbehov og sikre at informasjonen EEA leverer, blir forstått og kan benyttes. Tilaamalla EEA:n RSS-syötteet tai ilmoituspalvelun saat sähköpostiviestin sivustolle tulevista uusista raporteista. Administrerende direktør skal rapportere til styret om gjennomføringen av arbeidsprogrammene og den daglige driften av byrået. Tietojen keräämisen, hallinnan ja analysoinnin tukemiseksi EEA on perustanut viisi eurooppalaista teemakeskusta (European Topic Centers, ETCs), joita se hallinnoi. For å bistå i innsamling, administrasjon og analyse av dataene har EEA opprettet flere europeiske emnesentre (ETC) innen de viktigste miljørelaterte og operasjonelle områdene som inngår i EEAs arbeidsprogram. Emnesentrene ligger forskjellige steder i Miljøbyråets medlemsland. Tärkeimpien raporttien tiivistelmät sekä monet artikkelit ja lehdistötiedotteet käännetään usein EEA:n jäsenvaltioiden virallisille kielille. Sammendrag av de viktigste rapportene samt artikler og pressemeldinger blir ofte oversatt til de offisielle språkene i Miljøbyråets medlemsland. Painetusta aineistosta voi tilata maksuttomia kappaleita EEA:n tietokeskuksen yhteydenottolomakkeen avulla. Du kan abonnere på Miljøbyråets RRS-nyhetsstrøm eller varslingstjenesten for å få tilsendt en e-post når nye rapporter blir lagt ut på nettstedet. EEA jäsentää toimintaansa vuosittaisina työohjelmina, joita ohjaavat viisivuotinen strategia ja monivuotinen työohjelma. EEA organiserer sine aktiviteter i årlige arbeidsprogrammer innenfor rammen av en overordnet femårig strategi og et flerårig arbeidsprogram. Tämänhetkinen strategia kattaa ajanjakson 2009–2013. Den inneværende strategien dekker perioden 2009–2013. NORJA NORGE RUOTSI SVERIGE Euroopan yhteinen ympäristötietojärjestelmä Det felles europeiske miljøinformasjonssystemet Yhteistyömaat Samarbeidsland Tulevina vuosina EEA ja Eionet tekevät yhteistyötä Euroopan komission ja muiden viiteryhmien kanssa SEIS-järjestelmän toimeenpanossa. I årene som kommer, vil EEA og Eionet samarbeide med Europakommisjonen og andre interessenter om implementeringen av SEIS. Työmme rakentuu jo olemassa olevien raportointijärjestelmien ja -työkalujen (Reportnet), sähköiseen viranomaisasiointiin liittyvien aloitteiden, Euroopan yhteisön paikkatietoinfrastruktuurin (INSPIRE), ympäristön ja turvallisuuden maailmanlaajuisen seurannan (GMES) sekä Global Earth Observation System of Systems (GEOSS) -järjestelmän varaan. Dette skal vi gjøre ved å bygge videre på eksisterende systemer og verktøyer for rapportering (Reportnet), initiativer knyttet til e-styring, Infrastruktur for geografisk informasjon i Europa (Inspire), Global overvåking av miljø og sikkerhet (GMES) og Global Earth Observation System of Systems (GEOSS). Energia ja ympäristö Euroopan unionissa Energi og miljø i Deneuropeiske union Tämän raportin sähköinen versio on internetissä osoittessa:http://eea.eu.int Denne rapporten finnes på Internett: http://www.eea.eu.int Internetistä saa runsaasti tietoa Europa-palvelimen välityksellä(http://europa.eu.int) Tilgang til informasjonen fås gjennom Europaserveren (http://europa.eu.int). Sisällus sivu Innholdsfortegnelse 1.Ovatko energiankäytön vaikutukset ympäristöön vähentyneet? ............................................................ 1.Får bruken av energi mindre innvirkning på miljøet? ..................................................................... Ilmansaastuminen .................................................. 10 Luftforurensning .................................................... 10 1.c.Muut energiaan liittyvät paineet...........................12 1.c.Andre energirelaterte belastninger......................12 2.Käytämmekö vähemmän energiaa?.........................14 2.Bruker vi mindre energi?..........................................14 4.Olemmeko siirtymässä vähemmän saastuttaviin polttoaineisiin? ......................................................... 18 4.Går vi over til mindre forurensende brensel?...........18 5.Miten nopeasti uusiutuvan energian tekniikkaaotetaan käyttöön?....................................................20 5.Hvor raskt blir teknologier for fornybar energitatt i bruk? ................................................................ 20 6.Olemmeko siirtymässä hintajärjestelmään, jokaottaa huomioon ympäristökustannukset nykyistä paremmin? ................................................................ 22 6.Nærmer vi oss et prisfastsettelsessystem som på enbedre måte innarbeider miljøkostnader?.................22 Energia ja ympäristö Euroopan unionissa Energi og miljø i Den europeiske union Tämä onensimmäinenindikaattoreihinperustuva energiaa jaympäristöä koskeva Euroopanympäristökeskuksenjulkaisemaraportti. Dette er den første indikatorbaserte rapporten utarbeidet av Deteuropeiske miljøvernbyrå om energi og miljø. Raportti kattaa Euroopan unionin(EU), ja sentarkoituksena onantaa tarvittavaa tietoa päätöksentekijöille senarvioimiseksi, kuinka tehokkaasti ympäristöpolitiikkaa jaympäristöasioita yhdennetäänenergiapolitiikankanssa Cardiffinhuippukokouksessa 1998 aloitetunympäristönyhdentämisprosessin mukaisesti. Rapporten tar forseg Den europeiske union (EU), og er utformet med tanke på åforsyne beslutningstakere med den informasjon som er nødvendigfor å vurdere i hvilken grad man lykkes med å integreremiljøpolitikk og miljøspørsmål i energipolitikken, i tråd med denmiljøintegrasjonsprosessen som ble innledet på Det europeiskeråds toppmøte i Cardiff i 1998. Raportintarkoituksena on tukea EU:n kuudetta ympäristöohjelmaa ja tällä tavoin antaa virikkeitä kestävälle kehitykselle EU:ssa ympäristönäkökulmasta. Det er et mål at rapporten skalstøtte opp under EUs 6. handlingsprogram for miljø, og dermed,ut fra et miljømessig synspunkt, være et bidrag til en bærekraftigutvikling i EU. Nämä laajakantoiset kysymykset sisältävällä EU:nenergiapolitiikalla onkolmepäätavoitetta: EUs energipolitikk gjenspeiler disse vidtfavnendeproblemområdene, og har følgende tre hovedmål: • • • toimitusvarmuus kilpailukyky ympäristönsuojelu. • • • forsyningssikkerhet konkurranseevne miljøvern Vaikka näitä asioita voidaankäsitellä erillisinä kokonaisuuksina,nekuuluvat tiiviisti toisiinsa. Disse områdene kan betraktes hver for seg, men står i et sterktgjensidig forhold til hverandre. Lisäksi kasvihuonekaasupäästöt ja saasteetvähenevät, koska fossiilistenpolttoaineidenkulutus vähenee.Energiamarkkinoidenvapautuminenja lisääntyvä hintakilpailuovat puolestaankilpailukyvylleeduksi alentuneidenhintojenmuodossa. Forbedringer i energieffektiviteten gagner for eksempel forsyningssikkerheten ved atenergiforbruket går ned, og bidrar samtidig til reduserte utslippav klimagasser og forurensende stoffer ved at forbruket av fossiltbrensel reduseres. Energiapolitiikantavoitteiden mukaisesti ympäristönäkökohtienyhdentämistä koskevat EU:nenergiapolitiikanerityisetympäristötavoitteet (Euroopankomissiontiedonantoympäristönäkökohtienhuomioonottamisesta yhteisönenergiapolitiikassa, 1998)ovat seuraavat: På den annen side har liberaliseringen avenergimarkedene og mer priskonkurranse en positiv innvirkningpå konkurranseevnen ved at kostnadene reduseres, men hvis ikkede eksterne kostnadene internaliseres fullt ut og styringen avenergietterspørselen forbedres, kan kostnadsreduksjonenemedføre prisnedsettelser som sannsynligvis vil virke som enhemsko på målsetningen om energiøkonomisering, og sågarstimulere til økt forbruk av energi. • • energiantuotannonja -käytönympäristövaikutustenvähentäminenenergiansäästönja energiatehokkuudenedistäminenpuhtaammanenergiantuotannonosuudenja käytönlisääminen. • • redusere miljøkonsekvensene av energiproduksjonog -brukfremme energiøkonomisering og energieffektivitetøke andelen produksjon og bruk av renere energi Tässä raportissa arvioidaanindikaattoreidenavulla sitä, mitenenergiasektori onedennyt ympäristönäkökohtienyhdentämisessä.Arviot mittaavat saavutuksia sekä EU:ssa kokonaisuudessaanettäyksittäisissä jäsenvaltioissa. Denne rapporten inneholder en vurdering, basert på indikatorer,av den framgang som er gjort i energisektoren med hensyn tilmiljøintegrasjon. Muutokseenvaikuttaneita tekijöitä ontutkittujakvantitatiivisia analyysejä ontehty aina kun se on ollut mahdollista.Indikaattorit mittaavat vuosina 1990–1999 tapahtunutta kehitystäja vertaavat sitä perusvaihtoehtojen mukaisiinennusteisiinvuodelle2010. Indikatorene er knyttet til resultatene i så vel EUunder ett som de enkelte medlemsstater, og suppleres om muligmed en analyse avframdriften med henblikk på fastsattekvantitative mål. Perusvaihtoehdot ontuotettu Euroopankomissiontutkimuksissa ja olettavat, että vuonna 1998 hyväksytty politiikkajatkuuja EU:nautoteollisuudenkanssa tekemää sopimustavapaaehtoisesta hiilidioksidipäästöjenvähentämisestä uusissahenkilöautoissa noudatetaan. Videre undersøkes de faktorer som har virket innpå graden avendring, med en kvantitativanalyse der det er mulig.Indikatorene refererer seg til trender i perioden 1990–99, ogmuliggjør en sammenligning av disse med ‘baseline’-projeksjonerfram mot 2010, som bygger på undersøkelser utført av Kommisjonenfor De europeiske fellesskap, og som både forutsetter at politikkvedtatt fram til 1998 skal videreføres, og at EUs frivillige avtalemed bilindustrien vedrørende en reduksjon i karbondioksidutslippene fra nye personbiler vil bli respektert. Ympäristökeskuksenomaksumansektorikohtaisenraportointistrategian mukaisesti raportissa käsitelläänkuuttapoliittista kysymystä järjestelmällisenarvioinnintekemiseksi siitä,mitenympäristönäkökohtienkaikki eri tekijät voidaanliittääenergiasektoriin. I overensstemmelse med den sektorvise rapporteringsstrategiensom er lagt opp avbyrået, behandler rapporten seks politikkspørsmål, og gir dermed en systematisk vurdering av alle sider vedmiljøintegrasjonen i energisektoren. Kaikenkaikkiaanedistymistä ontapahtunut, mutta se onollutriittämätöntä melkeinjokaisella tässä raportissa tutkitullaympäristönäkökohtienintegroinninalalla. Alt i alt må vi innse at det på tross av enkelte gode resultater harvært for liten framgang på de fleste områdene knyttet tilmiljøintegrasjon omhandlet i denne rapporten. Edellä mainittujenkuudenkohdanpohjalta voidaantehdä seuraavat johtopäätökset: Med hensyn tilovennevnte seks spørsmål kan følgende konklusjoner trekkes: 1.(a)Kasvihuonekaasupäästöt vähenivät EU:ssa vuosina 1990–2000,mutta ellei lisätoimiinryhdytä, onepätodennäköistä, että laskujatkuu vuoteen 2010 ja senjälkeen, koska energiaanliittyvätpäästöt kasvavat. 1.(a)Utslippene av klimagasser i EU gikk ned mellom 1990 og 2000,men uten flere tiltak vil de sannsynligvis ikke gå ytterligerened fram mot og etter 2010 på grunn av økte energirelaterteutslipp. Tietyissä jäsenvaltioissa onnistuneet aloitteetnäyttäisivät osoittavansuuntaa eteenpäin. Pågående vellykkede tiltak i enkelte medlemsstaterser ut til å vise veien framover. (b)Toimenpiteet energiankäytöstä ilmakehäänjoutuvansaasteenvähentämiseksi vaikuttavat onnistuneilta, sillä useat jäsenvaltiotovat saavuttamassa vuodelle 2010 asetetut tavoitteet. (b)Tiltak iverksatt for å redusere luftforurensningen fraenergibruk viser seg å være vellykkede, og en rekkemedlemsstater er i rute med sitt arbeid for å nå målene forreduksjon innen 2010. 2.Energiankulutus onnousussa, mikä johtuupääasiassa liikenteenmutta myös kotitalouksienja palvelualankasvusta. 2.Energiforbruket øker, hovedsakelig på grunn av veksten itransportsektoren, men også som et resultat av veksten ihusholdnings- og servicesektoren. Kasvuntahdinodotetaankuitenkinhidastuvanvuoteen2010 mennessä liikenteenpolttoainetehokkuudenparannustenvuoksi. Økningstakten forventesimidlertid å avta fram mot 2010, etter hvert som forbedringer idrivstoffeffektiviteten i transportsektoren gjør seg gjeldende. 4.EUonnyt siirtymässä hiilestä siihenverrattuna puhtaampaanmaakaasuun, mutta vuoden2010 jälkeentilannevakiintunee.Tämänlisäksi joitakin ydinvoimaloita suljetaan, ja jos ne korvataanfossiilisia polttoaineita käyttävillä voimalaitoksilla, ontodennäköistä,että hiilidioksidipäästöt lisääntyvät. 4.EU er i ferd med å gå over fra kull til den relativt sett renerenaturgassen, men etter 2010 forventes det ingen ytterligereovergang. Videre vil enkelte kjernekraftanlegg bli nedlagt, og hvisdisse erstattes med anlegg for fossilt brensel, vil utslippene avkarbondioksid sannsynligvis øke. Tämä osoittaa sen, että ontärkeää yhä voimakkaammintukea uusiutuvia energialähteitä. Dette understreker behovet for enfortsatt styrking av støtten til fornybare energikilder. 5.Uusiutuvalleenergialleasetettuihintavoitteisiintuskinpäästääntässä kehityksenvaiheessa, mutta eräissä jäsenvaltioissa kokemus onosoittanut, että senkasvua voidaannopeuttaa asianmukaisintukitoimin. 5.Målene for fornybar energi vil etter alt å dømme ikke kunne nåshvis dagens trender fortsetter, men erfaringene i enkeltemedlemsstater tyder på at utviklingen vil kunne framskyndes ved åiverksette passende støttetiltak. 6.Energiaverotuksenkorotuksista huolimatta energianhinta onpääosinlaskenut EU:ssa, mikä johtuupääasiassa fossiilistenpolttoaineidenhintojenlaskusta, mutta myös energiamarkkinoidenvapautumisesta. 6.Trass i økte energiavgifter har energiprisene i EU jevnt over gåttned, hovedsakelig som et resultat av nedgangen i prisene på fossiltbrensel internasjonalt, men også på grunn av liberaliseringen avenergimarkedene. Koska sopivia toimintalinjoja ulkoistenenergiakustannustensisällyttämiseksi hintoihinja energiakysynnänhallinnanparantamiseksi ei tässä vaiheessa ole, alennetut hinnatvoivat vaikuttaa energiansäästämistä estävästi ja kannustaaenergiankulutukseen. I fravær av en passende politikk for åinternalisere de eksterne kostnadene ved energi og for å bedrestyringen av energietterspørselen, vil reduserte priser sannsynligvisvirke som en hemsko på målsetningen om energiøkonomisering ogkanskje heller stimulere til økt forbruk av energi. Seuraavissa luvuissa arvioidaankutakinkeskeistä energia- jaympäristöpolitiikankysymystä. Nedenfor følger en vurdering av hvert av de viktigste politikkspørsmålene med hensyn til energi og miljø. 1.Ovatko energiankäytönvaikutukset ympäristöönvähentyneet? 1.Får bruken av energi mindreinnvirkning på miljøet? Energiankäyttöönliittyvienkasvihuonekaasupäästöjentaso EU:ssalaski suhteellisesti vähemmänkuinkasvihuonekaasupäästötkokonaisuudessaanvuosina 1990–2000, ja niidenlisääntynytosuus kokonaispäästöistä oli 82 %. Utslipp av klimagasser Utslippene av klimagasser i EU knyttet til bruken av energi avtokproporsjonalt mindre enn de samlede utslippene av klimagassermellom 1990 og 2000, slik at andelen som slike utslipp utgjør avde samlede utslippene steg til 82 %. Energiaanliittyvienpäästöjenväheneminenjohtuuosittainkertaluonteisista päästöjenvähentämisistä Saksassa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa. Nedgangen i energirelaterteutslipp kan dels tilskrives engangsreduksjoner i Tyskland og Detforente kongerike. EUkuitenkintäytti sitoumuksensa vakiinnuttaa hiilidioksidipäästötvuoteen2000 mennessä vuoden1990 tasolle. EU innfridde likevel sin forpliktelse om åstabilisere karbondioksidutslippene i 2000 på 1990-nivået. EU:n on kuitenkin vaikeaa saavuttaa Kioton pöytäkirjantavoitteetvähentää kasvihuonekaasujenkokonaismäärää 8 %vuoden1990tasolta vuoteen2010 mennessä. Det vil imidlertid bli vanskelig for EU å nå sitt mål i henhold til Kyoto-protokollen om å redusere de samlede utslippene avklimagasser med 8 % fra 1990-nivået innen 2010. Ellei lisätoimiinryhdytä onvuonna 2010 kokonaispäästöjentaso mitä todennäköisemminsama kuinvuonna 1990, jolloinenergiaanliittyvienpäästöjenlisääntyminen, lähinnä liikenteenkasvusta johtuva, mitätöimuidenpäästöjenvähentämisellä saavutetut hyödyt. Uten ytterligeretiltak vil de samlede utslippene i 2010 sannsynligvis bli like storesom i 1990, idet den videre nedgangen i ikke-energirelaterteutslipp blir oppveid av en økning av energirelaterte utslipp medutspring hovedsakelig i transportsektoren. Jos oletetaan, että Kioton pöytäkirjantavoitteet voidaan saavuttaavainomassa maassa toteutetuintoimenpitein, valtaosassajäsenvaltioista ei ole tapahtunut tarvittavaa edistymistä, jottavarmistetaanniidentavoitteidensaavuttaminen EU:ntaakanjakosopimuksen mukaisesti. Med utgangspunkt i at målet i henhold til Kyoto-protokollen skalnås ved bruk av tiltak utelukkende på nasjonalt plan, står det klartat de fleste av medlemsstatene ikke kan vise til gode nok resultaterfor å kunne oppfylle sine forpliktelser i henhold til EUs avtale ombyrdefordeling. Kunanalysoidaan maidenvälimatkaa asetettuihintavoitteisiin, Suomi, Ranska, Saksa,Luxemburg, Ruotsi ja Yhdistynyt kuningaskunta vähensivätkokonaispäästöjä ainakinsiinä määrin, että ne ovat menossa kohtivuodelle2010 asetettuja tavoitteita. En avstand-til-mål-analyse som er utført pågrunnlag av data fra 1999, viser at Finland, Frankrike, Tyskland,Luxembourg, Sverige og Det forente kongerike reduserte sinesamlede utslipp tilstrekkelig til å være i rute med hensyn til å nåmålene for 2010. Kaikissa jäsenvaltioissa,Ruotsia lukuunottamatta, energiaanliittyvienpäästöjentasokuitenkinjokolaski vähemmäntai lisääntyi enemmänkuinpäästöjenkokonaismäärä. Utviklingen i alle medlemsstatene, med unntakav Sverige, var imidlertid slik at enten så avtok de energirelaterteutslippene mellom 1990 og 1999 mindre enn de samledeutslippene, eller så økte disse utslippene mer enn de samledeutslippene. Vuoden2010 jälkeenenergiankulutuksentasonodotetaankasvavanjatkuvasti ainakin vuoteen 2020 saakka. Etter 2010 er det ventet at energiforbruket vil fortsette å øke, minstfram til 2020. EU:n alueen yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt vähenivätvuosina 1990–2000, mutta energiantuotantoon liittyvät päästöt,joka on selvästi laajin osatekijä, vähenivät huomattavastiniukemmin. Tämä vähentää todennäköisyyttä siihen, ettätulevien vuosikymmenien kokonaispäästöt alenevatmerkittävästi. EUs samlede utslipp av klimagasser gikk ned mellom 1990 og2000, men de energirelaterte utslippene, som utgjør langt denstørste delen, gikk betydelig mindre ned, slik at det er litesannsynlig at det vil skje betydelige reduksjoner i samledeutslipp i de kommende tiår. Useimmat jäsenvaltiot ovat epäonnistuneet vähentämäänkasvihuonekaasupäästöjään EU:n Kioton pöytäkirjaansitoutumisen mukaisella osuudella. De fleste medlemsstater har ikke lykkes med å redusereutslippene av klimagasser i samsvar med deres andel av EUsforpliktelser i henhold til Kyoto-protokollen. Energiaan liittyvien kasvihuonekaasupäästöjen väheneminenviime vuosikymmenen aikana saatiin aikaan teollisen tuotannonja energiantuotantosektorin tuntuvien supistusten avulla, vaikkane suurelta osin mitätöityivät kuljetusalan kasvun takia. Reduksjonen i energirelaterte utslipp av klimagasser i løpet avsiste tiår ble oppnådd gjennom betydelige reduksjoner fraproduksjons- og energiforsyningssektorens side, men ble ioverveiende grad oppveid av veksten i transportsektoren. Jäsenvaltioissa sovelletaan monta pitkänaikavälinaloitetta, joidenavulla pyritääntasoittamaantietä energiankäytöstä peräisinolevienkasvihuonekaasujenvähentämiseksi. I medlemsstatene er det iverksatt en rekke tiltak for å leggeforholdene til rette for langsiktige reduksjoner i utslipp avklimagasser fra energibruk. Esimerkiksi seitsemänjäsenvaltiota on ottanut käyttöön hiiliveron. Sju medlemsstater har for eksempelallerede innført karbonavgifter. Energiaperäistenkasvihuonekaasupäästöjen muutostaloudellisen sektorin mukaanvuosina 1990–1999. Endring i energirelaterteutslipp av klimagasser, etterøkonomisk sektor, 1990–99 Kokonaismäärän väheneminenja energiaperäistenkasvihuonekaasupäästöjenväheneminen suhteessa Kiotonpöytäkirjan tavoitteidensaavuttamiseen vuonna 1999. Resultater med hensyn tilreduksjon i samlede ogenergirelaterte utslipp avklimagasser for å nå målene i Kyoto-protokollen, 1999 Yhteenlasketut kasvihuonekaasupäästöt Samlede utslipp av klimagasser EU 15 Luxemburg Saksa Yhdistynyt kuningaskunta Suomi Ranska Ruotsi Kreikka Italia Itävalta Alankomaat Belgia Portugali Tanska Irlanti Espanja EU 15 Luxembourg Tyskland Det forente kongerike Finland Frankrike Sverige Hellas Italia Østerrike Nederland Belgia Portugal Danmark Irland Spania 5 10 Muutosprosentti 510endring i prosent Diagrammi osoittaa, miten jäsenvaltiosaavutti Kioton pöytäkirjan mukaiset tavoitteensavuonna 1999. En negativ verdi angir bedreresultater og en positiv verdi dårligere resultaterenn forutsatt i de fastsatte målene fra 1990 til2010. Tässä analyysissä on oletettu,että energiaan liittyvät päästöt laskevat samassasuhteessa kokonaispäästöjen kanssa. I denne analysen forutsettes det at deenergirelaterte utslippene vil gå ned proporsjonaltmed de samlede utslippene.Kilde: EEA Energiankulutus ontärkeimpiä ilmansaasteidenlähteitä. Siitä onperäisinyli 90 % EU:nrikkidioksidipäästöistä, melkeinkaikkitypenoksidienpäästöt, noinpuolet muista haihtuvista orgaanisistayhdisteistä kuin metaanista ja noin85 %hiukkasmaisista aineista. Luftforurensning Energibruk er en betydelig kilde til luftforurensende stoffer, ogstår for drøyt 90 % av EUs utslipp av svoveldioksid, nesten alleutslipp av nitrogenoksider, omtrent halvparten av utslippene avikke-metan-VOC (‘volatile organic compounds’ — flyktigeorganiske forbindelser) og rundt 85 % avsvevestøvutslippene. svevestøvutslippene. Energiankulutuksesta peräisinolevienilmansaasteidenvähentämiseksi tehdyt toimenpiteet ovat olleet onnistuneita.Näihinkuuluukatalysaattoreidenkäyttöönotto, suuria polttolaitoksia koskevandirektiivinedistämä puhdistustekniikankäyttöjaympäristönpilaantumisenehkäisemisenja vähentämisenyhtenäistämiseksi annetundirektiivinedellyttämä parhaankäytettävissä olevantekniikankäyttäminen. Tiltakene som er iverksatt for å redusere luftforurensningforårsaket avenergibruk, har vært vellykkede. Blant disse tiltakenefinner vi innføring avkatalysatorer, bruk av teknologier for åredusere forurensning, som det oppfordres til i direktivet omstore forbrenningsanlegg, samt bruk av de beste tilgjengeligeteknikker som fastsatt i direktivet om integrert forurensningsforebygging og -kontroll. Polttoaineenvaihtaminen hiilestä ja öljystä maakaasuun on myösmyötävaikuttanut merkittävästi ilmansaastumisenvähenemiseen. Overgangen fra kull og olje til naturgasssom brensel har også i betydelig grad bidratt til reduksjon avluftforurensningen. Sähkösektorilla yli puolet rikkidioksidinja typenoksidienpäästöjenvähenemisestä ontulosta päästöenpuhdistustoimen-piteistä, noinneljännes muutoksista fossiilistenpolttoaineidenkäytönjakaumassa ja loput fossiilisiin polttoaineisiin perustuvan sähköntuotannon tehokkuuden paranemisesta ja ydinvoimanjauusiutuvienenergianlähteidenkasvaneesta osuudesta. I elektrisitetssektoren kan over halvparten av reduksjonene iutslippene av svoveldioksid og nitrogenoksider tilskrivesinnføringen av utslippsspesifikke reduksjonstiltak, mens omtrent25 % har sammenheng med endringer i blandingen av fossilebrensler, og resten er et resultat avbedret effektivitet innen dendelen av elektrisitetsproduksjonen som drives med fossilt brensel,samt økte andeler av kraftproduksjon basert på kjernekraft ogfornybar energi. Päästöjenvähennystavoitekaikillerikkidioksidin, typenoksidienja muidenhaihtuvienorgaanistenyhdisteidenkuin metaaninpäästöille vuotta 2010 varten(suhteessa vuoteen1999)onannettukansallisia päästörajoja koskevassa direktiivissä. Målene for reduksjon i de samlede (energirelaterte og ikkeenergirelaterte) utslippene av svoveldioksid, nitrogenoksider, ogikke-metan-VOC (‘volatile organic compounds’ — flyktigeorganiske forbindelser) fram mot 2010, sammenlignet med 1990,er fastsatt i direktivet om nasjonale utslippstak. Kaiken kaikkiaan EU on saavuttamassa nämä tavoitteet ja se etenee myös hyvinhiukkasmaistenaineidenpäästöjenvähentämisessä. Kaikkiennäidenilmansaasteidenenergiaperäiset päästöt ovat laskeneetnopeamminkuinpäästöt kokonaisuudessaan. Totalt sett ligger EU godt an når det gjelder å nå disse målene, og gjør også relativtstore framskritt med hensyn til å redusere utslippene av svevestøv.De energirelaterte utslippene av alle disse forurensende stoffenehar blitt redusert hurtigere enn de samlede utslippene. Suurinosa jäsenvaltioista onollut mukana kaikissa näissävähennyksissä. Kreikka, Irlanti, Portugali ja Espanja tarvitsevatkuitenkinlisätoimia senvarmistamiseksi, että nepääsevättavoitteisiinsa. De fleste medlemsstatene har bidratt til alle disse reduksjonene,men Hellas, Irland, Portugal og Spania må gjøre en ekstra innsatsfor å sikre at målene nås. Energiaperäiset rikkidioksidipäästöt vähenivät huomattavastivuosina 1990–1999. De energirelaterte utslippene av svoveldioksid gikk betydeligned mellom 1990 og 1999. Tämä on pääsyy siihen, että EU:n jauseimpien jäsenvaltioiden odotetaan saavuttavan vuoden 2010tavoitteensa rikkioksidipäästöjen kokonaismäärän alentamisestasiten kuin kansallisia päästörajoja koskevassa direktiivissä onsäädetty. Dette er hovedgrunnen til at EU ogde fleste medlemsstatene forventes å nå sine mål for 2010 om åredusere de samlede utslippene av svoveldioksid, som fastsatt idirektivet om nasjonale utslippstak. Myös typen oksidien energiaperäiset päästöt vähenivät, ja EUsekä jotkin jäsenvaltiot ovat pysyneet vuodelle 2010 asetetuissatypen oksidin kokonaispäästöjen samassa direktiivissäannetuissa vähentämistavoitteissa. De energirelaterte utslippene av nitrogenoksider gikk også ned,slik at EU og visse medlemsstater er i rute når det gjelder å nåreduksjonsmålene for 2010 med hensyn til samledenitrogenoksidutslipp, som fastsatt i ovennevnte direktiv. Myös typen oksidien energiaperäiset päästöt vähenivät, ja EUsekä jotkin jäsenvaltiot ovat pysyneet vuodelle 2010 asetetuissatypen oksidin kokonaispäästöjen samassa direktiivissäannetuissa vähentämistavoitteissa. Reduksjonen i energirelaterte utslipp av ikke-metan-VOC (‘nonmethane volatile organic compounds’ — NMVOC) har bidrattsterkt til at EU og visse medlemsstater nå er i rute når detgjelder å nå målene for 2010 med hensyn til reduksjon av desamlede utslippene av NMVOC, som fastsatt i direktivet omnasjonale utslippstak. Energiaperäiset hiukkaspäästöt ovat vähentyneet 37 % vuosina1990–1999 pääosin voimalaitoksissa ja tiekuljetuksissatapahtuneen vähenemisen tuloksena. De energirelaterte utslippene av svevestøv gikk ned med 37 %mellom 1990 og 1999, hovedsakelig som et resultat avreduksjoner i utslippene fra kraftverk og veitransport. Kokonaispäästöjen jaenergiaperäisten typenoksidien päästöjen muutos,vuodet 1990–1999. Endring i samlede ogenergirelaterte utslipp avnitrogenoksider, 1990–99 Selityksiä sähköntuotannonrikkidioksidipäästöjenvähenemiselle vuosina1990–1999 Forklaringer på reduksjonen iutslipp av svoveldioksid ielektrisitetssektoren, 1990–99 Mukana ei ole ydin- ja uusiutuvan energian kasvava osuutta Eksklusive den økte andelen kjernekraft og fornybar energi Mukana ei ole tehokkuuden parantumista Eksklusive effektivitetsforbedringer Mukana ei ole siirtymistä fossiilisista polttoaineista muihin Mukana ei ole savukaasujen rikinpoistoa ja vähärikkisten polttoaineiden käyttöä Eksklusive avsvovling av røykgass og bruk av lavsvovlig drivstoff Kokonaispäästöt Faktiske utslipp -20 Muutosprosentti -20endring i prosent Muita energiantuotantoonja -kulutukseensisältyviä ympäristöpaineita ovat kaivostenja ydinvoimaloidenjätteet, kaivostoiminnasta johtuva veden saastuminen, öljyvahingot ja -päästöt,nestemäistenpolttoaineidenpäästöistä ja vuodoista johtuvamaaperänvahingoittuminensekä isojenpatojenrakentamisenjakäytönvaikutukset ekosysteemiin. Andre energirelaterte belastninger Blant andre miljøbelastninger som kan tilskrivesenergiproduksjon og -forbruk, kan nevnes avfall fra gruver ogkjernekraftanlegg, vannforurensning fra gruvedrift, oljesøl ogutslipp til sjø, skade på jord som følge av utslipp og lekkasjer avflytende brensel samt innvirkning på økosystemer i forbindelsemed bygging og drift av store demninger. Tässä raportissa ontietoa öljyvahingoista ja -päästöistä meriym-päristöönsekä ydinjätteistä. Denne rapporten inneholder opplysninger om oljesøl og -utslipptil det marine miljø samt atomavfall. Kehityssuunnat näillä aloilla antavataihetta seurantaan, ja tiedot, jotka tosin eivät ole kattavat, riittävätosoittamaan merenöljysaasteista ja radioaktiivisenjätteentuottamisesta aiheutuvat paineet. Trendene på disse områdenetilsier overvåking, og dataene er, selv om de ikke er uttømmende,av tilstrekkelig god kvalitet til å påvise belastninger som følge avmarin oljeforurensning og produksjon av radioaktivt avfall. Tankkereidenöljyvahinkoja esiintyy edelleen, vaikka niitä ontapahtunut harvemminja niidenlaajuus onollut vähäisempi viimevuosikymmenenaikana. Oljesøl fra tankskip forekommer fortsatt, men hyppigheten ogomfanget av slik forurensning har gått ned i løpet av det sistetiåret. Tämä saattaa kuvastaa tällaistenonnetto-muuksienepäsäännönmukaista esiintyvyyttä. Onkuitenkinrohkaisevaa, että tilanne näyttää parantuneen öljyn kasvavastameriteitsekuljettamisesta huolimatta. Dette gjenspeiler riktignok det uforutsigbare ved dennetypen uhell, men det er gledelig å kunne konstatere at detåpenbart har funnet sted en bedring, på tross av økningen isjøtransporten avolje. Turvatoimenpiteidentiukentaminen, kutenkaksoispohjalla varustettujentankkereidenkäyttöönottaminen, onedesauttanut tätä. Strengere sikkerhetstiltak, slik sominnføring av tankskip med doble skrog, har bidratt til dette. Parantuneidenpuhdistus- ja erottelutekniikoidensovellustenansiosta öljyn-porauslauttojenja rannikkoalueidenöljynjalostamoidenöljypäästöt ovat lisäksi pienentyneet, vaikka öljyntuotanto onkasvanut. Itillegg har forekomsten av oljeutslipp fra offshoreinstallasjoner ogkystraffinerier avtatt, til tross for økningen i oljeproduksjonen, ogdette kan tilbakeføres til den økte bruken av rense- ogseparasjonsteknologier. Käytetty ydinpolttoaine on korkea-aktiivista jätettä, jonka hajoa-minenvie useinsatojatuhansia vuosia. Brukt kjernebrensel er det sterkest radioaktive avfallet — ofte kandet ta flere hundre tusen år før det brytes ned. Koska tuotettujätemäärämäärittyy enimmäkseenydinvoimaloissa tuotetunsähkön määränmukaan, käytetynpolttoaineenvuotuiset määrät vähenevät kunydinvoimatuotantoalkaa supistua. Ettersom mengdenslikt avfall i hovedsak beror på mengden elektrisk kraft somproduseres ved kjernekraftanlegg, vil de årlige mengdene bruktkjernebrensel sannsynligvis bli mindre etter hvert somproduksjonen av kjernekraft begynner å avta. Sellaistenloppukäytönmenetelmienaikaansaamiseksi yritetäänponnistella, jotkalievittävät teknisiä ja inhimillisiä huolia tämänjätteen mahdollisesta ympäristöuhasta. Det arbeides med åfinne disponeringsmåter som kan bidra til å fjerne noe av denuroen som hersker blant ekspertisen og publikum i forhold tilden potensielle miljøtrusselen som dette avfallet utgjør. Öljynporauslauttojen ja rannikkoalueiden öljynjalostamoidenöljysaaste on vähentynyt, mutta suuria öljytankkerivahinkojaesiintyy edelleen. Oljeforurensning fra offshoreinstallasjoner og kystraffinerier erredusert, men store utslipp fra oljetankskip skjer fortsatt. Voimakkaasti radioaktiivista jätettä ydinvoiman tuotannostakertyy edelleen. Sterkt radioaktivt avfall fra produksjon av kjernekraft fortsetterå hope seg opp. Yleisesti hyväksyttävä käsittelytapa on vielälöydettävä. Det er ennå ikke funnet noen allmentakseptabel disponeringsmåte. Kuva 5a/5b:Merien öljysaaste öljynjalostamoista ja öljynporauslautoilta sekäonnettomuuksien aiheuttamista öljytankkerivahingoista (yli 7 tonninpäästöt) Figur 5a/5b:Oljeforurensning i marint miljø fra raffinerier og offshoreinstallasjonersamt fra utilsiktede utslipp fra oljetankskip (over 7 tonn per utslipp) Öljynporauslautat Öljynjalostamot Offshoreinstallasjoner Raffinerier Lähteet: Eurostat, OSPAR, CONCAWE, DHI, ITOPF. Kilder: Eurostat, OSPAR, CONCAWE, DHI, ITOPF Ydinvoimaloista peräisinolevan käytetyn ydinpolttoaineen vuotuinen määrä Årlige mengder brukt kjernebrensel fra kjernekraftanlegg Yhdistynyt kuningaskunta Ranska Saksa Ruotsi Belgia Espanja Suomi, Alankomaat ja Italia Det forente kongerike Frankrike Tyskland Sverige Belgia Spania Finland, Nederland og Italia 2.Käytämmekö vähemmänenergiaa? 2.Bruker vi mindre energi? Yksi pyrkimys EU:nstrategiassa ympäristönäkökohtienyhdentämisestä energiapolitiikkaanonenergiansäästämisenlisääminen. Ett av målene med EUs strategi for å integrere miljøhensyn ienergipolitikken er økt energiøkonomisering. Kustannustehokkaalla energiansäästöllä on moniaetuja: se vähentää ympäristöön kohdistuvaa rasitetta, parantaakilpailukykyä ja vähentää maidenriippuvuutta energiantuonnista. Kostnadseffektivenergiøkonomisering medfører mange fordeler: mindrebelastning på miljøet, bedre konkurranseevne og en mulighet forlandene til å bli mindre avhengige avenergiimport. energiimport. Energianloppukäyttäjienenergiankulutus kasvoi vuosina1990–1999 yhtä lukuunottamatta kaikilla sektoreilla javoimakkaimminliikennesektorilla. Energiforbruket til sluttbrukere økte mellom 1990 og 1999 i alleunntatt én sektor, og den raskeste økningen skjedde i transportsektoren. Teollisentuotannonniukkaenergiankulutuksenväheneminenheijastaa joitakinparannuksiaenergiatehokkuudessa, mutta etupäässä sekertoorakenteellistenmuutostenvaikutuksista, mukaanlukiensiirtyminenvähemmänenergiaa kuluttavaanteollisuuteen, paljonenergiaa kuluttavanteollisuudensiirtymisestä pois EU-maista sekä Saksanyhdistymisenjälkeisestä teollisuudenuudelleenjärjestelystä. Den lille nedgangen i energiforbruket innen produksjonsindustrien gjenspeiler enkelte forbedringer i energieffektiviteten, men er hovedsakelig en indikasjon på virkningen avstrukturelle endringer, herunder et skifte til industrier med lavenergiintensitet, flytting avenergiintensive industrier bort fra EU-land samt den omstrukturering som har funnet sted i tysk industrietter gjenforeningen. Onennakoitu, että vuoteen2010 mennessä energiankulutuskasvaa edelleen, mutta vähemmänkuinvuosina 1990–1999, mikäjohtuupääasiassa liikennesektorinenergiankulutuksenhitaammasta kasvusta. ‘Baseline’-projeksjoner fram mot 2010 tyder på fortsatt vekst ienergiforbruket, men i en saktere takt enn mellom 1990 og 1999,hovedsakelig på grunn av en langsommere økning i energiforbruket i transportsektoren. Tämä johtuutieajoneuvojenpolttoaineenkäyttötehokkuudenoletetusta parantumisesta tuloksenaautoteollisuudenja EU:nvapaaehtoisesta sopimuksesta, einiinkääntiekuljetustenkasvunhidastumisesta. Dette kan forklares med forventedeforbedringer i drivstoffeffektiviteten i veigående kjøretøyer — etresultat av den frivillige avtalen mellom bilindustrien og EU —snarere enn en nedgang i veksten innen veitransportsektoren. Sähkönosuus energianloppukulutuksessa kasvaa edelleenkaikissa EU-maissa. Tämä johtuusiitä, että elektronisia laitteita onenemmänpalvelujenja kotitaloudensektoreilla ja siitä, ettäteollisuudessa käytetäänentistä enemmänsähköönpohjautuviatuotantoprosesseja. Elektrisk kraft fortsetter å øke sin andel av forbruket av endeligenergi i alle EU-landene, både som en følge av en økning i antallelektriske apparater i service- og husholdningssektoren og enøkning i bruken av elektrisk baserte produksjonsprosesser iindustrien. Sähköä tuotetaan muista polttoaineista, jakunkinsähköenergiayksikönkuluttaminenedellyttää kahta taikolmea yksikköä muista energialähteistä. Elektrisk kraft produseres ved hjelp av annet brensel,og forbruket av hver enhet elektrisk energi krever et forbruk av totil tre enheter av en annen energikilde. Näinollensähkönkulutuksenkasvujohtaa epäsuhteisesti suurempaanympäristöpaineidenvoimistumiseen, erityisestihiilidioksidipäästöjenkasvuun, vaikka seonperäisintehokkaastaja päästöiltään vähäisestä tekniikasta, joka vähentää riittävästisähköntuotannonympäristövaikutuksia. Veksten i strømforbruketvil derfor resultere i en uforholdsmessig større økning av miljø-belastningene, særlig med hensyn til utslipp av karbondioksid,med mindre den elektriske kraften stammer fra høyeffektivitetsog lavutslippsteknologi som reduserer miljøkonsekvensene avproduksjonen av elektrisk kraft. Energiankulutus EU:n alueella kasvoi edelleen vuosina 1990–1999,ja tämän suuntauksen odotetaan jatkuvan. Energiforbruket i EU fortsatte å øke mellom 1990 og 1999;denne trenden forventes å fortsette. Sähkönkulutus EU:n alueella kasvoi nopeammin kuin energianloppukulutus vuosina 1990–1999, ja suuntauksen odotetaanjatkuvan. Strømforbruket i EU økte raskere enn forbruket av endeligenergi mellom 1990 og 1999; denne trenden forventes åfortsette. sähkönsäästörahasto mahdollistaa sen, että valtioantaa tukeasähkölämmitteistenasuntojen muuttamiseenkaukolämmitteisiksitai maakaasulämmitteisiksi. Bruk av elektrisk energi til oppvarming representerer en særligineffektiv bruk av den opprinnelige energikilden. Myös maakaasuyritykset kannustavatkuluttajia valitsemaansähkönsijaan mieluumminkaasunruuanlaittoon, ja uusiinlaitteisiinsaa valtiolta tukea. I Danmark kanstaten gjennom ‘Elsparefonden’, som finansieres gjennom enavgift på strømforbruk i husholdningene, gi tilskudd til omstillingav elektrisk oppvarmede boliger til fjernvarme eller naturgass.Dessuten oppmuntrer naturgasselskaper sine kunder til å velgegass i stedet for elektrisitet til matlaging, siden hver nyeinstallasjon tildeles statsstøtte. Energiankulutuksen jasähkönkulutuksen kasvuvuosina 1990–1999. Vekst i forbruket av endeligenergi og i strømforbruket,1990–99 Energian loppukulutus: yhteensä Forbruk av endelig energi: totalt Energian loppukulutus: sähkö Forbruk av endelig energi: strøm Yhdistynyt kuningaskunta Ruotsi Espanja Portugali Alankomaat Luxemburg Italia Irlanti Kreikka Saksa Ranska Suomi Tanska Belgia Itävalta EU15 Det forente kongerike Sverige Spania Portugal Nederland Luxembourg Italia Irland Hellas Tyskland Frankrike Finland Danmark Belgia Østerrike EU15 012345Keskimääräinen vuotuinen kasvu prosentteina. 1234Gjennomsnittlig årlig økning i prosent Koko EU:lla onohjeellisena tavoitteena laskea loppukulutuksenenergiaintensiteettiä (energiankulutus bruttokansantuotteenyksikköä kohti)vuosina 1998–2010 keskimäärinprosentinvuodessa 'yli sen, mikä saavutettaisiinjoka tapauksessa'. EU som helhet har et veiledende mål om å redusere energiintensiteten i sluttforbruket (energiforbruk i forhold til BNP) medgjennomsnittlig 1 % per år, mellom 1998 og 2010, utover ‘det somellers ville blitt oppnådd’. EU:ntaloudenenergiaintensiteetti laski 0,9 %vuodessa vuosina1990–1999, mikä onvähäisessä määrinenergiatehokkuudenjaenergiansäästönpolitiikanilmeistä seurausta. Energiintensiteten i EUs økonomi gikkned med 0,9 % per år i perioden 1990–99, tilsynelatende utensærlig mye innvirkning fra politikk for energieffektivitet ogenergiøkonomisering. Syitä energia-intensiteetinhitaaseenlaskuunovat tällaisenpolitiikanyleisestivähäinenpriorisointi, runsaat energialähteet ja fossiilistenpolttoaineidenedullisuus. Den trege nedgangen i energiintensitetenskyldes en kombinasjon av at slike politikk generelt sett prioritereslavt, at energiforsyningene er mer enn tilstrekkelige, og at prisenepå fossilt brensel er lave. Saksassa vainhuomattava supistaminen, johonpäästiinenergiatehokkuudenparantamisenavulla,johti energiaintensiteetinkokonaiskasvuntorjumiseen. Bare den betydelige reduksjonen i Tyskland, delvis et resultat av energieffektivitetsforbedringer,forhindret en økning i energiintensiteten totalt sett. Tuntuvatvähennykset onsaatuaikaan Luxemburgissa kertaluonteistenmuutostenavulla (terästehtaansulkeminen)ja Irlannissa energia-intensiteetiltäänalhaistenteollisuudenalojenja palvelusektorinvoimakkaankasvunavulla. Det bleoppnådd imponerende reduksjoner i Luxembourg som følge avengangsendringer (nedleggingen av et stålverk) og i Irland pågrunn avkraftig vekst i lavenergiintensive industrier og i servicesektoren. Energiatehokkuuspolitiikankäyttöönotolla onollut tärkeä rooli supistamisessa Tanskassa ja Alankomaissa. Gjennomføringen avenergieffektivitetspolitikk i Danmark og i Nederland har spilt en viktig rolle i forbindelsemed reduksjonene i disse landene. Primäärienergian muuntaminenkäytettäväksi energiaksi eiparantunut kokonaistehokkuudeltaanvuosina 1990–1999, koskamuunnettujenpolttoaineiden(esim. sähkönja öljytuotteiden)suurempi osuus energianloppukulutuksessa mitätöimuuntoprosesseissa aikaansaatua tehokkuudenparanemista, jasuuntauksenodotetaanjatkuvan. Den totale virkningsgraden ved omdanning avprimærenergi tilnytteenergi ble ikke forbedret mellom 1990 og 1999 ettersomeffektivitetsgevinstene i omdanningsprosessene ble oppveid av enstørre andel omdannede brenseltyper (f.eks. elektrisk kraft,petroleumsprodukter) i sluttforbruket av energi, og dette er entrend som forventes å fortsette. Yhdistetyssä lämmön- ja sähköntuotannossa vältytäänpaljoltisähköntuotantoonliittyvältä hukkalämpöhävikiltä, koska siinätuotetaansekä lämpöä että sähköä hyödynnettävänälopputuotteena. Ved kraftvarmeproduksjon (‘combined heat and power — CHP’)produseres både varme og elektrisk kraft som nyttbar energi, ogderfor unngås tap avspillvarme i stor grad i forhold til hva tilfelleter ved produksjon av elektrisk kraft. EU:nohjeellisena tavoitteena on, että 18 %kaikesta sähköntuotannosta saadaanyhdistetystä lämmön- jasähköntuotannosta vuoteen2010 mennessä. EU har et veiledende mål omat 18 % avall kraftproduksjon innen 2010 skal skje i form avkraftvarmeproduksjon. Tätä tavoitetta ei ehkäsaavuteta, koska investointeja lämmönja sähkön yhteistuotantoonon haitannut EU:ssa ja erityisesti Saksassa, Alankomaissa ja Yhdistyneessä kuningaskunnassa maakaasunkallistuminen(jokaonensisijainenpolttoaineyhdistetyssä lämmön- jasähköntuotannossa), sähkönhalpeneminenjasähkömarkkinoidenkehityksenepävarmuus, kunvapautuminenlaajenee. Dette målet vil kanskje ikke bli nåddettersom investeringene i kraftvarmeproduksjon i hele EU, ogspesielt i Tyskland, Nederland og Det forente kongerike, har blitthemmet av økende priser på naturgass (det foretrukne brenseletved nykraftvarmeproduksjon), synkende strømpriser ogusikkerhet knyttet til utviklingen i elektrisitetsmarkedene etter Vaikka taloudellinen kasvu edellyttää entistä vähemmänenergiankulutuksen kasvamista, se kasvaa yhä. Den økonomiske veksten medfører et redusert behov forytterligere energiforbruk, men energiforbruket øker stadig. Teollisuutta lukuun ottamatta mikään EU:n talouden sektori eiole pystynyt irrottamaan taloudellista/sosiaalista kehitystäänenergiankulutuksesta siinä määrin, että energiankulutuksenkasvu pysähtyisi. Med unntak av industrien har ingen av de økonomiskesektorene i EU ‘frikoplet’ sin økonomiske/samfunnsmessigeutvikling fra energiforbruket i tilstrekkelig grad til å stanseveksten i energiforbruket. Fossiilisista polttoaineista tuotettavan sähkön tuotantotehokkuus parani vuosina 1990–1999, mutta fossiilisistapolttoaineista tuotettavan sähkön kulutus kasvoi nopeammin,millä on enemmän merkitystä kuin näiden parannusten hyödystäympäristölle. Effektiviteten i kraftproduksjon med fossilt brensel ble forbedretmellom 1990 og 1999, men forbruket av elektrisitet produsertved hjelp av fossilt brensel økte raskere, og oppveide dermeddenne forbedringens positive innvirkning på miljøet. Sähkön ja lämmön yhteistuotannosta saadun sähkön osuuskasvoi koko EU:n alueella vuosina 1994–1998, mutta kasvun onoltava nopeampaa, jotta päästään EU:lle asetettuihintavoitteisiin. Andelen elektrisk kraft fra kraftvarmeproduksjon økte i hele EUmellom 1994 og 1998, men raskere vekst er nødvendig for at EU-målet skal kunne nås. Kuva 10:Vuotuinen muutosenergiaintensiteetissä, vuodet1990–1999 Figur 10:Årlig endring i intensiteten iendelig energi, 1990–99 Sähkön ja lämmönyhteistuotannon osuus sähkönkokonaistuotannossa vuosina1994 ja 1998 Andel brutto kraftproduksjonfra kraftvarmeanlegg, 1994og 1998 Portugali Espanja Italia Kreikka Belgia Suomi Ranska Ruotsi Itävalta Yhdistynyt kuningaskunta Alankomaat Tanska Saksa Irlanti Luxemburg EU 15 Portugal Spania Italia Hellas Belgia Finland Frankrike Sverige Østerrike Det forente kongerike Nederland Danmark Tyskland Irland Luxembourg EU 15 -2-101Keskimääräinen vuotuinen muutos (%) -2-10Gjennomsnittlig årlig endring (%) Euroopankomissionstrategia ympäristönäkökohtienyhdentämisenvahvistamiseksi energiapolitiikassa painottaapuhtaammanenergiantuotannonja -käytönosuudenkasvattamista. Kommisjonens strategi for å styrke integrasjonen av miljøhensyn ienergipolitikken framhever behovet for å øke andelen produksjonog bruk av renere energi. Tätä kuvataankuudennessa ympäristöntoimintaohjelmassa, joka osana ilmastonmuutosta koskeviaensisijaisia toimenpiteitä kannustaa käyttämäänuusiutuvia javähähiilisiä fossiilisia polttoaineita sähköntuotantoon. Dette gjenspeiles i Det 6. handlingsprogrammet for miljø, som i tråd med de prioriterte tiltakene motklimaendringer oppmuntrer til bruk avfornybart og fossilt brenselmed lavt karboninnhold i kraftproduksjonen. Fossiilistenpolttoaineidenosuus energiankokonaiskulutuksestaväheni vainvähänvuosina 1990–1999. Andelen fossilt brensel i det totale energiforbruket gikk bareubetydelig ned mellom 1990 og 1999. Ympäristölleoli kuitenkinhyötyä muutoksesta fossiilistenpolttoaineidenkäyttöjakaumassa.Hiili ja ruskohiili menettivät noinkolmanneksen markkinaosuudestaan, ja ne korvattiin puhtaammalla maakaasulla, mikä johtikasvihuonekaasujenja happamoittavienaineidenpäästöjenvähenemiseen. Miljøet nøt imidlertid godtav en stor omlegging av blandingen av fossile brenseltyper, sominnebar at kull og brunkull mistet omtrent en tredel av sinmarkedsandel og ble erstattet med den relativt sett renerenaturgassen, noe som i sin tur førte til reduserte utslipp avklimagasser og forsurende stoffer. Tämä johtui pääasiassa polttoaineenvaihtumisestaenergiatuotannossa, johonovat kannustaneet kaasulaitostentehokkuus ja alhaiset pääomakustannukset, sähkömarkkinoidenvapautuminen, kaasunalhainenhinta 90-luvunalkupuolella ja EU:n suuria polttolaitoksia koskevandirektiivintäytäntöönpano.Öljyn markkinaosuus pysyi ennallaan, mikä kuvastaa senhallitsevuudensäilymistä yhä kasvavilla tie- ja lentoliikenteensektoreilla. Bakgrunnen for dette varhovedsakelig overgangen til annet brensel i kraftproduksjonen,en utvikling som stimuleres av den høye effektiviteten og de lavekapitalkostnadene knyttet til kombinerte gass-og dampkraftverk,liberaliseringen av elektrisitetsmarkedene, lave gasspriser tidligpå 1990-tallet samt gjennomføringen avEU-direktivet om storeforbrenningsanlegg. Oljen beholdt sin andel av energimarkedetog befestet dermed sin dominerende posisjon i de stadigvoksende sektorene for vei-og lufttransport. Ennusteiden mukaaneri energialähteidenosuuksiinenergiankokonaiskulutuksesta olisi tulossa vainvähäisiä muutoksia vuoteen2010 mennessä, mikä korostaa tarvetta tehostaa uusiutuvienenergiamuotojentukitoimia (ks. seuraava luku). Ifølge ‘baseline’-projeksjoner ligger det an til bare små endringeri energimiksen i det totale energiforbruket fram mot 2010, ogdette understreker behovet for å styrke støtten til fornybar energi(se neste punkt). Ennusteidenmukaan myös fossiilistenpolttoaineidenosuus kasvavastasähköntuotannosta kasvaa samanaikaisesti, kunsiirtymisenkaasuunperustuvaansähköntuotantoonodotetaanjatkuvan. Projeksjonene tyder også på at fossilt brensel villegge beslag på en større andel av økningen i kraftproduksjonen,mens overgangen til gassfyrt kraftproduksjon forventes å fortsette. Hiilestä maakaasuunsiirtymisenei odoteta jatkuvanvuoden2010jälkeen. Det forventes ikke at overgangen fra kull til naturgass vil fortsetteetter 2010. Kasvanut fossiilisiinpolttoaineisiinperustuva sähköntuotanto, uusiutuvista lähteistä tuotettavansähkönhidas kasvujaydinvoimankäytönvähentyminensähköntuotannossa, kunydinvoimaloita aletaan poistaa käytöstä, johtavat sillointoden-näköisesti kasvaviinhiilidioksidipäästöihin. Økt kraftproduksjon med fossilt brensel, en langsomvekst i kraftproduksjonen med fornybare energikilder samtnedgangen i produksjonen av kjernekraft etter hvert somnedleggingen av kjernekraftanlegg kommer i gang, vil derforsannsynligvis føre til økte utslipp avkarbondioksid. karbondioksid. Fossiilisten polttoaineiden hallitseva osuus energiankäytössäjatkuu, mutta ympäristöön kohdistuvia paineita on hillinnytsiirtyminen hiilestä ja ruskohiilestä suhteellisesti katsottunapuhtaampaan maakaasuun. Fossilt brensel har fortsatt en dominerende stilling innenenergibruken, men miljøbelastningene er blitt redusert vedovergangen fra kull og brunkull til relativt renere naturgass. Fossiiliset polttoaineet ja ydinvoima hallitsevat sähköntuotantoa.Ympäristölle on kuitenkin ollut hyötyä siirtymisestä hiilestä jaruskohiilestä maakaasuun. Fossilt brensel og kjernekraft har fortsatt en dominerendestilling innen kraftproduksjonen, men miljøet har nytt godt avovergangen fra kull og brunkull til naturgass. Sähköntuotannosta peräisin olevat hiilidioksidipäästöt laskivat8 % vuosina 1990–1999 huolimatta sähköntuotannon 16 %:nkasvusta. Utslippene av karbondioksid fra kraftproduksjonen sank med8 % mellom 1990 og 1999 til tross for en økning på 16 % imengden produsert elektrisk kraft. Kuva 12:Sähköntuotanto lähteittäin Figur 12:Kraftproduksjon etter kilde Raakaöljy ja -tuotteet Råolje og produkter av råolje 5.Miten nopeasti uusiutuvanenergian tekniikkaa otetaankäyttöön? 5.Hvor raskt blir teknologier forfornybar energi tatt i bruk? Uusiutuvalleenergialleasetettuihintavoitteisiinvastaaminenonhaastavaa. Det vil bli vanskelig å nå målene for fornybar energi. Kunotetaanhuomioonenergiankulutuksenennustettukasvu, uusiutuvanenergian(sekä sähköettä lämpö)kasvunonenemmänkuinkaksinkertaistuttava vuosiin1990–1999 verrattuna,jos EU:nohjeellisentavoitteenuusiutuvienenergianlähteiden12 %:nosuudesta energiankokonaiskulutuksessa vuoteen2010mennessä ontarkoitus toteutua. Medutgangspunkt i den forventede økningen i energiforbruket vilveksten i fornybar energi (både elektrisk kraft og varme) måttemer enn fordobles sammenlignet med veksten mellom 1990 og1999 for at EUs veiledende mål om at fornybare energikilderinnen 2010 skal ha en andel på 12 % av det totale energiforbruket, skal kunne nås. Vastaavasti uusiutuvistaenergialähteistä saatavansähkön määränkasvunonsuunnilleenkaksinkertaistuttava, jotta saavutetaanvuoteen2010 mennessä EU:n ohjeellinen tavoite siitä, että uusiutuvista energialähteistäsaatavansähkönosuus olisi 22,1 %kokonaiskulutuksesta. Likeledes må veksten i elektrisk kraft frafornybare energikilder måtte økes omtrent til det dobbelte for at EUs veiledende mål om at 22,1 % av brutto strømforbruk innen2010 skal komme fra fornybare energikilder, skal kunne nås. Taloudelliset, verotukselliset ja hallinnolliset esteet, joidenkinuusiutuvienenergiamuotojenheikkotaloudellinenkilpailukykysekä rahoittajientiedonpuuteja epäluottamus estävät uusiutuvienenergiamuotojenkehittymistä. Økonomiske, fiskale og administrative hindringer, den dårligeøkonomiske konkurranseevnen til enkelte fornybare energikildersamt manglende kunnskap og tiltro blant investorer er allefaktorer som er til hinder for utviklingen av fornybar energi. Onkuitenkinrohkaisevia merkkejä siitä, että uusiutuvienenergiamuotojenkasvua voidaanvauhdittaa tuntuvasti sopivantukitoimenpideyhdistelmänavulla. Det er imidlertid mye som tyder på at veksten innen fornybarenergi kan framskyndes betraktelig med den rette blandingen avstøttetiltak. Esimerkkinä mainittakoon EU:n alueella Tanskan(vaintuuli), Saksanja Espanjansuosimantuuli- ja aurinkosähkönnopea laajentuminen, joka onseuraustatukitoimista kutenhoukutelevista järjestelyistä, jotka takaavatkiinteänja edullisenhinnan. Den raske utvidelsen av kraftproduksjon med vind- ogsolenergi i EU ble drevet framover av Danmark (bare vindkraft),Tyskland og Spania, og kom i stand som et resultat av støttetiltakslik som ‘feed in’-ordninger som garanterte en fast gunstig pris. Vastaavasti EU:nalueella Itävalta,Saksa ja Kreikka tarjosivat 80 %:nrahoituksen uusia aurinkovoimalaitteistoja vartenvuosina 1990–1999. Aurinkovoimankehittymistä Itävallassa ja Saksassa tukivat hallinnontoimenpiteetyhdessä tukijärjestelyjenja tiedotusstrategiankanssa ja Kreikassajulkiset tuet. Påsamme måte bidro Østerrike, Tyskland og Hellas med 80 % av nyeanlegg for termisk solenergi i EU mellom 1990 og 1999.Utviklingen av termisk solenergi i Østerrike og Tyskland blefremmet ved en aktivog framtidsrettet politikk fra statens sidekombinert med tilskuddsordninger og informasjonsvirksomhet,mens utviklingen i Hellas ble fremmet ved statsstøtte. Uusiutuvista energiamuodoista onhyvinvähänapua kuljetus-sektorinkasvavallekulutukselle. Fornybar energi utgjør en svært liten del av det økende forbruket itransportsektoren. Ehdotus EU:ndirektiiviksiliikenteenbiopolttoaineidenkäytönedistämiseksi edellyttäisi,että vuoteen2010 mennessä lähes 6 %liikenteelle myydystäbensiinistä ja dieselistä olisi peräisinbiopolttoaineista. EUs utkast til direktiv til fremme av bruk avbiobrensel ved transport ville kreve at nesten 6 % avall bensin ogdiesel som selges med tanke på transport, innen 2010 skal stammefra biobrensel. Näidenpolttoaineidentuotantoonkuitenkinenergiaintensiivistä jasaattaa kilpailla muunenergiaviljelynkanssa viljelymaasta. Produksjonen av slik brensel er imidlertidenergiintensiv, og kan komme til å konkurrere med andreenergivekster om dyrkingsarealer. Myösbiopolttoaineidentyppioksiduuli- ja hiukkaspäästöihinliittyyhuolenaiheita. Det hersker også en vissbekymring omkring størrelsen på utslippene av nitrogenoksiderog svevestøv fra biobrensel. Uusiutuvan energian osuus energian kokonaiskulutuksestakasvoi vain hiukan vuosina 1990–1999. Andelen av totalt energiforbruk som dekkes av fornybar energi,økte ubetydelig mellom 1990 og 1999. Tulevastaenergiankysynnästä tehdyt ennusteet edellyttävät, ettäuusiutuvista lähteistä saadun energian kasvun on enemmän kuinkaksinkertaistuttava, jotta vuoteen 2010 mennessäsaavutettaisiin EU:n 12 % ohjeellinen tavoite. Projeksjoner av framtidigenergietterspørsel tyder på at veksten i energi fra fornybarekilder må mer enn fordobles for at EUs veiledende mål på 12 %innen 2010 skal kunne nås. Uusiutuvan energian osuus EU:n sähkönkulutuksesta kasvoihiukan vuosina 1990–1999. Andelen fornybar energi av strømforbruket i EU økte litt mellom1990 og 1999. Tulevasta sähkönkysynnästä tehdytennusteet edellyttävät, että uusiutuvista lähteistä saatavansähkön kasvun on kaksinkertaistuttava, jotta vuoteen 2010mennessä saavutettaisiin EU:n 22,1 % ohjeellinen tavoite. Projeksjoner av framtidig energietterspørseltyder på at veksten i elektrisk kraft fra fornybare kilder måfordobles for at EUs veiledende mål på 22,1 % innen 2010 skalkunne nås. Kuva 14:Uusiutuvien energianlähteidenkattaman sähkönkulutuksenosuus vuonna 1999 Figur 14:Andel av strømforbruket somdekkes av fornybareenergikilder, 1999 Kuva 13:Uusiutuvista energialähteistätuotetun energian kokonaiskulutuksen osuus Figur 13:Andel av totalt energiforbruksom dekkes av fornybareenergikilder Kaikki muut uusiutuvat energialähteet (paitsi teollisuus- ja yhdyskuntajäte)Teollisuus- ja yhdyskuntajäte Alle andre fornybare kilder (unntatt industriavfall og kommunalt avfall)Industriavfall og kommunalt avfall EU 15Itävalta Ruotsi Suomi Irland sterrike Sverige Finland anm Teollisuus- ja yhdyskuntajätteeseen sisältyy sekäbiohajoavista että hajoamattomista energialähteistäsaatava sähkö, koska biohajoavan osuudesta ei olesaatavissa erillistä tietoa. Merk: Industriavfall og kommunalt avfall omfatter elektriskkraft fra både biologisk nedbrytbare og ikke biologisknedbrytbare energikilder, ettersom det ikke finnes noensærskilte data tilgjengelig for den biologisk nedbrytbaredelen. I forbindelse med EUs mål på 22,1 % for bidraget tilelektrisk kraft fra fornybare kilder til brutto strømforbrukinnen 2010 klassifiseres biologisk nedbrytbart avfall baresom en fornybar energikilde. Näinuusiutuvan sähkön osuutta sähkön kokonaiskulutuksessayliarvioidaan biohajoamattomista teollisuus- jayhdyskuntajätteistä tuotetun sähkön määrän verran. Andelen elektrisk kraft frafornybare kilder av brutto strømforbruk er derfor overvurdert med en mengde tilsvarende den elektriske kraftensom produseres med ikke biologisk nedbrytbartindustriavfall og kommunalt avfall. Tässäesitetyt kansalliset tavoitteet ovat viitearvoja, jotkajäsenvaltiot ovat hyväksyneet otettavaksi huomioon kun neantavat tavoitteensa lokakuuhun 2002 mennessä EU:nuusiutuvista energialähteistä tuotetusta sähköstä annetun De nasjonale målenesom vises her, er referanseverdier som medlemsstatene erblitt enige om å ta hensyn til når de skal fastsette sine målinnen oktober 2002, i samsvar med EUs direktiv omfornybar elektrisk kraft. Kilde: Eurostat, NTUA 6.Olemmeko siirtymässähintajärjestelmään, joka ottaahuomioon ympäristökustannukset nykyistä paremmin? 6.Nærmer vi oss etprisfastsettelsessystem som påen bedre måte innarbeidermiljøkostnader? Energianhinnat tällä hetkellä eivät aina heijasta kaikkiayhteiskunnalleaiheutuvia kuluja, koska hinnoissa ei täysinotetahuomioonenergiantuotannonja -kulutuksenvaikutuksiaihmistenterveyteenja ympäristöön. Dagens energipriser gjenspeiler ikke alltid fullt og helt detilknyttede samfunnsmessige kostnader ettersom prisene ofte ikketar hensyn til innvirkningen som energiproduksjon og -forbruktotalt sett har på menneskers helse og på miljøet. Näidenulkoistenkustannustenarviot, esimerkiksi sähkön osalta, ovat 1–2 % EU:nbruttokansantuotteesta, ja ne kuvastavat ympäristöä saastuttavienfossiilistenpolttoaineidenhallitsevuutta EU:nsähköntuotannossa. Disse eksternekostnadene knyttet til elektrisk kraft anslås for eksempel tilomtrent 1–2 % av EUs bruttonasjonalprodukt, og gjenspeiler dendominerende stillingen til forurensende fossilt brensel ikraftproduksjonen. Kuudennessa ympäristöohjelmassa korostetaantarvetta sisällyttäähintoihinnämä ulkoiset ympäristökustannukset. Seehdottaauseammanvälineenyhdistelmää, johonsisältyvät verotuksellistentoimenpiteidenedistäminen, kutenympäristöönliittyvät verot jakannustimet, ja velvoite tarkistaa sellaisia tukia, jotka ovat vastointehokasta ja kestävää energiankulutusta, jotta nepoistettaisiinasteittain käytöstä. Det 6. handlingsprogrammet for miljø understreker behovet for åinternalisere disse eksterne miljøkostnadene, og foreslår enblanding avvirkemidler, blant annet fremming av fiskale tiltak, foreksempel miljørelaterte avgifter og insentiver, og en kritiskgjennomgang av tilskudd som motvirker en effektivog bærekraftigbruk av energi, med sikte på å avvikle dem gradvis. Energiaanliittyvät tuet vuosina 1990 ja 1995 ovat keskittyneetsuosimaanfossiilisia polttoaineita ja ydinvoimaa näihinpolttoaineisiinliittyvistä ympäristövaikutuksista ja riskeistähuolimatta. Energisubsidiene som ble gitt mellom 1990 og 1995, hadde fokuspå støtte til fossilt brensel og kjernekraft, på tross avmiljøbelastningene og -risikoene som er knyttet til dissebrenseltypene. Jäsenvaltioidenenergiaanliittyvät tutkimus- jakehittämismenot laskivat vuosina 1990–1998, ja tutkimuksessa jakehittämisessä keskityttiinyhä ydinvoimaan. Medlemsstatenes statlige utgifter til forskning ogutvikling innen miljø sank mellom 1990 og 1998, men var fortsattkonsentrert omkring kjernekraft. Uusiutuvilleenergialähteilleja energiansäästöllevarattututkimuksenjakehittämisenosuus talousarvioissa onkasvanut, muttaabsoluuttisesti pienentynyt. Andelen av forsknings- ogutviklingsbudsjettet bestemt for fornybare energikilder ogenergiøkonomisering økte, men avtok absolutt sett. Tarvittaisiintuoreempia tietoja, jottavoitaisiinnähdä, onkonäitä energiatukien malleja jatkettu. Det krevesferskere data for å finne ut om disse energisubsidiemønstrene ervidereført Liikenteendieseliä ja lyijytöntä bensiiniä lukuunottamattaenergianhinnat putosivat vuosina 1985–2001. Tämä heijastaasuuntauksia kansainvälisissä fossiilistenpolttoaineidenhinnoissaja siirtymistä vapautettuihinkaasu- ja sähkömarkkinoihin, mikälisää hintakilpailua. Med unntak av diesel og blyfri bensin for transport sankenergiprisene mellom 1985 og 2001, i pakt med trendene innenprisene på fossilt brensel internasjonalt og skiftet i retning avliberaliserte gass-og elektrisitetsmarkeder, som stimulerte tilstørre priskonkurranse. Hinnat ovat alentuneet huolimattakasvaneesta energiaverotuksesta — paitsi teollisuussähkönenergiaverotus, joka laski. Reduksjonene fant sted på tross avøkningene innen energibeskatningen — bortsett fra for elektriskkraft til industrien, der energiavgiftene sank. Energian hintojen yleinen laskeminen vuosina 1985–2001 eikannusta energiansäästöön. Generelt sett sank energiprisene mellom 1985 og 2001, noe somgav lite insentiv til å spare energi. Huolimatta verotuksen kasvusta vuosina 1985–2001 laskiuseimpien polttoaineiden energian hinta ja energiankokonaiskysyntä kasvoi. Trass i økte avgifter i perioden 1985 til 2001 sank energiprisenefor de fleste typer brensel, samtidig som den generelleetterspørselen etter energi økte. Koska fossiilisilla polttoaineilla katetaan yli puolet EU-alueensähköstä, olisi hintoja korotettava niin, että ne sisältäisivätsähköntuotannon arvioidut ulkoiset kustannukset. Mer enn halvparten av EUs forbruk av elektrisk kraft stammerfra fossilt brennstoff, og prisene vil måtte økes for at deanslåtte eksterne kostnadene ved kraftproduksjon skal kunneinnbefattes. Tuet vääristävät edelleen energiamarkkinoita, kun ne suosivatfossiilisia polttoaineita huolimatta niistä rasitteista, joita nämäpolttoaineet asettavat ympäristölle. Tilskudd fører fortsatt til en dreining av energimarkedet iretning av fossilt brensel, til tross for miljøbelastningeneforbundet med denne typen brensel. EU:n energiatutkimuksen ja kehittämisen menoja on vähennettysamaan aikaan, kun tarvittaisiin innovaatioita vähemmänsaastuttavan tekniikan kehittämiseen. EUs utgifter til forskning og utvikling innen miljø har gått nedselv om det er behov for nyskapning for å utvikle teknologi somforurenser mindre. Energia ja ympäristö Euroopan unionissa, Tiivistelmä Energi og miljø i Den europeiske union, Sammendrag Nykytila Vastaus kysymykseen ‘miten ympäristö voi?’ on monenkirjava kun tarkastellaan vuoden 2002 Ympäristösignaaleissa käsiteltyjäasioita. Situasjonen i dag Det generelle svaret på spørsmålet ‘hvordan har miljøet det?’ må fortsatt bli et både òg for områdene som dekkes av 2002utgaven av Miljøsignaler. Mainittavia muutoksia ensimmäisen, vuoden 2000 laitoksen tilanteeseen ei ole havaittavissa, mutta muutoksiamahdollistavia edellytyksiä alkaa kuitenkin tietyssä määrin näkyä. Selv om det ikke har vært noen større endringer siden førsteutgaven i 2000, aner vi likevel nå atforutsetningene for at disse endringene kan finne sted, begynner å komme på plass. Ympäristökysymys (6EAP painopistealueiden mukaan) Indikaattori Ilmastonmuutoksen ongelmiin tarttuminen (i henhold til prioriteringene i Det 6. handlingsprogrammet for miljø (6EAP)) Kasvihuonekaasujen päästöt Utslipp av klimagasser Luonto ja luonnon monimuotoisuus — ainutlaatuisten luonnonvarojen suojeleminen Naturen og biologisk mangfold — vern av en unik ressurs Happamoittavien aineiden päästöt Utslipp av forsurende stoffer Päästöjen kehityssuunta ja ero EU:n asettamiin tavoitteisiinvuodelle 2010 Utslippstrender og avstand til EU-målet for 2010 Otsonia muodostavien aineiden päästöt Utslipp av ozonforløpere Ylitykset: otsoni, pienhiukkaset, rikkidioksidi ja typpidioksidi Overskridelse av ozon, svevestøv, svoveldioksid og nitrogendioksid Ympäristö ja terveys (i henhold til prioriteringene i Det 6. handlingsprogrammet for miljø (6EAP)) Jokien fosfaatti- ja nitraattipitoisuudet Fosfat- og nitratkonsentrasjon i vassdrag Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jätehuolto Bærekraftig bruk av naturressurser og avfallsforvaltning Yhdyskuntajätteiden tuottaminen Avfallsproduksjon i byene Kehityssuunta yhdyskuntajätteiden keruumäärissä Trender for innsamlingsnivåer for kommunalt avfall Maan käyttöönotto rakentamiseen Arealbeslag etter utvikling Tämä koskee etenkin ilmastonmuutosta. Trender for utbyggede områder, befolkningstetthet og veinetttetthet Energiatuotannon rakenteelliset uudistukset jamuutokset voimantuotannon polttoaineiden käytössä ovat johtaneet laajoihin kertaluonteisiin hiilidioksidipäästöjenvähentämisiin sekä Saksassa että Yhdistyneessä kuningaskunnassa. I mange tilfeller kan reduserte belastninger tilbakeføres til relativt store reduksjoner i bare noen få land eller bestemte sektorer.Dette er veldig tydelig når det gjelder klimaendringer. Yhdeksässä EU:n jäsenvaltiossa päästöjen määrä onkuitenkin lisääntynyt, mikä poikkeaa Kioton tavoitteiden edellyttämästä kehityssuunnasta. Omlegging av energiforsyningssektoren og skifte av brensel ikraftproduksjonen har ført til store engangsreduksjoner i utslippene av karbondioksid i Tyskland og Det forente kongeriket.Imidlertid har ni av EUs medlemsstater økt sine utslipp og dermed beveget seg bort fra Kyoto-målet. Luonnonvaroihin kohdistuneet paineet ovat päinvastoinkasvaneet, mikä näkyy erityisesti kalastuksen kohdalla, kunjatkuva liikakalastus on uhka koko Euroopankalastuselinkeinolle. Omtrent det samme har skjedd når det gjelder avfall ogvannforurensning. Mens noen få land har gjort en stor innsatsfor å begrense deponering av avfall til et minimum, førerforbrukernes og næringslivets atferd til økt produksjon avkommunalt avfall, inkludert emballasjeavfall, og mensindustrien og offentlige forvaltninger har gjort store framskrittinnenfor behandling av avfallsvann, har landbrukssektorensakket akterut og gjort lite for å reduserenitrogenforurensningen, med mer eller mindre konstantenitrogenkonsentrasjoner i overflatevann som resultat. Samanlaista kerrottavaa on myös jätteistä ja vesienpilaantumisesta. Vaikka muutamat maat ovat onnistuneethyvin pyrkimyksissä vähentää jätteiden vientiä kaatopaikoilleniin kuluttajien tottumukset ja talouselämän toiminta ovatjohtaneet yhdyskuntajätteen määrän kasvuun, mukaan lukienpakkausjätteet. Tvert imot har belastningene på naturressursene økt, noe visærlig ser i fiskerisektoren, der fortsatt overfiske gjør faren forkollaps i Europas fiskerier overhengende. Maa-alueisiin kohdistuu myös jatkuvasti huomattavia paineita,mukaan lukien kaupunkien suunnittelematon kasvu jaliikenteen infrastruktuurin laajeneminen. Ressursene pålandjorden utsettes også for store vedvarende belastninger,blant annet ved at byene stadig brer seg utover ogtransportinfrastruktur bygges ut. Tämä on johtanut yhäsuurempien maa-alueiden käyttöön ottoon, elinympäristöjenpirstoutumiseen ja luonnonvaraisten alueiden tai niidenrauhan häiriintymiseen. Dette har ført til at stadigstørre landarealer er blitt forseglet, habitater blir fragmentertog naturlige områder går tapt eller forstyrres. Samaan aikaan kun metsäala kasvaa ja vuotuisia hakkuitapidetään kestävän kehityksen mukaisina, metsien tila, jokailmenee eri puulajien lehtikatona, on huolena koska melkeinneljännes puunäytteistä on vaurioituneita. Samtidig somskogsarealene øker og den årlige avvirkningen betraktes sombærekraftig, forblir skogens tilstand, noe vi ser av det storebladtapet på trærne, et problem — innpå en firedel av detrærne der er tatt prøver av, har skader. Siitä huolimatta, että päästöt ilmaanovat vähentyneet, merkittävä osa eurooppalaisestakaupunkiväestöstä altistuu alailmakehän otsonin korkeillepitoisuuksille, typpioksidille ja pienhiukkasille. Pga. mangelfull informasjon er det imidlertid vanskelig åvurdere tilstanden for det biologiske mangfoldet i Europa.Belastningene på naturressursene medfører atforutsetningene for å reversere trenden når det gjelder tap avbiologisk mangfold innen 2010, ennå ikke er til stede. Euroopan biologisen monimuotoisuuden tilan arviointia estääkuitenkin tiedon puute. Selv om flere vesentlige belastninger går ned, gjørtidsforsinkelser og høye bakgrunnskonsentrasjoner pga.historiske utslipp og utslipp andre steder at konsekvensenefortsatt er alvorlige. Luonnonvaroihin kohdistuvienpaineiden vaikutuksesta johtuen olosuhteet, jotkamahdollistaisivat sen, että biologisen monimuotoisuudenmenettämiseen johtava kehityssuunta kääntyisi vuoteen 2010mennessä, eivät näytä vielä toteutuvan. Til tross for at utslippene til luft erredusert, eksponeres f.eks. en stor del av befolkningen ibyene i Europa for høye konsentrasjoner av bakkenært ozon,nitrogendioksid og svevestøv, og store habitater oglandbruksarealer blir fortsatt utsatt for forsuring, eutrofieringog bakkenært ozon over aksepterte grenseverdier.Symptomene på eutrofiering i kystfarvannet viser ennå baresmå tegn til forbedring. Luxemburg Saksa Yhdistynyt kuningaskunta Suomi EU Ruotsi Ranska Kreikka Belgia Italia Itävalta Alankomaat Portugali Tanska Irlanti Espanja Luxembourg Tyskland Det forente kongeriket Finland EU Sverige Frankrike Hellas Belgia Italia Østerrike Nederland Portugal Danmark Irland Spania Ekotehokkuuden kehitys Forbedret miljøeffektivitet Teknisten parannusten kuten kolmitoimikatalysaattorien japuhtaamman polttoaineen ansiosta ajoneuvot eivät saastuta yhtäpaljon kuin ennen.∀ Forbedret teknologi, f.eks. treveiskatalysatorer og renere drivstoff,har gjort at kjøretøyene forurenser mindre. Ekotehokkuus on taloudellisen toiminnan ja siihen liittyviennegatiivisten ympäristövaikutusten välinen suhde. Miljøeffektivitet er forholdet mellom økonomisk aktivitet ogdennes negative konsekvenser for miljøet. Kestävänkehityksen tärkeimpiä tavoitteita on tämän yhteydenkatkaiseminen tai niiden ‘toisistaan erottaminen (decoupling)’. Et viktig mål forbærekraftig utvikling er å bryte, eller ‘frikople’, denneforbindelsen. Huolen aiheina ovat yhä lannoitteiden ja torjunta-aineiden käytönmäärät ja happamoittavista aineista lähtöisin olevat päästöt(EU:ssa maatalouden tuottama osuus näistä päästöistä on 31 %), erityisesti ammoniakki (94 %). Bruken av kunstgjødsel og plantevernmidler er fortsattforuroligende, og det samme er utslippene av forsurende stoffer(landbruket bidrar med 31 % av EUs samlede utslipp), særligammoniakk (94 %). Kehityson verrattain hidasta ja jatkuva kasvu näillä sektoreilla mitätöiusein jo saavutut tavoitteet. Miljøeffektiviteten forbedres, men i ulik grad, i transport-,energi- og landbrukssektorene. Kotitaloudet ovat jossain määrinvähentäneet ympäristöön kohdistuvia haittoja. Utviklingen går relativt sent,og noen av dagens forbedringer motvirkes av fortsatt vekst idisse sektorene. Kalataloudenpuolella yhä useammat taloudellisesti tärkeät kalakannat on Euroopan vesillä liikakalastettu. I husholdningssektoren har det vært litenframgang når det gjelder å redusere miljøkonsekvensene.Innenfor fiskeriene har antallet overbeskattede bestander avkommersiell betydning i europeiske farvann økt. Vuodet 1990-1999 näyttivät seuraavaa kasvua: kotitalouksienenergiankäyttö (+10 %), jätetuotanto (+14 %) ja auton omistus(+17 %) kotitalouksien määrän (+ 9 %) ja kotitalouksien menojen(+19 %) kasvua seuraten.! I perioden 1990-99 økte husholdningens energibruk (+10 %),avfallsproduksjon (+14 %) og bileierskap (+17 %) i takt medøkningen i antallet husholdninger (+9 %) og deres konsum(+19 %). Kotitalouksien veden kulutus väheni hiukan 1990-luvulla. Husholdningenes vannforbruk gikk noe ned på 1990-tallet. Ekotehokkuuden indikaattorit Indikatorer på miljøeffektivitet Energiantuotanto bruttoarvonlisäys energiasektorin kokonaistuotos Energi bruttoprodukt total produksjon i energiforsyningssektoren 120 kotitalouksien energiankäyttö autojen määrä 120 energibruk i husholdningene antall biler 100 yhdyskuntajätteen tuotanto kasvihuonekaasujen päästöt 100 produksjon av kommunalt avfall utslipp av klimagasser 60 kotitalouksien lukumäärä alailmakehän otsonia muodostavien aineiden päästöt 60 antall husholdninger utslipp av ozonforløpere i troposfæren 40 happamoittavienaineiden päästöt 40 utslipp av forsurende stoffer Maatalous kasvihuonekaasujen päästöt tavarankuljetusenergiankäyttö energiankäyttö Landbruk godstransportenergibruk utslipp av klimagasser bruttoprodukt energibruk 100 kasvihuonekaasujen päästöt 100 utslipp av klimagasser 80 torjunta-aineiden kulutus happamoittavien aineiden päästöt 80 forbruk av plantevernmidler utslipp av forsurende stoffer 60 alailmakehän otsonia muodostavien aineiden päästöt happamoittavien aineiden päästöt alailmakehän otsonia muodostavien aineiden päästöt 60 utslipp av ozonforløpere i troposfæren utslipp avforsurende stoffer utslipp av ozonforløpere i troposfæren 40 lannoitteiden kulutus 40 forbruk av kunstgjødsel Taloudellisen kasvun ja energiankulutuksen riippuvuustoisistaan ei vähene riittävän nopeasti, jottaenergiankulutuksen kasvu voitaisiin estää. Tämä voi johtaaenergiaan liittyvien ympäristöpaineiden voimistumiseen. Forbindelsen mellom økonomisk vekst og energiforbruk gårikke raskt nok ned til å motvirke veksten i energibruk, somigjen kan føre til økte energirelaterte belastninger på miljøet. Kotitalouksien hiilidioksidipäästöjen taso oli v. 1997 lähes samakuin v. 1990 vaikka kotitalouksien määrä kasvoi, silläenergiatehokkuudessa tapahtuneet parannukset ja hiilen ja öljynkorvaaminen maakaasulla tasoittivat tilannetta. Utslippene av karbondioksid fra husholdningssektoren var i 1997nær nivået for 1990. Økningen i antallet husholdninger ble i storgrad oppveid av bedret energieffektivitet og overgangen fra kull og olje til naturgass. Vaikka henkilöliikenteenenergian hyötysuhde on teknisistä parannuksista johtuenjossain määrin lisääntynyt, tavarakuljetustenenergiatehokkuudessa ei mitään parannusta ole tapahtunut. Med unntak av industrien har ingen av de økonomiske sektorene i EU 'frikoplet' sin økonomiske/samfunnsmessige utvikling fra energiforbruket. Viime vuosikymmenellä henkilöliikenteen määrä kasvoi samaavauhtia kuin talous kun taas tavarakuljetuksissa ylitettiintaloudellisen kasvun vauhti. Selv omteknologiske framskritt har gitt en viss forbedring ienergieffektiviteten i persontransportsektoren, viserenergieffektiviteten i godstransportsektoren ingen tegn tilforbedring. Sähköntuotannon rikkidioksidipäästöt Svoveldioksidutslipp fra kraftproduksjon : 1995arvioitu energiatehokkuus todelliset päästöt : 1995forventet energiintensitet faktiske utslipp Liikenteen nopean kasvun ja maantie- ja ilmakuljetuksiinsiirtymisen takia hiilidioksidipäästöt lisääntyvät edelleen.Henkilöliikenteessä auto on yhä pääasiallisin kulkuväline (75 %kaikista henkilökilometreistä), mutta lentoliikenne on nopeimminkasvava liikennemuoto. Utslippene av karbondioksid fra transportsektoren fortsetter å økesom en konsekvens av sektorens kraftige vekst og et skifte til veiog lufttransport. Persontransporten er fortsatt dominert av bilen(75 % av totalt antall passasjerkilometer), men lufttrafikken er nåden raskest økende transportmåten. Ristiriita teknisten parannusten ja todellisenenergiatehokkuuden lisääntymisen välillä johtuukuljetusolosuhteiden muutoksista (esimerkiksi painavammat jateholtaan yhä voimakkaammat ajoneuvot, alhainen käyttö —ja kuormitusaste) ja jatkuvasta tie — ja ilmaliikenteen kasvustaraideliikenteen ja muiden vähemmän haitallistenliikennemuotojen kustannuksella. Misforholdet mellom teknologiske forbedringer og faktiskenergieffektivitetsgevinst skyldes endrede transportvilkår(f.eks. tyngre og kraftigere kjøretøyer, lave passasjertall oglastfaktorer) og fortsatt vekst innenfor vei- og lufttransport påbekostning av jernbane og andre mindre miljøskadeligetransportmåter. Vielä ei ole merkkejä siitä, että tavarakuljetukset siirtyisivätmaanteiltä raiteille (rautateiden osuus oli vuonna 1991 10,4 %,1999 se oli laskenut 8 %:iin). Maantieajot ja lyhyet merikuljetuksetovat käytetyimpiä tavarakuljetuksen muotoja. Det er ennå ikke tegn til et skifte innen godstransporten fra vei tilbane (jernbanens andel gikk ned fra 10,4 % i 1991 til 8 % i 1999).Vei- og sjøtransport er fremdeles de viktigste godstransportmåtene, med andeler på hhv. 43 % og 42 % i tonnkilometer. Ympäristösäädökset, joiden tavoitteena on vähentääliikenteen ilmaa saastuttavia päästöjä polttoaineen laatuaparantamalla ja asettamalla ajoneuvoille päästönormit, ovatkuitenkin olleet verrattain tehokkaita. Det bør imidlertid anføres at miljølovgivning som fokuserer påå redusere luftforurensende utslipp i transportsektoren, vedhjelp av standarder for drivstoffkvalitet og utslipp frakjøretøyer, har vært relativt vellykket. Happamoittavien jaotsonia muodostavien aineiden päästöjen väheneminen onosoitus siitä, että niiden yhteys on "kytketty irti" liikenteenkasvusta. Nedgangen i utslippeneav forsurende stoffer og ozonforløpere innebærer at disse faktisk er blitt 'frikoplet' fra transportveksten. Katalysaattoreiden kapasiteetti Utbredelse av katalysatorer Otsonia muodostavien aineiden päästöt Utslipp av ozonforløpere (avstand til EU-mål i 1999) Romania Puola Tsekin tasavalta Unkari Slovakian tasavalta Romania Polen Den tsjekkiske republikk Ungarn Den slovakiske republikk Jatkuvasta sekä kokonaisenergian että uusiutuvista energialähteistäsaatavan sähkön määrän kasvusta huolimatta uusiutuvienenergialähteiden osuus ei nykysuuntauksella saavuta EU:n asettamia alustavia tavoitteita. Til tross for at både total energi og elektrisitet fra fornybare kilderøker, viser dagens trender at de ikke vil være nok til å oppfylle EUs veiledende mål for fornybare energikilder. Nykyisellä vauhdilla tehtävät parannukseteivät kuitenkaan riitä torjumaan ennustetusta taloudellisestakasvusta ja erityisesti sähkönkulutuksen kasvusta aiheutuviaongelmia. Mens energiforsyningssektorens økonomiske og fysiskeresultat økte på 1990-tallet, gikk de forurensende utslippenetil luft ned, hovedsakelig takket være økt bruk avreduksjonsteknikker og overgangen fra kull til gass. Myöskään päästöille asetettuja tavoitteita ei pystytätoteuttamaan. Disseforbedringene er imidlertid ikke store nok til å veie opp denforventede økonomiske veksten — særlig den forventedeøkningen i strømforbruket — eller til å nå utslippsmålene. Vuonna 1999 uusiutuvien energialähteiden osuus sähkönkokonaiskulutuksesta EU:ssa oli 14 %. Fornybare energikilder bidro med 14 % av EUs bruttoelektrisitetsforbruk i 1999. Sähkön kulutuksenkasvuennusteiden mukaan ekosähkön tuotannon tulisi vuoteen2010 mennessä suunnilleen kaksinkertaistua, jos halutaan päästä Med tanke på den forventedeøkningen i elektrisitetsforbruket fram til 2010 må økningen iforsyningen av kraft fra fornybare kilder omtrent dobles hvis EUs veiledende mål skal nås. Uusiutuvan energian käytön lisäämiseen tähtäävä politiikka jasiihen liittyvät aloitteet ovat joissakin jäsenvaltioissa olleetonnistuneita. Politikker og initiativer for å øke bruken av fornybar energi hargitt gode resultater i noen medlemsstater. Mutta koska sähkön kokonaiskulutus onkasvanut, uusiutuvan energian osuus sähköntuotannosta on1990-luvulla kuitenkin pysynyt lähes muuttumattomana. Men ettersom dettotale strømforbruket har økt, var andelen fornybar energi iproduksjonen av elektrisk kraft nesten konstant på 1990-tallet. Vaikka sähkön ja lämmön yhteistuotannon osuussähköntuotannosta kasvoi 9 %:sta melkein 11 %:iin vuosina1994–1998, kasvulla ei saavuteta EU:n asettamaa alustavaatavoitetta, jonka mukaan vuoteen 2010 mennessä 18 % sähkönkokonaistuotannosta tulisi saada sähkön ja lämmönyhteistuotannosta. Selv om andelen kraftvarmeproduksjon (CHP) ikraftproduksjonen steg fra 9 til nesten 11 % mellom 1994 og1998, er denne veksten ikke tilstrekkelig til å nå EUs veiledendemål om at 18 % av all kraftproduksjon innen 2010 skal skje i formav kraftvarmeproduksjon. Energian kokonaiskulutus polttoaineittain Totalt energiforbruk etter drivstoff 1 200 kaikki muut uusiutuvat energianlähteet 1 200 alle andre fornybare kilder 20 raakaöljy ja sen tuotteet 20 råolje og produkter av råolje Noin 3 % EEA:n alueesta on viljelty luonnonmukaisesti jaluonnonmukaisesti viljellyn maan kokonaispinta-alan ennustetaankasvavan selvästi tulevaisuudessa. Rundt 3 % av EØS' areal dyrkes nå økologisk, og andelenøkologisk dyrket jord forventes å øke betydelig i framtiden. Vesivarojen hyväksikäyttö on viimeisten 20 vuoden aikana pysynytverrattain muuttumattomana Euroopassa. Utnyttelsen av vannressursene i Europa har vært relativt konstantde siste 20 årene.! Maatalouden ekotehokkuudessa on havaittu pieniäparannuksia. Det har vært en viss forbedring når det gjeldermiljøeffektivitet i landbruket. 1990-luvulla energiankäyttö ja keinokastelu onlisääntynyt tuottavuutta seuraten, vaikkakin kehitys on nykyäänjokseenkin muuttumaton. Bruken av energi og irrigasjonøkte på 1990-tallet i tråd med produktiviteten, men trendener nå mer eller mindre konstant. Nitraattisaasteet ja rehevöityminenovat yhä vakavia huolenaiheita, vaikka keinolannoitteiden jatorjunta-aineiden käyttö on jossain määrin vähentynyt.Kasvihuonekaasujen päästöt, happamoittavat aineet jaalailmakehän otsonia muodostavat aineet ovat vähentyneetlukuun ottamatta ammoniakkipäästöjä. Samtidig som det har vært enviss nedgang i bruken av kunstgjødsel og plantevernmidler,forblir nitratforurensning og eutrofiering alvorlige problemer.Utslippene av klimagasser, forsurende stoffer og forløpere tilbakkenært ozon har — med unntak av utslippene avammoniakk — gått ned. Metsäalueet laajenevat sekä EU:ssa että jäsenyyttä hakeneissamaissa. Skogarealet øker i EU og søkerlandene. Metsänistutuksen edut on kuitenkin arvioitavamonimuotoisuuden suhteen saavutettujen hyötyjen ja menetystentaustaa vastaan.# Fordelene ved nyplantingmå imidlertid vurderes opp mot de gevinster og tap av biologiskmangfold dette fører med seg. Kaupunkialueidenja liikenneinfrastruktuurin kehityksenseurauksena maanpinnan sulkeutuminen jatkuu väestön kasvuanopeammassa tahdissa.# Den forsegling av jorden som følger av byutvikling og utbyggingenav transportinfrastruktur fortsetter å øke raskere ennbefolkningsveksten.# On olemassa viitteitä siitä, että jätteiden kokonaistuotanto onkasvamassa hitaammin kuin bruttokansantuote, mikä johtuukaivosjätteiden vähenemisestä. Det er visse indikasjoner på at total avfallsproduksjon, pga.redusert avfallsproduksjon fra gruvedrift, øker mindre enn BNP. Teollisuusjätteiden tuotantonäyttää myös vakiintuvan. Avfallsproduksjonen i industrien synes også åstabiliseres. Yhdyskuntajätteiden syntymisenosalta (n. 14 % jätteiden kokonaistuotannosta) kaikki EU:njäsenvaltiot ovat saavuttaneet saman korkean jätetuotannontason vaikkakin on pieniä vivahde-eroja, jotka selittyväterilaisilla elämäntyyleillä ja kulutustottumuksilla. Når det gjelder produksjonen av kommunalt avfall(rundt 14 % av alt avfall), har alle medlemsstatene i EU nådddet samme høye nivået, med enkelte små forskjeller som kanforklares med variasjoner i livsstil og forbruksmønster. Noin 70 % kerätystä yhdyskuntajätteestä tulee kotitalouksista.Kerätyn yhdyskuntajätteen kokonaismäärä on noussut: vuonna1991 se oli henkeä kohti 479 kg ja vuonna 1999 vastaavasti 545 kg. Om lag 70 % av innsamlet kommunalt avfall kommer frahusholdningene, den totale mengden i EU steg fra 479 kg perperson i 1991 til 545 kg per person i 1999. Markkinoille tuotu pakkausmateriaali Emballasjemateriell på markedet Etelä-Eurooppa 20 kg per innbygger200 20 kg henkeä kohden200 jäsenyyttä hakevat maat (6) Søkerland (6) Maan käytön kehitys Arealbeslag etter utvikling Bruttokansantuote Luonnonvarojen kokonaiskäyttö- 1.000 mrd. euro (1999 hinnoin) henkeä kohden (tons ?) BNP – 1.000 mia. euro(1999 priser) BelgiaItävaltaEU (14) EU (14)Sverige Yhdistynyt kuningaskunta väestöntiheystieverkoston tiheys Totalt materialbehovper innbygger befolkningstetthet veinetttetthet Ympäristökysymysten yhdentäminen Integrasjon som mål Ympäristöverojärjestelmiä otetaan enenevässä määrin käyttöönkaikkialla EU:ssa. Niiden tarkoituksena on parantaa ympäristönlaatua tehokkaasti sekä vähentää työn ja muidentuotantotekijöiden verotaakkaa. Stadig flere miljøavgiftssystemer innføres overalt i EU med siktepå å forbedre miljøkvaliteten på en effektiv måte og reduserebeskatningen av arbeid og andre produksjonsfaktorer. Ympäristökysymysten liittäminen talouspolitiikkaan Amsterdamin sopimuksen 6 artiklan mukaisesti on edistynythitaasti. I henhold til artikkel 6 i Amsterdamtraktaten skal miljøhensynintegreres i den økonomiske politikken. Arbeidet går sakteframover. ‘Cardiffin prosessin’ kaltaiset aloitteet, joidentarkoituksena on liittää ympäristökysymykset eri sektoreihin,voivat nopeuttaa muutosta. Initiativer som ‘Cardiff-prosessen’, som tar sikte på åintegrere miljøhensyn i ulike sektorer, har potensial til åframskynde denne endringen. Vuosina 1985–2001 energiahinnat pysyivät alhaisina tai jopalaskivat, mikä ei juurikaan kannustanut energian kulutuksen vähentämiseen. Energiprisene var generelt lave eller gikk ned mellom 1985 og2001, noe som gir lite insentiv til å redusere energiforbruket. Veronkorotukset ovat estäneet moottoripolttoaineiden hinnanlaskemisen vuoden 2000 alhaisen tason alle verrattuna vuoteen1985. Takket være økte avgifter har prisen på drivstoff tilmotorkjøretøyer ikke gått under lavnivået i 2000, sammenlignetmed 1985. Tämän yhdentämisen ensisijaisena tarkoituksena on käsitellä jalieventää ympäristön pilaantumista aiheuttavia taustatekijöitäeikä niinkään ympäristön rappeutumisen oireita.Kestävän kehityksen ja ympäristökysymysten liittämistäpolitiikan eri aloille voidaan rohkaista erilaisin keinoin mukaanlukien lainsäädäntö ja asetukset, verotukselliset toimenpiteet,vapaaehtoiset sopimukset ja tiedotus. Integrasjonspolitikken tar primært sikte på å håndtere/svekkedrivkreftene bak miljøskadene snarere enn symptomene pådem. Integrasjon av bærekraftig utvikling og miljøhensyn isektorpolitikken kan fremmes gjennom et antall tiltak,herunder lover og forskrifter, fiskale tiltak, frivillige avtaler oginformasjon. Käytännössäyhdistellään yleensä erilaisia keinoja (‘oikea sekoitussuhde’). I praksis synes en kombinasjon av slikevirkemidler og tiltak å bli brukt (den ‘rette blandingen’). Ympäristö v er Inntekter 1984 ympäristö v er indikaattorit koko n a isv er liike nt e e stä ka n n e tta va v er 1984 totaleskatteinntekterogtrygde- og tryg d e- er Luonnon m u ka in en maan v ilje ly Økologisk jord bruk i 2000 Islanti Kreikka Irlanti Luxemburg Ranska Portugali Alankomaat Espanja Belgia Norja EEA (18) Saksa Yhdistynyt kuningaskunta Suomi Italia Tanska Itävalta Ruotsi Liechtenstein Island Hellas Irland Luxembourg Frankrike Portugal Nederland Spania Belgia Norge EØS-land (18) Tyskland Det forente kongeriket Finland Italia Danmark Østerrike Sverige Liechtenstein Joissakin jäsenvaltioissa ympäristöverojen osuuskokonaisverotuloista on 5–10 %. Andelen miljøavgifter av totale skatteinntekter ligger i enkeltemedlemsstater på mellom 5 og 10 % av totale skatteinntekter. Luku on hitaasti kasvamassa kaikkialla. Dette øker sakte overalt. Polttoaineverotuksen porrastusta on käytetty menestykselläpuhtaampien polttoaineiden käytön edistämiseen. Avgiftsdifferensiering på drivstoff er med hell tatt i bruk for åfremme bruken av renere drivstoff. Useat jäsenvaltiot ovat aloittaneet sellaisten verotuksellistentoimenpiteiden toteuttamisen, joiden tavoitteena onympäristön laadun parantaminen ja taloutta rasittavanvääristyneen verotuksen alentaminen. Flere medlemsstater har begynt å innføre fiskale tiltak for åbedre miljøkvaliteten og redusere byrden av beskatning somfordreier økonomien. Puolessa EU:njäsenmaista kerätään hiilidioksidiveroja ja 1990-luvun toisellapuoliskolla on kautta linjan otettu käyttöön monta uuttaverotusjärjestelmää. Halvparten av medlemsstatene i EU harinnført karbondioksidavgifter, og mange nye avgiftssystemerer innført i annen halvdel av 1990-tallet. Ympäristöverojen tehokkuudesta onolemassa jonkinlaisia viitteitä, mutta yleisesti ottaentutkimuksia niiden toimivuudesta ei ole vielä tehty. Mye tyder på atmiljøavgifter er effektive, men det er en generell mangel påevalueringsstudier. Vuonna 2002 tieliikenteessä käytetyn polttoaineen keskimääräineninflaatiokorjattu hinta oli EU:ssa alhaisempi kuin 1980-luvunensimmäisellä puoliskolla. Den inflasjonskorrigerte gjennomsnittsprisen på drivstoff i EU vartidlig i 2002 lavere enn i første halvdel av 1980-tallet. Tämä suuntaus ei kannustapolttoainetta säästävään ajamiseen. Dennetrenden oppmuntrer ikke drivstoffeffektiv kjøring. Eurooppa-neuvoston maaliskuussa 2002 Barcelonassa pidetyssäkokouksessa ilmoitettiin Euroopan komission aikomuksestanopeuttaa infrastruktuurimaksuja koskevan puitedirektiivinvalmistelua, jotta eri liikennemuodot paremmin vastaisivatyhteiskunnalle aiheuttamiaan kustannuksia vuoteen 2004mennessä. Det var innenfor denne sammenhengen at Det europeiske rådpå sitt møte i mars 2002 støttet Europakommisjonensintensjon om å framskynde arbeidet på et rammedirektiv omavgiftsbelegging av infrastruktur for å sikre at de uliketransportmåtene innen 2004 bedre reflekterer samfunnetsinfrastrukturkostnader. Neuvosto ilmoitti myös halukkuudestaan hyväksyädirektiivi ympäristöverotuksen lisäämisestä ja laajentamisestaenergiatuotteisiin vuoden 2002 loppuun mennessä. Rådet uttrykte også ønske om å få påplass et direktiv for å styrke og utvide bruken av miljøavgifterpå energiprodukter innen utgangen av 2002. Useissa jäsenvaltioissa on vuodesta 1995 ollut havaittavissamerkkejä ympäristöverotukseen liittyvistä uudistuksista eliverotuspohjan siirtämisestä työn verotuksestaympäristöverotukseen. Siden 1995 er økologiske avgiftsreformer (deler av skatte- ogavgiftsgrunnlaget overføres fra arbeid til miljø) under utvikling iflere medlemsstater. Moottoripolttoaineen reaalihinta Reelle gjennomsnittspriser på drivstoff til motorkjøretøyer, EU 1000 asukasta kohden500 Per 1000 innbyggere500 1000 asukasta kohden68 Per 1000 innbyggere68 Vaikka EU:n kalastuslaivasto onkin vuosien 1989–2000 aikanasupistunut alusluvun (–10 %), tonniston (–6 %) ja tehon osalta(–13 %), se ei ole vastaavassa määrin vaikuttanut kalaston tilanparantumiseen. Selv om størrelsen på EUs fiskeflåte gikk ned i perioden1989–2000, både i antall fartøyer (–10 %), tonnasje (–6 %) ogkapasitet (–13 %), har reduksjonen ikke medført tilsvarendeforbedringer i status for fiskebestandene. Useimpien kaupallisesti tärkeiden Euroopanvesistöissä elävien kalakantojen tila on kestämätön. De kommersielt viktigstefiskebestandene i europeiske farvann har status som ikke- bærekrafige. Rahoitusvälinemäärärahoista laivakannan tukiohjelmaanvuosille 1994–1999 käytettiin 60% kalastuslaivastonrakennemuutoksiin ja 40 % sen uudistamiseen. Når det gjelder fiskeriene, gikk 60 % av midlene for perioden1994–99 under finansieringsordningen for flåteorientert støttetil tilpasning av flåten, og 40 % til modernisering. Tämä apu onjohtanut laivaston pienentymiseen kokonaisuudessaankinkoko EU:ssa. Ordningenhar medført en generell nedgang i EUs flåtekapasitet. Joissakin maissa uudistukset ovat kuitenkinjohtaneet laivaston kokonaistehon vähenemiseen samaanaikaan kuin tonnisto on vähän kasvanut. I noenland har moderniseringen imidlertid ført til en reduksjon iflåtens totale kapasitet, samtidig med en liten økning itonnasjen. Pohjanmeren turska on liikakalastuksen kohteena sekä Pohjanmerellä että sitä ympäröivillä vesialueilla. Bestanden av nordsjøtorsk er overbeskattet i Nordsjøen ogtilstøtende havområder. Täysi-ikäisenkalakannan on arvioitu viimeisten 17 vuoden aikana eläneenkriittisen rajan alapuolella ja vuonna 2001 saavutettiin historianalhaisimmat luvut. Beregninger viser at den voksne andelenav bestanden har vært under den kritiske grensen de siste 17årene og nådde et historisk lavmål i 2001. Lisäksi tekniset ja suunnitteluun liittyvät uudistukset ovatjohtaneet siihen, etteivät kalakantoihin kohdistuvat paineetole vähentyneet. Sammen med framskrittene som er gjort innenfor teknologiog design, gjør dette at belastningen på fiskebestandene ikkeer redusert. EU: n ympäristömerkin saaneiden tuotteiden lukumäärä on pienija merkki on tähän mennessä annettu vain tietyille tuoteryhmilleja vain yksittäisissä jäsenvaltioissa. Antall produkter som har fått miljømerket EU-blomsten er lavt oghar så langt vært konsentrert til bare et par produktgrupper og et par medlemsstater. Kotitaloudet jätetään usein huomioon ottamattayhdentymispolitiikassa. Kun kulutustaso jatkaa nousemistaannettotulojen kasvun myötä, on yhä tärkeämpää avustaakuluttajia tekemään harkittuja valintoja. Husholdningene blir ofte oversett i integrasjonspolitikken.Ettersom forbruksnivåene fortsetter å øke i takt meddisponibel inntekt, blir det stadig viktigere å hjelpeforbrukerne til å ta informerte valg. Tuotteidenekomerkintä ja tiedottaminen (esim. energiansäästökampanjat)ovat lisääntymässä, mutta niiden merkitys on yhämarginaalinen. Miljømerking ogopplysningsarbeid (i form av f.eks. energisparekampanjer)øker, men betydningen av dem er likevel marginal. Käsitellyn jäteveden osuus on suuri Pohjois- ja Keski-Euroopanmaissa ja käsittelyn tasoa parannetaan jatkuvasti. I landene i Sør-Europa og i søkerlandene er barerundt halvparten av befolkningen tilknyttet behandlingsanlegg foravløpsvann, men også her er behandlingsnivået blitt bedre de siste Ympäristökysymysten sisällyttäminen yhteiseen maatalouspolitiikkaan on edennyt huomattavasti. Store framskritt er gjort for å innføre miljøelementer i den felleslandbrukspolitikken (CAP) (f.eks. gjennom miljøtiltak ilandbruket). Jatkuvat ympäristöpaineetvaativat kuitenkin yhteiseen maatalouspolitiikkaan lisää sellaisiauudistuksia, jotka parantaisivat maanviljelijöiden taloudellisiakannustimia maan hoitamiseen ympäristön kannalta kestävällätavalla. Men siden miljøbelastningene vedvarer, må detinnføres ytterligere landbruksreformer for å styrke de økonomiskeinsentivene for å få gårdbrukerne til å drive jorden på enbærekraftig måte. Ympäristömerkintä — myönnettyjen eurokukkien määrä Miljømerking — Antall tildelte EU-blomster Itävalta Sverige Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallistenjulkaisujen toimisto Luxemburg: Kontoret for De Europeiske Fellesskapers Offisielle Publikasjoner Täyttäkää lomake ISOIN KIRJAIMIN ja lähettäkää se paikalliseen kirjakauppaan tai EU:njulkaisutoimiston myyntiedustajalle: http://eur-op.eu.int/general/en/s-ad.htm. Fyll ut skjemaet med BLOKKBOKSTAVER og send det til din lokale bokhandel eller til en avsalgsrepresentantene for EUs publikasjonskontor: http://eur-op.eu.int/general/en/s-ad.htm. Puhelin: _____________________________________ Allekirjoitus: _____________________ Telefon: _____________________________________ Underskrift:______________________ Tiivistelmä vuodesta2001 2001 i korte trekk Tämän raportin sähköinen versio on internetissä osoittessa: http://eea.eu.int. Denne rapporten finnes på Internett: http://www.eea.eu.int Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujentoimisto, 2002 Tilgang til informasjonen fås gjennom Europa-serveren (http://europa.eu.int). Tiivistelmä vuodesta 2001 2001 i korte trekk Euroopan ympäristökeskuksen (EYK, European Environment Agency, EEA) tarkoituksena on tukea kestävää kehitystä ja auttaa saavuttamaan merkittävää, mitattavissa olevaa Euroopan ympäristön paranemista. Tähän se pyrkii toimittamalla oikeaaikaista, kohdennettua, asiaan liittyvää ja luotettavaa tietoa päätöksentekijöille ja yleisölle. Det europeiske miljøbyrå (EEA) har som mål å støtte en bærekraftig utvikling og bidra til å oppnå en signifikant, målbar forbedring av Europas miljø ved å levere rettidig, målrettet, relevant og pålitelig informasjon til politiske beslutningstakere og allmennheten. Vuonna 2001 EYK jatkoi tehtäviensä suorittamista vahvistamalla vuotuista raportointiaan Euroopan kehittyvän ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen politiikan linjan mukaisesti. Se julkaisi monenlaisia raportteja ympäristöasioista ja paransi tietojen saantia verkkosivustollaan. Miljøbyrået arbeidet i 2001 videre på denne oppgaven ved å styrke sine årlige rapporteringsrutiner i tråd med den politiske utviklingen innen miljø og bærekraftig utvikling i Europa, ved å utgi en rekke rapporter om miljøspørsmål og ved å forbedre tilgangen til data og informasjon på byråets nettsted. Jäsenvaltioiden ja muiden kumppaneidensa kanssa se teki myös edelleen yhteistyötä, jonka tavoitteena oli EYK:n tarjoaman tiedon laadun ja oikea-aikaisuuden parantaminen. Byrået iverksatte også en rekke aktiviteter sammen med medlemslandene og andre partnere med sikte på å forbedre kvaliteten og øke rettidigheten på den informasjonen det leverer. Samanaikaisesti EYK valmistautui laajentumiseen, jonka myötä sen jäsenvaltioiden lukumäärä on 31 vuonna 2002. Samtidig forberedte byrået seg på utvidelsen til 31 medlemsland i 2002. Tätä ajatellen se tarkisti yleistä strategiaansa ja valitsi kolme ensisijaista toimenpidettä ohjaamaan tulevia työohjelmia. Dette innebar en gjennomgang av byråets generelle strategi og identifisering av tre prioriteringsområder for framtidige arbeidsprogrammer. Ympäristökeskus kehitti myös sisäistä organisaatiotaan ja menettelyitään ja laajensi työohjelmaansa. Byrået bygget også ut sin interne organisasjon, utviklet sine framgangsmåter og utvidet sitt arbeidsprogram. Euroopan unionin ympäristöpolitiikan ja kestävän kehityksen kehittyvät puitteet Utvikling av en ramme for miljøpolitikk og bærekraftig utvikling i Den europeiske union Euroopassa tärkeimmät EYK:ta koskevat tapahtumat vuonna 2001 olivat Euroopan komission ehdotus kuudenneksi ympäristöohjelmaksi ja sitä seuraavat neuvottelut Euroopan parlamentissa ja neuvostossa sekä EU:n kestävän kehityksen strategian julkistaminen Göteborgin huippukokouksessa kesäkuussa. På den europeiske arena var de viktigste hendelsene for byrået i 2001 Europakommisjonens forslag til et sjette handlingsprogram for miljø og påfølgende forhandlinger med Europaparlamentet og Rådet, samt lanseringen av EUs strategi for bærekraftig utvikling på toppmøtet i Gøteborg i juni. Tiivistelmä vuodesta 2001 2001 i korte trekk rammer for mange nøkkelaspekter ved miljø- og sektorpolitikken og informasjonsbehov i den forbindelse. Koko vuoden ajan EYK pyrki tarjoamaan opastusta siitä, miten näiden aloitteiden ja niin sanotun Cardiffin prosessin (sektorien integrointi) tietotarpeet voitaisiin sulauttaa yhdeksi kokonaisuudeksi (ks. jäljempänä oleva kuvio). Byrået har gjennom hele året søkt å yte veiledning om hvordan informasjonsbehovene ved disse initiativene kan integreres med den såkalte Cardiff-prosessen (sektorintegrasjon) til et sammenhengende hele (se figuren under). Samanaikaisesti se työskenteli mukauttaakseen oman työnsä ja tuloksensa tähän kehittyvään kokonaisuuteen sekä sisällön että ajoituksen osalta. Samtidig har byrået arbeidet for å innrette sitt arbeid og sine resultater etter denne utviklingen, både når det gjelder innhold og synkronisering. Marraskuussa EYK toimitti komissiolle indikaattoreita ja arviointeja tukeakseen komission raportin laatimista Barcelonassa vuoden 2002 keväällä pidettävää huippukokousta varten. I november leverte byrået indikatorer og vurderinger til Kommisjonen som grunnlag for Kommisjonens rapport til toppmøtet i Barcelona på våren 2002. Kestävän kehityksen strategiaan liittyvät tiedot Informasjonsaspektene ved strategien for en bærekraftig utvikling Rakenteelliset indikaattorit Strukturelle indikatorer Alakohtaisen integroinnin indikaattorit Indikatorer forsektorintegrasjon Kestävän kehityksen strategia talous ympäristö sosiaaliasiat Strategi for bærekraftig utvikling økonomi miljø samfunn Tärkeimmät raportit Viktigste rapporter Tärkeimpiä raportteja olivat kaikki aiheet kattava Ympäristösignaalit 2001 ja TERM 2001, joka koski ympäristöasioiden yhdentämistä liikennesektoriin. Molemmat raportit olivat jatkoa vuotta aiemmin samassa sarjassa julkaistuille ensimmäisille indikaattoriraporteille. Blant de viktigste rapportene var Miljøsignaler 2001 og TERM 2001, som begge tar for seg integrasjon av miljøhensyn i transportsektoren, og som kom som oppfølgere til indikatorrapportene året før. Muut tärkeät julkaisut käsittelivät kasvihuonekaasupäästöjä, kestävää veden käyttöä ja otsonin aiheuttamaa ilman saastumista. Andre større utgivelser omhandlet utslipp av klimagasser, bærekraftig vannbruk og ozonforurensning av luften. Uutena toimintansa alueena EYK tuotti raportin, joka käsitteli uusiutuvien energiamuotojen käytön menestystarinoita. Byrået ga også ut en rapport innenfor et nytt arbeidsområde, nemlig gladmeldinger om fornybare energier. Toinen tärkeä virstanpylväs oli raportti, joka koski yhteisön ilmoitusvelvoitteita ja sen tiedon hyödyllisyyttä, joka näistä tiedoista saadaan ympäristötoimenpiteiden tehokkuuden arviointiin (REM-hanke). En annen viktig milepæl var en rapport om Fellesskapets rapporteringsforpliktelser og nytten av informasjonen som framskaffes når det gjelder å evaluere effektiviteten ved miljøtiltak (REM-prosjektet). EYK sai myös valmiiksi uraauurtavan raportin varovaisuusperiaatteen käytöstä (tai käyttämättä jättämisestä) viimeisten sadan vuoden aikana. Endelig ferdigstilte Byrået en banebrytende rapport om bruken av (eller mangelen på bruk av) føre-var-prinsippet i løpet av det siste hundreåret. Oli kiinnostavaa, että jotkin jäsenvaltiot tuottivat kansallisesti lehdistötiedotteita, joissa niiden kansallinen tilanne esitettiin Euroopan tilanteen valossa. Det er interessant å merke seg at noen av byråets medlemsland kom med egne pressemeldinger der situasjonen nasjonalt ble satt inn i en europeisk sammenheng. Tämä sarja on kehittymässä tärkeimmäksi indikaattoreita koskevaksi raportiksi, jolla seurataan kuudennessa ympäristöohjelmassa saavutettua edistystä, kestävän kehityksen strategian ympäristöulottuvuutta sekä sektorien välisen yhdentymisen prosessia. Denne serien er i ferd med å bli den viktigste indikatorrapporten for overvåking av framdriften i forhold til det sjette handlingsprogrammet for miljø, miljøaspektet ved strategien for bærekraftig utvikling og sektorintegrasjonsprosessen. Yhdessä taloudellisten ja sosiaalisten indikaattorien kanssa Ympäristösignaalit -raportti auttaa tarjoamaan kattavan kuvan kestävässä kehityksessä saavutetusta edistyksestä. Sammen med sosiale og økonomiske indikatorer vil Miljøsignaler dermed gi en omfattende oversikt over framdriften innenfor bærekraftig utvikling. TERM 2001Tämä raportti, joka kehitettiin yhdessä Eurostatin sekä komission energian ja liikenteen pääosaston ja ympäristöasioiden pääosaston kanssa, julkaistiin syyskuussa Denne rapporten, som er utarbeidet i samarbeid med Eurostat, Kommisjonens DG for energi og transport og DG Tiivistelmä vuodesta 2001 välittömästi ennen komission valkoista kirjaa kestävästä liikenteestä sekä epävirallista liikenne- ja ympäristöasioita käsittelevää neuvoston kokousta, joka pidettiin Belgian ollessa puheenjohtajavaltiona. 2001 i korte trekk for miljø, ble lansert i september umiddelbart i forkant av Kommisjonens hvitbok om bærekraftig transport og det uformelle felles transport- og miljøministermøtet under det belgiske formannskapet. Se liittyy Cardiffin prosessiin, jossa ympäristöä koskevat huolenaiheet yhdennetään muiden sektorien politiikkaan. Rapporten er knyttet opp mot Cardiff-prosessen for integrasjon av miljøhensyn i sektorpolitikken. Tästä sarjasta on tullut oleellinen osa liikennepolitiikan tarkastelua ja viitemalli muita aloja varten. Serien er blitt en uunnværlig del av gjennomgangen av transportpolitikken og en referansemodell for andre sektorer. EYK kehittelee nyt yhteistyökumppaneidensa kanssa samanlaisia mekanismeja muita aloja kuten esimerkiksi energiasektoria ja maataloutta varten. Sammen med sine partnere utvikler nå byrået lignende mekanismer for andre viktige sektorer, f.eks. energi og landbruk. Raportointi ympäristötoimenpiteiden tehokkuudesta Rapportering om effektiviteten ved miljøtiltak Tärkeä kuudennen ympäristöohjelman sanoma on, että yhteisön raportointijärjestelmiä on parannettava, jotta voitaisiin esimerkiksi arvioida paremmin ympäristötoimenpiteiden tehokkuutta. En viktig melding i det sjette handlingsprogrammet for miljø er behovet for å forbedre Fellesskapets rapporteringssystemer, blant annet for å sikre bedre evaluering av effektiviteten ved miljøtiltak. Niin sanotussa REM-raportissa, Reporting on environmental measures: Are we being effective?, edistetään tätä prosessia analysoimalla nykyisiä vaatimuksia ja osoittamalla keinoja, joilla asiaintilaa voitaisiin tulevaisuudessa parantaa. Ved å analysere nåværende behov og peke på nye måter å gjøre forbedringer på i framtiden utgjør den såkalte REM-rapporten, Rapportering om miljøtiltak: Er vi effektive?, et bidrag til denne prosessen. Tämä raportti, joka julkaistiin vuoden 2002 alussa, perustuu asiantuntijoiden laatimiin tapaustutkimuksiin 14 tunnetusta ongelmasta, joita ovat esimerkiksi asbesti ja otsonikerroksen suojelu. Denne rapporten ble utgitt tidlig i 2002 og er basert på casestudies utført av eksperter av 14 velkjente problemer, f.eks. asbest og beskyttelse av ozonlaget. Asiantuntijoiden havainnot tiivistettiin 12 “myöhäiseen opetukseen”, joissa keskityttiin erityisesti siihen, miten paremman informaation avulla voitaisiin välttää joitakin pahimmista yhteiskunnan kohtaamista ongelmista. Ekspertenes funn er satt opp i 12 'konklusjoner i etterpåklokskapens tegn' og fokuserer spesielt på hvordan bedre informasjon kunne bidratt til at vi unngikk noen av de verste problemene samfunnet står overfor. Edellä on jo mainittu EYK:n tukikomission kestävän kehityksen strategiaa koskevalle raportille , joka on tarkoitettu Barcelonassa keväällä pidettävää huippukokousta varten. Byråets støtte/bidrag til Kommisjonens rapport om strategien for bærekraftig utvikling til toppmøtet i Barcelona er allerede nevnt. 7 keskusteluihin biologisesta monimuotoisuudesta (Ruotsi) sekä liikenteestä ja ympäristöstä (Belgia). 7 bidrag til diskusjonene om biologisk mangfold (Sverige) og transport og miljø (Belgia). Euroopan parlamentille EYK toimitti aineistoa yhdyskuntajätevesien käsittelyn direktiivistä ja pakkausdirektiivistä tarjoten kohdennettua apua parlamentin omasta aloitteestaan laatimiin näitä asioita koskeviin raportteihin. Til Europaparlamentet framla byrået dokumenter om direktivet om rensing av avløpsvann fra byområder og emballasjedirektivet, og ga målrettet støtte til parlamentets egne rapporter om disse sakene. Yhdyskuntajätevesiä koskeva julkaisu oli myös puheenvuoro ympäristöasioista vastaavan komission jäsenen Margot Wallströmin järjestämään keskusteluun direktiivin täytäntöönpanosta. Dokumentet om avløpsvann fra byområder var også et bidrag til debatten om gjennomføringen av direktivet som miljøkommissær Margot Wallström arrangerte. Tiedonsaanti — viestintävälineet, verkkosivusto ja tietokeskus Informasjonstilgang - media, nettsted og informasjonssenter EYK:n kyky kanavoida ympäristöä ja keskusta itseään koskevaa tietoa tärkeimmille käyttäjille ja yleisölle viestintävälineiden kautta parani suuresti, kun keskukseen nimitettiin mediapäällikkö. Byråets bruk av media til å kanalisere informasjon om miljøet og om seg selv til nøkkelbrukere og medlemmer av allmennheten fikk et kraftig løft da pressesjefen ble utpekt. Vuoden aikana annettiin yksitoista lehdistötiedotetta. Niistä useimmat olivat kaikilla “suurilla” EU-kielillä, jotta niiden maantieteellinen kattavuus paranisi. Elleve pressemeldinger ble sendt ut i løpet av året, de fleste på de 'store' europeiske språkene for å sikre størst mulig geografisk dekning. Sijoittamalla verkkosivustolle “lehdistöhuone (press room)” lisättiin EYK:n tiedotteiden näkyvyyttä ja saatavuutta viestintävälineille ja muille kiinnostuneille. Opprettelsen av et 'presserom' på nettstedet økte synbarheten og tilgjengeligheten til byråets kommunikasjon for media og andre interesserte personer. Verkkosivusto Nettsted EYK:n verkkosivuston käyttö lisääntyi edelleen vuonna 2001, mikä vahvisti sen roolia keskuksen raporttien ja muiden tietopalvelujen tärkeimpänä levityskanavana. Bruken av byråets nettsted økte også i 2001 og styrket byråets rolle som den viktigste kanalen for spredning av Byråets rapporter og andre informasjonstjenester. Ny rekord på 2,7 millioner treff ble satt i oktober, mens høyeste antall treff pr. måned i 2000 var 2 millioner. Verkkosivuston toimintaa parannettiin vuonna 2001 huomattavasti. Otettiin käyttöön menettelyjä sen varmistamiseksi, että uudet raportit ovat välittömästi saatavissa, luotiin uusia ominaisuuksia sivuston kiinnostavuuden ja helppokäyttöisyyden lisäämiseksi ja tehtiin säännöllisiä päivityksiä, esimerkiksi lehdistöhuonetta käyttämällä. Nettstedet ble betydelig forbedret i 2001 med innføringen av prosedyrer som sikrer at nye rapporter øyeblikkelig blir tilgjengelig, nye funksjoner for å gjøre nettstedet mer interessant og enklere å bruke, samt regelmessige oppdateringer, blant annet ved bruk av presserommet. Tietokeskus Informasjonssenter Tietokeskus vastaa yleisöltä tulleiden suorien tietopyyntöjen käsittelemisestä. Informasjonssenteret er ansvarlig for å behandle direkte informasjonsforespørsler fra publikum. Vuonna 2001 se sai yli 9 000 pyyntöä, mikä merkitsi 15 prosentin lisäystä vuoteen 2000 verrattuna. Det fikk mer enn 9000 henvendelser i 2001, en økning på 15 % i forhold til 2000. Tietokeskuksen kokemusten pohjalta verkkosivustolle perustettiin usein esitettyjen kysymysten linkki “Frequently asked questions” keskuksen tietojen käyttäjien avuksi. Med bakgrunn i erfaringen fra informasjonssenteret ble det opprettet en side med 'Ofte stilte spørsmål' på nettstedet som en hjelp til dem som bruker informasjonen fra byrået. EYK:n tarjoama tieto saadaan useista lähteistä kansalliselta ja kansainväliseltä tasolta. Støtteaktiviteter Målretting av datakrav og strømlinjeforming av dataflyt Informasjon fra Byrået er basert på bidrag fra mange kilder nasjonalt og internasjonalt. EYK, jäsenvaltiot ja muut yhteistyökumppanit näkivät edelleen paljon vaivaa parantaakseen keskuksen saaman tiedon laatua ja asiaankuuluvuutta sekä tehostaakseen tietovirtoja. Byrået, medlemslandene og andre partnere fortsatte å legge ned en betydelig innsats for å bedre kvaliteten og relevansen på informasjonen de mottar og strømlinjeforme dataflyten. Uudet Euroopan aihekeskukset (ks. seuraava luku) jatkoivat ympäristöpolitiikan kannalta tärkeiden perusindikaattorien kehittämistä omalla alallaan. Aloitettiin myös indikaattorien kehittämistyö energiaa, maataloutta ja matkailua koskevia raportointimekanismeja varten, jotka ovat samanlaisia kuin liikenteen ja ympäristön raportointimekanismi (TERM). De nye europeiske emnesentrene (se neste del) fortsatte arbeidet med å utvikle kjernesett med policy-relevante indikatorer for sine respektive områder, og påbegynte arbeidet med å utvikle indikatorer for rapporteringsmekanismer for energi, landbruk og turisme tilsvarende Rapporteringsmekanismen for transport og miljø (TERM). REM-raportti, joka mainittiin aiemmin, on toinen esimerkki vuonna 2001 suoritetusta työstä tällä alalla. Se edistää osaltaan tehokkaamman ja järkiperäisemmän raportointijärjestelmän kehittämistä tulevaisuudessa. REM-rapporten omtalt over, som er et annet eksempel på arbeidet som er gjort på dette området i 2001, vil også bidra til utviklingen av et mer effektivt og strømlinjeformet rapporteringssystem i framtiden. Uudet Euroopan aihekeskukset Nye europeiske emnesentre EYK nimittää Euroopan aihekeskukset (European Topic Centre, ETC) suorittamaan tiettyjä työohjelmaan kuuluvia tehtäviä. De europeiske emnesentrene (ETC) er utpekt av byrået til å utføre bestemte oppgaver i arbeidsprogrammet. Johtokunnan marraskuussa 2000 ja maaliskuussa 2001 nimittämät viisi uutta aihekeskusta aloittivat työnsä vuonna 2001. De fem nye emnesentrene som ble utpekt av styret i november 2000 og mars 2001, begynte arbeidet i 2001. Kaikki aihekeskukset ovat yhteenliittymiä, joissa on vaihteleva määrä kumppaniorganisaatioita ainakin kahdeksasta EYK:n jäsenvaltiosta mukaan lukien uudet jäsenvaltiot. Alle emnesentrene er konsortier med et varierende antall partnerorganisasjoner fra minst åtte forskjellige medlemsland i Miljøbyrået, også nye medlemsland. Euroopan viisi aihekeskusta —johtavan organisaation ja kumppaneiden kotimaat De fem nye europeiske emnesentrene (ETC) —plassering av hovedorganisasjon og partnere Kumppaneita seitsemässä maassa Partnerei syv land Kumppaneita yhdeksässä maassa Partnerei ni land Ympäristöä koskevan Euroopan tieto- ja seuranta verkoston (EIONET) kehittäminen Kansalliset koordinoivat tietokeskukset (national focal point, NFP) ja EIONET kokonaisuutena jäsenvaltioissa ja muissa osallistuvissa maissa olivat edelleen tärkeässä asemassa EYK:n tietojärjestelmien kehittämisessä ja konkreettisen panoksen tarjoamisessa. Utvikling av Det europeiske nettet for miljøinformasjon og miljøobservasjon (EIONET)De nasjonale knutepunktene (NFP) og EIONET som helhet i medlemslandene og andre deltakerland kom med konkrete bidrag og fortsatte å spille en viktig rolle for utviklingen av Miljøbyråets data- og informasjonssystemer. Melkein kaikki maat parantavat edelleen huomattavasti suoritustaan, kuten EYK:n tärkeimmistä tietovirroista säännöllisesti tuottamat raportit osoittavat. Som det framgår av de periodiske rapportene fra Miljøbyrået om prioriterte datastrømmer, forbedrer nesten alle landene stadig sine resultater. Vuonna 2001 suoritettiin huomattava EIONETin kansallisten asiantuntijalaitosten (national reference centre, NRC) uudelleenjärjestely. Näin vahvistettiin ja kohdennettiin tukea EYK:n ja uusien aihekeskusten työlle. En omfattende omlegging av de nasjonale emnesentrene i EIONET ble gjennomført i 2001, noe som førte til at støtten til Miljøbyråets og de nye emnesentrenes arbeid både ble styrket og mer målrettet. Yhteistyö kumppaneiden kanssa EYK työskenteli edelleen tiiviisti kumppaneidensa kanssa niin EU:n puitteissa kuin sen ulkopuolellakin. Näitä kumppaneita olivat komission yksiköt mukaan lukien Eurostat ja yhteinen tutkimuskeskus, Phare-ohjelma, taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestö (OECD), YK:n ympäristöohjelma (UNEP), Maailman terveysjärjestö (WHO) ja YK:n Euroopan talouskomissio (UNECE). Samarbeid med partnere Byrået fortsatte sitt nære samarbeid med partnere både innenfor og utenfor Fellesskapet - Kommisjonens tjenester, herunder Eurostat, Det felles forskningssenter (JRC), Phareprogrammet, Organisasjonen for økonomisk samarbeid og utvikling (OECD), De forente nasjoners miljøprogram (UNEP), Verdens helseorganisasjon (WHO) og De forente nasjoners økonomiske kommisjon for Europa (UNECE). Tiivistelmä vuodesta 2001 raportit Ympäristösignaalit 2001 ja TERM 2001 sekä osallistuminen komission kestävää kehitystä koskevaa kevään huippukokousta varten tekemän raportin laatimiseen. 2001 i korte trekk toppmøtet om bærekraftig utvikling. Valmisteleva työ aloitettiin tai sitä jatkettiin lähivuosien huomattavia tapahtumia tai julkaisuja varten monilla alueilla. På mange områder ble det tatt initiativ til - eller fortsatt arbeidet med - å forberede større begivenheter eller publikasjoner i de kommende årene (f.eks. Tällaisia ovat esimerkiksi UNEP:n kolmas maailmanlaajuinen ympäristökatsaus (GEO-3), Kiovan raportti yleiseurooppalaista Kiovassa vuonna 2003 pidettävää “Environment for Europe” -konferenssia varten, vuoden 2002 Välimeren maiden ympäristöministerien konferenssi ja ympäristö- ja terveysministerien yhteinen konferenssi vuonna 2004.Keskuksen kehittäminen Strategia Vuonna 2000 tehdyn suoriutumisarvioinnin tulosten valossa EYK tarkisti strategiaansa vuoden 2001 alussa tarkoituksena kehittää keskusta raporttien tuottajasta tiedon tarjoajaksi, jolla on kolme pääasiallista toimintalinjaa: UNEPs tredje globale miljøutsikter (GEO-3) , Kievrapporten for den felleseuropeiske konferansen 'Miljø for Europa' i Kiev i 2003, Ministerkonferansen om miljøet i de europeiske middelhavslandene i 2002, og den felles ministerkonferansen om miljø og helse i 2004). Laajentuminen Yksitoista Keski- ja Itä-Euroopan sekä Välimeren maata ratifioivat sopimukset keskukseen liittymisestä vuonna 2001, Strategien og utviklingen i den forbindelse for å strømlinjeforme rapporteringen ble behandlet på et styreseminar i november. EYK:n jäsenet vuoden 2001 lopussa Utvidelse Elleve land i Sentral- og Øst-Europa og middelhavsområdet ratifiserte avtalene om tiltredelse til byrået i 2001, slik at byrået pr. EYK:n laajentumisesta on hyötyä uusille jäsenvaltioille siten, Medlemmer i Det europeiske miljøbyrå ved utgangen av 2001 EYK:n jäseniksi ehdolla olevat että EU:n ympäristölainsäädännön toteuttaminen ja kapasiteetin luominen on niille vähemmän rasittavaa. EU hyötyy laajentumisesta siten, että raportoinnista tulee kattavampaa ja koko Euroopan käsittävää ja se koskee kaikkia Euroopan tärkeimpiä ympäristökysymyksiä. Utvidelsen av Det europeiske miljøbyrå vil være til gode både for de nye medlemmene, i form av lettere implementering av EUs miljølovgivning og kapasitetsbygging, og for EU, ved at den felleseuropeiske rapporteringen blir mer omfattende og bedre gjenspeiler de store miljøsakene i Europa. Uudelleenorganisointi Arvioinnin seurauksena ja laajentumista ajatellen keskus organisoitiin uudelleen viideksi ohjelmaryhmäksi. Omorganisering I lys av evalueringen og med sikte på utvidelsen ble byrået omorganisert og delt inn i fem programgrupper. Lisäksi ollaan perustamassa joitakin poikkialaisia ryhmiä, joiden on määrä toimia horisontaalisissa tehtävissä keskuksessa. I tillegg blir flere tverrfaglige grupper etablert for å arbeide med horisontale oppgaver i byrået. Ks. organisaatiokaavio. Se organisasjonskartet. Tietotekniikkaja -palvelut Rapporterings- og nettverkssamordning Raportoinnin ja verkostoitumi koordinointise Informasjonsteknologi og -tjenester Strateginen kehittäminen ja kansainvälinen yhteistyö Strategisk utvikling og internasjonalt samarbeid Poikkialaiset ryhmät, jotka käsittelevät aihekeskuksia, ympäristösignaali-raportteja ym. Tverrfaglige grupper ifm. europeiske emnesentre, signalrapporter osv. Ohjelmapäällikkö: Jef Maes Programansvarlig: Jef Maes Ohjelmapäällikkö: Gordon McInnes Programansvarlig: Gordon McInnes Ohjelmapäällikkö: Sigfús Bjarnason Programansvarlig: David Stanners Ohjelmapäällikkö: David Stanners Programansvarlig: Sigfús Bjarnason Ohjelmapäällikkö: Niels Thyssen Programansvarlig: Niels Thyssen Resurssit Vuonna 2001 keskuksen resurssit lisääntyivät huomattavasti: tulot olivat yhteensä 21,7 miljoonaa euroa eli 3,1 miljoonaa euroa (16,7 %) enemmän kuin vuonna 2000. Ressurser I løpet av 2001 fikk byrået en betydelig økning på ressurssiden, med inntekter som totalt beløp seg til EUR 21,7 millioner, eller EUR 3,1 millioner (16,7 %) mer enn i 2000. Tämä kasvu johtui pääasiassa yhden miljoonan euron lisäyksestä varsinaiseen talousarvioon sekä lisätuloista, joita saatiin erityishankkeisiin: Økningen skyldes hovedsakelig en økning i grunnbudsjettet på EUR 1 million og tilleggsinntekter fra bestemte prosjekter: Kuten aikaisempinakin vuosina, huomattavasti varoja keskuksen talousarvion ulkopuolelta osoitettiin erityishankkeisiin, jotka liittyivät keskuksen työhön. Som i tidligere år var betydelige beløp utenfor byråets budsjett avsatt til bestemte prosjekter med tilknytning til byråets arbeid. Tällä tavoin keskuksen työtä tuettiin 1,8 miljoonalla eurolla yritystoiminnan pääosaston hallintojen välisen tietojenvaihdon ohjelmasta (IDA) elektronista EIONETia varten. Byrået fikk på denne måten støtte med EUR 1,8 millioner fra DG for næringslivs program for 'datautveksling mellom administrasjoner' (IDA) til elektronisk EIONET-arbeid. Huomattava osa toimintabudjetista käytetään Euroopan aihekeskusten yhteisrahoitukseen. En stor del av driftsbudsjettet går med til samfinansieringen av de europeiske emnesentrene. Vuonna 2001 aihekeskuksille menevä osa oli 51 %. I 2001 gikk hele 51 % av de samlede driftskostnadene til emnesentrene. Tämä määrä on ollut jokseenkin vakaa EYK:n koko olemassaolon ajan. Denne andelen har vært ganske stabil i hele byråets levetid. Tärkeimmät talousarvio- ja henkilöstövaroja koskevat luvut esitetään tämän raportin liitteessä. Nøkkeltall for budsjett- og personalressurser er gitt i vedlegg til denne rapporten. Liite: Tärkeimmät talousarviota ja henkilöstöä koskevat luvut Vedlegg: Nøkkeltall for budsjett- og personalressurser Sekalaiset tulot Diverse inntekter Menot (E) 1998–2000 ja talousarvio (B), 2001 ja 2002 Utgifter (U), 1998-2991, og budsjett (B), 2001 og 2002 Henkilöstö ja hallinto(osastot 1 ja 2) Personal og administrasjon(kap. 1 og 2) Toimintamenot (osasto 3 — talousarvio) ja niihin liittyvät henkilöstömäärärahat (henkilöstö/kuukausi) vuosille 2000–02 ohjelma-alueittain Driftskostnader (kapittel 3: Budsjett) og tilhørende personalressurser (månedsverk) for 2000-2002 etter programområde og prosjektgruppe. Aihetietokannat jaraportointi Emnedatabaser ograpportering Säännöllinen raportointi Periodisk rapportering Raportointijärjestelmäntuki Støtte tilrapporteringssystem Palvelujen ja verkoninfrastruktuuri Tjeneste- ognettverksinfrastruktur Yksi viikko kattaa viisi päivää, joina on suoraan työskennelty hankkeiden parissa. Én uke representerer fem dagers arbeid direkte på prosjekter. Yleinen toiminta (yleiset kokoukset ja kirjeenvaihto ym.), joka sisältyi aikaisemmin yleiskustannuksiin, on nyt merkitty erikseen. Generelle aktiviteter (generelle møter, korrespondanse o.l.) som tidligere inngikk i indirekte kostnader, føres nå separat. Henkilötyöviikkojen kokonaismäärä perustuu arvioihin avointen tointen ja uusien tointen täyttämisestä vuoden aikana. Totalt antall ukesverk er basert på anslag over hvor mange ledige og nye stillinger som vil bli besatt i løpet av året. Luvuissa voidaan odottaa olevan jonkin verran epävarmuutta. En viss usikkerhetsmargin må forventes. Vuoden 2001 osalta on syytä huomata, että yksi kuukausi kattaa kolme suoraan hankkeiden parissa työskenneltyä viikkoa ja noin kuusi päivää yleisluontoista työtä varten (yleiset kokoukset, kirjeenvaihto ym.). Bemerk at for 2001 representerer én måned tre arbeidsuker direkte på prosjekter og om lag 6 dagers indirekte kostnader (generelle møter, korrespondanse o.l.) Henkilöstömäärän kehitys 1996–2001 (joulukuu) ura-alueen mukaan Antall medarbeidere, 1996-2001 (desember), etter kategori D (palveluhenkilöstö) D (servicemedarbeidere) Henkilöstö ura-alueen ja sukupuolen mukaan31. joulukuuta 2001 Medarbeidere etter kategori og kjønn pr. 31. desember 2001 Henkilöstö ura-alueen ja kansallisuuden mukaan31. joulukuuta 2001 Medarbeidere etter kategori og nasjonalitet pr. 31.desember 2001 2002: Tiivistelmä toiminnasta 2002 i korte trekk Euroopan ympäristökeskus tai sen nimissä toimiva henkilö tai yritys eivät vastaa tämän raportin sisältämän tiedon k e v ä t k o k o u k s e s s a a n 1 m a a l i s k u u s s a 1 B a r c e l o n a s s a 1 mahdollisista käyttötarkoituksista. sekä1Lissabonin1ohjelmaa�1jonka1tavoi4eena1on1tehdä1Tämän raportin sähköinen versio on internetissä osoitteessa: h t t p : / / e e a . e u . i n t E u r o o p a n 1 u n i o n i s t a 1 m a a i l m a n 1 k i l p a i l u k y k y i s i n 1 j a 1 d y n a a m i s i n 1 t a l o u s �1 e 4 ä 1 E U � n 1 k e s t ä v ä n 1 k e h i t y k s e n 1 Det europeiske miljøbyrå eller personer eller selskaper som handler på byråets p å b e g y n t �1 V å r e n s 1 f ø r s t e 1 m ø t e 1 i 1 D e t 1 e u r o p e i s k e 1 r å d 1 f a n t 1 vegne er ansvarlig for den bruk som eventuelt måtte bli gjort av informasjonen i denne rapporten. Luxemburg: Euroopan yhteisöjen virallisten julkaisujen toimisto, 2003 Tilgang til d y n a m i s k e 1 ø k o n o m i �1 o g 1 E U s 1 s t r a t e g i 1 f o r 1 b æ r e k r a i g 1 informasjonen fås gjennom Europa-serveren (http://europa.eu.int). Ympäristökeskus pyrkii tukemaan kestävää kehitystä ja saavuttamaan merkittäviä ja mitattavissa olevia parannuksia Euroopan ympäristössä tuottamalla ajankohtaista, kohdennettua, asianmukaista ja luotettavaa tietoa poliittisille päätöksentekijöille ja suurelle yleisölle. Det europeiske miljøbyrået har som mål å støtte en bærekraftig utvikling og bidra til å oppnå en betydelig, målbar forbedring av Europas miljø ved å levere betimelig, målrettet, relevant og pålitelig informasjon til politiske beslutningstakere og allmennheten Hallinto Strateginen Ympäristö-Raportointi Tietotekniikka ja kehittäminen ja arviointija verkko-palvelut kansainvälinen koordinaatio yh t e i s t y ö A d m i n i s t r a s j o n S t r a t e g i s k M i l j ø v u r d e r i n g R a p p o r t e r i n g s - Informasjons- og1DG1Landbruk1for1IRENA,prosjektet1utvikling og og nettverks-teknologi og s a m o r d n i n g - t j e n e s t e r internasjonalt Liite 1: Painetut julkaisut, Vedlegg 1: Trykte publikasjoner, Toimintamenot (osasto 3) ja niihin Driftskostnader (kapittel 3) og tilhørende Liite 2: Tärkeimmät liittyvät henkilöstömäärärahat talousarviota ja henkilöstöä Vedlegg 2: Nøkkeltall personalressurser (månedsverk) for (henkilöstökuukausi) vuosille 2001–03 ohjelma-alueen ja hankeryhmän mukaan koskevat luvut 2001–2003 etter programområde og prosjektgruppe for budsjett- og personalressurser Teematietokannat ja Emnedatabaser og Säännöllinen Periodisk rapportering 2001 ja 2003 Utgifter (U), 1999–2001, og budsjett (B), Tieto- ja 5.1 Informasjons- og Vuosien 2001 ja 2002 luvut perustuvat talousarviositoumuksiin. 1 tallene for 2001 og 2002 er basert på forpliktelser (bu d s j e t t ) . Henkilöstömäärän kehitys 1997–2002 Antall medarbeidere, 1997–2002 Henkilöstö ura-alueen ja sukupuolen mukaan 31.12.2002 Medarbeidere etter kategori og kjønn pr. 31. desember 2002 Henkilöstö ura-alueen ja kansallisuuden mukaan 31.12.2002 t y t a a s k u n t a l a a a y n r i o m t a l a i n j a n s ä e a s t n g a n i a t s i i k k a i n i e v g a n k a i l a v n t i a n t i a g i l n s k a k s a e n s k a a l o l r o i o r t u g a P a T v S u o t s i R s p a E o m R a S a R u o m S u l B e B Medarbeidere etter kategori og nasjonalitet pr. 31.desember 2002 n n i l a e k e k a t a a n d a r i a n d a r k a a g e s r l r r i n d a n d a n i a t s i n i g a n k r i a i l n e n i e v n d a n d a a l l g i l d e o l n m a n l i a r e v r i e v o r t u g a P o l P y s k l T u m S t o r b r i S p a S o m R s t l E e H u l B e B Euroopan haavoittuvuus ja sopeutuminen ilmastonmuutokseen Sårbarhet og tilpasning til klimaendringene i Europa Ilmastossa tapahtuneet merkittävät muutokset ja niiden vaiku tukset ovat jo nähtävissä koko maapallolla, ja niiden odotetaan vielä pahenevan. Klimaendringene og konsekvensene av dem er allerede tydelige globa lt, og de forventes å bli enda mer uttalt. Euroopassa vu oristoalueet, rannikot, kosteikot ja Välimeren alue ovat erityisen haavoittuvia ilmastonmuuto kselle. I Europa er fjellområdene, kystsonene, våtm arkene og Middelhavsregionen spesielt utsatt. Vaikka ilmastonmuutoksella saattaa olla suotuisiakin seurauksia, monet sen vaikutuksist a ovat todennäköisesti haitallisia. Selv om enkelte virkninger nok kan være posi tive, vil de fleste sannsynligvis bli negative. Nykyiset sopeutumistoimet keskittyvät pääasiassa tulvien t orjuntaan, joten sopeutumisvalmiuksien suunnittelussa ja toteutuksessa on huomattavasti parantamisen va raa muilla aloilla kuten kansanterveyden, vesivarojen ja ekosysteemien hoidossa. Tiltakene som så langt er gjennomført som en ti lpasning til klimaendringene, har særlig vært konsentrert om flomsikring. Sopeutumisen tarve esiteollisella kaudella ovat kaikkein haavoittuvimpia vallinneeseen tasoon verrattuna. Det gjenstår derfor m ye når det gjelder planlegging og gjennomføring av tilpasningstiltak på andre områder, f.eks. folk ehelse, vannressurser og forvaltning av økosystemene. Tavoitteen saavuttaminen vaatii alueilla haittavaikutusten lämpötila kohoaa vuoteen kasvihuonekaasupäästöjen arvellaan kohdistuvan 2100 mennessä 2–6,3 astetta huomattavaa vähentämistä luonnollisiin ja ihmisen vuoden 1990 lämpötiloihin koko maapallolla jopa yli rakentamiin järjestelmiin, verrattuna. Merenpinnan Å oppnå dette naturlige og menneskelige ha steget med mellom 2 °C og målet vil kreve enda større systemer som allerede 6,3 °C over 1990-nivå. kutt i de globale utslippene står under hardt press fra Kioton pöytäkirjassa sovittujen joille sosioekonomiset tekijät, arvellaan nousevan ja arvojen. Havnivået forutsettes å stige, av klimagasser enn det som samfunnsøkonomiske faktorer og ekstreme værhendelser ble avtalt i Kyoto-protokollen. Euroopan on sopeuduttava ennestään suuria paineita. som f.eks. arealbruksendringer. Vaikka kasvihuonekaasupäästöt ilmastonmuutoksen forventes å øke både i hyppig-Det blir i stadig større grad På den annen side vil Nord-het og intensitet. Toisaalta Pohjois-Euroopassa lopetettaisiin välittömästi, vaikutuksiin, joita ei voida enää ja joillakin Euroopan läntisillä alueilla saattaa jonkin aikaa esiintyä myönteisiä vaikutuksia ilmaston lämpeneminen välttää.jatkuisi vielä vuosikymmeniä ja merenpinnan nousu jopa etenkin maataloudessa. Selv om erkjent at konsekvensene Europa og en del av Vest-vi hadde klart å få slutt på av klimaendringene er Europa kunne nyte godt av alle utslipp av klimagasser i uunngåelige, og at Europa de positive konsekvensene av dag, ville klimaendringene ha derfor må tilpasse seg.klimaendringene, særlig innen vedvart i mange tiår, og for landbruket, i hvert fall for en havnivåets vedkommende, i viss tid. H a a v o i t t u v u u s vuosisatoja eteenpäin. S å r b a r h e t flere hundre år. Vuoristoalueet, kuten for vinterturismen. Risikoen for naturkatastrofer kan Alpit, ovat erityisen alttiita h a a v o i t t u v u u s tavoitteen, jonka mukaan ilmastonmuutokselle, ja maapallon keskilämpötilan Alueetniiden luonto kärsii jo nyt nousu rajoitettaisiin enintään Kaakkois-Euroopan, Välimeren keskimääräistä suuremmasta kahteen celsiusasteeseen ja Keski-Euroopan alueet lämpötilan noususta. Miljørådet, som er Rådet Regional sårbarhetogså øke, og mange for Den europeiske union plantearter og habitater kan i sin sammensetning Regionergå tapt. Fjellområder, som av miljøministrene, har Den sørøstlige delen av Alpene, er særlig sårbare nylig opprettholdt EUs Europa, Middelhavsregionen for klimaendringer, og her veiledende mål for global og Sentral-Europa er mest merkes det allerede at temperaturøkning på høyst sårbare for klimaendringene. temperaturøkningen er over 2 °C over førindustrielt Her tilsier prognosene at gjennomsnittet. Rannikkoalueetnykyisin ilmastonmuutostakin levittämien tautien muodossa. Områdene klimaanlegg om sommeren, blir hyppigere og/eller mer rundt Middelhavet og på særlig i Sør-Europa. Pohjois-Euroopassa E n e r g i a N e voivat muodostua ilmastonmuutos Lämpötilan kohoaminen uhkaksi ekosysteemeille, todennäköisesti lisää lisää kesäisin ilmastoinnin infrastruktuureille ja asutukselle, talousmetsien tuottoa. tilgang på kjølevann, kan og økosystemene på kysten føre til sammenbrudd i av Østersjøen, Middelhavet og Vannressurserenergiforsyningen. tarvetta ja sitä kautta energian matkailuelinkeinolle ja ihmisten Temperaturstigningen og vil store våtmarksarealer gå endringen i nedbørmønstrene Välimeren alueilla ja Manner- kysyntää varsinkin Euroopan terveydelle. T i l p a s n i n g tapt både rundt Middelhavet og forventes å forverre den Euroopassa tuotto puolestaan eteläosissa. Strategier og politikk i Sør- og Sørøst-Europa. Lisääntynyt vaarassa ovat Itämeren, heikkenee kuivuuden sähköntarve yhdistettynä Sårbarhet etter t e m a P r o g n o s e n e tilsier hyppigere Tilpasning viser til politikk, og mer intense tørkeperioder praksis og prosjekter som Etelä-Euroopassa ilmastonmuutoksesta luontotyypit ja rannikoiden metsäpalojen riski kasvaa.aiheutuvaan vesivoiman ekosysteemit. De mest sårbare økosystemene gjøre det vanskelig å forutsi skulle utarbeides et femårig er Europas subarktiske strøk og noe om snømengder, med strukturert program for arbeid fjellområder, våtmarksområder derav følgende nedgang i med de vitenskapelige, tekniske på kysten og økosystemene vinterturismen. Kosteikkojen tuotannon vähenemiseen ja arvellaan tuhoutuvan laajoilta Vesivarat jäähdytysveden saatavuuden alueilta Välimeren ja Itämeren Lämpötilan nousun ja ongelmiin voi aiheuttaa katkoja rannikoilta.sademuutosten odotetaan energiantoimituksissa.pahentavan Euroopan etelä- ja kaakkoisosien ennestäänkin Vannmangel, og samfunnsøkonomiske i Middelhavsregionen. problemer med vannkvaliteten aspektene ved konsekvensene Prognosene for klima-og hyppigere og mer intense av, sårbarheten overfor endringene tilsier at tapet varmebølger i Sør-Europa kan og tilpasningen til av arter og habitater vil bli føre til en betydelig nedgang i klimaendringene. S o p e u t u m i n e n kovaa vesipulaa. Klimaendringene og den økte r e i s e m å l . Kuivuuden ja 2 positive følger for landbruk og Maatalous ja kalastus voivat heikentää huomattavasti vaikutuksiin, haavoittuvuuteen Sør-Europa og deler av Øst- alvorlig trussel mot menneskers kommet særlig langt innen Ilmastonmuutos ja ilmakehän kesämatkailua. Europa vil konsekvensene helse. Muilla alueilla ja ilmastonmuutokseen lisääntynyt hiilidioksidipitoisuus saattaa sen sijaan avautua sopeutumiseen liittyviä saattavat vaikuttaa uusia matkailumahdollisuuksia. Truslene kan enten være andre relevante politikkområder sannsynligvis bli negative. direkte, som varmebølger i EU, for eksempel EUs felles Innenfor fiskeriene forventes eller flom, eller indirekte, landbrukspolitikk (CAP). Tosin helleaaltoina tai tulvina, tai koskevassa EU:n strategiassa, kalastusalalla liikakalastus on välillisesti esimerkiksi punkkien elinympäristödirektiivissä ja I EU og på nasjonalt plan er det som utgjør den største med begrenset tilgang til er det planlagt en rekke trusselen mot de kommersielle helsetjenester vil være særlig forskningsprogrammer fiskeriene i Europa i dag. 0 3 vesipolitiikan puitedirektiivissä. 0 3 hva konsekvensene av Niitä ei liioin ole sisällytetty EU: käsitellään niissä keskeisenä määrittää sopeutumispolitiikan n muihin ilmastonmuutoksen ongelmana. Lokakuussa kehittämistä varten hyviä, kannalta olennaisiin politiikan Programmet tar tilpasningspolitikken, samt klimaendringene vil kunne primært sikte på å identifisere fremme læring. 2005 komissio käynnisti kustannustehokkaita käytäntöjä aloihin, esimerkiksi yhteiseen ilmastonmuutosohjelman ja edistää oppimista. maatalouspolitiikkaan.toisen vaiheen. Kommisjonen medføre, og noen av disse vil ytterligere tiltak for å oppnå tar sikte på å utgi en grønnbok om kort bli igangsatt. Ohjelman Komissio aikoo julkaista pääasiallisena tavoitteena aihetta käsittelevän vihreän EU:n ja sen jäsenvaltioiden on suunnitella lisätoimia kirjan vuoden 2006 loppuun tasolla on suunnitteilla kasvihuonekaasupäästöjen mennessä.tai alkamassa joitakin vähentämiseksi, jotta Kioton tutkimusohjelmia, joiden pöytäkirjan tavoitteet voitaisiin Nylig er tilstrekkelige kutt i utslippene innen utgangen av 2006. Kansallisella tasolla tarkoituksena on arvioida saavuttaa. det også igangsatt forskning av klimagasser til å nå Kyoto-som et ledd i planleggingen protokollens mål. Tanskassa ja Yhdistyneessä käynnistettiin tutkimus, kuningaskunnassa. I 2004 tok om å vurdere tilpasningstiltak. kuulemisprosessi, jonka suunniteltu tai aloitettu Europakommisjonen initiativ til med å utarbeide strategier et europeisk handlingsprogram Euroopan komissio aloitti aikana keskustellaan EU:n luonnonuhkien ehkäisemiseen, vuonna 2004 Euroopan roolista ilmastonmuutokseen ympäristönsuojeluun tulvariskien hallintaa sopeutumisen politiikassa. ja luonnonvarojen koskevan toimintaohjelman Tavoitteena on sisällyttää kestävään käyttöön liittyviä sekä mahdollisen tulevan sopeutumistoimet niihin sopeutumistoimia. I løpet av 2006 vil det bli som skal kunngjøres for risikostyring i forbindelse gjennomført en høringsprosess innen utgangen av 2005. tulvadirektiivin valmistelutyöt. Mange av Det europeiske mulig framtidig flomdirektiv. Esimerkkejä käynnissä olevista tai suunnitelluista toimenpiteis t ä : Eksempler på iverksatte eller planlagte tiltak er: Maatalous (kuivuus) ) og skogbruk Rannikkoalueiden hoito ja matkailu Alpeilla Helsesektor og skogbruk Luonnonuhat ja matkailu Alpeilla Kystsoneforvaltning og turisme i Alpene Infrastruktuuri (rakennukset) ja metsätalous Infrastruktur (bygninger) og skogbruk Terveydenhoitoala ja metsätalous Risikostyring ifm. elveflom og flomverk i ky s t s o n e n Vesivoiman tuotanto, ekosysteemit ja matkailu Al p e i l l a Vannkraftproduksjon, økosystemer og turisme i Alpe n e Jokien tulvariskien hallinta, rannikoiden tulvientorjunta ja va k u u t u k s e t k u n i n g a s k u n t a Risikostyring ifm. elveflom, flomverk og forsikring i kystsonen A pitkät perinteet äärimmäisten on siis aiheellista kehittää A som lenge har vært brukt av tilpasningstiltak på med tilpasningen huomattavasti esimerkiksi områder som folkehelse, Sopeutumistoimien Utvikling og gjennomføring av Muilla aloilla konkreettinen kansanterveyden, vesivarojen Utenom dette området er vannressurser og forvaltning 0 kehittäminen ja toteuttaminen politiikka, toimenpiteet ja ja ekosysteemien hoidon 0 tilpasningstiltak er et relativt det smått med konkrete av økosystemene. Vi står i Nykyiset käytännöt ovat yhä harvinaisia. Eksisterende retningslinjer, tiltak og praksis. - toimenpiteet keskittyvät paljolti - tiltak har hovedsakelig vært Sopeutumisvalmiuksien sopeutumiseen liittyy nykyisin Det er derfor stort rom for utfordringer når det gjelder å 0 tulvientorjuntaan, jolla on suunnittelua ja toteuttamista monenlaisia haasteita. 0 konsentrert om flomverk, planlegging og gjennomføring tilpasse oss klimaendringene. Näitä haasteita ovat seuraavat: Utfordringene omfatter: • sopeutumistoimissa noudatettavien ”hyvien käytäntöjen” levitt äminen vaihtamalla kokemuksia ja jakamalla toteutettavuuteen, kustannuksiin ja h yötyihin liittyviä tietoja; • fremme forståelsen av «god praksis» i forbindelse med til pasningstiltakene, gjennom utveksling av erfaringer og informasjon om gjennomførbarhet, kos tnader og nytte, • julkisen ja yksityisen sektorin ja kansalaisten ottamin en mukaan toimintaan sekä paikallisella että kansallisella tasolla; • involvering av både offentlig og privat sektor og av offen tligheten både på lokalt og nasjonalt plan, • koordinoinnin ja yhteistyön edistäminen eri valtioissa ja n iiden välillä, jotta sopeutumistoimet olisivat johdonmukaisia muihin poliittisiin ta voitteisiin nähden ja jotta niihin saataisiin tarvittavat resurssit. • styrket samordning og samarbeid både i det enkelte land og landen e imellom for å sikre sammenheng mellom tilpasningstiltakene og andre politiske mål, og bevilgning av tilstrekkelige ressurser. Arviointi ympäristönäkökohtien sisällyttämisestä EU:n maatalouspolitiikkaan Vurdering av miljøintegrasjonen i EUs landbrukspolitikk Maanviljelyn ympäristövaikutukset ovat Euroopan unionissa (EU) voimakkaita sekä hyvässä että pahassa. Landbruket har stor innvirkning på miljøet i Den europeiske union (EU), både i negativ og positiv forstand. Yhteinen maatalouspolitiikka (CAP, Common Agricultural Policy) on tärkeä maatalousalan ohjauskeino, ja se voi siten vaikuttaa myönteisesti maanviljelijöiden ympäristöasioiden hallintaan. EUs felles landbrukspolitikk (CAP) er en viktig drivkraft i landbrukssektoren og kan derfor ha positiv innflytelse på miljøstyringen på gårdene. Tässä katsauksessa tarkastellaan, ovatko merkitykselliset poliittiset toimenpiteet kohdennettu oikein luonnon monimuotoisuuden kannalta. Denne briefingen ser nærmere på hvorvidt de aktuelle politiske tiltakene er målrettet nok i et biodiversitetsperspektiv. Katsaus perustuu ympäristönäkökohtien sisällyttämistä EU:n maatalouspolitiikkaan kuvaavia indikaattoreita koskeneen hankkeen tuloksiin (IRENA-hanke (1)).CAPiin on vähitellen sisällytetty laaja valikoima maatalouden ympäristöpolitiikan välineitä. (1) integreringen av miljøhensyn i EUs landbrukspolitikk (IRENA-tiltaket Maantieteellisestä analyysista ilmenee, että Natura 2000 -alueiden ja maatalouden ympäristöohjelmien päällekkäisyyttä voidaan parantaa tärkeiden ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi. Geografiske analyser viser at overlappingen mellom Natura 2000-områdene og miljøordningene for landbruket bør forbedres for at viktige miljømål skal kunne oppfylles. Tietojen keruuta ja politiikan arviointia on vielä kehitettävä, jotta CAPin ympäristövaikutukset voitaisiin arvioida kunnolla. Ennå gjenstår et omfattende arbeid i form av datainnsamling og evaluering av politikken før vi helt kan vurdere hvilken effekt CAP har på miljøet. Maatalous ja ympäristö 15 jäsenvaltion EU:ssa (EU-15) näillä suojelualueilla, etenkin Välimeren alueella ja vuoristoalueilla, on riippuvaista laajaperäisistä viljelykäytännöistä. Landbruk og miljø i EU-15 fjellområder, er avhengige av ekstensive dyrkingsmetoder. Laajaperäisten viljelyjärjestelmien ylläpito näillä alueilla edellyttää usein kohdennettua poliittista tukea. For å opprettholde ekstensive dyrkingssystemer i slike områder kreves ofte målrettet politisk støtte. Maatalouspolitiikka ja ympäristönäkökohtien huomioon ottaminen Landbrukspolitikk og miljøintegrasjon TIRENA-hankkeessa kuvaillaan maatalouden ja ympäristön yhtymäkohtia EU-15:ssä 35 maatalouden ympäristöindikaattorin perusteella. IRENA-tiltaket beskriver grensesnittet mellom landbruk og miljø i EU-15 på basis av 35 miljøindikatorer for landbruket. Det viser at landbruket har store konsekvenser for jordsmonn og vannressurser. Siinä ilmenee, että maanviljely vaikuttaa voimakkaasti maaperään ja vesivaroihin. Landbruket står f.eks. for om lag 50 % av vannforbruket i Sør-Europa og bidrar med ca. Esimerkiksi maatalouden osuus vedenkäytöstä on Etelä-Euroopassa noin 50 prosenttia, ja noin 50 prosenttia EU-15:n jokien typpisaasteista on peräisin maataloudesta. 50 % av all nitrogenforurensing i elvene i EU-15. Det må også ta ansvaret for ca. Maatalous aiheuttaa myös noin 10 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä ja 94 10 % av alle utslipp av klimagasser og 94 % av ammoniakkutslippene i EU-15. Toisaalta maatalous voi myös toimia uusiutuvan energian lähteenä esimerkiksi tuottamalla biokaasua tai biodieseliä. På den annen side representerer også landbruket en kilde til fornybar energi, f.eks. gjennom produksjon av biogass og biodiesel. Maanviljelyllä on lisäksi erittäin tärkeä rooli luonnon monimuotoisuuden ja maisemien säilyttämisessä Euroopassa. Videre er jordbruket svært viktig for opprettholdelsen av det biologiske mangfoldet og landskapene i Europa. Voimaperäinen maatalous vahingoittaa luonnon monimuotoisuutta, mutta laajaperäiset viljelykäytännöt voivat sen sijaan auttaa ylläpitämään luonnon monimuotoisuutta Euroopassa. Selv om intensivt landbruk er skadelig for det biologiske mangfoldet, kan ekstensive dyrkingsmetoder faktisk bidra til å opprettholde Europas biologiske mangfold. Tämä tulee selkeästi ilmi Natura 2000 suojelualueverkoston maankäytöstä EU-15:ssä tehdystä analyysista (ks. kuva 1). Dette framgår av arealbruksanalyser i verneområdene i Natura 2000nettverket i EU-15 (se figur 1). ( pääosastojen (Maatalouden ja maaseudun kehittämisen PO, Ympäristön PO, Eurostatin sekä Yhteisen tutkimuskeskuksen ja Euroopan ympäristökeskuksen kanssa, joka koordinoi hankkeen. ) IRENA tiltaket utviklet 35 miljøindikatorer for landbruk på EU-15 nivå i et felles prosjekt mellom flere av Europakommisjonens generaldirektorater (DG Landbruk og regional utvikling, DG Miljø, Eurostat og DG Felles forskninssenter) og Det europeaiske miljøbyrået som co-ordinerte prosjektet. Lisätietoja IRENA raporteista ja tuloksista löytyy osoitteesta: http://webpubs.eea. eu.int/content/irena/index.htm. Ytterligere informasjon om IRENA rapporter og resultater er tilgjengelige på nettstedet: http://webpubs.eea.eu.int/content/irena/index.htm. Laajaperäisistä viljelykäytännöistä riippuvaisten elinympäristöjen osuus Natura 2000 -alueilla (tilanne heinäkuussa 2004) Andel av habitater i Natura 2000områder som er avhengige av ekstensive dyrkingsmetoder (Øyeblikksbilde, juli 2004) Luontotyyppidirektiivin liitteessä 1 tarkoitetut maatalouden luontotyypit Natura 2000 -alueilla Habitatdirektivet Vedlegg I landbrukshabitater i Natura 2000områder Lähde: Natura 2000 -tiedot, Euroopan luonnonsuojelun ja biodiversiteetin aihekeskus. Kilde: Data fra Natura 2000, Europeisk emnesenter for naturvern og biologisk mangfold. Kuvassa 2 esitetään, miten maatalouden ympäristöohjelmien kohdentamista arvioitiin valittujen maatalouden ympäristöindikaattorien perusteella. Figur 2 viser hvordan målrettingen av miljøordningene for landbruket ble analysert på bakgrunn av utvalgte miljøindikatorer for landbruket. Alueellisella tasolla on nykyään saatavilla tietoja seuraavista indikaattoreista: 'maatalouden elinympäristöjen osuus Natura 2000 -alueilla', 'maatalouden ympäristöohjelmiin kuuluvat alueet' ja 'luonnonmukaisesti viljellyt alueet'. De indikatorene som det for tiden finnes data for, er blant annet: “andel landbrukshabitater i Natura 2000”, “areal omfattet av miljøordninger for landbruket” og “økologisk dyrket areal”. Tilastoanalyysista ilmenee, kuinka hyvin maatalouden ympäristöohjelmat ja luonnonmukainen maatalous osuvat päällekkäin niiden alueiden kanssa, joilla maatalouden elinympäristöjen osuus Natura 2000 -alueilla on erittäin korkea. Statistiske analyser viser hvor godt miljøordningene for landbruket og økologisk landbruk overlapper med regioner hvor andelen landbrukshabitater i Natura 2000-områdene er svært høy. Jos tilastollinen päällekkäisyys on hyvä, voidaan olettaa, että politiikan väline on kohdennettu kunnolla. Hvis det statistisk er god overlapping, kan man gå ut fra at målrettingen av det politiske virkemiddelet er god. sekä seurantaa ja politiikan arviointia. aspektene blir kort analysert i det følgende: Näitä kolmea näkökohtaa analysoidaan lyhyesti seuraavissa kohdissa. I det store og hele omfatter CAPs politiske rammeverk en rekke lovende tiltak. CAPin poliittinen kehys ympäristöinvestointeihin, maksut maanviljelijöille Natura 2000 -alueilla sekä ympäristöalan koulutus. Gjennomføring av utvalgte miljøpolitiske virkemidler i landbruket CAPin poliittiseen kehykseen sisältyy kaiken kaikkiaan lupaava valikoima toimenpiteitä. De siste tiårene er det gjort betydelige framskritt i å integrere miljøhensyn (f.eks. vern av vann, jordsmonn og biologisk mangfold) i CAP. Niiden lopullinen vaikutus riippuu kuitenkin määrärahojen kohdentamisesta ja täytäntöönpanosta kansallisella tasolla. Aktuelle politiske virkemidler i CAPs markedspolitikk omfatter miljøvilkår for utbetaling av inntektsstøtte Tiettyjen maatalouden ympäristöpolitiikan välineiden käyttö “motytelser”), motytelser”), brakklegging brakklegging brakklegging Tilastoanalyysin mukaan pääindikaattorien maantieteellinen vastaavuus on huono. En statistisk analyse viser at det er dårlig geografisk samsvar mellom nøkkelindikatorene. Tämä tarkoittaa, että analysoidun politiikan (maatalouden ympäristöohjelmat ja luonnonmukainen maatalous) kohdentamista on parannettava niillä EU-15:n alueilla, joilla luonnon monimuotoisuus on erityisen uhattuna. Dette tyder på at denne politikken ennå ikke er tilstrekkelig målrettet (miljøordninger for landbruket og økologisk landbruk) i de regionene i EU-15 hvor det råder størst bekymring for det biologiske mangfoldet. Tähän kysymykseen on tulevaisuudessa kiinnitettävä lisää huomiota, jotta voidaan varmistaa Natura 2000 verkoston viljelyalueiden luontotyyppien asianmukainen hoito. Det må rettes større oppmerksomhet mot dette spørsmålet i framtiden for å sikre at habitater på jordbruksarealer i Natura 2000nettverket forvaltes skikkelig. Ympäristönäkökohtien (kuten vesistöjen, maaperän ja luonnon monimuotoisuuden suojelun) sisällyttämisessä CAPiin on edistytty merkittävästi viime vuosikymmeninä. CAPin markkinapolitiikan tärkeitä välineitä ovat muun muassa tulotuen ympäristöehdot ('täydentävät ympäristöehdot'), kesannointi ja energiakasvipalkkiot. i EUs landbrukspolitikk” (Integration of environment into EU agriculture policy), analyserer gjennomføringen av miljøordninger i landbruket fra to synsvinkler: Det at dette politiske virkemiddelet siktes inn mot geografiske områder og tillegg for energivekster. Tärkeimmät ympäristöpoliittiset toimenpiteet sisältyvät kuitenkin CAPin maaseudun kehittämispolitiikkaan. De viktigste miljøpolitiske tiltakene finnes imidlertid i den delen av CAP som gjelder distriktsutvikling. Niihin kuuluvat maaseudun ympäristöohjelmat (joissa viljelijöille myönnetään korvauksia ympäristöasioiden hoidon parantamisesta), tuki De omfatter blant annet miljøordninger for landbruket (hvor gårdbrukerne kompenseres for bedre miljøstyring), støtte til Maatalouden ympäristöohjelmien (ja muiden poliittisten toimenpiteiden) tehokkuus perustuu paitsi asianmukaiseen Hvor effektive miljøordningene for landbruket (og andre politiske tiltak) er, avhenger ikke bare av at de er hensiktsmessig geografisk 06 maatalousympäristöindikaattorin tueksi ei kuitenkaan ole olemassa riittävästi tietoa varsinkaan alueellisella tasolla. 06 gjennomføringen av politiske virkemidler har imidlertid ufullstendig datastøtte, særlig på regionalt nivå. Tämä tarkoittaa, ettei maatalouden ympäristöpolitiikan todennäköistä vaikutusta muihin ympäristöongelmiin, kuten ravinnekuormitukseen tai maaperän eroosioon, voida nykyisin analysoida EU-15:ssä. Det betyr at en analyse av hvilken sannsynlig effekt landbruksmiljøpolitikken vil ha på andre miljøspørsmål, f.eks. forurensing med næringsstoffer og jorderosjon, ikke er mulig på EU-15-nivå. maataloustulot määräytyvät huomattavassa määrin CAP-tuen mukaan. Case-studier som Det europeiske miljøbyrået (EEA) har gjennomgått, viser positive eksempler. Tämä mahdollisuus toteutuu kuitenkin vain, jos poliittiset toimenpiteet kohdennetaan hyvin maantieteellisesti, niihin saadaan riittävästi voimavaroja ja ne pannaan tehokkaasti täytäntöön. Andre studier viser imidlertid at eksisterende miljøordninger i landbruket kan ha svært varierende effekt på det biologiske mangfoldet (Kleijn og Sutherland, 2003). Jos näin on, CAP voi myös osaltaan edistää yhteisön muiden ympäristötavoitteiden saavuttamista, kuten luonnon monimuotoisuuden suojelua Natura 2000 verkostossa. Det er derfor viktig at medlemsstatene i EU støtter utveksling av de beste praksiser på området. Vaikutukset päätöksentekoon maantieteelliseen kohdentamiseen myös ohjelman tehokkaaseen suunnitteluun ja täytäntöönpanoon. landbruket i og med at en stor del av inntektene i landbruket faktisk er landbruksstøtte. Muut tutkimukset osoittavat kuitenkin, että nykyisten maatalouden ympäristöohjelmien vaikutus luonnon monimuotoisuuteen voi olla erittäin epätasainen (Kleijn ja Sutherland, 2003). Hvis det er tilfellet, kan Den felles landbrukspolitikken også bidra til at andre av Fellesskapets miljømål kan oppfylles, som vern av det biologiske mangfoldet gjennom Natura 2000-nettverket. Siksi on tärkeää tukea tätä koskevien parhaiden käytäntöjen vaihtoa EU:n jäsenvaltioiden välillä. Implikasjoner for utformingen av politikken Seuranta ja politiikan arviointi Overvåking og evaluering av politikken EU:n yhteinen maatalouspolitiikka antaa hyvän mahdollisuuden parantaa ympäristöasioiden hallintaa maatalousalalla, sillä EUs felles landbrukspolitikk er et viktig redskap for å forbedre miljøstyringen i Hyvin kohdennettu ja kustannustehokas lähestymistapa ympäristönäkökohtien sisällyttämisessä CAPiin ei toteudu automaattisesti. Kaikkia keinoja, En målrettet og kostnadseffektivt tilnærming til miljøintegrasjon i Den felles landbrukspolitikken er ikke Luonnon monimuotoisuuden kohdentamisanalyysin pääpiirteet ja tulokset Oppsummering og resultater fra målanalysen for biodiversitet Maatalouden elinympäristöt Natura 2000 –alueilla Areal omfattet av miljøordninger for landbruket CAPin maatalouden ympäristöpolitiikan ja sen täytäntöönpanon vaikutusta on arvioitava seuraamalla maataloutta ja ympäristöä koskevia trendejä. Effekten av de miljøpolitiske rammene for Den felles landbrukspolitikken og gjennomføringen av denne må evalueres ved at trender i landbruket og miljøet overvåkes. Lähes kolmasosaa IRENA-indikaattoreista tukevat alueelliset tiedot, jotka osoittavat maatalouden ympäristökysymysten tyypin ja alueellisen jakautumisen EU-15:ssä. Nesten en tredel av IRENA-indikatorene understøttes av regionale data som viser hvilke typer miljøpolitiske problemstillinger som finnes i EU-15 og hvordan de er fordelt regionalt. Näin voidaan analysoida jonkin verran ympäristönäkökohtien sisällyttämisen todennäköistä onnistumista, kuten edellä on esitetty. Dette gir mulighet for en begrenset analyse av hvor sannsynlig det er at politikkintegrasjonen vil lykkes, som vist over. Luonnonmukaisesti viljellyt alueet Areal omfattet av miljøordninger for landbruket Monen ympäristöpaineita, ympäristön tilaa tai poliittisten välineiden täytäntöönpanoa koskevan IRENA- Mange av IRENAs indikatorer som gjelder landbrukets belastninger på miljøet, miljøtilstanden eller Laatikko: Miten analysoidaan ympäristönäkökohtien sisällyttämistä? Hvordan analysere politikkintegrasjon? Ensiksi, ympäristön kannalta merkittävät maatalouden trendit eivät perustu ainoastaan CAPiin vaan myös markkinoita koskeviin, sosioekonomisiin ja teknologisiin tekijöihin (IEEP, 2002). For det første drives de trendene i landbruket som er relevante for miljøet ikke bare av Den felles landbrukspolitikken men også av markedet og av samfunnsøkonomiske og teknologiske faktorer. Siten maatalous- tai ympäristöpolitiikalla ei voida vaikuttaa kaikkiin maatalousalan kehityssuuntiin, joilla on ympäristövaikutuksia. Landbruks- og miljøpolitikken kan derfor ikke på noen enkel måte påvirke alle de trendene i landbruket som virker inn på miljøet. Toiseksi, ympäristönäkökohtien sisällyttäminen politiikkaan on monimutkainen prosessi. For det annet er miljøintegrasjon på politisk nivå en kompleks prosess. Siinä tarvitaan paitsi poliittista kehystä tai toimenpiteiden täytäntöönpanoa myös asianmukaista yhteistyökulttuuria hallintoelinten välillä, sopivia politiikan arviointimenettelyjä ja muita tekijöitä (EEA, 2005a). Den avhenger ikke bare av de politiske rammene eller gjennomføringen av tiltakene, men også av et godt samarbeid mellom administrative organer, hensiktsmessige prosedyrer for evaluering av politikken og andre faktorer (EEA, 2005a). Monia näistä kysymyksistä ei voitu käsitellä IRENA-analyysissa. Mange av disse problemstillingene kan ikke behandles i IRENAs integrasjonsanalyse. Tällainen arviointi on välttämätön, jotta merkittäviin (maatalouden ympäristöpolitiikan) toimenpiteisiin varatuista määrärahoista saadaan entistä parempi hyöty. Slike evalueringer er vesentlige for å sikre en bedre avkastning på de midlene som bevilges til større miljøpolitiske tiltak (i landbruket). Lähteet ympäristöä koskevien toimintalinjojen, kuten Natura 2000:n, täytäntöönpanoa. Litteraturliste innbefatter nå en lang rekke miljøpolitiske virkemidler som kan støtte gjennomføringen av en bredere anlagt miljøpolitikk, som Natura 2000. Esimerkiksi maatalouden ympäristöohjelmien avulla voidaan ylläpitää laajaperäisiä viljelykäytäntöjä Natura 2000 alueilla. Miljøordninger for landbruket kan f.eks. bidra til å opprettholde ekstensive dyrkingsmetoder i Natura 2000-områder. Tällaiset käytännöt ovat usein välttämättömiä, jotta voidaan säilyttää viljelyalueiden elinympäristöjen ekologinen laatu näillä alueilla. Slik praksis er ofte vesentlig for å opprettholde den økologiske kvaliteten på landbrukshabitatene i disse områdene. Vasta sitten voidaan tehdä sellaisia periaatepäätöksiä, joista saadaan ympäristön kannalta suurin hyöty CAPiin varatuista huomattavista julkisista varoista. Dette er en forutsetning for å få størst mulig miljøgevinst av de betydelige offentlige midlene som er tilgjengelige i CAP. Ympäristön seurantaan ja politiikan arviointiin on vielä panostettava, jotta päättäjät pystyvät tekemään perustellumpia päätöksiä. For at de politiske beslutningstakerne skal kunne fatte velinformerte beslutninger, er det fortsatt behov for ytterligere investeringer i miljøovervåking og evaluering av politikken. 3) Maatalouden ympäristöohjelmien tehokkuus määräytyy etenkin kansallisen tason täytäntöönpanon ja maantieteellisen kohdentamisen perusteella. 3) Effektiviteten ved miljøordningene er særlig avhengig av gjennomføringen på nasjonalt nivå og den geografiske målrettingen. EU-15:n eri alueiden budjettimenojen vertailu osoittaa, että maatalouden ympäristöohjelmien kohdentamista alueille, joilla on luonnonarvoltaan merkittävää viljelysmaata, kuten Natura 2000 alueille, voitaisiin parantaa. En analyse av budsjettbevilgningene i ulike regioner i EU-15 viser at målrettingen av miljøordningene for landbruket mot landbruksarealer av høy naturverdi, særlig slike som finnes i Natura 2000områder, kunne vært bedre. 4) CAPin ympäristövaikutusta ei voida arvioida riittävästi nykyisten tietojen ja indikaattoreiden perusteella. 4) Foreliggende data og indikatorer er ikke tilstrekkelig til å kunne gjøre en fullverdig vurdering av miljøeffekten av Den felles landbrukspolitikken. 2) CAPin rakenteeseen kuuluu nykyisin monenlaisia maatalouden ympäristöpolitiikan välineitä, jotka voivat tukea laajempien 2) Den felles landbrukspolitikken Yli neljäsosaa Euroopan unionin alueesta käytetään nyt suoraan asutukseen. Mer enn en firededel av Den europeiske unions areal er nå bymessig utbygget. Vuonna 2020 noin 80 prosenttia eurooppalaisista asuu taajamissa. Innen 2020 vil om lag 80 % av Europas befolkning bo i byer. Seitsemässä maassa osuus on vähintään 90 prosenttia väestöstä. I 7 land vil andelen være 90 % eller mer. Derfor er det også et akutt behov for arealer i og rundt byene. Voimme kaikki havaita päivittäin, miten nopeat, näkyvät ja vastakkaiset maankäytön muutokset muokkaavat maisemaa ja vaikuttavat ympäristöön kaupungeissa ja niiden läheisyydessä ennennäkemättömällä tavalla. Vi kan alle hver dag se de raske, synlige og motstridende arealbruksendringene som mer enn noen gang former landskapet og påvirker miljøet i og rundt byene. Kaupungit leviävät, jolloin ajalliset ja maantieteelliset etäisyydet niiden välillä lyhenevät. Byene sprer seg, og reisetiden og avstanden mellom dem minker. Tällainen yhdyskuntarakenteen hajautuminen (ns. urban sprawl) etenee eri puolilla Eurooppaa elintapojen ja kulutustottumusten muuttuessa. Fenomenet, som er kjent over hele Europa, drives av endringer i livsstil og forbruksmønstre og omtales gjerne som byspredning. Saatu näyttö osoittaa kiistatta, että asutuksen leviäminen on ollut osa kaupunkien kasvua Euroopassa 50 viime vuoden ajan. Tilgjengelig informasjon viser at veksten i byene i Europa i løpet av de femti siste årene uten unntak har medført byspredning. toteuttaa uudenlaista elämäntapaa esikaupunkiympäristössä, kantakaupungin ulkopuolella. land eller regioner som har vært gjenstand for EUs regionalpolitikk og mottatt store overføringer. Yhdyskuntarakenne hajautuu silloin, kun maankäytön muutos ja kulutus asutuskäyttöön on nopeampaa kuin väestönkasvu tietyllä alueella tiettynä ajanjaksona. Byspredning oppstår når arealbruksendringen og arealforbruket for urbane formål skjer raskere enn befolkningsveksten i et gitt område over en bestemt periode. Asutuksen leviämistä tulisikin nykyisin perustellusti pitää yhtenä kaupungistuneen Euroopan suurimmista yhteisistä haasteista. Byspredningen betraktes med rette som en av de største utfordringene for Europas byer i dag. Saksan etelä- ja länsiosat, Italian pohjoisosa, Pariisin alue) tai missä talouskasvu on nopeaa (Irlanti, Portugali, Saksan itäosa, Madridin alue). Europas byer har historisk vokst som følge av at bybefolkningen har vokst. Asutus leviää etenkin siellä, missä maat tai alueet ovat hyötyneet EU:n rakennepolitiikasta ja rahoituksesta. I dag er det imidlertid slik at byene fortsetter å spre seg selv der befolkningspresset er lite eller ikke-eksisterende. Uusia kehitysmallejakin voidaan havaita pienten kaupunkien läheisyydessä tai maaseudulla, liikennekäytävien varrella ja eri puolilla rannikkoa yleensä jokilaaksojen yhteydessä. Altså er det andre faktorer som driver spredningen, f.eks. ønsket om å realisere et nytt liv i et forstadsmiljø, utenfor bykjernen. Kaupunkiväestön kasvu on aiemmin ohjannut kaupunkien kasvua Euroopassa. En annen viktig drivkraft er hvordan retningslinjene for planlegging gjennomføres lokalt og regionalt. Monet tekijät ohjaavat kuitenkin nykyisin asutuksen leviämistä silloinkin, kun väestönkasvun aiheuttama paine on vähäinen tai olematon. Näiden tekijöiden taustalla on halu Infrastrukturutbygging som gjennomføres takket være EUs utjevningsfond og strukturfond, gir bedre transportløsninger og økt personlig mobilitet, men fører også til at byspredningen forsterkes. Euroopan laajuisen tuoreen tutkimuksen mukaan kaupunkien laajentuminen on ollut jatkuvaa ja nopeaa: yli 5 prosenttia kymmenen vuoden aikana (kuvio 1) eli kolme kertaa Luxemburgin pinta-alan verran. En by er pr. definisjon et sted hvor et stort antall mennesker bor på et lite areal. Tällaisten ilmiöiden taustalla on sekä mikro- että makrotason sosioekonomisia suuntauksia. Nylig viste en felleseuropeisk studie at byene fortsetter å utvide seg i raskt tempo — mer enn 5 % på et tiår (fig. 1), eller tre ganger Luxembourgs areal. EU:n koheesiorahastosta ja rakennerahastoista infrastruktuurirakentamiseen myönnetyn tuen turvin asutuksen De bakenforliggende kreftene er knyttet til samfunnsøkonomiske trender både på mikro- og Kaupungit ovat luonnostaan paikkoja, joissa pienille alueille on keskittynyt paljon ihmisiä. er for det meste kvitt tradisjonelt miljørelaterte helseproblemer som skyldes dårlig drikkevann, dårlige sanitærforhold og dårlige boliger. Tästä on ilmeisiä etuja talous- ja hyödyntää mittakaavaetuja. Dagens trend med nye, mindre tettbygde områder fører imidlertid til økt forbruk. Epäterveellisen juomaveden, puutteellisen puhtaanapidon ja kehnojen asumisolojen aiheuttamat perinteiset ympäristöterveysongelmat ovatkin suurelta osin poistuneet EU:n kaupungeista. Plassen hver person i europeiske byer bruker, er mer enn doblet de siste 50 årene. Kaupunkiväestö kärsii silti edelleen vakavista yhteiskuntaelämän kehityksen kannalta. I løpet av de siste 20 årene har fordeler, både økonomisk og samfunnsmessig. Se voi tietyssä mielessä jopa hyödyttää ympäristöä. På noen måter kan det til og med være bra for miljøet. Esimerkiksi maankäyttö ja energian kulutus on yleensä vähäisempää kaupunkialueilla haja-asutusalueisiin verrattuna. For eksempel er arealbruken og energiforbruket oftest lavere i byene enn i mer spredt befolkede områder. Kaupunkialueiden leviäminen ja muun rakennetun maan kehitys, 1990–2000 Byspredning og nedbygging av andre arealer, 1990–2000 Taajamien ja infrastruktuurin kehitys Utbygging av byer og infrastruktur > 50 000 asukasta 0–60 > 50 000 innbyggere 0–60 Lähde: Corine-maankäyttötietokanta, EEA. Corine Land Cover database, EEA. 04 pahentaa tulvien vaikutuksia, ja luonnontilaisten alueiden pirstaloituminen. 04 de nedbygde arealene i Vest- og Øst-Europa økt med 20 %, mens befolkningen bare har økt med 6 %. paikallisista ympäristöongelmista, kuten melualtistuksesta, pahoista ilmansaaste-episodeista, jätehuolto-ongelmista, makean veden rajoitetusta saatavuudesta ja avoimen tilan puutteesta. Transport (mobilitet) er en spesielt stor utfordring for byplanleggere og -forvaltere. vain tie- ja rautatieliikenteen kilometrimääriä. Transportinfrastrukturen påvirker landskapet på mange måter. Sen olisi oltava osa tasapainoista ja monikeskistä kehitystä, jolla vähennetään ympäristövahinkoja. Jordforsegling, som øker effekten av flom, og fragmentering av naturlige områder, er bare to av dem. Liikkuvuus ja saavutettavuus ovat Euroopan alueellisen yhteenkuuluvuuden kannalta keskeisiä tekijöitä. Dette gjelder spesielt i forhold til de store pengestrømmene som påvirker planleggingen. Niillä on myös oleellinen merkitys yhteisöjen elämänlaadun parantamisessa. I dag er retningslinjene for planlegging ofte en gjenspeiling av markedslogikken. Kaupunkialueiden tieliikenteen kilometrimäärän ennustetaan nousevan 40 prosenttia vuosina 1995–2030. Omistusautojen määrä uusissa jäsenvaltioissa (EU-10) ei ole vieläkään samalla tasolla kuin vanhoissa jäsenvaltioissa (EU-15). Retningslinjene burde heller gjenspeile en visjon for byutvikling hvor miljømessige og samfunnsmessige hensyn er integrert i den romlige planleggingen på alle trinn i den politiske prosessen, fra problemet identifiseres og retningslinjene utformes, til gjennomføring og etterevalueringer. Lisää kasvua on siis odotettavissa. Dette kan ha mange fordeler: Ellei mitään tehdä, teiden ruuhkautumisen odotetaan pahenevan merkittävästi vuoteen 2010 mennessä ja ruuhkien kustannukset nousevat noin 1 prosenttiin EU:n BKT:stä. Dersom ingenting gjøres, vil trafikkproblemene ha økt betraktelig innen 2010, og kostnadene som overbelastningen av veinettet vil medføre, vil komme til å øke til rundt 1 % av EU’s BNP. Liikenteen infrastruktuuri on kuitenkin muutakin kuin Transportinfrastruktur omfatter imidlertid mer enn et totalt antall vei- og banekilometre. Asutuksen leviämistä hillitsevät strategiat ja välineet ovat kuitenkin nykyisin vahvasti sidoksissa monenlaisten toisiinsa vaikuttavien hallintotasojen realiteetteihin, paikallistasolta aina Euroopan tasolle asti. Denne typen infrastruktur bør inngå i en global tilnærming som tar hensyn til de reelle konsekvensene av investeringer som gjøres for å skape og bevare lokale og urbane økonomier. Tämä koskee etenkin niitä huomattavia rahavirtoja, jotka muokkaavat suunnittelumäärärahoja. Den bør inngå som et ledd i en balansert, polysentrisk utvikling som tar sikte på å redusere skadene på miljøet. Suunnittelupolitiikassa näkyy nykyisin usein markkinoiden logiikka. • sikre sammenheng på alle trinn i den politiske prosessen (se fig. 2), Siinä voisi nykyistä paremmin näkyä sellainen kaupunkirakentamisen visio, • styrke samarbeidet mellom organene på alle ansvarsnivåer, Nykypäivän suuntaus uusia, väljästi asuttuja kaupunkialueita kohti on kuitenkin lisännyt kulutusta. Strategiene og virkemidlene som brukes for å styre byspredningen, kan imidlertid ikke sees isolert fra dagens virkelighet med alle dets gjensidig avhengige styringsnivåer, fra lokalplan til europeisk plan. Tilankulutus henkeä kohti Euroopan kaupungeissa on yli kaksinkertaistunut 50 viime vuoden aikana. Mobilitet og tilgjengelighet er nøkkelfaktorer i den territoriale utjevningen i Europa. Rakennettujen alueiden pinta-ala monissa Länsi- ja Itä-Euroopan maissa on 20 viime vuoden aikana kasvanut 20 prosenttia, vaikka väestö on lisääntynyt vain 6 prosenttia. Mobilitet og tilgjengelighet er også viktige faktorer for økt livskvalitet i lokalsamfunnene. Erityisesti liikenne (liikkuvuus) on yhä kaupunkisuunnittelun ja kaupunkialueiden hallinnan keskeinen haaste. Antallet kjørte kilometer i byområdene forventes å øke med 40 % fra 1995 til 2030. Liikenteen infrastruktuuri vaikuttaa maisemaan monin tavoin. Lisäksi on mainittava maaperän sulkeutuminen, joka Bileierskapet i EU-10 er fortsatt ikke på samme nivå som i EU-15, noe som tyder på at det er mer vekst i vente. Tärkeimmät päätöksentekovaiheet sekä niihin liittyvä tieto, informaatio ja tietämys Hovedtrinn i den politiske prosessen, med støtte i data, informasjon og kunnskap Toimenpiteiden tehokkuus (ja vaikutusten jälkiarviointi)(6) Måle effektiviteten av politiske tiltak (samt ex post-evaluering av effekt)(6) Tieto Informaatio Tietämys Data Informasjon Kunnskap Toimenpiteiden toteutus (5) Gjennomføre politiske tiltak (5) Toimenpiteiden tunnistaminen (ja vaikutusten ennakkoarviointi)(3) Identifisere politiske tiltak (samt ex ante-evaluering av effekt) (3) Toimenpiteiden kehittäminen/hyväksyminen(4) Utvikle/vedta politiske tiltak (4) EEA (2006), Urban sprawl in Europe — the ignored challenge, EEA:n raportti nro 10/2006, Euroopan ympäristökeskus, Kööpenhamina. Kilder for arealer i, rundt og mellom byområdene, • sellaisten markkinahäiriöiden poistaminen, jotka edistävät asutuksen leviämistä vaikuttamalla maan hintasignaaleihin kaupunkialueilla ja niiden läheisyydessä politiikan johdonmukaisuuden varmistaminen kaikissa päätöksentekovaiheissa (ks. kuvio 2) • sikre effektiv utnyttelse av EUs strukturfond og utjevningsfond, kombinert med miljøforskrifter, for å unngå og motvirke byspredning, sammenstille og utveksle eksempler på god praksis for å skape kompakte byer, • viheralueiden luominen kaupunkeihin. • etablere grøntområder i byene. Parempi yhdyskuntajätehuolto vähentää kasvihuonekaasupäästöjä Bedre håndtering av kommunalt avfall vil redusere utslippene av klimagasser •Yhdyskuntajätteen vuotuisen määrän odotetaan kasvavan 25 prosenttia vuodesta 2005 vuoteen 2020. •Mengden kommunalt avfall forventes å øke med 25 % fra 2005 til 2020. •Jätteen lisääntyvä hyötykäyttö ja ohjaaminen muualle kuin kaatopaikoille ovat keskeisiä toimenpiteitä pyrittäessä ehkäisemään kasvavien jätemäärien ympäristövaikutuksia. •Økt gjenvinning av avfall og en reduksjon av avfallet som deponeres på fyllplasser, er viktig for å takle de miljømessige konsekvensene av økte avfallsvolumer. •Samalla kun kierrätys ja energian talteenotto jätteenpolton avulla yleistyvät, yhdyskuntajätteiden kasvihuonekaasujen nettopäästöjen odotetaan vähenevän merkittävästi vuoteen 2020 mennessä. •Etter hvert som resirkulering og forbrenning med energigjenvinning blir vanligere, forventes netto klimagassutslipp fra kommunal avfallshåndtering å bli betydelig redusert innen 2020. •Jätemäärien kasvun rajoittaminen tai ehkäiseminen vähentäisi jätesektorin kasvihuonekaasupäästöjä ja toisi myös muuta hyötyä yhteiskunnalle ja ympäristölle. •Å begrense eller unngå økte avfallsvolumer vil bidra til å redusere klimagassutslippene fra avfallssektoren og ha andre fordeler for samfunnet og miljøet. Jätteen kasvava määrä nykyiset kulutusmallit säilyvät ennallaan. Økende avfallsvolumer spredt det utover, ville det dekket hele Luxembourg med et 30 cm tykt lag eller hele Malta med 2,5 m! ajanjaksolla yli 80 prosenttia kaikesta yhdyskuntajätteestä syntyy EU‑15:ssä. Disse resultatene tilsier at vi må øke innsatsen for å forebygge avfallsproduksjonen betydelig dersom vi skal nå målet i Det 6. handlingsprogrammet for miljø om en vesentlig reduksjon i avfallsvolumene. Jos kaikki EU:ssa vuonna 2020 syntyvä yhdyskuntajäte (noin 340 miljoonaa tonnia) levitettäisiin maahan, Luxemburgin kokoinen alue jäisi 30 senttiä paksun ja Maltan kokoinen alue 2,5 metriä paksun jätekerroksen alle. Økt gjenvinning og redusert deponering av avfall mellom medlemsstatene i EU‑15 (1) og EU‑12 (2). Mens en borger i EU‑15 produserte gjennomsnittlig 570 kg i 2004, var det tilsvarende tallet for EU‑12 bare 335 kg. Luvut osoittavat, että jätteiden syntymisen ehkäisyä on tehostettava huomattavasti, jotta jätteitä voitaisiin vähentää tuntuvasti kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteen mukaisesti. Etter hvert som økonomiene og forbruksmønstrene i EU‑12 utvikles videre, antas det at avfallsvolumene kommer til å øke de neste 15 årene og nærme seg dagens EU‑15‑nivå. Mengdene kommunalt avfall i EU‑15 og EU‑12 forventes å øke med henholdsvis 22 % og 50 % innen 2020. Jokainen Euroopan unionin kansalainen tuotti vuonna 1995 keskimäärin 460 kiloa yhdyskuntajätettä. I gjennomsnitt produserte hver europeer 460 kg kommunalt avfall i 1995. Vuonna 2004 henkeä kohti laskettu jätemäärä oli kasvanut 520 kiloon, ja vuoteen 2020 mennessä määrän odotetaan kasvavan 680 kiloon. Denne mengden steg til 520 kg pr. person i 2004, og det forventes at økningen fortsetter til 680 kg pr. person i 2020. Tämä merkitsee lähes 50 prosentin lisäystä 25 vuodessa. Totalt vil dette utgjøre en økning på nærmere 50 % på 25 år. Jätemäärien kasvuennuste perustuu ensisijassa siihen, että yksityistalouksien loppukulutus kasvaa (eli 2 prosentin keskimääräinen vuosikasvu EU‑15:ssä ja 4 prosentin keskimääräinen vuosikasvu EU‑12:ssa vuoteen 2020 mennessä (EY, 2006)) ja että Den forventede økningen i avfallsvolumene skyldes hovedsakelig forventet fortsatt vekst i det private sluttforbruket (dvs. en gjennomsnittlig økning i EU‑15 og EU‑12 på henholdsvis 2 % og 4 % årlig innen 2020 (Europakommisjonen, 2006)) og en fortsettelse av dagens forbruksmønstre. Kuten kuvasta 1 nähdään, EU‑15:n (1) ja EU‑12: n (2) välillä on kuitenkin merkittäviä eroja. Historisk sett har deponering på fyllplasser vært den vanligste behandlingsmetoden for kommunalt avfall, men de siste 20 årene har det forekommet en betydelig nedgang i deponeringen. EU‑15:n kansalaiset tuottivat vuonna 2004 keskimäärin 570 kiloa jätettä, kun EU‑12: n vastaava luku oli 335 kiloa. I 2004 ble 47 % av det totale On kuitenkin todennäköistä, että EU‑12:n talouden ja kulutusmallien muuttuessa näiden maiden jätemäärät kasvavat tulevien 15 vuoden aikana ja lähestyvät EU‑15:n nykyistä tasoa. Som figur 1 viser, er det imidlertid store forskjeller Vuoteen 2020 mennessä yhdyskuntajätteen määrän odotetaan kasvavan 22 prosenttia EU‑15:ssä ja 50 prosenttia EU‑12:ssa. Koko Om vi hadde tatt alt det kommunale avfallet som blir produsert i EU i 2020 (dvs. om lag 340 millioner tonn) og Yhdistynyt kuningaskunta. Storbritannia. Yhdyskuntajätteen syntyminen ja jätehuolto Euroopassa (henkeä kohti) Produksjon og håndtering av kommunalt avfall i Europa (pr. innbygger) Jätteet hyötykäyttöön ja pois kaatopaikoilta hoitaa jätehuoltoa erityisesti kaatopaikkadirektiivin kannalta nähtynä. noe som gjenspeiler innsatsen nasjonalt og på europeisk plan for blant annet å oppnå målene i Det 6. handlingsprogrammet for miljø. Kasvihuonekaasujen nettopäästöjen väheneminen yhdyskuntajätehuollossa En EEA‑utgivelse (EEA, 2007) illustrerer mønstrene i medlemsstatenes tilnærming til avfallshåndtering, særlig i forhold til deponidirektivet. Vuonna 2005 jätehuollosta peräisin olevien kasvihuonepäästöjen osuus Euroopan unionin kokonaispäästöistä oli noin 2 prosenttia. Resirkulering og andre former for materialgjenvinning forventes å øke fra dagens nivå på 36 % til rundt 42 % i 2020. Forbrenning ble brukt for 17 % av det kommunale avfallet i 2004, og andelen forventes å øke til 25 % innen 2020. Nämä aiemmat ja odotettavissa olevat suuntaukset ovat osaksi tulosta erityisistä jätepoliittisista toimista, joiden tarkoituksena on lisätä pakkausjätteen kierrätystä ja uusiokäyttöä (esim. vuoden 1994 pakkausdirektiivi) ja suunnata biohajoava yhdyskuntajäte pois kaatopaikoilta (esim. vuoden 1999 kaatopaikkadirektiivi). Reduserte utslipp av klimagasser fra kommunal avfallshåndtering fyllplasser. EUs deponidirektiv kan derfor bidra til at målet om reduserte klimagassutslipp oppfylles, f.eks. gjennom metangjenvinning og en reduksjon av mengdene nedbrytbart kommunalt avfall som deponeres på fyllplasser. Kaiken kaikkiaan kaatopaikoille sijoitettavan yhdyskuntajätteen ennustetaan vähenevän edelleen. En annen kopling mellom avfallshåndtering og klimaendringspolitikk er energiforbruket (som forårsaker klimagassutslipp) forbundet med innsamlingen, behandlingen og produksjonen av avfall. Tämä kuvastaa kansallisen ja yhteisön tason toimia, joiden avulla pyritään saavuttamaan esimerkiksi kuudennessa ympäristöä koskevassa toimintaohjelmassa asetetut tavoitteet. I 2005 utgjorde utslippene av klimagasser fra avfallshåndtering om lag 2 % av de totale utslippene i Den europeiske union. Metaani on yksi kuudesta kasvihuonekaasusta, joille Kioton pöytäkirjassa on asetettu velvoitteita. Nettoutslippene av klimagasser fra håndtering av kommunalt avfall forventes å synke fra et toppnivå på om lag 55 millioner tonn CO Perinteisesti yhdyskuntajäte on sijoitettu ensisijaisesti kaatopaikoille, mikä on kahden viime vuosikymmenen aikana vähentynyt merkittävästi. Utslipp av metan, en av de seks klimagassene som omfattes av Kyoto‑protokollen, knyttes særlig til landbruk (og da særlig til storfe) og deponering på Vuonna 2004 EU:n kaikesta yhdyskuntajätteestä 47 prosenttia päätyi kaatopaikoille (kuva 1), ja osuuden odotetaan laskevan edelleen noin 35 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Disse trendene skyldes delvis en politikk som har som mål å øke resirkulering og gjenvinning av emballasjeavfall (f.eks. emballasjedirektivet av 1994) og redusere mengden biologisk nedbrytbart kommunalt avfall som går til deponering (f.eks. deponidirektivet av 1999). Kierrätyksen ja muun materiaalien hyötykäytön odotetaan lisääntyvän nykyisestä 36 prosentista noin 42 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä. Det forventes generelt en videre reduksjon av mengden kommunalt avfall som deponeres på fyllplasser, 01 auttaa saavuttamaan EU: n kasvihuonepäästöjen vähentämistä koskevat tavoitteet esimerkiksi edistämällä metaanin talteenottoa ja biohajoavan yhdyskuntajätteen ohjaamista pois kaatopaikoilta. 01 imidlertid ikke holder tritt med økningene i avfallsmengden, kan klimagassutslippene øke som resultat av ineffektiv håndtering. Tämä johtuu kahdesta erillisestä kehityssuunnasta. Flere fordeler ved å begrense eller unngå vekst i avfallsvolumene Yhtäältä käsittelylaitoksiin toimitettavien jätemäärien arvioidaan lisääntyvän jatkossakin, koska henkeä kohti syntyvä jätemäärä kasvaa ja jätteidenkeruu tehostuu. Dette skyldes to forhold: På den ene siden forventes avfallsmengdene som kommer til renovasjonsanleggene å øke i takt med at hver innbygger produserer mer avfall og avfallsinnsamlingen blir ytterligere forbedret. Tämä lisää jätehuoltosektorin suoria kasvihuonepäästöjä. Dette gjør at de direkte utslippene av klimagasser fra avfallshåndtering stiger. Vuonna 2020 kaatopaikkajätteen osuus on 60 prosenttia ja kierrätykseen ja jätteenpolttoon päätyy kumpaankin noin 20 prosenttia. Deponering står for 60 % av totalen i 2020 og resirkulering og forbrenning for om lag 20 % hver. Kaiken kaikkiaan ennusteet osoittavat, että yhteiskuntajätehuollon parantaminen vähentää Euroopassa kasvihuonepäästöjä ja purkaa talouskasvun ympäristöpaineita kuudennen ympäristöä koskevan toimintaohjelman tavoitteen mukaisesti. Derfor viser prognosene at bedre håndtering av kommunalt avfall vil redusere utslippene av klimagasser i Europa og bidra til å frikople miljøbelastningen fra den økonomiske veksten, som jo er et av målene i Det 6. handlingsprogrammet for miljø. Jos kierrätys ja jätteiden käyttäminen voimavarana yleistyy jatkossakin, on ennusteiden mukaan mahdollista toteuttaa kierrätysyhteiskunta, joka asetettiin pitkän aikavälin tavoitteeksi jätteiden syntymisen ehkäisyn ja kierrätyksen teemakohtaisessa strategiassa. I tillegg bidrar den forventede videreutviklingen av resirkulering og det at avfall i økende grad brukes som ressurs, til at prognosene peker i retning av å oppfylle det langsiktige målet om et resirkuleringssamfunn, som det heter i den tematiske strategien for forebygging og resirkulering. Yhdyskuntajätteen käsittelyssä syntyvien kasvihuonekaasujen nettopäästöjen arvioidaan vähenevän 1980‑luvun lopun huipputasosta eli noin 55 miljoonasta Innsamling og transport av avfall, som er nært knyttet til avfallsvolumer, anslås å utgjøre under 5 % av de direkte klimagassutslippene fra avfallssektoren, hovedsakelig på grunn av de ‑ekvivalenttitonnista Dersom investeringer i nye, forbedrede håndteringsanlegg Tässä tutkimuksessa käytetyissä ennusteissa oletetaan, että jätehuoltokapasiteetti kasvaa På den andre siden kommer resirkulering og forbrenning til å bli mer utbredt. ‑ekvivalenttitonniin vuoteen Dette utgjør besparelser i form av unngåtte utslipp av klimagasser, som veier opp for direkte utslipp. Kierrätyksen osuus kaikista päästöjen vähennyksistä on vuoteen 2020 mennessä 75 prosenttia ja jätteenpolton osuus lähes 25 prosenttia. Trender og prognoser for klimagassutslipp fra kommunal avfallshåndtering i Den europeiske union Vältetyt päästöt Unngåtte utslipp Suorat päästöt Direkte utslipp ‑0 01 että yhdyskuntajätteen kuljetusmatkat ovat yleensä lyhyitä. ‑0 01 korte avstandene kommunalt avfall vanligvis transporteres. Tämä luku on kuitenkin 40 prosenttia nettopäästöistä vuonna 2020. Denne andelen vil imidlertid være oppe i 40 % i 2020. EEA (2008), tukiasiakirja EEA Briefingiin 2008/01 Yhdyskuntajätehuollon tehostaminen vähentää kasvihuonekaasupäästöjä, Euroopan ympäristökeskus, Kööpenhamina. http://reports.eea.europa.eu/ index_table?themeid=climate. Oppsummert kan Europa ikke si seg fornøyd når det gjelder den stadige avfallsveksten — noe som gjenspeiler dagens ikke‑bærekraftige forbruk og produksjonsmønstre — da dette på lang sikt kan oppheve effekten av forbedringene som finner sted i avfallshåndteringssektoren. Vaikka ennusteet osoittavat kasvihuonekaasujen nettopäästöjen vähenevän jätemäärien kasvusta huolimatta, voivat toimet jätemäärien ennustetun kasvun rajoittamiseksi tai torjumiseksi vähentää jätehuoltosektorin kasvihuonekaasujen nettopäästöjä entisestään. Å begrense avfallsvolumene vil også ha andre fordeler, som reduserte kostnader ved avfallshåndtering og redusert luftforurensning (partikler og nitrogenoksider) og støy relatert til innsamling og transport av avfall. Kostnadene ved avfallshåndtering kan ellers øke betydelig i takt med volumet. Kostnaden ved å Lopuksi todettakoon, ettei Eurooppa voi olla tyytyväinen jätemäärien kasvuun — ilmiö heijastaa nykyisiä kestämättömiä kulutus‑ ja tuotantomallejamme. Pitkällä aikavälillä kasvu saattaa mitätöidä jätehuoltoalalla saavutetun kehityksen. EEA (2008), Underlags‑dokumentasjon til EEA Briefing 2008/01 Bedre håndtering av kommunalt avfall vil redusere utslippene av klimagasser, Det europeiske miljøbyrå, København. http://reports.eea.europa.eu/ index_table?themeid=climate. Kansi: © ZOB 2008 Kannen kuva: © ZOB 2008 Kuvat: © ZOB 2008 Ulkoasu: EEA Omslagsdesign: © ZOB 2008 Omslagsillustrasjon: © ZOB 2008 Illustrasjoner: © ZOB 2008 Layout: Det europeiske miljøbyrå Oikeudellinen huomautus Tämän julkaisun sisältö ei välttämättä heijasta Euroopan komission tai jonkin muun Euroopan yhteisön toimielimen näkemyksiä. Juridisk meddelelse Innholdet i denne publikasjonen gjenspeiler ikke nødvendigvis den offisielle holdningen til Europakommisjonen eller andre av De europeiske fellesskaps institusjoner. Euroopan ympäristökeskus tai sen puolesta toimiva henkilö tai yritys ei ole vastuussa tämän asiakirjan sisältämien tietojen mahdollisesta käytöstä. Verken Det europeiske miljøbyrå eller personer eller selskaper som handler på Byråets vegne, er ansvarlig for eventuell bruk av informasjonen i denne rapporten. Kaikki oikeudet pidätetään Mitään tämän julkaisun osaa ei saa jäljentää missään muodossa eikä millään sähköisellä tai mekaanisella välineellä, mukaan lukien valokuvaten tai tallentaen, eikä millään tietojen tallennus- ja hakujärjestelmällä ilman tekijänoikeuksien haltijan kirjallista lupaa. Med enerett Ingen del av denne publikasjonen skal gjengis i noen form eller på noen måte, verken elektronisk eller mekanisk, ved hjelp av fotokopiering, opptak eller systemer for lagring og gjenfinning av informasjon uten skriftlig tillatelse fra rettighetshaver. For rettigheter til oversettelse eller reproduksjon, kontakt Det europeiske miljøbyrå (kontaktinformasjon under). Tietoihin voi tutustua Europa-palvelimen kautta, joka on osoitteessa www.europa.eu. Tilgang til informasjonen fås via Europa-serveren (www.europa.eu). Ympäristötiedot Tämä julkaisu on painettu tiukkojen ympäristönormien mukaisesti. Miljøvennlig framstilt Denne publikasjonen er trykt i henhold til høye miljøstandarder. Kloorivalkaisematon, puuvapaa mattapintainen hienopaperi Pohjoismainen Joutsenmerkki Trefritt matt tynt papir, TCF Det nordiske svanemerket Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillitseminen – Ei pelkkää puhetta ..............................................6 Reduksjon av klimaendringene – Ikke bare ”hot air” ...................................................................6 Ilmastonmuutokseen sopeutuminen – Jos kaivo ehtyy ..............................................................10 Tilpasning til klimaendringene – Om brønnen går tom ..............................................................10 Maatalous ja ympäristö – Tarkastelussa YMP ...........................................................................22 Landbruk og miljø – Et fastere grep om CAP............................................................................22 ............................................................................22 Meret – Kuin kala kuivalla maalla ...........................................................................................26 Havet – Som fisk på land ......................................................................................................26 Ympäristösignaalit on Euroopan ympäristökeskuksen (EEA) joka vuoden alussa julkaisema raportti, jossa käsitellään lyhyiden kertomusten muodossa sekä ympäristöpoliittisen keskustelun että suuren yleisön kannalta kiinnostavia kysymyksiä alkavana vuonna. Signaler, som vil bli utgitt på alle de 26 språkene i EEA, benytter en tilnærming basert på historier, noe som skal bidra til at vi bedre kan kommunisere med denne sammensatte gruppen mennesker. EEA seuraa ympäristön tilaa kaikissa 32 jäsenmaassa yhteistyössä verkostonsa kanssa. De åtte historiene vi tar for oss, er ikke uttømmende men er valgt ut fra deres relevans for dagens miljødebatt i Europa. Ympäristösignaalit -raportti arvostaa seurannan perustana olevaa vakavaa tiedettä ja tiedostaa kaikkiin käsiteltäviin kysymyksiin olennaisesti liittyvät epävarmuustekijät. Samtidig som hver enkelt historie har et bestemt poeng, illustrerer historiene samlet de mange innbyrdes forbindelsene mellom tilsynelatende ikke-relaterte spørsmål. Raportti julkaistaan kaikilla 26:lla Euroopan ympäristökeskuksen kielellä.Raportissa käsiteltävät kahdeksan kertomusta eivät ole tyhjentäviä, mutta ne on valittu sen perusteella, miten merkittäviä ne ovat eurooppalaisen ympäristöpoliittisen keskustelun kannalta. Kertomuksissa käsitellään tärkeimpiä ilmastonmuutokseen, luontoon ja monimuotoisuuteen, luonnonvarojen käyttöön sekä terveyteen liittyviä kysymyksiä. Signaler er en publikasjon som utgis av Det europeiske miljøbyrå (EEA) i begynnelsen av hvert år, og som gir en kort oversikt over problemstillinger som har betydning både for den miljøpolitiske debatten og for befolkningen generelt i det kommende året. Näitä kysymyksiä käsitellään raportissa useista näkökulmista. I samarbeid med vårt nettverk overvåker vi miljøet i alle de 32 medlemslandene. Jokainen kertomus korostaa joitakin tiettyjä näkökohtia, mutta yhdessä ne myös kuvastavat näennäisesti erillisten kysymysten monia vuorovaikutussuhteita. Vi behandler enorme mengder miljødata som stammer fra alt fra forskere som står i vann til knærne, til satellittbilder fra verdensrommet. Otamme mielellämme vastaan palautetta Ympäristösignaalit -raportista. Å finne, fortolke og forstå en lang rekke “signaler” i forbindelse med miljøets helse og mangfold er kjernen i alt vi foretar oss. Kommentteja voi esittää EEA:n yleisölle tarkoitetulla englanninkielisellä kyselylomakkeella, joka löytyy Internet-osoitteesta http://www.eea.europa.eu/enquiries. Signaler respekterer at den underliggende forskningen er kompleks, og tar hensyn til den iboende usikkerheten som hefter ved alle områdene vi ser nærmere på. Vuonna 2006 lordi Nicolas Stern määritteli ilmastonmuutoksen vaikutusten hinnan. I 2006 satte Lord Nicolas Stern en prislapp på konsekvensene av klimaendringene. Hän arvioi, että ilmastonmuutoksen vaikutusten aiheuttamia kustannuksia voitaisiin alentaa erittäin merkittävästi, jos kasvihuonekaasupäästöjä leikattaisiin välittömästi. Han anslo at kostnaden av konsekvensene av klimaendringene kan reduseres drastisk om klimagassutslippene umiddelbart ble redusert. Det vil være billigere og mer effektivt om vi handler nå og ikke senere. Sternin arvio on poikinut muilla politiikan sektoreilla aloitteita, jotka koskevat etenkin biologista monimuotoisuutta ja ekosysteemipalveluita. Stern-analysen har gitt opphav til flere initiativer på andre politikkområder, da særlig innen biologisk mangfold og økosystemtjenester. Sternin arvion tapaiset aloitteet ovat auttaneet ihmisiä ymmärtämään, mitä on vaakalaudalla, jos jatkamme nykyisiä kulutustottumuksiamme. Initiativer som Stern-analysen har bidratt til at folk forstår hva som står på spill om vi fortsetter dagens forbruksmønstre. Meidän on ennen kaikkea omaksuttava nöyrä asenne luontoa kohtaan, koska olemme viime kädessä vastuussa luonnolle. Først og fremst må vi gjenoppvekke følelsen av ydmykhet overfor naturen, for til syvende og sist må vi stå til ansvar overfor naturen, noe urfolkene alltid har visst. Tämän ovat alkuperäiskansat oivaltaneet jo kauan sitten. Naturen har sine egne regler og begrensninger. Luonto on yhteiskuntamme perusta – ei pelkkä kaunis maisema. Naturen er grunnfjellet, ikke bakteppet, for samfunnet vårt. Ympäristösignaalit -raportin tarkoituksena on edistää ympäristön arvostusta. Med Signaler ønsker vi å bidra til denne forståelsen av naturen. Toivomme vaikuttavamme näin ajatteluun ja asenteisiin sekä päätöksiin, joita me kaikki teemme päivittäin. Vi håper å kunne påvirke tankegang og holdninger og ha innflytelse på beslutninger som vi alle treffer hver eneste dag. Meneillään on ympäristön kannalta historiallinen vuosi, joka huipentuu Kööpenhaminassa joulukuussa pidettävään YK:n suureen ilmastonmuutosta käsittelevään kokoukseen. 2009 vil bli et historisk år for miljøet, som vil bli avsluttet med FNs store klimakonferanse i København i desember. Tämän ehkä historian tärkeimmän ympäristökokouksen on löydettävä seuraaja Kioton pöytäkirjalle. På dette møtet, som kan bli den viktigste klimakonferansen til dags dato, skal verden komme til enighet om en oppfølger til Kyoto-protokollen. Kasvihuonekaasupäästöt ovat vain yksi oire paljon vakavammasta ongelmasta eli kyvyttömyydestämme elää kestävästi. Utslippene av klimagasser er bare ett symptom på en langt mer dyptgående problemstilling: vår manglende evne til å leve bærekraftig. Näiden ympäristöongelmien laajuuden ei kuitenkaan pitäisi lamaannuttaa meitä. Omfanget av disse miljøproblemene må imidlertid ikke føre til handlingslammelse. Sen pitäisi lisätä tietoisuuttamme ja kannustaa meitä kehittämään uusia, kestävämpiä elin-, kasvatus-, tuotanto- ja kulutustapoja. I stedet bør de øke vår bevissthet og oppmuntre oss til å utvikle nye, mer bærekraftige mønstre for hvordan vi lever, vokser, produserer og forbruker. Kyse on viime kädessä elämän perustekijöiden arvon uudelleenmäärittelystä. Det er til syvende og sist snakk om å revurdere selve vårt livsgrunnlag. Nyt kun rahamarkkinat etsivät uutta suuntaa, ympäristö voi ehkä viitoittaa tietä. Og i en tid da pengemarkedene søker en ny kurs, kan kanskje miljøet vise vei? Luonto muodostaa usein upean taustan jokapäiväiselle elämällemme. Naturen danner ofte et fantastisk bakteppe for vårt daglige liv. Se voi olla oman kotipaikkakunnan puro, lampi tai rantakaistale. Det kan være en lokal bekk, dam eller en strand. Suuremmassa mittakaavassa Alppien tai Karpaattien vuoristojen, aarnimetsien, suurten jokien tai ihastuttavien rannikkojen henkeäsalpaava kauneus koskettaa meitä syvästi. I et større perspektiv blir vi slått av Alpenes eller Karpatenes slående skjønnhet, urskogene, de store elvene eller vakre kyststrekninger. Kuvat Euroopan ulkopuolelta pohjois- ja etelänavan jäämassoista, Amazonin sademetsistä ja Afrikan tasangoista ovat painuneet elävästi mieleemme. Vi har også bilder fra fjernere strøk, utenfor Europa, av ismassene i Arktis og Antarktis, regnskogen i Amazonas og de store savannene i Afrika, på netthinnen. Ennennäkemätön väestönkasvu ja talouskehitys uhkaavat nyt suurta osaa luonnonperinnöstämme. Mye av naturarven vår er nå truet av en befolkningsvekst og økonomisk utvikling vi aldri tidligere har vært vitne til. Kun synnyin, maapallolla oli kolme miljardia ihmistä. Det var tre milliarder mennesker på Jorden da jeg ble født. I dag er vi 6,7 milliarder, og sannsynligvis vil Jorden ha en befolkning på 9 milliarder innen 2050. Maailmantalous on kasvanut bruttokansantuotteella (BKT) mitattuna valtavalla vauhdilla: vuonna 1950 maailmanlaajuinen BKT oli neljä triljoonaa euroa. Verdensøkonomien, regnet i bruttonasjonalprodukt (BNP), har vokst raskere enn noen sinne: i 1950 var BNP på 4 billioner euro. I 2007 var verdens BNP på over 42 billioner euro. Tähän BKT:n kymmenkertaistumiseen ovat vaikuttaneet useat keskeiset tekijät, etenkin raaka-aineiden ja tuotteiden – jotka kaikki ovat peräisin ympäristöstämme – liikkuminen.Talouden kukoistuksen vastapainona ympäristömme on kärsinyt. Det er flere viktige årsaker til denne tidoblingen, ikke minst strømmen av råmaterialer og varer – som alle stammer fra naturen.Men mens økonomien har blomstret, har miljøet blitt skadelidende. Euroopan vuoristoseutujen jäätiköt sulavat, minkä seurauksena jokien odotetaan tulvivan yhä enemmän, jolloin miljoonat tavalliset ihmiset joutuvat kärsimään. Isbreene i Europas fjellkjeder smelter, og det forventes at dette vil føre til mer flom og katastrofe for flere millioner helt vanlige mennesker. Arktinen kesäjää vetäytyy ja ohenee nopeammin kuin koskaan aiemmin: vuonna 2007 jään laajuus oli puolet 1950-luvulla mitatusta. Sommerhavisen i Arktis trekker seg tilbake og blir tynnere raskere enn noen gang: I 2007 var havisen bare halvparten så stor som på 1950-tallet. Yli miljardin, enimmäkseen köyhän ihmisen ravinnonsaanti ja toimeentulo ovat riippuvaisia kalastuksesta. Over hele verden er det over en milliard mennesker, for det meste fattige, som er avhengige av fiske for mat og livsopphold. Puolet kaikista luonnonvaraisista kalakannoista on kuitenkin kalastettu loppuun. Halvparten av verdens ville fiskebestander blir imidlertid beskattet fullt ut. De fleste av dagens kommersielle fiskerier vil trolig ha kollapset innen 2050 hvis dagens trender ikke snus. Maalla taas sademetsiä tuhotaan kehityksen nimissä ottamatta huomioon niitä monia kallisarvoisia ekologisia palveluja, joita sademetsät tarjoavat. På landjorden blir regnskogen rasert for å gi plass for utbygging som ikke tar hensyn til de mange verdifulle økologiske funksjonene regnskogen står for. Nämä suuntaukset saattavat muuttaa suhdettamme luontoon mutta eivät riippuvuuttamme siitä. Disse trendene kan endre vårt forhold til naturen, men ikke det faktum at vi er avhengig av den. Maapallon tarjoamat luonnonvarat muodostavat perustan taloudelliselle toiminnallemme ja yhteiskuntiamme koossa pitävän voiman. De naturressursene planeten vår byr på, danner grunnlaget for vår økonomiske aktivitet og er det som binder samfunnene våre sammen. Talousjärjestelmissämme ei kuitenkaan oteta riittävästi huomioon tätä riippuvuussuhdetta: yhteiskuntia ei ole olemassa ilman ympäristöä, vaikka ympäristö onkin olemassa ilman yhteiskuntiakin. Men den måten vi organiserer økonomiene våre på, tar ikke tilstrekkelig hensyn til dette avhengighetsforholdet – det finnes ingen samfunn uten naturmiljøer, men det finnes naturmiljøer Tämän vuoden joulukuussa Tivolin tuikkivat valot jättää hyvin todennäköisesti varjoonsa COP 15 — historian tärkein maailmanlaajuinen ilmastonmuutosta käsittelevä kokous — kun tuhannet diplomaatit, poliitikot, liike-elämän edustajat, ympäristöaktivistit ja ilmastoasiantuntijat kaikkialta maailmasta kokoontuvat Tanskan pääkaupunkiin. I desember i år vil de glitrende lysene i Tivoli sannsynligvis komme i skyggen av COP 15 – det viktigste møtet om globale klimaendringer som noen gang har funnet sted – når flere tusen diplomater, politikere, næringslivsfolk, miljøaktivister og klimaeksperter fra hele verden strømmer til den danske hovedstaden. YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN HILLITSEMINEN / 7 EEA MILJØSIGNALER 2009 / REDUKSJON AV KLIMAENDRINGENE / 7 som Kina og India, med sine raskt voksende økonomier, ikke har noen mål iht. protokollen. 1) verrattuna. Niiden perusvuoteen ( on saavutettava tämä tavoite Det europeiske miljøbyrå — en brikke i puslespillet Ilmastonmuutoksen haaste ja se, mitä teemme asialle, määrittää meitä, aikakauttamme ja viime kädessä maailmanlaajuista perintöämme Utfordringen ved klimaendringene og hvordan vi griper dem an, vil definere oss, vår tidsalder og i siste instans vår globale arv Kokous on ratkaiseva askel prosessissa, joka alkoi jo vuonna 1992 YK:n Earth Summit -huippukokouksessa Rio de Janeirossa, sillä juuri siellä käynnistyivät ensimmäiset todelliset maailmanlaajuiset ponnistelut ilmastonmuutokseen puuttumiseksi.YK:n ympäristökonferenssin tuloksena syntyi Yhdistyneiden Kansakuntien ilmastonmuutosta koskeva puitesopimus (UNFCCC), joka muodostaa oikeudellisen perustan maailmanlaajuisille ilmastonmuutosta koskeville toimille. Møtet er et avgjørende skritt i en prosess som begynte i 1992, med FNs ”Verdenstoppmøte” i Rio de Janeiro. Det var her den globale innsatsen for å gripe fatt i klimaendringene virkelig begynte.Toppmøtet resulterte i FNs rammekonvensjon om klimaendringer (UNFCCC), som danner det juridiske grunnlaget for den globale innsatsen for å møte klimaendringene. Puitesopimuksen kokouksia, joista käytetään nimitystä osapuolikonferenssit (COP), on järjestetty joka vuosi vuodesta 1994 lähtien. Hvert år siden 1994 har det vært avholdt såkalte Partskonferanser (COP). EEA:n ilmastonmuutosryhmä osallistuu eurooppalaiseen toimintaan koordinoimalla erittäin mittavaa raportointityötä. Akkurat som for idrettsfolk som regelmessig blir testet for å sikre at de holder seg til reglene, foretas det jevnlig overvåking. Niin sanotuista kasvihuonekaasupäästöistä kerätään tietoa kaikkialta Euroopasta, minkä jälkeen tiedot varmennetaan ja niitä analysoidaan kahdessa keskeisessä raportissa, joita hyödynnetään Kioton prosessissa. Dataene legges sammen for å skape et generelt bilde av utslippene i hele Europa og sendes til Europakommisjonen, som så sender dem videre som Det europeiske fellesskaps offisielle bidrag til UNFCCC. Näihin raportteihin sisältyvät luvut ja analyysi ovat erityisen merkittäviä tänä vuonna, sillä ne osoittavat COP15-konferenssille selvästi, miten EU edistyy pyrkimyksissään leikata kasvihuonekaasupäästöjä. Fordi dataene først verifiseres på nasjonalt nivå, er der en forsinkelse på ett og et halvt år. Maat, jotka eivät ole allekirjoittaneet pöytäkirjaa tai joille ei ole vielä asetettu tavoitteita, ovat erityisen kiinnostuneita siitä, miten hyvin pöytäkirjan täytäntöönpano edistyy EU:ssa. Den siste rapporten, utgitt i juni 2008, er basert på data fra 2006. Den viser at utslippene fra EU-15-landene var 3 % lavere enn i “basisåret”. suurin: hiilidioksidia, metaania, typpioksiduulia ja fluorattuja kaasuja. Kyoto — første skritt mot utslippskutt Inventaarioraportista ilmenevät kansalliset trendit eli se, vähenevätkö vai lisääntyvätkö päästöt. Rollen Miljøbyråets klimaendringsteam har fått i den europeiske innsatsen, er som koordinator for regnskapet, en jobb av enorme proporsjoner. Siitä nähdään kunkin maan osalta, mistä päästöjen väheneminen tai lisääntyminen johtuu. Jokaisen EU:n jäsenvaltion on esitettävä arvio päästöistään Euroopan komissiolle ja EEA:lle. Data fra hele Europa om såkalte klimagasser samles inn og verifiseres for så bli analysert i to nøkkelrapporter som deretter mates inn i Kyoto-prosessen. Tarkastellaanpa vaikka energiaalaa, joka aiheuttaa yli 80 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä EU:ssa. I år har tallene og analysene en særlig betydning med tanke på COP 15-møtet ettersom de gir et klart bilde på hvordan EU ligger an i sin egen innsats for å kutte utslippene av klimagasser. Tilastot energiankäytöstä polttoainetyypeittäin kerrotaan niin kutsutuilla päästökertoimilla, ja kukin jäsenvaltio arvioi energiasta aiheutuvat päästönsä. De landene som ikke har undertegnet protokollen eller som ennå ikke har mål, vil være spesielt interessert i hvor godt EU har lyktes i gjennomføringen av protokollen. Aivan kuten urheilijoita testataan säännöllisesti sääntöjen noudattamisen varmistamiseksi, myös päästöjä seurataan säännöllisesti. Konseptet med å beregne gasser er temmelig abstrakt. Det er derfor vanskelig å finne ut hva en prosentvis økning eller reduksjon i utslippene betyr. Tiedot varmennetaan ensin kansallisella tasolla, minkä vuoksi raportti julkaistaan puolentoista vuoden viiveellä. For hvert av de fem årene i perioden 2008–2012 bør EU-15 i gjennomsnitt ha 29 færre dager utslipp enn i 1990. Viimeisin raportti julkaistiin kesäkuussa 2008, ja se perustuu vuoden 2006 tietoihin. Utslippsreduksjonene må derfor skje hele veien over flere år. Raportti osoittaa, että EU15-maiden päästöt olivat vähentyneet kolme prosenttia perusvuoden tasosta. De nyeste dataene fra Miljøbyrået viser at utslippskuttene mellom 1990 og 2006 tilsvarte 10 dager. EU-15 må kutte 19 dager til for å oppfylle målet. Kasvihuonekaasujen laskeminen on melko vaikeaselkoinen käsite. Klimagassrapporten viser nasjonale trender, dvs. om utslippene øker eller minker. Tästä syystä on myös vaikea ymmärtää, mitä prosentin vähennys tai lisäys päästöissä tarkoittaa. Den viser også hva reduksjonen eller økningen i det enkelte land skyldes. Alle EUs medlemsstater må legge fram et estimat over sine utslipp for Europakommisjonen og Det europeiske miljøbyrå. EEA:n ensimmäinen kasvihuonekaasuja käsittelevä raportti julkaistaan keväisin, ja sitä kutsutaan inventaarioraportiksi. Umiddelbart etter at klimagassrapporten er overlevert, begynner Miljøbyråets klimagassteam på årets andre store rapporteringsoppgave, som fører fram til rapporten “Trender og prognoser”. Kasvihuonekaasuilla tarkoitetaan tässä yhteydessä kaasuja, joiden vaikutus ilmastonmuutokseen on kaikkein Rapporten utgis om vinteren, omtrent samtidig med at FNs årlige COP-møte finner sted. Kioton pöytäkirja allekirjoitettiin vuonna 1997 ja lisättiin UNFCCC:hen. Kyoto-protokollen, som ble undertegnet i 1997 som en forlengelse av UNFCCC, er første trinn i den langsiktige innsatsen for å redusere utslippene som må til for å hindre at klimaendringene når et farlig nivå. Se on ensimmäinen askel päästöjen vähentämiseen tähtäävissä pitkän aikavälin pyrkimyksissä. Protokollens første forpliktelsesperiode løper ut i 2012, og “COP 15” forventes å munne ut i en ambisiøs oppfølger. Tällaisia toimia tarvitaan, jotta estetään ilmastonmuutoksen kehittyminen vaaralliselle asteelle. Kyoto-protokollen er viktig fordi den setter bindende utslippsmål for alle industriland som har ratifisert den. Pöytäkirjan ensimmäinen velvoitekausi umpeutuu vuonna 2012, ja COP15 konferenssin toivotaan löytävän sille kunnianhimoisen seuraajan. De 15 landene som var medlemmer i EU i 1997 (EU-15), har et felles mål om å redusere utslippene med 8 % i forhold til basisåret i Kyoto-protokollen (1). Kioton pöytäkirja on merkittävä, sillä siinä asetettiin sitovat päästötavoitteet sen ratifioineille kehittyneille maille. Dette målet må oppfylles i løpet av perioden 2008–2012 (2). Det forventes at landene oppfyller sine Kyoto-mål hovedsakelig ved å kutte utslippene i sitt eget land. Esimerkiksi 15 EU:n jäsenmaan (EU15-maat vuonna 1997) yhteisenä tavoitteena on leikata päästöjä 8 prosenttia Kioton niin sanottuun Det finnes imidlertid en rekke andre muligheter som kan bidra til at de når målet (se boksen: I rute til Kyoto?). Hiilidioksidin, metaanin ja typpioksiduulin (jotka muodostavat 99 prosenttia kaikista päästöistä) perusvuotena käytetään vuotta 1990 kaikissa EU15-maissa. For karbondioksid, metan og lystgass (99 % av alle utslipp) er 1990 brukt som basisår for alle EU-15-landene. Fluorattujen kaasujen osalta maat voivat valita perusvuodeksi jonkin toisen vuoden. For fluorholdige gasser kan landene velge et annet år. Kaksitoista EU15-maata on valinnut vuoden 1995.EU15-mailla on yhteinen Kioton pöytäkirjan mukainen tavoite. Tolv av medlemsstatene i EU-15 har valgt 1995.EU-15 har et felles Kyoto-mål. Tämän lisäksi jokaisella EU15-maalla on oma erillinen tavoitteensa: joidenkin pitäisi vähentää päästöjä, kun taas toisille sallitaan vähäinen päästöjen lisäys. Innenfor dette målet har de enkelte medlemsstatene i EU-15 ulike reduksjonsmål, slik at noen må redusere utslippene, mens andre kan tillate seg en begrenset økning. Uusilla EU:n jäsenvaltioilla on yksilölliset tavoitteet lukuun ottamatta Kyprosta ja Maltaa, joille ei ole asetettu tavoitteita. Nye medlemsstater i EU har individuelle mål, med unntak av Kypros og Malta, som ikke har noen mål. 8 / YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN HILLITSEMINEN 8 / EEA MILJØSIGNALER 2009 / REDUKSJON AV KLIMAENDRINGENE Raportti julkaistaan talvella juuri ennen YK:n COP-konferenssia. Den siste trend- og prognose-rapporten bekrefter at EU-15 har kuttet utslippene med 3 % fra basisåret til 2006. Tähän raporttiin sisältyy tarkempi analyysi ensimmäisessä raportissa kuvatuista päästötrendeistä, ja siinä osoitetaan päästöjen aiheuttajat ja Ifølge rapporten vil det bli nødvendig å iverksette en kombinasjon av metoder for å fylle det gjenstående gapet. Kioton pöytäkirjan tavoite vastaa 29 päivän vähentämistä. EU15-maiden päästöjen olisi siten oltava viisivuotiskaudella 2008–2012 keskimäärin 29 päivää vähemmän kuin vuonna 1990. Eksisterende og planlagte innenlandske tiltak (som foregår på bakken i det enkelte land), Kyoto-mekanismer, karbonsluk (f.eks. planting av trær som absorberer gasser) og handel med klimakvoter vil benyttes og vil kunne føre til at utslippene reduseres med 11 % i EU-15. Tällä tavoin päästöjä on vähennettävä johdonmukaisesti useiden vuosien ajan. Rapporten påpeker imidlertid at landene raskt må gjennomføre de planlagte tiltakene, for ellers vil de ikke ha effekt tidsnok til at målet kan oppfylles. Viimeisimmät EEA:n tiedot osoittavat, että vuosina 1990–2006 päästöjä vähennettiin 10 päivällä. På nasjonalt plan hadde Frankrike, Hellas, Sverige og Storbritannia allerede oppfylt sine Kyoto-mål i 2006. EU15-maiden on vähennettävä päästöjään vielä 19 päivällä päästääkseen tavoitteeseensa. Prognoser fra Østerrike, Belgia, Finland, Tyskland, Irland, Luxembourg, Nederland og Portugal tilsier at de vil oppfylle målene, mens prognosene fra Danmark, Italia og Spania tyder på at de ikke vil klare å oppfylle målene for utslippsreduksjon. Tulevaisuuden näkökulma on korvaamaton, sillä sen avulla voidaan nähdä ongelman laajuus ja kehittää toimintalinjoja sen ratkaisemiseksi (3). Dette framtidsperspektivet er uvurderlig med tanke på å få et overblikk over omfanget av problemene som ligger foran oss, og utarbeide en politikk som kan håndtere dem (3). Täytettyään tämän edellytyksen ne voivat kuitenkin myös käyttää Kioton mekanismeja, kuten puhtaan kehityksen mekanismia (CDM) ja yhteistoteutusta. EUs kvotehandelssystem (EU ETS) er et annet verktøy industrivirksomheter 0102030% (suhteessa perusvuoden päästöihin) 0102030% (i forhold til utslippene i basisåret) Vuotta 2010 koskevien ennusteiden (nykyiset toimet) ja Kioton tavoitteen välinen ero Gap mellom prognosene for 2010 (eksisterende tiltak) og Kyoto-målene Vuotta 2010 koskevien ennusteiden (mukaan lukien lisätoimet, hiilinielut ja Kioton mekanismit) ja Kioton tavoitteen välinen ero Gap mellom prognosene for 2010 (ytterligere tiltak, karbonsluk og Kyoto-mekanismer medregnet) og Kyoto-målene Euroopan komissio on ehdottanut, että EU:n päästökauppaa voitaisiin laajentaa koskemaan myös muita aloja, kuten ilmailua, petrokemianteollisuutta sekä ammoniakin ja alumiinin valmistusta, ja uusia kasvihuonekaasuja, jolloin noin puolet kaikista EU:n päästöistä kuuluisi päästökaupan piiriin (5). I løpet av Kyoto-perioden (2008–2012) kan industrilandene også handle med utslippskvoter seg imellom for å oppfylle sine nasjonale mål. Vuodelle 2020 esitetään raportissa pitkän aikavälin arvio Euroopan päästötilanteesta. 5) Utslipp fra internasjonal luftfart og skipsfart er for tiden ikke omfattet av Kyoto-protokollen og EU-lovgivningen. YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / ILMASTONMUUTOKSEN VAIKUTUSTEN HILLITSEMINEN / 9 hiilidioksidia imevät nielut, kuten valtameret, ovat menettäneet tehoaan viimeisten 50 vuoden aikana. EEA MILJØSIGNALER 2009 / REDUKSJON AV KLIMAENDRINGENE / 9 Tämä tarkoittaa sitä, että toimia ihmisen toiminnan aiheuttamien päästöjen vähentämiseksi on tehostettava entisestään, jos aiomme vakiinnuttaa ilmakehän hiilidioksidipitoisuudet. ”Toimettomuudella ilmastonmuutoskysymyksessä on erittäin korkea taloudellinen ja moraalinen hinta. 2 de siste 50 årene, noe som betyr at vår innsats for å redusere menneskeskapte utslipp må bli enda mer effektiv hvis vi skal holde nivåene av CO i atmosfæren Se ei ole enää vain yhden tai kahden kansallisen hallituksen ministerin asia. Det er ikke lenger en sak som bare opptar en eller to statsråder i en regjering. Se on pääministeritason asia, ja sellaisena sitä pitäisi myös käsitellä”, hän jatkoi. Det er en sak for regjeringssjefer og bør behandles som sådan,” sa hun. Muoti-ilmaisu ”yhteinen mutta eriytetty vastuu” lanseerattiin YK:n ympäristökonferenssissa Rio de Janeirossa ja sitä on käytetty siitä lähtien toistuvasti ilmastonmuutoksen yhteydessä. Prinsippet om et ”felles, men differensiert ansvar”, som første gang ble uttalt på Verdenstoppmøtet i Rio, har siden stadig dukket opp i klimaendringssammenheng. Selkokielellä ilmaisu kuvastaa sitä, että kehittyneillä kansakunnilla on suurempi vastuu ilmakehämme kasvihuonekaasuista. Enkelt sagt innebærer det at industrilandene har et større ansvar for klimagassutslippene til atmosfæren. Nämä maat ovat teollistuneet aiemmin ja aiheuttaneet siten enemmän päästöjä, ja niille olisi asetettava oikeudellisesti sitovat päästöjen vähennystavoitteet ennen kehitysmaita. Disse landene har vært mer industrialisert, har skapt større utslipp og bør derfor ha en juridisk forpliktelse til å gjennomføre utslippskutt før utviklingslandene. On osoittautunut hyvin vaikeaksi ryhtyä sanoista tekoihin tavalla, jonka sekä teollisuus- että kehitysmaat voivat hyväksyä. Det har vist seg veldig vanskelig å finne måter å gjennomføre prinsippet i praksis på som kan godtas av både industrilandene og utviklingslandene. Joulukuussa pidettävän COP 15 -konferenssin yhtenä tärkeänä tehtävänä on viimeinkin muuttaa vaikuttavat puheet maailmanlaajuisiksi päästöjen vähentämistoimiksi. Noe av det viktigste COP 15 skal gjøre i desember 2009, vil være å omsette ordene i en global utslippsreduserende innsats. Tämä tarkoittaa uusia päästövähennystavoitteita ja ennen kaikkea sitä, että Amerikka sekä Intian ja Kiinan kaltaiset suuret kehitysmaat saadaan mukaan päästötalkoisiin. Det vil si nye mål for utslippsreduksjon og ikke minst få med USA og store utviklingsland som India og Kina. Me tiedämme jo EU:n kannan tuleviin päästövähennyksiin: päästöjä on tarkoitus leikata vuoteen 2020 mennessä 20 prosenttia ja jopa 30 prosenttia, jos muut kehittyneet maat allekirjoittavat pöytäkirjan Kööpenhaminassa. EUs innsats med hensyn til framtidig utslippsreduksjon er allerede kjent: 20 % kutt i utslippene innen 2020, som vil bli økt til 30 % hvis andre industriland melder seg på i København. Tämä koskee kaikkia 27:ää EU:n jäsenvaltiota. Dette vil gjelde alle EUs 27 medlemsstater. EU:n tavoite vuodelle 2020 vastaa lähes kaikkien liikenteen aiheuttamien päästöjen leikkaamista Euroopassa. For å oppfylle EUs mål for 2020 må det foretas kutt nesten tilsvarende den utslippsmengden transportsektoren i Europa genererer. Kuvittele, että jokainen kuorma-auto, linja-auto, henkilöauto, juna, laiva ja lentokone häviäisi ikään kuin savuna ilmaan. Se for deg at alle utslipp fra alle lastebiler, busser, biler, tog, skip og fly blir borte. 10 / YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN: VESI JA KUIVUUS 10 / EEA MILJØSIGNALER 2009 / TILPASNING TIL KLIMAENDRINGENE: VANN OG TØRKE Ilmastonmuutokseen sopeutuminen ja vesi Vann og tilpasning til klimaendringene ”Meiltä katkaistaan vesi kerran tai pari kuussa, joskus useamminkin”, kertoo Barış Tekin, joka asuu vaimonsa ja tyttärensä kanssa Istanbulin historiallisella alueella, Beşiktaşissa. “Vannet blir stengt en eller to ganger i måneden, noen ganger oftere,” sier Barış Tekin fra sin leilighet i det historiske distriktet Beşiktaş i Istanbul, hvor han bor med sin kone og datter. ”Meillä on asunnossa noin 50 litraa pullotettua vettä peseytymistä ja siivoamista varten, kaiken varalta. “Vi har omtrent 50 liter flaskevann i leiligheten til klesvask og rengjøring, bare for sikkerhets skyld. Jos vesi on poikki todella pitkään, menemme isäni tai vaimoni vanhempien luo”, taloustieteen professorina Marmaran yliopistossa työskentelevä Barış jatkaa. Hvis vannet blir borte i lang tid, drar vi til min far eller min kones foreldre,” sier Barış, som er professor i økonomi ved Marmara-universitetet. YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN: VESI JA KUIVUUS / 11 EEA MILJØSIGNALER 2009 / TILPASNING TIL KLIMAENDRINGENE: VANN OG TØRKE / 11 Länsi-Turkkia viimeiset kaksi vuotta koetellut kuivuus tarkoittaa, että kaupunki katkaisee veden säännöllisesti jopa 36 tunniksi kerrallaan. Tørke i Vest-Tyrkia de siste to årene har ført til at vannet jevnlig stenges i inntil 36 timer om gangen. Vesipula ei ole uutta – Barış muistaa sen jo lapsuudestaan. Vannmangel er ikke noe nytt — Barış husker det fra barndommen. Vaikka infrastruktuurin parantaminen onkin vähentänyt vedenhukkaa, kuivuus on nyt erityisen paha, ja veden säännöstely kesäkuukausina on tosiasia kaupungin 12 miljoonalle asukkaalle. Selv om utbedringer av infrastrukturen betyr at mindre vann går til spille, er denne tørkeperioden spesielt alvorlig, og vannrasjonering om sommeren er noe byens 12 millioner innbyggere må leve med. Ilmastonmuutoksen vaikutukset Konsekvensene av klimaendringene Syyskuuhun 2008 mennessä Kreikasta oli saapunut 29 laivalastia. Våren 2008 var vannstanden i reservoarene som forsyner Barcelona så lave at det ble lagt planer om å få skipet inn vann. Vesipula Kreikassa hidasti laivakuljetuksia. Heldigvis kom regnet i mai, reservoarene ble fylt tilstrekkelig og planene ble lagt på hyllen. Kyproksen hallituksen on ollut pakko turvautua hätätoimiin, joihin kuuluu vedentoimitusten leikkaaminen 30 prosentilla. kypriotiske myndighetene ble da tvunget til å iverksette nødtiltak, blant annet å redusere vannforsyningen med 30 %. Turkissa vedenpinta laski jatkuvasti viime kesänä, kertoo valtion vesirakennustöistä vastaava viranomainen. Ifølge tyrkiske myndigheter sank vannstanden i de statlige vannverkene gjennom hele sist sommer. Akviferien – maanalaisten pohjavesivarastojen – pinta on laskenut 15 metriä vuodesta 2005 liiallisen pumppauksen vuoksi. Grunnvannsspeilet, dvs. underjordiske reservoarer, hadde sunket med 15 meter siden 2005 på grunn av overpumping. Merivesi on itse asiassa alkanut sekoittua niihin saastuttaen jäljellä olevat vesivarat. Dette har ført til at sjøvann har begynt å sive inn og forurense de gjenværende forsyningene. Kriisinhallinta ei ole sopeutumista Krisehåndtering er ikke det samme som tilpasning Kuivuutta ja vesikriisiä on käsiteltävä välittömästi, jotta turvataan ihmisten vedensaanti. Dagens tørke og vannkrise må løses på kort sikt for å sikre at folk har vann. On kuitenkin kehitettävä myös pitkän vaikuttavat myös vedenlaatuun. Det må imidlertid også utarbeides en langsiktig tilpasningspolitikk. Onneksi toukokuussa satoi paljon, joten vesivarastot täyttyivät riittävästi ja suunnitelmat hyllytettiin. Keskustelut Ebro-joen ja jopa Ranskan Rhône-joen veden ohjaamisesta alueelle kuitenkin jatkuvat (1). Lokale og nasjonale myndigheter, som er desperate etter å øke vannforsyningene, investerer i prosjekter som vannlagringsreservoarer, vannoverføring og avsaltingsanlegg som skal gjøre sjøvann egnet som drikkevann. Viimeisten kolmen vuoden aikana puhdasta vettä on ollut saatavilla vain 24, 39 ja 19 miljoonaa kuutiota vuodessa. De siste tre årene har bare henholdsvis 24, 39 og 19 millioner m3 vært tilgjengelig. I fjor sommer ble det skipet inn vann fra Hellas for å bøte på vannmangelen. Kasvihuonekaasut muuttavat ilmastoa. Klimagassene fører til at klimaet vårt endres. Etelä-Euroopan ilmaston odotetaan muuttuvan lämpimämmäksi ja kuivemmaksi, kun taas Pohjois- ja Luoteis-Euroopassa on todennäköisesti lauhempaa ja sataa enemmän. Det forventes at været i Sør-Europa vil bli varmere og tørrere, mens det i Nord- og Nordvest-Europa sannsynligvis vil bli mildere og våtere. Yleisesti ottaen maapallon lämpötila nousee edelleen. De globale temperaturene vil fortsette å stige. Monilla Euroopan alueilla kärsitään joko äärimmäisestä kuumuudesta ja kuivuudesta tai rankkasateista ja tulvista. Ekstrem varme og tørke, regn og flom rammer mange deler av Europa. Viime kesänä espanjalainen sanomalehti El Pais julkaisi kuvia kuivista joenuomista, kun taas brittiläinen Guardian kirjoitti suurin otsikoin tulvista. Sist sommer viste den spanske dagsavisen El Pais bilder av uttørkede elvefar samtidig som britiske The Guardian brakte foruroligende overskrifter om flom. Samaan aikaan kun paikallishallinto Barcelonassa laati suunnitelmia veden tuomiseksi laivoilla, Yhdistyneen kuningaskunnan hallitus arvioi tulvapuolustustaan. Samtidig som de lokale myndighetene i Barcelona planla å importere vann med skip, vurderte britiske styresmakter landets flomsikring. Näihin ilmiöihin on monia syitä, mutta ilmastonmuutoksen myötä niiden odotetaan toistuvan entistä useammin ja muuttuvan yhä rajummiksi. Årsakene er mange, men klimaendringene forventes å føre til hyppigere og alvorligere flommer. Vaikka vähennämmekin päästöjä, kasvihuonekaasujen tähänastinen lisääntyminen johtaa jonkinasteiseen ilmastonmuutokseen, ja sillä on omat vaikutuksensa. Selv om vi klarer å redusere utslippene, vil den opphopningen av klimagasser som allerede har funnet sted, resultere i en del klimaendringer – så det vil få konsekvenser. Meidän on siten sopeuduttava – toisin sanoen arvioitava haavoittuvuuttamme ja toimittava riskien vähentämiseksi. Det er derfor helt nødvendig å tilpasse seg, dvs. vurdere vår sårbarhet og treffe tiltak for å redusere risikoene. Tässä ilmastonmuutokseen sopeutumista koskevassa analyysissa keskitytään vesikysymyksiin, lähinnä kuivuuteen. Denne analysen av tilpasninger til klimaendringene fokuserer på vannrelaterte spørsmål, hovedsakelig tørke. Veden vähyys ja kuivuus Vannmangel og tørke Vaikka päästöt loppuisivatkin jo tänään, ilmastonmuutos jatkuu vielä pitkään, mikä johtuu kasvihuonekaasujen kerääntymisestä ilmakehään ajan saatossa. Men selv om utslippene stoppet i dag, ville klimaendringene fortsette i lang tid framover på grunn av den historiske opphopningen av klimagasser i atmosfæren. Vaikutukset näkyvät jo selvästi esimerkiksi pohjoisnavalla. Konsekvensene er allerede ubestridelige, f.eks. i Arktis. Meidän on siis alettava sopeutua. Vi må begynne å tilpasse oss. Sopeutuminen tarkoittaa ihmisen rakentamien ja luonnon järjestelmien haavoittuvuuden arvioimista ja käsittelyä. Tilpasning vil si at vi må vurdere og ta hensyn til menneskers og natursystemers sårbarhet. Tämä on EU:n niin kutsuttujen hillintätoimien päätavoite. Medlemsstatene i EU er enige om at den globale temperaturøkningen må begrenses til 2 °C over førindustrielt nivå for å unngå kraftige endringer i klimaet. Ilmastonmuutoksen vaikutusten hillinnässä keskitytään kasvihuonekaasupäästöjen leikkaamiseen. Bekjempelse av og tilpasning til klimaendringene er svært nært sammenknyttet. Lämpötilan nousun rajoittaminen kahteen asteeseen edellyttää maailmanlaajuisten Jo bedre vi lykkes med å redusere utslippene, jo mindre vil behovet for tilpasning være. Mitä enemmän hillinnällä onnistutaan leikkaamaan päästöjä, sitä vähemmän sopeutumista tarvitaan. For å begrense temperaturstigningen til 2 °C må utslippene av klimagasser reduseres med 50 % innen 2050. Lämpötilan noustessa Etelä-Euroopan vesivarat vähenevät. Etter hvert som temperaturen stiger, vil vannreservene i Sør-Europa minke. Samanaikaisesti maatalouden ja matkailun vedentarve lisääntyy jatkossa erityisesti kuumemmilla ja kuivemmilla alueilla. Samtidig vil landbruk og turisme kreve mer vann, særlig i de varmeste og tørreste områdene. Veden lämpötilan nousu ja jokien pienemmät virtaamat etelässä En økning i vanntemperaturen og mindre vannføring i elvene i sør vil også ha innvirkning på vannkvaliteten. Espanjassa Katalonian alueen ympäristövirasto kertoi 27. toukokuuta 2008, että äskettäiset rankkasateet ovat lievittäneet kuivuutta alueen pääkaupungissa Barcelonassa, minkä ansiosta hallitus voi mahdollisesti poistaa vedenkäytölle asetetut rajoitukset. Den 27. mai 2008 uttalte miljøverndepartementet i den spanske regionen Catalonia at det kraftige regnfallet den senere tiden hadde hjulpet på tørken i regionhovedstaden, og at myndighetene muligens ville kunne oppheve restriksjonene på bruk av vann. Veden määrä vesivarastoissa kapasiteetti on kasvanut maaliskuun 20 prosentista 44 prosenttiin tilavuudesta. Mens fyllingsgraden i vannmagasinene i mars var på 20 %, er den nå på 44 %. 12 / YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / ILMASTONMUUTOKSEEN SOPEUTUMINEN: VESI JA KUIVUUS aurinkoenergiaa, mikä on myönteinen askel. 12 / EEA MILJØSIGNALER 2009 / TILPASNING TIL KLIMAENDRINGENE: VANN OG TØRKE Suolanpoisto on kuitenkin edelleen kallista. Avsalting er imidlertid fortsatt dyrt. Prosessin sivutuotteena syntyvää suolavettä on myös hankala hävittää, ja se voi olla ympäristölle haitallista. De saltholdige biproduktene fra prosessen er også vanskelige å deponere og kan skade miljøet. ”Täällä on kesällä usein yli 40 astetta, ja kosteus voi olla erittäin suuri”, Istanbulissa asuva Barış kertoo. ”Paikalliset viranomaiset varoittavat meitä nyt paljon paremmin ja osaavat yleensä kertoa, miten kauan vesi on poikki, joten voimme varautua. “Det er ofte over 40 °C her om sommeren, og luftfuktigheten kan være svært høy,” sier Barış fra Istanbul. Mutta he eivät näytä tekevän kovinkaan paljon itse vesipulalle – he eivät kai pysty loihtimaan lisää sateita”, hän totesi. “De lokale myndighetene er blitt mye flinkere til å advare oss, og de kan vanligvis fortelle oss hvor lenge vannet vil bli borte slik at vi kan planlegge. Ironista kyllä, laitosta rakentava paikallinen vesiviranomainen menettää joka päivä useita miljoonia litroja puhdasta juomavettä vuotavien putkistojen ja huonon infrastruktuurin takia. Regionale og nasjonale myndigheter i Tyrkia, og over hele Europa, kan bli flinkere til å forvalte vannressursene, altså iverksette tiltak for å redusere og styre etterspørselen i stedet for ganske enkelt å øke vannforsyningen. Suolanpoistolla voi olla perusteltu asema vesihuollossa pitkällä aikavälillä, mutta prosessi, jossa suolainen vesi muutetaan juomavedeksi, kuluttaa tunnetusti paljon energiaa. Rammedirektivet for vann, som er EUs lovgivning hva vann angår, pålegger medlemsstatene å bruke prising av vannrelaterte tjenester som et virkemiddel til å fremme vern av vannressursene. Jotkin laitokset hyödyntävätkin nyt aikavälin sopeutumispolitiikkaa. Å sette en pris på vannet er faktisk en av de mest effektive måtene å påvirke vannforbruket på. Alueelliset ja kansalliset hallitukset pyrkivät epätoivoisesti lisäämään veden saatavuutta ja investoivat siksi hankkeisiin, joissa esimerkiksi rakennetaan veden varastoinnissa käytettäviä altaita ja säiliöitä. Effektiv vannforvaltning må imidlertid også omfatte innsats for å redusere vanntap og informasjon om effektiv bruk av vann. Investointeja kohdennetaan myös vedensiirtoon ja suolanpoistolaitoksiin, joissa suolavedestä tehdään juomakelpoista.Välimeren maat turvautuvat yhä enemmän suolanpoistoon makean veden hankinnassa. Middelhavslandene blir stadig mer avhengige av avsaltingsanlegg for å skaffe ferskvann. Espanjalla on tällä hetkellä 700 suolanpoistolaitosta, jotka pystyvät toimittamaan riittävästi vettä 8 miljoonalle ihmiselle päivittäin. Spania har pr. i dag 700 avsaltingsanlegg som hver dag leverer nok vann til 8 millioner mennesker. Suolanpoiston odotetaan kaksinkertaistuvan Espanjassa seuraavien 50 vuoden aikana. Det forventes at avsaltingsvirksomheten i Spania vil fordobles i løpet av de kommende 50 årene. Paremmat tiedot auttavat meitä sopeutumisessa Bedre informasjon vil hjelpe oss å tilpasse oss Kokonaisvedenotto vuodessa/pitkän aikavälin uusiutuvat vesivarat 010203040506070 Totalt vannuttak pr. år/Fornybare ressurser på lengre sikt 102030405060 Vedenkäyttöindeksi (WEI) (kuva 1) on hyvä esimerkki sellaisesta tiedosta, jota tarvitaan yleiskuvan saamiseksi vesiongelmiemme laajuudesta ja sijainnista. Vannutnyttelsesindeksen (WEI) (figur 1) er et godt eksempel på den type informasjon som trengs for å få et overblikk over omfanget av problemene vi står overfor, og hvor vi finner dem. Belgia Entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia Den tidligere jugoslaviske republikken Makedonia Yksinkertaistaen indeksi osoittaa maan tai alueen käytettävissä olevat vesivarat käytetyn veden määrään verrattuna. Enkelt sagt viser indeksen tilgjengelige vannressurser i et land eller en region i forhold til mengden vann som brukes. Yli 20 prosentin indeksi on yleensä osoitus veden vähyydestä. En indeks på over 20 % tyder vanligvis på vannmangel. Kuten kuvasta ilmenee, seuraavien yhdeksän maan katsotaan kärsivän niin sanotusta vesistressistä: Belgia, Bulgaria, Kypros, Saksa, Italia, entinen Jugoslavian tasavalta Makedonia, Malta, Espanja ja Yhdistynyt kuningaskunta (Englanti ja Wales). Som diagrammet viser, er det ni land som har knapphet på vann, eller ”vannstress”: Belgia, Bulgaria, Kypros, Tyskland, Italia, Den tidligere jugoslaviske republikken Makedonia, Malta, Spania og Storbritannia (England og Wales). WEI-tietoja on saatavilla Englannista, ja ne osoittavat, että vesistressistä kärsivät erityisesti Kaakkois-Englanti ja Lontoo. WEI-data for England viser at Sørøst-England og London er særlig presset. Tämäntasoinen tieto on erittäin tärkeää tehokkaan ilmastonmuutokseen sopeutumisen kannalta. Denne typen informasjon er avgjørende for effektivt å kunne tilpasse oss klimaendringene. Kun ymmärrämme, miten paljon vettä on käytettävissä tietyllä alueella, mistä se tulee ja kuka sitä käyttää, voimme laatia tehokkaita paikallisia strategioita sopeutuaksemme ilmastonmuutokseen. Ved å forstå hvor mye vann som er tilgjengelig i en region, hvor det kommer fra og hvem som bruker det, vil vi være i stand til å utvikle effektive lokale strategier for å tilpasse oss klimaendringene. Kaikki EU:n jäsenvaltiot kuitenkin valmistelevat, kehittävät ja toteuttavat kansallisia toimia kussakin maassa havaitun tilanteen pohjalta. Alle medlemsstatene i EU er imidlertid travelt opptatt med å forberede, utarbeide og gjennomføre nasjonale tiltak basert på situasjonen i hvert land. Tehokkaan sopeutumisen edellyttämä yhteinen ideointi ei ole vielä kovinkaan pitkällä, mutta tämä prosessi on nyt käynnistymässä. Den felles tankegangen som må til for å oppnå effektiv tilpasning, er ikke godt utviklet, men prosessen er i gang. EEA:n valmisteilla olevassa raportissa käsitellään Alppeja, joita kuvataan usein Euroopan vesitorniksi, koska 40 prosenttia Euroopan puhtaasta vedestä tulee tältä vuoristoseudulta. En forestående rapport fra Det europeiske miljøbyrå ser nærmere på Alpene, som ofte blir beskrevet som “Europas vanntårn” ettersom 40 % av Europas ferskvann kommer fra denne fjellkjeden. Lämpötila Alppien alueella on noussut 1,48 astetta viimeisten sadan vuoden aikana – kaksi kertaa enemmän kuin maapallolla keskimäärin. Alperegionen har hatt en temperaturøkning på 1,48 °C de siste hundre årene – det dobbelte av verdensgjennomsnittet. Jäätiköt sulavat, lumiraja nousee ja vuoristoseudun tapa kerätä ja varastoida vettä talvisin ja jakaa sitä jälleen lämpimämpinä kesäkuukausina muuttuu vähitellen, raportissa todetaan. Isbreer smelter, snølinjen trekker seg tilbake, og det skjer en gradvis endring i måten fjellkjeden samler opp og lagrer vann om vinteren for så å fordele det om sommeren, heter det i rapporten. Alpit ovat erittäin tärkeät vesihuollolle paitsi kahdeksassa alppimaassa myös suuressa osassa mannerEurooppaa, sillä monet suuret joet saavat alkunsa Alpeilta. Alpene er avgjørende for vannforsyningen ikke bare i de åtte alpelandene, men også i store deler av kontinental-Europa ettersom mange av de store elvene faktisk har sine kilder her. Siten ne symboloivat edessä olevaa vakavaa uhkaa ja tarvittavien toimien luonnetta. Som sådan blir de et tungt symbol på omfanget av trusselen og den innsatsen som må til. Sopeutumisstrategioihin ja -toimiin on sisällyttävä paikallisia, rajat ylittäviä ja EU:n laajuisia osatekijöitä. Tilpasningsstrategiene og -politikken må omfatte lokale, grenseoverskridende og EU-dekkende elementer. Näennäisesti erillisiä toimintoja, kuten maataloutta ja matkailua, energiantuotantoa ja terveydenhuoltoa, on tarkasteltava yhdessä. Tilsynelatende urelaterte sektorer som landbruk og turisme, energiproduksjon og folkehelse må sees i sammenheng. Sopeutuminen tarkoittaa viime kädessä sen uudelleentarkastelua, missä ja miten elämme nyt ja tulevaisuudessa. Til syvende og sist betyr tilpasning å revurdere hvor og hvordan vi lever, nå og i framtiden. Mistä vetemme tulee? Hvor skal vannet vårt komme fra? Miten suojelemme itseämme ääriolosuhteilta? Hvordan skal vi beskytte oss mot ekstreme hendelser? Maanpeitteeseen keskittyvät EEA:n tutkimukset osoittavat, että rakentaminen on usein vilkkainta rannikkoseuduilla. EEA-studier med fokus på arealdekke viser at det ofte er i kystområdene det foregår mest utbygging. Miljøbyråets Euroopan biologinen monimuotoisuus on häviämässä huolestuttavan nopeasti Europas biologiske mangfold forsvinner i et faretruende tempo Jos olet ja asut Keski- tai Pohjois-Euroopassa, espanjansiruetana eli niin kutsuttu tappajaetana on todennäköisesti yksi henkilökohtaisista vihollisistasi. Hvis du er det og du bor i sentrale eller nordlige deler av Europa, er mordersneglen trolig en av dine personlige fiender. Torjuntatoimet eivät näytä tehoavan tähän etanalajiin, joka hyökkää säälimättä yrttiesi ja vihannestesi kimppuun. Sneglen, som nådeløst tar for seg av hagevekster og grønnsaker, synes å være immun mot kontrolltiltak. YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / BIOLOGINEN MONIMUOTOISUUS: VIERAAT TULOKASLAJIT / 15 vakavaa vahinkoa luonnonvaraisille kasvi- ja hyönteislajeille Yhdistyneessä kuningaskunnassa ja Ranskassa. EEA MILJØSIGNALER 2009 / BIOLOGISK MANGFOLD: INVADERENDE FREMMEDE ARTER / 15 økte handelen, oppdagelsesreisene og koloniseringen på 1600-tallet, da arter som brunrotten første gang ble ført med skip fra Asia. Om lag 10 000 fremmede arter er registrert i Europa. Kaupan, tutkimusmatkailun ja siirtokuntien lisääntyminen 1500-luvulta alkaen käynnisti merkittävien lajien varsinaisen maihinnousun, kun esimerkiksi isorotta levisi Eurooppaan ensi kertaa laivojen mukana Aasiasta. Mordersneglen, med det vitenskapelige navnet Arion lusitanicus, kalles også iberiasnegl siden den er naturlig hjemmehørende på den iberiske halvøy. Euroopassa on havaittu noin 10 000 vieraslajia. Sneglen er en hermafroditt og kan spre seg svært raskt. Jotkin niistä, kuten peruna ja tomaatti, tuotiin Eurooppaan tarkoituksella, ja ne ovat yhä taloudellisesti merkittäviä. Mordersneglen begynte å spre seg i Europa for om lag 30 år siden, da den ble fraktet som egg i jorden på potteplanter. Muut lajit, joita kutsutaan vieraiksi tulokaslajeiksi, aiheuttavat vakavia ongelmia tuholaislajeina puutarhanhoidossa sekä maa- ja metsätaloudessa, tautien tartunnanlevittäjinä tai vahingoittamalla rakennelmia kuten rakennuksia ja patoja. Dette er fortsatt en viktig spredningsvei i dag. Mordersneglen er bare ett eksempel på en langt større trussel mot Europas biologiske mangfold ettersom fremmede eller ikke-stedegne arter etablerer seg og spres over hele kontinentet som et resultat av menneskelig aktivitet. Vieraat tulokaslajit myös muuttavat ekosysteemejä, joissa ne elävät, ja vaikuttavat muihin näiden ekosysteemien lajeihin. De fleste reiser som “blindpassasjerer” og transporteres verden rundt uten at noen vet om det. Esimerkiksi tuore tutkimus tatar-kasvista, joka tuotiin Eurooppaan 1800-luvulla Itä-Aasiasta koristekasvina, on osoittanut, että tämä nopeasti leviävä tulokaskasvi aiheuttaa FNs konvensjon om biologisk mangfold utpeker trusselen fra invaderende fremmede arter som en av de største truslene mot verdens biologiske mangfold. Fremmede arter har kommet til nye steder så lenge menneskene har drevet reise- og handelsvirksomhet. Vieraat rikkaruoholajit supistavat Euroopan maatalouden tuottoja, ja hollanninjalavatauti – jonka aiheutti Eurooppaan kulkeutunut sieni – on tuhonnut jalavia Keski-Euroopan metsissä. Invasjonen startet på ordentlig med den almesyke – forårsaket av en innført sopp – har ødelagt almetrær i skogene i Sentral-Europa. Yhdistyneeseen kuningaskuntaan levinnyt amerikkalainen harmaaorava on syrjäyttämässä alkuperäiseen lajistoon kuuluvan punaoravan, minkä vaikutusta on vaikea arvioida rahassa. Harmaaorava myös vahingoittaa havupuita ja vähentää niiden arvoa puutavarana. Det amerikanske gråekornet, som ble satt ut i Storbritannia, utkonkurrerer ikke bare det naturlig hjemmehørende rødekornet – en konsekvens som ikke lar seg måle i penger – det ødelegger også bartrær og reduserer verdien på tømmeret. Vieraslajien aiheuttamien vahinkojen ja niiden torjumisen vuosittaisten kustannusten arvioidaan nousevan Yhdysvalloissa 80 miljardiin euroon. Kostnadene skadene og kontrolltiltak mot invaderende fremmede arter medfører i USA, er beregnet til EUR 80 mrd. årlig. Alustavien arvioiden mukaan vastaavat kustannukset Euroopassa ylittävät 10 miljardia euroa vuosittain. Foreløpige beregninger viser at kostnadene i Europa beløper seg til over EUR 10 mrd. årlig. Näissä arvioissa ei ole otettu huomioon Da er ikke kostnaden ved viktige patogener som rammer mennesker (f.eks. Espanjansiruetana (Arion lusitanicus), kuuluu Iberian niemimaan lajistoon. HIV og influensa), medtatt eller ekstraordinære utbrudd av dyresykdommer. Useimmat niistä saapuvat salamatkustajina ja kulkeutuvat ihmisen tietämättä maapallon eri osiin. Europakommisjonen støtter naturforvaltningsprosjekter i medlemsstatene gjennom EUs LIFE-forordning. Biologista monimuotoisuutta koskevassa YK:n yleissopimuksessa määritetään vieraiden tulokaslajien muodostama uhka yhdeksi merkittävimmistä maailmanlaajuista biologista monimuotoisuutta uhkaavista tekijöistä. LIFE-midlene blir i stadig større grad brukt til prosjekter som gjelder invaderende fremmede arter, og budsjettet nærmer seg nå EUR 14 millioner pr. treårsperiode. Biologinen monimuotoisuus – laajempi näkökulma ekosysteemeille ja olemassa oleville, alkuperäiseen lajistoon kuuluville kasvi- ja eläinlajeille. Biologisk mangfold – et videre perspektiv dyrearter. Tulokaslajien aiheuttaman ongelman odotetaan pahenevan kuluvalla vuosisadalla ilmastonmuutoksen sekä lisääntyvän kaupan ja matkailun myötä. Det forventes at problemet med invaderende arter vil forverres det neste hundreåret pga. klimaendringene og økt handel og turisme. Biologisella monimuotoisuudella tarkoitetaan maapallon elämän moninaisuutta. Begrepet biologisk mangfold viser til det mangfoldige plante- og dyrelivet på Jorden. Se edustaa maapallon luonnon rikkautta ja muodostaa siten perustan elämällemme ja hyvinvoinnillemme. Det representerer Jordens naturrikdom og danner dermed grunnlaget for vårt liv og vår velstand. Biologinen monimuotoisuus tukee monia peruspalveluja, joista olemme riippuvaisia, kuten juomavesi ja hengitysilma. Det er fundamentalt for mange ting vi er avhengige av, som vannet vi drikker og luften vi puster. Se auttaa viljelykasvien pölyttämisessä, ruoan hankkimisessa, sääilmiöiden sääntelyssä ja jätteidemme siivoamisessa. Det bidrar til pollineringen av avlinger, gir oss mat på bordet, regulerer været og rydder opp i avfallet vårt. Biologinen monimuotoisuus on häviämässä huolestuttavan nopeasti, mikä johtuu lähinnä siitä, että käytämme luontoa väärin ylläpitääksemme tuotantoa, kulutusta ja kauppaa globalisoituneessa taloudessa. Det biologiske mangfoldet svekkes i dag med foruroligende hastighet, hovedsakelig på grunn av at vi misbruker naturen for å opprettholde produksjonen, forbruket og handelen i den globaliserte økonomien vi lever i. Ensisijainen syy biologisen monimuotoisuuden häviämiseen on elinympäristöjen häviäminen ja pirstoutuminen, mikä on seurausta metsien ja luonnonvaraisten alueiden raivaamisesta asuntojen, teiden ja maatalouden tieltä, kosteikkojen kuivattamisesta ja jokien patoamisesta maatalouden tarkoituksiin sekä merten kalakantojen liikahyödyntämisestä. Tap og fragmentering av habitater på grunn av rydding av skog og naturområder til bygging av boliger, veier og landbruk, tørrlegging av våtmarksområder og oppdemming av elver i landbruksøyemed og overfiske i havene, er hovedårsakene til tap av biologisk mangfold. Muut tärkeimmät uhat biologiselle monimuotoisuudelle ovat saasteet, ilmastonmuutos ja luonnonvarojen liiallinen hyödyntäminen. Andre trusler mot det biologiske mangfoldet skriver seg fra forurensning, klimaendringer og overbeskatning av naturressurser. Maapallon väestömäärän ennustetaan kasvavan nykyisestä 6,7 miljardista 9 miljardiin vuonna 2050, joten on odotettavissa, että nykyisten tärkeimpien uhkatekijöiden vaikutukset biologiseen monimuotoisuuteen lisääntyvät ja biologinen monimuotoisuus vähenee entisestään. Ettersom prognosene tilsier at verdens befolkning vil øke fra dagens 6,7 milliarder til 9 milliarder i 2050, forventes det at dagens trusler vil få enda større konsekvenser for det biologiske mangfoldet, og tapene vil øke. Sen arvoa voidaan verrata rahoitusmarkkinoihin, joilla osakkeiden tapaan lajeista koostuva hajautettu salkku voi toimia puskurina häiriöitä vastaan. Enten de settes ut med vilje eller vilkårlig, kan slike arter volde stor skade for mennesker, økosystemer og stedegne plante- og Oli näiden lajien levittäminen tahallista tai tahatonta, ne voivat aiheuttaa vahinkoa ihmisille, Verdien av det biologiske mangfoldet kan sammenlignes med finansmarkedene, hvor en diversifisert portefølje av arter, på samme måten som aksjer, kan være en buffer mot forstyrrelser. Asemansa vakiinnuttaneiden vieraiden tulokaslajien vähentäminen (tai hävittäminen) on vaikeaa, työlästä ja kallista.Euroopan komissio tukee ympäristöhankkeita jäsenvaltioissa EU:n LIFE-asetuksen kautta. Som en respons på dette planlegger EEA og dets nettverk av medlems- og samarbeidsland å opprette et europadekkende informasjonssystem som vil identifisere, påvise, vurdere og reagere mot nye og voksende invasjoner. Vieraat tulokaslajit ja Eurooppa – lisääntyvät vaikutukset Fremmede arter finnes i alle europeiske økosystemer. Erittäin hyvä esimerkki tästä on kaukasianjättiputki, Heracleum mantegazzianum, joka tuotiin Eurooppaan koristekasvina 1800luvulla. Globaliseringen, særlig økt handel og turisme, har ført til en kraftig økning i antallet og typen fremmede arter som kommer til Europa. Sitä pyritään nyt torjumaan huomattavin paikallisin toimin, koska se on vakiinnuttanut asemansa heinikoissa, rautateiden penkereillä, tienpientareilla ja jokien varsilla. Hav- og kystområdene påvirkes dramatisk på grunn av økt skipsfart og bygging av kanaler mellom tidligere isolerte havområder – Suez-kanalen er fortsatt en viktig årsak til at nye arter finner veien inn i Middelhavet. Se on myös myrkyllinen, ja suora ihokosketus voi aiheuttaa voimakasta ihoärsytystä. rekke eksperter, satt opp en liste over de invaderende fremmede artene som utgjør den største trusselen mot det biologiske mangfoldet i Europa. Kaukasianjättiputkea ei todennäköisesti pystytä enää hävittämään Euroopasta. Listen består pr. i dag av 163 arter eller artsgrupper. Jos toimiin olisi ryhdytty jo varhaisessa vaiheessa (1940-lukuun mennessä), onnistumismahdollisuudet olisivat todennäköisesti olleet paremmat. Artene blir satt på listen hvis de er svært utbredt og/eller skaper betydelige problemer for det biologiske mangfoldet og økosystemene i sitt nye habitat. Euroopan komissio on vastaavasti korostanut äskettäisessä biologista monimuotoisuutta käsittelevässä tiedonannossaan tarvetta kehittää ”varhaisvaroitusjärjestelmä” vieraita tulokaslajeja varten. Artene på listen, hvorav karplanter utgjør de langt fleste med 39 registreringer, har betydelige konsekvenser på det stedegne biologiske mangfoldet genetisk, artsmessig eller på økosystemnivå. Mange har også konsekvenser for menneskers helse og for økonomien. EEA onkin suunnittelemassa yhdessä jäsen- ja kumppanimaistaan koostuvan verkoston kanssa Euroopan laajuista Siden 1950 har i gjennomsnitt mer enn én av artene på listen etablert seg hvert år, og det er ingen entydige tegn til at situasjonen er i ferd med å bedres (figur 1). Vieraslajeja on kaikenmuotoisia ja -kokoisia. Fremmede arter kommer i alle størrelser og fasonger. Jotkin lajit on tuotu Eurooppaan tarkoituksella, ja ne ovat taloudellisesti merkittäviä. Noen introduseres med vilje og er viktige for økonomien, andre har liten betydning, men ganske mange har gitt katastrofale følger. Joidenkin vieraslajien vaikutus taas on vähäinen, mutta useilla lajeilla on ollut tuhoisia vaikutuksia. Første trinn i utviklingen av kontroll- og forvaltningstiltak er derfor å identifisere de mest offensive artene slik at innsatsen kan settes inn mot disse. For bedre å forstå de invaderende fremmede artene og virkningen de har på det biologiske mangfoldet i Europa, har Miljøbyrået, med støtte fra en Lajien kumulatiivinen määrä Totalt antall arter Kuva 1 / Biologista monimuotoisuutta pahiten uhkaavien vieraiden tulokaslajien levinneisyys Pan-Euroopan alueella. 1 / Spredning i den europeiske region av de mest invaderende fremmede artene som truer det biologiske mangfoldet. Kilde: EEA, 2007. Luettelossa olevat lajit ovat peräisin maapallon eri osista, eritoten Aasiasta ja Pohjois-Amerikasta (kuva 2). Artene på verstinglisten kommer fra mange deler av verden, men særlig Asia og Nord-Amerika (figur 2). Monet muut luettelon lajit ovat kuitenkin peräisin jostain päin Eurooppaa, mutta ne ovat levinneet myös muualle maanosaan. Mange andre stammer imidlertid fra én del av Europa, for så å ha spredt seg til andre deler av kontinentet. Tuntematon Sør-Amerika Vieraiden tulokaslajien torjumiseksi tarvittaviin toimiin lukeutuvat hoito- ja ennallistamistoimet, jotka ovat yleensä sekä hankalia että kalliita. Blant de tiltakene som må til for å bekjempe invaderende fremmede arter, er forvaltnings- og gjenoppbyggingstiltak, som ofte kan være både vanskelige og kostnadskrevende. Esimerkiksi espanjansiruetanan torjuntatoimet ovat olleet työläitä, ja niiden vaikutus jää usein vain paikalliseksi ja tilapäiseksi. Kontrolltiltak mot mordersnegler har f.eks. vært arbeidskrevende og ofte bare hatt en lokal og midlertidig effekt. Ne ovat tästä huolimatta tärkeitä. De er likevel viktige. EU:ssa vieraita tulokaslajeja pyritään jo torjumaan hoito- ja ennallistamistoimilla, joita rahoitetaan LIFE-asetuksen puitteissa. I EU er det allerede iverksatt forsøk på å bekjempe invaderende fremmede arter med forvaltnings- og gjenoppbyggingstiltak, finansiert med LIFE-midler. Vuosina 1992–2002 tulokaslajeja koskeviin hankkeisiin osoitettiin 40 miljoonaa euroa, ja tämäntyyppiset investoinnit ovat kasvussa. Fra 1992 til 2002 ble det bevilget EUR 40 millioner til prosjekter som tar for seg invaderende arter, og bevilgningene økes. EU myös rahoittaa näiden lajien tutkimusta tutkimuksen ja teknologisen kehittämisen puiteohjelmasta. EU finansierer også studier av disse artene innenfor rammen av “program for forskning og teknologisk utvikling”. Problemet med invaderende fremmede arter forsvinner ikke. * Tämän tarinan henkilöt ovat kuvitteellisia. * Personene i denne fortellingen er oppdiktet. Tiedot ovat kuitenkin täyttä totta. Dataene er imidlertid reelle. Tapahtumien ajankohta on 27. heinäkuuta 2008, jolloin Brysselissä annettiin ilmanlaatua koskeva varoitus. Historien finner sted 27. juli 2008, da det ble sendt ut varsel om dårlig luftkvalitet i Brussel flere mennesker i Europa for tidlig på grunn av luftforurensning enn i trafikkulykker. Euroopassa ei ole edelleenkään päästy tavoitteeseen eli saavutettu sellaista ilmanlaatua, joka ei vahingoita ihmisten terveyttä eikä ympäristöä. Det europeiske målet om en luftkvalitet som ikke skader menneskers helse eller miljøet, er ennå ikke nådd. EEA:n arvion mukaan 15 EU:n 27 jäsenvaltiosta ei onnistu saavuttamaan vähintään yhtä vuodelle 2010 asetetuista oikeudellisesti sitovista tavoitteistaan, jotka koskevat haitallisten ilmansaasteiden vähentämistä. Analyser fra Miljøbyrået tyder på at 15 av de 27 medlemsstatene i EU ikke vil klare å oppfylle sine juridisk bindende mål for 2010 om reduksjon av skadelige luftforurensende stoffer. Hiukkaset ja otsoni Svevestøv og ozon Anna on 37-vuotias ja asuu Brysselin keskustassa. Anna er 37 år og bor i sentrum av Brussel. Hän suunnittelee pienen poikansa Johanin kanssa retkeä vilkkaan kaupungin ulkopuolelle. Hun og hennes lille sønn Johan planlegger en tur ut av den travle byen. Annalla on astma, ja hänen lääkärinsä on varoittanut ilmansaasteiden vaaroista erityisesti kuumina kesäpäivinä. Anna har astma, og legen hennes har advart henne om farene ved luftforurensning, særlig på varme sommerdager. Anna on kuullut Lontoon savusumuista, jotka surmasivat 2 000 ihmistä yhden viikon aikana 1950-luvulla. Anna har hørt om London-tåken på 1950-tallet som på en uke drepte 2 000 mennesker. Hän muistaa lapsuudestaan iltauutiset, joissa näytettiin kuolleita kaloja ja kuolevia puita, kun käsite happosade tuli ensi kertaa yleisön tietoisuuteen 1970-luvulla. Fra barndommen kan hun huske innslag på kveldsnyhetene som viste død fisk og døende trær da “sur nedbør” først ble allment kjent på 1970-tallet. Äitiys ja äskettäinen astmakohtaus ovat saaneet Annan ajattelemaan ilmansaasteita. Det at hun er blitt mor og et astmaanfall nylig har med rette fått henne til å tenke på luftforurensning igjen. Tosiasia on, että monien ilmansaasteiden päästöt ovat vähentyneet huomattavasti koko Euroopassa Annan lapsuusajoista. Faktum er at utslippene av mange luftforurensende stoffer har falt betraktelig i hele Europa siden Anna var barn. Ilma, jota hän ja Johan hengittävät, on nykyisin paljon parempilaatuista, ja ilmanlaatupolitiikka onkin yksi EU:n ympäristöpolitiikan suurista menestystarinoista. Den luften hun og Johan puster inn, er mye bedre enn den var før, og EUs luftpolitiske tiltak er en av suksesshistoriene i EUs miljøinnsats. EU:n toimilla on leikattu erittäin merkittävästi varsinkin happosateen pääasiallisen ainesosan, rikin, päästöjä. EU-politikken har særlig bidratt til et dramatisk kutt i utslippene av svovel, hovedkomponenten i sur nedbør. Sitä vastoin typpeä – joka on myös tärkeä happosateen ainesosa – ei ole käsitelty yhtä laajasti, ja se aiheuttaakin edelleen suuria ongelmia. Nitrogen derimot, som også er en viktig komponent i sur nedbør, har ikke fått samme oppmerksomhet og fortsetter derfor å skape store problemer. Merkittävä osuus Euroopan kaupunkiväestöstä asuu edelleen niissä kaupungeissa, joissa EU:ssa ilmanlaadulle En betydelig del av Europas urbane befolkning bor fortsatt i byer hvor EUs grenseverdier for luftkvalitet, som er satt for å verne menneskers helse, regelmessig overskrides. Hvert år dør Autojen pakokaasupäästöt Brysselin ja kaikkien suurten kaupunkien keskustassa ärsyttävät hengitysteitä sekä silmiä ja keuhkoja. Det er irriterende, synes Anna, men det er også en del av det virkelige livet på landet, som blir framstilt noe mer romantisk i Johans bildebøker. Anna ja Johan kääntyvät paikallisjuna-asemalleen ja suuntaavat maaseudulle. Den sterke lukten stammer fra inntil 40 ulike kjemiske stoffer som frigis fra gjødselen. (pienhiukkasten) pitoisuus on alentanut tilastollista elinikäodotetta EU:ssa yli kahdeksalla kuukaudella.EEA on pannut merkille, että vaikka näiden kahden keskeisen ilmansaastuttajan päästöt ovat laskeneet vuodesta 1997 lähtien, niiden mitatut pitoisuudet hengitysilmassa ovat pysyneet pääosin samoina. EU med mer enn åtte måneder. Det europeiske miljøbyrå har påpekt at selv om utslippene av disse to viktige luftforurensende stoffene har falt siden 1997, er de konsentrasjonene som er målt i luften vi puster inn, stort sett uforandret. Emme vielä tiedä, miksi niiden taustapitoisuudet eivät ole alentuneet, mutta se voi johtua useiden eri tekijöiden yhteisvaikutuksesta: ilmastonmuutoksen aiheuttama lämpötilan nousu saattaa vaikuttaa ilmanlaatuun, Eurooppaan kulkeutuu ehkä saasteita muista maanosista, tai esimerkiksi puista vapautuu luontaisesti otsonia muodostavia aineita. Så langt vet vi ikke hvorfor konsentrasjonene i uteluften ikke er redusert, men det kan skyldes en kombinasjon av faktorer: økte temperaturer som følge av klimaendringene kan påvirke luftkvaliteten, eller kanskje skyldes det forurensning fra andre kontinenter eller naturlig forekommende utslipp av ozondannende stoffer fra f.eks. trær. Päivä maaseudulla En dagstur på landet Anna suunnittelee viettävänsä Johanin kanssa päivän maaseudulla. Anna planlegger en dagstur på landet med Johan. Ennen lähtöä hän kirjautuu sisään hallituksen IRCEL-verkkopalveluun, joka tarjoaa runsaasti ja säännöllisesti tietoa ilmanlaadusta Belgian eri osissa. Før de drar fra leiligheten, logger hun seg på IRCEL, en statlig nettjeneste som gir regelmessig informasjon om luftkvaliteten omkring i Belgia. Karttoja käyttäen Anna voi silmäillä muun muassa hiukkasten, otsonin sekä typpi- ja rikkidioksidin lukemia ja ennusteita. Ved hjelp av kart kan Anne lese målinger og prognoser for svevestøv, ozon, nitrogen, svoveldioksid og mange andre stoffer. Tiedot siirretään verkkoon ympäri maata sijaitsevilta seurantaasemilta. Dataene legges ut på nettet fra målestasjoner over hele landet. Seurannan ja ilmansaasteita koskevien tietojen saatavuuden paraneminen on toinen viime vuosien menestystarinoista. Forbedring av overvåkingen og tilgjengeligheten av informasjon om luftforurensning er enda en suksesshistorie de siste årene. Esimerkiksi paikalliset tiedot otsonipitoisuuksista toimitetaan nyt edelleen EEA:n Ozone web palveluun (1 1 ozonnivåene til Miljøbyråets nettjeneste “Ozon-nett” ( ), jossa annetaan ), som gir Otsonipitoisuudet Brysselissä 27. heinäkuuta 2008 Ozonkonsentrasjonen i Brussel 27. juli 2008 Kohtalaisen korkea yleiskatsaus tilanteesta eri puolilla Eurooppaa. Moderat en oversikt over situasjonen i hele Europa. Anna vierittää Belgian karttaa ja zoomaa seuranta-asemaan Brysselin keskustassa, alle kahden kilometrin päässä hänen kodistaan. På datamaskinen ruller Anna over et kart over Belgia og zoomer inn på en av målestasjonene i sentrum av Brussel, under to kilometer fra der hun bor. Muutamaa minuuttia aiemmin mitattu lukema osoittaa, että otsonipitoisuudet Brysselissä ovat korkeat. Målingen, som er gjort bare minutter tidligere, viser høye nivåer av ozon i Brussel. Verkkosivuston ennusteen mukaan otsonipitoisuudet ylittävät EU:n tavoitearvot myöhemmin samana päivänä ja jälleen seuraavana päivänä (kuva 1).Anna lähtee asunnoltaan ja suuntaa lähimmälle metroasemalle, joka on 10 minuutin kävelymatkan päässä. Nettstedet varsler at ozonnivået senere på dagen og neste dag faktisk vil overskride EUs målverdier (figur 1).Anna forlater leiligheten og går til nærmeste undergrunnsstasjon, en 10 minutters gange unna. Ute på gaten kan den fulle effekten av byen trafikkproblemer lett sees — og luktes. Ulkona kadulla kaupungin liikenneongelmien koko vaikutus on helppo nähdä – ja haistaa. Ikke lenge etter går Anna og Johan inn i en nasjonalpark som ligger like utenfor Brussel. Kun otsonilukema ylittää turvallisen tason, näytöllä näkyy punainen kolmio, ja paikallishallinnon on ilmoitettava asiasta asukkaille ja ehdotettava varotoimia. En rød trekant betyr at ozonnivået ligger over det som anses som trygt, og kommunen har plikt til å varsle befolkningen og si hvilke forholdsregler de bør ta. Kilde: EEA, 2008. Kehitteillä on samantapainen palvelu, joka tarjoaisi paikallista tietoa hiukkaspitoisuuksissa Euroopan eri osissa. En tilsvarende nett-tjeneste med lokal informasjon om svevestøvnivåer i hele Europa er under utvikling. Traktori ruiskuttaa lietelantaa läheiselle pellolle. Nitrogen er et viktig næringsstoff i naturen. Ärsyttävää, Anna ajattelee, mutta se on myös osa aitoa maalaiselämää, joka esitetään hieman romanttisempana Johanin kuvakirjoissa. Kroppen vår bruker faktisk reaktive former for nitrogen til å produsere proteiner. Voimakkaan hajun aiheuttavat lannan sisältämät peräti 40 eri kemiallista ainetta. Nitrogenoverskudd kan imidlertid føre til store miljøproblemer og alvorlige helseproblemer. Yksi niistä on haihtuva rikkidioksidipäästöjen erittäin merkittävä väheneminen. “Sur nedbør” oppstår når luften inneholder høye konsentrasjoner av svovel og nitrogenoksid. EEA:n 32 jäsenmaata vähensivät rikkipäästöjään 70 prosenttia vuosina 1990–2006. De 32 medlemslandene i Det europeiske miljøbyrå reduserte nemlig svovelutslippene med 70 % mellom 1990 og 2006. Typpipäästöjä ei sitä vastoin ole onnistuttu vähentämään yhtä paljon. Når det gjelder nitrogen derimot, har ikke suksessen vært like stor. Rikkipäästöjen vähentyessä typpi on nyt pääasiallinen ilman happamoittaja. Med nedgangen i svovelutslippene er nitrogen nå den viktigste forsurende komponenten i luften. Maatalous ja liikenne ovat tärkeimmät typen aiheuttaman ilman pilaantumisen lähteet. Landbruks- og transportnæringene er de største kildene til nitrogenforurensning. Maatalouden osuus pelkästään typpiyhdiste ammoniakki (NH Landbruket alene står for over 90 % av ammoniakkutslippene (NH 3 joko maa- tai vesiekosysteemissä on käytettävissä liian monta kemiallista ravinnetta (kuten typpeä). Plutselig mister Johan balansen og faller i et brenneslekratt. Vedessä se tarkoittaa kasvien liiallista kasvua ja mätänemistä, millä on puolestaan uusia vaikutuksia, kuten happikato. Etter at hun har løftet ham opp og børstet av ham, ser Anna at det er brennesler ikke-metanholdige flyktige organiske forbindelser (NMVOCs) og ammoniakk (NH3). Kalat ja muut eläimet ja kasvit tukehtuvat lopulta, kun happivarat on käytetty loppuun. Medlemsstatene må nå disse målene innen 2010. Nokkosten paljous viittaa siihen, että vaikka tämä Natura 2000 -alue onkin suojeltu luonnonympäristö, se ei ole immuuni ilman typpipitoisuuksille. Miljøbyrået mener at ytterligere utslippskutt er nødvendig for å kunne beskytte miljøet og folks helse. Aluetta suojaava aita ei tehoa niihin – itse asiassa ainoa keino suojata alue täysin ilman epäpuhtauksilta olisi rakentaa sen ympärille kasvihuone. En analyse Miljøbyrået har utført av de nyeste dataene fra NECD (2) tyder på at 15 medlemsstater forventer å ikke kunne oppfylle minst ett av de fire over alt. Ilmansaasteet eivät tunne kansallisia rajoja, joten tätä ongelmaa on käsiteltävä kansainvälisesti. Hun har levende minner fra barndommen om neslene i naboens hage. Nostettuaan Johanin ylös ja puhdistettuaan hänen vaatteensa Anna huomaa nokkosia kaikkialla. Det var ingen tilfeldighet ettersom nesler er en indikator på at det er høye konsentrasjoner av nitrogen i jordsmonnet. Hän muistaa ne elävästi lapsuudestaan naapurin puutarhassa. Silloin nokkosia kasvoi kompostin ympärillä, jonne myös kananlanta kärrättiin. Den mest sannsynlige årsaken til denne ”eksplosjonen” av brennesler som Johan erfarte, er “eutrofiering”. Tämä ei ollut sattumaa – nokkonen on merkki maaperän korkeista typpipitoisuuksista. ”Rehevöityminen” on todennäköisimmin aiheuttanut tämän Johania ympäröivien nokkosten äkillisen lisääntymisen. Det skjer når for mange kjemiske næringsstoffer (som nitrogen) er tilgjengelig i et økosystem, enten det er på land eller i vann. Näin tapahtuu, kun korkeina pitoisuuksina ammoniakki on syövyttävä ja voi vahingoittaa hengitysteitä. Traktorin levittämät määrät eivät kuitenkaan ole vaarallisia ihmisten terveydelle. I vann fører eutrofiering til oppblomstring av plantevekster og påfølgende forråtnelse, som i sin tur fører til ringvirkninger som oksygenmangel. Anna voi huokaista helpotuksesta pistävästä hajusta huolimatta. Fisk og andre dyr og planter blir til slutt kvalt når oksygenet er brukt opp. Toimet ilmastonmuutoksen vaikutusten lieventämiseksi parantavat ilmanlaatua Tiltak for å bekjempe klimaendringer vil forbedre luftkvaliteten Tammikuussa 2008 Euroopan komissio ehdotti ilmasto- ja energiapakettia, jonka tarkoituksena on: I januar 2008 la Europakommisjonen fram et forslag til en Klima- og energipakke som skal: • vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä; • redusere klimagassutslippene med 20 % innen 2020, On arvioitu, että edellä mainittu paketti alentaa EU:n ilmansaasteita koskevien tavoitteiden täyttämisestä aiheutuvia kustannuksia 8,5 miljardilla eurolla vuosittain. Beregninger viser at Klima- og energipakken vil bidra til et kutt i kostnadene ved å oppfylle EUs luftforurensningsmål med EUR 8,5 mrd. årlig. Euroopan terveyspalveluille koituvat säästöt voivat olla jopa kuusinkertaiset. Innsparingene for de europeiske helsetjenestene kan beløpe seg til seks ganger så mye. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi tarvittavilla toimilla vähennetään myös ilmansaasteita Euroopassa. De tiltakene som må iverksettes for å oppfylle disse målene, vil også bidra til å redusere luftforurensningen i Europa. Esimerkiksi energiatehokkuuden paraneminen ja uusiutuvan energian lisääntyvä käyttö alentavat molemmat fossiilisten polttoaineiden kulutusta, joka on yksi keskeinen ilmansaasteiden lähde. Forbedring av energieffektiviteten og økt bruk av fornybar energi vil f.eks. begge føre til redusert forbrenning av fossilt brensel, som er en viktig kilde til luftforurensning. Näihin myönteisiin sivuvaikutuksiin viitataan ilmastonmuutospolitiikan ”oheishyötyinä”. Disse positive bivirkningene kalles “sideeffekter” av klimaendringspolitikken. • parantaa energiatehokkuutta 20 prosenttia vuoteen 2020 mennessä. • forbedre energieffektiviteten med 20 % innen 2020. Euroopan komissio suunnittelee esittävänsä vuonna 2009 ehdotuksen NECD:n tarkistamiseksi muun muassa siten, että siinä asetettaisiin tiukemmat päästörajat vuodelle 2020. I 2009 har Europakommisjonen planer om å legge fram et forslag til revidert direktiv om nasjonale utslippstak, hvor takene for år 2020 vil bli lavere. Siinä ehdotetaan todennäköisesti ensi kertaa kansallisia rajoja pienhiukkasille Det vil trolig for første gang også bli fremmet forslag om nasjonale utslippstak for svevestøv (PM NEC Directive status report -raportissa (EEA Technical report No 9/2008) esitetään jäsenvaltioiden vuoden 2007 lopussa toimittamat viralliset tiedot.Belgia, Ranska, Saksa ja Alankomaat uskovat, että uudet politiikat ja toimenpiteet, joita ei ole vielä pantu täytäntöön, auttavat niitä saavuttamaan vuodelle 2010 asetetut päästörajansa. Belgia, Frankrike, Tyskland og Nederland mener at de nye retningslinjene og tiltakene, som ennå ikke er vedtatt, vil hjelpe dem med å nå utslippstakene for 2010. Lisäksi useat muut jäsenvaltiot uskovat alittavansa alkuperäiset päästörajansa. I tillegg mener flere andre medlemsstater at de vil kunne redusere utslippene mer enn de opprinnelige takene krever. Yhteisen maatalouspolitiikan uudistaminen Reformer i EUs landbrukspolitikk (CAP) Hupeneva luonnonvara Lähes 80 prosenttia eurooppalaisista elää suurissa tai pienissä kaupungeissa tai niiden väliin jäävissä taajamissa, kaukana maatalouden todellisesta ympäristöstä. En skrumpende ressurs Nesten 80 % av alle europeere bor i storbyer, byer eller i urbane områder, fjernt fra landbrukets verden. Maaseutumaisemalla on silti huomattava merkitys ravinnon, raaka-aineiden, polttoaineiden ja virkistysmahdollisuuksien tuottajana. De rurale områdene er likevel enormt viktige når det gjelder å forsyne oss med mat, råvarer, brennstoff og rekreasjonsmuligheter. YMP:n taustaa CAP sett i sammenheng YMP perustettiin vuonna 1962, ja siihen käytetään 40 prosenttia koko EU:n talousarviosta. CAP ble innført i 1962 og står for 40 % av EUs samlede budsjett. I 2007 utgjorde dette over EUR 54 mrd. Maatalous tuottaa 1,2 prosenttia EU:n BKT:sta, ja sen osuus EU:n kaikista työpaikoista on 4,7 prosenttia. Landbruket bidrar med 1,2 % av EUs BNP og 4,7 % av alle arbeidsplasser i EU (1). YMP:ssa on nykyään kaksi "pilaria": CAP gjennomgår for tiden en “helsesjekk” i regi av Europakommisjonen, Europaparlamentet og medlemsstatene. • Pilarista I tarjotaan suoraa tukea ja markkinainterventiotukea, joilla turvataan elintarviketuotanto ja maatalousväestön tulot sekä parannetaan EU:n maatalouden kilpailukykyä. • Pilar I består av direkte støtte og markedsintervensjoner som skal sikre matvareproduksjon og gårdbrukernes inntekter, samt gjøre europeisk landbruk mer konkurransedyktig. Sen osuus talousarviosta on hallitseva, 77,5 prosenttia YMP:n kokonaismenoista vuonna 2006. Dette utgjør størstedelen av budsjettet og 77,5 % av de totale utgiftene for CAP i 2006. Mihin rahat menevät ja mikä vaikutus niillä on? Investeringsmønstrene i CAP • Pilarissa II tunnustetaan maatalouden keskeinen tehtävä ruoan ja hyödykkeiden tuottajana, maaseutuyhteisöjen kulmakivenä ja potentiaalisena ympäristöstä huolehtijana. • Pilar II anerkjenner landbrukets sentrale rolle som leverandør av matvarer og andre varer, en hjørnestein i distriktssamfunnene og potensiell forvalter av miljøet. Maaseudun kehitysohjelmien kautta toteuttavien toimien tarkoituksena on maatalousalan rakenneuudistus ja kannustaminen ympäristönsuojeluun, monipuolistamiseen ja innovointiin maaseutualueilla. Tiltakene, som iverksettes gjennom distriktsutviklingsprogrammer, har som mål å omstrukturere landbrukssektoren og oppmuntre til miljøvern, diversifisering og innovasjon i distriktene. EEA on tutkinut nykyisiä käyttötapoja saadakseen selville, miten YMP:lla voidaan vaikuttaa luontoarvoltaan arvokkaiden maatalousalueiden säilymiseen. Miljøbyrået har analysert de nåværende investeringsmønstrene for å kontrollere hvordan CAP kan bidra til å bevare jordbruksland. Foreliggende data viser fordelingen av CAP-midler på nasjonalt plan. Tuoreista tilastotiedoista nähdään YMP:n rahoituksen jakautuminen kansallisella tasolla. Informasjonen om hvordan midlene benyttes innad i landene, er mindre detaljert. Maiden sisäiset tiedot eivät ole läheskään yhtä yksityiskohtaisia. Pilar I består av direkte støtte til gårdbrukere og intervensjoner på markeder for landbruksvarer. Tämän vuoksi EEA on tukenut Alankomaissa, Virossa, Ranskassa, Espanjassa ja Tšekin Pilar II er forbeholdt utvikling av landdistriktene i tillegg til finansiering av miljøforvaltningsordninger. Maanviljelijät hoitavat puolta EU:n maapinta-alasta ja vaikuttavat suuresti Euroopan maaperään, vesistöihin ja biologiseen monimuotoisuuteen. Gårdbrukere forvalter halvparten av EUs landområder og har en enorm innvirkning på jordsmonnet, vannet og det biologiske mangfoldet i Europa. Äskettäin tehdyn selvityksen mukaan maatalous kuluttaa puolet Etelä-Euroopassa käytettävissä olevasta vedestä. Ferske analyser viser at landbruket bruker halvparten av alt tilgjengelig vann i Sør-Europa. Viidentoista jäsenvaltion EU:ssa maatalous aiheuttaa lähes puolet jokien typpisaasteista, 94 prosenttia ammoniakkipäästöistä ja 9 prosenttia kaikista kasvihuonekaasupäästöistä. I EU-15 står landbruket for nesten halvparten av nitrogenforurensningen i elver, 94 % av ammoniakkutslippene og 9 % av de totale utslippene av klimagasser. Perinteiset maatalouskäytännöt ovat yhtä kaikki muokanneet maisemaa ja vaikuttaneet maalla eläviin eläimiin ja kasveihin. Tradisjonelt landbruk har imidlertid formet landskapet vårt og påvirket dyrene og plantene som lever der. Monet harvinaisimmista lajeista ovat nykyisin riippuvaisia perinteisten maatalouskäytäntöjen jatkumisesta. Mange av de sjeldneste artene er faktisk avhengige av at tradisjonelt landbruk opprettholdes. Luontoarvoiltaan arvokkailla (High Nature Value, HNV) maatalousalueilla on erityisen runsaasti säilytettäviä elinympäristöjä ja lajeja. Landbruksarealer med høy naturverdi (HNV) er områder som er særlig rike på verneverdige habitater og arter. Ne liitetään usein ajatuksellisesti perinteiseen tai laajaperäiseen maatalouteen, joka ei ole erityisen kannattavaa taloudellisesti. De er ofte forbundet med tradisjonelt eller lavintensivt landbruk, som ikke er særlig lønnsomt. Useimmat maanviljelijät ovat tehostaneet tuotantoaan tai lopettaneet viljelyn kokonaan. De fleste gårdbrukere har enten intensivert produksjonen eller gitt opp landbruket helt – en trend som truer habitatene. Pilarin II (maaseudun kehittäminen) hehtaarikohtaiset kulut yleensä kasvavat luontoarvoltaan arvokkaiden maa-alueiden lisääntyessä. Land som har en stor andel landbruksarealer med høy naturverdi mottar forholdsvis liten støtte iht. pilar I i CAP-budsjettet (figur 1). Silti suojeluun tiiviimmin liittyviin maatalouden ympäristöjärjestelmiin kohdistuvat menot eivät ole kovin vahvasti sidoksissa luontoarvoltaan arvokkaiden tasavallassa tehtyjä tapaustutkimuksia pyrkiessään arvioimaan menoja yksityiskohtaisemmin. Det er ikke overraskende med tanke på at denne pilaren opprinnelig var produksjonsrelatert og dermed er mest aktuell i områder med intensivt landbruk. YMP jakautuu kahteen pilariin. Pilari I tarjoaa suoraa tukea viljelijöille ja maatalousmarkkinoiden markkinatoimenpiteitä. Utgiftene til distriktsutvikling (pilar II) pr. hektar økes generelt i forhold til andelen landbruksarealer med høy naturverdi. Pilari II on kohdennettu maaseutualueiden kehittämiseen sekä ympäristöasioiden hallintajärjestelmien rahoitukseen. I de områdene som er studert, er utgiftene til miljøordninger for landbruket – det elementet som er mest relatert til vern – ikke nært knyttet til andelen landbruksarealer med høy naturverdi (figur 2). Maihin, joissa on paljon luontoarvoiltaan arvokkaita maatalousalueita, päätyy suhteellisen vähän YMP:n Det skal også anføres at dette tiltaket står for under 5 % av de totale CAP-utbetalingene. Keskimääräistä suurempi osuus menoista Utgifter over gjennomsnittet Keskimääräistä suurempi osuus menoista Belgia, Den tsjekkiske republikk, Tyskland, Ungarn, Irland, Luxembourg, Sverige Keskimääräistä pienempi osuus menoista Utgifter under gjennomsnittet Pienempi osuus luontoarvoltaan arvokkaita maatalousalueita Lavere andel av HNVE Isompi osuus luontoarvoltaan arvokkaita maatalousalueita Høyere andel av HNVE Huomaa: Luontoarvoiltaan arvokkaiden alueiden osuus on laskettu Corine-ohjelman maanpeitettä koskevan tietokannan tiedoista. Merk: Andelen HNV beregnes på grunnlag av landbruksarealer avledet fra Corine land cover database. Maltasta ei ollut saatavissa tietoja. Data ikke tilgjengelig for Malta. Lähde: Perustuu YMP:n varainhoitokertomuksiin useilta vuosilta. Kilde: Basert på data fra CAP-regnskapet for ulike år. Lähde: Vuoden 2005 tiedot, Euroopan komissio, 2007a. Kilde: Basert på data for 2005, Europakommisjonen, 2007a. Mikäli maatalouden tuki ja luontoarvoiltaan arvokkaiden maatalousalueiden osuus korreloisivat keskenään, useimmat jäsenvaltiot sijoittuisivat laatikoihin yläoikealle ja alavasemmalle. Om landbruksstøtten og HVN-landbruksarealer ble korrelert, ville de fleste medlemsstater befinne seg i øverste høyre og nederste venstre felt. Jäsenvaltioiden suhteellisen tasainen jakautumien eri laatikoihin osoittaa, että YMP:n ensimmäisen pilarin tuki ja maatalouden ympäristötuki eivät nykyisellään korreloi luotoarvoiltaan arvokkaiden maatalousalueiden arvioidun osuuden kanssa jäsenvaltioittain analysoituina. Den relativt jevne fordelingen av medlemsstater i alle feltene viser at CAP-midler iht. pilar I og miljøordninger for landbruket for tiden ikke er korrelert med beregnet andel HNV-landbruksland når dataene analyseres på medlemsstatsnivå. Mustapyrstökuiri on pitkäjalkainen ja -nokkainen kahlaaja, jota tavataan pitkin Euroopan rannikkoja ja kosteilla niityillä. Svarthalespove er en høy, langnebbet vadefugl som finnes langs Europas kystlinje og i våtmarksområder. Alankomaissa pesi vuonna 1975 kaikkiaan 120 000 paria. I 1975 fantes det 120 000 hekkende par i Nederland. I dag er tallet ca. 38 000. Antallet hekkende par synker i hele Europa. Jotta eloonjäämisaste paranee merkittävästi, myöhäisestä niitosta maksettavat korvaukset on sisällytettävä kokonaispakettiin, johon kuuluvat myös kasvipeitteen lisääminen, vähäisempi typpilannoitus ja pohjaveden korkeuden valvonta. fôrhøstingen bli en del av en samlet pakke som omfatter større vegetasjon, lavere nitrogentilførsel og kontrollert grunnvannsspeil. Tämän esimerkin päätelmiä voidaan soveltaa YMP:n koko budjettiin arvioitaessa vaikutusta ympäristön parantamiseen: YMP vaikuttaa kyllä, muttei riittävän tehokkaasti. Når det gjelder miljøforbedringstiltak, kan konklusjonene fra dette eksempelet anvendes på hele EUs landbruksbudsjett: CAP har effekt, men er ikke effektiv nok. Edellä mainittu "toimenpidepaketti" olisi kuitenkin hyvin kallis. Denne “pakken” av tiltak vil imidlertid bli veldig dyr. Siksi Alankomaita koskevassa tapaustutkimuksessa, joka on osa tulevaa EEA:n raporttia, ehdotetaankin, että maatalouden ympäristötuet olisi kohdennettava entistä suppeampaan osaan laidunalueita, joilla kuireja on vielä paljon mutta petoeläimiä vähän. I stedet konkluderer case-studien fra Nederland, som er omtalt i en forestående rapport fra Miljøbyrået, med at midler til miljøtiltak i landbruket bør øremerkes til et begrenset antall beitemarksområder hvor antallet spover fortsatt er høyt og rovdyrbestandene er begrenset. Näillä alueilla toimenpiteitä olisi yhdisteltävä, esimerkkinä myöhäinen ja epäsäännöllinen niitto, ravinteiden vähäinen lisäys ja pohjaveden korkeuden säilyttäminen. I disse områdene bør det gjennomføres en kombinasjon av tiltak, som sen og uregelmessig fôrhøsting, lav nitrogentilførsel og opprettholdelse av et høyt grunnvannsspeil. Mustapyrstökuirin poikasen on saatava ravinnokseen parisenkymmentä tuhatta hyönteistä ensimmäisten elinviikkojensa aikana, jotta se jää henkiin. For å overleve må spoveungene spise over 20 000 insekter i løpet av den første leveuken. Tutkijat ovat yksimielisiä siitä, että mustapyrstökuirien harvinaistuminen johtuu maanviljelijöiden aikaistamasta niitosta. Forskerne er enige om at nedgangen i bestanden skyldes at slåtten skjer tidligere på året. Alankomaissa ensimmäinen heinän niitto tapahtuu nykyisin kolme viikkoa aiemmin kuin vielä 40 vuotta sitten. I Nederland finner den første fôrhøstingen nå sted tre uker tidligere enn for 40 år siden, trolig på grunn av forbedret gjødsling. Syynä tähän on todennäköisesti tehokkaampi lannoitus. Insektbestandene er langt større i høyt gress og enda større i beiteland som ikke er blitt tungt gjødslet. Hyönteispopulaatiot ovat huomattavan runsaita pitkissä heinikoissa, ja niiden määrä kasvaa myös laidunmailla, jos niitä ei ole lannoitettu voimakkaasti. I kort gress kan fugleforeldrene ganske enkelt ikke finne nok insekter til at ungene kan overleve de avgjørende første dagene. Myös petoeläimistä aiheutuva uhka on entistä suurempi, koska poikaset ovat helppo saalis lyhyeksi niitetyillä laitumilla. Også rovdyr er blitt en større trussel ettersom ungene er et lett bytte i det korte gresset. Vuonna 2006 Alankomaat käytti pilarin I varoja 1,2 miljardia euroa ja pilarin II varoja 83,2 miljoonaa. I 2006 mottok Nederland EUR 1,2 mrd. i CAP-midler, og noe av dette ble brukt til å oppmuntre til å starte fôrhøstingen senere. Vuonna 2006 YMP:n talousarviosta osoitettiin 1,2 miljardia euroa Alankomaihin. I 2006 ble det brukt EUR 1,2 mrd. av pilar I-midler i Nederland og EUR 83,2 mill. pilar II-midler. Osalla näistä varoista kannustettiin myöhentämään heinän niittoa. Tutkimusten mukaan mustapyrstökuirien eloonjäämisaste on kaksinkertainen myöhään niitetyillä laitumilla. Overføringene til individuelle gårdsbruk iht. pilar I er fortsatt i stor grad øremerket gårdsbruk med høy produktivitet ettersom dagens støtteutbetalinger er knyttet til den historiske fordelingen av subsidier. YMP:n rahoitus arvioidaan uudelleen osana EU:n koko talousarvion suurta tarkistusta vuosina 2009–2010. Finansieringen av CAP vil bli vurdert i forbindelse med en større gjennomgang av hele EU-budsjettet i 2009–2010. YMP:n eri tehtävien (elintarviketuotannon varmistaminen, maanviljelijöiden tulotason tukeminen, ympäristön suojeleminen sekä elämänlaadun kohentaminen maaseudulla) ja EU:n veronmaksajien rahojen tehokkaan käytön varmistaminen ovat tärkeä haaste. Den begrensede informasjonen som er tilgjengelig, tilsier at dagens fordeling av CAP-midler ikke er særlig effektiv i forhold til å oppfylle EUs miljømål, særlig når det gjelder naturvern.I tillegg viser Miljøbyråets analyse at tilgjengelige statistiske opplysninger om hva pengene i CAP brukes til, fortsatt ikke er tilstrekkelig til å evaluere effekten av denne viktige politikken på en skikkelig måte. Käytettävissä olevat rajalliset tiedot osoittavat, ettei Enkelt sagt betyr det at selv om vi bruker nesten halvparten av EU-budsjettet på CAP, har vi ikke nok informasjon til å si nøyaktig hvor pengene tar veien eller hva som oppnås. Merien hoitoa muuttuvassa ilmastossa Havforvaltning i et klima i endring Suuri osa niistä oli kuollut tai teki kuolemaa. Mange av dyrene var døde eller døende. Noin puolet oli oudon värisiä. Om lag halvparten hadde en merkelig farge. Jos Itämeren turskakanta saisi kasvaa rauhassa kahden vuoden ajan, se palautuisi ennalleen Hvis torskebestanden i Østersjøen får være i fred i to år, vil den ta seg opp igjen Kun kuolleiden hummerien lisäksi vedessä havaittiin liuennutta happea, Tanskan kansallisen ympäristötutkimuslaitoksen tutkijat ymmärsivät, että epätavallisen suuri alue eteläisen Kattegatin pohjassa oli hapetonta. Østersjøen har ført til at mye energi har gått med til å forstå hva som forårsaket både boomen og den påfølgende kollapsen. Kalastajien outojen havaintojen syynä oli anoksia eli merenpohjan hapettomuus kyseisenä yönä. Regionen har blitt en internasjonal case-studie som andre regioner kan lære av. Tiedemiesten mukaan hummerit olivat tukehtumaisillaan. Historien om Østersjøen er ikke enkel. Nyt, 22 vuotta myöhemmin, hapettomia eli kuolleita alueita on suuressa osassa Itämerta. Den sammensatte situasjonen illustrerer hvilke utfordringer man står overfor når man skal utforme en politikk for det marine miljø. laskuun. Å fiske etter data Saaliit eivät ole vieläkään palanneet ennalleen. De merkelige hendelsene skyldtes ”anoksi” eller oksygenmangel på havbunnen den kvelden. Forskerne tror hummerne ble kvalt! Itämeren turskakannan romahduksen laajamittaisuus ja nopeus pakotti selvittämään, mikä oli aiheuttanut saaliiden kasvun ja sitä seuranneen romahtamisen. Tjueto år senere er store deler av Østersjøen rammet av anoksi eller ”døde soner”. Bornholmin kalastuksen romahdus Fisk puster oksygen oppløst i vann Tietojen kalastusta olosuhteiden ympäristöseuranta antavat korvaamattoman arvokasta tietoa taloudellisesti merkittävimpien kalalajien terveydentilan arvioimiseksi. Bornholms fiskere er i likhet med sine kolleger i resten av Europa bundet av strenge restriksjoner under EUs felles fiskeripolitikk som fastslår hvor mye av hvilke typer fisk som kan fanges hvor. Erityisen tärkeää on, paljonko minkäkin ikäisiä kaloja kullakin alueella on. Det internasjonale havforskningsråd gir vitenskapelige råd om trygge biologiske grenser. Mitä enemmän yhden vuoden nuorista kaloista jää henkiin, sitä suuremmiksi saaliit kehittyvät 2–5 vuoden kuluttua, kun kalat ovat kasvaneet sukukypsiksi. Data fra fiskeriundersøkelser, fangststatistikk og miljøovervåking av oseanografiske forhold gir uvurderlige data når det gjelder å vurdere helsen til de mest fiskede kommersielle artene. Mitä enemmän sukukypsiä kaloja on, sitä enemmän ne laskevat mätiä. Særlig er antallet fisk i en viss alder i et område viktig. Tieteellisten lausuntojen perusteella EU:n jäsenvaltiot tekevät päätökset suurimmista sallituista saaliista (TAC). Jo flere unge fisk som overlever på et år, jo flere fisk kan forventes å fanges to til fem år senere når fisken er kjønnsmoden. Usein päätökset perustuvat ensisijaisesti muihin tekijöihin kuin kalakantojen suojeluun. Og jo flere kjønnsmodne fisk som er til stede, jo flere egg gytes. Näistä kalastusmääristä on sovittu jäsenmaiden ministerien kesken. EUs medlemsstater avgjør største tillatte fangstmengde (TAC) på Bornholmin kalastajat ovat muualla Euroopassa asuvien ammattitovereidensa tavoin lain mukaan velvollisia noudattamaan yhteisen kalastuspolitiikan puitteissa päätettyjä tiukkoja rajoituksia. Den økte bruken av kunstgjødsel i landbruket siden 1960-årene har sammen med urbanisering ført til en drastisk økning i tilførselen av næringsstoffer – forurensning – i Østersjøen. Ne määrittävät, paljonko milläkin alueella saadaan pyytää mitäkin kalalajia. Det har imidlertid også ført til økte problemer med anoksi i de dypeste delene av havet. Kansainvälinen merentutkimusneuvosto (ICES) antaa tieteellistä neuvontaa biologisesti turvallisista määristä. Når vannet nær havbunnen blir anoksisk, frigjør havbunnen hydrogensulfid. Kalataloutta koskevien kyselyjen tiedot, kalalajien pyyntitilastot ja valtamerien Hydrogensulfid er giftig for de fleste livsformer, og det var trolig Itämeren suulla, suurin piirtein Ruotsin, Saksan ja Puolan välissä sijaitseva luonnonkaunis Bornholmin saari on tunnettu savusilleistään. Bornholm, den idylliske danske øya som ligger ved inngangen til Østersjøen, mer eller mindre mellom Sverige, Tyskland og Polen, er kjent for sin røkte sild. Kalaiset vedet ja suuret saaliit olivat vuosisatoja paikallistalouden kulmakivi. I flere århundrer var de rike fiskeriene selve hjørnesteinen i den lokale økonomien. 1970-luvulla puolet kalastajien tuloista perustui turskaan. I 1970-årene kom om lag halvparten av fiskeriinntektene fra torsk. 1980-luvun lopussa turskanpyynnin rahallinen osuus oli kasvanut 80 prosenttiin. På slutten av 1980-tallet sto torskefisket for hele 80 % av alle fiskeriinntektene. Moni kalastaja kuvitteli tulevaisuuden yhtä ruusuiseksi ja panosti uusiin kalastusaluksiin. Mange fiskere så for seg en lys framtid og investerte i nye fartøy. Men i 1990 fikk fangsten et bratt fall. 1990-luvulle tultaessa saaliit kääntyivätkin jyrkkään Omfanget av og hurtigheten i nedgangen i torskebestanden i YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / MERET / 27 EEA MILJØSIGNALER 2009 / HAVET / 27 som er hovednæringskilden for torsk. Kalat hengittävät veteen liuennutta happea edelleen tärkeitä veden suolaisuuden ja happipitoisuuden ylläpitäjinä. en kombinasjon av hydrogensulfid og mangel på oksygen som tok livet av de norske hummerne i Kattegat den gangen i 1986. Suolaisen veden pulssit lisäsivät happipitoisuutta kutusyvänteissä ja paransivat sitä kautta mädin kuoriutumista ja kasvattivat nuorten kalojen määrää. De anoksiske områdene av Østersjøen er nå så store at de har ført til en reduksjon i de potensielle gyteområdene i det sentraløstlige området. Det reduserer suksessraten for torskens gyting. Kolmanneksi Itämeressä esiintyi runsaasti hankajalkaisiin kuuluvaa pseudocalanus acuspesta, joka on tärkeä turskan ravintoeläin, minkä selittyy neljällä tekijällä. Selv om den trygge biologiske grensen for fiskebestandene ble satt ned i de påfølgende årene, har de tillatte fangstmengdene (TAC) normalt oversteget dette nivået (figur 1). Illegalt fiske forsterker problemet. Toiseksi sääolosuhteet toivat Itämereen tuolloin suolaista vettä Pohjanmereltä. Det er anslått at det fanges ytterligere 30 % gjennom illegalt fiske i denne delen av Østersjøen. Itämeri oli näet makeavetinen järvi siihen saakka, kun merenpinta nousi noin 8 000 vuotta sitten ja mahdollisti Pohjanmeren virtaamisen järveen. Sommeren 2007 foregikk det så mye illegal fangst i den polske fiskeflåten at polske fiskerier ble stanset av Europakommisjonen i annet halvår 2007. Itämereen tulevat suolaisen veden "pulssit" ovat Hvorfor var torskefisket så godt på begynnelsen av 1980-årene? Itämeren turska (1 000 tonnia turskaa) Østersjøtorsk (1 000 tonn torsk) Kuva 1 / Tieteellisesti suositeltavat pyyntimäärät (ICES:n lausuntojen perusteella), sovitut suurimmat sallitut saaliit (TAC) ja todelliset saaliit Bornholmia ympäröivillä kalastusalueilla vuosina 1989–2007. 1 / Vitenskapelig anbefalte fangsmengder (basert på råd fra ICES), største tillatte fangstmengde (TAC) og faktisk fangst i fiskeområdene rundt Bornholm, i tidsrommet 1989-2007. TAC-kiintiöt on asetettu suositusta suuremmiksi lähes kaikkina vuosina, joina turskakantaa on arvioitu. Nesten hvert år torskebestanden har blitt vurdert, har TAC vært høyere enn de anbefalte nivåene. Aivan viime vuosina TAC-kiintiöt ovat ylittäneet suositustason jopa 100 prosentilla. TAC overstiger anbefalte nivåer med over 100 % i noen av de senere årene. Kannattaa panna merkille, että todellinen saalis on yleensä TAC-kiintiötä suurempi, koska myös laiton kalastus sisältyy lukuihin. Interessant nok er den faktiske fangsten vanligvis høyere enn TAC fordi illegalt fiske også regnes med. Kilde: EEA, 2008. Turskan mädin ja poikasten hyvä selviytyminen vuosina 1978–1983 Den høye overlevelsesraten til torskeegg og larver fra 1978–1983 kan forklares av fire faktorer. Mutta mikä meni vikaan? Og så kom klimaendringene! Tällä Itämeren alueella pyydetään lisäksi laittomia saaliita arviolta 30 prosenttia kiintiöistä. Prognosene for havklimaet i Østersjøen er fortsatt økt nedbør og redusert innstrømning fra Nordsjøen. Vuoden 2007 kesällä Puolan kalastuslaivaston laittoman saaliin määrä oli niin suuri, että Euroopan komissio määräsi Puolan kalastuksen keskeytettäväksi vuoden 2007 jälkipuoliskolla. Det betyr at bestandene av torsk og annen marin fisk trolig vil bli ytterligere redusert hvis ikke presset letter. Ilmastonmuutos vaikuttaa sekä Itämeren lämpötilaan että suolataseeseen. Lämpötilan nousu syvänteissä lisää aineenvaihduntaan tarvittavan hapen tarvetta ja vähentää hapen liukenevuutta veteen. Som svar på de sammensatte og alvorlige miljøproblemene i Østersjøen har landene i regionen blitt enige om en “Handlingsplan for Østersjøen” for å utvikle nasjonale tiltak med sikte på å integrere landbruks-, fiskeri- og regionpolitikken. Tämä puolestaan aiheuttaa hapettomien alueiden laajenemisen. Denne planen, som ble vedtatt i november 2007, er et godt grunnlag for en mer effektiv implementering av EUs politikk i området. Itämeren suolapitoisuus on vähentynyt jatkuvasti 1980-luvun puolivälistä alkaen, kun sademäärä on kasvanut ja veden virtaus Pohjanmerestä Itämereen on vähentynyt. I tillegg er Europakommisjonen i ferd med å utarbeide en regional strategi for Østersjøen som vil føre til en handlingsplan som definerer nøkkelaktører, finansielle virkemidler som skal tas i bruk, samt en arbeidsplan. Ilmasto vaikuttaa kumpaankin seikkaan. Å få medlemsstatene til å vedta denne Pieni suolaisuuden lasku järkyttää jo tasapainoa ja muuttaa Itämeren elinympäristön koostumusta. Klimaendringene påvirker både temperaturen og saltbalansen i Østersjøen. Kolmesta tärkeimmästä kalastettavasta lajista eli turskasta, sillistä ja kilohailista juuri turska on erityisen herkkä suolan vähenemiselle, koska suolaisuus vaikuttaa niin turskan lisääntymiskykyyn kuin sen toukkien suosiman ravinnon saatavuuteenkin. Temperaturøkninger i de dypeste delene av havet vil øke det metabolske behovet for oksygen og redusere mengden oksygen oppløst i vannet. Veden virtaus Pohjanmereltä on vähentynyt 1980-luvun puolenvälin jälkeen. Dette vil i sin tur bidra til større geografisk spredning av anoksi. Se on heikentänyt kudun onnistumista ja vähentänyt nuorten kalojen määrää. Saltinnholdet i Østersjøen har gått jevnt ned siden midten av 1980-årene på grunn av økt nedbør og mindre innstrømning fra Nordsjøen til Østersjøen. Suolapitoisuuden lasku on vähentänyt myös hankajalkaisia, jotka ovat turskan toukkien pääravintoa. Begge disse faktorene er drevet av klimaet. Vaikka biologisesti turvallisen kalastuksen määrää supistettiin tilannetta seuranneina vuosina, poliittisesti sovittavat TAC-kiintiöt ovat yleensä ylittäneet tämän taso (kuva 1). En relativt liten reduksjon i saltinnholdet forstyrrer allerede balansen og endrer sammensetningen av habitatet i Østersjøen. Av de Merenpohjan niukkahappisten ja hapettomien vesialueiden laajuus syksyllä 2007 Omfang av hypoksi og anoksi i bunnvannet, høsten 2007 RUOTSI i r e m n SVERIGE n e ø j s Kuva 2 / Arvio niukkahappisten (happipitoisuus alle 2 ml/l) ja hapettomien alueiden laajuudesta syksyllä 2007 (hapettomien alueiden happipitoisuus on 0, ja niillä esiintyy usein rikkivetyä, joka tuottaa hapen kanssa reagoidessaan sulfaattia ja reaktion tapahtuessa veden happipitoisuus on negatiivinen). 2 /Anslag over omfanget av hypoksi (oksygeninnhold under 2 ml/l) og anoksi (oksygeninnhold omtrent lik null, ofte med tilstedeværelse av hydrogensulfid, som reagerer med oksygen og danner sulfat. Når denne reaksjonen inntreffer, vurderes konsentrasjonen av oksygen som negativ) høsten 2007. Rikkivedyn esiintymisalue on hiljalleen jatkuvasti kasvanut itäisen ja läntisen Gotlannin altaan alueella sekä Suomenlahden ulkomerellä. Over tid har det vært en stadig økning i området som påvirkes av hydrogensulfid i det østlige og vestlige Gotlandshavet og ytre del av Finskebukta. Suomenlahden vesi ei virtaa Pohjanlahteen. Vann fra Finskebukta kommer ikke inn i Bottenviken. Tämän vuoksi Pohjanlahden happitilanne on hyvä syksylläkin vedensyvyydestä huolimatta. Lähde: http://www.helcom.fi/environment2/ifs/ifs2007/en_GB/HydrographyOxygenDeep/. Resultatet er at området, på tross av dybden, tilføres mye oksygen, selv på høsten. Kilde: http:// www.helcom.fi/environment2/ifs/ifs2007/en_GB/HydrographyOxygenDeep/. Ilmastonmuutos heikentää Itämerta ja sen kykyä elättää pyyntikelpoista turskakantaa. Klimaendringene vil forandre Østersjøen og dens evne til å livnære drivverdige torskebestander. Merien hoidon on otettava nämä muutokset huomioon, jos kannat halutaan pitää kaupallisesti merkittävinä Vi vil måtte tilpasse oss disse endringene hvis bestanden skal holde seg på et kommersielt relevant nivå Monien EU:n kalalajien kantojen kestävän hoidon selkeä epäonnistuminen on saanut merien asiantuntijat vaatimaan suuria tarkistuksia kalastuspolitiikkaan, joka selvästikin muodostuu jäsenvaltioiden välisistä kompromisseista. Den tydelig mislykkede bærekraftige forvaltningen av de mange fiskebestandene har fått haveksperter til å ta til orde for en kraftig omlegging av politikken, som klart er et resultat av et kompromiss mellom landene. Meriympäristöön on suhtauduttava ekosysteeminä eikä hyödynnettävänä sektorina. Det marine miljøet bør behandles som et økosystem snarere enn sektorer som kan utnyttes. Kalastus- ja meriasioista vastaava EU:n komissaari Joe Borg totesi jopa, ettei YKP kannusta kalastajia eikä politiikkoja vastuullisuuteen, ja käynnisti politiikan välittömän uudelleenarvioinnin syyskuussa 2008 eli neljä vuotta suunniteltua aikaisemmin. EUs kommissær for fiskeri og maritime spørsmål, Joe Borg, har til og med sagt at CFP ikke fremmer ansvarlighet hos fiskere eller politikere og varslet en umiddelbar gjennomgang av politikken i september 2008, fire år før planlagt. Vuoden 2009 jälkipuoliskolle ajoittuvan Ruotsin puheenjohtajakauden tavoitteena on, että jäsenvaltiot hyväksyvät strategian. strategien vil være en av prioriteringene når Sverige overtar formannskapet i EU i siste halvår 2009. Ruotsi on yksilöinyt Itämeren ympäristöasiat yhdeksi puheenjohtajakautensa ensisijaisista tavoitteista. Sverige har identifisert Østersjøen som et av sine viktigste prioriteringsområder. Yhteisen kalastuspolitiikan (YKP) tarkoituksena on säännellä kalastustoimintaa ympäristöllisten, taloudellisten ja yhteiskunnallisten seikkojen perusteella. Den felles fiskeripolitikken (CFP) ble utarbeidet for å regulere fiskeaktiviteter fra et miljømessig, økonomisk og samfunnsmessig perspektiv. Monia kaupallisesti arvokkaimpia Euroopan kalalajeja on liikakalastettu huomattavasti, joten niiden populaatiot ovat nyt turvallisia biologisia rajoja pienemmät. Mange av de kommersielt mest verdifulle fiskeartene i Europa har imidlertid vært gjenstand for overfiske, så bestandene er nå under trygge biologiske grenser. Lainsäädännön luonteen vuoksi liikakalastukseen syyllistyvien Lovgivningen er av en art som gjør det kostbart og vanskelig å gjennomføre Bioenergia ei ole uutuus. Bioenergi er ikke noe nytt. Ihminen on polttanut puuta vuosituhansien ajan. I årtusener har mennesker brukt ved til brensel. Teollinen vallankumous 1800luvun puolivälissä toi niin sanotut fossiiliset polttoaineet eli pääasiassa hiilen ja öljyn etualalle. Den industrielle revolusjon på midten av 1800-tallet gjorde såkalt “fossilt brensel”, hovedsakelig kull og gass, tilgjengelig. Fossiilisia polttoaineita on kuitenkin entistä vaikeampi löytää ja ottaa talteen, ne kallistuvat ja niistä käydään kiivasta poliittista keskustelua. Fossilt brensel er imidlertid blitt vanskeligere å finne og utvinne, dyrere og gjenstand for en intens politisk debatt. YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / ENERGIA: BIOENERGIA JA MAANKÄYTÖN MUUTOKSET / 31 EEA MILJØSIGNALER 2009 / ENERGI: BIOENERGI OG AREALBRUKSENDRINGER / 31 Biomassa voi olla peräisin viljelykasveista, puista, levistä, maa- ja metsätalouden jäämistä tai jätevirroista. Biomasse: viser til levende og nylig dødt biologisk materiale som kan komme fra planter, trær, alger, avfall fra landbruk og skogbruk eller avfallsstrømmer. Biopolttoaine viittaa biomassasta tuotettuihin nestemäisiin På vei mot fornybar energi på Jorden og inneholder dobbelt så mye karbon som atmosfæren. Euroopan komissio on ehdottanut lakisääteistä tavoitetta: 20 prosenttia kaikesta EU:n energiasta on hankittava uusiutuvista energialähteistä (kaikista eri uusiutuvista lähteistä eli tuulesta, auringosta, aalloista ym. sekä bioenergiasta) vuoteen 2020 mennessä. Europakommisjonen har foreslått et obligatorisk mål: 20 % av all europeisk energi skal komme fra fornybare energikilder (det vil si vind, sol, bølger osv. samt bioenergi) innen 2020. Pr. i dag utgjør fornybar energi 6,7 % av Europas energiforbruk. Ne liittyvät pääasiassa maankäytön muuttumiseen. To tredeler av dette kommer fra biomasse. Jos metsät, suot tai laidunmaat muutetaan laajassa mitassa biopolttoainekasvien viljelymaaksi, ilmaan vapautuvan hiilidioksidin määrä ylittää biopolttoaineiden säästämän määrän. Europakommisjonen ønsker også å fremme bruken av biodrivstoff – til transportformål – da diversifisering er spesielt viktig i transport på grunn av denne sektorens avhengighet av olje. Seurannaisvaikutukset, eli maankäytön välilliset muutokset, näkyvät muualla maailmassa: kun Euroopan elintarvikevienti vähenee, muiden maanosien on lisättävä ruoan tuotantoa vajeen täyttämiseksi. Transportsektoren øker også utslippene av klimagasser og spiser opp utslippsbesparelsene i andre sektorer. Tämä voi vaikuttaa merkittävästi ruoan hintaan maailmassa. Kommisjonen har derfor foreslått at biodrivstoff innen 2020 skal utgjøre 10 % sparer. Euroopassa riskiä voitaisiin pienentää viljelykasvien oikealla valinnalla ja hoidolla. En utvidelse av arealene som brukes til dyrking i Europa, for å møte både Uusiutuvaan energiaan luetaan tuulesta, merestä, auringoista, vedestä ym. tuotettava energia.Biopolttoaineeksi voidaan kutsua kaikkia (kiinteitä, nestemäisiä tai kaasumaisia) biomassasta jalostettuja polttoaineita niiden käyttötarkoituksesta riippumatta. Fornybar energi omfatter energi fra vind, hav, sol, vannkraft osv.Begrepet biodrivstoff kan brukes om alle typer drivstoff (fast, flytende eller gass) til ethvert formål, avledet av biomasse. Tässä selvityksessä käsitteellä viitataan kuitenkin nimenomaan liikenteen polttoaineisiin. I denne analysen viser det imidlertid spesifikt til drivstoff til transportformål. 32 / YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / ENERGIA: BIOENERGIA JA MAANKÄYTÖN MUUTOKSET tieteellinen komitea on varoittanut, että liikenteessä käytettävän biopolttoaineen osuuden lisääminen 10 prosenttiin vuoteen 2020 mennessä on tavoitteena ylimitoitettu ja että määräaikaa olisi pidennettävä. 32 / EEA MILJØSIGNALER 2009 / ENERGI: BIOENERGI OG AREALBRUKSENDRINGER av klimagasser i verden. Tämä on tärkeää, sillä metsien häviämisen ja viljelytapojen arvioidaan nykyisellään aiheuttavan 20 prosenttia maailman kasvihuonekaasupäästöistä. Storskala omdanning av skogområder til dyrkbar jord øker denne andelen og har store konsekvenser for det biologiske mangfoldet. Luonnonvaraiset kasvit ja eläimet sekä veden määrä ja laatu saattavat kärsiä, jos suuria alueita luonnonvaraisia elinympäristöjä tai perinteisin menetelmin viljeltyjä seutuja otetaan bioenergian tehotuotannon piiriin. Dyre- og plantelivet og mengdene og kvaliteten på vannet kan også lide hvis store områder gjøres om fra naturlige habitater eller jordbruksområder for å brukes til intensiv produksjon av bioenergi. Silminnähtävät vaikutukset on 6,7 prosenttia. Kaksi kolmannesta siitä on peräisin biomassasta. Synlige konsekvenser av drivstoffet i veistransportsektoren, hvis det kan sertifiseres som fornybart. Vuoden 2007 tiedot osoittavat, että biopolttoaineiden osuus EU:n tieliikenteen polttoaineista oli 2,6 prosenttia. Data fra 2007 viser at biodrivstoff utgjør 2,6 % av drivstofforbruket i transportsektoren i EU. Kymmenen prosentin tasoon pääseminen edellyttää, että Euroopan unioni lisää biopolttoaineiden tuotantoa ja tuontia, vaikka toisaalta biopolttoaineista käydään parhaillaan monisäikeistä ekologista ja taloudellista keskustelua. For å oppnå målet om 10 % må Den europeiske union øke produksjonen og importen av biodrivstoff på et tidspunkt der biodrivstoff står i fokus for en sammensatt økologisk og økonomisk debatt. Keskustelu EU:n biopolttoainetavoitteesta vilkastuu koko ajan. EUs biodrivstoffmål er gjenstand for stadig mer debatt. Euroopan parlamentti vaati jokin aika sitten takuuta sille, että vaaditusta 10 prosentin tavoitetasosta 40 prosenttia tuotetaan lähteistä, jotka eivät kilpaile elintarviketuotannon kanssa. EEA:n oma Europaparlamentet ba nylig om en garanti for at 40 % av de 10 % kommer fra kilder som ikke konkurrerer med matvareproduksjon. Miljøbyråets egne vitenskapelige komité har advart om at målet om å øke andelen biodrivstoff som brukes i transport til 10 % innen 2020, er for ambisiøst og bør utsettes. Biopolttoaineiden ja muun bioenergian lisääminen Euroopassa aiheuttaa väistämättä suoria ja välillisiä vaikutuksia muualla maailmassa. Å fremme bruken av biodrivstoff og annen bioenergi i Europa gir direkte og indirekte konsekvenser andre steder. Euroopassa voitaisiin esimerkiksi tuottaa rypsiöljystä biodieseliä kestävällä valmistustavalla, mutta samalla ruoan tuotantoon jää entistä vähemmän rypsiöljyä sekä Euroopassa että Euroopan ulkopuolella. For eksempel kunne vi i Europa hatt en bærekraftig produksjon av biodiesel fra rapsolje, men da ville mindre rapsolje bli tilgjengelig for matvareproduksjon i og utenfor Europa. Aukko täytetään todennäköisesti osin palmuöljyllä. Behovet vil trolig delvis kunne fylles av palmeolje. Tämä puolestaan hävittäisi sademetsiä, kun palmuviljelmiä laajennetaan puita kaatamalla esimerkiksi Indonesian kaltaisissa maissa. Dette vil imidlertid bety tap av regnskog, da trær i land som Indonesia vil bli felt for å gi plass til oljepalmer. Biopolttoaineen kysyntä on maailmanlaajuisesti yksi monista ruoan hinnan kallistumiseen viime aikoina vaikuttaneista tekijöistä, tuottajamaissa esiintyneen pitkäaikaisen kuivuuden, kasvavan lihankulutuksen ja kallistuvan öljyn ja vastaavien seikkojen ohella. På verdensbasis er behovet for biodrivstoff én av mange faktorer som har bidratt til prisoppgangen for matvarer i den senere tid, i tillegg til tørke i viktige produsentland, økt forbruk av kjøtt, stigende oljepriser osv. % tieliikenteen kokonaisenergiankulutuksesta % av sluttforbruk av energi i veitransport Lähde: Eurostat, 2007; kuva on lainattu EurObserv'ER-julkaisusta, 2008. Kilde: Eurostat, 2007; figuren er utledet av EurObserv'ER, 2008. Tutkijoiden viimeaikaisista pyrkimyksistä arvioida lisääntyneen bioenergiatuotannon vaikutuksia saadaan jo tuloksia ja malleja. områdene med avlinger som er egnet for produksjon av bioetanol, mister vi denne lagringsfunksjonen. EEA haluaa kiinnittää huomiota niihin. Det vil ta flere tiår før fordelene veier opp for ulempene. YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / ENERGIA: BIOENERGIA JA MAANKÄYTÖN MUUTOKSET / 33 ilmastonmuutoksen hillitsemisen kannalta olisi parempi priorisoida bioenergia sähkön ja lämmön tuotantoon yhteistuotantolaitoksissa kuin keskittää se liikennepolttoaineisiin. EEA MILJØSIGNALER 2009 / ENERGI: BIOENERGI OG AREALBRUKSENDRINGER / 33 Menee vuosikymmeniä, ennen kuin tämän kehityksen hyödyt ylittävät haitat. Konsekvensene for det biologiske mangfoldet og naturressurser som vann er vanskeligere å måle. Esimerkiksi Yhdysvaltojen keskilännessä lisääntyvä maissintuotanto uhkaa merieliöitä Meksikonlahdella, johon Mississippijoen suuret ravinnemäärät ovat luoneet yli 20 000 km2 kattavan elottoman alueen. Økt maisproduksjon i Midtvesten truer for eksempel det marine livet i Mexicogolfen, der tilførselen av næringsstoffer fra Mississippi har skapt en dødsone på over 20 000 km2. Erään äskettäisen tutkimuksen mukaan Yhdysvaltojen energialaissa asetettujen tavoitteiden täyttäminen vuoteen 2022 mennessä lisää Mississipin typpikuormaa 10–34 prosenttia. Ifølge en studie som nylig ble gjennomført, vil oppfyllelsen av målene for 2022 i USAs energilov øke nitrogenbelastningen i Mississippi med 10–34 %. Tulevaisuuden mallintaminen Å modellere framtiden Vuonna 2006 EEA:n tutkimuksessa arvioitiin, että 15 prosenttia Euroopan energiantarpeesta vuonna 2030 voitaisiin täyttää maa- ja metsätaloustuotteista ja I 2006 anslo en studie fra Det europeiske miljøbyrå at 15 % av det forventede energibehovet i Europa i 2030 kunne oppfylles med bioenergi fra landbruk, skogbruk og avfallsprodukter, bare med europeiske ressurser. Dette anslaget omtales som Europas ”biomassepotensial”. Jotta vältämme edellä kuvatun kaltaiset bioenergian käyttöön siirtymisen kielteiset vaikutukset, tarvitsemme vahvaa kansainvälisen tason politiikkaa, jolla estetään bioenergian tavoittelun ympäristöongelmia lisäävät maankäytön muutokset. Veien framover For å unngå de negative konsekvensene av å bytte til bioenergi som beskrevet over, trenger vi en sterk internasjonal politikk for å forhindre at arealbruksendringer forverrer miljøproblemene i vår jakt på bioenergi. Haaste on ilman muuta maailmanlaajuinen, ja meidän on keskusteltava samalla tavoin maailmanlaajuisesti siitä, miten biologisen monimuotoisuuden väheneminen pysäytetään ja ilmastonmuutokseen puututaan samalla kertaa. Toisaalta on otettava huomioon elintarviketuotannon lisäämistarve maailmassa ja uhkaava öljynhinnan nousu. Utfordringen er helt klart global, og vi må ha en global debatt om hvordan vi kan stanse tapet av biologisk mangfold og gjøre noe med klimaendringene, samtidig som vi tar i betraktning det globale behovet for å øke produksjonen av mat og den avskrekkende prisøkningen på olje. EEA:n tutkijat katsovat, että Euroopan olisi pyrittävä tuottamaan mahdollisimman paljon omaa bioenergiaa mutta säilytettävä tasapaino ruoan, polttoaineiden ja kuitujen tuotannon kesken vaarantamatta ekosysteemejä ylläpitäviä palveluja. Miljøbyråets forskere mener at Europa aktivt burde prøve å produsere så mye bioenergi som mulig på hjemmebane og opprettholde balansen mellom produksjon av mat, drivstoff og fiber uten at det går utover økosystemtjenester. Meidän on jatkettava biopolttoaineista eteenpäin ja tutkittava ja kehitettävä kehittyneitä biopolttoaineita perinpohjaisesti (katso tietoruutu). Vi burde ta et skritt videre og begynne å forske på og utvikle en ny generasjon biodrivstoff (se boks). Tällöin on otettava huomioon kaikki ympäristövaikutukset, kuten vaikutukset maaperään, veteen ja biologiseen monimuotoisuuteen sekä kasvihuonekaasupäästöihin. Og vi burde gjøre det på en måte som tar hensyn til alle miljøkonsekvenser, herunder på jordsmonn, vann og biologisk mangfold og utslipp av klimagasser. Tällä tavoin EU voi johtaa todella kestävän bioenergiasektorin kehittämistä. På denne måten kan EU lede an i byggingen av en virkelig bærekraftig bioenergisektor. Tästä arviosta käytetään nimitystä "Euroopan biomassapotentiaali". Tutkimuksessa asetettiin joukko biologisen monimuotoisuuden suojelemista ja jätteiden minimoimista koskevia ehtoja, joiden tarkoituksena on varmistaa, ettei "biomassapotentiaali" vahingoita ympäristöä. som opprinnelig ble laget for å studere fornybare energikilder for strømmarkedet, til å analysere hvordan dette miljøkompatible “biomassepotensialet” kunne brukes så kostnadseffektivt som mulig i et miljøperspektiv. Tutkimuksen mukaan kustannustehokkain tapa käyttää "mallinnettua" biomassapotentiaalia olisi tuottaa 18 prosenttia Euroopan lämmöstä, 12,5 prosenttia Euroopan sähköstä ja 5,4 prosenttia liikennepolttoaineista biomassasta vuoteen 2030 mennessä. Ut fra denne studien vil det “modellerte” biomassepotensialet best kunne utnyttes til 18 % av Europas varmebehov, 12,5 % av strømbehovet og 5,4 % av behovet for transportdrivstoffet fra biomasse innen 2030. Vähentämällä fossiilisten polttoaineiden käyttöä kaikilla näillä kolmella sektorilla hiilidioksidipäästöjä voitaisiin leikata 394 miljoonaa tonnia vuoteen 2020 mennessä. Ved å redusere bruken av fossilt brensel i alle tre sektorer kunne utslippene av karbondioksid bli kuttet med 394 millioner tonn innen 2020. Tätäkin suuremmat päästöleikkaukset saataisiin aikaan, jos sähkön ja lämmön tuotannossa käytettäisiin ensisijaisesti yhteistuotantotekniikkaa. Enda større utslippsreduksjoner ville være mulig hvis det kom på plass en politikk som prioriterte bruken av kraftvarmeteknologi (CHP) i produksjon av elektrisitet og varme. Tässä tuotantotavassa hyödynnetään energiantuotannon sivutuotteena saatavaa lämpöä. Denne prosessen gjør nytte av varmen som er et biprodukt av energiproduksjon. Kustannuksiakin tietysti syntyy. Det er selvsagt ikke kostnadsfritt. Bioenergian käytön lisääminen on noin 20 prosenttia kalliimpaa kuin vastaavan perinteisiin energiamuotoihin nojaavan mallin soveltaminen vuoteen 2030 saakka. Økt bruk av bioenergi vil koste om lag 20 % mer enn en lignende modell for tradisjonell energi i 2030. Kustannukset maksaa lopulta kuluttaja. Til syvende og sist er det forbrukerne som må bære denne kostnaden. Tutkimustyön alun jälkeen tapahtuneet muutokset, erityisesti maailmanlaajuinen ruoan hinnan kallistuminen, viittaavat siihen, että biomassapotentiaalia koskevat arviot on tehty yläkanttiin: bioenergiakasvien viljelyyn jäänee Euroopassa arvioitua vähemmän maata. Utviklingen som har funnet sted siden dette arbeidet tok til, særlig økningen i matvareprisene, tyder på at anslaget over ”biomassepotensialet” er noe høyt idet det vil være mindre arealer tilgjengelig i Europa for dyrking av bioenergiavlinger. Myös korkea öljyn hinta voi vaikuttaa tuloksiin. I tillegg kan høye oljepriser påvirke resultatene. Tutkimuksesta nousee silti esiin selkeä viesti: kustannusten ja I tillegg vil konkurransen om landarealer og vann mellom energivekster og matvareavlinger trolig fortsette. Kansainväliset jätteiden siirrot ja ympäristö Internasjonal avfallstransport og miljøet Jätteitä ilman rajoja Avfall uten grenser Totuus on, että Lontoossa roskakoriin päätyvä jäte voi helposti päätyä 8 000 kilometrin päässä Kiinan Pearl River -joen suistossa sijaitsevaan kierrätystehtaaseen. Sannheten er at avfall som kastes i et søppelspann i London, lett kan ende opp 8 000 km borte på et gjenvinningsanlegg ved Perleflodens delta. YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / JÄTTEIDEN SIIRROT/ 35 EEA MILJØSIGNALER 2009 / EKSPORT AV AVFALL / 35 firedoblet mellom 1997 og 2005, noe som tilsier at det er langt igjen til målet. Jätteiden vientiä ja tuontia ohjaavat tekijät vaihtelevat: erityisen käsittelytekniikan saatavuus, raakaainepula sekä hävittämisen ja talteenoton hintojen erot. Faktorene som driver eksporten og importen av avfall, varierer: tilgjengeligheten av egnet teknologi for spesialbehandling, mangel på materialer og forskjeller i pris for deponering og gjenvinning. EU:n politiikka, jossa on asetettu tavoitteet myös kierrätykselle, johtaa jätteiden kuljettamiseen niistä jäsenmaista, jotka eivät pysty itse täyttämään tavoitteitaan. EUs retningslinjer, som fastsetter resirkuleringsmål, fører også til omfattende transport fra medlemsstater som ikke klarer å oppfylle målene i eget land. Markkinoilla liikkuvien jätteiden määrät pitävät kustannukset alhaisina esimerkiksi Kiinassa, joka tarvitsee edullisia raakaaineita. Avfallsvolumene på markedet holder kostnadene nede for land som Kina, som trenger billige råvarer. Niin kauan kuin näitä jätteitä ei voida käsitellä niiden syntypaikalla eikä jäte sisällä vaarallisia aineita, tätä kauppaa pidetään hyväksyttävänä. Så lenge avfallet ikke deponeres på bestemmelsesstedet og ikke inneholder farlige materialer, er det ansett som lovlig handel. Onko vanha televisiosi matkustellut enemmän kuin sinä? Er din gamle TV mer bereist enn deg? raportoinnissa käytetään osin moniselitteisiä koodeja. forurensning av mat, jordsmonn og overflatevann. On vaikea päätellä, viedäänkö televisio käytettynä laitteena, mikä on hyväksyttävää, vai hävitettävänä jätteenä, mikä on kiellettyä. Vi har ikke et klart bilde av situasjonen når det gjelder transport av elektrisk og elektronisk avfall (WEEE) i og utenfor EU, delvis fordi kodene for rapportering av transport av elektronisk avfall er uklare. Yleensä sähkölaite- ja elektroniikkaromun vienti EU:sta OECD:n ulkopuolisiin maihin on kielletty. Generelt er eksport av WEEE fra EU til land som ikke er medlem i OECD, forbudt. Silti esimerkiksi edelleen toimivan television vienti on täysin hyväksyttävää. Eksport av et TV som fortsatt virker, er imidlertid helt akseptabelt. Kiellon rikkomisesta on perusteellisesti dokumentoituja esimerkkitapauksia. Det finnes veldokumenterte eksempler på at forbudet ikke alltid respekteres. Näyttää nimittäin siltä, että merkittävä osa OECD:n ulkopuolisiin maihin käytettyinä vietävistä televisiolaitteista, tietokoneista, näytöistä ja puhelimista on ostettua jätettä, josta on tarkoitus ottaa talteen komponentteja ja edellä mainittuja osia. Det virker faktisk som om en betydelig andel av brukte TVer, datamaskiner, skjermer og telefoner som eksporteres til land utenfor OECD, er avfall kjøpt med henblikk på gjenvinning av komponenter og metaller som nevnt ovenfor. Jollei EU pysty valvomaan riittävästi itse määräämänsä sähkölaite- ja elektroniikkaromun vientikieltoa OECD:n ulkopuolisiin maihin, se voi hankaloittaa huomattavasti Baselin yleissopimuksen mukaisen maailmanlaajuisen kiellon ratifiointia. Hvis EU ikke kan håndheve sitt eget forbud mot eksport av WEEE til land utenfor OECD, kan det undergrave ratifiseringen av forbudet på globalt plan etter Basel-konvensjonen. Sähkölaite- ja elektroniikkaromua koskevien tarkkojen tietojen jäljittäminen Å finne gode data om elektrisk og elektronisk avfall Jätteitä koskevien tietojen löytämiseen, tarkistamiseen ja analysointiin liittyvistä vaikeuksista huolimatta EEA on yhdessä Resurssit ja jätehuolto -teemakeskuksensa kanssa selvittänyt jätteiden siirtoja EU:sta muualle. Til tross for problemene med å finne, kontrollere og analysere data om avfall har Miljøbyrået i samarbeid med Europeisk emnesenter for ressurs- og avfallshåndtering utført en analyse av transporten av avfall fra EU til andre deler av verden. Kaikenlaiset jätteet liikkuvat. Avfall av alle typer er i bevegelse. Kehittyneistä maista kuljetetaan yhä suurempia määriä varsinkin jätepaperia, muovijätteitä ja metalliromua kehitysmaihin, joissa ympäristövaatimukset eivät ole yhtä tiukat. Økende mengder, særlig papir, plast- og metallavfall, sendes fra industrilandene til land med mindre strenge miljøstandarder. Valtamerillä seilaa joka päivä isoja laivoja, jotka kuljettavat hyödykkeitä Aasian kehittyvistä talouksista länteen. Enorme skip seiler hver dag rundt på verdenshavene med varer fra framvoksende markeder i Asia til Vesten. Laivojen omistajat ovat vain tyytyväisiä, kun laivojen ei tarvitse palata tyhjinä ja ottaa painolastia: alukset kuljettavat jätteitä Euroopasta Aasian kierrätettäväksi. Heller enn å seile tomhendt tilbake, og fordi de trenger ballast, er skipsrederne bare glade for å ta med seg avfallsprodukter fra Europa til resirkulering i Asia. Tämä ei suinkaan tarkoita, ettei jätteiden siirtoja säänneltäisi. Det betyr ikke at avfallstransport ikke er regulert. Sekä YK että EU ovat saattaneet voimaan tarkat säännöt siitä, mitä saa kuljettaa ja mihin. Både FN og EU har strenge regler for hva som kan sendes hvor. "Vaarallisten jätteiden" (ihmisille tai ympäristölle mahdollisesti vaarallisten jätteiden) kansainvälistä kauppaa säännellään maailmanlaajuisesti YK:n Baselin yleissopimuksella. På globalt plan er den internasjonale handelen med “farlig avfall” (avfall som kan utgjøre en potensiell fare for mennesker eller miljøet) regulert av FNs Basel-konvensjon. Yleissopimukseen sisältyvää kieltoa ei ole ratifioitu riittävän monissa maissa, jotta se olisi voimassa yleismaailmallisesti. Forbudet i denne konvensjonen har ikke blitt undertegnet av mange nok land til at forbudet gjelder globalt. EU:ssa on kuitenkin käytössä rajoituksia. "Vaarallista jätettä" saa kuljettaa ainoastaan "kehittyneisiin maihin", joissa on käytössä tarpeellinen tekniikka sekä voimassa riittävät turvallisuus- ja ympäristölait. EU har imidlertid restriksjoner på plass og tillater bare at “farlig avfall” eksporteres til “industriland” som har den nødvendige teknologien og en tilstrekkelig sikkerhets- og miljølovgivning. Rajoitusten osalta "kehittyneellä maalla" tarkoitetaan Taloudellisen yhteistyön ja kehityksen järjestön OECD:n jäsenvaltiota. Et “industriland” er i disse restriksjonene definert som et medlem av Organisasjonen for økonomisk samarbeid og utvikling (OECD). EU:n pitkäaikaisena tavoitteena on, että jokainen jäsenvaltio hävittää omat jätteensä itse (läheisyysperiaate). EUs langsiktige mål er at hver medlemsstat skal ta seg av sitt eget avfall på hjemmebane (”nærhetsprinsippet”). Koska vaarallisten jätteiden ja ongelmajätteiden siirrot EU:n jäsenvaltioista muualle hävitettäviksi lähes nelinkertaistuivat vuodesta 1997 vuoteen 2005, tavoite on edelleen saavuttamatta. Transporten av farlig og problematisk avfall fra EUs medlemsstater ble imidlertid nesten Euroopassa on voimassa vaarallisten jätteiden ja ongelmajätteiden kuljetuksia koskeva lainsäädäntö. Europa har et lovverk som regulerer transport av farlig og problematisk avfall. Tarvitaan kuitenkin lisää näyttöä siitä, onko lainsäädäntö tehokas ympäristöön kohdistuvien paineiden lievittäjänä. Det trengs imidlertid ytterligere dokumentasjon på hvor effektivt lovgivningen reduserer presset på miljøet. Elektronisk avfall, som betraktes som farlig avfall, er av stor betydning. Ilmaan pääsee usein raskasmetalleja ja muita myrkyllisiä aineita sisältäviä lentotuhkahiukkasia, jotka lisäävät väestön altistumista. I Afrika og Asia demonteres dette avfallet ofte uten bruk av personlig verneutstyr eller tiltak for å kontrollere forurensningen. Lisäksi ruoka, maaperä ja pintavedet saastuvat. EU:ssa ja EU:sta kuljetettavasta sähkölaite- ja elektroniikkaromusta (WEEE) ei ole tarkkaa käsitystä, koska elektroniikkajätteiden siirtojen Komponenter brennes ofte ute i det fri for å gjenvinne metaller, og askepartikler ladet med tungmetall og andre giftige stoffer blir sluppet ut, noe som fører til at mennesker eksponeres mere for disse, og økt 36 / YMPÄRISTÖSIGNAALIT 2009 / JÄTTEIDEN SIIRROT 36 / EEA MILJØSIGNALER 2009 / EKSPORT AV AVFALL at EU-forbudet mot handel med farlig avfall med land utenfor OECD, blir brutt. Muiden kuin vaarallisten jätteiden eli esimerkiksi paperin, muovin ja metallien kuljetukset EU:sta muualle lisääntyivät huomattavasti vuodesta 1995 vuoteen 2007 (kuva 2), pääasiassa Aasiaan ja erityisesti Kiinaan. Fra 1995 til 2007 (figur 2) økte transporten av ufarlig avfall som papir, plast og metall fra EU også drastisk, for det meste til Asia, særlig Kina. Aasiaan viedyn jätepaperin määrä kymmenkertaistui. Mengdene papiravfall som ble eksportert til Asia, ble tidoblet. Muovien vienti lisääntyi 11-kertaiseksi ja metallien viisinkertaiseksi. For plast er mengdene ellevedoblet og for metaller femdoblet. Myös EU:n sisäisten jätteiden siirtojen määrä on kasvanut, joskin huomattavasti hitaammin. Avfallstransporten har også økt innenfor EU, men i langt mindre grad. Vuonna 2007 Aasiaan vietiin jätepaperia yhtä paljon kuin yhdestä EU-maasta toiseen. I 2007 ble like mye papiravfall sendt til Asia som fra ett EU-land til et annet. EU:n alueella kuljetettujen metallien määrä oli suurempi kuin Aasiaan siirretty määrä. Det ble transportert større mengder metall innenfor EU enn til Asia. Toisaalta EU:sta kuljetettiin Aasiaan enemmän muovijätettä kuin EU:n sisällä. EU sendte imidlertid mer plastavfall til det asiatiske markedet enn innenfor EU-området. Raaka-aineiden hinta on pysytellyt korkealla yli kymmenen vuoden ajan, I over ti år har prisen på råvarer vært svært høy, og dette har i sin tur økt verdien på sekundærråvarer gjenvunnet gjennom resirkulering. Vuonna 2005 EU:sta siirrettiin Afrikan maihin yli 15 000 tonnia väritelevisiovastaanottimia. I 2005 ble over 15 000 tonn fargefjernsyn eksportert fra EU til afrikanske land. Pelkästään Nigeriaan, Ghanaan ja Egyptiin saapui päivittäin noin 1 000 televisiovastaanotinta. Bare i Nigeria, Ghana og Egypt ankom ca. 1 000 TVer hver dag. Afrikkaan vietyjen väritelevisiovastaanottimien keskimääräinen arvo on hyvin pieni: koko Afrikassa kappalehinta oli 64 euroa, ja edellä mainittujen kolmen maan keskiarvo oli 28 euroa. Den gjennomsnittlige verdien på eksporterte fargefjernsyn til Afrika er svært lav: for Afrika som helhet var prisen pr. enhet EUR 64, og gjennomsnittet var EUR 28 for de tre nevnte landene. Vertailun vuoksi Euroopassa myydyn televisiovastaanottimen keskimääräinen arvo on 350 euroa. Til sammenligning hadde TVene som ble omsatt i Europa, en gjennomsnittlig verdi på EUR 350. Afrikkaan vietyjen televisioiden alhainen kappalekohtainen arvo viittaa siihen, että suuri osa näistä käytettyinä vietävistä tuotteista on todennäköisesti jätettä. Den lave enhetsverdien for TVene som ble sendt til Afrika, tyder på at mye av denne eksporten i realiteten består av brukte produkter, og mye av det er trolig avfall. Koska nämä luvut koskevat pelkästään televisioita, käytettyjen tietokoneiden, matkapuhelimien, CD-soittimien ja muiden vastaavien laitteiden yhteenlaskettu vienti on oletettavasti huomattavasti laajempaa. Disse tallene bare gjelder TVer, så den samlede eksporten av brukte datamaskiner, mobiltelefoner, CD-spillere osv. til disse regionene, er nok ganske mye høyere. Dette tyder på Tämän perusteella EU:n säätämää kieltoa, joka koskee vaarallisen jätteen vientiä Bruken av resirkulert avfallsmateriale i stedet for ubrukt materiale er generelt bra for miljøet. Nigeria, Ghana ja Egypti Nigeria, Ghana og Egypt Katse tulevaisuuteen EU:n sisällä rajat ylittävät jätteiden siirrot hävitettäviksi samoin kuin vaarallisten jätteiden ja ongelmajätteiden siirrot hyödyntämistä varten on ilmoitettava jäsenvaltioiden viranomaisille. Hvis mer detaljerte opplysninger, særlig om typen avfall som transporteres, ble rapportert, ville oversikten bidra til en mye bedre vurdering av de miljømessige og økonomiske konsekvensene av denne transporten. Tämä jäsenvaltiokohtainen ilmoitus on hyvin perinpohjainen. Det kunne bidra til å avgjøre om avfallstransporten drives av bedre behandlingsalternativer, større kapasitet eller effektiv prising. Euroopan komissiolle jätteiden siirtotiedoista lähetetään kuitenkin tiivistetty versio, joten koko EU:ta koskeva yleiskatsaus on epätarkka. Vi ville få en bedre forståelse av hvilken rolle lavere standarder, manglende lovgivning og dårlig håndhevelse spiller som drivkrefter for transporten til utviklingsregioner. Jos komissiolle ilmoitettaisiin yksityiskohtaisemmat tiedot varsinkin siirrettyjen jätteiden lajeista, yleiskatsaus mahdollistaisi huomattavasti tarkemman jätteidensiirtojen ympäristö- ja talousvaikutusten arvioinnin. Vi ville også få et klarere bilde av den lovlige transporten på EU-plan og dermed en bedre indikasjon på den illegale transporten. Näin saataisiin selville, ovatko jätteiden siirtojen syynä paremmat käsittelyvaihtoehdot, suurempi Fordi denne typen rapportering allerede foregår på nasjonalt plan – mange land utarbeider allerede mer detaljert nasjonal statistikk for import og eksport av avfall – ville økt rapportering ikke øke byrden på medlemsstatene i noen nevneverdig grad. Jätepaperi EU:n jäsenvaltioista muihin EU:n jäsenvaltioihin ja EU:n ulkopuolisiin maihin Papiravfall fra EU-medlemsstater til andre EU-medlemsstater og land utenfor EU Vuodesta 1997 vuoteen 2005 tällaisten jätteiden vienti jäsenvaltiosta toiseen nimittäin nelinkertaistui. Fra 1997 til 2005 ble eksporten av slikt avfall fra én EU-medlemsstat til en annen firedoblet. Tiedot eivät helpota sen selvittämistä, käsitelläänkö siirretyt jätteet paremmin niiden määränpäässä. Innenfor EU er det tillatt å sende alle typer avfall til deponering eller gjenvinning mellom medlemsstater. Jos jäsenvaltiot ilmoittaisivat EU:lle yksityiskohtaisemmat kansalliset tiedot, arviointi voisi helpottua. Dette letter “avfallssituasjonen” i Napoli på kort sikt, men det er viktig å finne en mer bærekraftig løsning. Ensisijaisena tavoitteena on, että jokainen EU:n jäsenvaltio huolehtii itse omista jätteistään. Et nøkkelmål er at hver EU-medlemsstat skal ta seg av sitt eget avfall. Tähän ei ole vielä päästy. Dette målet er imidlertid ennå et stykke unna. Vuonna 2005 kaikkiaan 20 prosenttia jätteistä vietiin ulkomaille käsiteltäviksi ja 80 prosenttia hyödynnettäviksi. I 2005 skulle 20 % av avfallet som ble sendt ut, deponeres, mens 80 % skulle gjenvinnes. Signals on EEA:n vuotuinen julkaisu. Signaler er en årlig utgivelse fra Det europeiske miljøbyrå. Seuraavassa on esimerkkejä vuoden 2010 mahdollisista uutisista: Her er noen av temaene som kan bli aktuelle i 2010: Politiikan parantaminen edellyttää tiedonsaannin parantamista Bedre politikk forutsetter bedre informasjon Yhteinen ympäristötietojärjestelmä on Euroopan komission, EU:n jäsenvaltioiden ja EEA:n yhteistyöaloite. Systemet for deling av miljøinformasjon (SEIS) er et samarbeid mellom Europakommisjonen, EU-medlemsstatene og Det europeiske miljøbyrå. Siinä hyödynnetään paikallisesti ja kansallisesti kerättyjä monilukuisia tietoja kytkemällä järjestelmät toisiinsa, kunnes saadaan aikaan koko Euroopan kattava verkosto, jonka kanssa yleisö voi olla vuorovaikutuksessa Internetin välityksellä. Det skal samle alle dataene som samles inn lokalt og nasjonalt ved å kople systemene sammen ett for ett til et europeisk nettverk som publikum kan få tilgang til via internett. Pohjois-Tanskan ja Norjan välillä liikennöivien lauttojen matkustajat voivat katsella televisioruuduilta ympäristötietoja aluksen alapuolisesta merivedestä. Passasjerer på fergene mellom Danmark og Norge kan lese informasjon om sjøen under seg på TV-skjermer. Tiedot kerätään aluksilla olevilla erikoislaitteilla, ja tutkijat hyödyntävät niitä alueen meriympäristön tarkkailussa. Dataene samles inn med spesialutstyr på båtene og brukes av forskere til å overvåke det marine miljøet i området. Tutkimuskäyttöön kerättävien ympäristötietojen antaminen laivamatkustajien luettavaksi on yksinkertainen mutta tärkeä keino – sellaisia on toteutettava laajemmalti, jos haluamme hyödyntää tietoja täysimittaisesti ja saada suuren yleisön sitoutumaan ympäristöasioihin ja ajamaan niitä. Bare det å gjøre miljøinformasjon som er samlet inn for forskningsformål, tilgjengelig for passasjerene, er ikke bare et enkelt men også viktig skritt – som må kopieres i langt større skala hvis vi skal få fullt utbytte av dataene og engasjere og gi befolkningen større innflytelse i miljøspørsmål. Vahva, kauaskantoinen politiikka edellyttää myös parempaa ja yksityiskohtaisempaa tietoa. En solid, langsiktig politikk krever også bedre og mer detaljert informasjon. Euroopan ympäristökeskus haluaa kehittää tekniikkaa, erityisesti Internetiä, uusiin suuntiin toteuttaakseen vuorovaikutusta ympäristön kanssa. Det europeiske miljøbyrå ønsker å bidra til å drive teknologien, særlig internett, i nye retninger når det gjelder interaksjon med miljøet. Kaksi uutta EU:n aloitetta, joissa EEA:lla on johtava asema ja joita kehitetään edelleen vuoden 2009 ajan, ohjaavat tätä pyrkimystä. Ne ovat GMES ja yhteinen ympäristötietojärjestelmä (SEIS). To nye EU-initiativer, der Miljøbyrået spiller en ledende rolle, og som vil bli videreutviklet i 2009, er kjernen i denne prosessen, nemlig GMES (Global overvåking av miljø og sikkerhet) og SEIS (Systemet for deling av miljøinformasjon). GMESissä käytetään satelliitteja ja maassa sijaitsevia, vedessä kelluvia tai ilmassa lentäviä antureita luonnonympäristön seurantaan. GMES skal bruke satellitter og sensorer som befinner seg på bakken, i vannet eller som flyr gjennom luften, til å overvåke vårt naturlige miljø. GMES-aloitteen avulla kerättävät tiedot auttavat ymmärtämään miten ja mihin suuntaan meidän planeettamme kenties muuttuu, miksi näin tapahtuu ja miten se voi vaikuttaa meidän jokapäiväiseen elämäämme. Informasjonen som kommer fram gjennom GMES-initiativet, vil gjøre oss bedre i stand til å forstå hvordan og på hvilken måte planeten endrer seg, hvorfor dette skjer og hvordan det kan påvirke vårt daglige liv. Kun lämpötila nousee ja merijää sulaa, toiveet suurista, tähän asti tuntemattomista öljy- ja kaasuvaroista ajavat öljyteollisuuden ja hallitusten huomiota pohjoista kohti, Pohjoiselle jäämerelle. Näin todetaan EEA:n vuonna 2008 julkaisemassa, Euroopan muuttuvan ilmaston vaikutuksia käsittelevässä raportissa Impacts of Europe’s changing climate. Etter hvert som temperaturen stiger og havisen smelter, driver forventningene om store uoppdagede olje- og gassressurser fokuset i oljebransjen og myndighetene mot Nordishavet, ifølge EEA-rapporten ”Impacts of Europe’s changing climate”, som kom ut i 2008. Koska merien eläinlajit muuttavat meriveden lämmetessä ja jään sulaessa kauemmaksi pohjoiseen, kalastusalukset seuraavat niitä. Marine arter forflytter seg nordover med varmere hav og mindre is, og fiskeflåtene følger etter. On silti vaikea ennakoida, hyötyykö kalatalous tästä vai ei. Det er imidlertid vanskelig å vite om fiskeriene vil bli rikere eller ikke. Kalalajit reagoivat meri-ilmaston muutoksiin eri tavoin, ja onkin vaikea ennustaa, osuuko planktonin vuotuinen huippukausi edelleen toukkien ja nuorten kalojen kasvukauteen. Fiskearter reagerer ulikt på endringer i det marine klimaet, og det er vanskelig å forutsi om den årlige oppblomstringen av plankton også framover vil være tilstrekkelig til å sikre veksten hos larver og ungfisk. Laivakuljetukset ja matkailu todennäköisesti lisääntyvät, vaikka ajelehtivat jäät, lyhyt purjehduskausi ja puuttuva infrastruktuuri toisaalta hidastavat mannertenvälisten laivakuljetusten kehitystä. Skipsfarten og turismen vil nok øke, selv om drivis, korte seilsesonger og mangel på infrastruktur vil være til hinder for rask utvikling av den transkontinentale skipsfarten. Ensin kasvaa todennäköisesti pohjoisen resurssien hyödyntämiseen liittyvä liikenne Jäämeren laivareittien reuna-alueilla. Trafikk relatert til utnyttelsen av ressurser i utkanten av seilingsrutene i Arktis, vil trolig øke først. Vaikka tällainen toiminta tarjoaa uusia elinkeinomahdollisuuksia, se aiheuttaa uusia paineita ja riskejä tälle valtamerialueelle, jota jää on tähän asti suojannut laajemmalta taloudelliselta toiminnalta. Selv om disse aktivitetene byr på nye økonomiske muligheter, representerer de også nye belastninger og risikoer for et hav som isen inntil nå har beskyttet mot de fleste økonomiske aktiviteter. Internet-sivut: eea.europa.eu Tiedustelut: eea.europa.eu/enquiries Nettsted: eea.europa.eu Henvendelser: eea.europa.eu/enquiries Organisaatioita, jotka haluavat liittyä yhteenliittymän jäseneksi jäsenvaltiossaan, pyydetään ottamaan yhteyttä jäsenvaltion yhteenliittymän johtajaan. Organisasjoner som ønsker å delta i det nasjonale konsortiet, kan ta kontakt med lederen for det nasjonale konsortiet. Lista yhteenliittymien johtajista kaikissa maissa löytyy osoitteesta: http://www.cedefop.eu.int/refernet/fi_ReferNet.asp Se følgende nettadresse for mer informasjon om konsortiets ledere innenfor hvert land: http://www. cedefop. eu. int/refernet/no_ReferNet. asp EU Cedefop - Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus ■ Marc Willem, Kirjasto- ja dokumentointipalvelun päällikkö P. (30) 23 10 49 00 79 sihteeristö Sähköposti: mwi@cedefop.eu.int http://www.cedefop.eu.int EU Cedefop - Det europeiske senter for utvikling av yrkesrettet opplæring ■ Marc Willem, Avdelingsleder bibliotek og dokumentasjonsservice Tel. (30) 2310 49 00 79 Sekretariat E-mail: mwi@cedefop.eu.int http://www.cedefop.eu.int i Euroopan viite- ja asiantuntijaverkosto Europeisk nettverk for referanse og ekspertise Euroopan ammatillisen koulutuksen kehittämiskeskus Det europeiske senter for utvikling av yrkesrettet opplæring Euroopan viite-ja asiantuntijaverkoston Ref er Net i n toimenkuva ReferNets rolle - et europeisk nettverk for referanse og ekspertise Verkoston tehtävät voidaan jakaa kolmeen Nettverkets oppgaver kan deles inn i tre kategorier: ReferNet on tiedonkeruussa ja levityksessä käytettävä jäsennelty ja hajautettu verkostojärjestelmä. ReferNet er et strukturert, desentralisert nettverkssystem for innsamling og spredning av informasjon. ReferNet-verkostoon kuuluu kustakin jäsenvaltiosta kansallinen yhteenliittymä, joka koostuu ammatillisia oppilaitoksia edustavista organisaatioista. ReferNet består av et nasjonalt konsortium i hver av medlemsstatene, som omfatter organisasjoner som representerer yrkesutdannings- og yrkesopplærings institusjoner. Kutakin yhteenliittymää johtaa kansallinen koordinaattori, joka vastaa yhteenliittymän perustamisesta sekä varmistaa, että verkoston tehtävät hoidetaan moitteettomasti. Det formidler informasjon av høy kvalitet om utviklingen innen et bredt spekter av områder innen yrkesrettet utdanning, opplæring og læring i Den europeiske union ved å bringe sammen ekspertisen i nøkkelorganisasjoner. Sen kautta tarjotaan laadukasta ja kattavaa tietoa Euroopan unionin ammatillisen koulutuksen kehityksestä ja oppimisesta yhdistämällä keskeisten organisaatioiden asiantuntemus. Hvert konsortium ledes av en nasjonal koordinator som er ansvarlig for oppbygging av konsortiet, og som skal sikre at nettverkets oppgaver utføres på en tilfredsstillende måte. (a) tietojen dokumentointi ja levitys Tämä tarkoittaa tiedonkeruuta ja sähköisten tietokantojen päivitystä sekä tietopalveluja. (a) dokumentasjon og spredning Denne oppgaven omfatter innsamling av informasjon, oppdatering av databaser på Internett samt informasjonstjenester. Lisäksi edistetään verkoston tunnetuksi tekemistä konferensseissa ja seminaareissa. I dette ligger også at nettverket skal øke bevisstheten omkring og spre resultatene av Cedefops aktiviteter. Verkosto yhdistää organisaatiot, joilla on yhteisiä etuja ammatillisen koulutuksen ja oppimisen kehittämisen alalla. Videre omfatter oppgaven markedsføringsaktiviteter i form av f.eks. konferanser og seminarer. Cedefop on perustanut verkoston, koska vertailutietoja jäsenvaltioiden kehityksestä ja toimintalinjoista tarvitaan koko ajan yhä enemmän. Cedefop har etablert nettverket for å møte det økende behovet for sammenlignbar informasjon om utvikling og politikk medlemsstatene imellom. (b) tiedonkeruu ja tietojen analysointi Tähän kuuluvat ammatillista koulutusta ja sen järjestelmiä koskevan ajantasaisen tiedon tarjoaminen sekä analyysit alaa koskevista kysymyksistä. (b) innsamling og analyse av informasjon Denne oppgaven omfatter formidling av oppdatert informasjon om yrkesrettede utdannings- og opplæringssystemer så vel som analyser innen relevante emner. Tällä tavoin edistetään keskinäistä tiedonvaihtoa ja tuetaan kumppanuuksien perustamista. Nettverket bringer sammen organisasjoner med felles interesser innenfor utviklingen av yrkesrettet utdanning, opplæring og læring. Yhteenliittymän jäsenille tarjotaan mahdollisuus olla aiempaa laajemmin yhteydessä muiden kansainvälisten organisaatioiden kanssa niin Euroopassa kuin muuallakin maailmassa. Det skal fremme gjensidig utveksling av informasjon, opprettelsen av partnerskap og gi medlemmene av konsortiet mulighet til å utvide sin kontaktflate med andre internasjonale organisasjoner i og utenfor Europa. ReferNet-verkoston ansiosta Cedefop voi toteuttaa entistä tehokkaammin tehtäväänsä eli "- - koota valikoiden nimenomaan kyseisten alojen nykytilanteeseen, viimeaikaiseen kehitykseen ja tutkimukseen sekä ammatillisen koulutuksen rakenteeseen liittyvää aineistoa - -" (1). ReferNet er opprettet for at Cedefop skal kunne utføre oppgaven "... å framskaffe utvalgt dokumentasjon, særlig i forbindelse med dagens situasjon, den seneste utvikling og forskning på de berørte områder samt spørsmål i forbindelse med strukturer innen yrkesrettet opplæring,...' (i) mer effektivt. (c) tutkimus Verkosto on apuna kehitettäessä yhtenevää lähestymistapaa tutkimukseen. (c) forskning ReferNet skal bidra til utviklingen av en felles tilnærming til forskning. Keskinäisellä tiedonvaihdolla verkosto tekee jäsenvaltioissa ja yhteisössä harjoitettavasta ammatillisen koulutuksen tutkimuksesta entistä avoimempaa, tehostaa tutkimuksen yhteisvaikutusta ja levittää siitä saatuja tuloksia. Gjennom gjensidig utveksling bidrar ReferNet til større gjennomsiktighet, synergi og spredning av forskning innen yrkesrettet utdanning og opplæring på nasjonalt og europeisk plan. & konsole; n käyttöohje & konsole; - håndboka Mikko Ikola ikola@ iki. fi Gunnhild Lurås gluras@ c2i. net Jonathan Singer & Jonathan. Singer; konsole konsole komento kommando Mikä on pääte? Hva er en terminal? Asetukset Aseta & konsole;... Trykk på menyvalget Innstillinger Profilstyring & # 160; … Hiiren näppäimet Museknapper Vasen näppäin Venstre Vasemman hiirennäppäimen painaminen välitetään ajettavalle ohjelmalle, jos ohjelmaa voidaan ohjata hiiren avulla. Jos ohjelma osaa ottaa vastaan hiiren komentoja, hiiren kursori muuttuu nuoleksi. Muutoin kursori on pystyviivan muotoinen. Alle trykk på & LMB; sendes til et program som kjører i & konsole; dersom programmet registrerer musehandlinger. Hvis et program er var for museklikk, viser & konsole; dette ved å vise en pilmarkør. Hvis ikke vises en strekmarkør. Pitämällä vasenta hiiren näppäintä pohjassa, voit maalata tekstiä ohjelmissa jotka eivät käytä hiirtä. Maalattu teksti näytetään käänteisillä väreillä, jotta merkitty alue olisi helppo hahmottaa. Valitse Muokkaa - valikosta Kopio, kopioidaksesi maalatun tekstin leikepöydälle myöhempää käyttöä varten & konsole; ssa tai muussa ohjelmassa. Maalattu teksti voidaan myös vetää ja pudottaa hiirellä tätä ominaisuutta tukeviin ohjelmiin. Valitse vain teksti ja vedä se hiiren näppäin pohjassa haluttuun sijaintiin. (Saatat joutua samalla pitäämään & Ctrl; - näppäintä pohjassa riippuen & kde;: n asetuksistasi) Hvis du holder & LMB; nede og drar musa over skjermen i et program som ikke er var for musehandlinger, markeres et område i teksten. Mens du drar, vises den markerte teksten omvendt for visuell tilbakemelding. Velg Kopier fra Rediger - menyen for å kopiere den markerte teksten til utklippstavla for videre bruk innen & konsole; eller et annet program. Den valgte teksten kan også dras og slippes i andre programmer. Trykk på den valgte teksten og dra den til den valgte plasseringa. (Avhengig av innstillingene i & kde;, kan det hende du må holde & Ctrl; - tasten nede mens du drar. Normaalisti rivinvaihtomerkki sisällytetään maalattuun tekstiin. Tämä on hyvä menetelmä esimerkiksi lähdekoodin tai tietyn komennon kopioimiselle ja liittämiselle. Normaalille tekstille rivinvaihdot eivät kuitenkaan usein ole tärkeitä. Pitämällä & Ctrl; - näppäintä pohjassa maalaamisen aikana, saat kopioitua tekstin yhtenä pitkänä rivinä. Vanligvis settes det inn linjeskift i slutten av hver linje som markeres. Dette er det beste for å klippe ut og lime inn kildekode, eller resultatet av en bestemt kommando. For vanlig tekst er linjeskift som oftest ikke viktige. En kan tenkes å ønske at teksten blir en strøm av tegn som skal formateres automatisk i et annet program. For å markere i tekststrøm- modus, hold & Ctrl; - tasten nede mens du markerer på vanlig vis. Kaksoisnapsauttamalla vasenta näppäintä, voit maalata yhden sanan. Kolmoisnapsauttamisella voit puolestaan valita koko rivin. Dobbeltklikk med & LMB; for å velge etord, trippelklikk for å markere en hel linje. Ruudun ohitse vierinyttä tekstiä voit maalata siirtämällä hiirtä maalatessa ylös - tai alaspäin ruudun vieriessä sen mukana. Vieriminen pysähtyy samalla kun lopetat hiiren liikuttamisen. Hvis den nedre eller øvre kanten av et tekstområde berøres mens du markerer, vil & konsole; rulle opp eller ned, og vise tekst fra historieområdet. Rullingen stopper når musa slutter å bevege seg. Kun hiiren näppäin vapautetaan maalaamisesta, & konsole; pitää maalatun alueen näkyvillä käänteisillä väreillä. Maalattu alue muuttuu takaisin normaaliksi kun leikepöydän tai ajettavan ohjelman teksti vaihtuu. Voit poistaa maalauksen myös napsauttamalla vasenta hiiren näppäintä. Etter at musa slippes, prøver & konsole; å holde teksten på utklippstavla synlig ved å holde det markerte området i omvendte farger. Det markerte området går tilbake til det normale med en gang innholdet på utklippstavla endres, teksten i det markerte området endres eller & LMB; trykkes ned. Maalataksesi tekstiä ohjelmissa joissa hiiri on käytössä (esimerkiksi Midnight Commander), sinun täytyy pitää pohjassa & Shift; - näppäintä. For å markere tekst på et program som er vart for musehandlinger (f. eks. Midnight Commander), må & Shift; - tasten holdes nede mens du trykker. Keskimmäinen näppäin Midtre Keskimmäisellä hiiren näppäimellä voit liittää leikepöydällä olevan tekstin. Jos pidät samalla & Ctrl; - näppäintä pohjassa, & konsole; suorittaa liitetyn komennon. Når du trykker & MMB; limes teksten fra utklipsstavla inn. Hvis du holder inne & Ctrl; - tasten mens du trykker & MMB; museknapp limes teksten inn og sendes til & konsole;. Jos hiiressäsi on vain kaksi näppäintä, voit emuloida keskimmäistä näppäintä painamalle sekä vasenta että oikeaa näppäintä yhtäaikaa. Hvis du har ei mus med bare to knapper, kan du trykke både & LMB; og & RMB; museknapp samtidig for å få samme virkning som & MMB; på en tre knappers mus. Näytä - valikko Fil - menyen Istunto Uusi komentotulkki Fil Skall Muokkaa - valikko Rediger - menyen F1 Ohje Konsole - käyttöohje Ctrl; Shift; V Rediger Lim inn F1 Ohje Konsole - käyttöohje Ctrl; Alt; S Rediger Endre navn på fane & # 160; … Muokkaa Tyhjennä pääteikkuna Rediger Tøm & tilbakestill Näytä - valikko Vis - menyen F1 Ohje Konsole - käyttöohje Ctrl; Shift; F11 Vis Fullskjermsmodus Ohje - valikko Rulleminne - menyen Muokkaa Tallenna rivihistoria nimellä... Rulleminne Lagre historien som & # 160; … Näytä Istunnon kuvakkeet... Rulleminne Rulleminnevalg & # 160; … Kirjainmerkit - valikko Bokmerke - menyen Kirjainmerkit Uusi kirjainmerkkikansio Bokmerker Bokmerker for fanene som mappe & # 160; … Kirjainmerkit Uusi kirjainmerkkikansio Bokmerker Ny bokmerkemappe & # 160; … Kirjainmerkit Muokkaa kirjainmerkkejä Bokmerker Rediger bokmerker & # 160; … Asetukset - valikko Innstillingsmenyen Asetukset Kello Innstillinger Endre profil Asetukset Muokkaa näppäinyhdistelmiä... Innstillinger Oppsett av hurtigtaster & # 160; … Asetukset Muokkaa näppäinyhdistelmiä... Innstillinger Oppsett av varslinger & # 160; … Ohje - valikko Hjelp - menyen Komentorivivalinnat Kommandolinjevalg -- help -- help Näyttää valinnat Skriver ut de forskjellige valgene. -- profile tiedosto -- profile fil -- workdir hakemisto -- workdir map - e komento - e kommando Suorittaa komento: n komentotulkin sijaan. Utfør kommando isetedenfor det vanlige skallet. & konsole; hyväksyy myös yleisia & Qt; - ja & kde; - valintoja: & konsole; tar også imot generiske & Qt; - og & kde; - valg: -- help- qt -- help- qt Näyttää Qt- keskeiset valinnat List ut Qt- spesifikke valg -- name nimi -- fn, -- font skriftnavn -- script tiedosto -- bg, -- background farge -- profile tiedosto -- fg, -- foreground farge -- script tiedosto -- btn, -- button farge -- help- kde -- help- kde Näyttää Qt- keskeiset valinnat List ut & kde; - spesifikke valg -- help- all -- help- all Näyttää kaikki vaihtoehdot List ut alle valg -- author -- author Näyttää tekijöiden nimet Vis forfatternes navn - v, -- version - v, -- version Näyttää versionumeron Vis versjonsnummer -- license -- license Näyttää lisenssitiedot Vis lisensinformasjon Tekijät ja lisenssi Opphavsrett og takk til Dokumentin kirjoitus - Jonathan Singer jsinger@ leeta. net Dette dokumentet ble skrevet av & Jonathan. Singer; Jonathan. Singer. mail; Dokumentin kirjoitus - Jonathan Singer jsinger@ leeta. net Dette dokumentet ble oppdatert for & kde; 3. 4 av & Kurt. Hindenburg; Kurt. Hindenburg. mail; Muunnos DocBook SGML: ään - Michael McBride mmcbride@ ematic. com ja Lauri Watts lauri@ kde. org Opprinnelig konvertert til DocBook SGML av & Mike. McBride; og & Lauri. Watts; Dokumentin suomennos - Mikko Ikola ikola@ iki. fi Oversatt ved Skolelinux- gruppa, Gunnhild Lurås gluras@ c2i. net Teknologiat Teknologier Siirräntätyöskentelijöiden (IO Slave) avulla & kde; - sovellukset voivat ottaa yhteyden etäresursseihin yhtä helposti kuin paikallisiin resursseihin, tekemällä niistä verkkoläpinäkyviä. Etäresurssit voivat olla esimerkiksi FTP: llä tai SMB: lla jaettuja tiedostoja. IO - slaver gjør at & kde; - applikasjoner kan få tilgang til ressurser på andre maskiner like enkelt som lokale ressurser (de blir « nettverks- transparente »). Fjernressurser (f. eks. filer) kan være lagret på SMB - delinger eller liknende SMB kde; SMB kde; KIO KIO & kde;: n siirräntäjärjestelmä, joka käyttää siirräntätyöskentelijöitä (IO Slaves). & kde; s Inn/ Ut- system som benytter seg av såkalte « IO - slaver » Siirräntätyöskentelijä kde; IO Slave kde; KParts KParts KParts on upotusteknologia, joka mahdollistaa eri & kde; - sovellusten upottamisen toisiin & kde; - sovelluksiin. Esimerkiksi & konqueror; - selaimen käyttämä tekstinäyttö on KPart- upotus. KParts er en inkluderingsteknologi som & kde; - programmer kan bruke til å bygge inn andre & kde; - programmer. Tekstvisningen som & konqueror; bruker er for eksempel en KPart. KSycoca KSycoca KSycoca on järjestelmän asetusten välimuisti (kde; Sy stem Co nfiguration Ca che) joka nopeuttaa esimerkiksi valikkojen selaamista. KSycoca (kde; Sy stem Co nfiguration Ca che) er et mellomlager for oppsettsinformasjon, som f. eks. gir rask tilgang til menyelementer. XFree86 XFree86 kde; Qt; kde; Qt; X- palvelin & X- Server; X- palvelin on perusta, jonka päälle erilaiset graafiset käyttöliittymät, kuten & kde;, on rakennettu. Se käsittelee perustoiminnot, kuten hiiren ja näppäimistösyötteen (sekä omalta tietokoneelta että etäyhteyttä käytettäessä toisilta tietokoneilta) ja tarjoaa ohjelmille perusedellytykset grafiikan piirtämiseen kuvaruudulle. & X- Server; – X- tjeneren – er et grunnleggende rammeverk som de forskjellige & GUI; - ene slik som i & kde; bygger på. Den styrer elementær inn- data fra mus og tastatur (fra lokalmaskinen såvel som fra fjernverter) og tilbyr elementære grafkkrutiner som tegner rektangler og andre grunn- elementer. kde; GUI; kde; GUI; Työpöytäsanasto Skrivebordsterminologi Vetäminen ja pudottaminen Dra- og- slipp Vetäminen ja pudottaminen on toiminto, joka helpottaa tekstin, kuvien ja tiedostojen kopioimista ja siirtämistä paikasta toiseen. Vetäminen ja pudottaminen tehdään hiirellä, painamalla hiirellä esimerkiksi kuvaketta & konqueror; in ikkunassa, vetämällä se hiiriosoittimella toiseen ikkunaan pitäen hiiripainike jatkuvasti painettuna ja lopuksi vapauttamalla hiiripainike, jolloin kuvake (tai sen esittämä sisältö) putoaa kohdeikkunaan. Dette begrepet forsøker å erstatte mange handlinger med én bestemt musebevegelse, f. eks. kopiere en fil ved å trykke museknappen over et ikon i et & eg; konqueror; - vindu, flytte musepekeren til et annet vindu mens knappen holdes nede, og så slippe knappen (« slippe » objektet). Graafinen käyttöliittymä, lyhenne sanoista G raphical U ser I nterface. Jokainen työpöytäympäristö, kuten & kde;, on graafinen käyttöliittymä. Useimmissa graafisissa käyttöliittymissä on "ikkunoita" ja ne mahdollistavat hiiren käytön ohjelmien hallintaan. Forkortelse for G raphical U ser I nterface – grafisk brukergrensesnitt. Alle skrivebordsmiljøer (slik som & kde;) er & GUI; - er. De fleste & GUI; - er har støtte for mus og/ eller vinduer for å styre programmene. GNOME GNOME Lyhenne nimestä G NU N etwork O bject M odel E nvironment eli GNU verkko- oliomalliympäristö. GNOME on yksi johtavista graafisistä käyttöliittymistä & UNIX; - käyttöjärjestelmille. G NU N etwork O bject M odel E nvironment, et av de ledende & UNIX; & GUI; - ene. rippaus ripping Äänitteen lukeminen CD- levykkeeltä ja tallettaminen kiintolevylle. Det å lese lydinformasjon fra en & cdrom; og lagre det på harddisken. & kde; - kehitys & kde; utvikling & Qt; & Qt; & kde;: n graafinen käyttöliittymä on rakennettu & Qt; - ohjelmakirjaston päälle, joka tarjoaa monia ikkunoiden ja työpöydän muodostamiseen käytettäviä käyttöliittymäelementtejä (niin kutsuttuja widgettejä eli ikkunavärkkejä). Lisätietoja & Qt;: stä löytyy www. trolltech. com - sivuilta. & kde; s & GUI; er bygget oppå verktøyet & Qt;, som inneholder mange grafiske elementer (såkalte « widgets ») som brukes til å sette sammen skrivebordet. Du kan finne mer om & Qt; hos www. trolltech. com. kde; GUI; Widget kde; GUI; Widget l10n l10n Lyhenne englannin kielen sanasta localization, joka tarkoittaa lokalisointia eli paikallistamista. Lokalisointi on ohjelman sovittamista paikalliseen ympäristöön ja sisältää esimerkiksi kielen kääntämisen ja valuutan nimen tai ajan kirjoitusmuodon määrittelemisen. Jos ohjelma on internationalisoitu hyvin (kts. i18n), ei lokalisointi vaadi lainkaan ohjelmointia. Forkortelse for localization – lokalisering. Dette er prosessen med å tilpasse et program til det lokale miljøet. Det omfatter f. eks. valutaen brukt til å angi beløp eller dato/ tidsformatet. Widget widget / skjermelement Käyttöliittymäelementti eli widgetti tai ikkunavärkki. Käyttöliittymäelementtejä ovat vierityspalkit, painikkeet, syöttökentät ja muut elementit, joita käytetään & kde;: n graafisessa käyttöliittymässä. Grafiske elementer som rullestolper, knapper eller inndata- felter som & kde; bruker til å bygge opp & GUI; - et. Sekalaista Diverse RFC RFC Lyhenne sanoista R equest F or C omment eli kommenttipyyntö. RFC on IETF- organisaation tapa julkaista uusia yhteyskäytäntöjä ja menetelmiä Internet- yhteisön arvioitavaksi. Vaikkakaan RFC: t eivät ole pakollisia, monet sovellukset silti noudattavat niitä, sen jälkeen kun yhteisö on ne hyväksynyt. Lisätietoja RFC: istä on löydettävissä RFC- kotisivuilta. R equest F or C omment. En vanlig måte å publisere nye protokollideer eller prosedyrer slik at Internet- samfunnet kan vurdere dem. Selv om RFC - er ikke er obligatoriske, så forsøker mange applikasjoner å holde seg til dem så snart de er blitt godkjente. Du finner mer informasjon om RFC - er på RFC- hjemmesiden. Yhteyskäytännöt Diverse protokoller SMB eli "Samba" SMB IRC IRC host eli isäntä vert Isäntäkoneen eli verkkoaseman tunnus. Isäntäkoneen tunnus voi olla joko tunnus / etc/ hosts - tiedostossa (kuten muntietokone), Internet- nimi (www. kde. org) tai IP- osoite (192. 168. 0. 10). Det kan være enten et navn fra / etc/ hosts - fila di (minmaskin), et Internet- navn (www. kde. org) eller en IP- adresse (192. 168. 0. 10). Tulostaminen Utskrift Lyhenne sanoista A ccess C ontrol L ists eli pääsynvalvontalistat. Pääsynvalvontalistoja käytetään käyttäjän pääsyoikeuden tarkistamiseen resursseihin pääsemiseksi. Tulostuksen ACL- tuki on käytettävissä & CUPS; - tulostusjärjestelmässä; tämä tuki tulee kehittymään tulevissa ohjelmaversioissa. Forkortelse for A ccess C ontrol L ists. ACL- er brukes til å finne hvilken tilgang en gitt (autentisert) bruker har. & CUPS; inneholder en tildlig grov støtte for ACL- er for utskrift, dette vil bli videre utviklet i senere versjoner. AppSocket- yhteyskäytäntö AppSocket Protocol AppSocket on tulostettavan datan siirtoon käytettävä yhteyskäytäntö, jota kutsutaan usein myös nimellä "suora TCP/ IP- tulostus" (Direct TCP/ IP Printing). & Hewlett- Packard; on tehnyt AppSockettiin joitain pieniä lisäyksiä ja markkinoinut sitä menestyksekkäästi tuotenimellä "HP; JetDirect". AppSocket er en protokoll for overføring av utskriftsdata, ofte også kalt « Direkte TCP/ IP- utskrift ». & Hewlett- Packard; har tatt for seg AppSocket, lagt til noen mindre utvidelser og hatt stort hell med å gi det et nytt navn og markedsført det under varemerket « HP; JetDirect » & # 160; … HP; JetDirect - yhteyskäytäntö Suora TCP/ IP- tulostus HP; JetDirect- protokoll Direkte TCP/ IP- utskrift APSfilter on tulostussuodatin, jota käytetään pääasiassa & # 160; "perinteisessä" & UNIX; - tulostuksessa (BSD- tyylinen LPD). Se on "kaikki samassa" - suodattimeksi naamioitu kehittynyt sovitinohjelma, joka kutsuu varsinaisia suodattimia tarpeellisten tehtävien suorittamiseen. Se lähettää tulostustyöt automaattisesti näiden suodattimien läpi, perustuen sen suorittamaan analyysiin tulostettavan tiedoston tyypistä. APSfilter- ohjelman on kehittänyt ja sitä ylläpitää Andreas Klemm. APSfilter on samankaltainen kuin Magicfilter ja käyttää tiedostomuunnoksiin pääasiassa Ghostscriptiä. Jotkin Linux- jakeluversiot (kuten & SuSE;) käyttävät APSfilteriä, toiset Magicfilteriä (kuten & RedHat;), kun taas joissain (kuten * BSD: ssä) on valittavissa molemmat. & CUPS; - tulostusjärjestelmä ei tarvitse APSfilteriä, sillä siinä on sisäinen & MIME; - tyyppeihin perustuva tiedostotyypin tunnistus ja oma suodatuslogiikka. APSfilter brukes for det meste i « klassisk » & UNIX; - utskrift (LPD som i BSD). Det er et velutviklet skall- skript, forkledd som et « alt- i- ett » - filterprogram. I virkeligheten kaller APSfilter « ekte filtre » for å utføre det arbeidet som trengs. Det sender utskriftsjobber automatisk gjennom disse andre filtrene, ut fra en filtype- analyse av utskriftsfilen som gjøres først. Det er skrevet og blir vedlikeholdt av Andreas Klemm. Det likner Magicfilter og bruker for det meste Ghostscript fil filkonvertering. Noen Linux - distribusjoner (som & SuSE;) bruker APSfilter, andre Magicfilter (som & RedHat;), noen har med begge og lar brukeren velge (som i * BSD). & CUPS; trenger ikke APSfilter, for den kjører sin egen filgjenkjenning (basert på & MIME; - typer) og bruker sin egen filterlogikk. Ghostscript Magicfilter MIME; - tyypit printcap Ghostscript Magicfilter MIME; - typer printcap Kaksisuuntainen viestintä Toveis kommunikasjon Tulostukseen liittyen, palvelin tai oma tietokone voi saada tulostimelta lisätietoja, kuten tilaviestejä, joko kyselyn tuloksena tai pyytämättä. AppSocket- yhteyskäytäntö (toiselta nimeltään & HP; JetDirect), & CUPS; - tulostusjärjestelmä ja IPP- yhteyskäytäntö tukevat kaksisuuntaista viestintää, mutta LPR/ LPD ja BSD- tyylinen tulostus eivät. I sammenheng med utskrift kan en tjener eller vert motta mer informasjon sendt fra skriveren (statusmeldinger, osv), enten på forespørsel eller sendt direkte fra skriveren. AppSocket (= & HP; JetDirect), & CUPS; og IPP støtter toveis kommunikasjon, LPR/ LPD og BSD- aktig utskrift gjør det ikke & # 160; … AppSocket- yhteyskäytäntö CUPS; Suora TCP/ IP- tulostus HP; JetDirect IPP LPR/ LPD AppSocket Protokoll CUPS; Direkte TCP/ IP- utskrift HP; JetDirect IPP LPR/ LPD BSD- tyylinen tulostus BSD- aktig utskrift IPP CUPS; LPR/ LPD- tulostus IPP CUPS; LPR/ LPD- utskrift Lyhenne sanoista C ommon U NIX P rinting S ystem eli yleinen UNIX- tulostusjärjestelmä. & CUPS; on nykyaikaisin & UNIX; - ja Linux- käyttöjärjestelmissä käytettävä tulostusjärjestelmä, joka tarjoaa tulostuspalveluja myös muille alustoille kuten & Microsoft; & Windows; - ja Apple & MacOS; - asiakkaille. Koska se perustuu IPP- yhteyskäytäntöön, kykenee se välttämään kaikki vanhan tyylisen BSD- tulostuksen ongelmat ja tarjoaa varmennuksen, salauksen, pääsynvalvontalistat ja monia muita ominaisuuksia. Samalla se on BSD- tyylisen LPR/ LPD: n avulla riittävän yhteensopiva taaksepäin voidakseen palvella kaikkia vanhoja asiakasohjelmia, jotka eivät vielä kykene IPP: hen. & CUPS; kykenee hallitsemaan kaikkia & PostScript; - tulostimia käyttämällä laitevalmistajien toimittamia PPD- tulostinkuvaustiedostoja (PostScript Printer Description file), jotka oli alunperin tarkoitettu tulostukselle vain & Microsoft; Windows NT - käyttöjärjestelmässä. & kde; - tulostus toimii parhaiten käyttämällä & CUPS;: ia. Forkortelse for C ommon U nix P rinting S ystem, & CUPS; er det mest moderne utskriftssystemet for & UNIX; og Linux, og kan også yte utskriftstjenester for klienter på & Microsoft; Windows; og Apple & MacOS;. Det bygger på IPP og gjør slutt på alle fallgruvene i gammeldags BSD- aktig utskrift – med autentisering, kryptering og ACL- er, og mye mer. Samtidig er det kompatibelt bakover med alle eldre klienter som ikke ennå støtter IPP. Via LPR/ LPD (BSD- aktig) kan & CUPS; styre enhver & PostScript; - skriver ved å bruke leverandørens PPD- fil, som opprinnelig var ment bare for utskrift på & Microsoft; Windows NT. (PPD: PostScript Printer Description). Utskrift på & kde; er mest slagkraftig hvis det er basert på & CUPS;. ACL: t Varmentaminen BSD- tyylinen tulostus IPP KDEPrint LPR/ LPD PPD ACLs Autentisering BSD- aktig utskrift IPP KDEPrint LPR/ LPD PPD Vastauksia usein kysyttyihin kysymyksiin (UKK) & CUPS; ista on saatavilla vain saksaksi (käännös on tulossa). CUPS; - FAQ on arvokas lähde joka vastaa & CUPS; in uusien käyttäjien moniin kysymyksiin. CUPS; - FAQ er en verdifull ressurs som gir svar på mange spørsmål som enhver som bruker & CUPS; for første gang kan bli stilt overfor. FAQ- en er foreløpig bare på tysk, oversettelser kommer. KDEPrint- käsikirja KDEPrint håndbok & CUPS; - O- Matic & CUPS; - O- Matic & CUPS; - O- Matic oli ensimmäinen "kolmannen osapuolen" liitännäinen & CUPS; - tulostusjärjestelmään. Se on saatavilla Linuxprinting. org- sivustosta, joka tarjoaa PPD- tiedostojen luontipalvelun. Se ohjaa tulostuksen, yhdessä ylimääräisenä & CUPS; - taustalisäkkeenä asennettavan cupsomatic - ohjelman kanssa, sisäisestä pstops - suodattimesta sopivien Ghostscript- suodattimien ketjuun. Suodatuksen jälkeen se antaa tulostusdatan takaisin & CUPS; in taustajärjestelmänä toimivaan tulostusjonoon tulostimelle lähetettäväksi. Tällä tavalla & CUPS; - O- Matic tarjoaa tuen kaikille sellaisille tulostimille, jotka ovat aiemmin toimineet "perinteisessä" Ghostscript- ympäristössä. & CUPS; - O- Matic on nykyään korvattu kyvykkäämmällä PPD- O- Maticilla. & CUPS; - O- Matic var den første tilleggsmodulen fra tredje part til & CUPS; - programvaren. Den kan hentes fra hjemmesiden til Linuxprinting. org og er en tjeneste som lager PPD- filer « i fart ». Det må også installeres et Perl skript som heter cupsomatic som e ekstra tillegg til & CUPS;, dette systemet sender utdata fra det innebygde pstops - filteret inn i en kjede av passende Ghostscript- filtre. Resultatet blir sendt tilbake til en & CUPS; - bakgrunn som sender videre til skriveren. På denne måten gir & CUPS; - O- Matic støtte for alle skrivere som har en kjent støtte i et « klassisk » Ghostscript- miljø. Hvis ingen innebygget & CUPS; - støtte for denne skriveren er i sikte & # 160; … & CUPS; - O- Matic blir nå erstattet av PPD -- Matic som er mer kapabelt. cupsomatic PPD- O- Matic Foomatic cupsomatic PPD- O- Matic Foomatic cupsomatic cupsomatic cupsomatic on ohjelma, joka tarvitaan järjestelmässäsi (Perl- asennuksen lisäksi), jotta & CUPS; - O- Maticilla tai PPD- O- Maticilla luodut PPD- ohjaimet toimisivat & CUPS;: in kanssa. Sen on kehittänyt Grant Taylor, Linux- tulostus HOWTO: n kirjoittaja ja Linuxprinting. org- sivuston tulostintietokannan ylläpitäjä. Perl- skriptet cupsomatic (pluss Perl installert på systemet ditt) trengs for at PPD- er laget med & CUPS; - O- Matic (eller PPD- O- Matic) skal virke med & CUPS;. Det ble skrevet av Grant Taylor, som skrev Linux Printing HOWTO og vedlikeholder skriver- databasen på Linuxprinting. orgs nettsted. CUPS; - O- Matic Foomatic cupsomatic CUPS; - O- Matic Foomatic cupsomatic Demoni Nisse (Daemon) (Daemon) Lyhenne sanoista D isk a nd e xecution mon itor eli levy - ja suoritusvalvoja; kaikissa & UNIX; - järjestelmissä on demoneita, jotka suorittavat tiettyjä tehtäviä ilman käyttäjän ohjausta. & Microsoft; & Windows; issa vastaavia ohjelmia ja niiden suorittamia tehtäviä kutsutaan "palveluiksi" (services). LPD (Line Printer Daemon eli rivikirjoitindemoni) on yksi esimerkki vanhemmissa & UNIX; - järjestelmissä käytetyistä demoneista. & CUPS; in, joka myös toimii demonin välityksellä, odotetaan tulevan & UNIX; - maailmassa LPD: n seuraajaksi. Daemon er en forkortelse for D isk a nd e xecution mon itor. (På norsk har vi valgt ordet nisse – en usynlig hjelper bak i kulissene.) Nisser kjører på alle & UNIX; - systemer og utfører oppgaver som ikke trenger at brukeren må gripe inn. Lesere som kjenner & Microsoft; & Windows; kan sammenlikne nisser og de oppgavene de har ansvar for med « tjenester ». Et eksempel på en nisse som finnes på de fleste eldre & UNIX; - systemer er LPD (Line Printer Daemon). & CUPS; betraktes av mange som etterrfølgeren til LPD i & UNIX; - verdenen, og den arbeider også som en nisse. SPOOLing SPOOLing Tietokanta, Linuxprinting. org Database, Linuxprinting. org Jo monia vuosia sitten, kun tulostus oli Linuxissa vielä vaikeaa ja useimmat Linux- käyttäjät tunsivat vain komentorivitulostuksen, eikä tulostinkohtaisia tulostusasetuksia voinut vielä tehdä, Grant Taylor, "Linux- tulostaminen HOWTO": n kirjoittaja, keräsi kaiken löytämänsä tiedon tulostimista, ajureista ja suodattimista tietokannaksi. Kun & CUPS; - tulostusjärjestelmä laajensi PPD- ajureiden käytön myös muihin kuin PostScript- tulostimiin, Grant ymmärsi tietokantansa mahdollisuudet: jos tulostinmäärittelyt laitettaisiin PPD- yhteensopiviin tiedostoihin, saataisiin & CUPS; in koko teho hyödynnettyä myös perinteisillä tulostusajureilla. Tämä on sittemmin kehittynyt laajemmaksi toiminnoksi, joka tunnetaan nimellä "Foomatic". Foomatic laajentaa muiden kuin & CUPS; - tulostusjonojen (LPR/ LPD, LPRng, PDQ, PPR) kykyjä käyttämällä & CUPS; issa käytettyjä menetelmiä. Linuxprinting- tietokanta ei ole tarkoitettu vain Linuxille -- muidenkin & UNIX; - pohjaisten käyttöjärjestelmien, kuten * BSD: n ja & MacOS; X: n, käyttäjät voivat hyötyä tietokannan sisältämistä tiedoista ja ohjelmista. For flere år siden, mens utskrift fra Linux fremdeles var ganske vanskelig (de fleste Linux- brukere kjente bare til utskrift fra kommandolinja og det fantes ingen tilpasning til spesielle skrivere) samlet Grant Taylor, som skrev « Linux Printing HOWTO », det meste av de tilgjengelige opplysningene om skrivere, drivere og filtre i databasen sin. Da & CUPS; - begrepet kom til syne og gjorde det mulig å bruke PPD- er også utenom PostScript- skrivere, ble han klar over mulighetene med denne databasen: Hvis man legger de forskjellige dataklumpene, med innhold som « Hvilken skriver kan brukes med hvilket Ghostscript eller annet filter? », « Hvor bra? » og « Hvilke kommandolinje- valg finnes? », inn i PPD- kompatible filer, så kunne han få ut all kraften i & CUPS; oppå de tradisjonelle skriver - « driverne ». Dette er nå blitt videreutviklet til et bredere konsept – « Foomatic ». Foomatic utvider evnene til køsystemer utenom & CUPS; (LPR/ LPD, LPRng, PDQ, PPR), til en viss grad « stjeler » det litt fra & CUPS;. Linuxprinting Database er ikke bare for Linux, folk som kjører andre & UNIX; - baserte systemer som * BSD eller & MacOS; X vil også finne verdifull informasjon og programvare der. Foomatic Linuxprinting- tietokanta Foomatic Linuxprinting database Suora TCP/ IP- tulostus Direkte TCP/ IP- utskrift Tämä menetelmä käyttää tavallisesti TCP/ IP- yhteyskäytännön porttia numero 9100 yhteyden ottamiseen tulostimelle. Se toimii monien nykyaikaisten verkkotulostimien kanssa ja siinä on joitain etuja LPR/ LPD- tulostukseen nähden; se on nopeampi ja tukee palautteen vastaanottamista tulostimelta takaisin tulostuksen lähettäneelle tietokoneelle. Dete er en metode som ofte bruker TCP/ IP- port 9100 til å koble til skriveren. Det virker med mange moderne nettverksskrivere og har noen fordeler fremfor LPR/ LPD, siden det er raskere og gir noen tilbakemeldinger fra skriveren til verten som sender jobben. AppSocket- yhteyskäytäntö HP; JetDirect - yhteyskäytäntö AppSocket- protokoll HP; JetDirect - protokoll Ajurit, tulostinajurit Drivere, skriverdrivere Nimi "tulostinajuri" ei sovellu Linux - tai & UNIX; - käyttöjärjestelmiin aivan täsmällisesti, siinä merkityksessä kuin sitä käytetään & Microsoft; & Windows; - käyttöjärjestelmässä. & UNIX;: issa "ajurin" toiminnallisuus saadaan aikaiseksi usean eri modulaarisen komponentin yhteistoiminnalla. "Suodattimet" muodostavat & UNIX; - tulostinajurien ytimen. Suodattimet muuntavat tulostustiedostoja tietystä syötemuodosta sellaiseen, jonka käytettävä tulostin hyväksyy. Monissa tapauksissa on tarpeellista yhdistää useita suodattimia "suodatinketjuksi", jonka tekemän viimeisen muunnoksen tulos lähetetään tulostimelle. Varsinainen tulostusdatan siirto tulostuslaitteelle tapahtuu erillisen taustaprosessin toimesta. Uttrykket « skriverdriver » slik det brukes for & Microsoft; Windows; er ikke det samme som for Linux eller & UNIX;. På & UNIX; skaffes en driverfunksjon av flere modulære komponenter som samarbeider. Kjernen i skriverdriverne er « filtre ». Filtre konverterer utskriftsfiler fra et gitt inn- format til et annet format som skriveren kan godta. I mange tilfeller er filtre koblet sammen til en hel « filterkjede » hvor bare resultatet av den siste konverteringen sendes til skriveren. Selve overføringen av utskriftsdata til enhenten utføres av en « bakgrunn ». Suodatin PPD: t Filter PPD- er Easy Software Products Easy Software Products Mike Sweetin yritys, joka on antanut vapaiden ohjelmistojen yhteisölle monia merkittäviä ohjelmistotuotteita, mukaan lukien Gimp- Printin alkuperäisen version, EPM- ohjelmistopaketointityökalun ja HTMLDOC - dokumentaatiojärjestelmän (jota "Linux- dokumentaatioprojekti" käyttää HOWTO: jen PDF- versioiden tekemiseen) -- mutta erityisesti CUPS; in ('Common & UNIX; Printing System' eli yleinen & UNIX; - tulostusjärjestelmä). Easy Software Products rahoittaa liiketoimintansa myymällä kaupallista versiota & CUPS; ista, nimeltään ESP PrintPro, joka sisältää joitain ammattikäyttöön tarkoitettuja parannuksia. Mike Sweets firma, som har gitt betraktelige bidrag til fri programvare, blant annet den første versjonen av Gimp- Print, EPM- pakkesystemet og HTMLDOC (som Linux dokumentasjonsprosjektet bruker til å lage PDF- versjoner av HOWTO- ene) – men viktigst av alt, & CUPS; ('Common & UNIX; Printing System'). ESP finansierer dette ved å selge en kommersiell versjon av & CUPS; som heter ESP PrintPro, den inneholder en del profesjonelle forbedringer. CUPS; ESP PrintPro ESP Gimp- Print CUPS; ESP PrintPro ESP Gimp- Print Luottamuksellisen datan salaus on tärkeää, jos aiot siirtää sen Internetin läpi tai edes paikallisverkossa. Tulostus perinteisten yhteyskäytäntöjen avulla ei ole lainkaan salattua ja & PostScript; - tai PCL- muotoisen tulostusdatan salakuunteleminen verkossa on erittäin helppoa. Siksi IPP- yhteyskäytännön suunnittelussa otettiin huomioon mahdollisuus käyttää erilaisia salausmekanismeja helposti lisäkkeinä, samalla tapaa kuin HTTP- liikenteessä käytettyjä SSL - ja TLS- salausstandardeja. Det er uhyre viktig å kryptere konfidensielle data hvis du overfører dem over Internet, eller tilmed innenfor intranett. Utskrift via tradisjonelle metoder er ikke kryptert i det hele tatt – det er svært lett å avlytte & eg; f. eks. & PostScript; eller PCL- data overført over linja. Derfor er det i IPP lagt inn mulighet for å bruke tilleggsmoduler for kryptering, på samme måte som for HTTP- trafikk: SSL og TLS. Pääsyoikeuksien tarkistaminen CUPS; IPP SSL TLS Autentisering CUPS; IPP SSL TLS Epson Epson Epson- mustesuihkutulostimet ovat vapaiden tulostinajurien parhaiten tukemia tulostimia, sillä yritys on avoimesti luovuttanut laitteidensa teknisten tiedot ajurien kehittäjille. Gimp- Print - tulostusajurien saavuttama erinomainen tulostuslaatu Epson Stylus - sarjan tulostimilla on tämän avoimuuden ansiota. Epson on myös maksanut vapaita tulostinajureita tuottaneelle Easy Software Products - yritykselle Ghostscriptin ("ESP GhostScript") parannetun version kehittämisestä Epsonin tulostimien tuen parantamiseksi. Epson blekkskrivere er blant dem som har best støtte i drivere som er fri programvare, siden firmaet ikke nødvendigvis var så hemmelighetsfullt om skriverne sine og overlot tekniske spesifikasjoner til utviklere. Denne åpenheten førte til en utmerkede skriftkvaliteten som Gimp Print gir på Stylus- serien av skrivere. De har også tegnet kontrakt med EPS om å vedlikeholde en utvidet versjon av Ghostscript (« ESP Ghostscript ») som gir forbedret støtte for deres skrivere. ESP Ghostscript ESP Ghostscript Koodinvaihtojaksot Escape- rekker Ensimmäiset koskaan tehdyt tulostimet tulostivat vain ASCII- koodattua dataa. Uuden rivin tai sivun vaihto tapahtui tietyillä komentojaksoilla, jotka alkoivat erityisellä [ESC] - koodinvaihtomerkillä. & HP; kehitti tätä menetelmää PCL- ohjauskielensä eri versioissa, kunnes siitä kehittyi se täydellisen ilmaisuvoimainen sivunkuvauskieli (PDL, Page Description Language), jota nykyään käytetään. De aller første skriverne kunne bare skrive ASCII data. For å skifte linje, eller mate fram en side brukte de spesielle rekker med tegn, ofte med et [ESC] - tegn først. & HP; utviklet dette gjenn om sine versjoner av PCL- språket, til det i dag foreligger et fullt utviklet PDL – sidebeskrivelsesspråk – fra denne enkle begynnelsen. PCL PDL PCL PDL ESC/ P ESC/ P Lyhenne sanoista E pson S tandard C odes for P rinters eli Epsonin standardikoodit tulostimille. Epsonin ECP/ P on yksi parhaiten tunnetuista tulostinkielistä, yhdessä & PostScript; in ja PCL: n kanssa. Forkortelse for E pson S tandard C odes for P rinters. Epsons skriverspråk ESC/ P er et av de best kjente ved siden av & PostScript; og PCL. PCL PostScript; hpgl PCL PostScript; hpgl ESP ESP Lyhenne E asy S oftware P roducts - yrityksen nimestä. ESP on yritys joka kehitti & CUPS; in ("Common & UNIX; Printing System" eli yleinen & UNIX; - tulostusjärjestelmä). Forkortelse for E asy S oftware P roducts, firmaet som utviklet & CUPS; (« Common Unix Printing System »). Easy Software Products CUPS; ESP PrintPro Easy Software Products CUPS; ESP PrintPro Easy Software Product - yhtiön ylläpitämä versio Ghostscript- tulostusohjelmasta. Se sisältää esikäännetyt Gimp- Print - ajurit monille mustesuihkutulostimille ja joitain muita lisäetuja. ESP Ghostscriptillä on mahdollista saada valokuvatason tulostuksia monilla tulostimilla, erityisesti Epson Stylus - tulostimilla. ESP Ghostscript on lisensoitu vapaan GPL- lisenssin alaisuudessa. En Ghorstscript- versjon som vedlikeholdes av Easy Software Products. Den inneholder Gimp Print. drivere for mange blekkskrivere (og andre godsaker). ESP Ghostscript kan i mange tilfeller lage utskrifter av fotokvalitet, spesielt med Epson Stylys- skrivere. ESP Ghostscript er GPL programvare. ESP PrintPro ESP PrintPro & CUPS; in ("Common & UNIX; Printing System" eli yleinen & UNIX; - tulostusjärjestelmä) kehittäjät myyvät tätä kaupallista parannusta & CUPS; iin. Sen mukana tulee 2, 300 tulostinajuria monille kaupallisille & UNIX; - alustoille. ESP PrintPro: n on tarkoitus olla "heti käytettävissä", korkeintaan vähäisillä käyttäjien ja ylläpitäjien määrityksillä. ESP myy myös tukisopimuksia & CUPS; in ja PrintPro: n käyttäjille. Tämä kaupallinen tukipalvelu rahoittaa ohjelmoijia jotka kehittävät & CUPS; in vapaata versiota. Denne profesjonelle utvidelsen til & CUPS; (« Common & UNIX; Printing System ») selges av & CUPS; - utviklerne, med mer enn 2 300 skriverdrivere for flere kommersielle & UNIX; - systemer. ESP PrintPro skal kunne virke « ut av boksen » med minimalt oppsett for brukere eller administratorer. ESP selger også teknisk støtte for & CUPS; og PrintPro. Slikt salg skaffer mat til programmererne som lager den frie & CUPS; - versjonen. Suodatin Filter Suodattimet ovat yleisesti ohjelmia, jotka lukevat syötedataa, tekevät sille jotain ja tulostavat sen tulostedatana. Kun puhutaan tulostuksesta, ovat suodattimet ohjelmia, jotka voivat muuttaa kirjoittimella tulostettavaksi tarkoitetun, mutta väärässä tiedostomuodossa olevan, tiedoston tulostettavaan muotoon. Toisinaan täytyy käyttää kokonaisia "suodatinketjuja" tiedostojen muuntamiseen, putkittamalla yhden suodattimen ulostulo seuraavan syötteeksi. Filtre i alminnelighet er programmer som mottar inn- data, arbeider med disse og sender dem videre som ut- data. Filtre kan endre data, eller la være. I utskriftssammenheng er filtre programmer som konverterer en gitt fil til et format som kan skrives ut, når filens opprinnelige format ikke passer for utskrift. Noen ganger må det settes sammen hele « filterkjeder » for å nå dette målet, der ut- data for hvert filter er inn- data for det neste. Ghostscript RIP Ghostscript RIP Foomatic on yleisnimi, joka kattaa joukon erilaisia työkaluja Linuxprinting. org - sivustossa. Näiden työkalujen tarkoituksena on tehdä perinteisten Ghostscript - ja muiden tulostussuodattimien käytöstä helpompaa ja laajentaa niiden kykyjä lisäämällä enemmän asetusparametreja. Foomaticin eri tyyppejä ovat & CUPS; - O- Matic, PPD- O- Matic, PDQ- O- Matic, LPD- O- Matic, PPR- O- Matic, MF- O- Matic ja Direct- O- Matic. Kaikki nämä ohjelmat mahdollistavat tulostimien asetustiedostojen automaattisen luomisen, valitsemalla sopiva tulostinmalli ja kyseiselle mallille suositeltu tai vaihtoehtoinen ajuri. Foomatic on vähitellen kehittynyt "metajonoksi", joka mahdollistaa yhtenäistettyjen komentojen käyttämisen Foomaticin takana olevan tulostus- alijärjestelmän asetusparametrien asettamiseen (tämä on kuitenkin paljon monimutkaisempaa kuin KDEPrintin graafinen käyttöliittymä, jonka avulla voi myös tehdä samantapaisia tehtäviä eri tulostusjärjestelmillä). Foomatic begynte som fellesnavn på en gruppe forskjellige verktøy fra Linuxprinting. org. Disse verktøyene var ment å gjøre det lettere å bruke tradisjonelle Ghostscript og andre filtre, og utvide deres evner ved å legge til flere kommandolinjevalg eller forklare hvordan driveren fungerte. De forskjellige inkarnasjonene av Foomatic er & CUPS; - O- Matic, PPD- O- Matic, PDQ- O- Matic, MF- O- Matic og Direct- O- Matic. Med alle disse kan man lage passende skriveroppsettsfiler direkte, ved å velge passende modell og foreslått (eller alternativ) driver for den maskinen. I det siste har Foomatic beveget seg mot å bli et « meta- spooling » - system, som kan sette opp innstillingene for det underliggende utskriftsssystemet ved hjelp av et felles sett kommandoer (men dette er mye mer komplisert enn KDEPrints & GUI; - grensesnitt, som utfører en lignende oppgave med hensyn til forskjellige utskriftssystemer). CUPS; - O- Matic PPD- O- Matic cupsomatic CUPS; - O- Matic PPD- O- Matic cupsomatic Ghostscript Ghostscript PostScript; RIP PostScript; RIP Lexmark- ajurit RIP Ghostscript Lexmark- drivere RIP Ghostscript & HP; & HP; Lyhenne nimestä H ewlett - Packard; yksi ensimmäisistä tulostimia valmistaneista yrityksistä, jotka julkaisivat tulostimilleen Linux- ajurit. Hewlett- Packard on sittemmin julkaissut myös "HPIJS" - ajuripaketin vapaalla lisenssillä lähdekoodeineen. Hewlett- Packard on ensimmäinen näin tehnyt tulostinvalmistaja. HPIJS tukee useimpia nykyisiä InkJet - ja DeskJet- tulostinmalleja. Forkortelse for H ewlett - Packard, som er et av de første selskapene som distribuerer sine egne skriverdrivere for Linux. Selskapet har nylig utgitt en driverpakke kalt « HPIJS », med kildekode og en fri lisens. Dette er ern første skriverprodusenten som har gjort dette. HPIJS støtter de fleste nyere modeller av HP Inkjet/ Deskjet skrivere. & HP; / GL & HP; / GL Lyhenne nimestä HP; G raphical L anguage eli Hewlett- Packardin graafinen kieli. HP/ GL on pääasiassa piirtureiden käyttämä tulostinkieli. Monet tietokoneavusteiseen suunnitteluun tarkoitetut CAD- ohjelmat tulostavat & HP; / GL- tiedostoja. Forkortelse for HP; G raphical L anguage, et utskriftsspråk fra & HP; som er mest brukt for plottere. Mange DAK/ DAP- programmer produserer & HP; / GL - filer for utskrift. ESC/ P PCL PostScript; ESC/ P PCL PostScript; & HP; JetDirect - yhteyskäytäntö & HP; JetDirect- protokoll AppSocket- yhteyskäytäntö Suora TCP/ IP- tulostus AppSocket- protokoll Direkte TCP/ IP- utskrift IETF IETF Lyhenne nimestä I nternet E ngineering T ask F orce, joka on Internet -, ohjelmisto - ja laitteistoasiantuntijoiden ryhmittymä. Nämä asiantuntijat neuvottelevat uusista verkkoteknologioista ja päätyvät usein lopputuloksiin, joita usein pidetään standardeina. "TCP/ IP" on tunnetuin esimerkki tällaisista standardeista. IETF- standardit, sekä niiden luonnokset, keskustelut, ideat ja monet käyttökelpoiset ohjeet julkaistaan sarjassa "RFC" - dokumentteja. Forkortelse for I nternet E ngineering T ask F orce, en gruppe eksperter på Internet, maskinvare og programvare som drøfter nye nettverksteknikker og svært ofte trekker konklusjoner som mange betrakter som standarder. « TCP/ IP » er det mest berømte eksemplet. IETF standarder, utkast, diskusjoner, ideer og nyttig lærestoff sendes ut skriftlig i den berømte « RFC » - rekken, som er offentlig tilgjengelig og medregnet i de fleste distribusjoner av Linux og BSD. IPP PWG RFC IPP PWG RFC IPP IPP Lyhenne nimestä I nternet P rinting P rotocol eli Internet- tulostuksen yhteyskäytäntö. IPP on Printer Working Groupin (PWG) suunnittelema yhteyskäytäntö, joka on määritelty sarjassa IETF: n hyväksymiä RFC- dokumentteja. IPP on täysin uusi verkkotulostuksen arkkitehtuuri, mutta se käyttää erittäin hyvin tunnettua ja laajalti käytettyä tapaa varsinaiseen tiedonsiirtoon, nimittäin HTTP versio 1. 1: tä! Välttämällä keksimästä pyörää uudelleen ja käyttämällä olemassaolevaa Internet- standardia, IPP: hen on suhteellisen helppoa liittää muita HTTP- yhteensopivia standardimekanismeja, kuten varmennustekniikoita, siirretyn datan SSL - tai TSL- salauksen ja LDAP: in hakemistopalveluita varten (tulostimia, laiteasetuksia, ajureita, hintoja ja verkkoa koskevien tietojen jakamiseen tai salasanojen tarkistamiseen). Forkortelse for I nternet P rinting P rotocol – Internet utskriftsprotokoll. IPP er angitt i en rekke RFC- er godkjente av IETF med status « foreslått standard », og er laget av PWG. --. IPP er et helt nytt design for nettverksutskrift, men den bruker en meget velkjent og pålitelig metode for selve dataoverføringen: HTTP 1. 1! Siden IPP ikke finner opp hjulet på nytt, men bygger på en robust, eksisterende Internet standard, kan det lett legges inn andre HTTP- kompatible standard mekanismer i IPP- rammeverket: * Autentiseringsmekanismer for Basic, Digest eller Sertifikat; * SSL eller TLS for krytptering av overførte data; * LDAP for katalogtjenester (publisere data om skrivere, valg for enhentene, drivere, priser osv. til nettet, eller sjekke passord mens det utføres autentisering). CUPS; PWG IETF RFC TLS CUPS; PWG IETF RFC TLS KDEPrint KDEPrint KDEPrint on & kde;: n versiossa 2. 2 ja sitä uudemmissa oleva tulostusjärjestelmä, jonka avulla voi hallita tulostuksen eri alijärjestelmien (CUPS;, BSD- tyylinen LPR/ LPD, RLPR, jne) ominaisuuksia ja asetuksia helppokäyttöisten graafisten käyttöliittymien avulla. Päivittäisessä käytössä tärkein ohjelma on "kprinter", uusi graafisen käyttöliittymän tarjoava tulostuskomento (monet ohjelmat käyttävät sitä sisäisesti tulostamiseen). Huomaa, että KDEPrintissä ei ole omaa tulostustöiden jonotusmekanismia eikä & PostScript; - käsittelyä -- näissä toiminnoissa se turvautuu valittuun tulostuksen alijärjestelmään. Se kuitenkin tarjoaa omia lisäominaisuuksiaan näiden taustalla olevien alijärjestelmien päälle. Den nye utskriftsfunksjonaliteten i & kde; 2. 2 og senere består av flere moduler som oversetter innstillinger og funksjoner i forskjellige underliggende utskriftssystemer (CUPS;, BSD- aktig LPR/ LPD, RLPR & # 160; …) til pene & GUI; - vinduer på & kde; - skrivebordet, med dialoger som letter bruken. Det viktigste for daglig bruk er « kprinter », den nye & GUI; utskriftskommandoen. -- Merk: KDEPrint implementerer ikke sin egen kø- mekanisme eller sin egen & PostScript; - behandling, til dette bruker den det valgte utskriftssystemet – men det legger til noe egen funksjonalitet oppå dette grunnlaget. BSD- tyylinen tulostus CUPS; kprinter KDEPrint- käsikirja BSD- aktig utskrift CUPS; kprinter KDEPrint Handbook KDEPrint- käsikirja... KDEPrint- håndboka & # 160; … ... on hakuteos joka kuvaa KDE: n tulostusjärjestelmän käyttäjille ja ylläpitäjille tarkoitetut toiminnot. Pääset lukemaan käsikirjaa joko KDE Ohjeesta tai Konquerorista kirjoittamalla "help: / kdeprint" sijaintikenttään. KDEPrintin www- sivusto tarjoaa päivityksiä näihin ohjeisiin, sekä tulostukseen sopivia PDF- versioita. KDEPrint- käsikirja on Kurt Pfeiflen kirjoittama ja ylläpitämä. & # 160; … heter det oppslagsdokumentet som beskriver KDEPrint- funksjoner for brukere og administratorer. Du kan hente det inn i Konqueror ved å skrive « help: / kdeprint » i adressefeltet. På KDEPrint- nettstedet finner du oppdatert dokumentasjon, og også PDF- versjoner som passer for utskrift. Det er skrevet av og vedlikeholdes av Kurt Pfeifle. QtCUPS QtCUPS Lexmark Lexmark Lexmark oli yksi ensimmäisistä yrityksistä, jotka julkaisivat Linux- tulostinajurit joillekin tulostinmalleilleen. Nämä ajurit ovat kuitenkin vain binäärimuodossa (ei lähdekoodina), josta syystä niitä ei ole mahdollista liittää muihin vapaisiin tulostusohjelmistoprojekteihin. var et av de første firmaene som distribuerte sine egne Linux- drivere for noen av sine skrivere. Men disse driverne er bare binære (ingen kildekode tilgjengelig) og kan derfor ikke brukes til å integreres i andre prosjekter for fri utskrifts- programvare. Linuxprinting. org Linuxprinting. org Linuxprinting. org on WWW- sivusto, joka tarjoaa Linux- tulostusta koskevaa tietoa ja palveluja. Se on käyttökelpoinen myös * BSD: lle ja kaupallisille UNIX: eille. Sivustolta löytyy muun muassa hyödyllinen Foomatic- projekti, jonka tarkoituksena on kehittää tulostusjonojen ja ajurien työkalupakki, joka kykenee siirtämään kaikki tulostusjonot, tulostimet ja asetustiedostot saumattomasti toiseen tulostusjärjestelmään ilman asetusten tekemistä. Sen avulla on mahdollista asettaa yhtenäisen käyttöliittymän läpi erilaisia tulostuksen alijärjestelmiä ja niiden vaatimia ajureita. Sivustossa ylläpidetään myös tulostustietokantaa (Printing Database), joka on kokoelma tietoa laitteista ja ajureista. Se osaa myös luoda automaattisesti tulostimien asetustiedostot mille tahansa tulostusjonon, ajurin ja laitteen yhdistelmälle, jonka tiedetään toimivan jossain yleisessä Linux - tai & UNIX; - tulostusjärjestelmässä. Linuxprinting. org er ikke bare for Linux, på dette nettstedet finnes det nyttig informasjon for alle & UNIX; - lignende systemer, som * BSD og kommersielle Unixer. Dette nettstedet er hjemmesiden til det interessante Foomatic- prosjektet, som har som mål å utvikle et meta- verktøy for oppsett av utskriftsdrivere og køsystemer, slik at ett felles grensesnitt kan brukes for alle -- med mulighet til å overføre alle køer, skrivere og oppsettsfiler sømløst til et annet køsystem uten at et nytt oppsett må lages. De vedlikeholder også Printing Database, som er en samling driver - og skriver- informasjon som gjør tilgjengelig for alle de nyeste opplysninger om skriver- modeller og også genererer i sann tid oppsettsfiler for enhver kombinasjon av køsystem/ driver/ skriver som vites å virke med et av de vanlige utskriftssystemene for Linux eller & UNIX;. Linuxprinting- tietokanta Linuxprinting database Linuxprinting. org- tietokanta Linuxprinting. org Database Tietokanta, joka sisältää eri tulostimiin sopivia laiteajureita, sekä työkaluja joiden avulla näitä ajureita voi käyttää eri järjestelmissä. Foomatic- työkalujen avulla voi luoda toimivat ajuritiedostot omalle tulostinmallille. & # 160; … database som inneholder skrivere og drivere som passer til dem & # 160; … & # 160; … mye informasjon og dokumentasjon finnes der & # 160; … & # 160; … Nå inneholder den også noen verktøy og nytteprogrammer som gjør det lettere å laste disse driverne inn i et gitt system & # 160; … & # 160; … « Foomatic » - serien av hjelpeprogrammer er verktøysettet som gjør seg nytte av databasen for de fleste vanlige utskriftssystemene, til å lage « i fart » oppsett for din skrivermodell. LPR/ LPD - tulostus LPR/ LPD - utskrift Lyhenne, jonka jotkut katsovat tulevan nimestä L ine P rinting R equest eli rivikirjoituspyyntö ja toiset nimestä L ine P rinter R emote eli etärivikirjoitin. LPR == noen oversetter med L ine P rinting R equest, andre med L ine P rinter R emote. Magicfilter Magicfilter Magicfilter on kehittynyt tulostussuodatin, joka tarjoaa, vastaavasti kuin APSfilter, automaattisen tiedostotyypin tunnistuksen ja, tähän tunnistukseen perustuen, automaattisen tiedostomuunnoksen tulostuskelpoiseen muotoon, riippuen kohdetulostimesta. Magicfilter likner på APSfilter- programmet, det inneholder automatisk gjenkjenning av filtyper, og basert på dette, automatisk konvertering til et format som kan skrives ut, avhengig av skriveren som er målet. & MIME; - tyypit & MIME; - typer Lyhenne nimestä M ultipurpose (tai Multimedia) I nternet M ail E xtensions eli monikäyttöiset Internet- sähköpostin laajennukset (tai Internet- sähköpostin multimedialaajennukset). & MIME; - tyyppejä käytettiin alunperin binäärimuotoisen datan, kuten kuvia sisältävien sähköpostiliitteiden, siirtoon sellaisten sähköpostiyhteyksien läpi, jotka kykenivät siirtämään vain 7- bittisiä ASCII- merkkejä. Kuvatiedostot täytyi muuttaa tähän ASCII- muotoon. Myöhemmin tätä menetelmää laajennettiin kuvaamaan tiedostomuodot alustariippumattomalla, mutta samalla yksiselitteisellä, tavalla. Kaikki tuntevat esimerkiksi & Windows; in. doc- tiedostopäätteen & Microsoft; Word - tiedostoille. Tämä pääte on & Windows; - järjestelmässä kuitenkin monimerkityksinen: myös tavanomaiset tekstitiedostot tai Adobe Framemakerin tiedostot käyttävät. doc- päätettä, mikä aiheuttaa ongelmia. Jos alkuperäinen Word- tiedosto nimetään uudelleen muulla kuin. doc- päätteellä, ei tiedostoa voi enää avata Wordillä. & MIME; - tyypitetyissä tiedostoissa on aina mukana tunnistusmerkkijono, joka kuvaa niiden tiedostotyypin päälaji/ alilaji - luokittelulla. Myös IPP- yhteyskäytännöllä tulostettavat tiedostot kuvataan käyttäen & MIME; - tyyppejä. & MIME; - tyypit rekisteröidään IANA- organisaatiossa (Internet Assigning Numbers Association), jotta ne pysyisivät yksiselitteisinä. Myös jotkin & CUPS; in & MIME; - tiedostotyypit ovat rekisteröityjä, kuten application/ vnd. cups- raster (CUPS; in sisäistä rasterikuvamuotoa varten). Forkortelse for M ultipurpose (eller Multimedia) I nternet M ail E xtensions – Internet e- post- tillegg for multimedia. & MIME; - typer ble først laget for å tillate overføring av binære data (slik som bilder) over e- postforbindelser som normalt bare overfører ASCII- tegn. Slike data måtte kodes til en ASCII- representasjon. Senere ble dette utvidet til å beskrive et dataformat på en entydig måte som også er maskinuavhengig. På & Windows; vet alle at. doc er fil- endelsen for & Microsoft; Word- filer. Dette er ikke entydig på & Windows;, for både ren tekst og Adobe Framemaker- filer kan ha. doc som « etternavn ». Hvis en ekte Word- fil gis et nytt navn med en annen endelse, kan ikke programmet åpne fila lenger. & MIME; - typede filer har med seg en gjenkjennelses- streng som beskriver filformaatet basert op hoved_ kategori / under_ kategori. Inne i IPP er utskriftsfiler også beskrevet med & MIME; - typer. & MIME; - typer er registrert hos IANA (Internet Assigned Numbers Association) for å holde dem entydige. & CUPS; har registrert noen egne & MIME; - typer, f. eks. application/ vnd. cups- raster (for & CUPS; interne rasterbilde- format). CUPS; Easy Software Products ESP PrintPro Gimp- Print CUPS; Easy Software Products ESP PrintPro Gimp- Print PCL PCL Lyhenne nimestä P rinter C ontrol L anguage eli tulostimen hallintakieli, joka on Hewlett- Packardin kehittämä. PCL syntyi (versiossaan 1) yksinkertaisena komentojoukkona ASCII- muotoiselle tulostukselle; nykyään, versioissa PCL6 ja PCL- X, se kykenee tulostamaan kuvia ja värejä. Sitä ei kuitenkaan juurikaan käytetä & Microsoft; & Windows; - ja & HP- UX; - käyttöjärjestelmien (HP;: n oma & UNIX; - merkki) ulkopuolella. Forkortelse for P rinter C ontrol L anguage – skroiverstyringsspråk, utviklet av & HP;. PCL begynte i versjon 1 som et enkelt kommandosett for ASCII- utskrift, nå i versjonene PCL6 og PCL- X kan det skrive ut grafikk og farger – men er lite brukt utenfor & Microsoft; Windows; og & HP- UX; (HP; s egen & UNIX;). ESC/ P HP; / GL PDL PostScript; ESC/ P HP; / GL PDL PostScript; PDL PDL ESC/ P HP; / GL PCL PostScript; ESC/ P HP; / GL PCL PostScript; Pikseli Pixel – piksel (Pixel) Lyhenne nimestä Pic ture El ement eli kuvaelementti. Tämä termi kuvaa rasterikuvan pienintä osaa, joko paperille tulostettuna tai kuvaruudulla. Yksiköt "ppi" (points per inch) ja DPI (dots per inch) eli pistettä tuumalle ovat kuvanlaadun ja tarkkuuden tärkeä mittari. Dette er en forkortelse for Pic ture El ement og betegner den minste delen av et rasterbilde (enten som trykt på papir eller vist på en skjerm med katodestråler eller LCD- elementer). Siden alle bilder på slike enheter er sammensatt av piksler, er verdiene for « ppi » – piksler per tomme – og & dpi; (prikker per tomme) viktige parametre for oppløsningen og den alminnelige kvaliteten på et bilde. Suodatin Ghostscript PostScript; Rasteri Filter Ghostscript PostScript; Raster PJL PJL Lyhenne nimestä P rint J ob L anguage eli tulostustyökieli. Se on Hewlett- Packardin kehittämä tulostimien oletusasetusten ja tulostekohtaisten asetusten hallintaan tarkoitettu kieli. Sitä voi kuitenkin käyttää myös monissa muissa kuin HP: n omissa (PCL -) tulostimissa; myös monet & PostScript; - ja muut tulostimet ymmärtävät niille tulostustyön sisällä tai erillisenä signaalina lähetettyjä PJL- komentoja. Forkortelse for P rint J ob L anguage, skriverjobb- språk, utviklet av & HP; for å styre skrivere og sette opp standard og jobb- innstillinger på skrivere. Det kan brukes ikke bare på & HP; s egne (PCL) skrivere, men mange & PostScript; og andre skrivere forstår PJL- kommandoer sendt inni en utskriftsjobb eller i et eget signal. & PostScript; & PostScript; & PostScript; (lyhennetään usein "PS") on & UNIX; - järjestelmissä vallitseva teollisuusstandardi tiedostojen tulostamisessa. Se on Adoben kehittämä ja tulostinvalmistajille ja ohjelmistoyrityksille lisensoima. Koska Adobe on julkaissut & PostScript; in tekniset tiedot, on ilmestynyt myös muiden julkaisemia toteutuksia & PostScript; ia tuottavista ja tulkitsevista ohjelmista; yksi parhaiten tunnetuista on Ghostscript, joka on tehokas PS- tulkki. & PostScript; (ofte forkortet til « PS ») er de facto standarden for filutskrift i & UNIX; - verdenen. Det ble utviklet av Adobe og lisensiert til skriverprodusenter og programvarefirmaer. Siden Adobe offentliggjorde spesifikasjonene for & PostScript; fins det også « tredjeparts » - implementasjoner av & PostScript; - programvare tilgjengelig, både for generering og tolking (en av de best kjente i fri programvare er Ghostscript, en kraftfull PS- tolker), ESC/ P HP; / GL PCL PPD ESC/ P HP; / GL PCL PPD PPD PPD Lyhenne nimestä P ostScript P rinter D escription eli PostScript- tulostinkuvaus; PPD: t ovat ASCII- tiedostoja, joihin on tallennettu kaikki tiedot tulostinmallin erikoiskyvyistä, sekä kykyjen (kuten kaksipuolisen tulostuksen) käyttöön tarvittavien (PostScript - tai PJL -) komentojen määrittelyt. Kuten lyhenteen selitys kertoo, käytettiin PPD- kuvauksia alunperin vain & PostScript; - tulostimille. & CUPS; - tulostusjärjestelmä on kuitenkin laajentanut PPD- käsitteen myös muille tulostimille. & PostScript; - tulostimien valmistajat toimittavat PPD- tiedostot omille tulostimilleen. Niitä voi käyttää & CUPS; in ja KDEPrintin kanssa minkä tahansa & PostScript; - tulostimen kaikkien ominaisuuksien käyttämiseen. KDEPrint- tiimi suosittelee alkunperin & Microsoft; Windowsissa käytettäväksi tarkoitettujen PPD- kuvauksien käyttöä. Muiden kuin PostScript- tulostimien PPD: t tarvitsevat vastaavan sopivan "suodattimen" & PostScript; - tulostustiedostojen muuttamiseen tulostimelle sopivaan muotoon. Tulostinvalmistajat eivät kuitenkaan (vielä) toimita tällaisia PPD/ suodatin- yhdistelmiä. Sen jälkeen kun & CUPS; issa alettiin käyttää PPD: itä, on vapaiden ohjelmien yhteisö saanut nopeasti aikaan tuen useimmille nykyisin käytetyille tulostinmalleille, PPD: iden ja perinteisten Ghostscript- suodattimien avulla. Huomaa kuitenkin, että tulosteen laatu vaihtelee suuresti aina korkeatasoisesta valokuvatulostuksesta (käyttäen Gimp- Printtiä useimpien Epson- mustesuihkutulostimien kanssa) hädin tuskin luettavaan laatuun (käyttäen Foomatic- kelpoisia Ghostscript- suodattimia Linuxprinting. org- tiedokannassa "verkonpainoiksi" luokiteltujen tulostinmallien kanssa). Forkortelse for P ostScript P rinter D escription – Beskrivelse av PostScript- skriver. En PPD er en tekstfil som inneholder informasjon om en skrivers spesielle muligheter, og definisjoner av kommandoer (i PostScript eller PJL) som skrur på bestemte evner (f. eks. tosidig utskrift). Som forklaringen av forkortelsen viser var PPD- er først brukt bare for & PostScript; - skrivere. & CUPS; har utvidet PPD- begrepet til alle skrivertyper. PPD- er for & PostScript; - skrivere leveres av skriverselgerne. De kan brukes med & CUPS; og KDEPrint for å få tilgang til alle finesser ved enhver & PostScript; - skriver. KDEPrint- laget anbefaler å bruke en PPD som var ment for bruk med & Microsoft; Windows NT. PPD- er for ikke- PostScript- skrivere må ha et medfølgende « filter » som kan omforme & PostScript; - utskriftsfilene til et format som skriveren kan takle. Leverandørene har ikke (ennå) slike kombinasjoner tilgjengelige. Etter at & CUPS; - utviklerne tok initiativ til å ta i bruk PPD- er var fri programvare- miljøet kreativt nok til raskt å skaffe støtte for de fleste skrivere i bruk i dag, ved PPD- er og klassiske Ghostscript- filtre. Men utskriftskvaliteten varierer fra « høykvalitets foto- utskrift » (med Gimp- Print for de fleste Epson blekkskrivere) til « nesten uleselig » (med Foomatic- oppsatte Ghostscript- filtre for skrivere rangert som « dørstoppere » i Linuxprinting. orgs database). CUPS; Linuxprinting. org PostScript; CUPS; Linuxprinting. org PostScript; PPD- O- Matic PPD- O- Matic PPD- O- Matic on joukko Linuxprinting. org- sivustossa toimivia ohjelmia, joita voi käyttää PPD- kuvaustiedostojen luomiseen mille tahansa tulostimelle, jonka tiedetään kykenevän tulostamaan Ghostscriptin avulla. Nämä PPD: t voi liittää & CUPS; / KDEPrint- tulostusjärjestelmään, sekä PPD- yhteensopiviin sovelluksiin, kuten OpenOffice. org: iin, tulostustöiden eri asetusten tekemiseen. On useimmissa tapauksissa suositeltavaa käyttää "PPD- O- Matic": ia vanhemman & CUPS; - O- Maticin sijaan. Luodaksesi PPD: n, mene tulostintietokantaan, valitse tulostinmalli, seuraa linkkiä joka näyttää mallille saatavilla olevat Ghostscript- suodattimet, valitse niistä yksi, napsauta "generate" (luo) ja lopuksi tallenna luotu tiedosto omaan tietokoneeseesi. Lue ohjeet tarkasti. Varmista, että Ghostscript- ohjelmapaketti on todella asennettuna koneessasi ja suodatin, jonka valitsit ennen PPD: n luontia, on asennettuna. PPD- O- Matic er en gruppe Perl- skripter som går på tjeneren til Linuxprinting. org og kan brukes oppkoblet til å lage PPD- er for enhver skriver som man vet kan drives med Ghostscript. Disse PPD- ene kan kobles til & CUPS; / KDEPrint, og også brukes inni programmer som kjenner til PPD- er, slik som StarOffice, for å bestemme alle de forskjellige parametre til utskriftsjobbene dine. Det anbefales nå at man i de fleste tilfeller bruker « PPD- O- Matic » i stedet for den eldre & CUPS; - O- Matic. Du får laget en PPD ved å besøke skriver- databasen, velg skriveren din, følg lenka som viser tilgjengelige Ghostscript- filtre for den skriveren, velg ett, trykk « generate » og til slutt lagre fila på ditt lokale system. Pass på å lese instruksjonene. Se etter at systemet ditt virkelig har Ghostscript installert, med det filteret du valgte. PostScript; CUPS; - O- Matic Linuxprinting. org Foomatic PostScript; CUPS; - O- Matic Linuxprinting. org Foomatic printcap printcap Tulostin - MIB Printer - MIB Lyhenne nimestä Printer - M anagement I nformation B ase eli tulostinhallintatietokanta; Tulostin- MIB: issä määritellään tulostimen sisälle tallennettavat parametrit, joita käytetään yhteyden saamiseen tulostimeen verkon läpi. Tämä on käyttökelpoista jos monia (joissain tapauksissa tuhansia) verkkotulostimia hallitaan keskitetysti SNMP: n (Simple Network Management Protocol, yksinkertainen yhteyskäytäntö verkonhallintaan) avulla. Forkortelse for Printer - M anagement I nformation B ase. Skriver- MIB definerer et sett parametre som skal lagres inne i skriveren slik at de kan nås over nettet. Dette er nyttig når mange (i noen tilfelle, bokstavelig talt tusenvis av) nettverksskrivere skal styres sentralt ved hjelp av SNMP (Simple Network management Protocol). PWG SNMP PWG SNMP PWG PWG PostScript; IPP Tulostin- MIB SNMP PostScript; IPP Printer- MIB SNMP print: / - siirräntätyöskentelijä print: / KIO Slave Voit käyttää ilmausta "print: /..." päästäksesi nopeasti käsiksi KDE: n tulostusjärjestelmän resursseihin. Jos kirjoitat "print: / manager" Konquerorin sijainti- ikkunaan, pääset KDE: n tulostuksenhallintaan. Konqueror käyttää tämän mahdollistamiseen & kde;: n tunnettua "KParts" upotusteknologiaa. Du kan få rask tilgang til KDEPrint- ressurser ved å bruke en syntaks som « print: / … ». Skriver du « print: / manager » som en URL i Konqueror får du administrator- tilgang til KDEPrint. Konqueror bruker & kde; s berømte « KParts » - teknologi til å greie dette. IO Slave KParts IO Slave KParts Tulostintietokanta Printer Database Tulostimien tietoja, kuten erikoiskykyjä, asetuksia ja ajureita, sisältävä tietokanta. . Linuxprinting- tietokanta Linuxprinting Database QtCUPS; QtCUPS; QtCUPS; ja KUPS ovat nykyään jo vanhentuneita KDE: n nykyisen tulostusjärjestelmän edeltäjiä, joita ei enää ylläpidetä. Kaikki qtcups- ohjelman hyvät puolet ovat edelleen saatavilla sen jälkeläisessä, kprinterissä, KDE: n uudessa tulostusdialogissa, jossa on paljon parannuksia qtcupsiin nähden. Kaikki kups- ohjelman hyvät ominaisuudet ovat edelleen saatavilla KDE: n tulostuksenhallinnasta (löytyy KDE: n ohjauskeskuksesta, sekä Konquerorista kirjoittamalla sijainti- ikkunaan "print: / manager"), monipuolisemmilla toiminnoilla ja vähemmillä ongelmilla. KUPSin kehittäjä, Michael Goffioul, toimii nykyään KDE: n tulostusjärjestelmän kehittäjänä -- oikein mukava ja tuottelias tyyppi, sekä nopea ohjelmavirheiden korjaaja. QtCUPS; og KUPS var forgjengere for KDEPrint, nå er de nedprioritert og ikke lenger vedlikeholdt. Alt som var bra i qtcups er videreført i « kprinter », den nye KDE- utskriftsdialogen (som er sterkt forbedret fremfor qtcups), og alt du likte i kups finnes nå i KDEPrint Manager, som du får tilgang til via KDE Kontrollsenter eller URL- en « print: / manager » i Konqueror, og begge med flere funksjoner og færre feil. Michel Goffioul som utviklet disse programmene, lager nå KDEPrint -- en svært hyggelig og produktiv mann og rask feilretter & # 160; … Rasterikuva Rasterbilde Jokainen kuvaruudulla tai paperilla oleva kuva koostuu kuviosta eri värisiä ja (kenties) kokoisia pisteitä. Tällaista kutsutaan "rasterikuvaksi". Toinen kuvatyyppi on "vektorikuva", jonka sisältö kuvataan matemaattisten kaavojen avulla käyrinä, värisävyinä, muotoina ja täytettyinä alueina. Vektorikuvilla on usein pienempi tiedostomuoto ja niitä voi skaalata vapaasti mihin hyvänsä kokoon ilman, että kuvan informaatiosisältö tai laatu kärsivät. Vektorikuvia ei kuitenkaan voi tulostaa sellaisenaan, vaan ne täytyy aina "rasteroida" tai "renderöidä" tietyllä kuvatarkkuudella, johon tulostuslaite (näyttö tai tulostin) kykenee. Rasterointi tehdään rasteroijalla (RIP, Raster Image Processor), kuten Ghostscript- ohjelmistolla, tai muulla suodattimella. Ethvert bilde på et fysisk medium er satt sammen av et mønster av atskilte prikker i forskjellige farger og (kanskje) størrelser. Dette kalles et « rasterbilde », i motsetning til et vektorbilde, der det grafiske er beskrevet ved kontinuerlige kurver, skravurer, former og fylte områder, representerte ved matematiske uttrykk. Vektorbilder har vanligvis mindre filstørrelse og kan skaleres i størrelse uten å miste informasjkon og kvalitet -- men de kan ikke skrives ut direkte¹, de må alltid rasteriseres først til den oppløsningen som ut- enheten kan klare & # 160; … Rasteriseringen utføres av en « Raster Image Processor » (RIP, ofte Ghostscript) eller et annet filter. ¹ unntatt på plottere eller spesielle tegnemaskiner (O. A.) Pikseli Ghostscript PostScript; Suodatin RIP Pixel Ghostscript PostScript; Filter RIP RIP RIP Lyhenne sanoista R aster I mage P rocess( or) eli (yksinkertaisesti) rasteroija. Kun puhutaan tulostuksesta, tarkoittaa "RIP" laitteistoa tai ohjelmistoa, joka kykenee muuttamaan & PostScript; - muodossa (tai jossain muussa sivunkuvauskielellä esitetyssä tulostusmuodossa) olevan kuvan sellaiseen rasterimuotoon, jonka tulostin kykenee tulostamaan. & PostScript; - tulostimissa on sisäinen PostScript- rasteroija; rasterointi voi tapahtua sekä tulostimen sisällä että ulkoisesti. Ghostscript on monille & UNIX; - järjestelmille saatavilla oleva ohjelmisto, joka tarjoaa käyttäjän tietokoneessa toimivan ohjelmallisen rasteroinnin. Se muuntaa & PostScript; - tai muun sopivan datan sellaiseen muotoon, joka sopii lähetettäväksi tulostuslaitteelle. Forkortelse for R aster I mage P rocess( or). I utskriftssammenheng betyr « RIP » en maskin eller programvare som konverterer & PostScript; (eller andre utskriftsformater som er besrevet i et ikke- rastrert PDL) til et rasterbilde- format på en slik måte at skriverens « merkemotor » kan håndtere det. & PostScript; - skrivere inneholder sine egne PostScript RIP- er. En RIP kan være inni eller utenfor en skriver. På mange & UNIX; - systemer er Ghostscript den programpakken som utgjør en « RIP i programvare », som kjører på vertsmaskinen, og masserer & PostScript; eller andre data slik at de blir klare til å sendes til skriveren (dert er derfor litt sant i slagordet om at « Ghostscript gjør din skriver til en & PostScript; - maskin », selv om det jo ikke er riktig i sin egentlige betydning). Suodatin Ghostscript PostScript; PDL Rasteri Filter Ghostscript PostScript; PDL Raster RLPR (Etä- LPR) RLPR (Remote LPR) KDEPrint kprinter printcap KDEPrint kprinter printcap SNMP SNMP Lyhenne nimestä S imple N etwork M anagement P rotocol eli yksinkertainen yhteyskäytäntö verkon valvontaan; SNMP on erittäin yleisesti käytetty tapa eri tyyppisten verkkosolmujen (verkkoasemia, reitittimiä, kytkimiä, yhdyskäytäviä, tulostimia, jne) etähallintaan. Forkortelse for S imple N etwork M anagement P rotocol. SNMP er mye brukt til å fjernstyre all slags nettverksutstyr (vertsmaskiner, rutere, svitsjer, portnere, skrivere & # 160; …). PWG Tulostin- MIB PWG Printer- MIB SSL( 3) - salaus SSL( 3) - kryptering Lyhenne nimestä S ecure S ocket L ayer eli turvallinen pistokekerros; SSL on Netscapen kehittämä kaupallinen salausmenetelmä HTTP- yhteyskäytännön yli tapahtuvaa tiedonsiirtoa varten. Sitä ollaan parhaillaan korvaamassa IETF- standardilla nimeltä TLS. Forkortelse for S ecure S ocket L ayer. SSL er en proprietær krypteringsmetode for dataoverføring over HTTP, og er utviklet av Netscape. Det er nå i ferd med å bli erstattet av en IETF- standard som heter TLS. TLS TLS SPOOL aus (jonotus) SPOOL ing Lyhenne sanoista S ynchronous P eripheral O perations O n L ine eli "synkroninen oheislaitetoimien kytkentä", joka tarjoittaa jonotusta; SPOOL aus eli jonotus tekee mahdolliseksi sen, että tulostusta tekevät sovellusohjelmat (ja niiden käyttäjät) voivat jatkaa työskentelyään rauhassa, samalla kun järjestelmän jonotusdemoni hoitaa tulostuksen taustalla. Demoni tallentaa tulostettavan tiedoston väliaikaiseen paikkaan, jossa se odottaa kunnes tulostin on valmis tulostamaan sen. Forkortelse for S ynchronous P eripheral O perations O n L ine. SPOOL ing gjør det mulig for utskriftsapplikasjoner (og bruker) å fortsette arbeidet mens utskriftsjobben blir håndtert av en system nisse. som lagrer fila midlertidig inntil skriveren er klar til å ta imot. TLS - salaus TLS - kryptering Lyhenne nimestä T ransport L ayer S ecurity eli siirtokerroksen salaus; TLS on HTTP 1. 1 - yhteyskäytännön yli tehtävän tiedonsiirron salausstandardi, joka määritellään RFC 2246 - standardissa. Vaikkakin se perustuu varhaisempaan (Netscapen kehittämään) SSL- salausstandardiin, ei se ole täysin yhteensopiva sen kanssa. Forkortelse for T ransport L ayer S ecurity. TLS er en krypteringsstandard for data som overføres via HTTP 1. 1, definert i RFC 2226. Selv om den er basert på tidligere SSL- utvikling (fra Netscape) er den ikke helt kompatibel med SSL. SSL( 3) SSL( 3) System V - tyylinen tulostus System V- aktig utskrift Tämä on toinen perinteisen & UNIX; - tulostuksen tyyppi (verrattuna BSD- tyyliseen tulostukseen). Se käyttää eri komentoja (lp, lpadmin,...) kuin BSD, mutta ei perustaltaan poikkea siitä. Näiden kahden tulostustavan välinen kuilu on kuitenkin riittävän suuri tehdäkseen niistä epäyhteensopivia, siten että BSD- asiakasohjelma ei kykene tulostamaan System V - tulostuspalvelimella vaivattomasti. IPP- yhteyskäytännön on tarkoitus ratkaista tämä ja monia muita ongelmia. Dette er den andre varianten av tradisjonell & UNIX; - utskrift (i motsetning til BSD- aktig utskrift) - Den bruker et annet sett kommandoer (lp, lpadmin, osv) enn BSD, men er ikke grunnleggende forskjellig fra denne. Men avstanden mellom de to er stor nok til at de ikke er kompatible, så en BSD- klient kan ikke skrive direkte til en System V utskriftstjener uten ekstra justeringer. IPP skal kunne fjerne denne og andre svakheter. BSD- tyylinen tulostus IPP BSD- aktig utskrift IPP TurboPrint TurboPrint Shareware- ohjelma, joka tarjoaa valokuvalaatuista tulostusta monien muistesuihkutulostimien kanssa. Se on käyttökelpoinen jos et muuten löydä ajuria tulostimellesi. Sen voi liittää joko perinteiseen Ghostscript- tulostusjärjestelmään tai moderniin & CUPS; - järjestelmään. « Shareware » - program som gir foto- utskrift på mange blekkskrivere. Den kan brukes dersom du ikke fonner en driver til skriveren din, og kan kobles til enten et tradisjonelt Ghostscript- system eller et moderne & CUPS; - system. XPP XPP Lyhenne nimestä X P rinting P anel eli X- tulostuspaneeli; XPP oli ensimmäinen vapaiden ohjelmien graafinen tulostuskomento & CUPS; - tulostusjärjestelmälle. Se oli Till Kamppeterin kehittämä ja toimi jossain määrin mallina & kde;: n "kprinter" - apuohjelmalle. Forkortelse for X P rinting P anel. XPP var den første frie grafiske utskriftskommandoen for & CUPS;, skrevet av Till Kamppeter, og er til dels modell for « kprinter » i & kde;. KDE Ohje & khelpcenter; & kde; - tiimi & kde; - laget Marko Grönroos magi@ iki. fi Suomennos Bjørn Steensrud bjornst@ skogkatt. homelinux. org Oversetter kdebase kdebase khelpcenter kdehjelpesenter kdehelp kdehjelp help hjelp help center hjelpesenter KDE ohje KDE hjelpesenter Yhteyden ottaminen & kde; - tiimiin Kontakt & kde; - teamet Postituslistat E- postlister Uusien & kde; - sovellusten julkistukset Kunngjøring av nye & kde; - programmer Kehittäjille. For utviklere. Kuvakkeiden ja muiden taideteosten luomisesta Lage ikoner og annen grafikk Niille jotka ovat kiinnostunut kirjoittamaan dokumentaatiota & kde; lle. For dem som er interessert i å skrive dokumentasjon for & kde;. Kielenkäännös - ja dokumentointiasiat Saker omkring internasjonalisering og dokumentasjon Saadaksesi tietoa omalla kielelläsi, joka voi tarkoittaa postituslistoja ja WWW- sivustoja, katso kielenkäännösryhmien sivua yllä olevasta linkistä. På & URL; en ovenfor finner du lokalisert informasjon, som kan omfatte e- postlister for brukere og nettsteder. Yhteyden ottaminen & kde; - kehittäjiin Kontakte & kde; - utviklerne & kde;: n ohjejärjestelmän käyttöohje Brukerhåndbok for & kde; s hjelp- system & kde;: n ohjejärjestelmä & kde; hjelp- system & kde;: n ohjejärjestelmä on suunniteltu tekemään tavanomaisten & UNIX;: in ohjejärjestelmien (man ja info) ja & kde;: n käyttöohjeiden (XML;) käyttämisestä yksinkertaista. & kde; s hjelp- system er laget for å gjøre det enkelt å få tilgang til de vanlige & UNIX; - hjelpesystemene (man og info), og også & kde; s egen dokumentasjon (XML;). Asennus Installasjon Ohjeen käynnistäminen Tilkalle hjelp & khelpcenter; on käynnistettävissä monella tavalla: & khelpcenter; kan startes på flere måter: Ohje - valikosta Fra Hjelp - menyen Komentoriviltä Fra kommandolinja KDE Ohjeen voi käynnistää käyttäen tietyn ohjesivun & URL;: ia. & URL;: illa voi selata myös info - ja man - ohjesivuja. Voit käyttää niitä seuraavasti: & khelpcenter; kan startes med en & URL; for å vise en fil. & URL; - er er også blitt lagt til for å vise info og man - sider. Du kan bruke dem slik: Sovelluksen ohjetiedosto En applikasjons- hjelpefil khelpcenter help: / kedit khelpcenter help: / kedit Avaa & kedit; - sovelluksen ohjeen sen sisällysluettelosta. Åpner hjelpefilen for & kedit; på innholdsfortegnelsen. Paikallinen & URL; En lokal & URL; khelpcenter file: / usr/ local/ src/ qt/ html/ index. html khelpcenter file: / usr/ local/ src/ qt/ html/ index. html Man- sivu En man- side khelpcenter man: / strcpy khelpcenter man: / strcpy Info- sivu En info- side khelpcenter info: / gcc khelpcenter info: / gcc Komennon khelpcenter antaminen ilman parametrejä avaa tavanomaisen aloitussivun. Kjører du khelpcenter uten parametre åpnes standard velkomstsiden. KDE Ohjeen käyttöliittymä & khelpcenter; s grensesnitt KDE Ohjeen käyttöliittymä koostuu kahdesta tietopaneelista. & khelpcenter; s bruker- grensesnitt har to informasjonsruter. Työkalurivi ja valikot on selitetty tarkemmin sivulla. Verktøylilnjen og menyene forklares nærmere i. Ohjekirjat sisältävät niiden omat navigointivälineet, joiden avulla voit siirtyä joko sivu kerrallaan koko ohjekirjan läpi, käyttäen Seuraava, Edellinen ja Pääsivu - linkkejä, tai siirtymällä ympäriinsä vähemmän yksiviivaisesti käyttämällä hyperlinkkejä. Dokumentene inneholder sine egne navigasjonshjelpemidler, slik at du kan lese i rekkefølge med N este, Forrige og Hjem - lenker, eller å flytte fokus omkring litt mindre strukturert ved hjelp av hyperlenker. Linkit voivat viedä saman ohjeen toiseen osaan tai toiseen ohjeeseen. Voit käyttää työkalurivillä olevia Takaisin (nuoli vasemmalle) tai Eteen (nuoli oikealle) - kuvakkeita siirtymään läpi niiden ohjesivujen, joita olet tässä istunnossa lukenut. Lenker kan føre til andre steder i det samme dokumentet, eller til et annet dokument, og du kan bruke Tilbake (pil til venstre) eller Forover (pil til høyre) for å navigere gjennom dokumenter du har sett på i denne økten. Ohjeen vasemmanpuoleinen paneeli näyttää koko ohjejärjestelmän sisällysluettelon ja oikeanpuoleinen paneeli näyttää itse ohjetiedostot. De to rutene viser innholdet i hjelp- systemet til venstre, og selve hjelpefilen til høyre. Sisältö - paneeli Innhol - ruten KDE Ohjeen Sisältö - paneeli näkyy ohjeikkunan vasemmalla puolella. Kuten saatat odottaa, voit liikuttaa paneelin jakajarimaa jotta voit mukavasti nähdä kummankin paneelin sisällön. Innhold - ruten i & khelpcenter; vises på venstre side i vinduet. Som du kunne vente kan du flytte delelinjen slik at det blir lettere å lese innholdet i en av rutene. Sisältö - paneeli on edelleen jaettu kahteen välilehteen, joista toinen sisältää valikon jossa on listattuna kaikki ohjekirjat joista KDE Ohje on tietoinen, ja toinen sisältää & kde;: n terminologian sanaston. Innhold - ruten er videre inndelt i to faneblad, det ene inneholder en meny som viser all hjelpeinformasjon som & khelpcenter; kjenner til, og det andre inneholder & kde; s ordliste. Sisältö - valikko Innhold - menyen Sisältö sisältää seuraavat vakiokohdat: Innhold har dette som standard oppføringer: & kde; käyttöohje & kde; brukerhåndbok & kde; käyttöohje on & kde;: n käytön kattava esitys, sisältäen asennuksen, henkilökohtaisten asetusten tekemisen ja käytön. & kde; brukerhåndboka er en grundig gjennomgang av & kde;, med installasjon, oppsett, tilpasning og bruk. Sovellusten ohjekirjat Programhåndbøker & kde; - sovellusten ohjekirjat. Kaikilla & kde; - sovelluksilla on & XML; - muotoinen ohjekirja, joka muunnetaan HTML - muotoon selatessasi niitä. Tässä ryhmässä on listattuna kaikki & kde; - sovellukset lyhyellä kuvauksella ja linkillä varsinaiseen ohjekirjaan. Dokumentasjon for & kde; - programmer. Alle slike har dokumentasjon i & XML; - format, som konverteres til HTML når du åpner dem i hjelpesenteret. Dette avsnittet lister opp alle & kde; - programmene med en kort beskrivelse og lenke til den fullstendige dokumentasjonen. Sovellukset näkyvät puurakenteena, joka vastaa K - valikon rakennetta likimäärin, tehden etsimäsi sovelluksen löytämisestä helppoa. Programmene vises i en trestruktur som viser standard- strukturen i K - menyen, dette gjør det lettere å finne programmet du ser etter. Harjoitukset Øvelser Lyhyitä tehtäviin perustuvia tai informatiivisia harjoituksia. Korte oppgavebaserte eller fortellende gjennomganger. & UNIX; manuaalisivut & UNIX; manualsider & UNIX; man- sivut ovat & UNIX; - järjestelmien perinteinen ohjemuoto. Useimmista järjestelmän ohjelmista on man- sivu. Man- sivuja on lisäksi ohjelmointifunktioista ja tiedostomuodoista. & UNIX; man- sider er det tradisjonelle dokumentasjonsformatet for & UNIX; - systemer. De fleste programmer på systemet ditt har en man- side. I tillegg finnes det man- sider for programmeringsfunksjoner og filformater. Selaa info- sivuja Les info- sider Monet & GNU; - sovellukset, kuten gcc (C/ C++ - kääntäjä), emacs ja monet muut, käyttävät TeXinfo- ohjekirjamuotoa. Mange & GNU; - programmer har dokumentasjon skrevet i TeXinfo, deriblant gcc (C/ C++- kompilatoren), emacs og mange andre. & kde; FAQ & kde; OSS Usein kysyttyjä kysymyksiä & kde;: stä ja vastaukset niihin. Ofte Stilte Spørsmål om & kde;, med svar. Yhteystiedot Kontaktinformasjon Tiedot kuinka ottaa yhteyttä & kde;: n kehittäjiin ka kuinka liittyä & kde;: n postituslistoille. Informasjon om hvordan man kommer i kontakt med & kde; - utviklerne og hvordan man blir med på & kde; s e- postlister. & kde; webissä & kde; på nettet Linkkejä & kde;: hen webissä: sekä viralliseen & kde; - sivustoon että muihin käyttökelpoisiin sivustoihin. Lenker til & kde; på nettet, både det offisielle & kde; - nettstedet og andre nyttige steder. & kde;: n tukeminen Støtt & kde; Kuinka auttaa ja kuinka päästä mukaan toimintaan. Hvordan hjelpe, og hvordan bli med. Man - ja Info - ohjeet. man og info - avsnittene Man- sivut ovat standardeja & UNIX;: in ohjesivuja, jotka ovat olleet käytössä monta vuotta monessa käyttöjärjestelmässä. Ne ovat erittäin yksityiskohtaisia ja ovat paras paikka saada tietoa useimmista & UNIX; - komennoista ja sovelluksista. Kun ihmiset sanovat RTFM, he usein tarkoittavat man- sivua. Man- sider er & UNIX; standard manualsider, og har vært i bruk i mange år på mange operativsystemer. De er svært grundige, og er det beste stedet å finne informasjon om de fleste & UNIX; - kommandoer og programmer. Når noen sier « RTFM » er manualen de nevner svært ofte man- siden. Man- sivut eivät ole täydellisiä. Ne ovat yleensä syvällisiä, mutta myös erittäin teknisiä, ohjelmoijien ohjelmoijille kirjoittamia. Joissain tapauksissa tämä tekee niistä melko epäsuopeita, jos ei suorastaan mahdottomia ymmärtää useimmille käyttäjille. Ne ovat kuitenkin luotettavin -- ja usein ainoa -- tietolähde useimmista komentoriviohjelmista. Man- sidene er ikke fullkomne. De går gjerne i dybden, men er også ekstremt tekniske, ofte skrevet av utviklere, og for utviklere. Dette betyr at i noen tilfeller er de nokså vanskelige, om ikke umulige, å forstå for en vanlig bruker. Likevel er de den beste – og ofte eneste - kilden til solid informasjon om de fleste kommandolinje- programmer. Jos olet koskaan miettinyt mikä on se numero, kun ihmiset kirjoittavat esimerkiksi main( 1), tarkoittaa se man- sivujen osiota, jossa ohje on. Voit huomata, että KDE Ohje käyttää numeroita jakamaan kaikki lukuisat man- sivut niiden omiin osioihin, mikä tekee hakemasi tiedon etsinnästä helpompaa, jos olet vain selailemassa. HVis du noen gang har lurt på hva tallene betyr når noen skriver sånt som man( 1), så betyr det hvilken del av man- sidene dette finnes i. Du vil få se at & khelpcenter; bruker tallene til å dele inn de tallrike man- sidene i egne kapitler, og dette gjør det lettere å finne opplysningene du letere etter, hvis du bare blar på måfå. KDE Ohjeesta on saatavilla myös infosivuja, jotka on tarkoitettu man- sivujen korvaajiksi. Monien sovellusten ylläpitäjät eivät enää päivitä man- sivuja, joten jos sovelluksesta on sekä man - että infosivu, on infosivu luultavasti tuoreempi. Useimmilla ohjelmilla on yleensä jompi kumpi. Jos etsimäsi sovellus on & GNU; - apuohjelma, on todennäköistä että sillä on infosivu, ei man- sivua. Info- sider finnes også, det var meningen at de skal erstatte man- sider. For noen programmer blir ikke man- sidene vedlikeholdt lenger, så hvis det finnes både en man- side og en info- side er nok info- siden den nyeste. De fleste programmer har en av delene. Hvis den programmet du ser etter hjelp om er et & GNU; - program, så vil du sannsynligvis finne at den har en info- side, ikke en man- side. Navigointi Info - sivuilla Navigering inne i info - sidene Prev - ja Next - linkkejä voi käyttää siirtymiseen edelliselle/ seuraavalle sivulle hierarkian nykyisellä tasolla. Forrige og Neste brukes til å flytte til forrige/ neste side på samme nivå i trestrukturen. Ohjesivulla olevan valikon klikkaaminen siirtää sinut alemmalle tasolle sivuhierarkiassa. Voit siirtyä hierarkiassa ylöspäin painamalla Up - nappia. Trykker du på et menyelement inne i et dokument kommer du til et lavere nivå i hierarkiet. Du kan komme opp til nivået over ved å trykke Opp. Man- sivuja selataan samalla tavalla kuin infosivuja, siten että osion pääsivu on pääsolmu ja kukin man- sivu on tasoa alempana. Kaikki man- sivut ovat yksisivuisia. Man- sider behandles på lignende måte som info, med kapittelindeksen som Topp- node og hver man- side på nivået under. Man- elementer er en side lange. & kde; sanasto & kde; - ordlista Sanasto tarjoaa mahdollisuuden nopeasti hakea määritelmiä sanoille, jotka eivät ole tuttuja. Näitä sanoja on aina & kde;: hen liittyvistä sovelluksista aina yleiseen & UNIX; - järjestelmien terminologiaan. Ordboka er et sted der du raskt kan slå opp definisjonen på ukjente ord. Dette kan spenne fra & kde; - spesifikke programmer og teknikker til generelle & UNIX; databegreper. Vasemmanpuolisessa paneelissa on näkyvillä puunäkymä, jossa on kaksi valintaa: Aakkosjärjestyksessä tai Aiheen mukaan. Molemmissa on kaikki samat hakusanat eri tavalla järjestettyinä, auttaen nopeasti löytämään etsimäsi asian. I ruta til venstre ser du en trevisning med to valg: Alfabetisk eller Etter emne. Begge har de samme oppføringene, men sortert forskjellig, slik at du skal kunne finne fram forere til det du er interessert i. Navigoi vasemmassa paneelissa näkyvää puunäkymää ja kohdat jotka valitset näytetään oikealla. Navigerer du gjennpom trevisningen til venstre, så blir de elementene du markerer bli vist i ruta til høyre. Valikot ja työkalurivi Menyene og verktøylinja KDE Ohjeessa on hyvin yksinkertainen käyttöliittymä, jonka avulla voit keskittyä avun hakemiseen sen sijaan että opettelisit ohjeselaimen käyttöä. & khelpcenter; har et minimalt grensesnitt, så du kan konstentrere deg om å finne hjelp i sthedet for å lære hvordan hjelpesenteret skal brukes. Työkalurivillä käytettävissä olevat kuvakkeet ovat seuraavat: Ikonene i verktøylinja er som følger: Työkalurivin kuvakkeet Verktøylinje- ikoner Palaa edelliselle katsomallesi sivulle. Gå til forrige side du så på Eteen Forover Mene eteenpäin yksi sivu. Tämä kuvake on aktiivinen vain jos olet jo käyttänyt Takaisin - kuvaketta. Gå forover en side. Dette ikonet er bare aktivt dersom du allerede har brukt Tilbake - ikonet. Tulostaa näkyvillä olevan sivun sisällön. Skriv ut innholdet av den siden som vises nå. Etsii sanaa tai sanoja näkyvillä olevasta sivusta. Finn ett eller flere ord inne i den siden som vises nå. Suurentaa näyttöpaneelissa näkyvän tekstin kokoa. Øk størrelsen på skrifttypen som brukes i visningsruten. Pienentää näyttöpaneelissa näkyvän tekstin kokoa. Tämä kuvake on aktiivinen vain jos olet edellä suurentanut tekstiä. Minsk størrelsen på skrifttypen i visnigsruten. Dette ikonet er bare aktivt hvis du tidligere har forstørret teksten. Valikoissa on seuraavat kohdat: Menuene har disse oppføringene: Ctrl; Q Tiedosto Lopeta Ctrl; Q Fil Avslutt Sulje ohjekirja ja poistu KDE Ohjeesta Lukk & khelpcenter; og avslutt Ctrl; A Muokkaa Valitse kaikki Ctrl; A Rediger Velg alt Valitsee kaiken tekstin nykyisellä sivulla. Velg og marker all tekst på den viste siden Ctrl; F Muokkaa Etsi... Ctrl; F Rediger Finn & # 160; … Etsii sanaa tai sanoja näkyvillä olevalta sivulta. Finn ett eller flere ord i den siden som vises nå. Näytä View Näytä Aseta koodaus View Set Encoding Muuttaa näkyvillä olevan sivun koodausta. Oletusasetuksen Auto pitäisi tavallisesti olla sopiva, mutta jos sinulla on ongelmia katsoa sivuja, jotka on kirjoitettu muulla kuin englannin kielellä, voi sinun tarvita valita tietty koodaus tästä valikosta. Change the encoding of the current page. Normally, the default setting of Auto should be sufficient, but if you are having problems viewing pages written in languages other than English, you may need to choose a specific encoding in this menu. Siirry Takaisin Gå Tilbake Palaa edelliselle katsomallesi sivulle. Gå tilbake til forrige side du så på. Siirry Eteen Gå Frem Jos olet aiemmin siirtynyt takaisin paluu- kuvakkeella tai valikosta, voit siirtyä takaisin eteenpäin tästä valinnasta. Hvis du tidligere har gått bakover med ikonet eller menyoppføringa, så kan du gå forover igjen med denne menyoppføringa. Siirry... Gå & # 160; … Siirry - valikon alaosassa on näytettynä sivuhistoria niistä muutamasta sivuista, joita olet viimeksi selannut. Sivun valitseminen siirtää ohjeen takaisin valitulle ohjesivulle. Nederst på Gå - menyen er det en historieliste over noen av de siste sidene du har sett på. Velger du en av disse kommer du direkte til den siden. Ansiot ja lisenssit Medvirkende og lisensbetingelser & khelpcenter; & khelpcenter; & kde;: n tukeminen Støtte & kde; Jos olet uusi & kde;: n käyttäjä, saattaa & kde; - projekti vaikuttaa sinusta valtavan suurelta koneistolta. Epäilemättä & kde; ei enää olekaan pieni projekti. Siitä huolimatta on tärkeä ymmärtää, että on helppoa saada aikaan & kde; - maailmassa. Hvis & kde; er nytt for deg ser det kanskje ut til at & kde; er et stort maskineri. Det er ingen tvil om at & kde; ikke er noe lite prosjekt lenger, likevel er det svært viktig å være klar over at det er lett å « sette sitt merke » i & kde; s verden. On aina tarvetta vannoutuneille kehittäjille, kuva - ja äänitaiteilijoille, kääntäjille ja käyttöohjeiden kirjoittajille. Harkitse hyppäämistä mukaan tähän jännittävään kansainväliseen projektiin ja tee nimestäsi tunnettu ohjelmistomaailmassa. Det er alltid behov for trofaste utviklere, grafikere, lydteknikere, oversettere og tekniske skribenter. Tenk over om du skulle bli med på dette spennende internasjonale projektet og skape deg et navn i programvare- verdenen. Matkan varrella tulet saamaan lukemattomia ystäviä ja tuttavuuksia kaikkialta maailmasta. Saat myös mahdollisuuden tehdä työtä josta on hyötyä lukemattomille käyttäjille ympäri maailman ja nähdä vertaansa vailla olevan projektin kasvavan. Harkitse liittymistä ja & kde;: n tukemista ja hyppää mukaan tähän mielenkiintoiseen matkaan kohti vapaata ja avointa tietokoneympäristöä. Underveis vil du få utallige venner og bekjente over hele verden. Det er også vanskelig å overgå tilfredsstillelsen som ligger i å utrette noe virkelig arbeid som kommer til gode for utallige brukere verden over, og i å se et unikt prosjekt vokse. Vi håper du vil være med på å støtte & kde; og hoppe om bord på denne spennende reisen mot et fritt og åpent alternativt datamiljø. Kuinka päästä alkuun Hvordan komme i gang Liity kde; postituslistoille jotka kiinnostavat sinua. Abonner på de kde; e- postlistene som iteresserer deg. Lue postituslistojen arkistoja saadaksesi tuntumaa & kde;: n kehittämisestä. Les e- postlistearkivene for å få en følelse av hvorden & kde; - utviklinga foregår. Opi kuinka ohjelmoida käyttäen & kde;: n sovelluskehystä ja liity ystävällisten & kde; - kehittäjien yhteisöön. Lær å programmere med & kde; s rammeverk og bli med i & kde; s vennlige utviklermiljø. Tukeminen taloudellisesti Finansiell støtte & kde; - ryhmä työskentelee lujasti antaaksesi sinulle parhaimman mahdollisen työpöytäympäristön. & kde; on saatavilla ilmaiseksi ja tulee aina olemaan saatavilla ilmaiseksi, mukaan lukien joka ikisen lähdekoodirivin, kenen tahansa paranneltavaksi ja levitettäväksi. Jos nautit & kde;: n käyttämisestä, harkitse & kde; - projektin tukemista taloudellisesti. & kde; tarvitsee jatkuvasti rahoitusta voidakseen ylläpitää toimintaansa. & kde; - laget arbeider hardt for å skaffe deg det beste skrivebordsmiljøet som finnes for operativsystemet & UNIX;. & kde; er fritt og gratis og vil alltid være det, med hver eneste linje av kildekoden, som alle kan endre og gi videre. Hvis du bruker & kde; og liker det, så kanskje du kunne støtte & kde; - prosjektet med penger? & kde; trenger konstant midler til å finansiere arbeidet. Lahjoituksesi on erittäin tervetullut. Kiitos! Vi setter stor pris på ditt bidrag. Takk! Tervetuloa & kde;: hen Velkommen til & kde; & kde; - tiimi toivottaa sinut tervetulleeksi käyttäjäystävälliseen & UNIX; - ympäristöön. & kde; - laget ønsker deg velkommen til brukervennlig & UNIX; databehandling. Tervetuloa K Desktop Environment - työpöytäympäristöön Velkommen til K Desktop Environment Tietoja & kde;: stä Informasjon om & kde; & kde; on tehokas graafinen työpöytäympäristö & UNIX; - työasemille. & kde; - työpöytä yhdistää helppokäyttöisyyden, nykyaikaisen toiminnallisuuden ja ainutlaatuisen visuaalisen designin & UNIX; - käyttöjärjestelmän teknologiseen ylivertaisuuteen. & kde; er et slagkraftig skrivebordsmiljø for & UNIX; arbeidsstasjoner. Et & kde; skrivebord er lett å bruke, tilbyr moderne funksjonalitet og fremragende grafisk design sammen med operativsystemet & UNIX; 'tekniske overlegenhet. Mikä KDE- työpöytäympäristö on? Hva er K Desktop Environment? Yhteyden ottaminen & kde; - projektiin Kontakte & kde; - prosjektet & kde; - projektin tukeminen Støtte & kde; - prosjektet Käyttökelpoisia linkkejä Nyttige lenker Kaiken saaminen irti & kde;: stä. Få mest mulig ut av & kde; Yleiset käyttöohjeet Generell dokumentasjon Nopea aloitus työpöydän käyttöön En rask innføring i skrivebordsmiljøet & kde; käyttäjän opas & kde; brukerguide Usein kysyttyjä kysymyksiä Ofte stilte spørsmål Perussovellukset Grunnleggende programmer Työpöydän paneeli Skrivebordspanelet Ohjauskeskus Kontrollsenteret Web- selain ja tiedostonhallinta Filbehandleren Mikä & kde; on? Hva er & kde;? & kde; työpöytäympäristönä & kde; Skrivebordsmiljøet & kde; sovelluskehitysympäristönä & kde; – rammeverktøyet for applikasjonsutvikling & kde; toimistosovellukset & kde; – kontorstøtteprogrammene Mainossuodin Reklamestopp Näytä estettävät elementit... Vis elementer som kan blokkeres & # 160; … Aseta suodattimet... Sett opp filtre & # 160; … Ei estoa tälle sivulle Ingen blokkering for denne siden Ei estoa tälle sivustolle Ingen blokkering for dette nettstedet Ota Konquerorin mainossuodin käyttöön Slå på Konquerors Adblock Mainossuodin poissa käytöstä Adblock slått av skripti skript objekti objekt kehys ramme kuva bilde Estetty /% 1 Blokkert av% 1 Sallittu /% 1 Tillatt av% 1 Estettävät osaset tällä sivulla: Elementer som kan blokkeres på denne siden Estettävät osaset: Elementer som kan blokkeres: Luokka Kategori Tunniste Merke Uusi suodatin (voi käyttää jokerimerkkejä *? [], / RE / säännölliselle lausekkeelle, valkoisen luettelon etuliitenä @@): Nytt filter (kan bruke jokertegn *? [], / RU / for regulært uttrykk, sett @@ foran for å hvitliste): Suodata tämä osanen Filtrer dette elementet Suodata kaikki osaset samasta polusta Filtrer alle elementer ved samme sti Suodata kaikki osaset samalta tietokoneelta Filtrer alle elementer fra samme vert Suodata kaikki osaset samalta verkkoalueelta Filtrer alle elementer fra samme domene Lisää tämä osanen valkoiselle listalle Legg til dettee elementet i hvitlista Katso osasta Vis element Ylimääräinen työkalurivi Ekstra verktøylinje Lisää syöte Akregatoriin Legg strøm til Akregator Lisää syötteitä aKregatoriin Legg til strømmer til Akregator Lisää kaikki löydetyt syötteet aKregatoriin Legg til alle strømmer som er funnet til Akregator Seuraa tämän sivun päivityksiä (käyttäen uutissyötettä) Se etter oppdateringer på dette nettstedet (med nyhetsstrøm) Tuodut syötteet Importerte strømmer Akregator- syötekuvake - DBus- kutsu epäonnistui Akregator strøm- ikon – DBus- kall sviktet DBus- kutsu lisääSyöteRyhmään epäonnistui DBus- kallet addFeedToGroup sviktet & Automaattinen päivitys & Automatisk oppfriskning Ei päällä Ingen 15 sekunnin välein Hvert 15. sekund 30 sekunnin välein Hvert 30. sekund Minuutin välein Hvert minutt 5 minuutin välein Hvert 5. minutt 10 minuutin välein Hvert 10. minutt 15 minuutin välein Hvert 15. minutt 30 minuutin välein Hvert 30. minutt 60 minuutin välein Hver time Ei voitu päivittää lähdettä Kan ikke friske opp kilden Tämä liitännäinen ei voi päivittää nykyistä osaa automaattisesti. Dette programtillegget kan ikke friske opp den gjeldende delen automatisk. Käännä verkkosivu Oversett nettside & Käännä verkkosivu & Oversett nettside & Englannista & Engelsk til & Ranskasta & Fransk til & Saksasta & Tysk til & Espanjasta & Spansk til & Portugalista & Portugisisk til & Italiasta & Italiensk til & Hollannista & Nederlandsk til & Kiinaksi (yksinkertaistettu) & Kinesisk (Forenklet) Kiinaksi (perinteinen) Kinesisk (Tradisjonelt) & Hollanniksi & Nederlandsk & Ranskaksi & Fransk & Saksaksi & Tysk & Italiaksi & Italiensk & Japaniksi & Japansk & Koreaksi & Koreansk & Norjaksi & Norsk & Portugaliksi & Portugisisk & Venäjäksi & Russisk & Espanjaksi & Spansk & Thaiksi Thai & Englanniksi & Engelsk & Kiinasta (yksinkertaistettu) englanniksi & Kinesisk (Forenklet) til engelsk Kiinasta (perinteinen) englanniksi Kinesisk (Tradisjonelt) til engelsk & Japanista englanniksi & Japansk til engelsk & Koreasta englanniksi & Koreansk til engelsk & Venäjästä englanniksi & Russisk til engelsk Ei voitu kääntää lähdettä Kan ikke oversette kilde Vain verkkoivuja voidaan kääntää tätä liitännäistä käyttämällä. Bare nettsider kan oversettes med denne tilleggsmodulen. Vain kokonaiset verkkosivut voidaan kääntää tätä liitännäistä käyttämällä. Bare fullstendige nettsider kan oversettes for dette språkparet. Käännösvirhe Feil ved oversettelse Antamasi verkko- osoite ei ole validi, korjaa se ja yritä uudelleen. URL- en du skrev inn er ikke gyldig, rett den opp og prøv på nytt. LisätyökaluriviNAME OF TRANSLATORS Ekstra verktøylinjeNAME OF TRANSLATORS & Kaatumiset & Krasj Tämän kaatumisen kaikki sivut Alle sider fra dette krasjet Ei (toivuttuja) kaatumisia Ingen gjenopprettede krasj & Tyhjennä kaatumislista & Tøm krasjliste MainossuodinComment AdblockComment Näytä kaikki estettävissä olevat HTML- elementitName Vis alle html- elementer som kan blokkeresName Konquerorin syötekuvakeComment Konqueror kildeikonComment Näyttää kuvakkeen tilarivillä, jos sivu sisältää syötteenName Viser et ikon i statuslinja hvis det er en kilde på sidenName Lisää syöte AkregatoriinComment Legg til kilde i AkregatorComment Lisää valitun syötteen AkregatoriinName Legger til den valgte kilden til AkregatorName Automaattinen päivitysComment Automatisk oppfriskningComment Automaattinen päivitysName Programtillegg for auto- oppfriskingName KäännäComment OversettComment Nykyisen sivun kääntäminen kielestä toiseen Babelfish- palvelua käyttäenName Språkoversetter for gjeldende side, ved bruk av BabelfishName KaatumisvalvojaComment KrasjovervåkerComment Mahdollistaa sivujen takaisinavauksen selaimen kaatuessaName Lagrer krasj for å gjøre gjenoppretting lettereName KansiosuodinComment MappefilterComment Suodatinhakemistonäkymä käyttäen attribuuttisuodatintaName Filtrer mappevisning ved å bruke et attributtfilterName DOM- puunäkymäComment DOM trevisningComment Katso sivun DOM- puutaName Vis DOM- treet til gjeldende sideName TiedostokokonäkymäComment FilstørrelsesviserComment Näe tiedostojärjestelmä puukarttanaName Se på filsystemet som et tre- kartName TiedostokokonäkymäComment FilstørrelsesvisningComment Ottaa käyttöön hakemistojen ja tiedostojen osittaisnäkymän tiedostokokoon perustuenX- KDE- Submenu Tilbyr en proporsjonal visning av mapper og filer basert på filstørrelseX- KDE- Submenu Muunna muotoaName Konverter tilName JPEGName JPEGName PNGName PNGName TIFFName TIFFName GIFX- KDE- Submenu GIFX- KDE- Submenu Muokkaa kuvaaName Transformer bildeName Käännä myötäpäiväänName Roter med urviserenName Käännä vastapäiväänName Roter mot urviserenName Käännä pystysuunnassaName Speilvend loddrettName Käännä vaakasuunnassaName Speilvend vannrettName KHTML- asetuksetComment KHTML- innstillingerComment Nopea tapa vaihtaa KHTML- asetuksiaName En rask måte å endre innstillinger for KHTMLName KuvagalleriaComment BildegalleriComment Helppo tapa tuottaa HTML- kuvagalleriaName En enkel måte å lage et HTML bildegalleriName Avaa mediakansioComment Åpne mediemappeComment Avaa kansion tietylle medialle tiedostohallinnassaName Åpner mappa for et bestemt medie i filbehandlerenName Mikromuodon kuvakeComment Mikroformat- ikonComment Näyttää kuvakkeen tilarivillä, jos sivulle on olemassa mikromuotoName Viser et ikon i statuslinja hvis siden inneholder et mikroformatName KirjanmerkitsijätComment SmåbokmerkerComment Ottaa käyttöön kirjanmerkitsijätName Slår på bruk av småbokmerkerName AsiakirjasuhteetComment DokumentrelasjonerComment Näyttä asiakirjan asiakirjasuhteetName Viser dokumentrelasjonene til et dokumentName HakuriviComment SøkelinjeComment Hakurivi mahdollistaa Googlen tapaisten hakukoneiden helpon käytön. Name Viser et tekstvindu som gir lett tilgang til søkemotorer slik som Google. Name MediasoitinComment MediespillerComment Mediasoitin Konquerorin navigointipalkkiinComment Mediespiller for Konquerors navigasjonspanelComment Konqueror- navigointipalkkiName Et navigasjonspanel for KonquerorName Meta- palkkiName MetastolpeName Käyttäjäagentin vaihtajaComment Endrer brukeragentComment Sallii käyttäjäagentin muutoksen havaitsemisenName Gjør at brukeragentstrengen kan endresName VerkkosivuvalidaattoritComment NettstedsvalideringComment CSS - ja HTML- validaattoritName Verktøy for validering av CSS og HTMLName Web- arkistoijaComment VevarkivarComment Luo arkistoja verkkosivuistaName Lager arkiver av nettstederName Verkkosivuarkistot Nettarkiver Järjestelmän toimintatapa- asetuksetName Praksisinnstillinger for systemetName Lue järjestelmän käyttövaltuudetDescription Les systemets autoriseringerDescription Varmennusta varten on luettava järjestelmän käyttövaltuudetName Autorisering kreves for å lese systemautoriseringerName Muuta epäsuorasti ilmaistut toiminnan käyttövaltuudetDescription Endre implisitte autoriseringer for en handlingDescription Varmennusta varten on muutettava epäsuorasti ilmaistut käyttövaltuudetName Autorisering kreves for å endre implisitte autoriseringerName Muuta toiminnan selvästi ilmaistut käyttövaltuudetDescription Endre uttrykkelige autoriseringer for en handlingDescription Varmennusta varten on muutettava selvästi ilmaistut käyttövaltuudetName Autorisering kreves for å endre uttrykkelige autoriseringerName Muuta järjestelmämenettelytapojen yleisasetuksetDescription Endre globalt oppsett for systempraksisDescription Varmennusta varten on muutettava järjestelmämenettelytapojen yleisasetuksetName Autorisering kreves for å endre globalt oppsett for systempraksisName Toimintojen menettelytapaComment Praksis for handlingerComment Asetusmenettelytavat luetuille toimnoille järjestelmässäName Sett opp praksis for tiltrodde handlinger i systemetName MenettelytapayleisasetuksetComment Globalt praksisoppsettComment Aseta järjestelmämenettelutapojen yleisasetuksetName Sett opp globale innstillinger for systempraksisName Järjestelmämenettelytavat Systempraksis & Näytä suodin Vis filter Suodata näytetyt tietueet tiedostotyypin mukaan Tillat filtrering på filtype av de viste elementene. Suodinkenttä Filter- felt Näytä vain tietueet tyyppiä Vis bare elementer av type Käytä useita suotimia Bruk flere filtre Näytä lukumäärä Vis antall Alusta Nullstill Suodintyökalurivi Filter- verktøylinje Ei virheitä Ingen feil Indeksin koko ylittyi Indeksstørrelsen er overskredet DOM- tekstin koko ylittyi Størrelsen på DOM- strengen er overskredet Hierarkia- pyyntövirhe Feil i hierarki- forespørsel Väärä dokumentti Feil dokument Väärä merkki Ugyldig tegn Tietoa ei ole sallittu Ingen data tillatt Muunnokset eivät ole sallittuja Ingen endring tillatt Ei ole tuettu Ikke støttet Attribuutti on käytössä Egenskapen er i bruk Virheellinen tila Ugyldig tilstand Väärä muunnos Ugyldig endring Nimiavaruusvirhe Navnerom- feil Virheellinen saantitapa Ugyldig tilgang Tuntematon keskeytys% 1 Ukjent unntak% 1 Lisää attribuutti Legg til egenskap Muuta attribuutin arvoa Endre egenskapsverdi Poista attribuutti Fjern egenskap Nimeä attribuutti uudelleen Endre navn på egenskap Muuta tekstisisältöä Endre tekstinnhold Lisää solmu Sett inn node Poista solmu Fjern node Siirrä solmu Flytt node Muuta elementtejä Rediger element & Lisää lapsisolmuna Legg til som barn Lisää & nykyistä edelliseksi Sett inn & før gjeldende Muuta tekstiä Rediger tekst Muuta attribuutti Rediger egenskap DOM- puu sivulle% 1 DOM- tre for% 1 DOM- puu DOM- tre Siirrä solmut Flytt noder Tallenna DOM- puu HTML- muodossa Lagre DOM- tre som HTML Haluatko todella korvata:% 1? Er du sikker på at du vil skrive over:% 1? Ei voitu avata tiedostoa% 1 kirjoitettavaksi Kan ikke åpne% 1 for skriving Virheellinen URL Ugyldig URL URL% 1 ei ole oikean muotoinen. Denne URL- en% 1 er ikke gyldig. Poista solmut Slett noder Poista attribuutit Slett egenskaper Viestiloki Meldingslogg Pelkkä DOM- puu Rent DOM- tre Näytä DOM- attribuutit Vis DOM- egenskaper Korosta HTML Framhev HTML Näytä viestiloki Vis meldingslogg Lisää laajennustasoa Øk utvidelsesnivået Kasaa Fold sammen Vähennä laajennusten määrää Senk utvidelsesnivået Uusi & Elementti... Nytt & element & # 160; … Uusi & Tekstisolmu Ny & tekstnode & # 160; … Näytä & DOM- puu Vis & DOM- tre Attribuutin & nimi: Egenskapsnavn: Attribuutin arvo: Egenskapsverdi: DOM- puun näyttäjä DOM- tre- viser & Lista & Liste Piilota Skjul DOM- solmu DOM- node Solmun & arvo: Nodeverdi: Solmun & tyyppi: Nodetype: Nimiavaruuden & URI: & URL for navnerom: Solmun & nimi: Nodenavn: Laskettu tyyli Beregnet stil Tyylisivut Stilark & Mene & Gå Puutyökalurivi Tre- verktøylinje Elementin & nimi: Elementnavn: Elementin & nimiavaruus: Navnerom for element: Muuta & tekstiä tekstisolmuun: Rediger & tekst for tekstnode: Tiedostojen lukumäärä Tell filer Kansioiden lukumäärä Tell mapper Muokattu viimeksi Sist endret MIME- tyyppi Mimetype Ylös hakemistoon Gå til Ylös Gå opp Pysäytä päivitys Stopp oppfriskningen Päivitä ”% 1 ” Frisk opp «% 1 » Pysäytä syvyydessä Stopp ved dybden Pysäytä alueeseen Stopp ved område Pysäytä nimessä Stopp ved navnet Visualisointi Visning FSView FSView Tiedostojärjestelmän rakenteen näyttäjä Vis utnyttelsen av filsystemet © 2003- 2005, Josef Weidendorfer © 2003– 2005 Josef Weidendorfer Tämä on FSView- laajennus, graafinen selaustila jossa näkyy tiedostojärjestelmän rakenne puumaisena esityksenä. Huomaa, että tässä tilassa tiedostojärjestelmän muutoksia ei päivitetä automaattisesti. Katso käyttöön ja asetuksiin liittyviä tietoja valikosta 'Ohje/ FSViewin ohje'. Dette er programtillegget FSView, en grafisk visning av hvordan du bruker plassen på filsystemet ditt ved å bruke en tre- kart- visning. Legg merke til at, med hensikt, så oppdateres plassbruken ikke fortløpende. For mer informasjon om bruken av programmet og de ulike innstillingene, se hjelpefilene som ligger under menyen « Hjelp/ Håndbok for FSView » & FSViewin käyttohje Håndbok for & FSView Näytä FSViewin käyttöohje Vis håndboka for FSView Avaa ohjeselaimeen FSViewin ohjeen@ action: inmenu File Åpner et program for hjelpetekst med dokumentasjon av FSView@ action: inmenu File Poista@ action: inmenu Edit Slett@ action: inmenu Edit Muokkaa tiedostotyyppiä... @ action: inmenu File Rediger filtype & # 160; … @ action: inmenu File FSView ei päivitä automaattisesti, kun FSViewissä näkyvät tiedostot tai hakemistot muuttuvat. Katso lisätietoja kohdasta ” Ohje/ FSViewin Ohje ”. FSView oppdaterer ikke plassbruken for viste mapper og filer fortløpende, og det er med hensikt. For mer informasjon, se « Hjelp/ Håndbok for FSView ». Tiedostojärjestelmänäytin Visningsprogram for filsystemer © 2002, Josef Weidendorfer © 2002 Josef Weidendorfer Näytä tiedostojärjestelmä tästä hakemistosta alkaen Vis filsystemene, start i denne mappa Teemu Rytilahti, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Axel BojerEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, karvonen. jorma@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, axelb@ skolelinux. no Teksti% 1 Tekst% 1 Käänteinen kaksoisosa Rekursiv todeling Rivit Rader Aina paras Alltid best Paras Best Vaihtoehto (V) Endre (V) Vaihtoehto (H) Endre (H) Upottaminen Nesting Vain tarkat reunukset Bare rett rammene Leveys% 1 Bredde% 1 Salli kääntäminen Bruk rotasjon Varjostaminen Folde sammen Näkyvä Synlig Ota tilaa alihakemistoilta Ta plass fra undermapper Ylävasen Øverst til venstre Yläkeski Midt på øverst Yläoikea Øverst til høyre Alavasen Nederst til venstre Alakeski Midt på nederst Alaoikea Nederst til høyre Ei% 1 rajoitusta Ingen% 1 begrensning Ei aluerajoitusta Ingen plassbegrensning Hakemiston ”% 1 ” alue (% 2) Område for «% 1 » (% 2) Kaksinkertaista aluerajoitus (arvoksi% 1) Fordoble plassen (til% 1) Puolita aluerajoitus (arvoksi% 1) Halver plassen (til% 1) Ei syvyysrajoitusta Ingen dybdegrense Hakemiston ”% 1 ” syvyyteen (% 2) Dybde på «% 1 » (% 2) Syvyys% 1 Dybde% 1 Laske (arvoon% 1) Minsk (til% 1) Nosta (arvoon% 1) Øk (til% 1) Luo kuvagalleria Lag bildesamling Kuvagalleria kohteelle% 1 Bildesamling for% 1 Ulkonäkö Se Sivun ulkonäkö Sideutseende & Sivun otsikko: & Sidetittel: & Kuvia rivillä: Bilder per rad: Näytä kuvatiedoston & nimi Vis & navnet på bildefila Näytä kuvatiedoston koko Vis størrelsen på bildefila Näytä kuvan koko Vis bildestørrelse & Kirjasimen nimi: Navn på skriftype: & Edustaväri: & Forgrunnsfarge: & Tallenna HTML- tiedostoon: & Lagre til HTML- fil: HTML- tiedoston nimi, johon tämä kuvagalleria tallennetaan. Navnet på HTML- fila som denne bildesamlinga blir lagret til. Kansiot & rekursiivisesti Bruk & underkataloger Sisällytetäänkö alikansiot kuvagalleriaan vai ei. Avgjør om bildesamlinga skal ta med bilder i undermappene eller ikke. Rekursiosyvyys: Rekursjonsdybde: Loputon Endeløs Voit rajoittaa kansioiden määrää, joiden läpi kuvagallerianluoja menee asettamalla ylärajan rekursiosyvyydelle. Du kan begrense antallet undermapper bildesamlinga skal gjelde for ved å sette en øvre grense for antall undermapper. Kopioi & alkuperäiset tiedostot Kopier & originalfilene Tämä tekee kopiot kaikista kuvista ja kuvagalleria osoittaa näihin kopioihin alkuperäisten kuvien sijaan. Med denne funksjonen lager programmet en kopi av alle bildene i bildesamlinga og refererer til disse kopiene og ikke til originalbildene. Käytä & kommenttitiedostoa Bruk & kommentarfil Jos valitset tämän, voit määritellä kommenttiteidoston jota käytetään luodessa otsikoita kuville. Saadaksesi lisätietoja tiedostomuodosta katso "Mikä tämä on?" - ohje alhaalta. Hvis du skrur på denne funksjonen så kan du angi en kommentarfil som du kan bruke til å lage undertitler på bildene. For nærmere informasjon om filformatene, se « hva er dette? » nedenfor. Kommenttitiedosto: Kommentarfil: Voit määritellä kommenttitiedoston nimen tähän. Kommenttitiedosto sisältää otsikot kuville. Muoto tälle tiedostolle on seuraava: TIEDOSTONIMI1: Kuvaus TIEDOSTONIMI2: Kuvaus ja niin edelleen Her kan du angi navnet på kommentarfila. Kommentarfila inneholder undertitlene til bildene. På denne fila vil dette se slik ut: FILNAVN1: Beskrivelse FILNAVN2: Beskrivelse og så videre. Esikatselukuvat Lager småbilder Esikatselukuvien & kuvamuoto: Bildeformat på småbilder: Esikatselukuvan koko: Størrelse på småbildene: & Käytä eri värisyvyyttä: & Bruk forskjellig fargedybde: & Luo kuvagalleria... & Lag bildesamling & # 160; … Ei voitu luoda liitännäistä, ilmoita tästä virheestä. Klarte ikke å lage programtillegget, meld fra om feil. Kuvagallerian voi luoda vain paikallisista kansioista. Du kan bare lage en bildesamling på lokale mapper. Luon pienoiskuvia Lager småbilder Ei voitu luoda kansiota:% 1 Klarte ikke å lage mappa:% 1 Kuvien lukumäärä:% 1 Antall bilder:% 1 Luotu:% 1 Laget den:% 1 Alikansiot: Underkataloger: Luotiin pienoiskuva kohteelle:% 1 Laget småbilde for:% 1 Pienoiskuvan luonti kohteelle:% 1 epäonnistui Klarte ikke lage småbilde for:% 1 Ei voitu avata tiedostoa:% 1 Klarte ikke å åpne fila:% 1 Yleiset järjestelmämenettelutapa- asetukset Globale praksisinnstillinger for systemet Asetukset polkit- 1 järjestelmäylläpitäjille ja menettelytapaprioriteeteille Et oppsett for polkit- 1 systemadministratorer og praksisprioriteter ©, 2009 Dario Freddi © 2009 Dario Freddi Tästä moduulista voit tehdä asetukset järjestelmän ylläpitäjille ja menettelytapaprioriteeteille, jotka on määritelty Actions- moduulissa Fra denne modulen kan du sette opp systemadministratorer og prioriteter for de praksiser som er definert i modulen Handlinger Implisiittiset käyttövaltuudet Implisitte autoriseringer Mikä tahansa Hvilken som helst Ylläpitäjätodennus Administrator- autentisering Ylläpitäjätodennus (pitää entisellään) Administrator- autentisering (behold) Todennus Autentisering Todennus (pitää entisellään) Autentisering (behold) Ei- aktiivinen konsoli Inaktivt konsoll Aktiivinen konsoli Aktivt konsoll Paikalliset käyttövaltuudet Lokale autoriseringer Ylläpitäjätodennus (yksi yritys) Administrator- autentisering (en gang) Todennus (yksi yritys) Autentisering (en gang) Poimi toiminta oikealtaNAME OF TRANSLATORS Velg en handling til høyreNAME OF TRANSLATORS Ylimääräinen työkalupalkkiNAME OF TRANSLATORS Ekstra verktøylinjeNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, karvonen. jorma@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org JavaScript Javascript & Evästeet & Informasjonskapsler & Sovelmat & Tilleggsmoduler Lataa & kuvat automaattisesti Last & bilder automatisk Käytä & välityspalvelinta Aktiviser speil Käytä välimuistia Bruk mellomlager Välimuistikäytäntö Praksis for mellomlageret & Pidä välimuisti synkronoituna & Hold mellomlageret synkronisert & Käytä välimuistia, jos mahdollista Bruk & mellomlager om mulig & Offline - selailutila & Bla uten å koble til Ei voitu ottaa evästeitä käyttöön, koska evästepalvelinta ei voitu käynnistää. Informasjonskapsler kunne ikke bli slått på, fordi nissen for informasjonskapsler ikke kunne startes. Evästeet pois käytöstä Informasjonskapsler slått av Ei ole äänitiedosto Ikke en lydfil Asetukset - Metapalkki Oppsett – Metastolpe Tietueet Punkt Avaa ohjelmalla: Åpne med: Animoi koon muutos Animer størrelsesendring Näytä huoltovalikot Vis tjenestemenyer Teemat Temaer Jako Del Luo linkki Opprett lenke Uusi linkki Ny lenke Avattu Besøkt Linkin kohde Lenkemål Tietueita yhteensä Totalt antall oppføringer Napsauta aloittaaksesi esikatselun Trykk for å starte forhåndsvisning Luon esikatselua Oppretter forhåndsvisning Metapalkin asetukset... Oppsett – Metastolpe Lisää verkkokansio Legg til en nettverksmappe Tarvitsee pääkäyttäjän oikeuksia Krever root- rettigheter Mikromuodot Mikroformater Tuo kaikki mikromuodot Importer alle mikroformater & Minityökalut & Miniverktøy & Muokkaa minityökaluja & Endre miniverktøy Salasana root- käyttäjälle: Passord for root: Salasana käyttäjälle% 1: Passord for% 1: Salasana tai pyyhkäisysormi root- käyttäjälle: Passord eller fingertrekk for root: Salasana tai pyyhkäisysormi käyttäjälle% 1: Passord eller fingertrekk for% 1: Salasana tai pyyhkäisysormi: Passord eller fingertrekk: Sovellus yrittää suoritaa toiminnon, joka vaatii etuoikeuksia. Todennusta vaaditaan tämän toiminnon suorittamiseksi. Et program forsøker å gjøre noe som trenger privilegier. For å gjøre dette kreves autentisering. Todennusvirhe, yritä uudelleen.% 1 is the name of a detail about the current action provided by polkit Autentiseringsfeil, forsøk igjen.% 1 is the name of a detail about the current action provided by polkit Näpäytä muokataksesi% 1 Klikk for å redigere% 1 Näpäytä avataksesi% 1 Klikk for å åpne% 1 PolicyKit1- KDE PolicyKit1- KDE © 2009 Red Hat, Inc. © 2009 Red Hat, Inc. Jaroslav Reznik Jaroslav Reznik Toinen asiakas on jo todentamassa, yritä myöhemmin uudelleen. En annen klient autentiserer allerede, forsøk igjen senere. Myyjä: NAME OF TRANSLATORS Produsent: NAME OF TRANSLATORS Rellinks Rellinks & Huipulle & Topp Tämä linkki viittaa kotisivuun tai jonkun hierarkian juureen. Denne lenka henviser til en hjemmeside eller toppen av et hierarki. Tämä linkki viittaa nykyisen asiakirjan välittömään vanhempaan. Denne lenka viser til forgjengeren til gjeldende dokument. & Ensimmäinen & Først Tämä linkkityyppi kertoo hakukoneille, mikä asiakirja on tämän kokoelman aloituspiste tekijän mukaan. Denne lenketypen forteller søkemotorer hvilket dokument forfatteren mener er begynnelsen på dokumentsamlinga. Tämä linkki viittaa asiakirjasarjan edelliseen asiakirjaan. Denne lenka viser til forrige dokument i en ordnet rekke dokumenter. Tämä linkki viittaa asiakirjasarjan seuraavaan asiakirjaan. Denne lenka viser til neste dokument i en ordnet rekke dokumenter. & Viimeinen & Sist Tämä linkki viittaa asiakirjasarjan loppuun. Denne lenka viser til slutten av en rekke dokumenter. Tämä linkki viittaa etsimiseen. Denne lenka viser til søket. Tämä valikko sisältää linkit viittaamaan asiakirjan tietoihin. Denne menyen inneholder lenkene som viser til dokumentinformasjonen. & Sisällysluettelo Innholdsfortegnelse Tämä linkki viittaa sisällysluetteloon. Denne lenka viser til innholdsfortegnelsen. Luvut Kapitler Tämä valikko viittaa asiakirjan lukuihin. Denne menyen viser til kapitlene i dokumentet. Osa Avsnitt Tämä valikko viittaa asiakirjan osiin. Denne menyen viser til avsnittene i dokumentet. Aliosa Underavsnitt Tämä valikko viittaa asiakirjan aliosiin. Denne menyen viser til underavsnittene i dokumentet. Liite Tillegg Tämä linkki viittaa viitteeseen. Denne lenka viser til tillegget. & Sanasto & Ordliste Tämä linkki viittaa sanastoon. Denne lenka viser til ordlista. & Hakemisto & Indeks Tämä linkki viittaa hakemistoon. Denne lenka viser til indeksen. Tämä valikko sisältää muut tärkeät linkit. Denne menyen inneholder andre viktige lenker. Tämä linkki viittaa avusteeseen. Denne lenka viser til hjelpen. & Tekijät & Forfattere Tämä linkki viittaa tekijöihin. Denne lenka viser til forfatteren. Copyright Copyright Tämä linkki viittaa copyright- tekijänoikeusmerkintään. Denne lenka viser til Copyright- informasjonen. Tämä valikko viittaa kirjanmerkkeihin. Denne menyen viser til bokmerkene. Toiset versiot Andre versjoner Tämä linkki viittaa tämän asiakirjan vaihtoehtoisiin versioihion. Denne lenka viser til andre versjoner av dette dokumentet. Sekalaiset linkit. Diverse lenker [Automaattisesti tunnistettu]% 1 [Auto- oppdaget]% 1 Työkalut & Verktøy Asiakirjan suhteetNAME OF TRANSLATORS DokumentrelasjonerNAME OF TRANSLATORS Ilpo Kantonen, Teemu Rytilahti, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, teemu. rytilahti@ d5k. net, karvonen. jorma@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org Hakurivi Verktøylinje for søk Hakurivi Anna hakusana. Napsauta muutoskuvaketta vaihtaaksesi etsintätilaa tai hakukonetta. Søkelinje Oppgi et søkebegrep. Trykk på ikonet for å endre søkemåte eller tjenesteleverandør. Kohdista Hakuriviin Fokus på søkelinje Etsi tältä sivulta Finn på denne siden Valitse hakukoneet... Velg søkemotorer & # 160; … Ota käyttöön suositukset Slå på bruk av forslag Aseta Uri- pikakuvakkeet Sett URI- snarveier Pikakuvakkeet: Snarveier: Selvä Ok Vaihda selaimen tunnistetietoja Endre nettleser- identifikasjonen Vaihda selaimen & tunnistetietoja Endre & identifikasjon av nettleser Muut% 1 = browser version (e. g. 2. 0) Annen% 1 = browser version (e. g. 2. 0) Versio% 1% 1 = browser name,% 2 = browser version (e. g. Firefox, 2. 0) Versjon% 1% 1 = browser name,% 2 = browser version (e. g. Firefox, 2. 0) % 1% 2% 1 = browser version,% 2 = platform (e. g. 2. 0, Windows XP) % 1% 2% 1 = browser version,% 2 = platform (e. g. 2. 0, Windows XP) Versio% 1 alustalla% 2% 1 = browser name,% 2 = browser version,% 3 = platform (e. g. Firefox, 2. 0, Windows XP) Versjon% 1 på% 2% 1 = browser name,% 2 = browser version,% 3 = platform (e. g. Firefox, 2. 0, Windows XP) % 1% 2 alustalla% 3 % 1% 2 på% 3 Tunnistu selaimena Identifiser som Oletustunniste Standard identifikasjon Käytä koko sivustolle Bruk for hele nettstedet Aseta... Tilpass. & # 160; … & Kelpuuta verkkosivu & Sjekk gyldigheten til nettside Kelpuuta HTML (URI- osoitteen kautta) Gyldighetssjekk av HTML (ved URI) Kelpuuta HTML (lähettämällä) Gyldighetssjekk av HTML (ved opplasting) Kelpuuta CSS (URI- osoitteen kautta) Gyldighetssjekk CSS (ved URI) Kelpuuta CSS (lähettämällä) Gyldighetssjekk CSS (ved opplasting) Kelpuuta & linkit Gyldighetssjekk av & linker Kelpuuta verkkosivu Sjekk gyldigheten til nettside Katso kelpuutusraportti Vis gyldighetsrapport & Aseta kelpuuttaja... & Tilpass HTML- sjekk & # 160; … Etäkelpuutus Fjernsjekk Paikallinen kelpuutus Lokal gyldighetssjekk % 1,% 2 % 1,% 2 HTML- siistimistulokset:% 1 is the error count string,% 2 the warning count string,% 3 the accessibility warning string Resultat av HTML tidy:% 1 is the error count string,% 2 the warning count string,% 3 the accessibility warning string Verkkosivu:% 1,% 2,% 3% 1 is the error count string,% 2 the warning count string Side:% 1,% 2,% 3% 1 is the error count string,% 2 the warning count string Verkkosivu:% 1,% 2% 1 is the HTML frame name,% 2 is the error count string,% 3 the warning count string,% 4 the accessibility warning string Side:% 1,% 2% 1 is the HTML frame name,% 2 is the error count string,% 3 the warning count string,% 4 the accessibility warning string Kehys ”% 1 ”:% 2,% 3,% 4% 1 is the HTML frame name,% 2 is the error count string,% 3 the warning count string Ramme «% 1 »:% 2,% 3,% 4% 1 is the HTML frame name,% 2 is the error count string,% 3 the warning count string Kehys ”% 1 ”:% 2,% 3 Ramme «% 1 »:% 2,% 3 Valittua osoitetta ei voida todentaa, koska se sisältää salasanan. Tämän osoitteen lähettäminen osoitteeseen% 1 voi asettaa% 2: n turvallisuuden riskialttiiksi. Den valgte URL- en kan ikke sjekkes fordi den inneholder et passord. Det er en fare for sikkerheten til% 2 å sende denne URL- en til% 1. Ei voitu kelpuuttaa lähdekoodia Kan ikke sjekke kilde for gyldighet Voit kelpuuttaa vain verkkosivuja tällä liitännäisellä. Du kan ikke sjekke gyldigheten til noe annet enn nettsider med dette programtillegget. Viallinen verkko- osoite Feil i URL Antamasi URL ei ole oikean muotoinen, korjaa se ja yritä uudelleen. URL- en du skrev inn er ikke gyldig, rett på den og prøv på nytt. Kelpuutus Validering Käytettävyyskelpuutustaso: Nivå for tilgjengelighetssjekk: 0 (Ei tarkistusta) 0 (ingen sjekk) 1 1 2 2 3 3 Jos tämä valitsin on käytössä, sisäinen HTML- kelpuuttaja suoritetaan sen jälkeen kun verkkosivu on ladattu. Hvis dette er slått på blir den interne gyldighetssjekken for HTML kjørt etter at en nettside er lastet inn. Suorita lataamisen jälkeen Kjør etter lasting & Työkalut & Verktøy Lisätyökalurivi Ekstra verktøylinje HTML/ XML- kelpuuttaja HTML/ XML gyldighetssjekker URL: URL: Lähetä: Overfør: CSS- kelpuuttaja CSS- gyldighetssjekker Linkki- kelpuuttaja Link- gyldighetssjekker Kehys Ramme Rivi Rad Sarake Kolonne ViestiNAME OF TRANSLATORS MeldingNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Axel Bojer, Knut Yrvin, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, karvonen. jorma@ gmail. com axelb@ skolelinux. no, knuty@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org KelpuutusraporttiValidation status Rapport fra gyldighetssjekkValidation status VirheValidation status FeilValidation status VaroitusValidation status AdvarselValidation status Saavutettavuusvaroitus Tilgjengelighetsvarsel Aseta kelpuuttajalisäosa Sett opp programtillegg for gyldighetssjekk Sisäinen kelpuutus Intern gyldighetssjekk Verkkoarkistoija Vevarkivar Tila Status Verkko- osoite Nettadresse Verkkosivuarkistoa ei voitu avata Klarte ikke å åpne nettarkiv Ei voitu avata tiedostoa% 1 kirjoitettavaksi. Klarte ikke å åpne% 1 for skriving. Ladataan Nedlasting Virhe Feil OK Ok Siirräntävirhe kirjoitettaessa verkkoarkistotiedostoa% 1. En I/ U- feil oppsto ved skriving fil vevarkivfila% 1 & Arkistoi verkkosivu... & Arkiver nettside & # 160; … Nimeämätön Uten tittel *. war *. tgz_BAR_Verkkosivuarkistot *. war *. tgz_BAR_Nettarkiv Tallenna sivu verkkosivuarkistoksi Lagre side som nett- arkiv Virheellinen verkko- osoite Ugyldig URL Verkko- osoite% 1 ei ole oikean muotoinen. URL- en% 1 er ikke gyldig. Tiedosto on olemassa Fila finnes Haluatko varmasti ylikirjoittaa tiedoston:% 1? Er du sikker på at du vil overskrive:% 1? Korvaa Skriv over Paikallinen tiedosto Lokal fil Tiedostoon: Til: Arkistoidaan: Arkivering: Alkuperäinen verkko- osoite Opprinnelig URL digiKamName digiKamName Valokuva– hallintaohjelmaComment KDE FotobehandlingComment Ammattilaistasoinen avoimen lähdekoodin ohjelma valokuvien hallintaanName Håndter dine fotografier som en proff med kraften i åpen programvareComment Comment Nedlasting fullførtComment Name En nedlasting fra et kamera eller annen enhet er fullført. Name Comment Satskø fullførtComment Name En kø i satskøbehandleren er fullført. Name Comment Databasen for fingeravtrykk er oppdatertComment Name Oppdatering av databasen for fingeravtrykk er fullført. Name Comment Minibilde- databasen er oppdatertComment Name Oppdatering av minibilde- databasen er fullført. Name Comment Synkronisering av bilders metadata med databasen fullførtComment Name Synkroniseringen av bildeness metadata med databasen er fullført. Name TasonsäätöKäyräComment ImagePlugin_ AdjustCurvesComment Muokkaa värikanavien raja- arvojaName digikam programtillegg for bildehistogram og kurvejusteringName TasonsäätöHistogrammiComment ImagePlugin_ AdjustLevelsComment Muokkaa värikanavien raja- arvojaName dgiKam programtillegg for nivåjusteringName SumennusComment ImagePlugin_ BlurFXComment SumennustehosteitaName digiKam programtillegg for å tilføre bildet uklarhetName ReunusComment ImagePlugin_ BorderComment Lisää kuvaan reunuksenName digiKam programtillegg for bilderammerName KanavatasapainonSäätöComment ImagePlugin_ ChannelMixerComment Värikanavien sekoitussuhteiden muokkainName digiKam programtillegg for kanalmiksingName HiilipiirrosComment ImagePlugin_ CharcoalComment Jäljittelee hiiliviivapiirrostaName digiKam programtillegg for kulltegningseffekterName VäriefektitComment ImagePlugin_ ColorFxComment Erikoisia väritehosteitaName digKam programtillegg for spesielle fargeeffekterName Comment ImagePlugin_ ContentAwareResizingComment Name Liquid Rescale programtillegg for digiKamName Liitännäisten ydinComment ImagePlugin_ CoreComment digiKamin liitännäisten ydinName digiKam kjernebilde programtilleggName VääristymäComment ImagePlugin_ DistortionFXComment VääristymäerikoistehosteitaName digiKam programtillegg for forvrengningName KohokuvioComment ImagePlugin_ EmbossComment Kohokuvioefekti kohteiden ääriviivoistaName digiKam programtillegg for pregningName FilmirakeetComment ImagePlugin_ FilmGrainComment Filmikuvien rakeisuuden jäljittelijäName digiKam programtillegg for filmkornName KiertoComment ImagePlugin_ FreeRotationComment Kiertää kuvaa vapaasti määritettävien asteiden verranName digiKam programtillegg for fri omdreining av bildetName KuumatPikselitComment ImagePlugin_ HotPixelsComment Digitaalisen rakeisuushäiriön korjausName digiKam programtillegg for å rette « hete » pikslerName InfrapunaComment ImagePlugin_ InfraredComment Jäljittelee infrapunafilmiäName digiKam programtillegg for infrarød effektName SävypelkistysComment ImagePlugin_ InPaintingComment Name digiKam programtillegg for overmailingName TekstinlisäysComment ImagePlugin_ InsertTextComment Lisää tekstiä kuvaanName digiKam programtillegg for å legge til tekstName LinssivääristymänKorjausComment ImagePlugin_ LensCorrectionComment Name Verktøy for retting av linseforvrengningName Comment ImagePlugin_ LocalContrastComment Name digKam programtillegg for lokal kontrastName ÖljyvärimaalausComment ImagePlugin_ OilPaintComment Jäljittelee öljyvärimaalaustaName digiKam programtillegg for oljemaleireffekterName PerspektiivimuunnosComment ImagePlugin_ PerspectiveComment Vääristää kuvan perspektiiviäName digikam programtillegg for perspektivendringName SadepisaratComment ImagePlugin_ RainDropComment Lisää kuvan pintaan sadepisaroitaName digiKam programtillegg for regndråpeeffekterName RestaurointiComment ImagePlugin_ RestorationComment Korjaa kuvassa esiintyviä virheitäName digiKam programtillegg for restaurering av bildetName ViistoutusComment ImagePlugin_ ShearToolComment Viistouttaa kuvaa vaaka - ja pystysuunnassaName digikam programtillegg for beklippingName SuperImposeComment ImagePlugin_ SuperImposeComment Liittää useampia kuvia päällekäinName digiKam programtillegg for å legge på et mønsterName TaustapintaComment ImagePlugin_ TextureComment Lisää kuvaan taustapinnanName digiKam programtillegg for teksturName ValkotasapainoComment ImagePlugin_ WhiteBalanceComment Korjaa kuvan valkotasapainonDescription digiKam programtillegg for å endre hvitbalansenDescription digiKamin kioslave- palvelu albumeilleDescription digikam kioslave for albumDescription digiKamin kioslave- palvelu päiväyksilleDescription digikam kioslave for datoerDescription digiKamin kioslave- palvelu hauilleDescription digikam kioslave for søkDescription digiKamin kioslave- palvelu tunnisteilleName digikam kioslave for etiketterName showFotoGenericName showFotoGenericName Valokuvien katselu ja käsittelyName Fotovisning og - redigeringName Siirrä valokuvat digiKamillaName Last ned fotografier med digiKamName Tunnista kamera ja lataa kuvat digiKamillaComment digiKam « oppdag og last ned» Comment digiKam- liitännäinenName Et digiKam programtillegg for bilderName DigiKamin Nepomuk- palveluComment Digikam Nepomuk- tjenesteComment Name En Nepomuk- tjeneste som synkroniserer med digikam FaksikatselinName Faks- visningName KFax KFaks NäytönsieppausohjelmaName Program som tar kopi av skjermbildetName KGrab KGrab Comment AcquireImagesComment Kuvien tuonti tasoskanneriltaComment Et verktøy for å hente bilder ved hjelp av skannerComment Kuvien tuonti tasoskanneriltaGenericName Et verktøy for å hente bilder ved hjelp av skannerGenericName Name Hent bilderName Comment Avansert bildeframvisningComment Name Et verktøy for bildeframvisning med 2D - eller 3D- effekter ved bruk av OpenGLName Comment Satsvis bildebehandlingComment EräajokäsittelyName KIPI programtillegg for satsvis bildebehandlingName Comment KalenderComment Name Et verktøy for å lage kalendereName Kipi- liitännäisetComment KIPI programtilleggComment Name Grensesnitt til KDE- programtillegg for bilderName GenericName DNG- omformerGenericName DNG- muunninComment DNG- bildeomformerComment Comment Et verktøy for å masseomforme RAW- bilder fra kameraet til DNGComment Comment Et verktøy som omformer RAW- bilder til Digital NeGative (DNG) Comment Kuvien lähetys sähköpostitseGenericName Et verktøy for å flette sammen bilder med eksponeringsområdeGenericName Name EksponeringsflettingName Name EkspoflettingName Name Ekspo- flettingName Facebook tuonti/ vientiComment Facebook- inport/ eksportComment Name Et verktøy for å importere/ eksportere bilder til/ fra en fjern Facebook- nettjenesteName Comment Flash- eksportComment Kuvien vienti Flash- tiedostoksiName Et verktøy for å eksportere bilder til FlashName Comment Flickr/ 23/ Zooomr- eksportComment Kuvien vienti Flash- tiedostoksiName Et verktøy for å eksportere bilder til nettjenestene Flickr, 23 eller Zooomr. Name Comment FjerngallerieksportComment Comment Et verktøy for å eksportere bilder til en fjern Gallery- tjenerComment Maantieteellinen paikannusName Et verktøy for geografisk plassering av bilderName GPS- synkronointiName GPSSyncName Comment HTML- galleriComment Kuvakokoelman esitys XHTML- muodossaName Et verktøy for å eksportere bildesamlinger til en statisk XHTML- sideName Comment KlassiskComment Name En portering av det gamle HTML- eksporttemaetName Aurélien GâteauName Aurélien GâteauName Näyttökuvia per riviName Miniatyrer pr. radName TaustaväriName BakgrunnsfargeName Edustan väriName ForgrunnsfargeName Kirjasimen kokoName SkriftstørrelseName Kuvareunuksen kokoName Bilderammens størrelseName Kuvareunuksen väriName Bilderammens fargeName Linkin väriName Farge på lenkerName Vieraillun linkin väriName Farge på besøkte lenkerName Comment Rene rammerComment Name Et rammetema bygget på Ruediger Bebtes rammetemaName Elizabeth MarmorsteinName Elizabeth MarmorsteinName TyyliName StilName KehyksetName DatorammerName Näyttökuvia per riviName Minibilde- bakgrunnName Name Bildebakgrunn (for kontrast) Name Name Nav. linje- bakgrunn (mørk) Name Name Introduksjon til GalleryName Comment Format for dato i bildetekst (se http: // xsltsl. sourceforge. net/ date- time. html) Comment Name XSL formatstreng for dato: Bruk syntaksen beskrevet på http: // xsltsl. sourceforge. net/ date- time. htmlName Name Datoformat i bildelisteName Comment Flytende kortComment Name Et mørkt tema med flytende kort med minibilder/ beskrivelser. Rask navigering gjennom galleriet. Name Name Jiří BoháčName KehyksetComment RammerComment KehysteemaName Et rammetemaName Ruediger BenteName Ruediger BenteName Comment MatrixComment Comment Vis bildene i Matrix- stilComment Name Enda et fint tema. Enkelt og rent med « kalligrafiske » ikoner. Name Name S0Name Petr VaněkName Petr VaněkName Comment EnkelComment Name Et enkelt og lett temaName Comment SnøComment Name Passer perfekt til ferien på fjelletName Comment BildeframviserComment Name Et verktøy for å forhåndsvise bilder med OpenGLName Comment iPod- eksportComment Kuvien kopiointi iPodilleName Et verktøy for å eksportere bilder til en iPod- enhetName Häviötön JPEGComment JPEGLosslessComment Kuvien kierto häviöttömästiName Et verktøy for å rotere/ speilvende bilder uten tap av kvalitetName Comment KioExportImportComment Kuvien kopiointi iPodilleComment Et verktøy for å eksportere bilder til eller importere fra en nettjeneste som KIO har tilgang til. Comment Exif, iptc ja xmp- metatietojen muokkausName Et verktøy for å redigere EXIF -, IPIC - og XMP- metadataName Metadata- editoriName MetadataEditName Comment Eksport til PicasawebComment Name Et verktøy for å eksportere bilder til en fjern Picasa- nettjenesteName Kuvien tulostusComment BildeutskriftComment Kuvien tulostus eri muodoissaName Et verktøy for å skrive ut bilder i forskjellige formaterName 10. 5 × 14. 8 cmName 10. 5x14. 8 cm (1 bilde) Name 6 × 9 cm (8 valokuvaa) Name 10x15 cm (1 bilde) Name 6 × 9 cm (8 valokuvaa) Name 20x25 cm (1 bilde) Name 6 × 9 cm (8 valokuvaa) Name 8 x 10 "(1 bilde) Name 6 × 9 cm (8 valokuvaa) Name 9x13 cm (1 bilde) Name 6 × 9 cm (8 valokuvaa) Name 13x18 cm (2 bilder) Name 6 × 9 cm (8 valokuvaa) Name 5 x 7 "(2 bilder) Name 6 × 9 cm (8 valokuvaa) Name 10x15 cm (3 bilder) Name 6 × 9 cm (8 valokuvaa) Name 4 x 6 "(3 bilder) Name 6 × 9 cm (8 valokuvaa) Name 10x13. 33 cm (4 bilder) Name 6 × 9 cm (8 valokuvaa) Name 3. 5 x 5 "(4 bilder) Name Name Passbilder – 4, 5×5 cm (4 bilder) Name 6 × 9 cm (8 valokuvaa) Name 9x13 cm (4 bilder) Name 4 x 6 "albumiName 4 x 6 "AlbumName Name Passbilder – 3, 5×4 cm (6 bilder) Name 6 × 9 cm (8 valokuvaa) Name 6x9 cm (8 bilder) Name 10 × 15 cm albumiName 10x15 cm AlbumName 11. 5 × 15 cm albumiName 11. 5x15 cm AlbumName Name Albumkollasje 2 (6 bilder) Name Name Albumkollasje 1 (9 bilder) Name Name HelsideName Name bilderamme (5 bilder) Name Näyttökuvia per riviName Miniatyrer 5×4 bilderName Näyttökuvia per riviName Miniatyrer 6×5 bilderName Raw- muunninComment RAW- omformerComment Name Et verktøy for å omforme RAW- bilder til JPEG/ PNG/ TIFFName Korjaa punasilmäisyysvirheComment Fjern røde øyneComment Name Et verktøy for å automatisk fjerne røde øyne fra bilderName SähköpostilähetysComment Send bilderComment Kuvien lähetys sähköpostitseName Et verktøy for å sende bilder med e- postName Comment Shwup- eksportComment Kuvien vienti Flash- tiedostoksiName Et verktøy for å eksportere bilder til en fjern Shwup- nettjenesteName Comment SmugMug- import/ eksportComment Name Et verktøy for å importere/ eksportere bilder til/ fra en fjern SmugMug- nettjenesteName Päiväyksen tarkistusComment TimeDateAdjustComment Name Et verktøy for å justere dato og klokkeslettName TaustakuvaComment BakgrunnsbildeComment Taustakuvan vaihtoName Et verktøy for å bruke et bilde som bakgrunn på skrivebordet Png- pakkausaste: PNG- komprimering: Png- pakkausasteen tasot: 1: alhainen pakkaus (suuri tiedosto, mutta kuvan purkaminen on nopeampaa – oletusasetus) 5: keskitason pakkaus 9: tiheä pakkaus (pieni tiedosto, mutta pitkä kuvan purkuaika. Ota huomioon: png on aina häviötön pakkausmuoto. Graden av komprimering av PNG- bilder: 1 – lav komprimering (store filer men kort lagringstid – standardverdi) 5 – middels komprimering 9 – høy komprimering (små filer men lang lagringstid) Merk: Du mister ingen bildekvalitet samme hvilken komprimeringsgrad du velger. PNG er et tapsfritt format. Pakkaa tiff- tiedostot Komprimer TIFF- filer Määritä pakataanko tiff- kuvia. Tiedoston kokoa voidaan pienentää häviöttömästi (deflate- menetelmällä). Slå av/ på komprimering for TIFF- bilder. Hvis du slår på dette alternativet kan du redusere filstørrelsen for TIFF- bildet. Et tapsfritt format (deflate) brukes for å lagre filen. Lossless JPEG 2000- tiedostot LossLess JPEG 2000- filer Määritä käytetäänkö häviötöntä jpeg2000- kuvapakkausta. Skru av/ på tapsfri komprimering for JPEG 2000- bilder. Hvis du slår på dette alternativet bruker du en tapsfri metode for å komprimere JPEG 2000- bilder. Jpeg2000- pakkausaste: JPEG 2000- kvalitet: Jpeg2000- kuvapakkausasteen tasot: 1: huonolaatuinen (pieni tiedosto, korkea pakkaus) 50: yleisin pakkaus 75: hyvä laatu (oletus) 100: korkea laatu (suuri tiedosto, ei pakkausta) Huomioi: Jpeg2000 on häviöllinen pakkausmuoto tällä asetuksella. Graden av kvalitet for JPEG 2000- bilder: 1: – lav kvalitet (høy komprimeringsgrad og liten filstørrelse) 50: – middels kvalitet 75: – god kvalitet (standardverdi) 100: – høy kvalitet (ingen komprimering og stor filstørrelse) Merk: JPEG 2000 er ikke et tapsfritt komprimeringsformat når du bruker dette oppsettet. Jpeg- pakkausaste: JPEG- kvalitet: Jpeg- pakkausasteen tasot: 1: huonolaatuinen (pieni tiedosto, korkea pakkaus) 50: keskilaatuinen 75: hyvälaatuinen (oletus) 100: korkealaatuinen (suuri tiedosto, ei pakkausta) Huomioi: jpeg on aina häviöllinen pakkausmuoto. Graden av kvalitet for JPEG- bilder: 1: – lav kvalitet (sterk komprimering og liten filstørrelse) 50: – middels kvalitet 75: – god kvalitet (standardverdi) 100: – høy kvalitet (ingen komprimering og stor filstørrelse) Merk: JPEG bruker. aldri tapsfri komprimering Huomaa: jpeg on häviöllinen pakkausmuoto! Advarsel: JPEG girtap av bildekvalitet ved komprimering! Värisävyjen aliotanta: Chroma subsampling: Häviöttömät PGF- tiedostot PGF- filer uten kvalitetstap Määritä käytetäänkö häviötöntä PGF- kuvapakkausta. Skru av/ på tapsfri komprimering for PGF- bilder. Hvis du slår på dette alternativet bruker du en tapsfri metode for å komprimere PGF- bilder. PGF- pakkausaste: PGF- kvalitet: PGF- kuvien pakkausasteen tasot: 1: korkea laatu (suuri tiedosto, ei pakkausta) 3: hyvä laatu (oletus) 6: kohtuullinen laatu 9: huonolaatuinen (pieni tiedosto, korkea pakkaus) Huomioi: PGF on häviöllinen pakkausmuoto tällä asetuksella. Graden av kvalitet for PGF- bilder: 1: Høy kvalitet (ingen komprimering og store filer) 3: God kvalitet (standardverdi) 6: Middels kvalitet 100: Lav kvalitet (stor grad av komprimering og små filer) Merk: PGF er ikke et tapsfritt komprimeringsformat når du bruker dette oppsettet. Kynnysarvo: Terskel: Pehmeys: Mykhet: Lisäasetukset Avanserte tilpasninger: Kohinanpoistoasetusten tallennustiedosto Innstillingsfil for bildestøyreduksjon som skal lastes inn ”% 1 ” ei ole kelvollinen kohinanpoistoasetukset sisältävä tekstitiedosto. «% 1 » er ikke en innstillingsfil for bildestøyreduksjon. Kohinanpoistoasetuksia ei voitu ladata tekstitiedostosta. Klarer ikke å laste inn innstillingsfilen for bildestøyreduksjon. Kohinanpoistoasetusten tallennustiedosto Innstillingsfil for bildestøyreduksjon Kohinanpoistoasetuksia ei voitu tallettaa tekstitiedostoon. Klarte ikke å lagre til innstillingsfilen for bildestøyreduksjon. Kuvatekstit/ tunnisteet Kommentarer/ etiketter tuntematon ikke tilgjengelig Tuntematon (of) Ukjent (of) % 1x% 2 (% 3 Mpx) % 1x% 2 (% 3Mpx) % 1 bpp % 1 bpp % 1 (35mm:% 2) % 1 (35mm:% 2) % 1 ISO % 1 ISO exif EXIF makernote Produsentens notat iptc IPTC xmp XMP Päiväys: Dato: Omistaja: Eier: Oikeudet: Rettigheter: Tiedoston ominaisuudet Filegenskaper Mitat: Dimensjoner: Pakkausaste: Komprimering Värisyvyys: Bitdybde Väritila: Fargemodus: Kuvan ominaisuudet Bildeegenskaper Merkki: Merke: Malli: Modell: Luotu: Laget: Linssi: Linse: Aukon koko: Blender: Polttoväli: Brennvidde: Valotusaika: Eksponering: Valotusherkkyys: Følsomhet: Kuvaustila/ esiasetukset: Modus/ program: Salama: Blits: Valkotasapaino: Hvitbalanse: Valokuvan ominaisuudet Fotoegenskaper Lukuoikeus: Lesbare: Kirjoitusoikeus: Skrivbare: Uusi nimi: Nytt navn Siirretty: Nedlastet: Kameran tiedosto- ominaisuudet Filegenskaper tuntematon ukjent Kyllä Ja % 1 (% 2) % 1 (% 2) Raw- kuva RAW- bilde muuttamaton uendret Kuvatekstit: Tekst: Syötä kuvateksti. Skriv teksten her. Arvio: Karakter: Syötä uusi tunniste... Skriv inn nytt navn & # 160; … Anna syöte tunnisteiden luomiseen. Kauttaviivalla ” / ” voi käyttää luomaan alekkaisia tunnisteita hierarkisesti. Pilkulla ”, ” voidaan eritella tunnisteet tai - hierarkiat toisistaan, jolloin voi luoda useita tunnisteita yhtäaikaisesti. Skriv inn teksten som skal brukes til å lage en nye etiketter. « / » brukes her for å danne et hierarki av etiketter. «, » brukes for å lage flere hierarkier samtidig. Annetut tunnisteet Allerede tilordnede etiketter Äskeiset tunnisteet Nylige etiketter Peruuta kaikki muutokset Tilbakestill alle endringer Hyväksy kaikki muutokset kuvalle Bruk alle endringene som er gjort med bildene Lisää Mer Tiedot Informasjon Otetaanko muutokset käyttöön? Bruk endringer? Hyväksytkö muutokset? Vil du bruke endringene dine? kuvateksti teksten päiväys datoen arvio karakteren tunnisteet etikettene Ota muutokset käyttöön aina ilman varmistusta Bruk endringer uten å bekrefte Talletetaan muutoksia kuviin, odota hetki... Legger til endringer for bildene. Vennligst vent & # 160; … Talletetaan metatietoja tiedostoihin, odota hetki... Skriver metadata til filer. Vennligst vent & # 160; … Luetaan metatietoja tiedostoista, odota hetki... Leser metadata fra filer. Vennligst vent & # 160; … Tunnisteet Etiketter Uusi tunniste... Ny etikett & # 160; … Luo tunniste osoitekirjasta Lag etikett med mal fra adresseboka Poista tunnisteen kuvake Tilbakestill etikettikon Kaikki tunnisteet Alle etiketter Alaluokattoggle parent tag Barntoggle parent tag Yläluokattoggle child and parent tags Foreldretoggle child and parent tags Valitse Velg Poista valintano auto toggle Fjern merkingno auto toggle Käännä valinta Omvend merking Automaatiikka päälle tai pois Auto av/ på Molemmat Begge Poista tunnisteEdit Tag Properties Fjern etikettEdit Tag Properties Ominaisuudet... Egenskaper & # 160; … Osoitekirjasta ei löytynyt merkintöjä Fant ingen oppføringer i adresseboka Lue metatiedot tiedostosta tietokantaan Leser metadata fra fil til database Kirjoita metatiedot jokaiseen tiedostoon Skriv metadata til hver fil Lue jokaisen tiedoston metatiedot tietokantaan Les metadata fra hver fil til databasen Olet poistamassa tunnistetta ”% 1 ”, mutta sen kuvia on tällä hetkellä avoinna. Jos haluat poistaa tunnisteen, hyväksy ensin muutokset. Det vises nå elementer i etiketten «% 1 » som du er i ferd med å fjerne. Du må først legge til endringene dersom du vil fjerne etiketten. Poistetaanko tunniste ”% 1 ”? Er du sikker på at du vil slette etiketten '% 1'? Ei äskettäin määritettyjä tunnisteita Ingen nylig tilordnede etiketter Löydetyt tunnisteet Fant etiketter Annetut tunnisteet Tilordnede etiketter Metatiedot Metadata Maantieteellinen sijainti Geografisk plassering Lähennä Forstørr Loitonna Forminsk Paikantaminen Marblen avulla ei ole käytettävissä Geografisk posisjonering med Marble kan ikke utføres Salaman tila Panoreringsmodus Ensimmäinen kuva Filtrer bilder Valitse kuvia Velg bilder & Siirrä tänne Flytt hit Määritä tunnisteen näytekuvaksi Bruk som etikettminiatyr Anna kuville tunniste ”% 1 ” Tilordne etikett «% 1 » til element Talletetaan tunnisteita, odota hetki... Tilordner nye etiketter. Vent litt & # 160; … Valitse ala, josta histogrammi muodostetaan: Koko kuva- ala: histogrammi muodostetaan koko kuva- alasta. Valittu alue: histogrammi muodostetaan valitusta kuva- alasta. her kan du velge fra hvilken region histogrammet skal beregnes: Hele bildet: Beregn histogrammet ved hjelp av hele bildet. Merking: Beregn histogrammet ved hjelp av merket område. Koko kuva- ala Helt bilde Mitta: Område: Valitse pienin intensiteettiarvo histogrammin valitulle alueelle Her kan du velge laveste intensitetsverdi til det markerte området på histogrammet. Valitse suurin intensiteettiarvo histogrammin valitulle alueelle Her kan du velge høyeste intensitetsverdi til det markerte området på histogrammet. Tilastotiedot Statistikk Näkyvissä on histogrammin valitun osan tilastolliset arvot. Nämä arvot voidaan laskea jokaiselle kanavalle. Her kan du se de statistiske resultatene som er beregnet for det markerte området på histogrammet. Disse verdiene er tilgjengelige for alle kanalene. Pikseleitä: Piksler: Keskiarvo: Gjennomomsnitt Keskihajonta: Standardavvik: Mediaani: Middeltall: Prosentti: Persentil: Värisyvyys: Fargedybde: Alfa- kanava: Gennomsiktskanal: Histogrammi Histogram Icc- profiili ICC- profil 16 bittiä 16 bit 8 bittiä 8 bit Kalibroimaton Ukalibrert Jpeg- kuvanlaatu% 1 JPEG- kvalitet% 1 Leveysaste: Bredde: Pituusaste: Lengdel: Lista tiedostoista, jotka ollaan poistamassa. Liste over filer som skal til å bli slettet. Tässä on lista tiedostoista, jotka ollaan poistamassa. Dette er listen over elementer som skal til å bli slettet. Valitse poistetaanko tiedostot ennemmin kuin siirretään ne roskakoriin Hvis dette er krysset av blir filer slettet permanent i stedet for å bli lagt i papirkurven Mikäli valittu, tiedostot poistetaan pysyvästi, eikä niitä siirretä roskakoriin. Käytä tätä valintaa varoen: poistettujen tiedostojen palautus voi olla erittäin vaikeaa tai mahdotonta. Når du har krysset av her, blir filene slettet for alltid i stedet for å bli flyttet til papirkurve. Vær forsiktig med dette: Det er i de fleste filsystemer ikke mulig å gjenopprette slettede filer på en enkel måte. & Poista kuvat sen sijaan että ne siirrettäisiin roskakoriin & Slett filer i stedet for å flytte dem til papirkurven & Älä kysy uudelleen & Ikke spør flere ganger Valitse haluatko että seuraavalla kerralla tiedostot poistetaan lopullisesti kysymättä. Hvis du krysser av her vises ikke dette dialogvinduet og filene slettes umiddelbart og for alltid. Valitse haluatko että seuraavalla kerralla tiedostot siirretään suoraan roskakoriin. Hvis du krysser av her vises ikke dette dialogvinduet og filene flyttes rett til papirkurven Valitse haluatko että seuraavalla kerralla tiedostot siirretään suoraan roskakoriin. Hvis du krysser av her vises ikke dette dialogvinduet lenger, og filene flyttes rett til papirkurven. Nämä tiedostot poistetaan lopullisesti kiintolevyltä. Disse elementene blir for alltid slettet fra harddisken. Nämä albumit siirretään roskakoriin. Disse albumene blir flyttet til papirkurven. Nämä albumit poistetaan lopullisesti kiintolevyltä. Disse albumene blir for alltid slettet fra harddisken. Nämä albumit poistetaan lopullisesti kiintolevyltä. Huomioi että kaikki alialbumit luetaan mukaan valintaan, ja poistetaan myös. Disse albumene blir permanent slettet fra disken. Merk deg at alle under- albumene også er med i denne listen og blir slettet.. Nämä albumit siirretään roskakoriin. Huomioi että kaikki albumit tämän sisällä siirretään myös. Disse albumene blir flyttet til papirkurven. Merk deg at alle under- albumene også er med i denne listen og blir overført til papirkurven. Siirrä & roskakoriin & Flytt til papirkurven Poistetaan valitut tiedostot Skal til å slette markerte filer Poistetaan valitut albumit Skal til å slette markerte album Jaettujen kirjastojen ja ohjelmistokomponenttien tiedot Informasjon om komponenter og delte biblioteker LibQt LibQt LibKDE LibKDE LibKdcraw LibKdcraw Dcraw program Dcraw programmet LibRaw LibRaw LibKExiv2 LibKExiv2 LibExiv2 LibExiv2 Exiv2 tukee XMP- metatietoja Exiv2 støtter XMP metadata LibPNG LibPNG LibTIFF LibTIFF LibJPEG LibJPEG LibJasper LibJasper LibCImg LibCImg LibLCMS LibLCMS LibPGF LibPNG Marble- käyttöliittymäelementti Marmor Ohjelmistokomponentti Komonent Tietoja Info Tuetut raw- kuvia tallentavat kamerat Liste over støttede RAW- kameraer Väriprofiilin tiedot -% 1 Fargeprofilinfo: –% 1 Merkki: Merke:% 1 Luotu: Laget den: Aukon koko Blender: Valoherkkyys: Følsomhet: % 1_BAR_Raw- valokuvatiedostot % 1_BAR_Råbildefiler Valitse kuva Velg et bilde Kopioi leikepöydälle Kopier til utklippstavla % 1 Versio% 2% 3 % 1 Versjon% 2% 3 SQLite3- tietokantasovelluksen ajuria ei löydy tai se ei ole käytettävissä. digiKam vaatii tämän ajurin toimiakseen, tarkista Qt4- paketin SQL- moduli. Driveren « SQLITE » for SQLite3 databaser er ikke tilgjengelig. digiKam er avhengig av denne driveren fra SQL- modulen til Qt4. Virhe tietokannan ajurin latauksessa. Feil ved åpning av databasens bakgrunnsmotor. Tietokanta ei ole kelvollinen. Asetusta ” DBVersion ” ei ole olemassa, nykyistä tietokantaskeemaa ei täten voida varmistaa. Käynnistä digiKam tyhjällä tietokannalla (poistamalla. db- päätteiset tiedostot albumikirjastostasi). Databasen er ugyldig: Dette« DBVersion » oppsettet finnes ikke. Denne versjonen av databaseskjemaet kan ikke bekreftes. Prøv å starte med en tom database. Tietokantaa on käytetty digiKamin uudemmalla versiolla, ja on epäyhteensopiva tämän version kanssa. Päivitä digiKam uudempaan versioon ja kokeile uudelleen. Databasen har vært brukt av en nyere versjon av digiKam og er blitt oppdatert til et databaseskjema som ikke kan brukes av denne versjonen. (Det betyr at denne versjonen av digiKam er for gammel, eller at databaseformatet er for nytt. Benytt heller den tidligere versjonen av digiKam som du har brukt før. Tietokannan taulujen luonti epäonnistui. Klarte ikke å lage tabeller i databasen. Tietokannan ”% 1 ” avaus kyselyjä varten epäonnistui. Tämä on epätavallinen ongelma. Tarkista, että sinulla on lukuoikeudet tiedostoon ja ettei mikään toinen ohjelma ole lukinnut tietokantaa. Mikäli ongelma ei ratkea, voit kysyä apua englanninkieliseltä postilistalta: digikam- devel@ kde. org. Tarkista myös, millaisia tietoja digiKam tulostaa konsoliin. Klarte ikke å åpne en databasetransaksjon i databasefilen «% 1 ». Dette er uvanlig. Kontroller at du har tilgang til filen og at ingen annen prosess låser den. Hvis problemet vedvarer kan du søke hjelp i e- postlisten digikam- devel@ kde. org. Se også etter hva digiKan skriver til terminalen. Tietokantaskeeman päivitys versioiden 4 → 5 välillä epäonnistui odottamattomaan virheeseen. Voit kokeilla hylätä vanhan tietokannan ja rakentaa uuden alusta (tässä tapauksessa siirrä tiedostot ”% 1 ” ja ”% 2 ” kansiosta ”% 3 ” toiseen sijaintiin). Sinun kannattaa ilmoittaa tästä ongelmasta englanninkieliselle postilistalle: digikam- devel@ kde. org. Tarkista myös, millaisia tietoja digiKam tulostaa konsoliin. Oppdatering av skjema fra versjon 4 til 5 mislyktes som følge av en uventet feilsituasjon. Du kan prøve å kvitte deg med den gamle databasen og begynne med en tom. (Isåfall, flytt datafilene «% 1 » og «% 2 » fra mappe «% 3 »). Antageligvis skulle du heller rapportere feilen til e- postlisten digikam- devel@ kde. org. Se også etter hva digiKam skriver til konsollet. Vanhan tietokantatiedoston ”% 1 ” kopiointi uudelle nimelle ”% 2 ” epäonnistui. Virhe: ”% 3. ” Varmista että tiedosto voidaan kopioida, tai poista se. Klarte ikke å kopiere den gamle databasefilen («% 1 ») til den nye plasseringen («% 2 »). Feilmelding: » «% 3 ». Forsikre deg om at det er mulig å kopiere filen. Tietokantatiedosto on kopioitu Kopierte databasefilen Vanha tietokantatiedosto ”% 1 ” on kopioitu uudelle nimelle ”% 2 ”, mutta sitä ei voida avata. Poista molemmat tiedostot ja yritä uudelleen - tosin tällöin saatat menettää tietoja riippuen asetuksistasi. Den gamle databasefilen («% 1 ») er kopiert til ny plassering («% 2 ») men den kan ikke åpnes. Fjern begge filer og prøv igjen å begynne med en tom database. Uusi tietokantatiedosto on avattu Åpnet ny databasefil Päivitys vanhasta SQLite2- tietokantatiedostosta (”% 1 ”) epäonnistui. Poista tämä tiedosto ja yritä uudelleen - tosin tällöin saatat menettää tietoja riippuen asetuksistasi. Klarte ikke å oppdatere fra den gamle SQLite2- filen («% 1 »). Fjern denne filen og forsøk igjen med en tom database. Päivitetty tietokanta versiosta 0. 7. Oppdatert fra 0. 7 database Tietokantataulujen luonti on valmisteltu Forberedte opprettelse av tabeller Tietokantataulut on luotu Laget tabeller Albumikirjastoa ei ole määritetty. Ohitetaan tietokantaskeeman päivitys. Kokeile uudelleen tyhjällä tietokannalla tai korjaa määritykset. Fant ikke noe albumbibliotek i oppsettfilen. Gir opp å oppdatere skjema. Prøv med en tom database, eller rett oppsettfilen. Virhe yhdistettäessä albumikirjasto ”% 1 ” tallennusmediaan. Ongelma viittaa siihen, että asennuksessasi on jokin virhe. Mikäli käyttöjärjestelmäsi on Linux, tarkista että HAL- palvelu on käynnissä. Voit joka tapauksessa pyytää apua englanninkieliseltä postilistalta: digikam- devel@ kde. org. Tietokannan päivitys keskeytetään, sillä uuden tietokannan luomisen edellytykset eivät ole kunnossa. Det oppstod en feil i forbindelse med albunLibraryPath («% 1 ») i forbindelse med et lagringsmeduim på systemet ditt. Det kan tyde på at det er noe galt med installasjonen. Hvis du arbeider på Linux skal du kontrollere at HAL er installert og kjører. Uansett kan du få råd hos digikam_ devel@ kde. org. Oppdateringen av databasen kommer til å avbrytes fordi vi ikke vil lage en ny database utifra gale forutsetninger. Yksi juurialbumi määritelty Konfigurerte en albumrot Tuodut albumit Importerte album Tuotujen kuvien tiedot Informasjon om importerte bilder Viimeisin haku Siste søk Viimeisin haku (0, 9) Siste søk (0. 9) Alustava tilastointi on suoritettu Har utført full innlesing Luomispäivät tuotu tiedostoista Importerte opprettelsesdatoer Kommentit tuotu tiedostoista Importerte kommentarer Arviot tuotu tiedostoista Importerte karakterer "relative path" on harddisk partition with "UUID" Fjernet v3- tabeller" relative path "on harddisk partition with" UUID " "relative path" on harddisk partition with "label" Mappe «% 1 » på volumet med id% 2 » "relative path" on harddisk partition with "label" Valittua kansiota ei ole olemassa tai se ei ole luettavissa Den valgte mappa finnes ikke eller er ikke lesbar. Kokoelmassa on jo kansio nimeltä ”% 1 ” Det finnes fra før een samling som inneholder mappa «% 1 ». Tallennusmedia voidaan yksilöidä. Lagringsmediet kan entydig gjenkjennes. Kokoelma on kiintolevyllä Samlingen er plassert på harddisken din Tämä on cd/ dvd- levy, joka tunnistetaan sen nimen perusteella. Saman niminen levy on jo lisätty kokoelmaan. Nämä osataan erotella levyn juurikansion tiedostojen perusteella, joten älä enää lisää tiedostoja tälle levylle, tai sitä ei osata enää tunnistaa jatkossa. Kun poltat uusia levyjä, anna niille yksilöllinen nimi. Dette er en CD/ DVD som kjennes igjen på etiketten du lager i brenneprogrammet ditt. Det finnes allerede et element med samme etikett. Det skjelnes mellom de to ved hjelp av filene i øverst i filstrukturen så ikke legg til filer til CD- en, da vil en ikke bli gjenkjent. Heretter bør du bruke entydige etiketter på CD- ene og DVD- ene dine hvis du vil bruke dem med digiKam. Tämä on cd/ dvd- levy, joka tunnistetaan nimen ”% 1 ” perusteella. Mikäli luot uusia levyjä, anna niille yksilöllinen nimi. Dette er en CD/ DVD. Den blir gjenkjent på etiketten («% 1 ») som du valgte i brenneprogrammet ditt. Hvis i framtiden vil lage flere CD- er som skal brukes i digiKam, må du huske å gi dem også entydige etiketter. Tämä on ulkoinen tallennusmedia, joka tunnistetaan nimen ”% 1 ” perusteella Dette er et flyttbart lagringsmedium som gjenkjennes ved etiketten «% 1 » Tämä tallennusmedia tunnistetaan kansion polun ”% 1 ” perusteella. Yksilöllisempää tunnusta ei kyetty määrittämään. Denne oppføringen gjenkjennes bare ved stien til plasseringen på datamaskinen («% 1 »). Det finnes ikke noe bedre måte (UUID- etikett) å gjenkjenne den på. Järjestelmäsi ei pysty yksilöimään tallennusmediaa järjestelmäpolun perusteella. Tunnistukseen käytetään tiedostopolkua. Tämä toimii kyllin hyvin, mikäli kuvasi ovat tietokoneen kiintolevyllä. digikam klarte ikke å gjenkjenne lagringsmediet i denne stien. Stien blir brukt som eneste kjennemerke. Dette virker bra for din lokale harddisk. Verkossa on jo jaettu kokoelma jolla on sama polku. Det finnes allerede en samling for en delt nettverksressurs med samme sti. Tämä verkkojako tunnistetaan sen polun perusteella. Mikäli polku on tyhjä, jako katsotaan olevan poissa käytöstä. RAW image file (), the parentheses contain the file suffix, like MRW Den delte nettverksressursen identifiseres med den stien du valgte. Hvis stien ikke er oppgitt ansses ressursen å være utilgjengelig. RAW image file (), the parentheses contain the file suffix, like MRW Raw- kuvatiedosto (% 1) Color Model: RGB RAW- bildefil (% 1) Color Model: RGB RGB RGB harmaasävyColor Model: Monochrome GråskalaColor Model: Monochrome Yksivärinen Monokrom indeksoituColor Model: YCbCr IndeksertColor Model: YCbCr YCbCrColor Model: CMYK YCbCrColor Model: CMYK CMYK CMYK CIE L* a* b* Color Model: Uncalibrated (RAW) CIE L* a* b* Color Model: Uncalibrated (RAW) kalibroimaton (raw) Color Model: Unknown Ukalibrert (RAW) Color Model: Unknown Yleisetimageplugins shortcuts Genereltimageplugins shortcuts Yksityiskohtien säilytys: Detaljeringsgrad: Anisotropia: Anisotropi: Pehmennys: Utjevning: Säännönmukaisuus: Regelmessighet: Kierroksia: Gjennomganger: Määritä kuinka monta kertaa kuva suodatetaan. Endrer antall ganger filter anvendes på bildet. Kohina: Støy: Lisäasetukset Avanserte innstillinger Interpolointi: Interpolasjon: Lineaarinenquadratic filter mode Lineærquadratic filter mode Runge- Kutta Runge- Kutta Nopea arviointi Rask tilnærming Virheellinen kokomääritys Du har ikke valgt en gyldig størrelse Näytekuva on tyhjä Ingen miniatyr Tiedostoa ei ole olemassa Fila finnes ikke Kuvan% 1 näytekuvaa ei voitu luoda Klarte ikke å lage miniatyrbilde for% 1 Nimi: unknown / invalid image dimension Navn: unknown / invalid image dimension Aihe: Stoff: Yksityiskohdat: Detalj: & Korvaa & Erstatt Kuvaajat: Forfatternes navn: Tekijöiden tittelit: Forfatterens stilling: Syötä kuvan tekijöiden työnimikkeet. Legg inn forfatternses stillingsbetegnelser her. Krediitti: Takk til: Syötä valokuvan krediitti Oppgi hvem som skal takkes. Tekijänoikeus: Opphavsrett: Käyttöoikeudet: Betingelser for bruk: Lähde: Kilde: the format of the date Syötä kuvan tekijöiden työnimikkeet. Legg inn navnet på fotografiets opprinnelige eier her. Lisätietoja: Veiledning: Valtio: Land: Missä valtiossa valokuva on otettu. Velg landet der bildet ble tatt. Missä kaupungissa valokuva on otettu. Skriv inn navnet på provins eller delstat. Missä valtiossa valokuva on otettu. Dette feltet skal inneholdet navnet på provins eller delstat der bildet ble tatt. Kaupunki: By: Missä kaupungissa valokuva on otettu. Skriv bynavnet Missä valtiossa valokuva on otettu. Dette feltet skal inneholdet navnet på byen der bildet ble tatt. Missä kaupungissa valokuva on otettu. Legg inn navnet på lokalområdet der bildet ble tatt. Missä valtiossa valokuva on otettu. Dette feltet skal inneholdet navnet på nærområdet i byen der bildet ble tatt. Syötä kuvan tekijöiden työnimikkeet. Oppgi navnet på hovedfrorfatterens hjemby. Syötä kuvan tekijöiden työnimikkeet. Oppgi navnet på hovedforfatterens hjemland. Syötä kuvan tekijöiden työnimikkeet. Oppgi adressen til hovedforfatteren her. Syötä kuvan tekijöiden työnimikkeet. Oppgi hovedforfatterens posnummer her. Syötä kuvan tekijöiden työnimikkeet. Oppgi hovedforfatterens hjemprovins her. Syötä kuvan tekijöiden työnimikkeet. Oppgi hovedforfatterens e- postadresse her. Syötä kuvan tekijöiden työnimikkeet. Oppgi hovedforfatterens telefonnummer her. Syötä kuvan tekijöiden työnimikkeet. Tast inn hovedforfatterens nettadresse her. Oletuskieli Standardspråk Suomi Finsk (Finland) Poista tämä tunniste Fjern oppføringen av dette språket Malline: Mal: Muokkaa metatietomallinetta Åpne redigeringen for metadatamaler Älä tee mitään muutoksia Ikke gjør noen endring Nimi Tittel Kuvaajat Forfattere Nimet: Navn: Asema: Posisjon: MäärittämätönRotation of an unrotated image UspesifisertRotation of an unrotated image Peilattu vaakatasossa Speilvendt vannrett Kierretty 180° Dreid 180 grader Peilattu pystytasossa Speilvendt loddrett Peilattu vaakatasossa ja kierretty vastapäivään Speilvendt vannrett og dreid mot venstre Kierretty vastapäivään Dreid mot venstre Peilattu pystytasossa ja kierretty myötäpäivään Speilvendt loddrett Kierretty myötäpäiväänTemperature in Kelvin Dreid mot høyreTemperature in Kelvin % 1 KFor use in longitude coordinate % 1 KFor use in longitude coordinate länteenFor use in longitude coordinate VestFor use in longitude coordinate itäänFor use in latitude coordinate ØstFor use in latitude coordinate pohjoiseenFor use in latitude coordinate NordFor use in latitude coordinate eteläänHeight in meters SørHeight in meters % L1 m % L1m Salama välähti Blitsen er avfyrt Salama punasilmäisyyden estolla Blitsmodus for å unngå røde øyne Albumit Mine album Oletusimage filename Standard XMP- skeema XMP- skjema Ei kuvausta saatavilla Ingen beskrivelse tilgjengelig Xmp- tiedosto, johon tallennetaan XMP- fil å lagre XMP- tekstitiedosto (*. xmp) XMP binærfiler (*. xmp) Standardit exif- tunnisteet Standard EXIF- etiketter Exif- tiedosto, johon tallennetaan EXIF- fil å lagre Exif- binääritiedostot (*. exif) XIF binærfiler (*. exif) Vaihda tunnistenäkymä selkokieliseen luetteloon Bytt etikettvisningen til en leselig liste Vaihda tunnistenäkymä täydelliseen listaukseen Velg etikettvisning for å få fullstendig liste Täydellinen listaus Full liste Talleta metatiedot binääritiedostoon Lagre metadata i binærfil Talleta metatiedot Lagre metadata Tulosta metatiedot tulostimelle Skriv ut metadata til skriver Tulosta metatiedot Skriv ut metadata Kopioi metatiedot leikepöydälle Kopier metadata til utklippstavla Tiedostonimi:% 1 (% 2) Filnavn:% 1 (% 2) MakerNote- EXIF- tunnisteet MakerNote EXIF- etiketter Iptc- taltiot IPTC- opptegnelser Iptc- tiedosto, johon tallennetaan IPTC- fil å lagre Iptc- binääritiedostot (*. iptc) IPTC binærfil (*. iptc) Yhteiskäyttö Samspill Kuvan tiedot Bildeinformasjon Valokuvan tiedot Fotoinformasjon Gps- paikannusjärjestelmä Global Positioning System Upotettu näytekuva Innebygd miniatyrbilde Exif- metatietojen lisäominaisuudet Ytterligere exif- egenskaper Kameran raw Kamera raw Dublin Core Dublin Core digiKamin skeema digiKam skjema Exif- metatietojen ominaisuudet Exif- egenskaper IPTC Core IPTC- opptegnelser Microsoft Photo Microsoft foto Adobe PDF Adobe PDF Adobe Photoshop Adobe Photoshop Tiff- kuvan ominaisuudet TIFF- egenskaper Median hallinta Administrasjon av media Oikeuksien hallinta Administrasjon av rettigheter Otsikko:% 1 Arvo:% 2 Kuvaus:% 3 Tittel:% 1 Verdi:% 2 Beskrivelse:% 3 Ei saatavilla Utilgjengelig NimiDirectory name Navn Poista valinta Tøm () Visningsprogram for XMP () Ladataan kuvaa... Åpner bilde & # 160; … Profiilia ei ole saatavilla... Ingen profil tilgjengelig & # 160; … Icc- profiilin tuotenimi ICC profilproduktets navn Icc- profiilin tuotekuvaus Beskrivelse av IIC profilproduktet Lisätietoja icc- profiilista Tilleggsinformasjon om ICC Valmistaja Produsent Raakatiedot icc- profiilin valmistajasta Råinformasjon om ICC- profilprodusent Malli Modell Raakatiedot icc- profiilin mallista Råinformasjon om ICC- profilmodell Tekijänoikeus Opphavsrett Raakatiedot icc- profiilin tekijäoikeuksista Råinformasjon om ICC- profilopphavsrett Profiilin tunniste Profil- ID Icc- profiilin tunnistenumero ICC- profilens ID- nummer Väriavaruus Fargerom Icc- profiilin väriavaruus Fargerommet som brukes av ICC- profilen Icc- profiilin käyttämä yhteysavaruus Sambandsstedet brukt av ICC- profilen Laiteluokka Enhetsklasse Icc- profiilin käyttämä laiteluokka ICC- profilens enhetsklasse Rasterointiaie Gjengivelse Icc- profiilin rasterointiaie ICC- profilens gjengivelse Profiilin versio Profilversjon Profiilin tallentamisessa käytettävä icc- versio ICC- versjonen som laget profilen CMM- valinnat CMM- flagg Icc- profiilin värinhallinnan valinnat ICC- profilens fargestyringsflagg Icc- väriprofiilin tiedot Informasjon om ICC- fargeprofilen lab Lab luv Luv harmaasävy GRÅ HSV HSV HLS HLS CMY CMY Syöttölaite Inndataenhet Näyttölaite Visningsenhet Yhteyslaite Enhet Nimetty väri Navngitt farge Silmän havaitsema Sansningsmessig (perseptuell) Suhteellinen kolorimetrinen Relativ fargemåling Värikylläisyys Metning Absoluuttinen kolorimetrinen Absolutt fargemåling Icc- väriprofiilin talletustiedosto ICC fargeprofil å lagre Icc- tiedostot (*. icc; *. icm) ICC- filer (*. icc; *. icm) Muodostetaan histogrammia... Histogramkalkulasjon & # 160; … Histogrammin muodostus epäonnistui. Histogram kalkulasjon feilet. Keskiarvo: Gjennomsnitt: Keskihajonta: Std avvik.: Mediaani: Median: Prosenttia: Prosent: x:% 1 x:% 1 ei saatavilla ikke tilgjengelig Järjestelmän kirjasin Systemskriftype Itse määritetty Selvvalgt skriftype Vieraile digiKamin kotisivulla Besøk nettstedet til digiKam- prosjektet Haku... Søk & # 160; … Ei valintoja Ingen beskrivelse tilgjengelig Merkki/ malli: Merke/ Modell: Luotu: camera flash settings Laget: camera flash settings Aukko/ polttoväli: Blender/ brennvidde: Valotusaika/ herkkyys: Eksponering/ følsomhet: Näytä näytekuvapalkki Vis sidestolpe for miniatyrer Kanava: Kanal: Valitse histogrammin skaala: Mikäli kuvassa ei esiinny kovin suuria arvoja, käytä lineaarista skaalaa. Logaritminen skaala näyttää kaikki arvot havainnollisemmin, mikäli kuvapisteillä on sekä suuria että pieniä arvoja. linear histogram scaling mode Velg histogramskala. Hvis bildets maksimalverdi er liten kan du bruke den lineære skalaen. Bruk logaritme skalaen når maksimalverdien er stor. Hvis du bruker denne, får alle verdier (små og store) plass i grafen. linear histogram scaling mode Logaritminen Logaritmisk Näkyvissä on valitun värikanavan histogrammin muutoksen esikatselu. Kaikki tekemäsi muutokset huomioidaan esikatselun muodostuksessa välittömästi. Her ser du et histogram for valgt bildekanal for sluttresultatet du ser i forhåndsvisningsområdet. Histogrammet tegnes automatisk opp på nytt når du endrer innstillingene. The luminosity channel Velg den protokolldokumentasjonen som skal vises The luminosity channel Värikirkkaus Lysstyrke Värikirkkaus: näytä kuvan värikirkkauden arvot. The red channel Lysstyrker: Vis bildets lysstyrkeverdier. The red channel Punainenthe green channel for colors histogram mode Rød The green channel Rød: Vis vedier for rød- kanalen. The green channel Vihreäthe blue channel for colors histogram mode Grønn The blue channel Grønn: Vis vedier for grønn- kanalenThe blue channel Sininen Blå The colors channel Blå: Vis verider for blå- kanalenThe colors channel The alpha channel Farger: Vis verdier for alle fargekanalerThe alpha channel Alfa- kanava Gjennomsikt & Palauta & Tilbakestill Siirry ensimmäiseen kohteeseen Gå til første element Siirry edelliseen kohteeseen Gå til forrige element Siirry seuraavaan kohteeseen Gå til neste element Siirry viimeiseen kohteeseen Gå til siste element x:% 1 y:% 2 x:% 1 y:% 2 Ei valittua albumia Intet album er valgt Ei valittua tunnistetta Ingen etikett er valgt Poistetaan tunnisteita kuvista, odota hetki... Fjerner bildeetiketter. Vent litt & # 160; … Määritetään arvioita, odota hetki... Gir karakter til bildene. Vent litt & # 160; … Päivitetään kuvien kiertymätietoja tietokantaan. Odota... Oppdaterer databasen. Vent litt & # 160; … Korjataan kuvien exif- kiertymätietoa. Odota... Gjennomgår Exif retnings- etiketter. Vent litt & # 160; … Tietokannan tilastot Databasestatistikk Muoto Format Lukumäärä Tell Kohteiden lukumäärä Elementer Albumit Album Määritä albumin näytekuvaksi Bruk som albumminiatyr Avaa ohjelmalla Åpne med Avaa ohjelmalla... Åpne med & # 160; … Määritä tunniste Bruk etiketten Poista tunniste Fjerne etikett Arvioi kuvaselect tags menu Gi karakterselect tags menu Tuo Importer Vie Eksporter Eräajo Satsvis behandling Päiväyssort images by name Datosort images by name Tunniste Etikett Vaihda näkymä Gå til Eräajojen hallinta Købehandler Lisää olemassaolevaan jonoon Legg til i eksisterende kø. @ action: inmenu Pluralized huomenna i morgen tänään i dag eilen i går Tässä näkyy tilastoinnin edistyminen, jonka aikana kaikki kiintolevyllä sijaitsevat kuvat kirjataan tietokantaan. Tämä nopeuttaa digiKamin toimintaa. Dette viser hvor langt lesingen er kommet. Alle bildefilene på disken blir nå registrert i en database. Valmistellaan kokoelman tilastointia Forbereder skanning av samlingen Etsitään poistettuja albumeja Leter etter album som er fjernet Tilastoidaan albumien kuvia Leser bilder i enkeltalbum Alustetaan tietokantaaThis is the slogan formated string displayed in splashscreen. Please translate using short words else the slogan can be truncated. Initialiserer databaseThis is the slogan formated string displayed in splashscreen. Please translate using short words else the slogan can be truncated. Hallitse valokuviasi ammattilaisen tavoin avoimen lähdekoodin ohjelmalla. Håmdter dine fotografier som en proff med kraften fra fri programvare. Hallitse valokuviasi ammattilaisen tavoin avoimen lähdekoodin ohjelmalla. Håndter dine fotografier som en proff med kraften fra fri programvare Caulier Gilles Caulier Gilles Pääkehittäjä ja koordinaattori Hovedutvikler og koordinator Marcel Wiesweg Marcel Wiesweg Andi Clemens Andi Clemens Matthias Welwarsky Matthias Welwarsky Patrick Spendrin Patrick Spendrin Kehittäjä ja Windows- käännös Utvikling og windows- porting Arnd Baecker Arnd Baecker Renchi Raju Renchi Raju Kehittäjä (2002- 2005) Utvikler (2002- 2005) Joern Ahrens Joern Ahrens Kehittäjä (2004- 2005) Utvikler (2004- 2005) Tom Albers Tom Albers Ralf Holzer Ralf Holzer Kehittäjä (2004) Utvikler (2004) Francisco J. Cruz Francisco J. Cruz Kehittäjä (2005- 2006) Utvikler (2002- 2006) Risto Saukonpaa Risto Saukonpaa Mikolaj Machowski Mikolaj Machowski Virheiden etsintä ja korjaus Feilrapporter og - rettelser Achim Bohnet Achim Bohnet Luka Renko Luka Renko Angelo Naselli Angelo Naselli Fabien Salvi Fabien Salvi Verkkosivujen ylläpitäjä Ansvarlig for nettstedet Todd Shoemaker Todd Shoemaker Gregory Kokanosky Gregory Kokanosky Gerhard Kulzer Gerhard Kulzer Oliver Doerr Oliver Doerr Testaaja Betatester Charles Bouveyron Charles Bouveyron Richard Groult Richard Groult Liitännäisten teko ja testaus Programtilleggsutvikler og betatester Richard Taylor Richard Taylor Palautetta ja korjauksia. Käsikirjan kirjoittaja Tilbakemelding og rettelser. Forfatter av håndboka Hans Karlsson Hans Karlsson digiKam- kotisivun banneri ja ohjelman kuvakkeet digikam nettstedbanner, og programikon Aaron Seigo Aaron Seigo Useita käytettävuuskorjauksia ja yleistä ohjelman kehitystä Forbedret brukskvalitet og generell finpussing Yves Chaufour Yves Chaufour digiKam- verkkosivu, palaute digiKam- nettstedet, og tilbakemeldinger Tung Nguyen Tung Nguyen Virheilmoitukset, korjaus ja ikonit Feilrapporter, feilrettinger og ikon Nimeä uudelleen... Endre navn & # 160; … Poista albumin kuvake Fjern albumikon Etsi kaksoiskappaleita... Finn duplikater.. Nimeä albumi ”% 1 ” uudelleen Endre navnet på album (% 1) Anna uuden albumin nimi Skriv inn nytt navn: & Kopioi tänne & Kopier hit Siirrä kuvat kamerasta Last ned fra kamera Siirrä ja poista kuvat kamerasta Last ned og fjern fra kamera Luokittelemattomat albumit@ info: tooltip Ikke- kategoriserte album@ info: tooltip Poista kohteen valinta@ info: tooltip Fravelg element@ info: tooltip Valitse kohdedate of image creation Velg elementdate of image creation luotu:% 1date of last image modification opprettet:% 1date of last image modification muokattu:% 1unknown image resolution endret:% 1unknown image resolution Uusi albumi Nytt album Muokkaa albumia Rediger album Luo uusi albumi sijaintiin ”% 1 ” Lag nytt album i «% 1 » Albumi ”% 1 ” Ominaisuudet «% 1 » Albumegenskaper Otsikko: & Tittel: & Ryhmä: & Kategori: & Kuvateksti: Tekst: & Päiväys: Selects the date of the oldest image Albumdato: Selects the date of the oldest image & VanhinCalculates the average date & EldstCalculates the average date KeskimmäinenSelects the date of the newest image & GjennomsnittSelects the date of the newest image Uusin Nyest Ryhmittelemätön albumi Ikke- kategorisert album Keskiarvoa ei voitu laskea. Klarte ikke å beregne gjennomsnitt. Keskiarvoa ei voitu laskea. Klarte ikke å beregne gjennomsnitt Ryhmä Kategori Matkailu Reise Loma Ferie Ystävät Venner Luonto Natur Juhlat Fest Tehtävät Gjøremål Sekalaisetdefault theme name Diversedefault theme name Kehitetty hyödyntämään KDE4- teknologiaa: laitehallinta Solid- komponentin avulla; kattava multimediatuki Phonon- komponentin avulla; paikkatietojen esittäminen Marble- komponentin avulla Formgitt for KDE4 ved hjelp av KDE4- teknologi Maskinvarehåndtering med KDE4s Solid grensesnitt. Mer omfattende multimediahåndtering med KDE4s Phonon grensesnitt. Lettvinn geografisk plassering med KDE4s Marble grensesnitt. Sosialt semantisk skrivebord med Nepomuk grensesnitt. Tuki xmp- metatiedoille; Støtte for XMP metadata TIFF/ EP RAW- metatietojen muokkaus; Redigering av TIFF/ EP RAW- fil metadata Ohjelman tietokannan parempi määritetävyys, tuki myös albumeille jotka sijaitsevat verkkolevyillä; Fillagring som kan tilpasses digiKams database. Fjernalbum støttes. Tuki usealle juurialbumille (kaikkia kuvia ei tarvitse tuoda yhteen valtavaan albumiin); Støtte for flere stier til rotalbum (ikke lenger dødvendig å importere alt inn i et kjempestort album) Esikatselukuvien paranneltu käyttö eri tilanteissa; Integrert minibilde- stolpe som gir lettvint navigering og redigering Parannettu RAW- tuki; Støtter de nyeste RAW filer med LibRaw; Paranneltuja työkaluja: eräajojen hallinta; helpotettu uuden kameran määritys; linssivääristymien automaattinen korjaustyökalu; sumeat haut; metatietoihin, kuten asiasanoihin, päiväyksiin ja paikkatietoihin perustuvat haut; paikkatietohaku; kuvien kaksoiskappaleiden tunnistus; Nye/ forbedrede verktøy Satsvis bearbeidelse Forbedret veiviser for import fra kamera Integrasjon med LensFun: Automatisk rettelse av linseforvrengning Uklare søk ved hjelp av håndtegnede skisser Avanserte søk ved hjelp av bildenes meta- informasjon som f. eks. nøkkelord og datoer Brukervennlige kartsøk som gjør det mulig å etter fotoplasseringer verden over Avanserte søk ett duplikater og bilder som ligner hverandre ... sekä paljon muuta. … og mye mer % 1% 1: current digiKam version;% 2: digiKam help: // Url;% 3: digiKam homepage Url;% 4: prior digiKam version;% 5: prior KDE version;% 6: generated list of new features;% 7: generated list of important changes; --- end of comment --- % 1% 1: current digiKam version;% 2: digiKam help: // Url;% 3: digiKam homepage Url;% 4: prior digiKam version;% 5: prior KDE version;% 6: generated list of new features;% 7: generated list of important changes; --- end of comment --- Tervetuloa käyttämään digiKamia Tämä ohjelma on suunniteltu valokuvien hallintaan; kuvien siirto, katselu, järjestely, käsittely sekä hakeminen hoituvat digiKamilla. Olet tällä hetkellä albuminäkymässä. Kuvasi talletataan albumeihin, ja ne vastaavat tietokoneen tiedostojärjestelmän kansioita. digiKamissa on paljon ominaisuuksia, jotka on kuvattu (englanninkielisessä) dokumentaatiossa digiKamin web- sivulla on tietoa uusista versioista% 7 Joitakin uusia ominaisuuksia sitten version% 4:% 5% 6 Toivottavasti pidät digiKamin versiosta% 1! Terveisin, DigiKamin kehitystiimi Velkommen til digiKam% 1 digiKam er et foto- behandlingssystem utformet for å importere, organisere, forbedre, lete frem og eksportere de digitale bildene dine på datamaskinen. Du befinner deg nå i digiKams albumvisning. Albumene er de virkelige lagringsstedene for bildene dine. De tilsvarer mapper på harddisken. digiKam har mange kraftige funksjoner som er beskrevet i dokumentasjonen digiKams nettsted byr på informasjon om nye versjoner av digiKam% 7 Noen av de nye trekkene i denne utgaven omfatter (sammenlignet med digiKam% 4):% 5% 6 Vi håper at du vil trives med digiKam. Takk, nbsp; & nbsp; digiKam- laget digiKam digiKam Sumea skitsihaku Søk med uklare skisser Sumea kuvahaku Søk med uklare bilder Karttahaku Kartsøk Avoin haku Gjeldende søk & Tänään & I dag & Huomenna i & morgen Ensi & viikolla Neste & uke Ensi kuussa Neste & måned & Eilen I & går Viime & maanantaina Forrige & mandag Viime & perjantaina Forrige & fredag Viime & viikolla Forrige & uke Edellisessä kuussa Forrige måned Ei päiväystä Ingen dato Avaa kameraikkuna kohteeseen < path > Åpne kameradialogen på < path > Avaa kameraikkuna rajapinnalla Solid UDI < udi > Åpne kameradialogvinduet for enheter med Solid UDI < udi > Havaitse ja yhdistä kamera automaattisesti Gphoto2- kamera oppdages automatiks og åpnes Käynnistä digiKam tietokantatiedostolla kansiossa < dir > Start digikam med databasefilen som finnes i mappa < dir > Qt4: n SQLite- tietokantaliitännäinen ei ole käytettävissä – asenna se järjestelmään. Järjestelmään ei ole asennettu mitään tietokantaliitännäistä. Programtillegget for QT4 SQlite database er ikke tilgjengelig. Vennligst installer det! Det er ikke installert noe programtillegg for databaser på maskinen din. Qt4: n SQLite- tietokantaliitännäinen ei ole käytettävissä – asenna se järjestelmään. Järjestelmään asennetut tietokantaliitännäiset: Programtillegget for QT4 SQlite database er ikke tilgjengelig. Vennligst installer det! Følgende programtillegg for databaser er installert: & Uusi albumi & Nytt album Luo uusi albumi Lag nytt album Uuden albumin nimi Navn på nytt album Luodaan uusi albumi kohteeseen% 1. Anna albumille nimi: Lager nytt album i «% 1 ». Skriv inn albumnavn: Tietokantatiedoston ”% 1 ” varmuuskopiointi epäonnistui. Tiedoston korvausta ei yritetä, vaan jatketaan vanhan tiedoston käyttämistä. Klarte ikke å ta sikkerhetskopi av eksisterende databasefil («% 1 »). Fila blir ikke byttet ut uten sikkerhetskopi. Eksisterende fil blir brukt Tietokantatiedoston ”% 1 ” kopiointi uudelle nimelle ”% 2 ” epäonnistui. Käynnistetään tyhjällä tietokannalla. Klarte ikke å kopiere den gamle databasefilen («% 1 ») til den nye plasseringen («% 2 »). Starter opp med en tom database. Luo uusi tietokanta Lag ny database Päivitä tietokanta Oppgrader database Olet valinnut kansion ”% 1 ” tietokantatiedoston sijainniksi. Tässä kansiossa on vanha versio digiKamin tietokannasta. Haluatko päivittää vanhan tietokantatiedoston ja vahvistaa että se tilastoi kansion ”% 2 ” kuvat? Voit myös alustaa uuden tietokannan. Du har valgt mappe «% 1 » som lagringsplass for databasen. Det finnes en datatabasefil fra en eldre versjon av digiKam i denne mappa. Ønsker du å oppgradere den gamle databasefilen idet du bekrefter at denne databasefilen virkelig ble laget for bildene i mappe «% 2 » – eller vil du heller overse den gamle filen og begynne med en ny database? Tietokannan kansio Databasemappe Kopioi nykyinen tietokanta Kopier gjeldende database Olet valinnut kansion ”% 1 ” uudeksi sijainniksi tietokantatiedostolle. Tässä kansiossa on vanha versio digiKamin tietokannasta. Haluatko päivittää vanhan, luoda uuden vai kopioida nykyisen tietokannan tähän sijaintiin? Du har valgt mappe «% 1 » som ny lagringsplass for databasen. her finne en databasefil fra en eldre versjon av digiKam Ønsker du å oppgradere den gamle databasefilen, begynne med en ny database eller kopiere gjeldende database til denne mappa og fortsette å bruke den? Uuden tietokannan kansio Ny databasemappe Tietokantatiedoston ”% 1 ” kopiointi uudelle nimelle ”% 2 ” epäonnistui. Yritetään päivittää vanha tietokanta. Klarte ikke å kopiere den gamle databasefilen («% 1 ») til den nye plasseringen («% 2 »). Prøver å oppgradere gamle databaser. Olet valinnut kansion ”% 1 ” uudeksi sijainniksi tietokantatiedostolle. Haluatko luoda uuden vai kopioida nykyisen tietokannan tähän sijaintiin? Du har valgt mappa «% 1 » som ny lagringsplass for databasen. Ønsker du å kopiere den gjeldende databasen hit og fortsette å bruke den, eller vil du heller begynne med en ny database? Käytä olemassaolevaa tiedostoa Bruk eksisterende fil Olet valinnut kansion ”% 1 ” uudeksi sijainniksi tietokantatiedostolle. Tässä kansiossa on jo digiKamin tietokanta. Haluatko käyttää olemassa olevaa, vai poistaa sen ja kopioida nykyisen tietokannan tähän sijaintiin? Du har valgt mappe «% 1 » som ny lagringsplass for databasen. Her finne en databasefil fra en eldre versjon av digiKam Ønsker du å bruke denne eksisterende filen som ny database, eller vil du fjerne den og kopiere den gjeldende databasen til denne mappa? Tietokannan avaus epäonnistui. Et voi käyttää digiKamia ilman toimivaa tietokantaa. DigiKam käynnistyy nyt, mutta se ei ole täysin toiminnallinen. Tarkista tietokannan asetukset. Klarte ikke å åpne databasen. Du kan ikke bruke digiKam uten en fungerende database. digiKam vil forsøke å starte nå, men det kommer ikke til å virke. Du bør kontrollere database- oppsettet i oppsettmenyen. Tietokannan avaus epäonnistui virheeseen:% 1 Et voi käyttää digiKamia ilman toimivaa tietokantaa. DigiKam käynnistyy nyt, mutta se ei ole täysin toiminnallinen. Tarkista tietokannan asetukset. Klarte ikke å åpne databasen. Feilmelding fra databasen:% 1Du kan ikke bruke digiKam uten en fungerende database. digiKam vil forsøke å starte nå, men det kommer ikke til å virke. Du bør kontrollere database- oppsettet i oppsettmenyen. Merkistöasetuksesi on vaihtunut sen jälkeen, kun tämä albumi on viimeksi avattu. Aiempi asetus:% 1, nykyinen asetus:% 2 Mikäli uusi merkistösi ei tue kaikkia merkkejä joita kokoelmasi tiedostonimissä on, näitä tiedostoja ei enää löydy kokoelmasta. Jos olet varma että haluat jatkaa, valitse 'kyllä'. Muutoin valitse 'ei' ja käynnistä digiKam uudelleen tarkistettuasi merkistöasetuksesi. Lokaltilpasningen din er endret siden sist albumet ble åpnet. Gammel lokaltilpasning:% 1, Ny lokaltilpasning:% 2 Hvis du endret lokaltilpasning nylig, er dette i orden. Merk deg at derom du valgte en lokaltilpasning som ikke støtter alle filnavnene i samlingen, vil du ikke lenger finne disse filene i samlingen. Hvis du er sikker på at du vil gå videre, trykk på « Ja ». Hvis ikke trykk på « Nei » og rett lokaltilpasningen din og start digikam om igjen. Kokoelmaa ei löydy Fant ikke samlingen Omat haut Mine søk Annettu kokoelman sijainti ei ole kelvollinen, tai on poissa käytöstä. Det oppgitte samlingsstedet er ugyldig eller ikke tilgjengelig nå. Albumilla ei ole sijaintia. Fant ikke albumforelder. Albumilla pitää olla nimi. Albumnavnet kan ikke være tomt. Albumin nimi ei voi sisältää merkkiä ” / ” Albumnavnet kan ikke inneholde « / ». Tämän niminen albumi on jo olemassa. Det finnes allerede et album med dette navnet. Kansion luonti epäonnistui, Klarte ikke å opprette mappe, Albumin lisäys tietokantaan ei onnistunut Klarte ikke legge albumet til databasen Albumia ei ole olemassa Albumet finnes ikke Juurialbumia ei voida nimetä uudelleen Kan ikke endre navn på rotalbumet Albumin nimi ei voi sisältää merkkiä ” / ” Albumnavnet kan ikke inneholde « / » Tällä nimellä löytyy jo albumi. Valitse toinen nimi. Det finnes et annet album med samme navn Velg et annet navn Albumin uudelleennimeäminen epäonnistui Klarte ikke å endre navnet på albumet Juurialbumia ei voida muokata Kan ikke redigere rotalbumet Tunnisteelle ei löytynyt omistajaa Fant ingen forelder til etiketten Tunnisteen nimi ei voi olla tyhjä Etiketten må ha et navn Tunnisteen nimi ei voi sisältää merkkiä ” / ” Etiketten kan ikke inneholde « / » Tunniste on jo olemassa Etikettnavnet er allerede i bruk Tunnistetta ei voitu lisätä tietokantaan Klarte ikke legge etiketten til databasen Tunnisteiden juurta ei voi poistaa Kan ikke slette rotetiketten Tunnisteiden juurta ei voi muokata Kan ikke redigere rotetiketten Tämä tunniste on jo olemassa. Valitse tunnisteelle uusi nimi. Det finnes allerede en etikett med dette navnet. Velg et annet navn Tunnisteiden juurta ei voida siirtää Kan ikke flytte rotetiketten Sellaista tunnistetta ei ole Etiketten finnes ikke Kuvat Bildefiler Ei raw- tiedostoja Ingen RAW- filer Jpeg- tiedostot JPEG- filer Png- tiedostot PNG- filer Tiff- tiedostot TIFF- filer Dng- tiedostot BNG- filer Raw- tiedostot RAW- filer Videot Filmfiler Äänitiedostot Lydfiler Avattava( t) tiedostotyypi( t) Filtrer på filtype Valitse tiedostotyypit, joiden haluat olevan esilläView the selected image Velg de typene (MIME- typer) du vil viseView the selected image Näytä Vis Uudelleennimeä kohde ”% 1 ” Endre navn på bilde (% 1) Syötä uusi nimi (ilman tiedostopäätettä): Skriv inn nytt navn (uten etternavn): Albumi ”% 1 ” Album «% 1 » Lisää tunniste ”% 1 ” & valittuihin kuviin Bruk «% 1 » på & merkede bilder Lisää tunniste ”% 1 ” & tähän kuvaan Bruk «% 1 » til & dette bildet Lisää tunniste ”% 1 ” & kaikkiin kuviin Bruk «% 1 » til & alle bilder Lisää tunnisteet & valittuihin kuviin Bruk etikett på & merkede bilder Lisää tunnisteet & tähän kuvaan Bruk etiketter på & dette bildet Lisää tunnisteet & kaikkiin kuviin Bruk etiketter på & alle bilder Kuvan% 1 exif- kiertymän korjaus epäonnistui. Klarte ikke å gjennomgå Exif retning for fil% 1. Näiden kuvien exif- kiertymän korjaus epäonnistui: Klarte ikke å gjennomgå Exif retning for disse filene: Valitse albumikirjastosta kohdealbumi, jonne valitut kuvat siirretään. Velg målalbumet fra digiKam- biblioteket som du skal importere utvalgte bilder til. LibGphoto2 LibGphoto2 LibKipi LibKipi Ei tunnistetta Ikke merket Tunnistesuodatuksetdeselect tags menu Etikettfiltredeselect tags menu Täsmäyksen ehto Vilkår tai tunnisteiden välissä Eller mellom etiketter ja tunnisteiden välissä Og mellom etiketter filename Avfilename Syötetyt ominaisuudet digiKam- egenskaper Albumi: caption of the file Album: caption of the file Kuvateksti: Tekst: Tunnisteet: Etiketter: Albumin ominaisuudet Albumegenskaper Kohteita: Eleementer: Ryhmä: Kategori: Valitse albumi Velg album Takaisin albumiingo to previous image Tilbake til albumgo to previous image Edellinengo to next image Tilbakego to next image Seuraava Forover Esikatselukuvaa kuvasta ”% 1 ” ei voida näyttää Kan ikke forhåndsvise «% 1 » assign no rating assign no rating Kalenteri Kalender Suodatus arvion mukaan Karakterfilter Näytetään kuvat, joiden arvio on vähintään% 1 tähteä. Karakter større enn eller lik% 1 Tilastoi albumit Gjennomsøk albumer Alustetaan... Klargjør & # 160; … Tarkistetaan icc- kantaa Leser ICC- lager Tarkistetaan dcraw- sovelluksen versio Kontrollerer dcraw- versjon Luetaan tietokantaa Leser database ICC- profiilien kansio on virheellinen. Jos haluat asettaa sen nyt, valitse ” Kyllä ”, muuten valitse ” Ei ”. Värinhallinta - ominaisuus on poissa käytöstä kunnes tämä ongelma on ratkaistu. Mappa til ICC- profilen er ikke gyldig. Hvis du vil velge ny mappe, velg « Ja », og velg « Nei » hvis ikke. I så fall slås fargestyringen av til du retter opp dette. Tunnista kamera automaattisesti Oppdag kamera automatisk Avataan latausikkuna Åpner nedlastingsdialog Alustetaan päänäkymää Starter hovedvisning Poistu esikatselutilasta Forlat forhåndsvisning Seuraava kuva Neste bilde Edellinen kuva Forrige bilde Ensimmäinen kuva Første bilde Viimeinen kuva Siste bilde & Teemat & Temaer & Edellinen & Tilbake & Uusi... & Nytt & # 160; … Luo uuden tyhjän albumin. Lager et nytt, tomt album i samlingen. & Siirrä albumiin... & Flytt til album & # 160; … Siirrä valitut kuvat toiseen albumiin. Flytt utvalgte bilder til et album. Muokkaa albumin ominaisuuksia ja kokoelman tietoja. Rediger album - og samlinginformasjon. Päivitä avoin albumi. Frisk opp innholdet i gjeldende album. Kirjoita metatiedot kuviin Skriv metadata til bilder Lue kuvien metatiedot Les metadata fra bildene igjen Avaa tiedostonhallinnassa Åpne filbehandler Avaa tiedostonhallinnassanew tag Åpne i Terminalnew tag & Uusi... View the selected image Ny & # 160; … View the selected image Näytä... Vis & # 160; … Muokkaa... Delete selected search Rediger & # 160; … Delete selected search Avaa valittu kuva editorissa. Åpner det utvalgte bildet i bilderedigeringsprogrammet. Aseta valopöydälle Plasser på lysbordet Lisää valopöydälle Legg på lysbordet Lisää nykyiseen jonoon Legg yil gjeldende kø Lisää uuteen jonoon Legg til i ny kø Tallenna metatiedot valittuihin kuviin Skriv metadata til hvert bilde Lue valittujen kuvien metatiedot Les metadata fra utvalgte bilder igjen Etsi samankaltaisia... Finn liknende & # 160; … Muuta valitun kuvan tiedostonimi. Gi filen til det valgte elementet nytt navn. Non- pluralized Poista pysyvästi Slett for alltid Poista pysyvästi ilman varmennusta Slett for alltid uten bekreftelse Siirrä roskakoriin ilman varmennusta Flytt til papirkurven uten bekreftelse Järjestä albumit & Sorter album Järjestä albumit puunäkymässä Sorter album i trevisning. Kansion mukaan Etter mappe Ryhmän mukaan Etter kategori Päiväyksen mukaan Etter dato Tuo mukaan albumin alirakenne Ta med underalbumene Aseta nähdäksesi alialbumit avoimen albumin alla. Velg dette alternativet for å vise alle underalbumer under det gjeldene albumet. Sisällytä tunnistehierarkia Ta med underetiketter Kuvien & järjestys & Sorter bilder Nimen mukaan Etter navn Polun mukaan Etter sti Tiedostokoon mukaan Etter filstørrelse Arvotuksen mukaan Etter karakter Kuvan asetukset Bildesortering Pelkistetty lista Flat liste Albumeittain Etter album Tiedostomuodon mukaan Etter format Poista valinta Velg ingen Sovita 100% Skaler til 100 & # 160;% Sovita & ikkunaan Avpass til & vinduet Diaesitys Lysbildeframvisning Alialbumien kanssa Med alle underalbum Tuetut raw- kamerat Støttede RAW- kameraer Kipi- liitännäisten käyttöohjeet Håndbok for Kipi programtillegg Lahjoita projektille rahaa... Gi et pengebidrag & # 160; … Osallistu projektiin... Bidra & # 160; … Anna kuvalle arvio ” ei tähtiä ” Gi karakteren « ingen stjerner » Anna kuvalle arvio ” yksi tähti ” Gi karakteren « En stjerne » Anna kuvalle arvio ” kaksi tähteä ” Gi karakteren « To stjerner » Anna kuvalle arvio ” kolme tähteä ” Gi karakteren « Tre stjerner » Anna kuvalle arvio ” neljä tähteä ” Gi karakteren « Fire stjerner » Anna kuvalle arvio ” viisi tähteä ” Gi karakteren « Fem stjerner » Tarkempi haku... Avansert søk & # 160; … Valopöytä Lysbord Etsi uusia kuvia Søk etter nye bilder Luo näytekuvat uudelleen... Gjenoppbygg alle miniatyrbilder & # 160; … Muodosta kuvien sormenjäljet... Gjenoppbygg fingeravtrykk & # 160; … Kirjoita metatiedot kaikkiin kuviin Skriv metadata til alle bilder Lisää kamera... Legg til kamera manuelt & # 160; … Ladataan kameratietoja Laster kameraer Ei valittua kohdetta Ingen merkede bilder (% 1 /% 2) % 1 (% 2) Kamerat Kamera Usb- tallennuslaitteelta USB lagringsenheter Kortinlukijasta Kortlesere Lisää kuvia... Legg til bilder & # 160; … Lisää uusia kuvia albumiin. Legger nye elementer inn i et album. Lisää kansioita... Legg til mapper & # 160; … Lisää uusia kansioita albumikirjastoon. Legger nye mapper til albumbiblioteket. Kuvia löytyi% 1: sta Bilder funnet i% 1 Laite ”% 1 ” ei ole kelvollinen. Den angitte enhetetn («% 1 ») er ugyldig. Kamera ”% 1 ” ei ole tuettu. Det oppgitte kameraet («% 1 ») støttes ikke. Kuvia% 1: lla Bilder i% 1 Tallennuslaitteeseen ei saada yhteyttä. Får ikke tilgang til lagringsenheten. CompactFlash- kortinlukija CompactFlash kortleser Memory Stick- lukija Minnepenn- leser SmartMedia- kortinlukija SmartMedia kortleser SD / MMC- kortinlukija SD / MMC kortleser xD- kortinlukijageneral keyboard shortcuts xD- kortlesergeneral keyboard shortcuts Kipi- liitännäiset KIPI programtillegg Ladataan Kipi- liitännäisiä Laster Kipi programtillegg Ladataan teemoja Laster inn tema Kuvien metatietojen päivitys tietokannasta voi kestää jonkun aikaa. Haluatko jatkaa? Dette kommer til å oppdatere metadata i alle tilgjengelige filer fra informasjonen som er lagret i databasen. Det kan ta noe tid. Vil du fortsette? Näytekuvien luominen voi kestää jonkun aikaa. Mitä haluat tehdä? - etsi nopeasti puuttuvat näytekuvat - luo kaikki näytekuvat uudelleen (kestää kauan) Det kan ta tid å lage fingeravtrykk av et bilde. Hva vil du helst? ‒ Lete etter manglende fingeravtrykk (raskt) ‒ Gjenoppbygge alle fingeravtrykkene (tar lang tid) Etsi puuttuvat Skann Luo kaikki uudelleen Gjenoppbygg alt Kuvien sormenjälkien muodostaminen voi kestää jonkun aikaa. Mitä haluat tehdä? - etsi muuttuneet tai puuttuvat kuvat (nopea toimenpide) - käsittele kaikki kuvat uudelleen (kestää kauan) Det kan ta tid å lage fingeravtrykk av et bilde. Hva vil du helst? ‒ Lete etter endrede eller ikke- katalogiserte oppføringer i databasen (raskt) ‒ Gjenoppbygge alle fingerav trykkene (tar lang tid) Koko:% 1 Størrelse:% 1 zoomaus:% 1% skalering:% 1% Valitse käsiteltävä kansio Velg mappe som skal tydes Valitse albumiin tuotavat kansiot Velg mapper som skal importeres inn i album Valitse digiKamin kirjastosta kohdealbumi, jonne kansiot tuodaan. Velg målalbumet fra digiKam- biblioteket som du skal importere mapper til. Korjaa exif- kiertymätietonormal exif orientation Juster Exif retingsetiketternormal exif orientation Kierretty ylösalaisin Dreid opp ned Kierretty oikealle ja peilattu vaakatasossa Dreid mot høyre/ speilvendt vannrett Kierretty oikealle ja peilattu pystytasossa Dreid mot høyre/ speilvendt loddrett Mime- tyyppi Mime Type Arvio Karakter Tunnisteet Merkelapper Aktiiviset suodattimet: Aktive filtre: Aktiivinen suodatin: Aktivt filter: Ei aktiivista suodatinta@ info: tooltip Ingen aktive filtre@ info: tooltip Kierrä vasemmalle Drei mot venstre Kierrä oikealle Drei mot høyre Virhe mediasoittimessa... Det oppsto en feil ved mediespilleren & # 160; … Uusi tunniste Ny etikett Muokkaa tunnistetta Rediger etikett Anna tunnisteelle nimi... Skriv etikettnavnet her & # 160; … Anna syöte tunnisteiden luomiseen: kauttamerkillä ” / ” voit luoda hierarkisia tunnisteita, esim.: matkailu/ kaupungit/ Helsinki pilkulla ”, ” voidaan tunnisteet tai - hierarkiat eritellä toisistaan, jolloin voi luoda useita tunnisteita yhtäaikaisesti, esim.: kaupungit/ Helsinki, nähtävyydet/ eduskuntatalo mikäli tunniste alkaa kauttamerkillä, juurialbumia käytetään ylätunnisteena Du kan bruke følgende regler for å opprette nye etiketter: « / » kan brukes for å opprette et etikett- tre. Eks.: « Land/ By/ Tromsø » kan brukes til å lage mer enn ett etikett- tre av gangen. Eks: By/ Tromsø, Severdighet/ Ishavskatedralen. Hvis et etikett- tre begynner med « / », så brukes albumet til etikettroten som rot. Luo uusi tunniste Lag ny etikett Luo uusi tunniste kohteeseen ”% 1 ” Lag ny etikett i «% 1 » Tunnisteen ”% 1 ” ominaisuudet Egenskaper til etikett «% 1 » Virhe luodessa tunnistetta Feil under oppretting av etikett Tunnisteiden luonti keskeytyi virheeseen: Feil oppsto mens en etikett ble opprettet: Tunnistehierarkia Etikettsti Aikajana Tidslinje Sumea haku Uklare søk Lisää uusi tunniste... Legg til ny etikett & # 160; … Anna tämä tunniste Tilordne denne etiketten Poista tämä tunniste Fjern denne etiketten Siirry tähän tunnisteeseen Gå til denne etiketten Exif- toiminnot EXIF- handlinger Näytä kuvat & kierrettyinä metatietojen mukaisesti. Vis bilde og miniatyrbilde & dreid etter retningsetiketten. Aseta kiertymätieto normaaliksi kierron jälkeen Sett retningsetikett til « vanlig » etter dreining og speiling Vieraile Exiv2- projektin www- sivuilla Gå til Exiv2- prosjektets nettsted. Exif (Exchangeable Image File Format) on useimpien digitaalikameroiden käyttämä standardi teknisen tiedon tallettamiseen kuvatiedostoon. EXIF - en standard dom idag brukes av de fleste digitale kameraer for å lagre teknisk informadjon (f. eks. blender og lukkerhastighet) Iptc (International Press Telecommunications Council) on pitkään käytössä ollut digitaalisten kuvien kanssa käytettävä tiedontallennusstandardi. IPTC – en eldre standard brukt i digital fotografi for lagre fotoinformasjon i bilder. Xmp on uusi standardi digitaalisten kuvien tiedon tallennukseen, joka on suunniteltu korvaamaan iptc. XMP er en ny standard innen digital fotografi som skal erstatte IPTC. Käyttäytyminen Oppførsel Käyttöliittymäasetukset Innstillinger for brukergrensesnitt Käytä nykyistä & teeman taustaväriä & Bruk bakgrunnsfargen fra temaet Kytke tämä päälle käyttääksesi teeman taustaväriä kuvaeditorissa. Velg dette alternativet for å bruke temaets bakgrunnsfarge i bilderedigeringen Taustaväri: & Bakgrunnsfarge: Valitse taustaväri, jota haluat käyttää kuvaeditorissa. Velg bakgrunnsfarge for bilderedigeringsprogrammet. Piilota & työkalurivi kokoruututilassa & Skjul verktøylinje i fullskjermmodus Piilota & näytekuvat kokoruututilassa Skjul miniatyrlinje i fullskjermmodus Poistettaessa kuvat siirretään & roskakoriin & Sletting av filer skal flytte dem til papirkurven Näytä & aloitusruutu käynnistettäessä & Vis velkomstbilde ved oppstart Näytä lisätietoja ja - asetuksia raw- kuvanegatiiveja käsiteltäessä Bruk Raw importverktøyet for å behandle Raw- bilder Vasemmanpuoleisen sivupalkin otsake: Ny fanetittel: Näytä vain avoin Kun for aktive faner Näytä kaikki For alle fanene Valotuksen ilmaisimet Eksponeringsindikatorer & Alivalotuksen väri: & Undereksponeringsfarge: Valitse väri, jota haluat käyttää kuvaeditorissa esittämään alivalottuneita pikseleitä. Velg fargen som skal brukes for å vise undereksponerte områder. & Ylivalotuksen väri: & Overeksponeringsfarge: Valitse väri, jota haluat käyttää kuvaeditorissa esittämään ylivalottuneita pikseleitä. Velg fargen som skal brukes for å vise overeksponerte områder. Kuvien lajittelujärjestys & Bildenes rekkefølge Lajittelujärjestys: sort images by date & Sorter bilder etter: sort images by date Tiedostokoko Filstørrelse Käänteinen järjestys Omvendt sortering Muokkaageneral settings tab Sett oppgeneral settings tab Yleiset asetukset Almenne innstillinger Tilpasset oppførsel Vihjeet Hentydninger Raw- kuvatiedostot Råbildeavkoding Värinhallinta Fargestyring Kuvien tallennus Lagre bilder Näytä kohteiden & tiedot Vis hentydninger om elementer på miniatyrlinja Valitse näytetäänkö kuvan tietoja avusteessa kun osoitin on kuvan päällä. Kryss av her for å vise bildeinformasjon når markøren dras over elementet på miniatyrlinja. Kirjasin: Skrifttype: Valitse kuvan tiedot näyttävässä avusteessa käytettävä kirjasin. Denne skrifttype brukes til å vise vanlig tekst i hentydninger Tiedosto - ja kuvatiedot Fil - / bildeinformasjon Näytä tiedostonimi Vis filnavn Valitse tämä nähdäksesi kuvan tiedostonimen. Kryss av her for å vise navnet på bildefilen. Näytä tiedoston päiväys Vis fildato Valitse tämä nähdäksesi tiedoston päiväyksen. Kryss av her for å vise bildefilens dato. Näytä tiedoston koko Vis filstørrelse Valitse tämä nähdäksesi tiedoston koon. Kryss av her for å vise bildefilens størrelse. Näytä tiedoston tyyppi Vis bildetype Valitse tämä nähdäksesi tiedoston tyypin. Kryss av her for å vise hvilken type bildet er. Näytä kuvan mitat Vis bildemålene Valitse tämä nähdäksesi kuvan mitat pikseleissä. Kryss av her for å bildemålene i pxler. Näytä kameran merkki ja malli Vis kameramerke og - modell Näytä kameran merkki ja malli, millä kuva on otettu. Kryss av her for å vise merke og modell for det kameraet bildet ble tatt med. Näytä päiväys Vis kameradato Näytä kuvan ottohetken päiväys. Kryss av her for å vise hvilken dato bildet ble tatt på. Näytä aukon koko ja polttoväli Vis kameraets blenderåpning og brennvidde Näytä kameran aukon koon ja polttovälin, millä kuva on otettu. Kryss av her for å vise hva kameraets brennvidde og blender var satt til da bildet ble tatt. Näytä valotusaika ja herkkyys Vis lukkertid og lysfølsomhet Näytä kuvan valotusajan ja herkkyysarvon. Kryss av her for å vise hva kameraets lukkertid og lysfølsomhet var satt til da bildet ble tatt. Näytä kuvaustila ja esiasetus Vis kameramodus og - program Näytä kameran kuvaustilan ja esiasetukset, joilla kuva on otettu. Kryss av her for å vise hvilken kameramodus og hvilket program som ble brukt for å ta blidet. Näytä salama- asetus Vis blitsinnstillingen Näytä kameran salaman asetukset, joita käytettiin kuvan ottohetkellä. Kryss av her for å vise hvordan blitsen var innstilt da bildet ble tatt. Näytä valkotasapainoasetus Vis innstilling for hvitbalanse, Näytä kameran valkotasapainoasetus, jolla kuva on otettu. Kryss av her for å vise hvilken innstilling kameraet hadde for hvitbalanse da bildet ble tatt. showFoto showFoto Avattava( t) tiedosto( t) tai kansio( t) Fil( er) eller mappe( r) som skal åpnes ICC- profiilien polku on virheellinen. Jos haluat asettaa sen nyt, valitse ” Kyllä ”, muuten valitse ” Ei ”. Värien hallinta - ominaisuus on poissa käytöstä kunnes tämä ongelma on ratkaistu. Adressen til ICC- profilen er ikke gyldig. Hvis du vil velge ny adresse, velg « Ja », og velg « Nei » hvis ikke. I så fall slås fargestyringen av til du retter opp dette. Poista tiedostounknown image dimensions Slett filunknown image dimensions % 1 (% 2 /% 3) % 1 (% 2 av% 3) Tässä kansiossa ei ole kuvia. Det er ingen bilder i denne mappa. Avaa kuvia kansiosta Åpne bilder fra mappe Olet poistamassa tiedostoa ”% 1 ” Oletko varma? I ferd med å slette filen «% 1 ». Er du sikker på at du vil gjøre dette? Valmistellaan diaesitystä, odota hetki... Forbereder lysbildeframvisning. Vent litt & # 160; … Kohdealbumia ”% 1 ” ei löytynyt tietokannasta. Målalbumet «% 1 » finnes ikke i databasen Tietokannan parametrit eivät täsmää. Databaseparametre for kilde og mål stemmer ikke overens Lähdealbumia ”% 1 ” ei löytynyt tietokannasta Kildealbumet% 1 finnes ikke i databasen Kohdealbumia% 1 ei löytynyt tietokannasta Målalbumet «% 1 » finnes ikke i databasen Lähdekuvaa% 1 ei löytynyt tietokannasta Kildebildet% 1 finnes ikke i databasen Kuvateksti Fototekst Albumin otsikko Albumbanner Ominaisuus: Egenskap: Viiste: Skråkant Aloitusväri: Startarge: Lopetusväri: Sluttfarge: Lisää reunus Ram inn Reunuksen väri: Rammens farge Virhe avattaessa tiedostoa kirjoitusta vartenNAME OF TRANSLATORS Klarte ikke å åpne fil for skrivingNAME OF TRANSLATORS Mikael LammentaustaEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn KvisliEMAIL OF TRANSLATORS mikael. lammentausta+l10n+@ gmail. com bjorn. kvisli@ gmail. com & Albumi & Album & Tunniste & Etikett & Kuva Bilde & Tuo Importer & Kuva & Fil & Värit & Farge & Ehostus Forsterk & Muunnos Omforme Somistus & Dekorere & Tehostus Filtre & Linssi & Linse Syvyys & Dybdestart of the range Muotorange goes to the end of the string Fra: range goes to the end of the string end of the range til sluttenend of the range Korvaa Erstatt: The string to replace the text with ⟵ Lisää valintoja Valg Valotusherkkyys Skiller mellom små og store bokstaver Voimakkuus: Lengde: Alignment of the text Ajan yksikkö: Justering: The character the string should be filled with Luotu: number of digits Tegn: Number of digits Numeroja: Siffer: Määritä kantamastart of sequence number range Tilpasset rekke: Start index for custom range Aloitus: stepping used for sequence number range Start: stepping for custom range Askel: Steg: the source of the date (image, system etc...) Muoto Format: Kuvan asetukset Bildeinnstillinger Kuvan sijainti Bildeposisjon Kierrä kuva automaattisesti Auto dreiing Skaalataan Skalering Ei & skaalausta & Ingen skalering Sovita kuva & sivulle & Tilpass bildet til siden Suurenna pienet kuvat Forstørr mindre bilder & Skaalaa kokoon: Dimension separator, as in: '15 x 10 centimeters' & Skaler til: Dimension separator, as in: '15 x 10 centimeters' × x millimetriä Millimeter senttimetriä Centimeter tuumaa Tommer Säilytä kuvasuhde Behold høyde/ bredde- forhold & Jonot & Kø & Laite & Enhet Käytä metatietojacamera make Bruk metadatacamera make Merkki: camera model Merke: camera model Malli: camera lens Modell: camera lens Kohteen etäisyys: Avstand: Automaattinen linssivääristymän korjaus Automatisk linsekorreksjon Näytä ruudukko Vis rutenett Kromaattinen aberraatio Kromatisk aberrasjon Vinjetointi Vignettering Vinjetointi on valokuvassa esiintyvä virhe, jossa reunat ovat tummemmat kuin keskikohta. Ilmiö johtuu siitä, että reunat saavat vähemmän valoa. Tätä korjaustoimintoa voi käyttää optisen ja luonnollisen virheen poistoon, mutta mekaaniseen vinjetointiin tämä ei auta. Vignettering vises ved skygger, mest i bildets utkant. Optisk og naturlig vignettering kan fjernes med dette vaøget. mens mekanisk vignettering ikke utbedres. Värien korjaus Automatisk rettelse av farger Vääristymä Linseforvrengning Linssivääristymä Linseforvrengning value for amount of distortion Her får du ved hjelp av rutenettet en mini- framstilling av den virkningen rettelsen vil få på bildet. value for amount of distortion Zoomaus: Forstørr/ forminsk: Kirkasta: Gjør klarere: Vinjetoinnin korjaus Rettelse av vignettering Määrä: Mengde: Säde: Radius: Kontrasti: Kontrast: Gamma- arvo: Gamma: Automaattinen korjaus... Autoretting & # 160; … Vääristymä... Linseforvrengning & # 160; … Vinjetoinnin korjaus... Rettelse av vignettering Kanavatasapaino... Kanalmikser & # 160; … Kanavatasapaino Kanalmikser Tässä näet muokkauksen esikatselun. Voit valita kuvasta värin nähdäksesi tätä vastaavan tason histogrammissa. Her forhåndsvises endringene i bildets fargekanaler. Du kan klikke på en farge i bildet for å se tilsvarende fargenivå i histogrammet Punainen: Rød: Vihreä: Grønn: Sininen: Blå: Säilytä värikirkkaus Behold lysstyrken Väritehosteet... Fargeeffekter & # 160; … Väritehosteet Fargeeffekter Tämä on tehostetun kuvan esikatselu Dette er forhåndsvisning av fargeeffekten Neon Neon Tunnista reunat Finn kantene level of the effect Velg den effekten som skal bruke på bildet. Solarisér: simulerer solariséring av fotografiet. Rik Simulerer fargene til Velvi (tm) lysbildefilm. Neon: Fargelegg kantene av fotografiet med flouriserende lyseffekter (lysrør). Finn kantene: Finner kantene i fotografiet og deres tydelighet. level of the effect Voimakkuus: Nivå: Aseta tehosteen voimakkuus. Velg nivået på effekten. Suodatin: average filter mode Filter: average filter mode Keskiarvolinear filter mode Gjennomsnittlinear filter mode Neliöllinencubic filter mode Kvadratiskcubic filter mode Kuutiollinen Kubisk Musta kehys... Svart ramme & # 160; … Ladataan: Laster: KokoThis is a column which will contain the amount of HotPixels found in the black frame file StørrelseThis is a column which will contain the amount of HotPixels found in the black frame file Filmirakeisuus Filmkorn ISO- valotusherkkyys: Følsomhet (ISO): Filmirakeisuus... Filmkorn & # 160; … Valkotasapaino... Hvitbalanse & # 160; … Valkotasapaino Hvitbalanse Tässä näet muokkauksen esikatselun. Voit valita kuvasta värin nähdäksesi tätä vastaavan tason histogrammissa. Dette er forhåndsvisning av hvit- balansen. Du kan velge et punkt i bildet for å se tilsvarende nivå i histogrammet. Esiasetus: Forhåndsinnstillinger: 40 W hehkulamppu 40 W lyspære 100 W hehkulamppu 100 W lyspære 200 W hehkulamppu 200 W lyspære Kynttilä Stearinlys Päivänvalo D50 Dagslys D50 Päivänvalo D65 Dagslys D65 Kuunvalo Månelys Neutraali Nøytral Kameran salama Fotoblits Studiovalaistus Studiolampe Auringonvalo Sol Auringonnousu Soloppgang Xenon- lamppuno temperature preset Xenonlampeno temperature preset Värikylläisyys: Metning: Aseta kuvan värikylläisyyden säätö. Velg metningsnivå. Aseta gamma- arvon säätö. Velg gammajustering. main exposure value Eksponeringskompensasjon (EV): main exposure value Automaattisen valotuksen asetukset Automatisk justert eksponering fine exposure adjustment Still in her hovedverdien for eksponeringskompensasjon i E. V. fine exposure adjustment Valkotasapainoasetukset sisältävä tiedosto Oppsettfil for hvitbalanse som skal lastes ”% 1 ” ei ole kelvollinen valkotasapainoasetukset sisältävä tekstitiedosto. «% 1 » er ikke en oppsettfil for hvitbalanse. Valkotasapainoasetuksia ei voitu ladata tekstitiedostosta. Kan ikke laste oppsettfil for hvitbalanse. Valkotasapainoasetusten tallennustiedosto Oppsettfil for hvitbalanse som skal lagres Valkotasapainoasetuksia ei voitu tallettaa tekstitiedostoon. Kan ikke lagre oppsettfil for hvitbalanse. smoothing value of the pencil Her velges kullstiftens størrelse. smoothing value of the pencil Hiilipiirros... Kulltegning & # 160; … Tässä näet muokkauksen esikatselun. Voit valita kuvasta värin nähdäksesi tätä vastaavan tason histogrammissa. Dette er forhåndsvisning av kurvejusteringen. Du kan velge et punkt i bildet for å se tilsvarende nivå i histogrammet. Näkyvissä on valitun värikanavan histogrammin muutoksen esikatselu. Kaikki tekemäsi muutokset huomioidaan esikatselun muodostuksessa välittömästi. Her kan du se histogram den valgte fargekanalen til forhåndsvisningen av målbildet. Det beregnes igjen hver gang kurvene endres. Lisää tekstuuri... Bruk tekstur & # 160; … Tekstuuri Tekstur Paperi Papir Paperi 2 Papir 2 Kangas Stoff Tiiliseinä Mursteiner Tiiliseinä 2 Mursteiner 2 Marmori Marmor Marmori 2 Marmor 2 Farkkukangas Dongeri Moderni Moderne Seinä Vegg Turve Mose Kivi Stein Aseta tässä suodattimen tekstuurityyppi. Velg teksturtypen du vil bruke på bildet. Lisää teksti... Legg til tekst & # 160; … Lisää teksti Sett inn tekst Kiertymä: no rotation Omdreining: no rotation 90° 90 grader 180° 180 grader 270° 270 grader font color Her velger du hvor mye teksten skal dreies om. font color Väri: gamma tolerance Farge: Aseta kirjasimen väri. Velg skriftfarge. Lisää reunus Legg på ramme Osittain läpinäkyvä Delvis gjennomsiktig Lisää teksti tähän! Skriv teksten her! Tasonsäätö Just nivåer Tässä näet muokkauksen esikatselun. Voit valita kuvasta värin nähdäksesi tätä vastaavan tason histogrammissa. Her forhåndsvises bildet med nivåjustering. Velg et punkt i bildet for å se tilsvarende nivå i histogrammet. Tämä on alkuperäisen kuvan valitun kanavan histogrammi. Her er histogrammet for den valgte kanalen fra det opprinnelige bildet Valitse pienin intensiteetin syötearvo histogrammin valitulle alueelle. Velg histogrammets miste inndataverdi for intensitet. Aseta gamman syötearvo. Velg inndataverdi for gamma. Valitse suurin intensiteetin syötearvo histogrammin valitulle alueelle. Velg histogrammets største inndataverdi for intensitet. Valitse pienin intensiteetin lähtöarvo histogrammin valitulle alueelle. Velg histogrammets miste inndataverdi for intensitet. Valitse suurin intensiteetin lähtöarvo histogrammin valitulle alueelle. Velg histogrammets største inndataverdi for intensitet. Tasonsäätö Just nivå Sadepisarat Regndråper Pisaran koko: Dråpestørrelse: Määrä: Nummeréring: Kalansilmäefekti: Fiskeøyne: Sadepisara Regndråpe Sadepisarat... Regndråper & # 160; … Sumennusefekti Gjør uklar Zoom- sumennus Zoom Liikesumennus Bevegelse Pehmennys Mykemiddel Fiksu sumennus Smart Jäätynyt lasi Is på ruta Mosaiikki Mosaikk Etäisyys: Avstand: level to use for the effect Velg avstand i piksler. level to use for the effect Sumennustehosteet Uklarhetseffekt Sumennustehosteet... solid border type Gjør uklar & # 160; … solid border type Kiinteäbeveled border type Heltrukkenbeveled border type Viistetty Fas Säilytä kuvasuhde Behold forholdet mellom høyde og bredde Leveys (%): Bredde (%): Aseta kehyksen leveys suhteelliseksi (%) kuvan koosta. Velg rammebredden i prosent av bildestørrelsen. Leveys (pikseliä): Bredde (piksler): Aseta kehyksen leveys pikseleinä. first color for border effect Velg rammebredde i antall piksler som legges til rundt bildet. first color for border effect Ensimmäinen: second color for border effect Ytre: second color for border effect Toinen: Indre: Aseta kehyksen taustaväri. Velg rammens bakgrunnsfarge. Aseta kehyksen väri. Velg hovedrammens farge. Lisää kehys... Innramming & # 160; … Kohokuva... Pregning & # 160; … Kohokuva Preg Syvyys: Dybde: Retusointi Restaurering Esiasetus Forhåndsinnstilling Vieraile CImg- ohjelman www- sivuilla Besøk nettstedet for CImg- biblioteket. no restoration preset Filtrertype: no restoration preset Retusointi... Restaurering & # 160; … Vapaakierto Fri omdreining Tämä on suodatetun kuvan esikatselu. Tämän alueen yllä hiiren kohdistinta seuraa katkoviivoitettu avustinristikko. Se auttaa suodatinasetusten muokaamisessa; naksauta hiiren vasenta painiketta lukitaksesi kohdistimen valittuun sijaintiin. Forhåndsvisning av fri bildeomdreining. Hvis du flytter musepekeren i denne visningen, tegnes en stiplet vannrett og loddrett linje som skal veilede deg når du justere omdreiningen. Slipp opp den venstre museknappen for å « fryse » plasseringen av de stiplede linjene. Uusi leveys: Ny bredde: px px Uusi korkeus: Ny høyde: Kiertokulma: Grovinnstilling: Hienosäätö: Fininnstilling: Reunanpehmennys Kantutjevning Automaattinen rajaus: no autocrop Automatisk beskjæring: no autocrop Automatic Adjustment Automatic Adjustment Säädä Juster Automaattinen asetus Automatisk justering Manuaalinen asetus Manuell justering Napsauta asettaaksesipoint has been set and is valid Klikk for å fastsettepoint has been set and is valid Vääristymätehosteet... Forvrengninger & # 160; … Vääristymätehosteet Forvrengninger Teho: Styrke: Öljyvärimaalaus... Oljemaleri.. Öljyvärimaalaus Oljemaleri Pensselin koko: Penselstørrelse: value of smoothing effect Bestem størrelsen på penselen som brukes for å etterligne oljemaleri. value of smoothing effect Infrapuna Infrarød Lisää filmirakeisuutta Filmkorn Infrapuna... Infrarød film & # 160; … Säilytä kuvasuhde Hold fast høyde/ bredde- forholdet Tämä valinta säilyttää kuvasuhteen. Velg dette alternative for å beholde størrelsesforholdet med ny bildestørrelse. Leveys (px): Bredde (px): Määritä uuden kuvan leveys pikseleinä. Oppgi bildets nye bredde i piksler. Korkeus (px): Høyde (px): Määritä uuden kuvan korkeus pikseleinä. Oppgi bildets nye høyde i piksler. Määritä uuden kuvan leveys prosentteina. Oppgi bildets nye bredde i prosent. Korkeus (%): Høyde (%): Määritä uuden kuvan korkeus prosentteina. Oppgi bildets nye høyde i prosent. Perspektiivin säätö... Perspektivendring & # 160; … Perspektiivin säätö Perspektivendring Perspektiivi Perspektiv Juurikansio... Rotmappe & # 160; … Aseta tähän mallineiden juurikansio. Velg rotmappe for gjeldende mønstre Määritä mallineiden juurikansio Velg rotmappe for mønstre. Sävy / värikylläisyys / valoisuus Nyanse/ metning/ lysstyrke Tässä näet kuvan sävy / värikylläisyys / valoisuus- muutoksen. Voit valita kuvasta värin nähdäksesi tätä vastaavan tason histogrammissa. Her ser du en forhåndsvisning av endringene i fargenyanse, metning og lysstyrke. Velg en farge fra bildet for å se tilsvarende nivå på histogrammet Aseta sävyn ja värikylläisyyden säätö. Velg justering av tone og metning i bildet. Tässä näkyy värisävyn ja - kylläisyyden säätöjen esikatselu. Her ser du en forhåndsvisning av endringen av fargetone og fargemetting. Sävy: Nyanse: Aseta tässä kuvan sävysäätö. Oppgi her justering a fargetonen til bildet. Aseta tässä kuvan värikylläisyyden säätö. Oppgi her justering av fargemetningen til bildet. Valoisuus: Lysstyrke: Aseta valoisuuden aste. Oppgi her lysstyrkejustering til bildet. SVV- asetukset HSL- justeringer Muuta kokoa Endret størrelse Uusi koko Ny størrelse Aseta tässä kuvan korkeus pikseleinä. Oppgi bildets nye høyde i piksler. Aseta tässä kuvan leveys prosentteina. Oppgi bildets nye bredde i prosent. Aseta tässä kuvan korkeus prosentteina. Oppgi bildets nye høyde i prosent. Kirkkaus / kontrasti / gamma... Lysstyrke/ kontrast/ gamma & # 160; … Sävy / värikylläisyys / valoisuus... Nyanse/ metting/ lysstyrke & # 160; … Väritasapaino... Fargebalanse & # 160; … Käännä värit Inverter Väriavaruuden muunnos Omforming av fargeprofiler Sumenna... & Gjør uklar & # 160; … Terävöitä... & Skjerp & # 160; … Punasilmäisyyden poisto... Røde øyne & # 160; … Tällä suodattimella voidaan korjata punasilmäisyysvirhe valokuvassa. Valitse alue, jonka haluat suodattaa. Dette filteret kan du bruke til å rette opp røde øyne i fotografi. Du må først velge et område som inneholder øynene for å kunne bruke dette. Kohinan vähennys... Støyreduksjon & # 160; … Mustavalkoinen... Sorthvitt & # 160; … Rajaus kuvasuhteen mukaan... Beskjæring & # 160; … Muuta & kokoa... & Endre størrelse & # 160; … Kuvan värisyvyys on jo 8 bittiä / väri / pikseli. Dette bilde bruker allerede en dybde på 8 bits / farge / pixel Tämä toiminto heikentää kuvan värien laatua! Haluatko varmasti suorittaa toiminnon? Denne endringen vil redusere bildekvaliteten. Er du sikker på at du vil gå videre? Kuvan värisyvyys on jo 16 bittiä / väri / pikseli. Bildet bruker allerede an dybde på 16 bits / farge / pixel Punasilmäisyyden korjaustyökalu Fjerning av røde øyne Punasilmäisyyden korjaustyökalun käyttöä varten on valittava silmät sisältävä alue Du må først velge et område som inneholder de røde øynene du vil rette opp. Värinhallinta on pois käytöstä... Fargestyring er slått av & # 160; … Väritasapaino Fargebalanse Syaani Cyanblå Aseta kuvan syaani/ punainen- värisäätö. Endre forholdet mellom cyanblå og rød i bildet. Magenta Magentarød Aseta kuvan magenta/ vihreä- värisäätö. Endre forholdet mellom magentarød og grønn i bildet. Aseta kuvan keltainen/ sininen- värisäätö. Endre forholdet mellom gul og blå i bildet. Terävöitä Skarp opp Menetelmä: Metode: Yksinkertainen terävöitys Enkel skjerping Unsharp mask Uskarphetsmaske Aseta kuvan terävöitysmenetelmä. Velg metoden som skal brukes til skjerping av bildet Terävyys: Skarphet: Gauss- tarkennus: Gaussisk skarphet: Matriisin koko: Matrisestørrelse: Epäterävyysmaski: Uskarphetsmaske Kohinan vähennys Støyreduksjon Kirkkaus / kontrasti / gamma Lysstyrke/ kontrast/ gamma Näkyvissä on kirkkaus- kontrosti- gamma- muutoksen esikatselu. Voit valita kuvasta värin nähdäksesi tätä vastaavan tason histogrammissa. Her ser du forhåndsvisning av justeringene av lysstyrke, kontrast og gamma. Du kan velge en farge i bildet for å se det tilsvarende fargenivået i histogrammet. Aseta kirkkauden säätö. Endret lysstyrken til bildet. Aseta kontrastin säätö. Endret kontrasten til bildet. Aseta gamma- arvon säätö. Velg her gammajusteringen for bildet. Rajaus kuvasuhteen mukaan Forholdsbeskjæring Enimmäiskuvasuhde Største forhold Kuvasuhde: custom aspect ratio crop settings Størrelsesforhold: custom aspect ratio crop settings Mukautettuno aspect ratio Tilpassetno aspect ratio Kultainen suhdeno crop mode Det gylne snittno crop mode Suuntaus: Retning: Vaaka Liggende Pysty Stående Automaattinen Auto Tämä valinta asettaa suunnan automaattisesti. Velg retning automatisk. Määritä: Selvvalgt forhold: top left corner position for cropping Plassering av avskjæringshjørnet øverst til venstre. top left corner position for cropping X: X: Y: Y: Kolmannesten sääntö Tredelingslinjer Harmoniset kolmiot Harmoniske trekanter Kultainen keskiarvono geometric form Det gyldne snittno geometric form Tämä toiminto näyttää avustelinjat, jotka auttavat kuvan sommittelussa. Med dette alternativet vises hjelpelinjer for bildekomponering Kultaiset leikkaukset Det gyldne snitt Kytke päälle nähdäksesi kultaiset leikkaukset. Bruk dette alternativet for å vise det gyldne snitt Kultaiset spiraalileikkaukset Det gyldne spiralsnitt Kytke päälle nähdäksesi kultaiset spiraalileikkaukset. Bruk dette alternativet for å vise det gyldne spiralsnitt. Kultainen spiraali Gylden spiral Kytke päälle nähdäksesi kultaisen spiraalin. Bruk dette alternativet for å vise den gyldne spiral. Kultaiset kolmiot Gyldne trekanter Kytke päälle nähdäksesi kultaiset kolmiot. Bruk dette alternativet for å vise de gyldne trekanter Luo vaakasuuntainen peilikuva Speilvend vannrett Kytke päälle peilataksesi ohjauslinjojen sijainnin pystytasossa. Snu støttelinjene vannrett. Luo pystysuuntainen peilikuva Speilvend loddrett Kytke päälle peilataksesi ohjauslinjojen sijainnin pystytasossa. Snu støttelinjene loddrett. Väri ja leveys: Farge og bredde: Aseta ohjauslinjojen leveys pikseleinä. Vel bredde (i piksler) for tegning av støttelinjer. Sommitteluoppaatcustom ratio crop settings Komposisjonsstøttecustom ratio crop settings Sumennus Uklarhet Pehmeys: Utjevning: Gauss- sumennus Gjør uklar Tässä näytetään kuvan esikatselu väriprofiilin käyttöönoton jälkeen. Her forhåndsvises bildet med fargeprofil Yleiset asetukset Generelle innstillinger Tähän voit asettaa yleiset parametrit. Her kan du stille inn almenne parametre Pehmeä vedostus Forhåndsvisning Valittu muunnos jäljittelee profiilissa kuvattua laitetta. Toiminto on hyödyllinen esikatseltaessa ja arvioitaessa lopputulosta ilman varsinaista suoritusta. Når bildet framstilles etterlignes enheten som beskrives i profilen for « forhåndsvisning ». Dette er nyttig for å kunne forhåndsvise det endelige resultatet uten et fysisk trykk.. Tarkista toistoala Kontroller fargeomfang Tämän valinnan avulla voi valita näytetäänkö tulostimen toistoalan ulkopuolella olevat värit. Velg dette alternativet hvis du vil vise fargene som er utenfor skriverens fargeomfang (gamut) Määrää profiili Knytt til profil Tällä valinnalla valitun työtilan väriprofiili upotetaan kuvaan. Bruk dette alternativet for å legge arbeidsområdets fargeprofil inn i bildet. Käytä mustan pisteen kompensaatiota (BPC) Bruk BPC Mustan pisteen kompensaatio (Black Point Compensation - BPC) toimii suhteellisessa värinmäärityksessä siten, että lopputuloksessa ei ole havaittavaa eroa, vaikka se vaikuttaakin joihinkin profiileihin. BCP: n yksinkertainen idea on määrittää koko kuvasta harmaa ja mukauttaa tummin sävy tulostimen tai muun laitteen tumminpaan sävyyn ja näin BPC tekee esim. cmyk- värimuunnoksen (esim. painokoneita tai offset- menetelmää varten). Svartpunktkompensering (BPC) verker ikke sammen med relativ kolorimetrisk fargetilpasning. Perseptuell fargetilpasning skal ikke utgjøre noen forskjell, siden BPC alltid er t på, og i absolutt kolorimetrisk fargetilpasning er det alltid av. BPC kompenserer for mangel på mørke toner i ICC- profiler. Med BPC blir mørke toner optimalt gjort om (uten klipping) fra det opprinnelige mediet til det sluttmediet kan vise, altså kombinasjonen papir pluss blekk. Rasterointiaie: Gjengivelse: Vieraile Little CMS- projektin www- sivuilla Gå til nettstedet til Little CMS- prosjektet. Syöttöprofiili Inndataprofil Käytä sisäistä profiilia Bruk innebygd profil Käytä sisäänrakennettua sRGB- profiilia Bruk innebygd sRGP- profil Käytä oletusprofiilia Bruk standardprofil Käytä valittua profiilia Bruk den valgte profilen Tietoja... Info & # 160; … Kameran tiedot Kamerainformasjon Työtilan profiili Profil for arbeidsområde Käytä oletuksena olevaa työtilan profiilia Bruke standardprofil for arbeidsområde Vedostusprofiili Prøvetrykksprofil Käytä oletusvedostusasetuksia Bruk standardprofil for prøvetrykk Valoisuuden aste Justering av lysstyrken Aseta valoisuuden aste. Endrer bildets lysstyrke. Icc- profiilien polku on virheellinen. ” Oletusprofiili ” - asetuksia ei voi käyttää. Ratkaise ongelma icc- asetuksista. Adressen til ICC- profilene er ugyldig. Du vil derfor ikke kunne bruke « standardprofil » - valgene. Du kan rette opp i dette i ICC- oppsettet i digiKam. Valittu icc- syöteprofiilin polku on virheellinen. Tarkista se. Det ser ut til at stien til ICC inndata- profilen ikke er gyldig Kontroller den. Valittu icc- vedosprofiilin polku on virheellinen. Tarkista se. Adressa til ICC- prøvetrykkprofilene er ugyldig. Kontroller at du har valgt riktig adresse. Valittu icc- työtilaprofiilin polku on virheellinen. Tarkista se. Adressa til ICC- arbeidsområdefilene er ugyldig. Kontroller at du har valgt riktig adresse. Et ole valinnut profiilia. Beklager, det er ikke valgt noen profil. Virhe profiilissa Profilfeil Värinhallinta ei ole käytössä. Kytke ne päälle asetuksista. Du har ikke slått på fargestyring i digiKam- innstillingene. Värinhallinta- asetusten lataustiedosto Innstillingsfil for fargestyring som skal lastes ”% 1 ” ei ole kelvollinen värinhallinta- asetukset sisältävä tekstitiedosto. «% 1 » er ikke en innstillingsfil for fargestyring. Värinhallinta- asetuksia ei voitu ladata tekstitiedostosta. Kan ikke laste inn innstillingsfilen for fargestyring. Värinhallinta- asetusten tallennustiedosto Innstillingsfil for fargestyring som skal lagres Värinhallinta- asetuksia ei voitu tallettaa tekstitiedostoon. Kan ikke lagre innstillingsfil for fargestyring. Punasilmäisyys Røde øyne Tässä näytetään kuvan esikatselu punasilmäisyyssuodatuksen jälkeen. Her forhåndsvises bildet med rettelse av røde øyne. Smoothness when blurring border of changed pixels Velg terskel for valg av røde piksler. En lav verdi fører til at det velges flere røde piksler (aggressiv rettelse), en høy verdi fører til at færre røde piksler velges (forsiktig rettelse). Bruk en lav verdi dersom du har klart å gjøre en nøyaktig utvelgelse av øyet. Bruk en høy verdi dersom andre deler av ansiktet også er med. Smoothness when blurring border of changed pixels Värisävy: Fargeskjær: Sävyn voimakkuus: Styrke: Punasilmäisyyden korjaus Retting av røde øyne Mustavalkoinen Svart/ hvit Tässä on mustavalko- muunnostyökalun esikatselu. Voit valita värin kuvasta nähdäksesi vastaavan väritason histogrammissa. generic black and white film Forhåndsvisning av svart- hvittomformingen. Velg en farge fra bildet for å se histogrammet for tilsvarende fargenivå. generic black and white film Yleinen Generisk Yleinen: Mallinna yleistä mustavalkofilmin valotusta. Alminnelig: Etterling av en alminnelig svart- hvitt film Agfa 200X Agfa 200X Agfa Pan 25 Agfa Pan 25 Agfa Pan 100 Agfa pan 100 Agfa Pan 400 Agfa pan 400 Ilford Delta 100 Ilford Delta 100 Ilford Delta 400 Ilford Delta 400 Ilford Delta 400 Pro 3200 Ilford Delta 400 Pro 3200 Ilford FP4 Plus Ilford FP4 Plus Ilford HP5 Plus Ilford HP5 Plus Ilford PanF Plus Ilford PanF Plus Ilford XP2 Super Ilford XP2 Super Kodak Tmax 100 Kodak Tmax 100 Kodak Tmax 400 Kodak Tmax 400 Kodak TriX Kodak TriX Ei linssisuodatusta Intet linsefilter Ei linssisuodatusta: Kuvan sävyihin ei tehdä muutoksia. Uten linsefilter: Lag bildet uten linsefilter. Vihreä suodatin Grønnfilter Mustavalkoinen vihreällä suotimella: Mallintaa mustavalkoisen filmin valoitusta käyttäen vihreätä suodinta. Tästä on hyötyä maisemakuvauksessa, erityisesti taivasta vasten kuvatessa. Svart- hvitt med grønt filter: Etterligner eksponering på svart- hvitt film med grønnfilter. Dette gir en verdifull virkning på alle fotografier tatt i naturen; særlig på portretter med himmel som bakgrunn. Oranssi suodatin Oransjefilter Mustavalkoinen oranssilla suotimella: Mallintaa mustavalkoisen filmin valoitusta käyttäen oranssia suodinta. Tämä parantaa maisema -, vesistö - ja ilmakuvia. Svart- hvitt med oransje filter: Etterligner svart- hvit film som eksponeres med et oransje filter. Dette framhever landskaper, scener fra sjøen og flyfotos. Punainen suodatin Rødfilter Mustavalkoinen punaisella suotimella: Mallintaa mustavalkoisen filmin valoitusta käyttäen punaista suodinta. Tämä luo dramaattisia taivasefektejä ja simuloi kuunpaistetta päivänvalossa. Svart- hvitt med rød- filter: Etterligner svart- hvit film som eksponeres med rød- filter. Dette gir en dramatisk virkning på himmelen og etterligner måneskinnsscener om dagen. Keltainen suodatin Gulfilter Mustavalkoinen keltaisella suotimella: Mallintaa mustavalkoisen filmin valoitusta käyttäen keltaista suodinta. Luonnollisin sävynkorjaus, parantaa kontrastia. Ihanteellinen maisemakuviin. Svart- hvitt med gul- filter: Etterligner svart- hvit film som eksponeres med gul- filter. Forbedre kontrasten og gir den mest naturlige korreksjonen av fargetoner. Ideelt for landskaper. Viher- keltainen suodatin Gulfilter Sininen suodatin Blåfilter Mustavalkoinen punaisella suotimella: Mallintaa mustavalkoisen filmin valoitusta käyttäen punaista suodinta. Tämä luo dramaattisia taivasefektejä ja simuloi kuunpaistetta päivänvalossa. Svart- hvitt med blå- filter: Etterligner svart- hvit film som eksponeres med blå- filter. dette fremhever dis og tåke. det brukes til « dye transfer » og contrasteffekter Voimakkuus: Styrke: Aseta linssisuodatuksen voimakkuus. Velg her styrkejusteringen for linsefilteret. Ei sävysuodatusta Intet tonefilter Ei sävysuodatusta: Kuvan sävyihin ei tehdä muutoksia. Uten filter for fargetone: Ikke bruk firlter for fargetone. Seepia Serpiatone Seepiasävy mustavalkokuvassa: Ruskehtava sävy joka tekee kuvasta vanhan oloisen. Svart- hvitt med serpiatone.: Gir varme til lyse og middles lyse toner, samtidig som skyggen får et kjølig preg. Virkningen ligner på den man får når man bleker et trykk og framkaller det i sepiatoner. Ruskea Bruntone Viileä Kald tone Selenium Selentone Platina Platinatone Vihreä Grønntone Filmi Film Linssisuodattimet Linsefiltre Sävy Tone Valoisuus Lysstyrke Muunna mustavalkokuvaksi Gjør om til svart- hvitt Mustavalkoasetusten lataustiedosto Svart- hvittoppsettfil som skal åpnes ”% 1 ” ei ole kelvollinen mustavalkoasetukset sisältävä tekstitiedosto. «% 1 » er ikke en svart- hvittoppsettfil. Mustavalkoasetuksia ei voitu ladata tekstitiedostosta. Kan ikke laste innstillingsfil for svart- hvitt Mustavalkoasetusten tallennustiedosto Innstillingsfil for svart- hvitt som skal lagres Mustavalkoasetuksia ei voitu tallettaa tekstitiedostoon. Kan ikke lagre innstillingsfilen for svart- hvitt. Väriprofiilin muunnos Omforming av fargeprofiler Käytössä oleva väriavaruus: Gjeldende fargerom: Muunna muotoon: Konverter til: Valitse haluamasi väriavaruuden profiili. Velg profilen til fargerommet du vil omforme til: Automaattinen korjaus Autoretting Näkyvissä on automaattisen väritason korjauksen esikatselu. Voit valita kuvasta värin nähdäksesi tätä vastaavan tason histogrammissa. Her ser du forhåndsvisningen til verktøyet for automatisk fargerettelse. Du kan velge en farge på bildet for å se fargenivået på histogrammet. Automaattinen tasonsäätö Autonivå Normalisoi Normaliser Normalisointi: Tämä valinta skaalaa aktiivisen kuvan kirkkausarvoja siten, että pimeimmästä pisteestä tulee täysin musta ja kirkkaimmasta pisteestä niin kirkas kuin mahdollista värisävyä muuttamatta. Tällä voi usein korjata kuvia, jotka ovat tummia tai haaleita. Normaliser: Skalerer lysstyrken i alle punktene på bildet, slik at det mørkeste punktet blir helt svart, og det lyseste punktet blir så lyst som mulig uten å endre fargenyansen. Dette verker ofte bra på bilder som er for mørke eller bleke. Tasoita sävyalue Jevn ut Venytä kontrastia Strekk kontrast Automaattinen valotus Autoeksponering: Viistouta... Beklipping & # 160; … Viistoutustyökalu Saks Tämä on suodatetun kuvan esikatselu. Tämän alueen yllä hiiren kohdistinta seuraa katkoviivoitettu avustinristikko. Se auttaa suodatinasetusten muokaamisessa; naksauta hiiren vasenta painiketta lukitaksesi kohdistimen valittuun sijaintiin. Her forhåndsvises beklippingen. Hvis du flytter musepekeren i forhåndsvisningen får du en vannrett og en loddrett stiplet linje som kan hjelpe deg til å justere saksen. Slipp venstre museknapp for å legge linjene fast. Tässä näet tehosteen esikatselun. no inpainting type Her forhåndsvises bildet med overmaling. no inpainting type Tiesitkö, että digiKam tukee raahaa- ja- pudota– toimintoa? Voit helposti siirtää kuvia Konquerorista digiKamiin ja digiKamista K3b- poltto- ohjelmaan siirtämällä ne hiirellä. … at digiKam støtterdra og slipp? Slik at du lett kan flytte bilder fra Dolphin til digiKam eller fra digiKam til K3b rett og slett ved dra og slipp » < t\\ xC2\\ xABr > Tiesitkö, että voit luoda uusia albumeja edellisten albumien sisään? … at du kan bruke nøstede album i digiKam? Tiesitkö, että näet valokuvan exif -, MakerNotes - sekä iptc- tietueet sivupalkista metatiedot- lehdeltä? … at du kan se Exif, MakerNotes, IPTC og XMP foto- informasjon ved å bruke Metadata sidestolpen til høyre? Tiesitkö, että jokaisella valokuvalla on oma kontekstivalikkonsa, jonka saat auki napsauttamalla kuvaa hiiren oikealla painikkeella? … at hvert foto har en sprettoppmeny som kan nås ved å trykke på det med høyre musetast? Tiesitkö, että digiKamin albumi on kansio albumikirjastossa? Voit helposti tuoda lisää kuvia vain kopioimalla ne albumikirjastoon. … at album i digiKam er mapper i samlingen ditt? Dermed kan du lett importere album bare ved å kopiere dem til samlingen. Tiesitkö, että voit muokata digiKamin työkaluriviä kohdasta asetukset - > muokkaa työkalurivejä...? … at du kan tilpasse digiKam ved å benytte Innstillingner & # 160; → Oppsett av verktøylinjer & # 160; …? Tiesitkö, että voit tavoittaa muita digiKamin käyttäjiä liittymällä englanninkieliselle postituslistalle? Liity listalle tässä osoitteessa. … at du kan nå andre digiKam- brukere gjeonnom en epost- liste? Abonner på den fra denne nettadressen. Tiesitkö, että digiKamissa on useita liitännäisiä, joiden ominaisuuksiin kuuluu mm. www- galleria, cd- arkistointi, diaesitys,... ja että uusien liitännäisten kehitys on avointa? Lisätietoja (englanniksi) löydät tästä osoitteesta < / … at digiKam har mange verktøy fra prosjektet for kipi- programtillegg med tilleggsfunksjoner som HTML- eksport, Flickr eksport, OpenGL, Lysbildeframvisning, … og du får gjerne lage ditt eget programtillegg? Les mer om dette på denne nettsiden. Tiesitkö, että voit tulostaa avoinna olevan kuvan? … at du kan bruke et fjerntliggende arkiv som bildesamling? Gå til oppsettvinduet og avsnittet om samlinger for å få vite mer. Tiesitkö, että kuvien tulostamiseen voit käyttää avustinta? Käynnistä avustin valikosta albumi - > Vie - > Tulostusvelhon. … at du kan skrive ut bilder ved hjelp av Bilde - > Utskriftsveiviser. Tiesitkö, että png- tiedostomuoto on häviötön, ja tuottaa valokuville paremman pakkausasteen kuin tiff- muoto? … at du kan bruke PNG- format istedet for TIFF for effektiv komprimering uten å tape kvalitet og metadata? Tiesitkö, että voit saada lisätietoja useimmista asetuksista hiiren oikean painikkeen naksautuksella? … at de fleste innstillingene i et dialogvindu har Hjelp tilgjengelig, som kan vises ved hjelp av museknappen? Tiesitkö, että koska png- tiedostomuoto on häviötön, voit huoletta käyttää suurinta pakkausastetta? … at siden PNG- formatet komprimmerer uten kvalitetstap, kan du bruke største komprimmeringsgrad med dette formatet? Tiesitkö, että voit tulostaa avoinna olevan kuvan? … at du kan skrive ut bildet som er åpent i bilderedigeringen? Tiesitkö, että voit lisätä avoimeen kuvaan kommentteja sivupalkin kommentit ja tunnisteet- välilehden kautta? … at du kan redigere kommentarer i flere språk i bildet som er åpent i bilderedigeringen ved hjelp av sidestolpenKommentarer og etiketter? Tiesitkö, että näppäimet & lt; Page Downgt; ja & lt; Page Upgt; selaavat näkyvissä olevaa kuvaa? … at du kan bruke & lt; Page Downgt; og & lt; Page Upgt; på tastaturet for å skifte bilde i bilderedigeringen? Tiesitkö, että voit luoda uusia albumeja edellisten albumien sisään? … at du kan importere RAW- filer til bilderedigeringen, noe som gir avanserte brukere mange muligheter? Tiesitkö, että voit luoda uusia albumeja edellisten albumien sisään? … at bilderedigeringen støtter 16- bits fargedybde for at det skal være mulig å redigere RAW- filer med høy kvalitet? Tiedostonimien muutoksen asetukset Innstillinger for navneendring Vaihda kirjainkoko: Små/ store bokstaver Ensimmäinen kirjain on kapitaaliuppercase filename Omform til store bokstaver SUURI Store bokstaver Siirrä tiedosto roskakoriinlowercase filename Gjør om til små bokstaver pieni Små bokstaver tiedostonimi (kukin sana alkaa isolla kirjaimella) Omform første bokstav i hvert ord til store bokstaver Ensimmäinen Kirjain On Kapitaali Alle ords forbokstav som store bokstaver unique value for duplicate strings unique value for duplicate strings Replace text Replace text Korvaa... Erstatt & # 160; … Oletuskieli Standardverdi Oletuskieli Standardverdi & # 160; … Palauta alkuperäiset asetukset Oppgi standardverdi for tomme tekststrenger Tiedoston ominaisuudet Legg til filegenskaper Tiedostonimi FilnavnFile name image extension File extension Mitat: Utvidelse Tiedoston koko Filas eierOwner of the file Omistaja: Eier Tiedoston koko FilgruppeGroup of the file Rajaa Grupperenaming option for directory related information Kansion nimi Mappe Syötä kansion nimi Legg til mappenavn Kansion nimi Mappenavn Metatiedot... Metadata & # 160; … Lisää päiväys ja kelloaika Legg til metadatainformasjondate format settings Kuvan asetukset formatinnstillingerGet date information from the image Tiedostonimi Fast dato Syötä oma aikamuoto Selvvalgt formatering Päiväys ja aika... Dato og tidspunkt & # 160; … Lisää päiväys ja kelloaika Legg til informasjon om dato og tidspunkt Päiväys ja aika Dato og tidspunkt Kamera Kamera Lisää kameran nimi Legg til kameranavn Kameran nimiSequence Number KameranavnSequence Number Järjestysnumero... Nummeréring & # 160; … Lisää järjestysnumero Legg til løpenummer Järjestysnumero Løpenummer järjestysnumero (itse määritetty aloitus) Løpenummer (tilpasset start) järjestysnumero (itse määritetty aloitus ja askel) Løpenummer (tilpasset start + steg) Syötä nimi karttahaulle, jotta voit käyttää samaa hakua myöhemin ” Omat karttahaut ” - näkymän kautta. Oppgi navnet til gjeldende kartsøk slik det skal lagres i « Mine kartsøk ». Tallenna haku Lagre gjeldende kartsøk i et nytt virtuelt album Tämän niminen haku on jo luotu. Anna uusi nimi: Det finnes allerede et søk med dette navnet. Skriv inn et nytt navn: Nimi on jo olemassa Navnet finnes allerede Omat karttahaut Mine kartsøk Poistetaanko karttahaku ”% 1 ”? Er du sikker på at du vil slette de valgte kartsøket «% 1 »? Poista karttahaku? Slette kartsøk? Avoin karttahaku Gjeldende kartsøk Lasketaan sormenjälkiä Gjenoppbygg alle fingeravtrykk Päivitä muuttuneet sormenjäljet Gjenoppbygg alle fingeravtrykk Sormenjälkien päivitys meneillään. Odota... Oppdaterer databasen for fingeravtrykk. Vent litt … Keskeytä & Avbryt Käsitellään... Kjører & # 160; … Sormenjälkien päivitys suoritettu. Databasen for miniatyrer er ferdig oppdatert. Kesto:% 1 Varighet:% 1 Sormenjälkien päivitys suoritettu. > Databasen for miniatyrer er ferdig oppdatert. Synkronoidaan kuvien metatietoja. Odota... Samordner bildenes metadata med databasen. Vent litt & # 160; … Päivitetään tietokantaa. Odota... Oppdaterer databasen fra bildenes metadata. Vent litt … Luo kaikki näytekuvat uudelleen Gjenoppbygg miniatyrbilder Luo puuttuvat näytekuvat Gjenoppbygg miniatyrbilder Näytekuvien päivitys meneillään. Odota... Oppdaterer databasen for miniatyrbilder. Vent litt … Näytekuvien päivitys suoritettu. Databasen for miniatyrer er ferdig oppdatert. Tietokannan päivitys Samordne metadata for alle bilder. Synkronoidaan metatiedot digiKamin tietokantaan. Odota... Samordne metadata for alle bilder med digikam- databasen Vent litt … Luetaan kaikki albumit Leser gjennom alle album Metatietojen synkronointi digiKamin tietokantaan on suoritettu. Metadata for alle bilder er ferdig samordnet med digiKam- databasen. Yleiset metatieto- toiminnot Vanlige gjøremål med metadata Valitse talletetaanko kuvan tunnisteet xmp - ja iptc- tietueisiin. Kryss av her for å lagre bildeetiketter som XMP - og IPTC- etiketter Valitse talletetaanko metatietomalline xmp - ja iptc- tietueisiin. Malline voidaan määrittää asetuksista. Kryss av her for å lagre metadatamalen in XMP - og IPTC- etikettene. Valitse talletetaanko kuvatekstit JFIF- kommenttiosioon sekä exif -, xmp - ja iptc- tietueisiin. Kryss av her for å lagre bildetekstene som JFIF- kommentar, EXIF- etikett, XMP- etikett og IPTC- etikett. Valitse talletetaanko kuvan päiväys ja aika exif -, xmp - ja iptc- tietueisiin. Kryss av her for å lagre dato og klokkeslett for bildet i EXIF -, XMP -, og IPTC- etiketter. Valitse talletetaanko kuvan arvio exif - ja xmp- tietueisiin. Kryss av her for å lagre bildets karakter i EXIF - og XMP- etiketter. Kirjoita metatiedot raw- tiedostoon (kokeellinen ominaisuus) & Skriv metadata til RAW- filer (på eksperimentstadiet) Nepomuk – semanttinen työpöytä Nepomuk semantisk skrivebord Valitse talletetaanko kuvien arviot, kommentit ja tunnisteet Nepomuk- tietovarastoon Kryss av her for å dytte karakter, kommentarer og etiketter fra digiKam inn i Nepomuk- lageret, Lue metatiedot Nepomuk- tietovarastosta Les metadata fra Nepomuk Nepomuk Nepomuk Tässä voit lisätä ja poistaa kokoelmatyyppejä selventääksesi albumien ryhmittelyä digiKamissa. Her kan du legge til og fjerne kategorityper for å forbedre albumsorteringen i digiKam. Lista käytettävissä olevista Kipi- liittännäisistä näkyy alla. Her er en liste over tilgjengelige programtillegg. & Viive kuvien välillä (sekuntia): & Pause mellom bildene: Viive kuvien välillä (sekunteina). Antall sekunders pause mellom hvert bilde. Aloita valitusta kuvasta Begynn med gjeldende bilde Valitse, aloitetaanko diaesitys valitusta kuvasta. Hvis dette alternativet velges begynner lysbildeframvisningen med bildet som er valgt i bildelisten. Palaa takaisin alkuun viimeisen kuvan jälkeen Lysbildeframvisningen kjøres i sløyfe. Näytä diaesitystä silmukassa. Lysbildeframvisningen kjøres i sløyfe. Näytä tiedostonimi Vis & navnet på bildefilen Näytä kuvan tiedostonimi näytön alaosassa. Skriv bildefilens navn nederst på skjermen. Näytä kuvan luontipäivämäärä Vis bildets opprettelsesdatoen Näytä kuvan luontiaika näytön alaosassa. Skriv datoen da bildet ble tatt nederst på skjermen Näytä aukon koko ja polttoväli ruudun alaosassa. Skriv kameraets blenderåpning og brennvidde nederst på skjermen. Näytä valotusaika ja herkkyys ruudun alaosassa Vis lukkertid og lysfølsomhet Näytä kameran merkki ja malli ruudun alaosassa Vis kameramerke og modell nederst på skjermen Näytä kuvatekstit Vis bildetekst Näytä kuvateksti näytön alaosassa. Vis bildeteksten nederst på skjermen Näytä kuvan arvio Vis karakterer Näytä kuvan arvio näytön alaosassa. Vis bildets karakter nederst på skjermen Kameran automaattinen havaitseminen epäonnistui. Varmista että kamera on liitetty tietokoneeseen ja että se on kuvansiirtotilassa. Haluatko yrittää uudelleen? Klarte ikke å velge kamera automatisk. Se om kameraet er slått på og rett tilkoblet. Vil du prøve igjen? Seuraavista sijainneista ei voitu lisätä kokoelmaa: Det var ikke mulig å legge til en samling for følgende stier: Valitse kansio joka sisältää kokoelman Velg ut mappa som inneholder samlingen. Olet jo lisännyt kokoelman kansiossa ”% 1 ”. Du har fra før en samling som allerede inneholder stien «% 1 ». Virhe lisättäessä kokoelmaa Problemer med å legge til samling Lisätään kokoelmaa Legger til samling Uusi kokoelma luodaan nimellä: Den nye samlinen din gis dette navnet: Poista kokoelma Fjern samling Haluatko varmasti poistaa käytöstä kokoelman ”% 1 ”? Vil du fjerne samlingen «% 1 » fra listen over tilgjengelige samlingner? Poistetaanko kokoelma? Fjern samling? Paikalliset kokoelmat Lokale samlinger Kokoelmat irrotettavalla medialla Samlinger på media sam kan tas ut Kokoelmat verkkojaoilla Samlinger på delte nettverksressurser Lisää kokoelma Legg til samling Kokoelma% 1 Farge.% 1 Tämä kokoelma ei ole nyt käytettävissä. Denne samlingen er ikke tilgjengelig nå. Ei ongelmia; voit nyt alkaa käyttämään tätä kokoelmaa. Ingen problemer: Nyt denne samlingen. Tämä kokoelma on piilotettu. Den samlingen er skjult Polku Sti DigiKam pyrkii tukemaan kaikkia kuvamuotoja joita digitaalikamerat tuottavat. Tämän lisäksi jotkin video - ja audiomuodot ovat tuettuja. Voit lisätä valikoimaan ennalta tuntemattomia tiedostotyyppejä määrittämällä niiden tiedostopäätteen tässä. Käytä päätteiden erottimena välilyöntiä. digiKam støtter alle bildeformater som lages av digitale kameraer, samtidig som det kan behandle noen få andre viktige video - og lydformater. Du kan legge til nye formater til den allerede betydelige listen av formater som støttes av digikam ved å legge inn filetternavnet på formatet du ønsker: Flere filetternavn må skilles med komma. Palauta alkuperäiset asetukset Gå tilbake til standardoppsettet. Näytekuvanäkymän asetukset Innstillinger for ikonvisning Näytä tiedostonimi Vis & filnavn Valitse tämä nähdäksesi tiedostonimen näytekuvan alla. Kryss av her for å vise filnavn under miniatyrbildene. Valitse tämä nähdäksesi tiedoston koon näytekuvan alla. Kryss av her for å vise filstørrelsen under miniatyrbildene Näytä kameran lisäämä & luontipäivämäärä Vis opprettelsesdatoen fra kameraet Valitse tämä nähdäksesi kameran lisäämän luontipäiväyksen näytekuvan alla. Kryss av her for å vise kameraets opprettelsesdato under miniatyrbildene. Näytä tiedoston & muokkauspäivämäärä Vis & endringsdato for filen Valitse tämä nähdäksesi muokkauspäiväyksen näytekuvan alla. Kryss av her for å vise endringsdato for filen under miniatyrbildene. Näytä kuvan & mitat Vis bildemålene Valitse tämä nähdäksesi kuvan resoluution näytekuvan alla. Kryss av her for å vise bildeoppløsningen under miniatyrbildene. Näytä & kuvatekstit Vis digiKamtekster Valitse tämä nähdäksesi kuvatekstin näytekuvan alla. Kryss av her for å vise digikam- tekster under miniatyrbildene. Näytä & tunnisteet Vis digiKam- etikett Valitse tämä nähdäksesi tunnisteen näytekuvan alla. Kryss av her for å vise digiKam- etiketter under miniatyrbildene. Näytä arvio Vis digiKam- karakter. Valitse tämä nähdäksesi arvion näytekuvan alla. Kryss av her for å vise karakteren under miniatyrbildene. Näytekuvan napsautuksen toiminto: Klikk på miniatyrene: Näytä esikatselukuva Innebygd forhåndsvisning Käynnistä kuvaeditori Bilderedigering Valitse mitä tapahtuu esikatselukuvaa naksautettaessa. Velg her hva som skal skje når du klikker på et miniatyrbilde. Näytekuvanäkymän kirjasin: Skrifttype for ikonvisning: Kansionäkymän asetukset Innstillinger for mappevisning Näytekuvan koko puunäkymässä: Størrelsen på miniatyrene i trevisning Puunäkymän kirjasin: Skrifttype for trevisning: Näytä kohteiden lukumäärä puunäkymässä Vis antall elementer i hele trevisningen Sekalaiset asetukset Diverse valg Täysikokoinen kuva ladataan esikatseluun Innebygd forhåndsvisning i full størrelse Kun kuva avataan esikatseluun, se ladataan täydellisenä, ei vain pienennetyssä koossa. Muistissa on tällöin enemmän dataa ja tämä toiminto on hidas vanhemmilla tietokoneilla. Velg dette alternativet for å forhåndsvise bildet i full størrelse. Bruk dette alternativet bare dersom du har en rask datamaskin for det vil ta lengre tid å laste inn bildet. Kysy varmennusta siirrettäessä kuvia & roskakoriin Be om bekreftelse når elementer skal flyttes til papirkurven. Kysy & varmennusta poistettaessa kuvat lopullisesti Be om bekreftelse når elementer skal slettes for alltid. Ota & oikeanpuoleisen sivupalkin muutokset käyttöön ilman vahvistusta Bruk endringene i den høyre sidestolpen uten å be om bekreftelse. Etsi uusia kuvia & käynnistettäessä (hidastaa käynnistymistä) & Let etter nye elementer ved oppstart. (Gjør oppstarten langsommere) Juurialbumikansiot Mapper for rotalbum Alla on lista sijainneista, joista valokuvia voidaan hakea ja tallettaa. Näihin sijainteihin on oltava kirjoitusoikeus, mikäli kuvia halutaan käsitellä. Huomaa: voit käyttää myös siirrettävää mediaa (kuten usb- muisteja, dvd- levyjä tai verkkojakoa) Nedenfor vises plasseringen av rotalbumene som bildene dine lagres i. Du trenger skrivetilgang for å redigere bildene. Merk: Du kan bruke flyttbare lagringsmedier (som USB- eneheter og DVDer) og fjerntliggende filsystemer (NFS og Samba). Alla on lista sijainneista, joista valokuvia voidaan hakea ja tallettaa. Näihin sijainteihin on oltava kirjoitusoikeus, mikäli kuvia halutaan käsitellä. Nedenfor vises plasseringen av rotalbumene som bildene dine lagres i. Du trenger skrivetilgang for å redigere bildene i disse albumene. Tietokannan sijainti Sti til databasefil Tietokantatiedoston sijainti järjestelmässä. Kaikkia kokoelmia varten on määriteltävä yksi yhteinen tietokanta, johon on oltava kirjoitusoikeus. Huomaa: tietokannan on oltava paikallisessa kansiossa kiintolevyllä. Her kan du velge hvor på datamaskinen digiKams database skal plasseres. Det finnes bare en felles database for alle rotalbum. Du trenger skrivetilgang for å kunne redigere bildeegenskapene. Merk deg at du ikke kan bruke fjerntliggende filsystemer som f. eks. NFS her. Tähän kansioon ei ole kirjoitusoikeutta. Huomio: et voi kommentoida tai lisätä kuvatekstejä. Ingen skrivetilgang i denne mappa. Advarsel: Kommentar - og etikettfunksjonene kommer ikke til å virke. Käytä & teeman taustaväriä & Bruk bakgrunnsfargen fra temaet Muokkaa taustaväriä, jota haluat käyttää kuvaeditorin taustalla. Tilpass bakgrunnsfargen til bruk i bildredigeringen. Tässä on digiKamin Gphoto- rajapinnan kautta käyttämä kameraluettelo. Her er en oversikt over de digitale kamera digiKam har tilgang til via Gphoto- grensesnittet. & Tunnista & Oppdag automatisk Vieraile Gphoto- projektin www- sivulla Gå til Gphoto- prosjektets nettsted Laitteen tunnistus meneillään, odota... Er i ferd med å oppdage enheter. Vent litt & # 160; … Kameran tunnistus epäonnistui. Tarkista että kameran virta on päällä ja yritä uudelleen, tai määritä yhteysasetukset käsin. Klarte ikke å finne noe kamera. Se om kameraet er slått på og rett tilkoblet, og prøv så på nytt. Eventuelt kan du velge det manuelt. Kamera ”% 1 ” (% 2) on jo listassa. Kameraet «% 1 » (% 2) finnes allerede i listen. Kamera ”% 1 ” (% 2) havaittiin ja lisättiin listaan. Fant kameraet «% 1 » (% 2) og la dette til listen. Valokuvakokoelmat Samlinger Albuminäkymä Albumvisning Ryhmittely Albumkategori Tietojen näyttö Verktøytips Mallineet Maler Tiedostotyypit MIME typer Valopöydän asetukset Valopöytää voidaan käyttää kuvien vertailuun Innstillinger for lysbord Tilpass verktøyet som brukes til å sammenligne bilder Kuvaeditori Bilderedigering Kipi- liitännäiset Programtillegg Kamera- asetukset Kamerainnstillinger Behandle kameraenhetene dine Esikatselukuvien automaattisen Exif- kääntämisen asetus on muuttunut. Haluatko luoda kaikki esikatselukuvat uudelleen nyt? Huomaa: esikatselukuvien käsittely voi viedä aikaa! Tämän työn voi käynnistää myöhemmin ” Työkalut ” - valikosta. Du har endret alternativet for Exif autodreining av miniatyrer. Vil du gjenoppbygge miniatyrbildene for alle album nå? Merk: Behandling av miniatyrbilder kan ta tid. Du kan starte denne oppgaven senere fra menyen « Verktøy », Käytä värinhallintaa Tillat fargestyring Ruksattu: värinhallinta on käytössä. Ruksaamaton: värinhallinta ei ole käytössä. Avkrysset: fargestyring er mulig Ikke avkrysset: Fargestyring er ikke mulig Kysy kuvaa avattaessa Spør når bildet åpnes Näyttötilan värinhallinta Visning med fargestyring Näyttöpääte: Skjermens profil: Tästä painikkaasta saa yksityiskohtaista tietoa valitusta näyttöprofiilista. Du kan trykke på denne knappen for å få vite flere detaljer om den valgte skjermprofilen. Käytä värinhallintaa näyttötilassa (huomio: hidas) Bruk visning med fargestyring i redigeringen Kamera ja skanneri Kamera og skanner Käytä oletusvedostusasetuksia Standard inndata fargeprofil: Tästä painikkaasta saa yksityiskohtaista tietoa valitusta näyttöprofiilista. Trykk på denne knappen for å få kjennskap til flere detaljer om profilen du har valgt for forhåndsvisning. Väriprofiilien kansio Oppbevaringssted for fargeprofiler Profiilit Profiler Icc- profiileja ei löytynyt. Ingen ICC fargeprofiler Profiilia ei ole saatavilla Ingen profil tilgjengelig Profiilia ei ole saatavilla... Ingen visningsprofiler er tilgjengelige Profiilia ei ole saatavilla... Ingen inndataprofil er tilgjengelig Profiilia ei ole saatavilla... Ingen utdataprofiler er tilgjengelige Ei valittua profiilia. none of the paths Det er ikke valgt noen profilnone of the paths Avusteiden kirjasin: Skrifttype for verktøytips Näytä kuvan tiedot, kun osoitin on näytekuvan yllä Vis verktøytips om elementer på miniatyrlinja Valitse näytetäänkö kuvan tietoja kun osoitin on näytekuvan päällä. Kryss av her for å vise bildeinformasjon når markøren dras over elementet på miniatyrlinja. Syötetyt tiedot digiKam- informasjon Näytä albumin nimi Vis albumnavn Tämä valinta näyttää albumin nimen. Kryss av her for å vise albumnavnet Valitse näytetäänkö kuvatekstit. Kryss av her for å vise bildetekster Näytä kuvan tunnisteet Vis bildeetiketter Valitse tämä nähdäksesi kuvan tunnisteet. Kryss av her for å vise bildeetiketter Tämä valinta näyttää kuvan arvion. Kryss av her for å vise bildenes karakterer Näytä albumin tiedot, kun osoitin on sen yllä Vis verktøytips for albumelementer. Albumin tiedot Albuminformasjon Valitse, näytetäänkö albumin tietoja kun osoitin on kansion päällä. Velg dette elementet hvis du vil se albuminformasjon når du drar musepekeren over et mappeelelemt Näytä albumin päiväys Vis albumdatoen Tämä valinta näyttää albumin päiväyksen. Kryss av her for å vise albumdatoen Näytä albumin kokoelma Vis albumsamlingen Tämä valinta näyttää albumin kokoelman. Kryss av her for å vise albumsamlingen Näytä albumin ryhmä Vis albumkategori Tämä valinta näyttää albumin ryhmän. Kryss av her for å vise albumkategori Näytä albumin otsikko Vis albumtekst Kytke tämä päälle nähdäksesi albumin otsikko. Kryss av her for å vise albumtekster Näytekuvat Ikonelementer Albumit Albumelementer Kameran asetukset Kameraoppsett Massamuistikamera Montert kamera Tunnetut kameramallit Kameraliste Valitse kamerasi malli luettelosta. Tarkemmat asetukset oikeanpuoleiseen paneliin asetetaan automaattisesti. Tämä luettelo on luotu järjestelmään asennetusta gphoto2- tietokannasta. Her velger du kameraet du vil bruke. Du får automatisk standardoppsett til høyre. Lista er laget ved hjelp av gphoto2- biblioteket som er installert på datamaskinen din. Kameran tunniste Kameranavn Tällä nimellä digiKam tunnistaa kameran. Voit vapaasti muokata nimeä. Oppgi her navnet som brukes av digikam for å identifisere kameraet Liitäntätyyppi Porttype Valitse tämä jos kamerasi kytketään tietokoneen USB- väylään. Velg denne dersom kameraet kobles til datamaskinen med USB- kabel. Sarjaportti Serie Valitse tämä jos kamerasi kytkeytyy tietokoneen sarjaporttiin. Velg denne dersom kameraet kobles til datamaskinen med seriellkabel. Kameran portin polku Portsti Huomio: vain sarjaporttiin liitettäville kameroille. Merk: Bare for kameraer som kobles til serieporten. Jos kamerasi liitetään tietokoneen sarjaporttiin, valitse käytössä oleva portti. Her velger du hvilken serieport du skal bruke. Dette gjelder bare dersom kameraet kobles til datamaskinen med seriekabel. Kameran liitospiste Monteringssti for kamera Huomio: vain USB/ Firewire- liitäntäisille massamuistikameroille. Merk: Kun for kameraer med USB/ IEEE masselager. Jos kamerasi muistikortti toimii massamuistilaitteen tavoin, anna tähän kameran liitospiste. Velg stien for å montere på datamaskinen din. Dette trengs bare dersom du bruker et kamera som virker som USB masselager Mikäli kamerasi toimii massamuistilaitteen tavoin (muistikortti näyttäytyy levyasemana), valitse listalta% 1. For å velge ett kamera som virker som USB masselager (det viser som et flyttbart lagringsmedium), bruk% 1 fra kamerlisten. Mikäli kamerasi on yleinen Picture Transfer Procotol (PTP) - laite, valitse luettelosta% 1. For å velge et kamera som virker som en generisk PTP USB enhet (det Picture Transfer Protocol), bruk% 1 fra kamerlisten. Täydellinen lista käytettävissä olevista kameroista löytyy internetistä. En fullstendig liste over ulike kameraoppsett kan hentes fra denne url. Mallineen nimi: Malens tittel: Anna metatietomallineen nimi. Skriv inn metadatamalens tittel her. Huomio: et voi käyttää ääkkösiä, ainoastaan ASCII - merkkejä. Merk: Disse opplysningene brukes til å fylle innholdet i XMP og IPTC etiketter. Det er ingen begrensninger for XMP, vær oppmerksom på at IPTC kun støtter ASCII tegnsett, og at etikettlengden er begrenset. Bruk menyhjelpen for ytterligere informasjon. & Korvaa... & Erstatt & # 160; … Metatietomallinetta ei voi luoda ilman nimeä. Ny metadatamal kan ikke registreres uten tittel. Metatietomalline ”% 1 ” on jo olemassa. Det finnes allerede en metadatamal som heter «% 1 » Pehmeä vedostus Innstillinger for forhåndsvisning Pehmeä vedostus Forhåndsvisning på Pehmeä vedostus Forhåndsvisning av Metatietojen tallennus kuvatiedostoihin Tilpass forhåndsvisning < Problem > - < filename > < Problem > - < filename > % 1 –% 2 % 1 –% 2 Tälle kuvalle on määritetty väriprofiili, joka on eri kuin työtilasi oletusväriprofiili. Haluatko muuttaa sen käyttämään työtilan väriprofiilia? Dette bildet er tilknyttet en innebygd fargeprofil som ikke stemmer overens med fargeprofilen i arbeidsområdet. Vil du gå videre? Upotettu väriprofiili: Innebygd fargeprofil: Syöttöprofiili Fargeprofil for inndata: Kierrä 90° Dreid 90 grader Kierrä 180° Dreid 180 grader Kierrä 270° Dreid 270 grader Peilaa vaakatasossa Speilvend vannrett Peilaa pystytasossa Speilvend loddrett Kuvan ”% 1 ” lataus epäonnistui Klarte ikke å laste opp bilde «% 1 » Ladataan liitännäisiä Laster programtillegg & Ensimmäinen Første & Viimeinen Siste Tulosta kuva... Skriv & ut bilde & # 160; … Peru Angre Tee uudelleen Gjør om Sovita & valintaan Tilpass & utvalg Zoomaus Forstørre / - minske Alivalotuksen ilmaisin Kjennetegn for undereksponering Ylivalotuksen ilmaisin Kjennetegn for overeksponering Rajaa Skjær av Tätä valintaa käytetään rajaamaan kuva- aluetta. Valitse alue kuvasta. Dette alternativet brukes for å beskjære bildet. Velg et område i bildet for å kunne utføre beskjæringen. Peilaa vaakasuunnassa Speilvend vannrett Peilaa pystysuunnassa Speilvend loddrett Lahjoita rahaa ohjelman kehittäjille... Gi et pengebidrag & # 160; … Sulje Velg verktøy Ei valintaa Ingen merking Tietoja kuvan koostageneral editor shortcuts Opplysninger om bildestørrelsengeneral editor shortcuts Liitännäiset Programtillegg for bilde Olet tallentamassa tiedoston ”% 1 ” päälle. Oletko varma? Skal til å overskrive filen «% 1 » Er du sikker? Tallenna päälle Skriv over Kuvaa ”% 1 ” on muokattu. Haluatko tallentaa sen? Bildet «% 1 » er endret. Vil du lagre det? Odota, kuvaa tallennetaan... Vent litt mens bildet lagres & # 160; … Tallennetaan: Lagrer: Tiedoston tallennus epäonnistui ”% 1 ” - > ”% 2 ”. Klarte ikke å lagre filen «% 1 » i «% 2 ». Tilapäistiedostoa kansiossa ”% 1 ” ei saatu avattua:% 2 (% 3) Klarte ikke åpne en midlertidig fil i mappa «% 1 »:% 2 (% 3) Jpeg2000- kuva JPEG 2000 bilde Uusi tiedostonimi Nytt bildefilnavn Tiedosto ”% 1 ” on jo olemassa. Haluatko varmasti tallentaa sen päälle? Fila «% 1 » finnes fra før. Er du sikker på at du vil skrive over og slette den gamle? Tallenna tiedoston päälle? Overskriv fil? Sinulla ei ole oikeuksia tallentaa tiedoston ”% 1 ” päälle. Oletko varma että haluat silti yrittää? Du har ikke skriverettigheter til filen ved navn «% 1 ». Er du helt sikker på at du vil overskrive den? Alkuperäisen kuvan päälle ei voitu tallentaa Klarte ikke å skrive over originalfilen. Virhe tallennettaessa tiedostoa Feil under fillagring Tiedoston ”% 1 ” tallennus epäonnistui Kunne ikke lagre fil:% 1 Näyttötilan värinhallinta on käytössä. Visning med fargestyring er slått på Näyttötilan värinhallinta on poissa käytöstä. Visning med fargestyring er slått av Näyttötilan värinhallintaa ei ole määritetty. Innstillingene for fargestyringen er ikke gjort.. Derfor er ikke visning for fargestyringen tilgjengelig. Alivalotuksen ilmaisin on käytössä Kjennetegn for undereksponering er slått på Alivalotuksen ilmaisin on poissa käytöstä Kjennetegn for undereksponering er slått av Ylivalotuksen ilmaisin on käytössä Kjennetegn for overeksponering er slått på Ylivalotuksen ilmaisin on poissa käytöstä Kjennetegn for overeksponering er slått av Poista tiedosto pysyvästi Flett filen for alltid Poista kuva pysyvästi ilman varmennusta Slett for alltid uten bekreftelse Kuvaeditori -% 1 Bildeeditor –% 1 Nykyisessä albumissa ei ole kuvia. Kuvaeditori suljetaan. Det finnes ingen bilder i dette albumet. Bilderedigeringsprogrammet blir nå lukket. Valittu albumi ei sisällä kuvia Det finnes ingen bilder i dette albumet (% 1,% 2) RGBA:% 3,% 4,% 5,% 6 (% 1,% 2) RGBA:% 3,% 4,% 5,% 6 Avuste: Hjelpelinjer: Aseta katkoviivallisen avustinristikon väri. Her velger du hvilken farge som skal brukes til å lage stiplede hjelpelinjer. Aseta katkoviivallisen avustinristikon leveys pikseleinä. Her velger du bredden i piksler på de stiplede hjelpelinjene. Palauta kaikki asetukset oletusarvoihin. Tilbakestill alle innstillinger til standardverdier. Lataa... Last inn & # 160; … Lataa kaikki asetukset tekstitiedostosta. Hent inn alle parametre fra en tekstfil Talleta kaikki asetukset tekstitiedostoon. Lagre parametre i en tekstfil Kokeile Forsøk Kokeile kaikkia asetuksia. Prøv alle innstillinger Raw- tuontityökalu Raw import Jälkikäsittely Kjører Kuvan ”% 1 ” raw- pakkauksen purku epäonnistui Klarer å dekode RAW- bilde for «% 1 » Keskeytä Avbryt Keskeytä tämän kuvan esikatselu. Avbryt den pågående forhåndsvisningen av Raw- bildet Päivitä Uppdater Luo esikatselukuva raw- kuvatiedostosta nykyisillä asetuksilla. Lag en forhåndsvisnig av Raw- bildet ved bruk av gjeldende innstillinger. Aseta gamma- arvon säätö. Velg gammajusteringen for bildet. Aseta tässä kuvan värikylläisyyden säätö. Velg metningsnivå. Valotusaika (E. V): Eksponering: Palauta käyrä lineaariseksi Tilbake still kurven til en linje Valotus Eksponering Värikirkkauden käyrä Kurve for lysstyrke Tuo kuva editoriin nykyisillä asetuksilla. Importer bilde inn i redigeringen med gjeldende innstillinger Käytä oletusta Bruk standard Käytä yleistä raw- kuvatiedoston purkumenetelmää avattaessa tämä kuva editoriin. Bruk den almenne innstillinger for RAW- dekoding for å laste dette bilde inn i redigeringen Käytä värinhallintaa tulostettaessa Bruke fargestyring i utskrifta Asetukset... Innstillinger & # 160; … Tulosta kuva Skriv ut bilde Alkuperäinen Original Käsitelty Mål Mikäli valitset tämän, alkuperäinen kuva on esillä. Hvis dette alternativet velges, vises det opprinnelige bildet. Valinta halkaisee esikatseluruudun pystysuunnassa. Kuvan näkyvä alue jatkuu saumattomasti alkuperäisen ja käsitellyn kuvan välillä. Sekä alkuperäisestä että käsitellystä kuvasta näytetään alue, josta puolet on alkuperäinen, toinen puoli käsitelty. Del forhåndsvisningsområdet loddrett. Det blir vist et sammenhengende område av bildet, med halvparten fra originalbildet og den andre halvparten fra resultatbildet. Valinta halkaisee esikatseluruudun vaakasuunnassa. Kuvan näkyvä alue jatkuu saumattomasti alkuperäisen ja käsitellyn kuvan välillä. Sekä alkuperäisestä että käsitellystä kuvasta näytetään alue, josta puolet on alkuperäinen, toinen puoli käsitelty. Del forhåndsvisningsområdet vannrett. Det blir vist et sammenhengende område av bildet, med halvparten fra originalbildet og den andre halvparten fra resultatbildet. Valinta halkaisee esikatseluruudun pystysuunnassa. Sekä alkuperäisestä että käsitellystä kuva- alasta näytetään sama osio. Del forhåndsvisningsområdet loddrett. Samme del av originalbildet og resultatbildet blir vist side ved side. Valinta halkaisee esikatseluruudun vaakasuunnassa. Sekä alkuperäisestä että käsitellystä kuva- alasta näytetään sama osio. Del forhåndsvisningsområdet vannrett. Samme del av originalbildet og resultatbildet blir vist ved siden av hverandre. Mikäli valitset tämän, näytetään käsittelyn tulos ruudulla. Hvis dette alternatviet velges, vises målbildet. Mikäli valitset tämän, näytetään alkuperäinen kuva kun kursori on kuva- alueen yllä, muutoin näkyvissä on käsitelty kuva. Vis originalbildet når pekeren er over forhåndsvisningsområdet, og sluttresultatet ellers. Näkyvissä on osa alkuperäisestä kuvasta, jota käytetään esikatselun muodostamiseen. Naksauta ja siirrä osoitinta kuvassa muuttaaksesi kohdistusta. Her ser du bildedelen som forhåndsvisningen av effekten brukes på. Du kan trykke og dra på denne for å flytte på området til forhåndsvisningen. Muunna JP2- muotoon Omform til JP2 Ohjelma kuvien muuntamiseksi JPEG2000- muotoon. Et verktøy som omformer bilder til JPEG- 2000 formatet. Muunna jpeg- muotoon Omform til JPEG Ohjelma kuvien muuntamiseksi jpeg- muotoon. Et verktøy som omformer bilder til JPEG- formatet Muunna tiff- muotoon Onform til TIFF Ohjelma kuvien muuntamiseksi tiff- muotoon. Et verktøy som omformer bilder til TIFF- formatet. Muunna PGF- muotoon Omform til PGF Ohjelma kuvien muuntamiseksi pgf- muotoon. Et verktøy som omformer bilder til PGF- formatet Muunna png- muotoon vendOmform til PNG Ohjelma kuvien muuntamiseksi png- muotoon. Et verktøy som omformer bilder til PNG- formatet Kierrä Drei Käytä exif- kiertymätietoa Bruk Exif- retning Peilaa Vend Vaakatasossa Vannrett Pystytasossa Loddrett Peilaa: Vend: Tarkenna kuvaa Gjør bildet skarpere Lisää vesileima Legg til vannmerke Lisää kuvaan näkyvän vesileiman Et verktøy som legger til et synlig vannmerke. Syötä vesileimalause. Legg til vannmerketeksten Vasen yläreuna Oppe til venstre Oikea yläreuna Oppe til høyre Vasen alareuna Nede til venstre Oikea alareuna Nede til høyre Määritä vesileiman kuvan leveyteen suhteellinen pituus. Velg strenglengde i prosent av bildebredden pituus (%): lengde (%): Näytekuva Miniatyrbilde Palauta kaikki nykyisen työkalun asetukset oletusarvoihin. Tilbakestill alle innstillinger til standardverdier. Mikäli kohdetiedosto on jo olemassa: Hvis målfilen finnes: Päivitä tiedosto Overskriv automatisk Kysy tiedostolle uusi nimi Åpne dialogvindu for navnebytte Käytä alkuperäisiä tiedostonimiä Bruk opprinnelige filnavn Käytä alkuperäisiä tiedostonimiä ilman muutoksia. Bruk dette valget for å benytte filnavnene fra kameraet uten endringer. Määrittele tiedostonimen muunnos: Tilpass filnavn: Tiedostonimien muutos Gi filer nye navn Ehdollinen haku Avansert søk (Ehdollinen haku) (Avansert søk) Uusi haku Nytt søk Syötä asiasanat... Skriv inn søkeord her & # 160; … Tallenna avoin haku Lagre gjeldende søk Syötä haulle nimi, jotta voit käyttää samaa hakua myöhemin ” Omat haut ” - näkymän kautta. Skriv inn det navnet gjeldende søk skal ha når det lagres i « Mine søk ». Tallenna haku Lagre gjeldende søk i et nytt virtuelt album Muokkaa tallennettua hakua Rediger lagret søk (ei valittua arvoa) (Ingen verdi er valgt) Arviota ei ole annettu Ingen nylig tilordnede karakterer Tiedosto, albumi, tunnisteet Fil, album, etiketter Kuvateksti, kommentti, otsikko Tekst, kommentar, tittel Etsi kuvia Finn bilder Etsi kuvia jotka täsmäävät seuraaviin ehtoihin Oppfyll minst ett av de følgende vilkår når du søker gjennom samlingen. ⟵ Lisää valintoja Valg > > JA AND TAI OR Poistetaanko haku ”% 1 ”? Er du sikker på at du vil slette de valgte søket «% 1 »? Poista haku? Create new search Slette søk? Create new search Uusi... Edit selected search Nyt & # 160; … Edit selected search Kuvien sijainti on Søk gjennombilder som er plassert i Albumin nimi sisältää Albumnavnet inneholder Albumin otsikko sisältää Albumteksten inneholder Albumin kokoelma sisältää Albumsamlingen inneholder Tunniste on Hent bilder med etikett Tunniste sisältää En etikett på det gjeldende bildet inneholder Kuvalla ei ole tunnisteita Ingen merkelapper Tiedostonimi sisältää Hent bilder hvis filnavn inneholder Muokkauspäivämäärä Endring Kuvaa on muokattu aikavälillä' Return pictures modified between... and... Hent bilder som er endret mellom' Return pictures modified between... and... Tiedoston koko Filas størrelse Arvio on vähintäänReturn pictures rated at least... at most... Hent bilder med laveste karakterReturn pictures rated at least... at most... ja enintään Høyst Kuva on otettu aikavälillä' Return pictures created between... and... Hent bilder som ble laget mellom' Return pictures created between... and... 'Return pictures digitized between... and... Hent bilder som ble digitalisert mellom' Return pictures digitized between... and... Exif- kiertymä Exifretning Pixels Finn bilder med breddee mellomPixels Find pictures with any orientation / landscape / portrait orientation... RetningFind pictures with any orientation / landscape / portrait orientation... Tiedostomuoto Filformat VärisyvyysFind pictures with any color depth / 8 bits per channel... FargedybdeFind pictures with any color depth / 8 bits per channel... Kameran merkki Kameramerke Kameran malli Kameramodell Aukko Blender Valotusaika Lukketid Valotusherkkyys Følsomhet Salama Blits Salaman tila Blitsmodus Kuvaustila Målemodus Kohteen etäisyys Avstand til motv Kuvateksti Tekst sisältää Hent bilder hvis kommentar inneholder Kuvaaja Fotograf on Hent bilder kommentert av IPTC - ” headline ” Overskrift on Hent bilder med IPTC- overskrifta IPTC - ” title ” Hent bilder med ITC- tittelen Tilastoi kokoelma Skann samlingen Kuvan avaaminen Tilpass oppførsel Avaa kuvan esikatselu Åpne en forhåndsvisning Avaa muokkaustilaan Åpne i redigeringen Esikatselun asetukset Tilpass oppførsel Lataa kuvan pelkistetty versio Last inn redusert verjon av bildet Lataa kuva Last inn bildet Raw- kuvanegatiivien käsittely Sett opp behandlingen av Raw- filer Avaa välittömästi, käyttäen oletusasetuksia Åpne direkte med automatisk e justeringer Kuvatietojen näyttäminen Slå & på detaljerte verktøytips Älä näytä tietoja Ikke vis verktøytips Näytä tiedot avusteessa Vis verktøytips Metatietojen tallennus kuvatiedostoihin Sett opp hvordan metadata lagres i filer Älä tee mitään muutoksia Ikke gjør noe Lisää uudet tiedot alkuperäisiin kuvatiedostoihin Legg til informasjon på filene Tervetuloa käyttämään digiKamia (versio% 1). Velkommen til digiKam% 1 Tervetuloa käyttämään digiKamia DigiKam on valokuvien katselua ja käsittelyä varten. Sovelluksen avulla voit siirtää kuvia kameran ja tietokoneen välillä sekä järjestellä, käsitellä ja esitellä valokuvasi. DigiKam sopii myös osaksi ammattilaisen julkaisujärjestelmää. Tämän avustimen avulla voit helposti aloittaa digiKamin käytön. Tämä on digiKamin versio% 1. Velkommen til digiKam% 1 digiKam er et avansert fotohåndteringsprogram offentliggjort som åpen kildekode. Denne veiviseren skal hjelpe deg å sette opp digiKam ved første oppstart slik at du kommer rakst igang med buken av digiKam. Määritä minne kuvat ja metatiedot talletetaan This is a path name so you should include the slash in the translation Bestem hvor bilder og metadata lagres This is a path name so you should include the slash in the translation / Valokuvat / Bilder Valitse kansio jossa säilytät valokuvia. Voit valita minkä tahansa paikallisen kansion tietokoneen kiintolevyltä. Voit myöhemmin lisätä muitakin kansioita asetusvalikosta. Huomaa: voit käyttää myös ulkoisia medialaitteita (kuten usb- muisteja tai dvd- levyjä) sekä verkkojakoja (Unixin NFS ja Windowsin CIFS/ SMBFS). Oppgi et sted hvor du vil lagre bildene dine. Du kan velge hvilken som helst lokal mappe, også en som inneholder bilder fra før. Flere mapper kan legges til senere under menyen Innstillinger Merk: Flyttbare media (som USB- minne) og delte filsystemer (både NFS og Samba) støttes. Valitse sijainti, jonne haluat tallettaa kuvasi. Voit valita minkä tahansa paikallisen kansion tietokoneen kiintolevyltä. Kansiossa saa jo ennestään olla kuvia. Voit myöhemmin lisätä muitakin kansioita asetusvalikosta. Oppgi et sted hvor du vil lagre bildene dine. Du kan velge hvilken som helst lokal mappe, også en som inneholder bilder fra før. Flere mapper kan legges til senere under menyen Innstillinger Kuvien sisältämät metatiedot talletetaan tietokantatiedostoon. Valitse tiedoston sijainti tai hyväksy oletusarvo. Huomaa: sinulla on oltava kirjoitusoikeus tähän tiedostoon ja sen kansioon, etkä voi tallettaa tietokantatiedostoa verkkojaolle (kuten NFS tai CIFS). digiKam lagrer informasjon og meta- data om bildene i en databasefil. Oppgi adressen til denne filen eller godta standardadressen. Merk: Du må ha skrivetilgang til den mappa som brukes her, og du kan ikke bruke et sted på en annen datamaskin på nettet, med NFS eller Samba. Valitse kansio digiKamin albumikirjastoa (juurialbumi) varten. Kaikki uudet kuvasi talletetaan tänne. Du må velge en mappe som digiKam skal bruke som rot- album. Alle bildene havner der. Valitsemaasi kansiota ”% 1 ” ei ole olemassa. Haluatko luoda tämän kansion nyt? Mappa du valgte som sti til rot- albumet finnes ikke:% 1 Vil du at digiKam skal opprette den? Luo juurialbumi? Vil du opprette rot- albummappe? Juurialbumia ”% 1 ” ei voitu luoda. Valitse uusi kansio juurialbumiksi. digiKam klarte ikke opprette mappa som skal brukes som rot- album. Velg en annen plassering.% 1 Juurialbumin luonti epäonnistui Klarte ikke å opprette rot- albummappe Valitsemaasi juurialbumin kansioon ei ole kirjoitusoikeutta. Huomio: kansion kuvia ei voida käsitellä. Det ser ut til at du ikke har skrivetilgang til mappa som er valgt som rot- album. Advarsel: Uten skrivetilgang kan du ikke endre redigere elementet. Valitse kansio digiKamin metatietokantaa varten. Du må velge en mappe der digiKam kan lagre informasjon og metadata i en databasefil. Valitsemaasi kansiota ”% 1 ” ei ole olemassa. Haluatko luoda tämän kansion nyt? Mappa du valgte til å legge databasen i finnes ikke:% 1 Vil du at digiKam skal opprette den? Luo kansio? Lage mappe til databasen? Kansiota ”% 1 ” ei voitu luoda. Valitse uusi kansio. digiKam klarte ikke opprette mappa for databasefilen. Velg en annen plassering.% 1 Kansion luonti epäonnistui Klarte ikke å opprette database- mappe Sinulla ei ole kirjoitusoikeutta kansioon ”% 1 ” Valitse uusi kansio. Ingen skrivetilgang til stien der databasefilen ligger. Velg en annen plassering.% 1 Tietokantaan ei ole kirjoitusoikeutta Du har ikke skrivetilgang til databasen Tunniste:% 1 Etikett:% 1 Kohdeosoite% 1 ei ole kelvollinen. Måladressen% 1 er ugyldig. Kohdealbumi ei sisälly albumikirjastoon. Målalbumet er ikke i albumbiblioteket Poista kohde Fjern Tyhjennä kaikki Slett alt Raahaa ja pudota kuvia tähän Dra bilder og slipp dem her Raahaa ja pudota kuva tähän Dra et bilde og slipp det her Esikatselukuvaa kuvasta ”% 1 ” ei voida näyttää Klarte ikke forhåndsvise «% 1 » Näytä kohde vasemmanpuoleisessa paneelissa Vis elementet i venstre panel Näytä kohde oikeanpuoleisessa paneelissa Vis elementet i høyre panel Poista kohde valopöydältä Fjern elementet fra lysbordet Poista kaikki kohteet valopöydältä Fjern alle elementer fra lysbordet Poista välittömästi Slett straks Synkronoi Synkronisert forhåndsvisning Tyhjennä suljettaessa Tøm når du lukker Tyhjennä valopöytä, kun se suljetaan Tøm lysbordet når det lukkes Poista kaikki kohteet valopöydältä, kun se suljetaan Fjern alle elementer fra lysbordet når det lukkes Laitteen tiedot Informasjon om enhetene Laitteen yhteenveto Sammendrag om enhetene Manuaalinen Manuelt Tietoja ajurista Om driveren Massamuisti ajuri USB/ FireWire (IEEE1394) - liitäntäisille kameroille sekä Flash- kortinlukijoille. Driver til montert kamera for USB/ IEEE1394 masselager- kamera og minnekortlesere. Tunniste:% 1 Malli:% 2 Portti:% 3 Polku:% 4 UUID:% 5 Tittel:% 1 Model:% 2 Port:% 3 Sti:% 4 UUID:% 5 Näytekuvat:% 1 Kuvakaappaus:% 2 Kuvien poisto:% 3 Kuvien tallennus:% 4 Kansioiden luonti:% 5 Kansioiden poisto:% 6 Støtte for miniatyrbilder:% 1 Innfanging av bilder:% 2 Sletting av bilder:% 3 Opplasting av bilder:% 4 Opprettelse av mapper:% 5 Sletting av mapper:% 6 Saat lisätietoja massamuistiajurista digiKamin englanninkielisestä käyttöoppaasta Supported Digital Still Cameras - kohdasta. For å få mer informasjon om driveren til det monterte kameraet bør du lese delen om støttede digitalkameraer i digiKams håndbok. Massamuistiajuri on yksinkertainen liittymä kameran liitospisteeseen paikallisessa tiedostojärjestelmässä. Tämä ajuri ei käytä libgphoto2- ajureita. Voit ilmoittaa ongelmat (englanniksi) digiKamin kehittäjäryhmälle osoitteessa: http: // www. digikam. org /? q=contact Driveren til kameraet som er montert er et enkelt grensesnitt til en « kameraharddisk » lokalt på din maskin. det brukes ingen libgphoto2- drivere.. Kontakt digiKam- laget på http: // www. digikam. org /? q=contact hvis du vil meddele oss problemer med driveren. Kameran kansiot Kameramapper Kaappaa lähteestä% 1 Fang inn fra% 1 Kaappaa Fang inn Kameran media Karamedia Albumikirjasto Albumbibliotek Kapasiteetti: Kapasitet: Vapaana: Tilgjengelig: Vaadittu: Behov: % 1 - Valitse kameran kansio % 1 – Velg kameramappe Valitse kansio kameran muistista, minne haluat siirtää kuvat. Velg mappa i kameraet som du vil laste bildene opp i. Käytä kameran tiedostonimiä Filnavn fra kameraet Käytä kameran tarjoamia tiedostonimiä ilman muutoksia. Bruk dette valget for å benytte filnavnene fra kameraet uten endringer. Vaihda kirjainkoko: Leave filename as it is Skriftstørrelsen: Leave filename as it is SäilytäFilename to uppercase La det være som det erFilename to uppercase SUURIFilename to lowercase Store bokstaverFilename to lowercase Tällä voit vaikuttaa tiedostonimien kirjainkoon muutokseen. Custom Image Renaming Bestem hvilken metode som skal brukes for å skifte mellom store og små bokstaver i filnavn. Custom Image Renaming Mukauta Tilpass tunnistettu automaattisesti oppdaget automatisk Yhdistetään kameraan... Kobler til kamera & # 160; … Yhteys muodostettu. Koblet til Yhteyden muodostus epäonnistui. Oppkobling mislyktes. Haetaan kameran tietoja... Henter informasjon om kameraet & # 160; … Tutkitaan kameran muistikortin vapaa tila... Finner ut hvor mye plass det er igjen i kameraet & # 160; … Haetaan esikatselukuvaa... Henter forhåndsvisning Kaappaa kuva... Fang inn bilde & # 160; … Luetteloidaan kansioita... Lister opp mapper & # 160; … Kansiot on luetteloitu. Mappene er listet opp Luetteloidaan tiedostot kansiossa% 1... Lager oversikt over filer i «% 1 » & # 160; … Tiedostojen luettelointi kansiosta% 1 epäonnistui Klarte ikke å lage oversikt over filer i% 1 Tiedostot kansiossa% 1 on luetteloitu. Filene i% 1 er listet opp. Haetaan näytekuvaa% 1... Henter miniatyrbilde for% 1 Haetaan exif- tietoja kuvasta ”% 1 ”... Henter EXIF informasjon for% 1 Siirretään tiedostoa ”% 1 ”... Laster ned fil «% 1 » & # 160; … Tiedoston ”% 1 ” siirto epäonnistui... Klarte ikke å laste ned% 1 & # 160; … Suoritetaan exif- kierros kuvalle ”% 1 ”... EXIF dreier om filen «% 1 » & # 160; … Korjataan sisäinen päiväys ja aika tiedostoon ”% 1 ”... Sett dato og klokkeslett til fil% 1.. Asetetaan mallineen mukaiset metatiedot tiedostoon% 1... Bruk metadatamal på fil% 1 & # 160; … Muunnetaan ”% 1 ” häviöttömään muotoon... Omformer% 1 til tapsfritt format Siirretään ”% 1 ” kamerasta... Henter «% 1 » fra kameraet & # 160; … Tiedoston ”% 1 ” siirto kamerasta epäonnistui. Klarte ikke å hente% 1 fra kameraet Siirretään ”% 1 ” kameraan... Laster opp% 1 til kameraet & # 160; … Poistetaan ”% 1 ”... Sletter «% 1 » & # 160; … Muutetaan tiedoston ”% 1 ” lukitus... Slå av/ på låsfil% 1 Nimeä tiedosto uudelleen Endre navn på fil Ohitettiin tiedosto ”% 1 ” Hoppet over «% 1 » Tiedoston ”% 1 ” siirto kamerasta epäonnistui. Klarte ikke å laste ned filen «% 1 » Haluatko jatkaa? Vil du fortsette? Tiedoston ”% 1 ” lähetys epäonnistui. Klarte ikke å laste opp filen «% 1 » Tiedoston ”% 1 ” lähetys epäonnistui... Klarte ikke å laste opp% 1 Tiedoston ”% 1 ” poisto epäonnistui... klarte ikke å slette f% 1 & # 160; … Tiedoston ”% 1 ” poisto epäonnistui. klarte ikke å slette filen «% 1 » Tiedoston ”% 1 ” lukituksen tilan vaihto epäonnistui... Klarte ikke å låse% 1 & # 160; … Tiedoston ”% 1 ” lukituksen tilan vaihto epäonnistui. Klarte ikke å slå av/ på låsfil «% 1 » Kamera ”% 1 ” Kamera «% 1 Tässä voit tehdä asetukset valokuvien tiedostonimen muutoksesta, joka suoritetaan siirron yhteydessä. Bestem hvordan digiKam skal gi filene nye navn mens de lastes ned. Tiedostonimien muutos Filnavn Luo albumit tiedostopäätteen mukaan Underalbum basert på fil- etternavn Luo albumit päiväyksen mukaan Datobaserte underalbum Päiväyksen muoto: Datoformat: Selväkielinen Fulltekst Paikallisasetusten mukainen Lokalt oppsett Tähän voit määritellä, miten digiKam luo uusia albumeja automaattisesti kuvia siirrettäessä. Vis hvordan digiKam automatisk lager album mens nedlastingen pågår. Kuvat siirretään tiedostonimen päätteen mukaan luotuihin albumeihin kohdealbumin sisällä. Tällä tavoin voit eritellä jpeg - ja raw- kuvat siirtäessäsi ne kamerasta. Kryss av her hvis du vil laste bildene dine ned i mapper som opprettes automatisk under målalbumet basert på fil- etternavn. På den måten kan du skille JPEG – og RAW- bilder mens de lastes ned. Valitse, siirretäänkö kuvat päiväyksen mukaan automaattisesti luotuihin albumeihin kohdealbumin sisällä. Kryss av her hvis du vil at bildene skal lastes ned i underalbum som lages automatisk basert på fildato. Valitse haluamasi ajan muoto luodessasi uusia kansioita päiväyksen mukaan. Vaihtoehdot ovat: ISO: ISO 8601- standardin mukainen päiväys (vvvv- kk- pp). Esim. 2006- 09- 20 Selkokielinen: päiväys tallennetaan selkokielisenä. Esim. tiistai syyskuu 20 2006 Paikallisasetusten mukainen: päiväys luodaan KDE: n ohjauspaneelissa tehtyjen asetuksen mukaisesti. Velg det datoformatet du foretrekker når nye album lages. Følgende valg gjelder: ISO: Datoformatet er i overensstemmelse med ISO 8601 (ÅÅÅÅ- MM- DD). Eks.: 2006- 08- 24 Full tekst: Datoen formaters på en lesevennlig måte. Eks: 24. august 2008 Lokalt oppsett: Datoformatet er avhengig av oppsettet i KDEs kontrollsenter. Albumien automaattinen luonti Lag album automatisk Korjaa sisäinen päiväys ja aika Fiks dato og klokkeslett Kierrä/ peilaa kuva automaattisesti Auto dreiing/ speilvending Muunna häviöttömään kuvamuotoon Form om til tapsfritt filformat Muunna muotoon: Nytt bildeformat: Aseta toiminnot, kuinka jpeg- muotoisia kuvia käsitellään automaattisesti siirron yhteydessä. Her velges alle alternativer for automatisk reparasjon og omforming av JPEG- filer ved nedlasting. Valitse kierretäänkö kuvat automaattisesti oikeaan asentoon kameran tarjoamien exif- tietojen perusteella. Kryss av dette alternativet dersom du vil at bildene automatisk skal dreies om og speilvendes ved hjelp av EXIF- informasjon fra kameraet. Valitse ne metatietomallineet, joiden mukaan haluat päivittää kuvan tiedot. Velg den metadatamalen fu vil bruke på bilder. Valitse asetetaanko kuvan ottohetken päiväys ja aika kuvaan, mikäli kamera ei talleta näitä tietoja kun kuva on otettu. Tieto talletetaan exif -, xmp - ja iptc- tietueiden DateTimeDigitized - ja DateTimeCreated- kenttiin. Skru på dette alternativet for å sette metadata for dato og klokkeslett riktig dersom kameraet ikke gjør dette når bildet tas. Verdiene lagres i DateTimeDigitized - og DateTimeCreated- etiketter for EXIF, XMP, og IPTC Valitse muunnetaanko kaikki jpeg- muotoiset kuvat automaattisesti häviöttömään kuvamuotoon. Huomaa: käännös voi kestää kauan hitaalla tietokoneella. Skru på dette alternativet for å omforme alle JPEG- filer til et tapsfritt format automatisk Merk: Omforming av bilder kan ta noe tid på en langsom datamaskin. Valitse haluamasi häviötön kuvamuoto. Huomaa: kaikki metatiedot säilytetään muunnoksen aikana. Velg det foretrukne tapsfrie bildeformatet du vil omforme bildet til. Merk: Alle metadata beholdes ved omformingen.. Siirronaikaiset toiminnot (ainoastaan jpeg- kuville) Fortløpende oppgaver (kun JPEG) Valitse uudet kuvat Merk & nye bilder Valitse lukitut kuvat Merk låste elementer Siirrä valitut Last ned merkede Siirrä kaikki Last ned alle Siirrä ja poista valitut Last ned og slett merkede Siirrä ja poista kaikki Last ned alle Siirrä kameraan... Last opp & # 160; … Vaihda lukituksen tila Lås av/ på Siirretty: Merk som nedlastet Poista valitut Slett utvalgte Näytä viimeinen kuva ensimmäisenä Vis det siste fotografiet først Näytä historia Vis historien Peruutetaan käynnissä oleva toiminto, odota... Avbryter pågående handling. Vent litt.. Haluatko sulkea ikkunan ja keskeyttää nykyisen toiminnon? Vil du lukke dette vinduet og avbryte pågående handling? Suljetaan yhteyttä kameraan, odota... Kobler fra kameraet. Vent litt & # 160; … Etsitään uusia tiedostoja, odota hetki... Søker etter nye filer. Vent litt & # 160; … Yhteyden luonti kameraan epäonnistui. Tarkasta että kamera on liitetty oikein ja että siinä on virta päällä. Haluatko yrittää uudelleen? Klarte ikke å skaffe forbindelse til kameraet. Forsikre deg om at det er koblet ordentlig til og at det er slått på. Vil du prøve igjen? Yhteyden muodostaminen epäonnistui Feil ved tilkobling Valitse siirrettävä kuva Velg bilde som skal lastes opp Kamerassa ei ole riittävästi vapaata tilaa vastaanottamaan kaikki kuvat. Vaadittu tila:% 1 Vapaa tila:% 2 Det er ikke nok ledig plass i kameraet (eller lagringsmediet) til å laste opp bildene. Plassbehov:% 1 Ledig plass:% 2 Kameran kansio% 1 sisältää jo kohteen% 2. Anna uusi tiedostonimi (ilman päätettä): Kameramappa% 1 inneholder allerede elementene% 2 Skriv inn et nytt filnavn( uten filetternavn): Tiedosto on jo olemassa Fila finnes allerede Valitse digiKamin kirjastosta kohdealbumi, jonne kameran kuvat siirretään. Velg et album fra digikam- biblioteket som skal være bestemmelsessted for import av bilder fra kameraet. Jatka tästä huolimatta Prøv likevel Peruuta siirto Avbryt nedlasting Albumikirjastossa ei ole riittävästi vapaata tilaa siirtää ja käsitellä kameran kuvat. Arvioitu vaadittu tila:% 1 Vapaa tila:% 2 Det er ikke nok ledig plass i stien til album- biblioteket til å laste ned og behandle bildene som er utvalgt fra kameraet. Beregnet plassbehov:% 1 Tilgjengelig plass:% 2 Levytilaa ei ole riittävästi Ikke nok diskplass for «% 1 » Lataus suoritettu. Nedlastingen er ferdig & # 160; … Alla luetellut kohteet on lukittu kamerassa (vain luku - tilaan) eikä niitä poisteta. Jos haluat poistaa nämä kohteet, poista ensin lukitus ja yritä sitten uudelleen. Elementene i nedenstående liste er låst av kameraet (kun lesetilgang). Disse elementene slettes ikke Hvis du virkelig vil slette dem, lås dem opp og prøv igjen. Tiedosto ”% 1 ” löytyy jo kansiosta ”% 2 ”. Det finnes allerede et album med dette navnet («% 1 ») i mappa «% 2 ». Polulle ”% 1 ” ei löytynyt albumia. Fant ikke album i% 1. Nimi:% 1 Malli:% 2 Portti:% 3 Polku:% 4 Tittel:% 1 Model:% 2 Port:% 3 Sti:% 4 View the selected image Miniatyrbilder:% 1 Innfanging av bilder:% 2 Sletting av bilder:% 3 Opplasting av bilder:% 4 Opprettelse av mapper:% 5 Sletting av mapper:% 6 View the selected image Siirrä Last ned Siirrä ja poista Last ned og slett Siirrä kuva kameraan & Last opp til kameraet Kameran esikatselukuvaa ei voida näyttää Kan ikke forhåndsvise bilder fra kameraet Haut päiväyksen mukaan Mine datosøk Poista haku? Week # weeknumber - month name - year string Slette datosøk? Week # weeknumber - month name - year string Viikko #% 1 -% 2% 3month- name year- string Uke #% 1 –% 2% 3month- name year- string Ajan yksikkö: Tidsenhet; Päivä Dag Viikko Uke Valitse histogrammin skaala: Mikäli kuvassa ei esiinny kovin suuria arvoja, käytä lineaarista skaalaa. Logaritminen skaala näyttää kaikki arvot havainnollisemmin, mikäli kuvapisteillä on sekä suuria että pieniä arvoja. Velg histogramskala. Hvis bildets maksimalverdi er liten kan du bruke den lineæreskalaen. Bruk logaritmeskalaen når maksimalverdien er stor. Hvis du bruker denne, får alle verdier (små og store) plass i grafen. Tyhjennä nykyinen valinta Fjern merkingen Syötä nimi haulle, jotta voit käyttää samaa hakua myöhemin ” Omat haut ” - näkymän kautta. Skriv inn det navnet gjeldende søk skal ha når det lagres i « Mine datosøk ». Tallenna valinta Lagre gjeldende utvalg i et hytt virtuelt album Ei voi näyttää kuvaa ”% 1 ” Klarer ikke å vise bilde «% 1 » Diaesitys on päättynyt. Lysbildevisning ferdig Napsauta lopettaaksesi... Reason for inhibiting the screensaver activation, when the presentation mode is active Klikk for å avslutte & # 160; … Reason for inhibiting the screensaver activation, when the presentation mode is active Esitys käynnissä Presenterer Päivitä sormenjäljet Oppdater miniatyrene Päivitä kaikki sormenjäljet tällä painikkeella. Bruk denne knappen for å oppdatere alle fingeravtrykkene Etsi kaksoiskappaleet Finn duolikater Samankaltaisuus: Likhet: Ei valittuja albumeita Intet album er valgt Ei valittuja tunnisteita Det er ikke valgt noen etiketter Skitsi Skisse Kaksoiskappaleet Duplikater Voit tiputtaa tähän kuvan hakeaksesi muita samankaltaisia kuvia. Myös kuvien kontekstivalikosta on mahdollista käyttää tätä toimintoa. Dra og slipp et bilde her for å utføre søk etter lignende elemetnter. Du kan også bruke menyen når du ser igjennom bildene. Tallenna haku Lagre gjeldende søk etter lignende bilde i nytt virtuelt album Valitse väri. Velg farge for penslen som skal tegne skissen. Peru edellinen piirros Tilbakestill siste tegning i skissen Palauta peruutettu piirros Gjør om igjen siste tegning i skissen Koko: Penn: Määritä siveltimen koko. Velg størrelse på penslen som skal tegne skissen. Määritä kuinka monta kohdetta haku palauttaa. Oppgi antall elementer som skal finnes. Tyhjennä skitsi Visk ut skissen Tallenna haku lagre gjeldende skissesøk i nytt virtuelt album Puuttuvat sormenjälkiä Ingen fingeravtrykk Sumeat haut Mine uklare søk Poistetaanko sumea haku ”% 1 ”? Er du sikker på at du vil slette det valgte uklare søket «% 1 »? Poista sumea haku? Slette uklart søk? Sumea haku skitsin mukaan Gjeldende søk med uklare skisser Sumea haku kuvan mukaan Gjeldende lignede- søk Piirrä skitsi sumeaa hakua varten% 1 is digiKam version,% 2 is the svn revision Tegn en skisse her for å gjøre et Uklart søk% 1 is digiKam version,% 2 is the svn revision % 1 (rev.:% 2) % 1 (rev:% 2) IRC: irc. freenode. net - # digikam Palaute: digikam- devel@ kde. org Käännöspäiväys:% 1 IRC: irc. freenode. net – # digikam Feedback: digikam- devel@ kde. org Build dato:% 1 KColorEdit KColorEdit KColorEdit, työkalu väripalettien muokkaamiseen. KColorEdit, verktøy til å redigere fargepaletter med. © 2009, Percy Camilo Triveño Aucahuasi © 2000, Artur Rataj © 2009 Percy Camilo Triveño Aucahuasi © 2000 Artur Rataj Percy Camilo Triveño Aucahuasi Percy Camilo Triveño Aucahuasi Nykyinen ylläpitäjä - Päivittänyt ja kehittänyt uuden version. Nåværende vedlikeholder – Oppgraderte og utviklet den nye versjonen. Artur Rataj Artur Rataj Entinen ylläpitäjä - KColorEdit- ohjelman luoja Tidligere vedlikeholder – Laget KColorEdit Avattava tiedosto (Tekstitiedosto väri - ja kommenttiriveillä) Fil som skal åpnes (tekstfil med farge - og kommentarelementer) Asiakirjaa ”% 1 ” on muokattu. Haluatko tallentaa muutoksesi vai hylätä ne? Dokumentet «% 1 » er blitt endret. Vil du lagre endringene eller forkaste dem? Sulje asiakirja Lukk dokument Tiedosto nimellä ”% 1 ” on jo olemassa. Oletko varma, että haluat korvata sen? En fil som heter «% 1 » finnes fra før. Er du sikker på at du vil skrive over den? Tämä toiminto poistaa koko nykyisen paletin (värit ja kommentit). Denne handlinga vil slette alle elementer (farger og kommentarer) i gjeldende palett. Tyhjennä paletti Rens palett Tämä toiminto korvaa kaikkien värien nimet nimillä, jotka ovat muotoa # RRGGBB. Denne handlinga vil erstatte navnet på alle fargeelementer med navn i formatet # RRGGBB. Luo värien nimet Generer fargenavn Värirakentaja Fargebygger [muokattu] In this view the user can see the whole color pallete [endret] In this view the user can see the whole color pallete EsikatseluIn this view the user can edit the palette ForhåndsvisningIn this view the user can edit the palette Muokkaa näkymääComplete is a verb here, this is an action that fills missing color names in a palette Rediger visningComplete is a verb here, this is an action that fills missing color names in a palette Täydennä värien nimet Komplette fargenavn Tiedostoa ei löytynyt Fant ikke fila Ei voitu avata tiedostoa Klarte ikke å åpne fila Ei ole palettitiedosto Er ikke en palettfill Värit Elementer [Tyhjä] [Tom] Kaikki tuetut tiedostot Alle støttede filer KDE- paletti KDE- palett GIMP- paletti GIMP- palett Lataa paletti Last palett KDE- paletit KDE- paletter Etsi paletteja Søk paletter Käytä hiirtä Bruk mus Se otetaan pois käytöstä automaattisesti napautettaessa värin yllä Det blir slått av automatisk ved museklikk over et element Näytä kommentit Vis kommentarer Jos tarkistusmerkki on päällä, näkymät synkronoidaan Hvis du velger dette blir visninger synkronisert Ensimmäinen sijainti Første plass Edellinen sijainti Forrige plass Lisää väri Sett inn farge Lisää kommentti Sett inn kommentar Poista väri Fjern element Seuraava sijainti Neste plass Viimeinen sijainti Siste plass Lisää kuvaus Legg til beskrivelse Palettinimi: Palettnavn: tälle paletille for denne paletten Muokkaa kuvausta Rediger beskrivelse KDE- valitsin KDE- velger GTK- valitsin GTK- velger KaltevuusvalitsinSet of extra tools apart of color selectors GradientvelgerSet of extra tools apart of color selectors LisätyökalutRefer to color scheme... just scheme EkstraRefer to color scheme... just scheme Kaava: Color models: for instance RGB Oppsett: Color models: for instance RGB Nykyinen väri Gjeldende farge Komplementtiväri Komplement Kolmiväriyhdistelmä Triadisk Neliväriyhdistelmä Tetradisk Vastaavanlainen Analog Kopioi väriarvot leikepöydälle Kopier fargeverdier til utklippstavla HSV- värimalli HSV Saturaatio Metning Prosessivärit CMY Turkoosi Cyanblå Punainen Magentarød Tekstimuotoinen Tekstlig Heksadesimaali Heksadesimal Kopioi HTML- arvo leikepöydälle Kopier HTML- verdi til utklippstavla Kopioi värin heksadesimaaliarvo leikepöydälle Kopier heksadesimal fargeverdi til utklippstavla Valitsijatila: Velgermodus: Luo satunnaisväri Generer en tilfeldig farge Lisää väri Legg til en farge Kopioi väri leikepöydälle@ action: button Kopier farge til utklippstavla@ action: button Tallenna@ action: button Lagre@ action: button Peru Avbryt Valoisuuscolor context: brightness Lysstyrkecolor context: brightness Palauta alkuperäinen valoisuuscolor context: saturation of the color Gjenopprett opprinnelig lysstyrkecolor context: saturation of the color Palauta alkuperäinen saturaatio Gjenopprett opprinnelig metning Värivalitsimet Fargevelgere Poimi väri Velg en farge Piilota ikkuna Skjul vinduet Valoisuus% 1% Lysstyrke% 1 & # 160;% Saturaatio% 1% NAME OF TRANSLATORS Metning% 1 & # 160;% NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Mikko Ikola, Mikko Piippo, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. StrømmenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, ikola@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com number1@ realityx. net Paletti Palett Valitan Beklager Muisti loppui Ikke mer minne tilgjengelig Ei voitu avata:% 1 Kan ikke åpne:% 1 Virheellinen tiff- tiedosto:% 1 Ugyldig tiff fil:% 1 Tiedostossa% 1 StripsPerImage tag 273=% 2, tag279=% 3 I fil% 1 StripsPerImage etikett 273=% 2, etikett279=% 3 Viesti Beskjed Patenttien takia KFax ei pysty käsittelemään LZW (Lempel- Ziv & Welch) pakattuja faksitiedostoja. På grunn av patenter kan ikke KFax håndtere faksfiler komprimert med LZW (Lempel- Ziv & Welch). Tämä versio käsittelee vain faksitiedostoja Denne versjonene kan bare håndtere faksfiler Virheellinen faksitiedosto Ugyldig faksfil Yritettiin laajentaa liian monta suikaletta% 1 Prøver å ekspandere for mange striper% 1 Näytetään PC Research monisivutiedoston% 1 vain ensimmäinen sivu Bare den første siden av PC Research flersidefilen% 1 vil bli vist Ei löytynyt faksia tiedostosta:% 1 Ingen faks funnet i fila:% 1 & Käännä sivua & Roter side Peilikuva Speilvend side & Käännä sivu & Snu side w: 00000 h: 00000 b: 00000 h: 00000 Res: XXXXX Oppl: XXXXX Tyyppi: XXXXXXX Type: XXXXXXX Page: XX/ XX S: XX av XX Ei aktiivisia asiakirjoja. Det er ingen aktive dokumenter. KFax KFax Vääränmuotoinen URL Feil i URL Tallennetaan... Lagrer & # 160; … Virhe ” copy file () ” Ei voitu tallettaa tiedostoa! Feil i 'copy file ()' Klarte ikke lagre fil! Lataan '% 1' Laster «% 1 » Haen... Laster ned & # 160; … S:% 1 /% 2 S.% 1 av% 2 L:% 1 K:% 2 B:% 1 H:% 2 Tarkka Fin Res:% 1 Opl:% 1 Tyyppi: Tiff Type: Tiff Tyyppi: Raw Type: Rå KDE G3/ G4 Faksinnäyttäjä KDE G3/ G4 Faks- framviser © 1997- 98 Bernd Johannes Wübben © 1997– 98 Bernd Johannes Wuebben Bernd Johannes Wübben Bernd Johannes Wuebben Nadeem Hasan Nadeem Hasan Käyttöliittymän uudelleenkirjoitus, paljon koodin puhdistuksia ja korjauksia Omskriving av grensesnittet, mange koderyddinger og fikser Tulostuksen uudelleenkirjoitus, paljon koodin puhdistuksia ja korjauksia Omskriving av grensesnittet, mange koderyddinger og fikser Tarkka resoluutio Høy oppløsning Normaali resoluutio Normal oppløsning Korkeus (faksirivejä) Høyde (antall fakslinjer) Leveys (pisteitä faksirivillä) Bredde (punkter pr fakslinje) Käännä kuvaa 90 astetta (vaakasuuntainen) Snu bilde 90 grader (liggende) Käännä kuva ylösalaisin Snu bilde oppned Käännä musta ja valkoinen Bytt om sort og hvitt Rajoita muistinkäyttö 'tavuun' Begrens minne til « byte » Faksidata on pakattu lsb ensin Faksdata er pakket med lsb først Raakatiedostot ovat g3- 2d Råfiler er g3- 2d Raakatiedostot ovat g4 Råfiler er g4 Näytettävät faksitiedostot Faksfil( er) å vise 'Älä huomioi paperin marginaaleja' Jos tämä valinta on valittuna, paperin marginaalit jätetään huomiotta ja faksi tulostetaan koko paperin kokoiseksi. Jos tämä valinta ei ole valittuna, KFax käyttää standardeja paperin marginaaleja ja tulostaa faksin tulostettavan alueen sisään. « Ignorer sidemarger » Hvis dette er avkrysset vil margene på papiret bli ignorert og faksen vil bli skrevet ut på hele arket. Hvis dette ikke er avkrysset, vil KFax respektere standard sidemarger og skrive faksen innenfor dette utskriftsområdet. 'Keskitetty vaakasuunnassa' Jos tämä valinta on valittuna, faksi keskitetään vaakatasossa paperille. Jos tämä valinta ei ole valittuna, faksi tulostetaan paperin vasempaan laitaan. 'Vannrett sentrert' Om den er avkrysset så vil faksen bli sentrert vannrett på siden. Om den ikke er avkrysset så vil faksen bli skrevet på venstre siden på arket 'Keskitetty pystysuunnassa' Jos tämä valinta on valittuna, faksi keskitetään pystysuunnassa paperille. Jos tämä valinta ei ole valittuna, faksi tulostetaan paperin ylälaitaan. « Loddrett sentrert » Hvis dette er avkrysset vil faksen bli sentrert loddrett på siden. Hvis dette ikke er avkrysset så vil faksen bli skrevet øverst på siden. & Ulkonäkö & Utseende Älä välitä paperin mariginaaleista Ignorer sidemarger Vaakasuunnassa keskitetty Vannrett sentrert Pystysuunnassa keskitetty Loddrett sentrert Aseta Sett opp Näyttöasetukset: Visningsvalg: Vaakasuora Liggende Ylösalaisin Oppned Käänteinen Snu om Faksin resoluutio: Råfaksoppløsning: Automaatti Auto Raakafaksidata on: Råfaksdata er: Vähiten merkitsevä bitti ensin LS- Bit først Raakafaksi on: Råfaksdataformat: Raakafaksin leveys: Råfaksbredde: PäätyökalupalkkkiNAME OF TRANSLATORS HovedverktøylinjeNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Gunnhild Lurås, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, karvonen. jorma@ gmail. com number1@ realityx. net, gluras@ c2i. net, slx@ nilsk. net Kaappaustila: Gripemodus: Tilannevedosviive sekunneissa Forsinkelse i sekunder før bildet tas Tämä on niiden sekuntien lukumäärä, jotka odotetaan Uusi tilannevedos- painikkeen napsautuksen jälkeen ennen kuin tilannevedos otetaan. Tämä on hyvin hyödyllinen, kun haluat ikkunat, valikot ja muut kohdat näytöllä juuri sillä tavalla kuin haluat. Jos ei viivettä on asetettu, ohjelma odottaa hiiren napsautusta ennen tilannevedoksen ottamista. Så mange sekunder venter programmet etter at du trykker på Nytt skjermbilde før bildet tas. Dette er veldig nyttig for å få satt opp vinduer, menyer og annet på skjermen akkurat slik du vil ha det. Hvis det ikke er satt noen forsinkelse venter programmet på et trykk på en museknapp før bildet tas. Ei viivettä Ingen forsinkelse s. sekunder Tätä valikkoa käyttäen voit valita seuraavat neljä tilannevedostilaa: Kokoruutu - kaappaa koko työpöydän. Ikkuna kohdistimen kohdalla - kaappaa vain ikkunan (tai valikon), joka on hiiren kohdistimen kohdalla, kun tilannevedos otetaan. Alue - kaappaa vain työpöydän alueen, jonka määrittelet. Kun uusi tilannevedos otetaan tässä tilassa, voit valita minkä näytön alueen tahansa napsauttamalla ja siirtämällä hiirtä. Ikkunan lohko - kaappaa vain ikkunan lohkon. Kun uusi tilannevedos otetaan tässä tilassa, voit valita minkä tahansa tytärikkunan siirtämällä hiiren sen kohdalle. Med denne menyen kan du velge mellom tre måter å ta skjermbilder på: Full skjerm – tar med hele skrivebordsflaten. Vinduet under markøren – tar bare bilde av vinduet (eller menyen) som er under musepekeren når bildet blir tatt. Område – tar bare bilde av det området du angir. Når du tar et skjermbilde på denne måten kan du velge et område på skjermen ved å trykke venstre museknapp og dra musepekeren. Kokoruutu Fullskjerm Kohdistimen kohdalla oleva ikkuna Vinduet under musepekeren Ikkunalohko Del av vinduet Tilannevedosviive: Bildeforsinkelse: Kun otettu käyttöön, ikkunatilannevedos sisältää myös ikkunan koristeet Når dette er slått på vil et skjermbilde av et vindu også ta med vindusdekorasjoner. Sisällytä ikkunan koristeet Ta med & vindusdekorasjoner Tämä on nykyisen tilannevedoksen esikatselu. Kuva voidaan raahata toiseen sovellukseen tai asiakirjaan kopioitavaksi kokonaisena ruutuvedoksena siellä. Yritä sitä Konqueror- tiedostohallinnassa. Voit myös kopioida kuvan leikepöydälle painamalla näppäimiä Ctrl+C. NAME OF TRANSLATORS Dette er en forhåndsvisning av det gjeldende skjermbildet. Du kan dra bildet til en annet program eller et annet dokument for å kopiere hele skjermbildet dit. Prøv dette med Konqueror filbehandler! Du kan også kopiere bildet til utklippstavla ved å trykke Ctrl+C. NAME OF TRANSLATORS Uusi tilannevedos & Nytt skjermbilde Ctrl+N Ctrl+N Tee uusi tilannevedos Ta nytt skjermbilde Avaa ohjelmalla... Åpne & med & # 160; … Ctrl+W Ctrl+W Avaa tilannevedos toisella sovelluksella Åpne skjermbildet med et annet program Ctrl+C Ctrl+C Kopioi tilannevedos leikepöydälle Kopier skjermbildet til utklippstavla Tiedosto on olemassa Fila finnes fra før Haluatko todella korvata kohteen% 1? Er du sikker på at du vil overskrive% 1? Kuvaa ei kyetä tallentamaan Klarte ikke å lagre bilde KGrab ei kykene tallentamaan kuvaa kohteeseen% 1. KGrab klarte ikke å lagre bildet til% 1. Tulosta ruutuvedos Skriv ut skjermbildet Ruudun kaappaus onnistui. Det er tatt bilde av skjermen. Tilannevedoskuvan esikatselu (% 1 x% 2) Forhåndsvisning av skjermbildet (% 1 ×% 2) KDE- ruudunkaappausapuohjelma KDE skjermbildeverktøy © 2006 Marcus Hufgard © 1997- 2004, Richard J. Moore, © 2000, Matthias Ettrich, © 2002- 2003 Aaron J. Seigo © 2006 Marcus Hufgard © 1997- 2004 Richard J. Moore, © 2000 Matthias Ettrich, © 2002- 2003 Aaron J. Seigo Marcus Hufgard Marcus Hufgard KTilannevedos KSnapshot KTilannevedos KSnaphsot KTilannevedoksessa Aluekaappaus, paranneltu graafinen käyttöliittymä På KSnapshot gripeområde, omarbeidet grensesnittet Kaappaa ikkunan hiiren kohdistimen kohdalta käynnistymisen yhteydessä (eikä työpöydältä) Tar bilde av vinduet under musa ved oppstart (istedenfor av skrivebordet) Muu sovellus Annet program Kuvakepohja Ikonmal Pohja Mal Valitse tausta Velg bakgrunn Käytä väriä Bruk & farge Käytä & kuvakarttaa Bruk bitkart Vain paikallisia tiedostoja tuetaan. Bare lokale filer støttet. Liitä & läpinäkyvät pisteet Lim inn gjennomsiktige punkter Näytä & mittanauhat Vis linjaler Läpinäkyvyysnäyttö Vis gjennomsiktig & Läpinäkymätön väri: Fast farge & Shakkiruudukko Ruter Keskikokoinen Mellomstor & Koko Størrelse Väri & 1: Farge 1: Väri & 2: Farge 2: Asettele Sett opp Kuvakepohjat Ikonmaler Kuvakehila Rutenett Ei otsikkoa Uten tittel Nykyistä tiedostoa on muutettu. Haluatko tallentaa sen? Den gjeldende fila er endret. Vil du lagre den? Uusi ikkuna Avaa uuden muokkausikkunan. Nytt vindu Åpner et nytt ikonredigeringsvindu Uusi Luo uusi kuvake joko pohjasta tai määrittelemällä sen koko Ny Opprett et nytt ikon, enten fra en mal eller ved å oppgi størrelsen Avaa Avaa olemassa olevan kuvakkeen Åpne Åpne et eksisterende ikon Tallenna Tallentaa nykyisen kuvakkeen Lagre Lagre dette ikonet Tulosta Avaa tulostusikkunan ja mahdollistaa kuvakkeen tulostuksen. Skriv ut Åpner en utskriftsdialog der du kan skrive ut ikonet. Leikkaa Leikkaa valinta pois kuvakkeesta (Vihje: Voit tehdä suorakaiteen ja ympyrän muotoisia valintoja) Klipp ut Klipp ut den valgte delen av ikonet (Tips: Du kan merke både firkanta og runde områder) Kopioi Voit kopioida valinnan kuvakkeesta (Vihje: Voit tehdä suorakaiteen ja ympyrän muotoisia valintoja) Kopier Kopier den valgte delen av ikonet (Tips: Du kan merke både firkanta og runde områder) Liitä Liittää leikepöydän sisällön kuvakkeeseen. Jos leikepöydän sisältö on suurempi kuin kuvake voit liittää sen uuteen ikkunaan. (Vinkki: Valitse ” Liitä läpinäkyvät pisteet ” asetusdialogissa jos haluat liittää myös läpinäkyvät.) Lim inn Limer innholdet på utklippstavla inn i ikonet. Om innholdet er større en ikonet kan du lime det inn i et nytt vindu. (Tips: Velg « Lim inn gjennomsiktige punkter » i oppsett- dialogen hvis du også vil lime inn gjennomsiktigher) Liitä & uutena Lim inn som & ny & Vaihda kokoa... & Endre størrelse & # 160; … Koko Muuttaa kuvakkeen kokoa yrittäen säilyttää sen sisällön Endre størrelse Endrer størrelsen til ikonet, men prøver å ta vare på innholdet & Harmaasävy & Gråtoner Harmaasävy Muuta kuvake harmaasävyiseksi. (Varoitus: Tulos sisältää mahdollisesti värejä joita ei ole kuvakepaletissa Gråtoner Gjør fargene i ikonet om til gråtoner (Advarsel: Resultatet vil trolig inneholde farger som ikke er i ikonpaletten) Lähennä Lähennä yhdellä. Forstørr Forstørr med en. Loitonna Loitonna yhdellä. Forminsk Forminsk med en. 200% 200% 500% 500% 1000% 1000% Näytä & hila Vis & rutenett Piilota & hila Vis & rutenett Näytä hila Näyttää tai piilottaa piirtohilan Slå av/ på rutenett Slår rutenettet i ikonvinduet på eller av Värivalitsin Klikatun pisteen väri siirtyy piirtoväriksi Finn Fargen til punktet du trykker på blir ny tegnefarge Vapaa piirto Frihånd Vapaa piirto Piirrä vapaita viivoja Frihånd Tegn frie former Neliö Firkant Suorakaide Piirrä suorakaide Firkant Tegn en firkant Täytetty suorakulmio Fylt firkant Täytetty suorakaide Piirrä täytetty suorakaide Fylt firkant Tegn en fylt firkant Ympyrä Sirkel Ympyrä Piirrä ympyrä Sirkel Tegn en sirkel Täytetty ympyrä Fylt sirkel Täytetty ympyrä Piirrä täytetty ympyrä Fylt sirkel Tegn en fylt sirkel Ellipsi Ellipse Ellipsi Piirrä ellipsi Ellipse Tegn en ellipse Täytetty ellipsi Fylt ellipse Täytetty ellipsi Piirrä täytetty ellipsi Fylt ellipse Tegn en fylt ellipse Spray Spray Spray Piirrä hajallaan olevia pisteitä valitulla värillä Spray Tegn spredde punkt med gjeldende farge Täyttö Fyll Täytä Täytä toisiinsa yhteydessä olevat samanväriset pisteet valitulla värillä Fyll Fyll de tilgrensende punktene med lik farge med gjeldende farge Viiva Linje Viiva Piirrä suora viiva vaakasuuntaan, pystysuuntaan tai 45 asteen kulmissa Linje Tegn en rett linje loddrett, vannrett eller i 45 graders vinkel Pyyhekumi (Läpinäkyvä) Viskelær (gjennomsiktig) Pyyhekumi Poista pisteitä. Asettaa pisteet läpinäkyviksi (Vihje: Jos haluat piirtää läpinäkyvää muilla työkaluilla paina ensin pyyhekumia ja sitten työkalua jota haluat käyttää) Viskelær Slett punkt. Velg hvilke punkter som skal være gjennomsiktige. (Tips: Om du vil tegne gjennomsiktighet med et annet verktøy, trykk på « Viskelær » knappen og deretter på det verktøyet du vil bruke) Neliönmuotoinen valinta Firkantet merking Valitse Valitsee neliönmuotoisen alueen kuvakkeesta hiirtä käyttäen. Velg Velg et firkantet område av ikonet med musa. Ympyrävalinta Rund merking Valitse Valitsee ympyränmuotoisen alueen kuvakkeesta hiirtä käyttäen. Velg Velg et rundt område av ikonet med musa. Tilarivi Tilarivi antaa tietoja senhetkisestä kuvakkeesta. Kentät ovat:\ t - Sovelluksen viestit\ t - Kursorin paikka\ t - Koko\ t - Suurennus\ t - Värien määrä Statuslinje På statuslinja finner du informasjon om status til ikonet. Feltene er:\ t - Programmeldinger\ t - Markørposisjon\ t - Størrelse\ t - Forstørringsfaktor\ t - Antall farger Värit:% 1 Farger:% 1 URL% 1 on viallinen. URL- en:% 1 ser ut til å være ødelagt. Tapahtui virhe ladattaessa:% 1 Feil ved lasting av:% 1 Tallenna kuvake nimellä Lagre ikon som Tiedosto ”% 1 ” on jo olemassa. Korvaatanko se? En fil som heter «% 1 » finnes fra før. Overskrive den? Korvaa tiedosto? Overskrive fil? & Korvaa & Overskriv Tapahtui virhe tallennettaessa:% 1 Feil ved lagring av:% 1 Tulosta tiedosto% 1Status Position Skriv ut% 1Status Position % 1,% 2Status Size % 1,% 2Status Size % 1 x% 2 % 1 x% 2 Kuvakkeen piirtotila Tähän tilaa voit piirtää kuvakkeita. Voit lähentää ja loitontaa kuvaa käyttämällä työkalupalkissa olevaa suurennuslasia. (Vihje: Pidä suurennusnappia alhaalla muutama sekunti käyttääksesi ennaltamäärättyä suurennusta) Rutenett Rutenettet for ikonet er området der du tegner ikonet. Du kan forstørre eller forminske ved å bruke forstørrelsesglasset på verktøylinja. (Tips: Hold forstørrelsesknappen inne et par sekunder for å bruke en forhåndsvalgt skala.) leveys bredde korkeus høyde Mittanauha Näyttää visuaalisesti kohdistimen paikan Linjaler Dette viser den gjeldende markørposisjonen Vapaakäsi Frihånd Tyhjää kuvaa ladattaessa tapahtui virhe. Det oppstod en feil under lasting av tomt bilde. Kaikki valittu Alle valgte Tyhjennetty Tømt Valittu alue leikattu Valgt område klippet ut Valittu alue kopioitu Valgt område kopiert Leikepöydän kuva on suurempi kuin nykyinen kuva! Liitä uutena kuvana? Bildet på utklippstavla er større enn det gjeldende bildet! Lim inn som nytt bilde? Älä liitä Ikke lim inn Liittäminen valmis Ferdig med innliming Virheellistä kuvatietoa leikepöydällä. Ugyldig pixmap- data på utklippstavla Piirretty taulukko Tegnet matrise Standarditiedosto Standardfil Pakattu tiedosto Komprimert fil Oletuskansio Standard mappe Oletuspaketti Standard pakke Pienoiskansio Mini mappe Pienoispaketti Mini pakke Luo tyhjästä Lag fra bunnen av Luo pohjasta Lag fra mal Luo uusi kuvake Lag nytt ikon Valitse kuvaketyyppi Velg ikontype Valitse koko Velg størrelse KDE: n kuvakemuokkain KDE Ikonredigerer KIconEdit KIconEdit © 1998, Thomas Tanghus © 1998 Thomas Tanghus John Califf John Califf Laurent Montel Laurent Montel Teki uuden XMLGUI- käyttöliittymänPaljon korjauksia ja siistimisiä Skrev om grensesnittet til å bruke XMLGUI Mange fikser og opprydding Adrian Page Adrian Page Virhekorjauksia ja käyttöliittymän siivousta Feilrettinger og rydding i brukerflaten Avattavat kuvaketiedostot Ikonfil( er) som skal åpnes Esikatselu Tämä on 1: 1 mittakaavassa esikatselukuva Forhåndsvisning Her blir ikonet vist i virkelig størrelse. Nykyinen väri Tällähetkellä valittu väri Gjeldende farge Dette er den gjeldende fargen Järjestelmän värit: Systemfarger: Järjestelmän värit Voit valita värejä KDE: n kuvakepaletista. Systemfarger Her kan du velge farger fra ikonpaletten til KDE Omat värit: Selvvalgte farger: Omat värit Tähän voit rakentaa paletin omista väreistäsi. Tuplaklikkaa laatikkoa muokataksesi väriä Selvvalgte farger Her kan du bygge opp en palett med selvvalgte farger. Dobbeltklikk på en boks for å redigere fargen & Muokkaa... & Rediger Työkalut- työkalupalkki Verktøylinje PalettityökalupalkkiNAME OF TRANSLATORS PalettlinjeNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Gunnhild Lurås, Bjørn Steensrud, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, karvonen. jorma@ gmail. com number1@ realityx. net, gluras@ c2i. net, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, slx@ nilsk. net Piirettiin jotain Tegnet noe Siirry sijaintiinTitle of the new gps location bookmark Sett bokmerke for stedetTitle of the new gps location bookmark % 1 - Muokkaa maantieteellisiä koordinaatteja % 1 – Rediger geografiske koordinater Valitse kartalta sijainti, jossa kuva on otettu. Määritä gps- koordinaatit naksauttamalla vasemmanpuoleisella painikkeella tai siirtämällä kohdistinta kartalla. Bruk kartet til høyre for å velge stedet der bildet er tatt. Klikk venstre museknapp eller flytt markøren på kartet for å finne GPS- koordinatene. Korkeus: Høyde over havet: Pituusaste: Lengde: Siirry sijaintiin Gå til sted Maantieteellinen sijainti Nylige steder GPS- synkronointi GPS Synk Maantieteellisten koordinaattien määritys Et programtillegg for å redigere geografiske koordinater (c) 2006- 2009, Gilles Caulier © 2006– 2009 Gilles Caulier Gilles Caulier Gilles Caulier Tekijä ja ylläpitäjä Utvikler og vedlikeholder Liitännäisen käyttöopas Håndbok Korkeusarvo ei ole määritelty oikein. Høydeverdien er ugyldig. Muokkaa maantieteellistä koordinaattia Rediger geografiske koordinater Leveysaste ei ole määritelty oikein. Breddeverdien er ugyldig. Pituusaste ei ole määritelty oikein. Lengdeverdien er ugyldig. Kopioi koordinaatit Kopier koordinater Liitä koordinaatit Lim inn koordinater Leikepöydältä löytyi useita koordinaatteja – voit määrittää vain yhden sijainnin kerrallaan leikepöydän kautta. Leikepöydältä löytyi useita koordinaatteja – voit määrittää vain yhden sijainnin kerrallaan leikepöydän kautta. Fant mer enn ett punkt på uktklippstavla – kaqn bare tilordne ett punkt av gangen. Koordinaatteja ei löytynyt leikepöydältä. Kunne ikke finne noen koordinater på utklippstavla. Interpoloitu Interpolertentry was added manually Lisätty Lagt tilentry was added automatically Löydetty Funnet Poistettu Slettet Ei saatavillaLanguage code for the embedded Google Maps. Please take a look at http: // spreadsheets. google. com/ pub? key=p9pdwsai2hDMsLkXsoM05KQgid=1 for supported languages. If your language is not on the list, pick 'en'. Ikke tilgjengeligLanguage code for the embedded Google Maps. Please take a look at http: // spreadsheets. google. com/ pub? key=p9pdwsai2hDMsLkXsoM05KQgid=1 for supported languages. If your language is not on the list, pick 'en'. Korreloi Korreler Interpoloi ajan mukaan valittujen kuvien koordinaatteja gpx- tiedoston perusteella. Korreler i tid og interpoler avstand for data fra GPX- fil med alle bilder på lista. Muokkaa käsin valittujen kuvien koordinaatteja. Rediger manuelt GPS- koordinater for valgte bilder fra lista. Poista valittujen kuvien koordinaatit. Fjern GPS- koordinater for valgte bilder fra lista. Leveysaste Bredde Pituusaste Lengde Korkeus Høyde over havet Status Status Lataa GPX- tiedosto... Last inn GPX- fil & # 160; … & # 160; … Nykyinen GPX- tiedosto: Gjeldende GPX- fil: Ei GPX- tiedostoa Ingen GPX- fil Suurin aikaväli (sek): Største tidsgap (sek.): Aikavyöhyke: Tidssone for kamera: manual time zone selection for gps syncing Bruk dette hvis kameraets tidssone er det samme som for dette systemet. Konvertering til UTC blir gjort automatisk. manual time zone selection for gps syncing Interpoloi Interpoler Käytä tätä toimintoa, jotta ohjelma laskee reitin gpx- siirtotiedoston pisteiden välille. Slå på dette for å interpolere mellom GPS- sporepunkter som ikke ligger nær data i GPX- fila. Erotus minuuteissa: Forskjell i min.: Aseta aikaero minuuteissa (enintään 240 min), jolta ajalta ohjelma laskee reitin gpx- siirtotiedoston pisteiden välille. Angir største tidsforskjell i minutter (høyst 240) for interpolering av punkter i GPX- fila til bildenes tidsdata. Maantieteellisten koordinaattien liittäminen kuvatiedostoihin Et programtillegg som synkroniserer bilders metadata med en GPS- enhet % 1_BAR_GPS- siirtotiedosto % 1_BAR_GPS Exchange Format Valitse avattava GPX- siirtotiedosto Velg GPX- fil som skal lastes inn GPX- siirtotiedostoa ”% 1 ” ei voitu tulkita Kan ikke tolke GPX- fila% 1. GPX- siirtotiedostossa ”% 1 ” ei ole aikaleimoja. GPX- fila% 1 har ikke et dato- tidsspor å bruke. Tulkittu% 1 sijaintipistettä Punkter tolket:% 1 % 1 Haluatko sulkea ikkunan tallentamatta muutoksia? % 1 Er du sikker på at du vil lukke dette vinduet uten å ta i bruk endringene? Ei löytynyt kuvia jotka täsmäisivät gpx- pisteiden kanssa. Kan ikke finne bilder å sammenholde med data i GPX- fila. Valitse ainakin yksi kuva muokataksesi koordinaatteja. Velg minst ett bilde fra lista for å redigere GPS- koordinater manuelt. Valitse ainakin yksi kuva, jonka koordinaatit haluat poistaa. Velg minst ett bilde som GPS- koordinater skal fjernes fra. Muokkaa maantieteellisiä reittipisteitä Rediger sporingslistas geografiske koordinater Id Identry changed Maantieteellisten reittipisteiden muokkaus Et programtillegg som redigerer GPS sporingslister. (c) 2008- 2009, Gilles Caulier © 2008– 2009 Gilles Caulierdirty gps info Kyllä Jadirty gps info Vienti KML- siirtotiedostoon KML- eksport Kohteen asetukset Målinnstillinger Kohdetyyppi Måltype GoogleMapsin käyttämä & paikallinen tai verkkokohde & Lokalt eller nettmål brukt av GoogleEarth GoogleMapsin käyttämä verkkokohde Nettmål brukt av GoogleMap Kuvan korkeus maanpinnasta: Høyde der bildet er tatt: sido maanpintaan fest til bakken suhteellinen maanpintaan nähden relativt til bakken absoluuttinen absolutt Valitse kansio, johon kml- tiedosto ja kuvat talletetaan Velg en mappe der bilder og kml- fila skal lagres Kohteen verkko- osoite: Mål- URL: Koot Størrelser Kuvakkeen koko: Ikonstørrelse: Kuvan koko: Bildestørrelse: GPX- reitit GPX- spor Piirrä GPX- reitti Tegn GPX- spor GPX- siirtotiedosto: GPX- fil: Aikavyöhyke: Tidssone: GMT- 12: 00 GMT- 12: 00 GMT- 11: 00 GMT- 11: 00 GMT- 10: 00 GMT- 10: 00 GMT- 09: 00 GMT- 09: 00 GMT- 08: 00 GMT- 08: 00 GMT- 07: 00 GMT- 07: 00 GMT- 06: 00 GMT- 06: 00 GMT- 05: 00 GMT- 05: 00 GMT- 04: 00 GMT- 04: 00 GMT- 03: 00 GMT- 03: 00 GMT- 02: 00 GMT- 02: 00 GMT- 01: 00 GMT- 01: 00 GMT GMT GMT+01: 00 GMT+01: 00 GMT+02: 00 GMT+02: 00 GMT+03: 00 GMT+03: 00 GMT+04: 00 GMT+04: 00 GMT+05: 00 GMT+05: 00 GMT+06: 00 GMT+06: 00 GMT+07: 00 GMT+07: 00 GMT+08: 00 GMT+08: 00 GMT+09: 00 GMT+09: 00 GMT+10: 00 GMT+10: 00 GMT+11: 00 GMT+11: 00 GMT+12: 00 GMT+12: 00 GMT+13: 00 GMT+13: 00 GMT+14: 00 GMT+14: 00 Aseta kameran käyttämä aikavyöhyke, jotta paikkatietojen aikaleima osataan korjata samaksi Angir tidssonen for kameraet mens bildene ble tatt, slik at GPS- tidsstemplene kan omgjøres til lokal tid Reitin leveys: Sporbredde: Reitin väri: Sporfarge: Läpikuultavuus: Ugjennomsiktighet: Reitin korkeus maanpinnasta: Sporhøyde: Kipi- liitännäinen KML- vientiin Et Kipi- programtillegg for KML- eksport (c) 2006- 2007, Stéphane Pontier © 2006– 2007 Stéphane Pontier Stéphane Pontier Stéphane Pontier Luodaan KML- tiedostoa... Genererer KML- fil & # 160; … Tiedostoa ”% 1 ” ei voitu luoda Klarte ikke å opprette «% 1 » Kuvaa ”% 1 ” ei voitu avata Klarte ikke å lese bilde «% 1 » Kuvatiedoston ”% 1 ” tyyppi on tuntematon Ukjent format på bildet «% 1 » Virhe avattaessa kuvaa ”% 1 ” Feil ved innlasting av bildet «% 1 » Kuvaa ”% 1 ” ei voitu tallentaa nimellä ”% 2 ” Klarte ikke å lagre bilde «% 1 » i «% 2 » Maamerkin ”% 1 ” luonti Oppretter stedsmerke «% 1 » Ikonia kuvalle ”% 1 ” ei voitu tallentaa nimellä ”% 2 ” Klarte ikke lagre ikon for bilde «% 1 » i «% 2 » Ei valittua GPX- siirtotiedostoa. Ingen GPX- fil valgt. Reitit Spor Ei paikkatietoja kuvalle ”% 1 ” Ingen posisjonsdata for «% 1 » Siirrä lopulliseen kansioon Flytt til endelig mappe Reitti Spor Korrelaattori Korrelator Muokkaa koordinaatteja... Rediger koordinater & # 160; … Reittipisteiden muokkaus... Sporlisteredigering & # 160; … Poista koordinaatteja... Fjern koordinater & # 160; … Vie KML- siirtotiedostoon... KML- eksport & # 160; … Kuvista ei löytynyt gps- paikkatietoja. Fant ingen GPS- steder i bildene dine. Paikkatiedot tullaan poistamaan valituista kuvista. Haluatko jatkaa? Geografiske koordinater blir bestemt fjernet fra alle valgte bilder. Vil du fortsette? Poista koordinaattejaNAME OF TRANSLATORS Fjern geografiske koordinaterNAME OF TRANSLATORS Mikael LammentaustaEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Kvisli, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS mikael. lammentausta+kdetrans@ gmail. com bjorn. kvisli@ gmail. com, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Teemaa ei löytynyt kohteessa ”% 1 ” Fant ikke tema i «% 1 » Kopioidaan teema Kopierer tema Ei voitu kopioida teemaa Klarte ikke å kopiere tema Haetaan etätiedostot kohteelle ”% 1 ” Laster ned filer for «% 1 » & # 160; … Ei voitu avata tilapäistä tiedostoa Klarte ikke åpne en midlertidig fil. Ei voitu hakea% 1 Klarte ikke laste ned% 1 Ei voitu luoda tiedostoa gallery. xml Klarte ikke å opprette gallery. xml Luodaan tiedostoja kohteelle ”% 1 ” Oppretter filer for «% 1 » Kokoelmaluettelo Liste over samlinger Alkuperäinen kuva Opprinnelig bilde Siirry ylöspäin Gå opp Luodaan HTML- tiedostot Oppretter HTML- filer Ei voitu ladata XSL- tiedostoa ”% 1 ” Klarte ikke å laste inn XSL- fila% 1 Ei voitu ladata XML- tiedostoa ”% 1 ” Klarte ikke å laste inn XML- fila% 1 Virhe käsiteltäessä XML- tiedostoa Det oppstod en feil ved behandlinga av en XML- fil Ei voitu avata kohdetta ”% 1 ” kirjoittamista varten Klarte ikke å åpne% 1 for skriving Ei voitu luoda kansiota ”% 1 ” kohteessa ”% 2 ” Klarte ikke å opprette mappe% 1 i% 2 Ei voitu lukea kuvaa ”% 1 ” Klarte ikke å lese bilde «% 1 » Kuvan ”% 1 ” muoto on tuntematon Ukjent format på fila «% 1 » Virhe ladattaessa kuvaa ”% 1 ” Feil ved innlasting av bildet «% 1 » Ei voitu tallentaa kuvaa ”% 1 ” kohteeseen ”% 2 ” Klarte ikke å lagre bilde «% 1 » i «% 2 » Ei voitu tallentaa kuvan ”% 1 ” pienoiskuvaa kohteeseen ”% 2 ” Klarte ikke å lagre miniatyr for bildet «% 1 » i «% 2 » Ei voitu avata tiedostoa ”% 1 ” kirjoittamista varten Klarte ikke å åpne fila «% 1 » for skriving Ei voitu tallentaa kuvaa tiedostoon ”% 1 ” Klarte ikke å lagre bildet i fila «% 1 » Viedään kohteeseen & HTML... Eksporter til & HTML & # 160; … Luodaan galleria... Oppretter galleri.... Valmistunut, mutta tapahtui joitakin varoituksia. Ferdig, men det ble gitt noen advarsler Kokokuva Helt bilde Tallenna kuva Lagre bilde Muoto: Format: jpeg JPEG png PNG Laatu: Kvalitet:: Maksimikoko: Sørste størrelse: Sisällytä täysikokoiset alkuperäiskuvat hakuun Ta med bilde i full størrelse til nedlasting Käytä alkuperäistä kuvaa Bruk opprinnelig bilde Pienoiskuva Miniatyr Avaa selaimessa Åpne i nettleser Tällä sivulla voit vaihtaa joitakin teemaparametrejä. Teemasta riippuen käytettävissä ovat eri parametrit. NAME OF TRANSLATORS På denne siden kan du endre noen innstillinger for temaet. Hvilke innstillinger, avhenger av temaet. NAME OF TRANSLATORS Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn KvisliEMAIL OF TRANSLATORS karvonen. jorma@ gmail. com '% 1' is a label for a theme parameter bjorn. kvisli@ gmail. com '% 1' is a label for a theme parameter Vie kuvakokoelmat HTML- sivuille Eksporter bildesamlinger til HTML- sider HTML- vienti HTML- eksport KIPI- lisäosa kuvakokoelmien viemiseen HTML- sivuille Et Kipi programtilliegg for å eksportere bildesamlinger til HTML- sider © 2006- 2008, Aurelien Gateau © 2006– 2008 Aurelien Gateau Aurelien Gateau Aurelien Gateau Käsikirja Håndbok Kokoelmavalinta Utvalg av samlinger Teemaparametrit Temainnstillinger Kuva- asetukset Bildeoppsett Tiedostoa ei voitu avata Feil under åpning av inndatafil Tilapäistiedostoa ei voitu avata Feil ved åpning av midlertidig fil Muunnos harmaasävykuvasta raw- kuvaksi ei onnistunut Klarte ikke å omforme til gråskala RAW- fil Alkuperäistä kuvaa ei voitu päivittää Klarte ikke å oppdatere kildebildet Tiedostoa ei voitu tallettaa Klarte ikke å åpne utdatafil Muunnos harmaasävykuvaksi ei onnistu:% 1 Klarte ikke å omforme til gråskala:% 1 Raw- kuvan kierto ei onnistunut Klarte ikke å dreie om RAW- fila Epätyypillinen kuvan peilaus Ikke standard vendehandling Peilaus ei onnistunut:% 1 Klarte ikke å vende:% 1 Epätyypillinen kiertokulma Ikke standard rotasjonsvinkel Kierto ei onnistunut:% 1 Klarte ikke å dreie:% 1 Kierrä Dreirotate image left Vastapäivään Venstrerotate image right Myötäpäivään Høyre Kierrä/ peilaa kuva exif- tietojen perusteella Automatisk dreining/ vending med EXIF informasjon Muunna mustavalkoiseksi Omform til sort & & hvitt vaakatasossa vannrett pystytasossa loddrett Peilataan kuvaa% 1 Vend bilde% 1 myötäpäivään høyre (med klokka) vastapäivään venstre (mot klokka) exif- kiertotietueen perusteella bruker Exif retnings- etiketter Kierrä kuvat% 1 Drei bilder% 1 Oletko varma että haluat muuntaa valitut kuvat mustavalkoisiksi? Toimintoa ei voi perua. Er du sikker på du vil omforme de markerte bildene til svart/ hvitt? Denne handlinga kan ikke gjøres om. Muunna kuvat mustavalkoiseksi Omform bilder til svart/ hvit Kierretään kuvaa ”% 1 ” Dreier bilde «% 1 » Peilataan kuvaa ”% 1 ” Vender bilde «% 1 » Muunnetaan kuvaa ”% 1 ” mustavalkoiseksi. Omformer til svart- hvitt «% 1 » Kierretty Ferdig med å dreie bildet Peilattu Ferdig med å vende bildet Mustavalkomuunnos suoritettu Feridg med svart- hvitt- omformning Kuvaa ei voitu kiertää Klarte ikke å dreie bilde Kuvaa ei voitu peilata Klarte ikke å vende bilde Kuvaa ei voitu muuntaa mustavalkoiseksi Klarte ikke å omforme bilde til svart- hvitt lähdetiedostoa ei voitu avata klarte ikke å åpne kildefila tilapäistiedostoa ei voitu avata klarte ikke å åpne den midlertidige fila Kierto ei onnistunut: tilapäistiedostoa ei voitu avata Klarte ikke dreining: Kan ikke åpne midlertidig fil Metatietojen päivitys ei onnistunut:% 1 Kan ikke oppdatere metadata:% 1 gain control Forsterkingsstyring: gain control gain control Ingengain control gain control Lav forsterking oppgain control gain control Høy forsterking oppgain control gain control Lav forsterking nedgain control contrast mode Kontrast: contrast mode sharpness mode Normalsharpness mode sharpness mode Bløtsharpness mode saturation mode Metning: saturation mode saturation mode Lavsaturation mode sharpness mode Skarphet: sharpness mode name of the document this image has been scanned from Oppgi her om det er brukt spesiell behandling på bildedata, slik som bildegenerering rettet mot spesielle utdata. name of the document this image has been scanned from image title Oppgi navn på dokumentet som dette bildet er skannet fra. Feltet er begrenset til ASCII- tegn. image title image cpation Oppgi navn på den som har opphavsretten til bildet. Dette feltet er begrenset til ASCII- tegn. image cpation exposure program Eksponeringsprogram: exposure program exposure program Blenderprioriteringexposure program exposure program Lukkerprioriteringexposure program exposure program Kreativt programexposure program exposure program Aksjonsprogramexposure program exposure program Portrettmodusexposure program exposure mode Eksponeringsmåte: exposure mode metering mode Målemåte: metering mode light source Ukjentlight source metering mode Gjennomsnittmetering mode metering mode Gjennomsnitt, vekt på midtenmetering mode metering mode Punktlysmetering mode metering mode Multipunktmetering mode metering mode Multisegmentmetering mode metering mode Delvismetering mode image caption Forrigeimage caption Picture adjustments LyskildeinformasjonPicture adjustments light source Lyskilde: light source light source Dagslyslight source light source Lysrørlight source light source Wolfram (glødelys) light source light source Blitslight source light source Fint værlight source light source Skyet værlight source light source Skyggelight source light source Dagslysrør (D 5700 – 7100K) light source light source Dagshvitt lysrør (N 4600 – 5400K) light source light source Kjølighvitt lysrør (W 3900 – 4500K) light source light source Hvitt lysrør (WW 3200 – 3700K) light source light source Standardlys Alight source light source Standardlys Blight source light source Standardlys Clight source light source D55light source light source D65light source light source D75light source light source D50light source light source ISO studio glødelampelight source content description Oppgi her sammendrag av innholdet. Dette feltet har høyst 256 ASCII- tegn. content description original owner of content Oppgi her innholdsleverandør. Dette feltet har høyst 32 ASCII- tegn. original owner of content priority for the envelope Prioritet: priority for the envelope editorial urgency of content editorial urgency of content editorial urgency of content Velg innholdets språkeditorial urgency of content image title image title Content type Content type editorial content attribute Gjeldendeeditorial content attribute editorial content attribute Analyseeditorial content attribute editorial content attribute Arkivmaterialeeditorial content attribute editorial content attribute Bakgrunneditorial content attribute editorial content attribute Hovedoppslageditorial content attribute editorial content attribute Varslereditorial content attribute editorial content attribute Historieeditorial content attribute editorial content attribute Nekrologeditorial content attribute editorial content attribute Kommentareditorial content attribute editorial content attribute Meningsmålinger og kartleggingereditorial content attribute editorial content attribute Profileditorial content attribute editorial content attribute Resultatlister og tabellereditorial content attribute editorial content attribute Sidestolpe og støtteinformasjoneditorial content attribute editorial content attribute Sammendrageditorial content attribute editorial content attribute Utskrift og ordretteditorial content attribute editorial content attribute Intervjueditorial content attribute editorial content attribute Fra sceneneditorial content attribute editorial content attribute Retrospektiveditorial content attribute editorial content attribute Statistikkeditorial content attribute editorial content attribute Oppdateringeditorial content attribute editorial content attribute Sluttrapporteditorial content attribute NAME OF TRANSLATORS Klarer ikke fjerne bildetekst som bilde- metadata fra: NAME OF TRANSLATORS EMAIL OF TRANSLATORS Bjørn KvisliEMAIL OF TRANSLATORS name of the subject name of the subject contact email address Kontaktcontact email address Street address Street address Side view of a person Full lengdeSide view of a person group of people Togroup of people type is a document Katalogtype is a document editorial content attribute Velg her redaksjonell attributt for innholdet. editorial content attribute short title for the content short title for the content Tulosta kuvat Bildeutskrift Ohjattu tulostus... Utskriftsassistent & # 160; … Valitse yksi tai useampi kuva tulostettavaksi. Velg ett eller flere bilder å skrive ut. Ohjattu tulostus Utskriftsassistent Kipi- liitännäinen kuvien tulostukseen Bildeutskrift med Kipi- programtillegg pois käytöstä av Siirrä rajausviivoja siten että ne mahtuvat kuvan sisäpuolelle. Voit rajata jokaisen kuvan yksitellen, tai käyttää tätä rajausta kaikilla kuvilla siirtymällä eteenpäin. Kytke päälle ” ei rajausta ”, mikäli et halua rajata yhtään kuvaa. Flytt boksen for å klippe fotografier slik at de passer inni fotostørrelsene du har oppgitt. Du kan klippe hvert bilde forskjellig, eller bare trykk knappen « Neste » for å bruke standard - innstillingen for hvert bilde. Slå på « Ikke klipp » for å la være å klippe alle bildene. Muuta kuvien kokoa, mutta älä rajaa. Ikke klipp bilder, bare skaler dem. Ei rajausta Ikke klipp Kierrä valokuva Roter bilde & Kierrä & Roter ⟸ & Edellinen < < Forrige Seuraava ⟹ Neste > > Ei kuvia Bilde 0 av 0 Kommentit Spalter Kierrä automaattisesti Auto dreiing Tulosta PDF- tiedostoon Skriv ut til PDF Tulosta PS- tiedostoon Skriv ut til PS Tulosta jpg- kuvaksi Skriv ut til JPG Vie kuvankäsittelyohjelmaan Skriv ut til gimp Sivun asetukset Sideinnstillinger ⟸ < ⟹ > Kopiota Kopier Kuvatekstit: Tekster: Ei kuvatekstejä Ingen tekster Tiedostonimet Bildefilnavn Päiväys Exif dato- tid Kommentit Kommentarer Oma kuvateksti Ledig % f tiedostonimi,% t valotusaika,% c kommentti,% i ISO- arvo,% d päiväys,% r resoluutio,% a aukon koko,% l polttoväli,\ rivinvaihto % f filnavn,% t eksponeringstid,% c kommentar,% i ISO,% d dato- tid,% r oppløsning,% a blender,% l brennvidde,\ linjeskift sama kaikille samme til alle Käytä oletuksena Bruk som standard Kirjasin: Familie: Asettelut: Oppsett: Kuvat: Fotoer: 0 0 Arkkeja: Ark: Tyhjiä paikkoja: Tomme plasser: Tulostusjärjestys: Utskriftsrekkefølge: Siirrä ylöspäinMove Up Flytt det valgte bildet oppMove Up Ylös Opp Siirrä alaspäin Flytt det valgte bildet ned Kuva- asetukset Bildeinnstillinger Ei skaalausta & Ingen skalering & Sovita kuva sivulle & Tilpass bildet til siden Suurenna pienemmät kuvat Forstørr mindre bilder Käytä näitä asetuksia oletuksena. Bruk disse skaleringsvalgene som standard. Kuvia sivulla: Fotoer på hver side: Useita sivuja: NAME OF TRANSLATORS Flere sider: NAME OF TRANSLATORS Mikael LammentaustaEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS mikael. lammentausta+kdetrans@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org Tilapäiskansion luonti epäonnistui. Tarkista käyttöoikeudet ja kokeile uudelleen. Klarte ikke å opprette en midlertidig mappe. Se etter at du har nødvendige rettigheter til denne mappa og forsøk igjen. Valitse tulostettavat tiedot Velg utskriftsinformasjon Valitse sivun asettelu Velg sideutforming Rajaa kuvia Klipp bilder Kuvien tulostusavustin Et Kipi- programtillegg som skriver ut bilder (c) 2003- 2004, Todd Shoemaker (c) 2007- 2008, Angelo Naselli © 2003- 2004 Todd Shoemaker © 2007- 2008 Angelo Naselli Andreas Trink Andreas Trink Paperin kokoa ei tueta Ustøttet papirstørrelse Kuva% 1 /% 2 Bilde% 1 av% 2 Sivu% 1 /% 2 Side% 1 av% 2 Naksauta ” valmis ” - painiketta sulkeaksesi avustimen. Fullført. Trykk Fullfør for å gå ut av utskriftsveiviseren. Päivitetäänkö tämä tiedosto? Følgende fil vil bli overskrevet. Er du sikker på at du vil skrive over den? S Tiedoston tallennus epäonnistui, tarkista tallennuskansio. Klarte ikke å lagre fila, kontroller hva du har oppgitt som utdatafil. Tulostus peruutettu. Utskrift avbrutt. Kuvankäsittelyohjelman tilapäistiedostojen poisto epäonnistui. Klarte ikke fjerne GIMPs midlertidige filer. Virhe käynnistettäessä kuvankäsittelyohjelmaa. Tarkista että Gimp on asennettu. Det oppsto en feil med å starte GIMP. Kontroller at det er rett installert. Kipi KIPI Määrittämätön tallennuskansio. Tom utgangsfilsti. Raw- kuvatiedostoa ei kyetty tunnistamaan Kan ikke identifisere RAW- bilde Merkki:% 1 Merke:% 1 Malli:% 1 Modell:% 1 Luotu:% 1 Opprettet:% 1 Aukko: f /% 1 Blender: f /% 1 Polttoväli:% 1 mm Brennvidde:% 1 mm Valotusaika: 1 /% 1 s Lukkertid: 1 /% 1 s Valotusherkkyys:% 1 ISO Lysfølsomhet:% 1 ISO Sulje raw- muunnin Avslutt RAW- bildekonvertering Raw- kuvatiedostojen eräajomuunnin Satsvis RAW- bildekonvertering Lisää uusia raw- kuvatiedostoja listaan Legg til nye RAW- filer i lista Poista valitut raw- kuvatiedostot listasta Fjern den valgte RAW- fila fra lista Raw- kuvatiedosto RAW- fil Kohdetiedosto Målfil Tallenna asetukset Lagre innstillinger Raw- kuvatiedostojen muunnin RAW- bildekonvertering Kipi- liitännäinen useiden raw- kuvatiedostojen peräkkäiseen muuntamiseen Et Kipi programtillegg for omforming av RAW- bilder (c) 2003- 2005, Renchi Raju (c) 2006- 2009, Gilles Caulier © 2003- 2005 Renchi Raju © 2006- 2009 Gilles Caulier Käyttöopas Håndbok Listassa ei ole käsiteltäviä tiedostoja. I denne lista er det ingen RAW- fil å behandle. Peruuta meneillään oleva muunnos Avbryt den gjeldende omformingen av RAW- fil & Muunna Omform Aloita muunnos nykyisillä asetuksilla. Start omformingen av RAW- bilder med de gjeldende innstillingene. Tallenna muodosta ”% 1 ” muunnettu raw- kuvatiedosto nimellä Lagre RAW- bilde konvertert fra « '% 1 » som Kuvan ”% 1 ” tallennus epäonnistui Kunne ikke lagre bilde% 1 Raw- kuvatiedostojen muunnin... RAW- bildekonvertering & # 160; … Raw- kuvatiedostojen eräajomuunnin... Satsvis omforming av RAW- bilder & # 160; … ”% 1 ” ei ole raw- kuvatiedosto. NAME OF TRANSLATORS «% 1 » er ikke en RAW- fil. NAME OF TRANSLATORS mikael. lammentausta+kdetrans@ gmail. com bjorn. kvisli@ gmail. com & Esikatselu & Forhåndsvis Kipi- liitännäinen raw- kuvatiedostojen muuntamiseen Et Kipi programtillegg for å omforme RAW- bilder Luo esikatselukuva nykyisillä asetuksilla. Kuva luodaan nopeasti bilineaarisella interpolaatiolla. Lag en forhåndsvisning med gjeldende innstillinger. Det benyttes en enkel bilineær interpolering som gir hurtige visninger. Muunna raw- kuvatiedosto nykyisillä asetuksilla. Kuva luodaan käyttäen korkealaatuista adaptiivista algoritmia. Omforme RAW- bildet med gjeldende innstillinger. Det benyttes en høykvalitets adaptiv algoritme. Luodaan esikatselukuvaa... Oppretter forhåndsvisning Esikatselukuvan luonti epäonnistui Kunne ikke opprette forhåndsvisning Muunnetaan raw- kuvatiedostoa... Behandler & # 160; bilder & # 160; … Kuvan muunnos epäonnistui Klarte ikke omforme RAW- bilde Aukko: Blender: % 1_BAR_Raw- valokuvatiedostot % 1_BAR_RAW- filer fra kamera Valitse kuvat Velg bilder Copyright 2003- 2009, kipi- liitännäisten kehittäjätiimi © 2003– 2009 kipi- plugins- laget % 1% 2 - Kipi- liitännäiset% 3 Käännöspäiväys:% 4 % 1% 2 – Kipi- programtillegg% 3 Byggedato:% 4 Näyttökuva Miniatyrbilde % 1 is kipi- plugins version,% 2 is the svn revision Zoom til passende størrelse% 1 is kipi- plugins version,% 2 is the svn revision % 1 (rev.:% 2) % 1 (rev.:% 2) Sähköpostisovellus: E- postprogram: default mail agent Aseta haluamasi sähköpostisovellus. Oletus käyttää järjestelmäasetuksissa määriteltyä sovellusta. Her velger du det e- postprogrammet du vil bruke. Standard er det e- postprogrammet bestemt i KDEs systeminnstillinger. Liitä tiedosto, jonka ominaisuudet tuodaan tiedostosta ”% 1 ” Legg ved en fil med egenskaper fra% 1 Kuvien ominaisuudet kuten kommentit, arviot ja tunnisteet tuodaan kuvaustiedostosta ”% 1 ”. Hvis du skrur på denne innstillinga blir alle bildeegenskaper satt opp av% 1 som kommentarer, karakterer eller etiketter lagt ved i en fil. Sähköpostin kokorajoitus: Sørste størrelse på e- post: Muunna lähetettävät kuvat Endre bildeegenskapene Valitse muokataanko kuvat ennen lähetystä. Denne innstillinga gjør det mulig å endre størrelse og komprimeringsnivå på bildene som skal sendes. Kuvien ominaisuudet Bildeegenskaper Erittäin pieni (320 pikseliä) Veldig liten (320 billedpunkter) Pieni (640 pikseliä) Liten (640 billedpunkter) Keskikokoinen (800 pikseliä) Mellom (800 billedpunkter) Suuri (1024 pikseliä) Stor (1024 billedpunkter) Erittäin suuri (1280 pikseliä) Veldig stor (1280 billedpunkter) Tulostuskelpoinen (1600 pikseliä) Veldig stor (1600 billedpunkter) Määrittele lähetettävien kuvien koko:% 1: käytä tätä mikäli internet- yhteytesi on erittäin hidas, tai vastaanottajan postilaatikon tila on hyvin rajallinen% 2: käytä tätä mikäli internet- yhteytesi on hidas, tai vastaanottajan postilaatikko ei vastaanota suuria tiedostoja% 3: tämä on hyvä oletusasetus useimmissa tapauksissa% 4: käytä tätä mikäli internet- yhteytesi on nopea eikä vastaanottajan postilaatikolla ole kokorajoituksia% 5: käytä tätä vain mikäli lähetystä eivät koske mitkään rajoitukset% 6: käytä tätä lähettäessäsi kuvia tulostettavaksi Velg størrelse på bildene som skal sesndes:% 1: bruk dette hvis internettforbindelsen er veldig treg eller hvis mottakerens postkasse er liten.% 2: bruk dette hvis internettforbindelsen er treg og mottakerens postkassen har begrenset størrelse.% 3: Dette er standardindstillinga til en gjennomsnitts- forbindelse og - postkassestørrelse.% 4: bruk dette hvis det er en høyhastighetforbindelse og mottakerens postkassen ikke har begrenset størrelse.% 5: bruk dette hvis det ikke er noen begrensning er på hastighet og postkassestørrelse.% 6: bruk dette bare til utskrifter Resoluutio: Bildestørrelse: Valitse lähetettävien kuvien pakkausmuoto. Velg bildeformat for bildefilene som skal sendes. Pakkausmuoto: Filformat: Pakkausaste: Bildekvalitet: Uusi jpeg- pakkausarvo lähetettäville kuville: Den nye komprimeringsverdien for de JPEG- bildene som skal sendes: Tiedostoa ei voitu lukea Klarte ikke å åpne inndatafila Väliaikaiskansiota ei voitu avata Kan ikke åpne midlertidig mappe Kuvien kokoa ei voitu muuttaa, keskeytetään toimenpide. Kan ikke endre bildestørrelsen. Avbryter. Lähetä kuvat sähköpostitse... NAME OF TRANSLATORS Send bilder med e- post & # 160; … NAME OF TRANSLATORS Lähetä kuvia sähköpostitse Send bilder med e- post Käyttäjä keskeytti toimenpiteen Oppgaven ble avbrutt av brukeren Skaalataan% 1 Endrer størrelsen% 1 % 1 skaalattu % 1 har fått endret størrelsen Kuvan “% 1 ” skaalaus epäonnistui:% 2 Klarte ikke endre størrelse på% 1:% 2 Luo kuvaustiedosto kuvien ominaisuuksista Lag fil for bildeegenskapene ei kuvatekstiä ingen bildetekst ei asiasanoja ingen nøkkelord tiedosto ”% 1 ”: Alkuperäiset kuvat:% 2 fil «% 1 »: Originalbilde:% 2 Kommentit:% 1 Kommentarer:% 1 Tunnisteet:% 1 Etiketter:% 1 Arvio:% 1 Karakterer:% 1 properties. txt egenskaper. txt Kuvien kuvaustiedosto on luotu Fila med bildeegenskaper er ferdig Seuraavien kuvien kokoa ei voi muuttaa. Haluatko lisätä ne sähköpostiin liitetiedostoina, ilman muutoksia? Størrelsen på bildene i lista nedenfor kunne ikke endres. Vil du ha dem som vedlegg (med uendret størrelse)? Kuvien koon muuntaminen epäonnistui Kunne ikke endre størrelsen på bildene Tiedosto ”% 1 ” on liian iso lähetettäväksi. Pienennä sen kokoa tai muuta asetuksia. Fila «% 1 » er for stor til å sendes, reduser størrelsen eller endre innstillingene. Käynnistetään sähköpostisovellus... Starter KDEs standard e- postprogram & # 160; … Sovelluksen ”% 1 ” käynnistys epäonnistui. Tarkista järjestelmäasetukset. Kan ikke starte programmet «% 1 ». Undersøk din installasjon. Käynnistetään sovellus ”% 1 ”... Starter programmet «% 1 » & # 160; … Kuvien lähetyksen jälkeen... Etter at du har sendt bildene dine med e- post & # 160; … Naksauta ” sulje ” - painiketta poistaaksesi tilapäistiedostot. Trykk på « Lukk » - knappen for å rydde opp i midlertidige filer Kuvien sähköpostituksen asetukset Innstillinger for Sending av bilder med e- post Lähetettävät kuvat Bilder Kuvaluettelo Bildeliste Postitus E- post Sähköpostiasetukset E- post innstillinger Lähetä kuvat Send bilder Liitännäinen kuvien lähetykseen sähköpostilla Et programtillegg for å sende bilder med e- post (c) 2003- 2009, Gilles Caulier © 2003– 2009 Gilles Caulier Michael Hoechstetter Michael Hoechstetter & Aseta taustakuvaksi & Bruk som bakgrunn Keskitetty monistus Sentrert, side ved side Keskitetty, maksimi kuvasuhde Sentrert, strukket Monistettu, maksimi kuvasuhde Side ved side, strukket Keskitetty automaattisovitus Sentrert autotilpasset Skaalaa ja rajaa Skaler og skjær av Valitsit etäkohteessa sijaitsevan kuvan, joka täytyy tallentaa paikalliselle levylle ennen käyttöä. Valitse kansio, johon haluat tallettaa kuvan. Du har valgt et fjerntliggende bilde, og dette må lagres lokalt på harddisken før du kan bruke det som bakgrunnsbilde. Du må nå velge hvor du vil lagre dette bildet. Vaihda taustakuva Forandre bakgrunn Taustakuvaa ei voi vaihtaa. Bakgrunn kan ikke endres. Näytä kuva% 1 Ingen% 1 eiAs in no other persons, or no other locations. I do realize that translators may have problem with this, but I need some how to indicate the category, and users may create their own categories, so this is the best I can do - Jesper. ikkeAs in no other persons, or no other locations. I do realize that translators may have problem with this, but I need some how to indicate the category, and users may create their own categories, so this is the best I can do - Jesper. Näytä kuva% 1 Ingen andre% 1 Pienoiskuvan koko Sortere minibilder? Tammi jan Helmi feb Maalis mar Huhti apr Touko mai Kesä jun Heinä jul Elo aug Syys sep Loka okt Marras nov Joulu des Aina Steder Ei voitu luoda hakemistoa% 1 Klarte ikke å opprette mappa «% 1 ». Ei voitu luoda hakemistoa "% 1", jota tarvitaan esitykseen Klarer ikke å opprette mappe Virhe tiedostoja poistettaessa Feil ved lagring av bilde «% 1 ». Virhe tiedostoja poistettaessa Feil ved lagring av bildet Kuvaus Leser EXIF- informasjon på nytt fra alle bilder Etsi EXIF- søk This is millimeter for focal length, like 35mm tilThis is millimeter for focal length, like 35mm Example 1. 6 secs (as in seconds) ISO- innstillingExample 1. 6 secs (as in seconds) Kuva- asetukset Retning Käännä 180 astetta Rotert 180 grader Yhdistä Gjennomsnitt Määrä Kontrast Ei voitu lukea tiedostoa "infobox. js" Les EXIF- informasjon fra filer Luota aikaleimoihin? Oppdater bildedato Ei voitu lukea tiedostoa "infobox. js" Bruk bildeorientering fra EXIF- informasjonen Ei voitu lukea tiedostoa "infobox. js" Oppdater bildebeskrivelsen fra EXIF- informasjonen Luota aikaleimoihin? Overstyr bildedatoer Ei voitu lukea tiedostoa "infobox. js" EXIF- informasjon Nykyinen kuva: Gjeldende søk etter EXIF- etikett: Ryhmän nimi Brukernavn: Virheellinen salasana Ugyldig driver. Ei voitu luoda hakemistoa% 1 Ukjent eller ikke støttet databasedriver:% 1 Virhe tiedostoja poistettaessa Feil ved oppretting av zip- fil% 1 Ei voitu avata tiedostoa "% 1" Klarte ikke åpne fila «% 1 ». Virhe tiedostossa% 1: odottamaton elementti: "% 2" Feil i fil% 1: uventet element: «% 2 » "Options" - tagia ei löytynyt asetustiedostosta% 1 Karer ikke finne « Options » - tagg i oppsettsfila% 1. "Images" - tagia ei löytynyt asetustiedostosta% 1 Karer ikke finne « images » - tagg i oppsettsfila% 1. Oletusasetustiedostoa ei löytynyt Fant ingen standard oppsettsfil Ei voitu avata tiedostoa "% 1" lukemiseen Klarte ikke å åpne «% 1 » for lesing Virhe suoritettaessa esitystä Feil ved kjøring av demonstrasjonen Virhe rivillä% 1, sarakkeessa% 2 tiedostossa% 3:% 4 Feil ved linje% 1 kolonne% 2 i fil% 3:% 4 Virhe tiedostossa% 1: Elementtejä ei löytynyt Feil i fil% 1: ingen elementer funnet Virhe tiedostossa% 1: odotettiin "KimDaBa": a pääelementtinä, mutta "% 2" löydettiin Feil i fil% 1; forventet « KPhotoAlbum » som toppelement men fant «% 2 » Ei valintaa ukjent (utvalg) Ei valintaa (Utvalg) Ei mitään ingen Näytä tietolaatikko Exif- info Näytä kuvat Bilder uten merker Pienoiskuvan koko Vis miniatyrbilder Haku ei täsmännyt mihinkään kuvaan Søket traff ingen bilder eller videoer. Tyhjä hakutulos Tomt søkeresultat Etsi søk Näytä kuva% 1 Ingen andre Näytä päiväys Video & Kuvat Bilde & Kuvat Bilder Ryhmät: Gruppe: Jäsenet: Medlem: Nykyinen kuva: Gjeldende bilde: Uusi kuva: Nytt bilde: Näytä kuva% 1 Vis & # 160; … Näytä kuva% 1 Vis Näytä tietolaatikko Vis informasjonsboks Näytä päiväys Vis etikett Näytä kuvaus Vis beskrivelse Näytä päiväys Vis dato Näytä päiväys Vis tid Näytä päiväys Vis filnavn Näytä kuva% 1 Vis EXIF Kuvakoot Vis bildestørrelse Virhe tiedostoja poistettaessa Feil under avspilling av media % 1nbsp; % 1nbsp; s Aloitetaan kuvaesitystä Starter lysbildevisning Lopetetaan kuvaesitystä Avslutter lysbildevisning Uudelleennimeä Skriv merknad & # 160; … Näytä kuva% 1 EXIF- visning Ei mitään Roter Ensimmäinen Første Viimeinen Siste Näytä seuraava Vis neste Näytä edellinen Vis forrige Ei näytettäviä kuvia Fjern bilde fra visningslista Lähennä Forstørre / - minske Täysi koko Full visning Kokoruututila Slå fullskjerm av/ på Aloita kuvaesitys Lysbildevisning Aloita kuvaesitys Kjør lysbildevisning Siirry nopeammin Kjør fortere Siirry hitaammin Kjør saktere Aina Spill Aloita kuvaesitys Stopp lysbildevisning Valitse Søk Ei mitään Omstart Ensimmäinen Filtre Tallennetaanko muutokset? Vis områder & Kuvat % 1 bilder/ videoer Kehitys Utvikling Tervetuloa KimDabaan Utvikler et ikon for KPhotoAlbum Käynnistää KimDaBan valmiilla esityskuvilla Starter KPhotoAlbum med forhåndslagede demo- bilder Ei voitu avata tiedostoa "% 1" lukemiseen Klarte ikke å åpne «% 1 » for lesing. Virhe suoritettaessa esitystä Feil ved importering av data Virhe rivillä% 1, sarakkeessa% 2 tiedostossa% 3:% 4 Feil i fil% 1 på linje% 2 kol% 3:% 4 Valitse Velg alt Ei näytettäviä kuvia Velg hvilke bilder som skal importeres Kuvaus Hvor bildene skal lagres: Kuvaus Hvor bildene skal lagres Hakemistoa ei ole olemassa, luodaanko se? Mappa% 1 finnes ikke. Skal den opprettes? Ei voitu luoda hakemistoa% 1 Feil under oppretting av mappe% 1 Piirrä kuvan päälle Hvordan konflikter skal løses Ei voitu luoda hakemistoa "% 1", jota tarvitaan esitykseen Klarte ikke opprette midlertidig fil Kuva- asetukset Eksporter oppsett / kopier bilder Piirrä kuvan päälle Hvordan bilder skal håndteres Poista kuvat Lag minibilder Virhe tiedostoja poistettaessa Feil ved oppretting av zip- fil Virhe tiedostoja poistettaessa Lager registerfil Poista kuvat Lager minibilder Asetustiedosto Kopierer bildefiler Virhe tiedostoja poistettaessa Feil ved skriving til fil% 1 Asetustiedosto Kopierer bilder Virhe tiedostoja poistettaessa Feil ved skriving til bilde% 1 KDE: n kuvatietokanta Oppdaterer database Luo oma tietokanta Nøkkel i din database KDE: n kuvatietokanta Bruk data fra databasen Nimike: Etikett Uudelleennimeä Dato og klokkeslett Tämä on viimeinen vihje. Jos tiedät joitain muita vinkkejä tai temppuja, lähetä sähköpostia osoitteeseen blackie@ kde. org Dette er det siste tipset. Hvis du vet om flere tips og knep, så send en e- post til blackie@ kde. org. Ei näytettäviä kuvia Viser bilder og filmer fra minibildevisningen Kuvahaku Bildemellomlager: Täysi koko Full størrelse Kuvakoot Naturlig bildestørrelse Pienoiskuvan koko Småbildevisning Luokka Kategorier Luokka Underkategorier Katselijan koko Framviser Ei voitu lukea tiedostoa "infobox. js" EXIF/ IPTC- informasjon Kuvakoot Bildestørrelse på verktøytipsets forhåndsvisning: Kuvan esikatselu Ingen forhåndsvisning Pienoiskuvan koko: Størrelse på småbildene: Pienoiskuvan koko Format for minibilder Pienoiskuvan koko: Mellomlager for minibildeskjerm Thumbnail Cache Screens % 1 MBThumbnail Cache Screens Luokka Kategori: Luokka Overkategorier: Luokka Elementer i kategorien: Uudelleennimeä ryhmä Nytt navn på overkategori & # 160; … Poista valitut Slett overkategori Ryhmän nimi Gruppenavn: Haluatko varmasti poistaa ryhmän% 1 Er du sikker på at du vil slette gruppe% 1? Poista ryhmä & Slett Näytä kuvat Nye bilder Luota aikaleimoihin? Stol på bildedatoer: Ei voitu lukea tiedostoa "infobox. js" Bruk orienteringsinformasjon fra EXIF Kuvaus Bruk beskrivelse fra EXIF Poista kuvat Påkrevet størrelse på minibildet: Luota aikaleimoihin? Stole på tidsstempler? & # 160; … Tallenna automaattisesti joka Autolagre hvert: minuutti min. Sarakkeiden määrä: Antall sikkerhetskopier som skal beholdes: Täysi koko Start i fullskjerm Pienoiskuvan koko: Størrelse på minibildene: Muokkaa näkymää Ikonvisning Valitse Slett Haluatko varmasti poistaa ryhmän% 1 Er det sikkert at du vil slette kategori «% 1 »? Ei tietuetta valittuna. Ingen er valgt Päivämäärä: Filnavn: Short for Mega Pixels xShort for Mega Pixels Päivämäärä: Bildestørrelse: Päivämäärä: Etikett: Varmuuskopiotiedosto "% 1" on jo olemassa ja se on uudempi kuin "% 2". Otetaanko varmuuskopiotiedosto käyttöön? Sikkerhetskopien «% 1 » finnes og er nyere enn «% 2 ». Skal kopien brukes? Varmuuskopiotiedosto löytyi Fant sikkerhetskopi Ei voitu luoda symboolista linkkiä "% 2" tiedostoon "% 1" Klarer ikke kopiere «% 1 » til «% 2 ». Ei voitu luoda hakemistoa "% 1", jota tarvitaan esitykseen Klarer ikke å opprette mappe «% 1 » som trengs for demo. Ei voitu avata tiedostoa "% 1" kirjoitukseen Klarer ikke åpne «% 1 » for skriving. Ei voitu avata tiedostoa "% 1" Klarer ikke finne fila% 1 Ei tietuetta valittuna. Ingen elementer valgt Uudelleennimeä Endre navn & # 160; … Luokka Overkategorier Luokka Ny kategori & # 160; … Kuvaus: Sortering Haluatko poistaa kuvan "% 1" tietokannasta? Tietueen poistaminen poistaa kaikki tiedot, mitä kuvasta on tallennettu. Er du sikker på at du vil slette «% 1 »? Om dette slettes blir all informasjon om det slettet fra alle bilder som inneholder elementet. Haluatko varmasti poistaa kuvan% 1? Sikkert at du vil slette% 1? Uudelleennimeä tietue Endre navn på element Haluatko varmasti uudelleennimetä kuvan "% 1" kuvaksi "% 2"? Jos haluat, kaikki kuvat jotka sisältävät tekstin "% 3" uudelleenimetään. Er du sikker på at du vil gi «% 1 » det nye navnet «% 2 »? Om du gjør det vil «% 3 » få nytt navn på alle bilder der det finnes. Haluatko varmasti uudelleennimetä kuvan% 1? Bekreft navneendring på% 1? Luokka Ny overkategori Luokka Ny underkategori Paikat Skriv merknad til forrige bilde Uudelleennimeä Skriv merknad til neste bilde Poista kuvat Slett bilde Nimike ja päivämäärät Etikett og datoer Kuvan esikatselu Bildeforhåndsvisning Palauta tämä kuva Tilbakestill dette elementet Tyhjennä kentät Tøm skjemaet Asetukset... Valg & # 160; … Ei mitään Ferdig Nimike: Etikett: Ei mitään Dato: Päivämäärään: Tid: Kuva- asetukset KPhotoAlbum merknader (% 1 /% 2) Paikat Merknader Tallenna nykyisen ikkunan asetukset Lagre gjeldende vindusoppsett Kokoruututila Slå sortering av/ på Uudelleennimeä Skriv merknad til neste Paikat Skriv merknad til forrige Kokoruututila Slå av/ på forhåndsvisning i fullskjerm Katselijan koko & Vis Yksityisyys Personvern HTML- vienti Eksporter Virhe suoritettaessa esitystä Importer NAME OF TRANSLATORS HovedverktøylinjeNAME OF TRANSLATORS Ryhmän nimiEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS Pienoiskuvan koko Støtte for video minibilde Ei mitään Nei Virhe tiedostoja poistettaessa Feil ved sletting av filer Kuvia yhteensä:% 1 Totalt:% 1 Kuvia yhteensä:% 1 Totalt Tervetuloa KimDabaan Jos olet kiinnostunut testaamaan KimDaBaa valmiilla kuvakokoelmalla, napsauta Lataa esitys- painiketta. Voit saada tämän esityksen myöhemmin näkyviin Ohje- valikosta. Vaihtoehtoisesti voit aloittaa oman kuvatietokannan luomisen napsauttamalla Luo oma tietokanta- painiketta Dette er KPhotoAlbumHvis du har lyst til å forsøke KPhotoAlbum med et forhåndsinnstilt sett bilder, så bare trykk knappen Last inn demo. Du kan få tak i denne demoen senere via Hjelp- menyen. Ellers kan du begynne å lage din egen bildedatabase. bare trykk knappen Opprett min egen database. Lataa esitys Last inn demo Luo oma tietokanta Opprett min egen database & # 160; … Kuvien juurihakemisto: Rot- mappe for bilder/ film Hakemistoa ei ole olemassa, luodaanko se? Mappa finnes ikke, skal den opprettes? Ei voitu luoda hakemistoa% 1 Klarte ikke opprette mappe% 1 % 1 on jo olemassa, mutta se ei ole hakemisto % 1 finnes, men er ikke en mappe Luokka Lag kategoribilde Valitse Velg ingen Etsi Søk: Nykyinen kuva: Gjeldende element Poista valitut Alle valgte elementer Kuvaus Søk etter bilder og videoer som mangler datoer Ei näytettäviä kuvia Hvilke bilder og videoer skal vises Kuvaus Søk etter bilder og videoer som mangler dato og tid & Kuvat Bildeinformasjon Muokkaa kuvan ominaisuuksia Leser filegenskaper KDE: n kuvatietokanta Laster inn database Kuvaus Leter etter nye filer Luo oma tietokanta Slett demo- databasen Haluatko tallentaa muutokset? Vil du lagre endringene? Ei tietuetta valittuna. Ikke noe element er valgt Ei valintaa Ingenting valgt Tallennetaan... Valmis Lagrer & # 160; … Ferdig Vie HTML- tiedostoksi... Generer HTML Asetustiedosto Eksporter/ kopier bilder & # 160; … Poista valitut Slett merkede Katselijan koko Vis Katso valitut (Uudessa ikkunassa) Vis (i nytt vindu) Aloita kuvaesitys Kjør lysbildeframvisning Aloita kuvaesitys Kjør lysbildeframvisning i vilkårlig rekkefølge Näytä seuraava Vis & eldste først Näytä seuraava Vis & nyeste først Rajoita näkymä vain merkittyihin Begrens visning til det utvalgte Lukitse kuvat Lås bilder Vaihda salasana Endre passord & # 160; … Ei näytettäviä kuvia Vis bilder og filmer som ikke er på disken Ei näytettäviä kuvia Vis bilder og filmer med ufullstendige datoer & # 160; … Ei näytettäviä kuvia Vis bilder og filmer med endret MD5- dum Kuvaus Skann på nytt etter bilder og filmer Luo oma tietokanta Gjenopprett Exif søkedatabase Ei voitu lukea tiedostoa "infobox. js" Les EXIF- informasjon fra filer & # 160; … Pienoiskuvan koko Bygg miniatyrbilder Muokkaa näkymää Sett opp gjeldende visning Näytä työkaluvihjeet kuvissa Vis verktøytips i minibilde- vinduet Aja KimDaBa- esitys Kjør KPhotoAlbum- demonstrasjon Näytä päiväys Vis demo- filmer Näytä tietolaatikko Vis EXIF- informasjon Poista kuvat Gjenopprett utvalgte minibilder Automaattitallennetaan... Autolagrer & # 160; … Automaattitallennetaan... Valmis Autolagrer & # 160; … ferdig Haluatko tallentaa muutokset? Vil du bruke XML- motor i stedet? Salasanasuojaus Passordbeskyttelse Syötä salasana poistaaksesi lukon Skriv inn passord for å låse opp Virheellinen salasana Ugyldig passord. Syötä vanha salasana Skriv inn det gamle passordet Syötä uusi salasana Skriv inn nytt passord Näytä kuva% 1 Ingen treff KDE: n kuvatietokanta Konverterer databasen Määrä Innhold Sivun otsikko: Sidenavn: Kuvaus Beskrivelse: Virhe tiedostoja poistettaessa Opprett. kim eksportfil Ei mitään Dato Viimeinen Utseende Sarakkeiden määrä: Antall kolonner: Kuvakoot Bildestørrrelser Kuvaus Mål Pohjahakemisto: Basismappe: Pohjaverkko- osoite: Basis- URL: Tulostehakemisto: Angi utdatamappe: Et määritellyt pohjahakemistoa. Tämä on kuviesi ylin hakemisto. Tämä hakemiston alta löydät jokaisen luodun kokoelman omista hakemistoistaan Ingen basismappe er oppgitt. Dette er mappe på øverste nivå for bilder. I denne mappa finnes hver genererte samling i atskilte mapper. Pohjahakemistoa ei määriteltynä Ingen basismappe oppgitt Et määritellyt tulostehakemistoa. Tämä hakemisto sisältää oikeat kuvat ja tämä tulee olemaan yläpuolella määritellyn pohjahakemiston sisällä. Ingen utdata- mappe er oppgitt. Dette er en mappe som inneholder selve bildene. Mappa vil ligge inne i basismappa oppgitt ovenfor. Ei tulostehakemistoa määriteltynä Ingen utdata- mappe oppgitt Virhe luettaessa tietoja hakemistosta% 1. Tämä johtuu luultavasti siitä, ettei hakemistoa ole olemassa Det oppsto en feil ved lesing av informasjon om% 1. Dette er antakelig fordi mappa ikke finnes. Hakemistoa% 1 ei ole olemassa, se ei ole hakemisto tai siihen ei voida kirjoittaa. % 1 finnes ikke, er ikke en mappe eller kan ikke skrives til. Tulostehakemisto% 1 on jo olemassa. Tavallisesti sinun pitäisi määritellä uusi hakemisto. Jatketaanko? Utdata- mappa% 1 finnes fra før. Vanligvis betyr dette at du bør oppgi en ny mappe Skal% 2 slettes først? Hakemisto on jo olemassa Mappa finnes Luodaan kuvia HTML- sivulle Lager bilder for en HTML- side Ei voitu luoda tiedostoa "% 1". Klarte ikke å lage fila «% 1 ». Ei voitu luoda tiedostoa Klarte ikke å opprette fil Ei voitu luoda symboolista linkkiä "% 2" tiedostoon "% 1" Klarer ikke kopiere% 1 til% 2 Ei voitu kirjoittaa kuvaa "% 1". Klarer ikke å skrive bildet «% 1 ». Poista kuvat Endre rekkefølge på minibilder Poista kuvat Lager miniatyrbilder Lisää uusi% 1 Legg til ny% 1 Lisää objekteja Legg til objekter Piste (% 1,% 2) Punkt (% 1,% 2) Normaali (tyyppi 0) Normal (type 0) Esikäsitelty (tyyppi 1) Preprosessert (type 1) Vaiheita: Steg: Tasaisuus: Flathet: Pistettä: Punkter: Frekvenssi: Frekvens: Ramppi Rampe Eksponentti: Eksponent: Loppu 1 Ende 1 Loppu 2 Ende 2 Säde (1) Radius (1) Säde (2) Radius (2) Loppu 1: Ende 1: Loppu 2: Ende 2: Vahvuus: Styrke: Hierarkia Hierarki Keski: Midten Säde (x) Radius (x) Säde (y) Radius (y) Säde (z) Radius (z) Keski: Senter: Ei lapsiobjekteja Ingen barne- objekter suorakulmainen särmiö boks Kulma 1 Hjørne 1 Kulma 2 Hjørne 2 Kulma 1: Hjørne 1: Kulma 2: Hjørne 2: Tiedostotyyppi: Filtype: Kerran En gang Interpoloi: Interpoler: Normalisoitu Normalisert Karttatyyppi: Kart- type: Taso Planar Sylinteri Sylindrisk Toroidi Toroidal Käytä indeksiä Bruk indeks kamera kamera Kasto Se på Ortograafinen Ortografisk Kalansilmä Fiskeøye Ultralaajakulma Ultra- vidvinkel Omnimax Omnimax Panoraama Panoramisk Lieriö Sylinder Kameratyyppi: Kameratype: Lieriön tyyppi: Sylindertype: Taivas: Himmel: Suunta: Retning: Kulman tulee olla pienempi kuin 180 astetta tälle kameratyypille. Vinkelen må være mindre enn 180 grader for den kameratypen punainen: rød: vihreä: grønn: sininen: blå: suodin filter Tausta: Bakgrunn: Valittu: Valgt: kommentti kommentar kartio kjegle Säde 1 (1) Radius 1 (1) Säde 1 (2) Radius 1 (2) Säde 2 (1) Radius 2 (1) Säde 2 (2) type of the object Radius 2 (2) type of the object Säde 1: Radius 1: Säde 2: Radius 2: unioni union leikkaus snitt erot differanse yhdistä sammensmelt Unioni Union Leikkaus Snitt Erot Differanse Yhdistä Sammensmelt lieriö sylinder Muuta% 1 Endre% 1 määrittely deklarasjon Tunniste: Identifikator: Valitse... Velg Poista% 1 Fjern% 1 Poista objektit Fjern objekter tiheys tetthet Tarkkuus: Detaljnivå: Erittäin matala Veldig lavt Matala Lavt Keskinkertainen Medium Erittäin korkea Veldig høy paikallinen lokal Povray sulkeutui poikkeavasti paluuarvolla% 1. Katso lisätietoja povrayn tulosteesta. POVRay avsluttet unormalt med koden% 1. Se POVRay- utdataene for detaljer. Renderöitäessä nähtiin virheitä. Katso lisätietoja povrayn tulosteesta. Det oppsto feil under opptegninga. Se POVRay- utdataene for detaljer. Objektin ominaisuudet Objektegenskaper levy plate Reiän säde (1) Hullradius (1) Reiän säde (2) Hullradius (2) Normaali: Normal: Reiän säde: Hullradius: Viestit Meldinger Hyväksy Fortsett Manteli & Avbryt KPovModeler KPovModeler Tuo... Importer & Vie... Eksporter Metallinen: Metallisk: Vahvuus: Tykkelse: Turbulenssi: Turbulens: Heijastuma Refleksjon Minimi: Minimum: Maksimi: Maksimum: sumu tåke Sumun tyyppi: Tåketype: Turbulenssi Turbulens Lambda: Lambda: Syvyys; Dybde: Ylös: Opp: Lukumäärä Antall Maks: Maks: Media Media Kerroin: Faktor: Käytä yleisiä asetuksia Bruk global Laajenna Utvid Vasen näkymä Venstre Oikea: Høyre Pohjanäkymä Nederst Etupuoli Front Takanäkymä Bak Vasen näkymä Se fra venstre Oikea näkymä Se fra høyre Päänäkymä Se ovenfra Pohjanäkymä Se nedenfra Etunäkymä Se forfra Takanäkymä Se bakfra Ei kameroita Ingen kameraer (nimetön) (uten navn) Kiinnitä ruudukkoon Lås til rutenenettet Kontrollipisteet Kontrollpunkter Ei kontrollipisteitä Ingen kontrollpunkter Ei varjoa Ingen skygge Ei kuvaa Inget bilde Ei haijastusta Refleksjon Suhteellinen Relativ Skaalaa: Skala: Kiertäminen: Rotasjon: korkeuskenttä høydefelt Veden taso: Vannstand: Pehmeä Jevn kuvakartta bildekart Suodata kaikki Filtrer alt Lähetä kaikki Send gjennom alt Lisää virheitä Innsettingsfeil muutama noen Dispersio: Spredning: Suorakulmainen särmiö Boks Funktio: Funksjon: Sisältää: Beholder: Tarkkuus: Nøyaktighet: Arvot: Verdier: Tarkkuus: Presisjon: Lisää piste Legg til punkt Poista piste Fjern punkt Poista piste Fjern Uusi sarake Ny kolonne Nimetön Navnløs Varjoton valo Skyggeløst lys Rinnakkais Parallell Alueen valo Områdelys Alueen tyyppi: Områdetype: Neliömäinen Rektangulær Pyöreä Sirkulær Akseli 1: Akse 1: Akseli 2: Akse 2: Koko 1: Størrelse 1: Koko 2: Størrelse 2: Adaptiivinen: Adaptiv: materiaali stoff Poista piste Nettpunkt Normaali Nettnormal Siirrä objekteja Flytt objekter normaali normal Kartio: Kjegle: Korkeuskenttä: Høydefelt: Suora renderöinti Direkte opptegning Hakemisto Indeks Poista% 1 Slett Renderöi Tegn Materiaali Materiale Kartio Kjegle Valo Lys Kiekko Skive Viimeistely Finish Kuvio Mønster Kulmakerroin Helling Matriisi Matrise Leikkauksen valinta... Klipper ut utvalg & # 160; … Lukumäärä Klipp ut Kopioidaan valintaa leikepöydälle... Kopierer det valgte området til utklippstavla & # 160; … Vedä Dra Pudota Slipp liittämässä leikepöydän sisältöä... Setter inn innholdet fra utklippstavla & # 160; … Polku Lim inn Unioni Angre Renderöi Gjør om kuvio mønster Keskiarvo Middelverdi Laatikko Boks Solut Celler Väriliukuma Overgang Graniitti Granitt Leopardi Leopard Manteli Mandel Sipuli Løk Säteittäinen Radialt Spiraali1 Spiral1 Spiraali2 Spiral2 Pilkullinen Flekket Puu Treverk Rypyt Rynker Metriikka: Metrisk: Siirros: Forskyvning: Väriliukuma: Overgang: Tyyppi 1 Type 1 Tyyppi 2 Type 2 Ulkopuolen tyyppi: Eksteriør type: Sisäpuolen tyyppi: Indre tekstur Taittuminen Refraksjon Kerää Samle Asennetut liitännäiset Installerte programtillegg Lataa Last Passivoi Skru av Järjestys Orden Kaava: Formel: POV- Ray 3. 1 - tiedostot (*. pov *. inc) POV- Ray 3. 1- filer (*. pov, *. inc) POV- Ray 3. 1 - tiedostot (*. pov *. inc) POV- Ray 3. 1- filer (*. pov) POV- Ray 3. 5 - tiedostot (*. pov *. inc) POV- Ray 3. 5- filer (*. pov, *. inc) POV- ray 3. 5 - tiedostot (*. pov *. inc) POV- Ray 3. 5- filer (*. pov) Et voi kertoa vektoria ja väriä Kan ikke multiplisere en vektor med en farge. Et voi jakaa vektoria värillä Kan ikke dividere en vektor med en farge. Et voi jakaa väriä vektorilla Kan ikke dividere en farge med en vektor. Et voi lisätä vektoria ja väriä Kan ikke addere en vektor og en farge. Et voi lisätä vektoria ja väriä Kan ikke trekke en farge fra en vektor. Et voi lisätä vektoria ja väriä Kan ikke trekke en vektor fra en farge. Tuntematon bittikarttatyyppi Ukjent bildetype Povrayta ei löytynyt. Tarkista asennuksesi tai muuta povray- komentoasi. Klarte ikke kalle povray. Sjekk installasjonen eller velg en annen provray- kommando. Kirjastopolut Biblioteksstier Kulmakerroin Stopp Vaienna Suspendér Palauta Fortsett Povray sulkeutui poikkeavasti. Katso lisätietoja povrayn tulosteesta. POVRay avsluttet unormalt (% 1). Se POVRay- utdataene for detaljer. Gamma: Gamma: Väri 1: Farge 1: Väri 2: Farge 2: Antialiasointi Antialiasing ei tuettu ikke støttet Laatu Kvalitet Laatu: Kvalitet: Ei rekursiivinen Ikke- rekursiv Rekursiivinen Rekursiv Alpha Alpha Kiertäminen Rotasjon kiertäminen roter skaalaus skala Kartio Sett opp Ruutujen asetukset Rutenettinnstilling Objektit Objekter Tekstuurin esikatselu Tekstur- forhåndsvisning Luo kirjasto Objektbibliotek Liitännäisten asetukset Innstillinger for programtillegg Piilota & Polku Skjul & sti Aallot Lagre som Tämän niminen tiedosto on jo olemassa. Haluatko korvata sen? En fil med dette navnet finnes fra før. Vil du overskrive den? Käänteinen Invers Piste% 1 (yz) Punkt% 1 (yz) Keskitä% 1 Senter% 1 Säde% 1 (x) Radius% 1 (x) Säde% 1 (y) Radius% 1 (y) Säde% 1 (z) Radius% 1 (z) Lisää pallo Legg til kule Poista pallo Fjern kule B- Spline Bézier- rie Pallot: Kuler: Toleranssi Toleranse Siirtäminen Forskyvning siirtäminen forskyv Tuntematon näyttötyyppi "% 1" Ukjent visningstype «% 1 » Toisto Gjenta Toisto: Gjenta: Kiertäminen: Orientering: Etäisyyseksponentti: Avstandseksponent: Ei voitu ladata dokumentin tietoja! Klarte ikke laste inn dokumentets data. Tuntematon objekti% 1 Ukjent objekt% 1 Tiedosto: & Fil & Esikatselu & Vis Ruutujen asetukset & Innstillinger Kirjastotyökalurivi Hovedverktøylinje KirjastotyökaluriviInsert menu Bibliotek verktøylinjeInsert menu Ilmakehä- efektit Atmosfæriske effekter Muunnos Transformasjoner NAME OF TRANSLATORS Grafisk visningNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Mikko Ikola, Kim EnkovaaraEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ikola@ iki. fi, kim. enkovaara@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Käytä alkuperäisiä muokkauksia Utfør standard bilde modifikasjoner Kutista kuva ruudun kokoiseksi, jos isompi Forminsk bildet til skjermens størrelse, hvis større Skaalaa kuva ruudun kokoiseksi, jos pienempi, kertoimeen: Forminsk bildet til skjermens størrelse, hvis mindre, opp til faktor: Geometria Geometri Käännä pystysuunnassa Flipp loddrett Käännä vaakasuunnassa Flipp vannrett Pyöritä kuvaa: Roter bilde: 180 astetta 180 grader 270 astetta 270 grader Määritykset Endringer Muokattu Endret Avaa KuicksShow' n kotisivut Åpne KuickShows nettsted Täysnäyttötila Fullskjermmodus Lataa seuraava kuva valmiiksi Forhåndslast neste bilde Muista edellinen kansio Husk siste mappe Näytä vain tiedostot, joiden pääte on: Vis bare filer med etternavn: Laatu/ Nopeus Kvalitet/ hastighet Pehmeä skaalaus Jevn skalering Nopea renderöinti Hurtig visning Pehmennä korkeaväritiloissa (15/ 16 bit) Dither i HiColor (15/ 16bit) modi Pehmennä matalaväritiloissa (< =8 bit) Dither i LowColor (< =8- bit) modi Käytä omaa palettia Bruk egen fargepalett Nopea paletin uudelleenkartoitus Hurtig palettomgjøring Välimuistin maksimikoko: Maks størrelse på mellomlager: Näytä seuraava kuva Vis neste bilde Näytä edellinen kuva Vis forrige bilde Tuhoa kuva Slett bildet Siirrä kuva roskakoriin Flytt bilde til søppelkurven Palauta alkuperäinen koko Gjenopprett opprinnelig størrelse Maksimoi Maksimer Käännä 90 astetta Roter 90 grader Käännä 180 astetta Roter 180 grader Käännä 270 astetta Roter 270 grader Käännä vaakasuorassa Flipp vannrett Käännä pystysuorassa Flipp loddrett Tulosta kuva... Skriv ut bilde & # 160; … Lisää kirkkautta Mer lys Vähemmän kirkkautta Mindre lys Lisää kontrastia Mer kontrast Vähemmän kontrastia Mindre kontrast Lisää gammaa Mer gamma Vähemmän gammaa Mindre gamma Liikuta ylös Rull opp Liikuta alas Rull ned Liikuta vasemmalle Rull til venstre Liikuta oikealle Rull til høyre Pysäytä diaesitys Pause i lysbildeframvisning Lataa kuva uudestaan Last inn bilde på nytt Filename (Imagewidth x Imageheight) EgenskaperFilename (Imagewidth x Imageheight) % 1 (% 2 x% 3) % 3 (% 1 x% 2) Ei voitu ladata kuvaa kohteesta% 1. Klarte laste ned bildet fra% 1. Kuvaa '% 1' ei voitu ladata. Ehkä tiedostoformaatti ei ole tuettu tai sinun lmlib ei ole kunnolla asennettuna. Klarte ikke laste bildet% 1 Kanskje mangler det støtte for filformatet, eller imlib mangler. Kirkkaus Lysstyrke Kontrasti Kontrast Kuvaa ei voitu tulostaa. Klarte ikke skrive ut bildet. Tulostus epäonnistui Utskrift mislyktes Säilytä alkuperäinen kuvakoko Behold opprinnelig bildestørrelse Ei voitu tallentaa tiedostoa. Ehkä levy on täynnä tai sinulla ei ole kirjoitusoikeuksia tiedostoon. Klarte ikke lagre fila. Kanskje disken er full, eller du mangler skrivetilgang til fila. Tiedostontallennus epäonnistui Lagring av fil mislyktes Olet näyttämässä erittäin isoa kuvaa (% 1 x% 2 pistettä), tämä voi kuluttaa hyvin paljon resursseja, tai jopa jumiuttaa koneesi. Haluatko jatkaa? Du skal til å vise et svært stort bilde (% 1 ×% 2 piksler), noe som kan kreve mye ressurser og til og med få maskinen din til å henge. Vil du fortsette? % 1n asetukset... Sett opp & Muokkaukset & Endringer & Diaesitys & Lysbildeframvisning & Katselijan näppäinyhdistelmät Hurtigtaster for & visning Selaimen & näppäinyhdistelmät Hurtigtaster for surfing Ladataan% 1... Laster ned% 1 & # 160; … Odota lataamista% 1 Vent mens vi laster ned% 1 Näytä% 1 kuvaa? Skal mange bilder vises? % 1n asetukset... Tilpass% 1 & # 160; … Aloita diaesitys Start lysbildeframvisning Tietoja ohjelmasta KuickShow Om KuickShow Avaa vain yksi kuvaikkuna Åpne bare ett bildevindu Näytä tiedostoselain Vis Filbehandleren Piilota tiedostoselain Skjul Filbehandleren Näytä kuva Vis bilde Näytä kuva aktiivisessa ikkunassa Vis bilde i aktivt vindu Näytä kuva kokoruututilassa Vis bilde i fullskjerm modus Kuva- asetukset & Innstillinger Haluatko varmasti tuhota '% 1'? Er du sikker på at du vil slette «% 1 »? Tuhoa tiedosto Slett fil Haluatko siirtää roskakoriin '% 1'? Er du sikker på at du vil legge «% 1 » i søppelkurven? Tiedosto roskakoriinto trash Flytt fil til søppelkurvento trash & Roskakori & Søppelkurven Ei voitu alustaa "lmlib" - kirjastoa. Käynnistä Kuickshow komentokehotteesta ja katso virheviestit. Ohjelma suljetaan. Kan ikke klargjøre « Imlib ». Start kuickshow fra kommandolinja og se etter feilmeldinger. Kuickshow avslutter nå. Vakava lmlib- virhe Fatal lmlib- feil Valitse avattavat tiedostot tai kansio Velg filer eller mappe som skal åpnes KuickShow KuickShow Nopea ja monipuolinen kuvankatsomisohjelma En rask og anvendelig bildeframviser Aloita viimeksi vieraillussa kansiossa, ei nykyisessä työkansiossa. Start i sist besøkte mappe, ikke i gjeldende mappe Valinnaiset näytettävät tiedostonimet/ osoitteet Valgfrie bilder og filnavn/ url- er som skal vises Tulosta kuva% 1 Skriv ut% 1 Näytä & tiedostonimi kuvan alapuolella Skriv ut filnavnet under bildet Tulosta kuva & mustavalkoisena Skriv ut & bildet i svart- hvitt Kutista kuva & sopimaan, jos tarpeellista & Forminsk bildet så det passer, om nødvendig Tulosta & tarkka koko: Skriv ut nøyaktig størrelse: Senttimetrejä Centimeter Tuumia Tommer & Korkeus: NAME OF TRANSLATORS & Høyde: NAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Klaus Ade Johnstad, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org knuty@ skolelinux. no, klaus@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Vaihda & kokoruututilaan Bytt til & full skjerm Aloita nykyisellä kuvalla Start med nåværende bilde Taukoa kuvien välissä: Forsinkelse mellom lysbilder: Odota näppäintä Vent på tastetrykk & Näyttökerrat (0 = toistetaan loputtomasti): & Iterasjoner (0 = uendelig): loputon uendelig Amarok ei nyt soita mitään Ingen spor spiller Tästä kappaleesta ei ole tietojaThe value is not known Det finnes ingen informasjon tilgjengelig for dette sporetThe value is not known KauheaThe quality of music ForferdeligThe quality of music HuonoThe quality of music DårligThe quality of music Tuskin siedettäväThe quality of music Nesten utåleligThe quality of music SiedettäväThe quality of music Tålelig braThe quality of music KelvollinenThe quality of music PasseThe quality of music HyväThe quality of music BraThe quality of music Erittäin hyväThe quality of music Veldig braThe quality of music LoistavaThe quality of music YpperligThe quality of music ÄllistyttäväThe quality of music FantastiskThe quality of music SuosikkiThe quality of music FavorittThe quality of music Arvostelematon Ikke rangert Virtaustoisto (% 1) Strøm (% 1) % 1 – keskeytetty% 2 % 1 – stoppet% 2 Elävä soittolista, oletus Standard dynamisk spilleliste Soittolistaa ei voitu kirjoittaa: (% 1). Kan ikke skrive spilleliste (% 1). Soittolistaa ei voitu lukea: (% 1). Kan ikke lese spilleliste (% 1). Tilapäistiedostoa soittolistan luontia varten ei voitu tehdä. Klarte ikke opprette en midlertidig fil for å laste ned spilleliste. Ladataan soittolistaa Laster ned spilleliste fra nettverk Soittolista _% 1 Spilleliste _% 1 Ladataan kokoelmaa palvelimelta% 1 Laster inn nettverkssamling fra vert% 1 Musiikkijako ”% 1 ” Musikkressurs ved% 1 iPodia ei alustettu: iPod ble ikke klargjort: iPodin alustus epäonnistui Klargjøring av iPod mislyktes Medialaite: iTunesDB: tä ei löytynyt kohteeseen% 1 liitetystä laitteesta. Yritetäänkö alustaa iPod? Mediaenhet: klarte ikke finne iTunesDB på enheten montert på% 1. Forsøke å klargjøre iPod- en din? Alustetaanko iPod? Klargjøre iPod? & Alusta & Klargjør Aseta iPodin malli Angi iPod- modell iPodin mallit iPod- modeller % 1 iPodin malli vaaditaan iPodin alustamiseksi % 1 iPod- modell trengs for å klargjøre iPod- en % 1 iPodille kirjoitus epäonnistui: varmista, että sinulla on kirjoitusoikeudet % 1 klarte ikke å skrive til iPod- en, se etter at du har skriverettighet til den % 1 SysInfo- tiedoston kirjoitus iPodille epäonnistui: varmista, että sinulla on kirjoitusoikeudet % 1 klarte ikke å skrive Sysinfo- fila til iPod- en, se etter at du har skriverettighet til den % 1 iPodin alustus epäonnistui % 1 klarte ikke å klargjøre iPod- en iPod alustettiin onnistuneesti. iPod ble vellykket klargjort. iPod alustettu iPod klargjort % 1 valitsit olla alustamatta iPodia. Se ei ole käytettävissä ennen alustusta. % 1 du valgte å ikke klargjøre iPod- en. Den vil ikke kunne brukes før den er klargjort. Haluatko varmasti alustaa tämän iPodin? Sen tietokanta tyhjennetään kaikesta tiedosta, mutta tiedostoja ei poisteta. Er du sikker på at du vil klargjøre iPod- en? Databasen dens blir tømt for all informasjon, men filene blir ikke slettet. Alusta iPod Klargjør iPod iPod on alustettu iPod- en er klargjort iPodia ei onnistuttu alustamaan iPod- en kunne ikke klargjøres @ info Finn gamle spor@ info @ info Legger til foreldreløse spor til iPod- database@ info @ info Foreldreløse spor lagt til@ info Poista tiedostot Slette filerPodcasts on a media device Podcastit Podkaster på% 1 & Tutki laite & Les enhet Proxy- kokoelma Mellomtjenersamling MTP- laitteeseen yhdistäminen ei onnistunut Klarte ikke koble til MTP- enhet Kappaleen kopioiminen laitteelta ei onnistunut. Klarte ikke kopiere spor fra enhet. Tuntematon artisti Ukjent artist Tuntematon albumi Ukjent album Tuntematon tyylilaji Ukjent sjanger Kohteen poistaminen ei onnistunut Klarte ikke slette element Poisto epäonnistui Sletting mislyktes Soittolistaa ei voitu tallentaa. Kunne ikke lagre spilleliste Tiedostojen kopiointi epäonnistui Sporkopiering mislyktes Kappaleita ei kopioitu: laite on varattuna, sille kopioidaan jo Spor ikke kopiert: det pågår allerede en kopiering til enheten Tiedostomuotoa ”% 1 ” ei tueta Ikke støttet format:% 1 Kappale on jo laitteella Allerede på enheten Kappaleita ei kopioitu: kappaleet ovat jo laitteella Spor ikke kopiert: enheten har disse sporene fra før Kappaleita ei kopioitu: laitteessa ei ole riittävästi tilaa jäljellä Spor ikke kopiert: enheten har ikke nok plass Siirretään kappaleita medialaitteelle Overfører spor til enheten Kappaleen kopiointi medialaitteelle epäonnistui Sporet kunne ikke kopieres til enheten % 1 kappaletta on jo poistettu medialaitteelta % 1 spor blir allerede slettet fra enheten. Vaihda soittolista Endre spilleliste Anna soittolistan uusi nimi: Oppgi nytt navn på spillelista: Medialaitteen soittolistat Spillelister for medieenhet Irrota & medialaite & Koble fra enheten Nepomuk- kokoelma Nepomuk- samling Nepomuk- kokoelma (hidas, Redland) Nepomuk- samling (langsom, Redland) Älä näytä kohdassa ” Useita artisteja ” Skal ikke vises under « Diverse artister » Näytä kohdassa ” Useita artisteja ” Vis under diverse artister Tietokanta Lokal samling Tuodut soittolistatiedostotFront cover of an album Importerte spillelistefilerFront cover of an album Ikuisesti( Large front) Cover of an album (Large front) Cover of an album Järjestä tiedostot Organiser filer Kansiota ei voitu luoda:% 1 Klarte ikke å opprette mappa:% 1 Siirretään:% 1 Overfører:% 1 Kokoelman kartoitus keskeytettiin, koska tapahtui liian monta virhettä. Beklager, men skanningen av samlingen måtte avbrytes. Det ble funnet for mange feil under skanningen. Virhe kokoelman kartoituksessa Feil ved skanning av samlinga Kartoitetaan kokoelmaa Skanner musikk Useita artisteja Diverse artister Virtaustoisto Strøm & Poista levy & Løs ut Musiikki- CD LydCD Ogg Vorbis on täysin vapaa ja mutkaton tiivistetty äänitiedostomuoto, joka sopii täydellisesti musiikin tiiviiseen tallentamiseen tietokoneellasi. Sen äänenlaatu on hitusen MP3: ta parempi yhtäläisellä bittinopeudella. Huomaa, etteivät kaikki kannettavat laitteet tuo Ogg Vorbis - muotoa. Ogg Vorbis er et fullstendig fritt og uinnskrenket, komprimert lydformat som er perfekt for å lagre komprimert musikk på datamaskinen. Lydkvaliteten er litt bedre enn Mp3 ved samme bitrate. Merk at ikke alle mobile spillere støtter Ogg Vorbis- formatet. FLAC on hävikitön tiivistetty äänitiedostomuoto, joka on vapaa patenteista ja lisenssimaksuista. Se säilyttää täyden CD- äänenlaadun, vaikka tiedoston koko pienenee noin puoleen. Koska tiedostokoko on suurempi kuin Ogg Vorbisilla ja MP3: lla, sitä ei suositella käyttöön kannettavissa laitteissa. Flac er et tapsfritt, komprimert lydformat fritt for patenter eller lisensavgifter. Det beholder fullstendig CD lydkvalitet mens filstørrelsen blir redusert med omtrent 50%. Fordi filstørrelsen er mye større enn for Ogg Vorbis eller Mp3 er det ikke anbefalt hvis du vil overføre musikken din til en mobil spiller. WAV on tiivistämättömän äänen perustiedostomuoto. Se vie paljon tilaa, mutta säilyttää täydellisen äänenlaadun. Sitä ei suositella käytettäväksi, ellet tiedä mitä teet. Jos haluat täydellistä äänenlaatua, käytä FLACia sen sijaan. Wav er et enkelt, ukomprimert lydfilformat. Det tar opp mye plass, men gir perfekt kvalitet. Det er ikke generelt anbefalt hvis du ikke er sikker på hva du gjør. Om du vil ha perfekt kvalitet, så bruk Flac i stedet. Musiikki- CD- asetukset – Amarok Lyd- CD - innstillinger – Amarok Amarok ei löytänyt yhtään kokoelmaliitännäistä. Amarok on mahdollisesti asennettu väärään paikkaan. Korjaa asennus komennoilla: $cd / path/ to/ amarok/ source- code / $su - c "make uninstall" $cmake - DCMAKE_ INSTALL_ PREFIX=`kde4- config -- prefix` & & su - c "make install" $kbuildsycoca4 -- noincremental $amarok Lisätietoja on README- tiedostossa. Lisäapua saa IRC- kanavalla # amarok (irc. freenode. net). Amrok fant ingen programtillegg for samlinger. Det er mulig at Amarok er installert under feil prefiks. Dette kan du rette ved å skrive: $cd / adresse/ til/ amarok- kildekoden / $su - c "make uninstall" $cmake - DCMAKE_ INSTALL_ PREFIX=`kde4- config -- prefix` & & su - c "make install" $kbuildsycoca $amarok Du finner mer informasjon i fila « README ». Du kan også få hjelp på IRC- kanalen # amarok på irc. freenode. net. Amarokin sovelmanhallinta Håndtering av Amarok miniprogrammer (C) 2008, Aaron Seigo, (C) 2009, Leo franchi © 2008 Aaron Seigo, © 2009 Leo Franchi Leo Franchi Leo Franchi Kaikkien käyttäjien sovelmien asennus ja poisto. Do not translate < path > For installering og fjerning, arbeider med miniprogrammer installert for alle brukere. Do not translate < path > Asenna sovelma sijaintiin < path > Do not translate < path > Installer miniprogrammet ved < path > Do not translate < path > Päivitä sovelma sijainnissa < path > Oppgrader miniprogrammet ved < path > Luettele asennetut sovelmatDo not translate < name > List opp installerte miniprogrammerDo not translate < name > Poista sovelma < name > Fjern miniprogrammet som heter < name > Paketin juuren absoluuttinen polku. Ellei tätä anneta, etsitään tämän KDE- istunnon oletusdatakansioista. Absolutt sti til pakkerota. Hvis ikke oppgitt, så blir standard datamapper for denne KDE- økta gjennomsøkt i stedet. % 1 onnistuneesti poistettu Vellykket fjernet% 1 Sovelman% 1 poisto epäonnistui Fjerning av% 1 mislyktes. Liitännäistä% 1 ei ole asennettu. Programtillegget% 1 er ikke installert. % 1 onnistuneesti asennettu Vellykket installert% 1 Sovelman% 1 asennus epäonnistui. No option was given, this is the error message telling the user he needs at least one, do not translate install, remove, upgrade nor list Installasjon av% 1 mislyktes. No option was given, this is the error message telling the user he needs at least one, do not translate install, remove, upgrade nor list Toiminnon on oltava joko asennus, poisto, päivitys tai luettelu. Du må enten oppgi « install » (installer), « remove » (fjern), « upgrade » (oppgrader) eller « list » (vis oversikt). & # 160; … YouTube- tietoa ei saatu:% 1 Kan ikke hente Youtube- informasjon:% 1 Dailymotion- tietoa ei saatu:% 1 Kan ikke hente Dailymotion- informasjon:% 1 Videoleikettä ei löytynyt... Fant ingen videoklipp & # 160; … Uudet albumit Sist tilførte album Artistin ”% 1 ” albumit Albumer av% 1 kiertueella turné päivät datoer Flickr. com ei antanut kuvaa Kunne ikke hente fra Flickr. com Tietoja ei löydetty... Ingen informasjon & # 160; funnet & # 160; … Tietoja ei saatu Wikipediasta:% 1 Klarte ikke å hente Wikipedia- informasjon:% 1 Wikipedia muilla kielillä: Annet språk i Wikipedia: i18n () vaatii vähintään yhden parametrin i18n () har minst ett argument i18nc () vaatii vähintään kaksi parametria i18nc () har minst to argumenter i18np () vaatii vähintään kaksi parametria i18np () har minst to argumenter i18ncp () vaatii vähintään kolme parametria i18ncp () har minst tre argumenter AppletObjectia ei saatu puretuksi Klarte ikke trekke ut AppletObject Sovelmaa ei saatu puretuksi Klarte ikke trekke ut miniprogrammet Ei saatu avatuksi: ”% 1 ” Klarte ikke åpne «% 1 » CreateWidget vaatii yhden parametrin CreateWidget har ett argument Emon on oltava QGraphicsWidget Moren må være en QGraphicsWidget Toimintoa ei tueta:% 1 Denne handlinga ble ikke støttet,% 1 Poista sovelma Fjern miniprogram Muokkaa sovelmia... Sett opp miniprogrammer & # 160; … Lisää sovelmia... Legg til miniprogrammer & # 160; … Lisää sovelma... Legg til miniprogram.. ei sovelman nimeä uten navn på miniprogram Sanoitusten käsittelyssä tapahtui virhe (Lyrics data could not be parsed) Sangtekstdata kunne ikke tolkes Videoleike Videoklipp Videoleikkeiden asetukset Videoklipp- innstillinger Lisää & soittolistaan & Legg til spilleliste Lisää & jonoon & Kø Lisää ja soita Legg til og spill & Kokoruututila & Fullskjerm Poistu & kokoruututilasta Gå & ut av fullskjermmodus Tietoja konserteista Songkickissa Songkick konsertinformasjon Konsertit Konserter Lataa Songkick uudelleen Last Songkick på nytt Ladataan konsertointitietoja Konsertinformasjon blir nå hentet. Songkick- tietoja ei voitu ladata. Tarkista internet- yhteytesi. Virhe: ”% 1 ”. Songkick kunne ikke lastes ned. Kontroller Internett- tilkoblingen din:% 1 Kappaleesta ei löytynyt tietojaWhat artist is this track by Fant ingen informasjon for dette sporetWhat artist is this track by artistilta AvPodcast published on Aktivoi På Soittokertoja' Rating 'playlist column name and token for playlist layouts Avspillingsteller' Rating 'playlist column name and token for playlist layouts Pisteet' Source '(local collection, Magnatune. com, last. fm,...) playlist column name and token for playlist layouts Poeng' Source '(local collection, Magnatune. com, last. fm,...) playlist column name and token for playlist layouts Viimeksi soitettu Sist spilt Viimeksi soitettu' Length '(track length) playlist column name and token for playlist layouts Sist spilt' Length '(track length) playlist column name and token for playlist layouts Suosikit Yndlingsspor Soiva kappale Gjeldende sporoppsett Lisää & soittolistaanReplace the currently loaded tracks with these & Legg til spillelisteReplace the currently loaded tracks with these & Korvaa soittolista Erstatt spilleliste Muokkaa kappaleen sisältökuvauksia Rediger sporinformasjon Sanoitus Sangtekst Muokkaa sanoitusta Rediger sangtekst Tallenna sanoitus Lagre sangtekst Lataa sanoitukset uudelleen Last inn sangtekst på nytt Sanoituksenhakukomentosarja ei ole päällä. Intet sangtekstskript kjører. Sanoitus: Noudetaan... Sangtekst; Henter & # 160; … Haetaan sanoituksia. Henter sangteksten. Sanoitusta ei voitu ladata. Tarkista internet- yhteytesi. Virhe: ”% 1 ” Kunne ikke laste ned sangteksten. Kontroller Internett- tilkoblingen din. Feilmelding:% 1 Kappaleesta ei löytynyt sanoituksia@ info Fant ingen sangtekst til dette sporet@ info Haluatko varmasti ladata sanoituksen uudelleen? Tekemäsi muutokset häviävät. Er du sikker på at du vil hente teksten for dette sporet på nytt? Alle endringer du kan ha laget vil gå tapt. Hae sanoitukset uudelleen Hent sangtekst på nytt Asetukset Innstillinger for sangtekst Valokuvat Fotoer Interaktiivinen Interaktiv Häivytys Uttoning Noudetaan... Henter & # 160; … Valokuvien asetukset Fotoinnstillinger Eteenpäin Forover Artisti' Bitrate 'playlist column name and token for playlist layouts Artist' Bitrate 'playlist column name and token for playlist layouts Albumi' Album artist 'playlist column name and token for playlist layouts Album' Album artist 'playlist column name and token for playlist layouts KappaleThe location on disc of this track SporThe location on disc of this track Englanti Engelsk Ranska Fransk Wikipedian asetukset Wikipedia- innstillinger Määritä soittolistatietosovelma Sett opp miniprogrammet for spillelisteinformasjon Lisää käyttöliittymäelementtejä... Fjern skjermelementer Lisää käyttöliittymäelementtejä... Legg til skjermelementer & # 160; … Seuraava ryhmä Neste gruppe Edellinen ryhmä Forrige gruppe Lisää sovelmia työkalupalkista kontekstinäkymän alalaidasta Legg til noen miniprogrammer fra verktøylinja nederst i kontekstvisningen. Piilota valikko Skjul meny Kappaleen arvostelu:% 1 Sporvurdering:% 1 SisällötScore of a track OppsamlingScore of a track % 1 -% 2 (% 3) % 1 –% 2 (% 3) Amarok- valikko Amarok- meny & Amarok & Om Amarok Soita/ tauko Spill/ Pause Napsauta muuttaaksesi Trykk for å endre & ReplayGain- voimakkuudentasausReplay Gain state, as in, disabled & Replay gain- modusReplay Gain state, as in, disabled & Ei käytössäItems, as in music Av & Kappale & Spor & Taajuuskorjain Lydbalanse Järjestelmäsi ei tue taajuuskorjaintaEqualizer state, as in, disabled Det oppsettet du nå har støtter ikke lydbalanseringEqualizer state, as in, disabled Polta Brenn Nykyinen soittolista Gjeldende spilleliste Valitut kappaleet Markerte spor Pysäytä tämän kappaleen jälkeen Stopp etter dette sporet Toisto pysäytetään tämän kappaleen jälkeen. Stopp etter dette sporet: På Toistoa ei pysäytetä tämän kappaleen jälkeen. Title, as in: the title of this item Stopp etter dette sporet: AvTitle, as in: the title of this item Kirjasto Bibliotek TekijätProperty, belonging to the author of this item ForfattereProperty, belonging to the author of this item Sähköposti E- post Kehyskoodin versio Rammeverkversjon Liitännäisen tiedot Informasjon om programtillegg Medialaitteet Medieenheter Yleiset laitteet ja äänenvoimakkuudet... Almenne enheter og dataområder & # 160; … Lisää laite … Legg til enhet & # 160; … Äänijärjestelmä – AmarokA default password for insertion into an example SQL command (so as not to print the real one). To be manually replaced by the user. Lydsystem – AmarokA default password for insertion into an example SQL command (so as not to print the real one). To be manually replaced by the user. Käytä Growlia ilmoituksiinMiscellaneous settings Bruk Growl for varslingerMiscellaneous settings Amarokin yleiset asetukset Sett opp generelle valg Kokoelma Samling Kokoelman asetukset Sett opp samling Internet Internettjenester Internet- palvelujen käyttöasetukset Sett opp tjenester Toisto Avspilling Äänentoistoasetukset Sett opp avspilling Huomautukset Beskjeder Järjestelmähuomautusten asetukset Oppsett av beskjeder Tietokanta Database Tietokannan asetukset Sett opp database Valitse liitännäinen (% 1) Marker tilleggsprogram for% 1 Medialaitteen asetukset Sett opp mediaenhet & Ennen yhdistämistä: Før- tilkoblingskommando: Esimerkki: mount% d Eksempel: mount% d Voit määritellä komennon, joka suoritetaan ennen kuin laitteeseen yhdistetään (esimerkiksi laitteen liittäminen tiedostojärjestelmään).% d korvataan laitetiedostolla ja% m liitoskohdalla. Tyhjiä komentoja ei suoriteta. Oppgi her en kommando som skal kjøres før du kobler til enheten (f. eks. en monteringskommando.% d erstattes med enhetsnoden,% m med monteringspunktet. Tomme kommandoer kjøres ikke. Yhdistämisen & jälkeen: Etter- frakoblingskommando: Esimerkki: eject% d Eksempel: eject% d Voit määritellä komennon, joka suoritetaan yhteyden katkaisun jälkeen (esimerkiksi laitteen irrottaminen).% d korvataan laitetiedostolla ja% m liitoskohdalla. Tyhjiä komentoja ei suoriteta. Oppgi her en kommando som skal kjøres etter at du kobler fra enheten (f. eks. en kommando for å løse ut en CD.% d erstattes med enhetsnoden,% m med monteringspunktet. Tomme kommandoer kjøres ikke. & Muunna laitteeseen siirrettävät kappaleet & Omkod før overføring til enhet Muunna laitteen suosimaan muotoon (% 1) Omkod til foretrukket format (% 1) for enheten Aina kun mahdollista Når mulig Aina kun pakollista Når nødvendig Poista muunnetut tiedostot siirtämisen jälkeen Fjern omkodede filer etter overføring Tämä ominaisuutta varten pitää olla Transcode- tyyppinen komentosarja päällä For at dette skal virke, må det kjøres et skript av typen « Transkode » Nämä nimekkeet poistetaan levyltä pysyvästi. Disse elementene blir permanent slettet fra disken. Nämä nimikkeet siirretään roskakoriin. Disse elementene blir flyttet til papirkurven. Siirrä & roskakoriin & Send til papirkurven Tiedostojen poisto Skal til å slette markerte filer Poistetaan tiedostoja Sletter filer % 1 tai% 2 % 1 eller% 2 Artistin alkukirjain Artistens forbokstaver Tiedostopääte Kildefilas etternavn Kappaleen numero Spornummer Muotoilumerkkijono Selvvalgt formatstreng Voit käyttää seuraavia muuttujia: Disse symbolene kan brukes: Muuttujan sisältävä aaltosuluilla ympäröity merkkijono jätetään näyttämättä, jos muuttujalla ei ole arvoa. Hvis du setter krøllparenteser rundt tekst som inneholder et symbol, så blir den teksten skjult hvis symbolet er tomt. Kartoita kokoelma uudelleen Skann hele samlinga igjen Tilastot Impoerter statistikk & Etsi myös alikansioista & Søk også i undermapper & Tarkkaile kansioiden muutoksia & Overvåk etter endringer & Käytä ID3- tunnisteiden merkistökoodauksen tunnistusta Slå på tegnsettfinning i ID3- tagger Mikäli valittu, Amarok käy läpi kaikki alikansiot. Hvis du velger dette vil Amarok lese alle undermapper. Mikäli valittu, kansiot käydään automaattisesti läpi uudestaan niiden muututtua, esimerkiksi uuden tiedoston lisäämisen jälkeen. Søk automatisk gjennom mapper når innholdet blir endret, for eksempel når en ny fil blir lagt til. Jos valittu, Amarok käyttää Mozilla merkistökoodauksen tunnistusta yrittäessään arvata ID3- tunnisteissa käytetyn koodauksen. Hvis dette er slått på vil Amarok bruke Mozillas tegnsettfinner til å forsøke å gjette automatisk tegnsettene brukt i ID3- tagger. Kokoelman juuri Rotsamling Otsikko' Title (with track number) '(track name prefixed with the track number) playlist column name and token for playlist layouts Tittel' Title (with track number) '(track name prefixed with the track number) playlist column name and token for playlist layouts Säveltäjä' Cover image 'playlist column name and token for playlist layouts Komponist' Cover image 'playlist column name and token for playlist layouts Kommentti' Composer 'playlist column name and token for playlist layouts Kommentar' Composer 'playlist column name and token for playlist layouts Tyylilaji' Group length '(total play time of group) playlist column name and token for playlist layouts Sjanger' Group length '(total play time of group) playlist column name and token for playlist layouts OhitaPlease do not translate the% foo words as they define a syntax used internally by a parser to describe a filename. IgnorerPlease do not translate the% foo words as they define a syntax used internally by a parser to describe a filename. Seuraavia jonoja voi käyttää tiedostonimimallia määritettäessä:% track,,% composer,% year,% album,% comment,% genre,% ignore. Følgende symboler kan brukes til å definere et filnavnmønster:% track,% title,% artist,% composer,% year,% album,% comment,% genre,% ignore. Tiedostotyyppi Filtype Levy # 'Divider' token for playlist layouts representing a small visual divider Plate nummer' Divider 'token for playlist layouts representing a small visual divider Seuraavia jonoja voi käyttää määritettäessä tiedostonnimimallia:% track,% title,% artist,% composer,% year,% album,% comment,% genre,% initial,% folder,% filetype,% discnumber. Følgende symboler kan brukes til å definere et filnavnmønster:% track,% title, & # 160;% artist,% composer,% year, & # 160;% album,% comment,% genre,% initial,% folder, & # 160;% filetype,% discnumber. < empty > < tomt > & Perusasetukset... & Enkelt & # 160; … & Lisäasetukset... & Avansert & # 160; … Hakukomentosarjat Søk i skriptene Tuo kokoelma Importer samling Tällä tuontityökalulla saat muiden soitto- ohjelmien tilastot käyttöön Amarokissa. Med dette verktøyet kan du importere sporinformasjon og statistiske data fra et annet musikkprogram. Kaikki vanhat tilastot tietokannassa tuhotaan Eventuelle statistikkdata i databasen blir overskrevet Amarok 1. 4 Amarok 1. 4 iTunes iTunes Banshee Banshee Rytmilaatikko Rythmbox Valitse tuonnin lähde Velg importør Tuodaan Migrering Virhe: Yhtään kappaleita ei tuotu Mislyktes: Ingen spor ble importert Virhe: Statistiikkojen tuonti epäonnistui Mislykket: Klarte ikke å importere statistikk Virhe:% 1Track has been imported, format: Artist - Track Feil:% 1Track has been imported, format: Artist - Track Tuotu% 1 -% 2 Track has been imported, format: Artist - Track (Album) Importerte% 1 –% 2 Track has been imported, format: Artist - Track (Album) Tuotu% 1 -% 2 (% 3) Track has been discarded, format: Url Importerte% 1 –% 2 (% 3) Track has been discarded, format: Url Hylätty% 1 Track has been imported by tags, format: Artist - Track, from Url, to Url Kastet vekk% 1 Track has been imported by tags, format: Artist - Track, from Url, to Url Tuotu% 1 -% 2 nbsp; nbsp; lähde:% 3 nbsp; nbsp; kohde:% 4Track has been imported by tags, format: Artist - Track (Album), from Url, to Url Importert% 1 –% 2 & nbsp; nbsp; fra & # 160;% 3 & nbsp; nbsp; til% 4Track has been imported by tags, format: Artist - Track (Album), from Url, to Url Tuotu% 1 -% 2 (% 3) nbsp; nbsp; lähde:% 4 nbsp; nbsp; kohde:% 5Track has been matched ambigously, format: Url Importert% 1 –% 2 (% 3) & nbsp; nbsp; fra% 4 & nbsp; nbsp; til% 5Track has been matched ambigously, format: Url Hylätty moniselitteisenä:% 1 Flere tvetydige treff funnet for% 1 er blitt fjernet. Tiedostonimen muodon valinta Velger for filnavnutforming Sisältökuvaukset Merker Nimikkeet' Last played '(when was track last played) playlist column name and token for playlist layouts Etiketter' Last played '(when was track last played) playlist column name and token for playlist layouts Tämän artistin kappaleet Spor med denne artisten Tämän artistin albumit Album med denne artisten Kappaleen tiedot:% 2 –% 1 Sporinformasjon:% 1 av% 2 artistin% 2 kappale% 1 track on album % 1 av% 2 track on album artistin% 2 kappale% 1 albumilta% 3 track by artist % 1 av% 2 på% 3 track by artist Bittinopeus: Bitrate: Näytteenottotaajuus: Samplingsrate: Soittokerrat: Avspillingsteller Ensimmäinen soittokerta: When this track was first played Spilt først: When this track was first played Viimeksi soitettu: When this track was last played Spilt sist: When this track was last played Kokoelma: The collection this track is part of Samling: The collection this track is part of Arvostellut kappaleet Sanger som er gitt karakter: Keskimääräinen arvostelu Gjennomsnittskarakter: Pisteytetyt kappaleet Poengsatte sanger: Keskimääräinen pistemäärä Gjennomsnittspoeng: Tiedostoon kirjoittaminen epäonnistui. Tarkista tiedoston käyttöoikeudet ja kiintolevyosion vapaa tila. Klarte ikke skrive til fil. Sjekk rettigheter og diskplass. Muokkaa suodatinta Rediger filter & Lisää loppuun & Legg til Napsauttamalla tästä voi lisätä määritellyn ehdon. ” OK ” - painike sulkee ikkunan ja ottaa määritellyn ehdon käyttöön. Tällä painikkeella voi lisätä useamman kuin yhden ehdon ja siten luoda monimutkaisemman suodatusehdon. Ved å trykke her kan du legge til den angitte betingelsen. « OK » - knappen lukker dialogen og bruker det filteret som ble angitt. Med denne knappen kan du legge til mer enn en betingelse for å lage mer komplekse filterregler. Lisää tämä suodatinehto luetteloon Legg til denne filterbetingelsen i lista Napsauttamalla tästä suodatin tyhjenee. Edellisen lisäyksen saa kumottua valitsemalla ” Kumoa ”. Om du trykker her blir filteret tømt. Hvis du bare vil ta vekk det som sist ble lagt til, så trykk « Angre » - knappen. Tyhjennä suodatinthis "undo" will undo the last appended filter... be careful how you will translate it to avoid two buttons ("Cancel" and "Undo") with same label in the same dialog Tøm filteretthis "undo" will undo the last appended filter... be careful how you will translate it to avoid two buttons ("Cancel" and "Undo") with same label in the same dialog Tämän napsauttaminen poistaa viimeksi lisätyn suodattimen. Vain yksi toiminto voidaan kumota. Trykker du her blir det filteret som sist ble lagt inn fjernet. Det kan ikke angres mer enn én handling. Poista viimeksi lisätty suodatin Fjern det filteret som ble lagt til sist Suodatinsääntöä ei voida asettaa. Tekstikenttä on tyhjä, kirjoita siihen jotain ja yritä uudelleen. Beklager, men denne filterregelen kan ikke settes opp. Tekstfeltet er tomt. Skriv inn noe og forsøk igjen. Tyhjä tekstikenttä Tomt tekstfelt Laitteen siirtojono Overfør kø til medieenhet Musiikin sijainti Musikkplassering Musiikki siirretään kohteeseen:% 1 Musikken vil bli overført til:% 1 Musiikin voi järjestellä useilla eri tavoilla. Jokainen lajittelutapa luo uusia alihakemistoja. Musikken kan deles inn i grupper automatisk på flere måter. Hver gruppering oppretter mapper på grunnlag av gitte kriterier. Lajittelu Grupperinger Ensimmäinen lajitteluperuste: Velg første gruppering: Toinen lajitteluperuste: Velg andre gruppering: Kolmas lajitteluperuste: Velg tredje gruppering: Korvaa välilyönnit alaviivalla (_) Gjør om mellomrom til understrek Käytä taajuuskorjainta Sett opp lydbalanse Phonon ei tue taajuuskorjaintaEqualizer state, as in, disabled Din versjon av Phonon støtter ikke lydbalanse. Equalizer state, as in, disabled Ei käytössä Av Tätä esiasetusta ei voi poistaa Kan ikke slette denne forhåndsinnstillinga Oletusasetuksia ei voi poistaa Standard forhåndsinnstillinger kan ikke slettes Esiasetuksen poisto epäonnistui Feil ved sletting av forhåndsinnstilling Tätä esiasetusta ei voi palauttaa Kan ikke tilbakestille denne forhåndsinnstillinga Vain oletusasetukset voi palauttaa Bare standard forhåndsinnstillinger kan tilbakestilles Virhe palautettaessa esiasetuksia Feil ved tilbakestilling av forhåndsinnstilling Tätä esiasetusta ei voi tallettaa Kan ikke lagre denne forhåndsinnstillinga Esiasetus ” Manual ” on varattu väliaikaisille asetuksille. Valitse toinen nimi ja yritä uudelleen. Forhåndsinnstillinga « Manuell » er reservert for øyeblikksinnstillinger. Velg et annet navn og prøv igjen. Virhe tallennettaessa esiasetuksia Feil ved lagring av forhåndsinnstilling Komentosarjatyökalu Skripthåndtering Komentosarjapaketit (*. amarokscript. tar, *. amarokscript. tar. bz2, *. amarokscript. tar. gz) Skriptpakker (*. amarokscript. tar, *. amarokscript. tar. bz2, *. amarokscript. tar. gz) Pakettia ei voitu lukea. Kunne ikke lese pakken. Komentosarja ”% 1 ” on jo asennettu. Poista se ensin mikäli haluat asentaa uudelleen. Det er allerede installert et skript som heter «% 1 ». Avinstaller dette først. Komentosarja asennettu. Käynnistä Amarok uudelleen, ja voit aloittaa käyttämään komentosarjaa. Skriptet vellykket installert. Start Amarok på nytt for å starte skriptet. Komentosarjan asennus epäonnistui. Ota yhteyttä paketin ylläpitäjään. Feil ved skriptinstallering. Pakken inneholder ikke en kjørbar fil. Gi beskjed om denne feilen til vedlikeholderen av pakken. Komentosarja poistettu. Käynnistä Amarok uudelleen, jotta poisto tulee viimeisteltyä täydellisesti. Skriptet er vellykket avinstallert. Start Amarok på nytt for å fjerne skriptet helt. Haluatko varmasti poistaa komentosarjan ”% 1 ”? Er du sikker på at du vil avinstallere skriptet «% 1 »? Poista komentosarja Fjern skript Komentosarjaa ei voi poistaa. Komentosarjatyökalu voi poistaa vain komentosarjat, jotka on asennettu paketteina. Kunne ikke avinstallere dette skript. Du kan bare avinstallere skript som er installert som pakker på denne måten. Komentosarjassa ”% 1 ” on virheitä. Käynnistä Amarok konsolista ja aja komentosarja uudelleen nähdäksesi virhetulosteen. Avvik ble fanget opp i skriptet «% 1 ». Se ett4er mer informasjon i feilsøkingsdata i konsollet. Äänisoitin KDE: lle Lydspilleren for KDE © 2002- 2003, Mark Kretschmann © 2003- 2009, Amarokin kehitysryhmä © 2002– 2003 Mark Kretschmann © 2003– 2010 Amarok- utviklingslaget IRC: palvelin: irc. freenode. net / kanava: # amarok Palaute: amarok@ kde. org (Käännöksen päiväys:% 1) IRC: irc. freenode. net – # amarok, # amarok. de, # amarok. es, # amarok. fr Tilbakemelding: amarok@ kde. org (Byggdato:% 1) Avattavat tiedostot tai verkko- osoitteet Filer/ nettadresser som skal åpnes Siirry soittolistan edelliseen kappaleeseen Hopp bakover i spillelista Aloita nykyisen soittolistan soitto Spill av gjeldende spilleliste Aloittaa tai pysäyttää soittamisen Spill av hvis stoppet. Pause hvis spiller. Tauko Pause i avspilling Pysäytä soitto Stopp avspilling Siirry soittolistan seuraavaan kappaleeseen Hopp fremover i spillelista Lisäasetukset: Flere valg: Lisää tiedostoja tai verkko- osoitteita soittolistaan Legg filer og nettadresser til spillelista Lisää virtaustoistot soivan kappaleen perään Legg nettadresser i kø etter sporet som spiller Lataa virtaustoistot ja korvaa nykyinen soittolista Last inn nettadresser, erstatt gjeldende spilleliste Tulosta perinpohjaiset virheenjäljitystiedot Skriv ut detaljert feilsøkingsinformasjon Salli rinnakkaiset Amarok- instanssit Tillat kjøring av flere Amarok- instanser Suhteellisten tiedostonimien ja verkko- osoitteiden kanta Grunnlag for relative filnavn/ URL- er Virtaustoiston asetukset Valg for enhetstest: Tietokantapalvelimen yhteystiedot olivat kelvottomat. Syötä oikeat tiedot ja käynnistä sen jälkeen Amarok uudelleen. Ugyldige tilkoblingsdetaljer for databasetjeneren. Du må oppgi riltige innstillinger og deretter starte Amarok på nytt. Tiedostoja siirretään roskakoriinWhen this track was last played Flytter filer til søppelkurvenWhen this track was last played eilen I går viimeisen minuutin aikana Innen det siste minuttet tulevaisuudessaThe amount of time since last played I framtidenThe amount of time since last played % 1 kkw for weeks % 1Mw for weeks % 1 vkoWhen this track was last played % 1uWhen this track was last played huomennad for days I morgend for days % 1 pvh for hours % 1dh for hours % 1 t % 1t % 1 albumilla% 2 % 1 på% 2 tuntematon kappaletrack from source Ukjent sportrack from source Tietoa ei saatavilla. Annettua KAboutData- objektia ei ole olemassa. Ingen informasjon tilgjengelig. Det oppgitte KAboutData- objektet finnes ikke. Tietoa ei saatavilla. Annettua OcsData- objektia ei ole olemassa. Ingen informasjon tilgjengelig. Det oppgitte OcsData- objektet finnes ikke. Tietoja% 1: sta Om% 1 % 1 Versio% 2 Käytössä KDE% 3 % 1 Versjon% 2 Bruker KDE% 3 Ilmoita bugit osoitteeseen http: // bugs. kde. org /. Bruk http: // bugs. kde. org for å rapportere feil. Ilmoita bugit osoitteeseen% 2. Vennligst rapporter feil til% 2. Käännös: Oversettelse Lisenssisopimus Lisensavtale Internet- yhteyttä ei saatavilla Internett- tilkobling ikke tilgjengelig Verkkovirhe Nettverksfeil Suosikkimusiikki: Yndlingsmusikk: Vieraile käyttäjän% 1 openDesktop. org- profiilissa Besøk% 1s openDesktop. org- profil Vieraile käyttäjän% 1 openDesktop. org- profiilissa Besøk% 1s profil på openDesktop. org Käyttäjän avataria ei voitu lukea. Klarte ikke å tolke bildedata for avataren. Sisäinen tietokanta Intern database Tietokantaan talletetut soittolistat Lokale spillelister lagret i databasen & PoistaRemove a track from a saved playlist & SlettRemove a track from a saved playlist Poista soittolistalta ”% 1 ” Fjern fra «% 1 » Vahvista poisto Bekreft sletting Kyllä, poista pysyvästi. Ja, slett fra databasen. Soittolistatiedostot kiintolevyllä Spillelistefiler på disk Kyllä, poista pysyvästi. Ja, slett fra disk Soittolistaa tiedostosta ”% 1 ” ei voitu ladata. Kunne ikke laste inn spillelistefila «% 1 ». Ladataan soittolistaa Laster ned spilleliste Talletetut soittolistat Lagrede spillelister Podcastit Podkaster Elävät soittolistat Dynamiske spillelister Älykkäät soittolistat Smart spilleliste Itse luodut ja muualta tuodut soittolistat Brukerlagde og importerte spillelister Voit luoda, avata, muokata ja järjestellä soittolistoja. Amarok lisää automaattisesti tänne kaikki kokoelmasi soittolistat. change options Opprett, rediger, organiser og last spillelister. Amarok legger til automatisk alle spillelister som finnes når samlinga gjennomsøkes, og spillelister som du lagrer vises også her. change options Aseta% 1 Sett opp% 1 Olet jo virittänyt podcastin ”% 1 ”. Abonnerer allerede på% 1 Poista ladattu lähetys & Slett nedlastet episode & Tallenna syötteen tiedot tiedostoon & Skriv kildeinformasjon til fil & Lataa lähetys & Last ned episode & Muokkaa & Oppsett Pura & viritys & Fjern abonnement & Päivitä kanava & Oppdater kanal Peruuta tilaus Avslutt abonnementet Haluatko varmasti peruuttaa tilauksen: Er du sikker på at du vil stoppe abonnementet på Poista ladatut jaksot Slett episoder som er lastet ned Odotetaan podcast- latausten valmistumista Venter på at nedlasting av podkaster skal bli ferdige Tallennetaan podcast- mediaa Laster ned podcastmedia & # 160; … Tallennetaan podcastia ”% 1 ” Laster ned podcast «% 1 » Podcastin lähetystä ei voitu tallentaa tiedostoon ”% 1 ” Klarte ikke å lagre podcastepisodefila i% 1 Paikalliset podcastit Lokale podcastsendinger Podcast Podkaster Tuodaan podcast- kanava ”% 1 ” Importerer podcastkanal fra% 1 Päivitetään podcast- kanava Oppdaterer podcastkanalen Päivitetään ”% 1 ” Oppdaterer «% 1 » Podcastin lataus lähteestä ”% 1 ” keskeytyi virheeseen: Podkastimport fra% 1 mislyktes med feil: Podcastin päivitys lähteestä ”% 1 ” keskeytyi virheeseen: Oppdatering av podkast fra% 1 mislyktes med feil: Päivitys lähteestä ”% 1 ” keskeytyi virheeseen: Oppdatering av «% 1 » mislyktes med feil: Jäsennettäessä kohdetta% 1 odotettiin syötettä mutta saatiin HTML- sivu. Annoitko oikean osoitteen? Forventet en kilde mens% 1 ble tolket, men mottok en HTML- side. Oppga du riktig URL? Syötteen tyyppi on tuntematon:% 1 Kilden har en ukjent type:% 1 % 1 ei ole version 2. 0 RSS- syöte. % 1 er ikke en RSS- kilde versjon 2. 0. % 1 ei ole kelvollinen version 1. 0 RSS- syöte. % 1 er ikke en gyldig RSS- kilde versjon 1. 0. % 1 ei ole kelvollinen Atom- syöte. % 1 er ikke en gyldig Atom- kilde. tuntematon tyyppi ukjent type Taajuuskorjain Lydbalanse Esiasetukset: Forhåndsinnstillinger: Lisää uusi Legg til en ny forhåndsinnstilling Muokkaa tallennettuja esiasetuksia Behandle forhåndsinnstillinger Käytä taajuuskorjainta Slå på lydbalanse Esivahvistus Lydforsterkning Oletus Null Lisää Legg til en forhåndsinnstilling for lydbalanse Nimi: Skriv inn navnet på forhåndsinnstillinga: ”% 1 ” on jo olemassa. Korvataanko se? En forhåndsinnstilling ved navn «% 1 » finnes allerede. Vil du overskrive den? Phonon- toistojärjestelmä väittää, että se ei osaa soittaa MP3- tiedostoja. Amarok- käsikirjan usein kysytyt kysymykset - osasta saattaa löytyä hyödyllisiä tietoja. Phonen sier den ikke kan spille MP3- filer. Kanskje du bør undersøke bakstykket som brukes av Phonen. Du finner nyttig informasjon i Spørsmål og svar - avsnittet i Amarok- håndboka. Asenna MP3- tuki Installer støtte for MP3 Amarok ei kykene soittamaan MP3- tiedostoja tällä kokoonpanolla. Haluatko asentaa MP3- tuen? Amarok kan for tiden ikke spille MP3- filer. Vil du installere støtte for MP3? Ei MP3- tukea Ingen støtte for MP3 Esivahvistus Forforsterkning Tietokannan sijainti Database- plassering Yhteys Samling Tietokannan nimi Databasenavn Palvelin Vertsnavn Etsi kappaleita metatunnisteiden perusteella Finn spor etter meta- tagger Tuo ladatut kansikuvat Importer Ikoner og annet kunsterisk arbeid som er lastet ned Albumien kansikuvakansio Mappe for grafikk Tietokanta- ajuria ei ole valittu Ingen databasedriver er valgt Tietokantaa ei löytynyt sijainnista:% 1 Fant ikke database ved:% 1 Version 1. 4 tietokanta ei avautunut:% 1 Klarte ikke å åpne databasen til Amarok 1. 4:% 1 Tuontikyselyä ei voitu suorittaa:% 1 kunne ikke kjøre importforespørsel:% 1 Synkronoidaan Amarokin tietokantaa... Synkroniserer Amarok- databasen & # 160; … Tuodaan ladattuja kansikuvia Importerterer nedlastet grafikk album Tämä arvo ohjaa, minkä verran kriteeri vaikuttaa soittolistan muodostuksessa Dette bestemmer hvilken andel av spillelista som skall passe med kriteriet Vaikutus: Andel: Suositusten tyyppi: Pass med type. Echo Nest Echo Nest liknende artister Kriteeri: Sammenligne Soiva kappale Gjeldende spor Echo Nestin suositukset. Anbefalinger av Echo Nest. Luodaan soittolistaa … Opprett spilleliste & # 160; … Esiasetukset Forhåndsinnstillinger Vaihda esiasetuksen nimi Gi nytt navn til forhåndsinnstillinga for tonekontroll Syötä uusi nimi: Skriv inn et nytt navn på forhåndsinnstillinga: Haluatko varmasti tuhota ja palauttaa kaikki esiasetukset? Alle forhåndsinnstillingene vil bli slettet og standardinnstillingene vil bli gjenopprettet. Er du sikker på at du vil dette? Podcast- hakemisto Podkast- forbedringer Palauta alkutilaan Omslagshenter Toistolähteet Hjem Kopioi tiedostot kokoelmaan Kopier til samling Siirrä kokoelmaan Flytt til samling Lisää... Mer & # 160; … Muokkaa kappaleen sisältökuvauksia… Organize Files Rediger sporinformasjonOrganize Files Poista kappaleet Slett spor Hae musiikkilähteitä Filtrer musikkilder albumi album artisti artist tyylilaji sjanger Otsikko tittel säveltäjä komponist vuosi' Beats per minute 'playlist column name and token for playlist layouts, if in doubt, dont expand as it needs to be short!! år bpm bpm Bittinopeus bitrate arvostelu karakter pisteitä poeng soittokertoja' Sample rate 'playlist column name and token for playlist layouts ganger spilt Näytteenottotaajuus samplingsfrekvens: pituus lengde levynumero plate nummer kappaleen numero spornummer lisätty lagt til viime viikolla siste uke viime kuussa forrige måned kaksi kuukautta sitten to måneder siden kolme kuukautta sitten tre måneder siden Vuosi - Albumi År – album % 1% käytössä % 1% brukt Hae kokoelmasta Søk i samling Artisti / Albumi Artist / album Tyylilaji / Artisti Sjanger / artist Tyylilaji / Artisti / Albumi Sjanger / Artist / album Toinen taso Annet nivå Kolmas taso Tredje nivå Näytä julkaisuvuodet Vis & år Näytä kansikuvat Vis omslagsgrafikk Lajitteluasetukset Sorteringsvalg Tietokantaan koottu paikallisissa laitteissa sekä cd- levyllä tai muulla ulkoisella medialla sijaitseva musiikki Her finner du din lokale musikk, og også musikk fra mobile lydspillere og CD- er. Kirjoita hakusanat tähän Oppgi søkebegreper her Tähän voit syöttää polun kansioon, joka näytetään. Siirtyäksi aiemmin antamaasi kansioon, paina nuolta vasemmalle ja valitse kansio. Automaattinen täydennys on käytössä. Napsauta oikealla hiiripainikkeella valitaksesi kuinka täydennys toimii. Her kan du oppgi stien til en mappe du vil vise. Trykk på høyrepila og velg for å gå til en tidligere vist mappe. Skrivefeltet har mappefullføring. Bruk høyre museknapp for å velge hvordan navnefullføringen skal virke. Tähän voit syöttää nimisuodattimen, joka rajoittaa näytettäviä tiedostoja. Voit tyhjentää suodattimen napsauttamalla vasemmalla olevaa suodatinpainiketta. Käyttääksesi äskeistä suodatinta uudestaan, napsauta suodatin- painiketta. Du kan oppgi et navnefilter for å begrense antall filer som blir vist. For å fjerne filtre, slå av filterknappen til venstre. For å komme tilbake til filteret du brukte sist, slå på filterknappen igjen. Tämä painike tyhjentää nimisuodattimen, kun suodatin asetetaan pois käytöstä. Viimeksi käytetty suodatin otetaan käyttöön napsauttamalla uudestaan. Denne knappen tømmer navnefilteret eller henter fram det sist brukte filteret når den er på. Tiedostoselaimella pääset käsiksi kaikkiin musiikkitiedostoihin, vaikka ne eivät sisältyisi kokoelmaan. Voit lisätä kappaleita soittolistalle. Med filbehandlinga kan du bla i filer hvor som helst på systemet ditt, uansett om disse filene er en del av din lokale samling. Så kan du legge til disse filene til spillelista og utføre grunnleggende filhandlinger. Käytä viimeistä suodatinta (% 1) Bruk siste filter («% 1 ») Palauta alkutilaan Tøm filteret Voit selata internetin tarjoamia sisältöjä. Amarok tukee jo useita lähteitä ja uusia lähteitä saa lisättyä komentosarjoilla. Med Internett- viseren kan du bla i nettkilder med innhold som integreres direkte inn i Amarok. Amarok leveres med noen slike kilder, men mange flere kan legges til ved bruk av skripter. Lähde' SourceEmblem 'playlist column name and token for playlist layouts Kilde' SourceEmblem 'playlist column name and token for playlist layouts Satunnainen (muokattu) Vilkårlig (endret) Voit kuunnella omia soittolistojasi, tai antaa Amarokin luoda elävän soittolistan. Voit hallinnoida myös virittämiäsi podcast- lähetyksiä. Spillelistebehandleren inneholder din liste over importerte og lagrede spillelister. Der kan du også sette sammen krafrtige dynamiske spillelister og styre dine podkastabonnementer og episoder. Uusi nimiEnter a new name for a folder that already exists Nytt navnEnter a new name for a folder that already exists Anna kansiolle uusi nimi: Oppgi nytt mappenavn: & Poista kansio & Slett mappe Nimeä kansio & uudelleen... & Endre mappenavn & # 160; … Lisää uusi vaikutin. Legg til en ny tilbøyelighet Poista tämä vaikutin. Fjern denne tilbøyeligheten Soittokerrat Avspillingsteller Arvio' Sample rate 'playlist column name and token for playlist layouts Karakter' Sample rate 'playlist column name and token for playlist layouts Kesto' Mood 'playlist column name and token for playlist layouts Lengde' Mood 'playlist column name and token for playlist layouts Kappalenumero Spor nr Levynumero Skive nr Ensimmäinen soittokertaThe name of the file this track is stored in Spilt førstThe name of the file this track is stored in Hakuehto: Med: on pienempi kuin mindre enn on yhtäsuuri kuin lik on suurempi kuin større enn Valitse kuinka tarkasti arvoa käytetään soittolistan luonnissa. Her bestemmes det hvor strengt utvalget skal avpasses til en gitt verdi Vaikuttimen ehdottomuus: Strenghet: Tyyppi' Year 'playlist column name and token for playlist layouts Type' Year 'playlist column name and token for playlist layouts Lisää podcast Legg til podcast Syötä RSS 2. 0- osoite: toggle the "new" status of this podcast episode toggle the "new" status of this podcast episode Suhteellinen vaikutin Forholdsmessig tilbøyelighet Valikoi tietty osuus soittolistasta jollakin vaikuttimella. Avpass en viss andel av spillelista til en verdi. Suositukset Selvvalgt tilbøyelighet Valikoi tietty osuus soittolistasta samankaltaisen musiikin suosituksilla. Avpass en viss andel av spillelista til et selvvalgt felt. Sumea vaikutin Utydelig tilbøyelighet Valikoi soittolista sumealla logiikalla Avpass spillelista løselig til en omtrentlig verdi Viritetyt podcastit ja tallennetut lähetykset Liste over abonnerte podkaster og episoder Voit hallinnoida virittämiäsi podcasteja ja kuunnella tallennettuja lähetyksiä. Tätä kautta voit myös tallentaa lähetyksen, ellet ole määritellyt Amarokin tekemään sen automaattisesti. Håndter dine podkastabonnementer og bla i individuelle episoder. Her kan også episoder lastes ned til disk, eller du kan be Amarok gjøre det automatisk. Lisää podcast & Legg til podcast & Päivitä kaikki & Oppdater alle Tuodut soittolistatiedostotWhat artist is this track by Importer OPML- fil Tiedostokoko Filstørrelse: Kuvaus: Abonnementsdato: Koneellisesti luodut soittolistat Oppdaterer dynamisk parameter- baserte spillelister Elävän soittolistan avulla Amarok valitsee automaattisesti soitettavat kappaleet, itse määrittämiesi vaikutinten mukaisesti. Med en dynamisk spilleliste blir Amarok din personlige DJ, som automatisk velger spor for deg, basert på et antall parametre sonm du velger. Turn dynamic mode on Aktivoi elävä soittolista. Slå på dynamisk modus Alusta soittolista Fyll opp på nytt Korvaa soittolistan tulossa olevat kappaleet uusilla. Erstatt kommende spor med nye. Edeltäviä: Tidligere: Soivaa kappaletta edeltävien kappaleiden lukumäärä soittolistalla. Antall tidligere spor som skal etterlates i spillelista. Tulevia: Kommende spor: Soivaa kappaletta seuraavien kappaleiden lukumäärä soittolistalla. Antall kommende spor som skal lastes inn i spillelista. Soittolista: Spilleliste: Tallenna esiasetus. Lagre forhåndsinnstillinga. Poista esiasetus. Slett forhåndsinnstillinga. Soittolistan nimi Navn på spilleliste Anna soittolistalle nimi: Oppgi et navn på spillelista: Satunnaisen soittolistan päälle ei voi tallentaa. Kan ikke skrive over den tilfeldige spillelista. Lisää kansioThe Name is not known Legg til mappeThe Name is not known Lasketaan Teller Medialähteet Mediekilder Konteksti Kontekst Paikallinen musiikki Lokal musikk Oma kokoelma ja laitteet Lokale innholdskilder Internet Internett Internetin tarjoamat musiikkilähteet Kilder for tilkoblet innhold Soittolistat Spillelister Staattiset ja elävät soittolistat Forskjellige slags spillelister Selaa levyasemia Bla etter innhold på den lokale disken Tiedostot@ item: inmenu @ item: inmenu Lukitse elementtien sijoittelu Lås utforming Pääikkunan sulkeminen piilottaa Amarokin ilmoitusalueelle. Valitse Lopeta valikosta tai Amarokin ilmoitusalueella olevasta kuvakkeesta, jos haluat sulkea Amarokin. Hvis du lukker hovedvinduet, vil Amarok fortsette i systemkurven. Velg Avslutt fra menyen, eller kurv- ikonet for Amarok for å avslutte programmet. Ilmoitusalueelle telakoiminen Legger i systemkurven Käytä & suhteellista polkua tallennettaessa Bruk relativ & sti til lagring Soita tiedostoja tai verkko- osoitteita Spill media (filer eller nettadresser) Lisää tiedostoja tai verkko- osoitteita Legg til media (filer eller nettadresser) Lisää virtaustoisto Legg til strøm Anna virtaustoiston osoite: Oppgi nettadresse til strømmen: & Lisää sisältöä… clear playlist & Legg til medium & # 160; … clear playlist & Tyhjennä soittolistaRemove duplicate and dead (unplayable) tracks from the playlist & Tøm spillelistaRemove duplicate and dead (unplayable) tracks from the playlist Poista & moniesiintymät & Fjern duplikater & Lisää virtaustoisto … Legg til strøm & # 160; … & Vie soittolista nimellä … & Eksporter spilleliste som & # 160; … Kirjanmerkkien hallinta Bokmerkestyring Kansikuvaselain Omslagshåndtering Soita … Spill medium & # 160; … & Kelaa eteenpäin & Søk fremover & Kelaa taaksepäin & Søk bakover Päivitä kokoelma Oppdater samling Edellinen kappale Forrige spor Muodosta soittolista Fyll opp spilleliste på nytt Seuraava kappale Neste spor Lisää äänenvoimakkuutta Høyere lyd Vähennä äänenvoimakkuutta Lavere lyd Näytä tai piilota soittolistaikkuna Slå på/ av hovedvindu Kokoruututila Vend fullskjerm av/ på Vaimenna Demp lyd Last. fm: Merkitse ihkubiisiksi Last. fm: Elsker dette sporet Last. fm: Tyrmää kappale Last. fm: Bannlys dette sporet Last. fm: Ohita kappale Last. fm: Hopp over dette sporet Lisää jonoon Legg spor i kø Arvostele nykyinen kappale yhden tähden arvoiseksi. Ranger dette sporet: 1 Arvostele nykyinen kappale kahden tähden arvoiseksi. Ranger dette sporet: 2 Arvostele nykyinen kappale kolmen tähden arvoiseksi. Ranger dette sporet: 3 Arvostele nykyinen kappale neljän tähden arvoiseksi. Ranger dette sporet: 4 Arvostele nykyinen kappale viiden tähden arvoiseksi. Ranger dette sporet: 5 & Musiikki & Musikk & Amarok & Amarok Soittolista & Spilleliste Tauko::% 1 Pause::% 1 % 1 -% 2::% 3do not translate 'DataDownloader' or 'qt. core' % 1 –% 2::% 3do not translate 'DataDownloader' or 'qt. core' K3bin käynnistäminen epäonnistui. Kunne ikke starte K3b. DCOP- viestinnässä K3bin kanssa tapahtui virhe. Det oppstod en DCOP- kommunikasjonsfeil med K3b. Luodaanko ääni- CD, joka sopii CD- soittimille vai data- CD, joka sopii tietokoneille ja muille digitaalisille musiikkisoittimille? Vil du lage en lyd- CD for vanlige CD- spillere eller en data- CD for datamaskiner og andre digitallydspillere? Uusi K3b- projekti Lag K3b- prosjekt Ääni- CD Lydmodus Data- CD Datamodus (mykistetty) (dempet) Äänenvoimakkuus:% 1%% 2 Lydstyrke:% 1%% 2 Näytetäänkö toinen, vasen aikamerkki Om nok en tidsetikett skal vises, til venstre. Aseta tämä näyttääksesi toisen aikamerkin kelauspalkin vasemmalla puolella soitinikkunassa. Hvis krysset av, vises nok en tidsetikett til venstre for søkeglideren i spillervinduet. Näytetäänkö kappaleesta jäljellä oleva aika vasemmassa aikamerkissä. Om gjenstående sportid skal vises i tidsetiketten til venstre. Aseta tämä näyttääksesi kappaleesta jäljellä olevan ajan kappaleesta soitetun ajan sijaan. Hvis krysset av, blir gjenstående sportid og ikke vanlig sportid vist i spillervinduet. Mitä kappaleita tai albumeja suositaan satunnaistilassa. Hvilke spor eller album skal foretrekkes i tilfeldig modus Valitunlaiset kappaleet tai albumit valitaan todennäköisemmin seuraavaksi soitettavaksi kappaleeksi. Spor eller album med denne egenskapen har større sjanser til å bli valgt i tilfeldig modus. Kirjoita hakeaksesi soittolistalta Hvordan det skal gås gjennom sporene i spillelista Elävän soittolistan tila. Sist brukte dynamiske modus. Käynnistä ja sammuta elävä soittolista tästä. Hvis dette er på blir dynamisk modus satt på, og spor blir lagt til ifølge den oppgitte dynamiske spillelista. Edeltävien kappaleiden lukumäärä. Antall tidligere spor. Kuinka monta soitettua kappaletta jätetään näkyviin. Antall spor som skal etterlates i spillelista før det aktive sporet. Tulevien kappaleiden lukumäärä. Antall kommende spor. Kuinka monta kappaletta soittolistalla on jatkuvasti tulossa. Antall spor som skal lastes inn i spillelista etter det aktive sporet. Tuorein elävä soittolista Sist brukte dynamiske modus Viimeksi ladatun elävän soittolistan nimi Tittelen på den dynamiske modus som sist ble lastet inn i spillelista Näytetäänkö kuvake ilmoitusalueella Om programikonet skal vises i systemkurven Ota käyttöön tai poista käytöstä ilmoitusalueen Amarok- kuvake. Vis/ skjul Amarok- ikonet i systemkurven. Piilotetaanko kontekstinäkymä. Om kontekstvisningen skal skjules. Ota käyttöön tai poista käytöstä ilmoitusalueen Amarok- kuvake. Vis/ skjul kontekst- visning i Amarok. Animoidaanko ilmoitusalueen kuvake Om ikonet i systemkurven skal animeres Ota käyttöön tai poista käytöstä ilmoitusalueen kuvakkeen animointi. Slå på/ av visning av animasjon i systemkurven. Tauko kappaleiden välissä millisekunneissa Pause mellom spor, målt i millisekund Tauko kappaleiden välissä millisekunneissa. Pause mellom spor, målt i millisekund. Kumoamistasojen lukumäärä soittolistassa Tallet på angrenivå i spillelista Kumoamistasojen lukumäärä soittolistassa. Tallet på mulige angrenivå i spillelista. Näytetäänkö käynnistysikkuna ohjelman käynnistyessä Om en velkomstskjerm skal vises ved oppstart Ota käyttöön tai poista käytöstä käynnistysikkunan näyttäminen Amarokin käynnistyessä. Vis/ skjul velkomstskjerm ved oppstart av Amarok. Mikäli valittu, käsin tallennetut soittolistat sisältävät suhteellisen polun kappaleisiin absoluuttisen sijasta. Om spillelister skal lagre relative adresser Mikäli valittu, käsin tallennetut soittolistat sisältävät suhteellisen polun kappaleisiin absoluuttisen sijasta. Hvis krysset av, blir det lagret relative, ikke absolutte, filadresser i Amaroks spillelister. Mikäli valittu, tiedostojen järjestely korvaa olemassa olevia tiedostoja. Om « Organiser filer » skal overskrive eksisterende filer. Mikäli valittu, tiedostojen järjestely korvaa olemassa olevat kohdetiedostot. Hvis dette er på vil « Organiser filer » skrive over målfiler om de finnes fra før. Mikäli valittu, erityyppiset tiedostot tulevat omiin alakansioihinsa. Om « Organiser filer » vil gruppere mapper etter filtype. Mikäli valittu, erityyppiset tiedostot tulevat omiin alakansioihinsa. Hvis dette er på, vil « Organiser filer » gruppere mapper som inneholder samme filtype. Mikäli valittu, tiedostot järjestetään artistin alkukirjaimen mukaisiin alakansioihin. Om « Organiser filer » vil gruppere artister med navn som begynner med samme bokstav. Mikäli valittu, tiedostot järjestetään artistin alkukirjaimen mukaisiin alakansioihin. Hvis dette er p å, vil« Organiser filer » gruppere artister med navn som begynner med samme bokstav. Mikäli valittu, määräinen artikkeli the jätetään huomioimatta artistien nimessä. Om « Organiser filer » vil ignorere « The » i artistnavn. Mikäli valittu, määräinen artikkeli the jätetään huomioimatta artistien nimessä. Hvis dette er på vil « Organiser filer » ignorere « The » i artistnavn. Mikäli valittu, tiedostojen järjestely korvaa välilyönnit alaviivoilla tiedostojen nimissä. Om « Organiser filer » skal erstatte mellomrom i filnavn med understreker. Mikäli valittu, tiedostojen järjestely korvaa välilyönnit alaviivoilla tiedostojen nimissä. Hvis dette er på vil « Organiser filer » erstatte mellomrom i filnavn med understreker. Mikä valittu, tiedostojen järjestely käyttää kansikuvia kansioiden kuvakkeina. Om « Organiser filer » skal bruke omslagsbilder som mappeikoner. Mikä valittu, tiedostojen järjestely käyttää kansikuvia kansioiden kuvakkeina. Hvis dette er på, vil « Organiser filer » bruke omslagsbilder som mappeikoner. Tiedostojen järjestelyn kohteena olevan kokoelmahakemiston ID. Indeks for samlingsmappemål for Organiser- filer. Tiedostojen järjestelyn kohteena olevan kokoelmahakemiston ID. Identifikasjon for samlemappemålet for Organiser- filer. Mikäli valittu, tiedostot nimetään uudelleen siten, että ne voidaan sijoittaa VFAT- tiedostojärjestelmään. Om « Organiser filer » skal endre filnavn slik at de passer i VFAT- filsystemer. Mikäli valittu, tiedostot nimetään uudelleen siten, että ne voidaan sijoittaa VFAT- tiedostojärjestelmään (esimerkiksi ”: ”, ” * ” ja ”? ”). Hvis dette er slått på, vil « Organiser filer » erstatte tegn som ikke passer i VFAT- filsystemer (slik som «: « * » og «? »). Mikäli valittu, tiedostot nimetään uudelleen siten, että ne sisältävät vain 7- bittisiä ASCII- merkkejä. Om « Organiser filer » skal endre filnavn slik at de bare inneholder 7- bit ASCII- tegn. Mikäli valittu, tiedostot nimetään uudelleen siten, että ne sisältävät vain 7- bittisiä ASCII- merkkejä. Hvis dette er slått på vil « Organiser filer » erstatte tegn som ikke passer med tegnsettet 7- bits ASCII. Mikä valittu, tiedostojen nimetään oman nimeämistyylin mukaan. Om « Organiser filer » skal bruke et selvvalgt filnavnskjema. Mikä valittu, tiedostojen nimetään oman nimeämistyylin mukaan. Hvis dette er slått på vil « Organiser filer » gi filer nytt navn ifølge en selvvalgt formatstreng. Säännöllinen lauseke, joka korvataan. Regulært uttrykk som skal erstattes. Mikäli valittu, tiedostojen järjestely korvaa merkkijonot, joita säännöllinen lauseke löytää. « Organiser filer » kommer til å erstatte understrenger som passer med dette regulære uttrykket. Merkkijono, jolla korvataan. Erstatter streng. Mikäli valittu, tiedostojen järjestely korvaa löydetyt merkkijonot tällä merkkijonolla. « Organiser filer » kommer til å sette inn denne strengen i stedet for understrenger som passer. Ulkoisen internet- selaimen sijainti. Filnavn for den eksterne nettleseren som Amarok skal starte. Valitse haetaanko albumien kansikuvat automaattisesti tarvittaessa Om det skal forsøkes å hente nødvendig omslagsgrafikk automatisk Vieritä soittolista kullakin hetkellä soivan kappaleen kohdalle, pitäen soivan kappaleen aina esillä Rull automatisk spillelista slik at det sporet som spilles nå blir synlig Näytä albumien kansikuvat selatessa kokoelmaa Vis albumgrafikk i samlingsblaingen Näytä kontekstinäkymä Vis kontekstvisning Äänenvoimakkuus Hovedlydstyrke Amarokin pää- äänenvoimakkuus – arvo väliltä 0 (mykistetty) ja 100. Hovedlydstyrken i Amarok. Dette er et tall mellom 0 og 100. Mykistetty tila Dempet tilstand Mykistä/ poista mykistys. Demp lyd av/ på. Valitse onko kappaleiden välillä ristiinhäivytys. Om det skal brukes overtoning mellom spor Mikäli valittu, kappaleet ristiinhäivytetään. Slå på/ av overtoning mellom sporskifte. Ristiinhäivytyksen pituus millisekunneissa Lengde på overtoninga, målt i millisekunder Ristiinhäivytyksen pituus kappaleiden vaihtuessa millisekunneissa. Hvor lenge overtoninga skal vare, målt i millisekunder. Milloin ristiinhäivytys tapahtuu Overtone når Tapahtuuko ristiinhäivytys aina, vai kun kappale vaihtuu automaattisesti vai kun vaihdat kappaletta. Bestemmer om det alltid skal overtones, eller bare for automatisk/ manuelt sporbytte. Ristiinhäivytetäänkö painettaessa pysäytä- painiketta. Om spor skal tones ut når STOPP trykkes. Otetaan käyttöön tai poistetaan käytöstä loppuhäivytys Slå på/ av uttoning. Loppuhäivytyksen pituus millisekunneissa Lengde på uttoninga, målt i millisekunder Loppuhäivytyksen pituus millisekunneissa Hvor lenge uttoninga skal vare, målt i millisekunder. Häivytetäänkö poistuttaessa ohjelmasta. Om det skal brukes uttoning når programmet avslutter. Mikäli käytössä, taajuuskorjainliitännäinen suodattaa äänivirtaa. Når krysset av, blir lydstrømmen filtrert gjennom lydbalansetillegget. Taajuuskorjaimen esivahvistuksen määrä, arvo väliltä - 100.. 100, 0 on oletus. 11 forsterkinger i lydbalansen inkl. forforsterking, i området – 100 til 100. 0 er ingen forsterkning. Taajuuskorjaimen esiasetettu nimi. Liste over navn på brukerens forhåndsinnstilte lydbalanser Poista voimakkuudentasaus käytöstä Slå av « replay gain » Soita kaikki kappaleet samalla äänenvoimakkuudella Gi hvert spor samme lydstyrke Soita koko albumi samalla äänenvoimakkuudella Gi hvert album samme lydstyrke Amazon- alue kansikuvien haulle Amazon- sted for henting av plateomslag Määrittää, miltä Amazon- palvelimelta kansikuvat haetaan. Avgjør hvilken Amazon- tjener som skal brukes til å hente ned plateomslag. Määrittelee, minkä kielisestä Wikipediasta tieto haetaan. Wikipedia språk for informasjonshenting Määrittelee, minkä kielisestä Wikipediasta tieto haetaan. Angi på hvilket språk Amarok skal forsøke å hente informasjon fra Wikipedia. Käytä kuvaruutunäyttöä Bruk skjermmeldinger Ota käyttöön tai poista käytöstä kuvaruutunäyttö. Slå på/ av visning av skjermmeldinger. Ota käyttöön tai poista käytöstä ilmoitusalueen kuvakkeen animointi. Slå på/ av bruk av Growl for varslinger. Näytä sama tieto kuvaruutunäytössä kuin soittolistan sarakkeissa. Vis den samme informasjonen i skjermmeldinga som i spillelista. Mikäli käytössä, kuvaruutunäyttö näyttää samat tiedot ja samassa järjestyksessä kuin soittolistan sarakkeissa. Hvis dette er slått på vil skjermmeldingene vise den samme informasjonen og i samme rekkefølge som kolonnene i spillelista. Näytettävä kuvaruutunäyttöteksti Skjermmeldinga som skal vises Muokkaa näytettävää kuvaruutunäyttötekstiä. Tilpass teksten til skjermmeldinga. Valeläpikuultavuuden vaihto Slå på/ av gjennomskinnelighet Muuta kuvaruutunäytön tausta käyttämään valeläpikuultavuutta. Bruk gjennomskinnelig bakgrunn til skjermmeldinger. Käytetäänkö kuvaruutunäytössä omia värejä Om det skal brukes selvvalgte farger for skjermmeldinger Kuvaruutunäytössä voidaan käyttää omia värejä, mikäli tämä on valittuna. Du kan bruke selvvalgte farger for skjermmeldinger hvis dette er slått på. Kuvaruutunäytön kirjasinväri Skriftfarge for skjermmeldinger Kuvaruutunäytön tekstin väri, joka annetaan RGB- muodossa (pilkuilla eroteltu luettelo, jossa on kolme kokonaislukua väliltä 0 ja 255). Fargen brukt på skjermmeldingene. Fargen er en kommadelt liste med verdier for rød, grønn og blå, og verdiene må ligge mellom 0 og 255. Kuinka monta millisekuntia tekstiä näytetään I hvor mange millisekund skal teksten vises Kuvaruutunäytön tekstin näyttöaika millisekunneissa. Arvo 0 tarkoittaa, että kuvaruutunäyttö näytetään aina. Oletusarvo on 5000 millisekuntia. Hvor lenge skjermmeldingene skal vises, målt i millisekund. Verdien 0 betyr at de alltid skal vises. Standardverdien er 5 & # 160; 000 millisekund. Pystysijainti Y- forskyvning Kuvaruutunäytön pystysijainti suhteessa valittuun ruutuun ja kuvaruutunäytön asemointiin. Jos käytössä on yläasemointi, pystysijainti on kuvaruutunäytön yläreunan ja ruudun yläreunan väli. Jos käytössä on ala- asemointi, pystysijainti on kuvaruutunäytön alareunan ja ruudun alareunan väli. Loddrett plassering til skjermmeldinger, målt relativt til valgt skjerm og skjermmeldingsjustering. Hvis plasseringa er øverst, er forskyvningen avstanden mellom øvre del av skjermmeldinga og toppen av skjermen. Hvis plasseringa er nederst, er forskyvningen avstanden mellom nedre del av skjermmeldinga og bunnen av skjermen. Kuvaruutunäytön ruutu Skjerm for skjermmeldinger Ruutu, jossa kuvaruutunäyttö näytetään. Yksinäyttöisissä järjestelmissä tämä asetus tulisi olla 0. Skjermen skjermmeldinger skal vises på. For maskiner med en skjerm skal denne verdien være 0. Näytetäänkö albumin kansikuva Om plateomslaget skal vises Mikäli käytössä, albumin kansikuva näytetään kuvaruutunäytössä. Hvis krysset av, blir plateomslaget vist i skjermmeldingene. Asemoi kuvaruutunäyttö Juster skjermmeldinger til Kuvaruutunäytön suhteellinen asemointi. Mahdollisia valintoja ovat vasemmalla, keskellä, oikealla ja keskellä. Relativ plassering av skjermmeldinger. Mulige verdier er « Left » (venstre), « Middle » (midten), « Right » (høyre) og « Center » (sentrer). Jatka käynnistyessä toistoa viimeksi soitetusta kappaleesta Fortsett med avspilling av sist spilte spor ved oppstart Aseta tämä, mikäli haluat Amarokin käynnistyessä jatkavan toistoa viimeksi soitetusta kappaleesta. Hvis krysset av, starter Amarok med å fortsette sist spilte spor ved oppstart. Osoite kappaleelle, jonka toistoa jatketaan käynnistyessä Nettadresse til sporet som skal spilles av ved oppstart Sisäinen: Verkko- osoite kappaleelle, jonka toistoa jatketaan käynnistyessä. Internt: Nettadresse til sporet som skal spilles av ved oppstart. Kohta, josta toistoa jatketaan käynnistyttäessä millisekunneissa Tidspunkt for fortsettelse, målt i millisekund Sisäinen: Kohta, josta kappaleen toistoa jatketaan käynnistettäessä millisekunneissa. Internt: Tidspunkt for fortsettelse, målt i millisekund. Kartoitetaanko kokoelmakansiot rekursiivisesti Om samlingsmapper skal gjennomsøkes rekursivt Kartoitetaanko kokoelmakansiot uudelleen muutosten jälkeen Om samlingsmapper skal gjennomsøkes ved endringer Kokoelman kansioluettelo Liste over mapper i samlinga SubmitPlayedSongs Send inn spilte melodier. Lähetetäänkö soitetuista kappaleista tieto AudioscrobblerilleUsername for audioscrobbler login Om sanger spilt av skal sendes inn til AudioscrobblerUsername for audioscrobbler login Käyttäjätunnus, jolla kytkeydytään Audioscrobbleriin Brukernavnet brukt til å koble til Audioscrobbler Salasana, jota käytetään kytkeydyttäessä Audioscrobbleriin Passord brukt til å koble til Audioscrobbler Hae samankaltaisia artisteja Hent liknende artister Haetaanko samanlaisia kappaleita Audioscrobblerista Om lignende sanger skal hentes fra Audioscrobbler Laitetyyppi Enhetstype Medialaitteen tyyppi. Type medieenhet Tiedostojärjestelmän liitoskohta Monteringspunkt Liitoskohta, jota käytetään medialaitteen liittämiseksi. Monteringspunktet som brukes for tilkoblingen til medieenheten. Mount- komento Monteringskommando Komento, jolla medialaite liitetään. Monteringskommandoen som brukes for tilkoblingen til medieenheten. Umount- komento Avmonteringskommando Komento, jolla medialaite irrotetaan. Avmonteringskommandoen som brukes for tilkoblingen til medieenheten. Poistetaan podcastit automaattisesti Ta bort podradiosendinger automatisk Poistetaanko kaikki toistetut podcast- jaksot automaattisesti, kun medialaite on yhdistetty. Om podcaster som allerede er spilt skal slettes automatisk når medieenheten kobles til. Tilastojen tahdistaminen Synkroniser statistikk Tahdistetaanko Amarokin tilastot medialaitteen soittokertojen ja pisteiden kanssa, ja lähetetäänkö tiedot soitetuista kappaleista Last. fm- palveluun. Om Amarok- statistikk skal synkroniseres med spilletelling/ rangering på enheten og om spor spilt skal sendes til last. fm. Käsin lisätyt palvelimet Manuelt tillagte servere Käyttäjän lisäämät musiikinjakopalvelimet. Tjenere som deler musikk, lagt til av brukeren. Salsanat palvelimille Tjenerpassord Salasanat tallennetaan konenimen mukaan. Passord lagret etter vertsnavn. Häivytetäänkö poistuttaessa ohjelmasta. NAME OF TRANSLATORS Stil som skal brukes når stemningslinja tegnesNAME OF TRANSLATORS Niklas Laxström, Ilkka Pirskanen, Ville- Pekka Vainio, Mikael LammentaustaEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Axel Bojer, Bjørn Steensrud, Bjørn KvisliEMAIL OF TRANSLATORS niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, ilkka. pirskanen@ kolumbus. fi, vpivaini@ cs. helsinki. fi, mikael. lammentausta+kdetrans@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, axelb@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, bjorn. kvisli@ gmail. com Käytettävissä olevat tiedostomuodot Tilgjengelige formater Ogg Vorbis Ogg Vorbis Flac Flac Wav Wav Mp3 Mp3 Youtube HQ Youtube HQ Animaatio Animasjon Valokuvien lukumäärä Antall fotoer OSD (On- Screen- Display) eli kuvaruutunäyttö näyttää näytöllä väliaikaisesti pienen ponnahdusikkunan, kun kappale vaihtuu ja näyttää kappaleen tiedot. Slå på skjermmeldinger. Skjermmeldingene viser sporinformasjon når et nytt spor blir avspilt. Aika millisekunteina kuinka kauan kuvaruutunäyttöä näytetään. Ajan pitää olla välillä 500 ms ja 10000 ms. Hvor lenge skjemmeldingene skal vises, målt i millisekunder. Tallet må være mellom 500 og 10 000. Ikuisesti For alltid & Näyttö: Skjerm: Fyysinen näyttö, jolla kuvaruutunäyttö näytetään. Skjermen skjermmeldingene skal vises på. Valitse ottaaksesi omat värit käyttöön kuvaruutunäytössä. Bruk selvvalgte farger på skjermmeldingene. Käytä omia värejä Bruk & selvvalgte farger Kuvaruutunäytön edustaväri. Farge på skjermmeldingene. Valitse kuvaruutunäytön tekstin väri napsauttamalla. Tekstfargen til skjermmeldingene. & Läpikuultava & Gjennomskinnelig Valitse häivytetäänkö musiikki lopetettaessa. Hvis krysset av vil Amarok tone ut musikken når programmet stopper. Häivytä musiikki & lopetettaessa Ton ut ved & slutt Ohjelman sulkeminen Suljettaessa Amarok voi häivyttää äänenvoimakkuuden tai pysäyttää toiston välittömästi. Oppførsel ved avslutning Når Amarok avsluttes kan det tone ut musikken langsomt (dette kan stilles inn) eller stoppe avspillingen straks Häivytä musiikki & lopetettaessa & Ton ut ved slutt Häivytyksen & kesto: Uttoningslengde: Äänenvoimakkuuden häivytyksen kesto millisekunneissa. Hvor lenge uttoninga skal vare, målt i millisekunder. Valitse jatketaanko soittoa seuraavalla käyttökerralla siitä mihin se jää, kun Amarok suljetaan. Hvis dette er på, så fortsetter musikkavspillingen fra der den var når du avsluttet Amarok ‒ akkurat som en kassettspiller. & Jatka soittoa kun Amarok käynnistetään & Fortsett avspilling ved start Äänijärjestelmän asetukset Oppsett for lyd Kokoelman asetukset Sett opp Phonon Mikäli valittu, käynnistysikkuna näytetään ohjelman käynnistymisen aikana. Trykk for å slå på visning av velkomstbilde når Amarok starter. Näytä käynnistysikkuna & ohjelman käynnistyessä Vis & velkomstbilde ved oppstart Mikäli valittu, ilmoitusalueella näytetään Amarokin kuvake. Sett kryss for å legge et Amarok- ikon i systemkurven. Näytä kuvake & ilmoitusalueella Vis ikon i systemkurven Nouda kansikuvat automaattisesti Hent omslagsgrafikk automatisk Soittolistan asetukset Spillelistevalg Vieritä soittolista kullakin hetkellä soivan kappaleen kohdalle Rull automatisk spillelista til gjeldende spor Lajitteluasetukset Valg for stemningslinje Ranska Frossen Käytä & erillistä MySQL- tietokantaa Bruk & ekstern MySQL- database Yhteysasetukset Innstillinger for tilkopling & Käyttäjätunnus: Brukernavn: Tietokannan & nimi: & Database: Amarok olettaa ylläolevan tietokannan ja tunnuksen olevan jo olemassa. Tunnuksella on myös oltava täydet oikeudet tietokantaan. Jos muutat asetuksia, Amarok on käynnistettävä uudestaan. Amarok forventer at databasen og brukerkontoen ovenfor finnes fra før. Denne brukeren må også ha full tilgang til databasen. Du MÅ starte Amarok på nytt etter at disse innstillingene er endret. Käyttöoikeudet voidaan antaa seuraavilla SQL- lauseilla (huomioi salasana): Tilgangsrettigheter kan tilordnes med følgende SQL- kommandoer (etter at riktig passord er satt inn): Kokoelman asetukset Samlingsoppsett Kokoelman kansiot Samlingsmapper ☠☢☣ ja lumiukot ☃ naukuu Plassholder for ikon, ikke i GUI ☠☢☣ ja vettä ☂ sataa Plassholder for slettemetode, aldri vist til bruker. Tämä on lista nimikkeistä, jotka ovat poistettavana. Liste over filer som skal til å bli slettet. Tämä on lista nimikkeistä, jotka ovat poistettavana. Dette er lista over elementer som skal til å bli slettet. ☠☢☣ ja aurinko ☀ paistaa Plassholder for antall filer, ikke i GUI & Poista tiedostot & Slett filer i stedet for å flytte dem til papirkurven Mikäli valittu, tiedoston poistetaan, eikä niitä siirretä roskakoriin. Hvis dette er krysset av blir filer slettet permanent i stedet for å bli lagt i papirkurven Mikäli valittu, yllä olevat tiedostot poistetaan, eikä niitä siirretä roskakoriin. Varoitus: On todennäköistä, että et pysty palauttamaan tiedostoja, jotka on poistettu. Hvis det er satt kryss her blir filer slettet for alltid i stedet for å bli lagt i søppelkassa. Vær forsiktig med dette: De fleste filsystemer er ikke i stand til å hente fram slettede filer. Amazonin paikallisuus: Amazon- område: Yhdistynyt kuningaskunta Storbritannia Kansio, jonka alle tiedostot sijoitetaan Rotmappe der filer skal plasseres & Kokoelmakansio: & Samlingsmappe: Tiedoston nimeämistyyli Filnavn- skjema Mikäli valittu, tiedostot sijoitetaan tyyppinsä mukaisiin alikansioihin. Hvis dette er krysset av, opprettes et mappehierarki ved å bruke endelsen i filnavnet. Lajittele tiedostotyypeittäin Grupper etter filtype Mikäli valittu, tiedostot lajitellaan artistin alkukirjaimen mukaisiin alikansioihin. Hvis dette er krysset av bygges en annen mappestruktur for artistens initialer. Lajittele artistit & aakkosittain Grupper etter forbokstaver i artistnavnet Mikäli valittu, voit itse määritellä tiedostojen nimeämistyylin Hvis dette er krysset av, brukes en selvvalgt formatstreng til å gi navn til filene i samlinga Oma nimeämistyyli Selvvalgt format Merkkien korvaus Tegnerstatning Mikäli valittu, välilyönnit korvataan alaviivalla (_). Hvis dette er krysset av blir mellomrom gjort om til understrek. Korvaa & välilyönnit alaviivalla (_) Erstatt mellomrom med understrek Mikäli valittu, kaikki merkit, jotka eivät sisälly 7- bittiseen ASCII- merkistöön korvataan. Hvis dette er krysset av blir tegn som ikke finnes i 7- bit ASCII erstattet. Rajoitu ASCII- merkistöön Bare & ASCII- tegn Mikäli valittu, ” The Artist ” muutetaan muotoon ” Artist, The ”. Hvis dette er krysset av, blir « The » flyttet til slutten av artistnavnet hvis det står i begynnelsen. Jätä ” The ” - artikkeli huomioimatta Ignorer « The » i artistnavn Valitse korvataanko merkit, joita ei voi käyttää MS- DOS - tai VFAT- tiedostojärjestelmissä. Hvis dette er krysset av blir alle tegn erstatter som ikke passer med MS- DOS/ VFAT- filsystemer. VFAT- yhteensopivat nimet VFAT- sikre & navn tällä med Merkkijono Tegnstreng Kohdenimen esikatselu Forhåndsvis mål Esimerkki siitä, millaisia tiedoston nimi ja sijainti tulisivat olemaan. Slik ser filnavn ut etter omgjøring. Mikäli valittu, samannimiset kohdetiedostot korvataan kysymättä varmistusta. Hvis dette er krysset av blir filer med samme navn overskrevet uten varsel. & Korvaa kohdetiedostot Skriv & over målet Sisältötiedot Sporinformasjon & Yhteenveto Sammendrag Artistin kappale albumilla Spor – artist – album & Sisältökuvaukset Etiketter Säveltäjä: & Komponist: Levyn numero: & Plate nummer: & Kappale: & Spor: & Arvaa sisältökuvaukset tiedostonimestä Gjett merker ut fra & filnavn Sanoitukset Sangtekst Nimikkeet Etiketter Nimike Etikett: Yksi kappale kerrallaan Pr. spor & Tallenna ja sulje Lagre og lukk Korvaa alaviivat & välilyönnillä Erstatt & understrek med mellomrom Kohdenimen esikatselu Forhåndsvis resultat Säveltäjä: Komponist: Muokkaa suodatinta löytääksesi kappaleita, joilla on tietty ominaisuus, esim. pituus kolme minuuttia. you can translate the keyword as you will do for the combobox Rediger filteret som finner spor med gitte egenskaper. Du kan f. eks. se etter et spor som er tre minutter langt. you can translate the keyword as you will do for the combobox Voit valita Yksinkertaisen haun tai määritellä attribuutteja avainsanoilla, kuten artistin nimi ja niin edelleen. Valittavat avainsanat jaotellaan arvonsa mukaan. Jotkin avainsanat ovat numeerisia ja toiset aakkosnumeerisia. Sitä ei tarvitse suoraan tietää. Kun avainsana on numeerinen, sillä voi hakea kappaleiden numeerisesta datasta. Aakkosnumeeriset avainsanat ovat seuraavat: albumi, artisti, tiedostonimi (mukaanlukien polku), liitospiste (esim. / home/ kayttaja1), tiedostotyyppi (voidaan määritellä mp3, ogg, flac,... ja haku osuu tiedostopäätteisiin), tyylilaji, kommentti, säveltäjä, kansio, sanat, nimi ja nimike. Numeeriset avainsanat ovat: bittinopeus, levy/ levynumero, pituus (sekunneissa), soittokerrat, arvostelu, näytteenottotaajuus, pisteet, koko/ tiedostokoko (tavuissa, kilotavuissa ja megatavuissa, kuten määritelty tiedostokoko- avainsanan yksikön kohdalla), kappale (kappaleen numero) ja vuosi. Her kan du velge å gjøre Enkelt søk direkte eller bruke noen nøkkelord for å oppgi noen attributter, slik som artistnavn osv. De nøkkelordene som kan velges atskilles med deres bestemte verdier. Noen nøkkelord er numeriske og andre er alfanumeriske. Du trenger ikke vite dette direkte. Når et nøkkelord er numerisk brukes det til å søke i numeriske data for hvert spor. / n De alfanumeriske nøkkelordene er følgende: album, artist, filnavn (inkludert sti), monteringspunkt (f. eks. / home/ bruker1), filtype (du kan oppgi mp3, ogg, flac, & # 160; … og det søkes etter disse filetternavnene), sjanger, kommentar, komponist, mappe, tekst, tittel og plateselskap. De numeriske nøkkelordene er: bitrate, plate/ platenummer, lengde (i sekunder), ganger spilt, rangering, samplerate, score, størrelse/ filstørrelse (i byte, kbyte og megabyte som oppgitt i enheten for filstørrelsesnøkkelordet), spor (dvs. spor nummer) og år. Valitse attribuutti suodattimelle Velg en egenskap for filteret Yksinkertainen haku Enkelt søk Bittinopeus: Bitrate Soittokertoja Avspillingsteller BPM' Comment 'playlist column name and token for playlist layouts BPM' Comment 'playlist column name and token for playlist layouts Anna attribuutin arvo tai etsittävä teksti. Oppgi attributtverdien eller søketeksten her. Attribuutin arvo on Attributtverdi er yhtäsuuri kuin Lik pienempi kuin Mindre enn suurempi kuin Større enn välillä Mellom Suodatintoiminto Filterhandling Valitse tämä hakeaksesi kappaleita, jotka sisältävät kaikki yksinkertaisen haun kenttään kirjoitetut sanat Kryss av for å søke etter spor som inneholder alle ordene du skrev inn i tekstboksen for Enkelt søk Täsmää kaikkiin sanoihin Treff alle ord Valitse tämä hakeaksesi kappaleita, jotka sisältävät ainakin yhden yksinkertaisen haun kenttään kirjoitetun sanan Kryss av for å søke etter spor som inneholder minst ett av orda du skrev inn i tekstboksen for Enkelt søk Täsmää mihin tahansa sanaan Treff hvilket som helst ord Valitse tämä hakeaksesi kappaleita, jotka sisältävät täsmälleen kaikki yksinkertaisen haun kenttään kirjoitetut sanat Kryss av for å søke etter spor som inneholder nøyaktig de samme orda som du skrev inn i tekstboksen for Enkelt søk. Tarkka täsmäys Nøyaktig treff Valitse tämä hakeaksesi kappaleita, jotka eivät sisällä yksinkertaisen haun kenttään kirjoitettuja sanoja Kryss av her for å se etter spor som ikke inneholder ordene du tastet inn i tekstboksen Enkelt søk. Poissulje Utelat Täydentävä ehto Legger til betingelse Valitse tämä, jos haluat lisätä uuden ehdon ja haluat suodattimen toteuttavan sekä edellisen että tämän uuden ehdon Kryss av dersom du vil legge til et vilkår, og du vil at filteret skal gjelde både det fåregående vilkåret og det nye. Valitse tämä, jos haluat lisätä uuden ehdon ja haluat suodattimen toteuttavan joko edellisen tai tämän uuden ehdon Kryss av om du vil legg til et vilkår, og du vil at filteret skal gjelde enten det fåregående vilkåret eller det nye. Valitse kääntääksesi määritellyn ehdon Kryss av her for å snu om den angitte filterbetingelsen Jos tämä on valittuna, määritelty ehto käännetään. Voit esimerkiksi määritellä suodattimen, joka etsii kaikki kappaleet, jotka eivät ole tietyllä albumilla, tietyn artistin tekemiä ja niin edelleen. Hvis du krysser av her benektes det definerte vilkåret. Dermed kan du lage et filter som ser et alle spor som ikke er del av et gitt album, er av en gitt artist, og så videre. Käännä ehto Snu om betingelsen Taajuuskorjaimen esiasetettu nimi. Liste over tilgjengelige forhåndsinnstilte lydbalanser. Poista Slett forhåndsinnstilling Palauta oletukset Sett tilbake til standard Taajuuskaistat Bånd + dB + dB 0 dB 0 dB - dB - dB Asennetut komentosarjat: Installerte Amarok- skript: Päivitä automaattisesti Amarokin omat komentosarjat Oppdater automatisk innebygde skripter & Asenna komentosarja & Installer skript & Poista & Avinstaller & Hae lisää komentosarjoja … & Hent flere skript Muoto Skjema Podcast- asetukset Podcast oppsett Url URL: Tallennuspaikka: Lagre til: Mikäli valittu, Amarok etsii automaattisesti päivityksiä podcasteihin. Når dette er valgt vil Amarok automatisk søke etter oppdateringer til podcastene Etsi päivityksiä automaattisesti Søk automatisk etter oppdateringer Median lataus Medianedlasting Lataa media heti, kun se tulee saataville Last ned mediet så snart det blir tilgjengelig Lataa kun saatavilla Last ned når tilgjengelig Jos mediaa ei erikseen pyydetä lataamaan, se toistetaan suoraan etäpalvelimelta. Mediet må uttrykkelig lastes ned, hvis ikke vil podcasten bli spilt fra den eksterne tjeneren. Lataa tai soita & virtaustoistona pyynnöstä Strøm eller last ned ved forespørsel Mikäli valittu, vanhat podcast- jaksot poistetaan. Hvis krysset av vil Amarok kaste gamle podkast- episoder Rajoita jaksojen määrää Begrens antall episoder Säilytä enintään: Behold ikke flere enn: Kuinka monta podcast- jaksoa enintään tallennetaan levylle Høyeste antall podkast- elementer som skal lagres Lisää podcast … Legg til podcast & # 160; … Lisää podcast … legg til podcast & # 160; … Päivitä kaikki podcastit Frisk opp alle podcaster Podcast- asetukset... Oppsett & # 160; av podcaster & # 160; … Tarkistustiheys … Intervall for leting & # 160; … Last. fm- profiili last. fm profil Tarvitset tunnuksen Last. fm- palveluun, jos haluat käyttää tätä ominaisuutta. Meld deg inn på last. fm & Testaa kirjautumista & Test påmelding Voit samalla liittyä Amarokin käyttäjien Last. fm- ryhmään ja jakaa musiikkimakusi toisten käyttäjien kanssa. Hvorfor ikke bli med i Amarok- gruppa på last. fm og dele musikksmaken din med andre Amarok- brukere? Last. fm- palvelut Last. fm tjenester & Lähetä tiedot soitetuista kappaleista & Legg inn spor & Hae samankaltaisia artisteja & Hent lignende artister Magnatune. com – albumin lataus Albumnedlasting fra Magnatune. com Latausasetukset Nedlastingsvalg Muoto: Velg format: Kohdekansio: Last ned til: Jos Amarok tarkkailee kohdekansiota, siihen ladatut albumit liitetään automaattisesti kokoelmaan. Hvis du laster ned til et sted som Amarok overvåker fra før, så vil albumet automatisk bli lagt til samlinga. Magnatune- tiedot Magnatune- info Osta albumi Magnatune. comista Kjøp album fra Magnatune. com Perustiedot Info Olet ostamassa seuraavan albumin Magnatune. comista Du har valgt å kjøpe følgende album fra Magnatune. com Julkaisuvuosi: Utgivelsesår: MaksuThe name of the person buying songs from magnatune BetalingThe name of the person buying songs from magnatune Sähköpostiosoite: E- post: Lahjakortin koodi: Gavekortets kode: Hinta dollareina (USD): Beløp å betale (USD): 18 18 & Osta & Kjøp Username for logins to Magnatune Oppgi e- postadressen din her så du kan laste ned på nytt direkte inne i Amarok tidligere kjøp fra Magnatune. Username for logins to Magnatune Jäsenyysvaihtoehdot Medlemsvalg Olen jäsen Jeg er medlem Jäsenyyden laji: Type medlemskap: LataaUsername for logins to Magnatune Last nedUsername for logins to Magnatune Virtaustoiston asetukset Strømvalg Ogg Ogg Korkealaatuinen MP3 Høykvalitets Mp3 Heikkolaatuinen MP3 Lavkvalitets Mp3 Uudelleenlatauksien hallinta Styre ny nedlasting Nämä albumit on ladattu aiemmin: Dette er album som du har lastet ned før: & Lataa uudelleen & Last ned igjen Artisti — Albumi Artist – album PalvelinThe user- definable name of an Ampache server TjenerThe user- definable name of an Ampache server Palvelin: The username to use for logins to an Ampache server Tjener: The username to use for logins to an Ampache server The e- mail address for Mp3Tunes logins Mp3tunes loginThe e- mail address for Mp3Tunes logins Sähköpostiosoite: The Mp3Tunes password E- post: The Mp3Tunes password Enable harmony AutoSync er en egenskap for MP3tunes som du kan bruke til å flytte musikken din automatisk mellom datamaskiner og enheter. Du kan laste opp musikk fra ett sted og få det til å laste ned øyeblikkelig til andre steder. Enable harmony PIN- koodi: PIN- kode: Podcast- hakemisto Podcastkatalog Laaja hakemisto erilaisia podcasteja, ” puheradioasemia ” En stor liste over podcaster Kattava hakemisto www. digitalpodcast. com: n tarjoamia asemia, joita voit selata hakusanoilla. Fetch new information from the website En omfattende liste over søkibare podkaster fra www. digitalpodcast. com, sojm du kan abonnere på direkte fra inne i Amaro0ki. Fetch new information from the website Viritä itsellesi Abonner Ladataan podcast- hakemistotietokantaa internetistä Laster ned database for podkast- katalog Päivitetään paikallista podcast- hakemistotietokantaaThis string is the first part of the following example phrase: Podcast Directory update complete. Added 4 feeds in 6 categories. Oppdaterer lokal Podcast- databaseThis string is the first part of the following example phrase: Podcast Directory update complete. Added 4 feeds in 6 categories. Haetaan podcastin tietoja... Henter opplysninger om podcast & # 160; … Haetaan tietoja podcastista Henter opplysninger om podcast Last. fm: & estä Last. fm & Forby Ctrl+E Ctrl+B Estä tämä kappale Forby dette sporet Last. fm: & ohita last. fm & Hopp over Ctrl+O Ctrl+S Ohita tämä kappale Hopp over dette sporet Kappaleradio Sporradio Palvelun kattava ” tägiradio ” ”% 1 ” Global tagg- radio: «% 1 » Käyttäjän ” tägiradio ” ”% 1 ” Bruker- tagg- radio: «% 1 » Samankaltaisia kuin artisti ”% 1 ” Artister som ligner «% 1 » Artistin faniradio: ”% 1 ” Artistens fanradio: «% 1 » Käyttäjän ”% 1 ” naapuriradio % 1s naboradio Käyttäjän ”% 1 ” oma radio % 1s personlige radio Käyttäjän ”% 1 ” ihkuradio Radio som% 1 liker Käyttäjän ”% 1 ” suositukset Radio som% 1 anbefaler Käyttäjän ”% 1 ” suositukset (suosio% 2) % 1s anbefalte radio (Poularitet% 2) Yhteisöradio:% 1 Grupperadio:% 1 Artistiradio Artistradio Last. fm on mainio... Last. fm er kult & # 160; … Valitettavasti Last. fm: n radioasemat ovat vain palvelun maksavien asiakkaiden käytössä. For å høre på denne strømmen må du være betalende abonnent på Last. fm. Alle andre egenskaper for Last. fm er ikke påvirket. Virhe soitettaessa Last. fm- radioasemaa Feil ved starting av spor fra Last. fm radio Henkilökohtainen radio Personlig radio Suosikkikappaleet Spor jeg liker Naapurusto Nabolag Omat suositukseni Mine anbefalinger Oma radioasemani Min radiostasjon Omat suosikkikappaleeni Spor jeg liker Oma naapurustoni Mitt nabolag Omat suosikkiartistini Mine beste artister Omat ” tägini ” Mine merker Tuttavat Venner ” Naapurusto ” – muita joilla on samankaltainen musiikkimakuAs in, lastfm NaboerAs in, lastfm Suosikkikappaleita:% 1 Likte spor:% 1 Viikottaiset huippuartistit Ukentlige beste artister Soita huippukappaleet väliltäFrom one date to another, this text is in between Spill toppartister fraFrom one date to another, this text is in between Last. fm Last. fm liknende artister Lisää soittolistaan Last. fm: n suosittelemia, soivan kappaleen kanssa samankaltaisia kappaleita Legger til stykker som er relatert til deet sporet som spilles nå, anbefalt av Last. fm Last. fm: Ihkubiisi Last. fm: Elsker Yhteisöllinen musiikkipalvelu Last. fm: Den sosiale musikkrevolusjonen Ctrl+LLast. fm: errorMessage Ctrl+LLast. fm: errorMessage Käyttäjätunnus tai salasana on väärin. Last. fm: errorMessage Enten er brukernavnet ikke gjenkent eller passordet er ikke gyldig. Last. fm: errorMessage Yhteys Last. fm- palveluun epäonnistui. Kokeile uudelleen. Det var et problem med å kontakte Last. fm- tjenestene. Forsøk igjen senere. Syötä artistin nimi Skriv inn et artistnavn Syötä sisältökuvaus Oppgi en etikett Syötä Last. fm- käyttäjätunnus Oppgi et brukernavn for last. fm Syötä kirjautumistiedot Last. fm- palveluun Oppgi påloggingsinformasjon for Last. fm Luo oma Last. fm- radioasema Lag egen Last. fm- stasjon Sisältökuvaus Merke Last. fm- tunnistautuminen last. fm innlogging KWallet- lompakkoa ei ole saatavilla. Haluatko että Amarok tallentaa tunnistautumistiedot (myös salasanan) salaamattomasti? Fant ingen KWalletsom kjørte. Vil du at Amarok skal lagre din Last. fm- innlogging som klartekst? Yhdistetään… The operation was rejected by the server Testing, & # 160; … The operation was rejected by the server Epäonnistui Mislyktes Käyttäjätunnus tai salasana oli virheellinen, tarkista tiedot ja yritä uudelleen Enten brukernavnet eller passordet er ikke gyldig, rett opp og prøv på nytt. Testaa kirjautumista Prøv pålogging Soita samankaltaisia artisteja Last. fm- palvelusta Spill lignende artister fra Last. fm Käyttäjän ”% 1 ” virtaustoistot % 1s strømmer Last. fm last. fm Ladataan tietoja artistista... Laster inn artist- info & # 160; … Haetaan% 1 tietoja artistista Henter% 1 opplysninger om artist Ladataan tietoja albumista... Laster inn album- info & # 160; … Julkaisuvuosi: Slipp- år: Magnatune. comista Fra Magnatune. com Haetaan Magnatune. com- palvelun etusivua... Henter førstesiden til Magnatune. com & # 160; … Haetaan Magnatune. com- palvelun etusivua Henter førstesiden til Magnatune. com Haetaan suosikkejasi Magnatune. com- palvelusta... Laster din favorittside fra Magnatune. com & # 160; … Haetaan suosikkejasi Magnatune. com- palvelusta... Laster din personlige anbefalingsside fra Magnatune. com & # 160; … Koekuuntele kappaleita Forhåndsspill spor & Osta albumi & Kjøp album & Lataa albumi & Last ned album & Osta albumi Magnatune. com: sta Magnatune. com: & Kjøp album & Lataa albumi Magnatune. com: sta Magnatune. com: & Last ned album Artisteille ja asiakkalle reilu levy- yhtiö Plateselskapet som ikke er ondt, og rettferdig mot både artister og kunstnere Lisää Magnatune. com- suosikkeihisi Legg til & favoritter på Magnatune. com Ladataan Magnatune. com- tietokantaa internetistä Laster ned «% 1 » av% 2 fra Magnatune. com Osta albumi Magnatune. comista Laster ned album fra Magnatune. com Lataus Magnatune. comista epäonnistui. Zip- paketin purkaminen epäonnistui. Nedlasting fra Magnatune. com ser ut til å ha sviktet. Kan ikke lese zip- fila Puretaan Magnatune. comista ladattua pakettia... Pakker ut nedlasting fra Magnatune. com & # 160; … Lisätään kansikuva kokoelmaanFirst part of: Magnatune. com database update complete. Added 3 tracks on 4 albums from 5 artists. Legger til omslag i samlingFirst part of: Magnatune. com database update complete. Added 3 tracks on 4 albums from 5 artists. ” Reilu verkkomusiikkikauppa ” « Fair trade » musikk- nettbutikk. Lataa uudelleen Last ned igjen Päivitä tietokanta Oppdater database Lataa albumi Last ned album Osta albumi Kjøp dette albumet Ladataan Magnatune. com- tietokantaa internetistä Laster ned databasen Magnatune. com Päivitetään paikallista Magnatune- tietokantaa. Oppdaterer den lokale Magnatune- databasen. Käsitellään latausta Behandler nedlasting Käsitellään maksua Behandler betaling Ladataan tietoja … Henter informasjon & # 160; … Kappaleesta ei löytynyt tietoja Fant ingen informasjon for dette sporet. Kappaleesta ei löytynyt tietoja Fant ingen informasjon for dette albumet. Kappaleesta ei löytynyt tietoja Fant ingen informasjon for denn artisten. Anna palvelimen nimi ja salasana Angi tjenernavn og et passord Tunnistaudutaan Ampache- palvelimelle Autentiserer med Ampache Tunnistumisvirhe Autentiseringsfeil Ampache- palvelin% 1 Ampache- tjener% 1 Tunnistaudutaan Autentiserer (C) 2008, Casey Link © 2008 Casey Link IRC: palvelin: irc. freenode. net / kanavat: # amarok Palaute: amarok@ kde. org IRC: Tjeneren irc. freenode. net / kanalene # amarok # amarok. de # amarok. es, # amarok. fr Tilbakemeldinger: amarok@ kde. org http: // amarok. kde. org http: // amarok. kde. org Jamendo. com: & Lataa Jamendo. com: & last ned Palvelussa on artistien vapaasti esille tuomaa materiaalia Et nettsted der artister fritt kan dele sin musikk med andre Artistien itse esille tuomaa materiaalia Et nettsted der artister kan vise fram sine verker for verden Ladataan Jamendo. com- tietokantaa internetistä Laster ned databasen Jamendo. com Päivitään paikallista Jamendo- tietokantaa Oppdaterer lokal Jamendo- database Ei kuvausta saatavilla... Ingen beskrivelse & # 160; tilgjengelige & # 160; … Jamendo. com: staFirst part of: Jamendo. com database update complete. Added 3 tracks on 4 albums from 5 artists. Fra Jamendo. comFirst part of: Jamendo. com database update complete. Added 3 tracks on 4 albums from 5 artists. Tämä kappale on saatavilla seuraavista lähteistä: Følgende kilder er tilgjengelige for dette sporet: Ok Ok Pysäytä soitto kappaleen jälkeen Stans avspillingen etter dette sporet Poista kappale jonosta Ta spor ut av køen Poista soittolistalta Fjern fra spilleliste Medialähteet Finn i kilde Valitse lähde Velg kilde Suodatin% 1 Filter% 1 Haku% 1 Søk% 1 % 1- sijoitteluEmpty placeholder token used for spacing in playlist layouts Utforming% 1Empty placeholder token used for spacing in playlist layouts 'Album' playlist column name and token for playlist layouts Plassholder' Album 'playlist column name and token for playlist layouts Albumin artisti' Artist 'playlist column name and token for playlist layouts Album artist' Artist 'playlist column name and token for playlist layouts BittinopeusColumn name BitrateColumn name Kansikuva' Directory 'playlist column name and token for playlist layouts Plateomslag' Directory 'playlist column name and token for playlist layouts 'File name' playlist column name and token for playlist layouts Skiller' File name 'playlist column name and token for playlist layouts Tiedostonimi' File size 'playlist column name and token for playlist layouts Filnavn' File size 'playlist column name and token for playlist layouts Tiedostokoko' Genre 'playlist column name and token for playlist layouts Filstørrelse' Genre 'playlist column name and token for playlist layouts Soittoryhmän kesto' Group tracks '(number of tracks in group) playlist column name and token for playlist layouts Gruppelengde' Group tracks '(number of tracks in group) playlist column name and token for playlist layouts Soittoryhmän kappaleet Gruppespor' Labels 'playlist column name and token for playlist layouts Mieliala Stemning Mieliala' Play count 'playlist column name and token for playlist layouts Stemningslinje' Play count 'playlist column name and token for playlist layouts Näytteenottotaajuus' Score 'playlist column name and token for playlist layouts Samplingsrate' Score 'playlist column name and token for playlist layouts 'Title' (track name) playlist column name and token for playlist layouts SourceEmblem' Title '(track name) playlist column name and token for playlist layouts Otsikko (kappalenumeron kanssa) 'Track number' playlist column name and token for playlist layouts Tittel (med spornummer) 'Track number' playlist column name and token for playlist layouts Kappalenumero' Type '(file format) playlist column name and token for playlist layouts Spornummer' Type '(file format) playlist column name and token for playlist layouts Näytä kansikuva Vis omslag adds a copy number to a generated name if the name already exists, for instance 'copy of Foo 2' if 'copy of Foo' is taken kopi av% 1adds a copy number to a generated name if the name already exists, for instance 'copy of Foo 2' if 'copy of Foo' is taken Oletusasettelu Standardutforminger Varoitus: kappaleet on piilotettu soittolistalta Advarsel: Spor er blitt gjemt i spillelista Hae soittolistalta Søk i spillelista Kirjoita hakeaksesi soittolistalta Søk i spillelista etterhvert som du taster Säveltäjät Komponister Julkaisuvuodet Årstall Näytä vain hakutulokset Bare vis treffene Hakuasetukset Søkeinnstillinger Kappalenumero - otsikko Spornummer – Tittel Kappaleen eteneminen Sporfremgang Toista kappaletta Gjenta spor Toista albumi Gjenta album Toista soittolistaa Gjenta spilleliste Toista kappaletta Tilfeldige spor Toista albumi Tilfeldige albumer & Suosiminen Favoriser Suosi kappaleita, joilla on suuremmat & pisteet Høyere poengsummer Suosi kappaleita, joilla on paremmat & arvostelut Bedre karakter Suosi kappaleita, joita ei ole soitettu & viime aikoina Ikke nylig spilt E L Ä V Ä * S O I T T O L I S T A Dynamisk modus slått på & Tallenna nykyinen soittolista Lagre gjeldende & spilleliste Näytä soiva kappale Ingen aktive spor & Tallenna soittolista ”% 1 ” & Lagre spilleliste til «% 1 » Kappaleita lisätty Spor lagt til Kappaleita poistettu Spor fjernet Kappale siirretty Spor flyttet Soittolistassa on liian monta virhettä. Soitto keskeytetty. Det intraff for mange feil i spillelista. Avspilling stoppet. Vapauta soittolistan järjestely. Tømmer oppsettet for spillelistesortering. Lisää järjestelytaso soittolistaan. Legg til et spilleliste- sorteringsnivå. Albumin artisti Album artist LevynumeroThe Track number for this item Plate nummerThe Track number for this item Lisää järjestelytaso soittolistaan. Legg til et sorteringsnivå til spillelista. Soitto on tauolla Amarok er pauset Nyt soi% 1% 1 is number of tracks,% 2 is time Spiller% 1% 1 is number of tracks,% 2 is time Soittolistan koko:% 1 Total spillelistestørrelse:% 1 % 1 is number of tracks Kølengde:% 1% 1 is number of tracks Useita taustatehtäviä ajossa Flere bakgrunnsprosesser kjører Keskeytä kaikki taustatehtävät Avbryt all bakgrunnsbehandling Uusi kirjanmerkki Nytt bokmerke kansio gruppe Url URL – ingen Konteksti:% 1 Kontekst:% 1 Load the view represented by this bookmark Lag bokmerke for miniprogram for kontekst- visningLoad the view represented by this bookmark Hae kirjanmerkeistä Filtrer bokmerker Kirjoita hakeaksesi kirjanmerkkejä Begynn å taste for å filtrere bokmerkene fortløpende Lisää tämä sijainti kirjanmerkkeihin Sett bokmerke for sporposisjon Lisää albumi kirjanmerkkeihin Lag bokmerke for dette albumet Lisää artisti kirjanmerkkeihin Lag bokmerke for denne artisten Albumi ”% 1 ” ”% 2 ”: lta Album «% 1 » fra% 2 Artisti ”% 1 ” ”% 2 ”: lta Artist «% 1 » fra% 2 Artist ”% 1 ” Artist »% 1 » Äänenvoimakkuus:% 1%% 2 Lydstyrke:% 1% Äänenvoimakkuus: 100% (mykistetty) Lydstyrke: dempet Arvostelu muuttui Karakter endret Äänenvoimakkuus: 100% (mykistetty) Lydstyrke: 100% (dempet) Kuvaruutunäytön sijainnin esikatselu asemoi uudelleen vetämällä Forhåndsvisning av skjermmelding Dra for å flytte Anna välilyönnein erotetut hakuehdot Skriv inn en liste over søkeord, atskilt med mellomrom. Avaa ja hallinnoi kirjanmerkkejä List og kjør bokmerker, eller opprett nye Kirjanmerkit Amarok- bokmerker 80% 80 & # 160;% 60% 60 & # 160;% 40% 40 & # 160;% 20% 20 & # 160;% 0% 0 & # 160;% Tooltip shown when the mouse is over the progress slider, representing the position in the currently playing track that Amarok will seek to if you click the mouse. Keep it concise. Napsauta nähdäksesi lisää jäsentelijöitä Trykk for flere analysatorer & Visualisaatiot & Synliggjøringer Kappaleen eteneminen Fremgang Kappale on jo soinut tämän verran Hvor lenge gjeldende sang er blitt spilt Soivan kappaleen jäljellä oleva aika Gjenstående tid får gjeldende sang Luo älykäs soittolista Opprett smart spilleliste Muokkaa älykästä soittolistaa Rediger smart spilleliste Soittolaskuri Avspillingsteller Ensimmäinen soittokerta Først spilt Viimeisin soittokerta Sist spilt Muutospäivämäärä Endret dato Liitoskohta Monteringspunkt Toteuttaa jonkin seuraavista ehdoista Oppfyll minst ett av disse vilkårene Toteuttaa kaikki seuraavat ehdot Oppfyll alle disse vilkårene Lajittele Sorter etter Rajoita Avgrens til kappaleeseen spor Laajenna Utvid ved Täysin satunnainen Helt tilfeldig Pistepainotettu Vekt etter poeng Pistepainotettu Vekt etter karakter nousevasti Stigende laskevasti Synkende on välillä er mellom on viimeisen er i siste ei ole viimeisen er ikke i siste on er lik ei ole er ulik alkaa begynner med ei ala begynner ikke med päättyy slutter med ei pääty slutter ikke med on jälkeen er etter on ennen er før päivän sisällä Dager kuukauden sisällä Måneder sekuntia Sekunder minuuttia Minutter Aseta kansikuva' Cover image 'playlist column name and token for playlist layouts Skriv inn tilpasset søk Kansikuva Omslagsstørrelse Kansikuva löytyi Fant ikke omslag Kansikuva löytyi Fant omslag Näytä albumin kansikuva Vis grafikk for dette albumet Aseta kansikuva Velg tilpasset omslag Valitse kansikuvatiedosto Velg fil med plateomslag Ei ostettuja albumeja. Fant ingen omslag. Haetaan kansikuvaa Henter omslag Virhe yhteydessä last. fm- palveluun. Det oppstod en feil ved kommunikasjon med last. fm. Kansikuva ladattu Hentet omslag for «% 1 ». Haetaan kansikuvaa albumille ”% 1 ” … Klarte ikke å hente omslag for «% 1 ». Haetaan kansikuvaa albumille ”% 1 ” … Omslagshenting for «% 1 » avbrutt. Albumin ”% 1 ” kansikuvaa ei löytynyt. Klarte ikke finne et omslag til «% 1 ». Albumit, joiden tekijä on Album med Kaikki artistit Alle artister Kaikki albumit Alle album Albumit, joille on kansikuva Album med omslag Albumit, joille ei ole kansikuvaa Album uten omslag Hae puuttuvat kansikuvat Hent manglende omslag Noudetaan Henter HäivytysThe fetching is done. LasterThe fetching is done. Haetaan kansikuvaa artistin% 1 albumille% 2 … Henter omslag til% 1 –% 2 & # 160; … Haetaan kansikuvaa albumille ”% 1 ” … Henter omslag til% 1 & # 160; … Yhdistetään … Kobler til & # 160; … artistilta av – (% 1 ilman kansikuvaa) – (% 1 uten plateomslag) Kansikuva Plateomslag Ei artistia Ingen artist Mykistetty Dempet Lisää ja & soita Legg til og spill Lisää & jonoon & Legg spor i kø Name SkyName Javascript- sovelmaName Javascript miniprogramName Last. Fm - tapahtumatName Last. fm- hendelserName KomentosarjasovelmaName Skriptet miniprogramName VideoName VideoName Wiki- Meta- sovelmaName Wiki- Meta miniprogramName Name Datamotor for CloadName Comment JS samplemotorComment Name Javascript samplemotorName Name Datamotor for Last. fmName Name Wiki datamotorName Lisää Amarokiin podcastinaX- KDE- Submenu Legg til som podcast i AmarokX- KDE- Submenu AmarokName AmarokName Lisää soittolistaanName Legg til i spillelisteName Lisää soittolistaan ja soitaName Legg til & spill avName Lisää jonoonName Legg spor i køName MusiikkisoitinComment LydavspillerComment Amarok – löydä musiikkisi uudelleenName Amarok – Oppdag musikken din på nytt! Name Toista musiikki- cd AmarokillaComment Spill lyd- CD med AmarokComment Amarok- liitännäinenName Programtillegg for AmarokName Musiikki- cd- kokoelmaComment LydCD- samlingComment Musiikki- cd- kokoelmaliitännäinenName LydCD- samling programtillegg for AmarokName DAAP- kokoelmaComment DAAP- samlingComment Amarok- kokoelmaliitännäinenName DAAP- samling – programtillegg for AmarokName MassamuistilaiteComment MasselagringsenhetComment Amarok- laiteliitännäinenName Enhetsmodul for AmarokName NFS- verkkojakoComment NFS- enhetComment Amarok- liitännäinen, joka tukee NFS (Network File System) - verkkojakojaName Enhetsmodul for Amarok som støtter NFSName SMB- verkkojakoComment SMB- enhetComment Amarok- liitännäinen, joka tukee SMBFS (Samba File System) - verkkojakojaName Enhetsmodul for Amarok som støtter SMBFSName Comment iPhone OS 3. 0 skrivebeskyttet samlingComment Amarokin iPhone- liitännäinenName iPhone OS 3. 0 samlinsprogramtillegg for Amarok, uten skrivemulighetName Ipod- kokoelmaComment iPod- samlingComment Amarokin iPod- liitännäinenName iPod- samling – programtillegg for AmarokName MediasoitinkokoelmaComment Media Device samlingComment Amarokin mediasoitinkokoelmaliitännäinenName Media Device- samling – programtillegg for AmarokName MTP- kokoelmaComment MTP- samlingComment Amarokin MTP- kokoelmaliitännäinenName MTP- samling – programtillegg for AmarokName Nepomuk- kokoelmaName Nepomuk samlingName MySQLe- kokoelmaComment MySQLe- samlingComment Amarokin kokoelmaliitännäinenName SQL- samling – programtillegg for AmarokName MySQLServer- kokoelmaName MySQLServer- samlingName Name Universell masselagersamlingName UPnP- kokoelmaComment UPnP- samlingComment Amarokin UPnP- kokoelmaliitännäinenName UPnP- samling – programtillegg for AmarokName AlbumitName AlbumName Soiva kappaleName Gjeldende sporName TiedotName InfoName SanoituksetName SangtekstName MedialaitteetName MediaenheterName ValokuvatName FotoerName Soittolistan tiedotName SpillelisteinformasjonName Name SongkickName VideoleikeName VideoklippName WikipediaName WikipediaName KontekstiComment KontekstComment Name En beholder for Amarok KontekstName Comment Loddrett kontekstbeholderComment Name En loddrett beholder for Amarok KontekstName Name Gjeldende InformasjonsdatamotorName Name InformasjonsdatamotorName Name Datamotor for sangteksterName Name Foto datamotorName Name Datamotor for SongkickName Name Datamotor for videoklippName Name Datamotor for WikipediaName Javascript- sovelma AmarokiinComment Amarok JavaScript miniprogramComment Amarok- sovelma joka on luotu JavascriptilläName Amarok miniprogram skrevet i JavaScriptName Comment Amarok JavaScript- kjørerComment Comment Animasjonsmotor for PlasmaComment Comment Panelbeholder og bakgrunnsopptegner for PlasmaComment Name Amarok kontekstpanelName Comment Datamotor for AmarokComment Kappaleen vaihdosComment SporbytteComment Amarok vaihtoi kappalettaName Amarok byttet til et nytt sporName Ampache- palvelumäärityksetComment Innstillinger for Ampache- tjenestenComment Name Set opp Ampache- server( ne) som du vil ha forbindelse tilName AmpacheComment AmpacheComment Kuuntele musiikkia Ampache- palvelustaName Lytt til musikk fra en Ampache- tjenerName JamendoComment JamendoComment Name Lytt til og last ned musikk som er lastet opp av uavhengige artisterName Last. fm- palvelumäärityksetComment Innstillinger for last. fmComment Määritä käyttäjätunnus ja salasana Last. fm- palveluunName Innstillinger for brukernavn og passord i last. fmName Last. fmComment Last. fmComment Last. fm- toimintojen yhdistäminen AmarokiinName En tjeneste som integrerer last. fm med AmarokName Magnatune- verkkokaupan määrityksetComment Innstillinger for Magnatune- tjenestenComment Määritä Magnatunen asetukset ja jäsenyystiedotName Set opp innstillinger og medlemskapsinfo for Magnatune- butikkenName Magnatune- verkkokauppaComment Magnatune- butikken Comment Kuuntele ja osta musiikkia Magnatunesta (ei- niin- paha verkkokauppa:) Name Prøvehør og kjøp musikk fra ikke- onde Magnatune musikkutgiverName Mp3tunes- palvelumäärityksetComment Innstillinger for Mp3tunes- tjenestenComment Määritä Mp3tunes- palvelun tilitiedotName Sett opp mp3tunes akkreditiverName Mp3tunesComment Mp3tunesComment Mp3tunes- tilille talletettu musiikkiName Bla gjennom og lytt til musikk som lagres på Mp3tunes- kontoen din. Name Podcast- hakemistoComment PodkastkatalogComment Ota käyttöön kattava valikoima podcastejaName Bla gjennom og abonner på en veldig stor samling av podcastsName Comment Amarok- eksempelComment Name Tema ment å se ut som det opprinnelige eksempeletName Name Amarok NightlyName Name Lydoppsett på Amarok NightlyName Comment KDE Nightly (Neon) Comment K3bSetup – muokkaa CD - ja DVD- polton oikeuksia K3b: tä vartenKeywords K3bSetup – endre tillatelser for CD - / DVD- brenning med K3bKeywords K3bSetup2, k3bsetup2Name K3bSetup, k3bsetupName K3bSetupGenericName K3bSetupGenericName CD - ja DVD- polton asetusohjelmaName Oppsett av CD - DVD - og BD- brenningName Video- DVD- selainDescription Bla etter video- dvd- erDescription Kioslave- palvelu, joka mahdollistaa tiedostojen purkamisen dvd- levyltä. Name En kioslave som tillater at filer blir kopiert fra en video- DVD (også dekryptering) Name K3b- liitännäinenName K3b programtilleggName K3b: n FFMpeg- purkajaComment K3b FFMpeg dekoderComment WMA- tiedostojen purkumoduuliName Modul som dekoder wma- filerName K3b: n FLAC- purkajaComment K3b Flac- dekoderComment FLAC- tiedostojen purkumoduuliName Modul som dekoder FLAC- filerName K3b: n Libsndfile- purkajaComment K3b Libsndfile- dekoderComment Libsndfilen tukemien tiedostojen purkumoduuliName Modul som dekoder lydfiler som har støtte i libsndfileName K3b: n MAD- purkajaComment K3b MAD- dekoderComment MPEG 1 Layer III - tiedostojen purkumoduuliName Modul som dekoder MPEG lag 1- filerName K3b: n Musepack- purkajaComment K3b Musepack- dekoderComment Musepack- tiedostojen purkumoduuliName Modul som dekoder Musepack lydfilerName K3b: n Ogg Vorbis - purkajaComment K3b Ogg Vorbis- dekoderComment Ogg Vorbis - tiedostojen purkumoduuliName Modul som dekoder Ogg Vorbis- filerName Comment K3b??? DecoderComment ??? - tiedostojen purkumoduuliName Modul som dekoder??? filerName K3b: n Wave- purkajaComment K3b Wave- dekoderComment Wave- äänitiedostojen purkumoduuliName Modul som dekoder wave- filerName K3b: n vapaasti määritettävä pakkaajaComment K3b ekstern lydkoderComment Pakkauskomennon määrittämisen salliva pakkausmoduuliName Kodingsmodul som tillater å oppgi en kodingskommandoName Käyttäjän pakkauskomennon asetuksetName K3b oppsettselement for ekstern lydkoderName K3b: n lame Mp3- pakkaajaComment K3b Lame Mp3- koderComment MPEG1 Layer III (mp3) - tiedostojen pakkausmoduuliName Modul som koder MPEG1 lag III (mp3) - filerName MP3- tiedostojen pakkauksen asetuksetName K3b oppsettselement for Lame Mp3- koderName K3b: n Ogg Vorbis- pakkaajaComment K3b Ogg Vorbis- koderComment Ogg Vorbis - tiedostojen pakkausmoduuliName Modul som koder Ogg Vorbis- filerName K3b: n Ogg Vorbis - purkaja asetussovelmaName K3b oppsettselement for Ogg Vorbis- koderName Comment K3b??? koderComment < name > - tiedostojen pakkausmoduuliName Modul som koder < name > - filerName K3b: n SoX- pakkaajaComment K3b SoX lydkoderComment Moduuli useiden tiedostomuotojen pakkaukseen SoXillaName Modul som koder mange filformater ved bruk av SoXsName MP3- tiedostojen pakkauksen asetuksetName K3b oppsettsmodul for SoX lydkoderName Comment K3b metainfo- omnavner for lydComment Liitännäinen äänitiedostojen nimien muuttamiseksi metatietojen perusteella. Name Programtillegg som gir nytt navn til lydfiler i et dataprosjekt basert på deres metainfo. Name K3b: n CDDB- ääniliitännäinenComment K3b programtillegg for Cddb. lydComment Liitännäinen ääniprojektin tietojen kyselemiseksi CDDB- palvelimelta. Name Programtillegg som søker i en cddb- tjener etter informasjon om et lydprosjekt. Name K3bName K3bName CD - ja DVD- polttosovellusComment PlatebrenningComment CD- polttosovellusComment PlatebrenningsprogramComment SuoritettuComment Prosessen lyktesComment Työ on suoritettuName Prosessen ble vellykket utførtName KäsittelyvirheComment Prosessen mislyktesComment Käsittely päättyi virheellisestiName Prosessen ble fullført, men ga feilName Odotetaan levyäComment Venter på mediumComment Odotetaan levyä järjestelmäänName Brukeren må sette inn et mediumName Pura digitaalinen sisältö K3b: lläName Trekk ut digital lyd med K3bName Kopioi K3b: lläName Kopier med K3bName Luo ääni- CD K3b: llä... Name Lag lyd- CD med K3bName Luo tiedostoprojekti K3b: llä... Name Lag filprosjekt med K3bName Luo video- CD K3b: llä... Name Lag video- DVD med K3bName Kopioi DVD K3b: lläName Kopier DVD med K3bName Pura DVD- nimikkeitä K3b: lläName Lag kopi av video- DVD titler med K3bName Polta levykuva CD- levylle K3b: llä... Name Skriv CD- bilde med K3bName Polta levykuva levylle K3b: llä... Name Skriv bilde til harddisk med K3b Soita musiikki- cd KaffeinessaName Spill av lyd- CD med KaffeineName Toista dvd- levy KaffeinessaName Spill av DVD med KaffeineName Toista video- cd- levy KaffeinessaName Spill Video- VCD med Kaffeine Name KaffeineGenericName KaffeineGenericName Äänilevyprojektin muunnos Konverter lydprosjekter Tiedostonimi (suhteessa juurihakemistoon) Filnavn (i forhold til basemappa) TiedostokokoVideoCD Track Filename FilstørrelseVideoCD Track Filename Tiedoston nimeäminen Navngiving av filer Tarkista nimeämismallit. Kaikkien tiedostonimien on oltava yksilöllisiä. Sjekk navnemønsteret. Alle filnavn må være unike. Haluatko korvata nämä tiedostot? Vil du skrive over disse filene? Tiedostot ovat jo olemassa Fila finnes fra før Videocd- levyn kopiointi Brenn video- CD Kohdehakemisto Målmappe Pura tiedostot kohteeseen: Brenner filer til: Kansion vapaa tila: Ledig plass i mappa: Tarvittava levytila: Nødvendig lagringsplass: Ohita / EXT/ PSD_ X. VCD Overse / EXT/ PSD_ X. VCD Käytä 2336- tavuisia sektoreja levykuvassa Bruk 2336 bits- områdemodus for bildefil Pura XML- rakenne Hent ut XML- struktur Aloita kopiointi Start brenning Aloittaa valittujen Videocd- raitojen kopioinnin Hent ut de valgte Video- Cd- sporene Kohdekansion vapaa tila:% 1 Ledig plass i målmappe:% 1 Purettujen tiedostojen vaatima tila Nødvendig plass for utpakkede filer Jätä huomioimatta laajennettu PSD Ignorer utpakkede PSD Jätä huomioimatta laajennettu PSD (sijaitsee ISO- 9660 tiedostojärjestelmässä / EXT/ PSD_ X. VCD: n alla) ja käytä PSD - standardia. Ignorer utpakkede PSD (plassert i et ISO- 9660 filsystem i '/ EXT/ PSD_ X. VCD) og bruk standard PSD. Oleta 2336- tavuiset sektorit Anta en 2336 byters sektormodus Tämä asetus vaikuttaa vain luettaessa bin- cd- levykuvia. Tällä optiolla vcdxrip käyttää 2336- tavuista sektorin tilaa image- tiedostolle. Huom: Tämä asetus katoaa jatkossa. Dette valget gir bare mening ved lesing fra BIN- CD- bilde. Valget gir beskjed til 'vcdxrip' at den skal anta at dette er en 2336- byters sektormodus for bildefiler. Merk: Valget kommer til å forsvinne. Luo XML- kuvaustiedosto. Lag en beskrivelsesfil i XML- format Tämä valinta luo XML- kuvauksen videocd- levyn sisällöstä. Tämä tiedosto sisältää aina kaikki tiedot levyn rakenteesta ja sisällöstä. Esimerkiksi tiedostojen ja segmenttien tarkat tiedot ovat tässä tiedostossa. XML- tiedoston nimi on sama kuin levyn nimi; oletus on VIDEOCD. xml. Dette valget oppretter en beskrivelsesfil i XML- format med all video- CD- informasjon. Fila vil alltid inneholde all informasjon. For eksempel: Om det bare hentes ut noen deler, vil beskrivelsesfila også inneholde informasjon om filer og deler. Filnavnet er det samme som video- CD- ens navn, med filendelsen. xml. Standardnavnet er VIDEOCD. xml. Levykuvakansiota Blde- fila «% 1 » finnes ikke. Vil du at k3b skal opprette den? Tämä yksinkertainen asetusohjelma pystyy asettamaan K3b: n tarvitsemat CD - ja DVD- levyjen poltto- oikeudet. Se ei ota huomioon devfs: ää, resmgr: ää tai vastaavia. Useimmiten tästä ei ole harmia, mutta joissakin järjestelmissä oikeudet muuttuvat taas kirjautuessasi tai käynnistettyäsi tietokoneen uudelleen. Tällöin on paras turvautua jakelusi ohjeisiin. Varoitus: Vaikkei K3b:: Setupin pitäisi pystyä vahingoittamaan järjestelmääsi, takuita siitä ei voida antaa. Denne enkle oppsettsveiviseren gjør det mulig å sette de tillatelsene som trengs for at K3b skal kunne brenne CD- er og DVD- er. Den tar ikke hensyn til ting som devfs eller resmgr. I de fleste tilfellene er dette ikke noe problem, men på enkelte system kan tillatelsene bli endret neste gang du logger inn eller starter opp maskinen. I de tilfellene er det best om du sjekker dokumentasjonen til distribusjonen din. Advarsel: Selv om K3b:: Setup ikke skal kunne ødelegge systemet ditt så blir det ikke gitt noen garanti. K3b:: Setup > Tämä yksinkertainen avustusohjelma pystyy asettamaan K3b: n vaatimat CD - ja DVD- levyjen poltto- oikeudet. Se ei ota huomioon devfs - tai resmgr- resursseja tai vastaavia. Useimmissa tapauksissa tästä ei tule ongelmia, mutta joissain järjestelmissä oikeudet saattavat muuttua kirjautuessasi seuraavan kerran käynnistettyäsi tietokoneen uudelleen. Tällöin on parasta tarkistaa jakelusi ohjeet. K3b:: Setupin tärkein tehtävä on sallia kirjoittaminen CD - ja DVD- laitteisiin. Varoitus: Vaikka K3b:: Setupin ei pitäisi pystyä vahingoittamaan järjestelmääsi, takuita ei voida antaa. K3b:: Setup Denne enkle oppsettsveiviseren gjør det mulig å sette de tillatelsene som trengs for at K3b skal kunne brenne CD- er og DVD- er. Den tar ikke hensyn til ting som devfs eller resmgr. I de fleste tilfellene er dette ikke noe problem, men på enkelte system kan tillatelsene bli endret neste gang du logger inn eller starter opp maskinen. I de tilfellene er det best om du sjekker dokumentasjonen til distribusjonen din. Den viktige oppgaven som K3b:: Setup utfører er å sette skrivetilgang til CD og DVD- enhetene. Advarsel: Selv om K3b:: Setup ikke skal kunne ødelegge systemet ditt så blir det ikke gitt noen garanti. Ryhmää ”% 1 ” ei ole olemassa. Det finnes ingen gruppe «% 1 » Seuraavia laitteita ja ohjelmia ei voitu päivittää: Følgende enheter og progammer kunne ikke oppdateres: Tunnistus epäonnistui. Autorisering lyktes ikke. ei muutoksia ingen endring Laitetiedosto Enhetsnode Oikeudet Tillatelser Uudet oikeudet Nye tillatelser Ohjelma Program Jos tämä asetus on valittuna, vain määrättyyn ryhmään kuuluvat käyttäjät voivat polttaa CD - ja DVD- levyjä, sillä vain heillä on pääsy laitteisiin ja CD- poltto- ohjelmiin joita K3b käyttää. Muutoin järjestelmän kaikilla käyttäjillä on pääsy laitteisiin ja K3b: n kaikkiin toimintoihin. Hvis dette er valgt vil bare brukere i den oppgitte gruppen være i stand til å brenne CD- er og DVD- er. Dette fordi bare de vil ha tilgang til enhetene og brenneprogrammene som K3b bruker. Hvis du ikke velger dette, så vil alle brukere på systemet ha tilgang til enhetene og all funksjonaliteten i K3b. Käytä polttamiseen ryhmää: Bruk gruppe for brenning: burning brenning Käyttäjät joilla on oikeus polttamiseen (eroteltuna välilyönnillä): Brukere som får lov til å brenne (delt med mellomrom): Valitse laitteet joiden oikeuksia haluat muutettavan Kryss av for de enhetene du vil endre tillatelsen for Ulkoiset ohjelmat Eksterne programmer Löydetyt ohjelmat Funnet programmer Valitse ohjelmat joiden oikeuksia haluat muutettavan Kryss av for de programmene du vil endre tillatelsen for Hakupolku Søkesti Vihje: pakottaaksesi K3b: n käyttämään muuta kuin oletusnimeä ohjelmalle, määrittele se hakupolussa. NAME OF TRANSLATORS Tips: for å tvinge K3b til å bruke et annet navn enn standardnavn for den kjørbare fila til programmet, så kan du oppgi det i søkestien. NAME OF TRANSLATORS Ilpo Kantonen, Mikko SaarinenEMAIL OF TRANSLATORS Klaus Ade JohnstadEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, mikko. s. saarinen@ mbnet. fi klaus@ skolelinux. no Kaffeine- soitin Kaffeine Mediasoitin ja digi- tv En mediaspiller for KDE med støtte for digital- TV. (C) 2007- 2009 Kaffeine- tiimi © 2007– 2009 Kaffeine- forfatterne Christoph Pfister Christoph Pfister & 1 Toista tiedosto & 1 Spill av fil & 2 Toista äänilevy & 2 Spill lyd- CD & 3 Toista video- cd & 3 Spill video- CD & 4 Toista dvd- levy & 4 Spill DVD & 5 Digi- tvdialog & 5 Digital- TVdialog Kaffeinen asetukset' Configure Kaffeine 'dialog Sett opp Kaffeine' Configure Kaffeine 'dialog 'Configure Kaffeine' dialog Varighet for kort hopp: 'Configure Kaffeine' dialog Avaa web- osoite Åpne URL Toista äänilevy Spill lyd- CD Toista video- cd Spill video- CD Toista dvd- levy Spill DVD & Toistamenu bar Avspillingmenu bar & Televisio & Fjernsyn Toista Avspilling Televisio Fjernsyn Käynnistä kokoruututilassaplaylist menu Start med fullskjermcommand line option Jatkuva toisto (frarådet valg) command line option Avaa tv- kanava Spill TV- kanalcommand line option Avaa tv- kanavacommand line option Spill sist innstilte TV- kanalcommand line option Toistettava tiedosto tai web- osoite Filer eller URL- er som skal spilles Syötä web- osoite: Skriv inn en nettadresse: Hyppää sijaintiin Hopp til posisjon Syötä sijainti: Oppgi en posisjon: Seuraava Neste' Playback 'menu Kokoruututila' Playback 'menu 'Playback' menu subtitle selection entry subtitle selection entry Äänet Lyd' Audio 'menu Kovemmalle Øk lydstyrke' Audio 'menu Hiljemmälle Minsk lydstyrke' Audio 'menu Mykistä äänet Demp lyd' Playback 'menu Videon PID: 'Video' menu Video' Video 'menu Kuvasuhdeaspect ratio Bredde/ høyde- forhold' Aspect Ratio 'menu Automaattinenaspect ratio Automatisk' Aspect Ratio 'menu Sovita ikkunaanaspect ratio Tilpass til vinduet' Aspect Ratio 'menu 4: 3aspect ratio 4: 3' Aspect Ratio 'menu 16: 9 16: 9 automatic resize Endre størrelse automatiskautomatic resize automatic resize Avautomatic resize automatic resize Opprinnelig størrelseautomatic resize Äänenvoimakkuuden säädinplayback menu Lydstyrke- glidebryterplayback menu Ohitasubmenu of 'Skip' Hopp oversubmenu of 'Skip' submenu of 'Skip' Hopp% 1s bakoversubmenu of 'Skip' Äänenvoimakkuuden säädindvd navigation Søkegliderdvd navigation & Tiedosto Tittelplaylist track Kuvakulma Vinkel file filter description Bytt mellom å vise forløpt og gjenstående tidfile filter Tuetut mediatiedostotfile filter description Støttede mediafilerfile filter Kaikki tiedostot Alle Filer' Playback 'menu Poistu kokoruututilasta' Playback 'menu 'Playback' menu osd osd Pysäytettyosd Stoppetosd Mykistettyosd Demping påosd Mykistys pois päältäosd Demping avosd Äänenvoimakkuus:% 1% osd message Lydstyrke:% 1% osd message osd message Linjedobling påosd message osd Linjedobling avosd Keskeytettyosd Pauseosd Toisto käynnissäNAME OF TRANSLATORS Spiller avNAME OF TRANSLATORS mikael. lammentausta+kdetrans@ gmail. commessage box bjorn. kvisli@ gmail. commessage box message box Installer SQLite- programtillegget for Qt. message box program description Kan ikke åpne SQLite- databasen. program description Kanavapaikka Nummer Muokkaaremove an item from a list Redigerremove an item from a list Kanava- asetukset Kanalinnstillinger Kanavapaikka: Nummer: Taajuus (MHz): Frekvens (MHz): Symbolitaajuus (kS/ s): Symbol rate (kS/ s): Modulaatio: Modulasjon: FEC- taajuus: FEC- rate: Polarisaatio: Polarisering: Kaistanleveys: Båndbredde: Videon PID: Video- PID: Tekstitysten PID: Undertekst- PID: Teletext- PID: Teletekst- PID Verkon PID: Nettverks- ID: Äänikanava: Lydkanal: Salattu: Omstokket: Määritä television asetukset Sett opp fjernsyn Tallennuskansio: Opptaksmappe:: Tilapäiskansio: Utsettelsesmappe: Viritysasetukset päivitettu% 1 Skannedata sist oppdatert% 1 Hae viritysasetukset internetistä Oppdater skannedata over Internett Laite% 1 Enhet:% 1 Haetaan viritysasetuksia Laster ned skannedata Viritysasetusten haku epäonnistui. Feil ved oppdatering av skannedata. Viritysasetukset noudettu. Uudet asetukset otetaan käyttöön, kun suljet tämän ikkunan. Skannedata oppdatert. Endringer tas i bruk etter at oppsettsdialogen er lukket. playlist menu Gå til venstre Jatkuva toistoremove an item from a list Tilbakestill Laitetta ei ole kytketty. Enhet ikke tilkoblet. DVB- C DVB- C DVB- S2 DVB- S2 DVB- S DVB- S DVB- T DVB- T ATSC ATSC Kaapeli Kabel Antenni Bakkesending Automaattinen haku Autoskann Atsc ATSC Ei lähdettä Ingen kilde Asetukset: Oppsett: Mikropään (LNB)% 1 asetukset LNB% 1- innstillinger Mikropään (LNB) asetukset LNB- innstillinger Lisää satelliitti Legg til satelitt Satelliitti Satelitt Poista satelliitti Fjern satelitt Mikropää (µ- LNB) Universell LNB C- kaistan LNB C- band LNB C- kaistan LNB C- band multipoint LNB Aloita Begynnelse Ohjelmaopasepg Programlisteepg Päivitäprogram guide Oppdaterprogram guide Ajasta ohjelma Legg kjøreplan for programmet program guide % 1 –% 2 program guide Ohjelma on nyt ajastettu. message box Kjøreplan for programmet er laget. message box Vastaanotinlaitetta ei löydy. dialog Fant ingen tilgjengelig enhet. dialog Ajastuksetadd a new item to a list Timeplan for opptakadd a new item to a list Uusisubdialog of 'Recording Schedule' Nysubdialog of 'Recording Schedule' Muokkaa ajastusta Rediger tidsplanoppføring Alku: Begynnelse: Toista: button next to the 'Repeat:' label Gjenta: button next to the 'Repeat:' label Ei toistoabutton next to the 'Repeat:' label Aldributton next to the 'Repeat:' label Päivittäin Daglig Kanava Kanal Kanavapaketti Leverandør Kanavatremove all items from a list Kanalerremove all items from a list Kanavahaku Kanalskanning Aloita haku Start skanning Signaali: Signal: Viritetty: Innstillt: Suodatus Filter Ilmaiskanavat Fri til luft TV TV Kanavapaketti: Leverandør: Lisää suodatetut Legg til filtrert Lisää valitut Legg til utvalgte Haun tulokset Skanneresultater Vastaanotin Gjeldende transponder Pysäytä haku Stopp skann Tallenna heti Øyeblikksopptak Haku: osd Søk: osd Kanava:% 1_ osd Kanal:% 1_ osd Tallennus aloitettuosd Øyeblikksopptak startetosd Tallennus pysäytetty Øyeblikksopptak stoppetplaylist track Atscplaylist track Artistplaylist track Kanavapaikkaplaylist track Spornummerplaylist track Tilapäinen soittolistaplaylist menu Midlertidig spillelisteplaylist menu Jatkuva toisto Gjentaplaylist menu Radiorename an entry in a list Tilfeldigrename an entry in a list Nimeä uudelleen Gi nytt navnplaylist browser Soittolistafile filter Spilleliste uten navnfile filter Pakkaaa tiedosto Kode filer Kappale spor _% 1 % 1 Työ( t) aloitettu. Voit katsoa niiden edistymistä Työt- välilehden alta. % 1 jobber er startet. Du kan se på framgangen i jobb- seksjonen. Työt aloitettu Jobber har startet Nimi Fil Artisti: Artist@ title: column Laji: Sjanger Vuosi: År@ title: column Pakkaaja Koder Pakkaaja Legg til koder Valitse pakkaaja Velg en koder. Pakkaajaa ei ole valittu Ingen koder er valgt Pakkaaja Kopier koder Poistaanko pakkaaja? Slette koder? Poista pakkaaja Slett koder Aseta pakkaaja Sett opp koderen Pakkaajan asetukset Kodingsoppsett Pakkaajaa ei ole valittu. Valitse pakkaaja asetuksista. Ingen koder er valgt. Velg en koder i oppsettet. Pakataan (% 1):% 2 -% 3 Koding: (% 1):% 2 –% 3 Tiedostoa ei voida sijottaa, kansioita ei voida luoda. Kan ikke plassere fila. Får ikke laget kataloger. Pakkaus epäonnistui Koding mislyktes Valittua pakkaajaa ei löytynyt. Wav- tiedosto poistettiin. Komento oli:% 1 Den valgte koderen ble ikke funnet. Wav- fila ble fjernet. Kommandoen var:% 1 Pakkaaja sulkeutui virheellisesti. Tarkista, että tiedosto luotiin. Näytetäänkö pakkaajan täydellinen tulostus? Koderen ble avbrutt ved en feil. Sjekk om fila ble laget. Vil du se fullstendig utskrift fra koderen? Näytä ulostulo: Vis utdata: Ohita ulostulo Hopp over utdata: Pakattua tiedostoa ei luotu. Tarkista pakkausasetukset. Wav- tiedosto poistettiin. Näytetäänkö pakkaajan täydellinen tulostus? Den koda fila ble ikke laget. Sjekk kodeinnstillingene dine. Wav- fila er fjernet. Vil du se fullstendig utskrift fra koderen? Töitä jonossa:% 1 Antall jobber i køen:% 1 KAudioCreator ei ole lopettanut% 1. Poistetaanko silti? KAudioCreator er ikke klar% 1. Fjerne uansett? Keskeneräinen työ jonossa. Uferdige jobber i køen Jonossa ei ole töitä Ingen jobber i køen KAudioCreator ei ole lopettaut kaikkia töitä. Poistetaanko ne silti? KAudioCreator er ikke ferdig med alle oppgavene. Fjerne uansett? & CD- kappaleet & CD- spor & Työt & Jobber & Avaa CD- asema Løs ut CD KAudioCreatorin asetukset... & Tilpass KAudioCreator & # 160; … & Valitse kaikki kappaleet Velg & alle sporene Poista valinta kaikista kappaleista & Velg bort alle sporene Kaappaa & Ripp & Kaappaa valitut Riv av & utvalgte & Poista valmiit työt Fjern & ferdige jobber & Muokkaa albumia... Rediger album & # 160; … Pakkaaa tiedosto Kode & filer fra disk & CDDB- haku & CDDB- oppslag FLAC FLAC best Ääni- CD: tä ei tunnistettu Ingen lyd- CD er oppdaget Poistaanko pakkaaja? Standard koder:% 1 Kaapataan (% 1 nykyinen,% 2 jonossa) River av (% 1 aktiv,% 2 i køen) Pakataan (% 1 nykyinen,% 2 jonossa) Koding (% 1 aktiv,% 2 i køen) Jonossa on keskeneräisiä töitä. Haluatko silti lopettaa? Det finnes uferdige jobber i køen. Vil du avslutte allikevel? Yleiset asetukset Generelt oppsett CD- asetukset CD- oppsett CDDB- asetukset CDDB oppsett Kaappaaja Opptaker Kaappaajan asetukset Oppsett av opptaker KAudioCreator KAudioCreator CD: n kaappaus - ja äänenpakkauskäyttöliittymä CD- brenner og lydkoder- program CD- laite, voi olla polku tai media: / URL CD- enheten kan være en sti eller lagringsenhet: / URL & Suorita CDDB- haku automaattisesti & Utfør CDDB- oppslag automatisk Kaappaa & automaattisesti kaikki raidat onnistuneen CDDB- haun tiedoilla & Automatisk brenning av alle spor etter vellykket CDDB- mottak Pakkaaa tiedosto Legg til filer KAudioCreator Legg til mappe Poista valitut työt Fjern markert & Valitse kaikki kappaleet Rediger markerte spor Laji: Sjanger: Pakkaaja Koder: Nykyinen pakkaaja: Gjeldende standardkoder: Pakkaajan asetukset Legg til et nytt kodingsoppsett. Vähintään yksi pakkaaja täytyy olla saatavissa Fjern koder fra lista. & Asetukset... & Tilpass & # 160; … Pakatun tiedoston sijainti Plassering av kodefiler Pakattavien wav- tiedostojen määrä kerrallaan: Antall & wav- filer å kode på en gang: Pakkaaa tiedosto Koderens nice- nivå Nykyinen pakkaaja: Gjeldende: Tuntematon pakkaaja Ukjent koder Komentorivi: Kommandolinje: Koodaajan komentorivikäynnistin Kommandolinje for koderen. app. exe% f% o app. exe% f% o Pääte: Filetternavn: Sisäänmeno: Inndata- typer: Pakkaajan ulostule Koderesultat Poista työt valmistuttua automaattisesti & Fjerner automatisk jobbene når de er ferdige Huomauta jos kaikkia tietoja ei ole täytetty Spør hvis informasjon ikke er komplett Tiedoston säännöllisen lausekkeen korvaus Endre filnavn ut i fra et regulært uttrykk Säännöllinen lauseke käytettäväksi kaikissa tiedostonimissä. Esimerkiksi käyttämällä valintaa "" ja korvausta "_", kaikki välilyönnit korvautuvat alaviivoilla. Regulære uttrykk brukt på alle filnavn. Ved å for eksempel velge "" og erstatte dette med "_", vil alle mellomrom bli erstattet med strek nede. Korvaa: Erstatt med: Artisti - esimerkki äänitiedosto. wav Populær artist – eksempel lydfil. wav Erottele automaattisesti moni- artistien CDDB- tiedot Atskill automatisk CDDB- oppføringer for flere artister Nimi - Artisti Tittel – artist Artisti - Nimi Artist – tittel Rajotin: Skilletegn: Yleinen artisti: Felles artist: Albumin muokkaaja Albumredigerer Nykyinen kappale Gjeldende spor & Edellinen kappale & Forrige spor & Seuraava kappale & Neste spor Poista valmiit työt Fjern ferdige jobber Poista kaikki työt Fjern alle jobber Poista valitut työt Fjern valgte jobber Pakkaajan nimi Navn på koderen Koodaajan komentorivikäynnistin Kommandolinje for å starte koderen Tiedostopääte Filetternavn Suorita automaattinen CDDB- haku Utfør automatisk CDDB- oppslag. Kaappaa automaattisesti kaikki raidat onnistuneen CDDB- haun tiedoilla Ta automatisk opp alle sangene fra en CD etter vellykket informasjonshenting fra CDDB CD- laite Sist brukte CD- enhet Poista työt automaattisesti valmistuttua Fjern jobbene automatisk når alt er ferdig Säännöllinen lauseke tiedoston nimien täsmäämiseen Regulære uttrykk skal passe filnavn med Merkkijono, jolla säännöllisen lausekkeen valinnat korvataan Streng som skal brukes til å erstatte delene som passer med det valgte regulære uttrykket Pakattavien tiedostojen määrä kerrallaan Antall filer å kode på en gang Sijaintimalli koodatuille tiedostoille Søkesti til koda filer Pakkaajan prioriteetti Prioritering av kodere Salli dekooderin täysi debuggaus Slå på full feilsøking av dekodingen Anna äänimerkki kaappauksen jälkeen Lydsignal etter hvert opptak Avaa CD- asema viimeisen kaapatun kappaleen jälkeen Løs ut CD etter at siste sang er tatt opp Automaattisen avaamisen viive Automatisk utløsningsforsinkning Määrittele väliaikaiskansio Angi midlertidig katalog Käytettävän väliaikaiskansion sijainti Plassering av midlertidig katalog som skal brukes & Ohjelma & Program & Anna äänimerkki jokaisen kaapatun kappaleen jälkeen & Lydsignal etter hvert opptak & Avaa CD- asema automaattisesti viimeisen kaapatun kappaleen jälkeen Automatisk & utløsing av CD etter at siste sang er tatt opp Automaattisen avaamisen viive: Automatisk utløsningsforsinkning: Oletusväliaikaistiedosto Bruk selvvalgt midlertidig katalog Määrittele väliaikaiskansio Midlertidig katalog: & Poista valinta kaikista kappaleista & Velg bort alle sporene Tuntematon artisti - Tuntematon albumi Ukjent artist – ukjent album Tiedostonpaikannusvelho Filplasseringsveiviser Valmistuttua tiedostot tallennetaan Sijainti - rivin kohteeseen. Kappaleesta saatuja tietoja pitäisi käyttää sijainnissa. Kahdeksalla erikoissanalla, jotka alkavat% - merkillä, voidaan korvata kappaleen vastaavilla tiedoilla. Jokainen alla oleva painike lisää korvattavan sanan Sijainti - riville kohtaan, jossa osoitin on. Käytä ainakin yhtä korvattavaa sanaa, jotta tiedoston sijainti on ainutlaatuinen. Når filer er ferdig prosessert, blir de lagret etter innstillingene i Filplassering. Informasjonen om sangen bør lagres i den teksten. Her kan informasjonen om sangen byttes ut med de åtte spesialordene som starter med en%. Hver av knappene under vil bytte ut et ord i Filplassering der markøren står. Bytt ut hvertfall en av strengene for å sikre at Filplassering er entydig. & Tiedoston sijainti: & Filplassering: ~ /% {pääte} /% {artisti} /% {albumi} /% {artisti} -% {albumi}. m3u ~ /% {etternavn} /% {artist} /% {album} /% {artist} –% {album}. m3u Esimerkki: ~/ mp3/ Staind/ Lost Love/ Staind - Lost Love. m3u Eksempel: ~/ mp3/ Staind/ Lost Love/ Staind – Lost Love. m3u & Artisti & Artist & Kotikansio & Hjemmemappe & Kappalenumero & Spornummer & Pääte & Filetternavn & Kappaleen kommentti Sporkommentar & Laji & Sjanger & Vuosi & År & Albumi Album & Kappaleen artisti Sporartist Artisti - NimiNAME OF TRANSLATORS Artistens initialerNAME OF TRANSLATORS Mikko Ikola, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Gunnhild Lurås, Jørgen Grønlund, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS ikola@ iki. fi, ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, gluras@ c2i. net, jorgenhg@ broadpark. no, slx@ nilsk. net Kaapataan:% 1 -% 2 Opptaker:% 1 –% 2 Kappale Spor% 1. wav@ title: column Kaappaa Brenne Pakkaajaa ei ole valittu ingen oppdaget Tuntematon artisti - Tuntematon albumi Ukjent artist Tuntematon artisti - Tuntematon albumi Ukjent album Syötä levy. Sett inn en disk. CDDB epäonnistui CDDB feilet CDDB- tietojen hakemien ei onnistu Klarte ikke å hente CDDB- informasjon. Valitse CDDB- tieto Velg CDDB- oppføring Valitse CDDB- tieto: Velg en CDDB- oppføring: CD muokkain CD redigerer Kappaleita ei ole valittu. Haluatko lukea koko CD: n? Fant ingen spor. Vil du brenne hele CD- en? Ei valittuja kappaleita Ingen spor valgt Lue CD Brenn CD- en Osaa albumin tiedoista ei ole määritelty:% 1. (Muuttaaksesi tietoja, klikkaa "Muokkaa tietoja" - painiketta.) Haluatko silti kaapata valitut kappaleet? Deler av cddbInfo. title er ikke valgt:% 1. (For å endre albuminformasjon, trykk på « Rediger informasjon » Vil du legge de valgte sporene på CD- en likevel? Albumin tiedot keskeneräiset Albuminformasjon er ikke komplett Ei levyä Ingen disk Esimerkki:% 1 Eksempel:% 1 Muut Annet Dvd- videolevyä ei havaittu Fant ingen video- DVD Lukuvirhe. Lesefeil. Aseta kanavanäkymää Sett opp kanalvisning Valitse ulkoasu Velg visningsmodus 3D- ulkoasu 3D- utseende 3D - täytetty 3D- fylt Kanava% 1 Kanal% 1 Kanavanäkymä Kanalvisning Kokoelmienhallinta Samlingsbehandler Saatavilla olevat kokoelmat: Tilgjengelige samlinger: Kappaleita valitussa kokoelmassa: Sanger i valgte samling: & Kopioi... & Kopier & # 160; … Celesta Slett Uusi kokoelma Ny samling Anna nimi uudelle kokoelmalle: Oppgi navnet på den nye samlinga: Nimi '% 1' on jo käytössä Navnet «% 1 » brukes fra før Kopioi kokoelma Kopier samling Anna nimi kopioitavalle kokoelmalle: Oppgi navnet på den kopierte samlinga: Vaihda kokoelman nimeä Endre samlingsnavn Anna nimi valitulle kokoelmalle: Oppgi det nye navnet på den valgte samlinga: Tempo: Tempo: Tiedosto% 1 ei ole olemassa tai sitä ei saada avattua. Fila% 1 finnes ikke, eller kan ikke åpnes % 1 ei ole MIDI- tiedosto. Fila% 1 er ikke en midi- fil. Ticks per cuarter note is negative, lähetä tämä tiedosto osoitteeseen larrosa@ kde. org Antall anslag per kvarttone er negativt, vennligst send fila til larrosa@ kde. org Ei riittävästi muistia. Ikke nok minne. Tiedosto on virheellinen tai huonosti tehty. Fila er ødelagt eller er ikke laget riktig. % 1 ei ole tavallinen tiedosto. % 1 er ikke en vanlig fil. Tuntematon virheviesti Ukjent feilmelding Sinun pitää ladata tiedosto ennen sen soittamista. Du må laste en fil før du kan spille den. Kappaletta soitetaan jo. En sang spilles allerede. Ei voitu avata / dev/ sequencer - laitetta. Todennäköisesti joku toinen ohjelma käyttää sitä. Kunne ikke åpne / dev/ sequencer. Trolig er den i bruk av et annet program. & Tallenna sanoitukset... & Lagre tekst & # 160; … & Edellinen kappale Forrige sang Seuraava & kappale & Neste sang Silmukka & Gjenta Kelaa taakse Spol tilbake & Järjestä... & Organiser & # 160; … Järjestyksessä I rekkefølge Sekoita Stokk om Soittojärjestys Spillerekkefølge Lisää automaattisesti kokoelmaan Legg automatisk til samling & Tavallinen MIDI & Generell midi & MT- 32 & MT- 32 & Tekstitapahtumat & Teksthendelser & Sanoitustapahtumat & Teksthendelser Näytä tapahtumat Vis hendelser Automaattinen tekstinvalitsin Automatisk tekstvalg Näytä & äänenvoimakkuus Vis & lydstyrkelinje Piilota & äänenvoimakkuus Skjul & lydstyrkelinje Näytä kanavanäkymä Vis & kanalvisning Piilota & Kanavanäkymä Skjul & kanalvisning Kanavanäkymän asetukset... Kanalvisningsvalg & # 160; … & Kirjasimen vaihto... & Skriftendring & # 160; … & MIDI- asetukset... Midi- oppsett & # 160; … Vain paikalliset tiedostot ovat tuettuja. Bare lokale filer er støttet for øyeblikket. Ei voitu avata / dev/ sequencer - laitetta tietojen saamiseksi. Mahdollisesti joku toinen ohjelma käyttää sitä. Kunne ikke åpne / dev/ sequencer for å hente informasjon. Trolig er det et annet program som bruker den. Tiedosto% 1 on jo olemassa Haluatko korvata sen? Fila% 1 finnes allerede. Vil du overskrive den? MIDI/ Karaoke - tiedostosoittaja MIDI - / karokefilspiller (c) 1997, 98, 99, 2000, Antonio Larrosa Jimenez © 1997, 98, 99, 2000, Antonio Larrosa Jimenez (c) 1997, 98, 99, 2000, Antonio Larrosa Jimenez Antonio Larrosa Jimenez Alkuperäinen kehittäjä/ ylläpitäjä Opprinnelige utviklere/ vedlikeholdere Soita Spill Taaksepäin Bakover Aseta MIDI- laitteita Oppsett av midi- enheter Valitse MIDI- laite jota haluat käyttää: Velg midi- enheten du ønsker å bruke: Käytä MIDI- karttaa: Bruk midi- kart: Viulu & Fil & Kappale & Sang Kokoelmat Samlinger Kim Enkovaara, Mikko Ikola, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, kola@ netikka. fi, ilpo@ iki. fi number1@ realityx. net, knuty@ skolelinux. no Väliaikainen kokoelma Midlertidig samling Akustinen piano Akustisk flygel Kirkas akustinen piano Lyst akustisk piano Sähköpiano Elektrisk flygel Honky- Tonk Honky- Tonk Rhodes - piano Rhodes- piano Kuoropiano Korpiano Harppu Cembalo Clavinetti Klavinett Celesta Celesta Kellopeli Klokkespill Soittorasia Spilledåse Vibrafoni Vibrafon Marimba Marimba Ksylofoni Xylofon Putkikellot Rørklokker Dulcimer Langeleik Hammondurku Hammond- orgel Lyömäurku Slagverksorgel Rokkiurku Rock- orgel Kirkkourku Kirkeorgel Ruokopilliurku Rørorgel Haitari Trekkspill Harmonikka Munnspill Tangohaitari Tango- trekkspill Akustinen kitara (Nylon) Akustisk gitar (nylon) Akustinen kitara (Teräs) Akustisk gitar (stål) Sähkökitara (Jazz) Elektrisk gitar (jazz) Sähkökitara (Puhdas) Elektrisk gitar (ren) Sähkökitara (vaimennettu) Elektrisk gitar (dempet) Yliajettu kitara Overstyrt gitar Särökitara Fordreid gitar Kitaran harmoonisia Harmonisk gitar Akustinen basso Akustisk bass Sähköbasso (Sormi) Elektrisk bass (finger) Sähköbasso Elektrisk bass (plukke) Harmiton basso Båndløs bass Näppäilty basso 1 Slap Bass 1 Näppäilty basso 2 Slap Bass 2 Syntetisaattoribasso 1 Synth- bass 1 Syntetisaattoribasso 2 Synth- bass 2 Viulu Fiolin Viulu Bratsj Sello Cello Kontrabasso Kontrabass Tremolo jousisto Tremolostrykere Pizzicato jousisto Pizzicato- strykere Orkesteriharppu Orkesterharpe Patarumpu Pauker Jousikokoelma 1 Strykerensemble 1 Jousikokoelma 2 Strykerensemble 2 Syntetisaattorijouset 1 Synth- strykere 1 Syntetisaattorijouset 2 Synth- strykere 2 Kuoro aah Kor- A' er Ääni ooh Åhh- stemme Syntetisaattoriääni Synth- stemme Orkesterilyönti Orkesterslag Trumpetti Trompet Pasuuna Trombone Tuuba Tuba Vaimennettu trumpetti Dempet trompet Ranskalainen torvi Valthorn Vaskipuhaltimet Messingseksjon Syntetisaattorivaskipuhallin 1 Synth- messing 1 Syntetisaattorivaskipuhallin 2 Synth- messing 2 Sopraanosaksofoni Sopransaksofon Alttosaksofoni Altsaksofon Tenorisaksofoni Tenorsaksofon Baritonisaksofoni Barytonsaksofon Oboe Obo Englantilainen torvi Engelsk horn Fagotti Fagott Klarinetti Klarinett Pikkolohuilu Pikkolo Huilu Fløyte Äänitys Blokkfløyte Panhuilu Pan- fløyte Puhalluspullo Blåseflaske Shakunachi Shakuhachi Vislaus Signalfløyte Ocarina Leirgjøk Johto 1 - Kanttiaalto Leader 1 – Square- bølge Johto 2 - saha- aalto Leader 2 – Sag Johto 3 - Calliope Leader 3 – Calliope Johto 4 - Chiflead Leader 4 – Chiflead Johto 5 - Charang Leader 5 – Charang Johto 6 - Ääni Leader 6 – Stemme Johto 7 - Viidennet Leader 7 – Kvinter Johto 8 - Basso+Johto Leader 8 – Bass+hoved Toppaus 1 - New Age Blokk 1 – New age Toppaus 2 - Lämmin Blokk 2 – Varm Toppaus 3 - Moniäänisyntetisaattori Blokk 3 – Polysynth Toppaus 4 - Kuoro Blokk 4 – Kor Toppaus 5 - Jousi Blokk 5 – Bue Toppaus 6 - Metallinen hBlokk 6 – Metallisk Toppaus 7 - Halo Blokk 7 – Halo Toppaus 8 - Pyyhkäisy Blokk 8 – Feiing FX 1 - Sade FX 1 – Regn FX 2 - Äänitys FX 2 – Lydspor FX 3 - Kide Fx 3 – Krystall FX 4 - Ilmakehä FX 4 – Stemning FX 5 - Kirkkaus Fx 5 – Klarhet FX 6 - Peikot FX 6 – Goblins FX 7 - Kaiut FX 7 – Ekko FX 8 - Sci- fi FX 8 – Science ficton Sitari Sitar Banjo Banjo Shamisen Shamisen Koto Koto Kalimba Kalimba Säkkipilli Sekkepipe Viulu Fele Shannai Shannai Kulkunen Tinkle- bjelle Agogo Agogo Teräsrumpu Ståltromme Puupala Wook- blokk Taiko- rumpu Taiko- tromme Melodinen- rumpu Melodisk Tom Syntetisaattorirumpu Synth- tromme Käänteinen symbaali Omvendt cymbal Kitaran vibraattoääni Gripebrettlyd Hengitysääni Pustelyd Merenranta Strand Linnunviserrys Fuglekvitter Helikopteri Helikopter Aplodit Applaus Laukaus Pistolskudd ei mitään & ingen Laittaa tekstitykset päälle/ pois Slår teksting av Laittaa tekstitykset päälle/ pois Kommandoen « Teksting – Ingen » slår av visning av teksting. Edistyminen Framgang Äänenvoimakkuus Volum Lopettaa KPlayerin Avslutter KPlayer Näyttää/ piilottaa valikon Viser/ skjuler menylinja Näytä & soittolista Vis & spilleliste Näyttää/ piilottaa soittolistan Viser/ skjuler spillelista Siirtää valitun videon alas soittolistalla « Vis spilleliste » - kommandoen viser eller skjuler verktøylinja for spilleliste. Näyttää/ piilottaa valikon Viser/ skjuler multimedia- biblioteket Näyttää/ piilottaa valikon « Vis bibliotek » - kommandoen viser eller skjuler multimedia- biblioteket. Näyttää/ piilottaa viestilokin Viser/ skjuler meldingsloggen Näytä päätyökalurivi Vis & hovedverktøylinje Näyttää/ piilottaa päätyökalurivin Viser/ skjuler hovedverktøylinja Näytä sijaintityökalurivi Vis & framgang- verktøylinje Näyttää/ piilottaa sijaintityökalurivin Viser/ skjuler framgangs- verktøylinja Näytä äänenvoimakkuustyökalurivi Vis & lydstyrke- verktøylinja Näyttää/ piilottaa äänenvoimakkuustyökalurivin Viser eller skjuler lydstyrke- verktøylinja Näytä kontrastityökalurivi Vis kontrast- verktøylinja Näyttää/ piilottaa kontrastityökalurivin Viser/ skjuler kontrast- verktøylinja Näytä & valoisuustyökalurivi Vis lysstyrke- verktøylinja Näyttää/ piilottaa valoisuustyökalurivin Viser/ skjuler lysstyrke- verktøylinja Näytä värisävytyökalurivi Vis fargetone- verktøylinja Näyttää/ piilottaa värisävytyökalurivin Viser/ skjuler fargetone- verktøylinja Näytä värikylläisyystyökalurivi Vis & metning- verktøylinje Näyttää/ piilottaa värikylläisyystyökalurivin Viser eller skjuler verktøylinja for metning Avaa KPlayerin näppäimistökomentoikkunan Åpner KPlayers dialog for tastebinding Avaa KPlayerin asetusikkunan Åpner KPlayers dialog for oppsett av verktøylinjer Avaa KPlayerin asetusikkunan Åpner KPlayers oppsettsvindu Toimeton Tomgang Soittamassa Spiller av Pysäytetty Pause Puskurin täyttö:% 1% Mellomlagerfylling:% 1% Luodaan indeksiä:% 1% Lager fortegnelse:% 1% Siirretään tiedostoa:% 1% Overfører fil:% 1% Avaa tiedoston ominaisuusikkunan Åpner dialogen Fil- egenskaper Soittaa ladatun tiedoston Spiller den fila som nå er lastet inn Keskeyttää soiton Setter spilleren i pause Pysähdy & Stopp Pysäyttää soiton Stopper spilleren & Eteenpäin & Framover Siirtää soitettavaa kohtaa eteenpäin Flytter avspillingen forover Nopea eteenpäinkelaus & Hurtig forover Siirtää soitettavaa kohtaa eteenpäin nopeasti Flytter avspillingen raskt forover & Taaksepäin & Bakover Siirtää soitettavaa kohtaa taaksepäin Flytter avspillingen bakover Nopeasti & Taaksepäin Hurtig bakover Siirtää soitettavaa kohtaa taaksepäin nopeasti Flytter avspillingen raskt bakover & Takaisin alkuun & Tilbake til start Siirtyy tiedoston alkuun Flytter avspillingen tilbake til begynnelsen Lisää äänenvoimakkuutta & Øk volum Lisää äänenvoimakkuutta Øker volumet & Vähennä äänenvoimakkuutta & Minsk volum Vähentää äänenvoimakkuutta Minsker volumet & Ei ääntä & Stille Laittaa äänen päälle/ pois Slår lyden av/ på Aseta kuvasuhde Behold & forholdet Asettaa kuvasuhteen Beholder bildets høyde/ bredde- forhold Näyttää tilanteen ja hyväksyy etsinnän Viser framgangen og gjør det mulig å søke Vaihda äänenvoimakkuutta Endrer lydstyrken Näyttää äänenvoimakkuuden säätimen Viser sprettopps- glidebryter for volum & Lataa tekstitykset... & Last teksting & # 160; … Avaa tekstitystiedoston Åpner en fil med teksting & Kokonäyttö & Fullskjerm Vaihtaa kokonäyttötilaan Bytter til fullskjermsvisning Suurentaa videota Forstørrer bildet Pienentää videota Forminsker bildet Muuta kokoa 50% Skaler til 50% Muuttaa videon koon 50% alkuperäisestä koosta Skalerer bildet til 50% av originalstørrelsen Muuta kokoa & 100% Skaler til & 100 & # 160;% Muuttaa videon koon alkuperäiseksi Skalerer bildet til sin opprinnelige størrelse & Muuta kokoa 150% Skaler til 150 & # 160;% Muuttaa videon koon 150% alkuperäisestä koosta Skalerer bildet til 150% av opprinnelig størrelse Muuta kokoa & 200% Skaler til & 200 & # 160;% Muuttaa videon koon 200% alkuperäisestä koosta Skalerer bildet til det dobbelte av opprinnelig størrelse Muuta kokoa 250% Skaler & til 250 & # 160;% Muuttaa videon koon 250% alkuperäisestä koosta Skalerer bildet til 250% av opprinnelig størrelse Muuta kokoa & 300% Skaler til & 300 & # 160;% Muuttaa videon koon 300% alkuperäisestä koosta Skalerer bildet til 300% av opprinnelig størrelse Käytä & alkuperäistä kuvasuhdetta Behold opprinnelig & forhold Käyttää alkuperäistä kuvasuhdetta Beholder det opprinnelige bredde/ høyde- forholdet Käytä nykyistä & kuvasuhdetta Behold & dette forholdet Käyttää nykyistä kuvasuhdetta Beholder det gjeldende bredde/ høyde- forholdet Pakota & 4: 3 kuvasuhteeseen Bruk & 4 til 3- forhold Pakottaa 4: 3 kuvasuhteeseen Setter bredde/ høyde- forholdet til 4/ 3 Pakota 16: 9 kuvasuhteeseen Bruk 16 til 9- forhold Asettaa 16: 9 kuvasuhteen Setter bildeforholdet til 16 til 9 Lisää viivettä Øk forsinkelse Lisää äänen viivettä Øker lydforsinkelse Pienennä viivettä Minsk forsinkelsen Pienentää äänen viivettä Minsker lydforsinkelsen Pienennä kontrastia Minsk kontrast Pienentää videon kontrastia Minsker bildekontrasten Pienentää kontrastia « Minsk kontrast » - kommandoen reduserer kontrasten i bildet. Lisää & kontrastia Øk & kontrast Lisää videon kontrastia Øker bildekontrasten Lisää kontrastia « Øk kontrast » - kommandoen øker kontrasten i bildet. Pienennä valoisuutta Minsk lysstyrken Pienentää videon kontrastia Minsker lysstyrken Pienentää valoisuutta Kommandoen « Minsk lysstyrke » reduserer lysstyrken i bildet. Lisää valoisuutta Øk lysstyrken Lisää videon kontrastia Øker lysstyrken i bildet Lisää valoisuutta Kommandoen « Øk lysstyrke » øker lysstyrken i bildet. Pienennä värisävyä Minsk & fargetone Pienentää värisävyä Minsker fargetonen Pienentää värisävyä Kommandoen « Minsk fargetone » minsker fargetonen i bildet. Lisää värisävyä Øk fargetone Lisää videon värisävyä Øker fargetonen Lisää värisävyä Kommandoen « Øk fargetonen » øker fargetonen i bildet. Pienennä värikylläisyyttä Minsk metning Pienentää videon värikylläisyyttä Minsker fargemetningen i bildet Pienentää värikylläisyyttä Kommandoen « Minsk metning » reduserer fargemetningen i bildet. Lisää värikylläisyyttä Øk metning Lisää videon värikylläisyyttä Øker fargemetningen i bildet Lisää värikylläisyyttä Kommandoen « Øk metning » øker fargemetningen i bildet. Vaihtaa kontrastia Endrer kontrastnivået Vaihtaa valoisuutta Endrer lysstyrkenivået Vaihtaa värisävyä Endrer fargetone Vaihtaa värikylläisyyttä Endrer metningsnivå Näytä kontrastisäädin Viser sprettoppsglideren for kontrast Näytä valoisuussäädin Viser sprettoppsglideren for lysstyrke Näytä värisävysäädin Viser sprettoppsglideren for fargetone Näytä värikylläisyyssäädin Viser sprettoppsglideren for metning Vähäinen kuvien & ohitus Myk ruteslipping Kun soitto on hidasta, ohittaa vain vähän kuvia Slår myk ruteslipping på eller av & Laaja kuvien ohitus & Hard ruteslipping Kun soitto on hidasta, ohittaa useita kuvia Slår hard ruteslipping på eller av Siirtää tekstitykset alas Flytt tekstingen ned Siirtää tekstitykset ylös Flytt teksting opp Pienentää tekstitysviivettä Minsker forsinkelse av teksting Lisää tekstitysviivettä Øker forsinkelse av tekstingen Asettaa 16: 9 kuvasuhteen Velger videospor% 1 * _BAR_Kaikki tiedostot *. avi *. AVI_BAR_AVI- tiedostot *. mpg *. mpeg *. MPG *. MPEG_BAR_MPEG- tiedostot *. ogg *. OGG_BAR_OGG- tiedostot *. mp3 *. MP3_BAR_MP3- tiedostot * _BAR_Alle filer *. avi *. AVI_BAR_AVI- filer *. mpg *. mpeg *. MPG *. MPEG_BAR_MPEG- filer *. ogg *. OGG_BAR_OGG- filer *. mp3 *. MP3_BAR_MP3- filer * _BAR_Kaikki tiedostot *. aqt *. AQT *. jss *. JSS *. rt *. RT *. smi *. SMI *. srt *. SRT *. ssa *. SSA *. sub *. SUB *. txt *. TXT *. utf *. UTF_BAR_Kaikki tekstitystiedostot *. aqt *. AQT_BAR_AQT- tiedostot *. jss *. JSS_BAR_JSS- tiedostot *. rt *. RT_BAR_RT- tiedostot *. smi *. SMI_BAR_SMI- tiedostot *. srt *. SRT_BAR_SRT- tiedostot *. ssa *. SSA_BAR_SSA- tiedostot *. sub *. SUB_BAR_SUB- tiedostot *. txt *. TXT_BAR_TXT- tiedostot *. utf *. UTF_BAR_UTF- tiedostot * _BAR_Alle filer *. aqt *. AQT *. ass *. ASS *. js *. Js *. jss *. JSS *. rt *. RT *. smi *. SMI *. srt *. SRT *. ssa *. SSA *. sub *. SUB *. txt *. TXT *. utf *. UTF *. idx *. IDX *. ifo *. IFO_BAR_Alle filer med teksting *. aqt *. AQT_BAR_AQT- filer *. ass *. ASS_BAR_ASS- filer *. js *. JS_BAR_JS- filer *. jss *. JSS_BAR_JSS- filer *. rt *. RT_BAR_RT- filer *. smi *. SMI_BAR_SMI- filer *. srt *. SRT_BAR_SRT- filer *. ssa *. SSA_BAR_SSA- filer *. sub *. SUB_BAR_SUB- filer *. txt *. TXT_BAR_TXT- filer *. utf *. UTF *. utf8 *. UTF8 *. utf- 8 *. UTF- 8_BAR_UTF- filer *. idx *. IDX *. ifo *. IFO_BAR_VobSub- filer & Lataa tekstitykset... Last inn teksting Tyhjentää kaikki viestit viestilokista Velger alle meldinger i meldingsloggen Tyhjentää kaikki viestit viestilokista « Velg alle » - kommandoen velger alle meldinger i meldingsloggen. & Toisto & Kopier Siirtää valitun videon alas soittolistalla Kopierer teksten som er markert i meldingsloggen til utklippstavla Siirtää valitun videon alas soittolistalla « Kopier » - kommandoen kopierer teksten som er markert i meldingsloggen til utklippstavla. Tyhjentää kaikki viestit viestilokista Sletter alle meldinger fra meldingsloggen Tyhjentää kaikki viestit viestilokista « Tøm » - kommandoen fjerner alle meldinger fra meldingsloggen. & Soita Spill% 1 & Soittolista & Spill plate & Soita & Spill% 1 Soittamassa Spiller nå Soittolista Spillelister Resoluutio Samling Laite Enheter prosentti( a) Nylig Soittolista Min spilleliste % 1 (% 2) % 1 i% 2 % 1 (% 2) % 1 og% 2 Laite % 1- enhet Laite % 1- enhet% 2 Video Video- CD Ääni Lyd- CD % 1 (% 2) Plate i% 1 & Soittolista Dataplate Laite Legg til enhet tiedostoon Legg til filer Näyttää/ piilottaa soittolistan Legg til spilleliste Soittolista Spillelistenavn Näytä & soittolista Legg til i ny spilleliste Laite Enhet & # 160; … & Soittolista & Spilleliste & # 160; … Näyttää/ piilottaa soittolistan Legger til en nyspilleliste Soittaa edellisen tiedoston soittolistasta Med kommandoen « Legg til spilleliste » kan en ny spilleliste legges til. Lista må få et en tydig navn. Soittaa valitun videon soittolistasta Spiller de markerte oppføringene Soittaa valitun videon soittolistasta « Spill » - kommandoen spiller de markerte oppføringene. txt Spill & neste Siirtää valitun videon ylös soittolistalla Spiller de markerte oppføringene etter den som spilles nå Siirtää valitun videon ylös soittolistalla « Spill neste » - kommandoen begynner å spille de valgte elementene når det som spilles nå er ferdig. Värisävy & Kø Siirtää valitun videon ylös soittolistalla Legger de markerte oppføringene i køen Siirtää valitun videon alas soittolistalla « Kø » - kommandoen legger de markerte oppføringene i kø for spilling. wired- default Siirtää valitun videon alas soittolistalla Legger de markerte oppføringene i kø for spilling etter det som spilles nå. Siirtää valitun videon alas soittolistalla « Kø neste » - kommandoen legger de valgte elementene i kø for spilling etter at det som spilles nå er ferdig. Ominaisuudet... & Filer & # 160; … Avaa & URL... & nettadresse & # 160; … Näytä & soittolista & Ny spilleliste & # 160; … Siirtää valitun videon alas soittolistalla Legger de markerte oppføringene i en ny spilleliste Siirtää valitun videon alas soittolistalla Kommandoen « Legg til ny spilleliste » ber om et navn for den nye spillelista og legger de valgte oppføringene inn i den nye lista. & Soittolista & Spillelister Siirtää valitun videon alas soittolistalla Legger de markerte oppføringene inn i rot- spillelista Siirtää valitun videon alas soittolistalla Kommandoen « Legg til spillelister » legger de valgte oppføringene inn i spillelista på toppnivå. Siirtää valitun videon alas soittolistalla Legger de markerte oppføringene inn i spillelista% 1 Siirtää valitun videon alas soittolistalla Kommandoen « Legg til spilleliste » legger de markerte oppføringene inn i spilleliste% 1. & Paikka & Samling Siirtää valitun videon alas soittolistalla Legg de markerte oppføringene til i samlinga Siirtää valitun videon alas soittolistalla Kommandoen « Legg til samling » legger til de markerte oppføringene i multmedia- samlinga. Voit vaihtaa valitun videon nimen Kan endre navn på det markerte elementet Avaa valitun tiedoston ominaisuusikkunan Åpner Egenskaper- dialogen for det markerte elementet Poistaa valitun videon soittolistasta « Velg alle » - kommandoen markerer alle elementer i gjeldende mappe i multimedia- biblioteket. Siirtää valitun videon ylös soittolistalla Flytter de markerte oppføringene oppover i spillelista Siirtää valitun videon alas soittolistalla Flytter de markerte oppføringene nedover i spillelista Poistaa valitun videon soittolistasta Fjerner de markerte oppføringene fra multimedia- biblioteket Poistaa valitun videon soittolistasta « Fjern » - kommandoen fjerner de markerte elementene fra multimedia- biblioteket. & Taaksepäin Tilbake Avaa olemassaolevan tiedoston Åpner neste mappe Avaa viimeaikaisen tiedoston Åpner overliggende mappe Siirrä & alas & Ned Avaa viimeaikaisen tiedoston Åpner den valgte mappa Avaa viimeaikaisen tiedoston Kommandoen « Gå ned » åpner den valgte mappa. & Näytä Vis% 1 KPlayerPart, sulautettava KDE: n mediasoitin, joka perustuu MPlayeriin KPlayerPart, en innebyggbar mediespiller for KDE & Soitto KPlayerPart Käynnistä & KPlayer Start & KPlayer Keskeyttää soiton ja käynnistää KPlayerin nykyiseen sijaintiin Stopper spilling og starter KPlayer med gjeldende URL & Soita & Spill & # 160; … Avaa olemassaolevan tiedoston Spiller en fil som finnes fra før Avaa & URL... Spill & nettadresse & # 160; … Avaa URL: n Åpner og spiller en nettadresse Soittolista Spiller% 1- lista Soittolista Spiller% 1 txt & Neste Soittaa seuraavan tiedoston soittolistasta Spiller neste element på spillelista Siirtää valitun videon alas soittolistalla « Neste » - kommandoen begynner å spille neste element på gjeldende spilleliste. Soittaa edellisen tiedoston soittolistasta Spiller forrige element på spillelista Soittaa edellisen tiedoston soittolistasta « Forrige » - kommandoen begynner å spille forrige element på gjeldende spilleliste. Näytä soittolista, jotta voit valita soitettavan tiedoston Viser spilleliste- elementer så ett kan velges for avspilling & Toisto & Løkke Laittaa toiston päälle/ pois Slår av eller på avspilling i sløyfe gjennom lista Sekoita Stokk Laittaa arvotun tiedoston soiton päälle/ pois Slår av/ på avspilling i tilfeldig rekkefølge Laittaa arvotun tiedoston soiton päälle/ pois « Stokk » - kommandoen slår av/ på valget om å spille oppføringer i tilfeldig rekkefølge. Näyttää/ piilottaa soittolistan Legger til filer i spillelista Soittaa seuraavan tiedoston soittolistasta Legger till en nettadresse i spillelista & Soittolista & Spillelister & # 160; … Poistaa kaikki videot soittolistalta Legger oppføringer i spillelista til spilleliste% 1 Soittaa edellisen tiedoston soittolistasta Kommandoen « Legg til% 1 » legger til i spilleliste% 1 det som ligger i spillelista. & Paikka & Samling & # 160; … Siirtää valitun videon alas soittolistalla Lagrer spillelista i samlinga Soittolista Spill filer & Soita Spill nettadresse Näytä & soittolista Legg til i spillelister Resoluutio Legg til i samling Ei voida käynnistää MPlayeria Klarte ikke å starte MPlayer aseta kuvasuhde forhold% 1 Video AVI video Videokoodekki Videokodek Äänen koodekki Lydkodek Videon bittitaso Videostørrelse Videon bittitaso Bitfrekvens for video & Kuvataso Rutefrekvens Äänen bittitaso Bitfrekvens for lyd Kuvanopeus Samplingsrate Avaa tekstitykset Eksterne tekster tiedostoon Tittel & Tyhjennä År Yleinen Sjanger Kuvan & suurennus US kabel & ssa Russland Yleiset ominaisuudet Generelle egenskaper Tiedoston ominaisuudet Størrelsesegenskaper Videon ominaisuudet Video- egenskaper Tekstitykset Undertekster Tekstityksen ominaisuudet Egenskaper for undertitler Kehittyneet ominaisuudet Avanserte egenskaper Kaikki ominaisuudet asetetaan oletusasetuksiksi. Oletko varma? Alle filegenskaper blir tilbakestilt. Er du sikker? Yleinen Gresk & ssa Russisk alue Koreansk KPlayerin asetukset KPlayer- innstillinger Säätimet Kontrollelementer Säädinasetukset Kontroll- innstillinger Videoasetukset Videoinnstillinger Ääniasetukset Innstillinger for lyd Tekstitysasetukset Innstillinger for teksting Sijaintisäätimen asetukset Innstillinger for framgangskontroll Äänenvoimakkuussäätimen asetukset Innstillinger for volumkontroll Kontrastisäätimen asetukset Innstillinger for kontrast- kontrollen Valoisuussäätimen asetukset Innstilling for lysstyrkekontrollen Värisävysäätimen asetukset Innstillinger for fargetone Värikylläisyyssäätimen asetukset Innstillinger for metningskontrollen Liukusäätimet Glidebrytere Liukusäätimien asetukset Innstillinger for glidebrytere Kaikki asetukset vaihdetaan oletuksiksi. Oletko varma? Alle innstillinger blir tilbakestilt. Er du sikker? tiedostoon fil KPlayer, MPlayeriin perustuva KDE: n mediasoitin KPlayer, en mediespiller for KDE & Soitto KPlayer Soittaa ladatun tiedoston Spill filene når den fila som spilles nå er ferdig Soittaa ladatun tiedoston Legg filene i kø for spilling etter den som spilles nå Soittaa seuraavan tiedoston soittolistasta Legg til filene i en ny spilleliste Soittaa seuraavan tiedoston soittolistasta Legg filene til lista over spillelister & Soitto & Spiller Äänenvoimakkuustyökalurivi Volum- verktøylinje Sijaintityökalurivi Framdrifts- verktøylinje Ylimääräiset komentoriviasetukset Flere kommandolinje- argumenter aseta sett til lisää nykyiseen legg til Kuvanpiirto & Ruteslipp vähäinen myk laaja hard Puskuri & Mellomlager aseta koko angi størrelse kilotavua kilobyte Rakenna uusi & indeksi & Bygg ny innholdsfortegnelse pakota tving Käytä & KIOSlavea Bruk & KIOSlave Käytä väliaikaista & tiedostoa Bruk & midlertidig fil kokonäyttö full størrelse aseta koko middels størrelse aseta koko liten størrelse Äänen bittitaso Lydspor som skal spilles aseta sett ID Äänenvoimakkuus & Volum lisää legg til vähennä trekk fra Viive Forsinke sekunttia sekunder Koodekki Kodek & Bittitaso & Bitfrekvens kt/ s kbps Kuvanopeus & Samplingsrate & Ei ääntä & Modus päällä mono & utf & Inndata Laite enhet Laite Enhetsnavn Laite Enhetstype Ajuri & Driver Video Video4Linux Polku tai & URL Sti eller & URL Tyyppi & Type & Pituus & Lengde & Soittolista & Spilleliste & Paikka & Oppløsning Alkuperäinen koko & Opprinnelig størrelse aseta koko & Gjeldende størrelse & Näyttökoko Bildestørrelse aseta kuvasuhde sett forhold & Enimmäis & Maksimert & Alkuperäinen kuvasuhde & Behold forhold Tekstityksien & viive Tekstspor som skal spilles kokeileva eksternt Suoritettava polku & Ekstern sti Avaa tekstitykset Type eksterne titler sub vobsub Avaa tekstitystiedoston Tegnkoding i undertekst- fila & Kuvataso & Rutefrekvens Avaa tekstitystiedoston Video rutefrekvens for undertekst fila Automaattinen lataus Autolast & Paikka & Posisjon & Viive & Forsinkelse Resoluutio Lukket teksting Videon bittitaso Videospor som skal spilles & Kontrasti & Kontrast Värisävy & Fargetone kuvaa sekunnissa bilder/ s & Kontrasti Format Suoritettava polku & Sti til program Liukusäätimen oletuspituus Foretrukket & demuxer & Käytä väliaikaistiedostoa KIOSlavesta soitettaessa Bruk en midlertidig fil til spilling fra KIOSlave Käytä KIOSlavea Bruk KIOSlave til & SMB & SMB OSD taso OSD nivå vain tekstitykset bare teksting tekstitykset, äänenvoimakkuus ja etsintä teksting, volum og søk tekstitykset, äänenvoimakkuus, etsintä, ajastin ja prosentit teksting, volum, søk, tidtaker og prosent tekstitykset, äänenvoimakkuus, etsintä, ajastin, prosentit ja kokonaisaika teksting, volum, søk, tidtaker, prosent og totaltid & Enimmäinen Maksimal lydstyrke prosentti( a) prosent Laite Mixerenhet Viiveen määrä Forsinkelsesjustering & Vähimmäinen Minimum & Enimmäinen Maksimum Säätämisen & määrä Justeringssteg & Uudelleenaseta & Tilbakestill Jokaiseen for hver istuntoon økt & Muista nykyisen tiedoston kaikki Siftillä tehdyt muutokset & Husk for den gjeldende fila alle endringer gjort med Shift Muista aina asetukset jokaiseen tiedostoon Husk alltid følgende innstillinger for hver fil Näyttökoko Bildestørrelse Näyttösuhde Vïndusforhold & Enimmäis Maksimert Äänen & viive Lydforsinkelse & Valoisuus & Lysstyrke Värisävy Metning Tekstityksien & sijainti Tekstposisjon Tekstityksien & viive Tekstforsinkelse Kuvien & ohitus Ruteslipp Muuta ikkunan kokoa automaattisesti Endre automatisk størrelsen på hovedvinduet Soittolistan enimmäispituus Største antall oppføringer på menyen Spill nylig brukte filer Puskurin kokorajoitus Størrelsesgrense for mellomlageret for meta- informasjon & Hyväksy tuplatiedostot soittolistalla Tillat & doble oppføringer på spillelister Näytä jos & soittaminen epäonnistuu Vis meldinger om en fil ikke kan spilles & Normaali etsinnän määrä & Normalt søkesteg & Nopea etsintä & Hurtigsøk- lengde Liukusäätimen vähimmäispituus & Minste lengde for glidebryter pikseliä piksler Liukusäätimen oletuspituus & Foretrukket lengde på glidebrytere Näytä kontrastisäädin Vis & skalamerker på glidere & Merkkien ja liukusäätimien etäisyys Avstand mellom glidebrytermerker & Merkkien ja liukusäätimien etäisyys Avstand mellom skalamerkene på glidebryterne, som prosent & Merkkien ja liukusäätimien etäisyys Her kan det oppgis avstanden mellom skalamerkene på glidebryterne, i prosent av bryterlengden. & Ei ääntä & Halvfet aseta koko Tekststørrelse Avaa tekstitystiedoston Størrelse på teksting & Lataa automaattisesti tekstitykset Skaler automatisk teksting og annen tekst i bildefeltet & Ei ääntä & Omriss Sijainnin säätämisen & määrä Hvor & mye justeres plasseringa Pakottaa 4: 3 kuvasuhteeseen & Ekspander automatisk videofeltet til bredde/ høyde- forholdet & Lataa automaattisesti tekstitykset Utvid automatisk videofeltet til å gi plass til undertekster & Lataa automaattisesti tekstitykset Autolast teksting Kuvan & suurennus & Skalerer nopea bilineaarinen rask bilineær bilineaarinen bilineær bikuubinen (hyvälaatuinen) bikubisk (god kvalitet) kokeileva eksperimentell lähin naapuri (huonolaatuinen) nærmeste nabo (dårlig kvalitet) alue areal luma bikuubbinen/ chroma bilineaarinen luma bikubisk / kroma bilineær gauss gauss sincR sincR lanczos lanczos bikuubinen hajotus bikubisk rie Käytä kaksoispuskurointia Slå på dobbelt bufring Käytä suoraa piirtoa Slå på direkte opptegning Ominaisuudet... & Fil Soittolista Spill & liste & Video & Visning & Paikka Posisjon & Ääni & Lyd & Video & Video Tekstitykset & Undertekster & Ääni & Legg til Äänenvoimakkuus & Kolonner Ääniasetukset & Innstillinger Soittolistaeditori Verktøylinje for spilleliste Näytä kontrastityökalurivi Verktøylinje for kontrast Näytä & valoisuustyökalurivi Verktøylinje for lysstyrke Äänenvoimakkuustyökalurivi Verktøylinje for fargetone Näytä värikylläisyystyökaluriviNAME OF TRANSLATORS Verktøylinje for metningNAME OF TRANSLATORS Ohjelmaa ”% 1 ” ei löytynyt. Fant ikke kjørbar fil% 1. % 1 versio% 2 on liian vanha. % 1 versjon% 2 er for gammel. Käytössä% 1% 2 - Copyright (C)% 3 Bruker% 1% 2 – opphavsrett ©% 3 Ei voitu luoda kansiota ”% 1 ”. Klarer ikke å opprette mappa «% 1 ». Kelvoton tiedostonimi: ”% 1 ” Ugyldig filnavn: «% 1 » Muunnetaan nimikettä% 1 video- DVD: ltä% 2 Transkoder tittelen% 1 fra video- DVD% 2 Kelvoton videokoodekki:% 1 Ugyldig kodek- sett for video:% 1 Epäkelpo äänenpurkaja:% 1 Ugyldig kodek- sett for lyd:% 1 Muutetaan nimikkeen% 1 kuvakooksi% 2×% 3 Endrer bildestørrelse for tittel% 1 til% 2x% 3 Ei voitu käynnistää% 1. Kunne ikke starte% 1. Yhden ajokerran koodaus Koding med én gjennomgang Kaksivaiheinen koodaus: ensimmäinen ajo Koding med to gjennomganger: første gjennomgang Kaksivaiheinen koodaus: toinen ajo Koding med to gjennomganger: andre gjennomgang Poistetaan vaillinainen videotiedosto '% 1'. Fjerner ufullstendig videofil «% 1 » % 1 palautti tuntemattoman virheen (koodi% 2). % 1 meldte om en ukjent feil (kode% 2). Ole hyvä ja lähetä minulle viimeisin tulostus sähköpostitse. Send meg en e- post med de siste utdataene. % 1 suoritus epäonnistui. Klarte ikke kjøre% 1. Tarkista yksityiskohdat virheraportista. Se etter detaljer i feilsøkingsinformasjonen. AC3 (stereo) AC3 (Stereo) AC3 (läpivienti) AC3 (ført gjennom) MPEG1 Layer III MPEG1 Layer III MPEG4 (FFmpeg) MPEG4 (FFMPEG) XviD XviD FFmpeg on avoimen lähdekoodin projekti, joka yrittää tukea useimpia nykyään käytettyjä video - ja äänikoodekkeja. Sen aliprojekti libavcoded muodostaa multimediasoitinten kuten xinen ja mplayerin perustan. FFmpeg er et prosjekt som bruker åpen kildekode og forsøker å støtte de fleste lyd - og video- kodeker som brukes nå for tiden. Underprosjektet libavcodec er grunnlaget for multimedia- spillere som xine eller mplayer. FFmpeg sisältää MPEG- 4- videokoodausstandardin toteutuksen, joka tuottaa hyvälaatuisen lopputuloksen. FFmpeg inneholder en implementasjon av videokode- standarden MPEG- 4 som gir resultater med høy kvalitet. (Kuvaus otettu Wikipedian artikkelista) (Bekrivelse tatt fra Wikipedia- artikkel) AC3, joka tunnetaan paremmin Dolby Digitalina, on standardoitu nimellä ATSC A/ 52. Se sisältää enintään kuusi äänikanavaa. AC3, bedre kjent som Dolby Digital, er standardisert som ATSC A/ 52. Den inneholder opptil 6 kanaler lyd. Tällä asetuksella K3b luo kaksikanavaisen Dolby Digital - stereoäänivirran. Med denne innstillinga lager K3b en Dolby Digital stereo lydstrøm med to kanaler - Tällä asetuksella K3b käyttää lähde- DVD: n Dolby Digital - äänivirtaa sitä muuttamatta. Med denne innstillinga bruker K3b Dolby Digital lydstrøm fra DVD- kilden uten å endre den. MPEG1 Layer III tunnetaan paremmin nimellä MP3 ja on käytetyin hävikillinen äänimuoto. MPEG1 Layer III er bedre kjent som MP3 og er det mest brukte lydformatet med tap. Tällä asetuksella K3b luo kaksikanavaisen MPEG1 Layer III - stereoäänivirran. Med denne innstillinga lager K3b en to- kanals stereo lydstrøm med MPEG1 lag III. % 1- levyä ei voi kirjoittaa, jos käytössä on% 2. Palataan oletussovellukseen. Kan ikke skrive% 1- medium ved bruk av% 2. Går tilbake til standardprogram. DVD - ja Blu- ray- raidat voidaan kirjoittaa vain MODE1: ssä. DVD og Blu- ray- spor kan bare skrives i MODE1. Cdrecordista ja growisofsista puuttuu Blu- ray- tuki. Päivitä järjestelmä. Støtte for Blu- ray mangler i cdrecord og growisofs. Oppdater systemet. Alle 4 sekunnin raitakestot rikkovat Red Book - standardia. Sporlengder under 4 sekunder strider mot Red Book- standarden. Rajoitettu ylipoltto ei ole mahdollinen dvd- r - medialla. Avgrenset overskriving er ikke mulig med DVD- R- medium. Lennossa polttamista ei tueta cdrecordin versioilla < 2. 01a13. Fortløpende brenning med cdrecord < 2. 01a13 er ikke støttet. Cdrecord% 1 ei tue CD- Text- laajennusta. Cdrecord% 1 støtter ikke brenning av CD- Tekst. CD- Text- laajennusta ei voi käyttää TAO- menetelmällä. Det er ikke mulig å brenne CD- Text i TAO- modus. DVD+R( W) - levy ei tue polton simulointia. Levy poltetaan. Haluatko jatkaa? K3b støtter ikke simulering med DVD+R( W) - medium. Er du sikker på at du vil fortsette? Mediumet vil faktisk bli brent. Ei simulointia DVD+R( W) - levyille. Ingen simulering med DVD+R( W) Poltin (% 1% 2) ei tue DVD- R( W) - levyjen polton simulointia. Levy poltetaan. Haluatko silti jatkaa? Brenneren din (% 1% 2) støtter ikke simulering med DVD- R( W) - medium. Er dusikker på at du vil fortsette? Mediumet vil faktisk bli brent. Ei simulointia DVD- R( W) - levyille. Ingen simulering med DVD- R( W) Useimmat polttimet eivät tue useampi- istuntoisten CD: iden kirjoittamista DAO- tilassa. De fleste brennere støtter ikke brenning av flerøkts- CD- er i DAO- modus. Poltetaan CD: tä istunto kerrallaan - tilassa. Brenner CD i Økt i ett- modus. Poltetaan CD: tä raita kerrallaan - tilassa. Brenner CD i Spor i ett- modus. Poltetaan CD: tä raakatilassa. Brenner CD i Raw- modus. Lisätään istunto CD: lle Legger til økt til CD Poltetaan uudelleenkirjoitettavaa CD: tä istunto kerrallaan - tilassa. Brenner omskrivbar CD i Økt i ett- modus. Poltetaan uudelleenkirjoitettavaa CD: tä raita kerrallaan - tilassa. Brenner omskrivbar CD i Spor i ett- modus Poltetaan uudelleenkirjoitettavaa CD: tä raakatilassa. Brenner omskrivbar CD i Raw- modus. Lisätään istunto uudelleenkirjoitettavalle CD: lle. Legger til økt på omskrivbar CD. Kasvatetaan ISO9660- tiedostojärjestelmää DVD+RW- levyllä. Utvider ISO9660- filsystem på DVD+RW. Kasvatetaan ISO9660- tiedostojärjestelmää DVD- RW- levyllä rajoitetun ylikirjoituksen tilassa. Utvider ISO9660- filsystem på DVD- RW i avgrenset overskrivingsmodus. Lisätään istunto DVD+R: lle. Legger til økt på DVD+R. Lisätään istunto kaksikerroksiselle DVD+R: lle. Legger til økt på tolags DVD+R. Lisätään istunto kohteeseen% 1. Legger til økt på% 1 Polttaa DVD- RW- levyä rajoitetun ylikirjoituksen tilassa. Brenner DVD- RW i avgrenset overskrivingsmodus. Poltetaan kaksikerroksista DVD+R- levyä. Brenner tolags DVD+R. Poltetaan% 1. Skriver% 1. Poltetaan% 1 DAO- menetelmällä. Brenner% 1 i DAO- modus. Poltetaan% 1 lisäyksen sallivalla menetelmällä. Brenner% 1 i inkrementell modus. Poltetaan ääni- cue- tiedosto Skriver cue- fil for lyd Äänitiedoston analysointi epäonnistui. Vioittunut tiedosto? Klarte ikke å analysere lydfila. Er den ødelagt? Analysoidaan äänitiedostoa Analyserer lydfila Analysoidaan:% 1 Analyserer% 1 Kohdetta ”% 1 ” ei voida käsitellä tukemattoman muodon takia. Kunne ikke håndtere «% 1 » siden formatet ikke er støttet. Ei kelvollista ääni- cue- tiedostoa: ”% 1 ” Ingen gyldig lyd- cue- fil: «% 1 » Tyhjennetään CD- RW- levyä. Sletter CD- RW Tyhjennettäessä CD- RW: tä edistymistietoa ei ole saatavilla. Når en sletter en CD- RW er det ingen framgangsinformasjon tilgjengelig. Syötä uudelleenkirjoitettava levy asemaan% 1% 2 (% 3) Sett inn en overskrivbar CD- plate i stasjonen% 1% 2 (% 3). Virhe tyhjennettäessä Utviskingsfeil Valitettavasti vielä ei ole olemassa virheestä toipumista. Beklager, ingen feilhåndtering ennå. Pika- alustus Hurtigformatering Levy on ladattava uudelleen, jotta voidaan palata oikeaan tilaan. Må laste disken på nytt for å gå tilbake til en fornuftig tilstand. ISO9660- tiedostojärjestelmän kokoa ei kyetty määrittämään. Kunne ikke finne størrelsen for ISO9660- filsystemet. raitoja ei lisätty ingen spor lagt til Sisäinen virhe: Tarkistustyötä ei alustettu kunnolla (% 1) Intern feil: Verifiseringsjobb ikke klargjort riktig (% 1) Tarkistetaan levyä Sjekker medium Lataa levy uudelleen ja paina ok. Sett inn mediet på nytt og trykk « ok » Levyn uudelleenlataus epäonnistui Klarte ikke å laste inn mediet på nytt levyltä ei löydy määritettyä raitaa ”% 1 ” oppgitt spornummer »% 1 » ble ikke funnet på mediet Tarkistetaan kappaletta% 1 Verifiserer spor% 1 Poltettu raita% 1 eroaa alkuperäisestä. Skrevet data i spor% 1 er forskjellig fra originalen. Levyn tarkistus suoritettu. Skrevne data er verifisert. Alustetaan Formaterer disk Järjestelmään ei ole asetettu laitetta Ingen enhet angitt Irrotetaan levyä Avmonterer medium Syötä uudelleenkirjoitettava DVD- levy asemaan% 1% 2 (% 3). Sett inn en overskrivbar DVD- disk i stasjonen% 1% 2 (% 3). Tarkastetaan levyä... Sjekker medium & # 160; … Tarkastetaan levyä Sjekker medium Alustus suoritettiin onnistuneesti. Formatering er ferdig Jätä huomiotta, että prosessi ei koskaan etene 100% saakka. Ikke bry deg om at fremgangen stopper før 100%. Alustus jatkuu taustalla polton aikana. Formateringa vil fortsette i bakgrunnen under brenning. % 1 ei päättynyt puhtaasti. % 1 ble ikke avsluttet på en ryddig måte. Poistetaan levyä... Løser ut disk & # 160; … Levyä ei saatu poistetuksi asemasta. Klarer ikke å løse ut disken. Levyn tilaa ei kyetty määrittämään. Klarer ikke å finne status til medium. Löydettiin levy% 1. Fant% 1- medium. Levyä ei tunnistettu uudelleenkirjoitettavaksi. Alustusta ei voida suorittaa. Ingen overskrivbar DVD eller BD- medium er funnet. Klarer ikke å formatere. Levyä% 1 ei tarvitse alustaa kuin kerran. Ikke nødvendig å formatere% 1 medium mer enn en gang. Sen yli voi polttaa suoraan. Det kan enkelt og greit overskrives. Pakotetaan levyn alustus. Tvinger gjennom formatering likevel. Ei ole suositeltavaa pakottaa alustamaan DVD+RW- levyä. Det er ikke anbefalt å tvinge gjennom formatering av% 1- medium. Jo 10– 20 alustuksen jälkeen levy saattaa olla käyttökelvoton. Etter 10- 20 omformateringer kan mediumet være ubrukelig. Alustettu% 1- tilassa. Formatterer% 1- medium Alustettu% 1- tilassa. Formatert i% 1- modus. Levy on jo tyhjä. Mediumet er allerede tomt. Aluestetaan DVD- RW- levyä% 1- tilassa. Formaterer DVD- RW i% 1- modus. Ei saatu selville DVD- RW- levyn alustuksen tilaa. Klarer ikke å finne ut hvordan DVD- RW- mediet er formattert. Ohjelmaa% 1 ei löytynyt. Fant ikke programmet% 1. Alustetaan Formaterer Valmistellaan dataa Forbereder data Levykuvaa% 1 ei löydy Fant ikke CD- bildet% 1 Tarkistetaan poltettua levyä Verifiserer brente data Tarkistetaan kopiota% 1 /% 2. Verifiserer brent kopi% 1 av% 2 K3b ei pystynyt poistamaan poltettua levyä asemasta. Tee se itse. K3b klarte ikke å løse ut det skrevne mediet. Løs ut mamnuelt. Poltetaan levykuvaa Skriver bilde Poltetaan kopiota% 1 /% 2 Skriver kopi% 1 av% 2 Odotetaan levyä Venter på medium Simuloidaan ISO9660- levykuvan polttoa Simulerer ISO9660- bilde Poltetaan ISO9660- levykuvaa Brenner ISO9660- bilde Syötä tyhjä DVD+R( W) - levy asemaan% 1% 2 (% 3). Sett inn en tom DVD+R eller DVD+RW i stasjonen% 1% 2 (% 3). Poistetaan DVD: tä... Løser ut DVD & # 160; … Levyä ei saatu poistetuksi asemasta. Klarer ikke å løse ut media. DVD+R( W) - levyä ei löytynyt. Ingen DVD+R( W) - medium er funnet. Analysoidaan nimikettä% 1 dvd- levyllä% 2 Analyserer tittel% 1 fra video- DVD% 2 Analysoidaan lukua% 1 /% 2 Analyserer kapittel% 1 av% 2 Jätetään viimeinen luku huomiotta, sillä sen pituus on liian lyhyt. Ignorerer klippeverdier i siste kapittel på grunn av den korte avspillingstiden. Cdrecordin versio% 1 ei sisällä kloonausominaisuuksia. Cdrecord versjon% 1 støtter ikke kloning. Laitetta ei ole asetettu. Ingen enhet angitt. Polttoasema% 1 (% 2) ei tue levyn kloonausta. CD writer% 1 (% 2) støtter ikke kloning. Luetaan kloonikopiota. Leser klonebilde Poltetaan kappaletta% 1 /% 2. Brenner spor% 1 av% 2 Kloonikopion% 1 poltto onnistui. Klonekopi% 1 vellykket skrevet. Levyn luku onnistui. Disk vellykket lest. Levyä ei onnistuttu täydellisesti lukemaan kloonitilassa. Klarte ikke lese disken fullstendig i klone- modus Virhe luettaessa levyä. Feil ved lesing fra disk. Simuloidaan kloonikopiota. Simulerer klonekopi Poltetaan kloonikopiota% 1. Skriver klonekopi% 1 Poistetaan levykuvatiedostot. Fjerner bildefiler. Luodaan levyn kloonikopiota Oppretter klonebilde Simuloidaan kloonikopiota. Simulerer klonebilde Poltetaan levyn kloonikopiota Brenner klonebilde Simuloidaan kloonikopiointia. Simulerer CD- kloning Luodaan cd- levyn klooni Kloner CD Tarkastetaan lähdelevyä Sjekker kildemedium Odotetaan lähdelevyä Venter på kildemedium K3b ei kopioi moniraitaisia data- CD- levyjä. K3b kopierer ikke CD- er med flere dataspor. Kopioidaan datalevyn kaikkien polttokertojen sisältö. Brenner flerøkts data- CD. Kopioidaan datalevyä. Kopierer Data- CD. K3b voi kopioida ainoastaan CD- Extra- sekamuoto- CD: itä. K3b kan bare kopiere CD- er med CD- Extra blandet modus. Kopioidaan Enhanced Audio CD: tä (CD- Extra). Kopierer utvidet lyd- CD (CD- Extra). i Kopioidaan äänilevyä. Kopierer lyd- CD. Kopioitava levy on tyhjä. Kildedisken er tom. K3b tarvitsee cdrecord- ohjelman version 2. 01a12 tai uudemman kopioidakseen Mode2- dataraitoja. K3b trenger cdrecord 2. 01a12 eller nyere for å kopiere dataspor i Mode2. Raakapoltossa voit kopioida vain ensimmäisen istunnon. Jatketaanko silti? Du kan bare kopiere første økt i rå skrivemodus. Fortsette likevel? Useampi- istuntoinen CD Flerøkts- CD Kopioidaan vain ensimmäinen istunto. Kopierer bare første økt. Tilapäiskansion ”% 1 ” vapaana olevaa tilaa ei saatu selville. Klarer ikke å bestemme ledig plass i midlertidig mappe «% 1 ». Väliaikaiskansiossa ei ole riittävästi tilaa. Ikke nok ledig plass igjen i midlertidig mappe. Irrotetaan lähdelevyä Avmonterer kildemedium Levyn sisällysluetteloa ei voitu lukea Klarer ikke lese innholdslista Haetaan CD- Text- tietueita Søker i CD- TEXT CD- Text (% 1 -% 2) löytyi. Fant CD- TEXT (% 1 –% 2). Löytyi viallinen CD- Text. Ohitetaan. Fant ødelagt CD- TEXT. Ignorerer den. CD- Text- laajennusta ei löytynyt. Fant ingen CD- TEXT. Kysellään CDDB: stä Spørring mot Cddb Tietue (% 1 -% 2) löytyi CDDB- kannasta. Fant Cddb- oppføring (% 1 –% 2). CDDB- tietuetta ei löytynyt Ingen Cddb- oppføring funnet. CDDB- virhe (% 1). Cddb- feil (% 1). Löydettiin sekä CD- Text - (% 1 -% 2) että CDDB- tietue (% 3 -% 4). Kumpaa käytetään luomaan CD- Text uudelle CD: lle? Fant CD- TEXT (% 1 –% 2) og CDDB- oppføringer (% 3 –% 4). Hvilken av dem skal brukes til å lage CD- TEXT på den nye CDen? CD- Text CD- TEXT Käytä CD- Text- tietoja Bruk CD- TEXT- data Käytä CDDB- tietoja Bruk Cddb- oppføring Valmistellaan polttoprosessia... Forbereder brenneprosessen & # 160; … Käyttökelvoton väliaikaistiedostojen polku. Käytetään oletuspolkua. Oppgitt midlertidig sti kan ikke brukes. Bruker standard sti. Ei voitu luoda väliaikaiskansiota ”% 1 ”. Klarer ikke å opprette midlertidig mappe «% 1 ». Käytetään tilapäiskansiota% 1. Bruker midlertidig mappe% 1. Haluatko korvata tiedoston% 1? Vil du overskrive% 1? Kirjoitetaan levykuva tiedostoon% 1. Skriver bildefil til% 1. Luetaan istuntoa% 1 Leser økt% 1 Lähdelevyn luku Leser kildemediet Luetaan kappaletta% 1 /% 2 Leser spor% 1 av% 2 Simuloidaan istuntoa% 1 Simulerer økt% 1 Poltetaan kopiota% 1 (istunto% 2) Skriver kopi% 1 (økt% 2) Poltetaan kopiota (istunto% 1) Skriver kopi (økt% 1) Simuloidaan Simulerer Poltetaan% 1. kopiota Skriver kopi% 1 Poltetaan kopiota Skriver kopi Istunnon% 1 luku onnistui. Vellykket lest økt% 1. Levyn luku onnistui. Vellykket lest kildedisk. K3b ei pystynyt poistamaan lähdelevyä asemasta. Tee se itse. K3b klarte ikke å løse ut disken. Løs ut mamnuelt. Virhe luettaessa sessiota% 1. Feil ved lesing av økt% 1. Ladataan levyä uudelleen Laster inn media på nytt K3b ei pystynyt poistamaan levyä asemasta. Tee se itse. K3b klarte ikke å løse ut den skrevne disken. Løs ut manuelt. Poistetaan väliaikaistiedostoja. Fjerner midlertidige filer. Poltetaan kappaletta% 1 /% 2 Skriver spor% 1 av% 2 Luodaan CD- levykuva Oppretter CD- bilde Simuloidaan CD: n kopiointia lennossa Simulerer fortløpende CD- kopiering Simuloidaan CD- kopiointia Simulerer CD- kopiering Kopioidaan cd- levy lennossa Kopierer CD fortløpende Kopioidaan cd- levyä Kopierer CD Laitetta% 1 ei voitu avata Kunne ikke åpne enheten% 1 Libdvdcss- kirjastoa ei voida avata. Kunne ikke åpne libdvdcss. Etsitään css- avaimia. Tämä voi kestää hetkisen. Henter alle CSS- nøkler. Dette kan ta litt tid. Kaikkia CSS- avaimia ei kyetty noutamaan. Klarte ikke hente alle CSS- nøkler. DVD: n salauksen purku epäonnistui. Klarte ikke dekryptere Video- DVD. Sektorityyppiä ei tueta. Sektortypen støttes ikke. Luetaan% 1 sektoria kerralla. Leser med sektorstørrelse% 1. Kohdetta ”% 1 ” ei voitu avata polttamista varten. Kunne ikke åpne «% 1 » for skriving. Lukuvirhe sektorilla% 1. Feil ved lesing fra sektor% 1. Ongelma levyä luettaessa. Yritetään uudelleen sektorilta% 1. Problem under lesing. Forsøker igjen fra sektor% 1. Ohitetaan lukuvirhe sektorilla% 1. Ignorerer lesefeil i sektor% 1. Kirjoita binaarilevykuva Skriv binært bilde Poltetaan levyä (cue/ bin- levykuvasta) Skriver cue/ bin- bilde Käytetään readcd% 1 - ohjelmaa oletusversion sijaan kloonaustukeen. Bruker readcd% 1 i stedet for standardversjon for klonestøtte. Ei löytynyt kloonaustuellista readcd- ohjelmaa. Fant ikke readcd- program med støtte for kloning. Poltetaan levykuva kohteeseen% 1. Skriver bilde til% 1. Ei voitu aloittaa readcd- ohjelmaa. Kunne ikke starte readcd. Lähdelevyä ei voi lukea. Kan ikke lese kildedisk. Luetaan uudelleen sektori% 1. Forsøker igjen fra sektor% 1. Korjaamaton virhe sektorilla% 1 Ukorrigert feil i sektor% 1 Korjattiin virhe sektorilla% 1 Korrigert feil i sektor% 1 % 1 palautti virheen:% 2 % 1 meldte om en feil:% 2 Readcd- ohjelma päättyi epänormaalisti. Readcd avsluttet unormalt. K3b ei tue polttoa lennossa tällä growisofsin versiolla (% 1). K3b støtter ikke fortløpende brenning med growisofs% 1. Lennossa polttaminen ei käytössä. Slår av fortløpende brenning. Kopioitavaa levyä ei löydy. Fant ikke noe kildemedium. Havaittiin salattu DVD. Fant kryptert DVD. Kopiosuojattuja levyjä ei voi kopioida. Kan ikke kopierte krypterte DVD- er. Asema ei tue kaksikerroslevyjen polttoa. Brenneren støtter ikke brenning av to- lags DVD- er. Asema ei tue kaksikerroslevyjen polttoa. Denne versjonen av growisofs støtter ikke brenning av to- lags DVD- er. K3b ei tue useampi- istuntoisten DVD - tai Blu- ray- levyjen kopiointia. K3b støtter ikke kopiering av DVD- er eller Blu- ray- disker med flere økter. Tästä voi tulla vioittunut kopio, jos lähde on tehty virheellisellä ohjelmistolla. Dette kan resultere i en ødelagt kopi hvis kilden ble laget med programvare med feil i. K3b ei tue DVD- RAM- levyjen kopiointia. K3b støtter ikke kopiering av DVD- RAM. Levytyyppiä ei tueta. Medietypen støttes ikke. Luetaan lähdelevyä. Leser kildemediet. Luodaan levykuvaa Oppretter bilde Simuloidaan kopiointia Simulerer kopiering Poltetaan kopiota% 1 Skriver kopi% 1 Levyn luku onnistui. Vellykket lest kildemediet. K3b ei pystynyt poistamaan lähdelevyä asemasta. Tee se itse. K3b klarte ikke å løse ut kildemediet. Løs ut manuelt. Levyn% 1 kopio poltettu. Kopi% 1 vellykket skrevet. Tarkistetaan kopiota% 1 Verifiserer kopi% 1 Tarkistetaan kopiota Verifiserer kopi Levytyyppiä% 1 ei tueta Ikke støttet medietype:% 1 DVD+R( W) - levy ei tue polton simulointia. Levy poltetaan. Haluatko jatkaa? % 1- media støtter ikke simulering. Er du sikker på at du vil fortsette? Mediumet vil faktisk bli brent. Ei simulointia DVD+R( W) - levyille. Ingen simulering med% 1 Poltetaan DVD- kopiota Skriver DVD- kopi Polttotilaa ei oteta huomioon DVD+R( W) - levyjä poltettaessa. Brennemodus er ignorert ved brenning av DVD+R( W) - medium. Polttaa DVD- RW- levyä DAO- menetelmällä. Brenner DVD- RW i DAO- modus. Polttaa DVD- RW- levyä lisäyksen sallivalla menetelmällä. Brenner DVD- RW i inkrementell modus. Poltetaan DVD- kopiota Skriver BD- kopi Levykuva% 1 poistettiin Fjernet bildefil% 1 Luodaan levykuva Oppretter bilde Kopioidaan DVD - tai BD- levyä lennossa Kopierer DVD eller BD fortløpende Kopioidaan dvd/ BD- levyä. Kopierer DVD eller BD Ei voitu ladata libcdparanoia- sovellusta. Klarte ikke laste inn libcdparanoia. Virhe alustettaessa äänen purkua. Feil under klargjøring av lydripping. Analysoidaan levyä... Analyserer medium & # 160; … Levy tyhjennetty. Syötä levy uudelleen asemaan. Disken er slettet. Last disken på ny. K3b ei pystynyt tyhjentämään levyä. K3b var ikke i stand til å slette disken. CDDB- haku CDDB- oppslag Laitteen valinta Valg av enhet Valitse laite: Velg en enhet: Ääni- CD Lyd- CD Sekamuoto- CD sBlandet CD Video- CD VideoCD Laajennettava data -% 1 Tilleggbare data% 1 Ei tietoja levystä Ingen medieinformasjon Ei levyä Ingen plater er satt i Tyhjä% 1- levy Tomt% 1- medium Laajennettava% 1- levy Tilleggbart% 1 medium Valmis% 1- levy % 1 medium som er fullt Vapaata tilaa:% 1 Ledig plass:% 1 Kapasiteetti:% 1 Kapasitet:% 1 Syötä tyhjä levy asemaan% 1 Sett inn et tomt medium i enheten% 1 Syötä tyhjä levy Sett inn et tomt medium Syötä tyhjä DVD - tai Blu- ray- levy asemaan% 1 Sett inn en tom DVD eller Blu- ray- medium i stasjonen% 1 Syötä tyhjä DVD - tai Blu- ray- levy Sett inn et tomt DVD - eller Blu- ray- medium Syötä tyhjä Blu- ray- levy asemaan% 1 Sett inn et tomt Blu- ray- medium i enheten% 1 Syötä tyhjä Blu- ray- levy Sett inn et tomt Blu- ray- medium Syötä tyhjä CD- levy asemaan% 1 Sett inn et tomt CD- medium i enheten% 1 Syötä tyhjä CD- levy Sett inn et tomt CD- medium Syötä tyhjä DVD- levy asemaan% 1 Sett inn et tomt DVD- medium i enheten% 1 Syötä tyhjä DVD- levy Sett inn et tomt DVD- medium Syötä tyhjä DVD- DL- levy asemaan% 1 Sett inn et tomt DVD- DL- medium i enheten% 1 Syötä tyhjä DVD- DL- levy Sett inn et tomt DVD- DL- medium Syötä tyhjä levy, jonka koko on vähintään% 1, asemaan% 2 Sett inn et tomt medium med størrelse minst% 1 i enheten% 2 Syötä tyhjä levy, jonka koko on vähintään% 1 Sett inn et tomt medium med størrelse minst% 1 Syötä tyhjä tai lisättävissä oleva levy asemaan% 1 Sett inn et tomt eller tilleggbart medium i enheten% 1 Syötä tyhjä tai lisättävissä oleva levy Sett inn et tomt eller tilleggbart medium Syötä tyhjä tai lisättävissä oleva DVD - tai Blu- ray- levy asemaan% 1 Sett inn et tomt eller tilleggbart DVD - eller Blu- ray- medium i enheten% 1 Syötä tyhjä tai lisättävissä oleva DVD - tai Blu- ray- levy Sett inn et tomt eller tilleggbart DVD - eller Blu- ray- medium Syötä tyhjä tai lisättävissä oleva Blu- ray- levy asemaan% 1 Sett inn et tomt eller tilleggbart Blu- ray- medium i enheten% 1 Syötä tyhjä tai lisättävissä oleva Blu- ray- levy Sett inn et tomt eller tilleggbart Blu- ray- medium Syötä tyhjä tai lisättävissä oleva CD- levy asemaan% 1 Sett inn et tomt eller tilleggbart CD- medium i enheten% 1 Syötä tyhjä tai lisättävissä oleva CD- levy Sett inn et tomt eller tilleggbart CD- medium Syötä tyhjä tai lisättävissä oleva CD- levy asemaan% 1 Sett inn et tomt eller tilleggbart DVD- medium i enheten% 1 Syötä tyhjä tai lisättävissä oleva DVD- levy Sett inn et tomt eller tilleggbart DVD- medium Syötä tyhjä tai lisättävissä oleva DVD- DL- levy asemaan% 1 Sett inn et tomt eller tilleggbart DVD- DL- medium i enheten% 1 Syötä tyhjä tai lisättävissä oleva DVD- DL- levy Sett inn et tomt eller tilleggbart DVD- DL- medium Syötä ei- tyhjä levy asemaan% 1 Sett inn et ikke- tomt medium i enheten% 1 Syötä ei- tyhjä levy Sett inn et ikke- tomt medium Syötä ei- tyhjä uudelleenkirjoitettava levy asemaan% 1 Sett inn et ikke- tomt overskrivbart medium i stasjonen% 1 Syötä ei- tyhjä uudelleenkirjoitettava levy Sett inn et ikke- tomt overskrivbart medium Syötä uudelleenkirjoitettava levy asemaan% 1 Sett inn et overskrivbart medium i stasjonen% 1 Syötä uudelleenkirjoitettava levy Sett inn et overskrivbart medium Syötä sopiva levy asemaan% 1 Sett inn et passende medium i stasjonen% 1 Syötä sopiva levy Sett inn et passende medium Syötä video- CD- levy asemaan% 1 Sett inn et Video- CD- medium i stasjonen% 1 Syötä video- CD- levy Sett inn et Video- CD- medium Syötä video- DVD- levy asemaan% 1 Sett inn et Video- DVD- medium i stasjonen% 1 Syötä video- DVD- levy Sett inn et Video- DVD medium Syötä sekamuoto- CD- levy asemaan% 1 Sett inn en CD- medoium for blandet modus i stasjonen% 1 Syötä sekamuoto- CD- levy Sett inn et blandet CD- medium Syötä ääni- CD- levy asemaan% 1 Sett inn et lyd- CD- medium i enheten% 1 Syötä ääni- CD- levy Sett inn et lyd- CD- medium Syötä datalevy asemaan% 1 Sett inn et Data- medium i enheten% 1 Syötä datalevy Sett inn et Data- medium Tiedostoa% 1 ei löytynyt. Fant ikke fila% 1 Tiedostoa% 1 ei voitu avata. Kunne ikke åpne fila% 1 Virhe luettaessa tiedostosta% 1. Feil ved lesing fra fila% 1 Simuloi Simuler Prosessi ainoastaan simuloidaan, levylle ei polteta mitään. Bare simuler brenneprosessen Levy kerralla Hele disken i ett Jos tämä valitaan, K3b polttaa koko CD: n kerralla (DAO) sen sijaan, että poltettaisiin raita kerrallaan (TAO). On suositeltavaa käyttää DAO- tilaa, jos mahdollista. Varoitus: Vain DAO tukee yli 2- sekunttisia raitojen välihiljaisuuksia. Hvis dette er valgt vil K3b brenne CD- en i « hele disken i ett » - modus (DAO) i motsetning til « ett spor av gangen » (TAO). Det er alltid anbefalt å bruke DAO når det er mulig. Obs: Lengden på mellomrommene mellom spor på annet enn 2 sekunder er bare støttet i DAO- modus. Polta koko levy kerralla Brenn i « hele disken i ett » - modus Käytä Burnfree- toimintoa Bruk Burnfree Käytä Burnfree- toimintoa välttääksesi puskurin tyhjenemisestä johtuvat ongelmat. Slå på Burnfree for å hindre tomt mellomlager Luo vain levykuva Bare opprett bildefil Luo vain levykuva Bare opprett en bildefil Luo levykuva Opprett bildefil Jos tämä valitaan, K3b luo levykuvan ennen kuin yrittää kirjoittaa tiedost CD: lle tai DVD: lle. Muutoin tiedot kirjoitetaan ” lennossa ”, ts. välitallennuskuvaa ei luoda. Varoitus: Vaikka lennossa kirjoittaminen toimii useimmissa järjestelmissä, varmista, että tieto siirtyy polttimeen riittävän nopeasti. Hvis dette er valgt vil K3b lage en bildefil først, før filene skrivestil CD/ DVD- en. Ellers skrives dataene direkte, dvs. ingen mellomfiler blir laget. Obs: Selv om direkte skriving bør fungere på de fleste system, sjekk at data blir sendt til brenneren raskt nok. On suositeltavaa ensin simuloida poltto. Det er anbefalt å prøve en simulering først. Kirjoita kiintolevylle välimuistin kautta Data som skal skrives på harddisken, mellomlagres Poista levykuva Fjern bildefil Jos tämä valitaan, K3b poistaa kaikki luodut levykuvat polton jälkeen. Poista valinta, jos haluat säilyttää levykuvat. Hvis dette er valgt vil K3b fjerne de CD- bildene som ble laget for brenneprosessen etter at brenningen er ferdig. Ikke kryss av her hvis du vil ta vare på bildene. Poistaa levykuvan kiintolevyltä kun poltto on suoritettu. Fjern bildet fra disk når brenningen er ferdig Lennossa Fortløpende Lennossa kopiointi tarkoittaa, ettei poltettavasta levystä ensin tehdä levykuvaa kiintolevylle, vaan tiedot poltetaan suoraan levylle. Vaikka tämä useimmiten toimiikin, varmista että järjestelmäsi tiedonsiirtonopeus on riittävä. Hvis dette er valgt vil K3b ikke lage noe bilde først, men brenne filene direkte til CD/ DVD- en. Obs: Selv om dette bør fungere på de fleste system, sjekk at data blir sendt til brenneren raskt nok. Polttaa tiedostot suoraan levylle luomatta ensin levykuvaa. Skriv filer direkte til CD/ DVD uten å lage en bildefil Lisää CD- Text- laajennus Skriv CD- TEXT Luo CD- Text- tietueet Opprett CD- TEXT- oppføringer Tämä valinta lisää äänilevyn tyhjään tilaan tietoja levystä, kuten tekijän ja levyn nimen. CD- Text on Sonyn ääni- cd- standardiin kehittämä laajennus. Tieto on luettavissa ainoastaan toimintoa tukevilla soittimilla, enimmäkseen autostereoissa. Koska CD- Text- tietueilla laajennettu äänilevy soi kaikissa soittimissa, ei ole haittaa ottaa tätä laajennusta käyttöön. Muista määrittää laajennuskenttien tiedot. Hvis dette er valgt vil K3b bruke plass som ellers ikke blir brukt på en lydCD til å lagre tilleggsinformasjon. Informasjon som artist, CD- tittel eller spornavn. CD- TEXT er en utvidelse til CD- standarden som ble introdusert av Sony. CD- TEXT vil bare være nyttig på CD- spillere som støtter denne utvidelsen (for det meste bilstereoer). Siden en CD med CD- TEXT vil fungere i alle CD- spillere er det ikke noe i veien for å slå på dette (Hvis du oppgir data for CD- TEXT). Aseta ääni- CD: iden lukemisen paranoiataso Sett paranoianivå for lesing av lydCD- er Asettaa digitaalisen äänen purkamisen korjaustavan. 0: Ei tarkistusta, data kopioidaan suoraan levyltä. 1: Lukee dataa lomittain jitterin välttämiseksi. 2: Kuten 1, mutta äänidatan lisätarkistuksella. 3: Kuten 2, mutta ylimääräisellä naarmujen tunnistuksella ja korjauksella. Purkunopeus vähenee 0: sta 3: een. Setter feilrettingsmodusen for uttrekking av digital lyd. 0: Ingen kontroll, data blir kopiert direkte fra stasjonen. 1: Utfør overlappende lesing for å unngå jitter. 2: Som 1, men med flere sjekker av de leste dataene. 3: Som 2, men i tillegg med algoritme for oppdagelse av riper og retting av de. Hastigheten på ekstraheringen går ned fra 0 til 3. Aloita useampi- istuntointine CD Start flerøkts- CD Älä sulje levyä, jotta sille voitaisiin polttaa myöhemmin lisää. Ikke lukk disken for å la flere økter bli lagt til senere Tasoita äänenvoimakkuuden vaihtelut. Normaliser lydnivå Tasoita kaikkien kappaleiden äänenvoimakkuus yhtä suureksi. Juster lydnivået til alle spora Tarkista poltettu data Verifiser de skrevne dataene Vertaa poltettua levyä alkuperäiseen Sammenlike originalen med skrevne data Jos tämä valinta on päällä, onnistuneen polton jälkeen K3b tarkistaa vertailemalla, että kopioitu levy vastaa alkuperäistä. Tämä varmistaa, ettei polton aikana tapahtunut virheitä. Hvis dette er på, vil K3b sammenligne de opprinnelige kildedataene med det som er skrevet på plata for å sjekke at plata er blitt brent som den skal. Ohita lukuvirheet Ignorerer lesefeil Ohita lukukelvottomat äänisektorit Hopp over uleselige lydsektorer Löytyi useampia CDDB- tietueita Fant flere CDDB- oppføringer K3b löysi useita epätäsmällisiä CDDB- tietueita. Valitse yksi. plugin type K3b fant flere eller ikke- eksakte CDDB- oppføringer. Velg en. plugin type Projektiliitännäinen Prosjekt- programtillegg Liitännäiselle% 1 ei ole asetuksia. plugin type Ingen innstillinger er tilgjengelig for programtillegget% 1. plugin type Äänen pakkaaja Lydkoder Tuntematon virhe. plugin type Det oppsto en ukjent feil. plugin type Äänipakkauksen purkaja Lydavkoder Avataan aseman lukitus... Låser opp stasjon & # 160; … Aseman lukitusta ei voitu avata. Kunne ikke låse opp stasjonen. Poistetaan levyä... Løser ut mediet Seuraavia tiedostoja ei löytynyt. Haluatko poistaa ne projektista ja jatkaa lisäämättä niitä levykuvaan? Føølgende filer ble ikke funnet. VIl du fjerne dem fra prosjektet og fortsette uten å legge dem til bildet? Poista puuttuvat tiedostot ja jatka Fjern manglende filer og fortsett Peruuta ja palaa takaisin Avbryt og gå tilbake Lisää ensin tiedostoja levylle Legg til filer i prosjektet først. Määritetään suurin polttonopeus Bestemmer maksimal brennehastighet Luodaan äänikuvatiedostoja kohteeseen% 1 Oppretter lydbildefiler i% 1 Luodaan äänikuvatiedostoja Oppretter lydbildefiler Jostain syystä nopeuden määritys epäonnistui. Ohitetaan. Kunne ikke bestemme maksimal brennehastighet. Ignorerer. Poltto peruutettu. Brenning avbrutt. Virhe ISO- levykuvan luonnissa. Feil ved opprettelse av ISO- bilde. ISO- levykuva luotu. ISO- bildet er vellykket opprettet. Aseman kelkkaa ei voida sulkea Kunne ikke lukke disk- holderen Ääniraitojen purku epäonnistui. Feil under dekoding av lydspor. Luotiin levykuva äänilevystä. Lydbildene er ferdig opprettet. Puretaan ääniraitaa% 1 /% 2% 3 Dekoder lydspor% 1 av% 2% 3 Luku/ kirjoitusvirhe IO- feil Poltetaan kappaletta% 1 /% 2% 3 Brenner spor% 1 av% 2% 3 ISO9660- data ISO9660- data Poltetaan kappaletta% 1 /% 2 (% 3) Brenner spor% 1 av% 2 (% 3) Simuloidaan toista istuntoa Simulerer andre økt Poltetaan kopion% 1 toista istuntoa Brenner andre økt av kopi% 1 Poltetaan toista istuntoa Brenner andre økt Simuloidaan ensimmäistä istuntoa Simulerer første økt Poltetaan kopion% 1 ensimmäistä istuntoa Brenner første økt av kopi% 1 Poltetaan ensimmäistä istuntoa Brenner første økt Yritetään ylittää levyn nimellinen kapasiteetti. Prøver å skrive mer enn den offisielle disk- kapasiteten Data ei mahdu levylle. Data får ikke plass på skiven. Luodaan ISO- levykuva Oppretter ISO- bildefil Luodaan ISO- levykuva:% 1 Oppretter ISO- bildefil i% 1 Laitetta% 1 ei voitu avata kirjoitukseen. Kunne ikke åpne% 1 for skriving Poistetaan puskuritiedostoja. Fjerner mellomlagerfiler. Tiedostoa% 1 ei voitu poistaa. klarte ikke å slette fila% 1. CD- Text- laajennusta ei voi käyttää TAO- menetelmää. Käytä DAO - tai RAW- menetelmää. Det er ikke mulig å brenne CD- Tekst i TAO- modus. Prøv DAO eller RAW. Tasoitetaan äänenvoimakkuutta. Normaliserer lydstyrken Poltetaan laajennettua ääni- CD: tä Brenner utvidet lydCD Poltetaan sekamuoto- CD: tä% 2 is of form XX: YY: ZZ, no pluralization needed Brenner mikset CD% 2 is of form XX: YY: ZZ, no pluralization needed Virran kalibrointi epäonnistui. Käytä polttonopeutta 1×. OPC mislyktes. Prøv brennehastighet 1x. Tyhjennetään välimuistia Tømmer mellomlager Välimuistin tyhjentäminen voi kestää hetken aikaa. Tømming av mellomlager kan ta litt tid. Suljetaan raita Lukker spor Suljetaan levy Lukker disk Suljetaan polttokerta Lukker økt Poltetaan jälkitietuetta Brenner avslutning Jälkitietueen polttaminen kestää hetken. Brenning av avslutning kan ta litt tid. Polttonopeus:% 1 kt/ s (% 2×) Brennehastighet:% 1 KB/ s (% 2x) K3b havaitsi ongelman levyssä. K3b oppdaget et problem med mediet. Yritä käyttää toisen merkkistä levyä – jos mahdollista, polttimesi valmistajan suosittelemaa merkkiä. Vennligst prøv et annet medie- merke, helst ett som er anbefalt av produsenten av brenneren din. Raportoi ongelma, jos se kuitenkin toistuu. Rapporter likevel problemet dersom det vedvarer. Data ei mahtunut levylle. Det var ikke plass for dataene på disken. Polttonopeuden asetus epäonnistui. Kunne ikke bestemme brennehastighet. Virran kalibroinnin optimointi epäonnistui. Optimal effektjustering mislyktes. Kokeile lisätä ” - use- the- force- luke=noopc ” growisofsin käyttäjän parametreihin K3b: n asetuksissa. Prøv å legge til '- use- the- force- luke=noopc' til brukerparametrene for growisofs i K3b- innstillingene. Ohjelmistopuskuria ei voitu osoittaa. Kunne ikke tilordne programvare- buffer. Sen voi ratkaista komennolla ” ulimit - l unlimited ”... Det kan løses med kommandoen « ulimit - l unlimited » & # 160; … ... tai kun käytetyn ohjelmiston puskurikokoa on pienennetty K3b: n lisäasetuksissa. … eller ved å redusere størrelsen for programvare- buffer i avanserte K3b- innstillinger. Vakava virhe käynnistyksessä:% 1 Fatal feil ved oppstart:% 1 Todennäköisimmin mkisofs epäonnistui jollakin tavoin. Mest sannsynlig så feilet mkisofs. Vakava virhe tallennettaessa:% 1 Fatal feil under brenning:% 1 Etsitään aiempaa istuntoa Søker etter gammel økt Ei levyä tai tyhjä levy laitteessa% 1. Useampi- istuntoista levyä ei voi jatkaa. Ikke noe medium satt inn eller tomt medium i% 1. Kan ikke fortsette flerøktsdisk. Kohteen% 1 ISO9660- tiedostojärjestelmää ei voitu avata. Klarte ikke åpne ISO- 9660- filsystem i% 1. Seuraavia tiedostoja ei löytynyt: Kunne ikke finne følgende filer: Ei lukuoikeuksia seuraaviin tiedostoihin: Ingen tillatelse til å lese følgende filer: Ei lukuoikeuksia Ingen lesetilgang Edellisestä istunnosta Fra forrige økt Etsitään aiempaa istuntoa Søker i forrige økt Seuraavaksi kirjoitettavaa osoitetta ei voitu määrittää. Klarte ikke å bestemme neste skrivbare adresse. Ei voitu käynnistää% 1. Kunne ikke starte% 1 Istuntotietoa ei voitu lukea levyltä. Kunne ikke hente flerøktsinformasjon fra disk. Levy ei joko ole tyhjä tai siihen ei voi lisätä. Disken er enten tom eller ikke tilleggbar. Mkisofs- ohjelmaa ei löytynyt. Fant ikke kjørbar Mkisofs. Lukuvirhe tiedostosta ”% 1 ” Lesefeil fra fila «% 1 » Yli 2 Gt tiedostoja ei voida käsitellä. Filer større enn 2 Gb kan ikke håndteres. Havaittiin virheellinen merkistökoodas tiedostossa ”% 1 ” Fant et filnavn som ikke var kodet riktig «% 1 » Tämän voi aiheuttaa paikallisen merkistökoodauksen muuttanut järjestelmän päivitys. Det kan skyldes en systemoppgradering som endret det lokale tegnsettet. Voit korjata tiedostonimien koodauksen convmv- ohjelmalla (http: // j3e. de/ linux/ convmv). Du kan bruke convmv (http: // j3e. de/ linux/ convmv /) til å rette filnavn- kodingen. Käynnistyskuva on väärän kokoinen. Oppstartsbildet har ugyldig størrelse. Kiintolevyn käynnistyskuvan täytyy sisältää yksittäinen osio. Et oppstartsbilde på hard- disk må inneholde én partisjon. K3b- dataprojekti K3b dataprosjekt Mkisofsissa < = 1. 15a40 olevan virheen takia K3b ei kykene käsittelemään tiedostonimiä, joissa on useampi kuin yksi takakeno: På grunn av en feil i mkisofs < = 1. 15a40, så kan ikke K3b håndtere filnavn som inneholder mer enn én omvendt skråstrek: % 1 kaatui. % 1 krasjet. Tuloksena syntyvän levykuvatiedoston kokoa ei voitu määrittää. Kunne ikke avgjøre størrelsen på den endelige bildefila. Äänenvoimakkuuden tunnistetta ei määritetty, käytetään oletusta. Ingen volum id er angitt. Bruker standard. Havaittiin yli 4 Gt tiedostoja. K3b tarvitsee vähintään% 1 jatkaakseen. Fant filer større enn 4 GB. K3b trenger minst% 1 for å fortsette. Havaittiin yli 2 Gt tiedostoja. Näihin tiedostoihin pääsee käsiksi vain UDF: llä liittämällä. Fant filer større enn 2 GB. Disse filene vil bare være tilgjengelig om de er montert med UDF. Käytetään UDF- laajennusta. Skrur på UDF- utvidelse. Asetaan ISO- tasoksi 3 yli 4 Gt tiedostojen tukemiseksi. Setter iso- nivå til 3 for å støtte filer større enn 4 GB. Linkkiä% 1 ei voitu seurata puuttuvaan tiedostoon% 2, ohitetaan... Kunne ikke følge lenka% 1 til en fil% 2 som ikke finnes. Hopper over & # 160; … Ohitetaan linkki% 1 kansioon% 2: K3b ei pysty seuraamaan linkkejä kansioihin. Ignorerer lenke% 1 til mappe% 2. K3b kan ikke følge lenker til mapper. Tiedostoa% 1 ei löydy, ohitetaan... Kunne ikke finne fila% 1. Hopper over & # 160; … Tiedostoa% 1 ei voitu lukea, ohitetaan... Kunne ikke lese fila% 1. Hopper over & # 160; … Käynnistyskuvatiedoston% 1 varmuuskopiointi epäonnistui Klarte ikke sikkerhetskopiere fila% 1 med oppstartsbilde Väliaikaistiedostoa ei voitu kirjoittaa Kunne ikke skrive midlertidig fil Ei kirjoitettavia tiedostoja. Ingen filer å brenne. Kohteen% 1 nimeksi muutettu:% 2 % 1 har fått nytt navn% 2 Joitakin tiedostonimiä joudutaan lyhentämään Joliet- järjestelmän% 1 merkin rajoituksen vuoksi. Tiedostonimet saa levylle kokonaisuudessaan ilman Joliet- laajennuksia, mutta tällöin Windows- järjestelmissä kaikki tiedostonimet typistyvät kahdeksaan merkkiin. Noen filnavn trenger å avkortes på grunn av% 1- tegn avgrensing til Joliet- utvidelsene. Hvis Joliet- utvidelsene er slått av er det ikke nødvendig å avkorte filnavn, men lange filnavn blir ikke tilgjengelig på Windows- systemer. Lyhennä tiedostonimet Avkort filnavn Älä käytä Joliet- laajennuksia Slå av Joliet- utvidelser Joliet- laajennus (jota tarvitaan pitkiin tiedostonimiin Windows- järjestelmissä) rajoittaa taltion nimen% 1 merkkiin. Valittu nimi ”% 2 ” on pidempi. Haluatko katkaista sen vai palataanko, jotta voit muuttaa nimen itse? Joliet- utvidelsene, som trengs for lange filnavn på Windows- systemer, begrenser lengden på volumbeskrivelsen (navnet på filsystemet) til% 1 tegn. Den valgte beskrivelsen «% 2 » er lenger enn det. Vil du avkorte den, eller gå tilbake og endre den manuelt? K3b ei enää kykene seuraamaan symbolisia linkkejä kansioihin, kun ne on lisätty projektiin. Haluatko jatkaa kirjoittamatta symbolisia linkkejä kuvaan? K3b kan ikke følge symbolske lenker til mapper etter at de er lagt til prosjektet. Vil du fortsette uten å skrive symbolske lenker i bildet? Hylkää kansioihin viittaavat symboliset linkit Vrake symbolske lenker til mapper El Torito - käynnistyskuva El Torito oppstartsbilde Luodaan levykuvaa Oppretter bildefil Raita 1/ 1 Spor 1 av 1 Luodaan levykuvaa kohteeseen% 1 Oppretter bildefil i% 1 Levykuva onnistuneesti luotu kohteeseen% 1 Bildefil ferdig opprettet i% 1 Virhe ISO- levykuvan luonnissa Feil under oppretting av ISO- bilde Poltetaan Skriver Sisäinen virhe: levytyyppi ei sovi. Projektia ei voi polttaa. Intern feil: Ingen medietype passer. Dette prosjektet kan ikke brennes. Poltetaan% 1 Skriver% 1 Polttotilaa ei oteta huomioon DVD+R( W) - levyjä poltettaessa. Brennemodus er ignorert ved brenning av% 1- medium. Kasvatetaan ISO9660- tiedostojärjestelmää DVD+RW- levyllä. Utvider ISO9660- filsystem på% 1. Luodaan levykuva Oppretter databildefil Poltetaan datalevyä Brenner dataprosjekt Poltetaan useampi- istuntoista projektia Brenner flerøkts- prosjekt ISO9660- tiedostojärjestelmä (koko:% 1) ISO9660- filsystem (Størrelse:% 1) Growisofsin versio% 1 on liian vanha: K3b tarvitsee vähintään version 5. 10. Growisofs versjon% 1 er for gammel. K3b trenger minst versjon 5. 10. Growisofsin versiossa% 1 ei ole ohjelmistopuskuria, mikä saattaa aiheuttaa polttoon epävakautta. Growisofs versjon% 1 har ikke programmert mellomlager, noe som kan gi en ustabil brenneprosess. Tiedostoa% 1 ei voitu avata. Kunne ikke åpne fil% 1. Aloitetaan simulointi... Starter simulering & # 160; … Aloitetaan levyn polttoa... Starter brenning & # 160; … Poltetaan levyä Brenner data Polttonopeuden keskiarvo:% 1 kt/ s (% 2x) Gjennomsnittlig brennehastighet:% 1 KB/ s (% 2x) Simulointi onnistuneesti valmis Simulering ferdig, vellykket Poltto onnistuneesti valmis Brenning ferdig, vellykket Käypää eMovix- asennusta ei löytynyt. Kunne ikke finne en gyldig eMovix installasjon. Poltetaan eMovix- levyä Skriver eMovix- prosjekt Poltetaan eMovix- levyä (% 1) Skriver eMovix- prosjekt (% 1) Syötä uusi tiedostonimi Skriv inn nytt filnavn Tämän niminen tiedosto on jo olemassa. Anna uusi nimi: En fil med det navnet finnes allerede. Velg et nytt navn: Tekstitystiedoston nimeä ei voitu muuttaa, koska tiedosto nimeltä% 1 oli jo olemassa. Kunne ikke gi nytt navn til undertekstfil. En fil med det ønskede navnet% 1 finnes allerede. Tiedosto% 1 on tyhjä. Fila% 1 er tom. alkuperäinen opprinnelig kopio duplikat Pysähdyskuva Stillbilde Kerros% 1 Lag% 1 epäkelvo ugyldig stereo stereo yhdistetty stereo tokanals stereo kaksikanavainen tokanals yksikanavainen enkanals surround- ääni surround lyd Poistetaan binaaritiedostoa% 1 Fjerner binærfil% 1 Poistetaan cue- tiedostoa% 1 Fjerner Cue- fil% 1 Ei voitu kirjoittaa kelvollista XML- tiedostoa. Kunne ikke skrive korrekt XML- fil. Luodaan levykuvia Oppretter bildefiler Luodaan Cue/ Bin - tiedostoja... Oppretter Cue/ Bin- filer & # 160; … Luodaksesi video- CD: itä sinun tulee asentaa VcdImager- ohjelman versio% 1 tai uudempi. For å lage VideoCD- er må du installere VcdImager versjon% 1. Ohjelma% 1 liian vanha: tarvitaan vähintään versio% 2. % 1 programmet er for gammelt: trenger versjon% 2 eller nyere Skannataan% 2 (% 3) video- tiedostoa% 1, 2 Søker videofil% 1 av% 2 (% 3) Luodaan kuvaa raidasta% 1 Oppretter bilde for spor% 1 Cue/ Bin- tiedostot luotiin onnistuneesti. Vellykket opprettelse av Cue/ Bin- filer. Poltetaan kopiota% 1 /% 2 Brenn kopi% 1 av% 2 Tästedes löydettyjä datavirheitä ei enää raportoida. Fra nå av vil ikke datafeil i søketeksten bli rapportert Huono paketti kohdassa #% 1 (virran tavusiirtymä% 2) Feil pakke ved pakke nummer% 1 (byte- posisjon i strømmen% 2) Tuntematon määrä virran jäljellä olevia tavuja ohitetaan. Et ukjent antall gjenstående byte av strømmen vil bli ignorert. Poltetaan video- CD: tä (versio 1. 1) Brenner VideoCD (Versjon 1. 1) Poltetaan video- CD: tä (versio 2. 0) Brenner VideoCD (Versjon 2. 0) Poltetaan super- video- CD: tä Brenner Super VideoCD Poltetaan hyvälaatuista video- CD: tä Brenner høykvalitets VideoCD Polttaa video- CD: tä Brenner VideoCD video- cd VCD K3b luo% 1- kuvan annetuista MPEG- tiedostoista, mutta tiedostojen on jo oltava% 1- muodossa. K3b ei vielä tue MPEG- tiedostojen muuntamista. K3b vil opprette et% 1 bilde av de angitte MPEG- filene, men disse må allerede være i% 1 formatet. K3b utfører ikke om- sampling av MPEG- filer. super- video- CD SVCD Huomaa: jotkin DVD- soittimet eivät tue MPEG2: n pakottamista VCD: ksi. Merk: Å tvinge MPEG2 som VCD er ikke støttet av noen DVD- avspillere. Pakota video- CD Tving VCD Älä pakota video- CD: tä Ikke tving VCD Väärä tiedostotyyppi tälle levytyypille Feil filtype for dette prosjektet Vain MPEG1 - ja MPEG2- videotiedostot ovat tuettuja. Bare MPEG1 og MPEG2 filer er støttet. Virheellinen tiedostomuoto Feil filformat Ei löydetty normalisointiohjelmia. Kunne ikke finne programmet normalize. Normalisointia ei voitu aloittaa. Kunne ikke starte normalize. Raita% 1 on jo normalisoitu. Spor% 1 er allerede normalisert. Tasoitetaan raidan% 1 /% 2 äänenvoimakkuustasoa Justerer lydnivå for spor% 1 av% 2 Kaikki raidat normalisoitiin onnistuneesti. Alle spor ble normalisert. Virhe raitojen normalisoinnissa. Feil under normaliseringen av spor. Näistä äänilähteistä ei voida polttaa lennossa. Kunne ikke brenne fortløpende med disse lydkildene. Luodaan levykuvia kohteeseen% 1 Oppretter bildefiler i% 1 Kaikki kappaleet on purettu. Dekodet alle spor. Luku/ kirjoitusvirhe, todennäköisesti kiintolevytila lopussa. IU- feil. Sannsynligvis er harddisken full. Poltetaan ääni- CD: tä% 2 is of form XX: YY: ZZ, no pluralization needed Brenner lyd- CD% 2 is of form XX: YY: ZZ, no pluralization needed Hiljaisuus Stille Tiedostomuotoa ei tueta Formatet støttes ikke Raitaa% 1 ei onnistuttu löytämään. Kunne ikke søke i spor% 1. Virhe purettaessa raitaa% 1. Feil under dekoding av spor% 1. Syötä ääni- CD% 1% 2 Sett inn lyd- CD% 1% 2 CD- raita CD- spor Raita% 1 ääni- CD: ltä% 2 Spor% 1 fra lyd- CD% 2 Raaka ääni- CD- kuva Raw lyd- cdbilde Cdrecord- sovelluksen versio% 1 ei tue Blu- ray- levyjä. Cdrecord% 1 støtter ikke brenning av Blu- ray. Asema ei tue polttamista DAO- menetelmällä. Brenneren støtter ikke 'hele disken i ett' (DAO) brenning Asema ei tue polttamista RAW- menetelmällä. Brenneren støtter ikke raw brenning. Cdrecord ei tue% 1- levyjä. Cdrecord% 1 støtter ikke brenning av% 1- media. Asema ei tue Burnfree- suojaa puskurin tyhjenemiseltä Brenneren har ikke støtte som motvirker at mellomlageret går tomt (Burnfree) ” Pakota turvattomat toimet ” käytössä. Muligheten for « tving gjennom utrygge handlinger » er slått på. Väliaikaistiedoston ”% 1 ” kirjoittaminen epäonnistui Klarte ikke å lagre til midlertidig fil »% 1 » Cdrecord% 1 ei tue levyn ylipolttoa. Cdrecord% 1 støtter ikke overbrenning. Aloitetaan simulointi nopeudella% 1×... Starter simulering ved hastighet% 1x & # 160; … Aloitetaan simulointi% 1- tilassa nopeudella% 2×... Starter% 1 simulering ved% 2x hastighet & # 160; … Aloitetaan poltto nopeudella% 1×... Starter brenning ved hastighet% 1x & # 160; … Aloitetaan poltto% 1- menetelmällä nopeudella% 2×... Starter% 1 brenning ved% 2x hastighet & # 160; … Asema ei tue DAO- menetelmää Denne brenneren støtter ikke DAO (hele disken i ett) brennin Valitse TAO- menetelmä ja yritä uudelleen Vennligst velg TAO (ett spor av gangen) og prøv igjen Asema ei tue RAW- menetelmää Denne brenneren støtter ikke RAW- brenning Luku/ kirjoitusvirhe, ei välttämättä vakava. Inndata/ utdata- feil. Ikke nødvendigvis noe alvorlig. Media on ladattava uudelleen Mediet må lastes inn på nytt Vain istunto 1 kloonataan. Bare økt 1 vil bli klonet. Levyn valmistelu epäonnistui. Klarer ikke fiksere disken. Levy tai asema ei tue polttoa% 1×- nopeudella Medium eller brenner støtter ikke brenning ved hastighet% 1x Nostetaan polttonopeudeksi% 1x Setter brennehastighet opp til% 1x Lasketaan polttonopeudeksi% 1x Setter brennehastighet ned til% 1x Aloitetaan levyn polttoa Starter brenning Kalibroidaan optimivirtaa Utfører optimal effektjustering Lähetetään cue- tietue Sender indeksark Burnfree on käytössä Burnfree slått på Burnfree ei käytössä Burnfree slått av Poltto onnistuneesti valmis Utvisking ferdig, vellykket Ota ylipoltto käyttöön K3b: n lisäasetuksista polttaaksesi joka tapauksessa. Slå på overbrenning i K3bs avanserte oppsett for å brenne likevel. % 1 ei voinut varata pyydetyn kokoista jaetun muistin lohkoa. % 1 kunne ikke reservere delt minnesegment i ønsket størrelse. Valitsit todennäköisesti liian ison puskurikoon. Du valgte trolig for stor bufferstørrelse. Virran kalibrointi epäonnistui. Luultavasti asema ei pidä levystä. Optisk kalibrering feilet. Brenneren liker trolig ikke mediet. Polttonopeudeksi ei voitu asettaa% 1. Kunne ikke sette brennehastigheten til% 1. Luultavasti tämä on alhaisempi kuin aseman tukema vähimmäispolttonopeus. Dette er trolig lavere enn den laveste hastigheten til brenneren din. Cue- tietueen lähetys ei onnistunut. Kunne ikke sende indeksark. TAO- polttomenetelmän käyttö auttaa joskus tähän ongelmaan. Noen ganger kan bruk av TAO modus løse dette problemet. Uutta istuntoa ei saatu auki. Kunne ikke åpne ny økt. Todennäköisesti levyongelma. Trolig et problem med mediet. Levy saattaa yhä olla luettavissa. Disken kan fremdeles være leselig. Yritä DAO- polttomenetelmää. Yritä DAO- polttotilaa. Prøv DAO- brennemodus Käyttäjällä% 1 ei ole oikeutta käyttää asemaa. % 1 har ikke tillatelse til å åpne enheten. Voit korjata ohjelman K3bsetupilla. Du kan bruke K3bSetup for å løse dette problemet. Aseman puskuri luultavasti tyhjeni. Mellomlageret har trolig gått tomt. Käytä Burnfreeta tai käytä alhaisempaa polttonopeutta. Skru på Burnfree eller velg en lavere brennehastighet. Käytä alhaisempaa polttonopeutta. Velg en lavere brennehastighet. Havaittiin suurnopeuslevy, joka ei sovi käytettävälle polttimelle. Fant et høyhastighetsmedium som ikke passer til brenneren som blir brukt. Havaittiin hidasnopeuksinen levy, joka ei sovi käytettävälle polttimelle. Fant et lavhastighetsmedium som ikke passer til brenneren som blir brukt. Polttaminen epäonnistui todennäköisesti huonotasoisen levyn takia. Brenningen feilet trolig p. g. a. for dårlig kvalitet på mediet. Toinen sovellus on varannut laitteen (todennäköisesti automaattiliittäjä). Et annet program blokkerer enheten (mest sannsynlig automontering). Polttovirhe. Det oppsto en skrivefeil. Jotkin asemat eivät tue kaikkia tyhjennystapoja. Noen brennere støtter ikke alle typer sletting. Kokeile uudelleen käyttäen ” täydellistä ” tyhjennystä. Forsøk igjen med « fullstendig » sletting. Linux- ytimen versiosta 2. 6. 8 alkaen SCSI- siirtoa ei voi käyttää, kun K3b: tä käytetään pääkäyttäjäoikeuksin. Siden kjerneversjon 2. 6. 8 kan cdrecord ikke lenger bruke SCSI transport når den kjøres som suid root.. Ratkaise ongelma K3b:: Setup- ohjelmalla tai poista suid- bitti itse. Du kan bruke K3b:: Setup til å løse dette problemet eller fjerne suid- biten manuelt. Jos käytät paikkaamatonta cdrecordin versiota... Om du kjører en versjon av cdrecord som ikke er oppdatert & # 160; … ... ja virhe toistuu myös hyvälaatuisilla levyillä... … og om denne feilen oppstår også når du spiller av høykvalitets- media & # 160; … ... eikä K3b: n FAQ auta sinua... … og om K3b OSS ikke hjelper deg & # 160; … ... lähetä virheenjäljitystulosteet virheraporttisi mukana. .. vennligst legg ved feilsøkingsinformasjonen i feilrapporten din. Cdrdao% 1 ei tue ylipolttamista. Cdrdao% 1 støtter ikke overbrenning. Sisällysluetteloa ei voitu varmuuskopioida. Kunne ikke åpne innholdslistefil. Valmistellaan lukuprosessia... Forbereder lese prosess & # 160; … Valmistellaan kopiointiprosessia... Forbereder kopi prosess & # 160; … Valmistellaan tyhjennysprosessia... Forbereder tømme prosess & # 160; … Aloitetaan koko levyn polton simulointia dao- polttomuodolla nopeudella% 1x... Starter DAO simulering ved hastighet% 1x & # 160; … Aloitetaan DAO- poltto nopeudella% 1x... Starter DAO brenning ved hastighet% 1x & # 160; … Aloitetaan lukemista... Starter lesing & # 160; … Luetaan Leser Aloitetaan kopioinnin simulointi nopeudella% 1x... Starter kopi simulering ved hastighet% 1x & # 160; … Aloitetaan kopiointi nopeudella% 1x... Starter kopiering ved hastighet% 1x & # 160; … Kopioidaan Kopierer Aloitetaan tyhjennys... Starter tømming & # 160; … Tyhjennetään Tømmer Cdrdaossa olevan virheen takia toc/ cue- tiedosto% 1 on poistettu. K3b ei kyennyt palauttamaan sitä varmuuskopiosta% 2. På grunn av en feil i cdrdao ble toc/ cue- fila% 1 slettet. K3b var ikke i stand til å gjenopprette den fra reservekopien% 2. Luku suoritettu Lesing ferdig, vellykket Kopiointi suoritettu Kopiering ferdig, vellykket Tyhjennys suoritettu Tømming ferdig, vellykket Sisällytä virheenjäljityksen tulostukset virheraporttiisi. Vennligst legg ved feilsøkingsinformasjonen i feilrapporten din. Lasketaan polttonopeudeksi% 1x Bytt til lavere brennehastighet% 1x Kalibroidaan virtaa Kjører effektjustering Virta onnistuneesti kalibroitu Vellykket effektjustering Valmistellaan polttoprosessia... Forbereder brenneprosess & # 160; … Tyhjennetään välimuistia Tømmer hurtiglager Poltetaan CD- Text- esitietuetta... Brenner CD- Tekst innledning & # 160; … Kytketään burn- proof päälle Slår på BURN- Proof Havaittiin ISRC- tunnus Fant ISRC- kode Esitietue:% 1 löydetty Fant mellomrom mellom spor:% 1 Cdrdao- ajuria ei löytynyt. Ingen cdrdao- driver funnet. Valitse yksi laiteasetuksista. Du må velge en manuelt i enhet- oppsettet. Suurimmalle osalle ajureista tämä olisi 'generic- mmc'. For de nyeste enhetene vil dette være 'generic- mmc'. Laite ei ole valmis, odotetaan. Enheten er ikke klar, venter. Cue- tietoa ei hyväksytty. Indeksark ikke akseptert. Poltetaan esitietuetta Brenner innledning VIDEO_ TS- kansiosta löytyi sinne kuulumaton tiedosto (% 1). Fant ugyldig oppføring i VIDEO_ TS mappa (% 1). Väliaikaistiedostoa kansiossa% 1 ei voida linkittää. Kunne ikke linke midlertidig fil i mappa% 1. Levy ei sisällä kaikkia video- DVD: n vaatimia tiedostoja. Dette prosjektet inneholder ikke alle de nødvendige Video- DVD- filene. Tuloksena syntyvä DVD ei todennäköisesti ole käyttökelpoinen ulkoisessahifi- DVD- soittimessa. Den endelige DVD- en vil mest sannsynlig ikke kunne spilles på en Hifi DVD- spiller. Luodaan video- DVD- kuvaa Oppretter VideoDVD- bildefil. Poltetaan video- DVD: tä Brenner VideoDVD ISO9660/ UDF- tiedostojärjestelmä (koko:% 1) ISO9660/ Udf Filsystem (Størrelse:% 1) AC3 AC3 MPEG1 MPEG1 Laajennettu MPEG2 MPEG2 Extended LPCM LPCM DTS DTS tuntematon äänimuoto ukjent lydformat Näkörajoitteisille For synshemmede Ohjaajan kommentit 1 Regissørens kommentarer 1 Ohjaajan kommentit 2 Regissørens kommentarer 2 tuntematon äänikoodilaajennus ukjent lydkodeutvidelse Laajennettu Utvidet tuntematon koodausmuoto ukjent kodemodus Ohjaajan kommentit normaalikokoisin kirjaimin Regissørens kommentarer med normal skriftstørrelse Ohjaajan kommentit suurikokoisin kirjaimin Regissørens kommentarer med større tegn Ohjaajan kommentit lapsille Regissørens kommentarer for barn tuntematon koodilaajennus ukjent kodeutvidelse DVD- R DVD- R DL HD DVD- RAM HD DVD- RAM BD- RE BD- R DVD+R DL DVD+R DL SAO SAO TAO TAO RAW RAW SAO/ R96P SAO/ R96P SAO/ R96R SAO/ R96R RAW/ R96P RAW/ R16 RAW/ R96P RAW/ R96P RAW/ R96R RAW/ R96R lisättävissä oleva jaksollinen Tillagt sekvensiell rajoitettu ylikirjoitus Begrenset overskriving kerroksen vaihto Bytt lag satunnaistallennus Tilfeldig opptak jaksollinen tallennus Sekvensielt opptak jaksollinen tallennus + POW Sekvensielt opptak + POW ei mikään Ingen tuntematon Ukjent ei levyä Inget media jaksollinen DVD- R Sekvensiell DVD- R kaksikerroksinen DVD- R Tolags DVD- R kaksikerroksinen jaksollinen DVD- R Sekvensiell tolags DVD- R kaksikerroksisen DVD- R- levyn kerroksen vaihto Bytt lag på tolags DVD- R rajoitetun ylikirjoituksen DVD- RW DVD- RW Begrenset overskriving jaksollinen DVD- RW DVD- RW Sekvensiell kaksikerroksinen DVD+RW Tolags DVD+RW kaksikerroksinen DVD+R Tolags DVD+R jaksollinen BD- R (SRM) Sekvensiell DVD- R (SRM) jaksollinen pseudoylikirjoitus- BD- R (SRM+POW) BD- R sekvensiel pseudo- overskrivning (SRM+POW) satunnainen BD- R (RRM) BD- R Tilfeldig( RRM) ei levyä ikke noe medium täysi levy fullt medium vajaa levy ikke fullt medium tyhjä levy tomt medium KotiTimeline description HjemmeTimeline description Sinä ja ystäväsiTimeline Name Du og dine vennerTimeline Name Vastaus@ info: tooltip Svar@ info: tooltip Vastaukset sinulleTimeline Name Svar til degTimeline Name PostilaatikkoTimeline description InnboksTimeline description Saapuneet yksityisviestisiTimeline Name Dine innkommende private meldingerTimeline Name LähetetytTimeline description UtboksTimeline description Lähettämäsi yksityisviestit@ info: tooltip Private meldinger du har sendtTimeline Name Suosikki Favoritt Jorma KarvonenTimeline Name Timeline Name Timeline description Timeline description Lähetä yksityisviesti... Send privat melding & # 160; … Etsintä... Søk & # 160; … Uuden viestin luominen epäonnistui.% 1 Det lyktes ikke å lage en ny post. Teksten er tom. Uuden viestin luominen epäonnistui.% 1 Det lyktes ikke å lage en ny post.% 1 Uuden viestin luominen epäonnistui. Tulosdataa ei voitu jäsentää. Det lyktes ikke å lage ny post. Klarte ikke å tolke resultatdata. Uuden viestin luominen epäonnistui.% 1 Det lyktes ikke å lage en ny post, feil:% 1 Saapuvien viestien noutaminen epäonnistui.% 1 Det lyktes ikke å hente en ny post.% 1 Saapuvien viestien noutaminen epäonnistui. Tulosdataa ei voitu jäsentää. Det lyktes ikke å hente ny post. Klarte ikke å tolke resultatdata. Saapuvien viestien noutaminen epäonnistui.% 1 Det lyktes ikke å hente en ny post, feil:% 1 Viestien poistaminen epäonnistui.% 1 Det lyktes ikke å fjerne posten.% 1 Suosikin luominen epäonnistui.% 1 Det lyktes ikke å opprette favoritt.% 1 Suosikin poistaminen epäonnistui.% 1 Det lyktes ikke å fjerne favoritten.% 1 Aikajana- päivitys epäonnistui,% 1 Feil ved oppdatering av tidslinje,% 1 Ystävien luettelon hakeminen epäonnistui. Palvelimelta palautettu data on vaurioitunut. Det lyktes ikke å hente venneliste. Tjeneren sendte ødelagte data. Ystävyyssuhteen luominen käyttääjään% 1 epäonnistui.% 2 Det lyktes ikke å opprette vennskap med% 1,% 2 Kuuntelet nyt käyttäjän% 1 viestejä. Du lytter nå til% 1s poster. Ystävyyssuhteen luominen käyttäjään% 1 epäonnistui: palvelin palautti virheellistä dataa. Det lyktes ikke å opprette vennskap med% 1: tjeneren sendte tilbake ugyldige data. Ystävyyssuhteen luominen käyttääjään% 1 epäonnistui.% 2 Det lyktes ikke å opprette vennskap med% 1:% 2 Ystävyyssuhteen tuhoaminen käyttäjään% 1 epäonnistui.% 2 Det lyktes ikke å avslutte vennskap med% 1.% 2 Et vastaanota% 1: n päivityksiä. Du vil ikke motta oppdateringer fra% 1. Ystävyyssuhteen tuhoaminen käyttäjään% 1 epäonnistui: palvelin palautti virheellistä dataa. Det lyktes ikke å avslutte vennskap med% 1: tjeneren sendte tilbake ugyldige data. Ystävyyssuhteen tuhoaminen käyttäjään% 1 epäonnistui.% 2 Det lyktes ikke å avslutte vennskap med% 1:% 2 Käyttäjän% 1 estäminen epäonnistui.% 2 Det lyktes ikke å blokkere% 1.% 2 Viestisi on estetty käyttäjälle% 1. Dine poster er blokkert for% 1. Käyttäjän% 1 estäminen epäonnistui: palvelin palautti virheellistä dataa. Det lyktes ikke å blokkere% 1: tjeneren sendte tilbake ugyldige data. EtsintäSearch query SøkSearch query Kysely: @ info: tooltip Spørring: @ info: tooltip vastauksessa vastaanottajalle som svar til Etsintätulokset kohteelle% 1 Søkeresultater for% 1 Ei voi ladata käyttäjätietoja. Kan ikke laste inn brukerinformasjon. Odota... Vent litt & # 160; … Peru tilaus Avslutt abonnementet Lohko Blokker Lähetä yksityisviestiSend private message Send privat meldingSend private message LähetäSend message to SendSend message to Lataa uudelleen ystävien luettelo Last vennelista på nytt Yksityisviesti lähetetty onnistuneestiClose a search timeline Privat melding sendtClose a search timeline Sulje etsintä Lukk søk Etsintätulos on tyhjä. Tomt resultat fra søk. KDE- mikroblogiasiakas. KDE mikroblogg- klient. Choqok Choqok © 2008- 2009 Mehrdad Momeny © 2008– 2009 Mehrdad Momeny Mehrdad Momeny Mehrdad Momeny Tekijä ja ydinkehittäjä Forfatter og hovedutvikler Roozbeh Shafiee Roozbeh Shafiee Kuvakesuunnittelija Grafisk designer Daniel Schaal Daniel Schaal Käyttöliittymäparannukset UI- forbedringer Stephen Henderson Stephen Henderson Etsintä- API- toteutus Søk API- implementering Tejas Dinkar Tejas Dinkar Verkko- osoitelyhenne URL- forkorting Muokka tiliä Rediger konto Ei voi osoittaa syötetietojasi kelvolliseksi. Tarkista kentän tiedot. Ehkä vaadittu kenttä on tyhjä? Kan ikke validere informasjonen du oppga. Kontroller data i feltene. Kanskje et nødvendig felt er tomt? Lisää uusi tili Legg til ny konto Tilin rekisteröinti epäonnistui. Kontoregistrering mislyktes. Ei voi ladata% 1- liitännäistä. Tarkista asennuksesi. Klarer ikke laste inn programtillegget% 1. Sjekk installasjonen. Ei voi löytää haluttua tiliä. Kan ikke finne den ønskede kontoen. Oletko varma, että haluat poistaa valitun tilin? Er du sikker på at du vil slette den valgte kontoen? Ei voi poistaa tiliä. Kan ikke fjerne kontoen. Valitse mikroblogipalvelu Velg mikroblogg- tjeneste Sinun on käynnistettävä Choqok uudelleen, jotta tilien prioriteettimuutokset astuvat voimaan. Du må starte Choqok på nytt for at prioritetsendringene for kontoene skal få virkning. Yleisliitännäiset Generelle programtillegg Choqok - Otettu pois käytöstä Choqok – slått av Päivitä aikajanoja Oppdater tidslinjer Pikaviesti Hurtigpost Merkitse kaikki luetuiksi Merk alt som lest Ota käyttää päivitysajastin Slå på tidtaker for oppdatering Tyhjennä avatar- välimuisti Tøm avatar- mellomlageret Sinun on käynnistettävä Choqok uudelleen avatar- hahmojen lataamiseksi Du må restarte Choqok for å laste inn avatarer igjen Tiliä ei ole luotu. Sinun on luotava tili ennen kuin kykenet viestimään. Ingen konto opprettet. Du må opprette en konto før du kan lage en post. Käyttääksesi Choqok- ohjelmaa tarvitset tilin yhdellä tuetuista mikroblogipalveluista. Haluaisitko listä tilisi nyt? For å bruke Choqok trenger du minst én konto hos en av de støttede mikroblogg- tjenestene. Vil du legge til kontoen din nå? Choqok (% 1) Choqok (% 1) Yleisliitännäiset Generelle valg Näytä pääikkuna käynnistyksen yhteydessä Vis velkomstbilde ved oppstart Merkitse kaikki lukemattomat viestit luetuiksi, kun piilotetaan järjestelmäalueelle Merk alle uleste poster som lest når det minimeres til systemkurven Ota käyttöön automaattinen oikoluku viestimuokkausikkunassa Slå på automatisk stavekontroll i meldingsredigeringen Käytä & räätälöytyä web- selainta: Bruk & selvvalgt nettleser: Aikajanat Valg for tidslinjer & Päivitysväli: & Oppdateringsintervall: Viestien lukumäärä aikajanalla: & Antall poster som skal vises i tidslinjer: Otettu pois käytöstä Slått av Näytä kaikki uudet viestit yhdessä ilmoituksessa Vis alle nye poster i én beskjed Ilmoituksen kesto: Varighet for & beskjeder: Lyhennä verkko- osoitteet liitettäessä Forkort & URL- er ved innliming Lyhennyspalvelu: Forkortingstjeneste: Muokkaa valittua tiliä Endre den valgte kontoen Poista valittu tili Fjern den valgte kontoen Mikroblogi Mikroblogg Kirjoitussuojaus Skrivebeskyttet Kirjoitussuojattu tili Skrivebeskyttet konto Sisällytä pikaviesteihin Ta med i hurtigpost Näytä pikaviesteissä Vis i hurtigpost Ota käyttöön hymiöt Slå på smilefjes Käytä räätälöityjä värejä Bruk selvvalgte farger Viestiväriasetukset Postfarge- innstillinger Oletusväri: Standardfarge: Lukemattoman viestin väri: Farge for ulest post: Edusta Forgrunn Twitter- tili Twitter- konto & Alias: & Alias: Tilialias Konto- aliaset Alias on nimi, jonka haluat antaa tilillesi. Sen tulisi olla uniikki. Sinulla voi olla useita yhteyksiä samaan palveluun, joten alias sallii sinun nimetä ne. Aliaset er det navnet du vil sette på kontoen. Det må være entydig. Du kan ha flere tilkoblinger til den samme tjenesten, så med aliaser kan du gi dem navn. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Huomautus: Aliaksen on oltava uniikki. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Merk: Aliaset må være entydig. Valtuustiedot Innloggingsdata & Käyttäjänimi Brukernavn: Nimi, jota käytät ottaessasi yhteyttä palveluun Navnet du bruker for å koble til tjenesten Salasana, joka on liitetty käyttäjänimeesi palvelussa Passordet tilknyttet brukernavnet ditt for tjenesten Todenna valtuustiedot Bekreft brukernavn/ passord Käytä turvayhteyttä (HTTPS) Bruk sikret tkilkobling (HTTPS) Rekisteröinti Registrering <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Tarvitset Twitter- tilin Twitter- verkkoon yhdistymistä varten. Jos sinulla ei nykyisin ole tiliä, näpäytä painiketta sen luomiseksi. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Du må ha en Twitter- konto for å koble til Twitter- nettverket. Hvis du ikke har en slik konto nå, så trykk på knappen for å lage en. Rekisteröi uusi tili tähän verkkoon. Registrer ny konto på dette nettverket. Rekisteröi & uusi tili Registrer & ny konto StatusNet- tili StatusNet- konto StatusNet- palvelin: StatusNet- tjener: API- polku: API- sti: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Huomautus: Jos sinulla on vain OpenID- sisäänkirjautuminen, et voi käyttää API- rajapintaa suoraan. Sinun on ensin lisättävä salasana tilillesi käyttäen ohjauspanelia identi. ca. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Merk: Hvis du bare har et OpenID login- navn, så kan du ikke bruke API- et direkte. Først må du legge til et passord til kontoen din ved å bruke kontrollpanelet på identi. ca. Kokoonpano Oppsett Roskapostin estämiseksi joissakin ryhmissä voit asettaa tässä huutomerkin vaihtamisen (jota käytetään viittaamaan ryhmään) joksikin muuksi (esimerkiksi ei miksikään.) Her kan du endre utropstegnet (som pleide å vise til en gruppe) til noe annet (f. eks. ingenting) for å hindre spamming på noen grupper. Uusiessasi Identica- asetuksiasi vaihda huutomerkki merkkiin: Ved re- dent, endre utropstegn til: Kelvollinen metadata: Gyldige metadata: Mallinne: Mal: Twitter- tili Brukernavn for Twitter: Todennus epäonnistui Mislykket autentisering Tunnistamaton tulos. Kjenner ikke resultatet. Räätälöity etsintäTweets are Twitter posts Tilpasset søkTweets are Twitter posts Lähetä twitter- viesti tälle käyttäjälleTweets are Twitter posts Kvitter til denne brukerenTweets are Twitter posts Twitter- viesti tältä käyttäjältäTweets are Twitter posts Kvitter fra denne brukerenTweets are Twitter posts Twitter- viestit tältä käyttäjältäTweets are Twitter posts Kvitter som har med dette brukernavnetTweets are Twitter posts Twitter- viestit tästä # - tunnisteesta Tvitter spom har med denne hashtag- en Hakutuloksia ei kyetä noutamaan. Klarte ikke å hente søkeresultater. Ei kyetä noutamaan hakutuloksia:% 1Who is user Klarte ikke å hente søkeresultater:% 1Who is user Kuka on% 1Posts from user Hvem er% 1Posts from user Viestit käyttäjältä% 1Replies to user Poster fra% 1Replies to user Vastaukset käyttäjälle% 1Including user name Svar til% 1Including user name Sisältäen käyttäjänimen% 1Unfollow user Har med% 1Unfollow user Follow user Ikke følg% 1 lengerFollow user LohkoDents are Identica posts Blokker% 1Dents are Identica posts Tämän # - tunnuksen Identica- viestitDents are Identica posts Denter som har med denne hashtag- enDents are Identica posts Tämän ryhmän Identica- viestitDents are Identica posts Denter som har med denne gruppaDents are Identica posts Identica- viestit tältä käyttäjältäDents are Identica posts Denter fra denne brukerenDents are Identica posts Identica- viestit tälle käyttäjälle Denter til denne brukerenUnsubscribe from user Peru tilaus Avslutt abonnementet på% 1Subscribe to user Tilaa Abonner på% 1 Uusi viesti lähetetty onnistuneesti Ny post vellykket levert Nyt kuunnellaan Lytter nå til Etsintätoimintoliitännäinen ei tue nykyistä mikroblogia. Søkehandlingsmodulen støtter ikke gjeldende mikroblogg. Submit post Last opp til TwitPicSubmit post Kaikki@ info: tooltip Alt@ info: tooltip Lähetä uudelleen@ info: tooltip Send på nytt@ info: tooltip Juuri nyt Akkurat nå Oletko varma, että haluat poistaa tämän postin palvelimelta? Er du sikker på at du vil fjerne denne posten fra tjeneren? Kopioi linkkisijainti Kopier lenkeadresse Merkitse kaikki luetuksi Merk alt som lest Huomautus: Ctrl+P näytä edellinen lähetetty teksti. Ctrl+S ota käyttöön/ poista käytöstä automaattinen oikolukija. Merk: Ctrl+P for å få den forrige leverte teksten Ctrl+S for å slå av/ på automatisk stavekontroll. Palvelin palautti virheen. Tjeneren returnerte en feil. Virhe viestinnässä palvelimen kanssa. Feil ved kommunikasjon med tjeneren. Virhe tulosten jäsentämisessä Feil ved tolking av resultater Todennusvirhe. Autentiseringsfeil. Palvelin ei tue tätä ominaisuutta. Tjeneren støtter ikke denne egenskapen. Verkko- osoitteen lyhentäminen URL- forkorting Ei voi luoda KDE- työtä. Tarkista asennuksesi. Klarer ikke lage en KDE- jobb. Kontroller installasjonen din. Ei voi ladata kuvaa kohteesta% 1. Kan ikke laste ned bilde fra% 1. Lataus epäonnistui. Palautettu tiedosto on vaurioitunut. Nedlasting mislyktes. Den returnerte fila er ødelagt. Aliakselle% 1 ei ole mitään tiliä. Det er ingen konto med alias% 1. Tili tälle aliakselle on jo olemassa: on annettava uniikki alias. En konto med dette aliaset finnes fra før: et entydig alias må oppgis. ChoqokName ChoqokName KDE- mikroblogiasiakasComment KDE- klient for mikrobloggingComment Uusi viesti on saapunutComment Ny post ankommetComment Uusi viesti on saapunutName Ny post ankommetName Työ onnistuiComment Jobb vellykketComment Työ päättyi onnistuneestiName En jobb avsluttet vellykketName TyövirheComment JobbfeilComment Virhe työtä suoritettaessaName Det oppsto en feil mens en jobb ble utførtName LyhennysComment ForkortingComment Lyhennetään verkko- osoiteName Forkorte en URLName Hallitse tilejäsiName Håndter kontoene dineName Personalisoi Choqok- käyttötuntumaName Sett opp Choqoks utseende og oppførselName Personalisoi Choqok- käyttäytyminenName Sett opp Choqoks oppførselName Valitse liitännäisasetuksetComment Velg og sett opp programtilleggComment Choqok- mikroblogiliitännäinenComment Choqok programtillegg for mikrobloggingComment Choqok- liitännäinenComment Choqok programtilleggComment Choqok- lyhentäjäliitännäinenName Choqok programtillegg for innkortingName StatusNetComment StatusNetComment StatusNet (Laconica, identi. ca) Name StatusNet (Laconica, identi. ca) Name TwitterComment TwitterComment Twitter. com- palveluName Twitter. com- tjenesteName Comment Forhåndsvis bilderComment Name Last inn miniatyrer av bilder for å få en forhåndsvisningName Nyt kuunnellaanComment Lytter nå tilComment Kertoo ystävillesi, mitä parhaillaan kuuntelet. Name Forteller venner hva du hører på. Name EtsintätoimintoComment SøkehandlingComment Lisää etsintätoiminto käyttöliittymään Twitter API- mikroblogia varten. Esim. Twitter ja StatusNetName Legg til en søkehandling til grensesnittet for Twitter Api mikroblogger, f. eks. Twitter og StatusNetName Digg. com- lyhentäjäComment Digg. com innkortingComment Liitännäinen verkko- osoitteiden lyhentämiseen digg. com- palvelun kautta. Name Et programtillegg som korter inn URL- er via digg. com- tjenesten. Name is. gd- lyhentäjäComment is. gd innkortingComment Liitännäinen verkko- osoitteiden lyhentämiseen is. gd- palvelun kautta. Name Et programtillegg som korter inn URL- er via is. gd- tjenesten. Name TightUrl- lyhentäjäComment TightUrl innkorterComment Liitännäinen verkko- osoitteiden lyhentämiseen TightURL- palvelun kautta. Name Et programtillegg som korter inn URL- er via TightURL- tjenesten. Name is. gd- lyhentäjäComment Comment Liitännäinen verkko- osoitteiden lyhentämiseen is. gd- palvelun kautta. Name Name Comment TwitpicComment Name Last opp bilde til twitpic. comName UnTiny- verkko- osoitteetComment UnTiny URL- erComment Poimi täysi URL ja näytä se työkaluvihjeenä Trekk ut fullstendig URL og vis den som et verktøytips KFTPGrabberGenericName KFTPGrabberGenericName FTP- asiakasComment FTP- klientComment Graafinen FTP- asiakasComment En grafisk FTP- klientComment KFTPGrabber- liitännäinen kirjanmerkkien tuontiinName Et programtillegg for KFTPGrabber, som importerer bopkmerkerName FileZilla 3- tuontiliitännäinenComment Programtillegg for FileZilla 3 importComment FileZilla 3- kirjanmerkkien tuontiliitännäinenName Programtillegg for FileZilla 3 bokmerkeimportName gFTP- tuontiliitännäinenComment Programtillegg for gFTP- importComment gFTP- kirjanmerkkien tuontiliitännäinen KFTPGrabber- ohjelmalleName Programtillegg for KFTPGrabber for FTP bokmerke- importName KFTPGrabber XML- tuontiliitännäinenComment KFTPGrabber programtillegg for XML- importComment KFTPGrabber XML- kirjanmerkkien tuontiliitännäinenName KFTPGrabber programtillegg for XML bokmerkeimportName NcFTP- tuontiliitännäinenComment Programtillegg for NcFTP- importComment NcFTP- kirjanmerkkien tuontiliitännäinen KFTPGrabber- ohjelmalle KFTPGrabber programtillegg for NcFTP bookmerlkeimport KMLDonkeyName KMLDonkeyName MLDonkey- asiakasComment MLDonkey- klientComment MLDonkey- käyttöliitymä KDE: lleName Et ML Donkey- grensesnitt for KDEName kmldonkeyComment kmldonkeyComment YhdistettyComment TilkobletComment Yhdistetty ytimeenName Tilkoblet til kjernenName Yhteys ytimeen katkaistuName Frakoblet fra kjernenName Lataus valmisComment Nedlasting ferdigComment Tiedostolataus on valmisName Filnedlasting er fullførtName Lataus lisättyComment Nedlasting lagt tilComment Tiedostolataus on lisättyName Filnedlasting er lagt tilName KMLDonkey- datakoneComment KIMLDonkey datamotorComment KMLDonkey- dataa Plasmoideille KMLDonkey- data for Plasmoider VerkkovalvontaohjelmaComment NettverksovervåkerComment Valvontaohjelma verkoliittymilleName Overvåk nettverksgrensesnittName KNemoComment KNemoComment KDE- verkkovalvontaohjelmaName KDE nettverksovervåkerName Liittymä on yhdistettyName Grensesnittet er tilkobletName Yhteys liittymään on katkaistuName Grensesnittet er frakobletName KäytettävissäComment TilgjengeligComment Liittymä on tullut käytettäväksiName Grensesnittet er blitt tilgjengeligName Ei käytettävissäComment Ikke tilgjengeligComment Liittymä ei ole käytettävissäName Grensesnittet er ikke tilgjengeligName Kuukausikohtainen liikennouml; intiraja ylitettyComment Månedlig trafikkgrense er overskredetComment Käyttäjän määrittelemä alaraja liittymän kuukausikohtaiselle liikennöinnille on ylitettyName Månedlig trafikk for et grensesnitt har gått over en brukerdefinert grenseName ModeemiComment ModemComment KNemo- modeemikuvaketeemaName KNemo tema for modemikonName ValvontaohjelmaComment OvervåkerComment KNemo- valvontaohjelmakuvaketeemaName KNemo tema for overvåkerikonName VerkkoComment NettverkComment KNemo- verkkokuvaketeemaName KNemo tema for nettverksikonName LangatonComment TrådløsComment KNemo langaton kuvaketeema KNemo tema for trådløs Isot luettelomerkitComment Store kulerComment ” Isot luettelomerkit ” (Dario Abatianni) Name « Store kuler » av Dario AbatianniName JouluteemaComment JuletemaComment ” Jouluteema ” (Kenichiro Takahashi) Name « Juletema » av Kenichiro TakahashiName Klassinen teemaComment Klassisk temaComment ” LEDit ” (Dario Abatianni) Name « LED » av Dario AbatianniName OletusteemaComment StandardtemaComment ” Oxygen ” by Nuno PinheiroName « Oxygen » av Nuno PinheiroName KDE 3- oletusteemaComment KDE 3 standardtemaComment ” Yksinkertainen ” (Shintaro Matsuoka) Name « Simplistic » av Shintaro MatsuokaName HymiöteemaComment Smilende temaComment ” Hymiöteema ” Kopetesta (John Tapsell) Name « Smilende » stjålet fra Kopete av John TapsellName NeliöteemaComment Kvadrat- temaComment ” NELIÖT ” (Kenichiro Takahashi) GenericName « SQUARE » av Kenichiro TakahashiGenericName IRC- keskusteluName IRC- klientName KonversationName KonversationName Uusi viestiComment Ny meldingComment Kanavalle saapui uusi viestiName Ny melding ankom i en kanalName Nimimerkki kirjoitettiinComment Kallenavn skrevetComment Joku kirjoitti nimimerkkisi viestiinName Noen skrev ditt kallenavn i en meldingName Korostus liipaistuComment Framheving utløstComment Joku liipaisi korostuksenName Noen tløste en framhevingName Uusi viestiComment Privat meldingComment Vastaanotit yksityisviestinName Du mottok en privat meldingName Nimimerkki muuttuiComment Kallenavn endretComment Joku muutti nimimerkkiäänName Noen endret sitt kallenavnName Saapuva tiedostoComment Innkommende filComment Joku haluaa lähettää DCC- tiedoston sinulleName Noen vil sende deg en fil over DCCName DCC- siirtovirheComment DCC overføringsfeilComment Virhe tapahtui DCC- siirron aikanaName Feil oppsto i en DCC- overføringName DCC- siirto valmisComment DCC- overføring fullførtComment DCC- siirto valmistui onnistuneestiName En DCC- overføring er vellykket fullførtName Nimimerkki liittyi kanavalleComment Kallenavn ble med i kanalComment Uusi nimimerkki liittyi kanavalleName Nytt kallenavn ble med i en kanalName Nimimerkki poistui kanavaltaComment Kallenavn forlot kanalComment Nimimerkki poistui kanavaltaName Et kallenavn forlot en kanalName TilamuutosComment ModusendringComment Käyttäjän tai kanavan tila vaihtuiName En bruker - eller kanalmodus ble endretName IlmoitusComment VarsleComment Seurattu nimimerkki tuli paikalleName En bruker er tilkoblet som er på din liste over overvåkede kallenavnName KeskusteluComment SpørringComment Joku aloitti keskustelun kanssasiName Noen startet en samtale (spørring) med degName UlosheittoComment SparkComment Joku heitti sinut kanavalta ulosName Noen sparket deg ut av en kanalName YhteysvirheComment Tilkobling mislykketComment Palvelimeen yhdistäminen epäonnistuiName Klaarte ikke å koble til tjenerName Liityit kanavalleName Du ble med i en kanalName DCC- keskusteluComment DCC- pratComment Joku aloitti DCC- keskustelun kanssasi Noen startet en DCC- prat med deg SalaustekniikkaComment KryptografiComment Salaa ja allekirjoittaa sanomat käyttäen OpenPGP- ohjelmaa Krypterer og signerer meldinger ved bruk av OpenPGP SkriptausComment SkriptingComment Python - Ruby - ja JavaScript- liitännäiset Programtillegg for Python, Ruby og JavaScript KTorrentName KTorrentName BitTorrent- asiakasComment BitTorrent- klientComment KDE: n BitTorrent- ohjelmaComment Et BitTorrent- program for KDEComment Torrentti pysähtyi virheeseenName Torrent stoppet på grunn av feilName Torrentti on päättänyt latauksensaName Torrenten er ferdig med nedlastingName Enimmäisjakosuhde saavutettuName Nådde grense for delingsforholdName Enimmäislähetysaika saavutettuName Nådde tidsgrensen for opplastingName Levytila on käymässä vähiinName Det er lite diskplass igjenName On löytynyt vioittunutta dataaName Fant skadet dataName Torrenttia ei voi panna jonoonName Strømmen kan ikke legges til i køenName Torrenttia ei voi käynnistääName Torrenten kan ikke startesName Torrenttia ei voi ladata hiljaisestiName Torrenten kan ikke lastes stilleName DHT ei ole käytössäName DHT er ikke slått påName KTorrent- liitännäinenComment KTorrent- modulComment Yksittäistä torrenttia tarkkaileva plasmoidiComment Miniprogram for å holde øye med en enkelt BitTorrent- nedlastingComment KTorrent- tietomoottori tiedon saamiseksi KTorrentistaName KTorrent datamotor, for å hente informasjon fra ktorrentName KaistanleveysajastinComment BåndbreddeplanComment Ajasta viikoittaiset lähetys - ja latausrajoituksetName Gjør det mulig å sette fartsgrenser for opplasting og nedlasting for ulike tider av ukaName LatausjärjestysComment NedlastingsrekkefølgeComment Määritä torrentin tiedostojen latausjärjestysName Velg hvilke filer som skal lastes ned først i strømmer med flere filerName TietosovelmaComment InformasjonselementComment Näyttää eri välilehdillä yleistietoja torrentistaName Viser generell informasjon om en strøm i flere fanerName IP- suodinComment IP- filterComment Suodattaa IP- osoitteita estoluettelon avullaName Filtrer IP- adresser gjennom en svartelisteName LokikatselinComment LoggviserComment Näyttää lokitulosteenName Viser loggenName Phonon- pohjainen mediasoitinName Phonon- basert mediespillerName Etsi kansiostaComment MappeundersøkerComment Etsii kansiosta torrenttitiedostoja ja lataa neName Søker etter BitTorrent- filer i en mappe og åpne demName Ottaa käyttöön Kross- skriptaustuenName Skru på støtte for Kross skriptingName Automaattinen poistoComment Automatisk fjerningComment Skripti torrenttien automaattiseen poistoon, kun ne ovat päättäneet latauksensa tai lähetyksensäName Et skript som automatisk fjerner strømmer når de er ferdig lastet ned eller oppName Automaattinen jatkaminenComment Automatisk gjenopptakingComment Skripti torrentin automaattiseen jatkamiseen, kun keskeytystila on käytössäName Et skript som gjenopptar aktiviteten etter en stund hvis hvilefunksjonen er slått påName Sähköposti- ilmoituksetComment E- postbeskjederComment Sähköpostitse tapahtumista tiedottava skriptiName Et skript som sender varslinger per e- postName Seurantapalvelimien ryhmittelyComment SporergrupperingComment Skripti, joka luo seurantapalvelinten osoitteiden perusteella automaattisesti ryhmiäName Et skript som lager grupper automatisk basert på URL' ene til sporereName EtsiComment SøkComment Etsii torrenttejaName Søk etter nedlastingerName SammutaComment Slå av maskinenComment Mahdollistaa tietokoneen sammutuksen torrenttien päätyttyäName Lar deg slå av maskinen når strømmer er ferdigeName Näyttää torrentin tilastoja eri kaavioissaName Viser statistikk om strømmene i flere graferName SyötteetComment SyndicationComment KTorrentin syöteliitännäinen, joka tukee RSS - ja Atom- syötteitäName Syndication- modul for KTorrent som støtter RSS og Atom- strømmerName UPnPComment UPnPComment UPnP: tä käyttävä portin ohjausName Vderesend porter ved hjelp av UPnPName Web- liittymäComment NettgrensesnittComment Sallii KTorrentin ohjauksen web- liittymän kauttaName Kontroller KTorrent via en nettleserName ZeroconfComment ZeroconfComment Etsii käyttäjiä paikallisverkosta Zeroconf- protokollalla Finner personer på det lokale nettverket ved hjelp av zeroconf- protokollen KwlanComment KwlanComment KDE- verkonhallintaGenericName KDE nettverkhåndtererGenericName Langattoman paikallisverkon hallinta Håndterer for trådløstnettverk Lisää skriptitiedosto... Legg til skriptfil & # 160; … Muokkaa & Rediger Yhdistetään kohteeseen% 1... Kobler til% 1 & # 160; … % 1 yhteyttä syntynyt. Haetaan tietoja... % 1 kontaktet. Henter data & # 160; … Haettu% 1 tavua kohteesta% 2... Hentet% 1 byte fra% 2 & # 160; … Kirjoita etsintätermi: Text on a search button, like at a search engine Skriv inn et søkebegrep: Text on a search button, like at a search engine Tiedot Detaljer DCC- lähetys DCC Send DCC- vastaanotto DCC Motta (Käänteinen DCC) (Omvendt DCC) Tuntematon palvelin% 1=partnerNick,% 2=IRC Servername,% 3=partnerIP,% 4=partnerPort Ukjent tjener% 1=partnerNick,% 2=IRC Servername,% 3=partnerIP,% 4=partnerPort % 1 palvelimella% 2,% 3 (portti% 4)% 1 = PartnerNick,% 2 = Partner IRC Servername % 1 på% 2,% 3 (port% 4)% 1 = PartnerNick,% 2 = Partner IRC Servername % 1 palvelimella% 2% 1=ownIP,% 2=ownPort % 1 på% 2% 1=ownIP,% 2=ownPort % 1 (portti% 2)% 1=Transferstartposition % 1 (port% 2)% 1=Transferstartposition Kyllä,% 1no - not a resumed transfer Ja,% 1no - not a resumed transfer < 1 sekunti < 1 s & Hyväksy & OK Valitse nimimerkki ja sulje ikkuna Velg kallenavn og lukk vinduet & Peru & Avbryt Sulje ikkuna tekemättä muutoksia Lukk vinduet uten endringer DCC- keskustelu käyttäjän% 1 kanssa portissa% 2. DCC- prat med% 1 på port% 2. DCC% 1 = nickname,% 2 = IP,% 3 = port DCC% 1 = nickname,% 2 = IP,% 3 = port DCC- keskustelu käyttäjän% 1 kanssa osoitteessa% 2:% 3. Universal Plug and Play DCC- prat med% 1 på% 2:% 3Universal Plug and Play UPnP% 1=partnerNick UPnP% 1=partnerNick Haluatko sulkea DCC- keskustelun käyttäjän% 1 kanssa? Vil du lukke din DCC- prat med% 1? Sulje DCC- keskustelu Lukk DCC- prat Puhut itsellesi% 1=Encoding Snakker med deg selv% 1=Encoding Oletusmerkistö (% 1) Standard (% 1) Tuntematon komento. Ukjent kommando. CTCP CTCP Vastaanotettiin tuntematon CTPCP -% 1- pyyntö palvelimelta% 2 Mottatt ukjent CTCT -% 1 spørring fra% 2 Ei vapaata porttia Ingen ledig port Ei voitu avata pistoketta Kunne ikke åpne en sokkel Ei voitu lähettää DCC CHAT- pyyntöä kumppanille IRC- palvelimen kautta. Klarte ikke å sende forespørsel for DCC CHAT til partneren via IRC- tjeneren. Odotetaan etäkäyttäjän hyväksyntää% 1=partnerNick,% 2=Servername Venter på motpartens godkjennelse% 1=partnerNick,% 2=Servername % 1 (palvelimella% 2) tarjoaa DCC- keskustelua kanssasi% 1=partnerNick % 1 (på% 2) tilbyr en DCC- prat med deg% 1=partnerNick DCC- keskustelutarjous käyttäjältä% 1 DCC pratetilbud fra% 1 Torjuit DCC- keskustelutarjouksen. Du avviste tilbudet om DCC- prat. DCC CHAT- pyyntö torjuttiin DCC CHAT- forespørsel ble avvist Ei voitu lähettää käänteistä DCC SEND- kuittausta kumppanille IRC- palvelimen kautta. Klarte ikke å sende kvittering for Reverse DCC SEND til partneren via IRC- tjeneren. Ohjaaminen edelleen porttiin% 1 epäonnistui. Lähetetään kaikesta huolimatta DCC- pyyntö etäkäyttäjälle. Klarte ikke å videresende port% 1. Sender DCC- forespørsel til nettverksbrukeren likevel. Ei voitu avata pistoketta kuuntelemista varten:% 1% 1=partnerNick,% 2=port Kunne ikke åpne en sokkel for lytting:% 1% 1=partnerNick,% 2=port Tarjotaan DCC- keskustelua käyttäjälle% 1 portissa% 2...% 1 = nickname,% 2 = IP,% 3 = port Tilbyr DCC prateforbindelse til% 1 på port% 2 & # 160; …% 1 = nickname,% 2 = IP,% 3 = port Muodostetaan DCC- keskusteluyhteyttä käyttäjään% 1 (% 2:% 3)...% 1 = partnerNick Oppretter DCC prateforbindelse til% 1 (% 2:% 3) & # 160; …% 1 = partnerNick Muodostetaan DCC- keskusteluyhteyttä käyttäjään% 1. Opprettet DCC prateforbindelse til% 1. Pistokevirhe:% 1 Sokkelfeil:% 1 Ei voitu hyväksyä asiakasta. Kunne ikke akseptere klienten. Yhteys suljettu. Tilkoblingen stengt. Ylläpitäjä on rajoittanut oikeutta lähettää tiedostoja Administratoren har satt grense for rettighet til å sende filer Verkko- osoitetta ”% 1 ” ei ole URL- en «% 1 » finnes ikke Tiedoston ”% 1 ” haku ei onnistunut Klarte ikke å hente «% 1 » Anna tiedoston nimi Oppgi filnavn Tiedostolla, jota olet lähettämässä vastaanottajalle% 1, ei ole nimeä. Anna vastaanottajalle näytettävä tiedostonimi, tai peruuta dcc- siirto Fila du sender til% 1 har ikke et filnavn. Oppgi et filnavn som mottakeren skal få se, eller avbryt DCC- overføringen. Tiedostonimeä ei annettu Det er ikke oppgitt noe filnavn Ei kyetä lähettämään tiedostoa, jonka pituus on 0 tavua. Klarer ikke å sende en 0- byte fil. DCC SEND- pyyntö torjuttiin DCC SEND- forespørsel ble avvist Ei voitu lähettää DCC SEND- pyyntöä kumppanille IRC- palvelimen kautta. Klarte ikke å sende forespørsel for DCC SEND til partneren via IRC- tjeneren. Yhteyttä ei voitu hyväksyä (pistokevirhe). Klarte ikke ta imot forbindelsen (sokkelfeil). Aikakatkaisu Tidsavbrudd Toimenpide onnistui. Tätä ei pitäisi tapahtua virheikkunassa. Handlingen var vellykket. Skulle aldri skje i en feildialog. Tiedoston ”% 1 ” lukeminen ei onnistunut. Klarte ikke lese fra fila "% 1". Tiedostoon ”% 1 ” kirjoittaminen ei onnistunut. Klarte ikke skrive til fila "% 1". Tapahtui vakava, peruuttamaton virhe. En kritisk uopprettelig feil oppsto. Tiedoston ”% 1 ” avaus ei onnistunut. Klarte ikke åpne fila « "% 1 ». Toimenpide keskeytettiin odottamatta. Handlingen ble uventet avbrutt. Toimenpide aikakatkaistiin. Handlingen fikk tidsavbrudd. Sulkemisessa tapahtui määrittelemätön virhe. Det oppsto en uspesifisert feil fed lukking. Tuntematon virhe. Koodi% 1 Ukjent feil. Kode% 1 Kumppani Partner Käynnistyi osoitteessa Startet Kohta Posisjon Lähettäjän osoite Senderadresse Jäljellä Gjenstår % 1 sekunnissa % 1/ s Valmistellaan Forbereder Odotetaan Venter Vastaanotetaan Mottar Lähetetään Sender Keskeytettiin Avbrutt Jonossa - Siirto odottaa sinua hyväksymään sen tai hylkäämään sen Køet – overføring venter på at du skal godta eller forkaste den Valmistellaan - Siirtotarkistus uudelleen aloitettaville tiedostoille Forbereder – overføring ser etter filer som kan fortsettes Valmistellaan - Siirto pyytää lähetettävää dataa Forbereder – overføring henter data som skal sendes Odotetaan - Siirto odottaa kumppanin hyväksyvän tai hylkäävän sen Venter – overføring venter på at partner skal godta eller forkaste den Yhdistetään - Siirto yhdistetään kumppaniin Kobler til – overføring kobler til partneren Vastaanotetaan - Siirto vastaanottaa dataa kumppanilta Mottar – overføring mottar data fra partneren Lähetetään - Siirto lähettää dataa kumppanille Sender – overføring sender data til partneren Valmis - Siirto on suoritettu onnistuneesti Ferdig – overføringen er fullført Epäonnistui - Siirto epäonnistui ” tuntemattomasta syystä ” Mislykket – overføring mislyktes med « ukjent resultat » Epäonnistui - Siirto epäonnistui syystä: ”% 1 ” Mislykket – overføring mislyktes med årsak «% 1 » Keskeytettiin - Käyttäjä keskeytti siirron Avbrutt – bruker avbrøt overføring Saapuvat siirrot Innkommende overføringer Lähtevät siirrot Utgående overføringer Ylläpitäjä on rajoittanut oikeutta vastaanottaa tiedostoja Administratoren har satt grense for rettighet til å ta i mot filer Virheellinen lähettäjän osoite (% 1) Ugyldig senderadresse (% 1 Tukematon tiedustelu (tiedostokoko = 0) Forhandling ikke støttet (filstørrelse=0) Kansio luominen ei onnistunut. Kansio:% 1 Kan ikke opprette mappa. Mappe:% 1 Toinen siirto käyttää tiedostoa.% 1 Fila er i bruk i en annen overføring. < / b <% 1 KIO- ilmentymän luominen ei onnistunut Klarte ikke å opprette en KIO- instans Tiedosto on jo olemassa.% 1 Fila finnes fra før.% 1 Tiedoston avaaminen ei onnistunut. Virhe:% 1% 2 Klarte ikke åpne fila. feil:% 1% 2 Odotetaan yhteyttä Venter på tilkobling Odotetaan etäpalvelimen hyväksyntää Venter på motpartens godkjennelse Ei voitu lähettää DCC RECV- uudelleenaloituspyyntöä kumppanille IRC- palvelimen kautta. Klarte ikke å sende forespørsel for DCC RECV resume til partneren via IRC- tjeneren. Odottamaton vastaus etäpalvelimelta Uventet svar fra nettjeneren Siirtovirhe feil ved overføring KIO- virhe:% 1 KIO- feil:% 1 DCC- tila DCC- status Valitse kaikki kohteet & Velg alle elementer Valitse kaikki valmistuneet kohteet Velg alle fullførte & elementer Aloita vastaanotto Start mottak Keskeytä siirto/ siirrot Abryt overføringen( e) Lähetä uudelleenclear selected dcctransfer Send på nyttclear selected dcctransfer Tyhjennä kaikki valitut kohteet Tøm alle valgte elementer Tyhjennä valmistuneet Tømming fullført Tyhjennä kaikki valmistuneet kohteet Tøm fullførte elementer & Avaa tiedosto & Åpne fil Suorita tiedosto Kjør fila Avaa tiedostosijainti Åpne filadresssen Tiedostotiedot Filinformasjon Tiedoston% 1 tiedot: Tilgjengelig informasjon for fil% 1: Tästä tiedostosta ei löytynyt tietoja. Fant ingen detaljert informasjon for denne fila. DCC- vastaanottokysymys DCC motta- spørsmål Alkuperäinen tiedostonimi Opprinnelig filnavn Ehdota & uutta tiedostonimeä Foreslå & nytt filnavn Kanavan% 1 asetukset Kanalinnstillinger for% 1 Piilota & lisäkanavatilat & lt; lt; & Skjul avanserte innstillinger & lt; lt; Näytä & lisätilat & gt; gt; & Vis avanserte innstillinger & gt; gt; Nämä ohjaavat kanavan tilaa. Vain operaattori voi vaihtaa kanavatiloja. T - tila tarkoittaa, että vain operaattori voi vaihtaa kanavan aihetta. Disse styrer kanalens modus. Bare en operatør kan endre disse. E mnemodus betyr at bare kanaloperatøren kan endre emne for kanalen. Nämä ohjaavat kanavan tilaa. Vain operaattori voi vaihtaa kanavatiloja. N - tila tarkoittaa, että käyttäjät, jotka eivät ole kanavalla, eivät voi lähettää viestejä, joita kaikki kanavalla olijat näkevät. Lähes kaikilla kanavilla on tämä tila haitanteon estämiseksi. Disse styrer kanalens modus. Bare en operatør kan endre disse. I ngen meldinger utenfra betyr at brukere som ikke er i kanalen ikke kan sende meldinger som alle i kanalen kan se. Nesten alle kanaler har dette slått på for å unngå plagsomme meldinger. Nämä ohjaavat kanavan tilaa. Vain operaattori voi vaihtaa kanavatiloja. S - tila tarkoittaa, että kanava on salainen, eikä kanava näy kanavaluettelossa, eikä kukaan käyttäjä näe, että olet tällä kanavalla komennolla WHOIS tai vastaavalla. Vain samalla kanavalla olijat tietävät, että olet liittynyt tälle kanavalle, mikäli tämä tila on asetettu. Disse styrer kanalens modus. Bare en operatør kan endre disse. En H emmelig kanal vises ikke på kanallista, og ingen brukere kan se at du er i kanalen med WHOIS - kommandoen eller noe liknende. Bare andre brukere i den samme kanalen vil kunne vite at du er der, hvis denne modusen er slått på. Nämä ohjaavat kanavan tilaa. Vain operaattori voi vaihtaa kanavatiloja. I - tila tarkoittaa, että kanavalla voi liittyä vain kutsuttaessa. Kutsuakseen jonkun kanavan operaattorin tulee antaa komento / invite nimimerkki kanavan sisältä. Disse styrer kanalens modus. Bare en operatør kan endre disse. B are ved invitasjon betyr at folk kan bare bli med i kanalen hvis de er invitert. En kanaloperatør må bruke kommandoen / invite nick inne fra kanalen for å invitere noen.. Nämä ohjaavat kanavan tilaa. Vain operaattori voi vaihtaa kanavatiloja. P - tila tarkoittaa, että kanava on yksityinen, ja sen nimi näytetään kanavaluettelossa, mutta aihetta ei. Komento WHOIS saattaa näyttää tai olla näyttämättä kanavan riippuen IRC- palvelimesta. Disse styrer kanalens modus. Bare en operatør kan endre disse. En P rivat kanal vises i en liste over alle kanaler, men emnet blir ikke vist. En brukers WHOIS kan vise (eller ikke) om de er i en privat kanal, avhengig av tjeneren. Nämä ohjaavat kanavan tilaa. Vain operaattori voi vaihtaa kanavatiloja. M - tila tarkoittaa, että kanava on moderoitu, ja vain operaattorit, puolioperaattorit ja äänioikeutetut voivat keskustella. Disse styrer kanalens modus. Bare en operatør kan endre disse. En M oderert kanal er en hvor bare operatører, halvoperatører og de som har stemme kan snakke. Nämä ohjaavat kanavan tilaa. Vain operaattori voi vaihtaa kanavatiloja. Suojattu kanava tarkoittaa käyttäjien on annettava salasana liittyäkseen kanavalle. Disse styrer kanalens modus. Bare en operatør kan endre disse. En beskyttet kanal krever at brukere må oppgi et passord for å bli med. Nämä ohjaavat kanavan tilaa. Vain operaattori voi vaihtaa kanavatiloja. L - tila tarkoittaa, että kanavalla on käyttäjämääräraja, joka rajoittaa kanavaan kerralla liittyneiden määrää. Joillakin kanavilla on botti, joka automaattisesti muuttaa tätä rajaa kanavan ruuhkaisuuden mukaan. Disse styrer kanalens modus. Bare en operatør kan endre disse. En kanal som har en bruker g rense tillater bare så mange brukere i kanalen av gangen. Norn kanaler har en bot som sitter i kanalen og endrer dette automatisk avhengig av hvor mye trafikk det er i kanalen. & Whois & Hvem er & Versio & Versjon & Lähetä tiedustelupaketti & Ping Anna operaattorioikeus Gi op Peruuta operaattorioikeus Ta op Anna puolioperaattorioikeus Gi Halvop Peruuta puolioperaattorioikeus Ta Halvop Anna äänioikeus Gi stemme Peruuta äänioikeus Ta stemme Heitä ulos Kick Heitä ulos ja anna porttikielto Kickban Anna porttikielto nimimerkille Forby kallenavn Anna porttikielto *! * @ *. host Forby *! * @ *. vert Anna porttikielto *! * @ domain Forby *! * @ domene Anna porttikielto *! user @ *. host Forby *! bruker @ *. vert Anna porttikielto *! user@ domain Forby *! bruker@ domene Heitä ulos ja anna porttikielto *! * @ *. host Spark og forby *! * @ *. vert Heitä ulos ja anna porttikielto *! * @ domain Spark og forby *! * @ domene Heitä ulos ja anna porttikielto *! user @ *. host Spark og forby *! bruker @ * vert Heitä ulos ja anna porttikielto *! user@ domain Spark og forby *! bruker@ domene Heitä ulos / Anna porttikielto Spark / forby Peru ohitus Ta vekk ignore Avaa & keskustelu Åpne & spørring Aloita yksityinen keskustelu itsesi ja tämän henkilön välillä. Tekninen huomautus: Keskustelu sinun ja tämän henkilön välillä lähetetään palvelimen kautta. Tämä tarkoittaa, että keskusteluun vaikuttaa palvelinviive, palvelimen vakaus, ja keskustelu päättyy kun katkaiset yhteyden palvelimelle. Start en privat samtale mellom deg og denne personen. Teknisk merknad: Samtalen mellom deg og denne personen vil bli sendt via tjeneren. Dette betyr at samtalen vil bli påvirket av forsinkelse og stabilitet i tjeneren, og vil bli avsluttet når du logger ut av tjeneren. Avaa DCC- keskustelu Åpne DCCprat Aloita yksityinen D irect C lient C connection- keskustelu sinun ja tämän henkilön välillä. Tekninen huomautus: Keskustelu sinun ja tämän henkilön välillä lähetetään suoraan. Tämä tarkoittaa, että se on riippumaton palvelimesta - joten jos palvelinyhteys epäonnistuu, tai käyttäjä katkaisee yhteyden, se ei vaikuta sinun DCC- keskusteluusi. Se tarkoittaa myös, että kukaan irc- palvelinylläpitäjä ei voi katsella tai vakoilla tätä keskustelua. Start en privat prat over D irect C lient C onnection mellom deg og denne personen. Teknisk merknad: Samtalen mellom deg og denne personen vil bli sendt direkte. Det betyr at den er uavhengig av tjeneren – så hvis forbindelsen til tjeneren svikter, eller du blir frakoblet, så påvirker dette ikke DCC- praten. Det betyr også at ingen administrator på IRC- tjeneren kan se eller spionere på denne praten. Lähetä tiedosto tälle henkilölle. Jos sinulla on vaikeuksia tiedostojen lähettämisessä, tai niiden lähetys on hidasta, katso Konversation- käsikirjaa tai DCC- etuoikeussivua. Send en fil til denne personen. Hvis du har vansker med å sende filer, eller overføringen er treg, så se i Konversation- håndboka og innstillingssida for DCC. Lähetä sähköposti... & Send e- post & # 160; … Osoitekirjakohdistukset Adressebok- koblinger Lisää seurattuihin nimimerkkeihin Legg til sette kallenavn Tämä näyttää kaikki kanavan henkilöt. Jokaisen henkilön nimimerkki näytetään. Tavallisesti kuvake näyttää kunkin henkilön tilan, mutta näyttää siltä, että kuvakkeita ei ole asennettu. Käytä komentoa Muokkaa asetuksia (Konversation) valikosta Asetukset. Katso sitten välilehteä Teemat osastosta Ulkonäko. dette viser alle som er i kanalen. Kallenavnet for hver person er vist. Som regel vises et ikon som viser status for hver person, men det ser ikke ut til at du har et ikontema installert. Se Konversation- innstillinger – Sett opp Konversation under menyen Innstillinger. Se så på sida Temaer under Utseende. Tämä luettelo näyttää kaikki kanavan henkilöt. Kunkin henkilön osalta näytetään nimimerkki ja tilakuvake. Tällä henkilöllä on ylläpitäjän oikeudet. Tämä henkilö on kanavan omistaja. Tämä henkilö on kanavan operaattori. Tämä henkilö on kanavan puolioperaattori. Tällä henkilöllä on äänioikeus, ja hän voi siten keskustella moderoidulla kanavalla. Tällä henkilöllä ei ole mitään erityisiä oikeuksia. Tämä näyttää henkilön olevan tällä hetkellä poissa. Ylläpitäjän, operaattorin ja puolioperaattorin roolien merkitys vaihtelee eri IRC- palvelimilla. Liikuttamalla hiiren minkä tahansa nimimerkin päälle saadaan näkyviin nimimerkin tämänhetkinen tila, kuten myös osoitekirjaan tallennetut tiedot henkilöstä. Saadaksesi lisätietoja katso Konversation- käyttöohjetta. Dette viser alle som er i kanalen. Kallenavner for hver person vises, med et bilde som viser deres status. Denne personen har administrator privilegier. Denne personen er en kanaleier. Denne personen er en kanaloperatør. Denne personen er en halv- operatør i kanalen. Denne personen har stemme og kan derfor snakke i en moderert kanal. denne personen har ingen spesielle privilegoer. Dette viser at denne personen er borte nå. Betydningen av admin, eier og halvop varierer mellom forskjellie IRC- tjenere. Hold musepeker over et kallenavn for å vise gjeldende status. Mer informasjon finnes i Konversation- håndboka. Muokkaa yhteystietoa... Endre kontakt & # 160; … Valitse/ Muuta kohdistuksia... Velg/ endre tilknytninger & # 160; … Valitse yhteystieto... Velg kontakt & # 160; … Muuta kohdistusta... Endre tilknytning & # 160; … Luo uusi yhteystieto... Opprett en ny kontakt & # 160; … Poista kohdistus Slett tilknytning (tunnistettu) (identifisert) Palvelinpeite: Vertsmaske: Poissaoloviesti: Borte- melding: Käyttäjä paikalla alkaen: Tilkoblet siden: Liity kanavalle% 1=ownIP,% 2=ownPort Gå inn i kanalnetwork (nickname) Yhdistä palvelimeen Koble til tjeneren Napsauta tässä yhdistääksesi valittuun IRC- verkkoon ja kanavaan. Trykk her for å koble til det valgte IRC- nettverket og kanalen. Uusi verkko Nytt nettverk Muokkaa verkkoa Rediger nettverk Ei voi poistaa palvelinta% 1. Verkolla% 2 on oltava vähintään yksi palvelin. Du kan ikke slette% 1. Nettverket% 2 må ha minst én tjener. Haluatko todella poistaa valitut kohteet? Er du sikker på at du vil slette de valgte oppføringene? Haluatko todella poistaa teeman% 1? Er du sikker på at du vil slette% 1? Lähettämäsi viesti sisältää merkkejä, joita ei esiinny nykyisessä merkistössäsi. Jos valitset kuitenkin jatkamisen, nuo merkit näytetään ”? ” - merkkeinä. Meldinga du sender inneholder tegn som ikke finnes i din gjeldende koding. Hvis du velger å fortsette likevel blir de tegnene erstattet av et «? ». Merkistökoodausristiriitavaroitus Advarsel om kodingskonflikt Raaka Rå Käyttö:% 1JOIN < kanava > [salasana] Bruk:% 1JOIN < kanal > [passord] Käyttö:% 1KICK < nimimerkki > [syy] Bruk:% 1KICK < nick > [årsak] % 1KICK toimii vain kanavien sisältä. % 1KICK virker bare innenfra kanaler. % 1PART ja% 1LEAVE ilman parametreja toimivat vain kanavan tai keskustelun sisältä. % 1PART og% 1LEAVE uten parametre virker bare innenfra en kanal eller forespørsel. % 1PART ilman kanavan nimeä toimii vain kanavan sisältä. % 1PART uten kanalnavn virker bare innenfra en kanal. % 1TOPIC ilman parametreja toimii vain kanavan sisältä. % 1TOPIC uten parametre virker bare innenfra en kanal. % 1TOPIC ilman kanavan nimeä toimii vain kanavan sisältä. % 1TOPIC uten kanalnavn virker bare innenfra en kanal. % 1NAMES ilman kohdetta saattaa katkaista yhteyden palvelimeen. Anna ” * ” vain, jos varmasti haluat tehdä tämän. % 1NAMES uten et mål kan koble deg fra tjeneren. Oppgi « * » hvis du vil dette. Käyttö:% 1close [ikkuna] sulkee nimetyn kanavan tai keskusteluvälilehden, tai nykyisen välilehden, jos mitään ei ole määritelty. Bruk:% 1close [vindu] lukker den navngitte kanalen eller spørrefanen, eller gjeldende fane hvis ingen er oppgitt. Käyttö:% 1NOTICE < vastaanottaja > < viesti > Bruk:% 1NOTICE < mottaker > < melding > Huomautus% 1 is the message,% 2 the recipient nickname Merknad% 1 is the message,% 2 the recipient nickname Lähetetään huomautus ”% 1 ” käyttäjälle% 2. Sender notis «% 1 » til% 2. Käyttö:% 1ME teksti Bruk:% 1ME tekst Virhe: Sinun on määriteltävä vastaanottaja. Feil: Du må oppgi en mottaker Virhe: Et voi avata keskusteluja kanaville. Feil: Du kan ikke åpne forespørsler til kanaler Virhe: Sinun on määriteltävä viesti. Feil: Du må gi inn en melding Lähetetään CTCP -% 1 - pyyntö käyttäjälle% 2. Sender CTCP -% 1 forespørsel til% 2. Käyttö:% 1AME teksti Bruk:% 1AME tekst Käyttö:% 1AMSG teksti Bruk:% 1AMSG tekst Käyttö:% 1OMSG teksti Bruk:% 1OMSG tekst Käyttö:% 1ONOTICE teksti Bruk:% 1ONOTICE tekst Käyttö:% 1QUOTE komentoluettelo Bruk:% 1QUOTE kommandoliste Käyttö:% 1SAY teksti Bruk:% 1SAY tekst Käyttö:% 1DCC [SEND [nimimerkki [tiedostonimi]]] Bruk:% 1DCC [SEND [kallenavn [filnavn]]] Käyttö:% 1DCC [GET [nimimerkki [tiedostonimi]]] Bruk:% 1DCC [GET [kallenavn [filnavn]]] Käyttö:% 1DCC [CHAT [nimimerkki]] Bruk:% 1DCC [CHAT [kallenavn]] Tunnistamaton komento% 1DCC% 2. Mahdolliset komennot ovat SEND, CHAT, CLOSE ja GET. Ukjent kommando% 1DCC% 2. Mulige kommandoer er SEND, CHAT, CLOSE, GET. Käyttö:% 1INVITE < nimimerkki > [kanava] Bruk:% 1INVITE < kallenavn > [kanal] % 1INVITE ilman kanavan nimeä toimii vain kanavien sisältä. % 1INVITE uten kanalnavn virker bare innenfra kanaler. % 1 ei ole kanava. % 1 er ikke en kanal. Käyttö:% 1EXEC < komentojono > [parametriluettelo] Bruk:% 1EXEC < skript > [parameterliste] Komentojonon nimi ei saa sisältää merkkejä ”.. / ”. Skripnavnet kan ikke inneholde «.. / ». Käyttö:% 1RAW [OPEN _BAR_ CLOSE] Bruk:% 1RAW [OPEN _BAR_ CLOSE] Ilmoita Varsle Nykyinen ilmoitusluettelo on tyhjä. Varslelista er nå tom. Nykyinen ilmoitusluettelo:% 1 Gjeldende varsleliste:% 1 Anna käyttäjätunnus ja salasana IRC- operaattorioikeuksille: Skriv inn brukernavn og passord for privilegier som IRC- operatør: IRC- operaattorin salasana IRC- operatørpassord % 1BAN ilman kanavan nimeä toimii vain kanavan sisältä. % 1BAN uten kanalnavn virker bare innenfra en kanal. % 1KICKBAN ilman kanavan nimeä toimii vain kanavan sisältä. % 1KICKBAN uten kanalnavn virker bare innenfra en kanal. Käyttö:% 1BAN [- HOST _BAR_ - DOMAIN _BAR_ - USERHOST _BAR_ - USERDOMAIN] [kanava] < k\\ xC3\\ xA4ytt\\ xC3\\ xA4j\\ xC3\\ xA4\ _BAR_peite > Bruk:% 1BAN [- HOST _BAR_ - DOMAIN _BAR_ - USERHOST _BAR_ - USERDOMAIN] [kanal] < bruker\ _BAR_maske > Käyttö:% 1KICKBAN [- HOST _BAR_ - DOMAIN _BAR_ - USERHOST _BAR_ - USERDOMAIN] [kanava] < k\\ xC3\\ xA4ytt\\ xC3\\ xA4j\\ xC3\\ xA4\ _BAR_peite > [syy] Bruk:% 1KICKBAN [- HOST _BAR_ - DOMAIN _BAR_ - USERHOST _BAR_ - USERDOMAIN] [kanal] < bruker\ _BAR_maske > [årsak] % 1UNBAN ilman kanavan nimeä toimii vain kanavan sisältä. % 1UNBAN uten kanalnavn virker bare innenfra en kanal. Käyttö:% 1UNBAN [kanava] malli Bruk:% 1UNBAN [kanal] mønster Lisättiin% 1 ohitettavien luetteloosi. La til% 1 i ignorer- lista di. Käyttö:% 1IGNORE [- ALL]... Bruk:% 1IGNORE [- ALL] & # 160; … Käyttö:% 1UNIGNORE... Bruk:% 1UNIGNORE & # 160; … Poistettiin% 1 ohitettavien luettelostasi. Tok vekk% 1 fra ignorer- lista di. Nykyinen merkistökoodaus on:% 1 Gjeldende tegnkoding er:% 1 Vaidettu merkistökoodaukseen% 1. Byttet til koding med% 1 % 1 ei ole kelvollinen merkistökoodaus. % 1 er ikke en gyldig tegnkoding. Käyttö:% 1setkey < nimimerkki\ _BAR_kanava > < avain > asettaa salausavaimen nimimerkille tai kanavalle.% 1setkey < avain > kun kanavassa tai keskusteluvälilehdessä asetetaan avain sille. Avainkenttä tunnistaa etuliitteet ” cbc: ” ja ” ecb: ” asettamaan toiminnon lohkosalaustilaksi joko Cipher- Block Chaining tai Electronic Codebook. Tila, jossa oletuksena ei anneta mitään etuliitettä, voidaan vaihtaa asetusvalintaikkunassa Behavior - > Connection - > Encryption - > Default Encryption Type - kohdassa, oletuksella joksi on asetettu Electronic Codebook (ECB). Bruk:% 1setkey < kallenavn\ _BAR_kanal > < n\\ xC3\\ xB8kkel > setter krypteringsnøkkel for kallenavn eller kanal.% 1setkey < n\\ xC3\\ xB8kkel > i en kanal eller spørrefane setter nøkkelen for den. Nøkkelfeltet kan inneholde prefiksene « cbc: » eller « ecb: » for å velge blokkchiffermetode enten « Cipher- Block Chaining » eller « Electromic Codebook ». Metoden som brukes når prefiks ikke er brukt kan stilles inn i oppsettsdialogen under Oppførsel→Tilkobling→Kryptering→Standard krypteringstype, der standardvalget er ECB (Electronic Codebook). Avain% 1: lle asetettu. Nøkkelen for% 1 er blitt satt. Salausavaimen asettaminen vaatii, että Konversation- ohjelmassa on sisäinen tuki Qt Cryptographic Architecture (QCA) - kirjastolle. Ota yhteyttä käyttöjärjestelmäjakelijaasi saadaksesi Konversation- pakkauksen QCA- tuella tai rakenna Konversation uudelleen QCA: n läsnäollessa. Konversation må være bygget med støtte for QCA- biblioteket (Qt Cryptographic Architecture) for å kunne bruke en krypteringsnøkkel. Kontakt din leverandør om en Konversation- pakke med QCA. - støtte, eller bygg Konversation på nytt med QCA til stede. Käyttö:% 1keyx < nimimerkki\ _BAR_kanava > liipaisee DH1080- avainvaihdon kohteella. Bruk:% 1keyx < kallenavn\ _BAR_kanal > starter DH1080 nøkkelutveksling med målet. Aloitetaan DH1080- avainvaihto kohteella% 1 Begynner DH1080 nøkkelutveksling med% 1. Käyttö:% 1delkey < nimimerkki > tai < kanava > poistaa salausavaimen nimimerkille tai kanavalle Bruk:% 1delkey < kallenavn > ellet < kanal > sletter krypteringsnøkkelen for kallenavnet eller kanalen. Avain% 1: lle poistettu. Nøkkelen for% 1 er blitt slettet. Kohteelle% 1 ei ole asetettu avainta. Ingen nøkkel er satt for% 1. Avain kohteelle% 1 on ”% 2 ”. Nøkkelen for% 1 er «% 2 ». Blowfish Blowfish Käyttö:% 1KILL < nimimerkki > [kommentti] Bruk:% 1KILL < kallenavn > [kommentar] Käyttö:% 1DNS < nimimerkki > Bruk:% 1DNS < kallenavn > Ratkaistu% 1 kohteeseen:% 2 Slått opp% 1 til:% 2 Ei kyetä ratkaisemaan% 1 Kunne ikke slå opp% 1 Käyttö:% 1queuetuner [on _BAR_ off] Bruk:% 1queuetuner [on _BAR_ off] Vastaanotettiin CTCP- PING- pyyntö käyttäjältä% 1 kanavalle% 2, lähetetään vastaus. Mottatt CTCP- PING- spørring fra% 1 til kanal% 2, sender svar. Vastaanotettiin CTCP -% 1- pyyntö käyttäjältä% 2, lähetetään vastaus. Mottatt CTCP -% 1- spørring fra% 2, sender svar. Vastaanotettiin versiotiedustelu käyttäjältä% 1 kanavalle% 2. Mottatt versjonsspørring fra% 1 til kanal% 2. Vastaanotettiin versiotiedustelupyyntö käyttäjältä% 1. Mottatt versjonsspørring fra% 1. Vastaanotettiin virheellinen DCC SEND- pyyntö käyttäjältä% 1. Mottatt ugyldig DCC SEND- forespørsel fra% 1. Vastaanotettiin virheellinen DCC ACCEPT- pyyntö käyttäjältä% 1. Mottatt ugyldig DCC ACCEPT- forespørsel fra% 1. Vastaanotettiin virheellinen DCC RESUME- pyyntö käyttäjältä% 1. Mottatt ugyldig DCC RESUME- forespørsel fra% 1. Vastaanotettiin virheellinen DCC CHAT- pyyntö käyttäjältä% 1. Mottatt ugyldig DCC CHAT- forespørsel fra% 1. Tuntematon DCC- komento% 1 vastaanotettiin käyttäjältä% 2. Ukjent DCC- kommando% 1 mottatt fra% 2. Vastaanotettiin tuntematon CTCP -% 1- pyyntö käyttäjältä% 2 kanavalle% 3. Mottatt ukjent CTCP -% 1 spørring fra% 2 til kanal% 3. Vastaanotettiin tuntematon CTPCP -% 1- pyyntö palvelimelta% 2. Mottatt ukjent CTCP -% 1 spørring fra% 2. -% 1 käyttäjälle% 2 -% 3 -% 1 til% 2 -% 3 Vastaanotettiin CTCP- PING- vastaus käyttäjältä% 1:% 2% 3. Mottatt CTCP- PING- svar fra% 1:% 2% 3. Vastaanotettiin CTCP -% 1- vastaus käyttäjältä% 2:% 3. Mottatt CTCP -% 1- svar fra% 2:% 3. Vastaanotettiin DH1080 kohteesta% 1 Mottatt DH1080 INIT fra% 1 Vastaanotettiin DH1080_ FINISH kohteesta% 1 Mottatt DH1080_ FINISH fra% 1 -% 1 -% 2 -% 1 -% 2 Kutsu Inviter % 1 kutsui sinut kanavalle% 2. % 1 inviterte deg til kanal% 2. Palvelin% 1 (versio% 2), käyttäjätilat:% 3, kanavatilat:% 4 Tjener% 1 (versjon% 2), brukermoduser:% 3, kanalmoduser:% 4 Tuki Støtte Henkilökohtaiset tilasi ovat: Dine personlige moduser er: Kanavatilat: Kanalmoduser: salasanasuojattu passordbeskyttet Verkko- osoite URL Kanavan verkko- osoite:% 1 Kanal- URL:% 1 Tämä kanava on luotu% 1. Denne kanalen ble opprettet% 1. Whois Hvem er % 1 vaihtoi nimimerkiksi% 2. % 1 er logget inn som% 2. Nimet Navn NAMES- luettelon loppu. Slutt på NAMES- liste. AIHE EMNE Kanavalla% 1 ei ollut asetettuna aihetta. Kanalen% 1 har ikke satt noe emne. Kanavan aihe kohteelle% 1 on: ”% 2 ” Kanalemnet for% 1 er: «% 2 » Aiheen asetti% 1% 2. % 1 satte emnet% 2. Aiheen% 1 asetti% 2% 3. % 2 satte emnet for% 1% 3. % 1 käyttää todellisuudessa isäntää% 2. % 1 bruker i virkeligheten verten% 2. % 1: Nimimerkkiä/ Kanavaa ei ole. % 1: kallenavn/ kanal finnes ikke. Nimimerkkiä% 1 ei ole. Kallenavn finnes ikke:% 1. Kanavaa% 1 ei ole. % 1: Kanalen finnes ikke, Nimimerkki Kallenavn Nimimerkki on jo käytössä, kokeile toista. Kallenavnet er i bruk fra før, forsøk et annet. Nimimerkki on jo käytössä. Kokeillaan% 1. Kallenavnet er i bruk fra før. Forsøker% 1. Virheellinen nimimerkki. Vaihdetaan nimimerkiksi% 1. Feil kallenavn. Endrer kallenavn til% 1. Et ole kohteessa% 1. Di er ikke på% 1. Päivän viesti MOTD Päivän viesti: Dagens melding: Päivän viestin loppu Slutt på dagens melding Olet nyt IRC- operaattori tällä palvelimella. Du er nå en IRC- operatør på denne tjeneren. ”% 1 ” on nyt piilotettu isäntäsi (palvelujen asentama). «% 1 » er nå din skjulte vert (satt ved tjenester). Verkon käyttäjät verkossa:% 1 Brukere på nettverket nå:% 1 Kanavan% 1 käyttäjät:% 2. Brukere på% 1 nå:% 2. Poissa Borte % 1 on poissa:% 2 % 1 er borte:% 2 Kutsuit% 1: n kanavalle% 2. Diu inviterte% 1 til kanal% 2. % 1 @% 2 % 1 @% 2 % 1 on% 2 @% 3 (% 4) % 1 er% 2 @% 3 (% 4) Ratkaistu% 1 (% 2) osoitteeseen:% 3 Fant at adressen til% 1 (% 2) er:% 3 Ei kyetä ratkaisemaan osoitetta kohteelle% 1 (% 2) Klarer ikke finne adressen til% 1 (% 2) % 1 on tunnistettu käyttäjä. % 1 er en identifisert bruker. Who Hvem (Poissa) (borte) % 1 on% 2 @% 3 (% 4)% 5 % 1 er% 2 @% 3 (% 4)% 5 / WHO- luettelon loppu kanavalle% 1 Slutt på / WHO- liste for% 1 % 1 on käyttäjä kanavilla:% 2 % 1 er en bruker på kanalene:% 2 % 1 on äänioikeutettu kanavilla:% 2 % 1 har stemme på kanalene:% 2 % 1 on puolioperaattori kanavilla:% 2 % 1 er halvop på kanalene:% 2 % 1 on operaattori kanavilla:% 2 % 1 er operatør på kanalene:% 2 % 1 on omistaja kanavilla:% 2 % 1 eier kanalene:% 2 % 1 on ylläpitäjä kanavilla:% 2 % 1 er admin på kanalene% 2 % 1 on paikalla% 2 (% 3) välityksellä. % 1 er tilkoblet via% 2 (% 3). % 1 on käytettävissä opastetta varten. % 1 er tilgjengelig for hjelp. % 1 on IRC- operaattori. % 1 er en IRC- operatør. % 1 on ollut jouten% 2% 3% 4% 5.% 1 = name of person,% 2 = (x hours),% 3 = (x minutes),% 4 = (x seconds) % 1 har ikke vært aktiv i% 2,% 3,% 4 og% 5.% 1 = name of person,% 2 = (x hours),% 3 = (x minutes),% 4 = (x seconds) % 1 on ollut jouten% 2% 3% 4.% 1 = name of person,% 2 = (x minutes),% 3 = (x seconds) % 1 har ikke vært aktiv i% 2,% 3, og% 4.% 1 = name of person,% 2 = (x minutes),% 3 = (x seconds) % 1 on ollut jouten% 2% 3. % 1 har ikke vært aktiv i% 2 og% 3. % 1 on ollut paikalla alkaen% 2. % 1 har vært tilkoblet siden% 2. WHOIS- luettelon loppu. Slutt på WHOIS- liste. Käyttäjäpalvelin Brukervert (IRC- operaattori) (IRC- operatør) (poissa)% 1 = nick,% 2 = shows if nick is op,% 3 = hostmask,% 4 = shows away (borte)% 1 = nick,% 2 = shows if nick is op,% 3 = hostmask,% 4 = shows away % 1% 2 on% 3% 4. % 1% 2 er% 3% 4. Kanavaluettelo: Liste over kanaler: Kanavaluettelon loppu. Slutt på kanalliste. Porttikieltoluettelo:% 1BanList message: e. g. *! * @ aol. com set by MrGrim on < date > Forbudsliste:% 1BanList message: e. g. *! * @ aol. com set by MrGrim on < date > % 2 asetti% 1 kohteella% 3 % 1 satt av% 2% 3 Porttikieltoluettelon loppu. Slutt på forbudsliste. % 1 on nykyisin käytettävissä. % 1 er ikke tilgjengelig nå. % 1: Tuntematon komento. % 1: Ukjent kommando. Ei ole rekisteröity. Ikke registrert. % 1: Tämä komento vaatii lisää parametrejä. % 1: Denne kommandoen trenger flere parametre. Asetit omat kanavatilat:% 1 Du har satt personlige moduser:% 1 % 1 on vaihtanut sinun kanavatilojasi:% 2 % 1 har endret dine personlige moduser;% 2 % 1 asettaa tilan:% 2 % 1 setter modus:% 2 Etsitään palvelinta% 1 (portti% 2)... Ser etter tjener% 1 (port% 2) & # 160; … Palvelin löydettiin, yhdistetään... Tjeneren funnet, kobler til & # 160; … Yhdistetty, kirjaudutaan sisään... Tilkoblet, logger inn & # 160; … Yhteys palvelimeen% 1 (portti% 2) kadotettiin:% 3. Mistet tilkobling til tjener% 1 (port% 2):% 3. Palvelimeen% 1 (portti% 2) yhdistäminen käyttäen SSL- salausta ei onnistunut. Palvelin ei ehkä tue SSL: ää, tai portti saattaa olla väärä?% 3 Klarte ikke koble til% 1 (port% 2) med SSL- kryptering. Kanskje tjeneren ikke støtter SSL, eller kanskje du bruker feil port?% 3 SSL- yhteysvirhe SSL tilkoblingsfeil Palvelimen (% 1) varmenne ei läpäissyt aitoustarkistusta.% 2 Sertifikatet for tjeneren (% 1) klarte ikke autentitetstesten:% 2 Palvelimen todentaminen Tjenerautentisering Katkaise yhteys palvelimesta% 1 (portti% 2). Koblet fra% 1 (port% 2). Yhteys ”% 2 ” ei hyväksynyt henkilöllisyyden ”% 1 ” nimimerkkejä. Anna uusi tai paina Peru- painiketta yhteyden katkaisemiseksi: Tilkoblingen «% 2 » godtok ingen kallenavn fra identiteten «% 1 ». Sriv inn et nytt kallenavn eller trykk Avbryt for å koble fra, Nimimerkkivirhe Kallenavnfeil D- Bus D- Bus Valitse vastaanottajalle% 1 lähetettävä( t) tiedosto( t)% 1=nickname Velg fil( er) som skal Sendes til% 1% 1=nickname tuntematon koko ukjent størrelse % 1 tarjoutuu lähettämään sinut ”% 2 ” (% 3)...% 1=nickname % 1 tilbyr å sende deg «% 2 » (% 3) & # 160; …% 1=nickname Pyydetään% 1 hyväksymään% 2: n lataus (% 3)... Ber% 1 om å godta opplasting av «% 2 » (% 3) & # 160; … Pyydetään% 1 hyväksymään% 2: n passiivinen lataus (% 3)... Ber% 1 om å godta passiv opplasting av «% 2 » (% 3) & # 160; … Pyydetään% 1 hyväksymään keskustelu...% 1 = nickname Ber% 1 om å ta imot prat & # 160; …% 1 = nickname Vastaanotettiin virheellinen passiivinen DCC- keskustelun hyväksymisviesti käyttäjältä ”% 1 ”.% 1 = file name,% 2 = nickname Fikk ugyldig akseptsvar fra% 1 på passiv DCC- prat.% 1 = file name,% 2 = nickname Vastaanotettiin virheellinen passiivinen DCC- lähetyksen hyväksymisviesti tiedostolle ”% 1 ” lähettäjältä% 2.% 1 = file name,% 2 = nickname of sender,% 3 = percentage of file size,% 4 = file size Fikk ugyldig akseptsvar fra% 2 på passiv DCC send for «% 1 ».% 1 = file name,% 2 = nickname of sender,% 3 = percentage of file size,% 4 = file size Aloitetaan uudelleen tiedoston ”% 1 ” lataus käyttäjältä% 2 alkaen kohdasta% 3% /% 4...% 1 = file name,% 2 = nickname Fortsetter å laste ned «% 1 » fra% 2, begynner ved% 3% av% 4 & # 160; …% 1 = file name,% 2 = nickname Vastaanotettiin virheellinen jatkamisen hyväksymispyyntö tiedostolle ”% 1 ” käyttäjältä% 2.% 1 = file name,% 2 = nickname of recipient,% 3 = percentage of file size,% 4 = file size Fikk ugyldig akseptsvar fra% 2 på fortsettelse for «% 1 ».% 1 = file name,% 2 = nickname of recipient,% 3 = percentage of file size,% 4 = file size Jatketaan tiedoston ”% 1 ” latausta käyttäjälle% 2 alkaen kohdasta% 3% /% 4...% 1 = file name,% 2 = nickname Fortsetter å laste opp «% 1 » til% 2, begynner ved% 3% av% 4 & # 160; …% 1 = file name,% 2 = nickname Vastaanotettiin virheellinen jatkamispyyntö tiedostolle ”% 1 ” käyttäjältä% 2.% 1 = file name,% 2 = nickname Mottatt ugyldig resume- forespørsel for «% 1 » fra% 2.% 1 = file name,% 2 = nickname Vastaanotettiin virheellinen hylkäyspyyntö tiedostolle ”% 1 ” käyttäjältä% 2.% 1 = nickname Mottatt ugyldig reject - forespørsel for «% 1 » fra% 2.% 1 = nickname Vastaanotettiin virheellinen hylkäyspyyntö käyttäjältä% 1.% 1 = file name,% 2 = nickname of sender Mottatt ugyldig reject - forespørsel fra% 1.% 1 = file name,% 2 = nickname of sender Tiedoston ”% 1 ” lataus lähettäjältä% 2 päättyi.% 1 = file name,% 2 = nickname of sender Ferdig med å laste ned «% 1 » fra% 2.% 1 = file name,% 2 = nickname of sender Tiedoston ”% 1 ” lataus lähettäjältä% 2 epäonnistui. Syy:% 3.% 1 = file name,% 2 = nickname of recipient Nedlasting av «% 1 » fra% 2 mislyktes. Årsak:% 3% 1 = file name,% 2 = nickname of recipient Tiedoston ”% 1 ” lähetys käyttäjälle% 2 päättynyt.% 1 = file name,% 2 = nickname of recipient Ferdig med å laste opp «% 1 » til% 2.% 1 = file name,% 2 = nickname of recipient Tiedoston ”% 1 ” lähetys käyttäjälle% 2 epäonnistui. Syy:% 3.% 1 = file name,% 2 nickname of recipient Opplasting av «% 1 » til% 2 mislyktes. Årsak:% 3% 1 = file name,% 2 nickname of recipient Lähetetään ”% 1 ” käyttäjälle% 2...% 1 = file name,% 2 = file size,% 3 = nickname of sender Sender «% 1 » til% 2 & # 160; …% 1 = file name,% 2 = file size,% 3 = nickname of sender Ladataan ”% 1 ” (% 2) käyttäjältä% 3... Laster ned «% 1 » (% 2) fra% 3 & # 160; … % 1 on paikalla (% 2). % 1 er tilkoblet (% 2). % 1 poistui paikalta (% 2). % 1 koblet fra (% 2). Virhe: Komentojonoa ”% 1 ” ei löytynyt. Feil: Kunne ikke finne skriptet «% 1 ». Virhe: Komentojonon ”% 1 ” suoritus ei onnistunut. Tarkista tiedoston käyttöoikeudet. Feil: Klarte ikke kjøre skriptet "% 1". Kontroller filrettigheter. Fallback default away reason Olet nyt poissaoleva. Du er nå merket som borte. Et ole enää poissaoleva. Du er ikke lenger merket som borte. Et ole poissaoleva. Du er ikke merket som borte. Avainvaihdon aloitus kohteella% 1 epäonnistui. Klarte ikke starte nøkkelutveksling med% 1. Jäsennys DH1080_ INIT /% 1 epäonnistui. Avaimen vaihto epäonnistui. Klarte ikke å tolke DH1080 INIT fra% 1. Nøkkelutveksling mislykket. Avaimesi on asetettu ja viestisi salataan nyt, lähetetään DH1080_ FINISH kohteeseen% 1. Din nøkkel er nå fastsatt og meldingene dine vil nå bli kryptert, sender DH1080_ FINISH til% 1. Kohteen% 1 lähettämä DH1080_ FINISH jäsenneltiin onnistuneesti. Avaimesi on asetettu ja viestisi salataan nyt. Tolket DH1080_ FINISH sendt fra% 1. Din nøkkel er nå fastsatt og meldingene dine vil nå blir kryptert. Kohteen% 1 lähettämä DH1080_ FINISH- jäsennys epäonnistui. Avaimen vaihto epäonnistui. Klarte ikke å tolke DH1080_ FINISH sendt fra% 1. Nøkkelutveksling mislykket. Kanavakutsut Kanalinvitasjoner Liity Gå inn i Paikalla olevat seuratut nimimerkit Søkte kallenavn tikoblet Luo uusi & yhteystieto... & Opprett ny kontakt & # 160; … Muokaa & yhteystietoa... Rediger kontakt & # 160; … Napsata luodaksesi, näyttääksesi tai muokataksesi osoitekirjan yhteystietoa, joka on kohdistettu yllä valittuun nimimerkkiin. Trykk for å opprette, vise, eller redigere oppføringen i KAddressBook tilknyttet det kallenavnet som er markert over. & Valitse kohdistus... & Velg tilknytning & # 160; … & Muuta kohdistusta... & Endre tilknytning & # 160; … Napsauta kohdistaaksesi yllä valittu nimimerkki osoitekirjan yhteystietoon. Trykk for å knytte det markerte kallenavnet til en oppføring i KAddressBook. & Poista kohdistus & Slett tilknytning Napsauta poistaaksesi kohdistuksen yllä valitun nimimerkin ja osoitekirjan yhteystiedon väliltä. Trykk for å fjerne tilknytningen mellom det markerte kallenavnet og en oppføring i KAddressBook. Liity kanavalle & Gå inn i kanal Verkko/ Nimimerkki/ Kanava Nettverk/ Kallenavn/ Kanal Lisätietoja Tilleggsinformasjon Nämä ovat nimimerkkejä seurattujen nimimerkkien luettelostasi. Ne on ryhmitelty sen palvelinverkon mukaan, johon ne ovat kytkeytyneet. Luettelo sisältää myös nimimerkit KAddressBookista, jotka on kohdistettu palvelinverkkon. Sarake Lisätietoja näyttää kustakin nimimerkistä tiedetyt asiat. Kanavat, joihin nimimerkki on liittynyt, näytetään kunkin nimimerkin alla. Nimimerkit, jotka ovat otsikon Poissa alla, eivät ole yhteydessä mihinkään verkon palvelimeen. Napsauta hiiren kakkospainikkeella nimimerkkiä suorittaaksesi lisätoimintoja. Dette er alle kallenavn på din liste over Sette kallenavn, fordelt på tjenernettverket de er koblet til. Lista inneholder også kallenavnene i KAddressBook som er tilknyttet tjenernettverket. Kolonnen Tilleggsinformasjon viser informasjon som er kjent for hvert kallenavn. Kanalene som hvert kallenavn er med i er vist nedenfor hvert kallenavn. Kallenavnene under Frakoblet er ikke koblet til noen av tjenerne i nettverket. Høyreklikk på et kallenavn for å utføre flere funksjoner. paikalla% 1 välityksellä tilkoblet via% 1 alkaen% 1 siden% 1 Äänioikeus Stemme Puolioperaattori Halvop Operaattori Operatør Ylläpitäjä Admin( Offline) nickname details (e. g. real name from address book) Kanavan nimi Kanalnavn Kanavan aihe Kanalemne Kanavaluettelo Kanallistesave list Tallenna & luettelo... & Lagre liste & # 160; … refresh list Päivitä luettelo & Oppfrisk listejoin channel Päivitetään. Oppdaterer. Kanavia:% 1 (% 2 näytetty) Kanaler:% 1 (% 2 vist) Ei- yksilöiviä käyttäjiä:% 1 (% 2 näytetty) ikke- unike brukere:% 1 (% 2 vist) Tallenna kanavaluettelo Lagre kanalliste Konversation kanavaluettelo:% 1 -% 2 Konversation kanalliste:% 1 –% 2 Vaihda verkon tietoja Endre nettverksinformasjon Hylkää kaikki tehdyt muutokset Forkast alle endringer som ble gjort Lisää palvelin Legg til tjener Lisää kanava Legg til kanal Muokkaa kanavaa Rediger kanal Vaaditaan verkkonimi. Nettverksnavnet er nødvendig. Verkkoon pitää lisätä vähintään yksi palvelin. Du må legge til minst én tjener til nettverket. Vaaditaan palvelinosoite. Tjeneradressen er nødvendig. Vaaditaan kanavanimi. Kanalnavnet er nødvendig. Joitakin tietoja henkilöstä, kenen kanssa keskustelet, näytetään tässä palkissa. Koko nimi ja palvelinpeite näytetään, samoin kuin tämän henkilön kuva tai logo, joka on liitetty tähän henkilöön KDE- osoitekirjassa. Katso Konversation- käyttöohjetta saadaksesi lisätietoja nimimerkin kohdistamisesta osoitekirjan yhteystietoon, ja palvelinpeitteen määritelmästä. Noen detaljer om den personen du snakker med i denne spørringen vises på denne linja. Fullt navn og vertsmaske vises, sammen med bilde eller logo som denne personen har tilknyttet i KDEs adressebok. Informasjon om å knytte et kallenavn til en kontakt i adresseboka finner du i Konversation- håndboka, og også en forklaring på hva vertsmaske er. (poissa) (borte) % 1 vaihtoi nimimerkiksi% 2. % 1 er nå kjent som% 2. Haluatko ohittaa% 1: n? Vil du ignorere% 1? Haluatko sulkea tämän keskustelun, koska nimimerkki päätettiin ohittaa? Vil du lukke denne spørringen etter at dette kallenavnet er ignorert? Sulje tämä keskustelu Lukk denne spørringen Jatka keskustelua Hold åpen Haluatko lopettaa käyttäjän% 1 ohittamisen? Vil du slutte å ignorere% 1? Oletushenkilöllisyys (% 1) Identitetsstandard (% 1) Haluatko sulkea keskustelusi käyttäjän% 1 kanssa? Vil du lukke din spørring med% 1? Sulje keskustelu Lukk spørring % 1 poistui tältä palvelimelta. % 1 har forlatt denne tjeneren. % 1 poistui tältä palvelimelta (% 2). % 1 har forlatt denne tjeneren (% 2). Operaattori Operator Puolioperaattori Halv- operatør Äänioikeutettu Har stemme Muokkaa kanava- asetuksia Rediger kanalinnstillinger Jokaisella IRC- kanavalla on aihe. Tämä on yksinkertaisesti viesti, jonka kaikki näkevät. Mikäli olet operaattori tai kanavatilaa ” T ” ei ole asetettu, voit vaihtaa aihetta napsauttamalla painiketta ” Muokkaa kanava- asetuksia ” aiheen vasemmalla puolella. Tässä voidaan nähdä myös aihehistoria. Hver eneste kanal på IRC har et tilknyttet emne. Dette er ganske enkelt en melding som alle kan se. Hvis du er operatør, eller kanalmodus « T » ikke er satt, så kan du endre emne ved å trykke på knappen Rediger kanalegenskaper til venstre for emnet. Der kan du også se emnehistorien. Kanavan käyttäjien enimmäismäärä Største antall brukere tillatt i kanalen Tämä on kanavan käyttäjämääräraja - enimmäismäärä käyttäjiä, jotka kanavalla voivat olla yhtä aikaa. Operaattori voi asettaa tämän rajan. Mikäli raja asetetaan, myös T (aihe) kanavatila asetetaan automaattisesti. Dette er brukergrensen for kanalen – største antall brukere som kan være i kanalen samtidig. Du kan sette denne verdien hvis du er operatør. Kanalmodus- knappen E mne (til venstre) blir automatisk satt hvis dette er satt. Tämä näyttää nykyisen nimimerkkisi, ja muut vaihtoehtoiset nimimerkit, jotka olet asettanut. Jos valitset tai kirjoitat muun nimimerkin, IRC- palvelimelle lähetetään pyyntö nimimerkin vaihtamiseksi. Mikäli palvelin sallii, nimimerkkisi vaihdetaan. Jos kirjoitat uuden nimimerkin, tarvitsee sinun painaa ” Enter ” lopuksi. Voit lisätä ja vaihtaa vaihtoehtoisia nimimerkkejä komennolla Henkilöllisyys valikossa Tiedosto. Dette viser det kallenavnet du bruker nå, og alle alternativer du har satt opp. Hvis du velger eller skriver inn et annet kallenavn, så blir det sendt en spørring til IRC- tjeneren om å endre kallenavnet ditt, og det nye navnet blir valgt hvis tjeneren tillater det. Taster du inn et nytt kannenavn må du trykke Enter på slutten. Du kan endre de alternative kallenavnene fra Fil - menyen, valget Identiteter. Haluatko ohittaa valitut käyttäjät? Vil du ignorere de valgte brukerne? Haluatko lopettaa valittujen käyttäjien ohittamisen? Vil du slutte å ignorere de valgte brukerne? Täydentäminen Fullføring Mahdolliset täydentämiset:% 1. Mulige fullføringer:% 1 Kanavan salasana Kanalpassord Kanavakäyttäjäraja Brukergrense for kanalen Aseta kanavalle uusi käyttäjämääräraja: Oppgi ny brukergrense for kanalen: Uusi nimimerkkisi on% 1.% 1 is the channel and% 2 is our hostmask Du er nå kjent som% 1.% 1 is the channel and% 2 is our hostmask Liityit kanavalle% 1 (% 2).% 1 is the nick joining and% 2 the hostmask of that nick Du har gått inn i kanalen% 1 (% 2).% 1 is the nick joining and% 2 the hostmask of that nick % 1 liittyi tälle kanavalle (% 2) % 1 har gått inn i denne kanalen (% 2). Poistuit tältä palvelimelta.% 1 adds the reason Du har forlatt denne tjeneren.% 1 adds the reason Poistuit tältä palvelimelta (% 1). Du har forlatt denne tjeneren (% 1). Poistu Logg av (part) Poistuit kanavalta% 1.% 1 adds the channel and% 2 the reason Du har gått ut av kanal% 1.% 1 adds the channel and% 2 the reason Poistuit kanavalta% 1 (% 2).% 1 adds the nick and% 2 the reason Du har gått ut av kanal% 1 (% 2).% 1 adds the nick and% 2 the reason % 1 poistui tältä kanavalta.% 1 adds the nick and% 2 the reason % 1 har gått ut av denne kanalen.% 1 adds the nick and% 2 the reason % 1 poistui tältä kanavalta (% 2). % 1 har gått ut av denne kanalen (% 2). Heitit itsesi ulos kanavalta% 1.% 1 adds the channel and% 2 the reason Du har sparket deg selv ut av kanal% 1.% 1 adds the channel and% 2 the reason Heitit itsesi ulos kanavalta% 1 (% 2).% 1 adds the channel,% 2 adds the kicker Du har sparket deg selv ut av kanal% 1 (% 2).% 1 adds the channel,% 2 adds the kicker % 2 heitti sinut ulos kanavalta% 1.% 1 adds the channel,% 2 the kicker and% 3 the reason % 2 har sparket deg ut av kanal% 1.% 1 adds the channel,% 2 the kicker and% 3 the reason % 2 heitti sinut ulos kanavalta% 1 (% 3). % 2 har sparket deg ut av kanal% 1 (% 3). Heitit käyttäjän% 1 kanavalta ulos.% 1 adds the kicked nick and% 2 the reason Du har sparket% 1 ut av kanalen.% 1 adds the kicked nick and% 2 the reason Heitit käyttäjän% 1 kanavalta ulos (% 2).% 1 adds the kicked nick,% 2 adds the kicker Du har sparket% 1 ut av kanalen (% 2).% 1 adds the kicked nick,% 2 adds the kicker % 2 heitti käyttäjän% 1 ulos kanavalta.% 1 adds the kicked nick,% 2 the kicker and% 3 the reason % 2 har sparket% 1 ut av kanalen.% 1 adds the kicked nick,% 2 the kicker and% 3 the reason % 2 heitti käyttäjän% 1 ulos kanavalta (% 3). % 2 har sparket% 1 ut av kanalen (% 3). Kanavan aihe on ”% 1 ”. Kanalemnet er «% 1 ». Asetit kanavan aiheeksi ”% 1 ”. Du satte kanalemnet til «% 1 ». % 1 asetti kanavan aiheeksi ”% 2 ”. % 1 setter kanalemnet til «% 2 ». Annoit kanavan omistajan oikeudet itsellesi. Du gir deg selv privilegier som kanaleier. % 1 sai kanavan omistajan oikeudet sinulta. Du gir% 1 privilegier som kanaleier. % 1 antoi kanavan omistajan oikeudet sinulle. % 1 gir deg privilegier som kanaleier. % 1 antoi kanavan omistajan oikeudet käyttäjälle% 2. % 1 gir% 2 privilegier som kanaleier. Otit kanavan omistajan oikeudet pois itseltäsi. Du tar fra deg selv privilegier som kanaleier. Otit kanavan omistajan oikeudet pois käyttäjältä% 1. Du tar fra% 1 privilegier som kanaleier. % 1 otti kanavan omistajan oikeudet pois sinulta. % 1 tar fra deg privilegier som kanaleier. % 1 otti kanavan omistajan oikeudet pois käyttäjältä% 2. % 1 tar fra% 2 privilegier som kanaleier. Annoit kanavan ylläpito- oikeudet itsellesi. Du gir deg selv privilegier som kanaladmin. % 1 sai kanavan ylläpito- oikeudet sinulta. Du gir% 1 privilegier som kanaladmin. % 1 antoi kanavan ylläpito- oikeudet sinulle. % 1 gir deg privilegier som kanaladmin. % 1 antoi kanavan ylläpito- oikeudet käyttäjälle% 2. % 1 gir% 2 privilegier som kanaladmin. Otit kanavan ylläpito- oikeudet pois itseltäsi. Du tar fra deg selv privilegier som kanaladmin. Otit kanavan ylläpito- oikeudet pois käyttäjältä% 1. Du tar fra% 1 privilegier som kanaladmin. % 1 otti kanavan ylläpito- oikeudet pois sinulta. % 1 tar fra deg privilegier som kanaladmin. % 1 otti kanavan ylläpito- oikeudet pois käyttäjältä% 2. % 1 tar fra% 2 privilegier som kanaladmin Annoit kanavan operaattorin oikeudet itsellesi. Du gir deg selv privilegier som kanaloperatør. Käyttäjä% 1 sai kanavan operaattorin oikeudet sinulta. Du gir% 1 privilegier som kanaloperatør, % 1 antoi kanavan operaattorin oikeudet sinulle. % 1 gir deg privilegier som kanaloperatør. % 1 antoi kanavan operaattorin oikeudet käyttäjälle% 2. % 1 gir% 2 privilegier som kanaloperatør. Otit kanavan operaattorin oikeudet pois itseltäsi. Du tar fra deg selv privilegier som kanaloperatør. Otit kanavan operaattorin oikeudet pois käyttäjältä% 1. Du tar fra% 1 privilegier som kanaloperatør. % 1 otti kanavan operaattorin oikeudet pois sinulta. % 1 tar fra deg privilegier som kanaloperatør. % 1 otti kanavan operaattorin oikeudet pois käyttäjältä% 2. % 1 tar fra% 2 privilegier som kanaloperatør. Annoit kanavan puolioperaattorin oikeudet itsellesi. Du gir deg selv privilegier som halvop. Käyttäjä% 1 sai kanavan puolioperaattorin oikeudet sinulta. Du gir% 1 privilegier som halvop. % 1 antoi kanavan puolioperaattorin oikeudet sinulle. % 1 gir deg privilegier som halvop. % 1 antoi kanavan puolioperaattorin oikeudet käyttäjälle% 2. % 1 gir% 2 privilegier som halvop. Otit kanavan puolioperaattorin oikeudet pois itseltäsi. Du tar fra deg selv privilegier som halvop. Otit kanavan puolioperaattorin oikeudet pois käyttäjältä% 1. Du tar fra% 1 privilegier som halvop. % 1 otti kanavan puolioperaattorin oikeudet pois sinulta. % 1 tar fra deg privilegier som halvop. % 1 otti kanavan puolioperaattorin oikeudet pois käyttäjältä% 2. % 1 tar fra% 2 privilegier som halvop. Annoit itsellesi äänioikeuden. Du gir deg selv tillatelse til å snakke. Käyttäjä% 1 sai äänioikeuden sinulta. Du gir% 1 tillatelse til å snakke. % 1 antoi äänioikeuden sinulle. % 1 gir deg tillatelse til å snakke. % 1 antoi äänioikeuden käyttäjälle% 2. % 1 gir% 2 tillatelse til å snakke. Otit äänioikeuden pois itseltäsi. Du gir fra deg tillatelse til å snakke. Otit äänioikeuden pois käyttäjältä% 1. Du tar fra% 1 tillatelse til å snakke. % 1 otti äänioikeuden pois sinulta. % 1 tar fra deg tillatelse til å snakke. % 1 otti äänioikeuden pois käyttäjältä% 2. % 1 tar fra% 2 tillatelse til å snakke. Asetit kanavan tilaksi ” värit ei sallittu ”. Du setter kanalmodus til « ingen farger tillatt ». % 1 asetti kanavan tilaksi ” värit ei sallittu ”. % 1 setter kanalmodus til « ingen farger tillatt ». Asetit kanavan tilaksi ” värit sallittu ”. Du setter kanalmodus til « tillat fargekoder ». % 1 asetti kanavan tilaksi ” värit sallittu ”. % 1 setter kanalmodus til « tillat fargekoder ». Asetit kanavan tilaksi ” vain kutsulla ”. Du setter kanalmodus til « bare ved invitasjon ». % 1 asetti kanavan tilaksi ” vain kutsulla ”. % 1setter kanalmodus til « bare ved invitasjon ». Poistit kanavalta ” vain kutsulla ” tilan. Du tar vekk « bare ved invitasjon » fra kanalen. % 1 otti kanavalta pois ” vain kutsulla ” tilan. % 1 tar vekk « bare ved invitasjon » fra kanalen. Asetit kanavan tilaksi ” moderoitu ”. Du setter kanalmodus til « moderert ». % 1 asetti kanavan tilaksi ” moderoitu ”. % 1 setter kanalmodus til « moderert ». Asetit kanavan tilaksi ” ei moderoitu ”. Du setter kanalmodus til « ikke moderert ». % 1 asetti kanavan tilaksi ” ei moderoitu ”. % 1 setter kanalmodus til « ikke moderert ». Asetit kanavan tilaksi ” ei viestejä ulkopuolelta ”. Du setter kanalmodus til « ingen meldinger utenfra ». % 1 asetti kanavan tilaksi ” ei viestejä ulkopuolelta ”. % 1 setter kanalmodus til « ingen meldinger utenfra ». Asetit kanavan tilaksi ” ulkopuoliset viestit sallitu ”. Du setter kanalmodus til « tillat meldinger utenfra ». % 1 asetti kanavan tilaksi ” ulkopuoliset viestit sallittu ”. % 1 setter kanalmodus til « tillat meldinger utenfra ». Asetit kanavan tilaksi ” yksityinen ”. Du setter kanalmodus til « privat ». % 1 asetti kanavan tilaksi ” yksityinen ”. % 1 setter kanalmodus til « privat ». Asetit kanavan tilaksi ” julkinen ”. Du setter kanalmodus til « offentlig ». % 1 asetti kanavan tilaksi ” julkinen ”. % 1 setter kanalmodus til « offentlig ». Asetit kanavan tilaksi ” salainen ”. Du setter kanalmodus til « hemmelig ». % 1 asetti kanavan tilaksi ” salainen ”. % 1 setter kanalmodus til « hemmelig ». Asetit kanavan tilaksi ” näkyvä ”. Du setter kanalmodus til « synlig ». % 1 asetti kanavan tilaksi ” näkyvä ”. % 1 setter kanalmodus til « synlig ». Asetit aihesuojauksen päälle. Du slår på « emnebeskyttelse ». % 1 asetti aihesuojauksen päälle. % 1 slår på « emnebeskyttelse ». Otit aihesuojauksen pois päältä. Du slår av « emnebeskyttelse ». % 1 otti aihesuojauksen pois päältä. % 1 slår av « emnebeskyttelse ». Asetit kanavan avaimeksi ”% 1 ”. Du setter kanalnøkkelen til «% 1 ». % 1 asetti kanavan avaimeksi ”% 2 ”. % 1 setter kanalnøkkelen til «% 2 ». Poistit käyttäjäavaimen. Du tar vekk kanalnøkkelen. % 1 poisti käyttäjäavaimen. % 1 tar vekk kanalnøkkelen. Poistit käyttäjämäärärajan. Du tar vekk kanalgrensen. % 1 poisti käyttäjämäärärajan. % 1 tar vekk kanalgrensen. Annoit porttikiellon käyttäjälle% 1. Du setter forbud mot% 1. % 1 antoi porttikiellon käyttäjälle% 2. % 1 setter forbud mot% 2. Peruit käyttäjän% 1 porttikiellon. Du tar vekk forbudet mot% 1. % 1 perui käyttäjän% 2 porttikiellon. % 1 tar vekk forbudet mot% 2. Asetit porttikiellon poikkeuksen käyttäjälle% 1. Du setter et forbudsunntak for% 1. % 1 asetti porttikiellon poikkeuksen käyttäjälle% 2. % 1 setter et forbudsunntak for% 2. Poistit porttikiellon poikkeuksen käyttäjältä% 1. Du tar vekk forbudsunntaket for% 1. % 1 poisti porttikiellon poikkeuksen käyttäjältä% 2. % 1 tar vekk forbudsunntaket for% 2. Asetit kutsupeitteen% 1. Du setter invitasjonsmaske% 1. % 1 asetti kutsupeitteen% 2. % 1 setter invitaasjinsmaske% 2. Poistit kutsupeitteen% 1. Du fjerner invitasjonsmaske% 1. % 1 poisti kutsupeitteen% 2. % 1 fjerner invitasjonsmaske% 2. Asetit kanavantilaksi ”% 1 ”. Du setter kanalmodus til «% 1 ». % 1 asetti kanavatilaksi ”% 2 ”. % 1 setter kanalmodus til «% 2 ». Asetit kanavatilan +% 1 Du setter kanalmodus +% 1 % 1 asetti kanavatilan +% 2 % 1 setter kanalmodus +% 2 Poistit kanavatilan ”% 1 ”. Du tar vekk kanalmodus «% 1 ». % 1 poisti kanavatilan ”% 2 ”. % 1 tar vekk kanaalmodus «% 2 ». Asetit kanavatilan -% 1 Du setter kanalmodus -% 1 % 1 asetti kanavatilan -% 2 % 1 setter kanalmodus -% 2 Sinun on oltava operaattori vaihtaaksesi tätä. Du må være operatør for å endre dette. Aihetta voi vaihtaa vain kanavan operaattori.% 1 Emnet kan bare endres av en kanaloperatør.% 1 Ei viestejä ulkopuolelta kanavalle.% 1 ingen meldinger til kanalen fra klienter på utsiden.% 1 Salainen kanava.% 1 Hemmelig kanal.% 1 Vain kutsulla - kanava.% 1 Invitasjonskanal.% 1 Yksityinen kanava.% 1 Privat kanal.% 1 Moderoitu kanava.% 1 Moderert kanal.% 1 Suojaa kanava salasanalla. Beskytt kanalen med et passord. Aseta kanavalle käyttäjämääräraja. Sett brukergrense for kanalen. Haluatko poistua kanavalta% 1? Vil du gå ut av% 1? Poistu kanavalta Gå ut av kanal Poistu Gå ut Tiedoston% 1 lataus epäonnistui:% 2 Klarte ikke laste ned% 1:% 2 Virhe jäsenneltäessä reititinkuvausta. Klarte ikke tolke ruter- beskrivelse. Pikayhdistäminen Hurtigtilkobling & Palvelimen nimi: & Tjenervert: Anna verkon palvelimen nimi. Skriv inn verten for nettverket her. Portti, jota IRC- palvelin käyttää. Porten som IRC- tjeneren bruker. & Nimimerkki: & Kallenavn: Nimimerkki, jota haluat käyttää. Kallenavnet du vil bruke. Mikäli IRC- palvelin vaatii salasanan, anna se tässä (useimmat palvelimet eivät vaadi salasanaa). Hvis IRC- tjeneren krever et passord, så skriv det inn her (de fleste tjenere krever ikke et passord.) & Käytä SSL- yhteyttä Bruk SSL Uudelleenyhdistämisyritykset ylitetty For mange forsøk på gjenoppkobling. Sinut on jo yhdistetty kohteeseen% 1. Haluatko avata toisen yhteyden? Du er allerede koblet til% 1. Vil du åpne en ny tilkobling? On jo yhdistetty kohteeseen% 1 Allerede tilkoblet% 1 Luo yhteys Opprett tilkobling Olet nykyisin yhdistetty kohteeseen% 1 kohteen ”% 2 ” (portti% 3) kautta. Haluatko vaihtaa sen sijaan kohteeseen ”% 4 ” (portti% 5)? Du er nå koblet til% 1 via «% 2 » (port% 3). Vil du bytte til «% 4 » (port% 5) i stedet? Vaihda palvelin Bytt tjener Täytä Ident- vastauksesi. Skriv inn din Ident >. Anna oikea nimesi. Skriv inn ditt Virkelige navn. Anna vähintään yksi nimimerkki. Oppgi minst ett kallenavn. Henkilöllisyys ”% 1 ” ei ole oikein määritelty:% 2 Din identitet «% 1 » er ikke riktig satt opp.% 2 Henkilöllisyysasetukset Identitetsinnstillinger Muokkaa henkilöllisyyttä... Rediger identitet & # 160; … Henkilöllisyydet Identiteter Vaihda henkilöllisyystietoja Endre identitetsinformasjon Lisää henkilöllisyys Legg til identitet Henkilöllisyyden nimi: Identitetsnavn: Henkilöllisyydellä on oltava nimi. Du må gi identiteten et navn. Nimeä henkilöllisyys uudelleen Gi identitet nytt navn Tämä henkilöllisyys on käytössä. Jos poistat sen, sitä käyttävät verkkoasetukset palautuvat oletushenkilöllisyyden asetuksiin. Poistetaanko se silti? Identiteten er i bruk, hvis du sletter den blir de nettverksinnstillingene som bruker den satt tilbake til standardidentiteten. Skal den slettes likevel? Poistetaanko varmasti kaikki tämän henkilöllisyyden tiedot? Er du sikker på at du vil slette all informasjon for denne ientiteten? Poista henkilöllisyys Slett identitet Monista henkilöllisyys Dupliser identitet Henkilöllisyydellä on oltava ainakin yksi nimimerkki. Du må legge til minst ett kallenavn til identiteten. Kirjoita oikea nimi. Skriv inn et virkelig navn. getNickname: Palvelinta% 1 ei löydetty. getNickname: Fant ikke tjener% 1. Konversation Konversation Käyttäjäystävällinen IRC- asiakas En brukervennlig IRC- klient © 2002- 2009 Konversation- ryhmä © 2002– 2009 Konversation- laget Konversation on asiakasohjelma Internet Relay Chat (IRC) - yhteyskäytännölle. Tapaa ystäviä netissä, tee uusia tuttavuuksia ja uppoudu keskusteluun lempiaiheestasi. Konversation er en klient for protokollen IRC (Internet Relay Chat). Møt venner på nettet, finn nye bekjentskaper og snakk alt du vil om ditt yndlingsemne. Dario Abatianni Dario Abatianni Alkuperäinen tekijä, projektin perustaja Opprinnelig forfatter, prosjektgrunnlegger Ylläpitäjä, julkaisuhallinta, käyttöliittymä, yhteyshallinta, yhteyskäytäntökäsittely, Automaattinen poissaolo Vedlikeholder, utgavesjef, brukergrensesnitt, tilkoblingsstyring, protokollhåndtering, auto- borte Shintaro Matsuoka Shintaro Matsuoka DCC- uudelleenkirjoitus, merkistökoodauskäsittely, OSD- sijoittelu DCC - tegnkodingshåndtering, OSD- posisjonering Eli MacKenzie Eli MacKenzie Yhteyskäytäntökäsittely, syöterivi Prokokollhåndtering, skrivelinje İsmail Dönmez İsmail Dönmez Blowfish- tuki, SSL- tuki, KNetwork- siirto, väritetyt nimimerkit, nimimerkkiteemat Blowfish, SSL- støtte, KNetwork- port, kallenavn med farge, temaer for kallenavnliste Siistiminen, KAddressBook/ Kontact- integrointi Refaktoring, KAddressBook/ Kontact integrasjon Bernd Buschinski Bernd Buschinski DCC- siirros KDE 4: ään, erilaisia DCC- parannuksia DCC- port til KDE 4, diverse DCC- forbedringer Olivier Bédard Olivier Bédard Web- sivuisännöinti Nettstedhotell Jędrzej Lisowski Jędrzej Lisowski Web- sivuylläpito Vedlikehold av nettsted Christian Muehlhaeuser Christian Muehlhaeuser Monitilalaajennus, Sulje- härvelin sijoittelu, kuvaruutunäyttö Utvidelse for flere moduser, plassering av skjermelementer, OSD- funksjonalitet Dokumentaatio, paikalla olevien seurattujen nimimerkkien parannukset, muokattu www- selainlaajennus Dokumentasjon, forbedringer for Sette kallenavn tilkoblet, tilpasset utvidelse for nettleser Matthias Gierlings Matthias Gierlings Värimuokkain, korostusikkuna Fargeoppsett, fremhevingsdialog Ei- Latin1- merkistöt Tegnkodinger utenom latin- 1 Mickael Marchand Mickael Marchand Konsole- näkymä Konsolepart- visning Pikayhdistäminen, uuden kuvaruutunäytön käyttöönotto, muita ominaisuuksia ja virhekorjauksia Hurtigtikobling, portet ny OSD, andre ting og feilfikser Kourallinen korjauksia ja koodin siivousta En håndfull fikser og koderydding Vedä ja pudota - parannuksia Forbedringer i dra- og- slipp Sebastian Sariego Sebastian Sariego Taidetta Grafikk Firefox- tyylinen etsintäpalkki Søkelinje som i Firefox Michael Kreitzer Michael Kreitzer Raakatilat, välilehtien ryhmittely palvelimittain, porttikieltoluettelo Rå- moduser, fanegruppering pr. tjener, forbudsliste Frauke Oster Frauke Oster Ilmoitusaluekorjaus Lapp for systemkurven Täydensi käyttäjätilojen korjausta Lapp for utvidete brukermoduser Steve Wollkind Steve Wollkind Sulje näkyvä välilehti pikakomennolla - korjaus Lapp for å lukke synlig fane med snarvei Kierrätä välilehtiä hiiren rullalla Rundkjøring i fanene med musehjul Tobias Olry Tobias Olry Kanavan omistajatilojen korjaus Lapp for kanaleierskap Ruud Nabben Ruud Nabben Mahdollisuus tehdä IRC- värisuodatus Valg for å slå på IRC fargefiltrering Lothar Braun Lothar Braun Virheenkorjauksia OSD- työtä, aiheiden tyhjentämistä Feilfikser, OSD- arbeid, ryddeemner Emil Obermayr Emil Obermayr Sysinfo- skritpi Sysinfo- skript Stanislav Nikolov Stanislav Nikolov Juan Carlos Torres Juan Carlos Torres Automaattisen liittymisen konteksivalikko Kontekstmeny for auto- join Travis McHenry Travis McHenry Erilaisia korjauksia, siirretty salaus QCA2: een, lisätty DH1080- avaimenvaihtotuki. Diverse fikser, portet kryptering til QCA2, lagt til støtte for DH1080 nøkkelutveksling Virheenkorjauksia ja laajennuksia. Feilrettelser og forbedringer. irc: // Verkko- osoite tai isäntänimi irc: // URL eller vertsnavn for tjener Palvelin, johon yhdistetään Tjener det skal kobles til Käytettävä portti Port som skal brukes Kanava, johon liitytään yhdistämisen jälkeen Kanal å gå inn i etter tilkobling Käytettävä nimimerkki Kallenavn som skal brukes Yhteyden salasana Passord for tilkobling Käytä SSL- yhteyttä Bruk SSL for tilkobling Napsauta suorittaaksesi säännöllisten lausekkeiden muokkaimen (KRegExpEditor) Trykk for å kjøre redigerer for regulære uttrykk (KRegExpEditor) Säännöllisten lausekkeiden muokkainta (KRegExpEditor) ei ole asennettu Redigerer for regulære uttrykk (KregExpEditor) er ikke installert Lähtevä Utgående Tuleva Innkommende MolemminsuuntainenFallback content for the "Find:" field of an auto- replace rule that gets set when the user leaves the field empty and e. g. switches to another rule in the list. It' s identical to the default content of the field after adding a new auto- replace rule. BeggeFallback content for the "Find:" field of an auto- replace rule that gets set when the user leaves the field empty and e. g. switches to another rule in the list. It' s identical to the default content of the field after adding a new auto- replace rule. Tavalliset käyttäjät Normale brukere Äänioikeutetut (+v) Stemme (+v) Puolioperaattorit (+h) Halvops (+h) Operaattorit (+o) Operatører (+o) Kanavan ylläpitäjät (+p) Kanaladminer (+p) Kanavan omistajat (+q) Kanaleiere (+q) *. tar. gz *. tar. bz2 *. tar *. zip_BAR_Konversation- teemat *. tar. gz *. tar. bz2 *. tar *. zip_BAR_Konversation- temaer Valitse teemapaketti Velg temapakke Teeman lataus ei onnistunut Klarte ikke laste ned tema Teema- arkisto on epäkelpo. Temaarkivet er ugyldig Teeman asennus ei onnistunut Kan ikke installere tema Haluatko poistaa teeman% 1? Vil du fjerne% 1? Ilmoituksia Varslinger Keskusteluikkuna Pratevindu Nimimerkkiluetteloteemat Temaer for kallenavnliste Pikapainikkeet Hurtigknapper Nimimerkkiluettelo Kallenavnliste Komentoaliakset Kommandoaliaser Automaattinen korvaus Automatisk utskifting Ota loki käyttöön Logging Korostukset Uthev Seuratut nimimerkit Søkte kallenavn Kuvaruutunäyttöllä Visning på skjerm Varoitusikkunat Advarselsdialoger Näytä kanavan kutsumisvalintaikkuna Vis dialog for kanalinvitasjon Huomaa, että lokitiedostojen tallentaminen tallentaa koko tiedoston Merk at når loggfiler lagres, så lagres hele fila Varmista ennen lokitiedoston sisällön tyhjentämistä Spør før innholdet i loggfiler slettes Varmista keskusteluiden sulkeminen, mikäli nimimerkki merkitään ohitettavaksi Spør om forespørsler skal lukkes ettet at kallenavnet er ignorert Varmista ennen kuin yhteys vaihdetaan verkon eri palvelimelle Spør før en nettverkstilkobling byttes til en annen tjener Varmista ennen kuin luodaan toinen yhteys samaan verkkoon tai palvelimeen Spør før en annen tilkobling opprettes til samme nettverk eller tjener Sulje palvelinvälilehti Lukk tjenerfane Sulje kanavavälilehti Lukk kanalfane Sulje keskusteluvälilehti Lukk forespørselfane Sulje DCC- keskusteluvälilehti Lukk fane for DCC- prat Kanavaluettelo voidaan avata vain palvelinvälilehdiltä Kanallista kan bare åpnes inne fra faner som kjenner tjenere Varoita pääikkunan valikon piilottamisesta Advar om hovedvinduets meny skjules Varoita kanavaluettelon aiheuttamasta verkkoliikenteen suuresta määrästä Advar om mye trafikk med kanallista Varoita suuren tekstimäärän liittämisestä Advar ved innliming av mye tekst på en gang Varoita poistumisesta Konversation- ohjelmasta Advar før Konversation stenges Varoita ennen kuin poistutaan aktiivisista DCC- tiedostosiirroista Advar før avslutting med aktive DCC- filoverføringer Varoita kun lähetetään merkkejä, jotka eivät ole yhteensopivia nykyisen merkistökoodauksesi kanssa Advar om det sendes tegn som ikke passer med den tegnkodingen som gjelder Konfiguroi Sett opp IRC- palvelimen vastaus Svar fra IRC- tjener Määrittele käsin Oppgi manuelt Oletushenkilöllisyys Standard identitet [Korostus] (% 1) & lt;% 2gt;% 3 [Uthev] (% 1) & lt;% 2gt;% 3 [Keskustelu] & lt;% 1gt;% 2 [Spørring] & lt;% 1gt;% 2 % 1 liittyi kanavalle% 2 % 1 gikk inn i% 2 % 1 poistui kanavalta% 2 % 1 forlot% 2 % 1 lähti kanavalta% 2 % 1 avsluttet% 2 % 1 vaihtoi nimimerkiksi% 2 % 1 endret kallenavn til% 2 % 1 haluaa lähettää tiedoston sinulle % 1 vil sende deg en fil Tapahtui virhe DCC- siirrossa:% 1% 1 - filename Det oppsto en feil i en DCC- overføring:% 1% 1 - filename % 1 tiedostosiirto on valmis % 1 Filoverføring fullført % 1 on aloittanut keskustelun kanssasi. % 1 har startet en samtale (forespørsel) med deg. % 1 heitti sinut ulos kanavalta% 2 % 1 har sparket deg ut av% 2 % 1 aloitti suoran keskustelun kanssasi % 1 startet en DCC- prat med deg [Korostus] (% 1) ***% 2 [Uthev] (% 1) ***% 2 Yhteys käyttäjälle% 1 epäonnistui Klarte ikke å koble til% 1 Uusi nimimerkkisi on% 1. Du har gått inn i% 1. Palauta alkuperäinen... Tilbakestill & # 160; … Tätä ei voida perua, oletko varma, että haluat palauttaa oletusarvot? Dette kan ikke angres, er du sikker på at du vil tilbakestille til standardverdier? Palautusarvot Tilbakestll til standardverdier Tämä näyttää kanavan kaikkien käyttäjien lukumäärän ja operaattorien lukumäärän. Kanavan operaattori on käyttäjä, jolla on eritysoikeuksia, kuten mahdollisuus heittää ulos käyttäjiä ja antaa käyttäjille porttikieltoja, muuttaa kanavatiloja ja tehdä muista käyttäjistä operaattoreita Dette viser antall brukere i kanalen, og hvor mange av dem som er operatører (ops). En kanaloperatør er en bruker som har spesielle privilegier, slik som å kunne sparke ut og forby brukere, endre kanalmodus, gjøre andre brukere til operatører. Viive: Tuntematon Latens: Ukjent Kaikki viestiliikenne palvelimelle on salattu. Tämä tekee viestinnän seuraamisen ulkopuoliselle vaikeaksi. All kommunikasjon med tjeneren er kryptert, Dette gjør det vanskeligere for andre å overhøre dine samtaler. Tilapalkki näyttää erilaisia viestejä mukaan lukien palvelimeen yhdistämisessä tapahtuneet ongelmat. Verkkoviive palvelimeen on nähtävillä äärimmäisenä oikealla. Verkkoviive on se aika, joka viesteilläsi kestää saavuttaa palvelin, ja palvelimen viestien saavuttaa sinut. Statuslinja viser forskjelliger meldinger, deriblant problemer om tilkobling til tjeneren. Helt til høyre vises latenstiden til tjeneren akkurat nå. Latensen er den tiden det tar for meldinger fra deg å nå tjeneren, og fra tjeneren tilbake til deg. Viive:% 1 ms Latens:% 1 ms Viive:% 1 s% 1 = name of server,% 2 = (x days),% 3 = (x hours),% 4 = (x minutes),% 5 = (x seconds) Latens:% 1 s% 1 = name of server,% 2 = (x days),% 3 = (x hours),% 4 = (x minutes),% 5 = (x seconds) Palvelimelta% 1 ei vastausta yli% 2% 3% 4% 5.% 1 = name of server,% 2 = (x hours),% 3 = (x minutes),% 4 = (x seconds) Tjeneren% 1 har ikke svart på mer enn% 2,% 3,% 4 og% 5.% 1 = name of server,% 2 = (x hours),% 3 = (x minutes),% 4 = (x seconds) Palvelimelta% 1 ei vastausta yli% 2% 3% 4.% 1 = name of server,% 2 = (x minutes),% 3 = (x seconds) Tjeneren% 1 har ikke svart på mer enn% 2,% 3 og% 4.% 1 = name of server,% 2 = (x minutes),% 3 = (x seconds) Palvelimelta% 1 ei vastausta yli% 2% 3. Tjeneren% 1 har ikke svart på mer enn% 2 og% 3. Hallitse Konsole- profiileja Håndter Konsole- profiler Poissa Frakoblet Toinen KDE- sovellus yritti käyttää Konversationia pikaviestintään, mutta ei välittänyt yhteystietoa, jolle viesti lähetettäisiin. Tämä on todennäköisesti virhe toisessa sovelluksessa. Et annet KDE- program forsøkte å bruke Konversation til lynmelding, men oppga ingen kontakt som meldingen skulle sendes til. Dette er antakelig en feil i det andre programmet. Toinen KDE- sovellus yritti käyttää Konversationia pikaviestintään, mutta Konversation ei löydä välitettyä yhteystietoa KDE- osoitekirjasta. Et annet KDE- program forsøkte å bruke Konversation til lynmelding, men Konversation kunne ikke finne den oppgitte kontakten i KDEs adressebok. Toinen KDE- sovellus yritti käyttää Konversationin pikaviestintää, mutta pyydetty käyttäjä% 1 ei ole nyt paikalla. Et annet KDE- program forsøkte å bruke Konversation til lynmelding, men den oppgitte brukeren% 1 er ikke tilkoblet. Toinen KDE- sovellus yritti käyttää Konversationia lähettääkseen tiedoston toiselle käyttäjälle, mutta ei välittänyt yhtään yhteystietoa. Tämä on todennäköisesti virhe toisessa sovelluksessa. Et annet KDE- program forsøkte å bruke Konversation til lynmelding, men oppga ingen kontakt som meldingen skulle sendes til. Dette er antakelig en feil i det andre programmet. Toinen KDE- sovellus yritti käyttää Konversationia lähettääksen tiedoston toiselle käyttäjälle, mutta Konversation ei löydä välitettyä yhteystietoa KDE- osoitekirjasta. Et annet KDE- program forsøkte å bruke Konversation til lynmelding, men Konversation kunne ikke finne den oppgitte kontakten i KDEs adressebok. Toinen KDE- sovellus yritti käyttää Konversationia tiedoston lähettämiseen toiselle käyttäjälle, mutta pyydetty käyttäjä% 1 ei ole nyt paikalla. Et annet KDE- program forsøkte å bruke Konversation til lynmelding, men den oppgitte brukeren% 1 er ikke tilkoblet. Toinen KDE- sovellus yritti käyttää Konversationia lisätäkseen yhteystiedon. Konversation ei tue tällaista toiminnallisuutta. Et annet KDE- program forsøkte å bruke Konversation til å legge til en kontakt. Konversation støtter dette. Osoitekirjaohjelman (kaddressbook) suorittaminen ei onnistunut. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että sitä ei ole asennettu. Asenna ” kdepim ” - paketit. Kunne ikke kjøre adressebokprogrammet (kaddressbook) – dette er antakelig fordi det ikke er installert. Installer « kdepim » - pakkene. Valitulla yhteystiedolla ei ole kohdistettua sähköpostiosoitetta. Kontakten du har valgt har ikke en e- post- adresse tilknyttet. Sähköpostin lähettäminen ei onnistu Kan ikke sende e- post Sähköpostiohjelman suorittaminen ei onnistunut. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että sitä ei ole asennettu. Asentaaksesi KDE- sähköpostiohjelman (kmail) asenna ” kdepim ” - paketit. Kunne ikke starte e- postprogrammet. Dette er kanskje fordi det ikke er noe som er installert. Installer « kdepim » - pakka for å installere KDEs e- postprogram (kmail). Yhdelläkään valitsemistasi yhteystiedoista ei ole kohdistettua tietoa osoitekirjassa. Ingen av de valgte kontaktene er tilknyttet adressebokoppføringer. Valitsemallasi yhteystiedolla ei ole kohdistettua tietoa osoitekirjassa. Den valgte kontakten er ikke tilknyttet en adressebokoppføring. Joillakin valitsemistasi yhteystiedoista (% 1) ei ole kohdistettua tietoa osoitekirjassa. Noen av de valgte kontaktene (% 1) er ikke tilknyttet adressebokoppføringer. Yhdellä valitsemistasi yhteystiedoista (% 1) ei ole kohdistettua tietoa osoitekirjassa. En av de valgte kontaktene (% 1) er ikke tilknyttet en adressebokoppføring. Voit napsauttaa yhteystietoa hiiren kakkospainikkeella, ja valita osoitekirjan kohdistuksen muokkauksen kohdistaaksesi yhteystiedon osoitekirjan yhteystietoon. Du kan høyreklikke på en kontakt og velge å redigere adresseboktilknytninger for å koble den til en kontakt i adresseboka. Yhdelläkään valitulla yhteystiedolla ei ole kohdistettua sähköpostiosoitetta. Ingen av de valgte kontaktene har en e- post- adresse tilknyttet. Valitulla yhteystiedolla ei ole kohdistettua sähköpostiosoitetta. Den valgte kontakten har ikke en e- post- adresse tilknyttet. Joillakin valitsemistasi yhteystiedoista (% 1) ei ole kohdistettua sähköpostiosoitetta. Noen av de valgte kontaktene (% 1) har ikke e- post- adresser tilknyttet. Yhdellä valitsemistasi yhteystiedoista (% 1) ei ole kohdistettua sähköpostiosoitetta. En av de valgte kontaktene (% 1) har ikke e- post- adresse tilknyttet. Voit napsauttaa yhteystietoa hiiren kakkospainikkeella, ja valita osoitekirjan yhteystiedon muokkauksen lisätäksesi yhteystiedoille sähköpostiosoitteen. Du kan høyreklikke på en kontakt og redigere den tilsvarende adressebok- oppføringen for å legge til en e- postadresse. Joillakin valitsemistasi yhteystiedoista (% 1) ei ole kohdistettua yhteystietoa osoitekirjassa, ja joillakin valitsemistasi yhteystiedoista (% 2) ei ole kohdistettua sähköpostiosoitetta. Noen av kontaktene (% 1) du har valgt har ikke oppføringer i adresseboka, og noen av kontaktene (% 2) har ikke e- post- adresser tilknyttet. Edellisille yhteystiedoille tämä voidaan ratkaista näpäyttämällä hiiren kakkospainiketta ja valitsemmalla muokkaa ” Osoitekirjan kohdistuksia ”, siten linkittämällä ne yhteystietoon osoitekirjassasi. Jälkimmäisille, valitsemalla vastaavan osoitekirjan yhteystiedon muokkauksen voit määritellä sähköpostiosoitteen niille. I den første gruppa kontakter kan du ordne det ved å høyreklikke på en kontakt og velge å redigere Adresseboktilknytninger, slik at de kobles til en kontakt i adresseboka. For den andre gruppa kan du velge å redigere den tilsvarende oppføringen i adresseboka og legge til en e- post- adresse for dem. Lähetetäänkö silti sähköposti nimimerkeille, joilla on sähköpostiosoite? Vil du sende en e- post likevel til de kallenavnene som ikke har e- post- adresser? Lähetä sähköposti Send e- post Kohdista IRC- nimimerkki osoitekirjan yhteystietoon Knytt IRC- kallenavn til kontakt i adresseboka Valitse nimimerkkiä ”% 1 ” vastaava henkilö. Velg den personen som «% 1 » er. Tällä hetkellä ”% 1 ” on kohdistettu yhteystietoon. «% 1 » er for tiden knyttet til en kontakt Tällä hetkellä ”% 1 ” on kohdistettu yhteystietoon ”% 2 ”. «% 1 » er for tiden knyttet til kontakten «% 2 ». Varoitus: ”% 1 ” on tällä hetkellä kohdistettu useaan yhteystietoon. Valitse oikea yhteystieto. Advarsel «% 1 » ser ut til å tilhøre flere kontakter. Velg den riktige kontakten. Uusi osoitekirjan yhteystieto Ny oppføring i adresseboka Anna uuden yhteystiedon nimi: Sett navn på ny oppføring: Kohteesta Fra Verkko- osoitekaappaaja URL- fangeropen url & Kopioi Kopier Kopioi verkko- osoite leikepöydälle delete url & Poista & Slett & Poista verkko- osoite save url list Tallenna & luettelo... & Lagre liste & # 160; … Tallenna verkko- osoiteluettelo clear url list Tallenna verkko- osoiteluettelo Lagre URL- liste Konversation verkko- osoiteluettelo:% 1 Konversation URL- liste:% 1 Tallenna linkki nimellä Lagre lenke som Keskustelu Spørring Poikkeus Unntak Tallenna nimellä... Lagre som & # 160; … Lataa uudelleen Last på nytt Tyhjennä lokitiedosto Tøm loggfil Näytä viimeinen: Vis siste: Käytä tätä laatikkoa asettaaksesi lokitiedoston suurimman mahdollisen koon. Tämä asetus ei astu voimaan, ennen kuin käynnistät Konversationin uudelleen. Jokaisella lokitiedostolla voi olla oma asetus. Bruk denne boksen for å oppgi største størrelse for loggfila. Denne innstillingen får ikke virkning før du starter Konversation på nytt. Hver loggfil kan ha sin egen innstilling, Kt KB Lokitiedoston viestit näytetään tässä. Vanhimmat viestit ovat ylhäällä ja uusimmat alhaalla. Meldingene i loggfila vises her. De eldste meldingene er øverst og de nyeste nederst. Poistetaanko varmasti kaikki lokitieto tässä tiedostossa? Er du sikker på at du vil slette permanent all logginformasjon i denne fila? Huomaa: Tallentamalla lokitiedoston tallennat kaiken tiedoston tiedon, et vain tälle näyttimelle näkyvää osaa. Merk: Om du lagrer loggfila, så lagres alle data i fila, ikke bare den delen du kan se i denne visningen. Tallenna lokitiedosto Lagre loggfil Valitse kohdekansio Velg målmappe Lisää merkki Sett inn tegn Lisää & Sett inn Lisää merkin Sett inn et tegn Kopioi linkkiosoite Kopier lenkeadresse Lisää kirjanmerkkeihin Legg til som bokmerke Tallenna linkki nimellä... Lagre lenke som & # 160; … Valitse kaikki Velg alt Etsi... Finn tekst & # 160; … Avaa keskustelu Åpne spørring & Liity kanavalle... & Gå inn i kanal & # 160; … Hae käyttäjäluettelo Hent brukerliste Hae & aihe Hent emne Avaa keskustelu% 1 Åpne en spørring med% 1 Liity kanavaan% 1 Gå inn i kanalen% 1 Syöteriville kirjoitetaan kanavalle, keskusteluun tai palvelimelle lähetettävät viestit. Kanavalle lähetettävän viestin näkee jokainen kanavaan liittynyt. Sen sijaan keskusteluun lähetetyn viestin näkee vain henkilö, kenen kanssa keskustelet. Voit lähettää myös erikoiskomentoja: / me toimintonäkyy toimintana kanavassa tai keskustelussa. Esimerkiksi: / me laulaa laulun näkyy kanavalla ” Nimimerkki laulaa laulun ”. / whois nimimerkkinäyttää tietoja tästä henkilöstä, mukaan lukien ne kanavat, joihin hän on liittynyt. Saadaksesi lisätietoja komennoista katso Konversation- käyttöohjetta. Viesti voi olla korkeintaan 512 merkkiä pitkä, eikä voi sisältää useita rivejä. Skrivelinja er der du skriver inn meldingene som skal sendes til kanalen, forespørsel eller tjener. Om en melding sendes til en kanal får alle i kanalen se den, mens en melding i en spørring sendes bare til den personen som er i spørringen med deg. Trykk TAB for fullføre automatisk det kallenavnet du begynte å skrive. Hvis du ikke har begynt å skrive ennå, så blir det siste autofullførte kallenavnet brukt, Du kan også sende spesielle kommandoer: / me handling vises som en handling i kanalen eller spørringen. For eksempel: / me synger en sang vises i kanalen som « Nick synger en sang ». / whois kallenavn viser informasjon om denne personen, deriblant hvilke kanaler de er i. Se Konversation- håndboka for flere kommandoer. En melding kan ikke bestå av flere linjer. Yrität liittää suuren määrän tekstiä (% 1 tai% 2) keskusteluun. Tämä saattaa aiheuttaa yhteyden katkeamisen tai automaattisen ulosheittämisen. Haluatko varmasti jatkaa? Du forsøker å lime inn mye tekst (% 1 eller% 2) i praten. Dette kan gjøre at tilkoblingen nullstilles eller at du lager en tekstflom som gjør at du sparkes ut. Er du sikker på at du vil fortsette? Suuren liittämisen varoitus Advarsel om stor innliming Liitä Lim inn & Muokkaa... & Rediger & # 160; … Muokkaa seurattua nimimerkkiä Rediger Sett kallenavn & Verkon nimi: & Nettverksnavn: Valitse tässä palvelinverkko, johon yhdistetään. Velg her tjenernettverket du vil koble til. Nimimerkki: Kallenavn: Seurattava nimimerkki, kun olet yhteydessä verkon palvelimeen. Kallenavnet du vil se etter når du er koblet til en tjener i nettverket. Muuta ilmoitustietoja Endre varslingsinformasjon IRC- värivalitsin IRC fargevelger Ei mitään Ingen Muokkaa monirivistä liittämistä Rediger flerlinjesliming *** Lokitiedosto aloitettiin ***% 1 *** Loggfil startet ***% 1 Raakaloki Rå logg Siirrä välilehteä ylöspäin Flytt fane opp Siirrä välilehteä alaspäin Flytt fane ned Siirrä välilehteä vasemmalle Flytt fane til venstre Siirrä välilehteä oikealle Flytt fane til høyre Etsi tekstiä nykyisessä välilehdessä Søk etter tekst i gjeldende fane Palvelimen% 1 kanavaluettelo Kanalliste for% 1 Kanavaluettelo Kanalliste Avaa lokitiedosto & Åpne loggfil & Avaa lokitiedosto kanavalle% 1 & Åpne loggfil for% 1 Kanavan% 1 asetukset... & Kanalinnstillinger for% 1 & # 160; … & Kanava- asetukset... & Kanalinnstillinger & # 160; … Nimeä välilehti uudelleen Endre navn på fanen Anna uusi välilehtinimi: Default encoding Skriv inn nytt navn på fane: Default encoding Nimeä välilehti uudelleen... & Endre navn på fane & # 160; … Voit etsiä vain tekstikentistä. Du kan bare søke i tekstfelter. Etsi tekstitietoa Finn tekstinformasjon Kanavan% 1 lokitiedosto Loggfil for% 1 Tämän toiminnallisuuden käyttö saattaa johtaa verkkoliikenteen kasvuun. Jos yhteys ei ole tarpeeksi nopea, on mahdollista, että palvelin katkaisee yhteyden. Om du bruker denne funksjonen kan det oppstå mye nettverkstrafikk. Hvis forbindelsen din ikke er rask nok kan klienten bli koblet fra tjeneren. Kanavaluettelovaroitus Kanalliste- advarsel Kanavaluettelo voidaan avata vain keskustelu -, kanava - tai tilaikkunasta nähdäksesi mille palvelimelle luettelo kuuluu. For å vite hvilken tjener kanallista skal vises for, lista kan bare åpnes inne fra en spørring, kanal eller et statusvindu. Konversation - IRC- asiakas Konversation – IRC- kilent Kuvaruutunäytön esikatselu - vedä ja pudota sijoittaaksesi uudelleen Forhåndsvisning av skjermmelding – dra for å flytte Etsi edelleen Finn forover Vain kokonaiset sanat Bare hele ord Kohdistimen paikasta Fra skrivemerket Haluatko todella sulkea välilehden ”% 1 ”? Kaikki liittyvät välilehdet suljetaan myös. Er du sikker på at du vil lukke «% 1 »? Alle tilknyttede faner vil ogsså bli lukket. Sulje välilehti Lukk fane Katkaistaanko yhteys ”% 1 ”? Kaikki liittyvät välilehdet suljetaan myös. Vil du koble fra «% 1 »? Alle tilknyttede faner vil ogsså bli lukket. Katkaise yhteys palvelimeen Koble fra tjeneren Katkaise Koble fra & Palvelinluettelo... & Tjenerliste & # 160; … Hallitse verkkoja ja palvelimia Håndter nettverk og tjenere & Pikayhdistäminen... Hurrigtilkobling & # 160; … Anna uuden IRC- palvelimen osoite yhdistämistä varten Tast inn adressen tl en ny IRC- tjener det skal kobles til & Yhdistä uudelleen & Koble til på nytt Yhdistä nykyiseen palvelimeen uudelleen. Koble til på nytt til gjeldende tjener. Katkaise & Koble fra Katkaise yhteys nykyiseen palvelimeen. Koble fra den gjeldende tjeneren. & Henkilöllisyydet... & Identiteter & # 160; … Hallitse nimimerkkiäsi, poissaoloasi ja muita henkilöllisyysasetuksia Styr ditt kallenavn, borte - og andre identitetsinnstillinger & Paikalla olevat seuratut nimimerkit & Søkte kallenavn tikoblet & DCC- tila & DCC- status Avaa tämän kanavan tunnettu historia uudessa välilehdessä Åpne den kjente historien for denne kanalen i en ny fane Avaa kanavan asetusvalintaikkuna tälle välilehdelle Åpne kanalinstillingsdialogen for denne fanen Näytä kaikkien tunnettujen kanavien luettelo tällä palvelimella Vis en liste over alle kjente kanaler på denne tjeneren & Verkko- osoitteiden kaappaaja & URL- fanger Luettele kaikki verkko- osoitteet, jotka on mainittu äskettäin uudessa välilehdessä List alle URL- er som nylig er nevnt i en ny fane Uusi & Konsole Nytt & Konsole Avaa pääteikkuna uudessa välilehdessä Åpne en terminal i en ny fane & Seuraava välilehti & Neste fane & Edellinen välilehti & Forrige fane Sulje välilehti & Lukk fane Seuraava aktiivinen välilehti Neste aktive fane Liity uudelleen kanavalle Gå inn i kanalen på nytt Ota käyttöön ilmoitukset Slå på beskjeder Liity kanavalle Gå inn ved tilkobling Oletus Standard Aseta merkistökoodaus Velg tegnkoding Siirry välilehteen% 1 Gå til fane% 1 Tyhjennä & muistiviivat Stryk ut & markørlinjer Tyhjennä muistiviivat nykyisessä välilehdessä Stryk ut markørlinjer i gjeldende fane & Tyhjennä ikkuna & Tøm vindu Tyhjennä nykyisen välilehden sisältö Tøm innholdet i gjeldende fane Tyhjennä & kaikki ikkunat Tøm & alle vinduer Tyhjennä kaikkien avointen välilehtien sisältö Tøm innholdet fra alle åpne faner Poissaolo kaikkialla Globalt borte & IRC- väri... & IRC- farge & # 160; … Aseta nykyisen IRC- viestisi väri Bestemmer fargen på din gjeldende IRC- melding & Muistiviiva & Markørlinje Lisää nykyiseen välilehteen vaakaviiva, jonka vain sinä voit nähdä Sett inn en vannrett linje som bare du kan se, i gjeldende fane & Erikoismerkki... Spesialtegn & # 160; … Lisää mikä tahansa merkki IRC- viestiisi Sett inn et vilkårlig tegn i gjeldende IRC- melding Sulje & kaikki avoimet keskustelut Lukk & alle åpne forespørsler Näytä viimeinen: Vis kallenavnliste Kirjanmerkit Bokmerker Sinulla on aktiivisia DCC- tiedostosiirtoja. Oletko varma, että haluta poistua Konversation - ohjelmasta? Du har aktive DCC filoverføringer. Er du sikker på at du vil avslutte Konveration? Vahvista poistuminen Bekreft avslutning Oletko varma, että haluat poistua Konversation - ohjelmasta? Er du sikker på at du vil avslutte Konversation? Pääikkunan sulkemisen jälkeen Konversation on käynnissä ilmoitusalueella. Käytä komentoa Lopeta Konversation - valikosta sulkeaksesi sovelluksen. Dersom du lukker hovedvinduet, vil Konversation fortsatt kjøre i systemkurven. Velg Avslutt fra Konversation - menyen for å avslutte programmet. Telakointi ilmoitusalueelle Legger i systemkurven Tämä piilottaa valikkopalkin kokonaan. Se saadaan takaisin näkyviin komennolla% 1. Dette gjemmer menylinja helt. Du kan vise den igjen ved å taste% 1. Vuorottele ilmoituksia Slå varslinger av/ på Vuorottele & poissaolevaksi kaikkialla Slå Globalt borte av/ på Lisää & IRC- väri... Sett inn & IRC- farge & # 160; … Lisää & Erikoismerkki... Sett inn spesialtegn & # 160; … Lisää & Muistiviiva Sett inn & markørlinje & Kanavaluettelo & Kanalliste Siirry & poissaolevaksi kaikkialla Angi & borte globalt Palvelinluettelo Tjenerliste aihesuojaus emnebeskyttelse ei viestejä ulkopuolelta ingen meldinger fra utsiden salainen heemmelig vain kutsulla bare ved invitasjon yksityinen privat moderoitu moderert anonyymi anonym operaattorioikeuden automaattipalautus tjener reop värit ei sallittu ingen farger tillatt käyttäjäkuristus brukerstruping Konversation kirjanmerkkimuokkainNAME OF TRANSLATORS Konversation bokmerkeredigeringNAME OF TRANSLATORS Ilkka Pirskanen Teemu Rytilahti Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS ilkka. pirskanen@ kolumbus. fi teemu. rytilahti@ kde- fi. org karvonen. jorma@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org Nykyinen sijainti: Nåværende posisjon: Tiedostokoko: Filstørrelse: Uudelleenaloitettu: Gjenopptatt: Nykyinen nopeus: Nåværende fart: Keskimääräinen nopeus: Gjennomsnittsfart: Siirtoaika: Overførigstid: Arvioitu aika jäljellä: Anslått tid igjen: Tarjottu osoitteessa: Tilbudt på: Alkoi osoitteessa: Startet: Loppui osoitteessa: Ferdig: Tyyppi: Type: Tiedostonimi: Filnavn: Kumppani: Partner: Itse: Selv: Tila: Status: Edistyminen: Framdrift: Sijainti: Sted: Enimmäiskäyttäjämäärä: Største antall & brukere: Vähimmäiskäyttäjämäärä: & Minste antall brukere: Suodatettu luettelo kanavista näytetään tässä. Huomaa, että jollei säännöllisiä lausekkeita käytetä, Konversation sisällyttää luetteloon kaikki kanavat, joiden nimi sisältää annetun merkkijonon. Kanavan nimen ei tarvitse alkaa annetulla merkkijonolla. Valitse kanava, johon haluat liittyä, napsauttamalla sitä. Napsauta hiiren kakkospainikeella kanavaa nähdäksesi kaikki verkko- osoitteet, jotka mainitaan kanavan aiheessa. Den filtrerte kanallista vises her. Merk at hvis du ikke bruker regulære uttrykk, så lister Konversation alle kanaler med navn som inneholder filterstrengen du skrev inn. Kanalnavnet trenger ikke begynne med strengen du skrev inn.\\ Velg en kanal du vil være med i ved å klikke på den. Høyreklikk på kanalen for å få en liste oer alle nettadresser nevnt i kanalens emne. Kanava & Kanal Aihe & Emne Suodatusmalli: Filtermønster: Anna suodatusmerkkijono. Oppgi en filterstreng her. & Säännöllinen lauseke & Regulært uttrykk Kanavaluettelo voidaan rajoittaa käyttäjien vähimmäismäärän perusteella. Valitsemalla 0 poistetaan rajoitus käytöstä. Her kan du begrense kanallista til de kanalene som har minst et antall brukere. Velg 0 for å slå av dette. Ei rajaa Ingen grense Kanavaluettelo voidaan rajoittaa käyttäjien enimmäismäärän perusteella. Valitsemalla 0 poistetaan rajoitus käytöstä. Her kan du begrense kanallista til de kanalene som har høyst et antall brukere. Velg 0 for å slå av dette. Verkon nimi: Nettverksnavn: Henkilöllisyys: Identitet: Valitse olemassa oleva henkilöllisyys tai napsauta Muokkaa- painiketta lisätäksesi uuden henkilöllisyyden tai muokataksesi olemassa olevaa. Henkilöllisyys määrittelee nimimerkkisi kytkeytyessäsi verkkoon. Velg en eksisterende identitet, eller trykk på Rediger- knappen for å legge til en ny eller redigere en eksisterende. Det er din identitet og bestemmer kallenavnet ditt når du kobler til nettverket. Komennot: Kommandoer: Valinnainen. Tämä komento lähetetään palvelimelle kytkeytymisen jälkeen. Esimerkki: / msg NickServ IDENTIFY konvirocks. Tämä esimerkki on freenode- verkolle, joka vaatii käyttäjiä rekisteröimään nimimerkkinsä salasanalla ja kirjautumaan sisään kytkeytymisen yhteydessä. konvirocks on henkilöllisyydessä määritellyn nimimerkin salasana. Useampi kuin yksi komento voidaan antaa erottamalla ne puolipisteellä toisistaan. Valgfritt. Denne kommandoen vil bli sendt til tjeneren etter tilkobling. Eksempel: / msg NickServ IDENTIFY konvirocks. Dette eksempelet er for freenode - nettverket, som krever at brukere registrerer kallenavnet sitt med passord og innlogging når de kobler til. konvirocks er passordet for kallenavnet oppgitt i identiteten. Du kan oppgi flere kommandoer ved å bruke semikolon som skilletegn. Valitse tämä, mikäli haluat Konversationin automaattisesti kytkeytyvän tähän verkkoon aina, kun käynnistät Konversation- ohjelman. Kryss av her hvis du vil at Konversation skal automatisk koble seg til dette nettverket hver gang du åpner Konversation. Yhdistä sovellus käynnistyessä Koble til når programmet starter Palvelimet Tjenere Tämä on IRC- palvelinten luettelo verkossa. Kun kytkeydyt verkkoon, Konversation yrittää kytkeytyä luettelon ensimmäiseen palvelimeen ensin. Mikäli tämä epäonnistuu, yritetään toista palvelinta. Mikäli tämäkin epäonnistuu, yritetään kolmatta palvelinta jne. Vähintään yksi palvelin on määriteltävä. Napsauta palvelinta valitaksesi sen. Dette er en liste over ICR- tjenere i nettverket. Når du kobler til nettverket vil Konversation forsøke først å koble til tjeneren som er vist øverst. Hvis dette svikter vil den forsøke dem andre, tredje osv. Minst én tjener må være oppgitt. Trykk på en tjener for å fremheve den. & Lisää... & Legg til & # 160; … Muokkaa... & Rediger & # 160; … Automaattiliittymiskanavat Gå automatisk inn i kanaler Valinnainen. Tämä on luettelo kanavista, joihin kytkeydytään automaattisesti, kun Konversation on kytkeytynyt palvelimeen. Tämä voidaan jättää tyhjäksi, jos ei haluta kytkeytyä millekään kanavalle. Valgfritt. Dette er en liste over kanaler som Konversation automatisk vil gå inn i når den har koblet seg til en tjener. Du kan la dette være tomt om du ikke vil bli med automatisk i noen kanaler. Lisää... Legg til & # 160; … Muokkaa... Rediger & # 160; … Anna verkon nimi. Verkkoluetteloon voidaan luoda samalle verkolle haluttu määrä merkintöjä. Oppgi navnet på nettverket her. Du kan lage så mange oppføringer du vil med det samme nettverket i Tjenerliste- vinduet. ... & # 160; … Olet vastaanottanut kutsuja seuraavilla kanavilla. Valitse kanavat, joihin haluat liittyä: Du har mottatt invitasjoner til følgende kanaler. Velg de kanalene du vil gå inn i. Ohita Ignorer alltid Aihe Emne Kanavatilat Moduser & Aiheen voi muuttaa vain kanavan operaattori & Emnet kan bare endres av kanaloperatører & Ei viestejä kanavan ulkopuolelta & ingen meldinger fra utsiden & Salainen kanava, kanava ei näy kanavaluettelossa & Hemmelig kanal, kanalen vises ikke i kanallista Vain & kutsun saaneet voivat liittyä kanavalle & Bare inviterte kan bli med i kanalen & Moderoitu kanava, vain äänioikeutetut voivat kirjoittaa kanavalle & Moderert kanal, bare folk med stemme kan skrive til kanalen Käyttäjäraja: Brukergrense: Kanavan salasana: Kanalpassord: Näytä & lisäkanavatilat > > Vis & avanserte innstillinger & gt; gt; Alt+A, Backspace, Tab, Backspace Alt+A, rettetast, Tab, rettetast & Porttikieltoluettelo & Forbudsliste Haku: Søk: Palvelinpeite Vertsmaske Asettaja: Satt av Aika asetettu Når satt & Salasana: & Passord: & Kanava: Kanal: Näytä & sovelluksen käynnistyessä Vis ved programstart Määritetyt IRC- verkot näytetään tässä luettelossa. IRC- verkko on kokoelma yhteistyössä toimivia palvelimia. Vain yhteen verkon palvelimeen yhdistäminen riittää koko IRC- verkkoon yhdistämiseen. Kun yhteys on muodostettu, Konversation liittyy automaattisesti näytettyihin kanaviin. Kun Konversation käynnistetään ensimmäisen kerran, Freenode- verkko ja # kde - kanava on valmiiksi syötetty. Dette viser lista over oppsatte IRC- nettverk. Et IRC- nettverk er en samling samarbeidende tjenere. Du trenger bare koble til én av tjenerne i nettverket for å være tilkoblet hele IRC- nettverket. Konversation vil automatisk gå inn i de viste kanalene etter tilkobling. Når Konversation starter for første gang er Freenode- nettverket og kanalen # kde satt opp for deg. Verkko Nettverk Henkilöllisyys Identitet Kanavat Kanaler Napsauta tässä määritelläksesi uuden verkon mukaan lukien palvelin, johon yhdistetään ja kanavat, joihin automaattisesti liitytään yhdistettäessä. Trykk her for å definere et nytt Nettverk, inkludert tjenerne det kan kobles til, og Kanaler som du vil gå inn i automatisk ved tilkobling. & Uusi... & Ny & # 160; … & Palvelin: Tjener: Palvelimen nimi tai IP- osoite. irchelp. org ylläpitää luetteloa palvelimista. Navnet eller IP- nummeret til tjeneren. irchelp. org fører en liste oveer tjenere. Anna porttinumero, johon yhdistetään. Useimmilla palvelimilla tämä on 6667. Oppgi portnummeret som trengs for å koble til tjeneren. For de fleste tjenere er det 6667. Valitse tämä, jos haluat käyttää Secure Socket Layer (SSL) yhteyskäytäntöä viestiessäsi palvelimen kanssa. Tämä suojaa viestintäsi yksityisyyttä tietokoneesi ja IRC- palvelimen välillä. Toimiakseen palvelimen täytyy tukea SSL- yhteyskäytäntöä. Mikäli palvelin ei tue SSL: ää, useimmissa tapauksissa yhteys epäonnistuu. Kryss av her hvis du vil bruke SSL -. protokollen (Secure Socket Layer) til kommunikasjon med tjeneren. Dette gir personvern for kommunikasjonen mellom din daamaskin og IRC- tjeneren. Tjeneren må støtte SSL for at dette skal virke. I de fleste tilfeller vil tilkoblingen gå ned hvis tjeneren ikke støtter SSL. Salattu yhteys (SSL) Sikker tilkobling (SSL) Hidas jono Langsom kø Rivit Linjer Tavut byte 888 888 Ikä: Alder: Lukumäärä: Antall: Rivit: Linjer: Tavut: byte: Normaalijono Normal kø Nopea jono Hurtig kø Kaikki jonot Alle køer Vastaanotettu: Mottatt: Tavut (raaka): byte (rå): Tavut (koodattu): byte (kodet): Luettelo verkko- osoitteista, jotka on mainittu missä tahansa Konversation- ikkunassa tämän istunnon aikana. Liste over Uniforn Resource Locator- er nevnt i noe av Konversation- vinduene i denne økta. Henkilöllisyys: & Identitet: Lisää Legg til Jäljennä Lag kopi Nimeä uudelleen Endre navn Poista Fjern & Oikea nimi: Virkelig navn: Anna tässä oikea nimesi. IRC ei ole tarkoitettu salaamaan oikeaa henkilöllisyyttäsi ystäviltäsi tai vihollisiltasi. Pidä tämä mielessä, jos aiot käyttäytyä huonosti. Väärä ” oikea nimi ” voi kuulostaa hyvältä tavalta salata sukupuolesi kaikilta nörteiltä, mutta käyttämäsi tietokone voidaan aina jäljittää, joten et koskaan ole varmasti tuntematon. Oppgi ditt virkelige navn her. IRC skal ikke gjemme deg for venner eller fiender. Husk på dette om du er fristet til å begå streker. Et falsk "virkelig navn" kan være en bra måte å skjule ditt kjønn for alle dustene der ute, men PC- en du bruker kan alltid spores så du vil aldri være helt anonym. Tämä on luettelo nimimerkeistäsi. Nimimerkki on nimi, jolla toiset käyttäjät tuntevat sinut. Voit käyttää mitä tahansa haluaamaasi nimeä. Ensimmäinen merkki pitää olla kirjain. Koska nimimerkkien pitää olla yksilöiviä koko IRC- verkossa, palvelin saattaa hylätä haluamasi nimimerkin, koska joku toinen jo käyttää sitä. Anna vaihtoehtoisia nimimerkkejä, koska jos palvelin hylkää ensimmäisen valintasi, Konversation yrittää vaihtoehtoisia nimimerkkejä. Dette er din liste over kallenavn. Et kallenavn, eller « nick », er det navnet andre brukere kjenner deg ved. Du kan bruke hva du vil som navn, første tegn må være en bokstav. Siden kallenavn må være entydige over et helt IRC- nett, så kan det hende tjeneren avviser kallenavnet fordi noen andre allerede bruker det. Oppgi flere kallenavn for deg selv. Hvis førstevalget avvises av tjeneren vil Konversation forsøke alternativene. Automaattinen tunnistus Auto- identifiser Palvelu: Tjeneste: Palvelunimi voi olla nickserv tai verkkokohtainen nimi, kuten nickserv@ services. dal. net Tjenestenavn kan være nickserv eller et nettverksavhengig navn slil som nickserv@ services. dal. net & Salasana: Passord: Jos valitset tämän, aina antaessasi komennon / away, lisätään kanavalle vaakaviiva merkitsemään lähtöajankohtaasi. Muut IRC- käyttäjät eivät näe tätä viivaa. Hvis du krysser av her vises det en vannrett linje i kanalen der du utførte en away - kommando. Andre IRC- brukere ser ikke denne vannrette linja. Merkitse viimeinen sijainti keskusteluikkunassa ennen poissaoloa Merk av siste posisjon i pratevinduer når du går bort Nimimerkki poissaollessasi: Kallenavn for borte: Anna nimimerkki, jota käytetään poissaollessasi. Aina kun annat komennon / away msg millä tahansa kanavalla, johon olet liittynyt tällä henkilöllisyydellä, Konversation muuttaa automaattisesti nimimerkkisi tähän nimimerkkiin. Muut käyttäjät näkevät jo nimimerkistäsi, että olet poissa tietokoneen luota. Aina kun annat komennon / away millä tahansa kanavalla, josta olet poissa, Konversation vaihtaa nimimerkkisi takaisin alkuperäiseksi. Jos et haluat automaattisesti vaihtaa nimimerkkiäsi lähtiessäsi pois, jätä tämä tyhjäksi. Oppgi et kallenavn som viser at du er borte. Når du gir en / away msg - kommando i en kanal der du er inne med denne identiteten, vil Konveration automatisk endre kallenavnet ditt til borte- kallenavnet. Andre bruker kan se at du er borte fra datamaskinen. Hver gang du gir en / away - kommando i en kanal der du er borte, vil Konversation automatisk endre kallenavnet ditt tilbake til det opprinnelige. La dette være tomt hvis du ikke vil endre kallenavn automatisk når du går vekk. Jos valitset tämän ruudun, Konversation asettaa automaattisesti kaikki yhteydet käyttäen tätä henkilöllisyyspoissaoloa kun näytönsäästäjä käynnistyy tai kun käyttäjätapahtumia ei ole alla aseteltuna aikana. Hvis du krysser av her, vil Konversation automatisk sette alle tilkoblinger med denne identiteten i borte- status når pauseskjermen starter eller etter en pause i aktiviteten definert nedenfor. Automaattinen poissaolo Automatisk borte Aseta poissaolo kun on kulunut Sett borte etter käyttäjätapahtumasta uten brukeraktivitet Jos valitset tämän ruudun, Konversation peruu automaattisesti poissaolon kaikilta yhteyksiltä käyttäen tätä henkilöllisyyttä kun näytönsäästäjä pysähtyy tai uusi käyttäjätapahtuma havaitaan. Hvis du krysser av her vil Konversation automatisk oppheve borte- status for alle tilkoblinger med denne identiteten når pauseskjermen stopper eller det oppdages ny brukeraktivitet. Palaa automaattisesti aktiivitilassa Vend tilbake automatisk etter aktivitet Mikäli valitset tämän valinnan, Konversation lähettää poissaoloviestin kaikille kanaville, joihin olet liittynyt tällä henkilöllisyydellä.% s korvataan msg: llä. Aina antaessasi komennon / away paluuviesti näytetään kaikilla kanavilla, johon olet liittynyt tällä henkilöllisyydellä. His du krysser av her vil Konversation automatisk sende borte- meldingen til alle kanaler der denne identiteten er inne.% s erstattes med msg. Når du utfører en / away - kommando blir retur- meldingen vist i alle kanaler der denne identiteten er inne. Poissoloviestit Borte- meldinger & Poissaoloviesti: Borte- melding: Paluuviesti: Retur- melding: Lisäasetukset Avansert & Esikomento komentotulkissa: & Forkommando:: Tässä voit antaa komennon, joka suoritetaan ennen yhdistämistä palvelimeen. Jos tällä henkilöllisyydellä on monta palvelinta, tämä komento suoritetaan jokaiselle palvelimelle Her kan du oppgi en kommando som skal kjøres for tilkobling tl tjeneren begynner Hvis du har flere tjenere i denne identiteten blir kommandoen kjørt for hver tjener Merkistö: & Koding: Tämä asetus vaikuttaa siihen, kuinka kirjoittamasi merkit koodataan palvelimelle lähetettäessä. Se vaikuttaa myös siihen, kuinka viestit näytetään. Kun ensimmäisen kerran käynnistät Konversationin, se hakee asetuksen käyttöjärjestelmältä. Jos sinulla on vaikeuksia nähdä toisten kirjoittamia viestejä oikein, yritä vaihtaa tätä asetusta. Denne innstillingen bestemmer hvordan teksten du skriver kodes for sending til tjeneren. Den påvirker også hvordan meldinger vises. Når du først åpner Konversation vil den automatisk hente denne innstillingen fra operativsystemet. Hvis du har vansker med å se meldinger fra andre brukere på rett måte, så forsøk å endre denne innstillingen. & Tunnus: Ident: Kun yhteys palvelimeen muodostetaan, monet palvelimet vaativat käyttäjän tunnistautuvan. Mikäli tietokoneessasi ei ole käynnissä tunnistautumispalvelinta, Konversation lähettää tämän vastauksen. Välilyönnit eivät ole sallittuja. Når du kobler til er det mange tjenere som spør datamaskinen din etter et IDENT- svar. Hvis din maskin ikke kjører en IDENT- tjener, så sender Konversation svaret. Det kan ikke brukes mellomrom. & Poistumissyy: Årsak til avslutning: Aina kun jätät palvelimen, tämä viesti lähetetään muille. Når du forlater en tjener blir denne meldinga vist til andre. Konversation päättynyt. Konversation avsluttet. & Poistumissyy: Årsak til & gå ut: Aina kun jätät kanavan, tämä viesti lähetetään kanavalle. Når du forlater en kanal blir denne meldinga sendt til kanalen. & Ulosheiton syy: & Kick- årsak: Aina kun sinut heitetään ulos kanavalta (yleensä IRC- operaattorin toimesta), tämä viesti lähetetään kanavalle. Om du sparkes ut av en kanal (som regel av en IRC- operatør) blir denne meldinga sendt til kanalen. Käyttäjä lopetti. Bruker avsluttet. Painikkeen nimi Knappenavn Painikkeen toiminto Knappehandling Painikkeen nimi: Knappenavn: Painikkeen toiminto: Knappehandling: Käytettävissä olevat paikanpitäjät Tilgjengelige plassholdere % o: Nykyinen nimimerkki% c: Nykyinen kanava% K: Palvelimen salasana% u: Luettelo valituista nimimerkeistä% slt; erotin >%: erotin, jota käytetään erottamaan nimimerkit toisistaan% u- muuttujassa% n: Lähetä komento suoraan palvelimelle oman syöterivin sijasta % o: Gjeldende kallenavn% c: Gjeldende kanal% K: Tjenerpassord% u: Liste over valgte kallenavn% slt; ord >%: ord brukt til å atskille kallenavn i% u% n: Send kommando direkte til tjeneren i stedet for skrivelinja & Ota käyttöön kuvaruutunäyttöllä Slå på skjemmeldinger Kuvaruutunäyttöllä & Skjermmelding & Piirrä varjot & Tegn skygger Kuvaruutunäytön kirjasin: Skrift for skjermmelding: Näytä kuvaruutunäytön viesti Vis & skjermmelding & Jos oma nimimerkki on mainittu kanavan viestissä Hvis eget kallenavn brukes i kanalmelding & Mistä tahansa kanavan viestistä På alle kanalmeldinger & Keskustelutapahtumasta Ved spørreaktivitet & Liittymis/ eroamistapahtumista Ved & Bli med/ gå ut- hendelser Käytä omia värejä Bruk tilpassede farger Tekstin väri: Tekstfarge: & Taustaväri: & Bakgrunnsfarge: & Muut asetukset Andre innstillinger & Kesto: & Varighet: & Ruutu: Skjerm: ms ms Alias Alias Korvaus Erstatning & Uusi & Ny & Poista & Fjern Alias: Alias: Korvaus: Erstatning: Näytettävät varoitusikkunat Advarselsdialoger som skal vises Kun nimimerkkien seuranta on käytössä, näytetään huomautus, kun Seuratut Verkot/ Nimimerkit luettelossa tapahtuu paikalle tulemisia tai poistumisia. Voit myös avata Paikalla olevat nimimerkit - ikkunan nähdäksesi kaikkien seurattujen nimimerkkien tilan. Når kallenavnsøk er slått på, får du beskjed når kallenavn som står i lista Søkte nettverk/ kallenavn kobler til eller fra, Du kan også åpne vinduet Tilkoblede kallenavn for å se status før alle de søkte kallenavnene. Ota & käyttöön nimimerkkien seuranta Slå på & kallenavnsøk Jos valittu, Nimimerkit paikalla - ikkuna avataan automaattisesti, kun Konversation käynnistetään. Når dette er krysset av blir vinduet kallenavn tilkoblet åpnet automatisk når Konversation starter. Näytä paikalla olevien seurattujen nimimerkkien välilehti sovelluksen käynnistyksessä Vis fanen Søkte kallenavn når programmet starter Kun kaksoisnapsautat nimimerkkiä Paikalla olevat nimimerkit - ikkunassa, tämä komento sijoitetaan Syöteriville palvelinikkunassa. Komennossa voidaan käyttää seuraavia symboleja:% u: Kaksoisnapsautettu nimimerkki.% K: Palvelimen salasana.% n: Lähetä komento suoraan palvelimelle syöterivin sijaan. " Når du dobbeltklikker på et kallenavn i vinduet Kallenavn tilkoblet, blir denne kommandoen lagt i skrivelinja i tjenervinduet. Følgende symboler kan brukes i kommandoen:% u: Kallenavnet som ble trykket.% K: Tjenerpassord.% n: Send kommando direkte til tjeneren i stedet for skrivelinja. Komento, joka & suoritetaan kaksoisnapsauttaessa nimimerkkiä: & Kommando som kjøres når kallenavnet blir dobbeltklikket Kun kaksoisnapsautat nimimerkkiä Paikalla olevat nimimerkit - ikkunassa, tämä komento sijoitetaan Syöteriville palvelinikkunassa. Komennossa voidaan käyttää seuraavia symboleja:% u: Kaksoisnapsautettu nimimerkki.% K: Palvelimen salasana.% n: Lähetä komento suoraan palvelimelle syöterivin sijaan. Når du dobbeltklikker på et kallenavn i vinduet Kallenavn tilkoblet, blir denne kommandoen lagt i skrivelinja i tjenervinduet. Følgende symboler kan brukes i kommandoen:% u: Kallenavnet som ble trykket.% K: Tjenerpassord.% n: Send kommando direkte til tjeneren i stedet for skrivelinja. Konversation tarkistaa alla lueteltujen nimimerkkien tilan määritetyin aikavälein. Konversation vil sjekke status for de kallenavnene som er listet nedenfor med dette intervallet. Päivitysaikaväli: & Oppdateringsintervall: sekuntia sekunder Irc- palvelinverkko (sellainen kuin ” freenode ”), johon valittu valvottava käyttäjä on kytkeytynyt. IRC- nettverket (slik som « Freenode ») som den valgte brukeren er på. Verkko: Nettverk: Valvottavaksi valitun henkilön nimimerkki (käyttäjänimi) Kallenavn (brukernavn) som det skal ses etter Seuratut verkot/ nimimerkit Søkte nettverk/ kallesavn Napsauta lisätäksesi uuden nimimerkin luetteloon. Trykk for å legge til et kallenavn i lista. Napsauta poistaaksesi valitun nimimerkin luettelosta. Trykk for å slette det valgte kallenavnet fra lista. TabBar_ Config Fanelinjeoppsett Katso Se Sijoitus: Plassering: Huippu Øverst Pohja Nederst Vasen Venstre Näytä välilehtien & sulkemispainikkeet Vis lukkeknapp på faner Näytä välilehtien sulkemispainikkeet välilehtipalkissa Vis en lukkeknapp på & høyre side av fanelinja Rajoita välilehtinimiöiden kokoa, jotta ne & sopivat näytölle Begrens & størrelse på faner så alle får plass på skjermen Kohdistus Fokus Kohdistus uusissa välilehdissä & Fokus på nye faner Kohdistus uusissa & keskusteluissa Fokus på nye & forespørsler Hiiri Mus & Näpäytä keskipainiketta välilehdessä sen sulkemiseksi & Midt- klikk på en fane for å lukke den RegEx RegEx Korvaa kohteessa Erstatt i Etsi Finn Korvaa kohteella Erstatt med & Uusi Ny Korvaa kohteessa: Erstatt i: Etsi: Finn: Korvaa kohteella: Erstatt med: Malli Mønster Malli: Mønster: Viestityypit Meldingstyper Poista kaikki Fjern & alle DCC_ Asetukset DCC- innstillinger Latauskansio: Nedlastingsmappe: & Lisää lähettäjä tiedostonimiin & Legg til sender til filnavn & Luo kansio lähettäjälle Opprett mappe for sender Muunna välit tiedostonimissä alaviivoiksi ennen lähetystä Gjør om mellomrom i filnavn til understreker før sending Hyväksy automaattisesti lataustarjous Godta automatisk tilbud om nedlasting Jatka automaattisesti latausta Gjenoppta nedlasting automatisk Ota käyttöön & nopea DCC- lähetys (ei välttämättä toimi kaikkien asiakkaiden kanssa) Slå på rask DCC- sending (virker kanskje ikke med alle klienter) Ota käyttöön passiivinen DCC- lähetys Slå på passiv DCC- sending Mikäli tämä valitsin otetaan käyttöön, IPv6- yhteyksien dcc- siirrot tehdään täällä IPv4- liitännällä Hvis dette er slått på vil DCC- overføringer for IPv6- tilkoblinger bli gjort over IPv4- grensesnittet oppgitt her Käytä IPv4- liitäntään DCC- lähetyksessä: Reserve IPv4- grensesnitt for DCC- sending: DCC- lähetyksen aikakatkaisu: Tidsavbrudd for DCC- sending: . sekunti sek Puskurin koko: Bufferstørrelse: tavua byte IP IP & Menetelmä oman IP: n saamiseksi: & Metode for å skaffe egen IP: & Oma IP: Egen IP: Portit Porter Käytä määriteltyjä portteja DCC- keskustelulle: Slå på bestemte porter for DCC- prat: -- > til Ota käyttöön määriteltyjä portteja DCC- siirtopalvelimelle: Slå på bestemte & porter for DCC overføringstjener: Ota käyttöön UPnP NAT- hakemistoaskellus Slå på UPnP for NAT- gjennomføring Hyväksy automaattisesti DCC- keskustelutarjous Godta automatisk tilbud om DCC- prat Käytä ääniä luettelon & korostetuissa merkinnöissä Slå på lyd for uthevinger Korosta aina nykyisen nimimerkin sisältävät rivit: Uthev alltid eget gjeldende kallenavn: Korosta aina omat & rivit: Uthev alltid egne & linjer: Korostusluettelo Uthevingsliste Korostukset Uthevinger Ääni Lyd Automaattiteksti Autotekst & Malli: & Mønster: Väri: Farge: Ääni: & Lyd: audio/ x- wav audio/ x- mp3 application/ ogg audio/ x- adpcm audio/ x- wav audio/ x- mp3 application/ ogg audio/ x- adpcm Koesta ääni Test lydavspilling & Automaattiteksti: & Autotekst: Ota käyttöön automaattinen uudelleenyhdistäminen Slå på automatisk tilkobling ved bortfall Uudelleenyhdistämisen aikakatkaisu: Forsinkelse ved ny tilkobling: Uudelleenyhdistämisyritykset: Forsøk på ny oppkobling: Rajattomasti Ubegrenset Virheenjäljitys Feilsøk & Näytä raakaloki- ikkuna yhdistettäessä Vis ubehandlet & loggvindu ved tilkobling Salaus Kryptering Oletussalaustyyppi: Standard krypteringstype: Monet salausasiakkaat, kuten FiSH ja Mircryption, tukevat ECB - tai Electronic Block Chaining- tilaa, kuitenkin sitä pidetään yleensä turvattomana. FiSH ei tue CBC - tai Cipher Block Chaining- tilaa, mutta Mircryption tukee. Jos aiot käyttää avainvaihtoa on parasta ensin tutkia, onko vertaisverkossa on asiakas, joka voi käyttää CBC: tä, muuten kykenet näkemään, mitä he sanovat, mutta he eivät kykene lukemaan mitä sinä olet viestissä. ECB eller Electronic Codebook støttes av mange krypteringsklienter som FiSH og Mircryption, men regnes for det meste som usikkert. CBC eller Cipher Block Chaining støttes av Mircryption, men ikke av FiSH. Hvis du skal bruke nøkkelutveksling er det best å finne ut først om partneren har en klient som kan bruke CBC, ellers vil du kunne se hva de sier, men de vil ikke kunne lese hva du sier. Electronic Codebook (ECB) Electronic Codebook (ECB) Cipher- Block Chaining (CBC) Cipher- Block Chaining (CBC) Välityspalvelin Mellomtjener Osoite: Adresse: Portti: Port: Käyttäjänimi: Brukernavn: Salasana: Passord: Socks v5 Socks v5 HTTP HTTP Rajoita välilehtinimiöiden kokoa niin, että ne kaikki sopivat näytölle Begrense størrelse på faner så alle får plass på skjermen Piilota vierintäpalkki Skjul rullelinja Ota käyttöön, jos haluat kaikki IRC- syöterivit oikoluettavan kirjoittamisen aikana Slå på hvis du vil at alle IRC skrivelinjer skal stavekontrollere mens du skriver Tämän käytöönotto aiheuttaa syöteikkunan kasvamisen pystysuunnassa, kun se tulee täyteen. Om dette er på vil tekstfeltet vokse i høyden når det fylles opp. Aloita pääikkuna piilotettuna Start med skjult hovedvindu Näytä & oikeat nimet nimimerkkien vieressä Vis virkelige navn ved siden av kallenavn Avaa seurattujen nimimerkkien välilehti käynnistyksessä Åpne fanen Sette kallenavn når programmet starter Käytä tunnekuvakkeita Slå på smilefjes Tunnekuvaketeema Smilefjestema Soita järjestelmän äänimerkki, kun ohjausmerkki ASCII BEL (0x07) vastaanotetaan Ringer systembjella når du mottar kontrolltegnet ASCII BEL (0x07) Käytä järjestelmämerkkiääntä, kun vastaanotetaan ASCII BEL- merkki Bruk systembjelle ved innkommende ASCII BEL Piilota & Liity/ Poistu/ Nimimerkki- tapahtumat Skjul hendelsene & Bli med/ Gå ut/ Kallenavn Älä laajenna muuttujia, kun tekstiä lähetetään palvelimelle. Muuttuja alkaa% - merkillä, ja esimerkiksi% B laajenee merkeiksi, joilla saadaan aikaiseksi lihavointi. Ikke fold ut variabler når tekst sendes til tjeneren. En variabel begynner med «% », for eksempel blir% B foldet ut til de tegnene som trengs for å gjøre en tekst halvfet. Älä käytä & muuttujalaajennusta (esim.% C,% B,% G...) Slå av variabelutfolding (f. eks.% C,% B,% G osv.) Ohjaa uudelleen tilaviestit palvelimen tilaikkunaan Videresend statusmeldinger til tjenerens statusvindu Kuinka monta riviä pidetään puskurissa, 0 = rajattomasti Hvor mange linjer skal beholdes i buffere, 0 = ubegrenset & Takaisinvieritysraja: Grense for rulleminne: Pidä kanavan tilamerkkijono kirjainyhdistelmänä eikä tulkittuna. Esimerkiksi ” *** Kanavatilat: ei viestejä ulkopuolelta ” esitetään ” *** Kanavatilat: n ” Behold kanalmodus- strengen som en kombinasjon av tegn i stedet for å oversette til lesbare ord. F. eks. « *** Kanalmodus: ingen meldinger utenfra » blir til « *** Kanalmodus: n » Näytä raakatilamerkit Vis rå modustegn riviä linjer Muistiviivat Markørlinjer Lisää muistiviivan keskusteluikkunaan kun vaihdat toiseen keskusteluikkunaan tai minimoit sovelluksen. Setter inn en huskelinje i pratevinduet når du bytter til et annet pratevindu eller minimerer programmet. Merkitse viimeisin sijainti keskusteluikkunassa kun se piilotetaan Merk siste posisjon i et pratevindu når det skjules. Siirrä riviä vain kun uutta tekstiä ollaan näyttämäisillään Flytt linja bare når ny tekst er i ferd med å vises Näytä käsin lisätyt muistiviivat kaikissa keskusteluikkunoissa Vis i alle pratevinduer manuelt innsatte linjer Käytä automaattista käyttäjätiedon hakua (/ WHO) Slå på automatisk oppslag av brukerinformasjon (/ WHO) Kanavan käyttäjien enimmäismäärä: Største antall brukere i en kanal: nimimerkkiä kallenavn Päivitysaikaväli: Oppdateringsintervall: & Komento, joka suoritetaan kaksoisnapsauttassa: & Kommando som skal kjøres ved dobbeltklikk: Lajittele kirjainkokoa & huomioimatta Sorter & uten hensyn til store/ små bokstaver Lajittele tapahtuman mukaan Sorter etter & aktivitet Lajittele käyttäjän tilan mukaan Sorter etter brukerstatus (Järjestä nimimerkkien lajittelujärjestys uudelleen ” vedä ja pudota ” - menettelyllä) (Omordne kallenavnsortering ved dra- og- slipp) Selitys Forklaring Näytä päivän viesti tasavälisellä kirjasimella Vis MOTD (dagens melding) med fastbreddeskrift Käytä & tasavälistä kirjasinta päivän viesteille Slå på fastbreddeskrift for MOTD- meldinger & Lihavoi lähettävät nimimerkit keskustelunäkymässä Vis sender- kallenavn med & halvfet skrift i pratevinduet Keskusteluteksti: Pratetekst: Nimimerkkiluettelo: Kallenavnliste: Välilehtipalkki: Fanelinje: Theme_ Config Temaoppsett Asenna teema... Installer tema & # 160; … & Poista teema Fjern & tema Tavallisten käyttäjien kuvake Ikon for normale brukere Poissaolevien käyttäjien kuvake Ikon for brukere som er borte Äänioikeutettujen käyttäjien kuvake Ikon for brukere med stemme Puolioperaattorikäyttäjien kuvake Ikon for brukere med halv- operatørstatus Operaattorikäyttäjien kuvake Ikon for brukere med operatørstatus Kanavan ylläpitäjäkäyttäjien kuvake Ikon for brukere med admin- status Kanavan omistajakäyttäjien kuvake Ikon for brukere med eierstatus Esikatselu: Forhåndsvisning: Omat värit Selvvalgte farger Käytä omia värejä syötelaatikossa, nimimerkkiluettelossa ja välilehtiluettelossa Bruk selvvalgte farger for skrivefelt, kallenavnliste og tab- liste & Tausta: & Bakgrunn: & Palvelinviesti: & Tjenermelding: Hyperlinkki: Hyperlenke: Kanavan & viesti: Kanalmelding: & Toiminto: Handling: Alkuloki: Etterslep: & Komentoviesti: Kommandomelding: & Keskusteluviesti: & Forespørselsmelding: & Aikaleima: & Tidsstempel: & Vaihtoehtoinen tausta: Alternativ bakgrunn: Väritetyt nimimerkit Kallenavn med farge 5: 5: 4: 4: 3: 3: 2: 2: 0: 0: 1: 1: 7: 7: 6: 6: & Oman nimimerkin väri: Farge på & eget kallenavn: Käyttämällä tätä valintaa IRC- viesteihin lisätyt värikoodit näytetään värillisenä tekstinä. Värikoodeja lisätään tekstiin valitsemalla Lisää - > IRC- väri Om dette slås på blir fargekoder lagt til IRC- meldinger vist i pratevinduet som farget tekst. Du kan legge til fargekoder til meldingene dine ved å velge Sett Inn→IRC- farge & Salli väritetty teksti IRC- viesteissä Tillat farget tekst i IRC- meldinger 11: 11: 9: 9: 8: 8: 10: 10: 12: 12: 15: 15: 14: 14: 13: 13: & Ota loki käyttöön Slå & på logging Käytä & pienaakkosia lokitiedoston nimessä Slå på & små bokstaver i loggfilnavn & Lisää palvelimen nimi lokitiedoston nimiin Legg til vertsnavn til loggfilnavn Lokitiedoston & polku: Loggfilsti: Käytä järjestelmän tekstieditoria lokien avaamiseen Bruk systemets tekstredigering for å åpne logger Ota käyttöön & aikaleimat Slå på & tidsstempler Näytä & päivämäärät & Vis datoer & Muoto: & Format: Näytä alkuloki: Vis & etterslep & Rivit: & Linjer: & Sijoittelu Utforming & Näytä kanavan aihe Vis kanalemne Näytä kanavatilapainikkeet Vis kanalens & modusknapper Näytä kanavan & nimimerkkiluettelo ja pikapainikkeet Vis kanalens kallenavnliste og hurtigknapper Näytä palvelinpeitteet nimimerkkiluettelossa Vis vertsmasker i kallenavnlista Näytä oikeat nimet nimimerkkien vieressä Vis virkelige navn i kallenavnlista Näytä & pikapainikkeet Vis & hurtigknapper Näytä kenttä & oman nimimerkin muuttamiseksi Vis & boks som kan endre eget kallenavn Näytä vierintäpalkki Vis rullefelt Ota käyttöön taustakuva Slå på bakgrunnsbilde & Polku: Sti: Käytä väritettyä tekstiä Bruk farget tekst Käytä väritettyjä ledejä Bruk fargede LED- er Sovellustapahtumat tapahtuvat Konsole- välilehdessä, DCC- tilavälilehdessä ja muissa sovellusvälilehdissä, joita ei suoraan käytetä keskusteluun. Programhendelser skjer i Konsole- faner, DCC status- fanen og andre programfaner som ikke brukes direkte til prating. Sovellustapahtuma Programhendelse Viesti Melding Yksityisviesti Privat melding Nykyinen nimimerkki käytetty Gjeldende kallenavn brukt Kanavatapahtumia ovat tilojen muutokset ja käyttäjien liittyminen/ poistuminen kanavalta. Kanalhendelser er modusendringer eller brukere som går inn i / ut av en kanal. Kanavan tapahtuma Kanalhendelse Valitsimet Valg Jos valitset tämän, Korostusetusijasivulla valitut värit korvaavat ” Nykyisen nimimerkin käyttämä ” - värit ja ” Korotukset ”. Hvis du velger dette vil de fargene du valgte i Utheving på oppsettssida overstyre fargene for « Gjeldende kallenavn brukt » og « Uthev ». Anna etuoikeus keskusteluikkunan korotusväreille Gi forrang til uthevingsfarger for pratevindu Ota käyttöön kuvake ilmoitusalueella Slå på systemkurven & Käytä ilmoitusaluetta uusista viesteistä huomattamiseen Bruk systemkurven til å varsle om nye meldinger Vain & huomauta kun korostus on liipaistu tai nykyistä nimimerkkiäsi käytetään Varsle & bare hvis en fremheving utløses eller ditt gjeldende kallenavn brukes Vilkuta kuvaketta Blink ikonet Piilota ikkuna käynnistyksen yhteydessä Skjul vinduet ved oppstart Nimimerkkien täydennys Kallenavnfullføring Täydennystila: Fullføringsmodus: Kierrätä nimimerkkiluetteloa Gå gjennom kallenavnlista Komentotulkin kaltainen Skall- liknende Komentotulkin kaltainen täyttökentällä Skall- linkende med fullføringsboks Loppuliite rivin alussa: Suffiks ved begynnelsen på linja: & Muualla: & Annetsteds: Kirjainkoon huomioiva Skill mellom store og små bokstaver Sekalaiset Diverse Älä käytä huomatuksia & poissaollessasi Slå & av varslinger når borte Käytä muokattua & versiovastausta: Bruk egendefinert & versjonssvar: Tässä voit asettaa muokatun vastauksen CTCP VERSION - kyselylle. Her kan du lage et egendefinert svar på CTCP VERSION forespørsler. Syötekenttä laajennetaan tekstillä Tekstboksen utvides med teksten & Komentomerkki: Kommandotegn: Käytä omaa & www- selainta: Bruk & selvvalgt nettleser: Luo uusi yhteystieto osoitekirjaan Lag en ny oppføring i adresseboka Luo uusi & yhteystieto... Lag ny & oppføring & # 160; … Valitse yhteystieto, jonka kanssa haluat viestiä pikaviestimellä Velg kontakten som du vil snakke med via lynmeldingstjenester Valokuva Foto Nimi Navn Haku: & Søk: & Seuraava välilehti & Neste & Edellinen välilehti & Forrige Valitsimet & Valg Liitä editori Rediger innliming Poista & rivinvaihdot & Fjern linjeskift Lisää & lainausmerkintä Legg til & sitattegn Tältä viestisi näyttävät näillä väreillä väritettynä Slik vil meldingene dine se ut med disse fargene Tästä esikatselussa nähdään, miltä viesti lukijoille näyttää valituilla väreillä. Huomaa: Kaikki asiakkaat eivät tue tätä, ja jotkut käyttäjät ovat saattaneet poistaa värit käytöstä. Dette er en forhåndsvisning av hvordan dine lesere kanskje kan se meldingen din hvis du velger disse fargene. Merk: Ikke alle klienter støtter dette, og noen brukere kan ha valgt å ignorere dine fargeendringer. Esikatselu Forhåndsvisning Valittu tekstiväri lisätään syöteriville. Den valgte tekstfargen legges til skrivelinja Tässä valitset värin, jota haluat käyttää seuraavassa lähettämässäsi viestissäsi. Jos valitset värin ja painat OK- painiketta, valittu väri lisätään syöteriville. Tämän jälkeen kirjoitettava teksti on valitun väristä, kunnes vaihdat väriä uudelleen. Huomaa: Kaikilla käyttäjillä ei ole käytössä värillistä tekstiä. Her velger du hvilken farge du vil ha på teksten i den neste meldinga du sender. Hvis du velger en farge og trykker OK, så blir den valgte fargen lagt til skrivelinja. All tekst som skrives inn etter dette får den fargen, inntil du endrer farge igjen. Merk: Ikke alle bruker slår på valget for å se dette. & Tekstin väri: & Forgrunnsfarge: Valittu tekstin taustaväri lisätään syöteriville. Den valgte bakgrunnsfargen for tekst legges til skrivelinja. Tässä valitset värin, jota haluat käyttää taustavärinä seuraavassa lähettämässäsi viestissäsi. Jos valitset värin ja painat OK- painiketta, valittu väri lisätään syöteriville. Tämän jälkeen kirjoitettava teksti on valitun väristä, kunnes vaihdat väriä uudelleen. Oletusarvo ” Ei mitään ” ei vaihda tekstin taustaväriä, joten lukijat näkevät viestisi valitulla taustavärillään. Huomaa: Kaikki asiakkaat eivät tue tätä, ja kaikki käyttäjät eivät käytä tätä valintaa. Her velger du hvilken farge du vil ha på bakgrunnen for tekst i den neste meldinga du sender. Hvis du velger en farge og trykker på OK, så blir den valgte fargen lagt til skrivelinja. All tekst du skriver etter dette får den valgte bakgrunnsfargen til du endrer farge igjen. Om du velger standarden « Ingen » endres ikke bakgrunnsfargen på meldingene dine, så leserne får se meldingene med normal bakgrunnsfarge for tekst. Merk: Ikke alle klienter støtter dette, og ikke alle brukere slår på valget for å se dette, & Ikkuna & Vindu BitTorrent BitTorrent viallista lohkoa ugyldige blokker Laske suositusasetukset Finn anbefalte innstillinger (=% 1/ s) (=% 1/ s) Kaikki liittymät Alle grensesnitt Jononhallinta Købehandler Sovellus Program Käynnistä Start Kaikki kaikki valitut torrentit nykyiseltä välilehdeltä Start alle markerte torrenter i gjeldende fane Pysäytä Stopp Pysäytä kaikki valitut torrentit nykyiseltä välilehdeltä Stopp alle markerte torrenter i gjeldende fane Keskeytä Pause Keskeytä kaikki valitut torrentit nykyiseltä välilehdeltä Pause alle markerte torrenter i gjeldende fane Poista kaikki valitut torrentit nykyiseltä välilehdeltä Fjern alle markerte torrenter i gjeldende fane Käynnistä kaikki Start alle Käynnistä kaikki torrentit nykyiseltä välilehdeltä Start alle torrenter i gjeldende fane Pysäytä kaikki Stopp alle Pysäytä kaikki torrentit nykyiseltä välilehdeltä Stopp alle torrenter i gjeldende fane Poista torrentti ja sen data Fjern torrent og data Muuta torrentin nimeä Endre navn på torrent Lisää käyttäjiä Legg til deltakere DHT DHT Käyttäjätietojen vaihto (PEX) Deltakerutveksling Manuaalinen päivitys Manuell annonsering Pisteet Hent status EsikatseluPercent of File Downloaded ForhåndsvisningPercent of File Downloaded Latauskansio Datamappe Väliaikaiskansio Midlertidig mappe Siirrä data Flytt data Poista ryhmästä Fjern fra gruppe Uusi ryhmä Ny gruppe Tarkista data Kontroller data Tarkista torrentin kaikki data Kontroller alle data i en torrent Avaa kansio Åpne mappe Lisää ryhmään Legg til gruppe Kopioi torrentin verkko- osoite Kopier torrent- URL Tuo torrentti Eksporter torrent Nopeusrajoitukset Fartsgrenser Aseta yksittäisten torrenttien nopeusrajoitukset Sett fartsgrenser for enkelttorrenter Torrentit (*. torrent) Torrenter (*. torrent)) Ladattu Lastet ned Koko Størrelse Lähetetty Lastet opp Latausnopeus Nedhastighet Lähetysnopeus Opphastighet Aikaa jäljellä Tid igjen Jakajia Delere Lataajia Nedlastere % valmiinaDownload first % ferdigDownload first Jakosuhde Delingsforhold Latausaika Tid lastet ned Lähetysaika Tid lastet opp Sijainti Adresse Paljonko torrentin datasta on ladattu Hvor mye data vi har lastet ned fra denne torrenten Torrentin kokonaiskoko lukuun ottamatta ohitettuja tiedostoja Total størrelse på torrenten, ekskluderte filer er ikke tatt med Paljonko dataa on lähetetty Hvor mye data vi har lastet opp Nykyinen latausnopeus Angi høyeste nedlastingsfart Nykyinen lähetysnopeus Nåværende opplastingsfart Kauanko on jäljellä ennen torrentin valmistumista tai ennen enimmäisjakosuhteen saavuttamista (jos käytössä) Hvor lang tid som er igjen før torrenten er ferdig, eller før høyeste deleforhold er nådd hvis dette er slått på Moneenko lähettäjään ollaan yhteydessä (montako lähettäjää seurantapalvelin ilmoittaa) Hvor mange delere vi er koblet til (Hvor mange delere det er i følge sporeren) Moneenko lataajaan ollaan yhteydessä (montako lataajaa seurantapalvelin ilmoittaa) Hvor mange nedlastere vi er koblet til (Hvor mange nedlastere det er i følge sporeren) Ladattu osuus torrentin kokonaisdatasta lukuun ottamatta ohitettuja tiedostoja Hvor mange prosent av hele torrenten som er lastet ned, unntatt ekskluderte filer Jakosuhde on lähetettyjen tavujen määrä jaettuna ladattujen tavujen määrällä Deleforholdet er antall byte lastet opp delt på antall byte lastet ned Kauanko torrenttia on ladattu Hvor lenge nedlasting av torrenten har pågått Kauanko torrenttia on lähetetty Hvor lenge deling av torrenten har pågått Torrentin sijainti levyllä Hvor torrentens data er plassert på disken % 1 URL:% 2 % 1 URL:% 2 Tarkistettu% v /% m lohkoa Kontrollerte% v av% m blokker Sarakkeet Kolonner Torrentti% 1 ei ole valmis. Haluatko poistaa keskeneräisen datan? Torrrenten% 1 er ikke ferdig lastet ned; vil du slette de uferdige dataene også? Poista lataus Fjern nedlasting Poista data Fjern data Säilytä data Behold data Menetät kaikki ladatut tiedostot. Haluatko varmasti jatkaa? Du vil miste all data du har lastet ned. Er du sikker? Poista torrentti Fjern torrent Valitse kansio, johon data siirretään. Velg en mappe som data kan flyttes til. Tuodaan% 1... Importerer% 1 & # 160; … Tuonti valmis. Ferdig med importering. Torrentti% 1 on jo ladattu. Torrenten% 1 er allerede åpen. Lataus epäonnistui:% 1 Klarte ikke laste% 1 Ei voitu tuoda% 1:% 2 Klarte ikke importere% 1:% 2 Tuotu% 1 Importerte% 1 KiB/ s KiB/ s Rajoitukseton Ingen grense Nopeutta ei vahvistettu Ingen garantert fart Torrent- tiedostot Torrentfiler Kaikki tiedostot Alle filer Ei voi varmentaa tietoa:% 1 Klarte ikke å kontrollere data:% 1 Ei voi ladata torrent- tiedostoa:% 1 Klarte ikke laste inn torrentfila:% 1 Ei voi avata% 1:% 2 Klarte ikke åpne% 1:% 2 Ei voitu luoda% 1:% 2 Klarte ikke opprette% 1:% 2 Avaa verkko- osoite Åpne en nettadresse Kaikki torrentit Alle torrenter Kelvoton URL:% 1 Ugyldig URL:% 1 Valitse kansio, jossa data nyt on. Merk mappa hvor dataene er nå. Datatiedostoja ei löydy valitsemastasi sijainnista. Haluatko luoda kaikki tiedostot valittuun kansioon? Datafilene finnes ikke i mappa du valgte. Vil du opprette alle filene i den valgte mappa? Kaikkia tiedostoja ei löytynyt uudesta sijainnista: jotkin puuttuvat yhä. Haluatko luoda puuttuvat tiedostot valittuun kansioon? Ikke alle filene ble funnet i plasseringen du oppga; noen mangler fortsatt. Vil du opprette de manglende filene i den valgte mappa? Datatiedostoa ei löydy valitsemastasi sijainnista. Haluatko luoda tiedoston valittuun kansioon? Datafila finnes ikke i mappa du valgte. Vil du opprette fila i den valgte mappa? Luo torrentti Lag en torrent Kelvoton verkko- osoite% 1 Ugyldig URL:% 1 WWW- lähetyksessä tuetaan vain HTTP: tä. Bare HTTP er støttet for nettkilder. Valitse tiedosto tai kansio. Du må velge en fil eller en mappe. Et ole lisännyt seurantapalvelinta. Haluatko varmasti luoda tämän torrentin? Du har ikke lagt til en sporer; er du sikker på at du vil lage denne torrenten? Lisää vähintään yksi käyttäjä. Du må legge til minst én node. Torrenttitiedostot (*. torrent) Torrentfiler (*. torrent) Valitse torrentin tallennustiedosto Velg et filnavn å lagre som Näytä tiedostopuu Vis et fil- tre Näytä tiedostoluettelo Vis en filliste Suodin Filter Avataan% 1 Åpner% 1 Torrentin jotkin tiedostot löytyivät valmistuneiden latausten kansiosta. Haluatko tuoda nämä tiedostot ja käyttää valmistuneiden latausten kansiota torrentin sijaintina? Noen av filene i denne torrenten ble funnet i mappa med ferdige nedlastinger. Vil du importere dem og bruke mappa med ferdige nedlastinger som sted? Torrentin kaikki tiedostot löytyivät valmistuneiden latausten kansiosta. Haluatko tuoda nämä tiedostot ja käyttää valmistuneiden latausten kansiota torrentin sijaintina? Alle filene i denne torrenten ble funnet i mappa med ferdige nedlastinger. Vil du importere dem og bruke mappa med ferdige nedlastinger som sted? Tiedosto% 1 löytyi valmistuneiden latausten kansiosta. Haluatko tuoda sen? Fila% 1 ble funnet i mappa med ferdige nedlastinger. Vil du importere denne fila? Kansiota% 1 ei ole olemassa, haluatko luoda sen? Mappa% 1 finnes ikke. Vil du lage den? Olet poistanut valinnan seuraavilta olemassaolevilta tiedostoilta: nämä tiedostot poistetaan. Haluatko varmasti jatkaa? Du har fravalgt følgende filer som finnes fra før, så du vil miste all data fra disse. Er du sikker? Kyllä, poista tiedostot Ja, slett filene Ei, pidä tiedostot Nei, behold filene Vapaan levytilan määrää ei saatu selville We are% 1 bytes short of what we need Klarer ikke å bestemme ledig plass. We are% 1 bytes short of what we need % 1 puuttuu % 1 for lite Olemassaolevat tiedostot: Ei mitään Eksisterende filer: Ingen Olemassaolevat tiedostot: Kaikki Eksisterende filer: Alle Olemassaolevat tiedostot:% 1 /% 2 Eksisterende filer:% 1 av% 2 Olemassaoleva tiedosto: Ei Eksisterende fil: Nei Olemassaoleva tiedosto: Kyllä Eksisterende fil: Ja Torrentti Torrent Latausrajoitus Nedlastingsgrense Lähetysrajoitus Opplastingsgrense Varmistettu latausnopeus Garantert nedlastingsfart Varmistettu lähetysnopeus Garantert opplastingsfart Haku Søk Näytä haku Vis søk Näytä tai piilota hakurivi Vis eller skjul søkelinje Siirrä ylemmäs Flytt øverst Siirrä torrentti ylimmäksi jonossa Flytt en torrent øverst i køen Siirrä ylemmäs Flytt opp Siirrä torrenttia ylemmäs jonossa Flytt en torrent oppover i køen Siirrä alemmas Flytt ned Siirrä torrenttia alemmas jonossa Flytt en torrent nedover i køen Siirrä alimmaksi Flytt nederst Siirrä torrentti alimmaksi jonossa Flytt en torrent nederst i køen Magnet- linkki Magnet- lenke Käyttäjät Deltakere Lataa Laster ned Pysäytetty Stoppet Järjestys Rekkefølge Pysähdysaika Tid stoppet opp Prioriteetti Prioritet Ajossa Kjører Jonossa Lagt i kø Ei jonossa Ikke i kø % 1 % 1 Torrentin järjestys jonossa. Vedä ja pudota tai käytä oikealla olevia Ylemmäs - ja Alemmas- painikkeita muuttaaksesi järjestystä. Rekkefølge til en torrent i køen. Dra og slipp torrentene eller bruk opp - og ned- knappene til høyre for å endre rekkefølgen. Käynnistä Magnet Start Magnet Pysäytä Magnet Stopp Magnet Poista Magnet Fjern Magnet IP- suodinluettelo IP- filterliste Kelvoton IP- osoite% 1. IP- osoitteiden tulee olla muodossa ” xxx. xxx. xxx. xxx ”. Voit käyttää myös jokerimerkkejä, esim. ” 127. 0. 0. * ”, tai määrittää alueen, esim. ” 200. 10. 10. 0- 200. 10. 10. 40 ”. Ugyldig IP- adresse% 1. Du må skrive inn IP- adressen i formatet « XXX. XXX. XXX. XXX ». Du kan også bruke jokerstjerner, som « 127. 0. 0. * », eller oppgi områder som « 200. 10. 10. 0- 200. 10. 0. 40 ». Valitse tiedosto Velg en fil Valitse tallennuksen tiedostonimi Velg et filnavn å lagre som Kelvoton IP- osoite% 1 Ugyldig IP- adresse% 1 Toistuva IP- osoite% 1 IP- duplikat% 1 Torrentit Torrenter Torrenttijonon hallintasovelma Skjermelement for behandling av torrentkøen Magnet Magnet Näyttää latautumassa olevat Magnet- linkit Viser de magnet- lenkene du laster ned KTorrent KTorrent KDE: n BitTorrent- asiakas BitTorrent- klient for KDE (C) 2005– 2008 Joris Guisson ja Ivan Vasic © 2005– 2008 Joris Guisson og Ivan Vasic Joris Guisson Joris Guisson Ivan Vasic Ivan Vasic Alan Jones Alan Jones BitFinder- liitännäinen Bitfinner- modul Diego R. Brogna Diego R. Brogna Webliittymäliitännäinen Nettgrensesnitt Krzysztof Kundzicz Krzysztof Kundzicz Tilastoliitännäinen Statistikkmodul Mladen Babic Mladen Babic Sovelluksen kuvake ja muutama muu Programikon og et par andre Adam Treat Adam Treat Danny Allen Danny Allen 1. 0- version kuvake Programikon for 1. 0 Vincent Wagelaar Vincent Wagelaar Knut Morten Johansson Knut Morten Johansson Felix Berger Felix Berger ChunkBarin työkaluvihjeet ja IWFileTreeItem- järjestely Verktøytips på blokklinja og « IWFileTreeItem » - sortering Andreas Kling Andreas Kling Felipe Sateler Felipe Sateler Maxmind Maxmind Maan tunnistus tietovimpaimelle. Liput ovat osoitteesta http: // flags. blogpotato. de /.. kiitos heille. Land- finner for infotilleggsmodulen. Flaggene er tatt fra http: // flags. blogpotato. de /, så takk til dem også. Adam Forsyth Adam Forsyth Tiedostojen priorisointi ja jotkin paikkaukset Filprioritering og noen andre lapper Thomas Bernard Thomas Bernard Miniupnp: tä käytettiin mallina omalle UPnP- toiminnollemme Miniupnp ble brukt som et eksempel for vår egen UPnP- kode Diego Rosario Brogna Diego Rosario Brogna Yleisen enimmäisjakosuhteen korjaus Tillegg for totalt deleforhold Lesly Weyts Lesly Weyts Automaattisen asetustensäädön parannukset Zeroconf- forbedringer Kevin Andre Kevin Andre Dagur Valberg Johannsson Dagur Valberg Johannsson Coldmilk- webkäyttöliittymä Nettgrensesnittet « Coldmilk » Alexander Dymo Alexander Dymo KDevelopin IDEAl- koodi IDEAl- kode fra KDevelop Scott Wolchok Scott Wolchok Muunnosnopeuden parannus IP- suodinliitännäisessä Raskere konvertering i ipfilter- modulen Bryan Burns Juniper Networksistä Bryan Burns fra Juniper Networks Löysi 2 turvallisuusuhkaa (kumpikin korjattu) Fant 2 sikkerhetshull (som nå er fikset) Goten Xiao Goten Xiao Paikkaus: hiljainen lataus tallennussijaintiin Oppdatering for å starte stille med en lagringsplass Rapsys Rapsys Webliittymän PHP- koodin korjaukset Feilrettinger i PHP- koden for nettgrensesnittet Athantor Athantor Levytilan ennakkovaraus nimenomaisesti XFS: ssä Forhåndstildeling for XFS- filsystemet Korjaus: hyvin hitaita nopeuksia ei näytetä Oppdatering for å ikke vise veldig lave hastigheter Lucke Lucke Korjaus: näyttää mahdollisen palomuuritilan Oppdatering for å vise om brukeren er bak en brannmur Modestas Vainius Modestas Vainius Useita paikkauksia Flere oppdateringer Stefan Monov Stefan Monov Paikkaus: valikkopalkin piilotus Oppdatering for å skjule menylinja Paikkaus: Tedostojen prioriteettien muuttaminen web- käyttöliittymässä Oppdatering for å endre filprioriteringer i nettgrensesnittet Rafał Miłecki Rafał Miłecki Useita web- käyttöliittymän paikkauksia Flere oppdateringer for nettgrensesnittet Ozzi Ozzi Korjauksia useisiin varoituksiin Oppdateringer for å rette flere advarsler Markus Brueffer Markus Brueffer Paikkaus vapaan levytilan laskemiseksi FreeBSD: ssä Oppdatering for å rette beregning av diskplass på FreeBSD Lukas Appelhans Lukas Appelhans ChunkDownloadView’ n kaatumisen korjaus Oppdatering for å rette krasj i visning av blokker Rickard Närström Rickard Närström Muutamat korjaukset Et par feilrettinger caruccio caruccio Paikkaus: torrenttien lataus hiljaisesti komentoriviltä Oppdatering for å åpne torrenter stille fra kommandolinja Lee Olson Lee Olson Uusi kuvakkeisto Nytt sett med ikoner Aaron J. Seigo Aaron J. Seigo Vedä ja pudota - tuki Plasma- sovelmaan Dra og slipp- støtte i plasmoiden Ian Higginson Ian Higginson Paikkaus: liitännäisluettelon siivous Oppdatering for å rydde i modullista Amichai Rothman Amichai Rothman Paikkaus: Plasma- sovelmasta ponnahdussovelma Oppdatering for å gjøre om plasmoiden til et sprettoppvindu Leo Trubach Leo Trubach Paikkaus: IP- alueiden tuki IP- suodindialogissa Lapp som legger til støtte for IP- områder i IP- filterdialogen Avattava asiakirja Dokument som skal åpnes Avaa hiljaisesti osoitteesta löytyvät torrentit Åpne torrenten gitt på URL stille Mukautetut ryhmät Selvvalgte grupper Muuta nimeä Endre navn Poista ryhmä Fjern gruppe Avaa välilehti Åpne fane Ryhmäkäytänne Regler for grupper Anna ryhmän nimi. Skriv inn gruppenavnet. Ryhmä% 1 on jo olemassa. Gruppen «% 1 » finnes fra før. Käytänteet ryhmälle% 1 Regler for gruppen «% 1 » Valittu portti (% 1) ei ole käytettävissä tai toinen ohjelma käyttää sitä. KTorrent käyttää nyt porttia% 2. Den oppgitte porten (% 1) er ikke tilgjengelig eller i bruk av et annet program. KTorrent bruker nå port% 2 i stedet. KTorrent ei voi luoda yhteyksiä, koska portit% 1 –% 2 ovat toisen ohjelman käytössä. KTorrent kan ikke ta i mot tilkoblinger fordi portene% 1 til% 2 brukes av et annet program. KTorrentissa on käynnissä yksi tai useampia torrentteja KTorrent kjører en eller flere torrrenter Ei voitu luoda torrenttia:% 1 Klarte ikke lage torrent:% 1 Torrentista ”% 1 ” puuttuu tiedostoja. Haluatko luoda ne uudelleen vai jättää ne lataamatta? Flere datafiler i torrenten «% 1 » mangler. Vil du lage dem på nytt eller la være å laste dem ned? Tiedostoja puuttuu Datafiler mangler Ei voitu poistaa valintaa puuttuvilta tiedostoilta:% 1 Klarte ikke fravelge manglende filer:% 1 Ei voitu luoda puuttuvia tiedostoja:% 1 Klarte ikke lage manglende filer på nytt:% 1 Tiedosto, johon torrentin ”% 1 ” data on tallennettu, puuttuu. Haluatko luoda sen uudelleen? Fila som inneholder data for torrenten «% 1 » mangler. Vil du bygge den opp igjen? Tiedosto puuttuu Datafil mangler Ei voitu luoda uudelleen tiedostoa:% 1 Klarte ikke lage datafil på nytt:% 1 KDE3- version torrentteja ei löytynyt. Fant ingen torrenter fra KDE3- versjonen. Kelvoton Magnet- torrenttilinkki:% 1 Ugyldig magnet bittorrent- lenke:% 1 Yrität ladata Magnet- linkkiä, mutta DHT ei ole käytössä. Optimituloksiin pääset ottamalla DHT: n käyttöön. Du forsøker å laste ned en magnet- lenke, og DHT er ikke slått på. Slå på DHT for å få best resultat. Lataus:% 1 / Lähetys:% 2 Fart ned:% 1 / Opp:% 2 Ladattu:% 1 / Lähetetty:% 2 Overført ned:% 1 / opp:% 2 DHT: ei käytössä DHT: av DHT:% 1 solmua,% 2 tehtävää DHT:% 1 noder,% 2 jobber Torrenttitiedostot Torrentfiler Avaa sijainti Åpne adresse Luo uusi torrentti Lag en ny torrent Avaa torrentti Åpne en torrent Avaa hiljaisesti Åpne stille Avaa torrentti kysymättä mitään Åpne en torrent uten å stille spørsmål Käynnistä kaikki torrentit Start alle torrenter Pysäytä kaikki torrentit Stopp alle torrenter Avaa verkko- osoite Åpne URL Avaa torrenttiin osoittava verkko- osoite (Magnet- linkit ovat tuettuja) Åpne en URL som peker til en torrent, magnet- lenker er støttet Keskeytä KTorrent Sett KTorrent i hvilemodus Keskeytä kaikki käynnissä olevat torrentit Sett alle kjørende torrenter i hvilemodus Jatka KTorrentia Fortsett KTorrent Jatka keskeytettyjä torrentteja Fortsett torrenter som var i hvilemodus IP- suodin IP- filter Näytä estettyjen IP- osoitteiden luettelo Vis liste over blokkerte IP- adresser Tuo torrentti Importer torrent Tuo torrentti Importer en torrent Tuo KDE3- torrentteja Importer KDE 3- torrenter Tuo kaikki KDE3- version KTorrentin torrentit Importer alle torrentene fra KDE 3- versjonen av KTorrent Näytä tai piilota KTorrent Vis/ Skjul KTorrent Ryhmänäkymä esillä Gruppevisning synlig Näytä tai piilota ryhmänäkymä Vis eller skjul gruppevisning Aseta enimmäislähetysnopeus Angi høyeste opplastingsfart Aseta enimmäislatausnopeus Angi høyeste nedlastingsfart Nopeus: Lataus:% 1 Lähetys:% 2 Siirto: Lataus:% 3 Lähetys:% 4 Fart: Nedlasting:% 1 Opplasting:% 2 Overføring: Nedlasting:% 3 Opplasting:% 4 Torrent% 1 on valmistunut. Keskinopeus lataukselle oli% 2 ja lähetykselle% 3. % 1 er ferdig lastet ned. Gjennomsnittsfart:% 2 ned /% 3 opp. Torrent% 1 on saavuttanut enimmäisjakosuhteensa% 2 ja on nyt pysäytetty. Yhteensä lähetetty% 3 keskinopeudella% 4. % 1 har nådd det høyeste delingsforholdet på% 2 og er derfor stoppet. Lastet opp% 3 med en gjennomsnittsfart på% 4. Torrentti% 1 on saavuttanut enimmäisjakoaikansa% 2 tuntia ja on pysäytetty. Lähetettiin% 3 keskinopeudella% 4. % 1 har nådd høyeste delingstid på% 2 timer og har blitt stoppet. Lastet opp% 3 med en gjennomsnittsfart på% 4. Torrent% 1 on pysähtynyt, virhe:% 2 % 1 har blitt stoppet med følgende feil:% 2 Torrentista% 1 on löytynyt viallista tietoa. Olisi hyvä suorittaa tietojen yhtenäisyyden tarkistus tälle torrentille. Fant ødelagte data i torrenten% 1 Du bør kjøre en datakontroll på torrenten. % 1 on saavuttanut enimmäisjakosuhteensa% 2 eikä sitä voida asettaa jonoon. Poista jakosuhteen rajoitus, jos haluat jatkaa jakamista. % 1 har nådd det høyeste delingsforholdet på% 2 og kan derfor ikke legges til i køen. Fjern grensen manuelt hvis du vil fortsette å dele. % 1 on saavuttanut enimmäisjakoaikansa% 2 tuntia eikä sitä voida asettaa jonoon. Poista jakoajan rajoitus, jos haluat jatkaa jakamista. % 1 har nådd sin grense for delingstid på% 2 timer og kan ikke legges til i køen. Fjern grensen manuelt hvis du vil fortsette å dele. Ei voi käynnistää kohdetta% 1: Klarte ikke starte% 1: Voit säätää rajoituksia valikosta Asetukset - > Muokkaa asetuksia (KTorrent). Gå til « Innstillinger & # 160; → Oppsett av KTorrent » hvis du vil endre grensene. Vapaata levytilaa ei ole tarpeeksi. Det er ikke nok plass på harddisken Levytilasi käy vähiin.% 1 ladataan kohteeseen ”% 2 ”. Det er snart ikke mer diskplass igjen.% 1 blir lastet ned til «% 2 ». Torrentti on pysäytetty. Torrenten har blitt stoppet. Nopeusrajoitus (KiB/ s) Fartsgrense i KiB/ s Rajoittamaton Ubegrenset Pienet kuvakkeet Små ikoner Tavalliset kuvakkeet Normale ikoner Suuret kuvakkeet Store ikoner Vain kuvakkeet Bare ikoner Vain teksti Bare tekst Kuvakkeet ja teksti Ikoner og tekst Vasemmalla Venstre Oikealla Høyre Yllä Øverst Alla Nederst Enimmäisjakorajoitus saavutettu. Nådde grense for høyeste delingsforhold. Enimmäisjakoaika saavutettu. Nådde grense for lengste delingstid. Ei voi kirjoittaa mmap- puskurin lopun ohi. Klarer ikke skrive forbi slutten av mmap- mellomlageret. Lähetykset Opplastinger Lähetyksiä käynnissä Opplastinger som er i gang Ei käynnissä olevia lähetyksiä Opplastinger som ikke er i gang Lataukset Nedlastinger Latauksia käynnissä Nedlastinger som er i gang Ei käynnissä olevia latauksia Nedlastinger som ikke er i gang Aktiiviset torrentit Aktive torrenter Aktiiviset lataukset Aktive nedlastinger Aktiiviset lähetykset Aktive opplastinger Passiiviset torrentit Inaktive torrenter Passiiviset lataukset Inaktive nedlastinger Passiiviset lähetykset Inaktive opplastinger Ryhmittämättömät torrentit Ikke grupperte torrenter Tiedosto Fil Torrentin lataukseen ei ole riittävästi levytilaa. Haluatko varmasti jatkaa? Du har ikke nok diskplass til å laste ned denne torrenten. Er du sikker på at du vil fortsette? Levytila ei riitä kohteelle% 1 Ikke nok diskplass for% 1 Torrentti ”% 1 ” on saavuttanut enimmäisjakosuhteensa ja - aikansa. Ohitetaanko rajoitukset ja jatketaan lähettämistä vielä? Torrenten «% 1 » har nådd sitt høyeste delingsforhold og lengste delingstid. Vil du ignorere grensen og starte deling likevel? Torrentti ”% 1 ” on saavuttanut enimmäisjakosuhteensa. Ohitetaanko rajoitus ja jatketaan lähettämistä vielä? Torrenten «% 1 » har nådd sitt høyeste delingsforhold. Vil du ignorere grensen og starte deling likevel? Torrentti ”% 1 ” on saavuttanut enimmäisjakoaikansa. Ohitetaanko rajoitus ja jatketaan lähettämistä vielä? Torrenten «% 1 » har nådd sin lengste delingstid. Vil du ignorere grensen og starte deling likevel? Jakoraja saavutettu. Nådde grense for høyeste delingsforhold. Seuraaville torrenteille ei ole riittävästi levytilaa vapaana. Haluatko silti käynnistää ne? Du har ikke nok diskplass til å laste ned følgende torrenter. Vil du starte dem likevel? Seuraavat torrentit ovat saavuttaneet enimmäisjakoaikansa. Haluatko silti käynnistää ne? Følgende torrenter har nådd sine lengste delingstider. Vil du starte dem likevel? Seuraavat torrentit ovat saavuttaneet enimmäisjakosuhteensa. Haluatko silti käynnistää ne? Følgende torrenter har nådd sine høyeste delingsforhold. Vil du starte dem? Virhe käynnistettäessä torrentia% 1:% 2 Klarte ikke starte torrenten% 1:% 2 Virhe pysäytettäessä torrentia% 1:% 2 Klarte ikke stoppe torrenten% 1:% 2 nbsp; - Ladatut osatnbsp; - Ladattavat osatnbsp; - Ohitetut osat nbsp; – Nedlastede blokkernbsp; – Blokker som skal lastes nednbsp; – Ekskluderte blokker Liitännäiset Programtillegg Yhteys katkesi odottamatta. Tilkoblingen ble uventet avbrutt. Tapahtui aikakatkaisu Tidsavbrudd Kohteen% 1 lataus epäonnistui:% 2 Klarte ikke laste ned% 1:% 2 Portin ohjauspalvelua ei löydy laitteen kuvauksesta. Klarte ikke finne tjenesten for videresending av porter i enhetens beskrivelse. KTUPnPTesti KTUPnPTest KTorrentin UPnP- testisovellus KTorrents program for å teste UPnp (C) 2005– 2007 Joris Guisson ja Ivan Vasic © 2005– 2007 Joris Guisson og Ivan Vasic Sovelma Miniprogram < table >\ t\ t\ t\ t Latausnopeus:% 5 Lähettäjiä:% 1 (% 2)\ t\ t\ t\ t Lähetysnopeus:% 6 Lataajia:% 3 (% 4) < table >\ t\ t\ t\ t Nedlastingsfart:% 5 Delere:% 1 (% 2)\ t\ t\ t\ t Opplastingsfart:% 6 Nedlastere:% 3 (% 4) > Ladattu:% 1 Koko:% 2\ t\ t\ t\ t Lähetetty:% 3 Valmiina:% 4%\ t\ t\ t\ t < table > Lastet ned:% 1 Størrelse:% 2\ t\ t\ t\ t Lastet opp:% 3 Fullført:% 4%\ t\ t\ t\ t < table > > % 1% 2 (Jakosuhde:% 3) % 1% 2 (deleforhold:% 3) >) KTorrent ei ole käynnissä. KTorrent kjører ikke. Torrentteja ei ladattu. Ingen torrenter er lastet. Valittu torrentti ei ole saatavilla. NAME OF TRANSLATORS Den valgte torrenten er ikke tilgjengelig. NAME OF TRANSLATORS Markus Hietaranta, Heikki Mäntysaari, Eetu KinnunenEMAIL OF TRANSLATORS Alexander Nicolaysen Sørnes, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS markus. hietaranta@ gmail. com, heikkim@ gmail. com, eetuk@ mbnet. fi alex@ thehandofagony. com, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Suositusasetukset Anbefalte innstillinger Saatavilla oleva lähetyskaista: Tilgjengelig båndbredde ut: kbps Kbps kb/ s kb/ s Saatavilla oleva latauskaista: Tilgjengelig båndbredde inn: (= 32 KiB/ s) (= 32 KiB/ s) (= 500 KiB/ s) (= 500 KiB/ s) Laske Beregn Asetukset Innstillinger Keskim. lähetysnopeus: Gjen. fart per plass: Yleensä samanaikaisesti lataamiesi torrenttien määrä: Antall torrenter du vanligvis laster ned samtidig: Luo uusi torrent Plasser per torrent: Suositusasetukset: Anbefalte innstillinger: Enimmäislähetysnopeus: Høyeste opplastingsfart: Enimmäislatausnopeus: Høyeste nedlastingsfart: Torrenttikohtaisia yhteyksiä enintään: Høyeste antall forbindelser per torrent: Yleinen yhteyksien enimmäismäärä: Begrensning av totale tilkoblinger: Lähetyspaikkojen määrä: Antall opplastingsplasser: Latauksia enintään: Høyeste antall nedlastinger: Lähetyksiä enintään: Høyeste antall delinger: Kansiot Mapper Torrenttitiedon tallennuskansio: Mappe for lagring av torrentinformasjon Kansio, jonne tallennetaan tieto kaikista KTorrentissa tällä hetkellä auki olevista torrenteista. Mappe for å lagre info om alle torrentene som er åpnet i KTorrent. Kansio, johon oletusarvoisesti tallennetaan kaikki data. Mappe som er standardplassering for nedlasting av filer. Tallennuksen oletussijainti: Standard lagringsmappe: Kansio, jonne torrentin data siirretään, kun sen lataus on valmistunut. Mappe å flytte filer til når nedlastingen er ferdig. Siirrä valmistuneet lataukset kansioon: Flytt ferdige nedlastinger til: Kansio, jonne kopioidaan kaikki KTorrentin avaamat torrenttitiedostot. Mappe hvor alle torrentfilene som KTorrent har åpnet, blir lagret. Kopioi torrent- tiedostot kansioon: Kopier torrentfiler til:: Ilmoitusaluekuvake Ikon i systemkurven Näytetäänkö ilmoitusalueella kuvaketta. Vis et ikon i systemkurven. Näytä ilmoitusaluekuvake Vis ikon i systemkurven Näytetäänkö ilmoitusalueen ponnahdusilmoituksia. Om sprettoppmeldinger skal vises fra systemkurven. Näytä ponnahdusilmoitukset Vis sprettoppmeldinger i systemkurven p, li {white- space: pre- wrap;} Avatessasi yhtä aikaa useita torrentteja, avaa ne hiljaisesti. p, li {white- space: pre- wrap;} Åpne torrenter stille når flere åpnes samtidig. Avaa useampi torrentti hiljaisesti Åpne flere torrenter stille p, li {white- space: pre- wrap;} Estä tietokonetta menemästä valmistilaan, kun torrentteja on käynnissä. p, li {white- space: pre- wrap;} Forhindre at maskinen går i en dvalemodus mens torrenter kjører. Älä salli koneen siirtyä valmiustilaan, kun torrentteja ladataan Forhindre dvalemodus mens torrenter kjører Ominaisuudet Funksjoner DHT on seurantapalvelimeton protokolla, joka hakee kanssasi samoja torrentteja jakavia käyttäjiä. DHT er en protokoll for å finne deltakere som laster ned samme torrenter som deg, uten bruk av en sentral sporer. Etsi lisäkäyttäjiä DHT: n avulla Brukt DHT for å skaffe flere deltakere. DHT- yhteyksien UDP- portti: UDP- port for DHT- kommunikasjon: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} DHT- protokollaan käytettävä UDP- portti. Huomio: Jos olet reitittimen takan, portti pitää ohjata hyväksymään tulevat DHT- pyynnöt. UPnP- liitännäinen voi tehdä tämän puolestasi. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} UDP port to use for the DHT protocol. Merk: Hvis du er bak en ruter må denne porten videresendes for å ta imot DHT- forespørsler. UPnP- tillegget kan gjøre dette for deg. Käytetäänkö µTorrent- yhteensopiva käyttäjätietojen vaihtoa. Om deltakerutveksling som er kompatibel med µTorrent skal brukes. Käytä käyttäjätietojen vaihtoa (PEX) Bruk deltakerutveksling Käytä tai poista käytöstä torrentista mahdollisesti löytyvät web- jaot. Slå på eller av bruk av nettkilder når de finnes i en torrent. Käytä web- jakoja Bruk nettkilder p, li {white- space: pre- wrap;} Protokollan salauksesta on hyötyä, jos palveluntarjoajasi hidastaa Bittorrent- yhteyksiä. Salaus estää Bittorrent- liikenteen näkymisen sellaisena, jolloin palveluntarjoaja ei hidasta sitä. p, li {white- space: pre- wrap;} Protokollkryptering er nyttig hvis internettleverandøren din senker farten på BitTorrent- tilkoblinger. Kryptering hindrer at BitTorrent- trafikken blir identifisert; noen nettleverandører senker ellers farten. Käytä salattua protokollaa Bruk protokollkryptering Kaikki asiakasohjelmat eivät tue salausta eivätkä kaikki ole ottaneet sitä käyttöön. Jos haluat yhteyden näihinkin käyttäjiin, sinun pitää hyväksyä tämä valinta. Ikke alle programmer støtter kryptering, og noen deltakere har skrudd det av. Hvis du vil kommunisere med disse må du krysse av her. Salli salaamattomat yhteydet Tillat ukrypterte forbindelser Seurantapalvelin Sporer Sen sijaan että sallit seurantapalvelimen selvittää IP- osoitteesi, voit kertoa sille, mitä osoitetta käyttää. Käytä tätä, jos olet välityspalvelimen takana. Fortell sporeren hvilken IP- adresse den skal bruke, i stedet for å la den finne det ut selv. Bruk dette hvis du er bak en mellomtjener. Lähetä seurantapalvelimelle mukautettu IP- osoite tai - nimi Send en selvvalgt IP- adresse eller vertsnavn til sporeren Mukautettu IP- osoite tai - nimi: Selvvalgt IP- adresse eller vertsnavn: Seurantapalvelimelle lähetettävä IP- osoite tai palvelinnimi. Nimet selvitetään ajonaikaisesti, ja löytyvä IP- osoite lähetetään seurantapalvelimelle. Selvvalgt IP- adresse eller vertsnavn som skal sendes til sporeren. Det blir gjort navneoppslag på vertsnavnet under kjøring, og den IP- adressen som blir resultatet blir sendt til sporeren. Tietojen tarkistus Datakontroll Kun lohko on muistissa lähetettäessä, tarkista automaattisesti, onko se yhä kunnossa. Sjekk hver blokk automatisk når den lastes inn i minnet, for å se om den fortsatt er OK. Tarkista lohkot lähetettäessä Kontroller blokker på nytt under opplasting Koska suurten lohkojen tarkistus vie aikaa, tarkistus voidaan poistaa käytöstä, kun lohkot ovat määräkokoa suuremmat. Fordi det kan ta lang tid å kontrollere store blokker på nytt kan du velge å ikke kontrollere blokker over en viss størrelse. Älä tarkista lohkoja, jotka ovat suurempia kuin Ikke kontroller på nytt når blokker er større enn Lohkon enimmäiskoko, jotta sitä tarkistettaisiin lähetettäessä. Største størrelsen en blokk kan ha for å bli kontrollert på nytt. KiB KiB Tee automaattisesti täydellinen datan tarkistus, kun viallisia lohkoja löytyy. Kontroller data automatisk når vi har funnet for mange ødelagte blokker. Suorita täysi tietojen tarkistus Gjør en full datakontroll etter Viallisten lohkojen määrä ennen täydellistä datan tarkistusta Høyeste antall ødelagte blokker før en full datakontroll blir kjørt Torrentin valmistuttua, tee sille täysi datan tarkistus. Kjør full datakontroll når en torrent er ferdig nedlastet. Tarkista data latauksen valmistuttua Kontroller data når nedlasting er ferdig Jos käytössä, jononhallinta otetaan kokonaan käytöstä, jolloin voit hallita torrentteja käsin. Om dette er på blir købehanderen satt ut av drift, slik at du kan styre alle torrentene manuelt. Hallitse torrentteja käsin Styr torrenter manuelt Jononhallinnnan samanaikaisten latausten enimmäismäärä. Høyeste antall nedlastinger købehandleren skal kjøre samtidig. Jononhallinnan hallinnoimien yhtäaikaisten lähetysten enimmäismäärä. Høyeste antall delinger købehandleren skal kjøre samtidig. Levytilan käydessä vähiin: Når det er lite diskplass igjen: Mitä tehdään, kun levytila käy vähiin ja jononhallinta haluaa käynnistää torrentin. Hva som skal gjøres når det er lite diskplass igjen og købehandleren vil starte en ny torrent. Älä käynnistä torrentteja Ikke start torrenter Kysy, voiko torrentit käynnistää Spør om torrenter kan startes Käynnistä torrentit Start torrenter Pysäytä torrentit, jos levytilaa on vähemmän kuin: Stopp torrenter når ledig plass er mindre enn: Kun vapaa levytila laskee alle tässä määritetyn arvon, kaikkien torrenttien lataus pysäytetään. Stopp alle torrenter når ledig diskplass er lavere enn dette. MiB MiB p, li {white- space: pre- wrap;} Jos käytössä, jononhallinta laskee liian pitkään keskeytyksissä olleen torrentin prioriteettia. Näin jononhallinta voi keskittyä muihin torrentteihin, kun yksi ei tee mitään. p, li {white- space: pre- wrap;} Gjør at købehandleren senker prioriteten til en torrent som har vært stoppet opp for lenge. Dette gjør at købehandleren kan kjøre andre torrenter når en torrent gjør ingenting. Laske liian kauan pysähdyksissä olleiden torrenttien prioriteettia Senk prioriteten for torrenter som har stoppet opp for lenge Pysähdyksissäoloaika: Grense for stoppet opp: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Pysähdyksissäoloaika: kun torrentti on ollyt pysähdyksissä pidempään kuin tämän verran, sen prioriteettia lasketaan. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Tid brukt for å se etter stopp. Når en torrent er stoppet opp lenger enn dette. blir prioriteten den satt lavere. minuuttia@ title: group Options regarging Seeding Minutter@ title: group Options regarging Seeding Lähetetään Deler Jatka lähetystä latauksen valmistuttua. Jos poistetaan käytöstä, torrentti pysäytetään tällöin. Fortsett å dele en torrent når den er ferdig. Hvis dette er slått av blir torrenten stoppet. Jatka lähetystä latauksen valmistuttua Fortsett å dele etter at nedlasting er ferdig Lähetyspaikkojen määrä määrittää, moniko käyttäjä voi yhtäaikaisesti ottaa vastaan yhtä torrenttia. Antall opplastingsplasser. Dette bestemmer hvor mange deltakere du kan laste opp til samtidig for hver torrent. Oletusarvoinen enimmäisjakosuhde: Standard høyeste delingsforhold: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Enimmäisjakosuhde. Jos tämä arvo saavutetaan, lähetys lopetetaan. Arvoa käytetään vain uusille torrenteille, olemassaoleviin sillä ei ole vaikutusta. Huomaa: Arvoa ei käytetä latauksiin vaan ainoastaan lähetyksiin. p, li {white- space: pre- wrap;} Høyeste delingsforhold; hvis forholdet er høyere enn dette stoppes opplastingen. Dette gjelder bare nystartede torrenter, eksisterende torrenter blir ikke påvirket om dette endres. Merk: Dette brukes ikke under nedlasting; bare under deling. Oletusarvoinen enimmäislähetysaika: Standard lengste deletid:: Enimmäisjakoaika tunteina. Kun aika on saavutettu, torrentti pysäytetään. Tämä vaikuttaa vain arvon asettamisen jälkeisiin torrentteihin, jo käynnissä oleviin arvon muuttaminen ei vaikuta. Lengste deletid i timer. Når du når denne tiden blir torrenten stoppet. Dette gjelder bare for nyåpnede torrenter, ikke de som fins fra før. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Käytä KDE: n ohjauskeskuksessa määritettyjä välityspalvelinasetuksia. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Bruk de innstillingene for HTTP- mellomtjener som er oppgitt i systemoppsettet i KDE. > Käytä KDE: n välityspalvelinasetuksia Bruk KDEs mellomtjenerinnstillinger Välityspalvelin: Mellomtjener: Käytettävän HTTP- välityspalvelimen IP- osoite tai - nimi. IP- adressen eller vertsnavnet til HTTP- mellomtjeneren som skal brukes. HTTP- välityspalvelimen portti. Port på HTTP- mellomtjeneren. Käytetäänkö HTTP- välityspalvelinta web- jakoyhteyksiin. Om HTTP- mellomtjeneren skal brukes for nettkildetilkoblinger. Käytä välityspalvelinta web- jakoihin Bruk mellomtjener for nettkildetilkoblinger p, li {white- space: pre- wrap;} Käytetäänkö HTTP- välityspalvelinta seurantapalvelinyhteyksiin. p, li {white- space: pre- wrap;} Om HTTP- mellomtjeneren skal brukes for sporertilkoblinger. Käytä välityspalvelinta seurantapalvelinyhteyksiin Bruk mellomtjener for sporertilkoblinger SOCKS SOCKS <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Käytä SOCKS- välityspalvelinta BitTorrent- yhteyksiin. Huomio: Tätä ei käytetä seurantapalvelinyhteyksiin <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Bruk en SOCKS mellomtjener for bittorrent- tilkoblinger. Merk: Dette brukes ikke for sporertilkoblinger Käytä SOCKS- välityspalvelinta: Bruk en SOCKS- mellomtjener: Palvelin: Tjener: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} SOCKS- palvelimen IP- osoite tai - nimi: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} IP- adresse eller vertsnavn til SOCKS- tjeneren > <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} SOCKS- palvelimen käyttämä portti <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Porten som SOCKS- tjeneren bruker > Jos SOCKS- palvelin vaatii tunnistautumaan käyttäjätunnuksella ja salasanalla, valitse tämä. Kryss av her hvis SOCKS- tjeneren krever autentisering med brukernavn og passord. Tunnus ja salasana vaaditaan Krever brukernavn og passord Tunnus: Brukernavn: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} SOCKS- välityspalvelimen käyttäjätunnus. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Brukernavn til SOCKS- mellomtjeneren. > <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} SOCKS- välityspalvelimen salasana. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Passord til SOCKS- mellomtjeneren. > Portit ja rajoitukset Porter & & Grenser <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} BitTorrent- protokollan käyttämä portti. Huomio: Jos on reitittimen takana, tämä portti pitää ohjata tulevia yhteyksiä varten. UPnP- liitännäinen voi tehdä tämän puolestasi. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Port brukt for bittorrent- protokollen. Merk: Hvis du er bak en ruter må denne porten videresendes til å ta i mot innkommende tilkoblinger. UPnP- modulen kan gjøre dette for deg. UDP- seurantapalvelimen portti: UDP- sporerport: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} UDP- seurantaprotokollan käyttämä portti. Huomio: Jos olet reitittimen takana, tämä portti pitää ohjata. UPnP- liitännäinen voi tehdä tämän puolestasi. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Port som brukes til UDP- sporerprotokollen. Merk: Hvis du er bak en ruter må disse portene videresendes. UPnP- utvidelsen kan gjøre dette for deg. Torrenttia kohti sallittujen yhteyksien enimmäismäärä. Høyeste antall forbindelser tillatt per torrent. Järjestelmänlaajuiset yhteysrajoitukset kaikille torrenteille. Den totale grensen for tilkoblinger, for alle torrenter til sammen. Enimmäislatausnopeus (KiB/ s, 0 = rajoitukseton). Høyeste nedlastingsfart i KiB/ s. Enimmäislähetysnopeus (KiB/ s, 0 = rajoitukseton) Høyeste opplastingsfart i KiB/ s IP- pakettien DSCP- arvo: DSCP- verdi for IP- pakker: Tätä arvoa käytetään kaikkien Bittorrent- protokollalla lähetettyjen IP- pakettien DSCP- kentässä. Denne verdien blir brukt i DSCP- feltet på alle IP- pakker som blir sendt til BitTorrent- protokollen.. Yhteysasetusten enimmäismäärä: Høyeste antall tilkoblingsoppsett: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} KTorrentin yhtäaikaisesti asettamien lähtevien yhteyksien enimmäismäärä. Jos KTorrent tuntuu haittaavan muuta Internet- liikennettä, kokeile pienentää tätä arvoa. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Største antall utgående tilkoblinger som ktorrent vil forsøke å sette opp samtidig. Hvis du har vansker med at ktorrent blokkerer annen internett- trafikk, så forsøk å sette dette tallet litt lavere. Verkkoliittymä: Nettverksgrensesnitt:: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Mitä verkkoliitäntää käytetään kaikkeen verkkoliikenteeseen. Huomio: Muutos tulee voimaan vasta ohjelman uudelleenkäynnistyksen jälkeen. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Hvilket nettverksgrensesnitt som skal brukes for all nettverkstrafikk. Merk: Krever omstart for å få virkning. Anna KTorrentin laskea suositusasetukset käytössä olevan kaistanleveyden perusteella. Beregn anbefalte innstillinger ut i fra båndbredden du har tilgjengelig. Suositusasetukset... Anbefalte innstillinger & # 160; … Varataanko levytilaa torrentin lataukselle. Om det skal reserveres diskplass før en nedlasting starter. Varaa levytila ennen torrentin aloittamista Reserver diskplass før nedlasting Tee täysi tilanvaraus pikaisen sijaan. Tämä on hitaampaa, mutta estää levyn pirstoutumisen. Gjør en full reservasjon i stedet for en rask en. Dette er tregere. men du unngår fragmentering på disken. Varaa koko levytila (estää pirstoutumisen) Full reservasjon av diskplass (unngår fragmentering) Suorituskyky Ytelse Käyttöliittymän päivitysväli: Oppdateringsintervall for brukergrensesnittet: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Käyttöliittymän verestysväli millisekunteina. Huomio: Arvon nostaminen vähentää suorittimen käyttöä. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Intervall i millisekunder mellom GUI- oppdateringer. Merk: Om dette økes blir CPU- lasten mindre. Verkon nukkumisaika: Tid mellom nettverkspauser: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Aika, jonka verkkosäikeet nukkuvat, kun niiden nopeutta on rajoitettu. Nopeusrajoituksitta tällä arvolla ei ole merkitystä. Huomio: Mitä alhaisempi arvo on, sitä enemmän suoritinta käytetään. Riittävän korkea arvo taas johtaa hitaampiin nopeuksiin suuren kaistanleveyden tilanteissa. Jos esimerkiksi 100 Mbit lähiverkossa nopeudeksi asettaa 3000 KiB/ s, nopeutta ei luultavasti saavuteta, jos tämän valinnan arvo on liian korkea. Ilman rajoitusta pääsee helposti yli 3000 KiB/ s nopeuksiin lähiverkossa. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Hvor lenge nettverkstrådene skal ta pause når nedlastingsfarten er begrenset. Dette har ingen virkning i det hele tatt når det ikke er satt noen fartsgrense. Merk: Jo lavere dette er satt desto mer CPU- kraft brukes. Om den settes høyt kan farten gå ned når stor båndbredde er tilgjengelig. For eksempel på et 100 Mbit LAN, hvis du setter en grense på 3000 KiB/ s vil du kanskje ikke oppnå denne hastigheten hvis denne verdien er satt for høyt. Uten en grense kan du lett komme over 3000 KiB/ s på et LAN. Ajanarviointialgoritmi: Algoritme for tidsestimering: <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Valitse algoritmi, jolla jäljellä oleva aika arvioidaan: KTorrent: Sekoitus eri algoritmeja, yritetään käyttää parhaiten tilanteeseen sopivaa. Nykyinen nopeus: Jäljellä olevien tavujen määrä / nykyinen nopeus Keskinopeus: Jäljellä olevien tavujen määrä / keskinopeus X- ikkuna: Viimeisimmän X näytteen keskiarvo (X = 20) Siirtokeskiarvo: Viimeisimmän 20 näytteen siirron keskiarvo <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Velg hvilken algoritme som skal brukes til å anslå gjenstående tid: KTorrent: Blanding av andre algoritmer, vi bruker den som passer best i situasjonen nå. Nåværende hastighet: Byte igjen å laste ned / hastigheten nå Gjennomsnitt: Byte igjen å laste ned / gjennomsnittshastighet N- gjennomsnitt: Gjennomsnitt av de N siste prøvene (N = 20) Oppdatert gjennomsnitt: Oppdatert gjennomsnitt av de 20 siste prøvene Nykyinen nopeus Nåværende fart Keskinopeus Gjennomsnittsfart Äänitiedostojen esikuuntelukoko: Størrelse på forhåndsvisning av lydfiler: p, li {white- space: pre- wrap;} Esikuuntelua varten ensisijaistettava määrä dataa äänitiedoston alusta ja lopusta. p, li {white- space: pre- wrap;} Hvor mye data i begynnelsen og slutten av en lydfil som prioriteres for forhåndsvisning. Videotiedostojen esikatselukoko: Størrelse for forhåndsvisning av videofiler: p, li {white- space: pre- wrap;} Esikatselua varten ensisijaistettava määrä dataa videotiedoston alusta ja lopusta. p, li {white- space: pre- wrap;} Hvor mye data i begynnelsen og slutten av en videofil som prioriteres for forhåndsvisning. Poista käytöstä KDE: n KIO- kirjasto seurantapalvelimen ilmoituksiin. Tämä on kokeellinen ominaisuus, jota tulisi käyttää vain, jos yhteys usein virheellisesti katkeaa. Slår av bruken av KDEs KIO- bibliotek ved annonsering etter sporere. Dette er under utprøving, og du bør bare bruke det hvis tilkoblingen til verten stadig blir brutt Älä käytä KIO- kirjastoa seurantapalvelimen ilmoituksiin Ikke bruk KIO ved sporerannonsering Selvitä kunkin käyttäjän palvelinnimi. Tällöin kustakin käyttäjästä näytetään palvelinnimi IP- osoitteen sijaan. Voidaan poistaa käytöstä, ellet halua selvityksen aiheuttamaa ylimääräistä verkkoliikennettä Gjør navneoppslag for hver deltaker. Dette gjør at vertsnavnet til en deltaker blir vist i stedet for IP- adressen. Det kan slås av hvis du ikke liker den ekstra nettverkstrafikken det fører til. Selvitä käyttäjien palvelinnimet Gjør navneoppslag på deltakere Löytyi: Funnet: Epäonnistui: Mislykket: Ei ladattu: Ikke lastet ned: Ladattu: Lastet ned: Peruuta Avbryt Valitse ladattavat tiedostot Velg hvilke filer du vil laste ned Lataa sijaintiin: Last ned til: Merkistökoodaus: Tekstkoding: Torrentin kaikki tiedostot. Voit muuttaa niitä kaksoisnapsauttamalla. Alle filene i torrenten, du kan endre dem ved å dobbeltklikke på dem. Valitse kaikki Merk & alle Poista valinnat Merk ingen Käänteinen valinta Omvend merking Supista kaikki Fold sammen alle Lavenna kaikki Fold ut alle Olemassaolevia tiedostoja ei löytynyt Fant ingen eksisterende filer Valinnat Innstillinger Ryhmä: Gruppe: Käynnistä torrentti Start torrent Älä tarkista dataa, vaikka solemassaolevia tiedostoja löytyisi Hopp over datakontroll hvis eksisterende filer blir funnet Levytila Diskplass Vaaditaan: Påkrevet: Saatavilla: Tilgjengelig: Latauksen jälkeen: Etter nedlasting: Syötä lisättävän käyttäjän IP- osoite tai palvelinnimi sekä portti: Skriv inn IP- adresse eller vertsnavn samt portnummeret til deltakeren du vil legge til: Käyttäjä: Deltaker: 127. 0. 0. 1 127. 0. 0. 1 Luo uusi torrentti Opprett en torrent Tiedosto tai kansio josta haluat luoda torrentin: Fil eller mappe torrenten skal lages fra: Kunkin lohkon koko: Størrelse på hver blokk: 32 KiB 32 KiB 64 KiB 64 KiB 128 KiB 128 KiB 256 KiB 256 KiB 512 KiB 512 KiB 1 MiB 1 MiB 2 MiB 2 MiB 4 MiB 4 MiB 8 MiB 8 MiB Aloita lähetys Start deling Yksityistorrentti (DHT estetty) Privat torrent (DHT ikke tillatt) Hajautettu (vain DHT) Desentralisert (bare DHT) Lisää torrentti ryhmään: Legg torrent til gruppe: Seurantapalvelimet Sporere DHT- solmut DHT- noder Käyttäjä: Node: IP- osoite tai - nimi IP eller vertsnavn Portti Port Web- jaot Nettkilder Kommentti: Kommentarer: Tuo olemassaoleva torrentti Importer eksisterende torrent Torrentti: Torrent:: Tiedot: Data: Valitse torrenttitiedosto ja siihen kuuluva data. Velg torrentfila og dataene som hører til den. & Tuo & Importer & Peruuta & Avbryt Tuodaan... Importerer & # 160; … Tuodaan torrentteja KDE3: n versiosta: Importerer torrenter fra KDE3- versjon: Tiedostoja puuttuu Filer mangler Seuraavat tiedostot puuttuvat: Følgende filer mangler: Luo uudelleen Lag på nytt Älä lataa Ikke last ned Valitse uusi sijainti Velg ny plassering Suodin: Filter: Järjestelmänlaajuiset rajoitukset Globale grenser Verkko- osoite: URL: & Tiedosto & Fil & Näkymä & Vis Käyttäjien lisälähteet Flere kilder for deltakere Mukauta sarakkeet Sett opp kolonner Lataustyökalurivi Nedlastingsverktøylinje Torrenttirajoitukset Grenser for torrenter Suurin latausnopeus: Høyeste nedlastingsfart: Enimmäislähetysaika: Lengste deletid:: tuntia Timer Enimmäisjakosuhde: Høyeste deleforhold: KTorrentin käyttäjien musta lista Svartelistede deltakere i KTorrent Käyttäjä: Legg til deltaker: IP- osoite täytyy antaa muodossa ” xxx. xxx. xxx. xxx ”. Voit myös käyttää jokerimerkkiä, esim. ” 127. 0. 0. * ”, tai määrittää alueita, esim. ” 200. 10. 10. 0- 200. 10. 10. 40 ”. Du må skrive inn IP- adressen i formatet « XXX. XXX. XXX. XXX ». Du kan også bruke jokerstjerner, som « 127. 0. 0. * », eller oppgi områder som « 200. 10. 10. 0- 200. 10. 0. 40 ». Tyhjennä Nullstill Avaa... Åpne & # 160; … Latausten enimmäismäärä (0 = rajoitukseton) Største antall nedlastinger (0 = ingen grense) Lähetysten enimmäismäärä (0 = rajoitukseton) Største antall delere (0 = ingen grense) Käynnistetäänkö latauksia tilan ollessa vähissä? Skal nedlastinger startes selv om det er lite diskplass igjen? Torrenttikohtaisten yhteyksien enimmäismäärä (0 = rajoitukseton) Høyeste antall forbindelser per torrent (0 = ingen grense) Yhteyksien enimmäismäärä kaikille torrenteille (0 = rajoitukseton) Høyeste antall forbindelser for alle torrenter (0 = ingen grense) Enimmäislähetysnopeus (KiB/ s, 0 = rajoitukseton) Høyeste opplastingsfart i KiB/ s (0 = ingen grense) Enimmäislatausnopeus (KiB/ s, 0 = rajoitukseton) Høyeste nedlastingsfart i KiB/ s (0 = ingen grense) Enimmäisjakosuhde (0 = rajoitukseton) Høyeste delingsforhold (0 = ingen grense) Näytä nopeuspalkki kuvakkeessa Vis fartsikon i systemkurven Latauskaista (kb/ s): Båndbredde for nedlasting (i kb/ s) Lähetyskaista (kb/ s): Båndbredde for opplasting (i kb/ s) Näytä ponnahdusilmoitus torrentin valmistuttua. Vis sprettoppmeldinger når en torrent er ferdig. Jatka jakamista kun torrent valmis Fortsett å dele etter at nedlasting er ferdig Kansio väliaikaistiedostoille Mappe for lagring av midlertidige filer Tallennetaanko lataukset automaattisesti latauskansioon Om nedlastinger skal lagres automatisk til den valgte lagringsmappa Kansio ladatuille tiedostoille Mappe der nedlastede filer skal lagres Tallennetaanko. torrent- tiedostot automaattisesti torrent- kansioon Om torrentfiler automatisk skal kopieres til den valgte torrentkopimappa Kansio, johon. torrent- tiedostot kopioidaan Mappe for kopier av torrentfiler Lähetetäänkö seurantapalvelimelle mukautettu IP Om det skal sendes en selvvalgt IP- adresse til sporeren Edellisenä tallennuskansiona käytetty kansio Mappa som sist ble brukt som lagringsmappe Seurantapalvelimelle välitettävä IP IP- adresse som skal sendes til sporeren Käyttöliittymän päivitysväli Oppdateringsintervall for brukergrensesnittet: DHT- tuki Støtte for DHT DHT- portti DHT- port Lähetyspaikkojen määrä Antall opplastingsplasser KTorrentViewissä näytettävät sarakkeet Kolonner vist i KTorrent- vinduet Torrentin valmistumisen arvioiva algoritmi Algoritme for å anslå tiden når en torrent er ferdig Kun levytilaa ei ole tarpeeksi torrentin lataamiseksi loppuun ja levyn vapaa tila on tämän arvon alapuolella, torrentti keskeytetään. Når det ikke er nok plass til å fullføre nedlastingen, og det er mindre ledig diskplass enn dette, så blir torrenten stoppet. Tallennetaanko lataukset automaattisesti valmistuneiden kansioon Om ferdige nedlastinger skal flyttes automatisk til den valgte mappa for ferdige nedlastinger Kansio, johon valmistuneet lataukset siirretään Mappe for lagring av ferdige nedlastinger Enimmäisjakoaika tunteina (0 = rajoitukseton) Lengste deletid i timer (0 = ingen grense) UPnP- testaussovellus Testprogram for UPnP Reititin: Ruter: Reitittimiä ei löytynyt. Fant ikke noen rutere. Etsi reitittimet Finn rutere Protokolla: Protokoll: UDP UDP TCP TCP Ohjaa portti Videresend Peruuta porttien ohjaus Angre videresending Virheenjäljitystila Utdypet modus Näytettävä torrentti: Torrent som skal vises: Oletusarvoinen UPnP- laite Standard UPnP- enhet som skal brukes UPnP UPnP Etsi laitteita Søk på nytt Kansiot, joista torrentteja etsitään: Mapper å søke etter torrenter i: Kansiot, joista tämä liitännäinen etsii torrentteja. Liste over mapper der dette programtillegget skal søke etter torrenter. Lisää tarkkailtavien kansioiden luetteloon uuden kansion. Legg til en ny mappe det skal søkes i. Lisää kansio Legg til mappe Poistaa kansion luettelosta. Fjern en mappe fra lista. Poista kansio Fjern mappe Avaa torrentit kysymättä mitään. Åpne torrentene uten å stille spørsmål. Etsi alikansioista Søk i undermapper Poista torrenttitiedosto lataamisen valmistuttua Fjern torrentfil etter innlasting Siirrä torrentti Ladatut- kansioon Flytt torrentfila til egen undermappe Lisää tämän liitännäisen avaamat torrentit ryhmään. Legg til torrenter åpnet med dette programtillegget til en gruppe. Ryhmä, johon torrentit lisätään. Gruppa torrenter skal legges til.. Avataanko torrentti hiljaisesti. Om torrenten skal åpnes stille eller ikke. Siirrä- toiminto valittu. Sletting er valgt Siirrä- toiminto valittu. Flytting er valgt. Etsi myös alikansioista. Søk gjennom undermapper også. Etsinnän asetukset Søkeinnstillinger Web- käyttöliittymä Nettgrensesnitt Web- käyttöliittymän teema: Tema for nettgrensesnitt: Käytettävä käyttöliittymä. Hvilket grensesnitt som skal brukes. Web- käyttöliittymän kirjautumissivulla vaadittava käyttäjätunnuksesi. Brukernavn som må brukes på innloggingssiden i nettgrensesnittet. Web- käyttöliittymän kirjautumissivun salasana, oletusarvoisesti ” ktorrent ”. Passord for nettgrensesnittet. Standard er « ktorrent ». Web- palvelin: Nettjener Web- käyttöliittymän kuuntelema portti. Port som nettgrensesnittet lytter på. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Jos olet reitittimen takana ja haluat yhteyden Internetissä olevaan web- käyttöliittymään, sinun on ohjattava oikea portti. Valitsemalla tämän valintaruudun UPnP- liitännäinen ohjaa portin automaattisesti. UPnP- liitännäinen on kuitenkin ladattava, jotta tämä toimisi. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Hvis du er bak en ruter og du vil få tilgang til nettgrensesnittet fra et eller annet sted på Internett, så må du videresende den riktige porten. Denne avkryssingsboksen sørger for at UPnP- modulen videresender porten automatisk. Programtillegget for UPnP må være lastet inn for at dette skal virke. Ohjaa portti Videresend port Istunnon TTL (sek): Økt- TTL: Kauanko istunto on voimassa (sekunneissa). Hvor lenge en økt er gyldig (i sekunder). s s Portin numero Portnummer ohjaa portti videresend port Istunnon elinaika Øktlevetid Käyttöliittymäteema tema for grensesnitt tunnus brukernavn salasana passord Lisää web- jako Legg til nettkilde Poista web- jako Fjern nettkilde Ota kaikki käyttöön Bruk alle Osat Blokker Yhteensä: Totalt: Latauksessa nyt: Laster ned nå: Ohitetut: Ekskludert: Koko: Størrelse: Näytä käyttäjät- välilehti pääikkunassa Vis fanen for deltakervisning i hovedvinduet Näytä osat- välilehti pääikkunassa Vis fanen for blokknedlastinger i hovedvinduet Näytä palvelimet- välilehti pääikkunassa Vis fanen for sporervisning i hovedvinduet Lisää seurantapalvelimia Legg til sporere Poista seurantapalvelin Fjern sporer Vaihda seurantapalvelinta Bytt sporer Päivitä seurantapalvelimet Oppdater sporere Palauta oletukset Bruk standardverdier Välilehdet Faner Näytetäänkö Käyttäjät- välilehti ikkunan alalaidassa. Om deltakerfanen skal vises nederst i vinduet, eller ikke. Näytä lista käyttäjistä Vis liste over deltakere Näytetäänkö Lohkot- välilehti ikkunan alalaidassa. Om blokkfanen skal vises nederst i vinduet, eller ikke. Näytä parhaillaan ladattavien lohkojen luettelo Vis liste over blokker som lastes ned nå Näytetäänkö Seurantapalvelimet- välilehti ikkunan alalaidassa. Om sporerfanen skal vises nederst i vinduet, eller ikke. Näytä lista seurantapalvelimista Vis liste over sporere p, li {white- space: pre- wrap;} Näytetäänkö Web- jaot- välilehti ikkunan alalaidassa. p, li {white- space: pre- wrap;} Om nettkildefanen skal vises nederst i vinduet. Näytä web- jakojen luettelo Vis liste over nettkilder Tiedostojen prioriteettivärit Farger for filprioritet Ensimmäinen prioriteetti: Førsteprioritet: p, li {white- space: pre- wrap;} Ensimmäisen prioriteetin tiedostoille käytettävä väri. p, li {white- space: pre- wrap;} Farge som brukes for filer med førsteprioritet. Viimeisin prioriteetti: Lav prioritet: p, li {white- space: pre- wrap;} Viimeisen prioriteetin tiedostoille käytettävä väri. p, li {white- space: pre- wrap;} Farge som brukes for filer med lav prioritet. Tiedot Info Keskim. latausnopeus: Gjennomsnittlig nedhastighet: Keskim. lähetysnopeus: Gjennomsnittlig opphastighet: Ladatut osat: Nedlastede blokker Saatavilla olevat osat: Tilgjengelige blokker Jaetaan Deler Jakosuhde: Delingsforhold: Jakosuhderajoitus: Forholdsgrense: Aikarajoitus: Tidsgrense: Muunnetaan... Gjør om & # 160; … Muunnetaan lohkoluetteloa KTorrent- muotoon: tämä voi kestää jonkin aikaa. Gjør om blokkliste til KTorrent- format. Dette kan ta litt tid. Level1 - suodattimen osoite Filteradresse på nivå 1 Käytä Level1- suodatinta? Vil du bruke et nivå 1- filter? IP- suodattimen asetukset Innstillinger for IP- blokkering Valitse PeerGuardian- suodatintiedosto PeerGuardian- filterfil Käytä PeerGuardian- suodatinta Bruk PearGuardian- filter IP- suodintiedosto IP- filterfil: Lataa/ Muunna Last & ned/ Konverter Lataa PeerGuardianin suodatin osoitteesta bluetack. co. uk tai bluetack. org. HUOM: Myös ZIP- tiedosto kelpaa. Last ned PeerGuardian- filter fra bluetack. co. uk eller blocklist. org. MERK: Du kan bruke zip- fila fra bluetack. co. uk. Päivitysväli päivinä. Oppdateringsintervall i dager päivää dager Viimeksi päivitetty: Sist oppdatert: Seuraava päivitys: Neste oppdatering: Yhteydet@ title: window Forbindelser@ title: window Nopeus Fart Lataa Last ned Lähetys Opplastinger Värit Farger Keskiarvo Gjennomsnitt Rajoitus Grense Keskim. latausnopeus: Gjennomsnitt fra nedlastere Keskim. latausnopeus: Gjennomsnitt til nedlastere Keskim. latausnopeus: Gjennomsnitt fra delere Lataajat: Fra nedlastere Syötteet Fra delere Jako valmis Tilkoblede delere Yhteyksien enimmäismäärä per torrent Gjennomsnittlig antall nedlastere koblet til hver torrent Yhteyksien enimmäismäärä per torrent Gjennomsnittlig antall delere koblet til hver torrent Lataajia torrenttia kohden keskimäärin Gjennomsnittlig antall nedlastere koblet til hver aktive torrent. Käyttäjä: Noder Tehtävät Oppgaver Näkymä Visning Antialiasoi Bruk kantututjevning Piirrä taustaruudukko Tegn opp rutenett i bakgrunnen Sovelman tyyppi: Skjermelementtype:: Ilmoitukset Lokalt KDE KDE (muutosten jälkeen liitännäinen on ladattava uudelleen) (programtillegg må lastes på nytt etter endringer) Päivitä kaavio joka n: s käyttöliittymän päivitys Oppdater grafer hver n- te oppdatering av brukerflaten Tiedonkeruuväli (millisekunteina) Tid i millisekunder mellom hver datainnsamling Asteikon enimmäisarvon arviointitapa Metode for å bestemme maksimalverdi på skalaen Näytetäänkö parvissa olevat jaot Om delere i svermer skal vises Näytetäänkö parvissa olevat lataajat Om nedlastere i svermer skal vises Latauskaavion näytteiden määrä Prøver som skal vises på nedlastingsdiagrammet Käyttäjäkaavion näytteiden määrä Prøver som skal vises på deltakerdiagrammet Lähetyskaavion näytteiden määrä Prøver som skal vises på delingsdiagrammet Yhteyskaavion näytteiden määrä Prøver som skal vises på tilkoblingsdiagrammet DHT- kaavion näytteiden määrä Prøver som skal vises på DHT- diagrammet Latauskaavion nopeuskuvaimen väri Farge på fart på nedlastingsdiagrammet Latauskaavio keskiarvokuvaimen väri Farge på gjennomsnitt på nedlastingsdiagrammet Latauskaavion rajoituskuvaimen väri Farge på grense på nedlastingsdiagrammet Kaistankäytön ajastin Farge på noder i DHT- diagrammet Antialiasoidaanko kaaviot? Bruke kantutjevning på grafer? Piirretäänkö ruma harmaa taustahila? Skal det tegnes et stygt grått rutenett i bakgrunnen? Kaavionpiirtosovelman tyyppi Skjermelementtype som brukes til graftegning Päivitys Oppdatering Päivitä kaaviot joka Oppdater grafer hvert Käyttöliittymän päivitykset Oppdateringer av brukergrensesnittet Kerää dataa joka Innsamling av data hver millisekunti millisekunder Enintään Høyeste Täsmällinen Eksakt Käyttäjäyhteydet Deltakertilkoblinger Näytä parvissa olevat jaot Vis delere i svermer Näytä parvissa olevat lataajat Vis nedlastere i svermer Sammuta Avslutning Sammutustyökalupalkki Verktøylinje for avslutting Sammutuksen asetukset Avsluttingsinnstillinger Suoritettava toiminto: Handling som skal utføres: Suorita toiminto kun: Utfør handling når: Käytä muotoiltua tekstiä Bruk rikt tekstformat på loggen <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Muuta lokin tasoa kaksoisnapauttamalla. Tasot ovat: Kaikki: Näytetään kaikki viestit Tärkeät: Näytetään vain tärkeät viestit Huomautukset: Näytetään vain huomautukset ja tärkeät viestit Virheenjäljitys: Näytetään virheenjäljitysviestit, huomautukset ja tärkeät viestit Ei mitään: Mitään viestejä ei näytetä. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Dobbeltklikk på loggnivået for å endre det. Mulige verdier er: Alle: Alle meldinger blir vist Viktige: Bare viktige meldinger blir vist Merknad: Bare merknads - og viktige meldinger blir vist Feilsøk: Feilsøking -, merknad - og viktige meldinger blir vist Ingen: Ingen meldinger blir vist i loggen Käytä lokitulosteessa & muotoiltua tekstiä Bruk rik tekst i loggvisning Lokisovelman sijainti: Plassering av loggvinduet: Erillinen toiminto Atskilt aktivitet Telakoitava sovelma Dokkbart skjermelement Torrentin toiminta Torrentaktivitet Tiedostojen latausjärjestys Nedlastingsrekkefølge Tiedostojen latausjärjestys kohteelle: Rekkefølge for filnedlasting for: Mukautetaanko latausjärjestystä. Om en selvvalgt nedlastingsrekkefølge skal tas i bruk. Mukautettu latausjärjestys käytössä En selvvalgt nedlastingsrekkefølge er i bruk Järjestys, jossa torrentin tiedostot ladataan. Ylin tiedosto ladataan ensin, sitten toinen, sitten kolmas... Rekkefølgen som filene i en torrent skal lastes ned i. Fila øverst blir lastet ned først, så den andre, tredje & # 160; … Mediasoittimen valikko Mediaspiller- meny Mediasoitintyökalurivi Mediespiller- verktøylinje Syötetyökalurivi Kildeverktøylinje Verestä joka: Frisk opp hvert: Aika syötteen automaattiverestysten välillä. Tid mellom hver automatisk oppfrisking av kilden. minuuttia minutter Päivitä Frisk opp Suotimet Filtre Hallitse suotimia Håndter filtre Syöte: Kilde: Aktiiviset suotimet: Aktive filtre: Saatavilla olevat suotimet: Tilgjengelige filter: Poista kaikki Fjern alle Uusi suodin Nytt filter Nimi: Navn: Merkkijonon sovitus Tekstsamsvar Kohdan on täsmättävä kaikkiin jonoihin Element må gi treff på alle strenger Kaudet ja jaksot Sesonger og episoder Kaudet: Sesonger: Määritä ladattavat kaudet. Kausinumerot erotetaan pilkuin, ja myös määrävälejä voi käyttää yhdysmerkin (-) avulla. Esimerkiksi: 1, 3- 6, 9 (Lataa kaudt 1, 3, 4, 5, 6 ja 9) Oppgi sesonger som skal lastes ned, bruk komma som skilletegn mellom flere sesonger, og du kan også oppgi områder med bindestrek. For eksempeL: 1, 3- 6, 9 laster ned sesongene 1, 3, 4, 5, 6 og 9 Jaksot: Episoder: Määritä ladattavat jaksot. Jaksonumerot erotetaan pilkuin, ja myös määrävälejä voi käyttää yhdysmerkin (-) avulla. Esimerkiksi: 1, 3- 6, 9 (Lataa jaksot 1, 3, 4, 5, 6 ja 9) Oppgi episoder som skal lastes ned, bruk komma som skilletegn mellom flere episoder, og du kan også oppgi områder med bindestrek. For eksempeL: 1, 3- 6, 9 laster ned episodene 1, 3, 4, 5, 6 og 9 Lataa täsmäävien kohteiden torrentit Last ned torrenter fra søketreff Lataa täsmäämättömien kohteiden torrentit Last ned torrenter uten søketreff Lisää ryhmään: Legg til gruppe: Avaa torrentit hiljaisesti Åpne torrentene stille Testi Test IP- suodatintiedosto filtrer på kilde: Tyhjennä hakuhistorian yhdistelmäkentät. Tøm kombinasjonsboksene i søkehistorien. Tyhjennä hakuhistoria Tøm søkehistorien Avataanko hakutulokset ulkoisessa selaimessa. Om søk skal åpnes i en ekstern nettleser. Avaa hakutulokset ulkoisessa selaimessa Åpne søk i ekstern nettleser Käytä ohjauskeskuksessa määritettyä oletusselainta. Bruk standardnettleseren som er valgt i systemoppsettet.. Oletusselain Bruk standard nettleser Käytä itse valitsemaasi selainta. Bruk en selvvalgt nettleser. Haluamasi selaimen polku: Sti til selvvalgt nettleser: Haluamasi selaimen polku. Sti til den selvvalgte nettleseren. Hakukoneet Søkemotorer Lisää uusi hakukone. Legg til en ny søkemotor. Poistaa kaikki valitut hakukoneet. Fjern alle valgte søkemotorer. & Poista Fjern Poistaa kaikki hakukoneet. Fjern alle søkemotorer. Poista & kaikki Fjern alle Lisää kaikki oletushakukoneet. Legg til alle standard søkemotorer. Lisää & oletukset & Legg til standard Nykyinen hakukone: Gjeldende søkemotor Valitse selain itse Bruk selvvalgt nettleser Haluamasi selaimen polku Sti til selvvalgt nettleser: Hakutyökalurivi Søkeverktøylinje Automaattisen jatkamisen asetukset Innstillinger for automatisk fortsettelse Poista torrentti automaattisesti, kun: Fjern en torrent automatisk når: Torrentti päättää lataustaan Torrenten er ferdig nedlastet Torrentti päättää lähetystään Torrenten er ferdig delt Jatka automaattisesti: Fortsett automatisk etter: tuntia timer Sähköpostiasetukset E- postinnstillinger SMTP- palvelin SMTP- tjener SMTP- palvelin: SMTP- tjener: Käytä SSL/ TLS- salausta Bruk SSL/ TLS- kryptering Kohde Mål Lähetä sähköpostit osoitteeseen: Send e- post til: Lisää kopio: Legg til som kopi: Lisää piilokopio: Legg til som blindkopi: Skriptin ominaisuudet Skriptegenskaper Kuvaus: Beskrivelse: Lisenssi: Lisens: Tekijä: Forfatter: Sähköposti: E- post: Sivusto: Nettsted: Erityisrajoitukset Spesielle grenser Käytä järjestelmänlaajuisia rajoituksia näytönsäästäjän ollessa aktiivinen verkkoasetuksissa määritettyjen sijaan. Bruk disse globale grensene når pauseskjermen er aktiv, i stedet for de som er satt opp i nettverksinnstillingene. Käytä eri nopeusrajoituksia näytönsäästäjän ollessa käytössä Bruk andre fartsgrenser når pauseskjermen blir slått på Järjestelmänlaajuinen lähetysrajoitus, kun näytönsäästäjä on käytössä. Global opplastingsgrense når pauseskjermen er slått på. Järjestelmänlaajuinen latausrajoitus, kun näytönsäästäjä on käytössä. Global nedlastingsgrense når pauseskjermen er slått på. Ajastimen taustaväri: Bakgrunnsfarge for timeplanen: Ajastimen taustaväri Bakgrunnsfargen på planen. Ajastinrivin väri: Linjefarge for planen: Kaikkien ajastimen rivien väri. Fargen på linjene på planen. Ajastin: Farge for elementer i timeplanen: Kaistankäytön ajastin Fargen på de vanlige elementene på planen.. Ajastin: Farge for elementer i hvilemodus på timeplanen: Kaistankäytön ajastin Fargen på hvert element i hvilemodus på planen. Muokkaa kohdetta Rediger et element Aika Tid Lähettäjä: Fra: tt: mm hh: mm Vastaanottaja: Til: Päivä: Dag: Rajoitukset Grenser Latausrajoitus: Nedlastingsgrense: Lähetysrajoitus: Opplastingsgrense: Kun näytönsäästäjä on käynnissä: Når pauseskjermen er aktiv: Yhteysrajoitukset Tilkoblingsgrenser Aseta yhteysrajoitukset Angi tilkoblingsgrenser Lisää kohde ajastuksiin Legg til et nytt element på planen Päivät: Dager: Koko viikko Hele uka Vain arkipäivät Bare hverdager Viikonloppu Helg Ladattu Tid lastet ned KTorrentin Magnet- linkkilatain KTorrent' s magnetlenke- nedlaster (C) 2009 Joris Guisson © 2009 Joris Guisson Laite Enhet Portti ohjattu Videresendte porter WAN- yhteys WAN- forbindelse Mallinimi:% 1 Valmistaja:% 2 Mallin kuvaus:% 3 Navn:% 1 Produsent:% 2 Modellbeskrivelse:% 3 Näyttää UPnP- liitännäisen tilanplugin name Viser status for UPnP- tilleggetplugin name Etsi kansiosta Søk gjennom mappe ladattu lastet Sattui sisäinen palvelinvirhe:% 1 Det oppsto en intern tjenerfeil:% 1 HTTP- Getiä ei tueta torrentin lähetyksessä HTTP Get er ikke støttet ved opplasting av torrenter Vastaanotettu kelvotonta dataa Ugyldige data mottatt Väliaikaistiedoston avaaminen epäonnistui Klarte ikke åpne midlertidig fil Web- käyttöliittymäteemoja ei löydy. Finner ikke tema for nettgrensesnitt. HTTP- menetelmä, jota ei tuetaOpen file Ustøttet HTTP- metodeOpen file Avaa Åpne Lataa ensimmäisenä Last ned først Lataa tavalliseen tapaan Last ned normalt Lataa viimeisenä Last ned sist Poista tiedosto( t) Slett fil( er) Siirrä tiedosto Flytt fil Supista kansiopuu Fold sammen mappetre Lavenna kansiopuu Fold ut mappetreet Tiedostopuu Fil- tre Tiedostoluettelo Filliste Näytä suodin Vis filter Yksityinen Privat JulkinenChoked OffentligChoked KylläNot Interesting JaNot Interesting Ei Nei Osoite Adresse Maa Land Ohjelma Klient Choked Strupt Snubbed Ignorert Saatavuus Tilgjengelighet Pisteet Poeng Läh. paikka Opplastingsplass Pyynnöt Forespørsler Käyttäjän IP- osoite IP- adresse til deltakeren Käyttäjän sijaintimaa Landet deltakeren er i Käyttäjä käyttämä asiakasohjelma Hvilken klient deltakeren bruker Latausnopeus Nedlastingshastighet Lähetysnopeus Opplastingshastighet Käyttäjän pisteytys: KTorrent käyttää tätä päättelemään, kenelle lähetetään Poengsummen til deltakeren. KTorrent bruker dette til å bestemme hvem det skal lastes opp til Lataus - ja lähetyspyyntöjen määrä Antall ned - og opplastingsforespørsler Paljonko dataa on ladattu tältä käyttäjältä Hvor mye data vi har lastet ned fra denne deltakeren Paljonko dataa on lähetetty tälle käyttäjälle Hvor mye data vi har lastet opp til denne deltakeren Onko käyttäjä kiinnostunut latamaan meiltä dataa Om deltakeren er interessert i å laste ned data fra oss Halutaanko ladata tältä käyttäjältä Om vi er interesserte i å laste ned fra denne deltakeren Tietovimpain@ title: tab Info- element@ title: tab Näyttää torrentin tilatietoja@ title: tab Viser statusinformasjon om en torrent@ title: tab Tiedostot Filer Näyttää kaikki torrentin tiedostot Viser alle filene i en torrent Kaistankäytön ajastin Båndbreddeplanlegger Näyttää torrentin kaikki käyttäjät, joihin olet yhteydessä Viser alle deltakerne du er koblet til for en torrent Näytä torrentin kaikki lohkot, joita olet lataamassa Viser alle blokkene du laster ned i en torrent Näyttää tietoa torrentin kaikista seurantapalvelimista Viser informasjon om alle sporerne i en torrent Näyttää kaikki torrentin web- jaot Viser alle nettkildene i en torrent Osoite URL Latauskerrat Antall ganger nedlastet Seuraava päivitys Neste oppdatering Web- jakoa% 1 ei voitu lisätä, koska se on jo osa web- jakojen luetteloa. Kan ikke legge til nettkilden% 1. Den er allerede i lista over nettkilder. Web- jakoa% 1 ei voitu poistaa, koska se on osa torrenttia. Kan ikke fjerne nettkilden% 1; den er en del av torrenten Anna seurantapalvelinten osoitteet (yksi per rivi): Skriv inn URL til sporerne, en på hver linje: Joitakin osoitteita ei voitu lisätä, koska ne olivat väärin muodostettuja: Flere URL- er kunne ikke legges til fordi de ikke er riktige Seurantapalvelin nimeltä% 1 on jo olemassa. Det finnes allerede en sporer kalt% 1. Potkaise käyttäjää Fjern deltaker Torju käyttäjä Bannlys deltaker nbsp; - Saatavilla olevat osatnbsp; - Ei- saatavilla olevat osatnbsp; - Ohitetut osat@ title: column nbsp; – Tilgjengelige blokkernbsp; – Utilgjengelige blokkernbsp; – Ekskluderte blokker@ title: column EnsimmäinenDownload last FørstDownload last ViimeinenDownload Normal (not as first or last) SistDownload Normal (not as first or last) Tavallinenpreview available Normalpreview available Saatavilla Tilgjengelig Odottaa Venter % 1% % 1 & # 160;% Osa Blokk Edistyminen Framdrift Ohjelma Deltaker Lohkon numero Nummer på blokka Lohkon latauksen edistyminen Nedlastingsframdrift for blokka Miltä käyttäjältä sitä ladataan Hvilken deltaker vi laster den ned fra Lohkon latausnopeus Nedlastingsfart for blokka Missä tiedostoissa lohko sijaitseeDownload normally( not as first or last) Hvilke filer blokka finnes iDownload normally( not as first or last) Tila: Ladattu ja käynnissä. Status: slått på og kjører. Tila: Ei ladattu. Status: slått av Tila: Ladataan ja muunnetaan uutta estoluetteloa... Status: Laster ned og gjør om ny blokkliste & # 160; … Ei ole päivitetty vielä. Ikke oppdatert ennå % 1 (Edellinen päivitysyritys epäonnistui.) % 1 (siste oppdateringsforsøk var mislykket.) Ei koskaan Aldri Zip- tiedostoa% 1 ei voitu avata. Klarer ikke å åpne zip- fila% 1. Ei voitu poistaa valintaa puuttuvilta tiedostoilta:% 1 Klarer ikke å finne blokkliste i zipfila% 1. Suodatintiedosto (level1. dat) on jo olemassa. Haluatko muuntaa sen uudelleen? Filterfila (level1. dat) finnes fra før, vil du gjøre den om på nytt? Tiedosto on jo olemassa Fila finnes Ladataan txt- tiedostoa... Laster txt- fil & # 160; … Kohteessa% 1 ei ole muunnettavia IP- osoitteita Det er ingen IP- adresser å gjøre om i% 1 Nopeusrajoitus Fartsgrense Tilastot Statistikk (=% 1 ms) (=% 1 ms)) Tuntematon Ukjent Tallenna kuvana... Lagre som bilde & # 160; … Etsi laitteita Skaler på nytt Alusta Tilbakestill Valitse minne kuva tallennetaan... Velg sti for bildelagring & # 160; … Merkinnät: Beskrivelse: '> nbsp; nbsp; nbsp; — nbsp;% 2 nbsp; nbsp; nbsp; — nbsp;% 2 Nopeuskaaviot Fartsdiagrammer Näyttää kaavioita lataus - ja lähetysnopeuksista Viser diagrammer over ned - og opplastingsfart Yhteyskaaviot Tilkoblingsdiagram Näytä kaavioita yhteyksistä Viser diagrammer over tilkoblinger Käytettyjä lähettäjiä keskimäärin käynnissä olevaa torrenttia kohden Gjennomsnittlig antall nedlastere koblet til hver aktive torrent Käytettyjä lähetteitä keskimäärin käynnissä olevaa torrenttia kohden Gjennomsnittlig antall delere koblet til hver aktive torrent Lataus päättyy Nedlasting er ferdig Lähetys päättyy Deling er ferdig Tapahtuma Hendelse Sammutus käytössä Avslutting er slått på Määritä sammutus Sett opp avslutting Lukitse Lås Sammuta Ventemodus Keskeytä muistiin Hvilemodus (til minnet) Keskeytä levylle@ title: window Dvalemodus (til disk) @ title: window Kaikkien torrenttien päätettyä latauksensa Når alle torrenter er ferdig nedlastet Kaikkien torrenttien päätettyä lähetyksensä Når alle torrenter er ferdig delt Kaikkien allaolevien tapahduttua Når hendelsene nedenfor skjer Loki Loggviser Järjestelmä System Lokitaso Loggnivå Virheenjäljitys Feilsøking Ilmoitukset Merknader Tärkeä Viktige Kaikki Alle Loki Logg Katsele KTorrentin tuottamaa lokitulostetta Vis loggen fra KTorrent Keskeytä tuloste Stopp visning Lokituloste keskeytetty Loggvisningen er stoppet Lokitulostetta jatkettu Loggvisning gjenopptatt Tiedostojen latausjärjestys kohteelle% 1: Rekkefølge for filnedlasting for% 1: Mediasoitin Mediespiller Soittolista Spilleliste Toista Spill av Edellinen Forrige Seuraava Neste Näytä video Vis video Lisää media Legg til medium Tyhjennä soittolista Tøm spillelista Elokuvasoitin Filmavspiller Vaihda kokonäyttötilaan / - tilasta Slå av/ på fullskjerm KTorrent toistaa videota. KTorrent spiller en film. Otsikko Tittel Artisti Artist Albumi Album Kesto Lengde Vuosi År Valmis soittamaan Klar til å spille av Tila: Modus: Yksittäinen tiedosto Én fil Satunnainen Tilfeldig Otsikko:% 1 Artisti:% 2 Albumi:% 3 Tittel:% 1 Artist:% 2 Album:% 3 Toistetaan:% 1% 2 Spiller:% 1% 2 Otsikko:% 1 Artisti:% 2 Tittel:% 1 Artist:% 2 Otsikko:% 1 Tittel:% 1 Toistetaan:% 1 Spiller:% 1 Kokoelma: Samling: % 1 Esikatselu:% 2 Ladattu:% 3% % 1 Forhåndsvisning:% 2 Lastet ned:% 3 & # 160;% OK OK Ei ladattu Ikke lastet inn Lataus epäonnistui Nedlasting mislyktes Ladataan Laster ned Julkaisupäiväys Dato utgitt Lisää tai poista suotimia Legg til / fjern filter Syöte:% 1 Kilde:% 1 Kohteessa% 1 olevaan torrenttiin ei löytynyt kelvollista linkkiä Klarte ikke å finne en gyldig lenke til en torrent på% 1 Muokkaa suodinta Rediger filter Suodin nimeltä% 1 on jo olemassa: suodinnimien on oltava ainutkertaisia. Det finnes fra før et filter med navn% 1. Filternavn må være unike. Syötteet Kildebehandling Lisää syöte Legg til kilde Poista syöte Fjern kilde Näytä syöte Vis kilde Lisää suodin Legg til filter Poista suodin Fjern filter RSS - ja Atom- syötteiden hallinta Håndterer RSS - og Atom- kilder Syötä verkko- osoite Skriv inn URL- en Anna RSS - tai Atom- syötteiden verkko- osoitteet. Skriv inn URL- en til RSS - eller Atom- kilden. Syötettä% 1 ei voitu ladata. Klarte ikke å laste kilden% 1. Kansion luonti syötteelle% 1 epäonnistui:% 2 Klarte ikke å opprette mappe for kilden% 1:% 2 Lisää uusi suodin Legg til nytt filter % 1% 2plugin name % 1% 2plugin name Lisää hakukone Legg til en søkemotor Anna hakukoneen verkkonimi (esim. www. google. com): Skriv inn vertsnavnet til søkemotoren (f. eks. www. google. com): % 1 ei tue Opensearchiä: sinun on kirjoitettava hakuosoite itse. Osoitteen tulee sisältää jono ” {searchTerms} ”, jonka KTorrent korvaa hakusanoillasi. % 1 støtter ikke Opensearch. du må oppgi søke- URL- en manuelt. URL- en må inneholde {searchTerms}. KTorrent erstatter dette med det du søker etter. Osoite% 1 ei sisällä {searchTerms}. URL- en% 1 inneholder ikke {searchTerms}. KotiKDE 4 tag line, see http: // kde. org/ img/ kde40. png HjemKDE 4 tag line, see http: // kde. org/ img/ kde40. png Ole vapaa. Vær fri. Etsi verkosta torrentteja. Søk på nettet etter torrenter. Jäsennys epäonnistui:% 1 Klarte ikke tolke% 1 Osoite:% 1 URL:% 1 Hakukone: Søkemotor: Avaa uuteen välilehteen Åpne i ny fane Kopioi osoite Kopier URL Etsitään (% 1)... Søker etter% 1 & # 160; … torrent- tiedostot torrentfiler Haku valmis Søk ferdig Etsi:% 1 Søk etter% 1 Etsi tekstiä Søketekst Hakukone Søkemotor Hakukoneen selite Navn på søkemotor Haluatko ladata tämän Magnet- linkin? Vil du laste ned denne magnet- lenken? Haluatko ladata vai tallentaa torrentin? Vil du laste ned eller lagre torrenten? Lataa torrentti Last ned torrent Lisää skripti Legg til skript Poista skripti Fjern skript Aja skripti KJør skript Pysäytä skripti Stopp skript Muokkaa skriptiä Rediger skript Ominaisuudet Egenskaper Määritä Sett opp KTorrent- skriptipaketit Skripting KTorrent- skriptipaketit Skriptpakker for KTorrent Skriptit Skripter Skriptien poistaminen poistaa ne myös levyltä. Haluatko varmasti tehdä näin? Hvis du fjerner disse skriptene blir de slettet fra disken. Er du sikker på at du vil gjøre dette? Skriptien käynnistys -, sammutus - ja hallintasovelma Skjermelement for å starte, stoppe og håndtere skripter Arkistoa ei voitu avata luettavaksi. Klarer ikke å åpne arkivet for lesing. Kelvoton arkisto. ugyldig arkiv. Skriptipaketti nimeltä% 1 on jo asennettu. Det installert fra før en skriptpakke som heter% 1. Ei onnistuttu lataamaan skriptiä arkistosta: työpöytätiedostossa on jotakin vikaa. Klarte ikke å laste inn skript fra arkivet. Det er noe i veien med desktop- fila. Arkistosta ei löydy skriptejä. Fant ingen skript i arkivet. ZeroConf ZeroConf Ei voi avata tiedostoa% 1:% 2 Klarte ikke åpne fila% 1:% 2 Tiedosto% 1 on vioittunut tai ei ole kelvollinen KTorrent- ajastustiedosto. Fila% 1 er ødelagt eller ikke en gyldig KTorrent- planfil. Nykyinen ajastus: keskeytetty Gjeldende plan: i hvilemodus Nykyinen ajastus:% 1/ s lataus,% 2/ s lähetys Gjeldende båndbreddeplan:% 1/ s ned,% 2/ s opp Nykyinen ajastus: rajoitukseton lataus,% 1/ s lähetys Gjeldende båndbreddeplan: ubegrenset nedlasting,% 1/ s opp Nykyinen ajastus:% 1/ s lataus, rajoitukseton lähetys Gjeldende båndbreddeplan:% 1/ s ned, ubegrenset opplasting Nykyinen ajastus: rajoitukseton lähetys ja lataus Gjeldende plan: ubegrenset ned - og opplasting (ajastus ei käytössä) (planlegger slått av) Nykyinen ajastus: Gjeldende plan: Lisää kohta Legg til et element Päivää ei ole valittu. Ingen dag er valgt. Kohtaa ei voitu lisätä, koska se on ristiriidassa toisen ajastuksen kanssa. Klarte ikke å legge til elementet. Det kommer i konflikt med et annet element på planen. Tätä kohtaa ei voitu lisätty kaikille valituille päiville, koska se on ristiriidassa toisen ajastuksen kanssa. Klarte ikke legge til elementet på alle de valgte dagene. Det kommer i konflikt med et annet element på planen. Keskeytetty I hvilemodus % 1 lataus% 2 lähetys % 1 ned% 2 opp Kaistankäytön ajastin Båndbredde - plan Muokkaa kaistankäytön ajastusta Rediger båndbreddeplanen Lataa ajastus Åpne plan Tallenna ajastus Lagre plan Uusi kohta Nytt element Poista kohta Fjern element Muokkaa kohtaa Rediger element Tyhjennä ajastus Tøm planen Ajastin käytössä Planlegger er aktiv Käynnistä tai sammuta ajastin Slå planlegger av eller på KTorrent- ajastustiedostot KTorrent- planfiler Tämä kohta on ristiriidassa toisen ajastuksen kanssa, jota ei voi muuttaa. Dette elementet er i konflikt med et annet element og kan ikke endres. Ilmoittaa Annonserer Virhe:% 1 Feil:% 1 Tuntematon Ukjent klient % 1/ s % 1/ s Ei voi avata lokia% 1:% 2 Klarte ikke åpne loggfila% 1:% 2 Ei voi kirjoittaa% 1:% 2 Klarte ikke skrive til% 1:% 2 Ei voi lukea% 1 Klarte ikke lese fra% 1 Ei voitu luoda kansiota% 1 Kan ikke opprette mappa% 1 Ei voi luoda linkkiä% 1 -% 2:% 3 Klarte ikke opprette en symbolsk lenke fra% 1 til% 2:% 3 Ei voi siirtää% 1 kohteeseen% 2:% 3 Klarte ikke flytte% 1 til% 2:% 3 Ei voi kopioida% 1 kohteeseen% 2:% 3 Klarte ikke kopiere% 1 til% 2:% 3 Ei voi poistaa% 1:% 2 Klarte ikke slette% 1:% 2 Ei voi luoda% 1:% 2 Klarte ikke opprette% 1:% 2 Ei voi laskea tiedoston% 1 kokoa:% 2 Klarte ikke beregne filstørrelsen på% 1:% 2 Ei voitu laskea tiedostokokoa:% 1 Klarte ikke beregne filstørrelse:% 1 Ei voitu laajentaa tiedostoa:% 1 Klarte ikke utvide fil:% 1 Ei voi hakea tiedostossa:% 1 Klarte ikke søke i fil:% 1 Yleiset Generelt Levy- I/ O Diskaktivitet Ei yhteyttä Ikke koblet til Ei käytössä Ikke i bruk Yhteys suljettu Tilkoblingen stengt Ratkotaan välityspalvelinta% 1:% 2 Gjør navneoppslag på mellomtjener% 1:% 2 Ratkotaan palvelinnimeä% 1 Gjør navneoppslag på vertsnavnet% 1 Virhe: pyyntö epäonnistui:% 1 Feil, mislykket forespørsel:% 1 Yhdistetty Koblet til Virhe: Yhteydenotto web- jakoon epäonnistui Feil: klarte ikke koble til nettkilde Yhdistetään Kobler til Yhteydenotto web- jakoon epäonnistui Klarte ikke koble til nettkilde Web- jaon palvelinnimeä ei saatu ratkotuksi Klarte ikke slå opp vertsnavn for nettkilde Virhe: yhteydenotto epäonnistui, palvelin ei vastaa Feil: Klarte ikke koble til, tjeneren svarer ikke Virhe: pyyntö aikakatkaistu Feil: tidsavbrudd for forespørsel Uudelleenohjattu ilman uutta kohdetta. Omdirigert uten nytt sted. Kansiota% 1 ei ole olemassa Mappa% 1 finnes ikke Epäkelpo lippu:% 1 Ugyldig tegn:% 1 Purkuvirhe Dekodingsfeil Odottamaton tietueen loppu Uventet slutt på inndata Ei voitu muuntaa% 1 kokonaisluvuksi Klarte ikke konvertere% 1 til et heltall Torrentti on vajaa. Torrenten er ufullstendig. Ei voitu avata kohdetta% 1:% 2 Klarte ikke åpne% 1:% 2 Indeksitiedoston% 1 avaus ei onnistu:% 2 Klarte ikke åpne indeksfila% 1:% 2 Ei voi luoda tiedostoa% 1:% 2 Klarte ikke opprette fila% 1:% 2 Ensimmäisen lohkon kirjoitus epäonnistui DND- tiedostoon:% 1 Klarte ikke skrive første blokk til DND- fil:% 1 Viimeisen lohkon kirjoitus epäonnistui DND- tiedostoon:% 1 Klarte ikke skrive siste blokk til DND- fil:% 1 Ei voitu avata kohdetta% 1 kirjoitettavaksi: vain luku - tiedostojärjestelmä Klarte ikke åpne% 1 med skrivetilgang: filsystemet er skrivebeskyttet Ei voitu laajentaa tiedostoa% 1:% 2 Klarte ikke utvide fila% 1:% 2 Virhe: Yritetään lukea tiedoston% 1 lopun jälkeen Feil: Leser forbi slutten av fila% 1 Ei voitu navigoida tiedostossa% 1:% 2 Klarte ikke søke i fila% 1:% 2 Virhe luettaessa kohteesta% 1 Klarte ikk lese fra% 1 Tiedostoon% 1 ei voitu kirjoittaa:% 2 Klarte ikke skrive til fila% 1:% 2 Ei voitu varata levytilaa:% 1 Klarte ikke tildele diskplass på forhånd:% 1 Viallinen torrentti. Ødelagt torrent Ei voi avata torrentia% 1:% 2 Klarte ikke åpne torrentfila% 1:% 2 Jäsennysvirhe Tolkingsfeil Torrenttia% 1 ladattaessa havaittiin virhe:% 2 Torrentti on mahdollisesti vioittunut tai se ei ole lainkaan torrenttitiedosto. Det oppsto en feil ved lasting av torrenten% 1:% 2 Torrenten er antakelig ødelagt eller ikke en gyldig torrentfil. Torrenttia% 1 ladattaessa havaittiin virhe:% 1 Torrentti on mahdollisesti vioittunut tai ei ole lainkaan torrenttitiedosto. Det oppsto en feil ved lasting av torrenten:% 1. Torrenten er antakelig ødelagt eller ikke en gyldig torrent. Lataat jo torrenttia% 1. Kummankin torrentin seurantapalvelinluettelot on yhdistetty. Du holder allerede på å laste ned denne torrrenten% 1. Sporerlistenefra begge torrentene er nå slått sammen. Lataat jo torrentia% 1. Du laster allerede ned torrenten% 1. Ei käynnistetty Ikke startet Lataus valmis Nedlasting ferdig Jako valmisStatus of a torrent file Deling ferdigStatus of a torrent file Pysähtynyt Stoppet opp Varataan levytilaa Gjør klar diskplass Jonossa lähetettäväksi Køet for deling Jonossa ladattavaksi Køet for nedlasting Tarkistetaan tietoja Kontrollerer data Pysäytetty. Laitteesta tila lopussa. Stoppet. Ikke mer plass på disken. Keskeytetty Pause Ei voi luoda indeksitiedostoa:% 1 Klarte ikke lage indeksfil:% 1 Uudelleenohjaus ilman kohdetta Omdirigert uten ny plassering Aikakatkaisu yhdistettäessä seurantapalvelimeen% 1 Tidsavbrutt ved kontakt med sporer% 1 Palvelinnimeä% 1 ei saatu ratkaistuksi Klarte ikke slå opp vertsnavnet% 1 Ei voi sitoa UDP- porttia% 1 tai mitään kymmenestä seuraavasta portista. Klarte ikke binde til UDP- porten% 1 eller de ti neste portene. Epäkelpo vastaus seurantapalvelimelta Ugyldig svar fra sporeren Epäkelpoa tietoa palvelimelta Ugyldig data fra sporeren Epäkelpo palvelimen osoite Ugyldig sporer- URL Ei voi avata tiedostoa:% 1:% 2 Kan ikke åpne fila «% 1 »:% 2 Ei voida lukea yhteystietoasetuksia. Ehkä sinulla ei ole käyttöoikeuksia niihin? Klarte ikke lese innstillinger for tilkobling. Kanskje du ikke har adgang til dem? Käyttäjänimeäsi ei löydetty. Yhteyttä ei voitu tallentaa. Klarte ikke finne ut brukernavnet ditt. Kan ikke lagre tilkoblingen. Ei voitu avata tiedostoa% 1 kirjoittamista varten. Varmista, että sinulla on dip- ryhmässä käyttöoikeudet kohteeseen / etc/ ppp. Klarte ikke åpne fila% 1 for skriving. Se etter at du er med i gruppa dip for å få tilgang til / etc/ ppp. Ei voitu kirjoittaa yhteysasetuksia. Ehkä sinulla ei ole käyttöoikeuksia niihin? Klarte ikke skrive innstillinger for tilkobling. Kanskje du ikke har adgang til dem? Sinun täytyy tarjota yhteyden nimi. Du må oppgi et tilkoblingsnavn. pppd ei löytynyt. Valintaverkko ei toimi. pppd finnes ikke. Oppringt nettverk vil ikke fungere. käynnistä skripti ennen yhteyden purkamista start skript før nedkobling käynnistä skripti yhteyden purkamisen jälkeen start skript etter tilkobling Epäonnistunut suoritus prosessille:% 1 Klarte ikke kjøre prosessen:% 1 Kwlan Kwlan Kyllä & Ja Alt+Y Alt+Y Alt+i Alt+O Kwlan löysi uuden liitynnän. Kwlan har funnet et nytt grensesnitt. Liityntä Grensesnitt Haluaisitko konfiguroida sen nyt? Vil du sette det opp nå? Älä koskaan & näytä tätä valintaikkunaa uudelleen & Vis aldri dette dialogvinduet igjen Alt+N Alt+N Ei voitu kirjoittaa IP- asetuksia Klarte ikke skrive IP- innstillingene WPA- supplicant ei ole käynnistynyt, salausta ei voida asettaa WPA- supplicant er ikke startet, kan ikke sette opp kryptering Tallenna Lagre Ei voitu kirjoittaa WEP- avainta, ehkä muoto on väärä. Klarte ikke skrive WEP- nøkkel, kanskje formatet er feil. WPA- PSK vaatii 8.. 63- merkin salasanan tai 64 heksadesimaaliluvun PSK: n. WPA- PSK krever en pass- setning på fra 8 til 63 tegn eller en PSK på 64 heksadesimale tegn. Verkon poistaminen wpa_ supplicant- asetuksesta epäonnistui. Klarte ikke fjerne nettverk fra oppsettet for wpa_ supplicant. Verkon lisääminen wpa_ supplicant- asetukseen epäonnistui. Klarte ikke legge til nettverk i oppsettet for wpa_ supplicant. Verkon käyttöönotto wpa_ supplicant- asetuksessa epäonnistui. Klarte ikke slå på nettverk i oppsettet for wpa_ supplicant. Epäonnistunut wpa_ supplicant- asetuksen tallennus. Klarte ikke lagre oppsettet for wpa_ supplicant. Ei voitu tallentaa wpa- asetusta Klarte ikke lagre wpa- oppsettet Verkko ei ole valittu. Ikke valgt noe nettverk Sinun on valittava ajuri ja liityntä. Du må velge en driver og et grensesnitt. Uusi salasana: Nytt passord: Yksityisen avaimen salasana: Passfrase for privat nøkkel: Sinulla (% 1) ei ole käyttöoikeutta käynnistää pppd tai pppd: tä ei löytynyt. Valintaverkko ei toimi. Du (% 1) har ikke tillatelse til å starte pppd, eller pppd ble ikke funnet. Oppringt nettverk vil ikke virke. / etc/ ppp/ peers ei ole olemassa. Valintaverkko ei toimi. / etc/ ppp/ peers finnes ikke. Oppringt nettverk vil ikke virke. Ei voitu löytää wpa_ supplicant- binääriä. Ilman sitä, Kwlan ei voi yhdistyä salattuihin verkkoihin. Tarkista wpa_ supplicant- asennuksesi. Klarte ikke å finne programmet wpa_ supplicant. Kwlan kan ikke koble til krypterte nettverk uten dette. Sjekk wpa_ supplicant- installasjonen. Ei dhclinet eikä dhcpcd löytynyt. Dynaaminen IP- asetus ei toimi. Fant verken dhclient eller dhcpd. Dynamisk IP- oppsett vil ikke virke. ifconfig ei löytynyt. Verkon tilastointi ja staattiset ip- osoitteet eivät toimi. Fant ikke ifconfig. Nettverksstatistikk og statiske IP- adresser vil ikke virke. iwconfig ei löytynyt. Langaton tilastointi ei ehkä toimi. Fant ikke iwconfig. Statistikk for trådløst nettverk virker kanskje ikke. Käynnistä WPA Supplicant Start WPA Supplicant Konfiguroi wlan- liityntä käyttäen iwconfig- ohjelmaa Sett opp wlan- grensesnitt med iwconfig Ei ohjausyhteyttä. Ingen styreforbindelse. Tämän verkon aktivoimiseksi wpa_ supplicant on käynnistettävä. Haluatko käynnistää wpa_ supplicant- ohjelman? wpa_ supplicant må startes for å skru på dette nettverket. Vil du starte wpa_ supplicant? Vapauta IP- osoite Frigjør IP- adresse Aseta verkkoasetukset Oppgi nettverksinnstillinger Konfiguroi verkko Sett opp nettverket % 1 pyytää IP- osoitetta % 1 ber om en IP- adresse Hanki IP- osoite dynaamisesti Hent IP- adresse dynamisk Ei voitu lopettaa wpa_ supplicant- ohjelmaa. Klarte ikke avslutte wpa_ supplicant. % 1 on katkaistu % 1 er frakoblet % 1 on yhdistetty % 1 er tilkoblet Ota liityntä käyttöön Ta i bruk grensesnitt Ota liityntä pois käytöstä Slå av grensesnitt Epäonnistunut wpa_ supplicant- asetuksen tallennus. Onko update_ config=1 määritelty tiedostossa wpa_ supplicant. conf? Klarte ikke lagre oppsettet for wpa_ supplicant. Står det « update_ config=1 » i wpa_ supplicant. conf? Uusi verkkoliitäntä löytyi.% 1 Näpäytä Jatka- painiketta sen asettamiseksi nyt. Fant nytt grensesnitt. l% 1 Trykk Fortsett for å sette det opp nå. Haluatko käynnistää wpa_ supplicant- ohjelman tälle liitynnälle? Vil du starte wpa_ supplicant for dette grensesnittet? Asetukset kohteelle% 1 Innstillinger for% 1 Kwlan - KDE: n verkonhallinta Kwlan – nettverksbehandler for KDE Kwlan - KDE verkonhallinta Kwlan – KDE nettverksbehandler Valvomisliitynnät Overvåk grensenitt Aseta liitynnät Sett opp grensesnitt Ohjelmasta Kwlan Om Kwlan Poistu Avslutt Haluatko todella poistaa tämän profiilin? Er du sikker på at du vil slette denne profilen? Verkkoa ei ole valittu. Ikke valgt noe nettverk. poista valintaverkko slett oppringt nettverk Kwlan ei kyennyt:% 1 Tämän on saattanut aiheuttaa tilapäinen virhe tai järjestelmän väärät asetukset (esim. kutsutun apuohjelman poissaolo). Saatat haluta suoritaa tämän tehtävän uudelleen ja katsoa, jos se auttaa. Haluatko käynnistää tehtävän uudelleen? Kwlan klarte ikke å% 1 Dette kan skyldes en midlertidig glipp, eller feil i systemoppsettet (f. eks. mangler programmet som ble kalt opp). Kanskje du vil prøve igjen og se om det hjelper. Vil du starte oppgaven på nytt? Virhe tapahtui En feil har oppstått Kwlan ei kyennyt:% 1Tämän on saattanut aiheuttaa järjestelmän väärät asetukset, esim. kutsutun apuohjelman poissaolo tai välitetyt väärät parametrit. Tarkista tämä ja yritä uudelleen. Kwlan klarte ikke å% 1 Dette kan skyldes en feil i systemoppsettet, f. eks. mangler programmet som ble kalt opp eller feil parametre gitt. Sjekk dette og prøv igjen. Pysäytä WPA Supplicant- ohjelma Stopp WPA Supplicant Lokiselain Loggviser Kwlan - KDE verkkohallinta Kwlan – KDE nettverksbehandler Ota käyttöön profiilli Skru på profil Wpa WPA Yhteystvalinta Koble til oppringt Ota pois käytöstä Slå av Ota käyttöön Slå på Liityntä: [% 1] Grensesnitt: [% 1] Liittymä: [% 1] Yhdistetty kohteeseen% 2 Grensesnitt: [% 1] Koblet til% 2 Yhdistetty kohteeseen: Piilotettu Koblet til: Skjult Yhdistetty kohteeseen:% 1 Koblet til:% 1 Bittinopeus:% 1 Mbittiä/ s Bitrate:% 1 Mbit/ s Linkkilaatu:% 1 Link- kvalitet:% 1 Signaalitaso:% 1 Signalstyrke:% 1 Taajuus:% 1 Frekvens:% 1 Kanava:% 1 Kanal:% 1 IP- verkko- osoite:% 1 IP- adresse:% 1 Verkkopeite:% 1 Nettmaske:% 1 Yleislähetysosoite:% 1 Kringkastingsadresse:% 1 Tavua vastaanotettu:% 1 Byte mottatt:% 1 Tavua lähetetty:% 1 Byte sendt:% 1 Pakettia vastaanotettu:% 1 Pakker mottatt:% 1 Pakettia lähetetty:% 1 Pakker sendt:% 1 [% 1] ei ole käytössä [% 1] er slått av Radio on pois päältä Radioen er av [% 1] pyytää ip- osoitetta [% 1] ber om en IP- adresse [% 1] ei ole yhdistetty [% 1] er ikke tilkoblet KDE: n verkonhallinta Nettverksbehandler for KDE © Thomas Michel © 2006 Thomas Michel Thomas Michel Thomas Michel Jouni Malinen Jouni Malinen Alkuperäinen wpa_ gui- versio Opprinnelig wpa_ gui- versjon Valentine Sinitsyn Valentine Sinitsyn Sekalaisia korjauksia ja parannuksia Diverse lapper og forbedringer Laurens Vanhove Laurens Vanhove Uudet kuvakkeet, parannettu työkaluvihjemuotoilu ja virheidenkorjauksia Nye ikoner, forbedret verktøytipsdesign og feilrettinger Andrew Barr Andrew Barr Kwlan- kuvakkeet Kwlan- ikoner Percy Leonhard Percy Leonhard Lähdekoodi liityntätilastointiin knemo- ohjelmasta Kildekode for grensesnitt- statistikk fra knemo Jocke Andersson Jocke Andersson Virheenkorjaukseen yhteyden vahvuudelle järjestelmäalueella Feilretting for tilkoblingsstyrke i systemkurven Hugo Parente Lima Hugo Parente Lima Lähdekooodi kuvakkeihin, jotka näyttävät siirräntä - ja liityntätilastot käyttäen / sys/ class Kildekode for ikoner som viser I/ U og grensesnittstatistikk med bruk av / sys/ class Tämä tuote käyttää wpa_ supplicant- ohjelmaa langattomien verkkojen asetuksiin. Ohjelma wpa_ supplicant sisältää ohjelmiston, jonka on kehittänyt OpenSSL- projekti käytettäväksi OpenSSL Toolkit - pakkauksessa (http: // www. openssl. org /) Dette produktet bruker wpa_ supplicant for å sette opp trådløse nettverk wpa_ supplicant inneholder programvare utviklet av OpenSSL- prosjektet for bruk i OpenSSL Toolkit (http: // www. openssl. org /) tulostaa paljon virheenjäljitystietoja skriv ut massevis av feilsøkingsinformasjon aseta kwlan käynnistymään minimoituna angir at kwlan starter minimert asettaa kwlan- käynnistyksen pääikkuna näytettynä angir at kwlan starter med hovedvinduet synlig Valintaverkon asetukset Oppsett for oppringt nettverk Hyväksy & Ok Peru & Avbryt Yhteysasetukset & Tilkoblingsinnstillinger Profiilinimi Profilnavn Yhteystyyppi Tilkoblingstype Modeemin alustusmerkkijono Klargjøringsstreng for modem Puhelinnumero Telefonnummer Käyttäjänimi Brukernavn Salasana Passord PPPOE (DSL) PPPOE (DSL) ISDN ISDN Analoginen Analog Muista salasana Husk passord Skripti käynnistymiseen yhdistymisen jälkeen Skript som skal startes etter tilkobling Skripti käynnistymiseen ennen yhdistymistä Skript som skal startes før frakobling Käytä juurioikeuksia Bruk root- rettigheter Yhdistä valintaverkko Koble til oppringt nettverk Yhdistä Koble til Tallenna salasana Lagre passord Tapahtumahistoria Hendelseshistorie Sulje Lukk Aikaleima Tidsstempel NetworkConfig NetworkConfig Turvallisuusasetukset Sikkerhetsinnstillinger Profiilinimi / ssid Profilnavn / ssid Verkkonimi (Service Set IDentifier) Nettverksnavn (SSID – Service Set IDentifier) Piilotettu Skjult Tila Modus Infrastruktuuri Infrastruktur Ennakoimaton Ad- hoc Turvallisuus Sikkerhet Todentaminen Autentisering Pelkkää tekstiä tai staattinen WEP Klartekst eller statisk WEP IEEE 802. 1X IEEE 802. 1X WPA- Personal (PSK) WPA- Personal (PSK) WPA- Enterprise (EAP) WPA- Enterprise (EAP) WPA2- Personal (PSK) WPA2- Personal (PSK) WPA2- Enterprise (EAP) WPA2- Enterprise (EAP) WPA WPA PSK PSK EAP- metodi EAP- metode Identiteetti Identitet Asiakasvarmenne. Klientsert. Palvelinvarmenne. Tjenersert. Yksityinen avain Privat nøkkel Vaihe 1: n valitsimet Fase 1- valg Vaihe 2: n valitsimet Fase 2- valg WPA/ WPA2- esijaettu avain tai salasana WPA/ WPA2 forhåndsdelt nøkkel eller passfrase Käyttäjänimi/ Henkilöllisyys EAP- metodeille Brukernavn/ identitet for EAP- metoder Salasana EAP- metodeille Passord for EAP- metoder WEP WEP avain 0 nøkkel 0 avain & 1 nøkkel & 1 Alt+1 Alt + 1 avaain & 2 nøkkel & 2 Alt+2 Alt + 2 avain & 3 nøkkel & 3 Alt+3 Alt + 3 Avaa Åpent Jaettu Delt IP- asetukset IP- innstillinger Käytä & Dhcp: tä Bruk & DHCP IP- osoite IP- adresse Verkkopeite Nettmaske Oletusyhdyskäytävä Standard portner Älä korvaa olemassaolevaan oletusyhdyskäytävää Ikke & overstyr eksisterende standard portner & DNS- asetukset & DNS- innstillinger Ensisijainen DNS- palvelin Første DNS- tjener Toissijainen DNS- palvelin Andre DNS- tjener Verkkoaluenimi Domenenavn Verkkoalue- etsintäluettelo Domene- søkeliste Älä korvaa olemassaolevia DNS- asetuksia Ikke & overstyr eksisterende DNS- innstillinger Käytä root- oikeuksia Bruk & root- rettigheter LisääThe results of the scanning & Legg tilThe results of the scanning Etsintätulokset Søkeresultater SSID SSID BSSID BSSID kanava kanal signaali signal liput flagg Etsi Søk Liityntä: Grensesnitt: ? ? Valitse ajuri Velg driver & Aloita Start Todennusvaltuutustieto vaadittu Det kreves autentiseringsinformasjon Hyväksy & OK Kwlan- asetukset Kwlan- innstillinger Käynnistä & minimoituna Start & minimert Ota käyttöön ” Uusi liityntä löydetty ” - velho Slå på veiviser for & nytt grensesnitt Ota käyttöön ” WPA ei ole käynnistetty ” - varoitus Slå på advarsel for at WPA ikke er startet Ota käyttöön ” Ei valintakäyttäjää ” - varoitus Slå på advarsel om Ingen bruker for oppringt nettverk Näytä vain käytettävissä olevat verkot profiilivalinnassa Vis bare tilgjengelige nettverk & i profilutvalget Näytä komennot ” kdesu salasana ” - pyynnöissä Vis kommandoer i passordforespørsler til & kdesu Käynnistä WPA Supplicant käynnistyshetkellä Start WPA Supplicant ved oppstart Ei vahvistusvalintaikkunaa (Käytä viimeistä liitynnälle valittua ajuria) Ingen dialog for bekreftelse (bruk sist valgte driver for grensesnittet) & Käytä omaa wpa_ supplicant- asetustiedostoa Bruk selvvalgt oppsettsfil for wpa_ supplicant Asetustiedosto Oppsettsfil Liityntäpistettä etsitään (ap_ scan) Søker etter tilgangspunkter (ap_ scan) Ei mitään (0) Ingen (0) Alt+0 Alt + 0 Ajuri käsittelee etsinnän (1) Driveren hånderer søking (1) wpa_ supplicant käsittelee etsinnän (2) wpa_ supplicant håndterer søking (2) Paikallisverkot Lokalee nettverk & Aktivoi & Ta i bruk Uusi & Nytt & Muokkaa & Rediger Valintaverkot Oppringte nettverk Yhdistä & Koble til Pura yhteys & Koble fra Poista Slett & Opaste & Hjelp Poistu & Avslutt fileExitAction fileExitAction Ohjelmasta & Om helpAboutAction helpAboutAction fileSettingsAction fileSettingsAction Kwlan & käsikirja Kwlan & håndbok helpHandbookAction helpHandbookAction RäätälöityNAME OF TRANSLATORS & SelvvalgtNAME OF TRANSLATORS Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS karvonen. jorma@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org Ei voida jäsentää% 1 Kan ikke tolke% 1 Ei voitu havaita WLAN- liityntöjä. Klarte ikke oppdage WLAN- grensesnitt. AVI% 1% 2x% 3% 4fps rate% 5MP3 title artist album year track AVI% 1% 2x% 3% 4fps rate% 5MP3 title artist album year track MP3 Ti:% 1 Ar:% 2 Al:% 3 Yr:% 4 Tr:% 5Ogg format header MP3 Ti:% 1 Ar:% 2 Al:% 3 År:% 4 Sp:% 5Ogg format header OggOgg stream type: Video OggOgg stream type: Video VideoOgg stream type: Audio VideoOgg stream type: Audio AudioOgg stream type: Text LydOgg stream type: Text TekstiOgg stream type: Index TekstOgg stream type: Index HakemistoluetteloOgg audio channels tag RegisterOgg audio channels tag VorbisOgg stream type: Theora VorbisOgg stream type: Theora TheoraOgg stream type: Unknown TheoraOgg stream type: Unknown TuntematonOgg codec tag UkjentOgg codec tag Koodekki:% 1Ogg bytes per sample tag Kodek:% 1Ogg bytes per sample tag Tavua/ näyte:% 1Ogg duration tag BPS:% 1Ogg duration tag Kesto:% 1Ogg subtitle tag Var:% 1Ogg subtitle tag AlitunnisteOgg index tag TkstOgg index tag AudioKanava:% 1Ogg audio sample rate tag LydKan:% 1Ogg audio sample rate tag Näytenopeus:% 1Ogg video aspect ratio tag SmpRt:% 1Ogg video aspect ratio tag Lohkotasaustunniste:% 1Ogg audio average bytes per second tag BlkAl:% 1Ogg audio average bytes per second tag Keskimäärin tavua/ s:% 1Ogg stream tag separator GjsnBPS:% 1Ogg stream tag separator Vorbis- versio:% 1Ogg Vorbis sample rate tag VorbisVer:% 1Ogg Vorbis sample rate tag Maksimi:% 1Ogg Vorbis nominal bitrate tag Maks:% 1Ogg Vorbis nominal bitrate tag Nimellisnopeus:% 1Ogg Vorbis minimum bitrate tag Nom:% 1Ogg Vorbis minimum bitrate tag Minimi:% 1Ogg Vorbis bitrate tag separator Min:% 1Ogg Vorbis bitrate tag separator , Ogg Vorbis bitrates tag , Ogg Vorbis bitrates tag Bittinopeus:% 1Ogg Vorbis block size 0 tag BitRate:% 1Ogg Vorbis block size 0 tag Lohkokoko0:% 1Ogg Vorbis block size 1 tag BlkSt0:% 1Ogg Vorbis block size 1 tag Lohkokoko1:% 1Ogg video width tag BlkSt1:% 1Ogg video width tag Leveys:% 1Ogg video height tag Br:% 1Ogg video height tag Korkeus:% 1Ogg video sample rate tag Hy:% 1Ogg video sample rate tag Muotosuhde:% 1Ogg Theora CS tag value: Rec470M Aspekt:% 1Ogg Theora CS tag value: Rec470M Rec470MOgg Theora CS tag value: Rec470BG Rec470MOgg Theora CS tag value: Rec470BG Rec470BGOgg Theora CS tag value: undefined Rec470BGOgg Theora CS tag value: undefined MäärittelemätönOgg Theora CS tag Ikke angittOgg Theora CS tag CS:% 1Ogg Theora quality tag CS:% 1Ogg Theora quality tag Laatu:% 1Ogg Theora average bytes per second tag Kval:% 1Ogg Theora average bytes per second tag Ogg stream block Ogg stream block % 1:% 2 [% 3] % 1:% 2 [% 3] Tuntematon muotogigabyte suffix Ukjent formatgigabyte suffix % 1 Gmegabyte suffix % 1Gmegabyte suffix % 1 Mkilobyte suffix % 1Mkilobyte suffix % 1 Ksignifies absence of data in list columns % 1Ksignifies absence of data in list columns - zero seconds - zero seconds 0 snumber of days 0snumber of days % 1 pv number of hours % 1d number of hours % 1 tuntia number of minutes % 1t number of minutes % 1 min. number of seconds % 1mnumber of seconds % 1 sfile should have completed already % 1sfile should have completed already Myöhästynytfile is just about to complete Oversittetfile is just about to complete Tulevavery high priority Snartvery high priority Hyvin korkeahigh priority Svært høyhigh priority Korkeavery low priority Høyvery low priority Hyvin alhainenlow priority Svært lavlow priority Alhainennormal priority Lavnormal priority Normaali Normal Katkaise yhteys Koble fra Aseta oletuksena Sett som standard Graafisen käyttöliittymän portti: GUI- port: Uusi verkkolaite Ny vert Yhteydet Tilkoblinger Valitsimet Innstillinger Suorita KMLDonkey näpäyksellä Kjør KMLDonkey ved klikk Näytä nimiöt Vis etiketter Näyttö Vis Yhteys Tilkobling Siirto Overfør Jaettu@ label Rate download/ upload Delt@ label Rate download/ upload Nopeus% 1@ label Files downloading/ total Fart% 1@ label Files downloading/ total Tiedostot% 1@ label Transfer downloaded/ uploaded Filer% 1@ label Transfer downloaded/ uploaded Siirto% 1@ label Shared downloading/ total Overfør% 1@ label Shared downloading/ total Jaettu% 1 Delt% 1 Yhteydet... Tilkoblinger & # 160; … Yhdistetään kohteeseen... Koble til & # 160; … (La) TeX- kehitysympäristöName Et utviklingsmiljø for (La) TeXName KileGenericName KileGenericName LaTeX- edusohjelmaComment LaTex- grensesnittComment Kile- projekti Kile- prosjektet Okularin versio% 1.% 2.% 3 on liian vanha ForwardDVI: lle. Päivitä Okular vähintään versioon 0. 8. 6. Versjon% 1.% 2.% 3 av Okular er for gammel for ForwardDVI. Oppdater okular til versjon 0. 8. 6 eller høyere Valitse lähdeluettelo Velg litteraturliste Valitse lähdeluettelo Velg en litteraturliste Lähdeluetteloa ei valittu. Ingen litteraturliste er valgt. Lähdeluetteloita ei löytynyt. Ingen litteraturlister funnet. Tiedostoja% 1 tai% 2 ei löydy. Jos yrität katsella jotakin muuta HTML- tiedostoa, katso Asetukset - > Kilen asetukset - > Työkalut - > HTML- katselu - > Lisäasetukset. Finner ikke «% 1 » eller «% 2 ». Om du prøver å vise en annen HTML- fil, se « Innstillinger & # 160; → Sett opp Kile & # 160; → Verktøy & # 160; → HTML- framviser & # 160; → Avansert ». Siteeraa Siter Lisää BibTeX- tietokanta Legg til BibTeX database Työkalun nimi Verktøynavn Luokka Klasse < Oma > < Egendefinert > Virhe: Tämän niminen työkalu on jo olemassa. Feil: Det fins fra før et verktøy med dette navnet. Virhe: Nimi ei saa sisältää vinoviivaa ” / ”. Feil: Navnet kan ikke inneholde en skråstrek « / ». Virhe: Nimi ei saa sisältää merkkejä ” () [] ”. Feil: Navnet kan ikke inneholde « (», «) », « [» eller «] ». Lisää lyhenne Legg til forkortelse Muokkaa lyhennettä Rediger forkortelse Lyhenne: & Forkortelse: Laajennettu teksti: & Utvidet tekst: Tyhjiä jonoja ei sallita. Tomme strenger er ikke tillatt. Ohjeselain Hjelpetekstleser Sisällysluettelo Innholdsfortegnelse & Etsi & Søk TeXLiven tai teTeXin mukana tulevien ohjetiedostojen luettelo (nämä on lueteltutiedostossa ” texdoctk. dat ”). Hiiren kaksoisnapsautus tai välilyönnin painallus avaa tiedoston katseltavaksi. En liste over tilgjengelige dokumenter som leveres med TexLive/ teTeX og er listet opp i « texdoctk. dat ». Trykk mellomromstasten eller dobbelttrykk med venstre musetast, så åpnes en framviser for denne fila. Voit valita avainsanan näyttääksesi vain siihen liittyvät ohjetiedostot. Du kan velge et nøkkelord for å vise bare dokumentfiler som hører til nøkkelordet. Aloita haku valitulla avainsanalla. Start søk etter det valgte nøkkelordet. Alusta sisällysluettelo näyttämään kaikki tiedostot. Tilbakestill innholdslista til å vise alle tilgjengelige filer. Alusta & sisällysluettelo Tilbakestill & innholdsliste Tiedostoa ” texdoctk. dat ” ei voitu lukea. Klarte ikke lese « texdoctk. dat ». Väliaikaistiedostoa ei voitu luoda. Klarte ikke opprette midlertidig fil. Tyylitiedostoa ei voitu lukea. Klarte ikke lese stilfila. Tiedostolle ei löydy KDE- palvelua. Fant ingen KDE- tjeneste for denne fila. Kohdetta ”% 1 ” ei löydy. Klarte ikke finne «% 1 » Avainsanaa ei annettu. Ingen valgte nøkkelord. Hakutulokset avainsanalle ”% 1 ” Søkeresultat for nøkkelordet «% 1 » Avainsanalle ”% 1 ” ei löytynyt ohjetiedostoja. Fant ingen dokumenter for nøkkelordet «% 1 ». < center > < center > TeXLiven/ teTeXin tai tiedoston ” texdoctk. dat ” hakupolkua ei saatu selville. Tässä ikkunassa ei näin voida esittää mitään käyttökelpoista tietoa. Klarte ikke fastsette søkestier til TeXLive/ teTeX eller fila « texdoctk. dat ». Dette dialogvinduet kan derfor ikke vise noe nyttig informasjon. TeXDoc- ikkuna TexDoc- dialog Poista tiedostoja Slette filer Haluatko varmasti poistaa nämä tiedostot? Er du sikker på at du vil slette disse filene? Tyyppi:% 1 Type:% 1 Kuvake: Ikon: Valitse... marked Velg & # 160; … marked Olemassaolevat aihiot Eksisterende maler Asiakirjatyyppi Dokumenttype Näytä kaikki aihiot Vis alle maler Tyhjennä valinta Tøm utvalg Valitse olemassaoleva aihio, jos haluat korvata sen uudella. Huomaa, ettet voi korvata tähdykällä (*) merkittyjä aihioita: jos valitset sellaisen aihion, uusi samanniminen aihio luodaan paikkaan, johon sinulla on kirjoitusoikeudet. Velg en eksisterende mal hvis du vil overskrive den med en ny mal. Legg merke til at du ikke kan overskrive maler markert med en stjerne: hvis du velger en slik mal, vil en ny mal med det samme navnet bli opprettet på en plass du har skrivetilgang til. Valitse aihio, jonka haluat poistaa. Huomaa, ettet voi poistaa tähdykällä (*) merkittyjä aihioita (joihin sinulta puuttuvat tarvittavat poisto- oikeudet). Velg den malen du vil fjerne. Legg merke til at du ikke kan slette maler som er merket med en stjerne (de har du ikke skrivetilgang til.) Valitse ensin kuvake. Velg et ikon først. Kuvaketiedostoa% 1 ei näy olevan olemassa. Valitse uusi kuvake. Ikonfila:% 1 finnes ikke. Velg et nytt ikon. Tiedostoa% 1 ei näy olevan olemassa. Unohditko tallentaa tiedoston? Fila:% 1 finnes ikke. Kanskje du har glemt å lagre den? Aihio nimeltä ”% 1 ” on jo olemassa. Poista se ensin. En mal som heter «% 1 » finnes fra før. Slett den først. Olet aikeissa korvata aihion ”% 1 ” toisella: oletko varma? Du er i ferd med å erstatte malen «% 1 »; er du sikker? Aihion luominen epäonnistui. Klarte ikke lage malen. Valitse poistettava aihio. Velg malen du vil fjerne. Sinulla ei ole tarvittavia oikeuksia poistaaksesi valittua aihiota. Du har ikke rettigheter til å fjerne denne malen. Olet aikeissa poistaa aihion ”% 1 ”: oletko varma? Du er i ferd med å fjerne malen «% 1 »; er du sikker? Aihiota ei voitu poistaa. Klarte ikke fjerne malen. Valikkokohta: Menyoppføring: Arvo: Verdi: Lisää Sett inn Sarkausympäristöt Tabellmiljøer Tasaus vasemmalle Venstrejuster Keskitys Midtstill Tasaus oikealle Høyrejuster Lihavointi Halvfet Kursiivi Kursiv Alleviivaus Understreket Yhdistä solut Slå sammen celler Jaa solut Del opp celler Muokkaa kehystä Rediger ramme Taustaväri Bakgrunnsfarge Tekstiväri Tekstfarge Tyhjennä teksti Tøm tekst Tyhjennä määritteet Tøm attributter Tyhjennä kaikki Tøm alle Ympäristö Miljø Parametri: Parameter: Rivejä: Antall rader: Sarakkeita: Antall kolonner: Käytä tähdykällistä muotoa Bruk stjerneversjon Keskitys Midtstilt Käytä booktabs- pakettia Bruk « booktabs » - pakka Lisää pallukat Sett inn punkt Syötä tiedot. Syötä teksti solun ollessa valittuna. Painettuasi rivinvaihtoa valitaan viereinen solu. Skriv inn data. Skriv inn teksten etter at du har valgt celle. Når du trykker « Enter », blir den neste cellen valgt. Valitse ympäristö. Velg et miljø Valitun ympäristön valinnaiset parametrit. Valgfri parameter for det valgte miljøet. Valitse taulukon rivien määrä. Velg antall tabellrader. Valitse taulukon sarakkeiden määrä. Velg antall tabellkolonner. Sarkain keskitetään. Tabellen blir midtstilt. Käytä booktabs- paketin rivikomentoja. Bruk linjekommandoene i « booktabs » - pakka. Käytä ympäristön tähdykällistä versiota. Bruk stjerneversjonen av dette miljøet. Lisää soluihin pallukat. Alt- Ctrl- Oikealle ja Alt- Ctrl- Vasemmalle siirtävät nopeasti solusta toiseen. Sett inn punktmerke i hver celle. « Ctrl + Alt + Pil høyre » og « Ctrl + Alt + Pil venstre » vil flytte raskt fra én celle til en annen. Aseta lihavoitu kirjasinsarja. Sett halvfet skriftserie. Aseta kursiivikirjasimen muoto. Bruk kursiv skriftform. Aseta alleviivatun kirjasimen muoto. Bruk understreket skriftform. Teksti tasataan solun vasempaan reunaan. Teksten blir venstrejustert i cellen. Teksti keskitetään. Teksten blir midtstilt. Teksti tasataan solun oikeaan reunaan. Teksten blir høyrejustert i cellen. Yhdistää saman rivin vierekkäiset solut. Slår sammen naboceller når de er i samme rad. Jakaa yhdistetyt solut. Deler opp sammenslåtte celler. Valitse valittujen solujen reunaviiva. Kun painiketta napsautetaan, senhetkistä reunaviivaa käytetään valittuihin soluihin. Velg kantlinje for de merkede cellene. Når du trykker på knappen, blir den gjeldende kantlinja brukt på de merkede cellene. Valitse taustaväri (vaatii väripaketin). Velg bakgrunnsfarge (krever « color » - pakka). Valitse tekstiväri (vaatii väripaketin). Velg tekstfarge (krev « color » - pakka). Tyhjentää valittujen solujen tekstin, mutta säilyttää määritteet kuten tasauksen ja kirjasimen muodon. Fjerner teksten fra de merkede cellene, men tar vare på attributter som justering og skriftform. Palauttaa valittujen solujen määritteet oletuksiinsa mutta säilyttää tekstin. Nullstiller attributtene til de merkede cellene til standardverdiene, men tar vare på teksten. Slett et selvvalgt miljø. Tyhjentää valittujen solujen tekstin ja palauttaa määritteet oletuksiinsa. Fjerner teksten fra de merkede cellene og nullstiller attributtene. Uuden koon asettaminen taulukolle poistaa sen sisällön. Haluatko varmasti muuttaa kokoa? Innholdet i tabellen blir slettet hvis størrelsen endres. Er du sikker på at du vil angi ny størrelse? Muutetaan taulukon kokoa Endrer størrelse på tabell Valitse mukautettu väri... Velg selvvalgt farge & # 160; … Käytä Bruk Puuttuva paketti Manglende pakke Grafiikkatiedostoa ei annettu. Jatketaanko silti? Ingen bildefil ble angitt. Fortsett uansett? Grafiikkatiedostoa ei ole olemassa. Jatketaanko silti? Bildefila finnes ikke. Fortsett likevel? Kuvaympäristö Figurmiljø Taulukkoympäristö Tabellmiljø Määritteet Attributter & Nimi: & Navn: Sen ryhmän nimi, johon tämä ympäristö tai komento kuuluu. Navn på gruppa som dettee miljøet eller denne kommandoen tilhører. Uuden ympäristön tai komennon nimi. Navn på det nye miljøet eller kommandoen. Muokattavan ympäristön tai komennon nimi. Navn på miljøet eller kommandoen som skal redigeres. Onko tästä ympäristöstä tai komennosta tähdykällistä versiota? Finnes miljøet eller kommandoen også i en stjerneversjon? Vaatii & matematiikkatilaa: Trenger & mattemodus: & Sarkain: & Tabulator: Lisääkö ” Älykäs rivinvaihto ”\\\\? Skal « smart linjeskift » sette inn\\\\? Vaatiiko tämä ympäristö matematiikkatilaa? Trenger miljøet mattemodus? Määrittää tämän ympäristön oletussarkaimen. Definer standardtabulator til dette miljøet. Vaatiiko tämä komento argumenttia? Trenger denne kommanden en valgfri parameter? & Parametri: & Parameter: Vaatiiko tämä ympäristö lisäparametreja kuten {n} kokonaisluvulle, {w} leveydelle tai {& # 160;} kaikille muille parametreille? Trenger dette miljøet en valgfri parameter, som {n} for et heltall, {w} for en bredde eller liknende? Vaatiiko tämä komento argumenttia? Trenger kommandoen et argument? Määrittele uusi LaTeX- ympäristö: Definer nytt LaTeX- miljø: Määrittele uusi LaTeX- komento: Definer ny LaTeX- kommando: Muokkaa LaTeX- ympäristöä Rediger et LaTeX- miljø Muokkaa LaTeX- komentoa Rediger en LaTeX- kommando Tyhjää jonoa ei sallita. En tom tekst er ikke lovlig. Tämä ympäristö on jo olemassa. Dette miljøet finnes fra før. Tämä komento on jo olemassa. Denne kommandoen finnes fra før. LaTeXin määritykset LaTeX- oppsett AMS- matematiikka AMS- Math Matematiikka Matte Luetelmat Lister Sarkaus Tabell Viittaukset Referanser Sitaatit Litteraturreferansar LaTeX- ympäristöt LaTeX- miljøer LaTeX- komennot LaTeX- kommandoer Haluatko poistaa tämän ympäristön? Er det sikkert at du vil slette dette miljøet? Haluatko poistaa tämän komennon? Er du sikker på at du vil slette denne kommandoen? LaTeX- ympäristö LaTeX miljø Anna tähän lyhyt kuvaileva nimi projektillesi. Sett inn her et kort, beskrivende navn på prosjektet. Anna projektisi polku tähän. Sett inn her stien til prosjektet. Anna välilyönnein erotettu luettelo tiedostotunnisteista, joita tulisi pitää tähän projektiin kuuluvina tiedostoina. Sett inn en liste av filetternavn (atskilt med mellomrom) som også skal behandles som filer av tilsvarende type i dette prosjektet. Grafiikkatiedoston oletustunniste, joka käytetään, ei tiedostonimi ei muuta määritä. Standard grafikketternavn som skal åpnes når det ikke fremgår av filnavnet. Valitse oletuspääasiakirja. Jätä tyhjäksi, jos haluat automaattitunnistuksen. Velg standard hoveddokument. La feltet stå tomt for automatisk valg. (käytä järjestelmän asetusta) (bruk global innstilling) Projekti Prosjekt Projekti & otsikko: Prosjektnavn: Laajennukset Utvidelser (käytä järjestelmän asetuksia) (bruk globale innstillinger) Grafiikan oletustunniste: Standard grafikketternavn: Lähdetiedostot Kildefiler Pakettitiedostot Pakkefiler Kuvatiedostot Bildefiler Virhe tunnisteessa Feil i filetternavn Käyttäjän määrittämien tunnisteiden täytyy olla muotoa ”. xyz ” Alle brukerdefinerte filetternavn må være på formen «. xyz ». Kelvoton tunniste Ugyldig filetternavn Luo uusi projekti Lag nytt prosjekt Projektikansio: Prosjektmappe: Luo uusi tiedosto ja lisää se tähän projektiin Lag ny fil og legg den til i dette prosjektet Tiedostonimi (suhteessa projektitiedoston polkuun) Filnavn (relativt til der prosjektfila er): Jos haluat Kilen luovan uuden tiedoston ja lisäävän sen projektiin, valitse tämä sekä aihio alle ilmestyvästä luettelosta. Hvis du vil at Kile skal lage en ny fil og legge denne til prosjektet, må du krysse av for dette valget, og så velge en mal fra lista nedenfor. Et antanut projektin nimeä. Jos jatkat, projektin nimeksi tulee: Tuntematon. Du oppga ikke noe prosjektnavn. Hvis du fortsetter blir prosjektnavnet satt til: Uten_ tittel. Ei nimeä Navnløst Tuntematon Uten_ tittel Anna kansio, johon projektitiedosto tulisi tallentaa. Skriv inn mappa der prosjektfila skal lagres. Tyhjä sijainti Tomt sted Projektikansiota ei voitu luoda, tarkista oikeutesi. Klarte ikke opprette prosjektmappa, sjekk rettighetene dine. Projektikansioon ei voi kirjoittaa, tarkista oikeutesi. Prosjektmappa kan ikke skrives, sjekk rettighetene dine. Projektitiedosto on jo olemassa, valitse toinen nimi. Poista olemassaoleva projektitiedosto, jos tarkoituksesi oli korvata se. Prosjektfila finnes fra før, velg et annet navn, eller slett den gamle prosjektfila hvis du vil overskrive den. Projektitiedosto on jo olemassa Prosjektfila finnes fra før Anna projektiin lisättävän tiedoston tiedostonimi. Oppgi filnavn for fila som skal legges til dette prosjektet. Tiedostonimeä ei annettu Ingen filnavn gitt Tiedosto ”% 1 ” on jo olemassa, korvataanko se? Fila «% 1 » finnes fra før. Vil du overskrive den? Tiedosto on jo olemassa Fila finnes fra før Projektin asetukset Prosjektvalg Pääasiakirja: & Hoveddokument: (tunnista automaattisesti) (oppdag automatisk) & Pikakoostamisen määritys: & Oppsett av hurtigbygg: & Paketit & Pakker & Asiakirjan ominaisuudet & Dokumentegenskaper Asiakirjaluokka: Dokumentklasse: Lisää nykyinen teksti tähän luetteloon Legg teksten til denne lista Poista nykyinen elementti tästä luettelosta Fjern dette elementet fra lista Kirjasinkoko: & Skriftstørrelse: Paperikoko: & Papirstørrelse: Koodaus: & Tegnkoding: Kuvaus Beskrivelse Lisää... & Legg til & # 160; … & Muokkaa... Rediger & # 160; … & Poista Slett LaTeX- paketit: LaTeX- pakker: Paketti Pakke Arvo Verdi & Lisää paketti... & Legg til pakke & # 160; … Lisää uusi paketti Legg til ny pakke Palaa & oletuksiin & Tilbakestill til standard Palaa oletuspakettiluetteloon Tilbakestill til standardlista over pakker & Kirjoittaja: & Forfatter: & Otsikko: & Tittel: & Päiväys: Dato: & Teema: & Tema: Asettaa asiakirjan vaakasuuntaiseksi Setter papirretningen til liggende Reunukset on asetettu yksipuoleiseen tulostukseen Margene er satt for ensidig utskrift Vasemman ja oikean sivun reunukset eroavat Venstre - og høyresider har forskjellige marger Merkitsee hboxien ylivuodon tulosteeseen mustina laatikoina Markerer « overfulle hbox- er » med svarte merker Ei erityistä merkintää tulosteessa hboxien ylivuodolle Ingen spesielle merker for « overfulle hbox- er » i utdata Sijoittaa kaavanumerot vasemmalle Skriv formelnummer på venstre side Tasaa kaavat vasemmalle Innretter formler på venstre side Sijoittaa otsikon ja tiivistelmän lisäsivulle Legger tittel og abstrakt på en ekstra side Sijoittaa otsikon ja tiivistelmän samalla sivulle tekstin kanssa Legger tittel og abstrakt på samme side spm brødteksten Asettelee tekstin yhteen palstaan Skriver teksten i én spalte Asettelee tekstin kahteen palstaan Skriver teksten i to spalter Muotoilee lähdeluettelon väljällä tyylillä Formaterer litteraturlista i åpen stil Luvut voivat alkaa joka sivun alusta Kapittel kan starte øverst på alle sider Luvut voivat alkaa vain oikeanpuoleisen sivun alusta Kapittel kan bare starte øverst på høyresider Kirjoittaa paperikoon DVI- tiedoston erikoismuuttujaan Skriver papirstørrelsen som kildemerke i DVI- fila Kirjoittaa paperikoon pdftexin sivurekisteriin Skriver papirstørrelsen inn i pdftex sideregisteret Tavallinen yhden rivin kappalevälistys Vanlig avsnittsmellomrom på én linje Tavallinen välistys, vähintään 1/ 3 viimeisestä rivistä vapaana Vanlig mellomrom, minst en tredel av siste linje er ledig. Tavallinen välistys, vähintään 1/ 4 viimeisestä rivistä vapaana Vanlig mellomrom, minst en firedel av siste linje er ledig. Tavallinen välistys, ei erityiskohtelua viimeiselle riville Vanlig mellomrom, uten hensyn til siste linje Puolen rivin kappalevälistys Avsnittsmellomrom på en halv linje Puolen rivin välistys, vähintään 1/ 3 viimeisestä rivistä vapaana Mellomrom på en halv linje, og minst en tredel av siste linje er ledig Puolen rivin välistys, vähintään 1/ 4 viimeisestä rivistä vapaana Mellomrom på en halv linje, og minst en firedel av siste linje er ledig Puolen rivin välistys, ei erityiskohtelua viimeiselle riville Mellomrom på en halv linje, uten hensyn til siste linje Ei välistystä kappaleiden välissä, sisennä ensiriviä 1 em Ingen mellomrom mellom avsnitt, og 1 ems innrykk på første linje Otsikoiden tavallinen suuri kirjasinkoko Vanlige store tittelskriftstørrelser Pienempi kirjasinkoko otsikoihin Små tittelskrifter Vieläkin pienempi kirjasinkoko otsikoihin Enda mindre tittelskrifter Sisällytä kuva - ja taulukkoluettelo sisällysluetteloon Ta med figur - og tabellistene i innholdslista Sisällyttää lähdeluettelon sisällysluetteloon Ta med litteraturlista i innholdslista Sisällyttää hakemiston sisällysluetteloon Ta med registeret i innholdslista Numeroi kuva - ja taulukkoluettelot sisällysluetteloon Nummerer figur - og tabellistene i innholdslista Numeroi lähdeluettelon sisällysluetteloon Nummerer litteraturlista i innholdslista Kaikki numerot ja otsikot asetetaan vasensuoraan palstaan Alle numre og titler blir satt i en venstrejustert spalte Eri tason lukujen otsikoilla on eroava sisennys Forskjellige avsnittsnivå har forskjellig innrykksgrad Kaikki numerot ja kuvatekstit asetetaan vasensuoraan palstaan Alle numre og bildetekster blir satt i en venstrejustert spalte Lukujen numerot päätetään pisteeseen Nummerering av overskrifter har punktum på slutten Lukujen numeroita ei päätetä pisteeseen Nummerering av overskrifter har ikke punktum på slutten Kuvatekstikomennot käyttäytyvät kuten\\ captionabove « caption » - kommandoen fungerer som\\ captionabove Kuvatekstikomennot käyttäytyvät kuten\\ captionbelow « caption » - kommandoen fungerer som\\ captionbelow Älä määritä longtable- paketin kuvatekstejä uudelleen Tabellforklaringen i « longtable » - pakken skal ikke omdefineres Sijoita pääluvun numero omalle rivilleen Bruk en egen linje for kapittelnummers Sijoita pääluvun numero ja otsikko samalle riville Bruk samme linje for kapittelnummer og kapittelnavn Sijoita liitteen nimi omalle rivilleen Bruk en egen linje for appendiksnavn Älä sijoita liitteen nimeä omalle rivilleen Ikke bruk en egen linje for appendiksnavn Lisää tiivistelmään otsikko Ta med tittelen på abstraktet Älä lisää tiivistelmään otsikkoa Ikke ta med tittelen på abstraktet Tiedosto on käännetty luonnokseksi Fila er kompilert i kladdemodus Tiedosto on käännetty lopulliseksi versioksi FIla er kompilert i ferdigmodus Värilliset diat Lysbilder vil bruke mange farger Rajoitetun väriset diat Lysbilder vil bruke et lite antall farger Näytä nykyisen dian numero suhteessa kokonaismäärään Vis tallet på gjeldende lysbilde, samt totalt antall lysbilder Näytä vain nykyisen dian numero Vis bare tallet på gjeldende lysbilde Dian tausta on aina valkoinen Bakgrunnen på lysbildet er alltid hvit Dian taustaväri riippuu käytetystä tyylistä Bakgrunnsfargen avhenger av stilen som er brukt LaTeX- tiedosto on käännetty tuottamaan PostScript- tiedosto LaTeX- fila blir kompilert til en PostScript- fil LaTeX- tiedosto on käännetty tuottamaan PDF- tiedosto LaTeX- fila blir kompilert til en PDF- fil Jotkin makrot tulkitsevat parametrinsa ps- tilassa Noen makroer tolker argumentet sitt i PS- modus Makrot eivät tulkitse parametrejaan ps- tilassa Noen makroer tolker ikke argumentet sitt i PS- modus PS- tiedosto käännetään PDF- tiedostoksi Adobe Distillerillä PS- fila skal gjøres om til en PDF- fil ved bruk av Adobe Distiller LaTeX- tiedosto käsitellään YandY LaTeXilla LaTeX- fila skal behandles med YandY LaTeX PS- tiedosto käännetään PDF- tiedostoksi ps2pdf: llä PS- fila skal gjøres om til PDF med ps2pdf LaTeX- tiedosto käsitellään MicroPressin VTeXillä LaTeX- fila skal behandles med MicroPress VTeX Tarvitaan käytettäessä aasialaisten kirjasinten CJK- pakettia Nødvendig ved bruk av CJK- pakker for asiatiske skrifter Käytä esityksessä päätepylväätöntä kirjasinta Bruk en groteskskrift for presentasjon Käytä esityksessä päätepylväällistä kirjasinta Bruk en antikvaskrift for presentasjon Pakota matematiikkakirjasin päätepylväättömäksi Overstyr matteskrifta til en groteskskrift Pakota matematiikkakirjasin päätepylväälliseksi Overstyr matteskrifta til en antikvaskrift Passivoi matematiikkatekstin sisäiset kirjasinkorvaukset Slå av intern skrifterstatting for mattetekst Luo PDF- ojenne Lag PDF- basert støtteark Kaikki rakenteen alkiot ladotaan sinisellä Alle strukturelementer blir satt i blått Kaikki rakenteen alkiot ladotaan punaisella Alle strukturelementer blir satt i rødt Kaikki rakenteen alkiot ladotaan mustavalkoisena Alle strukturelementer blir satt i svart- hvitt Kaikki rakenteen alkiot ladotaan ruskealla Alle strukturelementer blir satt i brunt Sisällytä huomautukset tulostiedostoon Ta med noter i utfila % 1 ”% 2 ” on jo olemassa. % 1 «% 2 » finnes fra før. Erityiset matematiikkaympäristöt ja - komennot (AMS) Spesielle mattemiljøer og kommandoer (AMS) Kokoelma kirjasimia ja symboleja matematiikkatilaan (AMS) Samling av skrifter og symboler for mattemodus (AMS) Määrittää symbolien nimet kaikille MSAM - ja MSBM- matematiikkasymboleille (AMS) Definerer symbolnavn for alle mattesymboler i MSAM og MSBM (AMS) Hypertekstimerkkaus LaTeXissa Hypertekstmerker i LaTeX Luo kirjanmerkit Lag bokmerker Lisää lukujen numerot kirjanmerkkeihin Ta med overskriftsnummer i bokmerker Avaa kirjanmerkkipuu Åpne bokmerketreet Käytä Palatinoa antiikvakirjasimena (niin tekstissä kuin matematiikassa) Bruk Palatino som brødtekstskrift (både for tekst - og mattemodus) Käytä Timesia antiikvakirjasimena (niin tekstissä kuin matematiikassa) Bruk Times som brødtekstskrift (både for tekst - og mattemodus) Ottaa monisarakeympäristöt käyttöön Slår på flerspaltemiljøer Lataa kaikki pstricks- paketit Last alle pstricks- pakkene Tekstin kierto Roterer tekst Laajentaa LaTeXin väriominaisuuksia Utvider fargestøtte i LaTeX Lisää kielikohtainen tuki Legger til språkspesifikk støtte Käytä kirjasinten merkistökoodausta Bruk en fontkodingsplan Säädä grafiikan lisäys dvipsiä varten Spesialtilpasset bildehåndtering for dvips Säädä grafiikan lisäys pdftexiä varten Spesialtilpasset bildehåndtering for pdftex Näytä grafiikasta vain kehykset Vis bare bilderammer < oletu > < standard > < tyhj\\ xC3\\ xA4 > < tom > Asiakirjaluokka Dokumentklasse Anna uuden asiakirjaluokan nimi: Oppgi navnet på den nye dokumentklassen: & Aseta kaikki asetukset tälle vakioluokalle (valinnainen): & Set alle valg fra denne standardklassen (valgfritt): Käytä & vakiokirjasinkokoja Bruk standard & skriftstørrelser Käytä & vakiopaperikokoja Bruk standard & papirstørrelser Haluatko poistaa kohdan ”% 1 ” asiakirjaluokkien luettelosta? Vil du fjerne «% 1 » fra lista over dokumentklasser? Poista asiakirjaluokka Fjern dokumentklasse Lisää kirjasinkoko Legg til skriftstørrelse Syötä & kirjasinkoot (pilkuin erotettu luettelo): Oppgi skriftstørrelsene (kommadelt liste): Haluatko poistaa kohdan ”% 1 ” kirjasinkokoluettelosta? Vil du fjerne «% 1 » fra lista over skriftstørrelser? Poista kirjasinkoko Fjern skriftstørrelse Lisää paperikoko Legg til papirstørrelse Syötä paperikoot (pilkuin erotettu luettelo): Oppgi & papirstørrelsene (kommadelt liste): Haluatko poistaa kohdan ”% 1 ” paperikokojen luettelosta? Vil du fjerne «% 1 » fra lista over papirstørrelser? Poista paperikoko Fjern papirstørrelse Lisää paketti Legg til pakke & Paketti: & Pakke: & Valitse tämä paketti & Velg denne pakka & Oletusarvo: & Standardverdi: Arvo: & Verdi: & Asetus: Valg: Muokkaa pakettia Rediger pakke Haluatko poistaa tämän pakettiasetuksen? Vil du slette dette pakkevalget? Haluatko poistaa tämän paketin? Vil du slette denne pakka? Haluatko alustaa tämän pakettiluettelon? Vil du tilbakestille denne pakkelista? Alusta pakettiluettelo Tilbakestill pakkeliste % 1 ”% 2 ” ei ole sallittu. % 1 «% 2 » er ikke lovlig. Tämä asiakirjaluokka on jo olemassa. Denne dokumentklassen finnes fra før. Tätä nimeä ei voi käyttää asiakirjaluokan nimenä. Dette er ikke et lovlig navn på en dokumentklasse. Asiakirjaluokan asetus on jo olemassa. Dette dokumentklassevalget finnes fra før. Paketti on jo olemassa. Denne pakka finnes fra før. Paketin nimeä ei tunnistettu. Klarte ikke identifisere pakkenavnet. Onnistui Godkjent Epäonnistui, muttei kriittisesti Feil, men ikke kritisk Kriittinen virhe: Kile ei toimi oikein Kritisk feil, Kile vil ikke fungere skikkelig Järjestelmän tarkistus Systemsjekk & Tallenna tulokset... & Lagre resultater & # 160; … Järjestelmän testaus valmis... Fullført test av systemet & # 160; … Testitulokset Testresultat Seuraavat työkalut eivät läpäisseet kaikkia kriittisiä testejä:% 1 Järjestelmäsi ei ole valmis käyttöön. Tarkista tulokset selvittääksesi, mitä korjata. Disse verktøyene klarte ikke alle kritiske tester:% 1 Systemet er ikke klart til bruk. Se resultatene for å finne ut hva du må rette opp. Seuraavat työkalut eivät läpäisseet kaikkia testejä:% 1 Voit yhä käyttää Kileä, mutta kaikki piirteet eivät välttämättä toimi. Disse verktøyene klarte ikke alle testene:% 1 Du kan fremdeles bruke Kile, men alle funksjonene vil kanskje ikke fungere skikkelig. Ongelmia ei havaittu: järjestelmäsi on valmis käyttöön. Fant ingen feil; systemet er klart til bruk. Kile Kile LaTeX LaTeX Työkalut Verktøy Muokkain Redigering Yleistä Generelt Yleisasetukset Generelle innstillinger Koosta Bygg Skriptaus Skripting Skriptaustuki Skriptstøtte Täydennä Ferdig Koodin täydennys Kodefullføring Pikaesikatselu Rask forhåndsvisning Ympäristöt Miljøer asennettu Installert ei asennettu ikke installert Grafiikka Grafikk Rakennenäkymä Strukturvisning Symbolinäkymä Symbolvisning Kansio: Mappe: Hahmo: Mønster: Aihio: Mal: Tavallinen Normal Komento Kommando Komento [] Kommando [] Kuva Bilde Nimiö Etikett Viite Referanse Kansion asetukset Mappeinnstillinger Hae myös alikansioista Søk gjennom undermapper også Tyhjennä & Tøm grep- ajon tulokset näkyvät tässä. Valitse tiedostonimi/ rivinumero- yhdistelmä napsauttamalla kohtaa hiirellä tai siirrä kohdistin muokkaimen halutulle riville. Resultatet av grep- kjøringen blir vist her. Velg en kombinasjon av filnavn og linjenummer med et museklikk på elementet eller trykk « Enter » for å vise linja i skrivefeltet. Etsi tiedostoista Finn i filer Etsi projektista Finn i prosjekt ei avattua projektia ingen åpne prosjekter Virhe: Feil: Kopioi Kopier Kopioi LaTeXina Kopier som LaTeX Yhteenveto Sammendrag Tilastot kohteelle% 1 Statistikk for% 1 Projektin% 1 tilastot Statistikk for prosjektet% 1 Saadaksesi kaikkien projektin tiedostojen tilastot sinun on avattava ne kaikki. Du må åpne alle prosjektfilene for å få statistikk om dem alle. VAROITUS: Nämä tilastot koskevat vain valittua tekstiä. ADVARSEL: Dette er statistikk for bare den markerte teksten. Projektin% 1 tilastot, tiedosto% 2 Statistikk for prosjekt% 1, fil% 2 Projektin% 1 tilastot Statistikk for prosjekt% 1 Matematiikkaympäristöt Mattemiljøer & Rivien määrä: Antall & rader: & Sarakkeiden määrä: Antall & kolonner: & Oletussarkain: Standardtabulator: Ryhmien määrä: Antall grupper: Uusi tiedosto Ny fil LaTeX- asiakirja LaTeX- dokument BibTeX- asiakirja BibTeX- dokument Kile- skripti Kile- skript 1 A5- sivu + tyhjä sivu -- > A4 1 A5- side + tom side & # 160; → A4 1 A5- sivu + kaksoiskappale -- > A4 1 A5- side + kopi & # 160; → A4 2 A5- sivua -- > A4 2 A5- sider & # 160; → A4 2 A5L- sivua -- > A4 2 A5L- sider & # 160; → A4 4 A5- sivua -- > A4 4 A5- sider & # 160; → A4 A4- sivu + tyhjä sivu -- > A4 1 A4- side + tom side & # 160; → A4 A4- sivu + kaksoiskappale -- > A4 1 A4- side + kopi & # 160; → A4 2 A4- sivua -- > A4 2 A4- sider & # 160; → A4 2 A4L- sivua -- > A4 2 A4L- sider & # 160; → A4 Valitse parilliset sivut Velg partallssider Valitse parittomat sivut Velg oddetalssider Valitse parilliset sivut (käänteinen järjestys) Velg partallssider (omvendt rekkefølge) Valitse parittomat sivut (käänteinen järjestys) Velg oddetallssider (omvendt rekkefølge) Kopioi kaikki sivut (lajiteltuna) Kopier alle sider (sortert) Kopioi kaikki sivut (lajittelematta) Kopier alle sider (ikke sortert) pstops: Valitse parametri pstops: velg parameter psselect: Valitse parametri psselect: velg parameter Valmis Ferdig Suorita Kjør ***** työkalu: ***** verktøy: ***** lähdetiedosto: ***** innfil: ***** tulostiedosto: ***** utfil: kyllä ja ei nei Lähdetiedosto ei annettu. Ingen innfil er oppgitt. Tuntematon tiedostomuoto. Vain ”. ps ” ja ”. ps. gz ” kelpaavat lähdetiedostoiksi. Ukjent filformat: Bare «. ps » og «. ps. gz » er gyldige filformater for innfiler. Lähdetiedostoa ei ole olemassa. Denne innfila finnes ikke. psselect tarvitsee tässä tilassa parametreja. « psselect » trenger noen parametre i denne modusen. Sinun on joko annettava tulostiedosto tai valittava katseluohjelma. Du må definere en utfil eller velge viseren. Kopioita: Kopier: Postscript- työkalut PostScript- verktøy Määritä käyttäjän ohjeet Sett opp brukerhjelp Käyttäjän ohjeet Brukerhjelp & Valikkokohta: & Menyvalg: & Erotin & Skillelinje Siirrä & ylemmäs Flytt & opp Siirrä & alemmas Flytt ned Tiedosto: Fil: Lisää käyttäjän ohjetiedosto Legg til brukerhjelpefil & Valikkokohta: & Menyoppføring: & Ohjetiedosto: & Hjelpefil: Tiedostonavausikkuna Åpne fildialog Tämän ohjetiedoston valikkokohta. Menyoppføringa for denne hjelpefila. Paikallisen ohjetiedoston nimi tai kelvollinen internetosoite. Navnet på den lokale hjelpefila, eller en gyldig nettadresse. Valitse tiedosto Velg fil Tiedostoa ”% 1 ” ei ole olemassa. Fila «% 1 » finnes ikke. Valikkokohtaa ei annettu. Ingen menyoppføring oppgitt. Valikkokohta on jo olemassa. Denne menyoppføringa finnes fra før. Ohjetiedostoa ei valittu. Ingen hjelpefil valgt. Kansiota, jonne tallentaa% 1, ei löydy. Tarkista, että kotikansiossasi on. kde- kansio, johon sinulla on kirjoitusoikeudet. Kunne ikke finne en mappe å lagre «% 1 » i. Sjekk om du har en «. kde » - mappe med skrivetilgang i hjemmemappa di. Tapahtui virhe rivillä% 1 suoritettaessa skriptiä ”% 2 ”:% 3 Det oppsto en feil på linje% 1 mens skriptet «% 2 » ble kjørt:% 3 Tapahtui virhe suoritettaessa skriptiä ”% 1 ”:% 2 Det oppsto en feil mens skriptet «% 1 » ble kjørt:% 2 Kilestä vaaditaan vähintään versio% 1 suorittamaan skriptiä ”% 2 ”. Suoritus on keskeytetty. Du trenger minst versjon% 1 av Kile for å kjøre skriptet «% 2 ». Kjøringen er avbrutt. Versiovirhe Versjonsfeil Skriptin% 1 suoritus Kjøring av% 1 & Nimiö: & Merkelapp: Englantilaiset lainausmerkit: `` & apos; apos; Engelske hermetegn: `` & apos; apos; Ranskalaiset lainausmerkit: & quot; lt; & quot; gt; Franske hermetegn: & quot; lt; & quot; gt; Saksalaiset lainausmerkit: & quot; ` & quot; apos; Tyske hermetegn: & quot; ` & quot; apos; Ranskalaiset pitkät lainausmerkit:\\ flqq\\ frqq Franske hermetegn (lange):\\ flqq\\ frqq Saksalaiset pitkät lainausmerkit:\\ glqq\\ grqq Tyske hermetegn (lange):\\ glqq\\ grqq Islantilaiset lainausmerkit (v1):\\ ilqq\\ irqq Islandske hermetegn (v1):\\ ilqq\\ irqq Islantilaiset lainausmerkit (v2):\\ iflqq\\ ifrqq Islandske hermetegn (v2):\\ iflqq\\ ifrqq Tšekkiläiset lainausmerkit:\\ uv {} Tsjekkiske hermetegn:\\ uv {} csquotes- paketti:\\ enquote {} csquotes- pakka:\\ enquote {} Toimintoa% 2 varten on asennettava paketti% 1. Du må inkludere pakka% 1 for å bruke% 2. Asiakirjaa on muokattu ja rakennenäkymä tulisi verestää, ennen tällaisen toiminnon alkua. Dokumentet er endret, og strukturvisningen bør oppdateres før du starter en slik operasjon. Rakennenäkymävirhe Feil i strukturvisning Ei tehdasasennettu – ota yhteys Kilen tekijöihin. Ingen fabrikk installert. Kontakt Kile- utviklerne. Tuntematon työkalu% 1. Ukjent verktøy% 1. Keskeytetty Avbrutt Työkalua ”% 1 ” ei löydy määritystietokannasta. Kan ikke finne verktøyet «% 1 » i oppsettsdatabasen. MIME- tyypille ”% 1 ” ei löydy KDE- palvelua. Fant ingen KDE- tjeneste for MIME- typen «% 1 ». Epäonnistui Feilet Kriittinen virhe Kritisk feil Ohjelmatiedosto Binær Tälle olennaiselle työkalulle ei löydy ohjelmatiedostoa. Kunne ikke finne binærfila for dette nødvendige verktøyet. Yksinkertainen testi Enkel test Tämä olennainen työkalu ei toimi lainkaan, tarkista asennuksesi. Dette nødvendige verktøyet fungerer ikke i det hele tatt, sjekk installasjonen. Versio Versjon Ajetaan Kilessä Kjører i Kile Kilen määritys on virheellinen. Siirry kohtaan Asetukset - > Määritä Kile - > Työkalut ja joko korjaa ongelma tai palauta oletusasetukset. Kile er ikke satt opp riktig. Gå til « Innstillinger & # 160; → Sett opp Kile & # 160; → Verktøy » og rett opp problemet, eller eventuelt endre standardoppsettet. Matematiikkaryhmille ei voi käyttää PNG- esikatselua alapalkissa. Du kan ikke bruke PNG- forhåndsvisning for mattegrupper i den nederste stolpen. PNG- esikatselua ei voi käyttää muunnoksissa DVI - > PS - > PNG tai PDF - > PNG. Du kan ikke bruke PNG- forhåndsvisning med « DVI & # 160; → PS & # 160; → PNG » og « PDF & # 160; → PNG ». PDF- asiakirjoja ei voi avata Adobe Readerillä, koska acroreadiä ei löytynyt hakupolustasi. Jos Adobe Reader on oletus- PDF- katselimesi, kokeile asettaa ViewPDF järjestelmän oletukseen. Muussa tapauksessa voit käyttää Okularia. Du kan ikke åpne pdf- dokumenter med Adobe Reader fordi acroread ikke finnes i søkestien din. Hvis Adobe Reader er din standard pfd- leser, så forsøk å sette ViewPDF til Systemstandard. Du kan også bruke Okular i stedet. PDF- asiakirjoja ei voi avata Adobe Readeriin, mutta voit käyttää Okularia. Du kan ikke åpne PDF- dokumenter med Adobe Reader, men du kunne bruke Okular. Tuettu. Støttet. Liitä LaTeXina Lim inn som LaTeX Muunna valinta LaTeXiin Gjør om utvalget til & LaTeX Muokkainnäkymää ei voitu luoda. Klarte ikke lage skrivevisning. & Pikaesikatsele valintaa & Hurtigvis Utvalget Pikaesikatsele & ympäristöä & Hurtigvis Miljøet Pikaesikatsele matematiikkaa & Hurtigvisning av matte Lokitiedostoa ei saatu avatuksi: ajoitko LaTeXin? Kan ikke åpne loggfila, har du kjørt LaTeX? Olet määrittänyt työkaluja Käyttäjä- valikossa. Nämä työkalut tulevat tästedes saataville Koosta - > Muut- valikkoon, ja niiden asetuksia voi muuttaa asetusdialogista (Asetukset - > Määritä Kile). Tästä on joitakin etuja: voit esim. halutessasi käyttää nyt työkalujasi Pikakoosta- komennossa. Du har definert noen verktøy i « Brukrr » - menyen. Fra nå av vil disse verktøyene være tilgjengelige fra « Bygg & # 160; → Annet » - menyen, og du kan sette dem opp i oppsettdialogen. En fordel med dette er at du kan bruke dem med « Hurtigbygg » - kommandoen. Perustila Normalmodus Avaa tiedosto Åpne fil Tiedostot ja projektit Filer og prosjekter Rakenne Struktur Symbolit Symboler Useimmin käytetyt Mest brukte Suhteet Relasjoner Operaattorit Operatorer Nuolet Piler Sekalainen matematiikka Diverse matte Sekalainen teksti Diverse tekst Erottimet Skilletegn Kreikka Gresk Erikoismerkit Spesialtegn Kyrilliset kirjaimet Kyrilliske tegn Käyttäjän määrittämä Selvvalgt Lyhenne Forkortelse Loki ja viestit Logg og meldinger Tulos Utdata Konsole Konsoll Tallenna kaikki Lagre alt Tallenna kopio nimellä... Lagre kopi som & # 160; … Luo asiakirjasta aihio... Lag mal fra dokument & # 160; … & Poista aihio... Fjern mal & # 160; … Sulje kaikki Lukk alle Sulje kaikki & muut Lukk alle & andre & Tilastot Statistikk & ASCII & ASCII Latin- 1 (ISO 8859- 1) Latin- 1 (iso 8859- 1) Latin- 2 (ISO 8859- 2) Lating- 2 (iso 8859- 2) Latin- 3 (ISO 8859- 3) Latin- 3 (iso 8859- 3) Latin- 4 (ISO 8859- 4) Latin- 4 (iso 8859- 4) Latin- 5 (ISO 8859- 5) Latin- 5 (iso 8859- 5) Latin- 9 (ISO 8859- 9) Latin- 9 (iso 8859- 9) & Keskieurooppalainen (CP- 1250) & Sentraleuropeisk (cp- 1250) & Länsieurooppalainen (CP- 1252) & Vest- europeisk (cp- 1252) Seuraava osio Neste overskrift Edellinen osio Forrige overskrift Seuraava kappale Neste avsnitt Edellinen kappale Forrige avsnitt Etsi & tiedostoista... Finn & i filer & # 160; … & Verestä rakenne Oppdater struktur & Uusi projekti... & Nytt prosjekt & # 160; … & Avaa projekti... & Åpne prosjekt & # 160; … Avaa & viimeaikainen projekti Åpne & nylig brukt prosjekt & Lisää tiedostoja projektiin... Legg til filer i prosjekt & # 160; … Verestä projektipuu Oppdater prosjekttreet & Arkisto & Arkiv Projektin & asetukset Prosjektinnstillinger & Sulje projekti & Lukk prosjekt & # 160; … & Näytä projektit... & Nytt prosjekt & # 160; … & Poista tiedostoja projektista... & Fjern filer fra prosjekt & # 160; … Näytä projektin & tiedostot... Vis prosjektfiler & # 160; … Avaa & kaikki projektitiedostot Åpne alle & prosjektfiler & Etsi projektista... Finn i & prosjekt & # 160; … & Pysäytä & Stopp Katso lokitiedostoa Vis loggfil Edellinen LaTeX- virhe Forrige LaTeX feil Seuraava LaTeX- virhe Neste LaTeX feil Edellinen LaTeX- varoitus Forrige LaTeX advarsel Seuraava LaTeX- varoitus Neste LaTeX advarsel Palaa muokkaimeen Gå tilbake til redigeringen Seuraava asiakirja Neste dokument Edellinen asiakirja Forrige dokument Kohdista loki - ja viestinäkymään Fokuser på logg/ meldinger Kohdista tulosnäkymään Fokuser på utdata Kohdista päätenäkymään Fokuser på konsoll Kohdista muokkainnäkymään@ action: Starts the completion of the current LaTeX command Fokuser på skriveprogram@ action: Starts the completion of the current LaTeX command Täydennä (La) TeX- komento@ action: Starts the input (and completion) of a LaTeX environment Fullstendig (La) TeX kommando@ action: Starts the input (and completion) of a LaTeX environment Täydennä LaTeX- ympäristö@ action: Starts the completion of the current abbreviation Komplett LaTeX- miljø@ action: Starts the completion of the current abbreviation Täydennä lyhenne Fullstendig forkortelse Ympäristö (sisä) Miljø (inni) Ympäristö (ulko) Miljø (utenfor) TeX- ryhmä (sisä) TeX- gruppe (inni) TeX- ryhmä (ulko) TeX- gruppe (utenfor) Matematiikkaryhmä Mattegruppe Kappale Avsnitt Rivi Linje TeX- sana TeX- ord Rivin loppuun Til slutten av linja Siirry alkuun Gå til starten Siirry loppuun Gå til slutten Valinta Utvalg Aliasiakirja Underdokument & Lähdeluettelo & Litteraturliste & Asetukset & Innstillinger BibTeX BibTeX Biblatex BibLaTeX Pikakäynnistys Hurtigstart Määritä nykyinen asiakirja ” pääasiakirjaksi ” Angi dette dokumentet som « Hoveddokument » Näytä & sivupalkki Vis & sidestolpe Näytä & viestipalkki Vis & meldingslinje TeX- opas TeX- veiviser LaTeX- komento LaTeX- kommando & Tietoa muokkainosasta & Om skriveprogramskomponenten & Järjestelmän tarkistus... & Systemkontroll & # 160; … Käännä Kompiler Näkymä Vis Muunna Gjør om Muokkaa käyttäjän tunnisteita... Rediger brukermerkelapper & # 160; … Projekti:% 1 Prosjekt% 1 Projekti:% 1 (pääasiakirja:% 2) Prosjekt:% 1 (hoveddokument:% 2) Pääasiakirja:% 1 Hoveddokument:% 1 Määritä nykyinen asiakirja ” pääasiakirjaksi ” Sett dette dokumentet som hoveddokument Perustila (nykyinen pääasiakirja:% 1) Normalmodus (gjeldende hoveddokument:% 1) Aktiivista asiakirjaa ei ole tai sitä ei ole tallennettu. Det er ikke noe aktivt dokument eller dokumentet er ikke lagret. Muokkaa käyttäjän tunnisteita Rediger brukermerkelapper ei nimeä uten navn Ennen kuin nykyisen asiakirjan voi määrittää pääasiakirjaksi, se on tallennettava. Dette dokumentet må lagres først før det kan settes som hoveddokument. Rivi:% 1 Sar:% 2@ info: status status bar label for block selection mode Linje:% 1. Kol:% 2@ info: status status bar label for block selection mode LOHKO@ info: status status bar label for line selection mode BLOKK@ info: status status bar label for line selection mode RIVI LINJE KDE: n integroitu LaTeX- ympäristö KDE- integrert LaTeX- miljø projektinhallinta/ kehitin (skriptaus & virheenkorjaukset) prosjektstyrer og utvikler (skript og feilrettelser) kehittäjä utvikler aiempi kehittäjä tidligere utvikler aiempi ylläpitäjä tidligere utvikler og vedlikeholder KatePart- integrointi KatePart- integrering. Etsi tiedostoista - dialogi Finn i filer- dialog Käännökset Oversettelser Oppaat Dokumentasjon Siirry riville Hopp til linje Käynnistä uusi Kile- pääikkuna Start et nytt Kile- hovedvindu Avattavat tiedostot Filer som skal åpnes Lue vakiosyötteestä Les fra stdin Muokkainosaa ei löydy. Tarkista KDE- asennuksesi. Fant ingen skriveprogramskomponent. Sjekk KDE- installasjonen. Muokkainosaa ei löytynyt. Fant ingen skriveprogramkomponent. Kilen sisäinen rakenne on vioittunut (todennäköisesti Kilen bugin takia). Valitse Tallenna kaikki Tiedosto- valikosta ja sulje Kile. Kile- tiimi pahoittelee harmia ja pyytää sinua tekemään bugiraportin. Den interne strukturen i Kile er ødelagt (trolig på grunn av en feil i Kile). Velg « Lagre alt » fra « Fil » - menyen, og lukk så Kile. Kile- gruppa ber om unnskyldning for dette, og vil sette stor pris på å få tilsendt en feilrapport. Aihiota ei löydy:% 1 Kunne ikke finne malen:% 1 Tiedostoa ei löydy Fil ikke funnet Tallenna tiedosto ensin. Lagre fila først. Avaa tai luo asiakirja ensin. Åpne/ opprett et dokument først. Tämän tyypin asiakirjalle ei voi luoda aihiota. Kan ikke lage en mal for denne dokumenttypen. Luo asiakirjasta aihio Lag mal fra dokument Poista aihio Fjern mal Avaa tiedostoja Åpne filer Tiedostoa% 1 ei voitu tallentaa, tarkista oikeudet ja vapaa levytila. Klarte ikke lagre fila% 1, sjekk rettigheter og eventuelt frigjør litt diskplass. Automaattitallennus Autolagre Kile kohtasi virheen tallentaessaan tiedostoa% 1. Onko levytilaa riittävästi vapaana? Kile støtte på et problem ved lagring av fila% 1. Har du nok fri diskplass? Tallennetaan Lagrer Tallenna tiedosto Lagre fil Tiedosto nimeltä ”% 1 ” on jo olemassa. Haluatko korvata sen? En fil med navnet «% 1 » finnes fra før. Vil du overskrive den? Korvataanko tiedosto? Overskrive fil? Korvaa & Skriv over Verestä projektipuu Oppdater prosjekttre Nykyistä asiakirjaa ei ole liitetty projektiin. Aktivoi siihen projektiin liitetty asiakirja, jolle haluat rakentaa puun, ja valitse Verestä projektipuu uudelleen. Dette dokumentet tilhører ikke noe prosjekt. Skru på et dokument som er tilknyttet det prosjektet du vil bygge et tre for, og velg så » Oppdater prosjekttre » igjen. Projektipuuta ei voitu verestää Kan ikke oppdatere prosjekttreet Valitse projekti Velg prosjekt Lisää projektiin Legg til i prosjekt Tiedosto% 1 kuuluu jo projektiin% 2 Fila% 1 er allerede med i prosjektet% 2 Tiedosto on projektitiedosto, joka sisältää projektin tiedot, eikä sitä näin voi poistaa projektista. Denne fila er prosjektfila, som inneholder all informasjon om prosjektet, derfor kan den ikke fjernes fra prosjektet. Tiedostoa ei voi poistaa projektista Kan ikke fjerne fil fra prosjektet Projekti, jota yritit avata, on jo avattu. Jos haluat ladata projektin uudelleen, sulje projekti ja avaa se uudelleen. Prosjektet du forsøker å åpne er allerede åpent. Hvis du vil laste det inn på nytt må du lukke det før du åpner det igjen. Projekti on jo avattu Prosjektet er allerede åpnet Projektin projektitiedostoa ei ole tai se ei ole luettavissa. Poistetaanko tämä projekti viimeaikaisten projektien luettelosta? Enten finnes ikke prosjektfila for dette prosjektet, eller så er den ikke lesbar. Vil du fjerne dette prosjektet fra lista over nylig brukte prosjekter? Projektitiedostoa ei voitu avata Kan ikke laste inn prosjektfila *. kilepr_BAR_Kile- projektitiedostot * _BAR_Kaikki tiedostot *. kilepr_BAR_Kile prosjektfiler * _BAR_alle filer Avaa projekti Åpne prosjekt Tallenna projekti Lagre prosjekt Nykyinen asiakirja ei kuulu mihinkään projektiin. Aktivoi asiakirja, joka kuuluu projektiin, jonka haluat tallentaa, ja valitse Tallenna projekti uudelleen. Dette dokumentet tilhører ikke noe prosjekt. Skru på et dokument som er tilknyttet det prosjektet du vil lagre, og velg så « Lagre prosjekt » igjen. Aktiivista projektia ei voitu määrittää Kan ikke bestemme det aktive prosjektet Lisää tiedostoja projektiin Legg til filer i prosjektet * _BAR_Kaikki tiedostot * _BAR_Alle filer Lisää tiedostoja Legg til filer Projekteja ei ole auki. Avaa projekti, johon haluat lisätä tiedostoja, ja valitse Lisää tiedostoja uudelleen. Ingen prosjekter er åpne. Åpne det prosjektet du vil legge filene til, og velg så « Legg til filer » igjen. Projektin asetukset Prosjektvalg for Nykyinen asiakirja ei kuulu mihinkään projektiin. Valitse asiakirja, joka kuuluu projektiin, jota haluat muokata, ja valitse Projektin asetukset uudelleen. Dette dokumentet tilhører ikke noe prosjekt. Skru på et dokument som er tilknyttet det prosjektet du vil endre, og velg så « Prosjektvalg » igjen. Sulje projekti Lukk prosjekt Nykyinen asiakirja ei kuulu mihinkään projektiin. Valitse asiakirja, joka kuuluu projektiin, jonka haluat sulkea, ja valitse Sulje projekti uudelleen. Dette dokumentet tilhører ikke noe prosjekt. Skru på et dokument som er tilknyttet det prosjektet du vil lukke, og velg så « Lukk prosjekt » igjen. Projektia ei voitu sulkea Klarte ikke lukke prosjekt Vaihda projektia Bytt prosjekt Valitse poistettavat tiedostot Velg filer som skal fjernes Näytä projektin tiedostot Vis prosjektfiler projektin määritystiedosto prosjektoppsettsfil grafiikkatiedosto bildefil Näytä projektin kaikki tiedostot Åpne alle prosjektfiler ei avattu:% 1 (% 2) ikke åpnet:% 1 (% 2) Projektitiedostot Prosjektfiler Projektivirhe Prosjektfeil Avataan projektia... Åpner prosjekt & # 160; … Tutkitaan projektin tiedostoja... Leser gjennom prosjektfiler & # 160; … Tyhjä asiakirja Tomt dokument Tyhjä LaTeX- asiakirja Tomt LaTeX- dokument Tyhjä BibTeX- asiakirja Tomt BibTeX- dokument Ohjelmatiedostoa ”% 1 ” ei löydy hakupolustasi. Programfila «% 1 » ligger ikke i programstien din. Sinulla ei ole oikeuksia ajaa ohjelmatiedostoa ”% 1 ”. Du har ikke tillatelse til å kjøre% 1. Kirjastoa% 1 ei löytynyt. Klarte ikke finne% 1- biblioteket. Kansioon% 1 ei voitu siirtyä. Klarte ikke bytte til mappa «% 1 ». Asiakirjan pääasiakirjaa ei saatu selville. Klarte ikke bestemme hovedfila for dette dokumentet. Tallenna nimetön tiedosto ensin. Du må lagre det navnløse dokumentet først. Tiedostoa ”% 1 ” ei ole olemassa. Fila% 1 finnes ikke. Tiedosto% 1 ei ole luettavissa. Fila% 1 er ikke lesbar. Jatketaanko? Fortsett? Tiedostoa% 1 /% 2 ei ole olemassa: käänsitkö lähdetiedoston? Fila% 1 /% 2 finnes ikke, husket du å kompilere kildefila? Nykyinen asiakirja ei kuulu mihinkään projektiin. Valitse asiakirja, joka kuuluu projektiin, jonka haluat arkistoida, ja valitse Arkistoi uudelleen. Dette dokumentet tilhører ikke et prosjekt. Bytt til et dokument som er knyttet til prosjektet du vil arkivere, og velg så « Arkiver » på nytt. Arkistoitavia tiedostoja ei ole valittu. Ingen filer er valgt til arkivering. Arkistoi projekti Arkiver prosjekt Kelvottomia merkkejä! Ugyldige tegn Tiedostonimi sisältää kelvottomia merkkejä ($~ #). Anna toinen\ t\ t\ t\ t nimi tai paina ” Peruuta ” tallentaaksesi kaikesta huolimatta. Filnavnet inneholder ugyldige tegn ($~ #). Prøv med\ t\ t\ t\ tet annet, eller trykk « Avbryt » for å lagre likevel. Tiedosto nimeltä ”% 1 ” on jo olemassa. Anna\ t\ t\ t\ ttoinen nimi tai paina ” Peruuta ” korvataksesi sen. Det finnes ei fil med navnet «% 1 » fra før. Prøv med\ t\ t\ t\ tet annet, eller trykk « Avbryt » for å skrive over den. Annetulta tiedostonimeltä puuttuu tunnisteosa: haluatko sen lisättävän automaattisesti? Filnavnet du skrev inn mangler etternavn. Vil du at etternavnet skal legges til automatisk? Puuttuva tunnisteosa Manglende filetternavn Nimetön lohko Navnløs blokk Teksti Tekst Skripti skript Pääikkunan leveys. Bredde på hovedvinduet. Pääikkunan korkeus. Høyden på hovedvinduet. Näytä kelluvat ympäristöt rakennepuussa Vis flytomgivelser i strukturvisningen Millainen lähdeluettelo (bibtex vai biblatex) Kilen tulisi näyttää. Hva slags litteraturliste (BibTeX eller BibLaTeX) skal Kile vise. Ajetaanko Lyx- palvelinta. Om LyX- tjeneren skal kjøres. Aseta TEXINPUTS- ympäristömuuttuja tässä. TEXINPUTS on kaksoispistein erotettu luettelo poluista, joista TeXin tulisi etsiä lisäpaketteja tai - tiedostoja. Loppuun ei tarvitse lisätä: $TEXINPUTS. Sett opp miljøvariabelen TEXINPUTS her. TEXINPUTS skal være en kolondelt liste over alle stier der TeX skal se etter tilleggspakker og tilleggsfiler. Du trenger ikke legge til: $TEXINPUTS på slutten. Aseta BSTINPUTS- ympäristömuuttuja tässä. BSTINPUTS on kaksoispistein erotettu luettelo poluista, josita BibTeXin tulisi etsiä. bst- tiedostoja. Loppuun ei tarvitse lisätä: $BSTINPUTS. Sett opp miljøvariabelen BSTINPUTS her. BSTINPUTS skal være en kolondelt liste over alle stier der bibtex skal se etter ekstra. bst- filer. Du trenger ikke legge til: $BSTINPUTS på slutten. Näytetäänkö alapalkkia. Om bunnlinja skal vises. Alapalkin korkeus. Høyde for bunnlinja. Mikä alapalkin välilehti näytetään. Hvilken fane på bunnlinja som skal vises. Sivupalkin leveys. Bredde på sidestolpen. Näytetäänkö sivupalkki. Om sidestolpen skal vises. Näytetäänkö (La) TeX- varoitukset LogMsg- näkymässä. Om (La) TeX- advarsler skal vises i LogMsg- visningen. Keskitä grafiikka. Midstill bilder. Onko ImageMagick asennettu. Om ImageMagick er installert. Palauta käynnistettäessä edelliset tiedostot ja projektit. Gjenåpne filer og prosjekter ved oppstart Luotavien projektin oletussijainti. Standardstien er prosjekter må opprettes. Onko Dvipng asennettu. Om Dvipng er installert. Onko Convert asennettu. Om Convert er installert. Näytä valitun teksti esikatselu alapalkissa. Forhåndsvis valgt tekst i bunnlinja. Alapalkin valitun tekstin esikatselun muunnostyökalu. Omgjøringsverktøy for forhåndsvisning av merket tekst i bunnlinja. Käytä skriptaustukea. Slå på skriptstøtte. Aseta skriptien suoritukselle aikarajoitus. Sett en tidsgrense for skriptkjøring. Skriptien suorituksen aikarajoitus. Tidsgrense for skriptkjøring. Useimmin käytettyjen symbolien näkymään tallennettavien symbolien määrä. Antall symboler å langre i oversikten over de mest brukte symbolene. Näytä useimmin käytettyjen symbolien näkymä. Vis de mest brukte symbolene Lisätäänkö UTF- 8- merkkejä TeX- komentojen sijaan Skal det settes inn UTF- 8- tegn i stedet for kommandoer Muunna muotoon & Gjør om til & Siirry & Gå til Täydennä & Fullfør & Valitse & Velg TeX- ryhmä TeX- gruppe Koosta & Bygg Pikaesikatselu Hurtigvisning Käännä & Kompiler & Muunna Gjør & om Muu Andre Taulukot ja luetelmat Tabeller og lister & Jäsennys & Inndelinger & Viitteet & Referanser & Ympäristö & Miljø & Luetelmaympäristö & Listemiljø & Sarkausympäristö & Tabellmiljø & Kelluva ympäristö & Flytmiljø Koodiympäristö & Kodemiljø & Matematiikkakomennot & Matte- kommandoer Sulkeet Krøllparenteser & Matematiikkakirjasintyylit Matteskriftstiler Tavalliset & matematiikkaympäristöt Standard mattemiljøer & AMS- matematiikkaympäristöt & AMS mattemiljøer & Kelluva ympäristö & Rett inn miljøer Täydennysympäristöt & Midtstill miljøer & Luetelmaympäristö Flerlinjemiljøer & AMS- matematiikkaympäristöt & Matrisemiljøer Kirjasintyylit & Skriftstiler Kirjasinperhe Skriftfamilie Kirjasinsarja Skriftserie Kirjasimen hahmo Skriftform Välistys & Mellomrom Sivun - ja rivinkatkaisu Side - og linjeskift Tyhjä tila Mellomrom & Velho & Veiviser & Ohje & Hjelp TeX- opastus TeX- hjelpetekst MuokkaaNAME OF TRANSLATORS RedigerNAME OF TRANSLATORS EMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS & Sarakkeita: Antall & kolonner: & Rivejä: Antall & rader: Välistys: Mellomrom: Kuva: Bilde: Tiedot: Info: Tulos: Utdata: Keskitä kuva Midtstill bilde Polku: Sti: Käytä LaTeXin\\ graphicspath- komentoa Bruk «\\ graphicspath » - kommandoen i LaTeX Kuvatiedostot Valg for bilder Leveys: Bredde: Korkeus: Høyde: Kulma: Vinkel: Säilytä kuvan suhteet Behold høyde/ bredde- forhold Rajaa kuva Trim bilde Rajaa kuva määritettyyn kokoon Klipp bildekanter med oppgitt lengde Vasen: Venstre: Ylä: Øverst: Oikea: Høyre: Ala: Nederst: 0 pt 0pt Käytä kuvaympäristöä Bruk figurmiljø Kuvateksti: Bildetekst: Sijainti: Plassering: Sivun alalaita (b) Nederst på siden (b) Ylimääräinen sivu (p) Ekstra side (p) Tässä (h) Her (h) Sivun ylälaita (t) Øverst på siden (t) Pakota sijainti (!) Tving plassering (!) 3, 5 in 3. 5 tommer ps- tiedostot muuntavat ohjelmat ” pstops ” ja ” psselect ”. Varmista, että ” dvips ” - ohjelmaa kutsutaan parametrilla ” - t a4 ” ja hyperref- pakettia (jos tarpeen) parametrilla ” a4paper ”. Omgjøring av PS- filer blir gjort av « pstops » og « psselect ». Sørg for å kalle « dvips » med vaglet « - t a4 » og « hyperref » - pakken (hvis nødvendig) med valget « a4paper ». Muunnettava syötetiedosto. Innfila som skal omgjøres. Tulostiedosto: Utfil: Tulostiedoston nimi. Voidaan jättää tyhjäksi, jos haluat vain katsoa tuloksia tallentamatta niitä: tällöin täytyy kuitenkin valita katselin. Navnet på utfila. Du kan også la dette feltet stå tomt, om du bare vil se resultatet, og ikke lagre det. Da må du i så fall krysse av viser- boksen. Tehtävä: Oppgave: Valitse yksi 18 toiminnosta Postscript- tiedoston muuntamiseksi. Viimeiset neljä toimintoa vaativat erityisparametreja. Velg en av de 18 operasjonene for åomgjøre en postscript- fil. De siste fire operasjonene trenger egne parametre. Katselin: Viser: Näytä muunnosprosessin tulokset. Ulkoinen katselin on aina Okular. Vis resultatet av omgjøringsprosessen. okular blir alltid brukt som ekstern viser. ” Valitse sivut ” ja ” Vapaa parametri ” tarvitsevat joitakin parametreja, jotka voit syöttää tähän « Velg sider » og « fri parameter » trenger egne parametre som du kan skrive inn her Halutessasi kopioida sivuja, sinun on annettava kopioiden määrä Når du vil kopiere sider må du oppgi antall kopier Määritä Kilen LaTeX- ympäristöt ja - komennot Definer LaTeX- miljøer og kommandoer for Kile Luettelo tunnetuista ympäristöistä sekä lisätiedoista, joita Kile voi käyttää. Voit lisätä omat ympäristösi, jotka ympäristöjen automaattitäydennys tällöin tunnistaa, esim. ” Älykäs rivinvaihto ” tai ” Älykäs sarkaus ”. Huomaa, että voit muokata ja poistaa vain käyttäjän määrittämiä ympäristöjä. Liste over kjente miljøer med mye tilleggsinformasjon som Kile er i stand til å bruke. Du kan legge til dine egne miljøer, som så blir gjenkjent ved autofullføring av miljøer; « Smart linjeskift » og « Smart tabulator », for eksempel. Merk at du kan bare redigere og slette brukerdefinerte miljøer. Sarkain Tabulator Komennot Kommandoar Lisää uusi ympäristö. Legg til nytt miljø. Poista käyttäjän määrittämä ympäristö. Slett et selvvalgt miljø. Muokkaa käyttäjän määrittämää ympäristöä. Rediger et selvvalgt miljø. Näytä vain käyttäjän määrittämät ympäristöt ja komennot Vis bare brukerdefinerte miljøer og kommandoer Valitse tämän työkalun & oletuskäyttäytyminen (luokka). Se perii kaikki ominaisuudet työkalulta, johon perustuu. Esim. jos valitset ” LaTeX ”, työkalusi käyttäytyy aivan kuten ” LaTeX ” - vakiotyökalu. Velg standardadferd (klasse) for dette verktøyet. Det vil arve alle egenskaper til verktøyet det er basert på. Hvis du for eksempel velger « LaTeX », vil verktøyet oppføre seg akkurat som det vanlige LaTeX- verktøyet. Sijainti Posisjon Juuri tässä Her nøyaktig Sivun alalaidassa Nederst på siden Sivun ylälaidassa Øverst på siden Ylimääräisellä sivulla Ekstra side Anna & työkalulle lyhyt kuvaileva nimi: Et kort, beskrivende navn på verktøyet: Työkalu: Verktøy: Määritys: Oppsett: & Lisää & Legg til & Ylemmäs Opp & Alemmas & Ned Tarkistetaan järjestelmää Utfører systemsjekk Tarkistetaan, onko TeX- järjestelmäsi asennettu oikein... Ser etter om TeX- systemet er riktig installert & # 160; … Tulokset Resultater Oletustarkkuus: Standardoppløsning: (käytetään, ellei kuva määritä tarkkuuttaan) (brukt når bildet ikke inneholder informasjon om oppløsning) & Yritä määrittää kuvasta Forsøk å bestemme fra bildet (käyttääksesi tätä valintaa sinun on asennettava ImageMagick- paketti) (du må installere ImageMagick for å kunne bruke dette) ImageMagick: ImageMagick: Valitse työkalu Velg et verktøy Uusi... Ny & # 160; … Valitse nykyisen työkalun määritys Velg et oppsett for dette verktøyet Valitse: Velg: & Tyyppi: & Type: & Luokka: Klasse: & Lähdetunniste: & Kildeetternavn: & Kohdetunniste: & Måletternavn: Kohdetiedosto: Målfil: Suhteellinen polku: & Relativ mappe: Tila: & Tilstand: Sulje pääte työkalun toiminnan päätyttyä Lukk Konsoll når verktøyet er ferdig. Valikko Meny Lisää työkalu Koosta- valikkoon: Legg verktøy til « Bygg » - menyen: & Kuvake: & Ikon: Palauta oletustyökalut... Gjenopprett standardverktøy & # 160; … Komento: Kommando: & Palauta tiedostot ja projektit käynnistettäessä Gjenåpne filer og prosjekter ved oppstart Projektin & oletussijainti: Standard prosjektplassering: Automaattitallennuksen valinnat Valg for automatisk lagring Tallenna & automaattisesti Automatisk & lagring Tallennusväli minuuteissa (1– 9999): Intervall i minutter (1– 9999): Aihion muuttujat Malvariabler & Asiakirjaluokan lisävalinnat: & Dokumentklassevalg: & Merkistökoodaus: & Tegnkoding: Anna Kilen käsitellä lähdetietokantamuokkainten lähettämät LyX- komennot La Kile kjøre LyX- kommandoer sendt fra litteraturlisteprogrammer & Kirjasto: & Bibliotek: Kirjastoluokka: Bibliotekklasse: & Valinnat: & Valg: Käytä & skriptejä Slå på & skriptstøtte Suoritusaikarajoitus Tidsgrense for kjøring & Rajoita skriptien suoritusaikaa & Begrens hvor lenge skripter kan kjøre & Aikaraja (sekunteina): & Tidsgrense (sekunder): Lisää TeX- ohjeistuksen polku tähän, esim. / usr/ share/ texmf/ doc. Sett inn stien til TeX- hjelpetekstene. Eksempel: / usr/ share/ texmf/ doc TeX- ohjeistuksen sijainti: & Plassering til TeX- hjelp: Kontekstihaku Kontekstfølsom hjelp Käytä Kilen LaTeX- viitekäsikirjaa Bruk LaTeX- referansen til & Kile Käytä & järjestelmäsi TeX- ohjeistusta Bruk & TeX- hjelpen på systemet & Määritä... & Oppsett & # 160; … Käytä & upotettua katselinta Bruk & innebygd viseprogram Näytä ohje & erillisessä ikkunassa Vis hjelpefil i & nytt vindu Valitse luotavan asiakirjan tyyppi: Velg hva slags dokument du vil opprette: Aihio Mal Valitse käytettävä aihio: Velg malen som skal brukes: Käynnistä pikakäynnistysvelho aloitettaessa uutta LaTeX- tiedostoa Kjør hurtigstart- veiviseren når en tom LaTeX- fil opprettes Täydennysympäristöt Fullfør miljøer Täydennä automaattisesti\\ begin{ env}...\\ end{ env} Fullfør automatisk\\ begin{ miljø} med\\ end{ miljø} Automaattisisennys ympäristöjen sisällä Automatiske innrykk inne i miljøer Sisennä teksti automaattisesti ympäristöjen sisällä. Bruk automatisk innrykk i miljøer. Käytössä Slått på Käytä välilyöntejä sarkainten sijaan automaattisisennysympäristöissä. Sett inn mellomrom i stedet for tabulatorer i automatisk miljøinnrykk. Käytä sisennykseen välilyöntejä sarkainten sijaan Sett inn mellomrom i stedet for tabulatorer for innrykk Välilyöntejä: Antall mellomrom: Automaattisisennä ympäristöjä näin monella välilyönnillä. Bruk så mange mellomrom for automatisk miljøinnrykk. Määritä... Sett opp & # 160; … Määritä LaTeX- ympäristöt ja - komennot Sett opp LaTeX- miljøer og kommandoer Lainausmerkit Doble hermetegn Lisää automaattisesti aloittavat ja päättävät LaTeX- lainausmerkit Sett & automatisk inn doble venstre - og høyre hermetegn for LaTeX Tämä valinta lisää LaTeX- vastineen useimmista merkeistä, joita näppäimistöllä voi kirjoittaa. Dette valget setter inn LaTeX- teksten for de fleste spesialtegn som finnes på et tastatur. Lisää automaattisesti LaTeX- vastine erikoismerkeistä kirjoitettaessa (aksentit jne.) Sett inn automatisk LaTeX- teksten for spesialtegn under skriving (aksenter osv.) Matematiikkatila Mattemodus Lisää $automaattisesti Sett inn $automatisk Ympäristömuuttujat Miljøvariabler Käytetyimmät symbolit Oftest brukte symboler & Näytä näkymä Vis & visningen Näytettävien symbolien määrä Antall symboler som skal vises Tyhjennä symboliluettelo suljettaessa Kile & Tøm lista over symboler når Kile avsluttes. Lisää UTF- 8- merkki komennon sijaan Sett inn UTF- 8- tegn i stedet for kommandoen Laajennustaso Utvidelsesnivå & Oletusarvo Standardverdi (1=osa, 2=luku, 3=alaluku, 4=ala- alaluku, 5=ala- ala- alaluku,...) (1=del, 2=kapittel, 3=avsnitt, 4=underavsnitt, 5=underunderavsnitt, & # 160; …) Valinnat Valg Näytä määrittämättömät viitteet Vis udefinerte referanser Näytä kuva - ja taulukkoympäristöt & Vis figur - og tabellmiljøer Näytä grafiikkatiedostot Vis grafikkfiler Näytä lähdetiedostot Vis innfiler Tiedostotunniste, jota käytetään tunnisteettomissa grafiikkatiedostoissa Etternavn som skal brukes for grafikkfiler uten etternavn Tarkista, onko juuriasiakirja LaTeX- juuri, ennen kuin ajat sen LaTeXissa Sjekk om rotdokumentet er et LaTeX- rotdokument før LaTeX kjøers på det Tarkista & juuriasiakirja Sjekk om & rot- dokument Siirry ensimmäisen virheen kohdalle LaTeX- ajon päätyttyä virheeseen Hopp til første feil hvis LaTeX- kljøring ga feil & Siirry ensimmäiseen virheeseen & Hopp til første feil Aja lisätyökalut automaattisesti Kjør ekstra verktøy automatisk Paikallista lyhenneluettelo ei voitu tallentaa. Virhekoodi% 1. Klarte ikke å lagre den lokale lista over forkortelser. Feilkode% 1. Tallennusongelma Problem ved lagring TeTeX- ohjeistusta ei löydy kohteesta% 1: aseta polku oikein kohdassa Asetukset - > Määritä Kile - > Ohje. Fant ikke teTeX- hjelpeteksten på «% 1 ». Velg riktig adresse i « Innstillinger & # 160; → Sett opp Kile & # 160; → Hjelp ». Ohjetta ei löydy:% 1. Det er ingen hjelp tilgjengelig for% 1. Asiakirjaluokan valinta –\\ documentclass {} Dokumentklassevalg –\\ documentclass {} \\ documentclass[ valinnat] {luokka} luokka: article, report, book, letter kirjasinkokovalinnat: 10pt, 11pt, 12pt paperikokovalinnat: a4paper, a5paper, b5paper, letterpaper, legalpaper, executivepaper muut valinnat: landscape – valitsee vaaka- arkin (oletus on pystyarkki). \\ documentclass[ valg] {klasse} klasse: article, report, book, letter skriftstørrelser: 10pt, 11pt, 12pt papirstørrelser: a4paper, a5paper, b5paper, letterpaper, legalpaper, executivepaper andre valg: landscape – bruk liggende papirformat (standard er stående) titlepage, notitlepage – bruk (ikke) egen tittelside leqno – vis ligningsnummer på venstre side av ligninger (standard er høyre) fleqn – plasser ligninger til venstre (standard er midtstilt) onecolumn, twocolumn – én eller to tekstspalter (standard er én) oneside, twoside – én - eller tosidig oppsett Kaikki\\ documentclass- komennossa annetut parametrit, joita valittu asiakirjaluokka ei tunnista, välitetään\\ usepackage- komennoin ladatuille paketeille. Alle valg gitt i\\ documentclass- kommandoen som dokumentklassen ikke kjenner til, blir sendt videre til pakker lastet med\\ usepackage. AMS- paketit AMS- pakkar American Mathematical Societyn tärkeimmät paketit Hovedpakkene til American Mathematical Society Aloita asiakirjan runko:\\ begin{ document} Start brødtekst –\\ begin{ document} Aloita asiakirjan runko Start brødtekst Luo otsikko –\\ maketitle Lag tittel –\\ maketitle Luo otsikko Lag tittel Tämä komento luo otsikon erilliselle otsikkosivulle – paitsi artikkeliluokassa, jossa otsikko tavallisesti sijoittuu ensimmäisen sivun yläosaan. Denne kommandoen lager en tittel på en egen tittelside, med unntak for « article » - klassen, der tittelen vanligvis starter øverst på første side. Sisällysluettelo –\\ tableofcontents Innholdsliste –\\ tableofcontents Pane tämä komento minne haluat sisällysluettelon tulevan Sett denne kommandoen der du vil ha innholdslista Otsikon määritys –\\ title {} Titteldefinisjon –\\ title {} _BAR_ Otsikon määritys Titteldefinisjon Kirjoittajan määritys –\\ author {} Forfatter –\\ author {} Kirjoittajan määritys Forfatter- definisjon \\ author{ nimet}\\ author- komento kertoo asiakirjan kirjoittajan. Jos kirjoittajia on useampia, ne erotetaan\\ and- komennoin. \\ author{ navn}\\ author- kommandoen skal inneholde en liste over forfatterne, skilt med\\ and- kommandoer. Keskitys –\\ begin{ center} Midtstill –\\ begin{ center} Jokaisen rivin pitää päättyä jonoon\\\\. Hver linje må avsluttes med strengen\\\\. Tasaus vasemmalle –\\ begin{ flushleft} Venstrejuster –\\ begin{ flushleft} Tasaus oikealle – & # 160;\\ begin{ flushright} Høyrejuster –\\ begin{ flushright} Lainaus –\\ begin{ quote} Sitat –\\ begin{ quote} Lainaus Sitat Teksti tasataan molemmin puolin. Tyhjä rivi tekstissä tuottaa uuden kappaleen. Teksten får rette venstre - og høyremarger. Legg til en tom linje mellom tekst for å lage avsnitt. Sitaatti –\\ begin{ quotation} Langt sitat –\\ begin{ quotation} Sitaatti Langt sitat Teksti tasataan molemmin puolin ja ensiriviä sisennetään. Tyhjä rivi teksti tuottaa uuden kappaleen. Teksten får rette venstre - og høyremarger, samt avsnittsinnrykk. Legg til en tom linje mellom tekst for å lage avsnitt. Ympäristö, jossa LaTeX tulostaa kaiken täsmälleen, kuten kirjoitat. Miljøet får LaTeX til å skrive nøyaktig det du skriver inn. Pallukkaluetelma –\\ begin{ itemize} Punktliste –\\ begin{ itemize} Pallukkaluetelma Punktliste itemize- ympäristö tuottaa ” pallukoidun ” luetelman. Jokainen luetelman kohta alkaa\\ item- komennolla. Miljøet lager en punktmerket liste. Hvert punkt må begynne med\\ item- kommandoen. Numeroitu luettelo –\\ begin{ enumerate} Nummerert liste –\\ begin{ enumerate} Numeroitu luettelo Nummerert liste enumerate- ympäristö tuottaa numeroidun luettelon. Jokainen luettelon kohta aloitetaan\\ item- komennolla. Miljøet lager en nummerert liste. Hvert punkt må begynne med\\ item- kommandoen. Kuvausluettelo –\\ begin{ description} Definisjon –\\ begin{ description} Kuvausluetelmaympäristöä käytetään selitteisiin luetelmiin. Jokainen luetelmakohta alkaa komennolla\\ item[ selite]. ” Selite ” lihavoidaan ja tasataan oikealle. Dette miljøet lager en definisjonsliste. Hver definisjon må begynne med kommandoen\\ item[ ord]. Her blir « ord » skrevet med halvfet skrift og venstrejustert. Taulukko –\\ begin{ table} Tabell –\\ begin{ table} Kuvio –\\ begin{ figure} Figur –\\ begin{ figure} \\ begin{ titlepage} text\\ end{ titlepage} Otsikkosivuympäristö luo otsikkosivun, ts. sivun jolla ei ole sivunumeroita eikä ylä - tai alatunnistetta. \\ begin{ titlepage} Tekst.\\ end{ titlepage} Miljøet lager en tittelside – altså en side uten sidenummer eller overskrift. Kursiivi –\\ textit {} Kursiv –\\ textit {} \\ textit{ kursiiviteksti} \\ textit{ kursivert tekst} Vino –\\ textsl {} Skråstilt –\\ textsl {} Vino Skråstilt \\ textsl{ vino teksti} \\ textsl{ skråstilt tekst} Lihavointi –\\ textbf {} Halvfet –\\ textbf {} \\ textbf{ lihavoitu teksti} \\ textbf{ halvfet tekst} Tasalevyinen –\\ texttt {} Skrivemaskin –\\ texttt {} Tasalevyinen Skrivemaskin \\ texttt{ tasalevyinen teksti} \\ texttt{ skrivemaskintekst} Kapiteelit –\\ textsc {} Kapitéler –\\ textsc {} Kapiteelit Kapitéler \\ textsc{ kapiteeliteksti} \\ textsc{ kapitéltekst} \\ item[ selite] Hei vaan! \\ item[ ord] Hallo! Sarkaus –\\ begin{ tabbing} Tabbing –\\ begin{ tabbing} Sarkausympäristö tarjoaa tavan sarakkeistaa tekstiä.\\ begin{ tabbing} tekstiä\\ = lisää tekstiä\\ = vielä lisää tekstiä\\ = lopputeksti\\\\ toinen rivi\\ gt;\\ gt; lisää\\\\\\ end{ tabbing} Komennot:\\ = Asettaa kohtaan sarkauskohdan.\\ > Siirtyy seuraavaan sarkauskohtaan.\\ lt; Sallii tekstin kirjoittamisen paikalliseen reunukseen reunusta muuttamatta. Voidaan käyttää vain rivin alussa.\\ + Siirtää kaikkien seuraavien komentojen vasenta reunusta sarkaimen verran oikealle\\ - Siirtää kaikkien seuraavien komentojen vasenta reunusta sarkaimen verran vasemmalle\\ 'Siirtää kaiken tähän asti sarakkeeseen kirjoitetun edellisen sarakkeen oikeaan laitaan oikeasuorasti suhteessa nykyiseen sarkauskohtaan\\ ` Sallii sijoittaa tekstin oikeasuorasti suhteessa mihin hyvänsä sarkauskohtaan, 0 mukaan lukien\\ kill Asettaa sarkauskohdat tuottamatta tekstiä.\\ a Sarkausympäristössä komennot\\ =,\\' ja\\ ` eivät tuota aksentteja kuten yleensä, vaan niiden sijaan käytetään komentoja\\ a=,\\ a 'ja\\ a`. Tabulatormiljøet gjør det lett å justere tekst i kolonner.\\ begin{ tabbing} tekst\\ = mer tekst\\ = enda mer tekst\\ = siste tekst\\\\ Andre rad\\ gt;\\ gt; mer\\\\\\ end{ tabbing} Kommandoer:\\ = Sett en tabulatorstopp ved gjeldende plassering.\\ gt; Går videre til neste tabulatorstopp.\\ lt; Gjør det mulig å skrive noe til venstre for den lokale margen utan å endre margen. Kan bare brukes først på en linje.\\ + Flytter venstremarg til neste og alle følgende kommandoer én tabulatorstopp til høyre.\\ 'Flytter alt du har skrevet så langt i gjeldende kolonne til høyre for forrige kolonne, og tett inntil tabulatorstoppen til gjeldende kolonne.\\ ` Lar deg legge tekst høyrejustert til en tabulatorstopp, og kan også brukes på tabulatorstopp 0\\ kill Sett tabulatorstopp uten å produsere tekst.\\ a I et tabulatormiljø vil ikke kommandoene\\ =,\\' and\\ ` lage aksenttegn som vanlig. Du må derfor bruke\\ a=,\\ a 'and\\ a` i stedet. Taulukko –\\ begin{ tabular} Tabell –\\ begin{ tabular} Usean sarakkeen solut Flerkolonne- celler Vaakaviiva –\\ hline Vannrett linje –\\ hline Vaakaviiva Vannrett linje \\ hline- komento piirtää taulukon leveyden mittaisen vaakaviivan. \\ hline- kommandoen tegner en vannrett linje like bred som tabellen. Pystyviiva –\\ vline Loddrett linje –\\ vline Pystyviiva Loddrett linje \\ vline- komento piirtää rivinsä täyden korkeuden ja syvyyden mittaisen pystyviivan. \\ vline- kommandoen tegner en loddrett linje like høy som raden den er i. Vaakaviiva palstojen yli –\\ cline{ m- n} Vannrett linje gjennom valgte kolonner –\\ cline{ m- n} Vaakaviiva palstojen yli Vannrett linje gjennom kolonner \\ cline{ i- j} - komento piirtää määritettyjen palstojen yli vaakaviivan, joka alkaa palstasta i ja päättyy palstaan j. \\ cline{ i- j} - kommandoen tegner vannrettelinjer fra og med kolonne i til og med kolonne j. Uusi sivu –\ ewpage Ny side –\ ewpage Uusi sivu Ny side \ ewpage- komento päättää nykyisen sivun \ ewpage- kommandoen avslutter siden. Rivinvaihto –\\ linebreak Linjeskift –\\ linebreak Rivinvaihto Linjeskift \\ linebreak- komento käskee LaTeXin vaihtaa riviä komennon sijainnin kohdalta. \\ linebreak- kommandoen bryter gjeldende linje der kommandoen er gitt. Sivunvaihto –\\ pagebreak Sideskift –\\ pagebreak Sivunvaihto Sideskift ” Suuri ” tyhjä pystyväli –\\ bigskip Stort loddrett mellomrom –\\ bigskip ” Suuri ” tyhjä väli (pystysuunnassa) Stort loddrett mellomrom –\\ bigskip \\ bigskip- komento lisää ” suuren ” tyhjän välin pystysuunnassa. \\ bigskip- kommandoen legger til et stort loddrett mellomrom. ” Keskikokoinen ” tyhjä pystyväli –\\ medskip Middels loddrett mellomrom –\\ medskip ” Keskikokoinen ” tyhjä väli (pystysuunnassa) « Middels » loddrett mellomrom \\ medskip- komento lisää ” keskikokoisen ” tyhjän välin pystysuunnassa. \\ medskip- kommandoen legger til et middels stort loddrett mellomrom. Kuvan lisäys –\\ includegraphics{ tsto} Sett inn bilde –\\ includegraphics{ bildefil} Kuvan lisäys Sett inn bilde \\ include{ tsto}\\ include- komentoa käytetään yhdessä\\ includeonly- komennon kanssa valikoimaan lisättävät tiedostot. \\ include{ fil}\\ include- kommandoen brukes sammen med\\ includeonly- kommandoen for å inkludere valgte filer. Kirjoita tai valitse tiedostonimi: Skriv inn eller velg et filnavn: Tiedoston lisäys –\\ input{ file} Sett inn fil –\\ input{ fil} Tiedoston lisäys Sett inn fil Jäsennys Inndelinger & Osa & Del & Ei numerointia Ingen & nummerering \\ chapter{ otsikko}\\ chapter * {otsikko}: älä lisää numeroa äläkä tee merkintää sisällysluetteloon Vain report - ja book- luokan asiakirjoissa \\ chapter{ tittel}\\ chapter * {tittel}: Ikke nummerer, og ikke ta med oppføringa i innholdslista. Kan bare brukes i « report » - og « book » - klassene. Luku & Kapittel \\ section{ otsikko}\\ section * {otsikko}: älä lisää numeroa äläkä tee merkintää sisällysluetteloon \\ section{ tittel}\\ section * {tittel}: Ikke nummerer, og ikke ta med oppføringa i innholdslista. & Alaluku & Overskrift \\ subsection{ otsikko}\\ subsection * {otsikko}: älä lisää numeroa äläkä tee merkintää sisällysluetteloon \\ subsection{ tittel}\\ subsection * {tittel}: Ikke nummerer, og ikke ta med oppføringa i innholdslista. & Ala- alaluku & Underoverskrift Ala- alaluku Underunderoverskrift \\ subparagraph{ otsikko}\\ subparagraph * {otsikko}: älä lisää numeroa äläkä lisää merkintää sisällysluetteloon \\ subparagraph{ tittel}\\ subparagraph * {tittel}: Ikke nummerer, og ikke ta med oppføringa i innholdslista. alaviitekoko fotnotestørrelse pieni liten tavallinen koko vanlig suuri stor Suuri Stor SUURI STOR valtava kjempestor Valtava Enorm \\ label{ viite} \\ label{ nøkkel} \\ index{ sana} \\ index{ ord} \\ footnote{ teksti} \\ footnote{ tekst} Alleviivaus –\\ underline {} Understreking –\\ underline {} Älykäs rivinvaihto Smart ny linje Älykäs sarkain Smart tabulator Tiivistelmä –\\ begin{ abstract} Sammendrag –\\ begin{ abstract} Tiivistelmä Sammendrag \\ begin{ abstract} teksti\\ end{ abstract} Tiivistelmäympäristö luo otsikkosivun, ts. sivun jolle ei tulostu sivunumeroa tai ylätunnistetta. \\ begin{ abstract} Tekst.\\ end{ abstract} abstract- miljøet lager en tittelside – altså en side uten sidenummer eller overskrift. Pienoissivu –\\ begin{ minipage} Miniside –\\ begin{ minipage} Pienoissivu Miniside Kuvaluettelo –\\ listoffigures Figurliste –\\ listoffigures Kuvaluettelo Figurliste Pane tämä komento minne haluat kuvaluettelon tulevan. Skriv denne kommandoen der du vil ha figurlista. Taulukkoluettelo –\\ listoftables Tabelliste –\\ listoftables Taulukkoluettelo Tabelliste Pane tämä komento minne haluat taulukkoluettelon tulevan. Skriv denne kommandoen der du vil ha tabellista. Luo hakemisto –\\ makeindex Lag register –\\ makeindex Luo hakemisto Opprett register & # 160; … Tulosta indeksi –\\ printindex Skriv register –\\ printindex Lähdeluettelo –\\ begin{ bibliography} Litteraturliste –\\ begin{ thebibliography} Lähdeluettelo Litteraturliste \\ begin{ thebibliography} {levein- nimiö}\\ bibitem[ nimiö] {viittausavain}...\\ end{ thebibliography} levein- nimiö: Teksti, joka tulostettuna on suunnilleen yhtä leveä kuin levein\\ bibitem- komennon tuottama nimiö\\ bibitem: Määritä lähde \\ begin{ thebibliography} {bredeste referansenann}\\ bibitem[ label] {referansenøkkel} …\\ end{ thebibliography} widest- label – tekst som er omtrent like bred som det bredeste referansenavnet laget av\\ bibitem- kommandoer.\\ bibitem – en litteraturlisteoppføring. ” Pieni ” tyhjä pystyväli –\\ smallskip Lite loddrett mellomrom –\\ smallskip ” Pieni ” tyhjä väli (pystysuunnassa) Lite loddrett mellomrom \\ smallskip- komento lisää ” pienen ” tyhjän välin pystysuunnassa. \\ smallskip- kommandoen legger til et lite loddrett mellomrom. Valinnainen tyhjä vaakaväli –\\ hfill Vannrett varierbart mellomrom –\\ hfill Valinnainen tyhjä vaakaväli Vannrett varierbart mellomrom Vaakaviiva –\\ hrulefill Vannrett linje –\\ hrulefill Valinnainen tyhjä pystyväli –\\ vfill Loddrett varierbart mellomrom –\\ vfill Valinnainen tyhjä pystyväli Loddrett varierbart mellomrom Tyhjä vaakaväli –\\ hspace {} Vannrett mellomrom –\\ hspace {} Tyhjä vaakaväli Vannrett mellomrom Tyhjä pystyväli –\\ vspace {} Loddrett mellomrom –\\ vspace {} Tyhjä väli (pystysuunnassa) Loddrett mellomrom \\ vspace- komento lisää tyhjän välin pystysuunnassa. Välin pituuden voi ilmaista minä hyvänsä LaTeXin ymmärtämänä suureena, esim. pisteinä, senttimetreinä jne.\\ vspace- komennolla voi lisätä yhtä hyvin negatiivisen kuin positiivisen välin. \\ vspace- kommandoen legger til loddrett mellomrom. Lengden på tomrommet kan du skrive på alle måter LaTeX forstår, for eksempel i punkt eller centimeter. Du kan legge til både negative og positive mellomrom. Korostettu –\\ emph {} Uthevet –\\ emph {} Korostettu Uthevet \\ emph{ korostettu teksti} \\ emph{ uthevet tekst} Antiikva –\\ rmfamily Antikva –\\ rmfamily Antiikva Antikva Päätepylväätön –\\ sffamily Grotesk –\\ sffamily Päätepylväätön Grotesk Tasalevyinen –\\ ttfamily Fastbreddde –\\ ttfamily Tasalevyinen Fastbreddde Lihavointi –\\ bfseries Halvfet –\\ bfseries Kursiivi –\\ itshape Kursiv –\\ itshape Vino –\\ slshape Skråstilt –\\ slshape Kapiteeli –\\ scshape Kapitéler –\\ scshape Kapiteeli Kapitéler Lähdeluettelotyylin valinta –\\ bibliographystyle {} Valg av litteraturlistestil –\\ bibliographystyle {} Lähdeluettelotyylin valinta Valg av itteraturlistestil Lataa Biblatex- paketti –\\ usepackage{ biblatex} Last BibLaTeX- pakke –\\ usepackage{ biblatex} Lataa Biblatex- paketti Last BibLaTeX- pakke Tämä sisällyttää biblatex- paketin Dette inkluderer pakka « biblatex » Tulosta lähdeluettelo Skriv ut litteraturliste Tulostaa koko lähdeluettelon Skriver ut hele litteraturlista Tulosta osion lähdeluettelo Skriv ut litteraturliste etter avsnitt Tulostaa kunkin osion lähdeluettelon Skriv ut litteraturlista for hvert avsnitt Tulosta lyhenteiden luettelo Skriv ut symboloversikt ALT....: voit valita näiden kahden kentän väliltä ALT …: Du kan velge mellom disse to feltene. OPT....: valinnaiset kentät (poista komennolla ” Tyhjennä ”) OPT …: Valgfrie felt (bruk « Rydd opp » - kommandoen for å fjerne dem). Pieni väli Lite mellomrom Keskikokoinen väli Middels mellomrom Suuri väli Stort mellomrom Matematiikkatila – $... $ Mattemodus – $… $ Näyttömatematiikkatila –\\ [...\\] Selvstendig mattemodus –\\ […\\] Näyttömatematiikkatila Selvstendig mattemodus Yhtälö –\\ begin{ equation} Likning –\\ begin{ equation} Yhtälö Likning Alaindeksi – _ {} Senket skrift – _ {} Alaindeksi Senket skrift Yläindeksi – ^ {} Hevet skrift – ^ {} Yläindeksi Hevet skrift Tavallinen murtoluku –\\ frac {} {} Normal brøk –\\ frac {} {} Tavallinen murtoluku Normal brøk Tekstityylin murtoluku –\\ tfrac {} {} Brøk i tekststil –\\ tfrac {} {} Tekstityylin murtoluku Brøk i tekststil Neliöjuuri –\\ sqrt {} Kvadratrot –\\ sqrt {} Neliöjuuri Kvadratrot Vasen erotin Venstre skilletegn vasen ( venstre ( vasen [ venstre [ vasen { venstre { vasen & lt; venstre & lt; vasen) venstre) vasen] venstre] vasen} venstre} vasen & gt; venstre & gt; vasen. venstre. Oikea erotin Høyre skilletegn oikea) høyre) oikea] høyre] oikea} høyre} oikea & gt; høyre & gt; oikea ( høyre ( oikea [ høyre [ oikea { høyre { oikea & lt; høyre & lt; oikea. høyre. Tavallinen binomi –\\ binom {} {} Vanlig binomial –\\ binom {} {} Tavallinen binomi Vanlig binomial Tekstityylin binomi –\\ tbinom {} {} Binomial i tekststil –\\ tbinom {} {} Tekstityylin binomi Brøk i tekststil N: s juuri –\\ sqrt [] {} N- te rot –\\ sqrt [] {} N: s juuri N- te rot Teksti matematiikkatilassa –\\ text {} Tekst i mattemodus –\\ text {} Teksti matematiikkatilassa Tekst i mattemodus Numeroitu luettelo –\\ begin{ enumerate} Matrise –\\ begin{ matrix} Numeroitu luettelo –\\ begin{ enumerate} pmatrise –\\ begin{ pmatrise} Numeroitu luettelo –\\ begin{ enumerate} vmatrise –\\ begin{ vmatrix} Numeroitu luettelo –\\ begin{ enumerate} Vmatrise –\\ begin{ Vmatrix} Numeroitu luettelo –\\ begin{ enumerate} bmatrise –\\ begin{ bmatrix} Numeroitu luettelo –\\ begin{ enumerate} Bmatrise –\\ begin{ Bmatrix} LaTeX -- > DVI LaTeX --- > DVI LaTeX -- > DVI (Okular) LaTeX & # 160; → DVI (Okular) LaTeX -- > PS LaTeX & # 160; → PS LaTeX -- > PS (Okular) LaTeX & # 160; → PS (Okular) PDFLaTeX -- > PDF PDFLaTeX & # 160; → PDF PDFLaTeX -- > PDF (Okular) PDFLaTeX & # 160; → PDF (Okular) XeLaTeX -- > PDF XeLaTeX & # 160; → PDF XeLaTeX -- > PDF (Okular) XeLaTeX & # 160; → PDF (Okular) Ei ole valintaa, jonka voisi kääntää. Det er ikke noe utvalg som kan kompileres. Ympäröivää ympäristöä ei ole. Det er ikke noe miljø rundt utvalget. Tämä työ on hyödyksi vain pääasiakirjoissa. Dette er bare nyttig med et hoveddokument. Tämä ei ole ali - vaan pääasiakirja. Dette er ikke et underdokument, men selve hoveddokumentet. Ei ympäröivää matematiikkaryhmää. Det er ingen mattegruppe rundt utvalget. Pikaesikatselua ei voitu ajaa: tuntematon tehtävä ”% 1 ” Klarte ikke kjøre hurtigvisning: ukjent oppgave «% 1 » Ei mitään koostettavaa ja esikatseltavaa. Det er ingenting å kompilere og forhåndsvise. Kohdetta ”% 1 ” ei voi ajaa pikaesikatselussa. Klarte ikke å kjøre «% 1 » for hurtigvisning. Pääasiakirjaa ei saatu selville. Kan ikke bestemme hoveddokumentet. rivi linje Selite:% 1 Merkelapp:% 1 Ei näytettävää rakennetietoa. Det er ingen « strukturdata » å vise. BibTeX- viittaukset BibTeX- referanser Määrittämättömät viittaukset Udefinerte referanser projektin asetuksista fra prosjektinnstillinger järjestelmänlaajuisista rakennenäkymäasetuksista. fra innstillinger for global Strukturvisning. Tiedostotunnistetta ei määritetty Filetternavn ikke oppgitt Sisällytettyä tiedostoa ei löydy. Tiedostoa ei joko ole, se ei ole luettavissa tai Kile ei pysty selvittämään sen polkua. Virheen aiheuttanut tiedostonimi oli:% 1. Haluatko luoda tämän tiedoston? Kan ikke finne den inkluderte fila. Enten finnes den ikke, er ikke lesbar eller Kile kunne ikke finne riktig sti til den. Filnavnet som ga feilen er: & # 160;% 1. Vil du opprette denne fila? Tiedostoa ei löydy Kan ikke finne fil Leikkaa Klipp & ut Liitä & alle & Lim inn nedenfor Kommentoi Kommentar Pikaesikatsele Kjør hurtigvisning Muu... Annet & # 160; … Lisää selite Sett inn merkelapp & Viittauksena Som & referanse & Sivuviittauksena Som & sidereferanse Vain & nimiö Bare merkelappen Kopioi selite leikepöydälle Kopier merkelapp til utklippstavle Viittauksena Som referanse Sivuviittauksena Som sidereferanse Vain selite Bare merkelappen Nykyinen oletus (% 1) Gjeldende standard (% 1) Nykyinen oletus Gjeldende standard Sisällytä arkistoon Ta med i arkiv projektitiedosto prosjektfil paketit pakker kuvat bilder muut andre Avaa & ohjelmalla... & Åpne med & Avaa Åpne & Tallenna & Lagre & Lisää projektiin & Legg til i prosjekt & Poista projektista & Fjern fra prosjekt Lisää tiedostoja... Legg til filer & # 160; … & Sulje Lukk Aja valittu skripti Kjør valgt skript Luo uusi skripti Lag nytt skript Avaa valittu skripti muokkaimeen Åpne valgt skript i skriveprogram Määritä näppäinsarja Sett opp tastesekvens Poista näppäinsarja Fjern tastesekvens Verestä luettelo Oppdater liste Skriptin nimi Skriptnavn Sarja Sekvens Uusi näppäinsarja Ny tastesekvens Määritä uusi näppäinsarja: Skriv inn en ny tastesekvens: Sarja ”% 1 ” on jo kytketty toimintoon ”% 2 ” Tastesekvensen «% 1 » er allerede tilordnet handlinga «% 2 » Sarja on jo määritetty Sekvens allerede tilordnet Sarja ”% 1 ” on osa sarjasta ”% 2 ”, joka on jo kytketty toimintoon ”% 3 ” Sekvensen «% 1 » er en undersekvens av «% 2 », som alt er tilordnet handlinga «% 3 ». Lyhennesarja ”% 1 ” on jo kytketty toimintoon ”% 2 ” Den kortere sekvensen «% 1 » er alt tilordnet handlinga «% 2 » Pikaesikatselu erillisessä ikkunassa Hurtigvisning i nytt vindu Valitse määritys: Velg et oppsett: Pikaesikatselu alapalkissa Vis rask forhåndsvisning i bunnlinja & Tarkkuus: Oppløsning: dpi dpi (sallitut arvot: 30... 1000 dpi) (tillatte verdier: 30– 1000 ppt.) Kile tukee kolmea eri muunnosta png- kuviksi Kile kan omgjøre dokumenter til PNG- bilder på tre måter DVI -- > PNG DVI & # 160; → PNG (käyttää dvipng: tä) (bruker dvipng) DVI -- > PS -- > PNG DVI & # 160; → PS & # 160; → PNG (käyttää dvipsiä/ convertia) (bruker dvips og convert) PDF -- > PNG PDF & # 160; → PNG (käyttää convertia) (bruker convert) dvipng: dvipng: convert: convert: Näytä esikatselu alapalkissa: Vis forhåndsvisning på bunnlinja: Muunnos kuvaksi: Gjør om til bilde: Valinta: Utvalg: Ympäristö: Miljø: Matematiikkaryhmä: Mattegruppe: Aliasiakirja: Underdokument: Ei saatavilla, avaa aina erilliseen ikkunaan. Ikke tilgjengelig, forhåndsvisningen blir alltid åpnet i et nytt vindu. Merkit Tegn Sanoja ja numeroita: Ord og tall: LaTeX- komennot ja - ympäristöt: LaTeX- kommandoer og miljø: Välimerkkejä, erottimia ja tyhjemerkkejä: Tegnsetting, skilletegn og tomrom: Merkkejä kaikkiaan: Tegn totalt: Merkkijonot Strenger Sanoja: Ord: LaTeX- komentoja: LaTeX- kommandoer: LaTeX- ympäristöjä: LaTeX- miljøer: Merkkijonoja kaikkiaan: Strenger totalt: Avaa valittu Åpne merkede Lyhyt Kort Laajennusteksti Utvidet tekst Poistetaanko lyhenne ”% 1 ”? Vil du slette forkortelsen «% 1 »? Poista lyhenne Slett forkortelse Unicode- komento: Unicode- kommando: Paketti: Pakke: Paketit: Pakker: Kommentti: Kommentar: Piilota (La) TeX- varoitukset Skjul (La) TeX- advarsler Aja Kilen ulkopuolella Kjør utenfor Kile Aja päätteessä Kjør i Konsole Aja upotettuna Kileen Kjør innebygd i Kile Käytä HTML- katselinta Bruk HTML- viser Aja työkaluja peräkkäin Kjør verktøysekvens Määritä työkalu Lisäasetukset- välilehdellä. Bruk « Avansert » - fanen for å sette opp dette verktøyet. Tuntematon työkalutyyppi: määritystiedot ovat viallisia. Saattaisi olla järkevää palauttaa oletusasetukset. Ukjent verktøytype: dine oppsettsdata er ugyldig. Kanskje du bør gå tilbake til standardinnstillingene. Kaikki työkaluasetuksesi korvataan oletusasetuksilla. Haluatko varmasti jatkaa? Alle verktøyinnstillinger blir overskrevet med standardinnstillingene. Er du sikker på at du vil fortsette? Valitse työkalun% 1 määritys Velg et oppsett for verktøyet% 1 Uusi määritys Nytt oppsett Anna uudelle määritykselle nimi: Oppgi navn på det nye oppsettet: Haluatko varmasti poistaa työkalun% 1? Er du sikker på at du vil fjerne verktøyet «% 1 »? Haluatko varmasti poistaa tämän määrityksen? Er du sikker på at du vil fjerne dette oppsettet? Tarvitset vähintään yhden määrityksen jokaiselle työkalulle. Du trenger minst ett oppsett for hvert verktøy. Määritystä ei voi poistaa Kan ikke fjerne oppsett Sanaluetteloa ei valittu Ingen ordlister valgt Täydennystilat Autofullføring TeX/ LaTeX TeX/ LaTeX Sanasto Ordliste Sijoita kohdistin Plasser skrivemerke Sulje ympäristöt Lukk miljøer Automaattitäydennys (LaTeX) Autofullføring (LaTeX) Kynnys: Terskel: kirjainta bokstaver Enintään: Maksimum: tiedostoa filer Näytä lyhenteet Vis forkortelser Näytä LaTeX- komennot Vis LaTeX- kommandoer Automaattitäydennys (lyhenteet) Autofullføring (forkortelser) Siirry ulos suluista (sitaattien avainluettelot) Gå ut av klammer (referansenøkler) Yritä sijoittaa kohdistin. Forsøk å plassere skrivemerket. Lisää pallukka, kun käyttäjän täytyy syöttää tietoa. Sett inn punkt der brukeren må skrive inn data. Sulje ympäristöt myös kun avauskomento on lisätty. Lukk også et miljø når en åpningskommando settes inn. Näyttää automaattisesti TeX/ LaTeX- komentojen täydennysluettelon, kun sana on tämän pituinen. Vis automatisk en fullføringsliste av TeX/ LaTeX- kommandoer når ordet er så langt. Siirrä kohdistin ulos suluista valittuasi sitaatin avainluettelosta. Flytt markøren ut av klammene etter valg av referansenøkkel. Näytä valittujen täydennystiedostojen lyhenteet sivupalkissa Vis forkortelser for de valgte fullføringsfilene i sidestolpen Näytä valittujen täydennystiedostojen LaTeX- komennot sivupalkissa. Vis LaTeX- kommandoer for de valgte fullføringsfilenee i sidestolpen Sivupalkissa näytettävien täydennystiedostojen enimmäismäärä. Største antall fullføringsfiler som kan vises i sidestolpen. Täydennystiedostot Fullføringsfiler Tiedostoa ei löydy Fant ikke fila Täydennä tiedostot Fullstendige filer Valitse tiedostot Velg filer Sanaluetteloa ”% 1 ” on jo käytössä. Ordlista «% 1 » er allerede i bruk. Etsitään virheitä (% 1), odota... Ser etter feil (% 1). Vent litt & # 160; … Valmis. Ferdig. LaTeX- virheitä ei havaittu. Ingen LaTeX feil oppdaget. Syötä arvo Oppgi verdi Anna arvo Skriv inn en verdi ... että Kil voi näyttää käyttäjän määrittämiä ohjetiedostoja? Mene kohtaan Asetukset - > Määritä Kile - > Ohje ja määritä ohjetiedostosi, jotka näytetään sitten Ohje- valikossa. … at Kile nå kan vise brukervalgte hjelpefiler? Gå til Instillinger & # 160; → Sett opp Kile & # 160; → Hjelp og velg hvilke hjelpefiler du vil ha integrert i hjelpemenyen. (La) TeX- lähdetiedostot (La) TeX- filer (La) TeX- paketit (La) TeX- pakker BibTeX- tiedostot BibTeX- filer Metapost- tiedostot MetaPost- filer Kilen skriptitiedostot Kile- skriptfiler Kilen projektitiedostot Kile- prosjektfiler % 1: % 1: Uudelleennimeä sarake Gi kolonne nytt navn Uusi sarakkeen nimi: Nytt navn på kolonne: Sarake% 1 Kolonne% 1 Uudelleennimeä sarake... Gi kolonne nytt navn & # 160; … Tyhjennä taulu Tøm tabell Lisää rivi Sett inn rad Poista rivi Fjern rad Siirrä rivi ylös Flytt rad opp Siirrä rivi alas Flytt rad ned Valmis. more widgets Klar. more widgets Lisääfewer widgets Flerefewer widgets Vähemmän Færre Mallipohjan esikatselu Forhåndsvis mal Valitse kuva... Velg bilde & # 160; … Skannaa kuva... Skann bilde & # 160; … Avaa valitulla... Åpne med & # 160; … Clear image Tyhjennä Tøm Tallenna vain linkki Lagre bare lenke Valitun skannerin avaus epäonnistui. Det lyktes ikke å åpne den valgte skanneren! Avaa ohjelmalla% 1... Åpner bilde i% 1 & # 160; … Linkin tallentaminen on mahdollista vain uusimmille lisätyille kuville. Lenke kan bare lagres for bilder som nylig er lagt til. & Aseta & Sett & Tuhoa... & Slett Tellico ei pysty kirjoittamaan palvelimen putkeen:% 1. Tellico klarer ikke å skrive til tjeneren på% 1.. Tellico ei pysty lataamaan tiedostoa -% 1. Tellico klarte ikke å laste fila –% 1. Tellico ei pysty kirjoittamaan tiedostoa -% 1. Tellico klarte ikke å skrive til fila –% 1. Tellico ei pysty siirtämään tiedostoa -% 1. Tellico klarte ikke å laste opp fila –% 1. Vain aktiivisen kokoelman kanssa samanlaisen tietuerakenteen omaavia kokoelmia voidaan lisätä. Muutoksia ei tehdä nykyiseen kokoelmaan. Bare samlinger av samme type innslag som den nåværende kan bli lagt til. Ingen forandringer er gjort i den nåværende samlinga Vain aktiivisen kokoelman kanssa samanlaisen tietuerakenteen omaavia kokoelmia voidaan yhdistää. Muutoksia ei tehdä nykyiseen kokoelmaan. Bare samlinger av samme type innslag som den nåværende kan bli flettet. Ingen forandringer er gjort i den nåværende samlinga Tellico ei pysty lataamaan kuvaa tiedostosta -% 1. Tellico klarte ikke å laste inn et bilde fra fila –% 1. Virhe XML: n tulkkauksessa. Virhe rivillä% 1, sarakkeessa% 2. Det er en XM tolkingsfeil på linje% 1, kolonne% 2. Qt: n virheilmoitus: Feilmeldinga fra Qt er: Tellico ei pysty lataamaan kuvatiedostoa -% 1. Tellico klarer ikke å laste finn bildet –% 1. Tiedosto "% 1" on jo olemassa. Haluatko varmasti ylikirjoittaa sen? En fil som heter «% 1 » finnes fra før. Er du sikker på at du vil skrive over den? Ylikirjoita tiedosto? Overskrive fil? Ylikirjoita Skriv over Laajenna kaikki ryhmät Utvid alle grupper Supista kaikki ryhmät Fold sammen alle grupper Suodata ryhmän mukaan Filtrer på gruppe % 1 (Järjestetty lukumäärän mukaan) Group Name Header % 1 (sorter etter antall) Group Name Header Ryhmä Gruppe Ihmiset Personer Kokoelmaraportti Samlingsrapport & Raportin mallipohja: & Rapportmal: & Luo & Generer Valitse raportin mallipohja ja klikkaa Luo Velg en rapportmal og trykk Generer. Isojen kokoelmien raporttien luomiseen voi mennä vähän pidempi aika. Det kan ta flere sekunder å lage noen rapporter for store samlinger. *. html_BAR_HTML- tiedostot (*. html) *. hml_BAR_HTML- filer (*. html) Tavallinen teksti Enkel tekst Vaihtoehto Valg Valintaruutu Avkrysningsboks Numero Nummer Verkko- osoite (URL) URL Taulu Tabell Päivämäärä Dato Arvosana Vurdering Muokkaa tietuetta Endre innslag & Uusi tietue & Nytt innslag & Tallenna tietue & Lagre innslag Haluatko todella muokata valittuja tietueita? Er du sikker på at du vil endre disse innslagene? Muokkaa useita tietueita Endre flere innslag Seuraavat kentät vaativat arvon, haluatko jatkaa? Følgende felter må ha en verdi. Vil du fortsette? Muokkaa tietueita Endre innslag Muokkaa tietueita Endre flere innslag Tallenna tietueet Lagre flere innslag Nykyistä tietuetta on muokattu. Haluatko tallettaa muutokset? Innslaget har blitt endret. Vil du lagre endringene? Tallenna tietue Lagre innslag Tallentamattomat muutokset Ulagrede endringer Amazon. com: in web- palveluiden käyttöön tarvitaan erityinen avaintunniste ja salainen avain. Jos hyväksyt palvelun ehdot: luoitsellesi tili, ja anna sen tiedot alle. Registrering kreves for å få tilgang til datakilden% 1. Hvis du godtar betingelsene, så meld deg på for å få en konto, og oppgi din kontoinformasjon nedenfor. Avaintunniste: Tilgangsnøkkel: Yahoo! Äänihaku Yahoo! lydsøk Kansikuvaa ei voitu ladata. Omslagsbilde kunne ikke lastes. Tällä lähteellä ei ole valintoja. Denne kilden har ingen valgmuligheter. IMDB- linkki IMDb- lenke GCstar Liitännäinen GCstar programtillegg Kokoelman tyyppi: Samlingstype: Aseta liitännäisen palauttamalle tiedolle kokoelman tyyppi. Oppgi samlingstype for data returnert fra programtillegget. & Liitännäinen: & Programtillegg: Valitse GCstar- liitännäinen tiedon lähteeksi. Velg Gcstar programtillegg som brukes for datakilden. Tulokset:% 1:% 2 /% 3 Resultater fra% 1:% 2 /% 3 ISBNdb. com ISBNdb. com Kysely- virhe! Feil i spørringen Hakuvirhe yhteydessä% 1:% 2 Feil i søkeforbindelsen% 1:% 2 Syntaksivirhe Syntaksfeil Yhteysvirhe% 1:% 2 Forbindelsesfeil% 1:% 2 Nimeke Tittel Henkilö Person ISBN- numero ISBN- nummer UPC/ EAN UPC/ EAN Avainsana Nøkkelord DOI DOI arXiv ID arXiv ID Pubmed tunniste Pubmed ID LCCN LCCN Raakahaku Uformattert forespørsel Tietolähteen asetukset Valg for kilde Saatavilla olevat kentät Tilgjengelige felter z39. 50- palvelin z39. 50- tjener Kuvittaja Illustratør Käytä & esiasetettua palvelinta: Bruk forhåndsinnstilt tjener: & Isäntä: Vert: Anna palvelimen isäntänimi. Skriv inn vertsnavn på tjeneren. & Portti: & Port: Anna palvelimen porttinumero. Oletusnumero on% 1. Skriv inn portnummer for tjeneren. Standardport er% 1. & Tietokanta: & Database: Anna palvelimen käyttämän tietokannan nimi. Skriv inn databasenavnet som tjeneren bruker. Kirjainmerkistö: Tegnsett: Anna z39. 50- palvelimen kirjainmerkistön koodaustapa. Todennäköisin vaihtoehto on MARC- 8, tosin myös ISO- 8859- 1 on yleinen. Skriv inn tegnsettet brukt av z39. 50- tjeneren. Det mest sannsynlige valget er MARC- 8, selv om ISO- 8859- 1 også er vanlig. & Formaatti: & Format: Automaattinen tunnistaminen Finn ut automatisk Anna z39. 50- palvelimen käyttämä tietomuoto. Tellico yrittää automaattisesti tunnistaa parhaan asetuksen jos Automaattinen tunnistaminen on valittu. Oppgi dataformatet som z39. 50- tjeneren bruker. Tellico vil forsøke å finne den beste innstillinga automatisk hvis Finn ut automatisk er valgt. & Käyttäjä: Bruker: Valinnainen Valgfri Anna z39. 50- tietokannan käyttämä sisäänkirjautumistunnus. Useimmat palvelimet eivät tarvitse tunnusta ollenkaan. Skriv inn autentiseringsnavnet brukt av z39. 50- tjeneren. De fleste tjenerne trenger ikke dette. Anna z39. 50- tietokannan käyttämä sisäänkirjautumissalasana. Useimmat palvelimet eivät tarvitse salasanaa ollenkaan. Salasana tallennetaan normaalina näkyvänä tekstinä Tellicon asetustiedostoon. Skriv inn autentiseringspassordet som z39. 50- databasen bruker. De fleste tjenerene trenger ikke dette. Passordet blir lagret i ren tekst i Tellicos oppsettsfil. Amazon- linkki Amazon Link Amazon (Yhdysvallat) Amazon (USA) Amazon (Iso- Britannia) Amazon (UK) Amazon (Saksa) Amazon (Tyskland) Amazon (Japani) Amazon (Japan) Amazon (Ranska) Amazon (Frankrike) Amazon (Kanada) Amazon (Canada) Amazon. com: ssa olevien tietojen hakuun tarvitaan AWS - avain ID ja salainen avain. Tilgang til data fra Amazon. com krever en AWS tilgangsnøkkel- ID og en hemmelig nøkkel. Arvot on annettava tietolähteiden asetuksissa. De verdiene må oppgis i innstillingene for datakilde. Laajakuva Bredskjerm Blu- ray Blu- ray HD DVD HD DVD Ohjaajan leikkaus Regissørens klipping Amazon. com Amazon. coms nettjenester Avainsanat Nøkkelord Salainen & avain: Hemmelig nøkkel: Alkuperämaa Land: Yhdysvallat USA Iso- Britannia Storbritannia Saksa Tyskland Japani Japan Ranska Frankrike Kanada Canada Amazon. com tarjoaa tietoa monista lokalisoiduista lähteistä. Valitse käytettävä lähde. Amazon. com tilbyr data fra flere lokaliserte steder. Velg ett sted du vil bruke som datakilde. & Kuvan koko: Bildestørrelse: Pieni kuva Lite bilde Keskikokoinen kuva Middelstort bilde Iso kuva Stort bilde Ei kuvaa Ingen bilder Myös kansikuva voidaan hakea. Huomaa kuitenkin että kokoelman sisältäessä monia isoja kuvia, sen käyttönopeus voi hidastua. Omslagsbildet kan også lastes ned. Merk at for mange store bilder i samlinga kan føre til dårligere ytelse. Käyttäjän tunnus: & Brukers ID: Käyttäjän tunnusta (ID) käytetään Amazon. com: in web- palvelussa tunnistautumiseen. Se sisältyy myös jokaiseen Amazon. com: iin viittaavaan linkkiin. Brukers ID identifiserer personen som aksesserer nettjenesten til Amazon. com, og er medregnet i lenker til Amazon. coms nettsted. Etukansi Forside Juonen yhteenveto Sammendrag av handlinga Internet Bookshop (ibs. it) Internet Bookshop (ibs. it) Alkuperäinen otsikko Originaltittel Vaihtoehtoiset otsikot Alternative titler Jakelija Distributør Muut ihmiset Andre personer Episodit Episoder Julkaisija Utgivelse Sekalainen Diverse Entrez- tietokanta Entrez Database Instituutio Institusjon Ulkoinen ohjelma Eksternt program Aseta ulkoisen sovelluksen palauttaman kokoelman tyyppi. Oppgi samlingstype for data returnert fra det eksterne programmet. & Tuloksen tyyppi: & Resultattype: Aseta ulkoisen sovelluksen palauttaman tiedon tyyppi. Oppgi resultattype for data returnert fra det eksterne programmet. & Polku sovellukseen: & Programsti: Aseta polku ajettavaan sovellukseen joka tekee validin Tellico- tietoa sisältävän tiedoston. Oppgi sti til programmet som skal kjøres for å gi ut en gyldig Tellico datafil. Valitse tietolähteen tukemat hakuavaimet Velg søkenøkler som støttes av datakilden. Lisää tarvittavat argumentit.% 1 korvataan hakutermeillä. Legg til nødvendige argumenter.% 1 blir erstattet av søkebegrepet. Argumentit Argumenter Päivitä Oppdater Anna saatavilla olevien päivitysten etsimiseen käytettävät argumentit. Muoto on sama kuin peritty - kentille, missä kenttien arvot annetaan sulkeiden sisällä, kuten esim:% {author} Katso Tellicon dokumentoinnista lisätietoja. Oppgi argumenter som skal brukes til å søke etter tilgjengelige oppdateringer til et innslag. Formatet er det samme som for felter med avledede verdier, der feltnavn er inni krøllparenteser, slik som% {forfatter}. Mer detaljer finnes i dokumentasjonen. Library of Congress (Yhdysvallat) Library of Congress (USA) SRU- palvelin SRU- tjener Anna polku palvelimen käyttämään tietokantaan. Skriv inn stien til databasen som tjeneren bruker. Formaatti: Format: Anna palvelimen palauttaman vastauksen muoto Oppgi resultatformatet som tjeneren bruker. % 1 vaatii käyttäjänimen ja salasanan. % 1 krever et brukernavn og passorf. & Käyttäjänimi: Brukernavn: CrossRef- palvelun käyttöön vaaditaan käyttäjänimi ja salasana. Det kreves et brukernavn og et passord for å få tilgang til CrossRef- tjenesten. % 1 ei salli etsimistä tälle kokoelmatyypille. % 1 tillater ikke søk for samlinger av denne typen. Valitse IMDB- hakutulos Velg resultat fra IMDb Hakusi tuotti useita tuloksia. Valitse niistä yksi alta. Ditt søk returnerte flere treff. Vennligst velg ett treff nedenfor. Valitse hakutulos. Velg et søkeresultat. IMDB- arvosana IMDb- karakter Ikärajat Sertifiseringer Internet Movie Database Internet filmdatabase (IMDB) Interned Movie Database käyttää useita palvelimia. Valitse mitä niistä haluat käyttää. Internett filmdatabasen (IMDB) benytter seg av flere forskjellige tjenere. Velg den du ønsker å benytte. & Näyttelijöiden maksimimäärä: & Største rolleliste: Lista näyttelijöistä voi sisältää varsin monta nimeä. Aseta haun palauttama suurin näyttelijämäärä. Rollelista kan inneholde mange mennesker. Oppgi det høyeste antallet som returneres fra søket. Lataa & kansikuva Last ned omslagsbilde Discogs äänihaku Discogs lydsøk Tuottaja Produsent Kansallisuus Nasjonalitet Discogs linkki Discogs- lenke Kokoelman kentät Felter for samling Nykyiset kentätNew Field Gjeldende felterNew Field Lisää uusi kenttä kokoelmaanDelete Field Legg til nytt felt i samlingaDelete Field Poista kenttä kokoelmasta Slett et felt fra samlinga Siirrä tämä kenttä ylös listassa. Listan järjestys vaikuttaa tietue- editorin kenttien asetteluun. Flytt dette feltet opp i lista. Listerekkefølgen er viktig for utseende av innholdsredigeringen. Siirrä tämä kenttä alas listassa. Listan järjestys vaikuttaa tietue- editorin kenttien asetteluun. Flytt dette feltet ned i lista. Listerekkefølgen er viktig for utseende av innholdsredigeringen. Kentän ominaisuudet Feltegenskaper Kentän otsikko Tittel for feltet & Tyyppi: Type: Kentän tyyppi määrittää millaisia arvoja siinä voidaan käyttää. Typen felt bestemmer hvilke verdier som kan benyttes. Yksinkertaista tekstiä käytetään useimmissa kentissä. Enkel tekst benyttes for de vanligste feltene. Kappale on isoille tekstilohkoille. Avsnitt er for store tekstblokker. Valinta rajaa kentän arvot tiettyihin arvoihin. Valg begrenser felter til bestemte verdier. Valintaruutu on yksinkertaisille kyllä/ ei - arvoille. Avkrysningsboks er for enkle ja/ nei verdier. Numero kertoo että kenttä sisältää numeerison arvon. Nummer indikerer at feltet inneholdet ett tall. URL on kentille jotka viittaavat verkko- osoitteisiin, mukaanlukien viitteet toisiin tiedostoihin. URL er for felter som refererer til nettlenker, inkludert referanser til andre filer. Taulu voi sisältää yhden tai useampia arvosarakkeita. En Tabell kan inneholde en eller flere kolonner med verdier. Kuva - kenttä sisältää kuvan. Et Bilde - felt inneholder et bilde. Päivämäärä - kenttää voidaan käyttää ilmaistaessa päivää, kuukautta ja vuotta. Dato feltet benyttes for dag, måned og år. A Arvosana - kenttä käyttää tähtiä kertomaan arvosanan. Et Vurdering - felt bruke stjerner til å vise et vurderingstall. & Kategoria: Kategori: Kategoria- kenttä määrittää kentän välilehden tietue- editorissa. Feltet kategori bestemmer hvor feltet er plassert i redigereren. & Aseta ominaisuudet... Sett opp & egenskaper & # 160; … Laajennennettuja kentän ominaisuuksia käytetään määrittämään asioita kuten kentän vastaavuus bibtex- tietueessa. Utvidete felter blir brukt for å spesifisere ting slik som tilsvarende bibtex- felter. Kuvaus kertoo minkälaista tietoa kentässä on. Beskrivelse er en nyttig påminnelse om hvilken informasjon som et felt inneholder. Arvon asetukset Verdivalg & Oletusarvo: Standardverdi: Uusille tietueille voidaan asettaa oletusarvo En standardverdi kan settes opp for nye oppføringer. Arvon mallipohja: Verdimal: Peritty- kenttien muoto tulee perityistä kentistä ja se muotoillaan mallipohjan mukaan. Nimetyt kentät, kuten "% {year}% {title}", korvataan arvolla. Avledede verdier dannes fra verdiene i andre felter i følge verdimalen. Felter med navn, slik som «% {år}% {tittel} » blir erstattet i verdien. Käytä perittyä arvoa Bruk avledet verdi & Sallitut arvot: Tillatte verdier: Vain nämä arvot ovat sallittuja Vaihtoehto - tyyppisille kentille. Ne sijoitetaan yhdistelmäruutuun. Arvot pitää erotella puolipoisteella, tähän tyyliin: "koira; kissa; hiiri" For valg - felter er disse de eneste verdiene som er tillatt. De er plassert i en kombinasjonsliste. Mulige verdier må være skilt med semikolon, for eksempel « hund; katt; mus » Muotoiluasetukset: Formateringsvalg: Ei muotoilua Ingen formatering Salli vain automaattinen isojen kirjainten käyttö Tillat bare automatisk stor bokstav Muotoile kuten otsikko Formater som tittel Muotoile kuten nimi Formater som navn Kentän asetukset Feltvalg Aktivoi automaattinen tekstintäydennys Slå på auto- fullføring Jos valittu, tässä kentässä käytetään KDE: n automaattista tekstintäydennystä. Om slått på vil KDEs auto- fullføring bli skrudd på i tekst- redigereren for dette feltet. Salli monta arvoa Tillat flere verdier Jos valittu, Tellico luetteloi kentän kaikki puolipisteellä erotellut arvot omina arvoinaan. Om slått på vil Tellico tolke verdiene i feltene som flere verdier, separert av et semi- kolon. Salli ryhmittely Tillat gruppering Jos valittu, kenttää voidaan käyttää ryhmittelemään ryhmänäkymän tietueet. Om slått på vil dette feltet bli brukt til å gruppere innslag i gruppevisningen. Palauta valittujen kenttien ominaisuudet oletusarvoihin. Sett valgte felters verdier tilbake til standardverdier. Muokkaa kenttiä Endre felter Sallittujen arvojen poistaminen nykyiseen kokoelmaan sisältyvästä% 1 - kentästä voi aiheuttaa tiedon korruptoitumista. Haluatko varmuuskopioida muokatut arvot vai keskeyttää toiminnon ja palata takaisiin nykyisiin arvoihin? Om tillatte verdier fjernes fra% 1 - feltet som er i bruk i samlingen kan det føre til at data ødelegges. Vil du beholde dine endrede verdier, avbryte eller gå tilbake til de gjeldende? Pidä muokatut arvot Behold endrede verdier Uusi kenttä% 1 Nytt felt% 1 Palauta kentän asetukset Tilbakestill feltegenskaper Haluatko todella palauttaa kentän% 1 asetukset oletusarvoihin? Er du sikker på at du vil tilbakestille egenskapene for% 1 - feltet til sine stamdardverdier? Palauta Tilbakestill Kentän laajennetut ominaisuudet Utvidete feltegenskaper Ominaisuus Egenskap Tämän niminen kenttä on jo olemassa. Anna joku muu nimi. Ett felt med denne tittelen finnes allerede. Vennligst velg en annen tittel. Kategoria ei voi olla tyhjä. Anna kategorian nimi. Kategorien kan ikke være tom. Oppgi en kategori. Kenttä ei voi olla samassa kategoriassa kuin Kappale -, Taulu - tai Kuva- kenttä. Anna joku muu kategoria. Et felt kan ikke være i samme kategori som et Avsnitt -, Tabell - eller Bilde felt. Velg en annen kategori. Kentän otsikko ei voi olla sama kuin joku jo olemassa oleva kategoria. Anna joku muu otsikko Ett felts tittel kan ikke være den samme som en eksisterende kategori. Velg en annen tittel. Arvosanan arvoalue täytyy olla väliltä 1- 10. Alempi raja pitää olla ylempää pienempi. Syötä uudet ala - ja yläraja- arvot. Området for et vurderingsfelt må være fra 1 til 10, og nedre grense må være lavere enn øvre grense. Oppgi andre nedre og øvre grenser. Tauluissa on kymmenen sarakkeen maksimirajoitus. Tabeller kan ikke ha mer enn 10 kolonner. Kentässä jossa on peritty arvo täytyy olla mallipohja. Et felt med en avledet verdi må ha en verdimal. Oletuskalenteri Standard kalender Nykyisellään Tellico tukee vai paikallisia kalentereita. Aktiivinen kalenterisi ei ole paikallinen, joten lainauksiasi ei lisätä. For tiden støtter Tellico bare lokale kalenderressurser. Den aktive kalenderen er ikke lokal,. så dine utlån blir ikke lagt til. Aktiivinen kalenteri Aktiv kalender Tellico:% 1 - nimikkeen viimeinen palautuspäivämäärä on "% 2" Tellico:% 1 forfaller «% 2 » Tuonnin asetukset Valg for import & Korvaa nykyinen kokoelma & Bytt ut gjeldende samling Korvaa nykyinen kokoelma tuodun tiedoston sisällöllä. Bytter ut den gjeldende samlinga med innholdet fra den importerte fila. & Lisää nykyiseen kokoelmaan Legg til den gjeldende samlinga Lisää tuodun tiedoston nykyiseen kokoelmaan. Tämä on mahdollista vain kun kokoelmien tietuerakenteet ovat identtisiä. Legg til innholdet av den importerte samlinga. Dette er bare mulig når samlingene er av samme type. & Yhdistä nykyiseen kokoelmaan Flett & med gjeldende samling Yhdistää tuodun kokoelman nykyiseen kokoelmaan. Tämä on mahdollista vain mikäli kokoelmien tietuerakenteet ovat identtisiä. Tietueiden on oltava tarkalleen toistensa kaltaiset. Flett inn innholdet av den importerte samlinga. Dette er bare mulig når samlingene er av samme type. Innslag må stemme eksakt for å kunne flettes inn. Tuo & Importer *. tc *. bc_BAR_Tellico- tiedostot (*. tc) *. tc *. bc_BAR_Tellico filer (*. tc) *. xml_BAR_XML- tiedostot (*. xml) *. xml_BAR_XML filer (*. xml) *. bib_BAR_Bibtex- tiedostot (*. bib) *. bib_BAR_Bibtex filer (*. bib) *. csv_BAR_CSV- tiedostot (*. csv) *. csv_BAR_CSV filer (*. csv) *. ris_BAR_RIS- tiedostot (*. ris) *. ris_BAR_RIS filer (*. ris) *. gcs_BAR_GCstar- tiedostot (*. gcs) *. gcs_BAR_GCstar datafiler (*. gcs) *. gcf_BAR_GCF- tiedostot (*. gcf) *. gcf_BAR_GCfilms datafiler (*. gcf) *. amc_BAR_AMC- tiedostot (*. amc) *. amc_BAR_AMC datafiler (*. amc) *. pdf_BAR_PDF- tiedostot (*. pdf) *. pdf_BAR_PDF- filer (*. pdf) *. reflib_BAR_Referencer- tiedostot (*. reflib) *. reflib_BAR_Referencer- filer (*. reflib) (Tyhjä) (Tom) Mikä tahansa kenttä Uansett felt sisältää inneholder ei sisällä inneholder ikke yhtä suuri kuin er lik erisuuri kuin er ikke lik säännönmuk. lauseke sopii treffer regulært uttrykk säännönmuk. lauseke ei sovi treffer ikke regulært uttrykk Muokkaa... Endre & # 160; … Tarkempi suodatin Avansert filter Muokkaa suodatinta Endre filter Suodattimen arvo Filterkriterie Sopii kaikkiin & seuraaviin Treff på alle Sopii mihin tahansa seuraavista Treff på en eller flere Suodattimen nimi: Filternavn: Tallenna & suodatinID # of the entry & Lagre filterID # of the entry Tunniste ID Henkilökohtainen Personlig Luontipvm. Dato opprettet Muokkauspvm. Dato endret Oma Kokoelma Min samling Talletetaan tiedostoa... Lagrer fila & # 160; … Lainattu Lånt Lainausikkuna Lånedialog Muokkaa lainausta Endre lån Lainatut nimikkeet: Følgende gjenstander blir sjekket ut: Lainassa olevat nimikkeet Følgende gjenstander er utlånt: & Lainaa henkilölle: & Lån til: Syötä lainaajan nimi. Painamalla nappulaa voit valita nimen osoitekirjastasi. Oppgi navnet på den som låner fra deg. Du kan plukke fra adresseboka om du trykker på knappen. & Lainauspäivämäärä: Utlånsdato: Lainauspvm on päivä jolloin lainasit nimikkeet. Oletuksena käytetään tätä päivää. Utsjekkingsdato er den datoen da du lånte ut tingene. Standard er dagens dato. & Palautuspvm: & Forfallsdato: Palautuspvm on päivämäärä jolloin lainaukset pitäisi palauttaa. Palautuspäivämäärää ei vaadita, paitsi jos haluat lisätä lainan kelenteriisi. Forfallsdato er når tingene skal leveres tilbake. Forfallsdatoen kan sløyfes, om du ikke vil legge til lånet i din aktive kalender. & Muistiinpano & Merknad: Voit lisätä lainaa koskevia muistiinpanoja. Du kan legge til merknader om utlånet. Lisää & muistutus kalenteriin Legg til en påminnelse i den & aktive kalenderen Yhdistä tietueet Flett sammen innslag Yhdistetään tietueita... Fletter innslag & # 160; … Yhdistettyjä/ läpikäytyjä tietueita yhteensä:% 1 /% 2 Totalt flettede/ skannede innslag:% 1 /% 2 Tellico Tellico Tellico - kokoelmienhallintaohjelmisto KDE: lle Tellico – en boksamlingshåndterer for KDE (c) 2001- 2009, Robby Stephenson © 2001– 2009 Robby Stephenson Robby Stephenson Robby Stephenson Mathias Monnerville Mathias Monnerville Tietolähteiden skriptit Datakildeskripter Regis Boudin Regis Boudin Petri Damstén Petri Damstén Sebastian Held Sebastian Held Virginie Quesnay Virginie Quesnay Kuvakkeet Ikoner Amarok Amarok Koodiesimerkkejä ja yleiseksi inspiraatioksi... Kodeeksempler og generell inspirasjon Greg Ward Greg Ward Btparse- kirjaston tekijä Forfatter av btparse- biblioteket Robert Gamble Robert Gamble Libcvs- kirjaston tekijä Forfatter av libcsv- biblioteket Valentin Lavrinenko Valentin Lavrinenko rtf2html- kirjaston tekijä Forfatter av rtf2html- biblioteket Alä uudelleenavaa viimeksiaukaistua tiedostoa Ikke åpne siste brukte fil på nytt Tuo < filename > bibtex- tiedostona Importer < filename > som Bibtexfil Tuo < filename > MODS- tiedostona Import < filename > som en MODS- fil Tuo < filename > RIS- tiedostona Import < filename > som en RIS- fil Avattava tiedosto Fil som skal åpnes Tuhoa suodatin Slett filter Suodatin Filtrer Suodata (Järjestetty lukumäärän mukaan) Filtrer (sorter etter antall) Palauta nimikkeetCheck- in (Entry Title) Sjekk- inn elementerCheck- in (Entry Title) Check- in% 1Modify (Entry Title) Sjekk- inn% 1Modify (Entry Title) Muokkaa% 1 Endre% 1 Uudelleennimeä kokoelma Gi samling nytt navn Lisää kokoelma perään Legg til samling Yhdistä kokoelma Flett samling Korvaa kokoelma Erstatt samling Lainaa nimikkeetCheck- out (Entry Title) Sjekk- ut elementerCheck- out (Entry Title) Check- out% 1 Sjekk ut% 1 Uudelleenjärjestä kentät Omordne felter Lisää tietueitaAdd (Entry Title) Legg til innslagAdd (Entry Title) Lisää% 1 Legg til% 1 Lisää% 1- kenttä Legg til% 1- felt Muokkaa% 1- kenttää Endre% 1- felt Tuhoa% 1- kenttä Slett% 1- felt Tuhoa nimikkeetDelete (Entry Title) Slett innslagDelete (Entry Title) Tuhoa% 1 Slett% 1 Lisää suodatin Legg til filter Omat elokuvat Mine Videofilmer DVD DVD VHS VHS VCD VCD DivX DivX Media Medium TuotantovuosiMovie ratings - G (USA), PG (USA), PG- 13 (USA), R (USA), U (USA) ProduksjonsårMovie ratings - G (USA), PG (USA), PG- 13 (USA), R (USA), U (USA) S (sallittu), K- 7, K- 11, K- 15, K- 18 G (USA), PG (USA), PG- 13 (USA), R (USA), U (USA) Ikäraja Sertifisering Tyylilaji Sjanger Alue 0 Region 0 Alue 1 Region 1 Alue 2 Region 2 Alue 3 Region 3 Alue 4 Region 4 Alue 5 Region 5 Alue 6 Region 6 Alue 7 Region 7 Alue 8 Region 8 Alue Region NTSC NTSC PAL PAL SECAM SECAM Formaatti Format Roolit Besetning Näyttelijä/ Näyttelijätär Skuespiller Rooli Rolle Taulukko näyttelijöistä rooleineen En liste over personer med i filmen og hvilken rolle de spiller Ohjaaja Regissør Kirjoittaja Forfatter Säveltäjä Komponist Studio Studio Kieliraidat Språkspor Tekstityskielet Språk for undertittel Ãäniraidat Lydspor Kesto Varighet Elokuvan kesto (minuutteina) Varigheten på filmen (i minutter) Kuvasuhde Bredde/ høyde- forhold Väri Farge Mustavalkoinen Svart- hvitt Väritila Fargemodus Oma arvosana Personlig karakter Ostopäivämäärä Innkjøpsdato Lahja Gave Ostohinta Innkjøpspris Kansi Omslag Kommentit Kommentar Luokitus Klassifisering Omat sarjakuvat Mine tegneserier AlaotsikkoComic Book Illustrator UndertittelComic Book Illustrator Taiteilija Artist Sarja Serie Aihe Nummer Julkaisija Utgiver Versio Utgave Julkaisuvuosi Utgivelsesår Sivuja Sider Alkuperämaa Land KieliComic book grade levels - Mint, Near Mint, Very Fine, Fine, Very Good, Good, Fair, Poor SpråkComic book grade levels - Mint, Near Mint, Very Fine, Fine, Very Good, Good, Fair, Poor Mint, Near Mint, Very Fine, Fine, Very Good, Good, Fair, Poor Mint, Near Mint, Very Fine, Fine, Very Good, Good, Fair, Poor Kunto Tilstand Signeerattu Signert Omat tiedostot Mine filer Osa Bind Kansio Mappe Mime- tyyppi Mime- type Oikeudet Rettigheter Omistaja Eier Luotu Opprettet Muokkattu Endret Metatieto Metainfo Kuvake Ikon Bibliografia Bibliografi Tietueen tyyppi Innslagstype Nämä tietuetyypit ovat erikoisia bibtex: lle. Katso bibtex: in dokumentaatio. Disse innslagsverdiene er spesifikke for Bibtex. Se dokumentasjon for bibtex. Kirjailija Forfatter Bibtex- avain Bibtex- nøkkel Kirjan nimi Boktittel Kirjoittaja Redaktør Organisaatio Organisasjon Vuosiluku År ISBN- numero ISBN Kansainvälinen ISBN- kirjanumero Internasjonalt Standard Bok Nummer Aikakauslehti Hefte Digital Object Identifier Digital Object Identifier Kuukausi Måned Julkaisutapa Publiseringsmåte Kappale Kapittel Ristiviite Kryssreferanse Muistiinpanot Notater Oma musiikki Min musikk CD- levy CD Kasetti Kassett LP- levy Vinyl Levymerkki Plateselskap Ääniraidat Spor Pituus Lengde Omat pelit Mine spill Xbox 360 Xbox 360 Xbox Xbox PlayStation3 PlayStation3 PlayStation2 PlayStation2 PlayStationPlayStation Portable PlayStationPlayStation Portable PSP PSP Nintendo Wii Nintendo Wii Nintendo DS Nintendo DS GameCube GameCube Dreamcast Dreamcast Game Boy Advance Game Boy Advance Game Boy Color Game Boy Color Game BoyWindows Platform Game BoyWindows Platform Windows Windows Mac OS Mac OS Linux Linux Alusta Plattform JulkaisuvuosiGames - Publisher UtgivelsesårGames - Publisher KehittäjäVideo game ratings - Unrated, Adults Only, Mature, Teen, Everyone, Early Childhood, Pending UtviklerVideo game ratings - Unrated, Adults Only, Mature, Teen, Everyone, Early Childhood, Pending Yli 3v, Yli 7v, Yli 11v, Yli 15v, Yli 18v Ikke klassifisert, Voksne, Modne, Tenåring, Alle, Småbarn, Klass. venter ESRB- määritys ESRB- Karakter Loppuun pelattu Fullført Omat kolikot Mine mynter Tyyppi Type Nimellisarvo Myntsort Rahapajan merkki Myntstempel KolikkoryhmäCoin grade levels - Proof- 65, Proof- 60, Mint State- 65, Mint State- 60, Almost Uncirculated- 55, Almost Uncirculated- 50, Extremely Fine- 40, Very Fine- 30, Very Fine- 20, Fine- 12, Very Good- 8, Good- 4, Fair MyntsettCoin grade levels - Proof- 65, Proof- 60, Mint State- 65, Mint State- 60, Almost Uncirculated- 55, Almost Uncirculated- 50, Extremely Fine- 40, Very Fine- 30, Very Fine- 20, Fine- 12, Very Good- 8, Good- 4, Fair Proof- 65, Proof- 60, Mint State- 65, Mint State- 60, Almost Uncirculated- 55, Almost Uncirculated- 50, Extremely Fine- 40, Very Fine- 30, Very Fine- 20, Fine- 12, Very Good- 8, Good- 4, Fair Proof- 65, Proof- 60, Mint State- 65, Mint State- 60, Almost Uncirculated- 55, Almost Uncirculated- 50, Extremely Fine- 40, Very Fine- 30, Very Fine- 20, Fine- 12, Very Good- 8, Good- 4, Fair LuokitusCoin grading services - PCGS, NGC, ANACS, ICG, ASA, PCI GraderingCoin grading services - PCGS, NGC, ANACS, ICG, ASA, PCI PCGS, NGC, ANACS, ICG, ASA, PCI PCGS, NGC, ANACS, ICG, ASA, PCI Luokituspalvelu Graderingstjeneste Sijainti Plassering Kuvapuoli Obvers Takapuoli Revers Omat viinitWine Producer Mine vinerWine Producer Luokitus Opprinnelses Päälajike Variant Vuosikerta Årgang Punaviini Rødvin Valkoviini Hvitvin Kuohoviini Musserende vin Määrä Mengde Viimeinen juontipäivä Drikkes før Etiketin kuva Etikettbilde Omat kortit Mine kort Pelaaja Spiller Joukkue Lag Merkki Merke Kortin numero Kortnummer Kortin tyyppi Korttype Etupuolen kuva Bilde av forside Takapuolen kuva Bilde av bakside Omat lautapelit Mine brettspill Mekanismi Mekanisme Suunnittelija Designer Pelaajien lukumäärä Antall spillere Omat postimerkit Mine frimerker Vuosiluku Utsendelsesår Scott- numeroStamp grade levels - Superb, Extremely Fine, Very Fine, Fine, Average, Poor Scott# Stamp grade levels - Superb, Extremely Fine, Very Fine, Fine, Average, Poor Superb, Extremely Fine, Very Fine, Fine, Average, Poor Perfekt, Ekstremt fint, Meget fint, Fint, Bra, Dårlig Leimattu Stemplet Liimakkeella Hengslet Keskitys Sentrering Liimattu Gummiert Omat kirjat Mine bøker Kovakantinen Stivt omslag Pehmeäkantinen Papprygg Irtokantinen Papirrygg E- kirja Elektronisk bok Lehti Blad Sidonta Omslag Tekijänoikeusvuosi Kopirettsår LCCN- numero LCCN LCCN, Hallintanumerokirjasto Library of Congress Control Number Kääntäjä Oversetter Sarjanumero Serienummer Uusi Ny Käytetty Brukt Luettu Lest & Järjestä tämän mukaan: Sorter & etter Muokkaa Tellico: n asetuksia Oppsett av Tellico Tulostus Utskrift Mallipohjat Maler Tietolähteet Datakilder Yleiset asetukset Generelle valg & Uudelleenavaa tiedosto käynnistyessä Åpne & fil på nytt ved oppstart Jos valittu, viimeksi muokattu tiedosto avataan ohjelman käynnistyessä. Hvis dette er krysset av vil fila som sist var åpnet bli lastet inn igjen ved neste programstart. & Näytä "päivän vinkki" käynnistettäessä ohjelma Vis « Dagens tips » ved oppstart Jos valittu, "päivän vinkki" näytetään ohjelman käynnistyessä. Hvis dette er krysset av vil « Dagens tips » bli vist når programmet starter opp. Jos valittu, "päivän vinkki" näytetään ohjelman käynnistyessä. Hvis dette er krysset av vil inndata fra et nettkamera bli brukt til å skanne strekkoder for søk. Kuvien tallennusasetukset Valg for bildelagring Talleta kuvat tiedoston sisään Lagre bilder i datafil Tallenna kuvat ohjelman hakemistoon. Lagre bilder i felles programmappe Tallenna kuvat hakemistoon (suhteessa kokoelman tiedot sisältävään tiedostoon). Lagre bilder i mappe relativt til datafil Kuvat voidaan tallettaa itse tiedoston sisään jossa muukin tieto on (tämä tosin saattaa hidastaa Tellicoa), erilliseen hakemistoon joka sijaitsee samassa paikassa kuin em. tiedosto tai Tellico- sovelluksen hakemistoon. Bilder kan lagres i selve datafila, noe som kan få Tellico til å kjøre langsomt, lagret i Tellicos programmappe, eller lagret i en mappe med samme plassering som datafila. Muotoiluasetukset Formateringsvalg Automaattiset isotkirjaimet otsikoissa ja nimissä Stor forbokstav i & titler og navn Jos valittu, otsikkojen ja nimien alkukirjaimet muutetaan isoiksi kirjaimiksi automaattisesti. Hvis dette er krysset av vil titler og navn vil automatisk få stor forbokstav. Otsikoiden ja kenttien automaattinen muotoilu Autoformater titler og navn Jos valittu, otsikot ja nimet muotoillaan automaattisesti. Hvis dette er krysset av vil titler og navn bli automatisk formatert. Ei & kapitalosointia Ingen stor forbokstav: Lista sanoista joiden ei pitäisi alkaa isolla alkukirjaimella. Useampi arvo tulee erottaa toisistaan puolipisteellä. En liste over ord som ikke skal ha stor forbokstav. Flere verdier bør atskilles med semikolon. Artikkelit: Artikler: Pilkuilla erotettu lista sanoista joita käsitellään artikkeleina jos ne esiintyvät otsikon ensimmäisenä sanana. Useampi arvo tulee erottaa toisistaan puolipisteellä. En liste av ord som skal bli regnet som artikler om de er det første ordet i en tittel. Flere verdier atskilles med semikolon. Henkilökohtaiset & jälkiliitteet: Personlige suffikser: Lista jälkiliitteistä joita voidaan käyttää henkilöiden nimissä. Useampi arvo tulee erottaa toisistaan puolipisteellä. En liste over suffikser som kan bli brukt i en persons navn. Flere verdier atskilles med semikolon. Sukunimen & alkuliitteet: & Prefiks for etternavn: Lista etuliitteistä joita saatetaan käyttää sukunimessä. Useampi arvo tulee erottaa toisistaan puolipisteellä. En liste over prefikser som kan bli brukt i personlige etternavn. Flere verdier atskilles med semikolon. Tulostuksen asetukset Valg for utskrift & Muotoile otsikkoja ja nimiä & Formater titler og navn & Tulosta kenttien otsikot Skriv & ut feltoverskrifter Jos valittu, kentän nimet tulostetaan taulun otsikkotietoina. Feltnavn blir skrevet ut som tabelloverskrifter hvis dette er krysset av. Ryhmittelyn asetukset Grupperingsvalg & Ryhmittele tietueet & Grupper innslagene Jos valittu, tietueet ryhmitellään valitun kentän perusteella. Hvis dette er krysset av vil innslagene bli gruppert etter det valgte feiltet. Kuvan asetukset Valg for bilder Kuvan enimmäisleveys: Maks & bredde på bilder: Tulosteessa olevan kuvan enimmäisleveys. Kuvasuhde on vakio. Maksbredden på bilder ved utskrift. Forholdet mellom høyde og bredde blir ivaretatt. & Kuvan enimmäiskorkeus: & Maks bildehøyde: Tulosteessa olevan kuvan enimmäiskorkeus. Kuvasuhde on vakio. Maks høyde på bilde ved utskrift. Forholdet mellom høyde og bredde vil bli ivaretatt. Mallipohjien asetukset Valg for maler Mallipohja: Mal: Valitse aktiivisena olevan tyyppiseen kokoelmaan käytettävä mallipohja. Kaikki mallipohjat eivät käytät kirjasin - ja väriasetuksia. Velg malen som skal brukes for gjeldende samlingstype. Ikke alle maler bruker innstillingene for skrift og farger. & Esikatselu... & Forhåndsvis & # 160; … Näytä esikatselu mallipohjasta Vis en forhåndsvisning av malen Kirjasinasetukset Skriftvalg Kirjasin: Skrift: Tämä kirjasin viedään tietuenäkymän käyttämään mallipohjaan. Denne skrifta sendes til malen som brukes i Inndata- visningen. Väriasetukset Fargevalg Taustaväri: Bakgrunnsfarge: Tämä väri viedään tietuenäkymän käyttämään mallipohjaan. Denne fargen sendes til malen som brukes i Inndata- visningen. Korostusväri: Uthevingsfarge: Korostetun tekstin väri: Farge på uthevet tekst: Hallitse mallipohjia Administrer maler Asenna... Installer & # 160; … Paina asentaaksesi suoraan uuden mallipohjan Trykk for å installere en ny mal direkte. Lataa... Last ned & # 160; … Paina ladataksesi lisää mallipohjia. Trykk for å laste ned flere maler. Tuhoa... Slett & # 160; … Paina valitaksesi ja poistaaksesi asennetut mallipohjat Trykk for å velge og slette installerte maler. Tietolähteiden asetukset Valg for datakilder Siirrä & Ylös Flytt & opp Tietolähteiden järjestys määrää järjestyksen mitä Tellico käyttää tietueiden automaattisessa päivityksessä. Rekkefølgen for datakildene angir rekkefølgen som Tellico bruker når innslag oppdteres automatisk. Siirrä & Alas Flytt ned Paina lisätäksesi uuden tietolähteen. Trykk for å legge til en ny datakilde. & Muokkaa... & Endre & # 160; … Paina muokataksesi valittua tietolähdettä Trykk for å endre den valgte datakilden. Paina tuhotaksesi valitun tietolähteen Trykk for å slette den valgte datakilden. Paina ladataksesi lisää tietolähteitä. Trykk for å laste ned flere datakilder. *. xsl_BAR_XSL- tiedostot (*. xsl) *. xsl_BAR_XSL- filer (*. xsl) *. tar. gz *. tgz_BAR_Mallipohjapaketit (*. tar. gz) *. tar. gz *. tgz_BAR_malpakker (*. tar. gz) Tuhoa mallipohja Slett mal Valitse tuhottava mallipohja Velg mal som skal slettes: Tellico ei pysty paikantamaan tietueen oletusmuotoilutyylipohjaa. Tellico klarer ikke å finne standardmalens visningsark. Tarkista asennuksesi. Vennligst sjekk din installasjon. Tietolähteen ominaisuudet Egenskaper for datakilde Tietolähteen & nimi: & Kildenavn: Nimi määrittää tietolähteen nimen. Sen tulisi olla yksilöllinen ja informatiivinen. Navnet identifiserer datakilden og bør være entydig og informativt. Tietolähteen tyyppi: Kildetype: Tellico tukee useita eri tietolähteitä Tellico støtter flere forskjellige datakilder. Tietolähteestä päivittäminen ylikirjoittaa aiemman tiedon Oppdatering fra kilden skal overskrive brukerdata Jos valittu, tietueiden päivitys ylikirjoittaa kaiken olemassa olevan tiedon Hvis dette er krysset av blir eksisterende opplysninger overskrevet når innslag oppdateres. Palautus Sjekk- inn Muokkaa lainausta... Endre lån Lainaaja Låner Lainaaja (Järjestetty lukumäärän mukaan) Låner (sorter etter antall) Tietuenäkymä näyttää tietueen sisällön muotoillusti. Innslagsvisning viser innslagets innhold formattert Kuvakenäkymä näyttää jokaisen kokoelmassa olevan tietueen tai ryhmän käyttäen kuvakkeita. Kuvake voi olla tietueenssa oleva kuva. Ikon viser hvert innslag eller gruppe i samlingen som et ikon. Dette kan være et bilde i innslaget. Viennin asetukset Valg for eksport Muotoilu Formatering Muotoile kaikkia kenttiä Formater alle felter Jos valittu, kenttien arvot muotoillaan automaattisesti niiden muotoilutyypin mukaan. Om slått på vil felter bli automatisk formatert i henhold til sin format- type. Vie vain valitut tietueet Eksporter kun valgte innslag Jos valittu, vain tällä hetkellä valittuna olevat tietueet viedään. Om slått på vil kun valgte innslag bli eksportert. Koodaus Tegnkoding Koodaa Unicode- muotoon (UTF- 8) Bruk tegnkodingen Unicode (UTF- 8) Koodaa viety tiedosto Unicode- muotoon (UTF- 8). Eksporter fila i tegnkodingen Unicode (UTF- 8). Koodaa käyttäjän paikallisella muotoon (% 1) Bruk din lokale tegnkoding (% 1) Koodaa viety tiedosto paikalliseen muotoon. Eksporter fila i ditt lokale tegnsett. Päivitetään% 1... Oppdaterer% 1 & # 160; … Päivitetään tietueita... Oppdaterer innslag & # 160; … Päivitä tietueet Oppdater innslag Alexandria Alexandria % 1 - niminen Alexandria- kirjasto on jo olemassa. Kaikki siinä olevat kirjat voidaan ylikirjoittaa. Et Alexandria bibliotek som heter% 1 finnes fra før. Eksisterende bøker i biblioteket kan bli overskrevet. PilotDB PilotDB *. pdb_BAR_Pilot- tietokantatiedostot (*. pdb) *. pdb_BAR_Pilot- databasefiler (*. pdb) Näytä sarakkeet Vis kolonner PilotDB- asetukset Valg for PilotDB Aseta PDA varmuuskopio- asetus tietokannalle Slå på backup av database for PDA XML XML Tellico XML- asetukset Valg for Tellico XML Sisällytä kuvat XML- dokumenttiin Ta med bilder i XML- dokumentet Jos valittu, dokumentin kuvat sisällytetään XML: ään base64- koodattuina elementteinä. Om slått på vil bilder i dokumentet bli tatt med i XML- strømmen som base64- kodeteelementer. Tiedoston tuomiseen tarvitaan säännönmukainen XSLT- tiedosto. En gyldig XSLT- fil trengs for å importere fila. XSLT: n käsittelyssä tapahtui virhe. Tellico traff på en feil i XSLT prosesseringen. XSLT- asetukset Valg for XSLT XSLT- tiedosto: XSLT- fil: Valitse tiedon muuttamiseen käytettävä XSLT- tiedosto. Velg XSLT- fila som skal brukes til å omgjøre data. CSV- asetukset Valg for CSV Valitse tuotavan kokoelman tyyppi. Velg typen samling som importeres. & Kenttien nimet ensimmäisessä rivissä & Første rad inneholder felttitler Jos valittu, ensimmäistä riviä käytetään kenttien niminä. Om slått på vil første rad bli brukt som felttitler. Erotin: Skilletegn: Pilkun lisäksi muitakin merkkejä voidaan käyttää erottimina jotka erottavat kentän arvot toisistaan. Foruten komma kan andre tegn bli brukt som skilletegn mellom hver verdi i fila. Pilkku & Komma Käytä pilkkua erottimena. Bruk komma som skilletegn. & Puolipiste & Semikolon Käytä puolipistettä erottimena. Bruk semikolon som skilletegn. Käytä sarkainta erottimena. Bruk tabulator som sklletegn. & Muu: Annet: Käytä muuta merkkijonoa erottimena. Bruk selvvalgt tegn som skilletegn. Muuta merkkijonoa, kuten välilyöntiä, voidaan käyttää erottimena. Et selvvalgt tegn slik som kolon kan brukes som skilletegn. Taulukossa näkyy ensimmäiset viisi riviä CSV- tiedostosta. Tabellen viser opp til de fem første linjene i CSV- fila. Määritä jokainen sarake vastaamaan kokoelman kenttää valitsemalla ensin sarake, sitten kenttä ja klikkaamalla lopuksi Määritä kenttä - nappulaa. Knytt hver kolonne til et felt i samlingen ved å velge en kolonne, markere feltet og så trykke på Tildel felt - knappen. & Sarake: Kolonne: & Tietokenttä tässä sarakkeessa: & Datafelt i denne kolonnen: & Määritä kenttä & Tildel felt Ainakin yksi sarake pitää olla määritetty johonkin kenttään. Vain määritetyt sarakkeet voidaan tuoda. Minst én kolonne må tilknyttes et felt. Bare kolonner som er tildelt felter blir importert. Uusi kenttä Nytt felt Tellico ei pystynyt lukemaan metadataa PDF- tiedostosta. Tellico klarte ikke å lese noen metadata fra PDF- fila. Tellico voi ladata tietoa tietueista DOI: n avulla CrossRef. org: sta. Huomaa kuitenkin, että sinun pitää luota CrossRef- tili ja lisätä uusi tietolähde tilisi tiedoilla. Tellico kan laste ned opplysninger om innslag som har en DOI – Digital Object Identifier – fra CrossRef. org, men du må opprette en konto hos CrossRef. org og legge til en ny datakilde med informasjon om din konto. HTML HTML (lajiteltu% 1 mukaan) (gruppert på% 1) HTML- asetukset Valg for HTML Tulosta kenttien otsikot Skriv ut feltoverskrifter Ryhmittele tietueet Grupper innslagene Vie yksittäisiä tietue- tiedostoja Eksporter innslag til egne filer Jos valittu, jokaiselle tietueelle luodaan yksittäiset tiedostot. Om slått på vil hvert innslag få sin egen fil. Tiedosto ei ole validi GCstar- tiedosto Fila er ikke en gyldig GCstar datafil. Ladataan tietoja... Laster inn data & # 160; … Ladataan% 1... Laster inn% 1 & # 160; … Tämä on Boocasen tulevia versioita varten. Denne er fra en framtidig versjon av Tellico Valideja bibtex- tietueita ei löytynyt Ingen gyldige Bibtex- innslag ble funnet Säännönmukaisia Bibtex- tietueita ei löytynyt tiedostosta -% 1 Ingen gyldige Bibtex- innslag ble funnet i fila –% 1 Bibtex asetukset Valg for Bibtex Käytä Unicode- muotoa (UTF- 8) Bruk Unicode (UTF- 8) - koding Lue tuotu tiedosto Unicodena (UTF- 8). Les den importerte fila i Unicode (UTF- 8). Käytä käyttäjän omaa muotoa (% 1) enkoodauksessa Bruk lokal- koding (% 1) Lue tuotu tiedosto paikallisella enkoodauksella. Les den importerte fila i lokal koding. Selataan äänitiedostoja... Skanner lydfiler & # 160; … Bittinopeus Bitrate Raidat (Disc% 1) Spor (plate% 1) (Sekalaisia) (Diverse) Äänitiedoston asetukset Valg for lydfiler Rekursiivinen hakemistoetsintä Rekursivt & søk i mapper Jos valittu, äänitiedostoja etsitään hakemistorakenteesta rekursiivisesti. Om slått på vil det søkes etter lydfiler i mappe (og alle underliggende mapper) & Sisällytä tiedoston sijainti Ta med filplassering Jos valittu, jokaisen kappaleen tiedostonimi lisätään tietueisiin. Hvis dette er krysser av blir filnavnene for hvert spor lagt til innslagene. Sisällytä & bittinopeus Ta med & bitrate Jos valittu, jokaisen raidan bittinopeus lisätään tietueisiin. Hvis dette er krysser av blir bitraten for hvert spor lagt til innslagene. PDF PDF Tellico ZIP- tiedosto Tellico zipfil & # 160; … Tiedosto on tyhjä Fila er tom. Tiedosto ei sisällä kokoelma- tietoa. Fila inneholder ingen samlingsdata. s Selataan tiedostoja... Ser gjennom filer & # 160; … Tiedostojen listausasetukset Fillistevalg Rekursiivinen hakemistoetsintä Rekursivt søk i mapper Jos valittu, tiedostoja etsitään kansioista rekursiivisesti Om slått på vil det søkes etter alle filer i mappe (og alle underliggende mapper) Luo tiedostoille esikatselut Lag forhåndsvisning av filer Jos valittu, tiedostojen sisällöistä luodaan esikatselut. Tämä saattaa hidastaa hakemiston listausta. Om slått på blir det laget forhåndsvisning av filinnholdet, det kan gjøre filopplisting langsommere. Alexandria- asetukset Valg for Alexandria & Kirjasto: Bibliotek: Bibtexml Bibtexml *. xml_BAR_Bibtexml- tiedostot (*. xml) *. xml_BAR_Bibtexml- filer (*. xml) XSLT XSLT CSV CSV Sisällytä kenttien nimet sarakkeiden otsikkoina. Ta med felttitler som kolonneoverskrift Jos valittu, otsikokkorivi lisätään kenttien nimien kanssa. Om slått på vil en overskriftsrad bli lagt til med felttitlene Erotin Skilletegn Pilkku Komma Puolipiste Semikolon Muu Annet Tellico ei pystynyt käyttämään CD- ROM- laitetta:% 1. Tellico får ikke tilgang til CD- ROM- enheten –% 1.. Valitse CDDB- tietue Velg CDDB- innslag Valitse CDDB- tietue Velg en CDDB- oppføring: CD- levyä vastaavia hakutuloksia ei löytynyt. Ingen treff som likner på CD- platen ble funnet Tellico ei pystynyt suorittamaan CD- hakua loppuun. Tellico klarte ikke å fullføre sjekk av CD- platen. Sekalaisia Diverse Ääni- CD: n asetukset Valg for lyd- CD Lue tietoa CD- ROM: lta Les data fra CD- ROM- enheten Valitse tai syötä CD- ROM- laitteen sijainti. Velg eller skriv inn plassering av CD- ROM- enhet. Lue vain kaikki CDDB- välimuistitiedostot Les bare alle CDDB- mellomlagerfiler Lue rekursiivisesti tietoa kaikista CDDB- välimuistitiedostoista oletusvälimuistihakemistosta. Les data rekursivt fra alle CDDB- mellomlagerfilene som ligger i standard mellomlagermapper. ONIX- paketti ONIX- arkiv *. zip_BAR_Zip- tiedostot (*. zip) *. zip_BAR_Zip- filer (*. zip) ONIX- paketin asetukset Valg for ONIX- arkic Sisällytä kuvat pakettiin Ta med bilder i arkivet Jos valittu, dokumentin kuvat sisällytetään zipattuun ONIX- pakettiin. Om slått på vil bilder i dokumentet bli tatt med i det zip- komprimerte ONIX- arkivet. Bibtex Bibtex Laajenna merkkijonomakrot Utvid tekststreng- makroer Jos valittu, merkkijonomakrot laajennetaan eikä @ sring {} - esiintymiä kirjoiteta. Om slått på vil tekststreng- makroer bli utvidet og ingen @ streng {} innslag vil bli skrevet. Käytä verkko- osoite (URL) - pakettia Bruk URL- pakke Jos valittu, kaikki verkko- osoite - kentät sijoitetaan\\ url määritykseen. Om slått på vil alle URL- felter bli pakket inn i en\\ URL- deklarasjon. Ohita tietueet joissa on tyhjä sitaattiavain Hopp over innslag med tomme siteringsnøkler Jos valittu, kaikki tietueet joissa ei ole bibtex- sitaattiavainta ohitetaan. Om slått på vil innslag uten en bibtex- nøkkel bli hoppet over. Bibtex: in sitaatin tyyli: Bibtex siteringsstil: Sulkumerkit Krøllparenteser Lainausmerkit Hermetegn Sitaatin tyyli vietäessä bibtex: nä. Kaikki kenttien arvot laitetaan joko sulkeiden tai lainausmerkkien sisään. Siteringsstil brukt ved eksport til bibtex. Alle felter vil bli merket med enten krøllparenteser eller hermetegn. Piilota kaikki sarakkeet Skjul alle kolonner Kirjakokoelma Boksamling Sarjakuvakokoelma Tegneseriesamling Elokuvakokoelma Vdeosamling Musiikkikokoelma Musikksamling Kolikkokokoelma Myntsamling Postimerkkikokoelma Frimerkesamling Viinikokoelma Vinsamling Korttikokoelma Kortsamling Pelikokoelma Spillsamling Tiedostokatalogi Filkatalog Lautapelikokoelma Brettspillsamling Muokattu kokoelma Selvvalgt samling Haluatko todella tuhota tämän tietueen? Er du sikker på at du vil slette dette innslaget? Tuhoa nimike Slett innslag Haluatko todella tuhota valitut tietueet? Er du sikker på at du vil slette disse innslagene? Tuhoa useampia nimikkeitä Slett flere innslag & Muokkaa tietuetta... & Endre innslag & # 160; … & Monista tietue Dupliser innslag & Päivitä tietue & Oppdater innslag & Tuhoa tietue Slett innslag & Muokkaa tietueita... & Endre flere innslag & # 160; … Monista tietueet (x2) Dupliser flere innslag & Päivitä tietueet & Oppdater flere innslag Tuhoa tietueet Slett flere innslag Seuraavat tietueet ovat jo lainattu. Nykyisellään Tellico ei tue nimikkeen lainausta useampaan kertaa. Nämä nimikkeet poistetaan lainattavien listalta. De følgende gjenstandene er allerede lånt ut, men Tellico støtter ikke ennå flere samtidige utlån for en og samme gjenstand. De blir fjernet fra lista over gjenstander som kan lånes ut. Valitse osuma Velg treff % 1 palautti useita tuloksia jotka vastaavat% 2, eli nykyistä kokoelman tietuetta. Ole hyvä ja valitse oikea tulos. % 1 ga flere resultater som kunne stemme med% 2, som er innslaget som nå er i samlingen. Velg det riktige treffet. Valitse lainaaja Velg låner & Hae & Søk & Lopeta & Stopp Internet- haku Internettsøk HakuehtoStart the search SøkeforespørselStart the search & Etsi: Søk: Anna hakuehto. ISBN- haun pitää sisältää koko ISBN- numero. Skriv inn en søkeverdi. Et ISBN- søk må inneholde det fullstendige ISBN- nummeret. Valitse haun tyyppi Velg søketype Paina aloittaaksesi tai lopettaaksesi haun Klikk for å starte eller stoppe søket ISBN/ UPC- monihaku Søk etter & flere ISBN/ UPC- nummer Valitse tämä ruutu etsiäksesi monia ISBN - tai UP- arvoja Kryss av i boksen for å søke etter flere ISBN eller UPC- nummer. Muokkaa listaa... Rediger liste & # 160; … Paina avataksesi tekstiruudun jossa voidaan syöttää/ muokata monia ISBN- arvoja. Klikk for å åpne en tekstboks for å skrive inn flere eller endre ISBN- nummer. Haun tietolähde: Søkekilde: Valitse etsinnässä käytettävä tietokanta Velg database å søke i Lähde Kilde Tulosten löytyessä niitä lisätään listaan. Valitsemalla niistä yhden, tietueesta noudetaan täydelliset tiedot ja ne näytetään alhaalla olevassa näkymässä. Etterhvert som man får resultater vil disse bli lagt til i lista. Å velge ett treff vil hente alle data om treffet og vise informasjonen under. Tietue voidaan näyttää tässä ennenkuin se lisätään nykyiseen kokoelmaan valitsemalla se ylläolevasta listasta. Et treff kan bli vist her før man legger det inn i samlinga ved å klikke på treffet i lista over Lisää & tietue & Legg til innslag Lisää valittu tietue nykyiseen kokoelmaan Legg valgt innslag til i den gjeldende samlinga Hae lisää tuloksia Hent flere resultater Nouda lisää tuloksia nykyisestä tietolähteestä Hent flere resultater fra gjendende datakilde Tyhjennä kaikki hakukentät ja - tulokset Tøm alle søkefelter og søkeresultater Lopetetaan hakeminen... Avbryter søket & # 160; … Haetaan... Søker & # 160; … Haku ei palauttanut tuloksia. Søket ga ingen treff. Seuraaville ISBN- arvoille ei löytynyt tuloksia: Ingen treff for søk etter følgende ISBN- nummer: Ei tuloksia Ingen resultater Noudetaan% 1... Henter% 1 & # 160; … Internet- tietolähteitä ei ole saatavilla nykyiselle kokoelmatyypille. Ingen nettkilder er tilgjengelige for din nåværende samlingstype. Muokkaa ISBN/ UPC- arvoja Endre ISBN/ UPC- nummer Anna ISBN - tai UPC- arvo, yksi per rivi. Skriv inn ISBN - eller UPC- nummer, ett nummer per linje. & Lataa tiedostosta... & Last inn fra fil & # 160; … Lataa lista tekstitiedostosta. Last inn lista fra en tekstfil ISBN- haku voi sisältää enintään 100 ISBN- arvoa. Vain 100: aa ensimmäistä arvoa listassasi käytetään haussa. Et søk etter ISBN- nummer kan maksimalt innholde 100 verdier. Bare de 100 første verdiene i listen vil bli brukt. Luo uusi kokoelma Lag ny samling Uusi & Kirjakokoelma Ny & boksamling Luo uusi kirjakokoelma Lag ny boksamling Uusi Bibliografia Ny bibliografi Luo uusi bibtex- bibliografia Lag ny Bibtex bibliografi Uusi & Sarjakuvakokoelma Ny & tegneseriesamling Luo uusi sarjakuvakokoelma Lag ny tegneseriesamling Uusi & Elokuvakokoelma Ny & videosamling Luo uusi elokuvakokoelma Lag ny videosamling Uusi & Musiikkikokoelma Ny & musikksamling Luo uusi musiikkikokoelma Lag ny musikksamling Uusi kolikkokokoelma Ny & myntsamling Luo uusi kolikkokokoelma Lag ny myntsamling Uusi & Postimerkkikokoelma Ny & frimerkesamling Luo uusi postimerkkikokoelma Lag ny frimerkesamling Uusi Korttikokoelma Ny & kortsamling Luo uusi korttikokoelma Lag ny byttekortsamling Uusi & Viinikokoelma Ny & vinsamling Luo uusi viinikokoelma Lag ny vinsamling Uusi & Pelikokoelma Ny & spillsamling Luo uusi pelikokoelma Lag ny spillsamling Uusi & Lautapelikokoelma Ny brettspillsamling Luo uusi lautapelikokoelma Lag ny brettspillsamling Uusi tiedostokatalogi Ny & filkatalog Luo uusi tiedostokatalogi Lag ny filkatalog Uusi Muokattu kokoelma Ny & spesialsamling Luo uusi muokattu kokoelma Lag ny spesialsamling Avaa olemassa oleva dokumentti Åpne eksisterende dokument Avaa viimeisimmistä käytetyistä tiedostoista Åpne en nylig brukt fil Tallenna dokumentti Lagre dokumentet Tallenna dokumentti eri tiedostoon... Lagre dokumentet som en annen fil & # 160; … Tulosta dokumetin sisältö... Skriv ut innhold i dokumentet & # 160; … Lopeta ohjelma Avslutt Tuo kokoelmatietoa muista formaateista Importer samlingsdata fra andre formater Tuo Tellico- tietoa... Importer Tellico- data & # 160; … Tuo toinen Tellico tiedosto Importer en annen Tellico- datafil Tuo CSV- tietoa... Importer CSV- data & # 160; … Tuo CSV- tiedosto Importer en CSV- fil Tuo MODS- tietoa... Importer MODS- data & # 160; … Tuo MODS- tiedosto Importer en MODS- fil Tuo Alexandria- tietoa... Importer Alexandria- data & # 160; … Tuo tietoa Alexandria- ohjelmasta Importer data fra boksamlingshåndtereren Alexandria Tuo Delicious Library- tietoa... Importer Delicious biblioteksdata & # 160; … Tuo tietoa Delicious Library: stä Importer data fra Delicious- biblioteket Tuo Referencer- tietoa... Importer Referencer- data & # 160; … Tuo tietoa Referencer: stä Importer data fra Referencer Tuo Bibtex- tietoa... Importer Bibtex data & # 160; … Tuo Bibtex bibliografiatiedosto Importer en Bibtex bibliografi- fil Tuo Bibtexml- tietoa... Importer Bibtexml- data & # 160; … Tuo Bibtexml bibliografiatiedosto Importer en Bibtexml- bibliografi fil Tuo RIS- tietoa... Importer RIS- data & # 160; … Tuo RIS- referenssitiedosto Importer en RIS- referansefil Tuo PDF- tiedosto... Importer PDF- fil & # 160; … Tuo PDF- tiedosto Importer en PDF- fil Tuo Äänitiedoston metatietoa... Importer metadata for lydfil & # 160; … Tuo metatietoa äänittiedostoista Import metadata fra lydfiler Tuo äänitiedoston tietoa... Importer lyd- CD- data & # 160; … Tuo ääni- cd: n tietoa Importer informasjon om lyd- CD Tuo GCstar- tietoa... Importer GCstar- data & # 160; … Tuo GCstar tiedosto Importer GCstar datafil Tuo Griffith- tietoa... Importer Griffith- data & # 160; … Tuo Griffith- tietokanta Importer en Griffith- database Tuo Ant Movie Catalog - tietoa... Importer Ant filmkatalogdata & # 160; … Tuo Ant Movie Catalog - tiedosto Importer en Ant filmkatalog- fil Tuo tiedostolistaus... Importer filliste & # 160; … Tuo tietoa hakemiston tiedostoista Importer opplysninger om filer i en mappe Tuo XSL- muunnos... Importer XSL- omgjøring & # 160; … Tuo käyttäen XSL- muunnosta Importer via en XSL- omgjøring & Vie & Eksporter Vie kokoelman tiedot toiseen formaattiin Eksporter samlingens data til andre formater Vie XML: nä... Eksporter til XML & # 160; … Vie Tellico XML- tiedostoon Eksporter til en Tellico- xml- fil Vie Zip: nä... Eksporter til Zip & # 160; … Vie Tellico ZIP- tiedostoon Eksporter til en Tellico Zip- fil Vie HTML: nä... Eksporter til HTML & # 160; … Vie HTML- tiedostoon Eksporter til en HTML- fil Vie CSV: nä... Eksporter til CSV & # 160; … Vie CSV- tiedostoon (arvot pilkuilla erotettu) Eksporter til en fil med kommaseparerte verdier Vie PilotDB: nä... Eksporter til PilotDB & # 160; … Vie PilotDB- tiedostoon Eksporter til en PilotDB- database Vie Alexandriaan... Eksporter til Alexandria & # 160; … Vie Alexandria- kirjastoon Eksporter til et Alexandria databibliotek Vie Bibtex: nä... Eksporter til Bibtex & # 160; … Vie Bibtex- tiedostoon Eksporter til en Bibtex fil Vie Bibtexml: nä... Eksporter til Bibtexml & # 160; … Vie Bibtexml- tiedostoon Eksporter til en Bibtexml fil Vie ONIX: na... Eksporter til ONIX & # 160; … Vie ONIX- tiedostoon Eksporter til en ONIX- fill Vie GCstar: na... Eksporter til GCstar & # 160; … Vie GCstar- tiedostoon Eksporter til en GCstar datafil Vie XSL- muunnoksella... Eksporter XSL- omgjøring & # 160; … Vie käyttäen XSL- muunnosta Eksporter via en XSL omgjøring Leikkaa valittu teksti leikepöydälle Klipp ut valgt tekst og sett den i utklippstavla Kopioi valittu teksti leikepöydälle Kopierer utvalg til utklippstavle Liitä leikepöydän sisältö Sett inn utklippstavlens innhold Valitse kaikki kokoelman tietueet Velg alle felter i samlinga Poista kokoelman kaikkien tietueiden valinta Fravelg alle felter i samlinga Internethaku... Søk på Internett & # 160; … Etsi Internetistä... Søk på Internett & # 160; … & Tarkempi suodatin... Avansert & filter & # 160; … Suodata kokoelmaa Filtrer samlinga & Uusi tietue... & Nytt innslag & # 160; … Luo uusi tietue Lag nytt innslag Muokkaa valittuja tietueita Endre valgt innslag Kopioi valitut tietueet Kopier valgte innslag Tuhoa valitut tietueet Slett valgte innslag & Yhdistä tietueet Flett sammen innslag Yhdistä valitut tietueet Flett sammen valgte innslag & Luo raportteja... & Generer rapporter & # 160; … Raportit Rapporter Tee kokoelmaraportteja Lag samlingsrapporter & Lainaa... Sjekk & ut & # 160; … Lainaa valitut nimikkeet Sjekk ut valgte innslag & Palautus Sjekk & inn Palauta valitut nimikkeet Sjekk inn valgte innslag & Uudelleennimeä kokoelma... Gi & samling nytt navn & # 160; … & Kokoelman kentät... & Felter for samling & # 160; … Kentät Felter Muuta kokoelman kenttiä Endre samlingens felter Muunna & bibliografiaksi Konverter til en & bibliografi Muuta kirjakokoelma bibliografiaksi Konverter en boksamling til en bibliografi & Merkkijonomakrot... Tekststreng- makroer & # 160; … Muokkaa Bibtex- merkkijonomakroja Endre Bibtex tekststrengmakro Kopioi Bibtex leikepöydälle Kopierer Bibtex til utklippstavle Kopioi bibtex- sitaatit leikepöydälle Kopierer Bibtex- oppføringer til utklippstavla & Siteeraa tietue LyX: ssä Siter innslag i & LyX Lähetä valitut sitaatit LyX: iinUpdate Entry Siter de valgte innslagene i LyxUpdate Entry Kaikki lähteet Alle kilder Päivitä tietueet kaikista saatavilla olevista lähteistä Oppdater innslagsdata fra alle tilgjengelige kilder Näytä & ryhmänäkymä Vis gruppevisning Näytä/ älä näytä ryhmänäkymä Slå på/ av grupperingsvisning Näytä tietue- editori Vis redigerer for & innslag Näytä/ älä näytä editori Slå på/ av redigerer Näytä tietue- näkymä Vis & innslag Näytä/ älä näytä tietuenäkymä Slå på/ av innslagsvisning Muuta ryhmittelyä Endre gruppering & Ryhmävalinta & Valg for gruppering Muuta kokoelman ryhmittelyä Endre gruppering av samlinga Suodata tässä... Filtrer her & # 160; … Ryhmät Grupper Ryhmänäkymä järjestää tietueet ryhmiin valitun kentän perusteella Gruppevisning sorterer innslag i grupper på grunnlag av valgt felt. Sarakenäkymä näyttää jokaiselle tietueelle kuuluvat kentät. Kolonnevisning viser verdier for flere felter for hvert innslag. Tervetuloa Tellicoon, kokoelmien hallintaohjelmaan. Tellico samlingshåndterer Tellico on työkalu jolla voi hallita erityyppisiä kokoelmia, kuten kirjat, videot, musiikki tai mitä tietoa ikinä haluat hallitakaan. Uusia tietueita voit lisätä kokoelmaasi syöttämällä tietoa käsin tai lataamalla valmista tietoa / a > erilaisista internet- lähteistä Tellico er et verktøy for å holde styr på samlinger av bøker, filmer, musikk og hva som helst annet du vil katalogisere. Nye innslag kan legges til samlingen ved å oppgi data manuelt eller å laste ned data fra forskjellige Internett- kilder. Aktiivista tiedostoa on muokattu haluetko tallentaa muutoksen? Dette dokumentet er endret. Vil du lagre? Luodaan uutta dokumenttia... Lager nytt dokument & # 160; … Avataan tiedostoa... Åpner fil & # 160; … Talletat tiedostoa joka sisältää paljon kuvia. Tämän takia Tellicon toiminta hidastuu merkittävästi. Haluatko tallettaa kuvat tellicon data- hakemistoon parantaaksesi ohjelman suorituskykyä? Valintasi voidaan aina vaihtaa myöhemmin asetukset- dialogista. Du lagrer en fil med mange bilder, som får Tellico til å kjøre mye langsommere. Vil du lagre bildene atskilt i Tellicos datamappe for å gi bedre ytelse? Dette valget kan du endre når som helst i oppsettsdialogen. Tallenna kuvat erikseen Lagre bilder for seg Tallenna kuvat tiedostoon Lagre bilder i fil Talletetaan tiedostoa uudella nimellä... Lagrer fil med nytt navn & # 160; … Tallenna nimellä Lagre som Tulostetaan... Skriver ut & # 160; … Kokoelmasta on esillä suodatettu näkymä. Vain näkyvät tietueet tulostetaan, jatketaanko? Samlinga er foreløpig satt opp til å vise en begrenset antall innslag. Bare innslag som er synlige vil bli skrevet ut. Vil du fortsette? Käsitellään dokumenttia... Behandler dokument & # 160; … Suljetaan... Avslutter & # 160; … Tietueita yhteensä:% 1 Totale innslag:% 1 (% 1 suodatettu;% 2 valittu) (% 1 filtrert,% 2 valgt) (% 1 suodatettu) (% 1 filtrert) (% 1 valittu) (% 1 valgt) Tuodaan tietoja... Importerer data & # 160; … Tuo tiedosto Importer fil Tuo hakemisto Importer mappe Viedään tietoja... Eksporterer data & # 160; … Vie muodossa Eksporter som Merkkijonomakrot Tekststreng- makro Makro Makro Merkkijono Tekststreng Luodaan sitaatteja... Lager litteraturreferanser & # 160; … Suodattimet Filtre Suodatinnäkymä näyttää tietueet jotka sopivat suodatussääntöön. Filtervisning viser innslag som stemmer med gitte filterregler. Lainaukset Lån Lainausnäkymä näyttää listan ihmisistä jotka ovat lainanneet kokoelmastasi. Utlånsvisning viser en liste over alle som har lånt ting fra samlingen din. Joitain kuvia ei talleteta asetuksissa määritettyyn sijaintiin. Nykyinen tiedosto pitää tallettaa ja kuvat viedään uuteen sijaintiin. Noen bilder er ikke lagret på det innstilte stedet. Den gjeldende fila må lagres og bildene vil bli overført til det nye stedet. Päivitä tietue täältä:% 1 Oppdater innslagsdata fra% 1 Tellico voi tuoda tämäntyyppisiä tiedostoja vain yhden kerrallaan. Vain% 1 tuodaan. Tellico kan bare importere én fil av gangen av denne typen. Bare% 1 blir importert. Haluatko todella tuhota tämän suodattimen? Er du sikker på at du vil slette dette filteret? Tuhoa suodatin? Slette filter? Uusi kokoelman nimi: Nytt navn på samling: Tietue 1 Innslag 1 Tietue 2 Innslag 2 Ristiriitaisia arvoja (% 1) löydettiin yhdistettäessä tietueita Under fletting av innslag ble det funnet konflikt mellom verdiene for% 1. Valitse mikä arvo pidetään. Velg hvilken verdi som skal beholdes. Valitse arvo% 1NAME OF TRANSLATORS Velg verdi fra% 1NAME OF TRANSLATORS Teuvo ElorantaEMAIL OF TRANSLATORS Leif Mathis Gaup, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teuvo@ piketa. fi lmgaup@ nsn. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Mallipohjan kirjasin Malskrift Mallipohjan taustaväri Bakgrunnsfarge for mal Mallipohjan tekstin väri Tekstfarge for mal Mallipohjan korostusväri Uthevingsfarge for mal Mallipohjan korostetun tekstin väri Uthevet tekstfarge for mal & Tiedosto & File & Kokoelma & Samling Päätyökalupalkki Hovedverktøylinje Kokoelmatyökalupalkki Samlingsverktøylinje Hieno XSL- mallipohja Flott XSL- mal Albumin XSL- mallipohja Album XSL- mal Tämä mallipohja on tarkoitettu vain musiikkikokoelmille Denne malen er ment bare for musikksamlinger. Kompakti XSL- mallipohja Kompakt XSL- mal Videon XSL- mallipohja Video XSL- mal Tämä mallipohja on tarkoitettu vain elokuvakokoelmille Denne malen er ment bare for videosamlinger. Oletus XSL- mallipohja Standard XSL- mal Nimikkeen listaus (horisontaali) XSL- mallipohja XSL- mal for vannrett tittelliste Lainausnäkymän XSL- mallipohja XSL- mal for utlånsvisning Lainauspäivämäärä Utlånsdato Muistiinpanot Merknad Palautuspäivämäärä Forfallsdato Luonut Tellico Generert av Tellico Ryhmäyhteenvedon XSL- mallipohja XSL- mal for gruppesammendrag : Ryhmäyhteenveto : gruppesammendrag Kenttiä yhteensä: Totalt antall felter: Tietueita yhteensä: Totalt antall innslag: Erilliset arvot: Distinkte verdier: Kuvalistan XSL- mallipohja XSL- mal for bildeliste Ryhmänäkymän XSL- mallipohja XSL- mal for gruppevisning Nimikkeen listaus (vertikaali) XSL- mallipohja XSL- mal for loddrett tittelliste Kolmisarake XSL- mallipohja XSL- mal for tre spalter Sarakenäkymän XSL- mallipohja XSL- mal for kolonnevisning Bedetheque. com Bedetheque. com BoardGameGeek BoardGameGeek Dark Horse Comics Dark Horse tegneserier Allocine. fr Allocine. fr Spanish Ministry of Culture Spanske kulturdepartement The British Library The British Library Sudoc (Ranska) Sudoc (Frankrike) BIBSYS (Norway) BIBSYS (Norge) Italian National Library Italienske nasjonalbibliotek Portuguese National Library Portugisiske nasjonalbibliotek National Library of Poland Polens nasjonalbibliotek National Library of Canada Canadas nasjonalbibliotek Israel Union List Israel Union List National Library of Australia Australias nasjonalbibliotek Liettuan kansallinen kirjasto Litauens nasjonalbibliotek Copac (Englanti ja Irlanti) Copac (UK og Eire) ... että jos kirjalla on useampi kirjoittaja, erota nimet puolipisteellä jotta Tellico osaa käsitellä näitä erillisinä tietoina. Kaikkia muitakin kenttiä joihin voi laittaa useita arvoja tulee käyttää samalla tavalla, erottele arvot puolipuolipisteellä. … om en bok har mer enn én forfatter, bør du sette semikolon mellom navnene, slik at Tellico kan dele dem opp og bruke dem hver for seg. Alle andre felter som tillater flere verdier bør tastes inn på samme måte, med semikolon (;) som skilletegn mellom hver verdi. ... että voit muuttaa listassa näkyviä kenttiä napsauttamalla hiiren kakkospainiketta sarakkeen otsikon päällä. … at du kan endre hvilke felter som blir vist ved å høyreklikke på kolonnetittelen. ... että voit lisätä tai muokata kokoelman kenttiä kenttäeditorissa. Alla olevilla Nuolinappuloilla voit vaihtaa kentän paikkaa listassa. Tämä vaikuttaa kentän paikkaan tietue- editorissa. … at du kan legge til, endre eller redigere felter i samlingen ved å bruke Feltredigerer. Pilknappene under feltene kan brukes til å forandre posisjonen til feltet i lista, og det påvirker plasseringen i innslagsredigereren. ... että jos halut suodattaa näkymää valintaruudun mukaan, tulee käyttää arvoa "tosi". Jos esimerkiksi haluat suodattaa näkyviin vain kaikki lukemattomat scifi- kirjat, valitse "Sopii kaikkiin seuraaviin" - valinta, aseta ensimmäiseksi säännöksi: "Lajityyppi", "sisältää" "Scifi" (ei lainausmerkkejä) ja toiseksi säännöksi: "Luettu" "ei sisällä" "true" (ei lainausmerkkejä). … at hvis du vil filtrere på en avkrysningsboks, bør verdien « sann » brukes. Hvis du vil filtrere på kun science fiction bøker som du ikke har lest, så kan du for eksempel sette Treff på alle,, sette første regel til « Sjanger » « inneholder » « Science Fiction » (uten hermetegn) og den andre regelen til « Lest » « inneholder ikke » « sann » (uten hermetegn). ... että jos erikoismerkkejä käytetään pikasuodattimessa, teksti tulkataan säännönmukaiseksi lausekkeeksi. Esimerkiksi näyttääksesi vain kirjat joiden tekijä on Weber tai Bujold, kirjoita suodatin- ruutuun "weber_BAR_bujold" (ilman lainausmerkkejä). … at om et kommandotegn blir brukt i et hurtigfilter, blir teksten tolket som et regulært uttrykk. For å vise bare bøker som er av Weber eller Bujold, kan du for eksempel skrive inn « weber_BAR_bujold » (uten hermetegn) i filterboksen ... että voit muokata useampaa kuin yhtä tietuetta kerralla pitämällä Vaihto - tai Ctrl - nappulaa alhaalla ja valisemalla useamman tietueen. … at du kan endre mer enn ett innslag om gangen ved å holde nede shift eller Ctrl- knappen og velge flere innslag. ... että voit muuttaa olemassa olevan kirjakokoelman bibliografiaksi, joka voidaan sitten viedä Bibtex - tai Bibtexml- muotoon. … at du kan gjøre om en eksisterende samling til en bibliografi, som kan videre eksporteres til Bibtex eller Bibtexml- format. ... että voit lisätä, muokata ja tuhota bibliografioiden merkkijonomakroja … at du kan legge til, endre og slette tekststreng- makroer for bibliografier. ... että jos useampaa kuin yhtä kenttää muokataan nimenä, ryhmä nimeltä "Ihmiset" lisätään kokoelmaan. Näin esim. tekijöitä ja kirjoittajia voidaan järjestellä tai tulostaa yhdessä. … at om flere enn ett felt er formatert som navn, så blir det lag til en ekstra gruppe som heter « Personer » til samlingen, slik at man kan sortere eller skrive ut for eksempel forfattere eller redaktører sammen. ... että voit vaikuttaa tulosteen ulkoasuun muokkaamalla tellico- printing. xsl - tiedostoa. Tiedoston avulla luodaan HTML - ja CSS- tiedostoja. Muokkaamalla voit vaikuttaa esim. tulosteen kirjasimiin ja marginaaleihin. … at du kan endre utseendet på utskriften ved å endre på tellico- printing. xsl - filen. Denne fila genererer HTML, og CSS- stilsettet styrer ting slik som fonter, marger og så videre. ... että voit tuoda ja viedä tietoja käyttäen mitä tahansa yleistä XSL- tyylitiedostoa joka tuottaa kelvollisen XML- tiedoston … at du kan importere og eksportere alle generiske XSL- stilark som gir ut gyldig Tellico XML- filer. ... että kaksoisklikkaamalla tietuetta aukeaa tietue- editori. … at dobbeltklikking åpner en redigerer for innslaget. ... että voit lisätä HTML- tageja mihin tahansa kappaleen kenttään muotoillaksesi sitä. esim: & lt; bgt; boldlt; / bgt; or & lt; igt; italiclt; / igt;. … at du kan legge til HTML- tagger til avsnittsfelt for å formatere, slik som & lt; bgt; halvfetlt; / bgt; eller & lt; igt; kursivlt; / igt;. ... että yksityiskohtaisessa näkymässä voit painaa näppäimistöstä kirjainta hypätäksesi seuraavaan tuolla kirjaimella alkavaan tietueeseen. … at du i detaljert visning kan trykke en bokstav på tastaturet for å komme til neste innslag som starter med den bokstaven. ... että voit käyttää "peritty" - kenttiä yhdistääksesi monia erillisiä kenttiä. Yhdeksi kentäksi. Valitse vain tyyppi "peritty" ja käytä tämäntapaista notaatiota "Value:% {fielda}% {fieldb}" missä% {...} korvataan kyseessä olevalla kentän arvolla. Tämä on hyödyllistä koostettaessa useita arvoja yhdeksi kentäksi esim. paremman ryhmittelyn takia ja yhdistaaksesi erityyppisiä kenttiä ottaen samalla huomioon niiden lajiteltavuuden. Esim. numeraalinen kenttä jonka perässä on tekstitietoa: 3b, a. … at du kan bruke et felt med en avledet type til å sette sammen flere atskilte felter til ett enkelt felt. Bruk en mal for avledet verdi slik som « Verdi:% {felta}% {feltb} » der% {…} blir erstattet med tilsvarende feltverdi. Dette er nyttig for å samle flere verdier i ett og samme felt, f. eks. for bedre gruppering, og til å kombinere felter av forskjellige typer ved å sørge for riktig sortering samtidig. Betrakt for eksempel et tallfelt fulgt av et tekst- underfelt med oppføringer 3b, 14a. Ei ole vielä todennettu Google- kalenterikäyttöön. @ info: status Ikke autentisert ennå for å bruke Google Calendar. @ info: status Viimeisen päivitetyn tapahtuman hakeminen epäonnistui. @ info: status Klarte ikke å hende sist oppdaterte hendelse. @ info: status Virheellinen salasana. @ info: status Ugyldig passord. @ info: status Tapahtumaan ei ollut lisättävänä mitään tietosisältöä. @ info: status Ingen data å legge til hendelsen. @ info: status Tapahtuman gcal_ event luominen epäonnistui. @ info: status Klarte ikke å opprette gcal- hendelse. @ info: status Uuden kalenterin lisääminen epäonnistui. @ info: status Klarte ikke å legge til en ny kalender. @ info: status Uuden kalenterin poistaminen epäonnistui. Klarte ikke å slette ny kalender. Aikaleima RFC 3339- muodossa (esim.: 2008- 09- 10T21: 00: 00Z.) Et tidsstempel i RFC 3339- format (f. eks. 2008- 09- 10T21: 00: 00Z.) Älä vaihda todellista taustadataa. Ikke endre de virkelige bakgrunnsdataene. Valintaikkuna Dialog Google- sähköpostikäyttäjänimesi (@ gmail. com liitetään loppuun automaattisesti) Ditt brukernavn for Google mail (@ gmail. com vil bli lagt til) Salasanasi Ditt passord Viimeisen päivitetyn yhteystiedon hakeminen epäonnistui. @ info: status Klarte ikke å hende sist oppdaterte kontakt. @ info: status Uuden yhteystiedon lisääminen epäonnistui. @ info: status Klarte ikke å legge til en ny kontakt. @ info: status Uuden gcal_ contact- tiedon luominen epäonnistui. @ info: status Klarte ikke opprette gcal- kontakt. @ info: status Uuden yhteystiedon muokkaus epäonnistui. @ info: status Klarte ikke å redigere ny kontakt. @ info: status Uuden yhteystiedon poistaminen epäonnistui. Klarte ikke å slette ny kontakt. Älä vaihda todellista taustatietoa. Ikke endre de virkelige bakgrunnsdataene. Google- sähköpostikäyttäjänimesi (@ gmail. com lisätään loppuun automaattisesti) Ditt brukernavn for Google mail (@ gmail. com vil bli lagt til) KSigGenericName KSigGenericName Allekirjoitusmuokkain Signaturredigering Muokkaa perusyläviitettä Rediger standard topptekst Muokkaa perusalaviitettä Rediger standard bunntekst Rivi:% 1 Linje:% 1 Sarake:% 1 Kol:% 1 Aloittaaksesi luo ensiksi uusi allekirjoitus valitsemalla ” Uusi ” yläpuolelta. Sitten voit muokata ja tallentaa allekirjoituskokoelmaa. For å starte, lag først en ny signatur ved å velge « ny » ovenfor. Da vil du kunne endre og lagre signaturene dine. Haluatko tallentaa muutokset ennen lopettamista? Vil du lagre endringene før du avslutter? Normaali allekirjoitusyläviite: Standard topptekst for signatur: Normaali allekirjoitusalaviite: Standard bunntekst for signatur: KSig KSig (c) 2002, Scott Wheeler © 2002 Scott Wheeler Scott Wheeler Scott Wheeler Näytä satunnainen allekirjoitus Vis en tilfeldig signatur Näytä päivän allekirjoitus Vis en signatur for akkurat den dagen Asetukset & Innstillinger Hakutyökalu Verktøylinje for søk Selvä & OK & PeruNAME OF TRANSLATORS & AvbrytNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Axel Bojer, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, Ilpo@ iki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, axelb@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Allekirjoitukset Signaturer KDevelop 4GenericName KDevelop 4GenericName Integroitu kehitysympäristöComment Integrert utviklingsmiljøComment KDevelopName KDevelopName Prosessi onnistuiComment Prosessen lyktesComment Prosessi päättyi onnistuneestiName Prosessen vellykket fullførtName ProsessivirheComment Prosessen mislyktesComment Prosessi päättyi virheisiinName Prosessen ble fullført, men ga feilName Ladataan projektiComment Laster inn prosjektComment Projektin lataamisprosessi on juuri alkanutName En prosess med prosjektinnlasting er nettopp startetName Projektin lataus onnistuiComment Prosjektet vellykket lastet innComment Projekti on ladattu onnistuneestiName Et prosjekt er vellykket lastet innName VirheenjäljittäjäName FeilsøkerName KeskeytyskohtaosumaComment Bruddpunkt nåddComment Virheenjäljittäjä on osunut keskeytyskohtaanName Feilsøkeren har nått et bruddpunktName SeurantakohtaosumaComment Treff på vaktpunktComment Virheenjäljittäjä on osunut seurantakohtaanName Feilsøkeren har truffet et vaktpunktName Yksinkertainen CMake- perustainen C++- sovellusName Enkelt C++- program basert på CMakeName Qt4 CMake- ydinsovellusComment Qt4 CMake kjerneprogramComment Generoi CMake/ Qt4- perustainen sovellus (eri käyttöjärjestelmissä yhteensopiva) Name Lag et program basert på CMake/ Qt4 (kryssplattform- kompatibelt) Name Qt4 CMake QTest- ydinsovellusName Qt4 CMake QTest kjerneprogramName Qt4 CMake graafinen käyttöliittymäsovellusComment Qt4 CMake Gui- programComment Generoi CMake/ Qt4- perustainen graafinen käyttöliittymäsovellus (eri käyttöjärjestelmissä yhteensopiva) Comment Lag et program med grafisk brukerflate basert på CMake/ Qt4 (kryssplattform- kompatibelt) Comment KDevelop 4- projektitiedostoComment KDevelop 4 prosjektfilComment Tämä lisäosa tarjoaa GDB- edustaohjelman, lähdekooditason virheenjäljittäjän C -, C++- kielille ja paljon muutaName Dette programtillegget gir en brukerflate til GDB, et feilsøkingsprogram på kildenivå for C og C++ Name GDB- tukiGenericName GDB- støtteGenericName Virheenjäljittäjän edustaohjelmaComment Grensesnitt for feilsøkerComment Tämä lisäosa tarjoaa QtHelp- integraationName Dette programtillegget gir integrering med QtHelpName CMake- dokumentaatioGenericName QT- dokumentasjonGenericName Qt- opasteComment Qt HjelpComment Lisäosa lähdekoodin muotoilemiseen määritellyn sääntöjoukon mukaanName Et programtillegg for formattering av kildekode i følge et bestemt regelsettName AStyle- muotoilijataustaohjelmaGenericName AStyle bakgrunnsmotor for formatteringGenericName Muotoilijan taustaohjelmaComment Bakgrunnsmotor for formatteringComment Lisäosa C- tiedostojen muotoiluun käyttäen GNU indent- ohjelmaaName Et programtillegg for formattering av C- filer ved bruk av GNU indentName Indent- muotoilijan taustaohjelmaComment Indent bakgrunnsmotor for formatteringComment C/ C++- kielitukiName Språkstøtte for C/ C++Name C++- tukiGenericName C++- støtteGenericName KielitukiGenericName SpråkstøtteName KDE4- sovellusComment Comment Name Name CMake- dokumentaatioGenericName Comment Name GenericName KielitukiName Name GDB- tukiName GenericName GDB- tukiName Name Comment Comment Aseta lconv- asetuksetComment Name KDevelopGenericName GenericName CMake- projektirakentajaComment CMake prosjektbyggerComment Rakentaa CMake- projektejaName Bygger CMake- prosjekterName MakeComment MakeComment Asettaa Make- asetuksiaName Sett opp Make. innstillingerName Make- projektirakentajaComment Make prosjektbyggerComment KDevelop Make- rakentajaName KDevelop Make- byggerName CMakeComment CMakeComment Aseta CMake- asetuksetName Sett opp CMake- byggerName CMake- dokumentaatioComment CMake- dokumentasjonComment Sallii KDevelop- ohjelman tarjota CMake- dokumentaationName Gjør at KDevelop kan lage CMake- dokumentasjonName CMake- projektihallintaComment CMake prosjekstyrerComment Sallii KDevelop- ohjelman hallinnoida CMake- perustaisia projektejaName Gjør at KDevelop kan håndtere prosjekter basert på CMakeName kde4appGenericName kde4appGenericName KDE4- sovellusName Et KDE4- programName Räätälöity Makefile- projektihallintaComment Prosjektstyring for egendefinerte Makefile- prosjekterComment Tuo ja muokkaa räätälöityjä make- projektejaName Importerer og redigerer egendefinerte make- prosjekter Luo uusi projektiPage for general configuration options Page for general configuration options YleistäPage for version control options Page for version control options Projektimallinneet@ title: menu @ title: menu Versionhallintajärjestelmä: NAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS EMAIL OF TRANSLATORS Luokkaselain Klasseleser Selain kaikille tunnetuille luokille Leser for alle kjente klasser Luokat Klasser Etsi & luokkaselaimessa Finn i & klasseleser Näytä & esittely Vis & deklarasjon Näytä & määrittely Vis definisjon Kaikki projektiluokat Alle prosjektklasser Luokat projektissa% 1NAME OF TRANSLATORS Klasser i prosjekt% 1NAME OF TRANSLATORS & Etsintä: & Søk: CMake- binääri: NAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS KDevelop löysi useita mahdollisia projektin juurihakemistoja projektillesi, valitse niistä oikea. NAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Esittelyvalikko@ title: menu @ title: menu KoodiselaintyökalupalkkiNAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Ei sisällytettyä säiliötäHere, overload is used as a programming term. This string is used to display how many overloaded versions there are of the function whose name is the second argument. The numeric argument is always greater than one, so translation of the singular case is only necessary in languages where the singular form is used for 21, 31 etc. Here, overload is used as a programming term. This string is used to display how many overloaded versions there are of the function whose name is the second argument. The numeric argument is always greater than one, so translation of the singular case is only necessary in languages where the singular form is used for 21, 31 etc. Runko: Headers included into this header Headers included into this header SisältääCount of files this header was included into Count of files this header was included into Sisällytetty: Count of macros defined in this header Count of macros defined in this header virheellinen syöte:% 1@ title: menu @ title: menu Navigaatio@ title: menu @ title: menu KoodiNAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Tuki projektien räätälöityjen makefile- tietostojen hallinnalle@ title: menu @ title: menu SuoritaNAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Kommetti@ title: menu @ title: menu Asiakirjakatselin Dokumentvisning Luettelo avatuista asiakirjoista En liste over åpne dokumenter Asiakirjat Dokumenter Sulje muut tiedostot Lukk andre filer Versionhallinta NAME OF TRANSLATORS Versjonskontroll NAME OF TRANSLATORS Näytä dokumenttiluokat (mime- tyypit) katselimessa Vis dokumentkategorier (mimetyper) i visningen Jos tämä valitsin on asetettu, Dokumenttikatselin järjestää dokumentit niiden mime- tyypin mukaan. Hvis dette er slått på vil dokumentvisningen organisere dokumenter etter deres mimetype. Näytä & dokumenttiluokat Vis dokumentkategorier Koodi@ title: menu Kode@ title: menu KDevelop4- projektitiedostot KDevelop4 prosjektfiler KDevelop- sovelluskehitysympäristö KDevelop integrert utviklingsmiljø KDevelop KDevelop % 1 (käytetään KDevPlatform% 2) % 1 (bruker KDevPlatform% 2) Copyright 1999- 2009, KDevelop- kehittäjät Copyright 1999- 2009 KDevelop- utviklerne Andreas Pakulat Andreas Pakulat Ylläpitäjä, arkkitehtuuri, VCS- tuki, Projektin hallintatuki, QMake Projektipäällikkö Vedlikeholder. arkitektur, VCS- støtte, støtte for prosjektstyring, QMake Prosjektleder Arkkitehtuuri, Sublime- käyttäjäliittymä, Ruby- tuki Arkitektur, Sublime- briukerflate. Ruby- støtte David Nolden David Nolden Määrittely- Käyttöketju, C++- tuki, koodinavigaatio, koodin täydentäminen, koodausavustaja, refaktorointi Definisjon- bruk- kjede, C++ støtte, kodenavigasjon, kodefullføring, kodeassistanse, gjenbruk Aleix Pol Gonzalez Aleix Pol Gonzalez CMake- tuki, suoritussympäristötuki, Kross- tuki CMake- støtte, Run- støtte, Kross- støtte Vladimir Prus Vladimir Prus GDB- integraatio GDB- integrasjon Hamish Rodda Hamish Rodda Tekstimuokkainintegraatio, määrittely- käyttöketju Integrasjon med tekstredigering, definisjon- bruk- kjede Amilcar do Carmo Lucas Amilcar do Carmo Lucas Julkaisukoordinaattori, API dokumentaatio -, Doxygen - ja autoproject- paikkauksia Nettstedsadmin, API- dokumentasjon, lapper for Doxygen og autoprosjekt Matt Rogers Matt Rogers Cédric Pasteur Cédric Pasteur astyle - ja ident- tuki støtte for astyle og innrykk Evgeniy Ivanov Evgeniy Ivanov Hajautettu VCS, Git, Mercurial Distribuert VCS, Git, Mercurial Robert Gruber Robert Gruber SnippetPart, virheenjäljittäjä ja käytettävyyspaikkauksia SnippetPart, feilsøker og lapper for brukervennlighet Dukju Ahn Dukju Ahn Subversion plugin, räätätöity Make- hallinta, kokonaisparannukset Programtillegg for Subversion, tilpasset Make- styring, generelle forbedringer Harald Fernengel Harald Fernengel Soveltanut Qt 3: een, paikkauksia, valgrind -, diff - ja perforce- tuki Portet til Qt 3, lapper, valgrind, støtte for diff og perforce Roberto Raggi Roberto Raggi C++- jäsennin C++ parser KWrite- tekijä KWrite- forfatterne Kate editori- komponentti Kate redigeringskomponent Nokia Corporation/ Qt- ohjelmisto Nokia Corporation/ Qt Software Designer- koodi Designer- kode Osallisena vanhemmissa versioissa: Bidragsytere til eldre versjoner: KHTML- tekijät KHTML- forfatterne HTML dokumentointi- komponentti HTML dokumentasjonskomponent Bernd Gehrmann Bernd Gehrmann Alkuperäinen idea, perusarkkitehtuuri, paljon alkuperäistä lähdekoodia Opprinnelig idé, grunnstruktur og mye kildekode fra starten Caleb Tennis Caleb Tennis KTabBar, virhekorjauksia KTabBar, feilfikser Richard Dale Richard Dale Java & Objective- C - tuki Støtte for Java & Objective C John Birch John Birch Virheenjäljittimen käyttöliittymä Feilsøker brukerflate Sandy Meier Sandy Meier PHP- tuki, kontekstivalikko asioita Støtte for PHP, kontekst- meny- biter Kurt Granroth Kurt Granroth KDE- sovelluspohjat KDE programmaler Ian Reinhart Geiser Ian Reinhart Geiser Dist- osa, bash- tuki, sovelluspohjia Dist- del, støtte for bash, programmaler Matthias Hoelzer- Klüpfel Matthias Hoelzer- Kluepfel Useita konponentteja, htdig- indeksointi Flere komponenter, indeksering med htdig Victor Röder Victor Roeder Avustanut Automake- managerissa ja persistenttiluokkasäilön kanssa Hjelp med Automake- håndtering og persistent klasselagring Simon Hausmann Simon Hausmann Avustanut KPartsin perusrakenteessa Hjelp med infrastrukturen i KParts Oliver Kellogg Oliver Kellogg Ada- tuki Ada- støtte Jakob Simon- Gaarde Jakob Simon- Gaarde QMake- projektimanageri QMake prosjekthåndtering Falk Brettschneider Falk Brettschneider MDI- moodit, QEditor, virhekorjauksia MDI- moduser, QEditor, feilfikser Mario Scalas Mario Scalas PartExplorer, CvsPart: n uudelleensuunnittelu, paikkauksia, virhekorjauksia PartExplorer, ombygging av CvsPart, lapper, feil( fikser) Jens Dagerbo Jens Dagerbo Korvaus -, Kirjanmerkit -, Tiedostoluettelo - ja CTags2- liitännäiset. Yleisiä parannuksia ja paikkauksia Erstatt, Bokmerker, Filliste og tilleggsmoduler for CTags2. Generelle forbedringer og lapper Julian Rockey Julian Rockey Tiedostoluonti- osa ja muita palasia ja paikkauksia Fillagingsdelen og andre biter og lapper Ajay Guleria Ajay Guleria ClearCase- tuki ClearCase- støtte Marek Janukowicz Marek Janukowicz Ruby- tuki Ruby- støtte Robert Moniot Robert Moniot Fortran- dokumentaatio Fortran- dokumentasjon Ka- Ping Yee Ka- Ping Yee Pythonin dokumentointi- apuohjelma Verktøy for Python- dokumentasjon Dimitri van Heesch Dimitri van Heesch Doxygen- velho Doxygen- veiviser Hugo Varotto Hugo Varotto Tiedostonvalinta- komponentti Filvelger- komponent Matt Newell Matt Newell Daniel Engelschalt Daniel Engelschalt C++- koodintäydennys, persistenttiluokkasäilö C++ kodefullføring, persistent klasselagring Stephane Ancelot Stephane Ancelot Paikkoja Rettelser Jens Zurheide Jens Zurheide Luc Willems Luc Willems Avustanut Perl- tuessa Hjelp med Perl- støtte Marcel Turino Marcel Turino Dokumentaation hakemistonäkymä Indeksvisning for dokumentasjon Yann Hodique Yann Hodique Tobias Gläßer Tobias Gläßer Documentaatioetsijä, qmake- projektinhallintapaikkauksia, käytettävyysparannuksia, virheenkorjauksia... Dokumentasjonsfinner, lapper for qmake prosjekthåndtering, forbedringer i bruksnytten, feilfikser & # 160; … Andreas Köpfle Andreas Koepfle QMake- projektimanagerin paikkoja Lapper for QMake prosjekthåndtering Sascha Cunz Sascha Cunz Ohjelman qEditor siistiminen ja virhekorjauksia, AutoMake ja paljon muita asioita Opprydding og feilfikser for qEditor, AutoMake og mye annet Zoran Karavla Zoran Karavla Kuvia ruby- kielellä Grafikk for ruby- språket Ladattavat tiedostot Økt som skal lastes Url projektin hakemiseen URL til prosjekt som skal lastes Ladattavat tiedostot Filer som skal lastes Ei voitu avata% 1@ title: menu Kunne ikke åpne% 1@ title: menu Asetukset@ title: menu Økt@ title: menu & Projekti & Prosjekt & Suorita@ title: menu Kjør@ title: menu & Navigaatio@ title: menu & Navigasjon@ title: menu @ title: menu _BAR_@ title: menu & Tiedostot@ title: menu & Fil@ title: menu & Muokkaa@ title: menu & Rediger@ title: menu & Muokkaa Redigering@ title: menu & Ikkuna@ title: menu & Vindu@ title: menu PäätyökalupalkkiNAME OF TRANSLATORS HovedverktøylinjeNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Tapio Mattila, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ d5k. net, tapio. mattila@ kde- fi. org, karvonen. jorma@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org Ladattava profiili@ title: menu Profil som skal lastes inn Selaa tiedostojärjestelmääNAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Jätä projektista pois tiedostot, jotka täsmäävät seuraaviin malleihin: NAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Estä etsintävirheet: @ title: menu @ title: menu NAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Sisäinen päätetukiNAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS generoidaanLinking object files into a library or executable Linking object files into a library or executable kdesudoNAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS variable name variable name Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS EMAIL OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Petter ReinholdtsenEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ d5k. net, mikko. piippo@ helsinki. fi pere@ hungry. com Rivien määrä: Antall linjer: Sisällytettyjen kuvien määrä: Antall bilder inkludert: Sisällytettyjen kuvien koko: Størrelse på de inkluderte bildene: Koko yhteensä: Total filstørrelse: Sisällytetyt tiedostot: Inkluderte bilder: Tagien kirjainkoko: Store/ små bokstaver i tagger: Oletuskirjainkoko Standardskrift Pienet kirjaimet Små bokstavar Suuret kirjaimet Store bokstavar Oletus- DTD: Standard- DTD: Yksinkertaiset sitaattimerkit Enkle hermetegn Atribuuttien lainaukset: Sitering av attributter: Atribuuttien kirjainkoko: Store/ små bokstaver i attributter: Tue Quantaa rahallisella avustuksella Pengestøtte til Quanta Kommentti Kommentar CSS CSS Yksinkertainen Enkel Automaattinen täydennys Autofullføring Käytä automaattista täydennystä Slå & på auto- fullføring Aksentillisten merkkien automaattinen korvaus Automatisk erstatning av tegn med aksenter & Päivitä avaavat/ sulkevat tagit automaattisesti Oppdater automatisk start/ slutt- tagger Sulje & ei- valinnaiset tagit automaattisesti Lukk automatisk ikke- enkle og ikke- valgfrie tagger Sulje & valinnaiset tagit automaattisesti Lukk automatisk valgfrie tagger Aseta DTEP asetukset Sett opp DTEP & Yleiset & Generelt DTD: n määrittelyteksti DTD definisjonsstreng & Sivut & Sider Otsikko: Tittel: & Poista tiedosto & Slett DTD- valitsin DTD- velger Nykyinen DTD: Nåværende DTD: Valitse DTD: Velg DTD: & Muunna tiedosto käyttämään valittua DTD: tä & Konverter dokumentet til den valgte DTD- en Lempinimi: Kallenavn: Tagi TagMail Aihe: Emne: Sähköpostiosoite: E- postadresse: Toimintojen asetukset Sett opp handlinger & Poista toiminto & Slett handling & Uusi toiminto & Ny handling Työkalut ja toimintopuu Verktøylinje og handlingstre Pikanäppäin Snarvei Kaikki & Bruk Peruuta & Avbryt OK & OK Toiminnon ominaisuudet Handlingsegenskaper Tagi Tagg Skripti Skript Teksti: Tekst: & Työkaluvihje: & Verktøytips: & Ei mikään & Ingen Oma & Selvvalgt Kokoajan työkalut: Beholder- verktøylinjer: Poista... & Fjern Yksityiskohtaiset asetukset Detaljerte innstillinger < tagi >: < tagg >: Avaa "Muokkaa tagia" - ikkuna, jos se on käytettävissä Vis « Rediger tagg » - dialog dersom tilgjengelig & Syöte: & Inn: Ei mikään Ingen Nykyinen asiakirja Gjeldende dokument Valittu teksti Markert tekst & Tuloste: & Ut: Osoittimen kohtaan Sett inn i pekerposisjon Korvaavan tekstin valinta Erstatt utvalg Korvaa nykyinen asiakirja Erstatt gjeldende dokument Luo uusi asiakirja Lag et nytt dokument Viesti- ikkuna Meldingsvindu Korvaa nykyinen asiakirja Bytt ut gjeldende dokument & Virhe: & Feil: & Työkalurivit Brukerverktøylinjer Rakennepuukuvain Utseende og oppførsel Pilkuin eroteltu lista työkaluista Lag separate verktøylinjer Luo uusi asiakirja Lag en handlingsmeny Tiedostopuu QuantaFilesTree Jos valittu, näytetään työkaluvihjeissä lisätietoja. Hvis dette er valgt vil verktøytips med tilleggsinformasjon bli vist. Näytä työkaluvihjeet Vis verktøytips Jos valittu, näytetään tiedostojärjestelmän piilotiedostot ja - kansiot. Hvis dette er valgt blir skjulte filer og mapper i filsystemet synlige. Näytä piilotetut tiedostot ja kansiot. Vis skjulte filer/ mapper Quantan ominaisuudet Quanta- egenskaper & Peri tyyppi vanhemmilta (ei mitään) Arv & type fra forelder (ingenting) Etuliite: Førtekst: Jälkiliite: Ettertekst: Sijainti: & Filterhandling: Pohjat Mal- tre Luo pohjakansio Lag malmappe & Peri atribuutti vanhemmilta Arv & foreldreattributt Muista seurannat istuntojen välillä Husk trestatusen Sekalaiset tagit Annen tagg Elementin nimi: Elementnavn: & Lisää sulkemistagi & Legg til lukketagg Rakenteet Strukturtre Näytä tyhjät solmut ja ryhmät Vis tomrom- områder og tomme grupper Näytä sulkemistagi Vis slutt- tagger Lisää tiedostoja... & Legg til filer & # 160; … Lisää kansio... Legg til & mappe & # 160; … & Tyhjennä lista & Tøm liste Lisää linkki tiedostoon Sett inn eksisterende filer Liitä tämän päätteiset tiedostot: Filer med følgende & masker: & Lisää & Sett inn & Teksti - ja kuvatiedostot & Tekst - og bildefiler wgetin komentorivi: Kommandolinje for wget: FTP FTP Sivuston lähdekoodi: Nettstedskilde: Aloita Start Käytä esikatselun etuliitettä Bruk forhåndsvisnings- prefiks Etuliite: Prefiks: Resurssihakemistot Ressursmapper Pohjat: Maler: Työkalurivit: Verktøylinjer: Tuontiasetukset Importvalg & Lisää etä - ja paikallisia tiedostoja & Legg til lokale filer eller nettverksfiler & Käytä wget- ohjelmaa ladataksesi tiedostoja sivustolta Bruk wget til å laste ned filer fra et nettsted Lisää & paikallisia pohjia Sett inn & lokale maler Lisää & globaaleja pohjia Sett inn & globale maler Projektin sijainti Prosjektplassering Paikallinen Lokal http: // : // @ @ : : Käyttäjä: Bruker Palvelin: Vert: Projektin vakioasetukset Prosjektstandarder Oletuskoodaus: Standardkoding: Tiedoston nimi: Filnavn: Versio: Versjon: Esikatselu HTML forhåndsvis Projektipuu Prosjekt- tre Quanta- projekti Quantaprosjekt & Näytä & Vis & Debug & Feilsøk & Työkalut Verktøy Päätyökalurivi Hovedverktøylinje Tallenna pohjana Lagre som mal Liitä & määräten Lim inn spesiell & Ulkoinen esikatselu Ekstern forhåndsvisning & Työkalurivit & Verktøylinjer & Lataa työkalurivit Last & inn verktøylinjer & Tallenna työkalurivit & Lagre verktøylinjer & DTD & DTD & Tagit & Tagger Liitännäiset & Programtillegg Muokkausohjelman työkalurivi Verktøylinje for skriveprogram Liitännäisten työkalurivi Verktøylinje for programtillegg Selaustyökalurivi Verktøylinje for navigasjon Istunto Økt & Suoritus & Kjøring & Katkospistete & Bruddpunkt & Muuttujat & Variabler Debuggerin työkalurivi Verktøylinje for feilsøking Projektin työkalurivi Verktøylinje for prosjekt & Toiminnot Handlinger Käyttäjän työkalurivi Brukerverktøylinje Debug Feilsøk Komentojonon nimi: Skriptnavn: http: // http: // GPL- 2 GPL- 2 LGPL LGPL BSD BSD Public Domain I det fri Tekijän sähköposti: E- postadressen til utvikler: Versionumero: Versjonsnummer: kmdr- muokkain kmdr- editor kwrite kwrite kate kate kdevelop kdevelop Tietoja Om kuvankaappaus & skjermbilde BMP BMP CGM- BINARY CGM- BINARY CGM- CHAR CGM- CHAR CGM- CLEAR CGM- CLEAR DITROFF DITROFF DVI DVI EPS EPS EQN EQN FAX FAX GIF GIF GIF87a GIF87a GIF89a GIF89a IGES IGES JPEG JPEG JPG JPG PCX PCX PIC PIC PNG PNG PS PS SGML SGML SVG SVG SWF SWF TBL TBL TEX TEX TIFF TIFF WMF WMF WPG WPG Kohdekansio: Målmappe: Arkiston nimi: Arkivnavn: dwt. pl dwt. pl & Ohje Hjelp & Validoi & Valider Järjestämätön ordnetliste id: id: Nopea aloitus Hurtigstart DTD / Skeema: DTD / Schema: HTML 4. 01 Transitional HTML 4. 01 Transitional HTML 4. 01 Strict HTML 4. 01 Strict HTML 4. 01 Frameset HTML 4. 01 Frameset XHTML 1. 0 Transitional XHTML 1. 0 Transitional XHTML 1. 0 Strict XHTML 1. 0 Strict iso- 8859- 1 iso- 8859- 1 iso- 8859- 2 iso- 8859- 2 iso- 8859- 3 iso- 8859- 3 iso- 8859- 4 iso- 8859- 4 iso- 8859- 5 iso- 8859- 5 iso- 8859- 6 iso- 8859- 6 iso- 8859- 7 iso- 8859- 7 iso- 8859- 8 iso- 8859- 8 iso- 8859- 8i iso- 8859- 8i iso- 8859- 9 iso- 8859- 9 iso- 8859- 10 iso- 8859- 10 iso- 8859- 11 iso- 8859- 11 iso- 8859- 12 iso- 8859- 12 iso- 8859- 13 iso- 8859- 13 iso- 8859- 14 iso- 8859- 14 iso- 8859- 15 iso- 8859- 15 utf- 8 utf- 8 utf- 16 utf- 16 koi8- r koi8- r koi8- u koi8- u windows- 1250 windows- 1250 windows- 1251 windows- 1251 windows- 1252 windows- 1252 windows- 1253 windows- 1253 windows- 1254 windows- 1254 windows- 1255 windows- 1255 windows- 1256 windows- 1256 windows- 1257 windows- 1257 windows- 1258 windows- 1258 Uudelleennimeä kansio Basismappe: Näytä työkaluvihjeet Vis verktøytips for elementene. Jos valittu, näytetään työkaluvihjeissä lisätietoja. Hvis dette er slått på vil treet vise verktøytips med ekstra informasjon om filer og mapper i filsystemet. Muista seurannat istuntojen välillä Husk status for treet. Näytä piilotetut tiedostot ja kansiot. Vis skjulte filer og mapper i treet. Jos valittu, näytetään tiedostojärjestelmän piilotiedostot ja - kansiot. Hvis dette er slått på vil treet vise oppføringer for skjulte filer og mapper i filsystemet. Näytä tyhjät solmut ja ryhmät Vis tomrom- områder og tomme grupper i trærne Näytä sulkemistagi Vis slutt- tagger i treet Käytä automaattista täydennystä Slå på auto- fullføring Oletus- DTD: Standard- DTD Oletuskoodaus: Standardkoding Tagien kirjainkoko: Store/ små bokstaver i tagger Atribuuttien kirjainkoko: Store/ små bokstaver i attributter Atribuuttien lainaukset: Hermetegn i attributter ! (# 033;) Huutomerkki ! (# 033;) utropstegn "(# 034;) Sitaattimerkki "(# 034;) hermetegn # (# 035;) Risuaita # (# 035;) skigard $(# 036;) Dollarin merkki $(# 036;) dollartegn % (# 037;) Prosenttimerkki % (# 037;) prosentteikn & (# 038;) et- merkki & (# 038;) ampersand ((# 040;) Vasen sulkumerkki ((# 040;) venstre parentes ) (# 041;) Oikea sulkumerkki ) (# 041;) høyre parentes * (# 042;) Tähti * (# 042;) asterisk + (# 043;) Plus- merkki + (# 043;) plussteikn , (# 044;) Pilkku , (# 044;) komma - (# 045;) Tavuviiva - (# 045;) bindestrek / (# 047;) Kenoviiva / (# 047;) skråstrek : (# 058;) Kaksoispiste : (# 058;) kolon ; (# 059;) Puolipiste ; (# 059;) semikolon < (# 060;) Pienempi kuin < (# 060;) mindre enn = (# 061;) Yhtä suuri kuin = (# 061;) likhetstegn > (# 062;) Suurempi kuin > (# 062;) større enn ? (# 063;) Kysymysmerkki ? (# 063;) spørsmålstegn @ (# 064;) Kissanhäntä @ (# 064;) krøllalfa [(# 091;) Vasen hakasulku [(# 091;) venstre klammeparentes \\ (# 092;) Takakenoviiva \\ (# 092;) bakoverskråstrek ] (# 093;) Oikea hakasulku ] (# 093;) høyre klammeparentes ^ (# 094;) Hattu ^ (# 094;) cirkumfleks _ (# 095;) Alaviiva _ (# 095;) understrek {(# 123;) Vasen kaarisulku {(# 123;) venstre krøllparentes _BAR_ (# 124;) Putkimerkki _BAR_ (# 124;) loddrett strek } (# 125;) Oikea kaarisulku } (# 125;) høyre klammeparentes ~ (# 126;) Tilde ~ (# 126;) tilde ¡(# 161;) Käänteinen huutomerkki ¡(# 161;) opp- ned utropstegn ¢(# 162;) Centin merkki ¢(# 162;) cent- teikn £(# 163;) Punnan merkki £(# 163;) pund- teikn ¤(# 164;) Rahayksikön merkki ¤(# 164;) valutateikn ¥(# 165;) Yen- valuutan merkki ¥(# 165;) yen- teikn § (# 167;) Pykälämerkki § (# 167;) paragrafteikn © (# 169;) Copyright - tekijänoikeusmerkki © (# 169;) opphavsrett ª (# 170;) Feminininen järjestysmerkki ª (# 170;) feminint ordenstal ¬ (# 172;) Not- merkki ¬ (# 172;) ikke- teikn ® (# 174;) Rekisteröity tavaramerkki ® (# 174;) registrert varemerke ° (# 176;) Astemerkki ° (# 176;) gradeteikn ^ (# 094;) Hattu Ð (# 208;) Stor eth - (# 045;) Tavuviiva ‐ (# 8208;) bindestrek "(# 034;) Sitaattimerkki ‘ (# 8216;) Venstre enkelt hermetegn "(# 034;) Sitaattimerkki ’ (# 8217;) Høyre enkelt hermetegn "(# 034;) Sitaattimerkki ‚ (# 8218;) Enkelt hermetegn lav- 9 "(# 034;) Sitaattimerkki “ (# 8220;) Venstre dobbelt hermetegn "(# 034;) Sitaattimerkki ” (# 8221;) Høyre dobbelt hermetegn "(# 034;) Sitaattimerkki „ (# 8222;) Dobbelt lav- 9 hermetegn � (# 8224;) Risti † (# 8224;) Dolk � (# 8225;) Kaksoisristi ‡ (# 8225;) Dobbeldolk ~ (# 126;) Tilde • (# 8226;) kule � (# 8240;) Promille ‰ (# 8240;) Promille- tegn \\ (# 092;) Takakenoviiva ⁄ (# 8260;) Brøkstrek � (# 8364;) Eurovaluutan merkki ₣(# 8355;) Franske franc- tegn % (# 037;) Prosenttimerkki ₧(# 8359;) Peseta valutategn ° (# 176;) Astemerkki ₪(# 8362;) Nye Shekel- tegn $(# 036;) Dollarin merkki ₫(# 8363;) Dong valutategn � (# 8364;) Eurovaluutan merkki €(# 8364;) Euro valutategn � (# 8482;) Trade Mark - merkki ™ (# 8482;) Trade Mark- tegn Kirjasin... Skrifter Luettelot Lister Taulukot Tabeller Lomakkeet Skjemaer Vakio Standard CFML CFML Tyyli Stil Docbook - UI Docbook – UI tagxml tagxml XML työkalut XML- verktøy KDE DocBook luettelot KDE DocBook- formaninger KDE DocBook taulukot KDE DocBook- tabeller KDE DocBook kuvat KDE DocBook- bilder KDE DocBook luettelot KDE DocBook- bilder KDE DocBook standardi KDE DocBook- standard Valitse UI- elementer Dokumentaatio Hjelpetekst Main Hoved kompleksinen tyyppi kompleks type Kelluminen: Fasetter Attribuutit Attributter Sekalaiset tuninsteet Diverse yksinkertainen tyyppi enkel type lomakkeet skjemaer teksti tekst taulukko tabell sekalainen div. tehtävät oppgaver Kirjasin... Skrift & # 160; … Kirjasinkoko +1 Skriftstørrelse + 1 Kirjasinkoko - 1 Skriftstørrelse - 1 Esikatselu Pre Tason 1 otsikko Overskriftsnivå 1 Tason 2 otsikko Overskriftsnivå 2 Tason 3 otsikko Overskriftsnivå 3 Tason 4 otsikko Overskriftsnivå 4 Tason 5 otsikko Overskriftsnivå 5 Järjestämätön luettelo Uordnet liste Järjestetty luettelo Ordnet liste Luettelon osa Listeelement Määrittelyluettelo Definisjonsliste Määrittely Definisjon Taulukko Tabell Taulukon runko Tabellkropp Taulukon otsikko- osa Tabelltopptekst Taulukon rivi Tabellrad Taulukon tiedot Tabelldata Taulukon otsikko Bildetekst Kaavake Skjema Valintapainike Avkryssingsknapp Radiopainike Radioknapp Tekstialue Tekstområde Salasanan syöttöalue Skriv passord: Liisää tekstinä Skriv tekst Lähetä Send inn Palauta alkuasetukset Tilbakestill Kursivointi (wml) Kursiv alleviivaus Understrek Katkaisematon välilyönti Hardt mellomrom Ankkuri... Anker & # 160; … & # 160; … Kuva... Bilde & # 160; … Vaakatasoviiva Vannrett linje Tasaa vasemmalle Venstrejuster Keskitä Midtstill Tasaa oikealle Høyrejuster Tasaa vasemmalle ja oikealle Blokkjuster Kylmäfuusio- tuki ColdFusion kommentar Sijainti Valg Fieldset- kenttä Feltsett Nopea aloitus Hurtigstartdialog Meta Meta Kanta Base Linkki Lenke Sovelluksen nimi Programnavn Painike Knapp Nimike Etikett Parametrit menyelement Alivalikko Undermeny Uusi tunnistetiedosto Ny taggfil Otsikko: Tittel Erotin avsnitt none merknad & Parseroi uudelleen sect1 & Parseroi uudelleen sect2 & Parseroi uudelleen sect3 & Parseroi uudelleen sect4 Linkki Nettlenke Uusi tunnistetiedosto Ny bildefil Ohjelmakoodilistaus programlisting Luettelo Liste Osat Elementer Korostus Trykk & Pohja: amp CDATA CDATA XML- validaattori XML- validator XSLT- prosessori XSLT- prosessor Luokan nimi Klassenavn Metodin nimi Metodenavn Funktiot Funksjon Tiedostonimi Filnavn Nimi Var- navn Avaa tiedosto Kommandolinje Erotin Parameter & Projekti Spør varoitus advarsel varoitus forsiktig tärkeä viktig vinkki tip viite fotnote viitereferenssi fotnoteref esimerkki eksempel Tiedostonimi: Tabellveiviser otsikko tittel Normaali uformelltabell Ylä: tgroup Valmis thead Lihavoitu tbody rivi row center entry Tiedostonimi: Bildeveiviser pre setning Sijainti bildetekst Tiedostonimi: Listeveiviser list- item listeelement Muuttujat variabelliste Osa: term list- item varlisteinnslag top steg & Tiedostolista enkelliste center kapittel & Parseroi uudelleen sect5 & Etsi anker blink link blink ulink Sähköposti: email Oikea painike: guibutton Parametrit guimenu Parametrit guimenuitem Sijainti action & Quantan kotisivut meinproc Sijainti annotation Dokumentaatio dokumentasjon Valitse element inline inkluder Sijainti notasjon Pohjapuukuvain komplekst innhold Pohjapuukuvain enkelt innhold small alle valitse alternativ Ylä: gruppe Tagin määritykset attributt Tagin määritykset attributtgruppe Tagin määritykset vilkårlig attributt Tulostuskohde avgrensning Tiedostopäätteet: utvidelse Liitännäisen asetukset opptelling & Kaava: mønster [pituusarvo] lengde cursive maksinklusiv cursive mininklusiv cursive makseksklusiv cursive mineksklusiv Välilyönti: tomrom kaikki alle kenttä felt avain tast valitsin velger ainutlaatuinen unik luettelo liste liitos union Attribuutti Attributt Osa: Element & Työkaluvihje: Hentydninger Lapset Barn & Lisää sulkemistagi Lukketagger Pieni (wml) Velg (wml) Sijainti Valg (wml) Lihavointi (wml) Halvfet (wml) Pieni (wml) Fremhev (wml) Kursivointi (wml) Kursiv (wml) Alleviivaus (wml) Understrek (wml) Pieni (wml) Liten (wml) Suuri (wml) Stor (wml) Rivinvaihto Linjeskift (wml) & Edellinen tiedosto Pre (wml) WML WML Sarakkeet: Kort Sarakkeiden määrä Topptekst Muokkausohjelma Tabelldata (wml) Kuva... (wml) Bilde & # 160; … (wml) Aseta muuttuja Sett variabel Siirrä projektin tiedostot palvelimelle Postfelt & Edellinen tiedosto Forrige (wml) & Syntaksitarkastus HTML & Tidy Syntakssjekk & Vertaa & Kompare Katso & Operalla Vis med & Opera Katso Moamp; zillalla Vis med Moamp; zilla Katso & Firefoxilla Vis med & Firefox Katso & Netscapella Vis med & Netscape Kommentti CF kommentar Etsi tagi Forklaring Kuvake ja teksti tekstområde block Div- blokk Nopea aloitus Hurtigstartdialog for Kommander Style area Stil Etsi tagi Lenke center Nytt kapittel & Pohja: & & Validoi Validerer XML Sijainti < notasjon > Dokumentaatio < dokumentasjon > Valitse < element > tärkeä < import > inline < inkluder > < M\\ xC3\\ xA4\\ xC3\\ xA4rittelem\\ xC3\\ xA4t\\ xC3\\ xB6n > < omdefiner > small < alle > valitse < alternativ > Ylä: < gruppe > Tagin määritykset < attributt > Tagin määritykset < attributtgruppe > Tulostuskohde < avgrensing > Tiedostopäätteet: < utvidelse > Liitännäisen asetukset < opptelling > & Kaava: < m\\ xC3\\ xB8nster > [pituusarvo] < lengde > Pituus < makslengde > Pituus < minlengde > cursive < maksinklusiv > cursive < mininklusiv > cursive < makseksklusiv > cursive < mineksklusiv > Välilyönti: < tomrom > kaikki < vilk\\ xC3\\ xA5rlig > kenttä < felt > avain < n\\ xC3\\ xB8kkel > valitsin < velger > ainutlaatuinen < entydig > luettelo < liste > liitos < union > Lapset < barn > & Lisää sulkemistagi < lukketagger > Valitut kirjasinperheet: Velg fra en liste Anna teksti, joka liittyy tiettyyn muuttujaan Skriv inn tekst som tilordnes en bestemt variabel Määrittää pienen kirjasimen Spesifiserer liten skrift Määrittää suuren kirjasimen Spesifiserer stor skrift Nimi/ arvo- pareja, jotka välitetään HTTP- palvelimelle. Navn/ verdi- par sendt til HTTP- tjeneren Avaa määritellyn verkko- osoitteen Åpne en oppgitt URL Ei toimenpidettä Ingen handling Tarkistetaan syntaksi HTML Tidy - ohjelmalla. Syntakssjekking med HTML Tidy Tuntematon tyyppi Ukjent type "% 1" nimellä löytyy jo projektinäkymä. Haluatko ylikirjoittaa sen? Fila% 1 finnes fra før. Vil du overskrive den? Quantan tiedostotiedot Quanta- filinfo Quanta Quanta Rivien määrä:% 1 Antall linjer:% 1 Sisällytettyjen kuvien määrä:% 1 Antall bilder inkludert:% 1 Kuvakoko:% 1 x% 2 Bildestørrelse:% 1 ×% 2 & Siirrä tähän Flytt hit & Kopioi tähän & Kopier hit & Linkitä tähän Lag & lenke hit Luo uusi kansio Lag ny mappe Kansion nimi: Mappenavn: Luo uusi tiedosto Opprett ny fil Ei voitu luoda tiedostoa, koska samanniminen tiedosto% 1 on jo olemassa. Kan ikke opprette fila, fordi en fil med navnet% 1 finnes fra før. Virhe tiedoston luonnissa! Feil ved oppretting av fil Muokkaa & Quantassa Mangler QuantaCore Skriptiä ei löydy Fant ikke skript Skriptin "% 1" tuloste: Utdata fra skriptet «% 1 »: "% 1" nimellä löytyy jo projektinäkymä. Haluatko lopettaa sen? Filterhandlingen% 1 ser ut til å være låst. Vil du avslutte den? Toiminto ei vastaa Handling svarer ikke Haluatko, että% 1 lisätään projektiin? Vil du legge til% 1 til prosjektet? Haluatko varmasti, että% 1 poistetaan projektista? Er du sikker på at du vil fjerne% 1 fra prosjektet? Poista projektista Fjern fra prosjekt Haluatko varmasti, että% 1 poistetaan projektista? Er du sikker på at du vil slette% 1 og fjerne det fra prosjektet? Poista projektista Slett og fjern fra prosjekt Haluatko varmasti poistaa% 1? Er du sikker på at du vil slette% 1? Poista tiedosto tai kansio Slett fil eller mappe Quanta Plus www kehitysympäristö Vevutviklingsmiljøet Quanta Plus Projektin johto Utviklingsleder – feilfikser Tiedosto% 1 ei ole kirjoitettava. Haluatko tallentaa asetukset toiseen tiedostoon? Fila% 1 kan ikke skrives. Vil du lagre oppsettet til en annen fil? *. rc_BAR_DTEP- kuvaus *. rc_BAR_DTEP- beskrivelse Tallenna kuvaus nimellä Lagre beskrivelse som Muokkaa rakenneryhmää Rediger strukturgruppe Lisää rakenneryhmä Legg til strukturgruppe Haluatko todella poistaa ryhmän% 1? Er du sikker på at du vil slette gruppa% 1? Poista ryhmä Slett gruppe & Quantan kotisivut & Quanta- nettsted Täydennä teksti Fullfør tekst Asiakirja tallennettu . ulagret Vaihda nykyistä DTD: tä. Gjør om DTD- en. Valitse vastaanottaja Velg mottaker Syötä sähköpostiosoite: Velg en e- postadresse: Osoitteita ei löytynyt. Fant ingen adresser. Uusi toiminto... Ny handling & # 160; … Uusi työkalurivi... Ny verktøylinje & # 160; … Poista työkalurivi Fjern verktøylinje Uudelleennimeä työkalurivi... Gi verktøylinja et nytt navn & # 160; … Aseta työkalurivejä... Sett opp verktøylinjer & # 160; … & Lisää uusi työkalurivi & Legg til ny verktøylinje & Poista työkalurivi & Fjern verktøylinje & Muokkaa työkaluriviä & Rediger verktøylinje Haluatko varmasti poistaa "% 1" työkalurivistä? Er du sikker på at du vil fjerne verktøylinja «% 1 »? Haluatko tallentaa tähän toimintoon tehdyt muutokset? Vil du lagre endringene som er gjort i denne handlingen? Näppäinyhdistelmä '% 1' on jo varattu "% 2" toiminnolle. Valitse yksilöllinen näppäinyhdistelmä. Tastekombinasjonen «% 1 » er alt i bruk for handlingen «% 2 ». Velg en unik tastekombinasjon. Ristiriitaiset pikavalintanäppäimet Tastekonflikt Toiminnon poistaminen poistaa myös kaikki viittaukset siihen. Oletko varma, että haluat poistaa toiminnon% 1? Dersom du fjerner handlingen, blir alle referansene til handlingen fjernet. Er du sikker på at du vil fjerne handlingen% 1? Lisää toiminto työkalupalkkiin Legg handling til verktøylinje Valitse työkalurivi: Velg en verktøylinje: Tekstin sijainti Tekstposisjon Teksti ja kuvakkeet Tekst ved siden av ikoner Teksti kuvakkeiden alla Tekst under ikoner Poista toiminto -% 1 Fjern handling –% 1 Muokkaa toimintoa -% 1 Rediger handling –% 1 Haluatko varmasti poistaa% 1 toiminnon? Er du sikker på at du vil fjerne handlingen% 1 < b\ >? Lataa projektin työkalurivi Last inn & prosjektverktøylinje Lataa & globaalinen työkalurivi... Last inn & global verktøylinje & # 160; … Lataa & paikallinen työkalurivi... Last inn & lokal verktøylinje & # 160; … Tallenna & paikalliseksi työkaluriviksi... Lagre som & lokal verktøylinje & # 160; … Tallenna & projektityökalurivinä... Lagre som & prosjektverktøylinje & # 160; … & Uusi käyttäjän työkalurivi... & Ny brukerverktøylinje & # 160; … & Poista käyttäjän työkalurivi... & Fjern brukerverktøylinje & # 160; … Uudelleennimeä käyttäjän työkalurivi... & Endre navn på brukerverktøylinje & # 160; … Lähetä työkalurivi sähköpostitse... Send verktøylinje på e- post & # 160; … & Vie työkalurivi... Last & opp verktøylinje & # 160; … & Tuo työkalurivi... Last & ned verktøylinje & # 160; … & Toimintojen asetukset... Oppsett av handlinger & # 160; … Työkalurivejä ei voitu ladata arkistosta. Tarkista, että arkistojen sisällä tiedostonnimet alkavat arkiston nimellä. Klarte ikke laste inn verktøylinjer fra arikivet. Kontroller at filnavnene inni arkivet begynner med arkivnavnet. Työkaluriviä% 1 on muokattu. Haluatko tallentaa muutokset ennen poistoa? Verktøylinja% 1 er ny og ikke lagret. Vil du lagre den før den fjernes? Tallenna työkalurivi Lagre verktøylinje Työkaluriviä% 1 on muokattu. Haluatko tallentaa muutokset ennen poistoa? Verktøylinja% 1 er endret. Vil du lagre den før den fjernes? Sinun täytyy tallentaa työkalurivit seuraavaan kansioon:% 1 Du må lagre verktøylinjene til denne mappa:% 1 Virhe tallennettaessa työkaluriviä% 1. Tarkista, että sinulla on kirjoitusoikeus kohteeseen% 2. Det oppsto en feil mens verktøylinja% 1 ble lagret. Kontroller at du har skrivetilgang til% 2 Työkalurivin tallennusvirhe Feil ved lagring av verktøylinje Uusi työkalurivi Ny verktøylinje Syötä työkalurivin nimi: Navn på verktøylinja: Käyttäjä _% 1 Bruker _% 1 Uudelleennimeä työkalurivi Gi verktøylinja et nytt navn Anna uusi nimi: Skriv det nye navnet: Lähetä työkalurivi sähköpostitse Send verktøylinja på e- post Hei, Tämä on Quanta Plussan [http: // quanta. sourceforge. net] työkalurivi. Pidä hauskaa. Hei, Dette er en verktøylinje for KDevelop/ Quanta Plus [http: // www. kdevelop. org, http: // quanta. kdewebdev. org]. Ha det moro. Sisältö: Innhold: KDevelop/ Quanta Plus - työkalurivi Verktøylinje for KDevelop/ Quanta Plus Kohdeosoitetta ei ole määritelty. Lähetys keskeytettiin. Det var ikke oppgitt noen måladresse, Sending avbrutt. Virhe sähköpostin lähetyksessä Feil ved sending av e- post Juurikansio Rotmappe Kotikansio Hjemmemappe Uusi yläkansio Ny toppmappe & # 160; … Luo uusi & Opprett ny Kansio... Mappe & # 160; … & Tiedosto... & Fil & # 160; … & Liitä & Lim inn & Muuta alias... Endre alias & # 160; … & Nimeä uudelleen Gi & nytt navn & Ominaisuudet & Egenskaper Lataa & uudelleen Last & inn på nytt & Avaa & Åpne % 1 on jo ylimmän tason tietue. % 1 er alt en oppføring på toppen. Valitse paikallinen tai etäkansio Velg lokal eller fjern mappe Vaihda alias Endre alias Vaihtoehtoinen kansion nimi: Alternativt mappenavn: Tekstikatkelma Tekstbit Binääritiedosto Binær fil Asiakirjamalli Dokumentmal Sivustopohja Nettstedsmal Pohjat Maler Yleinen Globalt & Lataa pohja... & Last ned mal & # 160; … Pohjapuu Mal- tre & Uusi kansio... & Ny mappe & # 160; … Lähetä sähköpostitse... Send inn & e- post & # 160; … & Siirrä malli palvelimelle... Last & opp mal & # 160; … & Lisää projektiin... Sett & inn i prosjektet & # 160; … Lisää & tekstinä Sett inn som & tekst & Uusi tiedosto tämän pohjalta & Nytt dokument basert på dette & Luo sivustopohja... Trekk ut nettstedsmal til & # 160; … Tee uusi pohjakansio Lag ny malmappe & Peri atribuutti ylemmän tason elementiltä (ei mitään) Arv & foreldreattributt (ingenting) & Peri attribuutti ylemmän tason elementiltä (% 1) Arv & foreldreattributt (% 1) Virhe luotaessa uutta kansiota. Ehkä sinulla ei ole oikeutta kirjoittaa kansioon% 1. Feil ved oppretting av ny mappe. Kanskje du ikke har skrivetilgang til mappa% 1. Tallenna valittu pohjatiedostona: Lagre utvalget som malfil: Ei voitu kirjoittaa tiedostoon% 1. Tarkista, että sinulla on kirjoitusoikeus ja että yhteys on kunnossa. Kunne ikke skrive til fila% 1. Kontroller at du har rettighet til å skriv der eller at forbindelsen din virker. Quanta- pohja Quanta- mal Haluatko varmasti poistaa kansion% 1? Er du sikker på at du vil slette mappa% 1? Haluatko varmasti poistaa tiedoston% 1? Er du sikker på at du vil slette fila% 1? Kohdekansio Målmappe Ei voitu luoda% 1 tiedostoa. Tarkista, että sinulla on kirjoitusoikeudet isäkansiossa. Det oppsto en feil under utpakking av nettstedsmalfila% 1. Kontroller at du har skrivetilgang til% 2 og at det er nok ledig plass i den midlertidige mappa. Tee uusi pohjahakemisto Opprett nettsted og mal & # 160; … Tukematon ominaisuus Ikke støttet funksjon Tee uusi pohjahakemisto Opprett malfil for nettsted Ei voitu luoda% 1 tiedostoa. Tarkista, että sinulla on kirjoitusoikeudet isäkansiossa. Det oppsto en feil under oppretting av tar- arkivet for nettstedsmalene. Kontroller at du kan lese filene fre% 1, at du har skrivetilgang til% 2 og at du har nok ledig plass i den midlertidige mappa. Mallin luontivirhe Feil ved oppretting av mal Kuvalähde: Bildekilde: HSpace: Vannrett mellomrom: VSpace: Loddrett mellomrom: Vaihtoehtoinen teksti: Alternativ tekst: Reunus: Kantlinje: Tasaus: Juster: Oma... Tilpasset & # 160; … Kuvatiedostot * _BAR_Kaikki tiedostot _BAR_Bildefiler * _BAR_Alle filer Tuntematon tagi Ukjent tagg Tagin ominaisuudet: Tagg- egenskaper: Rivit: Rader: Tyyli: Stil: Avaa tiedosto Åpnede filer & Muokkaa valittua tagia... & Rediger denne taggen & # 160; … Quanta- projekti Kjør prosjekt Aseta työkalurivejä... Sett opp & # 160; … Lisää & tiedostoja... Inspiser & # 160; … Sisältö: Fortsett top Steg Teksti Neste & Poista tiedosto Slett Sivuston lähdekoodi: & Kilde & Tuloste: & Utdata Lataa & uudelleen Last på nytt Käyttölauseke: & Evaluer uttrykk & # 160; … Debuggerin työkalurivi Feilsøker ikke klar Käyttölauseke: Evaluer uttrykk Rakenteen loppu: Struktur- tre Ryhmät: Grupper Dokumentaatio Dokument * * Liitä tiedostoja projektiin Sett inn filer i prosjektet Lisää kansio projektissa Sett inn mappe i prosjektet top Stopp Tapahtui virhe yritettäessä ajaa "wget" - ohjelmaa. Tarkista aluksi, että se löytyy järjestelmästäsi ja PATH: sta. Det oppsto en feil ved forsøk på å kjøre programmet wget. Kontroller først et det finnes på systemet og at det ligger i din søkesti PATH Tämä ominaisuus on saatavilla vain, kun projekti on paikallisella levyllä. Denne egenskapen er bare tilgjengelig dersom prosjektet ligger på en lokal disk wget valmis... wget fullført & # 160; … Valitse projektin kansio Velg prosjektmappe & Uusi Projekti... & Nytt prosjekt & # 160; … Quantan ydintä ei ladattu Quanta core ikke lastet inn Uuden projektin velho Veiviser for nytt prosjekt Lisää projektiasetuksia Hovedinnstillinger for prosjektet Projektin yleiset asetukset Detaljerte prosjektinnstillinger HTML- esikatselu HTML forhåndsvisning & Esikatselu & Forhåndsvisning & Muunna tiedosto käyttämään valittua DTD: tä Forhåndsvid dokumentet i nettleseren Esikatselu Esikatselu näyttää asiakirjan HTML- selaimessa. Forhåndsvisning Forhåndsvisningen viser gjeldende dokument i en HTML- leser Projekti avattu Prosjekt- tre Tässä puunäkymässä hallitaan projektin tiedostoja ja kansioita. Denne trevisningen styrer filer og mapper i prosjektet. Projektin tiedostot Prosjektfiler Ei projektia Ingen prosjekt Kansio:% 1 Mappe:% 1 Tiedosto:% 1 Fil:% 1 Kohde:% 1 Mål:% 1 Projektin hallinta Prosjektleder Lisää & tiedostoja... Sett & inn filer & # 160; … Lisää tiedostoja Sett inn filer Lisää tiedostoja - liitä uusia tiedostoja projektiin Sett inn filer – sett inn nye filer i prosjektet. Lisää & kansio... Sett & inn mappe & # 160; … Lisää kansio... Sett inn mappe Lisää kansio - liitä uusi kansio projektiin Sett inn mappe – sett inn en ny mappe i prosjektet Lisää projektiin Sett inn i prosjektet Kopioi tiedostoja projektiin Kopier filer til prosjektet % 1: kopioi projektiin % 1: kopier til prosjektet Ladattua projektitiedostoa ei voitu avata. Kan ikke åpne den nedlastede prosjektfila. Ei pääsyä projektin tiedostoon% 1. Får ikke tilgang til prosjektfila% 1. Salli ikkunoiden vetäminen Muliggjør vindusflytting Näytä nimet Vis navn Näytä numerot Vis nummer Näytä tausta Vis bakgrunn Näytä ikkunat Vis vinduer Ikkunan tyyppi Type vindu Tavallinen Enkel Kuva Pixmap Asettelu Utforming Klassinen Klassisk & Työpöydälle & Til skrivebord Pienennä Minimer & Suurenna Maksimer & Kaikille työpöydille & Alle skrivebord Työpöydän esikatselu Skrivebordsoversikt Alkuperäinen kehittäjä/ ylläpitäjä Opprinnelig utvikler/ vedlikeholder Kehittäjä Utvikler Luo sivuttaja, mutta piilota ikkuna Opprett skrivebordsbytter, men hold vinduet skjult Työpöydän sivuttajaNAME OF TRANSLATORS SkrivebordsbytterNAME OF TRANSLATORS Tapio KauttoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org YksivärinenComment EnsfargetComment Danny Allen (danny@ dannyallen. co. uk) Name av Danny Allen (danny@ dannyallen. co. uk) Name KMagGenericName KMagGenericName SuurennuslasiComment SkjermforstørrerComment Napsauttaa hiirtä puolestasi rannevammojen ehkäisemiseksiName Trykker museknappen for deg, gir mindre musesykeName KMouseToolGenericName KMouseToolGenericName Automaattinen hiirennapsautusName Automatisk museklikkName SaksalainenName TyskName EnglantilainenName EngelskName TanskalainenName NederlandskName RuotsalainenName SvenskName KMouthGenericName KMouthGenericName Puhesyntetisaattorin käyttöliittymäName Brukerflate for talesystemName KSayItGenericName KSayItGenericName Puhesyntetisaattorin käyttöliittymäName Brukerflate for tekst til taleName Merkkijonojen korvaajaComment StrengerstatterComment KTTS- ohjelman liitännäinen, joka korvaa merkkijonojaName Filter- programtillegg til KTTS for streng- erstatningName Puhujan valitsinComment SnakkervelgerComment KTTS- ohjelman liitännäinen puhujan valitsemiseksiName Filter- programtillegg til KTTS for snakkervalgName XML- muunninComment XML TransformerComment Yleinen XML- muuntimen suodatin liitännäinen KTTS- ohjelmalleName Filter- programtillegg til KTTS for alminnelig XML- transformasjonName Teksti puheeksiComment Tekst- til- taleComment Teksti puheeksi - hallintamoduuliName Styremodul for tekst- til- taleName Teksti puheeksi - järjestelmä näyttää toimivan hyvin. Name Tekst- til- tale- systemet ser ut til å virke som det skal. Name KTTSDComment KTTSDComment KDE Teksti puheeksi - palvelinohjelmaName KDE tekst- til- tale- nisseName kttsmgrGenericName kttsmgrGenericName Teksti puheeksi - hallintaohjelmaComment Styring for tekst- til- taleComment KDE Teksti puheeksi - hallintaohjelmaName Styring for KDEs tekst- til- tale & Erittäin matalaZoom at low Svært lavtZoom at low & MatalaZoom at medium & LavtZoom at medium & KeskitasoinenZoom at high & MediumZoom at high & KorkeaZoom at very high & HøytZoom at very high & Erittäin korkeaNo color- blindness simulation, i. e. 'normal' vision Svært høytNo color- blindness simulation, i. e. 'normal' vision & Normaali & Normal & Punavihreä värisokeus & Protanopi (type rød/ grønn fargeblindhet Täysivärisokeus & Deuteranopi (type rød/ grønn fargeblindhet) Sinikeltainen värisokeus & Tritanopi (type blå/ gul fargeblindhet) & Värisokeus rajallisina harmaasävyinä & Akromatopsi, total fargeblindhet & Ei kiertoa (0°) & Ingen rotering (0°) Vasemmalle (90°) & Venstre (90°) & Ylösalaisin (180°) & Opp- ned (180°) & Oikealle (270°) & Høyre (270°) Uusi ikkuna Nytt & vindu Avaa uusi KMagnifier- ikkuna Åpne et nytt KMagnifier- vindu Napsauta pysäyttääksesi ikkunan päivityksen Trykk for å stoppe vindusoppfrisking Tämän napsauttaminen aloittaa / pysäyttää kuvan päivittämisen. Päivityksen pysäyttäminen laskee tarvittavan prosessoriajan nollaan. Trykker du på dette ikonet vil KMag starte eller stoppe oppfrisking av vinduet. Stopper du oppdateringa, så brukes det ikke mer prosessorkraft (CPU- forbruk) & Tallenna tilannevedos nimellä... Lagre & skjermbilde som & # 160; … Tallentaa lähennetyn näkymän kuvatiedostoon. Lagrer lupebildet til en bildefil. Tallenna kuva tiedostoon Lagre bilde til en fil Napsauta tätä painiketta nykyisen lähennetyn näkymän tulostamiseksi. Trykk på denne knappen for å skrive ut lupebildet. Lopettaa ohjelman Avslutter programmet Napsauta tätä painiketta kopioidaksesi nykyisen lähennetyn näkymän leikepöydälle, josta voit liittää sen muihin ohjelmiin. Trykk på denne knappen for å kopiere lupevisningen til utklippstavla, så den kan limes inn i andre programmer. Kopioi lähennetty kuva leikepöydälle Kopier lupebildet til utklippstavla Näytä & valikko Vis & meny Piilota & valikko Skjul & meny Näytä & päätyökalurivi Vis hovedverktøylinje Piilota & päätyökalurivi Skjul hovedverktøylinje Näytä & näytä- työkalurivi Vis & verktøylinje for visning Piilota- työkalurivi Skjul & verktøylinje for visning & Näytä Asetukset- työkalurivi Vis verktøylinje for innstillinger Piilota & asetusten- työkalurivi Skjul verktøylinje for innstillinger & Seuraa hiiren tilaa & Følg musepekeren Suurentaa alueen osoittimen ympärillä Forstørr rundt musepekeren Jos valittuna, hiiren osoittimen ympärillä oleva alue näytetään suurennettuna Om dette er valgt, blir området nær musepekeren forstørret & Valintaikkunatila Utvalgsvindu modus Näytä ikkuna suurennettavan alueen valitsemiseksi Vis et vindu for å velge det forstørra området & Kokonäyttötila & Hele skjermenmodus Suurenna koko näyttö Forstørr hele skjermen Napsauta tätä painiketta sovittaaksesi lähennetyn näkymän ikkunaan. Trykk på denne knappen for å tilpasse lupebildet til lupevinduet. Piilota hiiren & osoitin Skjul & musepeker Näytä hiiren & osoitin Vis & musepekeren Piilottaa hiiren osoittimen Skjul musepekeren Napsauta tätä painiketta lähentääksesi valitun alueen. Trykk på denne knappen for å forstørre det valgte området. & Lähennä & Forstørre / - minske Valitse lähennyskerroin. Velg « zoom » - faktor. Lähennyskerroin « Zoom » - faktor Napsauta tätä painiketta loitontaaksesi valittua aluetta. Trykk på denne knappen for å forminske det valgte området. Kierto & Rotering Valitse kiertokerroin. Velg roteringsvinkel. Kiertokerroin Roteringsvinkel & Päivitä Oppfrisk Valitse päivitystiheys. Mitä isompi päivitystiheys, sitä enemmän laskentatehoa (CPU) tarvitaan. Velg oppfriskningsraten. Jo høyere rate, jo mer datakraft (CPU) vil trenges. PäivitystiheysColor- blindness simulation mode OppfriskingsrateColor- blindness simulation mode & Väri & Farge Valitse tila simuloimaan erityyppisiä värisokeuksia. Velg en visningsmåte som simulerer forskjellige typer fargeblindhet. Värisokeussimulointitila Fargeblindhet- simulering Tallenna tilannevedos nimellä Lagre skjermbilde som Väliaikaistiedostoa ei voitu tallentaa (ennen lataamista määrittelemääsi verkkotiedostoon). Klarte ikke lagre midlertidig fil (før opplasting til nettverksfila du oppga). Virhe tiedostoa kirjoitettaessa Feil ved skriving til fil Tiedostoa ei voitu siirtää verkoon. Klarte ikke laste opp fil over nettet. Nykyinen lähennetty kuva tallennettu hakemistoon% 1 Lupeområdet er lagret til% 1 Tietoja Informasjon Tiedostoa ei voitu tallentaa. Tarkasta, että sinulla on oikeudet kirjoittaa hakemistoon. Klarte ikke lagre fil. Sjekk om du har rettigheter til å skrive til mappa. Napsauta keskeyttääksesi ikkunan päivityksenStart updating the window Trykk for å stoppe vindusoppdateringStart updating the window Napsauta aloittaaksesi ikkunan päivityksen Trykk for å starte vindusoppdatering Valintaikkuna Utvalgsvindu KMagnifier KMagnifier Tämä ikkuna näyttää valitun alueen sisällön. Sisältö suurennetaan valitun lähentämiskertoimen mukaisesti. Dette er hovedvinduet som viser innholdet i det utvalgte området. Innholdet blir forstørret hvis du har valgt et forstørrelsesnivå. Suurennuslasi K- työpöytäympäristölle (KDE) Skjermlupe for K Desktop Environment (KDE) Copyright 2001- 2003 Sarang Lakare Copyright 2003- 2004 Olaf Schmidt Copyright 2008 Matthew Woehlke Copyright 2001- 2003 Sarang Lakare Copyright 2003- 2004 Olaf Schmidt Copyright 2008 Matthew Woehlke Sarang Lakare Sarang Lakare Uudelleenkirjoitus Omskriving Michael Forster Michael Forster Alkuperäinen tekijä ja ideoija (KDE1: lle) Opprinnelig idé og forfatter (KDE1) Olaf Schmidt Olaf Schmidt Muutettu käyttöliittymä, paranneltu valintaikkunoita, optimoitu nopeutta, kiertoa ja tehty virheenkorjauksia Omarbeiding av brukergrensesnittet, forbedring av utvalgsvinduet, ymse hastighetsforbedringer, rotering og feilfikser Matthew Woehlke Matthew Woehlke Värisokeussimulointi Fargeblindhetsimulering Claudiu Costin Claudiu Costin Joitain vinkkejä Noen tips Avattava tiedosto Fil å åpne & AsetuksetNAME OF TRANSLATORS & InnstillingerNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Mikko Piippo, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Jørgen GrønlundEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org, jorgenhg@ broadpark. no Liikkumisajan pitää olla vähemmän tai yhtä paljon kuin viipymisajan. Dra- tid må være mindre enn eller lik hviletid. Virheellinen arvo Ugyldig verdi & Pysäytä & StoppStart tracking the mouse & Käynnistä & Start Aktiivisessa moduulissa on tallentamattomia muutoksia. Haluatko ottaa muutokset käyttöön ennen asetusikkunan sulkemista vai peruuttaa muutokset? Det er ulagrede endringer i den aktive modulen. Vil du bruke endringene før oppsettsvinduet lukkes, eller forkaste endringene? Suljetaan asetusikkunaa Lukker oppsettsvinduet Aktiivisessa moduulissa on tallentamattomia muutoksia. Haluatko ottaa muutokset käyttöön ennen KMousetool- ohjelman sulkemista vai peruuttaa muutokset? Det er ulagrede endringer i den aktive modulen. Vil du ta i bruk endringene før KMousetool avsluttes, eller skal endringene forkastes? Suljetaan KMousetool- ohjelma Avslutter KMousetool & KMouseTool- ohjelman asetukset... & Sett opp KMousetool & # 160; … KMousetool- ohjelman & käyttöohje KMousetool & håndbok & Tietoja KMouseToolista- ohjelmasta & Om KMousetool KMouseTool KMouseTool (c) 2002- 2003, Jeff Roush (c) 2003, Gunnar Schmi Dt (c) 2002- 2003, Jeff Roush (c) 2003, Gunnar Schmi Dt Gunnar Schmi Dt Gunnar Schmi Dt Nykyinen ylläpitäjä Nåværende vedlikeholder Käytettävyysparannuksia Forbedringer Jeff Roush Jeff Roush Alkuperäinen tekijä Opprinnelig forfatter Joe Betts Joe Betts Vetoaika (1/ 10s): Dra- tid (0. 1 s): & Vähimmäisliikutus: & Minste bevegelse: & Näytä viivat Slå på musgester & Viipymisaika (1/ 10s): Hviletid (0. 1s): Älykäs vetäminen Smart dra & Oletukset & Standarder & Nollaa & Tilbakestill & Käytä & Bruk & Käynnistä KDE: n käynnistyksessä Start med & KDE & Kuuluva napsautus Hørbart klikk KMouseTool ajetaan taustalla suljettuasi tämän ikkunan. Vaihtaaksesi asetuksia käynnistä KMouseTool uudestaan tai käytä ilmoitusalueen kuvaketta. KMouseTool fortsetter å kjøre i bakgrunnen etter at du lukker dette dialogvinduet. For å endre innstillinger kan du starte KMouseTool igjen eller bruke KDEs systemkurv. & LopetaNAME OF TRANSLATORS & AvsluttNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org Paikallinen LokalLatin1 characterset Latin1 Latin1 Unicode Unicode ilman nimeä uten navn Vie sanakirja Eksporter ordbok Tiedosto% 1 on jo olemassa. Haluatko korvata sen? Fila% 1 finnes fra før. Vil du skrive over den? TIedosto on olemassa Fila finnes & Korvaa & Skriv over Luodaan sanaluetteloa Oppretter en ordliste Analysoidaan KDE: n dokumentaatiota... Tolker KDE- dokumentasjon & # 160; … Yhdistetään sanakirjoja... Fletter ordbøker & # 160; … Analysoidaan tiedostoa... Tolker fil & # 160; … Analysoidaan hakemistoa... Tolker mappe & # 160; … Suoritetaan oikolukua... Kontrollerer rettskrivning & # 160; … Uuden sanakirjan lähde (1) Kilde for ny ordbok (1) Uuden sanakirjan lähde (2) Kilde for ny ordbok (2) In which directory is the file located? & Hakemisto: & Mappe: Tässä voit määritellä mihin hakemistoon uusi kansio luodaan. I dette inndatafeltet kan du angi hvilken mappe du vil hente inn for å opprette den nye ordboka. Latin characterset Yhdistämisen tulosIn the sense of a blank word list Flett resultatetIn the sense of a blank word list Tyhjä lista Tom liste KDE: n dokumentaatio KDE- dokumentasjonDefault dictionary Asetukset Oppsett & Tekstistä puheeksi & Tekst- til- tale Sanantäydennys Fullføring av ord KTTSD- puhepalvelu KTTSD taletjeneste KDE: n tekstistä puheeksi - palvelun asetukset Oppsett av tekst- til- tale- nissen i KDE & Avaa historiana... Åpne som historie & # 160; … Avaa tiedosto historiana Åpner en eksisterende fil som historie Tallenna & historia nimellä... Lagre & historie som & # 160; … Tallenna historia nimellä... Lagrer den nåværende historien som & # 160; … & Tulosta historia... & Skriv ut historie & # 160; … Tulostaa historian Skriver ut den nåværende historien Sammuttaa ohjelman Avslutter programmet Leikkaa valitun osion ja laittaa sen leikepöydälle Klipper ut det som er valgt og legger det på utklippstavla Leikkaa valitun alueen ja vie sen leikepöydälle. Jos edit- kentässä on tekstiä valittuna se viedään leikepöydälle. Muussa tapauksessa valitut lauseet historiasta (jos on lauseita) viedään leikepöydälle. Klipper ut det som er valgt og legger det på utklippstavla. Hvis noe tekst er markert i skrivefeltet, så legges det på utklippstavla, ellers blir valgte setninger i historien, om det er noen, lagt på utklippstavla. Kopioi valitun osion leikepöydälle Kopierer det som er valgt til utklippstavla Kopioi valitun tekstiosan leikepöydälle. Jos muokkauskentän tekstiä on valittu, kopioidaan valinta leikepöydälle. Muussa tapauksessa valitut lauseet (jos on) kopioidaan leikepöydälle. Kopierer det som er valgt til utklippstavla. Hvis noe tekst er markert i skrivefeltet, så kopieres det til utklippstavla, ellers blir valgte setninger i historien, om det er noen, kopiert til utklippstavla. Liittää leikepöydän sisällön valittuun kohtaan Limer inn innhold fra utklippstavla til aktuell posisjon Siirtää tekstiä leikepöydältä muokkauskenttään kohdistimen kohdalle. Limer inn innhold fra utklippstavla til skrivefeltet der markøren står. Start speaking & Puhu & Snakk Puhuu tällä hetkellä aktiivisena olevat lauseet Sier de( n) aktive setningen( e) Puhuu aktiiviset lauseen (lauseet). KMouth puhuu editointikentässä olevan tekstin. Jos sitä ei ole, puhutaan valitut lauseet historiasta (jos löytyy). Sier de( n) aktive setningen( e). Hvis det er tekst i skrivefeltet blir den lest høyt. Ellers blir valgte setninger i historien (om det er noen) lest høyt. Näytä & fraasisanaston työkalurivi Vis verktøylinje for & parlør Näyttää/ piilottaa työkalurivin Viser/ skjuler verktøylinja for parløren Näyttää/ piilottaa tilarivin Viser/ skjuler statuslinja & KMouthin asetukset... & Sett opp KMouth & # 160; … Avaa asetusikkunan Åpner oppsettsdialogvinduet Puhuu valitut lauseet Leser høyt de frasene som er valgt i historien Poistaa valitut fraasit historiasta Fjerner de valgte frasene fra historien & Leikkaa Klipp Leikkaa valitun fraasin historiasta ja vie sen leikepöydälle Klipper de valgte frasene fra historien og legger dem på utklippstavla Kopioi valitut fraasit historiasta ja vie ne leikepöydälle Kopierer de valgte frasene fra historien til utklippstavla Valitse kaikki & kohdat Velg & alle oppføringer Valitse kaikki fraasit historiassa Velger alle fraser i historien & Poista kaikkien tietueiden valinta Velg & bort alle oppføringer Poistaa kkaikki fraasit historiasta Tar vekk markering fra alle fraser i historienThe job is done Valmis. Klar. Talleta historia tiedostoon... Lagrer historie med nytt filnavn & # 160; … Tulostetaan... Skriver ut & # 160; … Shutting down the application Poistutaan... Avslutter & # 160; … Näytä/ piilota valikoiden työkalurivi Viser eller skjuler menylinja & # 160; … Näytä/ piilota työkalurivi... Slår verktøylinje av eller på & # 160; … Näytä/ piilota fraasisanakirjan työkalurivi... Viser eller skjuler parlørlinja & # 160; … Näytä/ piilota tilarivi... Slår statuslinje av eller på & # 160; … Kirjoita ja sano - käyttöliittymä puhesyntetisaattoreille En skriv- og- snakk grenseflate for talesystemer KMouth KMouth (c) 2002/ 2003, Gunnar Schmi Dt © 2002/ 2003 Gunnar Schmi Dt Avattava historiatiedosto Historiefil som skal åpnes Vihjeet, laajennettu fraasisanakirja Tips, utvidede parlører & Fraasisanakirjat & Parlører Tämä valinta määrittelee, sanotaanko valitut fraasit heti vai liitetäänkö ne muokkauskenttään. Denne kombinasjonsboksen oppgir om valgte fraser i parløren blir sagt med en gang eller bare satt inn i tekstfeltet. Fraasien & valinta fraasikirjassa: & Utvalg av fraser i parløren: Puhu välittömästi Si det straks Lisää muokkauskenttään Sett inn i tekstfeltet Tämä valinta tallettaa fraasisanakirjan automaattisesti kun suljet muokkausikkunan. Denne kombinasjonsboksen angir om parløren skal lagres automatisk når redigeringsvinduet lukkes. Sulkee fraasisanakirjan muokkausikkunan Lukker redigeringsvindu for & parløren: Tallenna fraasisanakirja Lagre parlør Hylkää muutokset Forkast endringer Kysy, tallennetaanko vai ei Spør om endringer skal lagres Tekstistä puheeksi Tekst til tale & Komento tekstien puhumiseen: Kommando for å si tekster: Tämä kenttä määrittelee sekä puhumiseen käytetyn komennon ja sen parametrit. KMouth korvaa automaattisesti seuraavat ilmaisut:% t -- puhuttavaksi tarkoitettu teksti% f -- tiedostonnimi, teksti tiedostosta% l -- kielikoodi%% -- prosenttimerkki Dette feltet gir både kommandoen og dens parametre som brukes for å si tekster. KMouth vet om følgende plassholdere:% t -- teksten som skal leses høyt% f -- fila som inneholder teksten% l -- språkkoden%% -- et prosenttegn & Merkistö: Tegnkoding: Tämä valinta määrittelee teksteissä käytetyn merkistön Denne kombinasjonsboksen angir hvilke tegnkodinger som brukes for å sende over tekst. Lähetä puhuttava teksti standardisyötteenä (näppäimistö) Send data som standard & inndata Tämä valinta määrittelee lähetetäänkö näppäimistöltä kirjoitettu teksti (standard input) puhesyntetisaattorille. Denne avkryssingsboksen angir om tekst skal sendes som standard inn- strøm til talesystemet. & Käytä KTTSD- puhepalvelua, mikäli mahdollista Bruk KTTSD taletjeneste hvis mulig Tällä valinnalla KMouth yrittää käyttää KTTSD puhepalvelua ensisijaisesti kutsumalla puhesyntetisaattoria suoraan. KTTSD puhepalvelu on KDE- demoni, joka tarjoaa KDE- sovelluksille standardisoidun rajapinnan puheen syntetisoinnille. Ohjelman kehityksessä käytetään CVS- versionhallintaa. NAME OF TRANSLATORS Denne avkryssingsboksen bestemmer om KMouth skal prøve å bruke KTTSD- taletjenesten før tale- synthesizeren blir kalt direkte. KTTSD- taletjenesten er en KDE- nisse som gir KDE- programmer et standardisert grensesnitt mot tale- synthesizeren og utvikles for tiden i CVS. NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org Nykyinen valittu fraasi tai fraasisanakirja Valgt frase eller parlør & Nykyinen fraasi tai fraasisanakirja & Valgt frase eller parlør Tällä rivieditorilla määrittelet alifraasisanakirjan nimen tai fraasin sisällön. I dette feltet kan du angi navnet til en under- parlør eller innholdet i en frase. Tällä voit estää näppäimistön pikavalintanäppäimien toiminnan fraaseille. Hvis du velger dette, vil ikke den valgte setning kunne nås via en hurtigtast. & Ei mikään Ingen Tällä voit sallia näppäinyhdistelmien toiminnan. Voit vaihtaa näppäinyhdistelmiä viereisellä painikkeella. Hvis du velger dette, vil den valgte setningen kunne nås via hurtigtaster. Du kan endre denne hurtigtasten ved hjelp av knappen ved siden av dette alternativet. & Oma Egendefinert Pikavalintanäppäin fraasille Hurtigtast for frasen: & Fraasin teksti Tekst i & frasen: Jos valittu, oikoluetaan sanat ennen sanakirjaan lisäämistä. Hvis du krysser av i denne avkryssingsboksen, vil ordene bli stavekontrollert før de blir satt inn i den nye ordboka. Vertaa & OpenOffice. org- sanakirjaan: & Sammenlikne med OpenOffice. org- ordboka: Tällä valinnalla valitset käytetyn merkistön tiedostojen luvussa. Tätä combo- laatikkoa ei käytetä XML- tiedostoille eikä sanakirjoille. Med denne kombinasjonsboksen kan du velge tegnkodingen som skal brukes ved innhenting av tekstfiler. Denne kombinasjonsboksen brukes ikke til XML - eller ordbok- filer. Anna tähän tiedostonnimi, johon haluat tallettaa uuden sanakirjan. I dette innskrivingsfeltet kan du angi hvilken fil du vil hente inn for opprettelse av den nye ordboka. & Tiedostonimi: & Filnavn: Tällä kentällä valitset OpenOffice. org- kansion sanojen oikeinkirjoitustarkistukselle. I dette innskrivingsfeltet kan du velge OpenOffice. org- ordboka som skal brukes for stavekontroll av de nye ordene som skal legges inn i den nye ordlista. Tällä yhdistelmälaatikolla voit valita kansioon liittyvän kielen. Med denne kombinasjonsboksen kan du velge hvilket språk som skal høre til den nye ordboka. & Kieli: & Språk: & Luo uusi sanakirja: Opprett ny ordbok: Tällä valinnalla luot uuden sanakirjan joko lataamalla sanakirjatiedoston tai laskemalla tekstin sisältämät yksittäiset sanat. Hvis du krysser av i denne avkryssingsboksen, vil en ny ordbok bli opprettet enten ved at en ordbok- fil blir hentet inn, eller ved at de enkelte ordene i teksten blir tatt med. & Yhdistä sanakirjoja & Flett ordbøker Tällä valinnalla luot uuden sanakirjan lomittamalla olemassaolevat sanakirjat. Hvis du velger denne boksen, vil en ny ordbok bli opprettet ved at eksisterende ordbøker blir flettet sammen. Tiedostosta Fra & fil Tällä valinnalla uusi sanakirja luodaan tiedostosta. Voit valita joko XML- tiedoston, normaalin tekstitiedoston tai sanojen täydennyssanakirjan. Jos valitset tekstitiedoston tai XML- tiedoston, yksittäisten sanojen esiintymistiheydet tunnistetaan yksinkertaisesti laskemalla kunkin sanan esiintymiskerrat. Hvis du velger denne boksen, vil en ny ordbok bli opprettet ved at en fil blir hentet inn. Du må enten angi en XML- fil, en standard tekstfil eller en fil som inneholder en ordfullføringsordbok. Hvis du velger en standard tekstfil eller en XML- fil, vil hyppigheten av de enkelte ordene enkelt og greit oppdaget ved at forekomstene blir telt opp. & KDE: n dokumentaatiosta Fra & KDE- dokumentasjon Tällä valinnalla uusi sanakirja luodaan analysoimalla KDE: n dokumentaatiota. Sanojen esiintymistaajuus havaitaan laskemalla kunkin sanan esiintymiskerrat. Hvis du velger denne boksen, vil en ny ordbok bli opprettet ved at KDE- dokumentasjonen blir lest. Hyppigheten til de enkelte ordene blir registrert på den enkle måten at alle forekomstene blir telt opp. & Kansiosta Fra & mappe Tällä valinnalla uusi sanakirja luodaan lataamalla kaikki tiedostot kansiosta ja sen alikansioista. Hvis du velger denne boksen, vil en ny ordbok bli opprettet ved at alle filer i en mappe og den undermapper blir hentet inn. Luo & tyhjä sanaluettelo Opprett en & tom ordliste Tällä valinnalla luot uuden tyhjän sanakirjan. Koska KMouth lisää automaattisesti sanakirjaan kaikki uudet sanat, oppii ohjelma vähitellen käyttämäsi sanaston. Hvis du velger denne boksen, vil en tom ordbok bli opprettet. Siden KMouth automatisk legger ord som du skriver inn i ordbøkene, vil programmet lære seg ordforrådet ditt over tid. Tällä valinnalla KDE: n dokumentaatiosta haettujen sanojen oikeinkirjoitus tarkistetaan ennen lisäämistä uuteen sanakirjaan. Hvis du krysser av i denne avkryssingsboksen, vil ordene fra KDE- dokumentasjonen bli stavekontrollert før de blir satt inn i den nye ordboka. Tässä yhdistelmäruudussa voit valita, mistä asennetuista kielistä luodaan uusi hakemisto. KMouth analysoi ainoastaan valitulla kielellä laaditut tiedostot. I denne kombinasjonsboksen kan du velge hvilket av de installerte språkene som skal brukes ved oppretting av den nye ordboka. KMouth vil bare lese dokumentasjonsfilene for dette språket. & Valittu sanakirja & Valgt ordbok Tällä yhdistelmälaatikolla valitset valitun hakemiston kielen. Med denne kombinasjonsboksen kan du velge hvilket språk som skal høre til den valgte ordboka. Tällä kentällä voit antaa valitulle sanakirjalle nimen. I dette tekstfeltet kan du angi navnet til den valgte ordboka. Tällä painikkeella voit lisätä uuden sanakirjan käytössä olevien sanakirjojen luetteloon. Med denne knappen kan du legge til en ny ordbok til lista over tilgjengelige ordbøker. Lisää & sanakirja... Legg til ordbok & # 160; … Tällä painikkeella voit poistaa valitun sanakirjan. Med denne knappen kan du slette den valgte ordboka. & Poista sanakirja Slett ordbok Tällä painikkeella siirät valitun sanakirjan ylös. Med denne knappen kan du flytte den valgte ordboka oppover. Siirrä & ylös Flytt & opp Tällä painikkeella siirrät valitun sanakirjan alas. Med denne knappen kan du flytte den valgte ordboka nedover. & Siirrä alas Flytt & ned Tällä painikkeella viet sanakirjan tiedostoon. Denne knappen kan brukes til å eksportere den valgte ordboka til en fil. & Vie sanakirja... & Eksporter ordbok & # 160; … Tämä luettelo sisältää sanakirjat, joita voidaan käyttää sanantäydennystä varten. KMouth näyttää muokkauskentän vieressä valintalaatikon, jos luettelossa on useita sanakirjoja. Voit valita sanakirjan, jota käytetään sanojen täydentämiseen. Denne lista inneholder alle tilgjengelige ordbøker for ordfullføringen. KMouth vil vise en kombinasjonsboks ved siden av tekstfeltet i hovedvinduet hvis denne lista inneholder mer enn én ordbok. Du kan bruke denne kombinasjonsboksen for å velge ordboka som faktisk blir brukt for ordfullføringen. Sanakirja Ordbok Kieli Språk Valitse haluamasi fraasisanakirja: Bestem deg for hvilke parlører du trenger: Kirja Bok Napsauttamalla tätä painiketta voit valita tälle fraasille näppäinyhdistelmän. Med denne knappen kan du velge hvilken snarvei som skal forbindes med den valgte setningen. Fraasisanakirja Parlør Fraasi Setning Tämä lista näyttää fraasikirjan puumaisena. Voit valita ja muuttaa yksittäisiä fraaseja ja alifraasikirjoja. Denne lista inneholder den gjeldende parløren i en trestruktur. Du kan velge og endre enkeltsetninger og underliggende parlører & Uusi fraasi & Ny setning Lisää uuden fraasin Legger til ny setning Uusi fraasisanakirja Ny & parlør Lisää uuden fraasisanakirjan, johon muut kirjat ja fraasit voidaan sijoittaa Legger til en ny parlør der du kan plassere andre parlører og setninger Tallettaa fraasisanakirjan kovalevylle Lagrer parløren på disken & Tuo... & Importer & # 160; … Tuo tiedoston ja lisää sen sisällön fraasisanakirjaan Importerer en fil og legger innholdet til parløren & Tuo vakiofraasisanakirja Importer standardparlør Tuo vakiofraasisanakirjan ja lisää sen sisällön fraasisanakirjaan Importerer en standardparlør og legger innholdet dens til i parløren & Vie... & Eksporter & # 160; … Vie nyt valitut fraasit tai fraasikirjat tiedostoon Eksporterer de( n) gjeldende setningen( e) eller parløren( e) til en fil Osoittaa valittuun fraasiin/ fraaseihin tai fraasisanakirjaan/ kirjoihin Skriver ut valgte setninger eller parlører Sulkee ikkunan Lukker vinduet Leikkaa valitut fraasit fraasikirjasta ja vie ne leikepöydälle Klipper de valgte elementene fra parløren og legger dem på utklipstavla Kopioi valitun fraasin fraasisanakirjasta leikepöydälle Kopierer de utvalgte elementene fra parløren til utklippstavla Poistaa valitut fraasit fraasikirjasta Fjerner utvalgte elementer fra parløren & fraasikirjan nimi & Parlørens navn: Ohjelmassa on tallentamattomia muutoksia. Haluatko lisätä muutokset ennenkuin suljet "fraasisanakirjan" ikkunan vai haluatko hylätä muutokset? Det finnes ulagrede endringer. Vil du gjøre endringene varige når « parlør » - vinduet lukkes, eller vil du avvise endringene? Sulkee "Fraasisanakirja" - ikkunan Lukker parlørvinduet Halutessasi käyttää '% 1' näppäintä pikanäppäimenä, sinun tulee yhdistää siihen Win, Alt, Ctrl, ja/ tai Shift näppäimet. For at «% 1 » - tasten skal kunne brukes som hurtigtast må den brukes sammen med Win, Alt, Ctrl og/ eller Shift- tasten. Epäkelpo pikanäppäin Ugyldig hurtigtast (Uusi fraasisanakirja) (Ny parlør) (Uusi fraasi) (Ny setning) *. phrasebook_BAR_Fraasisanakirjat (*. phrasebook) *. txt_BAR_Tekstitiedostot (*. txt) * _BAR_Kaikki tiedostot *. phrasebook_BAR_Parlører (*. phrasebook) *. txt_BAR_tekstfiler (*. txt) * _BAR_Alle filer Tuo fraasisanakirja Importer parlør Tapahtui virhe ladattaessa tiedostoa% 1 Det oppsto en feil ved lasting av fila% 1 Vie fraasisanakirja Eksporter parlør Tapahtui virhe tallennettaessa tiedostoa% 1 Det oppsto en feil ved lagring av fila% 1 *. txt_BAR_Tekstitiedostot (*. txt) *. phrasebook_BAR_Fraasisanakirjat (*. phrasebook) * _BAR_Kaikki tiedostot *. txt_BAR_tekstfiler (*. txt) *. phrasebook_BAR_Parlører (*. phrasebook) * _BAR_Alle filer Valitsemassasi tiedoston nimessä% 1 on erilainen tyyppi kuin. fraasisanakirjassa. Haluatko lisätä fraasisanakirjan tiedoston nimeen? Filnavnet du valgte% 1 har et etternavn som skiller seg fra. phrasebook. Vil du legge til. phrasebook i navnet? Tiedostopääte Fil- etternavn Älä lisää Ikke legg til Valitsemallasi tiedoston nimellä% 1 on tyyppinä. fraasisanakirja. Haluatko tallentaa fraasisanakirja- muodossa? Filnavnet du valgte% 1 har. phrasebook som etternavn. Vil du lagre fila i phrasebook- format? Fraasisanakirjana Som parlør Paljaana tekstinä Som ren tekst '% 1' näppäinyhdistelmä on varattu jo% 2. Valitse yksilöllinen näppäinyhdiestelmä. Tastekombinasjonen «% 1 » er allerede tilknyttet% 2. Velg en entydig tastekombinasjon. standardissa "% 1" toiminnossa standard «% 1 » - handlinga Konflikti standardisovelluksen pikanäppäimen kanssa Konflikt med standard programsnarvei globaali "% 1" toiminto altomfattende «% 1 » - handling Konflikti järjestelmänlaajuisen pikanäppäimen kanssa Konflikt med altomfattende snarvei toinen fraasi en setning til Näppäinkonflikti Tastekonflikt Alkuasetukset - KMouth Første oppsett – KMouth Puhesyntetisaattorin asetukset Innstillinger for tekst til tale Alkuperäinen fraasikirja Første parlør Tämä lista sisältää puhuttujen lauseitten historian. Voit valita lauseita ja painaa Puhu- painiketta toistaaksesi puhumisen. Denne lista inneholder historien over talte setninger. Du kan velge setninger og trykke på snakk- knappen for å si dem igjen. Tässä muokkauskentässä voit kirjoittaa uuden fraasin. Napsauta Puhu- painikettahalutessasi puhua syötetyn fraasin. I dette tekstfeltet kan du skrive inn en frase. Trykk på snakk- knappen for å si den frasen som er skrevet inn. * _BAR_Kaikki tiedostot *. phrasebook_BAR_Fraasisanakirjat (*. phrasebook) *. txt_BAR_Tekstitiedostot (*. txt) * _BAR_Alle filer *. phrasebook_BAR_Parlører (*. phrasebook) *. txt_BAR_tekstfiler (*. txt) Avaa tiedosto historiana Åpne fil som historie Nimeä uudelleen... Gi nytt navn & # 160; … Poista... Slett & # 160; … Yleiskatsaus Oversikt Luku Kapitel Hakusanat Nøkkelord Hakusana Nøkkelord Tekijät Forfattere Tekijä Forfatter Päiväys Dato Julkistustiedot Utgivelsesinfo Osiotaso 1 Avsnittsnivå 1 Osiotaso 2 Avsnittsnivå 2 Osiotaso 3 Avsnittsnivå 3 Osiotaso 4 Avsnittsnivå 4 Osiotaso 5 Avsnittsnivå 5 Asiakirjasta ei voitu tehdä pysyvää. Kan ikke gjøre dokumentet varig. Kappaleen merkintä on virheellinen. Kappale käsitellään CDATAna. Dette avsnittet inneholder etiketter som ikke passer sammen. Det vil bli håndtert som CDATA. XML- virhe XML- feil Sivu Side nimeämätön uten navn Otsikoimaton Uten tittel Tiedostoa ei voitu avata. Kan ikke åpne fil. Yksinkertainen tiedosto Enkel fil Tiedostoa ei voitu muuntaa XML- muotoon. Klarte ikke pakke fila inn i XML. Tiedoston on tyyppiä% 1, odotettiin tyyppiä 'kirja'. Denne fila er av type% 1, « book » var ventet. Talleta tiedostoon Lagre fil Annettu URL on virheellinen. Yritä sen sijaan 'Tallenna nimellä'. Den oppgitte URL- en er ugyldig. Forsøk « Fil – lagre som » i stedet. Kirjoitettavaa tiedostoa ei voitu avata. Klarte ikke åpne fil for skriving. Tallenna nykyisten tehtävien toiminnot vain paikallisiin tiedostoihin. Lagring virker foreløpig bare for lokale filer. Talleta tiedosto nimellä Lagre fil som Annettu URL on virheellinen. Den gitte URL- en er ugyldig. Asiakirjan rakennetta on ehkä muutettu. Tarkista, onko tämä kirjanmerkki vielä käypä. Kanskje dokumentstrukturen er endret. Se etter om dette bokmerket fremdeles er gyldig. Kirjanmerkkiä ei löydy. Kirjanmerkki- URL: in osoittaman tiedoston sisältö on ehkä muuttunut. Fant ikke bokmerke. Kanskje filinnholdet eller bokmerkets URL er blitt endret. Nimeä kohde uudelleen Gi elementet nytt navn Anna kohteen uusi nimi: Oppgi det nye navnet på elementet: Uuden luvun otsikko Ny kapittel- tittel Uusi hakusana Nytt nøkkelord Tekijä( t) Forfatter( e) Etunimi Sukunimi Fornavn Etternavn Etunimi Fornavn Sukunimi Etternavn Julkistus Utgivelse Uuden osion otsikko Ny avsnittstittel Tämä ei ole KSayIt- kirjanmerkki. Dette er ikke et bokmerke for KSayIt. Kirjanmerkkiä ei löydy Fant ikke bokmerke otsikoimaton uten tittel Puhu Les opp Tauko Pause Hiljenny Ti stille Seuraava lause Neste setning Edellinen lause Forrige setning Muokkaa tekstiä Rediger tekst Muokkaustila päälle. Redigering PÅ. Muokkaustila pois. Redigering AV. Avaa tiedosto... Åpne fil & # 160; … Puhuttava tiedosto Fil som skal leses opp Talleta tiedosto... Lagre fil & # 160; … Talleta tiedosto nimellä... Lagre fil som & # 160; … Poistuu... Avslutter & # 160; … Haluatko varmasti lopettaa? Er du sikker på at du vil slutte? Muuta tilapalkkia... Slå statuslinje av/ på & # 160; … puhuu leikekirjaa... leser opp utklippstavle & # 160; … syntetisoi... syntetiserer & # 160; … Pysäytetty tauolle... Pauset & # 160; … KSayIt - puhesyntetisaattorin käyttöliittymä KDE- työpöytää varten KSayIt – En tekst- til- tale- motor for KDE KSayIt KSayIt (c) 1996 - 2005, Robert Vogl © 1996– 2005 Robert Vogl Robert Vogl Robert Vogl Asiakirjan sisältö Dokumentinnhold Tehostepinon asetukset Oppsett av effekt- stakk Saatavilla: Tilgjengelige: Aktiiviset: Aktive: Kaksoisnapsautus avaa asetusikkunan. Dobbeltklikk åpner innstillingsvinduet. & Toiminta Handling TyökaluriviNAME OF TRANSLATORS HovedverktøylinjeNAME OF TRANSLATORS Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org Kohtalokas virhe XML- kappaleen jäsennyksessä: Fatal feil under tolking av XML- avsnitt: % 1, Rivi:% 2 % 1, linje:% 2 Kohtalokas virhe Fatal feil Löytyi selvittämätön entiteetti:% 1. Fant entitet uten motsvar:% 1 KSayIt ei tue DocBook - tiedostoja ulkoisina entiteetteinä. KSayIt støtter ikke DocBook- filer med eksterne entiteter. Jäsennystä ei voida jatkaa, mutta tulostekstissä on välejä. Tolking kan fortsette, men det vil være hull i teksten som oppstår. Jäsennysongelma Tolkingsproblem Ääniasetukset Stemmeinnstillinger Aktiivinen TTS- systeemi ei käytä aRts- tehosteita. Det aktive TTT- systemet bruker ikke aRts- effekter. Liitännäisten asetukset Oppsett av programtillegg Ilpo Kantonen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Nils Kristian Tomren, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net, bjornst@ skogkatt. homelinux. org & Nimi & Navn Syntetisoija Synthesizer Äänityyppi Stemmetype Mies 1The name of the first Female voice Mann 1The name of the first Female voice Mies 2 Mann 2 Mies 3 Mann 3 Nainen 1The name of the male child voice Kvinne 1The name of the male child voice Nainen 2 Kvinne 2 Nainen 3 Kvinne 3 Poika Guttebarn Tyttö Pikebarn & Nopeus & Fart & Äänenkorkeus & Tonehøyde & ÄänenvoimakkuusGeneral, as title of window & LydstyrkeGeneral, as title of window & Yleiset Generelt KTTSD ei ole käynnissä KTTSD kjører ikke Kun tämä asetus on valittuna ja KTTSMgr käynnistyy automaattisesti, kun puhuminen alkaa ja poistuu automaattisesti puheen jälkeen. Ei poistu automaattisesti, jos KTTSMgr on käynnistetty käsin tai käynnistetty järjestelmäasetuksista. Når dette er krysset av og KTTSMgr ble startet automatisk når snakkingen begynte, så avsluttes den automatisk når snakkingen er ferdig. Den avslutter ikke automatisk om KTTSMgr ble startet manuelt eller fra Systeminnstillinger. & Poistu, kun puhuminen on päättynyt Avslutt når snakkingen er ferdig Kun tämä asetus on valittuna ja jos KTTSMgr ei ole käynnissä puhumisen alkaessa, KTTSMgr käynnistetään kuvakkeeksi ilmoitusalueelle. Huom: KTTSMgr aloittaa automaattisesti vain vähintään viiden lauseen mittaiset tehtävät. Hvis dette er krysset av, så vil KTTSMgr starte (hvis den ikke allerede er i gang) når snakking begynner, og vise et ikon i systemkurven. Merk: KTTSMgr starter automatisk bare for tekstjobber som har 5 eller flere setninger. Käynnistä puheen aikana pienennettynä ilmoitusalueelle Start minimert i systemkurven under snakking Käynnistä KTTS- palvelu ja ota puhesynteesi käyttöön. Kryss av for å starte KTTS- nissen og slå på tekst- til- tale. & Ota teksti puheeksi (KTTSD) käyttöön Slå på Tekst- til- tale- systemet (KTTSD) Puhujat Opplesere Napsauta lisätäksesi ja säätääksesi uuden puhujan (puhesyntetisaattorin). Trykk for å legge til og sette opp en ny oppleser (talesyntetisator). & Ylös Opp & Alas Ned Napsauta säätääksesi valitun puhujan ominaisuuksia. Trykk for å sette opp innstillinger for den markerte oppleseren. Napsauta poistaaksesi valitun puhujan. Trykk for å fjerne den markerte oppleseren. Napsauta listätäksesi ja säätääksesi uusi suodin. Trykk for å legge til og sette opp et nytt filter. Napsauta siirtääksesi valittu suodin ylöspäin luettelossa. Yläpäässä olevia suotimia käytetään ensin. Klikk for å flytte det markerte filteret oppover i lista. Filtre høyere oppe i lista brukes først. Napsauta siirtääksesi suodin alaspäin luettelossa. Alhaalla olevia suotimia käytetään viimeksi. Klikk for å flytte det markerte filteret nedover i lista. Filtre lenger nede i lista brukes sist. Napsauta säätääksesi valitun suotimen ominaisuuksia. Trykk for å sette opp innstillinger for det valgte filteret. Napsauta poistaaksesi valittu suodin. Trykk for å fjerne det valgte filteret. Valitse puhuja Velg oppleser Valittuna käytetään oletuspuhujaa, joka on puhujien välilehdellä luettelossaylimpänä. Når dette er krysset av brukes standard oppleser, som ligger øverst på lista på Oppleser- fanen. Käytä oletuspuhujaa Bruk standard oppleser Valittuna käyttää määritettyä puhujaa (jos se on asetettu), muussa tapauksessa käyttää parhaiten vastaavaa puhujaa. Når dette er krysset av blir den bestemte oppleseren brukt (hvis den ennå er satt opp), ellers blir den brukt som stemmer nærmest overens med egenskapene. Käytä & tiettyä puhujaa Bruk bestemt & oppleser & Kirjoita & Type & Sana & Ord Säännöllinen lauseke Regulært uttrykk & Osuma: & Finn: & Korvaa tällä: Erstatt med: & Huomioi merkkikoko Ta hensyn til & store/ små bokstaver Aseta tekstin korvainWhat' s this text Sett opp strengerstatterWhat' s this text Anna tälle suotimelle haluamasi nimi. Oppgi et navn du velger for dette filteret. Tämä asetus määrittelee milloin suodinta käytetään tekstissä. What' s this text Disse innstillingene avgjør når filteret skal brukes på tekst. What' s this text Tätä suodinta käytetään määritellyn kielen teksteille. Voit valita useamman kielen napsauttamalla selaimen painiketta ja Ctrl- napsauttamalla useampaa kieltä luettelossa. Jos se on tyhjä suodinta käytetään kaikille teksteille kaikilla kielillä. Dette filteret brukes på tekstjobber på angitt språk. Du kan velge mer enn ett språk ved å trykke Bla- knappen og Ctrl- trykke på mer enn ett i lista. Hvis det er tomt brukes filteret på alle tekstjobber i alle språk. & Kieli on: Språk er: Anna D- Bus- sovelluksen ID. Tätä suodinta käytetään vain tämän sovelluksen teksteille. Voit antaa useamman ID: n pilkuilla eroteltuna. Jos on tyhjä, tätä suodinta käytetään jokaisen sovelluksen teksteille. Vihje: Käytä kdcop- ohjelmaa komentorivillä saadaksesi sovellusten ID: n. Esimerkki: "konversation, kvirc, ksirc, kopete" Oppgi et D- Bus program- ID. Dette filteret brukes bare på tekstjobber som legges i kø fra det programmet. Du kan oppgi mer enn ett ID atskilt med komma. Hvis det er tomt, brukes filteret på tekstjobber fra alle programmer. Tips: Bruk kdcop fra kommandolinja for å finne Program- ID for kjørende programmer. Eksempel: « konversation, kvirc, ksirc, kopete » Sovelluksen & ID sisältää: Program- ID inneholder: Napsauta valitaksesi yhden tai useamman kielen. Tätä suodinta käytetään niiden kielien teksteihin. Trykk for å velge ett eller flere språk. Dette filteret vil bli brukt på tekstjobber på de språkene. Anna D- Bus - sovelluksen ID. Tätä suodinta käytetään vain tämän sovelluksen teksteille. Voit antaa useamman ID: n pilkuilla eroteltuna. Käytä knotify - ohjelmaa saadaksesi kaikki KDE- tiedonannot. Jos on tyhjä, tätä suodinta käytetään jokaisen sovelluksen teksteille. Vihje: Käytä kdcop- ohjelmaa komentorivillä saadaksesi sovellusten ID: n. Esimerkki: "konversation, kvirc, ksirc, kopete" Oppgi et D- Bus program- ID. Dette filteret brukes bare på tekstjobber som legges i kø fra det programmet. Du kan oppgi mer enn ett ID atskilt med komma. Hvis det er tomt, brukes filteret på tekstjobber fra alle programmer. Tips: Bruk kdcop fra kommandolinja for å finne Program- ID for kjørende programmer. Eksempel: « konversation, kvirc, ksirc, kopete » Napsauta ladataksesi sanalistan tiedostosta. Load a word list from a file Trykk for å laste inn en ordliste fra en fil. Load a word list from a file Lataa Last inn Napsauta tallettaaksesi sanalistan tiedostoon. Trykk for å lagre en ordliste i en fil. & Talleta & Lagre Napsauta tyhjentääksesi sanalistan. Clear the word list Trykk for å tømme ordlista. Clear the word list Napsauta lisätäksesi toinen sana tai säännöllinen lauseke luetteloon. Trykk for å legge til et ord eller et regulært uttrykk til lista. Napsauta siirtääksesi valitun sanan luettelossa ylöspäin. Luettelon yläosan sanoja käytetään ensin. Trykk for å flytte det valgte ordet oppover i lista. Ord høyt i lista brukes først. & Ylös & Opp Napsauta siirtääksesi sanan alaspäin luettelossa. Luettelon alaosan sanoja käytetään viimeiksi. Trykk for å flytte det valgte ordet nedover i lista. Ord lavt i lista brukes sist. Napsauta muokataksesi luettelon sanaa tai säännöllistä lauseketta. Trykk for å endre et eksisterende ord eller regulært uttrykk i lista. Napsauta poistaaksesi sanan tai säännöllisen lausekkeen luettelosta. Trykk for å slette et ord eller regulært uttrykk fra lista. Kirjoita Type Huomioi merkkikoko Ta hensyn til store/ små bokstaver Osuma Oppfyller Korvaa Erstatt med Aseta puhujan valitsin Sett opp oppleservelger & Käytä tätä suodinta kunWhat' s this text & Bruk dette filteret nårWhat' s this text Tätä suodinta käytetään määritellyn kielen lauseille. Voit valita useamman kielen napsauttamalla selain- painiketta ja Ctrl- napsauttamalla useamman kielen listalta. Jos tyhjä, suodinta käytetään jokaisen kielen kaikkiin lauseisiin. Dette filteret brukes på tekstjobber på angitt språk. Du kan velge mer enn ett språk ved å trykke på bla- knappen og Ctrl- trykke på mer enn ett i lista. Hvis det er tomt, brukes filteret på alle tekstjobber i alle språk. & Teksti sisältää: Teksten inneholder: Uusi puhuja, jota käytetään kun ylläolevat ehdot täyttyvät. Oletuspuhuja on ylinnä puhujien välilehdellä. Napsauta painiketta valitaksesi puhuja. Den nye oppleseren som brukes når betingelsene over er møtt. Standardoppleseren er den som ligger øverst i fanen Opplesere. Trykk på knappen for å velge en oppleser. & Puhuja: & Oppleser: Napsauta valitaksesi puhuja. Trykk for å velge en oppleser. Napsauta ladataksesi puhujan valitsimen asetukset tiedostosta. Trykk for å laste inn et oppsett for oppleservelgeren fra en fil. & Lataa... & Last inn & # 160; … Tallenna puhujavalinta tiedostoon. Trykk for å lagre denne oppleservelgeren til en fil. & Tallenna... & Lagre & # 160; … Napsauta tyhjentääksesi kaikki. Trykk for å tømme alle felter. Aseta XML- muunnin Sett opp XML- omformer Anna haluamasi kuvaava nimi tälle suotimelle. Oppgi et beskrivende navn du velger for dette filteret. Anna munnoksien XSL- tiedoston täydellinen polku. XSLT- tiedostotyyppi on tavallisesti. xsl. Oppgi fullstendig sti til en XSLT stilark- fil (XML Style Language – Transforms). XSLT- filer har som regel endelsen. xsl. Anna xsltproc- ohjelman polku. Jos se on ympäristöasetuksen PATH varrella, anna vain "xsltproc". What' s this text Oppgi stien til programmet xsltproc. Hvis det finnes i søkestien PATH, så bare skriv « xsltproc ». What' s this text & XSLT- tiedosto: & XSLT- fil: xsltproc- ohjelma: xsltproc- program: Käytä tätä & suodinta kun Bruk dette & filteret når Tätä suodinta käytetään vain määriteltyihin XML- juurielementin teksteihin. Jos valinta on tyhjä, tätä suodinta käytetään kaikkiin teksteihin. Voit lisätä useamman juurielementin pilkulla eroteltuna. Esimerkki: "html". Dette filteret blir bare brukt på tekst som har det oppgitte XML rot- elementet. Hvis dette er tomt, blir det brukt på all tekst. Du kan oppgi mer enn ett rot- element med komma mellom. Eksempel: « html ». Tätä suodinta käytetään vain määritellyille DOCTYPE- dokumenttien teksteihin. Jos tyhjä, sitä käytetään kaikkiin teksteihin. Voit antaa useamman DOCTYPE- tyypin pilkulla eroteltuna. Esimerkki: "xhtml". Dette filteret blir bare brukt på tekst som har den oppgitte DOCTYPE. Hvis dette er tomt, blir det brukt på all tekst. Du kan oppgi mer enn en DOCTYPE med komma mellom. Eksempel: « xhtml ». Anna D- Bus- sovelluksen ID. Tätä suodinta käytetään vain tämän sovelluksen teksteille. Voit antaa useamman ID: n pilkuilla eroteltuna. Käytä knotify - ohjelmaa saadaksesi kaikki viestit KDE: n tiedoksiannoista. Jos on tyhjä, tätä suodinta käytetään jokaisen sovelluksen teksteille. Vihje: Käytä kdcop- ohjelmaa komentorivillä saadaksesi sovellusten ID: n. Esimerkki: "konversation, kvirc, ksirc, kopete" What' s this text Oppgi et D- Bus program- ID. Dette filteret brukes bare på tekstjobber som legges i kø fra det programmet. Du kan oppgi mer enn ett ID atskilt med komma. Bruk knotify for å passe med alle meldinger som sendes som KDE- beskjeder. Hvis det er tomt, brukes filteret på tekstjobber fra alle programmer. Tips: Bruk kdcop fra kommandolinja for å finne Program- ID for kjørende programmer. Eksempel: « konversation, kvirc, ksirc, kopete » What' s this text Juurielementti on: & Rot- element er: tai DOCTYPE on: eller DOCTYPE er: ja sovelluksen & ID sisältää: og Program- ID inneholder: testisuodin testfilter Työkalu KTTSD: n suodinliitännäisten testaukseen. Et verktøy for å teste filter- programtillegg for KTTSD. Copyright 2005, Gary Cramblitt & lt; garycramblitt@ comcast. netgt; Opphavsrett 2005 Gary Cramblitt & lt; garycramblitt@ comcast. netgt; Gary Cramblitt Gary Cramblitt Ylläpitäjä Vedlikeholder KTTSD- suodinliitännäisen nimi (pakollinen) Navn på et programtillegg som KTTSD- filter (nødvendig) Puhujan koodi vietiin suotimeen Oppleserkode sendt til filteret DCOP- sovelluksen ID vietiin suotimeen DCOP program- ID sendt til filteret Asetustiedoston ryhmänimi, joka välitetään suotimelle Gruppenavn fra oppsettsfil sendt til filter Näytä luettelo saatavilla olevista suodinliitännäisistä ja poistu Vis liste over tilgjengelige filter- programtillegg og avslutt Näytä tabulaattorit\\ t, muussa tapauksessa ne poistetaan Vis TAB- tegn son\\ t, ellers fjernes de Lisää puhuja Legg til oppleser Olet tehnyt muutoksia asetuksiin, mutta et ole tallentanut niitä vielä. Napsauta Käytä tallentaaksesi muutokset tai Keskeytä hylätäksesi muutokset. Du har gjort endringer i innstillingene, men har ikke lagret dem ennå. Trykk Bruk for å lagre endringene, eller Avbryt for å la være. Teksti puheeksi Tämä on teksti puheeksi - ohjelman D- Bus- palvelun asetusten säätö Tämä sallii muiden sovellusten käyttää teksti puheeksi - resursseja Varmista oletuskielen määrittely kieleksi, jota käytät. Se on kieli, jota useimmat sovellukset käyttävät Tekst til Tale Dette er oppsettet for D- Bus- tjenesten tekst- til- tale. Dette gjør at andre programmer kan bruke tekst- til- tale- ressurser. Pass på å stille inn et standardspråk for det språket du bruker, siden dette blir det språket de fleste programmene bruker. kttsd kttsd KCMKttsMgr KCMKttsMgr (c) 2002, José Pablo Ezequiel Fernández © 2002 José Pablo Ezequiel Fernández José Pablo Ezequiel Fernández José Pablo Ezequiel Fernández Avustaja Bidragsyter Paul Giannaros Paul Giannaros Valitse suodin Velg filter Työt Jobber KTTSD Versio:% 1 KTTSD Versjon:% 1 Suotimen asetukset Filteroppsett KDE Tteksti puheeksi KDE Tekst- til- tale Puhesyntetisaattoridemoni Tekst- til- tale- nisse © 2002, José Pablo Ezequiel Fernández © 2002 José Pablo Ezequiel Fernández Jeremy Whiting Jeremy Whiting Edellinen ylläpitäjä Forrige vedlikeholder Jorge Luis Arzola Jorge Luis Arzola Testaus Tester David Powell David Powell KTTSMgr KTTSMgr Puhesynteesin hallinta Tekst- til- tale håndterer Poistu kun puhuminen on päättynyt Avslutt når snakkingen er ferdig & Pysäytä/ Poista & Stopp/ Slett & Tauko & Pause & Jatka & Fortsett Toista Gjenta & Puhu leikepöydän sisältö Les opp innholdet på utklippstavla & Asetukset & Oppsett KTTS & Käsikirja KTTS & håndbok & Tietoja ohjelmasta KTTSMgr & Om KTTSMgr JonotettuWaiting for an action Lagt i køWaiting for an action Puhuu Leser opp TauollaFinished the job PauseFinished the job PäättynytThe state is unknown FerdigState is unknown Puhesynteesijärjestelmä ei ole käynnissä Tekst- til- tale- systemet kjører ikke , nykyinen työ% 1 lauseessa% 2 lauseista% 3 , nåværende jobb% 1 i setning% 2 av% 3 setninger KoodiDefault language code KodeDefault language code oletusThe name of the first Male voice standardThe name of the first Male voice PoikaThe name of the female child voice GuttThe name of the female child voice TyttöSomehow user has gotten a voice type that is not valid, i. e. not Male1, Male2, etc. PikeSomehow user has gotten a voice type that is not valid, i. e. not Male1, Male2, etc. Virheellinen äänityyppiOther language Ugyldig stemmetypeOther language Muufull country name Andrefull country name Yhdysvallatabbreviated country name Amerikas Forente Staterabbreviated country name USAfull country name USAfull country name Englantiabbreviated country name Storbritanniaabbreviated country name UK UK Nimi: Navn ÄänityyppiVolume of noise StemmetypeVolume of noise Äänenvoimakkuus Lydstyrke Nopeus: Fart Äänenkorkeus: Tonehøyde Valitse kieli Velg språk Tiedosto ei ole XML- muotoinen. Abbreviation for 'Regular Expression' Fila er ikke i riktig XML- format. Abbreviation for 'Regular Expression' Sään. lauseke Regulært uttrykk SanaYes or no OrdYes or no KylläYes or no JaYes or no Ei voitu avata tiedostoa Kan ikke åpne fil Tekstikorvaaja Streng- erstatter MonikielisetAbbreviation for 'Regular Expresion' Flere språkAbbreviation for 'Regular Expresion' Valitse kielet Velg språk Muokkaa tekstinkorvausta Rediger strengerstatning Virhe tiedostonavauksessa Feil ved åpning av fil Puhujan valitsin Oppleservelger XML- muunnin XML- omformer Tehtävien ajastusComment OppgavebehandlerComment Muokkaa ja ajasta tehtäviäName Sett opp og planlegg oppgaverName KDatGenericName KDatGenericName NauhavarmistustyökaluComment Verktøy for sikkerhetskopiering til magnetbåndComment Aseta tietoverkon asetuksetName Sett opp nettverksinnstillingerName VerkkoasetuksetComment NettverksoppsettComment Aseta TCP/ IP- asetuksetName Sett opp TCP/ IP- innstillingerName KNetworkConfGenericName KNetworkConfGenericName KSystemLogComment KSystemLogComment Järjestelmälokien katselinGenericName Verktøy for å vise systemloggerGenericName Järjestelmän lokitiedostojen katselinName SystemloggviserName KSysVGenericName KSysVGenericName SysV- Init - asetusmuokkainComment SysV- init- redigeringComment Tallennetut Init- asetuksetComment Lagret oppstartsoppsettComment SysV- init- editorin lokitiedostoName Loggfil for SysV- init- redigeringName KUserGenericName KBrukerGenericName KäyttäjienhallintaName BrukerbehandlerName Käynnistyksenhallinta (LILO) Comment Oppstartsbehandler (LILO) Comment Aseta LILO: a (Linuxin käynnistysmanageri) Name Her kan du sette opp LILO (Linux oppstartssystem) Name RPM- tilastotComment RPM statistikkName Tallennetut Init- asetuksetComment SkriveroppsettComment Aseta tietoverkon asetuksetName Sett opp lokale og nettverkskipiplugin_ rawconverter. poskrivere & Grafiikkatila: & Grafikk- modus ved tekst- konsoll: Voit määritellä ytimen grafiikkatilan tässä. Jos haluat käyttää VGA- tilaa, ydin täytyy kääntää framebuffer - tuella. Vaihtoehto kysy avaa kysymysikkunan käynnistyksessä. Du kan velge grafikk- modus for denne kjernen her. Hvis du vil bruke VGA- grafikk- modus, så må du kompilere kjernen med støtte for framebuffer- enheter. Innstillinga for spørsmål gir deg et spørsmål ved oppstart. oletus standard kysy spør teksti 80x25 (0) tekst 80x25 (0) teksti 80x50 (1) tekst 80x50 (1) teksti 80x43 (2) tekst 80x43 (2) teksti 80x28 (3) tekst 80x28 (3) teksti 80x30 (4) tekst 80x30 (4) teksti 80x34 (5) tekst 80x34 (5) teksti 80x60 (6) tekst 80x60 (6) teksti 40x25 (7) tekst 40x25 (7) VGA 640x480, 256 väriä (769) VGA 640x480, 256 farger (769) VGA 640x480, 32767 väriä (784) VGA 640x480, 32767farger (784) VGA 640x480, 65536 väriä (785) VGA 640x480, 65536 farger (785) VGA 640x480, 16. 7M värit (786) VGA 640x480, 16. 7M farger (786) VGA 800x600, 256 väriä (771) VGA 800x600, 256 farger (771) VGA 800x600, 32767 väriä (787) VGA 800x600, 32767 farger (787) VGA 800x600, 65536 väriä (788) VGA 800x600, 65536 farger (788) VGA 800x600, 16. 7M värit (789) VGA 800x600, 16. 7M farger (789) VGA 1024x768, 256 väriä (773) VGA 1024x768, 256 farger (773) VGA 1024x768, 32767 väriä (790) VGA 1024x768, 32767 farger (790) VGA 1024x768, 65536 väriä (791) VGA 1024x768, 65536 farger (791) VGA 1024x768, 16. 7M värit (792) VGA 1024x768, 16. 7M farger (792) VGA 1280x1024, 256 väriä (775) VGA 1280x1024, 256 farger (775) VGA 1280x1024, 32767 väriä (793) VGA 1280x1024, 32767 farger (793) VGA 1280x1024, 65536 väriä (794) VGA 1280x1024, 65536 farger (794) VGA 1280x1024, 16. 7M värit (795) VGA 1280x1024, 16. 7M farger (795) Liitä juuritiedostojärjestelmä (root) & vain luku - tilassa Monter rot- filsystemet uten skrivetilgang Liitä juuritiedostojärjestelmä (root) tälle ytimelle vain luku- tilassa. Koska init- käynnistysskriptit liittävät juuritiedostojärjestelmän uudelleen luku - ja kirjoitus- tilassa tehtyään muutamia tarkistuksia, tämä saa olla aina päällä. Älä ota tätä vaihtoehtoa pois, mikäli et tiedä mitä teet. Monter rot- filsystemet for denne kjernen uten skrivetilgang. Siden init- skriptene vanligvis sørger for å remontere rot- filsystemet med skrivetilgang etter å ha kjørt noen tester, så burde dette alltid være skrudd på. Ikke skru av denne hvis du ikke vet nøyaktig hva du gjør. Älä tarkista & osiotaulua Ikke sjekk & partisjons- tabellen Tämän kohdan valitseminen estää muutamia tarkistuksia asetuksia kirjoitettaessa. Asetusta ei pitäisi yleensä käyttää, mutta se on hyödyllinen esimerkiksi käynnistettäessä levykkeeltä käyttämättä levykettä aina kun lilo ajetaan. Tämä asetus lisää määrityksen unsafe lilo. conf - tiedostoon. Dette skrur av feilsjekkene som blir brukt når oppsettet blir skrevet. Dette bør ikke bli brukt under « normale » omstendigheter, men det er nyttig hvis du for eksempel trenger å ha mulighet til å starte opp fra diskett uten å måtte ha disketten i stasjonen hver gang du kjører lilo. Dette setter stikkordet unsafe (usikkert) i lilo. conf. & Tallenna käynnistyksen tapahtumat oletuksena & Ta opp boot- kommando- linjer som standard Jos valitset tämän kohdan, käynnistyksen komentorivit tallennetaan oletuksiksi, joita käytetään seuraavissa käynnistyksissä. Tällä tavoin LILO "lukittuu" valintaan, kunnes se kumotaan käsin. Tämä asetus lisää lock - valinnan lilo. conf- tiedostoon. Krysser du av denne boksen skrur du på automatisk opptak av boot- kommando- linjene som standard for de følgende oppstarter. På denne måten « låser » lilo seg på et valg helt til den er manuelt overstyrt. Dette setter stikkordet lock (lås) i lilo. conf & Rajoita käynnistysparametrien käyttöä Begrens parameterene Jos tämä kohta on valittuna, salasana (alla) vaaditaan vain jos jokin käynnistysparametri muutetaan. Esimerkiksi, käyttäjä voi käynnistää linux - nimisen ytimen, mutta linux single tai linux init=/ bin/ sh - parametrienantamiseen tarvitaan salasana. Tämä asetus lisää restricted - asetuksen lilo. conf- tiedostoon. Krysser du av denne boksen så vil et passord (innskrevet under) være nødvendig bare om noen av parameterene blir forandret (dvs. brukeren kan boote linux, men ikke linux single eller linux init=/ bin/ sh). ette setter stikkordet restricted (begrenset) i lilo. conf. Vaadi & salasana: Trenger & passord: Kirjoita tähän käynnistyksessä tarvittava salasana, mikäli haluat käyttää sellaista. Jos olet valinnut rajoitettu yllä, salasana vaaditaan vain ylimääräisille parametreille. VAROITUS: Salasala tallennetaan tavallisena tekstinä / etc/ lilo. conf: iin. Tällöin on tärkeää, etteivät muut kuin luotetut käyttäjät pääse lukemaan tätä tiedostoa. Et myöskään luultavasti halua käyttää tavallista tai pääkäyttäjän (root) salasanaa tässä. Skriv inn her passordet som trengs for oppstart. Hvis restricted (begrenset) over er krysset av, så trenger du passordet bare hvis du vil legge til noen parametere under oppstart. ADVARSEL: Passordet blir lagret i klartekst i / etc/ lilo. conf. Kontroller at ingen som du ikke stoler på kan lese denne fila. Du bør heller ikke bruke ditt normale/ root- passord her. kcmlilo kcmlilo LILO: n asetukset Tilpass LILO (c) 2000, Bernhard Rosenkraenzer © 2000 Bernhard Rosenkraenzer Bernhard "Bero" Rosenkraenzer Bernhard "Bero" Rosenkraenzer Valitse... Velg & # 160; … Voit muokata tässä kohdassa suoraan lilo. conf - tiedostoa. Kaikki tehdyt muutokset siirtyvät graafiseen käyttöliittymään. Her kan du redigere fila lilo. conf direkte. Alle forandringer du gjør her blir automatisk overført til det grafiske grensesnittet. Asenna & käynnistystietue asemaan/ osiolle: installer & boot- innstillingene til disken/ partisjonen: Valitse tästä levyasema tai osio, johon haluat asentaa LILO- käynnistyslataajan. Jos et aio käyttää toista käynnistyslataajaa LILO: n lisäksi, tämän tulisi olla käynnistyslevyasemasi MBR (master boot record eli ensisijainen käynnistystietue). Tällöin haluat luultavasti valita / dev/ hda, jos käynnistys- kovalevyasemasi on IDE- levyasema, tai / dev/ sda, jos se on SCSI- levyasema. Velg disken eller partisjonen som du vil installere LILO oppstarts- lasteren til her. Såfremt du ikke har planer om å bruke andre oppstarts- lastere i tillegg til LILO, så vil det være anbefalt å skrive til MBR (master boot record) på oppstarts- disken. I det tilfelle bør du antagelig velge / dev/ hda hvis oppstarts- disken din er en IDE- disk, eller / dev/ sda hvis oppstarts- disken din er en SCSI- disk. & Odotusaika ennen oletuskäyttöjärjestelmän käynnistämistä: Start opp standard kjerne/ OS & etter: / 10 sekuntia / 10 sekunder LILO odottaa tässä annetun ajan ennen sen ytimen (tai käyttöjärjestelmän) käynnistystä, joka on merkattu oletukseksi Kuvat - välilehdessä. LILO vil vente så lenge som oppgitt her før den starter kjernen (eller OSet) markert som default (standard) i Images (bilder) taben. Käytä & lineaaritilaa Bruk & lineær modus Valitse tämä jos haluat käyttää lineaaritilaa. Lineaaritilassa käytetään lineaarista osoitusta tavanomaisen sektori/ pää/ ura- osoitteen sijaan kerrottaessa ytimien sijainti käynnistyslataajalle. Jotkin SCSI- kovalevyt vaativat lineaaritilan, eikä siitä yleensä ole muutoinkaan haittaa, paitsi jos haluat luoda käynnistyslevykkeen jota käytetään toisessa tietokoneessa Lisätietoja lilo. conf: in man- ohjesivulta. Kryss av denne boksen hvis du vil bruke lineær modus. I lineær modus får oppstarts- lasteren oppgitt plasseringa av kjernene i lineær adressering istedenfor sektor/ hode/ sylinder. Lineær modus trengs for noen SCSI disker, og burde ikke lage problemer såfremt du ikke planlegger å lage en oppstarts- diskett som skal bli brukt med en annen maskin. Se man- siden for lilo. conf for detaljer. Käytä & kompaktitilaa Bruk & kompakt- modus Valitse tämä jos haluat käyttää kompaktitilaa. Kompaktitilassa peräkkäisiin kovalevyn sektoreihin kohdistuvat lukupyynnöt yritetään yhdistää yhdeksi lukupyynnöksi. Tämä nopeuttaa latausaikaa ja pitää käynnistyskartan pienempänä, mutta ei toimi kaikissa järjestelmissä. Kryss av denne boksen for å bruke kompakt- modus. Kompakt- modusen prøver å flette sammen lese- forespørslene for de tilgrensede sektorene i en enkelt lese- forespørsel. Dette reduserer laste- tiden og holder bootmapen mindre, men det vil ikke virke på alle systemer. Tämä valinta laittaa käynnistyksen komentorivikäskyjen automaattisen tallennuksen myöhemmissä käynnistyksissä. Tällöin LILO "lukitsee" valinnan kunnes se kumotaan käsin. Tämä asettaa lock - valinnan lilo. conf- tiedostossa. Kryss av denne boksen for å skru på automatisk opptak av boot- kommandoer som standard for følgende oppstarter. På denne måten « låser » lilo seg til et valg helt til den blir manuellt overstyrt. Dette setter stikkordet lock (lås) i lilo. conf. Jos tämä on valittuna, alla annettua salasanaa vaaditaan vain jos jotain käynnistysparametreista muutetaan. Esimerkiksi, käyttäjä voi käynnistää linux - ytimen, mutta ei antaa parametreja, kuten linux single tai linux init=/ bin/ sh). Tämä lisää restricted - asetuksen lilo. conf- tiedostoon. Huomaa, että tämä asettaa yhteisen oletusasetuksen kaikille käynnistettäville Linux- ytimille. Jos tarvitset ydinkohtaista asetusta, mene Käyttöjärjestelmät - välilehdelle ja valitse Yksityiskohdat. Hvis denne boksen er krysset av, trenger du et passord for å bruke andre parametre enn de som allerede ligger i hvert boot- valg (dvs. brukere kan boote linux, men ikke linux single eller linux init=/ bin/ sh). Dette setter stikkordet restricted (begrenset) i lilo. conf. Dette setter en standard for alle linux- kjerner du vil boote. Hvis du trenger en innstilling for hver enkelt kjerne, gå Operativsystem- taben og velg Detaljer. Kirjoita tähän kohtaan käynnistyksessä tarvittava sanasana, mikäli haluat käyttää sellaista. Jos kohta Estä käynnistysparametrien käyttö on valittuna, salasanaa käytetään vain käynnistysparametreja lisätessä. VAROITUS: Salasana tallennetaan selväkielisenä tekstinä tiedostoon / etc/ lilo. conf. Varmista, ettei kuka tahansa pääse lukemaan tätä tiedostoa. Älä käytä pääkäyttäjän salasanaa. Jos haluat tehdä tämän asetuksen käyttöjärjestelmäkohtaisesti, napsauta välilehdeltä Käyttöjärjestelmät painiketta Yksityiskohdat. Skriv inn passordet som trengs for oppstart her. Hvis restricted (begrenset) er avkrysset over, så trenger du passordet bare hvis du vil legge til noen parametere under oppstart. ADVARSEL: Passordet blir lagret i klartekst i / etc/ lilo. conf. Kontroller at ingen som du ikke stoler på kan lese denne fila. Du bør heller ikke bruke ditt normale/ root- passordet her. Dette setter en standard for alle linux- kjerner du vil boote. Hvis du trenger en innstilling for hver enkelt kjerne, gå Operativsystem- taben og velg Detaljer. & Oletuksena käytettävä grafiikkatila: & Standard grafikk- modus ved tekstkonsoll: Tässä kohdassa voit määritellä oletuksena käytettävän grafiikkatilan. Jos haluat käyttää VGA- tilaa, ydin täytyy kääntää framebuffer - tuella. Vaihtoehto kysy näyttää hoputteen käynnistyksessä. Tämä asettaa oletuksen kaikille Linux- ytimille, joita haluat käyttää. Jos tarvitset ydinkohtaista asetusta, mene Käyttöjärjestelmät - välilehteen ja valitse Yksityiskohdat. Du kan velge standard grafikk- modus her. Hvis du har planer om å bruke VGA grafikk- modus, så må du kompilere kjernen din med støtte for framebuffer- enheter. Spør- innstillinga åpner en meny ved oppstarten. Dette setter en standard for alle linux- kjerner du vil boote. Hvis du trenger en innstilling for hver enkelt kjerne, gå Operativsystem- taben og velg Detaljer. Tulosta LILO: n & hopute automaattisesti Skriv inn LILO- kommandolinja automatisk Jos tämä on valittuna, LILO näyttää LILO- hoputteen huolimatta siitä onko painettu näppäintä. Jos se on pois päältä, LILO käynnistää oletuskäyttöjärjestelmän, paitsi jos painetaan shift- näppäintä (joka tuo LILO- hoputteen esille). Tämä lisää prompt - asetuksen lilo. conf- tiedostoon. Hvis denne boksen er krysset av, så går LILO til LILO- kommandolinja uansett om en tast er trykket eller ikke. Hvis den ikke er krysset av så booter LILO standard- operativsystemet såfremt ikke du trykker på shift (i så fall går den til LILO- kommandolinja). Dette setter stikkordet prompt (kommandolinje) i lilo. conf. Tämä on lista ytimistä ja käyttöjärjestelmistä jotka on tällä hetkellä käynnistettävissä. Valitse tästä yksi, jota haluat muokata. Dette er en liste over kjerner og operativsystemer som du kan boote for øyeblikket. Velg det operativsystemet du vil redigere her. & Ydin: & Kjerne: Anna tähän sen ytimen tiedostonimi, jota haluat käyttää käynnistyksessä. Skriv inn filnavnet på kjernen du vil boote. & Otsikko: & Navn: Anna tässä sen ytimen nimilappu (nimi), jota haluat käyttää käynnistyksessä. Skriv inn navnet på kjernen du vil boote. & Root tiedostojärjestelmä: & Rot- filsystem: Anna juuritiedostojärjestelmä (eli se osio joka liitetään / - polkuun käynnistyksen aikana) ytimelle, jota haluat käyttää tässä. Skriv inn rot- filsystemet (dvs. partisjonen som blir montert som / ved oppstart) til kjernen du vil boote. & Käynnistettävä ramdisk: & Initial ramdisk: Jos haluat käyttää tämän ytimen käynnistyksessä RAM- näennäislevyä (initrd), anna sen tiedostonimi tähän. Jätä tämä kenttä tyhjäksi jos et aio käyttää RAM- näennäislevyä tämän ytimen kanssa. Hvis du vil bruke en initial ramdisk (initrd) for denne kjernen, så skriv inn filnavnet til denne her. La feltet være blankt hvis du ikke har planer om å bruke en initial ramdisk for denne kjernen. & Muut asetukset: Ekstra parametere: Anna tässä mitä tahansa muita ylimääräisiä parametreja ytimelle. Tämä voidaan tavallisesti jättää tyhjäksi. Tämä lisää append - asetuksen lilo. conf- tiedostoon. Skriv inn ekstra parametere du vil sende til kjernen. Vanligvis kan dette være blankt. Dette setter stikkordet append (legg til) i lilo. conf. Aseta & oletukseksi Sett standard Käynnistä tämä ydin/ käyttöjärjestelmä jos käyttäjä ei tee muuta valintaa. Boot denne kjernen/ OSet hvis brukeren ikke gjør et annet valg & Yksityiskohdat Detaljer Tämä painike tuo esiin muita, vähemmin käytettyjä, valintoja. Denne knappen åpner en dialogboks med flere, mindre brukte, valg. & Tunnista & Sonder Luo automaattisesti (toivottavasti) sopiva lilo- conf- asetustiedosto järjestelmällesi. Automatisk generer en (forhåpentligvis) fornuftig lilo. conf- fil for ditt system & Tarkista asetukset & Sjekk oppsettet Aja LILO testitilassa nähdäksesi jos asetukset ovat sopivat. Kjør LILO i testmodus for å se om oppsettet er i orden. Lisää & kerneli Legg til & kjerne & # 160; … Lisää uusi Linux- ydin käynnistysvalikkoon. Legg til en ny Linux kjerne til boot- menyen Lisää toinen & käyttöjärjestelmä... Legg til et annet & OS & # 160; … Lisää muu kuin Linux- käyttöjärjestelmä käynnistysvalikkoon. Legg til et ikke- Linux OS til boot- menyen & Poista tietue & Fjern oppføring Poista merkintä käynnistysvalikosta. Fjern oppføringa fra oppstartsmenyen Asetukset ovat kelvolliset. LILO kertoi: Tilpasningen er i orden; LILO rapporterte: Asetukset kelvollisia Tilpasningen er i orden Asetukset EIVÄT ole kelvolliset. LILO kertoi: Tilpasningen er IKKE i orden; LILO rapporterte: Asetukset EIVÄT ole kelvollisia Tilpasningen er IKKE i orden & Ytimen tiedostonimi: & Kjerne: Käynnistä & levyltä: Start fra harddisk: Anna tähän osio, joka sisältää käynnistettävän käyttöjärjestelmän. Skriv inn her partisjonen som inneholder operativsystemet du vil boote. Anna käyttöjärjestelmän nimilappu tähän. Skriv inn her etiketten (navnet) på operativsystemet. & Levy: Disk: & Yleiset asetukset & Generelle valg & Käyttöjärjestelmät & Operativsystemer & Asiantuntija & Ekspert Tämän kohdan valitseminen estää eräitä tarkistuksia asetuksia kirjoitettaessa. Asetusta ei pitäisi yleensä käyttää, mutta se on hyödyllinen esimerkiksi käynnistettäessä levykkeeltä, ilman että levykettä tarvitaan aina kun lilo ajetaan. Tämä asetus lisää lilo. conf - tiedostoon määrityksen unsafe. Dette skrur av feilsjekkene som blir brukt når oppsettet blir skrevet. Dette bør ikke brukes under « normale » omstendigheter, men det er nyttig hvis du for eksempel trenger å ha mulighet til å starte fra diskett uten å måtte ha disketten i stasjonen hver gang du kjører lilo. Dette setter stikkordet unsafe (usikkert) i lilo. conf. & OK & OK & Mikä tämä on? & Hva er dette? Mikä tämä on? - painike on osa tämän ohjelman avustusjärjestelmää. Paina ensin "Mikä tämä on?" - painiketta ja sen jälkeen jotain ikkunan elementtiäsaadaksesi sitä kuvaavia lisätietoja. Hva er dette? - knappen er en del av dette programmets hjelpe- system. Trykk på « Hva er dette » - knappen, deretter på en hvilken som helst del av vinduet for å få informasjon (som denne) om tingen du klikket på. Tämä painike tuo esiin ohjelman käyttöohjeen. Jos se ei tee mitään, käyttöohjetta ei ole (vielä) kirjoitettu; siinä tapauksessa käytä Mikä tämä on? - painiketta vasemmalla. Denne knappen kaller opp programmets online hjelpesystem. Hvis den ikke gjør noe, så har ingen hjelpefil blitt skrevet (enda); i det tilfellet, bruk Hva er dette? - knappen til venstre. & Oletus Standard Tämä painike palauttaa kaikki parametrit (toivottavasti järjellisiin) oletusarvoihin. Denne knappen gjenoppretter alle parameterene til (forhåpentligvis fornuftige) standardverdier. & Palauta & Nullstill Tämä painike palauttaa kaikki parametrit sellaisiksi kuin ne olivat kun käynnistit tämän asetusohjelman. Denne knappen gjenoppretter alle parameterene til hva de var før du startet programmet. Tämä painike tallentaa kaikki muutoksesi ilman ohjelman lopettamista. Denne knappen lagrer alle forandringene uten å avslutte. Tämä painike tallentaa kaikki muutoksesi ja poistuu asetusohjelmasta. Denne knappen lagrer alle forandringene og avslutter programmet. Tämä painike lopettaa asetusohjelman ilman että muutoksiasi tallennetaan. Denne knappen avslutter programmet uten å lagre forandringene. Näytä seuraava cron: Vis følgende Cron: Henkilökohtainen cron Personlig Cron Järjestelmän cron System- cron Käyttäjän cron: Cron for bruker: Näyttä kaikki henkilökohtaiset cronit Vis alle personlige cron- er Ohita oletuskotikansio. Overstyr standard hjemmemappe. Lähetä tuloste sähköpostilla. Send utdata med e- post til oppgitt konto. Ohita oletuskomentotulkki. Overstyr standard skall. Kansiot, joista haetaan ohjelmatiedostoja. Mapper å søke i etter programfiler. Dynaaminen kirjastojen sijainti. Hvor dynamiske biblioteker finnes. Paikallinen muuttuja Lokal variabel Järjestelmän crontab System- crontab KCronin käyttö on estetty\ t joko tiedostossa / etc/ cron. allow tai / etc/ cron. deny.\ t Saat lisätietoja crontabin man- sivulta. User login: errorMessage Du er utestengt fra bruk av KCron\ t av enten fila / etc/ cron. allow eller fila / etc/ cron. deny.\ t Mer informasjon finner du i man- siden for crontab. User login: errorMessage Käyttäjä% 1:% 2 Bruker% 1:% 2 Järjestelmän käynnistyksen yhteydessä1: Time Description, 2: Date Description Når systemet starter1: Time Description, 2: Date Description % 1,% 2Every 'days of week' % 1,% 2Every 'days of week' joka% 1' Days of month 'of' Months ' hver% 1' Days of month 'of' Months ' % 1 /% 2 % 1% 2 joka päivä 1: Day of month, 2: Day of week hver dag1: Day of month, 2: Day of week 1: Hour, 2: Minute % 1 så vel som% 21: Hour, 2: Minute % 1:% 2 % 1:% 2 , ja , og ja og , Hour:: Minute list , Hour:: Minute list Ei kommenttia Ingen kommentar Salasana puuttuu UID: lta '% 1' Generation Message + current date Fant ingen passord- oppføring for bruker- id «% 1» Generation Message + current date Ei tulostetta. Ingen utdata. No virhettä. Ingen feil. Komento:% 1 Tavallinen tuloste:% 2 Virhetuloste:% 3 Kommando:% 1 Standard ut:% 2 Error ut:% 3 Virhe crontab: n päivityksessä. Det oppsto en feil under oppdatering av crontab. Crontabia ei voitu avata kirjoitusta varten Klarte ikke åpne crontab- fila for skriving Tiedostoa% 1 ei voitu avata. Fila% 1 kunne ikke åpnes. Joka kuukausi hver måned Tammikuu januar Helmikuu februar Maaliskuu mars HuhtikuuMay long aprilMay long Toukokuu mai KesäkuuJuly long juniJuly long Heinäkuu juli Elokuu august Syyskuu september Lokakuu oktober Marraskuu november Joulukuu desember Kaikki käyttäjät Alle brukere , , 1. 1. 2. 2. 3. 3. 4. 4. 5. 5. 6. 6. 7. 7. 8. 8. 9. 9. 10. 10. 11. 11. 12. 12. 13. 13. 14. 14. 15. 15. 16. 16. 17. 17. 18. 18. 19. 19. 20. 20. 21. 21. 22. 22. 23. 23. 24. 24. 25. 25. 26. 26. 27. 27. 28. 28. 29. 29. 30. 30. 31. 31. Ma man Ti tir Ke ons To tor Pe fre La lør Su søn Maanantai Mandag Tiistai Tirsdag Keskiviikko Onsdag Torstai Torsdag Perjantai Fredag Lauantai Lørdag Sunnuntai Søndag Ajastetut tehtävät Do not use any quote characters (') in this string Planlagte oppgaver Do not use any quote characters (') in this string Skriptin suorituksen loppu. Poistuaksesi paina Enter tai Ctrl+C. Slutt på skriptkjøring. Trykk Enter eller Ctrl+C for å avslutte. Uusi tehtävä Ny oppgave Muokkaa tehtävää Rediger oppgave Käyttäjä Bruker Ajastuksen tiedotAdds a new task PlanleggingsdetaljerAdds a new task Uusi & tehtävä... Ny & oppgave & # 160; … Luo uusi tehtävä. Lag ny oppgave. Muokkaa valittua tehtävää. Endre merket oppgave. Poista valittu tehtävä. Slett merket oppgave. Aja & nyt & Kjør nå Aja valittu tehtävä nyt. Kjør merket oppgave nå. Tehtävien ajastus Oppgaveplanlegger KDE Tehtävien ajastus KDE Oppgaveplanlegger (c) 2008, Nicolas Ternisien (c) 1999- 2000, Gary Meyer © 2008 Nicolas Ternisien © 1999– 2000 Gary Meye Nicolas Ternisien Nicolas Ternisien Gary Meyer Gary Meyer Robert Berry Robert Berry James Ots James Ots Alberto G. Hierro Alberto G. Hierro Seuraava virhe tapahtui käynnistettäessä KCronia:% 1 KCron suljetaan. Følgende feil oppsto under klargjøring av KCron:% 1 KCron stopper nå. Voit käyttää tätä sovellusta ajastamaan taustalla ajettavia ohjelmia. Lisätäksesi tehtävän valitse tehtävä kansiosta Muokkaa/ Uusi valikosta. Du kan bruke dette programmet til å planlegge kjøring av programmer i bakgrunnen. For å planlegge en ny oppgave nå, klikk på Oppgaver- mappa og velg Rediger/ Ny fra menyen. Tervetuloa tehtävien ajastukseen Velkommen til Oppgaveplanleggeren Muokkaa muuttujaa Rediger variabel Uusi muuttuja Ny variabel Muuttuja Variabel KommenttiAdds a new variable KommentarAdds a new variable Uusi & muuttuja Ny & variabel & # 160; … Luo uusi muuttuja. Lag ny variabel. Muokkaa valittua muuttujaa. Rediger merket variabel. Poista valittu muuttuja. Slett merket variabel. Ei käytössä Slått av Lisää tai muokkaa ajastettua tehtävää Legg til eller endre en planlagt oppgave Tämä tehtävä suoritetaan tietyin väliajoin. Denne oppgaven blir kjørt ved de oppgitte intervallene. & Komento: & Kommando: & Aja nimellä: Kjør som: & Kommentti: Kommentar: & Ota tämä tehtävä käyttöön & Slå på denne oppgaven Suorita järjestelmän & käynnistyksessä Kjør & når systemet starter Suorita joka päivä Kjør hver dag Kuukauden päivät Dager i måneden Kuukautta Måneder Viikon päivät Dager i uka Minuuttia Minutter Esivalinta: Forvalg: Oma valinta Selvvalgt utvalg Joka minuutti Hvert minutt Joka toinen minuutti Annethvert minutt Joka viides minuutti Hvert 5. minutt Joka kymmenes minuutti Hvert 10. minutt Joka 15. minuutti Hvert 15. minutt Joka 20. minuutti Hvert 20. minutt Joka 30. minuutti Hvert 30. minutt Tuntia Timer AM: AM: PM: PM: Anna kelvollinen komentorivi... Oppgi en gyldig kommandolinje & # 160; … Valitse suoritettava ohjelma... Velg et kjørbart program & # 160; … Valitse suoritettava ohjelma... Bla etter et program som skal kjøres & # 160; … Tämä tehtävä ei ole käytössä. Denne oppgaven er deaktivert & # 160; … Tämä tehtävä suoritetaan järjestelmän käynnistyksessä. Denne oppgaven blir kjørt når systemet starter. Valitse "Kuukaudet" - kohdasta... Velg fra « Måneder » - delen & # 160; … Valitse joko kuukauden päivä tai viikon päivä...... Velg fra enten « Månedsdag » eller « Ukedag > - delen & # 160; … Valitse "Tunnit" - osasta... Velg fra « Timer » - delen & # 160; … Valitse "Minuutit" - kohdasta... Velg fra « Minutter » - delen & # 160; … Aseta kaikki Sett alle Lisää tai muokkaa muuttujaaThe environmental variable name ie HOME, MAILTO etc Legg til eller endre en variabelThe environmental variable name ie HOME, MAILTO etc & Muuttuja: & Variabel: & Arvo: Verdi: & Ota tämä muuttuja käyttöön & Slå på denne variablen Ajastetut tehtävät käyttävät tätä muuttujaa. Denne variablen vil bli brukt av planlagte oppgaver. Tätä muuttujaa ei käytetä. Denne variablen er slått av. Anna muuttujan nimi... Gi inn variabelnavnet & # 160; … Anna muuttujan arvo... Gi inn variabelverdien & # 160; … Ajastetut tehtävät Planlagte oppgaver Kaikkien käyttäjien crontabitCrontab of user login Crontab- er for alle brukereCrontab of user login Käyttäjän% 1 crontab Crontab for bruker% 1 Cronin asetukset Opsjoner til cron Tulosta crontab Skriv ut crontab Tulosta & kaikki käyttäjätNAME OF TRANSLATORS Skriv ut & alle brukereNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Ilpo Kantonen, Mikko Piippo, Elias JulkunenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Bjørn Kvisli, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi, elias. julkunen@ gmail. com number1@ realityx. net, bjorn. kvisli@ gmail. com, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Paketin nimi: Arkivnavn: KDat: Varmuuskopio KDat: sikkerhetskopi Kulunut aika: Tid gått: 00: 00: 00 00: 00: 00 Jäljelläoleva aika: Tid igjen: Yhteensä KiB: Total kilobyte: KiB kirjoitettu: Kbyte skrevet: 0 KiB 0 KB Siirtonopeus: Overføringshastighet: 0 KiB/ min 0KBit/ min Tiedostot: Filer: Varmistusloki: Sikkerhetskopilogg: Tallenna loki... Lagre logg & # 160; … Ei varmistettavia tiedostoja. Lopetan. Ingen filer å reservekopiere. Avbryt. *** Kirjoitus epäonnistui, luovutanHours: minutes: seconds *** Skriving mislyktes, gir opp. Hours: minutes: seconds % 1:% 2:% 3 % 1:% 2:% 3 % 1/ min % 1/ min KDat: Varmistuksen asetukset KDat: Innstillinger for sikkerhetskopiering Varmistusprofiilin nimi: Profilnavn for sikkerhetskopi: Tiedostot > > Filer > > < < Tiedostot < < Filer Varmista Sikkerhetskopi Työkansio: Arbeidskatalog: Varmistettavat tiedostot: Sikkerhetskopier filer: Tar - optiot Tar- valg Pysy yhdellä tiedostojärjestelmällä Bli i filsystemet GNU listattu inkrementaali GNU- listet voksende Snapshot tiedosto: Øyeblikksfotofil: Poista snapshot - tiedosto ennen varmistusta Fjern øyeblikksfotofil før sikkerhetskopi saatiin kiinni. Lopeta ohjelma Tiedosto - > Lopeta tai kirjoita "kill - 9 < pid >" jos haluat. fanget. Gå ut av programmet fra Fil & # 160; → Avslutt eller kjør « kill - 9 < pid > » hvis du foretrekker det. Voit dumpata coren valitsemalla "Peruuta" napin. Lähetä viestiä ylläpitäjälle tästä (katso Ohje - > Tietoja ohjelmasta KDat). Du kan dumpe minnet ved å velge « Avbryt » - knappen. Gi vedlikeholdsansvarlig beskjed (se Hjelp & # 160; → om KDat). Virhesignaali vastaanotettiin Har mottatt et feilsignal SIGHUP- signaali ("Hangup (POSIX)") SIGHUP- signal (POSIX: « legg på ») SIGINT- signaali ("Keskeytys (ANSI)") SIGINT- signal (ANSI: « avbryt ») SIGFPE- signaali ("Liukulukupoikkeus (ANSI)") SIGFPE- signal (ANSI: « flyttallsunntak ») SIGSEGV- signaali ("Segmentointivirhe (ANSI)") SIGSEGV- signal (ANSI: « segmentbrudd ») SIGTERM- signaali ("Lopetus (ANSI)") SIGTERM- signal (ANSI: « avslutt ») Muutettu viimeksi: Sist endret: Käytetty viimeksi: Sist brukt: KDat: Alustusasetukset KDat: formatinnstillinger Nauhan nimi: Bånd- navn: Nauhan koko: Båndstørrelse: KDat: Indeksi KDat: Index Arkistot: Arkiver: KiB luettu: Kilobyte lest: Yhteensä tiedostoja: Total antall filer: Indeksin loki: Indekslogg: Kelaa nauha alkuun. Spoler tilbake bånd. En voi kelata nauhaa. Indeksointi peruutettu. Kan ikke spole tilbake bånd. Indeksering avbrutt. En voi kelata nauhaa. Kan ikke spole tilbake bånd. Ei voitu ylittää nauha ID: tä. Indeksointi peruutettu. Mislyktes å hoppe over bånd- ID. Indeksering avbrutt. Nauha ID: n ohitus epäonnistui. Mislyktes å hoppe over bånd- ID. Indeksoin arkistoa% 1. Indekserer arkiv% 1. Arkisto% 1 Arkiv% 1 Uudelleenindeksoitu nauha Reindeksert bånd KDat: KDat: Liitä nauha Monter bånd Uudelleenluo nauhaindeksi Gjenskaper båndindeks Alusta nauha... Formater bånd & # 160; … Tuhoa arkisto Sletter arkiv Tarkista... Kontroller & # 160; … Palauta... Gjenopprett & # 160; … Varmista... Sikkerhetskopier & # 160; … Tuhoa nauhaindeksi Slett båndindeks Luo varmistusprofiili Opprett profil for sikkerhetskopi Tuhoa varmistusprofiili Slett profil for sikkerhetskopi Tuhoa indeksi Slett indeks & Lopeta & Avslutt KDatin asetukset... Sett opp KDat & # 160; … KDat Versio% 1 KDat on tar- pohjainen nauhavarmistusohjelma. Copyright (c) 1998- 2000 Sean Vyain Copyright (c) 2001- 2002 Lawrence Widman kdat@ cardiothink. com KDat versjon% 1 KDat er en tar- basert bånd- arkiverer. Copyright (c) 1998- 2000 Sean Vyain Copyright (c) 2001- 2002 Lawrence Widman kdat@ cardiothink. com Liitä/ Irrota nauha Monter/ demonter bånd Palauta Gjenopprett Tarkista Kontroller Irrota nauha Demonter bånd KDat siirtää tiedostot oikein nauhalle, mutta ei ehkä pysty palauttamaan niitä. Palauttaaksesi tiedostot käsin sinun tulee tietää * ei- kelaava * versio nauhalaitteestasi% 1. KDat vil dumpe filene på skikkelig måte til båndet, men kan stå i fare for ikke å kunne gjenopprette dem. For å gjenopprette filene, må du kjenne navnet på den båndenheten som ikke automatisk spoler båndenheten tilbake. Normalversjonen er% 1. Esimerkiksi jos laitteesi on / dev/ st0, ei- kelaava versio on / dev/ nst0. Jos laiteesi nimi ei muistuta tätä, kirjoita "ls - l% 1" pääteikkunassa nähdäksesi nauha- asemasi oikean nimen. Korvaa tämä nimi / dev/ nst0 tilalle. Avaa pääteikkuna ja kirjoita seuraavasti: tar tvf / dev/ nst0; tar tvf / dev/ nst0 tar xvf / dev/ nst0 Kolmas kutsu "tar" ohjelmaan palauttaa tiedon nykyiseen hakemistoon. Kerro meille, jos tämä tapahtuu sinulle! - KDat ylläpitoryhmä For eksempel, om din enhet er / dev/ st0, er « non- rewinding » versjonen / dev/ nst0. Hvis ditt enhetsnavn ikke ser slik ut, så skriv « ls - l% 1 » i et terminalvindu for å se hva det riktige navn på bånddrevet er. Erstatt / dev/ nst0 med det navnet nedenfor. tar tfv / dev/ nst0; tar tfv / dev/ nst0 tar xfv / dev/ nst0 Det tredje kallet til « tar » henter dine data inn til gjeldende mappe. Send oss en orientering om dette skjer deg! – - KDat Maintenance Team Arkisto luotu% 1 Arkiv laget% 1 Teen varmuuskopiota... Utfører sikkerhetskopi & # 160; … Varmistus peruutettu. Sikkerhetskopi avbrutt. VAROITUS: arvioitu arkiston koko on% 1KiB, mutta nauhalla on vain% 2 KiBtilaa! Varmista kuitenkin? ADVARSEL: Beregnet arkivstørrelse er% 1 KiB, men nåndet har kun% 2 KiB plass. Vil du likevel ta sikkerhetskopi? Kelaan nauhaa... Spoler tilbake bånd & # 160; … En voi kelata nauhaa. Varmistus peruutettu. Kan ikke spole tilbake båndet. Sikkerhetskopi avbrutt. Varmistusvirhe Feil ved sikkerhetskopiering Hyppään nauhan loppuun... Hopper til slutten av bånd & # 160; … En voi kelata nauhan loppuun. Varmistus peruutettu. Kan ikke spole tilbake bånd. Sikkerhetskopi avbrutt. Varmistus käynnissä... Sikkerhetskopi pågår & # 160; … Varmistus valmis. Sikkerhetskopi fullført. Palautus käynnissä... Gjenoppretting pågår & # 160; … Tarkistus käynnissä... Kontrollering pågår & # 160; … Palautus valmis. Gjenoppretting fullført. Tarkistus valmis. Kontrollering fullført. Palautus keskeytetty. Gjenoppretting avbrutt. Tarkistus keskeytetty. Kontrollering avbrutt. Asemassa% 1 ei ole nauhaa. Tarkista "Muokkaa - > Asetukset" alta, että oikea nauha - asema on valittu (esim. / dev/ st0). Jos kuulet nauha- aseman käyvän, odota kunnes se pysähtyy ja yritä liittää uudelleen. Det ser ut til å mangle et bånd i drev% 1. Undersøk « Rediger - > Instillinger » for å være sikker på at riktig enhet er valgt som tape- enhet (f. eks. / dev/ st0). Hvis hodet på tape- enheten er i bevegelse, vent til det stopper og prøv å montere båndet igjen. Nykyinen nauhaindeksi ylikirjoitetaan, jatka? Gjeldende båndindeks vil bli overskrevet, fortsette? Indeksinauha Indekser bånd Ylikirjoita Overskriv KDat:% 1 KDat:% 1 Indeksointi valmis. Indeksering fullført. Indeksointi keskeytetty. Indeksering avbrutt. Arkistoa ei ole valittu. Tuhotaksesi arkiston, tuhottava arkisto pitää ensin valita puusta, Intet arkiv valgt. For å slette et arkiv, må arkivet som skal slettes først velges i treet. Arkistoa ei voida poistaa nauhan keskeltä. Jos arkisto '% 1' tuhotaan niin seuraavat arkistot tuhotaan myös:% 2 Tuhoa kaikki listatut arkistot? Arkiv kan ikke fjernes fra midten av båndet. Hvis arkivet '% 1' er slettet vil også følgende arkiver bli slettet:% 2 Slett alle listede arkiver? Tuhoa kaikki Slett alle Arkistot tuhottu. Arkivene slettet. Haluatko todella tuhota arkiston '% 1'? Er du sikker på at du vil slette arkivet '% 1'? Tuhoa Slett Arkisto tuhottu. Arkiv slettet. Nauhaindeksiä ei ole valittu. Tuhotaksesi nauhaindeksin, valitse tuhottava nauhaindeksi ensin puusta. Ingen båndindeks er valgt. For å slette en båndindeks, må indeksen som ønskes slettet først velges i treet. Nauha on yhä liitetty. Liitetyn nauhan indeksiä ei saatu tuhottua. Irrota nauha ja yritä uudelleen. Indeks for montert bånd kan ikke slettes. Demonter bånd og prøv igjen. Haluatko todella tuhota indeksin '% 1'? Er du sikker på at du vil slette indeksen for '% 1'? Nauhaindeksi tuhottu. Båndindeks slettet. Nauha on kirjoitussuojattu. Poista suojaus ja yritä uudelleen. Båndet i båndstasjonen er skrivebeskyttet. Slå av skrivebeskyttelsen og prøv igjen. Kaikki nykyiset nauhan tiedot tuhotaan. Haluatko jatkaa? Alle data som er på båndet vil gå tapt. Er du sikker på at du vil fortsette? Alusta nauha Formater bånd Alusta Formater Nauha luotu% 1 Bånd opprettet% 1 Alustan nauhaa... Formaterer bånd & # 160; … Alustus valmis. Formatering fullført. Varmistusprofiili% 1 Sikkerhetskopiprofil% 1 Arkisto Arkiv Tuhotaksesi varmistusprofiilin, tuhottava varmistusprofiili pitää valita ensin puusta. For å slette en sikkerhetsprofil, skal den som slettes først velges i treet. Haluatko todella tuhota profiilin '% 1'? Er du sikker på at du vil slette sikkerhetskopiprofil '% 1'? Varmistusprofiili tuhottu. Sikkerhetskopiprofil slettet. Nauha irrotettu. Bånd avmontert. Luen nauhan otsikoita... Leser bånd- hode & # 160; … Nauhaa ei ole alustettu KDat: lla. Dette båndet er ikke formatert av KDat. Nauhaa ei ole alustettu KDat: lla. Haluatko alustaa sen nyt? Dette båndet er ikke formatert av KDat. Vil du formatere det nå? Älä alusta Ikke formater Nauha liitetty. Bånd montert. Arvioitu varmistuksen koko:% 1,% 2 Beregnet størrelse på sikkerhetskopi:% 1,% 2 Napsauta "PERUUTA" nappia lopettaaksesi varmistuksen. Esimerkiksi voit nopeasti nähdä, että valitsemiesi tiedostojen koko ylittää varmistusnauhan koon ja haluat poistaa jotain tiedostoja varmuuskopiolistalta. Klikkaa "Jatka" poistaaksesi tämän viestin ja jatkaaksesi varmuuskopiointia. Trykk på « Annuller » for å stanse sikkerhetskopieringen. For eksempel kan du fort se at størrelsen til en fil du har valgt vil være større en størrelsen på sikkerhetsbåndet, og velger å stoppe, og fjerne noen filer fra lista av filer som blir sikkerhetskopiert. Trykk « Fortsett for å fjerne denne meldinga når sikkerhetskopieringen fortsetter. Lopeta varmistuksen koon arviointi Stopp beregning av størrelsen på sikkerhetskopien Lokitiedosto on olemassa, ylikirjoita? Loggfil finnes. Overskriv? KDat: Tallenna loki KDat: Lagre logg & Ylikirjoita & Overskriv tar- pohjainen DAT - varmuuskopio- ohjelma KDE: lle tar- basert DAT- arkiverer for KDE KDat KDat (c) 1999- 2000, Sean Vyain; 2001- 2002 Lawrence Widman © 1999– 2000 Sean Vyain; 2001- 2002 Lawrence Widman Ei voitu varata muistia kdat: ssa Kan ikke tilordne minne i kdat Lawrence Widman Lawrence Widman Nauhaindeksit Båndindekser Varmistusprofiilit Sikkerhetskopiprofiler Asetukset Valg Ominaisuudet Opsjonselement Tämä asetus määrittelee KDat- backup - nauhojen tallennuskapasiteetin. Tätä käytetään nauhojen formatoinnissa. Denne innstillinga avgjør hvilken kapasitet KDat regner med at kopi- båndene dine har. Dette brukes når båndene formateres. Nauha- asemat lukevat ja kirjoittavat tietoa vaihtelevanpituisissa lohkoissa. Tämä asetus säätää kunkin lohkon kokoa ja se tulee asettaa nauha- asemasi lohkonkooksi. Levykkeille (floppy tape drives) sen tulee olla 10240 tavua. Magnetbånd- stasjoner leser og skriver data i blokker, enkeltvis. Denne innstillinga styrer størrelsen på hver blokk, og bør settes lik blokkstørrelsen for båndstasjonen din. For såkalte floppy- båndstasjoner bør det settes til 10240 byte. MB MB GB GB Tällä valitaan näytetäänkö nauhojen koot oletuksena megatavuina (MB) vai gigatavuina (GB). Dette valget avgjør om standard båndstørrelse til venstre regnes i megabyte (MB) eller gigabyte (GB). Nauhan blokkikoko: Båndblokkstørrelse: Nauhan oletuskoko: Standard båndstørrelse: Etsi tar- komento. Let etter tar- kommandoen. Ei- takaisinkelattavan nauha- aseman sijainti tiedostosysteemissä. Oletus on / dev/ tape. Adressen i filsystemet til bånd- enheten som ikke spoler tilbake. Standard er / dev/ tape. Tar - komento: Tar- kommando: Etsi nauha- asemaa. Let etter båndstasjonsenheten. Tässä asetetaan KDatin varmuuskopioinnissa käyttämä komento. Anna komennon koko polku. Oletusarvo on tar. Denne innstillinga styrer kommandoen som KDat bruker til å foreta sikkerhetskopier til magnetbånd. Den fullstendige stien bør oppgis. Standard er tar. Nauhalaite: Båndenhet: Nauha- aseman asetukset Båndstasjonsinnstillinger Lataa nauha liitettäessä Last bånd ved montering Anna mtload - komento liittämisen (mount) sijaan. Utfør en mtload - kommando før båndet monteres. Tämä komento suorittaa mtload - komennon nauha- asemalle ennen liittämisyritystä. Muutamat nauha- asemat tarvitsevat tätä. Denne kommandoen sender en mtload - kommando til båndstasjonen før det forsøkes å montere båndet. Noen båndstasjoner krever dette. Lukitse nauha- asema liitettäessä Lås båndstasjon ved montering Estä eject- napin käyttö liittämisen jälkeen. Koble ut utløserknappen når båndet er montert. Tämä ominaisuus estää KDatia poistamasta nauhaa (eject) sen jälkeen kun nauha on liitetty. Tämä ei toimi kaikilla nauha- asemilla. Dette valget gjør at KDat forsøker å koble ut utløserknappen på båndstasjonen etter at båndet er montert. Dette virker ikke på alle båndstasjoner. Poista nauha irrotettaessa Løs ut ved avmontering Koeta poistaa nauha, kun se on irrotettu. Älä käytä tätä ftapelle. Forsøk å løse ut båndet etter at det er avmontert. Ikke bruk dette for ftape. Yritä poistaa nauha, kun se on irrotettu. Tätä ominaisuutta ei tule käyttää levyke- nauha- asemille. Forsøk å løse ut båndet etter at det er avmontert. Dette valget bør ikke brukes for floppy- båndstasjoner. Muuttuva blokkikoko Variabel blokkstørrelse Salli vaihtelevanpituiset lohkot nauha- asemalle. Slå på støtte for variabel blokkstørrelse i båndstasjonen. Jotkut nauha- asemat tukevat muuttuvankokoisia lohkoja. Tällä asetuksella KDat yrittää käyttää tätä tukea. Sinun tulee edelleen määritellä lohkon koko. NAME OF TRANSLATORS Noen båndstasjoner støtter forskjellige størrelser på datablokkene. Med dette valget vil KDat forsøke å slå på slik støtte. Du må likevel oppgi blokkstørrelse. NAME OF TRANSLATORS Kim EnkovaaraEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Bjørn KvisliEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi number1@ realityx. net, bjorn. kvisli@ gmail. com Uusi nauha Nytt bånd Nauhan kelaus epäonnistui. Tilbakespoling mislyktes. Alustus epäonnistui Formatering mislyktes En saa asetettua blokkikokoa. Kan ikke stille inn blokkstørrelse for bånd. Maagisen kirjainjonon kirjoitus epäonnistui. Skriving av magisk streng mislyktes. Versionumeron kirjoitus epäonnistui. Skriving av versjonsnummer mislyktes. Nauhan ID- kentän pituuden kirjoitus epäonnistui. Skriving av bånd- ID- lengde mislyktes. Nauhan ID- kentän kirjoitus epäonnistui. Skriving av bånd- ID mislyktes. Nauhalta ei löytynyt indeksitiedostoa. Luo uusi indeksi nauhalta? Ingen indeksfil ble funnet for dette båndet. Vil du gjenskape indeksen fra bånd? Nauhaindeksi Båndindeks Luo uudelleen Gjenopprett Versionumeron lukeminen epäonnistui. Lesing av versjonsnummer mislyktes. Indeksitiedostovirhe Feil i indeksfil Nauhaindeksin versionumero on% 1. Indeksiä ei voida lukea Kdat: n tällä versiolla. Ehkä nauhaindeksi on luotu ohjelman uudemmalla versiolla? Filformatet for båndindeksen er versjon% 1. Denne versjonen av KDat kan ikke lese indeksen. Kanskje båndet ble laget med en nyere versjon av KDat? Virhe fseek # 1 kutsun aikana prosessoitaessa pakettia: " Feil ved fseek # 1 under lesing av arkivet: «% 1 »:% 2 Tiedoston käsittelyvirhe Filtilgangsfeil Virhe haettaessa merkkijonoa # 1 paketista: " Feil ved lesing av tekst # 1 i arkivet: «% 1 »:% 2 Virhe haettaessa merkkijonoa # 2 paketista: " Feil ved lesing av tekst # 2 i arkivet: «% 1 »:% 2 Virhe fseek # 2 kutsun aikana prosessoitaessa pakettia: " Feil ved fseek # 2 under lesing av arkivet: «% 1 »:% 2 Arkistonimen päivitys epäonnistui: Feil ved oppdatering av arkivnavn: Nauhan ID- kentän luku epäonnistui. Lesing av bånd- ID mislyktes. Nauhan ID- numero ei vastaa indeksin ID- numeroa. Bånd- ID på bånd stemmer ikke med bånd- ID i indeksfil. Luomisajan lukeminen epäonnistui. Feil ved lesing av opprettingstid. Muokkausajan luku epäonnistui. Feil ved lesing av endringstid. Nauhanimen luku epäonnistui. Feil ved lesing av båndnavn. Nauhan koon lukeminen epäonnistui. Feil ved lesing av båndstørrelse. Arkistolukumäärän luku epäonnistui. Feil ved lesing av arkivteller. Arkistonimen luku epäonnistui. Feil ved lesing av arkivnavn. Arkiston leimamerkin luku epäonnistui. Feil ved lesing av tidsstempel for arkiv. Arkiston alkublokin luku epäonnistui. Feil ved lesing av startblokk for arkiv. Arkiston loppublokin luku epäonnistui. Feil ved lesing av sluttblokk for arkiv. Arkiston tiedostomäärän luku epäonnistui. Feil ved lesing av teljar for arkivfil. Tiedostonimen luku epäonnistui. Feil ved lesing av filnavn. Tiedostokoon luku epäonnistui. Feil ved lesing av arkivstørrelse. tiedoston muokkauspäivän luku epäonnistui. Feil ved lesing av endringstid for fil. Tiedoston tallennenumeron luku epäonnistui. Feil ved lesing av postnummer i fila. Nauhaa voi vain lukea. Bånd montert skrivebeskyttet. Nauhalta voi lukea/ kirjoittaa. Bånd montert for lesing og skriving. Luen maagisen merkkijonon... Leser magisk streng & # 160; … Maagisen merkkijonon luku epäonnistui. Feil ved lesing av magisk streng. Luen versionumeron... Leser versjonsnummer & # 160; … Nauha on alustettu KDat ohjelman uudemmalla versiolla. Harkitse päivittämistä. Båndet er formatert av en nyere versjon av KDat. Vurder oppgradering. Luen nauhan ID- numeron... Leser bånd- ID & # 160; … Luen nauhan ID- numeron pituuskentän. Feil ved lesing av bånd- ID- lengde. Hyppään arkistoon... Hopper til arkiv & # 160; … Hyppään blokkiin... Hopper til blokk & # 160; … Aloitustietue: Start- post: Lopetustietue: Slutt- post: Nauhan ID: Bånd- ID: Arkistojen lukumäärä: Arkivteller: Tilaa käytetty: Plass brukt: KDat: Palauta KDat: gjenoppretting KDat: Tarkista KDat: kontroll Erot: Forskjeller: Palautusloki: Gjenopprettingslogg: Tarkistusloki: Kontroll- logg: & Tallenna loki... & Lagre logg & # 160; … & Keskeytä & Avbryt nauhan luku epäonnistui. mislyktes under lesing av bånddata. KDat: Palautusasetukset KDat: gjenopprettingsinnstillinger KDat: Tarkistusasetukset KDat: kontrolleringsinnstillinger Palauta kansioon: Gjenopprett til mappe: Tarkista kansiosta: Kontroller i mappe: Palauta tiedostot: Gjenoppretter filer: Tarkista tiedostot: Kontrollerer filer: Julkaisu Utgi Valmistaja Leverandør Paketoija Pakker Paketin siirtymä Arkivforskyvning Kaikki tagit Alle etiketter KNetworkConf – KDE: n ohjauskeskuksen TCP/ IP- asetusten säätömoduuli. KNetworkConf – En modul i KDE Kontrollsenter som setter opp TCP/ IP- innstillinger. Lisäasetukset & Avanserte innstillinger Vaihda tilaa tavallisten ja lisäasetusten välillä Bytt mellom grunnleggende og avanserte innstillinger Toteuta muutokset Bruk endringene Unohda muutokset Glem endringene Määritetyn IP- osoitteen muoto on kelvoton. Den oppgitte IP- adressen har ikke riktig format. Virheellinen IP- osoite Ugyldig IP- adresse Määritetyn verkkopeitteen muoto on epäkelpo. Den oppgitte nettmasken har ikke gyldig format. Määritetyn broadcast- osoitteen muoto on epäkelpo. Den oppgitte kringkastingsadressen har ikke gyldig format. Perusasetukset Grunnleggende innstillinger Sinun tulee ensin antaa alias. Du må først oppgi et alias. Epäkelpo teksti Ugyldig tekst Sinun tulee lisätä vähintään yksi alias määritetylle IP- osoitteelle. Du må legge til minst ett alias for den oppgitte IP- adressen. Puutteelliset aliastiedot Ikke tilstrekkelige aliaser Muokkaa aliasta Rediger alias Lisää uusi alias Legg til nytt alias Ei voitu ladata verkon tietoja. Klarte ikke laste inn opplysninger om nettverket. Asetustiedoston lukuvirhe Feil ved lesing av oppsettsfila Sallittu Slått på Estetty Slått av Manuaalinen Manuell Uusia asetuksia ei ole tallennettu. Haluatko ottaa asetukset käyttöön ennen poistumista? Det nye oppsettet er ikke lagret. Vil du utføre endringene før du avslutter? Uusia asetuksia ei ole tallennettu Nytt oppsett ikke lagret Muokkaa palvelinta Rediger tjener Aseta laite% 1 Sett opp enhet% 1 Ei voitu avata tiedostoa '/ etc/ sysconfig/ network lukemista varten. Kunne ikke åpne fila « / etc/ sysconfig/ network » for lesing. Asetustiedostojen lukuvirhe. Feil ved lasting av oppsettsfiler Ei voitu avata tiedostoa '/ etc/ resolv. conf' lukemista varten. Kunne ikke åpne fila « / etc/ resolv. conf » for lesing. Oletus- gateway: n IP- osoite on epäkelpo. IP- adressen for standard portner er ugyldig. Muuttaa laitteen tilaa Endrer grensesnittets status Sallitaan rajapinta% 1 Slår på grensesnitt% 1 Estetään rajapinta% 1 Slår av grensesnitt% 1 Ei voitu ottaa käyttöön taustaosaa verkkolaitteen tilan muuttamiseksi. Sinun tulee tehdä se käsin. Kunne ikke starte bakstykket som endrer status for nettverksenheter. Du må gjøre det manuelt. Laitteen tilanvaihdossa tapahtui virhe. Sinun tulee muuttaa sitä käsin. Det oppsto en feil ved endring av enhetens status. Du må gjøre det manuelt. Laitteen tilaa ei voitu muuttaa Kunne ikke endre enhetens status Lisää uusi staattinen kone Legg til ny fast vert Muokkaa staattista konetta Rediger fast vert Valittua tietoverkkoprofiilia ei voitu ladata. Klarte ikke laste inn den valgte nettverksprofilen. Profiilin lukuvirhe Feil ved lesing av profil Ei voitu löytää tietoverkon tunnistusskriptejä. Asennus on mennyt jollain tavalla pieleen. Tarkista, että {KDE_ PATH} /% 1 - tiedosto on saatavilla. Klarte ikke å finne bakgrunnsskriptene for å finne nettverksinnstillingene. Noe er galt med installasjonen. Se etter at fila {KDE_ PATH} /% 1 er til stede. Ei voitu löytää tietoverkon taustaosan komentojonoa. Klarte ikke finne bakstykke- skriptet for nettverksinnstillinger Ei voitu suorittaa tietoverkon tunnistavia komentojonoja. Jokin meni vikaan asennuksessa. Klarte ikke å kjøre skriptene for å finne nettverksinnstillinger. Noe er galt med installasjonen. Ei voitu käynnistää tietoverkon taustaosan komentojonoja. Kunne ikke starte bakstykkeskriptet for nettverksinnstillinger XML- tiedostoa ei voitu tulkita. Kunne ikke tolke XML- fila (% 1) Virhe tietoverkkorajapintojen listauksessa Feil under opplisting av nettverks- grensesnitt Ei voitu avata tiedostoa / ohjelmaa/ verkkoa/ reittiä. Klarte ikke åpne fila / proc/ net/ route. Ei voitu avata tiedostoa Kunne ikke åpne fila Lataa tietoverkko uudelleen Laster nettverk på nytt Odota verkon uudelleen lataamista... Vent mens nettverksinnstillingene lagres & # 160; … Ei voitu suorittaa tietoverkon tallennusskriptejä. Asennus on jollain tavalla viallinen. Klarte ikke å kjøre skriptene for å lagre nettverksinnstillinger. Noe er galt med installasjonen. Ethernet- verkkolaite Ethernet nettverksenhet Langaton verkkolaite Trådløs nettverksenhet XML- tiedostoa ei voitu tulkita. Kunne ikke tolke XML- fila (% 1). Tuettuja alustaja ei voitu luetteloida. Asennus on jollain tavalla viallinen. Klarte ikke å liste støttede plattformer. Noe er galt med installasjonen. Ei voitu jäsentää tuettujen alustojen XML- tiedostoa (% 1). Klarte ikke tolke XML- lista (% 1) over støttede plattformer. KNetworkConf KNetworkConf (c) 2003– 2005, Juan Luis Baptiste © 2003– 2005 Juan Luis Baptiste Juan Luis Baptiste Juan Luis Baptiste Pääkehittäjä Hovedutvikler Carlos Garnacho ja Gnome System Tools Team Carlos Garnacho og Gnome System Tools- laget Teki tietoverkon taustaosan, johon KNetworkConf perustuu. Laget nettverksbakstykket som KNetworkConf støtter seg på. Helio Chissini de Castro Helio Chissini de Castro Conectiva Linuxin tuki Støtte for Mandriva Linux Christoph Eckert Christoph Eckert Dokumentoinnin ylläpitäjä ja saksan kääntäjä Vedlikeholder dokumentasjon, og oversatte til tysk David Sansome David Sansome Useita virheiden korjauksia ja ominaisuuksia Diverse feilrettinger og bidrag Gustavo Pichorim Boiko Gustavo Pichorim Boiko Useita virheiden korjauksia ja Brasilian portugalin kääntäjä Diverse feilrettelser og oversettelse til Brasil- portugisisk Verkon asetukset Tässä modulissa voit määrittää TCP/ IP- asetukset. nettverksoppsett med denne modulen kan du sette opp TCP/ IP- innstillingene. Lisäasetukset Avanserte valg Laitteen lisätiedot Avansert informasjon om enheten Aseta verkkolaitteen lisäasetukset Sett opp avanserte innstillinger for nettverksenheten IP- osoite tai verkkolaite IP- adresse til nettverksenheten Broadcast: Kringkasting: Anna yksinkertaisesti ihmisen ymmärtämä kuvaus tälle laitteelle Oppgi en kort menneskevennlig tekstbeskrivelse for denne enheten Broadcast on erikoisosoite. Kaikki tietoverkon laitteet vastaavat, jos paketti on lähetetty tähän osoitteeseen. Kringkastingsadressen er en spesiell adresse. Alle enheter i et nettverk reagerer hvis pakker sendes til denne adressen. Aseta rajapinta Still inn grensesnitt TCP/ IP- osoite TCP/ IP- adresse Verkon peite: Nettmaske: Verkon peite määrittää IP- numeroiden arvoalueen, joka luo tietoverkkoon aliverkon. Nettmasken definerer et område av IP- numre som bygger opp et under- nett inne i nettverket. IP- osoite: IP- adresse: IP- osoite on verkkolaitteen yksilöllinen tunniste TCP/ IP- verkossa En IP- adresse er en entydig henvisning til en nettverksenhet i et TCP/ IP- nett Verkkolaitteen IP- osoite IP- adresse for nettverksenheten Tässä sinun tulee antaa IP- osoite verkon rajapinnalle. Huomaa: Jos tietoverkkosi on yhdistetty Internetiin, sinun tulee antaa vain IP- osoitteet, jotka palveluntarjoajasi on antanut. Muussa tapauksessa sinun tulee antaa yksi IP- osoite, joka on varattu näkyvästi yksityiseen käyttöön. Käytä C- luokan verkkoa suurimmalle osalle yksityisistä tietoverkoista, jotka sallivat jopa 255 tietokonetta tietoverkkoosi. Käytä tietokoneillesi osoitteita kuten 192. 168. 1. 1, 192. 168. 1. 2 tai 192. 168. 1. 171. Luokan C tietoverkot: 192. 168. 0. 0 - 192. 168. 255. 25, esimerkiksi 192. 168. 0. 13. Luokan B tietoverkot: 172. 16. 0. 0 - 172. 31. 255. 255, esimerkiksi 172. 28. 2. 5 Luokan A tietoverkot: 10. 0. 0. 0 - 10. 255. 255. 255, esimerkiksi 10. 5. 12. 14 Varmistu, että kaikki tietokoneille antamasi IP- osoitteet ovat yksilöllisiä. Jos sama osoite on liitetty useampaan kuin yhteen verkkolaitteeseen, seuraa tästä ongelmia. Her skal du oppgi den IP- adressen som viser til nettverksgrensesnittet. Merk: Hvis ditt nettverk er koblet til Internett, må du bare oppgi IP- adresser du har fått av leverandøren din. Ellers bør du oppgi en av de IP- adressene som er uttrykkelig forbeholdt for privat bruk. De fleste små private nettverk bruker klasse C- nett, som omfatter inntil 255 maskiner i nettet. Da kan du ganske enkelt bruke adresser som f. eks. 192. 168. 1. 1, 192. 168. 1. 2, 192. 168. 1. 171 osv for maskinene dine. Klasse C- nett: 192. 168. 0. 0 til 192. 168. 255. 255, for eksempel 192. 168. 0. 13 Klasse B- nett: 172. 16. 0. 0 til 172. 31. 255. 255, for eksempel 172. 28. 2. 5 Klasse A- nett: 10. 0. 0. 0 til 10. 255. 255. 255, for eksempel 10. 5. 12. 14 Se godt etter at alle IP- adresser du gir maskinene dine er entydige, du vil få mye vanskeligheter hvis samme adresse er brukt på mer enn én nettverksenhet. Verkkolaitteen aliverkkomaski Undernettmaske til nettverksenheten Anna haluttu aliverkon peite tälle rajapinnalle. Pienille yksityisille tietoverkoille 255. 255. 255. 0 on useimmiten järkevä oletusarvo. Kenttä vaihtuu ponnahduskentästä yhdistelmälaatikoksi heti, kun otat käyttöön sen alla olevat lisäasetukset. Oppgi her den under- nettmasken du vil bruke for grensesnittet. For små private nett er oftest 255. 255. 255. 0 en fornuftig standardverdi. Dette feltet endres fra en sprettoppboks til en kombinasjonsboks så snart du slår på avanserte innstillinger nedenfor. 255. 255. 255. 0 255. 255. 255. 0 255. 255. 0. 0 255. 255. 0. 0 255. 0. 0. 0 255. 0. 0. 0 255. 255. 255. 128 255. 255. 255. 128 255. 255. 255. 192 255. 255. 255. 192 255. 255. 255. 240 255. 255. 255. 240 255. 255. 255. 248 255. 255. 255. 248 Käynnistysprotokolla, jota tämän verkkolaitteen tulisi käyttää Oppstartsprotokollen denne nettverksenheten skal bruke dhcp dhcp bootp bootp Manuaalinen: Manuelt: Käytä staattista IP- osoitetta. Käytä allaolevia kenttiä arvojen antamiseen Bruk en fast IP- adresse. Bruk feltene nedenfor til å oppgi verdiene Asettaa rajapinnan käyttämään staattisia IP- asetuksia. Tässä tapausessa, käytä alleolevia kenttiä antaaksesi halutut arvot käsin. Stiller inn dette grensesnittet til å bruke fast IP- adresse. For fast adresse, bruk feltene nedenfor til å oppgi manuelt de verdiene som ønskes. Automaattinen: Automatisk: Käytä dynaamista IP- osoitetta Bruk en dynamisk IP- adresse Dynaamisen IP: n käyttäminen saa tämän laitteen hakemaan vapaan IP- osoitteen automaattisesti. Rajapinta yrittää yhdistää DHCP - tai BOOTP- palvelimelle käynnistysprosessin aikana. Rendevouzia ei tueta vielä. Ved bruk av dynamisk IP- adresse vil denne enheten skaffe seg en ledig IP- adresse automatisk. Grensesnittet vil forsøke å kontakte en DHCP - eller BOOTP- tjener under oppstarten. Det er ikke støtte for Rendezvous ennå. Aktivoi tietokoneen käynnistyessä Skru på når maskinen starter Varmistaa, että tämä rajapinta aktivoituu käynnistymisen aikana Sikrer at dette grensesnittet blir skrudd på under oppstarten Varmistaa, että tämä rajapinta aktivoituu käynnistyksen aikana. Muussa tapausessa, sinun tulee aktivoida rajapinta käsin järjestelmään kirjautumisen jälkeen käynnistysprosessin jälkeen. Sikrer at dette grensesnittet blir skrudd på under oppstarten. Ellers vil du måtte skru på grensesnittet manuelt etter at oppstarten er ferdig og du har logget inn. Langattomat asetukset Trådløs- innstillinger WEP- avain: WEP- nøkkel: ESSID: ESSID: Lisää uusi nimipalvelin Legg til ny DNS- tjener Uuden nimipalvelimen IP- osoite IP- adresse til den nye DNS- tjeneren Lisää palvelin luetteloon Legg til tjeneren til lista Unohda Glem det Aliakset Aliaser Tunnistaa nykyistä tietokonelaitteistoasi Finner hva slags plattform du har Odota, tunnistaa nykyistä tietokonelaitteistosi.... Vent litt mens systemet undersøker gjeldende plattform & # 160; … Muuttaa rajapinnan tilaa Endrer grensesnittets status Otetaan liitäntä eth0 käyttöön... Slår på grensesnitt eth0 & # 160; … Tietoverkon asetukset Nettverksinnstillinger Määritä TCP/ IP- asetukset Sett opp TCP/ IP- innstillingene dine Muuta TCP/ IP- asetuksia Endre TCP/ IP- innstillinger Tietoverkkorajapinnat Nettverksgrensesnitt Saatavilla olevat tietoverkkorajapinnat Tilgjengelige nettverksgrensesnitt Asetettujen verkkorajapintojen luettelo Liste over nettverksenheter som er satt opp Rajapinta Grensesnitt Protokolla Protokoll Tila Tilstand Aseta rajapintaa... Sett opp grensesnitt & # 160; … Muuta valitun laitteen asetuksia Endre innstillinger for den markerte enheten Ota rajapinta käyttöön Slå på grensesnittet Poista rajapinta käytöstä Slå av grensesnittet Reitit Ruter Oletus- gateway Standard portner Oletus- gatewayn IP- osoite IP- adresse til standard portner Laite: Enhet: Tietoverkon osoite, johon paketit lähetetään Nettverksenhet dit datapakker skal sendes Verkkoalueen nimijärjestelmä Domain Name System Verkkoalueen nimipalvelimet Domain navnetjenere Siirrä valittu palvelin ylös luettelossa (suurempi etusija) Flytt den markerte tjeneren oppover på lista (høyere prioritet) Siirrä valittu palvelin alas luettelossa (pienempi etusija) Flytt den markerte tjeneren nedover på lista (lavere prioritet) Staattiset koneosoitteet Verter med fast adresse Koneen nimi: Vertsnavn: Verkkoalueen nimi: Domenenavn: Verkkoprofiilit Nettverksprofiler Käytössä I bruk Saatavilla olevat verkkoprofiilit Tilgjengelige nettverksprofiler & Käytä & Slå på & Luo uusi & Opprett ny Odota, kunnes tietoverkko on ladattu uudelleen ja asetukset tulleet voimaan. Vent litt mens nettverket lastes på nytt så endringene kan tas i bruk. Järjestelmää ei tueta Ikke støttet plattform Älä kysy uudelleen Ikke spør igjen Järjestelmäsi ei ole tuettu Det er ikke støtte for din plattform Voit valita seuraavista tuetuista järjestelmistä, jos olet varma, että oma järjestelmäsi käyttäytyy samalla tavalla kuin valittu. Varmista tämä, sillä nykyiset verkkoasetuksesi voivat vioittua. NAME OF TRANSLATORS Du kan velge en av de følgende støttede plattformene hvis du er sikker på at din plattform oppfører seg likt den som er valgt. Du må være sikker, fordi nettverksoppsettet ditt kan bli skadet. NAME OF TRANSLATORS --------------------------------------- --------------------------------------- Olet valinnut liian monta riviä. Valitse vain tärkeät lokirivit. Du har valgt for mange linjer. Velg bare viktige logglinjer. Liian monta riviä valittu For mange linjer valgt Ongelmani lokirivit Logglinjer om mitt problem Tiedostoa ”% 1 ” ei voitu tallentaa: ei oikeuksia. Klarte ikke å lagre fila «% 1 »: Mangler tillatelse. Tiedostoa ei voitu tallentaa. Kan ikke å lagre fila. Ladataan lokia... Laster logg & # 160; … Loki luotu onnistuneesti. Logg vellykket lastet inn. Tiedosto ei ole kelvollinen. Säädä sitä KSystemLogin asetuksista. Denne fila er ikke gyldig. Juster dette i innstillingene til KSystemLog. Tiedostoa ei ole Fila finnes ikke Tiedostoa ”% 1 ” ei ole. Fila «% 1 » finnes ikke. Tiedoston tiivistystä ei voitu purkaa Kan ikke dekomprimere denne fila Sinulla ei ole riittäviä oikeuksia lukea tiedostoa ”% 1 ”. Du har ikke tilstrekkelige rettigheter til å lese «% 1 ». Riittämättömät oikeudet Ikke tilstrekkelig tillatelse Kirjoita suodin tähän Skriv inn filteret her Mahdollistaa vain tekstin sisältöä vastaavien tietueiden luettelun. Brukes til å liste opp bare elementer som passer med innholdet i denne teksten. Kirjoita haku tähän... Oppgi søket her & # 160; … Valitse suodatettava sarake tässä Velg filtrert kolonne her Mahdollistaa suotimen käytön vain tässä valittuun sarakkeeseen. ” Kaikki ” - sarake tarkoittaa, ettei suodinta määritetä. Brukes til å filtrere bare på den oppgitte kolonnen. « Alle » betyr ikke noe spesielt filter. Prosessi ”% 1 ” kaatui. Prosessen «% 1 » krasjet. Prosessi kaatui Prosessen krasjet Lataus etenee... Innlastingsframdrift & # 160; … Ladataan% 1...% 2 Laster% 1 …% 2 Ladataan uudelleen% 1...% 2 Laster på nytt% 1 …% 2 Palvelinnimi: Vertsnavn: Prosessi: Prosess: Taso: Nivå: Alkuperäinen tiedosto: Opprinnelig fil: Näytä tai piilota sarake ”% 1 ” Vis/ skjul «% 1 » - kolonnen Lokitason tulostus Loggnivå- utskrift Valitse, mitkä lokitasot haluat tulostaa väreissä. Vis hvilke loggnivåer du vil ha skrevet ut i farger. Luettelon loppu saavutettu. Kom til slutten på lista. Avataan ”% 1 ”... Åpner «% 1 » & # 160; … Lokitiedosto ”% 1 ” onnistuneesti ladattu. Loggfila «% 1 » vellykket lastet inn. Lokitiedosto ”% 1 ” on muuttunut. Loggfila «% 1 » er endret. Osoite ”% 1 ” ei ole kelvollinen, se ohitetaan. URL «% 1 » er ugyldig, hopper over denne URL- en. Huomautus Merknad Varoitus Advarsel Kriittinen Kritisk Huomio Varsel HälytysLog mode name (added lines count) NødLog mode name (added lines count) % 1 (% 2) NAME OF TRANSLATORS % 1 (% 2) NAME OF TRANSLATORS Tyhjä loki Tom logg Palvelin Vert Prosessi Prosess ViestiSize format MeldingSize format % 1 tSize format % 1 BSize format % 1 ktSize format % 1 KBSize format % 1 MtHttpResponseNumber HttpResponseDescription % 1 MBHttpResponseNumber HttpResponseDescription % 1% 2 % 1% 2 ”% 1 ” ei ole paikallinen tiedosto. «% 1 » er ikke en lokal fil. Tiedoston valinta epäonnistui Filvalg mislyktes Kaikki tiedostot (*) Alle filer (*) Lokitiedostot (*. log) Loggfiler (*. log) Valitse lokitiedosto Velg loggfil Ei lokitiedosto... Ingen loggfil & # 160; … & Muuta tilaa... & Endre status & # 160; … Muuta nykyisten tiedostojesi tasoa Endre nivå for gjeldende fil( er) Muuttaa nykyisten tiedostojen tasoa. Katso KSystemLogin ohjeista tietoa kustakin lokitasosta. Endrer nivå for gjeldende fil( er). Det er mer informasjon om hvert loggnivå i dokumentasjonen for KSystemLog. Käyttäjä: Bruker: Cron- loki Cron- logg Näiden tiedostojen on havaittu näyttävän Cron- lokeja (ts. ajastettujen tehtävien lokeja). Lisätietoa... Disse filene blir analysert for å vise Cron- loggene (dvs. logger for planlagte oppgaver). Mer informasjon & # 160; … Suodata prosesseja Slå på prosessfiltrering Säilytä vain tätä prosessia vastaavat rivit: Beholder bare linjer som gjelder denne prosessen: Tarkastele ajastettujen tehtävien lokia (Cron- lokia). Vis logg for planlagte oppgaver (Cron- logg). Näyttää ajastettujen tehtävien lokin nykyisessä välilehdessä. Cron- prosessi on ohjelma, joka ajastaa järjestelmäsi tehtäviä kuten turvatarkistuksia tai palvelujen automaattisia uudelleenkäynnistyksiä. Käytä tätä valikkoa nähdäksesi viime aikoina käynnistetyt prosessit. Vis i gjeldende fane loggen for planlagte oppgaver. Cron- prosessen er et program som styrer oppstart av planlagte oppgaver på systemet, slik som sikkerhetssjekking og automatisk omstart av noen tjenester. Bruk denne menyen til å se de prosessene som nylig er startet. Tunnistus: Identifikasjon: Käyttäjätunnus: Brukernavn: HTTP- vastaus: HTTP- svar: Tavuja lähetetty: Byte sendt: Cups- loki Cups- logg Cups ja Cups- web- palvelinloki Cups & Cups nettlogg Näiden tiedostojen on havaittu näyttävän Cups - ja Cups- websaantilokeja. Disse filene vil bli analysert for å vise Cups- logg og Cups nett- tjenerlogg. Cups- lokitiedostot Cups loggfiler Lisää Cups- tiedosto... & Legg til Cups- fil & # 160; … Cups- saantilokitiedostot Tilgangslogg- filer for Cups Lisää Cups- saantiloki... Legg til tilgangslogg- fil for Cups & # 160; … Cups- sivulokitiedostot Cups sideloggfiler Lisää Cups- sivutiedosto... Legg til sidefil for Cups & # 160; … Cups- PDF- lokitiedostot Cups PDF- loggfiler Lisää Cups- PDF- tiedosto... Legg til Cups PDF- fil & # 160; … Viesti: Melding: Tulostin: Skriver: Työn tunniste: Jobb- ID: Sivunumero: Sidenummer: Kopioita: Antall kopier: Työn laskutus: Jobbavregning: Cups Cups Tulostin Skriver Työn tunniste Jobb- ID Sivunumero Sidenummer Kopioita Antall kopier Työn laskutus Jobbavregning HTTP- pyyntö HTTP- forespørsel Tavuja byte IPP- toiminto IPP- handling IPP- tila IPP- status Cups- PDF- loki Cups PDF- logg Tarkastele Cups- PDF- lokia. Vis PDF- loggen tl Cups. Näyttää Cups- PDF- lokin nykyisessä välilehdessä. Cups on tietokoneesi tulostamista hallitseva ohjelma. Tähän lokiin tallentuvat kaikki Cupsin upotettuun web- palvelimeen tulevat pyynnöt (oletus: http: // localhost: 631). Viser CUPS PDF- loggen i gjeldende fane. CUPS er programmet som håndterer utskrift fra datamaskinen. Denne loggen lagrer alle forespørsler til CUPS 'innebygde nettjener (standard: http: // localhost: 631). Cups- web- loki Cups nettlogg Tarkastele Cups- webpalvelimen saantilokia. Vis tilgangsloggen til CUPS 'nettjener. Tarkastele Cups- lokia. Vis CUPS- loggen. Lokitiedosto Loggfil Kelvoton osoite: tiedostoa ei voi avata. Feil i URL- en. Kan ikke åpne denne fila. Tiedostoa ei voi avata. Kan ikke åpne denne fila. ei mitään ingen X. org- loki X. org- logg Tarkastele X. org- lokia. Vis X. org- loggen. Oletusasetus Standardinnstilling Komentoriviltä Fra kommandolinje Ei toteutettu Ikke implementert ACPI- loki ACPI- logg Tarkastele ACPI- lokia. Vis ACPI- loggen. Acpid- loki Acpid- logg Lähdetiedosto: Kildefil: Rivi: Linje Samba- saantiloki Samba tilgangslogg Tarkastele Samba- saantilokia. Vis tilgangsloggen for Samba. Samba- loki Sambalogg Tarkastele Samba- lokia. Vis Samba- loggen. Samba- lokitiedostot Samba loggfiler Lisää Samba- tiedosto... Legg til Samba- fil & # 160; … Samba- saantilokitiedostot Samba tilgangslogg- filer Lisää Samba- saantitiedosto... Legg til Samba tilgangsfil & # 160; … Netbios- lokitiedostot Netbios- loggfiler Lisää Netbios- tiedosto... Legg til Netbiosfil & # 160; … Netbios- loki Netbios- logg Tarkastele Netbios- lokia. Vis Netbios- loggen. Samba Samba Lähdetiedosto Kildefil Apache- loki Apache- logg Apache- lokitiedostot Apache loggfiler Lisää Apache- tiedosto... Legg til Appache- fil & # 160; … Apache- saantilokitiedostot Tilgangslogg- filer for Apache Lisää Apache- saantitiedosto... Legg til tilgangslogg- filer for Apache & # 160; … Asiakas Klient Palvelinnimi Vertsnavn Tunniste Id. Vastaus Svar Tavuja lähetetty Byte sendt Tarkastele Apache- lokia. Vis Apache- loggen. Asiakas: Klient: HTTP- pyyntö: HTTP- forespørsel: Apache Apache Apache- saantiloki Tilgangslogg for Apache Tarkastele Apache- saantilokia. Vis tilgangsloggen for Apache. Komponentti Komponent Komponentti: Komponent: Ydinloki Kjernelogg Tarkastele ydinlokia. Vis kjerneloggen. X- istuntoloki X øktlogg Ohjelma: Program: Tarkastele X- istuntolokia. Vis X- øktloggen. Tunnistusloki Autentiseringslogg Tunnistuslokitiedosto Autentiseringsloggfil Tunnistuslokitiedosto: Autentiseringsloggfil: Voit kirjoittaa tai valita tunnistuslokitiedoston nimen (esim. / var/ log/ auth. log). Du kan taste inn navnet eller velge fil for autentiseringslogg (eksempel: / var/ log/ auth. log). Tarkastele tunnistuslokia. Vis autentiseringsloggen. Järjestelmäloki Systemlogg Tarkastele järjestelmälokia. Vis systemloggen. Postfix- loki Postfix- logg Tarkastele Postfix- lokia. Vis Postfix- loggen. & Edellinen & Forrige & Seuraava & Neste KSystemlog KSystemlog KDE: n järjestelmälokikatselin Systemloggviser for KDE (C) 2007, Nicolas Ternisien © 2007 Nicolas Ternisien Älä epäröi lähettää tietoa vioista ja ongelmista Nicolas Ternisienille nicolas. ternisien@ gmail. com Ikke nøl med å melde om feil og problemer til Nicolas Ternisien nicolas. ternisien@ gmail. com Bojan Djurkovic Bojan Djurkovic Lokitulostus Loggutskrift Tunnistautuminen Autentisering Cron Cron Ydin Kjerne LPR LPR Posti E- post Uutiset Njus Syslog Syslog UUCP UUCP Paikallinen 0 Local 0 Paikallinen 1 Local 1 Paikallinen 2 Local 2 Paikallinen 3 Local 3 Paikallinen 4 Local 4 Paikallinen 5 Local 5 Paikallinen 6 Local 6 Paikallinen 7 Local 7 Komentoa ei löytynyt Fant ikke kommando logger- komento ei ole päättynyt oikein. « logger » - kommandoen er ikke avsluttet riktig. Suoritusongelma Kjøreproblem Tiedostoa ei ole, valitse toinen. Fila finnes ikke, velg en annen. Tiedosto ei kelvollinenTotal displayed lines Ugyldig filTotal displayed lines Jatka nykyisen lokin seuraamista Fortsett overvåking av gjeldende logg Jatkaa nykyisen lokin seuraamista. Toiminto on tarjolla vain, kun käyttäjä on jo keskeyttänyt seuraamisen. Fortsetter overvåking av gjeldende logg. Denne handlinga er bare mulig når brukeren allerede har satt pause for lesingen. & Pysäytä Stopp Keskeytä nykyisen lokin seuraaminen Sett pause for overvåking av gjeldende logg Keskeyttää nykyisen lokin seuraamisen. Tästä on hyötyä erityisesti, kun järjestelmä kirjoittaa lokitiedostoihin liikaa rivejä, jolloin KSystemLog latautuu uudelleen liian usein. Pauser overvåking av gjeldende log. Dette er spesielt nyttig når systemet skriver for mange linjer til en loggfil slik at KSystemLog laster inn for ofte. Avaa tiedosto KSystemLogiin Åpne en fil i KSystemLog Avaa tiedoston KSystemLogiin ja näyttää sen sisällön nykyisessä välilehdessä. Åpner en fil i KSystemLog og viser innholdet i fila i gjeldende fane. & Tulosta valinta... & Skriv ut utvalget & # 160; … Tulosta valinta Skriv ut utvalget Tulostaa valinnan. Valitse vain tärkeät rivit ja napsauta tätä valikkokohtaa tulostaaksesi valinnan. Skriver ut utvalget. Bare marker de viktige linjene og trykk på dette menyvalget for å skrive ut de valgte linjene. Tallenna valinta tiedostoon Lagre utvalget til en fil Tallentaa valinnan tiedostoon. Toiminnosta on hyötyä, jos haluat luoda sähköpostiliitteen tai varmuuskopioida jonkin lokin. Lagrer utvalget til enm fil. Dette er nyttig hvis du vil lage et vedlegg eller en sikkerhetskopi av en bestemt logg. Lopeta KSystemLog Avslutt KSystemLog Lopettaa KSystemLogin. Avslutter KSystemLog. Kopioi valinta leikepöydälle Kopier utvalget til utklippstavla Kopioi valinnan leikepöydälle. Tästä on hyötyä, jos haluat liittää valinnan chat- ikkunaan tai sähköpostiviestiin. Kopierer utvalget til utklippstavla. Dette er nyttig hvis du vil lime inn utvalget i et pratevindu eller en e- post. Laajenna kaikki & Utvid alle Laajenna kaikki luokat Utvid alle kategorier Toiminto avaa kaikki pääluokat. Näin voi tehdä vain, jos toiminto on valittu Ryhmittele - valikosta. Denne handlinga åpner alle hovedkategoriene. Dette er slått på bare hvis noe er valgt i menyen Grupper etter. Supista kaikki luokat Fold sammen alle kategorier & Sähköpostin valinta... E- post utvalget & # 160; … Lähetä valinta sähköpostina Send utvalget med e- post Lähettää valinnan sähköpostitse. Valitse vain tärkeät rivit ja napsauta tätä valikkoa lähettääksesi valinnan ystävälle tai postilistalle. Send utvalget med e- post. Bare marker de viktige linjene og trykk på denne menyen for å sende de markerte linjene til en venn eller en e- postliste. & Lisää lokimerkintä... & Legg til loggoppføring & # 160; … Lisää lokimerkintä lokijärjestelmään Legg til en logg til loggsystemet Toiminto avaa ikkunan, jossa voit lähettää viestin lokijärjestelmälle. Denne handlinga åpner en dialog der du kan sende en melding til loggsystemet. Valitse nykyisen lokin kaikki rivit Marker alle linjer i gjeldende logg Valitsee nykyisen rivin kaikki rivit. Tästä on hyötyä, jos haluat esimerkiksi tallentaa nykyisen lokin sisällön tiedostoon. Markerer alle linjer i gjeldende logg. Dette er nyttig hvis du f. eks. vil lagre hele innholdet i loggen til en fil. Näytä suodinrivi Vis & filterlinje & Uusi välilehti & Ny fane Avaa uusi välilehti Opprett en ny fane Avaa uuden toista lokia varten välilehden. Oppretter en ny fane som kan vise en annen logg. & Sulje välilehti & Lukk fane Sulje nykyinen välilehti Lukk gjeldende fane Sulkee nykyisen välilehden. Lukker denne fanen. Kahdenna välilehti & Klone fane Kahdenna nykyinen välilehti Klon denne fanen Kahdentaa nykyisen välilehden. Kloner denne fanen. Siirrä välilehteä vasemmalle Flytt fanen mot & venstre Siirrä nykyistä välilehteä vasemmalle Flytt denne fanen mot venstre Siirtää nykyistä välilehteä vasemmalle. Flytter denne fanen mot venstre. Siirrä välilehteä & oikealle Flytt fanen mot høyre Siirrä nykyistä välilehteä oikealle Flytt denne fanen mot høyre Siirtää nykyistä välilehteä oikealle. Flytter denne fanen mot høyre. & Lataa uudelleen Last & inn på nytt Lataa nykyinen loki uudelleen Last inn gjeldende logg på nytt Lataa nykyisen lokin uudelleen, jos haluat varmistaa näkymän olevan ajan tasalla. Last inn gjeldende logg på nytt, hvis du vil være sikker på at visningen er oppdatert riktig. & Yksityiskohdat & Detaljer Näytä yksityiskohdat valitulla rivillä Vis detaljer på den markerte linja Käytä yksityiskohtaisia työkaluvihjeitä Slå & på detaljerte verktøytips Käytä/ Älä käytä työkaluvihjeitä nykyisessä näkymässä Slå på/ av verktøytips på denne visningen Ottaa käyttöön tai poistaa käytöstä työkaluvihjeet, jotka näytetään hiirikohdistimen ollessa lokirivin yllä. Slår av/ på verktøytipset som vises når musepeker ligger over en logglinje. & Vieritä uusille riveille & Rull til nye linjer Vieritetäänkö uusille riveille lokin muuttuessa Ruller eller ikke til nye linjer når loggen endres Vieritetäänkö uusille riveille lokin muuttuessa vai ei. Valitse tämä, ellet haluat sovelluksen automaattisesti vierittävän lokin loppuun sen verestyessä. Ruller eller ikke til nye linjer når loggen endres. Kryss av her hvis du ikke vil at programmet skal rulle automatisk til bunnen av loggen hver gang den friskes opp. Palvelut Tjenester Muut Andre Viimeisin päivitys:% 1. Sist oppdatert:% 1. % 1:% 2 % 1% 2 Ei lokia Ingen logg Ei lokia - tilaDate format Option (Date example) Ingen logg- modusDate format Option (Date example) Tommi NieminenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS translator@ legisign. org bjornst@ skogkatt. homelinux. org & Erota suur - ja pienaakkoset Ta hensyn til & store/ små bokstaver & Korosta kaikki & Fremhev alt Tiedostoluettelon kuvaus Filliste- beskrivelse Lokitiedostot Loggfiler Valitse tämä, jos haluat poistaa toistuvat lokirivit. Valinta on hidastaa lokin lukemista. Velg dette hvis du vil slette dupliserte logglinjer. Dette kan gjøre at lesingen går langsommere. & Poista toistuvat lokirivit (voi hidastaa) Fjern & dupliserte logglinjer (kan være langsommere) Poista prosessin tunniste prosessin nimestä. Fjern prosess- ID fra prosessnavnet. & Värilliset lokirivit & Farge på logglinjer Päiväyksen muoto Datoformat & Lyhyt päiväysmuoto & Kort datoformat & Tyylikäs lyhyt päiväysmuoto & Stilig kort datoformat & Pitkä päiväysmuoto & Langt datoformat Tyylikäs pitkä päiväysmuoto Stilig langt datoformat Lataa tämä lokitila käynnistettäessä. Last inn denne loggmåten ved oppstart. Lokinäkymän rivimäärärajoitus. Grense for antall logglinjer vist. Valitse tämä, jos halutaan poistaa toistuvat lokirivit. Dette er slått på når bruker vil slette like, gjentatte logglinjer. Valitse tämä, jos järjestelmälokin prosessisarakkeen PID pitää ohittaa. Dette er slått på hvis PID i prosesskolonnen i systemloggen skal utelates. Valitse tämä, jos lokirivit on tarkoitus värittää lokitasonsa mukaan. Dette er slått på hvis logglinjene skal gis farge avhengig av loggnivået. Näytetäänkö työkaluvihjeet. Om verktøytips er slått på. Näytetäänkö uudet rivit. Om nye linjer vises. Näytetäänkö suodinrivi. Om filterlinja vises. Lokirivien päiväyksen muoto. Datoformatet i logglinjer. Samba- lokitiedostojen sijainnit. Stier til Samba- loggfilene. Lokit Logger Lokityökalurivi Verktøylinje for logger Lokiviesti Logg- melding & Viesti: & Melding: Tiedoston sisältö: & Filinnhold: & Prioriteetti: & Prioritet: & Tunniste: & Merke: Lokiprosessin tunnistin. Logg prosess- ID Avaa logger- komennon käsikirja. Åpme man- siden for « logger » - kommandoen. Tämä linkki avaa logger- komennon käsikirjan. Denne lenka åpner man- siden for « logger » - kommandoen. Loggerin käsikirja Logger- manual Lokirivin yksityiskohdat Logglinjedetaljer Ikkunassa näyttää yksityiskohtaista tietoa valitusta lokirivistä. Dette dialogvinduet viser detaljert informasjon om den logglinja som nå er markert. Keskeiset tiedot Hovedinformasjon Siirry edelliselle riville Flytt til forrige linje Siirtyy edelliselle riville. Painike passivoituu, ellei edellistä lokiriviä ole. Flytter til forrige linje. Denne knappen er slått av hvis det ikke er noen foregående logglinje. & Taaksepäin & Tilbake Siirry seuraavalle riville Gå til neste linje Siirtyy seuraavalle riville. Painike passivoituu, ellei seuraavaa lokiriviä ole. Går til neste linje. Denne knappen er slått av hvis det ikke er noen neste linje i loggen. & Eteenpäin & Forover Sulje yksityiskohtaikkuna. Lokk detalj- dialogen. Sulje tämä yksityiskohtaikkuna. Lukker denne detalj- dialogen. < error > EPÄONNISTUTTIIN < error > poistamaan% 1 ajotasolta% 2: "% 3" MISLYKTES i å fjerne% 1 fra% 2: «% 3 ». po: 1384 (# 189): XML parsing: mismatched tag: line 1, column 141 EPÄONNISTUTTIIN poistamaan% 1 ajotasolta% 2 "% 3" MISLYKTES i å fjerne% 1 fra% 2: «% 3 » poistettiin% 1 ajotasolta% 2 fjernet% 1 fra% 2 luotiin% 1 ajotasolle% 2 laget% 1 i% 2 luotiin% 1 ajotasolle% 2 opprettet% 1 i% 2 EPÄONNISTUTTIIN luomaan% 1 ajotasolle% 2: "% 3" MISLYKTES i å lage% 1 i% 2: «% 3 » EPÄONNISTUTTIIN luomaan% 1 ajotasolle% 2: "% 3" MISLYKTES i å fjerne% 1 i% 2: «% 3 » Muokkaus mahdollista Redigering slått av Muokkaus mahdollista Redigering slått på Ei kuvausta Ingen beskrivelse tilgjengelig. lokitiedostot loggfiler Tallennetut Init- asetukset Lagret oppstartsinnstillinger Numero Nei. Vetovalikko Dra- meny SysV Init - muokkain SysV- Init redigering Muokkausohjelma Sys- V tyylisille Init asetuksille. En redigerer for en Sys- V- lignende init- oppsett Muokkain SysV- tyylisille init - asetuksille, muistuttaa Red Hat "tksysv": tä, mutta vain ksysv mahdollistaa sekä vedä- ja- pudota toiminnot, että näppäimistön käytön. Likner på Red Hats « tksysv », men SysV- Init- redigereren tillater dra- og- slipp i tillegg til tastaturbruk. Ajotasotyökalurivi Meny for kjørenivå Palveluvalikko Tjenestemeny & Olemassaolevat palvelut & Tilgjengelige tjenester Nämä ovat palvelut jotka ovat olemassa järjestelmässäsi. Käynnistääksesi palvelun vedä se Käynnistä osioon ajotasolla. Pysäyttääksesi palvelun tee sama Stop osioon. Dette er tjenestene som er tilgjengelige på datamaskinen. Dra en tjeneste inn i start - valg for et kjørenivå for å starte den. Gjør det samme for stopp - valget for å stoppe en tjeneste. Voit vetää palveluja ajotason paneelista roskakoriin tuhotaksesi ne siltä ajotasolta. The Peru komentoa voidaan käyttää tuhottujen tietueiden palauttamiseen. Du kan dra tjenester fra et kjørenivå rett til papirkurven for å slette dem fra det kjørenivået.. Angre- kommandoen kan brukes for å gjenopprette slettede oppføringer. Ajotaso &% 1 Kjørenivå &% 1 Ajotaso% 1 Kjørenivå% 1 Nämä ovat palvelut jotka käynnistetään ajotasolla% 1. Numerot kuvakkeen vasemmalla puolella määrittelevät järjestyksen, jossa palvelut käynnistetään. Voit järjestää tietueita vedä- ja- pudota tyyliin, kunhan järkevä järjestysnumero voidaan luoda. Jos tämä ei ole mahdollista sinun tulee muuttaa numeroa käsin Asetusikkunan kautta. Dette er tjenestene som blir startet i kjørenivået% 1. Tallet til venstre for - ikonet bestemmer i hvilken rekkefølgen tjenestene skal startes. Du kan endre rekkefølgen ved å dra og slippe, så lenge et meningsfylt sorteringsnummer kan lages. Hvis det ikke er mulig må du endre nummeret manuelt via Egenskaper- dialogen. Nämä ovat palvelut jotka pysäytetään ajotasolla% 1. Numerot kuvakkeen vasemmalla puolella määrittelevät järjestyksen, jossa palvelut käynnistetään. Voit järjestää tietueita vedä- ja- pudota tyyliin, kunhan järkevä järjestysnumero voidaan luoda. Jos tämä ei ole mahdollista sinun tulee muuttaa numeroa käsin Asetusikkunan kautta. Dette er tjenestene som blir stoppet i kjørenivået% 1. Tallet til venstre for - ikonet bestemmer i hvilken rekkefølgen tjenestene skal stoppes. Du kan endre rekkefølgen ved å dra og slippe, så lenge et meningsfylt sorteringsnummer kan lages. Hvis det ikke er mulig må du endre nummeret manuelt via Egenskaper- dialogen. Vedä tähän käynnistääksesi palveluita siirryttäessä ajotasolle% 1 Dra hit for å starte tjenester når kjørenivå% 1 startes Vedä tähän pysäyttääksesi palveluita siirryttäessä ajotasolle% 1 Dra hit for å stoppe tjenester når kjørenivå% 1 startes Olemassaolevat palvelut järjestelmässä Tjenester tilgjengelig på din datamaskin KIRJOITAN ASETUKSIA SKRIVER KONFIGURASJON ** KIRJOITAN ASETUKSIA ** ** SKRIVER KONFIGURASJON ** AJOTASO% 1 KJØRENIVÅ% 1 ** AJOTASO% 1 ** ** KJØRENIVÅ% 1 ** ** Pysäytän% 1 ** ** Stopper% 1 ** pysäytä stopp ** Käynnistän% 1 ** ** Starter% 1 ** käynnistä Start ** Uudelleenkäynnistän% 1 ** < br > ** Omstarter% 1 ** < br > ** Uudelleenkäynnistän% 1 ** ** Omstarter% 1 ** uudelleenkäynnistä omstart Olet määritellyt, että järjestelmäsi init- skriptit löytyvät kansiosta% 1, mutta tätä kansiota ei ole olemassa. Valitsit todennäköisesti väärän jakelupaketin asetusten aikana. Muokkaamalla% 2 asetuksia voit ehkä korjata ongelman. Jos päätät muokata asetuksia, sinun tulee sulkea sovellus. Ohjattu asetustoiminto ilmestyy seuraavalla kerralla kun ajat ohjelman% 3. Jos et halua muokata asetuksia, et voi muokata tai katsoa järjestelmän init- asetuksia. Haluatko uudelleenasettaa ohjelman% 4? Du har oppgitt at initscriptet for systemet ditt er i mappa% 1, men denne mappa finnes ikke. Du valgte antagelig feil distribusjon under oppsettet Hvis du setter opp% 2 om igjen, kan det kanskje løse problemet. Hvis du velger å sette opp om igjen, bør du avslutte programmet, slik at oppsettshjelperen dukker opp neste gang du kjører% 3. Hvis du velger å ikke sette opp på nytt, vil du ikke kunne se eller forandre oppsettet for systemet ditt. Vil du sette opp% 4 om igjen? Kansiota ei ole olemassa Mappa finnes ikke Määrittele uudelleen Sett opp på nytt Älä aseta uudelleen Ikke sett opp på nytt Sinulla ei ole oikeita oikeuksia muokataksesi järjestelmäsi init- asetuksia. Kuitenkin voit rauhassa selailla ajotasoja. Jos kuitenkin haluat muokata asetuksia, joko uudelleenkäynnistä% 1 pääkäyttäjänä (tai muuna käyttäjänä), tai pyydä pääkäyttäjääsi asentamaan% 2 suid tai sgid - moodissa. Jälkimmäistä tapaa ei suositella turvallisuusongelmien takia. Du mangler tilgangen du trenger for å redigerer systemets init- oppsett. Du kan likevel undersøke kjørenivåene. Om du virkelig vil endre oppsettet må du enten starte% 1 på nytt som superbruker (root) (eller en annen priviligert bruker), eller spørre din systemadministrator om å installere% 2 suid eller sgid. Den siste måten anbefales likevel ikke på grunn av sikkerhetsproblemer. Riittämättömät oikeudet Ikke tilstrekkelig tillatelser & Muut... & Andre & # 160; … Määrittele uudelleen Sett opp Ulkonäkö Utseende og oppførsel Polut Stier Muut asetukset Innstillinger som ikke passer andre steder Määrittelemääsi palvelukansiota ei ole olemassa. Voit jatkaa tai napsauttaa Peruuta- painiketta valitaksesi uuden kansion. Tjenestemappa du oppga finnes ikke. Du kan fortsette hvis du vil, eller du kan velge avslutt for å oppgi en ny mappe. Määrittelemääsi ajotasokansiota ei ole olemassa. Voit jatkaa tai napsauttaa Peruuta- painiketta valitaksesi uuden kansion. Kjørenivåmappa du oppgi finnes ikke. Du kan fortsette hvis du vil, eller du kan velge avslutt for å oppgi en ny mappe. & Palvelu & Tjeneste Toiminto Hendelser Käynnistä & Start & Uudelleenkäynnistä & Omstart & Tietue Oppføring & Osoittaa palveluun: & Peker på tjeneste: & Järjestysnumero: & Sorteringstall: Ohjattu toiminto Oppsettshjelper Käyttöjärjestelmä Operativsystem Mitä käyttöjärjestelmää käytät? Hvilket operativsystem bruker du? Valitse käyttöjärjestelmä Velg ditt operativsystem & Linux & Linux Muu & Andre Jakelupaketti Distribusjon Valitse käyttämäsi jakelupaketti Velg din distribusjon & Debian GNU/ Linux & Debian GNU/ Linux & Red Hat Linux & Red Hat Linux & SuSE Linux & SuSE Linux & Mandrake Linux & Mandrake Linux & Corel Linux & Corel Linux OS Conectiva Linux Conectiva Linux & Palvelupolku: & Tjenestesti: Anna polku kansioon joka sisältää palvelut Skriv inn stien til mappa som inneholder tjenesten & Selaa... & Bla gjennom & # 160; … Valitse kansio joka sisältää palvelut Velg mappa som inneholder tjenestene & Ajotason polku: & Kjørenivå- sti: Anna polku kansioon, joka sisältää ajotasokansiot Skriv inn stien til mappa som inneholder kjørenivå- mappene Selaa... Bla gjennom & # 160; … Valitse kansio, joka sisältää ajotasokansiot Velg mappa som inneholder kjørenivåmappene Asetukset valmiit Oppsettet er ferdig Onnittelut! Olet tehnyt SysV- Init muokkaimen alustavat asetukset. Napsauta Valmis - painiketta aloittaaksesi asetusten muokkaamisen. Gratulerer! Du har fullført det første oppsettet av SysV- Init redigerer. Trykk knappen merket Ferdig for å begynne å redigere init- innstillingene. & Valitse... & Velg & # 160; … dummy- kirjasin test- skrifttype Palvelut: Tjenester: Järjestysnumerot: Sorteringstall: & Valitse... Velg & # 160; … Dummy Test Valitse väri muutetuille tietueille Velg en farge for endrede tjenester Käytä Värinvalintaikkunaa valitaksesi valitun tekstin värin muuttuneille palveluille (joko järjestys/ järjestysnumero tai nimi). Uudet palvelutietueet erottuvat muista tällä värillä. Bruk 'Velg Farge' - dialogboksen til å velge en tekstfarge for tjenester som har blitt forandret (enten ordre - / sorterings- nummer eller navn). Du kjenner igjen endrede tjenester på denne fargen. & Muutettu: & Endret: Valitse väri uudelle palvelulle ajotasolla Velg en farge for tjenester som er nye i et kjørenivå Käytä Värinvalintaikkunaa valitaksesi valitun tekstin värin uusille palveluille ajotasolla. Uudet palvelutietueet erottuvat muista tällä värillä. Bruk 'Velg Farge' - dialogboksen til å velge en tekstfarge for tjenester som er nye på et kjørenivå. Du kjenner igjen nye tjenester på denne fargen.. & Uusi: & Ny: Valitse väri muuttuneille ja valituille palveluille Velg en farge for forandrede tjenester som er valgt Käytä Värinvalintaikkunaa valitaksesi valitun tekstin värin palveluille jotka ovat muuttuneet (joko järjestys/ järjestysnumero tai nimi). Uudet palvelutietueet erottuvat muista tällä värillä, kun ne ovat valittuina. Bruk 'Velg Farge' - dialogboksen til å velge en tekstfarge for tjenester som har blitt forandret (enten ordre - / sorterings- nummer eller navn). Du kjenner igjen endrede tjenester på denne fargen. Valitse väri palveluille jotka ovat uusia valitulla ajotasolla Velg en farge for tjenester som er nye i kjørenivået som er valgt Käytä Värinvalintaikkunaa valitaksesi valitun tekstin värin palveluille uudella ajotasolla. Uudet palvelutietueet erottuvat muista tällä värillä, kun ne ovat valittuina. Bruk 'Velg Farge' - dialogboksen til å velge en tekstfarge for nye tjenester på et kjørenivå. Du kjenner igjen nye tjenester på denne fargen. Uudet ja & valitut: Nye & & & valgte: Muutetut ja valitut: Forandrede & & valgte: Tiedotteet Informasjonsmeldinger Näytä kaikki viestit uudelleen: Vis alle meldinger på nytt: Näytä & kaikki & Vis alle meldinger & Varoita, jos asetuksia ei voida kirjoittaa & Advar hvis jeg ikke har tilgang til å lagre oppsettet til systemet Varoita, & jos järjestysnumeroa ei voida luoda Advar & hvis jeg ikke kan lage et sorterings- nummer PolkuasetuksetNAME OF TRANSLATORS StivalgNAME OF TRANSLATORS Kim EnkovaaraEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. StrømmenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi number1@ realityx. net Muokkaus estetty - Tarkista oikeutesi Redigering slått av, sjekk rettighetene dine Käynnistä palvelu Start tjeneste & Valitse käynnistettävä palvelu & Velg hvilken tjeneste som skal startes: Pysäytä palvelu Stopp tjeneste & Valitse pysäytettävä palvelu & Velg hvilken tjeneste som skal stoppes: Uudelleenkäynnistä palvelu Omstart tjeneste & Valitse uudelleenkäynnistettävä palvelu: & Velg hvilken tjeneste som skal startes på nytt: Muokkaa palvelua Rediger tjeneste & Valitse muokattava palvelu: & Velg hvilken tjeneste som skal redigeres: Palauta asetukset & Tilbakestill oppsettet & Avaa & Åpne & # 160; … & Tallenna asetukset & Lagre oppsett Tallenna & loki... Lagre & logg & # 160; … & Tulosta loki... Skriv ut logg & # 160; … Avaa & ohjelmalla Åpne & med & Näytä loki Vis & logg Piilota & Logi Skjul & logg & Käynnistä palvelu... & Start tjeneste & # 160; … & Pysäytä palvelu... & Stopp tjeneste & # 160; … & Uudelleenkäynnistä palvelu... Start tjeneste på nytt & # 160; … & Muokkaa palvelua... & Rediger tjeneste & # 160; … Muutoksia on tallentamatta. Haluatko todella lopettaa? Det er ulagrede endringer. Er du sikker på at du vil avslutte? Haluatko todella palauttaa kaikki tallentamattomat muutokset? Er du sikker på at du vil tilbakestille alle ulagrede endringer? Palauta asetukset Tilbakestill oppsettet Olet juuri tallentamassa tekemiäsi muutoksia init: n asetuksiin. Muutokset voivat aiheuttaa sen että järjestelmäsi ei enää lähde käyntiin. Haluatko jatkaa? Du skal til å lagre endringene som er gjort på start- oppsettet ditt. Vær oppmerksom på at feil instillinger kan resultere i at systemet kan henge ved oppstart. Vil du fortsette? Tallenna asetukset Lagre oppsett Klikkaa valintoja näyttääksesi tai piilottaaksesi ajotasolistoja. Näytettyjen ajotasojen lista tallennetaan kun käytät Tallenna asetukset - komentoa. Trykk på avkryssingsboksen for å vise eller skjule oppgaver for kjørenivåene. Lista over tilgjengelige kjørenivåer blir lagret når brukeren velger Lagre valg- kommandoen. Näytä vain valitut ajotasot Vis bare de valgte kjørenivåene Näytä ajotasot: Vis kjørenivåer: Kun lukko on suljettu, sinulla ei ole oikeita oikeuksia init- asetusten muokkaamiseen. Uudelleenkäynnistä% 1 pääkäyttäjänä (tai jonain toisena käyttäjänä) tai pyydä pääkäyttäjääsi asentamaan% 1 suid tai sgid - tilassa. Jälkimmäinen tapa ei ole suositeltu turvallisuusongelmien takia. Når låsen er lukket, så har du ikke riktig tilgang for å redigere oppstartsinnstillingene. Start enten% 1 på nytt som root (eller en annen mer priviligert bruker), eller spør systemadministrator om å installere% 2 suid eller sgid. Den siste måten anbefales ikke på grunn av sikkerhetsproblemer. Muutettu Endret KDE SysV Init - muokkaimen loki KDE SysV Init- redigerer, logg Tulostettu% 1 Skrevet ut på% 1 Ei voitu luoda järjestysnumeroa tälle paikalle. Tämä merkitsee sitä, että ei ole yhtään numeroa vapaana kahden peräkkäisen palvelun välissä. Muokkaa järjestysnumeroita käsin Ominaisuudet ikkunan kautta. Klarte ikke lage et gyldig sorteringsnummer for denne posisjonen. Dette betyr at det ikke var noe nummer mellom de to nærliggende tjenestene, og tjenesten fikk ikke plass. Juster nummer- sorteringa manuelt med dialogboksen Egenskaper. En saanut luotua järjestysnumeroa Klarte ikke lage sorteringsnummer En saanut luotua järjestysnumeroa. Vaihda sitä käsin. Klarte ikke lage sorteringsnummer. Vennligst gjør det manuelt. Asetuspaketti tallennettu Oppsettspakke vellykket lagret. Asetuspaketti ladattu Oppsettspakke vellykket lastet. Vedä tänne poistaaksesi palveluita Dra hit for å fjerne tjenester Uuden tunnuksen asetukset Valg for nye kontoer Luo kotikansio Opprett hjemmekatalog Kopioi runko Kopier mal Käyttäjä UID% 1 on jo olemassa. Det finnes allerede en bruker med UID% 1. Käyttäjä UID% 1 on jo olemassa. Det finnes allerede en bruker med RID% 1. Kansio% 1 on jo olemassa!% 2 voi tulla uudeksi omistajaksi ja oikeudet voivat muuttua. Haluatko todella käyttää kansiota% 3? Mappa% 1 finnes fra før.% 2 kan bli eier, og rettighetene kan endres. Er du sikker på at du vil bruke% 3? % 1 ei ole kansio % 1 er ikke en mappe. stat () epäonnistui kohdassa% 1. stat () mislyktes på% 1. Postilaatikko nimellä% 1 on jo olemassa (uid=% 2) Postboksen% 1 finnes fra før (uid=% 2). % 1 on olemassa muttei ole tavallinen tiedosto % 1 finnes, men er ikke en vanlig fil. < Tyhj\ �\ � > < Tomt > Yhteys Forbindelse Salasanakäytännöt Passordpraksis Yleinen Generelt Lähdetiedostojen asetuset Filkilde- innstillinger LDAP LDAP LDAP- lähteen asetukset Innstillinger for LDAP- kilde Poista käyttäjä Slett bruker Poistetaan käyttäjä% 1 Lisäksi tehdään seuraavat toimenpiteet: Sletter bruker% 1 Gjør dessuten følgende: Poista & kotikansio:% 1 Slett & hjemmemappe:% 1 Poista & sähköpostilaatikko:% 1 Slett & postkasse:% 1 Ryhmän ominaisuudet Gruppeegenskaper Verkkoalueen ylläpito Domene- administratorer Ylläpitäjät Administratorer Verkkoalueen käyttäjät Domenebrukere Käyttäjät Brukere Verkkoalueen vieraat Domenegjester Vieraat Gjester Ryhmän numero: Gruppenummer: Ryhmän numero: Gruppe- rid: Ryhmän nimi: Gruppenavn: Näytön nimi: Skjermnavn: Verkkoalue Domene Sisäänrakennettu Innebygd Verkkoalueen SID: Domene- SID: Estä Samban ryhmätiedot Skru av Samba gruppeinformasjon Käyttäjät ryhmässä Brukere i gruppen Lisää < - Legg til Poista - > Fjern Käyttäjät EI ryhmässä Brukere IKKE i gruppen Sinun tulee kirjoittaa ryhmän nimi. Du må skrive inn et gruppenavn. Ryhmä nimellä% 1 on jo olemassa. Det finnes allerede en gruppe med navnet% 1. Ryhmän gid% 1 on jo olemassa. Det finnes allerede en gruppe med SID% 1. Ryhmän gid% 1 on jo olemassa. Det finnes allerede en gruppe med gid% 1. Älä vaihda Ikke endre Käyttäjätiedot Brukerinfo Käyttäjätunnus: Brukeridentitet: & Käyttäjän ID: & Bruker- id: Aseta & salasana... & Velg passord & # 160; … Koko & nimi: & Fullt navn: Sukunimi: Etternavn: & Komentotulkki: & Innloggingsskall: Kotikansio: & Hjemmemappe: & Toimisto: & Kontor: Toimistopuhelin: & Kontortelefon: Kotipuhelin: Hjemmetelefon: Kirjautumisluokka: Logginnklasse: Toimipaikka & 1: Kontor # 1: Toimipaikka & 2: Kontor # 2: & Osoite: & Adresse: Tunnus otetaan pois & käytöstä Kontoen er & sperret Poista & POSIX tunnustiedot Skru av & POSIX kontoinformasjon Salasanojen hallinta Passordhåndtering Edellinen salasananvaihto: Siste passordendring: POSIX- parametrit: POSIX- parametre: Salasanaa ei voida muuttaa ennen Tid & før passord kan endres etter siste passordendring: Salasanan & vanhentumisaika: Tid når passord & utløper etter siste passordendring: Aika & varoitusilmoitukseen salasanan vanhenemisesta: Tid før passord utløper når & advarsel om utløp skal gis: Aika, jonka jälkeen tunnuksen käyttö & estetään salasanan vanhentumisen jälkeen: Tid når konto & sperres etter at passordet er utgått: & Tunnus vanhenee: Kontoen & utløper den: RID: RID: Kirjautumissskripti: Logginnskript: Profiilin polku: Profilsti: Kotilevy: Hjemmedrev: Kotipolku: Hjemmesti: Käyttäjän työasema: Bruker arbeidsstajoner: Verkkoalueen nimi: Domene navn: Estä & Samba tunnuksen information Skru av & Samba kontoinformasjon Ensisijainen ryhmä: Primærgruppe: Aseta primääriksi Sett som primær Käyttäjän ominaisuudet Brukeregenskaper Käyttäjän ominaisuudet -% 1 valittua käyttäjää Brukeregenskaper –% 1 valgte brukere Älä muuta Ikke endre Sinun tulee antaa käyttäjän UID. Du må oppgi en UID. Sinun tulee antaa kotihakemisto. Du må oppgi en hjemmemappe. Sinun tulee täyttää sukunimikenttä. Du må fylle ut etternavn- feltet. Sinun tulee antaa samban ryhmätunnus Du må oppgi en samba- RID. Käyttäjä UID% 1 on jo olemassa. Det finnes allerede en bruker med UID% 1 Käyttäjä ryhmätunnuksella% 1 on jo olemassa. Det finnes allerede en bruker med RID% 1 Komentotulkki% 1 ei ole vielä listattu tiedostossa% 2. Sinun tulee ensin lisätä se tiedostoon. Haluatko lisätä sen heti? Skallet% 1 er ennå ikke nevnt i fila% 2. For å kunne bruke dette skallet må du legge det til i denne fila først. Vil du legge det til nå? Listaamattomat komentotulkit Ulistet skall & Lisää komentotulkki & Legg til skall Älä & lisää & Ikke legg til Ryhmän tiedostonimeä ei ole asetettu, tarkista Asetukset/ Tiedostot. Filnavn for grupper er ikke oppgitt, se « Innstillinger/ Filer » Tiedoston% 1 tilakutsu epäonnistui:% 2 Tarkista KUserin asetukset (Lähteet) stat () - kall på fila.% 1 mislyktes:% 2 Sjekk oppsettet for KUser. Virhe luettaessa tiedostoa% 1 Feil ved åpning av% 1 for lesing. Virhe avattaessa tiedostoa% 1 kirjoitusta varten Feil ved åpning av% 1 for skriving. Hakee ryhmät LDAP: ista Laster grupper fra LDAP LDAP Toiminto LDAP- operasjon GID GID Ryhmän nimi Gruppenavn Verkkoalueen SID Domene- SID RID RID Näytön nimi Skjermnavn KDE Käyttäjähallinta KDE Brukerbehandler KUser KUser (c) 1997- 2000, Denis Perchine (c) 2004, Szombathelyi György © 1997- 2000, Denis Perchine © 2004, Szombathelyi György Denis Perchine Denis Perchine kuser- ohjelman tekijä KUser- forfatter Szombathelyi György Szombathelyi György KDE Käyttäjien hallinta KDE Brukerbehandler Olet valinnut% 1 käyttäjätunnusta. Haluatko todella vaihtaa kaikille näille valituille salasanat? Du har valgt% 1 brukere. Er du sikker på at du vil endre passord for alle de valgte brukerne? Muuta Endre Sinulta loppui uid- tila! Sinulla on enemmän kuin 65534 käyttäjää!?!? Du har sluppet opp for uid- plasser. Anna uuden käyttäjän nimi: Oppgi navnet på den nye brukeren: Käyttäjä nimellä% 1 on jo olemassa. Det finnes allerede en bruker med navnet% 1. Käytät yksityisiä ryhmiä. Haluatko tuhota käyttäjän yksityisen ryhmän '% 1'? Du bruker private grupper. Vil du slette brukerens private gruppe «% 1 »? Älä poista Ikke slett Sinulla on enemmän kuin 65534 ryhmää!?!?. Sinulta loppui gid- tila! Du har sluppet opp for gid- plasser. Ryhmä% 1 on primäärinen ryhmä jossa on yksi tai useampi käyttäjätunnus (kuten% 2), et voi poistaa sitä. Gruppa% 1 er primærgruppe for en eller flere brukere (som «% 2 »), den kan ikke slettes. Haluatko todella poistaa ryhmän '% 1'? Vil du virkelig slette gruppen «% 1 »? Haluatko todella poistaa ryhmän '% 1'? Vil du virkelig slette de «% 1 » valgte gruppene? Luetaan määritykset Leser tilpasningene Valmis Klar & Tuhoa... & Fjern & # 160; … & Aseta salasana... & Velg passord & # 160; … Lataa & uudelleen & Last inn på nytt & # 160; … & Valitse yhdistäminen... & Velg forbindelse & # 160; … Näytä järjestelmän käyttäjät/ ryhmät Vis systembrukere/ grupper Piilota järjestelmän käyttäjät/ ryhmät Skjul systembrukere/ grupper En saa luotua varmuuskopiota tiedostosta% 1 Kan ikke lage en reservekopi av% 1 En voida luoda symbolista linkkiä% 1 Virhe:% 2 Kan ikke lage symlink% 1. Feil:% 2 Kansion% 1 omistajaa ei voida muuttaa Virhe:% 2 Kan ikke endre eier av mappa% 1. Feil:% 2 Kansion% 1 oikeuksia ei voida muuttaa Virhe:% 2 Kan ikke endre tillatelsene for mappa% 1. Feil:% 2 Tiedoston% 1 omistajaa ei voitu muuttaa Virhe:% 2 Kan ikke endre eier av fila% 1. Feil:% 2 Tiedoston% 1 oikeuksia ei voitu muuttaa Virhe:% 2 Kan ikke endre tillatelsene for fila% 1. Feil:% 2 Tiedostoa% 1 ei ole olemassa. Fila% 1 finnes ikke. Virhe avattaessa% 1: ää lukemista varten. Klarte ikke å åpne fila% 1 for lesing. Virhe avattaessa% 1: ää kirjoitusta varten. Kan ikke åpne fila% 1 for skriving. Anna salasana Oppgi passord Varmista: Bekreft: Salasanat eivät ole identtiset. Yritä uudelleen. Passordene er ikke identiske. Prøv igjen. Yhteyden valinta Tilkoblingsvalg & Tuhoa & Slett Määritellyt yhteydet: Definerte tilkoblinger: Anna nimi uudelle yhteydelle: Oppgi navnet på den nye tilkoblingen: Yhteys tällä nimellä on jo olemassa. Det finnes allerede en tilkobling med dette navnet. Haluatko todella poistaa yhteyden '% 1'? Vil du virkelig slette tilkoblingen «% 1 »? Poista yhteys Slett tilkobling En voida luoda kotikansiota% 1: se on joko null tai tyhjä. Kan ikke lage hjemmemappe for% 1: den er null eller tom. En voida luoda kotikansiota% 1 Virhe:% 2 Kan ikke lage hjemmemappa% 1. Feil:% 2 Cannot change owner of home folder% 1. Error:% 2 Kan ikke endre eier av hjemmemappa% 1. Feil:% 2 Cannot change permissions on home folder% 1. Error:% 2 Kan ikke endre rettighetene til hjemmemappa% 1. Feil:% 2 Kansio% 1 on jo olemassa. Omistajaksi tulee käyttäjä% 2 ja oikeudet muuttuvat. Haluatko jatkaa? Mappa% 1 finnes fra før. Endrer eieren til% 2 og endrer rettighetene. Vil du fortsette? Kansion% 1 omistajaa ei voida vaihtaa Virhe:% 2 Kan ikke endre eier av mappe% 1. Feil:% 2 Kansio% 1 on jätetty ennalleen. Varmista omistajuus ja käyttöoikeudet käyttäjälle% 2, joka ei ehkä voi kirjautua sisään. Mappa% 1 ble værende som den er. Sjekk eierskapet og rettighetene til brukeren% 2, han/ hun kan kanskje ikke logge inn. % 1 on olemassa, eikä se ole kansio. Käyttäjä% 2 ei voi kirjautua sisään. % 1 finnes men er ikke en mappe. Brukeren% 2 vil ikke kunne logge seg inn. Ei voida luoda kansiota% 1 Virhe:% 2 Kan ikke lage mappa% 1. Feil:% 2 stat kutsu tiedostolle% 1 epäonnistui Virhe:% 2 stat- kall på% 1 mislyktes. Feil:% 2 Ei voida luoda postilaatikkokansiota% 1: tä:% 2 Kan ikke opprette% 1:% 2 Postilaatikon% 1 omistajaa ei voitu muuttaa Virhe:% 2 Kan ikke endre eier av postboksen:% 1 Feil:% 2 Postilaatikon% 1 oikeuksia ei voitu muuttaa Virhe:% 2 Kan ikke endre rettighetene til postboksen:% 1 Feil:% 2 Kansiota% 1 ei ole olemassa, ei voida kopioida runkoa käyttäjälle% 2 Mappa% 1 finnes ikke, kan ikke kopiere skjellettet for% 2. Kansiota% 1 ei ole olemassa, ei voida kopioida runkoa Mappa% 1 finnes ikke, kan ikke kopiere skjelett. Kotikansiota% 1 ei voida poistaa Virhe:% 2 Kan ikke fjerne hjemmemappa% 1. Feil:% 2 Kotikansion% 1 poistaminen epäonnistui (uid =% 2, gid =% 3) Kunne ikke fjerne hjemmemappa% 1 (uid =% 2, gid =% 3). stat kutsu tiedostolle% 1 epäonnistui Virhe:% 2 stat- kall på fila.% 1 mislyktes. Feil:% 2 Crontabia% 1 ei voitu poistaa Virhe:% 2 Kan ikke fjerne crontab% 1. Feil:% 2 Postilaatikkoa% 1 ei voitu poistaa Virhe:% 2 Kan ikke fjerne postboksen% 1. Feil:% 2 KUser- lähteitä ei ole asetettu. Aseta salasanatiedosto valikossa Asetukset/ Tiedostot. KUser kilder ble ikke satt opp. Oppgi passord- fil i Innstillinger/ Filer Tiedoston% 1 tilakutsu epäonnistui:% 2 Tarkista KUserin asetukset. Stat- kall på fila.% 1 mislyktes:% 2 Sjekk oppsettet for KUser. Virhe avattaessa tiedostoa% 1 lukemista varten. Feil ved åpning av% 1 for lesing. Ei / etc/ passwd tietuetta% 1: lle. Tietue poistetaan seuraavan `Tallenna '- toiminnon yhteydessä. Ingen informasjon om% 1 i / etc/ passwd. Oppgitt informasjon vil bli fjernet ved neste lagring. Salasanojen tietokantaa ei voida rakentaa Kunne ikke lage passorddatabase. Haetaan käyttäjät LDAP: ista Laster brukere fra LDAP UID UID Käyttäjätunnus Brukernavn Koko nimi Fullt navn Kotihakemisto Hjemmemappe Kirjautumiskomentotulkki: Innloggingsskall Samban kirjautumisskripti Samba innloggingsskript Samban profiilin polku Samba profilsti Samban kotilevy Samba hjemmedrev Samban kotikansion polku Samba hjemmesti Käyttäjien/ ryhmien sijainnit Adresser for bruker/ gruppe- database MD5 shadow- salasanat MD5 skyggepassord Ryhmien shadow- tiedosto: Skygge- gruppefil: Shadow salasanatiedosto: Skygge- passordfil: Ryhmätiedosto: Gruppefil: Salasanatiedosto: Passordfil: Käyttäjien/ ryhmien lähde: Kilde for bruker/ gruppe- database: Ensimmäinen normaali ryhmätunnus: Første normale GID: Kohtihakemistopolun malli: Mal for hjemmesti: Komentotulkki: Skall: Ensimmäinen normaali UID: Første normale UID: Kopioi runko kotikansioon Kopier skjelett til hjemmekatalog Käyttäjän yksityiset ryhmät Privat brukergruppe Oletusryhmä: Standard gruppe: Aseta samba- käyttäjien tunnuksia/ ryhmiä Administrer Samba bruker kontoer/ grupper Oletuskirjautumisskripti: Standard logginn- skript: Profiilin polun malli: Mal for profilsti: Tallenna LanManagerin hajauttamat salasanat Lagre LanManager hashet passord & Kyselypalvelin & Spør tjener Verkkoalueen SID (voit hakea 'net getlocalsid domain_ name'): Domene- SID (du kan finne det med 'net getlocalsid domain_ name'): Menetelmällinen RID- pohja: Algoritmisk RID- base: kanooninen nimi cn ryhmänumero gidNumber Puhdas teksti Ren tekst CRYPT CRYPT MD5 MD5 SMD5 SMD5 SHA SHA SSHA SSHA Käyttäjät: Brukerbase: Ryhmän suodin: Gruppe filter: Rakenteellinen kohdeluokka: Strukturell objektklasse: Käyttäjäsuodin: Bruker filter: käyttäjätunnus konto Verkko- organisaaion henkilö inetOrgPerson Ryhmän RDN: n etuliite: RDN- prefiks for gruppe: uid uid uidNumber uidNumber Ryhmän perusosa: Gruppebase: Käyttäjän RDN: n etuliite: RDN- prefiks for bruker: Salasanan hajautus: Passord- hash: ShadowAccount olioluokan hallinta Håndter objektklasse shadowAccount Talleta käyttäjän koko nimi kanoonisen nimen attribuuttiin Lagre brukerens fulle navn i cn attributtet Päivitä gecos- attribuutti Oppdater gecos attributtet Salasanan vanhentumisesta annetaan varoitus: Tid før passordet utløper når det skal gis advarsel: salasana vanhenee edellisen salasanan vaihdon jälkeen: Tid når passord utløper etter siste passordendring: tunnus suljetaan salasanan vanhenemisen jälkeen: Tid når konto stenges etter at passordet er utløpt: Aika, jolloin salasanaa ei voida muuttaa edellisestä vaihdosta: Tid før passordet kan endres igjen etter siste passordendring: Tunnus vanhenee: Kontoen utløper den: Oletusyhteys Standardtilkobling Näytä järjestelmän käyttäjät/ ryhmät Vis systembrukere Käytäjä - ja ryhmätietokantojen lähde Kilde for bruker - og gruppedatabase Voit valita tässä talletuspaikan käyttäjä - ja ryhmätiedoille. Tällä hetkellä tuetaan kolmea tapaa. Tiedostot tallentaa käyttäjä/ ryhmien tiedot perinteiseen / etc/ passwd and / etc/ group tiedostoihin. LDAP tallentaa tiedot kansiopalvelimelle käyttäen posixAccount ja posixGroup objektiluokkia; tämä tapa sallii Samba- käyttäjien ja - ryhmien hallinnan sambaSamAccount olioluokalla. System tarjoaa lukuoikeudet kaikkien käyttäjien ja ryhmien tietoihin, josta tietää käyttöjärjestelmässäsi (määritellään asennuksessa). Med denne opsjonen kan du velge hvor bruker/ gruppedata er lagret. For tiden er det støtte for tre bakgrunnsløsninger for lagring. Filer lagrer bruker/ gruppedata i tradisjonelle flate filer i / etc/ passwd og / etc/ group. LDAP lagrer data i en katalogtjener med objektklassene posixAccount og possixGroup, denne bakgrunnsmotoren støtter håndtering av Samba- brukere/ grupper via objektklassen SamAccount. System gir lese- tilgang til alle brukere og grupper som din installasjon kjenner til. Komentotulkki Skall Tällä optiolla voit valita oletusshellin (komentokuori) uudelle käyttäjälle. Med dette valget kan du bestemme hvilket skall som skal være standard for nye brulere. Kotihakemiston polun malli Mal for hjemmesti Tämä määrittelee UNIX kotihakemiston polkumallin uusille käyttäjille. Makro '% U' korvataan varsinaisella käyttäjänimellä. Dette valget oppgir mal for UNIX hjemmesti for nye brukere. Makroen «% U » bkir erstattet med det virkelige brukernavnet. Ensimmäinen UID Første UID Tämä optio määrittelee ensimmäisen käyttäjätunnuksen (UID), josta vapaiden uid- käyttäjätunnusten etsintä alkaa. Dette valget oppgir første bruker- ID der søk etter tilgjengelig UID begynner. Ensimmäinen GID Første GID Tämä optio määrittelee ensimmäisen ryhmätunnuksen (GID), josta vapaiden gid- ryhmätunnusten etsintä alkaa. Dette valget oppgir første gruppe- ID der søk etter tilgjengelig GID begynner. Jos tämä on valittuna, uudelle käyttäjälle luodaan kotihakemisto. Hvis dette er krysset av blir det laget en hjemmekatalog for den nye brukeren. Jos tämä optio on valittuna, uuden käyttäjän kotihakemistoon kopioidaan skeleton- hakemiston sisältö Hvis dette er krysset av blir innholdet av skjelett- mappa kopiert til den nye brukerens hjemmemappe Jos tämä optio on valittuna, uudelle käyttäjälle luodaan oma yksityinen ryhmä nimettynä samalla nimellä kuin käyttäjänimi ja se ryhmä asetetaan hänen ensisijaiseksi ryhmäksi. Hvis dette er slått på vil det bli laget en privat gruppe for hver ny bruker, med samme navn som brukeren, og dette blir brukerens primærgruppe. Ensisijainen ryhmä oletuksena Standard primærgruppe Tämä on oletus uuden käyttäjän ensisijaiselle ryhmälle. Dette er standard primærgruppe som vil bli tildelt en nyregistrert bruker. smin smin smax smax swarn swarn sinact sinact sexpire sexpire Tämä asetus määrittelee päivän, jolloin käyttäjätunnus vanhenee (käyttö estyy). Denne innstillinga oppgir en dato når en brukerkonto vil utløpe. sneverexpire sneverexpire Valitse tämä, jos haluat käyttäjätunnuksen säilyvän jatkuvasti. Kryss av her hvis du vil at brukerkontoer aldri skal utgå på dato. Salasanatiedosto Passordfil Käyttäjätietojen tiedosto (tavallisesti / etc/ passwd). Dette angir database- fila for brukere (som regel / etc/ passwd). Ryhmätiedosto Gruppefil Tämä määrittelee ryhmien tietojen tiedoston (tavallisesti / etc/ group). Dette angir database- fila for grupper (som regel / etc/ group). MD5 shadow- salasanat MD5 Skyggepassord Tällä valinnalla voit hajauttaa shadow- salasanatiedoston MD5- menetelmällä. Jos DES- salausta pitää käyttää, jätä tämä valitsematta. Kryss av her om du vil at passordene i skyggefila skal hashes med MD5. La det være uten kryss for å bruke DES- kryptering. Shadow- salasanatiedosto Skyggepassord- fil Määrittelee shadow- salasanojen tiedoston (tavallisesti / etc/ shadow). Jätä tämä tyhjäksi, jos järjestelmäsi ei tue shadow- salasanatiedostoa. Angir skyggepassord- fila (som regel / etc/ shadow). La det være tomt hvis ditt system ikke bruker skyggepassord- fil. Shadow- ryhmätiedosto Skygge- gruppefil Määrittelee shadow ryhmätiedoston (tavallisesti / etc/ gshadow). Jätä tämä tyhjäksi, jos järjestelmäsi ei tue shadow- ryhmätiedostoa. Angir skygge- gruppefil (som regel / etc/ gshadow). La det være tomt hvis systemet ditt ikke bruker en skygge- gruppefil. LDAP- käyttäjä LDAP- bruker LDAP- salasana LDAP- Passord LDAP SASL alue LDAP SASL- Realm LDAP Bind DN LDAP Bind DN LDAP- kone LDAP Vert LDAP- portti LDAP Port LDAP- versio LDAP- versjon LDAP kokorajoitus LDAP størrelsesgrense LDAP aikarajoitus LDAP tidsgrense LDAP Base DN LDAP base- DN LDAP suodatin LDAP- filter LDAP ei salakirjoitusta LDAP ingen kryptering LDAP TLS LFAP TLS LDAP SSL LDAP SSL LDAP Anonyymi LDAP anonym LDAP yksinkertainen autentikointi LDAP enkel aut LDAP SASL autentikointi LDAP SASL- aut LDAP SASL mekanismi LDP SASL- mekanisme LDAP käyttäjäsäiliö KDE Brukerlager Tämä määrittelee, mihin LDAP base DN - riippuvat käyttäjätiedot talletetaan. Dette angir hvor brukeres oppføringer skal lagres relativt til LDAPS base- DN. LDAP käyttäjäsuodin LDAP bruker filter Tämä määrittelee käyttäjätietojen suotimen Dette angir hvilket filter som blir brukt for brukeroppføringer. LDAP ryhmäsäiliö LDAP gruppelager Tämä määrittelee, mihin LDAP base DN - riippuvat ryhmätiedot talletetaan. Dette angir hvor gruppers oppføringer skal lagres relativt til LDAPS base- DN. LDAP- ryhmän suodin LDAP gruppefilter Tämä määrittelee ryhmien tietojen suotimen. Dette angir hvilket filter som blir brukt for gruppe- oppføringer. LDAP- käyttäjän RDN- etuliitteen LDAP prefiks for bruker- RDN Tämä määrittelee käyttäjätietojen etuliitteen Dette angir hvilket prefiks som blir brukt for brukeroppføringer. Tämä asettaa käyttäjäimen talletettavaksi cn (kanooninen nimi) attribuuttiin. Kryss av denne om brukerens fulle navn skal lagres i cn (Canonical Name) attributtet. Päivitä gecos- kenttä Oppdater gecos feltet Päivitetäänkö gecos- attribuutti. Kryss av denne om gecos attributtet skal oppdateres. LDAP shadowAccount olioluokan hallinta Håndter LDAP- objektklassen shadowAccount Valitse tämä, jos haluat käyttää käyttäjätiedoissa shadowAccount - oliota. Tämä mahdollistaa salasanan muutos - ja vanhentumiskäytännöt. Kryss av her hvis objektet shadowAccount skal brukes i brukernes oppføringer. Det gjør det mulig å håndheve praksis for endring og utløp av passord. LDAP rakenteellinen olioluokka Struktur- objektklasse for LDAP Tämä sallii rakenteellisen olioluokan määrittelyn käyttäjien tietoihin. Jos haluat käyttää näitä tietoja tunnistamisen lisäksi osoitekirjaan, valitse verkko- organisaatiohenkilö. Dette valget gjør det mulig å oppgi struktur- objektklassen brukt med brukeroppføringene. Hvis du vil bruke disse oppføringene ikke bare for autentisering, men også for adresseboka, så velg inetOrgPerson. LDAP ryhmän RDN - etuliite LDAP- prefiks for gruppe- RDN Tämä määrittelee ryhmätietojen etuliitteen. Dette angir hvilket prefisk som blir brukt for gruppe- oppføringer. LDAP- salasanojen hajautusmenetelmä Passord hashing- metode for LDAP Tämä määrittelee salasanojen hajautusmenetelmän. Turvallisin on SSHA. Dette angir hashing- metoden for passord. Den sikreste er SSHA. Salli samba- käyttäjätunnuksien hallinta Slå på håndtering av samba- kontoer Tällä valinnalla käytät käyttäjiä/ ryhmiä samba- verkkoalueessa. KUser luo SambaSamAccount olioluokan kullekin käytettävissäolevalle tiedolle, joka on käytettävissä ldapsam passdb Samballa (versio > = 3. 0). Kryss av her om du vil bruke bruker/ gruppe- oppføringene i et Samba- domene. KUser lager en sambaSamAccount- objektklasse for hver oppføring som kan brukes med passdb- bakgrunnsmotoren ldapsam med Samba- versjon større enn 3. 0. Samban verkkoalueen nimi Samba domenenavn Tämä määrittelee samban verkkoalueen nimen. Dette spesifiserer Samba domene navnet. Samba- verkkoalueen SID Samba domene- SID Tämä määrittelee verkkoalueelle turvallisuustunnisteen. Se on yksilöllinen yhdelle verkkoalueelle. Voit kysyä verkkoalueen SID: iä 'net getlocalsid domain_ name'. Dette oppgir domenets Sikkerhets- IDentifikasjon. Det er entydig innen ett enkelt domene. Du kan spørre etter domene- SIDet med « net getlocalsid domain_ name ». Menetelmällinen RID- pohja Algoritmisk RID- base Tämä arvo on siirtymä algoritmipohjaiselle käyttäjätunnusten ja käyttäjäryhmien mappaukselle rid- tunnuksille. Oletusarvo (ja pienin) on 1000, sen on oltava parillinen ja LDAP- tietokannassa ja smb. conf: issa on oltava samat arvot. Denne verdien er en forskyvning for algoritmisk avbildning fra uid- er og gid- er til rid- er. Standard (og minste) verdi er 1000, den må være et partall, og LDAP- databasen og smb. conf må lagre de samme verdiene. Samba- kirjautumisskripti Samba innloggingsskript Tämä määrittelee nimen (`Netlogon` - jaossa) login- skriptille, joka suoritetaan kun käyttäjä kirjautuu Windows- koneelle. Dette angir navnet på et skript (i området Netlogon) som blir kjørt når brukeren logger inn til en Windows- maskin. Samban kotilevy Samba hjemmeområde Määrittelee levytunnuksen (kirjaimen), mihin käyttäjän kotikansio liitetään kun hän kirjautuu Windows- koneelle. Angir en disk- bokstav (A- Z) som brukerens hjemmemappe automatisk blir avbildet til når han/ hun logger inn til en Windows- maskin. Samba- profiilin polkumalli Mal for Samba profilsti Tämä määrittelee käyttäjän siirrettävän profiilin paikan. Makro '% U' korvataan käyttäjän nimellä. Dette angir stien til brukerens vandreprofil. Makroen «% U » blir erstattet med det virkelige brukernavnet. Samban kotipolun malli Mal for Samba hjemmesti Tämä määrittelee käyttäjän kotikansion paikan. Tällä kentällä on merkitystä vain Windows- koneissa. Makro '% U' korvataan käyttäjän nimellä. Dette angir stien til brukerens hjemmemappe. Dette feltet har bare mening for Windows- maskiner. Makroen «% U » blir erstattet med det virkelige brukernavnet. Talleta LanManagerin hajauttamat salasanat sambaLMPassword attribuuttiin. Valitse tämä, jos käytät vanhempia asiakasohjelmia (Win9x - sarjaa tai vanhempia) verkossasi. Lagre LanManager hashede passord i sambaLMPassword attributtet. Kryss av denne om du har eldre klienter (Win9x serie og tidligere) på ditt nettverk. & Käyttäjä & Bruker & Ryhmät & Gruppe Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Santeri Kannisto, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Axel Bojer, Knut Yrvin, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, sk@ sot. com, ilpo@ iki. fi number1@ realityx. net, axelb@ skolelinux. no, knuty@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Printer state I konflikt med: Printer state JoutenPrinter state InaktivPrinter state ProsessoiPrinter state BehandlerPrinter state KiireinenPrinter state OpptattPrinter state Pysähtynyt Stoppet Automaattinen kierto Automatisk rotasjon Tulostimen määritys –% 1 Skriveroppsett ‒% 1 Kytketty kohteeseen% 1 Tilkoblet til% 1 Ei kytkettyHTTP error Ikke tilkobletHTTP error Paikalliset tulostimet Lokale skrivere Paikalliset luokat Lokale klasser Etätulostimet Nettverksskrivere Etäluokat Nettverksklasser Tulostimen valinnatConflicted entry SkrivervalgConflicted entry Luokalla ei nyt ole jäseniä. Jatketaanko silti? Klassen har nå ingen medlemmer. Fortsett likevel? Tyhjä luokka Klassen er tom Testisivu välitetty työnä% 1Test page submitted Testside sendt som jobb% 1Test page submitted Välitetty Sendt Ei mahdollista Ikke mulig Etäpalvelin ei hyväksynyt tulostustyötä, todennäköisesti koska tulostinta ei ole jaettu. Maintenance command submitted Nettverkstjeneren tok ikke i mot utskriftsjobben, trolig fordi skriveren ikke er delt. Maintenance command submitted Ylläpitokomento välitetty työnä% d Vedlikeholdskommando sendt som jobb% d Tämä on oletustulostin. Dette er standardskriveren Aseta oletukseksi. (Nykyinen oletus on% 1.) Angi som standard. (Gjeldende standard er% 1) Aseta oletukseksi. (Tällä hetkellä oletusta ei ole.) Angi som standard. (Ingen gjeldende standard) Valinnalla ”% 1 ” on arvo ”% 2 ” eikä sitä voi muokata. Valg «% 1 » har verdi «% 2 » og kan ikke redigeres. Valinnat Skrivervalg Jäsenet Medlemmer Poistetaanko todella tulostin% s? Sikkert at du vil slette skriver% s? Poistetaanko todella luokka% s? Sikkert at du vil slette klasse% s? Lisää käyttäjä Legg til bruker Syötä käyttäjätunnus Oppgi brukernavn Salasana voi olla väärin. Passordet kan være feil. CUPS- toiminnon aikana sattui virhe: ”% 1 ”. Det oppsto en feil under CUPS- handlinga: «% 1 ». CUPS- palvelinvirhe CUPS tjenerfeil Salasana voi olla väärin tai palvelin määritetty hylkäämään etähallinnan. HTTP error Passordet kan være feil, eller tjeneren kan være satt opp til å nekte fjernadministrasjon. HTTP error Kelvoton pyyntöHTTP error Feil forespørselHTTP error Ei löytynytHTTP error Ikke funnetHTTP error Pyynnön aikakatkaisuHTTP error Tidsavbrudd på forespørselHTTP error Päivitystä vaaditaanHTTP error Oppgradering påkrevdHTTP error PalvelinvirheHTTP error TjenerfeilHTTP error tila% 1 status% 1 Sattui HTTP- virhe:% 1. Printer state Det oppsto en HTTP- feil:% 1. Printer state Peruuta testit Avbryt tester Tulosta testisivu Skriv ut testside Uusi tulostin Ny skriver Uusi luokka Ny klasse Muuta laitteen URIa Endre enhetens URI Muuta ajuria Endre driver Etsitään Søker Etsitään ajureita Søker etter drivere Tulostin tukee sekä tulostamista että faksien lähetystä. Kumpaa toimintoa käytetään tässä jonossa? Denne skriveren kan både sende og skrive ut telefakser. Hvilken funksjon skal brukes i denne køen? Faksi Faks Etsitään tulostimiaOther device Søker etter skrivereOther device MuuCurrent device AndreCurrent device % 1 (nykyinen) % 1 (Nåværende) Rinnakkaisliitäntään kytketty tulostin. En skriver koblet til parallellporten. USB- liitäntään kytketty tulostin. En skriver koblet til en USB- port. Havaittiin paikallinen tulostin HAL- järjestelmän kautta. Recommended driver Lokal skriver som er oppdaget av HAL (Harware Abstraction Layer). Recommended driver % 1 (suositeltu) % 1 (anbefalt) Tietokantavirhe Databasefeil Paketti ”% 1 ” on asennettava, jotta tätä ajuria voisi käyttää. Du må installere pakka «% 1 » for å bruke denne driveren. Ajuria ”% 1 ” ei voi käyttää tulostimen ”% 2% 3 ” kanssa. Driveren «% 1 » kan ikke brukes med skriver «% 2% 3 ». PPD- virhe PPD- feil PPD- tiedoston luku epäonnistui. Mahdollinen syy: Klarte ikke lese PPD- flla. Mulig feil følger: Ladattavat ajurit Nedlastbare drivere Ladattavien ajurien tuki ei ole vielä valmis. Error title Støtte for nedlastbare drivere er ikke fullført ennå. Error title Lisätään Legger til Lisätään tulostin Legger til skriver Asenna ajuri Installer driver Tulostin ”% 1 ” vaatii paketin% 2 mutta tätä ei ole asennettu. Skriver «% 1 » krever pakka% 2 som ikke er installert. Puuttuva ajuri Manglende driver Tulostin ”% 1 ” vaatii ohjelman ”% 2 ” mutta tätä ei ole asennettu. Asenna se ennen tulostimen käyttöä. Skriver «% 1 » krever programmet% 2 som ikke er installert. Installer det før du bruker denne skriveren. Jaa Delt ressurs Huomautus Kommentar Etsitään... Skanner & # 160; … Kohteesta ”% s ” ei ole mahdollista noutaa jonoluetteloa. Det er ikke mulig å skaffe en liste oer køer fra «% s ». Jonoluettelon nouto on CUPSin laajennus IPP: hen. Verkkotulostimet eivät tue sitä. Hente en liste over køer er en CUPS- utvidelse til IPP. Nettverksskrivere støtter det ikke. Ei jonoja Ingen køer Jonoja ei ole saatavilla. Det er ingen køer tilgjengelige. IPP- selain IPP- leser Verestä Oppdater Tulostimen nimi Skrivernavn Sijainti Sted Valitse liitäntä Velg forbindelse Laitteen kuvaus Enhetsbeskrivelse Anna laitteen URI Oppgi enhetens URI Verkkotulostimen sijainti Hvor nettverksskriveren er Portin numero: Portnummer: IPP- tulostin IPP- skriver Etsi jono... Finn kø & # 160; … Jono: Kø: URI: URI: ... … LPD- verkkotulostimen sijainti Hvor LPD- nettverksskriveren er Try to discover network printers localhostTry to discover network printers Kokeile Sonder SMB- tulostin SMB- skriver Selaa Bla smb: // [työryhmä /] palvelin [: portti] / tulostin smb: // [workgroup /] server [: port] / printer Pyydä tarvittaessa käyttäjältä tunnistustiedot Spør brukeren hvis autentiserng trengs Syötä tunnistustiedot nyt Oppgi autentiseringsdetaljer nå Vahvista Bekreft Valitse tulostin tietokannasta Velg skriver fra database Foomatic- tulostintietokanta sisältää eri valmistajien toimittamia PostScript- tulostinkuvaustiedostoja (PPD) ja osaa myös tuottaa PPD- tiedostot monille ei- PostScript- tulostimille. Yleisesti ottaen valmistajan toimittamat PPD- tiedostot tarjoavat paremmin pääsyn tulostimen ominaisuuksiin. Foomatic- skriverdatabasen inneholder mange PPD- filer fra skriverleverandører, og kan også lage PPD- filer for et stort antall ikke- PostScript- skrivere. Som regel er det leverandørens PPD- filer som gir best tilgang til mulighetene i hver skriver. (PPD: PostScript Printer Description). PostScript- tulostinkuvaustiedostot (PPD) löytyvät usein tulostimen mukana tulleelta ajurilevyltä. PostScript- tulostinten tapauksessa ne ovat osein osa Windowsin ® ajuria. PPD- filer (PostScript Printer Description) finnes ofte på driver- disken som leveres med skriveren. For PostScript- skrivere er de ofte en del av Windows ® - driveren. Hakusanat: Søkebegreper: Tulostimen malli: Skrivermodell: Huomautukset Kommentarer Mallit: Modeller: Ajuri: Driver: Tämän luokan jäseniksi asetettavat tulostimet Skrivere som skal være medlemmer av denne klassen Luokan jäsenet Medlemmer av denne klassen Yritä siirtää nykyiset asetukset Forsøk å overføre gjeldende innstillinger Käytä PPD- tiedostot (PostScript- tulostinkuvausta) sellaisenaan. Bruk den nye PPD- en som den er. Kaikki nykyiset asetukset menetetään, ja uuden PPD: n oletusasetukset otetaan käyttöön. Dette gjør at alle nåværende innstillinger går tapt. Standardinnstillingene i den nye PPD- en blir brukt. Yritä kopioida asetukset vanhasta PPD: stä uuteen. Forsøk å kopiere over innstillingene fra den gamle PPD- en. Tämä tehdään olettaen, että samannimiset valinnat merkitsevät samaa. Uudesta PPD: stä puuttuvat asetukset menetetään ja vain uudesta PPD: stä löytyvät asetukset saavat oletusarvonsa. Dette gjøres ved å anta at innstillinger med samme navn har den samme betydningen. Innstillinger som ikke finnes i den nye PPD- en forsvinner og innstillinger som bare finnes i den nye PPD- en får standardverdier. Taaksepäin Tilbake Eteenpäin Framover SMB- selain SMB- leser Lisää uusi tulostin Legg til ny skriver Uusi paikallinen tulostin Ny lokal skriver Lisää uusi, suoraan tietokoneeseesi kytketty tulostin. Legg til en ny skriver som er koblet direkte til din datamaskin. Uusi verkkotulostin Ny nettverksskriver Lisää uusi kotiverkkoosi tai Internetiin kytketty tulostin. Legg til en ny skriver som er koblet til hjemmenet ditt eller på Internett. Uusi erikoistulostin Ny spesiell skriver Lisää uusi erikoistulostin kuten faksi tai PDF määrittämällä suoritettava komento. Legg til en ny spesialskriver som en faks eller PDF ved å oppgi en kommando. Uusi tulostinluokka Ny skriverklasse Palvelimen perusasetukset Grunnleggende tjenerinnstillinger Näytä muiden järjestelmien jakamat tulostimet Vis skrivere som deles av andre systemer Jaa järjestelmään kytketyt julkaistut tulostimet Vis publiserte skrivere koblet til dette systemet Salli tulostus Internetistä Tillat utskrift fra Internett Salli etähallinta Tillat fjernadministrasjon Salli käyttäjien peruuttaa mikä tahansa työ (ei vain omiaan) Tillat alle brukere å slette alle jobber (ikke bare sine egne) Tallenna virheenjäljitystieto vianhakua varten Lagre feilsøkingsinformasjon Oma tulostin Min skriver Tulostimen kuvaus Skrivervalg Tulostimen nimi: Skrivernavn: Tulostimen kuvaus: Beskrivelse: Ajurin URI: Enhetens URI: Ajurin tiedot Driverdetaljer – - Muuta... Endre & # 160; … Tulostimen tila: Skriverens tilstand: Tulostimen tila Skriverens tilstand: käytössä slå på vastaanottaa tar imot jobber jaettu deling Tulosta itsetestaus Skriv ut selvtest Puhdista tulostuspäät Rens skriverhoder Poista tulostin Fjern skriver Käytänteet Praksis Alku - ja loppulehtiasetukset Bannerinnstillinger Alkulehti: Startbanner: Loppulehti: Sluttbanner: Käyttäjä - ja ryhmäoikeudet Bruker og gruppetillatelser Salli tulostus kaikille paitsi näille käyttäjille Tillat utskrift for alle unntatt disse brukerne. Kiellä tulostus kaikilta paitsi näiltä käyttäjiltä Nekt utskrift for alle unntatt disse brukerne Lisää tai poista jäseniä Legg til eller fjern medlemmer Työn asetukset Jobbvalg Määritä tämän tulostimen töiden oletusasetukset. Tulostimelle saapuville töille asetetaan nämä asetukset, ellei sovellus ole niitä jo asettanut. Oppgi standard jobbvalg for denne skriveren. Jobber mottatt ved denne skrivertjeneren vil få disse valgene lagt til hvis de ikke allerede er oppgitt av programmet. Yleisasetukset Fellesvalg Kopiot Kopier Suunta Retning Pysty (ei kiertoa) Stående (ingen rotering) Vaaka (90°) Liggende (90°) Käänteinen vaaka (270°) Omvendt liggende (270°) Käänteinen pysty (180°) Omvendt stående (180°) Sovita kokoon Skaler passende Sivua per dia: Sider per ark 4 4 6 6 9 9 16 16 Sivujen asettelu per puoli: Sider per ark – utforming: Vasemmalta oikealle, ylhäältä alas Venstre til høyre, øverst til nederst Vasemmalta oikealle, alhaalta ylös Venstre til høyre, nederst tkil øverst Oikealta vasemmalle, ylhäältä alas Høyre til venstre, øverst til nederst Kirkkaus: Lysstyrke: % & # 160;% Viimeistely: Etterbehandlinger: Nido Stiftes Rei’ itä Hulles Sido Bind Leikkaa Trim Työn siirtymä Jobbforskyvning Nido (ylävasen) Stift (øverst til venstre) Nido (alavasen) Stift (nederst til venstre) Nido (yläoikea) Stift (øverst til høyre) Nido (alaoikea) Stift (nederst til høyre) Kaksoisnidonta (vasen) Dobbelstift (venstre) Kaksoisnidonta (ylä) Dobbelstift (øverst) Kaksoisnidonta (oikea) Dobbelstift (høyre) Kaksoisnidonta (ala) Dobbelstift (nederst) Sido (vasen) Bind (venstre) Sido (ylä) Bind (øverst) Sido (oikea) Bind (høyre) Sido (ala) Bind (nederst) Työn prioriteetti: Jobbprioritet: Paperi: Medium: Sivuja per puoli: Sider: Yksipuolinen En side Kaksipuolinen (pitkä reuna) Tosidet (lang kant) Kaksipuolinen (lyhyt reuna) Tosidet (kort kant) Pidätä kunnes: Hold tilbake til: Kuva- asetukset Bildevalg Peilikuva Speilvend Skaalaus Skalering Kylläisyys Metning Sävyn säätö Tonejustering ° ° Gamma Gamma Tekstiasetukset Tekstvalg Merkkiä tuumalle Tegn pr. tomme: Riviä tuumalle Linjer pr. tomme Vasen reunus Venstre marg pistettä Punkter Oikea reunus Høyre marg Yläreunus Toppmarg Alareunus Bunnmarg Rivinvaihto Ordbryting Lisää uusi valinta kirjoittamalla sen nimi allaolevaan kenttään ja napsauta. Legg inn et nytt valg ved å skrive inn navnet i boksen nedenfor og klikk for å legge til. Comment AyaComment Name Tema som passer til gjeldende systemfarger (optimalisert med Oxygen- stil) Name PakattuComment BlendComment Name Et tema med gjennomført utseende og en elegant touch. Name Comment ElegantComment Name Et elegant tema for plasmaName DemoniComment HegreComment Name Enkelt, jevnt temaName Slick- kuvakkeetComment SilikonComment Name Gjennomsiktig slankt temaName DiaesitysComment Slank glødComment Name Glatt tema for mørke bakgrunnerName Klassinen KDEComment KDE- KlassiskComment Klassisen KDE: n kuvaketeemaName KDE Klassisk ikontemaName Nuvola- teemaComment Nuvola- temaComment David Vignonin (icon- king. com) kuvaketeema - 2003- 2005Name Ikontema laget av David Vignoni (icon- king. com) – 2003- 2004Name EnsisijainenComment PrimærComment Tehnyt Danny Allen (danny@ dannyallen. co. uk) Name Av Danny Allen (danny@ dannyallen. co. uk) Name Name AsciikvariumName Näytä määrätyssä ikkunassaName Vis i angitt vinduName Näytä juuri- ikkunassaName Vis i root- vinduName Name Vis oppsettsdialogName ViestiName BannerName Asetukset... Name Innstillinger & # 160; … Name KuplatName FargeflekkName KelloName KlokkeName Euphoria (GL) Name Eufori (GL) Name Ilotulitus 3D (GL) Name Fyrverkeri 3D (GL) Name Flux (GL) Name Fluks (GL) Name Hiukkaslähde (GL) Name Partikkelfontene (GL) Name Gravitaatio (GL) Name Gravitasjon (GL) Name ViivatName LinjerName Lorentz attraktoriName Lorenz- attraktorName KPendulum (GL) Name KPendel (GL) Name PolygonitName PolygonerName KRotation (GL) Name KRotasjon (GL) Name LinssiName VitenskapName DiaesitysName LysbildeshowName Aurinkotuuli (GL) Name Solvind (GL) Name VirtuaalikoneName Virtuell maskinName Bittikarttalippu (GL) Name Bittmap- flagg (GL) Name Media näytönsäästäjäName Media pauseskjermName SubstraattiName Abstrakte fliserName AnemoneName AnemoneName AnemotaxisName AnemotaxisName MuurahaisetName MaurName AntInspectName MaurInspiserName SokkeloName MaurlabyrintName AntSpotlightName MaurSpotlightName ApollonianName ApollinskName Apple] [Name Apple] [Name Atlantis (GL) Name Atlantis (GL) Name AttraktoriName AttraksjonName AtunnelName AtunnelName BarcodeName StrekkodeName BlasterName StrålekanonName BlinkBoxName BlinkBoksName BlitSpinName BlitspinnName BlockTubeName BlokkrørName PongName BoingName BoubouleName BoubouleName BouncingCowName Sprettende kuName PakattuName KasserName Name BokspasserName BraidName FletteName BSODName BSODName Kuplat 3D (GL) Name Bobler i 3D (GL) Name KuplatName BoblerName BumpsName HumperName Luola (GL) Name Bur (GL) Name Name KarusellName C käyräName C- KurveName CubeneticName KeltiskName PiiriName KretsName CloudLifeName Sky- livName KompassiName KompassName KoralliName KorallName Name KnitrebergName KriittinenName KritiskName KristalliName KrystallName Name Kube21Name CubeneticName KubenetiskName CubeStormName KubestormName Name KubiskNettName Name C- BølgerName CynosureName LedstjerneName DangerBallName BallfareName HäviäväNäyttöName SkjermsammenbruddName DecoName DecoName DeluxeName DeluxeName DemoniName DemonName DiskreettiName DiskretName DistortName ForvrengName FraktaalilinssiName DriftName LoppupeliName SluttstridName MoottoriName MotorName EpisykliName EpisykelName EruptionName UtbruddName Euler2dName Euler 2DName ExtrusionName EkstruderingName Häviävä piirtoName Bleknende plottName Name FiberlampeName IlotulitusName FyrverkeriiName LippuName FlaggName LiekkiName FlammeName FlipFlopName FlipFlopName Flipscreen3dName Skjermvender 3DName Name Snu tekstName VirtaName FlytName NestepallotName Flytende ballerName FlurryName FlurryName Flying ToastersName Flygende brødristereName KirjasinLiukuName Skrift- glideName MetsäName SkogName FuzzyFlakesName FuzzyFlakesName GalaksiName GalakseName Vaihteet (GL) Name Gir (GL) Name GFluxName GfluksName GLBlurName GLdisName Name GLCellerName KaleidoskooppiName GleidoskopName GLMetsäpaloName GLSkogbrannName Name GLHanoiName GLKnotsName GLKnuterName GLMatrixName GLMatrixName GL Planeetta (GL) Name GL- planeten (GL) Name Name GLSkoleName GLSlideshowName GL LysbildeshowName GLKäärmeName GL- ormName GLTekstiName GL- tekstName GoopName GuffeName GravitaatioName GravitationName grayneticName GrånetiskName HalftoneName HalvtoneName HaloName GlorieName HeliksiName HelixName HopalongName HopalongName HyperpalloName HyperballName HyperkuutioName HyperkubeName 4D HypertorusName 4D HypertorusName Name HypnohjulName Iteroidut funktiosysteemikuvatName Bilder av iterert funksjonssystemName FraktaalikartatName FraktalkartName InterferenssiName InteraggregatName InterferenssiName ForstyrrelserName IntermomentaryName IntermomentaryName JigglyPuffName JigglyPuffName PalapeliName PuslespillName JuggleName SjonglereName JuggleName Sjonglør3DName JuliaName JuliaName KaleidoskooppiName KaleidoskopName KleinName KleinName KumppaName KumppaName Valitus (GL) Name Klage (GL) Name LaseriName LaserName LavaLiteName LavaliteName Name LCDskrubbName SalamatName LynName LisaName LisaName PutkiName LissieName Sulautuvat viivatName Morfende linjerName Name LåsverdName LooppiName LoopingName Name m6502Name SokkeloName LabyrintName MuistirullausName MinnerullerName MengerName MengerName MetaBallsName Meta- ballerName PeiliKuplatName SpeilflekkName MismunchName MismumseName Moebius (GL) Name Möbius (GL) Name Moebius (GL) Name MöbiustannhjulName Moire2Name Moire2Name MoireName MoireName MolekyyliName MolekylName Morph3DName Morf 3DName VuoriName FjellName MutustusName MumseName NerveRotName NerveråteName NoofName NuffeName NenätyyppiName NesestøverName PacmanName PacmanName PedaaliName PedalName TunkeutuminenName GjennomtrengName Penrose tiiletName PenroseName PetrimaljaName PetriName FosforiName FosforName Name PhotopileName PiecewiseName StykkevisName PinionName PinionName Putket (GL) Name Andre rør (GL) Name kuvakartatName BildekartName PolyhedraName PolyedreName PolyominoesName PolyominoerName Säännölliset 4D- polytoopitName Regulære 4D PolytoperName PongName PongName PopsquaresName Pop- kvadraterName ProvidenceName ForsynName Pulsari (GL) Name Pulsar (GL) Name IlotulitusName PyroName QixName QixName KuningattaretName DronningerName RD- pommiName RD- bombeName VäreetName KrusningerName KivetName SteinerName RorschachName RorschachName RoottoriName RotorName RototarkenninName Roterende zoomName Rubikin kuutio (GL) Name Rubiks kube (GL) Name SballsName S- ballerName ShadeBobitName SkyggerName Sierpinski3DName Sierpinski 3DName SierpinskiName SierpinskiName Name HimmeltentaklerName LiukuNäyttöName Skyfle skjermenName LiutusName GlidName TutkaName SonarName NopeusKaivosName HurtigminerName PalloName SfæreName SpheremonicsName SfæreharmonierName SpiraaliName SpiralName KohdevaloName SpotlightName Jouset (GL) Name Sproingies (GL) Name SquiralName SquiralName Portaat (GL) Name Trapper (GL) Name TähtikalaName SjøstjerneName StarWarsName StarWarsName StonerViewName SteinvisningName KummallinenName UnderligName SubstraattiName SubstratName Matemaattisia kuvioita (GL) Name Superkvadratisk (GL) Name VärikuvioitaName VirvelName Aika 3DName Tid 3DName TwangName TangramName ThornbirdName TornefuglName Name TidstunnelName KelloName Topp- blokkName KolmioName TriangelName TruchetName TruchetName TwangName TwangName VermiculateName MarkibulereName vidwhackerName BankeskjermName LehdetName VinrankerName Name VoronoiName SamoilijaName VandrerName Web kokoelmaName Nett- collageName WhirlwindWarpName VirvelvindName WhirlyGigName VirveldansName MatoName MarkName MadonreikäName MarkhullName XAnalogTVName XAnalogTVName XLiekkiName XflammeName XJackName XJackName XlyapName XlyapName MatrixName The MatrixName XRaySwarmName RøntgensvermName XSpiroGraphName X- spirografName xsublimName X- sublimName XTeeVeeName X- teveName SuurennusName ZoomName Avaruus (GL) Name Rommet (GL) Name HyönteisetName SvermName CDEName CDEName HehkuName GlødName IceWMName IceWMName KDE 1Name KDE 1Name KStepName KStepName OpenLookName OpenLookName RISC OSName RISC OSName Järjestelmä++Name System++Name VaiheComment FaseComment Puhdas perinteinen tyyliName Enkelt klassisk utseendeName Name Altra DotName Name Blå krøllName Name Gård i ColoradoName EruptionName FølelserName Name EOSName Name BlomsterdråperName VäreetName Gyldne krusningerName Name Konsentrert grøntName Name HøyvannName Name MarihønaName Name LøvlabyrintName Name Midnatt i KarelenName Name ØyenstikkerName Name Det faller regn på bordetName Name Vektor- solnedgangName Muukalaisten yöName Om nattaName Name Strand med skyrefleksName HaloName HaglName Name Isdekket treName Name JK bru om nattaName Name Vinterspor KDE Asciiquarium KDE Asciikvarium Asciiquarium- asetukset Asciikvariuminnstillinger Meressä olevien kalojen lukumäärä. Hvor mange fisk det skal være i havet. Voit käyttää tätä arvoa valitsemaan niiden kalojen lukumäärän, jotka haluat nähdä näytöllä tietyllä hetkellä. Denne verdien brukes til å velge antall fisk som vises på skjermen til enhver tid. Kalojen lukumäärä: Antall fisk: Valitse kerralla näytettävien kalojen lukumäärä Velg antall fisk som skal vises samtidig Tämä arvo ohjaa näytöllä näytettävien kalojen lukumäärää kaikkina annettuina aikoina. NAME OF TRANSLATORS Denne verdien styrer antall fisk som vises på skjermen til enhver tid. NAME OF TRANSLATORS KViesti KBanner Banner- näytönsäästäjän asetukset Tilpass pauseskjermen Banner & Tietoja ohjelmasta Om Kirjasin Skrifttype Perhe: Familie: Lihavoitu Fet Kiertävä väri Vekslende farger Nopeus: Fart: Näytä kellonaika Vis klokkeslett Banner Versio 2. 2. 1 Kirjoittanut Martin R. Jones 1996 mjones@ kde. org Laajentanut Alexander Neundorf 2000 alexander. neundorf@ rz. tu- ilmenau. de Banner versjon 2. 2. 0 Skrevet av Martin R. Jones 1996 mjones@ kde. org Utvidet av Alexander Neundorf 2000 alexander. neundorf@ rz. tu- ilmenau. de KBlob Kklatt Satunnainen suora Vilkårlige linjer Vaakasuuntainen sini Vannrett sinus Ympyrän törmäily Sirkulær sprett Polaarikoordinaatit Polare koordinater Kupla- näytönsäästäjän asetukset Tilpass pauseskjermen Klatt Kehyksen kesto: Varighet av bilde: s sek Algoritmi: Algoritme: Blobsaver Versio 0. 1 kirjoittanut Tiaan Wessels 1997 tiaan@ netsys. co. za Klattsparer versjon 0. 1 Skrevet av Tiaan Wessels 1997 tiaan@ netsys. co. za Euforia Eufori Tavallinen Vanlig Ruudukko Rutenett Kubismi Kubisme Huono matematiikka Mangelfull matte M- teoria M- teori UHFTEM UHFTEM Ei missään Ingensteds Kaiutus Ekko Kaleidoskooppi Kaleidoskop (Satunnainen) (Tilfeldig) Euphoria- näytönsäästäjän asetukset Tilpass pauseskjermen Eufori Tyyli: Modus: Euphoria 1. 0 Copyright (c) 2002 Terence M. Welsh http: // www. reallyslick. com / Sovittanut KDE: lle Karl Robillard Euphoria 1. 0 Enerett (C) 2002 Terence M. Welsh http: // www. reallyslick. com / Portet til KDE av Karl Robillard Näytönsäästäjän asetukset Tilpass pauseskjermen KFireSaver 3D 1. 0 TEST Koral - Enrico Ros:: 2004 KFireSaver 3D 1. 0 TEST Koral – Enrico Ros:: 2004 Ilotulitus 3D (GL) Fyrverkeri 3D (GL) www. kde. org www. kde. org Valloita työpöytäsi! Erobre skrivebordet ditt! KFIRESAVER 3D KFIRESAVER 3D Kiitos kun käytit KDE: tä Takk for at du bruker KDE Tervetuloa KDE: hen% 1.% 2.% 3 Velkommen til KDE% 1.% 2.% 3 Fluksi Fluks Hypnoottinen Hypnotisk Hullu Sprø Kipinöijät Stjerneskudd Paradigma Paradigme Galaktinen Galaktisk Flux 1. 0 Copyright (c) 2002 Terence M. Welsh http: // www. reallyslick. com / Sovittanut KDE: lle Karl Robillard Flux 1. 0 Opphavsrett (C) 2002 Terence M. Welsh http: // www. reallyslick. com / Portet til KDE av Karl Robillard Partikkelilähde näytönsäästäjä Pauseskjermen partikkelfontene Partikkelilähteen asetukset Still inn pauseskjermen Partikkelfontene Particle Fountain Partikkelilähde näytönsäästäjä KDE: lle Copyright (c) Ian Reinhart Geiser 2001 KConfig koodi ja KScreenSaver "Asetukset..." parannukset Nick Betcher < nbetcher\ @ usinternet\. com > 2001 Partikkelfontene Partikkelfontene pauseskjerm for KDE Opphavsrett Ian Reinhart Geiser 2001 KConfig- kode og KScreenSaver "Oppsetts" - forbedringer av Nick Betcher < nbetcher\ @ usinternet\. com > 2001 Partikkelipainovoima näytönsäästäjä Tilpass pauseskjermen Gravitasjon Painovoiman asetukset Tilpass Tyngdekraft Painovoima Partikkelipainovoima näytönsäästäjä KDE: lle Copyright (c) Ian Reinhart Geiser 2001 KConfig koodi ja KScreenSaver "Asetukset..." parannukset Nick Betcher < nbetcher\ @ usinternet\. com > 2001 Gravitasjon Pauseskjerm med partikkelgravitasjon for KDE Opphavsrett (c) Ian Reinhart Geiser 2001 KConfig- kode og og KScreenSaver "Oppsetts" - forbedringer av Nick Betcher < nbetcher\ @ usinternet\. com > 2001 Kello Klokke Kellonäytönsäästäjän asetukset Tilpass pauseskjermen Klokke & Tuntiviisari: & Timeviser: & Minuuttiviisari: & Minuttviser: & Sekuntiviisari: & Sekundvise: Skaalaus: Skala: & Koko: Størrelse: Pieni Liten Keskikokoinen Middels & Pidä kello keskitettynä & Hold klokka i midten Kellonäytönsäästäjä Versio 1. 0 Melchior FRANZ (c) 2003, 2006, 2007 Pauseskjermen Klokke Versjon 2. 0 Melchior FRANZ (c) 2003, 2006, 2007 Virtuaalikone Virtuell maskin Virtuaalikoneen asetukset Still inn virtuell maskin Virtuaalikoneen nopeus: Hastighet på den virtuelle maskina: Näytönpäivitysnopeus: Oppfriskingshastighet: Virtual Machine Versio 0. 1 Copyright (c) 2000 Artur Rataj < art\ @ zeus\. polsl\. gliwice\. pl > Virtuell maskin versjon 0. 1 Opphavsrettighet (c) 2000 Artur Rataj < art\ @ zeus\. polsl\. gliwice\. pl > Tietoja virtuaalikoneesta Om Virtuell maskin KViivat KLinjer Viivat- näytönsäästäjän asetukset Tilpass pauseskjermen Linjer Pituus: Lengde: Alku: Start: Keskellä: Midte: Loppu: Slutt: Lines Versio 2. 2. 0 Kirjoittanut Dirk Staneker 1997 dirk. stanerker@ student. uni- tuebingen. de Linjer versjon 2. 2. 0 Skrevet av Dirk Staneker 1997 dirk. stanerker@ student. uni- tuebingen. de KLorenz Klorenz Lorenz Attraktorin asetukset Tilpass pauseskjermen Lorenz- tiltrekning Epoch: Tid: Värinopeus: Fargerate: Kääntö Z: Rotering om Z- akse: Kääntö Y: Rotering om Y- akse: Kääntö X: Rotering om X- akse: Lorenz Attraktori ruudunsäästäjä KDE: lle Copyright (c) 2000 Nicolas Brodu Pauseskjermen Lorenz- tiltrekning for KDE Opphavsrett (c) 2000 Nicolas Brodu Kaksiosaisen heilurin simulaatio Simulering av en todelt pendel KPendulum asetukset KPendel- innstilling Toisen massan suhde molempien massojen summaan. Sallitut arvot välillä% 1 -% 2. Forhold av masse 2 til summen av begge masser. Gyldige verdier fra% 1 til% 2. Toisen heilurin pituuden suhde molempien heilurien yhteispituuteen. Sallitut arvot välillä% 1 -% 2. Forhold mellom lengden av andre pendeldel til summen av begge dellengder. Gyldige verdier fra% 1 til% 2. Gravitaatiovakio mielivaltaisissa yksiköissä. Sallitut arvot välillä% 1 -% 2. Gravitasjonskonstanten i vilkårlige enheter. Gyldige verdier fra% 1 til% 2. Energia maksimipotentiaalienergian yksikköinä annetussa asetelmassa. Sallitut arvot välillä% 1 -% 2. Energi i enheter av største potensielle energi i den gitte oppstillinga. Gyldige verdier fra% 1 til% 2. Aika sekunteina, jonka jälkeen satunnainen perspektiivimuutos tehdään. Sallitut arvot välillä% 1 -% 2. Tid i sekunder før det skjer en tilfeldig endring i perspektivet. Gyldige verdier fra% 1 til% 2. KPendulum näytönsäästäjä KDE: lle Kaksiosaisen heilurin simulaatio. Copyright (c) Georgnbsp; Drenkhahn 2004 georg- d@ users. sourceforge. net KPendulum pauseskjerm for KDE Simulering av en todelt pendel Copyright © Georgnbsp; Drenkhahn 2004 Georg. Drenkhahn@ gmx. net KPolygonit KPolygon Polygonit- näytönsäästäjän asetukset Tilpass pauseskjermen Polygon Sivuja: Antall kanter: Polygon Versio 2. 2. 0 Kirjoittanut Martin R. Jones 1996 mjones@ kde. org Polygoner versjon 2. 2. 0 Skrevet av Martin R. Jones 1996 mjones@ kde. org Asymmetrisen pyörivän voimattoman kappaleen simulaatio Simulering av et kraftfritt roterende asymmetrisk legeme KRotation asetukset Innstilling avKRotasjon Jälkien pituus sekunteina näkyvyyttä. Sallitut arvot välillä% 1 -% 2. Sporlengde i sekunder synlighet. Gyldige verdier fra% 1 til% 2. Kulmamomentti z- suunnassa mielivaltaisissa yksiköissä. Sallitut arvot välillä% 1 -% 2. Dreiemoment i z- retningen i vilkårlige enheter. Gyldige verdier fra% 1 til% 2. KRotation näytönsäästäjä KDE: lle Asymmetrisen pyörivän voimattoman kappaleen simulaatio Copyright (c) Georgnbsp; Drenkhahn 2004 georg- d@ users. sourceforge. net KRotasjon pauseskjerm for KDE Simulering av et kraftfritt roterende asymmetrisk legeme Copyright © Georgnbsp; Drenkhahn 2004 Georg. Drenkhahn@ gmx. net Science näytönsäästäjä Pauseskjermen Vitenskap Sekoitus Virvel Pallo Klode Eksponentti Eksponensiell Tiivistys Sammentrekning Aalto Bølge Kaarevuus Kurve Science- näytönsäästäjän asetukset Still inn pauseskjermen Vitenskap Käänteinen Omvendt Gravitaatio Tyngdekraft Piilota tausta Skjul bakgrunn Voimakkuus: Intensitet: Liike: Bevegelse: Science Versio 0. 26. 5 Kirjoittanut Rene Beutler (1998) rbeutler@ g26. ethz. ch Vitenskap version 0. 26. 5 Skrevet av Rene Beutler (1998) rbeutler@ g26. ethz. ch Diaesitys KBildespill Diaesitys Bildespill (c) 1999- 2003, The KDE Team © 1999– 2003 KDE- laget Stefan Taferner Stefan Taferner Chris Howells Chris Howells Sven Leiber Sven Leiber Kuvia ei löytynyt Fant ingen bilder LiukuNäyttö- näytönsäästäjän asetukset Tilpass pauseskjermen Bildespill Aurinkotuulet Solvinder Kosmiset nauhat Kosmiske strenger Kylmät piikit Neglesprett Avaruusturkki Rompels Jiggly Skjelven Pohjavirta Understrøm Aurinkotuulien asetukset Still inn solvind Solar Winds 1. 0 Copyright (c) 2002 Terence M. Welsh http: // www. reallyslick. com / Sovittanut KDE: lle Karl Robillard Solvind 1. 0 Enerett (C) 2002 Terence M. Welsh http: // www. reallyslick. com / Omgjort til KDE av Karl Robillard Bittikartta- aalto näytönsäästäjä Pauseskjermen Bitmappebølge Bittikarttalipun asetukset Still inn pauseskjermen punktmappeflagg Bittikarttalippu näytönsäästäjä Heiluva lippu näytönsäästäjä KDE: lle Copyright (c) Ian Reinhart Geiser 2001 Pauseskjermen Bitmappeflagg Pauseskjerm med vaiende flagg for KDE Opphavsrett (c) Ian Reinhart Geiser 2001 KDE Näytönlukitus/ säästäjä Skjermlås og pauseskjerm for KDE KLock KLock Näytönsäästäjän asetukset Tilpass pauseskjerm Aja määrätyssä X- ikkunassa Kjør i oppgitt X- vindu Aja X: n juuri- ikkunassa Kjør i rot- X- vinduet Käynnistä näytönsäästäjä demotilassa Start pauseskjerm i demomodus GL ei pysty varjostamaan juuri- näytöllä GL kan ikke kjøre med visuell rot Avaruus- näytönsäästäjän asetukset Tilpass pauseskjermen Rom Poimuväli: Warp- intervall: KAvaruus Copyright (c) 1998 Bernd Johannes Wuebben < wuebben\ @ kde\. org > KSpace Opphavsrett (c) 1998 Bernd Johannes Wuebben < wuebben\ @ kde\. org > Swarm- näytönsäästäjän asetukset Tilpass pauseskjermen Sverm Mehiläisiä: Antall bier: Swarm Copyright (c) 1991 by Patrick J. Naughton Sovitettu kscreensaver- ohjelmaan Emanuel Pirkerin toimesta. Sverm Opphavsrett (c) 1991 av Patrick J. Naughton Omgjort til kscreensave av Emanuel Pirker. Tietoja hyönteisistäNAME OF TRANSLATORS Om SvermNAME OF TRANSLATORS Kim EnkovaaraEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn KvisliEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi bjorn. kvisli@ gmail. com KFireSaver asetukset Tilpass KFireSaver & Lataa & Last KDE (oletus) KDE (standard) Elegantin valkoinen Elegant hvit Nopea Yksinkertainen Rask enkel Paranneltu totuus Forbedret virkelighet Hypnoottiset illuusiot Hypnotiske illusjoner Esiasetus Forhåndsinnstilt: Esikatseluikkuna forhåndsvisningsvindu Tässä on esikatselu (jos ei ole detached) Her er forhåndsvisningen (hvis den ikke er frakoblet) E S I K A T S E L U F O R H Å N D S V I S N I N G Näytä erillisessä ikkunassa & Vis i eget vindu Lisää ja päivitä & Bruk og oppdater Näytä Bildespill Esitystyyppi: Spilltype: Yksinkertainen esitys Enkelt Täysin satunnainen Fullstendig vilkårlig Vaihda vain väriä Bare endre farge Vaihda vain ilotulitteita Bare endre fyrverkeri Ilotulitteiden lukumäärä: Antall fyrverkeri: muutama få lisää flere Partikkelien koko: Partikkelstørrelse: Käytä alatulta Bruk bunn- ild Valitse väri Velg farge Käytä ääniä Slå på lyd Rajoita ylikuormitusta (suositeltu) Overlastgrense (anbefales) Reaaliaikainen fps asetus (suositeltu) Juster sanntids bilder/ s (anbefales) Ilotulitteet Fyrverkeri Sokaisevan valkoinen Blendende hvitt Purppura sametti Fløyelspurpur Tumma merenvihreä Dyphavsgrønt Tummanpunainen Dyprødt Monivärinen Flerfarget kokeile monivärisiä ilotulitteita prøv to- fargers fyrverkeri Tämä mahdollistaa satunnaisten kaksiväristen ilotulitteiden luonnin Dette muliggjør oppsett av tilfeldig fyrverkeri som eksploderer i 2 farger Tylsä sininen Kjedelig blått Kuuma oranssi Hett oransje Puhdas vihreä Reneste grønt Liekkirengas Flammering kokeile prøv meg Atominen halkaisija Atomspalter Kipinöivä putous Glitrende foss Vain räjähdys Bare eksplosjon Supernova SuperNova Myrkylliset spiraalit Giftige spiraler Liekkimaailma Flammeverden Erikoiset Spesielle Logot Logoer Katso räjähtäviä kuvia Se eksploderende bilder Käytä räjähtäviä kuvia Slå på bildeeksplosjon. KDE kuvakkeet KDE- ikoner Käyttää KDE kuvakkeita Slår på KDE- ikoner Räjäyttää satunnaisia KDE kuvakkeita Slår på tilfeldige eksplosjoner av KDE- ikoner. Tux Tux Käytä Tuxia Slår på Tux Käytä satunnaisia Tuxin räjähdyksiä Slår på tilfeldige Tux- eksplosjoner. Poista yksityiskohtia Reduser detaljnivå hyödyllinen nopeuden lisäämiseksi nyttig til å øke hastigheten Kun käytössä nopeuttaa logon räjähtämistä, mutta laskee laatua. Når dette er på går logo- eksplosjoner raskere, men med redusert kvalitet. Konqui Konqui Käytä Konquita Slår på Konqui Käytä satunnaisia Konquin räjähdyksiä Slår på tilfeldige Konqui- eksplosjoner. Taajuus: Hyppighet: joskus noen ganger usein ofte Vilkkuva Flimring käyttää luonnollista vilkkumisefektiä slår på en naturlig « flimre » - effekt Tämä asetus muodostaa eräänlaisen värähtelyn tähden kirkkauteen. Dette produserer en slags vibrering i stjernens lysstyrke. Punasininen liukuväri Rød- blå gradient matki horisontin väritystä emuler horisont- farging Anna matalimmille tähdille punertava väri. Gir lavere stjerner et rødaktig skjær. vähemmän færre Tähdet Stjerner Katso tähtiä Se på stjernene Näytä tähdet taivaalla Slå på stjerner på himmelen. Kirjoitukset Skriverier Efektit Effekter Väläytä näyttöä räjähdysten yhteydessä Blink skjermen ved eksplosjoner hypnoottinen hypnotisk Massiiviset valoraketit Megafakler Ulottuvuus: Dimensjon: Ilotulitus jättää jälkeensä partikkelivanan Fyrverkeri etterlater partikkelspor Ei ole vielä ohjelmoitu tähän järjestelmään ikke portet ennå Välähdyksen läpinäkyvyys: Blink- ugjennomsiktighet: min min maks maks Häivitysefekti Blekne- effekter Pallomainen valo räjähdyksen jälkeen Sfærisk lys etter eksplosjon varoitus, tämä voi vaikuttaa mieleesi: -) advarsel, dette kan sjokkere deg: -) Kertoo skaalauskertoimen lähelläsi oleville partikkeleille, aiheuttaen värikkään kokemuksen. Multipliserer skalafaktoren for partikler nær deg, noe som gir en fargerik opplevelse. Muodot Former Soihdut Bluss Partikkelin koko: Punktstørrelse: m 2 ----------- m 1 +m 2 m 2 ----------- m 1 +m 2 l 2 ------ l 1 +l 2 l 2 ------ l 1 +l 2 g g E E määrittele aika sekunteina, jonka jälkeen satunnainen perspektiivimuutos tapahtuu Oppgi tiden i sekunder som skal gå før det skjer en vilkårlig endring i perspektivet perspektiivi muuto[ s/ kset] Perspektiv Endring [s] Palkit Stolper M1 M1 M2 M2 Jäljet Spor x x y y z z Theta: Theta: Lz: Lz: & Sisällytä alikansioiden kuvat & Ta med bilder fra undermapper & Satunnainen järjestys & Vilkårlig rekkefølge & Vaihda kuvien kokoa & Endre bildestørrelse Kuvakansio: Bildemappe: Näytä nimet Vis & navn & Viive: & Forsinkelse: Satunnainen sijainti & Vilkårlig posisjon Käytä tekstuureja Bruk teksturer KPart- näytönsäästäjä KPart pauseskjerm Näytönsäästäjää ei ole vielä asetettu. Pauseskjermen er ikke satt opp ennå Mitään tiedostoistasi ei tueta Ingen av filene dine er støttet Media- näytönsäästäjä Pauseskjermen Media Valitse mediatiedostot Velg mediefiler & Alas & Ned Näytä vain satunnaisesti valittu media Vis bare et vilkårlig valgt medium Vaihda toiseen mediaan viipeellä Bytt til et annet medium etter en tid Viive: Forsinking: Valitse seuraava media satunnaisesti Velg neste medium vilkårlig sekuntiaNAME OF TRANSLATORS sekundNAME OF TRANSLATORS Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS mikko. piippo@ helsinki. fi slx@ nilsk. net Tyylien asetus Stildialog Tämä asetus piirtää painikkeet ja useat muut elementit väriliukua käyttäen. Dette valget tegner knapper og flere andre elementer med gradientstruktur Käytä & väriliukuja Bruk & gradienter Tämä asetus korostaa painikkeita ja muita elementtejä, kun kohdistin on niiden päällä. Dette valget framhever knapper og flere andre elementer når musepekeren ligger over dem Korosta & hiiren ollessa päällä Framhev når & musepeker svever CDE esikatselu CDE forhåndsvisning Ohje Hjelp Suurenna Maksimer Tekstin & paikka Tekstinnretting Käytä näitä nappeja asettamaan otsikkopalkin tekstin paikka. Bruk disse knappene for å oppgi innrettinga av teksten på tittellinja. Keskitetty Midtstilt Oikea Høyre Piirrä ikkunan kehykset & otsikkopalkin värejä käyttäen Tegn vindusrammer med farger fra & tittellinja Kun valittu, ikkunan kehykset piirretään otsikkopalkin väreillä. Muuten kehykset piirretään normaalilla taustavärillä. Når dette er valgt, blir dekorasjonsrammene rundt vinduene tegnet med farger fra tittellinja, ellers blir de tegnet med vanlige rammefarger i stedet. Vinkki: Jos haluat vain alkuperäisen Motif( tm) ulkonäön, napsauta "Painikkeet" - välilehteä ja sen jälkeen poista Ohje - ja Sulje- painikkeet otsikkopalkista. Tips: Hvis du vil bruke utseendet til Motifs( tm) opprinnelige vindubehandler, kan du trykke på fanen « Knapper » ovenfor og ta bort knappene « Hjelp » og « Lukk » fra tittellinja. Ei kaikilla työpöydillä Ikke på alle skrivebord Kaikilla työpöydillä På alle skrivebord Glow esikatselu Glød forhåndsvisning Teema Tema Painikekoko Knappestørrelse Painikkeiden hehkuvärit Knappeglødsfarger Otsikkopalkin liukuvärjäys: Gradient for tittellinja: Näytä koonmuutoskahva Vis håndtak for størrelsesendring KDE 1 esikatselu KDE 1 forhåndsvisning KDE 1 koristelu KDE 1- dekorasjon IceWM esikatselu IceWM forhåndsvisning Rullaa ylös Rull opp Rullaa alas Rull ned Tee IceWM- valinta napsauttamalla teemaa tässä. Velg et IceWM- tema her ved å trykke på det. Käytä teeman & otsikkotekstin värejä Bruk farger fra & temaet for tittel- tekst Kun valittu, otsikkopalkin värit noudattavat IceWM- teemaa. Jos ei valittu käytetään KDE: n nykyisiä otsikkopalkin värejä. Når dette er valgt vil tittellinje- fargene være som oppsatt i IceWM- temaet, ellers blir de nåværende fargene satt opp i KDE- tittellinjer brukt i stedet. & Näytä otsikkorivi ikkunoiden päällä & Vis tittellinje øverst i vinduene Kun valittu, kaikkien ikkunoiden päällä näytetään otsikkorivi, muuten otsikkorivit ovat ikkunoiden alareunassa. Når dette er valgt blir alle tittellinjer vist øverst i hvert vindu, ellers blir de vist nederst. & Valikkopainike näyttää aina sovelluksen pienoiskuvakkeen & Meny- knappen viser alltid mini- ikon for programmet Kun valittu, kaikki otsikkorivin painikkeet näyttävät sovelluksen kuvakkeen. Jos ei valittu, käytetään teeman oletuksia. Når dette er valgt vil alle menyknapper for tittellinjer vise programikonet, ellers brukes standardinnstillilngen for gjeldende tema. Avaa KDE: n IceWM- teemakansio Åpne KDEs tema- mappe for IceWM Napsauttamalla ylläolevaa olevaa linkkiä eteesi ilmestyy KDE: n IceWM- teemakansio. Voit lisätä tai poistaa IceWM- teemoja purkamalla http: // icewm. themes. org / - sivuston teematiedostoja tähän kansioon, tai tekemällä linkin järjestelmässäsi jo oleviin IceWM- teemoihin. Trykker du på lenka over, så åpnes et vindu som viser KDEs tema- mappe for IceWM. Du kan legge til eller ta bort egne IceWM- temaer ved å pakke ut temafiler fra http: // icewm. themes. org / i denne mappa, eller ved å lage symbolske lenker til IceWM- temaer andre steder på systemet ditt. Infadel # 2 (oletus) Infadel # 2 (standard) KStep esikatselu KStep- forhåndsvisning Varjosta Rull sammen Muuta kokoa Endre størrelse Poista varjostus Rull ut Älä pidä muiden yläpuolella Ikke hold over andre Pidä muiden yläpuolella Hold over andre Älä pidä muiden alla Ikke hold under andre Pidä muiden alla Hold under andre RiscOS- esikatselu RiscOS- forhåndsvisning System++ System++ OpenLook esikatselu OpenLook forhåndsvisning KDE X- näytönsäästäjien asetustyökalu Tilpasningsverktøy for KDE- X- pauseskjerm KXSConfig KXSConfig Asetettavan näytönsäästäjän tiedostonimi Filnavnet til pauseskjermen som skal settes opp Valinnainen näytönsäästäjän nimi viesteissä käytettäväksi Alternativt pauseskjermnavn brukt i meldinger Ei asetuksia näytönsäästäjälle% 1 Ingen tilpasninger er tilgjengelig for% 1 KDE X- näytönsäästäjien käynnistäjä Starter for KDE X pauseskjerm KXSRun KXSRun Käynnistettävän näytönsäästäjän nimi Filnavnet til pauseskjermen som skal startes Lisäasetukset joita annetaan näytönsäästäjälle Ekstra- valg som skal brukes i pauseskjermen 0 sekuntia 0 sekunder 60 sekuntia 60 sekunder Abstrakti laatta Abstraktbrikke Lohkolaatat Blokkbrikker Nopea Rask Litteät laatat Flate brikker Luo keskenäänlukkiutuvien laattojen mosaiikkimalleja. Tekijä: Steve Sundstrom; 2004. Genererer mosaikkmønster av sammenknyttede brikker. Skrevet av Steve Sundstrom, 2004. Viivytellä Somle Neon- laatat Neonbrikker Ääriviivalaatat Omrissbrikker Satunnainen laatta- asettelu Tilfeldig brikkeutlegg Näytä kehysnopeus Vis rammeraten Hidas Langsom Nopeus Hastighet Ohuet laatat Tynne brikker Kaakeloidut laatat Flislagte fliser Vuokko Anemone Vaakunat Armer Muutama Noen Monta Mange Värien lukumäärä Antall farger Usein Ofte Harvoin Sjelden Lonkerot Tentakler Paksu Tykk Paksuus Tykkelse Ohut Tynn Käännösnopeus Dreiehastighet Kaksi To Kiemurtelevat lonkerot. Tekijä: Gabriel Finch; 2002. Sprellende tentakler. Skrevet av Gabriel Finch, 2002. Tuulenmukainen Anemotaxis Etäisyys Avstand Kaukana Langt unna Kehysnopeus Rutefrekvens Korkea Høy Matala Lav Lähellä Nær Etsijät Søkere Lähteet Kilder Muurahaistarkistus AntInspect Piirrä varjot Tegn skygger Muurahaissokkelo Maurlabyrint Piirtää muutamia näkymiä, jossa muutama muurahainen kävelee ympäriinsä yksinkertaisessa sokkelossa. Tekijä: Blair Tennessy; 2005. Tergner noen visninger av noen maur som går rundt i en enkel labyrint. Skrevet av Blair Tennessy, 2005. Muurahaisvalonheitin Maurlyskaster Soluautomaatti, joka toimii kaksiulotteisen Turingin koneen tavoin. Päät ('muurahaiset') liikkuvat näytöllä ja muuttavat kulkiessaan kuva- alkioiden arvoja. Osuessaan muuttuneeseen kuva- alkioon ne vaihtavat suuntaa. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Langton% 27s_ ant http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Turing_ machine Tekijä: David Bagley; 1997 En cellulær automat som egentlig er en todimensjonal turingmaskin: Som hodene (« maur ») går over skjermen, endres pikselverdi langs veien. Når de passerer over endrede piksler blir adferden påvirket. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Langton% 27s_ ant http: // no. wikipedia. org/ wiki/ Turing- maskinSkrevet av David Bagley, 1997 Muurahainen Maur Muurahaisen koko Maurstørrelse Muurahaisten määrä Antall maur Piirrä silmät Tegn øyne Nelisivuiset solut Firkantede celler Iso Stor Yhdeksänsivuiset solut Nikantede celler Solun satunnainen muoto Tilfeldig celleform Äkkikäännöksiä Skarpe vendinger Kuusisivuiset solut Sekskantede celler Kolme Tre Kolmisivuiset solut Trekantede celler Aikakatkaisu Tidsgrense Truchet- rivit Truchetlinjer Kaksitoistasivuiset solut Tolvkantede celler Apolloniuksen verkko Apollinsk Syvä Dyp Syvyys Dybde Piirrä kyltit Tegn etiketter Täyttää suuren ympyrän pienemmillä ympyröillä. Havainnollistaa Descartesin ympyräteoreeman. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Apollonian_ gasket http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Descartes% 27_ theorem Tekijät: Allan R. Wilks ja David Bagley; 2002. Tegner en Apollinsk pakning: en fraktal pakking av sirkler med mindre sirkler, som viser Descartes sirkelteorem. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Apollonian_ gasket http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Descartes% 27_ theorem Skrevet av Allan R. Wilks og David Bagley. Lisää vaihtoehtoisia geometrioita Ta med alternative geometrier Matala Grunn Apple2 Apple2 Valitse näyttötila satunnaisesti Velg visningsmodus vilkårlig Näytä kuvat Vis bilder Suorita basic- ohjelmat Kjør Basic- programmer 20 20 Tyypiltään kolmiulotteinen animaatio, jossa kuvataan useita haita, delfiinejä ja valaita. Alkuperäinen tekijä: Mark Kilgard; 1998. En 3D- animasjon av et antall haier, delfiner og hvaler. Skrevet av Mark Kilgard, 1998 Rohkea Aggressiv Atlantis Atlantis Kirkas vesi Klart vann Tasainen tausta Flat bakgrunn Väriliukutausta Gradientbakgrunn Haiden lukumäärä Antall haier Haiden käyttäytyminen Nærgående haier Kimmeltävä vesi Skimrende vann Pelokas Genert Valaiden uintinopeus Hvalhastighet Ääriviivapiirrokset Trådramme Houkutin Tiltrekning Pallojen määrä Antall baller Pallojen massa Ballmasse Palloja Baller Kimmahtaa osuessaan seinään Sprett tilbake fra veggene Ympäristön viskositeetti Miljøviskositet Värilliset kiilat Fylte kurver Jätä näytön reunat huomioimatta Overse skjermkanter Sisäinen Innover Rivejä Linjer Pitkä Lang Elektroniratamuoto Orbitalmodus Ulkopuolinen Utover Monikulmiot Mangekanter Säde Radius Hylkimisen raja- arvo Fraskyvningsterskel Kiilat Kurver Hännät Spor Jälkien pituus Uttrekkslengde Näytönsäästäjä luo useita erilaisia näyttötiloja yksinkertaista liikkeen mallinnusta hyödyntäen. Ohjauspisteet vetävät toisiaan puoleensa kunnes ne tietyn välimatkan saavutettuaan alkavat hylkiä toisiaan. Vetovoima tai hylkimisvoima määräytyy kahden kappaleen välisen etäisyyden mukaan samalla tavoin kuin vahva ja heikko ydinvoima. Ponnahtelevia palloja on ehkä mielenkiintoisinta seurata, koska ne liikkuvat ja reagoivat toisiinsa niin oudolla tavalla. Kaksi palloa saattavat alkaa pyöriä toistensa ympäri kuin kiertoradalla kunnes kolmas pallo tai törmäys ruudun reunaan keskeyttää sen. Näky on kaaosmainen. Tekijät: Jamie Zawinski and John Pezaris; 1992. Bruker en enkel bevegelsesmodell for å lage mange forskjellige visningsmodi. Kontrollpunktene tiltrekker hverandre fram til en viss avstand, og så begynner de å frastøte hverandre. Tiltrekkingen og frastøtingen er proporsjonal med avstanden mellom to partikler, akkurat som sterke og svake atomkrefter. Skrevet av Jamie Zawinski og John Pezaris, 1992. Atunnel Atunnel Salamointi Lyssetting Tekstuureja sisältävä Teksturert Viivakoodi Strekkode Viivakoodikello (24- tuntinen) Strekkode- klokke (24h) Viivakoodikello (12- tuntinen) Strekkode- klokke (AM/ PM) Blaster Sprenger Simulaatio, joka kuvaa lentäviä avaruustaistelurobotteja (jotka on nerokkaasti naamioitu värikkäiksi ympyröiksi). Robottien taistelun taustalla on liikkuva tähtitaivas. Tekijä: Jonathan Lin; 1999. Tegner en simulering av flyvende romkrigsroboter (listig utkledd som fargede sirkler) som slåss foran et bevegelig stjernefelt. Skrevet av Jonathan Lin, 1999. Lasereita Lasere Robotteja Roboter Tähtiä Stjerner Maksimikoko Boksstørrelse Hajoita Oppløs Häivytä Lag overgang Liikesumennus Bevegelsesslør 10 minuuttia 10 minutter 10 sekuntia 10 sekunder 90° kiertonopeus 90° rotasjonshastighet Pyörivä kuva Punktgrafikk for rotasjon BlitSpin BlitSpinn Epämääräinen pyörimisnopeus Uklar rotasjonshastighet Näytönsäästäjä pyörittää näytöllä bittikarttaa 90 asteen verran loogisten operaatioiden mukaisesti: bittikartta jakaantuu kvadrantteihin, jotka liikkuvat myötäpäivään. Kvadrantit jakaantuvat yhä pienempiin osiin, jotka nekin liikkuvat edelleen myötäpäivään. Tietynkokoiset alakvadrantit liikkuvat samansuuntaisesti. Kuva näyttää häviävän taustaan ja muodostuvan uudelleen kallistettuna. Tekijä: Jamie Zawinski; 1992. Roterer et bildekart i steg på 90 grader, gjentatte ganger, ved å bruke logiske operasjoner. Bildekartet deles inn i kvadranter, og kvadrantene forskyves medurs. Så gjentas dette med stadig mindre kvadranter, men slik at alle delkvadranter av sammestørrelse roteres i parallell. Mens du ser på ser det ut som bildet oppløses i støy og så bygger seg opp igjen, men rotert. Skrevet av Jamie Zawinski, 1992. Värinvaihtoaika Fargeendringstid Värinpitoaika Tid å holde farge Rinnakkaiset Paralleller Pyyhkäisyviivat Skannelinjer Pehmeät ääriviivat Utjevning Pikkuruinen Bitteliten Pallukka Bouboule Tee punaisen/ sinisen 3D- erottelu Utfør rød/ blå 3D- deling Pisteiden lukumäärä Antall flekker Ruudulla näkyy pyörivä, muotoaan muuttava pallo, jonka läpinäkyvällä pinnalla on erikokoisia pienempiä palloja. Tekijä: Jeremie Petit; 1997. Dette tegner noe som ligner en roterende ballong med deformering, med flekker av varierende størrelse tegnet på ballongens usynlige overflate. Skrevet av Jeremie Petit, 1997. Lehmä. Trampoliini. Yhdessä ne taistelevat rikoksia vastaan. Tekijä: Jamie Zawinski; 2003. En ku. En trapoline. Sammen bekjemper de kriminalitet. Skrevet av Jamie Zawinski, 2003. Ponnahdusnopeus Spretthastighet Ponnahteleva lehmä Sprettku Paimen Bøling Muuu Mø Lehmien lukumäärä Antall kyr Pallon koko Ballstørrelse Pallolaatikko Bokset Laatikon sisällä on pomppivia kolmiulotteisia palloja, jotka räjähtävät. Tekijä: Sander van Grieken; 2002. Tegner en boks full av 3D- baller som spretter og eksploderer. Skrevet av Sander van Grieken, 2002. Räjähdyshajoaminen Eksplosjonshenfall Räjähdysvoima Eksplosjonskraft Räjähdysliikemäärä Eksplosjonsimpuls Täysi Full Paljon Masser Pallojen lukumäärä Antall baller Pop! Pop! Popcorn Popcorn Reuna Ramme Laatikkoja Bokser Vain laatikkoja Bare bokser Laatikoiden lukumäärä Bokser eller sirkler Vain ympyröitä Bare sirkler Värikäs gradientti Fargeovergang Kaappaa kuvia Grip bilder Kasva kertoimella Voks med Punos Flette Väriään satunnaisesti vaihtelevia samankeskisiä ympyröitä, jotka punoutuvat toisiinsa. Tekijä: John Neil; 1997. Tegner konsentriske flettede sirkler med tilfeldig fargeveksling. Skrevet av John Neil, 1997. Viivan paksuus Linjetykkelse Renkaiden lukumäärä Antall ringer 2 minuuttia 2 minutter 5 sekuntia 5 sekunder ATM ATM AmigaDOS AmigaDOS Apple] [ Apple] [ Atari Atari BSOD BSOD BSOD eli ” Blue Screen of Death ”. (Sininen kuolemanruutu) Upea esimerkki PC- emulaatiosta: tämä jäljittelee useiden heikohkojen käyttöjärjestelmien suosittuja näytönsäästäjiä. Tehnyt Jamie Zawinski; 1998. BSOD står for « Blue Screen of Death > - Dødens blå skjerm. Dette fineste eksempel på PC- emulering simulerer populære pauseskjerme fra en rekke mindre robuste operativsystemer. Skrevet av Jamie Zawinski, 1998 HPUX HPUX HVX/ GCOS6 HVX/ GCOS6 Linux (fsck) Linux (fsck) Linux (hppa) Linux (hppa) Linux (sparc) Linux (sparc) MS- DOS MS- DOS Mac- pommi Mac Bomb MacOS X MacOS X MacBugi MacsBug NCD X- pääte NCD X Terminal NVidia NVidia OS/ 2 OS/ 2 OS/ 390 OS/ 390 SCO SCO Surullinen Mac Sad Mac Solaris Solaris Tru64 Tru64 VMS VMS Windows 2000 Windows 2000 Windows 3. 1 Windows 3. 1 Windows NT Windows NT Kuplaväri Boblefarge Kupla3D 3D- Bobler Ruudun alareunasta nousee kolmiulotteisia, joustavia kuplia, jotka nousevat kohti ruudun yläreunaa. Valo heijastuu kuplista kauniisti. Tekijä: Richard Jones; 1998. Tegner en strøm av stigende, bølgende 3D- bobler, som stiger mot toppen av skjermen, gjennomsiktige med flotte speilinger. Skrevet av Richard Jones, 1998. Läpinäkyvät kuplat Gjennomsiktige bobler Kuplat Bobler Laskevat kuplat Bobler faller Kelluvat kuplat Bobler flyter Nousevat kuplat Bobler stiger Älä piilota kuplia kun ne poksahtavat Ikke skjul boblene når de sprekker Piirrä ympyröitä eikä kuplakuvia Tegn sirkler i stedet for bildebobler Jätä polut Etterlat spor Näytönsäästäjä jäljittelee kiehuvassa vedessä muodostuvia kuplia: Syntyvät kuplat kulkeutuvat lähemmäs toisiaan ja yhdistyvät isommiksi kupliksi, jotka lopulta puhkeavat. Tekijä: James Macnicol; 1996. Dette simulerer den bobledannelsen som skjer når vann koker: Små bobler oppstår, og når de kommer nær hverandre smelter de sammen til større bobler, som før eller siden sprekker. Skrevet av James Macnicol, 1996. Valonheitin liikkuu poikki kohokuvin koristellun työpöytäsi tai muun kuvan. Tekijä: Shane Smit; 1999. En lyskaster vandrer rundt over en preget versjon av skrivebordet eller annet bilde. Skrevet av Shane Smit, 1999. Kohokuviointi Kuler Häkki Bur Näytöllä näkyy Escherin luoma 'mahdoton häkki', jota voidaan verrata kolmiulotteiseen Möbiuksen nauhaan. Pyörivä häkki on kolmiulotteinen. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Maurits_ Cornelis_ Escher Tekijä: Marcelo Vianna; 1998. Dette tegner Eschers « Umulige bur », en 3D- analog til en Möbiussløyfe, og roterer den i tre dimensjoner. http: // no. wikipedia. org/ wiki/ Maurits_ Cornelis_ Escher Skrevet av MarceloVianna. 1 minuutti 1 minutt Animaationopeus Animasjonshastighet Karuselli Karusell Ei laatoitusta Ingen helling Kuvien lukumäärä Antall bilder Näytä tiedostonimet Vil filnavn Lähennä ja loitonna Forminske eller forstørre 30 sekuntia 30 sekunder C- käyrä C kurve Vaihda kuva joka Endre bilde hvert Tiheys Tetthet Näytöllä näkyy itsensä kaltaisia lineaarisia fraktaaleja, mm. klassinen C- käyrä. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Levy_ C_ curve Tekijä: Rick Campbell; 1999. Lager lineære fraktaler som likner seg selv, deriblant den klassiske « C- kurven ». http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Levy_ C_ curve Skrevet av Rick Campbell. Kelttiläinen Keltisk Piirrä kaavio Tegn graf Animaatio kolmiulotteisista elektroniikkakomponenteista. Tekijä: Ben Buxton; 2001. Animasjon av en del elektroniske komponenter, i 3D. Skrevet av Ben Buxton, 2001. Virtapiiri Krets Kohdistettu valaistus Retningsbestemt lys Tasainen väritys Flat fargelegging Yksi En Osat Deler Pyörimisnopeus Rotasjonshastighet Pyöritä Snurr Solun koko Cellestørrelse Alkuperäistiheys Start- tetthet Maksimi- ikä Maksimal alder Vanha Gammel Nuori Ung Kompassi Kompass Kompassi, jonka osat pyörivät satunnaisesti ympäri saaden aikaan ” huonovointisen ” olon. Tekijä: Jamie Zawinski; 1999. Dette tegner et kompass, der alle elementer snurrer rundt på måfå, en skikkelig « sjøsykegenerator ». Skrevet av JamieZawinski; 1999. 1 sekunti 1 sekund Koralli Korall Tiheys Tett Siemeniä Frø Näytönsäästäjä jäljittelee korallin kasvua, vaikkakin melko hitaasti. Esimerkkikuva ei anna parasta mahdollista käsitystä näytönsäästäjästä. Tekijä: Frederick Roeber; 1997. Simulerer korallvekst, selv om det går litt seint. Skrevet av Frederick Roeber. Harva Spredt Sekava Forvirret Kotkanpesä Ørnerede Tasainen väritys Jordfargelegging Tasainen häivytys Flat skyggelegging Loukkaa minua Gjør meg vondt Välitön Øyeblikkelig Kirjelaatikko Brevsprekk Hiirenkolo Musehull Satunnainen väritys Tilfeldig fargelegging Näkyvyys Synlighet Vesi Vann Itsestään järjestyviä viivoja. Aluksi viivat näyttävät epämääräisiltä kiemuroilta, mutta jonkin ajan kuluttua niiden järjestys alkaa hahmottua. Tekijä: Martin Pool; 1999. Tegner et system av selv- organiserende linjer. Det begynner som tilfeldig drodling, men etter noen iterasjoner ser du et mønster. Av Martin Pool. 1999. Keskitä näytölle Sentrer på skjermen Kristalli Krystall Kennot Tegn celle Ruudukko Tegn rutenett Vaakasuorat symmetriat Vannrette symmetrier Liikkuvia monikulmioita kuten kaleidoskoopissa. Katso myös näytönsäästäjiä ” Kaleidescope ” ja ” GLeidescope ”. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Kaleidoscope Tekijä: Jouk Jansen; 1998. Bevegelige polygoner, likner et kaleidoskop. Se også pauseskjermene « Kaleidescope » og « GLeidescope ». http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Kaleidoscope Written by Jouk Jansen; 1998. Kristallien lukumäärä Antall krystaller Pystysuorat symmetriat Vertikale symmetrier Klassinen julkaisu Klassisk utgave Solun koko Terningstørrelse Kuutio21 Kube21 Ääriviivat Omriss Satunnainen väri Tilfeldig farge Pyörimisliike Rotasjon Hopea- jakelu Sølvutgave Kuusi satunnaisväriä Seks tilfeldige farger Aloita kuutiona Start som terning Aloita satunnaismuotona Start som tilfeldig form Kaksi satunnaista väriä To tilfeldige farger Vaeltelu Vandring Valkoinen Hvit Kuutiomainen Cubenetic Älä pyöritä Ikke roter Jännittäviä limittäisiä laatikkoja, joiden pintoja peittävät liikkuvat, läikikkäät kuviot. Näytönsäästäjä muistuttaa kubistista Lavalitea. Tekijä: Jamie Zawinski; 2002. Tegner et pulserende sett overlappende bokser med et varierende kladdemønster som bølger over sideflatene. En slags kubistisk Lavalite. Skrevet av Jamie Zawinski, 2002 Pyöritä X - ja Y- akseleiden ympäri Roter om X - og Y- aksene Pyöritä X - ja Z- akseleiden ympäri Roter om X - og Z- aksene Pyöritä X- akselin ympäri Roter om X- aksen Pyöritä Y - ja Z- akseleiden ympäri Roter om Y - og Z- aksene Pyöritä Y- akselin ympäri Roter om Y- aksen Pyöritä Z- akselin ympäri Roter om Z- aksen Pyöritä kaikkien kolmen akselin ympäri Roter om alle tre akser Pintakuvion monimutkaisuus Kompleksitet i flatemønsteret Pintakuvioiden päällekkäisyys Overlapp i flatemønsteret Pintakuvioiden nopeus Fart i flatemønsteret Kuutiorajuilma CubeStorm Kuutiot Terninger Isot pisteet Store prikker piste- etäisyys Prikkavstand C- aallot CBølger Värimuutokset Fargeoverganger Kompleksisuus Kompleksitet Rosoinen Grov Sileä Jevn Näytölle ilmestyy jatkuvasti uusia kierteisiä, jousimaisia kuvioita. Tekijä: Jamie Zawinski; 2007. Dette tegner et dovent rullende loddrett felt av sinusoidale farger. Skrevet av Jamie Zawinski, 2007 Cynosure Cynosure Vaarallinen pallo DangerBall Pallo, josta työntyy säännöllisin väliajoin esiin piikkejä. Auts! Tekijä: Jamie Zawinski; 2001. Tegner en kule som av og til strekker ut mange tilfeldige spisser. Au! Skrevet av Jamie Zawinski, 2001. Piikkien lukumäärä Antall spisser Autsh Au Piikkien kasvaminen Spiss- vekst RapistuvaNäyttö Henfall- skjerm Samea sulaminen Uskarp smelting Sulaminen keskeltä ulospäin Smelt bort fra midten Sulaminen alaspäin Smelt nedover Sulaminen alas vasemmalle Smelt nedover til venstre Sulaminen alas oikealle Smelt nedover til høyre Sulaminen vasemmalle Smelt til venstre Sulaminen oikealle Smelt til høyre Sulaminen sivuilta keskelle Smelt mot midten Sulaminen ylöspäin Smelt oppover Sulaminen ylös vasemmalle Smelt oppover mot venstre Sulaminen ylös oikealle Smelt oppover mot høyre Sulamalla sulaminen Smeltaktig smelting Satunnainen sulamistapa Tilfeldig smeltestil Värien sulaminen sekaisin Stokke- smelt Venyvä sulaminen Strekk- smelt Näytönsäästäjä saa kuvat sulamaan. Olet varmasti nähnyt saman tehosteen aikaisemmin, mutta ilman tätä näytönsäästäjää valikoimasi on epätäydellinen. Värikkäät kuvat näyttävät parhaimmalta. Varoitus: jos kuvat sulavat näytönsäästäjän ollessa poissa päältä, hakeudu lääkäriin. Tekijät: David Wald ja Vivek Khera; 1993. Dette tar et bilde og smelter det. Du har sikkert sett denne effekten før, men ingen pauseskjerm er komplett uten den. Den virker best hvis det er noe fargerikt i syne. Advarsel – hvis virkningen forsetter etter at pauseskjermen er slått av, søk lege. Skrevet av David Wald, Vivek Khera, Jamie Zawinski og Vince Levey, 1993. Koristus Deco Kultainen leikkaus Det gyldne snitt Syvyys enintään Maks dybde Minimikorkeus Minste høyde Minimileveys Minste bredde Näytönsäästäjässä suorakulmiot jakautuvat ja vaihtavat väriä satunnaisesti. Kuvio muistuttaa 70- luvun olohuoneiden tapettia. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Piet_ Mondrian# Paris_ 1919. E2. 80. 931938 Tekijät: Jamie Zawinski ja Michael Bayne; 1997. Denne deler opp og fargelegger rektangler helt tilfeldig. Det minner om en del tapetsorter fra 1950- åra. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Piet_ Mondrian# Paris_ 1919. E2. 80. 931938 Skrevet av Jamie Zawinski og Michael Bayne, 1997 Deluxe Deluxe Näytölle piirtyy väriä vaihtavia, täplikkäitä monikulmioita. Tekijä: Jamie Zawinski; 1999. Tegner en pulserende sekvens av gjennomsiktige stjerner, sirkler og linjer. Skrevet av Jamie Zawinski, 1999. Läpinäkyvyys Gjennomsiktighet Soluautomaatti, joka näyttää aluksi sekavalta kentältä, mutta muuntautuu itsestään raidoiksi ja spiraaleiksi. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Maxwell% 27s_ demon Tekijä: David Bagley; 1999. En cellulær automat som bergynner med et vilkårlig felt og organiserer det i striper og spiraler. http: // no. wikipedia. org/ wiki/ Maxwells_ demonSkrevet av David Bagley, 1999. Demoni Demon Tilat Tilstander Diskreetti Diskrete Jälleen uusia diskreettikartta- järjestelmiä, mm. Hopalongin ja Julian uudet muunnelmat. Tekijä: Tim Auckland; 1998. Flere « diskrete kart » - systemer, deriblant nye varianter av Hopalong og Julia, og noen andre. Se også pauseskjermene « Hopalong » og « Julia ». Skrevet av Tim Auckland, 1998. Musta aukko Svart hull Palauta Sprett Vääristymä Forvreng Näytönsäästäjä sieppaa näytön kuvan. Läpinäkyvä linssi liikkuu näytöllä ja suurentaa allaan olevan osan kuvasta. Tekijä: Jonas Munsin; 1998. Tar tak i et bilde av skjermen og lar så en gjennomsiktig linse vandre rundt på skjermen slik at det forstørrer det som ligger under. Skrevet av Jonas Munsin, 1998. Linssien määrä Antall linser Linssin koko Linsestørrelse Suurenna Forstørr Heijastuminen Reflekter Pyörre Virvel DNA- logo DNA- logo Ajelehtiva Drift Jälleen uusi iteratiivinen fraktaaligeneraattori. Tekijä: Scott Draves; 1997. Drivende rekursive fraktale kosmiske flammer. Skrevet av Scott Draves, 1997 Pelinloppu Sluttspill Audi Quattro (5 sylinteriä) Audi Quattro (5 sylindre) BMW M3 (4 sylinteriä) BMW M3 (4 sylindre) BMW M5 (6 sylinteriä) BMW M5 (6 sylindre) Corvette Z06 (8 sylinteriä, V) Corvette Z06 (8 sylindre, V) Kone Motor Satunnaiskone Vilkårlig motor Näytä koneen nimi Vis motornavn Dodge Viper (10 sylinteriä, V) Subaru XT (6 sylindre, V) VW- kupla (4 sylinteriä, litteä) VW boble (4 sylindre, flat) Toisen sisällä pyörivä ympyrä Episyklus Harmoniikka Harmoniske Ruudulle piirtyy reitti, joka määräytyy ympyrän reunalla olevasta pisteestä. Ympyrä kiertyy toisen ympyrän reunalla olevan pisteen ympärille, ja tämä toistuu useita kertoja. Näin kuvattiin planeettojen liikeitä ennen aurinkokeskeisen näkemyksen syntymistä. Tekijä: James Youngman; 1998. Dette programmet tegner banen fulgt av et punkt på en sirkel. Denne sirkelen roterer rundt et punkt på omkretsen av en annen sirkel. og så videre flere ganger. Dette var grunnlaget for teorien for planetbevegelser før Kopernikus. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Deferent_ and_ epicycle Skrevet av James Youngman, 1998. Jäähdytyskerroin Kjølefaktor Purkaus Utbrudd Painovoima Gravitasjon Kuumuus Varme Negatiivinen Negativ Hiukkasten lukumäärä Antall partikler Miellyttävä Behagelig Positiivinen Positiv Euler2D Euler2d Partikkelit Partikler Potenssi Effekt Erilaiset kierteiset kuviot pyörivät ympäri, pitenevät ja kääntyvät nurinpäin. Tekijät: Linas Vepstas, David Konerding, and Jamie Zawinski; 1999. Tegner diverse roterende utpressede former som vrir seg, forlenges og vrenges. Laget av Linas Vepstas, David Konerding og Jamie Zawinski, 1999. Kierre Ekstrusjon Helix 2 Helix 2 Helix 3 Helix 3 Helix 4 Helix 4 Yhdistyvät neliöt Forskyvning av sammenkobling Satunnainen kappale Tilfeldig objekt Ruuvi Skrue Kartio Konus Vänkyrä Twistoid Yksivärinen Bruk flat fargelegging Käytä valaistusta Bruk belysning Kierroksia Sykluser Kuvio näyttää aaltoilevalta nauhalta, joka noudattaa sinikäyrää. Tekijät: Bas van Gaalen ja Charles Vidal; 1997. Tegner noe som likner et bølgende bånd som følger en sinusoid linje. Skrevet av Bas van Gaalen og Charles Vidal, 1997. Kuituja Fibre Toiminta Aktivitet Lippu Flagg Teksti lippuun Tekst for flagg Tämä piirtää liehuvan värillisen lipun, joka aaltoilee ympäri näyttöä. Lipussa voi olla mielivaltainen teksti tai kuva. Oletuksena lipussa on joko nykyisen järjestelmän nimi ja käyttöjärjestelmän tyyppi, tai kuva ” Bobista ”, mutta voit vaihtaa tekstin tai kuvan komentorivin parametrilla. Tekijät: Charles Vidal ja Jamie Zawinski; 1997. Dette tegner et vaiende farget flagg som bølger rundt på skjermen. Flagget kan inneholde vilkårlig tekst og bilder. Som standard vises enten systemnavnet og OS- typen, eller et bilde av « Bob ». Skrevet av Charles Vidal og Jamie Zawinski, 1997 Liekki Flamme Jälleen uusi iteratiivinen fraktaaligeneraattori. Tekijä Scott Draves; 1993. Iterative fraktaler. Skrevet av Scott Draves, 1993 Fraktaalien lukumäärä Antall fraktaler Piirrä pisteet Tegn pinner Piirrä laatat Tegn fliser Lataa kuva Last inn bilde Pyörretuuli Virvelvind Leveys Bredde Flipscreen3D Flipscreen3d Kaappaa työpöydältä kuvan, muuttaa sen GL- tekstuuriksi ja pyörittää sitä ympäri sekä vääristelee sitä eri tavoin. Tekijät: Ben Buxton ja Jamie Zawinski; 2001. Griper et bilde av skrivebordet, lager et GL teksturkart av det, og snurrer det rundt og deformerer det på forskjellige måter. Skrevet av Ben Buxton og Jamie Zawinski, 2001. Kierrä Roter Keskitetty teksti Sentrert tekst Ympäri näyttöä pyörii muutama rivi tekstiä kolmiulotteisella kirjasintyypillä. Tekijä: Jamie Zawinski; 2005. Viser etterfølgende tekstsider. Tekstlinjene vipper ut og inn i et beroligende 3D - mønster. Skrevet av Jamie Zawinski, 2005. Vasemmalle valuva teksti Venstrejuster tekst Oikealle valuva teksti Høyrejuster tekst Kirjasinpisteen koko Skriftstørrelse i punkter Satunnainen sulamistapa Tilfeldig tekstinnretting Tekstisarakkeet Tekstspalter Tekstirivit Tekstlinjer Määrä Tell Näytä kimpoileva laatikko Tegn omskrevet boks Virta Flyt Jälkien pituus Sporlengde Jaksolliset vetovoimapisteet Periodiske tiltrekkere Kierretään pistettä Roterer rundt tiltrekkeren Uusien vetovoimapisteiden etsintä Søk etter nye tiltrekkere Vapaapudotus Fritt fall Kitka Friksjon Hirmumyrsky Storm Jupiter Jupiter Mallintaa asetuksista riippuen pomppivia palloja tai kaasumaisia tai nestemäisiä kappaleita koskevat fysiikan lait. Jos Ravista laatikkoa on valittuna, niin laatikko kiertyy silloin tällöin ja pallojen putoamissuunta vaihtuu (jotta pallo pysyisivät liikkeessä). Tekijät: Peter Birtles ja Jamie Zawinski; 2002. Modellerer fysikken for baller som spretter, eller partikler i en gass eller væske, avhengig av innstillingene. Hvis « Rist boks » er valgt, vil boksen av og til bli rotert, slik at retningen som regnes som « ned » blir endret. Dette vil holde ballene i bevegelse. Skrevet av Peter Birtles og Jamie Zawinski i 2003. Kuminauha Gummi Ravista laatikkoa Rist boksen Tyyni Stille Erikokoiset pallot Forskjellige ballstørrelser Tuuli Vind Binääri Binær Tuli Ild Lumikuuro Lysdans Hullu Sinnssyk Psykedeelinen Psykedelisk Ilmanopeus Luftfart Kromi Krom Kirjasinrajan paksuus Tykkelse på skriftens kantlinje Vaakasuoraan vierivä teksti Vannrett rullende tekst Tekstisivua Tekstsider Satunnainen näyttötyyli Tilfeldig stil Metsä Skog Tämä piirtää fraktaalipuita. Tekijä Peter Baumung; 1997. Fraktaltrær. Skrevet av Peter Baumung i 1997. Rajan paksuus Kantlinjetykkelse Sinivihreä Cyanblå FuzzyFlakes FuzzyFlakes Vihreä Grønn Kerrokset Lag Sinipunainen Magentarød Vaaleanpunainen Rosa Satunnaisvärit Tilfeldige farger Punainen Rød Keltainen Gul Galaksi Galakse Pyörimisnäkökohta Drei synspunktet Näytölle piirtyy pyöriviä galakseja, jotka törmäilevät toisiinsa siten, että tähdet lentävät eri ilmansuuntiin. Tekijät: Uli Siegmund, Harald Backert, ja Hubert Feyrer; 1997. Denne pauseskjermen tegner roterende galakser som kolliderer og sprer stjernene for, vel, alle vinder eller noe sånt. Skrevet av Uli Siegmund, harald Backert og Hubert Feyrer i 1997. Hammasrattaiden määrä Antall tannhjul Hammasrattaat Tannhjul 10 10 Shakkilauta Sjakkbrett Tasainen vaalennus Flat belysning GFlux GFlux Rasterin tiheys Rutenett- tetthet Aallon nopeus Bølgehastighet Aallot Bølger Lankaverkko Trådnett GLBlur GL- dis 15 15 Solujako Celledeling Solusäde Celleradius GL- solut GL- celler Rotko Fråts Pidä kuolleet solut Behold døde celler Soluja enintään Største antall celler Ruokaa enintään Størst mengde mat Vähimmäisetäisyys Minste avstand Ruokaa vähintään Minste mengde mat Nopea Raskt Nälkiintyä Sult 5 minuuttia 5 minutter Gleideskooppi Gleidoskop Kuvakesto Bildevarighet Siirrä Flytt Suurennus Forstørre / - minske Erämaa Ørken Näytölle piirtyy animaatio, joka koostuu pirskahtelevista, tulimaisista ja kolmiulotteisista kolmioista metsäisessä maisemassa. OpenGL- ohjelma ja nopea laitetuki tekstuurikuvausta varten ovat välttämättömiä. Tekijä: Eric Laussage; 2002. Tegner en animasjon av dryssende flamme- aktige 3D- trekanter i et landskap fullt av trær. Skrevet av Eric Lassauge i 2002. Sumu Tåke GL- metsäpalo GLForestFire Valtava tulipalo Storbrann Puiden lukumäärä Antall trær Sade Regn Varjot Skygger Tekstuurit Teksturer 31 31 Salli sumu Slå på tåke Ota käyttöön valaistus Bruk lyssetting GLHanoi GLHanoi Levyjen lukumäärä Antall skiver GL- solmut GLKnuter Tarkkuus Oppløsning Segmentoitu Oppdelt Binäärikoodaus Binærkoding GL- matriisi GLMatrix Geneettinen koodaus Genetisk koding Glyyfi- tiheys Tegntetthet Glyyfi- nopeus Tegnfart Heksadesimaalinen koodaus Heksadesimal koding Matriisikoodaus Matrix- koding Piirtää avaruudessa kimpoilevan planeetan. Sisäänrakennettu kuva on kartta maasta (saatu ohjelmasta ” xearth ”), mutta voit laittaa pallon päälle minkä tahansa kuvan, esim. planeettakuvia jotka tulevat ” ssystem ” paketissa. Tekijä: David Konerding; 1998. Tegner en planet som spretter omkring i rommet. Det inebygde bildet er et kart over Jorden (tatt fra « xearth »), men du kan pakke andre teksturer rundt kula, f. eks. planetoverflatene som følger med « ssystem ». Skrevet av David Konerding i 1998. GLPlaneetta GLPlanet Kuvatiedosto Bildefil Piirrä maali Tegn målet Kalojen määrä Antall fisk GL- koulu GL- stim Täsmäävä nopeus Fartssamsvar 100% 100% 50% 50 & # 160;% GL- diaesitys GL Lysbildeshow Piirtää simulaation Rubikin käärmeestä. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Rubik% 27s_ Snake Tekijät: Jamie Wilkinson, Andrew Bennetts ja Peter Aylett; 2002. Tegner en simulering av Rubiks slange. Se også pauseskjermene « Rubik » og « Kube 21 ». http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Rubik% 27s_ Snake Skrevet av Jamie Wilkinson, Andrew Bennetts og Peter Aylett i 2002. GL- käärme GL- slange Irtonainen Løs Tiivistys Pakking Näytä otsikot Vis titloer Tiukka Tett Y- kulmanopeus Vinkelhastighet om Y Z- kulmanopeus Vinkelhastighet om Z Näytä päivämäärä ja aika Vis dato og klokkeslett Näytä järjestelmätiedot Vis systeminformasjon Ympäri näyttöä pyörii muutama rivi tekstiä kolmiulotteisella kirjasintyypillä. Tekstissä voi käyttää strftime () - koodinvaihtokoodeja nykyisen päivämäärän ja ajan näyttämiseksi. Tekijä: Jamie Zawinski; 2001. Viser et par linjer 3D- tekst som snurrer rundt. Teksten kan bruke strftime () - koder til å vise gjeldende dato og klokkeslett. Skrevet av Jamie Zawinski i 2001.; 2001. GL- teksti GLText Additiiviset värit (heijastava valo) Additive farger (reflektert lys) Joustavuus Elastisitet Sameat möykyt Ugjennomsiktige klumper Subtraktiiviset värit (läpäisevä valo) Subtraktive farger (gjennomlyst) Läpinäkyvät blobit Gjennomsiktige klumper XOR blobit XOR klumper Objektien lukumäärä Antall objekter Objektien vanat Objektspor Orbitaalihajoaminen Banehenfall Näytölle piirtyy yksinkertainen orbitaalisimulaatio. Jos lisäät jälkeen jäävät vanat, tulos muistuttaa valokuvaa sumukammiosta. Tekijä: Greg Bowering; 1997. Dette programmet tegner en enkel simulering av baner i rommet. Hvis du slår på objektspor likner det et fotografi fra et tåkekammer. Skrevet av Greg Bowering i 1997. Näytölle piirtyy väriä vaihtavia, täplikkäitä monikulmioita. Tekijä: Jamie Zawinski; 1992. Tegner tilfeldige fargelagte, stiplede og gjennomsiktige rektangler. Skrevet av Jamie Zawinski i 1992. Harmaa Grå Pistekoko Punktstørrelse Painovoimapisteet Gravitasjonspunkter Maksimimassa Største masse Maksminopeus Høyeste fart Minimimassa Minste masse Miniminopeus Minste fart Animoi ympyrät Animere sirkler Näytölle piirtyy sekavia, psykedeelisiä ympyräkuvioita, joiden katsominen tekee pahaa. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Moire_ pattern Tekijä: Jamie Zawinski; 1993. Dette tegner trippende psykedeliske sirkelmønstre som det gjør vondt å se på. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Moire Skrevet av Jamie Zawinski i 1993. Halo Halo Ympyröiden lukumäärä Antall sirkler Satunnainen moodi Rampemodus Satunnainen moodi Tilfeldig modus Helix Helix Näytölle ilmestyy jatkuvasti uusia kierteisiä, jousimaisia kuvioita. Tekijä: Jamie Zawinski; 1992. Spiralske trådkunstaktige mønstre. Skrevet av Jamie Zawinski i 1992. Värikontrasti Fargekontrast EJK1 EJK1 EJK2 EJK2 EJK3 EJK3 EJK4 EJK4 EJK5 EJK5 EJK6 EJK6 Jong Jong Martin Martin RR RR Sini Sinus Hyper- pallo Hyperball XW- kierto XW- rotasjon XY- kierto XY- rotasjon XZ- kierto XZ- rotasjon YW- kierto YW- rotasjon YZ- kierto YZ- rotasjon ZW- kierto ZW- rotasjon Hyperkuutio Hyperkube - 4. 0 - 4. 0 4. 0 4. 0 Ortograafinen 3D Ortografisk 3D Ortograafinen 4D Ortografisk 4D Kiinteät oliot Fast objekt Kiinteä pinta Fast overflate Läpinäkyvä pinta Gjennomsiktig overflate Kaksipuolinen Tosidig WX- pyörimisnopeus Rotasjonshastighet i WX WY- pyörimisnopeus Rotasjonshastighet i WY WZ- pyörimisnopeus Rotasjonshastighet i WZ Lankakehysverkko Trådramme XY- pyörimisnopeus Rotasjonshastighet i XY XZ- pyörimisnopeus Rotasjonshastighet i XZ YZ- pyörimisnopeus Rotasjonshastighet i YZ 50 50 Yksityiskohdat Detalj IFS IFS Toimintojen lukumäärä Antall funksjoner Skaalaa Skalering Paikallista Forskyv Kirkkausgradientit Lysstyrke- overganger Sävygradientit Fargetone- overganger Kyllästetyt väriliu' ut Metningsoverganger 360 360 Värisävy Fargetone Suurennus Forstørrelse Aaltojen lukumäärä Antall bølger Aallon koko Bølgestørrelse 400 400 Kierros Syklus Satunnaista lähes kaikki Gjør nesten alt tilfeldig Pallo Kule Pallolujuus Kulestyrke Aavemaisuus Skummelhet Kummitusmainen Skummmmelt Voimakas Sterk Tetraedri Tetraeder Palapeli Puslespill Kaltevuus Hell Juggler3D Sjonglering 3D Maksimikorkeus Makshøyde Maksimioliot Største antall objekter Minimikorkeus Minimumshøyde Minimioliot Minste antall objekter Kuutiot Kjegler Veitset Kniver Renkaita Ringer Iteraatioita Iterasjoner Julia Julia 32 32 Segmentit Segmenter Symmetria Symmetri Polut Spor Klein Klein Kaksoispuskuri Dobbeltbuffer Satunnaista Tilfeldig Valitus Lament Laser Laser Lavalite Lavalite Satunnainen lampputyyli Tilfeldig lampestil Raketti- Lavalite Rakettlampe Viisto musta Diagonal svart Viisto valkoinen Diagonal kvit Vaakasuora musta Vannrett svart Vaakasuora valkoinen Vannrett hvit LCDscrub LCD- skrubb Kiinteä musta Fast svart Kiinteä valkoinen Fast hvit Pystysuora valkoinen Loddrett hvit Valaistus Lyn Lisa Lisa Askeleet Steg Lissie Lissie Hallintapisteet Styringspunkter Interpoloidut askeleet Interpolasjonssteg LMorph LMorph Vähemmän Mindre Enemmän Mer Avoimia ja suljettuja kuvioita Åpne og lukkede figurer Vilkkutehosteet Blinkeeffekter Silmukka Sløyfe Näytä aika jokaiselle ohjelmalle Vis tiden for hvert program m6502 m6502 Hilan koko Størrelse på rutenett Labyrintti Labyrint Satunnaissokkelogeneraattori Labyrintgenerator Piirrä vihreä Tegn med grønt Piirrä RGB- väreissä Tegn med RGB Piirrä satunnaisnumerot Tegn tilfeldige tall Vedosta muisti Dump minnet MuistiVieritys Minneruller Menger Menger Meta- pallon säde Metakule- radius Meta- palloja Metakuler Metapallojen määrä Antall metakuler 0. 1x 0. 1x 3. 0x 3. 0x 5 min. 5 min 5 s. 5 sekunder Ota käyttöön väritykset Bruk fargelegging Ota käyttöön heijastuva kuva Bruk relflektert bilde Ota käyttöön seinät Bruk vegger MirrorBlob Speilkladd Sameat Ugjennomsiktig Näytä kuva taustalla Vis bilde på bakgrunn Hammasrattaiden lukumäärä Antall hjul Hampaiden lukumäärä Antall tenner Piirrä muurahaiset Tegn maur Kiinteä lattia Fast gulv Moire2 Moire2 Moire Moiré Siirros Forskyvning Käytä jaettua muistia Bruk delt minne Kuvaa molekyyli Beskriv molekyl Piirrä atomien yhdyssiteet Tegn atombindiger Piirrä atomiytimet Tegn atomkjerner Nimeä atomit Merk atomer Molekyyli Molekyl Kuutio Kube Pentagonidodekaedri Dodekaeder Ikosaedri Ikosaeder Morph3D Morph3D Oktaedri Oktaeder Luo satunnaisia 3d- kaaria, jotka luovat vaikutelman vuoristosta. Tehnyt Pascal Pensa; 1997. Lager tilfeldige 3D- plott som minner om fjell. Skrevet av Pascal Pensa i 1997. Vuori Fjell Huiput Topper Napostele Munch Napostele vain Bare munch Kiinteä Fast XOR XOR Tahrojen määrä Antall flekker Tyyni Rolig Muutokset Endringer Yleiset Ofte Hermostuneisuus Nervøsitet Vajaaliikkeinen Spastisk Pinokkio Nesefyr Pacman Pacman Pelaajan koko Spillerstørrelse Poljin Pedal Pelaa aina hyvin Spill alltid godt Räjähdyksiä Eksplosjoner Penetroi Treng gjennom Tämä jäljittelee klassista räiskintäpeliä Missile Command. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Missile_ Command Written Tehnyt Adam Miller; 1999. Simulerer (noe som likner) det klassiske hallspillet Missile Command. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Missile_ Command Skrevet av Adam Miller i 1999. Aloita huonosti, mutta opi Start dårlig, men lær Piirrä ammann- viivat Tegn ammann- linjer Penrose Penrose Palan koko Flisstørrelse Kasvuston malli Koloni- form Kuolema tulee Døden kommer Timantti Rombe Hedelmällisyys Fruktbarhet Pisin elinkaari Maksimal levetid Suurin kuolinnopeus Største dødsrate Suurin kasvunopeus Største vekstrate Lyhyin elinkaari Minste levetid Pienin kuolinvauhti Minste dødsrate Pienin kasvuvauhti Minste vekstrate Muotti vaihtelee Mugg- varieteter Jälkeläinen Avkom Petri Petri Nopeasti Raskt Hitaasti Langsomt Neliö Kvadrat Fosfori Fosfor 0 astetta 0 grader 90 astetta 90 grader Kuvakoko Bildestørrelse Värin vaihto Fargeskift Maksimisäde Største radius Minimisäde Minste radius Piecewise Stykkevis 100 100 2000 2000 Hammasrataskoko Tannhjulstørrelse Maksimikierrosnopeus Maks. omdreininger/ minutt Vieritysnopeus Rullehastighet Sata Hundre Salli tiukat käännökset Tillat trange svinger Palloliitokset Kuleledd Pulttiosat Bolteflenser Kaarevat putket Krumme rør Kalansilmälinssi Fiskøye- linse Putkien lukumäärä Antall rør Putken pituus Rørlengde Putket Rør Oktaedri Kuboktaeder Pentagonidodekaedri Kubohemioktaeder Pentagonidodekaedri Deltoidalt heksecontaeder Pentagonidodekaedri Disdyakisdodekaeder Pentagonidodekaedri Stort dodekadodekaeder Pentagonidodekaedri Stort dodekaeder Pentagonidodekaedri Stort dodekikosaeder Ikosaedri Stort ikosaeder Pentagonidodekaedri Stort ikosidodekaeder Pentagonidodekaedri Stort rombidodekaeder Tetraedri Stort rombiheksaeder Ikosaedri Ikosidodekadodekaeder Ikosaedri Ikosidodekaeder Oktaedri Oktahemioktakron Oktaedri Oktahemioktaeder Pentagonidodekaedri Pentakisdodekaeder Pentagonidodekaedri Rombisk dodekaeder Ikosaedri Rombikosaeder Pentagonidodekaedri Rombikosidodekaeder Oktaedri Rombicuboktaeder Pentagonidodekaedri Rombidodekaodekaeder Pentagonidodekaedri Lite dodekikosaeder Pentagonidodekaedri Lite rombidodekaeder Pentagonidodekaedri Butt dodekadodekaeder Pentagonidodekaedri Butt dodekaeder Tetraedri Tetradyakisheksaeder Tetraedri Tetrahemiheksakron Tetraedri Tetrahemiheksaeder Tetraedri Tetrakisheksaeder Ikosaedri Triakiskosaeder Oktaedri Triakisoktaeder Tetraedri Triakistetraeder Ikosaedri Tridyakisikosaeder Pentagonidodekaedri Avkuttet dodekaeder Ikosaedri Avkuttet ikosaeder Tetraedri Avkuttet oktaeder Tetraedri Avkuttet tetraeder Tetraedri Utah teapotaeder (Tekanne) Samanlaiset palat Identiske stykker Värit/ 4D- syvyys Farger ved 4D dybde Kaksiulotteiset monikulmiot Polytoper Yksi väri Ensfarget Kellotila Klokkemodus Kirpeä Skarp Pelinopeus Spillhastighet Melua Støy Äänekäs Støyende Löyhkä Pong Tummansininen Mørk blå Tumman sinivihreä Mørk cyanblå Tummanvihreä Mørk grønn Tumman sinipunainen Mørk magentarød Tummanpunainen Mørkerød Tummankeltainen Mørk gul Vaaleansininen Lys blå Vaalean sinivihreä Lys cyanblå Vaaleanvihreä Lys grønn Vaalean sinipunainen Lys magentarød Vaaleanpunainen Lys rød Vaaleankeltainen Lys gul PopNeliöt Pop- kvadrater Alaosasto Oppdeling Nykäisy Rykk Piirrä silmä Tegn øye Sallimus Forsyn Ota käyttöön sekoitus Slå på overgang Ota käyttöön syvyyspuskuri Slå på dybdebuffer Ota käyttöön tekstuuri- suodatus Slå på tekstur- filtrering Ota käyttöön esilasketut tekstuurit Slå på tekstur- mipmaps Ota käyttöön tekstuurit Slå på tekstur Pulsari Pulsar Nelikierteiden lukumäärä Antall quad Räjähteen saanto Eksplosiv effekt Laukaisutaajuus Oppskytingsfrekvens Hiukkasten tiheys Partikkeltetthet Lisättävät värit Additive farger Viivasegmentit Linjestykker Lineaarinen liike Lineær bevegelse Maksimikoko Maksimal størrelse Qix Qix Satunnainen liike Tilfeldig bevegelse Kiinteät oliot Faste objekter Vähennettävät värit Subtraktive farger Läpinäkyvä Gjennomsiktig Kuningattaret Dronninger 1% 1% Aikakausi Epoke Täytä ruutu Fyll skjermen Vastavaikutus Reaksjon Alkusäde Startradius Samoilunopeus Vandrehastighet X- palan koko Flisstørrelse i X Y- palan koko Flisstørrelse i Y Isot pisarat Store dråper Vuotavuus Dryppighet Tihkusade Yr Valuvuus Flytenhet Harmaaskaala Gråtoner Maaginen salamointitehoste Magisk lyssettingseffekt Liikkuvat roiskahdukset Bevegelige plask Psykedeeliset värit Psykedeliske farger Väreet Krusninger Pienet pisarat Små dråper Rajuilma Storm Väreileviä interferenssikuvioita, jotka muistuttavat loiskuvaa vettä. Jos valitset valitsimen ” - water ”, näytönsäästäjä muokkaa työpöydän taustakuvan näyttämään siltä, kuin siihen tippuisi pisaroita. Tekijä: Tom Hammersley; 1999. Tegner bølgende interferensmønstre som ringer i vann. Hvis - water er oppgitt får den skjermbildet til å se ut som om noe drypper på det. Skrevet av Tom Hammersley i 1999. Kivet Steiner Ohjaus Styring Animaatio, jossa lennetään kierrellen ja kaarrelleen asteroidivyöhykkeen halki. Ohjelma kykenee näyttämään myös erikoisilla puna- sinisillä laseilla katsottavan kolmiulotteisen näkymän! Tekijä: Jamie Zawinski; 1992. Tegner en animasjon av en tur gjennom et asteroidefelt, med endringer i rotasjon og retning. Skrevet av Jamie Zawinski i 1992. Liikkuva kuva Animering Rubik Rubik Taso Plan Pyramidi Pyramide Tähti Stjerne Pisteet Punkter Sierpinski Sierpinski Sonar Sonar SpeedMine Fartsgruve Kaasu Skyvkraft Mato Orm Spiraali Spiral Valonheitin Lyskaster Kätisyys Håndsymmetri Satunnaisuus Vilkårlighet Stairs Trapper StarWars StarWars Outo Strange Pyörre Swirl Suurempi Større Pienempi Mindre T3D T3D Kolmio Trekant Truchet Truchet Vaihteleva Spretten Pomppivuus Fjæring Liikkuvuus Overføring 2 sekuntia 2 sekunder VidWhacker VidWhacker Vines Vines Web- kollaasi WebCollage Hyrrien määrä Snurringer Madonreikä Markhull XAnalogTV XAnalogTV BMP- tiedosto Bitkart- fil Mallintaa leimahtavia liekkejä. Näytönsäästäjä voi myös sytyttää satunnaisen kuvan liekkeihin. Tekijä: Carsten Haitzler, moni on muokannut näytönsäästäjää edelleen; 1999. Tegner en simulering av pulserende ild. Det kan også ta et vilkårlig bilde og sette fyr på det også. Skrevet av Carsten Haitzler og mange andre, 1999 Ota käyttöön leimahdukset Slå på blomstring XJack Xjack XLyap Xlyap Laajentumisalgoritmi Ekspansjonsalgoritme Knok knok Bank bank Suuri kirjasin Stor skrift Suorita seurantaohjelma Kjør sporingsprogram Liukuva algoritmi Skyveralgoritme Pieni kirjasin Liten skrift Synerginen algoritmi Synergistisk algoritme X- matriisi XMatrix Hyönteisparvia lentää ympäri näyttöä ja ne jättävät jälkeensä kauniisti hiipuvia värivanoja. Tekijä: Chris Leger; 2000. Tegner noen svermer av vesener som flyr omkring på skjermen, med fint utviskende fargespor etter seg. Skrevet av Chris Leger i 2000. XRaySwarm XRaySwarm Näytönsäästäjä muistuttaa lapsuuden leikeistä tuttua piirustuslevyä. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Spirograph Tekijä: Rohit Singh; 2000. Simulerer leketøyet fra din barndom med en pen inni plasttannhjul som griper i hverandre. http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Spirograph Skrevet av Rohit Singh i 2000. XSpirograph XSpiroGraph Vääristävä Y- linssi Y linseforskyvning Vääristävä X- linssi X linseforskyvning X- reunanleveys X kantbredde Y- reunanleveys Y kantbredde Linssit Linser X- suurennus X- forstørrelse Y- suurennus Y- forstørrelse Tarkentaa yhteen näytön kohtaan ja liikkuu sitä pitkin. Valinnalla ” Linssit ” lopputulos näyttää siltä, kuin linssejä olisi useita eikä vain yksi. Tekijä: James Macnicol; 2001. Zoomer inn på en del av skjermen og flytter så rundt. Med valget « lenses » ser det ut som å se gjennom linser som overlapper hverandre i stedet for bare en enkel forstørring. Skrevet av James Macnicol i 2001. Tallennetaanko salasana asetustiedostoon? Tämä on turvaton ratkaisu. Skal passordet lagres i oppsettsfila? Dette er utrygt. Sosiaalisen työpöydän määritys Oppsett for sosialt skrivebord Avoimen yhteistyön tarjoajat Tilbydere av åpne samarbeidstjenester Tiedosto ”% 1 ” on jo olemassa. Det finnes fra før en eldre fil som heter «% 1 ». Saman kaltainen tiedosto nimeltä ”% 1 ” on jo olemassa. Det finnes fra før en lignende fil som heter «% 1 ». Uudempi tiedosto nimeltä ”% 1 ” on jo olemassa. Det finnes fra før en nyere fil som heter «% 1 ». Olemassa oleva tiedosto Nåværende fil Haluatko korvata olemassa olevan tiedoston oikeanpuoleisella tiedostolla? Vil du erstatte den nåværende fila med den til høyre? Tämä äänitiedosto ei ole paikallisella koneella. Lataa se napsauttamalla tätä nimikettä. Denne lydfila er ikke lagret på denne datamaskinen. Trykk på dette merket for å laste den. Äänitiedoston lataaminen epäonnistui Kan ikke laste lydfila Artisti:% 1 Kunstner:% 1 Nimi:% 1 Tittel:% 1 Kommentti:% 1Bitrate: 160 kbits/ s Kommentar:% 1Bitrate: 160 kbits/ s Bittinopeus:% 1% 2 Bitfrekvens:% 1% 2 Näytteenottotaajuus:% 1% 2 Samplingsfrekvens:% 1% 2 Kesto: Lengde: DolphinGenericName DolphinGenericName TiedostonhallintaName FilbehandlerComment Dolphin- näkymäName Dolphin visningName KuvakkeetName IkonerName YksityiskohdatName DetaljerName SarakkeetName KolonnerName Dolphin: yleistäComment Dolphin genereltComment Tämä palvelu sallii Dolphinin yleisasetusten muokkauksen. Name_BAR_Random file browsing settings. Denne tjenesten tilbyr oppsett av generelle Dolphin- innstillinger. Name_BAR_Random file browsing settings. YleisasetuksetName GenereltName Muokkaa tiedostonhallinnan yleisasetuksiaName Tilpass generelle filbehandler- innstillingerName Dolphin- navigointiComment Dolphin navigasjonComment Tämä palvelu sallii Dolphinin navigoinnin muokkauksen. Name Denne tjenesten tilbyr oppsett av Dolphin- navigasjonName NavigointiComment NavigasjonComment Muokkaa tiedostonhallinnan navigointiaName Sett opp filbehandler- navigasjonName Dolphin- palvelutName Dolphin- tjenesterName PalvelutComment TjenesterComment Muokkaa tiedostonhallinnan palveluitaName Tilpass filbehandler- tjenesterName Dolphinin näkymätilatComment Dolphin visningsmåterComment Tämä palvelu sallii Dolphinin näkymätilojen muokkauksen. Name Denne tjenesten tilbyr oppsett av Dolphin visningsmåter. Name Katso tilojaComment VisningsmåterComment Muokkaa tiedostonhallinnan näkymätilojaName Tilpass filbehandlerens visningsmåterName andComment ogComment logiikkaoperaattori andName logisk og- operatorName orComment ellerComment loogiikkaoperaattori orName logisk eller- operatorName notComment ikkeComment logiikkaoperaattori notName logisk ikke- operatorName TiedostotarkenninComment FiletternavnComment esimerkiksi txtName for eksempel txtName ArvosanaaComment VurderingComment 1... 10, esimerkiksi > =7GenericName 1 til 10, for eksempel > =7GenericName Käytä <, < =,:, > = ja >. Name Bruk <, < =,:, > = and >. Name TunnisteName MerkeName OtsikkoName TittelName TiedostokokoComment FilstørrelseComment tavuissa, esimerkiksi > 1000Name i byte, for eksempel > 1000Name SisältökokoComment InnholdsstørrelseComment tavuissaName i byteName Viimeksi muokattuComment Sist endretComment esimerkiksi > 1999- 10- 10Name for eksempel > 1999- 10- 10Name SubversionComment SubversionComment Versionhallintaliitännäinen tiedostonäkymilleName Versjonskontrollmodul for filvisningerName Qt AssistantGenericName Qt AssistantGenericName AsiakirjaselainGenericName DokumentleserGenericName DDD- vianjäljitysohjelmaName Dataskjerm feilsøkingName DDDName DDDName Qt DesignerComment Qt DesignerComment Käyttöliittymän suunnitteluohjelmaName Utforming av grensesnittName Qt DlgEditGenericName Qt DlgEditGenericName DialogieditoriName Redigering av vinduerName EclipseGenericName EclipseGenericName Eclipse- kehitysympäristöName Eclipse IDEName FormDesignerGenericName FormDesignerGenericName Java- kehitysympäristöName Java- IDEName ForteGenericName ForteGenericName J2ME- työkalutName J2ME- verktøykasseName J2MEName J2MEName Qt LinquistGenericName Qt- LinguistGenericName KäännöstyökaluGenericName OversettelsesverktøyGenericName Palm/ Wireless- emulaattoriName Palm/ trådløsemulatorName PoseName PoseName ScedGenericName ScedGenericName MaisemamallintajaName ScenemodelleringName EmacsGenericName EmacsGenericName TekstieditoriName SkriveprogramName gEditName gEditName Vi IMprovedName Vi IMprovedName Lucid EmacsName Lucid EmacsName NanoName NanoName NeditName NeditName PicoName PicoName X- editoriName X- redigererName X EmacsName X- EmacsName Alephone - Ei OpenGLComment Alephone – ingen OpenGLComment Avoimen lähdekoodin versio Marathon Infinity - pelistä SDL- kirjastolla ilman Open GL - tukeaName En åpen kildekode- versjon av Marathon Infinity for SDL som har OpenGL slått avName AlephoneComment AlephoneComment Avoimen lähdekoodin versio Marathon Infinity pelistä SDL- kirjastollaName En åpen kildekode- versjon av Marathon Infinity for SDLName BatallionGenericName BatallionGenericName VideopeliName ArkadespillName BattleballGenericName BattleballGenericName PallopeliName BallspillName ClanBomberName ClanbomberName cxhextrisGenericName cxhextrisGenericName Tetriksen tapainen peliName Tetris- aktig spillName Frozen BubbleName Frozen BubbleName GnibblesGenericName GnibblesGenericName Gnome Nibbles - peliName Nibbles- spill for GNOMEName Gnobots IIName Gnobots IIName MuresName MuresName Rocks n DiamondsGenericName Rocks n DiamondsGenericName Taktinen peliName Taktisk spillName ScavengerName ScavengerName Super Methane BrothersName Super Methane BrothersName TrophyGenericName TrophyGenericName Kilpa- autopeliName BilspillName TuxRacerName TuxRacerName XKoboName XKoboName XSoldierName XSoldierName GataxxName GataxxName Gnome- shakkiName GNOME SjakkName GlinesName GlinesName Gnome- mahjonggGenericName GNOME MahjonggGenericName PalikkapeliName BrikkespillName Gnome- miinaharavaGenericName GNOME MinesGenericName LogiikkapeliName LogikkspillName GnotravexName GnotravexName GnotskiGenericName GnotskiGenericName Gnome- klotski- peliName Klotski- spill for GNOMEName Gnome- kivetName GNOME StonesName IagnoGenericName IagnoGenericName LautapeliName BrettspillName Sama GnomeGenericName Same GNOMEGenericName ShakkiName SjakkspillName XBoardName XboardName XgammonName XgammonName AisleRiotGenericName AisleRiotGenericName KorttipeliName KortspillName VapaakenttäName FreeCellName PySolName PySolName XPat 2Name XPat 2Name ClanbomberName ClanbomberName DefendguinGenericName DefendguinGenericName PeliName SpillName KirjeShakkiGenericName ChessMailGenericName SähköpostishakkiGenericName E- post for sjakkGenericName VideoemulaattoriName ArkadespillemulatorName QmamecatName QmamecatName GTaliGenericName GTaliGenericName NoppapeliName TerningspillName Penguin CommandName Penguin CommandName AngbandComment AngbandComment Sukella Angbandiin ja voita MorgothName Reis inn i Angband og kjemp mot MorgothName MoriaComment MoriaComment Sukella Moriaan ja voita BalrogName Reis inn i Moria og kjemp mot BalrogenName NetHackGenericName NetHackGenericName SeikkailupeliName EventyrspillName RogueGenericName RogueGenericName AlkuperäinenName OriginalenName ToMEName ToMEName ZAngbandGenericName ZAngbandGenericName Voita Kaaoksen käärmeName Kjemp mot KaosslangenName FreecivGenericName FreecivGenericName StrategiapeliName StrategispillName Freeciv- palvelinComment Freeciv- tjenerComment Palvelin FreeCiv- pelilleName Tjener for FreecivName XScorchComment XScorchComment Vapaa Scorched Earth - klooni UNIX - ja X- alustalleName En fri klone av Scorched Earth for UNIX og XName XShipWarsName XShipWarsName X BitmapGenericName X BitmapGenericName Bittikarttojen luojaName Lag punktbilderName BlenderGenericName BlenderGenericName 3D- mallintaja/ renderöijäName 3D- modellering/ visningName Electric EyesGenericName Electric EyesGenericName KuvannäytinName BildeframviserName GhostViewGenericName GhostViewGenericName PostScript- näytinName Postscript- leserName GIMPGenericName GIMPGenericName KuvankäsittelyohjelmaName BildebehandlingsprogramName Gnomen värivalitsinName GNOME fargevelgerName Gnomen kuvakemuokkainName GNOMEs ikonredigeringName GPhotoGenericName GPhotoGenericName DigitaalikameraohjelmaName Digitalkamera- programName GqviewGenericName GqviewGenericName KuvaselainName BildeframviserName GVGenericName GVGenericName Postscript- näytinName Postscript- leserName InkscapeGenericName InkscapeGenericName VektoripiirroksetName Vektorbasert tegneprogramName SketchGenericName SketchGenericName Vektoripohjainen piirto- ohjelmaName Vektorbasert tegneprogramName SodipodiName SodipodiName TGifGenericName TGifGenericName Piirto- ohjelmaName TegneprogramName X DVIGenericName X DVIGenericName DVI- näytinName DVI- leserName XfigName XfigName X PaintGenericName X PaintGenericName XpcdGenericName XpcdGenericName PhotoCD- työkalutName Bilde- CD- verktøyName XVGenericName XVGenericName KuvankatseluohjelmaName BildeframviserName XwpickGenericName XwpickGenericName RuudunkaappausohjelmaName Program for skjermbildeName ArenaGenericName ArenaGenericName WWW- selainComment NettleserComment BalsaGenericName BalsaGenericName SähköpostiohjelmaName E- postprogramName BlueFishGenericName BlueFishGenericName HTML- editoriGenericName HTML- redigeringGenericName BitTorrent- käyttöliittymäName Grensesnitt for BitTorrentName BitTorrentin Python wxGTK - käyttöliittymäName BitTorrent Python wxGTK GUIName CoolmailGenericName CoolmailGenericName SähköpostivaroitusName E- postvarselName DCTC- käyttöliittymäGenericName DCTC- grensesnittGenericName Direct Connect klooniName Klone av « Direct Connect» Name DpsftpGenericName DpsftpGenericName FTP- selainName FTP- leserName DrakSyncGenericName DrakSyncGenericName Kansioiden synkronointityökaluName MappesynkroniseringName eDonkey2000 GTK+ Core ControllerGenericName eDonkey2000 GTK+ kjernekontrollGenericName eDonkey2000- käyttöliittymäName eDonkey2000- grensesnittName EpiphanyName EpiphanyName EtherealGenericName EtherealGenericName VerkkoanalysaattoriName NettverksanalyseName EvolutionName EvolutionName FacesName FjesName FetchmailconfGenericName FetchmailconfGenericName Fetchmail- asetuksetName Tilpass FetchmailName GabberGenericName GabberGenericName PikaviestintäohjelmaName LynmeldingsprogramName GaimName GaimName GaleonName GaleonName gFTPName gFTPName GNOMEICUGenericName GNOMEICUGenericName ICQ- pikaviestintäohjelmaName Prateprogrammet ICQName GnomeMeetingGenericName GnomeMeetingGenericName VideokonferenssiName VideokonferanseName Gnome TalkName GNOME talkName Gnome TelnetGenericName GNOME telnetGenericName EtäkäyttötyökaluName Ekstern innloggingName ickleGenericName ickleGenericName ICQ2000 Chat - keskusteluohjelmaName Prateprogrammet ICQ2000Name Java Web StartName Java nettstartName KNewsGenericName KNewsGenericName Uutisryhmien lukuohjelmaName TemagruppeleserName LicqName LicqName MLDonkey GTK+ Core ControllerGenericName MLDonkey GTK+ Core ControllerGenericName MLDonkey- käyttöliittymäName MLDonkey- grensesnittName MozillaName MozillaName Mozilla FirefoxName FirefoxName Mozilla ThunderbirdName ThunderbirdName Netscape 6Name Netscape 6Name NetscapeName NetscapeName Netscape MessengerName Netscape MessengerName NmapfeGenericName NmapfeGenericName PorttiskanneriName PortskannerName OperaName OperaName PanName PanName SylpheedName SylpheedName BitTorrentin Python Curses - käyttöliittymäGenericName Grensesnitt for « BitTorrent Python Curses» GenericName FTP- asiakasohjelmaName FTP- klientName LftpName LftpName LinksName LinksName LynxName LynxName MuttName MuttName NcFTPName NcFTPName PineGenericName PineGenericName SILC- asiakasohjelmaName SILC- klientName SILCName SILCName SlrnGenericName SlrnGenericName Uutisryhmien lukuohjelmaName TemagrupperName w3mName w3mName WiresharkName WiresharkName X BiffName X BiffName XChatGenericName XChatGenericName IRC- asiakasohjelmaName IRC prateprogramName XFMailName XFMailName X FTPGenericName X FTPGenericName Videotext- näytinName VideoText- framviserName AleVTName AleVTName AlsaMixerGuiGenericName Grensesnitt for AlsamixerGenericName Alsa- mikserin käyttöliittymäName Brukergrensesnitt for Alsa- mikserName amsGenericName amsGenericName Alsa modulaarinen syntetisaattoriName Alsa modulær synthName amSynthGenericName amSynthGenericName Retro Analog - Mallinnusvirtuaali- instrumenttiName God gammel analog SoftsynthName ArdourGenericName ArdourGenericName Monikanavainen äänistudioName Flerspors lydstudioName AudacityGenericName AudacityGenericName ÄänieditoriName LydredigeringName AumixGenericName AumixGenericName ÄänimikseriGenericName LydmikserGenericName AVI- videosoitinName AVI VideospillerName AviplayName AviplayName Broadcast 2000GenericName Broadcast 2000GenericName Ääni - ja videokehitysympäristöName Lyd og video IDEName DJPlayGenericName DJ- spillerGenericName DJ- mikseri ja soitinName DJ- mikser og spillerName EcaMegaPedalGenericName EcaMegaPedalGenericName Ecasound EffektrackName Ecasound EffektsporName EnjoyMPEGGenericName EnjoyMPEGGenericName MPEG- soitinName MPEG- spillerName FreeBirthGenericName FreeBirthGenericName RumpukoneName TrommemaskinName FreqTweakGenericName FreqTweakGenericName Jack- efektejäName Effekter til JackName gAlanGenericName gAlanGenericName Modulaarinen syntetisaattoriName Modulær synthName GripGenericName GripGenericName CD- soitin/ lukijaName CD- spiller/ opptakerName GTVName GTVName HydrogenName HydrogenName Jack- RackGenericName Jack- RackGenericName Jack EffectrackName Jack effektsporName JaminGenericName JaminGenericName Jack- masterointityökaluName Mastering- verktøy for JackName JazzGenericName JazzGenericName ÄänenkäsittelijäGenericName LydbehandlerGenericName Kahden kanavan VU- mittariName Tokanals VU- meterName MeterbridgeName MeterbridgeName MixxxName MixxxName MP3 InfoGenericName MP3- informasjonGenericName VideosoitinName VideospillerName MPlayerName MPlayerName MpegTVName MpegTVName MusEGenericName MusEGenericName SekvensseriGenericName MusikksequencerGenericName DVD- soitinName DVD- SpillerName OgleGenericName OgleGenericName MOV- videosoitinName MOV VideospillerName OQTPlayerName OQTPlayerName QJackCtlGenericName QJackCtlGenericName Jack- kontrolliName Styring for JackName SynthGenericName QSynthGenericName FluidSynth- ohjauskeskusName Styring for FluidSynthName RealPlayerName RealPlayerName reZoundName reZoundName SlabGenericName SlabGenericName ÄänitysohjelmaName LydopptakerName SweepName SveipName vkeybdGenericName vkeybdGenericName Virtuaalinen MIDI- koskettimistoGenericName Virtuelt MIDI- klaviaturGenericName Katso televisiota! Name Se TV! Name XawTVName XawTVName XCamGenericName XCamGenericName KameraohjelmaName KameraprogramName XineGenericName XineGenericName MultimediasoitinName MultimediespillerName XMMSGenericName XMMSGenericName SoittolistatyökaluName SpillelisteverktøyName Enqueue in XMMSName Legg i køen til XMMSName XMovieName XMovieName ZynaddsubFXGenericName ZynaddsubFXGenericName Soft SynthName ProgramsynthName AbiWordGenericName AbiWordGenericName TekstinkäsittelyohjelmaName TekstbehandlerName Acrobat- lukijaGenericName Acrobat ReaderGenericName PDF- näytinName PDF- leserName ApplixGenericName ApplixGenericName Toimisto- ohjelmistoName KontorpakkeName DiaGenericName DiaGenericName Kaavioidenpiirto- ohjelmaName DiagramprogramName GNOME- CalGenericName GNOME- CalGenericName Henkilökohtainen kalenteriName Personlig kalenderName GNOME- CardGenericName GNOME- CardGenericName Yhteystietojen hallintaName KontaktbehandlerName GNOME Time TrackerName GNOME Time TrackerName GnuCashGenericName GnuCashGenericName RahanhallintaName FinansprogramName GnumericGenericName GnumericGenericName TaulukkolaskentaohjelmaName RegnearkName GuppiName GuppiName IcalGenericName IcalGenericName KalenteriohjelmaName KalenderprogramName LyXName LyXName MrProjectGenericName MrProjectGenericName ProjektinhallintaName ProsjektbehandlerName Netscapen osoitekirjaName Netscape adressebokName PlanGenericName PlanGenericName KalenteriohjelmaGenericName KalenderbehandlerGenericName KirjastotietokantaName Bibliografisk databaseName PybliographicName PybliographicName ScribusGenericName ScribusGenericName JulkaisuohjelmaName DatatrykkeprogramName WordPerfect 2000Name WordPerfect 2000Name WordPerfectName WordPerfectName xaccGenericName xaccGenericName Henkilökohtainen kirjanpitotyökaluName Personlig kontoverktøyName X PDFName X PDFName XsLiteName XsLiteName Citrix ICA - asiakasGenericName Citrix ICA ClientGenericName WTS- asiakasName WTS- klientName EditXResGenericName EditXResGenericName X- resurssimuokkainName X- ressursredigeringName SAM- järjestelmänhallintaName SAM systemadministrasjonName PääteikkunaName TerminalName PääteikkunaohjelmaName TerminalprogramName ProcinfoGenericName ProcinfoGenericName Järjestelmän prosessien tietojaGenericName Informasjon om systemprosesserGenericName ouR eXtended- virtuaalipääteikkunaName TerminalemulatorName RXVTName RXVTName VmstatGenericName VmstatGenericName Virtuaalimuistin tilastotName Statistikk over virtuelt minneName WineGenericName WineGenericName Käytä Windows- ohjelmiaName Kjør Windows- programmerName X osviewGenericName X- systemovervåkingGenericName Järjestelmän valvontaName SystemovervåkerName X- silmätName X- øyneName TuxGenericName TuxGenericName Linux- maskottiName Linux- maskotName CalctoolGenericName CalctoolGenericName LaskinComment KalkulatorComment E- NotesGenericName E- NotesGenericName Omat muistiinpanotName Personlige notaterName GKrellMGenericName GKrellMGenericName GNU Krell- valvontaohjelmatName GNU Krell systemovervåkningName GNOME WhoGenericName GNOME WhoGenericName JärjestelmänvalvontaohjelmaName Systeminformasjons- verktøyName OClockGenericName OClockGenericName JärjestelmätiedotName SysteminformasjonName Järjestelmälokien näytinName SystemlogframviserName X- GnokiiGenericName X- GnokiiGenericName Matkapuhelinten hallintatyökaluName Verktøy for håndtering av mobiltelefonerName X- laskinName X- kalkulatorName X- leikepöytäGenericName X- utklippstavleGenericName Leikepöydän näytinName UtklippstavleframviserName X- kelloName X- klokkeName X- KonsoleGenericName X- konsollGenericName Konsoliviestien näytinName KonsollmeldingsviserName X KillGenericName X KillGenericName Ikkunoiden lopetustyökaluName Verktøy for å stenge vinduerName X- kuormaGenericName X- lastGenericName Seuraa järjestelmän kuormaaName Overvåker systembelastningenName X- suurennuslasiGenericName X- forstørrelsesglassGenericName Työpöydän suurennuslasiName SkrivebordsforstørrerName X RefreshGenericName X RefreshGenericName Päivitä näyttöName Tegn skjermen på nyttName X- PääteName X- terminalName X TracerouteGenericName X TracerouteGenericName VerkkotyökaluName NettverksverktøyName Valikoiden päivitystyökaluName Verktøy for menyoppdateringName Salasanat ja käyttäjätilitComment Passord og brukerkontoComment Käyttäjien tiedot, kuten salasanat, nimet ja sähköpostiosoiteName Brukerinformasjon som passord, navn og e- postadresseName Vaihda salasanaaName Endre passordName Etsi osaName Finn delName Etsi tiedostoja ja kansioitaName Finn filer/ mapperName LaitteetComment EnhetComment Tietoja liitetyistä laitteistaName Informasjon om tilkoblede enheterName DMA- kanavatComment DMA- kanalerComment DMA- tietojaName DMA- informasjonName KeskeytyksetComment AvbruddslinjerComment KeskeytystietojaName AvbruddslinjeinformasjonName IO- portitComment IO- porterComment IO- porttitiedotName IO- portinformasjonName ProsessoriComment ProsessorComment Tietoja prosessoristaName ProsessorinformasjonName SCSIComment SCSIComment SCSI- tietojaName SCSI- informasjonName ÄäniComment LydComment ÄänitiedotName LydinformasjonName X- palvelinComment X- tjenerComment X- palvelimen tiedotComment X- tjenerinformasjonComment Tietoja saatavilla olevista yhteyskäytännöistäName Informasjon om tilgjengelige protokollerName YhteyskäytännötName ProtokollerName KInfoCenterGenericName KInfoCenterGenericName InfokeskusName KDEs informasjonssenterName MuistiComment MinneComment Tietoja muististaName MinneinformasjonName VerkkoliitynnätComment NettverksgrensesnittComment Verkkoliityntöjen tiedotName Informasjon om nettverksgrensesnittName OpenGLComment OpenGLComment OpenGL- tiedotName OpenGL- informasjonName OsiotComment PartisjonerComment OsiotiedotName PartisjoninformasjonName PCIComment PCIComment PCI- tietojaName PCI- informasjonName Samban tilaComment Samba- statusComment Samban tilan näyttöName Overvåking av Samba- statusName Tietoja suorittimestaName ProsessorinformasjonName USB- laitteetComment USB- enheterComment Näytä tietokoneeseen liitetyt USB- laitteetName Vis USB- enheter som er koblet til denne maskinenName IEEE 1394 (Firewire) - laitteetComment IEEE 1394- enheterComment Liitetyt IEEE 1394 (Firewire) - laitteetName Tilkoblede IEEE 1394- enheterName Konquerorin tietoja- sivuName Om- side for KonquerorName KotiGenericName HjemGenericName Omat tiedostotName Personlige filerName KonquerorName KonquerorName KDE: n tiedostonhallinta ja selainName Filbehandler og nettleser for KDEName Tiedostonhallinta - pääkäyttäjätilaName Filbehandler – superbrukermodusName PuhesyntetisaattoriComment Tekst til taleComment Muuttaa sivun sisältämän tekstin ääneksiName Teksten på gjeldende side kommer som tale i lyd- utgangenName Konquerorin esilataus KDE: n käynnistyksessäName Forhåndslast Konqueror når KDE starterName Konquerorin esilatausmoduuli KDED: lleComment KDED- modul for å forhåndslaste KonquerorComment Vähentää Konquerorin käynnistysaikaaName Reduserer oppstartstida for KonquerorName TiedostonhallintaName FilbehandlingName Tiedoston esikatseluName Fil- forhåndsvisningName KDE: n kehitystyökalutName KDE- utviklingName Midnight CommanderName Midnight CommanderName VälilehtiselaustaName Nettleser med fanerName WWW- selailuName NettlesingName Tulosta... Name Skriv ut & # 160; … Name WWW- pikavalinnatComment NettsnarveierComment Muokkaa selaimen lisäasetuksiaName Tilpass utvidet surfingName KirjanmerkitComment BokmerkerComment Muokkaa kirjanmerkkien kotisivuaName Still inn hjemmeside for bokmerkerName VälimuistiComment MellomlagerComment WWW- välimuistin asetuksiaName Tilpass vev- mellomlageretName EvästeetComment InformasjonskapslerComment Muokkaa evästeiden toimintaaName Tilpass bruken av informasjonskapslerName YhteysasetuksetComment ForbindelsesinnstillingerComment Muokkaa yleisiä verkkoasetuksia kuten aikakatkaisuarvojaName Tilpass generelle nettverksinnstillinger. F. eks. verdier for tidsavbruddName VälityspalvelinComment MellomtjenerComment Muokkaa käytettäviä välityspalvelimiaName Tilpass bruken av mellomtjenereName Windows- jaotComment Delte Windows- ressurserComment Käytä muokkaamaan windowsin (SMB) tiedostojärjestelmiä, joita voit selataComment Her kan du stille inn hvilke Windows- filsystemer (SMB) du kan leseComment KäyttäjäagenttimerkkijonotName BrukeragentstrengerName Käyttäjäagenttikuvaus (Android Phone 1. 0) Name Brukeragent (Android Phone 1. 0) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Google Chrome 1. 0 Windows XP: llä) Name Brukeragent (Google Chrome 1. 0 på Windows XP) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Firefox 2. 0) Name Brukeragent (Firefox 2. 0 herifra) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Firefox 3. 0 nykyisellä) Name Brukeragent (Firefox 3. 0 herifra) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Googlebot/ 2. 1) Name Brukeragent (Googlebot/ 2. 1) Name Käyttäjäagenttikuvaus (IE 4. 01 Win 2000: lla) Name Brukeragent (IE 4. 01 på Win 2000) Name Käyttäjäagenttikuvaus (IE 5. 0 Mac PPC: llä) Name Brukeragent (IE 5. 0 på Mac PPC) Name Käyttäjäagenttikuvaus (IE 5. 5 Win 2000: lla) Name Brukeragent (IE 5. 5 på Win 2000) Name Käyttäjäagenttikuvaus (IE 6. 0 on current) Name Brukeragent (IE 6. 0 herifra) Name Käyttäjäagenttikuvaus (IE 6. 0 Win XP: llä) Name Brukeragent (IE 6. 0 på Win XP) Name Käyttäjäagenttikuvaus (IE 7. 0 Win XP: llä) Name Brukeragent (IE 7. 0 på Win XP) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Lynx 2. 8. 3) Name Brukeragent (Lynx 2. 8. 3) Name Käyttäjäagenttikuvaus (NN 3. 01 nykyisellä) Name Brukeragent (NN 3. 01 herifra) Name Käyttäjäagenttikuvaus (NN 4. 76 nykyisellä) Name Brukeragent (NN 4. 76 herifra) Name Käyttäjäagenttikuvaus (NN 4. 7 Windows 95: lla) Name Brukeragent (NN 4. 7 på Windows 95) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Netscape 7. 1 nykyisellä) Name Brukeragent (Netscape 7. 1 herifra) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Netscape 7. 1 Win XP: llä) Name Brukeragent (Netscape 7. 1 på XP) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Opera 4. 03 NT: llä) Name Brukeragent (Opera 4. 03 på NT) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Opera 8. 5 nykyisellä) Name Brukeragent (Opera 8. 5 herifra) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Opera 9. 00 nykyisellä) Name Brukeragent (Opera 9. 00 herifra) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Opera 9. 62 nykyisellä) Name Brukeragent (Opera 9. 62 herifra) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Safari 2. 0 MacOS X: llä) Name Brukeragent (Safari 2. 0 på MacOS X) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Safari 3. 0 iPhonella) Name Brukeragent (Safari 3. 0 på iPhone) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Safari 3. 2 MacOS X: llä) Name Brukeragent (Safari 3. 2 på MacOS X) Name Käyttäjäagenttikuvaus (w3m 0. 1. 9) Name Brukeragent (w3m 0. 1. 9) Name Käyttäjäagenttikuvaus (Wget 1. 11. 4) Name Brukeragent (Wget 1. 11. 4) Name Selaimen tunnistusComment NettleseridentifiseringComment Muokkaa Konquerorin esittäytymistapaaName Tilpass Konquerors egenrapporteringName PolutComment StierComment Tässä kohdassa voit määritellä minne tärkeät tiedostot tallennetaanName Endre plasseringa av viktige filerName UlkonäköComment UtseendeComment Tässä kohdassa voit muokata Konquerorin tiedostonhallinnan ulkonäön asetuksiaName Tilpass hvordan filbehandleren Konqueror skal se utName KäyttäytyminenComment OppførselComment Tässä kohdassa voit muokata Konquerorin tiedostonhallinnan asetuksiaName Tilpass hvordan Konqueror opptrer som filbehandlerName TyylisivutComment StilsettComment Muokkaa verkkosivuilla käytettäviä tyylisivujaComment Tilpass stilsett for visning av nettsiderComment Muokkaa sitä kuinka verkkosivut näytetäänName Tilpass hvordan nettsider visesName VerkkokäyttäytyminenComment NettoppførselComment Muokkaa selaimen käyttäytymistäName Tilpass nettleserens oppførselName AdBlocK- suotimetComment ReklamefiltereComment Muokkaa Konquerorin AdBlocK- suotimiaName_BAR_Konqeuror settings relevant to both web browsing and file management. Tilpass Konquerors reklamefiltreName_BAR_Konqeuror settings relevant to both web browsing and file management. Muokkaa Konquerorin yleistä käyttäytymistäName Tilpass Konquerors generelle oppførselName Java ja JavaScriptComment Java og JavaScriptComment Mukkaa Javan ja JavaScriptin käyttäytymistäName Tilpasninger Java og JavaScriptName SuorituskykyComment YtelseComment Muokkaa Konquerorin suorituskykyä parantavia asetuksiaName Tilpass innstillinger som kan forbedre Konquerors ytelseName KDE- suorituskykyComment KDE- ytelseComment Muokkaa KDE: n suorituskykyä parantavia asetuksiaName Tilpass instillinger som kan forbedre KDEs ytelseName KomentoriviliitännäinenComment Programtillegg for skallkommandoerComment Konquerorin komentoriviliitännäinenComment Programtillegg for skallkommandoer i KonquerorComment Tämä on luettelo kirjanmerkeistäsiName Dette er en liste over bokmerkene dine for raskere tilgangName HistoriaComment HistorieComment Tämä on historia selatuista verkko- osoitteista. Ne voidaan järjestää monella tavalla. Name Dette er en liste over de nettadressene du har vært innom nylig. Du kan sortere dem på ulike måter. Name KotikansioComment HjemmemappeComment Tämä kansio sisältää henkilökohtaiset tiedostotName Denne mappa inneholder dine personlige filerName VerkkoName NettverkName JuurikansioComment RotkatalogComment Tämä on tiedostojärjestelmän juuriComment Dette er filsystemets rotComment Historiasivupalkin asetuksetName Tilpass historie- sidestolpenName HistoriasivupalkkimoduuliName Modul for historie- sidestolpeName SivupalkkiName SidestolpeName TestiName TestName KansioName MappeName FTP- arkistotName FTP- arkiverName KDE: n virallinen FTPName KDEs offisielle FTPName KDE: n sovelluksetName KDE- programmerName VerkkosivustotName NettstederName KDE: n uutisetName KDE- nyheterName KDE: n kotisivuName KDEs hjemmesideName KDE: n silmän iloaName KDE- pyntName SovelluksetName ProgrammerName TulostusjärjestelmäselainName Visning av utskriftssystemName AsetuksetName InnstillingerName VerkkosivupalkkimoduuliName Modul for nett- sidestolpeName KomentoriviComment SkallComment Konsolen oletusprofiiliName Konsoles standardprofilName KonsoleName Konsole terminalemulatorName Avaa pääteikkuna tähänComment Åpne terminal herComment Äänimerkki näkyvässä istunnossaComment Varsel i synlig øktComment Äänimerkki lähetetty näkyvässä istunnossaName Signal sendt ut fra en synlig øktName Äänimerkki näkymättömässä istunnossaComment Varsel i ikke- synlig øktComment Äänimerkki lähetetty näkymättömässä istunnossaName Signal sendt ut i en økt som ikke er synligName Aktiivisuutta tarkkailtavassa istunnossaComment Aktivitet i en overvåket øktComment Aktiivisuutta havaittu tarkkailtavassa istunnossaName Det er oppdaget aktivitet i en økt som er overvåketName Hiljaisuus valvotussa istunnossaComment Stillhet i en overvåket øktComment Hiljaisuutta havaittu tarkkailtavassa istunnossaName Det er oppdaget stillhet i en økt som er overvåketName Istunto lopetettiin paluuarvolla, joka oli eri kuin nollaComment Økt avsluttet med status forskjellig fra nullComment Istunto lopetettiin paluuarvolla, joka ei ollut nollaName En økt er avsluttet, med en status forskjellig fra nullName Pääte- emulaattoriComment TerminalemulatorComment PikapääsypääteName Terminal med kjapp tilgangName KWriteName KWriteName Kirjanmerkkien työkaluriviName Verktøylinje for bokmerkerName KDED- sivustokuvakemoduuliComment KDED favicon- modulComment Sivustojen kuvakkeetComment Støtte for snarveisikonerComment Vedä- ja- pudota- liitännäinen Konquerorin ponnahdusvalikolle. Comment Programtillegg for dra- og- slipp i Konquerors sprettopmeny. Comment Sovelma Konquerorin ponnahdusvalikolleName Programtillegg for sprettoppmenyen i KonquerorName PoistaName Løs utName Kansio... Comment Mappe & # 160; … Comment Anna kansion nimi: Name Oppgi mappenavn: Name FormatoiName FormatName HTML- tiedosto... Comment HTML- fil & # 160; … Comment Anna HTML- tiedostonimi: Name Oppgi navn på HTML- fila: Name Kamerat... Comment Kameraenhet & # 160; … Comment Uusi kameraName Nytt kameraName CD- ROM- laitteet... Comment CD- ROM- enhet & # 160; … Comment Uusi CD/ DVD- ROM - laiteName Ny CD- ROM- enhetName CDWRITER- laite... Comment CD- skriver- enhet & # 160; … Comment Uusi CDWRITER- laiteName Ny CD- skriver- enhetName DVD- ROM- laiteComment DVD- ROM- enhet & # 160; … Comment Uusi DVD- ROM- laiteName Ny DVD- ROM- enhetName Levykeasema... Comment Diskettenhet & # 160; … Comment Uusi levykeasemaName Ny diskettenhetName Kiintolevy... Comment Harddisk- enhet & # 160; … Comment Uusi kiintolevyName Ny harddiskName MO- laite... Comment MO- enhet & # 160; … Comment Uusi MO- laiteName Ny MO- enhetName NFS... Comment NFS & # 160; … Comment Uusi NFS- linkkiName Ny NFS- lenkeName Peruslinkki tiedostoon tai hakemistoon... Comment Enkel lenke til fil eller mappe & # 160; … Comment Kirjoita tiedoston tai hakemiston polku: Name Oppgi sti til fil eller mappe: Name Linkki sovellukseen... Comment Lenke til program & # 160; … Comment Uusi linkki sovellukseenName Ny lenke til programName Linkki sijaintiin (URL)... Comment Lenke til adresse (URL) & # 160; … Comment Anna linkki sijaintiin (URL): Name Oppgi lenke til adresse (URL): Name ZIP- laite... Comment ZIP- enhet & # 160; … Comment Uusi ZIP- laiteName Ny ZIP- enhetName Tekstitiedosto... Comment Tekstfil & # 160; … Comment Anna tekstitiedoston nimi: Name Oppgi navn på tekstfila: Name LiitännäisetComment ProgramtilleggComment Aseta selaimen liitännäisetName Tilpass programtillegg for nettleserenName KansionäkymäComment MappevisningComment Näytä kansion sisällön (Oletuksena työpöytäkansio) Name Vis mappers innhold (standard er brukerens hjemmemappe) Name Avointen yhteistyöpalvelujen tarjoajahallintaComment Åpne samarbeidstjenester – tilbyderstyringComment Hallinnoi avointen yhteistyöpalvelujen tarjoajiaName Styr leverandører av åpne samarbeidstjenester (OCS) Name AirComment LuftComment Raikkaan ilman leyhähdysName Et pust av frisk luftName OxygenComment OxygenComment Oxygen- tyylillä tehty teemaName Tema laget i Oxygen- stilName gdbName gdbName kdbgName kdbgName OletussovelluksetComment StandardprogrammerComment Valitse oletuskomponentit eri palveluilleName_BAR_standard desktop component Velg standardkomponenter for ulike tjenesterName_BAR_standard desktop component Tässä voit muokata oletusselaintasi. Kaikki selainta käyttävät KDE- sovellukset huomioivat tämän asetuksen. Name_BAR_standard desktop component Her kan du sette opp nettleseren du bruker mest. Alle KDE- programmer der du kan velge hyperlenker skal bruke denne nettleseren. Name_BAR_standard desktop component Tässä voit muokata käytettävää oletustiedostonhallintaohjelmaa. Kaikki KDE- sovellukset käyttävät tätä tiedostonhallintaohjelmaa. Name_BAR_standard desktop component Her kan du sette opp filbehandleren du bruker mest. Oppføringene i K- menyen og alle KDE- programmer som kan åpne mapper vil bruke denne filbehandleren. Name_BAR_standard desktop component SähköpostiohjelmaComment E- postprogramComment Tämän palvelun avulla voit muokata oletussähköpostiohjelmaasi. Kaikki sähköpostiohjelmaa käyttävät KDE- sovellukset huomioivat tämän asetuksen. Name_BAR_standard desktop component Med denne tjenesten kan du sette opp standard- e- postprogrammet. Alle KDE- programmer som trenger tilgang til e- post bør ta hensyn til denne innstillinga. Name_BAR_standard desktop component Tämän palvelun avulla voit muokata oletuspääte- emulaattoria. Kaikki pääte- emulaattoria käyttävät KDE- sovellukset huomioivat tämän asetuksen. Name_BAR_standard desktop component Med denne tjenesten kan du velge hvilken terminalemulator du foretrekker. Alle KDE- program som starter en terminalemulator bør ta hensyn til disse innstillingene. Name_BAR_standard desktop component IkkunahallintaComment VindusbehandlerComment Tästä voit valita KDE- työpöydän käyttämän ikkunaohjelman. Name Her kan du velge vindusbehandler som skal kjøres i KDE- økta. Name Valitsemasi nimi rajapinnalleComment Et fint navn som du har valgt for grensesnittetComment Tässä pitäisi olla pieni kuvaus rajapinnasta oikean yläkulman laatikkoonName Beskrivelse av grensesnittet for infoboksen øverst til høyreName Räätälöity Compiz (luo käärinskripti 'compiz- kde- launcher' sen käynnistämiseksi) Name Compiz selvvalgt (lag omsluttende skript « compiz- kde- launcher » for å starte det) Name CompizName CompizName Metacity (GNOME) Name Metacity (GNOME) Name OpenboxName OpenboxName PalveluhavaitseminenComment Oppdaging av tjenesterComment Muokkaa palvelun havaitsemisen asetuksiaName Tipass tjenesteoppdagingenName HymiötComment SmilefjesComment Hymiöteemojen hallintaComment Behandling av smilefjes- temaComment Muokkaa KDE: n kuvakkeitaName Tilpass ikonene i KDEName PalvelunhallintaComment TjenestebehandlerComment KDE- palveluiden asetusName KDEs tjenesteinnstillingerName JärjestelmähuomautuksetComment SystemvarslerComment Järjestelmähuomautusten asetuksetName Oppsett av systemvarslingName Yhdysvaltain englantiName Engelsk (USA) Name Maa tai alue ja kieliComment Land/ region og språkComment Alueen kielen, ajan ja lukujen asetuksetName Språk -, tall - og tidsinnstillinger for ditt områdeName JärjestelmätiedotName InformasjonName OikolukuComment StavekontrollComment Muokkaa oikoluvun asetuksiaName Tilpass stavekontrollenName TiedostosidoksetComment FiltilknytningerComment Muokkaa tiedostosidoksiaName Tilpass filtilknytningerName KDEDin yleispikanäppäinpalvelinComment KDED- tjener for globale snarveierComment KDE yleispikanäppäintaustaprosessiName KDE- tjener for globale snarveierName kglobalaccelName kglobalaccelName SovellusComment ProgramComment Sovelluksen nimiName ProgramnavnetName YleispikanäppäinpalvelinComment Global snarveisregistreringComment Sovellus rekisteröi uusia yleispikanäppäimiä. Name Et program registrerte nye globale snarveier. Name Yleispikanäppäin liipaistuComment Global snarvei utløstComment Käyttäjän liipaisema yleispikanäppäinName Brulkeren utløste en global snarveiName OpasteKansioName HjelpName HakemistoKansionComment IndeksComment Hakemiston luontiName Lag innholdsregisterName Opasteen hakemistoComment HjelpindeksComment Opastekeskuksen hakuindeksin asetukset ja tuottaminenName Tilpass søkeindeksen og legg den til i hjelpesenteretName KHelpCenterComment KHelpCenterComment KDE: n OpastekeskusName KDE HjelpesenterName Sovellutusten opastekirjatName Håndbøker for programmerName YhteystiedotName KontaktinformasjonName KDE UKKName Ofte stilte KDE- spørsmålName Selaa info- sivujaName Les info- siderName Ohjauskeskuksen moduulitName KontrollsentermodulerName KInfoCenter- moduulitName InfosentermodulerName KIO- palvelutName KioslaverName KDE webissäName KDE på nettetName UNIX man- sivutName UNIX man- siderName (1) Käyttäjän komennotName (1) BrukerkommandoerName (2) JärjestelmäkutsutName (2) SystemkallName (3) AliohjelmatName (3) DelrutinerName (4) LaitteetName (4) EnheterName (5) TiedostomuodotName (5) FilformatName (6) PelitName (6) SpillName (7) SekalaistaName (7) DiverseName (8) JärjestelmänhallintaName (8) SystemadministrasjonName (9) YdinName (9) KjerneName (n) UudetName (n) NyName Plasma- opasteName Plasma- håndbokName ScrollkeeperName ScrollkeeperName KDE: n tukeminenName Støtt KDEName OppaatComment VeiledningerComment Oppaat ja johdannotName Veiledninger og innføringsdokumenter. Name PikaopasComment Hurtigstart- guideComment KDE: n aloitusopas. Name Hurtigstart- guide for KDE. Name Kuvallinen opas KDE: henComment En visuell guide til KDEComment Opas KDE: n työkaluihinName Guide til KDEs skjermelementerName KDE: n käyttöopasteName Brukerhandbok for KDEName Tervetuloa KDE: henName Velkommen til KDEName CGI- komentosarjatComment CGI- skriptComment Muokkaa CGI- KIO- palvelun asetuksiaName Tilpass CGI KIO slaveName KDEDin työpöytäkansion ilmaisinName KDED- varsel for skrivebordsmappaName RoskakoriComment SøppelbøtteComment Sisältää poistetut tiedostotDescription Inneholder filer som er fjernetDescription Liitäntä FISH- yhteyskäytäntöComment En IU- slave for FISH- protokollenComment Upotettava Troff- näytinName Innebygget Troff- viserName KManPartDescription KManPartDescription Yhteyskäytäntö verkkopalveluiden selaamiseenName En kioslave som blar i nettverketName Verkkotilan valvojaComment NettversksovervåkerComment Pitää kirjaa verkosta ja päivittää network: / - yhteyskäytännön kansioluettelotName Holder øye med nettverket og oppdaterer katalogoppføringer for protokollen network: / Name KDEDin etäverkko- osoitteen ilmaisinDescription KDED- påminner for eksterne nettadresserDescription Sftp: n liitinName En kioslave for sftpName Samba- jaotName Samba- ressurserName SarjakuvakirjatName TegneserierName OsoitintiedostotName PekerfilerName TyöpöytätiedostotName SkrivebordsfilerName KansiotName MapperName DjVu- tiedostotName DjVu- filerName EXR- kuvatName EXR- bilderName HTML- tiedostotName HTML- filerName KuvatName BilderName JPEG- kuvatName JPEG- bilderName SVG- kuvatName SVG- bilderName TekstitiedostotComment TekstfilerComment Pienoiskuvien hallintaName Håndtering av minibilderName Microsoft Windows - suoritettavat tiedostotName Microsoft Windows kjørbare filerName Microsoft Windows - vedoksetComment Microsoft Windows- bilderComment Tämä palvelu sallii roskakorin asetusten muokkaamisen. Comment Med denne tjenesten kan søppelbøtta settes opp. Comment Muokkaa roskakorin asetuksiaExtraNames Tilpass søppelinnstillingerExtraNames Alkuperäinen polku, poistopäiväName Opprinnelig sti, slettedatoName KNetAttachGenericName KNetAttachGenericName VerkkokansiotyökaluComment Veiviser for nettverksmappeComment Järjestelmän huomautuksetName KDE systemvarslerName Roskakori tyhjennettyComment Papirkurv: tømtComment Roskakori on tyhjennettyName Papirkurven er blitt tømtName Tekstin täydennys: kiertäväComment Tekstfullføring: rotasjonComment Sopivien sanojen luettelon on käyty läpiName Kom til slutten av lista over treffName Tekstin täydennys: Ei sopiviaComment Tekstfullføring: ingen treffComment Sopivaa täydennystä ei löytynytName Fant ingen tekstfullføring som passetName Tekstin täydennys: Osittainen osumaComment Tekstfullføring: delvis treffComment Löytyi useampi kuin yksi mahdollinen osumaName Det er mer enn ett mulig treffName Kohtalokas virheComment Kritisk feilComment Vakava virhe aiheutti ohjelman keskeytymisenName Det oppsto em alvorlig feil som gjorde at programmet avsluttetName HuomautusComment VarslingComment Ohjelmassa tapahtui jotakin erikoistaName Det hendte noe spesielt i programmetName VaroitusComment AdvarselComment Ohjelmassa oli virhe, joka voi aiheuttaa ongelmiaName Det oppsto en feil i programmet som kan gi vanskeligheterName KatastrofiComment KatastrofeComment Tapahtui erittäin vakava virhe, joka aiheutti ainakin ohjelman keskeytymisenName Det oppsto en meget alvorlig feil som minst førte til at programmet stoppetName Sisäänkirjautuminen: Comment Logg innComment KDE käynnistyyName KDE starterName UloskirjautuminenComment Logg utComment KDE lopetetaanName KDE avslutterName Uloskirjautuminen peruutettukumotaComment Utlogging avbruttComment KDE: n uloskirjautuminen kumottiinName KDE utlogging ble avbruttName TulostusvirheComment UtskriftsfeilComment Tapahtui tulostusvirheName Det oppsto en utskriftsfeilName Tiedottava viestiComment InformasjonsmeldingComment Näytetään tiedottava viestiName Det vises en informasjonsmeldingName VaroitusviestiComment AdvarselsmeldingComment Näytetään varoitusviestiName Det vises en advarselsmeldingName Kriittinen viestiComment Kritisk meldingComment Näytetään kriittinen viestiName Det vises en kritisk meldingName KysymysComment SpørsmålComment Esitetään kysymysName Det stilles et spørsmålName PiipComment PipComment ÄänimerkkiName LydsignalName KNotifyComment KNotifyComment KDE- huomautustaustaprosessiName KDEs varslingsnisseName KDED- salasanamoduuliComment KDED passord- modulComment Tuki salasanavälimuistilleName Støtte for mellomlagring av passordName Korkea kontrastiComment HøykontrastComment Tyyli, joka sopii hyvin yhteen korkeakontrastisten väriteemojen kanssaComment En stil som fungerer fint med fargeskjemaer med høy kontrastComment Seuraavan sukupolven työpöydän tyyliName Stil for neste skrivebord av neste generasjonName B3/ KDEComment B3/ KDEComment B3/ B2: n muunnelmaName B3/ endring av B2Name BeOSComment BeOSComment Teemoittamaton BeOS- tyyliName BeOS- aktig stil uten temaName KDE- klassikkoComment KDE ClassicComment Klassinen KDEName Klassisk KDE- stilName Klassinen, kirkkaat väritComment HighColor ClassicComment Klassisen kirkasvärisen teeman versioName Klassisk stil med sterke fargerName KeramikComment KeramikComment Alfasekoitusta käyttävä tyyliName En stil som bruker alfaovergangName Kevyt tyyli, 2. versioComment Light- stil utgave 2Comment Yksinkertaisen ja elegantin ” Kevyen ” tyylin toinen revisioName Annen utgave av den enkle og elegante elementstilen « Light ». Name Kevyt tyyli, 3. versioComment Light- stil tredje utgaveComment Kolmas versio yksinkertaisesta ja elegantista tyylistäName Tredje utgave av den enkle og elegante elementstilen « Light ». Name MegaGradient - värikäs tyyliName Høyfargestilen MegaGradientName CDEComment CDEComment Sisäänrakennettu, teematon CDE- tyyliName Innebygd CDE- stil uten temaName CleanlooksComment CleanlooksComment Sisäänrakennettu teematon tyyli, jota on samanlainen kuin Clearlooks GNOME: staName Innebygd stil uten tema, likner på Clearlooks fra GNOMEName GTK+- tyyliComment GTK+- stilComment Tyyli, joka käyttää GTK+- teemakonettaName Stil som bruker temamotoren i GTK+Name Mac OS XComment Mac OS XComment Tyyli, joka käyttää Applen ulkonäköhallintaaName Stil som bruker Apple Appearance ManagerName Motif PlusComment Motif PlusComment Sisäänrakennettu, parannettu MotifName Innebygget forbedret Motif- stilName MotifComment MotifComment Sisäänrakennettu, teematon Motif- tyyliName Innebygget Motif- stil uten temaName PlastiqueComment PlastiqueComment Sisäänrakennettu teematon tyyli, joka on samanlainen kuin Plastik KDE3: staName Innebygd stil uten tema, likner på Plastik fra KDE3Name PlatinaComment PlatinumComment Sisäänrakennettu, teematon PlatinatyyliName Innebygget Platinum- stil uten temaName SGIComment SGIComment Sisäänrakennettu SGI- tyyliName Innebygget SGI- stilName MS Windows 9XComment MS Windows 9xComment Sisäänrakennettu, teematon Windows 9x- tyyliName Innebygget Windows 9x- stil uten temaName MS Windows VistaComment MS Windows VistaComment Tyyli, joka käyttää Windows Vista - tyylikonettaName Stil som bruker stilmotoren fra Windows VistaName MS Windows XPComment MS Windows XPComment Tyyli, joka käyttää Windows XP - tyylikonettaName Stil som bruker stilmotoren fra Windows XPName Web- tyyliComment NettstilComment Web- elementtityyliName Nett- elementstilName KDE- aikavyöhyketaustaprosessiComment KDEs tidssonenisseComment KDE: n aikavyöhyketaustaprosessiName Tidssonenisse for KDEName kuiserverComment kuiserverComment KDE: n kehitystietokäyttöliittymäpalvelinName KDEs - tjener for UI med framdriftsinformasjonName FixHostFilterName FixHostFilterName InternetKeywordsFilterName Filter for InternettnøkkelordName SearchKeywordsFilterComment SearchKeywordsFilterComment HakukoneName SøkemotorName LyhennetietokantaQuery Database av forkortelserQuery http: // www. chemie. de/ tools/ acronym. php3? language=eacronym=\\\\ {@} Name http: // www. chemie. de/ tools/ acronym. php3? language=eacronym=\\\\ {@} Name AlexaQuery AlexaQuery http: // info. alexa. com/ search? q=\\\\ {@} Name http: // info. alexa. com/ search? q=\\\\ {@} Name Alexa URLQuery Alexa- nettadresseQuery http: // info. alexa. com/ data/ details? url=\\\\ {@} Name http: // info. alexa. com/ data/ details? url=\\\\ {@} Name AllTheWeb fastQuery AllTheWeb fastQuery http: // www. alltheweb. com/ search? exec=FAST+Searchtype=allquery=\\\\ {@} cat=webName http: // www. alltheweb. com/ search? exec=FAST+Searchtype=allquery=\\\\ {@} cat=webName AltaVistaQuery AltaVistaQuery http: // www. altavista. com/ cgi- bin/ query? pg=qkl=XXstype=stextq=\\\\ {@} Name http: // no. altavista. com/ cgi- bin/ query? pg=qkl=XXstype=stextq=\\\\ {@} Name All Music GuideQuery All Music GuideQuery http: // www. allmusic. com/ cg/ amg. dll? p=amgopt1=1sql=\\\\ {@} Name http: // www. allmusic. com/ cg/ amg. dll? p=amgopt1=1sql=\\\\ {@} Name KDE- sovellusten hakuQuery KDE programsøkQuery http: // www. kde- apps. org/ content/ search. php? search=Searchname=\\\\ {@} Name http: // www. kde- apps. org/ content/ search. php? search=Searchname=\\\\ {@} Name AustroNautQuery AustroNautQuery http: // austronaut. at/ page. php? begriff=\\\\ {@} wo=atName http: // austronaut. at/ page. php? begriff=\\\\ {@} wo=atName Debianin Backports- tietokantaQuery Søk etter tilbakeportede Debian- pakkerQuery http: // www. backports. org/ package. php? search=\\\\ {@} Name http: // www. backports. org/ package. php? search=\\\\ {@} Name KDE- vikailmoitustietokannan tekstihakuQuery Fulltekstsøk i KDEs feildatabaseQuery http: // bugs. kde. org/ buglist. cgi? quicksearch=\\\\ {@} Name http: // bugs. kde. org/ buglist. cgi? quicksearch=\\\\ {@} Name KDE- vikailmoitustietokannan numerohakuQuery Feilnummersøk i KDEs feildatabaseQuery https: // bugs. kde. org/ show_ bug. cgi? id=\\\\ {@} Name https: // bugs. kde. org/ show_ bug. cgi? id=\\\\ {@} Name QRZ. com- kutsumerkkitietokantaQuery QRZ. com database for kallesignalQuery http: // www. qrz. com/ database? callsign=\\\\ {@} Name http: // www. qrz. com/ database? callsign=\\\\ {@} Name CIA World FactbookQuery CIA World Fact BookQuery http: // www. google. com/ search? q=allintitle% 3A\\\\ {@} +world+fact+book+site% 3Awww. cia. govie=UTF- 8btnI=I% 27m+Feeling+LuckyName http: // www. google. com/ search? q=allintitle% 3A\\\\ {@} +world+factbook+site% 3Awww. cia. govie=UTF- 8btnI=I% 27m+Feeling+LuckyName CiteSeer: Tieteellisten tekstien digitaalinen kirjastoQuery CiteSeer: Digitalt bibliotek for vitenskapelig litteraturQuery http: // citeseer. ist. psu. edu/ cs? q=\\\\ {@} submit=Search+Documentscs=1Name http: // citeseer. ist. psu. edu/ cs? q=\\\\ {@} submit=Search+Documentscs=1Name CPAN - Comprehensive Perl Archive NetworkQuery CPAN - – Perl- arkiv: « Comprehensive Perl Archive Network» Query http: // search. cpan. org/ search? mode=\\\\ {mode, 2, "dist"} query=\\\\ {query, q, 1} Name http: // search. cpan. org/ search? mode=\\\\ {mode, 2, "dist"} query=\\\\ {query, q, 1} Name CTAN- katalogiQuery CTAN- katalogQuery http: // tug. ctan. org/ cgi- bin/ search. py? metadataSearch=\\\\ {@} metadataSearchSubmit=SearchName http: // tug. ctan. org/ cgi- bin/ search. py? metadataSearch=\\\\ {@} metadataSearchSubmit=SearchName CTAN - Comprehensive TeX Archive NetworkQuery CTAN - – TeX- arkiv: « Comprehensive TeX Archive Network» Query http: // ctan. org/ cgi- bin/ filenameSearch. py? filename=\\\\ {@} Search=SearchName http: // ctan. org/ cgi- bin/ filenameSearch. py? filename=\\\\ {@} Search=SearchName Debianin vikajärjestelmän hakuQuery Søk etter feil i Debian BTSQuery http: // bugs. debian. org /\\\\ {@} Name http: // bugs. debian. org /\\\\ {@} Name dict. cc Käännös: saksasta englanniksiQuery dict. cc Oversettelse fra tysk til engelskQuery http: // www. dict. cc /? s=\\\\ {@} Name http: // www. dict. cc /? s=\\\\ {@} Name LEO - Käännä saksan ja ranskan välilläQuery LEO – Oversettelse fra tysk til franskQuery http: // dict. leo. org /? lp=frdesearch=\\\\ {@} Name http: // dict. leo. org /? lp=frdesearch=\\\\ {@} Name Debianin pakettihakuQuery Søk etter Debian- pakkerQuery http: // packages. debian. org /\\\\ {@} Name http: // packages. debian. org /\\\\ {@} Name CNRTL/ TILF ranskankielinen sanakirjaQuery CNRTL/ TILF fransk ordbokQuery http: // www. cnrtl. fr/ definition /\\\\ {@} Name http: // www. cnrtl. fr/ definition /\\\\ {@} Name Avoin kansioQuery Open DirectoryQuery http: // search. dmoz. org/ cgi- bin/ search? search=\\\\ {@} Name http: // search. dmoz. org/ cgi- bin/ search? search=\\\\ {@} Name DocBook - The Definitive GuideQuery DocBook – Den endelige guidenQuery http: // www. docbook. org/ tdg/ en/ html /\\\\ {1}. htmlName http: // www. docbook. org/ tdg/ en/ html /\\\\ {1}. htmlName Digitaalinen objektitunnisteQuery Digitalt objektnavnQuery http: // dx. doi. org /\\\\ {@} Name http: // dx. doi. org /\\\\ {@} Name dict. cc käännös: englannista saksaksiName dict. cc Oversettelse fra engelsk til tyskName WordReference. com- käännös: englannista espanjaksiQuery WordReference. com – oversettelse fra engelsk til spanskQuery http: // www. wordreference. com/ es/ translation. asp? tranword=\\\\ {@} Name http: // www. wordreference. com/ es/ translation. asp? tranword=\\\\ {@} Name WordReference. com- käännös: englannista ranskaksiQuery WordReference. com – oversettelse fra engelsk til franskQuery http: // www. wordreference. com/ fr/ Translation. asp? enfr=\\\\ {@} Name http: // www. wordreference. com/ fr/ Translation. asp? enfr=\\\\ {@} Name WordReference. com- käännös: englannista italiaksiQuery WordReference. com – oversettelse fra engelsk til italienskQuery http: // www. wordreference. com/ it/ translation. asp? enit=\\\\ {@} Name http: // www. wordreference. com/ it/ translation. asp? enit=\\\\ {@} Name WordReference. com- käännös: espanjasta englanniksiQuery WordReference. com – oversettelse fra spansk til engelskQuery http: // www. wordreference. com/ es/ en/ translation. asp? spen=\\\\ {@} Name http: // www. wordreference. com/ es/ en/ translation. asp? spen=\\\\ {@} Name EthicleQuery EthicleQuery http: // www. ethicle. com/ search. php? q=\\\\ {@} Name http: // www. ethicle. com/ search. php? q=\\\\ {@} Name ExciteQuery ExciteQuery http: // search. excite. com/ search. gw? search=\\\\ {@} Name http: // search. excite. com/ search. gw? search=\\\\ {@} Name FeedsterQuery FeedsterQuery http: // www. feedster. com/ search. php? q=\\\\ {@} ie=UTF- 8oe=UTF- 8Name http: // www. feedster. com/ search. php? q=\\\\ {@} ie=UTF- 8oe=UTF- 8Name Vapaa tietokonealan sanastoQuery Gratis engelsk dataordbok på nettQuery http: // foldoc. doc. ic. ac. uk/ foldoc/ foldoc. cgi? query=\\\\ {@} Name http: // foldoc. doc. ic. ac. uk/ foldoc/ foldoc. cgi? query=\\\\ {@} Name LEO - Käännä ranskan ja saksan välilläName LEO – Oversettelse fra fransk til tyskName WordReference. com- käännös: ranskasta englanniksiQuery WordReference. com – oversettelse fra fransk til engelskQuery http: // www. wordreference. com/ fr/ en/ translation. asp? fren=\\\\ {@} Name http: // www. wordreference. com/ fr/ en/ translation. asp? fren=\\\\ {@} Name FreeDBQuery FreeDBQuery http: // www. freedb. org/ freedb_ search. php? words=\\\\ {@} Name http: // www. freedb. org/ freedb_ search. php? words=\\\\ {@} Name FreshmeatQuery FreshmeatQuery http: // freshmeat. net/ search /? q=\\\\ {@} Name http: // freshmeat. net/ search /? q=\\\\ {@} Name FroogleQuery FroogleQuery http: // froogle. google. com/ froogle? q=\\\\ {@} Name http: // froogle. google. no/ froogle? q=\\\\ {@} Name FSF/ UNESCO Vapaa ohjelmien hakemistoQuery FSF/ UNESCO- katalogen over fri programvareQuery http: // directory. fsf. org/ search /? query=\\\\ {@} Name http: // directory. fsf. org/ search /? query=\\\\ {@} Name Googlen lisähakuQuery Google avansert søkQuery http: // www. google. fi/ search? as_ q=\\\\ {all, @} num=\\\\ {num, "10"} btnG=Google+Searchas_ epq=\\\\ {exact, ""} as_ oq=\\\\ {any,""} as_ eq=\\\\ {without, ""} lr=\\\\ {lang,""} as_ ft=\\\\ {ft, "i"} as_ filetype=\\\\ {filetype, ""} as_ qdr=\\\\ {date, "all"} as_ occt=\\\\ {occ, "any"} as_ dt=\\\\ {siteop, "i"} as_ sitesearch=\\\\ {site} safe=\\\\ {safe, "active"} ie=UTF- 8oe=UTF- 8Name http: // www. google. no/ search? as_ q=\\\\ {all, @} num=\\\\ {num, "10"} btnG=Google+Searchas_ epq=\\\\ {exact, ""} as_ oq=\\\\ {any,""} as_ eq=\\\\ {without, ""} lr=\\\\ {lang,""} as_ ft=\\\\ {ft, "i"} as_ filetype=\\\\ {filetype, ""} as_ qdr=\\ {date, "all"} as_ occt=\\\\ {occ, "any"} as_ dt=\\\\ {siteop, "i"} as_ sitesearch=\\\\ {site} safe=\\\\ {safe, "active"} ie=UTF- 8oe=UTF- 8Name GoogleQuery GoogleQuery http: // www. google. fi/ search? q=\\\\ {@} ie=UTF- 8oe=UTF- 8Name http: // www. google. no/ search? q=\\\\ {@} ie=UTF- 8oe=UTF- 8Name Googlen keskusteluryhmätQuery Google- grupperQuery http: // groups. google. fi/ groups? oi=djqas_ q=\\\\ {@} Name http: // groups. google. no/ groups? hl=nnoi=djqas_ q=\\\\ {@} Name Googlen kuvahakuQuery Bildesøk i GoogleQuery http: // images. google. fi/ images? q=\\\\ {@} Name http: // images. google. no/ images? hl=nnq=\\\\ {@} Name Google (Kokeile onneasi) Query Google (prøv lykken) Query http: // www. google. fi/ search? q=\\\\ {@} btnI=I% 27m+Feeling+Luckyie=UTF- 8oe=UTF- 8Name http: // www. google. no/ search? q=\\\\ {@} btnI=I% 27m+Feeling+Luckyie=UTF- 8oe=UTF- 8Name Googlen elokuvatQuery Filmsøk i GoogleQuery http: // www. google. fi/ search? q=movie:\\\\ {@} ie=UTF- 8oe=UTF- 8Name http: // www. google. no/ search? q=movie:\\\\ {@} ie=UTF- 8oe=UTF- 8Name Googlen uutisetQuery Google nyheterQuery http: // news. google. fi/ news? q=\\\\ {@} ie=UTF- 8oe=UTF- 8Name http: // news. google. no/ news? q=\\\\ {@} ie=UTF- 8oe=UTF- 8Name GracenoteQuery GracenoteQuery http: // www. gracenote. com/ music/ search- adv. html? q=\\\\ {@} Name http: // www. gracenote. com/ music/ search- adv. html? q=\\\\ {@} Name Catalanian suuri sanakirja (GRan Enciclopèdia Catalana) Query Den store, katalanske ordboka (GRan Enciclopèdia Catalana) Query http: // ec. grec. net/ cgi- bin/ AppDLC3. exe? APP=CERCADLCGECART=\\\\ {@} Name http: // ec. grec. net/ cgi- bin/ AppDLC3. exe? APP=CERCADLCGECART=\\\\ {@} Name HotbotQuery HotbotQuery http: // hotbot. lycos. com /? MT=\\\\ {@} SM=MCDV=0LG=anyDC=10DE=2Name http: // hotbot. lycos. com /? MT=\\\\ {@} SM=MCDV=0LG=anyDC=10DE=2Name HyperDictionary. comQuery HyperDictionary. comQuery http: // www. hyperdictionary. com/ search. aspx? define=\\\\ {@} Name http: // www. hyperdictionary. com/ search. aspx? define=\\\\ {@} Name HyperDictionary. com- sanakirjaQuery HyperDictionary. com, synonymordbokQuery http: // www. hyperdictionary. com/ search. aspx? Dict=Tdefine=\\\\ {@} Name http: // www. hyperdictionary. com/ search. aspx? Dict=Tdefine=\\\\ {@} Name Internetin kirjaluetteloQuery Internetts boklisteQuery http: // www. iblist. com/ search/ search. php? item=\\\\ {@} submit=SearchName http: // www. iblist. com/ search/ search. php? item=\\\\ {@} submit=SearchName Internet Movie DatabaseQuery Internett filmdatabaseQuery http: // imdb. com/ Find?\\\\ {@} Name http: // imdb. com/ Find?\\\\ {@} Name WordReference. com- käännös: italiasta englanniksiQuery WordReference. com – oversettelse fra italiensk til engelskQuery http: // www. wordreference. com/ it/ en/ translation. asp? iten=\\\\ {@} Name http: // www. wordreference. com/ it/ en/ translation. asp? iten=\\\\ {@} Name Ask JeevesQuery Ask JeevesQuery http: // www. ask. com/ main/ askJeeves. asp? origin=0qSource=4site_ name=Jeevesmetasearch=yesask=\\\\ {@} Name http: // www. ask. com/ main/ askJeeves. asp? origin=0qSource=4site_ name=Jeevesmetasearch=yesask=\\\\ {@} Name KataTudoQuery KataTudoQuery http: // www. katatudo. com. br/ busca/ resultado. php? q=\\\\ {@} onde=b=BuscarName http: // www. katatudo. com. br/ busca/ resultado. php? q=\\\\ {@} onde=b=BuscarName KDE APIn dokumentaatioQuery KDE API- dokumentasjonQuery http: // api. kde. org/ classmapper. php? class=\\\\ {@} Name http: // api. kde. org/ classmapper. php? class=\\\\ {@} Name KDE: n WebSVNQuery KDE WebSVNQuery http: // websvn. kde. org /\\\\ {@} Name http: // websvn. kde. org /\\\\ {@} Name LEO- käännösQuery LEO- oversetterQuery http: // dict. leo. org /? search=\\\\ {@} Name http: // dict. leo. org /? search=\\\\ {@} Name LycosQuery LycosQuery http: // www. lycos. com/ cgi- bin/ pursuit? cat=dirquery=\\\\ {@} Name http: // www. lycos. com/ cgi- bin/ pursuit? cat=dirquery=\\\\ {@} Name Mamma - Mother of all Search EnginesQuery Mamma – alle søkemotorers morQuery http: // www. mamma. com/ Mamma? lang=1timeout=4qtype=0query=\\\\ {@} Name http: // www. mamma. com/ Mamma? lang=1timeout=4qtype=0query=\\\\ {@} Name MetaCrawlerQuery MetaCrawlerQuery http: // search. metacrawler. com/ crawler? general=\\\\ {@} method=0cat=Webtarget=metaworldredirect=webrpp=20hpe=10region=0timeout=0sort=0format=beta99theme=classicrefer=mc- searchrefer=mc- searchName http: // search. metacrawler. com/ crawler? general=\\\\ {@} method=0cat=Webtarget=metaworldredirect=webrpp=20hpe=10region=0timeout=0sort=0format=beta99theme=classicrefer=mc- searchrefer=mc- searchName Microsoft Developer Network - hakuQuery Microsoft Developer Network- søkQuery http: // msdn. microsoft. com/ library/ shared/ searchtab/ searchHandoff. asp? handoffurl=% 2Fisapi% 2Fgosearch. asp% 3FTARGET% 3D% 2Fus% 2Fdev% 2Fdefault. aspstcfg=d% 3A% 2Fhttp% 2Fcnfg. xmlqu=\\\\ {@} btnSearch=GOName http: // msdn. microsoft. com/ library/ shared/ searchtab/ searchHandoff. asp? handoffurl=% 2Fisapi% 2Fgosearch. asp% 3FTARGET% 3D% 2Fus% 2Fdev% 2Fdefault. aspstcfg=d% 3A% 2Fhttp% 2Fcnfg. xmlqu=\\\\ {@} btnSearch=GOName Multitran - Käännä tekstiä saksan ja venäjän välilläQuery Multitran – Oversett mellom tysk og russiskQuery http: // multitran. ru/ c/ m. exe? l1=3s=\\\\ {@} Name http: // multitran. ru/ c/ m. exe? l1=3s=\\\\ {@} Name Multitran - Käännä tekstiä englannin ja venäjän välilläQuery Multitran – Oversett mellom engelsk og russiskQuery http: // multitran. ru/ c/ m. exe? l1=1l2=2s=\\\\ {@} Name http: // multitran. ru/ c/ m. exe? l1=1l2=2s=\\\\ {@} Name Multitran - Käännä tekstiä espanjan ja venäjän välilläQuery Multitran – Oversett mellom spansk og russiskQuery http: // multitran. ru/ c/ m. exe? l1=5s=\\\\ {@} Name http: // multitran. ru/ c/ m. exe? l1=5s=\\\\ {@} Name Multitran - Käännä tekstiä ranskan ja venäjän välilläQuery Multitran – Oversett mellom fransk og russiskQuery http: // multitran. ru/ c/ m. exe? l1=4s=\\\\ {@} Name http: // multitran. ru/ c/ m. exe? l1=4s=\\\\ {@} Name Multitran - Käännä tekstiä italian ja venäjän välilläQuery Multitran – Oversett mellom italiensk og russiskQuery http: // multitran. ru/ c/ m. exe? l1=23s=\\\\ {@} Name http: // multitran. ru/ c/ m. exe? l1=23s=\\\\ {@} Name Multitran - Käännä tekstiä hollannin ja venäjän välilläQuery Multitran – Oversett mellom nederlandsk og russiskQuery http: // multitran. ru/ c/ m. exe? l1=24s=\\\\ {@} Name http: // multitran. ru/ c/ m. exe? l1=24s=\\\\ {@} Name NetcraftQuery NetcraftQuery http: // uptime. netcraft. com/ up/ graph? site=\\\\ {@} Name http: // uptime. netcraft. com/ up/ graph? site=\\\\ {@} Name PuhelinluettelohakuQuery Søkemotor for telefonkatalogerQuery http: // www. detelefoongids. nl/ tginl. dll? action=whitetype=searchname=\\\\ {1} city=\\\\ {2} Name http: // www. detelefoongids. nl/ tginl. dll? action=whitetype=searchname=\\\\ {1} city=\\\\ {2} Name Teleteksti- palveluntarjoajaQuery Søkemotor for teletekstQuery http: // teletekst. nos. nl/ gif /\\\\ {@} - 01. htmlName http: // teletekst. nos. nl/ gif /\\\\ {@} - 01. htmlName OpenPGP- avainhakuQuery OpenPGP nøkkelsøkQuery http: // pgp. dtype. org: 11371/ pks/ lookup? search=\\\\ {@} op=vindexName http: // pgp. dtype. org: 11371/ pks/ lookup? search=\\\\ {@} op=vindexName PHP- hakuQuery PHP- søkQuery http: // www. php. net/ search. php? show=\\\\ {mode, "manual"} pattern=\\\\ {@} Name http: // www. php. net/ search. php? show=\\\\ {mode, "manual"} pattern=\\\\ {@} Name Python Reference ManualQuery Referansehåndbok for PythonQuery http: // www. google. com/ search? sourceid=python- searchq=\\\\ {@} submit=Searchq=site% 3Apython. orgName http: // www. google. no/ search? sourceid=python- searchq=\\\\ {@} submit=Searchq=site% 3Apython. orgName Qt3- dokumentaatioQuery Nyeste QT- dokumentasjon på nettQuery http: // doc. trolltech. com/ 3. 3 /\\\\ {@}. htmlName http: // doc. trolltech. com/ latest /\\\\ {@}. htmlName Uusin Qt- dokumentaatioQuery Nyeste QT- dokumentasjon på nettQuery http: // doc. trolltech. com/ latest /\\\\ {@}. htmlName http: // doc. trolltech. com/ latest /\\\\ {@}. htmlName Espanjan Akatemian sanakirja (RAE) Query Ordboka til det spanske akademiet (RAE) Query http: // buscon. rae. es/ draeI/ SrvltGUIBusUsual? TIPO_ HTML=2LEMA=\\\\ {@} FORMATO=ampliadoName http: // buscon. rae. es/ draeI/ SrvltGUIBusUsual? TIPO_ HTML=2LEMA=\\\\ {@} FORMATO=ampliadoName IETF- kommenttipyynnöt (RFC) Query IETF Requests for CommentsQuery http: // www. ietf. org/ rfc/ rfc\\\\ {@}. txtName http: // www. ietf. org/ rfc/ rfc\\\\ {@}. txtName RPM- hakuQuery RPM- SøkQuery http: // www. rpmfind. net/ linux/ rpm2html/ search. php? query=\\\\ {@} Name http: // www. rpmfind. net/ linux/ rpm2html/ search. php? query=\\\\ {@} Name Ruby- sovellusarkistoQuery Ruby programarkivQuery http: // www. ruby- lang. org/ en/ raa- list. rhtml? name=\\\\ {@} Name http: // www. ruby- lang. org/ en/ raa- list. rhtml? name=\\\\ {@} Name GO. comQuery GO. comQuery http: // www. go. com/ Titles? col=WWqt=\\\\ {@} svx=home_ searchboxsv=ISlk=noframesoName http: // www. go. com/ Titles? col=WWqt=\\\\ {@} svx=home_ searchboxsv=ISlk=noframesoName SourceForgeQuery SourceForgeQuery http: // sourceforge. net/ search /? type_ of_ search=\\\\ {type, "soft"} exact=\\\\ {exact, "0"} words=\\\\ {@} Name http: // sourceforge. net/ search /? type_ of_ search=\\\\ {type, "soft"} exact=\\\\ {exact, "0"} words=\\\\ {@} Name TechnoratiQuery TechnoratiQuery http: // technorati. com/ cosmos/ search. html? sourceid=kde- searchurl=\\\\ {@} Name http: // technorati. com/ cosmos/ search. html? sourceid=kde- searchurl=\\\\ {@} Name Technorati- tunnisteetQuery Technorati- taggerQuery http: // technorati. com/ tag /\\\\ {@}? sourceid=kde- searchName http: // technorati. com/ tag /\\\\ {@}? sourceid=kde- searchName Merriam- Webster- synonyymitQuery Merrian- Webster ThesaurusQuery http: // www. m- w. com/ cgi- bin/ thesaurus? book=Thesaurusva=\\\\ {@} Name http: // www. m- w. com/ cgi- bin/ thesaurus? book=Thesaurusva=\\\\ {@} Name TV TomeQuery Stor TVQuery http: // www. tv. com/ search. php? type=11stype=allqs=\\\\ {@} x=0y=0Name http: // www. tv. com/ search. php? type=11stype=allqs=\\\\ {@} x=0y=0Name Yhdysvaltojen patenttitietokantaQuery US patentdatabaseQuery http: // patft. uspto. gov/ netacgi/ nph- Parser? TERM1=\\\\ {@} Sect1=PTO1Sect2=HITOFFd=PALLp=1u=/ netahtml/ srchnum. htmr=0f=Sl=50Name http: // patft. uspto. gov/ netacgi/ nph- Parser? TERM1=\\\\ {@} Sect1=PTO1Sect2=HITOFFd=PALLp=1u=/ netahtml/ srchnum. htmr=0f=Sl=50Name VivisimoQuery VivisimoQuery http: // vivisimo. com/ search? query=\\\\ {@} se=Yahoo% 2CAltaVista% 2CMSN% 2CFast% 2COD% 2CExcite% 2CDirectHit% 2CLooksmart% 2CEuroseekx=49y=16Name http: // vivisimo. com/ search? query=\\\\ {@} se=Yahoo% 2CAltaVista% 2CMSN% 2CFast% 2COD% 2CExcite% 2CDirectHit% 2CLooksmart% 2CEuroseekx=49y=16Name VoilaQuery VoilaQuery http: // www. voila. com/ S/ geek? an=1kw=\\\\ {@} dt=* Name http: // www. voila. com/ S/ geek? an=1kw=\\\\ {@} dt=* Name Merriam- Webster- sanakirjaQuery Merriam- Webster DictionaryQuery http: // www. m- w. com/ cgi- bin/ dictionary? book=Dictionaryva=\\\\ {@} Name http: // www. m- w. com/ cgi- bin/ dictionary? book=Dictionaryva=\\\\ {@} Name Whatis- hakuQuery Whatis- forespørselQuery http: // whatis. techtarget. com/ definitionsSearchResults/ 1, 289878, sid9, 00. html? query=\\\\ {@} Name http: // whatis. techtarget. com/ definitionsSearchResults/ 1, 289878, sid9, 00. html? query=\\\\ {@} Name Wikipedia - Vapaa tietosanakirjaQuery Wikipedia – det frie leksikonetQuery http: // en. wikipedia. org/ wiki/ Special: Search? search=\\\\ {@} go=GoName http: // no. wikipedia. org/ wiki/ Special: Search? search=\\\\ {@} go=GoName Wiktionary - Vapaa sanakirjaQuery Wiktionary – den frie ordbokaQuery http: // en. wiktionary. org/ wiki/ Special: Search? search=\\\\ {@} go=GoName http: // no. wiktionary. org/ wiki/ Special: Search? search=\\\\ {@} go=GoName Wolfram AlphaQuery Wolfram AlphaQuery http: // www. wolframalpha. com/ input /? i=\\\\ {@} Name http: // www. wolframalpha. com/ input /? i=\\\\ {@} Name WordReference. comin englannin kielen sanastoQuery WordReference. com, engelsk ordbokQuery http: // www. wordreference. com/ english/ definition. asp? en=\\\\ {@} Name http: // www. wordreference. com/ english/ definition. asp? en=\\\\ {@} Name LocalDomainFilterName LocalDomainFilterName ShortURIFilterName ShortURIFilterName LompakkopalvelinComment Lommebok- tjenerComment KDE- lompakkotaustaprosessiName KDEs lommeboknisseName kwalletdName kwalletdName Kysyy salasanaaComment Trenger passordComment KDE: n Lompakkotaustaprosessi pyytää salasanaaName KDEs lommeboknisse ber om et passordName AndorraName AndorraName Yhdistyneet ArabiemiraatitName De forente arabiske emiraterName AfganistanName AfghanistanName Antigua ja BarbadosName Antigua og BarbudaName AnguillaName AnguillaName AlbaniaName AlbaniaName ArmeniaName ArmeniaName Alankomaiden AntillitName De nederlandske AntillerName AngolaName AngolaName AgentiinaName ArgentinaName Amerikan SamoaName Amerikansk SamoaName ItävaltaName ØsterrikeName AustraliaName AustraliaName ArubaName ArubaName Ahvenanmaan saaretName Åland- øyeneName AzerbaidzanName AserbajdsjanName Bosnia ja HerzegovinaName Bosnia- HercegovinaName BarbadosName BarbadosName BangladeshName BangladeshName BelgiaName BelgiaName Burkina FasoName Burkina FasoName BulgariaName BulgariaName BahrainName BahrainName BurundiName BurundiName BeninName BeninName BermudaName BermudaName BruneiName BruneiName BoliviaName BoliviaName BrasiliaName BrasilName Bahaman saaretName BahamasName BhutanName BhutanName BotswanaName BotswanaName ValkovenäjäName HviterusslandName BelizeName BelizeName KanadaName CanadaName KaribiaName KaribiaName CookinsaaretName KokosøyeneName Kongon demokraattinen tasavaltaName KongoName Afrikka, Keski- Name Sentral- AfrikaName Keski- AmerikkaName Sentral- AmerikaName Aasia, Keski- Name Sentral- AsiaName Eurooppa, KeskiName Mellom- EuropaName OletusName StandardName Keski- Afrikan tasavaltaName Den sentralafrikanske republikkName KongoName Kongo- BrazzavilleName SveitsiName SveitsName NorsunluurannikkoName ElfenbenskystenName CooksaaretName CookøyeneName ChileName ChileName KamerunName KamerunName KiinaName KinaName KolumbiaName ColombiaName Costa RicaName Costa RicaName KuubaName CubaName Kap VerdeName Kapp VerdeName JoulusaariName ChristmasøyaName KyprosName KyprosName Tšekin tasavaltaName TsjekkiaName SaksaName TysklandName DjiboutiName DjiboutiName TanskaName DanmarkName DominicaName DominicaName Dominikaaninen tasavaltaName Den dominikanske republikkName AlgeriaName AlgerieName Afrikka, Itä- Name Øst- AfrikaName Aasia, itäinenName Øst- AsiaName Eurooppa, eteläinenName Øst- EuropaName EcuadorName EcuadorName EestiName EstlandName EgyptiName EgyptName Länsi- SaharaName Vest- SaharaName EritreaName EritreaName EspanjaName SpaniaName EtiopiaName EtiopiaName SuomiName FinlandName FijiName FijiName Falklandin saaret (Malvinassaaret) Name FalklandsøyeneName Mikronesian liittovaltioName MikronesiaføderasjonenName FärsaaretName FærøyeneName RanskaName FrankrikeName GabonName GabonName Iso- BritanniaName StorbritanniaName GrenadaName GrenadaName GeorgiaName GeorgiaName Ranskan GuianaName Fransk GuyanaName GhanaName GhanaName GibraltarName GibraltarName GrönlantiName GrønlandName GambiaName GambiaName GuineaName GuineaName GuadeloupeName GuadeloupeName Päiväntasaajan GuineaName Ekvatorial- GuineaName KreikkaName HellasName GuatemalaName GuatemalaName GuamName GuamName Guinea- BissauName Guinea- BissauName GuyanaName GuyanaName Hong Kong SAR (Kiina) Name Hongkong SAR( Kina) Name HondurasName HondurasName KroatiaName KroatiaName HaitiName HaitiName UnkariName UngarnName IndonesiaName IndonesiaName IrlantiName IrlandName IsraelName IsraelName IntiaName IndiaName IrakName IrakName IranName IranName IslantiName IslandName ItaliaName ItaliaName JamaikaName JamaicaName JordaniaName JordanName JapaniName JapanName KeniaName KenyaName KyrgyzstanName KirgisistanName KambodzaName KambodsjaName KiribatiName KiribatiName KomoritName KomoreneName St. Kitts ja NevisName St. Kitts og NevisName Pohjois- KoreaName Nord- KoreaName Etelä- KoreaName Sør- KoreaName KuwaitName KuwaitName Cayman- saaretName CaymanøyeneName KazakstanName KasakhstanName LaosName LaosName LibanonName LibanonName St. LuciaName St. LuciaName LiechtensteinName LiechtensteinName Sri LankaName Sri LankaName LiberiaName LiberiaName LesothoName LesothoName LiettuaName LitauenName LuxemburgName LuxemburgName LatviaName LatviaName LibyaName LibyaName MarokkoName MarokkoName MonacoName MonacoName MoldovaName MoldovaName MontenegroName MontenegroName MadagaskarName MadagaskarName MarshallinsaaretName MarshalløyeneName Lähi- itäName MidtøstenName MakedoniaName MakedoniaName MaliName MaliName MyanmarName MyanmarName MongoliaName MongoliaName Makao SAR( Kiina) Name Macao SAR (Kina) Name MartiniqueName MartiniqueName MauritaniaName MauritaniaName MontserratName MontserratName MaltaName MaltaName MauritiusName MauritiusName MalediivitName MaldiveneName MalawiName MalawiName MeksikoName MexicoName MalesiaName MalaysiaName MosambikName MosambikName NamibiaName NamibiaName Uusi- KaledoniaName Ny- CaledoniaName NigeriaName NigerName NorfolkinsaariName NorfolkøyaName NigeriaName NigeriaName NikaraguaName NicaraguaName AlankomaatName NederlandName NorjaName NorgeName Afrikka, Pohjois- Name Nord- AfrikaName Amerikka, Pohjois- Name Nord- AmerikaName Eurooppa, Pohjois- Name Nord- EuropaName NepalName NepalName NaurusaaretName NauruName NiueName NiueName Uusi- SeelantiName New ZealandName OseaniaName OceaniaName OmanName OmanName PanamaName PanamaName PeruName PeruName Ranskan PolynesiaName Fransk PolynesiaName Papua- Uusi- GuineaName Papua Ny- GuineaName FilippiinitName FilippineneName PakistanName PakistanName PuolaName PolenName Saint- Pierre ja MiquelonName Saint- Pierre- et- MiquelonName PitcairnName PitcairnName Puerto RicoName Puerto RicoName PalestiinalaisalueName Palestinske territorierName PortugaliName PortugalName PalauName PalauName ParaguayName ParaguayName QatarName QatarName RéunionName RéunionName RomaniaName RomaniaName SerbiaName SerbiaName VenäjäName RusslandName RuandaName RwandaName Saudi- ArabiaName Saudi- ArabiaName Salomon- saaretName SalomonøyeneName SeychellitName SeychelleneName SudaniaName SudanName RuotsiName SverigeName SingaporeName SingaporeName Saint HelenaName St. HelenaName SloveniaName SloveniaName SlovakiaName SlovakiaName Sierra LeoneName Sierra LeoneName San MarinoName San MarinoName SenegaliName SenegalName SomaliaName SomaliaName Afrikka, eteläinenName Sør- AfrikaName Amerikka, Etelä- Name Sør- AmerikaName Aasia, Etelä- Name Sør- AsiaName Aasia, Kaakkois- Name Sørøst- AsiaName Eurooppa, Etelä- Name Sør- EuropaName SurinamName SurinamName São Tomé ja PríncipeName São Tomé og PríncipeName El SalvadorName El SalvadorName SyyriaName SyriaName SwazimaaName SwazilandName Turks - ja Caicos- saaretName Turks - og CaicosøyeneName TšadName TsjadName TogoName TogoName ThaimaaName ThailandName TajikistanName TadsjikistanName TokelauName TokelauName Itä- TimorName Timor- LesteName TurkmenistanName TurkmenistanName TunisiaName TunisiaName TongaName TongaName Itä- TimorName Øst- TimorName TurkkiName TyrkiaName Trinidad ja TobagoName Trinidad og TobagoName TuvaluName TuvaluName TaiwanName TaiwanName Tansanian yhdistäytynyt tasavaltaName TanzaniaName UkrainaName UkrainaName UgandaName UgandaName YhdysvallatName USAName UruguayName UruguayName UzbekistanName UsbekistanName VatikaaniName VatikanstatenName St. Vincent ja GrenadiinitName St. Vincent og GrenadineneName VenezuelaName VenezuelaName Brittien NeitsytsaaretName Jomfruøyene (Storbritannia) Name USA: n NeitsytsaaretName Jomfruøyene (USA) Name VietnamName VietnamName VanuatuName VanuatuName Afrikka, Länsi- Name Vest- AfrikaName Eurooppa, Länsi- Name Vest- EuropaName Wallis ja FutunaName Wallis og FutunaName SamoaName SamoaName JemenName JemenName MayotteName MayotteName Etelä- AfrikkaName Sør- AfrikaName SambiaName ZambiaName ZimbabweName ZimbabweName Andorran franqiName Andorranske francName Andorran pesetaName Andorranske pesetaName Yhdistyneiden Arabiemiraattien dirhamName UAE DirhamName Afganistanin afganiName Afghanistanske afghaniName Albanian lekName Albanske LekName Armenian dramName Armenske DramName Alankomaiden Antillien guldeniName Nederlandske antiller- gyldenName Angolan kwanzaName Angolanske KwanzaName Angolan uusi kwansaName Angolanske Novo KwanzaName Agentiinan pesoName Argentinske pesosName Itävallan shillinkiName Østerrikske SchillingName Australian dollariName Australske dollarName Arubanin floriiniName Arubisk gyldenName Azerbaidzanin manatName Aserbajdsjanske ManatName Bosnia ja Herzegovinan vaihdettava markkaName Bosnia- Hercegovina konvertible MarkName Barbadosin dollariName Barbados- dollarName Bangladeshin takaName Bangladesh TakaName Belgian frangiName Belgiske FrancName Bulgarian leva A/ 99Name Bulgarske Lev A/ 99Name Bulgarian levaName Bulgarske LevName Bahrainin dinaariName Bahrainske dinarerName Burundin franqiName Burundi- francName Bermudan dollariName Bermuda- dollarName Bruneinin dollariName Brunei- dollar (Ringgit) Name Bolivian BolivianoName Bolivianske BolivianoName Bolivian mvdolName Bolivianske MydolName Brasilian realName Brasilianske RealName Bahamian dollariName Bahamas- dollarName Bhutanese ngultrumName Butanske NgultrumName Botswanan pulaName Botswana PulaName Valkovenäjän ruplaName Hviterussiske rublerName Belizen dollariName Belize- dollarName Kanadan dollariName Kanadiske dollarName Kongon frangiName Kongolesiske francName Sveitsin frangiName Sveitiske francName Chilen Unidad de FomentoName Chilenske Unidades de fomentoName Chilen pesoName Chilenske pesosName Kiinan yuanName Kinesiske yuanName Kolumbian pesoName Colombiske pesosName Kolumbian Unidad de Valor realName Colombiske Unidad de Valor RealName Costa Rican colonName Costa Rica- ColonName Kuuban vaihtokelpoinen pesoName Cubanske konvertible pesosName Kuuban pesoName Cubanske pesosName Kap Verden escudoName Kapp Verde- escudoName Kyproksen puntaName Kypriotiske pundName Tsekin korunaName Tsjekkiske korunaName Saksan markkaName Tyske markName Djiboutin franqiName Djiboutiske francName Tanskan kruunuName Danske kronerName Dominikaanisen tasavallan pesoName Dominikanske pesosName Algerian dinaariName Algirske dinarerName Eestin kruunuName Estiske kroonName Egyptin puntaName Egyptiske pundName Eritrean nakfaName Eritreiske NakfaName Espanjan pesetaName Spanske pesetasName Etiopian birrName Etiopiske birrName EuroName EuroName Suomen markkaName Finske markName Fidžin dollariName Fiji- dollarName Falklandin saarten (Malvinassaarten) puntaName Falklandsøy- pundName Ranskan frangiName Franske francName Brittiläinen sterling- puntaName Britiske Pund SterlingName Georgian lariName Georgiske LariName Ghanalainen cediName Ghanesiske CediName Ghanan cediName Ghana CediName Gibraltarin puntaName Gibraltar- pundName Gambia dalasiName Gambiske DalasiName Guinean franqiName Guinea- francName Kreetan drakhmaName Greske DrakmerName Guatemalan quetzalName Guatemala- QuetzalName Guinea- Bissaun pesoName Guinea- Bissau- pesosName Guyanan dollariName Gyuana- dollarName Hongkongin dollariName Hongkong- dollarName Hondurasin lempiraName Honduranske LempiraName Kroatian kunaName Kroatiske KunaName Haitin gourdeName Haitisk GourdeName Unkarin forinttiName Ungarske forintName Indonesian rupiaName Indonesiske rupierName Irlannin puntaName Irsk pundName Uusi Israelin sekeliName Ny israelsk shekelName Intian rupiaName Indiske rupierName Irakin dinaariName Irakiske dinarerName Iranin rialName Iranske rialName Islannin kruunuName Islandske kronerName Italina liiraName Italienske lireName Jamaikan dollariName Jamaica- dollarName Jordanian dinaariName Jordanske dinarerName Japanin jeniName Japanske yenName Kenian shillinkiName Kenyanske shillingName Kirgisian somName Kirgisistanske SomName Kambodzan rielName Kambodsjanske rielName Komorien frangiName Komorene- francName Pohjois- Korea wonName Nord- Koreanske wonName Etelä- Korean wonName Sør- Koreanske wonName Kuwaitin dinaariName Kuwaitiske dinarerName Cayman- saarien dollariName Kaymanøyene- dollarName Kazakstanin tengeName Kasakhstanske TengeName Laosin kipName Laotiske kipName Libanonin puntaName Libanesiske pundName Sri Lankan rupiaName Sri Lankiske rupierName Liberian dollariName Liberia- dollarName Lesothon lotiName Lesotho LotiName Liettuan litasName Litauiske litasName Luxemburgin franqiName Luxemburg- francName Latvia latiName Latviske latsName Libyan dinaariName Libyske dinarerName Marokon dirhamName Marokkanske dirhamName Moldovan leuName Moldoviske LeuName Madagaskarin ariaryName Malagassiske ariaryName Madagaskarin frangiName Malagassiske francName Makedonian denaariName Makedonske denarerName Malin franqiName Mali FrancName Myanmarin kyatName Myanmar KvatName Mongolia tugrikName Mongolske tugrikName Macaon patacaName Macau PatacaName Mauritanian ouguiyaName Mauritanske ouguiyaName Maltan liiraName Maltesiske lireName Mauritiuksen rupiaName Mauritius- rupierName Malediivien rupiaName Maldiviske rufiyaaName Malawin kwachaName Malawiske kwachaName Meksikon pesoName Mexicanske pesosName Meksikon Unidad de InversionName Mexikansle Unidad de InversionName Malesian ringgitName Malaysiske ringgitName Mosambikin meticalName Mozambiske meticalName Namibian dollariName Namibia- dollarName Nigerian nairaName Nigerianske nairaName Kolmas Nicaraguan córdobaName Nicaraguanske Cordoba OroName Alankomaiden Antillien guldeniName Nederlandske gyldenName Norjan kruunuName Norske kronerName Nepalin rupiaName Nepalesiske rupierName Uuden- Seelannin dollariName New Zealand- dollarName Omanin rialName Omanske rialerName Panaman balboaName Panamanske balboaName Uusi solName Peruvianske Nuevo SolName Papua- Uusi- Guinean kinaName Papua Ny- Guinea kinaName Filippiinien pesoName Filippinske pesosName Pakistanin rupiaName Pakistanske rupierName Puolan zlotyName Polske zlotyName Portugalin escudoName Portugisiske escudosName Paraguayn guaraníName Paraguayanske guaraniName Quatarin rialName Qatar- rialerName Romanian ley A/ 05Name Rumenske Leu A/ 05Name Romanian leuName Rumenske LeuName Serbian dinaariName Serbiske dinarerName Venäjän ruplaName Russiske rublerName Venäjän rupla A/ 97Name Russiske rubler A/ 97Name Ruandan franqiName Rwanda- francName Saudi- Arabian rialName Saudiske riyalName Salomonsaarten dollariName Salomonøy- dollarName Seychellien rupeeName Seychellene- rupierName Sudanin dinaariName Sudanesiske dinarerName Sudanin puntaName Sudanesiske pundName Ruotsin kruunuName Svenske kronerName Singaporen dollariName Singapore- dollarName Saint Helenan puntaName St. Helena- pundName Slovenian tolarName Slovenske tolarName Slovakian korunaName Slovakiske korunaName Sierra Leonen leoneName Sierra Leone leoneName Somalian shillinkiName Somalske shillingName Surinamin dollariName Surinam- dollarName Surinamin guldeniName Surinam- gyldenName São Tomén ja Príncipen dobraName São Tomé og Príncipe dobraName El Salvadorin colonName Salvadoranske colonName Syyrian puntaName Syriske pundName Swazimaan lilangeliName Swazi LilangeniName Thaimaan bahtName Thailandske bahtName Tajikistanin somoniName Tadsjikistanske somoniName Vanha Turkmenistanin manatName Turkmenistansle gamle ManatName Turkmenistanin manatName Turkmenistanske ManatName Tunisian dinaariName Tunisiske dinarerName Tongan pa' angaName Tonganske Pa' angaName Portugalin Timorin escudoName Portugisisk Timor- escudoName Turkin liira A/ 05Name Tyrkiske lira A/ 05Name Turkin liiraName Tyrkiske liraName Trinidad ja Tobagon dollariName Trinidad og Tobago- dollarName Uuden Taiwanin dollariName New Taiwan DollarName Tansanian shillinkiName Tanzanianske shillingName Ukrainan hryvnjaName Ukrainske hryvniaName Ugandan shillinkiName Uganda- shillingName Yhdysvaltojen dollariName Amerikanske dollarName Yhdysvaltojen dollari (seuraava päivä) Name Amerikanske dollar (neste dag) Name Yhdysvaltojen dollari (sama päivä) Name Amerikanske dollar (samme dag) Name Uruguayn pesoName Uruguayanske pesosName Uzbekistanin somName Usbekistanske somName Venezuelan bolívar fuerteName Venezuelanske Bolivar FuerteName Vietnamin dongName Vietnamesiske DongName Vanuatun vatuName Vanuatu VatuName Samoan talaName Samoanske talaName Keski- Afrikan tasavallan CFA frangiName Sentralafrikanske CFA -. francName HopeaName SølvName KultaName GullName Itä- Karibian dollariName Østkaribiske dollarName Länsi- Afrikan CFA frangiName Vestafrikanske CFA -. francName PalladiumName PalladiumName CFP franqiName CFP FrancName Jemenin rialName Yemen- rialName Jugoslavian dinaariName Jugoslaviske dinarName Etelä- Afrikan randiName Sør- Afrikanske randName Sambian kwachaName Zambiske kwachaName Zimbabwen dollari A/ 06Name Zimbabwe- dollar A/ 06Name Zimbabwen dollariName Zimbabwe- dollarName Sisäiset palvelutName Interne tjenesterName KehitystyökalutName UtviklingName KäännösName OversettelseName VerkkosivukehitysName NettutviklingName EditoritName SkriveprogrammerName KasvatusName OpplæringName KieletName SpråkName MatematiikkaName MatematikkName SekalaisetName DiverseName LuonnontieteetName VitenskapName OpetusvälineetName LæringsverktøyName ToimintapelitName ArkadeName LautapelitName BrettspillName KorttipelitName KortspillName PelitName SpillName LastenpelitName Spill for barnName LogiikkapelitName LogikkspillName Rogue- tyyliset pelitName HulespillName Taktiikka ja strategiaName Taktikk og strategiName GrafiikkaName GrafikkName InternetName InternettName PäätesovelluksetName TerminalprogrammerName ValikkoName KDE- menyName Lisää sovelluksiaName Flere programmerName MultimediaName MultimediaName Toimisto- ohjelmatName KontorName Tiede ja matematiikkaName Vitenskap og matematikkName JärjestelmäKeywords SystemName LelutName LeketøyName Hävinneet ja löydetytName Tapt og funnetName EsteettömyysName TilgjengelighetName TyöpöytäComment SkrivebordComment ApuohjelmatKeywords VerktøyName TiedostoName FilName OheislaitteetName Tikoblede enheterName PIMName PIMName X- ApuohjelmatComment X- verktøyComment X Window - apuohjelmatName Verktøy for X- windowName TyöpöytähakuComment SkrivebordssøkComment Nepomuk/ Strigi - palvelinasetuksetComment Nepomuk/ Strigi tjeneroppsettName Nepomuk- palveluComment Nepomuk søkemodulComment Name Hjelpemodul for KIO – for å sikre automatiske oppdateringer av nepomuksearch- resultater. Name Nepomuk- palvelinComment Nepomuk tjenerComment Nepomuk- palvelin, joka tarjoaa tallennuspalveluja ja strigi- kontrollinComment Nepomuk- tjeneren som yter lagringstjenester og strigi- styringComment Nepomuk- palveluName Nepomuk tjenesteName NepomukFileWatchComment Nepomuk filovervåkingComment Tiedostojen muutoksia tarkkaileva Nepomuk- tiedostonseurantapalveluComment Nepomuk filovervåkning for å detektere filendringerComment Nepomuk- datamuuttotaso 1Name Nepomuk dataoverflytting nivå 1Name Nepomuk- ontologialataajaComment Nepomuk ontologi- lasterComment Nepomu- palvelu, joka ylläpitää järjestelmään asennettuja ontologioitaName Nepomuk tjeneste som er ansvarlig for ontologiene som er installert på systemetName NepomukQueryServiceComment Nepomuk spørretjenesteComment Nepomuk- kyselypalvelu tarjoaa liittymän pysyville kyselykansioilleName Nepomuk spørretjeneste tilbyr en brukerflate for varige spørremapperName Nepomukin irrotettava tallennuspalveluComment Nepomuk flyttbar lagringstjenesteComment Nepomuk- irrotettavien tallennuslaitteiden palvelu tarjoaa pääsyn Nepomuk- metadataan irrotettavilla tallennuslaitteilla. Name Nepomuk flyttbar lagringstjeneste som gir tilgang til Nepomuk metadata på flyttbare lagringsenheter. Name Nepomuk- tietovarastoComment Nepomuk datalagringComment Nepomuk- tietovarastopalveluComment Kjernen i Nepomuk datalagrings tjenesteComment Nepomuk- tallennuspalveluName Nepomuk lagringstjenesteName Nepomuk- käynnistys epäonnistuiComment Klarte ikke å starte NepomukComment Nepomuk semanttista työpöytäjärjestelmää ei voitu käynnistää Name Nepomuk semantisk skrivebord kunne ikke startesName Muunnetaan Nepomukin dataaComment Konvertering av Nepomuk- dataComment Kaikki Nepomukin data muunnetaan uutta varastotaustaosaa vartenName Alle Nepomuk- data er konvertert til et nytt lagringsbakstykkeName Nepomukin datan muuntaminen epäonnistuiComment Konvertering av Nepomuk- databasen mislyktesComment Nepomukin datan muuntaminen uutta taustaosaa varten epäonnistuiName Konvertering av Nepomuk- data til et nytt bakstykke lyktes ikkeName Nepomukin data muunnettuComment Konvertering av Nepomuk- data ferdigComment Onnistuneesti muunnettu Nepomukin data uutta taustaosaa vartenName Fullført konvertering av Nepomuk- data til et nytt bakstykkeName Nepomukin Strigi- palveluComment Nepomuk Strigi- tjenesteComment Nepomuk- palvelu, joka hallitsee strigi- taustaprosessia tiedostojen indeksoimiseksiComment Nepomuk tjeneste som kontrollerer strigi- nissen, f. eks. indekserer filene på skrivebordetComment Etsintäpalvelu tiedostoindeksoijaName Filindeksering for søketjenesteName Indeksointi käynnistetty ensi kertaaComment Første indeksering har startetComment Paikallisten tiedostojen indeksointi pikahakua varten on käynnistynyt. Name Indekseringen av lokale filer for raskt søk er startet. Name Alustava indeksointi päättynytComment Første indeksering er ferdigComment Paikallisten tiedostojen alustava indeksointi työpöydän pikahakua varten on valmis. Name Den første indekseringen av lokale filer for raskere søk er ferdig. Name Indeksointi keskeytettyComment Indekseringen stoppet midleridigComment Hakupalvelu on keskeyttänyt tiedostoindeksoinnin. Name Søketjenesten har stoppet filindeksering midlertidig. Name Indeksointi käynnistetty uudelleenComment Indekseringen fortsetterComment Hakupalvelu on käynnistänyt tiedostoindeksoinnin uudelleenComment Søketjenesten har gjenopptatt filindeksering. Comment Ääni - ja videoasetuksetName Oppsett av lyd og videoName Phonon XineComment Phonon XineComment Xine- taustaosan asetuksetName Oppsett av Xines bakgrunnsmotorName ÄänimenettelytapakäsittelijäComment Tjener for lydpraksisComment Palvelin sovellusten päätösten ja datan keskittämiseksi käyttäen Phonon- ohjelmaaName En tjener som sentraliserer avgjørelser og data for programmer som bruker PhononName KDE- multimediataustaosaComment KDE MultimediebakstykkeComment Phonon: KDE: n multimediakirjastoName Phonon: KDE' s multimedia- bibliotekName ÄänilaitevarmistusComment Lydenhet å falle tilbake påComment Huomautus automaattisesta varmistuksesta, jos parempana pidetty laite ei ole käytettävissäName Gi varsel dersom enehenten det skal falles tilbake til ikke er tilgjengeligName KDE- HiColorComment KDE- HiColorComment VarmistuskuvaketeemaName Siste instans ikon- temaName JavaScript- käyttöliittymäelementtiComment JavaScript- skjermelementComment Natiivi, JavaScript- pohjainen Plasmoid- käyttöliittymäelementtiName Plasmaelement for dette systemet, skrevet i JavaScriptName JavaScript- datakoneName JavaScript datamotorName JavaScript- SuorittajaName JavaScript- kjørerName AlustaComment PlatformComment Windows- alustahallintaName Windows plattformbehandlerName KDED Windows- aloitusvalikkomoduuliName KDED- modul for Windows- Start- menyName Äänen esikuunteluName LydprøveName KuvannäytinName BildeviserName Solid automaattinen poistamispalveluComment Solid- tjeneste for automatisk utløsingComment Mahdollistaa asemien automaattisen vapautuksen, kun niiden poistopainiketta painetaanName Tillater at enheter utløses automatisk når utløserknappen trykkesName Irrotettavat laitteetComment FlyttbarComment Muokkaa irrotettavan tallennusmedian automaattista käsittelyäName Sett opp automatisk håndtering av flyttbare lagringsmediumName Irrotettavan laitteen automaattiasentajaComment Automatisk montering av flyttbare enheterComment Asentaa laitteet automaattisesti, kun ne laitetaan telakkaan tai kirjauduttaessaName Monterer automatisk enheter når de kobles til, eller ved påloggingName Solid- käyttöliittymäpalvelinComment Brukerflate- tjener for SolidComment Käyttöliittymäpalvelin laitteiston tunnistusjärjestelmä Solidia vartenName En brukerflate- tjener for Solid, et system for å finne maskinvareName KDE: n esteettömyystyökaluName Tilgjengelighetsverktøy for KDEName Muunnosnäppäin on aktivoitunutComment En valgtast er slått påComment Muunnosnäppäin (esim. Shift tai Ctrl) on vaihtanut tilaa ja on nyt aktiivinenName En valgtast (f. eks. Shift eller Ctrl) har endret status og er nå slått påName Muunnosnäppäin ei ole enää aktiivinenComment En valgtast er slått avComment Muunnosnäppäin (esim. Shift tai Ctrl) on vaihtanut tilaa eikä ole enää aktiivinenName En valgtast (f. eks. Shift eller Ctrl) har endret status og er nå slått avName Muunnosnäppäin on lukittuComment En valgtast er blitt låstComment Muunnosnäppäin (esim. Shift tai Ctrl) on lukittu ja on nyt aktiivinen kaikille seuraaville näppäinpainalluksilleName En valgtast (f. eks. Shift eller Ctrl) har blitt låst og er nå skrudd på for alle etterfølgende tastetrykkName Lukitusnäppäin on aktivoituComment En låsetast er blitt slått påComment Lukitusnäppäin (esim. CapsLock tai NumLock) on vaihtanut tilaansa ja on nyt aktiivinenName En låsetast (f. eks. Caps Lock eller Num Lock) har endret status og er nå slått påName Lukitusnäppäin on nyt deaktivoituComment En låsetast er blitt slått avComment Lukitusnäppäin (esim. CapsLock tai NumLock) on vaihtanut tilaansa ja ei ole enää aktiivinenName En låsetast (f. eks. Caps Lock eller Num Lock) har endret status og er nå slått avName Tahmeat näppäimet on otettu käyttöön tai poistettu käytöstäName Faste valgtaster er blitt slått på eller avName Hitaat näppäimet on otettu käyttöön tai poistettu käytöstäName Trege taster er blitt slått på eller avName Kimpoavat näppäimet on otettu käyttöön tai poistettu käytöstäName Filtertaster er blitt slått på eller avName Hiiren näppäimet on otettu käyttöön tai poistettu käytöstäComment Musetaster er blitt slått på eller avComment Käyttöä helpottavia asetuksiaName Forbedret tilgjengelighet for funksjonshemmedeName AutomaattikäynnistysComment AutostartComment Työkalu KDE: n käynnistyksessä käynnistettävien ohjelmien hallintaan. Name Et konfigurasjonsverktøy for å håndtere hvilke program som skal starte opp med KDE. Name Järjestelmän varoitusComment SystemlydComment Järjestelmän varoitusäänen asetusName Oppsett av systemlydName VäritComment FargerComment VäriasetuksetName FargeinnstillingerName Päivämäärä ja aikaComment Dato og klokkeslettComment Päiväyksen ja ajan asetuksetName Innstilling av dato og klokkeslettName Päivämäärä - ja aikaohjausmoduuliName Styremodul for dato og tidName Tallenna päiväyksen ja ajan asetuksetDescription Lagre dato og klokkeslett- innstillingerDescription Järjestelmämenettelytavat estävät sinua tallentamasta päivämäärä/ aika- asetuksia. Name Systembestemmelser gjør at du ikke kan lagre dato/ tid- innstillingeneName KirjasimetComment SkrifttypeComment Kirjasinten asetuksetName SkriftinnstillingerName NäyttöComment SkjermComment Näytön asetuksetComment SkjerminnstillingerComment Peliohjainten asetuksetName StyrespakinnstillingerName PeliohjainName StyrespakName HiiriComment MusComment HiiriasetuksetComment MusinnstillingerComment Fish- verkkoComment Fish- nettverkComment KukatComment FlowersComment Night Rock, tekijä Tigertjalkakäytävä ", amerikanenglannissa" katukäytäväComment Night Rock av TigertComment JalkakäytäväComment PavementComment RattanComment RattanComment Stonewall 2, tekijä TigertComment Stonewall 2 av TigertComment KolmiotComment TrianglesComment XEarth, tekijä Kirk JohnsonComment XEarth av Kirk JohnsonComment XGlobe, tekijä Thorsten ScheuermannComment XGlobe av Thorsten ScheuermannComment XPlanet, tekijä Hari NairName XPlanet av Hari NairName SisäänkirjautumisasetuksetComment InnloggingsbehandlerComment SisäänkirjautumisasetuksetName Tilpass innlogin­gsbehandler (KDM) Name NäppäimistöComment TastaturComment Näppäimistön asetuksetName TastaturinnstillingerName Näppäimistön yleispikavalinnatComment Globale hurtigtasterComment Näppäinsidosten asetuksetName Oppsett av hurtigtasterName KDE oletus 3: lle muokkausnäppäimelleName KDE- standard for tre valgtasterName KDE oletus 4: lle muokkausnäppäimelleName KDE- standard for fire valgtasterName Mac- skeemaName Mac- oppsettName UNIX- skeemaName UNIX- oppsettName Windows- skeema (ilman Win- näppäintä) Name Windows- oppsett (uten Windows- tast) Name Windows- skeema (Win- näppäimellä) Name Windows- oppsett (med Windows- tast) Name WindowMaker (3 muokkausnäppäintä) Name WindowMaker (tre valgtaster) Name Asenna... Name Installer & # 160; … Name KFontViewGenericName KFontViewGenericName Kirjasinten näytinName SkrifttypeviserName Hallitse järjestelmälaajuisia kirjasimia. Description Håndter skrifter for hele systemet. Description Järjestelmänlaajuisten kirjasinasetusten muokkaaminen vaatii käyttöoikeuksia. Name Privileger trengs for å endre systemoppsettet for skrifter. Name KirjasinasentajaComment SkriftinstalleringComment Asenna, järjestä ja esikatsele kirjasimiaName Installer, styr og forhåndsvis skrifttyperName KirjasintiedostotName SkrifttypefilerName Asenna KDE- teemaName Legg inn KDE- temaName TeemanhallintaComment TemabehandlerComment Ylläpidä KDE: n teemojaName Velg blant KDE- temaer for hele brukerflatenName Näppäimistön järjestysName TastaturoppsettName Näppäimistön järjestysName Verktøy for tastaturoppsettName Käynnistyksen ilmaiseminenComment OppstartsmeldingComment Valitse ohjelmien käynnistymisestä kertovan tiedon tyyliName Velg stil på tilbakemelding ved programstartName KRandRTrayGenericName KRandRTrayGenericName Näytön kuvan koon muuttaminen ja kuvan kääntäminenComment Endre størrelsen på og rotere skjermbildetComment Panelisovelma X- ruutujen koon ja suunnan muuttamiseksiName Et panelprogram som skalerer og roterer X- skjermer. Name Havaitaan RANDR (valvontaohjelma) muutoksiaName Påviser RANDR (skjerm) - endringerName Koko ja suuntaComment Størrelse og retningComment Resoluution muuttaminen ja ruudun kääntäminenName Endre størrelsen på og rotere skjermbildetName NäytönsäästäjäComment PauseskjermComment Näytönsäästäjän asetuksetName Tilpasning av pauseskjermName ÄlykortitComment SmartkortComment Smartcard- tukiName Tilpass smartkortstøtteName Näppäimistön vakiopikavalinnatComment Standard hurtigtasterComment Näppäinsidosten vakioasetuksetName Oppsett av hurtigtasterName TyyliComment StilComment Mahdollistaa kontrollien käyttäytymisen muokaamisen ja KDE: n tyylin vaihtamisenName Her kan du endre skjermelementenes oppførsel og stiler i KDEName TyötilaComment ArbeidsområdeComment Yleisvalitsimet Plasma- työtilalleName Globale valg for Plasma- arbeidsområdetName Useita näyttöjäComment Flere skjermerComment Muokkaa KDE sopivaksi usealle näytölleName Tilpass KDE for flere skjermerName OletussininenName Standard blåName 9WMComment 9WMComment Emulaatio Plan9- ikkunaohjelmasta 8- 1/ 2Name En emulering av vindusbehandleren 8 ½ fra Plan 9Name AEWMComment AEWMComment Minimalistinen ikkunaohjelmaName En minimalistisk vindusbehandlerName AEWM++Comment AEWM++Comment Minimaalinen AEWM: ään pohjautuva ikkunaohjelma, jota on parannettun virtuaalityöpöydillä ja osittaisella GNOME- tuellaName En minimal vindusbehandler basert på AEWM, forbedret med virtuelle skrivebord og delvis støtte for GNOMEName AfterStepComment AfterStepComment NeXTStep- tyylinen ja - tuntuinen FVWM: ään pohjautuva ikkunaohjelmaName En vindusbehandler som ligner på NeXTStep, basert på FVWMName AMATERUSComment AMATERUSComment GTK+- pohjainen ikkunaohjelma ikkunoiden ryhmittely - ominaisuudellaName En vindusbehandler basert på GTK+ med vindusgrupperingName AmiWMComment AmiWMComment Amigan tyylinen ikkunaohjelmaName Vindusbehandler som ligner på AmigaName ASClassicComment ASClassicComment AfterStep Classic, After Step v1. 1: een pohjautuva ikkunaohjelmaName AfterStep Classic, en vindusbehandler basert på AfterStep v1. 1Name vaikuttavaComment awesomeComment Hyvin muokattavissa oleva kehysikkunahallintaName En vindusbehandler med mange innstillingerName BlackboxComment BlackboxComment Kevyt ja nopea ikkunaohjelmaComment En rask og lett vindusbehandlerComment Common Desktop Environment, patentoitu työpöytäympäristöjen teollisuusstandardiName Common desktop Environment, et godseid skrivebordsmiljø som er standard i programvareindustrienName CTWMComment CTWMComment Claudes Tab Window Manager, TWM, jota on parannettu esimerkiksi virtuaalityöpöydilläName Claude' s Tab Window Manager, TWM forbedret med virtuelle skrivebord, osv. Name CWWMComment CWWMComment ChezWam, minimalistinen EvilWM: ään pohjautuva ikkunaohjelma. Name The ChezWam Window Manager, en minimalistisk vindusbehandler basert på EvilWMName Enlightenment DR16Comment Enlightenment DR16Comment Erittäin muokattavissa oleva ominaisuusrikas ikkunaohjelmaName En svært omfattende vindusbehandler som kan tilpasses med temaerName EnlightenmentName EnlightenmentName EvilWMComment EvilWMComment Minimalistinen AEWM- pohjainen ikkunaohjelmaName En minimalistisk vindusbehandler basert på AEWMName FluxboxComment FluxboxComment Blackboxiin pohjautuva erittäin muokattava ja kevyt ikkunaohjelmaName En lite ressurskrevende og svært fleksibel vindusbehandler basert på BlackboxName FLWMComment FLWMComment Fast Light Window Manager. Pohjautuu suurimmaksi osin WM2: eenName En rask, lett vindusbehandler (Fast Light Window Manager), mest basert på WM2Name FVWM95Comment FVWM95Comment Windows 95: lta näyttävä FVWM- johdannainenName En variant av FVWM som ser ut som Windows 95Name FVWMComment FVWMComment Tehokas ICCCM- mukautuva virtuaalityöpöytiä tukeva ikkunaohjelmaName En slagkraftig vindusbehandler med flere virtuelle skrivebord, som støtter ICCCMName GNOMEComment GNOMEComment GNU Network Object Model Environment. Valmis, vapaa ja helppokäyttöinen työpöytäympäristöName GNU Network Object Model Environment. Et skrivebordsmiljø som er komplett, fritt og lett å brukeName GolemComment GolemComment Kevyt ikkunaohjelmaName En lettvekts vindusbehandlerName IceWMComment IceWMComment Windows 95: n ja OS/ 2- Motifin tyylinen ikkunaohjelmaName En vindusbehandler som likner Windows 95- OS/ 2- MotifName IonComment IonComment Näppäimistöystävällinen ikkunaohjelma Name En tastaturvennlig vindusbehandler med flislagte vinduer basert på PWMName LarsWMComment LarsWMComment Lars- ikkunaohjelma. Pohjautuu 9WM: ään ja tukee järjestettyjä ikkunoitaName Lars vindusbehandler basert på 9WM som støtter flislagte vinduerName LWMComment LWMComment Kevyt ikkunaohjelma. Paljas, ei muokattavissa oleva ikkunaohjelmaName Lettvekts vindusbehandler - Lightweight Window Manager. En enkel vindusbehandler uten innstillingerName MatchboxComment MatchboxComment Ikkunaohjelma PDA- laitteisiinName En vindusbehandler for håndholdte enheterName MetacityComment MetacityComment Kevyt, GTK2- pohjainen ikkunaohjelmaName En lettvekts vindusbehandler basert på GTK2Name MWMComment MWMComment Motif- ikkunaohjelmaName Motif vindusbehandlerName OLVWMComment OLVWMComment OpenLook virtuaalinen ikkunanhallinta. OLWM: n paranneltu versio, joka käsittelee virtuaalityöpöytiä paremminName OpenLook Virtual Window Manager. OLWM utvidet med virtuelle skrivebordName OLWMComment OLWMComment Perinteinen Open Look - ikkunaohjelmaComment Den tradisjonelle Open Look- vindusbehandlerenComment Kevyt, Blackboxiin pohjautuva ikkunaohjelmaName En lettvekts vindusbehandler basert på BlackboxName OroborusComment OroborusComment Kevyt teemoitettava ikkunaohjelmaName En lettvekts vindusbehandler med temaerName PhluidComment PhluidComment Imlib2- pohjainen ikkunaohjelmaName En vindusbehandler basert på Imlib2Name PWMComment PWMComment Kevyt ikkunaohjelma, joka osaa liittää useita ikkunoita yhteen kehykseenName En lettvekts vindusbehandler som kan koble flere vinduer til én rammeName QVWMComment QVWMComment Windows 95: n tyylinen ikkunaohjelmaName En vindusbehandler som likner Windows 95Name RatpoisonComment RatpoisonComment Yksinkertainen, vain näppäimistöltä käytettävä ikkunamanageri, screen- ohjelman tyyliinName En enkel tastaturbasert vindusbehandler etter forbilde av ScreenName SapphireComment SapphireComment Minimaalinen, mutta muokattavissa oleva ikkunaohjelmaName En minimal vindusbehandler men med innstillingerName SawfishComment SawfishComment Laajennettavissa oleva ikkunaohjelma, johon voi luoda komentosarjoja Emacs lispin tyylisellä kielelläName En utvidbar vindusbehandler som kan skriptes med et språk som likner Emacs LispName TWMComment TWMComment Välilehtiä tukeva ikkunaohjelmaName Tab VindusbehandlerName UDEComment UDEComment UNIX- työpöytäympäristöName UNIX Desktop EnvironmentName VTWMComment VTWMComment Välilehtiä ja virtuaalityöpöytiä tukeva ikkunaohjelma, pohjautuu TWM: äänName Virtual Tab vindusbehandler. TWM utvidet med virtuelle skjermer osv. Name W9WMComment W9WMComment 9WM: ään pohjautuva ikkunaohjelma, jossa tuki virtuaalityöpöydille ja näppäimistöyhdistelmilleName En vindusbehandler basert på 9WM forbedret med virtuelle skjermer og hurtigtasterName WaimeaComment WaimeaComment Blackboxiin perustuva paljon muokattavissa oleva ikkunaohjelmaName En vindusbehandler med mange tilpasninger, basert på BlackboxName WM2Comment WM2Comment Pieni ikkunaohjelma, jossa ei ole asetuksiaName En liten vindusbehandler uten tilpasningerName WindowMakerComment WindowMakerComment Yksinkertainen ikkunaohjelma, joka muistuttaa erittäin paljon NeXTStepiltäName En enkel vindusbehandler som ligner mye på NeXTStepName XFce 4Comment XFce 4Comment Cholesterol Free - työpöytäympäristö. CDE: tä muistuttavatyöpöytäympäristö. Name Det kolesterolfrie skrivebordet, versjon 4. Et skrivebordsmiljø som minner om CDEName XFceComment XFceComment Cholesterol Free - työpöytäympäristö. CDE: tä muistuttavatyöpöytäympäristö. Name Det kolesterolfrie skrivebordsmiljø. Et skrivebordsmiljø som minner om CDEName YmpyrätDescription SirklerDescription Teema sinisillä ympyröilläName Tema med blå sirklerName Oxygen- AirDescription Oxygen- AirDescription Oxygen- teemaName Oxygen- temaName PikanäppäimetComment KDE- hurtigtasterComment KHotKeys- taustaprosessi. Ei taustaprosessia, ei pikanäppäimiä. Comment KHotkeys- nisse. Ingen nisse, ingen snarveier. Comment KommenttiName KommentarName ValikkomuokkainName KMenuEditName HakuComment SøkComment Yksinkertainen_ toimintoComment Enkel_ handlingComment Tässä ryhmässä on joukko KHotkeys- esimerkkejä. Huomaa, että tämä ryhmä ja kaikki sen toiminnot on oletuksena asetettu pois päältä. Name Denne gruppa inneholder forskjellige eksempler som viser de fleste egenskapene til KHotkeys. (Merk at denne gruppa og alle dens handlinger er slått av som standard.) Name EsimerkitKeywords EksemplerComment KSIRC- ikkuna aktivoidaan, kun painetaan Ctrl+Alt+I, jos ikkuna on olemassa. Yksinkertaista. Name Etter at Ctrl+Alt+I er trykket blir KSIRC- vinduet skrudd på om det finnes. Enkelt. Name Aktivoi KSIRC- ikkunaComment Skru på KSIRC- vinduComment KSIRC- ikkunaComment KSIRC- vinduComment KSIRCComment KSIRCComment Näppäinten Alt+Ctrl+H painamisen jälkeen ” Hello ” - syöte simuloidaan kun kirjoitat sitä. Tämä on erityisen hyödyllistä, jos sinun on kutsuttava usein kirjoitettavaa sanaa (esimerkiksi ” unsigned ”). Jokainen näppäinpainallus syötteessä erotellaan kaksoispisteellä kaksoispisteellä ”: ”. Huomaa, että näppäinpainallus kirjaimellisesti tarkoittaa näppäinpainalluksia, joten sinun on kirjoitettava, mitä näppäilisit näppäimistöllä. Alla olevassa taulussa vasen sarake näyttää syötteen ja oikea sarake näyttää mitä kirjoitit.\\ ” enter ” (esim.: uusi rivi) Enter tai Return\ a (esim.: pieni a) A\ A (esim.: iso a) Shift+A\: (kaksoispiste) Shift+;\ '' (välilyönti) SpaceName Når Alt+Ctrl+H er trykket, blir inndata- teksten « Hallo » simulert, som om du tastet det inn. Spesielt nyttig om du er for doven til å taste et ord ofte (for eksempel « unsigned »). Hvert tastetrykk i inndataene er atskilt med kolon «: ». Merk at tastetrykkene er ekte tastetrykk, så du må skrive inn hva du virkelig ville skrive på tastaturet. I tabellen nedenfor vises inndata i venstre kolonne, og høyre kolonne viser hva som skal tastes.\\ "enter" (dvs. ny linje) Enter eller Return\ a (dvs. liten a) A\ A (dvs. stor A) Shift+A\: (kolon) Shift+;\ '' (mellomrom) MellomromName Kirjoita 'Terve' Comment Tast « Hallo» Comment Tämä toiminto käynnistää Konsolen painettuasi Ctrl+Alt+T. Name Denne handlinga kjører Konsole når Ctrl+Alt+T trykkes. Name Suorita KonsoleComment Kjør KonsoleComment Lue ensin kommentit ” Type Hello ” - toiminnosta.\\ QT Designer käyttää Ctrl- F4- painikkeita ikkunoiden sulkemiseen. KDE: ssä Ctrl- F4 on kuitenkin pikanäppäin mentäessä virtuaalityöpöytään 4, joten pikanäppäin ei toimi QT Designer- ohjelmassa. Edelleen, Qt Designer ei käytä KDE: n standardia Ctrl- W- pikanäppäimiä ikkunan sulkemiseen.\\ Tämä pulma voidaan ratkaista linkittämällä Ctrl+W - painikkeet Ctrl+F4 - painikkeiksi kun aktiivinen ikkuna on Qt Designer. Kun Qt Designer on aktiivinen, joka kerta kun painikkeita Ctrl+W painetaan, Ctrl+F4 lähetetään sen sijaan Qt Designer- ohjelmalle. Muissa sovelluksissa Ctrl+W- painikkeiden vaikutus on muuttumaton.\\ Meidän on nyt annettava kolme asiaa: Uusi pikavalitsin, joka liipaisee ” Ctrl+W ” - painikkeilla, uusi näppäimistösyötetoiminto, joka lähettää Ctrl+F4, ja uusi ehto, että aktiivinen ikkuna on Qt Designer.\ Qt Designerilla tuntuu aina oleva otsikko ” Qt Designer by Trolltech ”, joten ehto tarkistaa, että onko ikkunalla tuo otsikko. Name Les først kommentaren til handlinga « Tast 'Hallo' ».\\ Qt Designer bruker Ctrl+F4 til å lukke vinduer. Men i KDE står Ctrl+F4 for å gå til virtuelt skrivebord 4, så denne snarveien virker ikke i Qt Designer. Videre bruker ikke Qt Designer KDEs standard Ctrl+W til å lukke vinduet.\\ Dette problemet kan løses ved å avbilde Ctrl+W til Ctrl+F4 når det aktive vinduet er Qt Designer. Når Qt Designer er aktivt blir Ctrl+F4 sendt til Qt Designer hver gang Ctrl+W trykkes. I andre programmer er effekten av Ctrl+W uendret.\\ Nå trenger vi å oppgi tre ting: En ny snarveistast til Ctrl+W, en ny handling for inntasting som sender Ctrl+F4 og en ny betingelse – at det aktive vinduet er Qt Designer.\ Det ser ut til at Qt Designer alltid har tittelen « Qt Designer by Trolltech », så betingelsen ser etter at det aktive vinduet har den tittelen. Name Laita Ctrl+W- näppäinyhdistelmä osoittamaan Ctrl+F4- näppäinyhdistelmään Qt Designer - ohjelmassaComment Viderefør Ctrl+W til Ctrl+F4 i QT DesignerComment Painaessasi Ctrl+Alt+W- näppäinyhdistelmää työpöydän komentoikkuna (Alt+F2) avataan. Voit käyttää myös mitä tahansa muuta D- Bus- kutsua aivan kuten qdbus- työkalun kanssa. Name Om Ctrl+Alt+W trykkes blir det utført et D- BUS- kall som viser mini- kommandolinja. Alle slags D- BUS- kall kan brukes akkurat som i kommandolinjeverktøyet « qdbus ». Name Suorita D- Bus- kutsu ” kdesktop KDesktopIface popupExecuteCommand () ” Comment Utfør DBus- kallet 'kdesktop KDesktopIface popupExecuteCommand ()' Comment Lue ensin kommentti ” Type 'Hello' ” - toiminnosta.\\ Juuri kuin ” Type Hello ” - toiminto, tämä simuloi näppäimistösyöttöä, erityisesti Ctrl+Alt+B- painikkeiden painamisen jälkeen, se lähettää B: n XMMS: lle (B XMMS: ssä hyppää seuraavaan lauluun). ” Send to specific window ” - asetusnappi on valittu ja ikkuna, joka sisältää luokan ” XMMS_ Player ” annetaan; Tämä aiheuttaa, että syöte aina lähetetään tähän ikkunaan. Tällä tavoin voit ohjata XMMS: ää vieläpä jos, esimerkiksi, se on eri virtuaalityöpöydässä.\\ (Suorita ” xprop ” ja napauta XMMS- ikkunaa ja etsi WM_ CLASS nähdäksesi ” XMMS_ Player ” - luokan). Name Les først kommentaren til handlinga « Tast 'Hallo' ».\\\ Akkurat som « Tast 'hallo' » simulerer denne en inntasting. Nærmere bestemt Når Ctrl+Alt+B trykkes, sender den B til XMMS (B i XMMS hopper til neste stykke). Boksen « Send til bestemt vindu » krysses av og det oppgis et vindu med « XMMS_ Player » i klassen. Dette gjør at inntastingen alltid sendes til det vinduet. På denne måten kan du styre XMMS selv om den f. eks. ligger på et annet virtuelt skrivebord.\\ (Kjør « xprop » og trykk på XMMS- vinduet. Søk etter WM_ CLASS for å finne « XMMS_ Player »). Name Seuraava XMMS: ssäComment Neste i XMMSComment XMMS- ikkunaComment XMMS - vinduComment XMMS- soitinikkunaComment XMMS spillervinduComment Konqueror KDE3. 1: ssa on välilehtiä, ja nyt sinulla voi olla myös eleitä.\\ Paina vain hiiren keskipainiketta ja aloita ele yhden piirtäminen, ja kun olet valmis, vapauta hiiren painike. Jos sinun tarvitsee vain liittää valinta, se silti toimii, napauta vain hiiren keskipainiketta. (Voit vaihtaa käytettävää painiketta yleisasetuksissa).\\ Juuri nyt on seuraavat eleet käytettävissä::\ siirrä oikealle ja takaisin vasemmalle - Eteenpäin (Alt+nuoli oikealle)\ siirrä vasemmalla ja takaisin oikealle - Taaksepäin (Alt+nuoli vasemmalle)\ siirrä ylös ja takaisin alas - Ylös (Alt + nuoli ylös)\ kierrä vastapäivään - Lataa uudelleen (F5)\\ Elemuodot voidaan syöttää suorittamalla ne muokkausvalintaikkunassa. Voit myös katsoa opasteeksi numeronäppäimistöä: Eleet tunnistetaan kuten 3x3- kenttätaulukko, numeroituna 1: stä 9: ään.\\ Huomaa, että sinun on suoritettava tarkalleen eleet toiminnan aktivoimiseksi. Tästä syystä on mahdollista syöttää lisäeleitä toimintoon. Tulisi välttää mutkikkaita eleitä, joissa hiiren liikkeen suuntaa vaihdetaan useammin kuin kerran. Esimerkiksi, 45654 tai 74123 ovat yksinkertaisia suorittaa, mutta 1236987 saattaa jo olla liian vaikea.\\ Kaikkien eleiden ehdot annetaan tässä ryhmässä. Kaikki eleet ovat aktiivisia vain jos aktiivi- ikkuna on Konqueror (luokka sisältää 'konqueror': n). Name Konqueror i KDE3. 1 har faner, og nå kan du også få musebevegelser.\\ Trykk midtre museknapp og begynn å tegne opp en av disse bevegelsene, og slipp museknappen når du er ferdig, Hvis du bare skal lime inn utvalget, virker det ennå. Bare trykk på midtre museknapp. (Hvilken museknapp som skal brukes kan bestemmes i de globale innstillingene.).\\ Akkurat nå er føgende bevegelser tilgjengelige:\ flytt mot høyre og tilbake mot venstre – Framover (Alt+høyre)\ flytt mot venstre og tilbake mot høyre – Tilbake (Alt + venstre\ flytt oppover og tilbake nedover.. Opp (Alt+opp)\ i ring moturs – Last på nytt (F5)\. Så snart jeg finner ut hvilke bevegelser som er i Opera og Mozilla skal jeg legge til flere og se til at de er de samme. Eller om du gjør det selv, er det fint om du hjelper til ved å sende meg din khotkeysrc- fil.\\ Noen av bevegelsesdialogene er fra KGesture, takk til Mike Pilone. Musebevegelsene kan angis ved å bare gjøre dem i oppsettsdialogen. En kan også få hjelp ved å se på tall- tastene. Musebevegelser oppfattes på et 3×3 rutenett nummerert fra 1 til 9.\\ Merk at du må utføre nøyaktig samme bevegelse for å få handlinga utført. Derfor er det mulig å oppgi flere enn ett bevegelsesmønster for handlinga. Forsøk å unngå kompliserte bevegelser der bevegelsesretningen endres mer enn en gang (gjør f. eks. 45654 eller 74123 siden de er enkle å utføre, mens 1236987 allerede kan være ganske vanskelig).\\ Betingelsene for alle musebevegelser er angitt i denne gruppa. Alle bevegelsene er bare i bruk hvis det aktive vinduet er Konqueror (klassen inneholder « konqueror »). Name Konqi- eleetComment Konqi musebevegelserComment Konqueror- ikkunaComment Konqueror- vinduComment TakaisinComment TilbakeComment Gesture_ triggersName Bevegelses - startereName EteenpäinName ForoverName YlösName OppName Lataa uudestaanComment Last på nyttComment Painaessasi Win+E (Tux+E) - näppäinyhdistelmää WWW- selain käynnistetään ja se avaa http: // www. kde. org - sivuston. Voit suorittaa mitä tahansa muitakin komentoja, kuten työpöydän komentoikkunassa (Alt+F2). Name Når Win+E (Tux+E) trykkes, starter en WWW- leser og åpner http: // www. kde. org. Alle kommandoer som kan kjøres i mini- kommandolinja (Alt+F2) kan kjøres her. Name Mene KDE- projektin verkkosivustolleComment Gå til KDEs nettstedComment Konquerorin perushiirieleetName Grunnleggende musebevegelser for Konqueror. Name Konquerorin hiirieleetComment Konquerors musebevegelserComment Paina, siirrä vasemmalle, vapautaComment Trykk, flytt til venstre, slipp. Comment Opera- tyylinen paina, siirrä ylös ja vapauta.\ Huomaa, että tämä on ristiriidassa ” Uusi välilehti ” - toiminnon kanssa ja sen takia oletuksena pois päältä. Name Opera- stil: Trykk, flytt oppover, slipp.\ Merk: Slått av som standard pga. konflikt med « Ny fane ». Name Lopeta lataaminenComment Stopp innlastingComment Siirry ylöspäin verkko- osoite - / hakemistorakenteessa.\ Mozilla- tyylinen paina, siirrä ylös, siirrä vasemmalle, vapauta. Comment Går oppover i URL/ katalogstruktur.\ Mozilla- stil: Trykk, flytt opp, flytt til venstre, flytt opp, slipp. Comment Siirry ylöspäin verkko- osoite - / hakemistorakenteessa.\ Opera- tyylinen paina, siirrä ylös, siirrä vasemmalle, siirrä ylös ja vapauta.\ Huomaa, että tämä on ristiriidassa ” Siirry edelliseen valilehteen ” ja on sen takia oletuksena poissa käytöstä. Name Går oppover i URL/ katalogstruktur.\ Opera- stil: Trykk, flytt opp, flytt til venstre, flytt opp, slipp.\ MERK: slått av som standard pga. konflikt med « Gå til forrige fane ». Name Ylös # 2Comment Opp nr. 2Comment Paina, siirrä ylös, siirrä vasemmalle, vapautaName Trykk, flytt opp, flytt til høyre, slipp. Name Aktivoi seuraava välilehtiComment Gå til neste faneComment Paina, siirrä ylös, siirrä vasemmalle, vapautaName Trykk, flytt opp, flytt til venstre, slipp. Name Aktivoi edellinen välilehtiComment Gå til forrige faneComment Paina, siirrä alas, siirrä ylös, siirrä alas, vapautaName Trykk, flytt ned, flytt opp, flytt ned, slipp. Name Kahdenna välilehtiComment Kopier faneComment Paina, siirrä alas, siirrä ylös, vapautaName Trykk, flytt ned, flytt opp, slipp. Name Kahdenna ikkunaComment Kopier vinduComment Paina, siirrä oikealle, vapautaComment Trykk, flytt til høyre, slipp. Comment Paina, siirrä alas, siirrä puolet ylös, siirrä oikealle, alas, vapautaComment Trykk, flytt ned, flytt halvveis opp igjen, flytt til høyre, flytt ned, slipp.\ (Tegne en liten « h »). Comment Paina, siirrä oikealle, siirrä alas, siirrä oikealle ja vapauta.\ Mozilla- tyylinen paina, siirrä alas, siirrä oikealle ja vapauta. Name Trykk, flytt til høyre, flytt ned, flytt til høyre, slipp.\ Mozilla- stil: Trykk, flytt ned, flytt til høyre, slipp. Name Sulje välilehtiComment Lukk faneComment Paina, siirrä ylös, vapauta.\ Huomaa, että tämä on ristiriidassa Opera- tyylin ” Up # 2 ” kanssa, joka on poissa käytöstä oletuksena. Name Trykk, flytt opp, slipp.\\ Konflikt med Opera- stil « Opp 2 », som er slått av som standard. Name Uusi välilehtiComment Ny faneComment Paina, siirrä alas, vapautaName Trykk, flytt ned, slipp. Name Uusi ikkunaComment Nytt vinduComment Paina, siirrä ylös, siirrä alas, vapautaComment Trykk, flytt opp, flytt ned, slipp. Comment Tämä ryhmä sisältää oletuksena käytössä olevia toimintojaName Denne gruppa inneholder standardhandlinger. Name Esiasetetut toiminnatComment Forhåndsdefinerte handlingerComment Käynnistää KSnapShot- ohjelman kun painetaan PrintScrn- näppäintäName Starter KSnapShot når PrintScrn trykkes. Name PrintScreenName Skriv ut skjermbildetName SyöttötoiminnotComment Input- handlingerComment Muokkaa syötetoimntoasetuksiaName Sett opp innstillinger for inndata- handlingerName KlipperGenericName KlipperGenericName LeikepöytätyökaluComment UtklippstavleComment Työkalu leikkaamiseen ja liittämiseenDescription Et verktøy som viser tidligere utklippDescription Jpeg- kuvaDescription Jpeg- bildeDescription Käynnistä & GwenviewDescription Start & GwenviewDescription Verkko- osoiteDescription InternettadresseDescription Avaa & oletusselaimellaDescription Åpne med & standardnettleserDescription Avaa & KonquerorissaDescription Åpne med & KonquerorDescription Avaa & MozillallaDescription Åpne med & MozillaDescription Lähetä & verkko- osoiteDescription Send & NettadressenDescription Avaa & FirefoxissaDescription Åpne med & FirefoxDescription Lähetä & SivuDescription Send & sideDescription Postita- verkko- osoiteDescription E- postadresseDescription Käynistä & KmailDescription Start & KmailDescription Käynistä & MuttDescription Start & muttDescription TekstitiedostoDescription TekstfilDescription Käynistä KWriteDescription Start KWriteDescription Paikallisen tiedoston verkko- osoiteDescription Lokal filadresseDescription Lähetä & tiedostoDescription Send & FilDescription Gopher- verkko- osoiteDescription GopheradresseDescription ftp- verkko- osoiteName Ftp- adressenName ValikkoeditoriName MenyredigeringName Työpöydän komentoikkunaComment KommandostarterComment KDE- näytönsäästäjäName Pauseskjerm for KDEName Näytönsäästäjä käynnistyiComment Pauseskjerm startetComment Näytönsäästäjä on käynnistynytName Pauseskjermen er startetName Näyttö lukittuComment Skjermen låstComment Näyttö on lukittunutName Skjermen er nå låstName Näytönsäästäjä sulkeutuiComment Pauseskjermen avsluttetComment Näytönsäästäjä on päättynytName Pauseskjermen er ferdigName Näytön lukitus aukeniComment Skjermen låst oppComment Näytön lukitus on avautunutName Skjermen er blitt låst oppName Näytön lukinnan poisto epäonnistuiComment Det lyktes ikke å låse opp skjermenComment Yritys näytön lukituksen poistamiseksi epäonnistuiName Klarte ikke å låse opp skjermenName Tyhjä ruutuName Tom skjermName Asetukset... Name Oppsett & # 160; … Name Näytä määrätyssä ikkunassaName Vis i det valgte vinduetName Näytä juuri- ikkunassaName Vis i rotvinduetName SatunnainenComment TilfeldigComment NäytönsäästäjäName PauseskjermName IstunnonhallintaComment ØktbehandlerComment Istunnonhallinnan ja uloskirjautumisen asetuksetName Tilpass øktbehandleren og utloggingaName AloitusruutuComment VelkomstbildeComment Hallintaohjelma aloitusruuduilleComment Behandler for velkomstbildetemaerComment KDE: n järjestelmänvalvontaName KDE systemvaktName Haettu merkkijonoComment Mønsteret traffComment Haettu merkkijono löytyiName Søkemønsteret traffName AnturihälytysComment FølervarslingComment Tunnistin ylitti kriittisen rajanName Føleren gikk utenfor kritisk grenseName Revontulet- koristusteemakoneName Aurorae motor for dekorasjonstemaName EsimerkkiComment EksempelComment Esimerkkiteema, joka perustuu Air- työpöytäteemaan. Name Et eksempeltema basert på skrivebordstemaet Air. Name B IIName B IIName KDE 2Name KDE 2Name KWM- teemaName KWM- temaName KannettavaName BærbarName Moderni järjestelmäName Moderne SystemName PlastikName PlastikName QuartzName QuartzName RedmondName RedmondName VälilehtilistaName FanestripeName KWin- testiName KWin testName WebDescription NettDescription (Oletus) Estää kohdistuksen varastamisenName (Standard) Tillat XV å stjele fokusName BlurComment SlørComment Sumentaa puoliksi läpinäkyvien ikkunoiden taustanName Slører bakgrunnen til delvis gjennomsiktige vinduerName LaatikkovaihtajaComment BoksvekslerComment Näyttää ikkunoiden pienoiskuvat alt+tab- ikkunanvaihdossaName Vis minibilder av vinduer i alt+tab vindusvekslerenName LevykansivaihtajaComment OmslagsbytterComment Näyttää levykansitehosteen alt+tab- ikkunanvaihdolleName Vis omslagsflyt- effekt for alt+tab- vindusbytterenName TyöpöytäkuutioComment SkrivebordsterningComment Näytä jokainen virtuaalityöpöytä kuution eri laidallaName Avbild virtuelle skrivebord på en terningName TyöpöytäkuutioComment Animert skrivebordsterningComment Animoi työpöydän vaihtoa kuutiollaName Animer skrivebordsbytte med en terningName Työpöydän ruudukkoComment SkrivebordsrutenettComment Loitonna niin, että kaikki työpöydät näytetään sivu- sivua- vasten taulukossaName Forminsk så alle skrivebord vises side om side i et rutenettName IsäikkunaComment Dialog- morComment Tummentaa aktiivisen dialogin isäntäikkunanName Gjør mor- vinduet til den aktive dialogen mørkereName Himmennä passiivinenComment Mørklegg inaktiveComment Tummentaa passiiviset ikkunatName Mørklegg inaktive vinduerName Tummena näyttö pääkäyttäjätilassaComment Demp skjermen i administratormodusComment Tummennetaan koko näyttö, kun pyydetään root- oikeuksiaName Mørklegger hele skjermen når det spørres etter root- privilegierName RäjähdysComment EksplosjonComment Räjäyttää ikkunat suljettaessaName Gjør at vinduer som lukkes, eksplodererName Häivytä työpöytäComment Ton ut skrivebordComment Häivytä virtuaalityöpöytien välillä niitä vaihdettaessaName Ton ut/ inn mellom virtuelle skrivebord når det byttes mellom demName HimmennäComment Ton utComment Ikkunat tulevat näkyviin tai poistuvat näkyvistä pehmeästi häivyttäenName Gjør at vinduer toner jevnt inn/ ut når de vises eller skjulesName HajotaComment Fall fra hverandreComment Suljetut ikkunat hajoavat palasiksi. Name Vinduer som lukkes ramler i småbiterName KääntövaihtajaComment Bla- bytterComment Selaa niiden ikkunoiden läpi, jotka ovat alt+tab- ikkunavaihtajan pinossaName Bla gjennom vinduer som ligger stablet, for alt+tab- vindusbytterenName Korosta ikkunaComment Uthev vinduComment Korostaa ikkunaa, jonka kohdalla hiiri on tehtävärivilläName Uthev det tilknyttede vinduet når pekeren er over oppgavelinjaName KäännäComment Snu omComment Kääntää työpöydän ja ikkunoiden värit päinvastaisiksiComment Snur om (vender fortegn på) farger på skrivebordet og vindueneComment KWin- tehosteComment KWin- effektComment Häivytä pehmeästi työpöytään sisäänkirjoiduttaessaComment Ton jevnt inn til skrivebordet når det logges innComment Sekaväritä työpöytä kun näytetään uloskirjautumisvalintaikkunaName Blek ut skrivebordet når utloggingsdialogen visesName SuurennuslasiComment Looking GlassComment Näytönsuurentaja, joka näyttää kuin kalansilmälinssitName En skjermlupe som ser ut som en fiskeøye- linseName TaikalamppuComment Magic LampComment Simuloi taikalamppua ikkunoita piennettäessäName Lag en magisk lampe- effekt når vinduer minimeresName SuurennuslasiComment LupeComment Suurentaa hiiren alla olevan osan ruudustaName Forstørrer den delen av skjermen som er nær musepekerenName Minimointi animoituComment Animer ved minimeringComment Animoi ikkunoiden pienentämisenName Animer vinduer som minimeresName Hiiren jäljetComment MusemerkeComment Sallii työpöydälle piirtämisenName Lar deg tegne linjer på skrivebordetName Nykyiset ikkunatComment Vis vinduerComment Loitonna kunnes kaikki avatut ikkunat voidaan näyttää reuna- reunassaName Forminsk alle de åpnede vinduene til de kan vises side ved sideName Muuta ikkunan kokoaComment Endre størrelse på vinduetComment Vaikuta ulkoreunageometriaan ikkunan kokoa muutettaessaName Effekt som gir geometri- omriss mens et vindu endrer størrelseName SkaalaaComment Skaler innComment Animoi ikkunoiden ilmestymisenName Animer vinduer som dukker oppName VarjoComment SkyggeleggComment Lisää varjon ikkunoilleName Tegn skygge under vinduerName TerävöitäComment SkjerpeComment Tee koko työpöydästä terävämmän näköinenName Får hele skrivebordet til å se skarpere utName ArkkiComment ArkComment Ikkunat tulevat näkyviin tai poistuvat näkyvistä pehmeästi häivyttäenName Gjør at modale doaloger flyr inn og ut når de vises eller skjulesName Näytä FPSComment Vis FPSComment Näytä KWin: in suorityskyky näytön nurkassaName Vis KWins ytelse i hjørnet av skjermenName Näytä maalausComment Vis opptegningComment Korosta työpöydän alueet, jotka on äskettäin päivitettyName Framhev områder på skrivebordet som nylig er oppdaterteName Liu’ utusComment Skyv bakoverComment Liu takaisin ikkunoista, jotka menettävät kohdistuksenName Skyv tilbake vinduer sm mister fokusName Liu’ utusComment SkyvComment Liu' uttaa ikkunoita virtuaalityöpöytää vaihdettaessaName La vinduene skli over skjermen når du bytter virtuelt skrivebordName Liukuvat ponnahdusikkunatComment Glidende oppsprettComment Liukuva animaatio Plasma- ponnahdusikkunoita vartenName Glidende animasjon for Plasma- oppsprettName PikaopastajaComment Snap- hjelperComment Auttaa sinua löytämään näytön keskipisteen ikkunaa siirrettäessä. Name Hjelper deg finne midten på skjermen når et vindu flyttes. Name LumisadeComment SnøComment Näyttää lumisadetta työpöydälläName Vis snø som faller på skrivebordetName Tehtäväpalkin esikatselukuvatComment Oppgavelinje- minibilderComment Näyttää ikkunan esikatselukuvan, kun kohdistin osoittaa ohjelmaa tehtävärivilläName Vis minibilder av vinduene når pekeren er over oppgavelinjaName Demo LiquidName Demo væskeName Demo Shaky MoveName Demo Shaky MoveName Demo ” siirrä työpöytä ylös” Name Demo flytt arbeidsflaten oppName Demo ” Näytä kuva” Name Demo VisBildeName Demo ” Aaltoilevat ikkunat” Name Demo bølgende vinduerName JuopunutName BerusetName LiekitName FlammeName KuutiovarusteetComment TerningtannhjulComment Näytä varusteet kuution sisälläName Vis tannhjul inni terningenName HowtoName HvordanName LiukuvälilehdetComment Skyv fanerComment Liukuikkunat kunt vaihdetaan tai ryhmitetään välilehtiä. Name La vinduene skli over skjermen når du bytter eller grupperer fanerName PyöryvälilehdetComment Roter fanerComment Aseta ikkuna kääntymään kun välilehtiä vaihdetaanName La vinduene dreie seg når du bytter fanerName Test_ FBOName Test_ FBOName Test_ InputName Test_ InputName Test_ ThumbnailName Test_ minibildeName VideotallenninComment VideoopptakComment Tallenna työpöytää videolleName Ta opp video av skrivebordetName Esikatselukuva vieressäComment Minibilde til sideComment Näyttää ikkunan esikatselukuvan ruudun reunallaName Viser vinduers minibilder ved kanten av skjermenName Jäljitä hiiriComment Spor musComment Näyttää kohdistimen sijainnin aktivoitaessaName Vis en effekt som finner musepekeren når dette er slått påName LäpikuultavuusComment GjennomskinnelighetComment Tee ikkunoista läpikuultavia eri ehtojen alaisinaName Gjør vinduer gjennomskinnelige under forskjellige forholdName Heiluvat ikkunatComment Vaklende vinduerComment Muokkaa ikkunat uudelleen liikutettaessaName Deformer vinduer mens de flyttesName SyvääComment SkaleringComment Suurenna koko työpöytäName Forstørr hele skrivebordetName TyöpöytätehosteetComment SkrivebordseffekterComment Muokkaa työpöytätehosteiden asetuksiaName Tilpass skrivebordseffekterName IkkunatComment WindowsComment Muokkaa ikkunoiden kehysten ulkonäköäName Tilpass hvordan vindustitlene skal virke og se utName VirtuaalityöpöydätComment Flere skrivebordComment Voit muokata virtuaalityöpöytien määrän. Name Velg hvor mange virtuelle skrivebord du vil ha. Name ToiminnotComment HandlingerComment Muokkaa näppäimistön ja hiiren asetuksiaName Tilpass tastatur og musName LisäasetuksetComment AvansertComment Muokkaa ikkunoinnin ominaisuuksien lisäasetuksiaName Tilpass avansert vindusbehandlingName KohdistusComment FokusComment Ikkunoiden kohdistustapaName Tilpass reglene for vindusfokusName SiirtäminenComment FlyttingComment Ikkunoiden siirtäminenName Tilpass hvordan vinduer skal flyttesName Ikkunoiden käyttäytyminenComment VindusoppførselComment Ikkunoiden asetuksetName Tilpass vinduets oppførselName Ikkunakohtaiset asetuksetComment Vindus- spesifikke innstillingerComment Muokkaa ikkunakohtaisia asetuksiaName Innstillinger som er knyttet til et spesielt vinduName Näytön reunatComment SkjermkanterComment Muokkaa aktiivinäytön reunojaName Tilpass aktive skjermkanterName Navigoi ikkunoiden lävitseComment Naviger gjennom vinduerComment Muokkaa ikkunoiden lävitse navigoimiskäyttäytymistä. Comment Tilpass oppførselen for nevigering gjennom vinduer. Comment KDE: n ikkunaohjelmaName KDE VindusbehandlerName Vaihda työpöytään 1Comment Bytt til skrivebord 1Comment Virtuaalityöpöytä yksi on valittuName Virtuelt skrivebord en er valgtName Vaihda työpöytään 2Comment Bytt til skrivebord 2Comment Virtuaalityöpöytä kaksi on valittuName Virtuelt skrivebord to er valgtName Vaihda työpöytään 3Comment Bytt til skrivebord 3Comment Virtuaalityöpöytä kolme on valittuName Virtuelt skrivebord tre er valgtName Vaihda työpöytään 4Comment Bytt til skrivebord 4Comment Virtuaalityöpöytä neljä on valittuName Virtuelt skrivebord fire er valgtName Vaihda työpöytään 5Comment Bytt til skrivebord 5Comment Virtuaalityöpöytä viisi on valittuName Virtuelt skrivebord fem er valgtName Vaihda työpöytään 6Comment Bytt til skrivebord 6Comment Virtuaalityöpöytä kuusi on valittuName Virtuelt skrivebord seks er valgtName Vaihda työpöytään 7Comment Bytt til skrivebord 7Comment Virtuaalityöpöytä seitsemän on valittuName Virtuelt skrivebord sju er valgtName Vaihda työpöytään 8Comment Bytt til skrivebord 8Comment Virtuaalityöpöytä kahdeksan on valittuName Virtuelt skrivebord åtte er valgtName Vaihda työpöytään 9Comment Bytt til skrivebord 9Comment Virtuaalityöpöytä yhdeksän on valittuName Virtuelt skrivebord ni er valgtName Vaihda työpöytään 10Comment Bytt til skrivebord 10Comment Virtuaalityöpöytä kymmenen on valittuName Virtuelt skrivebord ti er valgtName Vaihda työpöytään 11Comment Bytt til skrivebord 11Comment Virtuaalityöpöytä yksitoista on valittuName Virtuelt skrivebord elleve er valgtName Vaihda työpöytään 12Comment Bytt til skrivebord 12Comment Virtuaalityöpöytä kaksitoista on valittuName Virtuelt skrivebord tolv er valgtName Vaihda työpöytään 13Comment Bytt til skrivebord 13Comment Virtuaalityöpöytä kolmetoista on valittuName Virtuelt skrivebord tretten er valgtName Vaihda työpöytään 14Comment Bytt til skrivebord 14Comment Virtuaalityöpöytä neljätoista on valittuName Virtuelt skrivebord fjorten er valgtName Vaihda työpöytään 15Comment Bytt til skrivebord 15Comment Virtuaalityöpöytä viisitoista on valittuName Virtuelt skrivebord femten er valgtName Vaihda työpöytään 16Comment Bytt til skrivebord 16Comment Virtuaalityöpöytä kuusitoista on valittuName Virtuelt skrivebord seksten er valgtName Vaihda työpöytään 17Comment Bytt til skrivebord 17Comment Virtuaalityöpöytä seitsemäntoista on valittuName Virtuelt skrivebord sytten er valgtName Vaihda työpöytään 18Comment Bytt til skrivebord 18Comment Virtuaalityöpöytä kahdeksantoista on valittuName Virtuelt skrivebord atten er valgtName Vaihda työpöytään 19Comment Bytt til skrivebord 19Comment Virtuaalityöpöytä yhdeksäntoista on valittuName Virtuelt skrivebord nitten er valgtName Vaihda työpöytään 20Comment Bytt til skrivebord 20Comment Virtuaalityöpöytä kaksikymmentä on valittuName Virtuelt skrivebord tjue er valgtName Aktivoi ikkunaComment Velg vinduComment Toinen ikkuna aktivoituComment Et annet vindu er skrudd påComment Uusi ikkunaName Nytt vinduName Poista ikkunaComment Slett vinduComment Poista ikkunaName Slett vinduName Ikkuna sulkeutuuComment Vindu lukkesComment Ikkuna sulkeutuuName Et vindu lukkesName Rullaa ikkuna ylösComment Vindu rulles oppComment Ikkuna rullataan ylösName Et vindu rulles oppName Rullaa ikkuna alasComment Vindu rulles nedComment Ikkuna rullataan alasName Et vindu rulles nedName Pienennä ikkunaComment Vindu minimeresComment Ikkuna on pienennettyName Et vindu minimeresName Suurenna ikkuna takaisinComment Vindu tilbakestillesComment Ikkuna on palautettuName Et vindu tilbakestillesName Suurenna ikkunaComment Vndu maksimeresComment Ikkuna on suurennettuName Et vindu maksimeresName Poista ikkunan suurennusComment Vindu ikke maksimertComment Ikkuna menettää suurennuksenName Et vindu mister maksimeringName Ikkuna kaikilla työpöydilläComment Vindu på alle skrivebordComment Ikkuna näytetään kaikilla työpöydilläName Et vindu gjøres synlig på alle skrivebordName Ikkuna ei kaikilla työpöydilläComment Vindu ikke på alle skrivebordComment Ikkuna ei ole enää näkyvillä kaikilla työpöydilläName Et vindu er ikke lenger synlig på alle skrivebordName Uusi ikkunaComment Ny dialogComment Lyhytaikainen valintaikkuna ilmestyyName Et midlertidig vindu (en dialog) visesName Lopeta ikkunaComment Slett dialogComment Lyhytaikainen valintaikkuna poistetaanName Et midlertidig vindu (en dialog) fjernesName Ikkunan siirto alkaaComment Start vindusflyttingComment Ikkuna aloittaa siirtymisenName Et vindu har begynt å flytte segName Ikkunan siirto loppuuComment Stopp vindusflyttingComment Ikkunan siirto valmisName Et vindu har fullført flyttingName Ikkunan koonmuutos alkaaComment Vindu endrer størrelseComment Ikkunan koonmuutos alkaaName Et vindu har begynt å endre størrelseName Ikkunan koonmuutos loppuuComment Vindu endret størrelseComment Ikkunan koonmuutos loppuuName Et vindu har endret størrelseName Ikkuna nykyisellä työpöydällä kaipaa huomiotaComment VIndu på gjeldende skrivebord vil ha oppmerksomhetComment Ikkuna nykyisellä virtuaalityöpöydällä kaipaa huomiotaName Et vIndu på gjeldende skrivebord vil ha oppmerksomhetName Ikkuna toisella työpöydällä kaipaa huomiotaComment VIndu på annet skrivebord vil ha oppmerksomhetComment Ikkuna ei- aktiivisella virtuaalisella työpöydällä kaipaa huomiotaName Et vIndu på et inaktivt virtuelt skrivebord vil ha oppmerksomhetName Koostamissuorityskyky on huonoComment Sammensettingsytelsen er langsomComment Koostamissuorituskyky oli huono ja koostaminen keskeytettiinName Sammensettingsytelsen var for langsom og sammensetting er blitt suspendertName Koostaminen on keskeytettyComment Sammensetting er blitt suspendertComment Toinen sovellus vaati keskeyttämään koostamisen. Name Et annet program har bedt om at sammensetting skal suspenderes. Name Tehosteita ei tuetaComment Effekter ikke støttetComment Taustaosa tai laitteisto ei tue joitain tehosteita. Name Noen effelter er ikke støttet i motorer eller maskinvare. Name KDE- kirjoitustaustaprosessiComment KDEs skrivenisseComment Seuraa viestejä, joita paikalliset käyttäjät lähettävät write( 1) tai wall( 1) - komennoillaComment Se etter meldinger fra lokale brukere sendt med write( 1) eller wall( 1) Comment KDE- kirjoitustaustaprosessiName KDEs write- nisseName Uusi viesti vastaanotettuComment Ny melding mottattComment Taustaprosessi vastaanotti uuden wall( 1); lla tai write( 1): lla lähetetyn viestinName Nisssen mottok en ny melding sendt med wall( 1) eller write( 1) Name Näytönhallinnan KDED- moduuliName KDED- modul for skjermbehandlingName KSysGuardName KSysGuardName Tuhoa tai pysäytä (jne.) prosessiDescription Drep eller stopp osv. en prosessDescription Lähettää tietyn signaalin tietylle prosessilleName Sender et gitt signal til en prosessName Vaihda prosessin prioriteettiDescription Endre kjøreprioritet for en prosessDescription Vaihda tietyn prosessin tarkkuusName Endre snillverdien for en gitt prosessName Vaihda siirräntäajoittaja ja prioriteettiDescription Endre IU- fordeler og prioritetDescription Vaihda kuin tietyn prosessin lukeminen ja kirjoittamiset priorisoidaanName Endre hvordan lesing og skriving for en gitt prosess prioriteresName Vaihda suorittimen ajoittaja ja prioriteettiDescription Endre CPU- fordeler og prioritetDescription Vaihda minkä suoritinajoittajan on ajoitettava tietty suoritettava prosessiName Endre hvilken CPU- fordeler som brukes til å styre kjøringen for en gitt prosessName Väärä BluetoothComment Falsk BluetoothComment Väärä Bluetooth- hallintaName Falsk Bluetooth- styringName Väärä verkkoComment Falsk nettverkComment Väärän verkon hallintaComment Falsk nettverksstyringComment Bluetooth- hallinnan taustaosaComment Bakgrunnsmotor for Bluetooth- styringComment Verkon hallinnan taustaosaComment Bakgrunnsmotor for nettverksstyringComment Tulostuksenhallinnan taustaosaComment Bakgrunnsmotor for strømstyringComment Etäverkon hallinnan taustaosaName Bakgrunnsmotor for kontroll av fjernstyringName Sovellusten käynnistäjäComment ProgramstarterComment Ohjelmien käynnistäjäName Starter programmer som ikke hører til KDEName Sovellusten käynnistysvalikkoComment Meny for programstarterComment Perinteinen valikkopohjainen sovellusten käynnistinName Tradisjonell menybasert programstarterName SivutinComment SkrivebordsbytterComment Vaihda virtuaalityöpöytääName Bytt mellom virtuelle skrivebordName Tehtävien hallintaComment OppgavebehandlerComment Vaihda avoinna olevien ohjelmien välilläName Bytt mellom kjørende programmerName Pääsy poistettuihin tiedostoihin ja hakemistoihinName Tilgang til slettede elementerName IkkunaluetteloComment VinduslisteComment Plasmoidi avoimien ikkunoiden luettelon näyttämiseen. Name_BAR_plasma containment Plasmoide som viser en liste over åpne vinduer. Name_BAR_plasma containment Oletustyöpöydän hallintaName Standard skrivebordbeholderName PaneeliComment PanelComment Hallinta paneelilleName En beholder for et panelName Plasma- työpöytäkomentoikkunaName Plasma skrivebordsskallName Ole vuorovaikutuksessa Plasma- työpöytäkomentoikkunan kanssaName Arbeid med Plasma skrivebordsskalletName Plasma- työpöytäComment Arbeidsrom for Plasma skrivebordComment Uusi käyttöliittymäelementti julkaistuComment Nytt skjermelement publisertComment Uusi käyttöliittymäelementti on tullut saataville verkossa. Name Et nytt skjermelement er blitt tilgjengelig på nettverket. Name Default Plasma AnimatorName Standard Plasma- animatorName AktiviteettiriviComment AktivitetslinjeComment Välilehtirivi aktiviteettien vaihtamiseenName Fanelinje for å bytte mellom aktiviteterName Analoginen kelloComment Analog klokkeComment Kello käsinName En klokke med visereName Akkujen valvontaohjelmaComment BatteriovervåkerComment Näyttää akun virtatilanteenName Se ladningstilstanden for batterietName KalenteriComment KalenderComment Katso ja poimi päivämääriä kalenteristaName Vis kalenderen og plukk datoer fra denName LaitehuomautinComment EnhetsvarslerComment Huomautukset ja pääsy uusille laitteilleName Varslinger om og tilgang til nye enheterName Avaa tiedostonhallintaohjelmallaName Åpne med filbehandlerName Digitaalinen kelloComment Digital klokkeComment Aika näytetty digitaalimuodossaName Klokkeslett vist i digitalt formatName KuvakeComment IkonComment Yleinen kuvakeName Et generisk ikonName Lukitus/ Kirjaudu ulosComment Lås/ Logg utComment Lukitse näyttö tai kirjaudu ulosName Lås skjermen eller logg utName PaneelivälilevyComment Avstandsholder for panelComment Varaa tyhjiä tiloja paneelin sisälle. Name Reserver tomme rom inni panelet. Name PikakäynnistinComment HurtigstartComment Käynnistä suosikkisovelluksesiName Start ditt yndlingsprogramName Järjestelmän valvonta - ProsessoriComment Systemovervåker ‒ CPUComment Prosessorikäytön näyttäjäName En overvåker for CPU- brukName Järjestelmän valvonta - KiintolevyComment Systemovervåker ‒ harddiskComment Kiintolevykäytön näyttäjäName En overvåker for diskbrukName Järjestelmän valvonta - LaitteistotiedotComment Systemovervåker ‒ maskinvareinfoComment Näytä laitteistotiedotName Vis maskinvareinformasjonName Järjestelmän valvonta - VerkkoComment Systemovervåker ‒ nettverkComment Verkkokäytön näyttäjäName En overvåker for nettverksbrukName Järjestelmän valvonta - KeskusmuistiComment Systemovervåker ‒ RAMComment Muistinkäytön näyttäjäName En overvåker for RAM- brukName Järjestelmän valvonta - LämpötilaComment Systemovervåker ‒ temperaturComment Järjestelmän lämpötilojen näyttäjäComment En overvåker for systemtemperaturenComment JärjestelmänvalvontasovelmaName Systemovervåker miniprogramName IlmoitusalueComment SystemkurvComment Hae piilotettuja sovelluksia, jotka on pienennetty järjestelmäalueelleName Få tilgang til skjulte programmer som er minimert i systemkurvenName KDED TilailmoittajavahtiComment KDED- overvåker for statusvarslerComment Pidä kirjaa sovelluksista, jotka haluavat käyttää D- Bus- perustaista tilailmoitusyhteyskäytäntöäName Hold styr på programmer som vil bruke den D- Bus- baserte protokollen for statusvarsling. Name Yksinkertainen selainComment Enkel nettleserComment Yksinkertainen sovelluskäynnistäjäName Enkel programstarterName VakiovalikkoComment StandardmenyComment Valikko, joka tavallisesti näkyy hiiren kakkospainikkeellaName Menyen som vanligvis vises med høyre- klikkName Minimaalinen valikkoName Minimal menyName LiitäComment Lim innComment Luo käyttöliittymäelementin leikepöydän sisällöstäName Lager et skjermelement av innholdet fra utklippstavlaName VaihtoaktiviteettiComment Bytt aktivitetComment Vaihda toiseen aktiviteettiinName Bytt til en annen aktivitetName Vaihda työpöytääComment Bytt skrivebordComment Vaihda toiseen virtuaalityöpöytäänName Bytt til et annet virtuelt skrivebordName Vaihda ikkunaaComment Bytt vinduComment Näytä luettelo ikkunoista, joihin voi vaihtaaComment Vis en liste over vinduer som kan byttes tilComment Valeliitännäinen testausta vartenName Et attrapp- programtillegg for testingComment AkonadiComment AkonadiComment Akonadi PIM - tietomoottoriName Akonadi PIM datamotorName SovellustyötiedotComment Informasjon om programjobbComment Sovellustyöpäivitykset (kuiserver- palvelimen kautta) Name Programjobb- oppdateringer (via kuiserver) Name SovellustiedotComment Informasjon om programComment Tietoja ja kaikkien sovellusten käynnistäminen sovellusvalikossa. Comment Informasjon og oppstart av alle programmer i programmenyen. Comment KalenteritietomoottoriName Kalenderdata- motorName SanakirjaComment OrdbokComment Tarkista sanojen merkityksiäName Slå opp betydningen av ordName Suorita komentojaComment Kjør kommandoerComment Suorita suoritettava datakoneName Datamotor for kjørbare filer/ programmerName WebbisivukuvakkeetComment Ikoner for favorittstederComment Data- kone webbisivukuvakkeiden hakemiseksiName Datamotor for å hente favorittikoner fra nettsiderName Tiedostot ja kansiotComment Filer og mapperComment Tietoja tiedostosta ja hakemistoista. Name Informasjon om filer og mapper. Name PaikkasijaintiComment Geografisk plasseringComment PaikkasijaintidatakoneName Datamotor for geografisk plasseringName Paikkasijainti GPSComment Geografisk plassering GPSComment Paikkasijainti GPS- osoitteesta. Name Geografisk plassering etter GPS- adresse. Name Paikkasijainti- ip- osoiteComment Geografisk plassering IPComment Paikkasijainti ip- osoitteesta. Comment Geografisk plassering etter IP adresse. Comment Plasma- paikkasijaintitarjoajaName Plasma- leverandør av geografisk plasseringName Hotplug- tapahtumatComment TilkoblingshendelserComment Jäljittää lennosta kytkeytyviä laitteita kun ne ilmaantuvat ja katoavat. Name Sporer enheter som kan kobles til og fra ettersom de dukker opp og forsvinnerName Näppäimistön ja hiiren tilaComment Tilstand for tastatur og musComment Näppäimistömääre ja hiiren painikkeiden tilatName Tilstand for modifikatortaster og museknapperName MetatietoName MetadataName Osoittimen sijaintiComment PekerposisjonComment Hiiren sijainti ja kohdistinName Museposisjon og markørName VerkkotyöskentelyName NettverkName SovellushuomautuksetComment ProgramvarslingerComment Passiivinen visuaalihuomautus käyttäjälle. Name Passive visuelle varslinger for brukeren. Name Nyt soiComment Spiller nåComment Luettelee parhaillaan soitettavan musiikinName Vis hvilken musikk som spilles nåName SijainnitComment StederComment Paikat, kuten nähdään tiedostohallinnassa ja tiedostovalintaikkunoissa. Name_BAR_plasma data engine Steder, som sett i filbehandleren og fildialogene. Name_BAR_plasma data engine VirranhallintaComment StrømstyringComment Akku, vaihtovirta, nukkumis - ja PowerDevil- tiedot. Name Informasjon om batteri, nettstrøm, hvilemodus og PowerDevil. Name RSSComment RSSComment RSS- syötetietomoottoriName RSS nyhets- datamotorName LaitetiedotComment EnhetsinformasjonComment Laitetietoja Solid- rajapinnaltaComment Enhetsdata via SolidComment JärjestelmätilatiedotName Informasjon om systemstatusName IkkunatiedotComment VindusinformasjonComment Tieto - ja hallintapalveluja kaikkille käytettävissä oleville ikkunoille. Name Informasjon og styringstjenester for alle tilgjengelige vinduer. Name Päivämäärä ja aikaKeywords Dato og klokkeslettComment Päivämäärä ja aika aikavyöhykkeittäinName Dato og klokkeslett ved tidssoneName BBC: n säätiedot UK MET - toimistoltaComment BBC vær fra det britiske meteorologi- kontoretComment XML- tietoa UK MET - toimistoltaName XML- data fra det britiske meteorologi- kontoretName Environment Canada - palveluComment Environment CanadaComment XML- tietoa Environment Canada - palvelustaName XML- data fra Environment CanadaName NOAA: n kansallinen sääpalveluComment NOAAs nasjonale værtjenesteComment XML- tietoa NOAA: n kansallisesti sääpalvelustaName XML- data fra NOAAs nasjonale værtjenesteName wetter. comComment wetter. comComment Sääennustus osoitteesta wetter. comName Værmelding fra wetter. comName SääComment VæretComment Säätietoja useasta lähteestäName_BAR_plasma runner Værdata fra mange nettverkskilderName_BAR_plasma runner Etsi ja avaa kirjanmerkkejäName Søk etter og åpne bokmerkerName Suorittaa laskutoimituksiaName Beregn uttrykkName Tuhoa sovelluksetName Drep programmerName Lopeta sovelluksetComment Avslutt programmerComment Pysäytä sovellukset, joita parhaillaan suoritetaanName Stopp programmer som kjører nåName Tiedostojen ja osoitteiden avaajaName Fil - og URL- åpnerName Nepomuk- työpöytähakuComment Nepomuk starter for skrivebordssøkComment KRunner, joka suorittaa työpöytähakuja Nepomuk- ohjelman kauttaComment KRunner som utfører skrivebordssøk via NepomukComment Avaa laitteita ja kansiokirjanmerkkejäComment Åpne bokmerker for enheter og mapperComment Yksinkertaiset virranhallintaoperaatiotName Enkel strømstyringName PowerDevilComment PowerDevilComment Viimeksi käytetyt asiakirjatComment Nylig brukte dokumenterComment Etsi ohjelmat, asetukset ja palvelutName Finn programmer, kontrollpanel og tjenesterName TyöpöytäistunnotComment SkrivebordsøkterComment Nopea käyttäjänvaihtoName Raskt brukerbytteName KomentoriviComment KommandolinjeComment Suorittaa komentorivikomentojaName_BAR_plasma runner Kjører skallkommandoName_BAR_plasma runner Hallitse irrotettavia laitteitaName_BAR_plasma runner FlyttbarName_BAR_plasma runner Salli verkkopikavalintojen käyttö Konqueror- selaimessaName_BAR_plasma runner Lar brukeren benytte alle standard hurtigtaster fra KonquerorName_BAR_plasma runner Luettele ikkunat ja työpöydät ja vaihda niitäName List vinduer og skrivebord og bytt mellom demName Google- sovelmatComment Google- greierComment Google- työpöytäsovelmatName Google skrivebordsdingsName GoogleGadgetsComment GoogleGadgetsComment Google- työpöytäsovelmatName Google skrivebordsdingserName Python- sovelmaComment PythonelementComment Tuki Pythonilla kirjoitetuille Plasma- sovelmilleName Plasma skjermelement skrevet i PythonName Python- tietomoottoriComment Python datamotorComment Plasma- tietomoottorituki Python- kielelleName Plasma datamotor- støtte for PythonName Python- suorittajaComment Python- kjørerComment Plasma- suorittajatuki Python- kielelleName Plasma kjørerstøtte for PythonName Python- taustakuvaComment Python bakgrunnsbildeComment Plasma- taustakuvatuki Python- kielelleName Plasma bakgrunnsbilde- støtte for PythonName QEdjeComment QEdjeComment QEdje- sovelmatComment QEdje GadgetsComment QEdje- sovelmaName QEedje- greieName Ruby- sovelmaComment Ruby- elementComment Natiivi, Ruby- pohjainen Plasma- sovelmaName Plasmaelement for dette systemet, skrevet i RubyName MacOS- kojelautasovelmatComment Dashboard- elementer for MacOSComment MacOS- kojelautasovelmaName Dashboard- element for MacOSName Web- sovelmatComment Nett- elementerComment HTML- sovelmaName HTML- elementName KojelautaComment DashboardComment MacOS X - kojelautasovelmaName MacOS X dashboard- elementName Web- sovelmaComment Nett- elementComment HTML: ää ja JavaScriptiä käyttävä verkkosivusovelmaName Nettside- element som bruker HTML og JavaScriptName VäriName FargeName KuvaName BildeName DiashowName LysbildevisningName Nykyinen sovellusohjainComment Styring for gjeldende programComment Ohjaimet ikkunan aktivoimiseksiName Styring for det aktive vinduetName HakuikkunaComment SøkeboksComment Etsintäikkuna tietylle RunnerManagerilleName Søkeboks for en gitt RunnerManagerName Paneeli mobiili- internet- laitteilleName Panel for mobile InternettenheterName Paneeli Netbook- laitteilleName Panel for nettbokName SanomalehtiaktiviteettiComment AvisaktivitetComment Aktiviteetti, joka pistää käyttöliittymäelementin kahdelle sarakkeelleName En aktivitet som legger skjermelementer i to spalterName Etsintä - ja käynnistyshallintaComment Søk og start- beholderComment Erikoishallinta käynnistäjälläName Spesiell beholder med starterName Plasma- etsintä - ja - käynnistysvalikkoComment Plasma søk og start- menyComment Valikkorivi Plasma- etsintä - ja - käynnistysaktiviteettiinComment Menyinnslag for Plasmas søk- og- start- aktivitetComment Luettele kaikki kirjanmerkkisiName List alle dine bokmerkerName YhteystiedotComment KontakterComment Luettele kaikki yhteystietosiComment List alle dine kontakterComment KoulutussovelluksetComment OpplæringsprogrammerComment Hauskojen pelien kokoelmaComment En samling underholdende spillComment Grafiikkasovellukset, kuten piirto- ohjelmat ja kuvakatselimetComment Grafiske programmer, slik som maleorigrammer og bildevisereComment Internettiin liittyvät sovellukset, kuten Web- selain, sähköposti ja verkkokeskusteluComment Internett- relaterte programmer, slik som nettleser, e- post og prateprogrammerComment Multimediasovellukset, kuten ääni - ja videosoittimetComment Multimediaprogrammer, slik som lyd - pg videospillereComment Toimistoon liittyvät sovellukset, kuten tekstinkäsittely ja taulukonlaskentaComment Kontorprogrammer, slik sm tekstbehandling og regnearkComment Järjestelmäoikeudet ja asetusohjelmatComment Systeminnstillinger og oppsettsprogrammerComment Pienet apuohjelmat ja oheislaitteetName Små verktøy - og tilbehørsprogrammerName Haku - ja käynnistyskoneComment Søk og start- motorComment Kone käsittelemään SAL- hallintakyselyjäName Motor som håndterer forespørsler til SoS- beholderName Air netbook- laitteilleName Air for netbook- maskinerName Plasma NetbookComment Plasma nettbokComment Työtilakomentoikkuna netbook- laitteille. Name Arbeidsplass- skall for nettbok- enheterName SäästäjätyöpöytäName SparerSkrivebordName Tietoja työpöytäteemastaComment Detaljer om skrivebordstemaComment Räätälöi yksilölliset työpöytäteema- alkiotName Still inn tema- elementer for skrivebordetName PolicyKit- valtuutusComment Policykit autorisasjonComment Muokkaa PolicyKit- kirjastoa käyttävien sovellusten käytäntöjäComment Sett opp praksis for programmer ved bruk av PolicyKitComment Virranhallinnan taustaprosessiName Strømstyringsnisse for bærbare maskinerName Näytön kirkkaus -, valmiustila - sekä virrankäyttöasetuksetComment Innstillinger for lysstyrke, hvile/ dvale og strømprofilerComment Käytetään varoitushuomautuksiinComment Brukt til varselsmeldingerComment Käytetään normaaleihin huomautuksiinName Brukt til standardmeldingerName Kriittinen huomautusComment Kritisk varslingComment Ilmoittaa kriittisestä tapahtumastaName Varsler om en kritisk hendelseName Akku vähissäComment Lavt batterinivåComment Akku on vähissäName Batteriet har nådd lavt nivåName Akku varoitustasollaComment Batteriet er på varslingsnivåComment Akkusi varaus on laskenut varoitustasolleName Batteriet har nådd varslingsnivåetName Akku kriittisellä tasollaComment Batteri på kritisk nivåComment Akkusi varaus on saavuttanut kriittisen tason. Tämä huomautus liipaisee lopetuslaskennan ennen asetetun toiminnon tekemistä, joten on hyvin suositeltavaa jättää se päälle. Name Batteriet har nådd kritisk nivå. Denne varslingen utløser en nedtelling før den innstilte handlinga utføres, så det tilrådes sterkt å la den stå på. Name Kytkettiin verkkovirtaanComment Strømadapteret er koblet tilComment Tietokone kytkettiin verkkovirtaanName Strømadapteret er koblet tilName Poistuttiin verkkovirrastaComment Strømadapteret er dratt utComment Tietokone otettiin pois verkkovirrastaName Strømadapteret er koblet fraName TyövirheComment JobfeilComment Tapahtui virhe suoritettaessa työtäName Det oppsto en feil mens en jobb ble utførtName Vaihdettiin profiiliaComment Profil endretComment Profiili muuttuiName Profilen ble endretName Suoritetaan keskeytystyöComment Utfører en suspenderingsjobbComment Tämä huomautus näytetään, kun keskeytystyö on tehty, ja se liipaisee loppulaskennan. Siten on suositeltavaa jättää se päälle. Name Denne varslingen vises når en suspenderingsjobb skal til å utføres, og utløser en nedtelling, så det tilrådes sterkt å la den stå på. Name PowerDevilin sisäinen virheComment Intern PowerDevil- feilComment PowerDevil on liipaissut sisäsen virheenName PowerDevil har utløst en intern feilName Keskeytystila estettyComment Suspensjon hindretComment Keskeytystila estetty koska sovellus vaati sitäName Suspensjonen er blitt hindret fordi et program ba om detName BlueZComment BlueZComment Bluetooth- hallinta käyttäen BlueZName Bluetooth management using the BlueZ stackName HAL PowerComment HAL- PowerComment Laitteiston virranhallinta käyttäen freedesktop. org HAL- taustaprosessiaName Strømstyring i maskinvare med HAL- nissen fra freedesktop. orgName LaitteistoComment MaskinvareComment Laitteistointegroinnin asetuksetName Maskinvare- integrasjon, oppsett med SolidName LircComment LircComment Linux infrapunakauko- ohjainName Linux Infrared Remote Control: Linux infrarød fjernstyringName Verkon tila - taustaprosessiComment Nettstatus- nisseComment Seuraa verkkoliitäntöjen tilaa ja antaa huomautuksia verkkoa käyttäville ohjelmille. Name Holder øye med status for nettverks- grensesnitt og varsler programmer som bruker nettverket. Name NetworkManagerComment NettverksstyringComment Verkkojen hallinta käyttäen NetworkManager- taustaprosessiaName Nettverkssyring med nissen NetworkManagerName NetworkManager 0. 7Comment Nettverksstyring 0. 7Comment Verkkojen hallinta käyttäen NetworkManager- taustaprosessin 0. 7- versiotaName Nettverksstyring med nissen NetworkManager versjon 0. 7Name ObjektinimiName ObjektnavnName KytkettyName TilkobletName Kiinteä laiteName Solid- enhetName LaitetyyppiName EnhetstypeName AjuriName DriverName AjuritunnisteName DrivernavnName NimiName NavnName Äänikortin tyyppiName Lydkort- typeName Latauksen tila prosenteissaName Prosent ladingName Latauksen tilaName LadingstilstandName UudelleenladattavissaName OppladbarName TyyppiName TypeName LaiteName EnhetName EnsisijainenName HovedName ToissijainenName UnderName Omaa tilanName Har tilstandName Tila- arvoName TilstandsverdiName Tuetut ajuritName Støttede drivereName Tuetut yhteyskäytännötName Støttede protokollerName LaitesovitinName EnhetsadapterName LaiteindeksiName EnhetsindeksName RautaosoiteName Hw- adresseName Verkkoliitynnän nimiName G. snitt- navnName Mac- osoiteName MAC- adresseName LangatonName TrådløsName LiitettäväName Har plass igjenName Käytettävissä oleva sisältöName Tilgjengelig innholdName TyhjäName TomName TilavuusName KapasitetName Levyn tyyppiName PlatetypeName Tiedostojärjestelmän tyyppiName FilsystemtypeName Ei otettu huomioonName IgnorertName NimikeName EtikettName UudelleenkirjoitettavissaName OverskrivbarName KokoName StørrelseName KäyttötasoName BrukName UuidName UuidName VäyläName BussName AsematyyppiName Drev- typeName LennossakytkettäväName Kan kobles til påslåttName LukunopeusName LesehastighetName PoistettavissaName FlyttbarName Tuetut mediatName Støttede medierName KirjoitusnopeusName SkrivehastighetName KirjoitusnopeudetName SkrivehastigheterName Osaa vaihtaa taajuuttaName Kan endre frekvensName KäskyjoukkoName InstruksjonssettName EnimmäisnopeusName Maks. hastighetName NumeroName TallName PorttiName PortName SarjatyyppiName Seriell typeName LukijatyyppiName LesertypeName SaatavillaName TilgjengeligName TiedostopolkuName FilstiName LaitetoiminnotComment EnhetshandlingerComment Muokkaustyökalu käyttäjän käytettävissä olevien toimintojen hallintaan kun uusia laitteita liitetään tietokoneeseenName Et oppsettsverktøy for å håndtere handlingene som er tilgjengelige for brukeren når nye enheter kobles til datamaskinenName KiintolaitetyyppiName Type solid- enhetName WicdComment WicdComment Verkkojen hallinta käyttäen Wicd- taustaprosessia. GenericName Nettverkssyring med nissen Wicd. GenericName Järjestelmän asetuksetName SystemoppsettName MinäName Om megName Edistyneen käyttäjän asetuksetName Avanserte brukerinnstillingerName BluetoothName BluetoothName Järjestelmän hallintaName_BAR_Settings for common user needs (tab in System Settings). Administrasjon av maskinenName_BAR_Settings for common user needs (tab in System Settings). Näppäimistö ja hiiriName Tastatur og musName KäyttötuntumaName Utseende og oppførselName Verkko ja yhteydetName Nettverk og tilkoblingerName VerkkoasetuksetName NettverksinnstillingerName HuomautuksetName VarslingerName HenkilökohtaistaName PersonligName Alue ja kieliName Land/ region og språkName VerkkojaotName DelerName Järjestelmäasetusten luokkaName Kategori for systeminnstillingerName Klassinen puunäkymäComment Klassisk trevisningComment Klassinen KDE 3 KControl - tyylinen järjestelmäasetusnäkymä. Name En visning av systeminnstillinger med klassisk KDE 3 KControl- stil. Name Järjestelmäasetukset ulkoinen sovellusName Systeminnstillinger eksternt programName Järjestelmän asetukset - näkymäName Visning av systeminnstillingerName KuvakenäkymäComment IkonvisningComment KDE 4 - tyylinen kuvakenäkymäName Ikonvisningsstilen til KDE 4Name AghiName AghiName Koodirunoilijan uniName Kodepoetens drømName Vihreät kutritName Krøller på grøntName YksityiskohdatName EthaisName IltaName KveldName Rauhan kentätName FredsmarkeneName Saksan kesäName Endelig sommer i TysklandName AamukasteName MorgenduggName MediaelämäName Media LifeName PlasmaliciousName PlasmaliciousName QuadrosName QuadrosName Punainen lehtiName Rødt løvName KevätpäivänsädeName SolstrålevårName Saturnuksen renkaatComment Saturns ringer Näytön koko ja suunta Størrelse og retning Grafiikkasovitin Skjermkort 3D- lisäpiirteet 3D- valg Näytön värinkorjaus Gamma for skjermen Usean näytön tuki Flere skjermer Virranhallinta Strømstyring Käyttäytyminen@ title: tab Previews settings Oppførsel@ title: tab Previews settings Esikatselut@ title: tab Context Menu settings Forhåndsvisning@ title: tab Context Menu settings Kontekstivalikko@ title: tab Kontekstmeny@ title: tab Kuvakkeet@ info Ikoner@ info Yksityiskohdat@ info Detaljer@ info Sarake@ label: listbox Kolonne@ label: listbox Piilota hakupalkki@ label: textbox Skjul filterstolpen@ label: textbox Suodin: @ info: status Filter: @ info: status Versiotietojen päivitys epäonnistui. @ info: status Oppdatering av versjonsinformasjon lyktes ikke, @ info: status Päivitetään versiotietoja... @ item: inmenu Oppdaterer versjonsinformasjon & # 160; … @ item: inmenu SVN- päivitys@ item: inmenu SVN Oppdater@ item: inmenu Näytä paikalliset SVN- muutokset@ item: inmenu Vis lokale SVN- endringer@ item: inmenu SVN Commit... @ item: inmenu SVN Innlever & # 160; … @ item: inmenu SVN Lisää@ item: inmenu SVN Legg til@ item: inmenu SVN Poista@ info: status SVN Slett@ info: status Päivitys SVN- tietovarastosta... @ info: status Oppdaterer SVN- lageret & # 160; … @ info: status SVN- tietovaraston päivitys epäonnistui. @ info: status Klarte ikke oppdatere SVN- lageret. @ info: status SVN- tietovarasto päivitetty. @ label SVN- lageret oppdatert. @ label Kuvaus: @ title: window Beskrivelse: @ title: window SVN Commit@ action: button SVN Innlever & # 160; … @ action: button Commit@ info: status Innlever@ info: status Commit- käsky SVN- muutoksille epäonnistui. @ info: status Innlevering av SVN- endringer mislyktes. @ info: status Annetaan commit- käsky SVN- muutoksille... @ info: status Innleverer SVN- endringer & # 160; … @ info: status Suoritettu commit- käsky SVN- muutoksille. @ info: status SVN- endringer innlevert. @ info: status Lisätään tiedostoja SVN- tietovarastoon... @ info: status Legger til filer til SVN- lageret & # 160; … @ info: status Tiedostojen lisäys SVN- tietovarastoon epäonnistui. @ info: status Klarte ikke å legge til filer i SVN- laheret. @ info: status Lisätty tiedostoja SVN- tietovarastoon. @ info: status La til filer til SVN- lageret. @ info: status Poistetaan tiedostoja SVN- tietovarastosta... @ info: status Fjerner filer fra SVN- lageret & # 160; … @ info: status Tiedostojen poisto SVN- tietovarastosta epäonnistui. @ info: status Klarte ikke å fjerne filer fra SVN- lageret. @ info: status Poistettu tiedostoja SVN- tietovarastosta. @ info: status Fjernet filer fra SVN- lageret. @ info: status Kansiota ei voi pudottaa itseensä@ option: check Du kan ikke dra en mappe til seg selv@ option: check Laajentuvat kansiot@ title: menu Utfoldbare mapper@ title: menu Sarakkeet@ info Kolonner@ info % 1 valittu@ info: status % 1 valgt@ info: status % 1 valittu (% 2) @ info: status % 1 valgt (% 2) @ info: status % 1,% 2 (% 3) @ info: status files (size) % 1,% 2 (% 3) @ info: status files (size) % 1 (% 2) @ info: status % 1 (% 2) @ info: status Poisto suoritettu. @ info: status Slettingen er fullført. @ info: status Sijaintirivi on tyhjä. @ info: status Dette stedet er tomt. @ info: status Sijainti ”% 1 ” ei ole kelvollinen. Plasseringa «% 1 » er ugyldig. Valitse etämerkistön Vegl fjerntegnsett Lataa uudelleen@ action: inmenu View Last på nytt@ action: inmenu View Oletus@ info Standard@ info Etsitään... @ info: progress Søker & # 160; … @ info: progress Ladataan kansion sisältöä... @ info: status Laster inn mappe & # 160; … @ info: status Kohteita ei löytynyt. @ info: status Fant ingen elementer. @ info: status Dolphin ei tue verkkoselaamista, joten käynnistetään WWW- selain@ info: status Dolphin støtter ikke nettsider, nettleseren er startet@ info: status Dolphin ei tue haluttua yhteyskäytäntöä; Konqueror on käynnistetty@ info: status Protokollen støttes ikke av Dolphin, Konqueror er blitt startet@ info: status Epäkelpo yhteyskäytäntö@ title: window ugyldig protokoll@ title: window Muuta nimeä@ title: window Endre navn på element@ title: window Muuta nimiä@ action: button Gi elementene nye navn@ action: button Muuta & nimeä@ label: textbox Gi & nytt navn@ label: textbox Muuta tietueen% 1 nimeksi: @ info: status Elementet% 1 endrer navn til: @ info: status Uusi nimi # @ label: textbox Nytt navn # @ label: textbox (# korvataan nousevilla numeroilla) @ info: status (# erstattes av stigende tall) @ info: status Uusi nimi on tyhjä. Nimessä täytyy olla vähintään yksi merkki. @ info: status Det er ikke oppgitt noe nytt navn. Du må oppgi et navn bestående av minst ett tegn. @ info: status Nimen täytyy sisältää ainakin yksi # - merkki. @ title Navnet må ha minst ett # tegn. @ title Dolphin@ title Dolphin@ title Tiedostonhallintaohjelma@ info: credit Filbehandler@ info: credit © 2006– 2009 Peter Penz@ info: credit © 2006– 2009 Peter Penz@ info: credit Peter Penz@ info: credit Peter Penz@ info: credit Ylläpitäjä ja kehittäjä@ info: credit Utvikler og vedlikeholder@ info: credit David Faure@ info: credit David Faure@ info: credit Kehittäjä@ info: credit Utvikler@ info: credit Aaron J. Seigo@ info: credit Aaron J. Seigo@ info: credit Rafael Fernández López@ info: credit Rafael Fernández López@ info: credit Kevin Ottens@ info: credit Kevin Ottens@ info: credit Holger Freyther@ info: credit Holger Freyther@ info: credit Max Blazejak@ info: credit Max Blazejak@ info: credit Michael Austin@ info: credit Michael Austin@ info: credit Dokumentaatio@ info: shell Dokumentasjon@ info: shell Avattava dokumentti@ action: inmenu Dokument som skal åpnes@ action: inmenu Tyhjennä roskakori@ label Tøm papirkurven@ label Lisää sijainteihin@ title: menu Legg til steder@ title: menu Haluatko varmasti tyhjentää roskakorin? Kaikki siellä olevat tiedostot poistetaan. @ action: button Er du sikker på at du vil tømme papirkurven? Alle elementer vil bli slettet. @ action: button Roskakori@ title: group General settings Papirkurv@ title: group General settings Palauta@ title: menu Create new folder, file, link, etc. Gjenopprett@ title: menu Create new folder, file, link, etc. Luo uusi@ action: inmenu Add selected folder to places Lag ny@ action: inmenu Add selected folder to places Näkymä@ info: whatsthis Visningsmodus@ info: whatsthis Ominaisuudet@ action: intoolbar Egenskaper@ action: intoolbar Liitä kansioon@ title: group Name Lim inn i mappe@ title: group Name Muut@ item:: intable Andre@ item:: intable Tavallinen@ item:: intable Normal@ item:: intable Päivitystä vaaditaan@ item:: intable Oppdatering kreves@ item:: intable Paikallisesti muokattu@ item:: intable Endret lokalt@ item:: intable Lisätty@ item:: intable Lagt til@ item:: intable Poistettu@ item:: intable Fjernet@ item:: intable Ristiriitainen@ item:: intable Konflikt@ item:: intable Versioimaton@ title:: column Uten versjon@ title:: column Versio@ title: group Size Versjon@ title: group Size Kansiot@ title: window Shell terminal Mapper@ title: window Shell terminal Pieni@ item: inlistbox Grid spacing Liten@ item: inlistbox Grid spacing Keskisuuri@ item: inlistbox Grid spacing Middels@ item: inlistbox Grid spacing Suuri@ title: group Date Stor@ title: group Date Tänään@ label I dag@ label Eilen@ title: group The week day name:% A I går@ title: group The week day name:% A % A@ title: group Date % A@ title: group Date Viime viikolla@ title: group Date Forrige uke@ title: group Date Kaksi viikkoa sitten@ title: group Date To uker siden@ title: group Date Kolme viikkoa sitten@ title: group Date Tre uker siden@ title: group Date Aiemmin tässä kuussa@ title: group Date:% B is full month name in current locale, and% Y is full year number Tidligere denne måneden@ title: group Date:% B is full month name in current locale, and% Y is full year number Eilen (% B,% Y) @ title: group The week day name:% A,% B is full month name in current locale, and% Y is full year number I går (% B% Y) @ title: group The week day name:% A,% B is full month name in current locale, and% Y is full year number % A (% B,% Y) @ title: group Date:% B is full month name in current locale, and% Y is full year number % A (% B% Y) @ title: group Date:% B is full month name in current locale, and% Y is full year number Viime viikolla (% B,% Y) @ title: group Date:% B is full month name in current locale, and% Y is full year number Forrige uke (% B% Y) @ title: group Date:% B is full month name in current locale, and% Y is full year number Kaksi viikkoa sitten (% B,% Y) @ title: group Date:% B is full month name in current locale, and% Y is full year number To uker siden (% B% Y) @ title: group Date:% B is full month name in current locale, and% Y is full year number Kolme viikkoa sitten (% B,% Y) @ title: group Date:% B is full month name in current locale, and% Y is full year number Tre uker siden (% B% Y) @ title: group Date:% B is full month name in current locale, and% Y is full year number Aiemmin (% B,% Y) @ title: group The month and year:% B is full month name in current locale, and% Y is full year number Tidligere i% B% Y@ title: group The month and year:% B is full month name in current locale, and% Y is full year number % B% Y@ item: intext Access permission, concatenated % B% Y@ item: intext Access permission, concatenated Luku, @ item: intext Access permission, concatenated Lese, @ item: intext Access permission, concatenated Kirjoitus, @ item: intext Access permission, concatenated Skrive, @ item: intext Access permission, concatenated Suoritus, @ item: intext Access permission, concatenated Kjøre, @ item: intext Access permission, concatenated Ei oikeuksia@ title: group Files and folders by permissions Forbudt@ title: group Files and folders by permissions (Käyttäjä:% 1) (Ryhmä:% 2) (Muut:% 3) @ info: status (Eier:% 1) (Gruppe:% 2) (Andre:% 3) @ info: status Tuntematon virhe. @ label Ukjent feil. @ label Lisää kommentti... @ label Legg til kommentar & # 160; … @ label Muuta... @ title: window Endre & # 160; … @ title: window Muuta kommenttia... @ title: window Endre kommentar@ title: window Lisää kommentti@ info: progress Legg til kommentar@ info: progress Muokataan annotaatioita@ title: window Endrer merknader@ title: window Määritä näytettävä data@ label:: textbox Sett opp viste data@ label:: textbox Määritä, mitä tietoja näytetään@ item:: inlistbox Sett opp hvilke data som skal vises@ item:: inlistbox Tyyppi@ action: inmenu View Mode Type@ action: inmenu View Mode Koko@ action: inmenu Sort By Størrelse@ action: inmenu Sort By Muokattu@ item:: inlistbox Endret@ item:: inlistbox Omistaja@ action: inmenu Sort By Eier@ action: inmenu Sort By Oikeudet@ action: inmenu Sort By Rettigheter@ action: inmenu Sort By Arvostelu@ item:: inlistbox Vurdering@ item:: inlistbox Tunnisteet@ item:: inlistbox Merker@ item:: inlistbox Kommentti@ title: window Kommentar@ title: window Muokkaa tunnisteita@ title: window Endre merker@ title: window Lisää tunnisteita@ label: textbox Legg til merker@ label: textbox Määritä, mitä tunnisteita käytetään. @ label Sett opp hvilke merker som skal brukes. @ label Luo uusi tunniste: @ info Lag nytt merke@ info Poista tunniste@ action: button Slett tagg@ action: button Poistetaanko tunniste% 1 todella kaikista tiedostoista? @ title Er det sikkert at taggen% 1 skal slettes for alle filer? @ title Poista@ action: inmenu File Slett@ action: inmenu File Peru@ label Avbryt@ label Lisää tunnisteita... @ label Legg til merker & # 160; … @ label Leveys × korkeus: @ label Bredde × høyde: @ label Koko: @ label Størrelse: @ label Kansio@ label Mappe@ label Yhteiskoko: @ label Total størrelse: @ label Tyyppi: @ label Type: @ label Muokattu: @ label Endret: @ label Omistaja: @ label Eier: @ label Oikeudet: @ label Rettigheter: @ label Arvostelu: @ label Vurdering: @ label Tunnisteet: @ label Merker: @ label Kommentti: @ info Kommentar: @ info Esikatselu@ info Forhåndsvisning@ info Määritä... @ label:: textbox Sett opp & # 160; … @ label:: textbox Määritä, mitä tietoja tietopaneelissa näytetään. Sett opp hvilke data som skal vises informasjonsruten. soita spill pysäytä@ action: inmenu stopp@ action: inmenu Leikkaa@ action: inmenu Klipp ut@ action: inmenu Kopioi@ action: inmenu Kopier@ action: inmenu Liitä@ action: inmenu Edit Lim inn@ action: inmenu Edit Muuta nimeä... @ action: inmenu File Endre navn & # 160; … @ action: inmenu File Siirrä roskakoriin@ action: inmenu File Flytt til papirkurven@ action: inmenu File Näytä piilotiedostot@ action: inmenu View Vis skjulte filer@ action: inmenu View & Muokkaa tiedostotyyppiä... @ action: inmenu Edit Rediger filtype & # 160; … @ action: inmenu Edit Valitse täsmäävät kohteet... @ action: inmenu Edit Velg elementer som passer med & # 160; … @ action: inmenu Edit Poista valinta täsmääviltä kohteilta... @ action: inmenu Edit Fravelg elementer som passer med & # 160; … @ action: inmenu Edit Poista valinnat@ action: inmenu Edit Fravelg alt@ action: inmenu Edit Käännä valinta@ action: inmenu Go Omvend merking@ action: inmenu Go Ohjelmat@ action: inmenu Go Programmer@ action: inmenu Go & Verkkokansiot@ action: inmenu Go & Nettverksmapper@ action: inmenu Go & Asetukset@ action: inmenu Go Innstillinger@ action: inmenu Go Automaattikäynnistys@ action: inmenu Tools Autostart@ action: inmenu Tools Avaa & pääte@ title Åpne & terminal@ title Dolphin- osa@ title: window Dolphin Part@ title: window Valitse tietueet, jotka vastaavat tätä hahmoa: @ title: window Velg alle elementer som passer med dette mønsteret: @ title: window Poista valinta Fravelg Poista valinta tietueilta, jotka vastaavat tätä hahmoa: Fravelg alle elementer som passer med dette mønsteret: & Näytä@ title: menu & Vis@ title: menu Järjestä@ title: menu Sorter etter@ title: menu Lisätiedot@ option: check Additional Information Tilleggsinformasjon@ option: check Additional Information & Mene@ title: menu & Gå til@ title: menu Työkalut@ title: menu Verktøy@ title: menu Dolphinin työkalupalkki@ title: menu Dolphin- verktøylinje@ title: menu Paneelit@ title: menu Paneler@ title: menu Sijaintipalkki@ title: menu Stedslinje@ title: menu Päätyökalupalkki@ title: menu Hovedverktøylinje@ title: menu HakutyökalupalkkiNAME OF TRANSLATORS Verktøylinje for søkNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Niklas Laxström, Ville- Pekka Vainio, Tommi Nieminen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Kvisli, Nils Kristian Tomren, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS tpr@ d5k. net, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, vpivaini@ cs. helsinki. fi, translator@ legisign. org, karvonen. jorma@ gmail. com bjorn. kvisli@ gmail. com, slx@ nilsk. net, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Näytä esikatselu@ option: check Forhåndsvisning@ option: check Näytä piilotiedostot@ action: button Vis skjulte filer@ action: button Mitä Hva Ehdot@ label Kriterier@ label Kun tämä asetus on valittuna, esimerkiksi pisteellä alkavat piilotiedostot näytetään tiedostonäkymässä. @ label Når dette alternativet er valgt, vises skjulte filer; slike som som har navn som begynner med et «. », i fil- visningen. @ label Tämä asetus määrää näkymän tyylin. Tällä hetkellä tuettuja arvoja ovat kuvakenäkymä (0), yksityiskohtainen näkymä (1) ja sarakenäkymä (2). @ label Dette valget styrer hvilken stil visningen skal ha. For tiden støttes ikon - (0), detalj - (1) og kolonne( 2) visning. @ label Kun tämä asetus on käytössä, tiedoston kuvakkeena käytetään sen sisällön esikatselua. @ label Når dette alternativet er valgt skjer forhåndsvisningen av filinnholdet som et ikon. @ label Luokitteleva lajittelu@ info: whatsthis Sortering i kategorier@ info: whatsthis Kun tämä asetus on käytössä, tietueet lajitellaan luokkansa mukaan. @ label Når dette alternativet er valgt, summeres de sorterte elementene etter kategori. @ label Lajittele tiedostot@ info: whatsthis Sorter filene etter@ info: whatsthis Tämä asetus määrää minkä ominaisuuden (nimi, koko, päivämäärä jne.) mukaan tiedostot lajitellaan. @ label Dette alternativer sier hvilken kjennetegn (navn, størrelse, dato, etc.) det skal sorteres på. @ label Tiedostojen lajitteluperuste@ label Rekkefølgen filene skal sorteres i@ label Lajittele kansiot tiedostojen edelle@ label Vis mapper først når filer og mapper sorteres@ label Lisätietoja@ label Tilleggsinformasjon@ label Viimeksi muutetut ominaisuudet@ info: whatsthis De sist endrede egenskapene@ info: whatsthis Aika, jolloin käyttäjä viimeksi muokkasi näitä ominaisuuksia. Forrige gang brukeren endret disse egenskapene. Käytä järjestelmäkirjasinta Bruk systemskrift Kirjasinkoko Skriftstørrelse Kirjasimen vahvuus Skriftbredde Kuvakekoko Ikonstørrelse Esikatselukoko Forhåndsvisningens størrelse Laajentuvat kansiot@ title: window Utfoldbare mapper@ title: window Sarakkeiden sijainti Plassering av kolonner Käytöstä poistetut liitännäiset Programtillegg som er slått av Sijoittelu Plassering Tietueen korkeus Elementhøyde Tietueen leveys Elementbredde Kuvakkeiden etäisyys Størrelsen på mellomrommene i rutenettet Tekstirivien määrä Antall tekstlinjer Sarakkeen leveys Kolonnebredde Onko verkko- osoite käyttäjän muokattavissa Skal brukeren kunne redigere URL- en Verkko- osoitenavigaattorin tekstintäydentämistila Tekstfullføringsmodus i URL- navigatoren Näytetäänkö koko polku sijaintipalkissa Skal hele stien vises inne i adressefeltet Käynnistetäänkö ohjelma ensimmäistä kertaa Er det første gang programmet starter Kotiosoite Hjemme- URL Jaa näkymä kahtia Del visningen i to felt Näytetäänkö suodinpalkki Skal filterstolpen vises Käytetäänkö näkymäasetuksia kaikille kansioille Skal visningsegenskapene brukes på alle mapper Salli pakettien sisällön näkeminen Bla gjennom arkiver Vahvista sulkeminen, kun ikkunassa on auki useita välilehtiä. Be om bekreftelse & # 160; når vinduer med flere faner lukkes. Muuta nimeä suoraan@ option: check Endre navn innebygd@ option: check Näytä valintavuorottelu Vis utvalgsvender Näytä työkaluvihjeet@ option: check Vis verktøytips@ option: check Näytä ” Kopioi kansioon ” - ja ” Siirrä kansioon ” - komennot kontekstivalikossa Vis « Kopier til » og « Flytt til » - kommandoene i sprettoppmenyen Aika, josta lähtien näkymäasetukset ovat voimassa Tidspunktet da visningsegenskapene ble gyldige Käytä automaattisesti laajentuvia kansioita kaikille näkymätyypeille Bruk automatisk utvidelse av mapper for alle visningstyper Näytä syväysliukusäädin tilapalkkilla Vis forstørringsglider i statuslinja Näytä levynkäytön tiedot tilapalkkilla@ info: status Vis plassinformasjon i statuslinja@ info: status Onnistuneesti kopioitu. @ info: status Vellykkert kopiert. @ info: status Onnistuneesti siirretty. @ info: status Vellykket flyttet. @ info: status Onnistuneesti linkitetty. @ info: status Vellykket lenket. @ info: status Onnistuneesti viety roskakoriin. @ info: status Vellykket flyttet til papirkurven. @ info: status Onnistuneesti muutettu nimeä. @ info: status Vellykket omnavnet. @ info: status Kansio luotiin. @ info Lag mappe. @ info Siirry taaksepäin@ info Gå tilbake@ info Siirry eteenpäin@ title: window Gå fram@ title: window Vahvistus Bekreftelse & Sulje nykyinen välilehti Lukk gjeldende fane Ikkunassa on avoinna useita välilehtiä, haluatko varmasti sulkea ohjelman? Du har flere faner åpne i dette vinduet, er du sikker på at du vil lukke det? Älä kysy uudestaan@ action: inmenu Ikke spør igjen@ action: inmenu Uusi välilehti@ action: inmenu File Ny fane@ action: inmenu File Sulje muut välilehdet@ action: inmenu Lukk andre faner@ action: inmenu Sulje välilehti@ action: inmenu Edit Lukk fane@ action: inmenu Edit Uusi & ikkuna@ action: inmenu File Nytt & vindu@ action: inmenu File Valitse kaikki@ action: inmenu View Velg alt@ action: inmenu View Pysäytä@ info Stopp@ info Lopeta lataus@ action: inmenu Navigation Bar Stopp lasting@ action: inmenu Navigation Bar Muokattava sijainti@ action: inmenu Navigation Bar Redigerbar adressse@ action: inmenu Navigation Bar Korvaa sijainti Erstatt adresse Viimeksi suljetut välilehdet@ action: inmenu Tools Nylig lukkede faner@ action: inmenu Tools Näytä hakupalkki@ action: inmenu Tools Vis søkelinje@ action: inmenu Tools Näytä hakupalkki@ action: inmenu Tools Vis filterlinje@ action: inmenu Tools Vertaile tiedostoja@ action: inmenu Tools Sammenligne filer@ action: inmenu Tools Avaa pääte@ action: inmenu Åpne terminal@ action: inmenu Aktivoi seuraava välilehti@ action: inmenu Skru på neste fane@ action: inmenu Aktivoi edellinen välilehti@ action: inmenu Skru på forrige fane@ action: inmenu Avaa uudessa välilehdessä@ action: inmenu Åpne i en ny fane@ action: inmenu Avaa uudessä ikkunassa@ action: inmenu Åpne i et nytt vindu@ action: inmenu Hakupalkki@ title: window Søkelinje@ title: window Tietoja@ title: window Informasjon@ title: window Komentoikkuna@ title: window Terminal@ title: window Sijainnit@ action: intoolbar Close right view Steder@ action: intoolbar Close right view Sulje@ info Lukk@ info Sulje oikeanpuoleinen näkymä@ action: intoolbar Close left view Lukk høyre visning@ action: intoolbar Close left view Sulje vasemmanpuoleinen näkymä@ action: intoolbar Split view Lukk venstre visning@ action: intoolbar Split view Puolita@ info Del@ info Puolita näkymäTag as in Nepomuk:: Tag Delt visningTag as in Nepomuk:: Tag Tunniste@ label: textbox Merke@ label: textbox Etsi... @ label Søk & # 160; … @ label Kaikkialta@ label Overalt@ label Tästä@ label Herfra@ label Kaikki@ label Alt@ label Kuvista@ label Bilder@ label Teksti@ label: listbox Tekst@ label: listbox Tiedostonimistä@ label Filnavn@ label Etsi: @ label Søk: @ label Mitä: @ info Hva: @ info Lisää etsintävalitsin@ action: button Legg til søkevalg@ action: button Etsi@ info Søk@ info Aloita haku@ action: button Start søket@ action: button Tallenna@ info Lagre@ info Tallenna etsintäasetukset@ action: button Lagre søkevalg@ action: button Sulje etsintäasetukset@ label Lukk søkevalg@ label Nimi: @ title: window Navn: @ title: window Tallenna etsintäasetukset@ info Lagre søkevalg@ info Poista etsintäasetus@ label Fjern søkevalg@ label Suurempi kuin@ label Større enn@ label Suurempi tai yhtä suuri kuin@ label Større enn eller lik@ label Pienempi kuin@ label Mindre enn@ label Pienempi tai yhtä suuri kuin@ label Mindre enn eller lik@ label Milloin tahansa@ label Når som helst@ label Tällä viikolla@ label Denne uka@ label Tässä kuussa@ label Denne måneden@ label Tänä vuonna@ label I år@ label Päivä: @ label Any (file size) Dato: @ label Any (file size) Mikä tahansa@ label Alle@ label Yhtä suuri kuin@ label Lik@ label Eri suuri kuin@ label Ulik@ label Tunniste: @ label Any (rating) Tagg: @ label Any (rating) Tunnisteita ei ole@ label Ingen tagger tilgjengelig@ label tavu@ label Byte@ label kilotavu@ label kByte@ label megatavu@ label MByte@ label gigatavu@ info: tooltip GByte@ info: tooltip Poista tietueen valinta@ info: tooltip Fravelg element@ info: tooltip Valitse tietue@ title: group Velg element@ title: group Kuvakkeiden koko@ label: listbox Ikonstørrelse@ label: listbox Oletus: @ label: listbox Standard: @ label: listbox Esikatselu: @ info: tooltip Forhåndsvisning: @ info: tooltip Näytä syväysliukusäädin@ option: check Vis glidebryter for forstørring/ forminsking@ option: check Näytä levynkäytön tiedot@ item: inlistbox Font Vis plassinformasjon@ item: inlistbox Font Järjestelmäkirjasin@ item: inlistbox Font Systemskrift@ item: inlistbox Font Muokattu kirjasin@ action: button Choose font Selvvalgt skrift@ action: button Choose font Valitse... @ label: textbox Velg & # 160; … @ label: textbox Muokkaa, mitä palveluita kontekstivalikossa näytetään. @ action: button Sett opp hvilke tjenester som skal vises i kontekstmenyen. @ action: button Lataa uusia palveluja... @ title: tab Status Bar settings Last ned nye tjenester & # 160; … @ title: tab Status Bar settings Tilapalkki@ label Statuslinje@ label Näytä esikatselut: @ label: slider Vis forhåndsvisning for: @ label: slider Tiedoston enimmäiskoko: @ option: check Maksimal filstørrelse: @ option: check Käytä tiedostoihin upotettuja esikatselukuvia@ title: window Bruk miniatyrbilder innebygget i filene@ title: window Näkymäasetusten käyttäminen@ info: progress Bruk visningsegenskapene@ info: progress Lasketaan kansioiden määrää:% 1@ info: progress Teller mapper:% 1@ info: progress Kansioita:% 1@ title: group Mapper:% 1@ title: group Kirjasin: @ label: listbox Skrift: @ label: listbox Tekstin leveys: @ item: inlistbox Text width Tekstbredde: @ item: inlistbox Text width Suuri@ title: window Stor@ title: window Valtava@ label: textbox Enorm@ label: textbox Rivejä: @ title: group Antall linjer: @ title: group Ruudukko@ label: listbox Rutenett@ label: listbox Sijoittelu: @ item: inlistbox Arrangement Arrangement: @ item: inlistbox Arrangement Riviä@ label: listbox Rader@ label: listbox Kuvakkeiden etäisyys: @ item: inlistbox Grid spacing Mellomrom i rutenettet: @ item: inlistbox Grid spacing Ei ollenkaan@ item: inlistbox Grid spacing Ingen@ item: inlistbox Grid spacing Dolphinin asetukset@ title: group Oppsett av Dolphin@ title: group Käynnistysasetukset@ title: group Oppstart@ title: group Katselutilat@ title: group Visningsmåter@ title: group Navigointi@ title: group Navigasjon@ title: group Palvelut@ title: group Tjenester@ title: group Yleisasetukset@ title: group Generelt@ title: group Hiiri@ option: check Mouse Settings Mus@ option: check Mouse Settings Napsautus avaa tiedostot ja kansiot@ option: check Mouse Settings La enkeltklikk åpne filer og kataloger@ option: check Mouse Settings Tuplanapsautus avaa tiedostot ja kansiot@ option: check La dobbeltklikk åpne filer og kataloger@ option: check Avaa pakettiarkistot kansioksioption: check Åpne arkiver som mappeoption: check Avaa kansio, kun tietue raahataan sen päälle@ title: group Åpne mapper under dra- operasjoner@ title: group Kotihakemisto@ label: textbox Hjemmemappe@ label: textbox Sijainti: @ action: button Plassering: @ action: button Käytä nykyistä sijaintia@ action: button Bruk gjeldende plassering@ action: button Käytä oletussijaintia@ option: check Startup Settings Bruk standardplassering@ option: check Startup Settings Puolitettu katselutila@ option: check Startup Settings Delt visning@ option: check Startup Settings Muokattava sijaintipalkki@ option: check Startup Settings Redigerbar adresselinje@ option: check Startup Settings Näytä koko polku sijaintipalkissa@ option: check Startup Settings Vis hele stien inne i adressefeltet@ option: check Startup Settings Näytä hakupalkki@ info Vis filterstolpen@ info Kotikansion sijainti on virheellinen tai sitä ei ole olemassa, eikä sitä sen takia oteta käyttöön. @ option: check Adressen til hjemmemappa er ugyldig eller finnes ikke, den vil ikke bli tatt i bruk. @ option: check Näytä poistokomento@ option: check Vis « Slett » - kommandoen@ option: check Näytä ” Kopioi hakemistoon ” - ja ” Siirrä hakemistoon ” - komennot@ title: group Vis » Kopier til » og « Flytt til » - kommandoene@ title: group Ominaisuudet@ title: group Se egenskaper@ title: group Muista näkymäasetukset kansiokohtaisesti@ option: radio Husk visningsegenskapene for hver mappe@ option: radio Käytä yhteisiä näkymäasetuksia kaikille kansioille@ title: group Bruk felles visningsegenskaper for alle mapper@ title: group Kysy vahvistusta, kun@ option: check Ask for Confirmation When Be om bekreftelse når @ option: check Ask for Confirmation When tiedostoja tai kansiota siirretään roskakoriin@ option: check Ask for Confirmation When Filer eller mapper flyttes til papirkurven@ option: check Ask for Confirmation When tiedostoja tai kansioita poistetaan@ option: check Ask for Confirmation When Filer eller mapper slettes@ option: check Ask for Confirmation When suljetaan usean välilehden sisältävää ikkunaa@ option: check Lukker vinduer med flere faner@ option: check Näytä tiedostonvalintapainikkeetoption: check Vis utvalgsmarkøroption: check Tietueiden luonnollinen lajittelu@ action: button Naturlig elementsortering@ action: button Muokkaa, mitä tietoja työkaluvihjeessä näytetään. @ title: window Sett opp hvilke data som skal vises i verktøytips. @ title: window Näkymä: @ item: inlistbox Visningsmåte: @ item: inlistbox Järjestely: @ item: inlistbox Sort Sortering: @ item: inlistbox Sort Nousevasti@ item: inlistbox Sort Stigende@ item: inlistbox Sort Laskevasti@ action: inmenu Sort Synkende@ action: inmenu Sort Nimen mukaan@ item: inlistbox Sort Etter navn@ item: inlistbox Sort Koon mukaan@ item: inlistbox Sort På størrelse@ item: inlistbox Sort Päiväyksen mukaan@ item: inlistbox Sort Etter dato@ item: inlistbox Sort Oikeuksien mukaan@ item: inlistbox Sort Etter tillatelser@ item: inlistbox Sort Omistajan mukaan@ item: inlistbox Sort Etter eier@ item: inlistbox Sort Ryhmän mukaan@ item: inlistbox Sort Etter gruppe@ item: inlistbox Sort Tyypin mukaan@ option: check På type@ option: check Näytä kansiot ensin@ option: check Vis mapper først@ option: check Näytä ryhmiteltynä@ option: check Vis i grupper@ option: check Käytä näkymäasetuksia@ option: radio Apply View Properties To Bruk visningsegenskapene på@ option: radio Apply View Properties To Nykyiselle kansiolle@ option: radio Apply View Properties To gjeldende mappe@ option: radio Apply View Properties To Nykyiselle kansiolle ja sen alikansioille@ option: radio Apply View Properties To Gjeldende mappe og alle undermapper@ option: radio Apply View Properties To Kaikille kansioille@ option: check Alle mapper@ option: check Käytä oletuksena uusille kansioille@ info Bruk som standard for nye mapper@ info Kaikkien alikansioiden näkymäasetukset vaihdetaan. Haluatko jatkaa? @ info Visningsegenskapene for alle undermapper blir endret. Vil du gå videre? @ info Näkymäasetukset kaikille kansioille vaihdetaan. Haluatko jatkaa? @ option: check Visningsegenskapene for alle mapper blir endret. Vil du gå videre? @ option: check Päiväys@ action: inmenu Sort By Dato@ action: inmenu Sort By Ryhmä@ action: inmenu Sort By Gruppe@ action: inmenu Sort By Tuntematon koko@ info: status Free disk space Ukjent størrelse@ info: status Free disk space % 1 vapaana@ action % 1 ledig@ action Luo kansio... @ action: inmenu File Lag mappe & # 160; … @ action: inmenu File Poista (käyttäen pikakuvaketta roskakorille) @ action: inmenu File Slett (bruker snarvei til Søppel) @ action: inmenu File Näytä tiedostojen ja kansioiden esikatselu@ action: inmenu Sort Vis forhåndsvining av filer og mapper@ action: inmenu Sort Kansiot ensin@ action: inmenu View Mapper først@ action: inmenu View Näytä ryhmissä@ action: inmenu View Vis i grupper@ action: inmenu View Muokkaa näkymän asetuksia... @ action: inmenu Tools Juster visningsegenskapene & # 160; … @ action: inmenu Tools Etsi tiedosto... @ action: inmenu Additional information Finn fil & # 160; … @ action: inmenu Additional information Nimen perusteella@ action: inmenu Sort By Navn@ action: inmenu Sort By Kuvakenäkymä@ action: inmenu View Mode Ikonvisning@ action: inmenu View Mode Yksityiskohtainen näkymä@ action: inmenu View Mode Detaljert visning@ action: inmenu View Mode Sarakenäkymä@ title: menu Kolonnevisning Vian ilmoittamisesta - Opaste@ title Om feilrapportering – hjelp@ title Tietoja vian ilmoittamisesta@ info/ rich Opplysninger om feilrapportering@ info/ rich Voit auttaa meitä parantamaan tätä ohjelmistoa jättämällä vikailmoituksen. @ info/ rich Du kan hjelpe oss å forbedre denne programvaren ved å sende inn en feilrapport. @ info/ rich Tämän valintaikkunan sulkeminen on turvallista. Sinun ei tarvitse täyttää vikailmoitusta, ellet halua. @ info/ rich Det er trygt å lukke denne dialogen. Du trenger ikke sende inn en feilrapport om du ikke vil. @ info/ rich Käyttökelpoisen vikailmoituksen tuottamiseksi tarvitsemme tietoja sekä kaatumisesta että järjestelmästäsi. (Sinun on myös ehkä asennettava joitakin vianjäljityspaketteja.) @ title For å lage en nyttig feilrapport trenger vi litt informasjon både om krasjet og ditt system. (Kanskje du også må installere noen feilsøkingspakker.) @ title Vikailmoitusavustajaopas@ info/ rich Veiledning for feilrapport- assistenten@ info/ rich Avustaja ohjaa sinut kaatumisilmoitusprosessin kautta KDE- vikailmoitustietokantasivustolle. Kaikkien vikailmoitukseen kirjoitettavien tietojen on oltava englanninkielistä, jos mahdollista, koska KDE on muodostettu kansainvälisesti. @ title Denne assistenten veileder deg gjennom prosessen med å rapportere krasj til nettstedet KDE Bug Reports. Siden KDE utvikles internasjonalt må alle opplysninger du oppgir være på engelsk, hvis mulig. @ title Mitä tiedät kaatumisesta? @ info/ rich Hva vet du om krasjet? @ info/ rich Tällä sivulla sinun tarvitsee kuvailla kuinka paljon tiedät työpöydän ja sovelluksen tilasta ennen kaatumista. @ info/ rich På denne sida må du beskrive hva du vet om skrivebordet og programmets tilstand før det krasjet. @ info/ rich Jos voit, kuvaile niin paljon kuin mahdollista yksityiskohtia kaatumisoloista, ja mitä olit tekemässä, kun sovellus kaatui (näitä tietoja pyydetään myöhemmin). Voit mainita: @ info/ rich crash situation example Hvis mulig, så beskriv med så mye detaljer som du kan omstendighetene ved krasjet og hva du gjorde da programmet krasjet. (Denne informasjonen blir etterspurt senere.) Du kan nevne: @ info/ rich crash situation example mitä teit sovelluksessa tai muualla järjestelmässä@ info/ rich crash situation example hva du gjorde i og utenfor programmet@ info/ rich crash situation example käyttämäsi asiakirjat tai kuvat tyyppeineen/ tiedostomuotoineen (tarkastellessasi myöhemmin ilmoitusta vikajäljitysjärjestelmässä voit liittää siihen tiedoston) @ info/ rich crash situation example dokumenter eller bilder du brukte og type/ format for dem (hvis du går inn og ser på rapporten senere i feilsporingssystemet kan du legge ved en fil til rapporten) @ info/ rich crash situation example käyttöliittymäelementit, joita käytit@ info/ rich crash situation example skjermelementer du brukte@ info/ rich crash situation example verkkosivuston verkko- osoite, jossa olit@ info/ rich crash situation example URL til et nettsted du så på@ info/ rich crash situation example sovelluksen asetustiedot@ info/ rich crash situation example detaljer om innstillingene for programmet@ info/ rich crash situation example tai muut kummallisuudet, joita huomasit ennen kaatumista tai sen jälkeen. @ info/ rich eller annet snodig du la merke til før eller etter krasjet. @ info/ rich Ruutukaappaukset voivat olla joskus hyvin hyödyllisiä. Voit liittää ne vikailmoitukseen, kun se on lähetetty vikajäljitysjärjestelmään. @ title Skjermbilder kan være svært nyttige noen ganger. Du kan legge dem ved feilrapporten etter at den er lagt inn i feilsporingssystemet. @ title Kaatumistiedot (vianjäljitystiedot) @ info/ rich Krasjinformasjon (tilbakesporing) @ info/ rich Tämä sivu tuottaa kaatumisen ” vianjäljitystiedot ”. Nämä tiedot kertovat kehittäjille missä sovellus kaatui. @ info/ rich Denne sida vil lage en « tilbakesporing » av krasjet. Dette er informasjon som forteller utviklerne hvor programmet krasjet. @ info/ rich Jos kaatumistiedot eivät ole kyllin yksityiskohtaisia, saatat joutua asentamaan joitakin vianjäljityspaketteja ja lataamaan sen uudelleen (jos Asenna vianjäljityssymbolit - painike on käytettävissä, voit käyttää sitä puuttuvien tietojen automaattiseen asentamiseen). @ info/ rich Hvis krasjinformasjonen ikke er detaljert nok kan det hende du trenger å installere noen feilsøkingspakker og laste den inn på nytt (hvis knappen Installer feilsøkingssymboler er brukbar, så kan du bruke den til å installere den informasjonen som mangler.) @ info/ rich Voit löytää osoitteesta% 1 lisätietoja vianjäljitystiedoista, mitä ne tarkoittavat, ja kuinka ne ovat hyödyllisiä@ info/ rich På% 1 kan du finne ut mer om tilbakesporinger, hva de betyr og hvordan de er til nytte@ info/ rich Saatuasi käyttökelpoiset vianjäljitystiedot (tai jos et halua asentaa puuttuvia vianjäljityspaketteja) voit jatkaa. @ title Når du får fram et nyttig spor (eller om du ikke vil installere de manglende feilsøkingspakkene) kan du fortsette. @ title Johtopäätökset@ info/ rich Konklusjoner@ info/ rich Käyttäen kerättyjen kaatumistietojen laatua, ja vastauksiasi edellisellä sivulla, avustaja kertoo sinulle, onko kaatuminen ilmoittamisen arvoinen vai ei. @ info/ rich Ved bruk av kvaliteten på krasjinformasjonen som er samlet inn, og dine svar på forrige side, vil assistenten si fra om det er verdt å rapportere krasjet eller ikke. @ info/ rich Jos kaatuminen on ilmoittamisen arvoinen, mutta sovellus ei tue KDE- vianjäljitysjärjestelmää, sinun täytyy ottaa suoraan yhteys sovelluksen ylläpitäjään. @ info/ rich Hvis krasjet bør rapporteres, men det ikke er støtte for programmet i KDEs feilsporingssystem, så må du ta direkte kontakt med den som vedlikeholder programmet. @ info/ rich Jos kaatuminen on luetteloitu turhaksi ilmoittaa ja epäilet avustajan tehneen virheen, voit silti ilmoittaa viasta itse manuaalisesti kirjautumalla vianjäljitysjärjestelmään. Voit myös palata muuttamaan tietoja ja ladata vianjäljityspaketteja. @ title Hvis krasjet betraktes som ikke verd en rapport og du mener at assistenten har gjort en feil, så kan du fremdeles rapportere feilen manuelt ved å logge inn i feilsporingssystemet. Du kan også gå tilbake og endre informasjon og laste ned feilsøkingspakker. @ title Kirjaudu vianjäljitysjärjestelmään@ info/ rich Logget inn på feilsporingssystemet@ info/ rich Meidän on ehkä otettava sinuun vastaisuudessa yhteyttä saadaksemme lisätietoja. Koska meidän on pidettävä kirjaa vikailmoituksista, sinun on luotava tunnus KDE: n vianjäljitysjärjestelmään. Ellei sinulla ole sitä jo, voit luoda sen täällä:% 1. @ info/ rich Det kan hende vi må ta kontakt med deg senere for å be om mer informasjon. Siden vi trenger å kunne spore feilrapportene, så må du ha en konto på KDEs feilsporingssystem. Hvis du ikke har det, så kan du opprette en her:% 1 @ info/ rich Kirjoita sitten käyttäjänimesi ja salasanasi ja paina kirjautumispainiketta. Voit käyttää tätä kirjautumista myöhemmin suorassa pääsyssä KDE: n vianjäljitysjärjestelmään. @ info/ rich Skriv så inn ditt brukernavn og passord og trykk Login- knappen. Du kan bruke denne innloggingen til å få direkte tilgang til KDEs feilsporingssystem senere. @ info/ rich KWallet- valintaikkuna saattaa ilmaantua näkyviin, kun painat kirjautumispainiketta tallentaaksesi salasanasi KWallet- salasanajärjestelmään. Se voi myös kysyä sinulta salasanaa ladatessaan automaattisesti täydentyviä kirjautumiskenttiä, jos käytät tätä avustajaa uudelleen. @ title Når du trykker Login kan KWallet- dialogen dukke opp for å lagre passordet ditt i KWallet passordsystem. Den vil også be deg om KWallet- passordet når den lastes inn, for å autofullføre innloggingsfeltene hvis du bruker denne veiviseren igjen. @ title Mahdollisten kaksoiskappaleilmoitusten luettelo@ info/ rich Liste over mulige duplikate feilrapporter@ info/ rich Tämä sivu etsii vikailmoitustietokannasta samanlaisia kaatumisia, jotka ovat mahdollisesti vikasi kaksoiskappaleita. Jos samanlaisia vikailmoituksia löydetään, voit kaksoisnapsauttaa niitä nähdäksesi yksityiskohdat. Lue sitten nykyisen vikailmoituksen tiedot, jotta voit tarkistaa ovatko ne samanlaiset. @ info/ rich Denne siden vil lete i databasen for feilrapporter etter liknende krasj som kanskje er duplikater av din feil. Hvis liknende feilrapporter finnes, kan du dobbeltklikke på dem for å vise detaljer. Les så rapportinformasjonen så du kan se etter om de likner hverandre. @ info/ rich Jos olet aivan varma, että vikasi on sama kuin toinen, joka on aikaisemmin ilmoitettu, voit liittää tietosi olemassaolevaan ilmoitukseen. @ info/ rich Hvis du er veldig sikker på at din feil er den samme som en som er meldt inn fra før, så kan du oppgi at informasjonen din skal legges ved den eksisterende rapporten. @ info/ rich Ellet ole varma, onko ilmoituksesi sama, merkitse kaatumisilmoituksesi alustavasti samaksi. Näin on yleensä varminta tehdä. Emme voi eriyttää vikailmoituksia, mutta voimme helposti yhdistää ne. @ info/ rich Hvis du er usikker på om rapporten din er den samme, så følg hovedvalgene og marker foreløpig krasjet som et duplikat av den rapporten. Dette er som regel det tryggeste å gjøre. Vi kan ikke splitte opp feilrapporter, men vi kan lett slå dem sammen. @ info/ rich Jos mahdollisia kaksoiskappeleita ei löydetä kylliksi, tai jos et löydä samanlaisia ilmoituksia, voit silloin pakottaa avustajaa etsimään lisää vikailmoituksia (mahdollista vain jos päivämääräaluerajaa ei ole tavoitettu). @ info/ rich Hvis det ikke er funnet mange nok mulige duplikater, eller du ikke fant en liknende rapport, så kan du tvinge fram et søk etter flere feilrapporter (bare hvis grensene for datoområdet ikke er nådd). @ info/ rich Jos et löydä yhtään asiaan liittyvää ilmoitusta, kaatumistietosi eivät ole kyllin hyödyllisiä, ja et voi todella antaa lisätietoja kaatumiskontekstista, silloin on parempi jättää vikailmoitus kirjoittamatta ja sulkea avustaja. @ title Hvis du ikke finner noen liknende rapporter, krasjinformasjonen er ikke nyttig nok, og du ikke kan gi noe mer informasjon om situasjonen omkring krasjet, så er det bedre å ikke sende inn feilrapporten, slik at assistenten lukker. @ title Vikailmoituksen ja järjestelmäsi yksityiskohdat@ info/ rich Detaljer ved feilrapporten og systemet ditt@ info/ rich Tässä tapauksessa sinun tulee antaa kaatumiselle otsikko ja kuvaus. Selitä parhaan kykysi mukaan. @ info/ rich I dette tilfellet må du skrive en tittel og beskrivelse av krasjet. Forklar så godt du kan. @ info/ rich Voit myös kertoa jakelumenetelmäsi (GNU/ Linux- jakelija tai pakkausjärjestelmä) tai jos olet kääntänyt KDE- alustan lähdekoodeista. @ info/ rich Du kan også oppgi distribusjonsmetode (GNU/ Linux- distribusjon eller pakkesystem) eller om du kompilerte KDE- plattformen fra kildekode. @ info/ rich Sinun tulisi kirjoittaa englanniksi. @ title Du bør skrive på engelsk. @ title Lähetään kaatumisilmoitus@ info/ rich Sender krasjrapporten@ info/ rich Viimeinen sivu lähettää vikailmoituksen vianjäljitysjärjestelmään ja saat huomautuksen, kun se on tehty. Se näyttää sitten vikailmoituksen verkko- osoitteen KDE- vianjäljitysjärjestelmässä, joten voit katsoa ilmoitusta myöhemmin. @ info/ rich Den siste sida vil sende rapporten til feilsporingssystemet og si fra til deg når den er ferdig. Da viser den nettadressen til rapporten i KDEs feilsporingssystem, så du kan se på rapporten senere. @ info/ rich Jos prosessi epäonnistuu, voit napsauttaa Yritä uudelleen - painiketta, jolloin yrität lähettää vikailmoituksen uudelleen. Jos ilmoitusta ei voi lähettää, koska vianjäljitystietokannassa on pulma, voit tallentaa ilmoituksen tiedostoon ja ilmoittaa viasta myöhemmin manuaalisesti. @ info/ rich Hvis prosessen mislykkes, så kan du trykke Prøv igjen for å forsøke å sende inn rapporten igjen. Hvis rapporten ikke kan sendes fordi feilsporingsdatabasen har et problem, så kan du lagre den til en fil for å sende inn manuelt senere. @ info/ rich Kiitos KDE- yhteisön avustamisesta! @ info/ rich Takk for at du er med i KDE! @ info/ rich Jos olet kiinnostunut auttamaan meitä vikailmoitusten järjestelemisessä, mikä sallii kehittäjien keskittyä todellisten kohteiden korjaamiseen, liity BugSquad- ryhmään (# kde- bugs FreeNode IRC- kanavalla) @ action: button Bli med i BugSquad (# kde- bugs på FreeNode IRC) om du har lyst til å hjelpe oss med å organisere feilrapporter, slik at utviklerne kan konsentrere seg om de viktigste sakene. @ action: button Lataa uudelleen@ info: tooltip & Last på nytt@ info: tooltip Käytä tätä painiketta lataamaan uudelleen kaatumistiedot (vianjäljitystiedot). Tämä on hyödyllistä, kun sinulla on asennettuna oikeat vianjäljityssymbolipakkaukset ja haluat saada paremmat vianjäljitystiedot. @ action: button Bruk denne knappen for å laste inn krasjinformasjonen (tilbakesporingen) på nytt. Dette er nyttig når du har installert de riktige pakkene med feilsøkingssymboler og vil ha en bedre tilbakesporing. @ action: button Asenna vianjäljityssymbolit@ info: tooltip & Installer feilsøkingssymboler@ info: tooltip Käytä tätä painiketta asentamaan puuttuvat vianjäljityssymbolipakkaukset. @ info: tooltip Bruk denne knappen for å installere de manglende pakkene med feilsøkingssymboler. @ info: tooltip Käytä tätä painiketta kopioimaan kaatumistiedot (vianjäljitystiedot) leikepöydälle. @ info: tooltip Bruk denne knappen for å kopiere krasjinformasjonen (tilbakesporingen) til utklippstavla. @ info: tooltip Käytä tätä painiketta tallentamaan kaatumistiedot (vianjäljitystiedot) tiedostoon. Tämä on hyödyllinen, jos haluat katsoa niitä tai ilmoittaa viasta myöhemmin. @ info: status Bruk denne knappen for å lagre krasjinformasjonen (tilbakesporingen) til en fil. Dette er nyttig når du vl undersøke den eller rapportere feilen siden. @ info: status Ladataan... @ info: status Laster & # 160; … @ info: status Ladataan kaatumistietoja... (voi kestää hetken) @ info Laster inn krasjinformasjon & # 160; … (dette kan ta litt tid). @ info Toinen vianjäljitysohjelmaa tutkii paraikaa samaa sovellusta. Kaatumistietoja ei saada. @ info: status En annen feilsøker arbeider nå med det samme programmet. Kunne ikke hente krasjinformasjonen. @ info: status Kaatumistietoja ei voitu noutaa. @ info/ rich Klarte ikke å hente krasjinformasjon. @ info/ rich Toinen vianjäljitysprosessi on kytkeytynyt kaatuneeseen sovellukseen, jonka vuoksi Vikatohtori- vianjäljitin ei saa jäljitystietoja. Sulje toinen vianjäljitin ja napsauta Lataa uudelleen kaatumistieto - painiketta. @ info En annen feilsøkeprosess er koblet til programmet som krasjet, derfor kan ikke DrKonqi hente tilbakesporingen. Lukk den andre feilsøkeren og trykk Last krasjinformasjon på nytt. @ info Nämä kaatumistiedot ovat hyödyllisiä@ info Denne krasjinformasjonen er nyttig@ info Nämä kaatumistiedot saattavat olla hyödyllisiä@ info Denne krasjinformasjonen kan være nyttig@ info Nämä kaatumistiedot eivät luultavasti ole hyödyllisiä@ info Denne krasjinformasjonen er antakelig ikke til hjelp@ info Nämä kaatumistiedot eivät ole hyödyllisiä@ info Denne krasjinformasjonen er ikke til hjelp@ info Näiden kaatumistietojen arvosana on virheellinen. Tämä on vika itse Vikatohtorissa. @ info/ rich Rangeringen av denne krasjinformasjonen er ugyldig. Dette er en feil i selve drkonqi. @ info/ rich Voit napsauttaa Asenna vianjäljityssymbolit - painiketta asentaaksesi automaattisesti puuttuvat vianjäljitystietopakkaukset. Jos tämä menettely ei toimi: lue Kuinka luoda käyttökelpoisia kaatumisilmoituksia oppiaksesi hankkimaan käyttökelpoiset vianjäljitystiedot. Asennettuasi tarpeelliset paketit, napsauta Lataa uudelleen kaatumistiedot - painiketta. @ info: status Du kan trykke knappen Installer feilsøkingssymboler for å få automatisk installert de manglende pakkene med feilsøkingsinformasjon. Hvis dette ikke virker, så les Hvordan lage nyttige krasjrapporter for å finne ut hvordan du kan skaffe en nyttig tilbakesporing. Når du har installert de pakkene som trengs kan du trykke knappen Last krasjinformasjon på nytt. @ info: status Vianjäljittäjä on lopettanut odottamattomasti. @ info: status Feilsøkeren har avsluttet uventet. @ info: status Kaatumistietoja ei voitu tuottaa. @ info/ rich Klarte ikke å generere krasjinformasjon. @ info/ rich Voit yrittää tuottaa uudelleen vianjäljitystiedot napsauttamalla Lataa uudelleen kaatumistiedot - painiketta. @ info: status Du kan forsøke å regenerere tilbakesporingen ved å trykke knappen Last krasjinformasjon på nytt. @ info: status Vianjäljittäjäsovellus puuttuu tai sitä ei voitu käynnistää. @ info/ rich Feilsøkerprogrammet mangler eller kunne ikke startes. @ info/ rich Sinun täytyy asentaa vianjäljityspaketti (% 1) ja napsauttaa Lataa uudelleen kaatumistiedot - painiketta. @ title: window Du må installere feilsøkerpakka (% 1) og trykke knappen Last krasjinformasjon på nytt. @ title: window Virhe vianjäljityssymbolien asennuksen aikana@ info Feil under installasjon av feilsøkingssymboler@ info Tuntematon vastaus palvelimelta@ info Ukjent svar fra tjeneren@ info Virheellinen vikailmoitus: data vioittunut@ info Ugyldig feilrapport: ødelagte data@ info Virheellinen vikaluettelo: data vioittunut@ info Ugyldig feilliste: ødelagte data@ info Tuntematon virhe@ info Ukjent feil@ info Virhe liitettäessä dataa vikailmoitukseen:% 1@ info Feil oppsto da data ble vedlagt feilrapporten:% 1@ info Virhe lisätessäsi itsesi CC- luetteloon:% 1@ title: window Feil oppsto da din egen adresse ble lagt til CC- lista:% 1@ title: window Puuttuu vianjäljityssymboleja@ info: progress Mangler feilsøkingssymboler@ info: progress Pyydetään puuttuvien vianjäljityssymbolien pakkausten asentamista... @ info Ber om installering av de manglende pakkene med feilsøkingssymboler & # 160; … @ info Ei voitu löytää vianjäljityssymbolipakkauksia tälle sovellukselle. @ info Kunne ikke finne pakkene med feilsøkingssymboler for dette programmet. @ info Kohdattu virhe asennettaessa vianjäljityssymbolipakkauksia. @ info Det oppsto en feil under installasjon av pakker med feilsøkingssymboler@ info Ilmoitus tallennettiin tiedostoon% 1. @ info Rapport lagret til% 1. @ info Ilmoituksen sisältävän tiedoston luominen epäonnistui. @ title: window Klarte ikke opprette en fil for å lagre rapporten. @ title: window Valitse tiedosto@ info Velg filnavn@ info Tiedoston% 1 avaaminen kirjoittamista varten epäonnistui. @ title: tab general information Kan ikke åpne fila% 1 for skriving. @ title: tab general information & Yleistä@ title: tab & Generelt@ title: tab Kehittäjätietoja@ info & Utviklerinformasjon@ info Valitettavasti% 1 sulkeutui odottamattomasti. @ info Vi beklager,% 1 avsluttet uventet. @ info Ilmoitusavustaja on otettu pois käytöstä koska kaatumiskäsittelijävalintaikkuna käynnistettiin turvatilassa. Voit ilmoittaa tästä viasta manuaalisesti osoitteeseen% 1 (sisällyttäen vianjäljitystiedot Kehittäjätiedot- välilehdestä). @ info Rapportassistenten er slått av fordi dialogen for krasjhåndtering ble startwt i sikkermodus. Du kan melde inn denne feilen manuelt til% 1 (ta med tilbakesporingen fra fanebladet Utviklerinformasjon.) @ info Voit auttaa meitä parantamaan KDE: tä ilmoittamalla tämän vian. Lisätietoja vian ilmoittamisesta. Voit turvallisesti sulkea tämän valintaikkunan, ellet halua ilmoittaa tätä vikaa. @ info Du kan hjelpe oss med å forbedre KDE- programmer ved å rapportere denne feilen. Finn ut mer om feilrapportering. Det er helt trygt å lukke denne dialogen hvis du ikke vil rapportere denne feilen. @ info Et voi ilmoittaa tästä viasta, koska sovellus ei tarjoa vianilmoitusosoitetta. @ label Denne feilen kan ikke rapporteres fordi programmet ikke oppgir en feilrapportadresse. @ label Yksityiskohdat: @ info Detaljer: @ info Suoritettava tiedosto:% 1 Prosessitunniste:% 2 Signaali:% 3 (% 4) @ action: button Programfil:% 1 PID:% 2 Signal:% 3 (% 4) @ action: button Ilmoita vika@ info: tooltip Rapporter feil@ info: tooltip Käynnistää vikailmoitusavustajan. @ action: button this is the debug menu button label which contains the debugging applications Starter feilrapportassistenten. @ action: button this is the debug menu button label which contains the debugging applications Jäljitä vika@ info: tooltip Feilsøk@ info: tooltip Käynnistää kaatuneen sovelluksen vianjäljityksen. @ action: button Starter et program som feilsøker programmet som krasjet. @ action: button Käynnistä sovellus uudelleen@ info: tooltip Start programmet på nytt@ info: tooltip Käytä tätä painiketta kaatuneen sovelluksen uudelleenkäynnistykseen. @ info: tooltip Bruk denne knappen for å starte på nytt det programmet som krasjet. @ info: tooltip Sulje tämä ikkuna (menetät kaatumistiedot). @ action: inmenu 1 is the debugger name Lukk dette dialogvinduet (du mister da krasjinformasjonen.) @ action: inmenu 1 is the debugger name Jäljitä vikaa sovelluksessa% 1 Feilsøk i% 1 KDE: n kaatumistenkäsittelijä opastaa käyttäjää, jos sovellus kaatuu. KDEs Krasjhåndtering gir brukeren tilbakemelding hvis et program har krasjet. KDE: n kaatumistenkäsittelijä KDE Krasjhåndterer © 2000- 2009, The DrKonqi- tekijät@ info: credit © 2000– 2009 DrKonqi2- utviklerne@ info: credit Hans Petter Bieker@ info: credit Hans Petter Bieker@ info: credit Dario Andres Rodriguez@ info: credit Dario Andres Rodriguez@ info: credit George Kiagiadakis@ info: credit George Kiagiadakis@ info: credit A. L. Spehr@ info: shell A. L. Spehr@ info: shell Siepattu signaalinumero@ info: shell Signalnummeret som ble fanget opp@ info: shell Ohjelman nimi@ info: shell Navnet på programmet@ info: shell Ohjelman polku@ info: shell Sti til programfila@ info: shell Ohjelman versio@ info: shell Versjonen av programmet@ info: shell Käytettävä vikailmoitusosoite@ info: shell E- postadressen for feilmeldinger@ info: shell Ohjelman käännetty nimi@ info: shell Oversatt programnavn@ info: shell Ohjelman prosessitunniste@ info: shell PID- en til programmet @ info: shell Ohjelman käynnistystunniste@ info: shell Oppstarts- id for programmet@ info: shell Ohjelman käynnisti kdeinit@ info: shell Programmet ble startet av kdeinit@ info: shell Älä käytä kiintolevyä mielivaltaisesti@ info: shell Slå av vilkårlig disktilgang@ info: shell Ohjelma oli jo käynnistynyt uudelleenNAME OF TRANSLATORS Programmet er allerede omstartetNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Ilpo Kantonen, Niklas Laxström, Teemu Rytilahti, Tommi Nieminen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Øystein Skadsem, Knut Erik Hollund, Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, tpr@ d5k. net, translator@ legisign. org, karvonen. jorma@ gmail. com number1@ realityx. net, oskadsem@ start. no, khollund@ responze. net, knuty@ skolelinux. no Muistatko mitä teit ennen kaatumista? Husker du hva du gjorde før krasjet? Kaatuuko sovellus uudelleen, jos toistat saman tilanteen? Krasjer programmet igjen hvis du gjentar den samme sitiasjonen? En yrittänyt uudelleen Jeg prøvde ikke på nytt Joskus Noen ganger Joka kerta Hver gang Valitse mitä lisätietoja voit tarjota: @ option: check kind of information the user can provide about the crash Velg hva slags tilleggsopplysninger du kan gi: @ option: check kind of information the user can provide about the crash Huomaamani epätavallinen työpöytäkäyttäytyminen@ option: check kind of information the user can provide about the crash Uvanlig oppførsel på skrivebordet som jeg la merke til@ option: check kind of information the user can provide about the crash Sovelluksen räätälöidyt asetukset, jotka saattavat liittyä asiaan@ label: textbox Selvvalgte innstillinger for programmet som kan være relatert@ label: textbox Kaatumisen vianjäljitystiedot, joita olen lähettämässä: @ info/ rich Tilbakesporing for krasjet jeg sender inn: @ info/ rich Tarkista, onko viasta jo ilmoitettu. Jos hakutuloksia löytyy, kaksoisnapsauta ilmoitusta luettelosta ja vertaa sitä omaasi. Voit ehdottaa kaatumisesi sen ilmoituksen kaksoiskappaleeksi, tai lisätä tietosi siihen suoraan. @ title: column Se om feilen er meldt inn fra før. Dobbeltklikk på en rapport i lista og sammenlikne med din. Du kan foreslå at ditt krasj er et duplikat av den rapporten. @ title: column Vian tunniste@ title: column Feil- ID@ title: column Kuvaus@ label title of a listbox where the possible duplicate bug numbers are put in Beskrivelse@ label title of a listbox where the possible duplicate bug numbers are put in Mahdollisia kaksoiskappaleita: @ info/ rich Mulige duplikater: @ info/ rich Täytä vikailmoituksen kentät: Kirjoita englanniksi. @ label: textbox Fyll ut feltene i feilrapporten: Bruk engelsk. @ label: textbox Vikailmoituksen otsikko: (esimerkit) @ label: textbox Titttel på feilrapporten: (eksempler) @ label: textbox Kaatumistietoja: @ title: group opplysninger om krasjet: @ title: group Jakelumenetelmä: @ option: check Distribusjonsmetode: @ option: check KDE- alusta käännettiin lähdekoodeista@ info/ rich KDE- plattformen er kompilert fra kildekode@ info/ rich Kaatumis - ja järjestelmätiedot lisätään automaattisesti vikailmoitukseen. @ label: textbox bugzilla account username Krasj - og systeminformasjonen blir automatisk lagt til feilrapporten. @ label: textbox bugzilla account username Käyttäjänimi: @ label: textbox bugzilla account password Brukernavn: @ label: textbox bugzilla account password Salasana: @ option: check Passord: @ option: check Tallenna kirjautumistiedot KDE: n lompakkojärjestelmään@ label Lagre innloggingsinformasjonen i KDEs lommeboksystem@ label Tämä on lähetettävän ilmoituksen sisällön esikatselu. Jos haluat muokata sitä, palaa edellisille sivuille. @ option: check Dette er en forhåndsvisning av innholdet i rapporten som vil bli sendt. Hvis du vil endre den, så gå tilbake til de tidligere sidene. @ option: check Avaa vikailmoitussivu napsautettaessa Lopeta- painiketta@ option: check Åpne feilrapportsiden når Avslutt- knappen trykkes@ option: check Käynnistä sovellus uudelleen kun napsautetaan Lopeta- painiketta@ info Start programmet på nytt når Avslutt- knappen trykkes@ info Tämä avustaja analysoi kaatumistiedot ja opastaa sinut vikailmoitusprosessin lävitse. Denne veiviseren vil analysere krasjinformasjonen og veilede deg gjennom prosessen med å rapportere en feil. Koska tehokas vianjäljittäminen vaatii viestimistä kehittäjien kanssa, tämän vikailmoituksen jatkamiseksi pyydetään, että hyväksyt kehittäjien yhteydenotot. Sulje vapaasti tämä valintaikkuna, jos et hyväksy yhteydenottoa. @ title: window Siden effektiv feilsøking krever at du og utviklerne er i kontakt med hverandre, så må du godta at utviklerne kan kontakte deg for å fortsette denne feilrapporten. Du kan gjerne lukke denne dialogen om du ikke kan gå med på dette. @ title: window Kaatumisilmoitusavustaja@ title Assistent for krasjrapport@ title Tervetuloa vikailmoitusavustajaan@ title Dette er assistenten for krasjrapportering@ title Kaatumistiedot (vianjäljitystiedot) @ title Krasjinformasjon (tilbakesporing) @ title Kaatumisen tutkimustulokset@ title Resultat av krasjanalyse@ title Kirjautuminen KDE: n vianjäljitysjärjestelmään@ title Logg inn til KDEs feilsporingssystem@ title Luettelo mahdollisista vikailmoituskaksoiskappaleista@ title Liste over mulige duplikate feilrapporter@ title Vikailmoituksen yksityiskohdat@ title Detaljer ved feilrapporten@ title Esikatsele ilmoitusta@ title Forhåndsvis rapport@ title Lähetä kaatumisilmoitus@ action: button Send krasjrapport@ action: button Sulje avustaja@ action: button Lukk assistenten@ action: button Peru@ action: button Avbryt@ action: button Tallenna tiedot ja sulje@ info Lagre informasjonen og lukk@ info Haluatko varmasti sulkea vikailmoitusavustajan? Kaatumistiedot ovat yhä kelvollisia, joten voit tallentaa ilmoituksen ennen sulkemista, jos haluat. @ title: window Er du sikker på at du vil avslutte feilassistenten? Krasjinformasjonen er fremdeles gyldig, så du kan lagre rapporten om du vil før du lukker. @ title: window Sulje avustaja@ info Lukk assistenten@ info Haluatko varmasti sulkea vikailmoitusavustajan? @ info Er du sikker på at du vil avslutte feilassistenten? @ info Nämä kaatumistiedot eivät ole riittävän hyödyllisiä, haluatko yrittää parantaa niitä? Sinun tarvitsee asentaa joitakin vianjäljityspakkauksia. @ title: window Krasjinformasjonen er ikke nyttig nok, vil du forsøke å forbedre den? Du vil måtte installere noen feilsøkingspakker. @ title: window Kaatumistiedot eivät ole tarpeeksi hyödyllisiä@ option: check kind of information the user can provide about the crash,% 1 is the application name Krasjinformasjonen er ikke nyttig nok@ option: check kind of information the user can provide about the crash,% 1 is the application name Mitä olin tekemässä kun sovellus ”% 1 ” kaatui@ info examples about information the user can provide Hva jeg holdt på med da programmet «% 1 » krasjet@ info examples about information the user can provide Käyttöliittymäelementit, jotka sinulla oli työpöydällä ja paneelit (sekä viralliset että epäviralliset), työpöytäasetukset (taustakuvaliitännäinen, teemat), toiminnot, ja kojelauta- asetukset. @ info examples about information the user can provide Skjermelementer du har på skrivebordet og i rutene (både offisielle og uoffisielle, skrivebordsinnstillinger (modul for bakgrunnsbilde, temaer), aktiviteter og innstillinger for kontrollpult. @ info examples about information the user can provide Työpöytävaikutteiden (koostaminen) tila, käyttöön otetut vaikutteet, ikkunoiden koristelu, ja tietyt ikkunasäännöt ja asetukset. @ info examples about information the user can provide Tilstand for skrivebordseffekter (sammensetting), hvilke effekter er slått på, vindusdekorasjoner, spesielle vindusregler og innstillinger. @ info examples about information the user can provide webbisivut, joissa vierailit, avattujen välilehtien lukumäärä, asennetut liitännäiset, ja kaikki muut ei- oletusasetukset. @ info examples about information the user can provide nettsteder du besøkte, antall åpne faner, programtillegg du har installert, andre ustandard innstillinger. @ info examples about information the user can provide Tiedostonkatselutila, ryhmistys - ja lajitteluasetukset, esikatseluasetukset, ja hakemisto, jota olit selaamassa. @ info examples about information the user can provide Filvisermodus, innstillinger for gruppering, sortering og forhåndsvisning, mappe du bladde i. @ info examples about information the user can provide Pikaviestiyhteyskäytäntö, jota käytät, ja asentamasi liitännäiset (viralliset ja epäviralliset) @ info examples about information the user can provide Lynmeldingsprotoller du bruker, og programtillegg du har installert (offisielle og uoffisielle). @ info examples about information the user can provide Käyttämäsi sähköpostiyhteyskäytännöt ja - tilityyppit. @ info examples about information the user can provide E- post- protokoller og kontotyper du bruker. @ info examples about information the user can provide Muokkaamasi asiakirjan tyyppi. @ info examples about information the user can provide Type dokument du var i ferd med å redigere. @ info examples about information the user can provide Median tyyppi (tarkennin ja muoto), jota olit katselemassa ja/ tai kuuntelemassa. @ label examples about information the user can provide Type media (format og filetternavn) som du så på eller lyttet til. @ label examples about information the user can provide Esimerkit:% 1@ action: button Eksempler:% 1@ action: button & Näytä ilmoituksen sisältö@ info: tooltip Vis innholdet av feilrapporten@ info: tooltip Käytä tätä painiketta näyttämään tuotetut ilmoitustiedot tästä kaatumisesta. @ info/ plain Bruk denne knappen for å vise den genererte rapportinformasjonen om dette krasjet. @ info/ plain Ilmoita osoitteeseen% 1@ item: intable custom bug report number Rapport til% 1@ item: intable custom bug report number Automaattisesti tuotetut kaatumistiedot ovat hyödyllisiä. @ info Den krasjinformasjonen som ble generert automatisk er nyttig. @ info Automaattisesti tuotetuista kaatumistiedoista puuttuu joitain yksityiskohtia, mutta ne saattavat olla silti hyödyllisiä. @ info Den krasjinformasjonen som ble generert automatisk mangler noen detaljer men kan likevel være nyttig. @ info Automaattisesti tuotetuista kaatumistiedoista puuttuu tärkeitä yksityiskohtia ja ne eivät luultavasti ole hyödyllisiä. @ info Den krasjinformasjonen som ble generert automatisk mangler viktige detaljer og er antakelig ikke særlig hjelpsom. @ info Kaatumistietoja ei tuotettu, koska niitä ei tarvittu. @ info Krasjinformasjon ble ikke generert fordi den ikke trengs. @ info Automaattisesti tuotetut kaatumistiedot eivät sisällä tarpeeksi tietoja ollakseen hyödyllisiä. @ info Den krasjinformasjonen som ble generert automatisk inneholder ikke nok informasjon til å være til hjelp. @ info Voit parantaa sitä asentamalla vianjäljityspaketit ja avaamalla kaatumistiedot uudelleen Kaatumistiedot- sivulla. Löydät ohjeita Vianjäljitysoppaasta napsauttamalla Opaste - painiketta. @ info Du kan forbedre dette ved å installere feilsøkingspakker og laste inn informasjonen på nytt på Krasjinformasjon- sida. Les om feilrapportering ved å trykke på Hjelp - knappen. @ info Tarjoamiasi tietoja voidaan pitää hyödyllisinä. @ info Informasjonen du kan gi kunne være til hjelp. @ info Tarjoamiasi tietoja ei voida pitää riittävän hyödyllisinä tässä tapauksessa. @ info Informasjonen du kan gi er ikke ansett som til hjelp i dette tilfellet. @ info Tätä ilmoitusta pidetään hyödyllisenä. @ info Denne rapporten er ansett som til hjelp. @ info Sovelluksen viat ilmoitetaan KDE- vianjäljitysjärjestelmään: napsauta Seuraava - painiketta ilmoitusprosessin aloittamiseksi. Voit ilmoittaa manuaalisesti osoitteessa% 1 @ info Feil i dette programmet meldes inn til KDEs feilsporingssystem: rapporteringsprosessen begynner når du trykker Neste. Du kan rapportere manuelt på% 1 @ info Tätä sovellusta ei tueta KDE: n vianjäljitysjärjestelmässä. Napsauta Lopeta - painiketta ilmoittaaksesi vian sovelluksen ylläpitäjälle. Voit myös ilmoittaa sen manuaalisesti osoitteeseen% 1. @ info Dette programmet har ikke støtte i KDEs feilsporingssystem. Trykk Avslutt for å rapportere denne feilen til den som vedlikeholder programmet. Du kan også rapportere manuelt på% 1. @ info Tämä ilmoitus ei sisällä riittävästi tietoja kehittäjille, joten automaattinen vianilmoitusprosessi ei ole käytössä tälle kaatumiselle. @ info Denne rapporten inneholder ikke tilstrekkelig informasjon for programutviklerne, og derfor er den automatiske feilrapporteringen slått av for dette krasjet. @ info Jos haluat, voit palata muuttamaan vastauksiasi. @ info Hvis du vil, kan du gå tilbake og endre svarene dine. @ info Voit ilmoittaa tästä viasta manuaalisesti osoitteessa% 1. Napsauta Lopeta - painiketta avustajan sulkemiseksi. @ info Du kan rapportere denne feilen manuelt på% 1. Trykk Avslutt > for å lukke assistenten. @ info Voit ilmoittaa tästä viasta manuaalisesti ylläpitäjälle osoitteessa% 1. Napsauta Lopeta - painiketta avustajan sulkemiseksi. @ info/ plain report to url/ mail address Du kan rapportere denne feilen manuelt til vedlikeholderen på% 1. Trykk Avslutt > for å lukke assistenten. @ info/ plain report to url/ mail address Ilmoituksen sisältö@ action: button Innhold av feilrapporten@ action: button Tallenna tiedostoon... @ info: tooltip & Lagre til fil & # 160; … @ info: tooltip Käytä tätä painiketta tallentamaan tuotetut kaatumisilmoitustiedot tiedostoon. Voit käyttää tätä vaihtoehtoa vian ilmoittamiseen myöhemmin. @ info: status '1' is replaced with "bugs. kde. org" Bruk denne knappen for å lagre den genererte rapportinformasjonen til en fil. Du kan bruke dette til å rapportere feilen siden. @ info: status '1' is replaced with "bugs. kde. org" Sinun tarvitsee kirjautua% 1- tillillesi jatkaaksesi edelleen. @ action: button Du må logge inn med din% 1- konto for å fortsette. @ action: button Kirjautuminen@ info: tooltip Logg inn@ info: tooltip Käytä tätä painiketta kirjautumiseen KDE: n vianjäljitysjärjestelmään käyttäen tarjottua käyttäjänimeä ja salasanaa. @ info/ rich Bruk denne knappen til å logge inn på KDEs feilsporingssystem med oppgitt brukernavn og passord. @ info/ rich Tarvitset käyttäjätunnuksen KDE: n vianjäljitysjärjestelmään jättääksesi vikailmoituksen, koska meidän on ehkä otettava sinuun myöhemmin yhteyttä saadaksemme lisätietoja. Ellei sinulla ole tunnusta, voit luoda sen täällä. @ info: status Du trenger en brukerkonto på KDEs feilsporingssystem for å sende inn en feilrapport, for vi trenger kanskje å kontakte deg senere for å be om flere opplysninger. Hvis du ikke har en konto kan du fritt opprette en her. @ info: status Virhe kirjauduttaessa:% 1. @ info: status the user is logged at the bugtracker site as USERNAME Feil ved forsøk på å logge inn:% 1 @ info: status the user is logged at the bugtracker site as USERNAME Kirjauduttu KDE: n vianjäljitysjärjestelmään (% 1) tunnuksella% 2. @ info: status '1' is a url, '2' the username Logget inn på KDEs feilsporingssystem (% 1) som:% 2. @ info: status '1' is a url, '2' the username Kirjaudutaan järjestelmään% 1 tunnuksella% 2... @ info: status/ rich Logger inn på% 1 som% 2 & # 160; … @ info: status/ rich Virhe: Virheellinen käyttäjätunnus tai salasana @ label: listbox KDE distribution method Feil: Ugyldig brukernavn eller passord @ label: listbox KDE distribution method Määrittelemätön@ label: listbox KDE distribution method Ikke oppgitt@ label: listbox KDE distribution method Debian stabiili@ label: listbox KDE distribution method Debian stable@ label: listbox KDE distribution method Debian testausversio@ label: listbox KDE distribution method Debian testing@ label: listbox KDE distribution method Debian epästabiili@ label: listbox KDE distribution method Debian unstable@ label: listbox KDE distribution method Exherbo@ label: listbox KDE distribution method Exherbo@ label: listbox KDE distribution method Gentoo@ label: listbox KDE distribution method Gentoo@ label: listbox KDE distribution method Mandriva@ label: listbox KDE distribution method Mandriva@ label: listbox KDE distribution method Slackware@ label: listbox KDE distribution method Slackware@ label: listbox KDE distribution method SuSE/ OpenSUSE@ label: listbox KDE distribution method SuSE/ OpenSUSE@ label: listbox KDE distribution method RedHat@ label: listbox KDE distribution method RedHat@ label: listbox KDE distribution method Fedora@ label: listbox KDE distribution method Fedora@ label: listbox KDE distribution method Kubuntu/ Ubuntu (ja sen jälkeläiset) @ label: listbox KDE distribution method Kubuntu/ Ubuntu (og avledninger) @ label: listbox KDE distribution method Pardus@ label: listbox KDE distribution method Pardus@ label: listbox KDE distribution method Archlinux@ label: listbox KDE distribution method Archlinux@ label: listbox KDE distribution method FreeBSD (Sovitukset) @ label: listbox KDE distribution method FreeBSD (Ports) @ label: listbox KDE distribution method NetBSD (pkgsrc) @ label: listbox KDE distribution method NetBSD (pkgsrc) @ label: listbox KDE distribution method OpenBSD@ label: listbox KDE distribution method OpenBSD@ label: listbox KDE distribution method Mac OS X@ label: listbox KDE distribution method Mac OS X@ label: listbox KDE distribution method Solaris@ info Solaris@ info Otsikko ei tarjoa kylliksi tietoja. @ info Tittelen gir ikke nok informasjon. @ info Kuvaus kaatumisyksityiskohdista ei tarjoa riittävästi tietoja. @ info Beskrivelsen av krasjdetaljene gir ikke nok informasjon. @ info Sen paremmin otsikko kuin kuvauskaan kaatumisesta ei anna tarpeeksi tietoja. @ info Både tittelen og beskrivelsen av krasjdetaljene gir ikke nok informasjon. @ info Jos et voi tarjota riittävästi tietoja, ilmoituksesi on luultavasti kehittäjän ajan tuhlaamista. Voitko kertoa meille enemmän? @ title: window Hvis du ikke kan skaffe nok informasjon vil rapporten din trolig bare kaste bort utviklernes tid. Kan du fortelle oss mer? @ title: window Tarvitsemme lisätietoja@ info: tooltip examples of good bug report titles Vi trenger mer informasjon@ info: tooltip examples of good bug report titles Esimerkkejä hyvistä otsikoista: ” Plasma kaatui Notes- käyttöliittymäelementin lisäämisen ja siihen kirjoittamisen jälkeen ” ” Konqueror kaatui kun tavoiteltiin Facebook- sovellusta 'X' ” ” Kopete sulkeutui äkkiä sen jälkeen kun tietokoneen käyttöä jatkettiin ja keskusteltiin MSN- kaverin kanssa ” ” Kate- editori sulkeutui lokitiedostoa muokatessa ja painettaessa Delete- näppäintä pari kertaa ” @ action: button Eksempler på gode titler: "Plasma crashed after adding the Notes widget and writing on it" "Konqueror crashed when accessing the Facebook application 'X'" "Kopete suddenly closed after resuming the computer and talking to a MSN buddy" "Kate closed while editing a log file and pressing the Delete key a couple of times" @ action: button Yritä uudelleen... @ info: tooltip Prøv igjen & # 160; … @ info: tooltip Käytä tätä painiketta kaatumisilmoituksen uudelleenlähettämiseen, jos se epäonnistui aikaisemmin. @ info: status Bruk denne knappen for å forsøke å sende krasjrapporten på nytt hvis det mislyktes tidligere. @ info: status Lähetetään kaatumisilmoitusta... (odota) @ info/ rich Sender krasjrapport & # 160; … (vent litt). @ info/ rich Kaatumisilmoitus lähetetty. Verkko- osoite:% 1 Kiitos KDE: n avustamisesta. Voit nyt sulkea tämän ikkunan. @ info: status Krasjrapport sendt. URL:% 1 Takk for at du er med i KDE. Du kan lukke dette vinduet nå. @ info: status Virhe lähetettäessä kaatumisilmoitusta:% 1. @ info/ plain report to KDE bugtracker address Feil ved sending av krasjrapport:% 1 @ info/ plain report to KDE bugtracker address Räätälöity@ item: intable custom bug report number description Tilpasset@ item: intable custom bug report number description Kirjoita vikailmoitustunnus käsin@ action: button Oppgi manuelt en ID for en feilrapport@ action: button Etsi lisää ilmoituksia@ info: tooltip Søk etter flere rapporter@ info: tooltip Käytä tätä painiketta etsimään lisää samanlaisia vikailmoituksia aiemmalta ajalta. @ action: button Bruk denne knappen til å søke etter flere liknende feilrapporter med tidligere datoer. @ action: button Yritä hakua uudelleen@ info: tooltip Søk igjen@ info: tooltip Käytä tätä painiketta toistamaan uudelleen etsintä, joka edellisellä kerralla epäonnistui. @ action: button Bruk denne knappen for å forsøke på nytt det søket som mislyktes tidligere. @ action: button Avaa valittu ilmoitus@ info: tooltip Åpne merket rapport@ info: tooltip Käytä tätä painiketta katsomaan valitun vikailmoituksen tietoja. @ action: button Trykk på denne knappen for se informasjon fra den markerte feilrapporten. @ action: button Lopeta etsiminen@ info: tooltip Stopp søket@ info: tooltip Käytä tätä painiketta lopettamaan nykyinen etsintä. @ action: button remove the selected item from a list Bruk denne knappen til å stoppe gjeldende søk. @ action: button remove the selected item from a list Poista@ info: tooltip Fjern@ info: tooltip Käytä tätä painiketta poistamaan valittua mahdollista kaksoiskappaletta@ info Bruk denne knappen for å fjerne en markert mulig duplikat@ info Et ole valinnut yhtään mahdollista kaksoiskappaletta, tai ilmoitusta, johon liittää omat kaatumistietosi. Oletko lukenut kaikki ilmoitukset ja voitko vahvistaa, että todellisia kaksoiskappaleita ei ole? @ title: window Du har ikke valgt noen mulige duplikater, eller en rapport som krasjinformasjonen din skal legges til. Har du lest alle rapportene, og kan du bekrefte at ikke er noen virkelige duplikater? @ title: window Ei valittuja mahdollisia kaksoiskappaleita@ info: status Ingen valgte mulige duplikater@ info: status Etsitään kaksoiskappaleita (% 1 –% 2)... @ info: status Søker etter duplikater (fra% 1 til% 2) & # 160; … @ info: status Haku pysäytetty. @ info: status Søk stoppet. @ info: status Haku pysäytetty. Näytetään tulokset% 1 –% 2. @ info: status Søk stoppet. Viser resultater fra% 1 til% 2@ info: status Näytetään tulokset% 1 –% 2@ info/ plain bug status Viser resultater fra% 1 til% 2@ info/ plain bug status [Avoin] @ info/ plain bug resolution [Åpen] @ info/ plain bug resolution [Korjattu] @ info/ plain bug resolution [Løst] @ info/ plain bug resolution [Ei- toistettavissa] @ info/ plain bug resolution [Kan ikke gjenskapes] @ info/ plain bug resolution [Jo ilmoitettu] @ info/ plain bug resolution [Allerede meldt] @ info/ plain bug resolution [Virheellinen] @ info/ plain bug resolution [ugyldig] @ info/ plain bug resolution [Ulkoinen pulma] @ info/ plain bug status [Eksternt problem] @ info/ plain bug status [Vaillinainen] @ info: status [ufullstendig] @ info: status Haku valmis. Ilmoituksia ei löytynyt. @ info: status Søk avsluttet. Ingen rapporter funnet. @ info: status Virhe noudettaessa vikailmoitusluetteloa@ info/ rich Feil ved henting av feilrapportlista@ info/ rich Virhe noudettaessa vikailmoitusluetteloa% 1. Odota hetki ja yritä uudelleen. @ title: window Feil under henting av feilrapportlista% 1 Vent en stund og forsøk igjen. @ title: window Anna räätälöidyn vikailmoituksen numero@ label Oppgi et egendefinert feilrapportnummer@ label Anna numero vikailmoitukseen, jonka haluat tarkistaa@ label Oppgi nummeret på feilrapporten du vil kontrollere@ label Ilmoitus on liitettävä vikaan% 1. Peru @ title: window Rapporten vil bli vedlagt feil nummer% 1. Avbryt @ title: window Vian kuvaus@ info: tooltip Feilbeskrivelse@ info: tooltip Käytä tätä painiketta lataamaan uudelleen vikailmoitus. @ action: button Trykk på denne knappen for å forsøke å laste inn feilrapporten på nytt. @ action: button Lisää mahdollisena kaksoiskappaleena@ info: tooltip Legg til som mulig duplikat@ info: tooltip Käytä tätä painiketta merkitsemään kaatumisesi parhaillaan näytettyyn vikailmoitukseen liittyvänä. Tämä auttaa KDE- kehittäjiä määrittelemään, ovatko ne kaksoiskappaleita vai ei. @ action: button Bruk denne knappen til å merke din krasjrapport som relatert til den viste rapporten. Dette hjelper KDE- utviklerne til å avgjøre om de er duplikater eller ikke. @ action: button Liitä tähän ilmoitukseen (Lisätieto) @ info: tooltip Legg ved denne rapporten (Avansert) @ info: tooltip Käytä tätä painiketta liittämään kaatumistietosi tähän ilmoitukseen; vain jos olet varma, että tämä on sama kaatuminen. @ info Bruk denne knappen for å legge ved din krasjinformasjonen til denne rapporten, bare hvis du er helt sikker på at det er det samme krasjet. @ info Vikailmoitussivu KDE: n vianjäljitysjärjestelmässä @ info: status Feilrapportside hos KDEs feilsporingssystem @ info: status Ladataan tiedot viasta% 1 kohteesta% 2... @ action: button let the user to choose to read the main report Laster informasjon om feil% 1 fra% 2 & # 160; … @ action: button let the user to choose to read the main report Kyllä, lue pääilmoitus@ action: button let the user choose to read the original report Ja, les hovedrapporten@ action: button let the user choose to read the original report Ei, salli minun lukea valitsemani ilmoitus@ info Nei, la meg lese den rapporten jeg valgte@ info Valitsemasi ilmoitus (vika% 1) on jo merkitty vian% 2 kaksoiskappaleeksi. Haluat lukea sen sijaan tuon ilmoituksen? (suositeltavaa) @ title: window Rapporten du valgte (feil% 1) er allerede merket som et duplikat av feil% 2. Vil du lese den rapporten i stedet? (anbefales) @ title: window Sisäkkäinen kaksoiskappale havaittu@ info bug status Fant nestet duplikat@ info bug status Avattu@ info bug resolution Åpnet@ info bug resolution Korjattu@ info bug resolution Løst@ info bug resolution KDE- kehittäjät korjasivat vian@ info bug resolution feilen ble løst av KDDE- utviklerne@ info bug resolution Ei- toistettava@ info bug resolution Kan ikke gjenskapes@ info bug resolution Jo ilmoitettu@ info bug resolution Allerede meldt@ info bug resolution Ei ole kelvollinen ilmoitus/ kaatuminen@ info bug resolution Ikke en gyldig rapport/ krasj@ info bug resolution Syynä ei ole pulma KDE: n sovelluksessa tai kirjastoissa@ info bug resolution Ikke forårsaket av et problem i KDEs programmer eller biblioteker@ info bug resolution vian aiheutti pulma ulkoisessa sovelluksessa tai kirjastossa, tai jakeluversio tai pakkausjakelu. @ info bug status,% 1 is the resolution feilen skyldes et problem i et eksternt program eller bibliotek, eller et problem ved pakking eller distribusjon. @ info bug status,% 1 is the resolution Suljettu (% 1) @ info bug status Lukket (% 1) @ info bug status Suljettu tilapäisesti tietojen puutteen vuoksi@ info bug report label and value Midlertidig lukket pga mangel på informasjon@ info bug report label and value % 1 @ info bug report label and value % 1 @ info bug report label and value Vikailmoitustila:% 1 @ info bug report label and value Feilrapportstatus:% 1 @ info bug report label and value Tuote:% 1 (% 2) @ info bug report label and value Produkt:% 1 (% 2) @ info bug report label and value Viankuvaus% 1 @ label: textbox bug report label and value Beskrivelse av feilen% 1 @ label: textbox bug report label and value Lisäkommentteja% 1@ info: status Ytterligere kommentarer% 1@ info: status Näytetään ilmoitus% 1 @ info Viser rapport% 1 @ info Virheellinen ilmoitusdata@ info messagebox question.% 1 is the close state explanation Ugyldige rapportdata@ info messagebox question.% 1 is the close state explanation Tämä ilmoitus on merkitty ” suljetuksi ”, syy:% 1. Jos olet varma, että kaatumisesi on sama, ylimääräisten lisätietojen lisääminen tai uuden ilmoituksen luominen on hyödytöntä ja kehittäjien ajan tuhlaamista. Voitko olla varma, että tämä on sama kuin sinun kaatumisesi? @ title: window Denne rapporten er merket som « lukket » fordi% 1. Hvis du er sikker på at ditt krasj er det samme, så er det nytteløst og bortkastet tid å lage en ny rapport. Kan du være sikker på at dette er det samme som ditt krasj? @ title: window Tämä ilmoitus on jos suljettu@ info Denne rapporten er alt lukket. @ info Jos haluat liittää uusia tietoja olemassaolevaan vikailmoitukseen, sinun on oltava varma, että ne viittaavat samaan kaatumiseen. Oletko varma, että haluat liittää ilmoituksesi vikaan% 1? @ title: window Hvis du vil legge ved ny informasjon til en eksisterende feilrapport må du være sikker på at det handler om det samme krasjet. Er du sikker på at du vil legge ved rapporten din til feil% 1? @ title: window Liitä tieto vikaan% 1 @ info/ rich Legg ved informasjonen til feil% 1 @ info/ rich Virhe noudettaessa vikailmoitusta% 1. Odota hetki ja yritä uudelleen. @ info Feil under henting av feilrapporten% 1 Vent en stund og forsøk igjen. @ info Virhe noudettaessa vikailmoitusta@ info/ plain Feil ved henting av feilrapporten@ info/ plain Kerro yksityiskohtaisesti, mitä teit sovelluksen kaatuessa. @ info question Forklar i detalj hva du holdt på med da programmet krasjet. Vasemman napsauksen toiminto (vain Konqueror- tiedostohallinnalle) Handling ved venstreklikk (bare for Konqueror filbehandler) Avaa tiedosto upotettavassa esikatseluohjelmassa Vis fila i det innebygde visningsprogrammet Avaa tiedosto erilliseen ohjelmaan Vis fila i et eget visningsprogram Täältä voit muokata, mitä Konqueror tekee, kun napsautat tähän ryhmään kuuluvaa tiedostoa. Konqueror voi näyttää tiedoston upotettuna tai käynnistää sen erilliseen sovellukseen. Voit muuttaa tätä asetusta asettamalla tietyn tyypin tiedostyypin asetukset ” Upottaminen ” - välilehdeltä. Dolphin näyttää tiedostot aina erillisessä katselimessa Her kan du velge hva filbehandleren Konqueror skal gjøre når du velger en fil som hører til denne gruppen. Konqueror kan vise fila i et visinngsprogram inni Konqueror- vinduet, eller starte et eget visingsprogram. Du kan endre innstillingene for en filtype under « Inkludering » i filtypeoppsettet Dolphin viser alltid filer i et egen visningsprogram. Tämä painike näyttää tiedostotyyppiin liitetyn kuvakkeen. Voit vaihtaa kuvakkeen napsauttamalla sitä. Denne knappen viser ikonet som tilhører den valgte filtypen. Klikk på det for å velge et annet ikon. Tämä on valittuun tiedostotyyppiin kytketty kuvake. Toisen kuvakkeen valitseminen vaatii shared- mime- infon olevan vähintään versiota 0. 40. Dette er ikonet som tilhører den valgte filtypen. Om et annet ikon velges trengs det at shared- mime- info er minst versjon 0. 40. Tiedostopäätteet Filnavnmønster Tämä ruutu sisältää luettelon tiedostopäätteistä, joita voidaan käyttää tiedostojen tunnistamiseen valittuun tyyppiin kuuluviksi. Esimerkiksi pääte *. txt kytketään tiedostotyyppiin ” text/ plain ”. Kaikki tiedostot, jotka loppuvat päätteeseen ”. txt ” tunnistetaan tekstitiedostoiksi. Denne boksen inneholder en liste over mønstre som kan brukes til å identifisere filer av den valgte typen. F. eks. kan du bruke mønsteret *. txt for filtypen text/ plain slik at alle filer som slutter på '. txt' vil bli gjenkjent som rene tekstfiler. Lisää uusi tiedostopääte valitulle tiedostotyypille. Legg til et nytt mønster for den valgte filtypen. Poista valittu tiedostopääte. Fjern det valgte filnavnmønsteret. Voit antaa lyhyen kuvauksen valitulle tiedostotyypille (esim. HTML- sivu). Kuvausta käytetään sovelluksissa (kuten Konquerorissa) näyttämään hakemiston sisältö. Her kan du skrive inn en kort beskrivelse for filene av den valgte filtypen (f. eks. 'HTML- side'). Denne beskrivelsen vil bli brukt av programmer som Konqueror for å vise kataloginnholdet. Kysy, tallennetaanko sen sijaan levylle (vain Konqueror- selain) Spør om det skal lagres til disk i stedet (bare for Konqueror nettleser) Tässä voit muokata, mitä Konquerorin tiedostonhallinta tekee napsauttaessasi tämän tyyppistä tiedostoa. Konqueror voi näyttää tiedoston upotettuna tai avata sen erillisessä sovelluksessa. Jos asetus ” Käytä ryhmän G asetuksia ” on käytössä, Konqueror toimii sen ryhmän asetusten mukaisesti, johon tiedosto kuuluu; esimerkiksi ” image ”, jos nykyinen tyyppi on image/ png. Dolphin näyttää tiedostot aina erillisella katselimella. Her kan du velge hva filbehandleren Konqueror skal gjøre når du trykker på en fil av denne typen. Konqueror kan vise fila i et innebygget visningsprogram, eller starte et eget visningsprogram. Hvis du velger 'Bruk innstillinger for gruppe G', vil Konqueror bruke innstillingene for den gruppa filtypen hører til, f eks « image » hvis filtypen er « image/ png ». Dolphin viser alltid filer i et eget visningsprogram. & Upottaminen & Inkludering Lisää uusi tiedostopääte Legg til nytt etternavn Pääte: Etternavn: Tiedostotyyppi% 1 Filtype% 1 Käytä ryhmän% 1 asetuksia Bruk innstillingene for gruppa «% 1 » Tiedostosidokset Tämä moduulin avulla voit valita millä sovelluksella eri tyyppisiä tiedostoja avataan. Tiedostotyyppejä kutsutaan myös MIME- tyypeiksi (MIME tulee sanoista Multipurpose Internet Mail Extensions). Tiedostosidos muodostuu seuraavista tiedoista: Säännöt jotka määrittelevät tiedoston MIME- tyypin. Esimerkiksi tiedostokuvio *. png, joka tarkoittaa kaikkia tiedostoja jotka loppuvat merkkeihin ”. png ”, on sidottu MIME- tyyppiin "image/ png". Lyhyt kuvaus MIME- tyypille. Esimerkiksi kuvaus MIME- tyypistä, esimerkiksi kuvaus "image/ png" - tyypille on lyhyesti ” PNG- kuva ” Kuvake jota käytetään tämän MIME- tyypin tiedostoille, jotta voit helpolla tunnistaa tiedoston esimerkiksi tiedostonhallinnasta tai tiedostonvalintaikkunasta (ainakin tyypit, joita käytät usein). Luettelo sovelluksista, joilla MIME- tyypin tiedostoja voidaan avata ja käsitellä. Jos useampi kuin yksi sovellus on käytettävissä, on sovellusluettelo järjestetty prioriteetin mukaan. Voit yllättyä siitä, että joillakin MIME- tyypeillä ei ole tiedostokuvioita. Näissä tapauksissa KDE pystyy päättelemään tiedoston tyypin suoraan sen sisällöstä. Filtilordninger Med denne modulen kan du velge hvilket program som er tilordnet en gitt filtype. Filtyper blir også kalt MIME- typer (MIME er et akronym som står for « Multipurpose Internet Mail Extensions ».) En filtilordning består av følgende: Regler for å bestemme MIME- typen til en fil. F eks betyr filmønsteret *. kwd 'alle filnavn som slutter på. kwd' og er tilordnet MIME- typen « x- kword ». En kort beskrivelse av MIME- typen. F. eks. beskrivelsen av MIME- typen « x- kword » er bare 'KWord- dokument'. Et ikon som brukes til å vise den gitte MIME- typen slik at du lett kan se mime- typen den tilhører, f. eks. Konqueror- visning (i det minste for typer du bruker ofte). En liste over programmer som kan brukes til å åpne filer med den oppgitte MIME- typen. Hvis mer enn ett program kan bli brukt, vil denne lista være sortert etter prioritet. Du kan bli overrasket når du finner MIME- typer uten mønster til filnavn! I slike tilfeller vil Konqueror kunne bestemme MIME- typen direkte ved å se på innholdet til fila. Etsi tiedostotyyppi tai - nimikuvio: Finn filtype eller filnavnmønster Anna osa tiedostonimikuviosta. Vain tiedostopäätteet, jotka täsmäävät, näytetään luettelossa. Voit myös vaihtoehtoisesti kirjoittaa osan tiedostotyypin nimestä siinä muodossa miten se näkyy luettelossa. Oppgi en del av mønsteret til filnavnet. Bare filtyper som passer med filmønsteret vil opptre i lista. Det kan også oppgis en del av et filtypenavn slik det vises i lista. Tunnetut tiedostotyypit Kjente typer Tässä näet hierarkkisen luettelon järjestelmäsi tuntemista tiedostotyypeistä. Napsauta kohtaa ” + ” luokan laajentamiseksi, tai ” - ” luokan supistamiseksi. Valitse haluamasi tiedostotyyppi (esimerkiksi text/ html HTML- tiedostoille) katsoaksesi/ muokataksesi tietoja tuolle tiedostotyypille ja käytä oikealta puolelta löytyviä toimintoja. Her kan du se en hierarkisk liste over filtypene som er installert på systemet ditt. Klikk på '+' - tegnet for å utvide en kategori eller for å trekke den sammen. Velg en filtype (f. eks. text/ html for HTML- filer) for å redigere den ved hjelp av kontrollene til høyre. Lisää uusi tiedostotyyppi napsauttamalla tästä. Klikk her for å legge til en ny filtype. Valitse tiedostotyyppi nimellä tai tiedostopäätteellä Velg en filtype etter navn eller etternavn Palauta tämä tyyppi alkuperäiseen järjestelmänlaajuiseen määritykseensä Tilbakestill denne filtypen til sin opprinelige definisjon for hele systemet Napsauta tähän palauttaaksesi tämän tyypin alkuperäiseen järjestelmänlaajuiseen määritykseensä. Tämä peruu tiedostotyyppiin tekemäsi muutokset. Huomaa, ettei järjestelmänlaajuisia tiedostotyyppejä voi poistaa. Voit tyhjentää niiden tiedostohahmoluettelon vähentääksesi tilanteita, jossa ne tulevat käyttöön, mutta näin voi kuitenkin käydä, jos tiedostotyyppi päätellään tiedoston sisällöstä. Trykk her for å tilbakestille denne filtypen til sin første systemdefinisjon, noe som sletter alle endringer gjort til filtypen. Merk at systemdefinerte filtyper ikke kan slettes, men du kan tømme mønsterlista for dem slik at det blir mindre sjanse for at de blir brukt (men filtypebestemmelser ut fra innholdet i fila kan fremdeles komme til å bruke dem). Poista tämä tiedostotyyppimääritys kokonaan Slett denne filtypedefinisjonen fullstendig Napsauta tähän poistaaksesi tämän tiedostotyyppimäärityksen kokonaan. Tämä on mahdollista vain käyttäjän määrittämille tyypeille: järjestelmänlaajuisia tyyppejä ei voi poistaa. Voit tyhjentää niiden tiedostohahmoluettelon vähentääksesi tilanteita, jossa ne tulevat käyttöön, mutta näin voi kuitenkin käydä, jos tiedostotyyppi päätellään tiedoston sisällöstä. Trykk her for å slette denne filtypedefinisjonen fullstendig. Dette kan bare gjøres for brukerdefinerte filtyper. Systemdefinerte filtyper kan ikke slettes, men du kan tømme mønsterlista for dem slik at det blir mindre sjanse for at de blir brukt (men filtypebestemmelser ut fra innholdet i fila kan fremdeles komme til å bruke dem). KEditFileType KEditFileType KDE: n tiedostotyyppien muokkausohjelma – yksinkertainen versio yksittäisen tiedostotyypin muokkaamiseen Redigering av filtyper i KDE – forenklet versjon for redigering av en enkelt filtype © 2000, KDE: n kehittäjät © 2000 KDE utviklerne Preston Brown Preston Brown David Faure David Faure Tekee ikkunasta määritetyn ikkunan ali- ikkunan Gjør dialogvinduet forbigående for det vinduet vindus- ID- en tilhører Muokattava tiedostotyyppi (esim. text/ html) Filtype som endres (f eks text/ html) % 1- tiedosto % 1 fil Muokkaa tiedostotyyppiä% 1 Rediger filtype% 1 Luo uusi tiedostotyyppi% 1 Lag ny filtype% 1 Sovellusten suosimisjärjestys Foretrukket programrekkefølge Palveluiden suosimisjärjestys Foretrukket tenesterekkefølge Tämä on luettelo sovelluksista jotka on sidottu valittuun tiedostotyyppiin. Tämä luettelo näytetään Konquerorin pikavalikossa, kun valitset kohdan ” Avaa sovelluksessa... ”. Jos useampi kuin yksi sovellus on sidottu tiedostotyyppiin, luettelo järjestetään prioriteettijärjestykseen. Ylimpänä oleva sovellus on aina ennen muita. Dette er en liste over programmer som er tilordnet filer av den valgte filtypen. Denne lista vises i Konquerors sprettoppmeny når du velger « Åpne med & # 160; … ». Hvis mer enn et program er tilordnet denne filtypen, vil lista være sortert etter prioritet der det øverste velges først. Tämä on luettelo palveluista jotka on sidottu valittuun tiedostotyyppiin. Tämä luettelo näytetään Konquerorin pikavalikossa, kun valitsen kohdan ” Esikatsele sovelluksessa... ”. Jos useampi kuin yksi sovellus on sidottu tiedostotyyppiin, luettelo on järjestetty prioriteettijärjestykseen. Ylimpänä oleva sovellus on aina ennen muita. Dette er en liste over tjenester som er tilordnet filer av den valgte filtypen. Denne lista vises i Konquerors sprettoppmeny når du velger « Forhåndsvis med & # 160; … ». Hvis mer enn en tjeneste er tilordnet denne filtypen, vil lista være sortert etter prioritet der det øverste velges først. fil Voit asettaa korkeamman prioriteetin valitulle sovellukselle siirtämällä sitä ylemmäs luettelossa. Huomaa, että tämä vaikuttaa valittuun tiedostotyyppiin vain, jos tiedostotyyppi on sidottu useampaan sovellukseen. Gir det valgte programmet høyere prioritet og flytter det oppover i lista. Merk deg at dette bare påvirker det valgte programmet dersom filtypen er tilknyttet mer enn ett program. Voit asettaa korkeamman prioriteetin valitulle palvelulle siirtämällä sitä ylemmäs luettelossa. Gir den valgte tjenesten høyere prioritet og flyttar den oppover i lista. Siirrä alemmas Flytt & ned Voit asettaa matalamman prioriteetin valitulle sovellukselle siirtämällä sitä alemmas luettelossa. Huomaa, että tämä vaikuttaa valittuun tiedostotyyppiin vain jos tiedostotyyppi on sidottu useampaan sovellukseen. Gir det valgte programmet lavere prioritet og flytter det nedover i lista. Merk deg at dette bare påvirker det valgte programmet dersom filtypen er tilknyttet mer enn ett program. Voit asettaa matalamman prioriteetin valitulle palvelulle siirtämällä sitä alemmas luettelossa. Gir den valgte tjenesten lavere prioritet og flyttar den nedover i lista. Lisää uusi sovellus tiedostotyypille. Legg til et nytt program for denne filtypen. Muokkaa valitun sovelluksen komentoriviä. Endre kommandolinja til det valgte programmet. Poista valittu sovellus luettelosta. No applications associated with this file type Fjern det valgte programmet fra lista. No applications associated with this file type Sinulla ei ole oikeutta poistaa tätä palvelua. Du har ikke lov til å fjerne denne tjenesten. Lisää palvelu Legg til tjeneste Valitse palvelu: Velg tjeneste: Luo uusi tiedostotyyppi Lag ny filtype Valitse luokka, jonka alle uusi tiedostotyyppi lisätään. Velg hvilken kategori den nye fila skal legges til. Tyypin nimi: Typenavn: Kirjoita tiedostotyypin nimi. Jos esimerkiksi valitset kategoriaksi kuvatyypin (image) ja kirjoitat tähän ” custom ”, tiedostotyyppistä tulee ” image/ custom ”. NAME OF TRANSLATORS Oppgi navnet på filtypen. Hvis du dor eksempel valgte « image » som kategori og du oppgir « custom » her, så blir filtypen « image/ custom » bli opprettet. NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Tapio Kautto, Ilpo Kantonen, Niklas Laxström, Tommi Nieminen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Knut Erik HollundEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, translator@ legisign. org, karvonen. jorma@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, khollund@ responze. net KHtmlIndex KHtml- Indeks KDE: n ohjetiedostojen hakemistojen luontiohjelma. Indeksoppretter for hjelpefiler i KDE. Indeksoitava kieli. List of words to exclude from index Språket som skal indekseresList of words to exclude from index above: about: according: across: actually: adj: after: afterwards: again: against: all: almost: alone: along: already: also: although: always: among: amongst: and: another: any: anyhow: anyone: anything: anywhere: are: aren: arent: around: became: because: become: becomes: becoming: been: before: beforehand: begin: beginning: behind: being: below: beside: besides: between: beyond: billion: both: but: can: cant: cannot: caption: could: couldnt: did: didnt: does: doesnt: dont: down: during: each: eight: eighty: either: else: elsewhere: end: ending: enough: etc: even: ever: every: everyone: everything: everywhere: except: few: fifty: first: five: for: former: formerly: forty: found: four: from: further: had: has: hasnt: have: havent: hence: her: here: hereafter: hereby: herein: heres: hereupon: hers: herself: hes: him: himself: his: how: however: hundred: inc: indeed: instead: into: isnt: its: itself: last: later: latter: latterly: least: less: let: like: likely: ltd: made: make: makes: many: may: maybe: meantime: meanwhile: might: million: miss: more: moreover: most: mostly: mrs: much: must: myself: namely: neither: never: nevertheless: next: nine: ninety: nobody: none: nonetheless: noone: nor: not: nothing: now: nowhere: off: often: once: one: only: onto: others: otherwise: our: ours: ourselves: out: over: overall: own: page: per: perhaps: rather: recent: recently: same: seem: seemed: seeming: seems: seven: seventy: several: she: shes: should: shouldnt: since: six: sixty: some: somehow: someone: something: sometime: sometimes: somewhere: still: stop: such: taking: ten: than: that: the: their: them: themselves: then: thence: there: thereafter: thereby: therefore: therein: thereupon: these: they: thirty: this: those: though: thousand: three: through: throughout: thru: thus: tips: together: too: toward: towards: trillion: twenty: two: under: unless: unlike: unlikely: until: update: updated: updates: upon: used: using: very: via: want: wanted: wants: was: wasnt: way: ways: wed: well: were: werent: what: whats: whatever: when: whence: whenever: where: whereafter: whereas: whereby: wherein: whereupon: wherever: wheres: whether: which: while: whither: who: whoever: whole: whom: whomever: whose: why: will: with: within: without: wont: work: worked: works: working: would: wouldnt: yes: yet: you: youd: youll: your: youre: yours: yourself: yourselves: youve adj: aldri: alene: alle: allerede: alltid: alt: andre: annen: annetsteds: atten: å: åtte: åtti: bak: begge: begynne: begynnelse: billion: blant: ble: bli: blir: bortenfor: bruke: bruker: de: deg: dere: deres: derfra: deri: derved: dessuten: det: dette: din: disse: du: egen: egne: eller: ellers: elleve: en: ende: eneste: enn: enten: er: etc: etter: få: faktisk: fem: femten: femti: fire: fjorten: for: før: fordi: forhånd: først: førti: fra: funnet: gjennom: gjør: gjorde: ha: hadde: ham: han: hans: har: hele: heller: henimot: henne: hennes: heretter: herfra: herpå: herved: hun: hundre: hva: hvem: hver: hver: hvor: hvordan: hvorfor: i: ifølge: igjen: imens: imidlertid: ingen: inn: inni: ja: kan: kanskje: kunne: kunne: la: lage: lager: laget: langs: må: mange: medmindre: mellom: men: mer: mest: million: mindre: minst: mot: mot: mulig: mye: ned: nei: nemlig: neste: nesten: ni: nitten: nitti: noe: noe: noen: noen: nok: ny: nylig: ofte: og: også: om: oss: over: over: overalt: rundt: samme: savne: seks: seksten: seksti: selv: senere: sent: side: siden: siden: sist: siste: sju: skal: skulle: slik: som: stopp: sytten: sytti: syv: ta: tekst: ti: tidligere: tips: tjue: to: tolv: tre: tretten: tretti: trillion: tyve: ulik: ulike: under: under: unntatt: ut: være: vært: vår: vil: virke: virker Luodaan hakemistoa Oppretter indeks Luetaan tiedostoja Leter etter filer Kerätään hakusanoja Pakker ut søkebegreper Luodaan hakemistoa... Oppretter indeks & # 160; … Tiedostoja käsitelty:% 1NAME OF TRANSLATORS Filer behandlet:% 1NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Tapio KauttoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. StrømmenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, eleknader@ phnet. fi number1@ realityx. net Haluat korvata vasemman kuvan oikealta löytyvällä. Du vil overskrive bildet til venstre med det til høyre. Tämä kuva ei ole tallennettu koneellesi. Napsauta otsikkoa ladataksesi sen. Dette bildet er ikke lagret på den lokale maskinen. Trykk på denne etiketten for å hente det. Kuvaa ei voitu ladataThe color depth of an image Klarte ikke hente bildetThe color depth of an image Värisyvyys:% 1 The dimensions of an image Dybde:% 1 The dimensions of an image Kuvan mitat:% 1x% 2 Dimensjoner:% 1x% 2 Kalibrointi Oppstartsinnstilling Odota hetki, lasketaan tarkkuutta Vent litt mens presisjonen beregnes (tavallisesti X) (vanligvis X) (tavallisesti Y) (vanligvis Y) Kalibrointi tarkistaa ohjaimen antaman arvoalueen. Liikuta laitetta akselilla% 1% 2 pienimpään kohtaan. Paina jotakin ohjaimen painiketta tai napsauta 'Seuraava' - painiketta, kun olet valmis seuraavaan vaiheeseen. Justeringsprosessen skal til å undersøke omfanget av signal fra enheten. Flytt akse% 1% 2 på enheten til minste posisjon. Trykk en knapp på enheten eller velg « Neste » for å fortsette med neste steg. Kalibrointi tarkistaa ohjaimen antaman arvoalueen. Liikuta laitetta akselin% 1% 2 keskikohtaan. Paina jotakin ohjaimen näppäintä tai 'Seuraava' - painiketta, kun olet valmis seuraavaan vaiheeseen. Justeringsprosessen skal til å undersøke omfanget av signaler fra enheten. Flytt akse% 1% 2 på enheten til midtre posisjon. Trykk en knapp på enheten eller velg « Neste » for å fortsette med neste steg. Kalibrointi tarkistaa ohjaimen antaman arvoalueen. Liikuta laitetta akselin% 1% 2 suurimpaan kohtaan. Paina jotakin ohjaimen näppäintä tai 'Seuraava' - painiketta, kun olet valmis seuraavaan vaiheeseen. Justeringsprosessen skal til å undersøke omfanget av signaler fra enheten. Flytt akse% 1% 2 på enheten til høyeste posisjon. Trykk en knapp på enheten eller velg « Neste » for å fortsette med neste steg. Viestintävirhe Kommunikasjonsfeil Ohjain on kalibroitu onnistuneesti Oppstartsinnstillinga er gjennomført med hell Kalibrointi onnistui Oppstartsinnstillinga ble vellykket Arvoalue% 1:% 2 Verdi akse% 1:% 2 Valittua laitetta ”% 1 ” ei voitu avata:% 2 Klarte ikke åpne den oppgitte enheten% 1:% 2 Annettu laite ”% 1 ” ei ole peliohjain. Den oppgitte enheten% 1 er ikke en styrespak. Peliohjaimen% 1 ajuriversiota ei voitu hakea:% 2 Klarte ikke hente kjernedriverversjon for styrespakenheten% 1:% 2 Nykyinen ydin (% 1.% 2.% 3) ei ole sama, jolle tämä moduuli on käännetty (% 4.% 5.% 6). Den kjernedriveren som går nå (versjon% 1.% 2.% 3) er ikke den som denne modulen ble kompilert for (% 4.% 5.% 6). Peliohjaimen% 1 painikkeiden lukumäärää ei voitu hakea:% 2 Klarte ikke finne antall knapper på styrespak- enheten% 1:% 2 Ei saatu akseleiden lukumäärää peliohjaimelta ”% 1 ”:% 2 Klarte ikke finne antall akser på styrespak- enheten% 1:% 2 Peliohjaimen% 1 kalibrointiarvoja ei voitu hakea:% 2 Klarte ikke finne oppstartsverdier for styrespak- enheten% 1:% 2 Peliohjaimen% 1 kalibrointiarvoja ei voi palauttaa:% 2 Klarte ikke tilbakestille oppstartsverdiene for styrespak- enheten% 1:% 2 Peliohjaimen% 1 kalibrointiarvoja ei voi alustaa:% 2 Klarte ikke finne oppstartsverdiene for innstillinga av styrespak- enheten & # 160;% 1:% 2 Peliohjaimen% 1 kalibrointiarvoja ei voitu ottaa käyttöön:% 2 Klarte ikke sette inn oppstartsverdier for styrespak- enheten% 1:% 2 sisäinen virhe - koodi% 1 on tuntematon intern feil – kode% 1 ukjent Peliohjainten hallintamoduuli KDEs styremodul for styrespaker KDE- järjestelmäasetusmoduuli peliohjaimien testaamiseen KDE Systeminnstillingsmodul for å teste styrespaker © 2004, Martin Koller © 2004 Martin Koller Peliohjain Tässä moduulissa voit tarkistaa peliohjaimen toiminnan. Voit tarvittaessa myös kalibroida peliohjaimesi. Moduuli etsii käytettävissä olevia peliohjaimia tarkistamalla laitteet / dev/ js[ 0- 4] ja / dev/ input/ js[ 0- 4] Jos laitetiedostosi on jokin muu, voit kirjoittaa sen yhdistelmäruutuun. Painikkeiden luettelossa näkyy painikkeiden tila, ja Akselit - luettelossa näkyy peliohjaimen akseleiden nykyiset arvot. HUOM: nykyinen Linuxin ajuri (ytimille 2. 4, 2. 6) voi tunnistaa automaattisesti vain seuraavat peliohjaimet: kaksiakselinen, neljän painikkeen joystick kolmiakselinen, neljän painikkeen joystick neliakselinen, neljän painikkeen joystick Saitek Cyborg - valmistajan digitaaliset peliohjaimet (Näet lisätietoja Linuxin ytimen lähdekoodien tiedostosta Documentation/ input/ joystick. txt) Styrespak Denne modulen hjelper til med å se etter at styrespaken virker riktig. Hvis spaken gir feil verdier for aksene kan du forsøke å rette dette med oppstartsinnstillingene. Modulen forsøker å finne alle tilgjengelige styrespakenheter ved å undersøke / dev/ js[ 0- 4] og / dev/ input/ js[ 0- 4] Hvis du har en annen enhetsfil kan du oppgi den i kombinasjonsboksen. Lista « Knapper » viser tilstanden for alle knapper på styrespaken, og lista « akser » viser gjeldende verdi for alle akser. MERK: Enhetsdriveren for Linux (kjerne 2. 4, 2. 6) kan automatisk bare finne styrespak med 2 akser, 4 knapper styrespak med 3 akser, 4 knapper styrespak med 4 akser, 4 knapper Saitek Cyborg digitale styrespaker (Mer detaljer finner du i kildekoden for Linux: Documentation/ input/ joystick. txt) PAINETTU TRYKKET Laite: Cue for deflection of the stick Enhet: Cue for deflection of the stick Sijainti: Posisjon: Näytä jälki Vis spor Painikkeet: Knapper: Akselit: Akser: Kalibroi Oppstartsinnstilling Tietokoneesta ei löytynyt peliohjainta. Ohjainta etsittiin laitteista ” / dev/ js[ 0- 4] ” ja ” / dev/ input/ js[ 0- 4] ”. Jos olet varma, että koneessa on peliohjain, syötä oikean laitteen tiedosto. Ingen styrespak- enhet ble oppdaget automatisk på denne maskina. Det ble lett i / dev/ js[ 0- 4] og / dev/ input/ js[ 0- 4]. Dersom du vet at en spak er tilkoblet, kan du prøve å oppgi rett enhetsfil. Laitteen nimi on virheellinen (se ei ala / dev - hakemistolla). Valitse laite luettelosta, tai anna laitetiedoston nimi, esim. / dev/ js0. Det oppgitte enhetsnavnet er ikke gyldig (inneholder ikke / dev). Velg enhet fra lista eller oppgi en enhetsfil slik som / dev/ js0. Tuntematon laite Ukjent enhet Laitevirhe Enhetsfeil 1( x) 1( x) 2( y) 2( y) Kalibrointi tarkistaa kohdistusta. Siirrä ohjain kaikilla akseleilla keskelle, äläkä koske laitteeseen. Napsauta OK, niin kalibrointi aloitetaan. Oppstartsinnstillinga skal til å undersøke presisjonen. Sett alle akser i senterstilling og rør deretter ikke på styrespaken. Trykk OK for å starte oppstartsinnstillinga Palautettiin kaikki kalibrointiarvot peliohjaimelle ”% 1 ”. NAME OF TRANSLATORS Alle oppstartsverdiene for styrespak- enhet% 1 er tilbakestilt. NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Tapio Kautto, Ilpo Kantonen, Mikko Piippo, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi, piippo@ cc. helsinki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org Vaihtonäppäin on lukittu ja se on nyt aktiivinen kaikille seuraaville näppäilyille. Shift- tasten er låst og kan nå brukes sammen med alle følgende tastetrykk. Vaihtonäppäin on nyt aktiivinen. Shift- tasten er nå skrudd på. Vaihtonäppäin ei ole nyt aktiivinen. Shift- tasten er nå skrudd av. Ctrl- näppäin on lukittu ja on nyt aktiivinen kaikille seuraaville näppäilyille. Ctrl- tasten er låst og kan nå brukes sammen med alle følgende tastetrykk. Ctrl- näppäin on nyt aktiivinen. Ctrl- tasten er nå skrudd på. Ctrl- näppäin ei ole nyt aktiivinen. Ctrl- tasten er nå skrudd av. Alt- näppäin on lukittu ja on nyt aktiivinen kaikille seuraaville näppäilyille. Alt- tasten er låst og kan nå brukes sammen med alle følgende tastetrykk. Alt- näppäin on nyt aktiivinen. Alt- tasten er nå skrudd på. Alt- näppäin ei ole nyt aktiivinen. Alt- tasten er nå skrudd av. Win- näppäin on lukittu ja on nyt aktiivinen kaikille seuraaville näppäilyille. Win- tasten er låst og kan nå brukes sammen med alle følgende tastetrykk. Win- näppäin on nyt aktiivinen. Win- tasten er nå skrudd på. Win- näppäin ei ole nyt aktiivinen. Win- tasten er nå skrudd av. Meta- näppäin on lukittu ja on nyt aktiivinen kaikille seuraaville näppäilyille. Meta- tasten er låst og kan nå brukes sammen med alle følgende tastetrykk. Meta- näppäin on nyt aktiivinen. Meta- tasten er nå skrudd på. Meta- näppäin ei ole nyt aktiivinen. Meta- tasten er nå skrudd av. Super- näppäin on lukittu ja on nyt aktiivinen kaikille seuraaville näppäilyille. Super- tasten er låst og kan nå brukes sammen med alle følgende tastetrykk. Super- näppäin on nyt aktiivinen. Super- tasten er nå skrudd på. Super- näppäin ei ole nyt aktiivinen. Super- tasten er nå skrudd av. Hyper- näppäin on lukittu ja on aktiivinen kaikille seuraaville näppäilyille. Hyper- tasten er låst og kan nå brukes sammen med alle følgende tastetrykk. Hyper- näppäin on nyt aktiivinen. Hyper- tasten er nå skrudd på. Hyper- näppäin ei ole nyt aktiivinen. Hyper- tasten er nå skrudd av. Alt Gr - näppäin on lukittu ja on aktiivinen kaikille seuraaville näppäilyille. Alt Gr- tasten er låst og kan nå brukes sammen med alle følgende tastetrykk. Alt Gr - näppäin on nyt aktiivinen. Alt Gr- tasten er nå skrudd på. Alr Gr - näppäin ei ole nyt aktiivinen. Alt Gr- tasten er nå skrudd av. Num Lock - näppäin on nyt aktivoitu. Num Lock- tasten er nå skrudd på. Num Lock - näppäin ei ole nyt aktiivinen. Num Lock- tasten er nå skrudd av. Caps Lock on nyt aktiivinen. Caps Lock- tasten er nå skrudd på. Caps Lock - näppäin ei ole nyt aktiivinen. Caps Lock- tasten er nå skrudd av. Scroll Lock - näppäin on aktivoitu. Scroll Lock- tasten er nå skrudd på. Scroll Lock - näppäin ei ole nyt aktivoitu. Scroll Lock- tasten er nå skrudd av. AltGr Alt Graph Hyper Hyper Super Super & Milloin hiirielettä käytettiin: & Når en musebevegelse ble brukt: Muuta asetukset kysymättä Endre innstillingene uten spørsmål Näytä tämä vahvistusikkuna Vis dette vinduet for bekreftelse Deaktivoi kaikki AccessX - ominaisuudet ja hiirieleet Skru av alle AccessX- funksjoner og musebevegelser Tahmeat näppäimet Valgtaster Hitaat näppäimet Trege taster Ponnahdusnäppäimet Filtertaster Hiirinapit Musetaster Haluatko varmasti deaktivoida ”% 1 ”? Er du sikker på at du vil skru av «% 1 »? Haluatko varmasti deaktivoida ”% 1 ” ja ”% 2 ”? Er du sikker på at du vil skru av «% 1 » og «% 2 »? Haluatko varmasti deaktivoida ”% 1 ”, ”% 2 ” ja ”% 3 ”? Er du sikker på at du vil skru av «% 1 », «% 2 » og «% 3 »? Haluatko varmasti deaktivoida ”% 1 ”, ”% 2 ”, ”% 3 ” ja ”% 4 ”? Er du sikker på at du vil skru av «% 1 », «% 2 », «% 3 » og «% 4 »? Haluatko aktivoida ”% 1 ”? Er du sikker på at du vil skru på «% 1 »? Haluatko aktivoida ”% 1 ” ja deaktivoida ”% 2 ”? Er du sikker på at du vil skru på «% 1 » og skru av «% 2 »? Haluatko varmasti aktivoida ”% 1 ” ja deaktivoida ”% 2 ” ja ”% 3 ”? Er du sikker på at du vil skru på «% 1 » og skru av «% 2 » og «% 3 »? Haluatko varmasti aktivoida ”% 1 ” ja deaktivoida ”% 2 ”, ”% 3 ” ja ”% 4 ”? Er du sikker på at du vil skru på «% 1 » og skru av «% 2 », «% 3 » og «% 4 »? Haluatko varmasti aktivoida ”% 1 ” ja ”% 2 ”? Er du sikker på at du vil skru på «% 1 » og «% 2 »? Haluatko varmasti aktivoida ”% 1 ” ja ”% 2 ” ja deaktivoida ”% 3 ”? Er du sikker på at du vil skru på «% 1 » og «% 2 » og skru av «% 3 »? Haluatko varmasti aktivoida ”% 1 ”, ja ”% 2 ” ja deaktivoida ”% 3 ” ja ”% 4 ”? Er du sikker på at du vil skru på «% 1 », «% 2 » og skru av «% 3 » og «% 4 »? Haluatko varmasti aktivoida ”% 1 ”, ”% 2 ” ja ”% 3 ”? Er du sikker på at du vil skru på «% 1 », «% 2 » og «% 3 »? Haluatko varmasti aktivoida ”% 1 ”, ”% 2 ” ja ”% 3 ” ja deaktivoida ”% 4 ”? Er du sikker på at du vil skru på «% 1 », «% 2 » og «% 3 » og skru av «% 4 »? Haluatko varmasti aktivoida ”% 1 ”, ”% 2 ”, ”% 3 ” ja ”% 4 ”? Er du sikker på at du vil skru på «% 1 », «% 2 », «% 3 » og «% 4 »? Jokin sovellus on pyytänyt muuttamaan tätä asetusta. Et program ba om å få endre dette valget. Olet pitänyt Shift- näppäintä painettuna 8 sekuntia tai jokin sovellus on pyytänyt muuttamaan tätä asetusta. Du holdt « Shift » - knappen nede i mer enn 8 sekunder eller et program ba om å endre dette valget. Olet painanut Shift- näppäintä 5 kertaa tai jokin sovellus on pyytänyt muuttamaan tätä asetusta. Du holdt « Shift » - knappen 5 ganger på rad eller et program ba om å endre dette valget. Painoit% 1 tai jokin sovellus on pyytänyt muuttamaan tätä asetusta. Du trykket% 1 eller et program ba om å endre dette valget. Jokin sovellus on pyytänyt muuttamaan tätä asetusta tai käytit useiden näppäimistötoimintojen yhdistelmää. Et program ba om å endre disse valgene, eller du brukte bestemte taste- kombinasjoner. Jokin sovellus on pyytänyt muuttamaan näitä asetuksia. Et program ba om å endre disse valgene. Jotkut käyttäjät tarvitsevat näitä AccessX- asetuksia rajoituksilla ja ne voidaan asettaa KDE: n järjestelmäasetuksissa. Voit ottaa ne käyttöön tai pois käytöstä standardinäppäimistön toiminnoilla. Jos et tarvitse niitä, voit valita ” Deaktivoi kaikki AccessX- ominaisuudet ja toiminnot ”. Disse AccessX- valgene behøves er nødvendig for noen brukere med bevegelseshemmelser. Du kan endre valgene i KDE Systeminnstillinger. Du kan også skru dem av eller på med standardiserte taste- kombinasjoner. Hvis du ikke har bruk for dem, kan du velge « skru av alle AccessX- funksjoner og taste- kombinasjoner ». Hitaat näppäimet on otettu käyttöön. Tästä eteenpäin sinun täytyy painaa jokaista näppäintä määrätty aika, ennen kuin näppäily hyväksytään. Trege taster er nå slått på. Fra nå av må du holde nede tastene en liten stund før tastetrykket blir registrert. Hitaat näppäimet eivät ole käytössä. Trege taster er slått av. Ponnahdusnäppäimet on otettu käyttöön. Nyt kukin näppäin on estetty tietyksi ajaksi käytön jälkeen. Filtertaster er slått på. Fra nå av blir hver tast blokkert en liten stund etter at den er brukt. Ponnahdusnäppäimet on estetty. Filtertaster er slått av. Tahmeat näppäimet on asetettu. Nyt kukin muuntonäppäin jää teljetyksi kun vapautat sen. Faste valgtaster er slått på. Fra nå av vil valgtastene kunne brukes selv etter at du har sluppet dem. Tahmeat näppäimet estetty. Faste valgtaster er nå slått av. Hiiren näppäimet sallittu. Nyt voit käyttää näppäimistön numeronäppäimistöä kontrolloidaksesi hiirtä. Musetastene er nå slått på. Fra nå av kan du styre musa med talltastaturet. Hiiren näppäimet eivät ole käytössä. Mustastene er nå slått av. kaccess kaccess KDE: n esteettömyystyökalu Tilgjengelighetsverktøy for KDE © 2000, Matthias Hoelzer- Kluepfel © 2000 Matthias Hoelzer- Kluepfel Matthias Hoelzer- Kluepfel Matthias Hoelzer- Kluepfel TekijäNAME OF TRANSLATORS ForfatterNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Mikko Ikola, Kim Enkovaara, Mikko Piippo, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Axel Bojer, Christian A. Strømmen, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS tpr@ d5k. net, ilpo@ iki. fi, ikola@ iki. fi, kim. enkovaara@ iki. fi, piippo@ cc. helsinki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com axelb@ skolelinux. no, number1@ realityx. net, slx@ nilsk. net KDE: n sovellustenhakija KDEs programfinner KAppfinder KAppfinder (c) 1998- 2000, Matthias Hoelzer- Kluepfel © 1998– 2000 Matthias Hoelzer- Kluepfel Tobias Koenig Tobias Koenig Asenna. desktop tiedostot hakemistoon < dir > NAME OF TRANSLATORS Installer. desktop- filer i mappa < dir > NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Axel BojerEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org number1@ realityx. net, axelb@ skolelinux. no Tämä sovellustenhakija etsii järjestelmästä muita kuin KDE- sovelluksia ja lisää ne KDE: n valikkoihin. Aloita haku napsauttamalla 'Etsi', valitse lisättävät sovellukset ja napsauta 'Käytä'. Programfinneren leter etter ikke- KDE programmer på systemet ditt og legger dem til KDEs systemmeny. Trykk på « Let » for å starte, marker de programmene du ønsker og trykk så « Bruk ». Yhteenveto: Sammendrag: Etsi Let Poista kaikki Velg alt Poista kaikki valinnat Fjern all merking KBlankScreen KBlankScreen Tyhjä näytönsäästäjä Tom pauseskjerm Aseta tyhjä näytönsäästäjä Tilpass tom pauseskjerm Väri: NAME OF TRANSLATORS Farge: NAME OF TRANSLATORS Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org AltGr AltGraph Paina% 1 kun NumLock, CapsLock ja ScrollLock ovat aktiivisia Trykk% 1 mens NumLock, CapsLock og ScrollLock er på Paina% 1 kun CapsLock ja ScrollLock ovat aktiivisia Trykk% 1 mens CapsLock og ScrollLock er på Paina% 1 kun NumLock ja ScrollLock ovat aktiivisia Trykk% 1 mens NumLock og ScrollLock er på Paina% 1 kun ScrollLock on aktiivinen Trykk% 1 mens ScrollLock er på Paina% 1 kun NumLock ja CapsLock ovat aktiivisia Trykk% 1 mens NumLock og CapsLock er på Paina% 1 kun CapsLock on aktiivinen Trykk% 1 mens CapsLock er på Paina% 1 kun NumLock on aktiivinen Trykk% 1 mens NumLock er på Paina% 1 Trykk% 1 (c) 2000, Matthias Hoelzer- Kluepfel © 2000 Matthias Hoelzer- Kluepfel Visuaalinen äänimerkki Lydsignal Käytä & järjestelmän äänimerkkiä Bruk & systemvarsel Käytä & omaa äänimerkkiä Bruk & tilpasset varsel Jos tämä on valittuna, käytetään järjestelmän äänimerkkiä. "Järjestelmän varoitus" - moduulissa voit muokata äänimerkkiä. Normaalisti äänimerkki on yksinkertainen "piip". Dersom dette er valgt blir systemvarselet brukt. Dette kan settes opp i kontrollmodulen « Systemvarsel ». Dette signalet er vanligvis en pipetone. Valitse, jos haluat käyttää omaa äänitiedostoa äänimerkkinä. Jos valitset tämän, haluat todennäköisesti poistaa käytöstä järjestelmän varoitusäänen. Huomaa, että hitailla koneilla oma varoitusääni voi aiheuttaa viivettä tapahtuman ja soitetun äänen välille. Kryss av her dersom du vil bruke en lydfil som varsel. Dersom du gjør dette, vil du nok skru av det vanlige systemvarselet. Legg merke til at på trege maskiner kan det gå en liten stund fra hendelsen som utløser signalet skjer og til lyden blir avspilt. & Soitettava ääni: Spill denne lyden: jos valinta "Käytä omaa ääntä" on valittuna, voit valita soitettavan äänitiedoston tässä kohdassa. Paina "Selaa..." - painiketta valitaksesi äänitiedoston. Hvis valget « Bruk tilpasset varsel» er slått på, kan du velge en lydfil her. Klikk « Bla gjennom & # 160; … » for å velge en lydfil fra fildialogen. Visuaalinen äänimerkki Synlig varsel & Käytä visuaalista äänimerkkiä & Bruk synlig varsel Ottaa käyttöön visuaalisen äänimerkin. Tässä kohdassa määrittelemäsi tehoste näytetään aina, kun normaali äänimerkki soitettaisiin. Tämä asetus on hyödyllinen varsinkin kuuroille. Dette valget vil skru på « synlig varsel », dvs en synlig varsling som vises hver gang du vanligvis ville hørt varsel- lyden. Dette er spesielt nyttig for døve personer. & Käänteiset värit & Omvendte skjermfarger Kaikki näytön värit käännetään määrätyksi ajaksi. Alle skjermfarger vil snus om så lenge som oppgitt nedenfor. & Väläytä näyttöä & Blinkende skjerm Ruutu välähtää määrätyn ajan määrätyllä värillä. Skjermen skifter til en gitt farge så lenge som oppgitt nedenfor. Napsauta tästä, jos haluat valita värin, jota käytetään "Väläytä näyttöä" - huomautuksessa. Klikk her for å velge hvilken farge som skal brukes for « blinkende skjerm ». Kesto: Varighet: Tässä voit määritellä "Näkyvä äänimerkki" - tehosteen keston. Her kan du stille inn hvor lenge « synlig varsel » skal vises. & Äänimerkki & Varsel & Alas jäävät näppäimet & Valgtaster Käytä & alas jääviä näppäimiä Bruk valgtaster & Lukitse alas jäävät näppäimet & Lås valgtastene Poista tahmeitten näppäinten tila kun kahta näppäintä painetaan samaan aikaan Slå av faste valgtaster når to taster blir trykket ned samtidig Käytä järjestelmän äänimerkkiä aina kun muuntonäppäin teljetään, lukitaan tai vapautetaan Spill systemlydsignalet hver gang en valgtast trykkes ned, låses eller låses opp Lukkiutuvat näppäimet Låsetaster Käytä järjestelmän äänimerkkiä kun lukitseva näppäin aktivoidaan tai aktivointi poistetaan Spill systemlydsignalet hver gang en låsetast blir slått på eller av Käytä KDE: n tiedonantomekanismia kun muuntonäppäin tai lukitseva näppäin muuttaa tilaansa Bruk systemvarslingsmekanismen i KDE når en valgtast eller låsetast endrer tilstand Järjestelmäilmoitusten asetukset... Sett opp & varslinger & # 160; … & Muuntonäppäimet & Valgtaster & Näppäimien toiston suodatus Trege taster Käytä näppäinten toiston suodatusta Bruk & trege taster Vastaanottoviive: Tid for & godkjennelse: Käytä järjestelmän äänimerkkiä kun näppäintä painetaan & Spill systemlydsignalet hver gang en tast blir trykket ned Käytä järjestelmän äänimerkkiä kun näppäin tunnistetaan & Spill systemlydsignal når en tast blir godtatt Käytä järjestelmän äänimerkkiä kun näppäin vapautetaan & Spill systemlydsignalet når en tast blir forkastet Toistavat näppäimet Filtertaster Käytä & toistavia näppäimiä Bruk filtertaster Takaisinkimpoamisaika: Filtertid: Käytä järjestelmän äänimerkkiä kun näppäin kimpoaa takaisin Spill systemlydsignalet når en tast blir forkastet & Näppäimistösuotimet & Tastefilter Aktivointitoimet Tastekombinasjoner Käytä toimintatapoja aktivoidaksesi tahmeita ja hitaita näppäimiä Bruk musebevegelser for å slå på faste valgtaster og trege taster Tässä voit aktivoida näppäimistön toimintatapoja, jotka käynnistävät seruaavat ominaisuudet: Tahmeat näppäimet: Paina Shift- näppäintä 5 kertaa Hitaat näppäimet: Pidä Shift- näppäintä alhaalla 8 sekuntia Her kan du skru på tastekombinasjoner for å bruke følgende funksjoner: Valgtaster: Trykk « Shift » fem ganger på rad Trege taster: Hold « Shift » - tasten nede i minst åtte sekunder Tässä voit aktivoida näppäimistön toimintatapoja: Hiirinäppäimet:% 1 Tahmeat näppäimet: Paina Shift- näppäintä 5 kertaa Hitaat näppäimet: Pidä Shift- näppäintä alhaalla 8 sekuntia Her kan du skru på tastekombinasjoner for å bruke følgende funksjoner: Museknapper:% 1 Valgtaster: Trykk « Shift » fem ganger på rad Trege taster: Hold « Shift » - tasten nede i minst åtte sekunder Poista tahmeat ja hitaat näppäimet tietyn ajan jälkeen, jos niitä ei ole käytetty. Slå av faste valgtaster og trege taster etter en viss tid uten aktivitet. Aikaviive: Tidsgrense: Tiedoksianto Varsel Käytä järjestelmän äänimerkkiä kun toimintoja käytetään tavoitettavuustoimintoja asetetaan päälle tai pois Spill systemlydsignalet når en musebevegelse blir brukt til å slå på eller av en tilgjengelighetsfunksjon Näytä vahvistusdialogi aina kun toimintatapaa muutetaan päälle tai pois Spør om bekreftelse hver gang en tilgjengelighetsfunksjon for tastaturet blir slått av eller på Jos tämä valittuna, KDE näyttää vahvistusikkunan aina, kun helppokäyttöasetusten ominaisuuksia vaihdetaan. Ole varovainen tämän valinnan kanssa, sillä jos tämä ei ole valittuna, niin helppokäyttöasetukset otetaan käyttöön ilman vahvistusta. Hvis du velger dette, så vil KDE vise et dialogvindu med spørsmål om bekreftelse hver gang en tastekombinasjon for tilgjengelighet skrus av eller på. Vær sikker på at du vet hva du gjør hvis du fjerner krysset, for da vil alle tilgjengelighets- funksjonene alltid bli tatt i bruk uten spørsmål. Käytä KDE: n tiedoksiantomekanismia aina kun toimintatapaa muutetaan päälle tai pois Bruk systemvarselmekanismen i KDE hver gang en tilgjengelighetsfunksjon for tastaturet blir slått av eller på *. wav_BAR_WAV- tiedostotNAME OF TRANSLATORS *. wav_BAR_WAV- filerNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Petter Reinholdtsen, Axel BojerEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org number1@ realityx. net, pere@ hungry. com, axelb@ skolelinux. no Avoimen yhteistyöpalvelun määritys Oppsett for åpne samarbeidstjenester Copyright 2009 Eckhart Wörner Copyright 2009 Eckhart Wörner Eckhart Wörner Eckhart Wörner Dmitry Suzdalev Dmitry Suzdalev Ladataan tarjoajien luetteloa... Laster inn tilbyderliste & # 160; … Valitse hallinnoitava tarjoaja: Velg en tilbyder å styre: Tilin tiedot Kontodetaljer Tilin tiedot –% 1 Kontodetaljer for% 1 Luo uusi tili Registrer ny konto Luo uusi tili kohteessa% 1 Registrer ny konto på% 1 Kokeile kirjautumista Prøv pålogging Kokeillaan kirjautumista... Tester innlogging & # 160; … Onnistui Vellykket Kirjautuminen epäonnistui Innlogging mislyktes Kaikkia vaadittuja kenttiä ei ole täytetty Ikke alle påkrevde felter er fylt ut Salasanat eivät täsmää Passordene er ikke like Kaikki vaadittu tieto on annettu All nødvendig informasjon er oppgitt Uuden tilin luominen epäonnistui. Klarte ikke å registrere ny konto. Uuden tilin luominen epäonnistui: väärä salasana. Klarte ikke å registrere ny konto: ugyldig passord Uuden tilin luominen epäonnistui: väärä käyttäjätunnus. Klarte ikke å registrere ny konto: ugyldig brukernavn. Uuden tilin luominen epäonnistui: valittu käyttäjätunnus on jo varattu. Klarte ikke å registrere ny konto: brukernavnet er allerede tatt. Uuden tilin luominen epäonnistui: valittu sähköpostiosoite on jo varattu. Klarte ikke å registrere ny konto: e- postadressen er allerede tatt. Luodaan tiliä... Registrering pågår & # 160; … Tili on nyt onnistuneesti luotu. Tarkista sähköpostisi aktivoidaksesi tilin. Registrering fullført. Ny konto vellykket registrert. Se etter i din e- post for å aktivere kontoen. Kirjautuminen Innlogging & Kokeile kirjautumista & Test innlogging Syötä alla kysytyt tiedot ja napsauta Luo... - painiketta Skriv inn detaljene nedenfor og trykk på knappen Registrer & # 160; … & Käyttäjätunnus: & Brukernavn: & Sähköposti: & E- post: Toista salasana: Gjenta passordet: & Etunimi: & Fornavn: Sukunimi: & Etternavn: & Luo... NAME OF TRANSLATORS & Registrer & # 160; … NAME OF TRANSLATORS Komentojonotiedosto: Skallskript: Luo symboolisena linkkinä Opprett som symbolsk lenke Käynnistä vain automaattisesti KDE: tä käytettäessä Autostart bare i KDE Tila@ title: column The name of the column that decides if the program is run on kde startup, on kde shutdown, etc Status@ title: column The name of the column that decides if the program is run on kde startup, on kde shutdown, etc Suorita vaiheessa Kjør ved KDE: n automaattisesti käynnistettävät ohjelmat KDE Autostart- behandler KDE: n automaattisesti käynnistettävien ohjelmien hallintapaneeli Kontrollpanel- modul for KDE Autostart- behandler (c) 2006- 2008 Automaattikäynnistyshallinnan kehittäjät © 2006– 2007- 2008 Autostartbehandler- laget Stephen Leaf Stephen Leaf Montel Laurent Montel Laurent YlläpitäjäThe program won' t be run VedlikeholderThe program won' t be run Poissa käytöstäThe program will be run Slått avThe program will be run Käynnistyksessä Oppstart Sammutuksessa Avslutning Ennen KDE: n käynnistymistä Før KDE starter Työpöytätiedosto Skrivebordsfil Komentojonotiedosto Skriptfil KDE lukee vain. sh- päätteellä olevia tiedostoja ympäristön asetuksessa. KDE leser bare filer med etternavn sh for å sette opp miljøet. Lisää ohjelma... Legg til program Lisää komentojonotiedosto... Legg til skript & # 160; … LisäasetuksetNAME OF TRANSLATORS AvansertNAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org bjornst@ skogkatt. homelinux. org Taustan lisäasetukset Avansert bakgrunnsoppsett % 1 min. % 1 min. Ohjelmaa ei voitu poistaa: Ohjelma on asennettu koko järjestelmään, ja sen voi poistaa vain järjestelmän ylläpitäjä. Kunne ikke fjerne programmet. Programmet er globalt og kan bare fjernes av systemadministratoren. Ohjelmaa ei voida poistaa Kan ikke fjerne programmet Oletko varma että haluat poistaa ohjelman ”% 1 ”? Er du sikker på at du vil fjerne programmet «% 1 »? Poista taustaohjelma Fjern bakgrunnsprogram Muokkaa taustaohjelman asetuksia Oppsett av bakgrunnsprogram & Kommentti: & Kommentar: Komento: & Kommando: & Esikatselukomento: & Forhåndsvis kommando: & Ohjelma: & Kjørbar fil: & Päivitysväli: & Oppfriskningstid: Uusi komento Ny kommando Äänimerkin asetukset Innstilling av varsling & Käytä järjestelmän äänimerkkiä huomautusten sijasta Bruk en systemlyd istedenfor systemvarsling Voit käyttää normaalia järjestelmän hälytysääntä (PC- kaiutin) tai hienostuneempaa järjestelmän huomautusta. Katso "Järjestelmän huomautukset" - asetusmoduulin "Ohjelmassa tapahtui jotain erikoista" - tapahtumaa. Du kan bruke det vanlige systemsignalet (PC- høyttaleren) eller et mer avansert systemvarsel. Se etter meldinga « Noe spesielt skjedde i programmet » i kontrollmodulen « Systemvarsel ». Järjestelmän äänimerkki Tässä moduulissa voit muokata järjestelmän äänimerkin asetuksia. Kuulet varoitusäänen aina, kun jotakin menee vikaan. Jos haluat muokata varoitusääntä tarkemmin, katso "Esteettömyystoiminnot" - moduulia. Siellä voit vaihtaa äänimerkin tilalle esimerkiksi äänitiedoston. Systemsignal Her kan du tilpassestandardlydsignalet & # 160; til systemet, altså pipelyden du hører når noe er galt. Merk at du kan tilpasse denne nøyere i kontrollmodulen « Tilgjengelighet »: f eks kan du velge en lydfil som skal avspilles isteden for standardsignalet. & Äänenvoimakkuus: & Lydstyrke: Tässä kohdassa voit määritellä järjestelmän äänimerkin voimakkuuden. Muokataksesi äänimerkkiä tarkemmin katso "Esteettömyystoiminnot" - moduulia. Her kan du tilpasse lydstyrken på systemsignalet. Se kontrollmodulen « Tilgjengelighet » der du kan gjøre flere tilpasninger. Hz Hz & Korkeus: & Tone: Tässä kohdassa voit määritellä äänimerkin korkeuden. Muokataksesi äänimerkkiä tarkemmin katso "Esteettömyystoiminnot" - moduulia. Her kan du tilpasse tonen på systemsignalet. Se kontrollmodulen « Tilgjengelighet » der du kan gjøre flere tilpasninger. Tässä kohdassa voit muokata äänimerkin kestoa. Voit muokata äänimerkkiätarkemmin "Esteettömyystoiminnot" - moduulissa. Her kan du tilpasse varigheten på systemsignalet. Se kontrollmodulen « Tilgjengelighet » der du kan gjøre flere tilpasninger. & Kokeile & Test Napsauta "Kokeile" - painiketta kuullaksesi, kuinka muutokset vaikuttavat äänimerkkiin. Velg « Test » for å høre hvordan systemsignalet høres ut med de nye innstillingene. kcmbell kcmbell KDE: n äänimerkin asetusmoduuli KDE Systemsignalmodul (c) 1997 - 2001 Christian Czezatke, Matthias Elter © 1997– 2001 Christian Czezatke, Matthias Elter Christian Czezatke Christian Czezatke Bernd Wuebben Bernd Wuebben Matthias Elter Matthias Elter Carsten PfeifferNAME OF TRANSLATORS Carsten PfeifferNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Petter ReinholdtsenEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org pere@ hungry. com Polut paikallisiin CGI- ohjelmiin Stier til CGI- programmer kcmcgi kcmcgi CGI- KIO- palvelun hallintamoduuli CGI KIO- slave kontrollmodul (c) 2002 Cornelius Schumacher © 2002 Cornelius Schumacher Cornelius Schumacher Cornelius Schumacher CGI- skriptit CGI- KIO- palvelun avulla voit suorittaa paikallisia CGI- skriptejä käyttämättä WWW- palvelinta. Tässä moduulissa voit määritellä polut, joista CGI- skriptejä etsitään. NAME OF TRANSLATORS CGI- programmer CGI KIO- slaven lar deg kjøre CGI- programmer uten å kjøre en vevtjener. I denne kontrollmodulen kan du sette opp stier som CGI- skriptene leter etter. NAME OF TRANSLATORS Tapio KauttoEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi knuty@ skolelinux. no © 2007 Matthew Woehlke © 2007 Matthew Woehlke Jeremy WhitingCurrent color scheme Jeremy WhitingCurrent color scheme NykyinenDefault color scheme GjeldendeDefault color scheme Menetät kaikki tekemäsi muutokset, jos valitset toisen teeman Om et annet oppsett velges blir alle endringer du har gjort forkastet Oletko varma? Er du sikker? Sinulla ei ole oikeutta poistaa tätä teemaa Du har ikke rettighet til å slette det oppsettet Tuo väriteema Importer fargeoppsett Valitsemasi teema näyttää olevan KDE3- teema. KDE yrittää tuoda tämän teeman, monia värirooleja on kuitenkin lisätty sitten KDE3 kehittämisen. Saatetaan tarvita jotain manuaalista työtä. Tätä teemaa ei tallenneta automaattisesti. Fargeoppsettet du har valgt ser ut til å være et oppsett for KDE3. KDE vil forsøke å importere dette oppsettet, men mange fargeroller er blitt lagt til siden KDE3. Det vil nok være nødvendig med litt manuelt arbeid. Dette oppsettet vil ikke bli lagret automatisk. KDE vil forsøke å importere dette oppsettet, men mange fargeroller er blitt lagt til Huomautus Melding Tallenna väriteema Lagre fargeoppsettet & Syötä väriteeman nimi: & Gi navn til fargeoppsettet: Samanniminen väriteema on jo olemassa. Haluatko korvata sen? Et fargeoppsett med det navnet finnes fra før. Vil du skrive over dette? Sinulla ei ole oikeutta korvata tuota teemaa. Du har ikke rettighet til å skrive over det oppsettet Vaihtelee Varierer Tavallinen tausta Normal bakgrunn Vaihtoehtoinen tausta Vekslende bakgrunn Tavallinen teksti Normal tekst Passiivinen teksti Inaktiv tekst Aktiivinen teksti Aktiv tekst Linkin teksti Lenketekst Vierailtu teksti Besøkt tekst Negatiivinen teksti Negativ tekst Neutraali teksti Nøytral tekst Positiivinen teksti Positiv tekst Koristelu kohdistettaessa Fokusdekorasjon Koristelu osoitettaessa Svevedekorasjon & Teema & Oppsett Hae uusia väriteemoja internetistä Hent nye fargeoppsett fra Internett Hae & uusia teemoja... Hent & nye fargeoppsett & # 160; … Tuo väriteema tiedostosta Importer et fargeoppsett fra en fil Tuo väriteema... Importer fargeoppsett & # 160; … Tallenna nykyinen väriteema Lagre gjeldende fargeoppsett Tallenna väriteema... Lagre fargeoppsettet & # 160; … Poista valittu teema Fjern det valgte oppsettet Poista väriteema Fjern fargeoppsett Esikatselu Forhåndsvis Käytä & tehosteita passiivisille ikkunoille Bruk fargeeffekter for inaktivt vindu Passiivinen valinta vaihtaa & väriä Inaktivt utvalg endrer farge Varjosta järjestetty palsta luetteloissa Skyggelegg sorterte kolonner & i lister Käytä värejä myös muissa kuin KDE4- sovelluksissa Bruk fargeoppsett på & ikke- KDE4- program Kehys - ja valo (” 3D ”) tehosteiden varjostus Skygger på rammer og lyssettingseffekter (« 3D ») Varjostetaan Skygging Minimi Minimum Maksimi Maksimum Kontrastiset Kontrast Värikokoelma: Fargesett: Näytettävä/ muokattava väristöcolor- sets Fargesett som skal vises/ endrescolor- sets Tavalliset väritcolor- sets Vanlige fargercolor- sets Näkymäcolor- sets Viscolor- sets Ikkunacolor- sets Vinducolor- sets Painikecolor- sets Knappcolor- sets Valintacolor- sets Utvalgcolor- sets Työkaluvihje Verktøytips Uusi rivi Ny rad Näytä teksti Vis tekst Ikkunan tausta Vindusbakgrunn Ikkunan teksti Vindustekst Painikkeen tausta Knappebakgrunn Painikkeen teksti Knappetekst Valinnan tausta Utvalgsbakgrunn Valinnan teksti Utvalgstekst Passiivinen otsikkoteksti Inaktiv utvalgstekst Työkaluvihjeen tausta Bakgrunn for verktøytips Työkaluvihjeen teksti Tekst for verktøytips Aktiivinen otsikkopalkki Aktiv tittellinje Aktiivisen otsikkopalkin teksti Tekst på aktiv tittellinje Passiivinen otsikkopalkki Inaktiv tittellinje Passiivisen otsikkopalkin teksti@ title: tab color transformations on inactive elements Tekst på inaktiv tittellinje@ title: tab color transformations on inactive elements Passiivinen Inaktiv Intensiteetti: Intensitet: Passiivisen ikkunan intensiteettitehosteno inactive intensity effect Effekttype for inaktiv intensitetno inactive intensity effect Varjosta Skyggelegg Tummenna Gjør mørkere Vaalenna Gjør lysere Passiivisen ikkunan intensiteettitehosteen määrä Effektstyrke for inaktiv intensitet Passiivisen ikkunan väritehosteen tyyppino inactive color effect Effekttype for inaktiv fargeno inactive color effect Vähennä kylläisyyttä Mindre metning Häivytä Falme Sävytys Tone Passiivisen värin määrä Inaktiv fargemengde Passiivisen väri Inaktiv farge Passiivisen kontrastitehosteen tyyppino inactive contrast effect Effekttype for inaktiv kontrastno inactive contrast effect Passiivisen kontrastitehosteen määrä@ title: tab color transformations on disabled elements Effektmengde for inaktiv kontrast@ title: tab color transformations on disabled elements Käytöstä poistettu Slått av Käytöstä poistetun intensiteettitehosteen tyyppino disabled intensity effect Effekttype for avslått intensitetno disabled intensity effect Käytöstä poistetun intensiteettitehosteen määrä Effektstyrke for avslått intensitet Käytöstä poistetun väritehosteen tyyppino disabled color effect Effekttype for avslått fargeno disabled color effect Käytöstä poistetun väritehosteen määrä Effektstyrke for avslått farge Käytöstä poistettu väri Avslått farge Käytöstä poistettujen kontrastitehosteen tyyppino disabled contrast Avslått kontrasttypeno disabled contrast Käytöstä poistetun kontrastitehosteen määrä Avslått kontraststyrke Ikkunan teksti ikkunataustallacolor- kcm- preview Vindustekst på vindusbakgrunncolor- kcm- preview Näkymän tavallinen teksti näkymän tavallista taustaa vastencolor- kcm- preview Vis normal tekst mot normal visningsbakgrunncolor- kcm- preview Näkymän linkkiteksti näkymän tavallista taustaa vastencolor- kcm- preview Vis lenketekst mot normal visningsbakgrunncolor- kcm- preview linkki lenke Näkymän vierailtu teksti näkymän tavallista taustaa vastencolor- kcm- preview Vis besøkt tekst mot normal visningsbakgrunncolor- kcm- preview vierailtu besøkt Näkymän aktiivinen teksti näkymän tavallista taustaa vastencolor- kcm- preview Vis aktiv tekst mot normal visningsbakgrunncolor- kcm- preview akt. a Näkymän passiivinen teksti näkymän tavallista taustaa vastencolor- kcm- preview Vis inaktiv tekst mot normal visningsbakgrunncolor- kcm- preview pass. i Näkymän negatiivinen teksti näkymän tavallista taustaa vastencolor- kcm- preview Vis negativ tekst mot normal visningsbakgrunncolor- kcm- preview ! ! Näkymän neutraali teksti näkymän tavallista taustaa vastencolor- kcm- preview Vis nøytral tekst mot normal visningsbakgrunncolor- kcm- preview = = Näkymän positiivinen teksti näkymän tavallista taustaa vastencolor- kcm- preview Vis positiv tekst mot normal visningsbakgrunncolor- kcm- preview + + Valinnan tavallinen teksti valinnan tavallista taustaa vastencolor- kcm- preview Normal merket tekst mot normal utvalgsbakgrunncolor- kcm- preview Valittu teksti Merket tekst Valinnan linkkiteksti valinnan tavallista taustaa vasten Merket lenketekst mot normal utvalgsbakgrunn Valinnan vierailtu teksti valinnan tavallista taustaa vasten Merket besøkt tekst mot normal utvalgsbakgrunn Valinnan aktiivinen teksti valinnan tavallista taustaa vasten Merket aktiv tekst mot normal utvalgsbakgrunn Valinnan passiivinen teksti valinnan tavallista tekstiä vasten Merket inaktiv tekst mot normal utvalgsbakgrunn Valinnan negatiivinen teksti valinnan tavallista taustaa vasten Merket negativ tekst mot normal utvalgsbakgrunn Valinnan neutraali teksti valinnan tavallista taustaa vasten Merket nøytral tekst mot normal utvalgsbakgrunn Valinnan positiivinen teksti valinnan tavallista taustaa vasten Merket positiv tekst mot normal utvalgsbakgrunn Painikkeen teksti painikkeen taustallacolor- kcm- preview Knappetekst på knappebakgrunncolor- kcm- preview Painopainike Trykknapp Tavallinen teksti tavallisella taustallacolor- kcm- set- preview Normal tekst på normal bakgrunncolor- kcm- set- preview tavallinen normal Linkkiteksti tavallisella taustallacolor- kcm- set- preview Lenketekst på normal bakgrunncolor- kcm- set- preview Vierailtu teksti tavallisella taustallacolor- kcm- set- preview Besøkt tekst på normal bakgrunncolor- kcm- set- preview Aktiivinen teksti tavallisella taustallacolor- kcm- set- preview Aktiv tekst på normal bakgrunncolor- kcm- set- preview aktiivinen aktiv Passiivinen teksti tavallisella taustallacolor- kcm- set- preview Inaktiv tekst på normal bakgrunncolor- kcm- set- preview passiivinen inaktiv Negatiivinen teksti tavallisella taustallacolor- kcm- set- preview Negativ tekst på normal bakgrunncolor- kcm- set- preview negatiivinen negativ Neutraali teksti tavallisella taustallacolor- kcm- set- preview Nøytral tekst på normal bakgrunncolor- kcm- set- preview neutraali nøytral Positiivinen teksti tavallisella taustallacolor- kcm- set- preview Positiv tekst på normal bakgrunncolor- kcm- set- preview positiivinen positiv Osoita tavallisella taustallacolor- kcm- set- preview Svever på normal bakgrunncolor- kcm- set- preview osoitettu svever Linkkiteksti linkkitaustalla (Huom: Linkkitausta periytyy linkkitekstistä ja sitä ei voi erikseen muokata tällä hetkellä) Lenketekst på lenkebakgrunn (Merk: lenkebakgrunn er avledet fra lenketekst og kan ikke settes opp separat nå) Vierailtu teksti vieraillulla taustalla (Huomaa: Vierailtu tausta periytyy vieraillusta tekstistä ja sitä ei voi erikseen muokata tällä hetkellä) Besøkt tekst på besøkt bakgrunn (Merk: besøkt bakgrunn er avledet fra besøkt tekst og kan ikke settes opp separat nå) Aktiivinen teksti aktiivisella taustalla (Huom: Aktiivinen tausta periytyy aktiivisesta tekstistä ja sitä ei voi erikseen muokata tällä hetkellä) Aktiv tekst på aktiv bakgrunn (Merk: aktiv bakgrunn er avledet fra aktiv tekst og kan ikke settes opp separat nå) Passiivinen teksti vaihtoehtoisella taustallacolor- kcm- set- preview Inaktiv tekst på alternativ bakgrunncolor- kcm- set- preview vaihtoehtoinen alternativ Negatiivinen teksti negatiivisella taustalla (Huom: Negatiivinen tausta periytyy negatiivisesta tekstistä ja sitä ei voi erikseen muokata tällä hetkellä) Negativ tekst på negativ bakgrunn (Merk: negativ bakgrunn er avledet fra negativ tekst og kan ikke settes opp separat nå) Neutraali teksti neutraalilla taustalla (Huom: Neutraali tausta periytyy neutraalista tekstistä ja sitä ei voi erikseen muokata tällä hetkellä) Nøytral tekst på nøytral bakgrunn (Merk: nøytral bakgrunn er avledet fra nøytral tekst og kan ikke settes opp separat nå) Positiivinen teksti positiivisella taustalla (Huom: Positiivinen tausta periytyy positiivisesta tekstistä ja sitä ei voi erikseen muokata tällä hetkellä) Positiv tekst på positiv bakgrunn (Merk: positiv bakgrunn er avledet fra positiv tekst og kan ikke settes opp separat nå) Kohdistus tavallisella taustallacolor- kcm- set- preview Fokus på normal bakgrunncolor- kcm- set- preview kohdistettuNAME OF TRANSLATORS fokusNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Ilpo Kantonen, Mikko Piippo, Teemu Rytilahti, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Hans Petter Bieker, Bjørn Steensrud, Axel Bojer, Nils Kristian Tomren, Bjørn KvisliEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi, teemu. rytilahti@ d5k. net, karvonen. jorma@ gmail. com bieker@ kde. org, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, axelb@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net, bjorn. kvisli@ gmail. com Valitse haluamasi selainohjelma: Velg hvilken nettleser du foretrekker: Vaihdoit oletuksena olevaa ohjelmaa. Haluatko tallentaa muutokset? Du endret valget av standardkomponent. Skal endringa lagres nå? Kuvausta ei ole saatavilla Ingen beskrivelse er tilgjengelig Valitse alla olevasta luettelosta oletuskomponentti palvelulle% 1. Velg fra lista nedenfor hvilke komponenter som skal brukes som standard for tjenesten% 1. Valitse haluamasi sähköpostiohjelma: Velg hvilket e- postprogram du foretrekker: Valitse haluamasi pääteikkunaohjelma: Velg hvilket terminalprogram du foretrekker: Uusi ikkunaohjelma otetaan käyttöön kun KDE käynnistetään seuraavan kerran. Den nye vindusbehandleren blir brukt neste gang KDE starter. Ikkunaohjelman muutos Vindusbehandler endret Uusi ikkunaohjelma on käynnissä. On silti suositeltavaa käynnistää tämä KDE- istunto uudelleen, jotta kaikki käynnissä olevat ohjelmat varmasti sopeutuvat tähän muutokseen. En ny vindusbehandler kjører. Det anbefales likevel å starte denne KDE- økta på nytt slik at alle kjørende programmer justeres for denne endringa. Ikkunaohjelma korvattiin Vindusbehandler erstattet Käytössä oleva ikkunaohjelma korvataan nyt uudella. Den vindusbehandleren som kjører vil nå bli erstattet av den som er satt opp. Muokkaa ikkunaohjelman vaihtoa Sett opp endring av vindusbehandler & Hyväksy muutos & Godta endring & Palaa edelliseen Gå tilbake til & forrige Uusi ikkunaohjelma käynnistetään. Tarkista, että se on käynnistynyt oikein ja vahvista muutos. Muutoin vanha ikkunaohjelma palautetaan 20 sekunnissa. Den oppsatte vindusbehandleren er startet. Se etter at den er riktig startet og bekreft endringa. Vindusbehandleren blir automatisk tilbakestilt om 20 sekunder. Käynnissä oleva ikkunaohjelma on palautettu KDE: n oletusikkunaohjelmaksi KWin. Den kjørende vindusbehandleren er bitt tilbakestilt til KDEs standard vindusbehandler KWin. Uuden ikkunaohjelman käynnistys epäonnistui. Käynnissä oleva ikkunaohjelma on palautettu KDE: n oletusikkunaohjelmaksi KWin. Den nye vindusbehandleren startet ikke. Den kjørende vindusbehandleren er bitt tilbakestilt til KDEs standard vindusbehandler KWin. Asetustyökalun suoritus epäonnistui Det lyktes ikke å kjøre oppsettsverktøyet. kcmcomponentchooser kcmcomponentchooser Komponenttivalitsin Komponentvelger ©, 2002 Joseph Wenninger © 2002 Joseph Wenninger Joseph Wenninger Joseph Wenninger Avaa http - ja https - osoitteet Åpne http og https nettadresser verkko- osoitteen sisällön mukaan valitulla sovelluksella med et program basert på innholdet i nettadressen seuraavalla selainohjelmalla: i følgende nettleser: Tästä voit vaihtaa komponenttiohjelmia. Komponentit ovat ohjelmia, jotka hoitavat perusasioita kuten pääte- emulaattori, tekstieditori sekä sähköpostiohjelma. Eri KDE- ohjelmien pitää joskus avata pääte- emulaattori, lähettää sähköpostia tai näyttää jotain tekstiä. Tehdäkseen sen yhtenäisesti koko KDE: ssä, nämä ohjelmat käyttävät aina samoja komponentteja. Tästä voit valita mitä ohjelmia nämä komponentit ovat. Her kan du endre komponentprogrammet. Komponenter er programmer som håndterer grunnleggende oppgaver, slik som terminalprogram, skriveprogram og e- postprogram. Forskjellige KDE- programmer trenger noen ganger å starte et konsoll, sende en e- post eller vise noe tekst. For å gjøre det på samme måte, vil disse programmene alltid hente fram de samme komponentene. Du kan velge her hvilke programmer disse komponentene er. Oletuskomponentti Standardkomponent Tässä luettelossa näkyy muokattavissa olevat komponenttityypit. Napsauta komponenttia jota haluat muokata. Tässä moduulissa voit vaihtaa KDE: n oletuskomponentteja. Komponentit ovat ohjelmia, jotka hoitavat perusasioita kuten pääte- emulaattori, tekstieditori sekä sähköpostiohjelma. Eri KDE- ohjelmien pitää joskus avata pääte- emulaattori, lähettää sähköpostia tai näyttää jotain tekstiä. Tehdäkseen sen yhtenäisesti koko KDE: ssä, nämä ohjelmat käyttävät aina samoja komponentteja. Tästä voit valita mitä ohjelmia nämä komponentit ovat. Denne lista viser komponenttypene som kan tilpasses. Trykk på komponentene du vil tilpasse. I dette dialogvinduet kan du endre hva som er standardkomponenter i KDE. Komponenter er programmer som håndterer grunnleggende oppgaver, slik som terminalprogram, skriveprogram og e- postprogram. Noen KDE- programmer trenger noen ganger å starte et konsoll, sende en e- post eller vise litt tekst. For å gjøre det på samme måte, vil disse programmene alltid bruke de samme komponentene. Du kan velge her hvilke programmer disse komponentene er. KMail on KDE- työpöytäympäristön oletussähköpostiohjelma. Kmail er standardprogrammet for e- post i KDE. & Käytä KMailia sähköpostiohjelmana & Bruk KMail som ønsket e- postprogram Valitse tämä asetus, jos haluat käyttää mitä tahansa muuta sähköpostiohjelmaa. Velg dette alternativet hvis du vil bruke et annet e- postprogram. Käytä jotain & toista sähköpostiohjelmaa: Bruk et annet & e- postprogram: % t: Vastaanottajan osoite% s: Aihe% c: Kopio (CC)% b: Piilokopio (BCC)% B: Viestin pohja% A: Liite% u Kokonainen mailto: - verkko- osoite % t: Mottakeradresse% s: Emne% c: Kopi (CC)% b: Blindkopi (BCC)% B: Meldingstekst% A: Vedlegg% u: Fullstendig mailto- adresse Napsauta tätä painiketta valitaksesi haluamasi sähköpostiohjelman. Huomaa, että valitsemasi tiedoston täytyy olla sähköpostiohjelman suoritustiedosto. Voit myös määritellä useita paikankorvaajia, jotka todelliset arvot korvaavat, kun sähköpostiohjelmaa kutsutaan.% t: Vastaanottajien osoitteet% s: Aihe% c: Kopio (CC)% b: Piilokopio (BCC)% B: Viestin pohja% A: Liite Trykk denne knappen for å velge hvilket e- postprogram du foretrekker. Merk at fila du velger må være kjørbar for å bli godtatt. Du kan også bruke ulike plassholdere som erstattes av følgende verdier når e- postprogrammet blir startet:% t: Mottakeradresse% s: Emne% c: Kopi (CC)% b: Blindkopi (BCC)% B: Meldingstekst% A: Vedlegg Napsauta tästä valitaksesi sähköpostiohjelman. Trykk her for å lete etter e- postprogrammet. Valitse tämä kohta, jos haluat että käyttämäsi sähköpostiohjelma käynnistetään pääteikkunassa (esim. Konsolessa). Bruk dette valget om du vil at e- postprogrammet skal kjøres i et skall (f eks Konsole). & Käynnistä pääteikkunassa & Kjør i terminal Selaa kansioita käyttäen seuraavaa tiedostonhallintaa: Bla i mapper med følgende filbehandler: Muu: Napsauta Lisää- painiketta avautuvasta valintaikkunasta: Andre: Trykk Legg til & # 160; … i dialogen som vises her: & Käytä Konsolea pääteikkunaohjelmana & Bruk Konsoll som skall Käytä jotain toista & pääteikkunaohjelmaa: Bruk et annet & skall: Napsauta tätä painiketta, jos haluat valita pääteohjelmasi. Huomaa, että valitsemasi tiedoston täytyy olla suoritustiedosto. Huomaa myös, etteivät kaikki pääte- emulaattorit toimi, jos lisäät komentoriviparametreja (esim: konsole - ls). Bruk denne knappen for å velge den terminalemulatoren du vil bruke. Merk at den fila du velger må være kjørbar for å bli godtatt. Merk også at noen programmer som bruker en terminalemulator ikke virker dersom du legger til argumenter på kommandolinja (f eks « konsole - ls »). Napsauta tästä valitaksesi pääteohjelman. Trykk her for å lete etter skall- programmet. & Käytä KDE: n oletusikkunaohjelmaa (KWin) Bruk KDEs standard vindusbehandler (KWin) Käytä eri & ikkunaohjelmaa: Bruk en annen & vindusbehandler: Muokkaa Sett opp Huom: useimmilla ikkunaohjelmilla on omat asetuksensa, eivätkä ne noudata KDE: n asetuksia. NAME OF TRANSLATORS Merk: De fleste vindusbehandlere har sitt eget oppsett og følger ikke KDE- innstillingene. NAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com knuty@ skolelinux. no plasma name Fargeoppsettplasma name plasma name Panelbakgrunnplasma name Teeman osaplasma name Oppgaveelementerplasma name plasma name Skjermelementbakgrunnplasma name plasma name Gjennomsiktig bakgrunnplasma name plasma name Bakgrunn for dialogvinduplasma name plasma name Analog klokkeplasma name plasma name Notaterplasma name plasma name Verktøytipsplasma name plasma name Sidevekslerplasma name plasma name Kjør kommandoplasma name Työpöytäteeman yksityiskohdat Detaljer om skrivebordstema Teeman osia on vaihtunut. Haluatko silti poistaa teeman "% 1"? Elementer av temaet er endret. Vil du fremdeles fjerne temaet «% 1 »? Poista työpöytäteema Fjern skrivebordstema KDE: n oletusteeman poistaminen ei ole sallittua. Det er ikke lov å fjerne standard skrivebordstema. Haluatko varmasti poistaa teeman "% 1"? Er du sikker på at du vil fjerne temaet «% 1 »? Vie työpöytäteema Eksporter skrivebordstema Vie teema tiedostoon... Eksporter tema til fil Teeman osa Temaelement Tiedosto... FIl & # 160; … Valitse tiedosto, jota käytetään osalle% 1 Velg fil som skal brukes for% 1 Tekijä:% 1 Forfatter:% 1 Versio:% 1 Versjon:% 1 Poista teema Fjern tema Vie teema tiedostoon... Eksporter tema til fil & # 160; … Uuden teeman nimi: Navn på nytt tema: Teeman tekijä Temaforfatter Teeman nimi Temanavn Teeman versio Temaversjon Teeman kuvaus tulee tähänNAME OF TRANSLATORS Temabeskrivelsen skal være her & # 160; … NAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Bjørn KvisliEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org bjornst@ skogkatt. homelinux. org, bjorn. kvisli@ gmail. com Laitteen automaattiliittäjä Automatisk enhetsmontering Automaattisesti liittää laitteet sisään kirjauduttaessa tai laitteita kytkettäessä Monterer enheter automatisk ved innlogging eller når de kobles til (c) 2009 Trever Fischer © 2009 Trever Fischer Trever Fischer Trever Fischer Liitä automaattisesti kirjauduttaessa Automonter ved innlogging Liitä automaattisesti kytkettäessä Automonter ved tilkobling Laite liitetään automaattisesti sisään kirjauduttaessa. Denne enheten blir automatisk montert ved innlogging. Laitetta ei liitetä automaattisesti sisään kirjauduttaessa. Denne enheten vil ikke bli automatisk montert ved innlogging. Laite liitetään automaattisesti kytkettäessä. Denne enheten blir automatisk montert når den kobles til. Laitetta ei liitetä automaattisesti kytkettäessä. Denne enheten vil ikke bli automatisk montert når den kobles til. Kytketyt laitteet Tilkoblede enheter Poistetut laitteet Frakoblede enheter Jos tästä poistetaan valinta, minkäänlaista laitteiden automaattiliittämistä ei tapahdu, riippumatta Laitteiden erityiskohtelu - osion määrityksistä. Hvis dette ikke er krysset av vil det ikke bli automontert noe som helst, uansett hva som er valgt i avsnittet « Enhetsoverstyring ». Liitä siirrettäviä laitteita automaattisesti Slå på automatisk montering av flyttbare media Kun tämä on valittu, KDE liittää automaattisesti muistamansa laitteet. Laite ” muistetaan ”, jos se on liitetty aiemmin, esim. kun USB- mediasoitin on kytketty latautumaan. Ellei laitteen tiedostoihin pääse käsiksi, KDE ei enää liitä soitinta seuraavalla kertaa automaattisesti. Jos taas tiedostoihin pääsee käsiksi, KDE muistaa automaattisesti tuoda niiden sisällön järjestelmäsi käyttöön. Når dette er krysset av vil KDE bare montere automatisk enheter som det husker. En enhet « huskes » hvis den noen gan har vært montert før, f. eks. koblet til en USB mediespiller for lading. Hvis det ikke leses eller skrives filer på den, så vil KDE ikke automatisk montere spilleren neste gang den blir sett, men når filene er blitt brukt, vil KDE huske å automatisk gjøre innholdet på spilleren tilgjengelig for systemet ditt, Liitä automaattisesti vain aiemmin käsin liitetyt siirrettävät laitteet Monter automatisk bare enheter som har vært montert manuelt tidligere Jos siirrettävien tallennuslaitteita on kytkettynä järjestelmään kirjautuessasi sisään, KDE tuo automaattisesti niiden sisällön järjestelmäsi käyttöön ja muiden ohjelmien luettavaksi. Hvis noen flyttbare lagringsmedia er koblet til systemet når du logger inn på skrivebordet, så vil KDE automatisk gjøre innholdet tilgjengelig slik at andre programmer på systemet ditt kan lese det. Liitä kaikki siirrettävät laitteet kirjauduttaessa Monter alle flyttbare media ved innlogging Kun tämä on valittu, KDE tuo automaattisesti tallennuslaitteet järjestelmän käyttöön niitä kytkettäessä. Når dette er krysset av vil KDE automatisk gjøre innholdet på lagringsenheter tilgjengelig for systemet når enheten plugges inn eller kobles til. Liitä automaattisesti siirrettävät laitteet kytkettäessä Monterer enheter automatisk når de kobles til Laitteiden erityiskohtelu Enhetsoverstyring Tässä luetellaan KDE: n tuntemat tallennuslaitteet. Jos ” Liitä automaattisesti kirjauduttaessa ” on valittu, laite liitetään, vaikka ” Liitä kaikki siirrettävät laitteet kirjauduttaessa ” oli valitsematta. Sama pätee kohtaan ” Liitä automaattisesti kytkettäessä ”. Jos ” Liitä siirrettäviä laitteita automaattisesti ” on valitsematta, erityiskohtelut eivät ole voimassa eikä laitteita koskaan liitetä automaattisesti. Denne lista inneholder lagringsenheter som KDE kjenner til. Hvis det er krysset av for « Automonter ved innlogging » blir enheten montert automatisk, selv om det ikke er krysset av for « Monter alle flyttbare media ved innlogging ». Det samme gjelder « Automonter ved tilkobling ». Hvis det ikke er krysset av for « Slå på automatisk montering av flyttbare media » virker ikke overstyringen og ingen enheter blir montert automatisk. Napsauttamalla tätä painiketta KDE ” unohtaa ”, että valittua laitetta on koskaan ollutkaan. Tästä on hyötyä vain, jos ” Liitä automaattisesti vain aiemmin käsin liitetyt siirrettävät laitteet ” on valittu. Kun laite on unohdettu ja KDE asetettu liittämään automaattisesti vain tuntemansa laitteet, tätä laitetta ei enää liitetä automaattisesti. Om denne knappen trykkes vil KDE « glemme » at de markerte enhetene fantes. Dette er bare nyttig dersom det er krysset av for « Monter automatisk bare enheter som har vært montert manuelt tidligere ». Når en enhet er glemt og KDE er satt til å bare montere automatisk kjente enheter, så blir enheten ikke montert automatisk. Unohda laiteNAME OF TRANSLATORS Glem enhetNAME OF TRANSLATORS Hymiöt Humørfjes Raahaa tai kirjoita hymiöteeman verkko- osoite Dra eller skriv inn URL for humørfjes- tema Hymiöteemoja voidaan asentaa vain paikallisista tiedostoista. Humørfjes- temaer må installeres fra lokale filer. Hymiöteemaa ei voitu asentaa Klarte ikke installere humørfjestema Haluatko poistaa myös kansion% 1? Vil du fjerne% 1 også? Poista hymiö Slett humørfjes Lisää hymiö Legg til humørfjes Muokkaa hymiötä Rediger humørfjes Uusi hymiöteema Nytt humørfjestema Anna uuden hymiöteeman nimi: Oppgi navn på det nye humørfjestemaet: % 1- niminen teema on jo olemassa Temaet% 1 finnes fra før Valitse luotavan hymiöteeman tyyppi Velg type humørfjes- tema som skal lages Hymiöteemojen hallintapaneeli Humørfjes- administrasjon Luo uusi hymiö Opprett et nytt humørfjes Luo uusi hymiö antamalla sille kuvakke ja teksti Opprett et nytt humørfjes ved å tilordne det et ikon og litt tekst Muokkaa valitun hymiön kuvaketta tai tekstiä Endre det valgte humørfjes- ikonet eller teksten Muuta valittua hymiötä vaihtamalla sen kuvaketta tai tekstiä Rediger det valgte humørfjeset for å endre ikonet eller teksten Poista valittu hymiö Fjern det valgte humørfjeset Poista valittu hymiö kiintolevyltä Fjern det valgte humørfjeset fra disken Vaadi tyhjät välit hymiöiden ympärillä Krev mellomrom rundt humørfjes Suunnittele uusi hymiöteema Lag et nytt humørfjes- tema Aloita uusi teema antamalla sille nimi. Käytä sen jälkeen Lisää- painiketta lisätäksesi hymiötä teemaan. Start et nytt tema ved å gi det et navn. Bruk deretter Legg til- knappen til høyre for å legge til humørfjes til dette temaet. Uusi teema... Nytt tema & # 160; … Hae uusia teemoja internetistä Hent nye ikontemaer fra Internett Sinulla täytyy olla internet- yhteys käyttääksesi tätä toimintoa. Ikkuna näyttää http: // www. kde. org- sivustolla saatavilla olevat hymiöteemat. Voit asentaa teeman napsauttamalla Asenna- painiketta teeman kohdalla. Du må være tilkoblet Internett for å bruke dette. En dialog kommer opp og visrt en liste over humørfjestemaer fre nettstedet http: // www. kde. org. Trykk på Install- knappen for et tema, så blir temaet installert lokalt. Hae uusia teemoja... Hent nye ikontemaer & # 160; … Asenna teemapaketti, joka löytyy koneelta Installer en arkivfil med temaer som finnes lokalt Jos teemapaketti löytyy valmiiksi koneelta, tämä toiminto asentaa sen käytettäväksi KDE- ohjelmiin Hvis du allerede har en arkivfil med humørfjestemaer på maskinen, så vil denne knappen pakke den opp og gjøre den tilgjengelig for KDE- programmer Asenna teematiedosto... Installer temafil & # 160; … Poista valittu teema kiintolevyltä Fjern det valgte temaet fra disken Tämä poistaa valitun teeman kiintolevyltä. Dette sletter det valgte temaet fra harddisken din. Poista teemaNAME OF TRANSLATORS Fjern temaNAME OF TRANSLATORS Muokkaa pehmentämisen asetuksia Innstillinger for kantutjevning & Pois jätettävät: & Unnta intervall: pt punkter to til Mikäli käytät TFT - tai LCD- näyttöä, voit parantaa näytettävien kirjasinten laatua ottamalla tämän valinnan käyttöön. Toiminto tunnetaan myös nimellä ClearType (tm). Jos haluat saada alipikselivihjeet toimimaan oikein, sinun täytyy tietää kuinka näyttösi alipikselit on järjestetty. TFT - tai LCD- näytössä yksittäinen kuvapiste koostuu kolmesta erillisestä kuvapisteestä: punaisesta (R), vihreästä (G) ja sinisestä (B). Useimmissa näytöissä väripisteet ovat järjestyksessä RGB, joissakin järjestys on BGR. Tämä ominaisuus ei toimi kuvaputkinäytöillä. Hivis du har en TFT eller LCD- skjerm, så kan viste skrifter forbedres videre ved å slå på dette. Delpunktsopptegning er også kjent som ClearType™ For at antydninger om delpunkter skal virke riktig, må du kjenne til hvordan delpunktene på skjermen din justeres. På TFT - eller LCD- skjermer består et enkelt punkt faktisk av tre underpunkter, rød, grønn og blå. De fleste skjermer har en lineær ordning av RGB- delpunkter, noen har BGR. Dette valget fungerer ikke med CRT- skjermer. & Käytä alipikselivihjeitä: Bruk delpunktsopptegning: Vihjeiden tyyli: Antydningsstil: Vihjaaminen on prosessi, jonka avulla parannetaan pienten kirjasinten laatua. font usage Antydning er en prosess som brukes til å forbedre kvaliteten på skrifttyper ved små størrelser. font usage Yleisetfont usage Genereltfont usage Tasavälinenfont usage Fast breddefont usage Pienifont usage Litenfont usage Työkalupalkkifont usage Verktøylinjefont usage Valikkofont usage Menyfont usage Ikkunan otsikkofont usage Vindustittelfont usage Tehtäväpalkkifont usage Oppgavelinjefont usage Työpöytä Skrivebord Normaali teksti (painikkeiden tekstit, luettelot) Brukt for vanlig tekst (f. eks. etiketter på knapper, listeelementer). Tasavälinen kirjasin (kirjoituskonekirjasin) Ikke- proporsjonal skrift (f. eks. skrivemaskinskrift). Pienin helposti luettavissa oleva kirjasin. Minste skrift som fremdeles er godt leselig. Työkalupalkin kuvakkeissa käytettävä kirjasin. Brukes for å vise tekst ved siden av ikoner på verktøylinja. Käytetään valikoissa ja ponnahdusvalikoissa. Brukes til menylinjer og sprettoppmenyer. Käytetään ikkunan otsikkorivillä. Brukes av vinduenes tittellinje. Käytetään tehtäväpalkissa. Brukes av oppgavelinja. Käytössä työpöydän kuvakkeille. Font role Brukt for skrivebordsikon. Font role Muokkaa kaikkia kirjasimia... Juster & alle skrifter & # 160; … Napsauta muuttaaksesi kaikkia kirjasimia Trykk for å endre alle skriftene Käytä kirjasinten & pehmennystäUse anti- aliasing Bruk & kantutjevning: Use anti- aliasing KäytössäUse anti- aliasing Slått påUse anti- aliasing Järjestelmän asetuksetUse anti- aliasing SystemoppsettUse anti- aliasing Jos tämä kohta on valittuna, KDE pehmentää kirjasinten reunoja. Hvis du velger dette, vil KDE bruke kantutjevnet skrift. Muokkaa... Sett opp & # 160; … Pakota kirjasimen DPI: Force fonts DPI Tving størrelse på skrifter: Force fonts DPI 96 DPI 96 punkter per tomme 120 DPI 120 punkter per tomme Tämä asetus pakottaa kirjasimille määrätyn DPI- arvon. Tämä voi olla tarpeen, jos laitteiston oikeaa DPI- arvoa ei tunnisteta oikein. Voit myös käyttää valintaa, jos kirjasimet eivät näytä hyviltä muilla DPI- arvoilla kuin 96 tai 120 DPI. Tämän asetuksen käyttämistä ei yleensä suositella. Parempi tapa on asettaa DPI- arvo koko X- palvelimelle, jos se on vain mahdollista (esim. DisplaySize xorg. conf tiedostossa, tai lisäämällä dpi- arvo ServerLocalArgs= muuttujaan tiedostossa $KDEDIR/ share/ config/ kdm/ kdmrc). Jos kirjasimet eivät piirry kunnolla oikealla DPI- arvolla käytä parempia kirjasimia, tai korjaa kirjasinvihjeiden asetuksia. Dette valget tvinger en bestemt punkter per tomme verdi for skrift. Dette kan være nyttig når den egentlige punkter per tomme for maskinvaren ikke blir gjenkjent korrekt. Valget blir ofte misbrukt når skrift av dårlig kvalitet ikke får et fint utseende utenom valgene 96 og 120 punkter per tomme. Bruken av dette valget er ikke anbefalt. Hvis mulig så sett opp X tjeneren med korrekt punkter per tomme verdi istedenfor (f. eks DisplaySize i xorg. conf eller legg til - dpi value i ServerLocalArgs= som finnes i $KDEDIR/ share/ config/ kdm/ kdmrc). Når skrifta ikke gjengis riktig for faktisk punkter per tomme verdi, kan andre skrifttyper benyttes, eller så bør innstillinga for skriftsnittantydning kontrolleres. Olet valinnut pehmennykseen liittyvän asetuksen. Asetus tulee voimaan käynnistyvissä ohjelmissa. Noen endringer, som for eksempel kantutjevning, vil bare tre i kraft for nylig startede KDE program. Kirjasinasetukset muuttuneet Innstilling for skrift er endret Jotkut muutokset, kuten DPI- asetus, vaikuttavat vain myöhemminkäynnistetyissä ohjelmissa. no subpixel rendering Noen endringer, som for eksempel punkt- per- tomme, vil bare tre i kraft for nylig startede KDE program. no subpixel rendering BGR BGR Pystysuuntainen RGB Loddrett RGB Pystysuuntainen BGR Loddrett BGR Keskisuurino hinting Middelsno hinting Vähäinen Litt Täysi Helt ht: // dig ht: // dig Ohjeiden hakemiseen käytetään ht: // dig - hakukonetta. Ohjelman voi hakea osoitteesta Fulltekst søk bruker HTML- søkemotoren ht: // dig. Du kan skaffe deg ht: // dig på Tietoja mistä ht: // dig - paketti löytyy. Informasjon om hvor man kan få ht: // dig- pakken. http: // www. htdig. org / ht: // digs hjemmeside Ohjelmien sijainti Programplasseringer htdig htdig Kirjoita htdig - ohjelman polku, esim. / usr/ local/ bin/ htdig Oppgi stien til htdig- programmet ditt her, f eks / usr/ local/ bin/ htdig htsearch htsearch Kirjoita htsearch - ohjelman polku, esim. / usr/ local/ bin/ htsearch Oppgi stien til htsearch- programmet ditt her, f eks / usr/ local/ bin/ htsearch htmerge htmerge Kirjoita htmerge - ohjelman polku, esim. / usr/ local/ bin/ htmerge Oppgi stien til htmerge- programmet ditt her, f eks / usr/ local/ bin/ htmerge Laajuus Område Tässä voit valita mitkä osat dokumentaatiosta sisällytetään tekstihakuun. Valintoina ovat KDE ohjesivut, asennetut man- sivut ja asennetut info- sivut. Voit valita mitkä tahansa näistä. Her kan du velge hvilke deler av dokumentasjonen som skal tas med i indeksen for fulltekstsøk. Tilgjengelige valg er KDE- hjelpesider, installerte man- sider og installerte info- sider. Du kan velge så mange du vil av disse. & KDE: n ohje & KDE- hjelp & Mansivut & Man- sider & Infosivut & Info- sider Lisähakupolut Andre søkestier Tässä voit antaa ylimääräisiä polkuja dokumentaatiolle. Lisätäksesi polun, napsauta Lisää - painiketta ja valitse kansio, josta ylimääräistä dokumentaatiota haetaan. Voit poistaa kansioita napsauttamalla Poista - painiketta. Her kan du legge til flere søkestier for hjelpetekster. & # 160; For å legge til en sti, trykk på knappen Legg til & # 160; … og velg mappa der KDE skal lete etter flere hjelpetekster. Du kan fjerne mapper ved å bruke knappen Slett. Kieliasetukset Språkinnstillinger Tässä voit valita kielen jolle indeksi luodaan. Her kan du velge hvilket språk du vil lage et indeks for. & Kieli & Språk Luo hakemisto... Opprett indeks & # 160; … Napsauta tätä painiketta luodaksesi tekstihakuindeksin. Trykk på denne knappen for å opprette indeksen for fulltekstsøk. Ohjeen indeksi Tämä asetusmoduuli mahdollistaa ht: // dig hakukoneen asettelun. Hakukonetta voidaan käyttää tekstihakuihin KDE: n dokumentaatiosta, sekä muusta järjestelmän dokumentaatiosta kuten info - ja man- sivut. NAME OF TRANSLATORS Hjelpeoversikt Med denne oppsettsmodulen kan du tilpasse ht: // dig- motoren som kan brukes til fulltekstsøk i KDEs hjelpetekster, i tillegg til annen systemdokumentasjon som man - og info- sider. NAME OF TRANSLATORS Kuvakkeen käyttö@ label The icon rendered by default Ikonbruk@ label The icon rendered by default Oletus@ label The icon rendered as active Standard@ label The icon rendered as active Aktiivinen@ label The icon rendered as disabled I bruk@ label The icon rendered as disabled Poissa käytöstä oleva Av Animoi kuvakkeita Animer ikoner Muokkaa tehostetta... Velg effekt & # 160; … Työkalupalkki Verktøylinje Paneeli Panel Valintaikkunat Dialoger Kaikki kuvakkeet Alle ikoner Muokkaa kuvakkeen oletustehostetta Oppsett av virkemåten til standardikonene Muokkaa aktiivisen kuvakkeen tehostetta Oppsett av effekter for ikoner i bruk Muokkaa passiivisen kuvakkeen tehostetta Tilpass effekten for ikoner som er slått av & Tehoste: & Effekt: Ei tehostetta Ingen effekt Värjää harmaaksi Til grå Väritä Fargelegg Vaalenna Avmetting Yksiväriseksi Til svarthvitt & Puoliläpinäkyvä & Halvgjennomsiktig Tehosteen asetukset Effektparametere & Määrä: & Mengde: & Toinen väri: & Andre farge: Asenna teematiedosto.. Installer temafil & # 160; … Asenna teema- arkistotiedosto, joka löytyy jo tietokoneelta Installer en tema- arkivfil som finnes lokalt Jos teema- arkistopaketti on jo tietokoneella, tätä painiketta painamalla se puretaan ja tuodaan KDE- ohjelmien käytettäväksi Hvis du allerede har et temaarkiv lokalt, så vil denne knappen pakke det opp og gjøre det tilgjengelig for KDE- programmer Hae uusia teemoja... Hent nye temaer & # 160; … Hae uusia teemoja internetistä Hent nye temaer fra Internett Sinulla täytyy olla internet- yhteys käyttääksesi tätä toimintoa. Ikkuna näyttää http: // www. kde. org- sivustolla saatavilla olevat teemat. Voit asentaa teeman napsauttamalla Asenna- painiketta teeman kohdalla. Du må være tilkoplet Internett for å bruke denne handlinga. En dialog vil vise en liste over temaer fra nettstedet http: // www. kde. org. Trykker du på installer- knappen tilknyttet et tema, så b lir den installert lokalt. Poista valittu teema tietokoneelta Fjern det valgte temaet fra disken Tämä poistaa valitun teeman tietokoneelta. Dette sletter det valgte temaet fra harddisken din. Valitse käytettävä kuvaketeema: Velg det ikontemaet du vil bruke: Raahaa teema tai kirjoita sen verkko- osoite Dra hit eller skriv nettadressen til temaet Kuvaketeema- arkistoa% 1 ei löytynyt. Finner ikke ikontema- arkivet% 1. Kuvakkeen teema- arkistopaketin lataus epäonnistui! Tarkasta, että osoite% 1 on oikein. Kan ikke laste ned ikontema- arkivet, sjekk at adressen% 1 er riktig. Tiedosto ei ole kelvollinen kuvaketeema- arkisto. Fila er ikke et gyldig ikontema- arkiv. Asennuksessa tapahtui virhe. Siitä huolimatta suurin osa paketin teemoista on asennettu Det oppsto et problem under installasjonen, men de fleste temaene i arkivet er likevel installert Asennetaan kuvakkeen teemat Installerer ikontemaer Asennetaan% 1 teema Installerer temaet% 1 Oletko varma, että haluat poistaa kuvaketeeman% 1? Tämä poistaa kaikki teemaan kuuluvat tiedostot. Er du sikker på at du vil fjerne ikontemaet% 1? Dette vil slette de filene som dette temaet har installert. Varmistus Bekreftelse & Teema & Tema & Lisäasetukset & Avansert Ohjauskeskuksen Kuvakkeet- moduuli Kontrollmodul for ikoner © 2000- 2003 Geert Jansen © 2000 –– 2003 Geert Jansen Geert Jansen Geert Jansen Antonio Larrosa Jimenez Antonio Larrosa Jimenez Torsten Rahn Torsten Rahn Kuvakkeet Tästä moduulista voit valita työpöytäsi kuvakkeet. Valitse kuvaketeema napsauttamalla sen nimeä ja ota käyttöön napsauttamalla ikkunan alareunassa olevaa ” Käytä ” - painiketta. Jos et halua ottaa muutoksia käyttöön, voit napsauttaa ” Alusta ” - painiketta hylätäksesi muutokset. Napsauttamalla ” Asenna uusi teema ” - painiketta voit asentaa uuden teeman kirjoittamalla teeman sijainnin ilmestyvään laatikkoon tai selaamalla sen sijainnin. Paina lopuksi ” OK ” - painiketta viimeistelläksesi asennuksen. ” Poista teema ” - painike on käytössä vain, jos olet valinnut teeman, jonka olet asentanut tämän moduulin kautta. Et voi poistaa järjestelmänlaajuisia teemoja tällä toiminnolla. Lisäksi voit määritellä tässä moduulissa kuvakkeisiin käytettäviä tehosteita. NAME OF TRANSLATORS Ikoner Med denne modulen kan du velge hvordan ikonene på skrivebordet skal se ut. For å velge et ikontema, trykk på navnet og bekreft valget ved å trykke på « Bruk ». Hvis du ikke vil bruke dette valget likevel, kan du trykke « Tilbakestill » for å fjerne endringene. Når du trykker på « Installer nytt tema » installerer du et nytt ikontema ved å skrive inn plasseringa i boksen eller lete deg fram til plasseringa. Trykk « OK » for å avslutte installasjonen. « Fjern tema » er bare i bruk hvis du velger et tema som du har installert med denne modulen. Temaer som er installert på hele systemet kan du ikke fjerne her. Du kan også angi effekter for ikonene. NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Ilpo Kantonen, Mikko Piippo, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Gunnhild LuråsEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi, piippo@ cc. helsinki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com gluras@ c2i. net KDE: n järjestelmätietojen moduuli KDEs kontrollmodul for systeminformasjon (c) 2008 Nicolas Ternisien (c) 1998 - 2002 Helge Deller © 2008 Nicolas Ternisien © 1998– 2002 Helge Deller Helge Deller Helge Deller Tämä lista näyttää järjestelmätiedot valitussa kategoriassa.% 1 is one of the modules of the kinfocenter, cpu info, os info, etc Denne lista viser systeminformasjon om den valgte kategorien.% 1 is one of the modules of the kinfocenter, cpu info, os info, etc Ei tietoja saatavilla moduulille% 1. Ingen informasjon tilgjengelig om% 1. Kaikki moduulit näyttävät tietoja tietokoneen laitteistosta tai käyttöjärjestelmästä. Alle informasjonsmodulene gir informasjon om visse deler av datamaskinen og operativsystemet. Ikke alle modulene er tilgjengelige på alle maskintyper eller operativsystem. Prosessori( a) Prosessor( er) Keskeytykset Avbrudd I/ O- portit Inn/ ut- port Äänikortti Lydkort SCSI SCSI DMA- kanava DMA- kanal Laitteet Enheter X- palvelinNAME OF TRANSLATORS X- tjenerNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org knuty@ skolelinux. no Moduulia% 1 ei löytynyt Modul% 1 finnes ikke KCMInit KCMInit KCMInit - suorittaa käynnistysalustuksen asetusmoduuleille. KCMInit – kjører oppstartsinitialisering for styringsmoduler. Luettelo moduuleista, jotka ajetaan käynnistyksessä Liste over moduler som kjøres ved oppstart Ajettava asetusmoduuliNAME OF TRANSLATORS Oppsettmodul som skal kjøreNAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Nils Kristian Tomren, Bjørn Kvisli, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org slx@ nilsk. net, bjorn. kvisli@ gmail. com, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Hiiren tyyppi:% 1 Musetype:% 1 RF- kanava 1 on asetettu. Paina hiiren Yhdistä- nappia yhdistääksesi linkin uudelleen RF- kanal 1 er valgt. Trykk « Koble til » for å gjenopprette forbindelsen Paina Yhdistä- nappia Trykk « Koble til » RF- kanava 2 on asetettu. Paina hiiren Yhdistä- nappia yhdistääksesi linkin uudelleen. no cordless mouse RF- kanal 2 er valgt. Trykk « Koble til » for å gjenopprette sambandetno cordless mouse ei mikään ingen Langaton hiiri Trådløs mus Langaton rullahiiri Trådløs hjulmus Langaton MouseMan- rullahiiri Trådløs « Mouseman » - mus med rullehjul Langaton TrackMan- rulla Trådløs « Trackman » - mus med rullehjul TrackMan Live « Trackman live » - mus Langaton TrackMan FX Trådløs « Trackman FX » - mus Langaton optinen MouseMan Optisk trådløs « Mouseman » - mus Langaton optinen hiiri Trådløs optisk mus Langaton MouseMan optinen (2- kanavainen) Trådløs optisk « Mouseman » - mus (2 kanaler) Langaton optinen hiiri (2- kanavainen) Trådløs optisk mus (2 kanaler) Langaton hiiri (2- kanavainen) Trådløs mus (2 kanaler) Langaton optinen TrackMan Trådløs optisk « Trackman » - mus MX700 langaton optinen hiiri Trådløs optisk « MX700 » - mus MX700 langaton optinen hiiri (2- kanavainen) Trådløs optisk « MX700 » - mus (2 kanaler) Tuntematon hiiri Ukjent mus Hiiri Tämä moduuli mahdollistaa osoituslaitteen toimintojen asetukset. Osoituslaitteesi voi olla hiiri, trackball tai joku muu laite joka toteuttaa saman toiminnon. Mus Med denne modulen kan du velge hvordan pekeredskapet skal virke. Istedenfor mus har du kanskje en & # 160; styrekule eller & # 160; annet & # 160; utstyr & # 160; som & # 160; utfører & # 160; en & # 160; lignende & # 160; funksjon. Jos olet vasenkätinen, voit haluta vaihtaa hiiren vasemman ja oikean painikkeen toiminnot keskenään valitsemalla kohdan 'vasenkätinen'. Jos hiiressäsi on useampia kuin kaksi painiketta vain vasen ja oikea painike vaihtavat paikkaansa. Jos sinulla on hiiri, jossa on kolme näppäintä, keskimmäisen näppäimen toiminnot säilyvät ennallaan. Hvis du er venstrehendt, så kanskje du foretrekker å bytte funksjonene til venstre og høyre knapp på pekeredskapet ditt ved å velge « venstrehendt ». Hvis pekeredskapet ditt har mer enn to knapper vil bare funksjonene på venstre og høyre knapp bli påvirket. F. eks. vil den midterste knappen på en treknappers mus forbli uendret. Normaalisti KDE: ssä valitaan ja avataan kohteita yhdellä hiiren vasemman painikkeen napsautuksella. Tämä vastaa useimpien WWW- selaimen toimintaa. Jos haluat valita yhdellä napsauksella ja avata kaksoisnapsautuksella, valitse tämä kohta. Standard i KDE er å velge og starte ikoner med et enkelt klikk med venstre museknapp. Slik er det også i de fleste nettleserne. Hvis du foretrekker å velge med et enkeltklikk og heller starte med et dobbeltklikk, så ikke kryss av for dette valget. Aktivoi ja avaa tiedostot tai kansiot yhdellä napsautuksella. Starter og åpner en fil eller mappe med et enkelt trykk. Jos valitset tämän kohdan, hiiren osoittimen pysäyttäminen kuvakkeen kohdalla valitsee kuvakkeen. Tämä voi olla hyödyllistä, jos yksi napsautus avaa kohteen ja haluat valita sen avaamatta. Hvis dette valget er avkrysset, vil ikonet automatisk bli valgt hvis du holder musepekeren over ikonet. Dette kan være nyttig hvis enkeltklikk starter ikoner og du ønsker å merke ikoner uten å starte programmet. Jos olet valinnut kuvakkeiden automaattisen valinnan, tämä liukuvalitsin määrittelee kuinka kauan hiiren osoittimen tulee olla kuvakkeen kohdalla ennen kuin se valitaan. Hvis du har krysset av for automatisk å velge ikoner, vil dette feltet gi deg mulighet til å bestemme hvor lenge du må holde musa over et ikon før det blir valgt. & Osoitinteema & Pekertema Osoittimen kiihdytys: Pekerakselerasjon: Tämä asetus antaa mahdollisuuden muuttaa suhdetta osoitinlaitteen kulkeman fyysisen ja kohdistimen ruudulla kulkeman matkan välille. Laite voi olla hiiri, trackball tai joku muu osoitinlaite. Suuri arvo kiihdytykselle johtaa suuriin hiiriosoittimen liikkeisiin kun teet pienen liikkeen osoituslaitteella. Erittäin suurten arvojen valinta voi johtaa hyvin nopeisiin hiiren liikkeisiin, mikä vaikeuttaa työpöydän käyttöä! Dette valget gir deg mulighet til å endre sammenhengen mellom avstanden musepekeren flyttes på skjermen og den fysiske enheten (som kan være en mus, styrekule eller et annet pekeredskap). En høy akselerasjonsverdi vil føre til at musepekeren flytter seg langt selv om du bare gjør små bevegelser med musa. Hvis du velger veldig høye verdier kan det føre til at musepekeren flyr over skjermen og gjør det vanskelig å styre den. Osoittimen raja- arvo: Pekerterskel: Kohdistimen raja- arvo on pienin etäisyys, joka hiiren osoittimen tulee liikkua, jotta kiihdytyksellä on vaikutusta. Jos liike on pienempi kuin raja- arvo hiiren liike vastaa sitä, että kiihdytys olisi 1. Eli jos teet pieniä liikkeitä osoituslaitteella, kohdistinta ei kiihdytetä. Näin kohdistin on helpommin hallittavissa. Osoitinlaitteen suurilla liikkeillä voit siirtää hiirtä nopeasti paikasta toiseen. Terskelen er den minste avstanden musepekeren må flyttes på skjermen før akselerasjon trer i kraft. Hvis den blir flyttet en kortere avstand enn terskelen, vil pekeren flytte seg som om akselerasjonen var satt til 1X. Det betyr at det ikke vil skje noe hvis du flytter musa veldig lite. Dette gir stor kontroll over musepekeren. Med større bevegelser kan du raskt flytte pekeren til andre deler av skjermen. Kaksoisnapsautuksen aikaväli: Dobbeltklikkintervall: Kaksoisnapsautuksen aikaväli on suurin aika (millisekunneissa) kahden painalluksen välillä, jonka aikana napsautukset tulkitaan kaksoisnapsautukseksi. Jos toinen painallus tapahtuu myöhemmin kuin tämä aikaväli, napsautukset tunnistetaan kahdeksi erilliseksi napsautukseksi. Dobbeltklikkintervall er den lengste tiden (i millisekunder) mellom to museklikk som gjør dem til et dobbeltklikk. Hvis det andre klikket skjer etter dette tidspunktet, vil de bli oppfattet som to enkeltklikk. Vedon aloitusaika: Starttid for draoperasjoner: Jos napsautat hiirellä (esim. monirivimuokkaimessa) ja alat siirtämään hiirtä vedon aloitusajan sisällä, veto- toiminto aloitetaan. Hvis du klikker med en museknapp (f. eks. i et skriveprogram med flere linjer) og begynner å flytte musa før starttiden er over, så vil en draoperasjon settes i gang. Vedon vähimmäisetäisyys: Startavstand for draoperasjon: Jos napsautat hiiren painiketta ja siirrät hiirtä vähintään vedon etäisyyden, vetotoiminto aloitetaan. Hvis du klikker med musepekeren og drar musa mer enn startavstanden, settes en draoperasjon i gang. Hiiren rullan pyörittämisen tehokkuus: Musehjulet ruller med: Jos käytät hiiren rullaa, tämä arvo määrittelee kuinka monta viivaa rullataan jokaisella rullan liikahduksella. Jos luku ylittää näkyvät viivat, asetus ohitetaan ja hiiren rulla toimii kuin PageUp / PageDown - painikkeet. Hvis du bruker en mus med rullehjul, kan du her velge hvor mange linjer teksten skal flytte seg når du ruller på hjulet. Legg merke til at dersom dette tallet er større enn antall synlige linjer, så blir teksten i stedet bare flyttet en side fram eller tilbake. Hiirinäppäimet Musenavigering & Liikuta hiirtä näppäimistöllä (numeronäppäimistö) Flytt & musepekeren med det numeriske tastaturet & Kiihdytyksen viive: & Akselerasjonsforsinkelse: & Toistoväli: Repetisjonsintervall: Kiihdytysaika: Akselerasjonstid: pikseliä/ sek piksler/ sek & Enimmäisnopeus: & Høyeste fart: Kiihdytysprofiili: Akselerasjonsprofil: © 1997 - 2005 Hiiren kehittäjät © 1997– 2005 Musutviklerne Patrick Dowler Patrick Dowler Dirk A. Mueller Dirk A. Mueller Rik Hemsley Rik Hemsley Brad Hughes Brad Hughes Ralf Nolden Ralf Nolden Brad Hards Brad Hards Painikkeiden järjestys Knapperekkefølge & Oikeakätinen Høyrehendt & Vasenkätinen & Venstrehendt Vaihtaa rullan suuntaa tai 4. ja 5. hiiren painikkeen toimintoa. Snu rulleretningen for musehjulet eller 4. og 5. museknapp. & Vaihda rullauksen suuntaa Omvendt rulleretning Kaksoisnapsauta avataksesi tiedostot ja kansiot (valitse kuvakkeet ensimmäisellä) Dobbeltklikk for å åpne filer og mapper (velg ikoner på første klikk) & Yksi napsautus avaa tiedostot ja kansiot La & Enkeltklikk åpne filer og kataloger Muuta kohdistimen & muotoa kuvakkeiden päällä Endre & pekerform over ikoner & Valitse kuvakkeet automaattisesti Velg ikoner automatisk Viive: Forsinkelse: Langaton nimi Navn på trådløs mus Anturin resoluutio Sensor- oppløsning 400 pistettä tuumalla 400 ganger per tomme 800 pistettä tuumalla 800 ganger per tomme Paristotaso Batterinivå Radiotaajuuskanava RF- kanal Kanava 1 Kanal 1 Kanava 2 Kanal 2 Jos käytössäsi on Logitechin hiiri (yhdistettynä) ja libusb löytyi käännöksessä, mutta hiirtä ei löytynyt. Tämä johtuu todennäköisesti käyttöoikeusongelmista - sinun tulee tutustua manuaaleihin kuinka tämä vika korjataan. NAME OF TRANSLATORS Du har tilkoblet en Logitech- mus og libusb ble funnet under kompileringen, men det var ikke mulig å få tilgang til denne musa. Sannsynligvis mangler du tilgansgrettigheter til enheten – se i dokumentasjonen for å finne ut hvordan dette kan rettes. NAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Niklas Laxström, Mikko Piippo, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Axel BojerEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, mikko. piippo@ helsinki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com axelb@ skolelinux. no Valitse käytettävä osoitinteema (siirrä osoitin kuvan päälle kokeillaksesi kursoria): Velg det pekertemaet du vil bruke (la forhåndsvisningen flyte for å teste): Asenna uusi teema... Installer nytt tema & # 160; … Valitse osoitinteema, jota haluat käyttää: Velg det pekertemaet du vil bruke: KDE täytyy käynnistää uudelleen, että muutokset tulisivat käyttöön. KDE må startes på nytt for at disse endringene skal tas i bruk. Osoitinasetuksia muutettiin Pekerinnstillingene er endret Pienet mustat Liten og svart Pienet mustat osoittimet Små, svarte pekere Suuret mustat Stor og svart Suuret mustat osoittimet Store, svarte pekere Pienet valkoiset Liten og hvit Pienet valkoiset osoittimet Små, hvite pekere Suuret valkoiset Stor og hvit Suuret valkoiset osoittimet Store, hvite pekere KDE Klassinen KDE klassisk KDE2: n ja KDE3: n oletusteema Standardtema for markør i KDE2 og KDE3 Vedä tai kirjoita teeman verkko- osoite Dra eller skriv inn nettadresse til temaet Osoitinteemapakettia% 1 ei löytynyt. Klarte ikke finne pekertema- arkivet% 1. Ei voitu ladata osoitinteemapakettia. Tarkasta, että osoite% 1 on oikea. Klarte ikke å laste ned pekertema- arkivet, sjekk at adressen% 1 stemmer. Tiedosto% 1 ei vaikuta olevan oikeanlainen osoitinteemapaketti. Fila% 1 ser ikke ut til å være et gyldig arkiv for pekertemaer. Et voi poistaa nyt käyttämääsi teemaa. Ota ensin toinen teema käyttöön. Du kan ikke slette det temaet som du bruker. Du må bytte til et annet tema først. Haluatko varmasti poistaa osoitinteeman ”% 1 ”? Tämä poistaa kaikki kyseisen teeman asentamat tiedostot. Er du sikker på at du vil fjerne pekertemaet% 1? Dette vil slette alle filer som dette temaet har installert. Teema% 1 löytyy jo kuvaketeemakansiostasi. Haluatko korvata sen tällä? Det finnes allerede et tema som heter% 1 i ikondrakt- mappa. Vil du erstatte det med dette? Korvaa teema? Vil du overskrive temaet? Ei kuvausta saatavilla Ingen beskrivelse er tilgjengelig Yleiskatsaus tuettuihin yhteyskäytäntöihin. Oersikt over installerte ioslaver og støttede protokoller. Valitse yhteyskäytäntö, jonka ohje näytetään: Velg den protokolldokumentasjonen som skal vises: kcmioslaveinfo kcmioslaveinfo KDE Paneelin järjestelmätietojen hallintamoduuli KDE- oppsettsmodul for systeminformasjon (c) 2001 - 2002 Alexander Neundorf © 2001– 2002 Alexander Neundorf Alexander Neundorf Alexander Neundorf George Staikos George Staikos Ohjetta yhteyskäytännölle '% 1: /' ei ole saatavilla. NAME OF TRANSLATORS Ingen dokumentasjon finnes for protokollen «% 1: / ». NAME OF TRANSLATORS Kim EnkovaaraEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi knuty@ skolelinux. no Tässä voit vaihtaa järjestelmän ajan. Napsauta tuntien, minuuttien ja sekuntien kenttiä muuttaaksesi niiden arvoja. Käytä joko ylös/ alas - painikkeita tai kirjoita oikea arvo suoraan. Her kan du endre systemtiden. Klikk på time -, minutt - eller sekundfeltene for å endre verdiene. Du kan gjøre det enten ved å bruke opp - eller ned- knappen til høyre eller skrive inn en ny verdi. Nykyinen aikavyöhyke:% 1 (% 2) Gjeldende tidssone:% 1 (% 2) Julkinen aikapalvelin (pool. ntp. org), asia. pool. ntp. org, europe. pool. ntp. org, north- america. pool. ntp. org, oceania. pool. ntp. org Offentlig tidstjener (pool. ntp. org), asia. pool. ntp. org, europe. pool. ntp. org, north- america. pool. ntp. org, oceania. pool. ntp. org Ei saatu yhteyttä aikapalvelimeen:% 1 Får ikke kontakt med tidstjeneren:% 1. Päivämäärää ei voida muuttaa. Kan ikke endre datoen. Uuden aikavyöhykkeen asettamisessa tapahtui virhe. Feil ved innstilling av ny tidssone. Aikavyöhykevirhe Tidssonefeil Päivä ja Aika Tässä moduulissa määritellään järjestelmän päivämäärä ja aika. Koska asetukset vaikuttavat koko järjestelmään, niitä voidaan muuttaa vain pääkäyttäjän tunnuksin. Jos et tiedä pääkäyttäjän tunnusta, mutta järjestelmän aikaa pitäisi muuttaa, ota yhteyttä järjestelmäsi ylläpitäjään. Dato og klokkeslett I denne systeminnstillingsmodulen kan du stille inn dato og klokkeslett på systemet. Siden disse innstillingene ikke bare påvirker deg som bruker, men hele systemet, så kan du bare endre disse innstillingene når du starter Systeminnstillinger som root. Hvis du ikke har root- passordet, men ser at systemklokka bør endres. så ta kontakt med systemadministratoren. kcmclock kcmclock KDE: n kellomoduuli Kontrollmodul for KDE- klokka © 1996 - 2001 Luca Montecchiani © 1996– 2001 Luca Montecchiani Luca Montecchiani Luca Montecchiani Paul Campbell Paul Campbell Benjamin Meyer Benjamin Meyer Lisäsi NTP- tuen Lagt til NTP- støtte Päivä ja Aika Tässä moduulissa määritellään järjestelmän päivämäärä ja aika. Koska asetukset vaikuttavat koko järjestelmään, niitä voidaan muuttaa vain pääkäyttäjän tunnuksin. Jos et tiedä pääkäyttäjän tunnusta, mutta järjestelmän aikaa pitäisi muuttaa, ota yhteyttä järjestelmäsi ylläpitäjään. Dato og klokkeslett I denne kontrollmodulen kan du stille inn dato og klokkeslett på systemet. Siden disse innstillingene ikke bare påvirker deg som bruker, men hele systemet, så kan du bare endre disse innstillingene når du starter Systeminnstillinger som root. Hvis du ikke har root- passordet, men ser at systemklokka bør endres. så ta kontakt med systemadministratoren. Ei kyetä todentamaan/ suorittamaan toimintoa:% 1,% 2 Kan ikke autentisere/ utføre handlingen:% 1,% 2 Päiväys ja aika Dato og klokkeslett Aseta päiväys ja kellonaika & automaattisesti: Still inn dato og klokkeslett & automatisk: Aikapalvelin: Tidstjener: Tässä kohdassa voit vaihtaa järjestelmän päiväystä. Her kan du endre dato, måned og år for systemet ditt. Aikavyöhyke Tidssone Muuttaaksesi paikallista aikavyöhykettä valitse alueesi alla olevasta luettelosta Velg et område fra lista nedenfor for å endre tidssone. Nykyinen paikallinen aikavyöhyke: NAME OF TRANSLATORS Gjeldende lokale tidssone: NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Tapio Kautto, Ilpo Kantonen, Mikko Piippo, Elias Julkunen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi, piippo@ cc. helsinki. fi, elias. julkunen@ gmail. com, karvonen. jorma@ gmail. com knuty@ skolelinux. no kcmkded kcmkded KDE: n palveluiden hallinta KDE- tjenestehåndterer (c) 2002 Daniel Molkentin © 2002 Daniel Molkentin Daniel Molkentin Daniel Molkentin KDE: n palvelut Tässä moduulissa näet KDE: n palveluiden luettelon. Palveluita on kahden tyyppisiä: Käynnistyksessä käynnistettävät palvelut Pyynnöstä käynnistettävät palvelut Jälkimmäisten luetteloa ei voi muokata. Käynnistyksessä käynnistettäviä palveluita voidaan pysäyttää ja käynnistää. Pääkäyttäjän tilassa voit muokata mitä palveluita käynnistetään KDE: n käynnistyksen yhteydessä. Muokkaa näitä asetuksia varoen. Jotkin palveluista ovat tärkeitä KDE: n toiminnan kannalta. Älä ota käytöstä palveluita, joita et tunne! Tjeneste- administrasjon Dette er en modul som viser deg alle programtillegg til KDE- nissen, også kjent som KDE- tjenester. Generelt sett er det to typer tjenester: Tjenester som startes ved oppstart Tjenester som startes ved behov De siste vises bare som en oversikt her. Oppstartstjenestene kan startes og stoppes, og i Administrator- modus kan du bestemme om de skal lastes ved oppstart. Vær forsiktig. Noen tjenester må være på plass for at KDE skal virke skikkelig. Ikke slå av tjenester med mindre du vet hva du gjør. Käynnissä Kjører Ei käynnissä Kjører ikke Pyynnöstä ladattavat palvelut Når- det- trengs- tjenester Tässä näet luettelon pyynnöstä avattavista KDE: n palveluista. Näitä palveluita ei voida muokata. Dette er en liste over tilgjengelige KDE- tjenester som kan startes når de trengs. Denne lista er bare en oversikt, tjenestene kan ikke endres. Palvelu Tjeneste Käynnistettävät palvelut Oppstartstjenester Tässä näet kaikki KDE: n palvelut, jotka voidaan käynnistää KDE: n käynnistyksen yhteydessä. Valitut palvelut käynnistetään seuraavassa käynnistyksessä. Palveluita ei kannata ottaa pois käytöstä varomattomasti. Her vises alle KDE- tjenester som kan lastes ved oppstart av KDE. Tjenestene som er krysset av startes ved neste oppstart. Vær forsiktig med å slå av tjenester du ikke vet hva er. KDED- palvelimeen ei saatu yhteyttä. Klarer ikke å kontakte KDED. Palvelinta% 1 ei voitu käynnistää. Klarer ikke å starte tjenesten% 1. Palvelinta% 1 ei voitu käynnistää. Virhe:% 2 Klarer ikke å starte tjenesten% 1. Feil:% 2 Palvelinta% 1 ei voitu pysäyttää. Klarer ikke å stanse tjenesten% 1. Palvelinta% 1 ei voitu pysäyttää. Virhe:% 2 NAME OF TRANSLATORS Klarer ikke å stanse tjenesten% 1. Feil:% 2 NAME OF TRANSLATORS ZeroConf- asetukset ZeroConf oppsett (C) 2004- 2007 Jakub Stachowski © 2004– 2007 Jakub Stachowski Aseta palvelut käyttäen ZeroConf- ohjelmaa Sett opp tjenestelesing med ZeroConf Luettelo verkkoalueista, joilta palveluita haetaan oletusalueen lisäksi. Älä laita tähän. local - sitä käytetään paikallisen verkon selauksessa. Liste over Internett- domener der det kan finnes tilgjengelige tjenester i tillegg til standard- domenet (oftest det lokale nettet). Ylimääräiset verkkoalueetNAME OF TRANSLATORS TilleggsdomenerNAME OF TRANSLATORS Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi knuty@ skolelinux. no Jos tuettuna, tämä valinta antaa määrittää, onko NumLock päällä kun KDE käynnistetään. Voit asettaa NumLock- tilan päälle tai pois päältä, tai määrätä, ettei KDE muuta NumLock- tilaa. Hvis dette er støttet, så kan dette valget brukes til å stille inn hvordan NumLock står etter at KDE starter. NumLock kan stilles inn til å være av eller på, eller at KDE ikke skal røre tilstanden til NumLock. NumLock päällä, kun KDE käynnistetään NumLock når KDE starter & Päälle Slå & på Pois päältä Slå & av & Älä muuta La være & uendret Näppäintoisto Tasterepetisjon Jos valitset tämän, näppäimen pitäminen alhaalla lähettää saman merkin yhä uudestaan ja uudestaan. Jos esimerkiksi pidät alhaalla Sarkain- näppäintä, toimitaan samalla tavoin kuin jos painaisit Sarkainta useita kertoja peräkkäin: Sarkain- merkkejä lähetetään kunnes vapautat näppäimen. Hvis du krysser av dette, så vil samme tegn sendes om og om igjen når en tast trykkes og holdes nede. For eksempel, om Tab- tasten trykkes og holdes, så virker dette på samme måte som om den tasten trykkes mange ganger etter hverandre: Tab- tegn sendes hele tiden helt til tasten slippes. & Ota näppäintoisto käyttöön Slå & på tasterepetisjon & Viive & Forsinkelse: Jos tuettu, tämä valinta antaa sinun määrittää viipeen, jonka jälkeen alhaalla pidetyn näppäimen toisto käynnistyy. Tahti- valinta määrää toiston nopeuden. Hvis dette er støttet, så kan dette valget stille inn en forsinkelse før en holdt tast begynner å sende gjentatte tegn. « Fart » - innstillinga styrer hvor fort slike tegn sendes. & Tahti: Fart: Jos tuettu, tämä valinta antaa sinun määrittää tahdin, jolla näppäintä toistetaan. Hvis dette er støttet, så kan dette valget brukes til å sette hvor fort tegn sendes mens en tast holdes nede. Jos tuettu, tämä valinta ottaa käyttöön tietokoneen kaiuttimista soitettavan näppäimistöäänen. Näppäimistöääni voi olla hyödyksi, jos tietokoneessa ei ole mekaanista näppäimistöä tai jos näppäimistö on hyvin hiljainen. Voit muuttaa äänen voimakkuutta liukuvalitsimella tai napsauttamalla nuolipainikkeita. Aseta voimakkuus 0%: ksi, jos haluat poistaa äänen käytöstä. Hvis dette er støttet, så kan dette valget slå på hørbare klikk fra datamaskinens høyttaler når taster trykkes på tastaturet. Dette kan være nyttig hvis tastaturet ikke har mekaniske taster, eller hvis lyden som tastene lager er svært svak. Lydstyrken i klikkene kan reguleres med glidebryteren, eller med pil opp/ ned- knappene på telleboksen. Hvis lydstyrken settes til 0% blir lyden slått av. Näppäilyäänen & voimakkuus: & Lydstyrke for tasteklikk: Olet palauttamaisillasi kaikki pikanäppäimet niiden oletusarvoihin. Du er i ferd med å tilbakestille alle snarveiene til standardverdier. Palauta oletusarvot Sett tilbake til standardinnstillinger Nykyinen komponentti Gjeldende komponent Kaikki komponentitkaava Alle komponenter Tuo teema... Importer oppsett & # 160; … Vie teema... Eksporter oppsett & # 160; … Nollaa kaikki pikanäppäimet Tøm alle snarveier Poista komponentti Fjern komponent Nykyiset asetukset menetetään, mikäli lataat uuden teeman ennen kuin tallennat nykyisen Endringene du har gjort går tapt dersom du laster inn et annet oppsett før du lagrer dette Lataa pikanäppäinteema Last hurtigtastoppsett Tiedostoa (% 1) ei ole olemassa. Voit valita vain paikallisia tiedostoja. Denne fila (% 1) finnes ikke. Du kan bare velge lokale filer. Viesti:% 1 Virhe:% 2 Melding;% 1 Feil:% 2 Ei saatu yhteyttä KDE: n järjestelmänlaajuisten pikanäppäimien taustaprosessiin Klarte ikke kontakte KDE- nissen for globale snarveier Komponentti ”% 1 ” on nykyään aktiivinen. Vain järjestelmänlaajuiset pikanäppäimet, jotka eivät ole aktiivisia, poistetaan luettelosta. Kaikki järjestelmänlaajuiseet pikanäppäimet rekisteröivät itsensä uudelleen oletusarvoihinsa, kun ne seuraavan kerran käynnistetään. Komponent «% 1 » er for øyeblikket aktiv. Kun globale snarveier som ikke er aktiv for øyeblikket vil bli fjernet fra lista. Alle globale snarveier vil registrere seg på nytt med standardverdiene neste gang de blir startet. Oletko varma, että haluat poistaa rekisteröidyt pikanäppäimet komponentille ”% 1 ”? Komponentti ja pikanäppäimet rekisteröivät itsensä uudelleen oletusarvoihin, kun ne seuraavan kerran käynnistetään. Er du sikker på at du vil fjerne de registrerte snarveiene for komponent «% 1 »? Komponenten og snarveiene vil registrere seg på nytt med standardverdiene neste gang de blir startet. Valitse vietävät komponentit Velg komponentene som skal eksporteres Komponentit Komponenter KDE- komponentti: KDE- komponent: Valitse pikanäppäinteema Velg et hurtigtastoppsett Valitse yksi KDE: n vakiopikanäppäinteemoista Velg ett av KDEs standard hurtigtastoppsett & Vakioteema & Standardoppsett: Valitse pikanäppäinteema Velg en fil med hurtigtastoppsett & Polku: & Sti: Kirjanmerkit Tämän moduulin avulla voi muokata kirjanmerkkikotisivua. Sivun saa näkyviin menemällä osoitteeseen bookmarks: /. Mine bokmerker Med denne modulen kan du sette opp hjemmesida for bokmerker. Bokmerkesiden kan finnes på bookmarks: /. Välimuisti Tässä moduulissa voit muokata välimuistin asetuksia. Välimuisti on sisäänrakennettu muisti, johon Konqueror tallentaa verkkosivuja, joilla käyt. Jos haluat lukea sivua, jonka olet lukenut juuri, tiedostoa ei tarvitse hakea Internetistä, vaan koneesi välimuistista. Välimuistin käyttäminen nopeuttaa selaamista. Mellomlager I denne modulen setter du opp mellomlagerinnstillingene. Mellomlageret (cache) er et internt minne der Konqueror lagrer de nettsidene du nylig har besøkt. Hvis du vil hente fram igjen en side du nylig har lest, blir den hentet direkte fra mellomlageret isteden for fra Internett. Det går mye raskere. Evästeiden hallinnan palvelua ei voitu käynnistää. Et voi hallita tietokoneellesi tallennettuja evästeitä. Kunne ikke starte håndteringstjenesten for informasjonskapsler. Du kan ikke håndtere informasjonskapslene som er lagret på maskinene din. & Käytännöt & Praksis & Hallinta Administrering Evästeet Evästeet sisältävät tietoja jotka Konqueror (tai joku muu KDE- sovellus, joka käyttää HTTP- yhteyskäytäntöä) tallentaa tietokoneelle palvelimelta. Tämä merkitsee sitä, että WWW- palvelin voi tallentaa tietoja sinusta ja selailuistasi tietokoneellesi myöhempää käyttöä varten. Saatat pitää tätä yksityisyytesi loukkauksena. Evästeet ovat kuitenkin hyödyllisiä joissain tilanteissa. Niitä käytetään usein esim. verkkokaupoissa ostoskorien sisällön tallentamiseen. Jotkut palvelut jopa vaativat evästeitä. Koska suurin osa haluaa kompromissin yksityisyyden ja hyötyjen välillä, voit säätää evästeiden käyttäytymistä KDE: ssa. Voit esimerkiksi määritellä oletuskäytännöksi, että KDE kysyy tallennetaanko eväste. Usein käyttämääsi verkkokauppaa varten voit tehdä poikkeuksen ja sallia evästeet, jolloin voit käyttää palvelua ilman että KDE kyselee koko ajan evästeistä. Informasjonskapsler Informasjonskapsler inneholder informasjon som Konqueror (eller andre KDE- programmer som bruker http- protokollen) lagrer på datamaskinen din på forespørsel fra en annen Internett- tjener. Dette betyr at nettjeneren kan lagre informasjon om deg og hva du har gjort på nettet på din maskin for å bruke det senere. Du vil kanskje se dette som en trussel mot ditt privatliv. På den annen side er informasjonskapsler nyttige i bestemte situasjoner, f. eks. brukes de ofte av nettbutikker slik at du kan legge ting i en handlekurv. Noen nettsteder krever at nettleseren din bruker informasjonskapsler. Ettersom de fleste ønsker et kompromiss mellom fordelene og ulempene ved informasjonskapsler gir, vil KDE gi deg mulighet til å velge hvordan de skal brukes. Du vil kanskje angi at KDE alltid skal spørre deg når tjeneren vil lagre en informasjonskapsel, slik at du kan bestemme det. For nettsider du stoler på vil du kanskje alltid akseptere informasjonskapsler slik at du kan bruke nettstedet uten å bli spurt for hver gang. D- Bus- kommunikointivirhe Kommunikasjonsfeil for D- Bus Ei voitu poistaa kaikkia evästeitä. Klarte ikke å slette alle informasjonskapslene slik det var ønsket. Ei voitu poistaa pyydettyjä evästeitä. Klarte ikke å slette informasjonskapslene slik det var ønsket. Evästeiden hallinnan pikaohje Hurtighjelp for håndtering av informasjonskapsler Tietojen hakuvirhe Feil ved informasjonssøk Ei voitu hakea tietoja tietokoneella sijaitsevista evästeistä. Kunne ikke hente informasjon om kapslene på datamaskinen. Istunnon päätös Slutt på økta Uusi evästekäytäntö Ny informasjonskapselregel Muuta evästekäytäntöä Endre informasjonskapselregel Palvelimelle% 1 on jo olemassa käytäntö. Haluatko korvata sen? Det finnes allerede en regel for% 1. Vil du erstatte den? Päällekkäinen asetus Duplikatregel Korvaa Erstatt Ei voitu kommunikoida evästepalvelun kanssa. Kaikki tehdyt muutokset otetaan käyttöön vasta kun palvelu käynnistetään uudelleen. Kunne ikke kommunisere med håndteringstjenesten for informasjonskapsler. Endringer du gjorde blir tatt i bruk neste gang du starter tjenesten. Evästeet Evästeet sisältävät tietoja jotka Konqueror (tai joku muu HTTP- yhteyskäytäntöä käyttävä KDE- sovellus) tallentaa tietokoneelle palvelimelta. Tämä merkitsee sitä, että WWW- palvelin voi tallentaa tietoja sinusta ja selailustasi tietokoneellesi myöhempää käyttöä varten. Voit pitää tätä yksityisyytesi loukkauksena. Evästeet ovat kuitenkin hyödyllisiä joissain tilanteissa. Niitä käytetään usein esim. verkkokaupoissa ostoskorien sisällön tallentamiseen. Jotkut palvelut jopa vaativat evästeitä. Koska monet haluavat kompromissin yksityisyyden ja hyötyjen välillä, voit määritellä evästeiden asetuksia KDE: ssa. Voit esimerkiksi määritellä oletusasetuksiin, että KDE kysyy tallennetaanko eväste. Useinkäyttämääsi verkkokauppaa varten voit tehdä poikkeuksen ja sallia evästeet, jolloin voit käyttää palvelua ilman että KDE kyselee jatkuvasti evästeistä. Siirry verkkopalveluun, valitse evästeikkunassa kohta Tämä verkkoalue, ja valitse hyväksy. Voit määritellä asetukset myös Verkkoaluekohtaisissa asetuksissa. Informasjonskapsler Informasjonskapsler inneholder informasjon som Konqueror (eller andre KDE- programmer som bruker http- protokollen) lagrer på datamaskinen din på forespørsel fra en annen Internett- tjener. Dette betyr at nettjeneren kan lagre informasjon om deg og dine nettvaner på din maskin for å bruke det senere. Du vil kanskje se dette som et angrep på ditt privatliv. På den annen side er informasjonskapsler nyttig i bestemte situasjoner, f. eks. brukes de ofte av nettbutikker så du kan legge ting i en handlekurv. Noen nettsteder krever at nettleseren din bruker informasjonskapsler. Ettersom de fleste ønsker et kompromiss mellom fordelene og ulempene med informasjonskapsler, lar KDE deg velge hvordan de skal brukes. Du vil kanskje at KDE alltid skal spørre når en tjener vil bruke en informasjonskapsel, så du selv kan bestemme. Fra nettsider du stoler på vil du kanskje godta alle kapsler. Alt du må gjøre for å få til dette, er enten å gå til nettstedet og velge Dette domenet på fanen « bruk for » når du får spørsmål om det. Eller du kan oppgi navnet på fanen Domenespesifikke regler og be den godta informasjonskapsel fra dette domenet. Dette gjør at du kan motta informasjonskapsler fra nettsider du stoler på uten å bli spurt for hver gang. Välityspalvelinten ympäristömuuttujien asetukset Oppsett av variabel mellomtjener Määrittele ainakin yksi välityspalvelimen ympäristömuuttuja. Du må oppgi minst én gyldig miljøvariabel for mellomtjenere. Varmista, että määrittelit oikean ympäristömuuttujan etkä sen arvoa. Jos esimerkiksi ympäristömuuttuja on HTTP_ PROXY=http: // localhost: 3128 sinun täytyy kirjoittaa tähän HTTP_ PROXY eikä muuttujan arvoa http: // localhost: 3128. Kontroller at du har oppgitt navnet på miljøvariabelen, ikke adressen til mellomtjeneren. Hvis variabelen som peker til HTTP- mellomtjeneren for eksempel viser HTTP_ PROXY=http: // localhost: 3128, må du oppgi HTTP_ PROXY i stedet for adressen http: // localhost: 3128. Virheellinen välityspalvelimen asetus Ugyldig mellomtjeneroppsett Tarkistettiin onnistuneesti. Godkjent. Välityspalvelinten asetukset Mellomtjeneroppsett Yhtään yleisesti välityspalvelimen määritykseen tarkoitettua ympäristömuuttujaa ei löytynyt. Fant ingen av de vanligste miljøvariablene for mellomtjenerinformasjon. Jos haluat tietää, mitä ympäristömuuttujia automaattinen tunnistus etsii, napsauta OK ja napsauta sitten pikaohjeen painiketta (?) edellisen ikkunan yläreunassa, ja napsauta sitten "Tunnista automaattisesti" - painiketta. For å lese om de variabelnavnene, som skal finnes automatisk, trykk OK; trykk deretter på hurtighjelpknappen i tittellinja på det forrige vinduet og så på Finn automatisk Automaattinen välityspalvelimen ympäristömuuttujan tunnistus Automatisk oppdaging av variabler for mellomtjenere Omat välityspalvelimen asetukset Manuelt mellomtjeneroppsett Virheelliset välityspalvelinasetukset Ugyldig mellomtjenerinnstilling Yksi tai useampi määritelty välityspalvelin on virheellinen. Virheelliset tietueet on korostettu. En eller flere av de oppgitte mellomtjenerinnstillingene er ugyldig. Oppføringene med feil er framhevet. Määrittelit osoitteen toiseen kertaan. Yritä uudelleen. Du oppga en adresse som finnes allerede. Prøv igjen. % 1on jo luettelossa! % 1 finnes i lista fra før. Päällekkäinen asetus Oppføring som finnes fra før Uusi poikkeussääntö Nytt unntak Muuta poikkeussääntöä Endre unntak Virheellinen asetus Ugyldig oppføring Määrittelemäsi osoite on virheellinen. Den oppgitte adressen er ugyldig. Varmista, että missään antamassasi osoitteessa tai URLissa ei ole epäkelpoja merkkejä tai jokerimerkkejä kuten välilyöntejä, tähtiä tai kysymysmerkkejä. Esimerkkejä kelvollisista: http: // omafirma. com, 192. 168. 10. 1, omafirma. com, localhost, http: // localhost Esimerkkejä epäkelvoista: http: // oma firma. com, http: / omafirma, com file: / localhost Pass på at ingen adresser eller URL- er du oppga inneholder ugyldige tegn eller jokertegn slik som mellomrom, stjerner (*) eller spørsmålstegn (?). Eksempler på GYLDIGE oppføringer: http: // mittfirma. no, 192. 168. 10. 1, minskole. no, localhost, http: // localhost Eksempler på UGYLDIGE oppføringer: http: // mitt firma. no, http: / dittfirma. no, file: / localhost Kirjoita osoite tai URL, jolle allaolevaa välityspalvelinta ei tulisi käyttää: Oppgi adressen eller URL- en som skal bruke mellomtjeneren over: Kirjoita osoite tai URL, jolle allaolevaa välityspalvelinta ei tulisi käyttää: Oppgi adressen eller URL- en som ikke skal bruke mellomtjeneren ovenfor: Anna kelvollinen verkko- osoite. Huomautus: Jokerimerkkejä sisältävät osoitteet kuten *. kde. org eivät ole sallittuja. Jos haluat etsiä mitä tahansa isäntänimeä. kde. org domainista, kuten printing. kde. org, syötä yksinkertaisesti. kde. org. Oppgi en gyldig adresse eller URL. MERK: Det er ikke støtte for jokertegn slik som i *. kde. org. Hvis du vil oppgi « enhver vert i domenet. kde. org », f. eks. printing. kde. org, så bare oppgi. kde. org Automaattisen välityspalvelinasetuksen skriptitiedoston osoite on virheellinen. Korjaa ongelma ennen kuin jatkat, sillä muussa tapauksessa tehdyt muutokset jätetään huomioimatta. Adressen til det automatiske oppsettskriptet for mellomtjenere er ugyldig. Rett opp dette problemet før du fortsetter. Hvis ikke blir endringene dine ignorert. Välityspalvelin Välityspalvelin on kone, joka toimii oman koneesi ja käyttämäsi Internetin välillä. Välityspalvelimen käyttö nopeuttaa hakuja Internetistä, jos käyt sivuilla, joilla olet käynyt jo aiemmin. Välityspalvelimen avulla voidaan myöskin suodattaa sisältöä, kuten mainoksia tai roskapostia tai poistaa mitä tahansa osia haluataankin. Huom: Jotkut välityspalvelimet kummatkin toiminnot. Jos et tiedä, pitäisikö sinun käyttää välityspalvelinta, kysy asiaa internetpalvelun tarjoajaltasi tai järjestelmäsi ylläpitäjältä. Välityspalvelimen käyttö ei ole pakollista. Mellomtjener En mellomtjener – mellomtjenermellomtjener et formidlende program som står mellom din maskin og Internett og tilbyr tjenester som mellomlagring av nettsider og/ eller filtrering. Mellomlagrende mellomtjenere gir raskere tilgang til nettsteder du har besøkt før ved å lagre midlertidig innholdet på de sidene. Filtrerende mellomtjenere gir mulighet til å blokkere sprettoppsreklame, søppelpost eller andre ting du vil stenge ute. Merk: Noen mellomtjenere tilbyr begge tjenester. Välityspalvelinten tietoja ei määritelty oikein. Napsauta Asetukset... - painiketta korjataksesi virheet. Muussa tapauksessa muutoksiasi ei tallenneta. Mellomtjener- informasjonen ble ikke riktig satt opp. Bruk knappen Tilpass for å rette opp problemet før du fortsetter. Hvis ikke, blir endringene dine ignorert. Päivitys epäonnistui Oppdateringa mislyktes Käynnissä olevat sovellukset täytyy käynnistää uudelleen, jotta tämä asetus tulee voimaan. Du må starte programmene på nytt for at disse endringene skal tre i kraft. Sinun täytyy käynnistää KDE uudestaan, että nämä muutokset otettaisiin käyttöön. Du må starte KDE på nytt for at disse endringene skal tre i kraft. Aikakatkaisuarvot Tidsavbruddsverdier & Pistokkeiden lukeminen: Lesing & fra socket: & Välityspalvelin yhteys: Mellomtjenertilkobling: Palvelinyhteys: & Tjenertilkobling: Palvelimen & vastaus: Svar fra tjener: FTP: n asetukset FTP- valg Ota käyttöön passiivinen & tila (PASV) Bruk & passiv- modus (PASV) Ottaa FTP: n "passiivi" tilan käyttöön. Tätä tarvitaan jos käytät FTP: tä palomuurin takaa. Slår på « passiv » modus for FTP. Dette er nødvendig for at FTP skal kunne virke når den har en brannvegg foran seg. Merkitse & osittain ladatut tiedostot Merk av & delvis overførte filer Merkitsee osittain ladatut FTP tiedostot. Jos tämä kohta on valittuna, osittain ladatuissa tiedostoissa on "part" - pääte. Pääte poistetaan, kun tiedosto on ladattu kokonaan. Merker delvis overførte filer. Når dette valget er slått på vil filer som ikke er ferdig overført få filnavn som slutter på «. part ». Denne delen av filnavnet blir fjernet når overføringen er ferdig. Verkon asetukset Tässä kohdassa voit määritellä, kuinka KDE: n sovellukset toimivat, kun käytät verkkoyhteyksiä. Jos verkkoyhteytesi katkeaa aikavalvontaan tai käytät modeemia, saatat haluta muokata näitä asetuksia. Nettverksinnstillinger Her kan du styre hvordan KDE- programmer oppfører seg når du bruker Internet og nettverksforbindelser. Hvis du får tidsavbrudd og problemer, eller bruker modem, kan det hjelpe å justere disse verdiene. Jos tämä ei ole valittuna, juuressa sijaitsevia kirjanmerkkejä ei näytetä. Muuten juuressa sijaitsevat kirjanmerkit näkyvät "Juuri" - kansiossa. Hvis det ikke er krysset av her, vil bokmerker i rota av hierarkiet (ikke i en mappe) ikke bli vist. Hvis det er krysset av blir de samlet i en « rot » - mappe. & Näytä juuressa sijaitsevat kirjanmerkit Vis bokmerker uten mappe Alikansiot näytetään oletuksena ne sisältävän kansion sisällä. Tämä asetus saa alikansiot näkymään erillään. Se ei näytä yhtä siistiltä, mutta voi auttaa, jos sinulla on hyvin suuri kansio, jonka haluat leviävän kahteen sarakkeeseen. Undermapper vises som standard inni den overliggende mappa. Hvis dette er slått på, så vises undermapper for seg selv. Det ser mindre bra ut, men kan hjelpe hvis du har en svært stor mappe som du vil spre over to kolonner. Litistä kirjanmerkkipuu & Flat ut bokmerketreet Näytä Sijainnit- laatikko (Koti, Verkko,...). Hyödyllinen, jos käytät Konqueroria tiedostonhallintaohjelmana. Vis en boks med KDE- steder (Hjemme, Nettverk osv). Nyttig hvis konqueror brukes som filbehandler. Näytä & Sijainnit- laatikko & Vis systemsteder Näytettäviä sarakkeita: Antall kolonner som skal vises. Ota pois käytöstä hitailla järjestelmillä poistaaksesi taustakuvat. Slå det av på langsomme systemer for å slå av bakgrunnsbilder. Näytä kansioiden & taustakuvat Vis mappebakgrunner Kuinka paljon levytilaa käytetään kuvavälimuistina Hvor mye diskplass brukes til å mellomlagre pixmap- bildene Kuvavälimuisti Pixmap- mellomlager Välimuistin koko: Størrelsen på diskmellomlageret: kt kB Tyhjennä kuvavälimuisti Tøm pixmap- mellomlageret & Tyhjennä välimuisti & Tøm mellomlageret Napsauta tästä, jos haluat tallentaa selaamasi verkkosivut omalle tietokoneellesi, jolloin sivut latautuvat nopeammin. Tällöin sivujen selaaminen on nopeampaa varsinkin silloin, jos internetyhteytesi on hidas. Trykk her hvis du vil at nettsidene du besøker skal lagres på harddisken for raskere tilgang. Denne funksjonen gjør at surfing på WWW går raskere, siden nettsidene bare blir lastet ned når det virkelig trengs. Trege Internett- tilknytninger har spesielt stor nytte av mellomlageret. Käytä & välimuistia Bruk & mellomlager Käytäntö Praksis Tarkistaa, onko välimuistissa oleva sivu kelvollinen, ennen kuin sivua yritetään hakea uudelleen. Bekreft om den lagrede nettsiden er gyldig før den blir forsøkt hentet igjen. & Pidä välimuisti ajan tasalla & Hold mellomlageret oppdatert Valitse tämä kohta jos haluat käyttää välimuistia aina kun se on mahdollista. Voit silti päivittää sivun etäpalvelimelta napsauttamalla päivityspainiketta. Bruk alltid dokumenter i mellomlageret når de finnes. Du kan likevel bruke Oppdater- knappen for å synkronisere mellomlageret med vertsmaskinen. Käytä välimuistia, jos & mahdollista & Bruk mellomlager hvis mulig Älä hae sivuja, joita ei ole välimuistissa. Offline- tila estää katselemasta sivuja, joilla ei ole aiemmin käyty. Ikke hent nettsider som ikke allerede er mellomlagret. Frakoblet modus hindrer deg fra å se sider som du ikke har besøkt før. & Offline- tila Surf & frakoblet Välimuistin & koko: & Størrelsen på diskmellomlageret: & Tyhjennä välimuisti Tøm & mellomlageret Kirjoita sen ympäristömuuttujan nimi, johon välityspalvelimen osoite on tallennettu, esim. HTTP_ PROXY. Voit myös napsauttaa "Tunnista automaattisesti" - painiketta, jolloin muuttujaa yritetään etsiä automaattisesti. Skriv navnet på miljøvariabelen som brukes til å lagre adressen til HTTP- mellomtjener, f. eks. HTTP_ PROXY Du kan også trykke på Finn automatiskfor å forsøke å finne variabelen automatisk. HTTP: HTTP: Kirjoita sen ympäristömuuttujan nimi, johon HTTPS välityspalvelimen osoite on tallennettu, esim. HTTPS_ PROXY. Voit myös yrittää tunnistaa muuttujaa automaattisesti napsauttamalla "Tunnista automaattisesti" - painiketta. Skriv navnet på miljøvariabelen som brukes til å lagre adressen til HTTPS- mellomtjener, f. eks. HTTPS_ PROXY Du kan også trykke på Finn automatiskfor å forsøke å finne variabelen automatisk. HTTPS: HTTPS: Kirjoita tähän ympäristömuuttujan nimi, esim. FTP_ PROXY Voit myös napsauttaa "Tunnista automaattisesti" - painiketta, jolloin muuttujaa yritetään etsiä automaattisesti. Skriv inn navnet på miljøvariabelen som brukes for å lagre adressen til FTP mellomtjener, f. eks. FTP_ PROXY Du kan også trykke på Finn automatisk for å forsøke å finne variabelen automatisk. & FTP: & FTP: Kirjoita tähän sen ympäristömuuttujan nimi, johon on tallennettu osoitteet, joille ei käytetä välityspalvelinta. Muuttuja voi olla esim. NO_ PROXY. Voit myös napsauttaa "Tunnista automaattisesti" - painiketta, jolloin muuttujaa yritetään etsiä automaattisesti. Skriv inn navnet på miljøvariabelen, f. eks. NO_ PROXY, som brukes for å lagre adresser til steder der mellomtjener ikke skal brukes. Du kan også trykke på Finn automatiskfor å forsøke å finne variabelen automatisk. Ei välityspalvelinta: Ingen & PROXY: Näytä ympäristömuuttujien & arvot Vis & verdien til miljøvariablene Tarkistaa, ovatko annettujen ympäristömuuttujien nimet kelvollisia. Jos ympäristömuuttujia ei löydy, otsikot korostetaan, jotta tiedät että ympäristömuuttuja on virheellinen. Bekreft om miljøvariablene du har oppgitt er gyldige. Hvis miljøvariabelen ikke finnes, blir de tilhørende navnene markert for å vise de ugyldige innstillingene. & Tarkista & Bekreft Napsauta tätä painiketta, jos haluat tunnistaa automaattisesti ympäristömuuttujia, jotka määrittelevät järjestelmän välityspalvelinten asetuksia. Tämä toiminto etsii automaattisesti yleisiä muuttujien nimiä kuten HTTP_ PROXY, FTP_ PROXY sekä NO_ PROXY. Forsøk å finne de miljøvariablene som brukes til å sette opp mellomtjenermellomtjenerrmasjon for hele dette systemet automatisk. Funksjonen virker ved å se etter disse vanlige variabelnavnene: HTTP_ PROXY, FTP_ PROXY and NO_ PROXY. Tunnista & automaattisesti Finn & automatisk Etsi interaktiivisesti verkkoalueita ja koneita Søk interaktivt for domener og verter Verkkoalue [Ryhmä] Domene [Gruppe] Palvelin [Asettaja] Vert [Satt av] Poista kaikki Slett alle Muokkaa & käytäntöä... Endre & praksis & # 160; … & Lataa luettelo uudelleen & Oppdater liste Yksityiskohdat Detaljer Verkkoalue: Domene: Vanhenee: Foreldes den: On turvallinen: Er sikker: Tämä asetus ottaa evästetuen käyttöön. Tavallisesti evästetuen tulisi olla olla käytössä. Voit muokata asetuksia siten, että yksityisyytesi säilyy. Huomaa, että evästetuen poistaminen käytöstä saattaa estää joidenkin verkkosivujen käytön. Skru på støtte for informasjonskapsler. Vanligvis vil du ha denne støtten slått på og tilpasse den til ditt behov for beskyttelse. Merk at det å skru av støtten kan gjøre det umulig å surfe på mange nettsteder. & Käytä evästeitä Slå på informasjonskapsler Valitse tämä kohta, jos haluat jättää hyväksymättä kaikki evästeet, jotka tulevat muilta palvelimilta kuin pyytämäsi sivu. Jos olet esimerkiksi osoitteessa www. jotakin. com, vain osoitteesta www. jotakin. com tulevat evästeet hyväksytään. Kaikki muut evästeet hylätään automaattisesti. Tämä asetus estää verkkopalvelinten ylläpitäjiä tekemästä profiilia sivuista, joilla vierailet. Avvis informasjonskapsler fra såkalt tredjepart. Dette er informasjonskapsler som kommer fra andre nettsteder enn det du besøker. For eksempel, hvis du besøker www. foobar. com med dette valget på, så vil du bare motta kapsler fra nettstedet www. foobar. com. Alle andre kapsler blir avvist. På denne måten kan du minske muligheten for at nettstedsoperatører samler opplysninger om dine Internett- vaner. Hyväksy evästeet vain alkuperäiseltä palvelimelta Bare & aksepter kapsler fra den tjeneren som sendte dem Hyväksy tämä vaihtoehto, jos haluat hyväksyä automaattisesti evästeet, jotka vanhenevat istunnon lopuksi. Näitä evästeitä ei tallenneta kiintolevylle pysyvästi, vaan ne poistetaan sulkiessasi kaikki sovellukset, jotka niitä käyttävät (esim. Konqueror). Huom: Jos valitset tämän ja seuraavan kohdan, niin järjestelmän oletusasetukset kuin verkkoaluekohtaiset asetuksesi ohitetaan. Tämä kuitenkin kohentaa yksityisyyttäsi, koska kaikki evästeet poistetaan istunnon lopuksi. Godta automatisk midlertidige informasjonskapsler som utløper ved slutten av økta. Slike kapsler blir ikke lagret på maskinen din, men forsvinner når du lukker alle programmer som bruker dem (f. eks. nettleseren). MERK: Krysser du av her og på neste valg, så overstyres dine standardvalg og steds- spesifikke valg. Men det øker også sikkerheten for dine personopplysninger, siden alle informasjonskapslene fjernes når du avslutter økta. Hyväksy istuntoevästeet automaattisesti Godta økt- kapsler automatisk Kohtele kaikkia evästeitä istuntoevästeinä. Istuntoevästeet tallennetaan vain kunnes istunto päättyy tai kaikki niitä käyttävät sovellukset (esim. Konqueror) suljetaan. Tavallisista evästeistä poiketen istuntoevästeitä ei tallenneta kiintolevylle pysyvästi. Huom: Jos valitset tämän ja edellisen kohdan, niin järjestelmän oletusasetukset kuin verkkoaluekohtaiset asetukset ohitetaan. Tämä kuitenkin kohentaa yksityisyyttäsi, koska kaikki evästeet poistetaanistunnon lopuksi. Behandle alle informasjonskapsler som økt- kapsler. Økt- kapsler er små datapakker som lagres midlertidig i minnet på maskinen til du logger ut eller lukker alle programmer (f. eks. nettleseren). I motsetning til vanlige informasjonskapsler lagres økt- kapsler aldri på harddisken eller andre lagringsmedia. MERK: Krysser du av her og på forrige valg, så overstyres dine standardvalg og steds- spesifikke valg. Men det øker også sikkerheten for dine personopplysninger siden alle informasjonskapslene fjernes når du avslutter økta. Käsittele kaikkia evästeitä kuten istuntoevästeitä Behandle & alle informasjonskapsler som økt- kapsler Määrittelee, kuinka etäpalvelimelta vastaanottamiasi evästeitä käsitellään: Kysytarkoittaa sitä, että KDE pyytää aina vahvistusta palvelimenhalutessa asettaa evästeen. Hyväksy tarkoittaa, että evästeet hyväksytään kysymättä. Hylkää estää evästeiden asettamisen kokonaan. Huomautus: Alla määriteltävät verkkoaluekohtaiset määritykset ohittavat oletusasetukset. Bestemmer hvordan informasjonskapsler som blir sendt fra en annen maskin skal behandles. Spør vil føre til at KDE spør deg hver gang tjeneren vil sette en informasjonskapsel. Godta vil føre til at alle informasjonskapsler godtas uten at du blir spurt. Avvis vil føre til at alle informasjonskapsler avvises. MERK: Under kan du sette domenespesifikke regler, som alltid overstyrer standardreglene. Oletuskäytäntö Standard- regel Kysy vahvistus & Spør om bekreftelse & Hyväksy kaikki evästeet & Godta alle informasjonskapsler Hylkää kaikki evästeet & Avvis alle informasjonskapsler Tässä voit määritellä evästeiden asetuksia valitsemillesi verkkoalueille. Napsauta Lisää - painiketta lisätäksesi uusia asetuksia. Muuttaaksesi olemassa olevaa asetusta napsauta Muokkaa - painiketta ja valitse asetukset ikkunasta. Napsauttamalla Poista painiketta voit tuhota valitun alueen asetukset. Tämän jälkeen k. o. verkkoalueelle käytetään oletusasetuksia. Poista kaikki poistaa kaikki verkkoaluekohtaiset asetukset. Trykk på Legg til for å legge til en ny regel, og oppgi den informasjonen som trengs i dialogboksen. Trykk på Endre for å endre en regel som allerede finnes og velg en ny regel fra dialogboksen. Trykk på Slett for å slette den valgte regelen. Da vil standard praksis bli brukt for det domenet. Slett alle vil fjerne alle de domenespesifikke reglene. Sivustokäytäntö Nettsidepraksis & Muokkaa... Endre & # 160; … Luettelo verkkoalueista, joille on määritelty erityinen evästeiden käsittelytapa. Asetukset ohittavat oletusasetukset. En liste over nettsteder som du har valgt særskilte regler for. Disse reglene overstyrer standardreglene for de nettstadene de omfattar. Etsi interaktiivisesti verkkoalueita Søk interaktivt etter domener Estä passiivinen FTP Slå av passiv FTP Passiivisissa FTP- yhteyksissä asiakasohjelma ottaa yhteyden serveriin. Näin palomuuri ei estä yhteyttä. Vanhat FTP- serverit eivät tue passiivi- FTP: tä. Når FTP- tilkoblinger er passive er det klienten som kobler til tjeneren, i stedet for omvendt, slik at brannmurer ikke blokkerer forbindelsen, men det kan være at gamle FTP- tjenere ikke støtter Passiv FTP. Merkitse & osittain ladatut tiedostot Marker delvis opplastede filer Kun tiedostoa siirretään, sen tyyppi on "*. part". Kun tiedosto on kokonaan siirretty, se nimetään oikealle alkuperäiselle nimelleen. Mens en fil blir overført har den etternavnet «. part ». Når overføringen er fullført, blir navnet omgjort til det virkelige navnet. Määrittele välityspalvelinasetukset. Välityspalvelin on kone, joka toimii oman koneesi ja Internetin välillä. Se on väliaikainen muisti haetuille sivuille ja sillä voidaan suodattaa pois osia materiaalista kuten mainoksia, spämmiä ja mitä tahansa muita osia. Välityspalvelimen käyttö nopeuttaa Internetin käyttöä, jos käyt sivuilla, joilla olet käynyt aiemmin. Jos et tiedä, pitäisikö sinun käyttää välityspalvelinta, kysy asiaa internetpalvelun tarjoajaltasi tai järjestelmäsi ylläpitäjältä. Välityspalvelimen käyttö ei ole pakollista. Tilpass mellomtjeneroppsett. En mellomtjener er en datamaskin som sitter mellom ditt interne nettverk og Internett og tilbyr tjenester som mellomlagring og filtrering. Mellomlagring gir raskere tilgang til stedene du allerede har besøkt siden de lagres lokalt på mellomtjeneren din. Filtrerende mellomtjenere kan vanligvis blokkere sprettoppannonser, søppelpost eller annet du vil ha stengt ute. Hvis du er usikker på om du trenger en mellomtjener for å koble deg til Internett, sjekk oppsettet til Internett- tilbyderen din, eller systemadministratoren. Yhdistä Internetiin suoraan. Koble direkte til Internett. Yhdistä Internetiin suoraan Koble direkte til & Internett Tunnistaa ja säätää välityspalvelimen automaattisesti. Automaattinen tunnistus käyttää Web Proxy Auto- Discovery Protocol (WPAD) - protokollaa. HUOM: Tämä valinta ei toimi kaikissa Unix/ Linux jakeluversioissa. Tarkista FAQ (usein kysytyt kysymykset) osoitteessa http: // konqueror. kde. org, jos tulee ongelmia. Finn og sett opp mellomtjenerinnstillingene automatisk. Automatisk søk utføres med protokollen Web Proxy Auto- Discovery Protocol (WPAD). MERK: Dette virker kanskje ikke som det skal, eller ikke i det hele tatt, på noen Unix/ Linux- distribusjoner. Hvis du får problemer med å bruke dette valget, bør du se etter i FAQ- delen på http: // konqueror. kde. org /. Tunnista & välityspalvelimen asetukset automaattisesti Finn mellomtjeneroppsettet & automatisk Käytä määriteltyä asetustiedostoa välityspalvelinten asetusten määrittelemiseen. Bruk det valgte oppsettsskriptet for å tilpasse innstillingene til mellomtjeneren. & Käytä seuraavaa välityspalvelinten asetusosoitetta: & Bruk følgende nettadresse for mellomtjeneroppsettet: Kirjoita välityspalvelinasetusten tiedoston osoite. Skriv adressen til innstillingsskriptet for mellomtjenere her. Käytä ympäristömuuttujia välityspalvelinasetusten määrittelemiseen. Ympäristömuuttujiin kuten HTTP_ PROXY ja NO_ PROXY perustuvia asetuksia käytetään yleensä monen käyttäjän UNIX- ympäristöissä, joissa sekä graafisten että merkkipohjaisten sovellusten asetukset ovat samanlaisia. Bruk miljøvariabler for å sette opp innstillingene til mellomtjeneren. Oppsett med miljøvariabler som er basert på HTTP_ PROXY og NO_ PROXY brukes vanligvis i flerbruker UNIX- installasjoner, der både grafiske og ikke- grafiske programmer trenger å bruke den samme informasjonen fra mellomtjeneroppsettet. Käytä valmiiksi asetettuja välityspalvelinten ympäristömuuttujia Bruk forhåndsvalgte miljøvariabler for mellomtjenere Näytä välityspalvelinten ympäristömuuttujien asetusikkuna. Vis tilpasningsdialogen for miljøvariabler for mellomtjenere. Asetukset... Tilpass & # 160; … Syötä välityspalvelinten asetukset itse. Skriv inn oppsettsinformasjonen for mellomtjeneren manuelt. & Määrittele välityspalvelimen asetukset itse & Manuelle mellomtjenerinnstillinger Näytä omien välityspalvelinasetusten ikkuna. Vis dialogvinduet for manuelt mellomtjeneroppsett. Tunnistus & Adgangskontroll Kysy kirjautumistietoja aina kun tarvitaan. Spør etter innloggingsinformasjon når det trengs. Kysy & tarvittaessa Spør når det & trengs Käytä seuraavia kirjautumistietoja. Bruk denne innloggingsinformasjonen. Käytä allaolevia tietoja välityspalvelimille kirjautumiseen. Bruk informasjonen oppgitt her for å logge inn til mellomtjenere når det trengs. Tunnus. Brukernavn. Salasana. Innloggingspassord. Asetukset & Valg Käytä pysyvää välityspalvelinyhteyttä. Pysyvä välityspalvelinyhteys on nopeampi, mutta se toimii vain täysin HTTP 1. 1 - yhteensopivien palvelinten kanssa. Älä käytä asetusta ei- HTTP 1. 1 - yhteensopivien välityspalvelinten, kuten JunkBuster ja WWWOfle, kanssa. Bruk varig mellomtjenertilkobling. Selv om en hengende mellomtjener- kobling er raskere, må du være klar over at den bare fungerer riktig med mellomtjenere som samspiller med HTTP 1. 1. Ikke bruk dette valget med mellomtjenere som ikke samspiller med HTTP 1. 1, slik som JunkBuster og WWWOfle. Käytä pysyviä välityspalvelinyhteyksiä Bruk varig kobling til mellomtjener Palvelimet & Tjenere Kirjoita HTTP välityspalvelimen osoite. Skriv adressen til HTTP- mellomtjeneren her. Kirjoita HTTPS- välityspalvelimen osoite. Skriv adressen til HTTPS- mellomtjeneren her. Kirjoita FTP välityspalvelimen osoite. Skriv adressen til FTP- mellomtjeneren her. Kirjoita FTP välityspalvelimen portin numero. Oppgi portnummeret til FTP- mellomtjeneren. Standardverdien er 8080. En annen vanlig verdi er 3128. Kirjoita HTTP välityspalvelimen portin numero. Oletus on 8080. Toinen yleinen arvo on 3128. Oppgi portnummeret til HTTP- mellomtjeneren. Standardverdien er 8080. En annen vanlig verdi er 3128. & Käytä samaa välityspalvelinta kaikille yhteyskäytännöille Bruk & samme mellomtjener for alle protokoller Poikkeukset & Unntak Valitse tämä kohta, mikäli haluat käyttää poikkeuslistaa toisin päin, eli käyttää välityspalvelinta vain tässä luettelossa mainituille verkkoalueille. Tämä asetus on hyödyllinen, mikäli tarvitset välityspalvelinta vain tietyille palvelimille. Jos tarvitset monimutkaisempia asetuksia, saatat haluta käyttää skriptiä asetusten tekemiseen. Bruk unntakslista motsatt. Hvis du krysser av her vil mellomtjener bare bli brukt på adresser som ligger i denne lista. Denne egenskapen er nyttig hvis alt du trenger er et par nettsteder. Hvis du har mer komplekse krav må du kanskje lage et skript. Käytä välityspalvelinta vain tässä luettelossa oleville kohteille Bruk bare mellomtjener for oppføringene i denne lista Poista kaikki välityspalvelinten poikkeukset luettelosta. Fjern alle unntaksadresser fra lista. Poista valittu välityspalvelimen poikkeus luettelosta. Fjern den valgte unntaksadressen fra lista. Lisää uusi välityspalvelinten poikkeus luetteloon. Legg til en ny unntaksadress til lista. Muuta valitun välityspalvelimen poikkeuksen osoitetta. Endre den valgte unntaksadressen. Syötä palvelimen tai verkkoalueen nimi, jota käytäntö koskee, esim www. kde. org tai. kde. org. Skriv inn navnet på nettstedet eller domenenavnet der denne praksisen skal brukes, f. eks. www. kde. org eller. kde. org. Verkkoalueen nimi: & Domenenavn: Valitse haluamasi käytäntö: Hyväksy - sallii evästeet tästä osoitteesta Hylkää - tästä osoitteesta ei oteta vastaan evästeitä Kysy - kysy varmistus, hyväksytäänkö evästeet tästä osoitteista. Velg ønsket praksis: Godta – Tillater dette stedet å sette informasjonskapsler Avvis – Avvis alle kapsler fra dette stedet Spør – Spør deg når dette stedet sender deg informasjonskapsler & Käytäntö: & Praksis: Hyväksy Godta Hylkää Avvis Kysy Spør Tässä kohdassa voit määritellä selaimen yleisesti käytössä olevan tunnistetekstin sekä erikseen tietylle palvelimelle (esim: www. kde. org) tai verkkoalueelle (esim: kde. org) käytettävän tunnisteen. Lisätäksesi uuden sivustokohtaisen tunnisteteksin napsauta Lisää- painiketta ja syötä vaaditut tiedot. Muuttaaksesi olemassa olevaa sivustokohtaista tunnistetekstiä napsauta Muokkaa- painiketta. Napsauttamalla Poista- painiketta voit tuhota valitun sivustokohtaisen tunnistetekstin, jonka jälkeen sivustolle tai verkkoalueelle käytetään oletustunnistetta. Her kan du redigere Konquerors standard brukeragentstreng, og/ eller angi en brukeragentstreng spesiell for et nettsted f. eks.: www. kde. org eller et domene (f. eks.: kde. org). Trykk på Ny for å legge inn en ny brukeragentstreng, og legg til de opplysningene som det spørres etter i dialogvinduet. Trykk på Endre for å endre en brukeragentstreng som er angitt fra før. Slett- knappen - sletter den valgte brukeragentstrengen slik at standardstrengen blir brukt for det nettstedet eller domenet. Jos tämä kohta ei ole valittuna, selaimen tunnistetietoja ei lähetetä lainkaan verkkopalvelimille. HUOM: Monet verkkopalvelut vaativat, että selaimen tiedot lähetetään. On suositeltavaa muokata asetuksia, kuin jättää tiedot kokonaan lähettämättä. Vain pienimmät mahdolliset tiedot (alla lihavoituna) lähetetään. Hvis denne ikke er avkrysset. sender ikke nettleseren sin brukeragent- streng til nettsteder du besøker. NB Mange nettsteder er avhengige av brukeragent- strengen for å kunne vise sidene riktig, derfor anbefales det på det sterkeste at du ikke slår av dette, men heller tilpasser strengen. Som vist nedenfor i fet skrift er det bare litt informasjon om brukeragenten som sendes til nettsteder. & Lähetä selaimen tunnistetiedot & Send identifikasjon Selaimen tunnistetieto, joka lähetetään vierailemillesi sivustoille. Käytä valintoja muokataksesi tietoja. Nettleserens identifikasjonstekst sendes til sidene du besøker. Bruk de tilgjengelige valgene for å tilpasse den. Oletustunnistetiedot Standardidentifikasjon Nämä tiedot lähetetään verkkopalvelimille verkkosivuja selatessa. Voit muokata tietoja valitsemalla alla olevista kohdista haluamasi. Identifikasjonsteksten som nettleseren sender til nettstadene. Teksten kan tilpasses med de tilgjengelige alternativene. Sisällyttää käyttöjärjestelmän nimen selaimen tunnistetietoihin. Tar med navnet på operativsystemet i nettleseridentifikasjonen. Lisää & käyttöjärjestelmän nimi Legg til navnet på operativsystemet Sisällyttää käyttöjärjestelmän version selaimen tunnistetietoihin. Ta med versjonen av operativsystemet i nettleseridentifikasjonen. Lisää käyttöjärjestelmän & versio Legg til systemversjon Sisällyttää alustan tyypin selaimen tunnistetietoihin Tar med plattformnavnet i nettleseridentifikasjonen Lisää & alustan nimi Legg til & plattformnavn Sisällyttää koneen prosessorin tyypin selaimen tunnistetietoihin. Tar med prosessortypen til maskina i nettleseridentifikasjonen. Lisää & koneen tyyppi (prosessori) Legg til & maskin - eller prosessortype Sisällyttää käyttämäsi kielen tiedot selaimen tunnistetietoihin. Tar med ditt språkoppsett i nettleseridentifikasjonen for å få språktilpasset versjon av siden. Lisää & kielen tiedot Legg til & språkoppsett Verkkoaluekohtaiset tunnistetiedot Steds/ domenespesifikk identifikasjon Verkkoalueen nimi Navn på nettstedet Tunnistus Identifikasjon Selaimen tunnistetiedot Brukeragent Lisää selaimen tunnistetiedot haluamallesi verkkoalueelle. Legg til en ny brukeragentstreng for et nettsted. Muuta valitun verkkoalueen tietoja. Redigerer den valgte brukeragentstrengen. Poista valitun verkkoalueen asetukset. Slett den valgte brukeragentstrengen. Poista kaikkien verkkoalueiden asetukset. Slett alle identifikasjonene. Kirjoita palvelimen tai verkkoalueen nimi, jossa haluat käyttää näitä tunnistetietoja. HUOM: Jokerimerkkejä\\ "*\\" tai\\ "?\\" ei voi käyttää. Näiden sijaan voit kirjoittaa verkkoalueen päätason nimen yleistääksesi määrityksin. Jos esimerkiksi haluat lähettää kaikille KDE- sivustoille tietyt selaintunnisteet, käytä jonoa. kde. org. Asettamasi selaintunniste lähetetään tällöin kaikille KDE- sivustoille, joidennimi päättyy kde. org. Skriv inn steds - eller domenenavn der nettleseren skal oppgi en annen identitet. MERK: Jokertegn som « *,? » er ikke tillatt. Skriv i stedet adressen på øverste nivå slik at alle underordnede steder blir funnet. For eksempel, hvis du vil at alle KDE- sider skal få en simulert nettleseridentitet, skriv. kde. org. Den falske identiteten blir sendt til alle KDE- sider som ender med. kde. org. Kun otetaan & yhteys seuraavalle palvelimelle: Ved tilkobling & til: Valitse selaimen tunnistetiedot, joita käytetään allaolevalla verkkoalueella. Velg nettleseridentiteten som skal brukes når du kontakter denne nettsiden. Käytä seuraavaa & tunnistetta: Bruk følgende & identitet: Todellinen selaintunnistetieto, joka lähetetään etäkoneelle. Den identitetsteksten som blir sendt til tjenarmaskinen. Todellinen tunniste: Virkelig identitet: Nämä asetukset vaikuttavat vain verkkoselailuun. Disse innstillingene gjelder bare for nettlesing. Käyttäjätunnus: Standard brukernavn: Salasana: Standard passord: Windows- jaotKonqueror voi käyttää jaettuja Microsoft Windowsin tiedostojärjestelmiä, jos asetukset ovat kunnossa. Jos sinulla on joku tietokone, jota käytät selauspalvelimena, täytä Selauspalvelin kohta. Tämä on pakollista, jos et aja Samba- palvelinta omalla koneellasi. Jakeluosoite ja WINS- osoite - kentät ovat myös asetettavissa jos käytät natiivia ohjelmakoodia tai 'smb. conf' tiedoston sijainti Sambaa käytettäessä. Joka tapauksessa jakeluosoite pitää asettaa jos se on arvattu väärin tai sinulla on useita verkkokortteja. WINS- palvelin yleensä parantaa tehokkuutta ja vähentää verkkokuormaa paljon. Sidoksia käytetään sitomaan annettuun palvelimen oletuskäyttäjä ja mahdollisesti myös salasana sekä määrättyjen jakojen käyttö. Jos haluat uusia sidoksia voidaan luoda sitä mukaa kun jakoja käytetään selailtaessa. Voit muokata kaikkia sidoksia täältä. Salasanat tallennetaan paikallisesti ja salataan jottei niitä voi suoraan lukea. Turvallisuussyistä et ehkä halua tehdä tätä, salasanatietueet on selvästi merkitty sellaisiksi. Delt Windows- område Konqueror kan bruke delte Windows- filområder hvis den er korrekt satt opp. Hvis det er en spesiell datamaskin du vil bla gjennom fra, så fyll ut feltet Bla gjennom tjener. Dette er nødvendig hvis du ikke kjører samba lokalt. Feltene Kringkastingsadresse og WINS- adresse vil også bli tilgjengelige hvis du bruker den innebygde koden, eller plasseringa av« smb. conf » - fila med valg blir lest når du bruker Samba. Uansett må kringkastingsadressen (grensesnitt i smb. conf) settes opp hvis programmet gjetter feil eller du har flere kort. En WINS- tjener øker vanligvis ytelsen og reduserer nettverkslasten mye. Tilordninger blir brukt for å sette en standardbruker for en gitt tjener, trolig med det riktige passordet, eller for å bruke et spesielt delt område. Hvis du velger det vil nye tilordninger bli opprettet for innlogginger for delte områder som brukes når du blar gjennom filer. Du kan redigere alle disse her. Passord vil bli lagret lokalt og kryptert slik at de blir uleselige. Det kan hende at du ikke ønsker å lagre dem av sikkerhetshensyn, siden oppføringer med passord viser klart at det er det de er. Lisää tunniste Legg til en identifikasjon Muokkaa tunnistetta Endre en identifikasjon Verkkoalueelle% 1 löydettiin olemassa oleva tunnistetieto. Haluatko korvata sen? Det finnes allerede en brukeragentstreng for% 1 Vil du erstatte den? Päällekkäinen tunnistetieto Duplikatidentifikasjon Selaimen tunnistetiedot Selaimen tunnistetiedoissa määritellään, millaiset tiedot Konqueror lähettää verkkopalvelimille. Joillekin verkkopalvelimille täytyy lähettää väärät tunnistetiedot, jotta ne näyttävät sivustot oikein. Palvelimet saattavat vaatia, että selain on Netscape Navigatorin tai Internet Explorerin tietty versio, vaikka "vääränlainen selain" näyttäisikin sivut oikein. Tällaisille sivustoille voidaan määritellä verkkoalue - tai palvelinkohtaisia asetuksia. Kaikille verkkoalueille tämäkään ei auta, sillä tällaiset sivustot eivät käytä standardien mukaisia määrityksiä. Huomautus: Jos haluat katsoa jonkin kohdan ohjeen, napsauta ikkunan pikaohjepainiketta ja napsauta sen jälkeen hiirellä kohtaa, jonka ohjeen haluat nähdä. Nettleser- identifikasjon Modulen for nettleser- identifikasjon gir deg full kontroll over hvordan Konqueror skal identifisere seg overfor de nettsidene du surfer til. Nettleserens mulighet for å identifisere seg som en annen nettleser er nødvendig fordi enkelte nettsider ikke vises korrekt når de identifiserer versjoner som ikke er støttet av f. eks. Netscape Navigator eller Internet Explorer, selv om nettleseren har implementert all som er nødvendig for å vise nettsidene. For disse nettsidene, kan du bruke denne funksjonen. Men det er ingen garanti for at dette vil virke, fordi det er nettsidenes ansvar å implementere nettsider som følger standardene. NB: For å få spesifikk hjelp til en gitt seksjon i dialogvinduet, klikk på hjelpe knappen øverst i tittellinja, for så å klikke på den seksjonen du ønsker hjelp om. Konquerorin käyttäytyminen Tässä moduulissa voit määritellä Konquerorin toiminnan tiedostonhallintaohjelmana. Konqueror- oppførsel Her kan du velge hvordan Konqueror oppfører seg som filbehandler. Muut asetukset Diverse valg & Avaa kansiot omiin ikkunoihin Åpne mapper i egne vinduer Jos tämä valitsin on valittuna, Konqueror avaa kansiot uuteen ikkunaan, eikä näytä kansion sisältöä nykyisessä ikkunassa. Hvis du velger dette, åpner Konqueror et nytt vindu når du åpner en mappe, istedenfor å vise innholdet av mappa i det gamle vinduet. Näytä 'Poista' - sisältövalikko, joka ohittaa roskakorin Vis menyoppføringer for « Slett » som går utenom søppelkurven Poista tämä valinta, ellet halua näyttää 'Poista' - vaihtoehtoa työpöydän ja tiedostonhallinnan pikavalikossa. Voit poistaa aina tiedostoja pitämällä Shift- näppäin alhaalla samaan aikaan kun kutsut 'Siirrä roskakoriin'. Her velger du om kommandoen « Slett » skal være med i menyene på skrivebordet og i filbehandleren. Du kan uansett slette filer helt ved å holde nede Shift- tasten mens du velger « Flytt til papirkurven ». Polut Tässä moduulissa voit määritellä, mihin työpöydälläsi olevat tiedostot tallennetaan. Jos haluat ohjeen tietystä valinnasta, käytä ” Mikä tämä on? ” - toimintoa näppäinyhdistelmällä Shift+F1. Stier Med denne modulen kan du velge hvor filer på skrivebordet ditt blir lagret i filsystemet. Bruk « Hva er dette? » (Shift+F1) for å få hjelp til de enkelte valgene. Työpöydän sijainti: Skrivebordsti: Tässä kansiossa sijaitsevat kaikki tiedostot, jotka näet työpöydälläsi. Voit muuttaa kansion sijaintia, ja tiedostot siirretään automaattisesti uuteen paikkaan. Denne mappa inneholder alle filene du ser på skrivebordet. Du kan endre plasseringa til denne mappa hvis du ønsker det, og innholdet vil også flyttes automatisk til den nye plasseringa. Automaattikäynnistyksen sijainti: Autostartsti: Tässä kansiossa on sovelluksia tai linkkejä (pikakuvakkeita) sovelluksiin, joiden haluat käynnistyvän automaattisesti KDE: n käynnistymisen yhteydessä. Voit muuttaa kansion sijaintia, ja tiedostot siirretään automaattisesti uuteen paikkaan. Denne mappa inneholder programmer eller lenker til programmer (snarveier) som du vil starte automatisk når KDE starter. Du kan endre plasseringa til denne mappa hvis du ønsker det, og innholdet vil også flyttes automatisk til den nye plasseringa. Asiakirjojen sijainti: Dokumentsti: Tätä kansiota käytetään oletuskansiona avattaville tai tallennettaville asiakirjoille. Denne mappa vil bli brukt som standard for å laste eller lagre dokumenter. Latausten sijainti: Last ned til: Tätä kansiota käytetään oletustallennuskansiona ladatuille tiedostoille. Denne mappa vil bli brukt som standard for å lagre nedlastede filer. Elokuvien sijainti: Filmsti: Tätä kansiota käytetään oletuskansiona avattaville tai tallennettaville elokuville. Denne mappa vil bli brukt som standard for å laste eller lagre filmer. Kuvien sijainti: Bilder- sti: Tätä kansiota käytetään oletuskansiona avattaville tai tallennettaville kuville. Denne mappa vil bli brukt som standard for å laste eller lagre bilder. Musiikin sijainti: Musikksti: Tätä kansiota käytetään oletuskansiona avattaville tai tallennettaville musiikkitiedostoille. Denne mappa vil bli brukt som standard for å laste eller lagre musikk. Automaattikäynnistys Autostart Elokuvat Film Kuvat Bilder Musiikki Musikk Järjestelmäkansiota ”% 1 ” on muutettu. Haluatko, että kansion ”% 2 ” tiedostot siirretään kansioon ”% 3 ”? Move files from old to new place Stien til «% 1 » er endret.. Vil du flytte filene fra «% 2 » til «% 3 »? Move files from old to new place SiirräUse the new directory but do not move anything FlyttUse the new directory but do not move anything Älä siirrä Ikke flytt Järjestelmäkansiota ”% 1 ” on muutettu. Haluatko, että kansion ”% 2 ” tiedostot siirretään kansioon ”% 3 ”? Move the directory Stien til «% 1 » er endret.. Vil du flytte mappa «% 2 » til «% 3 »? Move the directory Vahvistus vaaditaan Du må bekrefte Valikkomuokkain Menyredigering Siirrä alemmas@ title: group what to do when a file is deleted Flytt ned Yleiset@ title: tab Generelt@ title: tab Kirjasimet@ title: tab Skrifter@ title: tab Tyylisivut Stilsett Lataa & kuvat automaattisesti Last bilder automatisk Jos tämä kohta on valittuna, Konqueror lataa automaattisesti kaikki verkkosivulta löytyvät kuvat. Ellei kuvia ladata, niiden kohdalla on tyhjää tilaa, ja voit ladata kuvat napsauttamalla kuvapainiketta. Ellei sinulla ei ole erittäin hidas verkkoyhteys, haluat luultavasti valita tämän asetuksen parantaaksesi selailukokemusta. Hvis du velger dette vil Konqueror automatisk laste bilder på nettsider. Hvis ikke, vil Konqueror vise rammer der bildene skulle ha vært, og du kan laste dem ned manuelt ved å trykke på bildeknappen. Bilder tar lang tid å laste ned, så hvis du har en treg nettforbindelse vil du kanskje skru av denne funksjonen. Kehystä kuvat, joiden lataus on kesken Tegn ramme rundt bilder som ikke er fullstendig lastet Jos tämä kohta on valittuna, Konqueror piirtää kehykset sivulla niiden kuvien ympärille, joita ei ole vielä kokonaan ladattu. Jos sinulla on erittäin hidas verkkoyhteys, haluat luultavasti valita tämän asetuksen parantaaksesi selailukokemusta. animations Hvis du velger dette vil Konqueror vise rammer der bilder skal plasseres på nettsider mens de ennå ikke er helt lastet ned. Spesielt om du har en treg nettforbindelse vil du nok slå på denne funksjonen for å få en bedre nettopplevelse. animations Päälläunderline Slått påunderline Poissa Slått av Näytä vain kerran Vis bare en gang Tässä kohdassa voit valita, kuinka Konqueror näyttää animoidut kuvat: Käytössä: Näyttää animaatiot normaalisti. Ei käytössä: Älä näytä animaatioita, näytä vain aloituskuva. Näytä vain kerran: Näyttää animaatiot vain yhden kerran alusta loppuun. Styrer hvordan Konqueror viser animerte bilder: Slått på: viser hele animasjonen. Slått av: Viser aldri animasjonen. Viser bare startbilde i animasjonen. Vis bare en gang: Viser animasjonen en og bare en gang. & Animaatiot: @ title: group Animasjoner: @ title: group Sekalaisetunderline Diverseunderline Vain osoittimen kohdalla Bare under musepekeren & Alleviivaa linkit: Understrek lenker: Tässä kohdassa määritellään, kuinka Konqueror alleviivaa linkkitekstejä: Aina: Linkit alleviivataan aina Ei koskaan: Linkkejä ei alleviivata koskaan Vain osoittimen kohdalla: Linkit alleviivataan, kun hiiren osoitin on linkin kohdalla Huomautus: verkkosivun CSS- tyylimäärittelyillä voidaan ohittaa tämä asetus. Styrer hvordan Konqueror behandler understreking av hyperlenker: Alltid: alltid understrek hyperlenker Aldri: aldri understrek hyperlenker Flyt: understrek når musepekeren flyttes over hyperlenka NB: dette kan overstyres av nettsiden gjennom CSS. Kun tehokastasmooth scrolling Når effektivtsmooth scrolling Ainasoft scrolling Alltidsoft scrolling & Pehmeä vieritys: & Jevn rulling: Tämä määrittelee käytetäänkö verkkosivujen pehmeää vieritystä: Aina: Käytä aina pehmeää vieritystä. Ei koskaan: Pehmeää vieritystä ei käytetä koskaan. Kun tehokasta: Käytetään pehmeää vieritystä vain, kun se on järkevää järjestelmän resurssien kannalta. Bestemmer om Konqueror skal rulle HTML- sider stegvis eller jevnt. Alltid: Bruk alltid jevn rulling. Aldri: Bruk aldri jevn rulling, rull stegvis i stedet. Når effektivt: Bruk bare jevn rulling på sider der dette kan oppnås med moderat bruk av systemressurser. Konquerorin kirjasimet Tällä sivulla voit määritellä Konguerorin verkkosivujen näyttämiseen käyttämät kirjasimet. Konqueror skrifter På denne siden kan du sette opp hvilke skrifter Konqueror skal bruke for å vise nettsidene du besøker. & Kirjasinkoko & Skriftstørrelse Tämä on suhteellinen kirjasinkoko, jota Konqueror käyttää verkkosivujen näyttämiseen. Dette er den relative skriftstørrelsen Konqueror bruker for å vise nettsider. Kirjasimen & vähimmäiskoko: Minimum skriftstørrelse: Konqueror ei koskaan käytä pienempää tekstikokoa kuin tämä, huolimatta mistään muista asetuksista. Konqueror vil aldri vise tekst som er mindre enn denne størrelsen, uansett hva andre innstillinger viser. Kirjasimen keskikoko: & Middels skriftstørrelse: & Oletuskirjasin: Standardskrift: Tämä on verkkosivun tavallisen tekstin kirjasinkoko. Denne skrifta brukes til å vise vanlig tekst på nettsider. & Tasalevyinen kirjasin: & Fast skrift: Tätä kirjasinta käytetään näyttämään tasalevyinen (ts. suhteuttamaton) teksti. Denne skrifta brukes til å vise tekst der tegnene har fast bredde. & Pääteviivallinen kirjasin: Serif- skrift: Tätä kirjasinta käytetään pääteviivalliseksi (serif, antiikva) merkitylle tekstille. Denne skrifta brukes til å vise tekst som er merket som serif. Pääteviivaton kirjasin: Sans Serif- skrift: Tätä kirjasinta käytetään pääteviivattomaksi (sans serif, groteski) merkitylle tekstille. Denne skrifta brukes på tekst som er merket som sans- serif. & Kaunokirjasin: & Kursivskrift: Tätä kirjasinta käytetään kaunokirjaimiksi (kursiiviksi) merkitylle tekstille. Denne skrifta brukes på tekst som er merket som kursiv. Fantasiakirjasin: Fantasy- skrift: Tätä kirjasinta käytetään fantasiakirjasimiseksi merkitylle tekstille. Denne skrifta brukes på tekst som er merket som fantasy- skrift. Kirjasinkoon korjaus tälle koodaukselle: Justering av & skriftstørrelsen for denne tegnkodingen: Käytä kielen koodausta Bruk språktegnsett Valitse oletusmerkistökoodaus jota käytetään. Normaalisti riittää että käytät kielen merkistöä. Velg standard tegnsett. Vanligvis går det bra med « Bruk språktegnsett », så det skulle ikke være nødvendig å endre dette. Kone/ Verkkoalue Vert/ domene Käytäntö Regel Napsauta tätä painiketta lisätäksesi palvelin - tai verkkoaluekohtaisen käytännön. Trykk denne knappen for manuelt å legge til en vert - eller domenespesifikk regel. Napsauta tästä muokataksesi palvelin - tai verkkoaluekohtaista käytäntöä luettelossa. Bruk denne knappen for å endre reglene for domenet/ verten som er valgt i lista. Napsauta tätä painiketta poistaaksesi valitun isännän tai verkkoalueen käytännön. Bruk denne knappen for å slette regelen for domenet/ verten valgt i listeboksen. Valitse ensin muokattava käytäntö. Du må først velge en regel som skal endres. Valitse ensin poistettava käytäntö. Du må først velge en regel som skal slettes. Yleisten asetusten mukaan Bruk globalt Ota käyttöön suotimet Slå på filter Piilota suodatetut kohteet Skjul filtrerte bilder Suodatettavat verkko- osoitelausekkeet URL- uttrykk som skal filtreres Etsintä: Søk: Suodatinlauseke (esim.: http: // www. example. com/ ad / *, lisätietoja): Filteruttrykk (f. eks. http: // www. example. com/ ad / *). mer informasjon): Tuo... Importer & # 160; … Vie... Eksporter & # 160; … Lisätietoja tuontimuodosta, vientimuodosta Mer informasjon om importformat, eksportformat Ota käyttöön tai pois käytöstä AdBlocK- suotimet. Kun käytössä, joukko estettäviä verkko- osoitelausekkeita tulee määritellä suodinluettelossa estämisen voimaansaattamiseksi. Slå på eller av AdBlock- filtre. Når dette er slått på må ett eller flere URL- uttrykk defineres i filterlista for at blokkering skal virke, Kun on valittuna, estetyt kuvat poistetaan sivulta täydellisesti. Muussa tapauksessa käytetään ” estetty ” - kuvaa. Her velger du om blokkerte bilder skal fjernes helt fra siden eller om et plassholderbilde skal vises i stedet. Tämä on luettelo verkko- osoitesuotimista, joita käytetään kaikkiin linkitettyihin kuviin ja kehyksiin. Suotimia käytetään järjestyksessä. Sijoita yleisemmät suotimet listan yläpäähän. Dette er lista over adressefilter som blir brukt på alle innebygde bilder og medieobjekter. Syötä lauseke suodattimeen. Suodattimet voidaan määritellä joko: komentoikkunatyylisillä jokerimerkeinä, esim.: http: // www. example. com/ ads *, jokerimerkkeinä *? [] saatetaan käyttäämerkijonolla ” / ” ympäröityyn täydelliseen säännölliseen lausekkeeseen, esim.: /\\ / (ad_BAR_banner)\\. / Kaikkina suodatinmerkkijonoina, joita voi edeltää ” @@ ” merkitsemään valkolistaan (sallimaan) kaikki täsmäävät verkko- osoitteet, jotka ottavat etusijan kaikkiin mustalistattuihin (torjuviin) suodattimiin. Oppgi et uttrykk det skal filtreres på. Filtre kan defineres som enten: Jokeruttrykk som i et skall, f. eks. http: // www. example. com/ ads / *, der jokertegnene *? [] kan brukes et regulært uttrykk ved å sette « / » rundt uttrykket, f. eks. /\\ / (ad_BAR_banner)\\. / Strengen « @@ » kan settes foran en filterstreng for å hvitliste (tillate) alle URL- er som passer, dette tar prioritet foran alle blokkeringsfiltre, Suodatintuontimuoto on pelkkää tekstiä oleva tiedosto. Tyhjät rivit, merkkijonolla ”! ” alkavia kommentteja ja otsakerivejä [AdBlock] ei oteta huomioon. Kaikki muut rivit lisätään suodatinlausekkeeseen. Formatet for filterimport er en enkel tekstfil. Blanke linjer, kommentarlinjer som begynner med «! » og overskriftslinja [AdBlock] ignoreres. Alle andre linjer legges til som et filteruttrykk. Suodatinvientimuoto on pelkkää tekstiä sisältävä tiedosto. Tiedosto alkaa otsakerivillä [AdBlock], sitten kaikki suodattimet seuraavat jokainen omalla rivilllään. Filformatet for filtereksport er en enkel tekstfil. Fila begynner med en overskriftslinje [AdBlock], deretter følger alle filtrene, hvert på en egen linje. Konquerorin AdBlocK Konquerorin AdBlocK sallii luoda luettelon suotimista, jotka tarkistetaan linkitetyille kuville ja kehyksille. Verkko- osoitteet, jotka täsmäävät, joko hylätään tai korvataan ” estetty ” - kuvalla. Konqueror- reklamefilter Reklamefilteret i Konqueror lar deg lage en liste over filter som bilde og rammer skal sjekkes mot. Nettadresser som passer blir enten kasta vekk eller bytte ut med et plassholderbilde. Välilehtiselaaminen@ label: listbox Bruk faner@ label: listbox Kun & Konqueror käynnistyy: @ item: inlistbox Når & Konqueror starter: @ item: inlistbox Näytä esittelysivu@ item: inlistbox Vis innledningssiden@ item: inlistbox Näytä kotisivu@ item: inlistbox Vis min hjemmeside@ item: inlistbox Näytä tyhjä sivu@ item: inlistbox Vis en tom side@ item: inlistbox Näytä kirjanmerkit Vis bokmerker Kotiosoite: Hjemmeside: Valitse kotiosoite Velg hjemmeside Tämä on verkko- osoite, johon Konqueror (selaintilassa) siirtyy napsautettaessa ” Koti ” - painiketta. Kun Konqueror on tiedostonhallintatilassa, tämä painike siirtää näkymän kotikansioon. Dette er adressen til nettsiden som Konquerror (som nettleser) vil gå til når « Hjem » - knappen blir trykket. Når Konqueror starter som filbehandler vil den knappen åpne din hjemmemappe i stedet. Konqueror selain Tällä sivulla voit määritellä Konqueror- selaimen toimintoja. Huomaa, että tiedostojen hallinta määritellään moduulissa ” Tiedostonhallinta ”. Voit tehdä tässä joitakin asetuksia siitä kuinka Konquerorin pitäisi käsitellä HTML- koodia webbisivuilla, jotka se lataa. Tavallisesti ei ole välttämätöntä muuttaa täällä mitään. Konqueror Nettleser Her kan du sette opp Konquerors nettleserfunksjoner. Merk at filbehandlerfunksjonene må settes opp med styremodulen « Filbehandler ». Du kan styre hvordan Konqueror skal håndtere noe av HTML- koden i nettsidene den leser. Vanligvis er det ikke nødvendig å endre noe her. Kysy nimeä ja kansiota kirjanmerkkiä lisättäessä Spør etter navn og mappe når bokmerker legges til Jos tämä kohta on valittu, voit muuttaa kirjanmerkin otsikkoa, ja valita kansion, jonne lisäät uuden kirjanmerkin. Hvis du krysser av her vil Konqueror gi deg mulighet til å endre navn på bokmerket og velge en mappe der det skal lagres når du legger til et nytt bokmerke. Näytä vain merkityt kirjanmerkit kirjanmerkkipalkissa Vis bare merkede bokmerker på verktøylinja for bokmerker Jos tämä kohta on valittu, Konqueror näyttää vain ne kirjanmerkit, jotka olet valinnut näytettäväksi. Her velger du om verktøylinja for bokmerker i Konqueror bare skal vise de bokmerkene som er avmerket. Lomakkeen & täydentäminen Skjemafullføring Jos tämä kohta on valittuna, Konqueror muistaa verkkosivujen lomakekenttiin kirjoitetut tiedot ja ehdottaa niitä, kun täytät lomakkeita myöhemmin. Hvis dette valget er avmerket, vil Konqueror huske data du skriver inn i nettskjemaer og foreslå disse opplysningene i liknende felter i alle skjemaer. Täydennysten & lukumäärä & Største antall fullføringer: Tässä kohdassa voit valita, kuinka monta viimeksi kirjoitettua tekstiä Konqueror muistaa ja ehdottaa, kun täytät verkkosivun lomaketta. Her kan du velge hvor mange verdier Konqueror skal huske for et skjemafelt. Hiiren käytös Museoppførsel & Muuta osoitinta linkkien kohdalla & Endre musepeker over lenker Jos tämä kohta on valittuna, hiiren osoitin muuttuu (yleensä käden muotoiseksi) kun osoitin siirretään linkin kohdalle. Hvis du velger dette, vil musepekeren endre utseende (vanligvis til en hånd) når den står over en lenke. & Keskimmäinen painike avaa valitun osoitteen Midtknapp åpner nettsiden i utvalget Jos tämä kohta on valittu, voit avata osoitteen valitsemalla sen ja napsauttamalla hiiren keskimmäistä painiketta. Hvis du velger dette kan du åpne en markert nettside i et Konqueror- vindu ved å trykke midtre museknapp på den. Hiiren oikea painike siirtää & edelliselle sivulle Høyreklikk går tilbake i historikken Jos tämä kohta on valittuna, voit siirtyä edelliselle sivulle napsauttamalla hiiren oikeaa painiketta Konquerorin ikkunassa. Voit avata pikavalikon painamalla hiiren oikean painikkeen pohjaan ja siirtämällä osoitinta. Krysser du av denne boksen kan du gå tilbake i historien ved å høyreklikke på en Konqueror- visning. For å få tilgang til sprettoppmenyen, trykk høyre museknapp og flytt på musa. Salli automaattinen viivästetty & uudelleenlataus/ uudelleenohjaus Tillat automatisk forsinket omlasting/ omdirigering Joillakin verkkosivuilla käytetään automaattista uudelleenlatausta tai ohjataan automaattisesti jollekin toiselle verkkosivulle. Jos otat valinnan pois tästä kohdasta, Konqueror ohittaa nämä pyynnöt. Noen nettsider vil automatisk lastes på nytt eller omdirigere etter en bestemt tid. Hvis du fjerner krysset, vil Konqueror overse disse forespørslene. Ota käyttöön/ poista käytöstä linkkien valinta näppäimistöllä painamalla Ctrl- näppäintä Slå & på bruken av tilgjengelighetstaster med Ctrl- tasten Painamalla Ctrl- näppäintä verkkosivuja selaillessa sivun linkeille annetaan näppäimet, joiden perusteella niitä voidaan suoraan valinta näppäimistöltä. Valinnan poistaminen ottaa pois käytöstä tämän käytettävyysominaisuuden (Asetuksen muuttamisen jälkeen Konqueror täytyy käynnistää uudestaan). Hvis du trykker Ctrl- tasten mens du ser på nettsider, skrus bruken av tilgjengelighetstaster på. Du slår av denne funksjonen hvis du lar være å krysse av her. (Konqueror må startes på nytt for at denne endringa skal bli virksom). Salli & Java kaikkialla Slå på Java globalt Java- asetukset Kjøreinnstillinger for Java & Käytä turvallisuushallintaa Bruk sikkerhetsbehandler Käytä & KIO- palvelua Bruk & KIO Sulje sovelmapalvelin, kun se ei ole käytössä Skru av miniprogramtjeneren når den er inaktiv lenger enn sekuntia sek & Polku suoritettavaan Java- tiedostoon tai 'java' & Sti til java- programfilen, eller « java » Lisäargumentit Javalle: Andre Java- argumenter: Ottaa HTML- sivuilla käytettävän Javan käyttöön. Javatuki ei ole vielä täydellinen. Aktiivisen sisällön käyttäminen voi olla turvallisuusriski. Slår på kjøring av skripter skrevet i Java som en del HTML- sider kan inneholde. Legg merke til at, som i alle nettlesere, aktive komponenter kan være en sikkerhetsrisiko. Tässä luettelossa näet verkkoalueet ja palvelimet, joille olet määritellyt erityisen Java- käytännön. Tätä käytäntöä käytetään eikä verkkoalueen tai palvelimen lähettämillä sivuilla määriteltyä oletuskäytäntöä java- sovelmien ottamisesta käyttöön tai pois käytöstä. Valitse käytäntö ja muokkaa sitä napsauttamalla oikealla olevia painikkeita. Denne boksen inneholder domenene og vertene du har satt en spesifikk JavaScript- regel for. Denne regelen vil bli brukt istedenfor standardpraksisen for å slå av eller på JavaScript på sider som sendes av disse domenene eller vertene. Velg en praksis og bruk kontrollene til høyre for å endre den. Napsauta tätä painiketta valitaksesi tiedoston, joka sisältää Javakäytännöt. Nämä käytännöt lisätään olemassaoleviin käytäntöihin, mutta olemassa olevia asetuksia ei korvata. Trykk på denne knappen for å velge fila som inneholder JavaScript- regel. Denne regelen vil bli flettet sammen med den eksisterende. Overlappinger fjernes. Napsauta tästä painikkeesta tallentaaksesi Javakäytännöt zip- tiedostoon. Tiedosto java_ policy. tgz tallennetaan haluamaasi paikkaan. Trykk på denne knappen for å lagre JavaScript- regel til en pakket fil. Fila, som heter javascript_ policy. tgz, vil bli lagret der du velger. Tässä kohdassa voit määritellä Javakäytäntöjä verkkoalueille tai palvelimille. Lisätäksesi käytännön napsauta Lisää... - painiketta ja kirjoita tarvittavat tiedot. Jos haluat muuttaa olemassa olevan käytännön asetuksia, napsauta Muokkaa... - painiketta ja valitse uusi käytäntö luettelosta. Mikäli haluat poistaa palvelimen tai verkkoalueen käytännön, napsauta Poista - painiketta. Her kan du sette en spesifikk JavaScript- regel for ethvert domene. Trykk på Legg til … - knappen for å legge til en ny regel, og oppgi den nødvendige informasjonen som kreves i dialogen. Trykk på Endre … - knappen for å endre en eksisterende regel og velg en ny regel fra regel- dialogboksen. Trykk på Slett - knappen vil fjerne den valgte regelen og føre til at standard regel vil bli brukt for det domenet. Turvallisuushallinta estää javasovelmia lukemaan ja kirjoittamaan tietoja tietokoneellasi. Sovelmat eivät voi myöskään luoda pistokkeita tai muita toimintoja, jotka voivat olla turvallisuusriski järjestelmällesi. Jos haluat ottaa nämä ominaisuudet käyttöön jossakin verkkopalvelussa, voit muokata kotihakemistossasi olevaa '. java. policy' tiedostoa Java policytool - ohjelmalla. Å skru på sikkerhetsbehandleren vil føre til at den virtuelle java- maskinen kjører på en tryggere måte. Miniprogram kan ikke lese fra eller skrive til filsystemet, lage egne sokler eller utføre andre handlinger som kan true sikkerheten til systemet. Skru av denne funksjonen på egen risiko. Du kan endre fila $HOME /. java. policy med verktøyet for Java- regel for å gi kode fra visse nettsteder mer spillerom. Jos valitset tämän kohdan, java- virtuaalikone käyttää KIO- palvelua verkkoliikenteessään. Skru på denne for å få jvm til å bruke KIO til nettverkstransport Kirjoita java - suoritustiedoston polku. Jos haluat käyttää java- ajoaikaympäristöä, joka on $PATH- polkumäärityksen varrella, kirjoita pelkästään 'java'. Jos haluat käyttää jotakin muuta javaympäristöä, kirjoita ohjelman koko polku (esim. / usr/ lib/ jdk/ bin/ java), tai polku hakemistoon, josta löytyy bin/ java (esim. / opt/ IBMJava2- 13). Oppgi stien til java- programfila. Hvis du vil bruke jre i den stien du har som standard, så bare la det stå som « java ». Trenger du en annen jre, så oppgi stien til denne (for eksempel / usr/ lib/ jdk/ bin/ java), eller stien til den mappa som inneholder « bin/ java » (for eksempel / opt/ IBMJava2- 13). Jos haluat lähettää Java- virtuaalikoneelle lisäargumentteja, määrittele ne tähän kohtaan. Hvis du vil gi den virtuelle maskinen spesielle parametre, så skriv dem inn her. Kun sovelma suljetaan, sovelmapalvelin yleensä suljetaan. Javan 'jvm' - palvelimen käynnistäminen kestää aika kauan, joten jos haluat säilyttää javaprosessin käynnissä kun selaat verkkosivuja, voit määritellä aikakatkaisun, jonka jälkeen jvm suljetaan. Jos haluat, että jvm on päällä niin kauan kuin Konqueror on avoinna, jätä asetus 'Sulje sovelmapalvelin kun se ei ole käytössä' valitsematta. @ title: group Når alle miniprogram har avsluttet, bør miniprogramtjeneren avsluttes. Det tar lang tid å starte den virtuelle java- maskinen, så du vil kanskje la den kjøre. Du kan her velge en tidsgrense for hvor lenge Java- prosessen skal kjøre. Dersom du ikke krysser av for denne funksjonen, så vil prosessen kjøre så lenge Konqueror kjører. @ title: group Verkkoaluekohtainen Domene- spesifikt Uusi Javakäytäntö Ny Java- regel Muokkaa Javakäytäntöä Endre Java- regel & Javakäytäntö: & Java- regel: Valitse Javakäytäntö ylläolevalle koneelle tai verkkoalueelle. Velg en Java- regel for domene- navnet over. Käytä JavaScriptiä kaikkialla Slå på JavaScript globalt Ottaa ECMA- Scriptien (tunnetaan JavaScriptinä) tuen käyttöön. JavaScript - tuki ei ole vielä täydellinen. Skriptikielten käyttäminen voi olla turvallisuusriski. Slår på kjøring av skript skrevet i ECMA- Script (også kjent som JavaScript) som kan følge med HTML- sider. Merk at skriptspråk medfører sikkerhetsproblemer for enhver nettleser. Vianjäljitys Feilsøking Käytä & vianjäljitysohjelmaa Skru & på feilsøker Ottaa käyttöön sisäänrakennetun JavaScript - vianjäljittäjän. Skru på innebygget JavaScript- feilsøker. Ilmoita & vioista Rapporter & feil Ilmoita vioista, joita JavaScript- koodin suorittamisessa tapahtuu. Skrur på rapportering av feil som oppstår når JavaScript- kode kjøres. Tässä kohdassa voit määritellä JavaScript - käytäntöjä verkkoalueille tai palvelimille. Lisätäksesi käytännön napsauta Lisää... - painiketta ja kirjoita tarvittavat tiedot. Jos haluat muuttaa olemassa olevan käytännön asetuksia, napsauta Muokkaa... - painiketta ja valitse uusi käytäntö luettelosta. Mikäli haluat poistaa palvelimen tai verkkoalueen käytännön, napsauta Poista - painiketta. Tuonti ja Vienti - painikkeiden avulla voit jakaa käytäntöjä muiden käyttäjien kanssa tallentamalla tietoja zip- pakattuun tiedostoon ja hakemalla niitä zip- paketista. Her kan du sette en spesifikk JavaScript- regel for ethvert domene. Trykk på Legg til … - knappen for å legge til en ny regel, og oppgi den nødvendige informasjonen som kreves i dialogen. Trykk på Endre … - knappen for å endre en eksisterende regel, og velg en ny regel fra regel- dialogboksen. Trykk på Slett - knappen vil fjerne den valgte regelen og føre til at standard regel vil bli brukt for det domenet. Import - og Eksport - knappene gir deg mulighet til enkelt å kunne dele regelen din med andre ved å lagre og laste dem fra pakkede filer. Tässä luettelossa näet verkkoalueet ja palvelimet, joille olet määritellyt erityiset JavaScript - käytännön. Tätä käytäntöä käytetään oletuskäytännön sijaan. Valitse käytäntö ja muokkaa sitä oikealla olevien painikkeiden avulla. Denne boksen inneholder domenene og vertene du har satt en spesifikk JavaScript- regel for. Denne regelen vil bli brukt istedenfor standardpraksisen for å slå av/ på JavaScript på sider som sendes av disse domenene eller vertene. Velg en praksis og bruk kontrollene til høyre for å endre den. Napsauta tätä painiketta valitaksesi tiedoston, johon JavaScript - käytännöt on tallennettu. Nämä käytännöt lisätään olemassa oleviin, mutta olemassa olevia tietoja ei korvata, mikäli tiedostossa on päällekkäinen tieto. Trykk på denne knappen for å velge fila som inneholder JavaScript- regel. Denne regelen vil bli flettet sammen med den eksisterende. Overlappinger vil bli fjernet. Napsauta tätä painiketta tallentaaksesi JavaScript käytännöt zip - tiedostoon. Tiedosto javascript_ policy. tgz tallennetaan haluamaasi paikkaan. Trykk på denne knappen for å lagre JavaScript- regel til en pakket fil. Fila, som heter javascript_ policy. tgz, vil bli lagret der du velger. Yleiset JavaScript- käytännöt@ title: group System JavaScript- regel@ title: group & Verkkoaluekohtainen Domene- spesifikt Uusi JavaScript- käytäntö Ny JavaScript- regel Vaihda Javascript- käytäntöä Endre Java/ JavaScript- regel JavaScript- käytäntö: JavaScript- regel: Valitse JavaScript- käytäntö ylläolevalle palvelimelle tai verkkoalueelle. Velg en JavaScript- regel for domenenavnet over. Verkkoaluekohtaiset JavaScript- käytännöt Domenespesifikk JavaScript- regel Uusien ikkunoiden avaaminen: Åpne nye vinduer: Käytä yleisiä asetuksia Bruk system Käytä yleisen käytännön asetuksia. Bruk innstillinger fra systemreglene. Salli Tillat Hyväksy kaikki ponnahdusikkunapyynnöt. Godta alle forespørsler om å åpne sprettoppvinduer. Pyydä vahvistusta kaikille ponnahdusikkunoiden pyynnöille. Spør hver gang et sprettoppvindu ønskes. Estä Avvis Estä kaikki ponnahdusikkunoiden pyynnöt. Avvis alle ønsker om sprettoppvinduer. Älykäs Smart Hyväksy ponnahdusikkunapyynnöt vain kun linkit on aktivoitu suoralla hiiren painikkeen napsautuksella tai näppäimistön painalluksella. Bare godta sprettoppvinduer når lenker er valgt ved et museklikk eller ettastetrykk. Jos otat tämän valinnan pois, Konqueror estää JavaScript- komennon window. open () käytön. Tämä asetus on käytännöllinen sivustoissa, jotka avaavat mainoksia ponnahdusikkunoina. Huomautus: Jos otat asetuksen pois, kaikki sivustot eivät välttämättä toimi oikein. Käytä ominaisuutta varoen. Skrur du av denne funksjonen vil ikke Konqueror lenger utføre JavaScript kommandoen window. open (). Dette er nyttig dersom du er på en del nettsteder som bruker denne funksjonen for å vise reklame i det nye vinduet. Merk: Noen sider kan trenge window. open () for å fungere skikkelig. Derfor bør du ikke skru av denne funksjonen uten at du vet hva du gjør. Ikkunan koon muuttaminen: Endre vindusstørrelse: Salli skriptien vaihtaa ikkunan kokoa. Tillat skript å endre vindusstørrelse. Ohita Ignorer Ohita skriptien yritykset muuttaa ikkunan kokoa. Sivu luulee, että kokoa muutettiin, mutta koko säilytetään ennallaan. Overse forsøk fra skript på å endre vindusstørrelsen. Nettsiden tror den endret størrelsen men selve vindusstørrelsen endres ikke. Jotkin verkkosivut muuttavat ikkunan kokoa käyttämällä window. resizeBy () - tai window. resizeTo () - funktiota. Tämä kohta määrittelee, miten yrityksiin suhtaudutaan. Noen nettsider endrer vindusstørrelse på egen hånd gjennom window. resizeBy () eller window. resizeTo (). Dette valget oppgir hvordan slike forsøk skal behandles. Ikkunan siirtäminen: Flytt vindu: Salli skriptien muuttaa ikkunan sijaintia. Tillat skript å endre vindusplasseringa. Ohita skriptien yritykset siirtää ikkunoita. Verkkosivu luulee, että ikkunaa siirrettiin, mutta ikkuna pidetään paikallaan. Ignorer forsøk fra skript på å endre vindusplasseringa. Nettsiden tror den har flyttet vinduet, men selve plasseringa forblir uforandret. Jotkut verkkosivut siirtävät ikkunaa window. moveBy () - tai window. moveTo () - funktioiden avulla. Tämä asetus määrittelee, miten yrityksiin suhtaudutaan. Noen nettsider endrer vindusposisjonen på egen hånd ved å bruke window. moveBy () or window. moveTo (). Dette valget oppgir hvordan slike forsøk skal behandles. Kohdistuksen siirtäminen ikkunaan: Fokuser vindu: Salli skriptien kohdistaa ikkunoita. Tillat skript å fokusere vinduet. Ohita skriptien yritykset kohdistaa ikkunaan. Verkkosivu luulee, että kohdistus siirrettiin ikkunaan, mutta ikkunaa ei vaihdeta. Ignorer forøk fra skript på å få fokus til vinduer. Nettsiden tror den har fått fokus på vinduet, men selve fokuset vil forbil uforandret. Jotkut verkkosivut siirtävät kohdistuksen ikkunasta toiseen käyttämällä window. focus () - funktiota. Funktio tuo ikkunan eteen, ja keskeyttää käyttäjän verkkosivujen selaamisen. Tämä asetus määrittelee, miten yrityksiin suhtaudutaan. Noen nettsider setter fokuset på sitt eget nettleservindu på egen hånd ved å bruke window. focus (). Dette fører vanligvis til at vinduet flyttes forrest, og forstyrrer det som brukeren holdt på med. Dette valget oppgir hvordan slike forsøk skal behandles. Tilapalkin tekstin muuttaminen: Endre statuslinjetekst: Salli skriptien vaihtaa tilapalkin tekstiä. Tillat skript å endre teksten til statuslinja. Ohita skriptien yritykset muuttaa tilapalkin viestejä. Verkkosivu luulee, että tilapalkin tekstiä muutettiin, mutta tilapalkki säilytetään ennallaan. Ignorer forsøk fra skript på å endre statuslinjeteksten. Nettsiden tror den har endret teksten, men selve teksten vil forbli uendret. Jotkut verkkosivut muuttavat ikkunan tilapalkin tekstiä window. status - tai window. defaultStatus - ominaisuuden kautta. Tämä estää toisinaan näkemästä todellisia hyperlinkkien osoitteita. Tämä asetus määrittelee, miten yrityksiin suhtaudutaan. Noen nettsider endrer statuslinjeteksten ved å sette window. status eller window. defaultStatus, og forhindrer dermed at den ekte nettadressen til lenker vises. Dette valget oppgir hvordan slike forsøk skal behandles. Hyväksy kielet: Godta språk: Hyväksy merkistöt: Godta tegnkart: kcmkonqhtml kcmkonqhtml Konquerorin selailuasetusten moduuli Styringsmodul for Konqueror nettleser © 1999 - 2001 Konquerorin kehittäjät © 1999– 2001 Konqueror- utviklerne Waldo Bastian Waldo Bastian Matthias Kalle Dalheimer Matthias Kalle Dalheimer Lars Knoll Lars Knoll Dirk Müller Dirk Mueller Wynn Wilkes Wynn Wilkes Leo Savernik Leo Savernik JavaScriptin käyttöalueet Verkkoaluekohtaiset asetukset JavaScript tilgangs kontroll Praksisutvidelse pr. domene & Java & Java JavaScript JavaScript JavaScript Tällä sivulla voit määritellä suoritetaanko verkkosivuille upotettu JavaScript- koodi Konquerorissa. Java Tällä sivulla voit määritellä, suoritetaanko verkkosivuille upotetut Java- sovelmat Konquerorissa. Huomautus: Aktiivinen sisältö on aina turvallisuusriski. Tämän vuoksi voit määritellä hyvin tarkasti, millä verkkoalueella haluat suorittaa Java - tai JavaScript- ohjelmia. JavaScript På denne siden kan du sette opp om JavaScript - programmer inneholdt i nettsider skal kunne kjøres i Konqueror. Java På denne siden kan du bestemme om Java- miniprogrammer inneholdt i nettsider skal kunne kjøres i Konqueror. NB: Aktivt innhold er alltid en sikkerhetsrisiko. Derfor kan du i Konqueror velge nøyaktig hvilke nettsteder som får lov til å kjøre Java - og JavaScript- programmer i din nettleser. Yleiset asetukset Globale innstillinger Käytä & liitännäisiä kaikkialla Skru & på programtillegg globalt Salli vain & HTTP - ja HTTPS- verkko- osoitteiden käyttää liitännäisiä Bare tillat & HTTP - og HTTPS- nettadresser for programtillegg & Lataa vain pyydetyt liitännäiset & Last inn programtillegg bare når de trengs Suoritinprioriteetti liitännäisille:% 1 CPU- prioritet for programtillegg:% 1 & Verkkoaluekohtaiset asetukset Domenespesifikke innstillinger Verkkoaluekohtaiset käytännöt Domenespesifikke praksiser Ottaa verkkosivujen näyttämiseen tarvittavat liitännäiset (esim. Macromedia Flash) käyttöön. Huomaa, että aktiivisen sisällön näyttäminen voi olla turvallisuusriski. Slår på kjøring av programtillegg som kan være en del av HTML- sider, f. eks Macromedia Flash. Merk at aktive komponenter kan være en sikkerhetsrisiko i enhver nettleser. Tässä luettelossa näet verkkoalueet ja palvelimet, joille olet määritellyt erityisen liitännäiskäytännön. Tätä käytäntöä käytetään verkkoalueiden ja palvelimien lähettämien sivujen liitännäisten käyttöönotto - tai käytöstäpoisotto- oletuksen sijasta. Valitse käytäntö ja muokkaa sitä napsauttamalla oikealla olevia painikkeita. Denne boksen inneholder domenene og vertene du har satt en spesifikk programtilleggspraksis for. Denne regelen vil bli brukt istedenfor standardpraksisen for å slå av/ på programtillegg på sider som sendes av disse domenene eller vertene. Velg en praksis og bruk kontrollene til høyre for å endre den. Napsauta tätä painiketta valitaksesi tiedoston, joka sisältää liitännäiskäytännöt. Nämä käytännöt lisätään olemassaoleviin käytäntöihin, mutta olemassa olevia asetuksia ei korvata. Trykk på denne knappen for å velge fila som inneholder programtilleggspraksisen. Denne praksisen vil bli flettet sammen med den eksisterende. Overlappinger fjernes. Napsauta tästä painikkeesta tallentaaksesi liitännäiskäytännön zip- tiedostoon. Tiedosto plugin_ policy. tgz tallennetaan haluamaasi paikkaan. Trykk på denne knappen for å lagre programtilleggspraksis til et filarkiv. Fila, som heter plugin_ policy. tgz, vil bli lagret der du velger det. Tässä kohdassa voit määritellä liitännäiskäytäntöjä verkkoalueille tai palvelimille. Lisätäksesi käytännön napsauta Lisää... - painiketta ja kirjoita tarvittavat tiedot. Jos haluat muuttaa olemassa olevan käytännön asetuksia, napsauta Muokkaa... - painiketta ja valitse uusi käytäntö luettelosta. Mikäli haluat poistaa palvelimen tai verkkoalueen käytännön, napsauta Poista - painiketta. Poistaminen aiheuttaa oletuskäytännön voimaantulon. Her kan du sette en spesifikk programtilleggpraksis for ethvert domene. Trykk på Legg til … - knappen for å legge til en ny praksis, og oppgi den nødvendige informasjonen som kreves i dialogen. Trykk på Endre … - knappen for å endre en eksisterende praksis, og velg en ny praksis fra praksis- dialogboksen. Trykk på Slett - knappen for å fjerne den valgte regelen og bruke standard praksis for det domenet. Liitännäisetlowest priority Programtillegglowest priority matalinlow priority lavestlow priority matalamedium priority lavmedium priority keskitasoinenhigh priority middelshigh priority korkeahighest priority høyhighest priority korkein høyest Konquerorin liitännäiset Konqueror WWW- selain osaa käyttää Netscape- liitännäisiä näyttääkseen erilaisten tiedostojen sisältöjä samoin kuin Navigator. Huomaa, että Netscape- liitännäistiedostojen sijainti vaihtelee käyttöjärjestelmäjakelijakohtaisesti. Yksi tyypillinen asennushakemisto näille tiedostoille on esimerkiksi '/ opt/ netscape/ plugins'. Programtillegg for Konqueror Akkurat som Navigator kan Konqueror bruke programtillegg beregnet for Netscape til å vise spesielt innhold på nettsteder. NB – tilleggene kan installeres forskjellig avhengig av din distribusjon. Et vanlig sted å plassere dem er f. eks. « / opt/ netscape/ plugins ». Haluatko ottaa muutokset käyttöön ennen etsintää? Jos et, tehdyt muutokset menetetään. Vil du ta i bruk endringene dine før du søker? Hvis du velger « Nei » vil endringene forsvinne. Sovellusta” nspluginscan ” ei löydy. Netscape- liitännäisiä ei pystytä etsimään. Kan ikke finne programmet nspluginscan. Det blir ikke søkt etter Netscape- tillegg. Selataan liitännäisiä Søker etter programtillegg Valitse kansio, josta liitännäisiä etsitään Velg programtilleggsmappe å søke i Netscape- liitännäiset Programtillegg for Netscape Liitännäinen Programtillegg MIME- tyyppi MIME type KuvausPäätteet "olisi oikea käännös, mutta koska pääte viittaa tietoliikenteessä vähän muuallekin ja saattaa olla tässä asiayhteydessä harhaanjohtava, niin muutin tämän" Loppuliitteet Beskrivelse Loppuliitteet Filendelser Uusi liitännäiskäytäntö Ny programtilleggspraksis Vaihda liitännäiskäytäntöä Endre programtilleggspraksis & Liitännäiskäytäntö: & Programtilleggspraksis: Valitse liitännäiskäytäntö ylläolevalle palvelimelle tai verkkoalueelle. Velg en programtilleggspraksis for domene- navnet over. & Palvelimen tai verkkoalueen nimi: & Verts - eller domene- navn: Kirjoita palvelimen (esim. www. kde. org) tai verkkoalueen nimi (. kde. org tai. org). Skriv inn navnet til en vert (som www. kde. org) eller et domene, som begynner med punktum (som. kde. org eller. org) Anna verkkoaluenimi. Du må først oppgi et domenenavn. Tämä avaa uuden välilehden uuden ikkunan sijaan esimerkiksi silloin, kun linkki tai kansio avataan hiiren keskimmäisellä näppäimellä. Åpne en ny fane i stedet for et nytt vindu når du for eksempel velger en lenke eller mappe med midtknappen på musa. Avaa & linkit uuteen välilehteen uuden ikkunan sijaan Åpne & lenker på en nytt fane i stedet for et nytt vindu Avataanko JavaScript- ponnahdusikkunat uudessa ikkunassa vai uudessa välilehdessä. Oppgir om tillatte JavaScript sprettoppsvinduer skal åpnes i et nytt vindu eller en ny fane. Avaa & ponnahdusikkunat uuteen välilehteen uuden ikkunan sijaan Åpne & sprettoppvinduer på en ny fane i stedet for et nytt vindu Jos napsautat linkkiä jossakin KDE- ohjelmassa tai kutsut kfmclient- ohjelmaa avaamaan verkko- osoitteen, KDE tutkii onko työpöydällä avattua Konquerorin ikkunaa. Jos pienentämätön ikkuna löytyy, verkko- osoite avataan ikkunassa uuteen välilehteen. Muussa tapauksessa avataan uusi Konquerorin ikkuna. Når du trykker på en nettadresse i et annet KDE- program eller ber kfmclient om å åpne en nettadresse, blir skrivebordet gjennomsøkt etter et ikke- minimert Konqueror- vindu. Hvis det finnes, blir nettadressen åpnet som en ny fane i den. Ellers blir et nytt Konqueror- vindu åpnet med nettadressen. Avaa osoite välilehteen kutsuttaessa ulkopuolelta Åpne som fane i et eksisterende Konqueror- vindu når nettadresse kalles eksternt Tämä avaa uuden välilehden taustalle. Dette åpner en ny fane i bakgrunnen, istedenfor i forgrunnen. & Avaa uudet välilehdet taustalla & Åpne ny fane i bakgrunnen Tämä avaa uuden välilehden nykyisen välilehden perään, eikä viimeiseksi. Dette åpner en ny fane fra en side etter den gjeldende fanen, istedenfor etter det siste. Avaa & uusi välilehti nykyisen välilehden perään Åpne & ny fane etter gjeldende fane Tämä aiheuttaa sen, että välilehtipalkki näytetään vain, jos kaksi tai useampi välilehti on auki. Muuten välilehtipalkki näytetään aina. Dette viser fanelinja bare hvis det er to eller flere faner. Piilota välilehtipalkki, kun vain yksi välilehti on avoinna Skjul fanelinja når bare en fane er åpen Tämä näyttää sulkemisikkunat jokaisessa välilehdessä verkkosivujen kuvakkeiden tilalla. Dette vil vise lukke- knapper inne i hver fane istedenfor nettsidenes ikoner. Näytä & sulje- painike välilehdissä & Vis lukkeknapp på faner Napsauttaessasi välilehteä hiiren keskimmäisellä painikkeella tai rullalla kyseessä oleva välilehti suljetaan. (Tämän asetuksen vaihtaminen edellyttää Konquerorin uudelleenkäynnistystä) Hvis du trykker midtre museknapp eller musehjulet på en fane, så lukkes den fanen. (Konqueror må startes på nytt for at disse endringene skal bli virksomme) Sulje välilehti hiiren keskimmäisellä painikkeella napsautettaessa Midt- trykk på en fane for å lukke den Tämä pyytää sinua erikseen vahvistamaan, kun olet sulkemassa sellaista ikkunaa, jossa on useita avoimia välilehtiä. Dette spør om du er sikker på at du vil lukke vinduet når det inneholder flere åpne faner. Vahvista & sulkeminen silloin, kun suljetaan ikkuna, jossa on useita välilehtiä Bekreft & # 160; når vinduer med flere faner lukkes. Jos tämä kohta on valittuna, edellinen avoin tai avattu välilehti aktivoidaan kun suljet nykyisen välilehden. Om dette er avmerket, så vil den forrige brukte eller besøkte fanen tas i bruk når gjeldende fane lukkes, i stedet for fanen til høyre for gjeldende fane. Siirry viimeksi käytettyyn välilehteen sulkiessasi nykyisen välilehden Bytt til fanen du brukte sist når gjeldende fane lukkes Alas Ned Napsauta tästä selataksesi äskettäin asennettuja Netscape- liitännäisiä. Trykk her for å søke etter nyinstallerte Netscape- programtillegg nå. & Etsi liitännäisiä & Søk etter programtillegg Tässä näet luettelon KDE: n löytämistä Netscape- liitännäisistä. Her kan du se en liste over programtillegg for Netscape som KDE har funnet. ArvoNAME OF TRANSLATORS VerdiNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Santeri Kannisto, Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Øystein Skadsem, Herman Robak, Knut Yrvin, Gunnhild Lurås, Knut Erik HollundEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, sk@ sot. sot. com, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com oskadsem@ start. no, hermanr@ student. matnat. uio. no, knuty@ skolelinux. no, gluras@ c2i. net, khollund@ responze. net Tyylisivut Katso lisätietoja tyylisivuista osoitteessa http: // www. w3. org/ Style/ CSS. Stilsett Se http: // www. w3. org/ Style/ CSS for mer informasjon om stilsett. Tyylisivut Tässä kohdassa voit valita, kuinka Konqueror käyttää tyylisivuja. Stilsett Bruk denne gruppeboksen til å bestemme hvordan Konqueror vil gjengi stilsett. Käytä oletustyylisivua Valitse tämä kohta, mikäli haluat käyttää oletuksena olevia tyylisivuja. Bruk standardstilsett Velg dette for å bruke standardstilsettet. & Käytä oletustyylisivua Bruk & standardstilsett Käyttäjän määrittelemät tyylisivut Jos tämä kohta on valittuna, Konqueror pyrkii lataamaan käyttäjän määrittelemät tyylisivut alla olevasta paikasta. Omilla tyylisivuilla voidaan ohittaa täysin sivujen tekijän tekemät määritykset. Valitun tiedoston tulee olla oikein tehty tyylisivu. Katso lisätietoja osoitteesta http: // www. w3. org/ Style/ CSS. Bruk selvvalgte stilsett Hvis det er krysset av her, vil Konqueror prøve å laste et selvvalgt stilsett som angitt nedenfor. Med stilsettet kan du fullstendig overstyre hvordan nettsider blir gjengitt i din nettleser. Fila du angir må inneholde et gyldig stilsett (se http: // www. w3. org/ Style/ CSS for mer informasjon om stilsett). & Käyttäjän määrittelemät tyylisivut Bruk & selvvalgte stilsett Käytä tavoitettavuustyylisivua Valitsemalla tämän voit määritellä oletuskirjasimen, kirjasimen koon ja kirjasimen värin muutamalla helpolla hiiren napsautuksella. Siirry Muokatut- valintaikkunaan ja tee haluamasi valinnat. Bruk tilgjengelighets- stilsett Med dette valget har du mulighet til å angi standard skrifttype, størrelse på skrifttype og skrift farge med noen enkle museklikk. Bare gå over til Tilpass … dialogen og gjør valgene dine. Käytä tavoitettavuustyylisivua Bruk tilgjengelighets- stilsett & Muokatut... & Tilpass & # 160; … Kirjasinperhe Kirjasinperhe on toisiaan muistuttavien kirjasinten ryhmä. Kirjasinperheen jäsen voi olla esimerkiksi lihavoitu tai kursiivi. Skriftfamilie En skriftfamilie er en gruppe skrifttyper som ligner på hverandre, der familiemedlemmene kan være varianter som uthevet og kursiv. Peruskirjasinperhe: Basis- familie: Tämä on nykyinen kirjasinperhe. Dette er den valgte skriftfamilien Käytä samaa kirjasinperhettä kaikille teksteille Valitse tämä kohta, mikäli haluat näyttää kaiken tekstin peruskirjasimella. Bruk samme familie for all tekst Velg dette for å overstyre selvvalgte skrifttyper overalt til fordel for grunnskrifta. Käytä samaa kirjasinperhettä kaikille teksteille Bruk samme familie for all tekst Peruskirjasimen koko: Grunnskriftstørrelse: 7 7 8 8 11 11 12 12 14 14 24 24 48 48 64 64 Käytä samaa kokoa kaikille elementeille Valitse tämä kohta, mikäli haluat käyttää kirjasimen oletuskokoa kaikissa elementeissä. Tällöin kaikki kirjasimet näytetään saman kokoisina. Bruk samme størrelse på alle elementer Velg dette for å overstyre selvvalgte skriftstørrelser til fordel for størrelsen på grunnskrifta. Alle skrifttyper vil bli vist med samme størrelse. & Käytä samaa kokoa kaikille elementeille & Bruk samme størrelse på alle elementer Mustaa valkoisella Tämä on asetus, jollaisena sivut yleensä näkyvät. Svart på Hvitt Dette er det du vanligvis ser. & Mustaa valkoisella & Svart på Hvitt Valkoista mustalla Klassiset käänteiset värit. Hvitt på Svart Klassisk & # 160; negativt & # 160; fargeoppsett. & Valkoista mustalla Hvitt på Svart Muokattu Valitse tämä kohta, mikäli haluat määritellä oman värin oletuskirjasimelle. Selvvalgt Her kan du selv velge fargen på standardskrifta. & Muokattu & Selvvalgt Taustaväri Taustaväri on oletuksena tekstin taustana käytetty väri. Taustakuva korvaa taustavärin määrityksen. Bakgrunn Denne bakgrunnsfargen vil vises bak vanlig tekst. Et bakgrunnsbilde overstyrer bakgrunnsfargen. & Tausta: Bakgrunn: Tausta Tässä kohdassa voit valita taustan värin. Bakgrunn Bak denne døra får du sjansen til selv å velge standardbakgrunnen. Käytä samaa väriä kaikille teksteille Valitse tämä, mikäli haluat käyttää valitsemaasi väriä kaikkiin tekstityyppeihin. Bruk samme farge på all tekst Velg dette for å bruke den valgte fargen både på standardskrifta og andre selvvalgte skrifter som er angitt i et stilsett. Käytä samaa väriä kaikille teksteille Bruk samme farge på all tekst Tekstin väri Tässä kohdassa voit valita tekstin värin. Forgrunnsfarge Forgrunnsfargen er fargen på teksten. & Tekstin väri: & Forgrunn: Älä näytä kuvia Jos valitset tämän, Konqueror ei lataa kuvia. Ikke vis bilder Hindrer Konqueror i å lasta ned og vise bilder. & Älä näytä kuvia Ikke vis bilder Älä lataa taustakuvia Jos valitsen tämän kohdan, Konqueror ei lataa taustakuvia. Ikke vis bakgrunnsbilder Hindrer Konqueror i å laste ned og vise bakgrunnsbilder. Älä lataa taustakuvia Ikke vis bakgrunnsbilder Konquerorin tyylisivut Tässä moduulissa voit määritellä omia väri - ja kirjasinasetuksia Konqueroriin CSS- tyylisivujen avulla. Voit joko muuttaa asetuksia tai käyttää omia tyylisivujasi. Huomaa, että nämä asetukset ohittavat aina verkkosivujen suunnittelijan tekemät tyylisivut. Tämä voi olla tarpeellinen ominaisuus heikkonäköisille ihmisille sekä huonosti suunniteltuja sivuja selattaessa. Stilsett for Konqueror Med denne modulen kan du velge dine egne farge - og skriftinnstillinger i konqueror ved å bruke stilsett (CSS). Du kan enten angi ulike valg eller bruke et stilsett du har skrevet selv ved å oppgi hvor det ligger. Vær klar over at disse innstillingene alltid vil overstyre alle innstillingene til den som har laget siden. Dette & # 160; kan & # 160; være & # 160; nyttig & # 160; for & # 160; personer & # 160; med & # 160; dårlig & # 160; syn & # 160; eller & # 160; for & # 160; nettsider & # 160; som & # 160; er & # 160; så & # 160; dårlig & # 160; utformet & # 160; at & # 160; de & # 160; er & # 160; uleselige. Otsikko 1 Otsikko 2 Otsikko 3 Käyttäjän määrittelemillä tyylisivuilla voidaan parantaa sivujen näkymistä heikkonäköisille. Overskrift 1 Overskrift 2 Overskrift 3 Selvvalgte stilsett gir økt tilgang for svaksynte. Edistynyt selailu Tässä moduulissa voit muokata KDE: n edistyneitä selainominaisuuksia. Web- pikavalinnat Web- pikavalintojen avulla voit käyttää hakukoneita nopeasti. Esimerkiksi ” altavista: KDE ” tai ” av: KDE ” etsii Altavistalla tekstiä ” KDE ”. Voit käyttää tätä toimintoa myös Alt+F2 - komentorivillä (jos et ole muuttanut tätä pikanäppäinyhdistelmää) ja kirjoittaa web- pikavalinnan suoraan KDE: n suorita- komennon valintaikkunaan. Utvidet lesing I denne modulen kan du styre noen ekstra egenhskaper i KDEs nettleser. Snarveier på veven Med snarveier kan du raskt slå opp på søkemotorer. F eks kan du skrive « altavista: frobozz » eller « av: frobozz » og konqueror vil utføre en spørring på AltaVista for deg, og returnere alle treff på ordet « frobozz » på AltaVista. Enda lettere: trykk Alt- F2 (hvis du ikke har endret denne snarveien) og oppgi søket ditt i KDE Kjør kommando- dialogen. Vahvista työpöytätehosteiden muutokset Bekreft endring for skrivebordseffekter Hyväksy & asetukset & Godta oppsett & Palaa aikaisempiin asetuksiin Gå & tilbake til forrige oppsett Työpöytätehosteiden asetuksia on muutettu. Haluatko pitää uudet asetukset? Jos et, vanhat asetukset palautetaan käyttöön% 1 sekunnin kuluttua. koostaminen, koosto Innstillinger for skrivebordseffekter er endret. Skal de nye innstillingene beholdes? De blir automatisk tilbakestilt om 10 sekunder. Järjestelmäsi ei tue koostamista. Det er ikke støtte for sammensetting på dette systemet. kcmkwincompositing kcmkwincompositing KWin työpöytätehosteiden asetusmoduli Oppsettsmodul for KWin skrivebordseffekter © 2007 Rivo Laks © 2007 Rivo Laks Rivo Laks Rivo Laks Ei tehostetta Ingen effekter Työpöytätehosteita ei voitu ottaa käyttöön valituilla asetuksilla. Palautetaan vanhat asetukset. Tarkista X- palvelimen asetukset. Myös lisäasetusten vaihtaminen voi auttaa, erityisesti koostamistyylin vaihtaminen. Klarte ikke å skru på skrivebordseffekter med det oppgitte oppsettet. Innstillingene blir tilbakestilt til sine forrige verdier. Sjekk X- oppsettet. Det kan også være du bør endre avanserte innstillinger, spesielt sammensettingstypen. Ulkonäkö Utseende Käytettävyys Tilgjengelighet Ikkunoiden hallinta Vindusbehandling Karkit Snop Esittelyt Demoer Kokeilut Tester Koostaminen on käytössä Sammensetting ar aktiv Keskeytä koostaminen Opphev sammensetting Koostaminen on väliaikaisesti poistettu käytöstä Sammensetting er midlertidig slått av Käynnistä uudelleen koostaminen Fortsett sammensetting Koostaminen on poissa käytöstä Sammensetting er slått av Asetuksesi on tallennettu, mutta KDE on paraikaa vikasietotilassa, joten työpöytätehosteita ei voi ottaa käyttöön juuri nyt. Poistu vikasietotilasta ottaaksesi työpöytätehosteet käyttöön. Innstillingene er blitt lagret, men siden KDE nå kjører i sikkermodus kan skrivebordseffekter ikke slås på nå. Gå ut av sikkermodus for å slå på skrivebordseffekter. Seuraavia tehosteita ei saatu otetuksi käyttöön: Følgende effekter kunne ikke skrus på: Työpöytätehosteet Skrivebordseffekter Yleiset@ option: check Generelt@ option: check Käytä työpöytätehosteita Slå på skrivebordseffekter Yleisasetukset Vanlige innstillinger Paranneltu ikkunoiden hallinta Forbedret vindusbehandling Eri animaatioita Diverse animasjoner Löydät lisää tehosteita samoin kuin tehostekohtaisia asetuksia ” Kaikki tehosteet ” - välilehdeltä. Flere effekter, og innstillinger spesielt for effektene, finnes på fanen « Alle effekter » Ikkunan vaihtotehoste: Effekt for vindusbytte: Työpöydän vaihtotehoste: Effekt for skrivebordsbytte: Hyvin nopea Svært rask Nopea Fort Normaali Normalt Hidas Langsomt Hyvin hidas Meget langsomt Äärimmäisen hidas Ekstremt langsomt Animointinopeus: Animeringshastighet: Koostamisen tila Sammensettingstilstand Kaikki tehosteet Alle effekter Vihje: Tehosteen asetuksista löytyy ohje, kuinka tehoste aktivoidaan. Hint: Se på effektens valg for å finne ut hvordan en effekt stilles inn eller skrus på. Koostamistyyppi: Sammensettingstype: OpenGL OpenGL XRender XRender Säilytä ikkunoiden pienoiskuvat: Behold småbilder av vinduer: Aina (rikkoo pienennyksen) Alltid (brekker mimering) Vain näytetyille ikkunoille Bare for viste vinduer Tämän asetuksen valitseminen ottaa koostamisen käyttöön, vaikka sisäinen tarkistus epäonnistuisi. Koko työpöytä voi päätyä käyttökelvottomaksi, eikä asetusta siten suositella käytettäväksi. Käytä tätä vain, jos KWin kieltäytyy ottamasta koostamista käyttöön järjestelmässä, joka varmasti kykenee siihen. Om dette slås på kan sammensetting skrus på selv om noen av de interne testene mislykkes. Dette kan gjøre hele skrivebordet ubrukelig og anbefales ikke. Bruk det bare hvis KWin ikke skrur på sammensetting på et system som skulle være i stand til å klare sammensetting. Ohita toimivuustarkistukset Slå av funksjonalitetstester OpenGL- asetukset OpenGL- valg OpenGL- tila: OpenGL- modus: Tekstuuri pixmap- tiedostosta Struktur fra rasterbilde Jaettu muisti Delt minne Paluupiste Reserve Tekstuurisuodin: Strukturfilter: Lähin (nopein) Nærmeste (raskeste) Bilineaarinen Bilineær Trilineaarinen (paras laatu) Trilineær (beste kvalitet) Käytä suorapiirtoa Slå på direkte opptegning Käytä pystytahdistusta Bruk VSync XRender- asetukset XRender- innstillinger Pehmeä skaalaus (hitaampi) NAME OF TRANSLATORS Jevn skalering (langsommere) NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Mikko Piippo, Tommi Nieminen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS tpr@ d5k. net, mikko. piippo@ helsinki. fi, translator@ legisign. org, karvonen. jorma@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org % 1 (saavuttamaton) % 1 (ikke tilgjengelig) Jos haluat lisätä otsikkopalkin painikkeita, vedä niitä saatavilla olevien luettelosta otsikkopalkin esikatselukuvaan. Voit myös siirtää painikkeita esikatselukuvassa eri järjestykseen. For å legge til eller fjerne tittelknapper, kan du ganske enkelt dra elementer mellom lista over tilgjengelige elementer og forhåndsvisning av tittellinja. Du kan på samme måte dra elementer fram og tilbake på tittellinja for å endre plasseringa. Varjosta Rull Pidä muiden alapuolella Behold under andre Pidä muiden yläpuolella Behold over andre Opaste Hjelp Kaikilla työpöydillä På alle arbeidsflater --- väliviiva --- --- skiller --- Valitse ikkunoiden kehyksen teema. Kehyksen teemaan kuuluvat ikkunoiden reunat sekä ikkunan kahva. Velg vindusdekorasjon, det vil si utseende og oppførsel for både vindusrammene og håndtakene. Koristeluvalitsimet Pyntevalg Reunan koko: Kantlinjestørrelse: Käytä tätä yhdistelmäruutua muuttaaksesi reunuksen kokoa ja koristeita. Bruk denne kombinasjonsboksen til å endre kantstørrelse på dekorasjonen. & Näytä ikkunapainikkeiden työkaluvihjeet & Vis verktøytips for vindusknapper Tämän valitseminen näyttää ikkunoiden painikkeiden vihjeet. Jos tätä ei ole valittu, vihjeitä ei näytetä. Velg om du vil vise verktøytips på vindusknappene. Hvis du fjerner krysset vises ikke verktøytipsene. Vaihda otsikkopalkin painikkeiden & paikkoja Selvvalgt & plassering av tittellinjeknapper Asetukset löytyvät ” Painikkeet ” - välilehdeltä. Tämä vaihtoehto ei toimi vielä kaikilla ikkunoiden kehysteemoilla. Innstillingene finnes på siden « Knapper ». Merk at denne funksjonen ikke virker med alle stilene ennå. & Ikkunoiden kehysteema & Vindusdekorasjon & Painikkeet & Knapper kcmkwindecoration kcmkwindecoration Ikkunoiden kehysten asetusmoduuli Styremodul for vindusdekorasjoner © 2001 Karol Szwed © 2001 Karol Szwed Karol Szwed Karol Szwed Pieni Bitteliten Erittäin suuri Svært stor Erittäin valtava Veldig enorm Ylikokoinen Forstørret Oxygen Oxygen Ikkunoiden kehykset Tässä moduulissa voit valita haluamasi ikkunoiden kehykset sekä otsikkopalkin painikkeiden sijainnit ja muita asetuksia. Voit valita ikkunoiden kehyksen teeman napsauttamalla teeman nimeä, ja ottaa sen käyttöön napsauttamalla ” Käytä ” - painiketta ikkunan alareunassa. Jos et halua ottaa valintaasi käyttöön, voit napsauttaa ” Alusta ” - painiketta peruuttaksesi muutokset. Voit muokata jokaista teemaa. Jokaisella teemalla on omat valitsemet. Valitse välilehdellä ” Painikkeet ” valinta ” Käytä muokattuja otsikkopalkkipainikesijainteja ” ja voit vaihtaa painikkeiden sijaintia haluamaksesi. Dekorasjon for vindushåndtereren Med modulen kan det velges kantlinjepynt, posisjonen til tittellinjeknapper, og dekorasjonene kan endres. For å velge et tema som vindusdekorasjon, trykk på navnet og skru det på ved å trykke « Bruk » - knappen under. Om valget ikke ønskes, trykk « Tilbakestill ». Hvert tema kan stilles inn. Det er forskjellige valg for hvert tema. På fanen « Knapper » krysser du av boksen « Bruk tilpassede knappeplasseringer på tittellinja » og så kan knappenes posisjon endres etter smak. Ei esikastelua saatavilla. Luultavasti liitännäisen lataamisessa tapahtui virhe. Ingen forhåndsvisning tilgjengelig. Mest sannsynlig var det et problem ved lasting av programtillegg. Aktiivinen ikkuna Aktivt vindu Passiivinen ikkunaNAME OF TRANSLATORS Inaktivt vinduNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com knuty@ skolelinux. no Työpöytä% 1: Skrivebord% 1: Tässä voit antaa nimen työpöydälle% 1 Her kan du gi navn til skrivebord% 1 Työpöytä% 1 Skrivebord% 1 Monta työpöytää Tässä modulissa voit valita virtuaalityöpöytien määrän ja antaa niille nimet. Flere skrivebord I denne modulen kan du velge hvor mange virtuelle skrivebord du vil ha, og hva de skal hete. Vaihda seuraavaan työpöytään Bytt til neste skrivebord Vaihda edelliseen työpöytään Bytt til forrige skrivebord Vaihda yhden työpöydän verran oikealle Bytt ett skrivebord mot høyre Vaihda yhden työpöydän verran vasemmalle Bytt ett skrivebord mot venstre Vaihda yhden työpöydän verran ylös Bytt ett skrivebord opp Vaihda yhden työpöydän verran alas Bytt ett skrivebord ned Työpöydän vaihto Skrivebordsbytte Vaihda työpöydälle% 1 Bytt til skrivebord% 1 Ei animointia Ingen animasjon Työpöydälle% 1 ei löytynyt sopivaa pikanäppäintä Fant ingen passende snarvei til skrivebord% 1 Järjestelmänlaajuinen pikanäppäin ”% 1 ” kytketty työpöytään ”% 2 ” Tilordnet global snarvei «% 1 » til skrivebord% 2 Pikanäppäinristiriita: Pikanäppäintä% 1 ei voitu asettaa työpöydälle% 2 Snarveiskonflikt: Kunne ikke tilordne snarvei% 1 til skrivebord% 2 Työpöydät Skrivebord Asettelu Oppsett Tällä liukuvalitsimella voit määrittää, montako virtuaalityöpöytää KDE- työpöydällä on käytettävissä. Her kan du velge hvor mange virtuelle skrivebord du vil ha på KDE- skrivebordet ditt. Työpöytien & määrä: Antall skrivebord: Eri toiminto kullekin työpöydälle Forskjellig aktivitet for hvert skrivebord Työpöytien nimet Skrivebordsnavn Vaihto Bytte Työpöytätehosteen animointi Animerte skrivebordseffekter Animointi: Animasjon: Työpöytävaihdon ruutunäyttö Skjermvisning av skrivebordsbytte Tämän asetuksen käyttöönotto näyttää työpöytäasettelusta pienen esikatselun, joka osoittaa valitun työpöydän. Hvis dette er slått på blir det vist en liten forhåndsvisning av skrivebordsutformingen som viser det valgte skrivebordet. Näytä työpöytäasettelun osoittimet Vis indikatorer for skrivebordsutforming Pikanäppäimet Snarveier Näytä pikanäppäimet kaikille mahdollisille työpöydilleNAME OF TRANSLATORS Vis snarveier for alle mulige skrivebordNAME OF TRANSLATORS Normaali ikkuna Normalt vindu Paneeli Dokk (panel) Irrotettava valikko Avrevet meny Valintaikkuna Dialogvindu Korvaava tyyppi Overstyr type Erillinen valikkopalkki Frittstående menylinje Apuikkuna Verktøyvindu Tervetuloikkuna Velkomstbilde Tuntematon - käsitellään kuten normaali ikkuna Ukjent – blir behandlet som normalt vindu kcmkwinrules kcmkwinrules Ikkuna- asetuksien säätömoduuli Oppsettsmodul for vindus- spesifikke innstillinger © 2004 KWin and KControl tekijät © 2004 KWin og KControl- forfatterne Lubos Lunak Lubos Lunak Ikkuna- asetukset Voit säätää tässä ikkuna- asetuksia erityisesti vain yksittäisille ikkunoille. Huomaa, että nämä asetukset eivät vaikuta jos et käytä KWin- ikkunaohjelmaa. Jos käytät jotain muuta ikkunahallintaa, katso sen dokumentoinnista kuinka säätää ikkunoiden käyttäytymistä. Vindus- spesifikke innstillinger Her kan du tilpasse vindusinnstillinger bare for noen vinduer. Merk at denne tilpasningen ikke får virkning hvis du ikke bruker KWin som vindusbehandler. Hvis du bruker en annen vindusbehandler bør du se i dens dokumentasjon hvordan vindusoppførselen tilpasses. Muista asetukset erikseen jokaiselle ikkunalle Husk innstillinger separat for hvert vindu Näytä sisäiset asetukset muistamista varten Vis interne innstillinger for å huske Sisäiset asetukset muistamista varten Intern innstilling for å huske Sovelluksen% 1 asetukset Programinnstillinger for% 1 Ikkunan% 1 asetukset Vindusinnstillinger for% 1 KWin KWin KWin avustaja KWin hjelpeverktøy Ikkunan tunniste (WId) erikoisasetuksia käyttävälle ikkunalle. Bredde på vinduet for spesielt vinduoppsett. Määrittelee käytetäänkö asetuksia kaikille valitun ohjelman ikkunoille. Hvorvidt innstillingene skal påvirke alle vinduene i programmet. Tätä avustajaa ei ole tarkotettu kutsuttavaksi suoraan. Dette hjelpeprogrammet er ikke ment å bli startet direkte. Valitun ikkunan tiedot Informasjon om valgt vindu Luokka: Klasse: Rooli: Rolle: Ylimääräinen rooli: Ekstra rolle: Kone: Maskin: Valitsemalla kaikki ikkunat kuulumaan johonkin sovellukseen, valitsemalla vain ikkunaluokka pitäisi tavallisesti toimia. For å velge alle vinduer som hører til et bestemt program vil det som regel være nok å velge bare vindusklasse. Käytä ikkunaluokkaa (koko sovellus) Bruk vindusklasse (hele programmet) Valitaksesi yksittäisen ikkunan sovelluksessa, sekä ikkunaluokka että ikkunan rooli pitää olla valittuna. Ikkunaluokka määrittelee sovelluksen ja ikkunan rooli yksittäisen ikkunan sovelluksessa. Useat sovellukset eivät tarjoa käyttökelpoisia ikkunoiden rooliajattelutapoja. For å velge ett vindu i et program bør det velges både vindusklasse og vindusrolle. Vindusklasse vil bestemme programmet, og vindusrolle det bestemte vinduet i programmet, men mange programmer viser ikke brukbare vindusroller. Käytä ikkunaluokkaa ja ikkunan & roolia (yksittäinen ikkuna) Bruk vindusklasse og vindusrolle (bestemt vindu) Muutamissa (ei- KDE) sovelluksissa koko ikkunaluokka voi olla riittävä yksittäisen ikkunan valintaan sovelluksessa, koska ne asettavat koko ikkunaluokan sisältämään sekä sovelluksen että ikkunan roolin. I noen (ikke- KDE -) programmer er hele vindusklassen tilstrekkelig for å velge et bestemt vindu i et program, siden de setter hele vindusklassen til å inneholde både program - og vindusrolle. Käytä & koko ikkunaluokkaa (erityinen ikkuna) Bruk hele & vindusklassen (bestemt vindu) Sovita myös ikkunan otsikko Treff på & hele vindusklassen Oikonäppäin voidaan liittää toimintoon tai vapauttaa käyttämällä kahta nappia. Vain muuntimellisia oikonäppäimiä voidaan käyttää. On mahdollista olla useita mahdollisia oikonäppäimiä. Ensimmäistä oikonäppäinasetusta käytetään. Oikonäppäimet on määritelty käyttämällä välilyönnein eroteltuja oikonäppäinjoukkoja. Yksi joukko on määritelty perus+( luettelo), jossa perus on muunnin ja luettelo on avainluettelo. Esimerkiksi ” Shift+Alt+( 123) Shift+Ctrl+( ABC) ” kokeilee ensin Shift+Alt+1, sitten muut Shift+Ctrl+C kuten viimeinen. En enkel snarvei kan enkelt tilordnes eller blankes med bruk av to knapper. Kan bare bruke hurtigtaster som tillater endringer. Det er mulig å ha flere hurtigtaster. Hurtigtastene blir definert ved bruk av forskjellige tastekombinasjoner adskilt med mellomrom. En samling er spesifisert som base+( liste), hvor base er endringsknapper og en liste med tastekombinasjoner. For eksempel « Shift+Alt+( 123) Shift+Ctrl+( ABC) » vil først forsøke Shift+Alt+1, og andre med Shift+Ctrl+C som den siste. & Oikonäppäin & Enkel hurtigtast Siirrä & alas Flytt & ned Ikkunaluokka (sovellustyyppi) Vindusklasse (programtype): Sovita koko ikkunaluokkaan Treff på & hele vindusklassen Merkityksetön Ikke viktig Tarkka sopiminen Nøyaktig treff Osittainen sopiminen Treff i delstreng Muokkaa Rediger Ikkunan & rooli: Vindusrolle: & Tunnista ikkunan ominaisuudet Oppdag vindusegenskaper Ikkunalisä Vindu- ekstra Ikkunatyypit: Vindustyper: Ikkunan otsikko: Vindustittel: & Kone (palvelimen nimi): & Maskin (vertsnavn): & Geometria & Geometri Älä vaikuta Ikke påvirk Lisää alustaen Bruk fra start Muista Husk Pakota Tving Lisää nyt Bruk nå Pakota väliaikaisesti Tving foreløpig 0123456789- +, xX: 0123456789- +, xX: & Koko & Størrelse & Sijainti & Posisjon Maksimoitu & vaakatasossa Maksimert & vannrett & Kokoikkuna & Fullskjerm Maksimoi & pystysuunnassa Maksimert & loddrett & Työpöytä Skrivebord Varjostettu Rullet Minimoitu Minimert Ei sijoitusta Ingen plassering Viisas Smart Maksimoi Maksimering Porrastettu Kortstokk Keskitetty Sentrert Vasen ylänurkka Øvre venstre hjørne Hiiren alla Under mus Pääikkunassa På hovedvindu Sijoitus Plassering & Mieltymykset & Innstillinger Pidä & yllä Hold & over Pidä & alla Hold & under Ohita sivuttaja Hopp over sideveksler Ohita & tehtäväpalkki Hopp over oppgavelinje & Ei kehyksiä Ingen ramme Hyväksy & kohdistus Godta & fokus & Suljettava & Lukkbart Ryhmitä samanlaiset automaattisesti Autogrupper med & identiske Ryhmitä edustalla automaattisesti Autogrupper i forgrunnen Ryhmitä tunnisteen mukaan automaattisesti Autogrupper etter ID Aktivoi läpinäkyvyys% Aktiv & gjennomsiktighet på i & # 160;% 0123456789 0123456789 Passivoi läpinäkyvyys% & Inaktivt gjennomsikt i & # 160;% Pikavalinta Hurtigtast Työympäristö & Omveier & Kohdistus poistaa suojauksen & Forebygge fokus- stjeling Läpinäkymätön Ugjennomsiktig Ikkunatyyppi Vindustype & Siirto/ kokoasetuksetno focus stealing prevention & Flytte/ endre størrelseno focus stealing prevention Alhainen Lav Äärimmäinen Ekstrem Minimikoko Minste størrelse Älä huomioi pyydettyä & geometriaa Ignorer etterspurt & posisjon Noudata tarkasti geometriaa Følg geometrien strengt Estä yleiset oikonäppäimetNAME OF TRANSLATORS Blokker globale hurtigtasterNAME OF TRANSLATORS Ilpo Kantonen, Teemu Rytilahti, Tommi Nieminen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, translator@ legisign. org, karvonen. jorma@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org Valitse tämä asetusnappi muuttaaksesi tätä ikkunaominaisuuksia tiettyä ikkunaa varten. Kryss av her for å endre denne vindusegenskapen for de( t) angitte vindu( ene). Määrittele kuinka ikkunaominaisuus vaikuttaa: Ei vaikutusta: Ikkunan ominaisuus ei vaikuta ja siksi käytetään oletuskäsittelyä. Määrittelemällä tämä estää yleisempien ikkuna- asetusten vaikutuksen. Alkuarvo: Ikkunan ominaisuus asetetaan annettuun arvoon ikkunan luonnin jälkeen. Myöhemmät asetukset eivät vaikuta. Muista: Jos ikkunan ominaisuus on muistettu, viimeksimuistettu arvo tulee voimaan. Pakota: Ikkunan ominaisuus pakotetaan aina annettuun arvoon. Apply Now: Ikkunan ominaisuus asetetaan annettuun arvoon välittömästi ja myöhemmät asetukset eivät vaikuta (tämä toiminto poistetaan jälkeenpäin). Pakota väliaikaisesti: Ikkunan ominaisuus pakotetaan annettuun arvoon niin kauan kunnes se on piilossa (tämä toiminto poistetaan piilottamisen jälkeen). Oppgi hvordan vindusegenskapen skal påvirkes: Ikke påvirk: Vindusegenskapen blir ikke påvirket, derfor blir standardhåndteringa brukt. Hvis du velger dette vil ikke mer generelle vindusinnstillinger ha noen virkning. Bruk fra start: Vindusegenskapen blir bare satt til den gitte verdien etter at vinduet er opprettet. Ingen senere endringer blir påvirket. Husk: Verdien til vindusegenskapen blir tatt vare på, og hver gang et nytt vindu blir opprettet blir den siste verdien som er tatt vare på brukt på det nye vinduet. Tving: Vindusegenskapen blir alltid satt til den oppgitte verdien. Bruk nå: Vindusegenskapen blir straks satt til den oippgitte verdien og blir ikke påvirket senere (denne handlinga blir sletter etterpå). Tving midlertidig: Vindusegenskapen blir satt til den oppgitte verdien til vinduet blir skjult (denne handlinga blir slettet etter at vinduet er skjult). Määrittele kuinka ikkunan asetus vaikuttaa: Ei vaikuta: Ikkunan asetus ei vaikuta ja siksi käytetään oletuskäsittelyä. Käyttämällä tätä asetusta estetään yleisempien ikkuna- asetusten vaikutus. Pakota: Ikkunan ominaisuus pakotetaan aina annettuun arvoon. Pakota väliaikaisesti: Ikkunan asetus pakotetaan annettuun arvoon, kunnes se on piilossa (tämä toiminto poistetaan ikkunan piilottamisen jälkeen). Oppgi hvordan vindusegenskapen skal påvirkes: Ikke påvirk: Vindusegenskapen blir ikke påvirket, derfor blir standardhåndtering brukt. Hvis du velger dette vil mer generelle vindusinnstillinger ikke ha noen virkning. Tving: Vindusegenskapen blir alltid satt til den oppgitte verdien. Tving midlertidig: Vindusegenskapen blir satt til den oppgitte verdien til vinduet blir skjult (denne handlinga blir slettet etter at vinduet er skjult). Kaikki työpöydät Alle skrivebord % 1 asetukset Innstillinger for% 1 Nimeämätön merkintä Navnløst element Olet määritellyt ikkunaluokan ei- tärkeäksi. Tämä merkitsee, että asetukset mahdollisesti vaikuttavat ikkunoihin kaikista sovelluksista. Jos haluat todella määritellä yleisasetuksen, on suositeltavaa, että vähintään rajoitat ikkunatyypit välttääksesi erikoiset ikkunatyypit. Du har oppgitt at vindusklassen ikke er viktig. Det betyr at innstillingene kanskje blir brukt på vinduer fra alle programmer. Hvis du virkelig vil lage en generell innstilling anbefales det at du i alle fall begrenser vindustypene for å unngå spesielle vindustyper. Muokkaa ikkuna- asetuksia Rediger vinduspesifikke innstillinger Tämä asetusvalintaikkuna sallii asetusten asettamisen vain valituille ikkunoille tai sovelluksille. Etsi asetus, johon haluat vaikuttaa. Aseta asetus valintaruudusta. Valitse, millä tavalla asetukseen tulisi vaikuttaa ja mihin arvoon. I dette dialogvinduet kan du tilpassa innstillingene til det valgte vinduet eller programmet. Finn fram til den innstillinga du vil endre på, kryss av og velg hvordan innstillingene skal endres. Katso käsikirjasta lisää yksityiskohtia. Du finner mer informasjon i hjelpeteksten. Muokkaa pikavalintoja Rediger hurtigtast Ei toimintoa Ingen handling Näytä kojelauta Vis kontrollpult Näytä työpöytä Vis skrivebord Nykyinen työpöytä Gjeldende skrivebord Kuutio Terning Sylinteri Sylinder Lieriö Kule Aktiivisen näytön reunojen toiminnot Handlinger på aktive skjermkanter Käynnistääksesi toiminnon vie hiirikohdistin lähelle toimintoon liitettyä näytön reunaa. En handling utløses ved å skyve musepekeren mot kanten av skjermen, i handlingens retning. Ikkunanhallinta Vindusbehandling Suurenna ikkunat vetämällä ne näytön ylälaitaan Maksimer vinduer ved å dra dem til toppen av skjermen Aseta ikkuna rinnakkain vetämällä ne näytön reunaan Fliselegg vinduer ved å dra dem til en side av skjermen Muut asetukset Andre innstillinger Vaihda työpöytää viemällä hiirikohdistin näytön reunalle Bytt skrivebord når musepekeren skyves mot kanten av skjermen & Vaihda työpöytää näytön reunalla: Switch desktop on edge & Bytt skrivebord ved kant: Switch desktop on edge Vain siirrettäessä ikkunoita Bare ved flytting av vinduer Aina käytössä Alltid aktiv Aika, jonka verran hiirikohdistinta on työnnettävä näytön reunaan, ennen kuin toiminto käynnistetään Hvor lenge musepekeren må skyves mot kanten av skjermen før handlingen utløses Toiminnon & viive: & Forsinkelse for aktivering: Aika, jonka kuluttua toiminnon käynnistämisestä voidaan käynnistää toinen toiminto Hvor lang tid må gå etter en utløst handling før neste handling kan utløses & Toistoviive: Forsinkelse for & reaktivering: & Kohdistaminen & Fokus & Otsikkopalkin toiminnot Handlinger for & tittellinja & Ikkunan toiminnot Handlinger for & vinduet & Siirto & Flytt & Käyttäytyminen & Avansert kcmkwinoptions kcmkwinoptions Ikkunoiden toiminnan moduuli Modul for å tilpasse måten vinduer oppfører seg på © 1997– 2002 KWinin ja KControlin tekijät © 1997– 2002 KWin og KControl- forfatterne Matthias Ettrich Matthias Ettrich Cristian Tibirna Cristian Tibirna Pat Dowler Pat Dowler Bernd Wübben Bernd Wuebben Matthias Hölzer- Klüpfel Matthias Hoelzer- Kluepfel Ikkunoiden käyttäytyminen Tässä moduulissa voit määritellä miten ikkunat käyttäytyvät, kun niitä liikutetaan, niiden kokoa muutetaan tai kun ikkunaa napsautetaan hiirellä. Voit myös määritellä kuinka ikkunat valitaan aktiivisiksi ja kuinka avautuvat ikkunat sijoitetaan työpöydällä. Nämä asetukset eivät ole käytössä, mikäli et käytä KWin- ikkunaohjelmaa. Jos käytät jotakin toista ikkunoinnin hallintaohjelmaa, katso ohjelman omista ohjeista, kuinka näitä asetuksia muutetaan. @ item: inlistbox behavior on double click Vinduoppførsel Her kan du tilpasse måten vinduer oppfører seg når de flyttes, endrer størrelse og mottar museklikk. Merk at dette oppsettet bare blir tatt i bruk når du bruker KWin som vindusbehandler. Hvis du bruker en annen vindusbehandler, så ta en titt på dokumentasjon for denne for å finne ut hvordan du endrer oppførselen til vinduene. @ item: inlistbox behavior on double click Suurenna pystysuunnassa Åpne som fullt vindu (bare loddrett) Suurenna vaakasuunnassa@ item: inlistbox behavior on double click Åpne som fullt vindu (bare vannrett) @ item: inlistbox behavior on double click Varjosta Rull opp Laske@ item: inlistbox behavior on double click Legg nederst@ item: inlistbox behavior on double click Ei mitään Ingenting Käyttäytyminen, kun otsikkopalkkia kaksoisnapsautetaan. Hendelse som utføres ved dobbeltklikk på tittellinja. & Otsikkopalkin kaksoisnapsautus: & Dobbeltklikk på tittellinja: Nosta tai laske Hev/ senk Varjosta tai ota varjot pois Rull opp/ ned Suurenna tai palauta Maksimer/ gjenopprett Pidä päällimmäisenä tai alimmaisena Hold over/ under Vaihda edelliselle tai seuraavalle työpöydälle Flytt til forrige/ neste skrivebord Vaihda läpinäkymättömyyttä Endre gjennomsiktigheten Vaihda ikkunavälilehdet vasemmalle tai oikealle Bytt til gruppevinduet til venstre/ høyre Käsittele hiiren rullatapahtumia Håndter musehjulhandlinger Otsikkopalkin rullaus: Hjulhandling på tittellinja: Otsikkopalkki ja kehys Tittellinje og ramme Tässä voit määritellä, mitä tapahtuu, kun hiirellä napsautetaan ikkunan otsikkopalkkia tai kehystä. Her kan du velge hva som skal skje når du klikker på tittellinja og vindusramma. Vasen painike: Venstre knapp: Tässä kohdassa voit määritellä, mitä tapahtuu, kun hiiren vasemmalla painikkeella napsautetaan ikkunan otsikkopalkkia tai reunusta. Her kan du velge hva som skal skje når du trykker med venstre museknapp på tittellinja eller ramma. Oikea painike: Høyre knapp: Tässä kohdassa voit määritellä, mitä tapahtuu, kun hiiren oikealla painikkeella napsautetaan ikkunan otsikkopalkkia tai reunusta. Her kan du velge hva som skal skje når du trykker med høyre museknapp på tittellinja eller ramma. Keskipainike: Midtre museknapp: Tällä rivillä voit määritellä, mitä tapahtuu, kun hiiren keskipainikkeella napsautetaan otsikkopalkkia tai kehystä. Her kan du velge hva som skal skje når du trykker med den midtre museknappen på tittellinja eller ramma. Aktiivinen Aktiv Tässä sarakkeesta voit määritellä, mitä tapahtuu, kun hiirellä napsautetaan aktiivisen ikkunan otsikkopalkkia tai kehystä. Her kan du velge hva som skal skje når du klikker på tittellinja og ramma til et aktivt vindu. Nosta Hev Toimintovalikko Operasjonsmeny Nosta tai laske Bytt mellom hev og senk Aloita ikkunan välilehden veto Start dra med vindusfane Käyttäytyminen kun hiiren vasemmalla painikkeella napsautetaan aktiivisen ikkunan otsikkopalkkia tai kehystä. Hendelse som utføres ved venstreklikk på tittellinja eller ramma til et aktivt vindu. Käyttäytyminen kun hiiren oikealla painikkeella napsautetaan aktiivisen ikkunan otsikkopalkkia tai kehystä. Hendelse som utføres ved høyreklikk på tittellinja eller ramma til et aktivt vindu. Käyttäytyminen kun hiiren keski painikkeella napsautetaan aktiivisen ikkunan otsikkopalkkia tai kehystä. Hendelse som utføres ved klikk med midtre museknapp på tittellinja eller ramma til et aktivt vindu. Käyttäytyminen kun hiiren vasemmalla painikkeella napsautetaan passiivisen ikkunan otsikkopalkkia tai kehystä. Hendelse som utføres ved venstreklikk på tittellinja eller ramma til et ikke- aktivt vindu. Käyttäytyminen kun hiiren oikealle painikkeella napsautetaan passiivisen ikkunan otsikkopalkkia tai kehystä. Hendelse som utføres ved høyreklikk på tittellinja eller ramma til et ikke- aktivt vindu. Passiivinen Inaktivt Tässä sarakkeesta voit määritellä, mitä tapahtuu, kun hiirellä napsautetaan passiivisen ikkunan otsikkopalkkia tai kehystä. I denne kolonnen kan du velge hva som skal skje når du klikker på tittellinja og ramma til et inaktivt vindu. Aktivoi ja nosta Bruk og hev Aktivoi ja laske Bruk og senk Aktivoi Bruk Käyttäytyminen kun hiiren keski painikkeella napsautetaan epäaktiivisen ikkunan otsikkopalkkia tai kehystä. Hendelse som skal utføres ved klikk med midtre museknapp på tittellinja eller ramma til et ikke- aktivt vindu. Suurennuspainike Maksimeringsknapp Tässä kohdassa voit valita, mitä tapahtuu kun suurennuspainiketta napsautetaan. Her kan du velge hva som skal skje når du trykker på maksimeringsknappen. Mitä tapahtuu, kun suurennuspainiketta napsautetaan hiiren vasemmalle painikkeella. Hendelse som utføres ved venstreklikk på tittellinja. Mitä tapahtuu, kun suurennuspainiketta napsautetaan hiiren keski painikkeella. Hendelse som utføres ved bruk av midtre museknapp på tittellinja. Mitä tapahtuu, kun suurennuspainiketta napsautetaan hiiren oikealla painikkeella. Hendelse som utføres ved høyreklikk på maksimeringsknappen. Passiivisen ikkunan sisus Indre del av et inaktivt vindu Tässä voit määritellä, mitä tapahtuu kun hiirellä napsautetaan passiivisen ikkunan sisusta (ei otsikkopalkkia tai kehystä). Her kan du velge hva som skal skje når du klikker på den indre delen av et inaktivt vindu (« indre » betyr: ikke tittellinja eller ramma). Hiiren rulla Hjul Mitä tapahtuu, kun hiiren vasemmalla painikkeella napsautetaan passiivisen ikkunan sisusta (ei otsikkopalkkia tai kehystä). Her kan du velge hva som skjer når du trykker med venstre museknapp på den indre delen av et inaktivt vindu (« indre » betyr: ikke tittellinja eller ramma). Mitä tapahtuu, kun hiiren keskipainikkeella napsautetaan passiivisen ikkunan sisusta (ei otsikkopalkkia tai kehystä). Her kan du velge hva som skal skje når du klikker med midtre museknapp på den indre delen av et inaktivt vindu (« indre » betyr: ikke tittellinja eller ramma). Mitä tapahtuu, kun hiiren oikealla painikkeella napsautetaan passiivisen ikkunan sisusta (ei otsikkopalkkia tai kehystä). Her kan du velge hva som skal skje når du høyreklikker på den indre delen av et inaktivt vindu (« indre » betyr: ikke tittellinja eller ramma). Tällä rivillä voit määrittää mitä tapahtuu vieritettäessä passiivisen ikkunan sisäosaa (ei otsikkopalkkia tai kehystä). Her kan du velge hva som skjer når du ruller inn i den indre delen av et inaktivt vindu (« indre » betyr: ikke tittellinja eller ramma). Aktivoi, nosta ja välitä napsautus Bruk, hev og send klikk videre Aktivoi ja välitä napsautus Bruk og send klikk videre Vieritä Rull Aktivoi ja vieritä Skru på og rull Aktivoi, nosta ja vieritä Skru på, hev og rull Ikkunan sisus, otsikkopalkki ja kehys Indre delen av vindu, tittellinje og ramme Tässä voit määritellä, mitä tapahtuu, kun hiirellä napsautetaan ikkunaa muuntonäppäimen ollessa painettuna. Her kan du velge hva som skal skje i KDE når du klikker et eller annet sted på et vindu mens du holder nede en valgtast. Meta Meta- tast Alt Alt- tast Tässä kohdassa voit valita onko Meta - vai Alt - näppäin muuntonäppäin. Her velger du om handlingene nedenfor skal utføres når du holder nede META eller ALT- tastene. Muuntonäppäin: Valgtast: Aktivoi, nosta ja liikuta Bruk, hev og flytt Tässä voit määritellä, mitä tapahtuu, kun hiiren rullaa pyöritetään ikkunassa muuntonäppäimen ollessa painettuna. Her kan du velge hva som skal skje i KDE når du ruller musehjulet i et vindu mens du holder nede en valgtast. Hiiren rulla: NAME OF TRANSLATORS Mushjul: NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Niklas Laxström, Tommi Nieminen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Klaus Ade Johnstad, Bjørn Steensrud, Knut Erik HollundEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, translator@ legisign. org, karvonen. jorma@ gmail. comFocus Stealing Prevention Level knuty@ skolelinux. no, klaus@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, khollund@ responze. netFocus Stealing Prevention Level Ei käytössäFocus Stealing Prevention Level IngenFocus Stealing Prevention Level VähäinenFocus Stealing Prevention Level LavFocus Stealing Prevention Level KeskinkertainenFocus Stealing Prevention Level MiddelsFocus Stealing Prevention Level SuuriFocus Stealing Prevention Level HøyFocus Stealing Prevention Level Tämä asetus määrittelee, paljonko KWin yrittää estää uusia ikkunoita varastamasta kohdistusta. (Huom: tätä ei voi käyttää, jos kohdistus seuraa osoitinta.) Ei mitään: Estoa ei käytetä ja uudet ikkunat aktivoituvat aina. Vähäinen: Esto on käytössä: jos jokin ikkuna ei tue menetelmää eikä KWin voi luotettavasti selvittää, aktivoidako ikkuna vai ei, se aktivoidaan. Asetus voi johtaa huonompiin tai paremiin tuloksiin kuin keskinkertainen tapa, sovelluksesta riippuen. Keskinkertainen: Esto on käytössä. Suuri: Uudet ikkunat aktivoidaan vain, jos yksikään ikkuna ei ole juuri nyt aktiivinen tai uusi ikkuna kuuluu aktiiviseen sovellukseen. Asetusta kannattaa käyttää vain, jos kohdistus seuraa osoitinta. Äärimmäinen: Käyttäjän täytyy itse aktivoida jokainen ikkuna. Ikkunat, joita on estetty varastamasta kohdistusta, merkitään huomiota vaativiksi, mikä oletusarvoisesti tarkoittaa, että ne korostetaan tehtäväpalkissa. Tätä asetusta voi muuttaa Järjestelmän ilmoitukset - moduulissa. Med denne funksjonen kan du velge hvor mye KWin skal prøve å hindre uønsket fokusstjeling fra vinduer som dukker opp uventet. (Legg merke til at denne funksjonen ikke fungerer med « Fokus under musa » og « Fokus strengt under musa ».) Ingen: Tradisjonell oppførsel. Fokusstjeling blir ikke hindret, slik at nye vinduer alltid får fokus. Lav: Hindring av fokusstjeling er slått på. Et vindu får fokus dersom det ikke støtter den underliggende mekanismen, slik at KWin ikke klarer å avgjøre om vinduet skal få fokus. Avhengig av programmene kan denne innstillinga gi dårligere eller bedre resultat enn middels- nivået. Middels: Fokusstjeling blir hindret. Høy: Nye vinduer får bare fokus dersom ingen andre vinduer er har det, eller dersom de hører til det programmet som har fokus (er i bruk). Denne innstillinga er trolig ikke særlig nyttig med mindre du bruker musa til fokusering. Ekstrem: Alle vinduer må velges aktivt av brukeren. Vinduer som blir hindret i å stjele fokus vil vise at de påkaller oppmerksomheten. Det skjer vanligvis ved at de blir markert i oppgavelinja. Du kan endre på dette i kontrollmodulen « Varsel ». Kohdistamisen estämisen taso: Uønsket fokus kontroll: Kohdista hiiren painikkeella Klikk for fokus Kohdistus seuraa hiirtä Fokus følger mus Kohdistus kohdistimen alla Fokus under mus Kohdistus tiukasti kohdistimen alla Fokus rett under mus & Kohdistustapa: & Praksis: Ikkunan aktivointi tarkoittaa sitä, kuinka ikkuna otetaan aktiiviseksi ikkunaksi, jossa työskennellään. Aktivoi napsauttamalla Ikkuna valitaan aktiiviseksi, kun sitä napsautetaan hiirellä. Tämä vaihtoehto on tuttu muista käyttöjärjestelmistä. Aktivoi hiiren osoittimella Hiiren osoittimen siirtäminen ikkunan kohdalle valitsee ikkunan aktiiviseksi. Tämä valinta on käyttökelpoinen, jos käytät hiirtä paljon. Aktiivinen osoittimen alla Ikkuna, joka on hiiren osoittimen kohdalla, valitaan aktiiviseksi. Aktiivinen tiukasti osoittimen alla Vain hiiren osoittimen alla oleva ikkuna on aktiivinen. Jos osoitin ei ole minkään ikkunan kohdalla, mikään ikkuna ei ole valittuna aktiiviseksi. Huomaa, että ” Aktiivinen osoittimen alla ” ja ” Aktiivinen tiukasti osoittimen alla ” estävät tiettyjen ominaisuuksien kuten Alt+Tab- ikkunavaihtajan käyttämisen. Fokusreglene brukes for å bestemme det aktive vinduet, dvs det vinduet du kan jobbe i. Klikk for fokus: Et vindu blir aktivt når du klikker på det. Dette er en hendelse du kanskje kjenner igjen fra andre operativsystemer. Fokus følger mus: Når musepekeren aktivt flyttes til et normalt vindu blir dette vinduet aktivt. Nye vinduer får fokus uten at det er nødvendig å peke spesielt på dem. Svært praktisk hvis du bruker musa mye. Fokus under mus: Vinduet som er under musepekeren blir aktivt. Hvis musepekeren ikke ligger i et vindu er det det siste vinduet som hadde pekeren som har fokus. Nye vinduer får ikke automatisk fokus. Fokus bare under mus: Bare vinduet under musepekeren er aktivt. Hvis musepekeren ikke peker på noe, så har intet vindu fokus. Merk at « Fokus under mus » og « Fokus bare under mus » gjør at en del funksjoner slik som Alt+Tab for blaing i vinduer ikke fungerer ordentlig. & Nosta seuraavalla viipeellä: & Hev, med følgende forsinkelse: Viivytä kohdistusta: Fokus forsinkes med: Nosta & napsauttamalla Klikk hever aktive vindu Jos kohta ” Nosta ikkuna automaattisesti päällimmäiseksi ” on valittuna, ikkuna siirtyy automaattisesti päällimmäiseksi, kun hiiren osoitin on ollut ikkunan kohdalla vähän aikaa. Hvis dette er slått på, vil et vindu som er i bakgrunnen automatisk komme fram når musepekeren har stått over det en stund. Tämä on aika, jonka jälkeen ikkuna, jonka kohdalla hiiren osoitin on, nostetaan automaattisesti päällimmäiseksi. Etter denne forsinkelsen vil vinduet som er under musepekeren automatisk bli lagt øverst. Jos tämä kohta on valittuna, aktiivinen ikkuna tuodaan muiden ikkunoiden eteen jos ikkunan sisältöä napsautetaan. Jos haluat tämän käyttöön myös passiivisille ikkunoille, muuta asetuksia Toiminnot - välilehdellä. Slå av dette valget hvis du ikke vil at vinduene skal bli lagt øverst på skjermen når du klikker på innholdet i vinduet. Tämä on aika, jonka jälkeen ikkuna, jonka kohdalla hiiren osoitin on, tulee aktiiviseksi. Når dette er slått på blir det en pause før vinduet som er under musepekeren blir aktivt (får fokus). Tämä on aika, jonka jälkeen ikkuna, jonka kohdalla hiiren osoitin on, saa automaattisesti kohdistuksen. Etter denne forsinkelsen vil vinduet som er under musepekeren automatisk få fokus. & Erillinen näytön kohdistus Adskilt skjermfokus Jos tämä asetus on päällä, kohdistustoiminnot ovat käytössä vain aktiivisessa Xinerama- ruudussa Når dette alternativer er valgt, begrenses fokuseringen til den Xinerama- skjermen som er i bruk Aktiivinen ruutu seuraa & hiirtä Aktiv skjerm følgre & mus Kun tämä asetus on valittu, aktiivinen Xinerama- näyttö (missä esimerkiksi uudet ikkunat esiintyvät) on näyttö, jossa hiiren osoitin on. Kun asetus ei ole valittu aktiivinen Xinerama- näyttö on näyttö, joka sisältää ikkunan, jossa on kohdistus. Oletuksena tässä asetuksessa on poissa käytössä kohdistaminen hiiren napsautuksella ja käytössä muut kohdistamiskäytännöt. Når dette alternativer er skrudd på, er den aktive Ximerama- skjermen (der for eksempel et nytt vindu kommer til syne), den skjermen der musepekeren er. Når dette valget er slått av, er den aktive Xinerama- skjermen den skjermen som har et vindu i fokus. Dette alternativet er standardmessig slått av. for 'klikk for fokusering' og slått på for andre fokuseringspraksiser. Varjostaminen Rullegardin & Käytä leijuntaa & Bruk rulling under mus Jos tämä kohta on valittuna, varjostettu ikkuna palautetaan normaalin kokoiseksi automaattisesti, kun hiiren osoitin siirretään otsikon kohdalle vähäksi aikaa. Hvis « Bruk rulling under mus » er slått på, vil et vindu som er sammenrullet automatisk rulles ut når musepekeren har stått over det en stund. Tässä kohdassa valitaan, kuinka kauan hiiren osoitinta täytyy pitää otsikon kohdalla, jotta varjostettu ikkuna palautetaan avoimeksi. Velg hvor lenge musepekeren skal ligge over tittellinja før vinduet blir rullet ned. Verdien er i millisekunder. Ikkunavälilehdet Vindusfaner Piilota passiiviset ikkunavälilehdet tehtäväpalkista Skjul inaktive vindusfaner fra oppgavelinja. Kun käytössä, kaikki passiiviset välilehdet piilotetaan tehtäväpalkissa. Når dette er slått på skjules alle faner som ikke er aktive på oppgavelinja. Ryhmitä samankaltaiset ikkunat automaattisesti Grupper automatisk liknende vinduer Kun käytössä, yritetään automaattisesti päätellä, onko vasta avattu ikkuna samankaltainen kuin jokin aiempi, ja jos on, sijoitetaan ne samaan ikkunaryhmään. Når dette er slått på forsøkes det å bestemme automatisk når et nylig åpnet vindu er relatert til et som er åpnet før, og plassere dem i samme vindusgruppe. Vaihda heti automaattisesti ryhmitettyihin ikkunoihin Bytt straks til automatisk grupperte vinduer Kun käytössä, vaihdetaan heti uusiin ikkunavälilehtiin, jotka lisättiin automaattisesti nykyiseen ryhmään. Når dette er slått på, bytt straks til nye vindusfaner som automatisk ble lagt til gjeldende gruppe. Suurentaminen Maksimering Porrastus Kortstokk Yläkulmassa Hjørne lengst opp til venstre Sijoitustyyli tarkoittaa tapaa, jolla avattava ikkuna sijoitetaan työpöydälle. Vaihtoehtoja on kolme: Älykäs: ikkunat pyritään sijoittamaan siten, että uusi ikkuna on mahdollisimman vähän päällekkäin muiden ikkunoiden kanssa. Maksimointi yrittää maksimoida jokaisen ikkunan täyttämään koko ruudun. On kätevä vaikutettaessa valikoivasti jonkun ikkunan sijoitukseen käyttäen ikkunakohtaisia asetuksia. Porrasta: ikkunat sijoitetaan lomittain. Satunnainen: ikkunat sijoitetaan satunnaiseen paikkaan. Keskitetty sijoittaa ikkunat keskitetysti. Nollakulma sijoittaa ikkunan vasempaan ylänurkkaan. Plasseringsreglene bestemmer hvor nye vinduer vil opptre på skrivebordet: Smart vil prøve å få minst mulig overlapping av vinduer Maksimering vil prøve å maksimere allevinduer slik at de fyller hele skjermen. Det kan være nyttig å endre dette for enkeltvinduer ved å bruke innstillingene for enkeltvinduer. Kortstokk vil legge vinduene som i en kabal Tilfeldig vil bruke tilfeldige posisjoner Midtstilt vil plassere vinduet i midten Null- hjørnet vil plassere vinduet øverst i venstre hjørne & Sijoitustyyli: & Plassering: Piilota passiivisten sovellusten apuikkunat Skjul verktøyvinduet for programmer som ikke er i bruk Asetettuna passiivisten sovellusten käyttöikkuna (työkaluikkuna, poistovalikot,...) piilotetaan ja näytetään vain kun sovellus tulee aktiiviseksi. Huomaa, että sovellusten tulee merkitä ikkuna ominaisuusikkunan tyypillä, jotta tämä ominaisuus toimisi. Her kan du velge om verktøyvinduet (verktøypaletter, løse menyer, osv.) som hører til programmer som ikke er i bruk skal skjules og bare vises når programmet blir tatt i bruk. Legg merke til at programmene må markere vinduene med rett vindustype for at denne funksjonen skal virke. Ikkunat Vinduer Näytä sisältö siirrettäessä Vis vinduets innhold når det flyttes Valitse tämä kohta, jos haluat että ikkunan sisältö näytetään, kun ikkunaa siirretään. Ikkunan sisältöä ei kannata näyttää hitaalla tietokoneella. Slå på dette valget hvis du vil at vinduets innhold skal være synlig når du flytter det. Hvis ikke, vil du bare se ramma til vinduet når du flytter det. Det kan være at resultatet ikke er tilfredsstillende på maskiner med tregt grafikkort. Näytä sisältö kokoa muutettaessa Vis vinduets innhold når størrelsen endres Valitse tämä kohta, jos haluat että ikkunan sisältö näytetään, kun ikkunan kokoa muutetaan. Hitaalla tietokoneella tätä vaihtoehtoa ei kannata käyttää. Slå på dette valget hvis du vil at vinduets innhold skal vises mens du endrer størrelse. Hvis ikke, vil du bare se ramma til vinduet når du flytter det. Det kan være at resultatet ikke er tilfredsstillende på maskiner med tregt grafikkort. Näytä ikkunan & geometria liikuttaessa tai vaihdettaessa ikkunan kokoa Vis vindusgeometrien når man flytter eller endrer vindusstørrelsen Käytä tätä asetusta, jos haluat että ikkunoiden mitat ja sijainti näytetään kun liikutat tai vaihdat ikkunan kokoa. Ikkunan sijainti suhteessa näytön vasempaan yläkulmaan näytetään sen koon lisäksi. Bruk dette hvis du vil vise vinduets geometri når du beveger eller endrer størrelsen på vinduet. Sammen med størrelsen vises posisjonen relativt til vinduets øvre venstre hjørne. Suurennettua ikkunaa voidaan siirtää ja sen kokoa muuttaa Tillat at maksimerte vinduer å & flyttes og endres størrelse på Jos tämä kohta on valittuna, voit muuttaa suurennettujen ikkunoiden kokoa aivan kuin tavallisen ikkunan kokoa muutetaan. Når skrudd på, så gjør denne funksjonen at du kan bruke ramma til å skifte størrelse og flytte et vindu som er maksimert på samme måte som et normalt vindu Tarttuvat reunatno border snap zone Smettsonerno border snap zone Tässä kohdassa voit määritellä reunusten tartunta- alueen, eli etäisyyden, jolla ikkunoiden reunat kiinnittyvät työpöydän reunaan, kun ne siirretään lähelle. Her kan du sette opp gripesonen for skjermkanter, dvs. styrken på « magnetfeltet » som får vinduer til å legge seg inntil kanten når de blir flyttet i nærheten. & Reunojen tartunta- alue: no window snap zone & Gripesone ved kanten: no window snap zone Tässä kohdassa voit määritellä reunusten tartunta- alueen, eli etäisyyden, jolla ikkunoiden reunat kiinnittyvät toisen ikkunan reunaan, kun ne siirretään lähekkäin. Her kan du sette opp gripesonen for vinduer, dvs. styrken på « magnetfeltet » som gjør at et vindu klemmer seg inntil et annet når det flyttes i nærheten av det. & Ikkunoiden tartunta- alue: no center snap zone Gripesone ved & vinduer: no center snap zone Tässä kohdassa voit määritellä keskustan tartunta- alueen, eli etäisyyden, jolla ikkunat kiinnittyvät työpöydän keskelle, kun ne siirretään lähelle. Her kan du sette opp gripesonen for midten av skjermen, dvs. styrken på « magnetfeltet » som får vinduer til å legge seg midt på skjermen når de blir flyttet i nærheten. & Keskustan tartunta- alue: & Gripesone i midten: Kiinnitä vain kun ikkunat ovat & päällekkäin Grip vinduer bare ved & overlapping Tässä kohdassa voit määritellä ikkunat tarttumaan toisiinsa vain silloin, mikäli ne käyvät päällekkäin, eikä silloin kun ikkunat ovat lähellä toisiaan. Her kan du bestemme at vinduer bare skal gripes dersom du forsøker å legge dem over hverandre. dvs. de gripes ikke dersom vinduene bare kommer nær et annet vindu eller skrivebordskanten. Käynnistymisen ilmoitus Tässä moduulissa voit määritellä, kuinka käynnistyvät sovellukset näytetään KDE: ssa. Oppstartskunngjøring Her kan du velge hvordan det skal varsles at et program starter. & Varattu- osoitin Opptatt- peker Varattu osoitin KDE voi näyttää ohjelman käynnistyessä varatun osoittimen. Jos haluat käyttää tätä asetusta, valitse haluamasi visuaalinen ilmoitus monivalintalaatikosta. Voi olla, että jotkut ohjelmat eivät kunnioita tätä käynnistämisen ilmoitusta. Tässä tapauksessa osoitin lakkaa vilkkumasta sen jälkeen, kun "Käynnistyksen ilmaisemisen aikakatkaisu" annettu aika on mennyt. Opptatt- peker KDE tilbyr en opptatt- peker som oppstartskunngjørning for programmer. For å slå på opptatt- peker, kryss av for ett av valgene i kombinasjonsboksen. Det kan skje at noen programmer ikke er klar over denne oppstartskunngjøringen. I så fall vil pekeren slutte å blinke etter den tiden som står oppført i seksjonen 'Tidsgrense for oppstartsindikator' Ei varattua osoitin Ingen opptatt- peker Passiivinen varattu osoitin Passiv opptatt- peker Vilkkuva osoitin Blinkende opptatt- peker Pomppiva osoitin Sprettende opptatt- peker Käynnistyksen ilmaisemisen aikakatkaisu: & Tidsgrense for oppstartsvarsel: sek sek Tehtäväpalkin huomautus & Kunngjøring på oppgavelinja Tehtäväpalkin huomautus Varatun osoittimen lisäksi voit näyttää tiedon ohjelmien käynnistymisestä myös tehtäväpalkissa: käynnistyvän ohjelman kuvakkeen päällä näkyy pyörivä levyn kuva. Kaikki sovellukset eivät osaa lopettaa tehtäväpalkin huomautusta, jolloin huomautus lopetetaan määritellyn aikaviiveen kuluttua. Kunngjøring på oppgavelinja Du kan slå på en annen metode for oppstartskunngjøring, som kommer på oppgavelinja, hvor en en knapp med et roterende timeglass dukker opp. Dette symboliserer at programmet holder på å starte. Det kan skje at noen programmer ikke er klar over denne oppstartskunngjøringen. I så fall vil pekeren slutte å blinke etter den tiden som står oppført i seksjonen 'Tidsgrense for oppstartsindikator' Näytä & tehtäväpalkin huomautus Slå på & kunngjøring på oppgavelinja Käynnistyksen ilmaisemisen aikakatkaisu: Tidsgrense for oppstartsvarsel: Maan valinta Landvelger ilman nimeä@ item: inlistbox Country uten navn@ item: inlistbox Country Ei asetettuna (Yleinen englanti) @ info% 1 is country name Ikke oppgitt (Generisk engelsk) @ info% 1 is country name Maa tai alue: Land eller region: Kielet: Språk: Poista@ item: intext Country Fjern@ item: intext Country % 1 (muuta...) % 1 (endre …) Lisää kieli Legg til språk Tämä on maa tai alue, jossa asut. KDE käyttää maasi tai alueesi oletusasetuksia. Dette er der du bor. KDE bruker standardinnstillingene for dette landet eller regionen. Tämä painike lisää kielen luetteloon. Jos kieli on jo luettelossa, kieltä siirretään. Denne legger til et språk til lista. Om språket allerede er i lista, så blir den gamle oppføringa flyttet. Tämä painike poistaa valitun kielen luettelosta. Dette fjerner markerte språk fra lista. KDE: n ohjelmat näytetään ensimmäisellä tässä luettelossa näkyvällä kielellä. Mikäli mitkään luettelon kielistä eivät ole käytettävissä, käytetään Amerikan englantia. KDE- programmer vil bruke det første tilgjengelige språket på denne lista. Om ingen av språkene er tilgjengelige, brukes US English. Tässä kohdassa voit valita maan tai alueen, jossa asut. Kielen, lukujen jne. asetukset muutetaan automaattisesti maan tai alueen mukaan. Her kan du velge land eller region. Innstillingene for språk, tall osv. blir automatisk satt til passende verdier. Tässä kohdassa voit valita kielet, joita KDE: ssa käytetään. Jos luettelon ensimmäinen kieli ei ole käytettävissä, käytetään toista jne. Jos käytettävissä on vain Amerikan englanti (US English), kieliä ei ole asennettu. Kielipaketteja on saatavilla monille kielille samasta lähteestä, mistä löytyy KDE. Joitakin sovelluksia ei ole välttämättä käännetty suomeksi. Nämä ohjelmat näytetään englanninkielisinä (US English). Her kan du velge hva for språk KDE skal bruke. Dersom det første språket i lista ikke er tilgjengelig, blir det andre brukt osv. Dersom bare amerikansk engelsk er tilgjengelig, er ingen oversettelser installerte. Du kan få oversettelsespakker for mange språk fra samme stedet som du fikk KDE. Legg merke til at enkelte program kanskje ikke er oversatt til noe av de språkene du foretrekker. I så fall bruker KDE automatisk amerikansk engelsk. Luvut: Tall: Valuutta: Penger: Päivämäärä: Dato: Lyhyt päivämäärä: Kort datoformat: Kellonaika: Tid: Tässä kohdassa on esikatselunäyttö lukujen esittämistavasta. Slik blir tall vist. Tässä kohdassa on esikatselunäyttö raha- arvojen esittämistavasta. Slik blir pengeverdier vist. Tässä kohdassa on esikatselunäyttö kellonajan esittämistavasta. Slik blir datoer vist. Tässä kohdassa on esikatselunäyttö lyhyen päivämäärän esittämistavasta. Slik blir datoer vist med kort notasjon. Tässä kohdassa on esikatselunäyttö kellonajan esittämistavasta. Slik blir klokkeslett vist. Valuutta: Valuta: Valuuttamerkki: Valutasymbol: Desimaalimerkki: Desimaltegn: Tuhaterotin: Tusenseparator: Desimaalipaikat: Synlige desimaler: Positiivinen Positive Valuuttakirjain Valutasymbol først Merkin paikka: Tegnposisjon: Numerojoukko: @ item currency name and currency code Siffersett: @ item currency name and currency code Sulut ympärillä Parentes rundt Ennen rahamäärää Før valutaverdien Rahamäärän jälkeen Etter valutaverdien Ennen rahayksikköä Før valutasymbol Rahayksikön jälkeen Etter valuta Tässä voit valita raha- arvojen näyttämiseen käytettävän valuutan, esim.: USA: n dollari tai Englannin punta. Her kan du velge valutaen som blir brukt når pengeverdier vises, f. eks. US Dollar eller Pound Sterling. Tässä voit valita valitsemasi valuutan näytettävän valuuttasymbolin, esim.: $, US $tai USD. Her kan du velge valutasymbolet som skal vises for den valutaen du har valgt, f. eks. US$, USD eller £. Tässä kohdassa voit määritellä desimaalierottimen, jolla raha- arvojen kokonais - ja desimaaliluvut erotetaan. Lukujen desimaalierotin täytyy määritellä erikseen (katso ” Luvut ” - välilehti). Her kan du definere desimaltegnet som brukes for å vise pengeverdier. Merk at desimaltegnet som brukes for å vise andre tall må settes separat (se 'Tall' - siden). Tässä kohdassa voit määritellä tuhatlukujen erottimen, jota käytetään raha- arvojen tuhatlukujen erottamiseen. Lukujen tuhaterotin täytyy määritellä erikseen (katso ” Luvut ” - välilehti). Her kan du definere tusenseparatoren som brukes for å vise pengeverdier. Merk at tusenseparatoren som brukes for å vise andre tall må settes separat (se 'Tall' - siden). Tässä voit asettaa raha- arvojen näyttämisen desimaalipaikkojen lukumäärän, esim.: lukujen lukumäärän desimaalierottimen jälkeen. Huomaa, että muiden lukujen näyttämisen desimaalipaikat on määriteltävä erikseen (katso ” Luvut ” - välilehti). Her kan du oppgi hvor mange desimaler som skal vises i pengeverdier, dvs. antall sifre etter desimaltegnet. Merk at antall desimaler som skal brukes for å vise andre tall må defineres særskilt (Se sida « Tall »). Jos tämä kohta on valittuna, valuuttamerkki näytetään ennen positiivisia raha- arvoja. Suomessa tätä valintaa ei käytetä. Hvis dette valget er satt vil pengesymbolet være prefiks (dvs være til venstre for verdien) for alle positive pengeverdier. Hvis ikke vil den være postfiks (dvs til høyre). Jos tämä kohta on valittuna, valuuttamerkki näytetään ennen negatiivisia raha- arvoja. Suomessa tätä valintaa ei käytetä. Hvis dette valget er satt vil pengesymbolet være prefiks (dvs være til venstre for verdien) for alle negative pengeverdier. Hvis ikke vil den være postfiks (dvs til høyre). Tässä kohdassa voit valita, kuinka positiivinen merkki sijoitetaan. Tämä asetus vaikuttaa vain raha- arvoihin. Her kan du velge hvordan det positive tegnet vil bli plassert. Dette påvirker bare pengeverdier. Tässä kohdassa voit valita, kuinka negatiivinen merkki sijoitetaan. Tämä asetus vaikuttaa vain raha- arvoihin. Her kan du velge hvordan det negative tegnet vil bli plassert. Dette påvirker bare pengeverdier. Tässä voit määritellä lukujen joukon, jota käytetään raha- arvojen näyttämiseen. Jos muut luvut kuin arabialaiset on valittuna, ne ilmaantuvat näkyviin vain jos niitä käytetään sovelluskielessä tai tekstinpalasessa, missä luku esiintyy. Huomaa, että muita lukuja näyttämään käytetty lukujen joukko on määriteltävä erikseen (katso ” Luvut ” - välilehti). Her kan du definere siffersettet som brukes for å vise pengeverdier. Hvis annet enn arabiske tall velges, så blir de bare vist hvis de brukes i programmets språk eller tekststykket der tallet vises. Merk at siffersettet som brukes for å vise andre tall må settes separat (se 'Tall' - siden). & Desimaalimerkki: & Desimalsymbol: & Tuhaterotin: Tusenseparator: & Positiivinen merkki: Positivt tegn: & Negatiivinen merkki: & Negativt tegn: Numerojoukko: Siffersett: Tässä kohdassa voit määritellä desimaalierottimen, jolla luvun kokonaisluku - ja desimaaliosa erotetaan toisistaan. Suomessa desimaalierotin on pilkku. Raha- arvon desimaalierotin täytyy määritellä erikseen (katso ” Valuutta ” - välilehti). Her kan du definere desimalseparatoren som brukes for å vise tall (dvs. et punktum eller et komma i de fleste land). Merk at desimalseparatoren som brukes til å vise pengeverdier må settes separat (se 'Penger' - siden). Tässä kohdassa voit määritellä tuhatlukujen erottimen. Huomaa, että raha- arvon tuhatlukuerotin täytyy määritellä erikseen (katso ” Valuutta ” - välilehti). Her kan du definere tusenseparatoren som brukes for å vise tall Merk at tusenseparatoren som brukes til å vise pengeverdier må settes separat (se 'Penger' - siden). Tässä kohdassa voit määritellä positiivisten lukujen edessä näytettävän merkin. Yleensä tämä asetus jätetään tyhjäksi. Her kan du oppgi teksten som skal brukes som prefiks for positive tall. De fleste lar denne være blank. Tässä kohdassa voit määritellä negatiivisten lukujen etuliitteen. Suomessa tässä kohdassa käytetään miinusmerkkiä (-). Her kan du oppgi teksten som skal brukes som prefiks for negative tall. Denne bør ikke være blank, slik at du kan se forskjell på positive og negative tall. Vanligvis er den satt til minus (-). Tässä voit asettaa lukuarvojen näyttämisen desimaalipaikkojen lukumäärän, esim.: lukujen lukumäärän desimaalierottimen jälkeen. Dette bestemmer antall desimaler du skal bruke for tallverdier, dvs antall siffer du har etter desimaltegnet. Tässä voit määritellä lukujen näyttämiseen käytettyjen lukujen joukon. Jos käytetään muita kuin arabialaisian lukuja, ne näkyvät vain jos käytetään sovelluskieltä tai tekstipalasta, missä luku näytetään. Huomaa, että raha- arvoja näyttämään käytettyjen lukujen joukko on asetettava erillisesti (katso ” Valuutta ” - välilehti). Her kan du definere siffersettet som brukes for å vise tall. Hvis annet enn arabiske tall velges, så blir de bare vist hvis de brukes i programmets språk eller tekststykket der tallet vises Merk at siffersettet som brukes til å vise pengeverdier må settes separat (se 'Penger' - siden). Paperikoko: Papirformat: Mittajärjestelmä: The Metric System Målesystem: The Metric System MetrinenThe Imperial System MetriskThe Imperial System Brittiläinen Engelsk A4 A4 US Letter US Letter TT TT tT tT PT PT tTMinute pTMinute MM MM SS SS AMPM AMPM VVVV ÅÅÅÅ VV ÅÅ kKMonth mMMonth LYHYTKUUKAUSI KORTMÅNED KUUKAUSI MÅNED pP dD PP DD LYHYTVIIKONPÄIVÄ KORTDAG VIIKONPÄIVÄ DAG Kalenterijärjestelmä: Kalendersystem: Ajan muoto: Tidsformat: Päivämäärän muoto: Datoformat: Lyhyen päivämäärän muoto: Kort datoformat: Käytä kuukauden nimen lyhyttä nimeä Bruk bøyd form for månedsnavn Viikon ensimmäinen päivä: Første ukedag: Viikon ensimmäinen työpäivä: Første hverdag i uka: Viikon viimeinen työpäivä: Siste hverdag i uka: Uskonnollinen viikonpäivä: some reasonable time formats for the language Religiøs helligdag i uka: some reasonable time formats for the language TT: MM: SS pT: MM: SS AMPMsome reasonable date formats for the language TT. MM. SS pT. MM. SS AMPMsome reasonable date formats for the language VIIKONPÄIVÄ KUUKAUSI pP VVVV LYHYTVIIKONPÄIVÄ KUUKAUSI pP VVVVsome reasonable short date formats for the language DAG dD. MÅNED ÅÅÅÅ dD. MÅNED ÅÅÅÅ KORTDAG dD. MÅNED ÅÅÅÅsome reasonable short date formats for the language VVVV- KK- PP pP. kK. VVVV PP. KK. VVVV DD. MM. ÅÅÅÅ dD. mM. ÅÅÅÅ ÅÅÅÅ- MM- DD Tekstiä tässä kentässä käytetään aikojen muodon määrittelyyn. Alla olevat merkit korvataan: TTTunti kymmenlukuna käyttäen 24- tunnin kelloa (00- 23). tTTunti (24- tunnin kello) kymmenlukuna (0- 23). PTTunti kymmenlukuna käyttäen 12- tunnin kelloa (01- 12). tTTunti (12- tunnin kello) kymmenlukuna (1- 12). MMMinuutti kymmenlukuna (00- 59). SSSekunti kymmenlukuna (00- 59). AMPMJoko ” am ” tai ” pm ” riippuen kellonajasta. Keskipäivä on ” pm ” ja keskiyö ” am ”. Teksten i denne tekstboksen bestemmer hvordan klokkeslett vises. Sekvensen under vil bli erstattet: TT Timen som et desimaltall (00- 23). tT Timen som desimaltall (0- 23). PT Timen som desimaltall (01- 12). pH Timen som desimaltall (1- 12). MM Minuttet som desimaltall (00- 59). SS Sekundet som desimaltall (00- 59). AMPM Enten « pm » eller « am » avhengig av hva klokken er. Midt på dagen blir behandlet som « pm » og midnatt som « am ». VVVV Vuosi sisältäen vuosisadan kymmenlukuna. VV Vuosi ilman vuosisataa kymmenlukuna (00- 99). KK Kuukausi kymmenlukuna (01- 12). kK Kuukausi kymmenlukuna (1- 12). LYHYTKUUKAUSI Kolme ensimmäistä kirjainta kuukaudennimestä. KUUKAUSI Kokonainen kuukaudennimi. PP Päivämäärä kymmenlukuna (01- 31). pP Päivämäärä kymmenlukuna (1- 31). LYHYTVIIKONPÄIVÄ Kolme ensimmäistä kirjainta viikonpäivästä. VIIKONPÄIVÄ Koko viikonpäivä. YYYY Året med århundre som desimaltall. YY Året uten århundre som desimaltall (00- 99). MM Måneden som desimaltall (01- 12). mM Måneden som desimaltall (1- 12). KORTMÅNED De første tre bokstavene til navnet på måneden. MÅNED Månedens fulle navn. DD Dagen i måneden som desimaltall (01- 31). dD Dagen i måneden som desimaltall (1- 31). KORTUKEDAG De første tre bokstavene i navnet på ukedagen. UKEDAG Det fulle navnet på ukedagen. Tekstiä tässä kentässä käytetään pitkässä päivämäärässä. Alla olevat merkit korvataan: Teksten i denne tekstboksen vil bestemme hvordan lange datoer vises. Sekvensen under vil bli erstattet: Tekstiä tässä kentässä käytetään lyhyessä päivämäärässä, esimerkiksi tiedostolistassa. Alla olevat merkit korvataan: Teksten i denne tekstboksen vil bestemme hvordan korte datoer vises. Dette formatet blir f eks brukt ved listing av filer. Sekvensene under vil bli erstattet: Tässä kohdassa voit valita, mikä päivä on viikon ensimmäinen päivä. Dette valget bestemmer hvilken dag som skal betraktes som den første ukedagen. Tässä kohdassa voit valita, mikä päivä on viikon ensimmäinen työpäivä. Dette valget bestemmer hvilken dag som skal betraktes som den første hverdagen i uken. Tässä kohdassa voit valita, mikä päivä on viikon viimeinen työpäivä. Dette valget bestemmer hvilken dag som skal betraktes som den siste hverdagen i uken. Tässä kohdassa voit valita, mikä päivä on viikon uskonnollinen juhlapäivä. Dette valget bestemmer hvilken dag som skal betraktes som religiøs helligdag i uken. Tässä kohdassa voit valita, käytetäänkö kuukauden nimessä possessiivimuotoa. Day name list, option for no day of religious observance Dette valget bestemmer om genitivsform av månedsnavn skal brukes i datoer. Day name list, option for no day of religious observance Ei valintaa (muuta...) NAME OF TRANSLATORS Ingen er valgt (endre …) NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Tapio Kautto, Ilpo Kantonen, Mikko Piippo, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Knut Erik HollundEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi, piippo@ cc. helsinki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, khollund@ responze. net KCMLocale KCMLokale Alueasetukset Regionale innstillinger © 1998 Matthias Hoelzer, © 1999- 2003 Hans Petter Bieker © 1998 Matthias Hoelzer, © 1999- 2003 Hans Petter Bieker Muutetut kieliasetukset ovat voimassa vain asetusten muuttamisen jälkeen käynnistetyissä ohjelmissa. Vaihtaaksesi kielen kaikkiin ohjelmiin sinun täytyy kirjautua uudelleen. Endret språkoppsett gjelder bare for nystartede programmer. For å endre språket til alle programmer, må du først logge ut. Otetaan kieliasetukset käyttöön Anvender språkinnstillinger Maa/ alue & Kieli Tässä moduulissa voit muokata kielen, lukujen ja ajan näyttämiseen liittyviä asetuksia määrätylle alueelle. Useimmissa tapauksissa riittää, kun vaihdat maan siihen jossa asut. Esimerkiksi KDE valitsee automaattisesti ” Suomi ” kieleksi, jos valitset ” Suomi ” luettelosta. KDE vaihtaa tällöin myös ajan muodon oikeaksi. Suomessa aika näytetään 24: n tunnin kellon mukaan, ja pilkkua käytetään desimaalierottimena. Lokaltilpassing Her finner du innstillinger for språk, tall og tid. Det vil oftest være nok å velge det landet du bor i. For eksempel vil KDE automatisk velge « Tysk » som språk dersom du veger « Tyskland » fra lista. Tidsformatet blir endret til 24 timer, og komma blir brukt som desimaltegn. Esimerkit Eksempler & Maa- asetukset & Lokale & Luvut & Tall & Valuutta & Penger & Aika ja päivämäärä & Dato og klokkeslett Muut & Andre Ei saatavilla. Ikke tilgjengelig. % 1 vapaana % 1 ledig % 1 Gt % 1 GiB % 1 Mt % 1 MiB % 1 Kt % 1 KiB kcm_ memory kcm_ memory (c) 1998 - 2002 Helge Deller © 1998– 2002 Helge Deller Tämä näyttää järjestelmän nykyisen muistinkäyttötilanteen. Arvot päivitetään säännöllisesti ja ne antavat yleiskuvan käytössä olevasta fyysisestä ja näennäisestä muistista. Dette vinduet viser hvordan minnet i systemet brukes nå. Tallene oppdateres regelmessig og gir en oversikt over fysisk og virtuelt minne som er i bruk. Muisti Minne Fyysista muistia yhteensä: Totalt fysisk minne: Vapaata fyysistä muistia: Ledig fysisk minne: Jaettu muisti: Delt minne: Levypuskurit: Disk- buffere: Aktiivinen muisti: Aktivt minne: Inaktiivinen muisti: Inaktivt minne: Levyvälimuisti: Disk- mellomlagre: Näennäismuistia yhteensä: Totalt veksleminne: Vapaata näennäismuistia: Ledig veksleminne: Kaaviot Grafer Muistia yhteensä Totalt minne Tämä graafi antaa yleiskuvan järjestelmän fyysisestä ja näennäisestä muistista. Denne grafen gir en oversikt over den totale summen av fysisk og virtuelt minne i systemet. Fyysinen muisti Fysisk minne Tämä graafi antaa yleiskuvan fyysisen muistin käytöstä järjestelmässä. Useimmat käyttöjärjestelmät (Linux mukaanlukien) käyttävät kaiken mahdollisen fyysisen muistin levyvälimuistina järjestelmän toiminnan nopeuttamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että jos vapaata fyysistä muistia näyttää olevan vähän ja levyvälimuistia paljon on järjestelmä hyvin toimiva. Denne grafen gir en oversikt over bruken av fysisk minne i systemet. De fleste operativsystemer (også Linux) bruker så mye som mulig av det fysiske minnet som disk- mellomlager, for å forbedre systemets ytelse. Dette betyr at hvis du har lite Ledig fysisk minne og mye Disk mellomlagerminne, så er systemet godt satt opp. Näennäismuisti Veksleminne Näennäismuisti on järjestelmälle saatavilla olevaa virtuaalista muistia. Näennäismuistia saadaan käyttämällä näennäismuistiosioita tai tiedostoja, ja sitä käytetään tarvittaessa. Veksleminnet er det virtuelle minnet som systemet kan bruke. Det vil bli brukt etter behov og leveres av en eller flere vekslepartisjoner og/ eller vekslefiler. Vapaa fyysinen muisti Ledig fysisk minne Levyvälimuisti Diskmellomlager Levypuskurit Disk- buffere Ohjelmien tiedotNAME OF TRANSLATORS ProgramdataNAME OF TRANSLATORS Vapaa näennäismuisti Ledig veksleminne Käytetty näennäismuisti Brukt veksleminne Vapaata muistia Totalt ledig minne Käytetty fyysistä muistia Brukt fysisk minne Verkon peite Nettverksmaske HW- osoite HWadr & Päivitä & Oppdater kcminfo kcminfo KDE Paneelin järjestelmätietomoduuli KDE styringsmodul for panelets systeminformasjon Alexander NeundorfState of network card is connected Alexander NeundorfState of network card is connected KäytössäState of network card is disconnected OppeState of network card is disconnected Ei käytössä@ item: intext Mode of network card Nede@ item: intext Mode of network card Kuulutus Kringkasting Point to Point Punkt- til- punkt Monilähetys Multikasting SilmukkaNAME OF TRANSLATORS LoopbackNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio KauttoEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi knuty@ skolelinux. no Järjestelmän huomautukset KDE: ssa voit määritellä tarkasti, kuinka järjestelmissä tapahtuvista tapahtumista huomautetaan. On useita tapoja, joilla käyttäjälle voidaan antaa huomautuksia: Sovelluksen alkuperäisellä suunnitellulla tavalla. Piippauksella tai muulla huomautusäänellä. Viesti- ikkunalla jossa on lisätietoja. Tapahtuma tallennetaan lokitiedostoon ilman varoitusta. Systemmeldinger KDE gir deg stor kontroll over hvordan du vil bli varslet når spesielle hendelser inntreffer. Det er flere valg for hvordan du skal varsles: Slik programmet opprinnelig var laget. Med et pip eller annen lyd. Via en dialogboks som spretter opp med mer informasjon. Ved å lagre hendelsen i en loggfil uten noen visuell eller lydvarsling. Toimintolähde: Hendelseskilde: & Sovellukset & Programmer & Soittimen asetukset Tilpass avspiller KNotify KNotify Ohjauskeskuksen moduuli, jossa muokataan järjestelmän huomautuksia Kontrollsentermodul for systemvarsling (c) 2002- 2006 KDE Team © 2002– 2006 KDE Team Olivier Goffart Olivier Goffart Carsten Pfeiffer Carsten Pfeiffer Charles Samuels Charles Samuels Alkuperäinen toteutus Opprinnelig implementasjon Käytä KDE: n äänijärjestelmää Bruk & KDE- lydsystemet 100% 100 & # 160;% 0% 0 & # 160;% Äänenvoimakkuus: & Lydstyrke: Käytä & ulkoista soitinta Bruk & ekstern spiller & Soitin: Avspiller: & Ei ääniäNAME OF TRANSLATORS & Ingen lydNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Klaus Ade Johnstad, Knut Erik HollundEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi number1@ realityx. net, klaus@ skolelinux. no, khollund@ responze. net kcmopengl kcmopengl OpenGL- tietoja KCM OpenGL- informasjon © 2008 Ivo Anjo © 2004 Ilya Korniyko © 1999- 2002 Brian Paul © 2008 Ivo Anjo © 2004 Ilya Korniyko © 1999- 2002 Brian Paul Ivo Anjo Ivo Anjo Ilya Korniyko Ilya Korniyko Alkuperäinen ylläpitäjä Opprinnelig vedlikeholder Brian Paul Brian Paul Tekijä glxinfo- Mesa- demoille (http: / www. mesa3d. org) Forfatter av glxinfos Mesa- demoer (http: // www. mesa3d. org) Valolähteiden enimmäismäärä Største antall lyskilder Leikkaustasojen enimmäismäärä Største antall klippeplan Kuvapistekarttataulun enimmäiskoko Største pikselkart- tabell Näyttöluetteloiden enimmäissisäkkäistaso Høyeste nøstenivå for visningsliste Arvioijan enimmäisaste Høyest rekkefølge på evaluator Suositeltu enimmäisvertekstimäärä Største anbefalte kantantall Suositeltu enimmäisindeksimäärä Største anbefalte indeks- antall Sulkeumakyselyn laskuribitit Teller- bit for skjulespørring Suurin verteksti sekoitusmatriisit Høyeste antall kantblendingsmatriser Vertekstisekoitusmatriisin enimmäispalettikoko Høyest tillatte størrelse for kantblendingspaletter Tekstuurin enimmäiskoko Maks. tekstur- størrelse Tekstuuriyksiköiden määrä Antall tekstur- enheter 3D- tekstuurin enimmäiskoko Maks. 3D- teksturstørrelse Kuutiokarttatekstuurin enimmäiskoko Maks. størrelse på tekstur for terningkart Suorakulmaisen tekstuurin enimmäiskoko Maks. størrelse på rektangulær tekstur Tekstuurin LOD- enimmäispoikkeama Maks, forskyvning i tekstur- LOD (Level of detail) Anisotropian enimmäissuodatintaso Maks. nivå for anosotropi- filtrering Tiivistettyjen tekstuurimuotojen määrä Antall komprimerte teksturformater Ikkunoiden enimmäismitat Maks. synsfeltdimensjoner Alikuvapistebittejä Subpiksel- bit Lisäpuskureita Hjelpebuffere Kehyspuskuriominaisuudet Rammebuffer- egenskaper Teksturointi Teksturering Eri rajat Diverse grenser Pisteet ja viivat Punkter og linjer Pinosyvyyden rajat Grenser for stabeldybde Suora renderointi Direkte opptegning Epäsuora renderointi Indirekte opptegning 3D- kiihdytin 3D- akselerator Laitetoimittaja Leverandør Alitoimittaja Underleverandør Versio Revisjon Ajuri Driver Renderoija Opptegner OpenGL- versio OpenGL- versjon Ytimen moduuli Kjernemodul OpenGL- laajennokset OpenGL- utvidelser Toteutuskohtainen Implementasjonsspesifikk GLX GLX Palvelimen GLX- toimittaja Leverandør for tjener- GLX Palvelimen GLX- versio Versjon for tjener- GLX Palvelimen GLX- laajennokset Utvidelser for tjener- GLX Asiakkaan GLX- toimittaja Leverandør for klient- GLX Asiakkaan GLX- versio Versjon for klient- GLX Asiakkaan GLX- laajennokset Utvidelser for klient- GLX GLX- laajennokset GLX- utvidelser GLU GLU GLU- versio GLU- versjon GLU- laajennokset GLU- utvidelser OpenGL- tukea ei voitu alustaa Klarte ikke klargjøre OpenGL 1NAME OF TRANSLATORS 1NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, karvonen. jorma@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org kcm_ partition kcm_ partition (c) 2008 Nicolas Ternisien © 2008 Nicolas Ternisien Tässä on listattuna järjestelmän levyosiot. Denne lista viser partisjonene i systemet ditt. Liitospiste Monteringspunkt Nimike EtikettE Tilaa yhteensä Total størrelse Vapaata tilaa Ledig plass Käytettyä tilaaDevice (Vendor) Brukt plassDevice (Vendor) % 1 (% 2) % 1 (% 2) no storage volume ei yhtään ingen IDE IDE USB USB IEEE 1394 IEEE 1394 S- ATA S- ATA Alusta Maskinvare Tuntematon väylä Ukjent buss Kiintolevy Harddisk CD/ DVD- asema CD/ DVD- drev Levykeasema Diskettdrev Nauha- asema Tape CF- kortti Compact Flash Muistikortti Minnepinne Smart Media Smart Media SD/ MMC SD/ MMC Xd Xd Tässä näytetään tietoja järjestelmän kiintolevyistä ja levyosioista. NAME OF TRANSLATORS Denne skjermen viser informasjon om partisjoner og hard- disker på systemet. NAME OF TRANSLATORS KDE: n suorituskyky Tässä moduulissa voit muokata asetuksia, jotka vaikuttavat KDE: n suorituskykyyn. Ytelse i KDE Her kan du sette opp innstillinger som har innvirkning på ytelsen i KDE. Konqueror Konqueror Konquerorin suorituskyky Täältä voit muokata useita asetuksia, jotka vaikuttavat Konquerorin suorituskykyyn. Näihin asetuksiin sisältyy valmiina päällä olevien instanssien uudelleen käyttö sekä instanssien esiladattuna pitäminen. Konqueror Ytelse Her kan du sette opp flere innstillinger for å påvirke Konqueror' s ytelse. Dette inkluderer mulighet for å gjenbruke allerede eksisterende kjørende instanser og for å beholde instansene lastet på forhånd. Poistaa käytöstä muistin käytön minimoinnin, ja sallii tehdä jokaisesta selailutoiminnosta toisistaan riippumattoman Slår av minimalistisk minneforbruk, som gjør en surfeaktivitet uavhengig av andre surfeaktiviteter (separat minne forbruk) Jos tämä kohta on valittu, vain yksi Konquerorin instanssi on muistissa riippumatta siitä, kuinka monta ikkunaa on auki. Tämä vähentää käytettävän muistin tarvetta. Jos Konquerorissa tapahtuu suoritusvirhe, kaikki ikkunat suljetaan. Dette valget gir et eneste minneavtrykk av Konqueror for filbehandling. Dette vil redusere bruk av maskinressurser ved åpning av mange vinduer. Vær klar over at alle vinduene kan lukkes samtidig om noe skulle gå galt Jos tämä kohta on valittu, vain yksi Konquerorin instanssi on muistissa riippumatta siitä kuinka monta ikkunaa on auki. Tämä vähentää käytettävän muistin tarvetta. Jos Konquerorissa tapahtuu suoritusvirhe, kaikki ikkunat suljetaan. Dette valget gir et eneste minneavtrykk Konqueror, uansett hvor mange nettvinduer du åpner. Dette vil redusere bruk av maskinressurser ved åpning av mange vinduer. Vær klar over at alle vinduene kan lukkes samtidig om noe skulle gå galt Jos arvo arvo on enemmän kuin nolla, Konqueror säilyy muistissa, vaikka kaikki ikkunat on suljettu. Ohjelma poistetaan muistista, kun valittu aika on kulunut. Kun tarvitaan uusi Konqueror- instanssi, käytetään aiemmin ladattua instanssia. Tämä parantaa käyttöliittymän vasteaikaa, mutta kuluttaa hieman enemmän muistia. Om ikke- null, vil dette valget beholde Konqueror- instanser i minnet etter at alle vinduene er lukket. Tallet bestemmer hvor mange som blir ligger i minnet. Ved behov for en ny Konqueror- instans vil en av de forhåndslastede instansene gjenbrukes, noe som forbedrer responsen på bekostning av minnet som brukes av den forhåndslastede instansen. Jos tämä asetus on käytössä, Konqueror ladataan muistiin KDE: n käynnistyksen yhteydessä. Konquerorin ikkuna avautuu nopeammin, mutta KDE: n käynnistyminen kestää hieman kauemmin. Voit toki työskennellä, vaikka selainta ladataan muistiin, joten et välttämättä juuri huomaa eroa. Hvis dette er slått på, vil en instans av Konqueror bli lastet etter den ordinære KDE oppstarten. Med dette vil den første instansen av Konqueror- vinduet åpne seg raskere, men ved den 'kostnad' at selve starten av KDE tar lengre tid (man har allikevel mulighet til å jobbe når dette lastes inn, så det kan hende at du som bruker ikke merker at oppstartstiden er lengre). Jos tämä asetus on valittu, KDE säilyttää muistissa aina yhden Konqueror- instanssin. KDE lataa muistiin aina yhden varainstanssin, jolloin Konquerorin ikkunat avautuvat nopeasti. Varoitus: Joissakin tapauksissa tämä asetus saattaa hidastaa järjestelmän toimintaa. Med dette slått på vil KDE alltid forsøke å ha en Konqueror instans lastet klar til bruk; dvs. forsøke å laste en ny instans når ingen instans er tilgjengelig for bruk. På denne måten vil et Konqueror- vindu alltid åpnes raskt. Advarsel: I noen tilfeller vil denne funksjonaliteten faktisk redusere ytelsen slik du merker den. Minimoi muistin käyttö Minimer minne forbruk & Ei koskaan Aldri & Vain tiedostojenhallinnassa (suositus) Kun til & fil surfing (anbefalt) & Aina (käytä varoen) & Alltid (benyttes med omtanke) Esilataus Laste i forkant Esiladattujen instanssien & maksimimäärä: Maksimum antall instanser & lastet på forhånd: Esilataa instanssi KDE: n käynnistyksen jälkeen Hent en instans etter at KDE har startet Yritä pitää muistissa aina vähintään yhtä esiladattua instanssia Forsøk alltid å ha minst en instans lastet Järjestelmän asetukset Systemoppsett Älä tarkista & järjestelmän kokoonpanoa käynnistyksessä & Ikke sjekk systemoppsett ved oppstart VAROITUS: Tämä asetus voi johtaa harvinaisissa tilanteissa erilaisiin ongelmiin. Katso lisätietoja Mitä tämä on (Shift+F1) - avustajasta. Denne funksjonen kan i sjeldne tilfeller gi en del problemer. Les mer i « Hva er dette » (Shift + F1). Käynnistyksen aikana KDE: n tulisi tarkistaa järjestelmäkokoonpano (mimetyypit, asennetut sovellukset, jne.). Jos kokoonpano on muuttunut viime kerran jälkeen, järjestelmän kokoonpanon välimuisti (KSyCoCa) tulee päivittää. Tämä asetus viivästyttää tarkistusta, joka väistää KDE: n järjestelmän kuvaustiedostojen skannauksen. Edelleen se tekee KDE: n käynnistyksen nopeammaksi. Joskus harvoin, kun järjestelmän asetukset ovat muuttuneet viime kerran jälkeen ja muutosta tarvitaan ennen tätä viivästettyä tarkistusta, tämä valinta johtaa erilaisiin ongelmiin (puuttuvia sovelluksia K- valikossa, sovellusten virheilmoituksia puuttuivsta mime- tyypeistä, jne.). Järjestelmään tulee muutoksia useimmiten sovellusten asennuksessa ja poistossa. On suositeltavaa ottaa tämä valinta pois väliaikaisesti, kun sovelluksia lisätään tai poistetaan. Tämän syyn tähden valinnan käyttämistä ei suositella. KDEn kaatumiskäsittelijä estää bugiraportin backtracen käytön kun tämä valinta on valittuna (sinun tulee saada aikaan kaatuminen uudelleen tämä valinnan poisollessa tai sinun tulee valita kaatumisenkäsittelijän kehittelijä- tila käyttöön). Ved oppstart må KDE sjekke systemoppsettet (mime- typer, installerte programmer, osv.). Dersom oppsettet har endret seg siden sist, må mellomlageret for systemoppsett (KSyCoCa) oppdateres. Dette alternativet utsetter denne kontrollen, slik at KDE slipper å undersøke alle mappene der oppsettsfilene ligger. KDE vil da starte raskere. Dersom systemoppsettet har endret seg siden sist, og dersom endringene virkelig er nødvendig, kan du oppleve problemer som for eksempel programmer som mangler i K- menyen, programmer som melder om at mime- typer mangler, osv. Endringer i systemoppsettet skjer oftest ved installering eller avinstallering av programmer. Det kan derfor være lurt å slå denne funksjonen av mens du installerer eller avinstallerer programmer. Phonon- asetusmoduuli Oppsettsmodul for Phonon Copyright 2006 Matthias Kretz Copyright 2006 Matthias Kretz Matthias Kretz Matthias Kretz Laitteiden käyttöjärjestys Enhetsinnstilling Taustaohjelma Bakstykke Ääniulostulo Lydutgang Äänisisääntulo Lydopptak Soita koeääni valitulle laitteelle spill en testlyd på den markerte enheten Määrittelee laitteiden oletusjärjestyksen, joka voidaan ohittaa eri kategorioiden omilla asetuksilla. Definerer standard rekkefølge for enheter som kan overstyres av individuelle kategorier. Oletuslaite ulostulolle Innstilling for standard ut- enhet Oletuslaite sisääntulolle Innstilling for standard opptaksenhet Oletuslaite kategorian "% 1" ulostulolle Foretrukket avspillingsenhet for kategori «% 1 » Oletuslaite kategorian "% 1" sisääntulolle Foretrukket opptaksenhet for kategori «% 1 » Ota käyttöön tämänhetkinen laitejärjestys seuraaville muille ääniulostulokategorioille: Bruk den preferanselista som vises nå på følgende andre lydkategorier: Oletus - tai määrittelemätön kategoria Standard/ uspesifisert kategori Luettelo järjestelmästäsi löytyneistä Phonon- taustaohjelmista. Järjestys määrää, missä järjestyksessä Phonon käyttää laitteita. En liste over bakstykker for Phonon som finnes på systemet. Rekkefølgen her viser rekkefølgen Phonon vil bruke dem. Suosi Foretrekk Älä suosi Utsett Useita ulostulokategorioita. Voit valita jokaiselle kategorialle laitteen, jota käytetään äänen ulostuloon. Forskjellige kategorier utganger. For hver kategori kan det velges hvilken enhet utgangen skal sendes til. Näytä lisälaitteet Vis avanserte enheter Käytä laiteluetteloa muillekin kategorioille... Bruk enhetslista på & # 160; … Järjestelmästä löytyneet äänen ulostulot. Valitse laite, josta haluat äänien tulevan. Lydutganger funnet på systemet ditt. Velg enhet som du vil at lyden skal komme ut av. Järjestys määrää ulostulojen käytön. Jos jostakin syystä ensimmäistä laitetta ei voida käyttää, yrittää Phonon toista laitetta, jne. Rekkefølgen bestemmer innstillinga for utgangsenhetene. Hvis den første enheten av en eller annen grunn ikke kan brukes, så forsøker Phonon å bruke den neste, osv. Kokeile Test suosi valittua laitetta foretrekk den valgte enheten ei suosituimmuutta valitulle laitteelleNAME OF TRANSLATORS ingen innstilling for den valgte enhetenNAME OF TRANSLATORS , mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org Resurssi Ressurs Liitospiste Montert under Tässä luettelossa näet Samban ja NFS: n jaetut resurssit, jotka olet ottanut käyttöön toisilta koneilta. Sarake "Tyyppi" kertoo, onko resurssi Samban vai NFS: n resurssi. "Resurssi" - sarake näyttää resurssin kuvauksen ja "Liitoskohta" paikan, johon resurssi on liitetty. Denne lista viser delte Samba - og NFS- ressurser montert på systemet ditt fra andre verter. « Type » - kolonnen forteller deg om den monterte ressursen er av typen Samba eller NFS. « Ressurs » - kolonnen viser beskrivende navn på den delte ressursen. Til slutt viser den tredje kolonnen, som har navnet « Montert under », stedet hvor ressursen er montert på ditt system. Samban lokitiedosto: Loggfil til samba: Näytä avatut yhteydet Vis åpne forbindelser Näytä suljetut yhteydet Vis lukkede forbindelser Näytä avatut tiedostot Vis åpne filer Näytä suljetut tiedostot Vis lukkede filer Tällä välilehdellä näet selkeämmän version Samban lokitiedostosta. Tarkista, että tässä kohdassa on oikea lokitiedosto. Mikäli tiedoston nimeä tarvitsee muuttaa, korjaa nimi ja napsauta painiketta "Päivitä". Denne side viser innholdet i samba- loggfila i et lesevennlig format. Sjekk at riktig loggfil på datamaskinen din brukes her. Hvis du må, korriger navnet eller stedet til loggfila og klikk på « Oppdater » - knappen. Valitse tämä kohta, jos haluat nähdä tietokoneellesi avattujen yhteyksien yksityiskohdat. Kryss av dette valget hvis du ønsker å vise detaljer om forbindelser som er åpnet mot din datamaskin. Valitse tämä kohta, jos haluat nähdä tietokoneellesi avattujen yhteyksien päättymiset. Kryss av dette valget hvis du ønsker å vise hendelser når forbindelser mot din datamaskin lukkes. Valitse tämä kohta, mikäli haluat nähdä tiedostot jotka etäkäyttäjät ovat avanneet tietokoneellasi. Nämä tiedot näkyvät vain, mikäli Samban lokitietojen taso on asetettu vähintään arvoon 2. Samban asetuksia ei voi muuttaa tässä moduulissa. Kryss av dette valget hvis du ønsker å se filer som ble åpnet på din datamaskin av brukere på andre maskiner. Merk at hendelsene åpning og lukking av filer ikke er logget, med mindre loggnivået til samba er satt til 2 eller høyere (beklager, du kan ikke sette loggnivået fra denne modulen). Valitse tämä kohta, mikäli haluat nähdä koska etäkäyttäjät sulkevat avatut tiedostot tietokoneellasi. Nämä tiedot näkyvät vain, mikäli Samban lokitietojen taso on asetettu vähintään arvoon 2. Samban asetuksia ei voi muuttaa tässä moduulissa. Kryss av dette valget hvis du ønsker å se hendelser når filer åpnet av brukere på andre maskiner lukkes. Merk at hendelsene åpning og lukking av filer ikke er logget, med mindre loggnivået til samba er satt til 2 eller høyere (beklager, du kan ikke sette loggnivået fra denne modulen). Napsauta tästä kohdasta päivittääksesi välilehden tiedot. Ylläoleva lokitiedosto luetaan uudelleen, jotta Samban tiedot näkyvät ajan tasalla. Kryss av her for å friske opp informasjonen på denne siden. Loggfila (vist over) vil bli lest for å hente inn hendelser logget av samba. Päivä & Aika Dato og klokkeslett Palvelu/ Tiedosto Tjeneste/ fil Asiakas/ Käyttäjä Vert/ bruker Tässä luettelossa näet Samban tapahtumaluettelon. Huomaa, ettei tapahtumia tallenneta lokitiedostoon, mikäli Samban lokitietojen taso on alle 2. Voit järjestää tiedot sarakkeiden mukaan napsauttamalla haluttua saraketta. Kun napsautat toisen kerran, järjestys muutetaan käänteiseksi. Jos luettelo on tyhjä, kokeile napsauttaa painiketta "Päivitä", jolloin Samban lokitiedosto luetaan uudelleen ja lista päivitetään sen mukaan. Denne lista viser detaljer for hendelser som samba logger. Merk at hendelser på filnivå ikke er logget, med mindre du har konfigurert loggnivået for samba til 2 eller høyere. Som mange andre lister i KDE kan du klikke på kolonne- tittelen for å sortere etter kolonnen. Klikk igjen for å sortere i motsatt rekkefølge. Hvis lista er tom, så klikk på « Oppdater » - knappen. Loggfila til Samba vil da bli lest og lista vil bli frisket opp. YHTEYS AVATTU FORBINDELSE ÅPNET YHTEYS SULJETTU FORBINDELSE LUKKET TIEDOSTO AVATTU FIL ÅPNET TIEDOSTO SULJETTU FIL LUKKET Tiedostoa% 1 ei voitu avata Kunne ikke åpne fila% 1 Yhteyksiä: 0 Forbindelser: 0 Tiedostoja käytetty: 0 Antall filer brukt: 0 Tapahtuma: Hendelse: Palvelu/ Tiedosto: Tjeneste/ fil: Asiakas/ Käyttäjä: Vert/ bruker: Tyhjennä tulokset Nullstill resultater Näytä laajennetut palvelutiedot Vis utvidet tjenesteinfo Näytä laajennetut asiakastiedot Vis utvidet vertsinfo Nr Nr Osumia Treff Tiedoston käyttö Filtilgang Yhteyksiä:% 1 Forbindelser:% 1 Tiedoston käyttöjä:% 1 Antall filer brukt:% 1 Käytetty kohteesta Brukt fra PID PID Avoimia tiedostoja Åpne filer Virhe käynnistettäessä smbstatusta Feil: Kunne ikke kjøre smbstatus Virhe: Asetustiedostoa "smb. conf" ei saatu avattua Feil: kunne ikke åpne oppsettsfila « smb. conf » & Jaot (ulos) & Eksporter & Jaot (sisään) & Importer & Loki & Logg & Tilastot & Statistikk Samban ja NFS: n tila on käyttöliittymä ohjelmille smbstatus ja showmount. Sambaan kuuluva smbstatus näyttää Samban tämänhetkisetyhteydet. Samban yhteyskäytäntöä kutsutaan myös nimellä NetBIOS sekä LanManager. Tätä protokollaa käytetään Windows- verkoissa tulostinten ja kiintolevyresurssien jakamiseen. Statusovervåkeren for Samba og NFS er et forstykke til programmene smbstatus og showmount. Smbstatus rapporterer gjeldende Samba- forbindelser og er en del av verktøyene i Samba- pakken som implementerer SMB (Session Message Block) - protokollen. Denne protokollen er også kjent som NetBIOS og LanManager. Protokollen kan brukes for å dele skrivere eller filområder på et nettverk med maskiner som kjører forskjellige versjoner av Microsoft Windows. Showmount er en del av NFS- programvarepakken. NFS står for Network File System og er den tradisjonelle måten å dele kataloger i et nettverk under UNIX. I slike tilfeller blir utdata fra showmount - a localhost brukt. På noen systemer er showmount i / usr/ sbin, pass på at showmount er i stien. kcmsamba kcmsamba KDE Paneelin järjestelmätietomoduuli KDE panel systeminformasjon kontrollmodul KDE Paneelin järjestelmätietomoduuli © 2002 KDE informasjon kontrollmodul Samba- teamet Michael Glauche Michael Glauche Matthias Hoelzer Matthias Hoelzer Harald Koschinski Harald Koschinski Wilco Greven Wilco Greven Alexander NeundorfNAME OF TRANSLATORS Alexander NeundorfNAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org knuty@ skolelinux. no Määrittele näytönsäästäjän prioriteetti. Suurempi prioriteetti merkitsee nopeampaa toimintaa, mutta silloin toiset ohjelmat toimivat hitaammin näytönsäästäjän ollessa aktiivinen. Velg hvilken prioritet pauseskjermen skal kjøre med. Dersom du velger en høy prioritet, vil pauseskjermen bli raskere, men andre programmer som kjører samtidig vil gå senere. Tehtävä toiminto silloin kun hiiren osoitin on näyttöruudun vasemmassa yläkulmassa 15 sekuntia. Handlinga som skal utføres når musepekeren ligger oppe i venstre hjørnet på skjermen i 15 sekunder. Tehtävä toiminto silloin kun hiiren osoitin on näyttöruudun oikeassa yläkulmassa 15 sekuntia. Handlinga som skal utføres når musepekeren ligger oppe i høyre hjørnet på skjermen i 15 sekunder. Tehtävä toiminto silloin kun hiiren osoitin on näyttöruudun vasemmassa alakulmassa 15 sekuntia. Handlinga som skal utføres når musepekeren ligger nede i venstre hjørnet på skjermen i 15 sekunder. Tehtävä toiminto silloin kun hiiren osoitin on näyttöruudun oikeassa alakulmassa 15 sekuntia. Screen saver category Handlinga som skal utføres når musepekeren ligger nede i høyre hjørnet på skjermen i 15 sekund. Screen saver category Mainosjulisteet ja kuvatScreen saver category Bannere og bilderScreen saver category TyöpöytävääristelytScreen saver category SkrivebordforstyrrelserScreen saver category Lentävät asiatScreen saver category Flygende gjenstanderScreen saver category FraktaalitScreen saver category FraktalerScreen saver category Vekottimet ja simulaatiotScreen saver category Dingser og simuleringerScreen saver category SyvyysilluusioitScreen saver category DybdeillusjonerScreen saver category SekalaisetScreen saver category DiverseScreen saver category OpenGL- näytönsäästäjätScreen saver category OpenGL- pauseskjermeScreen saver category NopealiikkeisetScreen saver category Rask bevegelseScreen saver category Vierailu tasamaalle På besøk i Flatland Ruudun reunojen toiminnat Handlinger i skjermhjørnene Vasen yläkulma: Oppe til venstre: Lukitse näyttöruutu Lås skjermen Estä lukitus Hindre låsing Oikea yläkulma: Oppe til høyre: Vasen alakulma: Nede til venstre: Oikea alakulma: Nede til høyre: Näytönsäästäjän etusija Prioritet for pauseskjerm Keskitasoinen Middels & Lisäasetukset & Avanserte innstillinger Käynnistä näytönsäästäjä automaattisesti kun käyttäjä on käyttämättä konetta tietyn ajan. Start pauseskjermen automatisk etter en tid uten aktivitet. Käynnistä & automaattisesti Automatisk start Vapaanaolon aikamäärä, jonka jälkeen näytönsäästäjä käynnistyy. Velg hvor lang tid det skal gå før pauseskjermen starter når maskinen står i ro. Jälkeen: Etter: Estä koneen mahdollinen luvaton käyttö näytönsäästäjän salasanasuojauksella. Hindre mulig uautorisert bruk ved å kreve passord før pauseskjermen blir stoppet. & Vaadi salasana pysäyttämiseksi Krev passord for å stoppe pauseskjermen Aikamäärä, jonka jälkeen käynnistynyt näytönsäästäjä kysyy lukituksen vapautuksen salasanaa. Velg hvor lang tid det skal gå fra pauseskjermen starter til du må bruke passord for å stoppe den. Lisää käyttöliittymäelementtejä näytönsäästäjään Legg til skjermelementer til pauseskjermen. Salli käyttöliittymäelementit näytönsäästäjässä Tillat skjermelementer på pauseskjermen Muokkaa käyttöliittymäelementtejä... Sett opp skjermelementer & # 160; … Näytönsäästäjä Pauseskjerm Valitse käytettävä näytönsäästäjä. Velg hvilken pauseskjerm du vil bruke. Aseta mahdolliset näytönsäästäjän ominaisuudet. Tilpass eventuelle innstillinger til pauseskjermen. & Asetukset... & Oppsett & # 160; … Tässä näet esikatseluikkunan ruudunsäästäjästä koko ruudun kokoisena. Viser hvordan den valgte pauseskjermen vil se ut i fullskjerm. & KokeileNAME OF TRANSLATORS & TestNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Hans Petter Bieker, Bjørn Steensrud, Axel Bojer, Knut Erik Hollund, Gaute Hvoslef Kvalnes, Eskild HustvedtEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com bieker@ kde. org, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, axelb@ skolelinux. no, khollund@ responze. net, gaute@ verdsveven. com, zerodogg@ skolelinux. no Näytönsäästäjä Tämä moduuli mahdollistaa näytönsäästäjän asetusten muokkaamisen. Huomaa, että voit käyttää näytönsäästäjää vaikka sinulla on virransäästöominaisuudet käytössä. Viihteen ja monitorin säästämisen lisäksi näytönsäästäjä mahdollistaa helpon tavan lukita näytön, jos jätät koneen joksikin aikaa yksikseen. Jos haluat näytönsäästäjän lukitsevan näytön varmista, että ” Vaadi salasana ” on valittuna. Jos et käytä automaattista lukitsemista, voit käyttää työpöydän ” Lukitse näyttö ” toimintoa lukitaksesi näytön. Pauseskjerm Med denne modulen kan du slå på og sette opp pauseskjermen. Merk at du kan slå på pauseskjermen selv om du bruker strømsparingsfunksjonen for skjermen din. Bortsett fra å gi forskjellige former for underholdning og å forhindre at skjermen blir brenner fast bildet, gir pauseskjermen også en enkel måte å låse skjermen hvis du går bort en stund. Hvis du vil at pauseskjermen skal låse skjermen må du passe på at du bruker « Krev passord » - valget til pauseskjermen. Hvis du ikke gjør det, kan du likevel låse skjermen ved å velge « Lås skjerm » fra skrivebordsmenyen. Tässä näet esikatseluikkunan valitusta ruudunsäästäjästä. Her kan du se en forhåndsvisning av pauseskjermen. Näytönsäästäjä kcmscreensaver KDE näytönsäästäjän hallinta KDE- kontrollmodul for pauseskjerm © 1997- 2002 Martin R. Jones © 2003- 2004 Chris Howells © 1997- 2002 Martin R. Jones © 2003- 2004 Chris Howells Martin R. Jones Martin R. Jones Ladataan... Laster & # 160; … KDE hallintamoduuli KDE Kontrollmodul KDE hallintamoduulien työkalu Et verktøy for å starte en enkel KDE- kontrollmodul (c) 1999- 2004, KDE: n kehittäjät © 1999– 2004 KDE- utviklerne Frans Englich Frans Englich Luettelo mahdollisista moduuleista List ut alle mulige moduler Avattava asetusmoduuli Oppsettsmodul som skal åpnes Määrittele käytettävä kieli Velg et bestemt språk Älä näytä pääikkunaa Ikke vis hovedvinduet Seuraavat moduulit ovat saatavilla: Følgende moduler er tilgjengelige: Kuvausta ei ole saatavillaNAME OF TRANSLATORS Ingen beskrivelse tilgjengeligNAME OF TRANSLATORS Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Hans Fredrik NordhaugEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, hansfn@ skolelinux. no KDE: n smartcard- palveluun ei saatu yhteyttä. Klarer ikke å kontakte KDE smartkort- tjeneste. Mahdolliset syyt Mulige årsaker 1) KDE: n taustaprosessi ” kded ” ei ole käynnissä. Voit käynnistää sen ajamalla komennon ” kdeinit ” pääteikkunassa ja avaamalla Järjestelmän asetukset sen jälkeen uudestaan. Tämän viestin pitäisi kadota. 2) KDE: n kirjastoissa ei ole smartcard- tukea mukana. KDE: n kirjastot (kdelibs) täytyy kääntää uudelleen. Tarkista että paketti ” libpcsclite ” on asennettu. 1) KDE- nissen « kded » kjører ikke. Du kan restarte den med kommandoen « kdeinit » for så å gjenlaste KDE Systeminnstillinger for å se om meldinga forsvinner. 2) Det kan se ut til at smartkort- støtten mangler i KDE- biblioteket. Du trenger å rekompilere kdelibs- pakken med libpcsclite installert. Smartcard- tuki Støtte for smartkort & Ota smartcard- tuki käyttöön & Skru på støtte for smartkort Käytä kiertokyselyä kortin tapahtumien havaitsemiseksi Skru på & periodisk sjekk for autogjenkjenning av kort Useimmissa tapauksissa tämä kannattaa olla valittuna. Tällöin KDE voi tunnistaa automaattisesti korttien lisäämisen ja lukijan lennostakytkemistapahtumat. I de fleste tilfeller burde denne skrus på. Det gjør at KDE automatisk kan oppdage at kort settes i leser, og « hotplug » - hendelser i leseren. Käynnistä automaattisesti & korttihallinta, jos kortti on omistajaton Automatisk & oppstart av korthåndterer om innsatt kort ikke gjenkjennes Kun lisäät smartcard- kortin, KDE voi käynnistää korttien hallintaohjelman automaattisesti, ellei mikään muu ohjelma yritä käyttää korttia. Når du setter inn et smartkort, kan KDE automatisk starte et administrasjonsverktøy om ingen andre programmer forsøker å bruke kortet. & Piippaa korttia lisättäessä ja poistettaessa & Pip om kort settes inn eller tas ut Lukijat Lesere Lukija Leser Alityyppi Undertype AliAlityyppi Undertype av undertypen PCSCLiten asetukset PCSCLite- tilpasning Jos haluat lisätä uusia lukulaitteita, muokkaa / etc/ readers. conf - tiedostoa ja käynnistä pcscd uudelleen. NAME OF TRANSLATORS Du må endre / etc/ readers. conf file og omstarte pcscd for å legge til en ny kortleserNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Knut Erik HollundEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, karvonen. jorma@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, khollund@ responze. net kcmsmartcard kcmsmartcard KDE: n smartcard moduuli KDE Smartkort kontrollmodul © 2001 George Staikos © 2001 George Staikos Vaihda moduuli... Endre modul & # 160; … KCardChooseria ei voitu käynnistää Får ikke startet KCardChooser Ei kortteja Intet kort satt inn Smartcard- tuki ei ole käytössä Smartkort- støtte skrudd av Lukulaitteita ei löytynyt. Tarkista että ” pcscd ” on käynnissä Ingen leser funnet. Sjekk om « pcscd » kjører Ei ATR: ää tai ei kortteja Ingen ATR, eller intet kort satt inn Ajuri: Håndtert av: Tällä kortilla ei ole ajurimoduulia Ingen modul håndterer dette kortet smartcard Tässä moduulissa voit muokata KDE: n tukea smartcard korteille. Tällaisille korteille voidaan tallentaa esim SSL sertifikaatteja tai tunnistaa käyttäjä. smartkort Med denne modulen kan du sette opp KDE- støtte for smartkort. Disse kan brukes for forskjellige oppgaver som lagring av SSL- sertifikater og innlogging på systemet. Istunnonhallinta Tässä moduulissa voit määritellä, varmistetaanko uloskirjautuminen ja palautetaanko istunnon asetukset kun sisäänkirjaudutaan uudelleen, ja haluatko sammuttaa tietokoneen automaattisesti aina kun kirjaudut ulos. Øktbehandler Tilpass øktbehandleren her. Man velger mellom om øktavslutningen (utloggingen) skal bekreftes, om økten skal gjenopprettes ved innlogging, og om maskinen skal skrus av automatisk etter avslutning. Valitse tämä asetus jos haluat, että istunnonhallinta varmistaa erikseen ennen lopettamista. Kryss av her om du vil at øktbehandleren skal vise en bekreftelses- dialog på utlogging. & Vahvista uloskirjautuminen Bekreft utlogging & Näytä sammutusvaihtoehdot & Tilby valg for avslutning Tässä voit määritellä, mitä tapahtuu uloskirjautumisen jälkeen. Toiminto toimii ainoastaan, jos käytät KDM: ää. Her kan du velge hva som skal gjøres etter at du logger ut. Dette har bare mening dersom du logget inn via KDM. Oletuslähtemisvalinta Standard utloggingsvalg & Lopeta istunto Avslutt gjeldende økt & Sammuta tietokone & Slå av maskinen & Uudelleenkäynnistä tietokone Start maskinen om igjen Palauta edellinen istunto: Tallentaa kaikki suorituksessa olevat sammutaessa ja palauttaa ne seuraavan käynnistyksen yhteydessä Palauta itse tallennettu istunto: Mahdollistaa istunnon tallentamisen milloin tahansa valitsemalla kohta ” Tallenna istunto ” K- valikosta. Tämä tarkoittaa sitä, että päällä olevat ohjelmat käynnistetään uudestaan seuraavan käynnistyksen yhteydessä. Aloita aina tyhjä istunto: Älä tallenna mitään. Seuraavan käynnistyksen yhteydessä ladataan tyhjä työpöytä. Gjenopprett forrige økt: Lagrer alle kjørende programmer idet økten avsluttes, for så å gjenopprette disse ved neste oppstart. Gjenopprett en manuelt lagret økt: Økten kan lagres ved « Lagre Økt » i K- Menyen. Med dette menes at de programmene som kjører nå vil bli startet når en ny økt blir startet. Start med en tom økt: Ikke lagre tilstandene til kjørende programmer. En ny økt vil starte med en tom arbeidsflate. Sisäänkirjautuessa Ved login Palauta & edellinen istunto Gjenopprett forrige økt Palauta & käsin talletettu istunto Gjenopprett & manuelt lagret økt Aloita aina & tyhjä istunto & Start med tom økt Istunnoista & poissuljetut sovellukset: Programmer som skal ekskluderes ifra øktene: Tähän voit syöttää pilkuin tai kaksoispistein eroteltuna listan sovelluksista, joita ei tallenneta istuntoon eikä täten ladata istuntoa palautettaessa. Esimerkiksi ” xterm: konsole ” tai ” xterm, konsole ”. Her kan du skrive en kolon - eller komma- separert liste av programmer som ikke skal lagres i økta, og derfor ikke blir startet når økta blir gjenopprettet. For eksempel: 'xterm: xconsole' eller 'xterm, xconsole'. Solid- asetusmoduuli Modul for Solid- innstillinger Copyright (c) 2006 Kevin Ottens Copyright 2006 Kevin Ottens Kevin Ottens Kevin Ottens Käytä ensisijaisesti valittua taustaohjelmaa. Foretrekk det valgte bakstykket. Ei ensisijaisuutta valitulle taustaohjelmalle. Ingen preferanse for den valgte bakgrunnsmotoren. Ei ensisijaisuutta valitulle taustaohjelmalle. Ikon for den valgte bakgrunnen Käytä ensisijaisesti valittua taustaohjelmaa. Navn på den valgte bakgrunnen Käytä ensisijaisesti valittua taustaohjelmaa. Versjon for den valgte bakgrunnen Ei ensisijaisuutta valitulle taustaohjelmalle. NAME OF TRANSLATORS Kommentar for den valgte bakgrunnenNAME OF TRANSLATORS Valittu prosessori Valgt prosessor Nopeus: Hastighet: Tuetut laajennokset: NAME OF TRANSLATORS Støttede utvidelser: NAME OF TRANSLATORS Solid- prosessoritiedot KCM Solid Prosessorinformasjon (c) 2008 Ivo Anjo © 2008 Ivo Anjo Tyyli Tässä moduulissa voit muokata käyttöliittymän elementtien, kuten painikkeiden ja valikoiden ulkonäköä ja tehosteita. Stil Med denne modulen kan du endre det visuelle uttrykket i grensesnitt- elementer, slik som elementstil og effekter. kcmstyle kcmstyle KDE: n tyylin moduuli Stilmodul for KDE (C) 2002 Karol Szwed, Daniel Molkentin © 2002 Karol Szwed, Daniel Molkentin Elementtien tyyli: Elementstil: Asetukset... & Sett opp & # 160; … Matala näytön resoluutio ja hidas prosessori Lav skjermoppløsning og lav CPU- last Korkea näytön resoluutio ja hidas prosessori Høy skjermoppløsning og lav CPU- last Matala näytön resoluutio ja nopea prosessori Lav skjermoppløsning og høy CPU- last Korkea näytön resoluutio ja nopea prosessori Høy skjermoppløsning og høy CPU- last Matala näytön resoluutio ja erittäin nopea prosessori Lav skjermoppløsning og svært høy CPU- last Korkea näytön resoluutio ja erittäin nopea prosessori Høy skjermoppløsning og svært høy CPU- last@ title: tab Sovelluksen taso@ title: tab & Programmer@ title: tab @ title: tab & Arbeidsområde@ title: tab & Hienosäätö & Fininnstilling Tapahtui virhe ladattaessa tyylin asetuksia. Det oppstod en feil ved lasting av oppsettsdialogen for denne stilen. Ei voitu ladata ikkunaa Kan ikke laste dialog Kuvausta ei ole saatavilla. Ingen beskrivelse tilgjengelig. Kuvaus:% 1 Beskrivelse:% 1 Tässä kohdassa voit valita elementtien tyylin (tyylin, jolla graafiset elementit kuten painikkeet piirretään). Elementtien tyyli voidaan täydentää graafisella teemalla kuten marmorikuvio tai liukuväriteema. Her kan du velge fra en liste over forhåndsdefinerte stiler på skjermelementer (f. eks. måten knapper tegnes opp), som kan kombineres med et tema (ytterligere informasjon som marmortekstur eller en overgang). Tällä alueella näkyy valitun tyylin esikatselu. Dette feltet forhåndsviser den stilen du nå har valgt uten å anvende den på hele skrivebordet. Vain kuvakkeet: Näyttää vain kuvakkeet työkaluriveillä. Paras vaihtoehto matalille näytön tarkkuuksille. Vain teksti: Näyttää työkalupainikkeissa vain tekstin. Teksti ja kuvakkeet: Näyttää kuvakkeet ja tekstin. Text is aligned alongside the icon. Text under icons: Shows icons and text on toolbar buttons. Text is aligned below the icon. Ingen tekst: Viser bare ikoner på verktøyknapper. Beste valg for grove oppløsninger. Bare tekst: Viser bare tekst på verktøyknapper. Tekst ved siden av ikoner: Viser ikoner og tekst på verktøyknapper Teksten legges ved siden av ikonet. Tekst under ikoner: Viser ikoner og tekst på verktøyknapper. Teksten legges nedenfor ikonet. Jos valitset tämän kohdan, KDE: n sovelluksissa näytetään pienet kuvakkeet työkalupainikkeissa. Hvis du skrur på dette, vil KDE- programmer vise små ikoner ved siden av noen viktige knapper. Jos valitset tämän kohdan, KDE- ohjelmien omat animoinnit otetaan käyttöön. Hvis du skrur på dette, vil KDE- programmer kjøre interne animasjoner. Graafinen käyttöliittymä@ option: check Grafiske effekter: & Näytä kuvakkeet painikkeissa Vis ikoner på knapper: & Työkalurivi Verktøylinjer Välilehti 1 Fane 1 Ryhmittelylaatikko Gruppeboks Valintaruutu Avkryssingsboks Yhdistelmäruutu Komboboks Välilehti 2 Fane 2 NAME OF TRANSLATORS Hent nye temaer & # 160; … NAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Mikko Ellonen, Johanna Kukkonen, Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Knut Erik Hollund, Eskild HustvedtEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, m_ ellonen@ hotmail. com,, teemu. rytilahti@ kde- fi. org bjornst@ skogkatt. homelinux. org, khollund@ responze. net, zerodogg@ skolelinux. no Tyylin% 1 asetukset Sett opp% 1 Tässä näytetään USB- väyliin kiinnitetyt laitteet. Med denne modulen kan du se enheter som er koblet til din( e) USB- buss( er). kcmusb kcmusb KDE: n USB selain KDE USB viser (c) 2001 Matthias Hoelzer- Kluepfel © 2001 Matthias Hoelzer- Kluepfel USB- väylän reaaliaikainen valvontaNAME OF TRANSLATORS Direkte overvåking av USB- busNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Klaus Ade Johnstad, Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi klaus@ skolelinux. no, knuty@ skolelinux. no Valmistaja: Produsent: Sarjanumero: Serie #: Luokka% 1 Klasse% 1 Alaluokka% 1 Underklasse% 1 Yhteyskäytäntö% 1 Protokoll% 1 USB Versio% 1.% 2 USB- versjon% 1.% 2 Valmistajan tunnus 0x% 1 Forhandler- ID 0x% 1 Tuotetunnus 0x% 1 Produkt- ID 0x% 1 Valmistuserä% 1.% 2 Revisjon% 1.% 2 Nopeus% 1 MBit/ s Hastighet% 1 Mbit/ s Kanavat% 1 Kanaler% 1 Virrankulutus% 1 mA Strømbruk% 1 mA Virrankulutus oma virtalähde Strømbruk self powered Liitetyt laitesolmut% 1 Tilkoblede enhetsnoder% 1 Pakettien maksimikoko% 1 Maks. pakkestørrelse% 1 Kaistanleveys% 1 of% 2 (% 3%) Båndbredde% 1 av% 2 (% 3%) Keskeytyspyynnöt% 1 Intr. forespørsler% 1 Isochr. pyynnöt% 1 Isochr. forespørsler% 1 Ei voitu avata yhtä tai useampaa USB- kontrolleria. Varmista, että sinulla on lukuoikeus kaikkiin USB- kontrollereihin, jotka pitäisi löytyä tästä listasta. Kunne ikke åpne en eller flere USB- kontrollere. Undersøk om det er lesetilgang til alle USB- kontrollere som burde vises her. AT komennot AT- kommandoer ATM verkko ATM- nettverk Virtuaalinen (modeemi) Abstrakt (modem) Kaksisuuntainen Toveis Käynnistysrajapinnan alaluokka Underklasse for oppstartsgrensesnitt Bulkki (Zip) Bulk (Zip) CAPI 2. 0 CAPI 2. 0 CAPI ohjaus CAPI Kontroll CDC PUF CDC PUF Yhteydet Kommunikasjoner Ohjauslaite Kontrollenhet Ohjaus/ bulkki Kontroll/ Bulk Ohjaus/ bulkki/ keskeytys Kontroll/ bulk/ avbrudd Data Data Suorakaapeli Direkte linje Ethernet verkko Ethernet- nettverk Levyke Diskett HDLC HDLC Isäntään liitetty ajuri Vertsbasert driver Hubi Nettnav Human Interface - laitteet Enheter for menneskelig grensesnitt I. 430 ISDN BRI I. 430 ISDN BRI Näppäimistö Tastatur Massamuisti Masselagring Monikanavalaite Flerkanals Ei alaluokkaa Ingen underklasse Ei striimausta Ikke- strømmende Q. 921 Q. 921 Q. 921M Q. 921M Q. 921TM Q. 921TM Q. 932 EuroISDN Q. 932 EuroISDN Striimaus Strømmende Puhelin Telefon Yksisuuntainen Enveis V. 120 V. 24 rate ISDN V. 120 V. 24 ratio ISDN V. 42bis V. 42bis Toimittajakohtainen Forhandleravhengig Toimittajakohtainen luokka Forhandleravhengig klasse Toimittajakohtainen yhteyskäytäntö Forhandleravhengig protokoll Toimittajakohtainen alaluokka Forhandleravhengig underklasse GUID GUID IRM IRM CRM CRM ISO ISO BM BM PM PM Acc Acc Muodosta 1394 väylänollaus Generer 1394 Bus reset Oikealla puolella näet joitakin tietoja IEEE 1394 - asetuksistasi. Sarakkeiden merkitys: Nimi: portin tai solmun nimi. Luku voi muuttua aina väylän resetoinnin yhteydessä GUID: solmun 64- bittinen GUID- tunnus Paikallinen: valittuna, jos solmu on oman koneesi IEEE 1394 - portti IRM: valittuna, jos solmu pystyy 'isochronous' - resurssienhallintaan CRM: valittuna, jos solmu pystyy cycle master - toimintaan ISO: valittuna, jos solmu pystyy isochronous- tiedonsiirtoon BM: valittuna, jos solmu pystyy väylän hallintaan PM: valittuna, jos solmu pystyy virranhallintaan Acc: solmun vaihtokellon tarkkuus nollasta sataan Nopeus: solmun nopeus Her vises litt informasjon om IEEE 1394- oppsettet. Betydningen av kolonnene: Navn: port - eller node- navn, nummeret kan endres ved hver nullstilling av bussen > GUID: 64- bits GUID til noden Local: merket av hvis noden er en IEEE 1394- port på datamaskinen IRM: merket av hvips noden er isokron ressurshåndteringskapabel CRM: merket avhvis noden er syklus ressurskapabel ISO: merket av hvis noden støtter isokronitet BM: merket av hvis noden er buss- håndteringskapabel PM: merket av hvis noden er strømhåndteringskapabel Acc: syklisk klokkenøyaktighet til noden, gyldig fra 0 til 100 Hastighet: hastigheten til noden Portti% 1: "% 2" Port% 1: «% 2 » Solmu% 1 Node% 1 Ei valmiina Ikke klar kcmxinerama kcmxinerama Usean näytön asetukset KDE: ssa KDEs oppsett for flere skjermer (c) 2002- 2003 George Staikos © 2002– 2003 George Staikos Useat näytöt Tämän moduulin avulla voit muokata usean näytön tukea KDE: ssa. Flere skjermer Med denne modulen kan du sette opp KDE- støtte for flere skjermer. Näyttö% 1 Skjerm% 1 Näyttö, jolla on osoitin Skjerm som inneholder pekeren Tämän moduulin avulla voi muokata vain järjestelmiä, joissa työpöytä on jaettu usealle näytölle. Sinulla ei ole käytössä tällainen järjestelmä. Denne modulen benyttes kun til å sette opp en enkelt skrivebordsflate som er delt på flere skjermer. Det ser ikke ut til at du har et slikt oppsett. Jotkut asetukset saattavat vaikuttaa vain muutoksen jälkeen käynnistettyihin ohjelmiin. Noen innstillinger vil bare ha virkning på programmer som startes heretter. KDE: n usean näytön tuki KDE Flere skjermer Usean näytön tuki Støtte for flere skjermer Virtuaalityöpöytien tuki Slå på støtte for virtuelle skrivebord over flere skjermer Ikkunoiden vastuksen tuki Slå på støtte for vindus- motstand over flere skjermer Ikkunoiden sijoittelun tuki Slå på støtte for vindusplassering på flere skjermer Ikkunoiden suurentamisen tuki Slå på støtte for vindusmaksimering over flere skjermer Käytä kokonäyttötilan tukea usealle näytölle Slå på støtte for fullskjermsvinduer over flere skjermer X- koordinaatti X- koordinat Y- koordinaatti Y- koordinat Korkeus Høyde Näytä hallitsemattomat ikkuna näytöllä: Vis ikke- behandlet vindu på: & Tunnista kaikki näytötNAME OF TRANSLATORS & Identifiser alle skjermerNAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Knut Erik HollundEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org knuty@ skolelinux. no, khollund@ responze. net Vianjäljitysasetukset Feilsøkingsinnstillinger Vianjäljitysalue: Feilsøkingsområde: Viesti- ikkuna Meldingsboks Komentoikkuna Skall Järjestelmän loki Syslog Tuloste: Utdata til: Vakava virhe Fatal feil Lopeta vakavan virheen sattuessa Avbryt ved fatal feil & Valitse kaikki Velg & alle & Poista valinnat & Fravelg alle KDebugDialog KDebugDialog Ikkuna, jossa voidaan asettaa debuggauksen asetuksia En dialogboks for å sette innstillinger for avlusningsinformasjon Copyright 1999- 2000, David Faure faure@ kde. org Copyright 1999- 2009, David Faure faure@ kde. org Näytä täydellinen ikkuna luettelon sijaan Vis den fullstendige dialogen istedenfor den vanlige listedialogen Alue päälle Slå på område Alue pois päältäNAME OF TRANSLATORS Slå av områdeNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio KauttoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. StrømmenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi number1@ realityx. net Valikon kohtaa% 1 ei voitu korostaa. Menyelementet «% 1 » kunne ikke framheves. KDE- valikkohaut Tällä ohjelmalla voit löytää tietyn ohjelman valikoista. Valintaa -- highlight voidaan käyttää osoittamaan, missä kohtaa KDE- valikkoa tietty sovellus sijaitsee. Menyspørreverktøy for KDE. Dette verktøyet kan brukes til å finne i hvilken meny et bestemt program vises. « -- highlight » kan brukes til å framheve for brukeren hvor i KDE. menyen et bestemt program finnes. kde- menu kde- meny (c) 2003 Waldo Bastian © 2003 Waldo Bastian Tulosta tiedot UTF- 8- koodattuna paikallisen merkkimuunnoksen sijaan. Lagre data i UTF- 8 i stedet for lokal koding Tulosta sovelluksen sisältävän valikon menu- id. Skriv meny- id for menyen som inneholder programmet Tulosta sovelluksen sisältävän valikon valikkonimi. Skriv menynavnet (tittelen) på menyen som inneholder programmet Korosta ohjelma valikossa Framhev oppføringa i menyen Älä tarkista, onko sycoca- tietokanta ajan tasalla Ikke sjekk om sycoca- databasen er oppdatert Paikallistettavan valikkokohdan id Identiteten for menyoppføringa som skal finnes Sinun on määritettävä sovelluksen id, esimerkiksi 'kde4- konsole. desktop'. Du må oppgi en avnvendelses- id som f. eks. 'kde4- konsole. desktop' On käytettävä ainakin yhtä vaihtoehdoista -- print- menu- id, -- print- menu- name tai -- highlight Du må oppgi minst ett av -- print- menu- id, -- print- menu- name eller -- highlight Ei valikkokohtaa% 1. Ingen menyoppføring «% 1 ». Valikosta ei löydy kohtaa% 1. NAME OF TRANSLATORS Fant ikke menyoppføringa «% 1 » i menyen. NAME OF TRANSLATORS Salasananvaihto KDE passwd Vaihtaa käyttäjän salasanan. Endrer et UNIX- passord Copyright (c) 2000 Geert Jansen Copyright © 2000 Geert Jansen Vaihda käyttäjän salasana Endre passordet til denne brukeren Sinun täytyy olla pääkäyttäjä, että voit vaihtaa muiden käyttäjien salasanoja. Du må være root for å kunne endre passordet til andre brukere. Vaihda salasana Endre passord Syötä nykyinen salasana: Oppgi det nåværende passordet ditt: Keskustelu "passwd" - ohjelman kanssa epäonnistui. Samtale med passwd mislyktes. Ohjelmaa "passwd" ei löytynyt. Klarte ikke finne programmet « passwd ». Virheellinen salasana. Yritä uudelleen. Feil passord. Forsøk igjen. Sisäinen virhe: virheellinen palautusarvo PasswdProcess:: checkCurrent- funktiolta. Intern feil: ulovlig returverdi fra PasswdProcess:: checkCurrent. Syötä uusi salasana: Oppgi det nye passordet ditt: Syötä uusi salasana käyttäjälle% 1: Oppgi det nye passordet for bruker% 1: Salasanasi on yli kahdeksan merkkiä pitkä. Joissain järjestelmissä tästä voi aiheutua ongelma. Voit lyhentää salasanan kahdeksaan merkkiin tai käyttää sellaisenaan. Passordet ditt er lenger enn 8 tegn. Dette kan skape problemer på noen systemer. Du kan kutte passordet ned til 8 tegn eller la det være som det er. Salasanasi on yli kahdeksan merkkiä pitkä. Joissain järjestelmissä tästä voi aiheutua ongelma. Voit lyhentää salasanan kahdeksaan merkkiin tai käyttää sellaisenaan. Passordet er lenger enn 8 tegn. Dette kan skape problemer på noen systemer. Du kan kutte passordet ned til 8 tegn eller la det være som det er. Salasana on liian pitkä For langt passord Lyhennä Kutt av Käytä sellaisenaan Bruk som det er Salasana on vaihdettu Ditt passord er blitt endret. Salasanaa ei vaihdettuNAME OF TRANSLATORS Ditt passord er ikke endret. NAME OF TRANSLATORS KDE su KDE su Ajaa ohjelman korotetuilla oikeuksilla. Kjører et program med særskilte rettigheter. Copyright (c) 1998- 2000 Geert Jansen, Pietro Iglio Copyright © 1998- 2000 Geert Jansen, Pietro Iglio Pietro Iglio Pietro Iglio Alkuperäinen tekijä Første forfatter Määrittelee ajettavan komennon Angi hvilken kommando som skal kjøres Aja komento kohdekäyttäjänä, jos < tiedosto > ei ole kirjoitetettavissa Kjør kommandoen under valgt uid hvis < fil > ikke er skrivbar Määrittelee kohdekäyttäjän Angi ønsket brukerid Älä säilytä salasanaa Ikke ta vare på passord Pysäytä palvelin (unohtaa kaikki salasanat) Stopp nissen (glemmer alle passord) Käytä terminaalitulostusta (ei salasanan tallennusta) Slå på utdata til terminal (husker ingen passord) Aseta prioriteetti: 0 < = prio < = 100, 0 on matalin Sett prioritet: 0 < = prio < = 100, 0 er lavest Käytä reaaliaikaprosessointia Bruk sanntidsprioritet Älä näytä Hylkää- painiketta Ikke vis overse- knappen Määrittele salasanaikkunassa käytettävä kuvake Oppgi hvilket ikon som skal brukes i passord- dialogvinduet Älä näytä ajettavaa komentoa ikkunassaTransient means that the kdesu app will be attached to the app specified by the winid so that it is like a dialog box rather than some separate program Ikke vis kommandoen som skal kjøres i dialogvinduetTransient means that the kdesu app will be attached to the app specified by the winid so that it is like a dialog box rather than some separate program Komentoa '% 1' ei löytynyt. Fant ikke kommandoen «% 1 ». Virheellinen prioriteetti:% 1 Ugyldig prioritet:% 1 Komentoa ei ole määritelty. Ingen kommando ble oppgitt. Su palautti virheen. « Su » avsluttet med en feil. reaaliaika: sanntid: Prioriteetti: NAME OF TRANSLATORS Prioritet: NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Bjørn Steensrud, Knut Erik HollundEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org number1@ realityx. net, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, khollund@ responze. net Hylkää Ignorer Aja käyttäjänä% 1 Kjør som% 1 Ole hyvä, anna salasanasi. Skriv inn passordet ditt under. Pyytämäsi toiminto vaatii pääkäyttäjän oikeuksia. Anna pääkäyttäjän salasana alle tai paina Hylkää jatkaaksesi nykyoikeuksilla. Handlinga du ba om trenger root- privilegier. Skriv inn passordet til root under eller trykk Overse for å fortsette med gjeldende privilegier. Pyytämäsi toiminto vaatii pääkäyttäjän oikeuksia. Syötä pääkäyttäjän salasana. Handlinga du ba om trenger root- privilegier. Skriv inn passordet til root nedenfor. Pyytämäsi toiminto vaatii lisäoikeuksia. Anna käyttäjän "% 1" salasana tai paina Hylkää jatkaaksesi nykyoikeuksilla. Handlinga du ba om trenger høyere privilegier. Skriv inn passordet til% 1 under eller trykk Overse for å fortsette med gjeldende privilegier. Pyytämäsi toiminto vaatii lisäoikeuksia. Syötä käyttäjän% 1 salasana. Handlinga du ba om trenger høyere privilegier. Skriv inn passordet til% 1 nedenfor. & Hylkää & Overse Keskustelu "su" - ohjelman kanssa epäonnistui. Fikk ikke tilgang til su. Ohjelmaa "su" ei löytynyt. Varmista, että hakupolku on asetettu oikein. Programmet « su » ble ikke funnet, se etter at søkestien PATH er riktig satt opp. Virheellinen salasana, yritä uudelleen. Feil passord, prøv igjen. Sisäinen virhe: Virheellinen paluu SuProcess:: checkInstall () - metodista Intern feil: Ugyldig returverdi fra SuProcess:: checkInstall () KDE su- palvelin KDE su- daemon Palvelin jota kdesu käyttää Daemon brukt av kdesu Copyright (c) 1999, 2000 Geert Jansen Copyright © 1999, 2000 Geert Jansen KDialog KDialog KDialogin avulla voit näyttää valintaikkunoita komentotulkin skripteistä KDialog kan brukes for å vise hyggelige dialogvinduer fra skallskript (C) 2000, Nick Thompson © 2000 Nick Thompson Nykyinen ylläpitäjä Gjeldende vedlikeholder Nick Thompson Nick Thompson Matthias Hölzer Matthias Hölzer David Gümbel David Gümbel Richard Moore Richard Moore Dawit Alemayehu Dawit Alemayehu Kysymysikkuna kyllä/ ei- painikkeilla Spørreboks med ja/ nei- knapper Kysymysikkuna kyllä/ ei/ peruuta painikkeilla Spørreboks med ja/ nei/ avbryt- knapper Varoitusviesti- ikkuna kyllä/ ei painikkeilla Avarselboks med ja/ nei- knapper Varoitusviesti- ikkuna jatka/ peruuta painikkeilla Advarselboks med fortsett/ avbryt- knapper Varoitusviesti- ikkuna kyllä/ ei/ peruuta painikkeilla Advarselboks med ja/ nei/ avbryt- knapper 'Anteeksi' viesti- ikkuna 'Beklager' - boks 'Virhe' viesti- ikkuna 'Feil' - meldingsboks Viesti- ikkuna Vindu med meldingsboks Syöteikkuna Vindu med inndataboks Salasanaikkuna Passordvindu Tekstialueikkuna Tekstboksvindu Syöteikkuna Dialog med inndataboks Yhdistelmäruutuikkuna Vindu med kombinasjonsboks Valikkoikkuna Menyvindu Valintaluetteloikkuna Sjekklistevindu Radioluetteloikkuna Radioknapp- vindu Passiivinen ponnahdusikkuna Passiv sprettopp Tiedoston avausikkuna Fildialog for å åpne en fil Tiedoston tallennusikkuna Fildialog for å lagre en fil Hakemiston valintaikkuna Fildialog for å velge en eksisterende mappe Osoitteen avausikkuna Fildialog for å åpne en URL Osoitteen tallennusikkuna Fildialog for å lagre en URL Kuvakkeen valintaikkuna Dialog for valg av ikon Edistymisikkuna, palauttaa DCOP- viittauksen kommunikointia varten Dialog for framdriftsviser, returnerer en D- bus- referanse for kommunikasjon Väridialogi värin valitsemiseksi Fargedialog for å velge en farge Ikkunan otsikko Dialogoverskrift Sallii -- getopenurl ja -- getopenfilename valintojen palauttaa useamman tiedoston Tillat -- getopenurl og -- getopenfilename å hente flere filer Palauta tietueet erillisillä riveillä (valintaluettelo ja tiedostonavaus asetuksella -- multiple) Returner listeelementer i separate linjer (for sjekklistevalg og filer åpnet med -- multiple) Tulostaa kunkin ikkunan tunnisteen Skriver ut winId for hver dialog Asetustiedoston ja asetuksen nimi, johon "Älä kysy uudelleen" - valinnan tiedot tallennetaan Oppsettsfil og navn på alternativ for lagring av status for « ikke vis/ spør igjen » Väridialogi värin valitsemiseksi Glidebryter- dialogboks, returnerer valgt verdi Väridialogi värin valitsemiseksi Kalenderdialogboks, returnerer valgt dato Tekee ikkunasta X- sovelluksen ali- ikkunan ikkunan tunnisteen mukaan Gjør dialogen forbigående for et X- program oppgitt ved winId Argumentit - riippuen päävalinnastaNAME OF TRANSLATORS Argumenter – avhengig av hovedvalgNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Knut Erik Hollund, Eskild HustvedtEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, khollund@ responze. net, zerodogg@ skolelinux. no kdialog: ei voitu avata tiedostoa% 1 kdialog: klarte ikke åpne fila% 1 Käytä & taustakuvaa Bruk bakgrunn Jos tämä on valittuna, KDM käyttää alapuolella olevia asetuksia taustakuvaan. Muutoin sinun täytyy itse määritellä taustakuva. Tämä tehdään ajamalla joku ohjelma (mahdollisesti xsetroot) komentojonosta, joka määritetään Setup=option kdmrc tiedostoon. (Yleensä Xsetup) Hvis du velger dette vil KDM bruke oppsettet nedenfor for bakgrunnen. Hvis det er slått av, må du styre bakgrunnen selv. Dette gjøres ved å kjøre et program (kanskje xsetroot) i skriptet oppgitt i « Setup= » valget i kdmrc (vanligvis Xsetup). Huomio Lue ohje MERK: Les hjelpeteksten & Ota automaattinen sisäänkirjautuminen käyttöön Skru på automatisk innlogging Ota automaattinen sisäänkirjautuminen käyttöön. Tämä asetus vaikuttaa vain graafiseen sisäänkirjautumisruutuun. Harkitse tarkoin ennen tämän asetuksen käyttöönottoa! Skru på automatisk- login funksjonen. Dette gjelder bare for KDMs grafiske login. Tenk deg om to ganger før du skrur på dette! Valitse käyttäjä, jonka tunnuksin automaattinen sisäänkirjautuminen tapahtuu. Velg brukeren som skal logges inn automatisk. Lukitse istunto Lås økt Jos valittuna, automaattisesti käynnistetty istunto lukitaan välittömästi (mikäli se on KDE- istunto). Tätä käytetään yhden käyttäjän erittäin nopeassa kirjautumisessa. @ title: group Hvis dette er krysset av blir økta som er automatisk startet også straks låst (hvis det er en KDE- økt). Dette kan brukes til å oppnå hurtig innlogging begrenset til én bruker. @ title: group Esivalitse käyttäjä@ option: radio preselected user Forvelg bruker@ option: radio preselected user Ei mikään & Intet & Edellinen Forrige Esivalitse käyttäjä joka oli kirjautuneena viimeksi. Tämä on käytännöllinen jos sama käyttäjä käyttää tietokonetta muutaman kerran peräkkäin. @ option: radio preselected user La forrige bruker automatisk logges inn igjen. Bruk dette hvis denne maskinen som regel brukes flere ganger i rekkefølge av samme bruker. @ option: radio preselected user & Valitse Oppgitt: Esivalitse käyttäjä alapuolella olevasta vetovalikosta. Tämä on käytännöllinen jos tietokonetta käyttää pääasiassa tietty käyttäjä. Sett som forvalg det brukernavnet som er oppgitt i kombinasjonsboksen til høyre. Bruk dette hvis det for det meste er én bestemt bruker som bruker denne maskinen. Esivalittu käyttäjä kirjautumisruudussa. Tämä ruutu on muokattavissa, joten voit määrittää mielivaltaisen käyttäjän, jota ei ole olemassa, johtaaksesi harhaan mahdollisia hyökkääjiä. @ option: check action Velg en bruker som skal være forhåndsoppsatt for innlogging. Denne ruta kan redigeres, så du kan oppgi et brukernavn som ikke finnes for å forvirre mulige angripere. @ option: check action Kohdista & salasanakenttään Fokuser passord Jos tämä kohta on valittuna, KDM siirtää kursorin salasanakenttään, jolloin säästyt yhdeltä näppäimen painallukselta. Mikäli käyttäjää vaihdetaan harvoin tämä on käytännöllinen. Hvis dette valget er avkrysset, vil KDM plassere markøren i passordfeltet i stedet for i login- feltet når en bruker er forvalgt. Dette sparer ett tastetrykk per innlogging hvis brukernavnet sjelden endres. Ota salasanaton sisäänkirjautuminen käyttöön Bruk passordløs innlogging Jos tämä kohta on valittuna, luettelossa olevat käyttäjät voivat kirjautua sisään ilman salasanaa. Tämä asetus vaikuttaa vain graafiseen sisäänkirjautumisruutuun. Harkitse tarkkaan ennen tämän asetuksen käyttöönottoa! Med denne funksjonen kan brukerne fra lista til høyre logge inn uten å oppgi passordet sitt. Dette gjelder bare den grafiske innloggingen med KDM. Tenk deg om to ganger før du bruker denne funksjonen! Salasana ei & tarvita: Passord & kreves ikke for: Valitse kaikki käyttäjät, joiden haluat sallia kirjautuvan ilman salasanaa. Tietueet, joissa on @, tarkoittavat ryhmiä. Ryhmän valinta toimii kuten olisit valinnut kaikki ryhmään kuuluvat. @ title: group Kryss av for alle brukere du vil tillate å logge inn uten passord. Elementer merket « @ » er brukergrupper. Å krysse av en gruppe er som å krysse av alle brukere i den gruppa. @ title: group Kirjaudu automaattisesti uudelleen X- palvelimen kaatuessa Automatisk innlogging igjen etter et & X- tjener krasj Jos tämä kohta on valittuna, järjestelmä kirjaa käyttäjän sisään automaattisesti mikäli istunto keskeytyy X- palvelimen kaatumiseen. Huomaa, että tämä voi olla tietoturva- aukko: Jos työpöydän lukitsemiseen käytetään jotakin muuta kuin KDE: n työpöydän lukitusta, se voidaan kiertää kaatamalla X. Når dette valget er på, kan en bruker logge inn igjen automatisk om økta skulle avbrytes på grunn av X- tjener krasj. Merk at dette kan åpne et sikkerhetshull: om du bruker en annen skjermlåser enn den som er integrert med KDE, så er det mulig å omgå passordsikringen. & Tervehdys: & Velkomst: Tämä on KDM: n kirjautumisruudun "otsikko". Voit haluta laittaa tähän kivan tervehdyksen tai tietoja käyttöjärjestelmästä. KDM korvaa seuraavat merkkiparit asiaankuuluvalla sisällöllä:% d - > nykyinen näyttö% h - > isäntäkoneen nimi, mahdollisesti verkkoalueen nimi% n - > solmun nimi, luultavimmin isäntäkoneen nimi ilman verkkoalueen nimeä% s - > käyttöjärjestelmä% r - > käyttöjärjestelmän versio% m - > koneen tyyppi%% - >% Dette er « overskrifta » til innloggingsvinduet i KDM. Her kan du skrive en velkomsthilsen eller informasjon om operativsystemet. KDM vil erstatte følgende tekst med det respektive innholdet:% d & # 160; → navnet på skjermen% h & # 160; → navnet på verten, eventuelt uten domenenavn% n & # 160; → navnet på noden, vanligvis vertsnavnet uten domene% s & # 160; → operativsystemet% r & # 160; → versjonen av operativsystemet% m & # 160; → maskintypen%% & # 160; → ett enkelt prosenttegn Logoalue: logo area Logo- område: logo area Näytä & kello Vis & klokke Näytä & logo & Vis logo Voit valita näytätkö oman logon, kellon tai ei logoa lainkaan. Du kan velge mellom å vise en tilpasset logo (se under), en klokke, eller ingen logo i det hele tatt. & Logo: & Logo: Napsauta tästä valitaksesi kuvan joka näytetään sisäänkirjautumisruudussa. Voit myös vetää ja pudottaa kuvan tähän kohtaan (esim. Konquerorista). Klikk her for å velge et bilde som KDM vil vise. Du kan også dra og slippe et bilde på denne knappen (f eks fra Konqueror). Ikkunan & sijainti: Dialogposisjon: Kuvaa ladattaessa tapahtui virhe:% 1 Kuvaa ei tallenneta. Det oppsto en feil ved innlasting av bildet:% 1 Det blir ikke lagret. Tervetuloa -% s @% n Velkommen til% s på% n KDM - Ulkonäkö Tästä voit muokata KDM: n (sisäänkirjautumismanageri) ulkonäköä, esim. tervehdyslausetta tai kuvakkieta. Muokataksesi sisäänkirjautumisruutua tarkemmin katso osioita "Kirjasin" ja "Tausta". @ title: group 'man locale'... KDM – dialog Her kan du sette opp grunnleggende utseende til loginbehandleren KDM, f eks en velkomsthilsen, et ikon osv. @ title: group 'man locale'... Maa- asetusto Lokale Kieli: & Språk: Tässä kohdassa voit valita sisäänkirjautumisruudussa käytettävän kielen. Tämä asetus ei vaikuta henkilökohtaisiin asetuksiin, jotka tulevat voimaan sisäänkirjautumisen jälkeen. @ title: group Her kan du velge språket som brukes av KDM. Dette påvirker ikke brukerens personlige innstillinger, som vil bli tatt i bruk etter innlogging. @ title: group Käytä & teemaa tervehdyksessä B ruk hilser med drakt Ota käyttöön, jos haluat käyttää teemaa sisäänkirjautumisessa Slå på dette om det skal brukes en innlogingsbehandler med drakter. Käyttöliittymän & tyyli: GUI- stil: Tässä kohdassa voit määritellä teeman, jonka näköisenä sisäänkirjautumisruutu näytetään. Her kan du velge en grunnleggende GUI- stil som bare KDM vil bruke. & Väriteema: & Fargeoppsett: Tässä kohdassa voit määritellä teeman, jonka näköisenä sisäänkirjautumisruutu näytetään. @ title: group Her kan du velge et grunnleggende fargeoppsett som bare brukes av KDM. @ title: group Kirjasimet Skrifter Tämä vaihtaa kaikkia muita kirjautumisruudun kirjasinasetuksia paitsi tervehdys - ja virheviestejä.... font Her kan du endre skrifta som blir brukt til all tekst i innloggingsbehandleren, unntatt velkomsthilsenen og feilmeldinger.... font & Yleiset: & Generell: Tämä vaihtaa kirjautumisen epäonnistumisviestien kirjasinta. font for... Her kan du endre skrifta som blir brukt for feilmeldinger i innloggingsbehandleren. font for... & Epäonnistuminen: Skrift for feilmelding: Tämä vaihtaa kirjautumistervehdyksen käyttämää kirjasinta. font for... Her kan du endre skrifta som blir brukt til velkomsthilsenen i innloggingsbehandleren. font for... & Tervehdys: Velkomst: Käytä kirjasinten pehmennystä Bruk kantutjevnede skrifter Jos valitset tämän kohdan, ja X- palvelimella on käytettävissä Xft- laajennus, sisäänkirjautumisruudun kirjasimet näytetään pehmennettyinä. Om du krysser av denne boksen og X- tjeneren har Xft- utvidelser, så brukes fontutjevning i innloggingsvinduet. Salli sammuttaminenshutdown request origin Tillat brukere å slå av maskinenshutdown request origin & Paikallisesti: @ item: inlistbox allow shutdown & Lokal: @ item: inlistbox allow shutdown Kaikilta@ item: inlistbox allow shutdown Alle@ item: inlistbox allow shutdown Vain pääkäyttäjältä@ item: inlistbox allow shutdown Bare root@ item: inlistbox allow shutdown Ei keltäänshutdown request origin Ingenshutdown request origin & Etänä: Ekstern: Tästä voit valita kuka voi sammuttaa tietokoneen KDM: n avulla. Voit määritellä erilaiset asetukset paikallisille käyttäjille (päätteeltä) ja etäkäyttäjille (etäkoneet). Mahdollisia arvoja ovat: Kaikilta: kaikki voivat sammuttaa tietokoneen KDM: n avulla Ei keltään: kukaan ei voi sammuttaa tietokonetta KDM: n avulla Vain pääkäyttäjältä: KDM sallii sammuttamisen vain kun käyttäjä antaa pääkäyttäjän salasanan @ title: group shell commands for shutdown Her kan du velge hvem som har lov til å skru av maskinen fra KDM. Du kan oppgi ulike verdier for lokale bruker (konsollet, de som sitter ved maskinen) og brukere ved andreskjermer. Mulige verdier er: Alle: alle kan skru av maskinen fra KDM Ingen: ingen kan skru av maskinen fra KDM Bare root: KDM vil bare tillate brukere som kan oppgi root- passordet å skru av maskinen @ title: group shell commands for shutdown Komennotcommand for... Kommandoercommand for... & Sammuttaminen: & Stopp: Komento, jolla järjestelmä sammutetaan. Tyypillinen arvo: / sbin/ haltcommand for... Kommandoen som setter i gang avsluttings- sekvensen. Typisk verdi: / sbin/ haltcommand for... & Uudelleenkäynnistys: & Omstart: Komento, jolla järjestelmä käynnistetään uudelleen. Tyypillinen arvo: / sbin/ rebootboot manager Kommandoen som setter i gang omstarts- sekvensen. Typisk verdi: / sbin/ rebootboot manager Grub Grub Lilo Lilo Käynnistysmanageri: Oppstartslaster: Näytä käynnistysvalikon asetukset "Sammuta..." - ikkunassa. @ title: column Vis oppstartsvalg i avsluttingsdialogen. @ title: column Teema@ title: column Drakt@ title: column Tämä on luettelo asennetuista teemoista. Valitse napsauttamalla. Dette er lista over installerte drakter. Trykk på den skom skal brukes. Tästä kuvasta näet, miltä KDM näyttää muutoksen jälkeen. Dette er et skjermbilde som viser hvordan KDM vil se ut. Tässä on tietoja valitusta teemasta. @ action: button Dette inneholder opplysninger om den valgte drakten. @ action: button Asenna uusi teema Installer & ny drakt Tämä asentaa teeman teemahakemistoon@ action: button Dette installerer en drakt i drakt- mappa. @ action: button & Poista teema Fjern drakt Tämä poistaa valitun teeman@ action: button Dette fjerner den valgte drakten. @ action: button & Hae uusia teemoja & Hent nye drakter Kansiota% 1 ei voitu luoda Kan ikke opprette mappe% 1 Copyright:% 1 Opphavsrett:% 1 Raahaa tai syötä teeman URL Dra inn eller skriv inn drakr- URL Teema- arkistoa% 1 ei löydy. Kan ikke finne KDMs drakt- arkiv% 1. Teema- arkistoa ei kyetty lataamaan; tarkista, että osoite% 1 on oikein. Klarte ikke laste ned KDMs draktarkiv, se etter at adressen% 1 er riktig. Tiedosto ei ole kelvollinen KDM- teema- arkisto. @ title: window Fila er ikke et gyldig draktarkiv for KDM. @ title: window Asennetaan KDM- teemoja@ info: progress Installerer KDM- drakter@ info: progress Asennetaan teemaa% 1 Installerer drakten% 1 Oletko varma, että haluat poistaa seuraavat teemat? @ title: window Er du sikker på at du vil fjerne disse draktene? @ title: window Poista teemoja? Fjern drakter? Käyttäjää 'nobody' ei ole olemassa. Käyttäjien kuvien näyttäminen ei toimi KDM: ssä. @ title: group UIDs belonging to system users like 'cron' Bruker « nobody » finnes ikke. Det vil ikke være muilig å vise brukerbilder i KDM. @ title: group UIDs belonging to system users like 'cron' Järjestelmä UID: t System UIDer Käyttäjiä, jotka ovat tämän alueen ulkopuolella, ei näytetä KDM: ssä tai tässä ikkunassa. Huomaa, että tämä ei vaikuta käyttäjiin, joiden UID on 0 (yleensä pääkäyttäjä), vaan heidät pitää pitää piilottaa erikseen "Piilottamattomat" kohdasta. UIDs Brukere med en UID (numerisk bruker- identifikasjon) utenfor dette området blir ikke vist i KDM og denne oppsettsdialogen. Merk at brukere med UID 0 (vanligvis root) ikke omfattes av dette og må gjemmes særskilt i « Ikke skjult » - modus. UIDs Alle: UIDs Under: UIDs Päälle: @ title: group Over: @ title: group Käyttäjät... of users Brukere... of users Näytä luettelo Vis brukerliste Jos tämä kohta on valittuna, sisäänkirjautumisruudussa näytetään käyttäjätunnuksia joista käyttäjä voi valita tunnuksensa kirjoittamatta sitä käyttäjätunnuksen tekstikenttään. user... Hvis dette valget er avkrysset, vil KDM vise en liste over brukere i login- dialogen slik at brukere kan klikke på navnet eller bildet fremfor å skrive inn brukernavnet. user... Automaattinen täydentäminen Autofullføring Jos tämä kohta on valittuna, käyttäjän nimi täydennetään automaattisesti kirjoitettaessa. @ option: check mode of the user selection Hvis dette valget er avkrysset, vil KDM automatisk fullføre brukernavn mens de tastes inn i tekstfeltet. @ option: check mode of the user selection Käänteinen valinta Omvendt valg Tämä valinta määrittelee, kuinka luetteloissa "Näytä luettelo" ja "Automaattinen täydennys" valitaan luetteloon "Valitse käyttäjät ja ryhmät". Dette valget bestemmer hvordan brukerne i « Vis liste » og « Autofullfør » velges i lista « Velg brukere og grupper ». Hvis det ikke er krysset av, så velges bare avkryssede brukere. Hvis det er krysset av, så velges alle som ikke er system- brukere, unntatt de som er avkrysset. & Lajittele käyttäjät Sorter brukere Jos tämä kohta on valittuna, KDM järjestää käyttäjät aakkosjärjestykseen. Muuten käyttäjät listataan samassa järjestyksessä kuin salasanatiedostossa. Hvis dette valget er avkrysset, vil KDM sortere brukerlista alfabetisk. Ellers listes brukerne i samme rekkefølge som i password- fila. & Valitse käyttäjät ja ryhmät: Velg brukere og grupper: Valitut käyttäjät Utvalgte brukere KDM näyttää kaikki valitut käyttäjät. Tietueet, joissa on @, tarkoittavat ryhmiä. Ryhmän valinta toimii kuten olisit valinnut kaikki ryhmässä olevat. KDM vil vise alle avkryssede brukere. Elementer merket « @ » er brukergrupper. Å krysse av en gruppe er som å krysse av alle brukere i den gruppa. Ulos suljetut käyttäjät Utelatte brukere KDM näyttää kaikki tarkistamattomat järjestelmän ulkopuoliset käyttäjät. Tietueet, joissa on @, tarkoittavat ryhmiä. Ryhmän valinta toimii kuten olisit valinnut kaikki ryhmään kuuluvat. @ title: group source for user faces KDM vil vise alle brukere som ikke er system- brukere og ikke krysset av. Elementer merket « @ » er brukergrupper. Å krysse av en gruppe er som å krysse av alle brukere i den gruppa. @ title: group source for user faces Käyttäjäkuvan lähde Kilde for brukerbilder Tästä voit määrittää mistä KDM hakee käyttäjiä esittävät kuvat. "Ylläpitäjä" kuvaa yleistä kansiota, joka tarkoittaa kuvia jotka voit valita alapuolelta. "Käyttäjä" tarkoittaa että KDM lukee käyttäjän tiedoston $HOME /. face. icon. Kaksi muuta valintaa keskellä määrittävät kuvien hakemisjärjestyksen, jos molemmat ovat saatavilla. @ option: radio image source & # 160; Her kan du oppgi et sted der KDM henter bilder som representerer brukere. « Admin » er den globale katalogen, dette er bilder du kan oppgi nedenfor. « Bruker » betyr at KDM skal lese en fil i brukerens hjemmeområde, $HOME /. face. icon. De to valgene i midten avgjør rekkefølgen dersom det er bilder begge steder. @ option: radio image source Järjestelmä@ option: radio image source System@ option: radio image source Järjestelmä, käyttäjä@ option: radio image source System, bruker@ option: radio image source Käyttäjä, järjestelmä@ option: radio image source Bruker, system@ option: radio image source Käyttäjä@ title: group user face assignments Bruker@ title: group user face assignments Käyttäjäkuvat Brukerbilder Käyttäjä, kenelle kuva kuuluu. Brukeren som bildet nedenfor tilhører. Napsauta tai tiputa kuva tähän Klikk eller slipp et bilde her Tässä näet valitun käyttäjän käyttäjänimen ja kuvan joka on annettu käyttäjälle. Klikkaa kuvapainiketta valitaksesi uuden kuvan listalta tai vedä ja pudota oma kuva painikkeeseen (esim. Konquerorista). @ action: button assign default user face Her kan du se det bildet som tilhører den brukeren som er markert i kombinasjonsboksen ovenfor. Trykk på bildeknappen for å velge i en liste av filer, eller dra og slipp ditt eget bilde oppå knappen (f. eks. fra Konqueror.) @ action: button assign default user face Napsauta tätä vaihtaaksesi kuvan oletuksesi valitulle käyttäjälle. Trykk på denne knappen for å få KDM til å bruke standardbildet for den markerte brukeren. Tallenna kuva oletuskuvaksi? Lagre bilde som standard? Kuvaa ladattaessa tapahtui virhe% 1 Det oppsto en feil ved henting av bildet% 1 Kuvaa tallennettaessa tapahtui virhe:% 1 Det oppsto en feil ved lagring av bildet:% 1 % 1 ei ole kuvatiedosto. Käytä tiedostoja joiden pääte on seuraava:% 2 % 1 ser ikke ut til å være en bildefil Bruk filer med disse endelsene:% 2 KDE: n sisäänkirjautumisasetusten moduuli Oppsettsmodul for KDE Loginhåndterer (c) 1996 - 2008 KDM- tekijät © 1996– 2008 KDM- forfatterne Thomas Tanghus Thomas Tanghus Steffen Hansen Steffen Hansen Oswald Buddenhagen Oswald Buddenhagen Sisäänkirjautumisruutu Tässä moduulissa voit määritellä KDE: n sisäänkirjautumisruudun asetuksia. Asetuksiin kuuluvat ulkonäköön liittyvien asetusten lisäksi mm. käyttäjät, jotka voidaan valita sisäänkirjautuessa. Asetuksia voidaan muuttaa vain pääkäyttäjänä. Ellet ole käynnistänyt Ohjauskeskusta pääkäyttäjänä (niin ei pitäisikään tehdä), napsauta painiketta Pääkäyttäjän tila. Tämän jälkeen sinulta kysytään pääkäyttäjän salasanaa. Ulkonäkö Tällä välilehdellä voit määritellä, millaiselta sisäänkirjautumisruutu näyttää, mitä kieltä sekä millaista tyyliä käytetään. Kieliasetusten muuttaminen ei vaikuta käyttäjien kieliasetuksiin. Kirjasin Tällä välilehdellä voit määritellä, millaista kirjasinta sisäänkirjautumisruudussa käytetään mm. tervehdystekstin ja käyttäjien nimien näyttämiseen. Tausta Jos haluat määritellä sisäänkirjautumisruudulle oman taustakuvan, voit tehdä sen täällä. Sammuttaminen Täällä voit määritellä, kuka saa sammuttaa/ käynnistää tietokoneen uudelleen ja mitä käynnistysohjelmaa käytetään. Käyttäjät Tällä välilehdellä voit määritellä käyttäjät, joiden tiedot näytetään sisäänkirjautumisruudussa. Mukavuus Täällä voit määritellä käyttäjätunnuksen, jolla kirjaudutaan automaattisesti sisään tietokoneen käynnistyksen yhteydessä tai käyttäjät, joiden ei tarvitse kirjoittaa salasanaa sisäänkirjautumisen yhteydessä. Huomaa, että näiden asetusten käyttäminen heikentää tietoturvaa, joten käytä niitä harkiten.... font Innloggingsbehandler I denne modulen kan du sette opp innloggingsbehandleren til KDE, deriblant utseende og oppførsel og brukere som kan logge inn. Merk at du må ha superbrukertilgang for å gjøre endringer. Hvis du ikke har startet KDE Systeminnstillinger som superbruker (og det er forresten det helt riktige å gjøre), kan du bruke knappen Endre for å få superbrukertilgang. Du blir da bedt om å oppgi superbrukerpassordet. Generelt Her kan du sette opp delvis hvordan innloggingsbehandleren skal se ut, og hvilket språk den skal bruke. Språkoppsettet her påvirker ikke brukerens eget oppsett. Dialog Her kan du sette opp utseende for den « klassiske » dialogbaserte kjøremåten om det er den du har valgt. Bakgrunn Hvis du vil ha en spesiell bakgrunn for den dialogbaserte innloggingen kan du velge den her Avslutting Her kan du sette opp hvilke brukere som kan avslutte/ starte maskinen på ny og om en oppstartsbehandler skal benyttes. Brukere På denne siden kan du velge hvilke brukere som skal være tilgjengelige i innloggingsskjermbildet. Bekvemmelighet Her kan du bestemme at en gitt bruker skal logges inn automatisk, slippe brukere til uten å oppgi passord, og andre bekvemmeligheter. Merk at disse innstillingene er sikkerhetshull av natur, så bruk dem meget forsiktig. & Yleiset: & Generelt Ikkuna (2) & Dialog Teemoitetussa tavassa ei ole sisäänkirjautumisikkunaa. Det er ingen innloggingsdialog i temamodus. Tausta (3) & Bakgrunn Taustaa ei voi asettaa erikseen teemoitetussa toimintatavassa. @ title: column Bakgrunnen kan ikke settes opp for seg selv i temamodus. Teema & Tema Teemat pois käytöstä. Katso "Yleiset" - välilehteä. Temamodus er slått av. Se fanen « Generelt ». Sammuttaminen (5) @ title: group & Steng av Mukavuus (7) & Bekvemmelighet Raahaa ankkuria siirtääksesi dialogin haluttuun kohtaan. Siirto onnistuu myös näppäimistöllä käyttäen nuolinäppäimiä siirtelyyn ja Home- painiketta keskittämiseen. Huomaa, että oikean dialogin mittasuhteet ovat luultavasti erit. NAME OF TRANSLATORS Flytt midten av dialogen til ønsket posisjon ved å dra ankeret. Det er også mulig å bruke tastaturet til å styre dette. Bruk piltastene eller Home for å sentrere. Merk at dialogens virkelige proporsjoner antakelig er annerledes. NAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Mikko IkolaEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, ikola@ iki. fi knuty@ skolelinux. no [korjaa kdmrc- tiedosto] [reparer kdmrc] KRootImage KRootImage Haluttu työpöydän taustakuva käynnistimelle. Stilig bakgrunn for kdm Asetustiedoston nimi@ action: inmenu Navn på oppsettsfila@ action: inmenu & Paikallinen kirjautuminen & Lokal innlogging XDMCP- isäntävalikko@ title: column XDMCP vertsmeny@ title: column Isäntänimi@ title: column... of named host Vertsnavn@ title: column... of named host TilaXDMCP server StatusXDMCP server & Isäntäkone: @ action: button & Vert: @ action: button & Lisää@ action: button & Legg til@ action: button & Hyväksy@ action: button & Aksepter@ action: button & Päivitä@ action: button & Oppfrisk@ action: button & Valikkohostname or status & Menyhostname or status < tuntematon > < unknown > Isäntäkone% 1 on tuntematon@ item: inlistbox session type Ukjent vert% 1@ item: inlistbox session type Oletus@ item: inlistbox session type Standard@ item: inlistbox session type Muokattu@ item: inlistbox session type Tilpasset@ item: inlistbox session type Vikatila@ item: inmenu session type Feilsikker@ item: inmenu session type % 1 (edellinen) % 1 (forrige) Tallentamasi istuntotyyppi '% 1' ei ole enää validi. Valitse uusi, tai muuten käytetään oletusta. Den lagrede økttypen «% 1 » er ikke gyldig lengre. Du kan velge en annen type eller bruke « standard ». Varoitus: istunto on varmistamaton Advarsel: dette er en usikret økt Näyttö ei vaadi X- tunnistusta. Kuka tahansa voi ottaa yhteyttä näyttöön, avata ikkunoita tai kaapata syötteesi. @ action: button Denne skjermen krever ingen X- autorisering. Det betyr at alle kan koble til den, åpne vinduer eller fange opp dine inndata. @ action: button & Kirjaudu@ title: menu & Logg inn@ title: menu Istuntotyyppi@ title: menu Økttype@ title: menu & Tunnistustapa@ action: inmenu Autentiseringsmetode@ action: inmenu & Etäkirjautuminen & Fjerninnlogging Kirjautuminen epäonnistui! Feil ved innlogging *** Ei voida avata konsolilokia *** *** Kan ikke koble til konsolloggen *** *** Yhteys konsolilokiin katkesi *** *** Mistet forbindelse til konsolloggen *** Vaihda käyttäjä@ title: column & Bytt bruker Istunto Avbryt økt Käynnistä & X uudelleen Start & X- tjeneren på nytt Sulje yhteys & Lukk forbindelse Konsolitilassa kirjautuminen Konsollinnlogging & Sammuta... session (location) & Skru av & # 160; … session (location) Ei tervehdysliitännäistä ladattuna. Tarkista asetukset. Har ikke lastet noen hilsningselement. Sjekk oppsettet. Kirjaudutaan sisään järjestelmään% 1... Logger inn% 1 & # 160; … Sinun täytyy vaihtaa salasana välittömästi (salasana vanhentunut). Du må endre passordet ditt nå (passordet er foreldet). Sinun täytyy vaihtaa salasana välittömästi (pääkäyttäjän vaatimus). Du må endre passordet ditt nå (root krever det). Et voi kirjautua järjestelmään tällä hetkellä. Du får ikke logge inn nå. Kotikansiota ei ole saatavilla. Hjemmemappa er ikke tilgjengelig. Järjestelmään ei voi kirjautua tällä hetkellä. Yritä myöhemmin uudelleen. Ingen kan logge inn nå. Prøv igjen senere. Komentotulkkiasi ei ole lueteltu tiedostossa / etc/ shells. Innloggingsskallet ditt står ikke i / etc/ shells. Pääkäyttäjänä ei voi kirjautua. Kan ikke logge inn som root. Käyttäjätunnuksesi on vanhentunut. Ota yhteyttä järjestelmän ylläpitäjään. Kontoen din er utgått på dato, kontakt din systemadministrator. Tapahtui kriittinen virhe. Saadaksesi lisätietoja katso KDM: n lokitiedostoa tai ota yhteys järjestelmänvalvojaan. Det oppsto en kritisk feil. Vennligst se mer informasjon i KDMs logg( er), eller kontakt din systemadministrator. Tilisi vanhentuu tänään. Kontoen din går ut i dag. Salasanasi vanhentuu tänään. Passordet ditt går ut i dag. Tunnistaminen epäonnistui Autentiseringen mislyktes Tunnistettu käyttäjä (% 1) ei täsmää pyydettyyn käyttäjään (% 2). Den autentiserte brukeren (% 1) stemmer ikke overens med den forespurte brukeren (% 2). Varoitus: Caps Lock on päällä Advarsel: Caps Lock er på Vaihtaminen epäonnistui Kunne ikke endre Teema ei ole käytettävissä varmennusmenetelmässä '% 1'. @ title: window Temaet kan ikke brukes med autentiseringsmetoden «% 1 ». @ title: window Vaihdetaan tunnistautumismerkkiä Endrer autentiseringstegn Tarvitaan pääkäyttäjän oikeuksia. @ action: inmenu verb Root- tilgang kreves. @ action: inmenu verb & Aikataulu... & Planlegg & # 160; … Sammutustapa Type avstenging & Sammuta kone & Slå av maskinen Käynnistä kone & uudelleen@ title: group... of shutdown Start maskinen om igjen@ title: group... of shutdown Aikataulutus Planlegging & Alku: & Start: Aikalisä: Tidsgrense: & Pakota aikalisän jälkeen & Tving etter tidsgrensa Annettiin väärä aloituspäivä. Den valgte startdatoen er ugyldig. Annettiin väärä aikalisä. Den valgte tidsgrensa er ugyldig. & Sammuta kone & Slå av datamaskinen Käynnistä kone & uudelleencurrent option in boot loader Start & maskinen om igjencurrent option in boot loader % 1 (nykyinen) @ action: button verb % 1 (gjeldende) @ action: button verb Sammuta kone Slå av maskinen Vaihda konsoliin Bytt til konsoll Käynnistä kone uudelleen Start maskinen om igjen (Seuraava käynnistys:% 1) (Neste oppstart:% 1) Keskeytä aktiiviset istunnot: Avbryt aktive økter: Ei oikeuksia keskeyttää istuntoja: @ title: column Ingen tilgang til å avbryte aktive økter: @ title: column Istunto@ title: column... of session Økt@ title: column... of session Keskeytä odottava koneen sammutus: Avbryt ventende avslutting: Ei oikeuksia keskeyttää odottavaa koneen sammutusta: start of shutdown: Ingen tilgang til å avbryte ventende avslutting: start of shutdown: nyttimeout of shutdown: nåtimeout of shutdown: määrittelemätönowner of shutdown: uendeligowner of shutdown: konsolikäyttäjäowner of shutdown: konsollbrukerowner of shutdown: hallintapistoke kontrollsocket Sammuta kone slå av datamaskinen Uudelleenkäynnistä kone start datamaskinen om igjen Seuraava uudelleenkäynnistys:% 1 Neste oppstart:% 1 Omistaja:% 1 Tyyppi:% 2% 5 Alku:% 3 Aikalisä:% 4after timeout: Eier:% 1 Type:% 2% 5 Start:% 3 Tidsgrense:% 4after timeout: keskeytä kaikki istunnotafter timeout: avbryt alle økterafter timeout: keskeytä omat istunnotafter timeout: avbryt egne økterafter timeout: peruuta koneen sammutus avbryt avslutting Aikalisän jälkeen:% 1@ action: button Etter tidsgrense:% 1@ action: button Kieli@ action: button _ Språk@ action: button Istunto_ tyyppi@ action: button Økt _ type@ action: button _ ValikkoActions@ action: button... from XDMCP server _ MenyActions@ action: button... from XDMCP server S_ ulje yhteys@ action: button Koble _ fra@ action: button _ Lopeta@ action: button A_ vslutt@ action: button _ Sammuta@ action: button Steng _ ned@ action: button _ Käynnistä uudelleen@ action: button Start _ om igjen@ action: button Etäki_ rjautuminen _ Fjerninnlogging Caps Lock on käytössä Caps Lock er på Käyttäjä% u kirjautuu% t sekunnissa Bruker% u vil logge inn om% t Tervetuloa koneeseen% h Velkommen til% h Verkkoalue: _ Domene: Käyttäjätunnus: Br_ ukernavn: Salasana: @ action: button _ Passord: @ action: button _ Kirjautuminenwill login in... _ Logg innwill login in... % a% d% B % a% d% B Teematiedostoa% 1 ei voi avata Kan ikke åpne temafila% 1 Teematiedostoa% 1 ei voi jäsentää Kan ikke tolke temafila% 1 % 1 ei näytä olevan kelvollinen teematiedostouser:... % 1 ser ikke ut til å være en riktig temafiluser:... Käyttämätönuser: session type Ubruktuser: session type % 1:% 2... host % 1:% 2... host X- kirjautuminen koneella% 1 X- innlogging på% 1 Lisää erotin Sett inn delelinje Luo kirjanmerkki Lag bokmerke Luo kansio Opprett mappe Kopioi% 1 Kopier% 1 % 1 muutos Ikonendring % 1 muutos Tittelendring % 1 muutos URL- endring Kommentti Kommentarendring Siirrä% 1 Flytt% 1 Aseta kirjanmerkkityökalupalkiksi Sett som verktøylinje for bokmerker Kopioi nimikkeet Kopier elementer Siirrä nimikkeet Flytt elementer Tuo kirjanmerkit lähteestä% 1 Importer% 1 bokmerker % 1 kirjanmerkkiä % 1 bokmerker Tuodaanko kirjainmerkit alikansioon vai korvataanko nykyiset kirjanmerkit? Importere som ny undermappe, eller bytte ut alle de gamle bokmerkene? % 1 Tuo % 1 importer Uuteen kansioon Som ny mappe *. xbel_BAR_Galeonin kirjanmerkkitiedostot (*. xbel) *. xbel_BAR_Galeon- bokmerkefiler (*. xbel) *. xml_BAR_KDE: n kirjanmerkkitiedostot (*. xml) *. xml_BAR_KDE- bokmerkefiler (*. xml) Kirjanmerkki Bokmerke Toinen% 1 on jo käynnissä. Haluatko käynnistää uuden instanssin vai jatkaa samaa? Huomaa, että kahdennetut näkymät ovat varustettuja vain lukuoikeuksin. En annen instans av% 1 kjører allerede. Vil du åpne en til eller fortsette med den som er åpen? Merk at flere visninger samtidig bare er i lesemodus. Aja toinen Kjør en til Jatka samassa Fortsett med den samme Kirjanmerkkimuokkain Bokmerkeredigerer Kirjanmerkkimuokkain ja - järjestelijä Bokmerkeordner og redigerer Copyright 2000– 2007, KDE: n kehittäjät © 2000– 2007 KDE utviklerne Ensimmäinen tekijä Opprinnelig forfatter Alexander Kellett Alexander Kellett Tuo kirjanmerkit Mozilla- muotoisesta tiedostosta. Importer bokmerker fra en fil med Mozilla- format Tuo kirjanmerkit Netscape- muotoisesta tiedostosta Importer bokmerker fra en fil i Netscapeformat (4. x og tidligere) Tuo kirjanmerkit Internet Explorer- muotoisesta tiedostosta Importer bokmerker fra en fil i Internet Explorers favoritt- format Tuo kirjanmerkit Opera- muotoisesta tiedostosta Importer bokmerker fra en fil i Operaformat Vie kirjanmerkit Mozilla- muotoiseen tiedostoon Eksporter bokmerker til en fil i Mozillaformat Vie kirjanmerkit Netscape- muotoiseen tiedostoon Eksporter bokmerker til en fil i Netscapeformat (4. x og tidligere) Vie kirjanmerkit tulostuskelpoiseen HTML- tiedostoon Eksporter bokmerker til en fil i utskriftsvennlig HTMLformat Vie kirjanmerkit Internet Explorer - muotoiseen tiedostoon Eksporter bokmerker til en fil i Internet Explorers favoritt- format Vie kirjanmerkit Opera- muotoiseen tiedostoon Eksporter bokmerker til en fil i Operaformat Avaa tietyssä kohtaa kirjanmerkkitiedostoa Åpne ved den gitte posisjonen i bokmerkefila Aseta käyttäjälle näkyvä otsikko, kuten esimerkiksi "Konsole" Sett den lesbare tittelen, for eksempel « Konsole » Kätke kaikki selainriippuvaiset toiminnot Skjul alle nettleserrelaterte funksjoner Yksilöllinen nimi kirjanmerkkikokoelmalle; yleensä instanssin nimi. Tämän tulisi olla "konqueror" Konqueror- selaimen kirjanmerkeille, "kfile" tiedostonvalintaikkunan kirjanmerkeille jne. Lopullinen DBus- polku on / KBookmarkManager/ dbusObjectName Et entydig navn som kjennetegner denne bokmerkesamlinga, som regel kinstance- navnet. Dette burde være « konqueror » for konqueror- bokmerker, « kfile » for KFileDialog- bokmerker osv. Den endelige objektstien for D- Bus er / KBookmarkManager/ dbusObjectName Muokattava tiedosto Fil som skal redigeres Voit antaa vain yhden -- export - valinnan Du kan bare oppgi ett enkelt -- export- valg. Voit antaa vain yhden -- import - valinnan Du kan bare oppgi ett enkelt -- import- valg. KBookmarkMerger KBokmerkeFletter Yhdistä kirjanmerkit muista sovelluksista käyttäjän kirjanmerkkeihin Fletter bokmerker installert av tredjeparter til brukerens bokmerker Copyright © 2005 Frerich Raabe Copyright © 2005 Frerich Raabe Frerich Raabe Frerich Raabe Hakemisto, josta etsitään kirjanmerkkejä Mappe som det skal letes igjennom etter ekstra bokmerker Kommentit: Kommentar: Katsottu ensimmäisen kerran: Først besøkt: Katsottu viimeksi: Sist besøkt: Käyntikerrat: Antall besøk: Hae sarakkeista Søk i kolonner Kaikki näkyvät sarakkeetColumn number% 1 Alle synlige kolonnerColumn number% 1 % 1. sarake Kolonne nr.% 1 & Hae: & Søk: Ok OK Sivuston kuvaketta ei löytynyt Fant ikke noe favorittikon Päivitetään sivuston kuvaketta... Oppdaterer favoritt- ikon & # 160; … Tiedosto & Fil Kansio & Mappe & Kirjanmerkit & Bokmerke & TyökalutNAME OF TRANSLATORS VerktøyNAME OF TRANSLATORS Niklas Laxström, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org Tarkastetaan... Sjekker & # 160; … Galeon Galeon Netscape Netscape Mozilla Mozilla IE IE Opera Opera Kaatuu Krasjer Muuta & osoitetta Endre & nettadresse Muuta & kommenttia Endre & kommentar Muuta & kuvaketta... Endre & ikon & # 160; … Päivitä sivuston kuvake Oppdater favoritt- ikon Rekursiivinen lajittelu Rekursiv sortering & Uusi kirjanmerkki... Nytt & bokmerke & Lisää erotin Sett inn & delelinje & Aakkosta & Sorter alfabetisk Aseta työkalurivin kansioksi Bruk som & verktøylinjemappe & Laajenna kaikki kansiot & Utvid alle mapper & Supista kaikki kansiot Slå sammen & alle mapper & Avaa Konquerorissa & Åpne i Konqueror Tarkista & saatavuus & Sjekk status Tarkista kaikkien & saatavuus Sjekk status: & Alle Päivitä kaikki sivustojen & kuvakkeet Oppdater alle & favorittikoner Peruuta & tarkistukset Avbryt sjekkingen Peruuta sivustojen & kuvakkeiden päivitys Avbryt oppdatering av & favorittikoner Tuo kirjanmerkit & Netscapesta... Importer bokmerker fra & Netscape & # 160; … Tuo kirjanmerkit & Operasta... Importer bokmerker fra & Opera & # 160; … Tuo kaikki & kaatuneet istunnot kirjanmerkeiksi... Importer alle & krasjede økter som bokmerker & # 160; … Tuo kirjanmerkit & Galeonista... Importer bokmerker fra & Galeon & # 160; … Tuo kirjanmerkit% KDE 2: sta tai 3: sta... Importer bokmerker fra & KDE 2 eller KDE 3 & # 160; … Tuo kirjanmerkit% Internet Explorerista... Importer bokmerker fra & Internet Explorer & # 160; … Tuo kirjanmerkit & Mozillasta... Importer bokmerker fra & Mozilla & # 160; … Vie kirjanmerkit & Netscapeen... Eksporter bokmerker til & Netscape Vie kirjanmerkit & Operaan Eksporter bokmerker til & Opera & # 160; … Vie kirjanmerkit & HTML- muodossa... Eksporter bokmerker til & HTML & # 160; … Vie kirjanmerkit & Internet Exploreriin... Eksporter bokmerker ti & Internet Explorer & # 160; … Vie kirjanmerkit & Mozillaan... Eksporter bokmerker til & Mozilla & # 160; … *. html_BAR_HTML- muotoinen kirjanmerkkilista *. html_BAR_Liste over HTML- bokmerker Leikkaa nimikkeet Klipp ut elementer Luo uusi kirjanmerkkikansio Lag ny bokmerkemappe Kansion nimi: Ny mappe: Lajittele aakkosjärjestyksessä Sorter alfabetisk Poista nimikkeet Slett elementer Omat kirjainmerkit Mine bokmerker kfile kfile Komentorivityökalu tiedostojen metatietojen lukemiseen ja muokkaamiseen. Et kommandolinjeverktøy for å lese og endre metadata i filer. (c) 2002, Carsten Pfeiffer © 2002 Carsten Pfeiffer Älä tulosta syötettyjen tiedostojen MIME- tyyppejä Ikke skriv ut Mime- typen for fila/ filene Tulosta kaikki tuetut metatietoavaimet. List alle metadata- nøkler som støttes. Luetteloi metatietoavaimet, joilla on arvo annetuissa tiedostoissa. List alle metadata- nøklene som har verdier for filene. Älä tulosta varoitusta, jos useampi kuin yksi tiedosto on syötettynä eivätkä tiedostot ole samaa MIME- tyyppiä. Skriv ikke ut advarsel når flere enn en fil er gitt og ikke alle har samme Mime- type. Tulostaa kaikki metatietoarvot, jotka löytyvät syötetyistä tiedostoista. Skriv ut alle metadata- verdier som er tilgjengelige i fila/ filene. Avaa Tiedoston ominaisuudet - ikkunan, ja mahdollistaa metatietojen katselun ja muokkaamisen. Åpner en KDE- dialog der du kan se og endre metadata for fila/ filene Tulosta tietyn avaimen arvo tiedostojen osalta. Avain voi olla myös pilkuin eroteltu avainluettelo. Skriver ut verdien til « nøkkel » for fila/ filene. « nøkkel » kan også være en liste over nøkler, atskilt med komma Yrittää asettaa metatiedon arvon tietyn tiedoston tietyn avaimen osalta. Forsøker å sette verdien « verdi » for metadatanøkkelen « nøkkel » for fila/ filene Käytettävä tiedosto (tai useampia tiedostoja), joita luetaan. Fila (eller flere filer) som skal behandles. Ei tiedostoja määriteltynä Ingen filer oppgitt Ei voitu määrittää metatietojaNAME OF TRANSLATORS Kan ikke bestemme metadataNAME OF TRANSLATORS tpr@ d5k. net bjornst@ skogkatt. homelinux. org Etsi tiedostoja ja kansioitathe application is currently idle, there is no active search Finn filer og mapperthe application is currently idle, there is no active search Joutilaana. Tomgang. Etsitään... Søker & # 160; … Virhe. Feil. Määrittele ” Etsi kansiosta ” - kenttään absoluuttinen polku. Vennligst angi en fullstendig sti i feltet « Let i ». Määriteltyä kansiota ei löydy. Name of the component that finds things Fant ikke den oppgitte katalogen. Name of the component that finds things Hakukomponentti Find- komponent Luku- kirjoitus Lese- skrive Vain luku Bare lese Vain kirjoitus Bare skrive Ei käytettävissäfile name column Utilgjengeligfile name column Niminame of the containing folder Navnname of the containing folder Alikansiossafile size column I undermappefile size column Kokomodified date column Størrelsemodified date column Muokattufile permissions column Endretfile permissions column Käyttöoikeudetfirst matching line of the query string in this file Rettigheterfirst matching line of the query string in this file Ensimmäinen osuva rivi Første linje med treff Avaa kansiot, joista tiedosto löytyy & Åpne omliggende mappe( r) Siirrä & roskakoriin Flytt til & papirkurven Tallenna tulokset nimellä Lagre resultat som Tekstitiedosto Tekstfil Tuloksia ei voitu tallentaa. Klarte ikke å lagre resultatet. KFind tulosten tiedosto KFind- resultatfil Tulokset tallennettiin tiedostoon this is the label for the name textfield Resultat ble lagret i fil this is the label for the name textfield & Nimi: Med & navn: Voit käyttää jokerimerkkejä ja ”; ” merkkiä erottelemaan useita nimiä Du kan bruke jokertegn, og «; » som skille mellom flere navn Etsi kansiosta: Let & i: Sisällytä & alikansiot hakuun Ta med & undermapper & Kirjainkokoherkkä haku Skill mellom små og store bokstaver Käytä tiedostoindeksejä Bruk fil- indeks Näytä & piilotiedostot Vis & skjulte filer Kirjoita tiedostonimi, jota olet etsimässä. Vaihtoehtoja voidaan luetella puolipisteellä ”; ” eroteltuna. Tiedostonimissä voi olla seuraavia erikoismerkkejä:? korvaa minkä tahansa yhden merkin * korvaa nolla tai useamman mitä tahansa merkkiä [...] korvaa yhden hakasulkeissa olevista merkeistäEsimerkiksi: *. kwd; *. txt etsii tiedostoja, jotka päättyvät. kwd tai. txtgo[ dt] etsii god tai gotHel? o etsii tiedostoja, jotka alkavat ” Hel ” ja päättyvät ” o ”, välissä on yksi merkki. Oma tiedosto. kwd etsii tiedostoa juuri tällä nimellä Oppgi filnavnet du søker etter. Du kan skille alternativer med semikolon «; ». Filnavnet kan innholde følgende spesialtegn:? som treffer ethvert enkelt tegn * treffer null eller flere av alle typer tegn […] treff et av tegnene i firkantparentesene Eksempler på søk: *. kwd; *. txt finner alle filer som ender med. kwd eller. txt go[ dt] finner god og got Hel? o finner alle filer som starter med « Hel » og avsluttes med « o », og har bare et tegn i mellom My Document. kwd finner en fil med akkurat det navnet Tämän asetuksen avulla voit etsiä tietoja slocate - paketin avulla. Tämä nopeuttaa tiedostojen etsimistä. Päivitä hakemisto silloin tällöin (komennolla updatedb). Gir tilgang til fil- liste laget av slocate - pakken som gir økt tempo på filsøk. Ikke glem å oppdatere lista fra tid til annen (bruk updatedb). Etsi tiedostot, jotka on luotu tai joita on & muutettu: Finn alle filer laget eller & endret: & välillä & mellom – og & Koko on: Filstørrelsen er: Tiedoston omistaa käyttäjä: Filer som bruker eier: Omistaa & ryhmä: file size isn' t considered in the search Filer som tilhører & gruppe: file size isn' t considered in the search (ei väliä) (ingen) Vähintään I det minste Enintään Ikke mer enn Sama kuin Lik GiBlabel for the file type combobox GiBlabel for the file type combobox Tiedoston & tyyppi: Filtype: Sisältää tekstin: Inneholder tekst: Jos tämä kohta on määritelty, vain tämän tekstin sisältäviä tiedostoja etsitään. Huomaa, etteivät kaikki allaolevat tiedostotyypit ole käytössä. Tarkista tarvittaessa tuettujen tiedostotyyppien luettelosta. Om valgt, finner bare filer som inneholder denne teksten. Merk ikke alle filtyper fra lista over er støttet. Se i dokumentasjonen for støttede filtyper. Huomio & merkkikoon Skill mellom store og små bokstaver Sisällytä binaaritiedostot & hakuun Ta med & binærfiler Tämän asetuksen avulla voit etsiä minkä tahansa tyyppisiä tiedostoja, myös niitä, jotka eivät yleensä sisällä tekstiä (esimerkiksi ohjelmatiedostot ja kuvat). Gir søk i hvilken som helst fil, selv om filene ikke inneholder tekst (for eksempel et program eller bilder). kohde: for: Etsi metatieto- osia: Søk i filenes & metadata: Kaikki tiedostot ja kansiot Alle filer og mapper Symboliset linkit Symbolske lenker Erikoistiedostot (soketit, laitetiedostot,...) Spesielle filer (sokler, enhetsfiler, & # 160; …) Suoritustiedostot Kjørbare filer SUID- suoritustiedostot SUID- programfiler Kaikki kuvatiedostot Alle bilder Kaikki videotiedostot Alle videoer Kaikki äänitiedostot Alle lyder Nimi ja sijaintitab name: search by contents Navn/ plasseringtab name: search by contents Sisältö Innhold Etsi tiedostoon liittyviä kommentteja/ metatietoja Joitakin esimerkkejä: Äänitiedostot (mp3...) Etsi id3- tagista levyn nimeä tai esittäjää Kuvat (png...) Etsi kuvaa, jossa on tietty tarkkuus, kommentti... Søk inne i filenes spesifikke kommentarer/ metadata. Noen eksempler: Lydfiler (mp3 & # 160; …) Søk i id3- tagger etter en tittel, et album Bilder (png & # 160; …) Søk etter bilder med en spesiell kommentar, oppløsning etc Jos määriteltynä, etsi vain tästä kentästä Äänitiedostot (mp3...) Tämä voi olla esittäjä, albumin nimi... Kuvatiedostot (png...) Etsi vain tarkkuutta, värien määrää... Søk bare i dette feltet, hvis oppgitt Lydfiler (mp3 & # 160; …) Dette kan være TItel, Album & # 160; … Bilder (png & # 160; …) Søk bare i Oppløsning, Bitdybde & # 160; … Alle minuutin mittaiselta ajalta ei voida etsiä. Kan ikke søke innenfor en periode kortere enn ett minutt. Päivämäärä on virheellinen. Datoen er ikke gyldig. Päivämääräalue on virheellinen. Dato- området er ikke gyldig. Tulevilta päivämääriltä ei voida etsiä! Kan ikke søke etter framtidige datoer. Koko on liian suuri. Aseta maksimikoon arvo? For stor & # 160; … Vil du velge en øvre størrelsesgrense? Aseta Velg Älä aseta Ikke velgduring the previous minute( s) / hour( s) /...; dynamic context 'type': 'i' minutes, 'h' hours, 'd' days, 'm' months, 'y' years Virhe locate- ohjelmaa käytettäessä Feil ved bruk av locate KDE: n tiedostojen etsintätyökalu KDE- verktøy for filfinning KFind KFinn (c) 1998- 2003, KDE- kehittäjät © 1998– 2003 The KDE Developers Eric Coquelle Eric Coquelle Ylläpitäjä Nåværende vedlikeholder Mark W. Webb Mark W. Webb Beppe Grimaldi Beppe Grimaldi Käyttöliittymän suunnittelu & lisää hakuvaihtoehtoja Grafisk design & flere søkemuligheter Martin Hartig Martin Hartig Stephan Kulow Stephan Kulow Mario Weilguni Mario Weilguni Alex Zepeda Alex Zepeda Miroslav Flídr Miroslav Flídr Harri Porten Harri Porten Dima Rogozin Dima Rogozin Hans Petter Bieker Hans Petter Bieker Käyttöliittymän suunnittelu UI- design Clarence Dang Clarence Dang Hakupolku (hakupolut) NAME OF TRANSLATORS Sti( er) å søke iNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi knuty@ skolelinux. no kfmclient kfmclient KDE työkalu URL: n avaamiseen komentoriviltä KDE- verktøy for åpning av URL- er fra kommandolinja Ei yhteiskäytössä: ei postilaatikoita Ikke- interaktiv bruk: ingen meldingsbokser Näytä käytettävissä olevat komennot Vis tilgjengelige kommandoer Komento (katso -- commands) Kommando (se -- commands) Komennon argumentit Argumenter for kommando Käyttö: Syntaks: kfmclient openURL 'url' ['mimetyyppi'] # Avaa ikkunan näyttäen 'url': n. # 'url' voi olla suhteellinen polku # tai tiedostonimi kuten. tai alihakemisto / # Jos 'url' puuttuu, $HOME avataan. kfmclient openURL 'url' ['mimetype'] # Åpner et vindu som viser 'url'. # 'url' kan være en relativ sti # eller et filnavn, slik som «. » eller katalog / # Hvis 'url' er utelatt blir $HOME brukt i stedet. # Jos 'mimetype' on määritelty sitä käytetään kun päätellään, # mitä komponenttia konqueror käyttää. Esimerkiksi voit asettaa sen # arvoon text/ html verkkosivulle, jotta se tulisi nopeammin esiin # Hvis 'mimetype' er oppgitt, så vil den bli brukt til å bestemme # hvilken komponent Konqueror skal bruke. For eksempel kan du sette den til # text/ html for en nettside, for å få denne til å dukke opp fortere kfmclient newTab 'url' ['mimetype'] # Sama kuin yllä, mutta avaa uuden välilehden osoitteessa 'url avoimessaKonqueror # - ikkunassa samalla työpöydällä, mikäli mahdollista. kfmclient newTab 'url' ['mimetype'] # Samme som over, men åpner en ny fane med « url » i et åpent # Konqueror- vindu på det aktive skrivbordet, hvis mulig. kfmclient openProfile 'profile' ['url'] # Avaa ikkunan annetulla profiililla. # 'profile' on tiedosto hakemistossa ~ /. kde/ share/ apps/ konqueror/ profiles. # 'url' on valinnaisesti avattava URL. kfmclient openProfile 'profil' ['url'] # Åpner et vindu som bruker den gitte profilen. # 'profil' er en fil under ~ /. kde/ share/ apps/ konqueror/ profiles. # 'url' er en valgfri URL som skal åpnes. Profiilia% 1 ei löytynyt Profilen% 1 finnes ikke Syntaksivirhe: Liian vähän komentiriviargumentteja Syntaksfeil: For få argumenter Syntaksivirhe: Liian monta komentorivioptiota Syntaksfeil: For mange argumenter Syntaksivirhe: Tuntematon komento '% 1' Syntaksfeil: Ukjent kommando `% 1 ' Ilpo Kantonen, Niklas Laxström, Mikko Piippo, Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Bjørn Steensrud, Håvard Korsvoll, Eskild HustvedtEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, mikko. piippo@ helsinki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org knuty@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, korsvoll@ skulelinux. no, zerodogg@ skolelinux. no Haluatko asentaa kirjasimet henkilökohtaista käyttöä varten (vain sinua varten) vai järjestelmänlaajuisesti kaikkien käytettäväksi? Vil du installere skrifta / - ene til personlig bruk (bare du kan bruke den/ dem), eller for hele systemet (alle brukere)? Asennuskohde Installeringssted Kirjasinasentaja Skrifttype- installerer Yksinkertainen kirjasinten asennin Enkel skriftinstallerer (c) Craig Drummond, 2007 © Craig Drummond, 2007 Asennettava URL URL som skal installeres Tulosta Skriv ut Kirjasinten tulostus Skrifttypeskriver Yksinkertainen kirjasinten tulostin Enkel skrifttypeskriver Kokohakemisto kirjasinten tulostusta varten Størrelsesindeks for utskrift Tulostettava kirjasin, määrittely muodossa "Perhe, Tyyli", jossa tyyli on 24- bittinen desimaaliluku: < weight > < width > < slant > Skrift som skal skrives ut, oppgitt som « familie, stil » der « stil » er et 24- bits desimalt tall satt sammen som < vekt > < bredde > < skr\ �\ �stilt > Tiedosto, joka sisältää luettelon tulostettavista kirjasimista Fil med liste over skrifter som skal skrives ut Poista tiedosto, joka sisältää luettelon tulostettavista kirjasimista Fjern fil med liste over skrifter som skal skrives ut Valitse näytettävä kirjasin Velg skrifttype for visning Kirjasinnäyttäjä Skrifttypeviser Yksinkertainen kirjasinnäyttäjä Enkel skriftviser (C) Craig Drummond, 2004- 2007 © Craig Drummond, 2004- 2007 Avattava URL URL som skal åpnes Kirjasinten kaksoiskappaleet Dupliserte skrifttyper Etsitään kirjasinten kaksoiskappaleita. Odota hetki... Søker etter dupliserte skrifttyper. Vent litt & # 160; … Ei löytynyt kirjasinten kaksoiskappaleita. Fant ingen dupliserte skrifttyper. Oletko varma, että haluat poistaa:% 1 Er du sikker på at du vil slette:% 1 Oletko varma, että haluat poistaa: Er du sikker på at du vil slette: Keskeytä kirjasinten etsintä? Kansellere skriftsøking? Peruuta Avbryter & # 160; … Kirjasin/ Tiedosto Skrift/ fil Linkki kohteeseen Lenker til Avaa kirjasinten näyttimessä Åpne i skriftviser Merkitse säilytettäväksi Ta vekk merke for sletting Merkitse poistettavaksi Merk for sletting Avaa kaikki% 1 kirjasinta kirjasinten katselimessa? Åpne alle% 1 skrifter i skriftviseren? Aseta kriteerit Sett kriterier Kirjasinperhe Familie Tiedoston sijainti Filplassering Kirjoitusjärjestelmä Skrivesystem Symboli/ Muu Symbol/ annet Suodata% 1 tällä Skriv her for å filtrere på% 1 Kirjasin Skrift Tämä sarake näyttää kirjasinperheen ja yksittäisten kirjasintyylien tilan. Denne kolonnen viser status til skriftfamilien, og til hver skriftstil. Tämä on luettelo asennetuista kirjasimista. Kirjasimet on ryhmitelty perheittäin, ja hakasuluissa oleva numero kertoo, montako tyyliä perheessä on, esim. Times [4] Normaali Lihavoitu Lihavoitu kursiivi Kursiivi Denne lista viser de skriftene som er installert. Skriftene er samlet i familier, og tallet i firkantparenteser viser hvor mange stiler som finnes i familien. F. eks. Times [4] Vanlig Halvfet Halvfet kursiv kursiv ... ja% 1 muuta … pluss% 1 til % 1 [% 2] % 1 [% 2] Käytä Slå på Poista käytöstä Slå av Tulosta... Skriv ut & # 160; … Kaikki kirjasimet Alle skrifter Omat kirjasimet Personlige skrifter Järjestelmän kirjasimet Systemskrifter Luokittelematta Usortert Haluatko varmasti poistaa ryhmän '% 1'? Tämä poistaa vain ryhmän, eikä varsinaisia kirjasimia. Er du siker på at du vil fjerne% 1? Dette fjerner bare gruppa, og ikke selve skriftene. Kaikki kirjasimet sisältää kaikki järjestelmään asennetut kirjasimet. Luokittelematta sisältää kirjasimet, joita ei ole vielä sijoitettu "Omat" - ryhmään. Alle skrifter inneholder alle skrifter som er installert på systemet. Usortert inneholder alle skrifter som ennå ikke er plassert i en « selvvalgt » gruppe. Ryhmä "% 1" on jo olemassa. Det finnes fra før en gruppe som heter «% 1 ». Poista... Endre navn & # 160; … Tulosta... Eksporter & # 160; … Siirrä tähän Flytt hit Poista ryhmä Fjern fra gjeldende gruppe. Haluatko varmasti peruuttaa? Avbryte? Er du sikker på at du vil avbryte? Huomaa, että sinun tulee käynnistää uudelleen nyt käytössä olevat sovellukset, jotta uudet kirjasimet tulevat voimaan niissä. Ferdig Merk at åpne programmer må startes på nytt for at endringer skal synes. Asennetaan Installerer Poistetaan Avinstallerer Otetaan käyttöön Slår på Siirretään Flytter Päivitetään Oppdaterer Poista Fjerner Poistetaan käytöstä Slår av Päivitetään kirjasinten asetuksia. Odota hetki... Oppdaterer skriftoppsettet. Vent litt & # 160; … Ohita Hopp over Ohita automaattisesti Auto- hopp over Et voi asentaa bittikarttakirjasimia, sillä ne on poistettu käytöstä järjestelmässäsi. % 1 er en bitkart- skrift, og de er slått av på dette systemet. Ryhmä "% 1" on jo olemassa. % 1 finnes fra før. Tunnistautuminen epäonnistui Ustøttet handling.% 1 Tunnistautuminen epäonnistui Autentisering mislyktes.% 1 KDE Font Installer KDE skriftinstallerer (C) Craig Drummond, 2004- 2007 © Craig Drummond 2000- 2009 Craig Drummond Craig Drummond Kehittäjä ja ylläpitäjä Utvikler og vedlikeholder Etsi kirjasinten kaksoiskappaleita... Søk etter dupliserte skrifter & # 160; … Luo uusi ryhmä Opprett en ny gruppe Ota kaikki tämän ryhmän käytöstä poistetut kirjasimet käyttöön Slå på alle skrifter som er avslått i gjeldende gruppe Poista kaikki tämän ryhmän käytössä olevat kirjasimet käytöstä Slå av alle skrifter som er påslått i gjeldende gruppe Tämä näyttää esikatselukuvan valitusta kirjasimesta Dette viser en forhåndsvisning av de valgte skriftene. Asenna kirjasimia Installer skrifter Poista kaikki valitut kirjasimet Slett alle valgte skrifter Vaihda esikatselun teksti... Endre tekst i forhåndsvisning & # 160; … Kirjasinasentaja Tässä moduulissa voit asentaa TrueType -, Type1 - ja bittikarttakirjasimia. Voit myös asentaa kirjasimia Konqueroria käyttämällä: kirjoita fonts: / Konquerorin sijaintiriville niin näet asennetut kirjasimet. Voit asentaa kirjasimen kopioimalla sen kansioon. Skriftinstallering Med denne modulen kan du installere TrueType -, Type1 - og Bitmap- skrifter. Du kan òg installere skrifter gjennom Konqueror: Skriv fonts: / i adresselinja til Konqueror, og du vil få oversikt over de installerte skriftene. For å installere, bare kopier en skrift inn i den rette mappa. Kirjasinasentaja Tässä moduulissa voit asentaa TrueType -, Type1 - ja bittikarttakirjasimia. Voit asentaa kirjasimia myös Konquerorin avulla: näet asennetut kirjasimet kirjoittamallaKonquerorin sijaintiriville "fonts: /". Voit asentaa kirjasimen kopioimalla sen kansioon "% 1" (omat kirjasimet) tai "% 2" (järjestelmänlaajuiset kirjasimet). Skriftinstallering Med denne modulen kan du installere TrueType -, Type1 - og Bitmap- skrifter. Du kan òg installere skrifter gjennom Konqueror: Skriv fonts: / i adresselinja til Konqueror, og du vil få oversikt over de installerte skriftene. For å installere, bare kopier en skrift inn i den rette mappa – «% 1 » for skrifter som bare du kan bruke, eller «% 2 » for systemskrifter som alle kan bruke. Lisää kirjasimia Legg til skrifttyper Tulostinta ei löytynyt. Klarte ikke å finne skriftskriveren. Tulostettavien kirjasinten luetteloa ei kyetty tallentamaan. Klarte ikke å lagre liste over skrifttyper som skal skrives ut. Tulostuksen käynnistys ei onnistunut. Klarte ikke å starte skriftskriveren. Järjestelmässä ei ole tulostettavia kirjasimia. Voit tulostaa ainoastaan käytössä olevia kirjasimia, jotka eivät ole bittikarttakirjasimia. Det finnes ingen utskrivbare skrifter. Du kan bare skrive ut ikke- punktskrifter og skrifter som er slått på. Ei voi tulostaa Kan ikke skrive ut Et valinnut mitään poistettavaa. Du valgte ingenting som skulle slettes. Ei mitään poistettavaa Ingenting å slette Haluatko varmasti poistaa kirjasimen% 1? Er du sikker på at du vil slette «% 1 »? Poista kirjasin Slett skrift Poista kirjasimet Slett skrifter Poistetaan kirjasimia... Sletter skrift( er) & # 160; … Et valinnut mitään siirrettävää. Du valgte ingenting som skulle flyttes. Ei mitään siirrettävää Ingenting å flytte Haluatko varmasti siirtää kirjasimen ”% 1 ”? Er du sikker på at du vil flytte «% 1 »? Siirrä kirjasin Flytt skrift Siirrä kirjasimia Flytt skrifter Siirretään kirjasimia... Flytter skrift( er) & # 160; … Tulostinta ei löytynyt. Klarte ikke å åpne% 1 for skriving. Luo uusi ryhmä Opprett ny gruppe Anna uuden ryhmän nimi: Oppgi navnet på den nye gruppa: Esikatseluteksti Tekst for forhåndsvisning Anna uusi teksti: Oppgi ny tekst: Käydään kirjasinluetteloa läpi Skanner liste over skrifter & # 160; … Ei kirjasimia Ingen skrifter Etsitään liitoksissa olevia tiedostoja... Ser etter tilordnede filer & # 160; … Selataan tiedostoja... Skanner filer & # 160; … Etsitään asennettavia tiedostoja... Ser etter flere filer å installere & # 160; … Asennetaan kirjasimia... Installerer skrift( er) & # 160; … Et valinnut mitään käyttöön otettavaa. Du valgte ingenting som skulle slås på. Et valinnut mitään käytöstä poistettavaa. Du valgte ingenting som skulle slås av. Ei mitään käyttöön otettavaa Ingenting å slå på Ei mitään käytöstä poistettavaa Ingenting å slå av Haluatko varmasti ottaa kirjasimen ”% 1 ” käyttöön? Er du sikker på at du vil slå på «% 1 »? Haluatko varmasti poistaa kirjasimen ”% 1 ” käytöstä? Er du sikker på at du vil slå av «% 1 »? Ota kirjasin käyttöön Slå på skrift Poista kirjasin käytöstä Slå av skrift Ota kirjasimet käyttöön Slå på skrifter Poista kirjasimet käytöstä Slå av skrifter Otetaan kirjaisimia käyttöön... Slår på skrift( er) & # 160; … Poistetaan kirjaisimia käytöstä... Slår av skrift( er) & # 160; … Tulosta kirjasinesimerkkejä Skriv ut skriftprøver Vesiputous Foss 12 pt 12 pt 18 pt 18 pt 24 pt 24 pt 36 pt 36 pt 48 pt 48 pt Kopioi kirjasimia Kan ikke kopiere skrifter Ei voi tulostaa Kan ikke flytte skrifter Et voi nimetä uudelleen, siirtää, kopioida tai poistaa kansioita ”% 1 ” ja ”% 2 ”. Kan bare slette skrifter fra enten «% 1 » eller «% 2 ». Kansio voi olla vain ”% 1 ” tai ”% 2 ”. Oppgi «% 1 » eller «% 2 ». Tulostuksen käynnistys ei onnistunut. Klarte ikke å starte systemnissen. Kirjasinta ei voitu lukea. % 1 er ikke en skrift. First letter of the alphabet (in upper then lower case) UkjentFirst letter of the alphabet (in upper then lower case) AaAll letters of the alphabet (in upper/ lower case pairs), followed by numbers AaAll letters of the alphabet (in upper/ lower case pairs), followed by numbers AaBbCcDdEeFfGgHhIiJjKkLlMmNnOoPpQqRrSsTtUuVvWwXxYyZzÅåÄäÖö0123456789 AaBbCcDdEeFfGgHhIiJjKkLlMmNnOoPpQqRrSsTtUuVvWwXxYyZzÆæØøÅå0123456789 Ei löytynyt kirjasimia. A sentence that uses all of the letters of the alphabet Fant ingen tegn. A sentence that uses all of the letters of the alphabet The quick brown fox jumps over the lazy dogAll of the letters of the alphabet, uppercase Vår kjære møy i cape øvde banjo, whist og quiz i taxifilaAll of the letters of the alphabet, uppercase ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÅÄÖAll of the letters of the alphabet, lowercase ABCDEFGHIJKLMNOPQRSTUVWXYZÆØÅAll of the letters of the alphabet, lowercase abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäöNumbers and characters abcdefghijklmnopqrstuvwxyzæøåNumbers and characters 0123456789.:,; (*!? '’ /\\ "”) £$€% ^- +@ ~ # < · > {–} [—] … 0123456789.:,; (*!? '/\\ ") £$€% ^- +@ ~ # < > {} [] « » VIRHE: Kirjasimen nimen selvittäminen epäonnistui. FEIL: Fant ikke skriftnavnet. Kirjasin: Vis skriftsnitt: Vaihda teksti... Endre tekst & # 160; … Kirjasinta ei voitu lukea. Klarte ikke å lese skrift. Esikatseluteksti Streng for forhåndsvisning Anna uusi teksti: Oppgi ny streng: Ei tietoja saatavilla Ingen informasjon Esikatselutyyppi Type forhåndsvisning Normaali esikatselut Standard forhåndsvisning Kaikki merkit Alle tegn Omat Personlig Ylläpitäjä Administrator Paino Mager Asenna Kursiv Kirjasinperhe Tamilsk Nykyinen & salasana: Nåværende & passord: & Uusi salasana: & Nytt passord: & Varmista salasana: Bekreft passord: Tunnistamaton komentokehote "% 1" @ item: inmenu authentication method Ukjent ledetekst «% 1 » @ item: inmenu authentication method Käyttäjänimi + salasana (klassinen) Brukernavn + passord (klassisk) & Verkkoalue: & Domene: & Vahvista salasana: & Bekreft passord: Tuntematon kehote "% 1" @ item: inmenu authentication method Ikke gjenkjent ledetekst «% 1 » @ item: inmenu authentication method Winbind / Samba Winbind / Samba KDE: n käyttöohje KDE hjelpesenter KDE Ohjeet KDEs hjelpesenter (c) 1999- 2003, KHelpCenter- kehittäjät © 1999– 2003 KHelpCenter- utviklerne Wojciech Smigaj Wojciech Smigaj Infosivutuki Støtte for info- sider Näytettävä verkko- osoite URL som skal vises Päätason dokumentaatiodoctitle (language) Generelle hjelpeteksterdoctitle (language) % 1 (% 2) Describes documentation entries that are in English % 1 (% 2) Describes documentation entries that are in English Englanninkielinen Engelsk Kirjasinasetukset Skrifttilpasning KirjasinkootThe smallest size a will have StørrelserThe smallest size a will have & Kirjasimen vähimmäiskoko: The normal size a font will have Minste skriftstørrelse: The normal size a font will have & Kirjasimen keskikoko: & Middels skriftstørrelse: Kirjasaimet Skrifter Oletuskirjasin: Standardskrift: Tasavälinen & kirjasin: Fastbreddeskrift: Serif- kirjasin: Serifskrift: & Sans serif - kirjasin: Seriffløs skrift: & Kursivoitu kirjasin: & Kursivskrift: & Fantasiakirjasin: & Fantasiskrift: Merkistö Koding & Oletusmerkistö: Standard & koding: Käytä kielimerkistöä Bruk språkkode & Kirjasinkoon säätäminen: & Justere skriftstørrelse: Aiheen mukaan Etter emne Aakkosjärjestyksessä Alfabetisk Uudelleenrakennetaan välimuistia... Gjenoppbygger glossarmellomlager & # 160; … Uudelleenrakennetaan välimuistia... valmis. Gjenoppbygger mellomlager & # 160; … ferdig. Ei voitu näyttää valittua sanastotietuetta: ei voitu avata tiedostoa "glosaary. html. in". Kunne ikke vise ordboksoppføringa: kunne ikke åpne fila « glossary. html. in ». Katso myös: Se også: KDE: n sanasto KDE- ordliste Kokotekstihaku käyttää hyväkseen ht: // dig- hakukonetta. Fulltekst- søking bruker HTML- søkemotoren ht: // dig. Tietoja mistä voit hakea ht: // dig paketin. Informasjon om hvor man kan hente ht: // dig- pakken. Voit hakea ht: // dig- ohjelman kotisivuilta Du kan hente ht: // dig på nettsiden til ht: // dig. Ohjelmien sijainti Programsteder htsearch: htsearch: Anna htsearch CHI- ohjelman URL. Skriv inn adressen til CGI- programmet htsearch. Indeksoija: Indekserer: Anna polku htdig hakemistonluontiohjelmaan tässä. Skriv inn stien til htdigs indekseringsprogram her. htdig tietokanta: htdig database: Anna polku htdig- ohjelman tietokantakansioon. Skriv inn stien til htdigs databasemappe. Kategorian mukaan Etter kategori Vaihda indeksikansio Bytt indeksmappe Indeksikansio: Indeksmappe: Rakenna hakemistot Bygg søkeindekser Indeksin luomisloki: Label for button to close search index progress dialog after successful completion Logg for indeksbygging: Label for button to close search index progress dialog after successful completion Indeksin luominen valmis. Label for stopping search index generation before completion Indeksbygging ferdig. Label for stopping search index generation before completion Yksityiskohdat & lt; lt; Detaljer & lt; lt; Yksityiskohdat & gt; gt; Detaljer & gt; gt; Rakenna hakemisto Bygg søkeindeks Rakenna hakemisto Bygg indeks Jotta asiakirjaa voi etsiä, hakemiston tulee olla olemassa. Hakemisto olemassaolo näkyy allaolevan luettelon tilasarakkeessa. For å kunne søke i et dokument, må det finnes en søkeindeks. Status kolonnen i lista under viser om en søkeindeks finnes. Hakemisto luodaan valitsemalla asiakirja ja painamalla "Rakenna hakemisto" - painiketta. For å lage en indeks, kryss av i boksen i lista og klikk på « Bygg index » knappen. Haun laajuus Søkevidde Kansiota% 1 ei ole olemassa. Ei voitu luoda indeksiä. Describes the status of a documentation index that is present Mappa% 1 finnes ikke, kan ikke lage indeks. Describes the status of a documentation index that is present OkDescribes the status of a documentation index that is missing OKDescribes the status of a documentation index that is missing Puuttuu Generic prefix label for error messages when creating documentation index, first arg is the document' s identifier, second is the document' s name Mangler Generic prefix label for error messages when creating documentation index, first arg is the document' s identifier, second is the document' s name Asiakirja "% 1" (% 2): Dokument «% 1 » (% 2): Ei asiakirjatyyppiä. Ingen dokument type. Hakukäsittelijää ei ole saatavilla asiakirjatyypille '% 1'. Ingen søkehåndterer tilgjengelig for dokument type «% 1 ». Asiakirjatyypille '% 1' ei ole määritelty hakemistontekokomentoa. Ingen indeks kommando spesifisert for dokument type «% 1 ». Indeksin rakentaminen epäonnistui. Kunne ikke lage indeks. Virhe hakemiston rakentamiskomennon suorituksessa:% 1 Det oppsto en feil når indekseringskommandoen ble kjørt:% 1 Ei voi käynnistää komentoa '% 1'. Kunne ikke kjøre kommando «% 1 ». Käyttöohjeen indeksirakentaja Indeksbygger for hjelpesenteret (c) 1999- 2003, KHelpCenter- kehittäjät © 2003 The KHelpCenter developers Indeksoitava asiakirja Dokument som skal indekseres Indeksihakemisto Indekskatalog Näytä virheloki Logg for søkefeil Rakennan hakemistoa Forbereder indeks Edellinen sivu Forrige side Siirtyy asiakirjan edelliselle sivulle Flytter til forrige side i dokumentet Seuraava sivu Neste side Siirtyy asiakirjan seuraavalle sivulle Flytter til neste side i dokumentet Sisältöluettelo Innhold Siirry takaisin sisältöluetteloon Gå tilbake til innholdsfortegnelsen & Viimeinen hakutulos & Siste søkeresultat Rakenna hakemisto... Bygg søkeindeks & # 160; … Näytä haun virheloki Vis logg for søkefeil Kirjasimien asetukset... Tilpass skrifter & # 160; … Lisää kirjasinkokoa Øk skriftstørrelser Vähennä kirjasinkokoa Minsk skriftstørrelser Sisällysluettelo & Innhold Hakuvalinnat Søkevalg & Sanasto Ordliste Aloitussivu Startside Ei voitu suorittaa hakuohjelmaa Kunne ikke kjøre søkeprogrammet. Hakemistoa ei ole vielä olemassa. Haluatko luoda sen nyt? En søkeindeks finnes ikke ennå. Vil du lage indeksen nå? Luo Opprett Älä luo Ikke opprett Hakemistokansio Sti til indeksmappe. Polku hakuindeksien kansioon. Sti til mappa der søkeindeksene ligger. Navigaattorin nyt näkyvä välilehti Nåværende navigatorfane & Siirry & Start PäätyökaluriviNAME OF TRANSLATORS HovedverktøylinjeNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Gunnhild Lurås, Eskild Hustvedt, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi number1@ realityx. net, gluras@ c2i. net, zerodogg@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Virhe: Asiakirjan tyyppiä ei ole määritelty. Feil: Ingen dokumenttype oppgitt. Virhe: Asiakirjatyypille '% 1' ei ole hakukäsittelijää. Feil: Ingen søkehåndterer for dokument type «% 1 ». Hakukäsittelijää tiedostosta '% 1' ei voi alustaa. Kunne ikke klargjøre SearchHandler fra fil «% 1 ». Oikeantyyppistä hakukäsittelijää ei löytynyt. Ingen gyldig søkehåndterer funnet. Hakutulokset haulle '% 1': Søkeresultat for «% 1 »: Hakutulokset Søkeresultater Virhe hakukomennon '% 1' suorituksessa. Feilet under kjøring av søkekommando «% 1 ». Hakukomentoa tai URLia ei ole määritelty. Ingen søkekommando eller URL spesifisert. tai eller & Tapa: & Metode: Tulosten & maksimimäärä: Maks. & resultater: & Laajuuden valinta: Valg av & søkevidde: Laajuus Søkevidde Rakenna & hakuhakemisto... Label for searching documentation using custom (user defined) scope Bygg søkeindeks & # 160; … Label for searching documentation using custom (user defined) scope OmaLabel for searching documentation using default search scope TilpassetLabel for searching documentation using default search scope OletusLabel for searching documentation in all subsections StandardLabel for searching documentation in all subsections KaikkiLabel for scope that deselects all search subsections AlleLabel for scope that deselects all search subsections Ei mikäänLabel for Unknown search scope, that should never appear IngenLabel for Unknown search scope, that should never appear Kopioi linkin osoite Kopier lenkeadresse Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Hans Petter Bieker, Knut Yrvin, Bjørn Steensrud, Axel BojerEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi bieker@ kde. org, knuty@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, axelb@ skolelinux. no Toiminnot Eksporter handlinger Don' t change the state of exported hotkey actions. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Sett opp i hvilken tilstand handlingene skal eksporteres. Aktuell status Eksporter handlingene i deres nåværende tilstand. Avslått Eksporter handlingene i avslått tilstand. Slått på Eksporter handlingene slått på. Don' t change the state of exported hotkey actions. & Poissa käytöstä Slått på & Poissa käytöstä Slått av Pikavalinta: & Snarvei: Laukaise, kun Utløs når Ikkuna ilmestyy Vindu dukker fram Ikkuna katoaa Vindu forsvinner Ikkunan yksityiskohdat Vindu får fokus Poissuljettava ikkuna Vindu mister fokus Ikkuna Vindu Muokkaa... Rediger Ikkunan yksityiskohdat Vindusdata Ikkunan & otsikko: Vindustittel: Ei ole tärkeä Er ikke viktig Sisältää Inneholder On ls Täsmää säännölliseen lausekkeeseen Passer regulært uttrykk Ei sisällä Inneholder ikke Ei ole Er ikke Ei täsmää säännölliseen lausekkeeseen Passer ikke regulært uttrykk Ikkunaluokka: Vindusklasse: Ikkunan tehtävä: Vindusrolle: & Tunnista automaattisesti Finn & automatisk Ikkunatyypit Vindustyper Dialogi Dialog Ankkuroitu Dokk & Uusi & Ny & # 160; … Poista & Slett Hiirieleet Bevegelser Hiiren painike: Museknapp: & Etäsovelma: Fjernprogram: & Etäobjekti: Fjernobjekt: Toiminnot Funksjon: Argumentit: Argumenter: Käynnistä & D- Bus- selain Kjør blaing i D- Bus Aktiivinen ikkuna: Aktivt vindu Määritelty ikkuna Bestemt vindu Toimintaikkuna Handlingsvindu Toiminnot Program: Poista toiminto( ryhmä) Velg program & # 160; … Komento/ verkko- osoite: Kommando/ URL: Ääniasetukset Innstillinger Kommentti: Kommentar Hiirieleet Rediger gest Aktiivinen ikkuna... Aktivt vindu & # 160; … Condition type Olemassa oleva ikkuna... And_ condition Eksisterende vindu & # 160; … Condition type JaNot_ condition OgNot_ condition TaiAnd_ condition EllerAnd_ condition Ei Ikke Ehdot Betingelser & Nollaa Test Uusi toimintoryhmä Ny gruppe Muokkaa... Eksporter gruppe & # 160; … Tuo uusia toimintoja... Importer & # 160; … Näppäinyhdistelmä Global snarvei Uusi toiminto Vindushandling Hiiren painike: Musegest- handling Komento/ verkko- osoite: Kommando/ URL D- Bus- kutsu... D- Bus- kommando K- valikon tietue... K- menyoppføring Näppäimistösyöte... Send inndata fra tastatur Uusi toiminto Ny handling qdbusviewer- ohjelman suorittaminen epäonnistuiaction name Klarte ikke kjøre qdbusvieweraction name Jätä ryhmä huomioimatta Eksporter gruppe Laukaisijat Utløser Toiminnot Handling Näppäinyhdistelmälaukaisin: Snarveisutløser: Hiirielelaukaisin: Bevegelsesutløser Ikkunalaukaisin: Vindusutløser: Puheen laukaisin: Or_ condition Taleutløser: Or_ condition Aktiivinen ikkuna: Aktivt vindu: Olemassaoleva ikkuna: Eksisterende vindu: Yksinkertainen ikkuna: Enkelt vindu: Valikkotietue: Menyoppføring: D- Bus: D- Bus: Aktivoi ikkuna: Skru på vindu: Näppäimistösyöte: Inndata fra tastatur: Tämä "toiminnot" - tiedosto on tuotu jo aiemmin. Haluatko varmasti tuoda sen uudelleen? Denne « handlinger » - fila har vært importert tidligere. Er du sikker på at du vil importere den igjen? Tässä "toiminnot" - tiedostossa ei ole tuotuja kenttiä ja siksi ei tiedetä, onko sitä tuotu aiemmin vai ei. Haluatko varmasti tuoda sen? Denne « handlinger » - fila mangler ImportId- felt og derfor kan det ikke avgjøres om den har vært importert eller ikke. Er du sikker på at du vil importere den? Valikkomuokkaimen tietueet Redigering av menyoppføringer KHotNewStuff KHotNewStuff . knsrc- tiedostonimi, josta asetukset ladataan Navnet på. knsrc- fila som oppsettet skal leses fra . knsrc- tiedostonimi, josta asetukset ladataan Navnet på. knsrc- fila som skal brukes NAME OF TRANSLATORS Navn på fila som skal lastes oppNAME OF TRANSLATORS & Lue teksti ääneen & Si tekst KTTSD: n käynnistys epäonnistui Klarte ikke å starte KTTSD D- Bus- kutsu "say ()" epäonnistui. D- Bus- kallet say () mislyktes. D- Bus- kutsu epäonnistui D- Bus- kallet mislyktes Puhesyntetisaattorin työkalurivi Taleverktøylinje Kuvake- etsin Ikonfinner Etsii kuvaketta sen nimen perusteella Finner et ikon basert på navnet Etsittävän kuvakkeen nimi Ikon- navnet det skal letes etter ArvoMebibyte VerdiMebibyte Tiedostojärjestelmän tyyppi Filsystemtype Koko yhteensä Total størrelse Vapaa tila Ledig størrelse n/ a i/ t Suoritin% 1:% 2,% 3 MHz Prosessor% 1:% 2,% 3 MHz Suoritin% 1:% 2, tuntematon nopeus Prosessor% 1:% 2, ukjent hastighet Äänijärjestelmän tietoja ei saatu haettua. / dev/ sdnstat- laitetiedostoa ei ole olemassa tai sitä ei voitu lukea. Klarte ikke å undersøke lydsystemet. / dev/ sndstat finnes ikke eller er ikke lesbar. SCSI- alijärjestelmän tietoja ei saatu luettua: / sbin/ camcontrol- ohjelmaa ei löytynyt Klarte ikke å undersøke SCSI- delsystemet. Fant ikke / sbin/ camcontrol SCSI- alijärjestelmän tietoja ei saatu luettua: / sbin/ camcontrol- ohjelmaa ei voitu suorittaa Klarte ikke å undersøke SCSI- delsystemet. Klarte ikke å kjøre / sbin/ camcontrol Ei löytynyt ohjelmia järjestelmän PCI- väylätietojen lukemiseen Fant ikke noe program som kunne undersøke PCI- informasjonen i systemet PCI- alijärjestelmän tietoja ei saatu luettua:% 1- ohjelmaa ei voitu suorittaa Klarte ikke å undersøke PCI- systemet. Klarte ikke å kjøre% 1 PCI- alijärjestelmän tietoja ei saatu luettua, sillä se voi tarvita pääkäyttäjän oikeudet. Klarte ikke å undersøke PCI- systemet. Det kan hende du må være root. Tiedostojärjestelmän tietoja ei saatu haettua: Klarte ikke å undersøke filsystem- informasjon: Liitostiedot Monteringsvalg PA- RISC- suoritin PA- RISC- prosessor PA- RISC- versio PA- RISC- utgave Tietokone Maskin Laitteen tunnistenumero Identifikasjonsnummeret til maskinen (ei mikään) (ingen) Aktiivisia suorittimia Antall prosessorer som er i bruk Suoritinkello Prosessor- klokke MHz MHz (tuntematon) (ukjent) Suoritinarkkitehtuuri Prosessor- arkitektur käytössä på poissa käytöstä av Matematiikkasuoritin (FPU) Mebibyte Matteprosessor (FPU) Mebibyte Fyysistä muistia yhteensä Totalt fysisk minne tavua Byte Yhden sivun koko Sidestørrelse Mt MB Äänilaitteen nimi Lydnavn Alib- versio Alib Version Yhteyskäytännön versio Protokollutgave Laitetoimittajan numero Leverandørnummer Julkaisu Utgivelse Tavujärjestys Byterekkefølge Vähiten merkitsevä tavu ensin (LSB) ALSBFirst (LSB) Merkitsevin tavu ensin (MSB) AMSBFirst (MSB) Viallinen tavujärjestys. Ugyldig byterekkefølge. Bittijärjestys Bitrekkefølge Vähiten merkitsevä bitti ensin (LSB) ALeastSignificant (LSB) Merkitsevin bitti ensin (MSB) AMostSignificant (MSB) Viallinen bittijärjestys. Ugyldig bitrekkefølge. Tietomuodot Dataformater Näytteenottotaajuudet Samplingsrater Sisääntulot Inndatakilder Monomikrofoni Monomikrofon Mono- Aux Monotilkobling Vasen mikrofoni Venstre mikrofon Oikea mikrofoni Høyre mikrofon Vasen Aux Venstre tilkobling Oikea Aux Høyre tilkobling Sisääntulokanavat Innkanaler Monokanava Monokanal Vasen kanava Venstrekanal Oikea kanava Høyrekanal Ulostulokohteet Utmål Sisäinen mono- kaiutin Intern monohøyttaler Monoliitin Monoplugg Vasen sisäkaiutin Venstre internhøyttaler Oikea sisäkaiutin Høyre internhøyttaler Vasen liitin Venstreplugg Oikea liitin Høyreplugg Ulostulokanavat Utkanaler Lukko Lås Jonon pituus Kølengde Lohkokoko Blokkstørrelse Käytössä Brukt av I/ O- alue Inn/ ut- område Ensisijainen numero Hovednummer Toissijainen numero Undernummer Merkkilaitteet Tegnenheter Lohkolaitteet Blokkenheter Sekalaiset laitteet Diverse enheter Keskeytys IRQ PCI- laitteita ei löytynyt. Fant ingen PCI- enheter. I/ O- porttia käyttäviä laitteita ei löytynyt. Fant ingen inn/ ut- porter. Äänilaitteita ei löytynyt. Fant ingen lydenheter. SCSI- laitteita ei löytynyt. Fant ingen SCSI- enheter. Solmuja yhteensä Totalt antall noder Vapaita solmuja Ledige noder Liput Flagg Ei voitu suorittaa ohjelmaa / sbin/ mount. Klarte ikke å kjøre / sbin/ mount. Laitenimi Enhetsnavn Suoritintyyppi Prosessortype Matematiikkasuorittimen tyyppi FPU- type Liitosaika Monteringstid Can be either character special or block special blokk- spesialenhetCan be either character special or block special Solmutyyppi: Nodetype: Ensi - / toissijainen: Major/ Minor: (ei arvoa) (ingen verdi) Ajurin nimi: Drivernavn: (ei ajuria käytössä) (ingen driver tilkoblet) Tuetut nimet: Kompatible navn: Fyysinen polku: Fysisk sti: Toissijaiset solmut Minor- noder Laitetiedot Enhetsinformasjon Vähiten merkitsevä tavu ensin (LSB) LSBFørst Merkitsevin tavu ensin (MSB) MSBFørst Tuntematon järjestys% 1 Ukjent rekkefølge% 1 1 tavuplural form: '% 1 Bytes' 1 byteplural form: '% 1 Bytes' % 1 tavua % 1 byte (Oletusnäyttö) (Standardskjerm) Mitat Dimensjoner % 1×% 2 kuvapistettä (% 3×% 4 mm) % 1 x% 2 Piksler (% 3 x% 4 mm) % 1×% 2 dpi % 1 x% 2 dpi Syvyydet (% 1) Dybder (% 1) Juuri- ikkunan tunniste Rotvinduets ID Juuri- ikkunan syvyys Dybde i rotvinduet Värikarttoja Antall fargekart vähintään% 1, enintään% 2 minimum% 1, maksimum% 2 Oletusvärikartta Standard fargekart Värikartan solujen oletusmäärä Standard antall fargekartceller Esivaratut kuvapisteet Forhåndsallokerte piksler Musta% 1, valkoinen% 2 Svart% 1, hvitt% 2 Suurin kohdistin Største peker rajoitukseton ubegrenset Tapahtuma =% 1 Hendelse =% 1 Palvelintiedot Tjenerinformasjon Laitetoimittaja Leverandørstreng Laitetoimittajan versionumero Leverandørens utgavenummer Versionumero Versjonsnummer Saatavilla olevat näytöt Tilgjengelige skjermer Tuetut laajennukset Støttede utvidelser Tuetut bittikarttamuodot Støttede pixmap- formater Bittikarttamuoto% 1 Pixmapformat nr.% 1 Bittikartta Bitmap Yksikkö Enhet Kuvan tavujärjestys Byterekkefølge i bildet Järjestelmää ei ehkä vielä täysin tueta. Dette systemet er kanskje ikke fullstendig støttet ennå. KDE: n tietokeskus KDE Informasjonssenter Hae järjestelmän ja työpöydän ympäristötiedot Vis informasjon om system - og skrivebordsomgivelser Tervetuloa KDE: n tietokeskukseen, josta löydät tietoja tietokoneesta. Velkommen til informasjonssenteret til KDE. Her finner du opplysninger om datasystemet ditt. Napsauta "Ohje" - välilehteä vasemmalla saadaksesi kutakin modulia koskevia ohjeita. Käytä "Etsi" - kenttää, jos et ole varma, mistä löydät jonkin tietyn asetuksen. Trykk på « Hjelp » - fanen til venstre for å få se hjelp for den styringsmodulen som er aktiv. Bruk « Søk » - feltet hvis du er usikker på hvor du skal lete etter en bestemt innstilling. KDE: n versio: KDE- versjon: Tietokoneen nimi: Vertsnavn: Järjestelmä: System: Järjestelmäversio: Utgave: Tietokone: Maskin: Napsauta tähän nähdäksesi ohjeen. Trykk her for å se i den fullstendige Håndboka. KDE: n Ohjauskeskus Tälle moduulille ei ole ohjetta. Napsauta tästä nähdäksesi Ohjauskeskuksen yleisen käyttöohjeen. KDEs informasjonssenter Det finnes ingen hurtighjelp for den aktive modulen. Trykk her for å lese i den generelle hjelpen til informasjonssenteret. Aktiivisessa moduulissa on tallentamattomia muutoksia. Haluatko ottaa muutokset käyttöön ennen uuden moduulin käynnistystä vai unohtaa muutokset? Det er gjort endringer i den aktive modulen, som ikke er lagret. Vil du ta i bruk endringene før du starter en ny modul, eller vil du forkaste endringene? Aktiivisessa moduulissa on tallentamattomia muutoksia. Haluatko ottaa muutokset käyttöön ennen ohjauskeskuksen sulkemista vai hylätä muutokset? Det er endringer som ikke er lagret i den aktive modulen. Vil du ta i bruk endringene før du går ut av Systeminnstillinger, eller vil du forkaste endringene? KDE: n Tietokeskus Informasjonssenteret til KDE (c) 1998- 2004, KDE: n ohjauskeskuksen kehittäjät © 1998– 2004 KDE Kontrollsenter- utviklerne Entinen ylläpitäjä Tidligere vedlikeholder Yleistietoa Almene opplysninger Tällä hetkellä ladattu asetusmoduuli. NAME OF TRANSLATORS Oppsettsmodulen som for øyeblikket er lastet. NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org Tietoja moduulista Om denne modulen Ilmoita & virheestä... Help menu - > about < modulename > & Rapporter feil & # 160; … Help menu - > about < modulename > Tietoja moduulista% 1 Om% 1 Ilmoita virheestä moduulissa% 1... Rapporter feil i modul% 1 & # 160; … Sovellukset Program Ohjelmat Programmer Tuntematon ohjelmakansio Ukjent programmappe Ei voitu avata tiedostoa, ehkä tukemattoman tiedostotyypin takia.% 1 Klarte ikke å åpne fila, antakelig fordi filformatet ikke støttes.% 1 Pakettitiedostoa ei voitu avata, ehkä tukemattoman muodon takia.% 1 Klarte ikke å åpne denne arkivfila, kanskje fordi det ikke er støtte for formatet.% 1 Juuri Rot Sijainnit Steder Virheellinen pyyntö:% 1 Feil forespørsel:% 1 Kirjanmerkit Mine bokmerker Xavier Vello Xavier Vello Alkuperäinen kehittäjä Første utvikler Kirjanmerkkejä ei ole saatavilla. Det er ingen bokmerker å vise ennå. CSS- tiedostoa ei löytynyt. Tarkista asennus. Fant ikke CSS- fil for kio- bookmarks. Utdata vil se stygge ut. Sjekk installasjonen. KirjanmerkitNAME OF TRANSLATORS Mine bokmerkerNAME OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ d5k. net bjornst@ skogkatt. homelinux. org KIO- asiakas KIO klient Verkon kannalta läpinäkyvien toimintojen komentorivityökalu Kommandolinjeverktøy for handlinger gjennom nettverket Syntaksi: Syntaks: kioclient openProperties 'osoite' # Avaa ominaisuusvalikon kioclient openProperties 'url' # Åpner en egenskapsmeny kioclient exec 'url' ['mimetyyppi'] # Yrittää avata 'osoitteen' osoittaman asiakirjan KDE: nsiihen kytkemässä # sovelluksessa. 'mimetyypin' voi ohittaa, # jolloin MIME- tyyppi päätellään automaattisesti. # 'osoite' voi tietenkin olla myös asiakirjan osoite # tai *. desktop- tiedosto. Samoin se voi olla ohjelma. kioclient exec 'url' ['mimetype'] # Forsøker å åpne dokumentet som « url » peker på med programmet # som KDE har tilordnet det. « mimetype » kan utelates. # I så fall blir mimetypen bestemt automatisk # URL- en kan naturligvis være URL til et dokument, eller til # en *. desktop- fil. # « url » kan også være en kjørbar fil. # 'kohde' voi olla "trash: /", jolloin tiedostot # siirretään roskakoriin. # 'dest' kan være « trash: / » for å flytte filer # til papirkurven. # lyhyttä versiota ” kioclient mv ” # voi myös käyttää. # kortversjonen kioclient mv # kan også brukes. kioclient download ['lähde'] # Kopioi osoitteen 'lähde' käyttäjän määrittämään sijaintiin. # 'lähde' voi olla joukko osoitteita, tai jollei sitä ole, # osoitetta kysytään. kioclient download ['src'] # Kopierer URL- en « src » til en oppgitt adresse. # « src » kan være en liste over URL- er. hvis ikke # oppgitt blir det spurt etter en. kioclient copy 'lähde' 'kohde' # Kopioi 'lähde' - osoitteen 'kohteeseen'. # 'lähde' voi olla joukko osoitteita. kioclient copy 'fra' 'til' # KopiererURL- en 'fra' til 'til'. # 'fra' kan være en liste over URL- er. kioclient cat 'osoite' # Tulostaa osoitteen sisällön vakiotulosvirtaan kioclient cat 'url' # Skriver innholdet av « url » til stdout kioclient remove 'osoite' # Poistaa osoitteen # 'osoite' voi myös olla joukko osoitteita. kioclient remove 'url' # Fjerner URL- en. # « url » kan være en list over URL- er. # lyhyttä versiota ” kioclient rm ” # voi myös käyttää. # kortversjonen kioclient rm # kan også brukes. *** Esimerkkejä: kioclient exec file: / root/ Desktop/ cdrom. desktop "Mount default" // Liittää CD- ROMin *** Eksempler: kioclient exec file: / root/ Desktop/ cdrom. desktop "Mount default" // Monterer CD- ROM- en kioclient exec file: / home/ weis/ data/ test. html // Avaa tiedoston oletuskytköksen kioclient exec file: / home/ weis/ data/ test. html // Åpner fila med standard binding kioclient exec file: / home/ weis/ data/ test. html Netscape // Avaa tiedoston Netscapella kioclient exec file: / home/ weis/ data/ test. html Netscape // Åpner fila med Netscape kioclient exec ftp: // localhost / // Avaa osoitteen uuteen ikkunaan kioclient exec ftp: // localhost / // Åpner nytt vindu med URL kioclient exec file: / root/ Desktop/ emacs. desktop // Käynnistää Emacsins kioclient exec file: / root/ Desktop/ emacs. desktop // Starter emacs kioclient exec file: / root/ Desktop/ cdrom. desktop // Avaa CD- ROMin liitoskansion kioclient exec file: / root/ Desktop/ cdrom. desktop // Åpner CD- ROM- ens monteringsmappe kioclient exec. // Avaa nykykansion. Hyvin kätevä. kioclient exec. // Åpner gjeldende mappe. Svært praktisk. Vuorovaikutukseton käyttö: ei viesti- ikkunoita Ikke- interaktiv bruk: ingen meldingsbokser Osoite tai osoitteet URL eller URL- er Lähteen verkko- osoite tai - osoitteet Kilde- URL eller URL- er Kohteen verkko- osoite Mål- URL Komennot (ks. -- commands) Kommando (se -- commands) Komennon parametrit Argumenter for kommando Syntaksivirhe: ei tarpeeksi parametreja Syntaksfeil: For få argumenter Syntaksivirhe: liikaa parametreja Syntaksfeil: For mange argumenter Virheellisestä osoitteesta ei voi ladata. Kan ikke laste ned fra en ugyldig URL. Syntaksivirhe: Tuntematon komento ”% 1 ” Syntaksfeil: Ukjent kommando «% 1 » KIO Exec - Avaa etätiedostoja, seuraa muutoksia ja pyytää tiedostonsiirtoja KIO Exec – Åpner eksterne filer, overvåker endringer, spør om opplasting 'command' odotettiin. 'kommando' forventet. URL% 1 on virheellinen URL- en% 1 er ugyldig Etä- URL% 1 ei sallittu -- tempfiles- valinnan kanssa Ekstern URL% 1 er ikke tillat med -- tempfiles bryteren Luultavasti väliaikaista tiedostoa% 1 on muokattu. Haluatko silti poistaa sen? Foreløpig fila% 1 er endret. Ønsker du fremdeles å slette den? Tiedosto on muuttunut Fila er endret Tiedostoa% 1 on muokattu. Haluatko siirtää muutokset palvelimelle? Fila% 1 er endret. Ønsker du å laste opp endringene? Lähetä Last opp Älä lähetä Ikke last opp KIOExec KIOExec (c) 1998- 2000, 2003 KFM/ Konqueror- kehittäjät © 1998– 2000, 2003 KFM/ Konqueror- utviklerne Bernhard Rosenkraenzer Bernhard Rosenkraenzer Kohtele URL: ja kuten paikallisiakin tiedostoja ja poista ne jälkikäteen Behandle URL' er som lokale filer og slett dem etterpå Ehdotettu tiedostonimi haetulle tiedostolle Foreslått navn på den nedlastede fila Suoritettava komento Kommando som skal utføres URL tai paikallinen tiedosto, jota käytetään komennolle 'command' NAME OF TRANSLATORS URL( er) eller lokale fil( er) benyttet for 'kommando' NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Mikko Ikola, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Knut Erik HollundEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, ikola@ iki. fi, ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, khollund@ responze. net Ohjelmaa Perl ei löytynyt järjestelmästäsi. Asenna Perl. Kunne ikke finne perl- programmet på systemet ditt, vennligst installer. Ohjelmaa Finger ei löytynyt järjestelmästäsi. Asenna Finger. Kunne ikke finne finger- programmet på systemet ditt, vennligst installer. Perl - skriptiä kio_ finger ei löytynyt. fant ikke kio_ fingers perlscript CSS skriptiä ei löytynyt. Tuloste näyttää rumalta. fant ikke kio_ fingers css- script. Utdataene vil se stygge ut. Yhdistetään... Kobler til & # 160; … Alustetaan protokollaa... Klargjør protokoll & # 160; … Paikallinen kirjautuminen Lokal innlogging SSH- tunnistautuminen SSH- autorisasjon Yhteys katkaistiin. NAME OF TRANSLATORS Frakoblet. NAME OF TRANSLATORS EMAIL OF TRANSLATORS Klaus Ade JohnstadEMAIL OF TRANSLATORS Ei voitu käyttää asemaa% 1. Asema on yhä käytössä. Odota, kunnes asema vapautuu ja yritä uudelleen. Kunne ikke få tilgang til stasjon% 1. Stasjonen er fortsatt opptatt. Vent til den har sluttet å jobbe og prøv på nytt. Ei voitu kirjoittaa tiedostoon% 1. Levyke asemassa% 2 voi olla täynnä. Kunne ikke skrive til fila% 1. Disketten i stasjonen% 2 er antagelig full. Ei voit käyttää asemaa% 1. Asemassa% 2 ei ehkä ole levykettä Kunne ikke få tilgang til% 1. Det er antagelig ingen diskett i stasjonen% 2 Ei voitu käyttää asemaa% 1. Asemassa% 2 ei ole ehkä levykettä tai sinulla ei ole tarpeeksi oikeuksia aseman käyttämiseen. Kunne ikke få tilgang til% 1. DEet er sannsynligvis ingen disk i stasjonen% 2, eller du mangler rettigheter for å få tilgang til stasjonen. Ei voitu käyttää asemaa% 1. Asemaa% 2 ei ole tuettu. Kunne ikke få tilgang til% 1. Stasjonen% 2 er ikke støttet. Ei voitu käyttää asemaa% 1. Tarkasta, että levyke asemassa% 2 on DOS- tiedostojärjestelmälle alustettu levyke, ja laitetiedoston (esim. / dev/ fd0) käyttöoikeudet ovat oikein (esim. rwxrwxrwx). Kunne ikke få tilgang til% 1. Se til at disketten i stasjonen% 2 er en DOS- formatert diskett og at rettighetene på enhets- fila (f. eks. / dev/ fd0) er satt riktig. (f. eks. rwxrwxrwx). Ei voitu käyttää asemaa% 1. Levyke asemassa% 2 ei ehkä ole DOS tiedostojärjestelmään alustettu levyke. Kunne ikke få tilgang til% 1. Disketten i stasjonen% 2 er antagelig ikke DOS- formatert. Pääsy evätty. Ei voitu kirjoittaa asemaan% 1. Levyke asemassa% 2 on ehkä kirjoitussuojattu. Tilgang nektet. Klarte ikke skrive til% 1. Disketten i stasjonen% 2 er antagelig skrivebeskyttet. Ei voitu lukea aseman% 1 käynnistyssektoria. Asemassa% 2 ei ehkä ole levykettä. Klarte ikke lese oppstartssektor for% 1. Det er antagelig ingen diskett i stasjonen% 2 Ei voitu käynnistää ohjelmaa "% 1". Tarkista, että mtools- paketti on oikein asennettuna. Klarte ikke starte programmet «% 1 ». Forsikre deg om at mtools- pakken er riktig installert på systemet ditt. Palvelun ajamiseen vaadittavaa tiedostoa% 1 ei löytynyt. Tarkista ohjelmiston asennus. Klarer ikke å finne fila% 1 som trengs for å kjøre denne tjenesten. Kontroller programinstallasjonen. Man- sivua% 1 ei löytynyt. Tarkista, ettet ole kirjoittanut väärin haluamasi sivun nimeä. Ole tarkka isojen ja pienten kirjainten kanssa. Jos kaikki näyttää olevan oikein, sinun tulee ehkä asettaa parempi etsintäpolku manuaalisivuille. Se on ympäristömuuttujassa MANPATH tai täsmäävässä tiedostossa kansiossa / etc. Fant ingen man- side som stemmer med% 1. Se etter at du ikke har skrevet feil i navnet på siden du vil ha. Pass på at store og små bokstaver må stå riktig! Hvis alt ser riktig ut, så trenger du kanskje å sette opp en bedre søkesti for man- sider, enten med miljøvariabelen MANPATH eller en passende fil i / etc- mappa. Osoitteen% 1 avaaminen epäonnistui. Klarte ikke å åpne% 1. Man tuloste Man- utdata Tapahtui virhe näyttäessä man- sivua KDE Feil i man- viser Löytyi useampi kuin yksi man- sivu. Det er mer enn en manualside som passer. Huom: Jos luet manuaalisivua omalla kielelläsi, ole varuillasi: se voi sisältää virheitä tai on vanhentunut. Ongelmatilanteissa sinun tulee vilkaista englanninkielistä versiota. Merk: om du leser en man- side på norsk, så kan den være feil eller utdatert. Er du i tvil bør du ta en titt på den engelske versjonen. Käyttäjän komennot Brukerkommandoer Järjestelmäkutsut Systemkall Aliohjelmat Subrutiner Perl moduulit Perl- moduler Verkkofunktiot Nettverksfunksjoner Tiedostomuodot Filformater Pelit Spill Järjestelmän ylläpito Systemadministrasjon Paikallinen dokumentaatio Lokal dokumentasjon UNIX- manuaalihakemisto Manualindeks for UNIX Osio% 1 Del & # 160;% 1 Sisällysluettelo osiolle% 1:% 2 Indeks for del% 1:% 2 Luodaan hakemistoa Lager indeks Ohjelmaa sgml2roff ei löytynyt järjestelmästäsi. Asenna se, jos se on tarpeen, ja lisää se hakupolkuun laajentamalla PATH ympäristömuuttujaa, ennen KDE: n käynnistystä. Klarte ikke finne programmet sgml2roff på systemet ditt. Installer det hvis det trengs, og utvid søkeveien ved å justere miljøvariabelen PATH før du starter KDE. KManNAME OF TRANSLATORS KManNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no Haluatko varmasti poistaa resurssin kaikkine relaatioineen? Er du sikker på at du vil slette ressursen og alle relasjoner til og fra den? Poista resurssi@ info Slett ressurs@ info Päästäksesi käsiksi tiedostoon liitä siirrettävä tallennusväline% 1 järjestelmään. Sett inn det flyttbare mediet% 1 for å få tilgang til denne fila. Nepomuk- järjestelmä ei ole aktivoitu. Kyselyihin ei voi vastata ilman sitä. Nepomuk- systemet er ikke aktivert. Kan ikke svare på forespørsler uten det. Resurssia ei ole Ressursen finnes ikke Relaatiot: Relasjoner: Linkit: Tilbakelenker: Toiminnot: Handlinger: Poista resurssi Slett ressurs Kyselyn tulokset Spørreresultater Nepomuk- järjestelmää ei ole aktivoitu. Kyselyihin ei voi vastata ilman sitä. Nepomuk- systemet er ikke aktivert. Kan ikke svare på forespørsler uten det. Nepomuk- kyselypalvelu ei ole käynnissä. Kyselyihin ei voi vastata ilman sitä. NAME OF TRANSLATORS Nepomuk forespørseltjeneste kjører ikke. Kan ikke svare på forespørsler uten det. NAME OF TRANSLATORS Tapahtui RPC- virhe. En RPC- feil fant sted. Kiintolevytila on täynnä. Ingen plass igjen på enheten Tiedostojärjestelmää voidaan vain lukea. Filsystem med kun lesetilgang Liian pitkä tiedostonimi For langt filnavn Sallittu levytila on täynnä. Diskkvote overskredet Lisää verkkokansio Legg til nettverksmappe SFTP- kirjautuminen SFTP login Vastaa kysymykseen käyttäjätunnuskentän arvolla. Bruk tekstfeltet brukernavn til å svare på dette spørsmålet. Avataan SFTP- yhteyttä palvelimeen% 1:% 2 Åpner SFTP- tilkobling til vert% 1:% 2 Palvelimen nimeä ei annettu Vertsnavn ikke oppgitt palvelin: vert: Palvelimen palvelinavainta ei löytynyt, mutta muun tyyppinen avain löytyi. Hyökkääjä voi muuttaa palvelimen oletusavainta saadakseen asiakasohjelman luulemaan, ettei avainta ole. Ota yhteyttä järjestelmäsi ylläpitoon.% 1 Vertsnøkkelen for denne tjeneren ble ikke funnet, men det fins en annen nøkkeltype. En angriper kunne kanskje endre standard tjenernøkkel for å forvirre klienten din til å tro at nøkkelen ikke finnes Kontakt din systemadministrator.% 1 Palvelimen% 1 palvelinavain on muuttunut. Tämä voi joko tarkoittaa DNS- spoofing- yritystä tai että palvelimen IP- osoite ja palvelinavain ovat muuttuneet yhtä aikaa. Etäpalvelimen lähettämän avaimen sormenjälki on:% 2 Ota yhteys järjestelmän ylläpitoon.% 3 Vertsnøkkelen for tjeneren% 1 er endret. Dette kan bety enten at DNS- JUKSING foregår eller at vertens IP- adresse og vertsnøkkel er endret samtidig. Fingeravtrykket for nøkkelen som motparten sendte er:% 2 Kontakt din systemadministrator.% 3 Varoitus: Ei voitu varmistaa palvelimen identiteettiä! Advarsel: kan ikke verifisere vertens identitet. Palvelimen% 1 autenttisuutta ei voitu varmistaa. Avaimen sormenjälki on:% 2 Haluatko varmasti jatkaa yhteydenottoa? Kan ikke finne ut om verten% 1 er autentisk. Fingeravtrykket er:% 2 Er du sikker på at du vil fortsette å koble til? Tunnistus epäonnistui. Autentisering mislyktes. Anna käyttäjätunnuksesi ja salasanasi. Skriv inn brukernavn og passord. Virheellinen käyttäjätunnus tai salasana Ukorrekt brukernavn eller passord SFTP- alijärjestelmään ei saatu yhteyttä. Varmista, että SFTP on käytössä palvelimessa. Klarer ikke forespørre SFTP- subsystemet. Se etter et SFTP er slått på på tjeneren. SFTP- istuntoa ei voitu alustaa. Klarte ikke klargjøre SFTP- økta. Onnistunut yhteys palvelimelle% 1 Vellykket tilkobling til% 1 Ei voitu muuttaa oikeuksia kohteelle% 1 Klarte ikke å forandre rettigheter for% 1 Kirjoita palvelimen% 1 tunnistustiedot Skriv inn autentiseringsinformasjon for% 1 Kirjoita tunnistustiedot: Palvelin =% 1 Resurssi =% 2 Skriv inn autentiseringsinformasjon for: Tjener =% 1 Ressurs =% 2 Kirjaston libsmbclient asiayhteyden luonti epäonnistui libsmbclient opprettet ikke kontekst Kirjaston libsmbclient asiayhteyden alustaminen epäonnistui libsmbclient klargjorde ikke kontekst % 1: Tuntematon tiedostotyyppi, joko hakemisto tai tiedosto. % 1: Ukjent filtype, verken mappe eller fil. Tiedostoa% 1 ei ole olemassa. Fila finnes ikke:% 1 Lähiverkostasi ei löytynyt työryhmiä. Tämä voi johtua palomuurin asetuksista. Klarer ikke å finne noen arbeidsgrupper i lokalnettet. Dette kan skyldes en brannmur som er slått på. Laitteessa% 1 ei ole mediaa Ingen media i enheten for% 1 % 1 - palvelimelle ei voitu yhdistää Klarte ikke kople til vert for% 1 Palvelimeen, joka on vastuussa tehtävästä% 1, ei voitu yhdistää Feil ved tilkopling til tjener som er ansvarlig for% 1 Jakoa ei löytynyt annetulta palvelimelta Kunne ikke finne ressursen på angitt tjener Virheellinen tiedostomäärite DÅRLIG fildeskriptor Annettua tunnusta ei voitu määrittää tietylle palvelimelle. Varmista, ettei verkon määrittelyssä ole päällekkäisiä nimiä Windows - ja UNIX- nimissä. Det navnet som er oppgitt svarte ikke til en entydig tjener. Se etter at nettet er satt opp uten navnekonflikter mellom navn brukt i Windows og i UNIX navnsystem. SMB- kirjasto ilmoitti virheestä, mutta ei kertonut tarkempia tietoja. Verkossasi saattaa olla ongelma, tai kyseessä on SMB- kirjaston virhe. Jos haluat auttaa meitä, lähetä verkkolaitteen tcpdump- tuloste kun yrität selata verkkoa. (Huomaa, että tcpdump- tuloste saattaa sisältää henkilökohtaisia tietoja. Voit lähettää tiedot suoraan sovelluskehittäjälle, jos niitä tarvitaan). libsmbclient rapporterte en feil, men forklarte ikke hva problemet er. Dette kan bety et alvorlig problem i nettverket ditt – men kan også bety et problem med libsmbclient. Hvis du vil hjelpe oss, vennligst skaff en tcpdump av nettverksgrensesnittet mens du forsøker å bla i nettet (merk at dette kan inneholde private data, så ikke oppgi dette på et åpent medium hvis du er usikker – du kan sende det privat til utviklerne hvis de ber om det) Tuntematon tilavirhe:% 1 Ukjent feilsituasjon i stat:% 1 Varmista, että samba- paketti on asennettuna oikein. Se etter at samba- pakken er riktig installert på systemet ditt. Jaon "% 1" palvelimella "% 2" ja käyttäjätunnuksella "% 3" epäonnistui.% 4 Bruker «% 3 » klarte ikke montere ressursen «% 1 » fra vert «% 2 ».% 4 Liitospisteen "% 1" irrottaminen epäonnistui.% 2 Avmontering av «% 1 » mislyktes.% 2 Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Axel BojerEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi axelb@ skolelinux. no kio_ thumbmail kio_ thumbmail MIME- tyyppiä ei ole määritelty. Ingen MIME- type er angitt. Kokoa ei ole määritelty tai se on määritelty epäkelvosti. Ingen, eller feil, størrelse er angitt. Kansiolle ei voitu luoda pienoiskuvaa Kan ikke lage miniatyrbilder for mappa Liitännäistä ei ole määritelty. Intet programtillegg er angitt. Ei voitu ladata ThumbCreatoria kohteelle% 1 Kan ikke laste ThumbCreator% 1 Ei voida luoda pienoiskuvaa kohteelle% 1 Kan ikke lage miniatyrbilder for% 1 Pienoiskuvakkeen luonti epäonnistui. Klarte ikke å lage et miniatyrbilde. Ei voida tallentaa kuvaa. Klarte ikke å lagre bildet. Jaetun muistin segmenttiä% 1 ei voitu liittää Klarte ikke å koble til minnedelen% 1 Kuva on liian iso jaetun muistin segmentille Bildet er for stort for den delte minnedelen % B% Y % B% Y Tänään I dag roskakori ktrash KDE: n roskakoriavustaja Huomio: Älä siirrä tiedostoja roskakoriin ktrashilla, vaan käytä komentoa” kfmclient move 'url' trash: / ”. Hjelpeprogram som håndterer KDEs papirkurv. Merk: Ikke bruk ktrash til å flytte filer til papirkurven, men « kioclient move 'url' trash: / » u15181460. onlinehome- server. com Tyhjennä roskakori Tøm innholdet i papirkurven Palauta roskakoriin viedyt tiedostot niiden alkuperäisille paikoilleen Gjenopprett en kastet fil på opprinnelig sted Ohitettu Oversett Roskakori on saavuttanut enimmäiskoon. Tyhjennä roskakori. Papirkurven har nådd sin største størrelse! Rydd opp i papirkurven manuelt. Tiedosto on liian suuri mahtuakseen roskakoriin. Fila er for stor for papirkurven. Tavu Byte Kilotavu KByte Megatavu MByte Gigatavu GByte Teratavu TByte% 1 is amount of disk space,% 2 the unit, KBytes, MBytes, GBytes, TBytes, etc. (% 1% 2) (% 1% 2) Poista vanhemmat tiedostot: @ info: whatsthis Slett filer eldre enn: @ info: whatsthis @ info: whatsthis Kryss av her for å tillate automatisk sletting av filer som er eldre enn oppgitt. La det stå tomt for å ikke slette noen elementer automatisk etter et visst tidsrom @ info: whatsthis Rajoita enimmäiskokoon@ info: whatsthis Begrens til maksimal størrelse@ info: whatsthis Enimmäiskoko: @ info: whatsthis Maksimal størrelse: @ info: whatsthis @ info: whatsthis Dette er så mange prosent av diskplassen som vil bli brukt til papirkurven. @ info: whatsthis Kun rajoitus saavutetaan: Når grensen er nådd: Varoita Advar meg Poista vanhimmat tiedostot roskakorista Slett de eldste filene fra papirkurven Poista suurimmat tiedostot roskakorista@ info: whatsthis Slett de største filene fra papirkurven@ info: whatsthis Kelpaamaton URL:% 1 Feilformet URL% 1 Kansiota% 1 ei ole enää olemassa. Siksi on mahdotonta palauttaa tätä tiedostoa alkuperäiselle paikalleen. Voit luoda kansion uudelleen ja käyttää palautustoimintoa uudelleen. Voit myös vetää osan hiirellä toiseen paikkaan. Katalogen% 1 finnes ikke lengre. Det er ikke mulig å gjenopprette dette elementet på sin opprinnelige plass. Man kan enten lage katalogen og bruke operasjonen for gjenoppretting på nytt, eller dra elementet et annet sted for å gjenopprette det. Tiedosto on jo roskakorissa. Fila er allerede i papirkurven LisäasetuksetGeneral Config Avanserte innstillingerGeneral Config PerusasetuksetActions Config Generelt oppsettActions Config Toiminnot Handlinger ToimintoasetuksetShortcuts Config Oppsett for handlingerShortcuts Config Pikanäppäinasetukset Oppsett for snarveier & Älä käytä toimintoja WM_ CLASS- tyypin ikkunoille Skru av handlinger for vinduer av typen WM_ CLASS Tässä voit määrittää, mille ikkunoille Klipperin ei pitäisi toteuttaa toimintoja. Käytä xprop _BAR_ grep WM_ CLASS - komentoa pääteikkunassa saadaksesi ikkunan WM_ CLASS- arvon. Napsauta seuraavaksi ikkunaa, jota haluat tutkia. Ensimmäinen yhtäläisyysmerkin jälkeinen merkkijono on se, joka pitää syöttää tähän. Her kan du velge i hvilket vindu Klipper ikke skal skru på « handlinger ». Bruk xprop _BAR_ grep WM_ CLASS i et terminalvindu for å finne hvilken WM_ CLASS vinduet hører til. Klikk så på det vinduet du vil undersøke. Den første teksten etter likhetstegnet er den du trenger her. Korvaa leikepöytä Erstatt utklippstavla Lisää leikepöydälle Legg til utklippstavla Tulosteen käsittely Utgangsbehandling Toiminnot ominaisuudet Handlingsegenskaper uusi komento ny kommando Komennon kuvaus Kommandobeskrivelse Käytä leikepöytätoimintoja Skru & på handlinger for utklippstavle & Tyhjennä leikepöydän historia & Tøm utklippstavlehistorien & Klipperin asetukset... & Tilpass Klipper & # 160; … Näytä Klipperin ponnahdusvalikko Vis Klipper- sprettoppmeny Käytä toimintoja manuaalisesti nykyisellä leikepöydällä Skru på handling på utklippstavla manuelt & Muokkaa sisältöä... & Rediger innhold & # 160; … Seuraava historiatietue Neste historieelement Edellinen historiatietue Forrige historieelement Käytä leikepöydän toimintoja Skru på handlinger for utklippstavle Voit ottaa URL- toiminnot myöhemmin käyttöön napsauttamalla hiiren oikealla napilla Klipperin kuvaketta ja valitsemalla » Käytä toimintoja ». Du kan skru på URL- handlinger senere ved å høyreklikke på Klipper- ikonet og velge « Slå på handlinger » Käynnistetäänkö Klipper automaattisesti sisäänkirjauduttaessa? Skal Klipper starte automatisk når du logger inn? Käynnistä Klipper automaattisesti? Starte Klipper automatisk? Älä käynnistä Ikke start KDE: n leikepöydän historia KDE Verktøy for klippe - og limehistorie Klipper Klipper © 1998, Andrew Stanley- Jones 1998– 2002, Carsten Pfeiffer 2001, Patrick Dubroy © 1998, Andrew Stanley- Jones 1998- 2002, Carsten Pfeiffer 2001, Patrick Dubroy Andrew Stanley- Jones Andrew Stanley- Jones Patrick Dubroy Patrick Dubroy Avustanut Bidragsyter Luboš Luňák Luboš Luňák Virhekorjauksia ja optimointeja Feilrettinger og forbedringer Esben Mose Hansen Esben Mose Hansen Leikepöydän sisältö Rediger innhold Poistetaanko varmasti leikepöydän koko historia? Er du sikker på at du vil slette hele utklippstavlehistorien? Poistetaanko leikepöydän historia? Tøm utklippstavlehistorien? Leikepöydän historia Historie for utklippstavle ylemmäs opp nykyinen gjeldende alemmas ned Klipper – leikepöytätyökalu Klipper – Utklippstavleverktøy & Lisää & Flere Toista toiminnot valitulle historiatietueelle Gjør handlinger på nytt på et element fra historien Poista tyhjemerkit suoritettavista toiminnoista Fjern tomrom når handlinger utføres Käytä MIME- perustaisia toimintoja Skru på MIME- baserte handlinger Toimintoluettelo: Handlingsliste: Sääntölauseke Regulært uttrykk Lisää toiminto... Legg til handling & # 160; … Muokkaa toimintoa... Rediger handling & # 160; … Poista toiminto Slett handling Muuta valittua kohtaa napsauttamalla sen saraketta. ”% s ” komennossa korvataan leikepöydän sisällöllä. Lisätietoa sääntölausekkeista saa esimerkiksi Wikipediasta. Trykk på kolonnen for et framhevet element for å endre det. «% s » i eb kommando blir erstattet med innholdet i utklippstavla. Wikipedia har litt om regulære uttrykk, mer finner du i Wikipedia på engelsk. Toiminnon ominaisuudet: Handlingsegenskaper: Sääntölauseke: Regulært uttrykk: Toiminnon komentoluettelo: Liste over kommandoer for denne handlinga: Lisää komento Legg til kommando Poista komento Fjern kommando Muokkaa kohtaa kaksoisnapsauttamalla Dobbeltklikk et element for å redigere det Avaa ponnahdusvalikko hiiriosoittimen kohdalle Sprett opp meny ved musposisjon Tallenna leikepöydän sisältö lopetettaessa Lagre innhold på utklippstavla ved avslutning Estä leikepöydän tyhjentyminen Unngå tom utklippstavle Ohita kuvat Overse bilder Valinta ja leikepöytä Utvalg og utklippstavle Ohita valinta Ignorer utvalg Vain tekstivalinta Bare merket tekst Tahdista leikepöydän sisältö ja valinta Synkroniser innholdet mellom utklippstavla og utvalget Toimintovalikoiden aikakatkaisu: Tidsgrense for handlingssprettopp: Leikepöydän historian koko: Historiestørrelse for utklippstavle: Klipperin versio Klipper- versjon Säilytä leikepöydän sisältö Behold innhold i utklippstavla Mikäli valittu, leikepöytää ei menetä sisältöään. Normaalisti leikepöytä tyhjenee esimerkiksi silloin, kun sovellus suljetaan. Velger du dette, vil utklippstavla aldri tømmes. F. eks. når et program avsluttes, vil utklippstavla vanligvis tømmes. Hiirellä tai näppäimistöllä valittua näytön aluetta kutsutaan ” valinnaksi ”. Jos otat tämän asetuksen käyttöön, valinta ei siirry leikepöydän historiaan, vaikka se on yhä käytössä liitettäväksi hiiren keskipainikkeella. Når et område på skjermen merkes med mus eller tastatur kalles det « utvalget ». HVis dette er valgt, blir utvalget ikke lagret i historien for utklippstavla, men kan fremdeles limes inn med midtre museknapp. Tahdista leikepöytä ja valinta Synkroniser utklippstavle og utvalg Hiirellä tai näppäimistöllä valittua näytön aluetta kutsutaan ” valinnaksi ”. Jos otat tämän asetuksen käyttöön, valinta ja leikepöytä pidetään samana, jolloin valinta on välittömästi käytössä liitettäväksi muualle eri menetelmillä, myös perinteisesti hiiren keskipainikkeella. Muussa tapauksessa valinta tallentuu kyllä leikepöydän historiaan, mutta se voidaan liittää vain keskipainikkeella. Katso myös ” Ohita valinta ” - asetus. Når et område på skjermen merkes med mus eller tastatur kalles området « utvalget ». Hvis dette er valgt blir utvalget og utklippstavla holdt like, slik at alt i utvalget straks er tilgjengelig til å lime inn andre steder på hvilken som helst måte, også den tradisjonelle midtre museknappen. Ellers blir utvalget lagt i historien til utklippstavla, men utvalget kan bare limes inn med midtre museknapp. Se også valget « Ignorer utvalg ». Vain valittu teksti Bare merket område Käytä graafista muokkainta Bruk grafisk regexp- verktøy Osoitekaappaus käytössä URL- fanger slått på Ei toimintoja WM_ CLASSille Ingen handlinger for WM_ CLASS Toimintovalikoiden aikakatkaisu (sekuntia) Tidsgrense for handlingssprettopp (sekunder) Arvo 0 poistaa aikakatkaisun Verdien 0 vil skru av tidsgrensa Leikepöydän historian koko Historiestørrelse for utklippstavle Tyhjä tietue (osoittaa toiminnon puusovelman muutoksia) Attrapp for å vise endringer i en handlings tre- element Joskus valittu teksti sisältää välimerkkejä, jotka saattavat estää osoitetta toimimasta selaimessa. Jos valitset tämän, kaikki tekstin alusta tai lopusta löytyvät välimerkit poistetaan valitusta tekstistä. Leikepöydän sisältö pysyy muuttumattomana. Det hender at markert tekst har litt tomrom på slutten, som kan gi feil hvis teksten brukes som URL i en nettleser. Slår du på dette, så fjernes mellomrom og TAB- tegn først og sist i den markerte strengen (innholdet på utklippstavla blir ikke endret). Toista toiminta historiastaNAME OF TRANSLATORS Gjør handlinger på nytt på et element fra historienNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Niklas LaxströmEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Klaus Ade Johnstad, Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com number1@ realityx. net, klaus@ skolelinux. no, knuty@ skolelinux. no Leikepöytä on tyhjä Utklippstavla er tom % 1 – Toiminnot osoitteelle:% 2 % 1 ‒ Handlinger for:% 2 Älä näytä tätä ponnahdusikkunaa Skru av denne sprettoppmenyen Komentoa voi seurata joukko erilaisia muuttujia. Muuttuja korvataanluettelon arvolla, kun ohjelma käynnistetään:% f - tiedostonnimi% F - lista tiedostoista; käytä sovelluksille, jotka voivat avata kerralla useamman paikallisen tiedoston% u - yksittäinen URL% U - lista URLeista% d - avattava kansio tai tiedosto% D - lista kansioista% i - kuvake% m - pienoiskuvake% c - otsikko Etter kommandoen kan du ha flere aliaser som vil bli erstattet med virkelige verdier når programmet kjøres:% f – ett enkelt filnavn% F – en liste over filer, brukes for programmer som kan åpne flere lokale filer samtidig% u – en enkelt URL% U – en liste over URL- er% d – mappa til en fil som skal åpnes% D – en liste over mapper% i – ikonet% m – mini- ikonet% c – merkelappen Käytä käynnistyksen ilmaisemista Slå på tilbakemelding ved oppstart & Sijoita ilmoitusalueelle & Plasser i systemkurven Näytä vain KDE: ssä Vis bare i KDE Piilotettu tietue Skjult oppføring & Kuvaus: & Beskrivelse: Työpolku: Arbeidssti: Aja pääteikkunassa Kjør & i terminalvindu Pääteikkunan asetukset: Terminalvalg: Aja toisena käyttäjänä Kjør som annen bruker Nykyinen & pikanäppäin: Gjeldende hurtigtast: Ei saatu yhteyttä khotkeys- palvelimeen. Muutokset tallennetaan, mutta niitä ei oteta heti käyttöön Klarer ikke kontakte khotkeys. Endringene er lagret, men kunne ikke skrus på. & Uusi alivalikko... & Ny undermeny & # 160; … Uusi tietue... Ny & oppføring & # 160; … Uusi & erotin Ny & skillelinje Palauta järjestelmävalikkoon Tilbakestill til systemmenyen Olet tehnyt muutoksia valikkoon. Haluatko tallentaa vai hylätä muutokset? Du har gjort endringer i menyen. Vil du lagre endringene, eller forkaste dem? Tallenna valikkomuutokset? Lagre menyendringer? Valikkomuokkain KDE menyredigering KDE Valikkomuokkain KDE Menyredigering (C) 2000- 2003, Waldo Bastian, Raffaele Sandrini, Matthias Elter © 2000– 2003 Waldo Bastian, Raffaele Sandrini, Matthias Elter Raffaele Sandrini Raffaele Sandrini Esivalinnan alivalikko Undermeny som skal forhåndsvelges Esivalitun valikko Menyvalg som skal forhåndsvelges Ei voitu kirjoittaa tiedostoon% 1 Klarte ikke å skrive til% 1 Oikoluku Stavekontroll Oikulukuasetukset Innstillinger for stavekontroll Sekalaiset Div Näytä piilotetut tietueet Vis skjulte oppføringer Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Klaus Ade Johnstad, Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi number1@ realityx. net, klaus@ skolelinux. no, knuty@ skolelinux. no [Piilotettu] [Skjult] Uusi alivalikko Ny undermeny Alivalikon nimi: Undermenyens navn: Uusi ohjelma Nytt element Ohjelman nimi: Elementnavn: Valikon '% 1' kaikki alivalikot poistetaan. Haluatko jatkaa? Alle undermenyuer til «% 1 » vil bli slettet, Vil du fortsette? Valikon muutoksia ei voitu tallentaa seuraavan ongelman takia: Menyendringer kunne ikke lagres på grunn av følgende problem: Palautetaanko järjestelmävalikko? Varoitus: kaikki muokatut valikot poistuvat. Vil du tilbakestille systemmenyen? Varsku: Dette sletter alle selvvalgte menyer. MIME- tyypin löytäjä MimeType Finder Antaa tietyn tiedoston MIME- tyypin Gir mimetype for en gitt fil Päättele MIME- tyyppi vain tiedoston sisällöstä. Bruk bare filinnholdet til å bestemme mimetypen. Käytetäänkö vain tiedostonimeä MIME- tyypin päättelemiseen. Ei käytössä, jos - c on valittu. Om bare filnavnet skal brukes for å bestemme mimetypen. Brukes ikke hvis - c er oppgitt. Tutkittavan tiedoston nimi; ” - ” lukee vakiosyötevirrasta. Filnavn som skal testes. « - » for å lese fra « standard inn ». Talleta ja & yhdistä Lagre og & kople til Anna nimi tälle web- kansiolle kuten palvelimen osoite, portti ja poku käytettävään kansioon ja paina Talleta & yhdistä - nappia. Skriv navn for denne vevmappa og tjeneradressen, porten og mappestien som skal brukes, og trykk Lagre og kople til. Anna nimi tälle ssh- yhteydelle kuten palvelimen osoite, portti ja polku käytettävään kansioon ja paina Talleta & yhdistä - nappia. Skriv navn for denne SSH- tilkoblingen og tjeneradressen, porten og mappestien som skal brukes, og trykk Lagre og kople til. Anna nimi tälle FTP- yhteydelle kuten palvelimen osoite ja polku käytettävään kansioon ja paina Talleta & yhdistä - nappia. Skriv navn for denne FTP- tilkoblingen og tjeneradressen, porten og mappestien som skal brukes, og trykk Lagre og kople til. Anna nimi tälle Microsoft Windowsin verkkolevylle kuten palvelimen osoita ja polku käytettävään kansioon ja paina Talleta & yhdistä - nappia. Skriv navn for denne Microsoft Windows- nettverksstasjonen og tjeneradressen, porten og mappestien som skal brukes, og trykk Lagre og kople til. Palvelimeen ei saatu yhteyttä. Tarkista asetukset ja yritä uudelleen. Klarte ikke kople til tjeneren. Kontroller innstillingene og prøv igjen. & Yhdistä Kople til KDE- verkkovelho KDE nettverksveiviser (c) 2004 George Staikos © 2004 George Staikos Päätekijä ja ylläpitäjä Hovedutvikler og vedlikeholder Verkkokansiovelho Veiviser for nettverksmappe Lisää verkkokansio Legg til ei nettverksmappe & Viimeaikainen yhteys: & Nylig tilkobling: & Webkansio (webdav) & Vevmappe (webdav) & Secure shell (ssh) & Sikkert skall (ssh) & Microsoft® Windows® verkkolevy & Microsoft® Windows® network disk Valitse haluamasi verkkokansion tyyppi ja paina Seuraava- nappia. Velg typen nettverkmappe som skal kobles opp og trykk Neste- knappen. Verkkokansion tiedot Informasjon om nettmappe Anna nimi tälle% 1 kuten käytettävän palvelimen osoite, portti ja kansiopolku ja paina Seuraava- nappia. Skriv navn for denne% 1 og tjeneradressen, porten og mappestien å bruke og trykk Neste- knappen. & Käyttäjä: & Bruker: & Kansio: & Mappe: Luo kuvake tälle & etäkansiolle Lag et ikon for fjernmappa & Käytä salausta & Bruk kryptering Merkistö: NAME OF TRANSLATORS Tegnkoding: NAME OF TRANSLATORS Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Eskild HustvedtEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, zerodogg@ skolelinux. no KDE: n huomautuspalvelin KDE Varslingstjener (C) 1997– 2008, KDE- kehittäjät © 1997– 2008 KDE- utviklerne Ylläpitäjä Gjeldende vedlikeholder Edellinen ylläpitäjä Forige vedlikeholder Christian Esken Christian Esken Stefan Westerfeld Stefan Westerfeld Äänituki Lydstøtte Allan Sandfeld Jensen Allan Sandfeld Jensen KDE4- käännös Porting til KDE 4 KTTSD: n käynnistys epäonnistuiNAME OF TRANSLATORS Klarte ikke å starte KTTSDNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Mikko IkolaEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. StrømmenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, ikola@ iki. fi number1@ realityx. net Moduulin% 1 lataamisessa tapahtui virhe. Vianmääritys:% 2 Det oppsto en feil under lasting av modulen% 1. Diagnosen er:% 2 Konqueror,... Konqueror WWW- selain, tiedostonhallinta ja asiakirjakatselin. Nettleser, filbehandler og dokumentviser. (c) 1999- 2008, Konqueror- kehittäjät © 1999– 2008 Konqueror- utviklerne http: // konqueror. kde. org / http: // konqueror. kde. org Kehittäjä (runko, osat, JavaScript- tuki, I/ O- kirjasto) sekä ylläpitäjä Utvikler (rammeverk, deler, JavaScript, I/ O- bibliotek) og vedlikeholder Kehittäjä (alusta, osia) Utvikler (rammeverk, deler) Michael Reiher Michael Reiher Kehittäjä (alusta) Utvikler (rammeverk) Matthias Welk Matthias Welk Kehittäjä (Luettelonäkymät) Utvikler (Listevisninger) Michael Brade Michael Brade Kehittäjä (luettelonäkymät, I/ O- kirjasto) Utvikler (Listevisninger, I/ O- bibliotek) Kehittäjä (HTML- renderoija) Utvikler (HTML- visning) Dirk Mueller Dirk Mueller Peter Kelly Peter Kelly Dehittäjä (HTML- renderoija, I/ O- kirjasto) Utvikler (HTML- visning, I/ O- bibliotek) Germain Garand Germain Garand Kehittäjä (HTML- renderoija, I/ O- kirjasto, testausalusta) Utvikler (HTML- visning, I/ O- bibliotek, rammeverk for regresjonstest) Antti Koivisto Antti Koivisto Zack Rusin Zack Rusin Tobias Anton Tobias Anton Maks Orlovich Maks Orlovich Kehittäjä (HTML- renderoija, JavaScript) Utvikler (HTML- visning, JavaScript) Apple Safari - kehittäjät Apple Safari- utviklere Kehittäjä (JavaScript) Utvikler (JavaScript) Koos Vriezen Koos Vriezen Kehittäjä (Java- sovelmat ja muut upotettavat objektit) Utvikler (Java- miniprogrammer og andre innebygde objekter) Matt Koss Matt Koss Kehittäjä (I/ O- kirjasto) Utvikler (I/ O- bibliotek) Kehittäjä (Java- sovelmatuki) Utvikler (Java- miniprogram støtte) Sovelluskehittäjä (Java 2 - turvallisuushallinnan tuki ja useita muita sovelmatuen parannuksia) Utvikler (støtte for Java 2- sikkerhetsbehandler, og andre større forbedringer for støtte av miniprogram) Stefan Schimanski Stefan Schimanski Kehittäjä (Netscape- sovelmatuki) Utvikler (støtte for Netscape- programtillegg) Kehittäjä (SSL, Netscape- sovelmatuki) Utvikler (SSL, støtte for Netscape- programtillegg) Kehittäjä (I/ O- kirjasto, varmennustuki) Utvikler (I/ O- bibliotek, autentiseringsstøtte) Grafiikka/ kuvakkeet grafikk/ ikoner Torben Weis Torben Weis KFM: n tekijä KFM- forfatter Kehittäjä (selauspaneli) Utvikler (navigasjonspanel rammeverk) Stephan Binner Stephan Binner Kehittäjä (sekalaisia asioita) Utvikler (forskjellige greier) Ivor Hewitt Ivor Hewitt Kehittäjä (AdBlock- suodin) Utvikler (reklameblokkering) Eduardo Robles Elvira Eduardo Robles Elvira Tämä rivi sisältää luettelon tällä hetkellä avoimista välilehdistä. Aktivoi välilehti napsauttamalla sitä. Voit käyttää välilehdillä siirtymisessä myös näppäimistön pikanäppäimiä. Välilehden teksti on välilehden sen hetkisen verkkosivun otsikko. Siirrä hiiri välilehden päälle nähdäksesi koko otsikon. Denne linja viser de åpne fanene. Dersom du klikker på en av fanene, vises fanen. Du kan også bruke hurtigtaster når du skal bytte mellom fanene. Teksten på fanen viser innholdet i nettsiden som er åpen. Dersom teksten er for bred for fanen, kan du legge musepekeren over for å se hele tittelen. Avaa uusi välilehti Åpne en ny fane & Päivitä kaikki välilehdet & Last alle faner på nytt Sulje & muut välilehdet Lukk & andre faner & Kahdenna välilehti & Klone fane & Lataa välilehti uudelleen & Last inn fane på nytt Muut välilehdet Andre faner & Irrota välilehti Frakoble fane Konqueroria ei suljettu oikein. Haluatko palauttaa edellisen istunnon? Konqueror avsluttet ikke på riktig måte. Vil du gjenopprette økta? Palauta istunto? Gjenopprette økta? Palauta istunto Gjenopprett økt Älä palauta istuntoa Ikke gjenopprett Kysy myöhemmin uudestaan Spør meg senere Virheellinen verkko- osoite% 1 Ugyldig URL% 1 Yhteyskäytäntöä ei tueta% 1@ title: tab Protokollen støttes ikke% 1@ title: tab Ei voitu luoda hakukomponenttia, tarkista asennus. Klarer ikke lage finn- delen, sjekk installasjonen din. Peruutettu. Avbrutt. Tämä sivu sisältää muutoksia, joita ei ole lähetetty. Sivun uudelleenlataaminen hylkää nämä muutokset. Denne siden inneholder endringer som ikke er levert. Dersom siden lastes på nytt blir endringene borte. Hylätäänkö muutokset? Forkast endringer? & Hylkää muutokset & Forkast endringer Tiedostonhallinta Filbehandling WWW- selaus Nettlesing Koti Hjem Siirry kotikansioon Gå til « hjemstedet » ditt Siirry paikalliseen kotikansioosi Gå til din lokale « hjemmemappe » Kotisivu Hjemmeside Siirry kotisivulle Gå til « hjemstedet » ditt Siirry kotisivulle Voit määritellä osoitteen, johon tämä painike ohjaa kohdasta Asetukset - > Muokkaa ohjelman Konqueror asetuksia - > Yleiset asetukset. Gå til « hjemmemappa ». Du kan velge hvilken adresse du kommer til med denne knappen under Innstillinger & # 160; → Sett opp Konqueror & # 160; → Generelt. Tämä välilehti sisältää muutoksia, joita ei ole lähetetty. Välilehden irrottaminen hylkää nämä muutokset. Denne fanen inneholder endringer som ikke er levert. Hvis fanen frakobles, forsvinner disse endringene. Tämä näkymä sisältää muutoksia, joita ei ole lähetetty. Näkymän sulkeminen hylkää nämä muutokset. Denne visningen inneholder endringer som ikke er levert. Hvis visningen lukkes, forsvinner disse endringene. Tämä välilehti sisältää muutoksia, joita ei ole lähetetty. Välilehden sulkeminen hylkää nämä muutokset. Denne fanen inneholder endringer som ikke er levert. Hvis fanen lukkes, forsvinner disse endringene. Haluatko varmasti sulkea kaikki muut välilehdet? Er du sikker på at du vil lukke alle andre faner? Sulje muut välilehdet - toiminnon varmistus Bekreft at andre faner skal lukkes Tämä välilehti sisältää muutoksia, joita ei ole lähetetty. Muiden välilehtien sulkeminen hylkää nämä muutokset. Denne fanen inneholder endringer som ikke er levert. Hvis andre faner lukkes, forsvinner disse endringene. Tämä välilehti sisältää muutoksia, joita ei ole lähetetty. Kaikkien välilehtien päivittäminen hylkää nämä muutokset. Denne fanen inneholder endringer som ikke er levert. Hvis alle fanene lastes på nytt forsvinner disse endringene. Kirjoita kohde Skriv inn mål Osoite% 1 ei ole oikeanmuotoinen % 1 er ikke gyldig Kopioi valitut tiedostot kohteesta% 1 kohteeseen: Kopier de valgte filene fra «% 1 » til: Siirrä valitut tiedostot kohteesta% 1 kohteeseen: This menu entry empties the closed items history Flytt de valgte filene fra «% 1 » til: This menu entry empties the closed items history Tyhjennä suljettujen tietueiden historia Tøm historien over lukkede faner Hallitse... Håndter & # 160; … Uusi & ikkuna Nytt & vindu & Kahdenna ikkuna & Klon vindu Lähetä & linkin osoite... Send & lenkeadresse & # 160; … & Lähetä tiedosto... Send fil & # 160; … & Avaa kohde Åpne & adresse Avaa & tiedosto Åpne fil & # 160; … & Etsi tiedosto... & Finn fil & # 160; … & Käytä index. html- tiedostoa Bruk & index. html Lukitse nykyiseen sijaintiinThis option links konqueror views Lås i denne posisjonenThis option links konqueror views & Linkkinäkymä Lenkevisning Suljetut välilehdet Lukkede faner Istunnot@ action: inmenu Go Økter@ action: inmenu Go Useimmin käydyt@ action: inmenu Go Oftest besøkt@ action: inmenu Go Viimeksi vieraillut@ action: inmenu Go Nylig besøkt@ action: inmenu Go Näytä historia Vis historie Tallenna näkymän profiili & nimellä... Lagre & visningsprofil & # 160; som & # 160; … Aseta lisäosien asetukset... Tilpass utvidelser & # 160; … Oikoluvun asetukset... Sett opp stavekontrollen & # 160; … Jaa näkymä & pystysuunnassa Delt visning & venstre/ høyre Jaa näkymä & vaakasuunnassa Delt visning & topp/ bunn & Kahdenna nykyinen välilehti & Klon gjeldende fane Irrota nykyinen välilehti Koble fra gjeldende fane & Sulje aktiivinen näkymä Lukk den valgte visninga Näytä seuraava välilehti Ta i bruk neste fane Näytä edellinen välilehti Ta i bruk forrige fane Näytä välilehti% 1 Ta i bruk fane% 1 Siirrä välilehteä vasemmalle Flytt faner til venstre Siirrä välilehteä oikealle Flytt faner til høyre Tulosta vianjäljitystiedot Dump feilsøkingsinformasjon & Muokkaa näkymän profiileja... & Tilpass visningsprofiler & # 160; … Lataa & näkymän profiili Last & visningsprofil & Pakota uudelleenlataus & Tving omlasting Pysäytä & Stopp Sijainti: & Adresse: Sijaintipalkki Adresselinje Sijaintirivi Syötä osoite tai haettava termi. Adresselinje Skriv inn en nettadresse eller søkeuttrykk. Tyhjennä sijaintirivi Tøm adresselinje Tyhjennä sijaintirivi Tyhjentää sijaintirivin sisällön. Tøm adresselinje Tømmer innholdet i adresselinja. & Kirjanmerkit & Bokmerker Lisää kirjanmerkkeihin Lag bokmerke for dette stedet & Johdatus Konqueroriin Introduksjon til & Konqueror Siirry Gå til Siirry Siirtyy sijaintirivin kohteeseen. Gå til Går til siden som er skrevet inn i adresselinja. Siirry yläkansioon Jos olet esimerkiksi osoitteessa file: / home /% 1, tätä napsauttamalla pääset osoitteeseen file: / home. Gå inn i foreldremappa Eksempel: Om nåværende sted er file: / home /% 1 vil du havne i file: / home ved å trykke denne knappen. Siirry yläkansioon Gå inn i foreldremappa Siirry askel taaksepäin selaushistoriassa Gå ett steg tilbake i lesehistorien Siirry askel eteenpäin selaushistoriassa Gå ett steg fram i lesehistorien Siirry askel taaksepäin suljettujen välilehtien historiassa Gå ett steg tilbake i historien for lukkede faner Päivitä nykyinen asiakirja Tätä toimintoa voidaan käyttää esimerkiksi verkkosivujen päivittämiseen, joita on muokattu edellisen latauskerran jälkeen. Last gjeldende dokument på nytt Det kan f. eks. være nødvendig å oppfriske nettsider som har blitt endret siden de ble lastet for å se forandringene som har blitt gjort. Päivitä nykyinen asiakirja Laster gjeldende dokument på nytt Päivitä kaikki välilehdissä olevat asiakirjat Tätä toimintoa voidaan käyttää esimerkiksi verkkosivujen päivittämiseen, joita on muokattu edellisen latauskerran jälkeen. Last alle faner som vises på nytt Det kan f. eks. være nødvendig å oppfriske nettsider som har blitt endret siden de ble lastet for å se forandringene som har blitt gjort. Päivitä kaikki välilehdet Laster alle dokumenter som vises i fane på nytt Lopeta asiakirjan lataaminen Kaikki verkkosiirrot lopetetaan ja Konqueror näyttää siihen mennessä vastaanotetun sisällön. Stopp nedlasting av dokumentet Alle nettverksoverføring stoppes og Konqueror viser innholdet som er mottatt så langt. Päivitä nykyinen asiakirja Tätä toimintoa voidaan käyttää esimerkiksi verkkosivujen päivittämiseen, joita on muokattu edellisen latauskerran jälkeen. Kaikki sivulla sijaitsevat kuvat ladataan uudestaan, vaikka ne löytyisivätkin välimuistista. Last gjeldende dokument på nytt Det kan f. eks. være nødvendig å oppfriske nettsider som har blitt endret siden de ble lastet for å se forandringene som har blitt gjort. Om det er bilder på sida blir de lastet inn på nytt, selv om de finnes i hurtiglageret. Pakota nykyisen välilehden uudelleenlataus Last inn på nytt det dokumentet som nå vises, med alle bilder som er inneholdt i siden Pysäytä asiakirjan lataaminen Stopp lasting av dokumentet Leikkaa valitut tekstit tai tiedostot ja siirtää ne leikepöydälle Tämän jälkeen voit käyttää Liitä - komentoa Konquerorissa ja muissa KDE- sovelluksissa. Klipp ut merket tekst eller element( er) og flytt det til systemutklippstavla. Utklippet blir da tilgjengelig for Lim inn - kommandoen i Konqueror og andre KDE- programmer. Siirtää valitut tekstit tai tiedostot leikepöydälle Flytter valgt( e) tekst/ element( er) til utklippstavla Kopioi valitut tekstit tai tiedostot ja siirtää ne leikepöydälle Tämän jälkeen voit käyttää Liitä - komentoa Konquerorissa ja muissa KDE- sovelluksissa. Kopier merket tekst eller element( er) til systemutklippstavla Kopien blir da tilgjengelig for Lim inn - kommandoen i Konqueror og andre KDE- programmer. Kopioi valitut tekstit tai tiedostot leikepöydälle Kopier valgt tekst eller element( er) til utklippstavla Liittää aikaisemmin leikatun tai kopioidun sisällön Liittäminen toimii myös muista KDE- sovelluksista kopioidulle tai leikatulle tekstille. Lim inn forrige utklipp fra utklippstavla Dette virker også for tekst kopiert eller klippet ut fra andre KDE- programmer. Liittää leikepöydän sisällön Lim inn innholdet i utklippstavla Tulosta nykyinen asiakirja Valinta avaa ikkunan, jossa voit asettaa erilaisia asetuksia, kuten kopioiden lukumäärän ja käytettävän tulostimen. Ikkuna mahdollistaa myös KDE: n tulostusjärjestelmän muiden palvelujen käytön, kuten PDF- tiedostojen luonnin nykyisestä asiakirjasta. Skriv ut det gjeldende dokumentet Et dialogvindu vises hvor man kan gjøre en del valg som å velge antall kopier eller skriver som skal brukes. Dialogen gir tilgang til spesielle utskriftstjenester i KDE som å lage PDF- fil fra gjeldende dokument. Tulosta asiakirja Skriv ut gjeldende dokument Jos index. html- tiedosto on olemassa, avaa sen siirryttäessä kansioon. Hvis index. html finnes i en mappe, så åpne den når mappa åpnes. Lukitussa näkymässä kansioita ei voi vaihtaa. Käytä tätä linkkinäkymän kanssa tutkiaksesi saman kansion useita tiedostoja En låst visning kan ikke bytte mappe. Bruk i kombinasjon med « lenkevisning » for å utforske mange filer i en mappe Asettaa näkymän "linkitetyksi". Linkitetty näkymä seuraa kansiovaihtoja muissa linkitetyissä näkymissä. Setter visningen til « lenket ». En lenket visning følger mappe- endringer gjort i andre lenkede visninger. Kopioi tiedostoja... Kopier & filer & # 160; … & Siirrä tiedostoja... Flytt filer & # 160; … Välilehtiin pyydettiin avaamaan yli 20 kirjanmerkkiä, mikä voi kestää jonkin aikaa. Jatketaanko? Du har bedt om å åpne mer enn 20 bokmerker i faner. Dette kan ta noe tid. Fortsette? Avaa kirjanmerkkikansio välilehtiin Åpne bokmerkemappa i nye faner Avaa & tässä ikkunassa Åpne i dette & vinduet Avaa asiakirjan tässä ikkunassa Åpne dokumentet i dette vinduet & Avaa uudessa ikkunassa Åpne i nytt & vindu Avaa asiakirjan uudessa ikkunassa Åpne dokumentet i et nytt vindu Avaa & uudessa välilehdessä Åpne i et & ny fane Avaa asiakirjan uudella välilehdellä Åpne dokumentet i ny fane Avaa & ohjelmalla & Åpne med Avaa ohjelmalla% 1@ action: inmenu View Åpne med% 1@ action: inmenu View & Näkymä & Visningsmodus Tässä ikkunassa on useita välilehtiä avoinna. Haluatko varmasti sulkea ikkunan? Du har flere faner åpne i dette vinduet, er du sikker på at du vil lukke det? Tämä välilehti sisältää muutoksia, joita ei ole lähetetty. Ikkunan sulkeminen hylkää nämä muutokset. Denne fanen inneholder endringer som ikke er levert. Hvis vinduet lukkes, forsvinner disse endringene. Tämä välilehti sisältää muutoksia, joita ei ole lähetetty. Ikkunan sulkeminen hylkää nämä muutokset. Denne siden inneholder endringer som ikke er levert. Hvis vinduet lukkes, forsvinner disse endringene. Sivupalkki ei ole toiminnallinen tai saatavilla. Uutta tietuetta ei voida lisätä. Sidestolpen din fungerer ikke eller er utilgjengelig. Du kan ikke legge til en ny oppføring. Verkkosivupalkki Utvidet sidestolpe Lisätäänkö uusi verkkolaajennus ”% 1 ” sivupalkkiin? Legg den nye nettutvidelsen «% 1 » til sidestolpen? Asetuksissa on virhe.% 1 on määritelty tämän tiedostotyypin avaamiseen, mutta avaaminen ei onnistu. Det ser ut til at det er en feil i oppsettet. Du har forbundet konqueror med% 1, men den kan ikke vise slike filer. Hallitse istuntoja Håndter økter Avaa & Åpne Muuta istunnon nimeä Endre navn på økt Tallenna istunto Lagre økt Istunto nimeltä ”% 1 ” on jo olemassa, korvataanko se? Det finnes fra før en økt som heter «% 1 », vil du overskrive den? Istunto olemassa, ylikirjoitetaanko? Økt finnes. Skrive over? % 1 Käyty viimeksi:% 2 Käyty ensimmäisen kerran:% 3 Käyntien lukumäärä:% 4 % 1 Sist besøkt:% 2 Først besøkt:% 3 Antall besøk:% 4 Sekalaiset@ title: window Diverse@ title: window Historia Historie Järjestä Sorter Sivu, jota yrität katsoa, luotiin lähetettyjen lomaketietojen perusteella. Jos lähetät tiedot uudelleen, kaikki toiminnot suoritetaan uusiksi (kuten haut, verkko- ostokset jne.). Siden som blir forsøkt vist er et resultat av postet skjemadata. Om dataene videresendes vil alle handlinger som er gjort i skjemaet (som å søke eller handle) gjøres om igjen. Lähetä uudelleen Send på nytt Asetukset Sett opp Lisäosat Utvidelser & Kumoa: Suljettu välilehti Angre: Lukket fane & Kumoa: Suljettu ikkuna Angre: Lukket vindu Kumoa Angre Tässä ikkunassa on avoinna useita välilehtiä. Näkymäprofiilin lataaminen sulkee ne. Du har flere faner åpne i dette vinduet. De blir lukket hvis du laster inn en visningsprofil. Lataa näkymäprofiili Last visningsprofil Tämä välilehti sisältää muutoksia, joita ei ole lähetetty. Profiilin lataaminen hylkää nämä muutokset. Denne fanen inneholder endringer som ikke er levert. Hvis en visningsprofil lastes, forsvinner disse endringene. Tämä valinta vähintään kahdessa näkymässä asettaa nämä näkymät "sidotuiksi". Kun vaihdat kansiota yhdessä näkymässä, muissa sidotuissa näkymissä päivitetään näkymä samaan kansioon. Tämä on erityisen hyödyllistä eri tyyppisissä näkymissä, kuten kansionäkymässä tai kuvakenäkymässä. Ominaisuutta voidaan käyttää myös komentoikkunan kanssa. Å merke av denne boksen i minst to visninger gjør at disse visningene knyttes sammen. Hvis du da bytter mappe i en visning, vil visningen den er knyttet til automatisk bli oppdatert (viser gjeldende mappe). Dette er spesielt nyttig med forskjellige typer visning, som f. eks mappetre og ikonvisning, eller detaljert visning, kanskje også et konsoll. Sulje näkymä Lukk visning pysähtynyt Stanset Avaa uusi välilehti Åpne i en ny fane Kopioi linkin osoite & Kopier lenkeadresse & Tyhjennä historia Tøm historien & Asetukset... & Innstillinger & # 160; … & Nimen mukaan Etter & navn & Päivämäärän mukaan Etter & dato Etsi historiasta Søk i historie Haluatko tyhjentää koko historian? Er du sikker på at du vil tømme hele historien? Tyhjennetäänkö historia? Tøm historien? Esikatsele ohjelmalla% 1 Forhåndsvis & i% 1 Näytä% 1 Vis% 1 Piilota% 1 Skjul% 1 Profiilinhallinta Profilbehandling & Uudelleennimeä profiili & Gi profilen nytt navn & Poista profiili & Slett profil Käynnistä ilman oletusikkunaa Start uten et standardvindu Esilataa myöhempää käyttöä varten Last inn for senere bruk Avattava profiili Profil som skal åpnes Listaa saatavilla olevat profiilit List opp tilgjengelige profiler Listaa saatavilla olevat istunnot List opp tilgjengelige økter Avattava istunto Økt som skal åpnes Tälle verkko- osoitteelle käytettävä MIME- tyyppi (esim. text/ html tai inode/ directory). Mimetype for bruk til denne URL- en, (for eksempel text/ html eller inode/ directory) Osoitteille, jotka viittaavat tiedostoihin, avaavat kansion ja valitsevat tiedoston avaamatta sitä. For URL- er som peker på en fil åpnes mappa og fila markeres, i stedet for at selve fila åpnes Avattava kohde Adresse som skal åpnes Sivupalkin testiliitännäinen@ action: inmenu Add Testmodul for sidestolper@ action: inmenu Add Historiasivupalkki@ title: tab Modul for historie- sidestolpe@ title: tab Historiasivupalkki Voit asettaa historiasivupalkin asetuksia tässä. Historikksidestolpen. Tilpass historikksidestolpen her. Ylätietuetta% 1 ei löydy kansiopuusta. Sisäinen virhe. @ label Klarer ikke finne foreldreelementet% 1 i treet. Intern feil. @ label Polku tai verkko- osoite: @ title: window Sti eller URL: @ title: window Lisää kansiosivupalkki Legg til modul for mappe- sidestolpe Luo uusi kansio & Lag ny mappe Poista kansio Slett mappe Poista kirjanmerkki Slett bokmerke Avaa uudessa ikkunassa Åpne i et nytt vindu Avaa kansio välilehtiin Åpne mappa i faner Haluatko varmasti poistaa kirjanmerkkikansion ”% 1 ”? Er du sikker på at du vil fjerne bokmerkemappa «% 1 »? Haluatko varmasti poistaa kirjanmerkin ”% 1 ”? Er du sikker på at du vil slette bokmerket «% 1 »? Kirjanmerkkikansion poisto Sletting av bokmerkemappe Kirjanmerkin poisto Bokmerkesletting Kirjanmerkin ominaisuudet Bokmerkeegenskaper Sijainti: Adresse: Lisää kirjanmerkki Legg til bokmerke Luo uusi kansio... & Lag ny mappe & # 160; … Siirrä roskakoriin Flytt til papirkurven Uudelleennimeä Endre navn Poista linkki Slett lenke Uusi kansio Ny mappe Syötä kansion nimi: Oppgi mappenavn: Laajennettu sivupalkki Utvidet sidestolpe Palaa järjestelmän oletukseen Sett tilbake til standardverdiene Sivupalkin asetukset Tilpass sidestolpen Lisää uusi Legg til ny Useat näkymät Flere visninger Näytä välilehdet vasemmalla Vis faner til venstre Näytä asetuspainike Vis innstillingsknapp Sulje sivupalkki Lukk sidestolpe Tämä tietue on jo olemassa. Denne oppføringa finnes fra før. Tämä poistaa kaikki tietueet sivupalkista ja palauttaa järjestelmän oletusarvot Toimenpidettä ei voida peruuttaa. Haluatko jatkaa? Her fjernes alle oppføringene fra sidepanelet og systemets standardverdier legges til. Valget kan ikke gjøres om. Vil du fortsette? Siirrä välilehdet oikealle Vis faner til høyre Aseta nimi Angi navn Syötä nimi: Oppgi navnet: Syötä osoite: Skriv inn en nettadresse: Haluatko varmasti poistaa välilehden "% 1"? Er du sikker på at du vil fjerne% 1 - fanen? Navigaatiopalkin asetuspainike on piilotettu. Asetuspainikkeen saa uudelleen esillenapsauttamalla hiiren oikeaa painiketta minkä tahansa navigaatiopaneelin painikkeen päällä ja valitsemalla "Näytä asetuspainike". Navigeringspanelets innstillingsknapp er skjult. Klikk høyre musknapp på noen av navigeringspanelets knapper for å få den synlig, og velg « Vis innstillingsknapp ». Aseta nimi... Angi navn & # 160; … Aseta verkko- osoite... Angi nettadresse & # 160; … Aseta kuvake... Angi ikon & # 160; … Web- moduuli Nettmodul Aseta verestysaikaväli (0 = ei käytössä) Angi tidsgrense for oppfriskning (0 slår av) min minutter s@ action: inmenu Add sekunder@ action: inmenu Add Web- sivupalkki@ title: window Modul for nett- sidestolpe@ title: window Lisää web- sivupalkki Legg til modul for nett- sidestolpe Avaa linkki Åpne & lenke Käytä automaattista päivitystäKDE 4 tag line, see http: // kde. org/ img/ kde40. png Angi & automatisk omlastingKDE 4 tag line, see http: // kde. org/ img/ kde40. png Vapaudu. Vær fri. Konqueror -- tiedostonhallintaohjelma, WWW- selain ja yleinen asiakirjannäytin. Link that points to the first page of the Konqueror 'about page', Starting Points contains links to Home, Network Folders, Trash, etc. Konqueror er en nettleser, filbehandler og universell dokumentviser. Link that points to the first page of the Konqueror 'about page', Starting Points contains links to Home, Network Folders, Trash, etc. Aloituskohdat Utgangspunkter Johdanto Introduksjon Vinkit Tips Määritykset Spesifikasjoner Henkilökohtaiset tiedostot Dine personlige filer Roskakori Papirkurv Roskakorin sisältö Bla gjennom og gjenopprett fra papirkurven Verkkokansiot Nettverksmapper Jaetut tiedostot ja kansiot Delte filer og mapper Pääsy kirjanmerkkeihin Kjapp tilgang til bokmerkene dine Seuraava: Johdanto Konqueroriin Neste: En innføring i Konqueror Etsi webistä Søk på verdensveven Konqueror tekee tiedostojen käytön ja hallinnan helpoksi. Voit selata sekä paikallisia kansioita että verkkokansioita nauttien samalla edistyksellisistä ominaisuuksista kuten tehokkaasta tiedostojen ja verkkosivujen esikatselusta. Konqueror gjør det enkelt å arbeide med filer. Når du blar gjennom lokale mapper eller nettverksmapper, kan du dra nytte av avanserte funksjoner som f. eks. sidestolpen og forhåndsvisning. Konqueror sisältää runsaasti ominaisuuksia, mutta on silti helppokäyttöinen WWW- selain. Kirjoita haluamasi Internet- osoite (esim. http: // www. kde. org) ja paina Enteriä. Voit avata kohteita myös kirjanmerkeistä. Konqueror er også en funksjonsrik og lettbrukt nettleser som du kan utforske verdensveven med. Skriv inn Internett- adressen (f. eks. http: // www. kde. org) til den nettsiden du vil se i adresselinja, og trykk Enter. Du kan også velge et bokmerke fra bokmerkemenyen. Jos haluat palata edelliselle sivulle, napsauta työkalurivin painiketta. Dersom du vil gå tilbake til siden du var på, trykk tilbake- knappen på verktøylinja. Jos haluat siirtyä kotikansioon, napsauta painiketta. Dersom du vil gå til hjemmemappa, trykk hjem- knappen. Jos haluat tarkempaa tietoa Konquerorista, napsauta tästä. Trykk her for å se mer detaljert dokumentasjon om Konqueror. Vinkki: Jos haluat Konqueror- selaimen käynnistyvän nopeammin, voit ottaa tämän aloitussivun pois käytöstä. Aloitussivun voi palauttaa valitsemalla Ohje - > Johdatus Konqueroriin ja valitsemalla tämän jälkeen Asetukset - > Tallenna profiili "WWW- selailu". Justeringstips: Hvis du vil at nettleseren Konqueror skal starte raskere, kan du skru av denne informasjonen ved å trykke her. Du kan skru den på igjen ved å gå til Hjelp & # 160; → Introduksjon til Konqueror, og deretter trykke på Innstillinger & # 160; → Lagre visningsprofil som & # 160; … →« Nettlesing ». Seuraava: Vinkit ja niksit Neste: Tips og triks Konqueror on suunniteltu Internetin standardeja silmällä pitäen. Konquerorin kehittäjien tavoitteena on toteuttaa täysi tuki virallisten organisaatioiden, kuten W3C: n ja OASIS: n, määrittelemille standardeille. Lisäksi Konqueror tukee useita Internetissä käytettäviä de facto - standardeja ja - ominaisuuksia. Tällaisia ovat muun muassa verkkosivujen tunnuskuvakkeet (favicon), Internetin hakupalvelut ja XBEL- kirjanmerkit. Konqueror er laget for å følge og støtte Internett- standardene. Målet er å fullt ut implementere de offisielt vedtatte standardene fra organisasjoner som W3 og OASIS, mens det også legges til støtte for andre nyttige funksjoner som har blitt de facto- standarder på Internett. Konqueror støtter funksjoner som favicon, vevsnarveier og XBEL bookmerker, i tillegg til: Tuetut standardit Standardstøtte Lisävaatimukset * Andre krav * DOM (taso 1, osittain taso 2), joka perustuu HTML 4. 01 - standardiin DOM (Nivå 1, delvis nivå 2) basert HTML 4. 01 sisäänrakennettu innebygd Tyyliarkit (CSS 1, osittain CSS 2) Stilark (CSS 1, delvis CSS 2) ECMA- 262 Edition 3 (vastaa karkeasti Javascript- versiota 1. 5) ECMA- 262 3. utgave (tilsvarer grovt sett Javascript 1. 5) Javascript ei ole käytössä (yleinen asetus). Ota Javascript käyttöön täältä. Javaskript er skrudd av (globalt). Skru på Javaskript her. Javascript on käytössä (yleinen asetus). Muuta Javascriptin asetuksia täällä. Javaskript er skrudd på (globalt). Tilpass Javaskript her. Secure Java reg; - tuki Sikker Java reg; - støtte JDK 1. 2. 0 (Java 2) yhteensopiva VM (Blackdown, IBM tai Sun) JDK 1. 2. 0 (Java 2) kompatibel VM (Blackdown, IBM eller Sun) Ota Java käyttöön (yleinen asetus). Skru på Java (globalt) her. Netscape Communicator reg; - laajennukset (Flash, Real Audio, Real Video, jne.) Netscape Communicator reg; programtillegg (for visning Flash reg;, Real reg; Audio, Real reg; Video, osv.) Secure Sockets Layer Secure Sockets Layer (TLS/ SSL v2/ 3) suojattuja Internet- yhteyksiä varten (168- bittiseen salaukseen asti) (TLS/ SSL v2/ 3) for sikker kommunikasjon i opptil 168 bit OpenSSL OpenSSL Kaksisuuntainen 16- bittinen Unicode- tuki Toveis 16bits unicode- støtte Lomakkeiden automaattinen täydentäminenTitle of an html 'group box' explaining konqueror features Autofullføring av skjemaerTitle of an html 'group box' explaining konqueror features Ominaisuus Funksjon Kuvatiedostomuodot Bildeformater PNG MNG JPG GIF PNG MNG JPG GIF Yhteyskäytännöt Overføringsprotokoller HTTP 1. 1 (mukaanlukien gzip/ bzip2- pakkaus) HTTP 1. 1 (med gzip - / bzip2- komprimering) ja monet muut... A feature of Konqueror og mye mer & # 160; … A feature of Konqueror Verkko- osoitteiden täydennys Adressefullføring Käsin Manuelt Ponnahdusvalikko Sprettopp automaattinen pikatäydennysLink that points to the first page of the Konqueror 'about page', Starting Points contains links to Home, Network Folders, Trash, etc. (Kort -) automatiskLink that points to the first page of the Konqueror 'about page', Starting Points contains links to Home, Network Folders, Trash, etc. Palaa aloituspaikkoihin Tilbake til utgangspunktene Ohjeet & vinkit Tips og triks Voit käyttää Internet- hakusanoja ja WWW- pikavalintoja. Kirjoittamalla "gg: KDE" Konqueror etsii Googlen avulla Internetistä hakusanalla "KDE". Useiden valmiiksi määriteltyjen pikavalintojen avulla voit hakea tietoa helposti. Voit määritellä myös omia WWW- pikavalintoja. Bruk vevsnarveier: Ved å skrive « gg: KDE » kan du søke på verdensveven med Google etter ordet « KDE ». Mange slike snarveier er lagt inn slik at du enkelt kan søke etter programvare eller slå opp ord i ordbøker. Du kan til og med lage dine egne vevsnarveier. Käytä työkalurivin suurennuslasi- painiketta suurentaaksesi verkkosivulla olevien kirjasinten kokoa. Bruk forstørringsknappen på verktøylinja for å gjøre skrifta på nettsidene større. Kun haluat liittää uuden osoitteen sijaintiriville, voit tyhjentää rivin painamalla työkalurivin & nbsp; rastipainiketta. Når du vil lime inn en ny adresse på adresselinja, vil du kanskje ta bort det som står der fra før ved å trykke på den svarte pila med hvitt kryss på verktøylinja. Jos haluat luoda työpöydälle pikakuvakkeen avoinna olevasta verkkosivusta, vedä osoiterivillä oleva Sijainti- otsikko työpöydälle ja valitse "Linkitä tähän". Lag en lenke på skrivebordet, som peker til den gjeldende siden, ved å dra « Adresse » - merkelappen som er til venstre for adresselinja, slipp den på skrivebordet, og velg « Lenke ». Asetusvalikosta löytyy myös ("Kokonäyttötila"). Tämä ominaisuus on kätevä esitystilaisuuksille. Du finner også « Fullskjermsmodus » i vindusmenyen. Denne funksjonen er nyttig for « Talk » - økter. Divide et impera (lat. "hajoita ja hallitse"): jaa Konquerorin ikkuna kahteen osaan, esim. Ikkuna - > ("Jaa näkymä vasen/ oikea"). Voit käyttää myös muita näkymän profiileja (esim. Midnight Commander) tai luoda omia profiileja. Splitt og hersk ved å dele et vindu i to ruter (« Vindu – Del ruta venstre/ høyre »). Slik kan Konqueror se ut akkurat slik du vil. Det finnes noen ferdiglagde profiler (f. eks. Midnight Commander), og du kan lage dine egne. Jos WWW- palvelin pyytää käyttämään jotain toista selainta, käytä käyttäjäagentti - ominaisuutta. Muista lähettää myös palvelimen ylläpitäjälle palautetta! Bruk funksjonen brukeragent hvis nettsiden du besøker krever at du bruker en annen nettleser (og ikke glem å sende en klage til vevmesteren!) Sivupalkissa oleva historia- kuvake näyttää sivut, joilla olet käynyt hiljattain. Historien i sidestolpen din kan holde rede på de sidene du nylig har besøkt. Käytä välityspalvelinta (proxy) Internet- yhteyden nopeuttamiseen. Bruk en mellomtjener med mellomlager for å få raskere Internett- tilknytning. Tehokäyttäjät arvostavat ominaisuutta, jonka avulla Konsole voidaan upottaa Konquerorin ikkunaan: (Ikkuna - > Näytä komentoikkuna). Avanserte brukere vil sette pris på at konsollet kan legges inn i Konqueror (Innstillinger & # 160; → Vis terminalemulator). Seuraava: Määritykset Neste: Spesifikasjoner Asennetut liitännäiset Installerte tilleggsmoduler Liitännäinen Kuvaus Tiedosto Tyypit Tilleggsmodul Beskrivelse Fil Type Asennettu Installert MIME- tyyppi Kuvaus Jälkiliitteet Liitännäinen Mimetype Beskrivelse Endelser Tilleggsmodul Haluatko ottaa Johdanto- osan pois käytöstä WWW- selailu- profiilissa? Vil du slå av visningen av introduksjonen i nettleser- profilen? Käytetäänkö nopeampaa käynnistystä? Raskere oppstart? Estä Slå av Säilytä Ta vare på Syöte vaaditaan: Trenger informasjon: & Suorita komento... & Kjør skallkommando & # 160; … KShellCmdPlugin:: slotExecuteShellCommand: Tapahtui sovellusvirhe, ilmoita asiasta vikajärjestelmään. KShellCmdPlugin:: slotExecuteShellCommand: Programfeil, vennligst send inn feilrapport. Komentoja voidaan suorittaa vain omalla tietokoneella. Du kan bare kjøre skallkommandoer på lokale mapper. Suorita komento Kjør skallkommando Suorita nykyisessä hakemistossa komento: Kjør skallkommando i denne mappa: Komennon ”% 1 ” tulosteNAME OF TRANSLATORS Resultat fra kommando: «% 1» NAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Christian A. Strømmen, Rune Nordvik, Andreas Landmark, Axel Bojer, Klaus Ade Johnstad, Børre Gaup, Gunnhild Lurås, Eskild HustvedtEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org knuty@ skolelinux. no, number1@ realityx. net, rune@ linuxnorge. com, andreas. landmark@ skolelinux. no, axelb@ skolelinux. no, klaus@ skolelinux. no, boerre@ skolelinux. no, gluras@ c2i. net, zerodogg@ skolelinux. no & Ikkuna Vindu Sijaintirivi Adresselinje Kirjainmerkkityökalurivi Bokmerkelinje & Profiilin nimi: & Profilnavn: Tallenna & verkko- osoitteet profiiliin@ action: button New session Lagre & nettadresser i profilen@ action: button New session Uusi... @ action: button Save current session Ny & # 160; … @ action: button Save current session Tallenna nykyinen@ action: button Rename session Lagre gjeldende@ action: button Rename session Uudelleennimeä... @ action: button Delete session Gi nytt navn & # 160; … @ action: button Delete session Avaa välilehdet tähän ikkunaan Åpne faner i dette vinduet Tallenna avatut välilehdet ja ikkunat myöhempää käyttöä varten Lagre åpne faner og vinduer så de er lette å hente & Istunnon nimi: Øktnavn: Rajoitukset Begrensninger Verkko- osoitteet & vanhentuvat Nettadresser & foreldes etter Verkko- osoitteiden enimmäismäärä: Maksimum & antall nettadresser: Muokatut kirjasimet sivulle Egne skrifttyper for Uudemmat verkko- osoitteet kuin Nettadresser nyere enn Valitse kirjasin... Velg skrift & # 160; … Vanhemmat verkko- osoitteet kuin Nettadresser eldre enn Näyttää vierailujen lukumäärän, sekä päiväykset ensimmäiselle ja viimeisimmälle vierailulle Viser i tillegg til URL- en, hvor mange ganger man har besøkt URL- en og datoene for første og siste gang du gjorde det Yksityiskohtaiset työkaluvihjeet Detaljerte verktøytips Tyhjennä historia Tøm historien Tämä on sen sivun osoite, jonne Konqueror verkkoselaimena käytettäessä siirtyy Koti- painiketta painettaessa. Käynnistettäessä Konqueror tiedostonhallintana painike siirtyy vastaavasti kotikansioosi. Dette er URL- en til det nettstedet som Konqueror (som nettleser) hopper til når det blir trykket på « Home » - knappen. Når Konqueror startes tom filbehandler, gir den knappen et hopp til din lokale hjemmemapper i stedet. Suljettujen tietueiden enimmäismäärä Maksimalt antall lukkede elementer Tämä asettaa muistiin tallennettavien suljettujen tietueiden enimmäismäärän. Tätä rajaa ei voi ylittää. Dette stiller inn største antall lukkede elementer som blir lagret i minnet. Denne grensen blir ikke overskredet. Avaa kansiot eri ikkunoihin Åpne mapper i separate vinduer Jos tämä on valittu, Konqueror avaa uuden ikkunan avatessasi kansiota sen sijaan, että näyttäisi kansion sisällön nykyisessä ikkunassa. Hvis du velger dette, åpner Konqueror et nytt vindu når du åpner en mappe, istedenfor å vise innholdet av mappa i det gamle vinduet. Näytä tiedostovihjeet Vis filtips Tässä voit vaikuttaa siihen, haluatko nähdä tiedoston lisätiedot ponnahdusikkunassa hiirikohdistimen ollessa sen yllä Her kan du bestemme om du vil se et lite oppsprettsvindu med mer informasjon om fila når musepekeren flyttes over en fil Näytä esikatselu työkaluvihjeessä Vis forhåndsvisning i filtips Tässä voit vaikuttaa siihen, haluatko ponnahdusikkunan näyttävän tiedostosta suuremman esikatselun hiirikohdistimen ollessa sen yllä Her kan du bestemme om oppsprettsvinduet skal inneholde en større forhåndsvisning for fila når musepekeren flyttes over den Näytä roskakorin ohittava Poista valikoissa Vis i « Slett » - menyen oppføringer som ikke bruker papirkurven Poista valinta tästä, ellet halua Poista- valikkokomennon näkyvän työpöydällä ja tiedostonhallinnan valikoissa. Voit silti yhä poistaa tiedostoja roskakoria käyttämättä painamalla Vaihto- näppäintä samalla, kun valitse ” Siirrä roskakoriin ”. Ta bort krysset her hvis du ikke vil ha kommandoer fra « Slett » - menyen vist på skrivebordet og i filbehandlerens menyer og kontekstmenyer. Du kan likevel slette filer utenom papirkurven ved å holde Shift- tasten nede mens du bruker « FLytt til papirkurven ». Tiedosto- valikon Avaa sovelluksessa - tietueiden määrä Antall Åpne med- innslag i Filmenyen Vakiokirjasin Standard skrift Tekstin näyttämiseen Konqueror- ikkunoissa käytettävä kirjasin. Dette er skrifta som brukes til å vise tekst i Konqueror- vinduer. Historiatietueiden enimmäismäärä näkymää kohden Største antall historieinnslag i én visning Vahvista tiedoston poistaminen Be om bekreftelse for å slette en fil. Määrittää, pyytääkö Konqueror vahvistamaan, kun tiedostoa poistetaan käyttämättä roskakoria. Varoitus: näin poistettuja ei voi palauttaa, joten tämä asetus kannattaa jättää käyttöön. Dette valget angir om Konqueror skal be om bekreftelse når du sletter en fil uten å bruke papirkurven. ADVARSEL: filer som er slettet kan ikke gjenopprettes, så det anbefales å la denne bekreftelsen stå på. Vahvista siirto roskakoriin Be om bekreftelse for å flytte til papirkurven Määrittää, pyytääkö Konqueror vahvistamaan tiedoston siirron roskakoriin, mistä sen voi palauttaa helposti. Dette valget angir om Konqueror skal be om bekreftelse når du flytter en fil til papirkurven, derfra kan den lett gjenopprettes. Jos asetettu, avattaessa istuntoa istunnonvalinnasta välilehdet avataan nykyisiin ikkunoihin. Hvis dette er på. blir fanene åpnet inne i det gjeldende vinduet når en økt åpnes innefra øktdialogen. % 1 @% 2 % 1 på% 2 Edustaväri Forgrunn Taustaväri Bakgrunn Väri 1 Farge 1 Väri 2 Farge 2 Väri 3 Farge 3 Väri 4 Farge 4 Väri 5 Farge 5 Väri 6 Farge 6 Väri 7 Farge 7 Väri 8 Farge 8 Edustaväri (voimakas) Forgrunn (intens) Taustaväri (voimakas) Bakgrunn (intens) Väri 1 (voimakas) Farge 1 (intens) Väri 2 (voimakas) Farge 2 (intens) Väri 3 (voimakas) Farge 3 (intens) Väri 4 (voimakas) Farge 4 (intens) Väri 5 (voimakas) Farge 5 (intens) Väri 6 (voimakas) Farge 6 (intens) Väri 7 (voimakas) Farge 7 (intens) Väri 8 (voimakas) Farge 8 (intens) Nimetön väriteema Fargeoppsett uten navn Selkeät värit Tilgjengelig fargeoppsett Taustakuvan läpinäkyvyysasetusta ei käytetä, koska työpöytäsi ei tue läpinäkyviä ikkunoita. Innstillinga for gjennomsiktig bakgrunn blir ikke brukt, fordi det ser ut til at skrivebordet ditt ikke har støtte for gjennomsiktige vinduer. Kopioi syöte Kopier inndata Muokkaa profiilia Endre profil Muokkaa profiilia ”% 1 ” Endre profilen «% 1 » Ympäristömuuttujat Endre omgivelsesvariablene Piilota välilehtirivi aina Skjul alltid fanelinja Näytä välilehtirivi tarvittaessa Vis fanelinja ved behov Näytä välilehtirivi aina Vis alltid fanelinja Komentonäytön alapuolella Under terminalvinduene Komentonäytön yläpuolella Over terminalvinduene Valitse oletussijanti Velg startmappe Tämä väriteema käyttää läpinäkyvää taustakuvaa, joka ei näytä olevan tuettu laitteistollasi Dette fargeoppsettet bruker en gjennomsiktig bakgrunn og det ser ikke ut til at skrivebordet ditt støtter dette % 1% 2 % 1, størrelse% 2 Uusi väriteema Nytt fargeoppsett Muokkaa väriteemaa Endre fargeoppsett Uusi näppäinliitoskokoelma Nytt tastaturoppsett Muokkaa näppäinliitoskokoelma Endre tastaturoppsettet Avaa linkki Åpne lenke Lähetä sähköpostia osoitteeseen... Send e- post til & # 160; … Kopioi sähköpostiosoite Kopier e- postadresse Rivihistorian asetukset Valg for rulleminnet Ei rivihistoriaa Intet rulleminne Kiinteä koko: Låst størrelse på rulleminnet: Rajoittamaton koko Ubegrenset rulleminne Tallenna nykyiseen profiiliin Lagre i gjeldende profil Sulje hakupalkki Lukk søkelinja Haku Finn: Haettava teksti Skriv inn søketeksten her Etsii seuraavan osuman Finn neste treff på ditt nåværende søk Etsii edellisen osuman Finn forrige treff på ditt nåværende søk Korosta esiintymät Marker alle Asettaa esiintyminen korostuksen Velg om du vil markere tekst som stemmer med søket Sama kirjainkoko Skill mellom store og små bokstaver Asettaa kirjainkokotarkistuksen haulle Velg om søket skal skille mellom store og små bokstaver Säännöllinen lause Bruk regulære uttrykk Muuttaa hakutekstin tulkinnan säännölliseksi lausekkeeksi Velg om søket skal tolkes som vanlig tekst eller som et regulært uttrykk Haku pääsi loppuun ja aloittaa uudelleen alusta. Søket nådde bunnen, fortsetter på toppen. Haku pääsi alkuun ja aloittaa uudelleen lopusta. Søket nådde toppen, fortsetter fra bunnen. Näppäinyhdistelmä Tastekombinasjon Tuloste Utdata Konsole Konsole Pääte- emulaattori Skallemulator Käytettävän profiilin nimi uudelle instanssille Konsolesta Navn på den profilen du vil ha som standard for nye skall Listaa saatavilla olevat profiilit Vis en liste over de tilgjengelige profilene Käynnistää Konsolen taustalla ja tuo se edustalle, kun F12- näppäintä painetaan Start Konsole i bakgrunnen og la den komme til forgrunnen når du trykker F12 Luo uuden välilehden olemassa olevaan pääteikkunaan uuden pääteikkunan sijaan Lag en ny fane i et eksisterende vindu heller enn å starte et nytt vindu Asettaa uuden ikkunan tai välilehden aloitushakemiston Mappa skallet starter i for nye økter som bruker denne profilen Poista läpinäkyvät taustat käytöstä, vaikka järjestelmä tukisi niitä. Slå av gjennomsiktige bakgrunner, selv om systemet har støtte før dem. Yritä ottaa läpinäkyvyys käyttöön, vaikka järjestelmä ei näytä tukevan sitä. Forsøk å bruke gjennomsiktighet, selv om det ser ut til systemet ikke støtter det. Älä sulje aloitusistuntoa automaattisesti sen loppuessa. Ikke lukk startøkta automatisk når den avslutter. Muuttaa profiiliominaisuuden arvoa. Endre verdien til en profilegenskap. Komennolle annettavat argumentit Argumenter for « kommando » Robert Knight Robert Knight Lars Doelle Lars Doelle Kurt V. Hindenburg Kurt V. Hindenburg Vikakorjauksia ja yleisparannuksia Avlusing og generelle forbedringer Thomas Dreibholz Thomas Dreibholz Yleisparannuksia Generelle forbedringer Chris Machemer Chris Machemer Vikakorjauksia Feilfikser Solaris- tuki ja historia Støtte for Solaris og arbeid på historien Vikakorjauksia ja nopeampi käynnistysnopeus Feilfikser og forbedret oppstartshastighet Peter Silva Peter Silva Merkkausparannuksia Merket forbedringer Lotzi Boloni Lotzi Boloni Upotettu Konsole Työkalurivi ja istuntojen nimet Innebygd Konsole verktøylinjer og øktnavn Upotettu Konsolen Yleisparannuksia Innebygget Konsole Generelle forbedringer Antonio Larrosa Antonio Larrosa Graafisia effektejä Visuelle effekter Koodi kvt- projektista Yleisiä parannuksia Kode fra kvt- prosjektet Generelle forbedringer Warwick Allison Warwick Allison Teeman ja tekstinvalinnan parannuksia Forbedringer av oppsettet og tekstvalgene Dan Pilone Dan Pilone SGI- sovitus SGI- port Kevin Street Kevin Street FreeBSD- sovitus FreeBSD- port Sven Fischer Sven Fischer Dale M. Flaven Dale M. Flaven Martin Jones Martin Jones Kiitos muille osallistujille. Takk også til mange andre. Uusi & välilehti Ny & fane Etäistunto... Nettforbindelse & # 160; … Näytä valikkorivi Vis menylinja Profiilinhallinta... Håndter profiler & # 160; … Useampi kuin yksi välilehti on avoinna tässä ikkunassa. Haluatko sulkea ne kaikki? Det er flere åpne faner i dette vinduet, er det sikkert at du vil avslutte? Vahvista sulkeminen Bekreft lukking Profiilinhallinta Håndter profiler Näytä valikossa Vis i menyen Uusi profiili Ny profil Ei profiileja Ingen tilgjengelige profiler Nimi: Beskrivelse: Taustan läpinäkyvyys: Bakgrunnens gjennomsiktighet: prosenttia Prosent Vaihtele taustaväriä välilehdittäin Varier bakgrunnsfarge for hver fane Poista valinta Fravelg alt Perusasetukset Generelt Nimi: Profilnavn: Profiilia kuvaava nimi Et beskrivende navn på profilen Voit valita komennon, joka suoritetaan, kun uusi pääteistunto luodaan Kommandoen som skal utføres når en ny økt opprettes med denne profilen Aloitushakemisto: Startmappe: Voit valita aloitushakemiston, jota uudet istunnot käyttävät Mappa skallet starter i for nye økter som bruker denne profilen Valitse aloitushakemisto Bla deg fram til en startmappe … & # 160; … Valitse välilehdessä näytettävä kuvake Velg det ikonet du vil vise på økter som bruker denne profilen Ympäristömuuttujat: Miljøvariabler: Muokkaa listaa ympäristömuuttujista Endre lista over omgivelsesvariablene og beslektede verdier Avaa uusi istunto hakemistossa, jossa nykyinen välilehti sijaitsee Start i samme retning som gjeldende fane Näytä tai piilota valikkopalkki uusissa pääteikkunoissa Vis eller skjul menylinja i skallvinduer Näytä valikkopalkki uusissa ikkunoissa Vis menylinja i nye vinduer Välilehtien nimeäminen Fanenavn Paikallisen istunnon muoto: Format på fanenavnene: Normaalin välilehtiotsikon muoto Vanlig format på fanenavnene Lisää muuttuja normaalin välilehden nimeen Endre det vanlige formatet på fanenavnene Etäistunnon muoto: Oppsett for fanenavn på eksterne skall: Välilehden nimen muoto, kun suoritetaan etäkomentoa (esimerkiksi ollessa SSH- yhteydessä toiseen koneeseen) Oppsett på fanenavn der en ekstern kommando utføres (for eksempel en SSH- tilkobling) Lisää muuttuja etäistunnon välilehden nimeen Endre oppsettet for fanenavn på eksterne skall Välilehtirivi Fanelinje Palkin piilotus: Visning av fanelinja: Palkin sijainti: Plassering av fanelinja: Näytä "Uusi välilehti" - ja "Sulje välilehti" - painikkeet välilehtirivillä Vis knappene « Ny fane » og « Lukk fane » i fanelinja Ulkoasu Utseende Väriteema ja tausta Fargeoppsett og bakgrunn Luo uusi väriteema valitan väriteeman pohjalta Lag et nytt fargeoppsett ut fra det valgte oppsettet Muokkaa valittua väriteemaa Endre det valgte fargeoppsettet Poistaa valitun väriteeman Slett det valgte fargeoppsettet Esikatselu: Forhåndsvis: Koko: Tekststørrelse: Valitse kirjasimen koko Juster skriftstørrelsen som brukes i denne profilen Valitse käytettävä kirjasin Endre skrifta som brukes i denne profilen Kirjasin... Endre skrift & # 160; … Pehmeät kirjasimet Jevn skrift Rivihistoria Rulling Näytöltä poistuineita tulosteita ei voi katsella jälkikäteen, jos rivihistoria ei ole käytössä. Skru av rullefeltet og ikke lagre tidligere utdata Älä käytä rivihistoriaa Skru av rulleminnet Voit valita, kuinka monta riviä rivihistoriaan tallennetaan. Begrens hvor mye utdata som lagres til et fast antall linjer Kiinteä rivimäärä: Fast antall linjer: Kuinka monta riviä rivihistoriaan tallennetaan, ennen kuin vanhemmat rivit poistetaan. Antall linjer med utdata som blir lagret Rivihistoriasta ei poisteta mitään, ellet tyhjennä sitä manuaalisesti. Ta vare på all utdata fra skallet Vierityspalkki Rullefelt Näytä vierityspalkki terminaalin vasemmassa reunassa. Vis rullefeltet på venstre side av skallet Vasemmassa reunassa Vis på venstre side Näytä vierityspalkki terminaalin oikeassa reunassa. Vis rullefeltet på høyre side av skallet Oikeassa reunassa Vis på høyre side Vierityspalkkia ei näytetä, mutta rivihistoriaa voi selata esimerkiksi näppäimistön avulla. Skjul rullefeltet Ei näkyvissä Skjult Syöte Inndata Näppäinliitokset Hurtigtaster Näppäinliitokset määrittelevät, miten tietyt erikoisnäppäimet muutetaan merkkijonoiksi, jotka lähetetään aktiivisen pääteohjelman tulkittavaksi. Tastebindinger styrer hvordan kombinasjoner av tastetrykk i skallvinduet omdannes til den tegnstrømmen som sendes til skallprogrammet. Luo uusi näppäinliitoskokoelma valitun kokoelman pohjalta Opprett en ny liste over tastebindinger basert på de markerte bindingene Muokkaa valittua näppäinliitoskokoelmaa Rediger lista over markerte tastebindinger Poista valittu näppäinliitoskokoelma Slett lista over markerte tastebindinger Pääteominaisuudet Skallegenskaper Salli pääteohjelmien tuottaa vilkkuvaa tekstiä Tillatt skallprogrammer å lage blinkende tekstfelter Salli vilkkuva teksti Tillat blinkende tekst Sallii tulosteen keskeytyksen näppäinyhdistelmällä Ctrl+S Tillat at utskrift i vinduet stoppes midlertidig ved å trykke CTRL S Salli vuonhallinta näppäinyhdistelmillä Ctrl+S ja Ctrl+Q Slå på flytkontroll med CTRL+S, CTRL+Q Salli pääteohjelmien muuttaa pääteikkunan kokoa. Tillat skallprogrammer å endre størrelse på vinduet Salli ohjelmien muuttaa pääteikkunan kokoa Tillat programmer å endre størrelse på skallvinduet Ota käyttöön kaksisuuntainen näyttäminen (toimiva vain arabian, farsin ja heprean kanssa) Slå på to- retnings visning i terminaler (bare gyldig for arabisk, farsi eller hebraisk) Käytä kaksisuuntaista näyttämistä Slå på tekstvisning i begge retninger Hiiren käyttäytyminen Mushandlinger Kaksoisnapsautusvalinnan sanamerkit: Ordtegn for markering ved dobbelttrykk: Lisää tähän merkit, jotka kirjaimien lisäksi katsotaan kuuluvaksi samaan sanaan kaksoisnapsautettaessa tekstiä pääteikkunassa. Tegn som regnes som del av et ord ved dobbeltklikking for å velge hele ord i skallet Kolmoisnapautus valitsee seuraavasta sanasta eteenpäin Tredobbelt klikk velger forover fra dette ordet Kaikki merkit seuraavasta sanasta rivin loppuun tulevat valituiksi. Alle tegn fra det ordet der markøren står og fram til linjeslutt blir markert. Osoitin Skrivemerke Mikäli valittu, kohdistin vilkkuu säännöllisin väliajoin. Skrivemerket skal blinke regelmessig Vilkkuva kohdistin Blinkende skrivemerke Osoittimen muoto: Skrivemerkeform: Voit valita kohdistimen muodonThe shape of the cursor Endre form på skrivemerketThe shape of the cursor PalikkaThe shape of the cursor, similar to a capital I BlokkThe shape of the cursor, similar to a capital I I- palkkiThe shape of the cursor I- bjelkeThe shape of the cursor Alaviiva Understreking Asettaa kohdistimen värin vastaamaan sen alla olevan merkin väriä Bestem at skrivemerket skal passe med fargen på tegnet under merket. Kohdistimen väri vastaa nykyistä merkkiä Skrivemerkets farge skal passe med gjeldende tegn Asettaa kohdistimen käyttämään kiinteää väriä Bruk en selvvalgt, fast farge for skrivemerket Kiinteä väri: Selvvalgt skrivemerkefarge: Valitse osoittimen piirtämiseen käytetty väri Velg farge som skal brukes til å tegne opp skrivemerket Merkistö Tegnkoding Oletusmerkistökoodaus: Standard tegnkoding: Muuta Velg UusiTitle of the area where you test your keys are properly configured Legg tilTitle of the area where you test your keys are properly configured Kokeilukenttä Testområde Syöte: Inndata: Tuloste: Utdata: Luo uuden profiilin valitun profiilin pohjalta Lag en ny profil basert på den valgte profilen Uusi... Ny profil & # 160; … Muokkaa valittua profiilia Rediger de( n) valgte profilen( e) Muokkaa... Rediger profil & # 160; … Poistaa valitun profiilin Slett de( n) valgte profilen( e) Poista Slett profil Asettaa valitun profiilin oletusprofiiliksi uusille pääteistunnoille Sett den valgte profilen som standard for nye skalløkter Aseta oletusprofiiliksi Velg som standard Siirrä valittua profiilia ylemmäs valikon luettelossa Flytt den markerte profilen oppover i menylista Siirrä valittua profiilia alemmas valikon luettelossa Flytt den markerte profilen nedover i menylista Etäyhteys Nettforbindelse Kone: Vertsmaskin: Hae... Slå opp & # 160; … SSH SSH SFTP Secure FTP Tallenna mukautettuna istuntonaNAME OF TRANSLATORS Lagre som tilpasset øktNAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Hans Petter Bieker, Knut Erik Hollund, Knut Yrvin, Eskild Hustvedt, Axel Bojer, Jørgen Grønlund, Bjørn Kvisli, Alexander Nicolaysen Sørnes, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org bieker@ kde. org, khollund@ responze. net, knuty@ skolelinux. no, zerodogg@ skolelinux. no, axelb@ skolelinux. no, jorgenhg@ broadpark. no, bjorn. kvisli@ gmail. com, alex@ thehandofagony. com, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Kopioi syöte... Kopier inndata til Vianjäljitys Feilsøk & Vaihda profiilia & Endre profilen & Rivihistoria & Rulleminne Rivihistoria Rulleminne Jaettu näkymä Delt visning Uusi etäistunto Ny nettforbindelse Musta vaaleankeltaisella taustalla Sort på lys gult Musta valkoisella taustalla Sort på hvitt Valkoinen mustalla taustalla Hvitt på sort Musta satunnaisella vaalealla taustalla Sort på tilfeldig lys farge Tummat pastellivärit Mørke pastellfarger Vihreä mustalla taustalla Grønt på sort Linux- värit Linuxfarger Oletus (XFree 4) Standard (XFree 4) Linux- konsoli Linux skall Solaris- konsoli Solaris skall DEC VT420 - pääte DEC VT420- skall Konsole ei tiedä, miten avata kirjanmerkkiä: Konsole vet ikke hvordan bokmerket skal åpnes: Avaa tiedostonhallinta Åpne filbehandler & Kopioi & Kopier Liitä hiirivalinnan sisältö Lim inn utvalg & Nimeä välilehti... & Endre navn på fane & # 160; … Kaikki nykyisen ikkunan välilehdet & Alle faner i gjeldende vindu & Valitse välilehdet... & Velg faner & # 160; … & Ei mitään & Ingen Tyhjennä ja alusta näkymä Slett og tilbakestill & ZModem- lähetys... & ZModem- opplasting & # 160; … & Aktiviteettimonitori Registrer & aktivitet & Hiljaisuusmonitori Registrer & stillhet Merkistökoodaus Tegnkoding Kasvata tekstin kokoa Større tekst Pienennä tekstin kokoa Mindre tekst Etsi tulosteesta... Søk i utdata & # 160; … Etsi seuraava Finn neste Etsi edellinen Finn forrige Tallenna rivihistoria Lagre utdata & # 160; … Tyhjennä rivihistoria ja alusta näkymä Slett rulleminnet og tilbakestill Muokkaa nykyistä profiilia... Endre gjeldende profil & # 160; … Vaihda profiilia Endre profilen Nimeä välilehti Endre navn på fanen Uusi nimi Skriv inn et nytt navn: Ohjelma on käynnissä tässä istunnossa. Haluatko sulkea sen? Det kjører nå et program i denne økta. Er du sikker på at du vil lukke den? Ohjelma "% 1" on käynnissä tässä istunnossa. Haluatko varmasti sulkea sen? Programmet «% 1 » kjører nå i denne økta. Er du sikker på at du vil lukke den? Tallenna ZModem- lataus kohteeseen... Lagre ZModem- nedlasting til & # 160; … ZModem- tiedostonsiirtoyritys havaittiin, mutta sopivaa ZModem- ohjelmistoa ei löytynyt järjestelmästä. Saatat haluta asentaa rzsz - tai lrzsz- paketin. Et forsøk på ZModem filoverføring er oppdaget, men det ble ikke funnet noe passende ZModem- programvare på dette systemet. Du vil kanskje installere « rzsz » eller « lrzsz » - pakka. Nykyisessä istunnossa on jo ZModem- tiedostonsiirto käynnissä. Denne økta har allerede en ZModem filoverføring i gang. Järjestelmästä ei löytynyt sopivaa ZModem- ohjelmistoa. Haluat luultavasti asentaa rzsz - tai lrzsz- paketin. Det ble ikke funnet noe passende ZModem- programvare på dette systemet. Du vil kanskje installere « rzsz » eller « lrzsz » - pakka. Valitse ZModem- lähetettävät tiedostot Velg filer som skal lastes opp med ZModem Tallenna tuloste istunnosta% 1 Lagre utdata fra% 1 Sijainti ”% 1 ” ei kelpaa. Rivihistorian tallennus epäonnistui. % 1 er en ugyldig URL, klarte ikke å lagre utdata. Rivihistorian tallentamisen aikana tapahtui virhe.% 1 Det oppsto et problem ved lagring av utdata.% 1 Ohjelmaa ei löytynyt: Fant ikke binærfila: Varoitus: Advarsel: Ohjelmaa '% 1' ei löytynyt, käynnistetään '% 2' sen sijasta. Tarkasta profiilisi asetukset. Klarte ikke finne «% 1 », starter «% 2 » i stedet. Undersøk profilinnstillingene dine. Interaktiivista komentotulkkia ei löytynyt käynnistystä varten. Klarte ikke finne et interaktivt skall å starte. Ohjelmaa '% 1' ei voitu käynnistää parametreillä '% 2'. Klarte ikke starte programmet «% 1 » med argumenter «% 2 ». Istunto ”% 1 ” on vaientunut Stillhet i økt «% 1 » Äänimerkki istunnossa ”% 1 ” Bjelle i økt «% 1 » Aktiivisuutta istunnossa ”% 1 ” Aktivitet i økt «% 1 » Ohjelma ”% 1 ” päättyi paluuarvolla% 2. Programmet «% 1 » avsluttet med status% 2. Ohjelma ”% 1 ” kaatui. Programmet «% 1 » krasjet. ZModem- tiedonsiirron edistyminen Framdrift for ZModem Ohjelman nimi Programnavn Nykyinen hakemisto (lyhyt muoto) Gjeldende mappe (kort) Nykyinen hakemisto (pitkä muoto) Gjeldende mappe (lang) Komentotulkin asettama otsikko La skallet sette vindustittelen Istunnon numero Økt nummer Etäpalvelin (lyhyt muoto) Ekstern vertsmaskin (kort) Etäpalvelin (pitkä muoto) Ekstern vertsmaskin (lang) Koko: XXX × XXX Størrelse: XXX x XXX Koko% 1×% 2 Størrelse:% 1 x% 2 Tuloste on keskeytetty, koska painoit Ctrl+S- näppäinyhdistelmää. Paina Ctrl+Q - näppäinyhdistelmää jatkaaksesi suoritusta. Utdata har blitt lagt i bakgrunnen ved å trykke Ctrl+S. Trykk Ctrl+Q for å komme tilbake. Seuraava näkymä Neste visning Edellinen näkymä Forrige visning Seuraava näkymäsäiliö Neste visningsholder Siirrä näkymä vasemmalle Flytt økta mot venstre Siirrä näkymä oikealle@ action: inmenu Flytt økta mot høyre@ action: inmenu Jaa näkymä pystysuunnassa@ action: inmenu Del visninga venstre/ høyre@ action: inmenu Jaa näkymä vaakasuunnassa@ action: inmenu Close Active View Del visninga oppe/ nede@ action: inmenu Close Active View Sulje aktiivinen näkymä@ action: inmenu Close Other Views Lukk gjeldende@ action: inmenu Close Other Views Sulje muut näkymät Lukk andre Irrota näkymä@ action: inmenu & Frakoble visning@ action: inmenu Laajenna näkymää@ action: inmenu Utvid visning@ action: inmenu Kavenna näkymää Mindre visning Vaihda välilehdelle% 1 Bytt til fane% 1 Näppäimistökääntäjää ei ole saatavilla. Näppäinpainalluksia ei voida muuttaa merkeiksi ja lähettää päätteelle. Ingen tasteoversetter er tilgjengelig. Mangler informasjon for å kunne gjøre om tastetrykk til tegn. Yritetäänkö uudelleen? Vil du forsøke igjen? Tunnistus Autentisering Yritä uudelleen Prøv igjen Tunnistusikkuna Autoriseringsdialog Sovellusten lopettaminen komentoriviltä Programstopper på kommandolinje Lopeta D- Bus- sovellus yksinkertaisesti Stopp enkelt et program som bruker D- Bus (c) 2006, Aaron Seigo © 2006 Aaron Seigo Täydellinen palvelun nimi, ohittaa sovelluksen nimen Fullt tjenestenavn, overstyrer oppgitt programnavn Polku käytettävään D- Bus - liityntään Sti i D- Busgresesnittet som skal brukes Lopetettavan sovelluksen nimi Navnet på programmet som skal stoppe Ohjelmaa% 1 ei löytynyt palvelunimellä% 2 ja polulla% 3. Fant ikke programmet% 1 ved bruk av tjeneste% 2 og sti% 3. Ohjelman% 1 lopettaminen epäonnistui. Virhe oli:% 2:% 3NAME OF TRANSLATORS Det lyktes ikke å avslutte programmet% 1. Feilmeldinga var:% 2:% 3NAME OF TRANSLATORS Käytössä oleva X- palvelin ei tue näytön pistetarkkuuden muuttamista tai näytön kääntämistä. Päivitä X- palvelin versioon 4. 3 tai uudempaan. Tarvitset myös RANDR- laajennuksen version 1. 1 tai uudemman tämän ominaisuuden käyttämiseen. Du kan ikke endre størrelsen og rotere skjermen med din X- tjener. Oppdater til versjon 4. 3 eller høyere. Du trenger X Resize, Rotate and Reflect extension (RANDR) versjon 1. 1 eller høyere for å bruke denne funksjonen. Näytön asetukset Skjerminnstillinger Aseta näyttöjen koko, suunta ja muut ominaisuudet Endre skjermstørrelse, roter og still inn skjermer. Tarvittavaa X- laajennusta ei saatavilla Nødvendig X- utvidelse ikke tilgjengelig Näytön asetukset... Sett opp skjerm & # 160; … Näytön asetukset ovat muuttuneet Skjermoppsett er endret Näytön pistetarkkuus Skjermstørrelse Orientaatio Retning Ulostulot Utdata % 1 – Näytön pistetarkkuus % 1 – Skjermstørrelse Virkistystaajuus Oppfriskingsrate Yhdistä ulostulot Forén utdata % 1 Hz % 1 Hz Muokkaa näytön asetuksia Sett opp skjerm Uudet asetukset: Pistetarkkuus:% 1×% 2 Suunta:% 3 Nytt oppsett: Oppløsning:% 1 ×% 2 Retning:% 3 Uudet asetukset: Pistetarkkuus:% 1×% 2 Suunta:% 3 Virkistystaajuus:% 4Refresh rate in Hertz (Hz) Nytt oppsett: Oppløsning:% 1 ×% 2 Retning:% 3 Oppfriskningsfrekvens:% 4Refresh rate in Hertz (Hz) Ulostulojen hallinta Endre størrelse og roter Näytön kääntö - ja koon muuttamisohjelma Systemkurvprogram for å endre størrelse og rotere X- skjerm © 2007 Gustavo Pichorim Boiko, 2002– 2003 Hamish Rodda © 2007 Gustavo Pichorim Boiko, 2002- 2003 Hamish Rodda Useita korjauksia Mange rettinger Harry Bock Harry Bock Useita korjauksia, usean näytön tuki Mange rettelser, støtte for flere kort/ skjermer Sovelma käynnistetään automaattisesti KDE- istunnon käynnistyessä Programmet starter automatisk ved start av en KDE- økt Vasemmalla puolella Til venstre for Oikealla puolellaOutput is placed above another one Til høyre forOutput is placed above another one YläpuolellaOutput is placed below another one OverOutput is placed below another one Alapuolella Under Klooni näytöstäFixed, abitrary position Klone avFixed, abitrary position Absoluuttinen Absolutt Ei relatiivista paikkaaScreen size Ingen relativ plasseringScreen size Ei käytössäAutomatic screen size (native resolution) Slått avAutomatic screen size (native resolution) % 1 (automaattinen) Automatic refresh rate configuration % 1 (Auto) Automatic refresh rate configuration % 1 (Kytkettynä) % 1 (Tilkoblet) Virtuaalinäytön koko on riittämätön suhteessa näytön kokonaiskokoon. X- palvelimen määritetty virtuaalinen koko ei riitä: asetuksia täytyy säätää. Haluatko ajaa asetusten säätötyökalun? Ikke stor nok virtuell størrelse for total skjermstørrelse. Den virtuelle størrelsen som er satt opp for X- tjeneren er ikke tilstrekkelig for dette oppsettet, Disse innstillingene må justeres. Vil du kjøre et verktøy som kan endre innstillingene? Asetuksia on muutettu, ja ne tulevat voimaan käynnistettyäsi istunnon uudelleen. Innstillingene er justert. Start økta på nytt for at endringene skal få virkning. Asetusten muuttaminen epäonnistui. Muuta xorg. conf- tiedostoa käsin. Oppsett mislyktes. Juster xorg. conf manuelt. Ei kääntöä Ingen rotering Vasemmalle (90°) Venstre (90 grader) Ylösalaisin (180⁰) Opp ned (180 grader) Oikealle (270°) Høyre (270 grader) Peilaa vaakasuunnassa Vannrett speiling Peilaa pystysuunnassa Loddrett speiling Tuntematon orientaatio Ukjent orientering Ei käännetty Ikke rotert Käännetty 90 astetta vastapäivään Rotert 90 grader mot klokka Käännetty 180 astetta vastapäivään Rotert 180 grader mot klokka Käännetty 270 astetta vastapäivään Rotert 270 grader mot klokka Peilattu pysty - ja vaakasuunnassa Speilet vannrett og loddrett peilattu pysty - ja vaakasuunnassa speilet vannrett og loddrett Peilattu vaakasuunnassa Speilet vannrett peilattu vaakasuunnassa speilet vannrett Peilattu pystysuunnassa Speilet loddrett peilattu pystysuunnassa speilet loddrett tuntematon orientaatio ukjent orientering Vahvista uudet asetukset Bekreft endringer i skjerminnstillinger & Hyväksy asetukset & Godkjenn oppsett & Palaa edellisiin asetuksiin & Gå tilbake til forige oppsett Näytön asetukset muutettiin vastaamaan pyydettyä asetusta. Vahvista, että haluat pitää uudet asetukset. 15 sekunnin kuluttua näyttö palautuu edellisiin asetuksiin. Skjermplassering, størrelse og oppfriskningfrekvens er endret til ønsket innstilling. Marker om endringa godtas. Om 15 sekunder vil skjermen returnere til forrige innstilling. X- palvelimen ulostulojen hallintalaajennuksen versio% 1.% 2 X roter og endre størrelse versjon% 1,% 2 Näytön koon muuttaminen ja kiertäminen Endre skjermstørrelse og roter den Jos tämä kohta on valittu, paneelin kuvakkeen kautta asetetut asetukset tallennetaan ja ladataan seuraavan kerran kun KDE käynnistetään. Ved valget påskrudd, vil valg fra systemkurv- programmet lagres og lastes når KDE starter, i stedet for at de er midlertidige. Näytön asetukset: Innstillinger for skjermen: Voit valita näytön, jonka asetuksia haluat vaihtaa, tästä pudotusvalikosta. Velg hvilken skjerm du vil endre innstillingene til fra denne nedtrekkslista. Näytön koko: Skjermstørrelse: Näytön koko, joka tunnetaan myös resoluutiona, voidaan valita tästä pudotusvalikosta. Størrelse, eller oppløsningen, på skjermen kan velges fra nedtrekkslista. Virkistystaajuus: Oppfriskingsrate: Voit valita näyttösi virkistystaajuuden tästä pudotusvalikosta. Velg oppfriskningsraten til skjermen din fra nedtrekkslista. Tämän osion asetukset sallivat sinun kääntää näyttöäsi. Valgene i denne delen kan endre rotasjonen til skjermen din. Näytön asettelu Orientering (grader motsols) Jos valittuna, näytön resoluutio ja - orientoituminen otetaan käyttöön seuraavan kerran kun KDE käynnistetään. Hvis dette valget er skrudd på, vil størrelsen og orienteringsinnstillingene brukes når KDE starter opp. Ota asetukset käyttöön KDE: n käynnistyksessä Bruk innstillingene ved oppstarten av KDE Käynnistysasetuksia voi muuttaa paneelin kuvakkeesta Tillat kurv- programmet å endre oppstartsinnstillinger Ulostulon asetukset Oppsett for utdata Tarkkuus: Størrelse: Virkistystaajuus: Oppfrisking: Suunta: Position of the screen Retning: Position of the screen Näyttöasetukset (X11: n koko ja suunta) Skjermoppsett (X11 endre størrelse, roter og speilvend) Tunnista ulostulotNAME OF TRANSLATORS Identifiser utdataNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Niklas LaxströmEMAIL OF TRANSLATORS Gunnhild LuråsEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com gluras@ c2i. net # luonut KDE,% 1 # # Ellet halua KDE: n ohittavan GTK- asetuksesi, valitse # Ohjauskeskuksesta Ulkonäkö - > Värit ja poista valinta # kohdasta ” Käytä värejä ei- KDE- sovelluksissa ” # # # laget av KDE,% 1 # # Om du ikke vil at KDE skal overstyre GTK- innstillinger, velg # Utseende & # 160; → Farger i Systeminnstillinger, og fravelg avkrysningsboksen # « Bruk farger på ikke- KDE- program » # # KReadConfig KReadConfig Lue KConfig- tietueet - komentotulkin skripteissä käytettäväksi Les KConfig- oppføringer – for bruk i skallskript (c) 2001 Red Hat, Inc. © 2001 Red Hat, Inc. Käytä < file > - tietuetta yleisen asetuksen sijaan Bruk < file > i stedet for globale tilpasninger Ryhmä josta haetaan. Käytä perätysten sisäkkäisille ryhmille. Se i gruppe. Bruk flere ganger for grupper inni grupper. Tutkittava avain Se etter nøkkel Oletusarvo Standardverdi Muuttujan tyyppi Variabeltype Työpöydän lukitsija Innstillinger Tietoa tämän sovelluksen käytöstätooltip, shortcut Informasjon om bruk av dette programmettooltip, shortcut (Kohteesta% 1,% 2) (Fra% 1,% 2) Kirjoita hakeaksesi. Skriv for å søke. Ei löytynyt.% 1 current item number,% 2 total number of items Fant ingen resultater.% 1 current item number,% 2 total number of items % 1 /% 2 % 1 av% 2 Automaattinen uloskirjautuminen Automatisk utlogging Voit estää uloskirjautumisen ja palata istuntoon liikuttamalla hiirtä tai painamalla jotain näppäintä For å hindre utlogging, kan du fortsette med å bruke denne økta ved å flytte på musa eller trykke en tast. Aikaa jäljellä: Tid som gjenstår: KDE: n näyttölukko SkjermlåsS for KDE KDE- työtilan istuntolukko Øktlåser for KDE arbeidsområde Pakota lukitsemaan istunto Lås alltid økta Käynnistä vain näytönsäästäjä Start bare pauseskjermen Käytä vain tyhjää näytönsäästäjää Start bare pauseskjermen med blank skjerm käynnistä plasma lukitsemattomana muokataksesi asetuksia start med plasma låst opp for oppsett Istuntoa ei lukita, sillä avaaminen olisi mahdotonta: Vil ikke låse økta, fordi det vil være umulig å låse den opp: Ei voitu käynnistää ohjelmaa kcheckpass. Kan ikke starte kcheckpass. kcheckpass - ohjelma ei toimi oikein. Ohjelmalta saattaa puuttua SUID- bitti. kcheckpass kan ikke utføre oppgaven. Sannsynligvis er det ikke SetUID root. Tarvittavaa tervehdysliitännäistä ei ole asetettu. Velkomstprogram er ikke satt opp. Istunto on lukittuna Økta er låst Istunto on lukittu käyttäjälle% 1 Økta er låst av% 1 Avaa lukitus Lås opp & Vaihda käyttäjää... & Bytt bruker & # 160; … Lukituksen avaaminen epäonnistui Åpning mislyktes Istuntoa ei voitu avata, koska tunnistautumisjärjestelmä ei toiminut. Sinun on tapettava kscreenlocker (PID% 1) itse. Kan ikke låse opp økta fordi autentiseringssystemet ikke virket: du må drepe kscreenlocker manuelt (pid% 1). & Käynnistä uusi istunto & Start ny økt Olet valinnut uuden työpöytäistunnon avaamisen, etkä nykyiseen istuntoon palaamista. Nykyinen istunto piilotetaan ja uusi kirjautumisruutu ilmestyy näkyville. Jokainen istunto saa oman F- pikavalinnan; F% 1- näppäin on ensimmäisen istunnon pikavalinta, F% 2 seuraavan ja niin edelleen. Voit vaihtaa istuntojen välillä pitämällä pohjassa Ctrl - ja Alt- näppäintä ja painamalla oikeaa F- näppäintä samaan aikaan. Voit vaihtaa istuntoa myös paneelin ja työpöytävalikon kautta. Du har valt å åpne en ny skrivebordsøkt istedenfor å gjenoppta den som allerede er i gang. Denne økta blir gjemt, og ett nytt innloggingsbilde blir vist. Hver økt har en funksjonstast. F% 1 er oftest knyttet til den første økta, F% 2 til den andre økta og så videre. Du kan bytte mellom øktene ved å trykke Ctrl, Alt og funksjonstasten som hører til. I KDE- panelet og på skrivebordsmenyen kan du også bytte mellom øktene. & Älä kysy uudestaan & Ikke spør igjen Sijaintisession Plasseringsession Suorita komento Kjør kommando KDE- komentosuoritusliittymä KDE- grensesnitt for å kjøre kommandoer Komentojen suoritus Kjør kommando- grensesnitt Tekijä ja ylläpitäjä Forfatter og vedlikeholder Käyttöliittymä Brukerflate Ominaisuudet Tilgjengelige egenskaper Näytön ylälaidassa Øvre kant på skjermen Vapaasti leijuva ikkuna Frittflytende vindu Komentopohjainen Kommandoorientert Tehtäväpohjainen Oppgaveorientert EsikatseluNAME OF TRANSLATORS ForhåndsvisningNAME OF TRANSLATORS tpr@ d5k. net, mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org Käytettävä käyttöliittymä Hvilken grensesnittstil som skal brukes i KRunner Valitse tämä näyttääksesi käyttöliittymän vapaana kyselyikkunana sen sijaan, että se sijaitsisi näytön ylälaidassa Slå på dette for å vise grensesnittet i et frittflytende dialogvindu i stedet for på øverst på skjermen. Hakutekstiin käytettävä täydennystila. Fullføringsmåte brukt for spørreteksten. Historia, jos aiemmat komennot on suoritettu onnistuneesti Historie hvis tidligere spørringer var vellykte Tämä asetus määrittelee pidetäänkö prosessiluetteloa muiden ikkunoiden päällä sen ollessa näkyvissä. Om oppgavedialoger skal holdes over andre vinduer når de vises. Käytä näytönsäästäjää Slå på pauseskjermen Ottaa näytönsäästäjän käyttöön. Slår på pauseskjermen. Näytönsäästäjän aktivointiaika Tidsgrense for pauseskjermen Asettaa sekuntirajan näytönsäästäjän käynnistämiselle. Velg hvor mange sekunder det skal gå før pauseskjermen starter. Sammuta näytönsäästäjä, kun DPMS otetaan käyttöön Koble ut pauseskjermen når DPMS slår inn Yleensä näytönsäästäjä keskeytetään virranhallinnan ottaessa näytön pois päältä, sillä ruudulla ei näy tämän jälkeen mitään. Jotkin näytönsäästäjät kuitenkin tekevät hyödyllisiä laskutoimituksia, siksi niitä ei ole syytä keskeyttää. Pauseskjermen blir vanligvis koblet ut når strømsparing på skjermen slår inn, siden ingenting selvfølgelig kan ses på skjermen likevel. Men noen pauseskjerme gjør faktisk nyttige beregninger, så det er ikke ønskelig å slå dem av. Järjestelmän toiminnot Systemaktivitet Aja leikepöydällä oleva komento Kjør kommando på innholdet av utklippstavla Näytä järjestelmän tarkkailu Vis systemaktivitet Vaihda käyttäjää Bytt bruker Lukitse istunto Lås økta Kirjaudu ulos Logg ut Kirjaudu ulos ilman vahvistusta Logg ut uten bekreftelse Sammuta kone ilman vahvistusta Stopp datamaskinen uten bekreftelse Käynnistä kone uudelleen ilman vahvistustaRun krunner restricting the search only to runner% 1 Start datamaskinen om igjen uten bekreftelseRun krunner restricting the search only to runner% 1 Suorita komento (vain käynnistin ”% 1 ”) Kjør kommando (bare starter «% 1 ») Uloskirjautuminen epäonnistui. Istuntojen hallintajärjestelmään ei saatu yhteyttä. Voit yrittää pakottaa sammutuksen painamalla näppäinyhdistelmää Ctrl+Alt+Backspace. Huomaa kuitenkin, että nykyistä istuntoa ei tällöin tallenneta. Klarte ikke logge skikkelig ut. Kan ikke kontakte øktbehandleren. Du kan prøve å tvinge fram en nedkopling ved å trykke tastene Ctrl + Alt + Backspace. Merk at den nåværende økta ikke vil bli lagret dersom du gjennomfører en tvungen nedkopling. Käyttö:% 1 [- setup] [argumentit] Käynnistää satunnaisen näytönsäästäjän. Kaikki argumentit (lukuun ottamatta - setup: ia) välitetään näytönsäästäjälle. Bruk:% 1 [- setup] [args] Starter en tilfeldig pauseskjerm. Alle argumenter (unntatt - setup) blir sendt videre til pauseskjermen. Käynnistä satunnainen KDE: n näytönsäästäjä. Start en vilkårlig KDE pauseskjerm Satunnainen näytönsäästäjä Tilfeldig pauseskjerm Aseta näytönsäästäjää Tilpass pauseskjerm Aja määritellyssä X- ikkunassa Kjør i det angitte XVinduet Aja juuri X- ikkunassa Kjør i rootvinduet Aseta satunnaista näytönsäästäjää Tilpass tilfeldig pauseskjerm Käytä OpenGL- näytönsäästäjiä Bruk pauseskjerme med OpenGL Käytä ruutua manipuloivia näytönsäästäjiä Bruk pauseskjerme som endrer på skjermbildet Käyttäjällä% 1 ei ole kotikansiota. % 1 har ikke en hjemmemappe. Käyttäjää% 1 ei ole olemassa. Det er ingen bruker som heter% 1. Tiedosto tai kansio% 1 ei ole olemassa. Fila eller mappa% 1 finnes ikke. Luotettava KDE: n istunnonhallintaohjelma, joka käyttää standardia X11R6 - istunnonhallintaprotokollaa (XSMP). En pålitelig KDE- øktbehandler som snakker standard X11R6 - øktbehandlingsprotokoll (XSMP). KDE: n istunnonhallinta KDE øktbehandler (C) 2000, KDE- kehittäjät ©2000, KDE- utviklerne Palauttaa tallennetun käyttäjän istunnon, jos mahdollista Gjenopprett forrige økt hvis tilgjengelig Käynnistää 'wm': n jos mitään ikkunoinnin hallintaohjelmaa ei ole mukana istunnossa. Oletus on 'kwin' Starter « wm » hvis ingen annen vindus - behandler deltar i økten. Standard er « kwin » Salli myös etäyhteydetNAME OF TRANSLATORS Godta også fjernforbindelserNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi number1@ realityx. net, knuty@ skolelinux. no Uloskirjautuminen peruttu käyttäjän '% 1' toimesta Utlogging avbrutt av «% 1 » & Kirjaudu ulos & Logg ut & Valmiustila & Ventemodus & Nukuta keskusmuistiin Hvilemodus til & minnet & Nukuta kiintolevylle Hvilemodus til & disk & Käynnistä tietokone uudelleendefault option in boot loader Start maskinen & om igjendefault option in boot loader (oletus) (standard) Sinulla täytyy olla internet- yhteys käyttääksesi tätä toimintoa. Ikkuna näyttää http: // www. kde. org- sivustolla saatavilla olevat teemat. Voit asentaa teeman napsauttamalla Asenna- painiketta teeman kohdalla. Du må være tilkoplet Internett for å bruke denne handlinga. En dialog vil vise en liste over temaer fra nettstedet http: // www. kde. org. Trykker du på installer- knappen tilknyttet et tema, så blir det installert lokalt. Asenna koneella oleva teema Installer en arkivfil med temaer som finnes lokalt Jos teemapaketti on jo tietokoneella, tätä painiketta painamalla se puretaan ja tuodaan KDE- ohjelmien käytettäväksi Hvis du allerede har et temaarkiv lokalt, så vil denne knappen pakke det opp og gjøre det tilgjengelig for KDE- programmer Kokeile teemaa Test tema Kokeile valittua teemaa Test det valgte temaet Tästä voit kokeilla valittua teemaa. Dette prøver det valgte temaet. Poista kansio% 1 ja sen sisältö? Slett mappe% 1 og alt dens innhold? Teeman "% 1" poistaminen epäonnistui Klarte ikke å slette temaet «% 1 » (Ei voitu ladata teemaa) Unknown name (Kan ikke laste tema) Unknown name Nimi:% 1Unknown description Navn:% 1Unknown description Kuvaus:% 1Unknown version Beskrivelse:% 1Unknown version Versio:% 1Unknown author Versjon:% 1Unknown author Tekijä:% 1Unknown homepage Forfatter:% 1Unknown homepage Kotisivut:% 1 Nettside:% 1 Tämä teema tarvitsee liitännäistä% 1, jota ei ole asennettu. Dette temaet krever programtillegget% 1 som ikke er installert. Ei voitu ladata teeman asetustiedostoa. Kan ikke laste temaoppsettsfil. Ei esikatselua saatavilla. Forhåndsvisning ikke tilgjengelig. KSplash- teematiedostot KSplash temafiler Lisää teema Legg til tema Aloitusruudun kokeilu epäonnistui. Klarte ikke å teste velkomstbildet med hell. & Teema- asentaja & Temainstallerer KDE: n aloitusruututeemojen hallinta KDE splash screen temaordner (c) 2003 KDE- kehittäjät © 2003 KDE- utviklerne Ravikiran Rajagopal Ravikiran Rajagopal Brian Ledbetter Brian Ledbetter Alkuperäinen KSplash/ ML- ohjelman tekijä Opprinnelig KSplash/ ML utvikler KDE: n teemanhallinan tekijät KDE Temaordner- utviklere Alkuperäinen asennuskoodi Opprinnelig installerer- kode Aloitusruututeemojan hallinta Täällä voit asentaa ja tarkastella aloitusruututeemoja. NAME OF TRANSLATORS Splash Screen Temaordner Installer og vise splash screen- temaer. NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Erik HollundEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi khollund@ responze. net KStart KStart Työkalu, jonka avulla voidaan käynnistää sovelluksia erikoisilla KDE: n ikkunaominaisuuksilla kuten kuvakkeena, suurennettuna, jollain työpöydällä, erikoiskoristuksella tai naulattuna. Verktøy for å starte programmer med spesielle vindusegenskaper, slik som ikonisert, maksimert, på ett gitt skrivebord, med en spesiell dekorasjon og lignende. (C) 1997- 2000 Matthias Ettrich (ettrich@ kde. org) © 1997– 2000 Matthias Ettrich (ettrich@ kde. org) Richard J. Moore Richard J. Moore Vaihtoehto komennolle < command >: käynnistettävä työpöytätiedosto. D- Bus- palvelu kirjoittaa vakiotulosvirtaan. Alternativ til < command >: skrivebordsfil som skal startes. D- Bustjenesten vil bli skrevet til stdout. Valinnainen välitettävä osoite < desktopfile > käytettäessä valitsinta -- service Valgfri URL som skal sendes til < desktopfile > når -- service brukes Säännöllinen lauseke ikkunan otsikkoon Et regulært uttrykk som passer med vindustittelen Ikkunaluokkaan (VM_ CLASS ominaisuus) täsmäävä teksti Ikkunaluokka voidaan löytää ajamalla 'xprop _BAR_ grep WM_ CLASS' ja klikkaamalla ikkunaa (käytä joko kumpaakin eroteltua osaa välilyönnillä tai vain oikeaa osaa). HUOM: Jos et määrittele ikkunan otsikkoa etkä ikkunan luokkaa, otetaan ensimmäinen löytyvä ikkuna. Kummankin valinnan valtsemattajättämistä ei suositella. En streng som passer med vindusklassen (egenskapen WM_ CLASS). Du finner vindusklassen ved å kjøre « xprop _BAR_ grep WM_ CLASS » og velg et vindu. (Bruk enten begge deler skilt med mellomrom eller bare den høyre delen.) MERK: Hvis du ikke oppgir verken vindustittel eller vindusklasse, blir det første vinduet som vises tatt. Dette er ikke anbefalt. Työpöytä jolle ikkuna avataan. Skrivebordet hvor vinduet skal vises Avaa ikkuna työpöydälle, joka oli käytössä ohjelmaa käynnistettäessä. Vis vinduet på det skrivebordet som var aktivt da programmet startet Näytä ikkuna kaikilla työpöydillä Vis vinduet på alle skrivebordene Pienennä ikkuna Ikoniser vindu Suurenna ikkuna Maksimer vindu Suurenna ikkuna vaakasuorassa suunnassa Maksimer vinduet loddrett Suurenna ikkuna pystysuorassa suunnassa Maksimer vinduet vannrett Näytä ikkuna koko ruudun kokoisena. Sisältää tyypin Ylikirjoita. Viser vinduet i fullskjerm Ikkunan tyyppi: Normaali, Työpöytä, Upotettu, Työkalurivi, Valikko, Dialogi, Ylävalikko tai Ohita Vindustype: normal, skrivebord, Dock, verktøylinje, meny, dialog, toppmeny eller overstyrt Hyppää ikkunaan, vaikka se on käynnistetty toisella työpöydällä Hopp til vinduet selv om det blir startet på et annet skrivebord Yritä pitää ikkuna muiden ikkunoiden päällä Prøv å holde vinduet oppå alle andre vinduer Yritä pitää ikkuna muiden ikkunoiden alla Prøv å hold vinduet under alle andre vinduer Ikkuna ei näy tehtäväpalkissa Vinduet blir ikke ført opp i oppgavelinja Ikkuna ei näy sivuttajassa Vinduet blir ikke ført opp på miniskrivebordet Ikkuna on lähetetty paneelin järjestelmäkoriin. Vinduet blir sendt til systemkurven i Kicker Ei komentoaNAME OF TRANSLATORS Ingen kommando oppgittNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. StrømmenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi number1@ realityx. net muokattu endret Web- tyylinen liitännäinen Tilleggsmodul for internettstil Käytä leveämpiä viivoja Bruk bredere linjer Kyselyikkuna Dialog Piirrä työkalurivin tietueiden erottimet Vis skille mellom elementer på verktøylinja Käytä animointeja Slå på animasjoner Käytä valintaruuduissa rastia ” pukin ” sijaan Bruk « X » i avkryssingsbokser i stedet for v- merke Animoi välilehtien vaihto Animer faneoverganger Näkymät Visninger Kolmiomallinen puunlaajennuspainike + / -: n sijaan Bruk trekantet treutvider i stedet for + / - Piirrä puun haarautumaviivat Vis forgreningslinjer Piirrä kohdistuksen ilmaisin Tegn fokusindikator Välilehtityyli: Fanestil: Yksinkertainen Singel Vierityspalkit Rullefelter Piirtää vierityspalkkiin viistoreunan Tegn skråkant på rullefelt Vierityspalkki värittyy hiiren alla Fargerike sveverullefelter Valikon korostus Menyfremheving Tumma Mørk Käytä valintaväriä Bruk utvalgsfarge Hienovarainen Svak Korosta vierityspalkin kahvoja Framhev rullefeltets håndtak Animoi edistysmispalkit Animer framdriftsviseren Tiedostoa% 1 ei voitu avata. Kan ikke åpne fila% 1. Tiedosto% 1 ei sisällä oikeaa XML: ää. Fila% 1 inneholder ikke gyldig XML. Tiedosto% 1 ei sisällä toimivaa työtilan määritystä. Tiedoston tulee olla tyyppiä "KSysGuardWorkSheet". Fila% 1 inneholder ikke en gyldig definisjon på et arbeidsark, som må ha dokumenttype « KSysGuardWorkSheet ». Tiedostossa% 1 on virheellinen työpöytätiedoston koko. Ugyldig størrelse på arbeidsark i fil% 1. Tiedostoa% 1 ei voitu tallentaa Kan ikke lagre fila% 1 Leikepöydällä ei ole käypää näytön kuvausta. Utklippsboka inneholder ikke en gyldig visningsbeskrivelse. Valitse näyttötyyppi Velg visningstype & Viivakaavio & Linjediagram & Digitaalinen näyttö & Digital visning & Palkkikaavio & Stolpediagram Loki & tiedostoon Logg til en & fil Poistetaanko tämä näyttö? Fjerne denne visningen? Poista näyttö Fjern visning Tyhjä% 1 is a host name Attrapp% 1 is a host name Viesti kohteesta% 1:% 2 Beskjed fra% 1:% 2 Palvelinohjelmaa '% 1' ei voitu käynnistää Klarte ikke kjøre daemon- programmet «% 1 ». Palvelinohjelma '% 1' epäonnistui. Daemon- programmet «% 1 » feilet. Muokkaa Endre Tahti Fart Suoritinkuorma CPUlast Jouten Tomgang Nice- kuorma Snill- last Käyttäjän kuorma@ item sensor description Brukerlast@ item sensor description Järjestelmän kuorma Systemlast Kuorma yhteensä Total last Sivutusmuisti Vekselminne Välimuisti Hutiglagerminne Puskurimuisti Bufferminne Käytetty muisti Brukt minne Sovelluksen muisti Programminne Vapaa muisti Ledig minne Aktiivinen muisti Aktivt minne Passiivinen muisti Inaktivt minne Käytetty muisti Låst minne Suoritussivut Progr, sider Tiedostosivut Filsider Prosessien lukumäärä Prossessantall Prosessienhallinta Prossesskontroll LevynopeusCPU Load DiskgjennomgangCPU Load Kuorma Last Hakuja yhteensä Totale tilganger Lukuja Lese- tilganger Kirjoituksia Skrive- tilganger Dataa luettu Leste datat Dataa kirjoitettu Skrevne data Luvun kesto (ms) Millisekunder brukt på lesing Kirjoituksen kesto (ms) Millisekunder brukt på skriving Nyt käynnissä oleva I/ O I/ U som pågår nå Sivuja sisään Sider inn Sivuja ulos Sider ut Kontekstivaihtoja Kontekstbytter Liitynnät Grensesnitt Vastaanotto Mottaker Lähetys Sender Datanopeus Datarate Tiivistettyjen pakettien nopeus Hyppighet for komprimerte pakker Pudotettujen pakettien nopeus Hyppighet for kasserte pakker Virhenopeus Feilhyppighet FIFO- ylivuotojen nopeus FIFO overløpshyppighet Kehysvirheiden nopeus Rammefeil- hyppighet Multicast- pakettien nopeus Rate for flersendingspakker Pakettinopeus@ item sensor description ('carrier' is a type of network signal) Pakkerate@ item sensor description ('carrier' is a type of network signal) Kantoaallon katoamisnopeus Hyppighet for bærertap Törmäyksiä Kollisjoner Tietoa Data Pakattuja paketteja Komprimerte pakker Pudotettuja paketteja Kasserte pakker Virheitä Feil FIFO- ylivuotoja FIFO overløp Kehysvirheitä Rammefeil Multicast- paketteja Flersendingspakker Paketteja@ item sensor description ('carrier' is a type of network signal) Pakker@ item sensor description ('carrier' is a type of network signal) Kantoaallon katoamisia Bærertap Pistokkeita Kontakter Yhteensä Totalt antall Edistynyt virranhallinta Avansert energihåndtering ACPI ACPI Lämpötila- alue Temperatursone Lämpötila Temperatur Tuuletin Vifte Paristo Batteri Pariston varaus Batteriladning Pariston varaus Batteribruk Jäljellä oleva aika Tid som gjenstår Kuorman keskiarvo (1 min) Gjennomsnittslast (1 min) Kuorman keskiarvo (5 min) Gjennomsnittslast (5 min) Kuorman keskiarvo (15 min) Gjennomsnittslast (15 min) Kellotaajuus Klokkefrekvens Laiteanturit Maskinsensorer Osioiden käyttö Bruk av diskpartisjoner Käytetty tila Brukt plass Vapaa tila Fri plass Täyttöaste Fyllingsgrad Uptime Oppetid Linux Soft RAID (md) Linux Soft Raid (md) Prosessit Prossessorer Ytimiä Kjerner Lohkojen määrä: Antall blokker Laitteita kaikkiaan Totalt antall enheter Toimimattomia laitteita Enheter som sviktet Varalaitteita Reserveenheter RAID- laitteiden määrä Antall RAID- enheter Toimivia laitteita Enheter som fungerer Aktiivisia laitteita Aktive enheter Laitteiden määrä Antall enheter Tahdistusprosentti Prosent resynkronsering Levytiedot Diskinformasjon CPU% 1 CPU% 1 Levy% 1 Disk% 1 Tuuletin% 1 Vifte% 1 Lämpötila% 1 Temperatur% 1 Yhteensä Totalt Kes% 1the unit 1 per second Avbr% 1the unit 1 per second Hz 1/ s ktthe unit minutes kBytethe unit minutes minthe frequency unit minthe frequency unit MHza percentage MHza percentage % % Kokonaislukuarvo Heltallsverdi Liukulukuarvo Flyttallsverdi Yhteys% 1 torjuttiin Forbindelse til% 1 ble avvist Konetta% 1 ei löytynyt Vert% 1 ikke funnet Virhe verkkoyhteydessä (esim. verkkokaapeli irrotettu vahingossa) koneeseen% 1. Det oppsto en nettverksfeil (f. eks. nettkabelen ble dratt ut ved et uhell) for vert% 1. Virhe koneella% 1:% 2 Feil for vert% 1:% 2 Ajastuksen asetukset Innstillinger for tidtager Aseta työtilan päivitysväli Bruk oppdateringsintervallet til arbeidsarket Päivitysväli: Oppdateringsintervall: Kaikki työtilan näytöt päivitetään tässä kohdassa määritellyllä tiheydellä. Alle visninger av arket blir oppdaterte i den farten angitt her. Yhdistä koneelle Tilkoblingsvert Konenimi Vert: Anna koneen nimi, johon haluat yhdistää. Skriv inn navnet på verten du vil koble deg til. ssh ssh Valitse tämä kirjautuaksesi turvallisella pääteyhteydellä etäkoneeseen. Velg denne for å bruke ssh (« secure shell ») for å logge deg på verten. rsh rsh Valitse tämä kirjautuaksesi pääteyhteydellä etäkoneeseen. Velg denne for å bruke rsh (« remote shell ») for å koble deg til verten. Palvelin Daemon Valitse tämä, jos haluat ottaa yhteyden ksysguard- palvelimeen, joka on käynnissä koneella, johon muodostat yhteyden. Velg denne hvis du vil koble deg til en ksysguard- daemon som kjører på maskinen du kobler deg til, og lytter etter forespørsler fra klienter. Oma komento Selvvalgt kommando Valitse tämä käyttääksesi antamaasi komentoa käynnistämään ksysguardd etäkoneella. Velg denne for å bruke kommandoen du skrev inn under for å starte ksysguardd på verten. Anna portin numero, jossa ksysguardd kuuntelee yhteyksiä. Skriv inn portnummeret som ksysguard- demonen lytter etter tilkoblinger på. esim. 3112 f. eks 3112 Anna komento, joka ajaa ksysguardd: n koneella jota haluat valvoa. Skriv inn kommandoen som kjører ksysguardd på verten du vil overvåke. esim. ssh - l root eta. kone. org ksysguardd f. eks. ssh - l root en. vert. no ksysguardd Työtila% 1 Ark% 1 Välilehti "% 1" sisältää tallentamattomia muutoksia. Haluatko tallentaa välilehden? Fanen «% 1 » inneholder ulagrede data. Vil du lagre fanen? *. sgrd_BAR_Sensoritiedostot (*. sgrd) *. sgrd_BAR_Sensorfiler (* sgrd) Valitse tuotava välilehtitiedosto Velg en fanefil å hente inn Ei tallennettavia välilehtiä. Du har ikke noen fane som kan lagres. Vie välilehti Eksporter fane Ei poistettavia välilehtiä. Det er ingen faner som kunne slettes. Voit ehdottaa mukautettua välilehteä järjestelmänvalvontavälilehdelle lähettämällä% 2 sähköpostitse osoitteeseen john. tapsell@ kde. org For å foreslå det gjeldende egendefinerte fanebladet som ny fane for Systemovervåker, send% 2 til john. tapsell@ kde. org Lataa mukautettu järjestelmänvalvontavälilehti Last opp selvvalgt Systemovervåker- fane Muokkaa palkkigraafien asetuksia Endre innstillingene for stolpediagram Alue Område Kirjoita näytön nimi tähän. Skriv tittelen på ruta her. Näyttöalue Vis område Vähimmäisarvo: Minimumsverdi: Kirjoita tähän näytön vähimmäisarvo. Mikäli kumpikin arvo ovat 0, alue tunnistetaan automaattisesti. Oppgi den minste verdien for ruta her. Dersom begge verdiene er 0, blir automatisk områdesjekk tatt i bruk. Enimmäisarvo: Maksimumverdi: Kirjoita tähän näytön enimmäisarvo. Mikäli kumpikin arvo on 0, alue tunnistetaan automaattisesti. Oppgi den høyeste verdien for ruta her. Dersom begge verdiene er 0, blir automatisk områdesjekk tatt i bruk. Varoitukset Alarmer Vähimmäisarvon varoitus Alarm ved minimumverdi Käytä varoituksia Skru på alarm Käytä vähimmäisarvon varoitusta. Skru på alarmen for minimum verdi. Alaraja: Nedre grense: Enimmäisarvon varoitus Alarm ved maksimumsverdi Käytä enimmäisarvon varoitusta. Skru på alarm for maksimumsverdi. Yläraja: @ title: tab Appearance of the bar graph Øvre grense: @ title: tab Appearance of the bar graph Tavallisen palkin väri: Normal linelinjefarge: Raja- arvojen ulkopuolella oleva väri: Farge for verdi utenfor grensene: Kirjasimen koko: Skriftstørrelse: Tässä kohdassa määritellään palkkien yläpuolella olevan otsikon kirjasinkoko. Mikäli otsikko on liian suuri, palkkeja pienennetään automaattisesti, joten tässä kannattaa käyttää pientä kirjasinkokoa. Dette bestemmer skriftstørrelsen som brukes for etikettene under stolpene. Stolper sløyfes automatisk hvis teksten blir for stor, så det er tilrådelig å bruke en liten skriftstørrelse her. Anturit Sensorer Muokkaa selitettä napsauttamalla tätä painiketta. Trykk på denne knappen for å sette opp etiketten. Poista anturi napsauttamalla tätä painiketta. Trykk på denne knappen for å slette sensoren. Palkkikaavion selite Rediger etikett på stolpediagrammet Anna uusi selite: Skriv ny etikett: Kaavion asetukset Plotterinnstillinger Mittakaavat Skalaer Pystymittakaava Loddrett skala Määritä kaavion ala: Angi grafområde: Valitse tämä, jos haluat näyttää arvoalueen, joka dynaamisesti sovitetaannäytettäviin tietoihin. Ellei kohtaa ole valittu, arvoalue pitää määrittää allaoleviin kenttiin. Kryss av her dersom du vil at visningsområdet skal justere seg dynamisk til de verdiene som vises til enhver tid. Hvis du ikke krysser av, må du velge området du vil ha i feltene nedenfor. Anna näytön vähimmäisarvo tähän. Skriv minsteverdi for visning her. Syötä näytön ” pehmeä ” enimmäisarvo tähän. Ylärajaa ei lasketa alle tämän arvon, mutta ylemmäs sitä voidaan nostaa tätä suuremmille arvoille. Oppgi myk maksimalverdi for visning her. Den øvre grensa blir ikke redusert under denne verdien, men kan fremdeles gå over dette tallet for verdier over denne verdien. Vaakamittakaava Vannrett skala Kuvapistettä aikaväliä kohden: Piksler per tidsperiode: Hila Rutenett Viivat Linjer Pystyviivat Loddrette linjer Valitse tämä kohta, jos haluat riittävän suurella näytöllä näyttää pystysuuntaiset viivat. Kryss av denne for å slå på loddrette linjer hvis skjermen er stor nok. Määritä kahden pystysuuntaisen viivan etäisyys tässä kohdassa. Skriv inn avstanden mellom to loddrette linjer her. Pystyviivojen vieritys Loddrette rullefelt Vaakaviivat Vannrette linjer Valitse tämä kohta, jos haluat riittävän suurella näytöllä näyttää vaakasuuntaiset viivat. Kryss av denne boksen for å slå på vannrette linjer hvis skjermen er stor nok. Näytä akselien selitteet Vis merkelapper på aksene Valitse tämä kohta mikäli haluat, että vaakasuuntaisilla viivoilla näytetään arvot, joiden kohdalla viivat ovat. Kryss av denne boksen hvis vannrette linjer skal dekoreres med verdiene de merker. Aseta väri... Sett farge & # 160; … Napsauta tästä painikkeesta valitaksesi tunnistimen värin kaaviossa. Trykk på denne knappen for å velge farge på sensoren i diagrammet. Siirrä ylös Flytt opp Siirrä alas Flytt ned Anturiloki Sensorlogger & Poista näyttö & Fjern visning Tämä on sensorinäyttö. Muokataksesi sensorinäyttöä napsauta ja pidä hiiren oikeaa painiketta pohjassa näytössä tai sen reunuksessa ja valitse Ominaisuudet - valinta ponnahdusvalikosta. Valitse Poista poistaaksesi näytön työtilasta.% 1 Largest axis title Dette er en sensor- visning. For å tilpasse en sensorvisning, klikk høyre museknapp her og velg Egenskaper fra menyen. Velg Fjern for å fjerne visningen fra arbeidsarket.% 1 Largest axis title 99999 XXXXunits 99999 XXXXunits % % 1%% 1 is what is being shown statistics for, like 'Memory', 'Swap', etc. % 1 /% 2% 1units % 1 av% 2œ% 1units % 1 TiBunits % 1 TiBunits % 1 GiBunits % 1 GiBunits % 1 MiBunits % 1 MiBunits % 1 KiBunits % 1 KiBunits % 1 TiB/ sunits % 1 TiBunits % 1 GiB/ sunits % 1 GiBunits % 1 MiB/ sunits % 1 MiBunits % 1 KiB/ sunitless - just a number % 1 KiB/ sunitless - just a number % % 1 Siirretään lokiin Logging Päivitysväli Tidsgrenseintervall Sensorin nimi Sensornavn Konenimi Vertsnavn & Poista sensori & Fjern sensor & Muokkaa sensoria... & Rediger sensor & # 160; … & Lopeta lokiin kirjoitus Stopp logging & Aloita lokiin kirjoitus Start logging Koneennimi Vert Sensori Sensor Otsikko Etikett Lokitiedoston asetukset Innstillinger for fil- logging Edustaväri: Multimeter is a sensor display that mimics 'digital multimeter' aparatus Forgrunnsfarge: Multimeter is a sensor display that mimics 'digital multimeter' aparatus Moninäyttömittarin asetukset Multimeter- innstillinger Luettelonäkymän asetukset Innstillinger for listevisning Anturilokin asetukset Innstillinger for sensorlogger Pudota anturi tähän Slipp sensor her Tämä on työtilan tyhjä osio. Voit vetää sensorin sensoriselaimesta tähän alueeseen, ja sensorinäyttö ilmestyy työsivulle. Sensorinäyttö valvoo arvoja aikajanalla. Dette er et tomrom i et arbeidsark. Dra en sensor fra sensorleseren og slipp den her. Da dukker det opp en sensorvisning som du kan bruke til å kontrollere sensorens verdier over tid. Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Mikko Ikola, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Øystein SkadsemEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, ikola@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi oskadsem@ start. no & Käytä varoituksia & Slå på alarm & Käytä varoituksia Slå på alarm Jos valitset tämän kohdan, näyttöjen otsikossa näytetään käytettävä yksikkö. Velg denne for å legge til enheten som tittel på visningen. & Näytä yksikkö & Vis enhet & Alaraja: Nedre grense: & Yläraja: & Øvre grense: Digitaalinäytön väri: Normal nummerfarge: Hälytetyn digitaalinäytön väri: Nummerfarge ved alarm: Tekstiväri: Tekstfarge: Hilan väri: Rutefarge: Hälytysväri: Alarmfarge: & Teksti & Tekst & Otsikko: Tittel: & Suodin Filter & Muokkaa & Endre Prosessitaulu Prosesstabell Suoritinhistoria CPU- historie Muistihistoria Minne og veksleminne- historie Verkkohistoria Nettverkshistorie Välillehden ominaisuudet Faneegenskaper Rivejä: Rader: Sarakkeita: Kolonner: Anna taulukon rivien lukumäärä tähän. Skriv inn her antall rader arket skal ha. Anna taulukon sarakkeiden määrä tähän. Skriv inn her antall kolonner arket skal ha. Anna työtilan nimi. Skriv tittelen på arbeidsarket. Anturiselain Sensorleser Vedä antureita työtilan tyhjiin soluihin Dra sensorer til tomme felt i et arbeidsark Anturiselain luettelee yhdistetyistä tietokoneista ja niiden tarjoamat anturit. Valitse, vedä ja pudota haluamasi anturit työtilaan. Anturinäytön arvot näytetään määrittämälläsi tavalla. Jotkin näytöt pystyvät näyttämään usean anturin tiedot yhtäaikaisesti: näihin näyttöihin voi liittää uusia antureita vetämällä ja pudottamalla. Sensorleseren viser tilkoblede verter og de sensorene som de tilbyr. Klikk og dra sensorer til slippsonene i et arbeidsark. Verdiene som sensoren melder vil bli vist. Noen sensorvisninger kan vise verdier fra flere sensorer. Dra ganske enkelt andre sensorer oppå visningen for å legge til flere sensorer. KDE: n järjestelmänvalvonta KDE systemvakt Järjestelmän valvonta Systemovervåker & Verestä välilehti & Frisk opp fane & Uusi välilehti & Ny fane & # 160; … Tuo välilehti & tiedostosta... Importer fane fra fil & # 160; … Tallenna välilehti & nimellä... Lagre fane som & # 160; … Valvo etäkonetta... Overvåk maskin på nettverket & # 160; … & Lataa uusia välilehtiä... Last ned nye faner & # 160; … Lähetä nykyinen välilehti... & Last opp gjeldende fane & # 160; … & Välilehden ominaisuudet Faneegenskaper Suoritin:% 1%% 1% Arguments are formatted byte sizes (used/ total) CPU:% 1% œ% 1% Arguments are formatted byte sizes (used/ total) Muisti:% 1 /% 2 Muisti:% 1 /% 2 Muisti:% 1% 1 Minne:% 1 /% 2œMne:% 1 /% 2œMne:% 1œ% 1 Näennäismuistia ei ole käytettävissä Veksleområde er ikke tilgjengeligArguments are formatted byte sizes (used/ total) Näennäismuisti:% 1 /% 2 Veksl:% 1 /% 2œVeksl:% 1œ% 1 (c) 1996- 2008, KSysGuardin kehittäjät © 1996– 2008 Utviklerne for KDE systemovervåker John Tapsell John Tapsell Chris Schlaeger Chris Schlaeger Greg Martyn Greg Martyn Nicolas Leclercq Nicolas Leclercq Alex Sanda Alex Sanda Bernd Johannes Wuebben Bernd Johannes Wuebben Ralf Mueller Ralf Mueller Torsten Kasch Torsten Kasch Solaris- tuki Wiliam LeFabvren "top" - ohjelman sunos5- moduulista (luvalla) otetut osat. Støtte for Solaris Fått deler (med tillatelse) fra sunos5 - modulen til verktøyet « top » av William LeFebvre. Valinnaiset haettavat työtilatiedostot Valgfrie arbeidsark som skal lastes FD FD Objekti Objekt Muuta projektin prioriteettia Gi prosess ny snillverdi Virta Strøm Ei ikkunansovitusmallia ”% 1 ” eikä komentoa ole määritelty. Mønsteret «% 1 » stemte ikke med noe vindu og ingen kommando ble angitt. KSysTrayCmd: K3ShellProcess ei löytänyt komentotulkkia. KSysTrayCmd: K3ShellProcess kan ikke finne et skall. KSysTrayCmd KSysTrayCmd & Piilota & Skjul & Palauta & Gjenopprett & Poista ilmoitusalueelta & Ikke dokk Mahdollistaa sovelluksen pitämisen järjestelmän upotusalueella. Tillater at ethvert program kan legges i systemkurven (C) 2001– 2002 Richard Moore (rich@ kde. org) © 2001– 2002 Richard Moore (rich@ kde. org) Suoritettava komento Kommando som skal kjøres Säännöllinen lauseke, joka vastaa ikkunan otsikkoa. Ellei lauseketta määritetä, valitaan ensimmäinen ilmestyvä ikkuna; tätä ei suositella. Et regulært uttrykk som stemmer med vindustittelen. Om du ikke angir et, så vil det første vinduet som dukker opp bli tatt. Kan ikke anbefales. Kohdeikkunan tunnistenumero. Määrittelee käytettävän ikkunan tunnistenumeron. Jos numero alkaa merkeillä 0x, se oletetaan heksadesimaaliseksi. VIndus- ID for målvinduet. Angir ID for det vinduet som skal brukes. Hvis IDen begynner med 0x antas den å være i hex. Piilota ikkuna paneelin upotusalueeseen käynnistyksessä. Skjul vinduet til kurven ved oppstart Ennen komennon suorittamista odota, että ikkuna käsketään näyttämään Vent til vi får beskjed om å vise vinduet før kommandoen kjøres Asettaa ilmoitusaluekuvakkeen työkaluvihjeen alkuarvon. Setter første verktøytips for ikonene i kurven Säilytä ilmoitusaluekuvake, vaikka asiakasohjelma lopetettaisiin. Asetuksella ei ole vaikutusta, ellei startonshow ole määritetty. Behold ikonet i kurven selv om klienten avslutter. Dette valget har ingen effekt om ikke startonshow er valgt. Käytä ilmoitusalueella ksystemtraycmd- kuvaketta ohjelman oman kuvakkeen sijaan. (Määrittää yhdessä parametrin -- icon kanssa ksystraycmd- kuvakkeen.) Ikke bruk vinduets ikon i systemkurven, men ikonet for ksystraycmd. (bør brukes med -- icon for å oppgi ksystraycmd- ikon) Yritä pitää ikkuna muiden ikkunoiden yläpuolella Forsøk å holde vinduet over andre vinduer Lopeta asiakasohjelma pyydettäessä piilottamaan ikkuna. Tällä ei ole vaikutusta, ellei toimintoa startonshow ole määritetty (mikä implikoi keeprunning- toiminnon). Avslutt klienten om vi får beskjed om at vinduet skal skjules. Dette har ingen effekt hvis ikke startonshow er spesifisert, og antar også « fortsatt kjøring ». Komentoa tai ikkunaa ei ole määritetty. NAME OF TRANSLATORS Ingen kommando eller vindu oppgittNAME OF TRANSLATORS Uusi teema Nytt tema Teemanhallinta KDE Temabehandler Tämä moduuli on tarkoitettu KDE- teemojen asentamiseen, poistamiseen ja luomiseen. Denne styringsmodulen tar seg av installering, fjerning og oppretting av visuelle KDE- temaer. (c) 2003, 2004 Lukáš Tinkl © 2003, 2004 Lukáš Tinkl Teematiedostot Temafiler Valitse teema Velg temafil Haluatko varmasti poistaa teeman% 1? Er du sikker på at du vil fjerne temaet% 1? Oma teema Mitt tema Teema "% 1" on jo olemassa.% 1 is theme archive name Temaet% 1 finnes fra før.% 1 is theme archive name Teema luotiin onnistuneesti tiedostoon "% 1". Ditt tema er blitt opprettet i% 1. Teema luotu Tema opprettet Virhe luotaessa teemaa. Det oppsto en feil mens ditt tema ble opprettet. Teema ei luotu Tema ikke opprettet Tälle teemalle ei ole esikatselukuvaa. Dette temaet inneholder ikke en forhåndsvisning. Tekijä:% 1 Sähköposti:% 2 Versio:% 3 Kotisivu:% 4 Forfatter:% 1 E- post:% 2 Versjon:% 3 Hjemmeside:% 4 Valitse KDE- teema: Velg dit visuelle KDE- tema: Hae lisää teemoja... Hent nye temaer & # 160; … Mene KDE- teemojen verkkosivulle Gå til nettstedet for KDE- temaer & Luo uusi teema... Opprett & nytt tema & # 160; … & Asenna uusi teema... & Installer nytt drakt & # 160; … Muokkaa teemaa: Tilpass temaet: Vaihda työpöydän taustaa Tillpass skrivebordsbakgrunnen Tausta Bakgrunn Vaihda värejä Tilpass farger Vaihda käyttöliittymäelementtien tyyliä Tilpass elementstilen Vaihda kuvaketeemaa Tilpass ikontemaet Räätälöi kirjasinteemaa Tilpass skrift- temaet Muokkaa näytönsäästäjää Tilpass pauseskjermen & Teeman nimi: & Temanavn: & Tekijä: Forfatter: & Kotisivu: & Hjemmeside: & Versio: NAME OF TRANSLATORS & Versjon: NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Eskild Hustvedt, Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, zerodogg@ skolelinux. no, knuty@ skolelinux. no KTrader- asiakas KTraderClient Komentorivityökalu KDE: n trader- järjestelmää varten Et kommandolinje- verktøy for å spørre mot KDE trader- systemet Mimetyyppi en mimetype Palvelutyyppi, kuten KParts/ ReadOnlyPart tai KMyApp/ Plugin en type tjeneste, slik som KParts/ ReadOnlyPart eller KMyApp/ Plugin Trader- kyselykielellä ilmaistu rajoitus en skranke uttrykt i trader spørrespråket % 1 /% 2 käsitelty nopeudella% 3/ s % 1 av% 2 behandlet ved% 3/ s % 1 /% 2 käsitelty % 1 av% 2 behandlet % 1 käsitelty nopeudella% 2/ s % 1 behandlet ved% 2/ s % 1 käsitelty % 1 behandlet Jatka Fortsett Siirrä toiseen luetteloon. Flytt dem til en annen liste. Poista. Fjern dem. Näytä kaikki työt luettelona. Vis alle jobber i en liste. Näytä kaikki työt puuna. Vis alle jobbene i et tre. Näytä erilliset ikkunat. Vis adskilte vinduer. Päättyneet työt. Avsluttede jobber Siirrä toiseen luetteloon. Flytt dem til en annen liste Poista Fjern dem Näytä kaikki työt luettelona Vis alle jobbene i en liste Näytä kaikki työt puuna Vis alle jobbene i et tre Näytä erilliset ikkunatNAME OF TRANSLATORS Vis adskilte vinduerNAME OF TRANSLATORS Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn KvisliEMAIL OF TRANSLATORS mikko. piippo@ helsinki. fi bjorn. kvisli@ gmail. com Aseta... Sett opp & # 160; … Käynnissä I gang Käytös Oppførsel Edistyminen Framdriftsbehandler KDE Progress Information UI Server KDE UI- tjener for framgangsinfo (C) 2000- 2008, KDE- kehittäjät © 2000– 2008 KDE- laget Rafael Fernández López Rafael Fernández López Entinen ylläpitäjä Tidligere edlikeholder Matej Koss Matej Koss Lyhenteet Snarveier Tässä modulissa voit asettaa WWW- pikavalintoja. WWW- pikavalintojen avulla voit helposti hakea sanoja Internetistä. Voit esimerkiksi hakea Googlen avulla tietoa KDE- projektista syöttämällä gg: KDE tai google: KDE. Jos valitset oletushakukoneen, hakevat toimintoa tukevat sovellukset (esimerkiksi Konqueror) syöttämiäsi sanoja tai lauseita valitsemasi hakukoneen avulla. I denne modulen kan du stille inn nettsnarveier. Med nettsnarveier kan du slå opp eller lete etter ord på Internett på en rask måte. For eksempel kan du søke etter informasjon om KDE- prosjektet med søkemotoren Google ved bare å taste gg: KDE eller google: KDE. Hvis du velger en standard søkemotor, så kan du søke etter vanlige ord eller uttrykk i denne søkemotoren ved å taste dem inn i programmer som har støtte for dette, slk som Konqueror. Hakusuotimet: Søkefiltre Ota käyttöön WWW- pikavalinnat, jotka mahdollistavat nopeat haut verkosta. Esimerkiksi kirjoittamalla gg: KDE haetaan sanaa KDE Google( tm) - hakukoneella. Slå på snarveier som du kan bruke til raske søk etter informasjon på nettet. gg: KDE, for eksempel, søker etter ordet KDE i søkemotoren Google ™. & Käytä WWW- pikavalintoja Slå på søkesnarveier Lisää haun tarjoaja Legg til en søkemotor. Muokkaa haun tarjoajaa. Endre søkemotor. & Muuta... Endre & # 160; … Poista valittu haun tarjoaja Slett den valgte søkemotoren. Valitse käytettävä hakukone tekstikentille, jotka antavat automaattisesti tuloksia, kun kirjoitat normaaleja sanoja verkko- osoitteiden sijasta. Poistaakseis tämän ominaisuuden käytöstä valitse Ei mikään luettelost. Velg søkemotor som skal brukes for tekstfelter som gir automatisk oppslag når du taster inn vanlig tekst i stedet for en URL. Velg Ingen fra lista for å slå av denne effekten. n Oletushakukone: & Standard søkemotor: Valitse erotin, joka erottaa hakukoneen lyhenteen haettavasta sanasta tai ilmaisusta. Velg skilletegn som står mellom nøkkelordet og teksten eller ordet det søkes etter. Hakusanan & erotin: Skilletegn for nøkkelord: Kaksoispiste Kolon Välilyönti Mellomrom Anna tähän haun tarjoajan nimi. Oppgi klartekstnavnet på søkemotoren her. Haun & tarjoajan nimi: Navn på søketjeneste: Syötä hakukoneessa haun suorittava URI tähän. Koko haettavaa tekstiä voidaan osoittaa jonolla\\ {@} tai\\ {0}.\\ {@} on suositeltavampi, koska se poistaa kyselymuuttuja (nimi=arvo) tulosjonosta, kun taas\\ {0} korvataan kyselyjonolla sellaisenaan. Kyselyn tiettyjä sanoja voi osoittaa jonoin\\ {1}...\\ {n}, ja\\ {name} laventuu kyselyjonon ” nimi=arvo ” - parin arvoksi. Lisäksi on mahdollista määrittää useampia viittauksia (nimiä, numeroita ja merkkijonoja) kerralla (\\ {name1, name2,... ” jono ”}). Ensimmäistä täsmäävää arvoa (vasemmalta lukien) käytetään tulos- URIn lavennuksen arvona. Lainattua merkkijonoa (” jono ”) voi käyttää oletusarvona, jos viitejonon lopuista arvoista mikään ei tuota täsmäävää tulosta. Skriv inn den URI- en som skal brukes til å gjøre et søk i søkemotoren her. Hele teksten det skal søkes etter kan oppgis som\\ {@} eller\\ {0}.\\ {@} er anbefalt, siden da fjernes alle spørrevariabler (navn=verdi) fra resultatstrengen, mens\\ {0} blir erstattet med den uforandrede søkestrengen. Du kan bruke\\ {1} & # 160; …\\ {n} til å oppgi bestemte ord fra spørringen og\\ {navn} til å oppgi en verdi gitt ved « navn=verdi » i brukerspørringen. Dessuten er det mulig å oppgi flere referanser (navn, tall og strenger) samtidig (\\ {navn1, navn2,.. "streng"}). Den første verdien (fra venstre) som passer vil bli brukt som erstatningsverdi i den URI- en som blir resultatet. En streng i hermetegn kan brukes som standardverdi dersom ingenting passer fra venstre side i referanselista. Haun & URI: Søk & URI: Tähän kirjoitetut pikavalintoja voidaan käyttää hakuna KDE: ssä. Esimerkiksi pikavalintaa av voidaan käyttää kirjoittamalla av: haettava sana Snarveier oppgitt her kan brukes som en pseudo- URI- valg i KDE. For eksempel kan snarveien av brukes som i av: mitt søk. URI- lyhenteet: URI- snarveier: Valitse merkistö, jota käytetään hakulauseen koodaamiseksi Velg tegnsettet som blir brukt for koding av søkespørringen & Merkistö: & Tegnsett: Valitse merkistö, jota käytetään hakulauseen koodaamiseksi. Velg tegnsettet som blir brukt for koding av søkespørringen. Muokkaa haun tarjoajaa Endre søketilbyder Uusi haun tarjoaja Ny søketilbyder URI ei sisällä\\ {...} merkittyä paikkaa käyttäjän haulle. Siten haun antama sivu on aina sama riippumatta käyttäjän hausta. URI- en inneholder ikke en\\ {…} - plassholder for brukersøket. Det betyr at den samme siden alltid vil bli brukt, uansett hva brukeren skriver inn. Pidä Ta vare på den KDE: n lompakkopalvelu KDE Lommebok- tjeneste (C) 2002– 2008 George Staikos, Michael Leupold, Thiago Maceira © 2002– 2008 George Staikos, Michael Leupold, Thiago Maceira Michael Leupold Michael Leupold Aiempi ylläpitäjä Tidligere vedlikeholder Thiago Maceira Thiago Macieira D- Bus- liittymä D- Bus- grensesnitt KDE pyytää saada avata lompakon ”% 1 ”. Syötä lompakon salasana allaolevaan kenttään. KDE har bedt om å få åpne lommeboka «% 1 ». Oppgi et passord for denne lommeboka nedenfor. Sovellus ”% 1 ” pyytää saada avata lompakon ”% 2 ”. Syötä lompakon salasana allaolevaan kenttään. Programmet «% 1 » har bedt om å få åpne lommeboka «% 2 ». Oppgi et passord for denne lommeboka nedenfor. & AvaaText of a button to ignore the open- wallet notification ÅpneText of a button to ignore the open- wallet notification Jätä huomiotta Ignorer KDE pyytää saada avata lompakon (% 1). Text of a button for switching to the (unnamed) application requesting a password KDE har bedt om å åpne en lommebok (% 1). Text of a button for switching to the (unnamed) application requesting a password Vaihda sinne Bytt dit % 1 pyytää saada avata lompakon (% 2). Text of a button for switching to the application requesting a password % 1 har bedt om å åpne en lommebok (% 2). Text of a button for switching to the application requesting a password Vaihda sovellukseen% 1 Bytt til% 1 Virhe avattaessa lompakkoa ”% 1 ”. Yritä uudelleen. (Virhekoodi% 2:% 3) Feil ved åpning av lommeboka «% 1 ». Forsøk igjen. (Feilkode & # 160;% 2:% 3) KDE pyytää saada avata lompakon, jota käytetään tallentamaan arkaluonteinen tieto turvallisesti. Syötä lompakon salasana tai napsauta Peruuta torjuaksesi sovelluksen pyynnön. KDE har bedt om å få åpne lommeboka. Denne brukes til å lagre følsomme data på en trygg måte. Oppgi et passord for denne lommeboka eller trykk Avbryt for å nekte programmet tilgang. Sovellus ”% 1 ” pyytää saada avata KDE: n lompakon, jota käytetään tallentamaan arkaluonteinen tieto turvallisesti. Syötä lompakon salasana tai napsauta Peruuta torjuaksesi sovelluksen pyynnön. Programmet «% 1 » har bedt om å få åpne KDE- lommeboka. Denne brukes til å lagre følsomme data på en trygg måte. Oppgi et passord for denne lommeboka eller trykk Avbryt for å nekte programmet tilgang. KDE pyytää saada avata lompakon nimeltä ”% 1 ”. Syötä lompakon salasana tai napsauta Peruuta torjuaksesi sovelluksen pyynnön. KDE har bedt om å få opprette en ny lommebok med navnet «% 1 ». Velg et passord for denne lommeboka, eller avbryt for å nekte forespørselen. Sovellus ”% 1 ” pyytää saada luoda uuden lompakon nimeltä ”% 2 ”. Syötä lompakolle salasana tai napsauta Peruuta torjuaksesi sovelluksen pyynnön. Programmet «% 1 » har bedt om å få opprette en ny lommebok med navnet «% 2 ». Velg et passord for denne lommeboka, eller avbryt for å nekte forespørselen. KDE pyytää saada käyttää avointa lompakkoa ”% 1 ”. KDE har bedt om tilgang til den åpne lommeboka «% 1 ». Sovellus ”% 1 ” pyytää saada käyttää avointa lompakkoa ”% 2 ”. Programmet «% 1 » har bedt om tilgang til den åpne lommeboka «% 2 ». Lompakkoa ei onnistuttu avaamaan. Lompakko on avattava, jotta salasanaa voi vaihtaa. Kan ikke åpne lommeboka. Lommeboka må åpnes for å kunne endre passordet. Valitse uusi salasana lompakolle ”% 1 ”. Velg nytt passord for lommeboka «% 1 ». Lompakkoa salattaessa tapahtui virhe: salasanaa ei vaihdettu. Feil ved ny kryptering av lommeboka. Passordet ble ikke endret. Virhe avattaessa lompakkoa uudelleen: tietoa saattaa olla menetetty. Feil ved gjenåpning av lommeboka. Noen data kan være mistet. Lompakkoa on toistuvasti yritetty käyttää siinä epäonnistuen. Sovellus saattaa käyttäytyä virheellisesti. Det har vært gjort flere mislykte forsøk på å få tilgang til en lommebok. Det kan være et program som ikke oppfører seg pent. Salli & kerran Tillat & en gang Salli & aina Tillatt & alltid & Torju & Avslå Torju & pysyvästi Avslå & for alltid KDE: n lompakkojärjestelmä tallentaa tietosi lompakkotiedostoon paikallisella kiintolevyllä. Tieto kirjoitetaan salattuna, nykyisellään Blowfish- algoritmilla käyttäen salasanaasi avaimena. Kun lompakko on auki, lompakonhallintasovellus käynnistyy ja näyttää ilmoitusalueella kuvakkeen. Voit hallita lompakkojasi tällä sovelluksella. Voit myös vetää hiirellä lompakkoja ja lompakkojen sisältöjä, joten lompakon kopiointi toiselle koneelle on helppoa. KWallet- systemet lagrer opplysningene dine i en lommebok - fil på den lokale disken. Dataene skrives bare i kryptert form, for tiden brukes « blowfish » - algoritmen med passordet ditt som nøkkel. Når en lommebok åpnes, så starter programmet for lommebok- håndtering og viser et ikon i systemkurven. Du kan bruke dette programmet til å holde styr på lommebøkene dine. Du kan til og med dra lommebøker og innhold i lommebøker, slik at du lett kan kopiere en lommebok til en annen maskin. Tervetuloa KWalletiin, KDE: n lompakkojärjestelmään. KWallet antaa sinun tallentaa salasanasi ja muut yksityiset tiedot levylle salattuun tiedostoon, mikä estää muita pääsemästä niihin käsiksi. Tämä velho kertoo sinulle KWalletista ja auttaa määrittämään sen ensi kertaa varten. Dette er KWallet – KDEs lommeboksystem. Med KWallet kan du lagre passordene dine og andre personlige opplysninger på disken i en kryptert fil, slik at andre ikke kan se denne informasjonen. Denne veiviseren gir deg informasjon om KWallet og hjelper deg å sette opp innstillingene den første gangen. & Perusasennus (suositeltu) & Grunnleggende innstillinger [anbefalt] & Edistynyt asennus & Avanserte innstillinger KDE: n lompakkojärjestelmä sallii sinun valvoa yksityistietojesi turvatasoa. Jotkin asetuksista vaikuttavat käytettävyyteen. Oletusarvot sopivat useimmille käyttäjille, mutta saatat haluta muuttaa joitakin niistä. KWalletin hallintamoduulista asetuksia voi säätää tarkemmin. Med KDEs lommeboksystem kan du bestemme sikkerhetsnivået for dine personlige opplysninger. Noen av disse innstillingene gjør systemet litt vanskeligere å bruke. Standard- innstillingene er vanligvis akseptable for de fleste brukere, men det kan være at du vil endre noen av dem. Du kan justere innstillingene videre med kontrollmodulen for KWallet. Sulje automaattisesti joutilaana olevat lompakot Lukk automatisk lommebøker som ikke er i bruk Tallenna verkon ja paikalliset salasanat eri lompakkotiedostoihin Lagre nettverkspassord og lokale passord i separate lommeboksfiler Eri sovellukset voivat käyttää KDE: n lompakkoa tallentamaan salasanoja tai muuta tietoa, kuten web- lomakkeiden dataa tai evästeitä. Jos haluat näiden sovellusten käyttävän lompakkoa, salli se nyt ja valitse salasana. Valitsemaasi salasanaa ei voi selvittää, jos se katoaa, ja kaikki sentuntevat pääsevät käsiksi kaikkeen lompakkoon tallennettuun tietoon. Forskjellige programmer kan forsøke å bruke lommeboka til å lagre passord eller andre data, slik som skjemaopplysninger fra et nettsted eller informasjonskapsler. Hvis du vil at disse programmene skal bruke lommeboka, så må du slå på dette nå og velge et passord. Det passordet du velger kan ikke hentes fram hvis du glemmer eller mister det, og alle som kjenner det kan lese alt innhold i lommeboka. Kyllä, haluan käyttää KDE: n lompakkoa yksityistietojeni tallentamiseen Ja, jeg vil bruke KDE- lommeboka til å lagre personlige opplysninger. Anna uusi salasana: Oppgi et nytt passord: Vahvista salasana: NAME OF TRANSLATORS Bekreft passordet: NAME OF TRANSLATORS Tommi NieminenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Harald Inge Børseth, Nils Kristian Tomren, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS translator@ legisign. org knuty@ skolelinux. no, haraldib@ broadpark. no, slx@ nilsk. net, bjornst@ skogkatt. homelinux. org On jo auki. Åpnet fra før. Virhe tiedostoa avattaessa. Feil ved åpning av fil. Ei ole lompakkotiedosto. Ikke en lommeboksfil. Ei- tuettu tiedostomuotoversio. Det er ikke støtte for denne revisjonen av filformatet. Tuntematon salausjärjestelmä. Ukjent krypteringsmønster. Vioittunut tiedosto? Er fila ødelagt? Virhe varmennettaessa lompakon eheyttä: se saattaa olla vioittunut. Feil ved kontroll av lommeboka. Kanskje den er ødelagt. Lukuvirhe – mahdollisesti väärä salasana. Lesefeil – passordet kan være feil. Virhe salausta purettaessa Feil ved dekryptering. KWallet KWallet Salasana on tyhjä. (VAROITUS: Turvatonta) Mangler passord. (VARSEL: Usikkert) Salasanat täsmäävät. Passordene stemmer. Salasanat eivät täsmää. Passordene stemmer ikke. Ikkuna ”% 1 ” vaatii huomiota. Vinduet «% 1 » krever oppmerksomhet. Toinen sovellus on keskeyttänyt kompositoinnin. Voit jatkaa sitä käyttämällä pikanäppäintä ”% 1 ”. Sammensetting er blitt suspendert av et annet program. Du kan gjenoppta med snarveien «% 1 ». Kompositointi on liian hitaana poistettu käytöstä. Voit estää toimivuustarkastukset kompositoinnin lisäasetuksista. Sammensetting var for langsomt og er blitt suspendert. Du kan slå av funksjonalitetssjekker i avanserte innstillinger for sammensetting. Kompositointi on liian hitaana poistettu käytöstä. Jos ongelma oli väliaikainen, voit palauttaa tehosteet käyttöön pikanäppäimellä ”% 1 ”. Voit myös estää toimivuustarkastukset kompositoinnin lisäasetuksista. Sammensetting var for langsomt og er blitt suspendert. Hvis dette bare var et midlertidig problem kan du gjenoppta det med snarveien «% 1 ». Du kan også slå av funksjonalitetssjekker i avanserte innstillinger for sammensetting. Tarvittavia X- laajennuksia (XComposite ja XDamage) ei ole saatavilla. Nødvendige X- utvidelser (XComposite og XDamage) er ikke tilgjengelige. GLX/ OpenGL- laajennus ei ole saatavilla ja vain OpenGL- tuki on käännetynä mukaan. GLX/ OpenGL er ikke tilgjengelig og bare OpenGL- støtte er kompilert. XRender/ XFixes- laajennukset eivät ole saatavilla ja vain XRender- tuki on käännetty mukaan. XRender/ XFixes- utvidelser er ikke tilgjengelig og bare støtte for XRender er kompilert. GLX/ OpenGL - ja XRender/ XFixes- laajennukset eivät ole saatavilla. GLX/ OpenGL og XRender/ XFixes er ikke tilgjengelige. Kompositointi on jätetty pois käännösvaiheessa. Luultavasti Xorgin kehitysotsaketiedostot eivät olleet asennettuina. Sammensetting ble slått av under kompilering. Antakelig var ikke header- filene for Xorg utvikling installert. Selaaminen Navigasjon Selaa ikkunoita Bla gjennom vinduer Selaa ikkunoita taaksepäin Bla baklengs gjennom vinduer Selaa ikkunavälilehtiä Bla gjennom vindusfaner Selaa ikkunavälilehtiä taaksepäin Bla baklengs gjennom vindusfaner Poista ikkuna ryhmästä Fjern vindu fra gruppe Selaa ikkunoita (vaihtoehtoinen) Bla gjennom vinduer på annen måte Selaa ikkunoita taaksepäin (vaihtoehtoinen) Bla gjennom vinduer på annen måte (baklengs) Selaa työpöytiä Bla gjennom skrivebord Selaa työpöytiä taaksepäin Bla baklengs gjennom skrivebord Selaa työpöytäluetteloa Bla gjennom skrivebordslista Selaa työpöytäluetteloa taaksepäin Bla baklengs gjennom skrivebordslista Ikkunan pikavalikko Handlingsmeny for vindu Sulje ikkuna Lukk vindu Suurenna ikkuna pystysuunnassa Maksimer vindu loddrett Suurenna ikkuna vaakasuunnassa Maksimer vindu vannrett Pienennä ikkuna Minimer vindu Varjosta ikkuna Rull vindu opp Liikuta ikkunaa Flytt vindu Vaihda ikkunan kokoa Endre størrelse på vindu Nosta ikkuna Hev vindu Varjosta ikkuna Senk vindu Nosta tai laske ikkuna Hev eller senk vindu Tee ikkunasta koko ruudun kokoinen Gjør vinduet til fullskjerm Piilota ikkunan reunus Skjul vinduskant Pidä ikkuna muiden ikkunoiden päällä Hold vindu over andre Pidä ikkuna muiden ikkunoiden alla Hold vindu under andre Aktivoi huomiota vaativa ikkuna Velg vindu som krever oppmerksomhet Asetusikkunan pikanäppäin Sett opp vindussnarvei Siirrä ikkuna oikeaan reunaan Pakk vindu mot høyre Siirrä ikkuna vasempaan reunaan Pakk vindu mot venstre Siirrä ikkuna yläreunaan Pakk vindu oppover Siirrä ikkuna alareunaan Pakk vindu nedover Suurenna ikkuna vaakasuunnassa Pakk vinduet voksende vannrett Suurenna ikkuna pystysuunnassa Pakk vinduet voksende loddrett Pienennä ikkuna vaakasuunnassa Pakk vindu krympende vannrett Pienennä ikkuna pystysuunnassa Pakk vindu krympende loddrett Pinoa ikkuna vasemmalle Flislegg hurtig vindu mot venstre Pinoa ikkuna oikealle Flislegg hurtig vindu mot høyre Vaihda ylempään ikkunaan Bytt til vinduet over Vaihda alempaan ikkunaan Bytt til vinduet under Vaihdan oikeanpuoleiseen ikkunaan Bytt til vinduet til høyre Vaihda vasemmanpuoleiseen ikkunaan Bytt til vinduet til venstre Ikkuna ja työpöytä Vindu og skrivebord Pidä ikkuna kaikilla työpöydillä Behold vinduet på alle skrivebord Ikkuna työpöydälle 1 Vindu til skrivebord 1 Ikkuna työpöydälle 2 Vindu til skrivebord 2 Ikkuna työpöydälle 3 Vindu til skrivebord 3 Ikkuna työpöydälle 4 Vindu til skrivebord 4 Ikkuna työpöydälle 5 Vindu til skrivebord 5 Ikkuna työpöydälle 6 Vindu til skrivebord 6 Ikkuna työpöydälle 7 Vindu til skrivebord 7 Ikkuna työpöydälle 8 Vindu til skrivebord 8 Ikkuna työpöydälle 9 Vindu til skrivebord 9 Ikkuna työpöydälle 10 Vindu til skrivebord 10 Ikkuna työpöydälle 11 Vindu til skrivebord 11 Ikkuna työpöydälle 12 Vindu til skrivebord 12 Ikkuna työpöydälle 13 Vindu til skrivebord 13 Ikkuna työpöydälle 14 Vindu til skrivebord 14 Ikkuna työpöydälle 15 Vindu til skrivebord 15 Ikkuna työpöydälle 16 Vindu til skrivebord 16 Ikkuna työpöydälle 17 Vindu til skrivebord 17 Ikkuna työpöydälle 18 Vindu til skrivebord 18 Ikkuna työpöydälle 19 Vindu til skrivebord 19 Ikkuna työpöydälle 20 Vindu til skrivebord 20 Ikkuna seuraavalle työpöydälle Vindu til neste skrivebord Ikkuna edelliselle työpöydälle Vindu til forrige skrivebord Vaihda oikealla olevalle työpöydälle Flytt vinduet ett skrivebord til høyre Vaihda vasemmalla olevalle työpöydälle Flytt vinduet ett skrivebord til venstre Vaihda ylempänä olevalle työpöydälle Flytt vinduet ett skrivebord opp Vaihda alempana olevalle työpöydälle Flytt vinduet ett skrivebord ned Ikkuna näytölle 0 Vindu til skjerm 0 Ikkuna näytölle 1 Vindu til skjerm 1 Ikkuna näytölle 2 Vindu til skjerm 2 Ikkuna näytölle 3 Vindu til skjerm 3 Ikkuna näytölle 4 Vindu til skjerm 4 Ikkuna näytölle 5 Vindu til skjerm 5 Ikkuna näytölle 6 Vindu til skjerm 6 Ikkuna näytölle 7 Vindu til skjerm 7 Ikkuna seuraavalle näytöllenäytölle Vindu til neste skjerm Näytä työpöytä Vis skrivebordet Työpöydän vaihtaminen Bytte mellom skrivebord Vaihda työpöytään 1 Bytt til skrivebord 1 Vaihda työpöytään 2 Bytt til skrivebord 2 Vaihda työpöytään 3 Bytt til skrivebord 3 Vaihda työpöytään 4 Bytt til skrivebord 4 Vaihda työpöytään 5 Bytt til skrivebord 5 Vaihda työpöytään 6 Bytt til skrivebord 6 Vaihda työpöytään 7 Bytt til skrivebord 7 Vaihda työpöytään 8 Bytt til skrivebord 8 Vaihda työpöytään 9 Bytt til skrivebord 9 Vaihda työpöytään 10 Bytt til skrivebord 10 Vaihda työpöytään 11 Bytt til skrivebord 11 Vaihda työpöytään 12 Bytt til skrivebord 12 Vaihda työpöytään 13 Bytt til skrivebord 13 Vaihda työpöytään 14 Bytt til skrivebord 14 Vaihda työpöytään 15 Bytt til skrivebord 15 Vaihda työpöytään 16 Bytt til skrivebord 16 Vaihda työpöytään 17 Bytt til skrivebord 17 Vaihda työpöytään 18 Bytt til skrivebord 18 Vaihda työpöytään 19 Bytt til skrivebord 19 Vaihda työpöytään 20 Bytt til skrivebord 20 Vaihda oikealla olevalle työpöydälle Bytt ett skrivebord til høyre Vaihda vasemmalla olevalle työpöydälle Bytt ett skrivebord til venstre Vaihda yläpuolella olevalle työpöydälle Hopp ett skrivebord opp Vaihda alapuolella olevalle työpöydälle Hopp ett skrivebord ned Vaihda näytölle 0 Bytt til skjerm 0 Vaihda näytölle 1 Bytt til skjerm 1 Vaihda näytölle 2 Bytt til skjerm 2 Vaihda näytölle 3 Bytt til skjerm 3 Vaihda näytölle 4 Bytt til skjerm 4 Vaihda näytölle 5 Bytt til skjerm 5 Vaihda näytölle 6 Bytt til skjerm 6 Vaihda näytölle 7 Bytt til skjerm 7 Vaihda seuraavaan näyttöön Bytt til neste skjerm Hiiren emulointi Mus- emulering Tapa ikkuna Avbryt vindu Ikkunan kuvakaappaus leikepöydälle Ta bilde av vindu til utklippstavla Työpöydän kuvakaappaus leikepöydälle Ta bilde av skrivebord til utklippstavla Estä yleiset pikavalinnat Blokker globale hurtigtaster Poista komposiointi käytöstä väliaikaisesti Opphev sammensetting kwin: näyttää siltä, että jokin toinen ikkunointiohjelma on jo käynnissä. Kwiniä ei käynnistetty. kwin: det ser ut til at det allerede er en vindusbehandler som kjører. kwin ikke startet. KWin on epävakaa. Ohjelma näyttää kaatuneen useita kertoja peräkkäin. Voit valita toisen ikkunamanagerin: KWin er ustabilt. Det ser ut til at det har krasjet flere ganger etter hverandre. Du kan velge en annen vindusbehandler å kjøre: kwin: ei onnistuttu vaatimaan ikkunanhallinnan vaihtoa. Onko toinen ikkunointiohjelma käynnissä? (Kokeile -- replace- valitsinta.) kwin: klarte ikke kreve kontroll over vindusbehandleren, er det en annen vindusbehandler som kjører? (prøv å bruke -- replace) KDE: n ikkunanhallinta KDE Vindusbehandler (c) 1999– 2008, KDE- kehittäjät © 1999– 2008 KDE- utviklerne Daniel M. Duley Daniel M. Duley Poista asetukset käytöstä Skru av oppsettsvalg Korvaa ajossa oleva ICCCM2. 0- yhteensopiva ikkunaohjelma Bytt ut en ICCCM2. 0 vindusbehandler som allerede kjører Ilmoita, että KWin on kaatunut n kertaa Vis at KWin har nylig krasjet n ganger KWin: KWin: KWin suljetaan... NAME OF TRANSLATORS KWin stopper nå & # 160; … NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Gunnhild Lurås, Knut Erik Hollund, Eskild HustvedtEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi knuty@ skolelinux. no, gluras@ c2i. net, khollund@ responze. net, zerodogg@ skolelinux. no & Pidä muiden ikkunoiden yläpuolella Hold & over andre Pidä muiden ikkunoiden alapuolella Hold & under andre & Kokoruutu & Fullskjerm & Ei reunusta & Ingen kanter Ikkunan & pikanäppäin... Vindussnarvei & # 160; … & Ikkunan erikoisasetukset... & Spesielle vindusinnstillinger & # 160; … & Sovelluksen erikoisasetukset... & Spesielle programinnstillinger & # 160; … & Läpikuultamattomuus & Gjennomsiktighet Siirrä & Flytt & Vaihda ikkunan kokoa Endre & størrelse & Pienennä Minimer & Varjosta & Rull opp Poista & ryhmästä Fjern & fra gruppe Sulje & koko ryhmä Lukk hele & gruppen & Lisäasetukset Avansert & Ikkunoiden asetukset... & Tilpass vindusoppførsel & # 160; … Vaihda ikkunavälilehdelle Bytt til vindusfane Vasemmalle Til venstre Oikealle Til høyre Siirrä ikkuna ryhmään Flytt vindu til gruppe Aktivoi ikkuna (% 1) Skru på vindu (% 1) Olet valinnut ikkunan näytettäväksi reunuksitta. Näin et voi ottaa reunuksia uudelleen käyttöön hiiren avulla. Käytä ikkunatoimintojen valikkoa, jonka saat näkyville painamalla pikanäppäintä% 1. Du har valgt å vise et vindu uten kanter. Uten kantene får du ikke skrudd på kantene igjen ved hjelp av musa: bruk vindusmenyen isteden, den kan du skru på med snarveien% 1. Olet valinnut näyttää ikkunan kokoruututilassa. Jos ohjelmassa itsessään ei ole ominaisuutta poistua kokoruututilasta, et voi poistua siitä ilman hiirtä. Käytä ikkunaoperaatiot- valikkoa, jonka saat näkyviin painamalla% 1. Du har valgt å vise et vindu i fullskjermsmodus. Hvis programmet i seg selv ikke har et valg for å skru fullskjermsmodusen av, får du ikke gjort dette igjen med musa. Bruk vindusmenyen isteden, den kan du skru på med snarveien% 1. KWinin apusovellus KWin hjelpeverktøy Lopetettavan sovelluksen PID- tunnus PID til programmet som skal stoppes Sovellusta ajavan koneen nimi Vertsnavn der programmet kjører Lopetettavan ikkunan otsikko Overskrift på vinduet som skal stoppes Lopetettavan sovelluksen nimi Navn på programmet som skal stoppes Sovellukseen kuuluvan resurssin ID- tunnus. ID for ressurs som tilhører programmet Aika, jonka jälkeen käyttäjätoiminto aiheuttaa lopettamisen Tid for brukerhandling som forårsaker stopp Tätä apuohjelmaa ei ole tarkoitus kutsua suoraan. Dette hjelpeverktøyet skal ikke kjøres direkte. Ikkuna, jonka otsikko on "% 2" ei vastaa. Ikkuna kuuluu sovellukseen% 1 (PID=% 3, isäntä=% 4). Haluatko tappaa tämän sovelluksen kaikkine sen käynnistämine ikkunoineen? (Kaikki tallentamattomat tiedot menetetään.) Vinduet «% 2 » svarer ikke. Det hører til programmet% 1 (Prosess- ID=% 3, vertsnavn=% 4). Vil du avbryte dette programmet og alle dets vinduer? (Alle data som ikke er lagret vil forsvinne.) & Lopeta sovellus% 1 & Avslutt program% 1 % 1 – esikatselu Forhåndsvisning av% 1 Älä pidä muiden ikkunoiden yläpuolella Ikke hold over andre Pidä muiden ikkunoiden yläpuolella Hold over andre Älä pidä muiden ikkunoiden alapuolella Ikke hold under andre Pidä muiden ikkunoiden alapuolella Hold under andre Rullaa auki Rull ned Rullaa kiinni Rull opp Ikkunareunustusten liitännäiskirjastoa ei löytynyt. Fant ikke noe bibliotek for programtillegg for vindusdekorasjoner. Oletusreunustusliitännäinen on vahingoittunut eikä sitä voida ladata. Standard dekorasjons- programtillegg er ødelagt og kan ikke lastes. Kirjasto% 1 ei ole KWin- liitännäinen. Biblioteket% 1 er ikke et KWin programtillegg. *** Ei ikkunoita *** *** Ingen vinduer *** Piirrä ikkunan kehykset käyttäen & otsikkopalkin värejä Tegn vindusrammer med farger fra & tittellinja Kun valittuna, ikkunan koristekehykset piirretään otsikkopalkin väreissä. Muuten ne piirretään normaalilla reunojen värillä. Når dette er valgt blir vinduskantene tegnet med de samme fargene som tittellinja; ellers tegnes de med vanlige kantfarger. Piirrä & koon muuttamisen kahva Vis & håndtak for endring av størrelse Jos tämä kohta on valittuna, koristeisiin piirretään ikkunoiden koon muutoskahva ikkunan oikeaan alareunaan. Her velger du om vindusrammene skal ha et « håndtak » nede til høyre. Siirrä otsikkopalkkia automaattisesti Autoflytt tittellinje Jos valittu, otsikkopalkit siirretään automaattisesti näkyville, muutoin ne on siirrettävä käsin Vaihto+vedolla. Når dette er valgt blir tittellinjer automatisk flyttet til et synlig sted, ellers bare flyttet manuelt med SHIFT + dra. Toimintojen asetukset Innstillinger for handlinger Kaksoisnapsautus valikkopainikkeessa: Dobbeltklikk på menyknappen: Älä tee mitään Ikke gjør noe Pienennä ikkuna Minimer vinduet Varjosta ikkuna Rull opp vinduet Sulje ikkuna Lukk vinduet Valikkopainikkeen kaksoisnapsautukselle voidaan määritellä toiminne. Jätä kohta tyhjäksi, jos et tarvitse sitä. En handling kan kobles til et dobbeltklikk på menyknappen. Er du i tvil, så la det være « ingenting ». Ei kaikilla työpöydillä Ikke på alle skrivebordene Kaikilla työpöydillä På alle skrivebordene Avaa varjostus Rull ned Varjo Rull opp B II esikatselu B II forhåndsvisning PalautaHelp button label, one character GjenopprettHelp button label, one character Web Nett Piirrä otsikkorivi & pistetehosteella Tegn & små streker på tittellinja Tällä valinnalla aktiiviset ikkunoiden otiskot näkyvät täplitettynä, muutoin niitä ei täplitetä. Her velger du om tittelinjene skal vises med små streker. Piirrä & kiinniottopalkki ikkunoiden alle Vis & håndtak nedenfor vinduene Tällä valinnalla koristeissa on tarrautumiskahva ikkunan alla. Muutoin tarrautumiskahvaa ei näytetä. Her velger du om et håndtak skal vises nedenfor vinduene. Piirrä & väriliu’ ut Vis & fargeovergang Tällä valinnalla koristeet ovat kaltevat high- color - näytöillä. Muutoin kaltevuutta ei näytetä. Her velger du om vindusdekorasjonene skal vises med fargeoverganger på skjermer med mange farger. KDE 2 KDE 2 Keramik- esikatselu Forhåndsvisning av « Keramik » Pidä ylinnä Hold over andre Pidä alinna Hold under andre Redmond Redmond KWM Teema KWMTheme Tahmea Satt fast Ei tahmea Ikke satt fast Asenna KWM- teema Installerer et KWM- tema Polku teematiedostoon Sti til en oppsettsfil for et tema Kaikilla työpöydillä Alle skrivebord Ylinnä Over Alinna Under Sulje kohde Lukk element Välilehtinauha Fanestripe Kannettava Bærbar Ikkunan otsikko Vindustittel Ikkunaluokan nimi Navn på vindusklasse Poikkeustyyppi Unntakstype Ota poikkeus käyttöön tai poista se käytöstäoutline window title Slå på/ av dette unntaketoutline window title Käytössädraw separator Slått pådraw separator Poistetaanko valittu poikkeus? Fjern det valgte unntaket? Säännöllisen lausekkeen syntaksi on virheellinen Syntaksfeil i regulært uttrykk Pieni Lite Suuri Stort Ei reunusta Ingen kanter Ei sivureunusta Ingen sidekanter Hyvin suuri Svært stor Hyvin valtava Veldig enorm Tasainen väri Ensfarget Säteittäinen väriliuku Radial gradient Piilota aina erityiskokoinen kahva Skjul alltid gripehåndtak Näytä erityiskokoinen kahva tarvittaessa Vis gripehåndtak ved behov VarjostuspainikeNAME OF TRANSLATORS RulleknappNAME OF TRANSLATORS Keramik Keramik Näytä ikkunan & kuvake otsikkokuplassa Vis vindusikonet i tekstbobla Valitse tämä asetus, jos haluat että ikkunan kuvake piirretään otsikkokuplaan otsikkotekstin viereen. Kryss av her hvis du vil at vindusikonet skal vises i tekstbobla ved siden av teksten i tittellinja. Piirrä & pienet otsikkokuplat aktiivisiin ikkunoihin Tegn & små tekstbobler på aktive vinduer Valitse tämä asetus, jos haluat että otsikkokupla on saman kokoinen aktiivissa ja epäaktiivisissa ikkunoissa. Tämä asetus on hyödyllinen kannettavissa koneissa, tai matalan tarkkuuden näytöissä, joissa haluat maksimoida vapaan tilan työpöydällä. Kryss av her hvis du vil at tekstbobla skal ha samme størrelse på aktive og inaktive vinduer. Dette er nyttig for bærbare maskiner eller skjermer med lav oppløsning der du vil gjøre mest mulig plass tilgjengelig til innholdet i vinduene. Piirrä & tarrautumispalkit ikkunoiden alle Vis & håndtak nedenfor vinduene Valitse tämä asetus, jos haluat että tarrautumispalkki piirretään ikkunan alle. Kun asetusta ei ole valittu, vain ohut kehys piirretään palkin tilalle. Kryss av her om du vil at det skal vises et håndtak nedenfor vinduene, eller om det bare skal bli vist en tynn kantlinje. Käytä varjostettua tekstiä Vis skygge bak & teksten Valitse tämä asetus, jos haluat että otsikkopalkin teksti on kolmiulotteisen näköinen. Her velger du om teksten på tittellinja skal vises med skygge bak, slik at den ser tredimensjonal ut. & Otsikon sijainti & Plassering av tittelen & Vasemmalla & Venstre & Keskitetty & Midtstilt & Oikealla & Høyre Näytä ikkunan kuvakkeet Vis vindusikoner Ikkunan tunnistus Vindusidentifikasjon Täsmäävä ikkunan ominaisuus: Vindusegenskap som skal passe: Täsmätään säännölliseen lausekkeeseen: Regulært uttrykk som skal passe: Tunnista ikkunan ominaisuudet Oppdag vindusegenskaper Koristuksen valinnat Dekorasjonsvalg Reunuksen koko: Kantlinjestørrelse: Erikoiskokoisen kahvan näyttö: Vis ekstra gripehåndtak for størrelse: Piirrä aktiivisen ikkunan otsikolle reunaviiva: Vis omriss på tittelen på aktivt vindu: Piirrä erotin otsikkopalkin ja ikkunan sisällön väliin: Tegn skillelinje mellom tittellinja og innholdet i vinduet: Taustan tyyli: Bakgrunnsstil: Piilota ikkunan otsikkopalkki Skjul tittellinje i vindu Tietoa valitusta ikkunasta Informasjon om valgt vindu Tekstinimiö TextLabel Ikkunan ominaisuuksien valinta Valg av vindusegenskap Käytä ikkunan otsikkoa Bruk vindustittel Sisempi väri: Indre farge: Ulompi väri: Ytre farge: Pystysiirtymä: Vertikal forskyvelse: Otsikon sijainti: Tittelinnretting: Painikkeen koko: Knappestørrelse: Ryhmittele ikkunat Slå på vindusgruppering Hienosäätö Fininnstilling Erityiskokoisen kahvan näyttö: Vis ekstra gripehåndtak for størrelse: Piirrä aktiivisen ikkunan otsikolle reunaviiva Vis omriss på tittelen på aktivt vindu Piirrä erotin otsikkopalkin ja ikkunan aktiivisen sisällön välille Tegn skillelinje mellom tittellinja og innholdet i det aktive vinduet Ikkunan varjo Nedtrekksskygge for vindu Aktiivisen ikkunan hehku Aktiv vindusglød Ikkunakohtaiset asetukset Vindus- spesifikke overstyringer Teema: Tema: Asetusikkuna Dialogvindu for oppsett Kun valittuna, ikkunan koristekehykset piirretään otsikkopalkin väreissä. Muuten ne piirretään normaalilla taustan värillä. Her velger du om vindusrammene skal bruke fargene på tittellinja eller bakgrunnsfargen. Väritetty ikkunareunus Farget vindusramme Valitse tämä, jos haluat painikkeiden tulevan esiin kun hiiren osoitin koskettaa niitä ja päinvastoin. Kryss av her om du vil at knappene skal få sterkere farge når musepekeren ligger over dem og blekne igjen når den flyttes bort. Animoi painikkeet Animerte knapper Valitse tämä, jos haluat ikkunoiden sulkeutuvan kun kaksoisnapsautat valikkopainiketta, kuten Microsoft Windowsissa. Kryss av her om du vil at vinduer skal lukkes når du dobbeltklikker på menyknappen, slik som i Microsoft Windows. Sulje ikkunat kaksoisnapsauttamalla valikkopainiketta Lukk vinduer ved å dobbeltklikke på menyknappen Tällä valinnalla ikkunan koristeen kehykset näytetään otsikkopalkin värein. Muutoin ne näytetään normaaleilla kehysväreillä. Her velger du om kantlinjene på vinduene skal vises med de samme fargene som tittellinja. & Erittäin ohut kvartsi Kvarts & ekstra slank Kvartsinen ikkunakoriste erittäin pienellä otsikkopalkilla. Kvarts- vindusdekorasjon med ekstra liten tittellinje. Kvartsi Kvarts Passiivinen ikkuna Inaktivt vindu Vedä tähän tai kirjoita teeman osoite Dra eller skriv inn tema- URL Teema- arkistoa% 1 ei löydy. Fant ikke temaarkivet% 1. Teema- arkistoa ei saatu ladatuksi: tarkista, että osoite% 1 on oikein. Klarte ikke å laste need temaarkivet: se etter om adressen% 1 er riktig. Aurorae- teemamoottori Aurorae temamotor & Näytä ikkunakoon vaihtopidike & Vis vindushåndtak for endring av størrelsen Jos kohta on valittuna, kaikkiin ikkunoihin piirretään koonmuutoskahva oikeaan alakulmaan. Tällöin ikkunoiden koon muuttaminen on helpompaa erityisesti kannettavien osoitinlaitteilla. Her velger du om vinduene skal ha et håndtak nede til høyre. Det kan gjøre det lettere å endre størrelsen på vinduene, spesielt med styrekuler eller andre musetyper på bærbare maskiner. Tässä kohdassa voit määritellä koonmuutoskahvan koon. Her velger du hvor stort håndtaket for endring av størrelse skal være. Moderni järjestelmä Moderne system Plastik Plastikk Työpöytäkuutio Skrivebordsterning Työpöytälieriö Skrivebordssylinder Työpöytäpallo@ title: tab Basic Settings Skrivebordskule@ title: tab Basic Settings Perusasetukset@ title: tab Advanced Settings Enkel@ title: tab Advanced Settings Lumi Snø Vaihda Lumi- tehosteen tilaa työpöydällä Slå av/ på snø på skrivebordet Kääntövaihto (nykyinen työpöytä) Slå av/ på vendebryter (gjeldende skrivebord) Kääntövaihto (kaikki työpöydät) Slå av/ på vendebryter (alle skrivebord) Pyyhi hiiren jäljet Fjern musemerker Pyyhi viimeisin hiirijälki Fjern siste musemerke Pyyhi kaikki hiirijäljet Fjern alle musemerker Vaihda videonauhoituksen tilaa Slå av/ på videoopptak Polku, johon video tallennetaan: Sti til videolagring: Vaihda esikatselukuvaa nykyiselle ikkunalle@ action Enables/ Disables an effect that makes windows more sharp Slå av/ på minibilde for gjeldende vindu@ action Enables/ Disables an effect that makes windows more sharp Vaihda Terävöitä- tehosteen tilaa Slå av/ på skjerpe- effekt Pidä Ctrl+Meta- näppäimiä alhaalla löytääksesi hiiren osoittimen. Hold nede CTRL og META- taster for å se hvor musepekeren er. Vaihda Käännä värit - tehosteen tilaa Slå av/ på omsnuingseffekt Vaihda Käännä värit - tehosteen tilaa ikkunalle Slå av/ på omsnuingseffekt på vindu Näytä työpöytäristikkoDesktop name alignment: Vis rutenett på skrivebordetDesktop name alignment: Yläreuna Topp Oikea yläkulma Øvre høyre Oikea reuna Høyre Oikea alakulma Nedre høyre Alareuna Bunn Vasen alakulma Nedre venstre Vasen reuna Venstre Vasen yläkulma Øvre venstre Keskialue Senter Taustakuva: Tapet: Aktivointi Aktivering Näytä työpöydän nimi Vis skrivebordets navn Heijastus Refleksjon Kierron kesto: Duration of rotation Rotasjonsvarighet: Duration of rotation Ikkunat leijuvat kuution yllä Vinduer svever over terningen Läpinäkyvyys Tetthet Älä muuta ikkunoiden läpinäkymättömyyttä Ikke endre tetthet for vinduer Hatut Ender Näytä hatut Vis ender Hatun väri: Endefarge: Näytä kuva hatussa Vis bilde på endene Tarkenna Forstørr/ minsk Lähelle Nær Kauaksi Fjernt Määrittelee kuinka kaukana objektin tulee olla Bestem hvor langt borte objektet skal synes å være Lisäasetukset Flere valg Jos käytössä, tehoste passivoituu, kun kuutiota on pyöräytetty hiirellä, muulloin se pysyy aktiivisena Hvis dette er på vil effekten bli slått av etter at terningen er rotert med musa, ellers vil den fortsatt være slått på Sulje hiirellä vedon jälkeen Lukk etter trekking med musepeker Käytä tätä tehostetta työpöytien selaamiseen Bruk denne effekten til å bla gjennom skrivebordene Vaihda hiiripainikkeet keskenään Vend om markørtaster Vaihda hiiripainikkeet Vend om mus Pallon hatun epämuotoisuus Endekule- deformering Älä animoi kaikkien työpöytien ikkunoita Ikke animer vinduer på alle skrivebord Älä animoi paneeleja Ikke animer paneler Käytä sivuttimen asettelua animointiin Bruk sideveksler- utforming til animasjon & Lumihiutaleiden määrä: Antall snøfnugg: Lumihiutaleen & vähimmäiskoko: Minste størrelse på snøfnugg: Lumihiutaleen enimmäiskoko: Største snøfnugg: Enimmäispystynopeus: Høyeste & loddrette fart: Enimmäisvaakanopeus: Høyeste & vannrette fart: Lumisade & ikkunoiden takana Snø & bak vinduer Kääntöanimaation kesto: Duration of flip animation Varighet av vendingsanimasjon: Duration of flip animation Edustan vaakasijainti: Vannrett posisjon for fronten: Edustan pystysijainti: Loddrett posisjon for fronten: Näytä ikkunoiden & otsikot Vis vindustitler & Leveys: & Bredde: & Väri: & Farge: Piirrä hiirellä ruudulle painamalla Shift+Meta- näppäimiä ja siirtämällä hiirtä. Tegn med musa ved å holde Shift + Meta og flytte musa. Pysty Loddrett Vaaka Vannrett Liu’ uta ryhmiteltäessä Skli under gruppering Liu’ uta vaihdettaessa välilehteä Skli når det byttes fane Enimmäisleveys: Maksimal & bredde: & Välistys: Mellomrom: & Läpinäkyvyys: & Tetthet: Määrittelee kuinka kaukana ikkunoiden tulee olla Bestem hvor langt borte vinduene skal synes å være Animointi Animasjon Animoi vaihdos Animer bytte Animointi valintaruudun avauksessa Animering når faneboks åpnes Animointi valintaruudun sulkemisessa Animer når faneboks lukkes Animoinnin kesto: Animasjonsvarighet: Esikatselukuvapalkki Sidestolpe for miniatyrer Käytä esikatselukuvapalkkia Bruk ekstra stolpe for minibilder Näytä esikatselukuvapalkki jos on vähintään määritelty määrä ikkunoita Vis minibilde- stolpen bare hvis det er minst så mange vinduer Dynaaminen tila Dynamisk modus Ikkunoiden määrä: Antall vinduer: Heijasteet Refleksjoner Takapään väri Bakre farge Etupään väri Fremre farge & Jäykkyys: & Stivhet: & Veto: Brems: & Siirtokerroin: Flyttefaktor: & Heiluta siirrettäessä Vingle under & flytting Heiluta kokoa vaihdettaessa Vingle når & størrelsen endres Käytä & edistynyttä tilaa Slå på & avansert modus & Heiluvuus & Vinglethet & Säde: & Radius: Tekstin sijainti: Tekstposisjon: Graafin sisällä Inne i grafen Ei missään Ingen steder Ylävasemmalla Øvre venstre Yläoikealla Øvre høyre Alavasemmalla Nedre venstre Alaoikealla Nedre høyre Tekstin kirjasin: Tekstskrift: Tekstin alfa: Tekst alfa: Taustalla olevan ikkunan & läpinäkyvyys: & Tetthet for bakgrunnsvindu: & Nosta valittu ikkuna Hev det valgte vinduet & Animoi ikkunoiden vaihtaminen & Animer blaing gjennom vinduer & Tarkennuksen kesto: Duration of zoom Zoom- varighet: Duration of zoom & Reunan leveys: & Rammebredde: Työpöydän & nimen tasaus: Innretting av skrivebordsnavn: & Asettelutila: & Utformingsmåte: Sivutin Sideveksler Automaattinen Automatisk Muokattu Selvvalgt Asettele ikkunat Nykyiset ikkunat - tehostetta käyttäen Bruk denne vinduseffekten til å utforme vinduer & Korkeus: & Høyde: & X- sijainti: & X- forskyvning: & Y- sijainti: & Y- forskyvning: Varjon & sumeus: & Uskarphet: & Koko: & Størrelse: & Aktiivisella ikkunalla on voimakkaampi varjo & Aktive vinduer har sterkere skygger Käytä tehostetta & paneeleille Bruk effekt på & paneler Käytä tehostetta & työpöydälle Bruk effekt på skrivebordet Käytä tehostetta & ryhmille Bruk effekt på & grupper & Voimakkuus: & Styrke: Luonnollisen asettelun asetukset Instillinger for naturlig utforming Täytä & tyhjät kohdat Fyll & mellomrom Nopeampi Raskere Hienompi « snillere » Aktivoi ikkuna Skru på vinduet Lopputehoste Slutteffekt Tuo ikkuna nykyiselle työpöydälle Bring vinduet til gjeldende skrivebord Lähetä ikkuna kaikille työpöydille Send vinduet til alle skrivebord Pienennä tai palauta ikkuna (U -) minimer vinduet Keskipainike: Midtknappen: Oikea painike: @ title: group actions when clicking on desktop Høyre knapp: @ title: group actions when clicking on desktop Asettelutila: Utformingsmåte: & Näytä ikkunoiden kuvakkeet Vis vindusikoner Käytä & ikkunoiden vaihtamiseen Bruk til vindusveksling Ohita & pienennetyt ikkunat Ignorer & minimerte vinduer Näytä & paneelit Vis & paneler Luonnollinen Naturlig Tavallinen hila Regulært rutenett Joustava hila Fleksibelt rutenett Läpinäkyvyys Gjennomskinnelighet Yleiset läpinäkyvyysasetukset Generelle innstillinger for gjennomskinnelighet Ikkunakehykset: Dekorasjoner: Passiiviset ikkunat: Inaktive vinduer: Liikkuvat ikkunat: Vinduer som flyttes: Kyselyikkunat: Dialogvinduer: Valintalaatikon ponnahdusruudut: Sprettopp- kombinasjonsbokser: Valikot: Menyer: Häivytyksen kesto: Duration of fading Utblendingsvarighet: Duration of fading Aseta valikon läpinäkyvyys erikseen Sett opp uavhengig gjennomskinnelighet for menyer Pudotusvalikot: Nedtrekksmenyer: Ponnahdusvalikot: Sprettoppmenyer: Irrotetut valikot: Avrevne menyer: Näytä nykyiset ikkunat (kaikki työpöydät) Slå av/ på nærværende vinduer (alle skrivebord) Näytä nykyiset ikkunat (nykyinen työpöytä) Slå av/ på nærværende vinduer (gjeldende skrivebord) Näytä nykyiset ikkunat (ikkunaluokka) Slå av/ på nærværende vinduer (Vindusklasse) Suodin:% 1 Filter:% 1 Ikkunakehyksen% 1 esikatselu Forhåndsvisning av% 1 Pidä muiden alla Hold under alle Poista varjostus Rull ned Ikkunareunustusten liitännäiskirjastoa ei löytynyt. Fant intet tilleggsbibliotek for vindusdekorasjon. Oletusreunustusliitännäinen on vahingoittunut eikä sitä voida ladata. Standard dekorasjonstillegg er ødelagt og kunne ikke lastes inn. Kirjasto% 1 ei ole KWin- liitännäinen. Biblioteket% 1 er ikke et KWin- programtillegg. winstartmenu winstartmenu Ohjelma Windows- käyttöjärjestelmän käynnistysvalikon tietueiden lisäämiseen/ päivittämiseen Et program til å endre/ oppdatere eller fjerne oppføringer i Windows Start- menyen (C) 2008 Ralf Habacker © 2008 Ralf Habacker Poista asennetut käynnistävalikkotietueet Fjern installerte Startmeny- oppføringer Asenna käynnistävalikkotietueet (tämä on myös oletusasetus, jos asetusta ei ole määritelty) Installer Startmeny- oppføringer (dette er også standard når dette valget ikke er brukt) Kysy käynnistysvalikon kohtien juuripolkuaNAME OF TRANSLATORS spør etter rot- stien til oppføringer i Start- menyenNAME OF TRANSLATORS Tekstieditorikomponenttia ei löytynyt; tarkasta KDE- asennuksesi. Fant ingen skriveprogramskomponent i KDE. Sjekk KDE- installasjonen. Käytä tätä sulkeaksesi asiakirjan Bruk denne kommandoen for å lukke dokumentet Käytä tätä luodaksesi uuden asiakirjan Bruk denne kommandoen for å lage et nytt dokument Käytä tätä avataksesi olemassa olevan asiakirjan Bruk denne kommandoen for å åpne og redigere et dokument Tämä näyttää luettelon tiedostoista, jotka olet avannut viime aikoina ja sallii niiden helpon avaamisen. En liste over filer du nylig har åpnet, slik at du lett kan åpne dem igjen. & Uusi ikkuna & Nytt vindu Luo uusi näkymä nykyiselle asiakirjalle Lag en ny visning med dette dokumentet Sulje nykyinen näkymä Lukk denne dokumentvisningen Käytä tätä näyttääksesi tai piilottaaksesi tilarivin Bruk denne kommandoen for å vise eller skjule statuslinja Näytä polku Vis sti Näytä asiakirjan koko polku ikkunan otsikossa Vis hele dokumentstien i tittellinja Muokkaa ohjelman näppäimistöyhdistelmiä. Sett opp hurtigtastene i programmet. Muokkaa työkalurivejä. Velg hvilke elementer som skal vises på verktøylinjene. & Tietoja editorikomponentista@ info: status Statusbar label for cursor line and column position & Om redigeringskomponenten@ info: status Statusbar label for cursor line and column position Rivi:% 1 Sar:% 2 Linje:% 1 Kolonne:% 2 INS @ info: status Statusbar label for line selection mode INS @ info: status Statusbar label for line selection mode LINE LINE Valittua tiedostoa ei voitu lukea, varmista että se on olemassa ja luettavissa käyttäjälle. @ info: status Statusbar label for block selection mode Klarte ikke å lese fila. Sjekk at fila finnes og at den kan leses av denne brukeren. @ info: status Statusbar label for block selection mode BLOCK BLOKK Nimetön Uten tittel KWrite KWrite KWrite - Tekstieditori KWrite – skriveprogram (c) 2000- 2005 Kate- kehittäjät © 2000– 2005 Kate- utviklerne Christoph Cullmann Christoph Cullmann Anders Lund Anders Lund Dominik Haumann Dominik Haumann Kehittäjä ja värikorostusvelho Utvikler og syntaksmerkingstrollmann Puskurointijärjestelmä Det stilige mellomlagringssystemet Muokkauskomennot Redigeringskommandoene Matt NewellCredit text for someone that did testing and some other similar things Matt NewellCredit text for someone that did testing and some other similar things Testaus,... Testing, & # 160; … Michael Bartl Michael Bartl Entinen pääkehittäjä Tidligere hovedutvikler Michael McCallum Michael McCallum Jochen Wilhemly Jochen Wilhemly KWrite- kehittäjä KWrite- forfatter Michael Koch Michael Koch KWriten sovitus KParts- komponentiksi KWrite- port til KParts Christian Gebauer Christian Gebauer Glen Parker Glen Parker Kumoamishistoria, KSpell- integrointi Angrehistorie, KSpell- integrering i KWrite Scott Manson Scott Manson XML- syntaksiväritys Støtte for XML- syntaksmerking i KWrite John Firebaugh John Firebaugh Paikkauksia ja muuta Lapper med mere Matteo Merli Matteo Merli Värikorostus RPM Spec - tiedostoille, Perlille, Diff- tiedostoille ja muuta Syntaksmerking for RPM spec- filer, Perl, Diff og andre Rocky Scaletta Rocky Scaletta Värikorostus VHDL- tiedostoille Syntaksmerking for VHDL Yury Lebedev Yury Lebedev Värikorostus SQL- tiedostoille Syntaksmerking for SQL Chris Ross Chris Ross Värikorostus Ferite- tiedostoille Syntaksmerking for Ferite Nick Roux Nick Roux Värikorostus ILERPG- tiedostoille Syntaksmerking for ILERPG Carsten Niehaus Carsten Niehaus Värikorostus LaTeX- tiedostoille Syntaksmerking for LaTeX Per Wigren Per Wigren Värikorostus Makefile - ja Python- tiedostoille Syntaksmerking for Make- filer, Python Jan Fritz Jan Fritz Värikorostus Python- tiedostoille Syntaksmerking for Python Daniel Naber Daniel Naber Roland Pabel Roland Pabel Värikorostus Scheme- tiedostoille Syntaksmerking for Scheme Cristi Dumitrescu Cristi Dumitrescu PHP: n avainsana/ tietotyyppiluettelo Liste over PHP- nøkkelord og PHP- datatyper Carsten PfeifferCredit text for someone that helped a lot Carsten PfeifferCredit text for someone that helped a lot Apua ja neuvoja Kjempebra hjelp Kaikiki muut kehitykseen osallistuneet ja jotka unohdin mainita Alle de som har bidratt og som jeg har glemt å nevne Lue stdin- syötteen sisältö Leser innholdet av « standard inn » Aseta avattavan tiedoston merkistö Velg tegnkodinga på fila du vil åpne Siirry riville Gå til denne linja Siirry sarakkeeseen Gå til denne kolonnen Tiedostoa '% 1' ei voitu avata, sillä se ei ole normaali tiedosto vaan kansio. Klarte ikke åpne fila% 1: Det er en mappe og ikke en vanlig fil. Valitse editorikomponentti Velg skriveprogramskomponent KWriteConfig KWriteConfig Kirjoita KConfig- tietueet - käytettäväksi komentotulkkiskripteissä Skriv oppføringer i KConfig, til bruk i skallskript (c) 2001 Red Hat, Inc. & Luís Pedro Coelho © 2001 Red Hat, Inc. & Luís Pedro Coelho Luís Pedro Coelho Luís Pedro Coelho Kirjoitti kreadconfig- ohjelman, johon tämä pohjautuu Programmerte kreadconfig som denne programvaren er bygget på Käytä < file > yleisien asetusten sijaan Bruk < fil > istedenfor standardoppsett Ryhmä, josta asetusta etsitään. Käytä ketjutettuna sisäkkäisille ryhmille. Se i gruppe. Bruk flere ganger for grupper inni grupper. Etsittävä avain Nøkkelord Muuttujan tyyppi. Käytä muuttujatyyppiä "bool", tai muuten käytetään "string" - muuttujatyyppiä Variabeltype. Bruk "bool" for bolske verdier, ellers blir det behandlet som en tekststreng Kirjoitettava arvo. Pakollinen, komentotulkkikäyttössä käytä ''- arvoa tyhjänä Verdien som skal skrives. I et skall må du bruke ''for tomme verdier Asettelun nimi Oppsettsnavn Kartta Kart Muunnelma Variant NimikeDefault variant MerkelappDefault variant Useita näppäimiä Flere taster Määritelty Oppgittno shortcut defined Työkalu näppäinkarttojen vaihtamiseksi Et verktøy for å bytte tastaturoppsett KDE näppäimiston asettelun vaihtotyökalu KDEs bytteverktøy for tastaturoppsett Copyright (C) 2006- 2007 Andriy Rysin Copyright © 2006- 2007 Andriy Rysin Siirry seuraavaan näppäimistön asetteluun Bytt til neste tastaturoppsett Ryhmä% 1 Gruppe% 1 Virhe vaihdettaessa näppäimistön asettelua asetteluun '% 1' Kunne ikke endre tastaturoppsettet til «% 1 » KDE näppäimiston asettelun vaihtotyökalu Tastaturutforming Asettelu Tastaturoppsett KDE asettaa asettelut ja käynnistää asettelun ilmaisimen KDE vil sette opp tastaturoppsettet og starte oppsettsindikator & Ota näppäimistöasetukset käyttöön & Bruk tastaturoppsett KDE käynnistää ilmaisimen, mutta käyttää vanhaa näppäimistöasettelua KDE vil starte en indikator, men bruke eksisterende tastaturoppsett Vain ilmaisin Bare indikator KDE ei aseta tai näytä näppäimistön asettelua KDE vil ikke sette opp eller vise tastaturoppsett Poista näppäimistöasetukset käytöstä Slå av tastaturoppsett Ilmaisimen asetukset Indikatorvalg Näytä yksittäisen asettelun ilmaisin Vis indikator for ett oppsett Näyttää maan lipun ilmoitusalueen kuvakkeen taustalla Vis landsflagg på bakgrunnen til oppsettsnavnet i systemkurven Näytä maan lippu Vis landsflagg Näppäimistön järjestys ja malli Tässä moduulissa voit valita näppäimistön järjestyksen ja - mallin. Malli tarkoittaa tietokoneeseen kytketyn näppäimistön tyyppiä ja näppäimistön järjestys määrittelee "mitä näppäimet tekevät". Näppäimistön järjestys on eri maissa erilainen. Tastaturoppsett Her kan du velge tastaturoppsett og modell. « Modell » betyr hvilken type tastatur du har koblet til datamaskinen din, mens tastaturoppsett avgjør hvilke taster som gjør hva, og kan variere fra land til land. Näppäimiston & malli: Tastaturmodell: Tässä voit valita näppäimistön tyypin. Valinta ei riipu näppäimistön järjestyksestä ja viittaa vain "laitteiston" tyyppiin, eli siihen miten näppäimistösi on valmistettu. Moderneissa näppäimistöissä, jotka tulevat tietokoneesi mukana, on yleensä kaksi lisänäppäintä ja niitä sanotaan "104 näppäimen" malleiksi. Tämä on hyvä valinta, jos et tiedä millainen näppäimistö sinulla on. Her kan du velge en tastaturmodell. Denne innstillinga er uavhengig av tastaturoppsettet og henviser til « maskinvare » - modellen, dvs hvordan tastaturet ble laget. Moderne tastaturer som leveres med datamaskinen din har vanligvis to ekstra taster og kalles « 104- tasters » - modeller, som er det vanligste. Bruk dette valget hvis du er usikker på hva du har. Käytettävissä olevat asettelut: Tilgjengelige tastaturoppsett: Käytössä olevat asettelut: Oppsett som er i bruk: Tämä komento suoritetaan valmiiden asetteluiden alustamiseksi. Denne kommandoen vil bli kjørt for å gjøre klar ferdige tastaturoppsett. Asettelun vaihtoehto: Oppsettsvariant: Tässä kohdassa voit valita näppäimistön järjestyksen variantin. Järjestyksen variantit ovat yleensä saman kielen eri näppäinjärjestyksiä. Esimerkiksi Ukrainan kielessä näitä ovat: perus, winkeys (kuten Windowsissa), konekirjoitus (kuten kirjoituskoneissa) ja foneettinen (jokainen Ukrainan kirjain korvataan latinalaisella merkillä). Her kan du velge en variant av det tastaturoppsettet du har valgt. Variantene er oftest forskjellige tasteoppsett for samme språk. For eksempel har Ukrainas tastaturoppsett fire varianter: grunnleggende, winkey (for Windows), skrivemaskin og fonetisk (hver ukrainsk bokstav er oversatt til latin- 1). Nimike: Merkelapp: Vaihtamisen asetukset Byttevalg Jos valitset "Sovelluskohtaisen" tai "Ikkunakohtaisen" näppäimistöjärjestyksen asetukset, näppäimistöjärjestyksen vaihtaminen vaikuttaa vain tietyssä sovelluksessa tai ikkunassa. Hvis du bruker byttevalget « Program » eller « Vindu », vil endringer i tastaturoppsettet bare påvirke det programmet eller vinduet du bruker akkurat nå. Vaihtotapa Byttepraksis & Yleinen & Global & Työpöytä & Skrivebord & Sovellus & Program Pikanäppäin näppäimistöasettelun vaihtamiseksi Snarveier for å bytte tastaturoppsett Tärkeimmät pikanäppäimet: Hovedsnarveier: Tällä pikanäppäimellä vaihdetaan X. org- järjestelmän näppäimistoasetteluita. Dette er en snarvei for å bytte tastaturoppsett som håndteres av X. org. Du kan da bruke snarveier med bare valgtaster. 3. tason pikanäppäimet: Snarveier for tredje nivå: Tämä on näppäinyhdistelmä vaihtamiseksi aktiivisen asettelun kolmannelle tasolle (jos sellainen on olemassa), jonka X. org hoitaa. Se sallii vain muuntajanäppäin pikanäppäimiä. Dette er en snarvei for å bytte til et tredje nivå av det valgte oppsettet, som håndteres av X. org. Du kan da bruke snarveier med bare valgtaster. Vaihtoehtoinen pikanäppäin: Alternativ snarvei: Tämä on näppäinyhdistelmä KDE: n käyttämien näppäimistöasettelujen vaihtamiseen. Tämä ei tue vain muunnosnäppäimiä sisältäviä pikanäppäimiä eikä välttämättä toimi kaikissa tilanteissa (esimerkiksi jos ponnahdusikkuna on aktiivisena tai näytönsäästäjä on päällä). Dette er en snarvei for bytte av oppsett, som KDE håndterer. Den støtter ikke snarveier med bare valgtaster, og virker kanskje ikke i visse situasjoner (f. eks. hvis et sprettoppvindu er skrudd på, eller fra en pauseskjerm.) & Nollaa vanhat asetukset & Tilbakestill til gamle valg Tämä komento suoritetaan alustamaan valittuja asetuksia. NAME OF TRANSLATORS Dette er kommandoen som blir kjørt for å klargjøre oppsatte innstillinger. NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Petter Reinholdtsen, Klaus Ade Johnstad, Axel BojerEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi number1@ realityx. net, pere@ hungry. com, klaus@ skolelinux. no, axelb@ skolelinux. no Luo uusi Lag ny Linkki laitteeseen Lenke til enhet Pohjatiedostoa% 1 ei ole olemassa. Mal- fila% 1 finnes ikke. Peruslinkit voivat osoittaa vain paikallisiin tiedostoihin ja kansioihin. Käytä toimintoa ” Linkki sijaintiin ” etäosoitteille. @ title: menu Enkle lenker kan bare peke på lokale filer eller mapper. Bruk "Lenke til sted" for nettverkslenker (URL- er). @ title: menu Kopioi kansioon@ title: menu Kopier til@ title: menu Siirrä kansioon@ title: menu Flytt til@ title: menu Kotikansio@ title: menu Hjemmemappe@ title: menu Juurikansio@ title: menu in Copy To or Move To submenu Rotmappe@ title: menu in Copy To or Move To submenu Selaa... @ title: menu Bla & # 160; … @ title: menu Kopioi tähän@ title: menu Kopier hit@ title: menu Et voi pudottaa kansiota itseensä Du kan ikke dra en mappe til seg selv Pudotettujen tietojen tiedostonimi: Filnavn for sluppet innhold: Aseta & taustakuvaksi Sett som & bakgrunnsbilde & Peruuta & Avbryt@ action: button Luodaan hakemistoa@ action: button Opprett mappe@ action: button Anna toinen nimi Skriv inn et annet navn Nimi ”% 1 ” alkaa pisteellä, joten kansio on oletusarvoisesti piilotettu. Navnet «% 1 » begynner med et punktum og derfor blir mappa skjult som standard. Luodaanko piilokansio? Opprette skjult mappe? Anna kansion nimi: @ action: inmenu Skriv inn mappenavn: @ action: inmenu Liitä kansio@ action: inmenu Lim inn én mappe@ action: inmenu Liitä tiedosto@ action: inmenu Lim inn én fil@ action: inmenu Liitä leikepöydän sisältö... @ action: inmenu Lim inn innholdet i utklippstavla & # 160; … & # 160; … @ action: inmenu & Luo kansio... Opprett & mappe & # 160; … Palauttaa tämän tiedoston tai kansion sijaintiin, josta se alkuaan poistettiin Gjenoppretter denne fila eller mappa, tilbake til det stedet det opprinnelig ble slettet fra Näytä alkuperäinen kansio Vis opprinnelig mappe Näytä alkuperäinen tiedosto Vis opprinnelig fil Avaa tiedostonhallintaikkunaan linkin kohteen emokansiossaan. Åpner et nytt filbehandlervindu som viser målet for denne lenka, i mappa det ligger i. & Tyhjennä roskakori & Tøm papirkurven & Lisää tämä sivu kirjanmerkkeihin Lag bokmerke for denne & siden & Lisää tämä sijainti kirjanmerkkeihin Lag bokmerke for denne & plasseringa & Lisää tämä kansio kirjanmerkkeihin Lag bokmerke for denne & mappa & Lisää tämä linkki kirjanmerkkeihin Lag bokmerker for denne & linken & Lisää tämä tiedosto kirjanmerkkeihin Lag bokmerke for denne & fila Esikatselu Forhåndsvisning i Jaa@ title: menu Del Näytönsäästäjän asetukset. Oppsett av pauseskjerm Aja määritellyssä X- ikkunassa. Kjør i det oppgitte X- vinduet Aja X: n juuri- ikkunassa Kjør i X rotvinduet Käynnistä näytönsäästäjä demotilassa. NAME OF TRANSLATORS Start pauseskjermen i demomodusNAME OF TRANSLATORS Tapio KauttoEMAIL OF TRANSLATORS Axel Bojer, Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi axelb@ skolelinux. no, knuty@ skolelinux. no % 1: TTY- kirjautuminen... location (TTY or X display) % 1: TTY loggin... location (TTY or X display) Käyttämätön Ubrukt Kirjaudu etäkoneelle (X- kirjautuminen)... host X loggin på ekstern tjener... host Kirjaudu koneelle% 1 (X- kirjautuminen) user: session type X- loggin på% 1user: session type % 1:% 2session (location) % 1:% 2session (location) % 1 (% 2) Action that reorganizes the windows to try to have them less cluttered % 1 (% 2) Action that reorganizes the windows to try to have them less cluttered Poista ikkunoiden lomitusAction that reorganizes the windows so that they are in cascade Ordne vinduerAction that reorganizes the windows so that they are in cascade Lomita ikkunat Vinduer i kortstokk Kaikille työpöydille På alle skrivebord Ei ikkunoita Ingen vinduer Älä näytä pyhäpäiviä Ikke vis helligdager KTTSD: n käynnistys epäonnistuiText sent to the text to speech service when minutes==0 and it is AM Klarte ikke å starte KTTSDText sent to the text to speech service when minutes==0 and it is AM Kello on% 1:% 2 ap. Text sent to the text to speech service for PM Klokka er% 1:% 2 formiddagText sent to the text to speech service for PM Kello on% 1:% 2 ip. Text sent to the text to speech service for the 24 hour clock Klokka er% 1:% 2 ettermiddagText sent to the text to speech service for the 24 hour clock Kello on% 1:% 2General configuration page Klokka er% 1:% 2General configuration page Aikavyöhykkeet Tidssoner Aseta päivämäärä ja aika Juster dato og klokkeslett TänäänLocal time zone I dagLocal time zone Pyhäpäivä:% 1 Fridag:% 1 Pyhäpäivät: Helligdager: Puhesyntetisaattori Tekst til tale Puheaika: Uttal tiden: . minuutti minutt Joka Hvert Valitse yksi tai useampi aikavyöhyke. Velg en eller flere tidssoner. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Paikallinen aika ja aikavyöhyke määritellään järjestelmäasetusten ” Päiväys ja aika ” - välilehdellä. Kello käyttää oletuksena tätä asetusta. Kellon työkaluvihje voi näyttää useamman aikavyöhykkeen ajat. Useita aikavyöhykkeitä voidaan valita luettelosta napsauttamalla niitä. Aikavyöhykkeen voi poistaa käytöstä napsauttamalla sen valinta pois. Tallennettuasi asetukset Ok- painikkeella, työkaluvihje näyttää kaikkien valittujen aikavyöhykkeiden ajat, kun viet hiiren osoittimen kellon päälle. Valitaksesi Oletusaikavyöhykkeen pyöräytä hiiren rullaa kellon päällä tai muokkaamalla kellon asetuksista kohtaa ” Oletusaikavyöhyke ”. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Your Lokal tid og tidssone defineres i Systeminnstillinger, i fanen Dato og Tid. Plasma- klokken bruker denne innstillingen om ikke annet er stilt inn. Plasma- klokkens verktøytips kan vise tiden i flere andre tidssoner: det kan stilles inn ved å velge en eller flere ekstra tidssoner i lista. Trykk på en linje for å velge den og trykk en gang til for å fravelge den. Når du har bekreftet valgene dine ved å trykke OK- knappen, så vil et verktøytips vise tiden i alle de valgte tidssonene når musepekeren er over klokka. For å velge en Standard tidssone kan du enten rulle over klokka med musehjulet og velge den du vil ha, eller angi den med « Standard tidssone: ». Oletusaikavyöhyke: Standard tidssone: Aika, jota kello näyttää Slik blir klokkeslett vist Kello näyttää valitun aikavyöhykkeen ajan. Paikallisen ajan voit asettaa järjestelmäasetuksista. Klokka viser tiden i den valgte standardsonen. Lokal tid er den som stilles inn i Systeminnstillinger. Muuta & kokoa & Skaler & Siirrä & Flytt & Nykyiselle työpöydälle & Til dette skrivebordet & Kaikki työpöydät & Alle skrivebord Työpöydälle Til & skrivebord Pidä muiden & yläpuolella Hold over & andre Pidä muiden & alapuolella Hold under andre & Koko ruutu & Full skjerm Laajennettu Avansert & Poistu ryhmästä & Forlat gruppe & Muokkaa ryhmäämarks that a task has been modified Rediger gruppemarks that a task has been modified muutettu endret Poistu ryhmästä Forlat gruppe Salli ohjelman ryhmittyä Tillat dette programmet å bli gruppert Älä salli ohjelman ryhmittyä Ikke tillat dette programmet å bli gruppert % 1 (indeksoidaan työpöytähakua varten) @ info: tooltip% 1 is the path of the folder in a listview % 1 (vil bli indeksert for skrivebordssøk) @ info: tooltip% 1 is the path of the folder in a listview % 1 (ei indeksoida työpöytähakua varten) % 1 (vil ikke bli indeksert for skrivebordssøk) Nepomukin hallintamoduuli Nepomuk oppsettsmodul Copyright 2007 Sebastian Trüg Copyright 2007 Sebastian Trüg Sebastian Trüg Sebastian Trüg Soprano- tietokantataustaosaa ei ole saatavilla: tarkista asennuksesi. Ingen tilgjengelig bakgrunnsmotor for Soprano database. Sjekk installasjonen. Nepomukia ei voitu käynnistää Nepomuk kan ikke startes Nepomuk- palvelin ei ole käynnissä. Asetukset tulevat käyttöön palvelimen seuraavan kerran käynnistyessä. Nepomuk- tjeneren kjører ikke. Innstillingene vil bli brukt neste gang tjeneren starter. Nepomuk- palvelin ei ole käynnissä Nepomuk- tjener kjører ikke Nepomuk- palvelin ei ole käynnissä. Asetukset tallennetaan ja otetaan käyttöön palvelimen käynnistyessä seuraavan kerran. @ info: status% 1 is an error message returned by a dbus interface. Nepomuk- tjeneren kjører ikke. Innstillingene er blitt lagret og vil bli brukt neste gang tjeneren starter. @ info: status% 1 is an error message returned by a dbus interface. Strigi- indeksoijaan ei saatu yhteyttä (% 1) @ info: status Får ikke kontakt med Strigi- indekserer (% 1) @ info: status Strigi- palvelu ei onnistunut alustumaan: todennäköisesti asennusongelma. @ info: status Strigi- tjenesten ble ikke klargjort, mest trolig på grunn av et installasjonsproblem. @ info: status Strigi- palvelu ei ole käynnissä. Strigi- tjenesten kjører ikke. Haluatko varmasti poistaa resurssin kaikkine siihen kuuluvine relaatioineen? Er du sikker på at du vil slette ressursen og alle relasjoner til og fra den? Liitä siirrettävä tallennusväline% 1 päästäksesi käsiksi tähän tiedostoon. Sett inn det flyttbare mediet% 1 for å få tilgang til denne fila. Nepomuk- kyselypalvelu ei ole käynnissä. Kyselyihin ei voi vastata ilman sitä. Month and year used in a tree above the actual days. Have a look at http: // api. kde. org/ 4. x- api/ kdelibs- apidocs/ kdecore/ html/ classKCalendarSystem. html# a560204439a4b670ad36c16c404f292b4 to see which variables you can use and ask kde- i18n- doc@ kde. org if you have problems understanding how to translate this Nepomuk forespørseltjeneste kjører ikke. Kan ikke svare på forespørsler uten det. Month and year used in a tree above the actual days. Have a look at http: // api. kde. org/ 4. x- api/ kdelibs- apidocs/ kdecore/ html/ classKCalendarSystem. html# a560204439a4b670ad36c16c404f292b4 to see which variables you can use and ask kde- i18n- doc@ kde. org if you have problems understanding how to translate this KalenteriNAME OF TRANSLATORS KalenderNAME OF TRANSLATORS Nepomuk, semanttinen työpöytä Nepomuk semantisk skrivebord Semanttinen Nepomuk- työpöytä mahdollistaa tunnisteiden ja arviointien lisäämisen työpöytähakuun integroituihin tiedostoihin. Med Nepomuk semantisk skrivebord kan filer merkes og rangeres, integrert med Skrivebordssøk. Käytä semanttista Nepomuk- työpöytää Slå på Nepomuk semantisk skrivebord Stri- työpöytähakuindeksoija Strigi filindeksering Strigi- työpöytähaku mahdollistaa tiedostojen etsimisen sisällön eikä vain nimen perusteella. Med Strigi skrivebordssøk kan det søkes etter innholdet i filer i stedet for bare etter filnavnet. Käytä Strigi- työpöytähakuindeksoijaa Slå på Strigi filindeksering Tiedostojen indeksointi Filindeksering Strigin indeksoimat kansiot Strigi indeksmapper Valitse paikalliset kansiot, jotka haluat indeksoitavan työpöytähakujen nopeuttamiseksi Velg de lokale mappene som inneholder filer som skal indekseres for raske skrivebordssøk Valitse tämä valitaksesi myös piilokansioita Merk av her for å kunne velge skjulte mapper Näytä piilokansiot Vis skjulte mapper Indeksoi tiedostot siirrettäviltä tallennusvälineiltä kuten muistitikuilta, kun ne on liitetty Indekser filer på flyttbare media slik som USB når de monteres Indeksoi siirrettävien tallennusvälineiden tiedostot Indekser filer på flyttbare media Suotimet, jotka määrittävät, mitkä tiedostot Strigin tulisi ohittaa Filtre som definerer filer som Strigi skal ignorere Muistinkäyttö Minnebruk Nepomuk- tietokannalle annettava enimmäismuistimäärä. Mitä enemmän muistia Nepomukilla on, sitä tehokkaampi se on. Størst mengde minne som Nepomuk- databasen kan bruke, Jo mer minne Nepomuk får desto bedre ytelse gir denl. Nepomuk- Strigi- tiedostoindeksointi Nepomuk Strigi Filindeksering Strigin indeksoinnin tila Strigi indekseringsstatus Nepomukin varaston tila Nepomuk lagringsstatus Indeksoituja tiedostoja: Indekserte filer: Lasketaan... Beregner & # 160; … Nepomukin varaston koko: Nepomuk lagerstørrelse: Nepomuk- palvelin Nepomuk- tjener Nepomuk- palvelin – Hallitsee Nepomukin varastoa ja palveluja Nepomuk tjener ‒ administrerer Nepomuk lagring og tjenester (c) 2008, Sebastian Trüg © 2008 Sebastian Trüg Ylläpitäjä@ info - notification message Vedlikeholder@ info - notification message Semanttinen Nepomuk- työpöytä vaatii Virtuoso- RDF- palvelimen tallentaakseen tietojaan. Virtuoso Soprano - liitännäisen asentaminen on pakollista Nepomukin käyttämiseksi. @ info - notification message Nepomuk Semantisk Skrivebord trenger Virtuoso RDF- tjeneren for å lagre sine data. Programtillegget Virtuoso Soprano er nødvendig for å bruke Nepomuk. @ info - notification message Semanttinen Nepomuk- työpöytä vaatii Virtuoso- RDF- palvelimen tallentaakseen tietojaan. Virtuoso- palvelimen ja ODBC- ajurin asentaminen on pakollista Nepomukin käyttämiseksi. @ info - notification message Nepomuk Semantisk Skrivebord trenger Virtuoso RDF- tjeneren for å lagre sine data. Virtuoso- tjeneren og ODBC- driver er nødvendig for å bruke Nepomuk. @ info - notification message Nepomuk ei löytänyt määritettyä tietokantataustaosaa ”% 1 ”. Olemassaolevaan tietoon ei päästä siten käsiksi. Tietoturvasyistä Nepomuk poistetaan käytöstä, kunnes ylläpitäjä on selvittänyt tilanteen. @ info - notification message Nepomuk kunne ikke finne den databasemotoren «% 1 » som var stilt inn. Det er derfor umulig å få tilgang til eksisterende data. For å trygge datasikkerhet vil Nepomuk bli slått av til denne situasjonen er avklart manuelt. @ info - notification message @ info - notification message Konverterer Nepomuk- data til en ny bakgrunnsmotor. Dette kan ta litt tid. @ info - notification message @ info - notification message Klarte ikke konvertere Nepomuk- data til det nye formatet. For å trygge datasikkerheten blir Nepomuk slått av til denne situasjonen er avklart manuelt. @ info - notification message Nepomukin tiedot on onnistuneesti muunnettu uuteen taustaosaan. @ title job Fullført konvertering av Nepomuk- data til det nye bakstykket. @ title job Muunnetaan Nepomuk- tietokantaa Konverterer Nepomuk- databasen Vanha taustaosa Gammel bakgrunnsmotor Uusi taustaosa Ny bakgrunnsmotor Tiedoston% 1 jäsennys epäonnistui (% 2) @ info: status Det lyktes ikke å tolke fila% 1 (% 2) @ info: status Tiedostoindeksoija on keskeytetty@ info: status Filindeksering er stoppet@ info: status Strigi indeksoi nyt tiedostoja kansiossa% 1@ info: status Strigi indekserer nå filer i mappe% 1@ info: status @ info: status Sjekker filsystemet etter nye filer@ info: status @ info% 1 is a duration formatted using KLocale:: formatDuration Lite lokal diskplass (% 1 igjen). Stopper filindeksering midlertidig. @ info% 1 is a duration formatted using KLocale:: formatDuration @ info: shell Nepomuk tjenestestuss@ info: shell Käynnistä liitännäinen Start programtillegg liitännäinen programtillegg & Tallenna nimellä... & Lagre som & # 160; … Ladataan Netscape- liitännäistä tiedostolle% 1 Laster inn programtillegg til Netscape for% 1 Ei voitu ladata Netscape- liitännäistä tiedostolle% 1Name of the netscape- plugin which generated this mimetype Kan ikke laste Netscape programtillegg for% 1Name of the netscape- plugin which generated this mimetype Netscape- liitännäinen% 1 Programtillegg% 1 for Netscape Nimetön liitännäinen Programtillegg uten navn Netscape- liitännäisnäyttäjä Framviser for Netscapes programtillegg nspluginscan nspluginscan (c) 2000, 2001 by Stefan Schimanski © 2000, 2001 Stefan Schimanski Näytä edistyminen käyttöliittymässä. Vis framdrift for GUI & TiedostoNAME OF TRANSLATORS & FilNAME OF TRANSLATORS Lähetetään dataa kohteeseen% 1 Overfører data til% 1 Pyydetään tiedostoa% 1 Spør etter% 1 nspluginviewer nspluginviewer Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS Your emails slx@ nilsk. net luontimetodi palautti arvon 0 opprette metode gav 0 Ei voitu käyttää% 1 - multimediataustaohjelmaa:% 2 Kan ikke bruke multimediebakstykket% 1:% 2 Multimediataustaohjelmaa ei löytynyt Kan ikke finne et multimediebakstykke Haluttua multimediataustaohjelmaa ei löytynyt Kan ikke finne det forespurte multimediebakstykket Kelvoton ajuri Ugyldig driver ALSA ALSA OSS OSS Tämä laite ei ole juuri nyt saatavilla (joko sitä ei ole liitetty tai ajuria ei ole ladattu). The first argument is name of the driver/ sound subsystem. The second argument is the device identifier Denne enheten er ikke tilgjengelig nå (enten er den frakoblet eller driveren er ikke lastet inn). The first argument is name of the driver/ sound subsystem. The second argument is the device identifier Kokeillaan seuraavia laitteita ja käytetään ensimmäistä toimivaa:% 1% 1 is the sound card name,% 2 is the description in case it exists Dette vil forsøke følgende enheter og bruke den første som virker:% 1% 1 is the sound card name,% 2 is the description in case it exists Ulostulo:% 1 Utdata:% 1 Kaappaus:% 1 Fang opp:% 1 Poistetut äänilaitteet Lydenheter fjernet Unohda äänilaitteet. short string for a button, it opens the Phonon page of System Settings Glem lydenhetene. short string for a button, it opens the Phonon page of System Settings Hallitse laitteita Styr enheter Avaa Ohjauskeskuksen äänilaitteenhallinta, missä voit käsin poistaa irrotetut laitteet välimuistista. Åpne Systeminnstillinger- sida for lydoppsett der du kan fjerne manuelt frakoblede enheter fra hurtiglageret. KDE havaitsi, että yksi tai useampia sisäisiä äänilaitteita on poistettu. Haluatko KDE: n unohtavat nämä laitteet pysyvästi? Tässä on luettelo laitteista, jotka KDE uskoo voitavan poistaa:% 1 KDE oppdaget at en eller flere interne lydenheter var fjernet. Vil du at KDE skal glemme disse enhetene for bestandig? Her er lista over enheter som KDE tror kan fjernes:% 1 Älä kysy enää näistä laitteista Ikke spør igjen etter disse enhetene Näytön kirkkaus Skjermlysstyrke Virtaprofiili Strømprofil Siirry unitilaan Hvile Siirry valmiustilaantooltip on the config button in the popup Dvaletooltip on the config button in the popup Määritä virranhallinta... Sett opp strømstyring & # 160; … Akku: Batteri: % 1% (ladattu) Shown when a time estimate is not available % 1% (ladet) state of battery % 1% (käytössä) % 1% (lader ut) state of battery % 1% (latautuu) % 1% (lader) Ei olePlaceholder is the battery ID Ikke til stedePlaceholder is the battery ID Akku% 1: Batteri% 1: state of battery Virtalähde: Nettadapter: Liitetty Koblet til Ei liitetty Ikke tilkoblet Määritä akun valvonta Sett opp batteriovervåker Näytä & latauksen tila Vis informasjon om & lading Näytä & jokaisen akun tila Vis tilstand for & hvert batteri som finnes Näytä sekunnit Vis sekundene Valitse tämä, jos haluat nähdä sekuntiviisarin. Kryss av her om du vil vise sekundene. Näytä & sekuntiviisari Vis & sekundviser Näytä aikavyöhyke tekstinä Vis tidssonen som tekst Valitse tämä, jos haluat nähdä aikavyöhykkeen tekstinä. Kryss av her om du vil vise tidssonen som tekst. Näytä & aikavyöhyke Vis & tidssone Ei sovelluksia käynnissä Ingen programmer kjører Napsauta poistaaksesi tämän laitteen järjestelmästä. Trykk for å fjerne denne enheten trygt fra datamaskinen. Laite on kytketty ja ohjelmat voivat käyttää sitä. Enheten er tikoblet og kan brukes av programmer. Napsauta salliaksesi muiden sovellusten käyttää tätä laitetta. Trykk for å få tilgang til denne enheten fra andre programmer. Laite on kytketty, muttei vielä liitetty tiedostojärjestelmään. @ info: status Free disk space Enheten er tikoblet men ennå ikke montert for tilgang. @ info: status Free disk space Ei laitteita liitettynä Ingen enher tilkoblet Viimeksi liitetty laite:% 1General options page Sist tilkoblet enhet:% 1General options page Näytä piilotetut laitteet Vis skjulte enheter Laitetta ei voitu irrottaa. Yksi tai useampia laitteen tiedostoista on auki jossakin sovelluksessa. Kan ikke avmontere enheten. En eller flere filer på denne enheten er åpne i et program. Ei voitu poistaa levyä asemasta. Yksi tai useampia tiedostoja levyltä on auki jossain ohjelmassa. Kan ikke løse ut disken. En eller flere filer på denne disken er åpne i et program. Levyä ei voi liittää. Hide a device Kan ikke montere disken. Hide a device Ei liitettyjä laitteita. Ingen enher tilkoblet. Viime aikoina liitetyt laitteet: Nylig tilkoblede enheter: Näytä: Vis: Vain siirrettävät laitteet Bare flyttbare enheter Vain muut kuin siirrettävät laitteet Vis bare ikke- flyttbare enheter Kaikki laitteet Alle enheter Ulkonäkö@ label Short date:% 1 day in the month,% 2 short month name,% 3 year Utseende@ label Short date:% 1 day in the month,% 2 short month name,% 3 year % 1% 2% 3@ label Short date:% 1 day in the month,% 2 short month name % 1.% 2% 3@ label Short date:% 1 day in the month,% 2 short month name % 1,% 2@ label Date with currentTimezone:% 1 day of the week with date,% 2 currentTimezone % 1% 2@ label Date with currentTimezone:% 1 day of the week with date,% 2 currentTimezone Kirjasimen tyyli: Skriftstil: Valitse lihavoidaksesi kirjasimen Kryss av her hvis du vil ha halvfet skrift Jos tämä on valittuna, kellonajan kirjasin on lihavoituna. Hvis dette er krysset av blir klokkeskrifta halvfet. & Lihavoitu Halvfet Valitse kursivoidaksesi kirjasimen Kryss av her om du vil ha kursiv skrift Jos tämä on valittuna, kellonajan kirjasin on kursivoituna. Hvis dette er krysset av blir klokkeskrifta kursiv. & Kursivoitu Kursiv Kirjasimen väri: Skriftfarge: Käytä työpöytäteeman väriä Bruk gjeldende temafarge for skrivebordet Tämä on oletus. Kello käyttää nykyisen työpöytäteeman kirjasinväriä. Dette er standard. Klokka fpr sin skriftfarge fra det gjeldende skrivebordstemaet. Käytä teeman väriä Bruk temafarge Valitse oma väri Velg din egen skriftfarge Jos valittuna kellonajan väri voidaan valita napsauttamalla oikealla olevaa värivalitsinpainiketta. Når dette er krysset av kan du velge en egen farge for klokkeskrifta ved å trykke på fargeelementet til høyre. Käytä omaa väriä Bruk selvvalgt farge: Värivalitsin Fargevelger Napsauta tätä painiketta avataksesi värinvalintadialogin ja valitaksesi kellonajan värin. KDEs standard fargevelger vises om denne knappen trykkes. Der kan du så velge den nye fargen du vil ha på klokkeskrifta. Näyttä päivämäärä Vis dagens dato Näytä viikonpäivä Vis ukedagen Lisää viikonpäivän päivämääränäkymään. Legg til ukedag til datovisningen. Näytä & viikonpäivä Vis & ukedag Näytä nykyinen vuosi Vis inneværende år Lisää vuoden päivämääränäkymään. Legg til årstall til datostrengen. Näytä vuosi Vis & år Näytä aikavyöhykkeen nimi Vis navnet på tidssonen Näytä aikavyöhykkeen nimi ajan alla. Vis navnet på tidssonen under klokkeslettet. Näytä sekunnit Vis sekunder Valitse tämä vain, jos haluat näyttää sekunnit. Kryss av her hvis du vil vise sekundene. Näytä aikavyöhyke: Vis tidssone: Näytä sekunnit: Vis sekunder: Näytä päivämäärä: Vis dato: Lajittelematon Usortert Ylhäältä alas, vasemmalta oikealle Øverst til nederst, venstre til høyre Ylhäältä alas, oikealta vasemmalle Øverst til nederst, høyre til venstre Oikealta vasemmalle, ylhäältä alasTitle of the page that lets the user choose which location should the folderview show Høyre til venstre, øverst til nederstTitle of the page that lets the user choose which location should the folderview show SijaintiTitle of the page that lets the user choose how the folderview should be shown StedTitle of the page that lets the user choose how the folderview should be shown NäyttöTitle of the page that lets the user choose how to filter the folderview contents VisTitle of the page that lets the user choose how to filter the folderview contents Työpöytäkansio Skrivebordsmappe & Päivitä Last & inn på nytt & Päivitä työpöytä Frisk opp Skrivebord & Päivitä näkymä & Oppdater visning & Siirrä roskakoriin Flytt til & papirkurven Tyhjennä roskakori & Tøm papirkurven Sijoita hilaanIcons on the desktop Rett inn til rutenettIcons on the desktop Lukitse paikoilleenSort icons Lås på plassSort icons Nimen mukaanSort icons På navnSort icons Koon mukaanSort icons På størrelseSort icons Tyypin mukaanSort icons På type Sort icons Päiväyksen mukaanSort icons På datoSort icons Kansiot ensin Mapper først Lajittele kuvakkeet Sorter ikoner KuvakkeetInserted as% 1 in the message below. IkonerInserted as% 1 in the message below. % 1,% 2 % 1,% 2. Kansio on tyhjä. Denne mappa er tom. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Otsake <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Overskrift Mukautettu otsikko: Selvvalgt tittel: Tämä tekstikenttä sisältää otsikon, joka näytetään sovelman yläosassa. Oletuksena se on sama kuin sovelman näyttämän paikan nimi, mutta voit vaihtaa sen halutessasi muuksi. Dette tekstfeltet inneholder merkelappen som vises øverst i miniprogrammet. Standard er at det inneholder navnet på stedet som vises i miniprogrammet, men hvis du foretrekker å ha en selvvalgt merkelapp kan du oppgi den her. Syötä oma otsikko Oppgi en selvvalgt tittel <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Kuvakkeet <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Ikoner Kuvakkeiden asettelu Plassering: Käytä tätä valitaksesi asetellaanko kuvakkeet ylhäältä alaspäin alkaen vasemmalta, vai vasemmalta oikealle alkaen ylhäältä. Bruk dette for å velge om du vil at ikoner skal arrangeres fra øverst til nederst, med start fra venstre side, eller arrangert fra venstre til høyre med start øverst. Lajittelu: Sortering: Käytä tätä valitaksesi millä tavalla kuvakkeet järjestellään näkymässä. Bruk dette for å velge hvordan ikoner blir sortert i visningen. Käytä tätä lisätäksesi tai vähentääksesi näkymän kuvakekokoa. Bruk denne knappen for å øke eller minske størrelsen på ikonene i visningen. Esikatselut: Forhåndsvisninger: Valitse tämä, jos haluat nähdä tiedostojen esikatselut kuvakkeissa. Velg dette hvis du vil se forhåndsvisninger av filinnholdet i ikonene. Napsauta tätä painiketta valitaksesi minkä tyyppisille tiedostoille esikatselut näytetään. Trykk denne knappen for å velge hva slags forhåndsvisninger som blir vist. Lisää esikatseluvalintoja... Flere valg for forhåndsvisninger Lukitse paikoilleen: Lås på plass: Valitse tämä, jos et halua kuvakkeiden olevan liikuteltavissa. Tämä on hyödyllinen, kun halutaan välttää kuvakkeiden liikuttamista vahingossa. Kryss av her hvis du ikke vil at ikonene skal være flyttbare i visningen. Dette er nyttig hvis du vil unngå å flytte ikonene ved et uhell mens du bruker dem. Sijoita hilaan: Rett inn til rutenett: Valitse tämä, jos haluat kuvakkeet asetettavan hilaan. Kun tämä on valittuna, kuvakkeet automaattisesti kiinnittyvät lähimpään hilasoluun liikuttaessasi niitä näkymässä. Velg dette hvis du vil at ikonene skal arrangeres i et rutenett. Når dette er valgt, blir ikonene automatisk koblet til nærmeste celle i rutenettet når du flytter dem. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Kuvakkeen teksti <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Ikontekst Rivejä: Linjer: Käytä tätä valitaksesi kuinka monta tekstiriviä näytetään kuvakkeiden alapuolella. Bruk dette for å velge hvor mange tekstlinjer som skal vises under ikonene. 1 rivi 1 linje Napsauta tätä painiketta valitaksesi mitä väriä otsikkotekstissä käytetään. Bruk denne knappen for å velge farge som brukes på tekstetikettene i visningen. Varjot: Skygger: Valitse tämä, jos haluat tekstien heittävän varjon taustaa vasten. Varjot helpottavat tekstin lukemista, koska teksti erottuu paremmin taustaa vasten. Huomaa että tummilla tekstiväreillä valinta voi aiheuttaa tekstin hohtavan reunoiltaan kirkkaana sen sijaan että se heittäisi varjon. Kryss av her om du vil at tekstetikettene skal kaste skygge på bakgrunnen. Skygger gjør det lettere å lese teksten ved at den skiller seg mer ut fra bakgrunnen. Merk at ved mørke tekstfarger gjør dette valget at teksten gløder med et lyst omriss, i stedet for å kaste skygge. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Jos olet valinnut ” Näytä täsmäävät tiedostot ” tai ” Piilota täsmäävät tiedostot ”, vain KUMPAANKIN ehtoon täsmäävät tiedostot näytetään tai piilotetaan. Jos esimerkiksi hakukuvio on ” * ” etkä olet valinnut MIME- tyyppejä, mitään tiedostoja ei näytetä. <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Hvis du har valgt « Vis filer som passer med » eller « Skjul filer som passer med », så vil bare filene som passer med BEGGE betingelsene bli vist hhv. skjult. Hvis du for eksempel har « * » som mønster, men ikke har noe valgt i MIME- typene, så blir ingen filer vist. Näytä kaikki tiedostot Vis alle filer Näytä täsmäävät tiedostot Vis filer som passer med Piilota täsmäävät tiedostot Skjul filer som passer med Valitse kaikki Velg alle Poista kaikki valinnat Fravelg alle Huomaa, että jos olet valinnut ” Näytä täsmäävät tiedostot ” tai ” Piilota täsmäävät tiedostot ”, vain KUMPAANKIN ehtoon täsmäävät tiedostot näytetään tai piilotetaan. Jos esimerkiksi hakukuvio on ” * ” etkä ole valinnut MIME- tyyppejä, mitään tiedostoja ei näytetä. Merk at hvis du har valgt « Vis filer som passer med » eller « Skjul filer som passer med », så vil bare filene som passer med BEGGE betingelsene bli vist hhv. skjult. Hvis du for eksempel har « * » som mønster, men ikke har noe valgt i MIME- typene, så blir ingen filer vist. Eikö tiedostoja näy? Kan du ikke se noen filer? Etsi tiedostotyyppiä Søk etter filtype Tiedostotyypit: Filtyper: Tiedostonimikuvio: Mønster for filnavn: Välilyönnein erotettu päätteiden luettelo, esim. *. txt *. od * Liste over endelser, atskilt med mellomrom, f. eks. *. txt *. od * Välilyönnein eroteltu päätteiden luettelo, esimerkiksi *. txt *. od * näyttääksesivain toimisto - ja tekstitiedostot Liste over endelser, atskilt med mellomrom, f. eks. *. txt *. od * for å vise bare Office - og tekstfiler Tiedostokuviosuodin Mønsterfilter Näytä työpöytäkansio Vis skrivebordsmappa Näytä sijainti: Vis et Sted: Määrittele kansio: Oppgi en mappe: Kirjoita polku tai verkko- osoite tähän Oppgi en sti eller URL her Valitse tiedostotyypit, joille halut kuvake- esikatselun: Music Velg hvilke filtyper du vil ha forhåndsvisning for i ikonene: Music Artisti: Music Artist: Music Kappale: Music Tittel: Music Albumi: Album: Kamera: Length in millimeters Kamera: Length in millimeters % 1 mmIn photography % 1 mmIn photography Kinovastaavuus:% 1 mmOn a camera Tilsvarende brennvidde for 35 mm:% 1 mmOn a camera Polttoväli: On a camera Brennvidde: On a camera Valotusaika: Fraction of a second, or number of seconds Eksponeringstid: Fraction of a second, or number of seconds % 1 sOn a camera % 1 sOn a camera Aukon koko: On a camera Blenderåpning: On a camera ISO- nopeus: ISO- hastighet Aika: Inserted as% 1 in the message below. Tid: Inserted as% 1 in the message below. Kuvakeasetukset –% 1@ action: inmenu % 1 Ikoninnstillinger@ action: inmenu & Siirrä tähän\ t% 1 @ action: inmenu & Flytt hit\ t% 1 @ action: inmenu & Kopioi tähän\ t% 1 @ action: inmenu & Kopier hit\ t% 1 @ action: inmenu & Linkitä tähän\ t% 1 @ action: inmenu & Lag lenke hit\ t% 1 @ action: inmenu Kaikki ohjelmat Alle programmer Poista suosikeista Fjern fra Favoritter Lisää suosikkeihin Legg til Favoritter Lisää työpöydälle Legg til på skrivebordet Lisää paneeliin Legg til på panelet Poista levy Løs ut Poista turvallisesti Sikker fjerning Suosikit@ item: inlistbox View: Favoritter Sovellukset@ item: inlistbox View: Programmer Tietokone@ item: inlistbox View: Datamaskin Viimeksi käytetyt@ item: inlistbox View: Nylig brukt Poistu@ title: window Gå ut Aakkosta (A- Z) Sorter alfabetisk, stigende Aakkosta (Z- A) Sorter alfabetisk, synkende Tyhjennä viimeksi käytetyt sovellukset Tøm « nylig brukte programmer » Tyhjennä viimeksi käytetyt asiakirjatlogin name, hostname Tøm « nylig brukte dokumenter» login name, hostname Käyttäjä% 1 koneella% 2 full name, login name, hostname Bruker% 1 på% 2 full name, login name, hostname % 1 (% 2) koneella% 3 Label of the search bar textedit % 1 (% 2) på% 3 Label of the search bar textedit Etsi: Søk: Päätä istunto Avslutt økt Lukitse näyttö Lås skjermen Käynnistä rinnakkainen istunto toisena käyttäjänä Start en parallell økt som en annen bruker Sammuta Slå av Sammuta tietokoneRestart computer Slå av maskinenRestart computer Käynnistä uudelleen Start på nytt Käynnistä tietokone uudelleen Start maskinen om igjen Tallenna nykyinen istunto seuraavaa kirjautumista vartenPuts the system on standby Lagre denne økta til neste innloggingPuts the system on standby Siirry valmiustilaan Ventemodus Pysäytä ilman uloskirjautumista Ta pause uten å logge ut Lepotila Dvale Keskeytä levylle Suspender til disk Keskeytystila Hvile Keskeytä muistiin Suspender til RAM Viimeksi käytetyt asiakirjat Nylig brukte dokumenter Viimeksi käytetyt sovellukset Nylig brukte programmer Liitettävä tallennusmedia Flyttbar lagringsenhet Levyosiot Lagring Suorita komento... Kjør kommando & # 160; … Suorita komento tai hakukysely Kjør en kommando eller søkeforespørsel Ponnahduslauta Kickoff Sovelluskäynnistin Programstarter Kickoff- sovelluskäynnistin Kickoff Programstarter Suosikit, sovellukset, sijainnit, viimeksi käytetyt sekä työpöytäistunnot Favoritter, programmer, maskinsteder, nylig brukte saker og skrivebordsøkter Vaihda vanhantyyliseen valikkoonGeneral configuration page Bytt til klassisk menyvisningGeneral configuration page YleistäNAME OF TRANSLATORS GenereltNAME OF TRANSLATORS Näytä & sovellukset nimen perusteella: Vis programmer etter & navn: Vaihda välilehteä & osoittamalla: Bytt & faner når peker hviler: Järjestelmän asetuksetRestart Computer SystemoppsettRestart Computer Sovelluskäynnistinvalikko Meny for programstarter Vaihda Kickoff- valikkoon Bytt til Kickoff menystil Kuvake: @ label: listbox How to present applications in a KMenu- like menu Ikon: @ label: listbox How to present applications in a KMenu- like menu Muoto: @ item: inlistbox Format: Format: @ item: inlistbox Format: Vain nimi@ item: inlistbox Format: Bare navn@ item: inlistbox Format: Vain kuvaus@ item: inlistbox Format: Bare beskrivelse@ item: inlistbox Format: Nimi Kuvaus@ item: inlistbox Format: Navn beskrivelse@ item: inlistbox Format: Kuvaus (Nimi) @ item: inlistbox Format: Beskrivelse (navn) @ item: inlistbox Format: Nimi – Kuvaus Navn – beskrivelse Viimeksi käytetyt sovellukset: Nylig brukte programmer: Näytä valikoiden otsikot: Vis menytitler: Poistu... Gå ut & # 160; … Kirjaudu ulos, sammuta tai käynnistä tietokone uudelleen Logg ut, slå av eller start maskinen på nytt Keskeytä Suspender Keskeytä (muistiin) Hvilemodus (til minnet) Nuku Dvalemodus Nuku (keskeytä levylle) Dvalemodus (til disk) Haluatko keskeyttää järjestelmän muistiin? Vil du suspendere til minnet (hvilemodus)? Haluatko keskeyttää järjestelmän levylle? Vil du suspendere til disk (dvalemodus)? Määritä lukitus/ uloskirjautuminen Sett opp Lås/ Logg ut Näytä lukituspainike Vis låseknapp Näytä uloskirjautumispainike Vis utloggingsknapp Näytä nukkupainike Vis dvaleknapp Näytä keskeytyspainike Vis hvileknapp Lukitse paneeli Lås panelet Poista paneelin lukitus Lås opp panelet Lisää sivu Legg til side Määritä sivu Sett opp side Lukitse sivu Lås side Poista sivu Fjern side Seuraava toiminto Neste aktivitet Edellinen toiminto Forrige aktivitet Poista sivun lukitus Lås opp side Lukitse sivuPage number Lås sidePage number Sivu% 1 Side% 1 & Määritä virtuaalityöpöydät... & Sett opp virtuelle skrivebord & # 160; … & Lisää virtuaalityöpöytä & Legg til virtuelt skrivebord & Poista viimeinen virtuaalityöpöytä & Fjern det siste virtuelle skrivebordet Rivejä: Antall kolonner: Aseta sivutin Sett opp sidevelger Näytettävä teksti: Vist tekst: Työpöydän numero Vis skrivebordsnummeret Työpöydän nimi Skrivebordsnavn Ei tekstiä Ingen tekst Näytettävät kuvakkeet: Vis ikoner: Muuta rivien määrää Endre antall rader Valittaessa nykyinen työpöytä: Velger gjeldende skrivebord: Ei tehdä mitään Gjør ingenting Näytä työpöytä Viser skrivebord Näytä kojelauta Viser kontrollpulten & Määritä työpöydät... Sett opp skrivebord & # 160; … Paneelin asetukset Panelinnstillinger Aseta joustava koko Sett fleksibel størrelse Lisää käynnistin... Legg til programstarter & # 160; … Poista käynnistin Fjern programstarter Aakkosta (A... Z) Sorter alfabetisk (A til Å) Aakkosta (Z... A) Sorter alfabetisk (Å til A) Määritä Pikakäynnistin Sett opp QuickLaunch Kuvakkeita näkyvissä: Synlige ikoner: Kuvakekoko: Ikonstørrelse: Rajoitukseton Ubegrenset Dialogin kuvakekoko: Ikonstørrelse for dialog: Näytä kuvakkeiden nimet: Vis ikonnavn: Saatavilla olevat piirteet Tilgjengelige egenskaper Määritä Etsi ja käynnistä Sett opp søk og start Takaisin Tilbake Syötä haku tähän Tast inn søket her Poista sivun lukitusTitle of the page that lets the user choose the loaded krunner plugins Lås opp sideTitle of the page that lets the user choose the loaded krunner plugins Hakuliitännäiset Programtillegg for søk Pääsivusto Hovednettside HTML- juurikansio Rotkatalog for HTML: Tutki tätä sovelmaa Inspiser dette skjermelementet Pääskriptitiedosto Hovedskriptfil QEdje- sovelman asetukset Oppsett av miniprogrammet QEdje Edje- tiedosto Edje hovedfil Ladattava Edje- objekti At Edje- objekt som skal lastes inn med QEdje QEdje- asetukset QEdje- oppsett Edje- ryhmä: Edje- gruppe: Syötä kyselysi tähän Tast inn søket her Suoritin CPU yht. totalt Suorittimet CPU- er Osiotthe root filesystem Partisjonerthe root filesystem juuri rot Tuntematon tiedostojärjestelmähard disk label (not mounted or accessible) Ukjent filsystemhard disk label (not mounted or accessible) % 1 (ei saatavilla) % 1 (ikke tilgjengelig) Tiedostojärjestelmä Filsystem RAID RAID Laitteistotiedot Maskinvareinformasjon Haetaan laitteistotietoja... Henter informasjon om maskinvaren & # 160; … Näytönohjain GPU Verkkoliitäntä Nettverksgrensesnitt Liitännät Grensesnitt Keskusmuisti RAM & Suorittimet: & CPU- er: Kiintolevyt: Harddisker: & Verkkoliitännät: & Nettverksgrensesnitt: & Muisti: & Minne: & Saatavilla olevat lämpötilat: & Tilgjengelige temperaturer: Anturi Føler Piilota kuvakkeet Skjul ikoner Näytä piilotetut kuvakkeet Vis skjulte ikoner Huomautus ohjelmalta% 1 Varsling fra% 1 Pysäytä työ Pause jobb Jatka työtä Fortsett jobb Peruuta työ Avbryt jobb % 1 (% 2 jäljellä)% 1 is the name of the job, can be things like Copying, deleting, moving % 1 (% 2 gjenstår)% 1 is the name of the job, can be things like Copying, deleting, moving % 1 [Pysähtynyt] % 1 [Pause] Pysähtynyt% 1 is the name of the job, can be things like Copying, deleting, moving I pause% 1 is the name of the job, can be things like Copying, deleting, moving % 1 [Valmis] % 1 [Ferdig] lisää oletussovelmat legg til standard miniprogrammer Ei huomautuksia tai töitä Ingen varslinger og ingen jobber Viimeaikaiset huomautuksetShow all recent notifications Nyere varslingerShow all recent notifications Viimeisimmät Nylig Valitse näytettävät tiedot Velg hva slags informasjon som skal vises Piilota automaattisesti Autoskjul Plasma- sovelmatItem will be automatically shown or hidden from the systray PlasmaelementerItem will be automatically shown or hidden from the systray AutomaattinenItem is never visible in the systray AutoItem is never visible in the systray PiilotettuItem is always visible in the systray SkjultItem is always visible in the systray Aina näkyvissä Alltid synlig Näytä tai piilota huomautukset ja työt Nylig ferdige jobber ei töitä kesken Ingen kjørende jobber Ei aktiivisia töitä tai huomautuksia Ingen aktive jobber eller varslinger Huomautukset ja työt Varslinger og jobber Näytä tai piilota ilmoitukset ja työt Vis eller skjul varslinger og jobber tilailmoitusvalvojaNAME OF TRANSLATORS statiusvarslingsovervåkerNAME OF TRANSLATORS Työt ja huomautukset Jobber og varslinger Piilota uudet ilmoitukset ja työt automaattisesti viipeellä Skjul automatisk nye varsliger og jobber etter een kort forsinkelse Ilmoitusaluekuvakkeet Ikoner i systemkurven Ponnahdusilmoitukset Sprettoppmeldinger Ohjelmien huomautukset Programvarslinger Tiedostonsiirrot ja muut työt Filoverføringer og andre jobber Sovelluksen tila Programstatus Viestit Kommunikasjon Järjestelmäpalvelut Systemtjenester Laitteistonhallinta Maskinvarestyring Vain kun tehtäväpalkki on täynnä Bare når oppgavelinja er full Järjestys: Sortering: Näytä vain tämän työpöydän ikkunat Vis bare oppgaver fra gjeldende skrivebord Näytä vain tämän näytön ikkunat Vis bare oppgaver fra gjeldende skjerm Näytä vain pienennetyt ikkunat Vis bare oppgaver som er minimert Ryhmitys ja järjestäminen Gruppering og sortering Ikkunoiden korostus: Fremhev vinduer Pakota riviasetukset: Tving radinnstillinger: Näytä työkaluvihjeet: Vis verktøytips: Rivien enimmäismäärä: Høyeste antall rader: Ryhmitys: Which virtual desktop a window is currently on Gruppering: Which virtual desktop a window is currently on Näytöllä% 1 På% 1 Hajota ryhmä Fold sammen gruppe Laajenna ryhmä Fold ut gruppe Muokkaa ryhmää Rediger gruppe Uusi ryhmänimi: Nytt gruppenavn: Älä ryhmitä Ikke grupper Ohjelman nimen perusteella Etter programnavn Älä järjestä Ikke sorter Aakkosittain Alfabetisk Työpöydän mukaan Etter skrivebord Avaa emoryhmä Fold sammen foreldergruppe Roskakori Søppel & Valikko & Meny Tyhjennä roskakori Tøm papirkurven Tyhjennetään roskakoria... The trash is empty. This is not an action, but a state Tømmer papirkurven & # 160; … The trash is empty. This is not an action, but a state Tyhjä Tom Automaattipäivitys: Auto- oppfrisk: Päivitysväli: Intervall: Vieritä sivua vetämällä: @ info Dra for å rulle siden: @ info Haluatko varmasti poistaa kirjanmerkin osoitteeseen% 1? @ action: button Er du sikker på at du vil slette bokmerket til% 1? @ action: button Ikkunaluettelo Vindusliste Näytä auki olevien ikkunoiden luettelo Vis en liste over åpne vinduer Järjestele ikkunat näkyville Rydd vinduer Järjestele ikkunat vinoriviin Legg vinduer i stokk Kontekstivalikkoliitännäisen asetukset Sett opp programtillegg for kontekstmeny [Muut toiminnot] [Andre handlinger] Taustakuvan toiminnot Tapethandlingeer [Erotin] [Skilletegn] Toiminnot Aktiviteter Virtuaalityöpöydät Virtuelle skrivebord Näytä kaikki ikkunat yhtenä luettelona Vis alle vinduer i én liste Näyttää alivalikon kullekin työpöydälle Vis en undermeny for hvert skrivebord Näyttää vain nykyisen työpöydän ikkunat Vis bare vinduene for gjeldende skrivebord Ikkunanvaihtoliitännäisen asetukset Sett opp programtillegget for vindusbytte Piilota kojelauta Skjul kontrollpult Kojelauta Kontrollpult for plasmaelementer Lisää tyhjä väli Legg til panel & Suorita & Utfør Työpöydän skriptauskonsoli Skriptingskonsoll for skrivebordsskallet Muokkain Redigerer Skriptitiedostoa% 1 ei voitu ladata Klarte ikke å åpne skriptfila% 1 Avaa skriptitiedosto Åpne skriptfil Suoritetaan skriptiä kohteessa% 1 Kjører skript ved% 1 Suoritusaika:% 1 ms Kjøretid:% 1 ms Sovellus KDE- työpöytää, paneleita ja sovelmia varten. KDE skrivebordet, paneler og skjermelementer for arbeidsområdet. Plasma- työtila Plasma- arbeidsområde Copyright 2006– 2009, KDE- tiimi Opphavsrett 2006- 2009, KDE- laget John Lions John Lions Hänen tuotantonsa (1937- 1998) muistoksi Til minne om hans bidrag, 1937- 1998. Paneelin sijainti Panelinnretting Keskellä Senter Ikkunat voivat peittää Vinduer kan dekke Ikkunat jäävät alle Vinduer går under Näytön reuna Skjermkant Lisäasetukset... Flere innstillinger Kasvata paneeli enimmäiskokoon Maksimer panel Sulje asetusikkuna Lukk dette innstillingsvinduet Lisää tyhjä väli Legg til avstandsholder Ylhäällä Øverst Alhaalla Nederst Lisää toiminto Legg til aktivitet Uusi sovelma on tullut saataville verkkoon:% 1 –% 2 Et nytt skjermelement er blitt tilgjengelig på nettverket:% 1 –% 2 Lisää nykyiseen toimintoon Legg til gjeldende aktivitet Aseta paneelin sijainti siirtämällä tätä Flytt denne glidebryteren for å angi panelplasseringa Aseta paneelin enimmäiskoko siirtämällä tätä Flytt denne glidebryteren for å angi maksimal panelstørrelse Aseta paneelin vähimmäiskoko siirtämällä tätäNAME OF TRANSLATORS Flytt denne glidebryteren for å angi minste panelstørrelseNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, mikko. piippo@ helsinki. fi slx@ nilsk. net Työpöydällä käytettävä kirjasin Skrift for bruk på skjermen Valitse, jos kunkin virtuaalityöpöydän tulisi saada oma, ainutkertainen Plasma- näkymänsä. Settes på hvis hvert virtuelle skrivebord skal få sin egen, unike Plasmavisning. widgetById vaatii id: n widgetById trenger en ID widgetById vaatii sovelman nimen tai sovelmaobjektin widgetById trenger navnet på et skjermelement eller et elementobjekt activityById vaatii id: n activityById trenger en ID activityForScreen vaatii näytön id: n activityForScreen trenger en skjerm- id Kohteelle% 1 ei löydy liitännäistä nimeltä% 2. Klarte ikke å finne et programtillegg for% 1 som heter% 2. Virhe:% 1 rivillä% 2 Jäljitys:% 3 Feil:% 1 ved linje% 2 Tilbakesporing:% 3 Plasman moottoriselain Plasma Motorutforsker Sulje kaikki Fold sammen alle Laajenna kaikki Fold ut alle Tietolähde Datakilde Avain Nøkkel Hae liitetty palvelu Finn tilknyttet tjeneste Päivitä lähde nyt Oppdater kilden nå Poista lähde Fjern kilde < tyhj\\ xC3\\ xA4 > A the dataengine returned something that the humble view on the engineexplorer can' t display, like a picture < tom > A the dataengine returned something that the humble view on the engineexplorer can' t display, like a picture Plasma DataEngine ExplorerThe name of the engine followed by the number of data sources Plasma Datamotor- utforskerThe name of the engine followed by the number of data sources Hakusarakkeet Søk i kolonner Kaikki näkyvät sarakkeet Alle synlige kolonner Tutki Plasma DataEngines - tietoja Utforsk data som Plasma Datamotorene skaffer (c) 2006, The KDE Team © 2006 KDE- laget Näyttää luettelon tunnetuista moottoreista kuvauksineen Viser en liste over kjente motorer og en beskrivelse av dem Haluttu korkeus pikseleissä Ønsket høyde i piksler Haluttu leveys pikseleissä Ønsket bredde i piksler Haluttu x- sijainti kuvapisteinä Ønsket x- posisjon i piksler Haluttu y- sijainti kuvapisteinä Ønsket y- posisjon i piksler Käytettävä tietomoottori Datamotor som skal brukes Pyydettävä lähde Kilden det skal spørres etter Verestysväli millisekunteina. Oppdateringsintervall i millisekunder Näyttää vain emosovellukseen kytketyt moottorit. Liittyy tietomoottorin. desktop- tiedoston X- KDE- ParentApp- kenttään. Vis bare motorer som er tilknyttet det overliggende programmet. Avbilder til oppføringa X- KDE- ParentApp i. desktop- fila til DataEngine. Lähteen nimi Kildenavn Päivitä tarvittaessa Oppdater når det kreves Päivitä joka Oppdater hver Pyyntö Forespørsel & Operaatio: & Handling: Operaatioiden määräNAME OF TRANSLATORS Antall handlingerNAME OF TRANSLATORS Käynnistä operaatioPlasma engine with unknown name Start handlingPlasma engine with unknown name Tuntematon% 1 is a Plasma service name Ukjent% 1 is a Plasma service name % 1- palveluselainSource: name of the data, Service: writes data instead of fetching % 1 TjenesteutforskerSource: name of the data, Service: writes data instead of fetching Tietomoottori:% 1; lähde:% 2; palvelu% 3 DataEngine:% 1; Kilde:% 2; Tjeneste% 3 Operaatio% 1 kohteeseen% 2 epäonnistui. Virhe oli:% 3 Handling% 1 med mål% 2 mislyktes. Feilen var:% 3 Operaation tulos Resultat av handling Työ ei vastaa. Ikke noe svar fra jobben. Operaatio% 1 kohteeseen% 2 onnistui. Vastaus oli:% 3 Handling% 1 med mål% 2 returnerte uten feil. Resultatet var:% 3 Tietomoottorit Datamotorer Vaihto Shift Ctrl Ctrl Alt Alt AltGr AltGr Numerolukko Num Lock Vaihtolukko Caps Lock Scroll Lock Scroll Lock Vasen painike Venstre knapp Oikea painike Høyre knapp Keskipainike Midtre museknapp Ensimmäinen X- painike Første X- knapp Toinen X- painike Andre X- knapp Painettu Trykket Lukittu Låst Kohteelle% 1 ei löydy työnäkymää Fant ikke jobbviser for% 1 Käyttäjä peruutti työn. Byes per second Jobben ble avbrutt av brukeren. Byes per second Malli@ label Modell@ label Polttoväli@ label Brennvidde@ label MIME- tyyppi@ label Mime- type@ label Valmistaja@ label Produsent@ label Lähdettä muokattu@ label Kilde endret@ label Suunta@ label Orientering@ label Käytetty salama@ label Flash brukt@ label Korkeus@ label Høyde@ label Leveys@ label Bredde@ label Osoite@ label URL@ label Koko@ label Størrelse@ label Aukon koko@ label Blender@ label Mittaustila@ label Målemodus@ label Kinokameravastaavuus@ label 35mm ekvivalent@ label Tiedostopääte@ label Filetternavn@ label Nimi@ label Navn@ label Valotusaika Eksponeringstid UNI UNI Langaton Trådløs Saatavilla olevat verkot Tilgjengelige nettverk Yhteystila Forbindelsestilstand Aktivoitu Slått på Aliverkon peite Subnett- maske Yhteyden laatu Linkkvalitet Taajuus Frekvens ESSID ESSID Ilmoitustietomoottoria ei ole asetettu. dataEngine for varsling er ikke oppgitt. Kelvoton kohde:% 1 Ugyldig mål:% 1 Tuntematon sovellus Ukjent program Soitinta ”% 1 ” ei löydy. Kan ikke finne spilleren «% 1 ». Soitin ”% 1 ” ei kykene toteuttamaan toimintoa ” toista ”. Spilleren «% 1 » kan ikke utføre handlingen « spill ». Soitin ”% 1 ” ei kykene toteuttamaan toimintoa ” keskeytä ”. Spilleren «% 1 » kan ikke utføre handlingen « pause ». Soitin ”% 1 ” ei kykene toteuttamaan toimintoa ” pysäytä ”. Spilleren «% 1 » kan ikke utføre handlingen « stopp ». Soitin ”% 1 ” ei kykene toteuttamaan toimintoa ” edellinen ”. Spilleren «% 1 » kan ikke utføre handlingen « forrige ». Soitin ”% 1 ” ei kykene toteuttamaan toimintoa ” seuraava ”. Spilleren «% 1 » kan ikke utføre handlingen « neste ». ” Äänenvoimakkuus ” - komennon ” taso ” - parametrin tulee olla välillä 0– 1. « Nivå » - argumentet til « lydstyrke » - kommandoen må være mellom 0 og 1. ” Äänenvoimakkuus ” - komento vaatii ” taso ” - parametrin. « Lydstyrke » - kommandoen må ha et « nivå » - argument. Soitin ”% 1 ” ei kykene toteuttamaan toimintoa ” äänenvoimakkuus ”. Spilleren «% 1 » kan ikke utføre handlingen « lydstyrke ». ” Etsi ” - komennon ” sekunnit ” - parametrin on oltava välillä 0– kappaleen kesto. Argumentet « sekunder » til « søk » - kommandoen må være mellom 0 og lengden på sporet. ” Etsi ” - komento vaatii ” sekunnit ” - parametrin. « Søk » - kommandoen trenger et « sekunder » - argument. Soitin ”% 1 ” ei kykene toteuttamaan toimintoa ” etsi ”. Spilleren «% 1 » kan ikke utføre handlingen « søk ». Syndikointi ei onnistunut Det lyktes ikke å samle kilder (syndikering) Syötteen päivittäminen epäonnistui. Det lyktes ikke å hente kilden. Emon UDI Overliggende UDI Tuote Produkt Suoritin Prosessor Enimm. nopeus Maks. hastighet Voi muuttaa taajuuttaan Kan endre frekvens Lohko Blokk Tiedostopolku Filsti Tallennusasema Lagerdrev IEEE1394 IEEE 1394 SATA SATA CD- ROM- asema CD- ROM drev Levykeasema Diskett Nauha- asema Magnetbånd Compact Flash Kompakt flash Muistitikku Minnepenn Smart Media Smart media SDMMC SdMmc XD Xd Väylä Buss Aseman tyyppi Drev- type Siirrettävä Flyttbar Ajonaikaisesti vaihdettava Kan kobles til påslått Optinen asema Optisk drev CD- R CD- R CD- RW CD- RW DVD- R DVD- R DVD- RW DVD- RW DVD- RAM DVD- RAM DVD+R DVD+R DVD+RW DVD+RW DVD+DL DVD±R DL DVD+DLRW DVD BD BD BD- R BD- R BD- RE BD- RE HDDVD HDDVD HDDVD- R HDDVD- R HDDVD- RW HDDVD- RW Tuettu tallennusväline Støttede medier Lukunopeus Lesehastighet Kirjoitusnopeus Skrivehastighet Kirjoitusnopeudet Skrivehastigheter Tallennustaltio Lagringsvolum Osiotaulu Partisjonstabell Salattu Kryptert Käyttö Bruk Ohitettu Ignorert UUID UUID Salattu sisällytin Kryptert beholder Optinen levy Optisk disk Video- CD Video- CD Supervideo - CD Super VideoCD Video- DVD VideoDVD Saatavilla oleva sisältö Tilgjengelig innhold Tuntematon levyn tyyppi Ukjent disktype CD- ROM CD- ROM Kirjoitettava CD Skrivbar CD Uudelleenkirjoitettava CD Overskrivbar CD DVD- ROM DVD- ROM Kirjoitettava DVD Skrivbar DVD Uudelleenkirjoitettava DVD Overskrivbar DVD Kirjoitettava DVD Plus Skrivbar DVD Plus Uudelleenkirjoitettava DVD Plus Overskrivbar DVD Plus Kirjoitettava kaksikerroksinen DVD Plus Skrivbar tolags DVD Plus Uudelleenkirjoitettava kaksikerroksinen DVD Plus Overskrivbar tolags DVD Plus Blu Ray ROM Blu Ray Rom Kirjoitettava Blu Ray Skrivbar Blu- Ray Uudelleenkirjoitettava Blu Ray Overskrivbar Blu- Ray HD DVD ROM HD DVD Rom Kirjoitettava HD DVD Skrivbar HD DVD Uudelleenkirjoitettava HD DVD Overskrivbar HD DVD Levyn tyyppi Disktype Lisättävissä oleva Har plass igjen Uudelleenkirjoitettava Overskrivbar Kapasiteetti Kapasitet Tuetut protokollat Støttede protokoller Tuetut ajurit Støttede drivere Kannettava mediasoitin Portabel mediaspiller Verkkoliittymä Nettverksgrensesnitt Liittymän nimi Grensesnittnavn Laiteosoite Maskinvareadresse MAC- osoite MAC- adresse Virtalähde Strømadapter Akku Batteri Tuntematon akku Ukjent batteri PDA- akku PDA- batteri UPS- akku UPS- batteri Ensisijainen akku Hovedbatteri Hiiren paristo Mus- batteri Näppäimistön paristo Tastatur- batteri Näppäimistön hiiren paristo Tastatur og mus- batteri Kameran paristo Kamerabatterui Täydessä latauksessa Fulladet Latautuu Lader Purkautuu Lader ut Latausprosentti Prosent lading Ladattavissa Oppladbar Latauksen tila Ladingstilstand Kansipainike Knapp i lokket Virtapainike Strømknapp Nukkupainike Sov- knapp Tuntematon painiketyyppi Ukjent knapptype On tilassa Har tilstand Tilan arvo Tilstandsverdi Painettu TRYKKET Ääniliittymä Lydgrensesnitt Avoin äänijärjestelmä Åpent lydsystem Tuntematon ääniajuri Ukjent lyd- driver Ajurin kahva Drivernavn Tuntematon ääniliittymätyyppi Ukjent type lydgrensesnitt Äänikontrolli Lydstyring Äänen sisäänmeno Lydinngang Äänen ulostulo Lydutgang Äänilaitteen tyyppi Type lydenhet Sisäinen äänikortti Internt lydkort USB- äänikortti USB- lydkort Firewire- äänikortti Firewire- lydkort Kuulokkeet Hodesett Modeemi Modem Äänikortin tyyppi Lydkort- type Digi- TV- liittymä DVB- grensesnitt Laitesovitin Enhetsadapter Tuntematon digi- TV Ukjent DVB Digi- TV- ääni DVB Lyd Digi- TV- Demux DVB demux Digi- TV- tallennin DVB DVR Digi- TV- edusohjelma DVR- grensesnitt Digi- TV- verkko DVB- nett Digi- TV: n ruutunäyttö DVB OSD Digi- TV- video DVB Video Digi- TV- laitetyyppi DVB enhetstype Laitteen indeksi Enhetsindeks Video Video Ajurin kahvat Drivernavn Laitetyypit Enhetstyper Lämpötilayksikkö Temperaturenhet Liitännäisiä ei löydy, tarkista asennuksesi. Fant ingen programtillegg, kontroller installasjonen. Liitännäisen asetukset Sett opp programtillegg Lisää toinen hiiritoiminto Legg til en ny musehandling Liipaisin on kytketty jo toiseen toimintoon Denne utløseren er tilordnet en annen handling. Muuta kytköstä Ny tilordning Liipaisin on kytketty toiseen liitännäiseen. Denne utløseren er tilordnet et annet programtillegg. Työpöydän asetukset Skrivebordsinnstillinger Taustakuva Tapet Toiminto Aktivitet Kuvassa esitetään esikatselu siitä, miltä asetukset näyttäisivät työpöydälläsi. Dette bildet av en skjerm inneholder en forhåndsvisning av skrivebordet slik det vil se ut med gjeldende innstillinger. Hiiren toiminnot Muse handlinger Näyttö Skjerm HiiriliitännäisetNAME OF TRANSLATORS Programtillegg for musNAME OF TRANSLATORS Kirjoita hakusanat Oppgi søkebegrep Etsi uusia sovelmia Hent nye skjermelementer Lataa uusia Plasma- sovelmia% 1 is a type of widgets, as defined by e. g. some plasma- packagestructure - *. desktop files Hent ned nye plasma- elementer% 1 is a type of widgets, as defined by e. g. some plasma- packagestructure - *. desktop files Lataa uusi% 1 Last ned ny% 1 Asenna sovelma paikallisesta tiedostosta... Installer nytt skjermelement fra en lokal fil & # 160; … Valitse asennettavan sovelman tyyppi allaolevasta luettelosta. Velg skjermelement som skal installeres fra lista nedenfor. Plasmoidi: Natiivi Plasma- sovelma Plasmoid: Innebygget plasma- element Asenna uusi sovelma tiedostosta Installer nytt skjermelement fra fil Vaadittua asentajaa% 1 ei voitu ladata. Ilmoitettu virhe oli:% 2 Klarte ikke laste den nødvendige installereren% 1. Feilen som ble meldt var:% 2 Asennus epäonnistui Mislykket installasjon Paketin% 1 asennus epäonnistui. Det lyktes ikke å installere pakka% 1. Sisällytykset Oppsamling Poista sovelman asennus Avinstaller skjermelement Versio% 1 Versjon% 1 Tuntematon sovelma Ukjent miniprogram Kaikki sovelmat Alle skjermelementer Käynnissä olevat Kjører Luokat: Kategorier: Aseta liipaisin... Oppgi utløser & # 160; … Napsauta muuttaaksesi toiminnon liipaisimia Trykk for å endre hvordan en handling utløses Pystyvieritys Loddrett rulling Vaakavieritys Vannrett rulling Syötä tähän... Inndata her & # 160; … Paina haluamiasi vaihtonäppäimiä ja napsauta sitten hiiren painiketta ja pyöräytä hiiren rullaa tässä Hold nede de modifikatortastene du vil bruke, trykk så en museknapp her eller rull et musehjul Pienoiskannettaville optimoitu KDE- työtilasovellus. KDE arbeidsflateprogram optimert for Netbook- maskiner. Plasma Netbook Plasma nettbok Copyright 2006– 2009, The KDE Team Opphavsrett 2006- 2009, KDE- laget Käynnistää tavallisen sovelluksen ensisijaisen käyttöliittymän sijaan Starter som et normalt program i stedet for som hoved- brukerflate Näytön geometria Geometri for skjermen Etsi ja käynnistä Søk og start Sivu yksi Side én Näytön reunat Skjermkant Automaattipiilotus Autoskjul LeveysNAME OF TRANSLATORS BreddeNAME OF TRANSLATORS Taustan asetukset Innstillinger for bakgrunn Kuva esittää esikatselun siitä, miltä nykyiset asetukset näyttävät työpöydällä. Dette bildet av en skjerm viser hvordan nåværende innstillinger vil se ut på skrivebordet. Ei taustakuvaa Ingen bakgrunn Plasma- sovelmat näytönsäästäjässä Plasmaelementer over pauseskjermen Plasma näytönsäästäjälle Plasma for pauseskjermen Copyright 2006- 2008, KDE- tiimi Copyright 2006- 2008 KDE- laget Chani Armitage Chani Armitage Plasma- tekijä ja ylläpitäjä Plasma- forfatter og vedlikeholder Hänen lahjoitustensa muistolle, 1937– 1998. Til minne om hans bidrag, 1937- 1998. Ottaa käyttöön vianjäljitystä helpottavia huijauksia. Slår på noen knep som er nyttige for feilsøking. Käynnistä lukitsemattomana asetusten muuttamista varten. Start ulåst for oppsett Sovelmien läpinäkyvyys Gjennomsiktighet for elementer Käyttäjäaktiivisuus: Brukeraktivitet: Ollessa passiivisena: På tomgang: Taustakuva Bakgrunn NäyttöNAME OF TRANSLATORS SkjermNAME OF TRANSLATORS Sovelmien asetukset Sett opp skjermelementer Lopeta näytönsäästäjä Forlat pauseskjermen Poista lukitus Lås opp Poistaa sovelmien lukituksen niiden asetusten muuttamiseksi Lås opp elementer for å sette dem opp Asetustila – Näyttö EI ole lukossa Oppsettskjøring ‒ skjermen er IKKE låst Asenna, luetteloi, poista Plasma- paketteja Installer, vis og fjern Plasma- pakker Plasman paketinhallintaohjelma Plasma pakkeadministrasjon (C) 2008, Aaron Seigo © 2008 Aaron Seigo Asentaa ja poistaa kaikille käyttäjille asennettuja paketteja. theme, wallpaper, etc. are keywords, but they may be translated, as both versions are recognized by the application (if translated, should be same as messages with 'package type' context below) For installering og fjerning, arbeider med pakker installert for alle brukere. theme, wallpaper, etc. are keywords, but they may be translated, as both versions are recognized by the application (if translated, should be same as messages with 'package type' context below) Paketin tyyppi, esim. teema, taustakuva, plasmoid- sovelma, tietomoottori, typöydän komentoikkunan liitännäinen ja niin edelleen. Do not translate < path > Pakketype, f. eks. tema, bakgrunnsbilde, plasmoid, datamotor, kjører osv. Do not translate < path > Asenna paketti kohteeseen < path > Do not translate < path > Installer pakka ved < path > Do not translate < path > Päivitä paketti kohteeseen < path > Installer pakka ved < path > Näytä asennetut paketitDo not translate < name > Oversikt over installerte pakkerDo not translate < name > Poista < name > - niminen paketti Fjern pakka med navn < name > Absoluuttinen polku paketin juureen. Jos tätä ei ole määriteltynä, niin KDE: n oletustietohakemistoja käytetään sen sijasta. package type Absolutt adresse til pakkerota. Hvis ikke oppgitt, blir standard datamappe for denne KDE- økta brukt i stedet. package type taustakuvapackage type bakgrunnsbildepackage type plasmoidipackage type plasmoidpackage type teemapackage type temapackage type tietomoottoripackage type datamotorpackage type suorittajapackage type kjørerpackage type taustakuvaliitännäinen bakgrunnsbildemodul Paketille, jonka tyyppi on% 1, ei löytynyt sopivaa asennusohjelmaa Klarte ikke finne en passende installerer for pakker av typen% 1 Pakettityypille% 1 sopivaa asennusohjelmaa ei voitu ladata. Virhe:% 2The user entered conflicting options packageroot and global, this is the error message telling the user he can use only one Klarte ikke laste installerer for pakker av typen% 1. Feilen som ble meldt var:% 2The user entered conflicting options packageroot and global, this is the error message telling the user he can use only one Paketin juurikansio ja järjestelmänlaajuiset valinnat ovat ristiriidassa: valitse toinen. Pakkeroten og globale innstillinger er i konflikt, velg bare én. Paketti% 1 poistettiin onnistuneesti Vellykket fjernet% 1 Paketin% 1 poisto epäonnistui. Fjerning av% 1 mislyktes. Liitännäistä% 1 ei ole asennettuna. Programtillegget% 1 er ikke installert. Paketti% 1 asennettiin onnistuneesti Vellykket installert% 1 Paketin% 1 asennus epäonnistui. No option was given, this is the error message telling the user he needs at least one, do not translate install, remove, upgrade nor list Installasjon av% 1 mislyktes. No option was given, this is the error message telling the user he needs at least one, do not translate install, remove, upgrade nor list Joko asennus, poisto tai luettelointi on pakollinen. NAME OF TRANSLATORS Du må enten oppgi « install » (installer), « remove » (fjern), « upgrade » (oppgrader) eller « list » (vis oversikt). & # 160; … NAME OF TRANSLATORS Etsii selaimesta kirjanmerkkejä, jotka vastaavat hakua: q:. list of all web browser bookmarks Finner nettleserbokmerker som passer med: q: list of all web browser bookmarks bookmarks bokmerker Luettelee kaikki selaimen kirjanmerkitlist of all konqueror bookmarks List alle nettleserbokmerkerlist of all konqueror bookmarks Laskee jonon: q: arvon, kun: q: koostuu numeroista ja matemaattisista symboleista kuten +, -, /, * ja ^. s Beregner verdien av: q: når: q: består av tall og matematikksymboler slik som +, -, /, * og ^. CPU usage CPU- bruk nothing omvendt CPU- bruk nothing ingenting kill drep Lopettaa hakua vastaavat ajossa olevat sovellukset. Avslutt kjørende programmer som har navn som passer med spørringen. Lopeta% 1 Avslutt% 1 Prosessin tunnus:% 1 Ajetaan käyttäjänä:% 2 Prosess- ID:% 1 Kjører som bruker:% 2 Lähetä SIGTERM Send SIGTERM Lähetä SIGKILL Send SIGKILL Ohjelman sulkemisen asetukset Oppsett for programstopper Käytä & liipaisinsanaa Bruk utløserord Liipaisinsana: Utløserord & Lajittelujärjestys & Sorter etter Ei ole varmaa, että tällä on vaikutusta Det er ikke sikkert at dette vil virke Etsii paikallisia kansioita ja tiedostoja, verkkosijainteja ja internetsivustoja, joiden polku vastaa kuviota: q:. Finner lokale mapper og filer, nettverkssteder og Internett- steder med stier som passer med: q:. Avaa% 1 Åpne% 1 Siirry kohteeseen% 1 Gå til% 1 Avaa ohjelmalla% 1 Start med% 1 Etsii tiedostoja, asiakirjoja ja muuta sisältöä, joka vastaa hakua: q:, käyttäen työpöytähakujärjestelmää. Finner filer, dokumenter og annet innhold som stemmer med: q:, ved hjelp av systemet for skrivebordssøk. Avaa@ action file/ resource to be opened from KRunner.% 1 is the name and% 2 the type Åpne Etsii tiedostonhallinnasta sijainteja, jotka vastaavat hakua: q: Finner filbehandlersteder som passer med: q: places steder Luettelee kaikki tiedostonhallinnan sijainnit Lister alle filbehandlersteder desktop console skrivebordskonsoll Avaa vuorovaikutteinen Plasma- konsoli Åpne Plasma interaktivt konsoll på skrivebordet Avaa vuorovaikutteisen Plasma- konsolin tiedostopolulla levyllä olevaan skriptiin. Note this is a KRunner keyword Åpner plasmas interaktive skrivebordskonsoll med en filsti til et skript på disken. Note this is a KRunner keyword desktop console: q: skrivebordskonsoll: q: virtaprofiiliNote this is a KRunner keyword strømprofilNote this is a KRunner keyword keskeytäNote this is a KRunner keyword hvilemodusNote this is a KRunner keyword nukuNote this is a KRunner keyword dvalemodusNote this is a KRunner keyword levylleNote this is a KRunner keyword til diskNote this is a KRunner keyword muistiinNote this is a KRunner keyword til minneNote this is a KRunner keyword suoritinkäytänneNote this is a KRunner keyword prosessorreglerNote this is a KRunner keyword virranhallintaprofiiliNote this is a KRunner keyword strømstyrerNote this is a KRunner keyword näytön kirkkausNote this is a KRunner keyword lysstyrke på skjermNote this is a KRunner keyword himmennä näyttö mørklegg skjermen Luettelee virtaprofiilit ja mahdollistaa niiden käyttöönoton Lister opp alle strømprofiler og kan skru på dem Luettelee virtakäytänteet ja mahdollistaa niiden käyttöönoton Lister alle stømsparingstiltak og kan skru på dem Luettelee järjestelmän keskeytyksen (levylle, muistiin jne.) valinnat ja mahdollistaa niiden käyttöönoton Lister valg for systempause (f. eks. hvile, dvale) og kan skru på dem Keskeyttää järjestelmän keskusmuistiin Legger systemet til hvile i minnet Keskeyttää järjestelmän levylle Legger systemet i dvale til disken Luettelee suorittimen taajuudensäätökäytänteet ja sallii niiden käyttöönoton Lister alle regler for prosessorskalering og kan skru på dem Luettelee näytön kirkkauden valinnat tai asettaa sen niin kuin: q: määrittää; esim. näytön kirkkaus 50 himmentäisi näytön 50 prosenttiin enimmäiskirkkaudesta Lister lysstyrkevalg for skjermen eller setter den til lysstyrke definert ved: q:; f. eks. skjermlysstyrke 50 vil formørke skjermen til 50% av maksimal lysstyrke Keskeytä muistiin Hvilemodus til minnet Keskeytä levylleNote this is a KRunner keyword;% 1 is a parameter Dvalemodus til diskNote this is a KRunner keyword;% 1 is a parameter virtaprofiili% 1 strømprofil% 1 Aseta profiiliksi ”% 1” Note this is a KRunner keyword;% 1 is a parameter Sett profil til «% 1» Note this is a KRunner keyword;% 1 is a parameter suoritinkäytänne% 1Note this is a KRunner keyword;% 1 is a parameter prosessorregler% 1Note this is a KRunner keyword;% 1 is a parameter virranhallinta% 1 strømstyrer% 1 Aseta suorittimen taajuudensäätökäytänteeksi ”% 1” Note this is a KRunner keyword;% 1 is a parameter Sett regel for skalering av CPU- frekvens til «% 1» Note this is a KRunner keyword;% 1 is a parameter virtakäytänne% 1Note this is a KRunner keyword strømoppsett% 1Note this is a KRunner keyword virtakäytänne strømoppsett Aseta virransäästökäytänteeksi ”% 1” Note this is a KRunner keyword;% 1 is a parameter Sett strømsparingsoppsett til «% 1» Note this is a KRunner keyword;% 1 is a parameter näytön kirkkaus% 1Note this is a KRunner keyword;% 1 is a parameter lysstyrke på skjermen% 1Note this is a KRunner keyword;% 1 is a parameter näytön himmennys% 1 demp skjermen% 1 Aseta kirkkaudeksi% 1 Sett lysstyrke til% 1 Himmennä näyttö kokonaan Mørklegg skjermen helt Himmennä näyttö puoliksi Halver lysstyrke på skjermen Sammuta näyttö Slå av skjermen Etsii äskettäin käytettyjä asiakirja, joiden nimi täsmää kuvioon: q:. Ser etter nylig brukte dokumenter med navn som passer med: q:. Viimeksi käytetty Nylig brukt dokument Etsii sovelluksia, joiden nimi tai kuvaus vastaa hakua: q: Finner programmer med navn eller beskrivelse som passer med: q: logout logout Kirjautuu ulos päättäen nykyisen työpöytäistunnonshutdown computer command Logger ut og avslutter denne skrivebordsøktashutdown computer command shutdown shutdown Sammuttaa tietokonelock screen command Slår av datamaskinenlock screen command lock lock Lukitsee nykyisen istunnon ja käynnistää näytönsäästäjänrestart computer command Låser gjeldende økter og starter pauseskjermenrestart computer command restart restart Käynnistää tietokoneen uudelleenrestart computer command Starter maskinen på nyttrestart computer command rebootswitch user command rebootswitch user command switch: q: bytt: q: Vaihtaa käyttäjän: q: aktiiviseen istuntoon tai luettelee kaikki aktiiviset istunnot, ellei hakusanaa ole annettu Bytter til den aktive økta for bruker: q:, eller lister alle aktive økter hvis: q: ikke er oppgitt switch user bytt bruker Käynnistää uuden istunnon eri käyttäjänä Starer en ny økt som en annen bruker new session ny økt Luettelee kaikki istunnot Lister alle økter log outlog out command logg utlog out command Kirjaudu ulos logout Käynnistä tietokone uudelleen Start maskinen på nytt Sammuta tietokone Slå av maskinen Lukitse näyttöswitch user command Lås skjermenswitch user command switch switch Uusi istunto Ny økt Olet valinnut uuden istunnon avattavaksi. Nykyinen istunto piilotetaan ja uusi kirjautumisruutu näytetään. Jokaiselle istunnolle sijoitetaan F- näppäin; F% 1 on yleensä sijoitettuna ensimmäiselle istunnolle, F% 2 toiselle ja niin edelleen. Voit vaihtaa istuntojen välillä painamalla Ctrl -, Alt - ja haluamaa F- näppäintä samanaikaisesti. Istuntoa voi myös vaihtaa paneelista ja työpöydän valikosta. Du har valgt å åpne en ny skrivebordsøkt. Denne økta blir gjemt, og et nytt innloggingsbilde blir vist. En f- tast er tilordnet hver økt. F% 1 er oftest knyttet til den første økta, F% 2 til den andre økta og så videre. Du kan bytte mellom øktene ved å trykke Ctrl, Alt og funksjonstasten som hører til. I KDE- panelet og på skrivebordsmenyen kan du også bytte mellom øktene. Varoitus – Uusi istunto Advarsel – ny økt Anna käyttäjätunnus, jona haluat ajaa sovelluksen. Oppgi brukernavnet du vil at programmet skal kjøre under. Syötä tähän ylläolevan käyttäjätunnuksen salasana. Oppgi passord her for den brukeren du oppga over. Valitse tämä, jos sovellus vaatii tekstitilaa. Sovellus ajetaan tällöin pääte- emulaattorin ikkunassa. Kryss av dette valget hvis programmet du vil kjøre er et tekstmodusprogram. Programmet vil da bli kjørt i et terminalemuleringsvindu. & Aja pääteikkunassa Kjør i & terminal- vindu Valitse tämä, jos haluat ajaa sovelluksen toisella käyttäjätunnuksella. Jokaiseen prosessiin liitetään käyttäjätunnus, joka määrittää prosessin käyttöoikeudet. Tunnuksen salasana vaaditaan. Velg dette alternativet dersom du vil kjøre programmet med et annet brukernavn. Hver prosess er forbundet med et brukernavn. Denne identitetskoden bestemmer tilgangsrettigheter til filer og andre rettigheter. Det kreves at man oppgir denne brukerens passord for å få disse rettighetene. Suorita toisena & käyttäjänä Kjør som en annen & bruker Etsii komennot, jotka vastaavat hakua: q:, käyttäen yleistä komentotulkin syntaksia Finner kommandoer som treffer: q: ved bruk av vanlig skallsyntaks Suorita% 1 Kjør% 1 Liitä laite Monter enheten Irrota laiteUnlock the encrypted container; will ask for a password; partitions inside will appear as they had been plugged in Avmonter enhetenUnlock the encrypted container; will ask for a password; partitions inside will appear as they had been plugged in Irrota sisällytinClose the encrypted container; partitions inside will disappear as they had been unplugged Lås opp beholderenClose the encrypted container; partitions inside will disappear as they had been unplugged Lukitse sisällytin Lås beholderen Poista levy asemasta Løs ut mediet Laitetta ei voitu irrottaa. Yksi tai useampi laitteen tiedostoista on auki sovelluksessa. Kan ikke avmontere enheten. En eller flere filer på denne enheten er åpne i et program. Levyä ei voitu poistaa asemasta. Yksi tai useampi levyn tiedostoista on auki sovelluksessa. Kan ikke løse ut disken. En eller flere filer på denne disken er åpne i et program. Levyä ei voitu liittää. Klarte ikke montere disken. Etsi laitteita, joiden nimi vastaa hakua: q: Note this is a KRunner keyword Finner enheter med navn som passer med: q: Note this is a KRunner keyword device enhet Luettelee kaikki laitteet ja antaa liittää ja irrottaa niitä. Note this is a KRunner keyword Lister alle enheter og kan montere, avmontere eller løse ut enheten. Note this is a KRunner keyword mount monter Luettelee kaikki liitettävissä olevat laitteet ja antaa liittää niitä. Note this is a KRunner keyword Lister alle enheter som kan monteres, og kan montere dem. Note this is a KRunner keyword unmount avmonter Luettelee kaikki irrotettavissa olevat laitteet ja antaa irrottaa niitä. Note this is a KRunner keyword Lister alle enheter som kan avmonteres, og kan avmontere dem. Note this is a KRunner keyword eject løs ut Luettelee kaikki laitteet, joista voi poistaa levyn, ja antaa tehdä sen. Lister alle enheter som kan løses ut, og kan løse dem ut. % 1:% 2A web shortcut, its name and a description % 1:% 2A web shortcut, its name and a description % 1:% 2% 3 % 1.% 2% 3 Avaa ” oikotietä ” vastaavan sijainnin verkkoselaimeen kyselyllä: q:. Tunnettuja oikoteitä ovat:% 1 Åpner stedet tilknyttet « snarvei » i en nettleser med forespørselen: q:. Kjente snarveier er bl. a.:% 1 Etsi hakusanalla% 2 palvelusta% 1 Søk i% 1 etter% 2 Etsii ikkunoita, joiden nimi, ikkunaluokka tai rooli vastaavat hakua: q:. Ikkunoihin voi vaikuttaa seuraavin komennoin: activate (aktivoi), close (sulje), min( imize) (pienennä), max( imize) (suurenna), fullscreen (kokoruudulle), shade (varjosta), keep above (pidä ylinnä) ja keep below (pidä alinna). Finner vinduer med navn, vindusklasse eller vindusrolle som passer med: q:. Det er mulig å påvirke vinduene ved å bruke ett av disse nøkkelordene: aktiver, lukk, min( imer), maks( imer), fullskjerm, rull, hold over og hold under. Etsii ikkunoita, jotka ovat työpöydällä: q:. Ikkunoihin voi vaikuttaa seuraavin komennoin: activate (aktivoi), close (sulje), min( imize) (pienennä), max( imize) (suurenna), fullscreen (kokoruudulle), shade (varjosta), keep above (pidä ylinnä) ja keep below (pidä alinna). Finner vinduer som er på skrivebordet som heter: q: Det er mulig å påvirke vinduene ved å bruke ett av disse nøkkelordene: aktiver, lukk, min( imer), maks( imer), fullskjerm, rull, hold over og hold under. Vaihda työpöydälle: q: Note this is a KRunner keyword Bytt til skrivebordet som heter: q: Note this is a KRunner keyword window vindu Luettelee kaikki ikkunat ja mahdollistaa niiden aktivoinnin. Parametrein name=, class=, role= ja desktop= luetteloa voi suodattaa. Ikkunoihin voi vaikuttaa seuraavin komennoin: activate (aktivoi), close (sulje), min( imize) (pienennä), max( imize) (suurenna), fullscreen (kokoruudulle), shade (varjosta), keep above (pidä ylinnä) ja keep below (pidä alinna). Note this is a KRunner keyword Lister alle vinduer og kan aktivere dem. Med navn=, klasse=, rolle= og skrivebord= kan lista reduseres til vinduer som passer med disse restriksjonene. Det er mulig å påvirke vinduene ved å bruke ett av disse nøkkelordene: aktiver, lukk, min( imer), maks( imer), fullskjerm, rull, hold over og hold under. Note this is a KRunner keyword desktop skrivebord Luettelee kaikki muut työpöydät ja mahdollistaa niihin vaihtamisen. Note this is a KRunner keyword Lister alle andre skrivebord og kan bytte til dem. Note this is a KRunner keyword activateNote this is a KRunner keyword aktiverNote this is a KRunner keyword closeNote this is a KRunner keyword lukkNote this is a KRunner keyword minNote this is a KRunner keyword minNote this is a KRunner keyword minimizeNote this is a KRunner keyword minimerNote this is a KRunner keyword maxNote this is a KRunner keyword maxNote this is a KRunner keyword maximizeNote this is a KRunner keyword maksimerNote this is a KRunner keyword fullscreenNote this is a KRunner keyword fullskjermNote this is a KRunner keyword shadeNote this is a KRunner keyword rullNote this is a KRunner keyword keep aboveNote this is a KRunner keyword hold overNote this is a KRunner keyword keep belowNote this is a KRunner keyword hold underNote this is a KRunner keyword nameNote this is a KRunner keyword navnNote this is a KRunner keyword classNote this is a KRunner keyword klasseNote this is a KRunner keyword role rolle Sulje ikkuna työpöydällä% 1 Lukk vinduet som kjører på% 1 Pienennä tai palauta ikkuna työpöydällä% 1 (U -) minimer vindu som kjører på% 1 Suurenna tai palauta ikkuna työpöydällä% 1 Maksimer/ tilbakestill vindu som kjører på% 1 Vaihda kokonäytölle tai takaisin ikkuna työpöydällä% 1 Vend fullskjerm for vindu som kjører på% 1 Varjosta tai palauta ikkuna työpöydällä% 1 Rull( ned) vindu som kjører på% 1 Siirrä ylimmäs tai palauta ikkuna työpöydällä% 1 Vend « hold over » for vindu som kjører på% 1 Siirrä alimmas tai palauta ikkuna työpöydällä% 1 Vend « hold under » for vindu som kjører på% 1 Aktivoi ikkuna työpöydällä% 1 Aktiver vindu som kjører på% 1 setData () vaatii vähintään kaksi parametria setData () har minst to argumenter DataEngineObjectia ei voitu purkaa Klarte ikke trekke ut DataEngineObject DataEngineä ei voitu purkaa Klarte ikke trekke ut datamotoren removeAllData () vaatii vähintään yhden parametrin (lähteen nimen) removeAllData () har minst ett argument (kildenavnet) removeData () vaatii vähintään kaksi parametria (lähteen ja avaimen nimet) removeData () har minst to argumenter (kildenavn og nøkkelnavn) Skripti epäonnistui rivillä% 1:% 2 Skriptsvikt på linje% 1:% 2 Skriptitiedostoa ei voitu ladata:% 1 Klarte ikke åpne skriptfila:% 1 Tunnistautuminen vaadittuun laajennukseen ”% 1 ” torjuttiin. Autorisasjon nektet for nødvendig utvidelse «% 1 ». dataEngine () vaatii yhden parametrin dataEngine () har ett argument Sovelmaa ei voitu purkaa Klarte ikke trekke ut miniprogrammet service () vaatii kaksi parametria service () har to argumenter animation () vaatii yhden parametrin animation () har ett argument % 1 ei ole tunnettu animointityyppi % 1 er ikke en kjent animasjonstype loadui () vaatii yhden parametrin loadui () har ett argument Ei voitu avata: ”% 1 ” Klarte ikke åpne «% 1 » Rakentajafunktio vaatii vähintään yhden parametrin Konstruktor har minst ett argument Toimintoa ei tueta,% 1 Denne handlinga ble ikke støttet,% 1 print () vaatii yhden parametrin print () har ett argument Emon on oltava QGraphicsLayoutItem Forelderen må være en QGraphicsLayoutItem Tasainen Solid Nelikulmainen Rektangulær Säteittäinen Radiell Halkaisija ylävasemmalta Øvre venstre diagonal Halkaisija yläoikealta Øvre høyre diagonal & Ensimmäinen väri: & Første farge: Taustan tila & Bakgrunnsmodus Tekijä:% 1 av% 1 Etsitään kuvia taustan diaesitykseen. Finner bilder til Tapet- lysbildevisningen. Lisätään taustakuvapaketti kohteeseen% 1 Legger til tapetpakke i% 1 Lisätän kuva% 1 Legger til bilde% 1 Seuraava taustakuvatiedosto Neste bakgrunnsbilde Skaalattu ja rajattu Skalert og beskåret Skaalattu Skalert Skaalattu, säilytä suhteet Skalert, behold proporsjoner Monistettu Flislagt Keskittäen monistettuWallpaper info, author name Sentrert flislagtWallpaper info, author name Valitse taustakuvatiedosto Velg en bildefil for bakgrunnsbilde Sijoittelu: & Plassering: Hae uusia taustakuvia... Skaff nye bakgrunnsbilder & # 160; … & Vaihda kuvaa joka: (qtdt- format) Please do not change the quotes (') and translate only the content of the quotes. Bytt bilde & hver: (qtdt- format) Please do not change the quotes (') and translate only the content of the quotes. hh 'Tunti' mm 'Minuutti' ss 'Sekunti' hh 'Timer' mm 'Minutt' ss 'Sekund' & Lisää kansio... & Legg til mappe & # 160; … & Poista kansio & Fjern mappe Lataa uusia taustakuviaNAME OF TRANSLATORS Last ned nye bakgrunnsbilderNAME OF TRANSLATORS Plasma- taustakuvakatselin Viser for Plasma- tapeter Taustakuvaliitännäisiä ei ole asennettu. Ingen installerte tapet- programtillegg. Asennetut taustakuvaliitännäiset: Installerte tapet- programtillegg: Tilat:% 1 Bruksmåter:% 1 Plasma- taustakuvakatselin Fremviser for Plasma- tapet (c) 2009, Aaron J. Seigo © 2009 Aaron J. Seigo Toivottu korkeus kuvapisteinä Ønsket høyde i piksler Toivottu leveys kuvapisteinä Ønsket bredde i piksler Käytettävä taustakuvaliitännäinen Navn på programtillegget for tapet Tila, johon taustakuva pannaan Bruksmåte tapetet skal settes i Luettelo tunnetuista taustakuvista tiloineenNAME OF TRANSLATORS List alle kjente tapeter og deres bruksmåterNAME OF TRANSLATORS Taustakuvan% 1 asetukset Sett opp tapet% 1 Ajaa Plasma- sovelmia omassa ikkunassaan Kjør Plasma- skjermelementer i dderes egne vinduer Plasma- sovelmakatselin Viser for Plasma- skjermelementer 2007– 2008, Frerich Raabe 2007- 2008 Frerich Raabe Sisällytysliitännäisen nimiDo not translate horizontal, vertical, mediacenter nor planar Navn på programtillegget for beholderDo not translate horizontal, vertical, mediacenter nor planar Käytettävä muoto (vaaka, pysty, mediakeskus, taso) Formfaktor som skal brukes (vannrett, loddrett, mediesenter eller planar) Näyttää luettelon tunnetuista sovelmista Viser en liste over kjente miniprogrammer Näyttää luettelon tunnetuista taustoista Viser en liste over kjente tapeter Näyttää luettelon tunnetuista sisällytyksistäDo not translate floating, desktop, fullscreen, top, bottom, left nor right Viser en liste over kjente beholdereDo not translate floating, desktop, fullscreen, top, bottom, left nor right Sijaintirajoitus, jolla sisällytys käynnistetään (leijuva, työpöytä, kokoruutu, ylhäällä, alhaalla, vasemmalla, oikealla) Stedsbegrensningen som Innskrenkingen skal begynne med (flytende, skrivebord, full skjerm, øverst, nederst, venstre, høyre) Pixmap- välimuistin koko kilotavuina Størrelsen i Kb som hurtiglageret for pixmap skal ha Työpöydällä käytettävä SVG- teema SVG- tema som skal brukes for skrivebordet Taustakuvaliitännäisen nimi; vaatii määrittämään sisällytysliitännäisen. Navn på programtillegget for tapeter. Krever at et programtillegg for beholder er oppgitt. Näytettävän sovelman nimi. Voi viitata liitännäisen nimeen tai olla paketin (absoluuttinen tai suhteellinen) polkunimi. Ellei annettu, paketti yritetään ladata nykykansiosta. Navn på miniprogrammet som skal vises; kan vise til navnet på programtillegget eller være en sti (absolutt eller relativ) til en pakke. Hvis ikke oppgitt, blir det forsøkt å laste inn en pakke fra gjeldende mappe. Valinnaiset parametrit lisättävälle sovelmalle Valgfrie argumenter til miniprogrammet Luettelee Zeroconfin ilmoittamat etäsovelmatNAME OF TRANSLATORS List skjermelementer kunngjort på nettverket med zeroconfNAME OF TRANSLATORS root- käyttäjän salasana: Passord for root: Käyttäjän% 1 salasana: Passord for% 1: root- käyttäjän salasana tai sormenjälki: Passord eller fingertrekk for root: Käyttäjän% 1 salasana tai sormenjälki: Passord eller fingertrekk for% 1: Salasana tai sormenjälki: Passord eller fingertrekk: Muista tunnistautuminen istunnon ajan Husk autorisasjon for denne økta Muista tunnistautuminen Husk autorisasjon Sovellus yrittää suorittaa toiminnon, joka edellyttää lisäoikeuksia. Tunnistautumista yhdeksi allaolevista käyttäjistä vaaditaan toiminnon suorittamiseksi. Et program forsøker å gjøre noe som trenger privilegier. For å gjøre dette kreves autentisering som en av brukerne nedenfor. Sovellus yrittää suorittaa toiminnon, joka edellyttää lisäoikeuksia. Pääkäyttäjäksi tunnistautumista vaaditaan toiminnon suorittamiseksi. Et program forsøker å gjøre noe som trenger privilegier. For å gjøre dette kreves autentisering som superbrukeren. Sovellus% 1 yrittää suorittaa toimintoa, joka edellyttää lisäoikeuksia. Tunnistautumista yhdeksi allaolevista käyttäjistä vaaditaan toiminnon suorittamiseksi. Programmet% 1 forsøker å gjøre noe som trenger privilegier. For å gjøre dette kreves autentisering som en av brukerne nedenfor. Sovellus% 1 yrittää suorittaa toimintoa, joka edellyttää lisäoikeuksia. Ylläpitäjäksi tunnistautumista vaaditaan toiminnon suorittamiseksi. Programmet% 1 forsøker å gjøre noe som trenger privilegier. For å gjøre dette kreves autentisering som superbrukeren. Sovellus yrittää suorittaa toimintoa, joka edellyttää lisäoikeuksia. Tunnistautumista vaaditaan toiminnon suorittamiseksi. Et program forsøker å gjøre noe som trenger privilegier. For å gjøre dette kreves autentisering. Sovellus% 1 yrittää suorittaa toimintoa, joka edellyttää lisäoikeuksia. Tunnistautumista vaaditaan toiminnon suorittamiseksi. Programmet% 1 forsøker å gjøre noe som trenger privilegier. For å gjøre dette kreves autentisering. Valitse käyttäjä Velg bruker Väärä salasana, yritä uudelleen. Feil passord, prøv igjen. Muokkaa kohdetta% 1 napsauttamalla Klikk for å redigere% 1 Avaa% 1 napsauttamalla Klikk for å åpne% 1 Toinen asiakas tunnistautuu jo, yritä myöhemmin uudelleen. En annen klient autentiserer allerede, forsøk igjen senere. PolicyKit- KDE PolicyKit- KDE (c) 2005– 2007, TUBITAK - UEKAE © 2005– 2007 TUBITAK – UEKAE Daniel Nicoletti Daniel Nicoletti Dario Freddi Dario Freddi Alessandro Diafera Alessandro Diafera Gökçen Eraslan Gökçen Eraslan KDE 3 - koodi KDE 3- kode Dirk Müller Dirk Müller Alkuperäinen luoja Opprinnelig forfatter Sovellus: Program: Toiminto: Handling: Lukitse kuvake tähän Lås ikonet her Ylätunniste on täällä! Overskriften er her! Vain istunnon ajaksiNAME OF TRANSLATORS Bare for denne øktaNAME OF TRANSLATORS Tommi NieminenEMAIL OF TRANSLATORS Karl Ove Hufthammer, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS translator@ legisign. org karl@ huftis. org, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Näytä kaikkien käyttäjien & valtuutukset Vis autorisasjoner fra alle brukere Valtuutukset Autorisasjoner PolicyKit- KDE- valtuutus Policykit KDE- autorisasjon PolicyKit- valtuutushallinnan KDE- liittymä KDE grensesnitt for styring av PolicyKit- autorisasjoner (C) 2008– 2009 Daniel Nicoletti © 2008– 2009 Daniel Nicoletti Alessandro Diaferia Alessandro Diaferia Näytettävä toiminto Handling som skal vises Aseta kielteinen valtuutus Tildel negativ autorisasjon Myönnä valtuutus Tildel autorisasjon Kielteisen valtuutuksen asettaminen toimintoon% 1 vaatii lisätietoja Det kreves mer informasjon for å tildele negativ autorisasjon for handlingen% 1. Valtuutuksen myöntäminen toimintoon% 1 vaatii lisätietoja Det kreves mer informasjon for å tildele autorisasjon for handlingen% 1. Valitse käyttäjä, joka torjutaan tästä toiminnosta, ja valinnaisesti rajoitukset kielteiselle valtuutukselle, jota olet asettamassa. Velg bruker som skal blokkeres fra handlinga, og valgfritt, innskrenkinger for den negative autorisasjonen som du er i ferd med å tildele. Valitse hyötyjä ja valinnaisesti kuinka rajoittaa valtuutusta, jota olet myöntämässä. Velg mottaker, og valgfritt, hvordan innskrenke autorisasjonen som du er i ferd med å tildele. Valitse kielteisen valtuutuksen saava käyttäjä. Velg bruker som skal få den negative autorisasjonen. Valitse valtuutuksen saava käyttäjä. Velg brukeren som skal få autorisasjonen. Torju Blokker Myönnä Tildel PolicyKit- kontekstin alustus epäonnistui Klarte ikke klargjøre PolicyKit- sammenghengen Sovelluskuvake tähän Prog- ikon her valmistajan osoite leverandør- url Implisiittiset valtuutukset Implisitte autorisasjoner Implisiittiset valtuutukset tulevat käyttäjälle automaattisesti määräehtojen mukaan: esim. että käyttäjä on paikallisella konsolilla. Implisitte autorisasjoner er autorisasjoner som gis automatisk til brukere på grunnlag av visse kriterier som f. eks. om de er på det lokale konsollet. Kuka tahansa: Hvem som helst: Konsoli: Konsoll: Aktiivinen konsoli: Aktivt konsoll: Palaa & oletusarvoihin Sett tilbake til standardinnstillinger Eksplisiittiset valtuutukset Uttrykkelige autorisasjoner Tässä luetellaan tunnistautumisen kautta saadut tai erityisesti annetut valtuutukset tähän kohteeseen. Torjutut valtuutukset osoitetaan STOP - merkillä. Denne lista viser autorisasjoner som enten fås via autentisering, eller er spesielt gitt til vedkommende. Blokkerte autorisasjoner er markert med et STOP - skilt. & Salli & Tildel Torju & Blokker & PeruutaSearch for the entered word in available actions and groups & TilbakekallSearch for the entered word in available actions and groups Valitse toiminto Velg en handling. Kuvake tähän Ikon her <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Myönnetään valtuutus:% s Toiminto vaatii lisätietoja <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Det kreves mer informasjon for å tildele autorisasjon for handlingen% 1 Det kreves mer informasjon for å tildele autorisasjon for handlingen% s & Näytä järjestelmäkäyttäjät Vis systembrukere Hyötyjä Mottaker Rajoitukset rajoittavat valtuutusta niin, että se pätee vain tietyissä olosuhteissa. Innskrenkinger begrenser autorisasjonen slik at den bare får virkning i bestemte tilfeller. Oltava aktiivisessa istunnossa paikallisella konsolilla Må være i & aktiv økt på det lokale konsollet Oltava & aktiivisessa istunnossa Må være & i en aktiv økt & Ei mitään Ingen Oltava & paikallisella konsolilla Må være på det & lokale konsollet RajoituksetNAME OF TRANSLATORS InnskrenkingerNAME OF TRANSLATORS translator@ legisign. orgNegative Result karl@ huftis. org, bjornst@ skogkatt. homelinux. orgNegative Result Ylläpitovaltuudet (yksi kerta) Admin- autentisering (engangs) Ylläpitovaltuudet Admin- autentisering Ylläpitovaltuudet (säilytä istunnon ajan) Admin- autentisering (behold økt) Ylläpitovaltuudet (säilytä pysyvästi) Admin- autentisering (behold på ubestemt tid) Valtuutus (yksi kerta) Autentisering (engangs) Valtuutus Autentisering Valtuutus (säilytä istunnon ajan) Autentisering (behold økt) Valtuutus (säilytä pysyvästi) Positive Result Autentisering (behold på ubestemt tid) Positive Result Ala Virkefelt Saatu Skaffet MitenAuthorization scope; PID is Process ID HvordanAuthorization scope; PID is Process ID Kertakäyttö- PID:% 1 (% 2) Authorization scope; PID is Process ID Engangs- PID:% 1 (% 2%) Authorization scope; PID is Process ID PID:% 1 (% 2) Authorization scope PID:% 1 (% 2) Authorization scope Täksi istunnoksiAuthorization scope Denne øktaAuthorization scope Aina Alltid Valtuutus:% 1 (UID% 2) Aut. som% 1 (uid% 2) Valtuutus: UID% 1 Aut. som uid% 1 Estänyt% 1 (UID% 2) Blokkert av% 1 (uid% 2) Estänyt UID% 1 Blokkert av uid% 1 Myöntänyt% 1 (UID% 2) Tildelt av% 1 (uid% 2) Myöntänyt UID% 1No auth found Tildelt av uid% 1No auth found Oltava konsolilla Må være på konsollet Oltava aktiivisessa istunnossa Må være i en aktiv økt Ohjelman on oltava% 1 Må være program% 1 Oltava SELinux- kontekstissa% 1 Må være SELinux- kontekst% 1 Sovellus% 1 estää keskeytyksen seuraavasta syystä:% 2 Programmet% 1 hindrer hvile/ dvale av følgende grunn:% 2 PowerDevil PowerDevil Virranhallintatyökalu KDE4: lle Et strømstyringsverktøy for KDE4 (c) 2008 Dario Freddi © 2008 Dario Freddi Ei saatu yhteyttä akkurajapintaan: tarkista järjestelmän asetukset Klarte ikke koble til batteri- grensesnittet. Sjekk systemoppsettet Tietokone kytkettiin verkkovirtaan. Kaikki kesken olleet keskeytystoimet on peruutettu. Strømadapteren er plugget inn. Ventende hvile/ dvale/ slå av- handlinger er avbrutt. Tietokone kytkettiin verkkovirtaan. Strømadapteren er plugget inn. Tietokone irrotettiin verkkovirrasta. Strømadapteren er dratt ut. Akku on kriittisellä tasolla: tallenna työsi mahdollisimman pian. Batteriet har nådd kritisk nivå: lagre arbeidet ditt snarest. Akku on saavuttanut varoitustason. Batteriet har nådd varselsnivået Akku on saavuttanut alhaisen tason. Batteriet har nådd et lavt nivå. Keskeytettäessä tapahtui virhe: Det oppsto en feil under denne handlinga: Näyttöä lukitaanInterrupts the suspension/ shutdown process Skjermen blir nå låstInterrupts the suspension/ shutdown process Profiili ”% 1 ” on valittu, mutta sitä ei ole olemassa. Tarkasta PowerDevilin asetukset. Profilen «% 1 » er valgt, men den finnes ikke. Sjekk innstillingene for PowerDevil. Profiiliksi vaihdettiin ”% 1 ” Profil endret til «% 1 » Dynaaminen (vaadittaessa) Dynamisk (etter krav) Dynaaminen (varovainen) Dynamisk (konservativ) Virransäästö Strømsparing Käyttäjätaso Brukerrom Keskeytä levylle Dvalemodus til disk Muokkaa profiileja Rediger profiler Kyvyt Muligheter Sammuta Skru av PowerDevil- asetukset Oppsett av PowerDevil PowerDevil- asetusohjelma En innstiller for PowerDevil (c), 2008 Dario Freddi © 2008 Dario Freddi Tässä moduulista voit määrittää palvelun, luoda ja muokata virransäästöprofiileja ja tarkastella järjestelmäsi kykyjä. Fra denne modulen kan strømsparernissen settes opp, profiler for strømsparing opprettes og endres, og systemets muligheter undersøkes. PowerDevilin asetukset Tällä moduulilla voit määrittää PowerDevilin asetukset. PowerDevil on palvelu (ts. sitä ajetaan taustalla), joka käynnistyy KDE: n myötä. PowerDevilissä on kahden tason asetuksia: yleiset, joita käytetään aina, ja profiilikohtaiset, joiden avulla määritetään käyttäytyminen tietyssä tilanteessa. Voit myös tarkastella järjestelmäsi kykyjä viimeiseltä välilehdeltä. Aloita määrittämällä kahden ensimmäisen välilehden asetukset, sitten siirry neljännelle, jossa luot ja muokkaat profiilejasi. Lopulta aseta profiilit kolmannella välilehdellä. PowerDeviliä ei tarvitse käynnistää uudelleen: paina vain ” Käytä ”, ja olet valmis. PowerDevil- oppsett Med denne modulen kan innstillingene for PowerDevil settes opp. PowerDevil er en nisse (som arbeider i bakgrunnen) som startes når KDE starter. Det er to oppsettsnivåer for PowerDevil, ett generelt som alltid brukes, og ett som er profilbasert, slik at det kan angis innstillinger for spesiell oppførsel i alle situasjoner. I det siste fanebladet kan du også se på systemets muligheter. Sett opp valgene på de to første fanene for å komme i gang. Bytt så til den fjerde fanen og lag/ rediger profilene dine. Sist, men ikke minst, koble profilene dine til den tredje fanen. Du trenger ikke starte PowerDevil omigjen, bare trykk « Bruk », så er du ferdig. Toinen virranhallintaohjelma on löydetty järjestelmästäsi. PowerDevil ei käynnisty, jos joku muu virranhallintaohjelma on päällä. Jos haluat käyttää PowerDeviliä virranhallintaan, sulje toiset virranhallintaohjelmat ja käynnistä PowerDevil- palvelu uudelleen. Det ble oppdaget en annen strømstyrer. PowerDevil vil ikke starte hvis andre strømstyrere er aktive. Hvis du vil bruke PowerDevil som hovedstrømstyrer, så fjern den som finnes fra før og start PowerDevil- tjenesten på nytt. Näyttää siltä, että powersaved- virranhallintaohjelma on käynnissä järjestelmässäsi. PowerDevil ei käynnisty, jos joku muu virranhallintaohjelma on päällä. Jos haluat käyttää PowerDeviliä virranhallintaan, powersaved ja käynnistä PowerDevil- palvelu uudelleen. Det ser ut til at powersaved kjører på dette systemet. PowerDevil vil ikke starte hvis andre strømstyrere er aktive. Hvis du vil bruke PowerDevil som hovedstrømstyrer, så stopp powersaved og start PowerDevil- tjenesten på nytt. PowerDevil ei näy olevan käynnissä. Se on joko poistettu käytöstä tai D- Bus- asennuksessa on ongelma. None Det ser ut til at PowerDevil ikke er startet. Enten er tjenesten slått av, eller det er et problem i D- Bus. None Menetelmiä ei löytynyt Fant ingen metoder Säätömenetelmiä ei löytynyt. Jos suorittimesi on kohtuullisen uusi, näin käy todennäköisesti, koska joitakin ydinmoduuleja ei ole ladattu. Yleensä säätömoduulien nimet ovat muotoa ” cpufreq_ ondemand ”. Taajuudensäädöstä voi olla huomattavasti hyötyä akkuvirran säästössä. Napsauta ” Yritä ladata moduulit ” antaaksesi PowerDevilin yrittää löytää moduulit. Jos olet varma, ettei koneesi tue taajuudensäätöä, voit myös poistaa varoituksen napsauttamalla ” Älä näytä tätä varoitusta enää ”. Ingen skaleringsmetoder ble funnet. Hvis CPU- en er rimelig ny, så er dette antakelig fordi noen kjernemoduler ikke er lastet inn. Skaleringsmoduler har som regel navn som likner « cpufreq_ ondemand ». Skalering er nyttig og kan spare mye batteritid. Trykk på « Forsøk å laste moduler » for å få PowerDevil til å gjøre et forsøk på å laste inn de nødvendige modulene. Hvis du er sikker på at CPU- en ikke støtter skalering, så kan denne advarselen slås av ved å trykke « Ikke vis denne meldinga igjen ». Yritetään ladata moduuleita Forsøk å laste moduler Älä näytä tätä varoitusta enää Ikke vis denne meldinga igjen Aktiivista ConsoleKitiä ei löytynyt koneeltasi tai PowerDevil ei saanut siihen yhteyttä. ConsoleKit sallii PowerDevilin tunnistaa, onko nykyinen istunto aktiivinen, mistä on hyötyä, jos koneella on useampi yhtäaikainen käyttäjä. ConsoleKit er ikke funnet aktivt på din PC, eller PowerDevil kan ikke kontakte det. ConsoleKit lar PowerDevil vite om gjeldende økt er aktiv, som er til hjelp hvis du har flere enn én bruker logget inn på systemet noen gang. Asetuksistasi ei löytynyt ongelmia. Fant ingen problemer med innstillingene. Suorittimen säädön ydinmoduuleja ei löytynyt. Niitä ei joko ole asennettu tai PowerDevil ei tunnistanut niitä. Fant ingen kjernemoduler for CPU- skalering. Enten er de ikke installert, eller PowerDevil klarte ikke å finne dem. Moduuleita ei löytynyt Moduler ikke funnet Näytä uloskirjautumisikkuna Ledetekst for utloggingsdialog Suoritin% 1 CPU% 1 Poista suoritin% 1 käytöstä Slå av CPU% 1 Jos valittu, suoritin% 1 poistetaan käytöstä Hvis dette er krysset av blir CPU% 1 slått av Lue lisää Energy Star - ohjelmasta Lær mer om Energy Star- programmet Anna uudelle profiilille nimi: Skriv inn et navn på den nye profilen: Uuden profiilin nimi Navnet på den nye profilen Syötä tähän nimi luotavalle profiilille Oppgi her navnet på den profilen du oppretter Anna tälle profiilille nimi: Skriv inn et navn på denne profilen: Tuo PowerDevil- profiileja Importer PowerDevil- profiler Vie PowerDevil- profiileja Eksporter PowerDevil- profiler Nykyistä profiilia ei ole tallennettu. Haluatko tallentaa sen? Denne profilen er ikke lagret ennå. Vil du lagre den? Tallenna profiiliNAME OF TRANSLATORS Lagre profilNAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Gunnhild Lurås, Børre Gaup, Bjørn Steensrud, Axel Bojer, Øyvind A. HolmEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org knuty@ skolelinux. no, gluras@ c2i. net, boerre@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, axelb@ skolelinux. no, sunny@ sunbase. org Profiilien hallinta Profilbehandling Poista työpöytätehosteet käytöstä (jos käytössä) Slå av skrivebordseffekter, om de er på Aktivoi automaattinen himmennys Skru på automatisk mørklegging Himmentää näytön automaattisesti, ellei järjestelmää käytetä. Gjør automatisk skjermen mørkere når systemet er i tomgang. Himmennä näyttö koneen oltua jouten yliMinutes Mørklegg skjermen ved tomgang lenger ennMinutes Tietohävikin tai muun ongelmien välttämiseksi voit panna järjestelmän nukkumaan tai keskeytymään, jottei akkuvirta vahingossa pääse loppumaan. Määritä, missä ajassa (minuutteina) koneen tulisi suorittaa määritetty toiminto. For å hindre at data går tapt eller annen skade, kan du få systemet til å gå i hvile eller i dvale, slik at du ikke går tom for batteristrøm ved et uhell. Bestem nedenfor hvor mange minutter maskinen skal kjøre den oppsatte handlinga. Järjestelmä oltua jouten yli Når systemet er i ro i mer enn Suljettaessa kannettavan kansi Når lokket lukkes på den bærbare maskinen Tämä toiminto suoritetaan suljettaessa kannettavan tietokoneen kansi Denne handlinga blir utført når den bærbare maskinen legges sammen Painettaessa virtapainiketta Når strømknappen trykkes Painettaessa nukkupainiketta Når Sov- knappen trykkes Tästä liukusäätimestä voit säätää verkkovirralla toimivan järjestelmän näytön kirkkautta Bruk denne glidebryteren til å stille inn lysstyrken når systemet går på nettstrøm & Ota näytön virransäästö käyttöön & Slå på strømsparing for skjerm Valitse passiivinen aika, jonka jälkeen näyttö siirtyy keskeytystilaan. Tämä on virransäästön ensimmäinen vaihe. Velg hvor lenge økta må ha vært inaktiv før skjermen skal gå inn i ventemodus. Dette er det første nivået av strømsparinga. & Keskeytä ajassa & Ventemodus etter Nuku ajassa & Hvilemodus etter & Sammuta ajassa & Slå av etter Suoritin ja järjestelmä CPU og system Sammuta seuraavat suorittimet Slå av følgende CPU( er) Suorittimen käyttäytyminen vaikuttaa suuresti järjestelmän tehoon ja akun käyttöikään. Tässä voit valita profiiliin parhaiten sopivan käytänteen. Systemets ytelse og batteriets levetid avhenger sterkt av CPU- ens oppførsel Her kan du velge den praksis som passer best for denne profilen Suoritintaajuuden säätökäytänne: Praksis for skalering av CPU- frekvens: Järjestelmän virransäästömalli: Plan for strømsparing på systemet: Ladattaessa profiilia suorita: Når profilen lastes inn, kjør: Poista profiili Slett profil Tuo profiileja Importer profiler Vie profiileja Eksporter profiler PowerDevil- virhe PowerDevil- feil Hallintamoduulia ei voitu käynnistää, koska PowerDevil- palvelussa tuntuu olevan ongelmia. Lue alta lisätietoja. Oppsettsmodulen kan ikke startes, fordi det ser ut til å være et problem med PowerDevil- nissen. Se nedenfor etter flere detaljer Asetuksissa on joitakin ongelmia. Kyvyt- lehdeltä löydät yksityiskohtaisempaa tietoa. Det er noen problemer med innstillingene. Se Muligheter- sida for flere detaljer. Asetukset ja profiili Innstillinger og profiler Lukitse näyttö keskeytystilasta palattaessa Lås skjermen når kjøring gjenopptas Lukitsee näytön palattaessa keskeytystilasta Låser skjermen når systemet vekkes fra hvile eller dvale Salasanaa kysytään palattaessa keskeytystilasta Du må oppgi et passord når det kjøres videre fra hvilemodus Salli PowerDevilin hoitaa näytön virransäästöä La PowerDevil styre strømsparing for skjermen Ennen keskeytystilaa, odota Før det automatisk settes i dvale eller hvile, vent Älä odota Ikke vent Profiilien käyttö Profiltilordning Käytettäessä verkkovirtaa Når strømadapteret er tilkoblet Toimittaessa akkuvirralla Når det kjøres på batteristrøm Akkuvirran ollessa alhaisella tasolla Når batteriet når lavt nivå Akkuvirran ollessa varoitustasolla Når batteriet når varslingsnivå Ilmoitusten asetukset... Sett opp varslinger & # 160; … Akun lisäasetukset Avanserte batteriinnstillinger Akkutason ollessa kriittinen Når gjenstående batteriladning er kritisk Akkutasot Batterinivåer Akku on matalalla tasolla kun Batteriet er i lavt nivå ved Alhainen akkutaso Lavt batterinivå Akun katsotaan olevan alhaisella tasolla, kun se saavuttaa tämän tason Når batteriet er på dette nivået er det lavt Akku on varoitustasolla, kun Batteriet er i varslingsnivå ved Akun varoitustaso Varselsnivå for batteri Akun katsotaan olevan varoitustasolla, kun se saavuttaa tämän tason Når batteriet når dette nivået er det på varslingsnivå Akku on kriittisellä tasolla, kun Batteriet er på kritisk nivå ved Akun kriittinen taso Kritisk batterinivå Akun katsotaan olevan kriittisellä tasolla, kun se saavuttaa tämän tason Når batteriet er på dette nivået er det på kritisk nivå Järjestelmän kyvyt Systemets muligheter Suorittimien määrä Antall CPU- er Akkujen määrä Antall batterier Suoritin on sammutettavissa CPU kan slås av Virransäästömallien tuki Støtte for plan Tuetut suoritinkäytänteet Støttet CPU- praksis Tuetut keskeytystavat Støtte suspenderingsmetoder Tuetut virransäästömallit Støttede planer DPMS- tuki Støtte for DPMS Jos tämä on käytössä, PowerDevil kykenee ohjaamaan näytön virranhallintaa Hvis dette er slått på vil PowerDevil kunne sette opp strømstyring for skjermen DPMS- tuki DPMS- støtte Tarkistaa, onko ConsoleKit käytössä järjestelmässä Sjekker om ConsoleKit er aktivt på systemet ConsoleKit sallii PowerDevilin tunnistaa, onko nykyinen istunto aktiivinen, mistä on hyötyä, jos koneella on useampi yhtäaikainen käyttäjä. ConsoleKit lar PowerDevil vite om gjeldende økt er aktiv, som er til hjelp hvis du har flere enn én bruker logget inn på systemet noen gang. Ajonaikainen ConsoleKit- tuki Kjørestøtte for ConsoleKit NormaaliProcess Niceness NormalProcess Niceness Erittäin alhainen prioriteettiProcess Niceness Svært lav prioritetProcess Niceness Alhainen prioriteettiProcess Niceness Lav prioritetProcess Niceness Erittäin korkea prioriteettiProcess Niceness Svært høy prioritetProcess Niceness Korkea prioriteettiPriority Class Høy prioritetPriority Class EiPriority Class IngenPriority Class ReaaliaikaPriority Class SanntidPriority Class Paras yritysPriority Class Best muligPriority Class JoutilaanaPriority Class TomgangPriority Class Tuntematonprocess status ukjentprocess status käynnissäprocess status kjørerprocess status nukkumassaprocess status soverprocess status levy nukkumassaprocess status disksøvnprocess status zombieprocess status zombieprocess status pysäytettyprocess status stoppetprocess status sivutusprocess status pagingprocess status tuntematonScheduler ukjentScheduler FIFOScheduler FIFOScheduler KiertovuorotteluScheduler RundeScheduler Eräajo Batch & Liity Koble & til & Keskeytä & Pause & Irrottaudu & Koble fra Hyppää emoprosessiin Hopp til overprosess Näytä ohjelmaikkuna Vis programvindu Monitoroi syötteitä ja tulosteita Overvåk inn - og utdata Jatka keskeytettyjä prosesseja Fortsett stoppet prosess Pysäytä (STOP) Suspender (STOP) Jatka (CONT) Fortsett (CONT) Katkaise (HUP) Legg på (HUP) Keskeytä (INT) Avbryt (INT) Lopeta (TERM) Avslutt (TERM) Tapa (KILL) Drep (KILL) Käyttäjä 1 (USR1) Bruker 1( USR1) Käyttäjä 2 (USR2) Bruker 2 (USR2) Pikahaku Sett fokus på hurtigsøk Lähetä signaali Send signal Hyppää emoprosessiin (% 1) Hopp til overprosess (% 1) Piilota sarake '% 1' Skjul kolonne «% 1 » Näytä sarake '% 1' Vis kolonne «% 1 » Näyttöyksiköt Visningsenheter Kilotavua Kilobytes per sekund Kilotavua Kilobyte Megatavua Megabyte per sekund Megatavua Megabyte Gigatavua Gigabyte per sekund Gigatavua Gigabyte Sinulla ei ole oikeuksia tappaa prosessia ja pääkäyttäjänä ajaminen ei onnistunut Du har ikke tillatelse til å drepe prosessen og det oppsto et problem ved forsøk på å kjøre som root. Feil% 1% 2 Prosessi täytyy valita ensin. Du må velge en prosess først. Sinulla ei ole oikeuksia tappaa prosessia ja pääkäyttäjänä ajaminen ei onnistunut Du har ikke tillatelse til å drepe prosessen og det oppsto et problem ved forsøk på å kjøre som root. Feil% 1 (% 2) Tapa Drep Monitoroi lapsiprosesseja Overvåk barneprosesser Pysäytä prosessi ja sen tulosteet La prosessen og dens utdata ta pause Lopeta prosessin monitorointi SLutt å overvåke prosessen Lopeta prosessin monitorointi ja salli sen jatkaa ajoa. Slutt å overvåke prosessen og la den fortsette å kjøre. & Tapa prosessi... & Drep prosessen & # 160; … Pikahaku Kjapt søk Kaikki prosessit Alle prosesser Kaikki prosessit puumuodossa Alle prosesser, tre Järjestelmäprosessit Systemprosesser Käyttäjäprosessit Brukerprosesser Omat prosessit Egne prosesser Vain ohjelmat Bare programmer Vaihda ajastusprioriteettia prosessille: Endre kjøreprioritet for: Suoritinajastin CPU- fordeler Round Robin Rundebord FIFO FIFO I/ O- ajastin I/ U- fordeler Paras yritys Så godt man kan Reaaliaikainen Sanntid Pieni prioriteetti Lav prioritet Suuri prioriteetti Høy prioritet Skriptivirhe: setHtml () - kutsun parametri ei ole merkkijono Skriptfeil: Argumentet til setHtml () var ikke en streng Skriptivirhe: fileExists () - kutsun parametri ei ole merkkijono Skriptfeil: Argumentet til fileExists () var ikke en streng Skriptivirhe: readFile () - kutsun parametri ei ole merkkijono Skriptfeil: Argumentet til readFile () var ikke en streng Skriptiä ”% 1 ” ei voitu lukea. Virhe% 2 Klarte ikke å lese skriptet «% 1 ». Feil% 2 – Prosessi tekee jotain. – Prosessen arbeider. – Prosessi odottaa jotain tapahtuvan. – Prosessen venter på at noe skal hende. – Prosessi on pysäytetty eikä se siten vastaa käyttäjän syötteeseen tällä hetkellä. – Prosessen er stoppet. I øyeblikket kan den ikke svare på bruker- inndata. – Prosessi on valmis ja kuollut, mutta emoprosessi ei ole siivonnut sitä pois. – Prosessen er ferdig og er nå død, men morprosessen har ikke ryddet opp. Prosessin nimi. Prosessnavnet. Käyttäjä, joka omistaa tämän prosessin. Brukeren som eier denne prosessen. Hallitseva pääte, jolla tätä prosessia ajetaan. Den styrende terminalen som denne prosessen kjører på.. Prioriteetti, jolla prosessia ajetaan. Voi olla väliltä 19 (pienin prioriteetti)... – 19 (suurin prioriteetti). Prioriteten som denne prosessen kjører med. Går fra 19 (svært snill, laveste prioritet) til - 19 (høyeste prioritet). Prosessin nykyinen suoritinkäyttö. Nåværende CPU- bruk for prosessen. Prosessin nykyinen kokonaissuoritinkäyttö Nåværende total CPU- bruk for prosessen. Tämä on prosessin käyttämän virtuaalimuistin määrä, johon sisältyvät jaetut kirjastot, näyttömuisti, levyllä olevat tiedostot jne. Luvulla ei ole juurikaan merkitystä. Dette er mengden virtuelt minne som prosessen bruker, medregnet delte biblioteker, grafikkminne, filer på disk osv. Dette tallet er nesten meningsløst. Tämä on prosessin itsensä käyttämä todellisen fyysisen muistin määrä. Se ei sisällä sivutusmuistia eikä jaettujen kirjastojen koodin kokoa. Tästä on usein eniten apua ohjelman muistinkäyttöä selvitettäessä. Dette er mengden virkelig fysisk minne som denne prosessen bruker selv. Det tar ikke med plass i veksleminnet, heller ikke kodestørrelsen for delte biblioteker. Dette er ofte det nyttigste tallet en kan bruke til å anslå minnebruken til et program. Tämä on todellisen fyysisen muistin määrä, jota prosessin jaetut kirjastot käyttävät. Muisti on jaettu kaikkien kirjastoa käyttävien prosessien välillä. Dette er mengden virkelig fysisk minne som denne prosessens delte biblioteker bruker. Alle prosesser som bruker dette biblioteket deler dette minnet. Komento, jolla tämä prosessi käynnistettiin Kommandoen som startet denne prosessen. Tämän prosessin näyttämien ikkunoiden otsikot. Tittelen på vinduer som denne prosessen viser, om noen. Prosessin ainutkertainen tunniste (PID). Den entydige prosess- IDen som identifiserer denne prosessen. Luettujen tavujen määrä. Lisätietoa löytyy Mikä tämä on? - toiminnolla. Antall byte lest. Se Hva er dette for mere informasjon. Kirjoitettujen tavujen määrä. Lisätietoa löytyy Mikä tämä on? - toiminnolla. Antall byte skrevet. Se Hva er dette for mere informasjon. Teknistä tietoa: Ydinprosessin nimen enimmäispituus on 8 merkkiä, joten tarkastelussa on koko komento. Jos komentorivin ensimmäinen sana alkaa prosessin nimellä, näytetään se, muuten prosessin nimi. Teknisk informasjon: Kjerneprosessnavnet er høyst 8 tegn langt, så hele kommandoen blir undersøkt. Hvis det første ordet på kommandolinja begynner med prosessnavnet, så vises det første ordet på kommandolinja, ellers brukes prosessnavnet. Teknistä tietoa: Kerätty / proc / * / cmdline- puusta Teknisk informasjon: Dette er fra / proc / * / cmdline Teknistä tietoa: X11: n ominaisuutta _ NET_ WM_ PID käytetään yhdistämään kukin X11- ikkuna prosessin tunnisteeseen. Ellei prosessin ikkunoita näy, sovellus ei virheellisesti aseta _ NET_ WM_ PIDiä. Teknisk informasjon: For hvert X11- vindu brukes X11- egenskapen _ NET_ WM_ PID til å tilordne en PID til vinduet. Hvis vinduer i en prosess ikke vises, så gir ikke det programmet _ NET_ WM_ PID en verdi, og det er feil. Teknistä tietoa: Tämä on prosessin tunniste (PID). Useampisäikeistä sovellusta kohdellaan yhtenä prosessina, jonka kaikilla säikeillä on sama PID. Keskusyksikön käyttö tarkoittaa näin kaikkien säikeiden yhteenlaskettua käyttöä. Teknisk informasjon Dette er prosess- ID- en. En prosess med flere tråder behandles som en enkelt prosess, hvor alle tråder har samme PID. CPU- bruk osv. blir den totale akkumulerte bruken for alle trådene. Tässä sarakkeessa näkyvät kunkin prosessin I/ O- tilastot. Työkaluvihjeessä näkyvät seuraavat tiedot: Merkkejä luettuTämän tehtävän luetuttama tavumäärä. Tämä on yksinkertaisesti prosessin read () - ja pread () - kutsuille välittämien tavujen summa. Siihen sisältyy pääte- I/ O, eikä siihen vaikuta, vaadittiinko todellista levy- I/ O: ta (pyyntö on voitu täyttää sivuvälimuistista). Merkkejä kirjoitettuTämän tehtävän kirjoituttama tavumäärä. Ks. huomautuksia Merkkejä luettu - kohdasta. Järjestelmäkutsuja luettuLuku- I/ O- kutsujen, esim. read () - ja pread () - järjestelmäkutsujen, määrä. Järjestelmäkutsuja kirjoitettuKirjoitus- I/ O- kutsujen, esim. write () - ja pwrite () - järjestelmäkutsujen, määrä. Todellisia tavuja luettuProsessin todella varastotasolta luetuttamien tavujen määrä. Laskettu submit_ bio () - tasolla, joten määrä on tarkka lohkoperustaisille tiedostojärjestelmille. NFS - ja CIFS- tiedostojärjestelmille ei välttämättä anna mielekkäitä arvoja. Todellisia tavuja kirjoitettu Yrittää laskea prosessin varastotasolle kirjoittamien tavujen määrä. Hakasulkeissa oleva numero kertoo nopeuden, jolla arvo muuttuu; luku on laskettu uuden ja edellisen arvon erotuksesta jaettuna verestysvälillä. Teknistä tietoa: Tiedot kerätään / proc / * / io- puusta. Lisätietoa löytyy ytimen lähdekoodin kohdista Documentation/ accounting ja Documentation/ filesystems/ proc. txt. Denne kolonnen viser I/ U- statistikk for hver prosess. Verktøytipset gir følgende informasjon: Tegn lestAntall byte som er lest fra lager fror denne oppgaven. Dette er ganske enkelt summen av antall byte som prosessen har sendt til read () og pread (). Det tar mmed slikt som tty I/ U og påvirkes ikke om virkelig disktilgang var nødvendig (det kan hende bytene ble hentet fra minnemellomlager). Tegn skrevetAntall byte som denne oppgaven har sendt eller skal til å sende til diskskriving. Samme betraktninger gjelder her som for Tegn lest. Lese- syskallAntall leseoperasjoner, dvs. systemkall som read () og pread (). Skrive- syskallAntall skrive- handlinger, dvs. systemkall som write () og pwrite (). Byte faktisk lestAntall byte som denne prosessen faktisk gjorde at ble hentet frra lagringsnivået. Dette gjøres på submit_ bio () - nivået, så det er nøyaktig for filsystemer på blokkenheter. Det gir kanskje ikke fornuftige verdier ffor NFS - og CIFS- filsystemer. Byte faktisk skrevetForøker å telle antall byte som denne prosessen får sendt til lagringsnivået. Dette gjøres når en side merkes berørt. Tallet i firkantparentes viser hvor fort hver verdi endrer seg; dette bestemmes ved å finne forskjellen mellom gammel og ny verdi og dele på oppdateringsintervallet. Teknisk informasjon: Dissse dataene samles fra / proc / * / io og er dokumentert videre i Documentation/ accounting og Documentation/ filesystems/ proc. txt i kildekoden for kjernen. Kirjautumisnimi:% 1 Login- navn:% 1 Käyttäjää ei jostakin syystä tunnistettu. Av en eller annen grunn kjennes ikke denne brukeren. Kirjautumisnimi:% 1 (UID:% 2) Login- navn:% 1 (uid:% 2) Huoneen numero:% 1 Romnummer:% 1 Työpuhelin:% 1 jobbtelefon:% 1 Voimassa oleva käyttäjä:% 1 Effektiv bruker:% 1 Setuid- käyttäjä:% 1 Setuid- bruker:% 1 Tiedostojärjestelmän käyttäjä:% 1 Filsystembruker:% 1 Ryhmä:% 1 Gruppe:% 1 Käytössä oleva ryhmä:% 1 Effektiv gruppe:% 1 Setuid- ryhmä:% 1 Setuid gruppe:% 1 Tiedostojärjestelmäryhmä:% 1Short description of a process. PID, name, user Filsystemgruppe:% 1Short description of a process. PID, name, user % 1:% 2, käyttäjä:% 3 % 1:% 2, eid av bruker% 3 % 1 (GID:% 2) % 1 (gid:% 2) % 1 (UID:% 2) % 1 (uid:% 2) % 1 Hztooltip. name, pid % 1/ stooltip. name, pid Tätä prosessia jäljittää% 1 (% 2) Denne prosessen blir feilsøkt av% 1 (% 2) Init on kaikkien prosessien emo eikä sitä voi tappaa. Init er morprosess til alle andre prosesser og kan ikke drepes. KThreadd hallitsee ydinsäikeitä. Ytimessä ajettavat lapsiprosessit hallitsevat kiintolevysaantia jne. name column tooltip. first item is the name KThreadd håndterer kjernetråder. Dens barneprosesser kjører i kjernen og styrer harddisk- tilgang osv. name column tooltip. first item is the name % 1 Prosessin tunniste:% 2 name column tooltip. first item is the name % 1 Prosess- ID:% 2 name column tooltip. first item is the name % 1 Prosessin tunniste:% 2 Emo:% 3 Emontunniste:% 4 name column tooltip. first item is the name % 1 Prosess- ID:% 2 Morprosess:% 3 Morprosessens ID:% 4 name column tooltip. first item is the name % 1 Prosessin tunniste:% 2 Emoprosessin tunniste:% 3 % 1 Prosess- ID:% 2 Morprosessens ID: & # 160;% 3 Komento:% 1 Kommando:% 1 Ajetaan kohteessa:% 1 Kjører på:% 1 Tämä prosessi käynnistettiin komennolla:% 1 Denne prosessen ble kjørt med følgende kommando:% 1 Prioriteetti:% 1 (% 2) Snillverdi:% 1 (% 2) Ajastimen prioriteetti:% 1 Fordelerprioritet:% 1 Ajastin:% 1 Fordeler:% 1 I/ O: n prioriteetti:% 1 (% 2) I/ U Snillverdi:% 1 (% 2) I/ O- luokka:% 1 I/ U- klasse:% 1 Prosessin tila:% 1% 2Muu suoritinkäyttö:% 3% Järjestelmän keskusyksikön käyttö:% 4% Prosess- status:% 1% 2Brukeres CPUforbruk:% 3% Systemets CPUforbruk:% 4% Lapsiprosesseja:% 1 Käyttäjäprosessien suoritinaika:% 2% Järjestelmäprosessien suoritinaika:% 3% Suoritinaika yhteensä:% 4% Antall barneprosesser:% 1 Totalt brukeres CPUforbruk:% 2% Totalt system- CPUforbruk:% 3% Total CPUforbruk:% 4% Käyttäjäprosessien ajamiseen käytetty suoritinaika:% 1 s CPU- tid brukt som bruker:% 1 sekunder Ytimen prosessien ajamiseen kulutettu suoritinaika:% 1 s CPU- tid brukt i kjernen:% 1 sekunder Muistinkäyttö:% 1 /% 2 (% 3%) Minnebruk:% 1 av% 2 (% 3%) Muistinkäyttö:% 1 Minnebruk:% 1 RSS- muistinkäyttö:% 1 /% 2 (% 3%) RSS- minnebruk:% 1 av% 2 (% 3%) RSS- muistinkäyttö:% 1 RSS- minnebruk:% 1 Järjestelmäsi ei tunnu kertovan tätä tietoa. Det ser ikke ut til at systemet har denne informasjonen så vi kan lese den. Jaettujen kirjastojen muistinkulutus% 1 /% 2 (% 3%) Minnebruk for delt bibliotek:% 1 av% 2 (% 3%) Jaettujen kirjastojen muistinkulutus:% 1 Minnebruk for delt bibliotek:% 1 Merkkejä luettu:% 1 (% 2 KiB/ s) Merkkejä kirjoitettu:% 3 (% 4 KiB/ s) Järjestelmäkutsuja luettu:% 5 (% 6 Hz) Järjestelmäkutsuja kirjoitettu:% 7 (% 8 Hz) Todellisia tavuja luettu:% 9 (% 10 KiB/ s) Todellisia tavuja kirjoitettu:% 11 (% 12 KiB/ s) process heading Tegn lest:% 1 (% 2 KiB/ s) Tegn skirevet:% 3 (% 4 KiB/ s) Lese- syskall: & # 160;% 5 (% 6 s⁻¹) Skrive- syskall:% 7 (% 8 s⁻¹) Byte faktisk lest% 9 (% 10 KiB/ s) Byte faktisk skrevet:% 11 (% 12 KiB/ s) process heading Nimiprocess heading Navnprocess heading Käyttäjätunnusprocess heading Brukernavnprocess heading PIDprocess heading PIDprocess heading TTYprocess heading TTYprocess heading Prioriteettiprocess heading Snillverdiprocess heading CPU% process heading CPU & # 160;% process heading I/ O – lukuprocess heading IU Leseprocess heading I/ O – kirjoitusprocess heading IU Skriveprocess heading Virtuaalinen kokoprocess heading Virtuell størrelseprocess heading Muistiprocess heading Minneprocess heading Jaettu muistiprocess heading Delt minneprocess heading Komentoprocess heading Kommandoprocess heading % 1 k % 1 k % 1 M % 1 M % 1 G % 1 G % 1% % 1% Muuta prosessin prioriteettia Endre snillverdi på Prosess Vaihda näyttöä Bytt skjerm Näyttöliitäntä on irrotettu. En skjermutgang er blitt frakoblet Uusi näyttöliitäntä on liitetty. En ny skjermutgang er blitt tilkoblet Haluatko ajaa asetustyökalun säätääksesi näytön asetuksia? Vil du kjøre et oppsettsverktøy for å justere skjerminnstillingene? Näytön asetukset ovat muuttuneet Skjerminnstillinger er endret & Määritä & Sett opp & Jätä huomiotta & Ignorer solid- bluetooth solid- bluetooth KDE- työkalu laitteiston hallintaan komentoriviltä Et KDE- verktøy som gjør det mulig å styre maskinvaren fra kommandolinja Syntaksivirhe: Ei tarpeeksi parametreja Syntaksfeil: For få argumenter Syntaksivirhe: Liikaa parametreja Syntaksfeil: For mange argumenter Näytä saatavilla olevat komennot lajiteltuna alueittain Vis tilgjengelige kommandoer pr. domene # Luettelee Bluetooth- sovittimet tai - liittymät # Vis adaptere/ grensesnitt for blåtann # Näyttää Bluetooth- oletussovittimen tai - liittymän # Vis standard adapter/ grensesnitt for blåtann # Pyytää luoda väylään etä- Bluetooth- laitteen # Forespørsel om å opprette en fjern blåtann- enhet på bussen # Pyytää poistaa väylästä etä- Bluetooth- laitteen # Forespørsel om å fjerne den fjerne blåtannenheten fra bussen # Kyselee Bluetooth- sovittimen ominaisuudet # Be om å få egenskapene fra blåtann- adapteret Syntaksivirhe: Tuntematon komento "% 1" Syntaksfeil: Ukjent kommando '% 1' Virhe: toimintoa ei tueta. Feil: Den handlinga støttes ikke. Edistyminen:% 1% Framgang:% 1% Tietoa:% 1 Info:% 1 Taustaosa ladattu, mutta sai väärän tyypin. Odetettiin% 1. Bakstykke lastet inn, men fikk feil type, forventet% 1 Ei% 1- taustaosaa Fant ikke noe% 1- bakstykke Mitään% 1- taustaosista ei voida käyttääA button on a Remote Control Kan ikke bruke noen av% 1 bakstykkeneA button on a Remote Control 1A button on a Remote Control 1A button on a Remote Control 2A button on a Remote Control 2A button on a Remote Control 3A button on a Remote Control 3A button on a Remote Control 4A button on a Remote Control 4A button on a Remote Control 5A button on a Remote Control 5A button on a Remote Control 6A button on a Remote Control 6A button on a Remote Control 7A button on a Remote Control 7A button on a Remote Control 8A button on a Remote Control 8A button on a Remote Control 9A button on a Remote Control 9A button on a Remote Control ToistaA button on a Remote Control SpillA button on a Remote Control KeskeytäA button on a Remote Control PauseA button on a Remote Control Toista/ KeskeytäA button on a Remote Control Spill av/ PauseA button on a Remote Control PysäytäA button on a Remote Control StoppA button on a Remote Control Hyppää eteenpäinA button on a Remote Control Hopp foroverA button on a Remote Control Hyppää taaksepäinA button on a Remote Control Hopp bakoverA button on a Remote Control Pikakelaus eteenpäinA button on a Remote Control Hurtig foroverA button on a Remote Control Pikakelaus taaksepäinA button on a Remote Control Spol tilbakeA button on a Remote Control Edellinen kanavaA button on a Remote Control Kanal nedA button on a Remote Control Seuraava kanavaA button on a Remote Control Kanal oppA button on a Remote Control Laske äänenvoimakkuuttaA button on a Remote Control Lavere volumA button on a Remote Control Nosta äänenvoimakkuuttaA button on a Remote Control Høyere volumA button on a Remote Control MykistäA button on a Remote Control DempA button on a Remote Control TietoaA button on a Remote Control InfoA button on a Remote Control Poista levyA button on a Remote Control Løs utA button on a Remote Control VirtaA button on a Remote Control StrømA button on a Remote Control YlösA button on a Remote Control OppA button on a Remote Control AlasA button on a Remote Control NedA button on a Remote Control VasemmalleA button on a Remote Control VenstreA button on a Remote Control OikealleA button on a Remote Control HøyreA button on a Remote Control ValitseA button on a Remote Control VelgA button on a Remote Control TakaisinA button on a Remote Control TilbakeA button on a Remote Control ValikkoA button on a Remote Control MenyA button on a Remote Control AuxA button on a Remote Control AuxA button on a Remote Control CDA button on a Remote Control CDA button on a Remote Control DVDA button on a Remote Control DVDA button on a Remote Control EPGA button on a Remote Control EPGA button on a Remote Control SuosikitA button on a Remote Control FavoritterA button on a Remote Control OhjeA button on a Remote Control HjelpA button on a Remote Control KotiA button on a Remote Control HjemA button on a Remote Control MusiikkiA button on a Remote Control MusikkA button on a Remote Control TekstiA button on a Remote Control TekstA button on a Remote Control TVA button on a Remote Control TVA button on a Remote Control SininenA button on a Remote Control BlåA button on a Remote Control VihreäA button on a Remote Control GrønnA button on a Remote Control PunainenA button on a Remote Control RødA button on a Remote Control KeltainenA button on a Remote Control GulA button on a Remote Control solid- hardware solid- hardware KDE- työkalu laitteistotietojen kyselyyn komentoriviltä KDE- verktøy for å undersøke maskinvaren fra commandolinja Syntaksivirhe: Ei tarpeeksi parametreja Syntaksfeil: Ikke nok argumenter Näytä mahdolliset komennot Vis tilgjengelige kommandoer # Luettele järjestelmässä havaittu laitteisto. # – ” nonportableinfo ” - parametrilla luetellaan laitteiden # ominaisuudet (varo: ominaisuuksien nimet riippuvat taustaosasta # – ” details ” - parametrilla luetellaan laiteliittymät ja # vastaavat ominaisuudet alustariippumattomasti # – Muutoin luetellaan vain laitetunnisteet (UDI). # List tilgjengelig maskinvare på systemet. # – Hvis valget 'nonportableinfo' er gitt, så listes # enhetsegenskapene (forsiktig, i dette tilfellet er # egenskapsnavnene avhengige av bakstykket, # – Hvis valget 'details' er gitt, så listes enhetensgrensesnitt # og tilsvarende egenskaper på en måte som er # uavhengig av plattformen, # – Ellers listes bare enhetenes UDIer. # Näytä kaikki ” udi ” - parametria vastaavan laitteen liittymät # ja ominaisuudet alustariippumattomalla tavalla. # Vis alle enhetens grensesnitt og egenskaper som # tilsvarer « udi » på en plattform- nøytral måte. # Näytä ” udi ” - parametria vastaavan laitteen ominaisuudet # (varo, ominaisuuksien nimet riippuvat taustaosasta). # Vis alle egenskaper for enheten som tilsvarer « udi » # (forsiktig, i dette tilfellet avhenger egenskapsnavnene av bakstykket). # Luettele ” predikaattia ” vastaavien laitteiden UDIt. # – Jos ” emoUDI ” on annettu, haku rajataan vastaavan # laitteen haaraan, # – muulloin haetaan kaikista laitteista. # List UDI for enheter som tilsvarer « predicate ». # – Hvis « parentUdi » er oppgitt, søkes det bare i # grenen for den tilsvarende enheten, # – ellers søkes det på alle enheter. # Jos mahdollista, liitä ” udi ” - parametria vastaava laite. # Hvis relevant, monter enheten som tilsvarer 'udi'. # Jos mahdollista, irrota ” udi ” - parametria vastaava laite. # Hvis relevant, avmonter enheten som tilsvarer 'udi'. # Jos mahdollista, poista ” udi ” - parametria vastaavasta laitteesta levy. # Hvis relevant, løs ut enheten som tilsvarer 'udi'. Virhe: Kohteella ”% 1 ” ei ole StorageAccess- liittymää. Feil:% 1har ikke grensesnittet StorageAccess. Virhe: Kohteella% 1 ei ole OpticalDrive- liittymää. Feil:% 1 har ikke grensesnittet OpticalDrive. solid- network solid- network KDE- työkalu verkkoliitäntöjesi kyselyyn ja hallintaan komentoriviltä KDE- verktøy for å undersøke og styre nettverksgrensesnittene fra kommandolinja Näytä saatavilla olevat komennot alueittain Vis tilgjengelige kommandoer pr. domene # Luettele löydetyt verkkolaitteet. # Vis hvilke nettverksenheter som finnes. # Luettelo ” uni ” - parametrilla määritetyn laitteen tuntemat verkot. # Vis nettverkene som enheten oppgitt ved 'uni' kjenner til. # Kysele, ovatko verkon piirteet aktiivisia vai eivät. # – ” status ” - parametrilla kerro, onko verkko käytössä # järjestelmässä # – ” wireless ” - parametrilla kerro, onko langaton verkko # käytössä järjestelmässä # – ” wireless- hardware ” - parametrilla kerro, ovatko langattoman # verkon laitteet käytössä # – ” interface ” - parametrilla näytä ” uni ” - parametrin määrittämän # verkon ominaisuudet. # – ” network ” - parametrilla, tulosta sen ” device- uni ” - verkon # ominaisuudet, johon ” network- uni ” viittaa. # Spør om nettverkene er aktive eller ikke. # – Hvis 'status' er gitt, rapporter om # nettverk er slått på for systemet # – Hvis 'wireless' er gitt, rapporter om # trådløs er slått på for systemet # – Hvis 'wireless- hardware' er gitt, # rapporter om trådløs maskinvare er på # – Hvis 'interface' er gitt, skriv ut egenskapene # til nettverksgrensesnittet som 'uni' refererer til. # – Hvis 'network' er gitt, skriv ut egenskapene # til nettverket på 'device- uni' som 'network- uni' refererer til. # Käynnistää tai poistaa käytöstä verkon järjestelmässä. # Slå på eller av nettverk for dette systemet. # Aktivoi verkko ” network- uni ” laitteessa ” device- uni ”. # Valinnaisesti käytä WEP128: aa, avoimen järjestelmän salausta heksa- avaimella avain ”. (kovokoodattu) # ” tunnistus ” voi olla jokin seuraavista: # wep hex64_BAR_ascii64_BAR_hex128_BAR_ascii128_BAR_passphrase64_BAR_passphrase128 ” avain ” [open_BAR_shared] # wpapsk wpa_BAR_wpa2 tkip_BAR_ccmp- aes password # wpaeap EI TOTEUTETTU SOLIDSHELLISSÄ # Skru på nettverket 'network- uni' på 'device- uni'. # Kan også bruke WEP128, åpen systemkryptering med hex- nøkkel' key '. (Hardkodet) # Der' authentication 'er en av: # wep hex64_BAR_ascii64_BAR_hex128_BAR_ascii128_BAR_passphrase64_BAR_passphrase128' key '[open_BAR_shared] # wpapsk wpa_BAR_wpa2 tkip_BAR_ccmp- aes passord # wpaeap IKKE IMPLEMENTERT I SOLIDSHELL Syntaksivirhe: Tuntematon valitsin ”% 1 ” Syntaksfeil: Ukjent valg «% 1 » Tuntematon WEP- tyyppi ”% 1 ” Ukjent WEP- type «% 1 » Tuntematon WEP- menetelmä ”% 1 ” Ukjent WEP- metode «% 1x Tuntematon WPA: n versio ”% 1 ” Ukjent WPA- versjon «% 1 » Tuntematon WPA- salausprotokolla ”% 1 ” Ukjent WPA krypteringsprotokoll «% 1 » Tunnistustapaa ”% 1 ” ei ole toteutettu Autorisasjonsordningen er ikke implementert: «% 1 » Syntaksivirhe: Tuntematon kohde ”% 1 ” Syntaksfeil: Ukjent objekt «% 1 » verkko: käytössä nettverk: er slått på verkko: ei käytössä nettverk: er ikke slått på langaton: käytössä trådløst: er slått på langaton: ei käytössä trådløst: er ikke slått på langaton laitteisto: käytössä trådløst maskinvare: er skrudd på langaton laitteisto: ei käytössä trådløst maskinvare: er ikke skrudd på solid- powermanagement solid- powermanagement KDE- työkalu virransäästöasetusten muokkaamiseen ja kyselyyn komentoikkunasta KDE- verktøy for å undersøke og styre strømsparingsinnstillinger fra kommandolinja Näytä saatavilla olevat komennot Vis tilgjengelige kommandoer Syntaksi Syntaks: # Näytä tietoja virranhallinnasta. # – Jos suspend- parametri on annettu, näytetään luettelo järjestelmän # tukemista nukkumistiloista # – Jos scheme- parametri on annettu, näytetään luettelo # järjestelmän tukemista virransäästöteemoista # - Jos cpufreq- parametri on käytössä, näyttää luettelon # prosessorin kellotaajuuskäytännöistä # List en bestemt informasjonsmengde om strømstyring. # – Hvis 'suspend' er gitt, vis lista over metoder for hvile - # og dvalemetoder som systemet støtter. # – Hvis 'scheme' er gitt, vis lista over strømstyringsoppsett # som dette systemet støtter. # – IHvis 'cpufreq' er gitt, vis lista over praksiser for # CPU- frekvens som systemet støtter. # Asettaa järjestelmän virransäästöasetuksia. # – Jos scheme- parametri on annettu, asettaa virransäästöteeman annettuun arvoon. # – Jos cpufreq- parametri on annettu, asettaa suorittimen kellotaajuuskäytännön annettuun arvoon # Still inn strømstyring for systemet. # – Hvis 'scheme' er gitt, så settes strømstyringsoppsettet # som tilsvarer 'value' # – Hvis 'cpufreq' er gitt, så settes praksis for CPU- frekvensen # som tilsvarer 'value' # Keskeyttää tietokoneen valittuun tilaan. # Sett maskinen i hviletilstand med den gitte 'method'. # Asettaa järjestelmän kirkkausasetuksia. # – Jos set- parametri on annettu, kirkkaus asetetaan # annettuun arvoon (prosentteina) # – Jos get- parametri on annettu, nykyinen kirkkauden arvo # (prosentteina) palautetaan # Oppgi og hent lysstyrkeinnstilling. # – Hvis 'set' er gitt, settes lysstyrken til # 'value' (i prosent) # – Hvis 'get' er gitt, returneres gjeldende # lysstyrke (i prosent) ' Syntaksivirhe: Tuntematon asetus '% 1' Syntaksfeil: Ukjent valg «% 1 » Syntaksivirhe: Tuntematon komento '% 1' Syntaksfeil: Ukjent kommando «% 1 » Ei- tuettu nukkumatila:% 1 Denne metoden for hvilemodus støttes ikke% 1 Ei- tuettu virransäästöteema:% 1 Ordningen støttes ikke.% 1 Ei- tuettu keskusyksikkötaajuuskäytäntö:% 1 Denne cpufreq praksisen støttes ikke:% 1 Eteneminen:% 1% Framgang:% 1% Tietoja:% 1 Info:% 1 Älä tee mitäänA default name for an action without proper label Ikke gjør noeA default name for an action without proper label Havaittiin uusi laite. Mitä haluat tehdä? En ny enhet er oppdaget - Hva vil du gjøre? % 1 edellyttää salasanaa. Anna salasana. Oppgi passord for å få tilgang til «% 1 ». Järjestelmäasetukset Systeminnstillinger KDE: n asetuskeskus. Sentralt oppsettssenter for KDE © 2009, Ben Cooksley © 2009 Ben Cooksley Ben Cooksley Ben Cooksley Mathias Soeken Mathias Soeken Will Stephenson Will Stephenson Sisäinen moduuliesitys, sisäinen moduulimalli Intern modulrepresentasjon, intern modulmodell Tietoja nykyisestä moduulistaGeneral config for System Settings Om den aktive modulenGeneral config for System Settings Yleisasetukset Generelt Järjestelmäasetukset ei löytänyt ainuttakaan näkymää eikä siten mitään ole määritettävissä. Systeminnstillinger klarte ikke å finne noen visning, så det er ingenting å sette opp. Näkymiä ei löytynyt Fant ingen visninger Järjestelmäasetukset ei löytänyt ainuttakaan näkymää eikä näin voi näyttää mitään. Systeminnstillinger klarte ikke å finne noen visning, så det er ingenting å vise. Tietoja nykyisestä näkymästä Om den aktive visninga Tietoja ohjelmasta% 1 Om% 1 % 1 on ulkoinen sovellus ja se käynnistetään automaattisesti % 1 er et eksternt program og er blitt stafrtet automatisk Käynnistä uudelleen% 1 Start% 1 på nytt Palauta kaikki muutokset aikaisempiin arvoihinsa Tilbakestill alle nåværende endringer til forrige verdier Aktiivisessa moduulissa on tallentamattomia muutoksia. Haluatko ottaa muutokset käyttöön vai hylätäänkö ne? Innstillingene for gjeldende modul er endret. Skal endringene brukes eller avvises? Hyväksy asetukset Ta i bruk endringer Kuvakenäkymä Ikonvisning Tarjoaa hallintamoduuleista luokitellun kuvakenäkymän. Gir en kategori- basert ikonvisning av styringsmodulene. Tekijä Utvikler Yleiskuva Oversikt Pikanäppäin:% 1NAME OF TRANSLATORS Tastatursnarvei:% 1NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Mikko Piippo, Tommi Nieminen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS tpr@ d5k. net, piippo@ cc. helsinki. fi, translator@ legisign. org, karvonen. jorma@ gmail. com slx@ nilsk. net Näkymätyyli Visningsstil Näytä tarkat työkaluvihjeet Vis detaljerte verktøytips Määrittelee pitäisikö käyttää tarkkaa työkaluvihjettä Velger hvordan detaljerte verkitøytips skal brukes Käytetyn näkymän sisäinen nimi Internt navn for den brukte visningen Tietoa järjestelmäasetuksista Om Systeminnstillinger Laajenna ensimmäinen taso automaattisesti Fold ut første nivå automatisk Puunäkymä Trevisning Klassinen puumuotoinen näkymä hallintamoduuleihin. Gir en klassisk tre- basert visning av styringsmoduler. Määritä järjestelmäsi Sett opp systemet ditt Tervetuloa Järjestelmäasetuksiin, joka on keskeinen paikka määrittää tietokonejärjestelmäsi. Dette er « Systeminnstillinger », et sentralt sted for oppsett av datamaskinen din. Vaihda tunnuskuvaa Endre ansiktet ditt & Hae kuva... Skaff bilde & # 160; … (Oma) (Tilpasset) Virhe kuvaa ladattaessa. Det oppsto en feil ved lasting av bildet. Virhe kuvaa tallennettaessa:% 1 Det oppsto en feil ved lagring av bildet:% 1 & Tallenna kopio omien tunnuskuvien joukkoon myöhempää käyttöä varten Lagre bildet i mappe for tilpassede bilder for senere bruk Valitse kuva Velg bilde Vaihda & salasana... Endre & passord & # 160; … Käyttäjätiedot Passord og brukeropplysninger (C) 2002, Braden MacDonald, (C) 2004 Ravikiran Rajagopal © 2002 Braden MacDonald, (C) 2004 Ravikiran Rajagopal Michael Häckel Michael Häckel Braden MacDonald Braden MacDonald Tunnuskuvan muokkain Ansiktsredigering Salasanan vaihtaja Passordendrer Hermann Thomas Hermann Thomas Voit muuttaa henkilökohtaisia tietojasi, joita käytetään esimerkiksisähköpostissa ja tekstinkäsittelyohjelmissa. Voit vaihtaa salasanaasi napsauttamalla Vaihda salasana. Her kan du endre på din personlige informasjon. som for eksempel e- postprogram og tekstbehandlere bruker. Du kan endre passordet ditt med knappen Endre passord & # 160; …. Tapahtui ohjelmavirhe: ohjelmaa ” kdepasswd ” ei löytynyt, joten et voi vaihtaa salasanaa. Det oppsto en programfeil: fant ikke det interne programmet » kdepasswd ». Du vil ikke kunne endre passordet ditt. Syötä salasana tallentaaksesi asetukset: Oppgi passord for å lagre innstillingene: Syötä salasana tallentaaksesi tiedot. Du må oppgi passordet ditt for å kunne endre opplysningene om deg. Syötä oikea salasana. Du må oppgi riktig passord. Tapahtui virhe eikä salasanaa luultavasti vaihdettu. Virheviesti oli:% 1 Det oppsto en feil og passordet ditt er antakelig ikke endret. Feilmeldinga var:% 1 Tapahtui virhe tallennettaessa kuvaa: ”% 1 ” Det oppsto en feil ved lagring av bildet:% 1 Ylläpitäjä on estänyt tunnuskuvan vaihdon. Din administrator har ikke tillatt endring av bilde. Tiedosto ”% 1 ” ei vaikuta kuvatiedostolta. Käytä tiedostoja, jotka päättyvät tunnisteosiin:% 2 Det ser ikke ut til at% 1 er en bildefil. Bruk filer med disse etternavnene:% 2 Valitse uusi tunnuskuva: Velg nytt ansikt: Oma kuva... Tilpasset bilde & # 160; … Tunnuskuvan koko Størrelsen på innloggingsbilder Oletuskuva Standard bildefil Käyttäjän oman kuvatiedoston nimi Filnavn for brukerens tilpassede bildefil Käyttäjän tunnuskuva Brukerens innloggingsbilde Salasanan kaiutustapa Ekkovisning for passord Napsauta vaihtaaksesi kuvaasi Trykk på knappen for å endre bilde Vaihda salasana... Endre passord & # 160; … Käyttäjätiedot Brukeropplysninger & Yritys: & Organisasjon: & Sähköpostiosoite: & E- postadresse: & SMTP- palvelin: & SMTP- tjener: Käyttäjätunnus: Bruker- ID: Näytä salasanakentässä: Ved passordinntasting Yksi tähti kullekin merkille Vis et punkt for hver bokstav Kolme tähteä kullekin merkille Vis tre punkter for hver bokstav Älä näytä mitäänNAME OF TRANSLATORS Vis ingentingNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS Äänet Lyder Kirjasin@ action: button Start a new game Skrift@ action: button Start a new game Aloita uudelleen Start på nytt Anna nimesi@ label: textbox refers to the user' s name Oppgi navnet ditt@ label: textbox refers to the user' s name Aloita peli uudelleen Start spillet på nytt Poistu blinkenistä Avslutt Blinken Näytä parhaat pistemäärät Vis lista over toppresultater Näytä asetukset Vis innstillinger Piilota asetukset Skjul innstillinger Toinen taso Andre nivå Ensimmäinen taso Første nivå Satunnainen taso Tilfeldig nivå Paina näppäintä tälle painikkeelle Trykk tasten for denne knappen Napsauta jotain painiketta muuttaaksesi sen näppäintä Trykk en knapp for å endre tasten Paina Aloita aloittaaksesi! Trykk Start for å begynne Aseta vaikeustaso... Velg vanskelighetsgrad & # 160;... Seuraava sarja 3... Neste rekkefølge i 3 & # 160;... Seuraava sarja 3, 2... Neste rekkefølge i 3, 2 & # 160;... Seuraava sarja 2... Neste rekkefølge i 2 & # 160;... Seuraava sarja 3, 2, 1... Neste rekkefølge i 3, 2, 1 & # 160;... Seuraava sarja 2, 1... Neste rekkefølge i 2, 1 & # 160;... Muista tämä sarja... Husk denne rekkefølgen & # 160;... Toista sarja! Gjenta rekkefølgen ? @ label: chooser which level is currently being played ? @ label: chooser which level is currently being played Taso@ title: window the highest scores for each level are shown Nivå@ title: window the highest scores for each level are shown Parhaat pisteet@ title: group first level high scores Toppresultater@ title: group level high scores Taso 3 Nivå? Blinken Blinken Muistipeli Et hukommelsesspill © 2005- 2007 Albert Astals Cid © 2005- 2007 Danny Allen © 2005- 2007 Albert Astals Cid © 2005- 2007 Danny Allen Albert Astals Cid Albert Astals Cid Koodaus Koding Suunnittelu, grafiikka ja äänet Utforming, grafikk og lyder Steve Jordi Steve Jordi Julkaisi 'Steve' - kirjasimensa GPL- lisenssillä, jotta voisimme käyttää sitä Utga skrifta « Steve » under GPL så vi kunne bruke den Käytä ääniä Spill lyder Käytä omaa kirjasinta tilatekstilleNAME OF TRANSLATORS Bruk egen skrift for statustekstNAME OF TRANSLATORS Ilpo Kantonen, Mikko Piippo, Markku BorénEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi, mobemu@ gmail. com@ title: group second level high scores bjornst@ skogkatt. homelinux. org BlinkenComment BlinkenGenericName MuistinparantamispeliComment Et hukommelsesspillComment MuistinparantamispeliName Et hukommelsesspillName Comment DifferensierComment Name En assistentdialog som gjør det enklere å beregne deriverte av uttrykkName Comment IntegrerComment Name En assistentdialog som gjør det enklere å beregne integralerName Comment Opprett matriseComment Name En assistentdialog som gjør det enklere å gi inn matriserName Comment EgenverdierComment Name En assistentdialog som gjør det enklere å beregne egenverdierName Comment EgenvektorerComment Name En assistentdialog som gjør det enklere å beregne egenvektorerName Comment Inverter matriseComment Name En assistentdialog som gjør det enklere å invertere matriserName KmPlotComment Plot2dComment Name En assistentdialog som gjør det enklere å plotte 2D- funksjonerName KmPlotName Plot3dName Comment RunScriptComment Name En assistent for å kjøre en ekstern skriptfilName Comment LøsComment Name En assistentdialog som gjør det enklere å løse likningerName KAlgebraComment KAlgebraComment Name KAlgebra bakgrunnsmotor for Cantor. Gjør at samme språk som brukes i programmet KAlgebra kan brukes i Cantor arbeidsark. Name Comment MaximaComment Name Bakgrunnsmotor for algebrasystemet MaximaName Comment nullbackendComment Name Bakgrunnsmotor for Cantor for testingName Comment RComment Name Bakgrunnsmotor for R- prosjektet for statistisk databehandlingName Comment SageComment Name Bakgrunnsmotor for Sage matematikkprogramName GenericName CantorGenericName Name KDE grensesnitt mot matematisk programvareName Comment CantorPartComment Comment En assistent for CantorComment Comment En bakgrunnsmotor for CantorComment LaskinGenericName En kalkulatorGenericName Graafinen laskinComment Grafikk- kalkulatorComment Matemaattisten yhtälöiden ratkaisut ja kuvaajatName Matematisk uttrykksløser og plotterName KalziumGLPartComment KalziumGLPartComment OpenGL- pohjainen molekyylien 3d- mallinnusName 3D- opptegning av molekyler, basert på OpenGLName Comment Kjemiske dataComment Name Miniprogram medkjemiske dataName Name Kalzium konsentrasjonsberegnerName Comment Kjemi: Visste duComment Comment Fakta om kjemiske grunnstofferName LaskinName Kalzium gasskalkulatorName Comment Kalzium kjernekalkulatorComment Name Kalzium kjernekalkulatorName KalziumComment KalziumComment Alkuaineiden jaksollinen järjestelmäGenericName Grunnstoffenes periodiske system i KDEGenericName Alkuaineiden jaksollinen järjestelmäName Grunnstoffenes periodiske systemName KanagramComment KanagramComment KDE Kirjainten järjestyspeliGenericName KDEs ordlek med bokstavrekkefølgeGenericName Kirjainten järjestyspeliGenericName Ordlek med bokstavrekkefølgeGenericName Harjoittele murtolukulaskujaComment Brøk- øvelserComment Harjoittele murtolukulaskujaName Treningsøvelser med brøkerName KBruchName KBruchName KGeographyGenericName KGeographyGenericName Maantiedon harjoittajaComment GeografitreningComment Maantiedon oppimisohjelmaComment Et program for å lære geografiComment HirsipuupeliGenericName Hengtmann- spillet i KDE- utgaveGenericName HirsipuupeliName Hengtmann- spilletName KHangManName KHangManName Dr. GeoName Dr. Geo- infoName Kig InfoName Kig- infoName KigGenericName KigGenericName Vuorovaikutteinen geometriaComment Interaktiv geometriComment Tutki geometrisia rakenteitaName Utforsk geometriske konstruksjonerName KigPartGenericName KigPartGenericName Japanin opiskelutyökaluComment Japansk oppslagsverk/ læremiddelComment Japanin opiskelutyökaluName Japansk oppslagsverk/ læremiddelName KitenComment KitenComment Ohjelma aakkosien harjoitteluunName Et KDE- program for å lære alfabetetName KLettresGenericName KLettresGenericName Opi aakkosetComment Lær alfabetetComment KuvaajapiirturiName FunksjonsplotterName KmPlotGenericName KmPlotGenericName Matemaattisten funktioiden kuvaajapiirturiName Matematisk funksjonsplotterName KmPlotPartComment KmPlotPartComment TyöpöytäplanetaarioGenericName SkrivebordsplanetariumGenericName KStarsGenericName KStarsGenericName Näppäimistökirjoituksen ohjaajaName Øving i touch- metodenName KTouchName KTouchName KTurtleGenericName KTurtleGenericName Logo- ohjelmointiympäristöComment Programmeringsmiljø for undervisningComment Opettelukortti - ja sanastoharjoitusohjelmaName Et program for gloseøving og spørsmålskortName KWordQuizName KWordQuizName Sanaston harjoittajaComment GlosetreningComment QuizCorrectComment QuizCorrectComment Oikea vastausName Riktig svarName QuizErrorComment QuizErrorComment Väärä vastausName Feil svarName syntaxerrorComment syntaxerrorComment Virhe kieliopissaName Feil i syntaksName MarbleGenericName MarbleGenericName Maapallo työpöydälläName SkrivebordsglobusName Marble- osaName Marble PartName Comment VerdensurComment Name Viser tiden i forskjellige deler av verdenName ParleyGenericName ParleyComment Sanaston harjoittajaGenericName Ordlistedata for PlasmoiderComment Sanaston harjoittajaName GlosekortName Comment Eksempelskript for ParleyComment Name Dette eksempelskriptet kan utføre to handlinger: 1) Flytt markert ordforråd til en annen leksjon 2) Endre karakter for markerte ord til kjent (høyeste karakter) Name Comment Google ordbok (oversettelse) Comment Name Bruker Google Ordbok (translate. google. com) til å oversette ordName Comment Google- bilder (henter bilder fra nettverket) Comment Name Dette skriptet henter automatisk bilder fra images. google. com for det valgte ordet. Søkespråket avhenger av det valgte ordet. De nedlastede bildene lagres i en mappe < > _ files nær dokumentfila. Krever PyQt4. Name Comment LEO- ordbok (Oversettelse) Comment Name Bruker LEO- ordbok (dict. leo. org) for å oversette ordName Comment Skript for testformålComment Name Beskrivelse av hva programtillegget gjørName Comment Wiktionary lydComment GenericName Dette skriptet henter lydfiler fra http: // commons. wikimedia. org. GenericName Sanaston harjoittajaName GlosetreningName GenericName RocsGenericName Comment Rocs grafteoriComment Name Grafteori- verktøy for professorer og studenterName GenericName StepGenericName Vuorovaikutteinen geometriaComment Interaktiv fysikksimulatorComment Name Simuler fysikk- eksperimenter Mikko Ikola, Marko Grönroos, Ilpo Kantonen, Tuomas NurmiEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Klaus Ade Johnstad, Jørgen Grønlund, Nils Kristian Tomren, Ole- Anders Andreassen, Sven Harald Klein BakkeEMAIL OF TRANSLATORS ikola@ iki. fi, magi@ iki. fi, ilpo@ iki. fi, outolumo@ iki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, klaus@ skolelinux. no, jorgenhg@ broadpark. no, slx@ nilsk. net, ole- anders. andreassen@ sunndal. kommune. no, sirius@ nonline. org Asetuksia muutettu Python- innstillinger Atomi Legg til atom Radium Radius: Typpi Ta med Nitrogener Atomiydin Atommerkelapper: Neon Ingen Atomiydin Atomnummer & Näytä alkuaineiden nimet Grunnstoffnavn Kemiallinen merkki Grunnstoffsymbol Värit Selvvalgte data Atomiydin Bindingsnummer Atomisäde Atomradius: Ionisäde Bindingsradius: Näytä & työkaluvinkit Vis multiple bindinger Atomi Vis atomer Suodatus Dipol: Alkuaine Dipolmoment Värit Selvvalgt verdi Värit Selvvalgt: Suodatus Fyll Värit Farge: Värit Selvvalgt farge Atomi Tegn boks: Värit Selvvalgt farge: Värit Valgte farger Värit Avbildede farger Värit Farger: Värit Aminofarger Värit Formfarger (Shapely) & Näytä alkuaineiden nimet Grunnstoffdata Alkuaineen spektri Denne boksen brukes til å oppgi enhet for halveringstid, f. eks. år, sekunder osv. Vuosi: år % 1 sekuntia sekunder % 1 minuuttia minutter % 1 tuntia timer Muu metalli Andre data Aikajana Tid Alkuaineen spektri Denne boksen brukes til å oppgi startmengden av det radioaktive stoffet. Alkuaineen spektri Denne boksen brukes til å oppgi den endelige mengden av det radioaktive stoffet. Massa Masse Työkalut mol Alkuaineen spektri Denne boksen brukes til å oppgi enhet for startmengden av stoffet, dvs. gram, kg osv. Epämetallitamount in units (real) gram Neutroneja tonn Isobaaritamount in units (integer) karat Mikko Ikola, Marko Grönroos, Ilpo Kantonen, Tuomas Nurmi pounds (435g) Mikko Ikola, Marko Grönroos, Ilpo Kantonen, Tuomas Nurmi ounces (~28 g) Mikko Ikola, Marko Grönroos, Ilpo Kantonen, Tuomas NurmiNAME OF TRANSLATORS troy ounces Alkuaineen spektri Denne boksen brukes til å oppgi enheter for den endelige mengden av stoffet, dvs. gram, kg osv. Alkuaineen spektri Denne boksen brukes til å oppgi tidsenhet, f. eks. år, sekunder osv. Energiatiedot Informasjon/ Feilmelding Neutraali Tilbakestill Piirrä kaavio Data Holmium volum Alkuaineen spektri Denne boksen brukes til å oppgi molar masse for løsningsmiddelet. Molekyylimassa:% 1 u Mengde løst stoff Molekyylimassa:% 1 u Molar masse for løst stoff Keskimassa Ekvivalent masse & Ei numerointia Konsentrasjon Neutraali Normal Alkuaineen spektri Denne boksen brukes til å oppgi enhet for mengde løsningsmiddel i løsningen. Sivupalkki liter & Ryhmätamount in units (real) cups Halogeenit: gallons Spin pints (~½ l) Työkalut (g / mol) Alkuaineen spektri Denne boksen brukes til å oppgi enhet for mengde løst stoff i løsningen. Laske Kalkulatorer Vetokaappi Innledning Molekyylimassa:% 1 u Molekylmassekalkulator Ydinisomeerit Kjernekalkulator Laske Gasskalkulator Alkuaineen spektri Denne boksen brukes til å oppgi molar masse for gassen, f. eks. 2 for hydrogengass. Alkuaineen spektri Denne boksen kan brukes til å oppgi enhet for trykk, f. eks. atmosfærer, bar osv. Isobaarit bar % 1 miljoonaa vuotta millibar Piilota & sivupalkki desibar Atomi torr Alkuaineen spektri Denne boksen kan brukes til å oppgi temperaturenhet, f. eks. Kelvin, Celsius osv. & Kelvinasteina Kelvin Helium celsius & Fahrenheitasteina fahrenheit Vaaka delisles Käytä asteita & Réamurasteina réaumur Alkuaineen spektri Denne boksen brukes til å endre volumenhet, f. eks. liter. Keskimassa Mol / Masse Lämpötila: Temperatur Alkuaineen spektri Oppgi enhetene for van der Waals konstant « b » Alkuaineen spektri Oppgi enhetene for van der Waals konstant « a » Alkuaineen spektri Enhetene for van der Waals konstant « b » Alkuaineen spektri Dette kan brukes til å oppgi enhetene for van der Waals konstant « b ». Numero:% 1volume unit symbol kubikkmeter Sinkki cubic inches Alkuaineen spektri Enhetene for van der Waals konstant « a » Alkuaineen spektri Denne boksen kan brukes til å oppgi enhetene for van der Waals konstant « a ». Laske Massekalkulator Värit Oppgi farger & Lohkot Blokker s- lohko: s- blokk: p- lohko: p- blokk: d- lohko: d- blokk: f- lohko: f- blokk: & Ryhmät Grupper Ryhmä 1: Gruppe 1: Ryhmä 2: Gruppe 2: Ryhmä 3: Gruppe 3: Ryhmä 4: Gruppe 4: Ryhmä 5: Gruppe 5: Ryhmä 6: Gruppe 6: Ryhmä 7: Gruppe 7: Ryhmä 8: Gruppe 8: Aineen olomuoto Stofftilstand Kiinteä: Fast: Nestemäinen: Væske: Kaasumainen: I gassform: Perhe Periode Alkalimetallit: Alkalimetaller: Harvinainen maametalli: Sjeldne jordmetaller: Epämetallit: Ikke- metaller: Alkaliset maametallit: Alkali- jordmetaller: Muut metallit: Andre metaller: Halogeenit: Halogener: Siirtymämetalli Transisjonsmetaller: Jalokaasut: Edelgasser: Metalloidit: Halvmetaller: & Ei väritystä Intet fargeskjema Alkuaine Alle grunnstoffer: Tätä väriä käytetään jos muuta väritystä ei ole valittuna Denne fargen blir brukt hvis ikke noe annet skjema er valgt & Gradientti Gradient- typer Kovalentti säde Kovalentradius Van der Waalsin säde van der Waals- radius Kiehumispiste Kokepunkt Sulamispiste Smeltepunkt Elektronegatiivisuus Elektronegativitet Elektronien affiniteetti Elektronaffinitet Kiteytyminen Ionisering Valitsee jaksollisen järjestelmän & Velg alle Kupari Konverter fra: Kupari Konverter til: this means, the element has its 'own' structur Kvalitet: oma Lav Mendelevium Middels van der Waalsin säde van der Waals Korkkirengas Ring Atomiydin Atomnumre Kemiallinen merkki Grunnstoffsymboler Alkuaine Grunnstoff: Vety Juster hydrogener automatisk Vety Legg til hydrogener Numero:% 1 Navn: Viimeinen alkuaine: Siste grunnstoff: Ensimmäinen alkuaine: Første grunnstoff: Y- akseli X- akse Tässä voit määritellä mitä haluat piirtää Her kan du definere hva du vil plotte Atomisäde Atomradius Keskiarvo: Gjennomsnittsverdi: Maksimiarvo: Største verdi: Minimiarvo: Minste verdi: Y- akseli Y- akse Frankium Hele området & Näytä alkuaineiden nimet Grunnstofftype Alkuaine Alle grunnstoffene Epämetallit Metaller Epämetallit Ikke- metaller/ halvmetaller Alkuaine s- blokk- grunnstoffer Alkuaine p- blokk- grunnstoffer Alkuaine d- blokk- grunnstoffer Alkuaine f- blokk- grunnstoffer Jalokaasut: Edelgasser Alkalimetallit: Alkalimetaller Alkaliset maametallit: Alkali- jordmetaller Lantaani Lantanider Aktinium Actinider Valitsee radioaktiivisten alkuaineiden värin Radioaktive grunnstoffer Energiat Engelsk Germanium Tysk Arsenikki Fransk Mangaani Japansk Prometium Portugisisk Näytä & selitykset Forklaring Lämpötila: Temperatur: Valitse lämpötilan asteikko Glidebryter for å velge gjenldende temperatur Valitse lämpötilan asteikko Trykk for å redigere gjeldende temperatur Valitse lämpötilan asteikko Trykk for å spille/ pause temperaturøkningen. Valitse lämpötilan asteikko Glidebryter som endrer fart på temperaturstigningen. Jaksollisen järjestelmän taulukko PSE- utseende: Näytä & atomimassa jaksollisen järjestelmän taulukossa Vis atommasse i PSE Näytä & vain alkuaineen numero Vis bare atomnummeret Vuosi: År: Valitse lämpötilan asteikko Rediger for å endre gjeldende år. Suodatus Fil: Laske Kalkulator Laske Regn ut Epämetallit Detaljer & Näytä alkuaineiden nimet Grunnstoffsammensetting Alkuaine Grunnstoff Atomi Atomer Atomimassa Atommasse Prosenttia Prosent Vaaka aliaser Atomi Kortform Näyttää tai piilottaa työkaluvinkit Kortform for aliaset Yksiköt Enheter Lämpötila: Temperaturer: & Celsiusasteina Grader Celsius & Fahrenheitasteina Grader Fahrenheit & Rankineasteina Grader Rankine Käytä asteita & Réamurasteina Grader Réaumur Energiat Energier: Näytä energiat & kilojouleina moolissa (kJ/ mol) kj/ mol (kilojoule per mol) Näytä energiat & elektronivoltteina (eV) eV (elektronvolt) Tällä sivulla on yleiskatsaus tämän alkuaineen spektristä. Voit suurentaa spektriä hiirellä. Denne siden gir en oversikt over spekteret for dette grunnstoffet. Du kan forstørre spekteret ved å bruke musa. Tällä sivulla on yleiskatsaus tämän alkuaineen spektristä Denne siden gir en oversikt over spekteret for dette grunnstoffet. Asetuksia muutettu Innstillinger Maksimiarvo: Største & verdi: Tämä asettaa spektrin oikeanpuoleisimman aallonpituuden Dette angir bølgelengden helt til høyre i spekteret. Minimiarvo: & Minste verdi: Tämä asettaa spektrin vasemmanpuoleisimman aallonpituuden Dette angir bølgelengden helt til venstre i spekteret. Valitsee jaksollisen järjestelmän Valgt topp Intensiteetti:% 1 Intensitet: Aallonpituus% 1 Bølgelengde: Numero:% 1 Tall Aallonpituus% 1 Bølgelengde Intensiteetti:% 1 Intensitet Alkuaineen spektri Dette er grunnstoffets spektrum. Faasi R- uttrykk: Faasi S- uttrykk: Suodatus & Filter & Numerointi Likning: Laske & Regn ut Valitsee jaksollisen järjestelmän Velger periodisk tabell Valitse haluamasi jaksollinen järjestelmä Velg den periodiske tabellen du vil ha Valitsee oletusvärityksen Velger standard fargeskjema Valitse haluamasi väritys napsauttamalla vastaavaa valintaa Velg det fargeskjema du vil ha ved å trykke på tilsvarende radioknapp Valitsee oletusgradientin Velger standard gradient Valitse haluamasi gradientti napsauttamalla valikosta Velg den gradienten du vil ha ved å trykke på menyoppføringa Valitsee oletusnumeroinnin (IUPAC) Velger standardnummereringa (IUPAC) Valitse haluamasi numerointi Velg den nummerering du vil ha Näyttää tai piilottaa selitykset Vis eller skjul forklaringen Näytetäänkö atomimassa jaksollisen järjestelmän taulukossa Om atommassen blir vist eller ikke, i periodetabellen Näytä atomimassa jaksollisen järjestelmän taulukossa Vis atommassen i periodetabellen Valitsee oletusvärityksen Velger tabellvisning (standard er klassisk) Näytä atomimassa jaksollisen järjestelmän taulukossa Vis tabellvisningen Valitsee oletusgradientin Velger standard gradientfarge Valitsee tämän värin jos väritystä ei ole valittu Velger fargen om det ikke er valgt noe fargeoppsett Valitsee alkuaineiden värin jos väritystä ei ole valittu Velger farge på grunnstoffene hvis det ikke er valgt et fargeoppsett Valitsee nestemäisten alkuaineiden värin Velg farge for flytende grunnstoffer Valitsee kiinteiden alkuaineiden värin Velg farge for faste grunnstoffer Valitsee kaasumaisten alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffer i gassform Valitsee radioaktiivisten alkuaineiden värin Velger farge for radioaktive grunnstoffer Valitsee keinotekoisten alkuaineiden värin Velger farge for kunstige grunnstoffer Valitsee s- lohkon alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffene i blokk s Valitsee p- lohkon alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffene i blokk p Valitsee d- lohkon alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffene i blokk d Valitsee f- lohkon alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffene i blokk f Valitsee 1. ryhmän alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffene i gruppe 1 Valitsee 2. ryhmän alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffene i gruppe 2 Valitsee 3. ryhmän alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffene i gruppe 3 Valitsee 4. ryhmän alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffene i gruppe 4 Valitsee 5. ryhmän alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffene i gruppe 5 Valitsee 6. ryhmän alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffene i gruppe 6 Valitsee 7. ryhmän alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffene i gruppe 7 Valitsee 8. ryhmän alkuaineiden värin Velger farge for grunnstoffene i gruppe 8 Valitsee alkalimetallien värin Velger farge for alkalimetallene Valitsee harvinaisten maametallien värin Velger farge for de sjeldne jordmetallene Valitsee epämetallien värin Velger farge for ikke- metalliske grunnstoffer Valitsee alkalisten maametallien värin Velger farge for alkaliske jordmetaller Valitsee niiden metallien värin, jotka eivät sovi muihin ryhmittelyihin Velgerfarge for metallene som ikke passer i de andre kategoriene Valitsee halogeenien värin Velger farge for halogenene Valitsee siirtymäalkuaineiden värin Velger farge for transisjonsmetallene Valitsee jalokaasujen värin Velger farge for edelgassene Valitsee metalloidien värin Velger farge for halvmetallene Tämä asetus määrittelee käytetäänkö Kalziumissa eV: ja vai kJ/ mol: ssa Denne verdien definerer om eV eller kJ/ mol skal brukes i Kalzium Käytetäänkö eV vai kJ/ mol Bruk eV eller kJ/ mol Tämä asetus määrittää mitä lämpötila- asteikkoa Kalziumissa käytetään Denne verdien bestemmer hvilken temperaturskala som skal brukes i Kalzium Valitse lämpötilan asteikko Velg temperaturskala Valitsee oletusgradientin Velg Wikipedia- språk Näyttää tai piilottaa sivupalkin Vis eller skjul sidestolpen Aineen muoto; riippuu vakaudesta ja kokoonpuristuvuudesta: kiinteä, neste tai kaasu. Et stoffs tilstand, avhengig av formstabilitet og om det opptar et bestemt volum: fast, væske eller gass. Kemiallinen merkki Kjemisk symbol Yksi -, kaksi - tai kolmikirjaiminen lyhenne, joka on otettu kansainväliseen käyttöön. Forkortelse med én, to eller tre bokstaver, bestemt ved internasjonal konvensjon. Kromatografia Kromatografi Aineiden erotusmenetelmä, jossa tutkittava yhdiste jakautuu kahden faasinvälille. Näistä faaseista toinen (stationaarinen faasi) pysyy paikallaan jatoinen (liikkuva faasi) liikkuu määrättyyn suuntaan. Atskillelse av stoffer i et medium i bevegelse (mobil fase) ved forskjellig absorpsjon på et stillestående medium (stasjonær fase). Tislaus Destillering Nestemäisen liuoksen (tasainen seos) erottelua osiinsa haihduttamalla ja kondensoimalla. Jaksottaisessa tislauksessa prosessi toistetaan useita kertoja. Atskillelse av en flytende løsning (homogen blanding) ved fordamping og kondensering. I fraksjonsdestillasjon gjentas prosessen flere ganger i en kolonne. Ainetta, jota ei voi jakaa yksinkertaisemmiksi aineiksi. Alkuaineet ovat aineiden kulmakiviä. Alkuaineet muodostuvat atomeista, jotka käsittävät positiivisesti varautuneita protoneja ja neutraaleja neutroneja ja elektronikuoresta. Stoff som ikke kan brytes ned i enklere stoffer. Kjemiske grunnstoffer er byggestener i materialer. Grunnstoffer består av atomer, som består av en kjerne av positive protoner og nøytrale neutroner, og et skall av elektroner. Emulsio Emulsjon Kahden nesteen heterogeeninen seos. Heterogen blanding av to væsker. Vetokaappi Ekstraksjon Prosessi, jolla homogeenisesta tai heterogeenisesta seoksesta saadaan pohdasta ainetta. Behandling av en homogen eller heterogen blanding for å gi rent stoff. Seos Blanding Suodatus Filtrering Kiinteän aineen erottamista nestemäisesta tai kaasumaisesta aineesta huokoisella erotusseinämällä. Å atskille fast stoff fra flytende eller gassformet stoff med et filter (porøs skillevegg). Ainetta, jossa on eri aineita sekaisin epämääräisissä suhteissa. [i] homogeeniset seokset [/ i] näyttävät yhdenmukaisilta, [i] heterogeeniset seokset[ i] taas vaihtelevammilta. Stoff som består av forskjellige stoffer, kombinert i varierende forhold. [i] Homogene blandinger [/ i] ser ensartet ut, [i] heterogene blandinger [/ i] består av flere faser. Tarkkuus Nøyaktighet Satunnaisia tai systemaattisia virheitä sisältävä. Består av tilfeldige og systematiske feil. Massan säilymisen laki Lov om konservering av masse Kemiallisen reaktion seurauksena massa ei lisäänny eikä sitä katoa. Reaktioon käytettävän materiaalin massojen summa on yhtä suuri kuin reaktiotuotteiden massojen summa. Under en kjemisk reaksjon vil masse verken vokse eller avta. Summen av masse som går inn i reaksjonen er lik summen av masse for reaksjonsproduktene. Moninkertaistamisperiaate Lov om multiple proporsjoner Lejeerinki on seos, joka sisältää aineet aina samassa suhteessa. Jos kahta tai useampaa ainetta on sidoksissa, massojen suhde on vakio. En legering inneholder alltid samme grunnstoffer i samme masseforhold. Hvis to eller flere grunnstoffer binder seg til hverandre, så er masseforholdet konstant. Tislaus Krystallisering Kiinteän, kiteisen materiaalin erottelu liuoksesta, nesteestä tai kaasusta. Separasjon av fast, krystallisert stoff fra en løsning, væske eller gassform. Liuos Løsning Tasainen sekoitus useita puhtaita aineita Homogen blanding av flere rene materialer Aineen määrän mitta. Måling av en stoffmengde. Aine Stoff Kaikki mikä vaatii tilaa ja millä on massa. Alt som tar opp rom og har masse. Faasi Fase Kemiallisen koostumuksen ja fysikaalisten ominaisuuksien perusteellaerottuva homogeeninen osa ainetta, jolla on sama koostumus koko alueella jaselvä raja ympäristöönsä. En mengde stoff som er homogen i kjemisk sammensetning og fysiske egenskaper, som skilte seg ut fra sitt miljø ved ekspansjon gjennom en flate. Tarkkuus Nøyaktighet og presisjon Ilmaistaan keskihajonnan avulla: Arvot, jotka kuvaavat satunnaisia virheitä. Uttrykt ved standardavvik: Verdier gitt over tilfeldige feil. Oikeellisuus Riktighet Ylläolevat annetut arvot onnettomuusvirheitä. Verdier gitt over tilfeldige feil. SI- yksikkö SI- enhet Kansainvälistä standardia noudattava mittayksikkö. Måleenhet som bruker internasjonale symboler. Merkitsevät numerot Signifikante sifre Luvussa olevien numeroiden määrä, joilla on merkitystä sen arvoon. Antall sifre som gir mening i et tall. Keskihajonta Standardavvik Mitta, jolla mittausten tarkkuutta voidaan arvioida. En størrelse som kan brukes til å anslå nøyaktigheten i en måling. Suspensio Suspensjon Epätasainen seos, jossa on nestemäisiä ja kiinteitä ainesosia. Heterogen blanding av væske og fast stoff. Lejeeringit Legeringer Puhdasta ainetta, jossa on useita alkuaineita kiinteässä suhteessa. Rent stoff som består av flere grunnstoffer med et fastsatt forhold. Alfasäteet Alfastråler Säteitä, jotka koostuvat alfahiukkasista. Niissä on kaksi protonia ja kaksi neutronia ja niitä lähtee eräistä alkuaineista niiden hajotessa. Stråler av alfapartikler, som består av to protoner og to nøytroner, og som blir sendt fra atomene i visse radioaktive grunnstoffer. Atomi Atom Atomit ovat aineiden rakennuspalikoita, joita ei voi kemiallisesti jakaa pienempiin osiin. Kunkintyyppisiä atomeita kutsutaan alkuaineiksi. Atomer er kjemisk ikke- delbare byggeklosser i stoffer. Atomer av ett slag kalles et grunnstoff. Elektroni Elektron Protoni Proton Neutroni Nøytron Atomiydin Atomkjerne Pieni positiivisen sähkövarauksen omaava keskus atomissa, jossa sen protonit ja neutronit sijaitsevat. Det vesle, positivt ladde senteret i et atom, hvor man finner protoner og nøytroner. Atomin massa, asteikolla, jossa hiiliatomin massa on 12u. Alkuaineille, joilla on useita isotooppeja, ilmoitetaan isotooppien painotettu keskiarvo. Et atoms masse, med en skala hvor massen for et karbonatom er 12u. I grunnstoffene som består av forskjellige isotoper angis gjennomsnittsverdien i masseintervallet for isotopblandingen. Isotooppi Isotop Isotoopit ovat alkuaineiden versioita, joissa on sama järjestysluku Z. mutta eri massaluku A. Nimi isotooppi merkitsee samaa paikkaa ja juontaa juurensa siitä, että alkuaineen kaikki isotoopit ovat samassa jaksollisen järjestelmän paikassa. Isotoper er former av et kjemisk grunnstoff hvis kjerner har samme atomnummer, Z, men forskjellige atommasser, A. Ordet isotop, som betyr på samme sted, kommer fra det faktum at alle isotoper av et grunnstoff finnes på samme sted i det periodiske system. Spin Spinn Spin on hiukkasiin liittyvä pyörimismäärän kaltainen ilmiö. Se on kuitenkin puhtaasti kvanttifyysinen, eikä klassisen mekaniikan puolelta löydy vastaavaa. Pyörimismäärään liittyy kappaleen massojen kierto tilassa, mutta spiniin ei liity pyöriviä massoja, vaan ilmiö liittyy hiukkaseen itseensä. Spinn er et dreiemoment tilknyttet mikroskopiske partikler. Det er et rent kvantemekanisk fenomen uten noe tilsvarende i klassisk mekanikk. Mens det klassiske dreiemomentet oppstår av rotasjon hos et objekt med en vissstørrelse, er spinn ikke sammenkoblet med noen roterende indre masse, men tilhører selve partikkelen. Magneettinen momentti Magnetisk moment Kappaleen magneettinen momentti on vektori, joka liittää kappaleen magneettikentässä kokeman vääntömomentin kentän omaan vektoriin. Se mitataan ydinmagnetoneissa: & # 956; [sub] n [/ sub] =( 5. 0507866 & # 177; 0. 0000017) 10[ sup] - 27 [/ sup] JT[ sup] - 1 [/ sup] Et objekts magnetiske moment er en vektor som viser sammenhengen mellom det innrettende dreiemoment i et magnetfelt og feltvektoren selv. Det måles i enheter av kjernemagnetonet & # 956; [sub] n [/ sub] =( 5. 0507866 & # 177; 0. 0000017) 10[ sup] - 27 [/ sup] JT[ sup] - 1 [/ sup] Hajoamistapa Henfallsmåte Hajoamistapa kuvaa miten atomi hajoaa radioaktiivisesti. Atomiytimien hajoamistavat ovat: [br] - > Alfahajoaminen (Helium- 4 - ytimien emissio). [br] - > & # 946; [sup] - [/ sup] hajoaminen (elektronin emissio) [br] - > & # 946; [sup] + [/ sup] decay (positronin emissio) [br] - > Elektronisieppaus (EC) [br] - > protonin emissio [br] - > Spontaani fissio [br] Kullakin atomiytimellä on yleensä yksi hallitseva hajoamistapa. Henfallsmåten beskriver hvordan en partikkel omdannes. For radioaktivt henfall (nukliders henfall) er henfallsmåtene: [br] & # 160; → alfa- henfall (utsendelse av en Helium- 4 kjerne). [br] & # 160; → & # 946; [sup] - [/ sup] - henfall (utsendelse av et elektron) [br] & # 160; → & # 946; [sup] + [/ sup] - henfall (utsendelse av et positron) [br] & # 160; → elektron- innfanging (EI) [br] & # 160; → proton- utsendelse [br] & # 160; → spontan fisjon [br] Som regel dominerer en henfallstype for en gitt nuklide. Hajoamisenergia Henfallsenergi Hajoamisenergia on ytimen hajotessa vapautuva energia. Henfallsenergien er energien som frigjøres ved kjernehenfall. Nuklidit Nuklider [i] katso isotoopit [/ i] [i] se isotoper [/ i] Isotoni Isotone Ydinisomeerit Kjerneisomer Isobaarit Isobarer Kaksi nuklidia ovat isotoneja, jos niillä on sama määrä N neutroneita. To nuklider er isotoner hvis de har samme antall nøytroner N. Isobaari Isobar Isobaarit ovat nuklideja, joilla on sama massaluku, eli protonien ja neutronien summa. Isobarer er nuklider som har samme massetall, det vil si summen av antall protoner og nøytroner. Ydinisomeeri on atomin metastabiili eli isomeerinen tila, jossa sen ytimessä oleva protoni tai neutroni on virittynyt, mutta ei voi vapauttaa ylimääräistä energiaansa muuttamatta ensin spiniään. Ne voivat vapauttaa tämän ylimääräisen energian kahdella isomeerisella reaktiolla[ br] - > & # 947; - emissiolla (säteilemällä suurienergisen fotonin) [br] - > sisäisellä muunnoksella (energia käytetään atomin ionisointiin) [br] Vertaa tätä kemiallisen isomeerin määritelmään, johon sanalla on tavallisemmin viitataan. Vertaa tätä myös isotoopin määritelmään, jossa erottava tekijä on neutronien määrä atomiytimessä. [br] Tietyn alkuaineen metastabiilia isomeeriä merkitään yleensä merkillä "m" (tai niiden alkuaineiden osalta, joilla on useaita isomeerejä 2m, 3m jne.) Tämä merkintä kirjoitetaan yleensä kemiallisen merkin ja atomin numeron perään (esim. Co- 58m), mutta kirjoitetaan joskus myös yläindeksinä sen eteen (esim. [sup] m [/ sup] Co- 58 tai [sup] 58m [/ sup] Co). En kjerneisomer er en metastabil eller isomerisk tilstand for et atom på grunn av at et proton eller nøytron i kjernen eksiteres (bringes til en høyere energitilstand) slik at det må få en endring i spinn før det kan frigjøre den ekstra energien. De henfaller til lavere energitilstand i nukliden via to isomeriske overganger: [br] & # 160; → & # 947; - emisjon (utsendelse av et høyenergisk proton) br] & # 160; → intern konvertering (energien brukes til å ionisere atomet) [br] Jamfør definisjonen på kjemisk isomer, som er den mest vanlige bruken av ordet isomer. Jamfør også betydningen av isotop, der forskjellen er antallet nøytroner i kjernen. Metastabile isomerer av et gitt atom betegnes som regel med en « m » (eller for atomer med mer enn én isomer, 2m, 3m osv.). Denne betegnelsen settes vanligvis etter atomsymbolet og atomnummeret (f. eks. Co- 58m), men settes noen ganger foran som superskript f. eks. [sup] m [/ sup] Co- 58 or [sup] 58m [/ sup] Co). Betasäteet Betastråler Säteilyä, joka koostuu radioaktiivisten ytimien hajotessa muodostuneista elektroneista. Stråler som består av elektroner blir sendt fra atomene i radioaktive grunnstoff. Elektroni on atomia pienempi negatiivisesti varautunut hiukkanen, jonka massa on m[ sub] e [/ sub] =( 9. 1093897 & # 177; 0. 0000054) e- 31 kg ja jolla on [i] e [/ i] =( 1. 60217733 & # 177; 0. 00000049) e- 19 C: n suuruinen sähkövaraus\ t\ t Elektronet er en atompartikkel medmassem[ sub] e [/ sub] =( 9. 1093897 & # 177; 0. 0000054) e- 31 kg og negativ ladning [i] e [/ i] =( 1. 60217733 & # 177; 0. 00000049) e- 19 C\ t\ t Protoni on atomin ytimessä oleva positiivisesti varautunut atomia pienempi hiukkanen, jonka massa on m[ sub] e [/ sub] =( 1. 6726231 & # 177; 0. 0000010) 10[ sup] - 27 [/ sup] kg ja jonka varaus on [i] e [/ i] =( 1. 60217733 & # 177; 0. 00000049) 10[ sup] - 19 [/ sup] C. Protonet er en atompartikkel med masse [sub] e [/ sub] =( 1. 6726231 & # 177; 0. 0000010) 10[ sup] - 27 [/ sup] kg og en positiv ladning på [i] e [/ i] =( 1. 60217733 & # 177; 0. 00000049) 10[ sup] - 19 [/ sup] C som finnes atomkjernen. Neutroni on atomin ytimessä oleva atomia pienempi sähköisesti neutraali hiukkanen, jonka massa on m[ sub] e [/ sub] =( 1. 6749286 & # 177; 0. 0000010) 10[ sup] - 27 [/ sup] kg. Nøytronet er en atompartikkel med masse m[ sub] e [/ sub] =( 1. 6749286 & # 177; 0. 0000010) 10[ sup] - 27 [/ sup] kg som finnes i atomkjernen. Katodisäteet Katodestråler Katodisäteet ovat elektroneja, joita havaitaan tyhjiksi pumpatuissa lasiputkissa, joissa on ainakin kaksi elektrodia, katodi (negatiivinen) ja anodi (positiivinen), diodiksi kutsutussa järjestelyssä. Katodestråler er strømmer av elektroner som observeres i vakuumrør, dvs. glassrør tømt for luft, som er utstyrt med minst to elektroder, en katode (negativ elektrode) og en anode (positiv elektrode) i en oppstilling som kalles en diode. Ionisäde Ioneradius Ioni säde on varatun atomin (eli ionin) säde. Ioni voi olla positiivisesti tai negatiivisesti varattu. Kalzium esittää säteen ohella ionin varauksen. Positiivisella ionilla on vähemmän elektroneja kuorillaan kuin negatiivisella, ja niinpä sen sädekin on pienempi. Ioneradien er radien for det ladde atomet, kjent som et ion. Ionet kan ha en positiv eller negativ ladning. Ladningen for ionet med vist radius vises også i Kalzium. Et positivt ion har færre elektroner i skallet sitt enn atomnummeret, et negativt ion har flere elektroner. Derfor har et positivt ion en mindre radius enn sitt atom, og omvendt. Van der Waalsin säde on kuvitteellisen kovapintaisen atomia kuvaavan pallon säde. Tätä mallia käytetään moniin tarkoituksiin. Van der Waalsin säteet määritetään mittaamalla kristalleissa olevien sidoksettomien atomien etäisyyksiä. van der Waals- radien for et atom er radien av en tenkt hard kule som kan brukes som atommodell for mange formål. Van der Waals- radier bestemmes ut fra målinger av atomavstand mellom par av ubundne atomer i krystaller. Atomisäde on etäisyys tasapainossa olevan atomin ytimestä sen kaukaisimpaan vakaaseen elektroniin. Atomradien er avstanden fra atomkjernen til den ytterste stabile elektronbane i et atom som er i likevekt. Kovalenttinen säde on puolet kahden kovalenttisessa sidoksessa olevan identtisen atomiytimen etäisyydestä. Kovalentradius i kjemi tilsvarer halvdelen av avstanden mellom identiske atomkjerner bundne av en kovalentbinding. Kellolasi Urglass Kellolasi on halkaisijaltaan noin 5- 10 cm kokoinen pyöreä lasilevy, jota voidaan käyttää moniin tehtäviin. Lasin reuna on taivutettu ylöspäin, jotta lasilla voi haihduttaa pienen määrän nestettä. Haihtumista voi kiihdyttää kuumentamalla lasia Bunsen- polttimella. Kellolasia voi käyttää myös petrimaljan tai dekantterilasin kantena. Lisäksi kellolasit sopivat pienten ainemäärien punnitsemiseen tai vaihtoehtoisestikuivaamiseen vetokaapissa. Nimi "kellolasi" juontaa juurensa vanhojen taskukellojen kupumaisista suojalaseista. Urglass er runde glass med en diameter på omtrent 5 – 10 cm, som brukes ved diverse eksperimentelle teknikker. Kanten er noe bøyd oppover, så de kan fylles med små mengder væske for å la den fordampe. Fordampningen kan fremskyndes ved å varme opp urglasset med en Bunsen- brenner. Urglass kan også brukes til å dekke Petriskåler eller begere, og er også fine til å veie små mengder stoff eller alternativt tørke dem i et avstrekksskap. Uttrykket urglass kommer fra beskyttelsesglasset på lommeur som ofte var bøyd oppover. Eksikaattori Dehydrator Eksikaattori on tyypillisesti lasista valmistettu laboratoriokoje, jota käytetään kemiallisten aineiden kuivaamiseen, eli veden tai nesteen poistamiseen näytteestä.\ t\ t\ tPeriatteessa se on lasikulho, jonka kannen reuna on hiottu niin tasaiseksi, että kulho voidaan sulkea ilmatiiviisti. Eksikaattorin pohjalla on tavallisesti jotain kosteutta sitovaa ainetta kuten kalsiumkloridia, silikageeliä, tai rikkihappoa. Näyte asetetaan läpäisevälle muoville tai keraamiselle tasolle aineen päälle.\ t\ t\ tKosteutta sitova aine on hygroskooppista, mikä tarkoittaa, että se kuivaa ympäristöään imemällä itseensä vesihöyryä. Kuiva ilma imee sitten kosteutta kuivattavasta näytteestä. En dehydrator er et laboratorieapparat som ofte er laget av glass, og som brukes for å tørke kjemiske stoffer, dvs. fjerne vann eller væske fra en prøve. I prinsippet er det en glasskål med lokk som er planslipt slik at skålen kan lukkes lufttett. Dehydratorens nedre del fylles med et tørkemiddel, slik som kalsiumklorid, kiselgel, fosforanhydrid eller svovelsyre. Prøven som skal tørkes plasseres på en gjennomsiktig kassett av plast eller keramikk over tørkemiddelet.\ t\ t\ tTørkemiddelet er hygroskopisk, som betyr at det tar opp fuktighet fra sine omgivelser ved å absorbere vanndamp. Den tørre luften tar deretter opp vann fra prøven som skal tørkes. Spaatteli Spatel Spaattelit ovat erimuotoisia lastoja ja lusikoita, yleensä metallia (esim. rautaa, titaania tai platinaa). Laboratoriossa niitä käytetään kemikaalien raaputtamiseen, jauhamiseen ja siirtämiseen. Spatelen er et laboratorieredskap til å skrape av, male opp og flytte kjemikalier. Den kan være laget av forskjellig stoff (f. eks. jern, titan, platina) og ha forskjellige former (f. eks. flat eller spadeformet spatel). Vesi- imu Vannstrålepumpe Vesi- imu on hana, jossa on kaksi sisääntuloputkea ja yksi ulostuloputki. Toisesta sisääntuloputkesta suihkuaa vettä täydellä paineella hieman sitä suurempaan ulostuloputkeen. Tämä saa aikaan alipaineen, joka vetää juoksevaa ainetta (nestettä tai kaasua) toisesta sisääntulosta. [br] Laite on hydrodynaamisen paradoksin sovellus. Tämän paradoksin idea on, että nopeiden virtojen lähellä olevat kappaleet imeytyvät niiden mukaan eivätkä työnny poispäin. Vannstrålepumpen har to inngangsrør og ett utgangsrør, og består i prinsippet av to rør, det ene inni det andre. I vanninngangen sprøytes en vannstråle med fullt vannledningstrykk ut av et munnstykke i et noe større rør. Vannstrålen tar dermed luft eller væske vekk fra den andre inngangen. Dette skjer på grunn av det negative trykket i en strømmende væske. Pumpen er altså en anvendelse av det hydrodynamiske paradoks (objekter nær strømmende væsker suges med i stedet for å dyttes vekk). Refraktometri Refraktometer Refraktometriä käytetään väliaineen (valon) taittokertoimen määrittämiseen. Jos aineen taittokerroin tunnetaan, sitä voidaan synteesin jälkeen käyttää näytteen puhtauden määrittämiseen tai tarkastaa synteesin onnistuminen. Med et refraktometer kan optiske mediers refraksjonsindeks bestemmes. Hvis et kjemikalies refraksjonsindeks er kjent, kan det brukes etter en syntese til å avgjøre hvor rent produktet er eller undersøke om syntesen var vellykket. Mortteli Morter Morttelia käytetään kiinteiden aineiden hienontamiseen käsin. Karkea aine jauhetaan nuijanmuotoisella survimella (petkel) morttelin seiniä vasten. Sitä voidaan käyttää myös seosten tasoittamiseen hienontamalla. En morter brukes til manuelt å male tørre stoffer. Den kan også brukes til å homogenisere en blanding av pulvere ved maling. Et kølleformet verktøy kalt pistil eller støter brukes til å male stoffet i morteren. Lämpölevy Dyppkoker Lämpölevyjä käytetään mittalasien ja muiden astioiden kuumentamiseen. Usein lämpölevy kytketään termostaattiin estämään lämpötilan nouseminen liian korkeaksi. Joihinkin levyihin on upotettu sähkömagneetti, jota voi käyttää nesteiden liuosten ja seosten sekoittamiseen magneettisauvalla. Tämä tasoittaa sen koostumusta ja lämpötilan jakautumista. Dyppkokere brukes til å varme kolber og andre beholdere. Flere dyppkokere kan kobles til et termometer så varmen ikke overskrider en bestemt temperatur. Det er mulig å bruke et magnetfelt inne i dyppkokeren til å røre rundt i væsker med en magnetrører. Dette gjør væsken homogen med hensyn til temperatur og sammensetning. Korkkirengas Korkring Suuria astioita, (esim. pyöreäpohjaisia kolveja) voidaan asettaa erityisille renkaille, jotka on valmistettu korkista. Korkki on pehmeä ja kevyt puulaji, joka eristää lämpöä erinomaisesti, joten se sopii hyvin herkkien esineiden suojaamiseen. Store beholdere slik som rundkolber plasseres på ringer laget av kork, et spesielt mykt og lett tremateriale med gode isolasjonsegenskaper, for å beskytte ømtålige instrumenter. Tiputussuppilo Drypptrakt Tiputussuppilolla voi mitata ainemääriä tarkasti. Pudotusnopeutta voi säätää venttiilillä. Kuvan suppilossa on paineentasaus. En drypptrakt kan brukes til å dryppe en nøyaktig mengde av en væske. Dryppehastigheten kan styres med en ventil. Tiputussuppilo Separasjonstrakt Erottussuppiloa käytetään erottelemaan toisistaan liuoksessa olevia eritiheyksisiä aineita. Pohjaventtiiliä käytetään raskaampien ainesosien päästämiseen erilliseen astiaan. Kuvan suppilossa on paineentasaaja. En separasjonstrakt kan brukes til å separere en blanding av væsker med forskjellige tettheter. En ventil lengst nede brukes til å tappe ut den tetteste væsken til en annen beholder. Koeputkiteline Prøverørsstativ Koeputkiteline on kätevä kun tehdään koesarjoja tai kuivataan koeputkia. Prøverørsstativet er praktisk når du vil teste mange små mengder med kjemikalier i rekke, eller hvis du vil tørke prøverør. Vortekseri Vortexer Laboratorioissa vortekseria käytetään reagenssien tasaiseen sekoittamiseen. Nestettä sisältävä astia asetetaan levylle, joka tekee jopa 3000 vaakasuoraa kiertoliikettä minuutissa. Lisäksi sillä voi tehokkaasti sekoittaa tasaiseksi myös erittäin pieniä ainemääriä. Se on nesteiden erotteluun käytetyn sentrifugin vastakohta. En vortexer brukes til å homogenisere reagenser som brukes i laboratorier. Beholderen med væske som skal homogeniseres settes på en plate. Platen rister med roterende omrøring opp til 3000 rpm, og da skrus en kontaktsensor på. På denne måten kan selv veldig små væskevolum hurtig homogeniseres. Den er motsetningen til en sentrifuge, som brukes til å separere væsker. Ruiskupullo Vaskeflaske Näitä käytetään moniin tarkoituksiin. Useimmissa laboratorioissa niissä säilytetään tyypillisesti vettä, suolaa, happoa tai jotain muuta usein käytettävää nestettä. Kun ei tarvita tarkkaa määrää ainetta, sitä saadaan näistä helposti helposti ja nopeasti. Disse flaskene brukes til mange formål. I de fleste laboratorier fylles de som oftest med vann, salt, syre eller andre alminnelig brukte væsker. De gjør det lett å bruke væsken hvis det ikke er nødvendig å måle opp en nøyaktig mengde. Keskipakoishaihdutin Rotasjonsfordamper Kuvan keskipakoishaihdutin koostuu vesihauteessa olevasta tyhjiössä toimivasta sentrifugista. Hauteessa olevaa astiaa pyöritetään, jolloin neste haihtuu ja kerääntyy tyhjiössä jäähdytinputkeen, josta tiivistynyt neste pisaroi allaolevaan astiaan. Tätä menetelmää voidaan käyttää liuosten konsentrointiin eli puhdistamiseen. Liittämällä sentrifugiin tyhjiöpumppu voidaan laskea ilmanpainetta ja siten liuoksen kiuhumispistettä. En rotasjonsfordamper består av en rund kolbe i vannbad, og er beregnet til å fordampe løsningsmidler. Kolben roteres og løsningsmiddelet samles opp under vakuum på en kondensator og drypper ned i en oppsamlingskolbe. På denne måten kan løsninger konsentreres eller renses. Lufttrykket og dermed væskens kokepunkt kan senkes ved å koble til en vakuumpumpe. Palautusjäähdyttäjä Tilbakestrømskondensator Palautusjäähdyttäjässä kuumentamalla tuotettua höyryä johdetaan jäähdytetyn putken läpi, jolloin se tiivistyy takaisin alkuperäiseksi nesteeksi. Tiivistynyt neste kerätään tyypillisesti kolviin tai mittapulloihin. En tilbakestrømskondensator utsetter væsker for en prosess hvor en gass som lages ved oppvarming samles på tilbakestrømskondensatoren, hvor den avkjøles til den kondenserer og føres tilbake til den opprinnelige væsken. Som oftest plasseres den på en rund kolbe eller kolber med flere halser. Pumpetti Peleusballong Pumpettia käytetään pipettien täyttämiseen. Se tuottaa alipaineen, joka vetää nesteen pipettiin. Jos palloon päästetään ilmaa, neste valuu pois pipetistä. En peleusballong brukes til å fylle pipetter. Når ballonen klemmes og slippes, skapes et undertrykk som suger væsken inn i pipetten. Klemmes ballongen igjen renner væsken ut av pipetten. Koeputki Prøverør Koeputkessa tehdään pieniä kokeita tai reaktioita. Koeputkia on monia erilaisia. Esimerkiksi joissakin on liittimiä, toisissa kulmia, jotkut on käsitelty kestäviksi jne. En kjemiker utfører ofte små reaksjoner eller eksperimenter i et prøverør. Det er mange forskjellige typer av prøverør. Noen har for eksempel tilkoblinger, noen er beregnet for målinger, andre er herdet for lang holdbarhet. Suojalasit Vernebriller Useimmissa laboratorioissa suojalasit ovat pakolliset. Ilman niitä useimpien kemikaalien käsittely on liian vaarallista. Yleensä linssit ovat erikoismuovia, joka suojaa sekä mekaanisilta osumilta että syövyttäviltä aineilta. De fleste laboratorier insisterer på at vernebriller brukes. Uten dem er det for risikabelt å arbeide med de fleste kjemikaliene. Som oftest er linsen av et spesielt slag plast som beskytter både mot mekaniske støt, samt syrer og baser. Kolvi Rund kolbe Kolvia käytetään monenlaisissa reaktioissa. Joitan kolveja voidaan liittää monenlaisiin esineisiin, kuten kuvassa olevan kaulassa oleva suojus osoittaa. Pöydällä niitä voidaan pitää korkkirenkaissa. En rund kolbe brukes til mange reaksjoner. Noen kan kobles til andre verktøy, som etsningen på halsen viser. De kan plasseres på et bord med korkringer. Täyspipetti Fyllepipette Tavallisesta pipetistä poiketen täyspipetissä on vain yksi merkki, joka osoittaa tiettyä tilavuutta. I motsetning til en vanlig pipette, har en fyllepipette kun én markering for et bestemt volum. Kuivausputki Tørkerør Jotkut reaktion täytyy suojata vedeltä. Tätä varten käytetään kuivausputkea, jossa on ilmasta vettä imevää hygroskooppista ainetta. Noen reaksjoner må holdes frie for vann: for å gjøre dette mulig kan man bruke et tørkerør. Det inneholder et hygroskopisk stoff som absorberer vann fra lufta. Koeputki Prøverørsholder Koeputkipihdeillä saa helposti otteen koeputkesta. Sen avulla käden voi pitää turvallisen etäisyyden päässä kuumasta koeputkesta. Sitä käytetään erityisesti pidettäessä koeputkea avoimen liekin päällä. Prøverørholddere gjør det lettere åholde på prøverør. Ved å bruke en holder fås en sikker avstand mellom handa og prøverøret, og prøverøret kan være varmt. En typisk bruk er å holde et prøverør over en åpen flamme. Mittalasi Målebeger Mittalasilla voi mitata nestemääriä suhteellisen tarkasti. Lisäksi lasi sallii sakan laskeutua pohjalle. Näin sen voi erottaa nesteestä dekantoimalla, eli kaatamalla nesteen toiseen astiaan. Et målebeger kan brukes til å måle væskemengder nokså nøyaktig. Dessuten brukes et målebeger til å la partikler synke. Etter dette kan du skille ut partiklene fra væsken ved dekantering. Lämpömittari Termometer Lämpömittaria käytetään näytteen lämpötilan määrittämiseen. Laboratorioissa käytetään erilaisia lämpömittareita, myös sellaisia, joita voi käyttää syövyttävien aineiden kanssa. Et termometer kan brukes til å bestemme temperaturen i en prøve. I et laboratorium brukes spesielle termometre som også kan brukes i syrer eller baser. Magneettisauva Magnetrører Magneettisauvat ovat kemiallisesti erittäin neutraaleja pieniä magneettisauvoja. Useimmissa lämpölevyissä on sisäänrakennettu pyörivä magneetti. Tämä saa aikaan levyn päällä olevassa astiassa olevan sauvan pyörimisen ja seoksen tasoittumisen. Magnetrørere er ytterst kjemisk inaktive, små magnetiske staver. De fleste oppvarmere har en innebygget magnet som kan rotere. Det gjør at magnetrøreren roterer og at løsningen blir homogenisert. Magneettisauvannostaja Magnetplukker Magneettisauvannostajalla voi poistaa magneettisauvan astiasta. Nostaja on sauva, jonka päässä on magneetti, johon magneettisauvat tarttuvat. En magnetplukker kan brukes til å fjerne magnetrørere fra beholdere. Magnetplukkeren er en stav med en magnet i enden som tiltrekker magnetrørerne. Pipetti Pipette Laboratorioissa pipettejä käytetään pienten ainemäärien mittaamiseen. Pipetissä on vetomitta- asteikko ja nesteiden pudottamiseen käytetään pääsääntöisesti pumpetteja. Molemmanlaiset pipetit on kalibroitu huoneenlämpöisille (20 °C) nesteille tyhjenemisajan mukaan (merkitään "Ex."). Tarvittaessa pipetteihin on merkitty tyhjenemisajat. Pipetter brukes til å dosere små mengder væsker i laboratorier. En pipette har en volumskala, og som regel brukes peleusballonger til pipettering. Begge typer pipetter er kalibrert for væsker med temperatur 20 °C og tømmetider (angitt med « Ex. »). Ved behov angis tømmetider på pipettene. Erlenmeyerpullo Erlenmeyerkolbe Kemisti Emil Erlenmeyerin (1825 - 1909) mukaan nimetty astia on - toisin kuin dekka - alaosaltaan kartion muotoinen ja sillä on putkimainen kaula. Erilaisiin tarkoituksiin on tilavuudeltaan ja kaulan mitoilta vaihtelevia erlenmeyerpulloja. Joitain tarkoituksia varten on pulloja, jotka on mitoitettu sopimaan yhteen toisten välineiden kanssa[ br] Kapea kaula ehkäisee nesteen karkaamista, etenkin keitettäessä tai kun sisällä tapahtuu voimakas reaktio. [br] Erlenmeyer- pullo on käytännöllinen sekoitettaessa nesteitä tai nopeutettaessa reaktioita esimerkiksi ravistamalla tai sekoittamalla. Erlenmayerpullo soveltuu erityisen hyvin käytettäväksi magneettisen sekoittajan kanssa, koska toisin kuin kolvi, joka tarvitsee alleen korkkirenkaan, se voidaan asettaa suoraan sekoitusalustalle. En Erlenmeyerkolbe, oppkalt etter kjemikeren Emil Erlenmeyer (1825- 1909), er forskjellig fra et beger ved at den har en omvendt kjegleformet kropp og sylindrisk hals. Det finnes forskjellige typer Erlenmeyerkolber til laboratoriebruk, en med smal hals og en med vid hals. Avhengig av bruken, kan kolben være presisjonsslipt for å muliggjøre god tilkobling til andre beholdere.\ t\ t\ t\ t\ t\ tDen smale halsen minsker risikoen for at væske skal lekke ut, spesielt ved koking eller under reaksjoner som rører opp innholdet.\ t\ t\ t\ t\ t\ tEn Erlenmeyerkolbe er for eksempel nyttig til å blande væsker eller akselerere reaksjoner ved å røre om eller riste. Erlenmeyerkolben er spesielt tilpasset magnetrørere, ettersom den kan plasseres direkte på omrøringsplaten. Derimot må en kolbe med avrundet bunn plasseres i en korkring på omrøringsplaten. Ultraäänihaude Ultralydsbad Joissain kemiallisissa reaktioissa on tärkeää, ettei näytteessä ole kaasuja. Tämän varmistamiseksi reaktioastia asetetaan vähäksi aikaa ultraäänihauteeseen. Korkeat äänet kuorivat ilmataskut, jotka lähtevät sitten nousuun. Tätä menetelmää kutsutaan kaasunpoistoksi. For noen kjemiske reaksjoner er det viktig at løsningsvæsken er gassfri. For å oppnå dette plasseres reaksjonsbeholderen en stund i et ultralydbad. På grunn av siden høye lydfrekvensen slippes låste gasser og stiger opp. Prosedyren kalles avgassing. Vaaka Vekter Laboratoriossa täytyy usein mitata aineita hyvin tarkasti. Tarkkuusvaa' at yltävät jopa 1/ 10 000 gramman tarkkuuteen. Usein ne onkin sijoitettu graniittipohjalle vaimentamaan tärinää ja suojattu iskuilta lasikuvuilla. I et laboratorium må man ofte veie opp svært nøyaktige mengde reagenser. Presisjonsvekter kan måle masser ned til 1/ 10000 gram. Derfor stilles de på granittblokker for å unngå vibrasjoner og beskyttes mot luftbevegelser med en kuppel. Tislausputki Destillationssøyle Aineita voidaan erottaa toisistaan esimerkiksi tislaamalla. Tislausputki on silta astioiden välillä. Ensimmäisessä astiassa on liuos, joka tulee erotella. Sitä lämmitetään, kunnes jokin liuoksen ainesosa saavuttaa kiehumispisteensä ja alkaa haihtua. Kaasu johdetaan tislausputkeen, jossa se jäähtyy ja tiivistyy nesteeksi, joka sitten pisaroi kolviin. Pääsääntoisesti tislausputkea jäädytetään ylöspäin virtaavalla vedellä. Tisleen lämpötilan valvomiseen käytetään lämpömittaria. En måte å separere en blanding er å bruke destillasjon. Destillasjonssøylen er dermed veien mellom to beholdere. I en beholder finnes blandingen som skal separeres. Ved oppvarming oppstår en gass som ledes via søylen. I slutten av søylen kondenseres gassen og drypper ned i en rund flaske. Søylen avkjøles oftest av tilbakestrømmen. Dessuten er det ofte et termometer for å kontrollere temperaturen på destillasjonssøylen. Ruisku Sprøyte Ruiskussa on kaksi osaa: lasiputki ja mäntä. Tyypillisesti molemmat on valmistettu lasista. Lasiputkeen virtaa kaasua. Koska ruisku on suljettu järjestelmä, männän on väistettävä. Tätä voidaan käyttää reaktion tilavuuden mittaamiseen. En sprøyte består av to deler: Et glassrør og et stempel, begge er vanligvis laget av glass. Gasser flyter inn i glassrøret, og ettersom sprøyten er et lukket system beveger stempelet seg utover. Dette kan brukes til å måle volumet av en reaksjon. Erotusdekka Separasjonsbeger Kuhunkin tämän erotusdekan neljästä päästä voi laittaa korkin. Tislatessasi voit kääntää astiaa 90 astetta, kun tietty lämpötila on saavutettu. Näin tislauksen loppuessa kussakin niistä on omaa ainettaan, kiehumispisteiden mukaan lajiteluna. Først settes fire små hetter på de fire endene av dette separasjonsbegeret. Under destillasjonen dreies begeret 60 grader etter en viss temperatur er oppnådd. På denne måten inneholder alle fire hettene en spesifikk væske ved slutten av destillasjonen, avhengig av kokepunktet for væsken som destilleres. Poltin Brenner Polttimia on monenlaisia. Kuvassa on Teclu- poltin. Kullakin poltintyypillä on omat erityistarkoituksensa. Niiden huippulämpötila ja kuumennuskapasiteetti vaihtelevat. Der er flere typer brennere; dette bildet viser en Teclu- brenner. Hver brennertype har sine bruksområder, og de varierer i maksimal temperatur og generell oppvarmingskapasitet. Vetokaappi Avtrekkshette Useimmissa laboratorioissa käytetään vetokaappeja. Ne suodattavat kaasuja kemiallisista reaktioista ja puhaltavat puhdistetun ilman rakennuksen ulkopuolelle. Avtrekkshetter brukes til å filtrerere ut gasser fra kjemiske reaksjoner. Når luften er blitt renset blir den pumpet ut utenfor bygningen. Termostaatti Kontakttermometer Koura Klemmer Kouraa käytetään laboratoriossa pitelemään kaikenlaisia asioita. Laboratorieklemmer gjør det lettere å holde på mange slags verktøy. Pulverisuppilo Korthalset trakt Byretti Byrette Byrettiä käytetään nesteiden titraamiseen. Byrettiin täytetään tietty tilavuus nestettä. Sen alle asetetaan astia, esim. erlenmayerpullo. Astiassa oleva neste titrataan avaamalla venttiili. Korkealaatuisissa byreteissä on venttiilimekanismi, joka mahdollistaa, että byretti täytetään nopeasti siihen tilavuuteen, johon se on kalibroitu. Byretter brukes til å titrere væsker. En byrette fylles med et bestemt volum av en væske, og nedenfor den plasseres en beholder, for eksempel en Erlenmeyerkolbe. Ved å åpne ventilen på byretten titreres så væsken i beholderen. Høykvalitets byretter har en åpningsmekanisme som kan brukes til lett å fylle dem igjen med det nøyaktige volumet som byretten er kalibrert til. Dekantterilasi Beger Dekantterilasi, dekka, keitinlasi. Näitä käytetään moniin tarkoituksiin, esim. aineiden säilyttämiseen tai kemiallisen reaktioiden tuottamiseen. Niitä käytetään usein myös titraamiseen. Begere brukes til mange oppgaver. De brukes for eksempel til å oppbevare kjemikalier som skal brukes til å utføre kjemiske reaksjoner. De brukes også ofte til titrering. DSC (Differentiaalinen etsintäkalorimetri) Differensielt skannende kalorimeter (DSC) DSC mittaa lämmön liikettä aineen tilassa. Tämä arvo on hyvin ominainen kullekin aineelle. DSC: tä käytetäänkin aineiden tunnistamiseen ja kuvaamiseen. Et differensielt skannende kalorimeter (DSC) måler varmestrømmen til/ fra en forbindelse. Denne verdien er veldig spesifikk for hver stofftype, slik at et DSC kan brukes til å identifisere kjemikalier eller til å beskrive dem. Dewarin astia Dewar- flaske Kalzium KalziumGLPart Molekyylimassa:% 1 u Molekylberegning & Yhtälönratkaisin... Likningsbalanserer Tuntematon% 1 is the temperature,% 2 is the unit, like "300 K" Ukjent verdi% 1 is the temperature,% 2 is the unit, like "300 K" % 1% 2 C % 1% 2 Arvoa ei määritelty Verdien er ikke definertJust a number % 1 eV % 1 eVkilo joule per mol % 1 kJ/ mol % 1 kJ/ molx u (units). The atomic mass. % 1 u % 1 u Tämä alkuaine löydettiin vuonna% 1 Dette grunnstoffet ble oppdaget i året% 1. Jo muinaiset kulttuurit tunsivat tämän alkuaineen% 1 is a length, eg: 12. 3 pm Dette grunnstoffet var allerede kjent i oldtiden.% 1 is a length, eg: 12. 3 pm % 1 pm % 1 pm Kupari Konverter Alkuaine Alle filer Ei valittua alkuainetta Ingen filer er markert Tallenna spektri Lagre molekyl Ruisku Enkel Kalzium Kalzium It means: Not Available. Translators: keep it as short as you can! Kunne ikke sette opp kraftfelt for dette molekyletIt means: Not Available. Translators: keep it as short as you can! & # x2014; I/ T Tietoa Kunnskap & Piirrä kaavio... & Eksporter data & # 160; … & Gradientti Ingen overgang & Ei väritystä & Oppsett & Gradientti Overgang & Gradientti Overganger Termi 2:% 1 Tabell:% 1 Vaaka & Tabeller & Numerointi & Nummerering & Yhtälönratkaisin... WhatsThis Help & Likningsløser & # 160; … WhatsThis Help & Piirrä kaavio... & Plott data & # 160; … WhatsThis Help Utfør & beregninger & # 160; … WhatsThis Help IsotooppitaulukkoWhatsThis Help & Isotoptabell & # 160; … WhatsThis Help & Sanasto... & Ordliste & # 160; … WhatsThis Help Konverter kjemifiler & # 160; … WhatsThis Help WhatsThis Help Molekylredigering & # 160; … WhatsThis Help WhatsThis Help & Tabeller & # 160; … WhatsThis Help WhatsThis Help Dette åpner en dialog med en liste over symboler og tall relatert til kjemi. WhatsThis Help WhatsThis Help Dette viser eller skjuler forklaringen til den periodiske tabellen. WhatsThis Help Energiatiedot Tabellinformasjon Yleistiedot Oversikt Kalzium Kalzium- feil Näytä & selitykset Vis & forklaring Piilota & selitykset Skjul & forklaring Piilota & sivupalkki Skjul & sidestolpe For example: "Carbon (6), Mass: 12. 0107 u" Oppslag på verdensvevenFor example: "Carbon (6), Mass: 12. 0107 u" % 1 (% 2), massa:% 3 uNext element % 1 (% 2), Masse:% 3 uNext element Siirtyy seuraavaan alkuaineeseenPrevious element Går til neste grunnstoffPrevious element Siirtyy edelliseen alkuaineeseen Går til forrige grunnstoff Lohko:% 1 Blokk:% 1 Löydetty vuoteen% 1 mennessä Det ble oppdaget av% 1. Nimen alkuperä:% 1 Opprinnelse til navnet:% 1 Sulamispiste:% 1 Smeltepunkt:% 1 Kiehumispiste:% 1 Kokepunkt:% 1 Elektronien affiniteetti:% 1 Elektronaffinitet:% 1 Elektronien jakautuminen:% 1 Elektronoppsett:% 1 Kovalenttinen säde% 1 Kovalent radius:% 1 van der Waalsin säde:% 1 van der Waals- radius:% 1 Massa:% 1 Masse:% 1 % 1. ionisaatioenergia:% 2 Første ioniseringsenergi:% 1 Elektronegatiivisuus:% 1 Elektronegativitet:% 1 Isotooppitaulukko Isotoptabell Neutroneja Nøytroner Puoliintumisaika Halveringstid Puoliintumisenergia ja - tapa Energi og henfallstype Spin ja pariteetti Spinn og paritet % 1% The first argument is the value, the second is the unit. For example '17 s' for '17 seconds',. % 1% The first argument is the value, the second is the unit. For example '17 s' for '17 seconds',. % 1 MeV % 1 MeV (% 1%) (% 1%) % 1 - % 1 - % 1 + Acronym of Electron Capture % 1 + Acronym of Electron Capture EC EI (elektroninnfanging) % 1% 2 n % 1% 2 n Atomimalli Atommodell Isotooppi Isotoper Yleistiedot Data- oversikt Energiatiedot Ekstra informasjon SpektriFor example Carbon (6) SpektrumFor example Carbon (6) Aineen% 1 spektriä ei löytynyt. Fant ikke noe spektrum for% 1. % 1 pm % 1 nm Siirtymäalkuaineet: Transisjonsmetaller Faasi Pause Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Du ba ikke om noen R/ S- uttrykk. Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S1: Oppbevares innelåstPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S2: Oppbevares utilgjengelig for barnPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S3: Oppbevares kjøligPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S4: Må ikke oppbevares i nærheten av bolighusPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S5: Oppbevares under.... (En egnet væske som angis av produsent, importør eller omsetter) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S6: Oppbevares under.... (En inert gass som angis av produsent, importør eller omsetter) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S7: Emballasjen skal holdes tett lukketPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S8: Oppbevares tørtPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S9: Oppbevares på et godt ventilert stedPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S12: Emballasjen må ikke lukkes tett igjenPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S13: Må ikke oppbevares sammen med næringsmidler, drikkevarer eller dyrefôrPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S14: Oppbevares adskilt fra.... (Uforenelige kjemikalier som angis av produsent, importør eller omsetter) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S15: Må ikke utsettes for varmePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S16: Holdes vekk fra antennelseskilder – Røyking forbudtPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S17: Holdes vekk fra brennbart materialePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S18: Skal behandles og åpnes med forsiktighetPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S20: Det må ikke spises eller drikkes under brukPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S21: Det må ikke røykes under brukPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S22: Unngå innånding av støvPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S23: Unngå innånding av gass/ røyk/ damp/ sprøytetåke. (Den eller de aktuelle betegnelser angis av produsent, importør eller omsetter) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S24: Unngå hudkontaktPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S25: Unngå kontakt med øynenePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S26: Får man stoffet i øynene; skyll straks grundig med store mengder vann og kontakt legePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S27: Tilsølte klær må fjernes straksPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S28: Får man stoff på huden, vask straks med store mengder & # 160; … (Angis av produsent, importør eller omsetter) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S29: Må ikke tømmes i kloakkavløpPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S30: Vann må ikke tilsettesPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S33: Ta forholdsregler mot utladning av statisk elektrisitetPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S35: Produktet og emballasjen skal uskadeliggjøres på en sikker måtePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S36: Bruk egnede verneklærPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S37: Bruk egnede vernehanskerPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S38: Ved utilstrekkelig ventilasjon, må det benyttes egnet åndedrettsvernPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S39: Bruk vernebriller/ ansiktsskjermPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S40: Gulv og tilsølte gjenstander rengjøres med.... (Angis av produsent, importør eller omsetter) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S41: Unngå innånding av røyken som oppstår ved brann eller eksplosjonPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S42: Bruk egnet åndedrettsvern ved utgassing/ sprøyting. (Den eller de aktuelle betegnelser angis av produsent, importør eller omsetter) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S43: Ved brannslukning, bruk & # 160; … (Produsent, importør eller omsetter skal oppgi korrekt type av brannslokningsutstyr. Hvis bruk av vann øker faren, tilføy: « Bruk ikke vann ») Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S45: Ved uhell eller illebefinnende er omgående legebehandling nødvendig; vis etiketten om muligPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S46: Ved svelging, kontakt lege omgående og vis denne beholderen eller etikettenPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S47: Må ikke oppbevares ved temperatur som er høyere enn.... ºC. (Angis av produsent importør eller omsetter) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S48: Skal holdes fuktig med.... (Egnet materiale angis av produsent, importør eller omsetter) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S49: Må kun oppbevares i den originale emballasjenPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S50: Må ikke blandes med.... (Angis av produsent, importør eller omsetter) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S51: Må bare anvendes på godt ventilerte stederPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S52: Bør ikke benyttes på større flater i beboelses - eller oppholdsromPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S53: Unngå direkte kontakt – innhent spesielle opplysninger før brukPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S56: Ta hånd om dette kjemikaliet og dets emballasje og lever til godkjent avfallsbehandlingsanleggPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S57: Oppbevares/ håndteres slik at forurensning i miljøet unngås. (Sørg for forsvarlig emballering for å forebygge miljøforurensning) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S59: Innhent opplysninger om gjenvinning og ombruk hos produsent/ importør/ omsetterPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S60: Dette kjemikaliet og dets emballasje skal behandles som spesialavfallPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S61: Unngå utslipp til miljøet. Se helse -, miljø - og sikkerhets - (HMS) datablad for ytterligere informasjonPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S62: Ved svelging må ikke brekning fremkalles: Kontakt lege omgående og vis denne etikett eller emballasjePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S63: Ved uhell ved innånding bringes den skadelidende til frisk luft og holdes i roPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML S64: Ved svelging skylles munnen med vann (bare dersom personen er ved bevissthet) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R1: Eksplosjonsfarlig i tørr tilstandPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R2: Eksplosjonsfarlig ved støt, gnidning, ild eller andre antennelseskilderPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R3 Meget eksplosjonsfarlig ved støt, gnidning, ild eller andre antennelseskilderPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R4: Danner meget følsomme eksplosjonsfarlige metallforbindelsePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R5: Eksplosjonsfarlig ved oppvarmingPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R6: Eksplosjonsfarlig ved og uten kontakt med luftPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R7: Kan forårsake brannPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R8: Brannfarlig ved kontakt med brennbare stofferPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R9: Eksplosjonsfarlig ved blanding med brennbare stofferPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R10: BrannfarligPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R11: Meget brannfarligPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R12: Ekstremt brannfarligPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R14: Reagerer voldsomt med vannPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R15: Reagerer med vann under dannelse av ekstremt brannfarlige gasserPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R16: Eksplosjonsfarlig ved blanding med oksiderende stofferPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R17: Selvantennelig i luftPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R18: Ved bruk kan brennbare damper/ eksplosive damp- luft- blandinger dannesPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R19: Kan danne eksplosive peroksiderPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R20: Farlig ved innåndingPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R21: Farlig ved hudkontaktPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R22: Farlig ved svelgingPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R23: Giftig ved innåndingPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R24: Giftig ved hudkontaktPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R25: Giftig ved svelgingPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R26: Meget giftig ved innåndingPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R27: Meget giftig ved hudkontaktPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R28: Meget giftig ved svelgingPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R29: Ved kontakt med vann utvikles giftig gass. Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R30: Kan bli meget brannfarlig under brukPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R31: Ved kontakt med syre utvikles giftig gassPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R32: Ved kontakt med syre utvikles meget giftig gassPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R33: Kan opphopes i kroppen ved gjentatt brukPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R34: EtsendePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R35: Sterkt etsendePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R36: Irriterer øynenePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R37: Irriterer luftveienePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R38: Irriterer hudenPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R39: Fare for alvorlig varig helseskadePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R40: Mulig fare for kreftPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R41: Fare for alvorlig øyeskadePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R42: Kan gi allergi ved innåndingPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R43: Kan gi allergi ved hudkontaktPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R44: Eksplosjonsfarlig ved oppvarming i lukket romPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R45: Kan forårsake kreftPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R46: Kan forårsake arvelige skaderPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R48: Alvorlig helsefare ved lengre tids påvirkningPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R49: Kan forårsake kreft ved innåndingPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R50: Meget giftig for vannlevende organismerPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R51: Giftig for vannlevende organismerPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R52: Skadelig for vannlevende organismerPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R53: Kan forårsake uønskede langtidsvirkninger i vannmiljøetPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R54: Giftig for planterPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R55: Giftig for dyrPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R56: Giftig for jordlevende organismer (jordbunnsorganismer) Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R57: Giftig for bierPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R58: Kan forårsake uønskede langtidsvirkninger i miljøetPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R59: Farlig for ozonlagetPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R60: Kan skade forplantningsevnenPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R61: Kan gi fosterskaderPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R62: Mulig fare for skade på forplantningsevnenPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R63: Mulig fare for fosterskadePlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R64: Kan skade barn som får morsmelkPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R65: Farlig: kan forårsake lungeskade ved svelgingPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R66: Gjentatt eksponering kan gi tørr eller sprukket hudPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML Please take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML R67: Damp kan forårsake døsighet og svimmelhetPlease take the official translations! You find them here: http: // europa. eu. int/ eur- lex/ lex/ LexUriServ/ LexUriServ. do? uri=CELEX: 32001L0059: EN: HTML The name of the greek letter in your language. For example 'Alpha' for the first letter. Små bokstaverThe name of the greek letter in your language. For example 'Alpha' for the first letter. Numero:% 1 Navn AlfasäteetAcronym of Electron Capture alfaElectron capture method Neutraali eta Muu metalli theta Mortteli iota Boori omicron Spin pi Suspensio ypsilon Spin psi For example 'Mono' for 1 and 'Tri' for 3 Tall- prefikser og romertallFor example 'Mono' for 1 and 'Tri' for 3 Aloittaaksesi, kirjoita kaava yllä - olevaan laatikkoon ja paina 'Laske'. Skriv inn en formel i feltet over og trykk 'Regn ut'. Eks. # Et# OH Molekyylimassa:% 1 u Molekylmasse: Sopimaton syöte Ugyldig inndata Neon ferdig Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä En periodisk tabell over grunnstoffene Koodin siistintä, molekyyliparseri ja monet pienemmät parannukset SoC på kalkulatorelementet og noen mindre forbedringer Yhtälönratkaisija EqChemin ohjelmoija Bidro med EqChem, likningsløseren Koodin siistintä, molekyyliparseri ja monet pienemmät parannukset Opprydding i koden, tolker for molekylvektberegning og mange mindre forbedringer Monia pieniä yksityiskohtia ja dokumentaatio Mange småting samt dokumentasjonen Pii Flere ikoner Monet tietoa- ikkunan kuvakkeet Flere ikoner i informasjonsdialogen Suurin osa isotooppitiedoista Bidro med det meste av isotopinformasjonen Kiitokset joistain kuvakkeista ja inspiraatiosta muihin Noen ikoner og inspirasjon for andre Tietoa- ikkunan suunnittelu Utformingen av informasjonsdialogen Elektronikehä- kuvake Elektronskallikonet Piirrä kaavio Paulo Cattai Kiinteä Fastone of the three states of matter (solid, liquid, vaporous or unknown) Nestemäinen Væskeone of the three states of matter (solid, liquid, vaporous or unknown) Kaasumainen I gassformone of the three states of matter (solid, liquid, vaporous or unknown) Sivupalkki lineær & Gradientti Gradient:% 1 (% 2) Minimum value of the gradient Minimiarvo: Minst:% 1Maximum value of the gradient Maksimiarvo: Høyst:% 1 Numero:% 1 Oppsett:% 1 Vuosi: Søk: Kemialliset tiedot Eksporter kjemiske data Alkuaine Grunnstoffer Prometium Egenskaper Keskimassa Nøyaktig masse s- lohko s- blokk p- lohko p- blokk d- lohko d- blokk f- lohko f- blokk Rauta Ikonisk Alkali Alkalisk Harvinainen maametalli Sjeldne jordmetaller Epämetallit Ikke- metaller Alkalimetallit Alkalimetaller Muu metalli Andre metaller Halogeeni Halogen Siirtymämetalli Transisjonsmetall Jalokaasu Edelgass Metalloidi Halvmetall Ryhmä 1 Hovedgruppe 1 Ryhmä 2 Hovedgruppe 2 Ryhmä 3 Hovedgruppe 3 Ryhmä 4 Hovedgruppe 4 Ryhmä 5 Hovedgruppe 5 Ryhmä 6 Hovedgruppe 6 Ryhmä 7 Hovedgruppe 7 Ryhmä 8 Hovedgruppe 8 Piirrä kaavio Plottdata Atomimassa [u] Atommasse [u] Sulamispiste [K] Smeltepunkt [K] Kiehumispiste [K] Kokepunkt [K] Atomisäde [pm] Atomradius [pm] Kovalentti säde [pm] Kovalentradius [pm] Isotooppitaulukko Isotoptabellalpha ray emission ECMany ways ECMany ways Betasäteet Beta +Beta minus ray emission Betasäteet Stable isotope Beta - Stable isotope VaakaDefault colour StabiltDefault colour For example Carbon (6) standard Magneettinen momentti Magnetisk moment:% 1 Termi 2:% 1 Halveringstid:% 1% 2 Arvo tuntematon Halveringstid: Ukjent Spin Spinn:% 1 Keskimassa:% 1 u Nøyaktig masse:% 1 u Ei valittua alkuainetta Intet grunnstoff valgt Aineesta% 1 ei löytynyt kuvaa. Fant ikke noe bildeFor example '1. 0079u', the mass of an element in units Elektronegatiivisuus Elektronegativitet (Pauling) Kiteytyminen Første ionisering & Ei numerointia Ingen nummerering Näytä & IUPAC Vis IUPAC Näytä & vanha IUPAC Gammel IUPAC Tuntematon Ukjent elektronfordeling Alkuaineet, joiden sulamispiste on lähellä tätä lämpötilaa: For example: Carbon (300K) Grunnstoff med smeltepunkt rundt denne temperaturen: For example: Carbon (300K) % 1 (% 2) % 1 (% 2% 3) Minkään alkuaineen sulamispiste ei ole tämän lämpötilan lähellä Det finnes ingen grunnstoffer med smeltepunkt rundt denne temperaturen Alkuaineet, joiden kiehumispiste on lähellä tätä lämpötilaa: Grunnstoffer med kokepunkt rundt denne temperaturen: Minkään alkuaineen kiehumispiste ei ole tämän lämpötilan lähellä Det finnes ingen grunnstoffer med kokepunkt rundt denne temperaturen Ratkaise kemiallisia yhtälöitä Vis løsning for kjemiske likninger Kupari Kopier Help text for the chemical equation solver Kopier svaret til utklippstavlaHelp text for the chemical equation solver Kemiallinen merkki Hjelp for kjemi- løseren TuntematonIt means: Not Available. Translators: keep it as short as you can! Ukjent Python- verktøy Atomiydin Bindingsvinkel Vetokaappi x- rotasjon: Vetokaappi x- rotasjon Protaktinium y- rotasjon: Protaktinium y- rotasjon Protaktinium z- rotasjon: Protaktinium z- rotasjon * 1 is a number. You most likely do not need to translate this Dihedral vinkel:% 1% 2* 1 is a number. You most likely do not need to translate this * 2 is a number. You most likely do not need to translate this * 1* 2 is a number. You most likely do not need to translate this * 3 is a number. You most likely do not need to translate this * 2* 3 is a number. You most likely do not need to translate this * 4 is a number. You most likely do not need to translate this * 3* 4 is a number. You most likely do not need to translate this Ruisku Vinkel: Atomimalli Atom/ Binding Tallenna spektri Molekyl & Gradientti Conjugate Gradients Tallenna spektri AutoOpt- molekyl Atomi Tegn atom Vety Juster hydrogener Y- akseli Akse: Alkali Rett inn Alkuaine Endre grunnstoff Tuntematon Ukjent Python- utvidelse Energiatiedot Feilsøkingsinformasjon & Ei numerointia Ingen beskrivelse Energiat Motorer Vety Hydrogen Helium Helium Litium Litium Beryllium Beryllium Boori Bor Hiili Karbon Typpi Nitrogen Happi Oksygen Fluori Fluor Natrium Natrium Magnesium Magnesium Alumiini Aluminium Liuos Silisium Rikki Svovel Kloori Klor Argon Argon Kalium Kalium Kalsium Kalsium Skandium Scandium Titaani Titan Vanadiini Vanadium Mangaani Mangan Argon Jern Koboltti Kobolt Nikkeli Nikkel Kupari Kopper Sinkki Zink Gallium Gallium Germanium Germanium Arsenikki Arsen Seleeni Selen Bromi Brom Krypton Krypton Rubidium Rubidium Strontium Strontium Yttrium Yttrium Zirkonium Zirkonium Niobium Niob Molybdeeni Molybden Teknetium Technetium Rutenium Rutenium Rodium Rhodium Palladium Palladium Hopea Sølv Kadmium Kadmium Indium Indium Tina Tinn Antimoni Antimon Telluuri Tellur Jodi Jod Ksenon Xenon Cesium Cesium Barium Barium Lantaani Lantan Cerium Cerium Praseodyymi Praseodym Neodyymi Neodym Kromi Promethium Samarium Samarium Europium Europium Gadolinium Gadolinium Terbium Terbium Dysprosium Dysprosium Holmium Holmium Erbium Erbium Tulium Thulium Ytterbium Ytterbium Lutetium Lutetium Hafnium Hafnium Tantaali Tantal Volframi Wolfram Renium Rhenium Osmium Osmium Iridium Iridium Platina Platina Kulta Gull Elohopea Kvikksølv Tallium Thallium Lyijy Bly Vismutti Vismut Polonium Polonium Astatiini Astat Radon Radon Uraani Francium Radium Radium Aktinium Actinium Torium Thorium Protaktinium Protactinium Uraani Uran Neptunium Neptunium Plutonium Plutonium Amerikium Americium Curium Curium Berkelium Berkelium Kalifornium Californium Einsteinium Einsteinium Fermium Fermium Mendelevium Mendelevium Nobelium Nobelium Lawrencium Lawrencium Rutherfordium Rutherfordium Dubnium Dubnium Seaborgium Seaborgium Bohrium Bohrium Hassium Hassium Meitnerium Meitnerium Darmstadtium Darmstadtium Röntegium Roentgenium Uraani Ununbium Curium Ununtrium Vanadiini Ununkvadium Lutetium Ununpentium Rutenium Ununhexium Lutetium Ununseptium Tuntematon Utvidelser Tuntematon Ukjent Python- motor näytä sana vis ord vihje hint Seuraava anagrammi Neste anagram Näytä vihje Vis hint Näytä anagrammi Vis anagram Tietoja Kanagram- ohjelmasta Om Kanagram Tietoja KDE: stä Om KDE Kanagram- ohjekirja Kanagram- håndbok Kanagramin asetukset Oppsett av Kanagram Lopeta Kanagram@ title: group main settings page name Avslutt Kanagram@ title: group main settings page name Sanastot Ordsamlinger Uutta Nye ting Tiedostoa% 1 ei löydy. Varmista, että Kanagram- ohjelma on asennettu oikein. Fila% 1 ble ikke funnet. Kontroller at Kanagram er ordentlig installert. Ei vihjettä Ingen hint Kanagram Kanagram Anagrammipeli Et anagram- spill © 2005 Joshua Keel © 2005 Danny Allen © 2007 Jeremy Whiting © 2005 Joshua Keel © 2005 Danny Allen © 2007 Jeremy Whiting Joshua Keel Joshua Keel Suunnittelu, grafiikka ja monet sanastot Utforming, bilder og mange ordsamlinger Artemiy Pavlov Artemiy Pavlov Äänitehosteet Lydeffekter Pino Toscano Pino Toscano Italian tiedostot Italienske datafiler Kris Thomsen Kris Thomsen Tanskan tiedostot Danske datafiler Saksan tiedostot Tyske datafiler Eric Krüse Eric Krüse Brittienglannin tiedostot Britisk engelske datafiler Hanna Scott Hanna Scott Ruotsin tiedostot Svenske datafiler Jure Repinc Jure Repinc Sloveenin tiedostot Slovenske datafiler Yuri Chornoivan Yuri Chornoivan Ukrainan tiedostot@ item: inlistbox no language for that locale Ukrainske datafiler@ item: inlistbox no language for that locale Tällä asetuksella voit säätää Kanagramin vinkkikuplan näkymisaikaa. Denne innstillinga angir hvor lenge Kanagram skal vise et hint. Asettaa äänet päälle/ pois. Skru lyder av/ på Aseta oletussanasto Velg standardordsamling Aseta oletuskäännös Velg standardoversettelse Tällä asetuksella voit säätää Kanagramin vinkkikuplan näkymisaikaa. Her kan du bestemme hvor lenge hint skal vises. Vihjeet Hint Piilota vihjeet automaattisesti, kun kulunut: Skjul hint automatisk etter: Älä piilota vihjeitä automaattisesti Ikke skjul hint 3 sekuntia 3 sekunder 7 sekuntia 7 sekunder 9 sekuntia 9 sekunder Sanaston asetukset Alternativer for ordsamling Käytä kieltä: Spill med: Käytä ääniä Bruk & lyder Kanagram antaa sinun ladata uusia sanastoja Internetistä. Jos olet yhteydessä Internetiin, paina painiketta hakeaksesi uusia sanastoja. Kanagram lar deg laste ned nye data fra Internett. Hvis du er koblet til Internett kan du trykke på knappen for å hente nye ordsamlinger. Lataa uusia sanastoja Hent ned nye ordsamlinger Sanastomuokkain Redigering av ordsamling Sanaston kuvaus. Jos luot uuden sanaston, lisää siihen kuvaus, jotta sanastosi käyttäjät tietävät, minkälaisia sanoja se sisältää. Beskrivelsen av ordsamlinga. Hvis du lager en ny ordsamling, legg til en beskrivelse slik at brukere av ordsamlinga vil kunne se hva slags ord den inneholder. Muokkaamasi sanaston nimi. Navnet på ordsamlinga du endrer. Sanaston & nimi: Navn på ordsamling: Poistaa valitun sanan. Fjern det valgte ordet. & Poista sana Fjern ord Luo uuden sanan. Lager et nytt ord & Uusi sana Nytt ord Luettelo sanaston sanoista. Lista over ord i ordsamlinga. Valittu sana. Tässä voit muokata valittua sanaa. Det valgte ordet. Du kan endre det valgte ordet i denne boksen. & Sana: Ord: Valittu vihje. Lisää vihje opasteeksi sanan arvaukseen. Det valgte hintet. Legg til et hint som skal være en hjelp til å gjette riktig ord. & Vihje: Hint: Luo uuden sanaston. Lag en ny ordsamling. Luo & uusi Lag ny Muokkaa valittua sanastoa. Rediger den valgte ordsamlinga. & Muokkaa Rediger Luettelo asennetuista sanastoista. Liste over installerte ordsamlinger. KuvausNAME OF TRANSLATORS BeskrivelseNAME OF TRANSLATORS Ilpo Kantonen, Mikko Piippo, Markku BorénEMAIL OF TRANSLATORS Jørgen GrønlundEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi, mobemu@ gmail. com jorgenhg@ broadpark. no Haluatko tallentaa tekemäsi muutokset? Vil du lagre endringene? Tallenna muutokset - ikkuna Dialogvindu for å lagre endringer KBruch KBruch kjøremåter: Napsauta tätä painiketta vaihtaaksesi vertailumerkkiä. Trykk på denne knappen for å velge tegnet « større enn ». Napsauta tätä painiketta siirtyäksesi seuraavaan tehtävään. Trykk på denne knappen for å velge tegnet « mindre enn ». Napsauta tätä painiketta siirtyäksesi seuraavaan tehtävään. Trykk på denne knappen for å velge likhetstegnet. Napsauta tätä painiketta tarkistaaksesi tuloksesi. Trykk på denne knappen for å hoppe over dette spørsmålet. Tässä harjoituksessa sinun täytyy vertailla kahta annettua jakolaskua. I denne øvelsen skal du sammenligne to gitte brøker. Tässä harjoituksessa sinun täytyy vertailla kahta annettua jakolaskua. I denne øvelsen skal du sammenlikne to gitte brøker ved å velge det rette sammenlikningstegnet. Napsauta tätä painiketta tarkistaaksesi tuloksesi. Trykk på denne knappen for å sjekke resultatene dine. & Uusi & Neste Anna tuloksesi osoittaja Oppgi nevner i svaret Anna tuloksesi nimittäjä Oppgi teller i svaret & Tarkista tehtävä & Sjekk Napsauta tätä painiketta tarkistaaksesi tuloksesi. Trykk på denne knappen for å sjekke resultatet ditt. Knappen virker ikke hvis du ikke har skrevet et svar ennå. Tässä harjoituksessa on tehtävänä muuntaa luku murtoluvuksi. I denne øvelsen skal du gjøre om et tall til en brøk. Tässä harjoituksessa on tehtävänä muuntaa annettu luku murtoluvuksi antamalla sille osoittaja ja nimittäjä. Älä unohda sieventää tulosta! I denne øvelsen skal du gjøre om et tall til en brøk ved å skrive inn en teller og nevner. Ikke glem å forkorte svaret. Napsauta tätä painiketta siirtyäksesi seuraavaan tehtävään. Trykk på denne knappen for å gå til neste oppgave. Syötit 0 jakajaksi. Tämä tarkoittaa nollalla jakamista, joka ei ole sallittua. Tämä tehtävä lasketaan väärin lasketuksi. Du skrev inn 0 som nevner. Dette betyr deling på null, som ikke er lov. Denne oppgaven teller ikke som riktig løst. Syötit oikean vastauksen, mutta et sieventänyt sitä. Anna vastaukset aina sievimmässä muodossa. Tämä tehtävä merkitään väärin lasketuksi. Du oppga riktig resultat, men forkortet ikke. Oppgi alltid forkortede resultater. Denne oppgaven blir regnet som ikke riktig løst. & Seuraava tehtävä Neste 5 5 13 13 17 17 19 19 Lisää alkutekijä 2. Legg til primfaktor 2. Lisää alkutekijä 3. Legg til primfaktor 3. Lisää alkutekijä 5. Legg til primfaktor 5. Lisää alkutekijä 7. Legg til primfaktor 7. Lisää alkutekijä 11. Legg til primfaktor 11. Lisää alkutekijä 13. Legg til primfaktor 13. Lisää alkutekijä 17. Legg til primfaktor 17. Lisää alkutekijä 19. Legg til primfaktor 19. Poistaa viimeksi annetun alkutekijän. Fjerner den sist oppgitte primfaktoren. Tässä harjoituksessa tehtävänäsi on jakaa annettu luku alkutekijöihinsä. I denne øvelsen skal du faktorisere et gitt tall. Tässä harjoituksessa tehtävänäsi on jakaa annettu luku alkutekijöihinsä. Sinun täytyy antaa kaikki luvun alkutekijät. Voit lisätä alkutekijän napsauttamalla sitä vastaavaa painiketta. Valittu alkutekijä näytetään syötekentässä. Älä unohda syöttää kaikkia alkutekijöitä, vaikka alkutekijä esiintyisi useita kertoja!% 1 percentage of% 2 I denne øvelsen skal du faktorisere et gitt tall. Du må skrive alle primfaktorene i tallet. Du kan legge til en primfaktor ved å trykke på den tilsvarende knappen. De valgte primfaktorene vises i innfeltet. Ikke glem å skrive inn alle primfaktorene, selv når de samme gjentas flere ganger. Trykk på « backspace » for å ta vekk den sist oppgitte primfaktoren.% 1 percentage of% 2 Tässä harjoituksessa taytyy ratkaista annettu tehtävä murtoluvuilla. I denne øvelsen skal du løse oppgaver med prosentspørsmål. Kerto - ja jakolasku Multipliser & Uusi Ny@ action go to the main screen & Uusi@ action go to the main screen & Nytt@ action go to the main screen Inserted as% 1 in the message below. Du har nå multiplisert den andre brøken med% 1. Målet vårt er å gjøre alle bitene like store. Forsøk å multiplisere den første brøken med% 2 og den andre med% 3. Inserted as% 1 in the message below. Opi laskemaan murtoluvuilla Lær brøkregning Laskutoimitukset: Spørsmål: Laskutoimitukset: Regnearter: Laskutoimitukset: Valg: Napsauta painiketta nollataksesi tilastot. Oppgi valg for å løse oppgavene. Yhteen - ja vähennyslasku Subtraksjon: Kerto - ja jakolasku Multiplikasjon: Termien lukumäärä Antall ledd: Haluamasi termien lukumäärä Antall ledd du vil ha Valitse murtolukujen laskemisessa käytettävien termien lukumäärä (2, 3, 4 tai 5). Velg antall ledd (2, 3, 4 eller 5) du vil ha for å regne med brøker. Suurin nimittäjä: Største hovednevner: Suurin luku, jonka haluat esiintyvän nimittäjässä Største tallet du kan ha som hovednevner Valitse luku, joka on suurin nimittäjässä esiintyvä luku: 10, 20, 30, 40 tai 50. Velg tallet som skal være maksimum for hovednevneren: 10, 20, 30, 40 eller 50. Vertailu Sammenligning Muunnokset Omgjøring Tekijöihin jako Faktorisering & TehtäväArithmetic Exercise TilbakeArithmetic Exercise Aktiivinen harjoitus. Aktiv øvelse. Tallentaa aktiivisen harjoituksen tyypin. Lagrer den aktive øvelsens type. Ota yhteen - ja vähennyslasku käyttöön Slå på addisjon Ota yhteen - ja vähennyslasku käyttöön tehtävien luonnissa Slå på addisjon i generering av oppgaver. Ota yhteen - ja vähennyslasku käyttöön Slå på subtraksjon Ota yhteen - ja vähennyslasku käyttöön tehtävien luonnissa Slå på addisjon og subtraksjon i generering av oppgaver. Ota yhteen - ja vähennyslasku käyttöön Slå på divisjon Ota yhteen - ja vähennyslasku käyttöön tehtävien luonnissa Slå på divisjon i generering av oppgaver. Ota yhteen - ja vähennyslasku käyttöön Slå på multiplikasjon Ota yhteen - ja vähennyslasku käyttöön tehtävien luonnissa Slå på multiplikasjon i generering av oppgaver. Ota yhteen - ja vähennyslasku käyttöön Slå på multiplikasjon/ divisjon Ota yhteen - ja vähennyslasku käyttöön tehtävien luonnissa Slå på multiplikasjon og divisjon i generering av oppgaver. Termien lukumäärä Antall ledd Aseta murtolukujen lukumäärä tehtävien luontia varten Sett antall brøker i generering av oppgaver. Suurin nimittäjä Største hovednevner Aseta nimittäjän suurin arvo Sett største verdi av hovednevneren. Termien lukumäärä Svar forkortede brøker Oikein ratkaistujen tehtävien määrä Antall oppgaver løst riktig Ratkaistujen tehtävien lukumäärä Antall løste oppgaver Ratkaistujen tehtävien kokonaismäärä Totalt antall løste oppgaver Ratkaistujen tehtävien lukumäärä Antall oppgaver hoppet over Väritä tehtävänäytössä näkyvät luvut Farge på tall i oppgaveviseren Väritä tehtävänäytössä näkyvät laskutoimitusten merkit Farge på operatortegnene i oppgaveviseren Väritä tehtävänäytössä näkyvät murtolukujen viivat Farge på brøkstrekene i oppgaveviseren Tehtävänäytössä käytettävä fontti Skrift brukt i oppgaveviseren Salli tuloksen näyttämisen myös sekalukuna Skrur på visningen også som et blandet tall Sallii/ estää tuloksen näyttämisen erityisessä sekalukumuodossa. Skrur av/ på visningen også som et blandet tall. Luku: & Tall: Vaihda numeroiden väri Forandre fargen på tallene Laskutoimituksen merkki: & operatortegn: Vaihda laskutoimitusten merkkien väri Forandre farge på operatortegnene Murtolukurivi: & Brøkstrek: Vaihda murtolukujen viivojen väri Forandre farge på brøkstrekene Vaihda numeroiden kirjasinNAME OF TRANSLATORS Endre skrifta som brukes på talleneNAME OF TRANSLATORS Mikko Ikola, Marko Grönroos, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Bjørn Steensrud, Matias Hermanrud FjeldEMAIL OF TRANSLATORS ikola@ iki. fi, magi@ iki. fi, ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, mhf@ hex. no Oikein: Riktig! Väärin: Feil! Tämä on tehtyjen tehtävien kokonaismäärä Dette er totalt antall løste oppgaver hittil. Laskutoimitukset: Spørsmål: @ info: status the number of correct answers Oikein: Riktig: @ info: status the number of incorrect answers Väärin: @ info: status the number of skipped answers Feil: @ info: status the number of skipped answers Tämä on tähän asti oikein ratkaistujen tehtävien määrä. Dette er totalt antall riktig løste oppgaver hittil. Tämä on tähän asti väärin ratkaistujen tehtävien määrä. Dette er totalt antall uløste oppgaver hittil. Tämä on tehtyjen tehtävien kokonaismäärä Dette er totalt antall oppgaver hoppet over hittil. Tämä ikkunan osa näyttää tilastotietoja menestyksestä eri harjoituksissa. Denne delen av vinduet viser statistikken. Tämä ikkunan osa näyttää tilastotietoja menestyksestä eri harjoituksissa. Jokainen suorittamasi harjoitus lasketaan. Voit nollata tilastot napsauttamalla alla olevaa painiketta. Jos et halua nähdä tilastoja, käytä vasemmalla näkyvää palkkia kutistaaksesi tämän paneelin kokoa. Denne delen av vinduet viser statistikken. Hver øvelse du gjør telles. Du kan nullstille statistikken ved å trykke på « Ny » - knappen på verktøylinja eller velge « Ny » fra « Fil » - menyen Vaihda murtolukujen viivojen väri Skriv inn heltallsdelen av brøken Tässä harjoituksessa taytyy ratkaista annettu tehtävä murtoluvuilla. I denne øvelsen skal du løse en gitt oppgave med brøker. Tässä harjoituksessa taytyy ratkaista tietokoneen luomia tehtäviä. Sinun tehtävänäsi on antaa jaettava ja jakaja. Voit muuttaa tehtävien vaikeutta työkalurivin valinnoista. Älä unohda sieventää tulosta! I denne øvelsen skal du løse den genererte oppgaven. Du må skrive inn heltallsdelen av brøken og telleren og nevneren. Du kan endre på oppgavens vanskelighetsgrad i vinduet som viser valgene. Ikke glem å forkorte svaret, hvis det er satt som krav. Syötit oikean vastauksen, mutta et sieventänyt sitä. Anna vastaukset aina sievimmässä muodossa. Tämä tehtävä merkitään väärin lasketuksi. Du oppga riktig resultat, men forkortet ikke. Denne oppgaven blir regnet som ikke riktig løst. Syötit oikean vastauksen, mutta et sieventänyt sitä. Anna vastaukset aina sievimmässä muodossa. Tämä tehtävä merkitään väärin lasketuksi. division symbol Du oppga riktig resultat, men ikke som uekte brøk. Denne oppgaven blir regnet som ikke riktig løst. division symbol / / KBruch KBruch Kuvat Figurer Tekstit Tekster MakrotTranslators: what this drgeo file contains MakroerTranslators: what this drgeo file contains Kuva Figur MakroNAME OF TRANSLATORS Makro Yhteensopivuusversio Samhandlings versjon Koordinaattijärjestelmä Koordinatsystem Akselit Akser PakattuTranslators: Not Available KomprimertTranslators: Not Available -% 1 represents Kig version i/ t% 1 represents Kig version % 1 (versiona) % 1 (som versjonen) EiNAME OF TRANSLATORS Nei Vastauksesi on Dine svar var Kysymys Spørsmål Vastauksesi Ditt svar Oikea vastaus Riktig svar Vastasit oikein% 1 kysymykseen% 2 kysymyksestä. Du svarte riktig på% 1 av% 2 spørsmål. Oikeita vastauksia:% 1 /% 2 Riktige svar:% 1 /% 2 & Hyväksy@ item: intable column Question,% 1 is capital name Godta@ item: intable column Question,% 1 is capital name % 1@ info: status % 1@ info: status Valtion% 1 lippu on... @ title % 1s flagg er & # 160; … @ title Valtion% 1 lippu@ title: group Flagg til% 1@ title: group Lippu kuuluu valtiolle: @ option: radio This flag belongs to: Dette flagget tilhører: @ option: radio This flag belongs to: % 1 lipun perusteella % 1 etter flagg & Selaa karttaa & Utforsk kartet Napsauta tässä osassa mitä tahansa kartan aluetta oppiaksesi valtioista. I denne avdelingen kan du trykke venstre museknapp et sted i kartet for å finne ut noe om området Testaa tietosi: Test deg selv: & Alueiden sijainti Regioners & sted Tässä tehtävässä saat alueen nimen vasemmalla ja sinun tulee löytää se kartalta ja napsauttaa hiirellä sitä. I denne utfordringen får du navnet på en del av kartet til venstre under menyen, og du må finne det på kartet og trykke på det & Sijoita alueet kartalle & Plasser regioner i kartet Tässä tehtävässä saat valtion nimen vasemmalla ja sinun tulee sijoittaa se kartalle, I denne utfordringen får du navnet på en region og du må plassere det på kartet & Alueet pääkaupungin perusteella & Regioner etter hovedstad Tässä kyselyssä sinun tulee arvata valtio sen pääkaupungin perusteella I denne spørreleken må du gjette på navn på del av kartet når du vet hovedstaden Alueiden & pääkaupungit & Hovedsteder i regioner Tässä kyselyssä sinun tulee arvata pääkaupunki sen valtion perusteella I denne prøven må du gjette hovedstaden i den gitt del av kartet Alueet & lippujen perusteella Regioner eetter flagg Tässä kyselyssä sinun tulee arvata valtion nimi sen lipun perusteella I denne prøven må du gjette navn på del av kartet når du vet flagget. Valtion lippu & Flagg til regioner Tässä kyselyssä sinun tulee arvata lippu sen valtion nimen perusteela I denne prøven skal du gjette flagget til en del av kartet når du vet navnet & Avaa kartta... & Åpne kart & # 160; … & Zoomaa... & Forstørre / - minske & Alkuperäinen koko & Opprinnelig størrelse & Automaattinen zoomaus & Automatisk forstørre / - minske africa. kgm Ansvarsfraskriving Maputo Kartets opphavsperson Ei voitu avata viimeksi käytettyä karttaa. Virhe tulkittaessa% 1:% 2 Klarte ikke åpne sist brukte kart. Feil ved tolking av% 1:% 2 Nykyistä karttaa ei ole Det er ikke noe gjeldende kart Kysymysten lukumäärä Antall spørsmål Montako kysymystä haluat? (1 -% 1) Hvor mange spørsmål vil du ha? (1 til% 1) & Sijoita% 1 kartalle & Plasser% 1 i kartet Nykyinen kartta:% 1 Gjeldende kart:% 1 Kartat, liput ja käännökset ovat niin mahdollisimman tarkkoja. Kuitenkaan KGeography- ohjelmaa ei ole syytä pitää luotettavana tiedonlähteenä. Kart, flagg, oversettelser osv. er så nøyaktige som deres forfattere kunne få til, men KGeography bør ikke brukes som autoritativ kilde. africa. kgm Dette kartet ble laget av% 1. Maputo Kartets opphav KGeography KGeography Maantiedon opetusohjelma Et læreprogram for geografi © 2004- 2005 Albert Astals Cid © 2004– 2005 Albert Astals Cid Ohjelmoija ja suunnittelija Programmerer og konstruktør Sodipodi lippujen kokoelma Sodipodi flaggsamling Saatu muutamia karttoja@ info Fikk noen flagg derfra@ info Olet löytänyt virheen kartasta. Ole hyvä ja ota yhteys tekijään ja kerro, että kartassa% 1 mikään ei liity väreihin% 2,% 3 ja% 4. @ item Capital name in map popup Du har funnet en feil i et kart. Vennligst kontakt forfatteren og fortell at kartet% 1 ikke har noe assosiert med farge% 2,% 3,% 4. @ item Capital name in map popup Napsauta:% 1@ title Trykk på% 1@ title Sijoita% 1 kartalle % 1 i kartet Valitse käytettävä kartta Velg kart som skal brukes Virhe jäsennyksessä% 1:% 2 Feil ved tolking av% 1:% 2 Virhe jäsennyksessä% 1:% 2 Feil ved tolking Oregonncamerica. kgm Regionersouthkorea. kgm Karttatiedostoa% 1 ei ole olemassa Kartbildefila for% 1 finnes ikke % 1 pääkaupungin perusteella@ title: group % 1 etter hovedstad Lipputiedostoa% 1 ei ole olemassa Flaggbildefila for% 1 finnes ikke Epäkelpo arvo tunnisteessa% 1 Ugyldig verdi i merket% 1 On olemassa jo valtio nimellä% 1 tai valtio samalla värillä kuin% 2 Det finnes allerede enten en kartdel som heter% 1 eller en kartdel med samme farger som% 2 Kartan kuvaustiedoston tulisi alkaa tunnisteella% 1 Fila med kartbeskrivelse må begynne med% 1- merket Tiedostoa% 1 ei voitu avata. Klarte ikke åpne% 1 for lesing. % 1 ei ole olemassa. % 1 finnes ikke. Kartan kuvaustiedoston tulisi alkaa tunnisteella% 1 Fila med kartbeskrivelse må ha et% 1- merke inne i% 2 Kartan kuvaustiedoston tulisi alkaa tunnisteella% 1afghanistan. kgm Fila med kartbeskrivelse må ha nøyaktig ett% 1- merke inne i% 2afghanistan. kgm Afganistanworld. kgm Afghanistanworld. kgm zimbabwe. kgm Provinserzimbabwe. kgm Rajaeurope. kgm Grensezimbabwe_ districts. kgm Iranafrica. kgm Iranworld. kgm Turkmenistanafrica. kgm Turkmenistanworld. kgm Uzbekistanworld. kgm Uzbekistanworld. kgm Tadžikistanworld. kgm Tadsjikistanworld. kgm Kiinaworld. kgm Kinaworld. kgm Pakistanworld. kgm Pakistanworld. kgm Intiaworld. kgm Indiaworld. kgm Badakhshanafghanistan. kgm Badakhshanafghanistan. kgm Fayzabadafghanistan. kgm Fayzabadafghanistan. kgm Badghisafghanistan. kgm Badghisafghanistan. kgm Qala i Nawafghanistan. kgm Qala i Nawafghanistan. kgm Baghlanafghanistan. kgm Baghlanafghanistan. kgm Puli Khumriafghanistan. kgm Puli Khumriafghanistan. kgm Balkhafghanistan. kgm Balkhafghanistan. kgm Mazari Sharifafghanistan. kgm Mazari Sharifafghanistan. kgm Bamiyanafghanistan. kgm Bamiyanafghanistan. kgm Daykundiafghanistan. kgm Daykundiafghanistan. kgm Niliafghanistan. kgm Niliafghanistan. kgm Jowzjanafghanistan. kgm Jowzjanafghanistan. kgm Sheberghanafghanistan. kgm Sheberghanafghanistan. kgm Farahafghanistan. kgm Farahafghanistan. kgm Faryabafghanistan. kgm Faryabafghanistan. kgm Maymanaafghanistan. kgm Maymanaafghanistan. kgm Ghazniafghanistan. kgm Ghazniafghanistan. kgm Ghorafghanistan. kgm Ghorafghanistan. kgm Chaghcharanafghanistan. kgm Chaghcharanafghanistan. kgm Helmandafghanistan. kgm Helmandafghanistan. kgm Lashkar Gahafghanistan. kgm Lashkar Gahafghanistan. kgm Heratafghanistan. kgm Heratafghanistan. kgm Kabulworld. kgm Kabulworld. kgm Kandaharafghanistan. kgm Kandaharafghanistan. kgm Kapisaafghanistan. kgm Kapisaafghanistan. kgm Mahmud- i- Raqiafghanistan. kgm Mahmud- i- Raqiafghanistan. kgm Khostafghanistan. kgm Khostafghanistan. kgm Kunarafghanistan. kgm Kunarafghanistan. kgm afghanistan. kgm Asadabadafghanistan. kgm afghanistan. kgm Kunduzafghanistan. kgm afghanistan. kgm Laghmanafghanistan. kgm afghanistan. kgm Mihtarlamafghanistan. kgm afghanistan. kgm Lowgarafghanistan. kgm afghanistan. kgm Pul- i- Alamafghanistan. kgm afghanistan. kgm Nangarharafghanistan. kgm afghanistan. kgm Jalalabadafghanistan. kgm afghanistan. kgm Nimruzafghanistan. kgm afghanistan. kgm Zaranjafghanistan. kgm afghanistan. kgm Nuristanafghanistan. kgm afghanistan. kgm Kamdishafghanistan. kgm afghanistan. kgm Orūzgānafghanistan. kgm afghanistan. kgm Tarin Kowtafghanistan. kgm afghanistan. kgm Paktiaafghanistan. kgm afghanistan. kgm Gardezafghanistan. kgm afghanistan. kgm Paktikaafghanistan. kgm afghanistan. kgm Sharanafghanistan. kgm afghanistan. kgm Panjshirafghanistan. kgm afghanistan. kgm Bazarakafghanistan. kgm afghanistan. kgm Parwanafghanistan. kgm afghanistan. kgm Charikarafghanistan. kgm afghanistan. kgm Samanganafghanistan. kgm afghanistan. kgm Aybakafghanistan. kgm afghanistan. kgm Sar- e Polafghanistan. kgm afghanistan. kgm Takharafghanistan. kgm afghanistan. kgm Taloqanafghanistan. kgm afghanistan. kgm Wardakafghanistan. kgm afghanistan. kgm Meydan Shahrafghanistan. kgm afghanistan. kgm Zabulafghanistan. kgm africa. kgm Qalatafrica. kgm Afrikkaafrica. kgm Afrikaworld_ continents. kgm Charlestonworld. kgm Landworld. kgm Vesistöafrica. kgm Vannzimbabwe_ districts. kgm Etelä- Afrikkaafrica. kgm Ikke Afrikaafrica. kgm Algeriaworld. kgm Algerieworld. kgm Algerworld. kgm Algierworld. kgm Angolaworld. kgm Angolaworld. kgm Luandaworld. kgm Luandaworld. kgm Beninworld. kgm Beninworld. kgm Porto Novoafrica. kgm Porto Novoafrica. kgm Botswanaworld. kgm Botswanaworld. kgm Gaboroneworld. kgm Gaboroneworld. kgm Burkina Fasoafrica. kgm Burkina Fasoworld. kgm Ouagadougouafrica. kgm Ouagadougouworld. kgm Burundiafrica. kgm Burundiworld. kgm Bujumburaworld. kgm Bujumburaworld. kgm Kamerunworld. kgm Kamerunworld. kgm Yaoundéafrica. kgm Yaoundéworld. kgm europe. kgm Kapp Verdeafrica. kgm Pariisiafrica. kgm Praiaafrica. kgm Keski- Afrikan tasavaltaworld. kgm Den sentralafrikanske republikkworld. kgm Banguiworld. kgm Banguiworld. kgm Tsadworld. kgm Tsjadworld. kgm N' Djamenaafrica. kgm N' Djamenaworld. kgm Kairoafrica. kgm Comoafrica. kgm Monroviaafrica. kgm Moroniafrica. kgm Norsunluurannikkoafrica. kgm Elfenbenskystenworld. kgm Yamoussoukroworld. kgm Yamoussoukroworld. kgm Kongon demokraattinen tasavaltaafghanistan. kgm Kongozaire2006. kgm Kinshasazaire2006. kgm Kinshasazaire2006. kgm Djiboutiworld. kgm Djiboutiworld. kgm Egyptiworld. kgm Egyptworld. kgm Kairoworld. kgm Kairoworld. kgm Päiväntasaajan Guineaworld. kgm Ekvatorial- Guineaworld. kgm Malaboworld. kgm Malaboworld. kgm Eritreaworld. kgm Eritreaworld. kgm Asmaraworld. kgm Asmaraworld. kgm Etiopiaworld. kgm Etiopiaworld. kgm Addis Ababaafrica. kgm Addis Abebaworld. kgm Gabonafrica. kgm Gabonworld. kgm Librevilleworld. kgm Librevilleworld. kgm Sambiaafrica. kgm Gambiaafrica. kgm Banjulafrica. kgm Banjulworld. kgm Ghanaworld. kgm Ghanaworld. kgm Accraworld. kgm Accraworld. kgm Guineaworld. kgm Guineaworld. kgm Conakryafrica. kgm Conakryworld. kgm Guinea- Bissauafrica. kgm Guinea- Bissauworld. kgm Bissauworld. kgm Bissauworld. kgm Keniaworld. kgm Kenyaworld. kgm Nairobiworld. kgm Nairobiworld. kgm Lesothoworld. kgm Lesothoworld. kgm Maseruworld. kgm Maseruworld. kgm Liberiaworld. kgm Liberiaworld. kgm Monrovaworld. kgm Monroviaworld. kgm Libyaworld. kgm Libyaworld. kgm Tripoliworld. kgm Tripolisworld. kgm Madagaskarworld. kgm Madagaskarworld. kgm Antananarivoafrica. kgm Antananarivoworld. kgm Malawiafrica. kgm Malawiworld. kgm Lilongweafrica. kgm Lilongweworld. kgm Maliafrica. kgm Maliworld. kgm Bamakoafrica. kgm Bamakoworld. kgm Mauritaniaafrica. kgm Mauritaniaworld. kgm Nouakchottworld. kgm Nouakchottworld. kgm Mauritaniaafrica. kgm Mauritiusafrica. kgm Porto Novoafrica. kgm Port Louisafrica. kgm Marokkoworld. kgm Marokkoworld. kgm Rabatafrica. kgm Rabatworld. kgm Mosanbikafrica. kgm Mosambikworld. kgm Maputoworld. kgm Maputoworld. kgm Namibiaworld. kgm Namibiaworld. kgm Windhoekworld. kgm Windhoekworld. kgm Nigeriaworld. kgm Nigerworld. kgm Niameyworld. kgm Niameyworld. kgm Nigeriaworld. kgm Nigeriaworld. kgm Abujaafrica. kgm Abujaworld. kgm Kongon tasavaltaafrica. kgm Republikken Kongoworld. kgm Brazzavilleworld. kgm Brazzavilleworld. kgm Ruandaworld. kgm Rwandaworld. kgm Kigaliworld. kgm Kigaliworld. kgm Senegalworld. kgm Senegalworld. kgm Dakarworld. kgm Dakarworld. kgm australia. kgm Seychelleneafrica. kgm canada. kgm Victoriacanada. kgm Sierra Leoneworld. kgm Sierra Leoneworld. kgm Freetownworld. kgm Freetownworld. kgm Somaliaworld. kgm Somaliaworld. kgm Mogadishuworld. kgm Mogadishuworld. kgm Etelä- Afrikkaworld. kgm Sør- Afrikaworld. kgm Liberiaafrica. kgm Pretoriaafrica. kgm Sudanworld. kgm Sudanworld. kgm Khartoumafrica. kgm Khartoumworld. kgm Swazimaaafrica. kgm Swazilandworld. kgm Mbabaneworld. kgm Mbabaneworld. kgm africa. kgm São Tomé og Príncipeafrica. kgm africa. kgm São Toméafrica. kgm Tansaniaworld. kgm Tanzaniaworld. kgm Dodomaafrica. kgm Dodomaworld. kgm Togoafrica. kgm Togoworld. kgm Loméafrica. kgm Loméworld. kgm Tunisiaafrica. kgm Tunisiaworld. kgm Tunisafrica. kgm Tunisworld. kgm Ugandaafrica. kgm Ugandaworld. kgm Kampalaafrica. kgm Kampalaworld. kgm Länsi- Saharaafrica. kgm Vest- Saharaworld. kgm africa. kgm El Aaiúnafrica. kgm Sambiaafrica. kgm Zambiaworld. kgm Lusakagreece. kgm Lusakazambia_ provinces. kgm Zimbabwezimbabwe. kgm Zimbabwezimbabwe. kgm Hararealbania_ districts. kgm Hararezimbabwe_ districts. kgm Marylandworld. kgm Kanariøyene (Spania) africa. kgm La Pazspain_ provinces. kgm Las Palmasspain_ provinces. kgm Portugaligermany. kgm Madeira (Portugal) africa. kgm Münchenusa. kgm Funchalportugal_ regions. kgm San Marinousa. kgm Réunion (Frankrike) africa. kgm Santa Feafrica. kgm Saint Denisafrica. kgm usa. kgm Sankt Helena (UK) africa. kgm Charlestonalbania_ districts. kgm Jamestownalbania_ districts. kgm Albania (alueet) albania_ districts. kgm Albania (distrikter) albania_ districts. kgm Alueetafghanistan. kgm Distrikterzimbabwe_ districts. kgm Ei Albaniaaalbania_ prefectures. kgm Ikke Albaniaalbania_ prefectures. kgm albania_ prefectures. kgm Beratalbania_ prefectures. kgm Bulqizëalbania_ districts. kgm Bulqizëalbania_ districts. kgm Delvinëalbania_ districts. kgm Delvinëalbania_ districts. kgm Devollalbania_ districts. kgm Devollalbania_ districts. kgm albania_ prefectures. kgm Dibëralbania_ prefectures. kgm Durrësalbania_ districts. kgm Durrësalbania_ districts. kgm albania_ prefectures. kgm Elbasanalbania_ prefectures. kgm albania_ prefectures. kgm Fieralbania_ prefectures. kgm albania_ prefectures. kgm Gjirokastëralbania_ prefectures. kgm albania_ districts. kgm Gramshalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Hasalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Kavajëalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Kolonjëalbania_ districts. kgm albania_ prefectures. kgm Korçëalbania_ prefectures. kgm albania_ districts. kgm Krujëalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Kuçovëalbania_ districts. kgm albania_ prefectures. kgm Kukësalbania_ prefectures. kgm albania_ districts. kgm Kurbinalbania_ districts. kgm albania_ prefectures. kgm Lezhëalbania_ prefectures. kgm albania_ districts. kgm Librazhdalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Lushnjëalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Malësi e Madhealbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Mallakastëralbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Matalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Mirditëalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Peqinalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Përmetalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Pogradecalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Pukëalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Sarandëalbania_ districts. kgm albania_ prefectures. kgm Shkodëralbania_ prefectures. kgm albania_ districts. kgm Skraparalbania_ districts. kgm europe. kgm Tepelenëalbania_ districts. kgm Tiranaalbania_ districts. kgm Tiranëalbania_ districts. kgm albania_ districts. kgm Tropojëalbania_ districts. kgm africa. kgm Vlorëalgeria. kgm Albania (prefektuurit) albania_ prefectures. kgm Albania (Prefekturer) albania_ prefectures. kgm Prefektuuritjapan. kgm Prefekturerjapan. kgm albania_ prefectures. kgm Peshkopialbania_ prefectures. kgm albania_ prefectures. kgm Durrèsalbania_ prefectures. kgm Tiranaaustria. kgm Tiranaworld. kgm Algeriaarmenia. kgm Ikke Algeriealgeria. kgm Araratalgeria. kgm Adraralgeria. kgm algeria. kgm Aïn Deflaalgeria. kgm africa. kgm Aïn Témouchentalgeria. kgm Ankaraworld. kgm Ankaraalgeria. kgm Brasiliaeurope. kgm Bastiaalgeria. kgm Bukarestalgeria. kgm Bucurestialgeria. kgm africa. kgm algeria. kgm Bissauworld. kgm Biskraalgeria. kgm Boliviaalgeria. kgm Blidaalgeria. kgm world. kgm Bordj Bou Arréridjalgeria. kgm Boliviaalgeria. kgm Bouiraalgeria. kgm world. kgm Boumerdèsalgeria. kgm Chileafrica. kgm Chlefalgeria. kgm Rannikkoalgeria. kgm Constantinealgeria. kgm algeria. kgm Djelfaalgeria. kgm algeria. kgm El Bayadhalgeria. kgm algeria. kgm El Ouedalgeria. kgm algeria. kgm El Tarfalgeria. kgm japan. kgm Ghardaïaalgeria. kgm Guineausa. kgm Guelmaalgeria. kgm Illinoisgermany. kgm Illizialgeria. kgm Kielalgeria. kgm Jijelalgeria. kgm asia. kgm Khenchelaalgeria. kgm Hanoieurope. kgm Laghouatalgeria. kgm Madriditaly. kgm Médéaalgeria. kgm Milanousa. kgm Milaalgeria. kgm Montanaitaly. kgm Mostaganemalgeria. kgm Milanoafrica. kgm M' Silaalgeria. kgm Dakarasia. kgm Muaskaralgeria. kgm Manamaafghanistan. kgm Naamaalgeria. kgm Iranafrica. kgm Oranalgeria. kgm Hararealgeria. kgm Ouarglaalgeria. kgm usa. kgm Oum el- Bouaghialgeria. kgm Atlantaafrica. kgm Relizanealgeria. kgm Somaliaalgeria. kgm Saidaalgeria. kgm algeria. kgm Sétifalgeria. kgm algeria. kgm Sidi Bel Abbesalgeria. kgm asia. kgm Skikdaalgeria. kgm Etelä- Koreausa. kgm Souk Ahrasalgeria. kgm Tallahasseegreece. kgm Tamanghassetalgeria. kgm Tessaliaafrica. kgm Tébessaalgeria. kgm Khartoumalgeria. kgm Tiaretalgeria. kgm albania_ prefectures. kgm Tindoufalgeria. kgm Tiranaalgeria. kgm Tipasaalgeria. kgm algeria. kgm Tissemsiltalgeria. kgm africa. kgm Tizi Ouzoualgeria. kgm Jemenandorra. kgm Tlemcenandorra. kgm Andorraworld. kgm Andorraworld. kgm Piirikunnatjamaica. kgm Soknjamaica. kgm Espanjaafrica. kgm Spaniaworld. kgm Ranskaworld. kgm Frankrikeworld. kgm world. kgm Andorra la Vellaworld. kgm andorra. kgm La Massanaandorra. kgm andorra. kgm Ordinoandorra. kgm andorra. kgm Canilloandorra. kgm andorra. kgm Encampandorra. kgm andorra. kgm Escaldes- Engordanyandorra. kgm italyprovince. kgm Sant Julià de Lòriaangola_ provinces. kgm Italian maakunnatafghanistan. kgm Angola (provinser) angola_ provinces. kgm Italian maakunnatasia. kgm Ikke Angola (provinser) angola_ provinces. kgm Beijingafrica. kgm Bengoangola_ provinces. kgm Kairoworld. kgm Caxitoangola_ provinces. kgm Venezuelaangola_ provinces. kgm Benguelaangola_ provinces. kgm Kysymyscanada. kgm Kuitoangola_ provinces. kgm Kanadaangola_ provinces. kgm Cabindaangola_ provinces. kgm usa. kgm Cuando Cubangoangola_ provinces. kgm Maineafrica. kgm Menongueangola_ provinces. kgm Ghanaafrica. kgm Cuanza Norteangola_ provinces. kgm Jordaniacanada. kgm Ndalatandoangola_ provinces. kgm KanadaNAME OF TRANSLATORS Cuanza Sulangola_ provinces. kgm Ilpo Kantonenncamerica. kgm Sumbeangola_ provinces. kgm Kuubaafghanistan. kgm Cuneneangola_ provinces. kgm Intiaafrica. kgm Ondjivaangola_ provinces. kgm Gabonusa. kgm Huamboangola_ provinces. kgm Helenaafrica. kgm Huílaangola_ provinces. kgm Libanonafrica. kgm Lubangoangola_ provinces. kgm africa. kgm Lunda Norteangola_ provinces. kgm Luandaafrica. kgm Lucapaangola_ provinces. kgm Luandaasia. kgm Lunda Sulangola_ provinces. kgm Bahrainafrica. kgm Saurimoangola_ provinces. kgm Mbabaneafrica. kgm Malanjeangola_ provinces. kgm Namibiausa. kgm Namibeangola_ provinces. kgm Meksikoafrica. kgm Moxicoangola_ provinces. kgm Luandaangola_ provinces. kgm Luenaangola_ provinces. kgm europe. kgm Uígeangola_ provinces. kgm Zagrebafrica. kgm Zaireangola_ provinces. kgm argentina. kgm Mbanza Congoargentina. kgm Argentiinaworld. kgm Argentinaworld. kgm Ei Argentiinassaargentina. kgm Ikke Argentinaargentina. kgm Buenos Aires (kaupunki) argentina. kgm Buenos Aires (by) argentina. kgm Buenos Airesworld. kgm Buenos Airesworld. kgm La Plataargentina. kgm La Plataargentina. kgm argentina. kgm Catamarcaargentina. kgm argentina. kgm San Fernando del Valle de Catamarcaargentina. kgm argentina. kgm Chacoargentina. kgm argentina. kgm Resistenciaargentina. kgm Augustaafghanistan. kgm Chubutwaters_ world- class. kgm argentina. kgm Rawsonargentina. kgm Koloradospain_ provinces. kgm Córdobaspain_ provinces. kgm argentina. kgm Corrientesargentina. kgm argentina. kgm Entre Ríosargentina. kgm argentina. kgm Paranáargentina. kgm argentina. kgm Formosaargentina. kgm argentina. kgm Jujuyargentina. kgm argentina. kgm San Salvador de Jujuyargentina. kgm argentina. kgm La Pampaargentina. kgm Santa Feguatemala. kgm Santa Rosaguatemala. kgm Romaniaspain_ provinces. kgm La Riojaspain_ provinces. kgm argentina. kgm Mendozaargentina. kgm Madisonparaguay. kgm Misionesparaguay. kgm argentina. kgm Posadasargentina. kgm argentina. kgm Neuquénargentina. kgm uruguay. kgm Río Negrouruguay. kgm argentina. kgm Viedmaargentina. kgm argentina. kgm Saltaargentina. kgm San Marinoeurope. kgm San Juanpuertorico. kgm argentina. kgm San Luisargentina. kgm Santa Fephilippines. kgm Santa Cruzphilippines. kgm argentina. kgm Río Gallegosargentina. kgm Santa Feusa. kgm Santa Feusa. kgm argentina. kgm Santiago del Esteroargentina. kgm argentina. kgm Tierra del Fuegoargentina. kgm argentina. kgm Ushuaiaargentina. kgm argentina. kgm Tucumánargentina. kgm asia. kgm San Miguel de Tucumánarmenia. kgm Armeniaworld. kgm Armeniaworld. kgm armenia. kgm Van- sjøenarmenia. kgm armenia. kgm Sevan- sjøenarmenia. kgm Azerbaidžanworld. kgm Aserbajdsjanworld. kgm Georgiaworld. kgm Georgiaworld. kgm Turkkiafrica. kgm Tyrkiaworld. kgm Aragatsotnarmenia. kgm Aragatsotnarmenia. kgm Ashtarakarmenia. kgm Ashtarakarmenia. kgm Araratworld. kgm Araratarmenia. kgm Argentiinaafrica. kgm Artashatarmenia. kgm Asmaraarmenia. kgm Armavirarmenia. kgm europe. kgm Gegharkunikarmenia. kgm Bulgariaarmenia. kgm Gavararmenia. kgm armenia. kgm Kotaykarmenia. kgm armenia. kgm Hrazdanarmenia. kgm armenia. kgm Loriarmenia. kgm armenia. kgm Vanadzorarmenia. kgm armenia. kgm Shirakarmenia. kgm armenia. kgm Gyumriarmenia. kgm armenia. kgm Syunikarmenia. kgm armenia. kgm Kapanarmenia. kgm armenia. kgm Tavusharmenia. kgm armenia. kgm Ijevanarmenia. kgm armenia. kgm Vayots Dzorarmenia. kgm armenia. kgm Yeghegnadzorarmenia. kgm Jerevanworld. kgm Jerevanworld. kgm Aasiabelarus. kgm Asiaworld_ continents. kgm Venäjäworld. kgm Russlandworld. kgm Moskovaworld. kgm Moskvaworld. kgm Ankaraworld. kgm Ankaraworld. kgm Tehranworld. kgm Teheranworld. kgm Irakafrica. kgm Irakworld. kgm Bagdadworld. kgm Bagdadworld. kgm Israelafrica. kgm Israelworld. kgm Jerusalemworld. kgm Jerusalemworld. kgm Jordaniaafrica. kgm Jordanworld. kgm Ammanworld. kgm Ammanworld. kgm Kuwaitafrica. kgm Kuwaitworld. kgm Kuwaitworld. kgm Kuwait Cityworld. kgm Libanonafrica. kgm Libanonworld. kgm Beirutworld. kgm Beirutworld. kgm Qatarafrica. kgm Qatarworld. kgm Dohaafrica. kgm Dohaworld. kgm Saudi Arabiaafrica. kgm Saudi- Arabiaworld. kgm Riadworld. kgm Riyadhworld. kgm Syyriaafrica. kgm Syriaworld. kgm Damascusworld. kgm Damaskusworld. kgm Arabiemiirikunnatafrica. kgm De forente Arabiske Emiraterworld. kgm Abu Dhabiasia. kgm Abu Dhabi Cityworld. kgm Omanasia. kgm Omanworld. kgm Masqatafrica. kgm Muscatworld. kgm Länsirantaafrica. kgm Vestbreddenworld. kgm Jemen@ title Jemenyemen. kgm Sanaáafrica. kgm Sana' aworld. kgm Ukrainaworld. kgm Ukrainaworld. kgm Beijingworld. kgm Beijingworld. kgm New Delhiworld. kgm New Delhiworld. kgm Sri Lankaworld. kgm Sri Lankaworld. kgm world. kgm Colombo og Sri Jayewardenepuraworld. kgm Mongoliaworld. kgm Mongoliaworld. kgm Ulan Baatorworld. kgm Ulaanbaatarworld. kgm Kazakhstanworld. kgm Kasakhstanworld. kgm Astanaworld. kgm Astanaworld. kgm Japaniasia. kgm Japanworld. kgm Tokioworld. kgm Tokyoworld. kgm Myanmarworld. kgm Myanmarworld. kgm asia. kgm Naypyidawworld. kgm Nepalworld. kgm Nepalworld. kgm Katmanduasia. kgm Katmanduworld. kgm Bhutanasia. kgm Bhutanworld. kgm Thimphuworld. kgm Thimphuworld. kgm Indonesiaworld. kgm Indonesiaworld. kgm Jakartaworld. kgm Jakartaworld. kgm Malasiaworld. kgm Malaysiaworld. kgm Kuala Lumpurworld. kgm Kuala Lumpurworld. kgm Bangladeshworld. kgm Bangladeshworld. kgm Dhakaworld. kgm Dhakaworld. kgm Bakuworld. kgm Bakuworld. kgm Bahrainworld. kgm Bahrainworld. kgm Manamaasia. kgm Manamaworld. kgm Tbilisiworld. kgm Tbilisiworld. kgm Ašgabatworld. kgm Ashgabatworld. kgm Taškentworld. kgm Tashkentworld. kgm Kirgisiaworld. kgm Kirgisistanworld. kgm Biškekworld. kgm Bishkekworld. kgm Dušanbeworld. kgm Dushanbeworld. kgm Islamabadworld. kgm Islamabadworld. kgm Laosworld. kgm Laosworld. kgm Vientianeworld. kgm Vientianeworld. kgm Kambodžaasia. kgm Kambodsjaworld. kgm Phnom Penhworld. kgm Phnom Penhworld. kgm Bruneiasia. kgm Bruneiworld. kgm Bandar Seri Begawanworld. kgm Bandar Seri Begawanworld. kgm Filippiinitworld. kgm Filippineneworld. kgm Manilaworld. kgm Manilaworld. kgm Thaimaaworld. kgm Thailandworld. kgm Bangkokworld. kgm Bangkokworld. kgm Vietnamworld. kgm Vietnamworld. kgm Hanoiworld. kgm Hanoiworld. kgm Taiwanchina. kgm Taiwanchina. kgm Taipeiworld. kgm Taipeiworld. kgm Singaporeworld. kgm Singaporeworld. kgm Pohjois- Koreaafghanistan. kgm Nord- Koreanorth_ korea. kgm Pjongjang world. kgm Pyongyangworld. kgm Etelä- Koreachina. kgm Sør- Koreachina. kgm Soulworld. kgm Seoulworld. kgm Itä- Timorworld. kgm Øst- Timorworld. kgm Diliasia. kgm Diliworld. kgm Papua- Uusi- Guineaworld. kgm Papua Ny- Guineaworld. kgm Australiaworld. kgm Australiaworld. kgm Kyprosafrica. kgm Kyprosworld. kgm africa. kgm Statervenezuela. kgm Ei Australiaaaustralia. kgm Ikke Australiaaustralia. kgm Rannikkoafrica. kgm Kystusa. kgm Australian pääkaupunkiterritorioworld. kgm Austalsk hovedstadsterritorieaustralia. kgm Canberraworld. kgm Canberraworld. kgm New South Walesaustralia. kgm New South Walesaustralia. kgm Sydneyaustralia. kgm Sydneyaustralia. kgm Melbourneaustralia. kgm Melbourneaustralia. kgm Queenslandaustralia. kgm Queenslandaustralia. kgm australia. kgm Brisbaneaustralia. kgm Etelä- Australiaaustralia. kgm Sør- Australiaaustralia. kgm Adelaideaustralia. kgm Adelaideaustralia. kgm Länsi- Australiaaustralia. kgm Vest- Australiaaustralia. kgm Perthgreat- britain_ counties. kgm Perthgreat- britain_ counties. kgm Tasmaniaaustralia. kgm Tasmaniaaustralia. kgm australia. kgm Hobartaustralia. kgm australia. kgm Nord- territorietaustralia. kgm Darwinaustria. kgm Darwinaustria. kgm Itävaltaaustria. kgm Østerrikeworld. kgm Ei Itävaltaaaustria. kgm Ikke Østerrikeaustria. kgm Viennaeurope. kgm Wienworld. kgm Burgenlandaustria. kgm Burgenlandaustria. kgm Eisenstadtaustria. kgm Eisenstadtaustria. kgm Steiermarkafrica. kgm Styriaslovenia_ traditional. kgm Grazaustria. kgm Grazaustria. kgm Kärntenafrica. kgm Carinthiaslovenia_ traditional. kgm Klagenfurtaustria. kgm Klagenfurtaustria. kgm Tirolaustria. kgm Tyrolaustria. kgm Innsbruckaustria. kgm Innsbruckaustria. kgm Vorarlbergaustria. kgm Vorarlbergaustria. kgm Bregenzaustria. kgm Bregenzaustria. kgm Salzburgaustria. kgm Salzburgaustria. kgm Ylä- Itävaltaaustria. kgm Øvre Østerrikeaustria. kgm Linzaustria. kgm Linzaustria. kgm Ala- Itävaltaaustria. kgm Nedre Østerrikeaustria. kgm St. Pöltenarmenia. kgm St. Pöltenazerbaijan. kgm Oregonafghanistan. kgm Rayonsazerbaijan. kgm Azerbaidžanazerbaijan. kgm Ikke Aserbajdsjanazerbaijan. kgm asia. kgm Absheronazerbaijan. kgm Ašgabatafrica. kgm Agjabadiazerbaijan. kgm Luandaafrica. kgm Agdamazerbaijan. kgm Luandaasia. kgm Agdashazerbaijan. kgm Astanaazerbaijan. kgm Agstafaazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Agsuazerbaijan. kgm armenia. kgm Ali Bayramli byazerbaijan. kgm Ashtaraklatvia. kgm Ashtarakazerbaijan. kgm Riika (kaupunki) greece. kgm Baku byhttp: // 64. 15. 76. 197/ modules/ 1. gifazerbaijan. kgm Balkanasia. kgm Balakanazerbaijan. kgm Bagdadafghanistan. kgm Bardaazerbaijan. kgm Baghlaneurope. kgm Beylaganazerbaijan. kgm Bratislavaazerbaijan. kgm Bilasuvarazerbaijan. kgm asia. kgm Jabrayilazerbaijan. kgm Japaniazerbaijan. kgm Jalilabadazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Dashkasanazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Davachiazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Fizuliazerbaijan. kgm usa. kgm Gadabayazerbaijan. kgm Oklahomaasia. kgm Ganja byazerbaijan. kgm Georgiaasia. kgm Goranboyazerbaijan. kgm Dohabelgium. kgm Goychayazerbaijan. kgm Hainautazerbaijan. kgm Hajigabulazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Imishliazerbaijan. kgm africa. kgm Ismailliazerbaijan. kgm Kampalaafghanistan. kgm Kalbajarazerbaijan. kgm Kunarusa. kgm Kurdamirazerbaijan. kgm Michigan- järviasia. kgm Lachinazerbaijan. kgm Ankarausa. kgm Lankaranazerbaijan. kgm Oklahomaafrica. kgm Lankaran byazerbaijan. kgm Liberiausa. kgm Lerikazerbaijan. kgm Nashvilleazerbaijan. kgm Masallyazerbaijan. kgm world. kgm Mingachevir byazerbaijan. kgm Guatemalaafrica. kgm Naftalan byazerbaijan. kgm Malaboazerbaijan. kgm Neftchalaazerbaijan. kgm africa. kgm Oguzazerbaijan. kgm Kampalaafghanistan. kgm Qabalaazerbaijan. kgm Balkhasia. kgm Qakhazerbaijan. kgm Kazakhstan Qazakhazerbaijan. kgm Kysymysncamerica. kgm Qobustanazerbaijan. kgm Kuubaasia. kgm Qubaazerbaijan. kgm Jerusalemazerbaijan. kgm Qubadliazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Qusarazerbaijan. kgm africa. kgm Saatlyazerbaijan. kgm Saudi Arabiaasia. kgm Sabirabadazerbaijan. kgm Bahrainitaly. kgm Shakiazerbaijan. kgm Sisiliagermany. kgm Shaki byazerbaijan. kgm Saarlandafrica. kgm Salyanazerbaijan. kgm Ghanaeurope. kgm Shamakhiazerbaijan. kgm Riikaazerbaijan. kgm Shamkirazerbaijan. kgm africa. kgm Samukhazerbaijan. kgm Swazimaaasia. kgm Siazanazerbaijan. kgm Kuwaitafrica. kgm Sumqayit byazerbaijan. kgm Sudanazerbaijan. kgm Shushaazerbaijan. kgm africa. kgm Shusha byazerbaijan. kgm Qatarazerbaijan. kgm Tartarazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Tovuzazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Ujarazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Khachmazazerbaijan. kgm africa. kgm Khankendi byazerbaijan. kgm Kampalaazerbaijan. kgm Khanlarazerbaijan. kgm africa. kgm Khiziazerbaijan. kgm Kigaliazerbaijan. kgm Khojaliazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Khojavendazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Yardymliazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Yevlakhazerbaijan. kgm asia. kgm Yevlakh byazerbaijan. kgm Manilaazerbaijan. kgm Zangilanazerbaijan. kgm afghanistan. kgm Zaqatalaazerbaijan. kgm Faryabasia. kgm Zardabazerbaijan. kgm Bakuazerbaijan. kgm Babekazerbaijan. kgm africa. kgm Julfaazerbaijan. kgm Kigaliworld. kgm Kangarliazerbaijan. kgm Vatikaaniazerbaijan. kgm Nakhichevan byazerbaijan. kgm africa. kgm Ordubadazerbaijan. kgm Harareazerbaijan. kgm Sadarakazerbaijan. kgm azerbaijan. kgm Shakhbuzazerbaijan. kgm asia. kgm Sharurbangladesh. kgm Madisonafghanistan. kgm Inndelingerbangladesh. kgm Bangladeshitaly. kgm Ikke Bangladeshbangladesh. kgm Baribangladesh. kgm Barisabangladesh. kgm asia. kgm Chittagongbangladesh. kgm Kunarasia. kgm Khulnabangladesh. kgm Taškentbangladesh. kgm Rajshahibangladesh. kgm belarus. kgm Sylhetbelarus. kgm Valko- Venäjäeurope. kgm Hviterusslandworld. kgm Ei Valkovenäjääbelarus. kgm Ikke Hviterusslandbelarus. kgm Minsk (kaupunki) belarus. kgm Minsk (by) belarus. kgm Brestbelarus. kgm Brestbelarus. kgm belarus. kgm Homyelbelarus. kgm belarus. kgm Hrodnabelarus. kgm belarus. kgm Mahilyowbelarus. kgm Minsk (oblast) belarus. kgm Minsk( Oblast) belarus. kgm belgium. kgm Vitebskbelgium. kgm Belgiaeurope. kgm Belgiaworld. kgm Ei Belgiaabelgium. kgm Ikke Belgiabelgium. kgm Antverpenbelgium. kgm Antwerpenbelgium. kgm Brysseleurope. kgm Brusselworld. kgm belgium. kgm Flamsk Brabantbelgium. kgm belgium. kgm Louvainbelgium. kgm Länsi- Flanderibelgium. kgm Vest- Flandernbelgium. kgm Bruggebelgium. kgm Bruggebelgium. kgm Itä- Flanderibelgium. kgm Øst- Flandernbelgium. kgm Gentbelgium. kgm Ghentbelgium. kgm netherlands. kgm Limburgnetherlands. kgm belgium. kgm Hasseltbelgium. kgm belgium. kgm Vallonsk Brabantbelgium. kgm belgium. kgm Wavrebelgium. kgm Hainautbelgium. kgm Hainautbelgium. kgm belgium. kgm Monsbelgium. kgm Liegeeurope. kgm Liegebelgium. kgm Luxemburgeurope. kgm Luxemburgworld. kgm belgium. kgm Arlonbelgium. kgm belize. kgm Namurbelize. kgm world. kgm Belizeworld. kgm Ei Belizeäbelize. kgm Ikke Belizebelize. kgm Belizen aluebelize. kgm Belize- distriktetbelize. kgm Belize Citybelize. kgm Belize Bybelize. kgm Cayobelize. kgm Cayo- distriktetbelize. kgm belize. kgm San Ignaciobelize. kgm belize. kgm Corozal- distriktetbelize. kgm belize. kgm Corozal bybelize. kgm belize. kgm Orange Walk- distriktetbelize. kgm belize. kgm Orange Walk bybelize. kgm belize. kgm Stann Creek- distriktbelize. kgm belize. kgm Dangrigabelize. kgm belize. kgm Toledo- distriktbelize. kgm asia. kgm Punta Gordabhutan. kgm Bhutanasia. kgm Ikke Bhutanbhutan. kgm Bhutanusa. kgm Bumthangbhutan. kgm Augustaafrica. kgm Chukhabhutan. kgm Ugandaafrica. kgm Daganabhutan. kgm Ghanaafrica. kgm Gasabhutan. kgm Harareafrica. kgm Haabhutan. kgm Lusakaworld. kgm Lhuntsebhutan. kgm Monacoeurope. kgm Mongarbhutan. kgm Pariisibhutan. kgm Parobhutan. kgm africa. kgm Pemagatshelbhutan. kgm Lusakabhutan. kgm Punakhabhutan. kgm australia. kgm Samdrup Jongkharbhutan. kgm Osavaltiotafrica. kgm Samtsebhutan. kgm Espanjaasia. kgm Sarpangbhutan. kgm Taiwanusa. kgm Trashigangbhutan. kgm Washingtonworld. kgm Trashiyangstebhutan. kgm Tongaalbania_ prefectures. kgm Trongsabhutan. kgm Tiranabhutan. kgm Tsirangbhutan. kgm asia. kgm Wangdue Phodrangbhutan. kgm Pekingworld. kgm Zhemgangbolivia. kgm Boliviaworld. kgm Boliviaworld. kgm africa. kgm Departementeruruguay. kgm Boliviaafrica. kgm Ikke Boliviabolivia. kgm Beninusa. kgm Benibolivia. kgm Virginiausa. kgm Trinidaduruguay. kgm bolivia. kgm Chuquisacabolivia. kgm venezuela. kgm Sucrevenezuela. kgm world. kgm Cochabambabolivia. kgm La Pazworld. kgm La Pazworld. kgm europe. kgm Orurobolivia. kgm Puolausa. kgm Pandobolivia. kgm Columbiabolivia. kgm Cobijabolivia. kgm usa. kgm Potosíbolivia. kgm Taiwaneurope. kgm Tarijabosnia- herzegovina. kgm Bosnia- Herzegovinausa. kgm Bosnia og Herzegovinabosnia- herzegovina. kgm Kaliforniaafghanistan. kgm Kantonerswitzerland. kgm Bosnia- Herzegovinabosnia- herzegovina. kgm Ikke Bosnia og Herzegovinabosnia- herzegovina. kgm bosnia- herzegovina. kgm Brčkobosnia- herzegovina. kgm greece. kgm Bosnisk Podrinjebosnia- herzegovina. kgm Keski- Makedoniabosnia- herzegovina. kgm Sentrale Bosniabosnia- herzegovina. kgm europe. kgm Herzegovina- Neretvabosnia- herzegovina. kgm Latviaeurope. kgm Posavinabosnia- herzegovina. kgm Sarajevoeurope. kgm Sarajevoworld. kgm world. kgm Tuzlabosnia- herzegovina. kgm Santiagoafrica. kgm Una Sanabosnia- herzegovina. kgm Länsirantausa. kgm Vest- Bosniabosnia- herzegovina. kgm Länsi- Virginiabosnia- herzegovina. kgm Vest- Herzegovinabosnia- herzegovina. kgm africa. kgm Zenica- Dobojbosnia- herzegovina. kgm Banjulbosnia- herzegovina. kgm Banja Lukabosnia- herzegovina. kgm europe. kgm Dobojbosnia- herzegovina. kgm Berliinieurope. kgm Bijeljinabosnia- herzegovina. kgm Sloveniabosnia- herzegovina. kgm Vlasenicabosnia- herzegovina. kgm bosnia- herzegovina. kgm Sarajevo- Romanija eller Sokolacbosnia- herzegovina. kgm italy. kgm Fočabosnia- herzegovina. kgm Torinoafrica. kgm Trebinjebotswana. kgm Botswanacanada. kgm Ikke Botswanabotswana. kgm Kanadaafrica. kgm Centralzambia_ provinces. kgm Serbiaafghanistan. kgm Serowebotswana. kgm Ghazniafrica. kgm Ghanzibotswana. kgm Kigaliafrica. kgm Kgalagadibotswana. kgm Gabonbotswana. kgm Tshabongbotswana. kgm asia. kgm Kgatlengbotswana. kgm Manilaeurope. kgm Mochudibotswana. kgm Ruotsibotswana. kgm Kwenengbotswana. kgm usa. kgm Molepololebotswana. kgm Pohjois- Dakotaafrica. kgm Nord- østtbotswana. kgm Freetowngermany. kgm Francistownbotswana. kgm Nordrhein- Westfalenafrica. kgm Nord- vestbotswana. kgm Sudanusa. kgm Maunbotswana. kgm Etelä- Dakotaafrica. kgm Sør- østbotswana. kgm Etelä- Aigeiajamaica. kgm Sørligezambia_ provinces. kgm brazil. kgm Kanyebrazil. kgm Brasiliaworld. kgm Brasilworld. kgm Serbiaafrica. kgm Sergipebrazil. kgm Afrikkaeurope. kgm Aracajubrazil. kgm Pariisisuriname. kgm Parasuriname. kgm Belgiabrazil. kgm Belembrazil. kgm brazil. kgm Minas Geraisbrazil. kgm europe. kgm Belo Horizontebrazil. kgm Romaniabrazil. kgm Roraimabrazil. kgm brazil. kgm Boa Vistabrazil. kgm Belizen alueworld. kgm Føderale Distriktmexico_ states. kgm Brasiliaworld. kgm Brasiliaworld. kgm brazil. kgm Mato Grosso do Sulbrazil. kgm brazil. kgm Campo Grandebrazil. kgm ncamerica. kgm Mato Grossobrazil. kgm Kuubaworld. kgm Cuiababrazil. kgm Paraguayeurope. kgm Paranawaters_ world- class. kgm Mauritaniaeurope. kgm Curitibabrazil. kgm San Marinousa. kgm Santa Catarinabrazil. kgm Indianapolisworld. kgm Florianopolisbrazil. kgm Canberrabrazil. kgm Cearabrazil. kgm asia. kgm Fortalezabrazil. kgm Georgiaworld. kgm Goiasbrazil. kgm Dominicaeurope. kgm Goiâniabrazil. kgm Pariisibrazil. kgm Paraibabrazil. kgm africa. kgm Joao Pessoabrazil. kgm Asmaraasia. kgm Amapabrazil. kgm Manamaafrica. kgm Macapabrazil. kgm Angolaeurope. kgm Alagoasbrazil. kgm Makedoniausa. kgm Maceiobrazil. kgm Arizonavenezuela. kgm Amazonasvenezuela. kgm Manamabrazil. kgm Manausbrazil. kgm brazil. kgm Rio Grande do Nortebrazil. kgm brazil. kgm Natalbrazil. kgm Taiwanworld. kgm Tocantinwaters_ world- class. kgm brazil. kgm Palmasbrazil. kgm brazil. kgm Rio Grande do Sulbrazil. kgm europe. kgm Porto Alegrebrazil. kgm Lontooafrica. kgm Rondoniabrazil. kgm Porto Novobrazil. kgm Porto Velhobrazil. kgm brazil. kgm Pernambucobrazil. kgm africa. kgm Recifebrazil. kgm Accrabrazil. kgm Acrebrazil. kgm brazil. kgm Rio Brancobrazil. kgm brazil. kgm Rio de Janeiro- statenbrazil. kgm asia. kgm Rio de Janeirobrazil. kgm Bagdadbrazil. kgm Bahiabrazil. kgm africa. kgm Salvadorbrazil. kgm Mauritaniabrazil. kgm Maranhaobrazil. kgm brazil. kgm Sao Luisbrazil. kgm brazil. kgm Sao Paulo- statenbrazil. kgm brazil. kgm Sao Paulo (by) brazil. kgm brazil. kgm Piauibrazil. kgm brazil. kgm Teresinabrazil. kgm usa. kgm Espirito Santobrazil. kgm Virginiaafrica. kgm Vitoriaspain_ provinces. kgm africa. kgm Utenfor områdetsouthkorea. kgm Bulgariaeurope. kgm Bulgariaworld. kgm Bulgariaeurope. kgm Ikke Bulgariabulgaria. kgm Belgradeurope. kgm Blagoevgradbulgaria. kgm Bukarestbulgaria. kgm Burgasbulgaria. kgm africa. kgm Dobrichbulgaria. kgm Gaboronebulgaria. kgm Gabrovobulgaria. kgm bulgaria. kgm Haskovobulgaria. kgm bulgaria. kgm Kardzhalibulgaria. kgm bulgaria. kgm Kyustendilbulgaria. kgm usa. kgm Lovechbulgaria. kgm Montanausa. kgm Montanausa. kgm europe. kgm Pazardzhikbulgaria. kgm Romaniabulgaria. kgm Pernikbulgaria. kgm bulgaria. kgm Plevenbulgaria. kgm bulgaria. kgm Plovdivbulgaria. kgm europe. kgm Razgradbulgaria. kgm Roomaafrica. kgm Rusebulgaria. kgm Sudaneurope. kgm Shumenbulgaria. kgm Sloveniaeurope. kgm Silistrabulgaria. kgm Sloveniaeurope. kgm Slivenbulgaria. kgm Puolaitalyprovince. kgm Smolyanbulgaria. kgm Italian maakunnateurope. kgm Sofia provinsbulgaria. kgm Sofiaeurope. kgm Sofia bybulgaria. kgm San Marinoitaly. kgm Stara Zagorabulgaria. kgm Triestebulgaria. kgm Targovishtebulgaria. kgm world. kgm Veliko Tarnovobulgaria. kgm Paraguayeurope. kgm Varnabulgaria. kgm Suomieurope. kgm Vidinbulgaria. kgm Bratislavancamerica. kgm Vratsabulgaria. kgm Kuubaasia. kgm Yambolburma. kgm afghanistan. kgm Stater og oppdelingerburma. kgm Myanmarburma. kgm Ikke Myanmarburma. kgm europe. kgm Ayeyarwadyburma. kgm Ateenaasia. kgm Patheinburma. kgm Bangkokasia. kgm Bagoburma. kgm Manamaburma. kgm Magwayburma. kgm asia. kgm Magweburma. kgm Manamaafrica. kgm Mandalayburma. kgm Espanjaburma. kgm Sagaingburma. kgm australia. kgm Tanintharyiburma. kgm Darwinusa. kgm Daweiburma. kgm Arizonaburma. kgm Yangonburma. kgm afghanistan. kgm Yangon (før Rangoon) burma. kgm Kiinaburma. kgm Chinburma. kgm asia. kgm Hakhaburma. kgm Bahrainburma. kgm Kachinburma. kgm europe. kgm Myitkyinaburma. kgm Kievchina. kgm Kayinburma. kgm Taiwanafghanistan. kgm Hpa- anburma. kgm Kandaharburma. kgm Kayahburma. kgm world. kgm Loikawburma. kgm Monacoasia. kgm Monburma. kgm Malesiaafrica. kgm Mawlamyineburma. kgm Liberiaaustralia. kgm Rakhineburma. kgm Osavaltiotafrica. kgm Sittweburma. kgm Sudanafrica. kgm Shanburma. kgm Tuniscameroon_ departments. kgm Taunggyicameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Kamerun (Departementer) cameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Ikke Kamerun (Departemeneter) cameroon_ departments. kgm china. kgm Djéremcameroon_ departments. kgm Taiwancameroon_ departments. kgm Tibaticameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Faro- et- Déocameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Tignèrecameroon_ departments. kgm africa. kgm Mayo- Banyocameroon_ departments. kgm Bamakocameroon_ departments. kgm Banyocameroon_ departments. kgm asia. kgm Mbérécameroon_ departments. kgm Manamaaustria. kgm Meigangacameroon_ departments. kgm Wienafrica. kgm Vinacameroon_ departments. kgm Yaoundégreece. kgm Ngaoundérécameroon_ provinces. kgm world. kgm Haute- Sanagacameroon_ departments. kgm Paraguaycameroon_ departments. kgm Nanga- Ebokocameroon_ departments. kgm usa. kgm Lekiécameroon_ departments. kgm Montpeliercameroon_ departments. kgm Monatelecameroon_ departments. kgm asia. kgm Mbam- et- Inouboucameroon_ departments. kgm Bagdadcameroon_ departments. kgm Bafiacameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Mbam- et- Kimcameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Ntuicameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Méfou- et- Afambacameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Mfoucameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Méfou- et- Akonocameroon_ departments. kgm germany. kgm Ngoumoucameroon_ departments. kgm Münchenafrica. kgm Mfoundicameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Nyong- et- Kellécameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Ésékacameroon_ departments. kgm asia. kgm Nyong- et- Mfoumoucameroon_ departments. kgm Mongoliacameroon_ departments. kgm Akonolingacameroon_ departments. kgm africa. kgm Nyong- et- So' ocameroon_ departments. kgm Malabocameroon_ departments. kgm Mbalmayocameroon_ departments. kgm africa. kgm Boumba- et- Ngokocameroon_ departments. kgm Dodomacameroon_ departments. kgm Yokadoumacameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Haut- Nyongcameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Abong- Mbangcameroon_ departments. kgm italy. kgm Kadeycameroon_ departments. kgm Baricameroon_ departments. kgm Batouricameroon_ departments. kgm albania_ districts. kgm Lom- et- Djéremcameroon_ departments. kgm Beratcameroon_ provinces. kgm Bertouacameroon_ provinces. kgm Dakarasia. kgm Diamarécameroon_ departments. kgm Manamausa. kgm Marouacameroon_ provinces. kgm cameroon_ departments. kgm Logone- et- Charicameroon_ departments. kgm afghanistan. kgm Kousséricameroon_ departments. kgm Maymanaworld. kgm Mayo- Danaycameroon_ departments. kgm Paraguayafghanistan. kgm Yagouacameroon_ departments. kgm Maymanacameroon_ departments. kgm Mayo- Kanicameroon_ departments. kgm afghanistan. kgm Kaélécameroon_ departments. kgm Maymanaworld. kgm Mayo- Savacameroon_ departments. kgm Monacoafghanistan. kgm Moracameroon_ departments. kgm Maymanaafrica. kgm Mayo- Tsanagacameroon_ departments. kgm Marokkoasia. kgm Mokolocameroon_ departments. kgm Mongoliacameroon_ departments. kgm Moungocameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Nkongsambacameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Nkamcameroon_ departments. kgm europe. kgm Yabassicameroon_ departments. kgm San Marinocameroon_ departments. kgm Sanaga- Maritimecameroon_ departments. kgm asia. kgm Édéacameroon_ departments. kgm Bahrainafrica. kgm Wouricameroon_ departments. kgm Somaliaworld. kgm Doualacameroon_ provinces. kgm africa. kgm Bénouécameroon_ departments. kgm Gaboronecameroon_ provinces. kgm Garouacameroon_ provinces. kgm Pariisiusa. kgm Faroportugal_ regions. kgm cameroon_ departments. kgm Policameroon_ departments. kgm africa. kgm Mayo- Louticameroon_ departments. kgm Guineaafrica. kgm Guidercameroon_ departments. kgm Kameruncameroon_ departments. kgm Mayo- Reycameroon_ departments. kgm asia. kgm Tchollirecameroon_ departments. kgm Tokioeurope. kgm Boyocameroon_ departments. kgm Lontooafrica. kgm Fundongcameroon_ departments. kgm Banguicameroon_ departments. kgm Buicameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Kumbocameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Donga- Mantungcameroon_ departments. kgm usa. kgm Nkambécameroon_ departments. kgm Mainecameroon_ departments. kgm Menchumcameroon_ departments. kgm usa. kgm Wumcameroon_ departments. kgm Minnesotausa. kgm Mezamcameroon_ departments. kgm Helenaasia. kgm Bamendacameroon_ provinces. kgm Moskovacameroon_ departments. kgm Momocameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Mbengwicameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Ngo- Ketunjiacameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Ndopcameroon_ departments. kgm europe. kgm Bamboutoscameroon_ departments. kgm Moldovacameroon_ departments. kgm Mboudacameroon_ departments. kgm africa. kgm Haut- Nkamcameroon_ departments. kgm Banguicameroon_ departments. kgm Bafangcameroon_ departments. kgm asia. kgm Hauts- Plateauxcameroon_ departments. kgm Bagdadcameroon_ departments. kgm Bahamcameroon_ departments. kgm africa. kgm Koung- Khicameroon_ departments. kgm Banjulitaly. kgm Bandjouncameroon_ departments. kgm Genovaasia. kgm Menouacameroon_ departments. kgm Dušanbecameroon_ departments. kgm Dschangcameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Mificameroon_ departments. kgm canada. kgm Bafoussamcanada. kgm cameroon_ departments. kgm Ndécameroon_ departments. kgm europe. kgm Bangangtécameroon_ departments. kgm Roomausa. kgm Nouncameroon_ departments. kgm Columbiacameroon_ departments. kgm Foumbancameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Dja- et- Lobocameroon_ departments. kgm italy. kgm Sangmélimacameroon_ departments. kgm Milanocameroon_ departments. kgm Mvilacameroon_ departments. kgm cameroon_ provinces. kgm Ebolowacameroon_ provinces. kgm Omancameroon_ departments. kgm Océancameroon_ departments. kgm cameroon_ departments. kgm Kribicameroon_ departments. kgm usa. kgm Vallée- du- Ntemcameroon_ departments. kgm Alabamausa. kgm Ambamcameroon_ departments. kgm Frankfortafrica. kgm Fakocameroon_ departments. kgm Lomécameroon_ departments. kgm Limbécameroon_ departments. kgm africa. kgm Koupé- Manengoubacameroon_ departments. kgm Banguieurope. kgm Bangemcameroon_ departments. kgm Belgiaafrica. kgm Lebialemcameroon_ departments. kgm Beninasia. kgm Menjicameroon_ departments. kgm Manamacameroon_ departments. kgm Manyucameroon_ departments. kgm africa. kgm Mamfécameroon_ departments. kgm Jemenncamerica. kgm Memecameroon_ departments. kgm Kuubaasia. kgm Kumbacameroon_ departments. kgm Manilacameroon_ departments. kgm Ndiancameroon_ departments. kgm italyprovince. kgm Mudembacameroon_ provinces. kgm Italian maakunnatafghanistan. kgm Kamerun (provinser) cameroon_ provinces. kgm Italian maakunnatafrica. kgm Ikke Kamerun (provinser) cameroon_ provinces. kgm Asmaraafrica. kgm Adamawacameroon_ provinces. kgm haiti. kgm Centrehaiti. kgm Rannikkoalbania_ districts. kgm Østcameroon_ provinces. kgm asia. kgm Fjerne Nordcameroon_ provinces. kgm Virginiaafrica. kgm Littoralcameroon_ provinces. kgm Koko maailmaafrica. kgm Nordcameroon_ provinces. kgm usa. kgm Nordvestcameroon_ provinces. kgm Etelä- Koreacameroon_ provinces. kgm Sørcameroon_ provinces. kgm albania_ districts. kgm Sørvestcameroon_ provinces. kgm Beratbelarus. kgm Bueacameroon_ provinces. kgm Brestcameroon_ provinces. kgm Vestcameroon_ provinces. kgm Kanadaworld. kgm Canadaworld. kgm Luoteisterritoriotcanada. kgm Provinser og Territoriercanada. kgm usa. kgm Prince Edward Islandcanada. kgm Charlestonusa. kgm Charlottetowncanada. kgm Columbiacanada. kgm British Columbiacanada. kgm Ontariocanada. kgm Ontariocanada. kgm canada. kgm Torontocanada. kgm canada. kgm Newfoundlandcanada. kgm canada. kgm St. John' scanada. kgm canada. kgm Nunavutcanada. kgm canada. kgm Iqaluitcanada. kgm canada. kgm Albertacanada. kgm canada. kgm Edmontoncanada. kgm Luoteisterritoriotcanada. kgm Nordvest- territorienecanada. kgm canada. kgm Yellowknifecanada. kgm canada. kgm Quebeccanada. kgm canada. kgm Quebec Citycanada. kgm canada. kgm New Brunswickcanada. kgm canada. kgm Frederictoncanada. kgm canada. kgm Manitobacanada. kgm canada. kgm Winnipegcanada. kgm canada. kgm Nova Scotiacanada. kgm canada. kgm Halifaxcanada. kgm canada. kgm Yukon Territorycanada. kgm canada. kgm Whitehorsecanada. kgm canada. kgm Saskatchewancanada. kgm europe. kgm Reginacaribbean. kgm Pariisiafrica. kgm Karibiacaribbean. kgm Kuubancamerica. kgm Ikke Karibiacaribbean. kgm Bahamasaaretncamerica. kgm Bahamascaribbean. kgm Nassauncamerica. kgm Nassauworld. kgm caribbean. kgm Turks og Caicos- øyene (UK) caribbean. kgm ncamerica. kgm Cockburn Towncaribbean. kgm Kuubaworld. kgm Cubaworld. kgm Havannaworld. kgm Havanaworld. kgm Haitincamerica. kgm Haitiworld. kgm Port- au- Princeworld. kgm Port- au- Princeworld. kgm Dominikaaninen tasavaltadominican_ republic. kgm Den dominikanske republikkdominican_ republic. kgm Santo Domingoworld. kgm Santo Domingoworld. kgm europe. kgm Puerto Rico (USA) caribbean. kgm usa. kgm U. S. Jomfruøyer (USA) caribbean. kgm Charlestoncaribbean. kgm Charlotte Amaliecaribbean. kgm caribbean. kgm Britiske Jomfruøyer (UK) caribbean. kgm austria. kgm Road Towncaribbean. kgm Itävaltagreece. kgm Anguilla (UK) caribbean. kgm Tessaliaeurope. kgm The Valleycaribbean. kgm San Marinoafrica. kgm Saint Martin (Frankrike) caribbean. kgm Malabocaribbean. kgm Marigotcaribbean. kgm asia. kgm Saint Barthelemy (Frankrike) caribbean. kgm Australiaworld. kgm Gustaviacaribbean. kgm world. kgm Antigua og Barbudaworld. kgm Santa Fecaribbean. kgm Saint John' scaribbean. kgm world. kgm Saint Kitts og Neviscaribbean. kgm Canberraafrica. kgm Basseterrecaribbean. kgm Monroviacaribbean. kgm Montserrat (UK) caribbean. kgm caribbean. kgm Plymouthcaribbean. kgm caribbean. kgm Guadeloupe (Frankrike) caribbean. kgm world. kgm Basse- Terrecaribbean. kgm Dominicaworld. kgm Dominiqueworld. kgm Roseauworld. kgm Roseauworld. kgm france. kgm Martinique (Frankrike) caribbean. kgm Ei Ranskaausa. kgm Fort de Francecaribbean. kgm Saint Paulusa. kgm Saint Luciacaribbean. kgm Charlestonasia. kgm Castriescaribbean. kgm world. kgm Barbadosworld. kgm world. kgm Bridgetownworld. kgm jamaica. kgm Saint Vincent og Grenadinenecaribbean. kgm Kingstoncanada. kgm Kingstowncaribbean. kgm Kanadausa. kgm Grenadacaribbean. kgm Saint Paulcaribbean. kgm Saint George' scaribbean. kgm world. kgm Trinidad og Tobagoworld. kgm world. kgm Port of Spainworld. kgm Hollantigermany. kgm De nederlandske Antiller (NL) caribbean. kgm Wiesbadencaribbean. kgm Willemstadcaribbean. kgm caribbean. kgm Aruba (NL) caribbean. kgm ncamerica. kgm Oranjestadcaribbean. kgm Jamaikaworld. kgm Jamaicaworld. kgm Kingstonworld. kgm Kingstonworld. kgm Marylandafrica. kgm Cayman- øyene (UK) caribbean. kgm Freetownmalaysia. kgm George Townmalaysia. kgm usa. kgm Catalonia (Comarques) catalonia_ comarques. kgm Columbiaafghanistan. kgm Comarquescatalonia_ comarques. kgm Kaliforniausa. kgm Utenfor Kataloniacatalonia_ comarques. kgm Albanyafrica. kgm Alt Campcatalonia_ comarques. kgm Malawicatalonia_ comarques. kgm Vallscatalonia_ comarques. kgm albania_ districts. kgm Alt Empordàcatalonia_ comarques. kgm Fiercatalonia_ comarques. kgm Figuerescatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Alt Penedèscatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Vilafranca del Penedèscatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Alt Urgellcatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm La Seu d' Urgellcatalonia_ comarques. kgm world. kgm Alta Ribagorçacatalonia_ comarques. kgm Santiagoafrica. kgm Pont de Suertcatalonia_ comarques. kgm Angolaafrica. kgm Anoiacatalonia_ comarques. kgm Luandabelgium. kgm Igualadacatalonia_ comarques. kgm Bruggeasia. kgm Bagescatalonia_ comarques. kgm Manilacatalonia_ comarques. kgm Manresacatalonia_ comarques. kgm europe. kgm Baix Campcatalonia_ comarques. kgm Roomacatalonia_ comarques. kgm Reuscatalonia_ comarques. kgm world. kgm Baix Ebrecatalonia_ comarques. kgm Tongacatalonia_ comarques. kgm Tortosacatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Baix Empordàcatalonia_ comarques. kgm asia. kgm La Bisbal d' Empordàcatalonia_ comarques. kgm Bagdadcatalonia_ comarques. kgm Baix Llobregatcatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Sant Feliu de Llobregatcatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Baix Penedèscatalonia_ comarques. kgm europe. kgm El Vendrellcatalonia_ comarques. kgm Makedoniaeurope. kgm Barcelonèscatalonia_ comarques. kgm Makedoniavenezuela. kgm Barcelonavenezuela. kgm Banguialbania_ districts. kgm Berguedàcatalonia_ comarques. kgm Berateurope. kgm Bergacatalonia_ comarques. kgm Saksacatalonia_ comarques. kgm Cerdanyacatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Puigcerdàcatalonia_ comarques. kgm usa. kgm Conca de Barberàcatalonia_ comarques. kgm Montanaafrica. kgm Montblanccatalonia_ comarques. kgm Gaboronecatalonia_ comarques. kgm Garrafcatalonia_ comarques. kgm belarus. kgm Vilanova i la Geltrúcatalonia_ comarques. kgm Valko- Venäjäcatalonia_ comarques. kgm Garriguescatalonia_ comarques. kgm africa. kgm Les Borges Blanquescatalonia_ comarques. kgm Gaboroneeurope. kgm Garrotxacatalonia_ comarques. kgm Osloafrica. kgm Olotcatalonia_ comarques. kgm Gaboroneafrica. kgm Gironèscatalonia_ comarques. kgm Gaboronespain_ provinces. kgm Gironaspain_ provinces. kgm Jemenafrica. kgm Maresmecatalonia_ comarques. kgm Qatarafrica. kgm Matarócatalonia_ comarques. kgm Monroviaitaly. kgm Montsiàcatalonia_ comarques. kgm Aostaafrica. kgm Ampostacatalonia_ comarques. kgm Niameyeurope. kgm Nogueracatalonia_ comarques. kgm Berneurope. kgm Balaguercatalonia_ comarques. kgm Virousa. kgm Osonacatalonia_ comarques. kgm Virginiacatalonia_ comarques. kgm Viccatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Pallars Jussàcatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Trempcatalonia_ comarques. kgm world. kgm Pallars Sobiràcatalonia_ comarques. kgm Koko maailmacatalonia_ comarques. kgm Sortcatalonia_ comarques. kgm africa. kgm Pla de l' Estanycatalonia_ comarques. kgm Bamakocatalonia_ comarques. kgm Banyolescatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Pla d' Urgellcatalonia_ comarques. kgm europe. kgm Mollerussacatalonia_ comarques. kgm Serbiaafrica. kgm Prioratcatalonia_ comarques. kgm Maserucatalonia_ comarques. kgm Falsetcatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Ribera d' Ebrecatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Móra d' Ebrecatalonia_ comarques. kgm africa. kgm Ripollèscatalonia_ comarques. kgm Tripoliworld. kgm Ripollcatalonia_ comarques. kgm Canberraeurope. kgm Segarracatalonia_ comarques. kgm Serbiaeurope. kgm Cerveracatalonia_ comarques. kgm Serbiaworld. kgm Segriàcatalonia_ comarques. kgm Boliviausa. kgm Lleidacatalonia_ comarques. kgm Helenausa. kgm Selvacatalonia_ comarques. kgm Santa Fecatalonia_ comarques. kgm Santa Coloma de Farnerscatalonia_ comarques. kgm italy. kgm Solsonèscatalonia_ comarques. kgm Bolognaasia. kgm Solsonacatalonia_ comarques. kgm Bahrainasia. kgm Tarragonèscatalonia_ comarques. kgm Bahrainspain_ provinces. kgm Tarragonaspain_ provinces. kgm La Pazafrica. kgm Terra Altacatalonia_ comarques. kgm Luandaworld. kgm Gandesacatalonia_ comarques. kgm Argentiinacatalonia_ comarques. kgm Urgellcatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Tàrregacatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Vall d' Arancatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Vielha e Mijarancatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Vallès Occidentalcatalonia_ comarques. kgm catalonia_ comarques. kgm Sabadell og Terrassacatalonia_ comarques. kgm africa. kgm Vallès Orientalcatalonia_ comarques. kgm Luandaworld. kgm Granollerschile. kgm Chileworld. kgm Chileworld. kgm Chilechile. kgm Ikke Chilechile. kgm chile. kgm Tarapacáchile. kgm chile. kgm Iquiquechile. kgm chile. kgm Antofagastachile. kgm chile. kgm Atacamachile. kgm chile. kgm Copiapochile. kgm chile. kgm Coquimbochile. kgm chile. kgm La Serenachile. kgm chile. kgm Valparaísochile. kgm chile. kgm Valparaisochile. kgm chile. kgm O' Higginschile. kgm chile. kgm Rancaguachile. kgm chile. kgm Maulechile. kgm chile. kgm Talcachile. kgm chile. kgm Bío- Bíochile. kgm paraguay. kgm Concepciónparaguay. kgm chile. kgm Araucaníachile. kgm chile. kgm Temucochile. kgm chile. kgm Los Lagoschile. kgm chile. kgm Puerto Monttchile. kgm chile. kgm Aysenchile. kgm chile. kgm Coyhaiquechile. kgm chile. kgm Magallanes y la Antártica Chilenachile. kgm chile. kgm Punta Arenaschile. kgm world. kgm Santiago Metropolitan Regionchile. kgm Santiagoworld. kgm Santiagoworld. kgm Romaniaeurope. kgm Los Ríoschile. kgm Sloveniachile. kgm Valdiviachile. kgm africa. kgm Arica og Parinacotachile. kgm Afrikkachina. kgm Aricachina. kgm china. kgm Anhuichina. kgm asia. kgm Hefeichina. kgm europe. kgm Chongqingchina. kgm Suomichina. kgm Fujianchina. kgm china. kgm Fuzhouchina. kgm china. kgm Gansuchina. kgm china. kgm Lanzhouchina. kgm china. kgm Guangdongchina. kgm china. kgm Guangzhouchina. kgm usa. kgm Guanxi Zhuangchina. kgm Lansingchina. kgm Nanningchina. kgm africa. kgm Guizhouchina. kgm Guineachina. kgm Guiyangchina. kgm Taiwanchina. kgm Hainanchina. kgm china. kgm Haikouchina. kgm china. kgm Hebeichina. kgm asia. kgm Shijiazhuangchina. kgm Pjongjang africa. kgm Heilongjiangchina. kgm Nairobiusa. kgm Harbinchina. kgm Helenachina. kgm Henanchina. kgm china. kgm Zhengzhouchina. kgm asia. kgm Hubeichina. kgm Dušanbeeurope. kgm Wuhanchina. kgm Unkarichina. kgm Hunanchina. kgm Kiinaafrica. kgm Changshachina. kgm Banguiusa. kgm Jiangsuchina. kgm Lansingafrica. kgm Nanjingchina. kgm Banguichina. kgm Jiangxichina. kgm world. kgm Nanchangchina. kgm Dilichina. kgm Jilinchina. kgm usa. kgm Changchunchina. kgm Lansingasia. kgm Liaoningchina. kgm Pjongjang china. kgm Shenyangchina. kgm Mongoliachina. kgm Nei Mongolchina. kgm china. kgm Hohhotchina. kgm usa. kgm Ningxia Huichina. kgm Michiganafrica. kgm Yinchuanchina. kgm Kigaliasia. kgm Qinghaichina. kgm Pekingchina. kgm Xiningchina. kgm china. kgm Shanxichina. kgm Taiwanchina. kgm Taiyuanchina. kgm europe. kgm Shandongchina. kgm Suomiafrica. kgm Jinanchina. kgm Ghanachina. kgm Shanghaichina. kgm china. kgm Shaanxichina. kgm Taiwanafrica. kgm Xianchina. kgm Sudanchina. kgm Sichanchina. kgm china. kgm Chengduchina. kgm Taiwanchina. kgm Tianjinchina. kgm china. kgm Xinjiang Uigurchina. kgm china. kgm Urumqichina. kgm china. kgm Xizangchina. kgm Laoschina. kgm Lhasachina. kgm china. kgm Yunnanchina. kgm asia. kgm Kunmingchina. kgm Pekingasia. kgm Zhejiangchina. kgm Hanoichina. kgm Hangzhouchina. kgm africa. kgm Hongkongchina. kgm Malabousa. kgm Macaocolombia. kgm Kolumbiaworld. kgm Colombiaworld. kgm Latviacolombia. kgm Leticiacolombia. kgm colombia. kgm Antioquiacolombia. kgm africa. kgm Medellincolombia. kgm Afrikkausa. kgm Araucacolombia. kgm Atlantacolombia. kgm Atlanticocolombia. kgm world. kgm Barranquillacolombia. kgm Boliviaafrica. kgm Bolivarcolombia. kgm Mauritaniacolombia. kgm Cartagenacolombia. kgm africa. kgm Boyacacolombia. kgm Tunisiacanada. kgm Tunjacolombia. kgm Kanadaasia. kgm Caldascolombia. kgm Manilacolombia. kgm Manizalescolombia. kgm usa. kgm Caquetacolombia. kgm Floridacolombia. kgm Florenciacolombia. kgm colombia. kgm Casanarecolombia. kgm ncamerica. kgm Yopalcolombia. kgm Kuubaeurope. kgm Caucacolombia. kgm Puolacolombia. kgm Popayancolombia. kgm colombia. kgm Cesarcolombia. kgm usa. kgm Valleduparcolombia. kgm Concordcolombia. kgm Chococolombia. kgm usa. kgm Quibdocolombia. kgm Koloradoafrica. kgm Cordobacolombia. kgm Monroviacolombia. kgm Monteriacolombia. kgm colombia. kgm Cundinamarcacolombia. kgm colombia. kgm Bogotacolombia. kgm venezuela. kgm Hovedstadens Distriktvenezuela. kgm Guineacolombia. kgm Guainiacolombia. kgm colombia. kgm Puerto Iniridacolombia. kgm usa. kgm Guaviarecolombia. kgm Santa Feafrica. kgm San Josephilippines. kgm usa. kgm Huilacolombia. kgm Nevadacolombia. kgm Neivacolombia. kgm colombia. kgm La Guajiracolombia. kgm colombia. kgm Riohachacolombia. kgm Maymanawaters_ world- class. kgm Magdalenawaters_ world- class. kgm San Marinousa. kgm Santa Martacolombia. kgm Minnesotacolombia. kgm Metacolombia. kgm colombia. kgm Villavicenciocolombia. kgm asia. kgm Narinyocolombia. kgm Pakistancolombia. kgm Pastocolombia. kgm usa. kgm Norte de Santandercolombia. kgm Augustacolombia. kgm Cucutacolombia. kgm asia. kgm Putumayocolombia. kgm Moskovacolombia. kgm Mocoacolombia. kgm asia. kgm Quindiocolombia. kgm europe. kgm Risaraldacolombia. kgm Serbiacolombia. kgm Pereiracolombia. kgm colombia. kgm St Andrew and Providencecolombia. kgm usa. kgm St Andrewcolombia. kgm Santa Fespain_ provinces. kgm Santanderspain_ provinces. kgm colombia. kgm Bucaramangacolombia. kgm africa. kgm Sincelejocolombia. kgm Tripolieurope. kgm Tolimacolombia. kgm Prahacolombia. kgm Ibaguecolombia. kgm africa. kgm Valle del Caucacolombia. kgm Malicolombia. kgm Calicolombia. kgm colombia. kgm Vaupescolombia. kgm colombia. kgm Mitucolombia. kgm colombia. kgm Vichadacolombia. kgm asia. kgm Puerto Carrenyocolombia. kgm Omancolombia. kgm Oceancolombia. kgm Bukarestasia. kgm Grensewestbengal. kgm costa_ rica. kgm Andre landcosta_ rica. kgm world. kgm Costa Ricaworld. kgm Ei Itävaltaacosta_ rica. kgm Ikke Costa Ricacosta_ rica. kgm africa. kgm Alajuelacosta_ rica. kgm Kairocosta_ rica. kgm Cartagocosta_ rica. kgm africa. kgm Guanacastecosta_ rica. kgm Serbiacosta_ rica. kgm Herediacosta_ rica. kgm costa_ rica. kgm Limóncosta_ rica. kgm costa_ rica. kgm Puntarenascosta_ rica. kgm world. kgm San Joséworld. kgm Kuubacuba. kgm Ikke Cubacuba. kgm cuba. kgm Isla de la Juventudcuba. kgm cuba. kgm Nueva Geronacuba. kgm ncamerica. kgm Pinar del Ríocuba. kgm Havannacuba. kgm Havanacuba. kgm africa. kgm Havana bycuba. kgm Mauritaniacuba. kgm Matanzascuba. kgm cuba. kgm Cienfuegoscuba. kgm usa. kgm Villa Claracuba. kgm Santa Fecuba. kgm Santa Claracuba. kgm cuba. kgm Sancti Spírituscuba. kgm cuba. kgm Ciego de Ávilacuba. kgm cuba. kgm Camagüeycuba. kgm cuba. kgm Las Tunascuba. kgm africa. kgm Victoria de Las Tunascuba. kgm Ghanaafrica. kgm Granmacuba. kgm Bamakocuba. kgm Bamakocuba. kgm world. kgm Holguíncuba. kgm Santiagocuba. kgm Santiago de Cubacuba. kgm africa. kgm Guantánamocyprus. kgm Kyproscyprus. kgm Ikke Kyproscyprus. kgm africa. kgm Paphoscyprus. kgm Libyacanada. kgm Limassolcyprus. kgm Kanadaasia. kgm Larnacacyprus. kgm Manamaasia. kgm Famagustacyprus. kgm Armeniaworld. kgm Kyreniacyprus. kgm Nikosiaworld. kgm Nicosiaworld. kgm Tšekki europe. kgm Tsjekkiaworld. kgm europe. kgm Ikke Tsjekkiaczech. kgm Prahaworld. kgm Prahaworld. kgm asia. kgm Sentrale Böhmenczech. kgm Etelä- Koreaczech. kgm Sør- Böhmenczech. kgm czech. kgm České Budějoviceczech. kgm czech. kgm Plzeňczech. kgm czech. kgm Karlovy Varyczech. kgm africa. kgm Ústí nad Labemczech. kgm Liberiaczech. kgm Liberecczech. kgm czech. kgm Hradec Královéczech. kgm czech. kgm Pardubiceczech. kgm czech. kgm Olomoucczech. kgm world. kgm Moravia- Silesiaczech. kgm Australiaasia. kgm Ostravaczech. kgm Etelä- Koreaeurope. kgm Sør- Moraviaoczech. kgm Bernczech. kgm Brnoczech. kgm czech. kgm Zlínczech. kgm czech. kgm Vysočinaczech. kgm usa. kgm Jihlavadenmark_ counties. kgm Charlestonusa. kgm Danmark (amter) denmark_ counties. kgm Charlestonafrica. kgm Länsweden. kgm afghanistan. kgm Ikke Danmark (Amter) denmark_ counties. kgm Kööpenhaminadenmark_ counties. kgm København (by) denmark_ counties. kgm europe. kgm Frederiksberg (by) denmark_ counties. kgm Kööpenhaminadenmark_ counties. kgm Københavns amtdenmark_ counties. kgm usa. kgm Glostrupdenmark_ counties. kgm Harrisburgdenmark_ counties. kgm Frederiksborgdenmark_ counties. kgm europe. kgm Hillerøddenmark_ counties. kgm Roomaworld. kgm Roskildedenmark_ counties. kgm Uusi Seelantidenmark_ counties. kgm Vestsjællanddenmark_ counties. kgm denmark_ counties. kgm Sorødenmark_ counties. kgm denmark_ counties. kgm Storstrømdenmark_ counties. kgm denmark_ counties. kgm Næstveddenmark_ counties. kgm france. kgm Fyndenmark_ counties. kgm Ranskanetherlands. kgm Odensedenmark_ counties. kgm Etelä- Hollantiusa. kgm Sønderjyllanddenmark_ counties. kgm Alabamaafrica. kgm Aabenraadenmark_ counties. kgm Liberiadenmark_ counties. kgm Ribedenmark_ counties. kgm denmark_ counties. kgm Vejledenmark_ counties. kgm denmark_ counties. kgm Ringkjøbingdenmark_ counties. kgm belgium. kgm Ringkøbingdenmark_ counties. kgm Limburgnetherlands. kgm Viborgdenmark_ counties. kgm Pohjois- Hollantiasia. kgm Nordjyllanddenmark_ counties. kgm Georgiadenmark_ counties. kgm Ålborgdenmark_ counties. kgm europe. kgm Århusdenmark_ counties. kgm Bernusa. kgm Bornholmdenmark_ counties. kgm Tennesseencamerica. kgm Rønnedominican_ republic. kgm Ei Dominikaanista tasavaltaaafrica. kgm Ikke Dominikanske Republikkdominican_ republic. kgm Abujadominican_ republic. kgm Azuadominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Azua de Composteladominican_ republic. kgm africa. kgm Baorucodominican_ republic. kgm Namibiaasia. kgm Neibadominican_ republic. kgm Bahraindominican_ republic. kgm Barahonadominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Santa Cruz de Barahonadominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Dajabóndominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Duartedominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm San Francisco de Macorísdominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Elías Piñadominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Comendadordominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm El Seibodominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Santa Cruz del Seibodominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Espaillatdominican_ republic. kgm Moskovaafrica. kgm Mocapuertorico. kgm dominican_ republic. kgm Hato Mayordominican_ republic. kgm asia. kgm Hato Mayor del Reydominican_ republic. kgm Indonesiadominican_ republic. kgm Independenciadominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Jimanídominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm La Altagraciadominican_ republic. kgm europe. kgm Salvaleón de Higüeydominican_ republic. kgm Romaniaworld. kgm La Romanadominican_ republic. kgm La Pazdominican_ republic. kgm La Vegadominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Concepción de La Vegadominican_ republic. kgm world. kgm María Trinidad Sánchezdominican_ republic. kgm Paraguaydominican_ republic. kgm Naguadominican_ republic. kgm world. kgm Monseñor Noueldominican_ republic. kgm Monacodominican_ republic. kgm Bonaodominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Monte Cristidominican_ republic. kgm usa. kgm San Fernando de Monte Cristidominican_ republic. kgm Montanadominican_ republic. kgm Monte Platadominican_ republic. kgm europe. kgm Pedernalesdominican_ republic. kgm Latviadominican_ republic. kgm Peraviadominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Banídominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Puerto Platadominican_ republic. kgm usa. kgm San Felipe de Puerto Platadominican_ republic. kgm Salemdominican_ republic. kgm Salcedodominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Samanádominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Santa Bárbara de Samanádominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Sánchez Ramírezdominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Cotuídominican_ republic. kgm venezuela. kgm San Cristóbalvenezuela. kgm europe. kgm San José de Ocoadominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm San Juan de la Maguanadominican_ republic. kgm world. kgm San Pedro de Macorísdominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Santiago de los Caballerosdominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Santiago Rodríguezdominican_ republic. kgm ncamerica. kgm San Ignacio de Sabanetadominican_ republic. kgm Santo Domingodominican_ republic. kgm Santo Domingo de Guzmándominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Valverdedominican_ republic. kgm dominican_ republic. kgm Santa Cruz de Maodominican_ republic. kgm ecuador. kgm Nasjonale distriktecuador. kgm world. kgm Ecuadorworld. kgm ecuador. kgm Ikke Ecuadorecuador. kgm ecuador. kgm Azuayecuador. kgm Kuubaafrica. kgm Cuencaspain_ provinces. kgm Boliviavenezuela. kgm Bolívarvenezuela. kgm Luandaecuador. kgm Guarandaecuador. kgm ecuador. kgm Cañarecuador. kgm ecuador. kgm Azoguesecuador. kgm ecuador. kgm Carchiecuador. kgm ecuador. kgm Tulcánecuador. kgm africa. kgm Chimborazoecuador. kgm Rabatecuador. kgm Riobambaecuador. kgm ecuador. kgm Cotopaxiecuador. kgm ecuador. kgm Latacungaecuador. kgm africa. kgm El Oroecuador. kgm Malaboecuador. kgm Machalaecuador. kgm ecuador. kgm Esmeraldasecuador. kgm ecuador. kgm Galápagosecuador. kgm ecuador. kgm Puerto Baquerizo Morenoecuador. kgm ecuador. kgm Guayasecuador. kgm ecuador. kgm Guayaquilecuador. kgm ecuador. kgm Imbaburaecuador. kgm ecuador. kgm Ibarraecuador. kgm ecuador. kgm Lojaecuador. kgm ecuador. kgm Los Ríosecuador. kgm africa. kgm Babahoyoecuador. kgm Malaboafrica. kgm Manabíecuador. kgm Porto Novoworld. kgm Portoviejoecuador. kgm Santiagoasia. kgm Morona Santiagoecuador. kgm Malesiaecuador. kgm Macasecuador. kgm africa. kgm Napoecuador. kgm Keniaeurope. kgm Tenaecuador. kgm Irlantiecuador. kgm Orellanaecuador. kgm asia. kgm Puerto Francisco de Orellanaecuador. kgm Pakistanecuador. kgm Pastazaecuador. kgm ecuador. kgm Puyoecuador. kgm world. kgm Quitoworld. kgm usa. kgm Sucumbíosecuador. kgm Nevadaecuador. kgm Nueva Lojaecuador. kgm ecuador. kgm Tungurahuaecuador. kgm ecuador. kgm Ambatoecuador. kgm africa. kgm Zamora Chinchipeecuador. kgm Sambiaworld. kgm Zamoraspain_ provinces. kgm Keniaafghanistan. kgm Guvernørateryemen. kgm Egyptiafrica. kgm Ikke Egyptegypt. kgm Algeriaromania. kgm Alexandriaromania. kgm Astanaegypt. kgm Aswanegypt. kgm europe. kgm Asyutegypt. kgm Serbiaasia. kgm Beheiraegypt. kgm Damaskosafrica. kgm Damanhuregypt. kgm Beninafrica. kgm Beni Suefegypt. kgm Dakarasia. kgm Dakahliaegypt. kgm Manamaegypt. kgm Mansuraegypt. kgm italy. kgm Damiettaegypt. kgm Latiumafrica. kgm Faiyumegypt. kgm Ghanaeurope. kgm Gharbiaegypt. kgm Tiranaasia. kgm Tantaegypt. kgm Georgiaafrica. kgm Gizaegypt. kgm Somaliaegypt. kgm Ismailiaegypt. kgm africa. kgm Kafr el- Sheikhegypt. kgm Maseruegypt. kgm Matruhegypt. kgm europe. kgm Mersa Matruhegypt. kgm Minskworld. kgm Minyaegypt. kgm Monacoegypt. kgm Monufiaegypt. kgm egypt. kgm Shibin el- Komegypt. kgm africa. kgm New Valleyegypt. kgm Kinshasaaustria. kgm Khargaegypt. kgm Ei Itävaltaaworld. kgm Nord- Sinaiegypt. kgm Argentiinaafrica. kgm Arishegypt. kgm Espanjaasia. kgm Port Saidegypt. kgm Malesiaasia. kgm Qalyubiaegypt. kgm Bagdadafrica. kgm Banhaegypt. kgm Keniaegypt. kgm Qenaegypt. kgm africa. kgm Rødehavetsudan. kgm Luandaasia. kgm Hurghadaegypt. kgm Bahrainegypt. kgm Sharqiaegypt. kgm asia. kgm Zagazigegypt. kgm Dohausa. kgm Sohagegypt. kgm Etelä- Carolinaasia. kgm Sør- Sinaiegypt. kgm Beirutegypt. kgm el- Toregypt. kgm europe. kgm Suezegypt. kgm Luxemburgegypt. kgm Luxoregypt. kgm el_ salvador. kgm Luxoel_ salvador. kgm world. kgm El Salvadorworld. kgm el_ salvador. kgm Ikke El Salvadorel_ salvador. kgm usa. kgm Ahuachapánel_ salvador. kgm Santa Feel_ salvador. kgm Santa Anael_ salvador. kgm el_ salvador. kgm Sonsonateel_ salvador. kgm el_ salvador. kgm Usulutánel_ salvador. kgm el_ salvador. kgm San Miguelel_ salvador. kgm el_ salvador. kgm Morazánel_ salvador. kgm usa. kgm San Francisco Goterael_ salvador. kgm Lansingafrica. kgm La Uniónel_ salvador. kgm Liberiaperu. kgm La Libertadperu. kgm Santa Feel_ salvador. kgm Santa Teclael_ salvador. kgm asia. kgm Chalatenangoel_ salvador. kgm Masqatel_ salvador. kgm Cuscatlánel_ salvador. kgm el_ salvador. kgm Cojutepequeel_ salvador. kgm ncamerica. kgm San Salvadorworld. kgm el_ salvador. kgm Zacatecolucael_ salvador. kgm el_ salvador. kgm Cabañasel_ salvador. kgm el_ salvador. kgm Sensuntepequeel_ salvador. kgm asia. kgm San Vicenteemirates. kgm afghanistan. kgm Emirateneemirates. kgm Ei Ranskaaasia. kgm Ikke Emirateneemirates. kgm Abu Dhabiasia. kgm Abu Dhabiemirates. kgm Ammanemirates. kgm Ajmanemirates. kgm afghanistan. kgm Dubaïemirates. kgm Farahemirates. kgm Fujairahemirates. kgm afghanistan. kgm Ras al- Khaimahemirates. kgm Farahemirates. kgm Sharjahemirates. kgm europe. kgm Umm al- Qaiwainestonia. kgm Viroworld. kgm Estlandworld. kgm Viroestonia. kgm Ikke Estlandestonia. kgm europe. kgm Harjuestonia. kgm Tallinnaworld. kgm Tallinnworld. kgm Haitiestonia. kgm Hiiuestonia. kgm estonia. kgm Kärdlaestonia. kgm estonia. kgm Ida- Viruestonia. kgm estonia. kgm Jõhviestonia. kgm estonia. kgm Järvaestonia. kgm estonia. kgm Paideestonia. kgm estonia. kgm Jõgevaestonia. kgm estonia. kgm Lääneestonia. kgm estonia. kgm Haapsaluestonia. kgm usa. kgm Lääne- Viruestonia. kgm Erie- järviestonia. kgm Rakvereestonia. kgm estonia. kgm Pärnuestonia. kgm africa. kgm Põlvaestonia. kgm Kampalaafrica. kgm Raplaestonia. kgm Harareestonia. kgm Saareestonia. kgm africa. kgm Kuressaareestonia. kgm Khartoumestonia. kgm Tartuestonia. kgm europe. kgm Valgaestonia. kgm Suomiestonia. kgm Viljandiestonia. kgm europe. kgm Võrueurope. kgm Eurooppagreece. kgm Europaworld_ continents. kgm Albaniaeurope. kgm Albaniaworld. kgm Minskeurope. kgm Minskworld. kgm Bosnia- Herzegovinaeurope. kgm Bosnia- Herzegovinaworld. kgm Sofiaeurope. kgm Sofiaworld. kgm Kroatiaeurope. kgm Kroatiaworld. kgm Zagrebeurope. kgm Zagrebworld. kgm Tanskaworld. kgm Danmarkworld. kgm Kööpenhaminaworld. kgm Københavnworld. kgm Suomiworld. kgm Finlandworld. kgm Helsinkiworld. kgm Helsinkiworld. kgm Makedoniaworld. kgm Makedoniaworld. kgm Skopjeworld. kgm Skopjeworld. kgm Pariisiworld. kgm Parisworld. kgm Saksaworld. kgm Tysklandworld. kgm Berliiniworld. kgm Berlinworld. kgm Kreikkaafrica. kgm Hellasworld. kgm Ateenaworld. kgm Atenworld. kgm Unkariworld. kgm Ungarnworld. kgm Budapestworld. kgm Budapestworld. kgm Islantiworld. kgm Islandworld. kgm Reykjavikworld. kgm Reykjavikworld. kgm Irlantiworld. kgm Irlandworld. kgm Dublinworld. kgm Dublinworld. kgm Italiaafrica. kgm Italiaworld. kgm Roomaworld. kgm Romaworld. kgm Latviaworld. kgm Latviaworld. kgm Riikaworld. kgm Rigaworld. kgm Liechtenstainworld. kgm Liechtensteinworld. kgm Vaduzworld. kgm Vaduzworld. kgm Liettuaworld. kgm Litauenworld. kgm Vilnaeurope. kgm Vilniusworld. kgm Moldovaeurope. kgm Moldovaworld. kgm Chişinăuworld. kgm Chisinauworld. kgm Monacoworld. kgm Monacoworld. kgm Hollantiworld. kgm Nederlandworld. kgm Amsterdamworld. kgm Amsterdamworld. kgm Norjaworld. kgm Norgeworld. kgm Osloworld. kgm Osloworld. kgm Puolaworld. kgm Polenworld. kgm Varsovaworld. kgm Warszawaworld. kgm Portugaliworld. kgm Portugalworld. kgm Lissabonworld. kgm Lisboaworld. kgm Romaniaworld. kgm Romaniaworld. kgm Bukarestworld. kgm Bucurestiworld. kgm San Marinoworld. kgm San Marinoworld. kgm Serbiaworld. kgm Serbiaworld. kgm Belgradworld. kgm Beogradworld. kgm Montenegroeurope. kgm Montenegroworld. kgm Podgoricaworld. kgm Podgoricaworld. kgm Slovakiaworld. kgm Slovakiaworld. kgm Bratislavaworld. kgm Bratislavaworld. kgm Sloveniaworld. kgm Sloveniaworld. kgm Ljubljanaworld. kgm Ljubljanaworld. kgm Madridworld. kgm Madridworld. kgm Ruotsiworld. kgm Sverigeworld. kgm Tukholmaworld. kgm Stockholmworld. kgm Sveitsiworld. kgm Sveitsworld. kgm Bernworld. kgm Bernworld. kgm Kievworld. kgm Kievworld. kgm Englantiworld. kgm Storbritanniaworld. kgm Lontooworld. kgm Londonworld. kgm Vatikaaniworld. kgm Vatikanstatenworld. kgm Valtion lippufinland_ regions. kgm Finland (landskap) finland_ regions. kgm europe. kgm Ikke Finland (landskap) finland_ regions. kgm Puolaafrica. kgm Ålandfinland_ regions. kgm Monroviausa. kgm Mariehamnfinland_ regions. kgm Pohjois- Karolinafinland_ regions. kgm Nord- Karelenfinland_ regions. kgm usa. kgm Joensuufinland_ regions. kgm Etelä- Carolinafinland_ regions. kgm Sør- Karelenfinland_ regions. kgm europe. kgm Lappeenrantafinland_ regions. kgm Unkarifinland_ regions. kgm Sentrale Finlandfinland_ regions. kgm europe. kgm Jyväskyläfinland_ regions. kgm Suomiafrica. kgm Egendtlige Finlandfinland_ regions. kgm Turkkibelgium. kgm Turkufinland_ regions. kgm Hainautchina. kgm Kainuufinland_ regions. kgm Taiwanasia. kgm Kajaanifinland_ regions. kgm Japanieurope. kgm Laplandfinland_ regions. kgm Romaniaeurope. kgm Rovaniemifinland_ regions. kgm Viroasia. kgm Österbottenfinland_ regions. kgm Bahraingreece. kgm Vaasafinland_ regions. kgm Keski- Makedoniafinland_ regions. kgm Sentrale Österbottenfinland_ regions. kgm europe. kgm Kokkolafinland_ regions. kgm Virofinland_ regions. kgm Nordre Österbottenfinland_ regions. kgm australia. kgm Oulufinland_ regions. kgm Etelä- Australiafinland_ regions. kgm Søndre Österbottenfinland_ regions. kgm finland_ regions. kgm Seinäjokifinland_ regions. kgm europe. kgm Päijänne- Tavastlandfinland_ regions. kgm Latviafinland_ regions. kgm Lahtifinland_ regions. kgm finland_ regions. kgm Egentlige Tavastlandfinland_ regions. kgm albania_ prefectures. kgm Hämeenlinnafinland_ regions. kgm Tiranaasia. kgm Pirkanmaafinland_ regions. kgm Taipeiusa. kgm Tamperefinland_ regions. kgm Santa Feeurope. kgm Satakuntafinland_ regions. kgm Pariisieurope. kgm Porifinland_ regions. kgm Unkarifinland_ regions. kgm Nord- Savofinland_ regions. kgm asia. kgm Kuopiofinland_ regions. kgm Etelä- Koreafinland_ regions. kgm Sør- Savofinland_ regions. kgm asia. kgm Mikkelifinland_ regions. kgm Manilaeurope. kgm Nylandfinland_ regions. kgm Itä- Flanderiafrica. kgm Øst- Nylandfinland_ regions. kgm Porto Novofinland_ regions. kgm Porvoofinland_ regions. kgm finland_ regions. kgm Kymenlaaksofinland_ regions. kgm france. kgm Kouvolafrance. kgm Ei Ranskaafrance. kgm Ikke Frankrikefrance. kgm Austinfrance. kgm Ainfrance. kgm france. kgm Bourg en Bressefrance. kgm asia. kgm Aisnefrance. kgm Laosafrica. kgm Laonfrance. kgm Algereurope. kgm Allierfrance. kgm Minskfrance. kgm Moulinsfrance. kgm france. kgm Alpes de Haute- Provencefrance. kgm france. kgm Dignefrance. kgm france. kgm Hautes- Alpesfrance. kgm france. kgm Gapfrance. kgm africa. kgm Alpes Maritimesfrance. kgm Nigerfrance. kgm Nicefrance. kgm europe. kgm Ardèchefrance. kgm Pariisifrance. kgm Privasfrance. kgm france. kgm Ardennesfrance. kgm france. kgm Charleville- Mézièresfrance. kgm france. kgm Ariègefrance. kgm france. kgm Foixfrance. kgm norway. kgm Aubefrance. kgm Tromssafrance. kgm Troyesfrance. kgm france. kgm Audefrance. kgm france. kgm Carcassonnefrance. kgm europe. kgm Aveyronfrance. kgm Roomafrance. kgm Rodezfrance. kgm usa. kgm Bouches- du- Rhônefrance. kgm Nashvillefrance_ regions. kgm Marseillefrance_ regions. kgm Koloradoafrica. kgm Calvadosfrance. kgm Kamerunafrica. kgm Caenfrance_ regions. kgm Kanadaaustria. kgm Cantalfrance. kgm Itävaltausa. kgm Aurillacfrance. kgm Charlestonafrica. kgm Charentefrance. kgm Angolafrance. kgm Angoulèmefrance. kgm france. kgm Charente- Maritimefrance. kgm world. kgm La Rochellefrance. kgm Chileeurope. kgm Cherfrance. kgm Bukarestfrance. kgm Bourgesfrance. kgm france. kgm Corrèzefrance. kgm france. kgm Tullefrance. kgm france. kgm Corse du Sudfrance. kgm Makedoniaeurope. kgm Ajacciofrance_ regions. kgm world. kgm Haute- Corsefrance. kgm Brasiliaafrica. kgm Bastiafrance. kgm Norsunluurannikkofrance. kgm Côte d' Orfrance. kgm france_ regions. kgm Dijonfrance_ regions. kgm Norsunluurannikkousa. kgm Côtes d' Armorfrance. kgm Saint Paulafrica. kgm Saint Brieucfrance. kgm Kyprosfrance. kgm Creusefrance. kgm africa. kgm Guéretfrance. kgm Gaboroneeurope. kgm Dordognefrance. kgm Prahausa. kgm Périgueuxfrance. kgm Columbusafrica. kgm Doubsfrance. kgm Libanonfrance_ regions. kgm Besançonfrance_ regions. kgm france. kgm Drômefrance. kgm Ranskaeurope. kgm Valencefrance. kgm Eurooppafrance. kgm Eurefrance. kgm france. kgm Evreuxfrance. kgm usa. kgm Eure et Loirfrance. kgm Charlestonfrance. kgm Chartresfrance. kgm france. kgm Finistèrefrance. kgm france. kgm Quimperfrance. kgm france. kgm Gardfrance. kgm france. kgm Nîmesfrance. kgm france. kgm Haute- Garonnefrance. kgm usa. kgm Toulousefrance_ regions. kgm france. kgm Gersfrance. kgm africa. kgm Auchfrance. kgm Gaboronefrance. kgm Girondefrance. kgm Bukarestfrance_ regions. kgm Bordeauxfrance_ regions. kgm usa. kgm Héraultfrance. kgm Montpelieraustria. kgm Montpellierfrance_ regions. kgm usa. kgm Ille et Vilainefrance. kgm Tennesseefrance_ regions. kgm Rennesfrance_ regions. kgm france. kgm Indrefrance. kgm france. kgm Châteaurouxfrance. kgm france. kgm Indre et Loirefrance. kgm africa. kgm Toursfrance. kgm Israelfrance. kgm Isèrefrance. kgm france. kgm Grenoblefrance. kgm usa. kgm Juraswitzerland. kgm africa. kgm Lons le Saunierfrance. kgm Luandafrance. kgm Landesfrance. kgm france. kgm Mont de Marsanfrance. kgm usa. kgm Loir et Cherfrance. kgm Boisefrance. kgm Bloisfrance. kgm Lesothousa. kgm Loirewaters_ world- class. kgm france. kgm Saint Etiennefrance. kgm france. kgm Haute- Loirefrance. kgm france. kgm Le Puyfrance. kgm france. kgm Loire- Atlantiquefrance. kgm Canberragreece. kgm Nantesfrance_ regions. kgm france. kgm Loiretfrance. kgm Irlantifrance_ regions. kgm Orléansfrance_ regions. kgm france. kgm Lotfrance. kgm france. kgm Cahorsfrance. kgm world. kgm Lot et Garonnefrance. kgm Argentiinafrance. kgm Agenfrance. kgm france. kgm Lozèrefrance. kgm france. kgm Mendefrance. kgm africa. kgm Maine et Loirefrance. kgm Algerusa. kgm Angersfrance. kgm Maineusa. kgm Manchefrance. kgm Saint Paulusa. kgm Saint Lôfrance. kgm Mainefrance. kgm Marnefrance. kgm asia. kgm Châlon en Champagnefrance_ regions. kgm africa. kgm Haute- Marnefrance. kgm Kamerunusa. kgm Chaumontfrance. kgm Maineeurope. kgm Mayennefrance. kgm Latviafrance. kgm Lavalfrance. kgm france. kgm Meurthe et Mosellefrance. kgm france. kgm Nancyfrance. kgm Kyprosusa. kgm Meusewaters_ world- class. kgm africa. kgm Bar le Ducfrance. kgm Monroviafrance. kgm Morbihanfrance. kgm france. kgm Vannesfrance. kgm france. kgm Mosellefrance. kgm Minnesotafrance_ regions. kgm Metzfrance_ regions. kgm usa. kgm Nièvrefrance. kgm Denverworld. kgm Neversfrance. kgm Koko maailmahaiti. kgm Nordhaiti. kgm Librevilleusa. kgm Lillefrance_ regions. kgm Boiseeurope. kgm Oisefrance. kgm Valko- Venäjäfrance. kgm Beauvaisfrance. kgm Ranskafrance. kgm Ornefrance. kgm france. kgm Alençonfrance. kgm usa. kgm Pas- de- Calaisfrance. kgm Arkansasfrance. kgm Arrasfrance. kgm france. kgm Puy- de- Dômefrance. kgm africa. kgm Clermont Ferrandfrance_ regions. kgm europe. kgm Pyrénées- Atlantiquesfrance. kgm Prahafrance. kgm Paufrance. kgm france. kgm Hautes- Pyrénéesfrance. kgm france. kgm Tarbesfrance. kgm france. kgm Pyrénées- Orientalesfrance. kgm asia. kgm Perpignanfrance. kgm Bahrainfrance. kgm Bas- Rhinfrance. kgm Salzburgfrance_ regions. kgm Strasbourgfrance_ regions. kgm usa. kgm Haut- Rhinfrance. kgm Columbiafrance. kgm Colmarfrance. kgm africa. kgm Rhônefrance. kgm Laayounefrance_ regions. kgm Lyonfrance_ regions. kgm asia. kgm Haute- Saônefrance. kgm Soulfrance. kgm Vesoulfrance. kgm france. kgm Saône et Loirefrance. kgm france. kgm Mâconfrance. kgm france. kgm Sarthefrance. kgm france. kgm Le Mansfrance. kgm france. kgm Savoiefrance. kgm france. kgm Chambéryfrance. kgm france. kgm Haute- Savoiefrance. kgm europe. kgm Annecyfrance. kgm europe. kgm Seine- Maritimefrance. kgm Roomaeurope. kgm Rouenfrance_ regions. kgm france. kgm Seine et Marnefrance. kgm france. kgm Melunfrance. kgm asia. kgm Yvelinesfrance. kgm Jerusalemfrance. kgm Versaillesfrance. kgm france. kgm Deux- Sèvresfrance. kgm europe. kgm Niortfrance. kgm Roomaeurope. kgm Sommefrance. kgm Ateenausa. kgm Amiensfrance_ regions. kgm europe. kgm Tarnfrance. kgm Albaniafrance. kgm Albifrance. kgm usa. kgm Tarn et Garonnefrance. kgm Montanafrance. kgm Montaubanfrance. kgm france. kgm Varfrance. kgm france. kgm Toulonfrance. kgm france. kgm Vauclusefrance. kgm france. kgm Avignonfrance. kgm usa. kgm Vendéefrance. kgm Huron- järviaustria. kgm La Roche sur Yonfrance. kgm Viennafrance. kgm Viennefrance. kgm Rajausa. kgm Poitiersfrance_ regions. kgm africa. kgm Haute- Viennefrance. kgm Lilongwearmenia. kgm Limogesgeorgia. kgm france. kgm Vosgesfrance. kgm france. kgm Epinalfrance. kgm usa. kgm Yonnefrance. kgm Pierrefrance. kgm Auxerrefrance. kgm asia. kgm Territoire de Belfortfrance. kgm Beirutfrance. kgm Belfortfrance. kgm france. kgm Essonnefrance. kgm france. kgm Evryfrance. kgm world. kgm Hauts- de- Seinefrance. kgm Canberrafrance. kgm Nanterrefrance. kgm france. kgm Seine- Saint- Denisfrance. kgm france. kgm Bobignyfrance. kgm france. kgm Val- de- Marnefrance. kgm france. kgm Créteilfrance. kgm france. kgm Val d' Oisefrance. kgm france_ regions. kgm Cergy- Pontoisefrance_ regions. kgm Oregonfrance_ regions. kgm Frankrike (regioner) france_ regions. kgm Ei Ranskaafrance_ regions. kgm Ikke Frankrike (Regioner) france_ regions. kgm usa. kgm Provence- Alpes- Côte d' Azurfrance_ regions. kgm africa. kgm Basse Normandiefrance_ regions. kgm Kyproseurope. kgm Corsefrance_ regions. kgm Bukarestfrance_ regions. kgm Bourgognefrance_ regions. kgm africa. kgm Franche Comtéfrance_ regions. kgm france_ regions. kgm Midi- Pyrénéesfrance_ regions. kgm Austineurope. kgm Aquitainefrance_ regions. kgm usa. kgm Languedoc- Roussilonfrance_ regions. kgm Bregenzusa. kgm Bretagnefrance_ regions. kgm world. kgm Pays de Loirefrance_ regions. kgm france_ regions. kgm Champagne- Ardennesfrance_ regions. kgm Ukrainausa. kgm Lorrainefrance_ regions. kgm africa. kgm Nord- Pas de Calaisfrance_ regions. kgm Pierrefrance_ regions. kgm Auvergnefrance_ regions. kgm Algeriaaustria. kgm Alsacefrance_ regions. kgm africa. kgm Rhône- Alpesfrance_ regions. kgm europe. kgm Île de Francefrance_ regions. kgm europe. kgm Haute Normandiefrance_ regions. kgm Pariisieurope. kgm Picardiefrance_ regions. kgm Charlestonfrance. kgm Poitou- Charentesfrance_ regions. kgm Louisianaafrica. kgm Limousinfrance_ regions. kgm Georgiaeurope. kgm Ikke Georgiageorgia. kgm Albaniaeurope. kgm Abkhaziageorgia. kgm Tukholmageorgia. kgm Sokhumigeorgia. kgm georgia. kgm Samegrelo- Zemo Svanetigeorgia. kgm africa. kgm Zugdidigeorgia. kgm Guinea Guriageorgia. kgm Kysymysafrica. kgm Ozurgetigeorgia. kgm Afrikkaafrica. kgm Ajariageorgia. kgm Banguigeorgia. kgm Batumigeorgia. kgm georgia. kgm Racha- Lechkhumi og Kvemo Svanetigeorgia. kgm georgia. kgm Ambrolaurigeorgia. kgm afghanistan. kgm Imeretigeorgia. kgm Kapisageorgia. kgm Kutaisigeorgia. kgm georgia. kgm Samtskhe- Javakhetigeorgia. kgm europe. kgm Akhaltsikhegeorgia. kgm San Marinoafghanistan. kgm Shida Kartligeorgia. kgm Ghorgeorgia. kgm Gorigeorgia. kgm usa. kgm Mtskheta- Mtianetigeorgia. kgm Minnesotageorgia. kgm Mtskhetageorgia. kgm asia. kgm Kvemo Kartligeorgia. kgm Australiageorgia. kgm Rustavigeorgia. kgm europe. kgm Kakhetigeorgia. kgm Latviaasia. kgm Telavigeorgia. kgm Ei Saksassagermany. kgm Ikke Tysklandgermany. kgm Baden- Württemberggermany. kgm Baden- Württemberggermany. kgm Stuttgartgermany. kgm Stuttgartgermany. kgm Baijerigermany. kgm Bayerngermany. kgm Müncheneurope. kgm Münchengermany. kgm Brandenburggermany. kgm Brandenburggermany. kgm Potsdamgermany. kgm Potsdamgermany. kgm Bremengermany. kgm Bremengermany. kgm Hampurigermany. kgm Hamburggermany. kgm Hessengermany. kgm Hessegermany. kgm Wiesbadengermany. kgm Wiesbadengermany. kgm Mecklenburg - Länsi- Pommergermany. kgm Mecklenburg- Vest- Pommerngermany. kgm Schweringermany. kgm Schweringermany. kgm Alasaksigermany. kgm Nieder- Sachsengermany. kgm jamaica. kgm Hanoverjamaica. kgm Nordrhein- Westfalengermany. kgm Nordrhein- Westfalengermany. kgm Düsseldorfgermany. kgm Düsseldorfgermany. kgm Rheinland- Pfalzgermany. kgm Rheinland- Pfalzgermany. kgm Mainzgermany. kgm Mainzgermany. kgm Saarlandgermany. kgm Saarlandgermany. kgm Saarbrückengermany. kgm Saarbrückengermany. kgm Saksigermany. kgm Sachsengermany. kgm Dresdengermany. kgm Dresdengermany. kgm Sachsen- Anhaltgermany. kgm Sachsen- Anhaltgermany. kgm Magdeburggermany. kgm Magdeburggermany. kgm Schleswig- Holsteingermany. kgm Schleswig- Holsteingermany. kgm Kielgermany. kgm Kielgermany. kgm Thüringengermany. kgm Thüringengermany. kgm Erfurtgreat- britain_ counties. kgm Erfurtgreat- britain_ counties. kgm usa. kgm Storbritannia (Grevskaper) great- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Ikke Storbritannia (Grevskaper) great- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Shetlandgreat- britain_ counties. kgm france. kgm Lerwickgreat- britain_ counties. kgm Ranskagreat- britain_ counties. kgm Orknøyenegreat- britain_ counties. kgm usa. kgm Kirkwallgreat- britain_ counties. kgm Tennesseegreat- britain_ counties. kgm Caithnessgreat- britain_ counties. kgm europe. kgm Wickgreat- britain_ counties. kgm Hollantiafrica. kgm Sutherlandgreat- britain_ counties. kgm Gaboronegreat- britain_ counties. kgm Dornochgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Ross- shire og Cromartygreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Dingwallgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Inverness- shiregreat- britain_ counties. kgm usa. kgm Invernessgreat- britain_ counties. kgm Nashvilleafrica. kgm Nairnshiregreat- britain_ counties. kgm Nairobigreat- britain_ counties. kgm Nairngreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Morayshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Elgingreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Banffshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Banffgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Aberdeenshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Aberdeengreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Kincardineshiregreat- britain_ counties. kgm africa. kgm Stonehavengreat- britain_ counties. kgm Algerusa. kgm Angusgreat- britain_ counties. kgm Floridaaustralia. kgm Forfargreat- britain_ counties. kgm Perthaustralia. kgm Perthshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Argyllshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Inveraraygreat- britain_ counties. kgm usa. kgm Dumbartonshiregreat- britain_ counties. kgm Columbiagreat- britain_ counties. kgm Dumbartongreat- britain_ counties. kgm world. kgm Stirlingshiregreat- britain_ counties. kgm Diligreat- britain_ counties. kgm Stirlinggreat- britain_ counties. kgm africa. kgm Clackmannanshiregreat- britain_ counties. kgm Angolagreat- britain_ counties. kgm Alloagreat- britain_ counties. kgm africa. kgm Kinross- shiregreat- britain_ counties. kgm Kinshasaalbania_ districts. kgm Kinrossgreat- britain_ counties. kgm Fiergreat- britain_ counties. kgm Fifegreat- britain_ counties. kgm europe. kgm Glenrothesgreat- britain_ counties. kgm Virousa. kgm East Lothiangreat- britain_ counties. kgm Washingtonitaly. kgm Haddingtongreat- britain_ counties. kgm Milanousa. kgm Midlothiangreat- britain_ counties. kgm Raleighafrica. kgm Dalkeithgreat- britain_ counties. kgm Länsirantajamaica. kgm West Lothiangreat- britain_ counties. kgm Kingstongreat- britain_ counties. kgm Livingstongreat- britain_ counties. kgm africa. kgm Lanarkshiregreat- britain_ counties. kgm Luandagreat- britain_ counties. kgm Lanarkgreat- britain_ counties. kgm andorra. kgm Renfrewshiregreat- britain_ counties. kgm Pitäjätgreat- britain_ counties. kgm Paisleygreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Ayrshiregreat- britain_ counties. kgm argentina. kgm Ayrgreat- britain_ counties. kgm Buenos Airesgreece. kgm Buteshiregreat- britain_ counties. kgm Tessaliagreat- britain_ counties. kgm Rothesaygreat- britain_ counties. kgm africa. kgm Wigtownshiregreat- britain_ counties. kgm Freetowngreat- britain_ counties. kgm Wigtowngreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Kirkcudbrightshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Kirkcudbrightgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Dumfriesshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Dumfriesgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Peeblesshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Peeblesgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Selkirkshiregreat- britain_ counties. kgm australia. kgm Selkirkgreat- britain_ counties. kgm Perthgreat- britain_ counties. kgm Roxburghshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Roxburghgreat- britain_ counties. kgm europe. kgm Berwickshiregreat- britain_ counties. kgm Berliinieurope. kgm Berwickgreat- britain_ counties. kgm Hollantiafrica. kgm Northumberlandgreat- britain_ counties. kgm Lesothogreat- britain_ counties. kgm Morpethgreat- britain_ counties. kgm africa. kgm Cumberlandgreat- britain_ counties. kgm Maligreat- britain_ counties. kgm Carlislegreat- britain_ counties. kgm belgium. kgm Durhamgreat- britain_ counties. kgm Länsi- Flanderigreat- britain_ counties. kgm Westmorlandgreat- britain_ counties. kgm usa. kgm Appleby- in- Westmorlandgreat- britain_ counties. kgm Maineusa. kgm Lancashiregreat- britain_ counties. kgm Trentongreat- britain_ counties. kgm Prestongreat- britain_ counties. kgm usa. kgm Yorkshiregreat- britain_ counties. kgm New Yorkusa. kgm Yorkgreat- britain_ counties. kgm Lincolnusa. kgm Lincolnshiregreat- britain_ counties. kgm Lincolnusa. kgm Lincolnusa. kgm great- britain_ counties. kgm Nottinghamshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm West Bridgfordgreat- britain_ counties. kgm africa. kgm Derbyshiregreat- britain_ counties. kgm Malaboworld. kgm Matlockgreat- britain_ counties. kgm Chileworld. kgm Cheshiregreat- britain_ counties. kgm Chilegreat- britain_ counties. kgm Chestergreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Shropshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Shrewburygreat- britain_ counties. kgm usa. kgm Staffordshiregreat- britain_ counties. kgm Hartfordgreat- britain_ counties. kgm Staffordgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Leicestershiregreat- britain_ counties. kgm africa. kgm Glenfieldgreat- britain_ counties. kgm Luandagreat- britain_ counties. kgm Rutlandgreat- britain_ counties. kgm usa. kgm Oakhamgreat- britain_ counties. kgm New Hampshireusa. kgm Northamptonshiregreat- britain_ counties. kgm Pohjois- Karolinagreat- britain_ counties. kgm Northamptongreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Huntingdonshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Huntingdongreat- britain_ counties. kgm germany. kgm Cambridgeshiregreat- britain_ counties. kgm Hampurigreat- britain_ counties. kgm Cambridgegreat- britain_ counties. kgm europe. kgm Norfolkgreat- britain_ counties. kgm Norjagreat- britain_ counties. kgm Norwichgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Suffolkgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Ipswichgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Essexgreat- britain_ counties. kgm africa. kgm Chelmsfordgreat- britain_ counties. kgm Keniausa. kgm Kentgreat- britain_ counties. kgm Madisongreat- britain_ counties. kgm Maidstonegreat- britain_ counties. kgm world. kgm Sussexgreat- britain_ counties. kgm Liechtenstainafrica. kgm Chichestergreat- britain_ counties. kgm Turkkijamaica. kgm Surreygreat- britain_ counties. kgm europe. kgm Middlesexgreat- britain_ counties. kgm Hartfordusa. kgm Hertfordshiregreat- britain_ counties. kgm Hartfordgreat- britain_ counties. kgm Hertfordgreat- britain_ counties. kgm asia. kgm Bedfordshiregreat- britain_ counties. kgm Beirutgreat- britain_ counties. kgm Bedfordgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Buckinghamshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Aylesburygreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Oxfordshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Oxfordgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Berkshiregreat- britain_ counties. kgm usa. kgm Readinggreat- britain_ counties. kgm New Hampshireworld. kgm Hampshiregreat- britain_ counties. kgm Liechtenstainafrica. kgm Winchestergreat- britain_ counties. kgm Lesothogreat- britain_ counties. kgm Dorsetgreat- britain_ counties. kgm albania_ districts. kgm Dorchestergreat- britain_ counties. kgm Devollgreat- britain_ counties. kgm Devongreat- britain_ counties. kgm africa. kgm Exetergreat- britain_ counties. kgm Kairogreat- britain_ counties. kgm Cornwallgreat- britain_ counties. kgm europe. kgm Trurogreat- britain_ counties. kgm Roomausa. kgm Somersetgreat- britain_ counties. kgm Trentongreat- britain_ counties. kgm Tauntongreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Whiltshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Trowbridgegreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Gloucestershiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Gloucestergreat- britain_ counties. kgm australia. kgm Warwickshiregreat- britain_ counties. kgm Darwinitaly. kgm Warwickgreat- britain_ counties. kgm Triestegreat- britain_ counties. kgm Worcestergreat- britain_ counties. kgm usa. kgm Herefordshiregreat- britain_ counties. kgm Hartfordgreat- britain_ counties. kgm Herefordgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Monmouthshiregreat- britain_ counties. kgm asia. kgm Monmouthgreat- britain_ counties. kgm Georgiagreat- britain_ counties. kgm Glamorgangreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Cardiffgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Carmathenshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Llanelligreat- britain_ counties. kgm usa. kgm Pembrokeshiregreat- britain_ counties. kgm Hartfordaustria. kgm Haverfordwestgreat- britain_ counties. kgm Kärnteneurope. kgm Cardiganshiregreat- britain_ counties. kgm Riikaargentina. kgm Cardigangreat- britain_ counties. kgm Buenos Airesgermany. kgm Brecknockshiregreat- britain_ counties. kgm Bremengreat- britain_ counties. kgm Brecongreat- britain_ counties. kgm usa. kgm Radnorshiregreat- britain_ counties. kgm New Yorkusa. kgm New Radnorgreat- britain_ counties. kgm Montgomeryusa. kgm Montgomeryshiregreat- britain_ counties. kgm Montgomeryusa. kgm Mongomeryusa. kgm africa. kgm Merionethshiregreat- britain_ counties. kgm Algeriagreat- britain_ counties. kgm Dolgeliaugreat- britain_ counties. kgm africa. kgm Caernarfonshiregreat- britain_ counties. kgm Kamerunafrica. kgm Caernarfongreat- britain_ counties. kgm Algergreat- britain_ counties. kgm Angleseygreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Holyheadgreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Denbighshiregreat- britain_ counties. kgm great- britain_ counties. kgm Denbighgreat- britain_ counties. kgm europe. kgm Flintshiregreat- britain_ counties. kgm Moldovagreece. kgm Moldgreece. kgm Pitäjätafghanistan. kgm Periferiergreece_ peripheries. kgm Aigeianmerigreece. kgm Egeerhavetgreece. kgm Balkangreece. kgm Balkangreece. kgm Kreetanmerigreece. kgm Kretahavetgreece. kgm Joonianmerigreece. kgm Joniske havgreece. kgm Välimerigreece. kgm Middelhavetgreece. kgm Ei Kreikkaagreece. kgm Ikke Hellasgreece. kgm Attikaeurope. kgm Attikagreece_ peripheries. kgm Keski- Kreikkaafrica. kgm Sentrale Hellasgreece_ peripheries. kgm Sambiaworld. kgm Lamiagreece_ prefectures. kgm Keski- Makedoniagreece. kgm Sentrale Makedoniagreece_ peripheries. kgm Thessalonikiusa. kgm Thessalonikigreece_ prefectures. kgm Kreeetagreece. kgm Kretagreece_ peripheries. kgm Irakliongreece. kgm Herakliongreece_ prefectures. kgm Itä- Makedonia ja Traakiagreece. kgm Øst- Makedonia og Trakiagreece. kgm Dominicaaustria. kgm Komotinigreece_ prefectures. kgm Epirosusa. kgm Epirusgreece_ peripheries. kgm Lansingeurope. kgm Ioanninagreece_ prefectures. kgm Joonian saaretgreece. kgm Joniske øyergreece_ peripheries. kgm Korfugreece_ prefectures. kgm Corfugreece_ prefectures. kgm Pohjois- Aigeiagreece. kgm Nordlige Egeerhavgreece_ peripheries. kgm Mytileneasia. kgm Mytilenegreece_ prefectures. kgm Peloponnesosafrica. kgm Peloponnesosgreece_ peripheries. kgm Etelä- Aigeiaafrica. kgm Sør- Egeerhavetgreece_ peripheries. kgm Tripoligreece_ prefectures. kgm Ermoupoli greece_ prefectures. kgm Tessaliagreece. kgm Tessaliagreece_ peripheries. kgm Larissagreece. kgm Larissagreece. kgm Länsi- Kreikkagreece. kgm Vest- Hellasgreece_ peripheries. kgm Patrasgreece_ prefectures. kgm Patrasgreece_ prefectures. kgm Länsi- Makedoniaafghanistan. kgm Vest- Makedoniagreece_ peripheries. kgm Jowzjanafrica. kgm Kozanigreece_ prefectures. kgm Athos- vuorigreece. kgm Athos- fjelletgreece. kgm Luandaworld. kgm Karyesguatemala. kgm andorra. kgm Hellas (Periferier) greece_ peripheries. kgm greece. kgm Ikke Hellas (Periferier) greece_ peripheries. kgm Itä- Makedonia ja Traakiaworld. kgm Øst- Makedonia og Trakiagreece_ peripheries. kgm Patrasgreece. kgm Patragreece_ peripheries. kgm Larissaasia. kgm Larisagreece_ prefectures. kgm Iraklionncamerica. kgm Irakliogreece_ prefectures. kgm africa. kgm Athos- fjellet autonome regiongreece_ prefectures. kgm Prefektuuritalbania_ prefectures. kgm Hellas (Prefekturer) greece_ prefectures. kgm Prefektuuritafrica. kgm Ikke Hellas (Prefekturer) greece_ prefectures. kgm Ghanagreece_ prefectures. kgm Dramagreece_ prefectures. kgm usa. kgm Evrosgreece_ prefectures. kgm Indianapolisafrica. kgm Alexandroupolisgreece_ prefectures. kgm Kampalaeurope. kgm Kavalagreece_ prefectures. kgm Lontooworld. kgm Rodopigreece_ prefectures. kgm Kärntengreece_ prefectures. kgm Xanthigreece_ prefectures. kgm greece_ prefectures. kgm Chalcidicegreece_ prefectures. kgm asia. kgm Polygyrosgreece_ prefectures. kgm Bagdadeurope. kgm Imathiagreece_ prefectures. kgm Serbiaafrica. kgm Veriagreece_ prefectures. kgm Kigalieurope. kgm Kilkisgreece_ prefectures. kgm Irlantigreece. kgm Pellagreece_ prefectures. kgm Tessaliaafrica. kgm Edhessagreece_ prefectures. kgm Liberiaitaly. kgm Pieriagreece_ prefectures. kgm Sardiniausa. kgm Katerinigreece_ prefectures. kgm Pierregreece. kgm Serresgreece_ prefectures. kgm Floridaitaly. kgm Florinagreece_ prefectures. kgm Genovaworld. kgm Grevenagreece_ prefectures. kgm Brasiliaafghanistan. kgm Kastoriagreece_ prefectures. kgm Accraeurope. kgm Artagreece_ prefectures. kgm Pariisiusa. kgm artagreece_ prefectures. kgm Pariisigreece_ prefectures. kgm Prevezagreece_ prefectures. kgm afghanistan. kgm Thresprotiagreece_ prefectures. kgm Turkmenistanafghanistan. kgm Igoumenitsagreece_ prefectures. kgm Kapisagreece. kgm Karditsagreece_ prefectures. kgm Manilagreece_ prefectures. kgm Magnesiagreece_ prefectures. kgm albania_ prefectures. kgm Volosgreece_ prefectures. kgm Tiranagreece. kgm Trikalagreece_ prefectures. kgm world. kgm Kefalliniagreece_ prefectures. kgm Argentiinaafrica. kgm Argostoligreece_ prefectures. kgm Luandausa. kgm Lefkadagreece_ prefectures. kgm Charlestongreece_ prefectures. kgm Zantegreece_ prefectures. kgm africa. kgm Zakynthosgreece_ prefectures. kgm Malabogreece. kgm Achaeagreece_ prefectures. kgm usa. kgm Aetolia- Acarnaniagreece_ prefectures. kgm Missouriafrica. kgm Missolonghigreece_ prefectures. kgm Algeriaeurope. kgm Ileiagreece_ prefectures. kgm Bukaresteurope. kgm Pyrgosgreece_ prefectures. kgm Eurooppaafrica. kgm Euboeagreece_ prefectures. kgm Maliafrica. kgm Chalcisgreece_ prefectures. kgm Mauritaniaafghanistan. kgm Evrytaniagreece_ prefectures. kgm Kapisausa. kgm Karpenisigreece_ prefectures. kgm Phoenixafrica. kgm Phocisgreece_ prefectures. kgm Asmarafrance. kgm Amphissagreece_ prefectures. kgm Rajaafrica. kgm Phtiotisgreece_ prefectures. kgm Brasiliaasia. kgm Boeotiagreece_ prefectures. kgm Manilaeurope. kgm Livadiagreece_ prefectures. kgm Prahagreece. kgm Pireusgreece_ prefectures. kgm Attikaeurope. kgm Vest- Attikagreece_ prefectures. kgm Sloveniagreece. kgm Elefsinagreece_ prefectures. kgm Attikaeurope. kgm Øst- Attikagreece_ prefectures. kgm Tallinnaasia. kgm Pallinigreece_ prefectures. kgm Manilaafrica. kgm Arkadiagreece_ prefectures. kgm Argentiinaitaly. kgm Argolisgreece_ prefectures. kgm Napoliaustria. kgm Naupliegreece_ prefectures. kgm Kärntenaustria. kgm Korintiagreece_ prefectures. kgm Kärnteneurope. kgm Korintegreece_ prefectures. kgm Makedoniaafrica. kgm Lakoniagreece_ prefectures. kgm Harareeurope. kgm Spartegreece_ prefectures. kgm Helsinkiafrica. kgm Messiniagreece_ prefectures. kgm Kampalausa. kgm Kalamatagreece_ prefectures. kgm Ohioeurope. kgm Kiosgreece_ prefectures. kgm Lissabongreece. kgm Lesbosgreece_ prefectures. kgm Laosusa. kgm Samosgreece_ prefectures. kgm Koloradoafrica. kgm Kykladenegreece_ prefectures. kgm europe. kgm Dodekanesossgreece_ prefectures. kgm Roomaafghanistan. kgm Rhodosgreece_ prefectures. kgm Kiinagreece. kgm Chaniagreece_ prefectures. kgm Haitigreece_ prefectures. kgm Lasithigreece_ prefectures. kgm greece_ prefectures. kgm Nikolaosgreece_ prefectures. kgm greece_ prefectures. kgm Rethymnongreece_ prefectures. kgm greece_ prefectures. kgm Rethymnogreece_ prefectures. kgm Guatemalaworld. kgm Guatemalaworld. kgm Guatemalaguatemala. kgm Ikke Guatemalaguatemala. kgm guatemala. kgm Alta Verapazguatemala. kgm guatemala. kgm Cobánguatemala. kgm usa. kgm Baja Verapazguatemala. kgm Salemguatemala. kgm Salamáguatemala. kgm guatemala. kgm Chimaltenangoguatemala. kgm guatemala. kgm Chiquimulaguatemala. kgm usa. kgm Peténguatemala. kgm Floridausa. kgm Floresuruguay. kgm world. kgm El Progresoguatemala. kgm Guatemalaguatemala. kgm Guastatoyaguatemala. kgm guatemala. kgm El Quichéguatemala. kgm guatemala. kgm Santa Cruz del Quichéguatemala. kgm world. kgm Escuintlaguatemala. kgm Guatemalaguatemala. kgm Guatemala byguatemala. kgm guatemala. kgm Huehuetenangoguatemala. kgm guatemala. kgm Izabalguatemala. kgm asia. kgm Puerto Barriosguatemala. kgm Japaniasia. kgm Jalapaguatemala. kgm Japaniguatemala. kgm Jutiapaguatemala. kgm guatemala. kgm Quetzaltenangoguatemala. kgm guatemala. kgm Retalhuleuguatemala. kgm world. kgm Sacatepéquezguatemala. kgm Guatemalaeurope. kgm Antigua Guatemalaguatemala. kgm San Marinousa. kgm San Marcosguatemala. kgm guatemala. kgm Cuilapaguatemala. kgm guatemala. kgm Sololáguatemala. kgm guatemala. kgm Suchitepéquezguatemala. kgm guatemala. kgm Mazatenangoguatemala. kgm guatemala. kgm Totonicapánguatemala. kgm africa. kgm Zacapaguyana. kgm world. kgm Guyanaworld. kgm asia. kgm Ikke Guyanaguyana. kgm Bahrainasia. kgm Barima- Wainiguyana. kgm Manamaguyana. kgm Mabarumaguyana. kgm guyana. kgm Pomeroon- Supenaamguyana. kgm guyana. kgm Anna Reginaguyana. kgm guyana. kgm Essequibo- øyene- Vest- Demeraraguyana. kgm guyana. kgm Vreed en Hoopguyana. kgm europe. kgm Dememara- Mahaicaguyana. kgm Pariisiguyana. kgm Paradiseguyana. kgm guyana. kgm Mahaica- Berbiceguyana. kgm guyana. kgm Fort Wellingtonguyana. kgm europe. kgm Øvre Dememara- Berbiceguyana. kgm Lontooguyana. kgm Lindenguyana. kgm europe. kgm Cuyuni- Mazaruniguyana. kgm Bulgariaguyana. kgm Barticaguyana. kgm asia. kgm Potaro- Siparuniguyana. kgm Manilaguyana. kgm Mahdiaguyana. kgm africa. kgm Øvre Takutu- Øvre Essequiboguyana. kgm Lesothoguyana. kgm Lethemguyana. kgm europe. kgm Øst- Berbice- Corentyneguyana. kgm Amsterdamncamerica. kgm Ny Amsterdamhaiti. kgm Haitihaiti. kgm Ikke Haitihaiti. kgm usa. kgm Artibonitehaiti. kgm Des Moineshaiti. kgm Les Gonaïveshaiti. kgm haiti. kgm Hinchehaiti. kgm haiti. kgm Grand' Ansehaiti. kgm haiti. kgm Jérémiehaiti. kgm haiti. kgm Nippeshaiti. kgm world. kgm Miragoânehaiti. kgm haiti. kgm Cap- Haïtienhaiti. kgm haiti. kgm Nord- Esthaiti. kgm haiti. kgm Fort- Libertéhaiti. kgm ncamerica. kgm Nord- Ouesthaiti. kgm Port- au- Prince Port- de- Paixhaiti. kgm Kysymysncamerica. kgm Ouesthaiti. kgm Sudanhaiti. kgm Sudhaiti. kgm haiti. kgm Les Cayeshaiti. kgm haiti. kgm Sud- Esthaiti. kgm honduras. kgm Jacmelhonduras. kgm world. kgm Hondurasworld. kgm Pohjois- Koreausa. kgm Ikke Hondurashonduras. kgm Atlantaafrica. kgm Atlántidahonduras. kgm Libyahonduras. kgm La Ceibahonduras. kgm honduras. kgm Cholutecahonduras. kgm panama. kgm Colónpanama. kgm world. kgm Trujillovenezuela. kgm honduras. kgm Comayaguahonduras. kgm honduras. kgm Copánhonduras. kgm honduras. kgm Santa Rosa de Copánhonduras. kgm honduras. kgm Cortéshonduras. kgm honduras. kgm San Pedro Sulahonduras. kgm honduras. kgm El Paraísohonduras. kgm honduras. kgm Yuscaránhonduras. kgm honduras. kgm Francisco Morazánhonduras. kgm world. kgm Tegucigalpaworld. kgm honduras. kgm Gracias a Dioshonduras. kgm honduras. kgm Puerto Lempirahonduras. kgm honduras. kgm Intibucáhonduras. kgm honduras. kgm La Esperanzahonduras. kgm honduras. kgm Islas de la Bahíahonduras. kgm world. kgm Roatánhonduras. kgm honduras. kgm Lempirahonduras. kgm honduras. kgm Graciashonduras. kgm honduras. kgm Ocotepequehonduras. kgm usa. kgm Nueva Octopequehonduras. kgm Oklahomahonduras. kgm Olanchohonduras. kgm honduras. kgm Juticalpahonduras. kgm honduras. kgm Santa Bárbarahonduras. kgm africa. kgm Vallehonduras. kgm Niameyhonduras. kgm Nacaomehonduras. kgm hungary. kgm Yorohungary. kgm usa. kgm Ungarn (fylker) hungary. kgm Unkarihungary. kgm Ikke Ungarnhungary. kgm hungary. kgm Bács- Kiskunhungary. kgm asia. kgm Kecskeméthungary. kgm Bahrainhungary. kgm Baranyahungary. kgm africa. kgm Pécshungary_ regions. kgm hungary. kgm Békéshungary. kgm hungary. kgm Békéscsabahungary. kgm europe. kgm Borsod- Abaúj- Zemplénhungary. kgm Minskhungary_ regions. kgm Miskolchungary_ regions. kgm Concordhungary. kgm Csongrádhungary. kgm iceland_ regions. kgm Sergipeiceland_ regions. kgm hungary. kgm Fejérhungary. kgm europe. kgm Székesfehérvárhungary_ regions. kgm hungary. kgm Győr- Moson- Sopronhungary. kgm hungary_ regions. kgm Győrhungary_ regions. kgm hungary. kgm Hajdú- Biharhungary. kgm hungary_ regions. kgm Dresdenhungary_ regions. kgm africa. kgm Heveshungary. kgm Nigerhungary. kgm Egerhungary. kgm hungary. kgm Jász- Nagykun- Szolnokhungary. kgm hungary. kgm Szolnokhungary. kgm hungary. kgm Komárom- Esztergomhungary. kgm hungary. kgm Tatabányahungary. kgm hungary. kgm Nógrádhungary. kgm hungary. kgm Salgótarjánhungary. kgm europe. kgm Pesthungary. kgm hungary. kgm Somogyhungary. kgm hungary. kgm Kaposvárhungary. kgm hungary. kgm Szabolcs- Szatmár- Bereghungary. kgm world. kgm Nyíregyházahungary. kgm Tongahungary. kgm Tolnahungary. kgm hungary. kgm Szekszárdhungary. kgm hungary. kgm Vashungary. kgm hungary. kgm Szombathelyhungary. kgm hungary. kgm Veszprémhungary. kgm hungary. kgm Zalahungary. kgm hungary_ regions. kgm Zalaegerszeghungary_ regions. kgm hungary_ regions. kgm Ungarn (regioner) hungary_ regions. kgm africa. kgm Ikke Ungarn (regioner) hungary_ regions. kgm Länsi- Saharahungary_ regions. kgm Vestre Trans- Donauhungary_ regions. kgm hungary_ regions. kgm Søndre Trans- Donauhungary_ regions. kgm Keski- Afrikan tasavaltahungary_ regions. kgm Sentrale Trans- Donauhungary_ regions. kgm Unkarieurope. kgm Sentrale Ungarnhungary_ regions. kgm Unkarieurope. kgm Nord- Ungarnhungary_ regions. kgm hungary_ regions. kgm Nordre Store Slettehungary_ regions. kgm hungary_ regions. kgm Søndre Store Slettehungary_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Island (regioner) iceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Ikke Island (landsdeler) iceland_ regions. kgm Oregoniceland_ regions. kgm Østre regioniceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Egilsstaðiriceland_ regions. kgm Valtion pääkaupunkieurope. kgm Hovedstadsområdeticeland_ regions. kgm Reikjavikiceland_ regions. kgm Reykjavikiceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Nordøstre regioniceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Akureyriiceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Nordvestre regioniceland_ regions. kgm southamerica. kgm Sauðárkrókuriceland_ regions. kgm Etelä- Amerikkaiceland_ regions. kgm Søndre regioniceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Selfossiceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Søndre halvøyiceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Keflavíkiceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Vestfjordeneiceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Ísafjörðuriceland_ regions. kgm Oregoniceland_ regions. kgm Vest- regioneniceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Borgarnesiceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Vatnajökulliceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Langjökulliceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Hofsjökulliceland_ regions. kgm iceland_ regions. kgm Mýrdalsjökulliceland_ regions. kgm afghanistan. kgm Drangajökullindia. kgm Luoteisterritoriotafghanistan. kgm Stater og territorierindia. kgm Intiaindia. kgm Ikke Indiaindia. kgm india. kgm Andhra Pradeshindia. kgm india. kgm Hyderabadindia. kgm asia. kgm Arunachal Pradeshindia. kgm Manamaasia. kgm Itanagarindia. kgm Aasiaafrica. kgm Assamindia. kgm Algerworld. kgm Dispurindia. kgm Boliviaworld. kgm Biharindia. kgm Paraguayindia. kgm Patnaindia. kgm africa. kgm Chhatisgarhindia. kgm Algerasia. kgm Raipurindia. kgm Georgiaworld. kgm Goaindia. kgm Paraguayafrica. kgm Panajiindia. kgm Luandaafghanistan. kgm Gujaratindia. kgm Kandaharworld. kgm Gandhinagarindia. kgm Paraguayindia. kgm Haryanaindia. kgm europe. kgm Himachal Pradeshindia. kgm Riikaindia. kgm Shimlaindia. kgm africa. kgm Jammu og Kashmirindia. kgm Kinshasaindia. kgm Srinagarindia. kgm usa. kgm Jharkhandindia. kgm Maineindia. kgm Ranchiindia. kgm asia. kgm Karnatakaindia. kgm Singaporeafrica. kgm Bangaloreindia. kgm Kampalaindia. kgm Keralaindia. kgm india. kgm Thiruvananthapuramindia. kgm india. kgm Madhya Pradeshindia. kgm africa. kgm Bhopalindia. kgm Mauritaniaindia. kgm Maharashtraindia. kgm africa. kgm Mumbaiindia. kgm Maputoalbania_ districts. kgm Manipurmanipur. kgm Kampalaafrica. kgm Imphalmanipur. kgm Malesiaafrica. kgm Meghalayaindia. kgm Lilongweindia. kgm Shillongindia. kgm europe. kgm Mizoramindia. kgm Riikagermany. kgm Aizawlindia. kgm Saarlandafrica. kgm Nagalandindia. kgm Tripoligreece. kgm Kohimaindia. kgm Larissaindia. kgm Orissaindia. kgm africa. kgm Bhubaneswarindia. kgm Tunisiaafrica. kgm Punjabpakistan. kgm Tadžikistanafrica. kgm Rajasthanindia. kgm Algerindia. kgm Jaipurindia. kgm albania_ districts. kgm Sikkimsikkim. kgm Bangkokeurope. kgm Gangtokslovakia. kgm Thaimaaafghanistan. kgm Tamil Naduindia. kgm Kiinaalbania_ prefectures. kgm Chennaiindia. kgm Tiranaalbania_ districts. kgm Tripuratripura. kgm Argentiinaafrica. kgm Agartalaturkey. kgm Mauritaniaasia. kgm Uttaranchalindia. kgm Tehranindia. kgm Dehradunindia. kgm india. kgm Uttar Pradeshindia. kgm africa. kgm Lucknowindia. kgm Länsirantawestbengal. kgm Vest- Bengalwestbengal. kgm westbengal. kgm Kolkatawestbengal. kgm india. kgm Andaman og Nicobar- øyeneindia. kgm china. kgm Port Blairindia. kgm Kiinaindia. kgm Chandigarhindia. kgm europe. kgm Dadra og Nagar Haveliindia. kgm Pariisiindia. kgm Dadraindia. kgm afghanistan. kgm Daman og Diuindia. kgm Bamiyanindia. kgm Damanindia. kgm germany. kgm Lakshadweepindia. kgm Baijeriusa. kgm Kavarattiindia. kgm Providenceasia. kgm Pondicherryindia. kgm New Delhiasia. kgm Delhiindonesia. kgm Indonesiaindonesia. kgm Ikke Indonesiaindonesia. kgm indonesia. kgm Nanggroe Aceh Darussalamindonesia. kgm usa. kgm Banda Acehindonesia. kgm Pohjois- Dakotausa. kgm Nord- Sumatraindonesia. kgm Minnesotaafrica. kgm Medanindonesia. kgm Länsi- Saharaworld. kgm Vest- Sumatraindonesia. kgm Paraguayeurope. kgm Padangindonesia. kgm Riikaindonesia. kgm Riauindonesia. kgm greece. kgm Pekanbaruindonesia. kgm Joonian saaretindonesia. kgm Riau- øyeneindonesia. kgm africa. kgm Tanjung Pinangindonesia. kgm Sambiaindonesia. kgm Jambiindonesia. kgm usa. kgm Bengkuluindonesia. kgm Etelä- Dakotaitaly. kgm Sør- Sumatraindonesia. kgm Palermoindonesia. kgm Palembangindonesia. kgm indonesia. kgm Bangka- Belitungindonesia. kgm indonesia. kgm Pangkal Pinangindonesia. kgm indonesia. kgm Lampungindonesia. kgm indonesia. kgm Bandar Lampungindonesia. kgm Valtion pääkaupunkiasia. kgm Hovedstadsområdet Jakartaindonesia. kgm asia. kgm Bantenindonesia. kgm Pjongjang africa. kgm Serangindonesia. kgm Länsirantagermany. kgm Vest- Javaindonesia. kgm Brandenburggreece. kgm Bandungindonesia. kgm Keski- Makedoniausa. kgm Sentral- Javaindonesia. kgm Helenaindonesia. kgm Semarangindonesia. kgm Valtion pääkaupunkiasia. kgm Jogjakarta spesielt områdeindonesia. kgm Jakartaworld. kgm Jogjakartaindonesia. kgm Australiaindonesia. kgm Øst- Javaindonesia. kgm africa. kgm Surabayaindonesia. kgm Malieurope. kgm Baliindonesia. kgm Tanskaafrica. kgm Denpasarindonesia. kgm Länsirantaafrica. kgm Vest- Nusa Tenggaraindonesia. kgm Qatarindonesia. kgm Mataramindonesia. kgm africa. kgm Øst- Nusa Tenggaraindonesia. kgm Guineausa. kgm Kupangindonesia. kgm Länsi- Virginiausa. kgm Vest- Kalimantanindonesia. kgm Montanaafrica. kgm Pontianakindonesia. kgm Keski- Afrikan tasavaltaindonesia. kgm Sentrale Kalimantanindonesia. kgm usa. kgm Palangkarayaindonesia. kgm Etelä- Carolinaasia. kgm Sør- Kalimantanindonesia. kgm Bahrainindonesia. kgm Banjarmasinindonesia. kgm germany. kgm Øst- Kalimantanindonesia. kgm Saarlandeurope. kgm Samarindaindonesia. kgm Slovakiaafrica. kgm Nord- Sulawesiindonesia. kgm Malaboafrica. kgm Manadoindonesia. kgm Gaboronegreece. kgm Gorontaloindonesia. kgm Keski- Makedoniaeurope. kgm Sentrale Sulawesiindonesia. kgm Prahaindonesia. kgm Paluindonesia. kgm afghanistan. kgm Sørøst- Sulawesiindonesia. kgm Kandaharaustralia. kgm Kendariindonesia. kgm New South Walesafrica. kgm Sør- Sulawesiindonesia. kgm Madagaskarbelgium. kgm Makassarindonesia. kgm Länsi- Flanderiindonesia. kgm Vest- Sulawesiindonesia. kgm indonesia. kgm Mamujuindonesia. kgm usa. kgm Malukuindonesia. kgm Arizonausa. kgm Ambonindonesia. kgm Pohjois- Dakotaafrica. kgm Nord- Malukuindonesia. kgm Keniaeurope. kgm Ternateindonesia. kgm Prahaasia. kgm Papuaindonesia. kgm Japaniusa. kgm Jayapuraindonesia. kgm Länsi- Virginiaasia. kgm Vestre Irian Jayaindonesia. kgm Myanmarafrica. kgm Manokwariiran. kgm africa. kgm Qomiran. kgm Malaboafrica. kgm Markaziiran. kgm Accrairan. kgm Arakiran. kgm asia. kgm Qazviniran. kgm Manilaasia. kgm Gilaniran. kgm Taškentasia. kgm Rashtiran. kgm Armeniachina. kgm Ardabiliran. kgm Taiwanasia. kgm Zanjaniran. kgm Azerbaidžanasia. kgm Østre Aserbajdsjaniran. kgm Taiwanasia. kgm Tabriziran. kgm Azerbaidžaniran. kgm Vestre Aserbajdsjaniran. kgm asia. kgm Oroomiehiran. kgm Pakistanasia. kgm Kurdistaniran. kgm Sanaáusa. kgm Sanandajiran. kgm Helenausa. kgm Hamedaniran. kgm Kansasasia. kgm Kermanshahiran. kgm Islamabadafrica. kgm Ilamiran. kgm Lesothoiran. kgm Lorestaniran. kgm asia. kgm Khoram Abadiran. kgm Bhutaniran. kgm Khuzestaniran. kgm iran. kgm Ahvaziran. kgm iran. kgm Chaharmahal og Bakhtiariiran. kgm iran. kgm shahr- e Kordiran. kgm iran. kgm Kohkiluyeh og Buyer Ahmahiran. kgm africa. kgm Yasoojiran. kgm Burundieurope. kgm Bushehriran. kgm Pariisieurope. kgm Farsiran. kgm Riikairan. kgm Shiraziran. kgm iran. kgm Hormozganiran. kgm iran. kgm Bandar- e Abbasiran. kgm asia. kgm Systan og Baluchistaniran. kgm Pekingiran. kgm Zahedaniran. kgm iran. kgm Kermaniran. kgm iran. kgm Yazdiran. kgm usa. kgm Esfahaniran. kgm Helenaasia. kgm Semnaniran. kgm Manamaasia. kgm Mazandaraniran. kgm Bahrainasia. kgm Sariiran. kgm Astanaasia. kgm Golestaniran. kgm Georgiaasia. kgm Gorganiran. kgm Etelä- Koreausa. kgm Sør- Khorasaniran. kgm Concordiran. kgm Bojnoordiran. kgm ncamerica. kgm Razavi Khorasaniran. kgm Nassauasia. kgm Mashhadiran. kgm Pohjois- Koreaeurope. kgm Nord- Khorasaniran. kgm Tiranairan. kgm Birjandiran. kgm iran. kgm Persiabuktairan. kgm usa. kgm Oman- buktairan. kgm Indianairan. kgm Kaspihavetiran. kgm africa. kgm Oroomieh- sjøeniran. kgm Ei Italiaaasia. kgm Ikke Irakiraq. kgm iraq. kgm Salah ad Diniraq. kgm usa. kgm Diyalairaq. kgm Washingtonafghanistan. kgm Wasitiraq. kgm Maymanausa. kgm Maysaniraq. kgm Alaskairaq. kgm Al Basrahiraq. kgm iraq. kgm Dhi Qariraq. kgm iraq. kgm Al Muthannairaq. kgm brazil. kgm Al- Qādisiyyahiraq. kgm Brasiliaafrica. kgm Babiliraq. kgm Kampalairaq. kgm Karbalairaq. kgm iraq. kgm An Najafiraq. kgm iraq. kgm Al Anbariraq. kgm iraq. kgm Ninawairaq. kgm asia. kgm Dahukiraq. kgm Armeniairaq. kgm Arbiliraq. kgm iraq. kgm At Ta' mim (Kirkuk) iraq. kgm italyprovince. kgm As Sulaymaniyahireland_ provinces. kgm Italian maakunnatafghanistan. kgm Irland (provinser) ireland_ provinces. kgm Italian maakunnatgreece. kgm Ikke Irland (provinser) ireland_ provinces. kgm Kreeetaeurope. kgm Leinsterireland_ provinces. kgm Monroviaafrica. kgm Munsterireland_ provinces. kgm Kairorepublic_ of_ ireland. kgm Corkrepublic_ of_ ireland. kgm Connecticutasia. kgm Connachtireland_ provinces. kgm africa. kgm Galwayrepublic_ of_ ireland. kgm Chilebelarus. kgm Ulsterireland_ provinces. kgm Valko- Venäjäafrica. kgm Belfastisrael. kgm Israelasia. kgm Ikke Israelisrael. kgm Pohjois- Aigeiaafrica. kgm Nordligezambia_ provinces. kgm Hararechina. kgm Nasaretisrael. kgm Taiwangreece. kgm Haifaisrael. kgm Kreeetaafrica. kgm Sentralisrael. kgm Kampalaisrael. kgm Ramlaisrael. kgm greece. kgm Tel Avivisrael. kgm africa. kgm Beershebaitaly. kgm Ei Italiassaitalyprovince. kgm Ikke Italiaitalyprovince. kgm Sisiliaitaly. kgm Siciliaitaly. kgm italyprovince. kgm Palermoitalyprovince. kgm Friuli Venetsia Giuliaitaly. kgm Friuli Venezia Giuliaitaly. kgm italyprovince. kgm Triesteitalyprovince. kgm Abruzzoitaly. kgm Abruzzoitaly. kgm italyprovince. kgm L' Aquilaitalyprovince. kgm Latiumitaly. kgm Latiumitaly. kgm Kalabriaitaly. kgm Calabriaitaly. kgm italyprovince. kgm Catanzaroitalyprovince. kgm Piemonteitaly. kgm Piemonteitaly. kgm Torinoitalyprovince. kgm Torinoitalyprovince. kgm Apuliaitaly. kgm Apugliaitaly. kgm italyprovince. kgm Bariitalyprovince. kgm Lombardiaitaly. kgm Lombardiaitaly. kgm Milanoitalyprovince. kgm Milanoitalyprovince. kgm Umbriaitaly. kgm Umbriaitaly. kgm italyprovince. kgm Perugiaitalyprovince. kgm Trentino Alto Adigeusa. kgm Trentino Alto Adigeitaly. kgm italyprovince. kgm Trentoitalyprovince. kgm Moliseitaly. kgm Moliseitaly. kgm italyprovince. kgm Campobassoitalyprovince. kgm Toskanaitaly. kgm Toscanaitaly. kgm Firenzeitalyprovince. kgm Firenzeitalyprovince. kgm italy. kgm Emilia Romagnaitaly. kgm italyprovince. kgm Bolognaitalyprovince. kgm italy. kgm Val d' Aostaitaly. kgm italyprovince. kgm Aostaitalyprovince. kgm italy. kgm Campaniaitaly. kgm Napoliitalyprovince. kgm Napoliitalyprovince. kgm Basilicataitaly. kgm Basilicataitaly. kgm italyprovince. kgm Potenzaitalyprovince. kgm Liguriaitaly. kgm Liguriaitaly. kgm Genovaitalyprovince. kgm Genovaitalyprovince. kgm Sardiniaitaly. kgm Sardiniaitaly. kgm italyprovince. kgm Cagliariitalyprovince. kgm italy. kgm Le Marcheitaly. kgm italyprovince. kgm Anconaitalyprovince. kgm Venetoitaly. kgm Venetoitaly. kgm Venetsiaitalyprovince. kgm Veneziaitalyprovince. kgm Italian maakunnatitalyprovince. kgm Italia etter provinseritalyprovince. kgm italyprovince. kgm Alessandriaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Astiitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Biellaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Cuneoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Novaraitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Verbano- Cusio- Ossolaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Vercelliitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Bergamoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Bresciaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Comoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Cremonaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Leccoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Lodiitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Mantovaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Paviaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Sondrioitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Vareseitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Bolzanoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Bellunoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Padovaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Rovigoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Trevisoitalyprovince. kgm Veronaitalyprovince. kgm Veronaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Vicenzaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Goriziaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Pordenoneitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Udineitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Imperiaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm La Speziaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Savonaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Ferraraitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Forli- Cesenaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Modenaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Parmaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Piacenzaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Ravennaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Reggio nell' Emiliaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Riminiitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Arezzoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Grossetoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Livornoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Luccaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Massa- Carraraitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Pisaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Pistoiaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Pratoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Sienaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Terniitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Ascoli Picenoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Macerataitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Pesaro og Urbinoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Frosinoneitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Latinaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Rietiitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Viterboitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Chietiitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Pescaraitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Teramoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Iserniaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Avellinoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Beneventoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Casertaitalyprovince. kgm Salemitalyprovince. kgm Salernoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Brindisiitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Foggiaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Lecceitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Tarantoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Materaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Cosenzaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Crotoneitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Reggio di Calabriaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Vibo Valentiaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Agrigentoitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Caltanissettaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Cataniaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Ennaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Messinaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Ragusaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Siracusaitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Trapaniitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Nuoroitalyprovince. kgm italyprovince. kgm Cristanoitalyprovince. kgm jamaica. kgm Sassarijamaica. kgm Ei Jamaikaajamaica. kgm Ikke Jamaicajamaica. kgm jamaica. kgm Portlandjamaica. kgm jamaica. kgm Port Antoniojamaica. kgm jamaica. kgm Saint Andrewjamaica. kgm jamaica. kgm Half Way Treejamaica. kgm jamaica. kgm Saint Thomasjamaica. kgm jamaica. kgm Morant Bayjamaica. kgm jamaica. kgm Clarendonjamaica. kgm jamaica. kgm May Penjamaica. kgm jamaica. kgm Manchesterjamaica. kgm jamaica. kgm Mandevillejamaica. kgm jamaica. kgm Saint Annjamaica. kgm jamaica. kgm Saint Ann' s Bayjamaica. kgm jamaica. kgm Saint Catherinejamaica. kgm jamaica. kgm Spanish Townjamaica. kgm jamaica. kgm Saint Maryjamaica. kgm jamaica. kgm Port Mariajamaica. kgm jamaica. kgm Luceajamaica. kgm jamaica. kgm Saint Elizabethjamaica. kgm jamaica. kgm Black Riverjamaica. kgm jamaica. kgm Saint Jamesjamaica. kgm jamaica. kgm Montego Bayjamaica. kgm jamaica. kgm Trelawnyjamaica. kgm jamaica. kgm Falmouthjamaica. kgm jamaica. kgm Westmorelandjamaica. kgm asia. kgm Savanna- la- Marjapan. kgm Hokkaidojapan. kgm Hokkaidojapan. kgm Sapporojapan. kgm Sapporojapan. kgm japan. kgm Aomorijapan. kgm japan. kgm Iwatejapan. kgm japan. kgm Moriokajapan. kgm japan. kgm Akitajapan. kgm japan. kgm Yamagatajapan. kgm japan. kgm Miyagijapan. kgm japan. kgm Sendaijapan. kgm japan. kgm Niigatajapan. kgm japan. kgm Fukushimajapan. kgm japan. kgm Naganojapan. kgm Guineajapan. kgm Gunmajapan. kgm japan. kgm Maebashijapan. kgm japan. kgm Tochigijapan. kgm japan. kgm Utsunomiyajapan. kgm japan. kgm Ibarakijapan. kgm japan. kgm Mitojapan. kgm japan. kgm Chibajapan. kgm japan. kgm Gifujapan. kgm japan. kgm japan. kgm japan. kgm Saitamajapan. kgm japan. kgm Yamanashijapan. kgm japan. kgm Koufujapan. kgm japan. kgm Toyamajapan. kgm japan. kgm Ishikawajapan. kgm japan. kgm Kanazawajapan. kgm japan. kgm Aichijapan. kgm japan. kgm Nagoyajapan. kgm japan. kgm Fukuijapan. kgm japan. kgm Shigajapan. kgm japan. kgm Ōtsujapan. kgm japan. kgm Miejapan. kgm japan. kgm Tsujapan. kgm japan. kgm Kyotojapan. kgm japan. kgm Hyogojapan. kgm japan. kgm Kobejapan. kgm japan. kgm Narajapan. kgm japan. kgm Osakajapan. kgm japan. kgm Wakayamajapan. kgm japan. kgm Okayamajapan. kgm japan. kgm Tottorijapan. kgm japan. kgm Shimanejapan. kgm japan. kgm Matsuejapan. kgm japan. kgm Hiroshimajapan. kgm japan. kgm Yamaguchijapan. kgm canada. kgm Fukuokajapan. kgm Ontariojapan. kgm Oitajapan. kgm japan. kgm Miyazakijapan. kgm japan. kgm Kagoshimajapan. kgm japan. kgm Kumamotojapan. kgm japan. kgm Sagajapan. kgm japan. kgm Nagasakijapan. kgm japan. kgm Ehimejapan. kgm asia. kgm Matsuyamajapan. kgm Bahrainjapan. kgm Kochijapan. kgm japan. kgm Tokushimajapan. kgm japan. kgm Kagawajapan. kgm japan. kgm Takamatsujapan. kgm japan. kgm Kanagawajapan. kgm japan. kgm Yokohamajapan. kgm japan. kgm Okinawajapan. kgm asia. kgm Nahakazakhstan. kgm Kazakhstanasia. kgm Ikke Kasakhstankazakhstan. kgm asia. kgm Almaty bykazakhstan. kgm Bakuusa. kgm Baikonurkazakhstan. kgm Albanykazakhstan. kgm Almatykazakhstan. kgm africa. kgm Taldykorgankazakhstan. kgm Angolaworld. kgm Aqmolakazakhstan. kgm Roseaukazakhstan. kgm Koksetaukazakhstan. kgm austria. kgm Aqtöbekazakhstan. kgm Steiermarkkazakhstan. kgm Atyraukazakhstan. kgm kazakhstan. kgm Batys Qazaqstankazakhstan. kgm kazakhstan. kgm Oralkazakhstan. kgm kazakhstan. kgm Mangghystaukazakhstan. kgm kazakhstan. kgm Aqtaukazakhstan. kgm asia. kgm Ongtüstik Qazaqstankazakhstan. kgm Taškentafrica. kgm Shymkentkazakhstan. kgm Kampalaworld. kgm Pavlodarkazakhstan. kgm Paraguayafrica. kgm Qaraghandykazakhstan. kgm Luandaasia. kgm Karagandakazakhstan. kgm Astanaasia. kgm Qostanaykazakhstan. kgm Astanausa. kgm Kostanaikazakhstan. kgm Floridakazakhstan. kgm Qyzylordakazakhstan. kgm africa. kgm Shyghys Qazaqstankazakhstan. kgm Jemenkazakhstan. kgm Öskemenkazakhstan. kgm europe. kgm Soltustik Qazaqstankazakhstan. kgm Latviaafrica. kgm Petropavlkazakhstan. kgm Sambiaasia. kgm Zhambylkazakhstan. kgm Taiwanasia. kgm Tarazkyrgyzstan. kgm Kirgisiaasia. kgm Ikke Kirgisistankyrgyzstan. kgm Brasiliaafghanistan. kgm Batkenkyrgyzstan. kgm Kiinaasia. kgm Chuikyrgyzstan. kgm Japaniafrica. kgm Jalal- Abadkyrgyzstan. kgm Nairobikyrgyzstan. kgm Narynkyrgyzstan. kgm canada. kgm Oshkyrgyzstan. kgm Kanadakyrgyzstan. kgm Talaskyrgyzstan. kgm italy. kgm Issyk Kulkyrgyzstan. kgm Sisiliaeurope. kgm Osh bylatvia. kgm latvia. kgm Aizkrauklelatvia. kgm latvia. kgm Alūksnelatvia. kgm latvia. kgm Balvilatvia. kgm latvia. kgm Bauskalatvia. kgm latvia. kgm Cēsislatvia. kgm latvia. kgm Daugavpilslatvia. kgm latvia. kgm Daugavpils bylatvia. kgm latvia. kgm Dobelelatvia. kgm latvia. kgm Gulbenelatvia. kgm latvia. kgm Jēkabpilslatvia. kgm latvia. kgm Jelgavalatvia. kgm latvia. kgm Jelgava bylatvia. kgm latvia. kgm Jūrmala bylatvia. kgm latvia. kgm Krāslavalatvia. kgm latvia. kgm Kuldīgalatvia. kgm latvia. kgm Liepājalatvia. kgm latvia. kgm Liepāja bylatvia. kgm latvia. kgm Limbažilatvia. kgm latvia. kgm Ludzalatvia. kgm latvia. kgm Madonalatvia. kgm latvia. kgm Ogrelatvia. kgm latvia. kgm Preiļilatvia. kgm latvia. kgm Rēzeknelatvia. kgm latvia. kgm Rēzekne bylatvia. kgm Riikalatvia. kgm Rīgalatvia. kgm Riika (kaupunki) latvia. kgm Rīga bylatvia. kgm latvia. kgm Salduslatvia. kgm latvia. kgm Talsilatvia. kgm latvia. kgm Tukumslatvia. kgm latvia. kgm Valkalatvia. kgm latvia. kgm Valmieralatvia. kgm latvia. kgm Ventspilslatvia. kgm world. kgm Ventspils byliechtenstein. kgm Manilaafghanistan. kgm Kommunersan- marino. kgm Liechtenstaingreece. kgm Ikke Liechtensteinliechtenstein. kgm Balkanasia. kgm Batzersliechtenstein. kgm Dušanbeafrica. kgm Eschenliechtenstein. kgm Sambiaafrica. kgm Grampinliechtenstein. kgm Sudaneurope. kgm Maurenliechtenstein. kgm Puolaworld. kgm Plankenliechtenstein. kgm Argentiinaafrica. kgm Ruggellliechtenstein. kgm Sudanasia. kgm Schaanliechtenstein. kgm Pekingitaly. kgm Schelienbergliechtenstein. kgm Triesteitaly. kgm Triesenliechtenstein. kgm Triesteworld. kgm Triesenbergliechtenstein. kgm Manilaasia. kgm Litauen (Kommuner) lithuania_ municipalities. kgm Manilaeurope. kgm Ikke Litauen (Kommuner) lithuania_ municipalities. kgm Ateenalithuania_ municipalities. kgm Akmenėlithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Naujoji Akmenėlithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Alytus bylithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Alytuslithuania_ municipalities. kgm africa. kgm Anykščiailithuania_ municipalities. kgm Gaboronebrazil. kgm Birštonaslithuania_ municipalities. kgm Brasilialithuania_ municipalities. kgm Biržailithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Druskininkailithuania_ municipalities. kgm africa. kgm Elektrėnailithuania_ municipalities. kgm Somaliaeurope. kgm Ignalinalithuania_ municipalities. kgm Tiranalithuania_ municipalities. kgm Jonavalithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Joniškislithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Jurbarkaslithuania_ municipalities. kgm germany. kgm Kaišiadoryslithuania_ municipalities. kgm Baijeriasia. kgm Kalvarijalithuania_ municipalities. kgm Kuwaitusa. kgm Kaunas bylithuania_ municipalities. kgm Kansaslithuania_ municipalities. kgm Kaunaslithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Kazlų Rūdalithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Kėdainiailithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Kelmėlithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Klaipėda bylithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Klaipėdalithuania_ municipalities. kgm argentina. kgm Gargždailithuania_ municipalities. kgm Argentiinalithuania_ municipalities. kgm Kretingalithuania_ municipalities. kgm europe. kgm Kupiškislithuania_ municipalities. kgm Romaniaafrica. kgm Lazdijailithuania_ municipalities. kgm Malabolithuania_ municipalities. kgm Marijampolėlithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Mažeikiailithuania_ municipalities. kgm africa. kgm Molėtailithuania_ municipalities. kgm Nigeriausa. kgm Neringalithuania_ municipalities. kgm Nevadalithuania_ municipalities. kgm Nidalithuania_ municipalities. kgm europe. kgm Pagėgiailithuania_ municipalities. kgm Pariisiusa. kgm Pakruojislithuania_ municipalities. kgm Oklahomalithuania_ municipalities. kgm Palanga bylithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Panevėžys bylithuania_ municipalities. kgm europe. kgm Panevėžyslithuania_ municipalities. kgm Latvialithuania_ municipalities. kgm Pasvalyslithuania_ municipalities. kgm austria. kgm Plungėlithuania_ municipalities. kgm Wienlithuania_ municipalities. kgm Prienailithuania_ municipalities. kgm africa. kgm Radviliškislithuania_ municipalities. kgm Guineaeurope. kgm Raseiniailithuania_ municipalities. kgm Valko- Venäjälithuania_ municipalities. kgm Rietavaslithuania_ municipalities. kgm africa. kgm Rokiškislithuania_ municipalities. kgm Sudanlithuania_ municipalities. kgm Skuodaslithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Šakiailithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Šalčininkailithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Šiauliai bylithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Šiauliailithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Šilalėlithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Šilutėlithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Širvintoslithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Švenčionyslithuania_ municipalities. kgm lithuania_ municipalities. kgm Tauragėlithuania_ municipalities. kgm albania_ prefectures. kgm Telšiailithuania_ municipalities. kgm Tiranalithuania_ municipalities. kgm Trakailithuania_ municipalities. kgm africa. kgm Ukmergėlithuania_ municipalities. kgm Keniaworld. kgm Utenalithuania_ municipalities. kgm Paraguaylithuania_ municipalities. kgm Varėnalithuania_ municipalities. kgm europe. kgm Vilkaviškislithuania_ municipalities. kgm Vilnaeurope. kgm Vilnius bylithuania_ municipalities. kgm Vatikaaniasia. kgm Visaginas byylithuania_ municipalities. kgm Bahraineurope. kgm Zarasailuxembourg_ cantons. kgm Luxemburgusa. kgm Luxemburg (kantoner) luxembourg_ cantons. kgm ncamerica. kgm Ikke Luxemburg (Kantoner) luxembourg_ cantons. kgm Kuubaluxembourg_ cantons. kgm Clervauxluxembourg_ cantons. kgm usa. kgm Diekirchluxembourg_ cantons. kgm Tennesseeeurope. kgm Redangeluxembourg_ cantons. kgm Lontooluxembourg_ cantons. kgm Viandenluxembourg_ cantons. kgm luxembourg_ cantons. kgm Wiltzluxembourg_ cantons. kgm africa. kgm Echternachluxembourg_ cantons. kgm Kreikkausa. kgm Grevenmacherluxembourg_ cantons. kgm Raleighafrica. kgm Remichluxembourg_ cantons. kgm Kamerunluxembourg_ cantons. kgm Capellenluxembourg_ cantons. kgm europe. kgm Esch- sur- Alzetteluxembourg_ cantons. kgm asia. kgm Merschmalaysia. kgm Malesiaafghanistan. kgm Ikke Malaysiamalaysia. kgm Kandaharmalaysia. kgm Kedahmalaysia. kgm afghanistan. kgm Alor Starmalaysia. kgm Ghormalaysia. kgm Johormalaysia. kgm usa. kgm Johor Bahru (Pasir Pelangi) malaysia. kgm Atlantamalaysia. kgm Kelantanmalaysia. kgm world. kgm Kota Bahrumalaysia. kgm Paraguaymalaysia. kgm Malakkamalaysia. kgm europe. kgm Negeri Sembilanmalaysia. kgm Serbiaworld. kgm Serembanmalaysia. kgm Paraguayafghanistan. kgm Pahangmalaysia. kgm Kunareurope. kgm Kuantanmalaysia. kgm Pariisimalaysia. kgm Perakmalaysia. kgm europe. kgm Ipohmalaysia. kgm Pariisiafghanistan. kgm Perlismalaysia. kgm Kunarasia. kgm Kangarmalaysia. kgm Pjongjang africa. kgm Penangmalaysia. kgm malaysia. kgm Sabahmalaysia. kgm ncamerica. kgm Kota Kinabalumalaysia. kgm Jamaikamalaysia. kgm Sarawakmalaysia. kgm world. kgm Kuchingmalaysia. kgm Santiagousa. kgm Selangormalaysia. kgm Salemasia. kgm Shah Alammalaysia. kgm Tehranmalaysia. kgm Terengganumalaysia. kgm africa. kgm Kuala Terengganumanipur. kgm europe. kgm Distrikterwestbengal. kgm Maputoeurope. kgm Ikke Manipurmanipur. kgm Arizonaafrica. kgm Tamenglongmanipur. kgm Senegalafrica. kgm Senapatimanipur. kgm Somaliaafrica. kgm Thoubalmanipur. kgm Algermanipur. kgm Bishnupurmanipur. kgm africa. kgm Ukhrulmanipur. kgm Liberiaafrica. kgm Jiribammanipur. kgm Tšadusa. kgm Chandelmanipur. kgm Augustaworld. kgm Churachandpurmexico_ states. kgm Meksikoaustralia. kgm Mexico (Stater) mexico_ states. kgm mexico_ states. kgm Ikke Mexico (Stater) mexico_ states. kgm usa. kgm Aguascalientesmexico_ states. kgm Kaliforniausa. kgm Baja Californiamexico_ states. kgm Meksikousa. kgm Mexicalimexico_ states. kgm Kaliforniaworld. kgm Baja California Surmexico_ states. kgm afghanistan. kgm Campechemexico_ states. kgm Kiinamexico_ states. kgm Chiapasmexico_ states. kgm usa. kgm Tuxtla Gutiérrezmexico_ states. kgm Augustaeurope. kgm Chihuahuamexico_ states. kgm Kroatiancamerica. kgm Coahuilamexico_ states. kgm Haitiafrica. kgm Saltillomexico_ states. kgm Tripoliafrica. kgm Colimamexico_ states. kgm Gaboroneafrica. kgm Durangomexico_ states. kgm Ghanausa. kgm Guanajuatomexico_ states. kgm Pierremexico_ states. kgm Guerreromexico_ states. kgm mexico_ states. kgm Chilpancingomexico_ states. kgm ncamerica. kgm Hidalgomexico_ states. kgm Kuubamexico_ states. kgm Pachucamexico_ states. kgm mexico_ states. kgm Jaliscomexico_ states. kgm spain_ provinces. kgm Guadalajaraspain_ provinces. kgm Meksikoworld. kgm Mexicomexico_ states. kgm Tongausa. kgm Tolucamexico_ states. kgm Michiganworld. kgm Michoacánmexico_ states. kgm Argentiinaafrica. kgm Moreliamexico_ states. kgm Monroviancamerica. kgm Morelosmexico_ states. kgm Kuubausa. kgm Cuernavacamexico_ states. kgm Trentonmexico_ states. kgm Nayaritmexico_ states. kgm mexico_ states. kgm Tepicmexico_ states. kgm usa. kgm Nuevo Leónmexico_ states. kgm Montgomeryncamerica. kgm Monterreymexico_ states. kgm Jamaikausa. kgm Oaxacamexico_ states. kgm Helenamexico_ states. kgm Pueblamexico_ states. kgm world. kgm Querétaromexico_ states. kgm Santiagomexico_ states. kgm Santiago de Querétaromexico_ states. kgm mexico_ states. kgm Quintana Roomexico_ states. kgm mexico_ states. kgm Chetumalmexico_ states. kgm world. kgm San Luis Potosímexico_ states. kgm Santiagoasia. kgm Sinaloamexico_ states. kgm Masqatafrica. kgm Culiacánmexico_ states. kgm Syyriamexico_ states. kgm Sonoramexico_ states. kgm mexico_ states. kgm Hermosillomexico_ states. kgm mexico_ states. kgm Tabascomexico_ states. kgm australia. kgm Villahermosamexico_ states. kgm Tasmaniaaustralia. kgm Tamaulipasmexico_ states. kgm Victoriaafrica. kgm Ciudad Victoriamexico_ states. kgm Malaboworld. kgm Tlaxcalamexico_ states. kgm Vaduzasia. kgm Veracruzmexico_ states. kgm Japaniasia. kgm Xalapamexico_ states. kgm Masqateurope. kgm Yucatánmexico_ states. kgm Madrideurope. kgm Méridavenezuela. kgm Kanadabelize. kgm Zacatecasmexico_ states. kgm Meksiko (kaupunki) world. kgm Mexico Cityworld. kgm Mongoliaafghanistan. kgm Ikke Mongoliamongolia. kgm Paraguaymongolia. kgm Arhangaymongolia. kgm mongolia. kgm Tsetserlegmongolia. kgm mongolia. kgm Bayan- Ölgiymongolia. kgm asia. kgm Ölgiymongolia. kgm Bahrainasia. kgm Bayanhongormongolia. kgm Bhutanmongolia. kgm Bulganmongolia. kgm australia. kgm Darhan- Uulmongolia. kgm Darwinafrica. kgm Darhanmongolia. kgm Gaboronemongolia. kgm Dornodmongolia. kgm mongolia. kgm Choybalsanmongolia. kgm asia. kgm Dornogovĭmongolia. kgm Sanaámongolia. kgm Saynshandmongolia. kgm mongolia. kgm Dundgovĭmongolia. kgm mongolia. kgm Mandalgovĭmongolia. kgm usa. kgm Govĭ- Altaymongolia. kgm Albanymongolia. kgm Altaymongolia. kgm afghanistan. kgm Govĭsümbermongolia. kgm Ghormongolia. kgm Choyrmongolia. kgm mongolia. kgm Hentiymongolia. kgm mongolia. kgm Öndörhaanmongolia. kgm mongolia. kgm Hovdmongolia. kgm mongolia. kgm Hövsgölmongolia. kgm mongolia. kgm Mörönmongolia. kgm mongolia. kgm Ömnögovĭmongolia. kgm mongolia. kgm Dalanzadgadmongolia. kgm Oregonusa. kgm Orhonmongolia. kgm Trentonmongolia. kgm Erdenetmongolia. kgm mongolia. kgm Övörhangaymongolia. kgm asia. kgm Arvayheermongolia. kgm Pekingmongolia. kgm Selengemongolia. kgm mongolia. kgm Sühbaatarmongolia. kgm mongolia. kgm Baruun- Urtmongolia. kgm mongolia. kgm Tövmongolia. kgm mongolia. kgm Zuunmodmongolia. kgm mongolia. kgm Uvsmongolia. kgm asia. kgm Ulaangommongolia. kgm Pekingmongolia. kgm Zavhanmongolia. kgm asia. kgm Uliastaymongolia. kgm Ulan Batorncamerica. kgm Ulan Batorncamerica. kgm Pohjois - ja Keski- Amerikkancamerica. kgm Nord- og Mellom- Amerikancamerica. kgm Ei Pohjois - tai Keski- Amerikkaancamerica. kgm Ikke Nord - og Mellom- Amerikancamerica. kgm Ottawaworld. kgm Ottawaworld. kgm Yhdysvallatncamerica. kgm USAworld. kgm Washington D. C. ncamerica. kgm Washington D. C. world. kgm Bahamasaaretncamerica. kgm Bahamasworld. kgm Dominikaaninen tasavaltancamerica. kgm Den Dominikanske Republikkworld. kgm world. kgm St. John' sworld. kgm Meksikoworld. kgm Mexicoworld. kgm Guatemala (kaupunki) world. kgm Guatemala Cityworld. kgm world. kgm Belmopanworld. kgm world. kgm Nicaraguaworld. kgm world. kgm Managuaworld. kgm Panamaworld. kgm Panamaworld. kgm Panama (kaupunki) world. kgm Panama Cityworld. kgm Gröönlanti ncamerica. kgm Grønland [Danmark] ncamerica. kgm Venezuelaworld. kgm Venezuelaworld. kgm usa. kgm Nepal (Soner) nepal_ zones. kgm Tennesseeafghanistan. kgm Sonernepal_ zones. kgm Italian maakunnatasia. kgm Ikke Nepal (Soner) nepal_ zones. kgm Bagdadeurope. kgm Bagmatinepal_ zones. kgm Berliininepal_ zones. kgm Bherinepal_ zones. kgm canada. kgm Dhawalagirinepal_ zones. kgm Kanadaasia. kgm Gandakinepal_ zones. kgm Japaniafrica. kgm Janakpurnepal_ zones. kgm Kigaliasia. kgm Karnalinepal_ zones. kgm Bahraineurope. kgm Koshinepal_ zones. kgm Dublinasia. kgm Lumbininepal_ zones. kgm Malesiaasia. kgm Mahakalinepal_ zones. kgm Manilaworld. kgm Mechinepal_ zones. kgm Paraguayasia. kgm Narayaninepal_ zones. kgm Taipeiafrica. kgm Raptinepal_ zones. kgm Kampalaafrica. kgm Sagarmathanepal_ zones. kgm Senegalnetherlands. kgm Setinetherlands. kgm Alankomaatnetherlands. kgm Nederlandnetherlands. kgm Ei Alankomaitanetherlands. kgm Ikke Nederlandnetherlands. kgm Friisinmaanetherlands. kgm Frieslandnetherlands. kgm netherlands. kgm Leeuwardennetherlands. kgm asia. kgm Groningensuriname. kgm netherlands. kgm Drenthenetherlands. kgm netherlands. kgm Assennetherlands. kgm netherlands. kgm Overijsselnetherlands. kgm netherlands. kgm Zwollenetherlands. kgm Geldernetherlands. kgm Gelderlandnetherlands. kgm netherlands. kgm Arnhemnetherlands. kgm Pohjois- Brabantnetherlands. kgm Nord- Brabantnetherlands. kgm netherlands. kgm 's Hertogenboschnetherlands. kgm netherlands. kgm Maastrichtnetherlands. kgm netherlands. kgm Flevolandnetherlands. kgm netherlands. kgm Lelystadnetherlands. kgm netherlands. kgm Utrechtnetherlands. kgm netherlands. kgm Zeelandnetherlands. kgm netherlands. kgm Middelburgnetherlands. kgm Pohjois- Hollantinetherlands. kgm Nord- Hollandnetherlands. kgm netherlands. kgm Haarlemnetherlands. kgm Etelä- Hollantinetherlands. kgm Sør- Hollandnetherlands. kgm Haagworld. kgm den Haagnew- zealand. kgm Uusi Seelantinew- zealand. kgm New Zealandnew- zealand. kgm Uusi Seelantiafrica. kgm Ikke New Zealandnew- zealand. kgm Jordaniaafrica. kgm Northlandnew- zealand. kgm Ghanaeurope. kgm Whangareinew- zealand. kgm Islantiworld. kgm Aucklandnew- zealand. kgm Vatikaaniasia. kgm Auckland bynew- zealand. kgm Manilancamerica. kgm Waikatonew- zealand. kgm Haitinew- zealand. kgm Hamiltonnew- zealand. kgm asia. kgm Bay of Plentynew- zealand. kgm Jakartabelgium. kgm Whakatanenew- zealand. kgm Itä- Flanderiafrica. kgm East Capenew- zealand. kgm Gaboronenew- zealand. kgm Gisbornenew- zealand. kgm new- zealand. kgm Hawke' s Baynew- zealand. kgm albania_ prefectures. kgm Napier/ Hastingsnew- zealand. kgm Tirananew- zealand. kgm Taranakinew- zealand. kgm new- zealand. kgm New Plymouthnew- zealand. kgm africa. kgm Manawatu- Wanganuinew- zealand. kgm Banguiworld. kgm Wanganuinew- zealand. kgm Wellingtonworld. kgm Wellingtonworld. kgm Tasmaniausa. kgm Tasmannew- zealand. kgm Carsonnew- zealand. kgm Nelson Citynew- zealand. kgm africa. kgm Marlboroughnew- zealand. kgm Beninafrica. kgm Blenheimnew- zealand. kgm Rannikkonew- zealand. kgm West Coastnew- zealand. kgm world. kgm Grey Mouthnew- zealand. kgm Canberranew- zealand. kgm Canterburynew- zealand. kgm canada. kgm Christchurchnew- zealand. kgm Ontarioafghanistan. kgm Otagonew- zealand. kgm Daykundinetherlands. kgm Dunedinnew- zealand. kgm Etelä- Hollantinew- zealand. kgm Southlandnew- zealand. kgm nicaragua. kgm Invercargilnicaragua. kgm Ei Nicaraguaanicaragua. kgm Ikke Nicaraguanicaragua. kgm nicaragua. kgm Nueva Segovianicaragua. kgm nicaragua. kgm Ocotalnicaragua. kgm nicaragua. kgm Madriznicaragua. kgm nicaragua. kgm Somotonicaragua. kgm nicaragua. kgm Estelínicaragua. kgm nicaragua. kgm Chinandeganicaragua. kgm europe. kgm Leónspain_ provinces. kgm nicaragua. kgm Masayanicaragua. kgm nicaragua. kgm Carazonicaragua. kgm nicaragua. kgm Jinotepenicaragua. kgm Kanadaspain_ provinces. kgm Granadaspain_ provinces. kgm nicaragua. kgm Rivasnicaragua. kgm nicaragua. kgm Chontalesnicaragua. kgm nicaragua. kgm Juigalpanicaragua. kgm nicaragua. kgm Boaconicaragua. kgm nicaragua. kgm Matagalpanicaragua. kgm nicaragua. kgm Jinoteganicaragua. kgm nicaragua. kgm Río San Juannicaragua. kgm San Marinovenezuela. kgm San Carlosvenezuela. kgm nicaragua. kgm Atlántico Nortenicaragua. kgm nicaragua. kgm Bilwinicaragua. kgm nicaragua. kgm Atlántico Surnicaragua. kgm asia. kgm Bluefieldsnorth_ korea. kgm Pohjois- Koreaafghanistan. kgm Ikke Nord- Koreanorth_ korea. kgm Chaghcharannorth_ korea. kgm Chagangnorth_ korea. kgm netherlands. kgm Chagang- donorth_ korea. kgm Pohjois- Hollantinorth_ korea. kgm Nord- Hamgyŏngnorth_ korea. kgm netherlands. kgm Hamgyŏng- puktonorth_ korea. kgm Etelä- Hollantinorth_ korea. kgm Sør- Hamgyŏngnorth_ korea. kgm europe. kgm Hamgyŏng- namdonorth_ korea. kgm Unkarinorth_ korea. kgm Nord- Hwanghaenorth_ korea. kgm netherlands. kgm Hwanghae- puktonorth_ korea. kgm Etelä- Hollantinorth_ korea. kgm Sør- Hwanghaenorth_ korea. kgm north_ korea. kgm Hwanghae- namdonorth_ korea. kgm north_ korea. kgm Kangwŏnnorth_ korea. kgm greece. kgm Kangwŏndonorth_ korea. kgm Pohjois- Aigeianorth_ korea. kgm Nord- P' yŏngannorth_ korea. kgm greece. kgm P' yŏngan- puktonorth_ korea. kgm Etelä- Aigeiaasia. kgm Sør- P' yŏngannorth_ korea. kgm Pjongjang asia. kgm P' yŏngan- namdonorth_ korea. kgm Pjongjang asia. kgm Ryanggangnorth_ korea. kgm Pjongjang north_ korea. kgm Ryanggang- donorth_ korea. kgm north_ korea. kgm Kaesŏng Industriområdenorth_ korea. kgm north_ korea. kgm Kaesŏng Kong- ŏp Chigunorth_ korea. kgm north_ korea. kgm Kŭmgangsan Turistregionnorth_ korea. kgm north_ korea. kgm Kŭmgangsan Kwangwang Chigunorth_ korea. kgm north_ korea. kgm Sinŭiju Spesielle administrative regionnorth_ korea. kgm asia. kgm Sinŭiju T' ŭkpyŏl Haengjŏnggunorth_ korea. kgm Pjongjang north_ korea. kgm P' yŏngyangnorth_ korea. kgm north_ korea. kgm P' yŏngyang Chikhalsinorth_ korea. kgm north_ korea. kgm Rasŏn (Rajin- Sŏnbong) north_ korea. kgm norway. kgm Rasŏn (Rajin- Sŏnbong) Chikhalsinorway. kgm Norjaeurope. kgm Ikke Norgenorway. kgm Tanskanorway. kgm Finnmarknorway. kgm norway. kgm Vadsønorway. kgm Tromssanorway. kgm Tromsnorway. kgm Tromssaafrica. kgm Tromsønorway. kgm Jordanianorway. kgm Nordlandnorway. kgm norway. kgm Bodønorway. kgm norway. kgm Nord- Trøndelagnorway. kgm norway. kgm Steinkjernorway. kgm norway. kgm Sør- Trøndelagnorway. kgm norway. kgm Trondheimnorway. kgm norway. kgm Møre og Romsdalnorway. kgm norway. kgm Moldenorway. kgm norway. kgm Opplandnorway. kgm norway. kgm Lillehammernorway. kgm norway. kgm Hedmarknorway. kgm norway. kgm Hamarnorway. kgm norway. kgm Sogn og Fjordanenorway. kgm norway. kgm Hermansverknorway. kgm norway. kgm Hordalandnorway. kgm norway. kgm Bergennorway. kgm norway. kgm Rogalandnorway. kgm norway. kgm Stavangernorway. kgm norway. kgm Vest- Agdernorway. kgm norway. kgm Kristiansandnorway. kgm norway. kgm Aust- Agdernorway. kgm norway. kgm Arendalnorway. kgm norway. kgm Telemarknorway. kgm norway. kgm Skiennorway. kgm norway. kgm Buskerudnorway. kgm norway. kgm Drammennorway. kgm norway. kgm Vestfoldnorway. kgm europe. kgm Tønsbergnorway. kgm norway. kgm Akershusnorway. kgm norway. kgm Østfoldnorway. kgm asia. kgm Sarpsborgoceania. kgm Omanafrica. kgm Oseaniaworld_ continents. kgm Ei Albaniaaasia. kgm Ikke Oseaniaoceania. kgm Ei Australiaajamaica. kgm Norfolk- øya (Australia) oceania. kgm Uusi Seelantiworld. kgm New Zealandworld. kgm africa. kgm Cook- øyene (New Zealand) oceania. kgm Asmaraworld. kgm Avaruaoceania. kgm Uusi Seelantieurope. kgm Niue (New Zealand) oceania. kgm Albaniaworld. kgm Alofioceania. kgm Uusi Seelantiasia. kgm Tokelau (New Zealand) oceania. kgm Itä- Flanderiusa. kgm Påskeøyaoceania. kgm Santa Feworld. kgm Hanga Roaoceania. kgm Fidžiworld. kgm Fijiworld. kgm Suvaworld. kgm Suvaworld. kgm Port Moresbyworld. kgm Port Moresbyworld. kgm Joonian saaretafrica. kgm Salomon- øyeneoceania. kgm Harareasia. kgm Honiaraoceania. kgm Manamaafrica. kgm Vanuatuoceania. kgm Porto Novoncamerica. kgm Port Vilaoceania. kgm Yhdysvallatoceania. kgm Mikronesia- føderasjonenoceania. kgm oceania. kgm Palikiroceania. kgm asia. kgm Kiribatioceania. kgm Etelä- Koreausa. kgm Sør- Tarawaoceania. kgm Marylandafrica. kgm Marshalløyeneoceania. kgm Maputoworld. kgm Majurooceania. kgm Nuukarmenia. kgm Nauruoceania. kgm Jerevaneurope. kgm Yarenoceania. kgm Prahaoceania. kgm Palauoceania. kgm oceania. kgm Melekeokoceania. kgm africa. kgm Ny Kaledonia (Frankrike) oceania. kgm Niameyoceania. kgm Noumeaoceania. kgm oceania. kgm Fransk Polynesia (Frankrike) oceania. kgm oceania. kgm Papeeteoceania. kgm oceania. kgm Wallis og Futuna (Frankrike) oceania. kgm africa. kgm Mata Utuoceania. kgm Sambiaitaly. kgm Samoaoceania. kgm Apuliaworld. kgm Apiaoceania. kgm Tongaworld. kgm Tongaworld. kgm Nukuʻalofaworld. kgm Nuku' alofaworld. kgm oceania. kgm Tuvaluoceania. kgm oceania. kgm Funafutioceania. kgm oceania. kgm Pitcairn- øyene (UK) oceania. kgm usa. kgm Adamstownoceania. kgm Hawaijiusa. kgm Hawaii (USA) oceania. kgm Honoluluusa. kgm Honoluluusa. kgm oceania. kgm Amerikansk Samoa (USA) oceania. kgm oceania. kgm Pago Pagooceania. kgm oceania. kgm Guam (USA) oceania. kgm oceania. kgm Hagåtñaoceania. kgm africa. kgm Nordlige Mariana- øyer (USA) oceania. kgm Espanjaoceania. kgm Saipanoceania. kgm asia. kgm USAs ytre småøyeroman. kgm Ei Saksassaafrica. kgm Ikke Omanoman. kgm Dakarasia. kgm Ad Dakhiliyahoman. kgm Manilaaustria. kgm Al Batinahoman. kgm Itävaltaasia. kgm Al Wustaoman. kgm Bahrainoman. kgm Ash- Sharqiyahoman. kgm asia. kgm Ad Dhahirahoman. kgm Luandausa. kgm Musandamoman. kgm Floridaafghanistan. kgm Dhofarpakistan. kgm Pakistanafghanistan. kgm Ikke Pakistanpakistan. kgm Pakistanpakistan. kgm Balochistanpakistan. kgm canada. kgm Quettapakistan. kgm Luoteisterritoriotusa. kgm Nordvest- grenseprovinspakistan. kgm Delawareafrica. kgm Peshawarpakistan. kgm Luandaafrica. kgm Lahorepakistan. kgm Windhoekafghanistan. kgm Sindhpakistan. kgm Farahaustralia. kgm Karachipakistan. kgm Australian pääkaupunkiterritorioasia. kgm Islamabad hovedstadsterritoriepakistan. kgm pakistan. kgm Føderalt administrerte stammeområderpakistan. kgm pakistan. kgm Peshawar og Islamabadpakistan. kgm asia. kgm Azad Kashmirpakistan. kgm Islamabadasia. kgm Muzaffarabadpakistan. kgm Pohjois- Koreapakistan. kgm Nord- områdenepakistan. kgm panama. kgm Gilgitpanama. kgm Ei Panamaapanama. kgm Ikke Panamapanama. kgm panama. kgm Bocas del Toropanama. kgm panama. kgm Chiriquípanama. kgm panama. kgm Davidpanama. kgm panama. kgm Coclépanama. kgm panama. kgm Penonomépanama. kgm panama. kgm Dariénpanama. kgm panama. kgm La Palmapanama. kgm panama. kgm Herrerapanama. kgm panama. kgm Chitrépanama. kgm panama. kgm Los Santospanama. kgm panama. kgm Las Tablaspanama. kgm Panamapanama. kgm Panamápanama. kgm panama. kgm Veraguaspanama. kgm panama. kgm Santiago de Veraguaspanama. kgm panama. kgm Emberápanama. kgm panama. kgm Union Chocopanama. kgm panama. kgm Kuna Yalapanama. kgm panama. kgm El Porvenirpanama. kgm panama. kgm Ngöbe- Buglépanama. kgm world. kgm Chichicaparaguay. kgm Paraguayworld. kgm Paraguayworld. kgm Ei Paraguaytaworld. kgm Ikke Paraguayparaguay. kgm Paraguayparaguay. kgm Alto Paraguayparaguay. kgm paraguay. kgm Fuerte Olimpoparaguay. kgm paraguay. kgm Alto Paranáparaguay. kgm paraguay. kgm Ciudad del Esteparaguay. kgm paraguay. kgm Amambayparaguay. kgm paraguay. kgm Pedro Juan Caballeroparaguay. kgm world. kgm Asunción Capital Districtparaguay. kgm Asunciónworld. kgm Asunciónworld. kgm paraguay. kgm Boquerónparaguay. kgm paraguay. kgm Filadelfiaparaguay. kgm paraguay. kgm Caaguazúparaguay. kgm paraguay. kgm Coronel Oviedoparaguay. kgm paraguay. kgm Caazapáparaguay. kgm paraguay. kgm Canindeyúparaguay. kgm paraguay. kgm Salto del Guairáparaguay. kgm paraguay. kgm Areguáparaguay. kgm paraguay. kgm Cordilleraparaguay. kgm paraguay. kgm Caacupéparaguay. kgm paraguay. kgm Guairáparaguay. kgm paraguay. kgm Villarricaparaguay. kgm paraguay. kgm Itapúaparaguay. kgm usa. kgm Encarnaciónparaguay. kgm paraguay. kgm San Juan Bautistaparaguay. kgm paraguay. kgm Ñeembucúparaguay. kgm world. kgm Pilarparaguay. kgm Paraguayparaguay. kgm Paraguaríparaguay. kgm usa. kgm Presidente Hayesparaguay. kgm Koloradoeurope. kgm Pozo Coloradoparaguay. kgm San Marinoperu. kgm San Pedroperu. kgm world. kgm Peruworld. kgm peru. kgm Stillehavetperu. kgm peru. kgm Chachapoyasperu. kgm africa. kgm Ancashperu. kgm Harareaustria. kgm Huarazperu. kgm Itävaltausa. kgm Apurimacperu. kgm Albanyasia. kgm Abancayperu. kgm Armeniaperu. kgm Arequipaperu. kgm ncamerica. kgm Ayacuchoperu. kgm Jamaikaperu. kgm Cajamarcaperu. kgm peru. kgm Cuscoperu. kgm asia. kgm Huancavelicaperu. kgm Hanoiperu. kgm Huanucoperu. kgm peru. kgm Icaperu. kgm africa. kgm Juninperu. kgm Laayouneasia. kgm Lambayequeperu. kgm Kiinaafrica. kgm Chiclayoperu. kgm world. kgm Limaworld. kgm Lesothoperu. kgm Loretoperu. kgm peru. kgm Iquitosperu. kgm peru. kgm Madre de Diosperu. kgm peru. kgm Puerto Maldonadoperu. kgm peru. kgm Moqueguaperu. kgm europe. kgm Piuraperu. kgm Tiranaperu. kgm Tacnaperu. kgm peru. kgm Tumbesperu. kgm peru. kgm Pascoperu. kgm peru. kgm Cerro de Pascoperu. kgm europe. kgm Punoperu. kgm San Marinoafrica. kgm San Martinperu. kgm Mbabaneperu. kgm Moyobambaperu. kgm peru. kgm Ucayaliperu. kgm asia. kgm Pucallpaphilippines. kgm Filippiinitafrica. kgm Ikke Filippinenephilippines. kgm Accraafrica. kgm Abraphilippines. kgm Banguiphilippines. kgm Banguedphilippines. kgm asia. kgm Agusan del Nortephilippines. kgm Manamaphilippines. kgm Cabadbaranphilippines. kgm philippines. kgm Agusan del Surphilippines. kgm usa. kgm Prosperidadphilippines. kgm Albanyafrica. kgm Aklanphilippines. kgm Malabousa. kgm Kalibophilippines. kgm Albanyasia. kgm Albayphilippines. kgm Kuwaitphilippines. kgm Legazpi Cityphilippines. kgm usa. kgm Antiquephilippines. kgm Bamakoafghanistan. kgm Apayaophilippines. kgm Kabulusa. kgm Kabugaophilippines. kgm Arkansaseurope. kgm Auroraphilippines. kgm Bernworld. kgm Balerphilippines. kgm Brasiliaafrica. kgm Basilanphilippines. kgm Israelasia. kgm Isabela Cityphilippines. kgm Bhutanusa. kgm Bataanphilippines. kgm Oklahomagreece. kgm Balanga Cityphilippines. kgm Balkanphilippines. kgm Batanesphilippines. kgm africa. kgm Bascophilippines. kgm Mauritaniaworld. kgm Batangasphilippines. kgm Vatikaaniasia. kgm Batangas Cityphilippines. kgm Pekingusa. kgm Benguetphilippines. kgm Virginiaeurope. kgm La Trinidadphilippines. kgm Tiranaeurope. kgm Biliranphilippines. kgm Latviaphilippines. kgm Navalphilippines. kgm world. kgm Boholphilippines. kgm Vatikaaniphilippines. kgm Tagbilaran Cityphilippines. kgm world. kgm Bukidnonphilippines. kgm Guatemalaeurope. kgm Malaybalay Cityphilippines. kgm Bulgariaafrica. kgm Bulacanphilippines. kgm Malaboafghanistan. kgm Malolosphilippines. kgm Chaghcharanworld. kgm Cagayanphilippines. kgm Guatemalaphilippines. kgm Tuguegarao Cityphilippines. kgm philippines. kgm Camarines Nortephilippines. kgm philippines. kgm Daetphilippines. kgm afghanistan. kgm Camarines Surphilippines. kgm Niliphilippines. kgm Piliphilippines. kgm afghanistan. kgm Camiguinphilippines. kgm Maymanaafrica. kgm Mambajaophilippines. kgm Maliusa. kgm Capizphilippines. kgm Carsonafrica. kgm Roxas Cityphilippines. kgm Mauritaniausa. kgm Catanduanesphilippines. kgm Virginiaphilippines. kgm Viracphilippines. kgm philippines. kgm Cavitephilippines. kgm africa. kgm Trece Martires Cityphilippines. kgm Namibiaasia. kgm Cebuphilippines. kgm Abu Dhabiphilippines. kgm Cebu Cityphilippines. kgm philippines. kgm Compostela Valleyphilippines. kgm africa. kgm Nabunturanphilippines. kgm Rannikkoasia. kgm Cotabatophilippines. kgm Kuwaitphilippines. kgm Kidapawan Cityphilippines. kgm usa. kgm Davao del Nortephilippines. kgm Oklahomaphilippines. kgm Tagum Cityphilippines. kgm world. kgm Davao del Surphilippines. kgm Meksikophilippines. kgm Digos Cityphilippines. kgm africa. kgm Davao Orientalphilippines. kgm Maliafrica. kgm Matiphilippines. kgm Länsi- Saharaasia. kgm Øst- Samarphilippines. kgm Georgiaafrica. kgm Boronganphilippines. kgm Luandaafrica. kgm Guimarasphilippines. kgm world. kgm Ifugaophilippines. kgm La Pazphilippines. kgm Lagawephilippines. kgm usa. kgm Ilocos Nortephilippines. kgm Oklahomaphilippines. kgm Laoag Cityphilippines. kgm world. kgm Ilocos Surphilippines. kgm Vatikaaniphilippines. kgm Vigan Cityphilippines. kgm belize. kgm Iloilophilippines. kgm Belize Cityafrica. kgm Iloilo Cityphilippines. kgm Israelafghanistan. kgm Isabela [1] philippines. kgm Baghlanafrica. kgm Ilaganphilippines. kgm Somaliaphilippines. kgm Kalingaphilippines. kgm sikkim. kgm Tabuksikkim. kgm Lansingphilippines. kgm La Unionphilippines. kgm world. kgm San Fernando Cityphilippines. kgm Paraguayusa. kgm Lagunaphilippines. kgm philippines. kgm Lanao del Nortephilippines. kgm world. kgm Tubodphilippines. kgm Santiagoasia. kgm Lanao del Surphilippines. kgm Kuwaitafrica. kgm Marawi Cityphilippines. kgm Lesothoworld. kgm Leytephilippines. kgm Vatikaaniafrica. kgm Tacloban Cityphilippines. kgm Mauritaniaphilippines. kgm Maguindanaophilippines. kgm usa. kgm Shariff Aguakphilippines. kgm Maineworld. kgm Marinduquephilippines. kgm Monacoafrica. kgm Boacphilippines. kgm Mbabaneworld. kgm Masbatephilippines. kgm Guatemalaphilippines. kgm Masbate Cityphilippines. kgm asia. kgm Misamis Occidentalphilippines. kgm Kuwaitphilippines. kgm Oroquieta Cityphilippines. kgm philippines. kgm Misamis Orientalphilippines. kgm italyprovince. kgm Cagayan de Oro Cityphilippines. kgm Italian maakunnatworld. kgm Mountain Provincephilippines. kgm Monacophilippines. kgm Bontocphilippines. kgm belize. kgm Negros Occidental [2] philippines. kgm Belize Cityphilippines. kgm Bacolod Cityphilippines. kgm world. kgm Negros Orientalphilippines. kgm Guatemalaeurope. kgm Dumaguete Cityphilippines. kgm Unkariworld. kgm Nord- Samarphilippines. kgm Canberrausa. kgm Catarmanphilippines. kgm Nevadausa. kgm Nueva Ecijaphilippines. kgm Oklahomausa. kgm Palayan Cityphilippines. kgm Nevadaafrica. kgm Nueva Vizcayaphilippines. kgm Bamakophilippines. kgm Bayombongphilippines. kgm germany. kgm Occidental Mindorophilippines. kgm Hampuriphilippines. kgm Mamburaophilippines. kgm usa. kgm Oriental Mindorophilippines. kgm Oklahomancamerica. kgm Calapan Cityphilippines. kgm Jamaikaphilippines. kgm Palawanphilippines. kgm africa. kgm Puerto Princesa Cityphilippines. kgm Kampalaworld. kgm Pampangaphilippines. kgm Paraguayeurope. kgm Pangasinanphilippines. kgm Lontoo Lingayenphilippines. kgm Kysymysworld. kgm Quezonphilippines. kgm Guatemala Lucena Cityphilippines. kgm Kysymysphilippines. kgm Quirinophilippines. kgm europe. kgm Cabarroguisphilippines. kgm Riikaphilippines. kgm Rizalphilippines. kgm philippines. kgm Antipolo Cityphilippines. kgm africa. kgm Romblonphilippines. kgm Harareusa. kgm Samarphilippines. kgm Kaliforniaafrica. kgm Catbaloganphilippines. kgm Ghanaasia. kgm Saranganiphilippines. kgm Armeniaphilippines. kgm Alabelphilippines. kgm afghanistan. kgm Shariff Kabunsuanphilippines. kgm Kabulphilippines. kgm Kabuntalanphilippines. kgm africa. kgm Siquijorphilippines. kgm Gaboroneusa. kgm Sorsogonphilippines. kgm Carsonusa. kgm Sorsogon Cityphilippines. kgm Etelä- Dakotausa. kgm Sør- Cotabatophilippines. kgm Oklahomagreece. kgm Koronadal Cityphilippines. kgm Etelä- Aigeiausa. kgm Søndre Leytephilippines. kgm Carsonphilippines. kgm Maasin Cityphilippines. kgm europe. kgm Sultan Kudaratphilippines. kgm Islantiasia. kgm Isulanphilippines. kgm Soulphilippines. kgm Suluphilippines. kgm philippines. kgm Jolophilippines. kgm asia. kgm Surigao del Nortephilippines. kgm Kuwaitphilippines. kgm Surigao Cityphilippines. kgm europe. kgm Surigao del Surphilippines. kgm Tiranaasia. kgm Tandagphilippines. kgm Taiwanworld. kgm Tarlacphilippines. kgm Guatemalaphilippines. kgm Tarlac Cityphilippines. kgm philippines. kgm Tawi- Tawiphilippines. kgm africa. kgm Panglima Sugalaphilippines. kgm Sambiaeurope. kgm Zambalesphilippines. kgm Prahaphilippines. kgm Ibaphilippines. kgm world. kgm Zamboanga del Nortephilippines. kgm Meksikophilippines. kgm Dipolog Cityphilippines. kgm usa. kgm Zamboanga del Surphilippines. kgm Oklahomaphilippines. kgm Pagadian Cityphilippines. kgm philippines. kgm Zamboanga Sibugayphilippines. kgm & Alueet pääkaupungin perusteellaasia. kgm Nasjonale hovedstadphilippines. kgm Puolaafrica. kgm Ikke Polenpoland. kgm Monroviaeurope. kgm Masoviapoland. kgm poland. kgm Warmia og Masuriapoland. kgm poland. kgm Olsztynpoland. kgm poland. kgm Podlachiapoland. kgm europe. kgm Białystokpoland. kgm Dublinpoland. kgm Lublinpoland. kgm poland. kgm Nedre Karpatiapoland. kgm poland. kgm Rzeszówpoland. kgm poland. kgm Świętokrzyskiepoland. kgm poland. kgm Kielcepoland. kgm Puolapoland. kgm Lille- Polenpoland. kgm poland. kgm Krakówpoland. kgm europe. kgm Łódźpoland. kgm Sloveniapoland. kgm Śląskpoland. kgm poland. kgm Katowicepoland. kgm europe. kgm Opolepoland. kgm Romaniapoland. kgm Pommernpoland. kgm usa. kgm Gdańskpoland. kgm Länsi- Virginiapoland. kgm Vest- Pommernpoland. kgm europe. kgm Szczecinpoland. kgm Hollantipoland. kgm Wielkopolskapoland. kgm poland. kgm Poznańpoland. kgm poland. kgm Dolny Śląskpoland. kgm poland. kgm Wroclawpoland. kgm poland. kgm Lubuszpoland. kgm poland. kgm Zielona Góra, Gorzów Wielkopolskipoland. kgm poland. kgm Kuyavia- Pommernpoland. kgm belize. kgm Bydgoszcz, Toruńportugal_ districts. kgm Belizen aluealbania_ districts. kgm Portugal distrikterportugal_ districts. kgm Bukarestafrica. kgm Grense2portugal_ provinces. kgm usa. kgm Viana do Casteloportugal_ districts. kgm Floridaafrica. kgm Azoreneportugal_ provinces. kgm Monroviapuertorico. kgm Ponta Delgadapuertorico. kgm Manilagermany. kgm Madeiraportugal_ regions. kgm Beratportugal_ provinces. kgm Bragaportugal_ provinces. kgm Guatemalausa. kgm Vila Realportugal_ provinces. kgm Ugandaafrica. kgm Bragançaportugal_ districts. kgm Lesothoasia. kgm Portoportugal_ regions. kgm Asmarausa. kgm Aveiroportugal_ districts. kgm Boiseusa. kgm Viseuportugal_ provinces. kgm Luandausa. kgm Guardaportugal_ districts. kgm Columbiaportugal_ regions. kgm Coimbraportugal_ regions. kgm africa. kgm Castelo Brancoportugal_ provinces. kgm Liberiausa. kgm Leiriaportugal_ districts. kgm Santa Feportugal_ provinces. kgm Santarémportugal_ provinces. kgm Lissabonworld. kgm Lisboaportugal_ regions. kgm africa. kgm Évoraportugal_ provinces. kgm albania_ districts. kgm Setúbalportugal_ districts. kgm Beratusa. kgm Bejaportugal_ provinces. kgm Portugaliportugal_ provinces. kgm Portalegreportugal_ provinces. kgm canada. kgm Portugal, provinser (Tradisjonelle) portugal_ provinces. kgm Luoteisterritoriotafghanistan. kgm Provinser (tradisjonelle) portugal_ provinces. kgm Bagdadeurope. kgm Espanhaportugal_ provinces. kgm Windhoekalbania_ districts. kgm Minhoportugal_ provinces. kgm world. kgm Trás- os- Montes e Alto Douroportugal_ provinces. kgm Virginiaafrica. kgm Douro Litoralportugal_ provinces. kgm La Pazusa. kgm Beira Altaportugal_ provinces. kgm Virginiausa. kgm Beira Litoralportugal_ provinces. kgm portugal_ provinces. kgm Beira Baixaportugal_ provinces. kgm Liberiausa. kgm Ribatejoportugal_ provinces. kgm europe. kgm Estremaduraportugal_ provinces. kgm Algeriaportugal_ provinces. kgm Alto Alentejoportugal_ provinces. kgm Algeriaalbania_ districts. kgm Baixo Alentejoportugal_ provinces. kgm europe. kgm Algarveportugal_ regions. kgm Valtion pääkaupunkiportugal_ regions. kgm Portugal (regioner) portugal_ regions. kgm afghanistan. kgm Ikke Portugal (regioner) portugal_ regions. kgm Algeriaportugal_ regions. kgm Alentejoportugal_ regions. kgm portugal_ regions. kgm Evoraportugal_ regions. kgm Trentonusa. kgm Centroportugal_ regions. kgm europe. kgm Lisboa( region) portugal_ regions. kgm Koko maailmaafrica. kgm Norteportugal_ regions. kgm Floridaafrica. kgm Azoresportugal_ regions. kgm asia. kgm Puerto Ricopuertorico. kgm Monacopuertorico. kgm Monapuertorico. kgm africa. kgm Adjuntaspuertorico. kgm Luandaaustria. kgm Aguadapuertorico. kgm Itävaltapuertorico. kgm Aguadillapuertorico. kgm puertorico. kgm Aguas Buenaspuertorico. kgm puertorico. kgm Aibonitopuertorico. kgm africa. kgm Añascopuertorico. kgm Malabopuertorico. kgm Arecibopuertorico. kgm europe. kgm Arroyopuertorico. kgm Makedoniaasia. kgm Barcelonetapuertorico. kgm Bahrainafrica. kgm Barranquitaspuertorico. kgm Bamakopuertorico. kgm Bayamónpuertorico. kgm ncamerica. kgm Cabo Rojopuertorico. kgm Kuubapuertorico. kgm Caguaspuertorico. kgm canada. kgm Camuypuertorico. kgm Kanadausa. kgm Canóvanaspuertorico. kgm Pohjois- Karolinaafrica. kgm Carolinapuertorico. kgm Kairoafrica. kgm Catañopuertorico. kgm Kamerunafrica. kgm Cayeypuertorico. kgm Namibiaworld. kgm Ceibapuertorico. kgm Chilepuertorico. kgm Cialespuertorico. kgm africa. kgm Cidrapuertorico. kgm Kairoafrica. kgm Coamopuertorico. kgm Kairoafrica. kgm Comeríopuertorico. kgm Kaironcamerica. kgm Corozalpuertorico. kgm Kuubaafrica. kgm Culebrapuertorico. kgm Gaboronepuertorico. kgm Doradopuertorico. kgm usa. kgm Fajardopuertorico. kgm Floridausa. kgm Floridausa. kgm Guineaafrica. kgm Guánicapuertorico. kgm Ghanaafrica. kgm Guayamapuertorico. kgm Ghanaafrica. kgm Guayanillapuertorico. kgm Ghanaafrica. kgm Guaynabopuertorico. kgm Gabonncamerica. kgm Gurabopuertorico. kgm Haitipuertorico. kgm Hatillopuertorico. kgm asia. kgm Hormiguerospuertorico. kgm Hanoiafrica. kgm Humacaopuertorico. kgm Israelchina. kgm Isabelapuertorico. kgm Taiwanpuertorico. kgm Jayuyapuertorico. kgm asia. kgm Juana Díazpuertorico. kgm Hanoiasia. kgm Juncospuertorico. kgm Laosafrica. kgm Lajaspuertorico. kgm Luandapuertorico. kgm Larespuertorico. kgm africa. kgm Las Maríaspuertorico. kgm Liberiapuertorico. kgm Las Piedraspuertorico. kgm africa. kgm Loízapuertorico. kgm Librevilleafrica. kgm Luquillopuertorico. kgm Malaboafrica. kgm Manatípuertorico. kgm Malaboafrica. kgm Maricaopuertorico. kgm Malabopuertorico. kgm Maunabopuertorico. kgm asia. kgm Mayagüezpuertorico. kgm Monroviaworld. kgm Morovispuertorico. kgm Paraguayusa. kgm Nagüabopuertorico. kgm Trentonpuertorico. kgm Naranjitopuertorico. kgm europe. kgm Orocovispuertorico. kgm Pariisipuertorico. kgm Patillaspuertorico. kgm usa. kgm Peñuelaspuertorico. kgm Providenceasia. kgm Poncepuertorico. kgm Jerusalemworld. kgm Quebradillaspuertorico. kgm Asunciónpuertorico. kgm Rincónpuertorico. kgm usa. kgm Río Grandepuertorico. kgm Marylandafrica. kgm Sabana Grandepuertorico. kgm Somaliapuertorico. kgm Salinaspuertorico. kgm europe. kgm San Germánpuertorico. kgm San Marinoeurope. kgm San Lorenzopuertorico. kgm San Marinousa. kgm San Sebastiánspain_ provinces. kgm Santa Feworld. kgm Santa Isabelpuertorico. kgm La Pazpuertorico. kgm Toa Altapuertorico. kgm puertorico. kgm Toa Bajapuertorico. kgm puertorico. kgm Trujillo Altopuertorico. kgm puertorico. kgm Utuadopuertorico. kgm puertorico. kgm Vega Altapuertorico. kgm austria. kgm Vega Bajapuertorico. kgm Viennaeurope. kgm Viequespuertorico. kgm Sloveniancamerica. kgm Villalbapuertorico. kgm Kuubaasia. kgm Yabucoapuertorico. kgm Hanoiworld. kgm Yaucorepublic_ of_ ireland. kgm Korean tasavaltausa. kgm Republikken Irlandrepublic_ of_ ireland. kgm Korean tasavaltaeurope. kgm Ikke Republikken Irlandrepublic_ of_ ireland. kgm world. kgm Wicklowrepublic_ of_ ireland. kgm Koko maailmaafrica. kgm Wexfordrepublic_ of_ ireland. kgm Kairoasia. kgm Carlowrepublic_ of_ ireland. kgm Singaporeworld. kgm Kildarerepublic_ of_ ireland. kgm Paraguayusa. kgm Naasrepublic_ of_ ireland. kgm Minnesotancamerica. kgm Meathrepublic_ of_ ireland. kgm Havannaafrica. kgm Navanrepublic_ of_ ireland. kgm Lesothoafrica. kgm Louthrepublic_ of_ ireland. kgm Luandausa. kgm Dundalkrepublic_ of_ ireland. kgm Montanancamerica. kgm Monaghanrepublic_ of_ ireland. kgm Havannausa. kgm Cavanrepublic_ of_ ireland. kgm Concordafrica. kgm Longfordrepublic_ of_ ireland. kgm Länsi- Saharaeurope. kgm Westmeathrepublic_ of_ ireland. kgm Unkarirepublic_ of_ ireland. kgm Mullingarrepublic_ of_ ireland. kgm republic_ of_ ireland. kgm Offalyrepublic_ of_ ireland. kgm asia. kgm Tullamorerepublic_ of_ ireland. kgm Laosafrica. kgm Laoisrepublic_ of_ ireland. kgm Porto Novoafrica. kgm Portlaoisrepublic_ of_ ireland. kgm Keniaafghanistan. kgm Kilkennyrepublic_ of_ ireland. kgm Vesistöafrica. kgm Waterfordrepublic_ of_ ireland. kgm france. kgm Kerryrepublic_ of_ ireland. kgm Ranskaafrica. kgm Traleerepublic_ of_ ireland. kgm Liberiaeurope. kgm Limerickrepublic_ of_ ireland. kgm Unkarirepublic_ of_ ireland. kgm Nord- Tipperaryrepublic_ of_ ireland. kgm southamerica. kgm Nenaghrepublic_ of_ ireland. kgm Etelä- Amerikkarepublic_ of_ ireland. kgm Sør- Tipperaryrepublic_ of_ ireland. kgm usa. kgm Clonmelrepublic_ of_ ireland. kgm Columbiarepublic_ of_ ireland. kgm Clarerepublic_ of_ ireland. kgm republic_ of_ ireland. kgm Ennisrepublic_ of_ ireland. kgm Malaboncamerica. kgm Mayorepublic_ of_ ireland. kgm Kuubarepublic_ of_ ireland. kgm Castlebarrepublic_ of_ ireland. kgm world. kgm Roscommonrepublic_ of_ ireland. kgm Santiagoafrica. kgm Sligorepublic_ of_ ireland. kgm Lesothorepublic_ of_ ireland. kgm Leitrimrepublic_ of_ ireland. kgm africa. kgm Carrick- on- Shannonrepublic_ of_ ireland. kgm Senegalrepublic_ of_ ireland. kgm Donegalrepublic_ of_ ireland. kgm europe. kgm Liffordromania. kgm Romaniaeurope. kgm Ikke Romaniaromania. kgm Albaniaeurope. kgm Albaromania. kgm Albaniaafrica. kgm Alba Iuliaromania. kgm Accraworld. kgm Aradromania. kgm Argentiinaromania. kgm Argeşromania. kgm romania. kgm Piteştiromania. kgm afghanistan. kgm Bacăuromania. kgm Ghorworld. kgm Bihorromania. kgm Australiaromania. kgm Oradearomania. kgm world. kgm Bistriţa- Năsăudromania. kgm Brasiliausa. kgm Bistriţaromania. kgm Bostonromania. kgm Botoşaniromania. kgm world. kgm Braşovromania. kgm Brasiliaromania. kgm Brăilaromania. kgm romania. kgm Buzăuromania. kgm romania. kgm Caraş- Severinromania. kgm romania. kgm Reşiţaromania. kgm romania. kgm Călăraşiromania. kgm romania. kgm Clujromania. kgm usa. kgm Cluj- Napocaromania. kgm Montanaafrica. kgm Constanţaromania. kgm Rannikkoromania. kgm Covasnaromania. kgm romania. kgm Sfântu Gheorgheromania. kgm romania. kgm Dâmboviţaromania. kgm romania. kgm Târgovişteromania. kgm europe. kgm Doljromania. kgm Kroatiaafrica. kgm Craiovaromania. kgm Malawiromania. kgm Galaţiromania. kgm afghanistan. kgm Giurgiuromania. kgm Ghorromania. kgm Gorjromania. kgm asia. kgm Târgu Jiuromania. kgm Bagdadromania. kgm Harghitaromania. kgm africa. kgm Miercurea Ciucromania. kgm Harareusa. kgm Hunedoararomania. kgm Nevadaromania. kgm Devaromania. kgm usa. kgm Ialomiţaromania. kgm Columbiaromania. kgm Sloboziaromania. kgm romania. kgm Iaşiromania. kgm asia. kgm Ilfovromania. kgm Bhutanafrica. kgm Buftearomania. kgm Harareromania. kgm Maramureşromania. kgm romania. kgm Baia Mareromania. kgm romania. kgm Mehedinţiromania. kgm romania. kgm Drobeta- Turnu Severinromania. kgm romania. kgm Mureşromania. kgm romania. kgm Târgu Mureşromania. kgm romania. kgm Neamţromania. kgm romania. kgm Piatra Neamţromania. kgm africa. kgm Oltromania. kgm Somaliaeurope. kgm Slatinaromania. kgm Latviaromania. kgm Prahovaromania. kgm africa. kgm Ploieştiromania. kgm Harareromania. kgm Satu Mareromania. kgm romania. kgm Sălajromania. kgm ncamerica. kgm Zalăuromania. kgm Haitiworld. kgm Sibiuromania. kgm Suvaasia. kgm Suceavaromania. kgm Tehranafrica. kgm Teleormanromania. kgm romania. kgm Timişromania. kgm italy. kgm Timişoararomania. kgm Toskanaromania. kgm Tulcearomania. kgm romania. kgm Vasluiromania. kgm romania. kgm Vâlcearomania. kgm andorra. kgm Râmnicu Vâlcearomania. kgm Ranskaromania. kgm Vrancearomania. kgm europe. kgm Focşaniromania. kgm Bukarestromania. kgm Bukarestromania. kgm albania_ districts. kgm (Bukarest kommune)) russia_ districts. kgm Albania (alueet) albania_ districts. kgm Russland (distrikter) russia_ districts. kgm Albania (alueet) canada. kgm Ikke Russland (distrikter) russia_ districts. kgm russia_ districts. kgm Fjerne Østrussia_ districts. kgm italy. kgm Khabarovskrussia_ subjects. kgm Pohjois- Aigeiarussia_ districts. kgm Nordvestrussia_ districts. kgm africa. kgm St. Petersburgrussia_ subjects. kgm Liberiarussia_ districts. kgm Sibirskerussia_ districts. kgm russia_ subjects. kgm Novosibirskrussia_ subjects. kgm europe. kgm Rostov- na- Donurussia_ subjects. kgm usa. kgm Uralrussia_ districts. kgm Harrisburgrussia_ subjects. kgm Jekaterinburgrussia_ subjects. kgm russia_ districts. kgm Privolzhskyrussia_ districts. kgm world. kgm Nisjnij Novgorodrussia_ subjects. kgm albania_ districts. kgm Russland (Subjekter) russia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Ikke Russland (subjekter) russia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Adygeyarussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Maykoprussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Bashkortostanrussia_ subjects. kgm world. kgm Ufarussia_ subjects. kgm Brasiliarussia_ subjects. kgm Burjatiarussia_ subjects. kgm europe. kgm Ulan- Uderussia_ subjects. kgm Tšekki russia_ subjects. kgm Altai- republikkenrussia_ subjects. kgm afghanistan. kgm Gorno- Altaiskrussia_ subjects. kgm Pakistanafrica. kgm Dagestanrussia_ subjects. kgm Malaborussia_ subjects. kgm Makhatsjkalarussia_ subjects. kgm usa. kgm Ingusjetiarussia_ subjects. kgm Montanarussia_ subjects. kgm Magasrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Kabardino- Balkariarussia_ subjects. kgm africa. kgm Naltsjikrussia_ subjects. kgm Kampalaaustria. kgm Kalmykiarussia_ subjects. kgm Eisenstadtrussia_ subjects. kgm Elistarussia_ subjects. kgm world. kgm Karachay- Tsjerkessiarussia_ subjects. kgm Chileworld. kgm Tsjerkesskrussia_ subjects. kgm Argentiinarussia_ subjects. kgm Karelenrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Petrozavodskrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Komirussia_ subjects. kgm usa. kgm Syktyvkarrussia_ subjects. kgm Nashvillerussia_ subjects. kgm Mari Elrussia_ subjects. kgm africa. kgm Yoshkar- Olarussia_ subjects. kgm Monroviagermany. kgm Mordoviarussia_ subjects. kgm Saarlandafrica. kgm Saranskrussia_ subjects. kgm Ghanaafrica. kgm Sakharussia_ subjects. kgm Lusakaalbania_ districts. kgm Jakutskrussia_ subjects. kgm Ei Albaniaarussia_ subjects. kgm Nord- Ossetia- Alaniarussia_ subjects. kgm afghanistan. kgm Vladikavkazrussia_ subjects. kgm Tadžikistanasia. kgm Tatarstanrussia_ subjects. kgm Kazakhstanrussia_ subjects. kgm Kazanrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Tyvarussia_ subjects. kgm italy. kgm Kyzylrussia_ subjects. kgm Umbriarussia_ subjects. kgm Udmurtiarussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Izhevskrussia_ subjects. kgm usa. kgm Khakassiarussia_ subjects. kgm Alaskaasia. kgm Abakanrussia_ subjects. kgm Pjongjang africa. kgm Tsjetsjeniarussia_ subjects. kgm Gaboronechina. kgm Groznijrussia_ subjects. kgm Kiinaworld. kgm Tsjuvasjiarussia_ subjects. kgm Chilerussia_ subjects. kgm Tsjeboksarijrussia_ subjects. kgm africa. kgm Altai Krairussia_ subjects. kgm Banjulafghanistan. kgm Barnaulrussia_ subjects. kgm Kandaharrussia_ subjects. kgm Krasnodarrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Krasnojarskrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Primorskyrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Vladivostokrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Stavropolrussia_ subjects. kgm Palermorussia_ subjects. kgm Permrussia_ subjects. kgm world. kgm Amurwaters_ world- class. kgm usa. kgm Blagovesjtsjenskrussia_ subjects. kgm Arkansasarmenia. kgm Arkangelskrussia_ subjects. kgm Ashtarakeurope. kgm Astrakhanrussia_ subjects. kgm Belgradrussia_ subjects. kgm Belgorodrussia_ subjects. kgm europe. kgm Bryanskrussia_ subjects. kgm Suomiusa. kgm Vladimirrussia_ subjects. kgm Koloradoitaly. kgm Volgogradrussia_ subjects. kgm Bolognaafrica. kgm Vologdarussia_ subjects. kgm Rajarussia_ subjects. kgm Voronesjrussia_ subjects. kgm africa. kgm Ivanovorussia_ subjects. kgm Lusakarussia_ subjects. kgm Irkutskrussia_ subjects. kgm africa. kgm Kaliningradrussia_ subjects. kgm Kampalaafrica. kgm Kalugarussia_ subjects. kgm Kampalarussia_ subjects. kgm Kamtsjatkarussia_ subjects. kgm africa. kgm Petropavlovsk- Kamtsjatskijrussia_ subjects. kgm Kameruneurope. kgm Kemerovorussia_ subjects. kgm Kievafghanistan. kgm Kirovrussia_ subjects. kgm Khostasia. kgm Kostromarussia_ subjects. kgm Pakistanrussia_ subjects. kgm Kurganrussia_ subjects. kgm italy. kgm Kurskrussia_ subjects. kgm Liguriarussia_ subjects. kgm Leningradrussia_ subjects. kgm Lusakaasia. kgm Lipetskrussia_ subjects. kgm Manamaasia. kgm Magadanrussia_ subjects. kgm Moskovaasia. kgm Moskva (MOS) russia_ subjects. kgm Sudanrussia_ subjects. kgm Murmanskrussia_ subjects. kgm Koko maailmarussia_ subjects. kgm Novgorodrussia_ subjects. kgm germany. kgm Omskrussia_ subjects. kgm Brandenburgrussia_ subjects. kgm Orenburgrussia_ subjects. kgm africa. kgm Oryolrussia_ subjects. kgm Keniarussia_ subjects. kgm Penzarussia_ subjects. kgm usa. kgm Pskovrussia_ subjects. kgm Bostonrussia_ subjects. kgm Rostovrussia_ subjects. kgm Riikaafrica. kgm Ryazanrussia_ subjects. kgm Hararerussia_ subjects. kgm Samararussia_ subjects. kgm usa. kgm Samara, Russlandrussia_ subjects. kgm Sacramentoasia. kgm Saratovrussia_ subjects. kgm Bahrainrussia_ subjects. kgm Sakhalinrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Yuzhno- Sakhalinskrussia_ subjects. kgm usa. kgm Sverdlovskrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Smolenskrussia_ subjects. kgm usa. kgm Tambovrussia_ subjects. kgm Dovernorway. kgm Tverrussia_ subjects. kgm Tromssaafrica. kgm Tomskrussia_ subjects. kgm Tunisiachina. kgm Tularussia_ subjects. kgm Taiwanrussia_ subjects. kgm Tyumenrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Uljanovskrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Tsjeljabinskrussia_ subjects. kgm afghanistan. kgm Zabajkalskij Krairussia_ subjects. kgm Kiinarussia_ subjects. kgm Chitarussia_ subjects. kgm asia. kgm Jaroslavlrussia_ subjects. kgm Moskovarussia_ subjects. kgm Moskva (MOW) russia_ subjects. kgm africa. kgm Jødiskerussia_ subjects. kgm Monroviausa. kgm Birobidzhanrussia_ subjects. kgm Nevadaworld. kgm Nenetsiarussia_ subjects. kgm Paraguayrussia_ subjects. kgm Narjan- Marrussia_ subjects. kgm russia_ subjects. kgm Khantia- Mansiarussia_ subjects. kgm africa. kgm Khanty- Mansijskrussia_ subjects. kgm Kamerunasia. kgm Tsjukotkarussia_ subjects. kgm Ankaraafrica. kgm Anadyrrussia_ subjects. kgm Somaliausa. kgm Jamaliarussia_ subjects. kgm Salemeurope. kgm Salekhardsan- marino. kgm San Marinoasia. kgm Ikke San- Marinosan- marino. kgm Manilaeurope. kgm Acquavivasan- marino. kgm San Marinoeurope. kgm Città di San Marinosan- marino. kgm Chişinăuargentina. kgm Chiesanouvasan- marino. kgm Argentiinaeurope. kgm Fiorentinosan- marino. kgm Montenegrousa. kgm Montegiardinosan- marino. kgm Atlantaafrica. kgm Featanosan- marino. kgm Ugandaafrica. kgm Domagnanosan- marino. kgm Librevilleeurope. kgm Serravallesan- marino. kgm Bukarestafrica. kgm Borgo Maggioresaudi_ arabia. kgm Saudi Arabiaasia. kgm Ikke Saudi Arabia (Arabia) saudi_ arabia. kgm Bagdadsaudi_ arabia. kgm Al- Bahahsaudi_ arabia. kgm saudi_ arabia. kgm Al Hudud ash Shamaliyahsaudi_ arabia. kgm asia. kgm Al Jawfyemen. kgm Manilasaudi_ arabia. kgm Al Madinahsaudi_ arabia. kgm asia. kgm Al Gassimsaudi_ arabia. kgm Riadsaudi_ arabia. kgm Ar- Riyadsaudi_ arabia. kgm asia. kgm Ash- Sharqiyahsaudi_ arabia. kgm Aasiancamerica. kgm 'Asirsaudi_ arabia. kgm Haitieurope. kgm Ha' ilsaudi_ arabia. kgm Suomiafrica. kgm Jizansaudi_ arabia. kgm Malaboworld. kgm Makkahsaudi_ arabia. kgm Paraguaysaudi_ arabia. kgm Najransaudi_ arabia. kgm Ei Itävaltaaeurope. kgm Ikke Sikkimsikkim. kgm Ei Itävaltaaasia. kgm Nord- Sikkimsikkim. kgm Manamaafrica. kgm Mangansikkim. kgm Länsi- Saharasikkim. kgm Vest- Sikkimsikkim. kgm usa. kgm Geyzingsikkim. kgm Etelä- Carolinaafrica. kgm Sør- Sikkimsikkim. kgm Namibiaasia. kgm Namchisikkim. kgm Itä- Timorasia. kgm Øst- Sikkimsikkim. kgm Slovakiaeurope. kgm Ikke Slovakiaslovakia. kgm Tiranausa. kgm Trnavaslovakia. kgm Trentonafrica. kgm Trenčínslovakia. kgm Eritreaslovakia. kgm Nitraslovakia. kgm slovakia. kgm Žilinaslovakia. kgm slovakia. kgm Banská Bystricaslovakia. kgm slovakia. kgm Prešovslovakia. kgm slovenia_ traditional. kgm Košiceslovenia_ traditional. kgm slovenia_ traditional. kgm Slovenia (Tradisjonelt) slovenia_ traditional. kgm austria. kgm Ikke Slovenia (Tradisjonelt) slovenia_ traditional. kgm Ylä- Itävaltaafghanistan. kgm Øvre Carniolaslovenia_ traditional. kgm Iranaustria. kgm Kranjslovenia_ traditional. kgm Malaboslovenia_ traditional. kgm Mariborslovenia_ traditional. kgm slovenia_ traditional. kgm Prekmurjeslovenia_ traditional. kgm austria. kgm Murska Sobotaslovenia_ traditional. kgm Gaboroneslovenia_ traditional. kgm Dravogradslovenia_ traditional. kgm usa. kgm Indre Carniolaslovenia_ traditional. kgm Bostonaustria. kgm Postojnaslovenia_ traditional. kgm Ala- Itävaltaslovenia_ traditional. kgm Nedre Carniolaslovenia_ traditional. kgm armenia. kgm Novo Mestoslovenia_ traditional. kgm Georgiaslovenia_ traditional. kgm Goriškaslovenia_ traditional. kgm europe. kgm Nova Goricaslovenia_ traditional. kgm Sloveniaslovenia_ traditional. kgm Slovensk Istriaslovenia_ traditional. kgm africa. kgm Kopersouth_ africa. kgm Etelä- Afrikkaafghanistan. kgm Ikke Sør- Afrikasouth_ africa. kgm asia. kgm Østre Kappsouth_ africa. kgm Biškekaustralia. kgm Bishosouth_ africa. kgm Osavaltiotsouth_ africa. kgm Fristatensouth_ africa. kgm south_ africa. kgm Bloemfonteinsouth_ africa. kgm germany. kgm Gautengsouth_ africa. kgm Brandenburgsouth_ africa. kgm Johannesburgsouth_ africa. kgm south_ africa. kgm KwaZulu- Natalsouth_ africa. kgm south_ africa. kgm Pietermaritzburgsouth_ africa. kgm south_ africa. kgm Mpumalangasouth_ africa. kgm south_ africa. kgm Nelspruitsouth_ africa. kgm asia. kgm Limpopowaters_ world- class. kgm Puolaeurope. kgm Polokwanesouth_ africa. kgm Unkariafrica. kgm Nordre Kappsouth_ africa. kgm Liberiaasia. kgm Kimberleysouth_ africa. kgm Pohjois- Koreagermany. kgm Nordvestsouth_ africa. kgm Mainzafrica. kgm Mafikengsouth_ africa. kgm Länsi- Saharaafrica. kgm Vestre Kappsouth_ africa. kgm Kamerunsouthamerica. kgm Cape Townsouthamerica. kgm Etelä- Amerikkaitaly. kgm Sør- Amerikaworld_ continents. kgm world. kgm Bogotáworld. kgm Caracasworld. kgm Caracasworld. kgm world. kgm Georgetownworld. kgm Surinamworld. kgm Surinamworld. kgm world. kgm Paramariboworld. kgm Ranskan Guyanaworld. kgm Fransk Guyanaworld. kgm world. kgm Cayenneworld. kgm Uruguayworld. kgm Uruguayworld. kgm Montevideoworld. kgm Montevideoworld. kgm Korean tasavaltaworld. kgm Sør- Koreaworld. kgm southkorea. kgm Chungcheongbuk- dosouthkorea. kgm southkorea. kgm Cheongjusouthkorea. kgm southkorea. kgm Chungcheongnam- dosouthkorea. kgm southkorea. kgm Daejonsouthkorea. kgm southkorea. kgm Jeollabuk- dosouthkorea. kgm southkorea. kgm Jeonjusouthkorea. kgm africa. kgm Jeollanam- dosouthkorea. kgm Sudansouthkorea. kgm Muansouthkorea. kgm southkorea. kgm Jeju- dosouthkorea. kgm asia. kgm Jejusouthkorea. kgm Pjongjang southkorea. kgm Gyeongsangnam- dosouthkorea. kgm asia. kgm Changwonsouthkorea. kgm Pjongjang southkorea. kgm Gyeongsangbuk- dosouthkorea. kgm southkorea. kgm Daegusouthkorea. kgm southkorea. kgm Gangwon- dosouthkorea. kgm southkorea. kgm Chuncheonsouthkorea. kgm southkorea. kgm Gyeonggi- dosouthkorea. kgm southkorea. kgm Suwonsouthkorea. kgm africa. kgm Ulsansouthkorea. kgm Banguiasia. kgm Gwangjusouthkorea. kgm Bhutanasia. kgm Busansouthkorea. kgm africa. kgm Incheonspain. kgm africa. kgm Autonome samfunnspain. kgm Espanjaafrica. kgm Ikke Spaniaspain. kgm spain. kgm Ytre grensespain. kgm africa. kgm Andalusiaspain. kgm Librevilleafrica. kgm Sevillaspain_ provinces. kgm Arizonaworld. kgm Aragonspain. kgm Paraguayafrica. kgm Zaragozasudan. kgm Itävaltaspain_ provinces. kgm Asturiasspain_ provinces. kgm spain_ provinces. kgm Oviedospain_ provinces. kgm Marylandspain_ provinces. kgm Balearenespain_ provinces. kgm spain_ provinces. kgm Palma de Mallorcaspain_ provinces. kgm usa. kgm Baskerlandspain. kgm Marylandspain. kgm Kanariøyenespain. kgm world. kgm Las Palmas de Gran Canaria og Santa Cruz de Tenerifespain. kgm Canberrausa. kgm Cantabriaspain_ provinces. kgm europe. kgm Kastilja- La Manchaspain. kgm Moldovaeurope. kgm Toledospain_ provinces. kgm spain. kgm Kastilja og Leonspain. kgm africa. kgm Valladolidspain_ provinces. kgm Kaliforniaeurope. kgm Kataloniaspain. kgm europe. kgm Extremaduraspain. kgm spain. kgm Galiciaspain. kgm spain. kgm Santiago de Compostelaspain. kgm spain_ provinces. kgm Logroñospain_ provinces. kgm Masqatafrica. kgm Murciaspain_ provinces. kgm Harareafrica. kgm Navarrespain_ provinces. kgm Kampalafrance. kgm Pamplonaspain_ provinces. kgm Vatikaanieurope. kgm Valencia (region) spain. kgm Sloveniavenezuela. kgm Valenciavenezuela. kgm Italian maakunnatusa. kgm Spania (provinser) spain_ provinces. kgm Argentiinaafrica. kgm Argeliaspain_ provinces. kgm Bratislavausa. kgm Álavaspain_ provinces. kgm Algeriausa. kgm Albacetespain_ provinces. kgm Atlantaafrica. kgm Alicantespain_ provinces. kgm Algeriaaustria. kgm Almeríaspain_ provinces. kgm africa. kgm Ávilaspain_ provinces. kgm Bamakoeurope. kgm Badajozspain_ provinces. kgm Bukarestspain_ provinces. kgm Burgosspain_ provinces. kgm spain_ provinces. kgm Cáceresspain_ provinces. kgm world. kgm Cádizspain_ provinces. kgm spain_ provinces. kgm Castellónspain_ provinces. kgm world. kgm Castellón de la Planaspain_ provinces. kgm Guatemalausa. kgm Ciudad Realspain_ provinces. kgm ncamerica. kgm A Coruñaspain_ provinces. kgm canada. kgm Gerona/ Gironaspain_ provinces. kgm europe. kgm Guipúzcoaspain_ provinces. kgm Helenaasia. kgm Huelvaspain_ provinces. kgm Masqatusa. kgm Huescaspain_ provinces. kgm europe. kgm Jaénspain_ provinces. kgm Madridspain_ provinces. kgm Léridaspain_ provinces. kgm europe. kgm Lugospain_ provinces. kgm asia. kgm Málagaspain_ provinces. kgm Ranskaeurope. kgm Ourensespain_ provinces. kgm Sloveniaworld. kgm Palenciaspain_ provinces. kgm africa. kgm Las Palmas de Gran Canariaspain_ provinces. kgm Monroviancamerica. kgm Pontevedraspain_ provinces. kgm Jamaikaasia. kgm Salamancaspain_ provinces. kgm Tehranusa. kgm Tenerifespain_ provinces. kgm Santa Feeurope. kgm Santa Cruz de Tenerifespain_ provinces. kgm Sofiaafrica. kgm Segoviaspain_ provinces. kgm Syyriaasia. kgm Soriaspain_ provinces. kgm europe. kgm Teruelspain_ provinces. kgm Bissaueurope. kgm Biscayspain_ provinces. kgm Valko- Venäjäafrica. kgm Bilbaospain_ provinces. kgm Espanjaafghanistan. kgm Ikke Sudansudan. kgm sudan. kgm Al Jazirahsudan. kgm sudan. kgm Wad- Madanisudan. kgm sudan. kgm Blå Nil/ Sentralsudan. kgm austria. kgm Ad- Damazinsudan. kgm Wiensudan. kgm Sennarsudan. kgm africa. kgm Hvite Nilsudan. kgm Rabatusa. kgm Rabaksudan. kgm Pohjois- Dakotasudan. kgm Nord- Darfursudan. kgm africa. kgm Al- Fashirsudan. kgm Etelä- Afrikkasudan. kgm Sør- Darfursudan. kgm sudan. kgm Nyalasudan. kgm sudan. kgm Vest- Darfursudan. kgm africa. kgm Al- Junaynahsudan. kgm Luandasudan. kgm Sjøenesudan. kgm netherlands. kgm Rumbeksudan. kgm Pohjois- Brabantsudan. kgm Nord- Bahr al Ghazalsudan. kgm africa. kgm Uwaylsudan. kgm Länsi- Saharaeurope. kgm Vest- Bahr al Ghazalsudan. kgm Prahaafghanistan. kgm Wausudan. kgm Faryabgreece. kgm Warabsudan. kgm Keski- Makedoniancamerica. kgm Sentral- Ekvatoriasudan. kgm Kuubaasia. kgm Jubasudan. kgm Azerbaidžanafghanistan. kgm Øst- Ekvatoriasudan. kgm Kapisaaustralia. kgm Kapoitasudan. kgm Länsi- Australiaafrica. kgm Vest- Ekvatoriasudan. kgm Sambiaafrica. kgm Yambiosudan. kgm Kampalasudan. kgm Kassalasudan. kgm sudan. kgm Al Qadarifsudan. kgm Portugaliafrica. kgm Port Sudansudan. kgm Pohjois- Koreausa. kgm Nord- Kurdufansudan. kgm Albanyasia. kgm Al- Ubayyidsudan. kgm Etelä- Koreaafghanistan. kgm Sør- Kurdufansudan. kgm Kabulafrica. kgm Kaduqlisudan. kgm Länsirantasudan. kgm Vest- Kurdufansudan. kgm greece. kgm Al- Fulahsudan. kgm Mongoliaafrica. kgm Dongolasudan. kgm Liberiasudan. kgm Nilensudan. kgm asia. kgm Ad- Damirsudan. kgm Mongoliaeurope. kgm Jongleisudan. kgm Bukarestsudan. kgm Borsudan. kgm africa. kgm Unitysudan. kgm Beninaustria. kgm Bentiusudan. kgm Ylä- Itävaltaasia. kgm Øvre Nilsudan. kgm MalesiaNAME OF TRANSLATORS Malakalsuriname. kgm Ei Itävaltaaafrica. kgm Ikke Surinamsuriname. kgm Nigeriasuriname. kgm Nickeriesuriname. kgm africa. kgm Nieuw Nickeriesuriname. kgm Rajausa. kgm Coroniesuriname. kgm Tennesseencamerica. kgm Totnesssuriname. kgm Jamaikasuriname. kgm Saramaccasuriname. kgm Manilasuriname. kgm Wanicasuriname. kgm suriname. kgm Lelydorpsuriname. kgm europe. kgm Comewijnesuriname. kgm Amsterdamusa. kgm Nieuw Amsterdamsuriname. kgm Maineeurope. kgm Marowijnesuriname. kgm Albaniaeurope. kgm Albinasuriname. kgm suriname. kgm Onverwachtsuriname. kgm africa. kgm Brokopondosuriname. kgm Espanjasweden. kgm Sipaliwinisweden. kgm usa. kgm Sverige etter länsweden. kgm africa. kgm Länsgrensesweden. kgm Rannikkoeurope. kgm Kystlinjesweden. kgm Ruotsieurope. kgm Ikke Sverigesweden. kgm Tukholmaeurope. kgm Stockholms länsweden. kgm sweden. kgm Västerbottens länsweden. kgm sweden. kgm Umeåsweden. kgm sweden. kgm Norrbottens länsweden. kgm sweden. kgm Luleåsweden. kgm sweden. kgm Uppsala länsweden. kgm sweden. kgm Uppsalasweden. kgm sweden. kgm Södermanlands länsweden. kgm sweden. kgm Nyköpingsweden. kgm sweden. kgm Östergötlands länsweden. kgm sweden. kgm Linköpingsweden. kgm sweden. kgm Jönköpings länsweden. kgm sweden. kgm Jönköpingsweden. kgm sweden. kgm Kronobergs länsweden. kgm sweden. kgm Växjösweden. kgm africa. kgm Kalmar länsweden. kgm Kampalasweden. kgm Kalmarsweden. kgm sweden. kgm Gotlands länsweden. kgm sweden. kgm Visbysweden. kgm asia. kgm Blekinge länsweden. kgm Pekingsweden. kgm Blekingesweden. kgm sweden. kgm Skåne länsweden. kgm sweden. kgm Malmösweden. kgm sweden. kgm Hallands länsweden. kgm sweden. kgm Halmstadsweden. kgm asia. kgm Västra Götalands länsweden. kgm Georgiasweden. kgm Göteborgsweden. kgm usa. kgm Värmlands länsweden. kgm Marylandsweden. kgm Karlstadsweden. kgm sweden. kgm Örebro länsweden. kgm sweden. kgm Örebrosweden. kgm sweden. kgm Västmanlands länsweden. kgm sweden. kgm Västeråssweden. kgm sweden. kgm Dalarnas länsweden. kgm sweden. kgm Falunsweden. kgm sweden. kgm Gävleborgs länsweden. kgm sweden. kgm Gävlesweden. kgm sweden. kgm Västernorrlands länsweden. kgm sweden. kgm Härnösandsweden. kgm sweden. kgm Jämtlands länsweden. kgm europe. kgm Östersundswitzerland. kgm Sveitsiafghanistan. kgm Ikke Sveitsswitzerland. kgm Münchenswitzerland. kgm Zurichswitzerland. kgm europe. kgm Zürichswitzerland. kgm Berneurope. kgm Bernswitzerland. kgm italy. kgm Lucernswitzerland. kgm Umbriaswitzerland. kgm Uriswitzerland. kgm switzerland. kgm Altdorfswitzerland. kgm switzerland. kgm Schwyzswitzerland. kgm africa. kgm Obwaldswitzerland. kgm Harareswitzerland. kgm Sarnenswitzerland. kgm australia. kgm Nidwaldswitzerland. kgm Osavaltiotbelarus. kgm Stansswitzerland. kgm Valko- Venäjäswitzerland. kgm Glarusswitzerland. kgm belgium. kgm Zugswitzerland. kgm Limburgswitzerland. kgm Fribourgswitzerland. kgm belize. kgm Solothurnswitzerland. kgm Belize Citybelgium. kgm Basel byswitzerland. kgm Brysselswitzerland. kgm Baselswitzerland. kgm africa. kgm Basellandswitzerland. kgm Lesothoswitzerland. kgm Liestalswitzerland. kgm switzerland. kgm Schaffhausenswitzerland. kgm europe. kgm Appenzell Ausserrhodenswitzerland. kgm Serbiaswitzerland. kgm Herisauswitzerland. kgm switzerland. kgm Appenzell Innerrhodenswitzerland. kgm switzerland. kgm Appenzellswitzerland. kgm austria. kgm St. Gallswitzerland. kgm St. Pöltenusa. kgm St. Gallenswitzerland. kgm Madisonworld. kgm Grisonsswitzerland. kgm Chileworld. kgm Churswitzerland. kgm Argentiinaafrica. kgm Argoviaswitzerland. kgm Asmaragermany. kgm Aarauswitzerland. kgm Thüringenandorra. kgm Thurgauswitzerland. kgm Ranskachina. kgm Frauenfeldswitzerland. kgm Taiwanworld. kgm Tessinswitzerland. kgm Wellingtonworld. kgm Bellinzonaswitzerland. kgm Vaduzafrica. kgm Vaudswitzerland. kgm Laayouneafrica. kgm Lausanneswitzerland. kgm Malawiafrica. kgm Valaisswitzerland. kgm Espanjaswitzerland. kgm Sionswitzerland. kgm italy. kgm Neuchâtelswitzerland. kgm Genovaswitzerland. kgm Geneveswitzerland. kgm Vermontafghanistan. kgm Delémonttajikistan. kgm Pakistanafrica. kgm Ikke Tadsjikistantajikistan. kgm Sudanasia. kgm Sughdtajikistan. kgm Katmanduitaly. kgm Khujandtajikistan. kgm Sardiniaafghanistan. kgm Karotegintajikistan. kgm Jowzjanafrica. kgm Kofarnihontajikistan. kgm Khartoumtajikistan. kgm Khatlontajikistan. kgm afghanistan. kgm Qurghonteppatajikistan. kgm Badakhshanafrica. kgm Gorno- Badakhshantajikistan. kgm Kinshasaasia. kgm Khorughthailand. kgm Thaimaaafghanistan. kgm Ikke Thailandthailand. kgm Kiinaafghanistan. kgm Chiang Maithailand. kgm Kiinathailand. kgm Chiang Raithailand. kgm asia. kgm Kamphaeng Phetthailand. kgm Japanithailand. kgm Lampangthailand. kgm thailand. kgm Lamphunthailand. kgm thailand. kgm Mae Hong Sonthailand. kgm thailand. kgm Nakhon Sawanthailand. kgm africa. kgm Nanthailand. kgm Bamakothailand. kgm Phayaothailand. kgm thailand. kgm Phetchabunthailand. kgm thailand. kgm Phichitthailand. kgm europe. kgm Phitsanulokthailand. kgm Prahathailand. kgm Phraethailand. kgm thailand. kgm Sukhothaithailand. kgm thailand. kgm Takthailand. kgm thailand. kgm Uthai Thanithailand. kgm thailand. kgm Uttaraditthailand. kgm europe. kgm Amnat Charoenthailand. kgm Bulgariathailand. kgm Buri Ramthailand. kgm asia. kgm Chaiyaphumthailand. kgm Malesiathailand. kgm Kalasinthailand. kgm thailand. kgm Khon Kaenthailand. kgm thailand. kgm Loeithailand. kgm africa. kgm Maha Sarakhamthailand. kgm Sudanpanama. kgm Mukdahanthailand. kgm Ei Panamaathailand. kgm Nakhon Phanomthailand. kgm thailand. kgm Nakhon Ratchasimathailand. kgm africa. kgm Nong Bua Lamphuthailand. kgm Kigalithailand. kgm Nong Khaithailand. kgm thailand. kgm Roi Etthailand. kgm thailand. kgm Sakon Nakhonthailand. kgm asia. kgm Si Sa Ketthailand. kgm Bahrainthailand. kgm Surinthailand. kgm thailand. kgm Ubon Ratchathanithailand. kgm africa. kgm Udon Thanithailand. kgm Lesothochina. kgm Yasothonthailand. kgm Kiinaworld. kgm Chachoengsaothailand. kgm Canberrathailand. kgm Chanthaburithailand. kgm thailand. kgm Chon Burithailand. kgm usa. kgm Prachin Burithailand. kgm Wyomingafrica. kgm Rayongthailand. kgm Harareafghanistan. kgm Sa Kaeothailand. kgm Heratthailand. kgm Tratthailand. kgm thailand. kgm Ang Thongthailand. kgm asia. kgm Phra Nakhon Si Ayutthayathailand. kgm Kiinathailand. kgm Chainatthailand. kgm thailand. kgm Kanchanaburithailand. kgm thailand. kgm Lop Burithailand. kgm thailand. kgm Nakhon Nayokthailand. kgm world. kgm Nakhon Pathomthailand. kgm Canberrathailand. kgm Nonthaburithailand. kgm thailand. kgm Pathum Thanithailand. kgm thailand. kgm Phetchaburithailand. kgm world. kgm Prachuap Khiri Khanthailand. kgm Canberraasia. kgm Ratchaburithailand. kgm Etelä- Koreathailand. kgm Samut Prakanthailand. kgm thailand. kgm Samut Sakhonthailand. kgm asia. kgm Samut Songkhramthailand. kgm Bahrainusa. kgm Saraburithailand. kgm Saint Paulusa. kgm Sing Burithailand. kgm Saint Paulafrica. kgm Suphan Burithailand. kgm Kamerunasia. kgm Chumphonthailand. kgm Armeniathailand. kgm Krabithailand. kgm austria. kgm Nakhon Si Thammaratthailand. kgm Kärntenafghanistan. kgm Narathiwatthailand. kgm Pakistanthailand. kgm Pattanithailand. kgm thailand. kgm Phang Ngathailand. kgm thailand. kgm Phatthalungthailand. kgm africa. kgm Phuketthailand. kgm Libanoneurope. kgm Ranongthailand. kgm San Marinoasia. kgm Satunthailand. kgm Mongoliathailand. kgm Songkhlathailand. kgm albania_ prefectures. kgm Surat Thanithailand. kgm Tiranaafrica. kgm Trangthailand. kgm Kampalaalbania_ prefectures. kgm Yalatripura. kgm Tiranaeurope. kgm Ikke Tripuratripura. kgm Dhakaafrica. kgm Dhalaitripura. kgm Asmaraeurope. kgm Ambassatripura. kgm Unkariafrica. kgm Nord- Tripuratripura. kgm Kinshasasouthamerica. kgm Kailashahartripura. kgm Etelä- Amerikkaafrica. kgm Sør- Tripuratripura. kgm Algeralbania_ prefectures. kgm Udaipurtripura. kgm Tiranaworld. kgm Vest- Tripuratripura. kgm Turkkiasia. kgm Ikke Tyrkiaturkey. kgm Astanaturkey. kgm Adanaturkey. kgm turkey. kgm Adıyamanturkey. kgm africa. kgm Afyonkarahisarturkey. kgm Laayouneturkey. kgm Afyonturkey. kgm africa. kgm Ağrıturkey. kgm Asmaraasia. kgm Amasyaturkey. kgm Italiaargentina. kgm Antalyaturkey. kgm Argentiinaturkey. kgm Artvinturkey. kgm turkey. kgm Aydınturkey. kgm turkey. kgm Balıkesirturkey. kgm turkey. kgm Bilecikturkey. kgm usa. kgm Bingölturkey. kgm Boiseturkey. kgm Bitlisturkey. kgm europe. kgm Boluturkey. kgm Bukarestasia. kgm Burdurturkey. kgm Bhutanturkey. kgm Bursaturkey. kgm turkey. kgm Çanakkaleturkey. kgm turkey. kgm Çankırıturkey. kgm asia. kgm Çorumturkey. kgm Diliturkey. kgm Denizliturkey. kgm africa. kgm Diyarbakırturkey. kgm Eritreaturkey. kgm Edirneturkey. kgm usa. kgm Elazığturkey. kgm Michigangermany. kgm Erzincanturkey. kgm Erfurtturkey. kgm Erzurumturkey. kgm turkey. kgm Eskişehirturkey. kgm africa. kgm Gaziantepturkey. kgm Gaboroneturkey. kgm Giresunturkey. kgm africa. kgm Gümüşhaneturkey. kgm Dakarturkey. kgm Hakkariturkey. kgm asia. kgm Hatayturkey. kgm Ankaraafrica. kgm Antakyaturkey. kgm Asmaraeurope. kgm Ispartaturkey. kgm Berliiniturkey. kgm Mersinturkey. kgm turkey. kgm İstanbulturkey. kgm europe. kgm İzmirturkey. kgm Pariisiasia. kgm Karsturkey. kgm Katmanduafrica. kgm Kastamonuturkey. kgm Maseruturkey. kgm Kayseriturkey. kgm turkey. kgm Kırklareliturkey. kgm africa. kgm Kırşehirturkey. kgm Kigaliturkey. kgm Kocaeliturkey. kgm africa. kgm İzmitturkey. kgm Keniaturkey. kgm Konyaturkey. kgm asia. kgm Kütahyaturkey. kgm Malesiaasia. kgm Malatyaturkey. kgm Manilaturkey. kgm Manisaturkey. kgm usa. kgm Kahramanmaraşturkey. kgm Madisonturkey. kgm Mardinturkey. kgm turkey. kgm Muğlaturkey. kgm usa. kgm Muşturkey. kgm Denverturkey. kgm Nevşehirturkey. kgm turkey. kgm Niğdeturkey. kgm africa. kgm Orduturkey. kgm Liberiaasia. kgm Rizeturkey. kgm Jakartaturkey. kgm Sakaryaturkey. kgm turkey. kgm Adapazarıturkey. kgm turkey. kgm Samsunturkey. kgm africa. kgm Siirtturkey. kgm Syyriaeurope. kgm Sinopturkey. kgm Pariisiturkey. kgm Sivasturkey. kgm usa. kgm Tekirdağturkey. kgm Topekaafrica. kgm Tokatturkey. kgm Gabonafrica. kgm Trabzonturkey. kgm Tunisturkey. kgm Tunceliturkey. kgm turkey. kgm Şanlıurfaturkey. kgm turkey. kgm Uşakturkey. kgm turkey. kgm Vanturkey. kgm turkey. kgm Yozgatturkey. kgm africa. kgm Zonguldakturkey. kgm Asmaraasia. kgm Aksarayturkey. kgm Bagdadasia. kgm Bayburtturkey. kgm Katmanduturkey. kgm Karamanturkey. kgm afghanistan. kgm Kırıkkaleturkey. kgm Bamiyanturkey. kgm Batmanturkey. kgm turkey. kgm Şırnakturkey. kgm world. kgm Bartınturkey. kgm Argentiinaturkey. kgm Ardahanturkey. kgm europe. kgm Iğdırturkey. kgm Moldovaturkey. kgm Yalovaturkey. kgm africa. kgm Karabükturkey. kgm Kigaliasia. kgm Kilisturkey. kgm Omanturkey. kgm Osmaniyeturkey. kgm afghanistan. kgm Düzceturkmenistan. kgm Turkmenistanturkmenistan. kgm Ikke Turkmenistanturkmenistan. kgm greece. kgm Ahalturkmenistan. kgm Balkanturkmenistan. kgm Balkanturkmenistan. kgm asia. kgm Dashhowuzturkmenistan. kgm Libanonafrica. kgm Lebapturkmenistan. kgm Malaboasia. kgm Maryukraine. kgm ukraine. kgm Oblasterukraine. kgm africa. kgm Volynska oblastukraine. kgm Lusakaukraine. kgm Lutskukraine. kgm ukraine. kgm Lvivska oblastukraine. kgm world. kgm Lvivukraine. kgm Jakartaukraine. kgm Zakarpatska oblastukraine. kgm ukraine. kgm Uzhhorodukraine. kgm africa. kgm Rivnenska oblastukraine. kgm Liberiaukraine. kgm Rivneukraine. kgm asia. kgm Ternopilska oblastukraine. kgm Tehranukraine. kgm Ternopilukraine. kgm ukraine. kgm Khmelnytska oblastukraine. kgm ukraine. kgm Khmelnytskyukraine. kgm ukraine. kgm Ivano- Frankivska oblastukraine. kgm ukraine. kgm Ivano- Frankivskukraine. kgm world. kgm Chernivetska oblastukraine. kgm Chileukraine. kgm Chernivtsiukraine. kgm ukraine. kgm Zhytomyrska oblastukraine. kgm austria. kgm Zhytomyrukraine. kgm Viennaaustria. kgm Vinnytska oblastukraine. kgm Viennaukraine. kgm Vinnytsyaukraine. kgm europe. kgm Kyivska oblastukraine. kgm Kievusa. kgm Kievukraine. kgm Nebraskaworld. kgm Cherkaska oblastukraine. kgm Chileukraine. kgm Cherkasyukraine. kgm ukraine. kgm Kirovohradska oblastukraine. kgm ukraine. kgm Kirovohradukraine. kgm ukraine. kgm Mykolayivska oblastukraine. kgm ukraine. kgm Mykolayivukraine. kgm ukraine. kgm Odeska oblastukraine. kgm ukraine. kgm Odessaukraine. kgm world. kgm Chernihivska oblastukraine. kgm Chileukraine. kgm Chernihivukraine. kgm ukraine. kgm Sumska oblastukraine. kgm usa. kgm Sumyukraine. kgm Alaskaeurope. kgm Poltavska oblastukraine. kgm Puolaukraine. kgm Poltavaukraine. kgm ukraine. kgm Kharkivska oblastukraine. kgm ukraine. kgm Kharkovukraine. kgm ukraine. kgm Dnjepropetrovska oblastukraine. kgm ukraine. kgm Dnjepropetrovskukraine. kgm ukraine. kgm Donetska oblastukraine. kgm ukraine. kgm Donetskukraine. kgm asia. kgm Zaporizka oblastukraine. kgm Georgiaukraine. kgm Zaporizhzhiaukraine. kgm ukraine. kgm Khersonska oblastukraine. kgm africa. kgm Khersonukraine. kgm Luandaafrica. kgm Luhanska oblastukraine. kgm Luandaworld. kgm Luhanskukraine. kgm Korean tasavaltaukraine. kgm Den autonome repubkikk Krimukraine. kgm ukraine. kgm Simferopolukraine. kgm ukraine. kgm Kiev byukraine. kgm ukraine. kgm Sevastopol byukraine. kgm ukraine. kgm Dnjeprukraine. kgm ukraine. kgm Azov- havetukraine. kgm asia. kgm Svartehavetukraine. kgm Ukrainaukraine. kgm Ikke Ukrainaukraine. kgm ukraine. kgm Grense/ kystukraine. kgm world. kgm Elvuruguay. kgm Uruguayworld. kgm Ikke Uruguayuruguay. kgm Argentiinauruguay. kgm Artigasuruguay. kgm uruguay. kgm Canelonesuruguay. kgm uruguay. kgm Cerro Largouruguay. kgm usa. kgm Melouruguay. kgm Kaliforniauruguay. kgm Coloniauruguay. kgm usa. kgm Duraznouruguay. kgm europe. kgm Lavallejauruguay. kgm Minskafrica. kgm Minasuruguay. kgm Malaboworld. kgm Maldonadouruguay. kgm uruguay. kgm Paysandúuruguay. kgm africa. kgm Fray Bentosuruguay. kgm Liberiaasia. kgm Riverauruguay. kgm Dohaworld. kgm Rochauruguay. kgm Santiagouruguay. kgm Saltouruguay. kgm Syyriauruguay. kgm Sorianouruguay. kgm uruguay. kgm Mercedesuruguay. kgm uruguay. kgm Tacuarembóuruguay. kgm usa. kgm Treinta y Tresusa. kgm USAusa. kgm USAusa. kgm Iso järviusa. kgm Øvresjøenusa. kgm Michigan- järviusa. kgm Michigansjøenusa. kgm Huron- järviusa. kgm Huronsjøenusa. kgm Erie- järviusa. kgm Eriesjøenusa. kgm Ontario- järviusa. kgm Ontariosjøenusa. kgm Washington DCusa. kgm Washington, DCusa. kgm Alabamausa. kgm Alabamausa. kgm Alaskausa. kgm Alaskausa. kgm Juneauusa. kgm Juneauusa. kgm Arizonausa. kgm Arizonausa. kgm Phoenixusa. kgm Phoenixusa. kgm Arkansasusa. kgm Arkansasusa. kgm Little Rockusa. kgm Little Rockusa. kgm Kaliforniausa. kgm Californiausa. kgm Sacramentousa. kgm Sacramentowaters_ world- class. kgm Koloradousa. kgm Coloradowaters_ world- class. kgm Denverusa. kgm Denverusa. kgm Connecticutusa. kgm Connecticutusa. kgm Hartfordusa. kgm Hartfordusa. kgm Delawareusa. kgm Delawareusa. kgm Doverusa. kgm Doverusa. kgm Tallahasseeusa. kgm Tallahasseeusa. kgm Atlantausa. kgm Atlantausa. kgm Hawaijiusa. kgm Hawaiiusa. kgm Idahousa. kgm Idahousa. kgm Boiseusa. kgm Boiseusa. kgm Illinoisusa. kgm Illinoisusa. kgm Springfieldusa. kgm Springfieldusa. kgm Indianausa. kgm Indianausa. kgm Indianapolisusa. kgm Indianapolisusa. kgm Iowausa. kgm Iowausa. kgm Des Moinesusa. kgm Des Moinesusa. kgm Kansasusa. kgm Kansasusa. kgm Topekausa. kgm Topekausa. kgm Kentuckyusa. kgm Kentuckyusa. kgm Frankfortusa. kgm Frankfortusa. kgm Louisianausa. kgm Louisianausa. kgm Baton Rougeusa. kgm Baton Rougeusa. kgm Maineusa. kgm Maineusa. kgm Augustausa. kgm Augustausa. kgm Marylandusa. kgm Marylandusa. kgm Annapolisusa. kgm Annapolisusa. kgm Massachusettsusa. kgm Massachusettsusa. kgm Bostonusa. kgm Bostonusa. kgm Michiganusa. kgm Michiganusa. kgm Lansingusa. kgm Lansingusa. kgm Minnesotausa. kgm Minnesotausa. kgm Saint Paulusa. kgm Saint Paulusa. kgm Mississippiwaters_ world- class. kgm Mississippiwaters_ world- class. kgm Jacksonusa. kgm Jacksonusa. kgm Missouriusa. kgm Missouriusa. kgm Jeffersonusa. kgm Jefferson Cityusa. kgm Helenausa. kgm Helenausa. kgm Nebraskausa. kgm Nebraskausa. kgm Nevadausa. kgm Nevadausa. kgm Carsonusa. kgm Carson Cityusa. kgm New Hampshireusa. kgm New Hampshireusa. kgm Concordusa. kgm Concordusa. kgm New Jerseyusa. kgm New Jerseyusa. kgm Trentonusa. kgm Trentonusa. kgm Uusi Meksikousa. kgm New Mexicousa. kgm New Yorkusa. kgm New Yorkusa. kgm Albanyusa. kgm Albanyusa. kgm Pohjois- Karolinausa. kgm North Carolinausa. kgm Raleighusa. kgm Raleighusa. kgm Pohjois- Dakotausa. kgm North Dakotausa. kgm Bismarckusa. kgm Bismarckusa. kgm Ohiousa. kgm Ohiousa. kgm Columbususa. kgm Columbususa. kgm Oklahomausa. kgm Oklahomausa. kgm Oklahomausa. kgm Oklahoma Ciyusa. kgm Oregonusa. kgm Oregonusa. kgm Salemusa. kgm Salemusa. kgm Pennsylvaniausa. kgm Pennsylvaniausa. kgm Harrisburgusa. kgm Harrisburgusa. kgm Rhode Islandusa. kgm Rhode Islandusa. kgm Providenceusa. kgm Providenceusa. kgm Etelä- Carolinausa. kgm South Carolinausa. kgm Columbiaafrica. kgm Columbiawaters_ world- class. kgm Etelä- Dakotausa. kgm South Dakotausa. kgm Pierreusa. kgm Pierreusa. kgm Tennesseeusa. kgm Tennesseeusa. kgm Nashvilleusa. kgm Nashvilleusa. kgm Teksasusa. kgm Texasusa. kgm Austinusa. kgm Austinusa. kgm Utahusa. kgm Utahusa. kgm Salt Lake Cityusa. kgm Salt Lake Cityusa. kgm Vermontusa. kgm Vermontusa. kgm Montpelierusa. kgm Montpelierusa. kgm Virginiausa. kgm Virginiausa. kgm Richmondusa. kgm Richmondusa. kgm Washingtonusa. kgm Washingtonusa. kgm Olympiausa. kgm Olympiausa. kgm Länsi- Virginiausa. kgm West Virginiausa. kgm Charlestonusa. kgm Charlestonusa. kgm Wisconsinusa. kgm Wisconsinusa. kgm Madisonusa. kgm Madisonusa. kgm Wyomingusa. kgm Wyomingusa. kgm Cheyenneafghanistan. kgm Cheyenneuzbekistan. kgm Uzbekistanafrica. kgm Ikke Usbekistanuzbekistan. kgm Banjuleurope. kgm Andijonuzbekistan. kgm Luxemburguzbekistan. kgm Buxorouzbekistan. kgm asia. kgm Buxoro (Bukhara) uzbekistan. kgm Bahrainasia. kgm Farg' onauzbekistan. kgm Bahraineurope. kgm Farg' ona (Fergana) uzbekistan. kgm Suomieurope. kgm Jizzaxuzbekistan. kgm Romaniaafrica. kgm Xorazmuzbekistan. kgm Mauritaniaafrica. kgm Urganchuzbekistan. kgm Kampalaafrica. kgm Namanganuzbekistan. kgm Nairobiuzbekistan. kgm Navoiyuzbekistan. kgm usa. kgm Kashkadaryouzbekistan. kgm Nashvilleuzbekistan. kgm Karshiuzbekistan. kgm world. kgm Karakalpakstanuzbekistan. kgm Nuukgermany. kgm Nukusuzbekistan. kgm Saarlandafrica. kgm Samarkanduzbekistan. kgm Somaliausa. kgm Sirdaryouzbekistan. kgm Madisonuzbekistan. kgm Gulistonuzbekistan. kgm africa. kgm Surxondaryouzbekistan. kgm Jemenuzbekistan. kgm Termezuzbekistan. kgm asia. kgm Toshkent (Viloyati) uzbekistan. kgm venezuela. kgm Toshkent (Shahri) venezuela. kgm usa. kgm Ikke Venezuelavenezuela. kgm venezuela. kgm Puerto Ayacuchovenezuela. kgm europe. kgm Anzoáteguivenezuela. kgm venezuela. kgm Apurevenezuela. kgm world. kgm San Fernando de Apurevenezuela. kgm Paraguayworld. kgm Araguavenezuela. kgm Paraguayasia. kgm Maracayvenezuela. kgm Bahrainworld. kgm Barinasvenezuela. kgm africa. kgm Ciudad Bolívarvenezuela. kgm Kameruneurope. kgm Carabobovenezuela. kgm europe. kgm Cojedesvenezuela. kgm venezuela. kgm Delta Amacurovenezuela. kgm venezuela. kgm Tucupitavenezuela. kgm africa. kgm Falcónvenezuela. kgm Kairovenezuela. kgm Corovenezuela. kgm venezuela. kgm Guáricovenezuela. kgm venezuela. kgm San Juan De Los Morrosvenezuela. kgm venezuela. kgm Laravenezuela. kgm europe. kgm Barquisimetovenezuela. kgm Tiranavenezuela. kgm Mirandavenezuela. kgm usa. kgm Los Tequesvenezuela. kgm Montanavenezuela. kgm Monagasvenezuela. kgm venezuela. kgm Maturínvenezuela. kgm world. kgm Nueva Espartavenezuela. kgm Asunciónafrica. kgm La Asunciónvenezuela. kgm Portugaliafrica. kgm Portuguesavenezuela. kgm Ghanavenezuela. kgm Guanarevenezuela. kgm venezuela. kgm Cumanávenezuela. kgm venezuela. kgm Táchiravenezuela. kgm Paraguayusa. kgm Yaracuyvenezuela. kgm Santa Fevenezuela. kgm San Felipevenezuela. kgm venezuela. kgm Vargasvenezuela. kgm europe. kgm La Guairavenezuela. kgm Bulgariaafrica. kgm Zuliavenezuela. kgm Malabovenezuela. kgm Maracaibovenezuela. kgm canada. kgm Føderale besittelservenezuela. kgm asia. kgm Caracas byvietnam. kgm Vietnamafghanistan. kgm Ikke Vietnamvietnam. kgm Guineavietnam. kgm An Giangvietnam. kgm afghanistan. kgm Long Xuyenvietnam. kgm Bamiyanvietnam. kgm Bac Giangvietnam. kgm vietnam. kgm Bac Kanvietnam. kgm vietnam. kgm Bac Lieuvietnam. kgm vietnam. kgm Bac Ninhvietnam. kgm vietnam. kgm Ba Ria- Vung Tauvietnam. kgm argentina. kgm Vung Tauvietnam. kgm Buenos Airesvietnam. kgm Ben Trevietnam. kgm Kysymysvietnam. kgm Qui Nhonvietnam. kgm vietnam. kgm Binh Duongvietnam. kgm vietnam. kgm Thu Dau Motvietnam. kgm vietnam. kgm Binh Phuocvietnam. kgm usa. kgm Dong Xoaivietnam. kgm Michiganvietnam. kgm Binh Thuanvietnam. kgm vietnam. kgm Phan Thietvietnam. kgm vietnam. kgm Ca Mauvietnam. kgm vietnam. kgm Can Thovietnam. kgm africa. kgm Cao Bangvietnam. kgm Dakarvietnam. kgm Dak Lakvietnam. kgm vietnam. kgm Buon Ma Thuotvietnam. kgm vietnam. kgm Dak Nongvietnam. kgm vietnam. kgm Gia Nghiavietnam. kgm vietnam. kgm Da Nangvietnam. kgm vietnam. kgm Dien Bienvietnam. kgm world. kgm Dien Bien Phuvietnam. kgm Tongaitaly. kgm Dong Naivietnam. kgm Genovaasia. kgm Bien Hoavietnam. kgm Dohavietnam. kgm Dong Thapvietnam. kgm vietnam. kgm Cao Lanhvietnam. kgm vietnam. kgm Gia Laivietnam. kgm china. kgm PleiKuvietnam. kgm Taiwanvietnam. kgm Ha Giangvietnam. kgm vietnam. kgm Hai Duongvietnam. kgm vietnam. kgm Hai Phongvietnam. kgm vietnam. kgm Ha Namvietnam. kgm asia. kgm Phu Lyvietnam. kgm Hanoivietnam. kgm Ha Noivietnam. kgm vietnam. kgm Ha Tayvietnam. kgm china. kgm Ha Dongvietnam. kgm Taiwanvietnam. kgm Ha Tinhvietnam. kgm vietnam. kgm Hoa Binhvietnam. kgm china. kgm Ho Chi Minhvietnam. kgm Taiwanvietnam. kgm Hau Giangvietnam. kgm europe. kgm Vi Thanhvietnam. kgm Unkarivietnam. kgm Hung Yenvietnam. kgm vietnam. kgm Khanh Hoavietnam. kgm asia. kgm Nha Trangvietnam. kgm Vientianeasia. kgm Kien Giangvietnam. kgm Bagdadvietnam. kgm Rach Giavietnam. kgm africa. kgm Kon Tumvietnam. kgm Libyaasia. kgm Lai Chauvietnam. kgm Laosvietnam. kgm Lam Dongvietnam. kgm africa. kgm Da Latvietnam. kgm Libanonafrica. kgm Lang Sonvietnam. kgm Libyaeurope. kgm Lao Caivietnam. kgm Lontoousa. kgm Long Anvietnam. kgm Santa Fevietnam. kgm Tan Anvietnam. kgm vietnam. kgm Nam Dinhvietnam. kgm vietnam. kgm Nghe Anvietnam. kgm vietnam. kgm Vinhvietnam. kgm usa. kgm Ninh Binhvietnam. kgm Michiganvietnam. kgm Ninh Thuanvietnam. kgm vietnam. kgm Phan Rang- Thap Chamvietnam. kgm usa. kgm Phu Thovietnam. kgm Virginiavietnam. kgm Viet Trivietnam. kgm vietnam. kgm Phu Yenvietnam. kgm vietnam. kgm Tuy Hoavietnam. kgm asia. kgm Quang Binhvietnam. kgm Mongoliavietnam. kgm Dong Hoivietnam. kgm vietnam. kgm Quang Namvietnam. kgm vietnam. kgm Tam Kyvietnam. kgm vietnam. kgm Quang Ngaivietnam. kgm vietnam. kgm Quang Ninhvietnam. kgm vietnam. kgm Ha Longvietnam. kgm world. kgm Quang Trivietnam. kgm Tongaafrica. kgm Dong Havietnam. kgm Syyriavietnam. kgm Soc Trangvietnam. kgm vietnam. kgm Son Lavietnam. kgm vietnam. kgm Tay Ninhvietnam. kgm vietnam. kgm Thai Binhvietnam. kgm vietnam. kgm Thai Nguyenvietnam. kgm vietnam. kgm Thanh Hoavietnam. kgm usa. kgm Thua Thien- Huevietnam. kgm Helenaasia. kgm Huevietnam. kgm Vientianevietnam. kgm Tien Giangvietnam. kgm italy. kgm My Thovietnam. kgm Torinovietnam. kgm Tra Vinhvietnam. kgm vietnam. kgm Tuyen Quangvietnam. kgm vietnam. kgm Vinh Longvietnam. kgm vietnam. kgm Vinh Phucvietnam. kgm vietnam. kgm Vinh Yenvietnam. kgm waters_ world- class. kgm Yen Baiwaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Vann og vassdrag (verdensklasse) waters_ world- class. kgm afghanistan. kgm Hav og havbukterwaters_ world- class. kgm afghanistan. kgm Ikke Vann (verdensklasse) waters_ world- class. kgm europe. kgm Nordishavetwaters_ world- class. kgm Unkarialbania_ districts. kgm Nordlige Stillehavwaters_ world- class. kgm Ei Albaniaaafrica. kgm Nord- Atlanterenwaters_ world- class. kgm Etelä- Afrikkaaustralia. kgm Sørlige Stillehavwaters_ world- class. kgm Etelä- Australiausa. kgm Sør- Atlanterenwaters_ world- class. kgm Indianawaters_ world- class. kgm Indiske havwaters_ world- class. kgm africa. kgm Sørishavetwaters_ world- class. kgm Togousa. kgm Kongowaters_ world- class. kgm Michigan- järvincamerica. kgm Tsjad- sjøenwaters_ world- class. kgm Kuubawaters_ world- class. kgm Jubbawaters_ world- class. kgm Bangkokasia. kgm Mangokywaters_ world- class. kgm Manilaafrica. kgm Maniawaters_ world- class. kgm Niliwaters_ world- class. kgm Nilenwaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Ogoouewaters_ world- class. kgm france. kgm Okavango- sumpenwaters_ world- class. kgm Ranskawaters_ world- class. kgm Orangewaters_ world- class. kgm africa. kgm Oued Draawaters_ world- class. kgm Hararealbania_ prefectures. kgm Shabellewaters_ world- class. kgm Tiranaeurope. kgm Turkanawaters_ world- class. kgm Puolaafrica. kgm Voltawaters_ world- class. kgm Sambiaworld. kgm Zambezizambia_ districts. kgm asia. kgm Dalälvenwaters_ world- class. kgm Dušanbewaters_ world- class. kgm Donauwaters_ world- class. kgm usa. kgm Daugavawaters_ world- class. kgm Denveritaly. kgm Dnjeprwaters_ world- class. kgm Triestewaters_ world- class. kgm Dnjestrwaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Donwaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Ebrowaters_ world- class. kgm africa. kgm Elbenwaters_ world- class. kgm Gaboroneafrica. kgm Garonnewaters_ world- class. kgm Ghanawaters_ world- class. kgm Glamawaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Guadalquivirwaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Kemijokiwaters_ world- class. kgm africa. kgm Kura (& Araks) waters_ world- class. kgm Nevadaalbania_ districts. kgm Nevawaters_ world- class. kgm Delvinëwaters_ world- class. kgm Dvinawaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Oderwaters_ world- class. kgm africa. kgm Powaters_ world- class. kgm Liberiaeurope. kgm Rhinenwaters_ world- class. kgm Roomaafrica. kgm Rhônewaters_ world- class. kgm Senegalncamerica. kgm Seinenwaters_ world- class. kgm Kuubawaters_ world- class. kgm Taguswaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Tigris (& Eufrat) waters_ world- class. kgm asia. kgm Uralwaters_ world- class. kgm Soulitaly. kgm Vistulawaters_ world- class. kgm Bolognawaters_ world- class. kgm Volgawaters_ world- class. kgm africa. kgm Weserwaters_ world- class. kgm Asmarawaters_ world- class. kgm Amu Daryawaters_ world- class. kgm La Pazwaters_ world- class. kgm Balkasj- sjøenwaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Brahmaputrawaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Chao Phryawaters_ world- class. kgm africa. kgm Flywaters_ world- class. kgm Luandaeurope. kgm Gangeswaters_ world- class. kgm Bulgariawaters_ world- class. kgm Godavariwaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Hong (Røde flod) waters_ world- class. kgm afghanistan. kgm Hwang Hewaters_ world- class. kgm Intiawaters_ world- class. kgm Indigirkawaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Induswaters_ world- class. kgm afghanistan. kgm Irrawaddywaters_ world- class. kgm Kapisaafrica. kgm Kapuaswaters_ world- class. kgm Tripoliafrica. kgm Kolymawaters_ world- class. kgm Kinshasaafrica. kgm Krishnawaters_ world- class. kgm Keniaafrica. kgm Lenawaters_ world- class. kgm Malaboasia. kgm Mahakamwaters_ world- class. kgm Manilausa. kgm Mahanadiwaters_ world- class. kgm Montanawaters_ world- class. kgm Mekongwaters_ world- class. kgm africa. kgm Murray (& Darling) waters_ world- class. kgm Luandawaters_ world- class. kgm Narmadawaters_ world- class. kgm europe. kgm Obwaters_ world- class. kgm Ruotsiwaters_ world- class. kgm Salweenwaters_ world- class. kgm africa. kgm Sepikwaters_ world- class. kgm Syyriaasia. kgm Syr- Darjawaters_ world- class. kgm Taipeiasia. kgm Taptiwaters_ world- class. kgm Taiwanasia. kgm Tarimwaters_ world- class. kgm Pekingwaters_ world- class. kgm Xi Jiangwaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Yalu Jiangwaters_ world- class. kgm italy. kgm Jangtsewaters_ world- class. kgm Venetsiawaters_ world- class. kgm Jeniseiwaters_ world- class. kgm greece. kgm Alabama (& Tombigbee) waters_ world- class. kgm Balkanbrazil. kgm Balsaswaters_ world- class. kgm Brasiliausa. kgm Brazoswaters_ world- class. kgm Maseruusa. kgm Fraserwaters_ world- class. kgm Madisoneurope. kgm Hudsonwaters_ world- class. kgm Makedoniausa. kgm Mackenziewaters_ world- class. kgm usa. kgm Nelsonwaters_ world- class. kgm Marylandworld. kgm Río Grandewaters_ world- class. kgm Santiagousa. kgm Rio Grande de Santiagowaters_ world- class. kgm Saint Paulwaters_ world- class. kgm Saint Lawrencewaters_ world- class. kgm greece. kgm Susquehannawaters_ world- class. kgm Thessalonikiwaters_ world- class. kgm Thelonwaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Usumacintawaters_ world- class. kgm waters_ world- class. kgm Yaquiwaters_ world- class. kgm usa. kgm Yukonwaters_ world- class. kgm Arizonausa. kgm Amazonaswaters_ world- class. kgm world. kgm Orinocowaters_ world- class. kgm Pariisiusa. kgm Pamaibawaters_ world- class. kgm Koloradofrance. kgm Rio Coloradowaters_ world- class. kgm Ei Ranskaausa. kgm Sao Franciscowaters_ world- class. kgm Michigan- järvichina. kgm Titicacasjøenwaters_ world- class. kgm Gaboroneafrica. kgm Dourowaters_ world- class. kgm Guineaafrica. kgm Guadianawaters_ world- class. kgm Erie- järviusa. kgm Eyresjøenwaters_ world- class. kgm Indianaafrica. kgm Kaspihavetwaters_ world- class. kgm Liberiaafrica. kgm Tiberenwestbengal. kgm Albaniaeurope. kgm Ikke Bengalwestbengal. kgm Georgiaasia. kgm Puruliawestbengal. kgm Bakuwestbengal. kgm Bankurawestbengal. kgm asia. kgm Paschim Medinipurwestbengal. kgm Singaporewestbengal. kgm Midnaporewestbengal. kgm westbengal. kgm Purba Medinipurwestbengal. kgm westbengal. kgm Tamlukwestbengal. kgm usa. kgm Howrahwestbengal. kgm Etelä- Carolinaafrica. kgm South 24- Parganas westbengal. kgm Algerusa. kgm Alipurwestbengal. kgm Pohjois- Karolinaasia. kgm North 24- Parganaswestbengal. kgm Bahrainwestbengal. kgm Barasatwestbengal. kgm usa. kgm Hooghly westbengal. kgm Augustaafrica. kgm Chunchura westbengal. kgm Sudanasia. kgm Burdwanwestbengal. kgm Manilaafrica. kgm Nadiawestbengal. kgm Kinshasaasia. kgm Krishnagarwestbengal. kgm Beirutasia. kgm Birbhumwestbengal. kgm Bahrainasia. kgm Suriwestbengal. kgm Islamabadwestbengal. kgm Murshidabadwestbengal. kgm africa. kgm Baharampurwestbengal. kgm Malabowestbengal. kgm Maldawestbengal. kgm westbengal. kgm Inreg Bazarwestbengal. kgm asia. kgm Dakshin Dinajpurwestbengal. kgm Bagdadwestbengal. kgm Balurghatwestbengal. kgm europe. kgm Uttar Dinajpurwestbengal. kgm Riikaasia. kgm Raiganjwestbengal. kgm Bahrainasia. kgm Darjeelingwestbengal. kgm Japaniwestbengal. kgm Jalpaiguriwestbengal. kgm world. kgm Cooch Beharworld. kgm Koko maailmausa. kgm Verdenworld. kgm Vesistöafghanistan. kgm Ikke et landworld. kgm Porto Novoworld. kgm Porto Novoworld. kgm Pretoria, Bloemfontein ja Kapkaupunkiafrica. kgm Pretoria, Bloemfontein og Cape Townworld. kgm Gambiaafrica. kgm Gambiaworld. kgm Laayouneafrica. kgm Laayouneworld. kgm Monaco- Villeworld. kgm Monaco- Villeworld. kgm Kiinan tasavalta (Taiwan) world. kgm Taiwanworld. kgm Korean demokraattinen tasavaltaworld. kgm Nord- Koreaworld. kgm Gröönlanti world. kgm Grønlandworld. kgm Nuukworld_ continents. kgm Nuukworld_ continents. kgm usa. kgm Verdensdeler (fra Nordpolen) world_ continents. kgm Charleston@ title: group Verdensdeler@ title: group @ title Hva er den høyeste toppen i% 1? @ title @ title: group Verdensdel etter høyeste topp@ title: group @ title Hvilken har% 1som høyeste topp? @ title afghanistan. kgm Høyeste topp i verdensdelerworld_ continents. kgm Kampalasouthamerica. kgm Kilimanjaroworld_ continents. kgm Etelä- Amerikkausa. kgm Nord- Amerikaworld_ continents. kgm Mainesouthamerica. kgm Mac Kinleyworld_ continents. kgm Anconagreece. kgm Aconcaguaworld_ continents. kgm Attikajamaica. kgm Antarktikaworld_ continents. kgm Kingstonasia. kgm Vinsonworld_ continents. kgm Bresteurope. kgm Everestworld_ continents. kgm Epirosasia. kgm Elbrusworld_ continents. kgm Mauritaniaasia. kgm Carstenzyemen. kgm Ruotsiusa. kgm Ikke Jemenyemen. kgm Alaskaasia. kgm Abyanyemen. kgm Astanayemen. kgm 'Adanyemen. kgm usa. kgm Ad Dali' yemen. kgm Alaskaasia. kgm Al Bayda' yemen. kgm Manilayemen. kgm Al Hudaydahyemen. kgm Manilaasia. kgm Al Mahriyemen. kgm Manilaasia. kgm Al Mahwityemen. kgm Ammanafrica. kgm 'Amranyemen. kgm Dakaryemen. kgm Dhamaryemen. kgm africa. kgm Hadramaoutyemen. kgm Harareeurope. kgm Hajjahyemen. kgm Prahaeurope. kgm Ibbyemen. kgm Latviaafrica. kgm Lahijyemen. kgm Malaboafrica. kgm Ma' ribyemen. kgm Somaliaasia. kgm Sa' dahyemen. kgm Sanaáafghanistan. kgm Sanaayemen. kgm Farahasia. kgm Shabwahyemen. kgm Taiwanafrica. kgm Ta' izzzaire2006. kgm Kongon demokraattinen tasavaltaafrica. kgm Ikke Kongozaire2006. kgm africa. kgm Sentrale Kongozaire2006. kgm Malawiasia. kgm Matadizaire2006. kgm Bangkokasia. kgm Kwangozaire2006. kgm Pekinggermany. kgm Kengezaire2006. kgm Kielafrica. kgm Kwiluzaire2006. kgm Kuwaitzaire2006. kgm Kikwitzaire2006. kgm zaire2006. kgm Mai- Ndombezaire2006. kgm afghanistan. kgm Inongozaire2006. kgm Kapisaafrica. kgm Kasaïzaire2006. kgm Libanonitaly. kgm Luebozaire2006. kgm L' Aquilaasia. kgm Luluazaire2006. kgm Manamazaire2006. kgm Kanangazaire2006. kgm zaire2006. kgm Østre Kasaïzaire2006. kgm africa. kgm Mbuji- Mayizaire2006. kgm Somaliaafghanistan. kgm Lomamizaire2006. kgm Kandaharasia. kgm Kabindazaire2006. kgm Bakueurope. kgm Sankuruzaire2006. kgm Romaniaasia. kgm Lodjazaire2006. kgm Manamazaire2006. kgm Maniemazaire2006. kgm zaire2006. kgm Kinduzaire2006. kgm zaire2006. kgm Sud- Kivuzaire2006. kgm world. kgm Bukavuzaire2006. kgm Koko maailmaasia. kgm Nord- Kivuzaire2006. kgm Georgiaasia. kgm Gomazaire2006. kgm Bahrainasia. kgm Iturizaire2006. kgm Bruneizaire2006. kgm Buniazaire2006. kgm zaire2006. kgm Haut- Uelezaire2006. kgm zaire2006. kgm Isirozaire2006. kgm africa. kgm Tshopozaire2006. kgm Kigalieurope. kgm Kisanganizaire2006. kgm Belgiaasia. kgm Bas- Uelezaire2006. kgm Bhutanafrica. kgm Butazaire2006. kgm Jordaniazaire2006. kgm Nord- Ubangizaire2006. kgm asia. kgm Gbadolitezaire2006. kgm Mongoliaafrica. kgm Mongalazaire2006. kgm Lusakaafrica. kgm Lisalazaire2006. kgm Sudanafrica. kgm Sud- Ubangizaire2006. kgm Jemenzaire2006. kgm Gemenazaire2006. kgm asia. kgm Équateurzaire2006. kgm Manamazaire2006. kgm Mbandakazaire2006. kgm europe. kgm Tshuapazaire2006. kgm Bukarestafrica. kgm Boendezaire2006. kgm Tansaniausa. kgm Tanganyikazaire2006. kgm Salemzaire2006. kgm Kalemiezaire2006. kgm afghanistan. kgm Haut- Lomamizaire2006. kgm Kapisaargentina. kgm Kaminazaire2006. kgm La Platazaire2006. kgm Lualabazaire2006. kgm zaire2006. kgm Kolwezizaire2006. kgm zaire2006. kgm Haut- Katangazaire2006. kgm albania_ districts. kgm Lubumbashizambia_ districts. kgm Albania (alueet) albania_ districts. kgm Zambia (distrikter) zambia_ districts. kgm Albania (alueet) africa. kgm Ikke Zambia (distrikter) zambia_ districts. kgm Kamerunafrica. kgm Chibombozambia_ districts. kgm Zimbabwezambia_ provinces. kgm Kabwezambia_ provinces. kgm zambia_ districts. kgm Kapiri Mposhizambia_ districts. kgm ncamerica. kgm Mkushizambia_ districts. kgm Kuubaasia. kgm Mumbwazambia_ districts. kgm Pekingzambia_ districts. kgm Serenjezambia_ districts. kgm afghanistan. kgm Chililabombwezambia_ districts. kgm Kiinaafghanistan. kgm Chingolazambia_ districts. kgm Kabulaustralia. kgm Kalulushizambia_ districts. kgm Osavaltiotafrica. kgm Kitwezambia_ districts. kgm Luandaafrica. kgm Luanshyazambia_ districts. kgm Ghanaafrica. kgm Lufwanyamazambia_ districts. kgm Maliafrica. kgm Masaitizambia_ districts. kgm Lilongweworld. kgm Mpongwezambia_ districts. kgm Monacousa. kgm Mufulirazambia_ districts. kgm Nevadaafrica. kgm Ndolazambia_ provinces. kgm Kiinaafghanistan. kgm Chadizazambia_ districts. kgm Kiinaafghanistan. kgm Chamazambia_ districts. kgm Kiinaafrica. kgm Chipatazambia_ provinces. kgm Salemafrica. kgm Katetezambia_ districts. kgm Luandaafrica. kgm Lundazizambia_ districts. kgm Namibiaafrica. kgm Mambwezambia_ districts. kgm Namibiaeurope. kgm Nyimbazambia_ districts. kgm Pariisiafghanistan. kgm Petaukezambia_ districts. kgm Kiinaasia. kgm Chiengizambia_ districts. kgm Katmanduasia. kgm Kawambwazambia_ districts. kgm Manilaafrica. kgm Mansazambia_ provinces. kgm Mytileneafrica. kgm Milengezambia_ districts. kgm Kyprosasia. kgm Mwensezambia_ districts. kgm Pekingafrica. kgm Nchelengezambia_ districts. kgm Sambiaafrica. kgm Samfyazambia_ districts. kgm Lilongwezambia_ districts. kgm Chongwezambia_ districts. kgm africa. kgm Kafuezambia_ districts. kgm Luandaafrica. kgm Luangwazambia_ districts. kgm Kuubaafrica. kgm Chavumazambia_ districts. kgm Malaboafrica. kgm Kabompozambia_ districts. kgm KampalaNAME OF TRANSLATORS Kasempazambia_ districts. kgm Ilpo Kantonenasia. kgm Mufumbwezambia_ districts. kgm Manilaeurope. kgm Mwinilungazambia_ districts. kgm Serbiagreece. kgm Solwezizambia_ provinces. kgm Chileafghanistan. kgm Chilubizambia_ districts. kgm Kiinausa. kgm Chinsalizambia_ districts. kgm Iowaafghanistan. kgm Isokazambia_ districts. kgm Kapisaafrica. kgm Kaputazambia_ districts. kgm Kampalagreece. kgm Kasamazambia_ provinces. kgm Dublinafrica. kgm Luwinguzambia_ districts. kgm Malaboitaly. kgm Mbalazambia_ districts. kgm Milanoafrica. kgm Mpikazambia_ districts. kgm Marokkozambia_ districts. kgm Mporokosozambia_ districts. kgm asia. kgm Mpulunguzambia_ districts. kgm Mongoliaafrica. kgm Mungwizambia_ districts. kgm Luandausa. kgm Nakondezambia_ districts. kgm Columbiaafrica. kgm Chomazambia_ districts. kgm Jemenzambia_ districts. kgm Gwembezambia_ districts. kgm africa. kgm Itezhi- Tezhizambia_ districts. kgm Malabousa. kgm Kalomozambia_ districts. kgm Kansasjamaica. kgm Kazungulazambia_ districts. kgm Kingstonitaly. kgm Livingstonezambia_ provinces. kgm Manamaworld. kgm Mazabukazambia_ districts. kgm Monacoafrica. kgm Monzezambia_ districts. kgm Kampalaworld. kgm Namwalazambia_ districts. kgm Santiagoafrica. kgm Siavongazambia_ districts. kgm Lilongweafrica. kgm Sinazongwezambia_ districts. kgm Malaboafrica. kgm Kalabozambia_ districts. kgm Tripoliitaly. kgm Kaomazambia_ districts. kgm L' Aquilausa. kgm Lukuluzambia_ districts. kgm Mainezimbabwe. kgm Monguzimbabwe. kgm Pjongjang zambia_ districts. kgm Senangazambia_ districts. kgm africa. kgm Seshekezambia_ districts. kgm Sudanitalyprovince. kgm Shangombozambia_ provinces. kgm Italian maakunnatafghanistan. kgm Zambia (provinser) zambia_ provinces. kgm Italian maakunnatcanada. kgm Ikke Zambia (provinser) zambia_ provinces. kgm usa. kgm Copperbeltzambia_ provinces. kgm Rannikkoafghanistan. kgm Østrezambia_ provinces. kgm Luandaasia. kgm Luapulazambia_ provinces. kgm Pohjois- Aigeiaeurope. kgm Nordvestrezambia_ provinces. kgm Triesteusa. kgm Vestrezambia_ provinces. kgm Ei Zimbabweazimbabwe. kgm Ikke Zimbabwezimbabwe. kgm Bulgariaafrica. kgm Bulawayozimbabwe_ districts. kgm zimbabwe. kgm Manicalandzimbabwe. kgm Maineafrica. kgm Mutarezimbabwe_ districts. kgm zimbabwe. kgm Sentrale Mashonalandzimbabwe. kgm Bakuitaly. kgm Bindurazimbabwe_ districts. kgm zimbabwe. kgm Østre Mashonalandzimbabwe. kgm Manilaasia. kgm Maronderazimbabwe_ districts. kgm zimbabwe. kgm Vestre Mashonalandzimbabwe. kgm zimbabwe. kgm Chinhoyizimbabwe. kgm Malaboafrica. kgm Masvingozimbabwe_ districts. kgm zimbabwe. kgm Nordlige Matabelelandzimbabwe. kgm Laayouneusa. kgm Lupanezimbabwe_ districts. kgm zimbabwe. kgm Sørlige Matabelelandzimbabwe. kgm Ruandaafghanistan. kgm Gwandazimbabwe_ districts. kgm zimbabwe. kgm Midlandszimbabwe. kgm europe. kgm Gweruzimbabwe_ districts. kgm Albania (alueet) albania_ districts. kgm Zimbabwe (distrikter) zimbabwe_ districts. kgm Albania (alueet) europe. kgm Ikke Zimbabwe (distrikter) zimbabwe_ districts. kgm Beratafghanistan. kgm Buherazimbabwe_ districts. kgm Kiinaafghanistan. kgm Chimanimanizimbabwe_ districts. kgm Kiinaasia. kgm Chipingezimbabwe_ districts. kgm Manilausa. kgm Makonizimbabwe_ districts. kgm Dakarworld. kgm Mutasazimbabwe_ districts. kgm Paraguayasia. kgm Nyangazimbabwe_ districts. kgm Genovausa. kgm Guruvezimbabwe_ districts. kgm Maineaustralia. kgm Mazowezimbabwe_ districts. kgm Darwinasia. kgm Mount Darwinzimbabwe_ districts. kgm Islamabadasia. kgm Muzarabanizimbabwe_ districts. kgm Venäjäafrica. kgm Rushingazimbabwe_ districts. kgm Sambiausa. kgm Shamvazimbabwe_ districts. kgm Columbiaafrica. kgm Chikombazimbabwe_ districts. kgm Monroviaasia. kgm Goromonzizimbabwe_ districts. kgm Manilaafrica. kgm Mudzizimbabwe_ districts. kgm Monroviaafrica. kgm Murehwazimbabwe_ districts. kgm Maputoafrica. kgm Mutokozimbabwe_ districts. kgm Senegalzimbabwe_ districts. kgm Sekezimbabwe_ districts. kgm zimbabwe_ districts. kgm UMPzimbabwe_ districts. kgm usa. kgm Wedzazimbabwe_ districts. kgm Augustaeurope. kgm Chegutuzimbabwe_ districts. kgm Unkariafrica. kgm Hurungwezimbabwe_ districts. kgm Dodomaeurope. kgm Kadomazimbabwe_ districts. kgm Pariisiusa. kgm Karibazimbabwe_ districts. kgm Maineafrica. kgm Makondezimbabwe_ districts. kgm Zimbabweafrica. kgm Zvimbazimbabwe_ districts. kgm Bissauworld. kgm Bikitazimbabwe_ districts. kgm Chileafghanistan. kgm Chiredzizimbabwe_ districts. kgm Kiinazimbabwe_ districts. kgm Chivizimbabwe_ districts. kgm africa. kgm Gutuzimbabwe_ districts. kgm Beninafrica. kgm Mwenezizimbabwe_ districts. kgm Dakarasia. kgm Zakazimbabwe_ districts. kgm Beijingafrica. kgm Bingazimbabwe_ districts. kgm Banguiafrica. kgm Bubizimbabwe_ districts. kgm Banguiafrica. kgm Hwangezimbabwe_ districts. kgm Trentonzimbabwe_ districts. kgm Nkayizimbabwe_ districts. kgm world. kgm Tsholotshozimbabwe_ districts. kgm Uruguaygermany. kgm Umguzazimbabwe_ districts. kgm Hampurizimbabwe_ districts. kgm Beitbridgezimbabwe_ districts. kgm africa. kgm Bulilimamangwezimbabwe_ districts. kgm Intiaafrica. kgm Insizazimbabwe_ districts. kgm Malabozimbabwe_ districts. kgm Matobozimbabwe_ districts. kgm africa. kgm Umzingwanezimbabwe_ districts. kgm Kamerunzimbabwe_ districts. kgm Chirumhanzuzimbabwe_ districts. kgm zimbabwe_ districts. kgm Gokwe nordzimbabwe_ districts. kgm zimbabwe_ districts. kgm Gokwe sørzimbabwe_ districts. kgm Ruotsiasia. kgm Kwekwezimbabwe_ districts. kgm Tehranasia. kgm Mberengwazimbabwe_ districts. kgm Bahrainasia. kgm Shurugwizimbabwe_ districts. kgm Peking Zvishavane Wikipedian sivu@ info: status Wikipedia- side@ info: status Sijoita kartalle:% 1@ title Plasser i kartet:% 1@ title Sijoita% 1 kartalle Plasser% 1 i kartet Viimeksi avattu karttaNAME OF TRANSLATORS Siste åpnede kartNAME OF TRANSLATORS lpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fiafghanistan. kgm bjornst@ skogkatt. homelinux. org DONE DONE Arvaa Gjett Pelaa uudelleen Spill igjen Virheet Bommer Vihje Tips Hävisit. Sana oli "% 1". Du tapte. Ordet var «% 1 ». Onneksi olkoon! Sinä voitit! Gratulerer! Du vant! Tämä kirjain on jo käytetty. Denne bokstaven er gjettet før. Tiedostoa $KDEDIR/ share/ apps/ khangman/ data /% 1 /% 2 ei löytynyt. Tarkista asennus. Fant ikke fila $KDEDIR/ share/ apps/ kvtml /% 1 /% 2. Undersøk installasjonen din. Voitot:% 1 Vunnet:% 1 Häviöt:% 1 Tapt:% 1 Klassisen hirsipuun KDE- versio Det klassiske Hangman- spillet for KDE KHangMan KHangMan (c) 2001- 2008, Anne- Marie Mahfouf © 2001– 2009 Anne- Marie Mahfouf Primoz Anzur Primoz Anzur Anne- Marie Mahfouf Anne- Marie Mahfouf Nykyinen ylläpitäjä ja tekijä Nåværende vedlikeholder, forfatter Stefan Böhmann Stefan Böhmann Apua ohjelmoinnissa Kodehjelp Stefan Asserhäll Stefan Asserhäll Ruotsinkieliset tiedostot, apua ohjelmoinnissa, läpinäkyvät kuvat ja i18n- korjaukset Svenske datafiler, kodehjelp, gjennomsiktige bilder og i18n fikser eXParTaKus eXParTaKus Espanjankieliset sanatiedostot Datafiler for spansk Erik Kjær Pedersenn Erik Kjær Pedersenn Tanskankieliset sanatiedostot Datafiler for dansk Niko Lewman Niko Lewman Suomenkieliset sanatiedostot Datafiler for finsk João Sebastião de Oliveira Bueno João Sebastião de Oliveira Bueno Brasilianportugalinkieliset sanatiedostot Datafiler for Brasil- portugisisk Antoni Bella Antoni Bella Katalaanin kieliset sanatiedostot Datafiler for katalansk Giovanni Venturi Giovanni Venturi Italian tiedostot Datafiler for italiensk Rinse Rinse Hollannin tiedostot Datafiler for nederlandsk Lukáš Tinkl Lukáš Tinkl Tsekin tiedostot Datafiler for tsjekkisk Tamas Szanto Tamas Szanto Unkarin tiedostot Datafiler for ungarsk Torger Åge Sinnes Torger Åge Sinnes Norjan (kirjakielen) tiedostot Datafiler for norsk (bokmål) Roger Kovacs Roger Kovacs Tadjikin tiedostot Datafiler for tadsjikisk Chusslove Illich Chusslove Illich Serbian (kyrilliset ja latinalaiset) tiedostot Datafiler for serbisk (kyrillisk og latin) Sloveenin tiedostot Datafiler for slovensk Pedro Morais Pedro Morais Portugalin tiedostot Datafiler for portugisisk Gaute Hvoslef Kvalnes Gaute Hvoslef Kvalnes Norjan (puhekielen) tiedostot Datafiler for norsk (nynorsk) Mehmet Özel Mehmet Özel Turkin tiedostot Datafiler for tyrkisk Черепанов Андрей Черепанов Андрей Venäjän tiedostot Datafiler for russisk Radostin Radnev Radostin Radnev Bulgaarin tiedostot Datafiler for bulgarsk Kevin Patrick Scannell Kevin Patrick Scannell Iirin tiedostot Datafiler for irsk (gælisk) Matt Howe Matt Howe Hillityt hirsipuukuvat Mer uskyldige Hangman- bilder Robert Gogolok Robert Gogolok Lubos Lunàk Lubos Lunàk Koodausapu, korjannut monia asioita Kodehjelp, rettet mange ting Peter Hedlund Peter Hedlund Koodi, jolla luodaan kuvakkeita merkki- työkaluriville Kode for å lage ikoner til tegnelinja Inge Wallin Inge Wallin Koodin siistiminen Koderensing Espanjan, Portugalin ja Katalanian tiedostot Spansk, portugisisk, katalansk Kirjoita aksentilliset & kirjaimet. Tast & bokstaver med aksent Jos valittu, täytyy sinun kirjoittaa myös aksenttimerkit (eli ohjelma tekee eron aksentillisten ja aksentittomien merkkien välillä). Hvis dette alternativet er krysset av, må du i noen språk taste inn aksenten for bokstaver selv. Det vil si at programmet skiller mellom bokstaver med og uten aksent. Jos tämä on poissa käytöstä, valittu kieli ei tue tätä vaihtoehtoa. Jos se on käytössä ja se on valittuna, sinun tulee kirjoittaa aksentilliset kirjaimet suoraan. Jos sitä ei ole valittu, aksentilliset kirjaimet näytetään tavallisten kirjainten kanssa. Oletusarvona on, että aksentilliset kirjaimet näytetään, kun vastaava aksentiton kirjain arvataan. Esimerkiksi katalaanissa, jos tämä valinta ei ole valittuna ja kirjoitat "o", kirjaimet o and ò näytetään sanan xenofòbia sisällä. Jos tämä valinta on valittuna, kun kirjoitat "o", vain "o" näytetään ja sinun on sitten kirjoitettava "ò" tälle kirjaimelle näyttöä varten. Hvis dette alternativet er skrudd av, støtter ikke det valgte språket det. Hvis dette alternativet er skrudd på, og du krysser av for det, må du selv taste inn aksenten for bokstaver som skal ha dette. Hvis du ikke krysser av her, vil bokstaver med aksent bli vist som vanlige bokstaver uten aksent. Standardvalget er at bokstaver med aksent blir vist når de samme bokstavene uten aksent blir gjettet. For eksempel: hvis språket er katalansk og du taster « o », så blir både o og ò vist i ordet xenofòbia. Hvis det er krysset av og du taster « o », så blir bare « o » vist og du må taste inn « ò » for at denne bokstaven skal vises. Saksa Tysk Pelaa suuraakkosilla Spill med store bokstaver Jos tämä on valittuna, sana näytetään isoilla kirjaimilla kirjoitettuna. Hvis du krysser av her vises ordet med bare store bokstaver Jos tämä on valittuna, sana näytetään isoilla kirjaimilla, vaikka käyttäisit itse pieniä kirjaimia. Jos valinta ei ole käytössä (oletus), sana näytetään pienillä kirjaimilla. Valinta on käytössä tällä hetkellä vain saksan osalta. Hvis denne er krysset av vises ordene med store bokstaver selv om du skriver dem inn med små. Hvis den ikke krysses av (standard) vises ordene med små bokstaver. Denne innstillinga er foreløpig bare tilgjengelig for tysk. Tässä voit tehdä kaikkia kieliä koskevia asetuksia. Her kan du velge innstillinger for alle språk. Valitse tämä jos et halua saman kirjaimen jokaista esiintymistä näkyviin. Her velger du om like bokstaver skal avdekkes en etter en. Jos tämä on valittu, näytetään jokaisesta kirjaimesta vain ensimmäinen esiintyminen sanassa. Kun valitset kirjaimen uudelleen, korvautuu sen toinen esiintyminen, aina siihen asti kunnes ei ole enää esiintymiä tässä sanassa. Oletuksena on, että kaikki kirjaimen esiintymät sanassa näytetään kerralla. Dersom du krysser av her, blir bare den første bokstaven skrevet dersom den finnes flere steder i ordet. Dersom du prøver bokstaven på nytt, kommer den neste forekomsten opp, helt til bokstaven ikke forekommer flere ganger i ordet. Eksempel: Ordet som skal gjettes er « banan ». Hvis det ikke er krysset av her, så blir begge « a » - ene i ordet oppdaget når du taster « a ». Hvis det er krysset av, så må du taste « a » to ganger for å få avdekket begge a- ene. Standardinnstillinga er at alle forekomstene av bokstaven blir vist med en gang. Edellytä useampia arvauksia useita kertoja esiintyville kirjaimille. Krev flere gjettinger for dupliserte bokstaver Käytä animaatioita Slå på animasjon Jos tämä on valittuna, soitetaan ääni uuden pelin alussa ja voitettuasi pelin. Lyder vil bli spilt av for « Nytt spill » og « Spill vunnet » hvis dette alternativet er krysset av Jos tämä on valittuna, kuulet äänen jokaisessa uudessa pelissä ja jokaisesta voitetusta pelistä. Jos sitä ei ole valittu, KHangMan ei soitaääniä. Oletuksena äänet eivät ole käytössä. Hvis du krysser av her spilles det noe lyder for hvert nytt spill og når du vinner et spill. Hvis du ikke krysser kommer det ingen lyd fra KHhangMan. Ingen lyd er standard. Vaikeustaso Nivå Näytä kirjaintyökalurivi Vis tegn- verktøylinja Käyttäjän valitsema kieli Språket som er valgt av brukeren Taustateema Bakrgrunnstema Jo arvattujen kirjainten näyttökuplan näyttöaika Hvor lenge skal « gjettet før » - bobla vises. Kirjoita aksentilliset kirjaimet erikseen, normaalien lisäksi Skriv aksentuerte bokstaver adskilt fra vanlige bokstaver Linkki KHangMan- ohjelman kotisivulle Sti til datafiler for KHangMan & Peli Spill Päätyökalurivi Hoved Erikoismerkit Spesielle tegn & Ulkonäkö Utseende Tässä voit tehdä joitakin kieliä koskevia erityisasetuksia. Her lager du særskilt oppsett for noen språk. Kirjoita aksentilliset kirjaimet Tast bokstaver med aksent Aseta jo arvatun kirjaimen ja vihjeiden näyttöaika. Sett hvor lenge hintene og bobla « gjettet før » skal vises. Ajastimet Tidtakere Jo arvattujen kirjainten näyttökuplan näyttöaika Hvor lenge skal gjettet før - bobla vises. Voit asettaa ajan "Jo arvattu kirjain" - vihjeen näyttämiseksi. Oletuksena vihje näytetään sekunnin ajan, mutta pienet lapset tarvitsevat kenties pidemmän ajan ymmärtääkseen, että he kokeilivat uudestaan jo esittämäänsä arvausta. NAME OF TRANSLATORS Du kan stille inn hvor lenge bobla « gjettet før » vises etter at du har forsøkt en bokstav som allerede er gjettet. Standard er 3 sekunder, men yngre barn kan trenge lenger tid for å forstå at de forsøker en bokstav som har vært gjettet før. NAME OF TRANSLATORS Mikko Ikola, Mikko Piippo, Markku BorénEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Jørgen GrønlundEMAIL OF TRANSLATORS ikola@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi, mobemu@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org, jorgenhg@ broadpark. no Pelaa uudella sanalla. Spill med et nytt ord Avaa olemassa olevan sanaston Åpner et eksisterende ordboksdokument & Näytä vihje & Vis hint Näytä/ piilota vihje Vis/ Skjul hint som hjelper deg til å gjette ordene & Hae uuden kielen sanoja... & Hent ord på nytt språk & # 160; … & Luokka & Kategori Valitse luokka Velg kategori Valitse sanojen luokka Velg ordkategori Kieli & Språk Valitse ulkonäkö ja tuntuma Velg utseende og oppførsel@ item: inlistbox no language for that locale Kielet Språk Tiedostoa% 1 ei löytynyt. Asenna% 2 uudestaan. Palataan englantiin. Fila «% 1 » finnes ikke. Installer «% 2 » på nytt. Går tilbake til engelsk. Avaa sanasto Åpne ordboksdokument Meriteema Hav- tema Autiomaateema Ørkentema Ponnahdusvalikot, joihin pääset napsauttamalla objektia oikealla hiiripainikkeella tai tyhjää tilaa piirrosalueella, ovat eräs Kigin käyttökelpoisimmista työkaluista. Niiden avulla voit määrittää objektien nimiä, muuttaa niiden värejä ja viivatyylejä ja tehdä monia muita asioita. Et av de kraftigste verktøyene i Kig er menyene, som du kan gå inn i ved å høyreklikke enten på et objekt eller et tomrom i dokumentet. Du kan bruke dem til å sette navn på objektene, endre deres farger og linjestiler, og mange andre interessante ting. Voit määritellä uusia pisteitä käyttämättä valikkoa tai työkaluriviä, yksinkertaisesti napsauttamalla keskimmäisellä hiiripainikkeella jossain kohtaa Kig- kaaviota. Du kan konstruere nye punkter uten å bruke menyen eller verktøylinja, bare trykk midtre museknapp et sted i dokumentet. Kig kykenee avaamaan useita tiedostomuotoja: sen tiedostoja (. kig files), KGeo - tiedostoja, KSeg - tiedostoja ja osittain Dr. Geo - ja Cabri# 8482; - tiedostoja. Kig kan åpne flere filformater: sitt eget (. kig - filer), KGeo - filer, KSeg - filer, og delvis Dr. Geo og Cabri# 8482; - filer. Kigissä on yli 40 objektityyppiä ja 10 muunnosta, joita voit käyttää omissa kaavioissasi: avaa Objektit - valikko saadaksesi niistä luettelon. Kig har mer enn 40 objekter og 10 transformasjoner du kan konstruere og bruke i dokumentene dine: Åpne Objekter - menyen for å se alle. Voit käyttää valittuja objekteja aloittaessasi objektin luonnin, joka tarvitsee valitut objektit argumenteikseen. Esimerkiksi, jos sinulla on kaksi valittua pistettä, voit valita Aloita - > Ympyrä kolmen pisteen mukaan ponnahdusvalikosta aloittaaksesi ympyrän luonnin kolmesta pisteestä. Du kan bruke de valgte objektene til å begynne å konstruere et objekt som trenger de valgte objektene som argumenter. Hvis du for eksempel har to valgte punkter, kan du velge Start - > Sirkel ved tre punkter fra sprettoppmenyen for å begynne å konstruere en sirkel gjennom tre punkter. Kig voi laajentaa sen objekteja ulkoisilla makroilla. Voit löytää muutaman kiinnostavan makron Kigin kotisivulta: http: // edu. kde. org/ kig. Kig kan skaffe seg flere objekter ved å bruke eksterne makroer. Du kan finne noen interessante makroer på Kigs nettsted: http: // edu. kde. org/ kig. Jos hiiren alla on useampi kohde ja haluat valita jonkun niistä, voit napsauttaa hiiren vasemmalla painikkeella samaan aikaan kun pidät Shift - näppäintä alaspainettuna saadaksesi luettelon hiiren alla olevista kohteista. Voit valita niistä haluamasi. Hvis du har mer enn ett objekt under musepekeren og du vil velge ett av dem, så kan du trykke venstre museknapp mens du holder nede Shift - tasten, for å få opp en liste over objekter under musepekeren som du så kan velge i. NAME OF TRANSLATORS Når du konstruerer et geometrisk sted, kan du trykke høyre museknapp på det og velge kartesisk likning for å få se stedets kartesiske likning, når det er en algebraisk kurve av lav grad. NAME OF TRANSLATORS Marko Grönroos, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Klaus Ade JohnstadEMAIL OF TRANSLATORS magi@ iki. fi, ilpo@ iki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, klaus@ skolelinux. no & Piilota & Fil & Piilota & Vis & Objektit & Objekter Pisteet & Punkter & Suorat & Linjer & Ympyrät ja kaaret & Sirkler & & buer & Monikulmiot Polygoner & Vektorit ja janat & Vektorer og linjestykker Kartioleikkaukset ja kuutiokäyrät Kjeglesnitt & & tredjegradskurver Lisää kartioleikkauksia Flere kjeglesnitt Kolmannen asteen käyrät Kubiske polynomer Kulmat & Vinkler & Muunnokset & Transformasjoner & Differentiaaligeometria & Differensialgeometri Testit Tester Muut & Annet Makrot & Typer Suorat Linjer Vektorit & & janat Vektorer og linjestykker Ympyrät & & kaaret Sirkler og buer Kartioleikkaukset Kjeglesnitt Piilota käyrä Bézier- kurver Kulmat Vinkler Muunnokset Transformasjoner Muut objektit Andre objekter Kuvatarkkuus Oppløsning & Säilytä muoto Behold høyde/ bredde- forhold SVG- asetukset Valg Näytä & akselit Vis & akser Näytä & ruudukko Vis rutenett Näytä ylimääräinen kehys Vis ekstra ramme Tästä voit muuttaa makron nimeä, kuvausta ja kuvaketta. Her kan du endre navn, beskrivelse og ikon for denne makrotypen. Ensimmäinen polttopiste Første steg Valitse makrot... Velg typer her & # 160; … Tämä on luettelo nykyisistä makrotyypeistä... Voit valita, muokata, poistaa, viedä ja tuoda niitä... Dette er en liste over kjente makrotyper & # 160; … du kan velge, redigere, slette, eksportere og importere dem & # 160; … Muokkaa valittua tyyppiä. Rediger den valgte typen. Poista kaikki valitut tyypit luetelosta. Slett alle de valgte typene i lista. & Poista objektit & Slett Vie kaikki valitut tyypit tiedostoon. Eksporter alle de valgte typene til en fil. & Vie... Eksporter & # 160; … Tuo makrot, jotka sisältyvät yhteen tai useampaan tiedostoon. Importer makroer som inneholdes i en eller flere filer. Tuo... & Importer & # 160; … Ympyrä keskustan & & tangentin mukaan Sirkel ved sentrum og linje Ympyrä, joka on muodostettu sen keskipisteen ja annettun janan muodostaman tangentin mukaan En sirkel konstruert ved sitt sentrum og en gitt linje som tangent Muodosta tämän janan tangenttina oleva ympyrä Konstruer en sirkel som tangerer denne linja Muodosta ympyrä, jolla on tämä keskipiste Konstruer en sirkel med dette senteret Valitse jana, joka toimii uuden ympyrän tangenttina... Velg linja som skal være tangent til den nye sirkelen & # 160; … Aseta uuden ympyrän keskipiste... Velg sentrum for den nye sirkelen & # 160; … Ympyrä pisteen & & janan mukaan (halkaisijana) Sirkel ved punkt og linjestykke (som diameter) Ympyrä, joka on määritelty sen keskipisteen ja säteen mukaisen janan pituuden mukaan En sirkel definert ved sentrum og lengden av et linjestykke som diameter Muodosta ympyrä, jonka säde on tämän janan pituinen Konstruer en sirkel med diameter gitt ved lengden av dette linjestykket Valitse jana, jonka pituus määrittelee uuden ympyrän säteen... Velg linjestykket med den lengden som gir diameter i den nye sirkelen & # 160; … Tasasivuinen kolmio Likesidet trekant Tasasivuinen kolmio annettuine kaksine sivuineen Likesidet trekant med to gitte hjørner Evoluutio Evolute Kaaren keskipisteiden ura Evolute til en kurve Tämän kaaren keskipisteiden ura Evolute til denne kurven Valitse käyrä... Velg kurven & # 160; … Oskuloiva ympyrä Oskulerende sirkel Käyrän oskuloiva ympyrä pisteessä Oskulerende sirkel til en kurve i et punkt Oskuloi tämän käyrän ympyrä Oskulerende sirkel til denne kurven Tämän pisteen oskuloiva ympyrä Oskulerende sirkel i dette punktet Valitse piste... Velg punktet & # 160; … Janan akseli Midtnormal Annetun janan keskipisteen läpi kulkeva kohtisuora suora. Normalen på et linjestykke gjennom midtpunktet på linjestykket. Muodosta tämän janan akseli Konstruer midtnormalen på dette linjestykket Valitse jana, josta haluat piirtää akselin... Velg linjestykket du vil tegne midtnormalen på & # 160; … Neliö annetuilla kahdella vierekkäisellä sivulla Kvadrat gitt to nærliggende hjørner Vektorierotus Vektordifferanse Muodosta kahden vektorin vektorierotus. Konstruer vektordifferansen mellom to gitte vektorer. Muodosta tämän ja annetun toisen vektorin erotus. Konstruer differensen mellom denne vektoren og en annen. Muodosta annetun toisen ja tämän vektorin erotus. Konstruer differensen mellom den andre vektoren og denne. Muodosta vektorien erotus alkaen tästä pisteestä. Konstruer vektordifferensen med start i dette punktet. Valitse ensimmäinen kahdesta vektorista, joiden erotuksen haluat muodostaa... Velg den første av de to vektorene som inngår i differensen & # 160; … Valitse toinen kahdesta vektorista, joiden erotuksen haluat muodostaa... Velg den andre av de to vektorene som inngår i differensen & # 160; … Valitse piste, johon erotusvektori muodostetaan... Velg startpunktet der differensvektoren skal konstrueres & # 160; … Tiedostoa "% 1" luettaessa tapahtui virhe. Sitä ei voida avata. Det oppsto en feil under tolking av linje% 1 fila% 2. KDE: n Interaktiivinen Geometria KDE Interaktiv geometri (C) 2002- 2005, Kigin kehittäjät © 2002– 2005 Kig- utviklerne Alkuperäinen tekijä, pitkäaikainen ylläpito, suunnittelu ja paljon koodia. Opprinnelig forfatter, lenge vedlikeholder, utforming og massevis av kode. Teki paljon tärkeää työtä ympäri Kigiä, kuten kartioleikkaukset, kolmannen asteen käyrät, transformaatiot ja ominaisuuksien testaustuen. Gjorde mye viktig arbeid over hele Kig, blant annet støtte for kjeglesnitt, kubiske polynomer, transformasjoner og egenskapstester. Tämänhetkinen ylläpitäjä, Dr. Geo - tuontisuodin, piste - ja suoratyylit, italian käännös, sekalaisia asioita sinne tänne. Faktisk vedlikeholder, importfilteret for Dr. Geo, punkt - og linjestiler, oversettelser til italiensk, diverse saker her og der. Auttoi paljon Paikka- objektin toteutuksessa, joka vaatii melkoisesti matematiikkaa, ja Franco kirjoitti kaikkein vaikeimmat osat. Hjalp mye med implementeringen av geometrisk sted, det er en del matematikk involvert i å gjøre dette riktig, og Franco skrev de vanskeligste delene. Vastaa hienosta SVG- kuvakkeesta. Ansvarlig for beregning av den algebraiske ligningen for et geometrisk sted. Muodosta ympyrä, jolla on tämä keskipiste Bidro med Bézier- kurver og relaterte ikoner. Ranskan kielen kääntäjä, joka lähetti hyödyllistä palautetta, kuten pyyntöjä ominaisuuksista ja vikailmoituksia. Den franske oversetteren, som også ga meg noen nyttige tilbakemeldinger, som feilmeldinger og ønsker om utvidelser. KGeon tekijä, jolta sain idean, hiukan koodia ja suurin osa kuvituksesta. Forfatter av KGeo, der jeg fikk inspirasjon, litt kildekode og det meste av grafikken. Domin veli, jonka hän sai toteuttamaan algoritmin joka laskee ympyrän keskipisteen, kun kolme pistettä on annettu. Domis bror, som han fikk til å skrive algoritmen for å beregne sentrum av en sirkel med tre gitte punkter. Lähetti korjauksia joihinkin ohjelmavirheisiin. Sendte meg en rettelse for noen feil. Lähetti hyvää Kigiä koskevaa palautetta, joitain pyyntöjä ominaisuuksista, siistimistä ja tyylikorjauksia, ja jutusteli ircissä:) Ga meg god tilbakemelding på Kig, noen ønsker, oppryddinger og stilfikser, og noen å prate med på irc:) Vastaa hienosta SVG- kuvakkeesta. Ansvarlig for det fine SVG- ikonet. Vastaa kohteiden hienoista toimintokuvakkeista. Ansvarlig for de nye objekthandlingsikonene. Tämä on XFig- tiedosto, ei Cabri- kaavio. Dette er en XFig- fil, ikke en Cabri- figur. Tämä Cabri- tiedosto sisältää "% 1" - objektin, jota Kig ei tue. Denne Cabri- fila inneholder et «% 1 » - objekt, som Kig for tiden ikke støtter. Dr. Geo - tiedosto "% 1" on makrotiedosto, joten se ei sisällä kaavioita. Dr. Geo- fila «% 1 » er en makro- fil, så den inneholder ingen figurer. Dr. Geo - tiedosto "% 1" ei sisällä kaavioita. Det er ingen figurer i Dr. Geo- fila «% 1 ». Dr. Geo - suodatin Dr. Geo- filter Valittu Dr. Geo - tiedosto sisältää useampia kaavioita. Valitse tuotava kaavio: Gjeldende Dr. Geo- fil inneholder mer enn en figur. Velg hvilken som skal importeres: Dr. Geo - tiedosto sisältää "% 1% 2" - objektin, jota Kig ei tue. Denne Dr. Geo- fila inneholder et «% 1% 2 » - objekt, som Kig for tiden ikke støtter. Dr. Geo - tiedosto sisältää leikkaustyypin, jota Kig ei tue. Denne Dr. Geo- fila inneholder en skjæringstype, som Kig for tiden ikke støtter. & Vie kuvana & Eksporter til bilde & Kuvana... Bilde & # 160; … Vie kuvana Eksporter som bilde Tätä tiedostomuotoa ei valitettavasti tueta. Dette filformatet er ikke støttet. Tiedostoa "% 1" ei saa avattua. Tarkista, että tiedoston oikeudet on asetettu oikein. Fila «% 1 » kunne ikke åpnes. Se etter at filrettighetene er satt riktig. Tallennettaessa kuvana tiedostoon "% 1" tapahtui virhe. Noe gikk galt ved lagring til bildet «% 1 » & Vie & Eksporter til Tiedostoa "% 1" ei saa avattua. Tämä todennäköisesti tarkoittaa, että sitä joko ei ole olemassa tai että sitä ei voida avata puuttuvien oikeuksien vuoksi. Klarte ikke åpne fila «% 1 ». Dette betyr trolig at den ikke finnes, eller at den ikke kunne åpnes på grunn av rettighetene Tiedostoa "% 1" luettaessa tapahtui virhe. Sitä ei voida avata. Det oppsto en feil under tolking av fila «% 1 ». Den kan ikke åpnes. Kig ei voi avata tiedostoa "% 1". Kig kan ikke åpne fila «% 1 ». Ei tuettu Ikke støttet Tuotava KSeg- kaavio käyttää skaalausmuunnosta, jota Kig ei tue. Dette KSeg- dokumentet bruker en skalerende transformasjon, som Kig ikke kan importere ennå. Tuotava KSeg- tiedosto sisältää täytetyn ympyrän, jota Kig ei tue. Denne KSeg- fila inneholder en fylt sirkel, som Kig for tiden ikke støtter. Tuotava KSeg- tiedosto sisältää kaarisektorin, jota Kig ei tue. Denne KSeg- fila inneholder en buesektor, som Kig for tiden ikke støtter. Tuotava KSeg- tiedosto sisältää kaarisegmentin, jota Kig ei tue. Denne KSeg- fila inneholder et sirkelsegment, som Kig for tiden ikke støtter. Vie & Latexina... Eksporter til & LaTeX & # 160; … & Latex... & LaTeX & # 160; … *. tex_BAR_Latex- asiakirjat (*. tex) *. tex_BAR_LaTeX- dokumenter (*. tex) Vie Latexina Eksporter som LaTeX Latex- asetukset LaTex- innstillinger Tiedosto on luotu Kigin versiolla "% 1", jota tämä versio ei kykene lukemaan. Denne fila ble laget med Kig versjon «% 1 », som denne versjonen ikke kan åpne. Tämä tiedosto on luotu Kigin versiolla "% 1". Kigistä on poistettu tuki vanhemmille (versiota 0. 4 varhaisemmille) tiedostomuodoille. Voit yrittää avata tämän tiedoston vanhemmalla Kigin versiolla (0. 4: sta 0. 6: een), ja sitten tallentaa sen uudelleen, jolloin se tallennetaan uudessa tiedostomuodossa. Denne fila ble laget av Kig versjon «% 1 ». Støtte for eldre Kig- formater (før 0. 4) er tatt ut av Kig. Du kan forsøke å åpne denne fila med en eldre Kig- versjon (0. 4 til 0. 6), og så lagre den igjen, da blir den lagret i nytt format. Kig- tiedostossa käytetään koordinaattijärjestelmää, jota tämä Kig- versio ei tue. Se korvataan käyttämällä tavallista koordinaattijärjestelmää. Denne Kig- fila har et koordinatsystem som denne Kig- versjonen ikke støtter. Det blir brukt et standard koordinatsystem i stedet. Kig- tiedostossa on "% 1" - tyyppinen objekti, jota tämä Kig- versio ei tue. Kig on saatettu kääntää ilman tukea tälle objektityypille tai saatat käyttää vanhempaa Kigin versiota. Denne Kig- fila bruker et objekt av type «% 1 », som denne Kig- versjonen ikke støtter. Kanskje du har kompilert Kig uten støtte for denne objekttypen, eller kanskje du bruker en eldre Kig- versjon. & Vie SVG: nä... & Eksporter til SVG & # 160; … & SVG... & SVG & # 160; … *. svg_BAR_Skaalautuva vektorigrafiikka (*. svg) *. svg_BAR_Scalable Vector Graphics (*. svg) Vie SVG: nä Eksporter som SVG SVG- asetukset SVG- innstillinger Tallennettaessa SVG- tiedostoon "% 1" tapahtui virhe. Noe gikk galt ved lagring til SVG- fila «% 1 » Vie kaavio & XFig- tiedostona Eksporter til & XFig- fil & XFig- tiedostona... & XFig fil & # 160; … *. fig_BAR_XFig- kaaviot (*. fig) *. fig_BAR_XFig- dokumenter (*. fig) Vie kaavio XFig- tiedostona Eksporter som XFig- fil Piste koordinaattien mukaan Punkt ved merkelapp Jana Linjestykke Alku - ja päätepisteestä muodostettu jana Et linjestykke konstruert ut fra start - og endepunkt Suora kahden pisteen mukaan Linje gjennom to punkter Kahden pisteen läpi kulkevaksi muodostettu suora En linje konstruert gjennom to punkter Puolisuora Stråle Alkupisteen ja suoralla olevan toisen pisteen mukaan muodostettu puolisuora. En stråle ved sitt startpunkt og et annet punkt et sted på den. Kohtisuora Normal Toisen suoran tai janan kanssa kohtisuora ja pisteen läpi kulkeva suora. En linje konstruert gjennom et punkt, normalt på en annen linje eller linjestykke. Yhdensuuntaissuora Parallell Pisteen kautta kulkeva, toisen suoran tai janan kanssa yhdensuuntainen suora. En linje konstruert gjennom et punkt, og parallell med en annen linje eller linjestykke Ympyrä keskipisteen ja pisteen mukaan Sirkel ved sentrum og punkt Keskipisteen ja kehällä olevan pisteen mukaan muodostettu ympyrä. En sirkel konstruert ved sitt sentrum og et punkt på omkretsen Ympyrä kolmen pisteen mukaan Sirkel ved tre punkter Kolmen kehäpisteen läpi kulkevaksi muodostettu ympyrä En sirkel konstruert gjennom tre punkter Ympyrä pisteen & & janan mukaan (säteenä) Sirkel ved punkt og radius Ympyrä, joka on määritelty sen keskipisteen ja säteen mukaisen janan pituuden mukaan En sirkel definert ved sentrum og lengden radien Muodosta tämän kulman puolittaja Konstruer halveringslinja for denne vinkelen Valitse kulma, jolle haluat muodostaa puolittajan... Velg vinkelen du vil halvere & # 160; … Kulman puolittaja Vinkelens halveringslinje Kulman puolittaja Halveringslinja for en vinkel Kartioleikkaus viiden pisteen mukaan Kjeglesnitt ved fem punkter Kartioleikkaus, joka on muodostettu viiden pisteen läpi kulkevaksi Et kjeglesnitt konstruert gjennom fem punkter Hyperbeli asymptoottien & & pisteen mukaan Hyperbel ved asymptoter og punkt Hyperbeli, joka on muodostettu pisteen läpi kulkevien asymptoottien väliin En hyperbel med gitte asymptoter gjennom et punkt Ellipsi polttopisteiden & & pisteen mukaan Ellipse ved brennpunkter og et punkt Ellipsi, joka on muodostettu sen polttopisteiden ja kehällä olevan pisteen mukaan En ellipse konstruert ved sine brennpunkter og et punkt på randen Hyperbeli polttopisteiden & & pisteen mukaan Hyperbel ved brennpunkter og punkt Hyperbeli, joka on muodostettu sen polttopisteiden ja kehällä olevan pisteen mukaan En hyperbel konstruert ved sine brennpunkter og et punkt på hyperbelen Kartioleikkaus johtosuoran, polttopisteen & & pisteen mukaan Kjeglesnitt ved styrelinje, brennpunkt og punkt Pisteen läpi kulkeva kartioleikkaus annetulla johtosuoralla ja polttopisteellä Et kjeglesnitt med gitt styrelinje og brennpunkt, gjennom et punkt Pystysuuntainen paraabeli kolmen pisteen mukaan Loddrett parabel ved tre punkter Kolmen pisteen läpi kulkevaksi muodostettu pystysuuntainen paraabeli En loddrett parabel konstruert gjennom tre punkter Kuutiokäyrä yhdeksän pisteen mukaan Tredjegradskurve ved ni punkter Kolmannen asteen käyrä, joka on muodostettu sen yhdeksän pisteen mukaan En tredjegradskurve konstruert gjennom ni punkter Suoran polaaripiste Pol Suoran polaaripiste suhteessa kartioleikkaukseen. Polen til en linje med hensyn på et kjeglesnitt. Pisteen polaarisuora Polaren til et punkt Pisteen polaarisuora suhteessa kartioleikkaukseen. Polaren til et punkt med hensyn på et kjeglesnitt. Kuutiokäyrä solmulla kuuden pisteen mukaan Tredjegradskurve med knutepunkt ved seks punkter Kuuden pisteen läpi kulkeva kolmannen asteen käyrä, jolla on solmun muodostava piste origossa En tredjegradskurve med et knutepunkt i origo gjennom seks punkter Kuutiokäyrä sakaralla neljän pisteen mukaan Tredjegradskurve med spiss ved fire punkter Neljän pisteen läpi kulkeva kolmannen asteen käyrä, jossa on vaakasuuntainen sakara origossa En tredjegradskurve med vannrett spiss i origo, gjennom fire punkter Kartioleikkaus, joka on muodostettu viiden pisteen läpi kulkevaksi En kubisk funksjon gjennom fire punkter Kartioleikkauksen johtosuora Styrelinje til et kjeglesnitt Kartioleikkauksen johtosuora Styrelinja (direktrisen) til et kjeglesnitt. Kulma kolmen pisteen mukaan Vinkel ved tre punkter Kulma, joka on määritelty kolmen pisteen mukaan En vinkel definert ved tre punkter Tasasivuinen hyperbeli neljän pisteen mukaan Likesidet hyperbel ved fire punkter Tasasivuinen hyperbeli, joka on muodostettu kulkemaan neljän annetun pisteen läpi En likesidet hyperbel konstruert gjennom fire punkter Muodosta tämän janan keskipiste Konstruer midtpunktet på dette linjestykket Keskipiste Midtpunkt Janan tai kahden muun pisteen keskipiste Midtpunktet på et linjestykke eller mellom to punkter Vektori Vektor Muodosta vektori kahden annetun pisteen mukaan. Konstruer en vektor av to gitte punkter. Vektorisumma Vektorsum Muodosta kahden vektorin vektorisumma. Konstruer vektorsum av to gitte vektorer. Vektorin suuntainen suora Linje ved vektor Muodosta annetun pisteen läpi kulkeva, annetun vektorin suuntainen suora. Konstruer en linje av en gitt vektor gjennom et gitt punkt. Vektorin suuntainen puolisuora Stråle ved vektor Muodosta annetusta pisteestä alkava, annetun vektorin suuntainen puolisuora. Konstruer strålen med start i et gitt punkt, ved en gitt vektor. Kaari kolmen pisteen mukaan Bue ved tre punkter Muodosta kolmen annetun pisteen läpi kulkeva kaari Konstruer en bue gjennom tre gitte punkter. Kaari kolmen pisteen mukaan Bue ved sentrum og tre punkter Muodosta kolmen annetun pisteen läpi kulkeva kaari Konstruer en bue med gitt sentrum gjennom tre gitte punkter. Kartioleikkaus viiden pisteen mukaan Bue ved fem punkter Muodosta kolmen annetun pisteen läpi kulkeva kaari Konstruer en bue gjennom fem punkter. Kaari keskipisteen, kulman & & pisteen mukaan Sirkel ved sentrum, vinkel og punkt Muodosta kaari antamalla sen keskipiste, kulma ja alkupiste Konstruer en bue med gitt sentrum, vinkel og startpunkt Paraabeli johtosuoran & & polttopisteen mukaan Parabel ved styrelinje og brennpunkt Johtosuoran ja polttopisteen perusteella määritelty paraabeli En parabel definert ved sin styrelinje og brennpunkt Siirrä Forskyv Objektin siirto vektorin mukaan Et objekts forskyvning ved en vektor Peilaa pisteen mukaan Speil i punkt Pisteen mukaan peilattu objekti Et objekt speilet i et punkt Peilaa suoran mukaan Speil i linje Suoran mukaan peilattu objekti Et objekt speilet i en linje Pisteen ympäri kulman mukaan kierretty objekti Et objekt rotert en vinkel om et punkt Skaalaa Skaler Skaalaa objektia pisteeseen nähden, janan pituuden määrittämän suhteen verran Skaler et objekt over et punkt, med forhold gitt ved lengden av et linjestykke Skaalaa suoran yli Skaler over linje Suoran yli skaalattu objekti, janan pituuden määrittämän suhteen verran Et objekt skalert over en linje, med forhold gitt ved lengden av et linjestykke Skaalaa (suhde annettu kahdella segmentillä) Skala (forhold gitt ved to linjestykker) Skaalaa objektia pisteeseen nähden, kahden segmentin pituuden määrittämän suhteen verran Skaler et objekt over et punkt, med forhold gitt ved lengden av to linjestykker Skaalaa objektia suoraan nähden (suhde annettu kahdella segmentillä) Skaler over linje (med forhold gitt ved to linjestykker) Suoran yli skaalattu objekti, kahden segmentin pituuden määrittämän suhteen verran Et objekt skalert over en linje, med forhold gitt ved lengden av to linjestykker Yhdenmuotoisuuskuvaus Legg på formlikhet Sovella objektiin yhdenmuotoisuuskuvausta (keskipisteen ympäri tapahtuvaa skaalausta ja kiertoa) Legg på en formlikhet til et objekt (i rekkefølge en skalering og en rotasjon om et senter) Harmoninen homologia Harmonisk homologi Harmoninen homologia annetulla keskipisteellä ja akselilla (tämä on projektiivinen kuvaus) Den harmoniske homologien med et gitt senter og en gitt akse (dette er en projektiv transformasjon) Piirrä projektiivinen varjo Tegn projisert skygge Objektin varjo annetulla valonlähteellä ja (suoran määrittelemällä) projektiotasolla Skyggen av et objekt med gitt lyskilde og projeksjonsplan (vist ved en linje) Hyperbelin asymptootit Asymptoter til en hyperbel Hyperbelin kaksi asymptoottia De to asymptotene til en hyperbel. Kolmio kärkipisteiden mukaan Trekant ved dens spisser Muodosta kolmuo annetuista kolmesta kärkipisteestä. Konstruer en trekant gitt dens tre hjørner. Konveksinen verho Konveks omskriving Monikulmio, joka vastaa toisen monikulmion konveksista verhoa Et polygon som konvekst omskriver et annet polygon Kuutiokäyrä yhdeksän pisteen mukaan Annengrads Bézier ved sine styrepunkter Muodosta kolmen annetun pisteen läpi kulkeva kaari Konstruer en annengrads Bézier- kurve gitt de tre styrepunktene. Muodosta kuutiokäyrä tämän pisteen läpi Konstruer en tredjegrads Bézier- kurve gitt de fire styrepunktene. Kuutiokäyrä yhdeksän pisteen mukaan Rasjonal annengrads Bézier- kurve ved styrepunktene Muodosta kolmuo annetuista kolmesta kärkipisteestä. Konstruer en rasjonal annengrads Bézier- kurve gitt de tre styrepunktene. Muodosta kolmen annetun pisteen läpi kulkeva kaari Konstruer en rasjonal tredjegrads Bézier- kurve gitt de fire styrepunktene. Yhdensuuntaisuustesti Parallell- test Testaa, ovatko kaksi annettua suoraa yhdensuuntaiset Test om to gitte linjer er parallelle Kohtisuoruustesti Ortogonal test Testaa, ovatko kaksi annettua suoraa kohtisuorat Test om to gitte linjer er ortogonale Samasuoraisuustesti Linjetest Testaa, ovatko kolme annettua pistettä samalla suoralla Test om tre gitte punkter ligger på en linje Sisällystesti Inneholder- test Testaa, sisältääko annettu käyrä annetun pisteen Test om en gitt kurve inneholder et gitt punkt Monikulmiotesti I polygon- test Testaa, sisältääko annettu monikulmio annetun pisteen Test om et gitt polygon inneholder et gitt punkt Konveksinen monikulmiotesti Konvekst polygon- test Testaa, onko annettu monikulmio konveksi Test om et gitt polygon er konvekst Etäisyystesti Eksistenstest Testaa, onko annettu monikulmio konveksi Test om et gitt objekt lar seg konstruere Etäisyystesti Avstandstest Testaa, onko pisteellä sama etäisyys toisesta pisteestä kuin kolmannella pisteellä Test om et gitt punkt har samme avstand fra to andre gitte punkter Vektorien yhtäsuuruustesti Vektor likhetstest Testaa, ovatko kaksi vektoria yhtäsuuret Test om to vektorer er like Python- ohjelma Python- skript Luo uusi Python- ohjelmaTranslators: Degrees Bygg et nytt Python- skript. Translators: Degrees AstTranslators: Radians GraderTranslators: Radians RadTranslators: Gradians RadTranslators: Gradians Grad Grad Normaalipiste, eli piste, joka on joko riippumaton tai kiinnitetty suoraan, ympyrään tai janaan. Et normalt punkt, dvs. et som enten er uavhengig eller er koblet til en linje, linjestykke, sirkel. Piste Punkt Luo tekstikenttä Lag en tekst- merkelapp. Tekstikenttä Tekst- merkelapp Luo piste sen koordinaattien perusteella Konstruer et punkt ved koordinater Piste koordinaattien mukaan Punkt ved koordinater Kiintopiste Fast punkt Anna uuden pisteen koordinaatit. Oppgi koordinatene for det nye punktet. Luo tekstikenttä Lag en tallverdi Tiedosto "% 1" on jo olemassa. Haluatko kirjoittaa sen yli? Fila «% 1 » finnes fra før. Vil du skrive over den? Kirjoitetaanko tiedoston yli? Skrive over fil? Aseta kulma Sett vinkelstørrelse Anna uusi kulma Sett inn ny størrelse for denne vinkelen: Käytä tätä kenttää muokataksesi kulman suuruutta. Bruk dette redigeringsfeltet til å endre størrelse på denne vinkelen. Valitse tästä luettelosta geometrinen yksikkö, jota haluat käyttää tämän kulman suuruuden muokkauksessa. Jos vaihdat toiseen yksikköön, arvo muokkauskentässä vasemmalla muunnetaan uudelle valitulle yksikölle. Velg i denne lista den goniometriske enheten du vil bruke for å endre størrelse på denne vinkelen. Hvis du bytter enhet, så vil verdien i redigeringsfeltet til venstre bli omregnet til den nye valgte enheten. Makrotiedostoa '% 1' ei voitu avata Klarte ikke åpne makro- fila «% 1 » Kig ei pysty avaamaan makrotiedostoa "% 1". Kig kan ikke åpne makro- fila «% 1 ». Tiedosto on luotu hyvin vanhalla Kigin versiolla (vanhempi kuin 0. 4). Tuki tälle tiedostomuodolle on poistettu nykyisistä Kig- versioista. Voit yrittää tuoda tämän makron käyttämällä varhaisempaa Kig- versiota (0. 4: stä 0. 6: een) ja sitten viemällä sen uudelleen uuteen tiedostomuotoon. Denne fila ble laget på en svært gammel versjon av Kig (før 0. 4). Støtte for dette formatet er tatt ut av nyere Kig- versjoner. Du kan forsøke å importere denne makroen med en tidligere utgave av Kig (0. 4 til 0. 6) og så eksportere den igjen i det nye formatet. Nimeämätön makro #% 1 Makro uten navn #% 1 Kahden kartioleikkauksen juurisuorat Radikallinjer for kjeglesnitt Suorat, jotka on muodostettu kahden kartioleikkauksen leikkauksesta. Toiminto on määritelty myös muille kuin leikkaaville kartioleikkauksille. Linjene konstruert gjennom skjæringspunktene mellom to kjeglesnitt. Dette er også definert for kjeglesnitt som ikke skjærer hverandre. Liikkuva piste Bevegelig punkt Valitse liikkuva piste, jota liikutetaan kun uraa piirretään... Velg det bevegelige punktet, som vil bli flyttet rundt mens det geometriske stedet tegnes & # 160; … Seuraava piste Følgepunkt Valitse seuraava piste, jonka sijaintien läpi ura piirretään... Velg følgepunktet, som det geometriske stedet vil bli tegnet gjennom & # 160; … Ura Geometrisk sted Ura A- locus Riippuva piste Avhengig punkt Monikulmio kärkipisteiden mukaan Polygon ved dets hjørner Muodosta monikulmio antamalla sen kärkipisteet Konstruer et polygon ved å angi dets hjørner ... tällä kärkipisteellä (napsauta ensimmäistä kärkipistettä lopettaaksesi muodostamisen) … med dette hjørnet (trykk på første hjørne for å avslutte konstruksjonen) Muodosta monikulmio tällä kärkipisteellä Konstruer et polygon med dette hjørnet Valitse uuden monikulmion kärkipiste... Velg et punkt som er hjørne i det nye polygonet & # 160; … Muodosta tämän monikulmion sivut Konstruer et åpent polygon ... tällä kärkipisteellä (napsauta ensimmäistä kärkipistettä lopettaaksesi muodostamisen) … med dette hjørnet (trykk igjen på det siste hjørne for å avslutte konstruksjonen) Muodosta monikulmio tällä kärkipisteellä Konstruer en polygonlinje med dette hjørnet Valitse uuden monikulmion kärkipiste... Velg et punkt som er hjørne i den nye polygonlinja & # 160; … Monikulmio Polygon Muodosta tämän monikulmion kärkipisteet... Konstruer hjørnene i dette polygonet & # 160; … Monikulmion kärkipisteet Hjørner i et polygon Monikulmion kärkipisteet. Hjørnene til et polygon. Muodosta tämän monikulmion sivut... Konstruer sidene til dette polygonet & # 160; … Monikulmion sivut Kanter til et polygon Monikulmion sivut. Kantene til et polygon. Säännöllinen monikulmio annetulla keskipisteellä Regulært polygon med gitt sentrum Muodosta säännöllinen monikulmio annetuilla keskipisteellä ja kärkipisteellä Konstruer et regulært polygon med et gitt senter og hjørne Muodosta säännöllinen monikulmio annetulla keskipisteellä Konstruer et regulært polygon med dette senteret Muodosta säännöllinen monikulmio tällä kärkipisteellä Konstruer et regulært polygon med dette hjørnet Säädä sivujen lukumäärää (% 1 /% 2) Juster antall kanter (% 1 /% 2) Säädä sivujen lukumäärää (% 1) Juster antall kanter (% 1) Valitse uuden monikulmion keskipiste... Velg sentrum for det nye polygonet & # 160; … Valitse uuden monikulmion kärkipiste... Velg et hjørne på det nye polygonet & # 160; … Siirrä kursoria saadaksesi halutun määrän sivuja... Flytt pekeren for å få det antall sider du vil ha & # 160; … Kuutiokäyrä yhdeksän pisteen mukaan Bézier- kurve ved sine styrepunkter Muodosta monikulmio antamalla sen kärkipisteet Konstruer en Bézier- kurve ved å angi dens styrepunkter ... tällä kärkipisteellä (napsauta ensimmäistä kärkipistettä lopettaaksesi muodostamisen) … med dette styrepunktet (trykk igjen på det siste styrepunktet for å avslutte konstruksjonen) Muodosta ympyrä, jolla on tämä keskipiste Konstruer en Bézier- kurve med dette styrepunktet Valitse uuden kolmion kärkipiste... Velg et punkt som er et styrepunkt den nye Bézier- kurven & # 160; … Kuutiokäyrä yhdeksän pisteen mukaan Rasjonal Bézier- kurve ved sine styrepunkter Muodosta monikulmio antamalla sen kärkipisteet Konstruer en Bézier- kurve ved å angi dens styrepunkter og positive vekter ... tällä kärkipisteellä (napsauta ensimmäistä kärkipistettä lopettaaksesi muodostamisen) … med dette styrepunktet (trykk igjen på det siste styrepunktet eller vekta for å avslutte konstruksjonen) Muodosta ympyrä, jolla on tämä keskipiste Konstruer en rasjonal Bézier- kurve med dette styrepunktet Valitse uuden kolmion kärkipiste... Velg et punkt som er et styrepunkt den nye rasjonale Bézier- kurven & # 160; … Valitse jana, jonka pituus määrää skaalauskertoimen Velg en numerisk etikett som skal være vekt for det sist valgte punktet & # 160; … Muodosta tämän ympyrän juurisuorat Konstruer radikallinjene for denne sirkelen Muodosta tämän kartioleikkauksen juurisuorat Konstruer radikallinjene for dette kjeglesnittet Affiini muunnos Generisk affinitet Yksikäsitteinen affiini muunnos, joka kuvaa kolme annettua pistettä (tai kolmion) kolmeksi muuksi annetuksi pisteeksi (tai kolmioksi) Den enentydige affiniteten som avbilder 3 gitte punkter (eller en trekant) på 3 andre gitte punkter (eller en trekant) Yleinen projektiivinen kuvaus Generisk projektiv transformasjon Yksikäsitteinen projektiivinen kuvaus, joka kuvaa neljä annettua pistettä (tai nelikulmion) neljään muuhun pisteeseen (tai nelikulmioon) Den enentydige projektive transformasjonen som avbilder 4 gitte punkter (eller en firkant) på 4 andre gitte punkter (eller en firkant) Peilaa pisteen, suoran tai ympyrän mukaan Invertering av punkt, linje eller sirkel Pisteen, suoran tai ympyrän käänteismuunnos suhteessa ympyrään Den inverse av et punkt, linje eller en sirkel med hensyn på en sirkel Mitan siirto Måltransport Siirtää janan tai kaaren mitan suoralle tai ympyrälle Transporter målet av et linjestykke eller bue over en linje eller sirkel. Siirrettävä jana Linjestykke som skal transporteres Siirrettävä kaari Bue som skal transporteres Siirrettävä kaari Verdi som skal transporteres Siirrä mitta tällä suoralla Transporter et mål på denne linja Siirrä mitta tähän ympyrään Transporter et mål på denne sirkelen Aloita siirto ympyrän tästä pisteestä Start transport fra dette punktet på sirkelen Aloita siirto tästä suoran pisteestä Start transport fra dette punktet på linja Aloita siirto tästä käyrän pisteestä Start transport fra dette punktet på kurven Leikkaa tämän kartioleikkauksen kanssa Skjær med dette kjeglesnittet Leikkaa tämän suoran kanssa Skjær med denne linja Leikkaa tämän ympyrän kanssa Skjær med denne sirkelen Leikkaus Skjær Luo pisteet kahden objektin leikkauspisteisiin Skjæringen mellom to objekter Leikkaa tämän ympyrän kanssa Skjær denne sirkelen Leikkaa tämän kartioleikkauksen kanssa Skjær dette kjeglesnittet Leikkaa tämän suoran kanssa Skjær dette linjestykket Leikkaa tämän suoran kanssa Skjær denne strålen Leikkaa tämän suoran kanssa Skjær denne linja Leikkaa tämän kuutiokäyrän kanssa Skjær denne tredjegradskurven Leikkaa tämän kaaren kanssa Skjær denne buen Leikkaa tämän monikulmion kanssa Skjær dette polygonet Leikkaa tämän monikulmion kanssa Skjær denne polygonallinja tämän ympyrän kanssa med denne sirkelen tämän kartioleikkauksen kanssa med dette kjeglesnittet Valitse tämä jana med dette linjestykket tämän suoran kanssa med denne strålen tämän suoran kanssa med denne linja tämän kuutiokäyrän kanssa med denne tredjegradskurven tämän kaaren kanssa med denne buen tämän monikulmion kanssa med dette polygonet tämän monikulmion kanssa med denne polygonallinja Muodosta tämän ja toisen pisteen keskipiste Konstruer midtpunktet mellom dette punktet og et annet punkt Valitse ensimmäinen piste, jonka mukaan haluat muodostaa keskipisteen... Velg det første av de to punktene der du vil konstruere midtpunktet & # 160; … Muodosta tämän ja toisen pisteen keskipiste Konstruer midtpunktet mellom dette punktet og et annet Valitse toinen piste, jonka mukaan keskipiste muodostetaan... Velg det andre av de to punktene der du vil konstruere midtpunktet & # 160; … Valitse ensimmäinen leikkaava objekti... Velg det første objektet som skal skjære & # 160; … Valitse toinen leikkaava objekti... Velg det andre objektet som skal skjære & # 160; … Tangentti Tangent Käyrän tangenttisuora Linja som tangerer en kurve Tämän ympyrän tangetti Tangent til denne sirkelen Tämän kartioleikkauksen tangentti Tangent til dette kjeglesnittet Tämän kaaren tangentti Tangent til denne buen Tangentti tälle kolmannen asteen käyrälle Tangent til denne tredjegradskurven Tämän kaaren tangetti Tangent til denne kurven Tämän pisteen tangentti Tangent i dette punktet Kaarevuuskeskipiste Krumningssenter Käyrän oskuloivan ympyrän keskipiste Senteret for oskulerende sirkel til en kurve Tämän kartioleikkauksen kaarevuuskeskipiste Krumningssenter til dette kjeglesnittet Tämän kuutiokäyrän kaarevuuskeskipiste Krumningssentter til denne tredjegradskurven Tämän käyrän kaarevuuskeskipiste Krumningssenter til denne kurven Tämän pisteen kaarevuuskeskipisteTranslators: Pixel Krumningssenter ved dette punktetTranslators: Pixel kuvapistettäTranslators: Centimeter pikselTranslators: Centimeter Translators: Inch cmTranslators: Inch suora tomme Mikä kohde? Hvilket objekt? Napsauta paikkaa, johon haluat sijoittaa uuden pisteen, tai käyrää, johon haluat kiinnittää sen... Trykk på stedet der du vil plassere det nye punktet, eller kurven du vil feste det til & # 160; … Merkitse tuloskentän sijainti. Velg nå plassering for resultat- merkelappen. Muokkaa makroa Rediger type Tästä voit muuttaa nykyisen makrotyypin nimeä. Her kan du endre navnet på denne makrotypen. Tässä voit muokata nykyisen makrotyypin kuvausta. Tämä kenttä on lisäominaisuus, voit jättää sen tyhjäksi: Jos jätät tyhjäksi, silloin makrotyypillä ei ole kuvausta. Her kan du endre beskrivelse for denne makrotypen. Dette feltet er valgfritt, så du kan la det stå tomt. Hvis du gjør det, så har makrotypen ingen beskrivelse. Käytä tätä painiketta vaihtaaksesi nykyisen makrotyypin kuvakke. Bruk denne knappen til å endre ikon for denne makrotypen. Makron nimi ei voi olla tyhjä. Makronavnet kan ikke være tomt. Peruuta muodostaminen Begynnelsen av konstruksjonen Tekstissä on "% n" osaa, joille et ole valinnut arvoa. Ole hyvä ja poista ne, tai valitse riittävä määrä argumentteja. Du har ennå ikke valgt verdier for '% n' deler i teksten. Ta bort disse eller velg nok argumenter. argumentti% 1 argument% 1 Valitaan argumenttia% 1 Velger argument% 1 Muuta kenttää Endre merkelapp Aseta tyyli Sett verdi Anna kentän teksti Oppgi verdi: Valitse uuden kaaren päätepiste... Velg posisjon for den nye tallverdien & # 160; … Yhtä valitsemistasi tulosobjekteista ei voida laskea annetuista objekteista. Tästä johtuen Kig ei kykene laskemaan tätä makroa. Paina "Takaisin" ja muodosta objektit oikeassa järjestyksessä... Et av resultatobjektene du valgte kan ikke beregnes ut fra de gitte objektene, derfor kan Kig ikke beregne denne makroen. Trykk Tilbake og konstruer objektene i riktig rekkefølge & # 160; … Yhtä annetuista objekteista ei käytetä tulosobjektien laskennassa. Tämä todennäköisesti tarkoittaa, että odotat Kigin tekevän jotain mahdotonta. Tarkista makro ja yritä uudelleen. Et av de gitte objektene brukes ikke i beregningen av de objektene som er resultater. Dette betyr trolig at du prøver å få Kig til å gjøre noe som er umulig. Sjekk makroen og forsøk igjen. Annetut objektit Gitte objekter Valitse parametreina toimivat "annetut" objektit uudelle makrollesi ja paina "Seuraava". Velg de « gitte » objektene for den nye makroen og trykk « Neste ». Lopullinen objekti Sluttobjekt Valitse lopullinen kohde/ kohteet uudelle makrollesi. Velg målobjektet/ objektene for den nye makroen. Anna uudelle makrollesi nimi ja kuvaus. Oppgi et navn og en beskrivelse for den nye typen. Nimi: & Navn: Kuvaus: & Beskrivelse: Kuvake & Ikon: Määrittele uusi makro: Definer ny makro Määritä piste uudelleen Omdefiner punkt Kig- kaavio Kig- dokument & Muunna & Transformer & Testi Test Muodosta Konstruer Lisää tekstikenttä Legg til tekstmerkelapp Aseta & väri Sett & farge Aseta kynän & leveys Oppgi bredde på & pennen Aseta tyyli Sett stil Aseta koordinaattijärjestelmä Sett koordinatsystem Grad Grå Rad Rød & Piilota Skjul & Siirrä Flytt & Mukautettu väri & Selvvalgt farge Aseta & nimi... Sett & navn & # 160; … Aseta objektin nimi Sett objektnavn Aseta tämän objektin nimi: Angi navn på dette objektet: Muuta objektin väriä Endre objektfarge Muuta objektin paksuutta Endre objektbredde Muuta pistetyyliä Endre punktstil Muuta objektityyliä Endre objektstilMore menu items Vie... Mer & # 160; … & Näytä kaikki Vis & alle Anna kentän teksti Oppgi tekst for merkelapp Kirjoita tekstikentän teksti tähän ja paina "Seuraava". Jos haluat käyttää kentässä muuttujia, kirjoita% 1,% 2,... haluamiisi kohtiin (esim. "Tämä jana on% 1 yksikköä pitkä."). Oppgi tekst for merkelappen her og trykk « Neste ». Hvis du vil vise variable deler, så sett inn% 1,% 2 osv. på passende steder (f. eks. « Dette linjestykket er% 1 enheter langt. »). Näytä teksti kehyksessä Vis tekst i en ramme Argumenttien valinta Velg argumenter Valitse tarvitsemasi argumentit. Napsauta kutakin argumenttia vuorotellen, valitse argumentille objekti Kig- ikkunasta ja objektin jokin ominaisuus. Valitse lopuksi "Valmis"... Velg nå argumentet/ argumentene du trenger. For hvert argument, trykk på argumentet, velg et objekt og en egenskap i Kig- vinduet, og trykk Ferdig når du er ferdig & # 160; … Määrittele tekstikenttä Bygg opp merkelapp Muodosta kulma tämän pisteen läpi Konstruer en vinkel gjennom dette punktet Valitse piste, jonka läpi kulman ensimmäisen puolisuoran tulisi kulkea... Velg et punkt som vinkelens første ben skal gå gjennom & # 160; … Muodosta kulma tästä pisteestä Konstruer en vinkel ved dette punktet Valitse piste, josta kulma muodostetaan... Velg toppunkt for vinkelen & # 160; … Valitse piste, jonka läpi kulman toisen puolisuoran tulisi kulkea... Velg et punkt som vinkelens andre ben skal gå gjennom & # 160; … Aseta & koko Sett & størrelse Muuta kulman kokoa Endre vinkelstørrelse Muodosta tästä pisteestä alkava kaari Konstruer en bue som begynner i dette punktet Valitse uuden kaaren alkupiste... Velg startpunkt for den nye buen & # 160; … Muodosta tämän pisteen läpi kulkeva kaari Konstruer en bue gjennom dette punktet Valitse piste, jonka läpi uuden kaaren tulee kulkea... Velg et punkt på den nye buen & # 160; … Muodosta tähän pisteeseen päättyvä kaari Konstruer en bue som slutter i dette punktet Valitse uuden kaaren päätepiste... Velg endepunkt for den nye buen & # 160; … Muodosta kaari tällä keskipisteellä Konstruer en bue med dette senteret Valitse uuden kaaren keskipiste... Velg sentrum for den nye buen & # 160; … Muodosta kaari tällä kulmalla Konstruer en bue med denne vinkelen Valitse uuden kaaren kulma... Velg vinkel for den nye buen & # 160; … Muodosta tämän pisteen läpi kulkeva kartioleikkaus Konstruer en bue gjennom dette punktet Valitse piste, jonka läpi uusi kartioleikkaus kulkee... Velg et punkt som den nye buen skal gå gjennom & # 160; … Sivujen lukumäärä Antall styrepunkter Muodosta tämän monikulmion sivut Styrepolygon Karteesinen yhtälö Kartesisk likning Piilota käyrä Bézier- kurve Valitse tämä käyrä Velg denne Bézier- kurven Valitse käyrä% 1 Velg Bézier- kurven% 1 Poista käyrä Fjern en Bézier- kurve Lisää käyrä Legg til en Bézier- kurve Siirrä käyrää Flytt en Bézier- kurve Liitä tähän käyrään Fest til denne Bézier- kurven Näytä käyrä Vis en Bézier- kurve Piilota käyrä Skjul en Bézier- kurve Lisää nelikulmio Annengrads Bézier- kurve Valitse tämä kaari Velg denne annengrads Bézier- kurven Valitse kaari% 1 Velg annengrads Bézier- kurve% 1 Poista nelikulmio Fjern en annengrads Bézier- kurve Lisää nelikulmio Legg til en annengrads Bézier- kurve Siirrä nelikulmio Flytt en annengrads Bézier- kurve Liitä tähän kaareen Fest til denne annengrads Bézier- kurven Näytä nelikulmio Vis en annengrads Bézier- kurve Piilota nelikulmio Skjul en annengrads Bézier- kurve Valitse tämä kaari Velg denne tredjegrads Bézier- kurven Valitse ympyrä% 1 Velg tredjegrads Bézier- kurve% 1 Poista kartioleikkaus Fjern en tredjegrads Bézier- kurve Lisää kolmannen asteen käyrä Legg til en tredjegrads Bézier- kurve Siirrä kolmannen asteen käyrää Flytt en tredjegrads Bezier- kurve Liitä tähän kaareen Fest til denne tredjegrads Bézier- kurven Näytä kolmannen asteen käyrä Vis en tredjegrads Bézier- kurve Piilota kolmannen asteen käyrä Skjul en tredjegrads Bézier- kurve Valitse tämä monikulmio Velg denne rasjonale Bézier- kurven Valitse monikulmio% 1 Velg rasjonal Bézier- kurve% 1 Poista monikulmio Fjern en rasjonal Bézier- kurve Lisää monikulmio Legg til en rasjonal Bézier- kurve Siirrä monikulmio Flytt en rasjonal Bézier- kurve Liitä tähän monikulmioon Fest til denne rasjonale Bézier- kurven Näytä monikulmio Vis en rasjonal Bézier- kurve Piilota monikulmio Skjul en rasjonal Bézier- kurve Valitse kartioleikkaus% 1 Rasjonal annengrads Bézier- kurve Valitse tämä kartioleikkaus Velg denne rasjonale annengrads Bézier- kurven Valitse kartioleikkaus% 1 Velg rasjonal annengrads Bézier- kurve% 1 Poista monikulmio Fjern en rasjonal annengrads Bézier- kurve Lisää monikulmio Legg til en rasjonal annengrads Bézier- kurve Siirrä monikulmio Flytt en rasjonal annengrads Bézier- kurve Kiinnitä tähän kartioleikkaukseen Fest til denne rasjonale annengrads Bézier- kurven Näytä monikulmio Vis en rasjonal annengrads Bézier- kurve Piilota monikulmio Skjul en rasjonal annengrads Bézier- kurve Valitse tämä kolmio Velg denne rasjonale tredjegrads Bézier- kurven Valitse kolmio% 1 Velg rasjonal tredjegrads Bézier- kurve% 1 Kiinnitä tähän kartioleikkaukseen Fest til denne rasjonale tredjegrads Bézier- kurven Muodosta ympyrä, jolla on tämä keskipiste Konstruer en annengrads Bézier- kurve med dette styrepunktet Valitse uuden kolmion kärkipiste... Velg et punkt som er et styrepunkt den nye annengrads Bézier- kurven & # 160; … Muodosta ympyrä, jolla on tämä keskipiste Konstruer en tredjegrads Bézier- kurve med dette styrepunktet Valitse uuden kolmion kärkipiste... Velg et punkt som er et styrepunkt den nye tredjegrads Bézier- kurven & # 160; … Muodosta ympyrä, jolla on tämä keskipiste Konstruer en annengrads rasjonal Bézier- kurve med dette styrepunktet Valitse ensimmäinen kahdesta kartioleikkauksesta, joille haluat muodostaa juurisuorat... Velg tre punkter og tre tallverdier som vekter for å konstruere en rasjonal tredjegradskurve & # 160; … Valitse tämä jana Velg denne verdien som vekt Muodosta ympyrä, jolla on tämä keskipiste Konstruer en tredjegrads rasjonal Bézier- kurve med dette styrepunktet Testin tulos Testresultat Valitse piste kaarella... Velg et punkt på kurven & # 160; … Pinta- ala Flate Ympärysmitta Omkrets Karteesinen yhtälö laajennettuna Utvidet Kartesisk likning Polaarinen yhtälö Polar- likning rho =% 1 [keskitetty kohtaan% 2] rho =% 1 [sentrert ved% 2] ympyrä sirkel Valitse tämä ympyrä Velg denne sirkelen Valitse ympyrä% 1 Velg sirkel% 1 Poista ympyrä Fjern en sirkel Lisää ympyrä Legg til en sirkel Siirrä ympyrää Flytt en sirkel Kiinnitä tähän ympyrään Fest til denne sirkelen Näytä ympyrä Vis en sirkel Piilota ympyrä Skjul en sirkel Muodosta tämän pisteen läpi kulkeva ympyrä Konstruer en sirkel gjennom dette punktet Valitse piste, jonka läpi uusi ympyrä kulkee... Velg et punkt på den nye sirkelen & # 160; … tämän kaaren kanssa med denne radien Valitse kierron kulma... Velg radiens lengde & # 160; … Kartioleikkauksen tyyppi Kjeglesnitt- type Ensimmäinen polttopiste Første brennpunkt Toinen polttopiste Andre brennpunkt Hyperbeli Hyperbel Paraabeli Parabel rho =% 1 [keskitetty kohtaan% 2] [sentrert ved% 1] kartioleikkaus kjeglesnitt Valitse tämä kartioleikkaus Velg dette kjeglesnittet Valitse kartioleikkaus% 1 Velg kjeglesnitt% 1 Poista kartioleikkaus Fjern et kjeglesnitt Lisää kartioleikkaus Legg til et kjeglesnitt Siirrä kartioleikkausta Flytt et kjeglesnitt Kiinnitä tähän kartioleikkaukseen Fest til dette kjeglesnittet Näytä kartioleikkaus Vis et kjeglesnitt Piilota kartioleikkaus Skjul et kjeglesnitt Ensimmäinen päätepiste Første endepunkt Toinen päätepiste Andre endepunkt kartioleikkaus bue Valitse tämä kartioleikkaus Velg denne buen Valitse kartioleikkaus% 1 Velg bue% 1 Poista kartioleikkaus Fjern bue Lisää kartioleikkaus Legg til bue Siirrä kartioleikkausta Flytt en bue Kiinnitä tähän kartioleikkaukseen Fest til denne bue Näytä kartioleikkaus Vis en bue Piilota kartioleikkaus Skjul en bue Muodosta tämän pisteen läpi kulkeva kartioleikkaus Konstruer et kjeglesnitt gjennom dette punktet Valitse piste, jonka läpi uusi kartioleikkaus kulkee... Velg et punkt på det nye kjeglesnittet & # 160; … Muodosta kartioleikkaus tällä asymptootilla Konstruer et kjeglesnitt med denne asymptoten Valitse uuden kartioleikkauksen ensimmäinen asymptootti... Velg den første asymptoten til det nye kjeglesnittet & # 160; … Valitse uuden kartioleikkauksen toinen asymptootti... Velg den andre asymptoten til det nye kjeglesnittet & # 160; … Muodosta ellipsi tällä polttopisteellä Konstruer en ellipse med dette brennpunktet Valitse uuden ellipsin ensimmäinen polttopiste... Velg første brennpunkt for den nye ellipsen & # 160; … Valitse uuden ellipsin toinen polttopiste... Velg andre brennpunkt for den nye ellipsen & # 160; … Muodosta tämän pisteen läpi kulkeva ellipsi Konstruer en ellipse gjennom dette punktet Valitse piste, jonka läpi uusi ellipsi kulkee... Velg et punkt på den nye ellipsen & # 160; … Muodosta hyperbeli tällä polttopisteellä Konstruer en hyperbel med dette brennpunktet Valitse uuden hyperbelin ensimmäinen polttopiste... Velg første brennpunkt i den nye hyperbelen & # 160; … Valitse uuden hyperbelin toinen polttopiste... Velg andre brennpunkt i den nye hyperbelen & # 160; … Muodosta tämän pisteen läpi kulkeva hyperbeli Konstruer en hyperbel gjennom dette punktet Valitse piste, jonka läpi uusi hyperbeli kulkee... Velg et punkt som den nye hyperbelen skal gå gjennom & # 160; … Muodosta kartioleikkaus tällä johtosuoralla Konstruer et kjeglesnitt med denne linja som styrelinje Valitse uuden kartioleikkauksen johtosuora... Konstruer styrelinja for det nye kjeglesnittet & # 160; … Muodosta kartioleikkaus tällä polttopisteellä Konstruer et kjeglesnitt med dette punktet som brennpunkt Valitse uuden kartioleikkauksen polttopiste... Velg brennpunkt for det nye kjeglesnittet & # 160; … Muodosta tämän pisteen läpi kulkeva paraabeli Konstruer en parabel gjennom dette punktet Valitse piste, jonka läpi uusi paraabeli kulkee... Velg et punkt som den nye parabelen skal gå gjennom & # 160; … Muodosta polaarinen piste suhteessa tähän kartioleikkaukseen Konstruer en pol mhp. dette kjeglesnittet Valitse kartioleikkaus, johon suhteessa haluat muodostaa polaarisen pisteen Velg kjeglesnittet du skal konstruere en pol til & # 160; … Muodosta tämän suoran polaarinen piste Konstruer polen til denne linja Valitse suora, josta haluat muodostaa polaarisen pisteen... Velg linja du skal konstruere polen til & # 160; … Muodosta polaarinen suora tämän kartioleikkauksen suhteen Konstruer polaren mhp. dette kjeglesnittet Muodosta tämän pisteen polaarinen suora Konstruer polaren til dette punktet Muodosta tämän kartioleikkauksen johtosuora Konstruer styrelinja for dette kjeglesnittet Valitse kartioleikkaus, jolle haluat muodostaa johtosuoran... Velg kjeglesnitt du skal konstruere styrelinje til & # 160; … Muodosta paraabeli tällä johtosuoralla Konstruer en parabel med denne styrelinja Valitse uuden paraabelin johtosuora... Velg styrelinje for den nye parabelen & # 160; … Muodosta paraabeli tällä polttopisteellä Konstruer en parabel med dette brennpunktet Valitse uuden paraabelin polttopiste... Velg brennpunkt for den nye parabelen & # 160; … Muodosta tämän kartioleikkauksen asymptootit Konstruer asymptotene til dette kjeglesnittet Valitse kartioleikkaus, jonka asymptootit haluat muodostaa... Velg kjeglesnittet du skal konstruere asymptotene til & # 160; … Muodosta tämän kartioleikkauksen juurisuorat Konstruer radikallinjene til dette kjeglesnittet Valitse ensimmäinen kahdesta kartioleikkauksesta, joille haluat muodostaa juurisuorat... Velg det første av to kjeglesnitt du skal konstruere radikallinja til & # 160; … Valitse toinen kahdesta kartioleikkauksesta, joille haluat muodostaa juurisuorat... Velg det andre av to kjeglesnitt du skal konstruere radikallinja til & # 160; … Vaihda juurisuorat Bytt radikallinjer kolmannen asteen käyrä tredjegradskurve Valitse tämä kolmannen asteen käyrä Velg denne tredjegradskurven Valitse kolmannen asteen käyrä% 1 Velg tredjegradskurven% 1 Poista kolmannen asteen käyrä Fjern en tredjegradskurve Lisää kolmannen asteen käyrä Legg til en tredjegradskurve Siirrä kolmannen asteen käyrää Flytt en tredjegradskurve Liitä tähän kolmannen asteen käyrään Fest til denne tredjegradskurven Näytä kolmannen asteen käyrä Vis en tredjegradskurve Piilota kolmannen asteen käyrä Skjul en tredjegradskurve Muodosta kuutiokäyrä tämän pisteen läpi Konstruer en tredjegradskurve gjennom dette punktet Valitse piste, jonka läpi kuutiokäyrä kulkee... Velg et punkt den nye tredjegradskurven skal gå gjennom & # 160; … käyrä kurve Valitse tämä käyrä Velg denne kurven Valitse käyrä% 1 Velg kurven% 1 Poista käyrä Fjern en kurve Lisää käyrä Legg til en kurve Siirrä käyrää Flytt en kurve Liitä tähän käyrään Fest til denne kurven Näytä käyrä Vis en kurve Piilota käyrä Skjul en kurve Ennestään laskettu leikkauspiste Skjæringspunkt allerede beregnet Leikkaa tämän kuutiokäyrän kanssa Skjær med denne tredjegradskurven Leikkaa tämän kaaren kanssa Skjær med denne buen Käännä tämän ympyrän suhteen Inverter med hensyn på denne sirkelen Valitse ympyrä, jota vasten käänteismuunnos tehdään... Velg sirkelen det skal inverteres mot & # 160; … Muodosta tämän pisteen käänteismuunnos Beregn det inverse til dette objektet Valitse piste, josta lasketaan käänteismuunnos... Velg objektet som skal inverteres & # 160; … Muodosta tämän pisteen käänteismuunnos Beregn det inverse til dette punktet Valitse piste, josta lasketaan käänteismuunnos... Velg punktet som skal inverteres & # 160; … Muodosta tämän suoran käänteismuunnos Beregn den inverse til denne linja Valitse suora, jonka suhteen käänteismuunnos Velg linja som skal inverteres & # 160; … Muodosta tämän segmentin käänteismuunnos Beregn det inverse til dette linjestykket Valitse segmentti, josta lasketaan käänteismuunnos... Velg linjestykket som skal inverteres & # 160; … Muodosta tämän ympyrän käänteismuunnos Beregn den inverse av denne sirkelen Valitse ympyrä, josta tehdään käänteismuunnos... Velg sirkelen som skal inverteres & # 160; … Muodosta tämän kaaren käänteismuunnos Beregn den inverse av denne sirkelbuen Valitse kaari, josta tehdään käänteismuunnos... Velg sirkelbuen som skal inverteres & # 160; … Tangentin kulmakerroin Helling Ei tuettu Støttelinje Keskipiste Endepunkt suora linje Valitse suora Velg en linje Valitse tämä suora Velg denne linja Valitse suora% 1 Velg linja% 1 Poista suora Fjerne en linje Lisää suora Legg til en linje Siirrä suoraa Flytt en linje Liitä tähän suoraan Fest til denne linja Näytä suora Vis en linje Piilota suora Skjul en linje jana linjestykke Valitse tämä jana Velg dette linjestykket Valitse jana% 1 Velg linjestykke% 1 Poista jana Fjern et linjestykke Lisää jana Legg til et linjestykke Siirrä janaa Flytt et linjestykke Liitä tähän janaan Fest til dette linjestykket Näytä jana Vis et linjestykke Piilota jana Skjul et linjestykke puolisuora stråle Valitse tämä puolisuora Velg denne strålen Valitse puolisuora% 1 Velg stråle% 1 Poista puolisuora Fjern en stråle Lisää puolisuora Legg til en stråle Siirrä puolisuoraa Flytt en stråle Liitä tähän puolisuoraan Fest til denne strålen Näytä puolisuora Vis en stråle Piilota puolisuora Legg til en stråle Muodosta tästä pisteestä lähtevä jana Konstruer et linjestykke som begynner i dette punktet Valitse uuden janan alkupiste... Velg startpunkt på det nye linjestykket & # 160; … Muodosta tähän pisteeseen päättyvä jana Konstruer et linjestykke til dette punktet Valitse uuden janan päätepiste... Velg endepunktet på det nye linjestykket & # 160; … Muodosta suora tämän pisteen läpi Konstruer en linje gjennom dette punktet Valitse piste, jonka läpi suora kulkee... Velg et punkt linja skaal gå gjennom & # 160; … Valitse toinen piste, jonka läpi suora kulkee... Velg et annet punkt som linja skal gå gjennom & # 160; … Muodosta tästä pisteestä alkava puolisuora Konstruer en stråle som begynner i dette punktet Valitse uuden puolisuoran alkupiste... Velg startpunkt på den nye strålen & # 160; … Muodosta tämän pisteen läpi kulkeva puolisuora Konstruer en stråle gjennom dette punktet Valitse piste, jonka läpi puolisuora kulkee... Velg et punkt som strålen skal gå gjennom & # 160; … Modosta tämän suoran kanssa yhdensuuntainen suora Konstruer en parallell til denne linja Valitse uuden suoran kanssa yhdensuuntainen suora... Velg en linje parallell til den nye linja & # 160; … Muodosta tämän pisteen läpi kulkeva yhdensuuntainen suora Konstruer parallellen gjennom dette punktet Valitse piste, jonka läpi uusi suora kulkee... Velg et punkt den nye linja skal gå gjennom & # 160; … Muodosta tämän suoran kanssa kohtisuora Konstruer en normal til denne linja Valitse uuden suoran kanssa kohtisuora suora... Velg en linje normal til den nye linja & # 160; … Muodosta tämän pisteen läpi kulkeva kohtisuora Konstruer en normal gjennom dette punktet Aseta & pituus... Oppgi & lengde & # 160; … Aseta janan pituus Oppgi linjestykkets lengde Valitse uusi pituus: Velg ny lengde: Muuta janan pituutta Endre størrelse på linjestykke Muodosta tämän vektorin mukainen suora Konstruer en linje langs denne vektoren Valitse uuden suoran suuntainen vektori... Velg en vektor i retningen til den nye linja & # 160; … Muodosta tämän vektorin mukainen puolisuora Konstruer en stråle langs denne vektoren Valitse uuden puolisuoran suuntainen vektori... Velg en vektor i retningen til den nye strålen & # 160; … ura geometrisk sted Valitse tämä ura Velg dette geom. sted Valitse ura% 1 Velg geom. sted% 1 Poista ura Fjern et geometrisk sted Lisää ura Legg til et geometrisk sted Siirrä uraa Flytt et geometrisk sted Liitä tähän uraan Fest til dette geometriske stedet Näytä ura Vis et geometrisk sted Piilota ura Skjul et geometrisk sted Objektityyppi Objekttype Valitse tämä objekti Velg dette objektet Valitse objekti% 1 Velg objekt% 1 Poista objekti Fjern et objekt Lisää objekti Legg til et objekt Siirrä objektia Flytt et objekt Liitä tähän objektiin Fest til dette objektet Näytä objekti Vis et objekt Piilota objekti Skjul et objekt Kulma radiaaneina Vinkel i radianer Kulma asteina Vinkel i grader X- pituus X- lengde Y- pituus Y- lengde Vastavektori Motsatt vektor Kulma Vinkel Sektorin pinta Sektor- flate Kaaren pituus Buelengde Näytä ympyrä Støttesirkel kulma vinkel Valitse tämä kulma Velg denne vinkelen Valitse kulma% 1 Velg vinkel% 1 Poista kulma Fjern en vinkel Lisää kulma Legg til en vinkel Siirrä kulmaa Flytt en vinkel Liitä tähän kulmaan Fest til denne vinkelen Näytä kulma Vis en vinkel Piilota kulma Skjul en vinkel vektori vektor Valitse tämä vektori Velg denne vektoren Valitse vektori% 1 Velg vektor% 1 Poista vektori Fjern en vektor Lisää vektori Legg til en vektor Siirrä vektoria Flytt en vektor Liitä tähän vektoriin Fest til denne vektoren Näytä vektori Vis en vektor Piilota vektori Skjull en vektor kaari bue Valitse tämä kaari Velg denne buen Valitse kaari% 1 Velg bue% 1 Poista kaari Fjern en bue Lisää kaari Legg til en bue Siirrä kaarta Flytt en bue Liitä tähän kaareen Fest til denne buen Näytä kaari Vis en bue Piilota kaari Skjul en bue Koordinaatti Koordinat piste punkt Valitse tämä piste Velg dette punktet Valitse piste% 1 Velg punkt% 1 Poista piste Fjern et punkt Lisää piste Legg til et punkt Siirrä pistettä Flytt et punkt Liitä tähän pisteeseen Fest i dette punktet Näytä piste Vis et punkt Piilota piste Skjul et punkt Valitse ensimmäinen kahdesta pisteesta, joille haluat muodostaa keskipisteen... Velg det første punktet av de to der du skal konstruere midtpunktet & # 160; … Valitse toinen kahdesta pisteesta, joille haluat muodostaa keskipisteen... Velg det andre punktet av de to der du skal konstruere midtpunktet & # 160; … Aseta & koordinaatti... Sett & koordinat & # 160; … Määrittele uudelleen Omdefiner Aseta & parametri... Sett & parameter & # 160; … Aseta koordinaatti Sett koordinat Anna uusi koordinaatti. Oppgi ny koordinat. Aseta pisteen parametri Sett punkt- parameter Valitse uusi parametri: Velg ny parameter: Muuta rajoitetun pisteen parametria Endre parameter til punkt med føring Valitse ympyrä, johon mitta siirretään... Velg sirkelen som et mål skal transporteres på & # 160; … Valitse piste ympyrällä... Velg et punkt på sirkelen & # 160; … Valitse ympyrälle siirrettävä suora... Velg linjestykket som skal transporteres på sirkelen & # 160; … Valitse jana, jonka pituus määrää skaalauskertoimen Velg et tall (en lengde) som x- koordinat for punktet.. Valitse jana, jonka pituus määrää skaalauskertoimen Velg et tall (en lengde) som y- koordinat for punktet & # 160; … Sivujen lukumäärä Antall kanter Kehä Omkrets Lisää monikulmio Omsluttende polygonallinje Kärkipisteiden massakeskipiste Tyngdepunkt for hjørnene Kierrosluku Vindingstall Piilota monikulmio Inne i polygon Monikulmio Åpen polygonallinje Lisää monikulmio Tilknyttet polygon Siirrä monikulmio Lukket polygonallinje monikulmio polygon Valitse tämä monikulmio Velg dette polygonet Valitse monikulmio% 1 Velg polygon% 1 Poista monikulmio Fjern et polygon Lisää monikulmio Legg til et polygon Siirrä monikulmio Flytt et polygon Liitä tähän monikulmioon Fest til dette polygonet Näytä monikulmio Vis et polygon Piilota monikulmio Skjul et polygon monikulmio lukket polygonallinje Valitse tämä monikulmio Velg denne lukkede polygonallinja Valitse monikulmio% 1 Velg lukket polygonal% 1 Poista monikulmio Fjern en lukket polygonallinje Lisää monikulmio Legg til en lukket polygonallinje Siirrä monikulmio Flytt en lukket polygonallinje Liitä tähän monikulmioon Fest til denne lukkede polygonallinja Näytä monikulmio Vis en lukket polygonallinje Piilota monikulmio Skjul en lukket polygonallinje monikulmio polygonal kurve Valitse tämä monikulmio Velg denne polygonale kurven Valitse monikulmio% 1 Velg polygonal kurve% 1 Poista monikulmio Fjern en polygonal kurve Lisää monikulmio Lagg til en polygonal kurve Siirrä monikulmio Flytt en polygonal kurve Liitä tähän monikulmioon Fest til denne polygonale kurven Näytä monikulmio Vis en polygonal kurve Piilota monikulmio Skjul en polygonal kurve kolmio trekant Valitse tämä kolmio Velg denne trekanten Valitse kolmio% 1 Velg trekant% 1 Poista kolmio Fjern en trekant Lisää kolmio Legg til en trekant Siirrä kolmio Flytt en trekant Liitä tähän kolmioon Fest til denne trekanten Näytä kolmio Vis en trekant Piilota kolmio Skjul en trekant nelikulmio firkant Valitse tämä nelikulmio Velg denne firkanten Valitse nelikulmio% 1 Velg firkanten% 1 Poista nelikulmio Fjern en firkant Lisää nelikulmio Legg til en firkant Siirrä nelikulmio Flytt en firkant Liitä tähän nelikulmioon Fest til denne firkanten Näytä nelikulmio Vis en firkant Piilota nelikulmio Skjul en firkant Muodosta kolmio tällä kärkipisteellä Konstruer en trekant med dette hjørnet Valitse uuden kolmion kärkipiste... Velg et punkt som er et hjørne i den nye trekanten & # 160; … Leikkaa tämä monikulmio suoralla Skjær dette polygonet med en linje Valitse monikulmio, jonka haluat leikata suoralla... Velg polygonet som skal skjæres med en linje & # 160; … Valitse monikulmio, jonka haluat leikata suoralla... Velg linja som skal gjennomskjære polygonet & # 160; … Leikkaa tämä monikulmio suoralla Skjær denne polygonalen med en linje Valitse monikulmio, jonka haluat leikata suoralla... Velg polygonanel som skal skjæres med en linje & # 160; … Leikkaa tämä monikulmio suoralla Skjær denne linja med en polygonal Valitse monikulmio, jonka haluat leikata suoralla... Velg linja som skal skjæres med en polygonal & # 160; … Leikkaa tämä monikulmio suoralla Skjær dette polygonet med et annet polygon Valitse monikulmio, jonka haluat leikata suoralla... Velg polygonet som skal gjennomskjæres av et annet polygon & # 160; … Leikkaa tämän suoran kanssa Skjær med dette polygonet Valitse toinen leikkaava objekti... Velg det andre objektet som skal skjæres & # 160; … Muodosta tämän monikulmion kärkipisteet Konstruer hjørnene til dette polygonet Valitse monikulmio, jolle haluat luoda kärkipisteet... Velg polygonet du skal konstruere hjørnene til & # 160; … Muodosta tämän monikulmion sivut Konstruer kantene til dette polygonet Valitse monikulmio, jolle haluat muodostaa sivut... Velg polygonet du skal konstruere kantene til & # 160; … Muodosta tämän monikulmion konveksinen verho Konstruer konveks omskriving til dette polygonet Valitse monikulmio, jolle haluat muodostaa konveksinen verho... Velg polygonet du skal konstruere omskrivingen til & # 160; … Projisoi tämä piste ympyrälle Projiser dette punktet på sirkelen Valitse piste, jonka läpi tangentti kulkee... Velg punktet tangenten skal gå gjennom & # 160; … Onko tämä suora yhdensuuntainen? Er denne linja parallell? Valitse ensimmäinen kahdesta mahdollisesti yhdensuuntaisesta suorasta... Velg den ene av to muligens parallelle linjer & # 160; … Yhdensuuntainen tämän suoran kanssa? Parallell til denne linja? Valitse toinen kahdesta mahdollisesti yhdensuuntaisesta suorasta... Velg den andre av to muligens parallelle linjer & # 160; … Nämä suorat ovat yhdensuuntaiset. Disse linjene er parallelle. Nämä suorat eivät ole yhdensuuntaiset. Disse linjene er ikke parallelle. Onko tämä suora kohtisuora? Er denne linja ortogonal? Valitse ensimmäinen kahdesta mahdollisesti kohtisuorasta suorasta... Velg den ene av to muligens ortogonale linjer & # 160; … Kohtisuora tämän suoran kanssa? Ortogonal til denne linja? Valitse toinen kahdesta mahdollisesti kohtisuorasta suorasta... Velg den andre av to muligens ortogonale linjer & # 160; … Nämä suorat ovat kohtisuorassa. Disse linjene er ortogonale. Nämä suorat eivät kohtisuorassa. Disse linjene er ikke ortogonale. Selvitä onko tämä piste samalla suoralla Se om dette punktet ligger på en linje Valitse ensimmäinen kolmesta mahdollisesti samalla suoralla olevasta pisteestä... Velg det første av tre punkter muligens på en linje & # 160; … ja tämä toinen piste gjennom dette andre punktet Valitse toinen kolmesta mahdollisesti samalla suoralla olevasta pisteestä... Velg det andre av tre punkter muligens på en linje & # 160; … tämän kolmannen pisteen kanssa og dette tredje punktet Valitse viimeinen kolmesta mahdollisesti samalla suoralla olevasta pisteestä... Velg det siste av tre punkter muligens på en linje & # 160; … Nämä pisteet ovat samalla suoralla. Disse punktene ligger på en linje. Nämä pisteet eivät ole samalla suoralla. Disse punktene ligger ikke på en linje. Selvitä onko tämä piste käyrällä Se etter om dette punktet ligger på en kurve Valitse piste jonka haluat selvittää... Velg det punktet du vil prøve & # 160; … Selvitä onko piste tällä käyrällä Se etter om punktet er på denne kurven Valitse käyrä, jolla piste saattaisi olla... Velg kurven som punktet kanskje ligger på & # 160; … Tämä käyrä sisältää annetun pisteen. Denne kurven inneholder punktet. Tämä käyrä ei sisällä annettua pistettä. Denne kurven inneholder ikke punktet. Selvitä onko tämä piste monikulmiolla Se etter om dette punktet ligger i et polygon Selvitä onko piste tällä monikulmiolla Se etter om punktet er i dette polygonet Valitse monikulmio, jolla piste saattaisi olla... Velg polygonet som punktet kanskje ligger i & # 160; … Tämä monikulmio sisältää annetun pisteen. Dette polygonet inneholder punktet. Tämä monikulmio ei sisällä annettua pistettä. Dette polygonet inneholder ikke punktet. Selvitä onko tämä monikulmio konveksi Se etter om dette polygonet er konvekst Valitse monikulmio jonka konveksisuuden haluat selvittää... Velg det polygonet du vil prøve for konveksitet & # 160; … Tämä monikulmio on konveksi. Dette polygonet er konvekst. Tämä käyrä ei ole konveksi. Dette polygonet er ikke konvekst. Selvitä onko tällä pisteellä sama etäisyys Se om dette punktet har samme avstand Valitse piste, joka saattaa olla samalla etäisyydellä kahdesta muusta pisteestä... Velg punktet som kanskje har samme avstand fra to andre punkter & # 160; … tästä pisteestä fra dette punktet Valitse ensimmäinen kahdesta muusta pisteestä... Velg det første av de to andre punktene & # 160; … ja tästä toisesta pisteestä og fra dette andre punktet Valitse toinen kahdesta muusta pisteestä... Velg det andre av de to andre punktene & # 160; … Kaksi etäisyyttä ovat samat. De to avstandene et like. Kaksi etäisyyttä eivät ole samat. De to avstandene er ikke like. Selvitä onko tämä vektori yhtä suuri kuin toinen vektori Se om denne vektoren er lik en annen vektor Valitse ensimmäinen kahdesta mahdollisesti yhtä suuresta vektorista... Velg den ene av to muligens like vektorer & # 160; … Selvitä onko tämä vektori yhtä suuri kuin toinen vektori Se etter om denne vektoren er lik den andre vektoren Valitse toinen kahdesta mahdollisesti yhtä suuresta vektorista... Velg den andre av to muligens like vektorer & # 160; … Kaksi vektoria ovat samat. De to vektorene er den samme. Kaksi vektoria eivät ole samat. De to vektorene er ikke den samme. Selvitä onko tämä piste käyrällä Sjekk om objektet finnes Valitse skaalattava objekti... Velg objektet for eksistenstest & # 160; … Objektityyppi Objektet finnes. Kaksi vektoria eivät ole samat. Objektet finnes ikke. kenttä merkelapp Valitse tämä kenttä Velg denne merkelappen Valitse kenttä% 1 Velg merkelappen% 1 Poista kenttä Fjern en merkelapp Lisää kenttä Legg til en merkelapp Siirrä kenttää Flytt en merkelapp Liitä tähän kenttään Fest til denne merkelappen Näytä kenttä Vis en merkelapp Piilota kenttä Skjul en merkelapp Siirrä kenttää bolsk merkelapp Valitse tämä kenttä Velg denne bolske merkelappen Valitse kenttä% 1 Velg den bolske merkelappen% 1 Poista kenttä Fjern en bolsk merkelapp Lisää kenttä Legg til en bolsk merkelapp Siirrä kenttää Flytt en bolsk merkelapp Liitä tähän kenttään Fest til denne bolske merkelappen Näytä kenttä Vis en bolsk merkelapp Piilota kenttä Skjul en bolsk merkelapp & Kopioi teksti & Kopier tekst & Vaihda kehys Slå ramme av/ på Aseta & pituus... Oppgi skrift & # 160; … Vaihda kentän kehys Slå merkelappramme av eller på Muuta kenttää Endre font for merkelappen & Määrittele uudelleen... & Omdefiner & # 160; … Muuta kenttää Endre & verdi & # 160; … Anna uusi koordinaatti. Oppgi ny verdi: Siirrä tätä objektia Forskyv dette objektet Valitse siirrettävä objekti... Velg objektet som skal forskyves & # 160; … Siirrä tämän vektorin verran Forskyv med denne vektoren Valitse vektori jonka mukaan siirretään... Velg forskyvningsvektoren & # 160; … Peilaa tämä objekti Speil dette objektet Valitse peilattava objekti... Velg objektet som skal speiles & # 160; … Peilaa tämän pisteen mukaan Speil i dette punktet Valitse piste, jonka suhteen peilaus tehdään... Velg punktet det skal speiles i & # 160; … Peilaa tämän suoran mukaan Speil i denne linja Valitse suora, jonka suhteen peilaus tehdään Velg linja det skal speiles i & # 160; … Kierrä tätä objektia Roter dette objektet Valitse kierrettävä objekti... Velg objektet som skal roteres & # 160; … Kierrä tämän pisteen ympäri Roter om dette punktet Valitse kierron keskipiste... Velg sentrum for rotasjonen & # 160; … Kierrä tämän kulman verran Roter denne vinkelen Valitse kierron kulma... Velg vinkelen det skal roteres & # 160; … Skaalaa tätä objektia Skaler dette objektet Valitse skaalattava objekti... Velg objektet som skal skaleres & # 160; … Skaalaa tämän keskipisteen mukaan Skaler med dette senteret Valitse skaalauksen keskipiste... Velg sentrum for skaleringen & # 160; … Skaalaa tämän keskipisteen mukaan Skaler med denne lengden Valitse jana, jonka pituus määrää skaalauskertoimen Velg en lengde eller et linjestykke som har lengde lik skaleringsfaktoren & # 160; … Aseta & pituus... Skaler denne lengden & # 160; … Valitse kahdesta janasta ensimmäinen, jonka pituus määrää skaalauskertoimen... Velg det første av to linjestykker hvis forhold er lik skaleringsfaktoren & # 160; … tälle toiselle kolmiolle .. til dette andre linjestykket Valitse kahdesta janasta toinen, jonka pituus määrää skaalauskertoimen... Velg det andre av to linjestykker hvis forhold er lik skaleringsfaktoren & # 160; … Valitse skaalattava objekti Velg objektet som skal skaleres Skaalaa tälle suoralle Skaler over denne linja Valitse suora jolle skaalataan Velg linja det skal skal skaleres over Kierrä tätä objektia projektiivisesti Projektivt roter dette objektet Valitse projektiivisesti kierrettävä objekti Velg objektet som skal roteres projektivt Kierrä tätä puolisuoraa projektiivisesti Projektivt roter med denne strålen Valitse objektiin sovellettavan projektiivisen kierron puolisuora Velg strålen for den projektive rotasjonen du vil gi objektet Kierrä tätä kulmaa projektiivisesti Projektivt roter med denne vinkelen Valitse objektiin sovellettavan projektiivisen kierron kulma Velg vinkelen for den projektive rotasjonen du vil gi objektet Tämän objektin harmoninen homologia Harmonisk homologi av dette objektet Valitse muunnettava objekti... Velg objektet som skal transformeres & # 160; … Harmoninen homologia tällä keskipisteellä Harmonisk homologi med dette senteret Valitse harmonisen homologian keskipiste... Velg sentrum for den harmoniske homologien & # 160; … Harmoninen homologia tällä akselille Harmonisk homologi med denne aksen Valitse harmonisen homologian akseli... Velg aksen for den harmoniske homologien & # 160; … Tämän objektin affiini muunnos Generisk affinitet av dette objektet Kuvaa tämä kolmio Avbild denne trekanten Valitse kolmio, joka pitäisi muuntaa annetuksi kolmioksi... Velg trekanten som skal avbildes på en gitt trekant & # 160; … tälle toiselle kolmiolle på denne andre trekanten Valitse kolmio, joka on ensimmäisen kolmion affiininen kuvaus... Velg trekanten som er avbildning ved formlikhet av den første trekanten & # 160; … Ensimmäinen kolmesta alkupisteestä Det første av 3 startpunkter Valitse ensimmäinen affiinin muunnoksen kolmesta alkupisteestä... Velg det første av de tre startpunktene til den generiske affiniteten & # 160; … Toinen kolmesta alkupisteestä Det andre av 3 startpunkter Valitse toinen affiinin muunnoksen kolmesta alkupisteestä... Velg det andre av de tre startpunktene til den generiske affiniteten & # 160; … Kolmas kolmesta alkupisteestä Det tredje av 3 startpunkter Valitse kolmas affiinin muunnoksen kolmesta alkupisteestä... Velg det tredje av de tre startpunktene til den generiske affiniteten & # 160; … Ensimmäisen pisteen kuvauspiste Transformert posisjon for første punkt Valitse ensimmäinen affiinin muunnoksen kolmesta päätepisteestä... Velg det første av de tre endepunktene for den generiske affiniteten & # 160; … Toisen pisteen kuvauspiste Transformert posisjon for andre punkt Valitse toinen affiinin muunnoksen kolmesta päätepisteestä... Velg det andre av de tre endepunktene for den generiske affiniteten & # 160; … Kolmannen pisteen kuvauspiste Transformert posisjon for tredje punkt Valitse kolmas affiinin muunnoksen kolmesta päätepisteestä... Velg det tredje av de tre endepunktene for den generiske affiniteten & # 160; … Tämän objektin yleinen projektiivinen muunnos Generisk projektiv transformasjon av dette objektet Kuvaa tämä nelikulmio Avbild denne firkanten Valitse nelikulmio, joka pitäisi muuntaa annetuksi nelikulmioksi... Velg den firkanten som skal avbildes på en annen gitt firkant & # 160; … tähän toiseen nelikulmioon på denne andre firkanten Valitse nelikulmio, joka on projektiivisen transformaation kuva ensimmäiselle nelikulmiolle... Velg den firkanten som er avbildningen av den første firkanten ved projektiv transformasjon & # 160; … Ensimmäinen neljästä alkupisteestä Det første av 4 startpunkter Valitse ensimmäinen yleisen projektion neljästä alkupisteestä... Velg det første av fire startpunkter for den generiske projektiviteten & # 160; … Toinen neljästä alkupisteestä Det andre av 4 startpunkter Valitse toinen yleisen projektion neljästä alkupisteestä... Velg det andre av fire startpunkter for den generiske projektiviteten & # 160; … Kolmas neljästä alkupisteestä Det tredje av 4 startpunkter Valitse kolmas yleisen projektion neljästä alkupisteestä... Velg det tredje av fire startpunkter for den generiske projektiviteten & # 160; … Neljäs neljästä alkupisteestä Det fjerde av 4 startpunkter Valitse neljäs yleisen projektion neljästä alkupisteestä... Velg det fjerdee av fire startpunkter for den generiske projektiviteten & # 160; … Valitse ensimmäinen yleisen projektion neljästä päätepisteestä... Velg det første av de fire sluttpunktene for den generiske projektiviteten & # 160; … Valitse toinen yleisen projektion neljästä päätepisteestä... Velg det andre av de fire sluttpunktene for den generiske projektiviteten & # 160; … Valitse kolmas yleisen projektion neljästä päätepisteestä... Velg det tredje av de fire sluttpunktene for den generiske projektiviteten & # 160; … Neljännen pisteen muunnettu paikka Transformert posisjon for det fjerde punktet Valitse neljäs yleisen projektion neljästä päätepisteestä... Velg det fjerde av de fire sluttpunktene for den generiske projektiviteten & # 160; … Luo varjo tälle objektille Kast skyggen av dette objektet Valitse objekti, jonka varjon haluat muodostaa... Velg objektet du vil konstruere skyggen av & # 160; … Luo tämän valonlähteen muodostama varjo Kast skygge fra denne lyskilden Valitse valonlähde, josta varjon tulisi muodostua... Velg lyskilde som skal kaste skyggen & # 160; … Luo varjo tämän suoran esittämälle horisontille Kast skygge på planet definert ved denne linja Valitse varjolle horisontti... Velg horisont for skyggen & # 160; … Muunna tämä objekti Transformer dette objektet Muunna käyttäen tätä muunnosta Bruk denne transformasjonen Sovella yhdenmuotoisuuskuvausta tähän objektiin Legg til en formlikhet til dette objektet Sovella yhdenmuotoisuuskuvausta käyttäen tätä keskipistettä Legg til formlikhet med dette senteret Valitse yhdenmuotoisuuskuvauksen keskipiste... Velg sentrum for formlikheten & # 160; … Sovella yhdenmuotoisuuskuvausta tästä pisteestä toiseen pisteeseen Legg til en formlikhet som avbilder dette punktet på et annet Valitse piste, jonka yhdenmuotoisuuskuvaus kuvaa toiseen pisteeseen... Velg punktet som formlikheten skal avbilde på et annet punkt & # 160; … Sovella yhdenmuotoisuuskuvausta tähän pisteeseen Legg til en formlikhet som avbilder et punkt på dette punktet Valitse piste, johon yhdenmuotoisuuskuvaus kuvaa ensimmäisen pisteen... Velg punktet som formlikheten skal avbilde det første punktet på & # 160; … Muodosta vektori tästä pisteestä Konstruer en vektor fra dette punktet Valitse uuden vektorin alkupiste... Velg startpunktet for den nye vektoren & # 160; … Muodosta vektori tähän pisteeseen Konstruer en vektor til dette punktet Valitse uuden vektorin loppupiste... Velg endepunktet for den nye vektoren & # 160; … Muodosta tämän ja toisen vektorin summa. Kontstruer summen av denne vektoren og en annen vektor. Valitse ensimmäinen kahdesta vektorista, joiden summan haluat muodostaa... Velg den første av de to vektorene som inngår i summen & # 160; … Muodosta tämän ja annetun toisen vektorin summa. Konstruer vektorsummen av denne vektoren og den andre. Valitse toinen kahdesta vektorista, joiden summan haluat muodostaa... Velg den andre av de to vektorene som inngår i summen & # 160; … Muodosta vektorien summa alkaen tästä pisteestä. Konstruer vektorsummen med start i dette punktet. Valitse piste, johon summavektori muodostetaan... Velg startpunktet der vektorsummen skal konstrueres & # 160; … Uusi komentosarja Nytt skript Valitse (mahdolliset) argumenttiobjektit Kig- ikkunassa ja paina "Seuraava". Velg argumentobjektet (om det er noe) i Kig- vinduet og trykk « Neste ». Kirjoita komentosarjan lähdekoodi Oppgi kode Anna nyt koodi: Skriv inn koden nå: Anna nyt Python- koodi: Note to translators: this should be a default name for an argument in a Python function. The default is "arg% 1" which would become arg1, arg2, etc. Give something which seems appropriate for your language. Skriv inn Python- koden nå: Note to translators: this should be a default name for an argument in a Python function. The default is "arg% 1" which would become arg1, arg2, etc. Give something which seems appropriate for your language. arg% 1 arg% 1 Python- tulkki sieppasi ohjelman suorituksen aikana ilmenneen poikkeuksen. Ole hyvä ja korjaa ohjelma ja napsauta "Valmis" - painiketta uudelleen. Python- tolkeren fanget opp en feil under kjøring av skriptet. Rett skriptet og trykk Ferdig igjen. Python- tulkki tulosti seuraavan virhetulosteen:% 1 Python- tolkeren ga følgende feilmelding:% 1 Ohjelmassasi vaikuttaa olevan virhe. Python- tulkki ei ilmoittanut virheitä, mutta ohjelmasi ei luo kelvollisia objekteja. Korjaa ohjelmaa ja napsauta Valmis- painiketta uudelleen. 'Edit' is a verb Det ser ut til å være en feil i skriptet ditt. Python meldte ikke om noen feil, men skriptet lager ikke et gyldig objekt. Rett skriptet og trykk Ferdig igjen. 'Edit' is a verb Muokkaa Python- skriptiä Rediger Python- skript Python- tulkki kohtasi virheen suorittaessaan skriptiäsi. Ole hyvä ja korjaa skripti. Python- tolkeren fanget opp en feil under kjøring av skriptet. Rett opp skriptet. Skriptissäsi vaikuttaa olevan virhe. Python- tulkki ei ilmoittanut virheitä, mutta ohjelmasi ei luo kelvollisia objekteja. Ole hyvä ja korjaa skriptisi. Det ser ut til å være en feil i skriptet ditt. Python meldte ikke om noen feil, men skriptet lager ikke et gyldig objekt. Rett opp skriptet. Tarvittavaa Kig- ohjelmakirjastoa ei löytynyt. Tarkista asennuksesi. Fant ikke et nødvendig Kig- bibliotek, sjekk installasjonen. Tallenna muutokset kaavioon% 1? Lagre endringer i dokument% 1? Tallennetaanko muutokset? Lagre endringer? *. kig *. kigz *. kgeo *. seg_BAR_Kaikki tuetut muodot (*. kig *. kigz *. kgeo *. seg) *. kig_BAR_Kig- kaaviot (*. kig) *. kigz_BAR_Pakatut Kig- kaaviot (*. kigz) *. kgeo_BAR_KGeo- kaaviot (*. kgeo) *. seg_BAR_KSeg- kaaviot (*. seg) *. fgeo_BAR_Dr. Geo - kaaviot (*. fgeo) *. fig *. FIG_BAR_Cabri- kaaviot (*. fig *. FIG) *. kig *. kigz *. kgeo *. seg_BAR_Alle støttede filer (*. kig *. kigz *. kgeo *. seg) *. kig_BAR_Kig- dokumenter (*. kig) *. kigz_BAR_Komprimerte Kig- dokumenter (* kigz) *. kgeo_BAR_KGeo- dokumenter (*. kgeo) *. seg_BAR_KSeg- dokumenter (*. seg) *. fgeo_BAR_Dr. Geo- dokumenter (*. fgeo) *. fig * FIG_BAR_Cabri- dokumenter (* fig *. FIG) KigPart KigPart & Aseta koordinaattijärjestelmä & Still inn koordinatsystem Kig- asetukset Kig- valg Näytä ruudukko Vis rutelinjer Näytä akselit Vis akser Käännä valinta Snu om utvalget & Poista objektit & Slett objekter Poista valitut objektit Slett de valgte objektene Peruuta muodostaminen Avbryt konstruksjonen Peruuta objektin muodostaminen Avbryt oppbyggingen av det objektet som er under arbeid Peruuta muodostaminen Gjenta konstruksjonen Näytä kaikki piilotetut objektit Vis alle skjulte objekter & Uusi makro & Ny makro & # 160; … Määrittele uusi makro Definer en ny makro & Makrojen hallinta... & Typehåndtering & # 160; … Makrojen hallinta. Håndtering av makro- typer. Peruuta muodostaminen Vis historien til den gjeldende konstruksjonen. Lähennä kaaviota Forstørr dokumentet Loitonna kaaviota Forminsk dokumentet Keskitä näyttö kaavioon uudelleen Sentrer skjermen på dokumentet Näytä kaavio koko kuvaruudulla. Vis dette dokumentet i full skjerm. & Valitse näytettävä alue & Velg vist område Valitse alue, jonka haluat näytettävän ikkunassa. Velg det område du vil ha vist i vinduet. & Määritä näytettävä alue Velg forstørret område Näytä & ruudukko Vis & rutelinjer Näytä tai piilota ruudukko. Vis eller skjul rutenettet. Näytä tai piilota akselit. Vis eller skjul aksene. Käytä infrapunalaseja Ta på infrarøde briller Salli/ estä piilotettujen olioiden näkyminen. Slå på/ av visning av skjulte objekter. Peruuta muodostaminen Gjenta konstruksjon (% 1) Tiedostoa "% 1", jota yritit avata, ei ole olemassa. Tarkista, että antamasi polku oli oikea. Fila «% 1 » som du forsøkte å åpne, finnes ikke. Se etter at du oppga riktig sti. Tiedostoa ei löydy Fant ikke fil Yritit avata "% 1" - tyyppisen asiakirjan. Kig ei valitettavasti tue tätä asiakirjamuotoa. Jos kyseinen asiakirjamuoto on mielestäsi sellainen, että se kannattaisi toteuttaa, voit aina tiedustella asiaa kohteliaasti ohjelman tekijältä osoitteesta mailto: mailto: toscano. pino@ tiscali. it tai tekemällä tuen itse ja lähettämällä sen minulle. Du forsøkte å åpne et dokument av typen «% 1 ». Dessverre støtter ikke Kig dette formatet. Hvis du tror det er verdt det å legge til støtte for dette formatet, kan du jo spørre meg pent på mailto: toscano. pino@ tiscali. it, eller gjøre det selv og sende meg programrettelsen. Asiakirjamuotoa ei tueta Ikke støttet format Kig ei tue tallennusta mihinkään muuhun kuin omaan tiedostomuotoonsa. Tallennetaanko Kigin tiedostomuodossa? Kig støtter ikke lagring til andre formater enn sitt eget. Lagre til Kig- format i stedet? Talleta Kigin muodossa Lagre Kig- format *. kig_BAR_Kig- kaaviot (*. kig) *. kigz_BAR_Pakatut Kig- kaaviot (*. kigz) *. kig_BAR_Kig- dokumenter (*. kig) *. kigz_BAR_Komprimerte Kig- dokumenter (*. kigz) Tulosta kaavio Skriv ut geometri Lähennä Vis større Loitonna Vis mindre Keskitä näyttö uudelleen Sentrer visningen Valitse näytettävä suorakaide. Velg rektangelet som skal vises. Muuta kuvaruudun näytettävää osaa Endre vist del av skjermen Valitse näytettävä alue Velg vist område Valitse suurennusalue antamalla vasemman yläkulman ja oikean alakulman koordinaatit. Velg område ved å oppgi koordinatene til øvre venstre hjørne og nedre høyre hjørne. Kig Kig Älä näytä graafista käyttöliittymää. Muunna annettu tiedosto Kigin omaan tiedostomuotoon. Tulostus tehdään oletustulosteeseen, paitsi jos -- outfile on annettu. Ikke vis en grafisk brukerflate. Konverter en oppgitte fila til Kigs eger format. Utdata skrives til sthandard ut hvis ikke -- outfile er oppgitt. Tiedosto, johon luotu Kig- muotoinen tiedosto kirjoitetaan. '-' tarkoittaa tulostusta oletustulosteeseen, joka on myös oletuksena. Fil der Kig- data skal skrives. « - » betyr standard utdata. Det er også standardvalget. Avattava kaavio Dokument som skal åpnes Anna koordinaatit seuraavassa muodossa: "x; y", jossa x on x- koordinaatti ja y on y- koordinaatti. Oppgi koordinater på denne formen: « x; y », der x er x- koordinaten og y er y- koordinaten. Anna koordinaatit seuraavassa muodossa: "r; θ°", jossa r ja θ ovat polaarikoordinaatit. Oppgi koordinater på denne formen: « r; θ° », der r og θ er polarkoordinatene. & Euklidiset & Kartesisk & Polaariset & Polar Aseta euklidinen koordinaattijärjestelmä Angi kartesisk koordinatsystem Aseta polaarinen koordinaattijärjestelmä Angi polart koordinatsystem Makrot Type Makrojen hallinta Behandle typer *. kigt_BAR_Kig- makrotiedostot * _BAR_Kaikki tiedostot *. kigt_BAR_Kig typefiler * _BAR_Alle filer Vie makroja Eksporter typer Tuo makroja Importer typer Olet valinnut useampia kuin yhden makron. Voit muokata vain yhtä makroa kerrallaan. Ole hyvä ja valitse vain makro, jota haluat muokata, ja yritä uudelleen. Det er valgt mer enn én type. Bare én type kan redigeres av gangen. Velg bare den typen du vil redigere og forsøk igjen. Useampi kuin yksi makro valittu Mer enn én type er valgt Radikaalivalitsin Radikalvelger & Hae automaattisesti leikepöytävalintoja & Søk automatisk i utklippstavla Etsi & tuloksista Søk & i resultatene tulokset Fokus på resultatvisning Vientiluettelo Eksportliste Alustetaan sanakirjoja Starter ordlistene Tervetuloa Kiteniin Velkommen til Kiten Etsii... Søker & # 160; … Ei löydettyjä Fant ingen resultater Sanakirjat Ordlister Etsintä Søk Oppiminen Lær Kirjasin@ title: group the settings for the dictionary display Skrift@ title: group the settings for the dictionary display Näyttö Visning Tulosten järjestäminen Resultatsortering Kiten Kiten Japanin hakuteostyökalu Referanse - og studieverktøy for japansk (c) 2001- 2004, Jason Katz- Brown © 2001– 2004 Jason Katz- Brown Jason Katz- Brown Jason Katz- Brown Jim Breen Jim Breen Neil Stevens Neil Stevens Koodin yksinkertaistaminen, käyttöliittymäehdotuksia. Kodeforenkling og forslag til brukergrensesnitt. David Vignoni David Vignoni svg- kuvake SVG- ikon Paul Temple Paul Temple Siirto KConfig XT: lle, virheiden korjauksia Port til KConfig XT og feilfiksing Joseph Kerian Joseph Kerian KDE4- uudelleenkirjoitus Omskrivning for KDE 4 Suodata & harvinaiset & Ikke vis sjeldne Etsi & kaikkialta Pass hvor som helst Hakurivi Søkelinje Nimissä: I navn: Radikaalina: Som tegnstamme: Sanakirjat Fra ordbok: Englanti Engelsk@ option: radio selects japanese translation KanaThis must be a single word KanaThis must be a single word substantiivithis must be a single word substantivThis must be a single word verbiThis must be a single word verbThis must be a single word adjektiiviThis must be a single word adjektivThis must be a single word adverbi adverbThis must be a single word partikkeliThis is a technical japanese linguist' s term... and probably should not be translated, this must be a single word partikkelThis is a technical japanese linguist' s term... and probably should not be translated( except possibly in far- eastern languages), this must be a single word ichidanThis is a technical japanese linguist' s term... and probably should not be translated, this must be a single word ichidanThis is a technical japanese linguist' s term... and probably should not be translated, this must be a single word godan godan KDE- sovellus Et KDE- program (C) 2005 Joseph Kerian © 2005 Joseph Kerian Ei valittu radikaaleja Ingen tegnstammer er valgt Valitut radikaalit: Valgte tegnstammer: Minimi Min Maksimi@ item: inlist all matches should be found Maks@ item: inlist all matches should be found (KAIKKI (ALLE AsetuksetNAME OF TRANSLATORS InnstillingerNAME OF TRANSLATORS Ilpo Kantonen, Niklas Laxström, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Axel Bojer, Knut Yrvin, Jørgen GrønlundEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, mikko. piippo@ helsinki. fi axelb@ skolelinux. no, knuty@ skolelinux. no, jorgenhg@ broadpark. no järjestetään sortering Järjestä & hakutulokset sanakirjajärjestykseen Sorter & søkeresultatene etter ordlister Käytettävät & sanakirjat: & Tilgjengelige ordlister: Näytä & ensin: & Vis først: Järjestys & kentän mukaan: Sorter feltene & etter: Sanakirjan valitsin Ordlistevalg & Käytä esiasennettua edictiä Bruk & forhåndsinokstallert ordb Pääkirjasin Hovedskrift 漢字 かな romaji 漢字 かな romanisering Luettelo sanakirjatyypeistä, käytetään sisäisesti, älä koske Liste over ordbokstyper. Brukes internt, ikke endre det Edict- sanakirjatiedostot Edict- ordboksfiler Käytä esiasennettua edictiä Bruk forhåndsinstallert edict Kanjidic- sanakirjatiedostot ordboksfiler for Kanjidic Käytä esiasennettua kanjidicia Bruk forhåndsinstallert kanjidic Edict- sanakirjatiedostot ordlistefiler Haut huomioivat merkkikoon Skill mellom store og små bokstaver i søk Alustetaan sanakirjoja Slå på sortering etter ordbok & Hae automaattisesti leikepöytävalintoja Skal det søkes automatisk etter oppføringer iutklippstavla? & Hakutyökalurivi Hovedverktøylinje & Hakutyökalurivi Ekstra verktøylinje & Hakutyökalurivi Søkeverktøylinje Tulokset Resultat Vedot Strøk: - – Poista Tøm Suljetaanko tämä ohjelma haun ajaksi? Skal programmet lukkes ved søk? Painikkeen kirjasin: Skrifttype for knapp: Käytä tätä asettaaksesi painikkeen kirjasimen Bruk dette for å endre knappeskrifta 漢字 かな 漢字 かな Tiedostoa sounds. xml ei löytynyt kansiosta $KDEDIR/ share/ apps/ klettres / Asenna tämä tiedosto ja käynnistä KLettres uudelleen. Fila sounds. xml ble ikke funnet i $KDEDIR/ share/ apps/ klettres/ n Installer fila og start KLettres igjen. KLettres - virhe KLettres ‒ feil Uusi ääni Ny lyd Soita uusi ääni Spill en ny lyd Voit soittaa uuden äänen napsauttamalla tätä painiketta tai Tiedosto- valikosta Uusi ääni. Du kan spille en ny lyd ved å trykke på denne knappen, eller ved å velge Ny lyd på Filmenyen. Hae uuden kielen kirjaimisto... Hent alfabet i nytt språk & # 160; … Toista ääni Spill lyd på nytt Soita sama ääni uudelleen Spill den samme lyden igjen Voit soittaa saman äänen uudelleen napsauttamalla tätä painiketta tai Tiedosto- valikosta Toista ääni. Du kan spille den samme lyden igjen ved å trykke på denne knappen, eller velge Spill lyd på nytt i Filmenyen. Näytä & valikkopalkki Vis & menylinje Piilota & valikkopalkki Gjem & menylinja Voit näyttää tai piilottaa valikkopalkin napsauttamalla tätä painiketta. @ label: listbox which difficulty level to use Du kan vise eller skjule menylinja som du vil ved å trykke denne knappen. @ label: listbox which difficulty level to use & Taso Nivå Valitse taso Velg nivå Voit valita tason: taso 1 näyttää kirjaimen ja kuulet sen. Taso 2 ei näytä kirjainta, kuulet pelkän äänen. Taso 3 näyttää tavun ja kuulet sen. Taso 4 ei näytä tavua, kuulet pelkän äänen. @ label: listbox Velg nivå: nivå 1 viser en bokstav og du hører den, nivå 2 viser ikke bokstaven, du bare hører den, nivå 3 viser en stavelse og du hører den, nivå 4 viser ikke stavelsen, du bare hører den. @ label: listbox Kieli@ item: inlistbox choose level 1 & Språk@ item: inlistbox choose level Teemat Drakter Valitse teema Velg drakt Tässä voit vaihtaa KLettresin teemaa. Teema koostuu taustakuvasta ja näytetyn kirjaimen kirjasimen väristä. Her kan du velge drakt for KLettres. En drakt består av bakgrunnsbilde og skriftfarge for bokstaven som vises. Lasten tila Barn- bruk Jos käytät aikuisten tilaa, tämän painikkeen napsauttaminen vaihtaa lasten tilaan. Lasten tilassa ei ole työkalupalkkia ja tilarivillä kirjasin on suurempi. Har du stilt inn på Voksenbruk, så får du stilt inn på Barnebruk ved å trykke på denne knappen. For Barnebruk er det ingen menylinje og skrifta i statuslinja er større. Aikuisten tila Voksenbruk Aikuisten tila on normaali tila, jossa näet valikkopalkin. Voksenbruk er den normale måten der du kan se menylinja. Kirjasinasetukset Skriftinnstillinger Ajastin@ info: status the current level chosen Klokke@ info: status the current level chosen (Taso% 1) (Nivå% 1) Näytä valikkopalkki Vis menylinja Piilota valikkopalkki Gjem menylinja Aikuisten tila on nyt käytössä Voksenbruk er nå stilt inn Vaihda lasten tilaan Bytt til barnebruk Lasten tila on nyt käytössä Barnebruk er nå stilt inn Vaihda aikuisten tilaan Bytt til voksenbruk Tiedostoa $KDEDIR/ share/ apps /% 1. txt ei löytynyt. Tarkista asennuksesi. Fant ikke fila $KDEDIR/ share/ apps/ klettres /% 1. txt. Undersøk installasjonen din. Kirjoita kirjain tai tavu, jonka juuri kuulit@ item: inlistbox Skriv bokstaven eller stavelsen du nettopp hørte@ item: inlistbox Lapset@ item: inlistbox desert theme for the interface Barn@ item: inlistbox desert theme for the interface Autiomaa@ item: inlistbox Ørken@ item: inlistbox Savanni Savannah Hindi latinalaisin aakkosin Romanisert Hindi Luganda Luganda@ item: inlistbox no language for that locale KLettres auttaa hyvin nuoria lapsia tai aikuisia oppimaan uuden kielen yhdistämällä tämän kielen ääniä ja kirjaimia. Saatavilla on 18 kieltä: alasaksi, amerikanenglanti, arabia, brasilian portugali, englanti, espanja, heprea, hindi, hollanti, italia, kannada, luganda, ranska, saksa, slovakki, tanska, telugu ja tsekki. KLettres kan hjelpe barn og voksne med å lære nye språk ved å assosiere lyder og bokstaver på dette språket. 18 språk er støttet: Arabisk, Brasiliansk portugisisk, britisk, dansk, engelsk, fransk, hebraisk, italiensk, kannada, luganda, nederlandsk, nedersaksisk, romanisert hindi, slovakisk, spansk, tsjekkisk, telugu og tysk. KLettres KLettres (C) 2001- 2008 Anne- Marie Mahfouf © 2001– 2008 Anne- Marie Mahfouf Marc Cheng Marc Cheng Lasten ja aikuisten oxygen- kuvakkeet Oxygen- ikoner for barn og voksne Ludovic Grossard Ludovic Grossard Ranskan äänet Franske lyder Geert Stams Geert Stams Hollannin äänet Nederlandske lyder Erik Kjaer Pedersen Erik Kjaer Pedersen Tanskan äänet Danske lyder Eva Mikulčíková Eva Mikulčíková Tsekin äänet Tsjekkiske lyder Silvia Motyčková & Jozef Říha Silvia Motyčková & Jozef Říha Slovakin äänet Slovakiske lyder Robert Wadley Robert Wadley Amerikanenglannin äänet Engelske lyder Pietro Pasotti Pietro Pasotti Italian äänet Italienske lyder Ana Belén Caballero ja Juan Pedro Paredes Ana Belén Caballero og Juan Pedro Paredes Espanjankieliset äänet Spanske lyder Vikas Kharat Vikas Kharat Hindin äänet Romanisert Hindi- lyder John Magoye and Cormac Lynch John Magoye og Cormac Lynch Lugandan äänet Luganda- lyder Helmut Kriege Helmut Kriege Saksan äänet Tyske lyder Assaf Gorgon ja Diego Iastrubni Assaf Gorgon og Diego Iastrubni Ranskan kieliset äänet Hebraiske lyder Lisa Kriege Lisa Kriege Englanninkieliset äänet Britisk engelske lyder Vikram Vincent Vikram Vincent Kannada äänet Kannada- lyder SVG- taustakuvat SVG- bakgrunnsbilder Tuen ja koodauksen ohjaus Støtte og kodehjelp Erityismerkkien kuvakkeiden luontikoodi Kode for ikon for spesialtegn Ohjelmointi KConfig XT: lle, koodauksen apu Port til KConfig XT, hjelp med koding Koodin siivous, teema- luokka Koderensing. Tema Michael Goettsche Michael Goettsche Ajastimen asetukset Skjermelementer for klokkeinnstilling Teema Drakt Näytetäänkö valikkopalkki vai ei Om menylinja skal skjules eller vises Tila Bruk Vaikeustaso. Vanskelighetsgrad. Lasten ajastin Barneklokke Aikuisten ajastin Voksenklokke Työkalupalkki Hoved Aseta kahden kirjaimen välinen aika. Still inn tiden mellom to bokstaver. Aseta aika (sekunnin kymmenyksiä) Still inn tidtaker (i tiendels sekund) Voit määrittää kahden kirjaimen välisen ajan lasten tilalle. Oletuksena käytetään 4/ 10- sekuntia, mutta pienet lapset voivat tarvita pidemmän ajan. Du kan bestemme tiden mellom to bokstaver i barnemodus. Standardveriden er fire tiendels sekund men yngre barn kan trenge mer tid Lasten tila Barnemodus Voit määrittää kahden kirjaimen välisen ajan aikuisten tilalle. Oletuksena käytetään 2/ 10- sekuntia. Du kan bestemme tiden mellom to bokstaver i voksenmodus. Standardverdien er to tiendels sekund. Aikuisten tila NAME OF TRANSLATORS Voksenmodus NAME OF TRANSLATORS Mikko Ikola, Ilpo Kantonen, Mikko Piippo, Markku BorénEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Gunnhild Lurås, Sven Harald Klein Bakke, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS ikola@ iki. fi, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi, mobemu@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, gluras@ c2i. net, sirius@ nonline. org, slx@ nilsk. net Virhe ladattaessa äänien nimiä. Feil ved innlasting av lydnavn. sekunnin kymmenesosaa@ item: inlistbox choose level 2 tidels sekunder Tiedostossa oli tuntematon versionumero Fila hadde et ukjent versjonsnummer Tiedostoa ei ole olemassa. Fila finnes ikke. Tiedostoa% 1 avattaessa tapahtui virhe. En feil oppsto ved åpning av denne fila (% 1) Tiedostoa% 1 ei voitu avata % 1 kunne ikke åpnes Tiedostoa% 1 ei voitu ladata (% 2, rivi% 3, sarake% 4) % 1 kunne ikke lastes inn (% 2 ved linje% 3, kolonne% 4) automaattinen automatisk Funktiota% 1 ei voitu ladata Klarte ikke laste inn funksjonen% 1 Liukusäädin% 1 Glidebryter% 1 Siirrä liukusäädintä muuttaaksesi liukusäätimeen yhdistettyä funktion parametria. Flytt glidebryteren for å endre parameter til funksjonsplottet knyttet til denne glidebryteren. Likusäätimet Glidebrytere KmPlot- asetukset Innstillinger for KmPlot Piirrä otsikkolaatikko Skriv ut overskrift- tabell Läpinäkyvä tausta Gjennomsiktig bakgrunn Pikseleitä (1/ 72 tuumaa) Piksler (1/ 72- dels in) Tuumaa Tommer (in) Senttimetriä (cm) Centimeter (cm) Millimetriä (mm) Millimeter (mm) Leveys on virheellinen Ugyldig bredde Korkeus on virheellinen Ugyldig høyde Funktio% 1 riippuu seuraavista fuktioista:% 2. Myös nämä on poistettava. Funksjonen% 1 har følgende funksjoner sm avhenger av den:% 2. Disse må også fjernes. Puuttuva sulkumerkki Manglende parentes Pinon ylivuoto Stakkoverløp Funktion nimi ei ole vapaa Funksjonsnavnet er ikke ledig rekursiivista funktiota ei sallita rekursiv funksjon ikke tillatt Tyhjä funktio Tom funksjon Funktiota ei löytynyt Klarte ikke finne funksjonen Differentiaaliyhtälön on oltava vähintään ensimmäisen asteen yhtälö. Differensiallikningen må være av første orden eller høyere Liian monia plus- miinus- merkkejä. For mange pluss- minus symboler Virheellinen plus- miinus - merkki (ilmaisun on oltava vakio) Ugyldig pluss- minus symbol (uttrykket må være konstant) Funktiolla on liian monia argumentteja Funksjonen har for mange argumenter Funktiolla on virheellinen määrä argumentteja Funksjonen har ikke riktig antall argumenter Liukusäädin no.% 1 Glidebryter nr.% 1 Yhtälön muokkain Likningsredigering KmPlot on matemaattinen funktiopiirturi KDE- työpöydälle. Matematisk funksjonsplotter for KDE KmPlot KmPlot (c) 2000- 2002, Klaus- Dieter Möller © 2000– 2002 Klaus- Dieter Möller Klaus- Dieter Möller Klaus- Dieter Möller Matthias Meßmer Matthias Meßmer GUI GUI Fredrik Edemar Fredrik Edemar Useita parannuksia Forskjellige forbedringer David Saxton David Saxton Qt4- siirros, käyttöliittymän parannuksia, ominaisuuksia Porting til Qt 4, forbedringer i brukerflaten, funksjoner komentoriviparametrit, MIME- tyyppi Kommandolinje- innstillinger, MIME- type Etsi välillä: Søk mellom: Etsi pienin piste Finn minimumspunkt Etsi huippupiste Finn maksimumspunkt Laske alue välillä: Beregn arealet mellom: Alue kuvaajan alla Areal under grafen Minimi kohdassa x =% 1,% 2( x) =% 3 Minimum er ved x =% 1,% 2( x) =% 3 Maksimi kohdassa x =% 1,% 2( x) =% 3 Maksimum er ved x =% 1,% 2( x) =% 3 Alue on% 1 Areal er% 1 Parametrimuokkain Parameter- redigering *. txt_BAR_Yksinkertainen tekstitiedosto *. txt_BAR_Ren tekstfil Tiedostoa avattaessa tapahtui virhe. En feil oppsto ved åpning av denne fila Rivi% 1 ei ole kelvollinen parametrin arvo ja siksi sitä ei ole otettu mukaan. Haluatko jatkaa? Linje% 1 er ikke en gyldig parameterverdi og vil derfor ikke tas med. Vil du fortsette? Haluatko tiedon muista riveistä, joita ei voida lukea? Vil du bli informert om andre linjer som ikke kan leses? Tiedota Bli informert Älä tiedota Ignorer informasjon Tiedosto "% 1" on jo oleamassa. Haluatko varmasti jatkaa ja korvata tämän tiedoston? En fil som heter «% 1 » finnes fra før. Er du sikker på at du vil fortsette, og skrive over denne fila? Korvaa & Overskriv Tiedoston tallettamisessa tapahtui virhe En feil oppsto ved lagring av denne fila Yhtenäinen Heltrukken Katkoviiva Strek Pisteet Prikk Viiva- piste Strek prikk Viiva- piste- piste Strek prikk prikk Muut... Avansert & # 160; … Ulkonäkö Plott- utseende Laskin Kalkulator Ei voitu löytää KmPlotin osaa. Klarte ikke finne KmPlots Part. *. fkt_BAR_KmPlot- tiedostot (*. fkt) *. * _BAR_Kaikki tiedostot *. fkt_BAR_KmPlot- filer (*. fkt) * _BAR_Alle filer Funktiot Funksjoner Vakioiden muokkain Konstant- redigering Arvon on oltava numero (esim.. "pi^2") Verdien må være et tall (f. eks. « pi^2 ») (virheellinen) (ugyldig) Vakio: Konstant: Anna lauseke, jonka arvo on numero Oppgi et uttrykk som kan regnes ut til et tall Lisää uusi vakio Legg til en ny konstant Napsauta tätä painiketta lisätäksesi uuden vakion. Trykk denne knappen for å legge til en ny konstant. Vakio Konstant Asiakirja Dokument Yleinen Global poista valittu vakio Slett den valgte konstanten Napsauta tästä poistaaksesi valittu vakio. Se voidaan poistaa, jos se ei ole tällä hetkellä käytössä kuvaajassa. Trykk her for å slette den valgte konstanten. Den kan bare fjernes hvis den ikke er i bruk i et plott. X- akselin alue X- akseområde Max: Maks: Kuvaajan arvovälin omat rajat Selvvalgt grense for plotteområdet Anna kelvollinen lauseke, esimerkiksi 2 tai e/ 2. Oppgi et gyldig uttrykk, f. eks. 2* pi eller e/ 2. Min: Min: Y- akselin väli Y- akseområde Ruudukon väli X- akselilla Merkeavstand langs X- aksen Automaattinen ruudukon väli on zoomauksesta riippumaton; merkkien määrä on vakio Automatisk merkeavstand er uavhengig av forstørrelse, det blir laget et fast antall merker. Oma: Selvvalgt: Ruudukon väli Y- akselilla Merkeavstand langs Y- aksen Lauseke: Uttrykk: Muokkaa vakioita... Rediger konstanter & # 160; … Lisää vakio... Sett inn en konstant & # 160; … Lisää funktio... Sett inn funksjon & # 160; … ² ² ± ± ⁶ ⁶ √ √ ³ ³ ≥ ≥ ≤ ≤ ⁵ ⁵ ⁴ ⁴ π π ω ω β β α α λ λ μ μ φ φ θ θ ¼ ¼ ¾ ¾ ½ ½ poista valittu funktio slett den valgte funksjonen Napsauta tästä poistaaksesi valitun funktion luettelosta. Klikk her for å slette den valgte funksjonen fra lista. Luo Ny Funktio Funksjon Oma kuvausalue Selvvalgt plotteområde Aseta oma kuvausalue Tilpass maksimum- plottområdet Napsauta tätä painiketta ja anna kuvaajan kuvausalueen rajat alle. Kryss av i denne boksen og skriv inn grensene for plottområdet under. Aseta kuvausalueen minimi Tilpass minimum- plottområdet kuvaajan alaraja Laveste grense for plottområde Anna kuvaajan välin alaraja. Myös lausekkeet kuten 2* pi ovat sallittuja. Skriv inn den laveste grensen for plottområdet. Utrykk som 2* pi er også tillatt. kuvaajan yläraja øverste grense for plottområdet Anna kuvaajan yläraja. Lausekkeet kuten 2* pi ovat sallittuja. Skriv inn den øverste grensen for plottområdet. Utrykk som 2* pi er også tillatt. Parametrit Parametre Derivaatat Deriverte Näytä ensimmäinen derivaatta Vis første- deriverte Jos tämä on valittuna, kuvataan myös ensimmäinen derivaatta. Hvis dette er krysset av, så blir funksjonens førstederiverte også tegnet. Näytä & 1. derivaatta Vis & første deriverte 1. derivaatta Første deriverte Näytä toinen derivaatta Vis annen- deriverte Näytä & 2. derivaatta Vis & annen- deriverte 2. derivaatta Annen- deriverte Integraali Integral piilota kuvaaja gjem plottet Valitse tämä, jos haluat piilottaa funktion kuvaajan. Kryss av i denne boksen hvis du vil gjemme plottet til funksjonen. Näytä integraali Vis integral Piste ratkaisukuvaajalla Et punkt på løsningskurven Alkupiste Startpunkt & x: & x: & y: & y: Anna x- pisteen alkuarvo, esimerkiksi 2 tai pi Oppgi startpunkt for x, f. eks. 2 eller pi Anna x- arvon alkuarvo tai lauseke integraalille, esimerkiksi 2 tai pi/ 2 Oppgi startverdi eller uttrykk for integralets x- intervall, f. eks. 2 eller pi/ 2 anna pisteen y alkuarvo, esim. 2 tai pi oppgi start for y- intervallet, f. eks. 2 eller pi Anna y- pisteen alkuarvo tai lauseke integraalille, esimerkiksi 2 tai pi/ 2 Oppgi startverdi eller uttrykk for integralets y- intervall, f. eks. 2 eller pi/ 2 Suurin askelväli, jota käytetään ratkaisun laskemiseksi Største skrittlengde brukt for å beregne løsningen numerisk Tarkkuus Presisjon Askel: Skritt: Määritelmä Definisjon x: x: Anna lauseke Oppgi et uttrykk Anna funktion lausekkeet. Dummy- muuttuja on t. Esimerkki: cos( t) Oppgi et uttrykk for funksjonen. Argumentvariablen er t. Eksempel: cos( t) y: y: Anna funktion lauseke. Parametri on t. Esimerkki: sin( t) Oppgi et uttrykk for funksjonen. Argumentvariablen er t. Eksempel: sin( t) Piirtoalue Plottområde Kuvaajan alaraja Laveste grense for plottområde Kuvaajan yläraja Øverste grense for plottområdet Anna lauseke Oppgi en likning Anna funktion lauseke. Etuliite "r" lisätään automaattisesti. Esimerkki: loop( angle) =ln( angle) Oppgi et uttrykk for funksjonen. Prefikset « r » blir lagt til automatisk. Eksempel: loop( vinkel) =ln( vinkel) Kuvaajan alue Plottområde Funktion nimi Navn på funksjonen Anna funktion nimi. Funktion nimen tulee olla ainutlaatuinen. Jos jätät tämän rivin tyhjäksi, KmPlot asettaa oletusnimen. Voit vaihtaa sen myöhemmin. Opgi navn på funksjonen. Navnet på funksjonen må være entydig. Hvis du lar denne linja være tom vil KmPlot bruke et standardnavn. Du kan endre det siden. f( x, y) f( x, y) Anna funktion lausekkeet. Dummy- muuttuja on t. Esimerkki: cos( t) Oppgi et uttrykk for funksjonen. Argumentvariablen er t. Eksempel: x^2 + y^2 = 25. Anna funktion lausekkeet. Dummy- muuttuja on t. Esimerkki: cos( t) Oppgi et uttrykk for funksjonen. Argumentvariablen er t. Eksempel: f ''(x) = - f f ''(x) = - f f ''(x) = - f Alkuehdot Startbetingelser Funktiotyökalut Funksjonsverktøy < >: < >: < > < > Akseliviivan leveys Linjebredde på aksene Anna akseliviivojen leveys. Oppgi bredde på akselinjene. Valittuna, jos nimilaput ovat näkyviä Krysset av hvis etiketter er synlige Valitse tämä, jos asteikolla näytetään arvot Kryss av her hvis etiketter på avlesningsmerkene skal vises. Valitse tämä, jos akselit näytetään Krysset av hvis akselinjer er synlige Valitse tämä, jos akseleiden tulisi olla näkyvissä Kryss av her hvis akselinjer skal vises. Valitse tämä, jos nuolet ovat näkyviä Krysset av hvis piler er synlige Valitse tämä, jos akseleissa tulisi olla nuolet. Kryss av her hvis akselinjene skal ha piler. Ruudukkorivin leveys Linjebredde for rutenettet Anna asteikkoviivojen leveys. Oppgi bredde på rutenettlinjene. Ruutujen tyyli Rutenettstil Valitse sopiva ruudukkotyyli. Velg en passende rutenettstil. Askeleen pituus Lengde på avlesingsmerke Anna askelrivien leveys Oppgi lengde på avlesningsmerkene Viivan leveys Linjebredde på avlesingsmerke Anna asteikkoviivojen leveys. Oppgi linjebredde for avlesningsmerkene. Vasen raja Venstre grense Anna kuvaaja- alueen vasen raja. Oppgi venstre grense for plottefeltet. Oikea raja Høyre grense Anna kuvaaja- alueen oikea raja. Oppgi høyre grense for plottefeltet. Alaraja Nedre grense Anna kuvaaja- alueen alaraja Oppgi nedre grense for plottefeltet. Yläraja Øvre grense Anna kuvaaja- alueen yläraja Oppgi øvre grense for plottefeltet. Käytetäänkö automaattista vai omaa skaalausta. Om automatisk eller selvvalgt skalering skal brukes. Valitse, käytetäänkö automaattista vai omaa skaalausta. Velg om det skal brukes automatisk eller selvvalgt skalering. Yksikön leveys askeleelta toiselle Bredden av en enhet mellom to avlesningsmerker Anna yksikön leveys askeleelta toiselle. Oppgi bredden av en enhet mellom to avlesningsmerker. Anna yksikön korkeus askeleelta toiselle. Høyden av en enhet mellom to avlesningsmerker Anna yksikön korkeus askeleelta toiselle. Oppgi høyden av en enhet mellom to avlesningsmerker. Akseleiden nimissä käytettävä kirjasin Skrift for etiketter på akselinjene Valitse kirjasin akseleiden nimilapuille. Velg en skrift for etiketter på akselinjene. Tulostettavan otsikkotaulun kirjasin Skrift for overskriftstabellen Valitse sivun ylälaitaan piirrettävän taulun kirjasin Velg en skrift for overskriftstabellen som skrives ut øverst på siden. Kaaviossa käytettävä kirjasin Skrift for etiketter på diagrammet Valitse kirjasin kaavion tekstejä varten Velg en skrift for etiketter på diagrammet. Akselisuorien väri Akselinjefarge Anna akselisuorien väri. Oppgi farge på akselinjene. Ruudukon väri Farge på rutenettet Valitse ruudukon viivojen väri. Velg en farge for rutenettlinjene. Funktion 1 väri. Farge for funksjon 1 Valitse funktion 1 väri. Velg en farge for funksjon 1. Funktion 2 väri. Farge for funksjon 2 Valitse funktion 2 väri. Velg en farge for funksjon 2. Funktion 3 väri. Farge for funksjon 3 Valitse funktion 3 väri. Velg en farge for funksjon 3. Funktion 4 väri. Farge for funksjon 4 Valitse funktion 4 väri. Velg en farge for funksjon 4. Funktion 5 väri. Farge for funksjon 5 Valitse funktion 5 väri. Velg en farge for funksjon 5. Funktion 6 väri. Farge for funksjon 6 Valitse funktion 6 väri. Velg en farge for funksjon 6. Funktion 7 väri. Farge for funksjon 7 Valitse funktion 7 väri. Velg en farge for funksjon 7. Funktion 8 väri. Farge for funksjon 8 Valitse funktion 8 väri. Velg en farge for funksjon 8. Funktion 9 väri. Farge for funksjon 9 Valitse funktion 9 väri. Velg en farge for funksjon 9. Funktion 10 väri. Farge for funksjon 10 Valitse funktion 10 väri. Velg en farge for funksjon 10. Radiaanit asteiden sijaan Radianer i stedet for grader Valitse tämä, jos haluat käyttää radiaaneja Kryss av her om du vil bruke radianer Taustan väri Bakgrunnsfarge Kuvaajan taustan väri Bakgrunnsfarge for grafen Zoomausaskel Forstørre- steg Arvo, jota zoomaustyökalun tulisi käyttää Verdien som forstørre- verktøyet skal bruke Loitonnusaskel Forminske- steg Arvo, jota loitonnuksen tulisi käyttää Verdien som forminske- verktøyet skal bruke Funktiolla täytyy olla ylimääräinen muuttuja parametrina, esim. f( x, k) - muuttujalla olisi parametrina k. Funksjonen må ha en variabel til som parameter, f. eks. f( x, k) vil ha k som sin parameter p, li {white- space: pre- wrap;} Varoitus: Tällä funktiolla ei ole parametria, eikä sitä siksi voida animoida. p, li {white- space: pre- wrap;} Advarsel: Gjeldende funksjon har ingen parameter, så den kan ikke animeres. Loppuarvo: SLuttferdi: Alkuarvo: Startverdi: Nykyinen arvo: Gjeldende verdi: < < _BAR__BAR_ _BAR__BAR_ > > > > > > Hidas Sakte Liukusäädin: Glidebryter: Luettelo: Liste: Muokkaa parametrien luetteloa Rediger parameterlista Napsauta tästä avataksesi luettelon parametrien arvoista. Tässä voit lisätä, poistaa tai vaihtaa arvoja. Trykk her for å åpne en liste over parameterverdier. Her kan du legge til, fjerne og endre dem. Muokkaa luetteloa... Rediger liste & # 160; … Valitse liukusäädin Velg en glidebryter Valitse yksi liukusäädin muuttaaksesi parametrin arvoa dynaamisesti. Arvot voivat vaihdella 0 (vasen) ja 100 (oikea) välillä. Velg en av glidebryterne for å endre parameterverdien dynamisk. Verdiene varierer fra 0 (venstre) til 100 (høyre). Kuvaajan tyyli Rutenettstil Näytä kuvaajan nimi Vis plottnavnet Näytä ääriarvot (minimi - / maksimipisteet) Vis minima og maksima- punkter Käytä liukuväriä parametreja varten: Bruk en gradient som parametre: Viivan tyyli: Linjestil: Viivan leveys: Linjebredde: mm mm poista valittu vakio slett den valgte konstanten Tuo arvot tekstitiedostosta Importer verdier fra en tekstfil Tuo arvot tekstitiedostosta. Jokainen rivi tiedostossa tulkitaan arvoksi tai lausekkeeksi. Importer verdier fra en tekstfil. Hver linje i fila blir tolket som en verdi eller et uttrykk. Vie arvot tekstitiedostoon Eksporter verdier til en tekstfil Vie arvot tekstitiedostoon. Jokainen arvo parametriluettelossa kirjoitetaan tiedoston yhdelle riville. Eksporter verdier til en tekstfil. Hver verdi i parameterlista vil bli skrevet til en linje i fila. & Koordinaatit & Koordinater Taustan väri: Bakgrunnsfarge: Asteikon alla olevan alueen väri Farge for plotteområdet bak rutenettet. Napsauta painiketta valitaksesi taustan värin. Tämä valinta ei vaikuta tulostukseen eikä (tiedostoon) viemiseen. Trykk på knappen og velg farge på bakgrunnen. Dette har ingen virkning på utskrift eller eksport. & Akselit: & Akser: & Ruudukko: & Rutenett: valitse akseleiden väri velg farge på akselinjene Määrittele akseleiden väri. Muutos tulee näkyviin, kun painat OK- painiketta. Oppgi farge på akselinjene. Endringa vises med en gang du trykker på OK- knappen. valitse ruudukon väri velg farge for rutenettet Määritä ruudukon väri. Muutos tulee näkyviin, kun painat OK- painiketta. Oppgi farge på rutenettet. Endringa vises med en gang du trykker på OK- knappen. Funktion & oletusvärit & Standard funksjonsfarger oletusväri funktiolle 2 standard farge for funksjon nr. 2 Oletusväri funktiolle 2. Huomaa, että tämä väriasetus vaikuttaa vain tyhjiin funktioihin. Ts. jos olet määritellyt funktion 1 ja vaihdat senväriä, asetus tulee näkyviin vasta kun määrittelet uuden funktion 1. Standardfarge for funksjon nummer 2. Merk at denne fargeinnstillinga bare gjelder tomme funksjoner, så hvis du har definert en funksjon ved nr. 1 og endrer farge for det nummeret her, så blir innstillinga vist neste gang du definerer en ny funksjon ved nummer 1. oletusväri funktiolle 5 standard farge for funksjon nr. 5 Oletusväri funktiolle 5. Huomaa, että tämä väriasetus vaikuttaa vain tyhjiin funktioihin. Ts. jos olet määritellyt funktion 1 ja vaihdat senväriä, asetus tulee näkyviin vasta kun määrittelet uuden funktion 1. Standardfarge for funksjon nummer 5. Merk at denne fargeinnstillinga bare gjelder tomme funksjoner, så hvis du har definert en funksjon ved nr. 1 og endrer farge for det nummeret her, så blir innstillinga vist neste gang du definerer en ny funksjon ved nummer 1. oletusväri funktiolle 1 standardfarge for funksjon nr. 1 Oletusväri funktiolle 1. Huomaa, että tämä väriasetus vaikuttaa vain tyhjiin funktioihin. Ts. jos olet määritellyt funktion 1 ja vaihdat senväriä, asetus tulee näkyviin vasta kun määrittelet uuden funktion 1. Standardfarge for funksjon nummer 1. Merk at denne fargeinnstillinga bare gjelder tomme funksjoner, så hvis du har definert en funksjon ved nr. 1 og endrer farge for det nummeret her, så blir innstillinga vist neste gang du definerer en ny funksjon ved nummer 1. Funktio & 1: Funksjon & 1: oletusväri funktiolle 3 standardfarge for funksjon nr. 3 Oletusväri funktiolle 3. Huomaa, että tämä väriasetus vaikuttaa vain tyhjiin funktioihin. Ts. jos olet määritellyt funktion 1 ja vaihdat senväriä, asetus tulee näkyviin vasta kun määrittelet uuden funktion 1. Standardfarge for funksjon nummer 3. Merk at denne fargeinnstillinga bare gjelder tomme funksjoner, så hvis du har definert en funksjon ved nr. 1 og endrer farge for det nummeret her, så blir innstillinga vist neste gang du definerer en ny funksjon ved nummer 1. Funktio & 3: Funksjon & 3: Funktio & 2: Funksjon & 2: Funktio & 4: Funksjon & 4: oletusväri funktiolle 4 standardfarge for funksjon nr. 4 Oletusväri funktiolle 4. Huomaa, että tämä väriasetus vaikuttaa vain tyhjiin funktioihin. Ts. jos olet määritellyt funktion 1 ja vaihdat senväriä, asetus tulee näkyviin vasta kun määrittelet uuden funktion 1. Standardfarge for funksjon nummer 4. Merk at denne fargeinnstillinga bare gjelder tomme funksjoner, så hvis du har definert en funksjon ved nr. 1 og endrer farge for det nummeret her, så blir innstillinga vist neste gang du definerer en ny funksjon ved nummer 1. Funktio & 5: Funksjon & 5: Funktio & 7: Funksjon & 7: Funktio & 8: Funksjon & 8: oletusväri funktiolle 9 standardfarge for funksjon nr. 9 Oletusväri funktiolle 9. Huomaa, että tämä väriasetus vaikuttaa vain tyhjiin funktioihin. Ts. jos olet määritellyt funktion 1 ja vaihdat senväriä, asetus tulee näkyviin vasta kun määrittelet uuden funktion 1. Standardfarge for funksjon nummer 9. Merk at denne fargeinnstillinga bare gjelder tomme funksjoner, så hvis du har definert en funksjon ved nr. 1 og endrer farge for det nummeret her, så blir innstillinga vist neste gang du definerer en ny funksjon ved nummer 1. Funktio & 6: Funksjon & 6: oletusväri funktiolle 7 standardfarge for funksjon nr. 7 Oletusväri funktiolle 7. Huomaa, että tämä väriasetus vaikuttaa vain tyhjiin funktioihin. Ts. jos olet määritellyt funktion 1 ja vaihdat senväriä, asetus tulee näkyviin vasta kun määrittelet uuden funktion 1. Standardfarge for funksjon nummer 7. Merk at denne fargeinnstillinga bare gjelder tomme funksjoner, så hvis du har definert en funksjon ved nr. 1 og endrer farge for det nummeret her, så blir innstillinga vist neste gang du definerer en ny funksjon ved nummer 1. oletusväri funktiolle 8 standardfarge for funksjon nr. 8 Oletusväri funktiolle 8. Huomaa, että tämä väriasetus vaikuttaa vain tyhjiin funktioihin. Ts. jos olet määritellyt funktion 1 ja vaihdat senväriä, asetus tulee näkyviin vasta kun määrittelet uuden funktion 1. Standardfarge for funksjon nummer 8. Merk at denne fargeinnstillinga bare gjelder tomme funksjoner, så hvis du har definert en funksjon ved nr. 1 og endrer farge for det nummeret her, så blir innstillinga vist neste gang du definerer en ny funksjon ved nummer 1. oletusväri funktiolle 6 standardfarge for funksjon nr. 6 Oletusväri funktiolle 6. Huomaa, että tämä väriasetus vaikuttaa vain tyhjiin funktioihin. Ts. jos olet määritellyt funktion 1 ja vaihdat senväriä, asetus tulee näkyviin vasta kun määrittelet uuden funktion 1. Standardfarge for funksjon nummer 6. Merk at denne fargeinnstillinga bare gjelder tomme funksjoner, så hvis du har definert en funksjon ved nr. 1 og endrer farge for det nummeret her, så blir innstillinga vist neste gang du definerer en ny funksjon ved nummer 1. Funktio & 9: Funksjon & 9: oletusväri funktiolle 10 standardfarge for funksjon nr. 10 Oletusväri funktiolle 10. Huomaa, että tämä väriasetus vaikuttaa vain tyhjiin funktioihin. Ts. jos olet määritellyt funktion 1 ja vaihdat senväriä, asetus tulee näkyviin vasta kun määrittelet uuden funktion 1. Standardfarge for funksjon nummer 10. Merk at denne fargeinnstillinga bare gjelder tomme funksjoner, så hvis du har definert en funksjon ved nr. 1 og endrer farge for det nummeret her, så blir innstillinga vist neste gang du definerer en ny funksjon ved nummer 1. Funktio 10: Funksjon 10: Diagrammi Diagram & Viivan leveys: Linjebredde: Arvopisteiden leveys: Bredde på avlesingsmerke: Arvopisteiden pituus: Lengde på avlesingsmerke: näkyvät nuolet akselien päissä synlige piler på endene av aksene Valitsemalla tämän akseleiden päihin tulee nuolet. Kryss av her hvis akselinjene skal ha piler på endene. Näytä nuolet Vis piler näkyvät akselit synlige akser Valitsemalla tämän akselit ovat näkyviä Kryss av her hvis aksene skal være synlige. Näytä akselit Vis aksene näkyvät asteikkonimilaput synlige etiketter på avlesningsmerkene Valitse tämä, jos akseleiden asteikoilla tulisi olla nimilaput Kryss av her hvis det skal settes etiketter på avlesningsmerkene på aksene. Näytä nimikkeet Vis etiketter Akseliviivan leveys: Linjetykkelse på aksene: Ruudukkoa ei piirretä Rutenett blir ikke tegnet. Viiva jokaiselle askeleelle. En linje for hvert avlesningsmerke. Vain pienet ristit kuvaaja- alueella. Bare små kryss i plottefeltet. Pienet ristit Kryss Ympyrät origon ympärillä Sirkler rundt Origo. Napakoordinaatisto Polar Otsikkotaulu: Overskriftstabell: Kaavion nimikkeet: Diagrametiketter: Akseleiden nimikkeet Akse- etiketter: Kulmajärjestelmä Vinkelmodus Trigonometriset funktiot käyttävät radiaaneja kulmiin. Trigonometriske funksjoner bruker radianer som vinkelmål. Valitse tämä käyttääksesi radiaaneja kulmamittoina. Tämä on tärkeää vain trigonometrisille funktioille. Kryss av her for å bruke radianer som vinkelmål. Dette er bare viktig for trigonometriske funksjoner. & Radiaanit & Radian Trigonometriset funktiot käyttävät asteita kulmiin. Trigonometriske funksjoner bruker grader som vinkelmål. Valitse tämä käyttääksesi asteita kulmamittoina. Tämä on tärkeää vain trigonometrisille funktioille. Kryss av her for å bruke grader som vinkelmål. Dette er bare viktig for trigonometriske funksjoner. & Asteet & Grader & Ei zoomausta Forstørre / - minske Lähennä: Forstørr med: Loitonna: Forminsk med: Arvo, jota zoomaus- työkalu käyttää. Verdien som forminske- verktøyet skal bruke. Zoom- työkalun käyttämä arvo Verdien som forstørre- verktøyet skal bruke. Liukusäädin Glidebryter < 0 > NAME OF TRANSLATORS < 0 > NAME OF TRANSLATORS Mikko Ikola, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Axel Bojer, Klaus Ade Johnstad, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS ikola@ iki. fi, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi knuty@ skolelinux. no, axelb@ skolelinux. no, klaus@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Virhe laajennuksessa. Feil i etternavnet til fila. Parametrin animoija Parameter- animering Jos valittu, myös vakio tallennetaan Kryss av her for å få konstanten eksportert under lagring. Jos valittu, vakio on käytössä eri KmPlot- instanssien välillä. Kryss av her for å ha konstanten permanent tilgjengelig mellom økter av KmPlot. Diagrammin ulkonäkö Diagramutseende Aseta KmPlot... Oppsett av KmPlot & # 160; … & Koordinaatisto... & Koordinatsystem & # 160; … & Vakiot... & Konstanter & # 160; … & Sovita asteikko trigonometrisille funktioille & Tilpass skjermelement til trigonometriske funksjoner Palauta näkymä Tilbakestill visningen Kuvaaja- alue... Plottefelt & # 160; … Etsi & huippupiste... Finn maksimumspunkt & # 160; … Etsi & pienin piste... Finn minimumspunkt Esimääritellyt & matemaattiset funktiot Forhåndsdefinerte & mattefunksjoner Karteesinen kuvaaja Kartesisk plott Parametrikuvaaja Parametrisk plott Napakuvaaja Polarplott Differentiaalikuvaaja Differensialplott Näytä liukusäätimet Vis glidebrytere Animoi kuvaaja... Animer plott & # 160; … Kuvaajaa on muutettu. Haluatko tallentaa sen? Plottet er endret. Vil du lagre det? Tämä tiedostotiedosto on tallennettu vanhalla tiedostomuodolla. Jos tallennat sen, et voi enää avata sitä vanhemmalla Kmplotin versiolla. Haluatko varmasti jatkaa? Fila er lagret med et gammelt filformat. Hvis du lagrer det, kan du ikke åpne fila igjen med eldre versjoner av Kmplot. Er du sikker på at du vil fortsette? Tallenna uudessa muodossa Lagre nytt format *. fkt_BAR_KmPlot- tiedostot (*. fkt) * _BAR_Kaikki tiedostot *. fkt_BAR_KmPlot files (*. fkt) * _BAR_Alle filer Tiedostoa ei voitu tallentaa Fila kunne ikke lagres *. svg_BAR_Scalable Vector Graphics *. svg_BAR_Scalable Vector Graphics Valitettavasti tätä tiedostomuotoa ei tueta. Dette filformatet er ikke støttet. Valitettavasti jotain meni pieleen tallennettaessa kuvaksi% 1. Noe gikk galt ved lagring til bildet «% 1 » Tulosta kuvaaja Skriv ut plott KmPlotPart KmPlotPart Koordinaatit Koordinater Koordinaatisto Koordinatsystem Pienimmän välin arvon pitää olla pienemmän kuin suurimman välin arvo Den minste områdeverdien må være mindre enn den største områdeverdien Kuvaaja- alue Plotteområde Akselien astejako Inndeling av akser X- akseli: x- akse: Y- akseli: y- akse: Funktiot: Funksjoner: Taivas Himmelen Messier- kohdeNew General Catalog object Messier- objektNew General Catalog object NGC- kohdeIndex Catalog object NGC- objektIndex Catalog object IC- kohdeObject with extra attached URLs IC- objectObject with extra attached URLs Kohde jossa linkkejä Objekter m / lenker Tähden nimi Stjernenavn Kohteen nimi Navn på fjernt objekt Planeetan nimiConstellation Name Navn på planetConstellation Name Tähdistön nimiConstellation Line StjernebildenavnConstellation Line TähdistöviivaConstellation Boundary StjernebildelinjeConstellation Boundary TähdistörajaHighlighted Constellation Boundary StjernebildegrenseHighlighted Constellation Boundary Tähdistörajarefers to the band of stars in the sky due to the Galactic plane Framhevet stjernebildegrenserefers to the band of stars in the sky due to the Galactic plane Linnunrata Melkeveien Ekvaattorikehä Ekvator Ekliptikakehä Ekliptikken Horisonttikehä Horisonten Kompassin merkit Kompassretninger Koordinaattiruudukko Koordinatnett Tietokentän teksti Infoboks- tekst Tietokenttä valittu Infoboks valgt Tietokentän tausta Infoboks bakgrunnsfarge Kohdemerkki Mål- indikator Omat merkinnät Bruker- merkelapper Planeettojen ratajuovat Planetspor Kulmaetäisyysmitta Vinkelavstandslinjal HavaintoluetteloCity name (optional, probably does not need a translation) Etikett for observasjonsliste Pantelleria Satellittspor Väriteemasta ei löytynyt väriä nimeltä "% 1". use default color scheme Fant ingen farge med navnet «% 1 » i fargeskjemaet. use default color scheme Oletusvärituse 'star chart' color scheme Standard fargeruse 'star chart' color scheme Tähtikarttause 'night vision' color scheme Stjernekartuse 'night vision' color scheme Pimeänäkö Nattsyn Väriteemaa nimeltä% 1 ei saatu ladattua. Kokeiltiin myös% 2. Klarte ikke å laste inn fargeoppsettet kalt% 1. Forsøkte også% 2. Paikallista väriteemaa ei saatu avattua. Teemaa ei saatu taltioitua. Den lokale fila med fargeskjemaet kan ikke åpnes. Fargeskjemaet kan ikke lagres. Tiedostoa ei saatu avattua Kunne ikke åpne fila Paikallisen väriteeman indeksitiedostoa ei saatu avattua. Väriteemaa ei voida tallentaa. Den lokale fila med fargeskjemaindeksen kan ikke åpnes. Fargeskjemaet kan ikke lagres. Pyydettiin virheellistä tiedostonimeä. Väriteemaa ei voida tallentaa. Du ba om et ugyldig filnavn. Skjemaet kan ikke lagres. Virheellinen tiedostonimi Ugyldig filnavn Ei kuvakenttää Intet synsfeltuse field- of- view for binoculars 7x35 kiikaritCity name (optional, probably does not need a translation) 7x35- kikkertuse a Telrad field- of- view indicator Belgradeuse 1- degree field- of- view indicator Telraduse 1- degree field- of- view indicator Yksi asteuse HST field- of- view indicator Én graduse HST field- of- view indicator HST WFPC2use Radiotelescope HPBW HST WFPC2use Radiotelescope HPBW 30m 1. 3cm: lla 30m på 1. 3cm Tiedostoa fov. dat ei saatu avattua. Klarte ikke å åpne fov. dat. Tallenna loki Lagre Tallennetaanko muutokset komentosarjaan? Lagre bildet på disk Kuvan% 1 lataaminen epäonnistui. Lasting av bildet% 1 mislyktes. Tiedosto nimeltä "% 1" on jo olemassa. Korvataanko se? Det finnes en fil som heter «% 1 » fra før. Vil du overskrive den? Kuvan% 1 tallentaminen epäonnistui. Klarte ikke å lagre bildet% 1. Nousuaika:% 1 Opp- tid:% 1 Ei nousuaikaa: sirkumpolaarinen Ingen opp- tid: Sirkumpolart objekt Ei nousuaikaa: ei nouse koskaan Ingen opp- tid: Stiger aldri opp Kulminaatioaika:% 1 Transitt- tid:% 1 Tyhjä taivas Tom himmelSloan Digital Sky Survey Näytä SEDS- kuva Vis SDSS- bildeDigitized Sky Survey Näytä SEDS- kuva Vis DSS- bilde tähti stjerne Piilotetaanko aurinkokunta siirryttäessä? Solsystemobjekt Kohdista & & seuraa Sentrer & & følg Kulmaetäisyys kohteeseen... [ Vinkelavstand til & # 160; … [ Laske kulmaetäisyys] Show Detailed Information Dialog Beregn vinkelavstand] Show Detailed Information Dialog Poista nimikenttä Fjern merkelapp Näytä nimikenttä Fest merkelapp Poista havaintoluettelosta Fjern fra observasjonsønskelista Havaintoluettelo Legg til observasjonsønskeliste Lisää ratajälki Legg til spor Poista ratajälki Fjern spor Syötetiedosto... Til fil & # 160; … Kohdista & & seuraa Følg trådkors Luettelot Kataloger Aurinkokunta Solsystemet Opasteet Henvisninger VäritConstellation name (optional) Farger INTIAANI INDI planeetta Xplanet Edistyneet Avansert KStars:: slotFind () - Ei riittävästi muistia ikkunalle KStars:: slotFind () – ikke nok minne for dialogen Varoitus! Olet aikeissa suorittaa tietokoneessasi etäkomentosarjan. Advarsel! Du skal til å kjøre et skallprogram fra nettet på din maskin. Jos luotat tämän komentosarjan lähteeseen täysin, paina Jatka suorittaaksesi komentosarjan. Hvis du har full tillit til den som leverer skriptet, trykk Fortsett for å kjøre skriptet, Paina Tallenna tallentaaksesi tiedoston suorittamatta sitä. trykk Lagre for å lagre fila uten å kjøre den, Keskeyttääksesi latauksen, paina Peruuta. trykk Avbryt for å avbryte nedlasting. Suoritetaanko etäkomentosarja varmasti? Er du sikker på at du vil kjøre nettskriptet? Tallennuspaikka on virheellinen. Kokeillaanko toista sijaintia? Ugyldig lagringsadresse. Forsøke en annen adresse? Virheellinen tallennuspaikka Ugyldig lagringsadresse Kuvaa ei voitu kopioida etäsijaintiin:% 1 Klarte ikke laste opp bildet til nettadressen:% 1 Tiedostoa ei saatu kopioitua Klarte ikke laste opp fila Tiedostoa ei saatu ladattua. Klarte ikke laste ned fila. Latausvirhe Nedlastingsfeil Tiedostoa% 1 ei saatu avattua Klarte ikke åpne fila% 1 Komentosarjan tarkastus epäonnistui Validering av skriptet mislyktes Komentosarjan nimi: Skript ferdig. Voit säästää tulostimen mustetta käyttämällä "tähtikartta" - väriteemaa, joka käyttää valkoista taustaa. Haluaisitko vaihtaa tähtikartta- teemaan tilapäisesti tulostusta varten? Du kan spare skriverblekk ved å bruke fargeoppsettet « Stjernediagram », som skriver på hvit bakgrunn. Vil du bytte midlertidig til dette oppsettet for utskrift? Vaihdetaanko tähtikarttaväreihin? Bytte til farger for Stjernediagram? Uusi väriteema Bytt fargeoppsett Kytke & seuranta Slå på & følging Pysäytä & seurantaCity name (optional, probably does not need a translation) Stopp følging Evergreen grader kaarimin City name (optional, probably does not need a translation) buemin Parsons buesekunderfield of view Ei kuvakenttääThe user should enter an angle for the field- of- view of the display SynsfeltThe user should enter an angle for the field- of- view of the display Anna haluamasi näkökentän kulma Oppgi ønsket vinkel for synsfeltet Anna näkökentän suuruus asteina: Oppgi synsfeltvinkel i grader: Ekvatoriaaliset & koordinaatit Ekvatorialkoordinater Horisontaaliset & koordinaatit Horisontkoordinater Cities. dat: Virheellinen kokonaisluku. Rivi oli: Cities. dat: Ugyldig heltall. Linja var: Tiedostoa% 1 ei löytynyt. KStars ei voi toimia kunnolla ilman tätä tiedostoa. Jatkaaksesi latausta, laita tiedosto johonkin alla annetusta sijainneista ja paina Yritä uudelleen. Klarte ikke finne fila% 1. KStars kan ikke kjøre ordentlig uten denne fila. KStars leter etter denne fila på følgende steder:\ t $(KDEDIR) / share/ apps/ kstars /% 1\ t~ /. lde/ share/ apps/ kstars /% 1 Det ser ut til at oppsettet ditt er ødelagt. Kriittistä tiedostoa ei löytynyt:% 1 Nødvendig fil ikke funnet:% 1 Ei- kriittistä tiedostoa ei löytynyt:% 1 Ikke- kritisk fil ikke funnet:% 1 planeetta planet avoin tähtijoukko åpen stjernehop pallomainen tähtijoukko kulehop kaasusumu gasståke planetaarinen sumu planetarisk tåke supernovajäänne rest etter en supernova galaksi galakse komeetta komet asteroidi asteroide tähdistö stjernebilde Kuu Måne asteroidi asterisme pallomainen tähtijoukko galaksehop planetaarinen sumu mørk tåke Neliö kvasar moninkertainen tähti (fler -) dobbeltstjerne Tuntematon tyyppi ingen type Luetaan aikavyöhykesääntöjä Leser tidssoneregler Ladataan kaupunkien tietoja Laster inn stedsdata Etsi kohde Laster inn himmelobjekter Ladataan kuvien verkko- osoitteet Laster inn URL- er til bilder Ladataan lisätietojen verkko- osoitteita Laster inn informasjons- URL- er Ladataan KStarsia... Laster inn variable stjerner Cities. dat: Liikaa kenttiä. Rivi oli: Cities. dat: Slapp opp for felter. Linja var: Cities. dat: Virheellinen leveysasteen merkki. Rivi oli: Cities. dat: Ugyldig breddegradtegn. Linja var: Cities. dat: Virheellinen pituusasteen merkki. Rivi oli: Cities. dat: Ugyldig lengdegradtegn. Linja var: Cities. dat: Virheellinen aikavyöhyke. Rivi oli: Cities. dat: Ugyldig tidssone. Linja var: Suomenkielistä verkko- osoitetiedostoa ei ole saatavilla; käytetään englanninkielistä. Ingen lokalisert URL- fil, bruker standardfila for engelsk. Oletuksena käytettävän verkko- osoitetiedoston kopiointi paikalliseen kansioon epäonnistui, kohteiden oletuslinkkien muokkaus ei ole mahdollista Klarte ikke kopiere standard URL- fil til lokalmappe, ikke mulig å endre standard objektlenker Kohdetta nimeltä% 1 ei löytynyt. Fant ikke noe objekt med navnet% 1 Aikaa ei voitu asettaa:% 1 /% 2 /% 3;% 4:% 5:% 6 Klarte ikke stille klokka:% 1 /% 2 /% 3;% 4:% 5:% 6 Sijantia nimeltä% 1,% 2,% 3 ei voitu asettaa Klarte ikke stille inn stedet kalt% 1,% 2,% 3 Ei kyetty jäsentämään päiväys/ aika- merkkijonoa: Klarte ikke å tolke Dato/ tid- streng: Sallitus päiväysmuodot: Gyldige datoformater: Virhe [DCOP waitForKey ()]: Pyydettiin virheellinen avain. Feil [D- Bus waitForKey ()]: Ugyldig nøkkel etterspurt. Virhe [DCOP setGeoLocation]: kaupunki Feil [D- Bus setGeoLocation]: by ei löytynyt tietokannasta. ikke funnet i databasen. Tiedoston% 1 kuvamuotoa ei saatu selvitettyä; oletetaan PNG. Klarte ikke å tolke bildeformatet for% 1, antar PNG. Virhe: Kuvan tallennus epäonnistui:% 1 Feil: Klarte ikke å lagre bildet:% 1 Kuva tallennettiin tiedostoon:% 1 Lagret bilde til fil:% 1 Tulosta taivasCity name (optional, probably does not need a translation) Skriv ut himmelConstellation name (optional) ChesterConstellation name (optional) C VestligConstellation name (optional) ANDROMEDAConstellation name (optional) ANDROMEDAConstellation name (optional) ILMAPUMPPUConstellation name (optional) ANTLIAConstellation name (optional) PARATIISILINTUConstellation name (optional) APUSConstellation name (optional) VESIMIESConstellation name (optional) VANNMANNENConstellation name (optional) KOTKAConstellation name (optional) ØRNENConstellation name (optional) ALTTARIConstellation name (optional) ARAConstellation name (optional) OINASConstellation name (optional) VÆRENConstellation name (optional) AJOMIESConstellation name (optional) KUSKENConstellation name (optional) KARHUNVARTIJAConstellation name (optional) OKSEDRIVERENConstellation name (optional) VEISTOTALTTAConstellation name (optional) CAELUMConstellation name (optional) KIRAHVIConstellation name (optional) GIRAFFENConstellation name (optional) KRAPUConstellation name (optional) KREPSENConstellation name (optional) AJOKOIRATConstellation name (optional) JAKTHUNDENEConstellation name (optional) ISO KOIRAConstellation name (optional) STORE HUNDConstellation name (optional) PIENI KOIRAConstellation name (optional) LILLE HUNDConstellation name (optional) KAURISConstellation name (optional) STEINBUKKENConstellation name (optional) KÖLIConstellation name (optional) CARINAConstellation name (optional) KASSIOPEJAConstellation name (optional) KASSIOPEIAConstellation name (optional) KENTAURIConstellation name (optional) KENTAURENConstellation name (optional) KEFEUSConstellation name (optional) KEFEUSConstellation name (optional) VALASKALAConstellation name (optional) HVALENConstellation name (optional) KAMELEONTTIConstellation name (optional) KAMELEONENConstellation name (optional) HARPPIConstellation name (optional) CIRCINUSConstellation name (optional) KYYHKYNENConstellation name (optional) DUENConstellation name (optional) BERENIKEN HIUKSETConstellation name (optional) BERENIKES HÅRConstellation name (optional) ETELÄN KRUUNUConstellation name (optional) DEN SØRLIGE KRONEConstellation name (optional) POHJAN KRUUNUConstellation name (optional) DEN NORDLIGE KRONEConstellation name (optional) KORPPIConstellation name (optional) KRÅKAConstellation name (optional) MALJAConstellation name (optional) BEGERETConstellation name (optional) ETELÄN RISTIConstellation name (optional) SØRKORSETConstellation name (optional) JOUTSENConstellation name (optional) SVANENConstellation name (optional) DELFIINIConstellation name (optional) DELFINENConstellation name (optional) KULTAKALAConstellation name (optional) GULLFISKENConstellation name (optional) LOHIKÄÄRMEConstellation name (optional) DRAKENConstellation name (optional) PIENI HEVONENConstellation name (optional) FØLLETConstellation name (optional) ERIDANUSConstellation name (optional) FLODENConstellation name (optional) SULATUSUUNIConstellation name (optional) OVNENConstellation name (optional) KAKSOSETConstellation name (optional) TVILLINGENEConstellation name (optional) KURKIConstellation name (optional) TRANENConstellation name (optional) HERKULESConstellation name (optional) HERKULESConstellation name (optional) HEILURIKELLOConstellation name (optional) URETConstellation name (optional) VESIKÄÄRMEConstellation name (optional) VANNSLANGENConstellation name (optional) ETELÄN VESIKÄÄRMEConstellation name (optional) DEN SØRLIGE VANNSLANGENConstellation name (optional) INTIAANIConstellation name (optional) INDUSConstellation name (optional) SISILISKOConstellation name (optional) FIRFISLENConstellation name (optional) LEIJONAConstellation name (optional) LØVENConstellation name (optional) PIENI LEIJONAConstellation name (optional) DEN LILLE LØVENConstellation name (optional) JÄNISConstellation name (optional) HARENConstellation name (optional) VAAKAConstellation name (optional) VEKTENConstellation name (optional) SUSIConstellation name (optional) ULVENConstellation name (optional) ILVESConstellation name (optional) GAUPENConstellation name (optional) LYYRAConstellation name (optional) LYRENConstellation name (optional) PÖYTÄVUORIConstellation name (optional) BORDETConstellation name (optional) MIKROSKOOPPIConstellation name (optional) MIKROSKOPETConstellation name (optional) YKSISARVINENConstellation name (optional) ENHJØRNINGENConstellation name (optional) KÄRPÄNENConstellation name (optional) FLUENConstellation name (optional) KULMAVIIVOITINConstellation name (optional) VINKELHAKENConstellation name (optional) OKTANTTIConstellation name (optional) OKTANTENConstellation name (optional) KÄÄRMEENKANTAJAConstellation name (optional) SLANGEBÆRERENConstellation name (optional) ORIONConstellation name (optional) ORIONConstellation name (optional) RIIKINKUKKOConstellation name (optional) PÅFUGLENConstellation name (optional) PEGASUSConstellation name (optional) PEGASUSConstellation name (optional) PERSEUSConstellation name (optional) PERSEUSConstellation name (optional) FEENIKSConstellation name (optional) FØNIKSConstellation name (optional) MAALARIConstellation name (optional) MALERENConstellation name (optional) KALATConstellation name (optional) FISKENEConstellation name (optional) ETELÄN KALAConstellation name (optional) DEN SYDLIGE FISKConstellation name (optional) PERÄKEULAConstellation name (optional) AKTERSTAVNENConstellation name (optional) KOMPASSIConstellation name (optional) KOMPASSETConstellation name (optional) VERKKOConstellation name (optional) NETTETConstellation name (optional) NUOLIConstellation name (optional) PILENConstellation name (optional) JOUSIMIESConstellation name (optional) SKYTTENConstellation name (optional) SKORPIONIConstellation name (optional) SKORPIONENConstellation name (optional) KUVANVEISTÄJÄConstellation name (optional) SCULPTORConstellation name (optional) KILPIConstellation name (optional) SKJOLDETConstellation name (optional) KÄÄRMEConstellation name (optional) SLANGENS HODEConstellation name (optional) KÄÄRMEConstellation name (optional) SLANGENS HALEConstellation name (optional) SEKSTANTTIConstellation name (optional) SEKSTANTENConstellation name (optional) HÄRKÄConstellation name (optional) TYRENConstellation name (optional) KAUKOPUTKIConstellation name (optional) TELESKOPETConstellation name (optional) KOLMIOConstellation name (optional) TRIANGELETConstellation name (optional) ETELÄN KOLMIOConstellation name (optional) DET SYDLIGE TRIANGELETConstellation name (optional) TUKAANIConstellation name (optional) TUKANENConstellation name (optional) ISO KARHUConstellation name (optional) STORE BJØRNConstellation name (optional) PIENI KARHUConstellation name (optional) LILLE BJØRNConstellation name (optional) PURJEConstellation name (optional) SEILETConstellation name (optional) NEITSYTConstellation name (optional) JOMFRUENConstellation name (optional) LENTOKALAConstellation name (optional) FLYGEFISKENConstellation name (optional) KETTUCity name (optional, probably does not need a translation) REVENConstellation name (optional) ChesterConstellation name (optional) C KinesiskConstellation name (optional) Constellation name (optional) Constellation name (optional) INTIAANIConstellation name (optional) Constellation name (optional) KÖLIConstellation name (optional) Constellation name (optional) KOTKAConstellation name (optional) Constellation name (optional) ETELÄN VESIKÄÄRMEConstellation name (optional) Constellation name (optional) ORIONConstellation name (optional) Constellation name (optional) JÄNISConstellation name (optional) Constellation name (optional) KARHUNVARTIJAConstellation name (optional) Constellation name (optional) KULTAKALAConstellation name (optional) Constellation name (optional) Northeast Constellation name (optional) KoillinenConstellation name (optional) Constellation name (optional) KRAPUConstellation name (optional) Constellation name (optional) PERSEUSConstellation name (optional) Constellation name (optional) Constellation name (optional) KVINNESENGConstellation name (optional) Constellation name (optional) VESTRE DØRConstellation name (optional) Constellation name (optional) ØSTRE DØRConstellation name (optional) Advanced URLs: description or category ÅKERConstellation name (optional) ASTROAdvanced URLs: description or category STJERNEConstellation name (optional) HSTConstellation name (optional) ÅNDERConstellation name (optional) Constellation name (optional) XUANYUANConstellation name (optional) Northeast TREFOTConstellation name (optional) Constellation name (optional) ZAOFUConstellation name (optional) Country name (optional, but should be translated) Constellation name (optional) EgyptiConstellation name (optional) C EgyptiskConstellation name (optional) Constellation name (optional) OKSEFORBEINConstellation name (optional) Constellation name (optional) TO STAVERConstellation name (optional) ORIONConstellation name (optional) LØVEConstellation name (optional) Country name (optional, but should be translated) TO KJEVERConstellation name (optional) YhdysvallatConstellation name (optional) SAHConstellation name (optional) Southeast FUGLConstellation name (optional) KaakkoConstellation name (optional) SEKConstellation name (optional) KOLMIOConstellation name (optional) TRIANGELConstellation name (optional) Constellation name (optional) FERJEBÅTConstellation name (optional) Constellation name (optional) KROKODILLEConstellation name (optional) Constellation name (optional) SELKISConstellation name (optional) Constellation name (optional) BAUGConstellation name (optional) KORPPIConstellation name (optional) HORUSConstellation name (optional) Constellation name (optional) SAUEKVEConstellation name (optional) Constellation name (optional) KJEMPEConstellation name (optional) Constellation name (optional) FLODHESTConstellation name (optional) Constellation name (optional) FLOKK Constellation name (optional) Constellation name (optional) STJERNEPARConstellation name (optional) Constellation name (optional) KHANUWY- FISKConstellation name (optional) Constellation name (optional) KJEVEConstellation name (optional) Constellation name (optional) FORTØYINGSPELEConstellation name (optional) Constellation name (optional) KENEMETConstellation name (optional) Constellation name (optional) CHEMATYConstellation name (optional) Constellation name (optional) WATY BEKETYConstellation name (optional) Constellation name (optional) SAUConstellation name (optional) Constellation name (optional) VANNSTJERNERConstellation name (optional) Syötteen epookki: Constellation name (optional) C InuitConstellation name (optional) KAURISConstellation name (optional) Constellation name (optional) KoreaConstellation name (optional) C KoreanskConstellation name (optional) Advanced URLs: description or category Constellation name (optional) ASTROConstellation name (optional) Constellation name (optional) KAMELEONTTIConstellation name (optional) Constellation name (optional) Constellation name (optional) SOLConstellation name (optional) SULATUSUUNIConstellation name (optional) Constellation name (optional) Southeast Constellation name (optional) KaakkoConstellation name (optional) Constellation name (optional) ILMAPUMPPUConstellation name (optional) Constellation name (optional) PERÄKEULAConstellation name (optional) Constellation name (optional) LENTOKALAConstellation name (optional) Constellation name (optional) OINASConstellation name (optional) Constellation name (optional) City name (optional, probably does not need a translation) Constellation name (optional) LakotaConstellation name (optional) C LakotaConstellation name (optional) Verkko- osoite: Constellation name (optional) Constellation name (optional) Sault St. MarieConstellation name (optional) C MaoriConstellation name (optional) KoloradoConstellation name (optional) C NavaroConstellation name (optional) VäritConstellation name (optional) C NorrøntConstellation name (optional) Ranskan PolynesiaConstellation name (optional) C PolynesiskConstellation name (optional) DELFIINIConstellation name (optional) Constellation name (optional) Constellation name (optional) C Tupi- GuaraniConstellation name (optional) Constellation name (optional) EMA (GUIRA- NHANDU) Constellation name (optional) Constellation name (optional) HOMEM VELHO (TUIVAE) Constellation name (optional) Constellation name (optional) ANTA DO NORTE (TAPI' I) Constellation name (optional) PURJEConstellation name (optional) VEADOConstellation name (optional) Constellation name (optional) JOYKEXOConstellation name (optional) Constellation name (optional) VESPEIRO (EIXU) Constellation name (optional) City name (optional, probably does not need a translation) QUEIXADA DA ANTA (TAPI' I RAINHYKA) Sky Culture ChesterCity name (optional, probably does not need a translation) VestligSky Culture ChesterCountry name (optional, but should be translated) KinesiskSky Culture EgyptiSky Culture EgyptiskSky Culture Syötteen epookki: Country name (optional, but should be translated) InuitSky Culture KoreaCity name (optional, probably does not need a translation) KoreanskSky Culture LakotaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) LakotaCity in North Dakota USA Sault St. MarieSky Culture MaoriSky Culture KoloradoSky Culture NavaroSky Culture VäritCountry name (optional, but should be translated) NorrøntSky Culture Ranskan PolynesiaSky Culture PolynesiskSky Culture City name (optional, probably does not need a translation) Tupi- GuaraniCity in ACT Australia CanberraCity name (optional, probably does not need a translation) CanberraCity in ACT Australia LathamCity name (optional, probably does not need a translation) LathamCity in Afghanistan KabulCity name (optional, probably does not need a translation) KabulCity in Alabama USA Alexander CityCity name (optional, probably does not need a translation) Alexander CityCity in Alabama USA AnnistonCity name (optional, probably does not need a translation) AnnistonCity in Alabama USA AtmoreCity name (optional, probably does not need a translation) AtmoreCity in Alabama USA AuburnCity name (optional, probably does not need a translation) AuburnCity in Maine USA BirminghamCity name (optional, probably does not need a translation) BirminghamCity in United Kingdom DothanCity name (optional, probably does not need a translation) DothanCity in Alabama USA FloralaCity name (optional, probably does not need a translation) FloralaCity in Alabama USA FlorenceCity name (optional, probably does not need a translation) FirenzeCity in South Carolina USA Fort PayneCity name (optional, probably does not need a translation) Fort PayneCity in Alabama USA GadsdenCity name (optional, probably does not need a translation) GadsdenCity in Alabama USA HuntsvilleCity name (optional, probably does not need a translation) HuntsvilleCity in Ontario Canada LivingstonCity name (optional, probably does not need a translation) LivingstonCity in Montana USA MadisonCity name (optional, probably does not need a translation) MadisonCity in Wisconsin USA MeridianvilleCity name (optional, probably does not need a translation) MeridianvilleCity in Alabama USA MobileCity name (optional, probably does not need a translation) MobileCity in Alabama USA MontgomeryCity name (optional, probably does not need a translation) MontgomeryCity in Alabama USA Mountain BrookCity name (optional, probably does not need a translation) Mountain BrookCity in Alabama USA OpelikaCity name (optional, probably does not need a translation) OpelikaCity in Alabama USA Phenix CityCity name (optional, probably does not need a translation) Phenix CityCity in Alabama USA SelmaCity name (optional, probably does not need a translation) SelmaCity in Alabama USA ThomasvilleCity name (optional, probably does not need a translation) ThomasvilleCity in Alabama USA TuscaloosaCity name (optional, probably does not need a translation) TuscaloosaCity in Alaska USA AdakCity name (optional, probably does not need a translation) AdakCity in Alaska USA AmblerCity name (optional, probably does not need a translation) AmblerCity in Alaska USA AmchitkaCity name (optional, probably does not need a translation) AmchitkaCity in Alaska USA AnchorageCity name (optional, probably does not need a translation) AnchorageCity in Alaska USA Annette IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Annette IslandCity in Alaska USA BarrowCity name (optional, probably does not need a translation) BarrowCity in Alaska USA BethelCity name (optional, probably does not need a translation) BethelCity in Alaska USA Bettles FieldCity name (optional, probably does not need a translation) Bettles FieldCity in Alaska USA Big DeltaCity name (optional, probably does not need a translation) Big DeltaCity in Alaska USA Big LakeCity name (optional, probably does not need a translation) Big LakeCity in Alaska USA Chignik ChignikCity in Alaska USA CircleCity name (optional, probably does not need a translation) Sirkel ClearCity name (optional, probably does not need a translation) Nullstill Cold BayCity name (optional, probably does not need a translation) Cold BayCity in Alaska USA CordovaCity name (optional, probably does not need a translation) CordovaCity in Alaska USA DeadhorseCity name (optional, probably does not need a translation) DeadhorseCity in Alaska USA Delta JunctionCity name (optional, probably does not need a translation) Delta JunctionCity in Alaska USA Denali National ParkCity name (optional, probably does not need a translation) Denali National ParkCity in Alaska USA Dutch HarborCity name (optional, probably does not need a translation) Dutch HarborCity in Alaska USA EagleCity name (optional, probably does not need a translation) EagleCity in Alaska USA Eagle RiverCity name (optional, probably does not need a translation) Eagle RiverCity in Alaska USA FairbanksCity name (optional, probably does not need a translation) FairbanksCity in Alaska USA Fort GreelyCity name (optional, probably does not need a translation) Fort GreelyCity in Alaska USA Fort RichardsonCity name (optional, probably does not need a translation) Fort RichardsonCity in Alaska USA Fort YukonCity name (optional, probably does not need a translation) Fort YukonCity in Alaska USA GalenaCity name (optional, probably does not need a translation) GalenaCity in Alaska USA GulkanaCity name (optional, probably does not need a translation) GulkanaCity in Alaska USA HainesCity name (optional, probably does not need a translation) HainesCity in Alaska USA HomerCity name (optional, probably does not need a translation) HomerCity in Alaska USA Hooper BayCity name (optional, probably does not need a translation) Hooper BayCity in Alaska USA JuneauCity name (optional, probably does not need a translation) JuneauCity in Alaska USA KenaiCity name (optional, probably does not need a translation) KenaiCity in Alaska USA KetchikanCity name (optional, probably does not need a translation) KetchikanCity in Alaska USA King SalmonCity name (optional, probably does not need a translation) King SalmonCity in Alaska USA KodiakCity name (optional, probably does not need a translation) KodiakCity in Alaska USA KotzebueCity name (optional, probably does not need a translation) KotzebueCity in Alaska USA McGrathCity name (optional, probably does not need a translation) McGrathCity in Alaska USA NenanaCity name (optional, probably does not need a translation) NenanaCity in Alaska USA NomeCity name (optional, probably does not need a translation) NomeCity in Alaska USA NorthwayCity name (optional, probably does not need a translation) NorthwayCity in Alaska USA PalmerCity name (optional, probably does not need a translation) PalmerCity in Alaska USA PetersburgCity name (optional, probably does not need a translation) PetersburgCity in Virginia USA Point HopeCity name (optional, probably does not need a translation) Point HopeCity in Alaska USA Prudhoe BayCity name (optional, probably does not need a translation) Prudhoe BayCity in Alaska USA RubyCity name (optional, probably does not need a translation) RubyCity in Alaska USA SewardCity name (optional, probably does not need a translation) SewardCity in Alaska USA ShemyaCity name (optional, probably does not need a translation) ShemyaCity in Alaska USA ShungnakCity name (optional, probably does not need a translation) ShungnakCity in Alaska USA SitkaCity name (optional, probably does not need a translation) SitkaCity in Alaska USA SpenardCity name (optional, probably does not need a translation) SpenardCity in Alaska USA UnalaskaCity name (optional, probably does not need a translation) UnalaskaCity in Alaska USA ValdezCity name (optional, probably does not need a translation) ValdezCity in Alaska USA YakutatCity in Alberta Canada YakutatCity in Alberta Canada ArdmoreCity in Alberta Canada AirdrieCity in Alberta Canada AnsbachCity in Alberta Canada AnzacCity in Alberta Canada AlabamaCity name (optional, probably does not need a translation) AthabascaCity in Alberta Canada BanffCity in Alberta Canada BanffCity in Alberta Canada BeaverCity in Alberta Canada BeaverlodgeCity in Alberta Canada BoonevilleCity in Alberta Canada BonnyvilleCity in Alberta Canada BrookingsCity in Alberta Canada BrooksCity in Alberta Canada ChampaignCity in Alberta Canada CadominCity in Alberta Canada Cold LakeCity name (optional, probably does not need a translation) Cadotte LakeCity in Alberta Canada CalgaryCity in Alberta Canada CalgaryCity in Alberta Canada Big LakeCity in Alberta Canada Calling LakeCity in Alberta Canada CamdenCity in Alberta Canada CavendishCity in Alberta Canada KorttiCity in Alberta Canada ChardCity in Alberta Canada ClaremontCity name (optional, probably does not need a translation) ClaresholmCity in Alberta Canada Cold LakeCity in Alberta Canada Cold LakeCity in Alberta Canada ConcordCity in Alberta Canada ConsortCity in Alberta Canada YhdistelmäCity in Alberta Canada CoronationCity in Alberta Canada Grants PassCity in Alberta Canada Crowsnest PassCity in Alberta Canada GlenwoodCity in Alberta Canada DeadwoodCity in Alberta Canada City in Alberta Canada DemmittCity in Alberta Canada KuolemanlaaksoCity in Alberta Canada Drayton ValleyCity in Alberta Canada BrownsvilleCity name (optional, probably does not need a translation) DrumhellerCity in Alberta Canada EdmontonCity in Alberta Canada EdmontonCity in Alberta Canada EdmondCity in Alberta Canada EdsonCity in Alberta Canada FairfieldCity name (optional, probably does not need a translation) FairviewCity in Alberta Canada Fort McMurrayCity in Alberta Canada Fort McMurrayCity in Alberta Canada SaskatchewanCity in Alberta Canada Fort SaskatchewanCity in Alberta Canada Goose CreekCity in Alberta Canada Fox CreekCity in Alberta Canada Moses LakeCity in Alberta Canada Ghost LakeCity in Alberta Canada Big LakeCity in Alberta Canada Gift LakeCity in Alberta Canada Grand PrairieCity in Alberta Canada Grande CacheCity in Alberta Canada Grand PrairieCity in Alberta Canada Grande PrairieCity in Alberta Canada ArmourCity in Alberta Canada GrouardCity in Alberta Canada HannahCity in Alberta Canada HannaCity in Alberta Canada City in Alberta Canada Head- Smashed- In Buffalo JumpCity in Alberta Canada Grand PrairieCity in Alberta Canada High PrairieCity in Alberta Canada Eagle RiverCity in Alberta Canada High RiverCity in Alberta Canada City name (optional, probably does not need a translation) InnisfailCity in Alberta Canada JasperCity in Alberta Canada JasperCity in Alberta Canada DickinsonCity in Alberta Canada KikinoCity in Alberta Canada Black BirchCity in Alberta Canada Lac La BicheCity in Alberta Canada Lake OswegoCity name (optional, probably does not need a translation) Lake LouiseCity in Alberta Canada LethbridgeCity in Alberta Canada LethbridgeCity in Alberta Canada EdinburghCity in Alberta Canada LindberghCity in Alberta Canada LansingCity in Alberta Canada ManningCity in Alberta Canada CanberraCity in Alberta Canada ManyberriesCity in Alberta Canada MauritaniaCity in Alberta Canada Mariana LakeCity in Alberta Canada MenaCity name (optional, probably does not need a translation) McLennanCity in Alberta Canada Medicine HatCity in Alberta Canada Medicine HatCity in Alberta Canada Fall RiverCity in Alberta Canada Milk RiverCity in Alberta Canada FloridaCity in Alberta Canada NordeggCity in Alberta Canada OdenseCity in Alberta Canada OldsCity in Alberta Canada OgdenCity name (optional, probably does not need a translation) OyenCity in Alberta Canada Peace RiverCity in Alberta Canada Peace RiverCity in Alberta Canada ProvoCity in Alberta Canada ProvostCity in Alberta Canada Cold LakeCity in Alberta Canada Red DeerCity in Alberta Canada Rocky MountCity in Alberta Canada Rocky Mountain HouseCity in Alberta Canada Tallenna kuvaCity in Alberta Canada Slave LakeCity in Alberta Canada Cold LakeCity in Alberta Canada Smoky LakeCity in Alberta Canada Iron RiverCity in Alberta Canada Spirit RiverCity in Alberta Canada SeattleCity name (optional, probably does not need a translation) StettlerCity in Alberta Canada St. PaulCity name (optional, probably does not need a translation) St. PaulCity in Minnesota USA Granada HillsCity in Alberta Canada Swan HillsCity in Alberta Canada TabrizCity in Alberta Canada TaberCity in Alberta Canada Chino HillsCity in Alberta Canada Two HillsCity in Alberta Canada ValentineCity in Alberta Canada ValleyviewCity in Alberta Canada CentrevilleCity name (optional, probably does not need a translation) VegrevilleCity in Alberta Canada VermillionCity name (optional, probably does not need a translation) VermillionCity in South Dakota USA WienCity in Alberta Canada VilnaCity in Alberta Canada WashingtonCity in Alberta Canada WainwrightCity in Alberta Canada Iron RiverCity in Alberta Canada Wandering RiverCity in Alberta Canada WestbrookCity in Alberta Canada WestlockCity in Alberta Canada City in Alberta Canada WetaskiwinCity in Alberta Canada WhitehorseCity in Alberta Canada WhitecourtCity in Alberta Canada WorcesterCity name (optional, probably does not need a translation) WorsleyCity in Algeria AlgiersCity name (optional, probably does not need a translation) AlgiersCity in Algeria AnnabahCity name (optional, probably does not need a translation) AnnabahCity in Algeria GardaiaCity name (optional, probably does not need a translation) GardaiaCity in Algeria Hassi MessaoudCity name (optional, probably does not need a translation) Hassi MessaoudCity in Algeria OranCity name (optional, probably does not need a translation) OranCity in Algeria QustantinahCity name (optional, probably does not need a translation) QustantinahCity in Algeria SatifCity name (optional, probably does not need a translation) SatifCity in Algeria TamanrassetCity name (optional, probably does not need a translation) TamanrassetCity in Algeria TindoufCity name (optional, probably does not need a translation) TindoufCity in Algeria TlemcenCity in Alpes de Haute Provence France TlemcenCity in Alpes de Haute Provence France Haute ProvenceCity name (optional, probably does not need a translation) Observatoire de Haute ProvenceCity in Alpes Maritimes France KannesCity name (optional, probably does not need a translation) CannesCity in Alpes Maritimes France NiceCity in Alpes Maritimes France NiceCity in Alpes Maritimes France Plateau de CalernCity name (optional, probably does not need a translation) Plateau de Calern (observatorie) City in Andhra Pradesh India HyderabadCity name (optional, probably does not need a translation) HyderabadCity in Angola HuamboCity name (optional, probably does not need a translation) HuamboCity in Angola LuandaCity name (optional, probably does not need a translation) LuandaCity in Angola LuenaCity name (optional, probably does not need a translation) LuenaCity in Angola MenongueCity name (optional, probably does not need a translation) MenongueCity in Angola NamibeCity name (optional, probably does not need a translation) NamibeCity in Angola SoyoCity name (optional, probably does not need a translation) SoyoCity in Antarctica Mount ErebusCity name (optional, probably does not need a translation) Mount ErebusCity in Antigua and Barbuda St. John' sCity name (optional, probably does not need a translation) St. John' sCity in Newfoundland Canada Buenos AiresCity name (optional, probably does not need a translation) Buenos AiresCity in Arizona USA AjoCity name (optional, probably does not need a translation) AjoCity in Arizona USA Ash ForkCity name (optional, probably does not need a translation) Ash ForkCity in Arizona USA Casa GrandeCity name (optional, probably does not need a translation) Casa GrandeCity in Arizona USA Cave CreekCity name (optional, probably does not need a translation) Cave CreekCity in Arizona USA El MirageCity name (optional, probably does not need a translation) El MirageCity in Arizona USA FlagstaffCity name (optional, probably does not need a translation) FlagstaffCity in Arizona USA Fred Lawrence Whipple Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Fred Lawrence Whipple Obs. City in Arizona USA Gila BendCity name (optional, probably does not need a translation) Gila BendCity in Arizona USA GlendaleCity name (optional, probably does not need a translation) GlendaleCity in California USA HolbrookCity name (optional, probably does not need a translation) HolbrookCity in Arizona USA KingmanCity name (optional, probably does not need a translation) KingmanCity in Arizona USA Kitt Peak Nat' l. Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Kitt Peak Nat' l. Obs. City in Arizona USA Lowell Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Lowell Obs. City in Arizona USA McNaryCity name (optional, probably does not need a translation) McNaryCity in Louisiana USA MesaCity name (optional, probably does not need a translation) MesaCity in Arizona USA MoenkopiCity name (optional, probably does not need a translation) MoenkopiCity in Arizona USA Mount Graham Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Mount Graham Obs. City in Arizona USA Mount Lemmon Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Mount Lemmon Obs. City in Arizona USA NogalesCity name (optional, probably does not need a translation) NogalesCity in Arizona USA PhoenixCity name (optional, probably does not need a translation) PhoenixCity in Arizona USA PrescottCity name (optional, probably does not need a translation) PrescottCity in Arizona USA SandersCity name (optional, probably does not need a translation) SandersCity in Arizona USA ScottsdaleCity name (optional, probably does not need a translation) ScottsdaleCity in Arizona USA TempeCity name (optional, probably does not need a translation) TempeCity in Arizona USA TombstoneCity name (optional, probably does not need a translation) TombstoneCity in Arizona USA TucsonCity name (optional, probably does not need a translation) TucsonCity in Arizona USA WickenburgCity name (optional, probably does not need a translation) WickenburgCity in Arizona USA WillcoxCity name (optional, probably does not need a translation) WillcoxCity in Arizona USA YumaCity name (optional, probably does not need a translation) YumaCity in Congo ArkadelphiaCity name (optional, probably does not need a translation) ArkadelphiaCity in Arkansas USA AugustaCity name (optional, probably does not need a translation) AugustaCity in Maine USA BentonCity name (optional, probably does not need a translation) BentonCity in Arkansas USA ConwayCity name (optional, probably does not need a translation) ConwayCity in New Hampshire USA El DoradoCity name (optional, probably does not need a translation) El DoradoCity in Arkansas USA EudoraCity name (optional, probably does not need a translation) EudoraCity in Arkansas USA FayettevilleCity name (optional, probably does not need a translation) FayettevilleCity in North Carolina USA Forrest CityCity name (optional, probably does not need a translation) Forrest CityCity in Arkansas USA Fort SmithCity name (optional, probably does not need a translation) Fort SmithCity in Arkansas USA HarrisonCity name (optional, probably does not need a translation) HarrisonCity in Arkansas USA Hot Springsin kansallispuistoCity name (optional, probably does not need a translation) Hot Springs National ParkCity in Arkansas USA JacksonvilleCity name (optional, probably does not need a translation) JacksonvilleCity in Florida USA JonesboroCity name (optional, probably does not need a translation) JonesboroCity in Arkansas USA Lake VillageCity name (optional, probably does not need a translation) Lake VillageCity in Arkansas USA Little RockCity name (optional, probably does not need a translation) Little RockCity in Arkansas USA MagnoliaCity name (optional, probably does not need a translation) MagnoliaCity in Arkansas USA MenaCity name (optional, probably does not need a translation) MenaCity in Arkansas USA North Little RockCity name (optional, probably does not need a translation) North Little RockCity in Arkansas USA OzarkCity name (optional, probably does not need a translation) OzarkCity in Arkansas USA Pine BluffCity name (optional, probably does not need a translation) Pine BluffCity in Arkansas USA RogersCity name (optional, probably does not need a translation) RogersCity in Arkansas USA SpringdaleCity name (optional, probably does not need a translation) SpringdaleCity in Arkansas USA TexarkanaCity name (optional, probably does not need a translation) TexarkanaCity in Texas USA West MemphisCity name (optional, probably does not need a translation) West MemphisCity in Armenia ByurakanCity name (optional, probably does not need a translation) ByurakanCity in Ascension Island GeorgetownCity name (optional, probably does not need a translation) GeorgetownCity in Gyengnam Korea TroyCity name (optional, probably does not need a translation) TroyesCity in Australia KanariansaaretRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) ChristmasøyaRegion/ state in Korea KookossaariCity name (optional, probably does not need a translation) Cocos IslandCity in Australia ConnabarabranCity name (optional, probably does not need a translation) ConnabarabranCity in Australia CulgooraCity name (optional, probably does not need a translation) CulgooraCity in Australia MolongloCity name (optional, probably does not need a translation) MolongloCity in Australia Mount PleasantCity name (optional, probably does not need a translation) Mount PleasantCity in Australia Mount StromloCity name (optional, probably does not need a translation) Mount StromloCity in Australia ParkesCity name (optional, probably does not need a translation) ParkesCity in Australia Siding SpringCity name (optional, probably does not need a translation) Siding SpringCity in Australia Uppsala SurCity name (optional, probably does not need a translation) Uppsala SurCity in Austria InnsbruckCity name (optional, probably does not need a translation) InnsbruckCity in Austria KanzelheoheCity name (optional, probably does not need a translation) KanzelheoheCity in Austria KuffnerCity name (optional, probably does not need a translation) KuffnerCity in Austria Leopold FiglCity name (optional, probably does not need a translation) Leopold FiglCity in Austria LinzCity name (optional, probably does not need a translation) LinzCity in Austria SalzburgCity name (optional, probably does not need a translation) SalzburgCity in Austria VandansCity name (optional, probably does not need a translation) VandansCity in Austria WienCity name (optional, probably does not need a translation) WienCity in Austria VolsCity name (optional, probably does not need a translation) VolsCity in Azores Portugal LajesCity name (optional, probably does not need a translation) LajesCity in Bahamas FreeportCity name (optional, probably does not need a translation) FreeportCity in Bahamas NassauCity name (optional, probably does not need a translation) NassauCity in Bahrain Al ManamahCity name (optional, probably does not need a translation) Al ManamahCity in Bangladesh ChittagongCity name (optional, probably does not need a translation) ChittagongCity in Bangladesh DaccaCity name (optional, probably does not need a translation) DhakaCity in Barbados BridgetownCity name (optional, probably does not need a translation) BridgetownCity in Bas- Rhin France StrasbourgCity name (optional, probably does not need a translation) StrasbourgCity in Belgium AntwerpenCity name (optional, probably does not need a translation) AntwerpenCity in Belgium HumainCity name (optional, probably does not need a translation) HumainCity in Belgium UkkelCity name (optional, probably does not need a translation) UkkelCity in Belize Belize CityCity name (optional, probably does not need a translation) Belize CityCity in Bénin CotonouCity name (optional, probably does not need a translation) CotonouCity in Bénin Porto NovoCity name (optional, probably does not need a translation) Porto NovoCity in Bermuda HamiltonCity name (optional, probably does not need a translation) HamiltonCity in Ontario Canada La PazCity name (optional, probably does not need a translation) La PazCity in Bolivia Santa CruzCity name (optional, probably does not need a translation) Santa CruzCity in Bornholm Denmark ChristiansoeCity name (optional, probably does not need a translation) ChristiansøCity in Bornholm Denmark RoenneCity name (optional, probably does not need a translation) RønneCity in Bosnia and Herzegovina SarajevoCity name (optional, probably does not need a translation) SarajevoCity in Botswana FrancistownCity name (optional, probably does not need a translation) FrancistownCity in Botswana GaboroneCity name (optional, probably does not need a translation) GaboroneCity in Botswana LobatsiCity name (optional, probably does not need a translation) LobatsiCity in Bouches- du- rhône France MarseilleCity name (optional, probably does not need a translation) MarseilleCity in Brabant Belgium BrusselsCity name (optional, probably does not need a translation) BrysselCity in Brazil BelemCity name (optional, probably does not need a translation) BelemCity in Brazil BrasiliaCity name (optional, probably does not need a translation) BrasiliaCity in Brazil ItapetingaCity name (optional, probably does not need a translation) ItapetingaCity in Brazil ManausCity name (optional, probably does not need a translation) ManausCity in Brazil NatalCity name (optional, probably does not need a translation) NatalCity in Brazil RecifeCity name (optional, probably does not need a translation) RecifeCity in Brazil Rio de JaneiroCity name (optional, probably does not need a translation) Rio de JaneiroCity in Brazil São PauloCity in British Columbia Canada São PauloCity in British Columbia Canada City name (optional, probably does not need a translation) 100 Mile HouseCity in British Columbia Canada AbbotsfordCity in British Columbia Canada AbbotsfordCity in British Columbia Canada Battle CreekCity in British Columbia Canada Alexis CreekCity in British Columbia Canada AnaheimCity in British Columbia Canada Anahim LakeCity in British Columbia Canada BarnesvilleCity in British Columbia Canada BarkervilleCity in British Columbia Canada BeaverCity in British Columbia Canada BeavermouthCity in British Columbia Canada Eagle RiverCity in British Columbia Canada Blue RiverCity in British Columbia Canada BostonCity in British Columbia Canada Boston BarCity in British Columbia Canada Big LakeCity in British Columbia Canada Burns LakeCity in British Columbia Canada Fall RiverCity in British Columbia Canada Campbell RiverCity in British Columbia Canada CalgaryCity in British Columbia Canada CastlegarCity in British Columbia Canada ChertanCity in British Columbia Canada ChetwyndCity in British Columbia Canada ChillicotheCity in British Columbia Canada ChilliwackCity in British Columbia Canada Tyhjennä luetteloCity name (optional, probably does not need a translation) ClayhurstCity in British Columbia Canada ClearwaterCity name (optional, probably does not need a translation) ClearwaterCity in Florida USA ClintonCity name (optional, probably does not need a translation) ClintonCity in Iowa USA ComoxCity in British Columbia Canada ComoxCity in British Columbia Canada CartagenaCity name (optional, probably does not need a translation) CourtenayCity in British Columbia Canada CranbrookCity in British Columbia Canada CranbrookCity in British Columbia Canada Walnut CreekCity in British Columbia Canada Dawson CreekCity in British Columbia Canada Goose CreekCity in British Columbia Canada Dome CreekCity in British Columbia Canada CuencaCity name (optional, probably does not need a translation) DuncanCity in British Columbia Canada FairmontCity name (optional, probably does not need a translation) FairmontCity in West Virginia USA Fort NelsonCity in British Columbia Canada Fort NelsonCity in British Columbia Canada Fort SimpsonCity in British Columbia Canada Fort St JamesCity in British Columbia Canada St. JohnCity in British Columbia Canada Fort St. JohnCity in British Columbia Canada Moses LakeCity in British Columbia Canada Fraser LakeCity in British Columbia Canada BoydenCity in British Columbia Canada GoldenCity in British Columbia Canada Fall RiverCity name (optional, probably does not need a translation) Gold RiverCity in British Columbia Canada Grand ForksCity name (optional, probably does not need a translation) Grand ForksCity in North Dakota USA HomerCity in British Columbia Canada HopeCity in British Columbia Canada Point HopeCity name (optional, probably does not need a translation) Hudson' s HopeCity in British Columbia Canada KamloopsCity in British Columbia Canada KamloopsCity in British Columbia Canada KasselCity in British Columbia Canada KasloCity in British Columbia Canada KonaCity in British Columbia Canada KelownaCity in British Columbia Canada City in British Columbia Canada Kleena KleeneCity in British Columbia Canada MillerCity in British Columbia Canada LillooetCity in British Columbia Canada LaytonCity in British Columbia Canada LyttonCity in British Columbia Canada MakedoniaCity in British Columbia Canada MackenzieCity in British Columbia Canada MeridenCity in British Columbia Canada McBrideCity in British Columbia Canada Cold LakeCity in British Columbia Canada McLeod LakeCity in British Columbia Canada CerritosCity in British Columbia Canada MerrittCity in British Columbia Canada Cave CreekCity in British Columbia Canada Mica CreekCity in British Columbia Canada NakskovCity in British Columbia Canada NakuspCity in British Columbia Canada NandiCity in British Columbia Canada NanaimoCity in British Columbia Canada NakskovCity name (optional, probably does not need a translation) NazkoCity in British Columbia Canada NeedlesCity name (optional, probably does not need a translation) NeedlesCity in California USA KelsoCity in British Columbia Canada NelsonCity in British Columbia Canada OpsColorsCity in British Columbia Canada OsoyoosCity in British Columbia Canada BremertonCity in British Columbia Canada PembertonCity in British Columbia Canada BentonCity in British Columbia Canada PentictonCity in British Columbia Canada Port AllenCity in British Columbia Canada Port AlberniCity in British Columbia Canada Port AllenCity in British Columbia Canada Port RenfrewCity in British Columbia Canada Fall RiverCity name (optional, probably does not need a translation) Powell RiverCity in British Columbia Canada Prince GeorgeCity name (optional, probably does not need a translation) Prince GeorgeCity in British Columbia Canada Prince RupertCity name (optional, probably does not need a translation) Prince RupertCity in British Columbia Canada PrincetonCity name (optional, probably does not need a translation) PrincetonCity in West Virginia USA EugeneCity in British Columbia Canada QuesnelCity in British Columbia Canada City in British Columbia Canada RevelstokeCity in British Columbia Canada Cold BayCity in British Columbia Canada Rock BayCity in British Columbia Canada SalmonCity in British Columbia Canada Salmon ArmCity in British Columbia Canada ScheatCity in British Columbia Canada SecheltCity in British Columbia Canada City in British Columbia Canada SpuzzumCity in British Columbia Canada SaiphCity in British Columbia Canada SquamishCity in British Columbia Canada HurleyCity in British Columbia Canada SurreyCity in British Columbia Canada ThiesCity in British Columbia Canada TachieCity in British Columbia Canada Grand PrairieCity in British Columbia Canada Tete Jaune CacheCity in British Columbia Canada LoianoCity in British Columbia Canada TofinoCity in British Columbia Canada CambridgeCity in British Columbia Canada Tumbler RidgeCity in British Columbia Canada City name (optional, probably does not need a translation) UclueletCity in British Columbia Canada VancouverCity name (optional, probably does not need a translation) VancouverCity in Washington USA GanderCity in British Columbia Canada VanderhoofCity in British Columbia Canada VeronaCity name (optional, probably does not need a translation) VernonCity in British Columbia Canada VictoriaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) VictoriaRegion/ state in Australia WhittierCity in British Columbia Canada WhistlerCity in British Columbia Canada Devils LakeCity name (optional, probably does not need a translation) Williams LakeCity in Brunei Bandar Seri BegawanCity name (optional, probably does not need a translation) Bandar Seri BegawanCity in Bulgaria SofiaCity name (optional, probably does not need a translation) SofiaCity in Burkina Faso Bobo- DioulassoCity name (optional, probably does not need a translation) Bobo- DioulassoCity in Burkina Faso OuagadougouCity name (optional, probably does not need a translation) OuagadougouCity in Burundi BujumburoCity name (optional, probably does not need a translation) BujumburoCity in Burundi BururiCity name (optional, probably does not need a translation) BururiCity in Burundi GitegaCity name (optional, probably does not need a translation) GitegaCity in Burundi MuyingaCity name (optional, probably does not need a translation) MuyingaCity in Burundi NgoziCity name (optional, probably does not need a translation) NgoziCity in Burundi RuyigiCity name (optional, probably does not need a translation) RuyigiCity in California USA AhwahneeCity name (optional, probably does not need a translation) AhwahneeCity in California USA AlamedaCity name (optional, probably does not need a translation) AlamedaCity in California USA AlhambraCity name (optional, probably does not need a translation) AlhambraCity in California USA AlpineCity name (optional, probably does not need a translation) AlpineCity in California USA AnaheimCity name (optional, probably does not need a translation) AnaheimCity in California USA Arcade- ArdenCity name (optional, probably does not need a translation) Arcade- ArdenCity in California USA BakersfieldCity name (optional, probably does not need a translation) BakersfieldCity in California USA Baldwin ParkCity name (optional, probably does not need a translation) Baldwin ParkCity in California USA BarstowCity name (optional, probably does not need a translation) BarstowCity in California USA BellflowerCity name (optional, probably does not need a translation) BellflowerCity in California USA BerkeleyCity name (optional, probably does not need a translation) BerkeleyCity in California USA Big Bear Solar Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Big Bear Solar Obs. City in California USA Boulder CreekCity name (optional, probably does not need a translation) Boulder CreekCity in California USA Buena ParkCity name (optional, probably does not need a translation) Buena ParkCity in California USA BurbankCity name (optional, probably does not need a translation) BurbankCity in California USA Canoga ParkCity name (optional, probably does not need a translation) Canoga ParkCity in California USA CarmichaelCity name (optional, probably does not need a translation) CarmichaelCity in California USA CarsonCity name (optional, probably does not need a translation) CarsonCity in California USA CerritosCity name (optional, probably does not need a translation) CerritosCity in California USA ChinoCity name (optional, probably does not need a translation) ChinoCity in California USA Chino HillsCity name (optional, probably does not need a translation) Chino HillsCity in California USA Chula VistaCity name (optional, probably does not need a translation) Chula VistaCity in California USA ClearlakeCity name (optional, probably does not need a translation) ClearlakeCity in California USA ComptonCity name (optional, probably does not need a translation) ComptonCity in California USA ConcordCity name (optional, probably does not need a translation) ConcordCity in New Hampshire USA Costa MesaCity name (optional, probably does not need a translation) Costa MesaCity in California USA Culver CityCity name (optional, probably does not need a translation) Culver CityCity in California USA Daly CityCity name (optional, probably does not need a translation) Daly CityCity in California USA KuolemanlaaksoCity name (optional, probably does not need a translation) Death ValleyCity in California USA Diamond BarCity name (optional, probably does not need a translation) Diamond BarCity in California USA Diamond SpringsCity name (optional, probably does not need a translation) Diamond SpringsCity in California USA DowneyCity name (optional, probably does not need a translation) DowneyCity in California USA Itä- Los AngelesCity name (optional, probably does not need a translation) East Los AngelesCity in California USA El CajonCity name (optional, probably does not need a translation) El CajonCity in California USA El MonteCity name (optional, probably does not need a translation) El MonteCity in California USA EscondidoCity name (optional, probably does not need a translation) EscondidoCity in California USA EurekaCity name (optional, probably does not need a translation) EurekaCity in Utah USA FairfieldCity name (optional, probably does not need a translation) FairfieldCity in Connecticut USA Fountain ValleyCity name (optional, probably does not need a translation) Fountain ValleyCity in California USA FremontCity name (optional, probably does not need a translation) FremontCity in Nebraska USA Fremont Peak ObservatoryCity name (optional, probably does not need a translation) Fremont Peak ObservatoryCity in California USA FresnoCity name (optional, probably does not need a translation) FresnoCity in California USA FullertonCity name (optional, probably does not need a translation) FullertonCity in California USA Garden GroveCity name (optional, probably does not need a translation) Garden GroveCity in California USA GlendoraCity name (optional, probably does not need a translation) GlendoraCity in California USA GoldstoneCity name (optional, probably does not need a translation) GoldstoneCity in California USA Granada HillsCity name (optional, probably does not need a translation) Granada HillsCity in California USA Grass ValleyCity name (optional, probably does not need a translation) Grass ValleyCity in California USA Hat Creek radio- obs. City name (optional, probably does not need a translation) Hat Creek Radio Obs. City in California USA HawthorneCity name (optional, probably does not need a translation) HawthorneCity in Nevada USA HaywardCity name (optional, probably does not need a translation) HaywardCity in California USA HollywoodCity name (optional, probably does not need a translation) HollywoodCity in Florida USA Huntington BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Huntington BeachCity in California USA InglewoodCity name (optional, probably does not need a translation) InglewoodCity in California USA IrvineCity name (optional, probably does not need a translation) IrvineCity in California USA JulianCity name (optional, probably does not need a translation) JulianCity in California USA LakewoodCity name (optional, probably does not need a translation) LakewoodCity in Ohio USA La MesaCity name (optional, probably does not need a translation) La MesaCity in California USA La VerneCity name (optional, probably does not need a translation) La VerneCity in California USA Lick Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Lick Obs. City in California USA Lockwood ValleyCity name (optional, probably does not need a translation) Lockwood ValleyCity in California USA LompocCity name (optional, probably does not need a translation) LompocCity in California USA Long BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Long BeachCity in California USA Los Altos HillsCity name (optional, probably does not need a translation) Los Altos HillsCity in California USA Los AngelesCity name (optional, probably does not need a translation) Los AngelesCity in California USA Manhattan BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Manhattan BeachCity in California USA MantonCity name (optional, probably does not need a translation) MantonCity in California USA MilpitasCity name (optional, probably does not need a translation) MilpitasCity in California USA ModestoCity name (optional, probably does not need a translation) ModestoCity in California USA MontebelloCity name (optional, probably does not need a translation) MontebelloCity in Quebec Canada MontereyCity name (optional, probably does not need a translation) MontereyCity in California USA Monterey ParkCity name (optional, probably does not need a translation) Monterey ParkCity in California USA Mountain ViewCity name (optional, probably does not need a translation) Mountain ViewCity in Missouri USA Mount Palomar Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Mount Palomar Obs. City in California USA Mount Wilson Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Mount Wilson Obs. City in California USA NapaCity name (optional, probably does not need a translation) NapaCity in California USA Newport BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Newport BeachCity in California USA New Washoe CityCity name (optional, probably does not need a translation) New Washoe CityCity in California USA NorcoCity name (optional, probably does not need a translation) NorcoCity in California USA North HollywoodCity name (optional, probably does not need a translation) North HollywoodCity in California USA NorwalkCity name (optional, probably does not need a translation) NorwalkCity in Connecticut USA OaklandCity name (optional, probably does not need a translation) OaklandCity in California USA OceansideCity name (optional, probably does not need a translation) OceansideCity in California USA OntarioRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) OntarioRegion/ state in Canada OrangeCity name (optional, probably does not need a translation) OrangeCity in Venezuela Owens Valley Radio Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Owens Valley Radio Obs. City in California USA OxnardCity name (optional, probably does not need a translation) OxnardCity in California USA Pacific BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Pacific BeachCity in California USA PalmdaleCity name (optional, probably does not need a translation) PalmdaleCity in California USA Palo AltoCity name (optional, probably does not need a translation) Palo AltoCity in California USA PasadenaCity name (optional, probably does not need a translation) PasadenaCity in Texas USA Pico RiveraCity name (optional, probably does not need a translation) Pico RiveraCity in California USA Pilot HillCity name (optional, probably does not need a translation) Pilot HillCity in California USA PlacervilleCity name (optional, probably does not need a translation) PlacervilleCity in California USA PomonaCity name (optional, probably does not need a translation) PomonaCity in California USA Rancho Palos VerdesCity name (optional, probably does not need a translation) Rancho Palos VerdesCity in California USA ReddingCity name (optional, probably does not need a translation) ReddingCity in California USA Redondo BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Redondo BeachCity in California USA Redwood CityCity name (optional, probably does not need a translation) Redwood CityCity in California USA ResedaCity name (optional, probably does not need a translation) ResedaCity in California USA RichmondCity name (optional, probably does not need a translation) RichmondCity in Virginia USA RiversideCity name (optional, probably does not need a translation) RiversideCity in California USA RosemeadCity name (optional, probably does not need a translation) RosemeadCity in California USA RosevilleCity name (optional, probably does not need a translation) RosevilleCity in Michigan USA Rowland HeightsCity name (optional, probably does not need a translation) Rowland HeightsCity in California USA SacramentoCity name (optional, probably does not need a translation) SacramentoCity in California USA SalinasCity name (optional, probably does not need a translation) SalinasCity in California USA Salton CityCity name (optional, probably does not need a translation) Salton CityCity in California USA San BernardinoCity name (optional, probably does not need a translation) San BernardinoCity in California USA San DiegoCity name (optional, probably does not need a translation) San DiegoCity in California USA San FranciscoCity name (optional, probably does not need a translation) San FranciscoCity in California USA San JoseCity name (optional, probably does not need a translation) San JoseCity in Côte d' or France San LeandroCity name (optional, probably does not need a translation) San LeandroCity in California USA San MateoCity name (optional, probably does not need a translation) San MateoCity in California USA San PedroCity name (optional, probably does not need a translation) San PedroCity in California USA Santa AnaCity name (optional, probably does not need a translation) Santa AnaCity in California USA Santa BarbaraCity name (optional, probably does not need a translation) Santa BarbaraCity in California USA Santa ClaraCity name (optional, probably does not need a translation) Santa ClaraCity in California USA Santa MariaCity name (optional, probably does not need a translation) Santa MariaCity in California USA Santa MonicaCity name (optional, probably does not need a translation) Santa MonicaCity in California USA Santa RosaCity name (optional, probably does not need a translation) Santa RosaCity in New Mexico USA Seal BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Seal BeachCity in California USA Shell BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Shell BeachCity in California USA Simi ValleyCity name (optional, probably does not need a translation) Simi ValleyCity in California USA SonomaCity name (optional, probably does not need a translation) SonomaCity in California USA South GateCity name (optional, probably does not need a translation) South GateCity in California USA StocktonCity name (optional, probably does not need a translation) StocktonCity in California USA SunnyvaleCity name (optional, probably does not need a translation) SunnyvaleCity in California USA Sun ValleyCity name (optional, probably does not need a translation) Sun ValleyCity in California USA Thousand OaksCity name (optional, probably does not need a translation) Thousand OaksCity in California USA TorranceCity name (optional, probably does not need a translation) TorranceCity in California USA VacavilleCity name (optional, probably does not need a translation) VacavilleCity in California USA VallejoCity name (optional, probably does not need a translation) VallejoCity in California USA Van NuysCity name (optional, probably does not need a translation) Van NuysCity in California USA VenetsiaCity name (optional, probably does not need a translation) VeneziaCity in Italy VenturaCity name (optional, probably does not need a translation) VenturaCity in California USA VisaliaCity name (optional, probably does not need a translation) VisaliaCity in California USA Walnut CreekCity name (optional, probably does not need a translation) Walnut CreekCity in California USA West CovinaCity name (optional, probably does not need a translation) West CovinaCity in California USA West HillsCity name (optional, probably does not need a translation) West HillsCity in California USA WestminsterCity name (optional, probably does not need a translation) WestminsterCity in Maryland USA WhittierCity name (optional, probably does not need a translation) WhittierCity in California USA Wilcox Solar Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Wilcox Solar Obs. City in California USA Woodland HillsCity name (optional, probably does not need a translation) Woodland HillsCity in California USA Yuba CityCity in Calvados France Yuba CityCity in Calvados France CamdenCity name (optional, probably does not need a translation) CaenCity in Cameroon DoualaCity name (optional, probably does not need a translation) DoualaCity in Cameroon TikoCity name (optional, probably does not need a translation) TikoCity in Cameroon YaoundeCity name (optional, probably does not need a translation) YaoundeCity in Canada AlgonquinCity name (optional, probably does not need a translation) AlgonquinCity in Canada DominionCity name (optional, probably does not need a translation) DominionCity in Canada MidnaporeCity name (optional, probably does not need a translation) MidnaporeCity in Canada OttawaCity name (optional, probably does not need a translation) OttawaCity in Ontario Canada River OttawaCity name (optional, probably does not need a translation) River OttawaCity in Canary Islands Spain La Palma Obs. City name (optional, probably does not need a translation) La Palma Obs. City in Cape Verde Amilcar CabralCity name (optional, probably does not need a translation) Amilcar CabralCity in Cayman Islands BangassouCity name (optional, probably does not need a translation) BangassouCity in Central African Republic BanguiCity name (optional, probably does not need a translation) BanguiCity in Central African Republic BiraoCity in Central Region Russia BiraoCity in Central Region Russia BelgradeCity in Central Region Russia BelgorodCity in Central Region Russia BurbankCity in Central Region Russia BryanskCity in Central Region Russia AvianoCity in Central Region Russia IvanovoCity in Central Region Russia KapaluaCity in Central Region Russia KalugaCity in Central Region Russia KosraeCity in Central Region Russia KostromaCity in Central Region Russia BurnsCity in Central Region Russia KurskCity in Central Region Russia LeckCity name (optional, probably does not need a translation) LipetskCity in Central Region Russia MoscowCity name (optional, probably does not need a translation) MoscowCity in Idaho USA OremCity in Central Region Russia OrelCity in Central Region Russia RaplaCity in Central Region Russia RjazanCity in Central Region Russia SolingenCity in Central Region Russia SmolenskCity in Central Region Russia HuamboCity in Central Region Russia TambovCity in Central Region Russia TulsaCity in Central Region Russia TulaCity in Central Region Russia DoverCity in Central Region Russia TverjCity in Central Region Russia ViljandiCity name (optional, probably does not need a translation) VladimirCity in Chad N' djaminaCity name (optional, probably does not need a translation) N' djaminaCity in Charente- Maritime France La RochelleCity in Cher France La RochelleCity in Cher France BurgosCity in Cher France BourgesCity in Cher France US Naval ObservatoryCity name (optional, probably does not need a translation) Nancay (observatorie) City in Chile AntofagastaCity name (optional, probably does not need a translation) AntofagastaCity in Chile AricaCity name (optional, probably does not need a translation) AricaCity in Chile Cerro CalánCity name (optional, probably does not need a translation) Cerro CalánCity in Chile Cerro Tololo kansainv. Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Cerro Tololo Int' l Obs. City in Chile ConcepcionCity name (optional, probably does not need a translation) ConcepcionCity in Chile Las Campanas Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Las Campanas Obs. City in Chile La Silla Obs. City name (optional, probably does not need a translation) La Silla Obs. City in Chile Puerto MonttCity name (optional, probably does not need a translation) Puerto MonttCity in Chile SantiagoCity name (optional, probably does not need a translation) SantiagoCity in Chile ValparaisoCity name (optional, probably does not need a translation) ValparaisoCity in China PekingCity name (optional, probably does not need a translation) BeijingCity in China KantonCity name (optional, probably does not need a translation) CantonCity in Ohio USA Hong KongCountry name (optional, but should be translated) Hong KongCountry name MacaoCity name (optional, probably does not need a translation) MacaoCity in China PekingCity name (optional, probably does not need a translation) PekingCity in China Purple MountainCity name (optional, probably does not need a translation) Purple MountainCity in China ShanghaiCity name (optional, probably does not need a translation) ShanghaiCity in Christmas Island Kiribati OntarioRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) ParisRegion/ state in France BoeunCity name (optional, probably does not need a translation) BoeunCity in Chungbuk Korea CheongjuCity name (optional, probably does not need a translation) CheongjuCity in Chungbuk Korea ChungjuCity name (optional, probably does not need a translation) ChungjuCity in Chungbuk Korea JecheonCity name (optional, probably does not need a translation) JecheonCity in Chungnam Korea BuyeoCity name (optional, probably does not need a translation) BuyeoCity in Chungnam Korea GeomsanCity name (optional, probably does not need a translation) KumsanCity in Chungnam Korea SeosanCity name (optional, probably does not need a translation) SeosanCity in Colombia BarranquillaCity name (optional, probably does not need a translation) BarranquillaCity in Colombia BogotáCity name (optional, probably does not need a translation) BogotáCity in Colorado USA ArvadaCity name (optional, probably does not need a translation) ArvadaCity in Colorado USA AspenCity name (optional, probably does not need a translation) AspenCity in Colorado USA AuroraCity name (optional, probably does not need a translation) AuroraCity in Minnesota USA BoulderCity name (optional, probably does not need a translation) BoulderCity in Colorado USA BurlingtonCity name (optional, probably does not need a translation) BurlingtonCity in Washington USA Colorado SpringsCity name (optional, probably does not need a translation) Colorado SpringsCity in Colorado USA CortezCity name (optional, probably does not need a translation) CortezCity in Colorado USA Cripple CreekCity name (optional, probably does not need a translation) Cripple CreekCity in Colorado USA DenverCity name (optional, probably does not need a translation) DenverCity in Colorado USA DurangoCity name (optional, probably does not need a translation) DurangoCity in Colorado USA EnglewoodCity name (optional, probably does not need a translation) EnglewoodCity in Colorado USA EvergreenCity name (optional, probably does not need a translation) EvergreenCity in Colorado USA FalconCity name (optional, probably does not need a translation) FalconCity in Colorado USA Fort CollinsCity name (optional, probably does not need a translation) Fort CollinsCity in Colorado USA Glenwood SpringsCity name (optional, probably does not need a translation) Glenwood SpringsCity in Colorado USA Grand JunctionCity name (optional, probably does not need a translation) Grand JunctionCity in Colorado USA GreeleyCity name (optional, probably does not need a translation) GreeleyCity in Colorado USA Kit CarsonCity name (optional, probably does not need a translation) Kit CarsonCity in Colorado USA LamarCity name (optional, probably does not need a translation) LamarCity in Colorado USA LovelandCity name (optional, probably does not need a translation) LovelandCity in Colorado USA Mount Evans Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Mount Evans Obs. City in Colorado USA PuebloCity name (optional, probably does not need a translation) PuebloCity in Colorado USA RifleCity name (optional, probably does not need a translation) RifleCity in Colorado USA Steamboat SpringsCity name (optional, probably does not need a translation) Steamboat SpringsCity in Colorado USA ThorntonCity name (optional, probably does not need a translation) ThorntonCity in Colorado USA TrinidadCity name (optional, probably does not need a translation) TrinidadCity in Colorado USA BrazzavilleCity name (optional, probably does not need a translation) BrazzavilleCity in Congo (Democratic Republic) KinshasaCity name (optional, probably does not need a translation) KinshasaCity in Congo Pointe Noire Pointe NoireCity in Connacht Ireland GalaksiCity name (optional, probably does not need a translation) GalwayCity in Connecticut USA AvonCity name (optional, probably does not need a translation) AvonCity in Connecticut USA BridgeportCity name (optional, probably does not need a translation) BridgeportCity in Connecticut USA BristolCity name (optional, probably does not need a translation) BristolCity in Vermont USA ChesterCity name (optional, probably does not need a translation) ChesterCity in Pennsylvania USA DanburyCity name (optional, probably does not need a translation) DanburyCity in Connecticut USA DanielsonCity name (optional, probably does not need a translation) DanielsonCity in Connecticut USA DerbyCity name (optional, probably does not need a translation) DerbyCity in United Kingdom EnfieldCity name (optional, probably does not need a translation) EnfieldCity in Connecticut USA GreenwichCity name (optional, probably does not need a translation) GreenwichCity in United Kingdom HamdenCity name (optional, probably does not need a translation) HamdenCity in Connecticut USA HartfordCity name (optional, probably does not need a translation) HartfordCity in Connecticut USA ManchesterCity name (optional, probably does not need a translation) ManchesterCity in United Kingdom MeridenCity name (optional, probably does not need a translation) MeridenCity in Connecticut USA MilfordCity name (optional, probably does not need a translation) MilfordCity in Utah USA New BritianCity name (optional, probably does not need a translation) New BritianCity in Connecticut USA New HartfordCity name (optional, probably does not need a translation) New HartfordCity in Connecticut USA New HavenCity name (optional, probably does not need a translation) New HavenCity in Connecticut USA New LondonCity name (optional, probably does not need a translation) New LondonCity in Connecticut USA PutnamCity name (optional, probably does not need a translation) PutnamCity in Connecticut USA SouthingtonCity name (optional, probably does not need a translation) SouthingtonCity in Connecticut USA StamfordCity name (optional, probably does not need a translation) StamfordCity in Connecticut USA StratfordCity name (optional, probably does not need a translation) StratfordCity in Ontario Canada TorringtonCity name (optional, probably does not need a translation) TorringtonCity in Connecticut USA WaterburyCity name (optional, probably does not need a translation) WaterburyCity in Connecticut USA West HavenCity name (optional, probably does not need a translation) West HavenCity in Connecticut USA WindamCity name (optional, probably does not need a translation) WindamCity in Connecticut USA WinstedCity name (optional, probably does not need a translation) WinstedCity in Connecticut USA Yale Obs. City in Corse du Sud France Yale Obs. City in Corse du Sud France AjoCity name (optional, probably does not need a translation) AjaccioCity in Costa Rica DijonCity in Croatia DijonCity in Croatia Suunta: City name (optional, probably does not need a translation) DruvarCity in Croatia DubrovnikCity name (optional, probably does not need a translation) DubrovnikCity in Croatia HvarCity in Croatia HvarCity in Croatia KundaCity in Croatia KutinaCity in Croatia NiceCity in Croatia NašiceCity in Croatia OsakaCity in Croatia OsijekCity in Croatia omegaCity in Croatia PožegaCity in Croatia TulsaCity in Croatia PulaCity in Croatia NoviCity in Croatia RovinjCity in Croatia PisaCity in Croatia SisakCity in Croatia FlintCity in Croatia SplitCity in Croatia BahrainCity in Croatia VaraždinCity in Croatia City in Croatia VinkovciCity in Croatia VarsoviaCity in Croatia ViroviticaCity in Croatia HadarCity name (optional, probably does not need a translation) ZadarCity in Cuba GuantanamonlahtiCity name (optional, probably does not need a translation) Guantanamo BayCity in Cuba HavannaCity name (optional, probably does not need a translation) HavanaCity in Cuba La HabanaCity name (optional, probably does not need a translation) La HabanaCity in Cyprus NicosiaCity name (optional, probably does not need a translation) NicosiaCity in Czech Republic PragueCity name (optional, probably does not need a translation) PrahaCity in DC USA WashingtonRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) WashingtonRegion/ state in USA Brookside ParkCity name (optional, probably does not need a translation) Brookside ParkCity in Delaware USA ClaymontCity name (optional, probably does not need a translation) ClaymontCity in Delaware USA DoverCity name (optional, probably does not need a translation) DoverCity in United Kingdom ElsmereCity name (optional, probably does not need a translation) ElsmereCity in Delaware USA HarringtonCity name (optional, probably does not need a translation) HarringtonCity in Delaware USA LaurelCity name (optional, probably does not need a translation) LaurelCity in Mississippi USA LewesCity name (optional, probably does not need a translation) LewesCity in Delaware USA MiddletownCity name (optional, probably does not need a translation) MiddletownCity in Delaware USA NewarkCity name (optional, probably does not need a translation) NewarkCity in New Jersey USA New CastleCity name (optional, probably does not need a translation) New CastleCity in Pennsylvania USA SeafordCity name (optional, probably does not need a translation) SeafordCity in Delaware USA SmyrnaCity name (optional, probably does not need a translation) SmyrnaCity in Delaware USA WilmingtonCity name (optional, probably does not need a translation) WilmingtonCity in North Carolina USA KisanganiCity name (optional, probably does not need a translation) KisanganiCity in Dem rep of Congo MatadiCity name (optional, probably does not need a translation) MatadiCity in Dem rep of Congo MbandakaCity name (optional, probably does not need a translation) MbandakaCity in Denmark KööpenhaminaCity name (optional, probably does not need a translation) KøbenhavnCity in Denmark SoeborgCity name (optional, probably does not need a translation) SøborgCity in Djibouti DjiboutiCountry name (optional, but should be translated) DjiboutiCountry name Santo DomingoCity name (optional, probably does not need a translation) Santo DomingoCity in Doubs France BentonCity name (optional, probably does not need a translation) BesançonCity in Ecuador GuayaquilCity name (optional, probably does not need a translation) GuayaquilCity in Ecuador QuitoCity name (optional, probably does not need a translation) QuitoCity in Egypt AlexandriaCity name (optional, probably does not need a translation) AlexandriaCity in Virginia USA AswanCity name (optional, probably does not need a translation) AssuanCity in Egypt AsyutCity name (optional, probably does not need a translation) AsyutCity in Egypt KairoCity name (optional, probably does not need a translation) KairoCity in Egypt El fayumCity name (optional, probably does not need a translation) El fayumCity in Egypt HelwanCity name (optional, probably does not need a translation) HelwanCity in Egypt LouxorCity name (optional, probably does not need a translation) LuxorCity in Egypt SuezCity name (optional, probably does not need a translation) SuezCity in El Salvador San SalvadorCity name (optional, probably does not need a translation) San SalvadorCity in Equatorial Guinea BataCity name (optional, probably does not need a translation) BataCity in Equatorial Guinea MalaboCity name (optional, probably does not need a translation) MalaboCity in Eritrea AsmeraCity name (optional, probably does not need a translation) AsmeraCity in Eritrea AssabCity name (optional, probably does not need a translation) AssabCity in Eritrea MassawaCity name (optional, probably does not need a translation) MassawaCity in Estonia ElvaCity name (optional, probably does not need a translation) ElvaCity in Estonia HaapsaluCity name (optional, probably does not need a translation) HaapsaluCity in Estonia JõgevaCity name (optional, probably does not need a translation) JõgevaCity in Estonia JõviCity name (optional, probably does not need a translation) JõviCity in Estonia KallasteCity name (optional, probably does not need a translation) KallasteCity in Estonia KärdlaCity name (optional, probably does not need a translation) KärdlaCity in Estonia KehraCity name (optional, probably does not need a translation) KehraCity in Estonia KeilaCity name (optional, probably does not need a translation) KeilaCity in Estonia Kilingi- NõmmeCity name (optional, probably does not need a translation) Kilingi- NõmmeCity in Estonia KiviõliCity name (optional, probably does not need a translation) KiviõliCity in Estonia Kohtla- JärveCity name (optional, probably does not need a translation) Kohtla- JärveCity in Estonia KundaCity name (optional, probably does not need a translation) KundaCity in Estonia KuressaareCity name (optional, probably does not need a translation) KuressaareCity in Estonia LoksaCity name (optional, probably does not need a translation) LoksaCity in Estonia MaarduCity name (optional, probably does not need a translation) MaarduCity in Estonia MõisakülaCity name (optional, probably does not need a translation) MõisakülaCity in Estonia MustveeCity name (optional, probably does not need a translation) MustveeCity in Estonia NarvaCity name (optional, probably does not need a translation) NarvaCity in Estonia Narva- JõesuuCity name (optional, probably does not need a translation) Narva- JöesuuCity in Estonia PaideCity name (optional, probably does not need a translation) PaideCity in Estonia PaldiskiCity name (optional, probably does not need a translation) PaldiskiCity in Estonia PärnuCity name (optional, probably does not need a translation) PärnuCity in Estonia PetseriCity name (optional, probably does not need a translation) PetseriCity in Estonia PõltsamaaCity name (optional, probably does not need a translation) PöltsamaaCity in Estonia PõlvaCity name (optional, probably does not need a translation) PölvaCity in Estonia PüssiCity name (optional, probably does not need a translation) PüssiCity in Estonia RakvereCity name (optional, probably does not need a translation) RakvereCity in Estonia RäpinaCity name (optional, probably does not need a translation) RäpinaCity in Estonia RaplaCity name (optional, probably does not need a translation) RaplaCity in Estonia SaueCity name (optional, probably does not need a translation) SaueCity in Estonia SillamäeCity name (optional, probably does not need a translation) SillamäeCity in Estonia SindiCity name (optional, probably does not need a translation) SindiCity in Estonia Suure- JaaniCity name (optional, probably does not need a translation) Suure- JaaniCity in Estonia TallinnaCity name (optional, probably does not need a translation) TallinnCity in Estonia TamsaluCity name (optional, probably does not need a translation) TamsaluCity in Estonia TapaCity name (optional, probably does not need a translation) TapaCity in Estonia TartuCity name (optional, probably does not need a translation) TartuCity in Estonia TõrvaCity name (optional, probably does not need a translation) õrvaCity in Estonia TüriCity name (optional, probably does not need a translation) üriCity in Estonia ValgaCity name (optional, probably does not need a translation) algaCity in Estonia ViljandiCity name (optional, probably does not need a translation) iljandiCity in Estonia VõhmaCity name (optional, probably does not need a translation) VõhmaCity in Estonia VõruCity name (optional, probably does not need a translation) VõruCity in Ethiopia Addis AbabaCity name (optional, probably does not need a translation) Addis AbebaCity in Eure- et- Loir France CaryCity name (optional, probably does not need a translation) CivryCity in Falkland Islands StanleyCity name (optional, probably does not need a translation) StanleyCity in Falster Denmark GedserCity name (optional, probably does not need a translation) GedserCity in Falster Denmark Nykoebing FalsterCity in Far East Russia Nykøbing FalsterCity in Far East Russia AnkaraCity in Far East Russia AnadyrCity in Far East Russia ProcidaCity in Far East Russia BirobidjanCity in Far East Russia ElginCity in Far East Russia EgvekinotCity in Far East Russia SeabrookCity in Far East Russia KhabarovskCity in Far East Russia MandanCity in Far East Russia MagadanCity in Far East Russia BiruniCity in Far East Russia MirnyiCity in Far East Russia OlympiaCity in Far East Russia OymiakonCity in Far East Russia PlanoCity in Far East Russia PalanaCity in Far East Russia MolokaiCity in Far East Russia Petropavlovsk- KamtsjatskijCity in Far East Russia LeeCity in Far East Russia PevekCity in Far East Russia ProvidenceCity name (optional, probably does not need a translation) Providenya- buktaCity in Far East Russia VladivostokCity in Far East Russia VladivostokCity in Far East Russia YakutatCity in Far East Russia YakutskCity in Far East Russia SalinasCity in Faroe Islands Denmark Yuzhno- SakhalinskCity in Faroe Islands Denmark City name (optional, probably does not need a translation) TórshavnCity in Fiji NandiCity name (optional, probably does not need a translation) NandiCity in Finistère France BrestCity name (optional, probably does not need a translation) BrestCity in Finland DalsbrukCity name (optional, probably does not need a translation) DalsbrukCity in Finland EspooCity name (optional, probably does not need a translation) EspooCity in Finland HelsinkiCity name (optional, probably does not need a translation) HelsinkiCity in Finland KuopioCity name (optional, probably does not need a translation) KuopioCity in Finland LahtiCity name (optional, probably does not need a translation) LahtiCity in Finland MetsähoviCity name (optional, probably does not need a translation) MetsähoviCity in Finland OuluCity name (optional, probably does not need a translation) OuluCity in Finland PoriCity name (optional, probably does not need a translation) PoriCity in Finland RoanokeCity name (optional, probably does not need a translation) RovaniemiCity in Finland TampereCity name (optional, probably does not need a translation) TampereCity in Finland TorontoCity name (optional, probably does not need a translation) TorneåCity in Finland TurkuCity name (optional, probably does not need a translation) TurkuCity in Finland VantaaCity name (optional, probably does not need a translation) VantaaCity in Flandre occidentale Belgium OostendeCity name (optional, probably does not need a translation) OostendeCity in Florida USA Boca RatonCity name (optional, probably does not need a translation) Boca RatonCity in Florida USA Cape CanaveralCity name (optional, probably does not need a translation) Cape CanaveralCity in Florida USA Daytona BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Daytona BeachCity in Florida USA Fort LauderdaleCity name (optional, probably does not need a translation) Fort LauderdaleCity in Florida USA Fort MyersCity name (optional, probably does not need a translation) Fort MyersCity in Florida USA Fruitland ParkCity name (optional, probably does not need a translation) Fruitland ParkCity in Florida USA GainesvilleCity name (optional, probably does not need a translation) GainesvilleCity in Georgia USA HialeahCity name (optional, probably does not need a translation) HialeahCity in Florida USA Jensen BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Jensen BeachCity in Florida USA KissimmeeCity name (optional, probably does not need a translation) KissimmeeCity in Florida USA Lake CityCity name (optional, probably does not need a translation) Lake CityCity in Florida USA LakelandCity name (optional, probably does not need a translation) LakelandCity in Florida USA LargoCity name (optional, probably does not need a translation) LargoCity in Florida USA Lynn HavenCity name (optional, probably does not need a translation) Lynn HavenCity in Florida USA MelbourneCity name (optional, probably does not need a translation) MelbourneCity in Victoria Australia Merritt IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Merritt IslandCity in Florida USA MiamiCity name (optional, probably does not need a translation) MiamiCity in Florida USA Miami BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Miami BeachCity in Florida USA MiramarCity name (optional, probably does not need a translation) MiramarCity in Florida USA NaplesCity name (optional, probably does not need a translation) NapoliCity in Italy OcalaCity name (optional, probably does not need a translation) OcalaCity in Florida USA Orange ParkCity name (optional, probably does not need a translation) Orange ParkCity in Florida USA OrlandoCity name (optional, probably does not need a translation) OrlandoCity in Florida USA Palm CityCity name (optional, probably does not need a translation) Palm CityCity in Florida USA Panama CityCity name (optional, probably does not need a translation) Panama CityCity in Papua New Guinea PensacolaCity name (optional, probably does not need a translation) PensacolaCity in Florida USA Pompano BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Pompano BeachCity in Florida USA Port SalernoCity name (optional, probably does not need a translation) Port SalernoCity in Florida USA SarasotaCity name (optional, probably does not need a translation) SarasotaCity in Florida USA SebastianCity name (optional, probably does not need a translation) SebastianCity in Florida USA PietariCity name (optional, probably does not need a translation) St. PetersburgCity in North- West Region Russia SunriseCity name (optional, probably does not need a translation) SunriseCity in Florida USA TallahasseeCity name (optional, probably does not need a translation) TallahasseeCity in Florida USA TampaCity name (optional, probably does not need a translation) TampaCity in Florida USA West Palm BeachCity name (optional, probably does not need a translation) West Palm BeachCity in French Guiana CayenneCity name (optional, probably does not need a translation) CayenneCity in French Polynesia HaoCity name (optional, probably does not need a translation) HaoCity in French Polynesia PapeeteCity name (optional, probably does not need a translation) PapeeteCity in French Polynesia TahitiCity name (optional, probably does not need a translation) TahitiCity in Fyn Denmark MiddelfartCity name (optional, probably does not need a translation) MidelfartCity in Fyn Denmark NyborgCity name (optional, probably does not need a translation) NyborgCity in Fyn Denmark OdenseCity name (optional, probably does not need a translation) OdenseCity in Fyn Denmark SvendborgCity name (optional, probably does not need a translation) SvendborgCity in Gabon FrancevilleCity name (optional, probably does not need a translation) FrancevilleCity in Gabon LambareneCity name (optional, probably does not need a translation) LambareneCity in Gabon LibrevilleCity name (optional, probably does not need a translation) LibrevilleCity in Gabon MakokouCity name (optional, probably does not need a translation) MakokouCity in Gabon Port GentilCity name (optional, probably does not need a translation) Port GentilCity in Gambia BanjulCity name (optional, probably does not need a translation) BanjulCity in Gangwon Korea CheorwonCity name (optional, probably does not need a translation) CheorwonCity in Gangwon Korea ChuncheonCity name (optional, probably does not need a translation) ChuncheonCity in Gangwon Korea DonghaeCity name (optional, probably does not need a translation) DonghaeCity in Gangwon Korea GangneungCity name (optional, probably does not need a translation) GangneungCity in Gangwon Korea HongcheonCity name (optional, probably does not need a translation) HongcheonCity in Gangwon Korea SokchoCity name (optional, probably does not need a translation) SokchoCity in Gangwon Korea TaebaekCity name (optional, probably does not need a translation) TaebaekCity in Gangwon Korea WonjuCity name (optional, probably does not need a translation) WonjuCity in Gangwon Korea YeongwolCity name (optional, probably does not need a translation) YeongwolCity in Georgia USA AlbaniaCity name (optional, probably does not need a translation) AlbanyCity in Oregon USA AlpharettaCity name (optional, probably does not need a translation) AlpharettaCity in Georgia USA AteenaCity name (optional, probably does not need a translation) AtenCity in Tennessee USA AtlantaCity name (optional, probably does not need a translation) AtlantaCity in Georgia USA BrunswickCity name (optional, probably does not need a translation) BrunswickCity in Maine USA CarrolltonCity name (optional, probably does not need a translation) CarrolltonCity in Georgia USA CartersvilleCity name (optional, probably does not need a translation) CartersvilleCity in Georgia USA ColumbusCity name (optional, probably does not need a translation) ColumbusCity in Ohio USA East PointCity name (optional, probably does not need a translation) East PointCity in Georgia USA EatontonCity name (optional, probably does not need a translation) EatontonCity in Georgia USA La GrangeCity name (optional, probably does not need a translation) La GrangeCity in Georgia USA LouisvilleCity name (optional, probably does not need a translation) LouisvilleCity in Kentucky USA MaconCity name (optional, probably does not need a translation) MaconCity in Georgia USA MariettaCity name (optional, probably does not need a translation) MariettaCity in Georgia USA MilledgevilleCity name (optional, probably does not need a translation) MilledgevilleCity in Georgia USA MorrowCity name (optional, probably does not need a translation) MorrowCity in Georgia USA RoswellCity name (optional, probably does not need a translation) RoswellCity in New Mexico USA SandersvilleCity name (optional, probably does not need a translation) SandersvilleCity in Georgia USA SavannahCity name (optional, probably does not need a translation) SavannahCity in Georgia USA TiftonCity name (optional, probably does not need a translation) TiftonCity in Georgia USA TuckerCity name (optional, probably does not need a translation) TuckerCity in Georgia USA ValdostaCity name (optional, probably does not need a translation) ValdostaCity in Georgia USA Warner RobinsCity name (optional, probably does not need a translation) Warner RobinsCity in Georgia USA WaycrossCity name (optional, probably does not need a translation) WaycrossCity in Germany AachenCity name (optional, probably does not need a translation) AachenCity in Germany AltenstadtCity name (optional, probably does not need a translation) AltenstadtCity in Germany AnsbachCity name (optional, probably does not need a translation) AnsbachCity in Germany ArchenholdCity name (optional, probably does not need a translation) ArchenholdCity in Germany AugsburgCity name (optional, probably does not need a translation) AugsburgCity in Germany Baden- BadenCity name (optional, probably does not need a translation) Baden- BadenCity in Germany BambergCity name (optional, probably does not need a translation) BambergCity in Germany Bergisch- GladbachCity name (optional, probably does not need a translation) Bergisch- GladbachCity in Germany BerliiniCity name (optional, probably does not need a translation) BerlinCity in New Hampshire USA BitburgCity name (optional, probably does not need a translation) BitburgCity in Germany BochumCity name (optional, probably does not need a translation) BochumCity in Germany BonnCity name (optional, probably does not need a translation) BonnCity in Germany BottropCity name (optional, probably does not need a translation) BottropCity in Germany BraunschweigCity name (optional, probably does not need a translation) BraunschweigCity in Germany BremenCity name (optional, probably does not need a translation) BremenCity in Germany BremerhavenCity name (optional, probably does not need a translation) BremerhavenCity in Germany BuckeburgCity name (optional, probably does not need a translation) BuckeburgCity in Germany ChemnitzCity name (optional, probably does not need a translation) ChemnitzCity in Germany CloppenburgCity name (optional, probably does not need a translation) CloppenburgCity in Germany CologneCity name (optional, probably does not need a translation) KølnCity in Germany CottbusCity name (optional, probably does not need a translation) CottbusCity in Germany DarmstadtCity name (optional, probably does not need a translation) DarmstadtCity in Germany DessauCity name (optional, probably does not need a translation) DessauCity in Germany DortmundCity name (optional, probably does not need a translation) DortmundCity in Germany DresdenCity name (optional, probably does not need a translation) DresdenCity in Germany Dr. RemeisCity name (optional, probably does not need a translation) Dr. RemeisCity in Germany DuisburgCity name (optional, probably does not need a translation) DuisburgCity in Germany DüsseldorfCity name (optional, probably does not need a translation) DüsseldorfCity in Germany EffelsbergCity name (optional, probably does not need a translation) EffelsbergCity in Germany ErdingCity name (optional, probably does not need a translation) ErdingCity in Germany ErfurtCity name (optional, probably does not need a translation) ErfurtCity in Germany ErlangenCity name (optional, probably does not need a translation) ErlangenCity in Germany EssenCity name (optional, probably does not need a translation) EssenCity in Germany FrankfurtCity name (optional, probably does not need a translation) FrankfurtCity in Germany FreiburgCity name (optional, probably does not need a translation) FreiburgCity in Germany Gars am InnCity name (optional, probably does not need a translation) Gars am InnCity in Germany GeilenkirchenCity name (optional, probably does not need a translation) GeilenkirchenCity in Germany GelsenkirchenCity name (optional, probably does not need a translation) GelsenkirchenCity in Germany GeraCity name (optional, probably does not need a translation) GeraCity in Germany GönsdorfCity name (optional, probably does not need a translation) GönsdorfCity in Germany GöttingenCity name (optional, probably does not need a translation) GöttingenCity in Germany GuterslohCity name (optional, probably does not need a translation) GüterslohCity in Germany HagenCity name (optional, probably does not need a translation) HagenCity in Germany HalleCity name (optional, probably does not need a translation) HalleCity in Germany HampuriCity name (optional, probably does not need a translation) HamburgCity in Germany HammCity name (optional, probably does not need a translation) HammCity in Germany HannoverCity name (optional, probably does not need a translation) HannoverCity in Germany HeidelbergCity name (optional, probably does not need a translation) HeidelbergCity in Germany HeilbronnCity name (optional, probably does not need a translation) HeilbronnCity in Germany HelgolandCity name (optional, probably does not need a translation) HelgolandCity in Germany HerneCity name (optional, probably does not need a translation) HerneCity in Germany JenaCity name (optional, probably does not need a translation) JenaCity in Germany KaiserslauternCity name (optional, probably does not need a translation) KaiserslauternCity in Germany KarlsruheCity name (optional, probably does not need a translation) KarlsruheCity in Germany KasselCity name (optional, probably does not need a translation) KasselCity in Germany KielCity name (optional, probably does not need a translation) KielCity in Germany KoblenzCity name (optional, probably does not need a translation) KoblenzCity in Germany KrefeldCity name (optional, probably does not need a translation) KrefeldCity in Germany LahrCity name (optional, probably does not need a translation) LahrCity in Germany LeckCity name (optional, probably does not need a translation) LeckCity in Germany LeipzigCity name (optional, probably does not need a translation) LeipzigCity in Germany LeverkusenCity name (optional, probably does not need a translation) LeverkusenCity in Germany LübeckCity name (optional, probably does not need a translation) LübeckCity in Germany LudwigshafenCity name (optional, probably does not need a translation) LudwigshafenCity in Germany MachernCity name (optional, probably does not need a translation) MachernCity in Germany MagdeburgCity name (optional, probably does not need a translation) MagdeburgCity in Germany MahlowCity name (optional, probably does not need a translation) MahlowCity in Germany MainzCity name (optional, probably does not need a translation) MainzCity in Germany MalchinCity name (optional, probably does not need a translation) MalchinCity in Germany MalchowCity name (optional, probably does not need a translation) MalchowCity in Germany ManebachCity name (optional, probably does not need a translation) ManebachCity in Germany MannheimCity name (optional, probably does not need a translation) MannheimCity in Germany MansfeldCity name (optional, probably does not need a translation) MansfeldCity in Germany MarbachCity name (optional, probably does not need a translation) MarbachCity in Germany MarienbergCity name (optional, probably does not need a translation) MarienbergCity in Germany MarkersbachCity name (optional, probably does not need a translation) MarkersbachCity in Germany MarkersdorfCity name (optional, probably does not need a translation) MarkersdorfCity in Germany MarkkleebergCity name (optional, probably does not need a translation) MarkkleebergCity in Germany MarkneukirchenCity name (optional, probably does not need a translation) MarkneukirchenCity in Germany MarkranstätCity name (optional, probably does not need a translation) MarkranstätCity in Germany MarlowCity name (optional, probably does not need a translation) MarlowCity in Germany MassenCity name (optional, probably does not need a translation) MassenCity in Germany MedingenCity name (optional, probably does not need a translation) MedingenCity in Germany MeeraneCity name (optional, probably does not need a translation) MeeraneCity in Germany MeiänCity name (optional, probably does not need a translation) MeiänCity in Germany MeinersdorfCity name (optional, probably does not need a translation) MeinersdorfCity in Germany MeiningenCity name (optional, probably does not need a translation) MeiningenCity in Germany Mellenbach- GlasbachCity name (optional, probably does not need a translation) Mellenbach- GlasbachCity in Germany MellenseeCity name (optional, probably does not need a translation) MellenseeCity in Germany MellingenCity in Germany MellingenCity in Germany Mengersgereuth- H? mernCity name (optional, probably does not need a translation) Mengersgereuth- HämmernCity in Germany MenterodaCity name (optional, probably does not need a translation) MenterodaCity in Germany MerkersCity name (optional, probably does not need a translation) MerkersCity in Germany MerschwitzCity name (optional, probably does not need a translation) MerschwitzCity in Germany MerseburgCity name (optional, probably does not need a translation) MerseburgCity in Germany MerzdorfCity name (optional, probably does not need a translation) MerzdorfCity in Germany Meuselbach- SchwarzmühleCity name (optional, probably does not need a translation) Meuselbach- SchwarzmühleCity in Germany MeuselwitzCity name (optional, probably does not need a translation) MeuselwitzCity in Germany MeyenburgCity name (optional, probably does not need a translation) MeyenburgCity in Germany MichendorfCity name (optional, probably does not need a translation) MichendorfCity in Germany MieästeCity name (optional, probably does not need a translation) MieästeCity in Germany MildenauCity name (optional, probably does not need a translation) MildenauCity in Germany MilkauCity name (optional, probably does not need a translation) MilkauCity in Germany MoersCity name (optional, probably does not need a translation) MoersCity in Germany MünchengladbachCity name (optional, probably does not need a translation) MönchengladbachCity in Germany MülheimCity name (optional, probably does not need a translation) MülheimCity in Germany MunichCity name (optional, probably does not need a translation) MünchenCity in Germany MünsterCity name (optional, probably does not need a translation) MünsterCity in Germany NeussCity name (optional, probably does not need a translation) NeussCity in Germany NürnbergCity name (optional, probably does not need a translation) NürnbergCity in Germany OberhausenCity name (optional, probably does not need a translation) OberhausenCity in Germany OberpfaffenhofenCity name (optional, probably does not need a translation) OberpfaffenhofenCity in Germany OffenbachCity name (optional, probably does not need a translation) OffenbachCity in Germany OldenburgCity name (optional, probably does not need a translation) OldenburgCity in Germany OldendorfCity name (optional, probably does not need a translation) OldendorfCity in Germany OsnabrückCity name (optional, probably does not need a translation) OsnabrückCity in Germany PaderbornCity name (optional, probably does not need a translation) PaderbornCity in Germany PforzheimCity name (optional, probably does not need a translation) PforzheimCity in Germany PotsdamCity name (optional, probably does not need a translation) PotsdamCity in Germany RamsteinCity name (optional, probably does not need a translation) RamsteinCity in Germany RastedeCity name (optional, probably does not need a translation) RastedeCity in Germany RecklinghausenCity name (optional, probably does not need a translation) RecklinghausenCity in Germany RegensburgCity name (optional, probably does not need a translation) RegensburgCity in Germany RemscheidCity name (optional, probably does not need a translation) RemscheidCity in Germany RostockCity name (optional, probably does not need a translation) RostockCity in Germany SaarbrückenCity name (optional, probably does not need a translation) SaarbrückenCity in Germany SalzgitterCity name (optional, probably does not need a translation) SalzgitterCity in Germany SchauinslandCity name (optional, probably does not need a translation) SchauinslandCity in Germany SchwerinCity name (optional, probably does not need a translation) SchwerinCity in Germany SelterCity name (optional, probably does not need a translation) SelterCity in Germany SiegenCity name (optional, probably does not need a translation) SiegenCity in Germany SolingenCity name (optional, probably does not need a translation) SolingenCity in Germany SonnenbergCity name (optional, probably does not need a translation) SonnenbergCity in Germany StockertCity name (optional, probably does not need a translation) StockertCity in Germany StuttgartCity name (optional, probably does not need a translation) StuttgartCity in Germany UelzenCity name (optional, probably does not need a translation) UelzenCity in Germany UlmCity name (optional, probably does not need a translation) UlmCity in Germany WiesbadenCity name (optional, probably does not need a translation) WiesbadenCity in Germany WittenCity name (optional, probably does not need a translation) WittenCity in Germany WolfsburgCity name (optional, probably does not need a translation) WolfsburgCity in Germany WuppertalCity name (optional, probably does not need a translation) WuppertalCity in Germany WurzburgCity name (optional, probably does not need a translation) WurzburgCity in Germany ZornedingCity name (optional, probably does not need a translation) ZornedingCity in Germany ZwickauCity name (optional, probably does not need a translation) ZwickauCity in Ghana AccraCity name (optional, probably does not need a translation) AccraCity in Ghana BolgatangaCity name (optional, probably does not need a translation) BolgatangaCity in Ghana TakoradiCity name (optional, probably does not need a translation) TakoradiCity in Gironde France BordeauxCity name (optional, probably does not need a translation) BordeauxCity in Gran Canaria Spain ArrecifeCity name (optional, probably does not need a translation) ArrecifeCity in Gran Canaria Spain Las Palmas de Gran CanariaCity name (optional, probably does not need a translation) Las Palmas de Gran CanariaCity in Gran Canaria Spain Puerto del RosarioCity name (optional, probably does not need a translation) Puerto del RosarioCity in Greece AtenasCity name (optional, probably does not need a translation) AtenasCity in Greece KhaniáCity name (optional, probably does not need a translation) KhaniáCity in Greece ThessaloníkiCity name (optional, probably does not need a translation) ThessaloníkiCity in Greenland GodthåbCity name (optional, probably does not need a translation) GodthåbCity in Greenland SondrestromCity name (optional, probably does not need a translation) Søndre StrømfjordCity in Greenland ThuleCity name (optional, probably does not need a translation) ThuleCity in Guadalcanal Solomon Islands HoniaraCity name (optional, probably does not need a translation) HoniaraCity in Guadeloupe France Pointe NoireCity name (optional, probably does not need a translation) Pointe- à- PitreCity in Guam AganaCity name (optional, probably does not need a translation) AganaCity in Guam Anderson AFBCity name (optional, probably does not need a translation) Anderson AFBCity in Guatemala Guatemala CityCity name (optional, probably does not need a translation) Guatemala CityCity in Guernsey United Kingdom St. Peter PortCity name (optional, probably does not need a translation) St. Peter PortCity in Guinea Bissau BafataCity name (optional, probably does not need a translation) BafataCity in Guinea Bissau BissauCity name (optional, probably does not need a translation) BissauCity in Guinea ConakryCity name (optional, probably does not need a translation) ConakryCity in Guinea KankanCity name (optional, probably does not need a translation) KankanCity in Guyana DokdoCity name (optional, probably does not need a translation) DokdoCity in Gyeongbuk Korea AndongCity name (optional, probably does not need a translation) AndongCity in Gyeongbuk Korea GumiCity name (optional, probably does not need a translation) GumiCity in Gyeongbuk Korea MungyeongCity name (optional, probably does not need a translation) MungyeongCity in Gyeongbuk Korea PohangCity name (optional, probably does not need a translation) PohangCity in Gyeongbuk Korea UiseongCity name (optional, probably does not need a translation) UiseongCity in Gyeongbuk Korea UljinCity name (optional, probably does not need a translation) UljinCity in Gyeongbuk Korea UlleungdoCity name (optional, probably does not need a translation) UlleungdoCity in Gyeongbuk Korea YeongcheonCity name (optional, probably does not need a translation) YeongcheonCity in Gyeongbuk Korea YeongdeokCity name (optional, probably does not need a translation) YeongdeokCity in Gyeongbuk Korea YeongjuCity name (optional, probably does not need a translation) YeongjuCity in Gyeonggi Korea DongducheonCity name (optional, probably does not need a translation) DongducheonCity in Gyeonggi Korea IcheonCity name (optional, probably does not need a translation) IcheonCity in Gyeonggi Korea SuwonCity name (optional, probably does not need a translation) SuwonCity in Gyeonggi Korea YangpyeongCity name (optional, probably does not need a translation) YangpyeongCity in Gyeongnam Korea GeochangCity name (optional, probably does not need a translation) KochangCity in Gyeongnam Korea GeojeCity name (optional, probably does not need a translation) KojeCity in Gyeongnam Korea HadongCity name (optional, probably does not need a translation) HadongCity in Gyeongnam Korea HapcheonCity name (optional, probably does not need a translation) HapcheonCity in Gyeongnam Korea JinjuCity name (optional, probably does not need a translation) JinjuCity in Gyeongnam Korea MasanCity name (optional, probably does not need a translation) MasanCity in Gyeongnam Korea MiryangCity name (optional, probably does not need a translation) MiryangCity in Gyeongnam Korea NamhaeCity name (optional, probably does not need a translation) NamhaeCity in Gyeongnam Korea SancheongCity name (optional, probably does not need a translation) SancheongCity in Gyeongnam Korea TongyeongCity name (optional, probably does not need a translation) TongyeongCity in Győr- Moson- Sopron Hungary NortonCity name (optional, probably does not need a translation) SopronCity in Haiti Port- au- PrinceCity name (optional, probably does not need a translation) Port- au- PrinceCity in Hambuk Korea YupojinCity in Haute- Corse France YupojinCity in Haute- Corse France BataCity name (optional, probably does not need a translation) BastiaCity in Haute- Garonne France ToulouseCity in Haute- Loire France ToulouseCity in Haute- Loire France City in Hautes Alpes France Le- Puy- en- VelayCity in Hautes Alpes France Plateau de BureCity in Haute- Savoie France Plateau de Bure (observatorie) City in Haute- Savoie France MuncyCity in Hautes- Pyrénées France AnnecyCity in Hautes- Pyrénées France Pic du MidiCity name (optional, probably does not need a translation) Pic du Midi (observatorie) City in Haute- Vienne France LilongweCity in Hauts- de- Seine France LimogesCity in Hauts- de- Seine France Dyer- observatorioCity name (optional, probably does not need a translation) Meudon (observatorie) City in Hawaii USA DillinghamCity name (optional, probably does not need a translation) DillinghamCity in Hawaii USA EwaCity name (optional, probably does not need a translation) EwaCity in Hawaii USA Ford IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Ford IslandCity in Hawaii USA HaikuCity name (optional, probably does not need a translation) HaikuCity in Hawaii USA HaleakalaCity name (optional, probably does not need a translation) HaleakalaCity in Hawaii USA HanaCity name (optional, probably does not need a translation) HanaCity in Hawaii USA HauulaCity name (optional, probably does not need a translation) HauulaCity in Hawaii USA HiloCity name (optional, probably does not need a translation) HiloCity in Hawaii USA HonoluluCity name (optional, probably does not need a translation) HonoluluCity in Hawaii USA Kaena PointCity name (optional, probably does not need a translation) Kaena PointCity in Hawaii USA KahuluiCity name (optional, probably does not need a translation) KahuluiCity in Hawaii USA Kailua KonaCity name (optional, probably does not need a translation) Kailua KonaCity in Hawaii USA KalapanaCity name (optional, probably does not need a translation) KalapanaCity in Hawaii USA KalaupapaCity name (optional, probably does not need a translation) KalaupapaCity in Hawaii USA KamuelaCity name (optional, probably does not need a translation) KamuelaCity in Hawaii USA Kaneohe BayCity name (optional, probably does not need a translation) Kaneohe BayCity in Hawaii USA KapaaCity name (optional, probably does not need a translation) KapaaCity in Hawaii USA KapaluaCity name (optional, probably does not need a translation) KapaluaCity in Hawaii USA KaunakakaiCity name (optional, probably does not need a translation) KaunakakaiCity in Hawaii USA KeaholeCity name (optional, probably does not need a translation) KeaholeCity in Hawaii USA KekahaCity name (optional, probably does not need a translation) KekahaCity in Hawaii USA KohalaCity name (optional, probably does not need a translation) KohalaCity in Hawaii USA Koko HeadCity name (optional, probably does not need a translation) Koko HeadCity in Hawaii USA KoloaCity name (optional, probably does not need a translation) KoloaCity in Hawaii USA KonaCity name (optional, probably does not need a translation) KonaCity in Hawaii USA Kure IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Kure IslandCity in Hawaii USA Lanai CityCity name (optional, probably does not need a translation) Lanai CityCity in Hawaii USA LihueCity name (optional, probably does not need a translation) LihueCity in Hawaii USA Mauna Kea Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Mauna Kea Obs. City in Hawaii USA MolokaiCity name (optional, probably does not need a translation) MolokaiCity in Hawaii USA NaalehuCity name (optional, probably does not need a translation) NaalehuCity in Hawaii USA PaauiloCity name (optional, probably does not need a translation) PaauiloCity in Hawaii USA Port AllenCity name (optional, probably does not need a translation) Port AllenCity in Hawaii USA South Kauai VORTACCity name (optional, probably does not need a translation) South Kauai VORTACCity in Hawaii USA Tern IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Tern IslandCity in Hawaii USA UpoluCity name (optional, probably does not need a translation) UpoluCity in Hawaii USA Upolu PointCity name (optional, probably does not need a translation) Upolu PointCity in Hawaii USA WahiawaCity name (optional, probably does not need a translation) WahiawaCity in Hawaii USA WaialuaCity name (optional, probably does not need a translation) WaialuaCity in Hawaii USA WaikolaCity name (optional, probably does not need a translation) WaikolaCity in Hawaii USA WailukuCity name (optional, probably does not need a translation) WailukuCity in Hawaii USA WaimeaCity name (optional, probably does not need a translation) WaimeaCity in Hawaii USA WaipahuCity name (optional, probably does not need a translation) WaipahuCity in Herault France MontpellierCity name (optional, probably does not need a translation) MontpellierCity in Honduras TegucigalpaCity name (optional, probably does not need a translation) TegucigalpaCity in Hong Kong Tai TamCity name (optional, probably does not need a translation) Tai TamCity in Hungary BudapestCity name (optional, probably does not need a translation) BudapestCity in Hungary DebrecenCity name (optional, probably does not need a translation) DebrecenCity in Hungary FömiCity name (optional, probably does not need a translation) FömiCity in Hungary KonkoliCity name (optional, probably does not need a translation) KonkoliCity in Iceland KeflavikCity name (optional, probably does not need a translation) KeflavikCity in Iceland ReykjavikCity name (optional, probably does not need a translation) ReykjavikCity in Idaho USA AberdeenCity name (optional, probably does not need a translation) AberdeenCity in Washington USA AlbionCity name (optional, probably does not need a translation) AlbionCity in Idaho USA American FallsCity name (optional, probably does not need a translation) American FallsCity in Idaho USA BoiseCity name (optional, probably does not need a translation) BoiseCity in Idaho USA CaldwellCity name (optional, probably does not need a translation) CaldwellCity in Idaho USA Couer d' AleneCity name (optional, probably does not need a translation) Couer d' AleneCity in Idaho USA Glenns FerryCity name (optional, probably does not need a translation) Glenns FerryCity in Idaho USA GrangevilleCity name (optional, probably does not need a translation) GrangevilleCity in Idaho USA HaileyCity name (optional, probably does not need a translation) HaileyCity in Idaho USA Idaho FallsCity name (optional, probably does not need a translation) Idaho FallsCity in Idaho USA LewistonCity name (optional, probably does not need a translation) LewistonCity in New York USA MackayCity name (optional, probably does not need a translation) MackayCity in Idaho USA NampaCity name (optional, probably does not need a translation) NampaCity in Idaho USA New MeadowsCity name (optional, probably does not need a translation) New MeadowsCity in Idaho USA PocatelloCity name (optional, probably does not need a translation) PocatelloCity in Idaho USA PrestonCity name (optional, probably does not need a translation) PrestonCity in Idaho USA RexburgCity name (optional, probably does not need a translation) RexburgCity in Idaho USA SalmonCity name (optional, probably does not need a translation) SalmonCity in Idaho USA SandpointCity name (optional, probably does not need a translation) SandpointCity in Idaho USA ShoshoneCity name (optional, probably does not need a translation) ShoshoneCity in Idaho USA Soda SpringsCity name (optional, probably does not need a translation) Soda SpringsCity in Idaho USA Twin FallsCity name (optional, probably does not need a translation) Twin FallsCity in Idaho USA WallaceCity name (optional, probably does not need a translation) WallaceCity in Idaho USA WilderCity name (optional, probably does not need a translation) WilderCity in Idaho USA WinchesterCity name (optional, probably does not need a translation) WinchesterCity in Virginia USA RennesCity name (optional, probably does not need a translation) RennesCity in Illinois USA Arlington HeightsCity name (optional, probably does not need a translation) Arlington HeightsCity in Illinois USA BellevilleCity name (optional, probably does not need a translation) BellevilleCity in Ontario Canada BloomingtonCity name (optional, probably does not need a translation) BloomingtonCity in Minnesota USA CarbondaleCity name (optional, probably does not need a translation) CarbondaleCity in Illinois USA CaryCity name (optional, probably does not need a translation) CaryCity in Illinois USA ChampaignCity name (optional, probably does not need a translation) ChampaignCity in Illinois USA ChicagoCity name (optional, probably does not need a translation) ChicagoCity in Illinois USA ChillicotheCity name (optional, probably does not need a translation) ChillicotheCity in Ohio USA CiceroCity name (optional, probably does not need a translation) CiceroCity in Illinois USA Creve CoeurCity name (optional, probably does not need a translation) Creve CoeurCity in Illinois USA Dearborn Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Dearborn Obs. City in Illinois USA DecataurCity name (optional, probably does not need a translation) DecaturCity in Illinois USA DekalbCity name (optional, probably does not need a translation) DekalbCity in Illinois USA Des PlainesCity name (optional, probably does not need a translation) Des PlainesCity in Illinois USA East St. LouisCity name (optional, probably does not need a translation) East St. LouisCity in Illinois USA EffinghamCity name (optional, probably does not need a translation) EffinghamCity in Illinois USA EldoradoCity name (optional, probably does not need a translation) EldoradoCity in Illinois USA ElginCity name (optional, probably does not need a translation) ElginCity in Illinois USA EvanstonCity name (optional, probably does not need a translation) EvanstonCity in Wyoming USA JolietCity name (optional, probably does not need a translation) JolietCity in Illinois USA KankakeeCity name (optional, probably does not need a translation) KankakeeCity in Illinois USA Lake VillaCity name (optional, probably does not need a translation) Lake VillaCity in Illinois USA Melrose ParkCity name (optional, probably does not need a translation) Melrose ParkCity in Illinois USA MolineCity name (optional, probably does not need a translation) MolineCity in Illinois USA NapervilleCity name (optional, probably does not need a translation) NapervilleCity in Illinois USA Oak ParkCity name (optional, probably does not need a translation) Oak ParkCity in Illinois USA PeoriaCity name (optional, probably does not need a translation) PeoriaCity in Illinois USA PeruCountry name (optional, but should be translated) PeruCountry name RobinsonCity name (optional, probably does not need a translation) RobinsonCity in Illinois USA RockfordCity name (optional, probably does not need a translation) RockfordCity in Illinois USA SchaumburgCity name (optional, probably does not need a translation) SchaumburgCity in Illinois USA SkokieCity name (optional, probably does not need a translation) SkokieCity in Illinois USA SpringfieldCity name (optional, probably does not need a translation) SpringfieldCity in Vermont USA SterlingCity name (optional, probably does not need a translation) SterlingCity in Virginia USA UrbanaCity name (optional, probably does not need a translation) UrbanaCity in Illinois USA WaukeganCity name (optional, probably does not need a translation) WaukeganCity in Incheon Korea GanghwaCity name (optional, probably does not need a translation) GanghwaCity in India BangaloreCity name (optional, probably does not need a translation) BangaloreCity in India ChemnitzCity name (optional, probably does not need a translation) ChennaiCity in India GauribidanurCity name (optional, probably does not need a translation) GauribidanurCity in India GMRTCity name (optional, probably does not need a translation) GMRTCity in India GurushikharCity name (optional, probably does not need a translation) GurushikharCity in India KodaikanalCity name (optional, probably does not need a translation) KodaikanalCity in India KoloaCity name (optional, probably does not need a translation) KolkataCity in India DubaiCity name (optional, probably does not need a translation) MumbaiCity in India NagpurCity name (optional, probably does not need a translation) NagpurCity in India Naini TalCity name (optional, probably does not need a translation) Naini TalCity in Indiana USA AndersonCity name (optional, probably does not need a translation) AndersonCity in South Carolina USA DeMotteCity name (optional, probably does not need a translation) DeMotteCity in Indiana USA ElkhartCity name (optional, probably does not need a translation) ElkhartCity in Indiana USA EvansvilleCity name (optional, probably does not need a translation) EvansvilleCity in Indiana USA Fort WayneCity name (optional, probably does not need a translation) Fort WayneCity in Indiana USA GaryCity name (optional, probably does not need a translation) GaryCity in Indiana USA HammondCity name (optional, probably does not need a translation) HammondCity in Indiana USA IndianapolisCity name (optional, probably does not need a translation) IndianapolisCity in Indiana USA KokomoCity name (optional, probably does not need a translation) KokomoCity in Indiana USA LafayetteCity name (optional, probably does not need a translation) LafayetteCity in Louisiana USA MishawakaCity name (optional, probably does not need a translation) MishawakaCity in Indiana USA MonticelloCity name (optional, probably does not need a translation) MonticelloCity in Utah USA MontpelierCity name (optional, probably does not need a translation) MontpelierCity in Vermont USA MuncieCity name (optional, probably does not need a translation) MuncieCity in Indiana USA New AlbanyCity name (optional, probably does not need a translation) New AlbanyCity in Indiana USA South BendCity name (optional, probably does not need a translation) South BendCity in Indiana USA Terre HauteCity name (optional, probably does not need a translation) Terre HauteCity in Indiana USA WabashCity name (optional, probably does not need a translation) WabashCity in India New DelhiCity name (optional, probably does not need a translation) ew DelhiCity in India OotyCity name (optional, probably does not need a translation) OotyCity in India Vainu BappuCity name (optional, probably does not need a translation) Vainu BappuCity in Indonesia BaliCity name (optional, probably does not need a translation) BaliCity in Indonesia BosschaCity name (optional, probably does not need a translation) BosschaCity in Indonesia DjakartaCity name (optional, probably does not need a translation) DjakartaCity in Indonesia JakartaCity name (optional, probably does not need a translation) JakartaCity in Indonesia JatiluhurCity name (optional, probably does not need a translation) JatiluhurCity in Indonesia PalembangCity name (optional, probably does not need a translation) PalembangCity in Indonesia Ujung PandangCity name (optional, probably does not need a translation) Ujung PandangCity in Indre- et- Loire France ToursCity name (optional, probably does not need a translation) ToursCity in Iowa USA AmesCity name (optional, probably does not need a translation) AmesCity in Iowa USA BettendorfCity name (optional, probably does not need a translation) BettendorfCity in Iowa USA Cedar FallsCity name (optional, probably does not need a translation) Cedar FallsCity in Iowa USA Cedar RapidsCity name (optional, probably does not need a translation) Cedar RapidsCity in Iowa USA CoralvilleCity name (optional, probably does not need a translation) CoralvilleCity in Iowa USA CorningCity name (optional, probably does not need a translation) CorningCity in Iowa USA Council BluffsCity name (optional, probably does not need a translation) Council BluffsCity in Iowa USA DanvilleCity name (optional, probably does not need a translation) DanvilleCity in Virginia USA DavenportCity name (optional, probably does not need a translation) DavenportCity in Iowa USA Des MoinesCity name (optional, probably does not need a translation) Des MoinesCity in Iowa USA DubuqueCity name (optional, probably does not need a translation) DubuqueCity in Iowa USA DunlapCity name (optional, probably does not need a translation) DunlapCity in Iowa USA EldridgeCity name (optional, probably does not need a translation) EldridgeCity in Iowa USA Fort DodgeCity name (optional, probably does not need a translation) Fort DodgeCity in Iowa USA Iowa CityCity name (optional, probably does not need a translation) Iowa CityCity in Iowa USA Mason CityCity name (optional, probably does not need a translation) Mason CityCity in Iowa USA New HamptonCity name (optional, probably does not need a translation) New HamptonCity in Iowa USA North Liberty Obs. City name (optional, probably does not need a translation) North Liberty Obs. City in Iowa USA OttumwaCity name (optional, probably does not need a translation) OttumwaCity in Iowa USA PrimgharCity name (optional, probably does not need a translation) PrimgharCity in Iowa USA SheldonCity name (optional, probably does not need a translation) SheldonCity in Iowa USA Sioux CityCity name (optional, probably does not need a translation) Sioux CityCity in Iowa USA SpencerCity name (optional, probably does not need a translation) SpencerCity in Iowa USA WaterlooCity name (optional, probably does not need a translation) WaterlooCity in Ontario Canada Bandar AbbassCity name (optional, probably does not need a translation) Bandar AbbasCity in Iran Bandar LengehCity name (optional, probably does not need a translation) Bandar LengehCity in Iran BiruniCity name (optional, probably does not need a translation) BiruniCity in Iran EsfahanCity name (optional, probably does not need a translation) EsfahanCity in Iran ShirazCity name (optional, probably does not need a translation) ShirazCity in Iran TabrizCity name (optional, probably does not need a translation) TabrizCity in Iran TehranCity name (optional, probably does not need a translation) TeheranCity in Iraq BagdadCity name (optional, probably does not need a translation) BagdadCity in Iraq BasrahCity name (optional, probably does not need a translation) BasrahCity in Iraq SamarrahCity name (optional, probably does not need a translation) SamarraCity in Isère France GrenobleCity name (optional, probably does not need a translation) GrenobleCity in Isle of Man DouglasCity name (optional, probably does not need a translation) DouglasCity in Israel Be' er ShevaCity name (optional, probably does not need a translation) Be' er ShevaCity in Israel Bnei BrakCity name (optional, probably does not need a translation) Bnei BrakCity in Israel HaifaCity name (optional, probably does not need a translation) HaifaCity in Israel HolonCity name (optional, probably does not need a translation) HolonCity in Israel JerusalemCity name (optional, probably does not need a translation) JerusalemCity in Israel Mitzpe RamonCity name (optional, probably does not need a translation) Mitzpe RamonCity in Israel Petach TikvaCity name (optional, probably does not need a translation) Petach TikvaCity in Israel Ra' ananaCity name (optional, probably does not need a translation) Ra' ananaCity in Israel Ramat GanCity name (optional, probably does not need a translation) Ramat GanCity in Israel RehovotCity name (optional, probably does not need a translation) RehovotCity in Israel Tel AvivCity name (optional, probably does not need a translation) Tel AvivCity in Italy AlessandriaCity name (optional, probably does not need a translation) AlessandriaCity in Italy AnconaCity name (optional, probably does not need a translation) AnconaCity in Italy AndriaCity name (optional, probably does not need a translation) AndriaCity in Italy AostaCity name (optional, probably does not need a translation) AostaCity in Italy ArcetriCity name (optional, probably does not need a translation) ArcetriCity in Italy AreseCity name (optional, probably does not need a translation) AreseCity in Italy ArezzoCity name (optional, probably does not need a translation) ArezzoCity in Italy AsiagoCity name (optional, probably does not need a translation) AsiagoCity in Italy AvianoCity name (optional, probably does not need a translation) AvianoCity in Italy BariCity name (optional, probably does not need a translation) BariCity in Italy BarlettaCity name (optional, probably does not need a translation) BarlettaCity in Italy BergamoCity name (optional, probably does not need a translation) BergamoCity in Italy BolognaCity name (optional, probably does not need a translation) BolognaCity in Italy BolzanoCity name (optional, probably does not need a translation) BolzanoCity in Italy BreraCity name (optional, probably does not need a translation) BreraCity in Italy BresciaCity name (optional, probably does not need a translation) BresciaCity in Italy BrindisiCity name (optional, probably does not need a translation) BrindisiCity in Italy CagliariCity name (optional, probably does not need a translation) CagliariCity in Italy CampobassoCity name (optional, probably does not need a translation) CampobassoCity in Italy CasertaCity name (optional, probably does not need a translation) CasertaCity in Italy CataniaCity name (optional, probably does not need a translation) CataniaCity in Italy CatanzaroCity name (optional, probably does not need a translation) CatanzaroCity in Italy ComoCity name (optional, probably does not need a translation) ComoCity in Italy CosenzaCity name (optional, probably does not need a translation) CosenzaCity in Italy DamecutaCity name (optional, probably does not need a translation) DamecutaCity in Italy DecimomannuCity name (optional, probably does not need a translation) DecimomannuCity in Italy FerraraCity name (optional, probably does not need a translation) FerraraCity in Italy FoggiaCity name (optional, probably does not need a translation) FoggiaCity in Italy Forli`City name (optional, probably does not need a translation) Forli`City in Italy GenovaCity name (optional, probably does not need a translation) GenovaCity in Italy GrossetoCity name (optional, probably does not need a translation) GrossetoCity in Italy IschiaCity name (optional, probably does not need a translation) IschiaCity in Italy IstranaCity name (optional, probably does not need a translation) IstranaCity in Italy LampedusaCity name (optional, probably does not need a translation) LampedusaCity in Italy L' AquilaCity name (optional, probably does not need a translation) L' AquilaCity in Italy La SpeziaCity name (optional, probably does not need a translation) La SpeziaCity in Italy LatinaCity name (optional, probably does not need a translation) LatinaCity in Italy LecceCity name (optional, probably does not need a translation) LecceCity in Italy LivornoCity name (optional, probably does not need a translation) LivornoCity in Italy LoianoCity name (optional, probably does not need a translation) LoianoCity in Italy LuccaCity name (optional, probably does not need a translation) LuccaCity in Italy MassaCity name (optional, probably does not need a translation) MassaCity in Italy MessinaCity name (optional, probably does not need a translation) MessinaCity in Italy MilanoCity name (optional, probably does not need a translation) MilanoCity in Italy ModenaCity name (optional, probably does not need a translation) ModenaCity in Italy Mount EkarCity name (optional, probably does not need a translation) Mount EkarCity in Italy Mount MarioCity name (optional, probably does not need a translation) Mount MarioCity in Italy NovaraCity name (optional, probably does not need a translation) NovaraCity in Italy Obs. MilanCity name (optional, probably does not need a translation) Obs. MilanoCity in Italy OlbiaCity name (optional, probably does not need a translation) OlbiaCity in Italy OtrantoCity name (optional, probably does not need a translation) OtrantoCity in Italy PadovaCity name (optional, probably does not need a translation) PadovaCity in Italy PalermoCity name (optional, probably does not need a translation) PalermoCity in Italy PantelleriaCity name (optional, probably does not need a translation) PantelleriaCity in Italy ParmaCity name (optional, probably does not need a translation) ParmaCity in Ohio USA PerugiaCity name (optional, probably does not need a translation) PerugiaCity in Italy PesaroCity name (optional, probably does not need a translation) PesaroCity in Italy PescaraCity name (optional, probably does not need a translation) PescaraCity in Italy PiacenzaCity name (optional, probably does not need a translation) PiacenzaCity in Italy PisaCity name (optional, probably does not need a translation) PisaCity in Italy PotenzaCity name (optional, probably does not need a translation) PotenzaCity in Italy PratoCity name (optional, probably does not need a translation) PratoCity in Italy ProcidaCity name (optional, probably does not need a translation) ProcidaCity in Italy RavennaCity name (optional, probably does not need a translation) RavennaCity in Italy Reggio di CalabriaCity name (optional, probably does not need a translation) Reggio di CalabriaCity in Italy RiminiCity name (optional, probably does not need a translation) RiminiCity in Italy RomeCity name (optional, probably does not need a translation) RomaCity in Italy SalernoCity name (optional, probably does not need a translation) SalernoCity in Italy Santa Maria Capua VetereCity name (optional, probably does not need a translation) Santa Maria Capua VetereCity in Italy SassariCity name (optional, probably does not need a translation) SassariCity in Italy SavonaCity name (optional, probably does not need a translation) SavonaCity in Italy SienaCity name (optional, probably does not need a translation) SienaCity in Italy SigonellaCity name (optional, probably does not need a translation) SigonellaCity in Italy SiracusaCity name (optional, probably does not need a translation) SiracusaCity in Italy TarantoCity name (optional, probably does not need a translation) TarantoCity in Italy TerniCity name (optional, probably does not need a translation) TerniCity in Italy TrapaniCity name (optional, probably does not need a translation) TrapaniCity in Italy TrentoCity name (optional, probably does not need a translation) TrentoCity in Italy TrevisoCity name (optional, probably does not need a translation) TrevisoCity in Italy TriesteCity name (optional, probably does not need a translation) TriesteCity in Italy TurinCity name (optional, probably does not need a translation) TorinoCity in Italy UdineCity name (optional, probably does not need a translation) UdineCity in Italy VeronaCity name (optional, probably does not need a translation) VeronaCity in Italy VicenzaCity name (optional, probably does not need a translation) VicenzaCity in Ivory coast AbidjanCity name (optional, probably does not need a translation) AbidjanCity in Ivory coast YamoussoukroCity name (optional, probably does not need a translation) YamoussoukroCity in Jamaica KingstonCity name (optional, probably does not need a translation) KingstonCity in Ontario Canada Montego BayCity name (optional, probably does not need a translation) Montego BayCity in Japan Amami IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Amami - øyaCity in Japan AyaseCity name (optional, probably does not need a translation) AyaseCity in Japan ChitoseCity name (optional, probably does not need a translation) ChitoseCity in Japan FujiganeCity name (optional, probably does not need a translation) FujiganeCity in Japan FukuokaCity name (optional, probably does not need a translation) FukuokaCity in Japan HidaCity name (optional, probably does not need a translation) HidaCity in Japan KisoCity name (optional, probably does not need a translation) KisoCity in Japan KwasanCity name (optional, probably does not need a translation) KwasanCity in Japan KyotoCity name (optional, probably does not need a translation) KyotoCity in Japan MizusawaCity name (optional, probably does not need a translation) MizusawaCity in Japan NagasakiCity name (optional, probably does not need a translation) NagasakiCity in Japan NagoyaCity name (optional, probably does not need a translation) NagoyaCity in Japan NobeyamaCity name (optional, probably does not need a translation) NobeyamaCity in Japan OkayamaCity name (optional, probably does not need a translation) OkayamaCity in Japan OkinawaCity name (optional, probably does not need a translation) OkinawaCity in Japan OsakaCity name (optional, probably does not need a translation) OsakaCity in Japan SapporoCity name (optional, probably does not need a translation) SapporoCity in Japan SugadairaCity name (optional, probably does not need a translation) SugadairaCity in Japan TokyoCity name (optional, probably does not need a translation) TokyoCity in Japan ToyokawaCity name (optional, probably does not need a translation) ToyokawaCity in Jeju Korea MaradoCity name (optional, probably does not need a translation) MaradoCity in Jeju Korea SeogwipoCity name (optional, probably does not need a translation) SeogwipoCity in Jeju Korea SeongsanpoCity name (optional, probably does not need a translation) SeongsanpoCity in Jeonbuk Korea BuanCity name (optional, probably does not need a translation) BuanCity in Jeonbuk Korea GunsanCity name (optional, probably does not need a translation) GunsanCity in Jeonbuk Korea ImsilCity name (optional, probably does not need a translation) ImsilCity in Jeonbuk Korea JangsuCity name (optional, probably does not need a translation) JangsuCity in Jeonbuk Korea JeongeupCity name (optional, probably does not need a translation) JeongeupCity in Jeonbuk Korea JeonjuCity name (optional, probably does not need a translation) JeonjuCity in Jeonbuk Korea NamwonCity name (optional, probably does not need a translation) NamwonCity in Jeonnam Korea GoheungCity name (optional, probably does not need a translation) GoheungCity in Jeonnam Korea HaenamCity name (optional, probably does not need a translation) HaenamCity in Jeonnam Korea HeuksandoCity name (optional, probably does not need a translation) HeuksandoCity in Jeonnam Korea JangheungCity name (optional, probably does not need a translation) JangheungCity in Jeonnam Korea MokpoCity name (optional, probably does not need a translation) MokpoCity in Jeonnam Korea MuanCity name (optional, probably does not need a translation) MuanCity in Jeonnam Korea SuncheonCity name (optional, probably does not need a translation) SuncheonCity in Jeonnam Korea WandoCity name (optional, probably does not need a translation) WandoCity in Jeonnam Korea YeosuCity name (optional, probably does not need a translation) YeosuCity in Jordan AmmanCity name (optional, probably does not need a translation) AmmanCity in Jordan AqabaCity name (optional, probably does not need a translation) AqabaCity in Jylland Denmark AabenraaCity name (optional, probably does not need a translation) ÅbenråCity in Jylland Denmark AalborgCity name (optional, probably does not need a translation) ÅlborgCity in Jylland Denmark AarhusCity name (optional, probably does not need a translation) ÅrhusCity in Jylland Denmark Blaavands hukCity name (optional, probably does not need a translation) Blåvands hukCity in Jylland Denmark EsbjergCity name (optional, probably does not need a translation) EsbjergCity in Jylland Denmark FredericiaCity name (optional, probably does not need a translation) FredericiaCity in Jylland Denmark FrederikshavnCity name (optional, probably does not need a translation) FrederikshavnCity in Jylland Denmark GodthaabCity name (optional, probably does not need a translation) GodthåbCity in Jylland Denmark GrenaaCity name (optional, probably does not need a translation) GrenåCity in Jylland Denmark HaderslevCity name (optional, probably does not need a translation) HaderslevCity in Jylland Denmark HanstholmCity name (optional, probably does not need a translation) HanstholmCity in Jylland Denmark HerningCity name (optional, probably does not need a translation) HerningCity in Jylland Denmark HinnerupCity name (optional, probably does not need a translation) HinnerupCity in Jylland Denmark HjoerringCity name (optional, probably does not need a translation) HjørringCity in Jylland Denmark HobroCity name (optional, probably does not need a translation) HobroCity in Jylland Denmark HolstebroCity name (optional, probably does not need a translation) HolstebroCity in Jylland Denmark HorsensCity name (optional, probably does not need a translation) HorsensCity in Jylland Denmark KoldingCity name (optional, probably does not need a translation) KoldingCity in Jylland Denmark LemvigCity name (optional, probably does not need a translation) LemvigCity in Jylland Denmark RandersCity name (optional, probably does not need a translation) RandersCity in Jylland Denmark RibeCity name (optional, probably does not need a translation) RibeCity in Jylland Denmark RingkoebingCity name (optional, probably does not need a translation) RingkøbingCity in Jylland Denmark SilkeborgCity name (optional, probably does not need a translation) SilkeborgCity in Jylland Denmark SkagenCity name (optional, probably does not need a translation) SkagenCity in Jylland Denmark SkiveCity name (optional, probably does not need a translation) SkiveCity in Jylland Denmark SoenderborgCity name (optional, probably does not need a translation) SønderborgCity in Jylland Denmark StruerCity name (optional, probably does not need a translation) StruerCity in Jylland Denmark ThistedCity name (optional, probably does not need a translation) ThistedCity in Jylland Denmark ToenderCity name (optional, probably does not need a translation) TønderCity in Jylland Denmark VardeCity name (optional, probably does not need a translation) VardeCity in Jylland Denmark VejleCity name (optional, probably does not need a translation) VejleCity in Jylland Denmark ViipuriCity name (optional, probably does not need a translation) ViborgCity in Kansas USA AbileneCity name (optional, probably does not need a translation) AbileneCity in Texas USA AshlandCity name (optional, probably does not need a translation) AshlandCity in Maine USA Dodge CityCity name (optional, probably does not need a translation) Dodge CityCity in Kansas USA Fort RileyCity name (optional, probably does not need a translation) Fort RileyCity in Kansas USA Fort ScottCity name (optional, probably does not need a translation) Fort ScottCity in Kansas USA Garden CityCity name (optional, probably does not need a translation) Garden CityCity in Kansas USA HutchinsonCity name (optional, probably does not need a translation) HutchinsonCity in Minnesota USA IndependenceCity name (optional, probably does not need a translation) IndependenceCity in Missouri USA Kansas CityCity name (optional, probably does not need a translation) Kansas CityCity in Missouri USA LawrenceCity name (optional, probably does not need a translation) LawrenceCity in Massachusetts USA LeavenworthCity name (optional, probably does not need a translation) LeavenworthCity in Washington USA LincolnCity name (optional, probably does not need a translation) LincolnCity in Nebraska USA ManhattanCity name (optional, probably does not need a translation) ManhattanCity in Kansas USA NortonCity name (optional, probably does not need a translation) NortonCity in Virginia USA OakleyCity name (optional, probably does not need a translation) OakleyCity in Kansas USA OlatheCity name (optional, probably does not need a translation) OlatheCity in Kansas USA OsborneCity name (optional, probably does not need a translation) OsborneCity in Kansas USA Overland ParkCity name (optional, probably does not need a translation) Overland ParkCity in Kansas USA PrattCity name (optional, probably does not need a translation) PrattCity in Kansas USA RussellCity name (optional, probably does not need a translation) RussellCity in Manitoba Canada SalinaCity name (optional, probably does not need a translation) SalinaCity in Utah USA ShawneeCity name (optional, probably does not need a translation) ShawneeCity in Kansas USA TopekaCity name (optional, probably does not need a translation) TopekaCity in Kansas USA WichitaCity name (optional, probably does not need a translation) WichitaCity in Kazakhstan Alma AtaCity name (optional, probably does not need a translation) Alma AtaCity in Kentucky USA BoonevilleCity name (optional, probably does not need a translation) BoonevilleCity in Kentucky USA Bowling GreenCity name (optional, probably does not need a translation) Bowling GreenCity in Kentucky USA CorbinCity name (optional, probably does not need a translation) CorbinCity in Kentucky USA CovingtonCity name (optional, probably does not need a translation) CovingtonCity in Kentucky USA CrestwoodCity name (optional, probably does not need a translation) CrestwoodCity in Missouri USA ElizabethtownCity name (optional, probably does not need a translation) ElizabethtownCity in Kentucky USA FalmouthCity name (optional, probably does not need a translation) FalmouthCity in Kentucky USA FrankfortCity name (optional, probably does not need a translation) FrankfortCity in Kentucky USA GlasgowCity name (optional, probably does not need a translation) GlasgowCity in Seine- maritime France HazardCity name (optional, probably does not need a translation) HazardCity in Kentucky USA HendersonCity name (optional, probably does not need a translation) HendersonCity in Nevada USA HopkinsvilleCity name (optional, probably does not need a translation) HopkinsvilleCity in Kentucky USA LibanonCountry name (optional, but should be translated) LibanonCountry name LexingtonCity name (optional, probably does not need a translation) LexingtonCity in Kentucky USA MaysvilleCity name (optional, probably does not need a translation) MaysvilleCity in Kentucky USA MoreheadCity name (optional, probably does not need a translation) MoreheadCity in Kentucky USA NewportCity name (optional, probably does not need a translation) NewportCity in Vermont USA OwensboroCity name (optional, probably does not need a translation) OwensboroCity in Kentucky USA PaducahCity name (optional, probably does not need a translation) PaducahCity in Kentucky USA SomersetCity name (optional, probably does not need a translation) SomersetCity in New Jersey USA KisumuCity name (optional, probably does not need a translation) KisumuCity in Kenya MombasaCity name (optional, probably does not need a translation) MombasaCity in Kenya NairobiCity name (optional, probably does not need a translation) NairobiCity in Khomas Hochland Namibia WindhoekCity name (optional, probably does not need a translation) WindhoekCity in Nebraska USA BusanCity name (optional, probably does not need a translation) PusanCity in Korea Ch' ongjinCity name (optional, probably does not need a translation) Ch' ongjinCity in Korea ChupungryeongCity name (optional, probably does not need a translation) ChupungryeongCity in Korea DaeguCity name (optional, probably does not need a translation) DaeguCity in Korea DaegwallyeongCity name (optional, probably does not need a translation) DaegwallyeongCity in Korea DaejeonCity name (optional, probably does not need a translation) DaejeonCity in Korea GwangjuCity name (optional, probably does not need a translation) KwangjuCity in Korea HungnamCity name (optional, probably does not need a translation) HungnamCity in Korea IncheonRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) IncheonRegion/ state in Korea JejuRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) JejuRegion/ state in Korea KaesongCity name (optional, probably does not need a translation) KaesongCity in Korea Kimch' aekCity name (optional, probably does not need a translation) Kimch' aekCity in Korea P' yongyangCity name (optional, probably does not need a translation) P' yongyangCity in Korea SeoulCity name (optional, probably does not need a translation) SeoulCity in Korea SinuijuCity name (optional, probably does not need a translation) SinuijuCity in Korea UlsanCity name (optional, probably does not need a translation) UlsanCity in Korea WonsanCity name (optional, probably does not need a translation) WonsanCity in Kuwait Kuwait CityCity name (optional, probably does not need a translation) Kuwait CityCity in Kuwait WafraCity name (optional, probably does not need a translation) WafraCity in Latvia RigaCity name (optional, probably does not need a translation) RigaCity in Lebanon BeirutCity name (optional, probably does not need a translation) BeirutCity in Lebanon LeeCity name (optional, probably does not need a translation) LeeCity in Lecco Italy LeccoRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) LeccoRegion/ state in Kiribati Oggionostar name OggionoCity in Leinster Ireland AlcyoneCity name (optional, probably does not need a translation) AthloneCity in Leinster Ireland DublinCity name (optional, probably does not need a translation) DublinCity in Leinster Ireland DunsinkCity name (optional, probably does not need a translation) DunsinkCity in Lesotho MaseruCity name (optional, probably does not need a translation) MaseruCity in Lesotho TeyateaynengCity name (optional, probably does not need a translation) TeyateaynengCity in Liberia HarbelCity name (optional, probably does not need a translation) HarbelCity in Liberia HarperCity name (optional, probably does not need a translation) HarperCity in Liberia MonroviaCity name (optional, probably does not need a translation) MonroviaCity in Liberia YekepaCity name (optional, probably does not need a translation) YekepaCity in Libya TripoliAltitude TripoliCity in Lithuania KorkCity name (optional, probably does not need a translation) AlytusCity in Lithuania KadunaCity in Lithuania KaunasCity in Lithuania KalapanaCity in Lithuania KlaipėdaCity in Lithuania City in Lithuania MarijampolėCity in Lithuania City name (optional, probably does not need a translation) PanevėžysCity in Lithuania VisaliaCity name (optional, probably does not need a translation) ŠiauliaiCity in Lithuania VilniusCity name (optional, probably does not need a translation) VilniusCity in Loire- atlantique France NantesCity name (optional, probably does not need a translation) NantesCity in Loire- atlantique France St. NazaireCity name (optional, probably does not need a translation) St. NazaireCity in Loire France Saint- EtienneCity name (optional, probably does not need a translation) Saint- EtienneCity in Loiret France OrleansCity name (optional, probably does not need a translation) OrleansCity in Lolland Denmark NakskovCity name (optional, probably does not need a translation) NakskovCity in Louisiana USA Baton RougeCity name (optional, probably does not need a translation) Baton RougeCity in Louisiana USA BogalusaCity name (optional, probably does not need a translation) BogalusaCity in Louisiana USA Bossier CityCity name (optional, probably does not need a translation) Bossier CityCity in Louisiana USA DelhiCity name (optional, probably does not need a translation) DelhiCity in Louisiana USA FerridayCity name (optional, probably does not need a translation) FerridayCity in Louisiana USA FisherCity name (optional, probably does not need a translation) FisherCity in Louisiana USA HoumaCity name (optional, probably does not need a translation) HoumaCity in Louisiana USA KennerCity name (optional, probably does not need a translation) KennerCity in Louisiana USA Lake CharlesCity name (optional, probably does not need a translation) Lake CharlesCity in Louisiana USA MetairieCity name (optional, probably does not need a translation) MetairieCity in Louisiana USA MonroeCity name (optional, probably does not need a translation) MonroeCity in Louisiana USA Morgan CityCity name (optional, probably does not need a translation) Morgan CityCity in Louisiana USA New IberiaCity name (optional, probably does not need a translation) New IberiaCity in Louisiana USA New OrleansCity name (optional, probably does not need a translation) New OrleansCity in Louisiana USA Port SulphurCity name (optional, probably does not need a translation) Port SulphurCity in Louisiana USA RustonCity name (optional, probably does not need a translation) RustonCity in Louisiana USA ShreveportCity name (optional, probably does not need a translation) ShreveportCity in Louisiana USA SlidellCity name (optional, probably does not need a translation) SlidellCity in Louisiana USA ThibodauxCity name (optional, probably does not need a translation) ThibodauxCity in Louisiana USA WalkerCity name (optional, probably does not need a translation) WalkerCity in Louisiana USA WinnfieldCity name (optional, probably does not need a translation) WinnfieldCity in Luxembourg Luxembourg CityCity name (optional, probably does not need a translation) Luxemburg CityCity in Lybia Al JawfCity name (optional, probably does not need a translation) Al JawfCity in Lybia BenghaziCity name (optional, probably does not need a translation) BenghaziCity in Lybia MisratahCity name (optional, probably does not need a translation) MisratahCity in Lybia TobrukCity name (optional, probably does not need a translation) TobrukCity in Macedonia SkopjeCity name (optional, probably does not need a translation) SkopjeCity in Madagascar AntananarivoCity name (optional, probably does not need a translation) AntananarivoCity in Madagascar AntsirabeCity name (optional, probably does not need a translation) AntsirabeCity in Madagascar MajungaCity name (optional, probably does not need a translation) MajungaCity in Madagascar ToamasinaCity name (optional, probably does not need a translation) ToamasinaCity in Madagascar ToliaraCity name (optional, probably does not need a translation) ToliaraCity in Madeira Portugal FunchalCity name (optional, probably does not need a translation) FunchalCity in Maine USA BangorCity name (optional, probably does not need a translation) BangorCity in Maine USA Bar HarborCity name (optional, probably does not need a translation) Bar HarborCity in Maine USA BiddefordCity name (optional, probably does not need a translation) BiddefordCity in Maine USA GorhamCity name (optional, probably does not need a translation) GorhamCity in Maine USA GreenvilleCity name (optional, probably does not need a translation) GreenvilleCity in Tennessee USA KennebunkCity name (optional, probably does not need a translation) KennebunkCity in Maine USA MillinocketCity name (optional, probably does not need a translation) MillinocketCity in Maine USA NorjaCountry name (optional, but should be translated) NorgeCountry name OakfieldCity name (optional, probably does not need a translation) OakfieldCity in Maine USA PortlandCity name (optional, probably does not need a translation) PortlandCity in Oregon USA RangeleyCity name (optional, probably does not need a translation) RangeleyCity in Maine USA RocklandCity name (optional, probably does not need a translation) RocklandCity in Maine USA RockwoodCity name (optional, probably does not need a translation) RockwoodCity in Maine USA SacoCity name (optional, probably does not need a translation) SacoCity in Maine USA SanfordCity name (optional, probably does not need a translation) SanfordCity in Maine USA TukholmaCity name (optional, probably does not need a translation) StockholmCity in Sweden Van BurenCity name (optional, probably does not need a translation) Van BurenCity in Maine USA WaldoboroCity name (optional, probably does not need a translation) WaldoboroCity in Maine USA WestbrookCity name (optional, probably does not need a translation) WestbrookCity in Malawi BlantyreCity name (optional, probably does not need a translation) BlantyreCity in Malawi KarongaCity name (optional, probably does not need a translation) KarongaCity in Malawi LilongweCity name (optional, probably does not need a translation) LilongweCity in Malawi MzuzuCity name (optional, probably does not need a translation) MzuzuCity in Malawi ZombaCity name (optional, probably does not need a translation) ZombaCity in Malaysia ButterworthCity name (optional, probably does not need a translation) ButterworthCity in Malaysia Kota KinabaluCity name (optional, probably does not need a translation) Kota KinabaluCity in Malaysia Kuala LumpurCity name (optional, probably does not need a translation) Kuala LumpurKattCity in Malaysia KuchingCity name (optional, probably does not need a translation) KuchingCity in Malaysia PenangCity name (optional, probably does not need a translation) PenangCity in Malaysia SibuCity name (optional, probably does not need a translation) SibuCity in Maldives MaleCity name (optional, probably does not need a translation) MaleCity in Mali BamakoCity name (optional, probably does not need a translation) BamakoCity in Mali GaoCity name (optional, probably does not need a translation) GaoCity in Mali SegouCity name (optional, probably does not need a translation) SegouCity in Mali TombouctouCity name (optional, probably does not need a translation) TimbuktuCity in Malta VallettaCity name (optional, probably does not need a translation) VallettaCity in Manche France CherbourgCity in Manitoba Canada CherbourgCity in Manitoba Canada AltoonaCity in Manitoba Canada AlonsaCity in Manitoba Canada AalborgCity in Manitoba Canada ArborgCity in Manitoba Canada AspenCity in Manitoba Canada AshernCity in Manitoba Canada BoiseCity name (optional, probably does not need a translation) BissettCity in Manitoba Canada BrandonCity name (optional, probably does not need a translation) BrandonCity in Vermont USA ParmaCity name (optional, probably does not need a translation) CarmanCity in Manitoba Canada ChurchillCity in Manitoba Canada ChurchillCity in Manitoba Canada Green RiverCity in Manitoba Canada Cypress RiverCity in Manitoba Canada MulipheinCity in Manitoba Canada DauphinCity in Manitoba Canada EdmundstonCity in Manitoba Canada EddystoneCity in Manitoba Canada ElversonCity in Manitoba Canada EmersonCity in Manitoba Canada ClarksdaleCity in Manitoba Canada EricksdaleCity in Manitoba Canada DickinsonCity in Manitoba Canada EricksonCity in Manitoba Canada FalconCity in Manitoba Canada Falcon LakeCity in Manitoba Canada GumiCity in Manitoba Canada GimliCity in Manitoba Canada GoldstoneCity in Manitoba Canada GladstoneCity in Manitoba Canada KearneyCity in Manitoba Canada KillarneyCity in Manitoba Canada City in Manitoba Canada Lac du BonnetCity in Manitoba Canada MandanCity in Manitoba Canada ManigotaganCity in Manitoba Canada MadeliaCity in Manitoba Canada MelitaCity in Manitoba Canada MinnesotaCity in Manitoba Canada MinnedosaCity in Manitoba Canada ModenaCity in Manitoba Canada MordenCity in Manitoba Canada Elk PointCity in Manitoba Canada Oak PointCity in Manitoba Canada Twin FallsCity in Manitoba Canada Pine FallsCity in Manitoba Canada Grand PrairieCity in Manitoba Canada Portage la PrairieCity in Manitoba Canada RennesCity in Manitoba Canada RennieCity in Manitoba Canada RobinsonCity name (optional, probably does not need a translation) RoblinCity in Manitoba Canada SunriseCity name (optional, probably does not need a translation) SourisCity in Puerto Rico USA PragueCity in Manitoba Canada SpragueCity in Manitoba Canada OffenbachCity in Manitoba Canada SteinbachCity in Manitoba Canada Fall RiverCity name (optional, probably does not need a translation) Swan RiverCity in Manitoba Canada The PasCity in Manitoba Canada The PasCity in Manitoba Canada VardeCity in Manitoba Canada VirdenCity in Manitoba Canada WashingtonCity name (optional, probably does not need a translation) WasagamingCity in Manitoba Canada WinnipegCity in Manitoba Canada WinnipegCity in Manitoba Canada WinnipegCity name (optional, probably does not need a translation) WinnipegosisCity in Marne France ReimsCity name (optional, probably does not need a translation) ReimsCity in Marshall Islands IneCity name (optional, probably does not need a translation) IneCity in Marshall Islands JaluitCity name (optional, probably does not need a translation) JaluitCity in Marshall Islands KiliCity name (optional, probably does not need a translation) KiliCity in Marshall Islands Kwajalein AtollCity name (optional, probably does not need a translation) Kwajalein AtollCity in Marshall Islands MajuroCity name (optional, probably does not need a translation) MajuroCity in Marshall Islands MaloelapCity name (optional, probably does not need a translation) MaloelapCity in Marshall Islands MiliCity name (optional, probably does not need a translation) MiliCity in Marshall Islands NamorikCity name (optional, probably does not need a translation) NamorikCity in Marshall Islands Taora IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Taora IslandCity in Marshall Islands TinakCity name (optional, probably does not need a translation) TinakCity in Marshall Islands UtirikCity name (optional, probably does not need a translation) UtirikCity in Marshall Islands WotjeCity in Martinique France WotjeCity in Martinique France Fort PayneCity name (optional, probably does not need a translation) Fort- de- FranceCity in Maryland USA AnnapolisCity name (optional, probably does not need a translation) AnnapolisCity in Maryland USA BaltimoreCity name (optional, probably does not need a translation) BaltimoreCity in Maryland USA BethesdaCity name (optional, probably does not need a translation) BethesdaCity in Maryland USA BowieCity name (optional, probably does not need a translation) BowieCity in Maryland USA CambridgeCity name (optional, probably does not need a translation) CambridgeCity in United Kingdom CantonsvilleCity name (optional, probably does not need a translation) CantonsvilleCity in Maryland USA CentrevilleCity name (optional, probably does not need a translation) CentrevilleCity in Maryland USA CockeysvilleCity name (optional, probably does not need a translation) CockeysvilleCity in Maryland USA College ParkCity name (optional, probably does not need a translation) College ParkCity in Maryland USA CumberlandCity name (optional, probably does not need a translation) CumberlandCity in Maryland USA DundalkCity name (optional, probably does not need a translation) DundalkCity in Maryland USA FrederickCity name (optional, probably does not need a translation) FrederickCity in Maryland USA GaithersburgCity name (optional, probably does not need a translation) GaithersburgCity in Maryland USA GreenbeltCity name (optional, probably does not need a translation) GreenbeltCity in Maryland USA HagerstownCity name (optional, probably does not need a translation) HagerstownCity in Maryland USA New CarrolltonCity name (optional, probably does not need a translation) New CarrolltonCity in Maryland USA Ocean CityCity name (optional, probably does not need a translation) Ocean CityCity in Maryland USA Pocomoke CityCity name (optional, probably does not need a translation) Pocomoke CityCity in Maryland USA PotomacCity name (optional, probably does not need a translation) PotomacCity in Maryland USA RockvilleCity name (optional, probably does not need a translation) RockvilleCity in Maryland USA SalisburyCity name (optional, probably does not need a translation) SalisburyCity in Maryland USA Silver SpringCity name (optional, probably does not need a translation) Silver SpringCity in Maryland USA St. MichalesCity name (optional, probably does not need a translation) St. MichalesCity in Maryland USA WheatonCity name (optional, probably does not need a translation) WheatonCity in Massachusetts USA AdamsCity name (optional, probably does not need a translation) AdamsCity in Massachusetts USA Amherst Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Amherst Obs. City in Massachusetts USA ArlingtonCity name (optional, probably does not need a translation) ArlingtonCity in Virginia USA AttleboroCity name (optional, probably does not need a translation) AttleboroCity in Massachusetts USA BostonCity name (optional, probably does not need a translation) BostonCity in Massachusetts USA BrocktonCity name (optional, probably does not need a translation) BrocktonCity in Massachusetts USA BrooklineCity name (optional, probably does not need a translation) BrooklineCity in Massachusetts USA ChicopeeCity name (optional, probably does not need a translation) ChicopeeCity in Massachusetts USA Itä- BostonCity name (optional, probably does not need a translation) East BostonCity in Massachusetts USA Fall RiverCity name (optional, probably does not need a translation) Fall RiverCity in Massachusetts USA FitchburgCity name (optional, probably does not need a translation) FitchburgCity in Massachusetts USA FraminghamCity name (optional, probably does not need a translation) FraminghamCity in Massachusetts USA Harvard Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Harvard Obs. City in Massachusetts USA Haystack Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Haystack Obs. City in Massachusetts USA HollistonCity name (optional, probably does not need a translation) HollistonCity in Massachusetts USA HolyokeCity name (optional, probably does not need a translation) HolyokeCity in Massachusetts USA LowellCity name (optional, probably does not need a translation) LowellCity in Massachusetts USA LynnCity name (optional, probably does not need a translation) LynnCity in Massachusetts USA MaldenCity name (optional, probably does not need a translation) MaldenCity in Massachusetts USA MashpeeCity name (optional, probably does not need a translation) MashpeeCity in Massachusetts USA MedfordCity name (optional, probably does not need a translation) MedfordCity in Oregon USA New BedfordCity name (optional, probably does not need a translation) New BedfordCity in Massachusetts USA NewtonCity name (optional, probably does not need a translation) NewtonCity in New Jersey USA Oak Ridge Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Oak Ridge Obs. City in Massachusetts USA PittsfieldCity name (optional, probably does not need a translation) PittsfieldCity in Massachusetts USA PlymouthCity name (optional, probably does not need a translation) PlymouthCity in United Kingdom QuincyCity name (optional, probably does not need a translation) QuincyCity in Massachusetts USA SalemCity name (optional, probably does not need a translation) SalemCity in West Virginia USA SomervilleCity name (optional, probably does not need a translation) SomervilleCity in New Jersey USA WakefieldCity name (optional, probably does not need a translation) WakefieldCity in Massachusetts USA WalthamCity name (optional, probably does not need a translation) WalthamCity in Massachusetts USA WeymouthCity name (optional, probably does not need a translation) WeymouthCity in Massachusetts USA WorcesterCity name (optional, probably does not need a translation) WorcesterCity in Mauritania F' DérikCity name (optional, probably does not need a translation) F' DérikCity in Mauritania NouakchottCity name (optional, probably does not need a translation) NouakchottCity in Mauritius PlaisanceCity name (optional, probably does not need a translation) PlaisanceCity in Mayotte France MamoudzouCity name (optional, probably does not need a translation) MamoudzouCity in Mexico AcapulcoCity name (optional, probably does not need a translation) AcapulcoCity in Mexico Mexico CityCity name (optional, probably does not need a translation) Mexico CityCity in Mexico San Pedro MartirCity name (optional, probably does not need a translation) San Pedro MartirCity in Mexico St. María TonantzintlaCity name (optional, probably does not need a translation) St. María TonantzintlaCity in Michigan USA Ann ArborCity name (optional, probably does not need a translation) Ann ArborCity in Michigan USA Battle CreekCity name (optional, probably does not need a translation) Battle CreekCity in Michigan USA Bay CityCity name (optional, probably does not need a translation) Bay CityCity in Michigan USA DearbornCity name (optional, probably does not need a translation) DearbornCity in Michigan USA Dearborn HeightsCity name (optional, probably does not need a translation) Dearborn HeightsCity in Michigan USA DetroitCity name (optional, probably does not need a translation) DetroitCity in Michigan USA East LansingCity name (optional, probably does not need a translation) East LansingCity in Michigan USA FlintCity name (optional, probably does not need a translation) FlintCity in Michigan USA Grand RapidsCity name (optional, probably does not need a translation) Grand RapidsCity in Michigan USA HancockCity name (optional, probably does not need a translation) HancockCity in Michigan USA Harper WoodsCity name (optional, probably does not need a translation) Harper WoodsCity in Michigan USA Iron RiverCity name (optional, probably does not need a translation) Iron RiverCity in Michigan USA JacksonCity name (optional, probably does not need a translation) JacksonCity in Tennessee USA KalamazooCity name (optional, probably does not need a translation) KalamazooCity in Michigan USA LansingCity name (optional, probably does not need a translation) LansingCity in Michigan USA LaPeerCity name (optional, probably does not need a translation) LaPeerCity in Michigan USA LivoniaCity name (optional, probably does not need a translation) LivoniaCity in Michigan USA MarquetteCity name (optional, probably does not need a translation) MarquetteCity in Michigan USA MuskegonCity name (optional, probably does not need a translation) MuskegonCity in Michigan USA NoviCity name (optional, probably does not need a translation) NoviCity in Michigan USA PontiacCity name (optional, probably does not need a translation) PontiacCity in Michigan USA Port HuronCity name (optional, probably does not need a translation) Port HuronCity in Michigan USA Rochester HillsCity name (optional, probably does not need a translation) Rochester HillsCity in Michigan USA Royal OakCity name (optional, probably does not need a translation) Royal OakCity in Michigan USA SaginawCity name (optional, probably does not need a translation) SaginawCity in Texas USA Sault St. MarieCity name (optional, probably does not need a translation) Sault St. MarieCity in Michigan USA SouthfieldCity name (optional, probably does not need a translation) SouthfieldCity in Michigan USA St. Clair ShoresCity name (optional, probably does not need a translation) St. Clair ShoresCity in Michigan USA Sterling HeightsCity name (optional, probably does not need a translation) Sterling HeightsCity in Michigan USA TaylorCity name (optional, probably does not need a translation) TaylorCity in Michigan USA Traverse CityCity name (optional, probably does not need a translation) Traverse CityCity in Michigan USA TroyCity name (optional, probably does not need a translation) TroyCity in New York USA WarrenCity name (optional, probably does not need a translation) WarrenCity in Pennsylvania USA WestlandCity name (optional, probably does not need a translation) WestlandCity in Michigan USA Wyoming WyomingCountry name ChuukCity name (optional, probably does not need a translation) ChuukCity in Micronesia KosraeCity name (optional, probably does not need a translation) KosraeCity in Micronesia PohnpeiCity name (optional, probably does not need a translation) PohnpeiCity in Micronesia Truk AtollCity name (optional, probably does not need a translation) Truk AtollCity in Micronesia Yap IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Yap IslandCity in Minnesota USA AdaCity name (optional, probably does not need a translation) AdaCity in Minnesota USA ArgyleCity name (optional, probably does not need a translation) ArgyleCity in Minnesota USA Brooklyn ParkCity name (optional, probably does not need a translation) Brooklyn ParkCity in Minnesota USA CarltonCity name (optional, probably does not need a translation) CarltonCity in Minnesota USA DuluthCity name (optional, probably does not need a translation) DuluthCity in Minnesota USA EaganCity name (optional, probably does not need a translation) EaganCity in Minnesota USA EdinaCity name (optional, probably does not need a translation) EdinaCity in Minnesota USA FairfaxCity name (optional, probably does not need a translation) FairfaxCity in South Carolina USA GlenwoodCity name (optional, probably does not need a translation) GlenwoodCity in Minnesota USA Granite FallsCity name (optional, probably does not need a translation) Granite FallsCity in Minnesota USA Hill CityCity name (optional, probably does not need a translation) Hill CityCity in Minnesota USA MadeliaCity name (optional, probably does not need a translation) MadeliaCity in Minnesota USA MantorvilleCity name (optional, probably does not need a translation) MantorvilleCity in Minnesota USA MinneapolisCity name (optional, probably does not need a translation) MinneapolisCity in Minnesota USA MinnetonkaCity name (optional, probably does not need a translation) MinnetonkaCity in Minnesota USA NorthfieldCity name (optional, probably does not need a translation) NorthfieldCity in Minnesota USA Park RapidsCity name (optional, probably does not need a translation) Park RapidsCity in Minnesota USA Pine CityCity name (optional, probably does not need a translation) Pine CityCity in Minnesota USA RochesterCity name (optional, probably does not need a translation) RochesterCity in New York USA St. CloudCity name (optional, probably does not need a translation) St. CloudCity in Minnesota USA WasecaCity name (optional, probably does not need a translation) WasecaCity in Minnesota USA WinonaCity name (optional, probably does not need a translation) WinonaCity in Missouri USA Bay St. LouisCity name (optional, probably does not need a translation) Bay St. LouisCity in Mississippi USA BiloxiCity name (optional, probably does not need a translation) BiloxiCity in Mississippi USA ClarksdaleCity name (optional, probably does not need a translation) ClarksdaleCity in Mississippi USA KorinttiCity name (optional, probably does not need a translation) CorinthCity in Mississippi USA GreenwoodCity name (optional, probably does not need a translation) GreenwoodCity in South Carolina USA GulfportCity name (optional, probably does not need a translation) GulfportCity in Mississippi USA HattiesburgCity name (optional, probably does not need a translation) HattiesburgCity in Mississippi USA Holly SpringsCity name (optional, probably does not need a translation) Holly SpringsCity in Mississippi USA MeridianCity name (optional, probably does not need a translation) MeridianCity in Mississippi USA NatchezCity name (optional, probably does not need a translation) NatchezCity in Mississippi USA OxfordCity name (optional, probably does not need a translation) OxfordCity in United Kingdom PascagoulaCity name (optional, probably does not need a translation) PascagoulaCity in Mississippi USA PicayuneCity name (optional, probably does not need a translation) PicayuneCity in Mississippi USA TupeloCity name (optional, probably does not need a translation) TupeloCity in Mississippi USA VicksburgCity name (optional, probably does not need a translation) VicksburgCity in Mississippi USA Cape GirardeauCity name (optional, probably does not need a translation) Cape GirardeauCity in Missouri USA KolumbiaCity name (optional, probably does not need a translation) ColumbiaCity in Tennessee USA CrockerCity name (optional, probably does not need a translation) CrockerCity in Missouri USA FlorissantCity name (optional, probably does not need a translation) FlorissantCity in Missouri USA FredericktownCity name (optional, probably does not need a translation) FredericktownCity in Missouri USA HannibalCity name (optional, probably does not need a translation) HannibalCity in Missouri USA Jefferson CityCity name (optional, probably does not need a translation) Jefferson CityCity in Missouri USA JoplinCity name (optional, probably does not need a translation) JoplinCity in Missouri USA MeksikoCountry name (optional, but should be translated) MexicoCountry name NevadaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) NevadaRegion/ state in USA PacificCity name (optional, probably does not need a translation) PacificCity in Missouri USA Poplar BluffCity name (optional, probably does not need a translation) Poplar BluffCity in Missouri USA RockportCity name (optional, probably does not need a translation) RockportCity in Missouri USA St. CharlesCity name (optional, probably does not need a translation) St. CharlesCity in Missouri USA St. JosephCity name (optional, probably does not need a translation) St. JosephCity in Missouri USA St. LouisCity name (optional, probably does not need a translation) St. LouisCity in Senegal University CityCity name (optional, probably does not need a translation) University CityCity in Mittelfranken Germany ForsythCity name (optional, probably does not need a translation) FürthCity in Monaco Monte CarloCity name (optional, probably does not need a translation) Monte CarloCity in Montana USA AnacondaCity name (optional, probably does not need a translation) AnacondaCity in Montana USA BakerCity name (optional, probably does not need a translation) BakerCity in Montana USA BillingsCity name (optional, probably does not need a translation) BillingsCity in Montana USA BozemanCity name (optional, probably does not need a translation) BozemanCity in Montana USA ButteCity name (optional, probably does not need a translation) ButteCity in Montana USA ChinookCity name (optional, probably does not need a translation) ChinookCity in Montana USA Cut BankCity name (optional, probably does not need a translation) Cut BankCity in Montana USA DillonCity name (optional, probably does not need a translation) DillonCity in South Carolina USA ForsythCity name (optional, probably does not need a translation) ForsythCity in Montana USA Suuret putouksetCity name (optional, probably does not need a translation) Great FallsCity in South Carolina USA HavreCity name (optional, probably does not need a translation) HavreCity in Montana USA HelenaCity name (optional, probably does not need a translation) HelenaCity in Montana USA KalispellCity name (optional, probably does not need a translation) KalispellCity in Montana USA LewistownCity name (optional, probably does not need a translation) LewistownCity in Montana USA LoloCity name (optional, probably does not need a translation) LoloCity in Montana USA MissoulaCity name (optional, probably does not need a translation) MissoulaCity in Montana USA OpheimCity name (optional, probably does not need a translation) OpheimCity in Montana USA PolsonCity name (optional, probably does not need a translation) PolsonCity in Montana USA PoplarCity name (optional, probably does not need a translation) PoplarCity in Montana USA RoundupCity name (optional, probably does not need a translation) RoundupCity in Montana USA WinnettCity name (optional, probably does not need a translation) WinnettCity in Morbihan France KannesCity name (optional, probably does not need a translation) VannesCity in Morocco AgadirCity name (optional, probably does not need a translation) AgadirCity in Morocco Ben GuerirCity name (optional, probably does not need a translation) Ben GuerirCity in Morocco CasablancaCity name (optional, probably does not need a translation) CasablancaCity in Morocco FesCity name (optional, probably does not need a translation) FesCity in Morocco MarrakeshCity name (optional, probably does not need a translation) MarrakechCity in Morocco MeknèsCity name (optional, probably does not need a translation) MeknèsCity in Morocco OuarzazateCity name (optional, probably does not need a translation) OuarzazateCity in Morocco RabatCity name (optional, probably does not need a translation) RabatCity in Morocco TangierCity in Moselle France TangerCity in Moselle France MaleCity name (optional, probably does not need a translation) MetzCity in Mozambique BeiraCity name (optional, probably does not need a translation) BeiraCity in Mozambique MaputoCity name (optional, probably does not need a translation) MaputoCity in Mozambique NampulaCity name (optional, probably does not need a translation) NampulaCity in Mozambique PembaCity name (optional, probably does not need a translation) PembaCity in Munster Ireland YorkCity name (optional, probably does not need a translation) CorkCity in Munster Ireland KenemaCity name (optional, probably does not need a translation) KenmarCity in Munster Ireland ShannonCity name (optional, probably does not need a translation) ShannonCity in Munster Ireland HartfordCity name (optional, probably does not need a translation) WaterfordCity in Myanmar MandalayCity name (optional, probably does not need a translation) MandalayCity in Myanmar RangoonCity name (optional, probably does not need a translation) RangoonCity in Myanmar SittweCity name (optional, probably does not need a translation) SittweCity in Namibia Katima MuliloCity name (optional, probably does not need a translation) Katima MuliloCity in Namibia OndangwaCity name (optional, probably does not need a translation) OndangwaCity in Namibia Walvis BayCity name (optional, probably does not need a translation) Walvis BayCity in Namibia AinsworthCity name (optional, probably does not need a translation) AinsworthCity in Nebraska USA AllianceCity name (optional, probably does not need a translation) AllianceCity in Nebraska USA AtkinsonCity name (optional, probably does not need a translation) AtkinsonCity in Nebraska USA BellevueCity name (optional, probably does not need a translation) BellevueCity in Washington USA CrawfordCity name (optional, probably does not need a translation) CrawfordCity in Nebraska USA CroftonCity name (optional, probably does not need a translation) CroftonCity in Nebraska USA Grand IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Grand IslandCity in Nebraska USA HastingsCity name (optional, probably does not need a translation) HastingsCity in Nebraska USA HumboldtCity name (optional, probably does not need a translation) HumboldtCity in Saskatchewan Canada KearneyCity name (optional, probably does not need a translation) KearneyCity in Nebraska USA KimballCity name (optional, probably does not need a translation) KimballCity in Nebraska USA McCookCity name (optional, probably does not need a translation) McCookCity in Nebraska USA NorfolkCity name (optional, probably does not need a translation) NorfolkCity in Virginia USA North PlatteCity name (optional, probably does not need a translation) North PlatteCity in Nebraska USA OgallalaCity name (optional, probably does not need a translation) OgallalaCity in Nebraska USA OmahaCity name (optional, probably does not need a translation) OmahaCity in Nebraska USA PierceCity name (optional, probably does not need a translation) PierceCity in Nebraska USA SargentCity name (optional, probably does not need a translation) SargentCity in Nebraska USA SchuylerCity name (optional, probably does not need a translation) SchuylerCity in Nebraska USA ValentineCity name (optional, probably does not need a translation) ValentineCity in Nebraska USA WayneCity name (optional, probably does not need a translation) WayneCity in Nepal KathmanduCity name (optional, probably does not need a translation) KatmanduCity in Netherlands AmsterdamCity name (optional, probably does not need a translation) AmsterdamCity in Netherlands Dwingeloo Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Dwingeloo Obs. City in Netherlands GroningenCity name (optional, probably does not need a translation) GroningenCity in Netherlands HaarlemCity name (optional, probably does not need a translation) HaarlemCity in Netherlands LeidenCity name (optional, probably does not need a translation) LeidenCity in Netherlands MaastrichtCity name (optional, probably does not need a translation) MaastrichtCity in Netherlands MiddelburgCity name (optional, probably does not need a translation) MiddelburgCity in Netherlands NijmegenCity name (optional, probably does not need a translation) NijmegenCity in Netherlands RotterdamCity name (optional, probably does not need a translation) RotterdamCity in Netherlands TilburgCity name (optional, probably does not need a translation) TilburgCity in Netherlands UtrechtCity name (optional, probably does not need a translation) UtrechtCity in Netherlands WesterborkCity name (optional, probably does not need a translation) WesterborkCity in Netherlands WillemstadCity name (optional, probably does not need a translation) WillemstadCity in Netherlands WolphaartsdijkCity name (optional, probably does not need a translation) WolphaartsdijkCity in Nevada USA AlamoCity name (optional, probably does not need a translation) AlamoCity in Nevada USA AustinCity name (optional, probably does not need a translation) AustinCity in Texas USA BeattyCity name (optional, probably does not need a translation) BeattyCity in Nevada USA Boulder CityCity name (optional, probably does not need a translation) Boulder CityCity in Nevada USA CalienteCity name (optional, probably does not need a translation) CalienteCity in Nevada USA Carson CityCity name (optional, probably does not need a translation) Carson CityCity in Nevada USA Itä- Las VegasCity name (optional, probably does not need a translation) East Las VegasCity in Nevada USA ElkoCity name (optional, probably does not need a translation) ElkoCity in Nevada USA FallonCity name (optional, probably does not need a translation) FallonCity in Nevada USA GoldfieldCity name (optional, probably does not need a translation) GoldfieldCity in Nevada USA Las VegasCity name (optional, probably does not need a translation) Las VegasCity in Nevada USA LovelockCity name (optional, probably does not need a translation) LovelockCity in Nevada USA McGillCity name (optional, probably does not need a translation) McGillCity in Nevada USA MidasCity name (optional, probably does not need a translation) MidasCity in Nevada USA North Las VegasCity name (optional, probably does not need a translation) North Las VegasCity in Nevada USA ParadiseCity name (optional, probably does not need a translation) ParadiseCity in Nevada USA RenoCity name (optional, probably does not need a translation) RenoCity in Nevada USA SparksCity name (optional, probably does not need a translation) SparksCity in Nevada USA WellsCity name (optional, probably does not need a translation) WellsCity in Nevada USA WinnemuccaCity in New Brunswick Canada WinnemuccaCity in New Brunswick Canada BarstowCity in New Brunswick Canada BathurstCity in New Brunswick Canada CarltonCity in New Brunswick Canada CampbelltonCity in New Brunswick Canada DerbyCity in New Brunswick Canada DigbyCity in New Brunswick Canada DaytonCity name (optional, probably does not need a translation) DoaktownCity in New Brunswick Canada EdmundstonCity name (optional, probably does not need a translation) EdmundstonCity in New Brunswick Canada FrederictonCity in New Brunswick Canada FrederictonCity in New Brunswick Canada Grand RapidsCity in New Brunswick Canada Grand Falls/ Grand- SaultCity in New Brunswick Canada AdamsCity in New Brunswick Canada McAdamCity in New Brunswick Canada MinotCity in New Brunswick Canada MintoCity in New Brunswick Canada MirachCity name (optional, probably does not need a translation) MiramichiCity in New Brunswick Canada MonctonCity in New Brunswick Canada MonctonCity in New Brunswick Canada WhitehorseCity in New Brunswick Canada RichibuctoCity in New Brunswick Canada ShanghaiCity name (optional, probably does not need a translation) ShipaganCity in New Brunswick Canada St. JohnCity in New Brunswick Canada St. JohnCity in New Brunswick Canada St- HubertCity in New Brunswick Canada St- QuentinCity in New Brunswick Canada St. JosephCity in New Brunswick Canada St. StephenCity in New Brunswick Canada KesäpäivänseisausCity in New Brunswick Canada SummersideCity in New Brunswick Canada SousseCity in New Brunswick Canada SussexCity in New Brunswick Canada TunisCity in New Brunswick Canada TignishCity in New Brunswick Canada RostockCity name (optional, probably does not need a translation) WoodstockCity in New Caledonia France NoumeaCity in Newfoundland Canada NoumeaCity in Newfoundland Canada ArgentiinaCity in Newfoundland Canada ArgentiaCity in Newfoundland Canada City in Newfoundland Canada Arnold' s CoveCity in Newfoundland Canada BakerCity in Newfoundland Canada BadgerCity in Newfoundland Canada Cape VerdeCity in Newfoundland Canada Baie VerteCity in Newfoundland Canada City in Newfoundland Canada Bay BullsCity in Newfoundland Canada BataCity in Newfoundland Canada BonavistaCity in Newfoundland Canada BucharestCity in Newfoundland Canada BuchansCity in Newfoundland Canada BurgosCity in Newfoundland Canada BurgeoCity in Newfoundland Canada CasertaCity in Newfoundland Canada CalvertCity in Newfoundland Canada CarbonadoCity in Newfoundland Canada CarbonearCity in Newfoundland Canada City in Newfoundland Canada Channel- Port aux BasquesCity in Newfoundland Canada ClarksvilleCity in Newfoundland Canada ClarenvilleCity in Newfoundland Canada JolietCity in Newfoundland Canada ColinetCity in Newfoundland Canada Stony BrookCity in Newfoundland Canada Corner BrookCity in Newfoundland Canada DanielsonCity in Newfoundland Canada Daniel' s HarbourCity in Newfoundland Canada Devils LakeCity in Newfoundland Canada Deer LakeCity in Newfoundland Canada CastorCity in Newfoundland Canada EastportCity in Newfoundland Canada EagleCity name (optional, probably does not need a translation) EngleeCity in Newfoundland Canada GanderCity in Newfoundland Canada GanderCity in Newfoundland Canada GrovetonCity in Newfoundland Canada GlovertownCity in Newfoundland Canada Grand IslandCity in Newfoundland Canada Grand BankCity in Newfoundland Canada Grand RapidsCity in Newfoundland Canada Grand Falls- WindsorCity in Newfoundland Canada HamdenCity in Newfoundland Canada HampdenCity in Newfoundland Canada City in Newfoundland Canada Harbour BretonCity in Newfoundland Canada HollywoodCity in Newfoundland Canada HolyroodCity in Newfoundland Canada Lineaarinen skaalausCity in Newfoundland Canada La ScieCity in Newfoundland Canada BarstowCity in Newfoundland Canada MarystownCity in Newfoundland Canada Port HuronCity in Newfoundland Canada Port au ChoixCity in Newfoundland Canada Rocky MountCity in Newfoundland Canada Rocky HarbourCity in Newfoundland Canada Stony BrookCity in Newfoundland Canada South BrookCity in Newfoundland Canada St. AlbansCity in Newfoundland Canada St. Alban' sCity in Newfoundland Canada St. CatharinesCity in Newfoundland Canada St. Bride' sCity in Newfoundland Canada St. LouisCity in Newfoundland Canada St. David' sCity in Newfoundland Canada SteubenvilleCity name (optional, probably does not need a translation) StephenvilleCity in Newfoundland Canada RumfordCity in Newfoundland Canada SummerfordCity in Newfoundland Canada FrancevilleCity in Newfoundland Canada TerrencevilleCity in Newfoundland Canada TriesteCity in Newfoundland Canada TrepasseyCity in Newfoundland Canada BellevilleCity name (optional, probably does not need a translation) WesleyvilleCity in New Hampshire USA ClaremontCity name (optional, probably does not need a translation) ClaremontCity in New Hampshire USA DerryCity name (optional, probably does not need a translation) DerryCity in New Hampshire USA ExeterCity name (optional, probably does not need a translation) ExeterCity in New Hampshire USA FranklinCity name (optional, probably does not need a translation) FranklinCity in Tennessee USA GrovetonCity name (optional, probably does not need a translation) GrovetonCity in New Hampshire USA KeeneCity name (optional, probably does not need a translation) KeeneCity in New Hampshire USA LaconiaCity name (optional, probably does not need a translation) LaconiaCity in New Hampshire USA LancasterCity name (optional, probably does not need a translation) LancasterCity in Pennsylvania USA LittletonCity name (optional, probably does not need a translation) LittletonCity in New Hampshire USA MeredithCity name (optional, probably does not need a translation) MeredithCity in New Hampshire USA MerrimackCity name (optional, probably does not need a translation) MerrimackCity in New Hampshire USA NashuaCity name (optional, probably does not need a translation) NashuaCity in New Hampshire USA PortsmouthCity name (optional, probably does not need a translation) PortsmouthCity in Virginia USA WeirsCity name (optional, probably does not need a translation) WeirsCity in New Hampshire USA WoodsvilleCity name (optional, probably does not need a translation) WoodsvilleCity in New Jersey USA Atlantic CityCity name (optional, probably does not need a translation) Atlantic CityCity in New Jersey USA BayonneCity name (optional, probably does not need a translation) BayonneCity in Pyrénées atlantiques France BloomfieldCity name (optional, probably does not need a translation) BloomfieldCity in New Jersey USA BordentownCity name (optional, probably does not need a translation) BordentownCity in New Jersey USA BridgetonCity name (optional, probably does not need a translation) ridgetonCity in New Jersey USA CamdenCity name (optional, probably does not need a translation) CamdenCity in New Jersey USA Cape MayCity name (optional, probably does not need a translation) Cape MayCity in New Jersey USA ClarkCity name (optional, probably does not need a translation) ClarkCity in New Jersey USA CliftonCity name (optional, probably does not need a translation) liftonCity in New Jersey USA CranfordCity name (optional, probably does not need a translation) CranfordCity in New Jersey USA Crawford HillCity name (optional, probably does not need a translation) Crawford HillCity in New Jersey USA EastamptonCity name (optional, probably does not need a translation) EastamptonCity in New Jersey USA East BrunswickCity name (optional, probably does not need a translation) East BrunswickCity in New Jersey USA East OrangeCity name (optional, probably does not need a translation) East OrangeCity in New Jersey USA ElizabethCity name (optional, probably does not need a translation) ElizabethCity in New Jersey USA FreeholdCity name (optional, probably does not need a translation) FreeholdCity in New Jersey USA Highland LakesCity name (optional, probably does not need a translation) Highland LakesCity in New Jersey USA IrvingtonCity name (optional, probably does not need a translation) IrvingtonCity in New Jersey USA Jersey CityCity name (optional, probably does not need a translation) Jersey CityCity in New Jersey USA MarltonCity name (optional, probably does not need a translation) MarltonCity in New Jersey USA MillvilleCity name (optional, probably does not need a translation) MillvilleCity in New Jersey USA Mine HillCity name (optional, probably does not need a translation) Mine HillCity in New Jersey USA MorristownCity name (optional, probably does not need a translation) MorristownCity in Tennessee USA New BrunswickRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) New BrunswickRegion/ state in Canada North Cape MayCity name (optional, probably does not need a translation) North Cape MayCity in New Jersey USA Ocean GroveCity name (optional, probably does not need a translation) Ocean GroveCity in New Jersey USA PatersonCity name (optional, probably does not need a translation) PatersonCity in New Jersey USA Perth AmboyCity name (optional, probably does not need a translation) Perth AmboyCity in New Jersey USA PlainfieldCity name (optional, probably does not need a translation) PlainfieldCity in New Jersey USA Princeton Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Princeton Obs. City in New Jersey USA TrentonCity name (optional, probably does not need a translation) rentonCity in New Jersey USA Union CityCity name (optional, probably does not need a translation) Union CityCity in Texas USA VinelandCity name (optional, probably does not need a translation) VinelandCity in New Mexico USA AlamogordoCity name (optional, probably does not need a translation) AlamogordoCity in New Mexico USA AlbuquerqueCity name (optional, probably does not need a translation) AlbuquerqueCity in New Mexico USA AztecCity name (optional, probably does not need a translation) AztecCity in New Mexico USA BelenCity name (optional, probably does not need a translation) BelenCity in New Mexico USA CarrizozoCity name (optional, probably does not need a translation) CarrizozoCity in New Mexico USA ClovisCity name (optional, probably does not need a translation) ClovisCity in New Mexico USA FarmingtonCity name (optional, probably does not need a translation) FarmingtonCity in New Mexico USA FolsomCity name (optional, probably does not need a translation) FolsomCity in New Mexico USA GallupCity name (optional, probably does not need a translation) GallupCity in New Mexico USA HobbsCity name (optional, probably does not need a translation) HobbsCity in New Mexico USA Las CrucesCity name (optional, probably does not need a translation) Las CrucesCity in New Mexico USA LordsburgCity name (optional, probably does not need a translation) LordsburgCity in New Mexico USA Los AlamosCity name (optional, probably does not need a translation) Los AlamosCity in New Mexico USA MagdalenaCity name (optional, probably does not need a translation) MagdalenaCity in New Mexico USA Northrop StripCity name (optional, probably does not need a translation) Northrop StripCity in New Mexico USA Park ViewCity name (optional, probably does not need a translation) Park ViewCity in New Mexico USA Santa FeCity name (optional, probably does not need a translation) Santa FeCity in New Mexico USA Truth or ConsequencesCity name (optional, probably does not need a translation) Truth or ConsequencesCity in New Mexico USA TucumcariCity name (optional, probably does not need a translation) TucumcariCity in New Mexico USA VaughnCity name (optional, probably does not need a translation) VaughnCity in New Mexico USA Very Large ArrayCity name (optional, probably does not need a translation) Very Large ArrayCity in New South Wales Australia AvalonCity name (optional, probably does not need a translation) AvalonCity in Victoria Australia SydneyCity name (optional, probably does not need a translation) SydneyCity in Nova Scotia Canada BinghamtonCity name (optional, probably does not need a translation) BinghamtonCity in New York USA BuffaloCity name (optional, probably does not need a translation) BuffaloCity in Wyoming USA Central IslipCity name (optional, probably does not need a translation) Central IslipCity in New York USA ElmiraCity name (optional, probably does not need a translation) ElmiraCity in New York USA Fort SalongaCity name (optional, probably does not need a translation) Fort SalongaCity in New York USA Glens FallsCity name (optional, probably does not need a translation) Glens FallsCity in New York USA Hollis HillsCity name (optional, probably does not need a translation) Hollis HillsCity in New York USA Huntington StationCity name (optional, probably does not need a translation) Huntington StationCity in New York USA LindenhurstCity name (optional, probably does not need a translation) LindenhurstCity in New York USA MaloneCity name (optional, probably does not need a translation) MaloneCity in New York USA Montour FallsCity name (optional, probably does not need a translation) Montour FallsCity in New York USA Mount VernonCity name (optional, probably does not need a translation) Mount VernonCity in New York USA NeponsitCity name (optional, probably does not need a translation) NeponsitCity in New York USA New RochelleCity name (optional, probably does not need a translation) New RochelleCity in New York USA New YorkRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) New YorkRegion/ state in USA Niagaran putouksetCity name (optional, probably does not need a translation) Niagara FallsCity in New York USA North BellmoreCity name (optional, probably does not need a translation) North BellmoreCity in New York USA OleanCity name (optional, probably does not need a translation) OleanCity in New York USA PlattsburghCity name (optional, probably does not need a translation) PlattsburghCity in New York USA PoughkeepsieCity name (optional, probably does not need a translation) PoughkeepsieCity in New York USA SchenectadyCity name (optional, probably does not need a translation) SchenectadyCity in New York USA SouthamptonCity name (optional, probably does not need a translation) SouthamptonCity in United Kingdom Staten IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Staten IslandCity in New York USA Stony BrookCity name (optional, probably does not need a translation) Stony BrookCity in New York USA SyracuseCity name (optional, probably does not need a translation) SyracuseCity in New York USA TillsonCity name (optional, probably does not need a translation) TillsonCity in New York USA UticaCity name (optional, probably does not need a translation) UticaCity in New York USA ValhallaCity name (optional, probably does not need a translation) ValhallaCity in New York USA WatertownCity name (optional, probably does not need a translation) WatertownCity in South Dakota USA White PlainsCity name (optional, probably does not need a translation) White PlainsCity in New York USA YonkersCity name (optional, probably does not need a translation) YonkersCity in New York USA Yorktown HeightsCity name (optional, probably does not need a translation) Yorktown HeightsCity in New Zealand AucklandCity name (optional, probably does not need a translation) AucklandCity in New Zealand Black BirchCity name (optional, probably does not need a translation) Black BirchCity in New Zealand ChristchurchCity name (optional, probably does not need a translation) ChristchurchCity in New Zealand DunedinCity name (optional, probably does not need a translation) DunedinCity in New Zealand InvercargillCity name (optional, probably does not need a translation) InvercargillCity in New Zealand Mount JohnCity name (optional, probably does not need a translation) Mount JohnCity in New Zealand OhakeaCity name (optional, probably does not need a translation) OhakeaCity in New Zealand WellingtonCity name (optional, probably does not need a translation) WellingtonCity in New Zealand WhenuapaiCity name (optional, probably does not need a translation) WhenuapaiCity in Nicaragua ManaguaCity name (optional, probably does not need a translation) ManaguaCity in Nièvre France CamdenCity name (optional, probably does not need a translation) ClamecyCity in Niger AgadezCity name (optional, probably does not need a translation) AgadezCity in Niger GayaCity name (optional, probably does not need a translation) GayaCity in Nigeria AbujaCity name (optional, probably does not need a translation) AbujaCity in Nigeria IbadanCity name (optional, probably does not need a translation) IbadanCity in Nigeria KadunaCity name (optional, probably does not need a translation) KadunaCity in Nigeria KanoCity name (optional, probably does not need a translation) KanoCity in Nigeria LagosCity name (optional, probably does not need a translation) LagosCity in Nigeria Port HarcourtCity name (optional, probably does not need a translation) Port HarcourtCity in Niger NiameyCity in Nord France NiameyCity in Nord France MillerCity name (optional, probably does not need a translation) LilleCity in North Carolina USA AshevilleCity name (optional, probably does not need a translation) AshevilleCity in North Carolina USA BooneCity name (optional, probably does not need a translation) BooneCity in North Carolina USA Chapel HillCity name (optional, probably does not need a translation) Chapel HillCity in North Carolina USA CharlotteCity name (optional, probably does not need a translation) CharlotteCity in North Carolina USA DurhamCity name (optional, probably does not need a translation) DurhamCity in North Carolina USA Elizabeth CityCity name (optional, probably does not need a translation) Elizabeth CityCity in North Carolina USA GastoniaCity name (optional, probably does not need a translation) GastoniaCity in North Carolina USA GoldsboroCity name (optional, probably does not need a translation) GoldsboroCity in North Carolina USA GreensboroCity name (optional, probably does not need a translation) GreensboroCity in North Carolina USA HickoryCity name (optional, probably does not need a translation) HickoryCity in North Carolina USA High PointCity name (optional, probably does not need a translation) High PointCity in North Carolina USA KannapolisCity name (optional, probably does not need a translation) KannapolisCity in North Carolina USA KnightdaleCity name (optional, probably does not need a translation) KnightdaleCity in North Carolina USA RaleighCity name (optional, probably does not need a translation) RaleighCity in North Carolina USA Rocky MountCity name (optional, probably does not need a translation) Rocky MountCity in North Carolina USA StatesvilleCity name (optional, probably does not need a translation) StatesvilleCity in North Carolina USA SwannanoaCity name (optional, probably does not need a translation) SwannanoaCity in North Carolina USA Winston- SalemCity name (optional, probably does not need a translation) Winston- SalemCity in North Dakota USA AshleyCity name (optional, probably does not need a translation) AshleyCity in North Dakota USA BeachCity name (optional, probably does not need a translation) BeachCity in North Dakota USA BismarckCity name (optional, probably does not need a translation) BismarckCity in North Dakota USA BowmanCity name (optional, probably does not need a translation) BowmanCity in North Dakota USA Devils LakeCity name (optional, probably does not need a translation) Devils LakeCity in North Dakota USA DickinsonCity name (optional, probably does not need a translation) DickinsonCity in Texas USA FargoCity name (optional, probably does not need a translation) FargoCity in North Dakota USA GarrisonCity name (optional, probably does not need a translation) GarrisonCity in North Dakota USA HankinsonCity name (optional, probably does not need a translation) HankinsonCity in North Dakota USA HannahCity name (optional, probably does not need a translation) HannahCity in North Dakota USA HarveyCity name (optional, probably does not need a translation) HarveyCity in North Dakota USA HillsboroCity name (optional, probably does not need a translation) HillsboroCity in Oregon USA JamestownCity name (optional, probably does not need a translation) JamestownCity in North Dakota USA LisbonCity in Prince Edward Island Canada (optional, probably does not need a translation) LisbonCity in Portugal LitchvilleCity name (optional, probably does not need a translation) LitchvilleCity in North Dakota USA MandanCity name (optional, probably does not need a translation) MandanCity in North Dakota USA MinotCity name (optional, probably does not need a translation) MinotCity in North Dakota USA New RockfordCity name (optional, probably does not need a translation) New RockfordCity in North Dakota USA PembinaCity name (optional, probably does not need a translation) PembinaCity in North Dakota USA RugbyCity name (optional, probably does not need a translation) RugbyCity in North Dakota USA WillistonCity name (optional, probably does not need a translation) WillistonCity in Northern Ireland United Kingdom ArmaghCity name (optional, probably does not need a translation) ArmaghCity in Northern Ireland United Kingdom BelfastCity name (optional, probably does not need a translation) BelfastCity in Northern Territory Australia Alice SpringsCity name (optional, probably does not need a translation) Alice SpringsCity in Northern Territory Australia DarwinCity in North- West Region Russia DarwinCity in North- West Region Russia OrangeCity in North- West Region Russia ArkangelskCity in North- West Region Russia SalinaCity in North- West Region Russia KaliningradCity in North- West Region Russia MuanCity in North- West Region Russia MurmanskCity in North- West Region Russia NorcoCity in North- West Region Russia NovgorodCity in North- West Region Russia ProvoCity in North- West Region Russia PetrozavodskCity in North- West Region Russia PulkovoCity name (optional, probably does not need a translation) PskovCity in North- West Region Russia SitkaCity in North- West Region Russia SyktyvkarCity in North- West Region Russia BolognaCity name (optional, probably does not need a translation) VologdaCity in Northwest Territories Canada Fort McPhersonCity name (optional, probably does not need a translation) Fort McPhersonCity in Northwest Territories Canada Fort SimpsonCity name (optional, probably does not need a translation) Fort SimpsonCity in Northwest Territories Canada InuvikCity name (optional, probably does not need a translation) InuvikCity in Northwest Territories Canada YellowknifeCity name (optional, probably does not need a translation) YellowknifeCity in Norway BergenCity name (optional, probably does not need a translation) BergenCity in Norway BodoCity name (optional, probably does not need a translation) BodøCity in Norway DrammenCity name (optional, probably does not need a translation) DrammenCity in Norway KristiansandCity name (optional, probably does not need a translation) KristiansandCity in Norway OsloCity name (optional, probably does not need a translation) OsloCity in Norway SkibotnCity name (optional, probably does not need a translation) SkibotnCity in Norway StavangerCity in Norway StavangerCity in Norway TokyoCity name (optional, probably does not need a translation) TromsøCity in Norway TrondheimCity name (optional, probably does not need a translation) TrondheimCity in Nova Scotia Canada AmherstCity name (optional, probably does not need a translation) AmherstCity in Ohio USA FunktiotCity in Nova Scotia Canada AntigonishCity in Nova Scotia Canada & TakaisinCity in Nova Scotia Canada BaddeckCity in Nova Scotia Canada KaliforniaCity in Nova Scotia Canada CaledoniaCity in Nova Scotia Canada CranstonCity in Nova Scotia Canada CansoCity in Nova Scotia Canada CheltenhamCity in Nova Scotia Canada CheticampCity in Nova Scotia Canada Bar HarborCity in Nova Scotia Canada Clark' s HarbourCity in Nova Scotia Canada City name (optional, probably does not need a translation) GuysoroughCity in Nova Scotia Canada HalifaxCity in Nova Scotia Canada HalifaxCity in Nova Scotia Canada IllinoisCity in Nova Scotia Canada IngonishCity in Nova Scotia Canada CentrevilleCity name (optional, probably does not need a translation) KentvilleCity in Nova Scotia Canada LiverpoolCity name (optional, probably does not need a translation) LiverpoolCity in United Kingdom DuisburgCity in Nova Scotia Canada LouisbourgCity in Nova Scotia Canada LuxemburgCity in Nova Scotia Canada LunenburgCity in Nova Scotia Canada MalaboCity in Nova Scotia Canada MabouCity in Nova Scotia Canada MantorvilleCity in Nova Scotia Canada Meat CoveCity in Nova Scotia Canada MiddletownCity in Nova Scotia Canada MiddletonCity in Nova Scotia Canada MenongueCity in Prince Edward Island Canada (optional, probably does not need a translation) MontagueCity in Prince Edward Island Canada GlasgowCity in Nova Scotia Canada New GlasgowCity in Nova Scotia Canada ParkersburgCity in Nova Scotia Canada ParrsboroCity in Nova Scotia Canada Port MoresbyCity in Nova Scotia Canada Port HawkesburyCity in Nova Scotia Canada Staten IslandCity in Nova Scotia Canada Sable IslandCity in Nova Scotia Canada Dutch HarborCity name (optional, probably does not need a translation) Sheet HarbourCity in Nova Scotia Canada SherbrookeCity name (optional, probably does not need a translation) SherbrookeCity in Quebec Canada PietariCity name (optional, probably does not need a translation) St. PetersCity in Nova Scotia Canada TroyCity in Nova Scotia Canada TruroCity in Nova Scotia Canada City name (optional, probably does not need a translation) WhycocomaghCity in Nova Scotia Canada WindsorCity name (optional, probably does not need a translation) WindsorCity in Oregon USA FalmouthCity name (optional, probably does not need a translation) YarmouthCity in Nunavut Canada AlertCity name (optional, probably does not need a translation) AlertCity in Nunavut Canada IqaluitCity name (optional, probably does not need a translation) IqaluitCity in Ohio USA AkronCity name (optional, probably does not need a translation) AkronCity in Ohio USA BarnesvilleCity name (optional, probably does not need a translation) BarnesvilleCity in Ohio USA BrilliantCity name (optional, probably does not need a translation) BrilliantCity in Ohio USA Chagrin FallsCity name (optional, probably does not need a translation) Chagrin FallsCity in Ohio USA CincinnatiCity name (optional, probably does not need a translation) CincinnatiCity in Ohio USA CirclevilleCity name (optional, probably does not need a translation) CirclevilleCity in Ohio USA ClevelandCity name (optional, probably does not need a translation) ClevelandCity in Tennessee USA Columbia StationCity name (optional, probably does not need a translation) Columbia StationCity in Ohio USA DaytonCity name (optional, probably does not need a translation) DaytonCity in Tennessee USA ElyriaCity name (optional, probably does not need a translation) ElyriaCity in Ohio USA EuclidCity name (optional, probably does not need a translation) EuclidCity in Ohio USA KetteringCity name (optional, probably does not need a translation) KetteringCity in Ohio USA LimaCity name (optional, probably does not need a translation) LimaCity in Peru LorainCity name (optional, probably does not need a translation) LorainCity in Ohio USA MansfieldCity name (optional, probably does not need a translation) MansfieldCity in Ohio USA Nassau Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Nassau Obs. City in Ohio USA North OlmsteadCity name (optional, probably does not need a translation) North OlmsteadCity in Ohio USA OberlinCity name (optional, probably does not need a translation) OberlinCity in Ohio USA Perkins Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Perkins Obs. City in Ohio USA ShelbyCity name (optional, probably does not need a translation) ShelbyCity in Ohio USA SteubenvilleCity name (optional, probably does not need a translation) SteubenvilleCity in Ohio USA KoloradoRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) ToledoRegion/ state in United Kingdom YoungstownCity name (optional, probably does not need a translation) YoungstownCity in Ohio USA ZanesvilleCity name (optional, probably does not need a translation) ZanesvilleCity in Oklahoma USA AftonCity name (optional, probably does not need a translation) AftonCity in Wyoming USA AntlersCity name (optional, probably does not need a translation) AntlersCity in Oklahoma USA ArdmoreCity name (optional, probably does not need a translation) ArdmoreCity in Oklahoma USA BartlesvilleCity name (optional, probably does not need a translation) BartlesvilleCity in Oklahoma USA BlackwellCity name (optional, probably does not need a translation) BlackwellCity in Oklahoma USA Boise CityCity name (optional, probably does not need a translation) Boise CityCity in Oklahoma USA Broken ArrowCity name (optional, probably does not need a translation) Broken ArrowCity in Oklahoma USA CherokeeCity name (optional, probably does not need a translation) CherokeeCity in Oklahoma USA EdmondCity name (optional, probably does not need a translation) EdmondCity in Oklahoma USA Elk CityCity name (optional, probably does not need a translation) Elk CityCity in Oklahoma USA EnidCity name (optional, probably does not need a translation) EnidCity in Oklahoma USA GuthrieCity name (optional, probably does not need a translation) GuthrieCity in Oklahoma USA HookerCity name (optional, probably does not need a translation) HookerCity in Oklahoma USA LawtonCity name (optional, probably does not need a translation) LawtonCity in Oklahoma USA MangumCity name (optional, probably does not need a translation) MangumCity in Oklahoma USA McAlesterCity name (optional, probably does not need a translation) McAlesterCity in Oklahoma USA Midwest CityCity name (optional, probably does not need a translation) Midwest CityCity in Oklahoma USA MooreCity name (optional, probably does not need a translation) MooreCity in Oklahoma USA MuskogeeCity name (optional, probably does not need a translation) MuskogeeCity in Oklahoma USA NormanCity name (optional, probably does not need a translation) NormanCity in Oklahoma USA Oklahoma CityCity name (optional, probably does not need a translation) Oklahoma CityCity in Oklahoma USA Ponca CityCity name (optional, probably does not need a translation) Ponca CityCity in Oklahoma USA SallisawCity name (optional, probably does not need a translation) SallisawCity in Oklahoma USA TulsaCity name (optional, probably does not need a translation) TulsaCity in Oklahoma USA WoodwardCity in Ontario Canada WoodwardCity in Ontario Canada AldermastonCity in Ontario Canada ArmstrongCity in Ontario Canada Toiminto: City in Ontario Canada AtikokanCity in Ontario Canada AdenCity in Ontario Canada AudenCity in Ontario Canada BanffCity in Ontario Canada BancroftCity in Ontario Canada BarreCity in Ontario Canada BarrieCity in Ontario Canada Barnardin galaksiCity in Ontario Canada Barry' s BayCity in Ontario Canada ArdmoreCity name (optional, probably does not need a translation) BeardmoreCity in Ontario Canada Fall RiverCity in Ontario Canada Blind RiverCity in Ontario Canada BrownsvilleCity in Ontario Canada BowmanvilleCity in Ontario Canada CambridgeCity in Ontario Canada BracebridgeCity in Ontario Canada HamptonCity in Ontario Canada BramptonCity in Ontario Canada BradfordCity in Ontario Canada BrandfordCity in Ontario Canada BrestCity in Ontario Canada BrentCity in Ontario Canada RockvilleCity name (optional, probably does not need a translation) BrockvilleCity in Ontario Canada BurwashCity in Ontario Canada BurwashCity in Ontario Canada Clear Lake CityCity in Ontario Canada Caliper LakeCity in Ontario Canada CarltonCity in Ontario Canada Carleton PlaceCity in Ontario Canada KasselCity in Ontario Canada CasselmanCity in Ontario Canada ChesapeakeCity name (optional, probably does not need a translation) ChapleauCity in Ontario Canada ChathamCity in Ontario Canada ChathamCity in Ontario Canada Cold BayCity in Ontario Canada Cloud BayCity in Ontario Canada ChertanCity in Ontario Canada CochraneCity in Ontario Canada ConwayCity in Ontario Canada CornwallCity in Ontario Canada Green RiverCity in Ontario Canada Deep RiverCity in Ontario Canada CrestwoodCity name (optional, probably does not need a translation) DriftwoodCity in Ontario Canada DrydenCity in Ontario Canada DrydenCity in Ontario Canada LibrevilleCity in Ontario Canada DubreuilvilleCity in Ontario Canada Cedar FallsCity in Ontario Canada Ear FallsCity in Ontario Canada CarltonCity in Ontario Canada EarltonCity in Ontario Canada Big LakeCity in Ontario Canada Elliot LakeCity in Ontario Canada MagnoliaCity in Ontario Canada EspanolaCity in Ontario Canada JolietCity in Ontario Canada FoleyetCity in Ontario Canada Fort PayneCity in Ontario Canada Fort FrancesCity in Ontario Canada Fort LauderdaleCity in Ontario Canada FraserdaleCity in Ontario Canada Green RiverCity in Ontario Canada French RiverCity in Ontario Canada GalvestonCity in Ontario Canada GeraldtonCity in Ontario Canada Maakeskeinen lev.: City in Ontario Canada GoderichCity in Ontario Canada gammaCity name (optional, probably does not need a translation) GogamaCity in Ontario Canada Goose BayCity in Ontario Canada Goose BayCity in Ontario Canada Goose BayCity in Ontario Canada Gore BayCity in Ontario Canada Gila BendCity name (optional, probably does not need a translation) Grand BendCity in Ontario Canada GuelphCity in Ontario Canada GuelphCity in Ontario Canada Cold BayCity name (optional, probably does not need a translation) Gull BayCity in Ontario Canada HattiesburgCity in Ontario Canada HawkesburyCity in Ontario Canada itäCity in Ontario Canada HearstCity in Ontario Canada Fort PayneCity name (optional, probably does not need a translation) HornepayneCity in Ontario Canada IneCity in Ontario Canada IgnaceCity in Ontario Canada Idaho FallsCity in Ontario Canada Iroquois FallsCity in Ontario Canada KalapanaCity name (optional, probably does not need a translation) KaladarCity in Ontario Canada KapuskasingCity name (optional, probably does not need a translation) KapuskasingCity in Ontario Canada KenoraCity in Ontario Canada KenoraCity in Ontario Canada RichardsonCity name (optional, probably does not need a translation) KincardineCity in Ontario Canada KisoCity in Ontario Canada KioskCity in Ontario Canada Highland LakesCity name (optional, probably does not need a translation) Kirkland LakeCity in Ontario Canada KitchenerCity in Ontario Canada KitchenerCity in Ontario Canada LexingtonCity in Ontario Canada LeamingtonCity in Ontario Canada LowellCity name (optional, probably does not need a translation) ListowelCity in Ontario Canada LontooCity name (optional, probably does not need a translation) LondonCity in United Kingdom Näytä muutCity in Ontario Canada LowtherCity in Ontario Canada OttawaCity in Ontario Canada MammamattawaCity in Ontario Canada Suuruusluokka: City in Ontario Canada ManitouwadgeCity in Ontario Canada MarltonCity in Ontario Canada MarathonCity in Ontario Canada SaskatchewanCity in Ontario Canada MatachewanCity in Ontario Canada OttawaCity in Ontario Canada MattawaCity in Ontario Canada MandanCity name (optional, probably does not need a translation) MetagamaCity in Ontario Canada MidlandCity name (optional, probably does not need a translation) MidlandCity in Texas USA MississaugaCity in Ontario Canada MississaugaCity in Ontario Canada MontpelierCity in Ontario Canada Montreal RiverCity in Ontario Canada Iron RiverCity in Ontario Canada Moose RiverCity in Ontario Canada KuuCity in Ontario Canada MoosoneCity in Ontario Canada Mount ErebusCity in Ontario Canada Mount ForestCity in Ontario Canada LatinaCity in Ontario Canada NakinaCity in Ontario Canada NewarkCity in Ontario Canada NewmarketCity in Ontario Canada EspanjaCity name (optional, probably does not need a translation) NipigonCity in Ontario Canada North BayCity in Ontario Canada North BayCity in Ontario Canada DanvilleCity in Ontario Canada OakvilleCity in Ontario Canada BrilliantCity name (optional, probably does not need a translation) OrilliaCity in Ontario Canada Flower MoundCity in Ontario Canada Owen SoundCity in Ontario Canada Port SoudanCity in Ontario Canada Parry SoundCity in Ontario Canada SherbrookeCity in Ontario Canada PembrokeCity in Ontario Canada MontebelloCity in Ontario Canada PeterbellCity in Ontario Canada PetersburgCity in Ontario Canada PeterboroughCity in Ontario Canada Devils LakeCity in Ontario Canada Pickle LakeCity in Ontario Canada City in Ontario Canada Pointe au Baril StationCity in Ontario Canada Fort CollinsCity in Ontario Canada Port ColborneCity in Ontario Canada Fort DodgeCity in Ontario Canada Port DoverCity in Ontario Canada Fall RiverCity in Ontario Canada Rainy RiverCity in Ontario Canada Orange ParkCity in Ontario Canada Ranger LakeCity in Ontario Canada Cold LakeCity in Ontario Canada Red LakeCity in Ontario Canada RecifeCity in Ontario Canada RenfrewCity in Ontario Canada Salt Lake CityCity in Ontario Canada Saganaga LakeCity in Ontario Canada SoriaCity in Ontario Canada SarniaCity in Ontario Canada Sault St. MarieCity in Ontario Canada Sault Ste. MarieCity in Ontario Canada Salt Lake CityCity name (optional, probably does not need a translation) Savant LakeCity in Ontario Canada ScarboroughCity in Ontario Canada ScarboroughCity in Ontario Canada NeliöCity in Ontario Canada Shabaqua CorneCity in Ontario Canada Silver SpringCity name (optional, probably does not need a translation) Silver DollarCity in Ontario Canada Sioux LookoutCity name (optional, probably does not need a translation) Sioux LookoutCity in Ontario Canada Sioux NarrowsCity in Ontario Canada Sioux NarrowsCity in Ontario Canada Granite FallsCity in Ontario Canada Slate FallsCity in Ontario Canada Klamath FallsCity in Ontario Canada Smiths FallsCity in Ontario Canada Klamath FallsCity name (optional, probably does not need a translation) Smooth Rock FallsCity in Ontario Canada St. CatharinesCity name (optional, probably does not need a translation) St. CatharinesCity in Ontario Canada St. ThomasCity name (optional, probably does not need a translation) St. ThomasCity in Volga Region Russia SudburyCity in Ontario Canada SudburyCity in Ontario Canada SudanCity in Ontario Canada SultanCity in Ontario Canada SunriseCity in Ontario Canada SundridgeCity in Ontario Canada City in Ontario Canada Temiskaming ShoresCity in Ontario Canada Terre HauteCity in Ontario Canada Terrace BayCity in Ontario Canada ThessaloníkiCity name (optional, probably does not need a translation) ThessalonCity in Ontario Canada Thunder BayCity name (optional, probably does not need a translation) Thunder BayCity in Ontario Canada TimminsCity in Ontario Canada TimminsCity in Ontario Canada TroyCity name (optional, probably does not need a translation) TobermoryCity in Ontario Canada TorontoCity in Ontario Canada TorontoCity in Ontario Canada UppsalaCity in Ontario Canada UpsalaCity in Ontario Canada VermillionCity in Ontario Canada Vermilion BayCity in Ontario Canada HerneCity name (optional, probably does not need a translation) VernerCity in Ontario Canada WahiawaCity in Ontario Canada WawaCity in Ontario Canada McKeesportCity in Ontario Canada WestportCity in Ontario Canada WhittierCity in Ontario Canada White RiverCity in Ontario Canada WhittierCity name (optional, probably does not need a translation) WhitneyCity in Ontario Canada AstoriaCity name (optional, probably does not need a translation) AstoriaCity in Oregon USA BeavertonCity name (optional, probably does not need a translation) BeavertonCity in Oregon USA BendCity name (optional, probably does not need a translation) BendCity in Oregon USA BrookingsCity name (optional, probably does not need a translation) BrookingsCity in South Dakota USA BurnsCity name (optional, probably does not need a translation) BurnsCity in Oregon USA CondonCity name (optional, probably does not need a translation) CondonCity in Oregon USA CorvallisCity name (optional, probably does not need a translation) CorvallisCity in Oregon USA EugeneCity name (optional, probably does not need a translation) EugeneCity in Oregon USA Grants PassCity name (optional, probably does not need a translation) Grants PassCity in Oregon USA GreshamCity name (optional, probably does not need a translation) GreshamCity in Oregon USA Klamath FallsCity name (optional, probably does not need a translation) Klamath FallsCity in Oregon USA La GrandeCity name (optional, probably does not need a translation) La GrandeCity in Oregon USA Lake OswegoCity name (optional, probably does not need a translation) Lake OswegoCity in Oregon USA PendletonCity name (optional, probably does not need a translation) PendletonCity in Oregon USA ValeCity name (optional, probably does not need a translation) ValeCity in Oregon USA WallowaCity name (optional, probably does not need a translation) WallowaCity in Oregon USA WascoCity name (optional, probably does not need a translation) WascoCity in Pakistan IslamabadCity name (optional, probably does not need a translation) IslamabadCity in Pakistan KarachiCity name (optional, probably does not need a translation) KarachiCity in Pakistan LahoreCity name (optional, probably does not need a translation) LahoreCity in Pakistan PeshawarCity name (optional, probably does not need a translation) PeshawarCity in Pakistan RawalpindiCity name (optional, probably does not need a translation) RawalpindiCity in Palau Angaur IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Angaur IslandCity in Palau Babelthuap IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Babelthuap IslandCity in Panama BalboaCity name (optional, probably does not need a translation) BalboaCity in Panama ColonCity name (optional, probably does not need a translation) ColonCity in Panama Port MoresbyCity name (optional, probably does not need a translation) Port MoresbyCity in Paraguay AsunciónCity name (optional, probably does not need a translation) AsunciónCity in Paris France BoulogneCity name (optional, probably does not need a translation) Boulogne- sur- merCity in Pas- de- Calais France Calais/ DunkirkCity name (optional, probably does not need a translation) Calais/ DunkirkCity in Pennsylvania USA Allegheny Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Allegheny Obs. City in Pennsylvania USA AllentownCity name (optional, probably does not need a translation) AllentownCity in Pennsylvania USA AltoonaCity name (optional, probably does not need a translation) AltoonaCity in Pennsylvania USA BethlehemCity name (optional, probably does not need a translation) BethlehemCity in Pennsylvania USA CheltenhamCity name (optional, probably does not need a translation) CheltenhamCity in Pennsylvania USA East StroudsburgCity name (optional, probably does not need a translation) East StroudsburgCity in Pennsylvania USA ElversonCity name (optional, probably does not need a translation) ElversonCity in Pennsylvania USA EphrataCity name (optional, probably does not need a translation) EfrataCity in Pennsylvania USA ErieCity name (optional, probably does not need a translation) ErieCity in Pennsylvania USA HarrisburgCity name (optional, probably does not need a translation) HarrisburgCity in South Dakota USA JohnstownCity name (optional, probably does not need a translation) JohnstownCity in Pennsylvania USA McKeesportCity name (optional, probably does not need a translation) McKeesportCity in Pennsylvania USA MuncyCity name (optional, probably does not need a translation) MuncyCity in Pennsylvania USA PhiladelphiaCity name (optional, probably does not need a translation) PhiladelphiaCity in Pennsylvania USA PittsburghCity name (optional, probably does not need a translation) PittsburghCity in Pennsylvania USA PottstownCity name (optional, probably does not need a translation) PottstownCity in Pennsylvania USA QuakertownCity name (optional, probably does not need a translation) QuakertownCity in Pennsylvania USA ReadingCity name (optional, probably does not need a translation) ReadingCity in Pennsylvania USA ScrantonCity name (optional, probably does not need a translation) ScrantonCity in Pennsylvania USA WaynesburgCity name (optional, probably does not need a translation) WaynesburgCity in Pennsylvania USA Wilkes- BarreCity name (optional, probably does not need a translation) Wilkes- BarreCity in Pennsylvania USA WynnewoodCity name (optional, probably does not need a translation) WynnewoodCity in Pennsylvania USA YardleyCity name (optional, probably does not need a translation) YardleyCity in Pennsylvania USA YorkCity name (optional, probably does not need a translation) YorkCity in Ural Russia ChiclayoCity name (optional, probably does not need a translation) ChiclayoCity in Peru HuancayoCity name (optional, probably does not need a translation) HuancayoCity in Peru TalaraCity name (optional, probably does not need a translation) TalaraCity in Philippines BacolodCity name (optional, probably does not need a translation) BacolodCity in Philippines Cubi PointCity name (optional, probably does not need a translation) Cubi PointCity in Philippines ManilaCity name (optional, probably does not need a translation) ManilaCity in Philippines QuezonCity name (optional, probably does not need a translation) QuezonCity in Pitcairn Islands AdamstownCity name (optional, probably does not need a translation) AdamstownCity in Poland BorowiecCity name (optional, probably does not need a translation) BorowiecCity in Poland Fort SkalaCity name (optional, probably does not need a translation) Fort SkalaCity in Poland GdanskCity name (optional, probably does not need a translation) GdanskCity in Poland PiwniceCity name (optional, probably does not need a translation) PiwniceCity in Poland PoznanCity name (optional, probably does not need a translation) PoznanCity in Poland VarsoviaCity name (optional, probably does not need a translation) VarsoviaCity in Poland VarsovaCity name (optional, probably does not need a translation) WarszawaCity in Portugal BejaCity name (optional, probably does not need a translation) BejaCity in Portugal CoimbraCity name (optional, probably does not need a translation) CoimbraCity in Portugal OportoCity name (optional, probably does not need a translation) OportoCity in Prince Edward Island Canada CharlottetownCity in Prince Edward Island Canada CharlottetownCity in Prince Edward Island Canada Arecibo Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Arecibo Obs. City in Puerto Rico USA BorinquenCity name (optional, probably does not need a translation) BorinquenCity in Puerto Rico USA MayaguezCity name (optional, probably does not need a translation) MayaguezCity in Puerto Rico USA PonceCity name (optional, probably does not need a translation) PonceCity in Puerto Rico USA Puerto RealCity name (optional, probably does not need a translation) Puerto RealCity in Puerto Rico USA Roosevelt RoadsCity name (optional, probably does not need a translation) Roosevelt RoadsCity in Puerto Rico USA San JuanCity in Puy- de- Dôme France San JuanCity in Puy- de- Dôme France ClevelandCity name (optional, probably does not need a translation) Clermont- FerrandCity in Pyrénées atlantiques France PauCity in Pyrénées Orientales France PauCity in Pyrénées Orientales France PenangCity name (optional, probably does not need a translation) PerpignanCity in Pyungbuk Korea MaandoCity name (optional, probably does not need a translation) MaandoCity in Qatar DohaCity in Quebec Canada DohaCity in Quebec Canada AlmachCity in Quebec Canada AlmaCity in Quebec Canada AmesCity in Quebec Canada AmosCity in Quebec Canada L' AquilaCity name (optional, probably does not need a translation) AmquiCity in Quebec Canada Baie- ComeauCity in Quebec Canada Baie- ComeauCity in Quebec Canada Baie- ComeauCity in Quebec Canada Baie St- PaulCity in Quebec Canada City in Quebec Canada Barrage Manic- 3City in Quebec Canada City in Quebec Canada Barrage Manic- 5City in Quebec Canada BarreCity in Quebec Canada BeaupreCity in Quebec Canada BellevueCity name (optional, probably does not need a translation) BelleterreCity in Quebec Canada KantonCity in Quebec Canada CabanoCity in Quebec Canada WallaceCity in Quebec Canada CadillacCity in Quebec Canada City in Quebec Canada Cap- aux- MeulesCity in Quebec Canada CaphCity in Quebec Canada Cap- ChatCity in Quebec Canada GanderCity in Quebec Canada ChandlerCity in Quebec Canada ChampaignCity name (optional, probably does not need a translation) ChapaisCity in Quebec Canada CharlevoixCity name (optional, probably does not need a translation) CharlevoixCity in Quebec Canada ChibougamauCity in Quebec Canada ChibougamauCity in Quebec Canada City in Quebec Canada Chute- des- PassesCity in Quebec Canada ClovisCity in Quebec Canada ClovaCity in Quebec Canada ChinookCity in Quebec Canada CoaticookCity in Quebec Canada Des MoinesCity in Quebec Canada DesbiensCity in Quebec Canada DessauCity in Quebec Canada DolbeauCity in Quebec Canada City in Quebec Canada Dorval- LodgeCity in Quebec Canada BrownsvilleCity in Quebec Canada DrummondvilleCity in Quebec Canada BarnesvilleCity name (optional, probably does not need a translation) ForestvilleCity in Quebec Canada GaspeCity in Quebec Canada GaspeCity in Quebec Canada LatinaCity in Quebec Canada GatineauCity in Quebec Canada SaksaCity in Quebec Canada GranbyCity in Quebec Canada GrangevilleCity in Quebec Canada Grande- ValleeCity in Quebec Canada JolietCity in Quebec Canada JolietteCity in Quebec Canada KapaluaCity in Quebec Canada KazabazuaCity in Quebec Canada LibrevilleCity in Quebec Canada LabrievilleCity in Quebec Canada LahtiCity in Quebec Canada LachuteCity in Quebec Canada City in Quebec Canada Lac- MeganticCity in Quebec Canada LancasterCity in Quebec Canada La PocatiereCity in Quebec Canada La VerneCity in Quebec Canada La SarreCity in Quebec Canada City name (optional, probably does not need a translation) La TuqueCity in Quebec Canada LavalCity in Quebec Canada LavalCity in Quebec Canada City in Quebec Canada Lebel- sur- QuevilonCity in Quebec Canada Des MoinesCity in Quebec Canada Les EscouminsCity in Quebec Canada City in Quebec Canada L' EtapeCity in Quebec Canada ManilaCity in Quebec Canada ManiwakiCity in Quebec Canada MatadiCity in Quebec Canada MatagamiCity in Quebec Canada MbabaneCity name (optional, probably does not need a translation) MataneCity in Quebec Canada Mont- JoliCity in Quebec Canada Mont- JoliCity in Quebec Canada MontpelierCity in Quebec Canada Mont- LaurierCity in Quebec Canada MontanaCity name (optional, probably does not need a translation) MontmagnyCity in Quebec Canada MontrealCity in Quebec Canada MontrealCity in Quebec Canada MontrealCity in Quebec Canada Mont- TremblantCity in Quebec Canada ChurchillCity in Quebec Canada MurdochvilleCity in Quebec Canada NapervilleCity in Quebec Canada NapiervilleCity in Quebec Canada New CastleCity in Quebec Canada New CarlisleCity in Quebec Canada ParadiseCity in Quebec Canada ParadisCity in Quebec Canada SargentCity in Quebec Canada ParentCity in Quebec Canada City in Quebec Canada Pointe- aux- AnglaisCity in Quebec Canada PorttiCity name (optional, probably does not need a translation) PortneufCity in Quebec Canada QuebecRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) QuebecRegion/ state in Canada MadisonCity in Quebec Canada RadissonCity in Quebec Canada RoskildeCity in Quebec Canada RimouskiCity in Quebec Canada City in Quebec Canada Riviere- du- LoupCity in Quebec Canada City in Quebec Canada Riviere- EterniteCity in Quebec Canada Poista ratajälkiCity in Quebec Canada RobervalCity in Quebec Canada WhitehorseCity in Quebec Canada RochebaucourtCity in Quebec Canada JolietCity in Quebec Canada RolletCity in Quebec Canada City in Quebec Canada Rouyn- NorandaCity in Quebec Canada SkagenCity in Quebec Canada SaguenayCity in Quebec Canada Saint- EtienneCity in Quebec Canada Sainte- AdeleCity in Quebec Canada Saint- EtienneCity in Quebec Canada Saint- FelicienCity in Quebec Canada St. GeorgeCity in Quebec Canada Saint- GeorgesCity in Quebec Canada Saint- EtienneCity in Quebec Canada Saint- HyacintheCity in Quebec Canada Saint- EtienneCity in Quebec Canada Saint- JeromeCity in Quebec Canada City in Quebec Canada Saint- Michel- des- SaintsCity in Quebec Canada TennesseeCity name (optional, probably does not need a translation) SenneterreCity in Quebec Canada Sept- IlesCity in Quebec Canada Sept- IlesCity in Quebec Canada ShanghaiCity name (optional, probably does not need a translation) ShawiniganCity in Quebec Canada City name (optional, probably does not need a translation) St- Basile- de- tableauCity in Quebec Canada St- HubertCity in Quebec Canada St- HubertCity in Quebec Canada SuwonCity in Quebec Canada SuttonCity in Quebec Canada City in Quebec Canada TadoussacCity in Quebec Canada HiiretCity name (optional, probably does not need a translation) Thetford MinesCity in Quebec Canada Trois- RivieresCity name (optional, probably does not need a translation) Trois- RivieresCity in Quebec Canada Val- d' orCity in Quebec Canada Val- d' orCity in Quebec Canada ValentineCity in Quebec Canada Vallee- City in Quebec Canada BluefieldCity in Quebec Canada ValleyfielCity in Quebec Canada VictoriaCity in Quebec Canada VictoriavilleCity in Quebec Canada AlbertaCity in Quebec Canada Ville- MarieCity in Quebec Canada HawaiiCity name (optional, probably does not need a translation) WaswanipiCity in Queensland Australia BrisbaneCity name (optional, probably does not need a translation) BrisbaneCity in Queensland Australia IpswichCity name (optional, probably does not need a translation) IpswichCity in Queensland Australia Kings BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Kings BeachCity in Queensland Australia TownsvilleCity name (optional, probably does not need a translation) TownsvilleCity in Rhode Island USA CranstonCity name (optional, probably does not need a translation) CranstonCity in Rhode Island USA PawtucketCity name (optional, probably does not need a translation) PawtucketCity in Rhode Island USA ProvidenceCity name (optional, probably does not need a translation) ProvidenceCity in Rhode Island USA RumfordCity name (optional, probably does not need a translation) RumfordCity in Rhode Island USA WarwickCity name (optional, probably does not need a translation) WarwickCity in Rhode Island USA WesterlyCity name (optional, probably does not need a translation) WesterlyCity in Rhode Island USA WoonsocketCity name (optional, probably does not need a translation) WoonsocketCity in South Dakota USA LyonCity name (optional, probably does not need a translation) LyonCity in Romania BucharestCity name (optional, probably does not need a translation) BucurestiCity in Russia PulkovoCity name (optional, probably does not need a translation) PulkovoCity in Russia ZelenchukskayaCity name (optional, probably does not need a translation) ZelenchukskayaCity in Rwanda BukavuCity name (optional, probably does not need a translation) BukavuCity in Rwanda KigaliCity name (optional, probably does not need a translation) KigaliCity in Samoa Pago PagoCity in Saskatchewan Canada Pago PagoCity in Saskatchewan Canada City in Saskatchewan Canada AssiniboiaCity in Saskatchewan Canada LavalCity in Saskatchewan Canada BeauvalCity in Saskatchewan Canada BariCity in Saskatchewan Canada BiggarCity in Saskatchewan Canada Eagle RiverCity in Saskatchewan Canada Big RiverCity in Saskatchewan Canada Sioux NarrowsCity in Saskatchewan Canada Buffalo NarrowsCity in Saskatchewan Canada CharaCity in Saskatchewan Canada CanoraCity in Saskatchewan Canada CaryCity in Saskatchewan Canada CarlyleCity in Saskatchewan Canada DanielsonCity in Saskatchewan Canada DavidsonCity in Saskatchewan Canada Moses LakeCity in Saskatchewan Canada Dore LakeCity in Saskatchewan Canada EbroCity in Saskatchewan Canada ElbowCity in Saskatchewan Canada EssenCity in Saskatchewan Canada EsterhazyCity in Saskatchewan Canada EssenCity in Saskatchewan Canada EstevanCity in Saskatchewan Canada EestiCity in Saskatchewan Canada EstonCity in Saskatchewan Canada Port AllenCity in Saskatchewan Canada Fort Qu' AppelleCity in Saskatchewan Canada Fountain ValleyCity in Saskatchewan Canada Fox ValleyCity in Saskatchewan Canada LovelockCity in Saskatchewan Canada GovenlockCity in Saskatchewan Canada GreenbeltCity name (optional, probably does not need a translation) GrenfellCity in Saskatchewan Canada City in Saskatchewan Canada Ile- A- la- CrossCity in Saskatchewan Canada KaolackCity in Saskatchewan Canada KamsackCity in Saskatchewan Canada BerberaCity in Saskatchewan Canada KerrobertCity in Saskatchewan Canada SandersvilleCity in Saskatchewan Canada KindersleyCity in Saskatchewan Canada KölnCity in Saskatchewan Canada KyleCity in Saskatchewan Canada La RochelleCity in Saskatchewan Canada La LocheCity in Saskatchewan Canada LanderCity in Saskatchewan Canada LeaderCity in Saskatchewan Canada Battle CreekCity in Saskatchewan Canada Maple CreekCity in Saskatchewan Canada Moses LakeCity in Saskatchewan Canada Meadow LakeCity in Saskatchewan Canada MedfordCity in Saskatchewan Canada MelfortCity in Saskatchewan Canada MontrealCity name (optional, probably does not need a translation) Montreal LakeCity in Saskatchewan Canada Moose JawCity in Saskatchewan Canada Moose JawCity in Saskatchewan Canada KuuCity in Saskatchewan Canada MoosominCity in Saskatchewan Canada EspanjaCity in Saskatchewan Canada NipawinCity in Saskatchewan Canada North PlatteCity in Saskatchewan Canada North BattlefordCity in Saskatchewan Canada City name (optional, probably does not need a translation) OutlookCity in Saskatchewan Canada Prince AlbertCity in Saskatchewan Canada Prince AlbertCity in Saskatchewan Canada BaltimoreCity name (optional, probably does not need a translation) RaymoreCity in Saskatchewan Canada ReginaCity in Saskatchewan Canada ReginaCity in Saskatchewan Canada ReginaCity in Saskatchewan Canada RegwayCity in Saskatchewan Canada BostonCity in Saskatchewan Canada osetownCity in Saskatchewan Canada RochesterCity name (optional, probably does not need a translation) RosthernCity in Saskatchewan Canada SaskatoonCity in Saskatchewan Canada SaskatoonCity in Saskatchewan Canada ShannonCity in Saskatchewan Canada ShaunavonCity in Saskatchewan Canada CrestwoodCity in Saskatchewan Canada piritwoodCity in Saskatchewan Canada SalzburgCity name (optional, probably does not need a translation) St. WalburgCity in Saskatchewan Canada Swift CurrentCity in Saskatchewan Canada Swift CurrentCity in Saskatchewan Canada Union CityCity in Saskatchewan Canada UnityCity in Saskatchewan Canada Sault St. MarieCity in Saskatchewan Canada Val MarieCity in Saskatchewan Canada WaterlooCity in Saskatchewan Canada WatrousCity in Saskatchewan Canada MelbourneCity in Saskatchewan Canada WeyburnCity in Saskatchewan Canada LollandCity in Saskatchewan Canada WolseleyCity in Saskatchewan Canada OxnardCity in Saskatchewan Canada WynyardCity in Saskatchewan Canada NortonCity name (optional, probably does not need a translation) YorktonCity in Saudi Arabia DhahranCity name (optional, probably does not need a translation) DhahranCity in Saudi Arabia JeddahCity name (optional, probably does not need a translation) JeddahCity in Saudi Arabia RiyadhCity name (optional, probably does not need a translation) RiyadhCity in Scotland United Kingdom EdinburghCity name (optional, probably does not need a translation) EdinburghCity in Scotland United Kingdom Le HavreCity name (optional, probably does not need a translation) Le HavreCity in Seine- maritime France RouenCity name (optional, probably does not need a translation) RouenCity in Senegal DakarCity name (optional, probably does not need a translation) DakarCity in Senegal KaolackCity name (optional, probably does not need a translation) KaolackCity in Senegal PodorCity name (optional, probably does not need a translation) PodorCity in Senegal ThiesCity name (optional, probably does not need a translation) ThiesCity in Senegal ZiguinchorCity name (optional, probably does not need a translation) ZiguinchorCity in Seychelles KankanCity in Siberia Russia AbakanCity in Siberia Russia AikenCity in Siberia Russia AginskoeCity in Siberia Russia BanjulCity in Siberia Russia BarnaulCity in Siberia Russia BataCity in Siberia Russia BratskCity in Siberia Russia WichitaCity in Siberia Russia ChitaCity in Siberia Russia DunsinkCity in Siberia Russia DudinkaCity in Siberia Russia NorfolkCity in Siberia Russia Gorno- AltaiskCity in Siberia Russia TurkuCity in Siberia Russia IrkutskCity in Siberia Russia ProvoCity in Siberia Russia KemerovoCity in Siberia Russia KanoCity in Siberia Russia KrasnojarskCity in Siberia Russia KölnCity in Siberia Russia KyzylCity in Siberia Russia NoviCity in Siberia Russia NovosibirskCity in Siberia Russia OsakaCity in Siberia Russia OmskCity in Siberia Russia TokyoCity in Siberia Russia TomskCity in Siberia Russia UlsanCity in Siberia Russia Ulan- UdeCity in Siberia Russia GdanskCity name (optional, probably does not need a translation) Ust- OrdonskijCity in Sierra Leone FreetownCity name (optional, probably does not need a translation) FreetownCity in Sierra Leone KenemaCity name (optional, probably does not need a translation) KenemaCity in Singapore Singapore SingaporeCountry name TengahCity in Slovakia TengahCity in Slovakia Lomniky StitCity name (optional, probably does not need a translation) Lomnický štitCity in Slovakia Skalnate PlesoCity name (optional, probably does not need a translation) Skalnate PlesoCity in Slovakia Stara LesnaCity name (optional, probably does not need a translation) Stara LesnaCity in Slovenia LjubljanaCity name (optional, probably does not need a translation) LjubljanaCity in Somalia Bender CassimCity name (optional, probably does not need a translation) Bender CassimCity in Somalia BerberaCity name (optional, probably does not need a translation) BerberaCity in Somalia ChisimayuCity name (optional, probably does not need a translation) ChisimayuCity in Somalia KismayuCity name (optional, probably does not need a translation) KismayuCity in Somalia MogadishuCity in Somme France MogadishuCity in Somme France AmesCity name (optional, probably does not need a translation) AmiensCity in South Africa BoydenCity name (optional, probably does not need a translation) BoydenCity in South Africa KapkaupunkiCity name (optional, probably does not need a translation) Cape TownCity in South Africa De AarCity name (optional, probably does not need a translation) De AarCity in South Africa DurbanCity name (optional, probably does not need a translation) DurbanCity in South Africa Itä- LontooCity name (optional, probably does not need a translation) East LondonCity in South Africa HartraoCity name (optional, probably does not need a translation) HartraoCity in South Africa JohannesburgCity name (optional, probably does not need a translation) JohannesburgCity in South Africa Leiden SurCity name (optional, probably does not need a translation) Leiden SurCity in South Africa MosselbaaiCity name (optional, probably does not need a translation) MosselbaaiCity in South Africa Port ElizabethCity name (optional, probably does not need a translation) Port ElizabethCity in South Africa PotchefstroomCity name (optional, probably does not need a translation) PotchefstroomCity in South Africa PretoriaCity name (optional, probably does not need a translation) PretoriaCity in South Africa SowetoCity name (optional, probably does not need a translation) SowetoCity in South Africa SutherlandCity name (optional, probably does not need a translation) SutherlandCity in South Australia Australia AdelaideCity name (optional, probably does not need a translation) AdelaideCity in South Carolina USA AikenCity name (optional, probably does not need a translation) AikenCity in South Carolina USA BatesburgCity name (optional, probably does not need a translation) BatesburgCity in South Carolina USA BeaufortCity name (optional, probably does not need a translation) BeaufortCity in South Carolina USA CharlestonCity name (optional, probably does not need a translation) CharlestonCity in West Virginia USA CherawCity name (optional, probably does not need a translation) CherawCity in South Carolina USA Goose CreekCity name (optional, probably does not need a translation) Goose CreekCity in South Carolina USA MauldinCity name (optional, probably does not need a translation) MauldinCity in South Carolina USA Myrtle BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Myrtle BeachCity in South Carolina USA North CharlestonCity name (optional, probably does not need a translation) North CharlestonCity in South Carolina USA OrangeburgCity name (optional, probably does not need a translation) OrangeburgCity in South Carolina USA Rock HillCity name (optional, probably does not need a translation) Rock HillCity in South Carolina USA SpartanburgCity name (optional, probably does not need a translation) SpartanburgCity in South Carolina USA SumterCity name (optional, probably does not need a translation) SumterCity in South Dakota USA ArmourCity name (optional, probably does not need a translation) ArmourCity in South Dakota USA Elk PointCity name (optional, probably does not need a translation) Elk PointCity in South Dakota USA FaithCity name (optional, probably does not need a translation) FaithCity in South Dakota USA GrotonCity name (optional, probably does not need a translation) GrotonCity in South Dakota USA HighmoreCity name (optional, probably does not need a translation) HighmoreCity in South Dakota USA HuronCity name (optional, probably does not need a translation) HuronCity in South Dakota USA LemmonCity name (optional, probably does not need a translation) LemmonCity in South Dakota USA MilbankCity name (optional, probably does not need a translation) MilbankCity in South Dakota USA MillerCity name (optional, probably does not need a translation) MillerCity in South Dakota USA MitchellCity name (optional, probably does not need a translation) MitchellCity in South Dakota USA MobridgeCity name (optional, probably does not need a translation) MobridgeCity in South Dakota USA NewellCity name (optional, probably does not need a translation) NewellCity in South Dakota USA PhilipCity name (optional, probably does not need a translation) PhilipCity in South Dakota USA PierreCity name (optional, probably does not need a translation) PierreCity in South Dakota USA Rapid CityCity name (optional, probably does not need a translation) Rapid CityCity in South Dakota USA Sioux FallsCity name (optional, probably does not need a translation) Sioux FallsCity in South Dakota USA WinnerCity name (optional, probably does not need a translation) WinnerCity in South Dakota USA YanktonCity name (optional, probably does not need a translation) YanktonCity in South Korea DanyangCity in South Region Russia DanyangCity in South Region Russia CherokeeCity in South Region Russia TsjerkesskCity in South Region Russia GrotonCity in South Region Russia GroznyCity in South Region Russia KanoCity in South Region Russia KrasnodarCity in South Region Russia DakhlaCity in South Region Russia MakhachkalaCity in South Region Russia MakokouCity in South Region Russia MaykopCity in South Region Russia MalchinCity in South Region Russia Nal' chikCity in South Region Russia CotonouCity in South Region Russia Rostov na DonuCity in South Region Russia SokchoCity in South Region Russia SochiCity in South Region Russia SeabrookCity in South Region Russia StavropolCity in South Region Russia VladivostokCity in South Region Russia VladikavkazCity in South Region Russia BolognaCity name (optional, probably does not need a translation) VolgogradCity in Spain AlbaceteCity name (optional, probably does not need a translation) AlbaceteCity in Spain Alcalá de HenaresCity name (optional, probably does not need a translation) Alcalá de HenaresCity in Spain AlicanteCity name (optional, probably does not need a translation) AlicanteCity in Spain AlmeríaCity name (optional, probably does not need a translation) Almerí­aCity in Spain ÁvilaCity name (optional, probably does not need a translation) ÁvilaCity in Spain BadajozCity name (optional, probably does not need a translation) BadajozCity in Spain BadalonaCity name (optional, probably does not need a translation) BadalonaCity in Spain BarcelonaCity name (optional, probably does not need a translation) BarcelonaCity in Spain BilbaoCity name (optional, probably does not need a translation) BilbaoCity in Spain BurgosCity name (optional, probably does not need a translation) BurgosCity in Spain CáceresCity name (optional, probably does not need a translation) CáceresCity in Spain CádizCity name (optional, probably does not need a translation) CádizCity in Spain Calar AltoCity name (optional, probably does not need a translation) Calar AltoCity in Spain CartagenaCity name (optional, probably does not need a translation) CartagenaCity in Spain Castellon de la PlanaCity name (optional, probably does not need a translation) Castellon de la PlanaCity in Spain CeutaCity name (optional, probably does not need a translation) CeutaCity in Spain Ciudad RealCity name (optional, probably does not need a translation) Ciudad RealCity in Spain CórdobaCity name (optional, probably does not need a translation) CórdobaCity in Spain CuencaCity name (optional, probably does not need a translation) CuencaCity in Spain EbroCity name (optional, probably does not need a translation) EbroCity in Spain ElcheCity name (optional, probably does not need a translation) ElcheCity in Spain FabraCity name (optional, probably does not need a translation) FabraCity in Spain GeronaCity name (optional, probably does not need a translation) GeronaCity in Spain GijónCity name (optional, probably does not need a translation) GijónCity in Spain GranadaCity name (optional, probably does not need a translation) GranadaCity in Spain GuadalajaraCity name (optional, probably does not need a translation) GuadalajaraCity in Spain Hospit. de Llobregat, L' City name (optional, probably does not need a translation) Hospit. de Llobregat, L' City in Spain HuelvaCity name (optional, probably does not need a translation) HuelvaCity in Spain HuescaCity name (optional, probably does not need a translation) HuescaCity in Spain JaénCity name (optional, probably does not need a translation) JaénCity in Spain Jerez de la FronteraCity name (optional, probably does not need a translation) Jerez de la FronteraCity in Spain La CoruñaCity name (optional, probably does not need a translation) La CoruñaCity in Spain LeganésCity name (optional, probably does not need a translation) LeganésCity in Spain LeónCity name (optional, probably does not need a translation) LeónCity in Spain LéridaCity name (optional, probably does not need a translation) LéridaCity in Spain LogroñoCity name (optional, probably does not need a translation) LogroñoCity in Spain LugoCity name (optional, probably does not need a translation) LugoCity in Spain MadridCity name (optional, probably does not need a translation) MadridCity in Spain MálagaCity name (optional, probably does not need a translation) MálagaCity in Spain MelillaCity name (optional, probably does not need a translation) MelillaCity in Spain MorónCity name (optional, probably does not need a translation) MorónCity in Spain MóstolesCity name (optional, probably does not need a translation) MóstolesCity in Spain MúrciaCity name (optional, probably does not need a translation) MúrciaCity in Spain Obs. Astronomico de MadridCity name (optional, probably does not need a translation) Obs. Astronomico de MadridCity in Spain OrenseCity name (optional, probably does not need a translation) OrenseCity in Spain OviedoCity name (optional, probably does not need a translation) OviedoCity in Spain PalenciaCity name (optional, probably does not need a translation) PalenciaCity in Spain Palma de MallorcaCity name (optional, probably does not need a translation) Palma de MallorcaCity in Spain PamplonaCity name (optional, probably does not need a translation) PamplonaCity in Spain Pico de VeletaCity name (optional, probably does not need a translation) Pico de VeletaCity in Spain PontevedraCity name (optional, probably does not need a translation) PontevedraCity in Spain R. M. Aller de S. de CompostelaCity name (optional, probably does not need a translation) R. M. Aller de S. de CompostelaCity in Spain Robledo de ChavelaCity name (optional, probably does not need a translation) Robledo de ChavelaCity in Spain SabadellCity name (optional, probably does not need a translation) SabadellCity in Spain SalamancaCity name (optional, probably does not need a translation) SalamancaCity in Spain San FernandoCity name (optional, probably does not need a translation) San FernandoCity in Spain San SebastiánCity name (optional, probably does not need a translation) San SebastiánCity in Spain SantanderCity name (optional, probably does not need a translation) SantanderCity in Spain SegoviaCity name (optional, probably does not need a translation) SegoviaCity in Spain SevillaCity name (optional, probably does not need a translation) SevillaCity in Spain SoriaCity name (optional, probably does not need a translation) SoriaCity in Spain TarragonaCity name (optional, probably does not need a translation) TarragonaCity in Spain TerrassaCity name (optional, probably does not need a translation) TerrassaCity in Spain TeruelCity name (optional, probably does not need a translation) TeruelCity in Spain Uni. de BarcelonaCity name (optional, probably does not need a translation) Uni. de BarcelonaCity in Spain ValénciaCity name (optional, probably does not need a translation) ValénciaCity in Spain ValladolidCity name (optional, probably does not need a translation) ValladolidCity in Spain VigoCity name (optional, probably does not need a translation) VigoCity in Spain Vitoria- GasteizCity name (optional, probably does not need a translation) Vitoria- GasteizCity in Spain YebesCity name (optional, probably does not need a translation) YebesCity in Spain ZamoraCity name (optional, probably does not need a translation) ZamoraCity in Spain ZaragozaCity name (optional, probably does not need a translation) ZaragozaCity in Sri Lanka ColomboCity name (optional, probably does not need a translation) ColomboCity in St. Lucia CastriesCity name (optional, probably does not need a translation) CastriesCity in St- Pierre and Miquelon France Miquelon IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Miquelon IslandCity in Sudan El FasherCity name (optional, probably does not need a translation) El FasherCity in Sudan El ObeidCity name (optional, probably does not need a translation) El ObeidCity in Sudan KhartoumCity name (optional, probably does not need a translation) KhartoumCity in Sudan Port SoudanCity name (optional, probably does not need a translation) Port SoudanCity in Sudan Wadi- HalfaCity name (optional, probably does not need a translation) Wadi- HalfaCity in Sudan Wad MedaniCity name (optional, probably does not need a translation) Wad MedaniCity in Swaziland ManziniCity name (optional, probably does not need a translation) ManziniCity in Swaziland MatsaphaCity name (optional, probably does not need a translation) MatsaphaCity in Swaziland MbabaneCity name (optional, probably does not need a translation) MbabaneCity in Swaziland MhlumeCity name (optional, probably does not need a translation) MhlumeCity in Swaziland SimunyeCity name (optional, probably does not need a translation) SimunyeCity in Sweden GothenburgCity name (optional, probably does not need a translation) GöteborgCity in Sweden HyltebrukCity name (optional, probably does not need a translation) HyltebrukCity in Sweden KirunaCity name (optional, probably does not need a translation) KirunaCity in Sweden LuleåCity name (optional, probably does not need a translation) LuleåCity in Sweden LundCity name (optional, probably does not need a translation) LundCity in Sweden MalmöCity name (optional, probably does not need a translation) MalmöCity in Sweden OnsalaCity name (optional, probably does not need a translation) OnsalaCity in Sweden UppsalaCity name (optional, probably does not need a translation) UppsalaCity in Switzerland BernCity name (optional, probably does not need a translation) BernCity in Switzerland BleienCity name (optional, probably does not need a translation) BleienCity in Switzerland GeneveCity name (optional, probably does not need a translation) GeneveCity in Switzerland GornergratCity in Switzerland GornergratCity in Switzerland LausanaCity name (optional, probably does not need a translation) LausanneCity in Switzerland ZimmerwaldCity name (optional, probably does not need a translation) ZimmerwaldCity in Switzerland ZürichCity name (optional, probably does not need a translation) ZürichCity in Syria DamaskusCity name (optional, probably does not need a translation) DamaskusCity in Taiwan TaipeiCity name (optional, probably does not need a translation) TaipeiCity in Tanzania Dar es SalaamCity name (optional, probably does not need a translation) Dar es SalaamCity in Tanzania DodomaCity name (optional, probably does not need a translation) DodomaCity in Tanzania MbeyaCity name (optional, probably does not need a translation) MbeyaCity in Tanzania MorrowCity name (optional, probably does not need a translation) MorogoroCity in Tanzania MwanzaCity name (optional, probably does not need a translation) MwanzaCity in Tanzania ZanzibarCity in Tasmania Australia ZanzibarCity in Tasmania Australia HobroCity name (optional, probably does not need a translation) HobartCity in Tenerife Spain IzañaCity name (optional, probably does not need a translation) IzañaCity in Tenerife Spain Roque de los MuchachosCity name (optional, probably does not need a translation) Roque de los MuchachosCity in Tenerife Spain San Sebastián de la GomeraCity name (optional, probably does not need a translation) San Sebastián de la GomeraCity in Tenerife Spain Santa Cruz de la PalmaCity name (optional, probably does not need a translation) Santa Cruz de la PalmaCity in Tenerife Spain Santa Cruz de TenerifeCity name (optional, probably does not need a translation) Santa Cruz de TenerifeCity in Tenerife Spain ValverdeCity name (optional, probably does not need a translation) ValverdeCity in Tennessee USA AlcoaCity name (optional, probably does not need a translation) AlcoaCity in Tennessee USA ChattanoogaCity name (optional, probably does not need a translation) ChattanoogaCity in Tennessee USA ClarksvilleCity name (optional, probably does not need a translation) ClarksvilleCity in Tennessee USA CollegedaleCity name (optional, probably does not need a translation) CollegedaleCity in Tennessee USA Dyer- observatorioCity name (optional, probably does not need a translation) Dyer ObservatoryCity in Tennessee USA HendersonvilleCity name (optional, probably does not need a translation) HendersonvilleCity in Tennessee USA Johnson CityCity name (optional, probably does not need a translation) Johnson CityCity in Tennessee USA KingsportCity name (optional, probably does not need a translation) KingsportCity in Tennessee USA KnoxvilleCity name (optional, probably does not need a translation) KnoxvilleCity in Tennessee USA MemphisCity name (optional, probably does not need a translation) MemphisCity in Tennessee USA MurfreesboroCity name (optional, probably does not need a translation) MurfreesboroCity in Tennessee USA NashvilleCity name (optional, probably does not need a translation) NashvilleCity in Tennessee USA Oak RidgeCity name (optional, probably does not need a translation) Oak RidgeCity in Tennessee USA SeymourCity name (optional, probably does not need a translation) SeymourCity in Tennessee USA ShelbyvilleCity name (optional, probably does not need a translation) ShelbyvilleCity in Tennessee USA AmarilloCity name (optional, probably does not need a translation) AmarilloCity in Texas USA BaytownCity name (optional, probably does not need a translation) BaytownCity in Texas USA BeaumontCity name (optional, probably does not need a translation) BeaumontCity in Texas USA BrownsvilleCity name (optional, probably does not need a translation) BrownsvilleCity in Texas USA Clear Lake CityCity name (optional, probably does not need a translation) Clear Lake CityCity in Texas USA Corpus ChristiCity name (optional, probably does not need a translation) Corpus ChristiCity in Texas USA DallasCity name (optional, probably does not need a translation) DallasCity in Texas USA Del RioCity name (optional, probably does not need a translation) Del RioCity in Texas USA DentonCity name (optional, probably does not need a translation) DentonCity in Texas USA EdnaCity name (optional, probably does not need a translation) EdnaCity in Texas USA El PasoCity name (optional, probably does not need a translation) El PasoCity in Texas USA Flower MoundCity name (optional, probably does not need a translation) Flower MoundCity in Texas USA Fort WorthCity name (optional, probably does not need a translation) Fort WorthCity in Texas USA GalvestonCity name (optional, probably does not need a translation) GalvestonCity in Texas USA GarlandCity name (optional, probably does not need a translation) GarlandCity in Utah USA Grand PrairieCity name (optional, probably does not need a translation) Grand PrairieCity in Texas USA HoustonCity name (optional, probably does not need a translation) HoustonCity in Texas USA IrvingCity name (optional, probably does not need a translation) IrvingCity in Texas USA LaredoCity name (optional, probably does not need a translation) LaredoCity in Texas USA LongviewCity name (optional, probably does not need a translation) LongviewCity in Washington USA LubbockCity name (optional, probably does not need a translation) LubbockCity in Texas USA MarshallCity name (optional, probably does not need a translation) MarshallCity in Texas USA McAllenCity name (optional, probably does not need a translation) McAllenCity in Texas USA McDonald Obs. City name (optional, probably does not need a translation) McDonald Obs. City in Texas USA MesquiteCity name (optional, probably does not need a translation) MesquiteCity in Texas USA OdessaCity name (optional, probably does not need a translation) OdessaCity in Ukraine PlanoCity name (optional, probably does not need a translation) PlanoCity in Texas USA Port ArthurCity name (optional, probably does not need a translation) Port ArthurCity in Texas USA RichardsonCity name (optional, probably does not need a translation) RichardsonCity in Texas USA San AngeloCity name (optional, probably does not need a translation) San AngeloCity in Texas USA San AntonioCity name (optional, probably does not need a translation) San AntonioCity in Texas USA SeabrookCity name (optional, probably does not need a translation) SeabrookCity in Texas USA TylerCity name (optional, probably does not need a translation) TylerCity in Texas USA WacoCity name (optional, probably does not need a translation) WacoCity in Texas USA Wichita FallsCity name (optional, probably does not need a translation) Wichita FallsCity in Thailand BangkokCity name (optional, probably does not need a translation) BangkokCity in Thailand Chiang MaiCity name (optional, probably does not need a translation) Chiang MaiCity in Thailand Hat YaiCity name (optional, probably does not need a translation) Hat YaiCity in Thailand KoratCity name (optional, probably does not need a translation) KoratCity in Thailand PhuketCity name (optional, probably does not need a translation) PhuketCity in Thailand UbonCity name (optional, probably does not need a translation) UbonCity in Thailand Udon- ThaniCity name (optional, probably does not need a translation) Udon- ThaniCity in Tibet China LhasaCity name (optional, probably does not need a translation) LhasaCity in Togo DapaongCity in Togo DapaongCity in Togo Lom�City name (optional, probably does not need a translation) LoméCity in Toledo Spain Port of SpainCity name (optional, probably does not need a translation) Port of SpainCity in Tunisia DjerbaCity name (optional, probably does not need a translation) DjerbaCity in Tunisia GabesCity name (optional, probably does not need a translation) GabesCity in Tunisia KairouanCity name (optional, probably does not need a translation) KairouanCity in Tunisia MedenineCity name (optional, probably does not need a translation) MedenineCity in Tunisia SfaxCity name (optional, probably does not need a translation) SfaxCity in Tunisia SousseCity name (optional, probably does not need a translation) SousseCity in Tunisia TataouineCity name (optional, probably does not need a translation) TataouineCity in Tunisia TozeurCity name (optional, probably does not need a translation) TozeurCity in Tunisia TunisCity name (optional, probably does not need a translation) TunisCity in Tunisia ZarzisCity name (optional, probably does not need a translation) ZarzisCity in Turkey AnkaraCity name (optional, probably does not need a translation) AnkaraCity in Turkey BandirmaCity name (optional, probably does not need a translation) BandirmaCity in Turkey DiyarbakirCity name (optional, probably does not need a translation) DiyarbakirCity in Turkey IncirlikCity name (optional, probably does not need a translation) IncirlikCity in Turkey IstanbulCity name (optional, probably does not need a translation) IstanbulCity in Turks and Caicos Islands Cockburn TownCity name (optional, probably does not need a translation) Cockburn TownCity in Uganda AruaCity name (optional, probably does not need a translation) AruaCity in Uganda EntebbeCity name (optional, probably does not need a translation) EntebbeCity in Uganda JinjaCity name (optional, probably does not need a translation) JinjaCity in Uganda KampalaCity name (optional, probably does not need a translation) KampalaCity in Uganda MorotoCity in Ukraine MorotoCity in Ukraine City name (optional, probably does not need a translation) Bila TserkvaCity in Ukraine CherawCity name (optional, probably does not need a translation) CherkasyCity in Ukraine ChemnitzCity name (optional, probably does not need a translation) ChernihivCity in Ukraine CerritosCity in Ukraine ChernivtsiCity in Ukraine City name (optional, probably does not need a translation) DnipropetrovskCity in Ukraine DijonCity in Ukraine Donets' kCity in Ukraine City name (optional, probably does not need a translation) Ivano- Frankivs' kCity in Ukraine JarkovCity in Ukraine KharkivCity in Ukraine ElversonCity in Ukraine KhersonCity in Ukraine City in Ukraine Khmel' nyts' kyiCity in Ukraine City in Ukraine KirovohradCity in Ukraine City name (optional, probably does not need a translation) KievCity in Ukraine LeganésCity name (optional, probably does not need a translation) Lugans' kCity in Ukraine LusakaCity in Ukraine Luts' kCity in Ukraine City name (optional, probably does not need a translation) L' vivCity in Ukraine ManilaCity name (optional, probably does not need a translation) MakiivkaCity in Ukraine MolokaiCity name (optional, probably does not need a translation) MykolayivCity in Ukraine PadovaCity name (optional, probably does not need a translation) PoltavaCity in Ukraine RacineCity name (optional, probably does not need a translation) RivneCity in Ukraine SaskatoonCity name (optional, probably does not need a translation) SevastopolCity in Ukraine LiverpoolCity name (optional, probably does not need a translation) SimferopolCity in Ukraine ShemyaCity name (optional, probably does not need a translation) SumyCity in Ukraine TerniCity in Ukraine Ternopil' City in Ukraine City name (optional, probably does not need a translation) UzhhorodCity in Ukraine WienCity name (optional, probably does not need a translation) VinnytsiaCity in Ukraine YaltaCity name (optional, probably does not need a translation) JaltaCity in Ukraine ZamoraCity in Ukraine ZaporizhiaCity in Ukraine City in Ukraine ZhovkvaCity in Ukraine City name (optional, probably does not need a translation) ZhytomyrCity in Ulster Ireland DonghaeCity name (optional, probably does not need a translation) DonegalCity in Ulster Ireland MantorvilleCity name (optional, probably does not need a translation) MovilleCity in United Arab Emirates BahrainCountry name (optional, but should be translated) BahreinCountry name DubaiCity name (optional, probably does not need a translation) DubaiCity in United Kingdom AldermastonCity name (optional, probably does not need a translation) AldermastonCity in United Kingdom BlackpoolCity name (optional, probably does not need a translation) BlackpoolCity in United Kingdom BradfordCity name (optional, probably does not need a translation) BradfordCity in United Kingdom Brize NortonCity name (optional, probably does not need a translation) Brize NortonCity in United Kingdom Maa: City name (optional, probably does not need a translation) CoventryCity in United Kingdom FarnboroughCity name (optional, probably does not need a translation) FarnboroughCity in United Kingdom FinningleyCity name (optional, probably does not need a translation) FinningleyCity in United Kingdom GibraltarCity name (optional, probably does not need a translation) GibraltarCity in United Kingdom HerstmonceuxCity name (optional, probably does not need a translation) HerstmonceuxCity in United Kingdom HoningtonCity name (optional, probably does not need a translation) HoningtonCity in United Kingdom J. HorrocksCity name (optional, probably does not need a translation) J. HorrocksCity in United Kingdom Jodrell BankCity name (optional, probably does not need a translation) Jodrell BankCity in United Kingdom LeedsCity name (optional, probably does not need a translation) LeedsCity in United Kingdom WinchesterCity name (optional, probably does not need a translation) LeicesterCity in United Kingdom MelkshamCity name (optional, probably does not need a translation) MelkshamCity in United Kingdom MullardCity name (optional, probably does not need a translation) MullardCity in United Kingdom NewcastleCity name (optional, probably does not need a translation) NewcastleCity in United Kingdom NottinghamCity name (optional, probably does not need a translation) NottinghamCity in United Kingdom Rochdale LancCity name (optional, probably does not need a translation) Rochdale LancCity in United Kingdom Rutherford Appleton Lab. City name (optional, probably does not need a translation) Rutherford Appleton Lab. City in United Kingdom Sandhurst SurreyCity name (optional, probably does not need a translation) Sandhurst SurreyCity in United Kingdom SheffieldCity name (optional, probably does not need a translation) SheffieldCity in United Kingdom TeignmouthCity name (optional, probably does not need a translation) TeignmouthCity in United Kingdom ChinookCity in Ural Russia TsjeljabinskCity in Ural Russia MartinsburgCity in Ural Russia EkaterinburgCity in Ural Russia KankanCity in Ural Russia Khanty- MansiyskCity in Ural Russia DurbanCity in Ural Russia KurganCity in Ural Russia TlemcenCity name (optional, probably does not need a translation) TyumenCity in Uruguay MontevideoCity name (optional, probably does not need a translation) MontevideoCity in US Territory Diego GarciaCity name (optional, probably does not need a translation) Diego GarciaCity in US Territory Johnston AtollCity name (optional, probably does not need a translation) Johnston AtollCity in US Territory Midway IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Midway IslandCity in US Territory Pagan IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Pagan IslandCity in US Territory Rota IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Rota IslandCity in US Territory Saipan IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Saipan IslandCity in US Territory Tinian IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Tinian IslandCity in US Territory Wake IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Wake IslandCity in Utah USA BeaverCity name (optional, probably does not need a translation) BeaverCity in Utah USA BluffCity name (optional, probably does not need a translation) BluffCity in Utah USA BountifulCity name (optional, probably does not need a translation) BountifulCity in Utah USA Cedar CityCity name (optional, probably does not need a translation) Cedar CityCity in Utah USA DeltaCity name (optional, probably does not need a translation) DeltaCity in Utah USA Green RiverCity name (optional, probably does not need a translation) Green RiverCity in Wyoming USA KanabCity name (optional, probably does not need a translation) KanabCity in Utah USA LaytonCity name (optional, probably does not need a translation) LaytonCity in Utah USA LoganCity name (optional, probably does not need a translation) LoganCity in Utah USA MurrayCity name (optional, probably does not need a translation) MurrayCity in Utah USA OgdenCity name (optional, probably does not need a translation) OgdenCity in Utah USA OremCity name (optional, probably does not need a translation) OremCity in Utah USA ProvoCity name (optional, probably does not need a translation) ProvoCity in Utah USA Salt Lake CityCity name (optional, probably does not need a translation) Salt Lake CityCity in Utah USA St. GeorgeCity name (optional, probably does not need a translation) St. GeorgeCity in Utah USA VernalCity name (optional, probably does not need a translation) VernalCity in Utah USA WendoverCity name (optional, probably does not need a translation) WendoverCity in Uzbekistan TashkentCity name (optional, probably does not need a translation) TashkentCity in Vanuatu EfateCity name (optional, probably does not need a translation) EfateCity in Vatican VatikaaniCity name (optional, probably does not need a translation) VatikanetCity in Vaucluse France CaracasCity name (optional, probably does not need a translation) CaracasCity in Venezuela Llano del HatoCity name (optional, probably does not need a translation) Llano del HatoCity in Venezuela MaiquetiaCity name (optional, probably does not need a translation) MaiquetiaCity in Vermont USA BarreCity name (optional, probably does not need a translation) BarreCity in Vermont USA BartonCity name (optional, probably does not need a translation) BartonCity in Vermont USA Bellows FallsCity name (optional, probably does not need a translation) Bellows FallsCity in Vermont USA BenningtonCity name (optional, probably does not need a translation) BenningtonCity in Vermont USA BrattleboroCity name (optional, probably does not need a translation) BrattleboroCity in Vermont USA Essex JunctionCity name (optional, probably does not need a translation) Essex JunctionCity in Vermont USA Fair HavenCity name (optional, probably does not need a translation) Fair HavenCity in Vermont USA MiddleburyCity name (optional, probably does not need a translation) MiddleburyCity in Vermont USA ProctorCity name (optional, probably does not need a translation) ProctorCity in Vermont USA RandolphCity name (optional, probably does not need a translation) RandolphCity in Vermont USA RutlandCity name (optional, probably does not need a translation) RutlandCity in Vermont USA St. AlbansCity name (optional, probably does not need a translation) St. AlbansCity in Vermont USA WinooskiCity name (optional, probably does not need a translation) WinooskiCity in Victoria Australia BendigoCity name (optional, probably does not need a translation) BendigoCity in Victoria Australia SaleCity name (optional, probably does not need a translation) SaleCity in Virginia USA CharlottesvilleCity name (optional, probably does not need a translation) CharlottesvilleCity in Virginia USA ChesapeakeCity name (optional, probably does not need a translation) ChesapeakeCity in Virginia USA FredericksburgCity name (optional, probably does not need a translation) FredericksburgCity in Virginia USA HamptonCity name (optional, probably does not need a translation) HamptonCity in Virginia USA HarrisonburgCity name (optional, probably does not need a translation) HarrisonburgCity in Virginia USA HerndonCity name (optional, probably does not need a translation) HerndonCity in Virginia USA King GeorgeCity name (optional, probably does not need a translation) King GeorgeCity in Virginia USA LynchburgCity name (optional, probably does not need a translation) LynchburgCity in Virginia USA MarionCity name (optional, probably does not need a translation) MarionCity in Virginia USA MartinsvilleCity name (optional, probably does not need a translation) MartinsvilleCity in Virginia USA McCormick Obs. City name (optional, probably does not need a translation) McCormick Obs. City in Virginia USA Newport NewsCity name (optional, probably does not need a translation) Newport NewsCity in Virginia USA RoanokeCity name (optional, probably does not need a translation) RoanokeCity in Virginia USA SuffolkCity name (optional, probably does not need a translation) SuffolkCity in Virginia USA Virginia BeachCity name (optional, probably does not need a translation) Virginia BeachCity in Virginia USA WaynesboroCity name (optional, probably does not need a translation) WaynesboroCity in Virginia USA WythevilleCity name (optional, probably does not need a translation) WythevilleCity in Virgin Islands St. CroixCity name (optional, probably does not need a translation) St. CroixCity in Virgin Islands CaryCity in Volga Region Russia CheboksaryCity in Volga Region Russia ThiesCity in Volga Region Russia IzhevskCity in Volga Region Russia KwasanCity in Volga Region Russia KazanCity in Volga Region Russia LivornoCity in Volga Region Russia Niznij- NovgorodCity in Volga Region Russia OldenburgCity in Volga Region Russia OrenburgCity in Volga Region Russia PotenzaCity in Volga Region Russia PenzaCity in Volga Region Russia PeruCity in Volga Region Russia PermCity in Volga Region Russia SamarrahCity in Volga Region Russia SamaraCity in Volga Region Russia SarasotaCity in Volga Region Russia SaranskCity in Volga Region Russia TarantoCity in Volga Region Russia SaratovCity in Volga Region Russia SfaxCity in Volga Region Russia UfaCity in Volga Region Russia KohalaCity name (optional, probably does not need a translation) Yoshkar OlaCity in Wales United Kingdom CardiffCity name (optional, probably does not need a translation) CardiffCity in Washington, DC USA US Naval ObservatoryCity name (optional, probably does not need a translation) US Naval ObservatoryCity in Washington USA BellinghamCity name (optional, probably does not need a translation) BellinghamCity in Washington USA BremertonCity name (optional, probably does not need a translation) BremertonCity in Washington USA CarbonadoCity name (optional, probably does not need a translation) CarbonadoCity in Washington USA CastlerockCity name (optional, probably does not need a translation) CastlerockCity in Washington USA East WenatcheeCity name (optional, probably does not need a translation) East WenatcheeCity in Washington USA EdmondsCity name (optional, probably does not need a translation) EdmondsCity in Washington USA EverettCity name (optional, probably does not need a translation) EverettCity in Washington USA KelsoCity name (optional, probably does not need a translation) KelsoCity in Washington USA LyndenCity name (optional, probably does not need a translation) LyndenCity in Washington USA Moses LakeCity name (optional, probably does not need a translation) Moses LakeCity in Washington USA NorthportCity name (optional, probably does not need a translation) NorthportCity in Washington USA OlympiaCity name (optional, probably does not need a translation) OlympiaCity in Washington USA ProsserCity name (optional, probably does not need a translation) ProsserCity in Washington USA PuyallupCity name (optional, probably does not need a translation) PuyallupCity in Washington USA RichlandCity name (optional, probably does not need a translation) RichlandCity in Washington USA SeattleCity name (optional, probably does not need a translation) SeattleCity in Washington USA SpokaneCity name (optional, probably does not need a translation) SpokaneCity in Washington USA TacomaCity name (optional, probably does not need a translation) TacomaCity in Washington USA TeninoCity name (optional, probably does not need a translation) TeninoCity in Washington USA Walla WallaCity name (optional, probably does not need a translation) Walla WallaCity in Washington USA WatervilleCity name (optional, probably does not need a translation) WatervilleCity in Washington USA Whidbey IslandCity name (optional, probably does not need a translation) Whidbey IslandCity in Washington USA YakimaCity name (optional, probably does not need a translation) YakimaCity in Western Australia Australia LearmonthCity name (optional, probably does not need a translation) LearmonthCity in Western Australia Australia PearceCity name (optional, probably does not need a translation) PearceCity in Western Australia Australia PerthCity name (optional, probably does not need a translation) PerthCity in Western sahara DakhlaCity name (optional, probably does not need a translation) DakhlaCity in Western sahara El AaiunCity name (optional, probably does not need a translation) El AaiunCity in West Virginia USA BeckleyCity name (optional, probably does not need a translation) BeckleyCity in West Virginia USA BluefieldCity name (optional, probably does not need a translation) BluefieldCity in West Virginia USA ClarksburgCity name (optional, probably does not need a translation) ClarksburgCity in West Virginia USA ElkinsCity name (optional, probably does not need a translation) ElkinsCity in West Virginia USA GassawayCity name (optional, probably does not need a translation) GassawayCity in West Virginia USA Green Bank Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Green Bank Obs. City in West Virginia USA Harpers FerryCity name (optional, probably does not need a translation) Harpers FerryCity in West Virginia USA HintonCity name (optional, probably does not need a translation) HintonCity in West Virginia USA HuntingtonCity name (optional, probably does not need a translation) HuntingtonCity in West Virginia USA LewisburgCity name (optional, probably does not need a translation) LewisburgCity in West Virginia USA MartinsburgCity name (optional, probably does not need a translation) MartinsburgCity in West Virginia USA MorgantownCity name (optional, probably does not need a translation) MorgantownCity in West Virginia USA NitroCity name (optional, probably does not need a translation) NitroCity in West Virginia USA ParkersburgCity name (optional, probably does not need a translation) ParkersburgCity in West Virginia USA ParsonsCity name (optional, probably does not need a translation) ParsonsCity in West Virginia USA WeirtonCity name (optional, probably does not need a translation) WeirtonCity in West Virginia USA WheelingCity name (optional, probably does not need a translation) WheelingCity in Wielkopolska Poland ZdunyCity name (optional, probably does not need a translation) ZdunyCity in Wisconsin USA AppletonCity name (optional, probably does not need a translation) AppletonCity in Wisconsin USA BarabooCity name (optional, probably does not need a translation) BarabooCity in Wisconsin USA BarronCity name (optional, probably does not need a translation) BarronCity in Wisconsin USA BoscobelCity name (optional, probably does not need a translation) BoscobelCity in Wisconsin USA DelavanCity name (optional, probably does not need a translation) DelavanCity in Wisconsin USA Eau ClaireCity name (optional, probably does not need a translation) Eau ClaireCity in Wisconsin USA Fond du LacCity name (optional, probably does not need a translation) Fond du LacCity in Wisconsin USA Green BayCity name (optional, probably does not need a translation) Green BayCity in Wisconsin USA HurleyCity name (optional, probably does not need a translation) HurleyCity in Wisconsin USA JanesvilleCity name (optional, probably does not need a translation) JanesvilleCity in Wisconsin USA KenoshaCity name (optional, probably does not need a translation) KenoshaCity in Wisconsin USA La CrosseCity name (optional, probably does not need a translation) La CrosseCity in Wisconsin USA ManitowocCity name (optional, probably does not need a translation) ManitowocCity in Wisconsin USA MilwaukeeCity name (optional, probably does not need a translation) MilwaukeeCity in Wisconsin USA OshkoshCity name (optional, probably does not need a translation) OshkoshCity in Wisconsin USA RacineCity name (optional, probably does not need a translation) RacineCity in Wisconsin USA RhinelanderCity name (optional, probably does not need a translation) RhinelanderCity in Wisconsin USA SheboyganCity name (optional, probably does not need a translation) SheboyganCity in Wisconsin USA SturtevantCity name (optional, probably does not need a translation) SturtevantCity in Wisconsin USA SuperiorCity name (optional, probably does not need a translation) SuperiorCity in Wisconsin USA WaukeshaCity name (optional, probably does not need a translation) WaukeshaCity in Wisconsin USA WausauCity name (optional, probably does not need a translation) WausauCity in Wisconsin USA WauwatosaCity name (optional, probably does not need a translation) WauwatosaCity in Wisconsin USA West AllisCity name (optional, probably does not need a translation) West AllisCity in Wisconsin USA Yerkes Obs. City name (optional, probably does not need a translation) Yerkes Obs. City in Wyoming USA CasperCity name (optional, probably does not need a translation) CasperCity in Wyoming USA CheyenneCity name (optional, probably does not need a translation) CheyenneCity in Wyoming USA CodyCity name (optional, probably does not need a translation) CodyCity in Wyoming USA GilletteCity name (optional, probably does not need a translation) GilletteCity in Wyoming USA GrangerCity name (optional, probably does not need a translation) GrangerCity in Wyoming USA LanderCity name (optional, probably does not need a translation) LanderCity in Wyoming USA LaramieCity name (optional, probably does not need a translation) LaramieCity in Wyoming USA RawlinsCity name (optional, probably does not need a translation) RawlinsCity in Wyoming USA RivertonCity name (optional, probably does not need a translation) RivertonCity in Wyoming USA Rock SpringsCity name (optional, probably does not need a translation) Rock SpringsCity in Wyoming USA SheridanCity name (optional, probably does not need a translation) SheridanCity in Yemen AdenCity name (optional, probably does not need a translation) AdenCity in Yugoslavia BelgradeCity name (optional, probably does not need a translation) BeogradCity in Yukon Canada WhitehorseCity name (optional, probably does not need a translation) WhitehorseCity in Zambia ChingolaCity name (optional, probably does not need a translation) ChingolaCity in Zambia KabweCity name (optional, probably does not need a translation) KabweCity in Zambia KitweCity name (optional, probably does not need a translation) KitweCity in Zambia LivingstoneCity name (optional, probably does not need a translation) LivingstoneCity in Zambia LusakaCity name (optional, probably does not need a translation) LusakaCity in Zambia NdolaCity name (optional, probably does not need a translation) NdolaCity in Zealand Denmark FrederiksvaerkCity name (optional, probably does not need a translation) FrederiksværkCity in Zealand Denmark HelsingoerCity name (optional, probably does not need a translation) HelsingørCity in Zealand Denmark HilleroedCity name (optional, probably does not need a translation) HillerødCity in Zealand Denmark HolbaekCity name (optional, probably does not need a translation) HolbækCity in Zealand Denmark KalundborgCity name (optional, probably does not need a translation) KalundborgCity in Zealand Denmark KoegeCity name (optional, probably does not need a translation) KøgeCity in Zealand Denmark KorsoerCity name (optional, probably does not need a translation) KorsørCity in Zealand Denmark NaestvedCity name (optional, probably does not need a translation) NæstvedCity in Zealand Denmark RingstedCity name (optional, probably does not need a translation) RingstedCity in Zealand Denmark RoskildeCity name (optional, probably does not need a translation) RoskildeCity in Zealand Denmark SlagelseCity name (optional, probably does not need a translation) SlagelseCity in Zealand Denmark VordingborgCity name (optional, probably does not need a translation) VordingborgCity in Zimbabwe BulawayoCity name (optional, probably does not need a translation) BulawayoCity in Zimbabwe ChitungwizaCity name (optional, probably does not need a translation) ChitungwizaCity in Zimbabwe GweruCity name (optional, probably does not need a translation) GweruCity in Zimbabwe HarareCity name (optional, probably does not need a translation) HarareCity in Zimbabwe MutareRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) MutareRegion/ state in Australia ACTRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) ACTRegion/ state in Australia New South WalesRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) New South WalesRegion/ state in Australia Northern TerritoryRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Northern TerritoryRegion/ state in Australia QueenslandRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) QueenslandRegion/ state in Australia Etelä- AustraliaRegion/ state in Australia South AustraliaRegion/ state in Australia TanzaniaCity name (optional, probably does not need a translation) TasmaniaRegion/ state in Australia Länsi- AustraliaRegion/ state in Belgium Vest- AustraliaRegion/ state in Belgium AlabamaRegion/ state in Belgium BrabantRegion/ state in Belgium FloridaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Vest- FlandernRegion/ state in Canada AlbertaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) AlbertaRegion/ state in Canada Brittiläinen KolumbiaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Britisk ColumbiaRegion/ state in Canada ManitobaCity name (optional, probably does not need a translation) ManitobaRegion/ state in Canada NewfoundlandRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) NewfoundlandRegion/ state in Canada LuoteisalueetRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Nordvest- territorieneRegion/ state in Canada Nova ScotiaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Nova ScotiaRegion/ state in Canada NunavutCity name (optional, probably does not need a translation) NunavutRegion/ state in Canada Prinssi Edwardin saariCity name (optional, probably does not need a translation) Prince Edward IslandRegion/ state in Canada SaskatchewanRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) SaskatchewanRegion/ state in Canada YukonRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Yukon Region/ state in China TiibetRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) TibetRegion/ state in Denmark BornholmRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) BornholmRegion/ state in Denmark FalsterCity name (optional, probably does not need a translation) FalsterRegion/ state in Denmark Ford IslandRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) FærøyeneRegion/ state in Denmark FynRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) FynRegion/ state in Denmark JyllandRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) JyllandRegion/ state in Denmark LollandRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) LollandRegion/ state in Denmark ZealandRegion/ state in France SjællandRegion/ state in France FalsterRegion/ state in France Alpes de Haute ProvenceRegion/ state in France AlbertaRegion/ state in France Alpes MaritimesRegion/ state in France QuebecRegion/ state in France AubeRegion/ state in France MaineRegion/ state in France Bas- RhinRegion/ state in France GuernseyRegion/ state in France Bouches- du- RhôneRegion/ state in France KoloradoRegion/ state in France CalvadosRegion/ state in France TeneriffaRegion/ state in France Charente- MaritimeRegion/ state in France DCRegion/ state in France CherRegion/ state in France KoloradoRegion/ state in France Corse du SudRegion/ state in France New YorkCity name (optional, probably does not need a translation) Côte d' OrRegion/ state in France DouglasRegion/ state in France DoubsRegion/ state in France MadeiraRegion/ state in France Eure- et- LoirRegion/ state in France FalsterRegion/ state in France FinistèreRegion/ state in France MaineCity name (optional, probably does not need a translation) GirondeRegion/ state in France GallupRegion/ state in France GuadeloupeRegion/ state in France GuernseyRegion/ state in France Haute- CorseRegion/ state in France HawaiiRegion/ state in France Haute- GaronneRegion/ state in France GuernseyRegion/ state in France Haute- LoireRegion/ state in France WalesRegion/ state in France Hautes AlpesRegion/ state in France HawaiiRegion/ state in France Haute- SavoieRegion/ state in France GuernseyRegion/ state in France Hautes- PyrénéesRegion/ state in France HawaiiRegion/ state in France Haute- VienneRegion/ state in France MaineRegion/ state in France Hauts- de- SeineRegion/ state in France HambukRegion/ state in France HeraultRegion/ state in France MaineRegion/ state in France Ille- et- VilaineRegion/ state in France MadeiraRegion/ state in France Indre- et- LoireRegion/ state in France AzoresRegion/ state in France IsèreRegion/ state in France AzoresRegion/ state in France LoireRegion/ state in France ZealandRegion/ state in France Loire- AtlantiqueRegion/ state in France TiibetRegion/ state in France LoiretRegion/ state in France MaineRegion/ state in France MancheRegion/ state in France MaineCity name (optional, probably does not need a translation) MarneRegion/ state in France MartinsvilleRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) MartiniqueRegion/ state in France MayotteCity name (optional, probably does not need a translation) MayotteRegion/ state in France CorbinRegion/ state in France MorbihanRegion/ state in France LollandRegion/ state in France MoselleRegion/ state in France KaliforniaCity name (optional, probably does not need a translation) Ny KaledoniaRegion/ state in France NiceRegion/ state in France NièvreRegion/ state in France FloridaCity name (optional, probably does not need a translation) NordRegion/ state in France KansasRegion/ state in France Pas- de- CalaisRegion/ state in France QuebecRegion/ state in France Puy- de- DômeRegion/ state in France ZealandRegion/ state in France Pyrénées atlantiquesRegion/ state in France WalesRegion/ state in France Pyrénées OrientalesRegion/ state in France MaineRegion/ state in France RhôneRegion/ state in France TeneriffaRegion/ state in France Seine- maritimeRegion/ state in France AzoresRegion/ state in France SommeRegion/ state in France SkotlantiRegion/ state in France St- Pierre og MiquelonRegion/ state in France FalsterRegion/ state in Germany VaucluseRegion/ state in Germany Region/ state in Hungary MittelfrankenRegion/ state in Hungary Region/ state name (optional, rarely needs a translation) Győr- Moson- SopronRegion/ state in India Andhra Pradesh Andhra PradeshRegion/ state in Ireland YhdistäCity name (optional, probably does not need a translation) ConnachtRegion/ state in Ireland WinchesterCity name (optional, probably does not need a translation) LeinsterRegion/ state in Ireland MünsterRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) MunsterRegion/ state in Ireland FalsterCity name (optional, probably does not need a translation) UlsterRegion/ state in Italy ChungbukRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) ChungbukRegion/ state in Korea ChungnamRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) ChungnamRegion/ state in Korea GangwonRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) GangwonRegion/ state in Korea GyengnamRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) GyengnamRegion/ state in Korea GyeongbukRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) GyeongbukRegion/ state in Korea GyeonggiRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) GyeonggiRegion/ state in Korea GyeongnamRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) GyeongnamRegion/ state in Korea HambukCity name (optional, probably does not need a translation) HambukRegion/ state in Korea JeonbukRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) JeonbukRegion/ state in Korea JeonnamRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) JeonnamRegion/ state in Korea PyungbukRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) PyungbukRegion/ state in Namibia Khomas HochlandRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Khomas HochlandRegion/ state in Poland WielkopolskaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) WielkopolskaRegion/ state in Portugal AzoresRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) AzoreneRegion/ state in Portugal MadeiraRegion/ state in Russia MadeiraRegion/ state in Russia OregonRegion/ state in Russia SentralregionenRegion/ state in Russia FalsterRegion/ state in Russia Fjerne ØstenRegion/ state in Russia LuoteisalueetRegion/ state in Russia Nordvest- regionenRegion/ state in Russia GeorgiaRegion/ state in Russia SibirRegion/ state in Russia Etelä- CarolinaRegion/ state in Russia Sør- regionenRegion/ state in Russia UtahRegion/ state in Russia UralRegion/ state in Russia OregonRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Volga- regionenRegion/ state in Solomon Islands GuadalcanalRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) GuadalcanalRegion/ state in Spain KanariansaaretRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) KanariøyeneRegion/ state in Spain Gran CanariaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Gran CanariaRegion/ state in Spain TeneriffaCity name (optional, probably does not need a translation) TenerifeRegion/ state in Spain GuernseyRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) GuernseyRegion/ state in United Kingdom Pohjois- IrlantiRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Nord- IrlandRegion/ state in United Kingdom SkotlantiRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) SkottlandRegion/ state in United Kingdom WalesRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) WalesRegion/ state in USA AlabamaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) AlabamaRegion/ state in USA AlaskaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) AlaskaRegion/ state in USA ArizonaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) ArizonaRegion/ state in USA ArkansasRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) ArkansasRegion/ state in USA KaliforniaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) CaliforniaRegion/ state in USA KoloradoRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) ColoradoRegion/ state in USA ConnecticutRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) ConnecticutRegion/ state in USA DCRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) DCRegion/ state in USA DelawareRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) DelawareRegion/ state in USA FloridaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) FloridaRegion/ state in USA GeorgiaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) GeorgiaRegion/ state in USA HawaiiRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) HawaiiRegion/ state in USA IdahoRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) IdahoRegion/ state in USA IllinoisRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) IllinoisRegion/ state in USA IndianaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) IndianaRegion/ state in USA IowaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) IowaRegion/ state in USA KansasRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) KansasRegion/ state in USA KentuckyRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) KentuckyRegion/ state in USA LouisianaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) LouisianaRegion/ state in USA MaineRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) MaineRegion/ state in USA MarylandRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) MarylandRegion/ state in USA MassachusettsRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) MassachusettsRegion/ state in USA MichiganRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) MichiganRegion/ state in USA MinnesotaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) MinnesotaRegion/ state in USA MississippiRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) MississippiRegion/ state in USA MissouriRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) MissouriRegion/ state in USA MontanaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) MontanaRegion/ state in USA NebraskaCity name (optional, probably does not need a translation) NebraskaRegion/ state in USA New HampshireRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) New HampshireRegion/ state in USA New JerseyRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) New JerseyRegion/ state in USA Uusi- MeksikoCity name (optional, probably does not need a translation) New MexicoRegion/ state in USA Pohjois- CarolinaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) North CarolinaRegion/ state in USA Pohjois- DakotaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) North DakotaRegion/ state in USA OhioRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) OhioRegion/ state in USA OklahomaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) OklahomaRegion/ state in USA OregonRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) OregonRegion/ state in USA PennsylvaniaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) PennsylvaniaRegion/ state in USA Puerto RicoRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Puerto RicoRegion/ state in USA Rhode IslandRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Rhode IslandRegion/ state in USA Etelä- CarolinaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) South CarolinaRegion/ state in USA Etelä- DakotaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) South DakotaRegion/ state in USA TennesseeRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) TennesseeRegion/ state in USA TeksasRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) TexasRegion/ state in USA UtahRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) UtahRegion/ state in USA VermontRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) VermontRegion/ state in USA VirginiaCity name (optional, probably does not need a translation) VirginiaRegion/ state in USA Washington, DCRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) Washington, DCRegion/ state in USA Länsi- VirginiaRegion/ state name (optional, rarely needs a translation) West VirginiaRegion/ state in USA WisconsinCity name (optional, probably does not need a translation) WisconsinRegion/ state in USA AfghanistanCountry name (optional, but should be translated) AfghanistanCountry name AlgeriaCountry name (optional, but should be translated) AlgerieCountry name AngolaCountry name (optional, but should be translated) AngolaCountry name EtelänapaCountry name (optional, but should be translated) AntarktikaCountry name Antigua ja BarbudaCountry name (optional, but should be translated) Antigua og BarbudaCountry name ArgentiinaCountry name (optional, but should be translated) ArgentinaCountry name ArmeniaCountry name (optional, but should be translated) ArmeniaCountry name Ascension IslandCountry name (optional, but should be translated) Ascension- øyaCountry name AustraliaCountry name (optional, but should be translated) AustraliaCountry name ItävaltaCountry name (optional, but should be translated) ØsterrikeCountry name BahamasaaretCity name (optional, probably does not need a translation) BahamasCountry name BangladeshCountry name (optional, but should be translated) BangladeshCountry name BarbadosCountry name (optional, but should be translated) BarbadosCountry name BelgiaCountry name (optional, but should be translated) BelgiaCountry name BelizeCountry name (optional, but should be translated) BelizeCountry name BéninCountry name (optional, but should be translated) BéninCountry name BermudaCountry name (optional, but should be translated) BermudaCountry name BoliviaCountry name (optional, but should be translated) BoliviaCountry name Bosnia- HerzegovinaCountry name (optional, but should be translated) Bosnia og HerzegovinaCountry name BotswanaCountry name (optional, but should be translated) BotswanaCountry name BrasiliaCountry name (optional, but should be translated) BrasilCountry name BruneiCountry name (optional, but should be translated) BruneiCountry name BulgariaCountry name (optional, but should be translated) BulgariaCountry name Burkina FasoCountry name (optional, but should be translated) Burkina FasoCountry name BurundiCountry name (optional, but should be translated) BurundiCountry name KamerunCountry name (optional, but should be translated) KamerunCountry name KanadaCountry name (optional, but should be translated) CanadaCountry name Cape VerdeCountry name (optional, but should be translated) Kapp VerdeCountry name CaymansaaretCountry name (optional, but should be translated) Kayman- øyeneCountry name Keski- Afrikan tasavaltaCountry name (optional, but should be translated) SentralafrikarepublikkenCountry name ChadCountry name (optional, but should be translated) TsjadCountry name ChileCountry name (optional, but should be translated) ChileCountry name KiinaCountry name (optional, but should be translated) KinaCountry name KolumbiaCountry name (optional, but should be translated) ColombiaCountry name KongoCountry name (optional, but should be translated) CongoCountry name Kongo (demokraattinen tasavalta) Country name (optional, but should be translated) Kongo (Folkerepublikken) Country name Costa RicaCountry name (optional, but should be translated) Costa RicaCountry name KroatiaCountry name (optional, but should be translated) KroatiaCountry name KuubaCountry name (optional, but should be translated) CubaCountry name KyprosCountry name (optional, but should be translated) KyprosCountry name Tsekin tasavaltaCountry name (optional, but should be translated) TsjekkiaCountry name Kongon demokraattinen tasavaltaCountry name (optional, but should be translated) Dem rep of CongoCountry name TanskaCity name (optional, probably does not need a translation) DanmarkCountry name Dominikaaninen tasavaltaCountry name (optional, but should be translated) Dominikanske RepublikkCountry name EkvadorCountry name (optional, but should be translated) EcuadorCountry name EgyptiCountry name (optional, but should be translated) EgyptCountry name El SalvadorCountry name (optional, but should be translated) El SalvadorCountry name Päiväntasaajan GuineaCountry name (optional, but should be translated) Equatorial GuineaCountry name EritreaCountry name (optional, but should be translated) EritreaCountry name EestiCountry name (optional, but should be translated) EstlandCountry name EtiopiaCountry name (optional, but should be translated) EtiopiaCountry name FalklandinsaaretCountry name (optional, but should be translated) FalklandsøyeneCountry name FijiCountry name (optional, but should be translated) FijiCountry name SuomiCountry name (optional, but should be translated) FinlandCountry name RanskaCountry name (optional, but should be translated) FrankrikeCountry name Ranskan GuianaCountry name (optional, but should be translated) Fransk GuyanaCountry name Ranskan PolynesiaCountry name (optional, but should be translated) Fransk PolynesiaCountry name GabonCountry name (optional, but should be translated) GabonCountry name GambiaCountry name (optional, but should be translated) GambiaCountry name SaksaCountry name (optional, but should be translated) TysklandCountry name GhanaCountry name (optional, but should be translated) GhanaCountry name KreikkaCountry name (optional, but should be translated) HellasCountry name GrönlantiCountry name (optional, but should be translated) GrønlandCountry name GuamCountry name (optional, but should be translated) GuamCountry name GuatemalaCountry name (optional, but should be translated) GuatemalaCountry name GuineaCountry name (optional, but should be translated) GuineaCountry name Guinea- BissauCountry name (optional, but should be translated) Guinea BissauCountry name GuyanaCountry name (optional, but should be translated) GuyanaCountry name HaitiCountry name (optional, but should be translated) HaitiCountry name HondurasCity name (optional, probably does not need a translation) HondurasCountry name UnkariCountry name (optional, but should be translated) UngarnCountry name IslantiCountry name (optional, but should be translated) IslandCountry name IntiaCountry name (optional, but should be translated) IndiaCountry name IndonesiaCountry name (optional, but should be translated) IndonesiaCountry name IranCountry name (optional, but should be translated) IranCountry name IrakCountry name (optional, but should be translated) IrakCountry name IrlantiCountry name (optional, but should be translated) IrlandCountry name Man- saariCountry name (optional, but should be translated) ManCountry name IsraelCountry name (optional, but should be translated) IsraelCountry name ItaliaCountry name (optional, but should be translated) ItaliaCountry name NorsunluurannikkoCountry name (optional, but should be translated) ElfenbenskystenCountry name JamaikaCountry name (optional, but should be translated) JamaicaCountry name JapaniCountry name (optional, but should be translated) JapanCountry name JordaniaCountry name (optional, but should be translated) JordanCountry name KazakhstanCountry name (optional, but should be translated) KasakstanCountry name KeniaCountry name KenyaCountry name NigeriaCountry name (optional, but should be translated) KiribatiCountry name KoreaCountry name (optional, but should be translated) KoreaCountry name KuwaitCountry name (optional, but should be translated) KuwaitCountry name LatviaCity name (optional, probably does not need a translation) LatviaCountry name LesothoCountry name (optional, but should be translated) LesothoCountry name LiberiaCountry name (optional, but should be translated) LiberiaCountry name LibyaCountry name (optional, but should be translated) LibyaCountry name LiettuaCountry name (optional, but should be translated) LitauenCountry name LuxemburgCountry name (optional, but should be translated) LuxemburgCountry name LybiaCountry name (optional, but should be translated) LibyaCountry name MakedoniaCountry name (optional, but should be translated) MakedoniaCountry name MadagaskarCountry name (optional, but should be translated) MadagaskarCountry name MalawiCountry name (optional, but should be translated) MalawiCountry name MalesiaCountry name (optional, but should be translated) MalaysiaCountry name MaldiivitCountry name (optional, but should be translated) MaldiveneCountry name MaliCountry name (optional, but should be translated) MaliCountry name MaltaCountry name (optional, but should be translated) MaltaCountry name MarshallsaaretCountry name (optional, but should be translated) MarshalløyeneCountry name MauritaniaCountry name (optional, but should be translated) MauritaniaCountry name MauritiusCity name (optional, probably does not need a translation) MauritiusCountry name MicronesiaCountry name (optional, but should be translated) MikronesiaCountry name MonacoCountry name (optional, but should be translated) MonacoCountry name MarokkoCountry name (optional, but should be translated) MarokkoCountry name MosambikCountry name (optional, but should be translated) MozambiqueCountry name MyanmarCountry name (optional, but should be translated) BurmaCountry name NamibiaCountry name (optional, but should be translated) NamibiaCountry name NepaliCountry name (optional, but should be translated) NepalCountry name AlankomaatCountry name (optional, but should be translated) NederlandCountry name Uusi- SeelantiCountry name (optional, but should be translated) New ZealandCountry name NicaraguaCountry name (optional, but should be translated) NicaraguaCountry name NigerCountry name (optional, but should be translated) NigerCountry name NigeriaCity name (optional, probably does not need a translation) NigeriaCountry name PakistanCountry name (optional, but should be translated) PakistanCountry name PalauCountry name (optional, but should be translated) PalauCountry name PanamaCountry name (optional, but should be translated) PanamaCountry name Papua Uusi- GuineaCountry name (optional, but should be translated) Papua Ny GuineaCountry name ParaguayCity name (optional, probably does not need a translation) ParaguayCountry name PhilippiinitCountry name (optional, but should be translated) FilippineneCountry name Pitcairn- saaretCountry name (optional, but should be translated) Pitcairn- øyeneCountry name PuolaCountry name (optional, but should be translated) PolenCountry name PortugaliCountry name (optional, but should be translated) PortugalCountry name QatarCountry name (optional, but should be translated) QatarCountry name RomaniaCountry name (optional, but should be translated) RomaniaCountry name VenäjäCountry name (optional, but should be translated) RusslandCountry name RuandaCountry name (optional, but should be translated) RwandaCountry name SamoaCountry name (optional, but should be translated) SamoaCountry name Saudi- ArabiaCountry name (optional, but should be translated) Saudi ArabiaCountry name SenegalCountry name (optional, but should be translated) SenegalCountry name SeychellesCountry name (optional, but should be translated) SeychelleneCountry name Sierra LeoneCity name (optional, probably does not need a translation) Sierra LeoneCountry name SlovakiaCountry name (optional, but should be translated) SlovakiaCountry name SloveniaCountry name (optional, but should be translated) SloveniaCountry name SolomoninsaaretCountry name (optional, but should be translated) SalomonøyeneCountry name SomaliaCountry name (optional, but should be translated) SomaliaCountry name Etelä- AfrikkaCountry name (optional, but should be translated) Sør- AfrikaCountry name Etelä- KoreaCountry name (optional, but should be translated) Sør- KoreaCountry name EspanjaCountry name (optional, but should be translated) SpaniaCountry name Sri LankaCountry name (optional, but should be translated) Sri LankaCountry name St. LuciaCountry name (optional, but should be translated) St. LuciaCountry name SudanCountry name (optional, but should be translated) SudanCountry name SwazimaaCountry name (optional, but should be translated) SwazilandCountry name RuotsiCountry name (optional, but should be translated) SverigeCountry name SveitsiCountry name (optional, but should be translated) SveitsCountry name SyyriaCountry name (optional, but should be translated) SyriaCountry name TaiwanCountry name (optional, but should be translated) TaiwanCountry name TanzaniaCountry name (optional, but should be translated) TanzaniaCountry name ThaimaaCountry name (optional, but should be translated) ThailandCountry name TogoCountry name (optional, but should be translated) TogoCountry name Trinidad ja TobagoCountry name (optional, but should be translated) Trinidad og TobagoCountry name TunisiaCountry name (optional, but should be translated) TunisCountry name TurkkiCountry name (optional, but should be translated) TyrkiaCountry name Turks ja Caicos - saaretCountry name (optional, but should be translated) Turk - og Caicos- øyeneCountry name UgandaCountry name (optional, but should be translated) UgandaCountry name UkrainaCountry name (optional, but should be translated) UkrainaCountry name Yhdistyneet arabiemiraatitCountry name (optional, but should be translated) Forente Arabiske EmiraterCountry name Yhdistynyt kuningaskuntaCountry name (optional, but should be translated) United KingdomCountry name UruguayCountry name (optional, but should be translated) UruguayCountry name YhdysvallatCountry name (optional, but should be translated) USACountry name Yhdysvaltain alueCountry name (optional, but should be translated) US territorierCountry name UzbekistanCountry name (optional, but should be translated) UsbekistanCountry name VanuatuCountry name (optional, but should be translated) VanuatuCountry name VatikaaniCountry name (optional, but should be translated) VatikanstatenCountry name VenezuelaCountry name (optional, but should be translated) VenezuelaCountry name NeitsytsaaretCountry name (optional, but should be translated) JomfruøyeneCountry name Länsi- SaharaCountry name (optional, but should be translated) Vest- SaharaCountry name JemenCountry name (optional, but should be translated) JemenCountry name JugoslaviaCountry name (optional, but should be translated) Serbia og MontenegroCountry name SambiaCountry name (optional, but should be translated) ZambiaCountry name ZimbabweImage/ info menu item (should be translated) ZimbabweImage/ info menu item (should be translated) Komeetantörmäysjäljet (HST) Image/ info menu item (should be translated) Arr etter kometinnfall (HST) Image/ info menu item (should be translated) Galilein kuut (HST) Image/ info menu item (should be translated) Galileiske satellitter (HST) Image/ info menu item (should be translated) Pölymyrsky (HST) Image/ info menu item (should be translated) Global støvstorm (HST) Image/ info menu item (should be translated) Jupiter ja Io (HST) Image/ info menu item (should be translated) Jupiter og Io (HST) Image/ info menu item (should be translated) Näytä NOAO- kuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis APOD- bildeImage/ info menu item (should be translated) Näytä NOAO- kuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis APOD- bilde (radar) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (yksityiskohta) Image/ info menu item (should be translated) Vis APOD- bilde (Venera- landeren) Image/ info menu item (should be translated) Näytä kollaasi Saturnuksesta ja kuistaImage/ info menu item (should be translated) Vis collage av Saturn og måneneImage/ info menu item (should be translated) Näytä HST- kuva Vis HST- bilde Näytä HST: n kuva (1995) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (1995) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (1995) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (1996) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (1998) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (1998) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (1995) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (1999) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (2001) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (2001) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (2002) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (2002) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (2003) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (2003) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (2001) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (2004) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (Aurora) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (yksityiskohta) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (detalj) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (Hubble V) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (Hubble V) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (Hubble X) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (Hubble X) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (2001) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (SN 2004dj) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuva (tähtiä M31: ssä) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST- bilde (stjerner i M 31) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST (renkaat ja kuut) Image/ info menu item (should be translated) Vis HST (Ringer og måner) Image/ info menu item (should be translated) Näytä HST/ VTL: n kuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis HST/ VLT- bildeImage/ info menu item (should be translated) Näytä KPNO AOP - kuva Vis KPNO AOP- bilde Näytä Magenllanin pintakuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis overflatebilde fra MagellanImage/ info menu item (should be translated) Näytä MGS- kuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis MGS- bildeImage/ info menu item (should be translated) Näytä NASA- mosaiikkiImage/ info menu item (should be translated) Vis sammensatt NASA- bildeImage/ info menu item (should be translated) Näytä HST: n kuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis New Horizons- bildeImage/ info menu item (should be translated) Näytä NOAO- kuva Vis NOAO- bilde Näytä NOAO- kuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis NOAO- bilde (Halpha) Image/ info menu item (should be translated) Näytä NOAO- kuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis NOAO- bilde (Optisk) Image/ info menu item (should be translated) Näytä Pathfinder- luotaimen kuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis Mars- bilde fra Pathfinders landerImage/ info menu item (should be translated) Näytä SEDS- kuva Vis SEDS- bilde Näytä HST- kuva Vis Spitzer- bilde Näytä aurinkokuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis sol- bildeImage/ info menu item (should be translated) Näytä Viikinkiluotaimen kuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis bilde fra Viking LanderImage/ info menu item (should be translated) Näytä VLT: n kuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis VLT- bildeImage/ info menu item (should be translated) Näytä Voyager 1: n kuvaImage/ info menu item (should be translated) Vis bilde fra Voyager 1Image/ info menu item (should be translated) Kuva täydellisestä auringonpimennyksestäImage/ info menu item (should be translated) Bilde av totalformørkelseImage/ info menu item (should be translated) Kuva täydellisestä auringonpimennyksestäImage/ info menu item (should be translated) Trippelformørkelse (HST) Image/ info menu item (should be translated) Komeetta Shoemaker- Levy 9Image/ info menu item (should be translated) Komet Shoemaker- Levy 9Image/ info menu item (should be translated) Päivittäiset aurinkokuvatImage/ info menu item (should be translated) Daglige solbilderImage/ info menu item (should be translated) Fred Espaneksin auringonpimennyssivuImage/ info menu item (should be translated) Fred Espaneks formørkelsessideImage/ info menu item (should be translated) HST- lehdistötiedote (2002) Image/ info menu item (should be translated) HST pressemelding (2002) Image/ info menu item (should be translated) NASA JPL - sivuImage/ info menu item (should be translated) NASA JPL- sidenImage/ info menu item (should be translated) NASA: n Mars- lennotImage/ info menu item (should be translated) NASA Mars- ekspedisjonerImage/ info menu item (should be translated) SEDS- tietosivuImage/ info menu item (should be translated) SEDS informasjonssideImage/ info menu item (should be translated) Apollo- ohjelmaImage/ info menu item (should be translated) Apollo- programmetImage/ info menu item (should be translated) Cassini- luotainImage/ info menu item (should be translated) Cassini- ekspedisjonenImage/ info menu item (should be translated) Image/ info menu item (should be translated) « Ansiktet » på MarsImage/ info menu item (should be translated) Galileo- luotainImage/ info menu item (should be translated) Galileo- ekspedisjonenImage/ info menu item (should be translated) Magellan- luotainImage/ info menu item (should be translated) Magellan- ekspedisjonenImage/ info menu item (should be translated) Mariner 10 - luotainImage/ info menu item (should be translated) Mariner 10- ekspedisjonenImage/ info menu item (should be translated) Mars- seuraImage/ info menu item (should be translated) Mars- selskapetImage/ info menu item (should be translated) Voyager- luotaimetImage/ info menu item (should be translated) Voyager- ekspedisjoneneImage/ info menu item (should be translated) Koko Mars - luetteloImage/ info menu item (should be translated) The Whole Mars CatalogImage/ info menu item (should be translated) Tervetuloa Marsiin! Image/ info menu item (should be translated) Velkommen til Mars! Image/ info menu item (should be translated) Wikipedia- sivustar name Wikipedia- sidestar name Siriusstar name Siriusstar name Canopusstar name Canopusstar name Arcturusstar name Arcturusstar name Rigel Kentaurusstar name Rigel Kentaurusstar name Vegastar name Vegastar name Capellastar name Capellastar name Rigelstar name Rigelstar name Prokyonstar name Procyonstar name Achernarstar name Achernarstar name Betelgeusestar name Betelgeusestar name Hadarstar name Hadarstar name Altairstar name Altairstar name Acruxstar name Acruxstar name AldebaranAltitude Aldebaran Spicastar name Spicastar name Antaresstar name Antaresstar name Polluxstar name Polluxstar name Fomalhautstar name Fomalhautstar name Mimosastar name Mimosastar name Denebstar name Denebstar name Regulusstar name Regulusstar name Adharastar name Adharastar name Castorstar name Castorstar name Gacruxstar name Gacruxstar name Shaulastar name Shaulastar name Bellatrixstar name Bellatrixstar name Alnathstar name Alnathstar name Miaplacidusstar name Miaplacidusstar name Alnilamstar name Alnilamstar name Al Na' irstar name Al Na' irstar name Alnitakstar name Alnitakstar name Regorstar name Regorstar name Aliothstar name Aliothstar name Mirfakstar name Mirfakstar name Kaus Australisstar name Kaus Australisstar name Dubhestar name Dubhestar name Wezenstar name Wezenstar name Alkaidstar name Alkaidstar name Sargasstar name Sargasstar name Aviorstar name Aviorstar name Menkalinanstar name Menkalinanstar name Alhenastar name Alhenastar name Peacockstar name Peacockstar name Pohjantähtistar name Polarisstar name Mirzamstar name Mirzamstar name Alphardstar name Alphardstar name Hamalstar name Hamalstar name Al Giebastar name Al Giebastar name Diphdastar name Diphdastar name Nunkistar name Nunkistar name Menkentstar name Menkentstar name Alpheratzstar name Alpheratzstar name Saiphstar name Saiphstar name Mirachstar name Mirachstar name Kocabstar name Kocabstar name Rasalhaguestar name Rasalhaguestar name Algolstar name Algolstar name Almachstar name Almachstar name Denebolastar name Denebolastar name Tsihstar name Tsihstar name Naosstar name Naosstar name Aspidiskestar name Aspidiskestar name Alpheccastar name Alpheccastar name Mizarstar name Mizarstar name Sadrstar name Sadrstar name Suhailstar name Suhailstar name Schedarstar name Schedarstar name Eltaninstar name Eltaninstar name Mintakastar name Mintakastar name Caphstar name Caphstar name Dschubbastar name Dschubbastar name Menstar name Menstar name Merakstar name Merakstar name Pulcherrimastar name Pulcherrimastar name Enifstar name Enifstar name Ankaastar name Ankaastar name Phecdastar name Phecdastar name Scheatstar name Scheatstar name Aludrastar name Aludrastar name Alderaminstar name Alderaminstar name Markabstar name Markabstar name Gienahstar name Gienahstar name Menkabstar name Menkabstar name Zozmastar name Zozmastar name Graffiasstar name Graffiasstar name Arnebstar name Arnebstar name Gienahstar name Gienah Corvistar name Zuben el Chamalistar name Zuben el Chamalistar name Unukalhaistar name Unukalhaistar name Sheratanstar name Sheratanstar name Phaktstar name Phaktstar name Krazstar name Krazstar name Ruchbahstar name Ruchbahstar name Muphridstar name Muphridstar name Kabdhilinanstar name Kabdhilinanstar name Lesathstar name Lesathstar name Kaus Mediastar name Kaus Mediastar name Tarazedstar name Tarazedstar name Yed Priorstar name Yed Priorstar name Na' ir al Saifstar name Na' ir al Saifstar name Zuben El Genubistar name Zuben El Genubistar name Kelb al Raistar name Kelb al Raistar name Cursastar name Cursastar name Kornephorosstar name Kornephorosstar name Ras Algethistar name Ras Algethistar name Rastabanstar name Rastabanstar name Nihalstar name Nihalstar name Kaus Borealisstar name Kaus Borealisstar name Algenibstar name Algenibstar name Atikstar name Atikstar name Tchoustar name Tchoustar name Alcyonestar name Alcyonestar name Vindemiatrixstar name Vindemiatrixstar name Deneb Algiedistar name Deneb Algiedistar name Tejatstar name Tejatstar name Acamarstar name Acamarstar name Gomeisastar name Gomeisastar name Cor Carolistar name Cor Carolistar name Al Niyatstar name Al Niyatstar name Sadalsudstar name Sadalsudstar name Matarstar name Matarstar name Algorabstar name Algorabstar name Sadalmelikstar name Sadalmelikstar name Zaurakstar name Zaurakstar name Al Naslstar name Al Naslstar name Pherkabstar name Pherkabstar name Al Dhanabstar name Al Dhanabstar name Furudstar name Furudstar name Minkarstar name Minkarstar name Maazstar name Maazstar name Seginusstar name Seginusstar name Dabihstar name Dabihstar name Albireostar name Albireostar name Mebsutastar name Mebsutastar name Tania Australisstar name Tania Australisstar name Altaisstar name Altaisstar name Al Nairstar name Al Nairstar name Talitha Borealisstar name Talitha Borealisstar name Sarinstar name Sarinstar name Waznstar name Waznstar name Kaou Pihstar name Kaou Pihstar name Er Raistar name Er Raistar name Yed Posteriorstar name Yed Posteriorstar name Alphirkstar name Alphirkstar name Sulaphatstar name Sulaphatstar name Skatstar name Skatstar name Edasichstar name Edasichstar name Megrezstar name Megrezstar name Chertanstar name Chertanstar name Asmidiskestar name Asmidiskestar name Navistar name Navistar name Muscidastar name Muscidastar name Hezestar name Hezestar name Auvastar name Auvastar name Homanstar name Homanstar name Mothallahstar name Mothallahstar name Adhaferastar name Adhaferastar name Al Thalimainstar name Al Thalimainstar name Tania Borealisstar name Tania Borealisstar name Nekkarstar name Nekkarstar name Alula Borealisstar name Alula Borealisstar name Wasatstar name Wasatstar name Sadalbaristar name Sadalbaristar name Ranastar name Ranastar name Tseen Kestar name Tseen Kestar name Sheliakstar name Sheliakstar name Bahamstar name Bahamstar name Ainstar name Ainstar name Tarfstar name Tarfstar name Schemalistar name Schemalistar name Talitha Australisstar name Talitha Australisstar name Al Giedistar name Al Giedistar name Zawijahstar name Zawijahstar name Ilmamassa: star name Atlasstar name Rotanevstar name Rotanevstar name Primus Hyadumstar name Primus Hyadumstar name Chowstar name Chowstar name Nusakanstar name Nusakanstar name Thubanstar name Thubanstar name Nashirastar name Nashirastar name Sadatonistar name Sadatonistar name Marfikstar name Marfikstar name AlshainAdvanced URLs: description or category Alshainstar name Spektritstar name Electrastar name Prijipatistar name Prijipatistar name Grumiumstar name Grumiumstar name Batenstar name Batenstar name Svalocinstar name Svalocinstar name Albalistar name Albalistar name Praecipulastar name Praecipulastar name SadachbiaCity name (optional, probably does not need a translation) Sadachbiastar name Manilastar name Maiastar name Mesarthimstar name Mesarthimstar name Rasalasstar name Rasalasstar name Azhastar name Azhastar name Zuben el Hakrabistar name Zuben el Hakrabistar name Kitalphastar name Kitalphastar name Asellus Borealisstar name Asellus Australisstar name MenkibCity name (optional, probably does not need a translation) Menkibstar name Alcoastar name Alcorstar name Mekbudastar name Mekbudastar name Dulfimstar name Dulfimstar name Beidstar name Beidstar name Syrmastar name Syrmastar name Alkesstar name Alkesstar name Mulipheinstar name Mulipheinstar name Megrezstar name Meropestar name Anchastar name Anchastar name Charastar name Charastar name Acubens Acubensstar name etastar name Taygetastar name Alkaluropsstar name Alkaluropsstar name Boteinstar name Boteinstar name Minhar al Shujastar name Minhar al Shujastar name Cujamstar name Cujamstar name Dzibanstar name Dzibanstar name Alyastar name Alyastar name Asellus Borealisstar name Asellus Borealisstar name MarsikCity name (optional, probably does not need a translation) Marsikstar name Ponce Pleionestar name Asteroidistar name Asteropestar name Miraobject name (optional) Miraobject name (optional) 47 Tucanaeobject name (optional) 47 Tucanaeobject name (optional) Andromedan galaksistar name Andromeda- galaksen Antennigalaksitobject name (optional) Følehorn- galakseneobject name (optional) Rauhanatomit- galaksiobject name (optional) Atomer for fred- galaksenobject name (optional) Barnardin galaksiobject name (optional) Barnards galakseobject name (optional) Karhunkäpälägalaksiobject name (optional) Bjørneklo- galaksenobject name (optional) Mustasilmägalaksiobject name (optional) Blåveisgalaksenobject name (optional) Silmäsumuobject name (optional) Blinking Planetaryobject name (optional) Sinivälähdyssumuobject name (optional) Det Blå Lyn- tåkenobject name (optional) Sinisumuobject name (optional) Blue Planetaryobject name (optional) Sininen lumipalloobject name (optional) Den blå snøballobject name (optional) Boden galaksiobject name (optional) Bodes galakseobject name (optional) Box- galaksitobject name (optional) Boks- galakserobject name (optional) Box- sumuobject name (optional) Boks- tåkenobject name (optional) Kuplasumuobject name (optional) Bobletåkenobject name (optional) Ludesumuobject name (optional) Sommerfugltåkenobject name (optional) Perhosjoukkoobject name (optional) Sommerfuglhopenobject name (optional) Perhossumuobject name (optional) Sommerfugltåken# object name (optional) Kaliforniasumuobject name (optional) California- tåkenobject name (optional) Carafe- ryhmäobject name (optional) Carafe- gruppenobject name (optional) Kissansilmäsumuobject name (optional) Katteøyetåkenobject name (optional) Kissansilmäsumuobject name (optional) Kattepotetåkenobject name (optional) Centaurus Aobject name (optional) Centaurus Aobject name (optional) Valas Aobject name (optional) Cetus Aobject name (optional) Chi Persei, kaksinkertainen tähtijoukkoobject name (optional) Chi Persei, dobbelthopobject name (optional) Joulukuusijoukkoobject name (optional) Juletrehopenobject name (optional) Kotelosumuobject name (optional) Kokong- tåkenobject name (optional) Coddington- sumuobject name (optional) Coddingtons tåkeobject name (optional) Copelandin septettiobject name (optional) Copelands septettobject name (optional) Rapusumuobject name (optional) Krabbetåkenobject name (optional) Sirppisumuobject name (optional) Sigdtåken\ tobject name (optional) Delle Causticheobject name (optional) Delle Causticheobject name (optional) Nostopainosumuobject name (optional) Manualtåken\ tobject name (optional) Kotkasumuobject name (optional) Ørnetåkenobject name (optional) Kahdeksikkosumuobject name (optional) Sørlige ringobject name (optional) Epsilon Orionis - sumuobject name (optional) Epsilon Orionis- tåkenobject name (optional) Eskimosumuobject name (optional) Eskimo- tåkenobject name (optional) Eta Carina, avaimenreikäsumuobject name (optional) Eta Carinae, nøkkelhullståkenobject name (optional) Liekehtivä tähtisumuobject name (optional) Flaming Star- tåkenobject name (optional) Fornax Aobject name (optional) Fornax Aobject name (optional) Gamma Cas - sumuobject name (optional) Gamma Cass. - tåkenobject name (optional) Gamma Cyg - sumuobject name (optional) Gamma Cygni- tåkenobject name (optional) Gem- joukkoobject name (optional) Juvel- hopenobject name (optional) Jupiterin haamuobject name (optional) Øyetåkenobject name (optional) Grusin kvartettiobject name (optional) Tranen- kvartettenobject name (optional) Helixobject name (optional) Helixobject name (optional) Helix- galaksiobject name (optional) Helix- galaksenobject name (optional) Helix- sumuobject name (optional) Helix- tåkenobject name (optional) Herkuleksen tähtijoukkoobject name (optional) Herkules- kulehopenobject name (optional) Herschelin sädeobject name (optional) Herschels stråleobject name (optional) Hindin muuttujasumuobject name (optional) Hinds variable tåkeobject name (optional) Hevosenpääsumuobject name (optional) Hestehodetåkenobject name (optional) H Persei, kaksinkertainen tähtijoukkoobject name (optional) H Persei, dobbelthopobject name (optional) Hubblen muuttujasumuobject name (optional) Hubbles variable tåkeobject name (optional) Galaksienvälinen vaeltajaobject name (optional) Intergalaktisk vandrerobject name (optional) Korulipasobject name (optional) Kappa Crucis (Smykkeskrinet) object name (optional) Keenanin järjestelmäobject name (optional) Keenans systemobject name (optional) Kidney Beanin galaksiobject name (optional) Kidney Bean- galaksenobject name (optional) Laguunasumuobject name (optional) Lagunetåkenobject name (optional) Pieni Magellanin pilviobject name (optional) Store Magellanske skyobject name (optional) Pieni nostopainosumuobject name (optional) Lille manualtåkeobject name (optional) Pieni jalokiviobject name (optional) Lille juvelobject name (optional) Maiasumuobject name (optional) Maia- tåkenobject name (optional) Markarian ketjuobject name (optional) Markarians kjedeobject name (optional) Meropesumuobject name (optional) Merope- tåkenobject name (optional) Pienoisspiraaliobject name (optional) Miniatyrspiralobject name (optional) Mirachin haamu (galaksia ei löytynyt:) object name (optional) Mirach' s Ghost (Galakse ikke funnet:) object name (optional) Pohjois- Amerikka - sumuobject name (optional) Nordamerika- tåkenobject name (optional) Omega Centauriobject name (optional) Omega Centauriobject name (optional) Omicron Velorum - joukkoobject name (optional) Omicron Velorum- hopenobject name (optional) Orionin kaasusumuobject name (optional) Orion- tåkenobject name (optional) Pöllösumuobject name (optional) Ugletåkenobject name (optional) Papillonin galaksiobject name (optional) Papillon- galaksenobject name (optional) Pelikaanisumuobject name (optional) Peelikantåkenobject name (optional) Perseus Aobject name (optional) Perseus Aobject name (optional) Väkkärägalaksiobject name (optional) Pinwheel Galaxyobject name (optional) Piippugalaksiobject name (optional) Pipe- tåkenobject name (optional) Plejaditobject name (optional) Pleiadeneobject name (optional) Polarissima Australisobject name (optional) Polarissima Australisobject name (optional) Polarissima Borealisobject name (optional) Polarissima Borealisobject name (optional) Praesepe, mehiläispesäobject name (optional) Praesepe – Bikubehopenobject name (optional) Ptolemaioksen tähtijoukkoobject name (optional) Ptolemeus- hopenobject name (optional) Rho Ophiucus - sumuobject name (optional) Rho Ophiucus- tåkenobject name (optional) Rengassumuobject name (optional) Ringtåkenobject name (optional) Rosettesumuobject name (optional) Rosett- tåkenobject name (optional) Juokseva kana - sumuobject name (optional) Running Chicken- tåkenobject name (optional) Saturnussumuobject name (optional) Saturn- tåkenobject name (optional) Kuvanveistäjägalaksiobject name (optional) Sculptor- galaksenobject name (optional) Seyfertin galaksitobject name (optional) Seyferts sekstettobject name (optional) Siamilaiset kaksosetobject name (optional) Siamesiske tvillingerobject name (optional) Pieni Magellanin pilviobject name (optional) Lille Magellanske skyobject name (optional) Sombrerogalaksiobject name (optional) Sombrero- galaksenobject name (optional) Eteläinen integraaligalaksiobject name (optional) Sørlige Integralgalakseobject name (optional) Eteläiset Plejaditobject name (optional) Sørlige Pleiaderobject name (optional) Värttinäobject name (optional) Spindleobject name (optional) Värttinägalaksiobject name (optional) Spinnetein- galaksenobject name (optional) Tähtikuningatarsumuobject name (optional) Ørnetåkenobject name (optional) Stefanin kvintettiobject name (optional) Stephans kvintettobject name (optional) Struven kadonnut kaasusumuobject name (optional) Struves forsvunne tåkeobject name (optional) Auringonkukkagalaksiobject name (optional) Solsikkegalaksenobject name (optional) Joutsensumu, Omegasumuobject name (optional) Svanetåkenobject name (optional) Tarantellasumu, 30 Doradusobject name (optional) Tarantell- tåken, 30 Doradusobject name (optional) Hiiretobject name (optional) Museneobject name (optional) Kolmiogalaksiobject name (optional) Triangel- galaksenobject name (optional) Triffidisumuobject name (optional) Trifid- tåkenobject name (optional) Iso Karhu Aobject name (optional) Store Bjørn Aobject name (optional) Huntusumuobject name (optional) Slør- tåkenobject name (optional) Neitsyt Aobject name (optional) Virgo Aobject name (optional) Pyörregalaksiobject name (optional) Malstrømgalaksenobject name (optional) Valkosilmäinen papuobject name (optional) White- Eyed Peaobject name (optional) Villiankkajoukkoobject name (optional) Villand- hopenobject name (optional) Noidanpääsumuobject name (optional) Heksehodetåkenobject name (optional) Zwickyn triplettiAdvanced URLs: description or category Zwickys triplettAdvanced URLs: description or category SimbadAdvanced URLs: description or category SimbadAdvanced URLs: description or category AlladinAdvanced URLs: description or category AladinAdvanced URLs: description or category TaivasnäkymäAdvanced URLs: description or category SkyviewAdvanced URLs: description or category GammasädeAdvanced URLs: description or category Gamma- strålingAdvanced URLs: description or category RöntgensädeAdvanced URLs: description or category RöntgenstrålingAdvanced URLs: description or category EUVAdvanced URLs: description or category Ekstrem UVAdvanced URLs: description or category UVAdvanced URLs: description or category UltrafiolettAdvanced URLs: description or category NäkyväAdvanced URLs: description or category SynligAdvanced URLs: description or category InfrapunaAdvanced URLs: description or category InfrarødtAdvanced URLs: description or category RadioAdvanced URLs: description or category RadioAdvanced URLs: description or category High Energy Astrophysical Archive (HEASARC) Advanced URLs: description or category High Energy Astrophysical Archive (HEASARC) Advanced URLs: description or category Äskettäiset röntgenalueen tutkimuksetAdvanced URLs: description or category Nylige Röntgen- oppdragAdvanced URLs: description or category Menneet röntgenalueen tutkimuksetAdvanced URLs: description or category Tidligere Röntgen- oppdragAdvanced URLs: description or category Gamma- alueen tutkimuksetAdvanced URLs: description or category Gammastrål. - oppdragAdvanced URLs: description or category Muut tutkimuksetAdvanced URLs: description or category Andre oppdragAdvanced URLs: description or category Suositut luettelovalinnatAdvanced URLs: description or category Populære katalogvalgAdvanced URLs: description or category MoniaallonpituusluettelotAdvanced URLs: description or category Kataloger for flere bølgelengderAdvanced URLs: description or category NASA: n extragalaktinen tietokanta (NED) Advanced URLs: description or category NASA Ekstragalaktisk Database (NED) Advanced URLs: description or category SijainnitAdvanced URLs: description or category PosisjonerAdvanced URLs: description or category NASA: n astrofysiikan tietojärjestelmä (ADS) Advanced URLs: description or category NASA Astrophysics Data System (ADS) Advanced URLs: description or category Tähtitiede ja astrofysiikkaAdvanced URLs: description or category Astronomi og AstrofysikkAdvanced URLs: description or category VälineetAdvanced URLs: description or category InstrumenteringAdvanced URLs: description or category Fysiikka ja geofysiikkaAdvanced URLs: description or category Fysikk og geofysikkAdvanced URLs: description or category Astrofysiikan esivedoksetAdvanced URLs: description or category Astrofysikk særtrykkAdvanced URLs: description or category Avaruusteleskoopin Multimission- arkisto (MAST) Advanced URLs: description or category Multi- oppdragsarkivet ved Space TelescopeAdvanced URLs: description or category HSTAdvanced URLs: description or category HSTAdvanced URLs: description or category ASTROAdvanced URLs: description or category ASTROAdvanced URLs: description or category ORFEUSAdvanced URLs: description or category ORFEUSAdvanced URLs: description or category COPERNICUSAdvanced URLs: description or category COPERNICUSAdvanced URLs: description or category KuvatAdvanced URLs: description or category BilderAdvanced URLs: description or category SpektritAdvanced URLs: description or category SpektraAdvanced URLs: description or category & Lataa lisäaineistoja... Last ned nye data & # 160; … Ladataan tietoja palvelimelta... Laster ned nye data & # 160; … Avaa FITS... Åpne FITS & # 160; … & Tallenna kuva taivaasta... Lagre himmelbilde & # 160; … & Suorita komentotiedosto... & Kjør skript & # 160; … Aseta aika & nykyhetkeenset Clock to New Time Sett tiden til & nåset Clock to New Time & Aseta aika... & Still klokka & # 160; … Pysäytä & kello Stopp & klokka & Zeniitti & Senit & Pohjoinen & Nord & Itä & Øst & Etelä & Sør & Länsi & Vest & Etsi kohde... & Finn objekt & # 160; … Aseta kohdistus & käsin... Sett fokus & manuelt & # 160; … & Oletussuurennos Standardvisning & Suurenna kulmakokoon... & Zoom til vinkelstørrelse & # 160; … Maantieteelliset & Ortografisk Maantieteelliset & Stereografisk Show the information boxes & GnomoniskShow the information boxes Näytä & tietokentätShow time- related info box Vis & infobokserShow time- related info box Näytä & aikakenttäShow focus- related info box Vis & tidsboksShow focus- related info box Näytä & kohdistuskenttäShow location- related info box Vis & fokusboksShow location- related info box Näytä & sijaintikenttä Vis & stedsboks Näytä päätyökalurivi Vis hovedverktøylinje Näytä näyttötyökalurivi Vis visnings- verktøylinje Näytä tilarivi Vis statuslinje Näytä Ats/ Kork- kenttä Vis Alt- Az- feltet Näytä RA/ Dekl- kenttä Vis RA/ Dek- feltet & Väriteemat Fargeoppsett & Tähtikartta & Stjernediagram & Pimeänäkö & Nattsyn & Kuuton yö & Måneløs natt & KuvakenttäsymbolitLocation on Earth SynsfeltsymbolerLocation on Earth & Maantieteellinen... & Geografisk & # 160; … Ohjatut asetukset... Oppstartsveiviser & # 160; … Tähtitieteellinen laskin... Kalkulator & # 160; … Havaintoluettelo... Observasjonsliste & # 160; … Muuttujien kirkkauskäyrät... AAVSO lyskurver & # 160; … Korkeuskulma vs aika... Høyde mot tid & # 160; … Mitä tänään näkyy... Hva er oppe i natt & # 160; … Komentosarjojen ohjelmointi... Skriptbygger & # 160; … Aurinkokunta... Solsystemet & # 160; … Jupiterin kuut... Jupiters måner & # 160; … Country name (optional, but should be translated) Legg til observatør & # 160; … Ascension Island Kjør øktplanen & # 160; … Kaukoputken ohjattu asennus... Teleskopveiviser & # 160; … Kaukoputken portti: Teleskop- egenskaper & # 160; … Laitehallinta... Enhetshåndtering & # 160; … Ota kuvasarja... Ta opp bildesekvens & # 160; … INDI- ohjauspaneeli... Tooltip describing the nature of the time step control INDI Kontrollsenter & # 160; … Tooltip describing the nature of the time step control Vaihda tähtien näyttöToggle Deep Sky Objects in the display Slå stjerner av/ påToggle Deep Sky Objects in the display Syvän taivaan kohteet Fjerne objekter Vaihda syvän taivaan kohteiden näyttö Slå fjerne objekter av/ påToggle Solar System objects in the display Piilotetaanko aurinkokunta siirryttäessä? Constellation Line Slå av/ på solsystemobjekterToggle Constellation Lines in the display Tähdistöviiva Stjernebildelinje Vaihda tähdistöviivojen näyttöConstellation Name Slå stjernebildelinjer av/ påToggle Constellation Names in the display Tähdistön nimi Stjernebildenavn Vaihda tähdistöjen nimien näyttöConstellation Boundary Slå stjernebildenavn av/ påToggle Constellation Boundaries in the display Tähdistöraja Stjernebildegrenser Vaihda tähdistöjen rajojen näyttö Slå stjernebildegrenser av/ påToggle Milky Way in the display Vaihda linnunradan näyttö Slå Melkeveien av/ påToggle Coordinate Grid in the display Vaihda koordinaattiruudukon näyttöToggle the opaque fill of the ground polygon in the display Slå koordinatnett av/ påToggle the opaque fill of the ground polygon in the display Armour Bakken Vaihda horisontin näyttöCity name (optional, probably does not need a translation) Slå av/ på ugjennomsiktig bakkeToggle flags in the display Flagstaff Flagg Vaihda tähtien näyttö Slå flagg av/ på Muokkaa kuvakenttäsymboleita... Rediger synsfeltsymboler & # 160; … Tervetuloa KStarsiin Velkommen til KStars ei mihinkään ingenting Aloituspaikka on horisontin alapuolella Startposisjonen er under horisonten Aloituspaikka on horisontin alapuolella. Haluaisitko palauttaa oletuspaikan? Startposisjon er under horisonten. Vil du gå tilbake til standardposisjonen? Poiston varmistus Tilbakestill posisjon Tervetuloa KStarsiin. Odota latausta... Velkommen til KStars. Vent mens det lastes inn & # 160; … Ohjatut asetukset... Oppsettsveiviser & Takaisin Tilbake Työpöytäplanetaario Planetarium for skrivebordet Jotkin KStarsin kuvat ovat vain ei- kaupallista käyttöä varten. Lue README. images. Noen bilder i KStars kan bare brukes ikke- kommersielt. Se README. images. KStars KStars (c) 2001- 2003, KStars- kehitysryhmä © 2001– 2009 KStars- laget City name (optional, probably does not need a translation) Jasem Mutlaq Jamestown James Bowlin Kompassin merkit Thomas Kabelmann City name (optional, probably does not need a translation) Heiko Evermann CastriesCity name (optional, probably does not need a translation) Carsten Niehaus Carrollton Mark Hollomon Kirjoita kuva taivaasta tiedostoon Lagre himmelbildet som en fil Suoritettava komentotiedosto Skript som skal kjøres Kuvan leveys Himmelbildets bredde Kuvan korkeus Himmelbildets høyde Kuvatiedoston nimi Filnavn på himmelbildet Päivämäärä ja aika Dato og klokkeslett Käynnistä kello pysäytettynä Start med klokken satt på pause Kirjoitetaan kuvaa taivaasta Dumper himmelbilde Käytetään prosessorin päiväystä/ aikaa. Bruker CPU dato/ tid i stedet. Komentosarja suoritettu. Skript er kjørt. Komentosarjaa ei voitu suorittaa. Klarte ikke kjøre skript. Kuvan tallennus epäonnistui:% 1 Klarte ikke lagre bildet:% 1 Tallennettiin tiedostoon:% 1Country name (optional, but should be translated) Lagret til fil:% 1 Ascension IslandCountry name (optional, but should be translated) Legg til øktplan Ascension Island Legg til objekter som er synlige i natt til øktplanen Asiakas SenterShow the selected object in the telescope Kaukoputki Skop Korkeus eri aikoina Høyde/ Tid Näytä SEDS- kuva Vis SDSS- bilde Näytä kuva Vis bilder fra nettet Poista havaintoluettelosta Fjern fra ønskelista Poista havaintoluettelosta Fjern fra øktplanen Kuvasuodin & Fil Muokkaa... & Rediger & Seuraava & Vis Näytä päätyökalurivi Hovedverktøylinje Prosessityökalurivi Prosess- verktøylinje Vaihtaa aikakentän näytön Skjermkoordinater for tids- infoboksen. Varjostaa kohdistuskentän Plassering av fokus- infoboksen. Vaihtaa kohdistuskentän näytön Skjermkoordinater for fokus- infoboksen. Varjostaa sijaintikentän Plassering av geografisk infoboks. Vaihtaa kaikkien tietokenttien näytön Meta- valg for å slå av/ på visning av alle infobokser Vaihtaa kaikkien tietokenttien näytön Slår av/ på visning av alle infobokser. Vaihtaa aikakentän näytön Vis tids- infoboksen? Vaihtaa aikakentän näytön Slår av/ på visning av tids- infoboksen. Vaihtaa kohdistuskentän näytön Vis fokus- infoboksen? Vaihtaa kohdistuskentän näytön Slår av/ på visning av fokus- infoboksen. Vaihtaa sijaintikentän näytön Vis geografisk infoboks? Vaihtaa sijaintikentän näytön Slår av/ på visning av geografisk infoboks. Varjostaa sijaintikentän Ankermerke for geografisk infoboks INDI- viestit tilarivillä Vis statuslinja? Vaihda taivaanekvaattorin näyttö Slå av/ på visning av statuslinja. INDI- viestit tilarivillä Vis Alt/ Az- koordinater på statuslinja? INDI- viestit tilarivillä Vis RA/ Dek- koordinater i statuslinja? Vaihtaa päätyökalurivin näytön Vis hovedverktøylinja? Vaihtaa päätyökalurivin näytön Slå hovedverktøylinja av/ på. Vaihtaa näyttötyökalurivin näytön Vis visnings- verktøylinja? Vaihtaa näyttötyökalurivin näytön Slå visnings- verktøylinja av/ på. Poista oma luettelo Filnavn på definerte selvvalgte objektkataloger. Poista oma luettelo Liste over filnavnene for selvvalgte objektkataloger. Poista oma luettelo Liste over brytere for å vise selvvalgte objektkataloger. Valitse uusi maantieteellinen sijainti Still inn automatisk teleskopets geografiske sted? Näytetäänkö kohdistettun kohteen nimi? Skal teleskopets dato og klokke stilles automatisk? INDI- viestit tilarivillä Vise INDI- meldinger på statuslinja? INDI- viestit tilarivillä Slå på/ av visning av INDI- meldinger på KStars 'statuslinje. Näytä FITS automaattisesti valotuksen jälkeen Slå på/ av automatisk FITS- visning ved fangst. Kaukoputken portti: INDI teleskop- port Videoportti: INDI Videoport FITS- tiedostojen oletushakemisto: Standard FITS- mappe Valitse uusi maantieteellinen sijainti Stedsnavn på nytt geografisk sted. Valitse uusi maantieteellinen sijainti Stedsnavnet på gjeldende geografiske sted. Valitse uusi maantieteellinen sijainti Provinsnavn for gjeldende geografiske sted. Valitse uusi maantieteellinen sijainti Landnavn for geografisk sted. Valitse uusi maantieteellinen sijainti Landsnavnet for gjeldende geografiske sted. Maantieteelliset koordinaatit Geografisk lengde, i grader. Maantieteellinen sijainti Geografisk bredde, i grader. Valitse uusi maantieteellinen sijainti Tidssoneforskyving for for gjeldende geografiske sted, i timer. Jos valittu, tehdään kohdistuksen siirtäminen "pyörittämällä" tähtikarttaa uuteen suuntaan. Muutoin näytön siirtyminen uuteen suuntaan tapahtuu välittömästi. Hvis dette er krysset av blir det vist en synlig bevegelse (« dreiing ») til den nye posisjonen. Hvis ikke, så « klikker bildet sentrert på den nye posisjonen med en gang. Aseta kuvakentän ilmaisin Navn på valgte synsfeltindikatorer Hiivuta ratajuovat taustaväriin Skal planetspor fades til bakgrunnsfarge? Jos valittuna, planeettojen ratajuovat hiipuvat taivaan taustaväriin. Hvis dette er krysset av vil sporene etter solsystemobjekter gradvis blendes over i himmelens bakgrunnsfarge. Rektaskensio Rektasensjon til fokusposisjon Piirretyn kohteen nimi Navn på det fokuserte objektet Piilota kohteet siirryttäessä Skjule objekter ved flytting? Piilotetaanko tähdistöjen rajat siirryttäessä? Skjul stjernebildegrenser under flytting? Jos valittu, tähdistöjen nimet piilotetaan kartan ollessa liikkeessä. Hvis du velger dette, så skjules stjernebildegrenser mens kartet er i bevegelse. Piilotetaanko tähdistöviivat siirryttäessä? Skjul stjernebildelinjer ved flytting? Jos valittu, tähdistöviivat piilotetaan kartan ollessa liikkeessä. Bestem om stjernebildelinjer skjules mens kartet er i bevegelse. Piilotetaanko tähdistöjen nimet siirryttäessä? Skjul stjernebildenavn ved flytting? Jos valittu, tähdistöjen nimet piilotetaan kartan ollessa liikkeessä. Bestem om stjernebildenavn skal skjules mens kartet er i bevegelse. Piilotetaanko koordinaattiruudukko siirryttäessä? Skjul koordinat- nett ved flytting? Jos valittu, koordinaattiruudukko piilotetaan kartan ollessa liikkeessä. Bestem om koordinatnettet skal skjules mens kartet er i bevegelse. Piilotetaanko linnunrata siirryttäessä? Skjule konturen av Melkeveien ved flytting? Jos valittu, linnunradan ääriviiva piilotetaan kartan ollessa liikkeellä. Bestem om konturen av Melkeveien skal skjules mens kartet er i bevegelse. Piilotetaanko IC- luettelon kohteet siirryttäessä? Skjule IC- objekter ved flytting? Vaihda piilotetaanko kohteet pyörityksen aikana Bestem om IC- objekter skal skjules mens kartet flyttes. Piilotetaanko Messier- kohteet siirryttäessä? Skjulel Messier- objekter ved flytting? Vaihda piilotetaanko kohteet pyörityksen aikana Bestem om Messier- objekter skal skjules mens kartet flyttes. Piilotetaanko NGC- luettelon kohteet siirryttäessä? Skjule NGC- objekter ved flytting? Vaihda piilotetaanko kohteet pyörityksen aikana Bestem om NGC- objekter skal skjules mens kartet flyttes. Piilotetaanko IC- luettelon kohteet siirryttäessä? Skjule ekstra objekter ved flytting? Vaihda piilotetaanko kohteet pyörityksen aikana Bestem om ekstra objekter skal skjules mens kartet flyttes. Piilotetaanko aurinkokunta siirryttäessä? Skjule solsystemobjekter ved flytting? Jos valittu, kaikki aurinkokunnan kohteet piilotetaan kartan ollessa liikkeessä. Bestem om alle himmellegemer i solsystemet skal skjules mens kartet er i bevegelse. Piilotetaanko himmeät tähdet siirryttäessä? Skjule svake stjerner ved flytting? Jos valittu, piilotetaan arvoa himmeämmät tähdet kartan ollessa liikkeessä. Bestem om lyssvakere stjerner skal skjules mens himmelkartet beveger seg. Piilota kohteet siirryttäessä Skjule objektmerkelapper ved flytting? Vaihda piilotetaanko kohteet pyörityksen aikana Bestem om merkelapper på objekter skal skjules mens visningen flyttes. Piirretäänkö pikkuplaneetat? Tegn asteroider på himmelkartet? Jos valittuna, pikkuplaneetat piirretään tähtikartalle Bestemmer asteroider skal tegnes på himmelkartet. Jos valittu, tähdistöjen nimet näytetään tähtikartalla. Bestem om asteroiders navn skal tegnes på himmelkartet. Piirretäänkö komeetat tähtikartalle? Tegne kometer på himmelkartet? Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Bestem om kometer skal tegnes på himmelkartet. Jos valittu, tähdistöjen nimet näytetään tähtikartalla. Bestem om kometnavn skal tegnes på himmelkartet. Piilotetaanko tähdistöjen rajat siirryttäessä? Tegne stjernebildegrenser på himmelkartet? Jos valittu, tähdistöjen nimet näytetään tähtikartalla. Bestem om stjernebildegrenserm skal tegnes på himmelkartet. Piilotetaanko tähdistöjen rajat siirryttäessä? Skal grensen for det sentrerte stjernebildet framheves på himmelkartet? Jos valittu, tähdistöjen nimet näytetään tähtikartalla. Bestem om grensen for det stjernebildet som inneholder sentralfokuspunktet skal framheves på himmelkartet. Näytetäänkö tähdistöjen nimet? Tegn stjernebildelinjer på himmelkartet? Jos valittu, piirretään tähtikarttaan tähdistöjen viivat. Bestem om stjernebildelinjer skal tegnes på himmelkartet. Näytetäänkö tähdistöjen nimet? Tegn stjernebildenavn på himmelkartet? Jos valittu, tähdistöjen nimet näytetään tähtikartalla. Bestem om stjernebildenavn skal tegnes på himmelkartet. Kohdista taivaan näyttö tähän kohteeseen Skal fjerne objekter tegnes på himmelkartet? Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Bestem om fjerne objekter skal tegnes på himmelkartet. Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Bestem om ekliptikken skal tegnes på himmelkartet. Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Bestem om himmelekvator skal tegnes på himmelkartet. Näytetäänkö koordinaattiruudukko? Tegn koordinatnett på himmelkartet? Piirretäänkö maa läpinäkymättömästi? Tegn ugjennomsiktig jord på himmelkartet? Jos valittu, piirretään tähtikarttaan tähdistöjen viivat. Bestem om horisontlinja skal tegnes på himmelkartet. Piirretäänkö suuret taivaankappaleet kuvina? Tegne flagg på himmelkartet? Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Bestem om flagg blir tegnet på himmelkartet. Kohdista taivaan näyttö tähän kohteeseen Tegne IC- objekter på himmelkartet? Vaihda piilotetaanko kohteet pyörityksen aikana Bestem om IC- objekter skal tegnes på himmelkartet. Kohdista taivaan näyttö tähän kohteeseen Tegne NGC- objekter på himmelkartet? Vaihda piilotetaanko kohteet pyörityksen aikana Bestem om NGC- objekter skal tegnes på himmelkartet. Piilotetaanko Messier- kohteet siirryttäessä? Tegne Messier- objekter på himmelkartet? Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Bestem om NGC- objekter skal tegnes på himmelkartet. Kohdista taivaan näyttö tähän kohteeseen Tegne ekstra fjerne objekter på himmelkartet? Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Bestem om ekstra objekter skal tegnes i himmelkartet eller ikke. Näytetäänkö linnunradan ääriviivat? Tegne konturen av Melkeveien på himmelkartet? Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Bestem om Melkevei- konturen skal tegnes på himmelkartet. Paina tätä valitaksesi kaikki planeetat, aurinko ja kuu piirrettäviksi tähtikartalle Overordnet valg som bestemmer om alle de større planetene (og Solen og Månen) tegnespå himmelkartet. Jos valittuna, piirretään planeetat, aurinko ja kuu tähtikartalle kuvina Bestem om de store planetene (og Solen og Månen) skal tegnes som bilder på himmelkartet. Paina tätä valitaksesi kaikki planeetat, aurinko ja kuu piirrettäviksi tähtikartalle Bestem om de store planetene og (Solen og Månen) får sine navn på himmelkartet. Jos valittuna, aurinko piirretään tähtikartalle. Bestem om Solen blir tegnet på himmelkartet. Jos valittuna, kuu piirretään tähtikartalle. Bestem om Månen blir tegnet på himmelkartet. Piirretäänkö Merkurius tähtikartalle? Tegne Merkur på himmelkartet? Jos valittuna, Merkurius piirretään tähtikartalle. Bestem om Merkur blir tegnet på himmelkartet. Jos valittuna, Venus piirretään tähtikartalle. Bestem om Venus blir tegnet på himmelkartet. Piirretäänkö suuret taivaankappaleet kuvina? Tegne Mars på himmelkartet? Jos valittuna, Mars piirretään tähtikartalle. Bestem om Mars blir tegnet på himmelkartet. Piirretäänkö Jupiter tähtikartalle? Tegne Jupiter på himmelkartet? Jos valittuna, Jupiter piirretään tähtikartalle. Bestem om Jupiter blir tegnet på himmelkartet. Piirretäänkö Saturnus tähtikartalle? Tegne Saturn på himmelkartet? Jos valittuna, Saturnus piirretään tähtikartalle. Bestem om Saturn blir tegnet på himmelkartet. Piirretäänkö Uranus tähtikartalle? Tegne Uranus på himmelkartet? Jos valittuna, Uranus piirretään tähtikartalle. Bestem om Uranus blir tegnet på himmelkartet. Piirretäänkö Neptunus tähtikartalle? Tegne Neptun på himmelkartet? Jos valittuna, Neptunus piirretään tähtikartalle. Bestem om Neptun blir tegnet på himmelkartet. Jos valittuna, Pluto piirretään tähtikartalle. Bestem om Pluto blir tegnet på kartet. Näytetäänkö tähdistöjen nimet? Tegne satellittspor på himmelkartet? Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Bestem om satellittspor blir tegnet på himmelkartet. Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Betem om stjerner blir tegnet på himmelkartet. Jos valittu, tähdistöjen nimet näytetään tähtikartalla. Bestem om stjernenavn blir tegnet på himmelkartet. Kohdista taivaan näyttö tähän kohteeseen Vise fjerne objekters størrelsesklasser på himmelkartet? Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Bestem om størrelsesklasser skal vises som merkelapper på fjerne objekterpå himmelkartet. Kohdista taivaan näyttö tähän kohteeseen Skal det settes merkelapper på fjerne objekter på himmelkartet? Jos valittu, tähdistöjen nimet näytetään tähtikartalla. Bestem om navn på fjerne objekter blir tegnet på himmelkartet. Tietokentän tausta Hvordan infoboksers bakgrunn fylles Näytä tähdistöjen suomenkieliset nimet Bruke forkortede stjernebildenavn? Näytä tähdistöjen latinankieliset nimet Bruk offisielle IAU- forkortelser for stjernebildenavn. Näytä tähdistöjen latinankieliset nimet Bruke latinske stjernebildenavn? Näytä tähdistöjen latinankieliset nimet Bruk latinske stjernebildenavn. Näytä tähdistöjen suomenkieliset nimet Bruke lokaliserte stjernebildenavn? Horisontaaliset koordinaatit Skal horisont- koordinater brukes? Näytetäänkö kohdistettun kohteen nimi? Sett automatisk merkelapp på senterobjektet? Näytetäänkö kohdistetun aurinkokunnan kohteen ratajuova automaattisesti? Legg automatisk spor til sentrert solsystem- objekt? Näytä nimi väliaikaisesti hiiren ollessa kohteen päällä Sette på midlertidig navnelapp under musepekeren når den står stille? Tallennetaanko muutokset komentosarjaan? Lagre DSS/ SDSS- bildene på disk Korjataanko ilmakehän taittuminen? Korriger posisjoner for atmosfærisk brytning? asteroidien kirkkausraja Nedre størrelsesgrense for asteroider Aseta suuruusluokkaraja, jota himmeämpiä asteroideja ei näytetä Angi svakeste lysstyrke for å tegne asteroider. Asteroidien nimien kirkkausraja Merkelapptetthet for navn på asteroider Jos valittu, tähdistöjen nimet näytetään tähtikartalla. Styrer det relative antall merkelapper for asteroidenavn som tegnes på kartet. Kirkkausraja tähtien nimille Nedre størrelsesgrense for fjerne himmelobjekter Kirkkausraja käytettäessä pienintä suurennosta Nedre størrelsesgrense for fjerne himmelobjekter når zoomet helt ut asteroidien kirkkausraja Størrelsesgrense for stjerner Aseta suuruusluokkaraja, jota himmeämpiä asteroideja ei näytetä Angi svakeste lysstyrke for å tegne stjerner, ved full forstørrelse. Asettaa tähtien värin värikylläisyyden Angir tettheten av stjerner i synsfeltet Kirkkausraja käytettäessä pienintä suurennosta Nedre størrelsesgrense for stjerner ved minste forstørrelse Kirkkausraja käytettäessä pienintä suurennosta Nedre lysstyrkegrense for å tegne stjerner ved minste forstørrelse. Kirkkausraja tähtien nimille Nedre størrelsesgrense for stjerner under rask dreiing Asteroidien nimien kirkkausraja Relativ tetthet for å tegne navn og/ eller størrrelsesklasser på stjerner Aseta raja, jota kirkkaampien asteroidien nimi näytetään Den relative tettheten for å tegne navn og/ eller størrelsesklasser på stjerner. Asteroidien nimien kirkkausraja Relativ tetthet for å tegne navn og/ eller størrrelsesklasser på fjerne objekter Aseta raja, jota kirkkaampien asteroidien nimi näytetään Den relative tettheten for å tegne navn og/ eller størrelsesklasser på fjerne objekter. Maksimietäisyys komeettojen nimille Største avstand fra Solen for å tegne kometnavn, i AU Maksimietäisyys komeettojen nimille Største avstand fra Solen for å tegne kometer. Asettaa tähtien värin värikylläisyyden Metningen for stjernefarger Kulmaetäisyysmitta Farge på vinkelavstandslinjal Vaihtaa kaikkien tietokenttien näytön Tekstfarge for infobokser Tähdistöjen rajaviivat Farge for stjernebildegrenser Vaihda tähdistörajojen näyttö Fargen for linjene som danner stjernebildegrenser. Tähdistöjen rajaviivat Farge for framhevede stjernebildegrenser Tähdistöviivat Farge for stjernebildelinjer Vaihda tähdistöviivojen näyttö Farge for figurlinjene i stjernebilder. Tähdistöjen nimet Farge for stjernebildenavn Näytä tähdistöjen latinankieliset nimet Fargen for stjernebildenavnene. Vaihda ekliptikan näyttö Fargen på ekliptikklinja. Koordinaattiruudukko Farge på rutelinjene for koordinatnettet Vaihda koordinaattiruudukon näyttö Fargen på rutelinjene for koordinatnettet. Vaihda horisonttiviivan näyttö Farge på horisontlinja Messierin kohteet Farge for Messier- objekter Vaihda Messier- kohteiden symbolien näyttö Fargen på symboler for Messier- objekter. NGC- luettelon kohteet Farge for NGC- objekter Valitse kuvakenttäsymbolin väri Fargen på symboler for NGC- objecter. IC- luettelon kohteet Farge for IC- objekter Valitse kuvakenttäsymbolin väri Fargen for symboler for IC- objekter. Näytetäänkö linnunradan ääriviivat? Farge for Melkeveikonturen Näytetäänkö linnunradan ääriviivat? Fargen på konturen av Melkeveien. Vaihda tähtien nimien näyttö Farge for stjernenavn- etiketter Vaihda tähtien nimien näyttö Fargen på stjernenavn- etiketter. Vaihda planeettojen nimien näyttö Farge for merkelapper på fjerne objekter Vaihda tähtien nimien näyttö Fargen på merkelapper på fjerne objekter. Vaihda planeettojen nimien näyttö Farge for planetnavn- etiketter Planeettojen ratajuovat Farge for planetspor Värit Himmelfarge Häivytetäänkö ratajuovat tähtikartan taustaväriin? Farge for himmelbakgrunnen. Valitse kuvakenttäsymbolin väri Velg farge for teleskopets målsymboler. planetaarinen sumu Xplanet- sti nimi Vis etikett Näytä HST- kuva Vis GMT- etikett Paikallinen aika Vis lokal tid. Planeetat Planetstreng City name (optional, probably does not need a translation) Oppgi teksten for første linje i etiketten. Som standard vil det stå noe slikt som « Ser på Jorden ». Alle strenger «% t » blir erstattet med målets navn, og alle strenger «% o » blir erstattet med navnet på startpunktet. Fort Riley Skriftstørrelse use realistic star colors Skriftstørrelse i punkter. Todelliset värit Tekstfarge for etikett Vaihda tähtien nimien näyttö Velg farge på etiketten. Kuvatiedoston muoto Datoformat City name (optional, probably does not need a translation) Øvre venstre TorringtonCity name (optional, probably does not need a translation) Øvre høyre Bloomington Nedre høyre Neliö Solblending Pituusaste: Bredde- lengde Maantieteellinen sijainti Bredde, i grader. Maantieteelliset koordinaatit Lengde, i grader. Yhteys Projeksjon Päivitä Oppdater visning Tietokentän tausta Bruk bakgrunn Tietokentän tausta Bruk bakgrunnsbilde Hiivuta ratajuovat taustaväriin Bruk en fil som bakgrunnsbilde. Häivytetäänkö ratajuovat tähtikartan taustaväriin? Stien til bakgrunnsbildet. Hiivuta ratajuovat taustaväriin Bruk bakgrunnsfarge Häivytetäänkö ratajuovat tähtikartan taustaväriin? Bruk en farge som bakgrunn. Hiivuta ratajuovat taustaväriin Bakgrunnsfarge Häivytetäänkö ratajuovat tähtikartan taustaväriin? Farge for bakgrunnen. Suuruusluokka: Basis- størrelsesklasse City name (optional, probably does not need a translation) En stjerne av den gitte størrelsesklassen får en piksel- lysstyrke på 1. Standardverdien er 10. Stjerner blir tegnet med større lysstyrke hvis dette tallet er større. Arrecife Buefil Jos valittuna, planeettojen ratajuovat hiipuvat taivaan taustaväriin. Hvis dette er krysset av, så tegn opp en bue- fil mot bakgrunnsstjernene. Virhe tiedoston poistossa Oppsettsfil Jos valittuna, Venus piirretään tähtikartalle. Bruk en oppsettsfil hvis dette er krysset av. Jos valittuna, Venus piirretään tähtikartalle. Bruk synsfelt fra kstars hvis dette er krysset av. Barnesville Bruk markørfil Jos valittuna, planeettojen ratajuovat hiipuvat taivaan taustaväriin. Oppgi en fil som inneholder brukerdefinerte markørdata som skal vises mot bakgrunnsstjernene. Tähden nimi Stjernekart Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Hvis du velger dette brukes en stjernekartfil til å tegne bakgrunnsstjernene. Himmeämmät tähdet kuin Sti til sjernekartfil Tulostiedosto... Kvalitet på utdatafila & Aika Tid & Kohdistus & Peker Yhteys & Projeksjon & Laitteet & Enheter & Työkalurivit Verktøy Kettering & Innstillinger Tietokentät & Infobokser & TilariviCity name (optional, probably does not need a translation) & Statuslinje Dyer- observatorio & Observasjon Näytä työkalurivi Visnings- verktøylinje & Työkalurivit Verktøylinjer Muokkaa... Rediger bilde & # 160; … Käytä valokuviaNAME OF TRANSLATORS Fravelg bildeNAME OF TRANSLATORS Marko GrönroosEMAIL OF TRANSLATORS Klaus Ade Johnstad, Gunnhild LuråsEMAIL OF TRANSLATORS magi@ iki. fi klaus@ skolelinux. no, gluras@ c2i. net xii x planeetta Xplanet- sti: Päivitä Oppdatere? Jos valittuna, Jupiter piirretään tähtikartalle. Hvis du velger dette blir visningen oppdatert. Päivitäseconds Oppdater hver Suuruusluokka: Basis- størrelsesklasse: Aloituspäivämäärä: Stjernekart: Osavaltio - / maakuntasuodatin: Sti til buefil Maasuodatin: Sti til oppsettsfil Maasuodatin: Oppsettsfil: Osavaltio - / maakuntasuodatin: Buefil: Tulostiedosto... Kvalitet på utdatafila: Lev.: Etiketter Paikallinen aikaCity name (optional, probably does not need a translation) lokal tid GMRTCity name (optional, probably does not need a translation) GMT Lake City Etikettstreng: Sallitus päiväysmuodot: Datoformat: Vaihda tähtien nimien näyttö Oppgi format for dato/ tid- etiketten. City name (optional, probably does not need a translation) Oppgi format for dato/ tid- etiketten. Denne formatstrengen sendes til strftime( 3). Standarden er »% c% Z », som viser dato, tid og tidssone på den måten som stemmer med lokal måte å vise dato og tid. & # 160; … Fort RileyCity name (optional, probably does not need a translation) Skriftstørrelse: Lake City Skriftstørrelse for etikett Tuloksen epookki: Etikettposisjon: nimi Vis etikett? City name (optional, probably does not need a translation) Hvis dette er krysset av, så vis en etikett i øvre høyre hjørne. Merkers Markører Barnesville Bruk markørfil? Barnesville Bruk markørfil: & Kohdistus Posisjon Pituusaste: og lengde City name (optional, probably does not need a translation) Plasser observatøren over oppgitt lengde (i grader). Lengde er positiv østover, negativ vestover (for Jorden og Månen), så for eksempel Los Angeles er ved - 118 eller 242. Standardverdien er 0. Evergreen i grader Yhteys Projeksjon: Kohdetyyppi: Projeksjonstype Tietokentän tausta Bakgrunn Tietokentän tausta Bruk bakgrunn? Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Hvis du velger dette, så bruk en fil eller en farge som bakgrunn. Tietokentän tausta Bakgrunnsbilde: Hiivuta ratajuovat taustaväriin Bruk denne fila som bakgrunnsbilde Häivytetäänkö ratajuovat tähtikartan taustaväriin? Oppgi her stien til fila med bakgrunnsbildet. Hiivuta ratajuovat taustaväriin Bakgrunnsfarge: Häivytetäänkö ratajuovat tähtikartan taustaväriin? Oppgi farge for bakgrunnen. Piirretyn kohteen nimi Navn på det plottede objektet On kaksi tapaa käyttää tätä kenttää: 1. Yksinkertaisesti kirjoita tunnetun kohteen nimi ja paina "Piirrä" - painiketta (tai paina Enter). Kohteen korkeuskäyrä lisätään graafiseen esitykseen ja sen koordinaatit näytetään alapuolella. 2. Kirjoita oman kohteen nimike. Tällöin kohteen koordinaatit täytyy antaa käsin. Paina lopuksi "Piirrä" - painiketta lisätäksesi kohteen korkeuskäyrän piirrokseen. Det er to måter å bruke dette feltet: 1. Bare skriv inn navnet på et kjent objekt og trykk « Plott » - knappen (eller trykk Enter). Objektets høyde/ tidskurve blir lagt til plottet, og koordinatene blir vist nedenfor. 2. Skriv inn navnetiketten for et selvvalgt objekt. Du må også oppgi RA og Dekl- koordinatene for objektet, og så trykke « Plott » for å legge kurven til plottet. Etsi kohde... Finn objekt & # 160; … RA: RA: Piirto Plott Dekl: Dekl: Tyhjennä kentät Tøm felter Kevätpäiväntasaus Jevndøgn: Tyhjennä luettelo Tøm liste Päivämäärä & & sijainti Dato & & sted Valitse kaupunki... Velg by & # 160; … Pit.: Leng.: Lev.: Brd: Säädettävien valintojen luettelo Liste over justerbare innstillinger Valitse luettelosta kohta asettaaksesi sen arvon. Jos painat "Selaa puuta" - painiketta, voit valita kohdan käyttämällä hierarkista puulistaa. Velg en innstilling fra denne lista for å angi verdien. Du kan også velge innstillinga fra en organisert tre- liste ved å bruke « Bla i treet » - knappen. Näytä puunäkymän valinnat Trevisning av innstillinger Paina tätä painiketta valitaksesi näkymävalinnan puulistasta, jossa ne on ryhmitelty aiheen mukaan. Listassa näytetään myös kunkin valinnan lyhyt kuvaus, sekä valinnan arvon tietotyyppi (merkkijono, kokonaisluku, liukuluku tai boolean). Visningsinnstillinger blir vist i tre- struktur om du trykker på denne knappen. I denne visningen grupperes innstillingene etter emne, og det vises også en kort beskrivelse av hver innstilling og datatypen som hører til (streng, heltall, flyttall eller boolsk verdi). Selaa puuta Bla i treet valitun kohdan arvo verdi for valgt innstilling Voit asettaa tässä valitsemasi näyttöasetuksen arvon. Varmistu, että antamasi arvo vastaa asetuksen odottamaa tietotyyppiä. Eximerkiksi, "UseAltAz" - asetus odottaa boolean- tyyppistä arvoa, joten arvoksi tulisi antaa "true" (tosi), "false" (epätosi), "1" tai "0". Jos olet epävarma mitä tietotyyppiä odotetaan, tutki puunäkymän asetuksia käyttämällä "Selaa puuta" - painiketta. Sett inn verdien for den valgte innstillinga her. Pass på at verdien du angir har riktig datatype. Innstillinga « BrukAltAz », for eksempel, krever en boolsk verdi, så du bør oppgi « sann », « usann », « 0 « eller « 1 ». Hvis du er usikker på hva slags datatype som forventes, se etter i tre- visningen av innstillingene ved å trykke knappen « Bla i tre ». Asetus: Innstilling: Kuvan leveys: Bildebredde: Kuvan korkeus: Bildehøyde: Valitse kohde listasta Velg objekt fra en liste Avaa "Etsi kohde" - ikkunan, jonka avulla voit valita kohteen tunnettujen kohteiden luettelosta. Kun kohde on valittu, näkyy sen nimi kentässä vasemmalla. Åpner « Finn objekt » - dialogen, der du kan velge et objekt fra lista over kjente objekter. Når du har valgt et objekt vises navnet i « Retn: » - boksen til venstre. Kohde Objekt Suunta: Retn: Kohde tai suunta Målobjekt eller retning Valitse suunta tai kohde johon kohdistetaan. Monivalintakenttä tarjoaa listan tunnetuista suunnista, kuten ilmansuunnista, sekä zeniitin (taivaanlaen). Voit myös antaa tunnetun kohteen nimen, tai valita kohteen tunnettujen kohteiden luettelosta painamalla "Kohde" - painiketta. Velg en retning eller et objekt du vil se mot. Kombinasjonsboksen inneholder en liste over kompassretninger på horisonten, samt senit. Du kan også oppgi navnet på et kjent objekt her, eller velge et objekt fra lista over kjente objekter ved å trykke på « Objekt » - knappen. pohjoinen nord koillinen nordøst itä øst kaakko sørøst etelä sør lounas sørvest länsi vest luode nordvest zeniitti senit Näytä tulostusikkuna Vis utskriftsdialog Käytä tähtikarttavärejä Bruk stjernekartfarger Ats: As: Kork: Høyde: Lämp.: Temp: Värin nimi: Fargenavn: Väriarvo: Fargeverdi: Kaupunkisuodatin: Filter: Aikakatkaisu: Timeout: Pit: Latitude Lengd: Latitude Lev: seconds Breddegr.: seconds Osavaltio/ maakunta: Provins: Maan nimi Navn på land Anna maan nimi, jossa haluamasi paikka sijaitsee. Voi olla helpointa käyttää "Etsi kaupunki" - toimintoa ja valita paikka tunnettujen kaupunkien luettelosta. Angi navn på landet for det stedet du vil oppgi. Det er kanskje enklere å bruke « Finn by » for å velge stedet fra lista over forhåndsvalgte byer. Maa: Land: Kaupungin nimi By Anna haluamasi paikan kaupungin nimi. Voi olla helpointa käyttää "Etsi kaupunki" - toimintoa ja valita paikka tunnettujen kaupunkien luettelosta. Angi navn på byen for det stedet du vil oppgi. Det er kanskje enklere å bruke « Finn by » for å velge stedet fra lista over forhåndsvalgte byer. Maakunnan nimi Provinsnavn Anna sen maakunnan nimi, jossa haluamasi paikka sijaitsee. Voi olla helpointa käyttää "Etsi kaupunki" - toimintoa ja valita paikka tunnettujen kaupunkien luettelosta. Angi provinsnavn for det stedet du vil oppgi. Det er kanskje enklere å bruke « Finn by » for å velge stedet fra lista over forhåndsvalgte byer. Avaa sijainnin asetustyökalu Åpne verktøyet for å angi sted Paina tätä painiketta avataksesi paikanasetusikkunan. Trykker du denne knappen, så åpnes et verktøy du kan bruke til å velge et sted fra lista vår med over 2500 byer i hele verden. Når du har valgt et sted blir feltene for By, Provins og Land fylt ut. Etsi kaupunki Finn by Kohde: Objekt: Vaihda seuranta päälle/ pois Slå følging av/ på Jos valinta on valittu, pidetään näyttö suunnattuna kohti nykyistä suuntaa tai kohdetta. Tätä kutsutaan "seuraamiseksi". Huomaa, että seuraaminen kytketään automaattisesti päälle aina kun jokin kohde on kuvakentän kohdistuspisteessä. Siten, jos käytät komentosarjassa "lookToward" - komentoa kohteen nimen kanssa, ei seurantaa tarvitse laittaa erikseen päälle. Jos valinta on pois päältä, ei seurantaa laiteta päälle vaikka jokin kohde olisikin keskellä kuvakenttää. Tällöin taivas vaikuttaa ajan kuluessa pyörivän (maapallon pyörimisen johdosta). Hvis dette er krysset av vil himmelkartet være fokusert på det samme punktet eller objektet ettersom tiden går. Dette kalles « følging » (« tracking »). Merk at følging slås automatisk på når du fokuserer på et objekt. Så, hvis du bruker « Se mot » med et objektnavn trenger du ikke slå på følging. Hvis krysset tas vekk vil følging alltid slås av, selv om et objekt er satt i fokus. Som tiden går vil det se ut som om himmelen dreier rundt (på grunn av Jordens rotasjon). Seuraa Følg Päivämäärä & & aika: Dato/ tid: Moodi Modus Palvelin Tjener Oran På Näppäin: Tast: Odota tämän näppäimen painallusta Vent til denne tasten trykkes Komentosarjan suoritus keskeytetään, kunnes käyttäjä painaa komennolle määriteltyä näppäintä. Tässä voi käyttää vain yksinkertaisia näppäimiä; vaihtonäppäimiä, kuten Ctrl tai Shift, ei voi käyttää. Anna arvoksi "space" määrittääksesi välilyöntinäppäimen, muutoin käytä itse näppäintä. Skriptkjøringen stopper til brukeren trykker den tasten som oppgis her. For tiden kan bare enkelttaster brukes, du kan ikke bruke valgtaster som Ctrl eller Shift. Oppgi « space » for mellomromstasten, eller bruk selve tasten. Sek: s: Viive sekunteina Pauseforsinkelse i sekunder Anna sekunteina pituus, jonka ajaksi komentosarjan suorituksen tulisi pysähtyä ennen seuraavan komennon suorittamista. Oppgi antall sekunder som skriptet skal vente før neste kommando kjøres. Suurennoksen määrä: Zoom- nivå: Uusi suurennos Nytt zoom- nivå Asettaa suurennuksen määrän näytölle. Voit muuttaa arvoa suhteellisesti käyttämällä "ZoomIn" - ja "ZoomOut" - komentoja. Suurennoksen suuruus määrittelee montako kuvapistettä (pikseliä) mahtuu yhdelle radiaanille taivaalla. Arvot väliltä 300 ja 10, 000, 000 ovat kelvollisia. Angi zoom- nivå for visningen. Du kan øke eller minske denne verdien med « Zoom inn » og « Zoom ut ». Zoom- nivået bestemmer antall piksler som spenner over en bueradian. Fornuftige verdier bør være mellom 300 og 10 000 000. Yhdistynyt kuningaskuntaCity name (optional, probably does not need a translation) Greenwich, Storbritannia HoningtonCity name (optional, probably does not need a translation) Slutter den: NandiCity name (optional, probably does not need a translation) og FarmingtonShow location- related info box Begynner den: Näytä & sijaintikenttä Vis samstillinger/ opposisjoner for: Etsi kohde Mellom objekter: Yhteys Samstilling & Kohdistus Opposisjon Yhteys Samstillinger/ Opposisjoner Rektaskensio: Rektasensjon: Deklinaatio: Deklinasjon: Epookki: Epoch: 2000. 0 2000. 0 Lev.: use realistic star colors Etikett: Todelliset väritCity name (optional, probably does not need a translation) Tekstfarge for etikett: Icheon Ikon: Lisää... Legg til City name (optional, probably does not need a translation) Selvvalgte ikoner kan legges i $HOME /. kde4/ share/ apps/ kstars. Filnavn må begynne med « _ flags ». For eksempel: Fila « _ flagLite_ rødt_ kors. gif » vil bli vist i kombinasjonsboksen som « Lite rødt_ kors ». Delta Slett Valitse syötteet Velg en stjerne Nimi: ved navn: Tunnus: ved betegnelse: Kohdetyyppi: Velg datatyper Visuaalinen magnitudi Visuelt Himmeämpi kuin - magnitudit Lysstyrke svakere enn Eriävät tiedot Avvikende data CCDB CCD B CCDV CCD V CCDR CCD R CCDI CCD I Loppupäivä: Sluttdato: Aloituspäivämäärä: Startdato: Piirrä keskiarvo: Plott gjennomsnitt: Nouda käyrä Hent kurve & # 160; … Horisontaaliset koordinaatit Horisont- koordinater Interaktiivinen tila Interaktiv modus Nykyhetki Nå Toiminto: Sted: Päivämäärä ja aika Dato og klokkeslett: Ekvatoriaaliset koordinaatit Ekvatorialkoordinater (J2000) Etsi kohde... Velg objekt & # 160; … Atsimuutti: Azimut: Eräajotila Batch- modus Valitse kentät tiedostosta Velg felter i inndata- fil UT: UT: Leveysaste: Breddegrad: Pituusaste: Lengdegrad: Kentät tulostiedostossa plus tulos Felter i utdata- fil pluss resultat Kaikki parametrit Alle parametre Vain syötetiedoston parametrit Bare parametre i inndata- fil Fes Filer Tulostiedosto Fil for resultatdata Tulostiedosto... Utdata- fil & # 160; … Tiedosto jossa on syötettä Fil med inngangsdata Syötetiedosto... Inndata- fil & # 160; … Kulmaetäisyys Vinkelavstand Poiston varmistus Første posisjon Kohdetyyppi: Velg objekt & # 160; … epsilon Andre posisjon Kulmaetäisyys: Vinkelavstand: Aloitusrektaskensio: Start- rektasensjon: Aloitusdeklinaatio: Start- deklinasjon: Lopetusrektaskensio: Endelig rektasensjon: Lopetusdeklinaatio: Endelig deklinasjon: Näennäiset koordinaatit Tilsynelatende koordinater Luettelokoordinaatit Katalogkoordinater Kohdeaika ja - päivämäärä Tid og dato for målet Aseta aika & nykyhetkeen Tilkabestill tiden til Nå Näennäiset koordinaatit Tilsynelatende koordinater: Virhe tiedoston poistossa Vis i utdata- fil Almanakka Almanakk Aurinko Sola Korkeus keskipäivällä: Høyde ved middag: 2000. 0Sky object passing below the horizon 00: 00Sky object passing below the horizon Auringonlasku: Nedgang: Päivän pituus: Dagslengde: Atsimuutti noustessa: Soloppgangens asimut: Nousuaika: Oppgang: Keskipäivä: Middag: Atsimuutti laskiessa: Solnedgangens asimut: Etelässä: Transitthøyde: Atsimuutti noustessa: Måneoppgangens asimut: Etelässä: Transitt: Atsimuutti laskiessa: Månenedgangens asimut: Muoto: Fase: Kasvava kuu Voksende måne (75%) Syötetiedosto... Inndata- fil: Tulostiedosto... Utfil: Näyttöasetukset Vis utdata Ekvatoriaaliset koordinaatit Ekvatorialkoordinater Ekliptiset koordinaatit Ekliptikk- koordinater Leveysaste: Ekl. breddegrad: Pituusaste: Ekl. lengdegrad: Valitse tulostiedoston kentät Velg parametre for utdata Poista valinnat Velg filnavn Tulostiedosto... Utdata- fil: Galaktiset koordinaatit Galaktiske koordinater Valitse kentät tiedostosta Velg parametre i inndata- fil Jos valittu, luetaan arvo syötetiedostosta. Jos ei, luetaan arvo viereisestä kentästä Hvis dette er krysset av blir verdien lest fra inndata- fila. Hvis ikke blir verdien lest fra boksen ved siden av 1950. 0 1950. 0 Gal. pit.: Gal. leng.: Gal. lev.: Gal. br.: Valitse tulostiedoston kentät Velg parametre for utdata- fil Syötekoordinaatit Oppgi inndata- koordinater Karteesiset Kartesisk Maantieteelliset Geografisk Ellipsoidimalli Velg ellipsoidemodell Muunna Konverter Karteesiset koordinaatit Kartesiske koordinater X (km): X (km): Y (km): Y (km): Z (km): Z (km): Maantieteelliset koordinaatit Geografiske koordinater Korkeus (metriä): Høyde (meter): 0. 0 0. 0 Korkeus (m): H. (m): Juliaaninen päivämäärä Juliansk dag: Korjattu juliaaninen päivämäärä Endret juliansk dag: Kaikki parametrit Inndata- parameter: Juliaaninen päivämäärä Juliansk dag Korjattu juliaaninen päivämäärä Endret juliansk dag Kaikki parametrit Inndata- parametre Aurinkokunnan kohde: Himmellegeme i Solsystemet: Merkurius Merkur Venus Venus Maa Jorden Mars Mars Saturnus Saturn Uranus Uranus Neptunus Neptun Pluto Pluto Aurinkokeskeiset ekliptiset koordinaatit Heliosentriske ekliptikk- koordinater Etäisyys: Avstand (AU): Maakeskeiset ekliptiset koordinaatit Geodetiske ekliptikk- koordinater Valitse tulostiedoston kentät Velg koordinatsystem for utdata- fil Maakeskeinen ekliptika Heliosentrisk ekliptikk Ekvatoriaaliset Ekvatorial Maakeskeinen ekliptika Geosentrisk ekliptikk Horisonttikehä Vannrett Vain syötetiedoston parametrit Andre parametre for utdata- fil Syötteen epookki: Inndata: Tähtiaika Stjernetid Tähtiaika Stjernetid: Paikallinen aika Lokal tid: Tähtiaika Beregn stjernetid Päivämäärä ja aika Beregn standard tid Päiväntasaukset ja - seisaukset Jevndøgn og solverv Päiväntasaukset, - seisaukset ja vuodenajat Jevndøgn og solverv for året: Kevätpäiväntasaus Vårjevndøgn: Kesäpäivänseisaus Sommersolverv: Syyspäiväntasaus Høstjevndøgn: Talvipäivänseisaus Vintersolverv: Tuloksen epookki: Målets posisjon: Aurinkokeskeinen lev.: Heliosentrisk: Maakeskeinen lev.: Geosentrisk: Paikkakeskeiset koordinaatit Toposentrisk: Syötteen epookki: Oppgi hastighet: Aurinkokeskeinen lev.: Heliosentrisk Maakeskeinen lev.: Geosentrisk Paikkakeskeiset koordinaatit Toposentrisk & Korvataan Oversikt Havaintoluettelo Åpne en observasjonsøktliste Havaintoluettelo Lagre observasjonsøkta Havaintoluettelo... Lagre observasjonsøkta som & # 160; … Havaintoluettelo Veiviser for observasjonsliste Aseta paikka... Sett sted Etsi kohde Legg til objekt UT: WUT Valitse kaikki suuret taivaankappaleet Slett alle bildene & Tallenna kuva taivaasta... City name (optional, probably does not need a translation) Lagre alle bilder H. ListCountry name (optional, but should be translated) Ønskeliste Ascension Island Øktplan Aseta aika... Planlagt tid Aseta aika... Still klokka Käytä valokuvia Finn bilde Aurinko, kuu ja planeetat Sol, Måne, planeter Komeetat Kometer Asteroidit Asteroider Avoimet tähtijoukot Åpne stjernehoper Pallomainen tähtijoukko Kulehoper Kaasumainen sumu Gasståker Planetaarinen sumu Planetariske tåker Galaksit Galakser Valitse kaikki suuret taivaankappaleet Velg alle himmellegemer på lista Keskipäivä: Ingen Aurinkokunnan kohteet Solsystemet Kohdetyyppi: Jeg vil velge objekter: tähdistö etter stjernebilde Automaattinen til Deklinaatio: Dek. - grenser: Ilmamassa: RA- grenser: Kohdista kohteeseen RA for sentrum: Kohdista kohteeseen Dekl. for sentrum: Valitse kohde listasta Velg objekter som kan observeres den: Näytä kirkkaammille tähdille kuin Velg objekter med lysstyrke større enn: magnitudia mag Havaintomuistiinpanot kohteesta: Observasjonslista har nå 0 objekter. Päivitä Oppdater antall Valinnan nimi Innstillingsnavn päivä I dag Poistaa nykyisen komentosarjan ja aloittaa uuden. Kysyy tallennetaanko nykyiseen komentosarjaan tehdyt muutokset. Sletter gjeldende skript og begynner på et nytt. Spør om ulagrede endringer i gjeldende skript skal lagres først. Lataa komentosarja Åpne skript Lataa olemassaolevan komentosarjan. Kysyy tallennetaanko nykyiseen komentosarjaan tehdyt tallentamattomat muutokset. Åpner et eksisterende skript. Spør om eventuelle endringer skal lagres først. Tallenna komentosarja Lagre skript Tallentaa nykyisen komentosarjan. Jos komentosarjaa ei ole ennen tallennettu, täytyy sille antaa nimi, jolloin tämä vastaa valintaa "Tallenna nimellä..." Lagrer gjeldende skript. Hvis skriptet ikke har vært lagret før, er dette det samme som « Lagre som & # 160; … » Tallenna komentosarja nimellä... Lagre skript som & # 160; … Tallentaa komentosarjan tiedostoon, kysyen komentosarjalle ensin tiedostonimen ja nimen. Lagrer skriptet til en fil, slik at du først oppgir filnavnet og et navn på skriptet. Kokeile komentosarjaa Test skript Suorittaa komentosarjan KStarsin pääikkunassa. Komentosarjojen ohjelmointi- ikkunan voi siirtää siten, että tähtikartta on näkyvillä. Kjører skriptet i hovedvinduet til KStars. Du vil kanskje flytte Skriptbygger- verktøyet slik at himmelkartet er synlig. Nykyinen komentosarja Gjeldende skript Tässä näkyy lista muokattavana olevan komentosarjan komennoista. Komennon valitseminen tuo alapuolelle esiin komentoon liittyviä asetuksia. Voit käyttää toimintopainikkeita kopioidaksesi, poistaaksesi tai siirtääksesi valitun komennon. Dette viser lista over de kommandoene som finnes i det gjeldende skriptet. Markerer du en kommando, så vises et vindu nedenfor der du kan oppgi argumentene. Bruk knappene til høyre for å kopiere, fjerne eller endre plass for den markerte kommandoen. Lisää komento Legg til funksjon Tämä painike lisää "Komennot" - listasta valitun toiminnon muokattavaan komentosarjaan. Uusi toiminto lisätään "Nykyinen komentosarja" - listasta valitun komennon perään. Hvis en funksjon er markert i « Funksjonsoversikten », så vil denne knappen legge funksjonen til i det gjeldende skriptet. Den nye funksjonen legges til rett etter den funksjonen som er markert i « Gjeldende skript ». Poista komento Fjern funksjon Jos "Nykyinen komentosarja" - listasta on valittu jokin komento, poistaa tämä painike sen komentosarjasta. Hvis en funksjon er markert i « Gjeldende skript », vil denne knappen fjerne den fra skriptet. Kopioi komento Kopier funksjon Jos "Nykyinen komentosarja" - listasta on valittu jokin komento, lisää tämä painike kopion komennosta. Hvis en funksjon er markert i « Gjeldende skript », vil denne knappen legge til et duplikat av funksjonen. Jos "Nykyinen komentosarja" - listasta on valittu jokin komento, tämä painike siirtää sitä ylöspäin komentosarjassa yhden askeleen. Hvis en funksjon er markert i « Gjeldende skript », vil denne knappen flytte den opp én plass i skriptet. Jos "Nykyinen komentosarja" - listasta on valittu jokin komento, tämä painike siirtää sitä komentosarjassa alas yhden askeleen. Hvis en funksjon er markert i « Gjeldende skript », vil denne knappen flytte den én plass nedover i skriptet. Komennon parametrit Funksjonsargumenter Komennot Funksjonsoversikt Komennon ohje Funksjonshjelp Jos komentoluettelosta on valittuna jokin komento, näkyy tässä ruudussa lyhyt selitys sen toiminnasta. Hvis en funksjon er markert i Funksjonsoversikten, vises litt dokumentasjon om funksjonen i dette vinduet. Anna komentosarjalle kuvaava nimi Angi et navn for dette skriptet Anna komentosarjalle nimi. Tämä ei ole tiedoston nimi, vaan rivin pituinen lyhyt kuvaus. Oppgi et navn for skriptet. Dette er ikke filnavnet, bare en kort beskrivende tekst. Anna tekijän nimi Oppgi forfatterens navn Komentosarjan nimi: Skriptnavn: vuosi År: PÄIVÄYKSEN yö Natten til DATO Valitse uusi päivämäärä Velg en ny dato Paina tätä painiketta valitaksesi toisen päivämäärän "Mitä tänään näkyy" - työkalulle. Huomaa, että pääikkunassa käytettävä päivämäärä ei muutu. Trykk denne knappen for å velge en ny dato for « Hva er oppe i natt ». Merk at datoen for hovedvinduet ikke blir endret. Muuta päivämäärää... Endre dato & # 160; … PAIKASSA på LOKASJON Valitse uusi maantieteellinen sijainti Velg et nytt geografisk sted Paina tätä painiketta valitaksesi toisen maantieteellisen sijainnin "Mitä tänään näkyy" - työkalulle. Huomaa, että pääikkunassa käytettävä sijainti ei muutu. Trykk denne knappen for å velge et nytt geografisk sted for « Hva er oppe i natt ». Merk at stedet for hovedvinduet ikke blir endret. Vaihda paikkaa... Endre sted & # 160; … Näytä kohteet, jotka ovat ylhäällä: Vis objekter som er oppe: Valitse aikaväli Velg tidsintervall "Mitä tänään näkyy" - työkalu näyttää oletuksena kaikki kohteet, jotka näkyvät horisontin yläpuolella auringonlaskun ja keskiyön välillä (eli "illalla"). Voit myös valita, että vain ne kohteet jotka ovat ylhäällä keskiyön ja auringonnousun välillä (eli "aamulla") tai kohteet, jotka ovat ylhäällä milloin tahansa auringonlaskun ja - nousun välillä (eli "koko yön aikana") Som standard viser verktøyet « Hva er oppe i natt » alle objekter som er over horisonten mellom solnedgang og midnatt (dvs. « om kvelden »). Du kan også velge å vise objekter som er oppe mellom midnatt og soloppgang (dvs. « om morgenen »), eller objekter som er oppe en eller annen gang mellom solnedgang og soloppgang (dvs. « når som helst i natt ») illalla Om kvelden aamulla Om morgenen koko yön aikana Når som helst i natt Kuun nousun kellonaika Klokkeslett når Månen står opp Näyttää kuun nousuajan valittuna päivämääränä. Viser klokkeslettet når Månen står opp på den valgte datoen. Kuun nousuaika: 13: 19 Månen opp: 13: 19 Yön kesto valittuna päivämääränä Nattens varighet den valgte datoen Näyttää auringonlaskun ja - nousun välisen ajan valittuna päivämääränä. Viser tiden mellom solnedgang og soloppgang på den valgte datoen. Yön kesto: 11: 00 tuntia Nattens varighet: 11: 00 timer Auringonlaskun kellonaika Solnedgangstid Näyttää auringonlaskun ajan valittuna päivämääränä. Viser klokkeslettet for solnedgang på den valgte datoen. Auringonlasku: 19: 15 Solnedgang: 19: 15 Kuun laskun kellonaika Klokkeslett når Månen går ned Näyttää kuun laskuajan valittuna päivämääränä. Viser klokkeslettet når Månen går ned på den valgte datoen. Kuun laskuaika: 04: 27 Månen ned: 04: 27 Auringonnousun kellonaika Klokkeslett for soloppgang Näyttää auringonnousun ajan valittuna päivämääränä. Viser klokkeslettet for soloppgang på den valgte datoen. Auringonnousu: 07: 15 Soloppgang: 07: 15 Kuusta valaistu osuus Månens belysningsandel Näyttää kuusta valaistun osuuden valittuna päivänä. Viser hvor mye av Månen som er opplyst på den valgte datoen. Kuusta valaistuna: 42% Månebelysn.: 42% Valitse uusi päivämäärä Velg en kategori: Etsi kohde Objekter som passer: Kohteen nimi Objektnavn Näyttää ajan jolloin valittu kohde nousee horisontin yläpuolelle valittuna päivänä. Viser tidspunktet når det markerte objektet stiger over horisonten på den valgte datoen. Nousee: 22: 12 Står opp: 22: 12 Näyttää ajan jolloin valittu kohde ohittaa paikallisen meridiaanin (etelän suunnan) valittuna päivänä. Viser tidspunktet når det markerte objektet krysser den lokale meridianen på den valgte datoen. Kulminaatiossa: 03: 45 Transitt: 03: 45 Näyttää ajan jolloin valittu kohde laskee horisontin alapuolelle valittuna päivänä. Viser tidspunktet når det markerte objektet går under horisonten på den valgte datoen. Laskee: 08: 22 Går ned: 08: 22 Kohdista taivaan näyttö tähän kohteeseen Sentrer dette objektet i himmelvisningen Kohdistaa taivaan näytön tähän kohteeseen ja aloittaa sen seuraamisen. Vastaa "Kohdista ja seuraa" - valintaa ponnahdusvalikossa. Sentrer himmelvisningen på dette objektet og begynn å følge det. Gjør det samme som « Sentrer og følg » i sprettoppmenyen. Kohdista kohteeseen Senterobjekt Avaa Kohteen yksityiskohdat - ikkunan Åpne objektdetaljer- vinduet Avaa ikkunan, joka kertoo yksityiskohtia valitusta kohteesta. Åpne Detaljer- vinduet for det markerte objektet. Kohteen yksityiskohdat Objektdetaljer Lisättiin% 1 havaintolistaan. Legger til de markerte objektene til observasjonslista Lisää havaintoluetteloon Legg til lista Syötetiedosto... Importer fil Päivämäärä Katalogfelter: arvo Tilgjengelige felter: Anna tälle luettelolle nimi: Epoch for koordinater i katalogen Luettelotähtiuse realistic star colors Prefiks for katalognavnet: Todelliset värit Symbolfarge: Koordinaatit Koordinat- epoch: Näyttöasetukset Forhåndsvis utdata Anna oman luettelon tiedostonimi: Oppgi filnavn på katalogfila som skal skrives Värin nimi: Katalognavn: Poista luettelo Lagre katalog som: Anna tälle luettelolle nimi: Oppgi et navn for katalogen Resurssin tyyppi Ressurstype Tietoa vuodenajoista Informasjon Verkko- osoite: Nettadresse: Tarkista verkko- osoite Sjekk nettadresse Valitse uusi päivämäärä Detaljer – databaser på nett Valitse uusi päivämäärä Velg database på nettet kaarimin 0. 00 buemin Suuruusluokka: Størrelsesklasse: magnitudia 0. 00 mag 0. 0 0. 00 pc Valaistu osa: Belysning: Havaintoluettelo Legg til observasjonsliste Kohdista & & seuraa Sentrer i kart Aseta kaukoputket Sentrer i teleskop Ladataan lisätietojen verkko- osoitteita Informasjonslenker Kuvat Bildelenker Resurssin tyyppi Vis ressurs Lisää linkki... Legg til Lenke & # 160; … Muokkaa linkkiä... Rediger lenke & # 160; … Poista linkki Fjern lenke Palvelimen loki Brukerlogg Virheelliset koordinaatit Koordinater RA (2000. 0): RA (2000. 0): Dekl (2000. 0): Dec (2000. 0): Tuntikulma: Timevinkel: Ilmamassa: Luftmasse: 0. 0 0. 00 Aseta aika: Nedgangstid: Etelässä: Transittid: Nousuaika: Oppgangstid: Atsimuutti laskiessa: Asimut ved nedgang: Korkeus etelässä: Høyde ved transitt: Atsimuutti noustessa: Asimut ved oppgang: Tiedoston nimi: Filtrer etter navn: Suodata tyypin mukaan: Filtrer etter type: RA/ Dekl RA/ Dek Deklinaatio: Ny deklinasjon: Rektaskensio: Ny rektasensjon: Atsimuutti/ Korkeus Asimut/ høyde Uusi atsimuutti: Ny asimut: Muokkaa kuvakenttäsymboleita Rediger synsfeltsymboler Lisää uusi kuvakenttäsymboli Legg til et nytt synsfelt- symbol Lisää uusi kuvakenttäsymboli listaan. Voit määritellä uuden symbolin koon, muodon ja värin. Legg til et nytt synsfeltsymbol til lista. Du kan definere størrelse, form og farge på det nye symbolet. Uusi... Nytt & # 160; … Muuta valittua kuvakenttäsymbolia Endre det markerte synsfelt- symbolet Paina tätä painiketta muokataksesi valittua kuvakenttäsymbolia. Voit muuttaa sen kokoa, muotoa ja väriä. Trykk på denne knappen for å endre det markerte synsfeltsymbolet. Du kan endre størrelse, form og farge. Poista valittu kuvakenttäsymboli Fjern det markerte synsfeltsymbolet Paina tätä painiketta poistaaksesi valitun kuvakenttäsymbolin luettelosta. Trykk denne knappen for å fjerne det markerte synsfeltsymbolet fra lista. Poista linkki Fjern Valitse kaupunki Velg by Maasuodatin: Søkestreng for land: Kaupunkisuodatin: Søkestreng for by: Osavaltio - / maakuntasuodatin: Søkestreng for provins: Yksi kaupunki täsmää hakuehtoihin 0 byer passer med søkekriteriet Sijainto ja päivämäärä Vis/ endre stedsdata Kesäaikasääntö: Sommertidsregel: Maailmanajan siirtymä: tidsavstand fra UT: Tyhjennä kentät & Tøm felter Lisää havaintoluetteloon Legg by til lista Uusi kuvakenttäilmaisin Ny FOV- indikator Nimi kuvakenttäsymbolille Navn på synsfeltsymbol Kuvakenttäsymbolin nimi. Tämä nimi näkyy kuvakenttävalikossa ja "Muokkaa kuvakenttäsymboleita" - työkalussa. Navnet på synsfeltsymbolet. Dette navnet vises i FOV- menyen og i verktøyet « Rediger synsfeltsymboler ». Okulaari Okular Kaukoputken polttoväli: Brennvidde for teleskopet: Okulaarin polttoväli: Brennvidde for okularet: Okulaarin kuvakenttä: Synsfelt for okularet: Kaukoputken polttoväli, millimetreissä Teleskopets brennvidde, i mm Anna kaukoputken polttoväli millimetreissä. Tämä on yksi tietokentistä, jotka tarvitaan kaukoputken okulaarin kuvakenttää vastaavan symbolin määrittämiseen. Oppgi teleskopets brennvidde i millimeter. Dette er et av datafeltene som trengs for å definere et synsfeltsymbol som passer med synsfeltet for et teleskop- okular. myy mm Okulaarin polttoväli, millimetreissä Okularets brennvidde, i mm Anna okulaarin polttoväli millimetreissä. Tämä on yksi tietokentistä, jotka tarvitaan kaukoputken okulaarin kuvakenttää vastaavan symbolin määrittämiseen. Oppgi okularets brennvidde, i millimeter. Dette er et av datafeltene som trengs for å definere et synsfeltsymbol som passer med synsfeltet for et teleskop- okular. okulaarin kuvakenttä kaariminuutteina okularets synsfelt, i bueminutter Anna okulaarin kuvakentän suuruus kaariminuutteina. Tämä on yksi kaukoputken kuvakenttää kuvaavan kuvakenttäsymbolin määrittelemiseen vaadituista asetuksista. Oppgi okularets synsfeltvinkel, i bueminutter. Dette er et av datafeltene som trengs for å definere et synsfeltsymbol som passer med synsfeltet for et teleskop- okular. Laske kuvakenttä yllä olevista arvoista Beregn synsfeltet ut fra datafeltene over Tämä painike laskee kuvakentän suuruuden tietylle okulaari/ kaukoputki- yhdistelmälle. Kaukoputken ja okulaarin polttovälit ja okulaarin kuvakentän suuruus täytyy määrittää yllä olevissa kentissä. Laskettu kuvakentän suuruus (kaariminuutteina) näytetään "Kuvakenttä" - kentässä. Denne knappen beregner synsfeltvinkelen (FOV) for en bestemt kombinasjon av teleskop og okular. Du må først oppgi brennviddene for teleskopet og okularet, og okularets synsfeltvinkel, i datafeltene ovenfor. Den beregnede synsfeltvinkelen (i bueminutter) blir vist i redigeringsboksen « Synsfelt ». Laske kuvakenttä Beregn synsfelt Tämä painike laskee kuvakentän suuruuden tietylle kamera/ kaukoputki- yhdistelmälle. Kaukoputken polttoväli ja CCD- piirin tai filminegatiivin koko täytyy määrittää yllä olevissa kentissä. Laskettu kuvakentän suuruus (kaariminuutteina) näytetään "Kuvakenttä" - kentässä. Denne knappen beregner synsfeltvinkelen (FOV) for en bestemt kombinasjon av kamera og teleskop. Du må først oppgi brennvidden for teleskopet og størrelsen på CCD- brikken eller filmnegativet. Den beregnede synsfeltvinkelen (i bueminutter) blir vist i redigeringsboksen « Synsfelt ». CCD: n/ filmin koko: Brikke/ filmstørrelse: Anna kaukoputken polttoväli millimetreissä. Tämä on yksi arvoista, jotka vaaditaan kaukoputkeen kytketyn kameran kuvakenttää vastaavan kuvakenttäsymbolin määrittelemiseen. Oppgi teleskopets brennvidde i millimeter. Dette er et av datafeltene som trengs for å definere et synsfeltsymbol som passer med synsfeltet for et kamera montert på et teleskop. CCD- piirin tai filmin koko millimetreissä Størrelse på brikke eller film, i mm Anna CCD- piirin tai filminegatiivin fyysinen koko. Tämä on yksi arvoista, jotka vaaditaan kaukoputkeen kytketyn kameran kuvakenttää vastaavan kuvakenttäsymbolin määrittelemiseen. use field- of- view for binoculars Oppgi fysisk størrelse på CCD- brikken eller filmnegativet. Dette er et av datafeltene som trengs for å definere et synsfeltsymbol som passer med synsfeltet for et kamera montert på et teleskop. 7x35 kiikarit Prismekikkert Tämä painike laskee kuvakentän suuruuden tietylle kamera/ kaukoputki- yhdistelmälle. Kaukoputken polttoväli ja CCD- piirin tai filminegatiivin koko täytyy määrittää yllä olevissa kentissä. Laskettu kuvakentän suuruus (kaariminuutteina) näytetään "Kuvakenttä" - kentässä. Denne knappen beregner synsfeltvinkelen (FOV) for en prismekikkert. Du må oppgi det lineære synsfeltet som angitt på kikkerten. Den beregnede synsfeltvinkelen (i bueminutter) blir vist i redigeringsboksen « Synsfelt ». Kuvakenttä (kaarimin): Synsfelt: Kulmaetäisyys: City name (optional, probably does not need a translation) På avstanden: Delta fot Radioteleskooppi Radioteleskop Radioteleskoopin halkaisija: Radioteleskop diameter: Aallonpituus: Bølgelengde: myy m myy cm Laske radioteleskoopin HPBW yllä olevista arvoista Beregn radioteleskopets HPBW ut fra datafeltene over Tämä painike laskee radioteleskoopin keilan puoliarvoleveyden (HPBW) teleskoopin ja havaintoaallonpituuden tietylle yhdistelmälle, olettaen ettei teleskooppi käytä monikeilavastaanotinta. Tätä varten täytyy määrittää ensin radioteleskoopin halkaisija ja havaintoaallonpituus. Laskettu HPBW- kulma näytetään "Kuvakenttä" - ruudussa (kaariminuuteissa). Denne knappen beregner Half Power Beam Width (HPBW) for et bestemt radioteleskop ved gitt observasjonsbølgelengde, med antakelse at det ikke finnes en flerstråle- mottaker ved teleskopet. Du må først oppgi diameter for radioteleskopet og observasjonsbølgelengden. Den beregnede HPBW- vinkelen (i bueminutter) blir vist i redigeringsboksen « Synsfelt ». Laske HPBW Beregn HPBW Haluttu kuvakentän koko kaariminuutteina Ønsket synsfelt, i bueminutter Anna haluamasi kulma kuvakenttäsymbolille. Voit antaa kulman joko suoraan tai laskemalla kuvakentän suuruuden tietylle okulaarille tai kameralle "Okulaari" - tai "Kamera" - välilehdiltä. Oppgi ønsket vinkelstørrelse for synsfeltsymbolet. Du kan enten oppgi en verdi direkte, eller bruke fanene « Okular » og « Kamera » til å beregne en vinkelstørrelse for bestemte okularer eller kameraer. kaarimin buemin Valitse kuvakenttäsymbolin väri Velg farge for synsfeltsymbolet Valitse väri, jolla kuvakenttäsymboli näytetään. Velg en farge for synsfeltsymbolet (FOV). Valitse kuvakenttäsymbolin muoto Velg en form til synsfeltsymbolet Valitse kuvakenttäsymbolin muoto. Käytettävissä olevia muotoja ovat: Ympyrä, neliö, ristikko ja tähtäin. Velg en form til synsfeltsymbolet. De mulige formene er: Sirkel, kvadrat, trådkors, blink. Ristikko Trådkors Tähtäin Blink Osittain läpinäkyvä ympyrä Halvgjennomsiktig sirkel Muoto: Form: Lataa lisäaineistoja Last ned ekstra datafiler Voit ladata ylimääräisiä valinnaisia kohdeaineistoja, kuten Messier- kohteiden kuvia tai täydellisemmän NGC/ IC- luettelon. Paina Lataa lisäaineistoja jatkaaksesi. Voit käyttää tätä työkalua myös myöhemmin, valitsemalla Tiedosto - valikosta kohdan Lataa aineistoja. Du kan nå laste ned valgfrie datafiler som forbedrer KStars, slik som bilder av Messier- objekter, eller en mer fullstendig NGC/ IC- katalog. Trykk på knappen Last ned ekstra data for å fortsette. Du kan også bruke dette verktøyet senere, ved å velge Last ned data fra menyen Fil. Lataa lisäaineistoja Last ned ekstra data & # 160; … Valitse kotipaikkasi Oppgi hvor du er Valitse listasta sijaintiasi lähellä oleva kaupunki. Voit suodattaa listaa kaupungin, maakunnan ja maan nimen mukaan. Kun olet valinnut kaupungin, paina Seuraava. Velg en by nær deg fra lista. Lista kan filtreres på navnet på by, provins og land. Når du har valgt en by, så trykk Neste. Suodata listaa kaupungin nimien mukaan Filtrer lista etter navn på by Suodata listaa maan nimen mukaan Filtrer lista etter landsnavn Suodata listaa osavaltion tai maakunnan nimen mukaan Filtrer lista etter provinsnavn Nykyisiin hakuehtoihin sopivien kaupunkien luettelo Lista over byer som passer med søkefiltrene. Tervetuloa KStarsin ohjattuun asennukseen. Dette er oppsettsveiviseren for KStars Valitse listasta sijaintiasi lähellä oleva kaupunki. Voit suodattaa listaa kaupungin, maakunnan ja maan nimen mukaan. Kun olet valinnut kaupungin, paina Seuraava. Denne veiviseren hjelper til med å sette opp en del elementære innstillinger, slik som hvor du befinner deg på Jorden. Trykk knappen Neste for å begynne. FITS- otsikko FITS topplinje Kenora Nøkkelord Värit Lukk FITS- skaalaus FITS- skala Lineaarinen Lineær Maks. Maks. Kirkkaus: Intensitet: Taajuus: Frekvens: Min. Min. Tilastoja Statistikk Keskihajonta: Std. avvik: Maks.: Maks: Bitpiks: Bitpix: Keskiarvo: Middel: Min.: Min: Laitehallinta Enhetsbehandler Paikallinen/ palvelin Lokal/ tjener Palvelimen loki Tjenerlogg Suorita palvelu Kjør tjeneste Palvelimet Verter Ota kuvasarja Fang opp bildesekvens / av valmis fullført Kamera Kamera/ CCD Aseta yksittäisten kuvien valotusaika sekunneissa, jos sovellettavissa Oppgi eksponeringstid i sekunder for enkeltbilder, om mulig Valotus: Eksponering: Otettavien kuvien määrä Antall bilder som skal fanges opp Tiedostojen nimien alkuun lisättävä etuliite Prefiks som legges på begynnelsen av filnavn Perättäisten kuvien välinen viive Forsinkelse i sekunder mellom påfølgende bilder Lisää tiedostonimeen aikaleima Legg til tidsmerke til filnavnet Lisää ISO 8601 - aikaleima Legg til tidsmerke etter ISO 8601 Kuvasuodin Filter Kannes & Avbryt FITS- tiedostojen oletushakemisto: Standard FITS- mappe: Kaukoputken portti: Standard INDI teleskop- port Kaukoputken portti: Teleskop- port: FITS- tiedostojen oletushakemisto: Standard INDI videoport Videoportti: Videoport: Palvelin INDI- tjener: Automaattiset laitepäivitykset Automatiske enhetsoppdateringer Maantieteellinen sijainti & Geografisk sted Laitteen kohdistusristikko Trådkors for enhetens mål INDI- viestit tilarivillä Vis INDI- meldinger på statuslinja INDI- viestit tilarivillä Vis innkommende INDI- meldinger på KStars 'statuslinje INDI- viestit tilarivillä INDI- meldinger på statuslinja Näytä FITS automaattisesti valotuksen jälkeen & Automatisk FITS- visning Päivitä Kilde for oppdatering Laske Datamaskin Kuvasuodin Filterhjul Kork: Spalte: Ilmamassa: Alias: Palvelimen loki Tjenerport UT: Til: Videosisääntulo Video- strøm Kuvaa/ Pysäytä Spill/ pause Ota kuva Fang opp bilde Kuvatiedoston muoto Bildeformat Kaukoputken portti: Teleskop- egenskaper Kaukoputken portti: Teleskoper: Suunta: Driver: Versio Versjon: Päivän pituus: Brennvidde: & Seuraava Ny Ohjattu kaukoputken asetus Teleskopveiviser Tervetuloa KStarsin ohjattuun kaukoputken asennukseen! Tämä ohjattu asennus auttaa yhdistämään tietokoneen kaukoputkeen ja ohjaamaan sitä KStarsista. Ohjattu asetus kysyy joitain oleellisia tietoja kaukoputkesta ja sen kytkennästä. Voit saada lisätietoja KStarsin kaukoputkituesta painamalla Ohje - painiketta milloin tahansa. Paina "Seuraava" jatkaaksesi. Dette er KStars veiviser for teleskop- oppsett. Denne veiviseren vil hjelpe deg å koble til teleskopet ditt og styre det fra KStars. Du blir bedt om å bekrefte noen grunnleggende opplysninger. Du kan få mer opplysninger om støtte for teleskoper i KStars ved å trykke hjelp - knappen når som helst mens veiviseren kjører. Trykk Neste for å fortsette. 1. Kaukoputken malli Valitse kaukoputkesi malli alla olevasta listasta. Paina "Seuraava", kun olet valinnut mallin. 1. Teleskopmodell Velg teleskopmodell fra lista nedenfor. Trykk Neste når du har valgt en modell. Vihje Jotkin muutkin kuin Meade- kaukoputket tukevat LX200: n komentoja osittain. Jos kaukoputkesi on tällainen, valitse LX200 Generic. Tips Noen ikke- Meade teleskoper støtter noen, men ikke alle LX200- kommandoene. Velg LX200 Generic for å styre slike enheter. 2. Kohdista kaukoputkesi Kaukoputkesi tulee olla kohdistettuna ennen kuin voit hallita sitä KStarsista. Lisätietoja kohdistuksesta on saatavilla kaukoputkesi käyttöohjeista. Kytke kaukoputkesi RS232- kaapeli, kohdistuksen jälkeen, tietokoneesi sarja - tai USB- liittimeen. Paina "Seuraava" jatkaaksesi. 2. Sett opp teleskopet Du må rette inn teleskopet før du kan styre det riktig fra KStars. Se i brukerhåndboka for teleskopet hvordan dette skal gjøres. Når teleskopet er ferdig satt opp og rettet inn, kobler du teleskopets RS232- kontakt til datamaskinens serie - eller USB- port. Trykk Neste for å fortsette. 3. Tarkista paikalliset asetukset Tarkista, että alla olevat aika -, päivämäärä - ja paikka- asetukset ovat oikein. Jos jokin asetuksista on väärin, voit korjata ne Aseta aika - ja Aseta paikka - painikkeilla. 3. Sjekk lokale innstillinger Se etter om følgende innstillinger for tid, dato og sted er riktige. Hvis noe av det ikke er riktig, kan du rette på det med Sett tid og Sett sted - knappene. Paikka Sted Aseta aika... Sett tid & # 160; … Aseta paikka... Sett sted & # 160; … 4. Määritä yhteysportti Anna sarjaportin numero, johon kaukoputkesi on kytketty. Jos tietokoneessasi on vain yksi sarjaportti, on se tavallisesti / dev/ ttyS0 Jos et ole varma sarjaportin numerosta, voit jättää kentän tyhjäksi, jolloin KStars etsii kaukoputkea eri porteista. Huomaa, että automaattinen etsintä saattaa viedä useita minuutteja. 4. Bestem tilkoblingsport Oppgi portnummer som teleskopet er koblet til. Hvis du har bare én serieport i datamaskinen, så er et vanligvis / dev/ ttyS0 Hvis du er usikker på portnummeret, så kan du la feltet stå tomt, da vil KStars forsøke å undersøke portene for å finne tilkoblede teleskoper. Merk at denne prosessen kan ta noen minutter. Korjaa kohteiden koordinaatit ilmakehän vaikutuksesta Korriger objektenes koordinater for virkningene av atmosfæren Ilmakehä taittaa sen läpi kulkevaa valoa linssin tavoin. Jos tämä asetus on valittu, simuloidaan ilmakehän taittumista tähtikartalla. Huomaa, että tätä korjausta käytetään vain käytettäessä horisontaalista koordinaattijärjestelmää. Lys som passerer gjennom atmosfæren blir avbøyd, som i en linse. Hvis dette er krysset av blir « atmosfærisk refraksjon » simulert på himmelkartet. Merk at denne korreksjonen bare blir brukt når koordinatsystemet som brukes er horisont- systemet. Korjaa ilmakehän taittuminen Korriger for atmosfærisk refraksjon Näytä pyöritys kohdistuksen siirtyessä? Vis dreiebevegelse når fokus endres? Jos valittu, tehdään kohdistuksen siirtäminen "pyörittämällä" tähtikarttaa uuteen suuntaan. Muutoin näytön siirtyminen uuteen suuntaan tapahtuu välittömästi. Hvis dette er krysset av blir det vist en synlig bevegelse (« dreiing ») til den nye posisjonen. Hvis ikke, så blir bildet sentrert på den nye posisjonen med en gang. Käytä animoitua pyöritystä Bruk animasjon ved dreiing Näytetäänkö kohdistetun kohteen nimikenttä? Vis navnelapp på sentrert objekt? Jos valittu, näytetään näytön keskellä kohdistettuna olevan kohteen nimi sen vieressä nimikentässä. Voit liittää kohteisiin pysyvämmän nimikentän oikealla hiiripainikkeella avautuvasta ponnahdusvalikosta. Hvis dette er krysset av blir det satt en midlertidig navnelapp på et objekt så lenge det er sentrert i bildet. Med sprettoppmenyen på høyre museknapp kan du legge på en mer permanent merkelapp på et hvilket som helst objekt. Liitä nimikenttä kohdistettuun kohteeseen Sett merkelapp på senterobjektet Näytä nimi väliaikaisesti hiiren ollessa kohteen päällä Sett på midlertidig navnelapp under musepekeren Käytä animoitua pyöritystä Bruk kantutjevning ved tegning Havaintoluettelo Etiketter for observasjonsliste & Kuvakenttäsymbolit Symbol & Seuraava Tekst Tallennetaanko muutokset komentosarjaan? Lagre nedlastede bilder ved avslutning Älä piirrä kaikkia kohteita kun karttaa käännetään? Ikke tegne alle objekter under flyttingen? Animoinnin pehmeys kärsii kartan ollessa liikkeessä, jos ohjelman täytyy piirtää liian monia kohteita kartalla. Valitse tämä valinta jos haluat, että jotkin kohteet piilotetaan väliaikaisesti karttaa käännettäessä. Når himmelkartet beveger seg, blir bevegelsen rykkete hvis programmet må tegne altfor mange objekter på kartet. Kryss av her for å skjule noen objekter midlertidig mens kartet beveger seg til ny posisjon. Piilota kohteet siirryttäessä Skjul objekter ved flytting Piilota myös jos aikaskaala on suurempi kuin: Skjul også når tidssteget er større enn: Tähtikarttaa vieritettäessä piilotettavat kohteet Sett opp skjulte objekter Jos valittu, piilotetaan arvoa himmeämmät tähdet kartan ollessa liikkeessä. Hvis du velger dette, skjules lyssvakere stjerner mens himmelkartet beveger seg. Himmeämmät tähdet kuin Stjerner med lysstyrke mindre enn Tätä himmeämpiä tähtiä ei piirretä kartan ollessa liikkeessä. Stjerner lyssvakere enn dette blir ikke tegnet mens kartet beveger seg. Jos valittu, piilotetaan IC- luettelon syvän taivaan kohteet kartan ollessa liikkeessä. Hvis du velger dette, så skjules objekter i IC- katalogen mens kartet er i bevegelse. IC- luettelon kohteet IC- objekter Piilotetaanko linnunrata siirryttäessä? Skjul konturen av Melkeveien ved flytting? Jos valittu, linnunradan ääriviiva piilotetaan kartan ollessa liikkeellä. Hvis du velger dette, så skjules konturen av Melkeveien når kartet beveger seg. Piilotetaanko aurinkokunta siirryttäessä? Skjul solsystemobjekter ved flytting? Jos valittu, kaikki aurinkokunnan kohteet piilotetaan kartan ollessa liikkeessä. Hvis du velger dette, så skjules alle himmellegemer i solsystemet mens kartet er i bevegelse. Tähdistöjen rajaviivat Stjernebildegrenser Piilotetaanko Messier- kohteet siirryttäessä? Skjul Messier- objekter ved flytting? Jos valittu, piilotetaan Messier- luettelon syvän taivaan kohteet kartan ollessa liikkeessä. Hvis du velger dette, så skjules objekter i Messier- katalogen mens kartet er i bevegelse. Messierin kohteet Messier- objekter Jos valittu, koordinaattiruudukko piilotetaan kartan ollessa liikkeessä. Hvis du velger dette, så skjules koordinat- nettet mens kartet er i bevegelse. Jos valittu, NGC- luettelon kohteet piilotetaan kartan ollessa liikkeessä. Hvis du velger dette, så skjules objekter i NGC- katalogen mens kartet er i bevegelse. NGC- luettelon kohteet NGC- objekter Jos valittu, tähdistöviivat piilotetaan kartan ollessa liikkeessä. Hvis du velger dette, så skjules stjernebildelinjer mens kartet er i bevegelse. Tähdistöviivat Stjernebildelinjer Jos valittu, tähdistöjen nimet piilotetaan kartan ollessa liikkeessä. Hvis du velger dette, så skjules stjernebildenavn mens kartet er i bevegelse. Tähdistöjen nimet Stjernebildenavn Luettelot & Stjernekataloger Tähtien värikylläisyys: Stjernetetthet: nimi Vis & navn suuruusluokkaCity name (optional, probably does not need a translation) Vis størrelsesklasse Lake City Merkelapptetthet: Syvän taivaan kohteet Kataloger over fjerne objekter nimi Vis & lange navn suuruusluokka Vis størrelsesklasse Lisää luettelo... Importer katalog & # 160; … Lisää luettelo... Last inn katalog & # 160; … Poista luettelo Fjern katalog & # 160; … Kirkkausraja pienimmällä suurennoksella: Nedre størrelse når zoomet ut: Kirkkausraja suurimmalla suurennuksella: Nedre størrelse når zoomet inn: Nykyiset värit Gjeldende farger Nykyiset väriasetukset Gjeldende fargeinnstillinger Luettelo kaikista käyttäjän muokattavissa olevista väreistä ohjelmassa. Kunkin asetuksen vierellä on neliö, joka näyttää nykyisen väriasetuksen. Napsauta asetusta vaihtaaksesi sen värin. Lista over alle innstillbare farger i programmet. Ved siden av hver oppføring er en liten firkant som viser fargen som er innstilt nå. Du kan endre farge på en oppføring når du trykker på den. Tietokenttien tausta: Infoboks BG- modus: Ei täytettä Ingen fylling Tähtien väritila: Fargemåte for stjerner: Aseta tähtien väritila Angi tegnemåte for stjernefarge On neljä tapaa piirtää tähdet kartalle. Normaalisti tähdet ovat ympyröitä, joilla on valkoinen sisus ja kehä, joka on sävytetty vastaamaan tähden oikeaa väriä. Voit myös valita, että tähdet piirretään tasaisella valkoisella, punaisella tai mustalla värillä, siten että väri sopii yleiseen väriteemaasi parhaiten. Stjerner tegnes på kartet på fire måter. Standard er å tegne stjerner som sirkler med en hvit kjerne og en rand som er farget for å vise stjernens virkelige farge. Du kan også velge å tegne stjernene som ensfarget hvite, røde eller svarte sirkler, for å tilpasse til det totale fargeoppsettet ditt. Tähtien värikylläisyys: Intensitet for stjernefarge: Asettaa tähtien värin värikylläisyyden Angir intensiteten for stjernefarger Tämä valinta asettaa tähtien värin kylläisyystason käytettäessä realistista väritilaa. Korkeampi arvo tarkoittaa voimakkaampia värejä. Når du bruker realistisk fargemodus vil denne innstillinga sette metningsnivået for stjernens farger. Høyere verdi gir mer intense farger. Väriteemat Forhåndsinnstilte fargeoppsett Luettelo väriteemoista Liste over forhåndsinnstilte fargeoppsett Luettelo kaikista tunnetuista väriteemoista. Perusasetuksiin sisältyy useita valmiita teemoja ja voit määritellä uusia itse. Liste over alle kjente fargeoppsett. Flere leveres som standard, og du kan også definere dine egne. Poistaa itse määritellyn väriteeman Fjern et fargeoppsett Paina tätä painiketta poistaaksesi valitun väriteeman. Voit poistaa vain itse tekemäsi väriteeman, et valmiita teemoja. Fjern det markerte fargeoppsettet med denne knappen. Det fungerer bare for dine selvvalgte oppsett. Luo uusi väriteema käyttäen nykyisiä asetuksia Lag et nytt fargeoppsett med de innstillingene som er satt opp nå Kun olet muuttanut jonkin teeman värit haluamiksesi, voit painaa tätä painiketta luodaksesi uuden oman väriteeman. Oma teemasi näkyy täällä väriteemojen luettelossa sekä pääikkunan "Asetukset" - valikossa. Når du har endret fargene og fått til et oppsett du liker, kan du trykke denne knappen for å lagre et nytt fargeoppsett med disse fargene. Oppsettet ditt blir vist her i lista, og blir også å finne i « Innstillinger » - menyen i hovedvinduet. Tallenna nykyiset värit... Lagre gjeldende farger & # 160; … Näytetäänkö tähdistöviivat? Vis stjernebildelinjer? Jos valittu, piirretään tähtikarttaan tähdistöjen viivat. Hvis du velger dette, blir stjernebildelinjer tegnet på himmelkartet. & Tähdistöviivat & Stjernebildelinjer Tähdistöjen & rajaviivat Stjernebildegrenser Tähdistöjen rajaviivat Framhev grensen for det sentrale stjernebildet Näytetäänkö tähdistöjen nimet? Tegn stjernebildenavn? Jos valittu, tähdistöjen nimet näytetään tähtikartalla. Hvis du velger dette blir stjernebildenavn tegnet på himmelkartet. Tähdistöjen & nimet Stjernebildenavn Tähdistöjen nimien näyttö Valg for navngivning av stjernebildene Näytä tähdistöjen latinankieliset nimet Bruk latinske stjernebildenavn Valitse tämä käyttääksesi tähtikartassa tähdistöjen latinankielisiä nimiä Velg dette for å bruke latinske stjernebildenavn på himmelkartet & Latinankielinen Latin Näytä tähdistöjen suomenkieliset nimet Bruk lokaliserte stjernebildenavn Valitse tämä käyttääksesi tähtikartassa tähdistöjen suomenkielisiä nimiä (jos olemassa) Velg dette for å bruke stjernebildenavn som tilsvarer det lokale du har satt opp (hvis de finnes) Suomennettu Lokale Näytä IAU: n kolmikirjaimisia latinankieliset lyhenteet Bruk IAU- forkortelser Valitse tämä käyttääksesi tähtikartassa International Astronomical Union - järjestön määrittelemiä tähdistöjen virallisia kolmikirjaimisia latinankielisiä nimilyhenteitä Forkortelser fra International Astronomical Union blir brukt som navn på stjernebilde om du velger dette Latinankielinen lyhenne Forkortet Näytetäänkö linnunradan ääriviivat? Tegn konturen av Melkeveien? Jos valittuna, näytetään tähtikartalla linnunrataa kuvaavat ääriviivat Hvis du velger dette blir en kontur som viser Melkeveien tegnet på himmelkartet Täytetäänkö linnunradan alue? Bruk fylt Melkevei- kontur? Jos valittuna, näytetään linnunrataa kuvaava alue värillä täytettynä. Muutoin näytetään vain sen ääriviivat. Hvis du velger dette, blir Melkeveikonturen tegnet fylt. Ellers blir bare omrisset tegnet. & Täytä linnunrata Marker & Melkeveien Näytetäänkö koordinaattiruudukko? Tegn koordinatnett? Jos valittuna, piiretään tähtikartalle koordinaattiviivat joka 2: n tunnin välein rektaskensiosuunnassa ja joka 20: s asteen välein deklinaatiosuunnassa. Hvis du velger dette blir et koordinatnett tegner for hver 2. time i rektasensjon og hver 20. grad i deklinasjon. & Koordinaattiruudukko Koordinatnett Piirretäänkö taivaalle ekvaattorikehä? Tegn himmelekvator? Jos valittuna, piirretään tähtikartalle taivaan ekvaattorin eli päiväntasaajan kehä. Hvis du velger dette blir himmelekvator tegnet på himmelkartet. & Ekvaattorikehä Himmelekvator Piirretäänkö ekliptikan eli eläinradan kehä? Tegn ekliptikken? Jos valittuna, piirretään ekliptikan kehä tähtikartalle. Ekliptika eli eläinrata on taivaan ympäri kulkeva kehä, jota pitkin aurinko näyttää kulkevan yhden vuoden aikana. Kaikki muut aurinkokunnan kappaleet seuraavat ekliptikaa karkeasti. Hvis du velger dette blir ekliptikken tegnet på himmelkartet. Ekliptikken er en storsirkel på himmelen som solen ser ut til å følge i løpet av ett år. Alle andre himmellegemer i solsystemet følger også nokså nær ekliptikken. Piirretäänkö horisontti? Tegn horisonten? Jos valittuna, piirretään tähtikartalle paikallista horisonttia kuvaava viiva. Hvis du velger dette blir det tegnet en linje på himmelkartet som viser den lokale horisonten. & Horisontti (viiva) Horisont (linja) Piirretäänkö maa läpinäkymättömästi? Tegn ugjennomsiktig jord? Jos valittuna, täytetään horisontin alapuolella oleva alue kiinteällä värillä, merkitsemään maanpintaa. Huomaa, että maanpintaa ei koskaan piirretä käytettäessä ekvatoriaalista koordinaattijärjestelmää. Hvis du velger dette, blir området under horisonten fylt for å simulere bakken under deg. Merk at bakken tegnes aldri når ekvatorialsystemet brukes. Läpinäkymätön & maa Ugjennomsiktig & jord Piirretäänkö Mars tähtikartalle? Tegn flagg? Jos valittuna, Mars piirretään tähtikartalle. City name (optional, probably does not need a translation) Hvis du velger dette blir flagg tegnet på kartet. Piilotetaanko aurinkokunta siirryttäessä? Vis solsystemobjekter Aurinko, kuu ja planeetat Sol, Måne og planeter Piirretäänkö Saturnus tähtikartalle? Tegn Saturn? Jos valittuna, Saturnus piirretään tähtikartalle. Hvis du velger dette blir Saturn tegnet på kartet. Piirretäänkö suuret taivaankappaleet kuvina? Tegn større himmellegemer som bilder? Jos valittuna, piirretään planeetat, aurinko ja kuu tähtikartalle kuvina Hvis dette er krysset av blir planetene, Solen og Månen tegnet som bitkart- bilder på kartet Käytä valokuvia Bruk bilder Piirretäänkö Mars tähtikartalle? Tegn Mars? Jos valittuna, Mars piirretään tähtikartalle. Hvis du velger dette blir Mars tegnet på kartet. Näytetäänkö aurinkokunnan suurten taivaankappaleiden vierellä niiden nimet? Vis navn for de større himmellegemene i solsystemet? Jos valittuna, näytetään planeettojen, auringon ja kuun vieressä niiden nimet Hvis du velger dette vil det bli tegnet navn for planetene, Solen og Månen Piirretäänkö Pluto? Tegn Pluto? Jos valittuna, Pluto piirretään tähtikartalle. Hvis du velger dette blir Pluto tegnet på kartet. Valitse kaikki suuret taivaankappaleet Velg alle større himmellegemer Paina tätä valitaksesi kaikki planeetat, aurinko ja kuu piirrettäviksi tähtikartalle Trykker du her blir alle planetene, Solen og Månen tegnet på himmelkartet Poista valinnat Velg alle Poista valinnat kaikista suurista taivaankappaleista Fravelg alle større himmellegemer Paina tätä painiketta poistaaksesi valinnan kaikista planeetoista, auringosta ja kuusta siten, että niitä ei piirretä tähtikartalle Trykk denne knappen for å la være å tegne planetene, Solen og Månen Poista valinnat Velg ingen Piirretäänkö Venus tähtikartalle? Tegn Venus? Jos valittuna, Venus piirretään tähtikartalle. Hvis du velger dette blir Venus tegnet på kartet. Piirretäänkö aurinko tähtikartalle? Tegn Solen? Jos valittuna, aurinko piirretään tähtikartalle. Hvis du velger dette blir Solen tegnet på kartet. Aurinko Solen Piirretäänkö Jupiter tähtikartalle? Tegn Jupiter? Jos valittuna, Jupiter piirretään tähtikartalle. Hvis du velger dette blir Jupiter tegnet på kartet. Piirretäänkö kuu tähtikartalle? Tegn Månen? Jos valittuna, kuu piirretään tähtikartalle. Hvis du velger dette blir Månen tegnet på kartet. Kuu Månen Piirretäänkö Merkurius tähtikartalle? Tegn Merkur? Jos valittuna, Merkurius piirretään tähtikartalle. Hvis du velger dette blir Merkur tegnet på kartet. Piirretäänkö Neptunus tähtikartalle? Tegn Neptun? Jos valittuna, Neptunus piirretään tähtikartalle. Hvis du velger dette blir Neptun tegnet på kartet. Piirretäänkö Uranus tähtikartalle? Tegn Uranus? Jos valittuna, Uranus piirretään tähtikartalle. Hvis du velger dette blir Uranus tegnet på kartet. Muut aurinkokunnan kohteet Mindre planeter Piirretäänkö pikkuplaneetat? Tegn asteroider? Jos valittuna, pikkuplaneetat piirretään tähtikartalle Hvis du velger dette blir asteroider tegnet på kartet Näytä kirkkaammat pikkuplaneetat kuin Vis asteroider med lysstyrke større enn asteroidien kirkkausraja størrelsesgrense for asteroider Aseta suuruusluokkaraja, jota himmeämpiä asteroideja ei näytetä Angi svakeste lysstyrke for å tegne asteroider Näytetäänkö kirkkaimpien tähtien nimet? Vis navn på lyssterke asteroider? Jos valittuna, näytetään kirkkaiden pikkuplaneettojen vieressä niiden nimi Hvis du velger dette blir det tegnet navn på lyssterke asteroider nimi Vis navn Piirretäänkö komeetat tähtikartalle? Tegn kometer? Jos valittuna, komeetat piirretään tähtikartalle Hvis du velger dette blir kometer tegnet på kartet Näytä aurinkoa lähellä olevien komeettojen nimet Vis navn på kometer nær Solen Jos valittuna, näytetään aurinkoa lähellä olevien komeettojen nimet niiden vieressä. Komeettojen kirkkaus vaihtelee merkittävästi niiden radan eri vaiheissa, joten niiden suuruusluokka (magnitudi) ei olisi kovinkaan toimiva kriteeri tässä. Hvis du velger dette vil det bli tegnet navn på kometer nær Solen. Kometer varierer i lysstyrke i banen, så størrelsesklassen kan ikke brukes i dette tilfellet. Näytä nimet komeetoille, jotka ovat lähempänä kuin Vis navn på kometer innenfor Maksimietäisyys komeettojen nimille Største avstand for kometnavn Aseta suurin etäisyys auringosta, jolla komeetan nimi näytetään sen vieressä, astronomisina yksikköinä (AU). 1 AU on maan ja auringon välinen etäisyys, suunnilleen 150 miljoonaa kilometriä Angi største avstand fra Solen for kometer som skal ha vist navnet, i AU. 1 AU er avstanden mellom Solen og Jorden, omtrent 150 millioner km AU: ta AU Ratajuovat Banespor Käytä ratajuovaa automaattisesti aina kohteita seurattaessa Autosporing av fulgte legemer Jos valittuna, näytetään aurinkokunnan kohteissa väliaikainen ratajuova silloin, kun kohdetta seurataan kuvaruudun keskellä. Hvis dette er krysset av vil alle legemer i solsystemet få et midlertidig spor tegnet så lenge det er sentrert i kartet. Näytä ratajuova aina seurattaessa aurinkokunnan kohdetta Vis alltid banen når et legeme i solsystemet følges Häivytetäänkö ratajuovat tähtikartan taustaväriin? Blende sporfargen inn i bakgrunnen? Jos valittuna, planeettojen ratajuovat hiipuvat taivaan taustaväriin. Hvis dette er krysset av vil fargen på planetsporet gradvis blendes over i himmelens bakgrunnsfarge. Hiivuta ratajuovat taustaväriin Visk spor til bakgrunnsfarge Poistaa kaikki ratajuovat Visk ut alle banespor Paina tätä painiketta poistaaksesi kaikki ratajuovat, joita olet liittänyt aurinkokunnan kohteisiin käyttämällä niiden ponnahdusvalikkoa oikealla hiiripainikkeella. Trykk her for å fjerne alle banespor du kan ha lagt til himmellegemer i solsystemet med sprettoppmenyen. Poista kaikki juovatCity name (optional, probably does not need a translation) Fjern alle spor Pantelleria Spor av Jordsatellitter City name (optional, probably does not need a translation) Id: Glendora Leverandør: MerkuriusCity name (optional, probably does not need a translation) Refraktor NewtonCity name (optional, probably does not need a translation) Newtonsk Maputo Maksutov Kassel Cassegrain Moodi Modell: Uusi... Legg til ny & # 160; … Tallenna komentosarja Lagre skop Union CityCity name (optional, probably does not need a translation) Enhet: EvergreenCity name (optional, probably does not need a translation) grad Nandi rad Lisää... Legg til ny Okulaari Lagre okular Venus Linse City name (optional, probably does not need a translation) Forstørrelse for Barlow/ Shapley- linsen Falcon Faktor: Tallenna kuva Lagre linse KuvasuodinCountry name (optional, but should be translated) Lagre filter Ascension Island Kjør økt City name (optional, probably does not need a translation) Steg 1: Øktdetaljer Dyer- observatorio Steg 2: observasjoner Valitse kohde listasta Legg til nytt objekt til lista Anna tekijän nimi Oppgi øktdetaljer: Aseta paikka... City name (optional, probably does not need a translation) sett sted BerliiniCity name (optional, probably does not need a translation) Begynn: Chester Været: Kevätpäiväntasaus Utstyr: Kommentti Kommentar: Pituusaste: Språk: Kohteen yksityiskohdat Vis objektdetaljer: Aseta aika... Planlagt tid: Rektaskensio Rektasensjon: Havaintomuistiinpanot kohteesta: Move the telescope to an object or location Angi observasjonsnotater for objektet: Move the telescope to an object or location Kaukoputken portti: Sving teleskopet Avaa Kohteen yksityiskohdat - ikkunan Oppgi observasjonsdetaljer: Palvelin Observatør Kaukoputken portti: Teleskop: OkulaariCity name (optional, probably does not need a translation) Okular: LeganésCity name (optional, probably does not need a translation) Linse: SterlingCity name (optional, probably does not need a translation) Ser: Parsons buesekunder Himmeämpi kuin - magnitudit Svakeste stjerne: Suuruusluokka: (størrelsesklasse) Aika Tid: & Seuraava Neste > Etsi kohde Legg til observatør nimeämätön Etternavn Yhdistä Kontakt Ajastimen pysäytys Stopper tidsuret Ajastimen käynnistys Starter tidsuret Asetetaan kelloa: UTC:% 1 JD:% 2 Stiller klokken til UTC:% 1 JD:% 2 Kelloa ei voida asettaa: virheellinen päiväys/ aika. Kan ikke stille Sim- klokke: Ugyldig dato/ tid. Uusi aikayksikkö:% 1 sec Ny klokkeskala:% 1 s Pyydetty sijainti horisontin alapuolella Ønsket posisjon er under horisonten Pyydetty sijainti on horisontin alapuolella. Haluaisitko mennä sinne silti? Ønsket posisjon er under horisonten. Vil du allikevel gå dit? epsilon Behold posisjon Digitized Sky Survey - kuvan on tuottanut Space Telescope Science Institute. Digitized Sky Survey- bilde skaffet av Space Telescope Science Institute [i det fri]. Kulmaetäisyys: Vinkelavstand:% 1 Kohdetta ei ole valittu. Det er ikke valgt noe objekt. Omaa kuvalinkkien tiedostoa ei saatu avattua. Linkkiä ei voida tallentaa tulevia istuntoja varten. Fila med dine bildelenker kunne ikke åpnes. Lenka kan ikke lagres for senere økter. Omaa tietolinkkien tiedostoa ei saatu avattua. Linkkiä ei voida tallentaa tulevia istuntoja varten. Fila med dine informasjonslenker kunne ikke åpnes. Lenka kan ikke lagres for senere økter. Tiedostoa ei saatu avattua Klarte ikke åpne fila Aurinko laskee:% 1 Kjør:% 1 Ladataan KStarsia... Laster inn bilder & # 160; … Kuvan tallennus epäonnistui:% 1 Klarte ikke laste bildet ved% 1 Kuvan tallennus epäonnistui:% 1 Klarte ikke laste bilde Virhe luettaessa aikavyöhykesääntöä; se asetetaan tyhjäksi. Feil ved tolking av tidssone- regel, bruker tom regel. Kesäaika käytössä Sommertid gjelder Kesäaika ei käytössä Sommertid gjelder ikke Ei voitu lukea Kunne ikke tolke oikeana kuukausikoodina. som gyldig månedskode. oikeana päivän koodina. som gyldig dagskode. Seuraava kesäaikaan / - ajasta siirtyminen (paikallista aikaa): Neste sommertidsendring (lokal tid): Edellinen kesäaikaan / - ajasta siirtyminen (paikallista aikaa): Forrige sommertidsendring (lokal tid): Seuraava kesäaikaan / - ajasta siirtyminen (maailmanaikaa): Neste sommertidsendring (UTC): Edellinen kesäaikaan / - ajasta siirtyminen (maailmanaikaa): Forrige sommertidsendring (UTC): Voit etsiä taivaalla olevia kohteita niiden nimen perusteella. Paina Ctrl+F, valitse valikosta "Kohdistus - > Etsi kohde" tai käytä työkalurivillä olevaa "Etsi" - painiketta. \ t\ t Du kan søke etter objekter på himmelen etter navnet.\ t\ t\ tBruk Ctrl+F, menyvalget « Peker - > Finn Objekt », eller « Finn objekt » - knappen\ t\ t\ tpå verktøylinja.\ t\ t\ t Voit muuttaa maantieteellisen sijaintisi painamalla Ctrl+G, valitsemalla valikosta "Asetukset - > Aseta maantieteellinen sijainti..." tai painamalla työkalurivillä olevaa "maapallo" - painiketta. \ t\ t Du kan endre ditt geografiske sted.\ t\ t\ tBruk Ctrl+G, menyvalget « Innstillinger - > Sett geografisk sted & # 160; … »\ t\ t\ teller « globus » - knappen på verktøylinja.\ t\ t\ t Voit seurata kohdetta sitten, että se on jatkuvasti näytön keskellä. Paina Ctrl+T, valitse valikosta "Kohdistus - > Seuraa kohdetta" tai käytä työkalurivillä olevaa "lukitse" - painiketta. Voit myös keskittää kohteen napsauttamalla sitä kahdesti tai valitsemalla "Kohdista ja seuraa" kohteen ponnahdusvalikosta. \ t\ t Du kan følge et objekt slik at det alltid vises midt på\ t\ t\ tbildet.\ t\ t\ tBruk Ctrl+T, menyvalget « Peker - > Følg objekt », eller « lås » - knappen\ t\ t\ tpå verktøylinja. Du kan også sentrere objektet ved & # 160; å dobbeltklikke\ t\ t\ tpå det eller velge « Sentrer og følg » fra sprettoppmenyen.\ t\ t\ t KStars- käsikirja sisältää AstroInfo- projektin, joka on sarja hyödyllisiä artikkeleita tähtitieteestä. \ t\ t KStars- håndboka inneholder Astroinfo- prosjektet, en rekke\ t\ t\ tinformative artikler om astronomi.\ t\ t\ t Kuvaruudulla on kolme "tietokenttää", jotka näyttävät ajan/ päivämäärään, maantieteellisen sijainnin ja kuvaruudulla näkyvän taivaan keskipisteen tämänhetkisen kohdistuksen. Voit siirtää näitä kenttiä hiirellä ja "rullata" ne yksi - tai monirivisiksi napsauttamalla niitä kahdesti vasemmalla hiiripainikkeella. Voit piilottaa ne kokonaan valikosta Asetukset - > Tietokentät. \ t\ t Det er tre « infobokser » på skjermen som viser opplysninger om\ t\ t\ tdato og klokkeslett, geografisk sted, og nåværende sentralposisjon på himmelen\ t\ t\ t( fokus). Du kan flytte disse boksene med musa, og dobbeltklikke på dem\ t\ t\ tfor å vise mer (eller mindre) informasjon. Du kan skjule dem helt ved å bruke\ t\ t\ tmenyvalget « Innstillinger - > Infobokser ».\ t\ t\ t KStarsissa on kokonäyttötila; voit vaihtaa tähän tilaan tai pois siitä käyttämällä "Kokonäyttötila" - painiketta työkalurivillä tai painamalla Ctrl+Shift+F - näppäimiä. \ t\ t KStars kan bruke hele skjermen til visning, du kan slå dette av og på\ t\ t\ tmed knappen « fullskjerm » på verktøylinja, eller trykk Ctrl+Shift+F.\ t\ t t Näppäimet N, S, E ja W kääntävät tähtikartan kohti pohjoista (N), eteläistä (S), itäistä (E) ja läntistä (W) horisonttia. Z- näppäin kääntää näytön kohti zeniittiä eli taivaanlakea. \ t\ t N, S, Ø, V- tastene retter skjermbildet inn mot Nord,\ t\ t\ tSør, Øst eller Vest på horisonten. Z- tasten retter bildet mot senit.\ t\ t\ t Näppäimet 0- 9 kohdistavat näytön kohti suurta aurinkokunnan kappaletta. 0 kohdistaa aurinkoon, 3 kohdistaa kuuhun ja loput kahdeksaan muuhun planeettaan, niiden etäisyysjärjestyksessä auringosta. \ t\ t Tastene 0- 9 retter bildet mot et av de store himmellegemene i\ t\ t\ tsolsystemet. 0 sentrerer mot Solen, 3 mot Månen, resten er de åtte\ t\ t\ tplanetene i økende avstand fra Solen.\ t\ t\ t Voit käännellä tähtikarttaa ja siirtää kohdistuksen toiseen paikkaan painamalla tähtikarttaa vasemmalla hiiripainikkeella ja vetämällä karttaa pitäen hiiripainikkeen painettuna. \ t\ t Klikk og dra med musa for å vri himmelkartet til en ny posisjon.\ t\ t\ t Voit kohdistaa näytön kohti hiiriosoittimen osoittamaa paikkaa, napsauttamalla paikkaa kahdesti hiiren vasemmalla painikkeella. Jos napsautat jotain kohdetta kahdesti, alkaa KStars automaattisesti seuraamaan sitä. \ t\ t Dobbeltklikk med musa for å sentrere skjermbildet om stedet der\ t\ t\ tmusepekeren står. Hvis du dobbeltklikker på et objekt vil KStars\ t\ t\ tautomatisk begynne å følge det.\ t\ t\ t Tilarivi näyttää aina hiiriosoittimen koordinaatit taivaalla, sekä ekvatoriaalisina että horisontaalisina koordinaatteina. \ t\ t Statuslinja viser alltid musepekerens himmelkoordinater,\ t\ t\ tbåde i ekvator - og horisont- koordinater.\ t\ t\ t Tähtikartan näyttöä voi suurentaa ("lähentää") tai pienentää ("loitontaa") pyörittämällä hiiren rullaa tai vetämällä hiirellä ylös tai alas pitäen keskimmäisen hiiripainikkeen painettuna alas. Voit myös käyttää + ja - - näppäimiä tai "Lähennä" ja "Loitonna" - valintoja työkalurivillä tai Näytä- valikossa. Suurennuksen määrän voi asettaa käsin käyttämällä "Suurenna kulmakokoon" - valintaa Näytä- valikossa (Shift+Ctrl+Z) tai voit asettaa sen graafisesti pitämällä Ctrl- näppäimen painettuna samalla kun vedät hiirellä suurennettavan alueen kokoisen suorakaiteen. \ t\ t Himmelkartet kan bringes nærmere eller fjernere ved å snurre rullehjulet på musa,\ t\ t\ teller ved å dra musepekeren oppover eller nedover med midtre museknapp holdt nede.\ t\ t\ tDu kan også bruke + / - tastene, eller « Zoom inn » « Zoom ut » på verktøylinja og i « Vis » - menyen.\ t\ t\ tZoom- nivået kan stilles inn manuelt med « Zoom til vinkelstørrelse » i « Vis » - menyen\ t\ t\ t( Shift+Ctrl+Z), og du kan stille det grafisk ved å holde Ctrl- tasten nede mens du drar\ t\ t\ tmusepekeren for å definere et rektangel som blir grensen for det nye vinduet.\ t\ t\ t Voit asettaa kohdistussuunnan käsin annetuilla koordinaateilla. Paina Ctrl+M tai valitse valikosta "Kohdistus - > Aseta kohdistus käsin..." ja syötä haluamasi koordinaatit ilmestyvään ikkunaan. \ t\ t Du kan sette fokus- punktet manuelt. Trykk Ctrl+M, eller\ t\ t\ tbruk menyvalget « Peker - > Sett fokus manuelt » og skriv inn\ t\ t\ tkoordinatene du vil ha i sprettoppvinduet.\ t\ t\ t Voit vaihtaa ekvatoriaalisen ja horisontaalisen koordinaattijärjestelmän välillä valitsemalla valikosta "Näytä - > Koordinaatit" tai painamalla välilyöntinäppäintä. \ t\ t Du kan bytte mellom ekvatoriale og horisont- koordinater ved\ t\ t\ tå bruke menyvalget « Vis - > koordinater », eller trykk mellomromstasten.\ t\ t\ t Voit asettaa ajan ja päivämäärän painamalla Ctrl+S, valitsemalla valikosta "Aika - > Aseta aika" tai napsauttamalla työkalurivillä näkyvää kellokuvaketta. Huomaa, että KStarsin hyväksymät päivämäärät voivat olla hyvin etäisiä, aina vuodesta - 50. 000 vuoteen +50. 000. \ t\ t Du kan stille inn klokkeslett og dato ved å bruke Ctrl+S, menyvalget « Tid - > sett tid »,\ t\ t\ t eller « timeglass » - knappen på verktøylinja. Merk at datoer i KStars kan være svært\ t\ t\ tfjerne, du kan bruke år mellom – 50 000 og +50 000.\ t\ t\ t Voit täsmätä tähtikartan kellon tietokoneesi kellon kanssa painamalla näppäimiä Ctrl+E tai valitsemalla valikosta "Aika - > Aseta aika nykyhetkeen". \ t\ t Du kan bruke Ctrl+E eller menyvalget « Tid - > Sett tid til nå » for å\ t\ t\ tsynkronisere simuleringsklokka med CPU- klokka.\ t\ t\ t KStarsin kellon käyttämän aika- askeleen pituutta voi säätää työkalurivillä olevan pyöritysohjaimen avulla. Ajan "todellinen kulkunopeus" saadaan asettamalla askel arvoon "1. 0 sekuntia". Jos askel on negatiivinen, kulkee aika taaksepäin. \ t\ t Du kan bruke tallboksen i verktøylinja til å justere tidsskrittene\ t\ t\ tsom KStars- klokka bruker. Setter du den til « 1 s » får du virkning som\ t\ t\ ti sann tid. Negative verdier får klokka til å gå baklengs.\ t\ t\ t Voit pysäyttää ja käynnistää kellon painamalla työkalurivillä olevaa "Käynnistä/ Pysäytä" - painiketta tai valitsemalla valikosta "Aika - > Käynnistä/ Pysäytä kello". \ t\ t Du kan stoppe og starte klokka med « Spill/ Pause » - knappen\ t\ t\ tpå verktøylinja, eller med menyvalget « Tid - > Stoppeklokke ».\ t\ t\ t Voit siirtää simulaation kelloa eteen - tai taaksepäin yhden aikayksikön verran painamalla "gt;" - ja "lt;" - näppäimiä. \ t\ t Du kan kjøre simuleringsklokka forover eller bakover et enkelt skritt\ t\ t\ tved å trykke « gt; » eller « lt; » - tastene.\ t\ t\ t Kun napsautat tähtikarttaa hiiren vasemmalla painikkeella, näytetään hiiriosoitinta lähinnä olevan kohteen nimi tilarivillä. \ t\ t Når du gjør et museklikk i himmelkartet, vises det nærmeste\ t\ t\ thimmelobjektet på statuslinja.\ t\ t\ t Kun pidät hiiriosoitinta paikallaan hetken, näytetään sitä lähinnä olevan kohteen nimi kentässä, joka hiipuu automaattisesti kun jälleen liikutat hiirtä. \ t\ t Når du holder musepekeren stille et øyeblikk, vises det en midlertidig\ t\ t\ tnavnelapp ved det nærmeste objektet. Denne navnelappen svinner\ t\ t\ tautomatisk bort når du flytter musepekeren igjen.\ t\ t\ t Napsauta tähtikartalla olevaa kohdetta oikealla hiiripainikkeella avataksesi ponnahdusvalikon, jossa on saatavilla kohteesta lisätietoja ja - valintoja, kuten linkkejä kuviin tai tietosivuihin Internetissä. \ t\ t Trykker du høyre museknapp. åpnes det en meny med detaljerte valg\ t\ t\ tfor et bestemt objekt, bl. a. linker til bilder og informasjon på Internett.\ t\ t\ t Erikoisvärillä (normaali on punainen) näytetyistä syvän taivaan kohteista on saatavilla ylimääräisiä Internet- linkkejä oikean hiiripainikkeen ponnahdusvalikossa. \ t\ t Fjerne objekter med en spesiell farge (standard er rød)\ t\ t\ thar ekstra URL- lenker i sin sprettoppmeny.\ t\ t\ t Tähdet näytetään KStarsissa tavallisesti realistisilla väreillä. Tähden väri riippuu sen lämpötilasta: viileämmät tähdet ovat punaisia ja kuumemmat sinisiä. \ t\ t I utgangspunktet blir stjernene i KStars vist med realistiske\ t\ t\ tfarger. Stjernens farge velges ut fra temperaturen den har; kaldere\ t\ t\ tstjerner er røde, mens varmere er blå.\ t\ t\ t Jos haluat viimeisimmät ratatiedot asteroideista ja komeetoista, mukaanlukien äskettäin löydetyt kohteet, valitse "Lataa aineistoja" - työkalu (Tiedosto- valikosta tai painamalla Ctrl+D). \ t\ t Hvis du vil ha de aller siste baneopplysninger for asteroider og\ t\ t\ tkometer (medregnet nyoppdagede objekter), bruk verktøyet\ t\ t\ t« Last ned data » (« Fil→Last ned nye data » eller Ctrl+D) ofte for å hente\ t\ t\ toppdaterte efemerider.\ t\ t\ t Kohteen yksityiskohdat - ikkuna antaa monia tietoja kaikista kohteista taivaalla, kuten koordinaatit, nousu - ja laskuajat, verkko- osoitteita ja omia muistiinpanojasi. Yksityiskohdat saa näkyville kohdetta oikealla hiiripainikkeella napsautettaessa ilmestyvästä ponnahdusvalikosta, tai napsauttamalla kohdetta vasemmalla hiiripainikkeella ja painamalla "D" - näppäintä. \ t\ t Vinduet « Detaljer » viser en mengde informasjon om ethvert objekt\ t\ t\ tpå himmelen, deriblant koordinater, tid for opp - og nedgang, Internett -\ t\ t\ tlenker og dine egne notater. Detaljer- vinduet finner du via\ t\ t\ tsprettoppmenyen, eller ved å trykke på et objekt og så trykke « D ».\ t\ t\ t Voit liittää nimikentän mihin tahansa kohteeseen taivaalla. Voit vaihtaa nimikentän näyttämisen oikealla hiiripainikkeella ilmestyvästä ponnahdusvalikosta tai napsauttamalla kohdetta ja painamalla "L" - näppäintä. \ t\ t Du kan feste en merkelapp med navn på ethvert objekt på himmelen.\ t\ t\ tBruk sprettoppmenyen til å slå av/ på merkelapp, eller trykk på\ t\ t\ tobjektet og trykk så « L ».\ t\ t\ t KStarsin tähtitieteellinen laskin (Ctrl+C) mahdollistaa monien sellaisten laskutoimintojen tekemisen, joita KStars tavallisesti suorittaa käyttäjältä näkymättömästi. \ t\ t Astrokalkulatoren i KStars (Ctrl+C) gir direkte tilgang til mange\ t\ t\ tav de beregningene som KStars gjør bak scenen.\ t\ t\ t AAVSO- kirkkauskäyrägeneraattori on työkalu, joka ottaa Internet- yhteyden AAVSOn (American Association of Variable Stars Observers eli Yhdysvaltojen muuttuvien tähtien havaitsijoiden yhdistys) palvelimeen ja tekee ajantasaisen kirkkauskäyrän mille tahansa yhdistyksen valvomalle muuttuvalle tähdelle. \ t\ t Verktøyet « AAVSO Lyskurvegenerator » (Ctrl+V) kobler seg til en tjener\ t\ t\ thos American Association of Variable Star Observers, og bygger en\ t\ t\ tlyskurve for enhver av de mer enn 6000 variable stjerner som de\ t\ t\ tovervåker daglig.\ t\ t\ t Korkeuskäyrätyökalu piirtää valitsemiesi kohteiden korkeuskäyrän ajan mukaan. Tämä työkalu on hyödyllinen suunniteltaessa havaintoja. \ t\ t Verktøyet « Høyde/ Tid » (Ctrl+A) lager høydekurver for en gruppe objekter\ t\ t\ tsom du velger. Dette er et fint verktøy for å planlegge observasjoner.\ t\ t\ t "Mitä tänään näkyy?" (Ctrl+U) on työkalu, josta voit helposti katsoa mitkä kohteet ovat näkyvissä havaintopaikastasi tietyn yön aikana. \ t\ t Med verktøyet « Hva er oppe i natt? » (Ctrl+U) kan du se med et blikk\ t\ t\ thvilke objekter som er synlige fra din plass på en gitt natt.\ t\ t\ t Havaintoluettelotyökalu (Ctrl+L) mahdollistaa kiinnostavien kohteiden tallentamisen luetteloon. Voit lisätä kohteita kohteen ponnahdusvalikosta tai napsauttamalla kohdetta ja painamalla "O". \ t\ t Verktøyet Observasjonsliste (Ctrl+L) gir deg lett tilgang til en utvalgt\ t\ t\ tgruppe objekter. Legg til objekter i lista ved hjelp av sprettoppmenyen,\ t\ t\ teller ved å trykke på objektet og så trykke « O ».\ t\ t\ t Komentosarjojen ohjelmointi on työkalu, joka helpottaa monimutkaisten DCOP- komentosarjojen kirjoittamista yksinkertaisen graafisen käyttöliittymän avulla. Komentosarjoja voi myöhemmin suorittaa komentoriviltä tai KStarsista. \ t\ t Med skriptbygger- verktøyet kan du bygge omfattende D- Bus -\ t\ t\ tskripter med en enkel grafisk brukerflate. Skriptene kan spilles av\ t\ t\ tsenere fra kommandolinja, eller inne i KStars.\ t\ t\ t Aurinkokuntanäkymä- työkalu näyttää näkymän aurinkokunnasta ylhäältä päin, näyttäen planeettojen sijainnin simulaation nykyisenä päivänä. \ t\ t Verktøyet Solsystemviser (Ctrl+Y) viser solsystemet sett « ovenfra », med\ t\ t\ tposisjoner for de større planetene på den simulerte datoen.\ t\ t\ t Jupiterin kuut - työkalu näyttää Jupiterin neljän suurimman kuun (Io, Europa, Ganymedes ja Kallisto) suhteelliset sijainnit, siten kuin ne näkyvät maasta, ajan funktiona. \ t\ t Verktøyet « Jupiter- måner » (Ctrl+J) viser posisjonene for Jupiters fire\ t\ t\ tstørste måner (Io, Europa, Ganymedes og Callisto), slik de ses fra\ t\ t\ tJorden, og som en funksjon av tiden.\ t\ t\ t Voit tallentaa kuvan taivaasta tiedostoon käyttämällä valintaa "Tallenna kuva taivaasta" Tiedosto- valikossa, tai painamalla Ctrl+I. Voit myös ajaa KStarsin komentoriviltä ja antaa "-- dump" - argumentin, joka tallentaa kuvan taivaasta ilman ohjelman ikkunan avaamista. Tätä voi käyttää esimerkiksi dynaamisen taustakuvan luomiseen KDE: n työpöydälle. \ t\ t Du kan eksportere himmelbildet til en fil ved å velge « Lagre himmelbilde »\ t\ t\ ti Filmenyen, eller ved å trykke Ctrl+I. Dessuten kan du kjøre KStars fra\ t\ t\ tkommandolinja med argumentet « -- dump » for å lagre et himmelbilde til\ t\ t\ tdisk uten en gang å åpne programvinduet. Dette kan brukes til å lage\ t\ t\ tdynamisk tapet for KDE- skrivebordet ditt.\ t\ t\ t Voit lisätä oman kohdeluettelon valitsemalla KStarsin asetusikkunan Luettelot- välilehdeltä kohdan "Lisää luettelo". Ohjeet luettelotiedoston muodosta löytyvät KStarsin käyttöohjeesta. \ t\ t Du kan legge til dine egne objektkataloger. Velg « Importer\ t\ t\ t katalog » eller « Last inn katalog » fra katalog- fanen i oppsettsvinduet til KStars.\ t\ t\ tSe i håndboka for informasjon om hvordan du formaterer katalogfila.\ t\ t\ t Voit lisätä omia kuvalinkkejä ja verkko- osoitteita mihin tahansa kohteeseen valitsemalla oikealla hiiripainikkeella napsauttamalla aukeavasta ponnahdusvalikosta kohdan "Lisää linkki...". \ t\ t Du kan legge til dine egne bilder/ informasjonslenker til\ t\ t\ talle objekter. Velg « Legg til lenke & # 160; … » fra sprettoppmenyen.\ t\ t\ t Voit muuttaa kymmeniä näyttöasetuksia napsauttamalla työkalurivillä olevaa "jakoavain" - kuvaketta tai valitsemalla valikosta "Asetukset - > Aseta KStars..." \ t\ t Du kan justere en mengde visningsvalg ved å trykke på\ t\ t\ tfastnøkkel- knappen på verktøylinja, eller bruke menyvalget\ t\ t\ t« Innstillinger - > Tilpass KStars & # 160; … »\ t\ t\ t Voit näyttää tai piilottaa kuvaruudulla näkyvät tietokentät "Asetukset - > Tietokentät" - valikosta. \ t\ t Du kan skjule eller vise info- bokser på skjermen ved å bruke\ t\ t\ t« Innstillinger - > Infobokser » - menyen.\ t\ t\ t Voit näyttää tai piilottaa työkalurivit "Asetukset - > Työkalurivit" - valikosta. \ t\ t Du kan skjule eller vise verktøylinjene. Velg innstillingene dine\ t\ t\ ti « Innstillinger - > Verktøylinjer » - menyen.\ t\ t\ t Asetukset/ Tilarivi- valikosta voit piilottaa tilarivillä näkyvät RA/ Dekl - tai Ats/ Kork- koordinaattikentät tai piilottaa tilarivin kokonaan. \ t\ t Du kan skjule enten Ra/ Dek eller Az/ Alt- koordinatfeltene i statuslinja,\ t\ t\ teller skjule statuslinja helt, ved å bruke menyen Innstillinger - > Statuslinje.\ t\ t\ t Voit vaihtaa esimääriteltyjen väriteemojen välillä helposti, valitsemalla teema valikosta "Asetukset - > Väriteemat". \ t\ t Du kan enkelt bytte mellom forhåndsdefinerte fargeskjemaer\ t\ t\ tved å velge skjema fra « Innstillinger - > Fargeskjema » - menyen\ t\ t\ t Voit määritellä omia maantieteellisiä sijainteja. Täytä tarvittavat kentät valikon "Asetukset - > Aseta maantieteellinen sijainti" ikkunassa ja paina "Lisää luetteloon" - painiketta. Lisäämäsi sijainnit ovat käytettävissä myös tulevissa istunnoissa. \ t\ t Du kan definere ditt eget geografiske sted. Fyll ut de feltene\ t\ t\ tsom trengs i dialogen « Angi geografisk sted » og trykk så på knappen\ t\ t\ t« Legg til by i liste ». De geografiske stedene du definerer blir tilgjengelige\ t\ t\ ti alle senere økter.\ t\ t\ t Voit määritellä omia väriteemoja. Muuta jonkin väriteeman värejä asetusikkunan "Värit" - välilehdellä ja paina sitten "Tallenna nykyiset värit" - painiketta. Määrittelemäsi oma väriteema on käytettävissä myös kaikissa tulevissa istunnoissa. \ t\ t Du kan definere dine egne fargeoppsett. Juster fargene\ t\ t\ ti « Farger » - siden i oppsettsvinduet, og trykk på knappen\ t\ t\ t« Lagre farger ». Fargeoppsettet blir synlig i lista i alle senere økter.\ t\ t\ t Voit määritellä omia kuvakenttäsymboleita käyttämällä Asetukset- valikosta löytyvää kuvakenttäsymbolien muokkausta. Voit määritellä omille symboleillesi näkökentän, muodon ja värin. \ t\ t Du kan lage dine egne synsfeltsymboler med FOV- redigerer under\ t\ t\ t menyen Innstillinger→FOV- symboler. Du kan definere vinkelstørrelse, form og farge på\ t\ t\ tde nye symbolene.\ t\ t\ t KStarsin asetusten Edistyneet- välilehti mahdollistaa KStarsin käyttäytymisen hienosäätämisen. Voit määritellä korjataanko tähtikartta ilmakehän taittumisen mukaiseksi ja käytetäänkö tähtikartan animoitua pyöritystä siirryttäessä. Voit myös määritellä mitkä kohteet piilotetaan näytön ollessa liikkeellä. \ t\ t På « Avansert » - fanen i KStars oppsett- vindu kan du\ t\ t\ tfininnstille KStars 'oppførsel. Du kan oppgi om det skal korrigeres\ t\ t\ tfor atmosfærisk brytning, og om det skal brukes animasjon ved\ t\ t\ tdreiing til nytt sted. Du kan også oppgi hvilke objekter som skal\ t\ t\ tskjules mens bildet beveger seg.\ t\ t\ t KStars osaa näyttää 126, 000 tähteä, 13, 000 syvän taivaan kohdetta, 88 tähdistöä, kaikki planeetat, auringon, kuun, tuhansia komeettoja ja asteroideja, sekä Linnunradan. \ t\ t\ t\ t\ t KStars viser 126. 000 stjerner, 13. 000 fjerne objekter, 88 stjernebilder,\ t\ t\ talle planeter, Sola, Månen, tusenvis av kometer og asteroider\ t\ t\ tog Melkeveien.\ t\ t\ t Taivaalla olevaa viivaa, jota pitkin aurinko ja kaikki planeetat näyttävät kulkevan, kutsutaan ekliptikaksi eli eläinradaksi. \ t\ t Den linja på himmelen som sola og alle planetene ser ut til å følge\ t\ t\ tkalles Ekliptikken.\ t\ t\ t KStarsin kohteiden sijainneissa on otettu huomioon prekession, nutaation, aberraation, ilmakehän taittumisen ja (planeetoille) valon kulkuajan vaikutukset. \ t\ t Objektposisjoner i KStars inkluderer virkningen av preøkt, nutasjon,\ t\ t\ taberrasjon, atmosfærisk brytning og lyshastigheten (for planeter).\ t\ t\ t Aurinkoa lähinnä oleva tähti on Rigel Kentaurus (alpha Centauri). Tähtitaivaan kirkkain tähti on Sirius (alpha Canis Majoris). \ t\ t Rigel Kentaurus (Alfa Kentauri) er den stjernen som er nærmest solen.\ t\ t\ tDen klareste er Sirius i stjernebildet Store Hund (alpha Canis Majoris).\ t\ t\ t Leijonan, Neitsyen ja Bereniken hiusten välissä sijaitsevaa suurta galaksijoukkoa kutsutaan Neitsyen galaksijoukoksi. \ t\ t Den store gruppen galakser mellom Løven, Jomfruen og Berenikes Hår\ t\ t\ tkalles Virgohopen.\ t\ t\ t Suuri eteläistä taivaannapaa lähellä oleva tähtijoukkojen ja kaasusumujen ryhmä kuuluu Suureen Magellanin pilveen, joka on Linnunrataa kiertävä kääpiögalaksi. \ t\ t Den store gruppen hoper og tåker nær den sørlige himmelpolen\ t\ t\ ter objekter i Den store magellanske skyen, som er en dverggalakse\ t\ t\ tsom går i bane rundt Melkeveien.\ t\ t\ t Messier- luettelo sisältää 110 kirkkainta syvän taivaan kohdetta. Se sisältää tunnettuja kohteita, kuten Orionin kaasusumun (M 42), Andromedan galaksin (M 31) ja Plejadit (M 45). \ t\ t Messier- katalogen er en liste over 110 av de klareste objektene på\ t\ t\ thimmelen som ikke er stjerner eller planeter. Den inneholder\ t\ t\ tberømte objekter som Orion- tåken (M 42), Andromeda- galaksen\ t\ t\ t( M 31) og Pleiadene (M45).\ t\ t\ t Paikallinen aika Lokal tid Tähtiaikathe angle of an object above (or below) the horizon Lokal siderisk tidthe angle of an object above (or below) the horizon Algoritmeja aikaefemeridien laskentaan Juliaaninen päivämäärä: Juliaanisen - ja kalenteripäivämäärän muunnos Tähtiaika: Tähti - ja maailmanajan muunnos Päivän kesto: Auringon nousun, laskun ja keskipäivän aika, sekä auringon paikka noina aikoina Tasaukset ja seisaukset: Päiväntasaukset ja - seisaukset ja vuodenaikojen kestot. Avsnitt som inneholder beregning av posisjoner over tid (efemerider) Juliansk dag: Konvertering mellom Juliansk dag og kalender Siderisk tid: Konvertering mellom siderisk og universal tid Dagens varighet: Soloppgang, solnedgang, middagstid og posisjoner for disse hendelsene Jevndøgn og solhverv: Jevndøgn, solhverv og varighet av årstidene. Erilaisten tähtitieteellisten koordinaattijärjestelmien muunnoksiin tarkoitettuja algoritmeja Prekessio: Koordinaattien prekessio epookkien välillä Galaktiset: Galaktisten ja ekvatoriaalisten koordinaattien muunnos Näennäiset: Nykyisten ekvatoriaalisten koordinaattien laskenta annetusta epokista Ekliptiset: Ekliptisten ja ekvatoriaalisten koordinaattien muunnos Horisontaaliset: Kohteen atsimuutin ja korkeuden laskenta annetulle ajalle ja paikalle maapallolla Kulmaetäisyys: Kahden ekvatoriaalisina koordinaatteina määritellyn kohteen välisen kulmaetäisyyden laskenta. Avsnitt med algoritmer for konvertering mellom forskjellige astronomiske koordinatsystemer Galaktisk: Konvertering mellom galaktiske og ekvatorkoordinater Tilsynelatende: Beregning av nåværende ekvatorkoordinater fra en gitt epoch Ekliptikk: Konvertering mellom ekliptikk - og ekvatorkoordinater Vannrett: Beregning av asimut og høyde for en gitt kilde, tid og sted på Jorden. Vinkelavstand: Beregner vinkelavstanden mellom to objekter som har posisjoner gitt i ekvator- koordinater. LSR- hastighet: Beregner en kildes heliosentriske, geosentriske og toposentriske radialhastighet ut fra dens LSR- hastighet Algoritmeja aurinkokunnan kappaleiden koordinaattien ja aikojen käsittelyyn Planeettojen koordinaatit: Planeettojen, kuun ja auringon koordinaatit tiettynä aikana tietystä paikkaa maapallolla katsottuna. Avsnitt med algoritmer om informasjon om koordinater og tider for objekter i solsystemet Planetkoord.: Koordinater for planetene, Månen og Solen til en gitt tid og fra en gitt posisjon på Jorden Tähtitieteellinen laskin Kalkulator Tähtitieteellinen laskin Kalkulatormoduler Aikalaskimet Tidskalkulatorer Juliaaninen päivämäärä Juliansk dato Koordinaattiruudukko Koordinatkonverterere Ekvatoriaaliset Ekvatorial/ galaktisk Maantieteelliset koordinaatit Geodetiske koordinater Planeetan koordinaatit Planetkoordinater Yhteys Samstillinger Right Ascension FlaggbehandlerRight Ascension RADeclination RADeclination Dekl Dek Epookki: City name (optional, probably does not need a translation) Epoch Icheon Ikon Lev.: Etikett Rektaskension arvon täytyy olla 0. 0: n ja 24. 0: n välissä. Rektasensjonen må være mellom 0, 0 og 24, 0. Deklinaation arvon täytyy olla välillä - 90, 0 ja 90, 0. Deklinasjonen må være mellom - 90. 0 og 90. 0. Virheelliset koordinaattitiedot Ugyldige koordinatdata Jupiterin kuut Verktøy for Jupitermånene Etäisyys Jupiterista (kaarimin.) avstand fra Jupiter (buemin) Aika nykyhetkestä eteenpäin (päiviä) tid fra nå (dager) Muuttuvien tähtien AAVSO- kirkkauskäyrät AAVSO lyskurvegenerator Aloituspäivämäärä: Startdato ugyldig. Loppupäivä: Sluttdato ugyldig. Loppupäivämäärä täytyy olla alkupäivämäärän jälkeen. Sluttdato må være etter startdato. American Amateur Variable Star Observers (AAVSO) - yhdistyksen tuottama kirkkauskäyrä Lyskurve produsert av American Amateur Variable Star Observers AAVSO- tähtiluettelo noudettu onnistuneesti. Liste over AAVSO- stjerner vellykket lastet ned. Tiedostoa% 1 ei saatu avattua. Klarte ikke åpne fila% 1. Virheellinen tiedosto:% 1 Ugyldig fil:% 1 Virheellinen tiedosto Ugyldig fil Sirkumpolaarinen Sirkumpolar ei nouse Står ikke opp ei nouse Går ikke ned% 1 is a location on earth Almanakka Almanakk for% 1 Tervetuloa KStarsiin. beregnet av KStars Tuntematon tyyppi Ukjent planet Virhe tiedoston poistossa Feil i linjer Tähtiaika stjernetid Päivitä dato Toiminto: sted Ei kyetty jäsentämään päiväys/ aika- merkkijonoa: Klarte ikke å tolke stedsstreng: ei löytynyt tietokannasta. Feil: stedet finnes ikke i databasen: Deklinaatio Solens deklinasjon Päiväntasaukset ja - seisaukset # Tider for jevndøgn og solverv Tervetuloa KStarsiin. # beregnet av KStars # HavaintoluetteloMagnitude ObservasjonslisteMagnitude MagAltitude MagAltitude KorkAzimuth AltAzimuth Ats Az Lisättiin% 1 havaintolistaan. % 1 er allerede i ønskelista. Lisättiin% 1 havaintolistaan. % 1 er allerede i øktplanen. Lisättiin% 1 havaintolistaan. La til% 1 i observasjonslista. Lisättiin% 1 havaintolistaan. La til% 1 i øktplanen. Havaintomuistiinpanot kohteelle% 1: observasjonsnotater for% 1: Voit tallentaa tähän havaintosi kohteesta% 1. Oppgi her observasjonslogg og/ eller data om% 1. Havaintomuistiinpanot kohteesta: observasjonsnotater (avslått for anonym stjerne) Kohdetta% 1 ei löytynyt havaintoluettelosta. Objekt% 1 ikke funnet i lista. Kaukoputkea% 1 ei ole kytketty. Kytke se ja yritä uudelleen. Teleskop% 1 er frakoblet. Koble til og forsøk igjen. KStars ei löytänyt yhtään aktiivista kaukoputkea. KStars fant ingen aktive teleskop. Havaintomuistiinpanot kohteesta: Observasjonsnotater for objekt: Tallennuspaikka on virheellinen. Kokeillaanko toista sijaintia? Den oppgitte fila er ugyldig Haluatko varmasti poistaa asiakkaan% 1? Vil du lagre gjeldende økt? Tallenna nykyiset värit... Lagre gjeldende økt? Tiedostoa% 1 ei saatu avattua. Klarte ikke åpne fila% 1. Forsøke et annet filnavn? First letter in 'Find' Forsøk et annetFirst letter in 'Find' Etsi kohde Finn & objekt Aurinkokuntanäkymäaxis label for x- coordinate of solar system viewer. AU means astronomical unit. Solsystem- framviseraxis label for x- coordinate of solar system viewer. AU means astronomical unit. X- sijainti (AU) axis label for y- coordinate of solar system viewer. AU means astronomical unit. X- posisjon (AU) axis label for y- coordinate of solar system viewer. AU means astronomical unit. Y- sijainti (AU) Y- posisjon (AU) Asetus: Valg Komentosarjan nimi: Skriptdata Komentosarjojen ohjelmointi Skriptbygger Kääntää näytön kohti haluttua suuntaa.% 1 voi olla kohteen nimi, ilmansuunta tai "zeniitti". Rett himmelkartet mot oppgitt sted.% 1 kan være navnet på et objekt, en kompassretning, eller senit. Lisää tiedostonimeen aikaleima Legg til navnemerkelapp til objektet% 1. Näytetäänkö kohdistetun aurinkokunnan kohteen ratajuova automaattisesti? Legg til spor til solsystem- objektet% 1. Kääntää näytön kohti annettuja ekvatoriaalisia koordinaatteja.% 1 annetaan tunteina ja% 2 asteina. Rett himmelkartet mot oppgitte RA/ Dek- koordinater. RA er uttrykt i timer, Dek er uttrykt i grader. Kääntää näytön kohti annettuja horisontaalisia koordinaatteja.% 1 ja% 2 annetaan asteina. Rett himmelkartet mot oppgitte Høyde/ asimut- koordinater. Høyde og asimut er uttrykt i grader. Kasvattaa näytön suurennusta. Øk visningens zoom- nivå. Vähentää näytön suurennusta. Minsk visningens zoom- nivå. Asettaa näytön suurennuksen oletusarvoon. Still inn visningens zoom- nivå til standardverdi. Asettaa näytön suurennuksen manuaalisesti. Still inn visningens zoom- nivå manuelt. Asettaa järjestelmän kellon määriteltyyn paikalliseen aikaan. Sett systemklokka til oppgitt lokal tid. Keskeyttää komentosarjan suorituksen% 1: ksi sekunniksi. Stopp skriptkjøring i oppgitt antall sekunder. Keskeyttää komentosarjan suorituksen kunnes näppäintä% 1 painetaan. Vain yksinkertaisia näppäimenpainalluksia voidaan käyttää; käytä "space" määritelläksesi välilyöntinäppäimen. Stopp skriptkjøring til den oppgitte tasten trykkes. Bare enkelttaster kan brukes, angi « space » for mellomromstasten. Asettaa kohdistuksen seurannan päälle tai pois. Angi om visningen følger det oppgitte stedet. Muuttaa näyttöasetuksen nimeltä% 1 arvoon% 2. Endre visningsinnstillinga% 1 til verdien% 2. Asettaa maantieteellisen sijainnin kaupunkiin, joka määritellään kentillä% 1,% 2 ja% 3. Angi geografisk sted for byen oppgitt ved by, provins og land. Asettaa värin nimeltä% 1 arvoon% 2. Still fargen med navnet% 1 til verdien% 2. Lataa väriteema nimeltä% 1. Last inn fargeoppsettet oppgitt ved navn. Tallenna taivasta esittävä kuva, jonka leveys on% 2 ja korkeus% 3, tiedostoon% 1. Eksporter himmelbildet til fila, med angitt bredde og høyde. Tulosta kuva taivaasta tulostimelle tai tiedostoon. Jos% 1 on tosi, avataantulostusikkuna. Jos% 2 on tosi, käytetään tulostuksessa tähtikartta- väriteemaa. Skriv ut himmelbildet til en skriver eller fil. Hvis% 1 er sann, vises utskriftsdialogen. Hvis% 2 er sann brukes fargeoppsettet Stjernekart til utskrift. Pysäyttää simulaation kellon. Stopp simuleringsklokken. Käynnistää simulaation kellon. Start simuleringsklokken. Asettaa simulaation kellon aikaskaalan% 1: en. 1. 0 tarkoittaa normaalia ajan kulkua; 2. 0 tarkoittaa kaksinkertaista nopeutta, jne. Angi tidsskalaen for simuleringsklokken til oppgitt skala. 1. 0 betyr sann tid, 2. 0 betyr dobbelt så fort som sann tid, osv. Yhdistää INDI- laitteeseen joko paikallisessa tai palvelintilassa. Opprett en INDI- enhet enten i lokal modus eller tjenermodus. Sulkee INDI- laitteen. Slå av en INDI- enhet. Yhdistää tai katkaisee yhteyden INDI- laiteeseen. Koble til eller fra en INDI- enhet. Asettaa INDI- laitteen yhteysportin. Oppgi INDIs port for enhetstilkobling. Asettaa kaukoputken toiminnan. Toiminnat ovat: SLEW, TRACK, SYNC, PARK ja ABORT. Oppgi handling for teleskopet. Tilgjengelige handlinger er SLEW, TRACK, SYNC, PARK og ABORT. Määrää kaukoputken käännettäväksi kohti annettuja ekvatoriaalisia koordinaatteja. RA annetaan tunteina ja deklinaatio asteina. Rett teleskopet mot oppgitte RA/ Dek- koordinater. RA er uttrykt i timer, DEK er uttrykt i grader. Määrää kaukoputken käännettäväksi kohti valitun kohteen ekvatoriaalisia koordinaatteja. Still inn teleskopets målkoordinater til det valgte objektets RA/ Dek- koordinater. Asettaa kaukoputken pituus - ja leveysasteen. Still inn teleskopets lengde og bredde. Lengden måles øst for Greenwich i Storbritannia. Asettaa laitteen maailmanajan ISO 8601 - muodossa YYYY/ MM/ DDTHH: MM: SS. Oppgi enhetens UTC- tid i ISO 8601- format åååå/ mm/ ddTtt: mm: ss. Aktivoi INDI- toiminnon. Toiminto voi olla mikä tahansa laitteen tukeman INDI- ominaisuuden nimi. Skru på en INDI- handling. Handlinga er navnet på en INDI- bryteregenskap som enheten støtter. Pysäyttää komentosarjan suorituksen kunnes toiminto on suoritettu OK- tilassa. Toiminto voi olla mikä tahansa laitteen tukeman INDI- ominaisuuden nimi. Ta pause i skriptkjøringen til handlinga returnerer en OK- status. Handlinga kan være navnet på enhver INDI- egenskap som enheten støtter. Aloittaa fokusoijan liikuttamisen Dir- suuntaan setINDIFocusTimeout- funktiolla asetetun ajan. Begynn å bevege fokuseringen i retningen Dir, og så lenge som oppgitt ved setINDIFocusTimeout. Asettaa kaukoputken fokusoijan aikakatkaisun keston sekunteina. Tämä määrää kaikkien startINDIFocus- funktiolla tehtävien tarkennustoimintojen keston. Still inn tidsavbrudd for teleskopets fokuseringsenhet i sekunder. Så lenge varer en fokusering som utføres ved kall til startINDIFocus. Asettaa CCD- kennon lämpötilan. Still in CCD- chip- temperaturen for målet. Asettaa CCD- kennon lämpötilan. Still in filterposisjonen for målet. Asettaa CCD- kameran kuvatyypin. Mahdolliset tyypit ovat FRAME_ LIGHT, FRAME_ BIAS, FRAME_ DARK ja FRAME_ FLAT. Sett rammetype for CCD- kameraet. Tilgjengelige valg er FRAME_ LIGHT, FRAME_ BIAS, FRAME_ DARK og FRAME_ FLAT. Aloittaa kameran/ CCD: n valotuksen. Kesto annetaan sekunneissa. Start kamera/ CCD- eksponering. Varigheten er i sekunder. Tietokentät Infobokser Vaihtaa kaikkien tietokenttien näytön Slå visning av alle infobokser av/ på boolean bool Vaihtaa aikakentän näytön Slå visning av tids- infoboksen av/ på Vaihtaa sijaintikentän näytön Slå visning av geografisk infoboks av/ på Vaihtaa kohdistuskentän näytön Slå visning av fokus- infoboksen av/ på Varjostaa aikakentän Rull sammen/ ut tids- infoboksen Varjostaa sijaintikentän Rull sammen/ ut geografisk infoboks Varjostaa kohdistuskentän Rull sammen/ ut fokus- infoboksen Työkalurivit Verktøylinjer Vaihtaa päätyökalurivin näytön Slå hovedverktøylinja av/ på Vaihtaa näyttötyökalurivin näytön Slå visnings- verktøylinja av/ på Näytä kohteet Vis objekter Vaihda tähtien näyttö Slå visning av stjerner av/ på Vaihda syvän taivaan kohteiden näyttö Slå visning av alle fjerne objekter av/ på Vaihda Messier- kohteiden symbolien näyttö Slå visning av symboler for Messier- objekter av/ på Vaihda Messier- kohteiden kuvien näyttö Slå bildevisning av Messier- objekter av/ på Vaihda NGC- kohteiden näyttö Slå visning av NGC- objekter av/ på Vaihda IC- kohteiden näyttö Slå visning av IC- objekter av/ på Vaihda aurinkokunnan kohteiden näyttö Slå visning av alle legemer i solsystemet av/ på Vaihda auringon näyttö Slå visning av Solen av/ på Vaihda kuun näyttö Slå visning av Månen av/ på Vaihda Merkuriuksen näyttö Slå visning av Merkur av/ på Vaihda Venuksen näyttö Slå visning av Venus av/ på Vaihda Marsin näyttö Slå visning av Mars av/ på Vaihda Jupiterin näyttö Slå visning av Jupiter av/ på Vaihda Saturnuksen näyttö Slå visning av Saturn av/ på Vaihda Uranuksen näyttö Slå visning av Uranus av/ på Vaihda Neptunuksen näyttö Slå visning av Neptun av/ på Vaihda Pluton näyttö Slå visning av Pluto av/ på Vaihda asteroidien näyttö Slå visning av asteroider av/ på Vaihda komeettojen näyttö Slå visning av kometer av/ på Näytä muut Vis andre Vaihda tähdistöviivojen näyttö Slå visning av stjernebildelinjer av/ på Vaihda tähdistörajojen näyttö Slå visning av stjernebildegrenser av/ på Vaihda tähdistöjen nimien näyttö Slå visning av stjernebildenavn av/ på Vaihda linnunradan näyttö Slå visning av Melkeveien av/ på Vaihda koordinaattiruudukon näyttö Slå visning av koordinat- nettet av/ på Vaihda taivaanekvaattorin näyttö Slå visning av himmelekvator av/ på Vaihda ekliptikan näyttö Slå visning av ekliptikken av/ på Vaihda horisonttiviivan näyttö Slå visning av horisontlinja av/ på Vaihda läpinäkymättömän maan näyttö Slå visning av ugjennomsiktig grunn av/ på Vaihda tähtien nimien näyttö Slå visning av stjernenavn av/ på Vaihda tähtien suuruusluokkien näyttö Slå visning av stjerners størrelsesklasse av/ på Vaihda asteroidien nimien näyttö Slå visning av asteroidenavn av/ på Vaihda komeettojen nimien näyttö Slå visning av kometnavn av/ på Vaihda planeettojen nimien näyttö Slå visning av planetnavn av/ på Vaihda planeettojen kuvien näyttö Slå visning av planetbilder av/ på Näytä tähdistöjen latinankieliset nimet Vis latinske stjernebildenavn Näytä tähdistöjen nimet suomeksi Vis stjernebildenavn på norsk Näytä tähdistöjen nimien IAU- lyhenteet Vis stjernebildenavn som standard IAU- forkortelser Piilota kohteet Skjul elementer Vaihda piilotetaanko kohteet pyörityksen aikana Bestem om objekter skal skjules mens visningen flyttes Aika- askelen kynnys (sekunteina) kohteiden piilotukselle Tidssteg- terskel (i sekunder) for skjuling av objekter double dobbelt Piilotetaanko himmeät tähdet pyörityksen aikana? Skjul svake stjerner under flytting? Piilotetaanko aurinkokunnan kohteet pyörityksen aikana? Skjul solsystem- objekter under flytting? Piilotetaanko Messier- kohteet pyörityksen aikana? Skjul Messier- objekter under flytting? Piilotetaanko NGC- kohteet pyörityksen aikana? Skjul NGC- objekter under flytting? Piilotetaanko IC- kohteet pyörityksen aikana? Skjul IC- objekter under flytting? Piilotetaanko linnunrata pyörityksen aikana? Skjul Melkeveien under flytting? Piilotetaanko tähdistöjen nimet pyörityksen aikana? Skjul stjernebildenavn under flytting? Piilotetaanko tähdistöviivat pyörityksen aikana? Skjul stjernebildelinjer under flytting? Piilotetaanko koordinaattiruudukko pyörityksen aikana? Skjul rutenettet under flytting? Tähtikartan asetukset Himmelkart- innstillinger Käytetäänkö horisontaalisia koordinaatteja? (muutoin ekvatoriaalisia) Bruk horisont- koordinater? (hvis ikke, bruk ekvatorial) Aseta suurennuksen määrä Angi Zoom- faktor Aseta kuvakenttäsymbolin kulmakoko (kaariminuutteina) Velg vinkelstørrelse på synsfeltsymbolet (i bueminutter) Valitse kuvakenttäsymbolin muoto. (0=neliö, 1=ympyrä, 2=ristikko, 4=tähtäin) Velg en form til synsfeltsymbolet (0=kvadrat, 1=sirkel, 2=trådkors, 4=blink) int int string streng Käytetäänkö animoitua pyöritystä? (muutoin siirrytään välittömästi) Vis bevegelse under flytting? (ellers « klikk » til ny fokus) Korjataanko ilmakehän taittuminen? Korriger for atmosfærisk refraksjon? Näytetäänkö kohdistettun kohteen nimi? Sett merkelapp på senterobjektet? Liitetäänkö kohteeseen väliaikainen nimikenttä hiirellä osoitettaessa? Sette på midlertidig navnemerkelapp under stille musepeker? Hiipuuko planeetan ratajuova? (muutoin pysyy vakiona) Planetspor fader ut til himmelfarge? (ellers er fargen konstant) Rajat Grenseverdier Himmeimmän nimetyn tähden suuruusluokka størrelsesklasse for svakeste stjerne navngitt på kartet Kirkkaimman piilotetun tähden suuruusluokka pyöritettäessä størrelsesklasse for sterkeste stjerne som skjules under flytting Himmeimmän piirretyn asteroidin suuruusluokka størrelsesklasse på lyssvakeste asteroide tegnet på kartet Himmeimmän nimetyn asteroidin suuruusluokka størrelsesklasse på lyssvakeste asteroide merket på kartet Tätä lähempänä aurinkoa (AU: na) olevien komeettojen nimi käytetäänuse 'moonless night' color scheme kometer nærmere Sola enn denne (i AU) er merket på kartetuse 'moonless night' color scheme Kuuton yö Måneløs natt Etätiedostoa ei saatu ladattua. Kunne ikke hente fil fra nettet. Kelvoton URL:% 1 Ugyldig adresse:% 1 Kelvoton verkko- osoite Ugyldig nettadresse Tallennetaanko muutokset komentosarjaan? Lagre endringer i skriptet? Muokatussa komentosarjassa on tallentamattomia muutoksia. Haluatko tallentaa ne ennen sen sulkemista? Det er endringer i skriptet som ikke er lagret. Vil du lagre skriptet før det lukkes? Komentotiedostoa ei kyetty jäsentämään. Rivi oli:% 1 Klarte ikke tolke skriptet. Linja var:% 1 tosi sann Funktion numero on rajojen ulkopuolella. Funksjonsindeks utenfor område. epätosi usann Epäyhteensopivuus funktion ja ikkunamäärityksen välillä (odotettiin% 1). Funksjon og Arg- element passer ikke sammen. (Ventet% 1) Muokkaa... & Skriv ut & # 160; … angular size in arcseconds Skriv ut himmelkalenderenA planet rises from the horizon % 1 kaarisekangular size in arcseconds % 1 står oppA planet sets from the horizon % 1 kaarisekA planet transits across the meridian % 1 går nedA planet transits across the meridian Etelässä: % 1 i transitt Mitä tänään näkyy Hva er oppe i natt Paikka:% 1 kl.% 1 Päivämäärä:% 1 Natten til% 1 Planeetat Planeter Kaasumaiset sumut Tåker Tähtijoukot Stjernehoper Tähdistöt Stjernebilder sirkumpolaarinen sirkumpolar ei nouse står ikke oppSunset at time% 1 on date% 2 Aurinko laskee:% 1 Solnedgang:% 1% 2Sunrise at time% 1 on date% 2 Aurinko nousee% 1 Soloppgang:% 1% 2 Yön kesto:% 1 tuntia Nattens lengde:% 1 Yön kesto:% 1 tuntia Nattens lengde:% 1 timer Yön kesto:% 1 tuntia Nattens lengde:% 1 time Yön kesto:% 1 tuntia Nattens lengde:% 1 minutter Yön kesto:% 1 tuntia Nattens lengde:% 1 minutt Kuu nousee:% 1 Månen går opp:% 1% 2 Kuu laskee:% 1 Månen går ned:% 1% 2 Kohdetta ei ole valittu Det er ikke valgt noe objekt Teemaa ei löytynyt Fant ikke objektet Nousee:% 1 Går opp:% 1 Etelässä:% 1 Transitt- tid:% 1 Laskee:% 1 Går ned:% 1 Piirretäänkö pikkuplaneetat? Laster inn asteroider Etsi kohde Laster inn kometer Ladataan tähdistöjen rajoja Laster inn stjernebildegrenser Kohdetta nimeltä% 1 ei löytynyt. Stjerne HD% 1 ikke funnet. Ladataan tähdistöjen nimiä Laster inn stjernebildenavn Lisää oma luettelo Laster inn selvvalgt katalog:% 1 Joitain annetun tiedoston rivejä ei saatu tulkittua, katso virheviestit alla. Noen linjer i den selvvalgte katalogen kunne ikke tolkes, se feilmeldinger nedenfor. Hylätäksesi tiedoston, paina Hylkää. Trykk Avbryt for å avvise fila. Hyväksyäksesi tiedoston (jättäen virheelliset rivit huomiotta), paina Hyväksy. Trykk Godta for å godta fila (unntatt linjer med tolkefeil). Jotkin rivit tiedostossa olivat virheellisiä Noen linjer i fila var ugyldige Annetusta tiedostosta ei saatu luettua rivejä. Katso virheviestit alla. Ingen linjer fra den oppgitte fila kunne tolkes, se feilmeldinger nedenfor. Tiedostosta ei löytynyt kelvollista dataa Fant ingen gyldige data i fila Omaa datatiedostoa ei saatu avattua: Klarte ikke å åpne selvvalgt datafil:% 1 Virhe tiedoston poistossa Feil ved åpning av fil Epookkia ei saatu luettua; oletetaan J2000 Katalognavn ikke oppgitt, setter det til « Selvvalgt » Automaattinen Selvvalgt Epookkia ei saatu luettua; oletetaan J2000 Katalogprefiks ikke oppgitt, settes til « CC » Epookkia ei saatu luettua; oletetaan J2000 Ingen katalogfarge oppgitt, settes til Rød Epookkia ei saatu luettua; oletetaan J2000 Ingen Epoch for katalogen oppgitt, antar 2000. Etsi kohde Laster inn NGC/ IC- objekter Nimetön kohde Objekt uten navn Hambuk Standard Ladataan kuuNortheast Oppretter horisontenNortheast KoillinenEast NØEast ItäSoutheast ØSoutheast KaakkoSouth SØSouth EteläSouthwest SSouthwest LounasWest SVWest LänsiNorthwest VNorthwest LuodeNorth NVNorth Pohjoinen N Ladataan FITS- tiedostoa... Laster inn% 1 Ladataan linnunrataaobject name (optional) Laster inn Melkeveien Pieni Magellanin pilviobject name (optional) Laster inn store Magellanske sky Pieni Magellanin pilvi Laster inn Lille Magellanske sky Ladataan planeettoja Oppretter Jordsatellitter Omaa datatiedostoa ei saatu avattua: Kunne ikke finne en selvvalgt katalogkomponent kalt% 1. Aurinkokunnan kohteet Laster inn solsystemet Etsi kohde Laster inn stjerner Maantieteellinen sijainti Vinkelverdi i grader. Kulma tunteina. Kulma voidaan ilmoittaa kokonaislukuna, liukulukuna tai välilyönnillä tai kaksoispisteellä erotetuilla luvuilla, jotka määrittävät tunnit, minuutit ja sekunnit. Du kan oppgi et enkelt heltall, eller en flyttallsverdi, eller verdier atskilt med kolon eller mellomrom som oppgir grader, bueminutter og buesekunder Anna kulma tunteina. Kulma voidaan ilmoittaa kokonaislukuna ("12"), liukulukuna ("12. 333") tai välilyönnillä tai kaksoispisteellä erotetuilla tunteja, minuutteja ja sekunteja määrittävillä luvuilla ("12: 20", "12: 20: 00", "12 20", "12 20. 0", jne.). Oppgi en vinkelverdi i grader. Vinkelen kan uttrykkes som et enkelt heltall (« 12 »), en flyttallsverdi (« 12. 33 »), eller som verdier atskilt med mellomrom eller kolon som oppgir grader, bueminutter og buesekunder (« 12: 20 », « 12: 20: 00 », « 12 20 », « 12 20 00. 0 » osv.). Kulma tunteina. Kulma voidaan ilmoittaa kokonaislukuna, liukulukuna tai välilyönnillä tai kaksoispisteellä erotetuilla luvuilla, jotka määrittävät tunnit, minuutit ja sekunnit. Du kan oppgi et enkelt heltall, eller en flyttallsverdi, eller verdier atskilt med kolon eller mellomrom som oppgir timer, minutter og sekunder Anna kulma tunteina. Kulma voidaan ilmoittaa kokonaislukuna ("12"), liukulukuna ("12. 333") tai välilyönnillä tai kaksoispisteellä erotetuilla tunteja, minuutteja ja sekunteja määrittävillä luvuilla ("12: 20", "12: 20: 00", "12 20", "12 20. 0", jne.). Oppgi en vinkelverdi i timer. Vinkelen kan uttrykkes som et enkelt heltall (« 12 »), en flyttallsverdi (« 12. 33 »), eller som verdier atskilt med mellomrom eller kolon som oppgir% 1,% 2 og% 3 (« 12: 20 », « 12: 20: 00 », « 12 20 », « 12 20 00. 0 » osv.). angular size in arcminutes Ignorerangular size in arcminutes % 1 kaariminLocal Time % 1 x% 2 bueminLocal Time PA: Universal Time LT: Universal Time UT: Sidereal Time UT: Sidereal Time TA: Julian Day ST: Julian Day JD: Longitude JD: Longitude sekuntiasecond seksecond sekuntiminute sekminute minuuttiminutes minminutes minuuttia mtr tuntihours timehours päivää dagersidereal day päivä sid. dag päivä dag viikkoweeks ukeweeks viikkoa uker kuukausimonths månedmonths kuukautta mndr vuosiyears åryears vuotta år Uuden aika- askeleen arvon ilmoitus: Rapporterer ny tidsstegverdi: Muuta aika- askelta Juster tidssteg Muuta aika- askeleen yksikköjä Juster tidsstegsenheter Aseta simulaation kellon aikaskaala. Asetus "1 sek" tarkoittaa, että kello käy tarkalleen todellisella nopeudella. Korkeammilla arvoilla kello käy nopeammin ja pienemmillä hitaammin. Negatiivisilla arvoilla kello käy taaksepäin. Aikaskaalan vieressä on kaksi ylös/ alas painikeparia. Vasemmanpuoleisella parilla voi valita aika- askeleen pituuden. Koska aika- askelia on paljon, voi oikeanpuoleisella parilla hypätä seuraavaan suurempaan tai pienempään aikayksikköön. Esimerkiksi, jos aikayksikkö on nyt "1 minuutti", vaihtaa ylempi oikeanpuoleinen painike sen lukemaan "1 tunti" ja alempi oikeanpuoleinen painike lukemaan "1 sekunti" Angi tidsskala for simuleringsklokka. « 1 s » betyr at klokka går i sanntid og holder nøyaktig takt med CPU- klokka. Høyere verdier gjør at simuleringsklokka går fortere, lavere verdier gjør at den går langsommere. Negative verdier gjør at simuleringen går baklengs. Det er to par opp/ ned- knapper. Paret til venstre går gjennom alle tilgjengelige tidssteg etter hverandre. Siden det er et stort antall tidssteg kan paret til høyre brukes til å hoppe til neste større/ mindre tidsenhet. Hvis tidsskalaen for eksempel er « 1 min », så vil opp- knappen til høyre sette den til « 1 tim », og høyre ned- knapp setter det til « 1 s » Poista luettelo Importer katalog Rektaskensio Rektasensjon Deklinaatio Deklinasjon Kohdetyyppi: Objekttype Valinnan nimi Vanlig navn Suuruusluokka: Størrelsesklasse Muut aurinkokunnan kohteet Store akse Muut aurinkokunnan kohteet Lille akse & Kohdistus Posisjonsvinkel Oikean muotoisessa luettelotiedostossa on kutakin kohdetta kohden yksi rivi, jossa on seuraavat kentät: En gyldig selvvalgt katalogfil har én linje for hvert objekt, med følgende felter i hver linje: 1. Tyypin määre. Sen täytyy olla jokin seuraavista: 0 (tähti), 3 (avoin tähtijoukko), 4 (pallomainen tähtijoukko), 5 (kaasusumu), 6 (planetaarinen sumu), 7 (supernovajäänne) tai 8 (galaksi) 1. Type. Må være en av: 0 (stjerne), 3 (åpen hop), 4 (kulehop), 5 (gasståke), 6 (planetær tåke), 7 (rest av supernova) eller 8 (galakse) 2. Rektaskensio (liukulukuarvo) 2. Rektasensjon (flyttallsverdi) 3. Deklinaatio (liukulukuarvo) 3. Deklinasjon (flyttallsverdi) 4. Suuruusluokka (liukulukuarvo) 4. Størrelsesklasse (flyttallsverdi) 5. Spektrityyppi (jos kohdetyyppi on 0), muuten kohteen luettelonimi 5. Spektraltype (hvis type = 0), ellers objektets katalognavn 6. Tähden nimi (jos kohdetyyppi on 0), muuten kohteen kutsumanimi. [Kenttä 6 on valinnainen] 6. Stjernenavn (hvis type=0), ellers objektets vanlige navn. [felt 6 er valgfritt] Kentät tulee erottaa välilyönnillä. Luettelossa saa olla myös "#" - merkillä alkavia kommenttirivejä. Feltene skal være atskilt med mellomrom. Katalogen kan også inneholde kommentarlinjer som begynner med tegnet « # ». Ohjeita omien luettelotiedostojen muodosta Hjelp om formatet på selvvalgt katalogfil Luettelotähti Forhåndsvisning av katalog Tiedostoa fov. dat ei voitu avata kirjoitusta varten. Klarte ikke å åpne fila% 1 for skriving. Virhe tiedoston poistossa Feil ved åpning av utdata- fil Lisää oma verkko- osoite% 1: en Legg selvvalgt nettadresse til% 1 Näytä kuva Vis bilde av Verkko- osoite ei ole kelvollinen. Haluaisitko avata selainikkunan Google- hakukoneeseen? Nettadressen er ikke gyldig. Vil du åpne en nettleser og foreta et søk med søkemotoren Google? Selaa puuta Bla i Google ei nouse Ikke bla Näytä verkkosivu aiheesta distance in kilometers Vis nettside om number in magnitudes % 1 kmlarger than 2000 parsecs % 1 maglarger than 2000 parsecs > 2000 prsnumber in parsecs > 2000 pcnumber in parsecs prsthe star is a multiple star % 1 pcthe star is a multiple star moninkertainenthe star is a variable star multippelthe star is a variable star muuttuja variabel tähti G5- stjerne planeettadistance in kilometers Dvergplanet (plutoide) distance in kilometers % 1 kmdistance in Astronomical Units % 1 kmdistance in Astronomical Units % 1 AUangular size in arcminutes % 1 AUangular size in arcminutes % 1 kaariminangular size in arcseconds % 1 bueminangular size in arcseconds % 1 kaarisek% 1 type of sky object (planet, asteroid etc),% 2 name of a constellation % 1 buesek% 1 type of sky object (planet, asteroid etc),% 2 name of a constellation RA (% 1): RA (% 1): Dekl (% 1): Dec (% 1): Ei nouse koskaanNot Applicable Stiger aldri oppNot Applicable E/ S Ikke tilgjengelig Linkit Lenker Muokkaa linkkiä Rediger lenke Haluatko varmasti poistaa linkin% 1? Er du sikker på at du vil fjerne% 1- lenka? Poiston varmistus Bekreft sletting Etsi kohdeobject name (optional) Finn objekt Kork Aaltje Kohdetta nimeltä% 1 ei löytynyt. Fant ikke noe objekt med navnet% 1. Huono kohteen nimi Feil objektnavn Aseta kohdistus käsin Sett fokus manuelt Atsimuutin arvon täytyy olla 0. 0: n ja 360. 0: n välillä. Asimut- verdien må være mellom 0, 0 og 360, 0. Korkeuskulman arvon täytyy olla - 90. 0: n ja 90. 0: n välillä. Høyden må være mellom - 90. 0 og 90. 0. Aseta kuvakentän ilmaisin Sett FOV- indikator Komeetat 1000 meter Komeetat meter Aseta maantieteellinen sijainti Oppgi geografisk sted Tämä kaupunki on jo tietokannassa. Denne byen finnes allerede i databasen. Virhe: kaksinkertainen hakusana Feil: duplisert oppføring Kaikki kentät (paitsi alue) täytyy antaa paikan lisäämiseksi. Alle felt (utenom Provins) må fylles ut for å legge til dette stedet. Kentät ovat tyhjiä Noen felter er tomme Koordinaatit olivat virheellistä muotoalukea. Klarte ikke tolke bredde/ lengde. Virheelliset koordinaatit Feil koordinater Koordinaatit olivat virheellistä muotoalukea. Klarte ikke tolke koordinatene. Haluatko todella korvata tämän kaupungin alkuperäiset tiedot? Er du sikker på at du vil overskrive data for denne byen? Korvaa alkuperäiset tiedot? Overstyre eksisterende data? Tiedot verkosta Overstyr data ei nouse Ikke overstyr Paikallisten kaupunkien tietokantaa ei saatu avattua. Paikkaa ei tallenneta. Databasen over stedsposisjoner kunne ikke åpnes. Posisjonen kan ikke lagres. Alkupäiväys (Alkupäiväys) / Palautuspäiväys (Palautuspäiväys) Start dato (kl.) / Tilbake dato (kl.) --: Ei kesäaikakorjausta --: ingen korreksjon for sommertid AU: viim. su. lokak. (02: 00) / viim. su. maalisk. (02: 00) AU: siste søn i okt (02: 00 / siste søn i mars (02: 00) BZ: 2. su. lokak. (00: 00) / 3. su. helmik. (00: 00) BZ: 2. søn i okt. (00: 00) / 3. søn i feb. (00: 00) CH: 2. su. maalisk. (00: 00) / 2. su. syysk. (00: 00) CH:: 2. søn i april (00: 00) / 2. søn i sep. (00: 00) CL: 2. su. lokak. (04: 00) / 2. su. maalisk. (04: 00) CL: 2. søn i okt (04: 00) / 2. søn i mar (04: 00) CZ: 1. su. lokak. (02: 45) / 3. su. maalisk. (02: 45) CZ: 1. søn i okt (02: 45) / 3. søn i mar (02: 45) EE: viim. su. maalisk. (00: 00) / viim. su. lokak. (02: 00) EE: siste søn i mar (00: 00 / siste søn i okt (02: 00) EG: viim. pe. maalisk. (00: 00) / viim. to. syysk. (00: 00) EG: siste fre i apr (00: 00) / siste tor i sep (00: 00) EU: viim. su. maalisk. (01: 00) / viim. su. lokak. (01: 00) EU: siste søn i mars (01: 00) / siste søn i okt. (01: 00) FK: 1. su. syysk. (02: 00) / 3. su. maalisk. (02: 00) FK: 1. søn i sept. (02: 00) / 3. søn i april (02: 00) HK: 2. su. toukok. (03: 30) / 3. su. syysk. (03: 30) HK: 2. søn i mai (03: 30) / 3. søn i okt. (03: 30) IQ: 1. maalisk. (03: 00) / 1. lokak. (00: 00) IQ: 1. april (03: 00) / 1. okt. (00: 00) IR: 21. maalisk. (00: 00) / 22. syysk. (00: 00) IR: 21. mars (00: 00) / 22. sept. (00: 00) JD: viim. to. maalisk. (00: 00) / viim. to. syysk. (00: 00) JD: siste tor i mars (00: 00) / siste tor i sept. (00: 00) LB: viim. su. maalisk. (00: 00) / viim. su. lokak. (00: 00) LB: siste søn i mars (00: 00) / siste søn i okt. (00: 00) MX: 1. su. maalisk. (02: 00) / viim. su. syysk. (02: 00) MX: 1. søn i mai (02: 00) / siste søn i sept. (02: 00) NB: 1. su. syysk. (02: 00) / 1. su. maalisk. (02: 00) NB: 1. søn i sept. (02: 00) / 1. søn i april (02: 00) NZ: 1. su. lokak. (02: 00) / 3. su. maalisk. (02: 00) NZ: 1. søn i okt. (02: 00) / 3. søn i mars (02: 00) PY: 1. su. lokak. (00: 00) / 1. su. maalisk. (00: 00) PY: 1. søn i okt. (00: 00) / 1. søn i mars (00: 00) RU: viim. su. maalisk. (02: 00) / viim. su. lokak. (02: 00) RU: siste søn i mars (02: 00) / siste søn i okt. (02: 00) SK: 2. su. toukok. (00: 00) / 2. su. lokak. (00: 00) SK: 2. søn i mai (00: 00) / 2. søn i okt. (00: 00) SY: 1. maalisk. (00: 00) / 1. lokak. (00: 00) SY: 1. april (00: 00) / 1. okt. (00: 00) TG: 1. su. marrask. (02: 00) / viim. su. tammik. (02: 00) TG: 1. søn i nov. (02: 00) / siste søn i jan (02: 00) TS: 1. su. lokak. (02: 00) / viim. su. maalisk. (02: 00) TS: 1. søn i okt. (02: 00) / siste søn i mars (02: 00) US: 1. su. maalisk. (02: 00) / viim. su. lokak. (02: 00) US: 1. søn i april (02: 00) / siste søn i okt. (02: 00) ZN: 1. maalisk. (01: 00) / 1. lokak. (00: 00) ZN: 1. april (01: 00) / 1. okt. (00: 00) Kesäaikasäännötset clock to a new time Sommertidsreglerset clock to a new time Aseta aika Angi UTC- tidset clock to a new time Nykyhetki UTC Nå kohde Objekt Automaattinen skaalaus Autoskala Lineaarinen skaalaus Lineær skala Logaritminen skaalaus Logaritmisk skala Neliöjuuriskaalaus Kvadratrot- skala Kannes Avbryt Ladataan FITS- tiedostoa... Laster inn FITS FITS- tiedosto tallennettu kohteeseen% 1 FITS- fil åpningsfeil:% 1 FITS- skaalaus FITS åpen Tervetuloa KStarsin FITS- muokkaimeen. Velkommen til KStars FITS- viser Tallennetaanko muutokset FITS- tiedostoon? Lagre endringer til FITS? Muokatussa FITS- tiedostossa on tallentamattomia muutoksia. Haluatko tallentaa ne ennen sen sulkemista? Det er endringer i gjeldende FITS- fil som ikke er lagret. Vil du lagre før den lukkes? & Korvataan & Overskriv FITS- tiedosto tallennettu kohteeseen% 1 FITS- fil lagringsfeil:% 1 FITS- skaalaus FITS Lagring Tiedosto tallennettu. Fil lagret. [muokattu] [endret] FITS- tiedosto tallennettu kohteeseen% 1 FITS postfeil:% 1 Laite ei tue EXPOSE_ DURATION- ominaisuutta. Enheten har ikke støtte for egenskapen CCD_ EXPOSURE. EXPOSE_ DURATION- ominaisuudesta puuttuu EXPOSE_ S- elementti. Egenskapen CCD_ EXPOSURE mangler elementet CCD_ EXPOSURE_ DURATION. INDI- valikkoa ei ole alustettu asianmukaisesti. Käynnistä KStars uudelleen. INDI- menyen er ikke klargjort riktig. Start KStars på nytt. INDI- laitetta% 1 ei enää ole olemassa. INDI- enheten% 1 finnes ikke lenger. % 1 on kytketty irti. Luo laitteeseen yhteys INDI- ohjauspaneelista. % 1 er frakoblet. Opprett forbindelse til enheten med INDI- kontrollsenteret. Laite ei tue EXPOSE_ DURATION- ominaisuutta. Enheten har ikke riktig støtte for egenskapen FILTER_ SLOT. Laite on varattu tai ei vastaa. Enheten er opptatt og svarer ikke. Valotusaika on virheellinen.% 1 tukee vain valotusaikoja% 2: stä% 3: en sekuntiin. Eksponeringstiden er ugyldig.% 1 støtter bare eksponeringstider fra% 2 til & # 160;% 3 sekunder. INDI- palvelinta ei saatu käynnistettyä: porttivirhe. Kan ikke starte INDI- tjener: portfeil. Tiedostoa 'indihosts. xml' ei saatu kirjoitettua. Muutoksia INDI- palvelinasetuksiin ei tallenneta. klarte ikke skrive til fila « drivers. xml » Eventuelle endringer for INDI- enhetsdrivere blir ikke lagret. Tiedostoa% 1 ei saatu avattua Klarte ikke åpne INDI- driverfil:% 1 Lisää palvelin Legg til vert Virhe: portin numero on virheellinen. Feil: ugyldig portnummer. Palvelin:% 1 Portti:% 2 on jo olemassa. Vert% 1 port% 2 finnes fra før. Muuta palvelinta Endre vert Asiakkaan yhteys täytyy katkaista ennen sen poistamista. Klienten må kobles fra før den fjernes. Haluatko varmasti poistaa asiakkaan% 1? Er du sikker på at du vil fjerne% 1- klienten? Tiedostoa 'indihosts. xml' ei saatu kirjoitettua. Muutoksia INDI- palvelinasetuksiin ei tallenneta. klarte ikke skrive til fila « indihosts. xml » Eventuelle endringer i oppsettet for INDI- verter blir ikke lagret. INDI- ohjauspaneeli INDI Kontrollsenter Yhtään INDI- laitetta ei ole toiminnassa. Jos haluat käynnistää laitteita, valitse laitteet Laitehallinnasta laitteet- valikosta. Det er ingen INDI- enheter i gang nå. Velg enheter fra Enhetsbehandler i enhetsmenyen for å kjøre dem. Tiedostoa ei voitu avata lukua varten Klarte ikke åpne fila% 1 for lesing Ei riittävästi muistia FITS- tiedoston lataamiseen. Ikke nok minne til å laste inn% 1 Ei riittävästi muistia FITS- tiedoston lataamiseen. Set a value Ikke nok minne til å konvertere fila% 1 til base64Set a value Auringonlasku: Velg Uppsala Last opp Kaukoputken portti: Teleskop Aineistotiedosto tallennettu kohteeseen% 1 Datafil lagret til% 1 FITS- tiedosto tallennettu kohteeseen% 1 FITS- fil lagret til% 1 % 1 on kytketty. % 1 er tilkoblet. % 1 on kytketty ja valmis. % 1 er tilkoblet og klar. Kaukoputken polttoväli: Teleskop- etikett mangler. Kaukoputken polttoväli: Teleskopdriver mangler. Kaukoputken polttoväli: Versjon av teleskopdriver mangler. Haluatko varmasti poistaa linkin% 1? Er du sikker på at du vil fjerne% 1? Virhe: Kaukoputkiajureiden sijaintia ei löytynyt. Feil. Klarte ikke å finne teleskop- drivere. Odota kun KStars selaa eri kommunikaatioportit etsiäkseen tietokoneeseen liitetyn kaukoputken. Tämä voi kestää useita minuutteja. Vent mens KStars ser etter tilkoblede teleskoper. Dette kan ta noen minutter. Odota kun KStars yrittää saada yhteyden kaukoputkeesi... Vent mens KStars forsøker å få kontakt med teleskopet & # 160; … Virhe: aikaraja ylittyi. INDI- palvelimeen ei saatu yhteyttä Feil: tidsavbrudd på forbindelse. Klarte ikke få kontakt med en INDI- tjener KStars ei onnistunut löytämään tietokoneeseen liitettyä kaukoputkea. Tarkista asetukset ja yritä uudelleen. Beklager. KStars fant ingen tilkoblede teleskoper, sjekk innstillingene og prøv igjen. Index Catalog (IC) Indeks- katalog (IC) New General Catalog (NGC) New General Catalog (NGC) Messier- luettelo (kuvat) Messiers katalog (bilder) Messier- luettelo (symbolit) use realistic star colors Messiers katalog (symboler) use realistic star colors Todelliset väritshow stars as red circles Ekte fargershow stars as red circles Tasainen punainenshow stars as black circles Ensfarget rødshow stars as black circles Tasainen mustashow stars as white circles Ensfarget sortshow stars as white circles Tasainen valkoinen Ensfarget hvit Anna nimi uudelle väriteemalle: Angi et navn for det nye fargeskjemaet: Väriteeman indeksitiedostoa ei voitu avata. Teemaa ei voida poistaa. Den lokale fila med fargeskjemaindeksen kan ikke åpnes. Fargeskjemaet kan ikke lagres. Tiedostoa% 1 ei voitu tuhota klarte ikke å slette fila:% 1 Virhe tiedoston poistossa Feil ved sletting av fil Tiedostosta colors. dat ei löytynyt kohtaa% 1. Kunne ikke finne et element kalt% 1 i colors. dat. Teemaa ei löytynytJupiter' s moon Io Fant ikke fargeskjemaJupiter' s moon Io IoJupiter' s moon Europa IoJupiter' s moon Europa EuropaJupiter' s moon Ganymede EuropaJupiter' s moon Ganymede GanymedesJupiter' s moon Callisto GanymedesJupiter' s moon Callisto Kallistomoon phase, 100 percent illuminated Callistomoon phase, 100 percent illuminated Täysikuumoon phase, 0 percent illuminated Fullmånemoon phase, 0 percent illuminated Uusi kuumoon phase, half- illuminated and growing Nymånemoon phase, half- illuminated and growing Ensimmäinen neljännesmoon phase, half- illuminated and shrinking Første kvartermoon phase, half- illuminated and shrinking Kolmas neljännesmoon phase between new moon and 1st quarter Tredje kvartermoon phase between new moon and 1st quarter Kasvava kuumoon phase between 1st quarter and full moon Voksende månesigdmoon phase between 1st quarter and full moon Kasvava kuumoon phase between full moon and 3rd quarter Voksende månemoon phase between full moon and 3rd quarter Vähenevä kuumoon phase between 3rd quarter and new moon Minkende månemoon phase between 3rd quarter and new moon Vähenevä kuu Minkende månesigd KSPlanetBase:: setRearth (): Virhe: Tarvitaan osoitin maahan. ( KSPlanetBase:: setRearth (): Feil: Trenger en peker til Jorden. ( nimeämätön navnløs nimetön kohde objekt uten navn Luettelotähti Katalogstjerne Planeetta Planet Avoin tähtijoukko Åpen stjernehop Pallomainen tähtijoukko kulehop Kaasumainen sumu Gasståke Planetaarinen sumu Planetarisk tåke Supernovajäänne Rest etter en supernova Komeetta Komet Asteroidi Asteroide % 1: Hubble- avaruusteleskooppi, jota ohjaa STScl NASA: lle [julkinen] % 1: Hubble Space Telescope, drives av STScI for NASA [i det fri] % 1: Hubble- avaruusteleskooppi, jota ohjaa STScl NASA: lle [julkinen] % 1: Spitzer Space Telescope, fra NASA/ JPL- Caltech [i det fri] % 1: SEDS, http: // www. seds. org / [vapaa ei- kaupalliseen käyttöön] % 1: SEDS, http: // www. seds. org [gratis for ikke- kommersiell bruk] % 1: Advanced Observing Program, Kitt Peakin kansallinen observatorio [vapaa ei- kaupalliseen käyttöön; ei fyysisiä kopioita] % 1: Advanced Observing Program at Kitt Peak National Observatory [gratis for ikke- kommersiell bruk, ingen fysisk reproduksjon tillatt] % 1: National Optical Astronomy Observatories ja AURA [vapaa ei- kaupalliseen käyttöön] % 1: National Optical Astronomy Observatories og AURA [gratis for ikke- kommersiell bruk] % 1: Very Large Telescope, jota ohjaa Euroopan eteläinen observatorio [vapaa ei- kaupalliseen käyttöön; ei painettuja kopioita] % 1: Very Large Telescope, drives av European Southern Observatory [gratis for ikke- kommersiell bruk, ingen fysisk reproduksjon] Koordinaatti lukualueen ulkopuolella. Koordinaten er utenfor rekkevidde. Pituusaste - ja tähtiaikaparametreja saisi käyttää vain KSPlanetBase- objekteille! bredde og LST- parametre bør bare brukes i KSPlanetBase- objekter. alfa alfa beta beta gamma gamma delta delta epsilon epsilon zeta zeta eta eta theta theta iota iota kappa kappa lambda lambda myy my nyy ny xii xi omikron omicron pii pi rhoo rho sigma sigma tau tau upsilon ypsilon fii phi chii chi psii psi omegaMap projection method omegaMap projection method YhteysCity name (optional, probably does not need a translation) Ingen projeksjonMap projection method Aiken AntikkMap projection method Atsimuutti: City name (optional, probably does not need a translation) AzimutalMap projection method BonnMap projection method BonneMap projection method City name (optional, probably does not need a translation) GnomoniskMap projection method FisherCity name (optional, probably does not need a translation) HalvkuleMap projection method Bamberg LambertMap projection method MerkuriusCity name (optional, probably does not need a translation) MercatorMap projection method MolineMap projection method MollweideMap projection method Maantieteelliset OrtografiskMap projection method KomeetatCity name (optional, probably does not need a translation) PetersMap projection method PolsonCity name (optional, probably does not need a translation) PolykoniskMap projection method DecataurMap projection method RektangulærMap projection method & Korvataan Skriv over Kaukoputki scopeprefix for ID number identifying an eyepiece (optional) OkulaariCity name (optional, probably does not need a translation) okularprefix for ID number identifying a lens (optional) Orleansprefix for ID number identifying a filter (optional) linseprefix for ID number identifying a filter (optional) Kuvasuodin filter Anna tekijän nimi Avslutt økt Tallenna nykyiset värit... Lagre og avslutt gjeldende økt City name (optional, probably does not need a translation) Neste side > Mesquite sted _ Versio økt _ City name (optional, probably does not need a translation) Neste mål > Dyer- observatorio observasjon _ Kelvoton verkko- osoite Ugyldig inndata Palvelin observatør _ Tiedostoa ei saatu ladattua. Klarte ikke lagre obsdervatørlista til fila. Mikko Ikola, Teemu Rytilahti, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Klaus Ade Johnstad, Gunnhild Lurås, Jørgen Grønlund, Axel BojerEMAIL OF TRANSLATORS ikola@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi klaus@ skolelinux. no, gluras@ c2i. net, jorgenhg@ broadpark. no, axelb@ skolelinux. no Harjoitus Øvelse Väriasetukset & Innstillinger Väriasetukset Fargeinnstillinger Käytä eri väriä virheelliselle riville Bruk selvvalgt farge på skrivelinja Opettajan rivin väri Farge på lærerens linje Opettajan rivi Lærerens linje Vaihda oppilaan rivin tekstin väriä Endre tekstfargen på elevens linje Tässä voit vaihtaa kirjoittamasi tekstin väriä oppilaan rivillä. Her kan du endre tekstfargen på det eleven skriver. Tausta: Bakgrunn Opettajan rivin tausta Bakgrunnsfarge på lærerens linje Voit muuttaa tässä opettajan rivin taustan väriä (kirjaimien rivi, joka sinun tulee kirjoittaa.) Her kan du endre bakgrunnsfargen på lærerens linje (linja med de tegnene du skal skrive). Kirjoitusrivi Skrivelinje Käytä eri väriä virheelliselle riville Bruk en annen farge ved feiltasting Valitse taustan väri virheelle kirjoitusrivillä Velg bakgrunnsfarge på feil på skrivelinja Kun olet valinnut 'käytä eri väriä virheille kirjoitusrivillä', voit valita virhekohtien taustan värin. Teet virheen kun kirjoitat väärän kirjaimen oppilaan rivillä. Tämä tapa tekee virheistä näkyvämpiä. Hvis du krysser av for « Bruk en annen farge ved feil », så kan du her velge hvilken bakgrunnsfarge som skal vises når man skriver feil. En feil vil si at du skriver feil bokstav på skrivelinja. Dette er for å gjøre det lettere å se feilene. Valitse tekstin väri virheelle kirjoitusrivillä Velg tekstfargen på feil på elevens linje Kun olet valinnut 'käytä eri väriä virheille kirjoitusrivillä', voit valita virhekohtien tekstin värin. Teet virheen kun kirjoitat väärän kirjaimen oppilaan rivillä. Tämä tapa tekee virheistä näkyvämpiä. Hvis du krysser av for « Bruk en annen farge ved feil », så kan du her velge hvilken tekstfarge som skal vises når man skriver feil. En feil vil si at du skriver feil bokstav på skrivelinja. Dette er for å gjøre det lettere å se feilene. Näppäimistön väriteemamuokkain Rediger fargemal Käyttäjän määrittelemät väriteemat Selvvalgte fargemaler Muokkaa väriteemaa... Rediger fargemal Väriteeman nimi: Navn på fargemalen: & Talleta tiedot & Lagre data Diakuvan väri Farge på skyvelinja Opettajan tausta Lærerbakgrunn: Opettajan teksti Lærertekst: Opiskelijan tausta Elevbakgrunn: Opiskelijan virheellinen teksti Elevtekst ved feil: Opiskelijan teksti Elevtekst: Opiskelijan virheen taustaväri Elevbakgrunn ved feil: Näppäimistön värit Tastaturfarger Tavallisten näppäinten taustan väri: Bakgrunnsfarge for vanlige taster Korostettu tausta Uthevet bakgrunn: Tavallisten näppäinten väri: Vanlig tastaturfarge: Korostetun tekstin väri Uthevet tekstfarge: Tekstin väri Tekstfarge: Näppäimen kehys Tasteramme: Muokkaus/ muut näppäimet: Valgtaster og andre taster: Tekstin väri Tekstfarge Oletusnäppäimistöasetus... Brukeroppsett Lisää... & Legg til Harjoitteluasetukset Øvelsesinnstillinger Automaattinen tason säätö & Automatisk nivåjustering merkkiä/ minuutti Tegn per minutt Kirjoitusnopeus: Skrivehastighet Virheettömyys: Riktighet: Sanoja: Arbeidsmengde: Rajoitukset tason nostamiseen Grense for å øke ett nivå Rajoitukset tason laskemiseen Grense for å senke ett nivå Estä käsin vaihdettavat tasopainikkeet Skru av knappene for manuell nivåendring & Muista taso seuraavalle harjoituskerralle (ohjelman käynnistyksessä) Husk gjeldende nivå neste gang programmet starter Tekstirivin asetukset Innstillinger for tekstlinja 20: Nopea Rask Hidas: 1 Langsom Tekstin liukumisnopeus: Glidehastighet Kumoa harjoituksen kirjasin Bytt øvelsesskrifta Näytetyn/ kirjoitetun tekstin kirjasin: Skrift for vist/ skrevet tekst Tämä nappi näyttää kirjasinruudun, jossa voit vaihtaa oppilaan ja opettajan rivien kirjasimen. Kun poistut ruudulta, uusi kirjasin estetään allaolevalla rivillä ja otetaan käyttöön vain kun napsautat Hyväksy- nappia alla. Denne knappen vil vise et skriftvindu der du kan endre hvilken skrift elevens og lærerens linje skal ha. Når du lukker skriftvinduet vil den nye skrifta bli forhåndsvist på linja nedenfor og blir først tatt i bruk når du velger « Bruk » nedenfor. Näppäimistön asettelumuokkain Tastaturoppsett Näppäimistöasetustieto Data for gjenkjennelse av tastaturet Näppäimistön nimi: Tastaturnavn: Kieli id: Språkidentifikator Kommentit: Kommentarer: Harjoituksen ominaisuudet Tastevalg uudet kirjaimet Tastetegn Valitse harjoituksen tiedosto Velg ledetaster Näppäimistöasetukset Tastaturinnstillinger Avaa näppäimistöasettelutiedosto... Åpne en tastaturfil & # 160; … nimeämätön näppäimistöasettelu Velg tastaturtegn & # 160; … Talleta näppäimistöasettelut Lagre tastaturet Talleta näppäimistöasettelut Lagre tastaturet som & # 160; … Oppitunti: Venstre: Näppäimistön värit Tegnforbindelser Kirjaimia: Tegn Tyhjennä historia Slett forbindelsene Muokkaus/ muut näppäimet: < Valgtast > Piilota näppäimistö Ny tast Taso Nivå Säilytä nykyinen taso Gjeldende nivå Tämä näyttää millä tasolla olet. Dette viser hvilket nivå du er på. Merkkiä/ minuutissa Tegn per minutt Tämä näyttää kuinka nopeasti kirjoitat kirjaimia minuutissa. Dette viser hvor raskt du skriver. Hastigheten måles i tegn per minutt. Virheettömyys Riktighet Kuinka paljon kirjoitat virheettömästi? Hvor mye har du skrevet riktig? Tämä näyttää kuinka virheettömästi kirjoitat. Dette viser hvor mye du har skrevet rett. Uudet kirjaimet tällä tasolla Nye tegn på dette nivået uudet kirjaimet Nye tegn Anna äänimerkki jokaisesta kirjoitusvirheestä Spill en pipetone ved hver skrivefeil Valittuna (oletus) tämä antaa äänimerkin kustakin virhelyönnistä. Hvis dette er avkrysset (standardvalget), så vil du få høre en pipetone hver gang du skriver feil. & Piippaa virheestä & Gi lyd ved feil Anna äänimerkki tason vaihtuessa. Spill av en lyd når nivået endres automatisk. Valittuna (oletus) tämä antaa äänimerkin joka erta kun taso vaihtuu automaattiesti. Hvis du krysser av for dette (standardvalget) vil du få høre en lyd hver nivået endres automatisk. & Äänimerkki autom. tasonvaihdossa Spill av en & lyd ved automatisk nivåendring Uudet kirjaimet tällä tasolla Rekorder for dette nivået Kirjaimia minuutissa Tegn per sekund KTouch Harjoitusmuokkain - Redigering av øvelsesfiler for KTouch Harjoituksen ominaisuudet Øvelsesvalg Tason muokkain Nivåredigering Tason 10 tiedot Data for nivå 10 Tason kuvaus (lisävalinta): Nivåkommentar (frivillig): Uudet kirjaimet tällä tasolla Nye tegn på dette nivået: Tason tiedot: Nivådata: Harjoituksen tilastot Øvelsesstatistikk Nykyinen harjoitus Denne øvelsesøkta Nykyisen harjoituksen tilastot Statistikk for denne øvelsesøkta Oppitunti: Øvelse: Tasoja tässä istunnossa: Nivåer i denne økta: Yleiset tilastot Generell statistikk Kirjaimia kirjoitettu: Tegn som er blitt skrevet: Kirjoitettujen sanojen lukumäärä. Antall ord du har skrevet så langt. Näyttää montako väärää merkkiä olet kirjoittanut. Vis hvor mange tegn du har skrevet. Kirjoittamiesi merkkien lukumäärä (oikeiden ja väärien). Antall tegn (både riktig og feil) som du har skrevet så langt. Tämä näyttää käyttämiesi sekuntien määrän tällä harjoitusiskerralla. Dette viser antall sekunder du har skrevet i denne øvelsesøkta. Kulunut aika (sekuntia): Tid som har gått (i sekunder): Harhaisketyt kirjaimet: Tegn som ble skrevet feil: Sanoja kirjoitettu: Antall skrevne ord: Oikein kirjoittamiesi merkkien suhde kaikkiin kirjoittamiisi merkkeihin Andelen riktig skrevne tegn målt opp mot det totale antall skrevne tegn. Kirjoittamiesi sanojen lukumäärä minuutissa. Antall ord du har skrevet per minutt. Oikein kirjoittamiesi merkkien lukumäärä. Antall riktige tegn du har skrevet per minutt. Sanoja minuutissa: Ord per minutt Kirjaimia minuutissa: Tegn per minutt Tässä on luettelo kirjoitustestin aikana unohtamistasi merkeistä. Prosenttiluku ilmaisee kuinka usein näppäin on unohtunut verrattuna siihen, kuinka usein näppäimiä on kaikkiaan paineltu. Suuri luku merkitsee, että näppäimiä on unohdettu paljon. Her ser du de tegnene du har bommet på i løpet av skrivetesten. Prosenttallet viser hvor ofte du har bommet på en tast i forhold til hvor mange ganger den ble skrevet i alt. Et stort tall betyr mange feil. Merkkitilastot (merkit, jotka haluat kohdistaa) Tegnstatistikk (tegn du bør jobbe mer med) d: d: h: h: c: c: g: g: f: f: b: b: e: e: a: a: Nykyisen tason tilastotiedot Statistikk for dette nivået Oppitunnin 2 nimike øvelsestittel2 Tason 2 nimike nivåtittel2 Tässä ovat kirjoitustestissä unohtamasi merkkien luettelo. Prosenttiluku ilmaisee kuinka usein näppäin on unohdettu verrattuna kuinka usein näppäin on painettu oikein. Suuri luku merkitsee, että näppäimiä on unohdettu paljon. Her ser du de tegnene du har bommet på i løpet av skrivetesten. Prosenttallet viser hvor ofte du bommet på en tast målt i forhold til hvor mange ganger du skrev den rett. Et stort tall betyr at du skrev mye feil. Seuraa edistymistä Skjermframgang Kirjoituksesi edistyminen Din framgang i skrivingen Näytä edistyminen oppitunnilla: Vis framgangen i øvelsen: Tässä voit valita oppitunnin, jolta haluat hankkia tilastotietoja. Her kan du velge den øvelsen du vil vise statistikk for. Edistymiskortin valinnat Innstillinger for framgangsdiagrammet Kaaviotiedot Diagramdata istunnon tilastotiedot Øktstatistikk Tason tilastotiedot Nivåstatistikk Kaavion typpi Diagramtype Taito Dyktighet Sanoja minuutissa Ord per minutt Kirjaimia minuutissa Tegn per minutt Aika- akselin skaalaus Skalering for tidsaksen Aika skaalattu Tidsskalering Vakioväli Faste mellomrom Napsauttamalla tätä painiketta poistaa koko harjoituksen tilastotiedot nykyiselle käyttäjälle. Hvis du trykker på denne knappen sletter du hele statistikken for denne brukeren. Tyhjennä historia Slett historien Luo uusi näppäimistöasettelu! Vis tastaturet Näytä näppäimistöltä seuraavaksi näppäiltävät kirjaimet Vis på tastaturet de tastene du skal trykke Tämä korostaa näppäimistöltä sen kirjaimen, joka sinun tulee kirjoittaa seuraavaksi. On helpompaa kirjoittaa kun tämä on valittuna. Dette vil framheve de tastene du skal trykke neste gang. Hvis du velger dette, er det enklere å skrive. & Korosta näppäimiä näppäimistössä Framhev & tastene på tastaturet Oma kirjasin oletuskirjasimen tilalle näppäimistöasettelussa. Hvis du har valgt dette kan du velge din egen tastaturskrift istedenfor den som er forhåndsvalgt. Jokainen näppäimistöasettelu määrittelee oman kirjasimensa. Jos ennaltamääritelty kirjasin näppäimistöasettelussa ei toimi tai haluat käyttää omaa kirjasinta, valitse tämä nappi. Voit valita oman kirjasimen, jota käytetään näppäimissä. Et hvert tastaturoppsett kan angi sin egen skrift. Hvis den forhåndsvalgte skrifta ikke virker, eller hvis du vil ha din egen, så bruk denne knappen. Deretter kan du da velge din egen skrift, som så vil bli brukt til å vise tegnene på tastene. Korvaa näppäimistön kirjasin Endre tastaturskrifta Näppäimistön näppäinten kirjasin: Skrifttype på tastene: Nykyisen väriteeman numero. Tallet på gjeldende fargemal. Käytä samaa kirjoitusrivin väriä riippumatta väriteemasta. Bruk samme tastelinjefarge uavhengig av fargeskjema. Opettajan rivin taustan väri. Bakgrunnsfarge på lærerens linje. Opettajan rivin tekstin väri. Tekstfarge på lærerens linje Oppilaan rivin taustan väri. Bakgrunnsfarge på elevens linje Oppilaan rivin tekstin väri. Tekstfargen på elevens linje Käytetäänkö väärän tekstin taustana eri väriä? Om det skal brukes en annen bakgrunn for feil tekst. Väärän tekstin taustan väri (oppilaan rivi). Bakgrunnsfarge for feil tekst (elevens linje). Väärän tekstin väri (oppilaan rivi). Tekstfarge for feil tekst (elevens linje). Anna äänimerkki automaatisessa tasonvaihdossa Spill av en lyd ved automatisk nivåendring Liukunopeus Glidehastighet Dian maksimikorkeus Største høyde for gliderelementet Korvaa harjoitusten oletuskirjasimet. Overstyr standard/ forhåndsvalgt leksjonsskrifter. Oppilaan ja opettajan rivin kirjasin Skrift for elevens og lærerens linjer Nykyinen ladattu harjoitustiedosto Den øvelsesfila som er lastet inn nå Käytetäänkö oikealta vasemmalle - kirjoitusta. Om vi bruker tasting fra høyre mot venstre. Käytetäänkö näppäimissä värejä vai ei. Om det skal brukes farger på tastene. Piilotetaanko näppäimistönäyttö. Om bare lærte/ kjente taster skal vises eller alltid alle taster. Piilotetaanko näppäimistönäyttö. Om tastaturbildet skal vises. Korvataanko näppäimistön oletuskirjasimet. Om standard/ forhåndsvalgt leksjonsskrifter skal overstyres. Näppäimistön näppäinten kirjasin Skrift for tastene på tastaturet Nykyinen ladattu näppäimistötiedosto Den tastaturfila som er lastet inn nå Salli automaattiset tason säädöt TIllat automatiske nivåjusteringer Estä käsin tehty tasonvaihto kun automaattinen tasonvaihto on käytössä Slå av manuelle nivåendringer når automatisk nivåendring er slått på Muista nykyinen taso seuraavaan KTouch- ohjelman käynnistykseen Husk gjeldende nivå neste gang KTouch starter Nykyinen harjoitustaso Gjeldende øvelsesnivå Merkkien lukumäärä minuutissa tason nostamiseksi Antall tegn pr. minutt for å øke ett nivå VIrheettömyystaso prosenteissa tason korottamiseksi Prosent riktig for å øke ett nivå Merkkien lukumäärä minuutissa tason laskemiseksi Antall tegn pr. minutt for å gå ned ett nivå VIrheettömyystaso prosenteissa tason laskemiseksi Prosent riktig for å gå ned ett nivå Nykyisen väriteeman numero. Lesson Name Brukernavn for gjeldende bruker. Lesson Name Lesson Name Russisk (opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Ungarsk (opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Dvorak, fransk (del 1) Lesson Name Lesson Name Spansk (opprettet automatisk) Lesson Name nimeämätön näppäimistöasetteluLesson Name Tysk (Neo 2 tastaturoppsett) Lesson Name Lesson Name HellenskLesson Name Lesson Name Dvorak, fransk (del 2) Lesson Name Lesson Name Russisk (lang, opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Fransk (opprettet automatisk) 1Lesson Name Lesson Name Spansk (opprettet automatisk) 2Lesson Name Lesson Name Nederlandsk (opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Nederlandsk for barnLesson Name Lesson Name Fransk (opprettet automatisk) 2Lesson Name Lesson Name Dvorak – ABCDLesson Name Lesson Name Bulgarsk (opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Finsk for barnLesson Name Lesson Name Slovakisk (opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Engelsk (opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Colemak (opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Katalansk (opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Tysk (i ni nivåer) Lesson Name Lesson Name Tsjekkisk (opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Dvorak, spanskLesson Name Lesson Name Spansk (opprettet automatisk) 1Lesson Name Lesson Name Italiensk (opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Tyrkisk (opprettet automatisk) Lesson Name Keyboard Layout Name SlovenskKeyboard Layout Name Lesson Name Tysk (talltastaturet) Lesson Name Lesson Name LatinskLesson Name Lesson Name Tysk (fra « Tipptrainer ») Lesson Name Lesson Name Dvorak (opprettet automatisk) Lesson Name Keyboard Layout Name NorskKeyboard Layout Name HarjoitusLesson Name UkrainskLesson Name Lesson Name Tysk (opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Polsk (fra « TTCoach ») Lesson Name Lesson Name Finsk (opprettet automatisk) Lesson Name Lesson Name Dansk (opprettet automatisk) Lesson Name Talleta näppäimistöasettelutKeyboard Layout Name Svensk tastaturKeyboard Layout Name Keyboard Layout Name Engelsk dvorakKeyboard Layout Name Keyboard Layout Name ItalienskKeyboard Layout Name Keyboard Layout Name FranskKeyboard Layout Name Keyboard Layout Name Engelsk ColemakKeyboard Layout Name Keyboard Layout Name EngelskKeyboard Layout Name Keyboard Layout Name TyskKeyboard Layout Name Keyboard Layout Name Fransk dvorakKeyboard Layout Name Uusi väriteema Ny fargemal Talleta muokatut väriteemat? Lagre endrede fargemaler? nimetön väriteema fargemal uten navn Mustavalkoinen Svart og hvitt Syvän sininen Mørkeblå Raidallinen Stripete Oletusnäppäimistöasetus... Standardbruker Valitse harjoituksen tiedosto Velg øvelsesfil Haluatko säilyttää nykyisen tason uusiin harjoituksiin? Vil du beholde dette nivået for den nye øvelsesøkta? Aloita uusi harjoituslerta Start ny øvelsesøkt Säilytä nykyinen taso Behold gjeldende nivå Väriasetukset Lydinnstillinger Taso: Oikeita/ Kaikkiaan merkkejä:% 1 /% 2 Sanoja:% 3 Nivå: Riktige / totalt antall tegn:% 1 /% 2 Ord:% 3 Istunto: Oikeita/ Kaikkiaan merkkejä:% 1 /% 2 Sanoja:% 3 Økt: Riktige / totalt antall tegn:% 1 /% 2 Ord:% 3 Harjoitustiedostoa% 1 ei löydetty tai ei voitu avata. Klarte ikke finne/ åpne øvelsesfila «% 1 ». & Avaa harjoitus... & Åpne ren tekstfil & # 160; … & Avaa harjoitus... & Åpne øvelse & # 160; … & Muokkaa harjoitusta... Rediger øvelse & # 160; … Muokkaa väriteemaa... Rediger fargemal & # 160; … nimeämätön näppäimistöasettelu & Rediger tastaturoppsett & # 160; … & Aloita uusi harjoituskerta & Start ny øvelsesøkt & Tauko Ta & pause i øvelsesøkta Harjoituksen tilastot & Øvelsestatistikk Oletusharjoitukset Standardøvelser & Näppäimistön asettelut & Tastaturoppsett & Väriteemat Fargemaler for tastaturet Tämänhetkinen taso & Gjeldende bruker nimeämätön näppäimistöasettelu tastaturoppsett uten navn nimeämätön harjoitus øvelse uten navn Ei voitu ladata/ avata näppäimistön asetustiedostoa kohteesta '% 1'. Klarte ikke laste ned/ åpne fila for tastaturoppsett fra «% 1 ». Tavallisten näppäinten väri: Normale taster Piilota näppäimistö Skjult tast Num- lock Ukjent valgtast eller kontrolltast med unicode- verdien «% 1 ». En skjult tast med visningstegnet «% 2 » og unicodeverdien «% 3 » ble hoppet over. Num- lock Num Num Lock *. keyboard. xml_BAR_KTouch näppäimistöasetustiedostot (*. keyboard. xml) *. * _BAR_Kaikki tiedostot *. keyboard. xml_BAR_KTouch tastaturfiler (*. keyboard. xml) *. * _BAR_Alle filer Talleta näppäimistöasettelut Lagre tastaturoppsettet KTouch hrjoitusmuokkain Rediger tastaturoppsettet for KTouch KTouch Harjoitusmuokkain - Feil ved redigering av tastaturfila for KTouch Muokkaus/ muut näppäimet: Valgtast Avaa näppäimistöasetustiedosto: Åpne en tastaturfil Mitä näppäimistöasetustiedostoa haluat muokata? Hvilken tastaturfil vil du redigere? Muokkaa nykyisiä näppäimistöasetuksia: Endre det tastaturoppsettet du bruker nå: Avaa oletusnäppäimistöasetus: Åpne et standardtastatur: Avaa näppäimistöasetustiedosto: Åpne en tastaturfil: Luo uusi näppäimistöasettelu! Lag et nytt tastaturoppsett Ei voitu avata näppäimistöasetustiedostoa, luodaan sen sijaan uusi! Klarte ikke åpne tastaturfila, lager en ny i stedet. (muutettu) (endret) KTouch hrjoitusmuokkain Rediger tastaturoppsettet for KTouch ‒% 1% 2 KTouch hrjoitusmuokkain Rediger tastaturoppsettet for KTouch ‒% 1 Näppäimistöasetukset ovat muuttuneet. Haluatko tallentaa muutokset? Tastaturet er blitt endret. Vil du lagre endringene? Ei voitu lukea näppäimistönasetustiedostoa '% 1'. Klarte ikke lese fila «% 1 » for tastaturoppsett.% 2 Ei voitu ladata/ avata näppäimistön asetustiedostoa kohteesta '% 1'. Klarte ikke laste ned / åpne fila for tastaturoppsett fra «% 1 ». Virhe näppäimistöasettelun lukemisessa. Oletusasettelu otetaan käyttöön numeronäppäimistöön. Voit valita toisen näppäimistöasettelun asettelut- ikkunassa. Klarte ikke å lese tastaturoppsettet. Standard talltaster blir laget i stedet. Du kan velge et annet tastaturoppsett i innstillingene. Oletusnäppäimistöasetus... En standardøvelse & # 160; … Tallennan harjoitustiedostoa Lagre øvelsesfila KTouch Harjoitusmuokkain - Redigering av øvelsesfiler for KTouch – Tason% 1 tiedot Data for nivå% 1 abcdefghijklmnopqrstuvwxyzåäö abcdefghijklmnopqrstuvwxyzæøå Kirjoita rivisi tähän... Oppgi linjene dine her & # 160; … Avaa harjoitustiedosto Åpne en øvelsesfil Mitä harjoitustiedostoa haluat muokata? Hvilken øvelsesfil vil du redigere? Muokkaa nykyistä harjoitusta: Rediger den øvelsesfila du bruker nå: Avaa oletusharjoitus: Åpne en standardøvelse: Avaa harjoitustiedosto: Åpne en øvelsesfil: Luo uusi harjoitus Lag en ny øvelse Ei voitu avata harjoitustiedostoa, luodaan sen sijaan uusi. Klarte ikke åpne øvelsesfila, lager en ny i stedet. Harjoitus on muuttunut. Haluatko tallentaa muutokset? Den gjeldende øvelsen er blitt endret. Vil du lagre den? Kohtalaisen paljon Ganske mye Tämä on pieni oletusteksti. Jos haluat aloittaa kirjoitusharjoituksen, avaa harjoitustiedosto päävalikosta. Jos napsautat enter seuraavan rivin jälkeen, olet läpäissyt onnistuneesti oletusharjoituksen. Hurraa!!! basically all characters on the keyboard Dette er en liten standardtekst. Om du vil begynne å øve på å skrive touch, så åpne en øvelsesfil fra hovedmenyen. Hvis du trykker « Enter » etter neste linje har du fullført standardøvelsen. Hurra! basically all characters on the keyboard Valitse tai anna tiedostonnimi. Velg eller oppgi et filnavn. URL näyttää virheelliseltä. Korjaa se. URL- en ser ut til å være feilskrevet, rett den opp. *** nykyinen *** *** nåværende *** Tilastotietoja ei ole vielä saatavilla! Ingen statistikkdata er tilgjengelige ennå Poista nykyisen käyttäjän tilastotiedot Vil du slette alle statistikkdataene for denne brukeren? Aika ensimmäisestä harjoituskerrasta päivissä Antall dager siden første øvelsesøkt Istunnot Økter Harjoittelu alkaa: Odotan ensimmäistä napinpainallusta... Starter øvelsesøkta: venter på første tastetrykk & # 160; … Harjoituskerta tauolla. Harjoitus jatkuu seuraavasta näppäimenpainalluksesta... Øvelsesøkta har tatt pause. Økta fortsetter ved neste tastetrykk & # 160; … Harjoituskerta käynnissä! Aika kuluu... Øvelsesøkt. Tiden går & # 160; … Valitse tai anna tiedostonnimi. Oppgi et ubrukt brukernavn. Ohjelma, joka auttaa sinua oppimaan ja harjoittelemaan konekirjoitusta Et program som hjelper deg med å lære touch- metoden ved hjelp av øvelser KTouch KTouch Nykyinen ylläpitäjä ja ohjlelmoija Nåværende vedlikeholder og programmerer Alkuperäinen tekijä, projektin ylläpitäjä Opprinnelig forfatter, prosjektadministrator SVG- kuvakkeen luoja Lagde SVG- ikonet Paljon paikkoja, korjauksia, päivityksiä En mengde lapper, rettelser og oppdateringer Nykyinen ladattu näppäimistötiedosto Alle de som har laget øvelsesfiler og tastaturfiler Avattava harjoitusiedosto Øvelsesfila som skal åpnes Komento% 1 ei halua yhtään parametreja. Kommandoen «% 1 » kan ikke ta parametere. Komento% 1 hyväksyy vain merkkijonon parametrikseen. Kommandoen «% 1 » kan bare ta en tekst som parameter. Komento% 1 hyväksyy vain merkkijonoparametreja. Kommandoen «% 1 » kan bare ta tekster som parametere. Komento% 1 hyväksyy vain lukuparametreja. Kommandoen «% 1 » kan bare ta et tall som parameter. Komento% 1 hyväksyy vain lukuja parametreiksi. Kommandoen «% 1 » kan bare ta tall som parametere. Komento% 1 hyväksyy vain lukuparametreja. Kommandoen «% 1 » kan bare ta et svar som parameter. Komento% 1 hyväksyy vain lukuja parametreiksi. Kommandoen «% 1 » kan bare ta svar som parametere. The function '% 1' was called with% 2, while it should be called with% 3 Det ble forsøkt å gjøre kall til en ukjent funksjon med navn «% 1» The function '% 1' was called with% 2, while it should be called with% 3 Nollalla ei voi jakaa. Du prøvde å dividere med null Ei ymmärretä merkkiä ']' Kunne ikke forstå «% 1 » Odotettiin '=' komennon '% 1' jälkeen Ventet en tilordning, « = », etter variabelen «% 1 » Odotettiin merkkiä "*" tai "/" Ventet « til » etter « for » Odotettiin nimeä komennon '% 1' jälkeen Forventet et navn på en kommando etter « lær » - kommandoen. Odotettiin nimeä komennon '% 1' jälkeenYou are about to translate the 'True' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. Forventet et omfang etter « lær » - kommandoen. You are about to translate the 'True' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. tosiYou are about to translate the 'False' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. sannYou are about to translate the 'False' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. epätosiYou are about to translate the 'ArgumentSeparator' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. usannYou are about to translate the 'ArgumentSeparator' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'DecimalSeparator' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. , You are about to translate the 'DecimalSeparator' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Exit' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. . You are about to translate the 'Exit' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'If' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. avsluttYou are about to translate the 'If' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Else' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. hvisYou are about to translate the 'Else' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. epätosiYou are about to translate the 'Repeat' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. ellersYou are about to translate the 'Repeat' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'While' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. gjentaYou are about to translate the 'While' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'For' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. mensYou are about to translate the 'For' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'To' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. forYou are about to translate the 'To' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Step' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. tilYou are about to translate the 'Step' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Break' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. stegYou are about to translate the 'Break' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Return' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. brytYou are about to translate the 'Return' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Wait' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. tilbakeYou are about to translate the 'Wait' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Assert' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. ventYou are about to translate the 'Assert' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'And' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. assertYou are about to translate the 'And' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Or' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. ogYou are about to translate the 'Or' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Not' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. ellerYou are about to translate the 'Not' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Learn' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. ikkeYou are about to translate the 'Learn' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Reset' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. lærYou are about to translate the 'Reset' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Clear' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. nullstillYou are about to translate the 'Clear' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Clear' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. tømYou are about to translate the 'Clear' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Center' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. tmYou are about to translate the 'Center' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. YleisetYou are about to translate the 'Go' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. midtenYou are about to translate the 'Go' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'GoX' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. gåYou are about to translate the 'GoX' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'GoX' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. gåxYou are about to translate the 'GoX' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'GoY' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. gxYou are about to translate the 'GoY' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'GoY' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. gåyYou are about to translate the 'GoY' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Forward' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. gyYou are about to translate the 'Forward' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Forward' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. framYou are about to translate the 'Forward' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Backward' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. frYou are about to translate the 'Backward' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Backward' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. bakYou are about to translate the 'Backward' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Direction' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. baYou are about to translate the 'Direction' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. kuvausYou are about to translate the 'Direction' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. retningYou are about to translate the 'Direction' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'TurnLeft' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. retYou are about to translate the 'TurnLeft' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'TurnLeft' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. snuvenstreYou are about to translate the 'TurnLeft' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'TurnRight' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. svYou are about to translate the 'TurnRight' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'TurnRight' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. snuhøyreYou are about to translate the 'TurnRight' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. tosiYou are about to translate the 'PenWidth' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. shYou are about to translate the 'PenWidth' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'PenWidth' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. strekbreddeYou are about to translate the 'PenWidth' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'PenUp' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. sbYou are about to translate the 'PenUp' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'PenUp' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. løftpennYou are about to translate the 'PenUp' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'PenDown' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. lpYou are about to translate the 'PenDown' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'PenDown' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. senkpennYou are about to translate the 'PenDown' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'PenColor' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. spYou are about to translate the 'PenColor' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'PenColor' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. strekfargeYou are about to translate the 'PenColor' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'CanvasColor' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. sfYou are about to translate the 'CanvasColor' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'CanvasColor' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. arkfargeYou are about to translate the 'CanvasColor' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'CanvasSize' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. afYou are about to translate the 'CanvasSize' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'CanvasSize' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. arkstørrelseYou are about to translate the 'CanvasSize' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'SpriteShow' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. asYou are about to translate the 'SpriteShow' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'SpriteShow' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. visYou are about to translate the 'SpriteShow' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'SpriteHide' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. viYou are about to translate the 'SpriteHide' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'SpriteHide' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. skjulYou are about to translate the 'SpriteHide' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Print' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. skYou are about to translate the 'Print' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'FontSize' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. skrivYou are about to translate the 'FontSize' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Random' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. skriftstørrelseYou are about to translate the 'Random' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Random' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. tilfeldigYou are about to translate the 'Random' COMMAND ALIAS, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'GetX' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. tfYou are about to translate the 'GetX' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'GetY' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. hentxYou are about to translate the 'GetY' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Message' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. hentyYou are about to translate the 'Message' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. ViestiYou are about to translate the 'Ask' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. meldingYou are about to translate the 'Ask' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Pi' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. spørYou are about to translate the 'Pi' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Tan' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. piYou are about to translate the 'Tan' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Sin' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. tanYou are about to translate the 'Sin' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. < merkkijono > You are about to translate the 'Cos' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. sinYou are about to translate the 'Cos' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'ArcTan' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. cosYou are about to translate the 'ArcTan' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'ArcSin' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. invtanYou are about to translate the 'ArcSin' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'ArcCos' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. invsinYou are about to translate the 'ArcCos' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Sqrt' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. invcosYou are about to translate the 'Sqrt' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. You are about to translate the 'Round' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. kvrotYou are about to translate the 'Round' COMMAND, there are some rules on how to translate it. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn how to properly translate it. This is an EXAMPLE NAME in KTurtle. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn know how to properly translate it. rundThis is an EXAMPLE NAME in KTurtle. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn know how to properly translate it. < merkkijono > This is an EXAMPLE NAME in KTurtle. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn know how to properly translate it. trekantThis is an EXAMPLE NAME in KTurtle. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn know how to properly translate it. This is an EXAMPLE NAME in KTurtle. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn know how to properly translate it. krusedullThis is an EXAMPLE NAME in KTurtle. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn know how to properly translate it. This is an EXAMPLE NAME in KTurtle. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn know how to properly translate it. pilThis is an EXAMPLE NAME in KTurtle. Please see http: // edu. kde. org/ kturtle/ translator. php to learn know how to properly translate it. Hitaampi blomst rivi understreking rivi overstreking Värinvalinta Fargevelger Avausvirhe Konsoll: kuvaus Retningsvelger & Kommentti Kommandotype & Lopeta suoritus & Forrige retning: kuvaus & Ny retning: Ei ymmärretä merkintää '% 1' Kunne ikke lese «% 1 » & Korvaa Skriv & over Avoinna olevaan ohjelmatiedostoon tekemiäsi muutoksia ei ole tallennettu. Jos jatkat, tekemäsi muutokset menetetään. Programmet du arbeider på er ikke lagret. Hvis du fortsetter vil du miste alle endringene du har gjort. Tallentamaton tiedosto Ulagret fil Avausvirhe Feil Avausvirhe Gjem feil Tässä luettelossa löydät Logo- koodisi aiheuttamat virheet. Hyvää onnea! Her finner du en oversikt over feilene som oppstod når du kjørte programmet ditt. Lykke til! kuvaus beskrivelse < nimi > navn epätosi verdi undefined type of a variable Ingen lærte funksjonerundefined type of a variable luku tall < merkkijono > streng Tehty. Ingen Konna KTurtle @ info: status the application is ready for commands Oversetter turtle- kode til innbyggbar C++ eksempelstrenger (kun for utviklere) @ info: status the application is ready for commands Tulosta & Logo- ohjelmakoodi Skriv ut programmet Tulosta & Logo- ohjelmakoodi Skriv ut: Skriv ut programmet Poistutaan Konnasta... Avslutt KTurtle Poistutaan Konnasta... Avslutt: Avslutter KTurtle & # 160; … & Korvaa Overskrivingsmodus Tallenna piirtoalue kuvana Lagre gjeldende tegnefelt som et PNG rasterbilde Tallenna & piirros... Skriv ut tegnefeltet & # 160; … Tulosta & Logo- ohjelmakoodi Skriv ut tegnefeltet Tulosta & Logo- ohjelmakoodi Skriv ut: Skriv ut tegnefeltet & Pysäytä suoritus Ta pause i programkjøringen & Pysäytä suoritus Pause: Pause programkjøring & Lopeta suoritus & Stopp kjøring kuvaus & Retningsvelger & # 160; … & Värinvalinta & Fargevelger & # 160; … & Muokkaimen asetukset Vis & skriveprogram Avausvirhe Vis & feil Näytä & rivinumerot Vis & linjenummer Avausvirhe Konsoll Suoritusnopeus Kjør @ option: radio Kjør: Kjør programmet, eller bruk nedtrekksmenyen til å velge kjørehastighet@ option: radio @ option: radio Full fart: Kjør programmet i full fart, med framheving slått av@ option: radio Täysillä & Full fart @ option: radio choose the slow speed Full fart: Kjør programmet i full fart@ option: radio choose the slow speed Hidas & Sakte @ option: radio Sakte fart: Kjør programmet i sakte fart@ option: radio Hitaampi Saktere @ option: radio Saktere: Kjør programmet i saktere fart@ option: radio Hitain Saktest @ option: radio Saktest fart: Kjør programmet i saktest fart@ option: radio Tulosta & piirtoalue & Ark & Muokkaimen asetukset Skriveprogram YLI OVR LIS INS Ohjeita aiheesta:% 1 Hjelp om:% 1 Rivi:% 1 Sarake:% 2 Linje:% 1 Kolonne:% 2 '% 1' (% 2) «% 1 » Toiminto Handling Merkki Tegn Erikoismerkki% 1 Spesialtegn% 1 Vastasit oikein! Riktig svar! Vastasit väärin. @ title: group quiz settings Feil svar. Kyselyasetukset@ title: window select character dialog Kolonneinnstillinger@ title: window select character dialog Nimi: _____________________________ Päiväys: __________ Navn: _____________________________ Dato: __________ Pisteet Poengsum Täydennystehtävän hakasulkeissa on virhe@ title: group general settings Det er en feil ved fyll- inn- tomrom parentesene@ title: group general settings Yleiset@ title: group general settings Generelt@ title: group general settings Yleisasetukset@ title: group editor settings Generelle innstillinger@ title: group editor settings Muokkaimen asetukset@ title: group quiz settings Innstillinger for redigerer@ title: group quiz settings Kysely Spørrelek Kyselyasetukset@ title: group flash appearance settings Innstillinger for spørrelek@ title: group flash appearance settings Kysymyskortin ulkonäkö@ title: group flash appearance settings Visning av spørrekort@ title: group flash appearance settings Kysymyskortin ulkonäköasetukset@ title: group special character settings Innstillinger for spørrekortvisning@ title: group special character settings Erikoismerkit@ title: group special character settings Spesial - tegn@ title: group special character settings Edellinen kysymys Forrige spørsmål Tehokas kysymyskorttien ja sanaston oppimisohjelma Et kraftig læreprogram for ordforråd ved hjelp av spørrekort KWordQuiz KWordQuiz © 2003- 2007, Peter Hedlund © 2003– 2007 Peter Hedlund KDE- opetusohjelmien ylläpitäjä Vedlikeholder for KDE Lek og Lær Martin Pfeiffer Martin Pfeiffer Leitnerin järjestelmä ja useita muita ohjelmointikohteita Leitner System og flere andre har bidratt med kode Numero 1 - 5 vastaten kyselyjärjestysvalikkoa Et tall fra 1 til 5 tilsvarende oppføringa i Modus- menyen Kyselytapa: 'flash' kysymyskortit, 'mc' monivalintakysymykset, 'qa' kysymys ja vastaus - tehtävä Økttype som skal startes: « kort » for spørrekort, « valg » for flervalgstest, « s+s » for spørsmål og svar Avattava sanasto Fil som skal åpnes Sarake 1 Kolonne 1 Vasemman sarakkeen otsikko Tittel for venstre kolonne Anna otsikko vasemmalle sarakkeelle Skriv inn en tittel (identifikator) for den venstre kolonna Vasemman sarakkeen otsikko Tastaturutforming for venstre kolonne Lajittele vasemman sarakkeen mukaan Velg en tastaturutforming for venstre kolonne Valitun sarakkeen leveys Bredden av venstre kolonne Anna valinnan sarakeleveys (pikseleinä) Skriv inn bredden (i piksler) for venstre kolonne Sarake 2 Kolonne 2 Oikean sarakkeen otsikko Tittel for høyre kolonne Anna otsikko oikealle sarakkeelle Skriv inn en tittel (identifikator) for høyre kolonne Oikean sarakkeen otsikko Bredde for høyre kolonne Anna valinnan sarakeleveys (pikseleinä) Skriv inn bredden (i piksler) for høyre kolonne Ensimmäisen sarakkeen leveys Bredde for første tabellkolonne. Toisen sarakkeen leveys Bredde for andre tabellkolonne. Sanastossa on liian vähän sanoja. Kysymyskorttikyselyyn tarvitaan vähintään yksi sanapari. Der er for få oppføringer i glosesamlinga. Du må ha minst én oppføring til en spørrelek med spørrekort. Onko tämä KWordQuizin ensimmäinen käyttökerta? Er dette første gang KWordQuiz kjøres? Piilota tai näytä hakupalkki. Slår av/ på visning av søkelinja. Mihin ohjelmatilaan sanastot avataan? Økttype som skal brukes når filer åpnes Luotavan tulosteen muoto Type utskrift som skal lages Sarakkeen 1 otsikko Tittel for kolonne 1 Sarakkeen 2 otsikko Tittel for kolonne 2 Muokkaimessa käytettävä kirjasin Skrifttype brukt i redigeringen Sallitaanko täydennystehtävät Om fyll- ut- tomrommet skal slås på Kohdistimen siirtyminen muokkaimessa Enter- näppäimellä I hvilken retning det flyttes når Enter- tasten trykkes i redigeringen Erikoismerkkipalkin merkit Tegn til verktøylinja for spesielle tegn Tarkista monivalintakysymyksissä valittu vastaus automaattisesti Kryss av valgt svar automatisk i flervalg Käännä kysymyskortti automaattisesti Snu spørrekort automatisk Odotusaika kysymyskortin kääntämiseen Forsinkelse før spørrekortet snus Pidä vihjeen käyttämistä vääränä Behandle bruk av hint som feil Lasketaanko kortinkääntö oikeaksi vai vääräksi Teller dette kortet som riktig eller feil Kyselytapa Spørremodus Näytä pisteet prosentteina Vis poengsum som prosent Kortin etupuolen kirjasin Skrifttype brukt på forsiden av spørrekortet Kortin etupuolen tekstin väri Farge på teksten på forsiden av spørrekortet Kortin etupuolen väri Farge på forsiden av spørrekortet Kortin etupuolen kehysten väri Farge brukt for ramma på forsiden av spørrekortet Kortin takapuolen kirjasin Skrifttype for baksiden av spørrekortet Kortin takapuolen tekstin väri Farge brukt for teksten på baksiden av spørrekortet Kortin takapuolen väri Farge på baksiden av spørrekortet Kortin takapuolen kehysten väri Farge som brukes for ramma på baksiden av spørrekortet Linkki KWordQuiz- ohjelman kotisivulle Leverandørens sti for KWordQuiz Ladatun sanaston käynnistyskomento Kommandoen som brukes til å starte en nedlastet glosesamling Ladattujen sanastojen tallennuskansio (suhteellinen $HOME- muuttujaan) Standardmappe for lagring av glosesamlinger (i forhold til $HOME) Sanasto Glosesamling Kyselyjärjestys & Modus & Kysely Spørrelek Kysymykset Spørsmål Tehtävien määrä tässä kyselyssä Antall spørsmål i denne økta 00 00 Oikeat vastaukset Riktige svar Oikein vastattuja kysymyksiä. Voidaan näyttää prosentteina. Antall riktig besvarte spørsmål. Kan bli vist som prosent. Väärät vastaukset Gale svar Väärin vastattuja kysymyksiä. Voidaan näyttää prosentteina. Antall galt besvarte spørsmål. Kan bli vist som prosent. Vastatut kysymykset Besvarte spørsmål Vastattuja kysymyksiä. Voidaan näyttää prosentteina. Antall spørsmål allerede besvart. Kan bli vist som prosent. Kysymys Spørsmålet Kysymyksen kieli tai tunniste Språk eller annen identifikator for spørsmålet Kieli 1 Språk 1 Tämä on kysymyksesi Dette er ditt spørsmål Vaihtoehdot Dine valg Kolme vastausvaihtoehtoa. Yksi on oikein. Tre svaralternativer til spørsmålet. Ett er riktig. & 2. Vaihtoehto & 2 Valg & 1. Vaihtoehto & 1 Valg Vastauksen kieli tai tunniste Språk eller annen identifikator for spørsmålet Kieli 2 Språk 2 & 3. Vaihtoehto & 3 Valg Edellinen kysymys Det forrige spørsmålet Tämä oli kysymyksesi Dette var ditt svar Edellinen vastauksesi Ditt forrige svar Vastauksesi edelliseen kysymykseen Ditt svar på det forrige spørsmålet Tämä oli vastauksesi Dette var ditt svar Edellinen oikea vastaus Forrige riktige spørsmål Oikea vastaus edelliseen kysymykseen Det riktige svaret til det forrige spørsmålet Oikea vastaus Dette var det riktige svaret Sanastossa on liian vähän sanoja. Monivalintakyselyyn tarvitaan vähintään kolme sanaparia. Der er for få oppføringer i glosesamlinga. Du trenger minst tre oppføringer for å holde en spørrelek med flervalgsspørsmål. Korttien ulkonäkö Kortvisning Käännä kortti Snu kortet Näyttää kortin toisen puolen Bruk dette til å vise den andre siden av kortet & Käännä kortti & Snu kortet & Kirjasin: Skrifttype: Valitse kortin takapuolen kirjasin Brukes for å velge skrifttype for teksten som vises på baksiden av kortet Valitse tekstin väri Velg tekstfarge Valitse kortin tekstin väri Brukes for å velge farge på teksten som vises på kortet Valitse kortin kehyksen väri Velg farge for kortrammen Valitse kortin kehyksen väri Brukes til å velge farge på rammetegninga på kortet Valitse kortin väri Velg kortfarge Valitse kortin piirrosväri Velg farge som brukes til å tegne kortet Valitse kortin etupuolen kirjasin Brukes til å velge skrifttype for teksten som vises på forsiden av kortet & Tekstin väri: & Tekstfarge: & Kortin väri: & Kortfarge: Kehyksen väri: Rammefarge: Voit muuttaa erikoismerkkien pikanäppäimet valikossa Asetukset → Aseta pikanäppäimet... Merk: Velg Innstillinger & # 160; → Oppsett av snarveier … for å endre snarveien forbundet med hver handling. Valitse muutettava merkki Velg tegn som skal endres Aseta omat toiminnot erikoismerkeille spesialtegn- handlinger man kan tilpasse Valitse uusi merkki Klikk for å velge et nytt tegn Valitse merkki valitulle toiminnolle Velg et tegn for den valgte handlinga & Merkki... & Tegn & # 160; … Nykyisen merkin esikatselu Forhåndsvisning av nåværende tegn Valittuun toimintoon liitetyn merkin esikatselu Forhåndsvisning av tegnet tilknyttet den valgte handlinga A A Kuinka kohdistin siirtyy Enter- näppäimellä Hvordan Enter- tasten beveges Valitse kohdistimen käyttäytyminen muokkaimessa Enter- näppäimellä Velg hvordan Enter- tasten skal oppføre seg i redigeringen Enter- näppäin & siirtää kohdistimen Enter- tasten beveger seg Kohdistin siirtyy Enter- näppäimellä seuraavaan soluun alaspäin Velg om neste celle nedenfor skal velges når man trykker Enter. Kohdistin siirtyy Enter- näppäimellä seuraavaan soluun oikealle Velg om cellen til høyre skal velges når man trykker Enter & Oikealle Til & høyre Kohdistin ei siirry Enter- näppäimellä Velg om den nåværende cellen skal forbli aktiv når man trykker Enter & Ei siirry & Beveger seg ikke Ovatko aukkotäydennystehtävät käytössä? Marker for å slå på fyll- inn- tomrommet Valitse ottaaksesi täydennystehtävät käyttöön Velg for å slå på fyll- inn- tomrommet- funksjonene Salli täydennystehtävät & Slå på fyll- inn- tomrommet Miten sanastot avataan? Hvordan glosebok- dokumenter åpnes Valitse mihin ohjelmatilaan avattava sanasto ladataan Velg økttype som et åpnet glosebokdokument skal lastes inn i Mihin sanasto avataan? Åpne glosebok- dokumenter i Avaa sanastot muokkaimeen Åpne glosebok- dokumenter i redigereren Avaa sanastot muokkaimeen Velg om glosebokdokumenter skal åpnes i redigereren & Muokkain Redigerer Avaa sanastot kysymyskorttikyselyssä Åpne glosebok- dokumenter i en spørrekort- økt Avaa sanastot kysymyskorttikyselyssä Velg om glosebokdokumenter skal åpnes i en spørrekort- økt & Kysymyskorttikysely & Spørrekort- økt Avaa sanastot monivalintakyselyssä Åpne glosebokdokumenter i en økt med flervalgsspørsmål Avaa sanastot monivalintakyselyssä Velg om glosebokdokumenter skal åpnes i en økt med flervalgsspørsmål & Monivalintakysely & Flervalgsspørsmål Avaa sanastot kysymys ja vastaus - tehtävässä Åpne gloseboksdokumenter i en spørsmål- og- svar- økt Avaa sanastot kysymys ja vastaus - tehtävässä Velg om gloseboksdokumentene skal åpnes i en spørsmål- svar økt Kysymys ja & vastaus - tehtävä & Spørsmål og svar Määrittele kysymys ja vastaus - tehtävän toiminta Oppgi oppførsel for en spørsmål- og- svar- økt Kysymys ja vastaus Spørsmål & & Svar Vihje lasketaan vääräksi Kryss av for å telle hint som feil Vihjetoiminnon käyttö lasketaan vääräksi Velg dette dersom spørsmål der hint- funksjonen er blitt brukt, skal ses på som feil & Käsittele vihje vääränä Behandle hint som feil Määrittele pisteiden esitystapa kaikkiin kyselyihin Oppgi hvordan poengpresentasjon i økter oppfører seg Pisteet näytetään prosentteina Kryss av for å vise poengsum som prosent Pisteet näytetään prosentteina Velg dette alternativet dersom poengsummen skal vises som prosent & Näytä pisteet prosentteina Vis poengsum som prosent Määrittele monivalintakyselyjen toiminta Oppgi oppførsel for en flervalgsøkt Monivalinta Flervalg Tarkista vastaus automaattisesti Kryss av for å rette automatisk Tarkistetaanko vastaus välittömästi Velg om et svar skal sjekkes med en gang Tarkista vastaus automaattisesti Sjekk utvalg automatisk Määrittele kysymyskorttikyselyjen toiminta Velg oppførselen til en spørrekort- økt Kysymyskortit Spørrekort Määrittele odotusaika kortin kääntämiseen Oppgi tiden mellom snuing av kort sekuntia ja sekunder og Kortinkääntämisen odotusaika Forsinkelse før kortet snus Odotusaika sekunneissa kortin kääntämiseen Forsinkelse i sekunder før kortet snus Valitse kysymyskorttien laskentatapa Velg hvordan kort telles Edellinen kortti lasketaan oikeaksi kun siirrytään seuraavaan korttiin Velg om det forrige kortet skal telle som riktig når du går til det neste kortet Laske se & oikein vastatuksi Tell som & riktig Edellinen kortti lasketaan vääräksi kun siirrytään seuraavaan korttiin Velg om det forrige kortet skal telle som galt når du går til neste kort Laske se & väärin vastatuksi Tell som feil Käännä kortti automaattisesti Marker for å snu kort automatisk Käännetäänkö kortti automaattisesti odotusajan kuluttua Velg hvis du vil at et kort skal snus automatisk etter en gitt tid Käännä kortti automaattisesti kun on kulunut & Snu kort automatisk etter Kirjoita vastauksesi Skriv svaret ditt Täydennä puuttuva osa Svaret har tomrom for et fyll- inn- tomrommet- spørsmål Tämä on _____ vastaus Dette er _____ svar Kirjoita vastauksesi kysymykseen Skriv svaret på spørsmålet Sanastossa on liian vähän sanoja. Kysymys ja vastaus tehtävään tarvitaan vähintään yksi sanapari. NAME OF TRANSLATORS Der er for få oppføringer i glosesamlinga. Du trenger minst én oppføring for en spørrelek med sprømål og svar NAME OF TRANSLATORS Ilpo Kantonen, Kim Enkovaara, Markku BorénEMAIL OF TRANSLATORS Matias Hermanrud Fjeld, Eskild Hustvedt, Bjørn Steensrud, Bjørn KvisliEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, kim. enkovaara@ iki. fi, mobemu@ gmail. com mhf@ hex. no, zerodogg@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, bjorn. kvisli@ gmail. com Syöte Oppføring Luo uuden tyhjän sanaston Lager et ny, tom glosebok Avaa olemassa olevan sanaston Åpner en eksisterende glosebok Lataa uusia sanastoja... Last ned nye glosesamlinger & # 160; … Lataa uusia sanastoja Internetistä Laster ned nye glosesamlinger Tallentaa sanaston Lagrer den aktive gloseboka Tallentaa sanaston eri nimellä Lagrer den aktive gloseboka under et annet navn Sulkee sanaston Lukker den aktive gloseboka Tulostaa sanaston Skriver ut den aktive gloseboka Poistu KWordQuizistä Avslutter KWordQuiz Leikkaa tekstin valituista soluista leikepöydälle Klipper vekk teksten fra de valgte cellene og plasserer den på utklippstavla Kopioi tekstin valituista soluista leikepöydälle Kopierer teksten fra de valgte cellene og plasserer den på utklippstavla Liittää aiemmin leikatun tai kopioidun tekstin leikepöydältä valittuihin soluihin Limer inn tidligere utklippet eller kopiert tekst fra utklippstavla inn på de valgte cellene Tyhjentää valitut solut Tømmer innholdet av de valgte cellene Lisää rivi Sett & inn rad Lisää uuden rivin nykyisen rivin yläpuolelle Setter inn en ny rad over den nåværende raden & Poista rivi & Slett Rad Poistaa valitut rivit Sletter de( n) valgte raden( e) & Merkitse aukoksi & Marker som tomt Merkitsee nykyisen tai valitun tekstin aukoksi täydennystehtävässä Markerer det nåværende eller markerte ordet som tomt, for fyll- inn- tomrommet & Poista aukkomerkinnät & Avmarker tomrom Poistaa aukkomerkinnän nykyisestä tai valitusta sanasta Fjerner tomrom fra det nåværende eller valgte ordet & Sarakkeiden otsikot... & Kolonneinnstillinger & # 160; … Määrittelee sanaston sarakkeiden otsikot Definerer kolonneinnstillingene for den aktive glosesamlinga & Kirjasin... & Skrift & # 160; … Määrittelee muokkaimessa käytettävän kirjasimen Definerer skrifttypen som brukes i redigeringen & Aseta rivikorkeus & Juster radhøyden Asettaa automaattisesti valittujen rivien korkeuden Justerer høyden på de valgte radene automatisk & Sekoita Stokk om Sekoittaa sanaston rivit Stokker om oppføringene i den aktive glosesamlinga Vaihtaa näppäimistön asettelun... Viser tilgjengelige tastaturoppsett Vaihda kyselyjärjestys Skift modus Kyselyjärjestys Modus Vaihtaa kyselyjärjestyksen Endrer modusen brukt i spørrelek- øktene Valitse tämä kyselyjärjestys@ item: inlistbox activate vocabulary editor Velg denne modusen@ item: inlistbox activate vocabulary editor Aktivoi sanastomuokkaimen Skrur på glose- redigereren & Kysymyskortti & Spørrekort Käynnistää kysymyskorttikyselyn Starter en spørrekort- økt med den aktive glosesamlinga & Monivalinta & Flervalg Käynnistää monivalintakyselyn Starter en flervalgsøkt med den aktive glosesamlinga Kysymys ja vastaus & Spørsmål og svar Kysymys ja vastaus S & & s Käynnistää kysymys ja vastaus - tehtävän Starter en spørsmål og svar- økt med den aktive glosesamlinga & Tarkista & Sjekk Tarkistaa vastauksesi tähän kysymykseen Sjekker ditt svar på dette spørsmålet & Tiedän & Jeg vet Laskee tämän kortin oikeaksi ja näyttää seuraavan kortin Teller dette kortet som riktig og viser neste kort & En tiedä Jeg vet ikke Laskee tämän kortin vääräksi ja näyttää seuraavan kortin Teller dette kortet som galt og viser det neste kortet & Vihje & Hint Näyttää vastauksesta seuraavan kirjaimen Viser den neste riktige bokstaven i svaret & Aloita alusta Omstart Aloittaa kysymyssarjan alusta Starter spørrelekøkten fra begynnelsen igjen Toista & väärin vastatut Gjenta & feil Toistaa kaikki väärin vastatut kysymykset Gjentar alle spørsmål du svarte galt på Tallenna väärät nimellä... Eksporter feil & som & # 160; … Tallentaa kaikki väärin vastatut uudeksi sanastoksi Eksporterer alle feil som et nytt glosebokdokument Näytä hakupalkki Vis søk Piilota tai näytä hakupalkki. Slår av/ på visning av søkelinja Aseta ääni - ja muut tiedotukset tapahtumille Setter opp lyd og andre beskjeder for visse hendelser Sanastomuokkaimen ja kyselyjen asetukset Setter innstillinger for redigering av glosesamlinger og spørrelek- økter Muokkaa työkalurivejä Slår av/ på visning av verktøylinjer Kirjoita hakusanat tähän@ item: inlistbox vocabulary editor Oppgi søkebegreper her@ item: inlistbox vocabulary editor Avaa sanastoa... @ info: status ready Åpner fil & # 160; … @ info: status ready Nykyistä sanastoa on muokattu. Haluatko tallentaa sen? Gjeldende dokument er endret. Vil du lagre? Avaa uuden sanaston... Åpner et nytt dokumentvindu & # 160; … Yhdistä valitut sanastot nykyiseen sanastoon Slå de valgte filene sammen med gjeldende dokument Avaa sanasto Åpne glosebok Tallentaa sanastoa... Lagrer fil & # 160; … Tallentaa sanaston uudella nimellä... Lagrer fila med et nytt navn & # 160; … Tallenna sanasto nimellä Lagre gloseboka som Sulkee sanastoa... Lukker fil & # 160; … Tulostaa... @ info: status quitting Skriver ut & # 160; … @ info: status quitting Leikkaa valintaa... Klipper ut utvalget & # 160; … Kopioi valintaa leikepöydälle... Kopierer utvalget til utklippstavla & # 160; … Liittää leikepöydän sisältöä... Setter inn innholdet av utklippstavla & # 160; … Tyhjentää valittuja soluja... Tømmer de valgte cellene & # 160; … Lisää rivejä... Setter inn rader & # 160; … Poistaa rivejä... Sletter valgte rader & # 160; … Merkitsee valitun tekstin aukoksi... Markerer valgt tekst som blank & # 160; … Poistaa aukkomerkinnät... Fjerner blanke markeringer & # 160; … Asettaa sanaston sarakeotsikot... Setter glosesamlingens kolonnetitler & # 160; … Asettaa sanaston kirjasimen... Setter glosesamlingens skrift & # 160; … Asettaa rivikorkeutta... Justerer radhøyden & # 160; … Sekoittaa sanaston... Stokker om glosesamlinga & # 160; … Päivittää kyselyjärjestystä... Oppdaterer modus & # 160; … Käynnistää muokkaimen... Starter redigeringsøkt & # 160; … Käynnistää kysymyskorttikyselyn... Starter spørrekortøkt & # 160; … Käynnistää monivalintakysymyssarjan... Starter flervalgsøkt & # 160; … Käynnistää kysymys ja vastaus - tehtävän... Starter spørsmål og svar økt & # 160; … Lisää% 1 Sett inn% 1 Lisää merkin% 1 Setter inn tegnet% 1 Tämä aloittaa kyselysi alusta. Haluatko jatkaa? Dette vil starte spørreleken på nytt. Vil du fortsette? & 1% 1 →% 2 Järjestyksessä & 1% 1 & # 160; →% 2 I rekkefølge & 2% 1 →% 2 Järjestyksessä & 2% 1 & # 160; →% 2 I rekkefølge & 3% 1 →% 2 Satunnaisesti & 3% 1 & # 160; →% 2 Tilfeldig & 4% 1 →% 2 Satunnaisesti & 4% 1 & # 160; →% 2 Tilfeldig & 5% 1 ↔% 2 Satunnaisesti & 5% 1 & lt; - gt;% 2 Tilfeldig % 1 →% 2 Järjestyksessä % 1 & # 160; →% 2 I rekkefølge % 1 →% 2 Satunnaisesti % 1 & # 160; →% 2 Tilfeldig % 1 ↔% 2 Satunnaisesti % 1 & # 160; →% 2 Tilfeldig Sanaston asetukset Alternativer for glosesamling Valitse tulosteen muoto Velg type utskrift Sanasto & Liste over glosesamlinger Tulostaa sanaston, kuten se näkyy muokkaimessa Velg dette for å skrive ut glosesamlinga slik den ser ut i redigereren Sanastokoe & Gloseprøve Tulostaa sanaston sanastokokeeksi Velg dette for å skrive ut glosesamlinga som en gloseprøve & Kysymyskortit & Spørrekort Tulostaa sanastosta kysymyskortitBack of the flashcard Velg dette for å skrive ut spørrekortBack of the flashcard Takapuoli Bakside Etupuoli Forside Kysymys@ item: inmenu undo clear Spørsmål@ item: inmenu undo clear Tyhjennä@ item: inmenu undo cut Tøm@ item: inmenu undo cut Leikkaa@ item: inmenu undo paste Klipp ut@ item: inmenu undo paste Liitä@ item: inmenu undo sort Lim inn@ item: inmenu undo sort Järjestä@ item: inmenu undo shuffle Sorter@ item: inmenu undo shuffle Sekoita@ item: inmenu undo insert Stokk om@ item: inmenu undo insert Lisää rivi@ item: inmenu undo delete Sett inn@ item: inmenu undo delete & Poista rivi@ item: inmenu undo unmark blank Slett@ item: inmenu undo unmark blank Poista aukkomerkintä@ title: group quiz settings Avmarker tomrom@ item: inmenu undo column titles Valitse merkki@ action: button select Velg tegn@ action: button select & Valitse@ info: tooltip select this character & Velg@ info: tooltip select this character Valitse tämä merkki Velg dette tegnet & Etsi: & Søk: Siirry kohteeseen% 1 Gå til «% 1 » Oppitunti% 1 Leksjon% 1 Otsikko: @ item: intable the author will be written here Tittel: @ item: intable the author will be written here Tämä ei ole KDE Vocabulary - asiakirja. A generic name for a new lesson and its number. Dette er ikke et KDE ordlistedokument. A generic name for a new lesson and its number. Alkuperäiskielen tiedot puuttuvat Mangler data for opprinnelig språk Kielikoodin määrittely moniselitteinen Tvetydig definisjon av språkkode tiedosto on avattava ensin fila må åpnes først tunnisteesta puuttuu elementtejä mangler identifikator- elementer fra idenfikatortagg Oletusoppitunti Standardleksjon tunnisteesta puuttuu id identifikator mangler id tietueelta puuttuu id oppføring mangler id Tämä ei ole Pauker- tiedosto Dette er ikke et Pauker- dokument Ei vielä harjoiteltu Ikke øvet ennå Taso 1 Nivå 1 Taso 2 Nivå 2 Taso 3 Nivå 3 Taso 4 Nivå 4 Taso 5 Nivå 5 Taso 6 Nivå 6 Taso 7@ item: inlistbox The grammatical type of a word Nivå 7@ item: inlistbox The grammatical type of a word VerbiThe grammatical type of a word VerbThe grammatical type of a word SubstantiiviThe grammatical type of a word SubstantivThe grammatical type of a word NominiThe grammatical type of a word NavnThe grammatical type of a word ArtikkeliThe grammatical type of a word ArtikkelThe grammatical type of a word AdjektiiviThe grammatical type of a word AdjektivThe grammatical type of a word AdverbiThe grammatical type of a word AdverbThe grammatical type of a word PronominiThe grammatical type of an entry PronomenThe grammatical type of an entry FraasiThe grammatical type of a word FraseThe grammatical type of a word NumeraaliThe grammatical type of a word TallThe grammatical type of a word KonjunktioThe grammatical type of a word KonjunksjonThe grammatical type of a word PrepositioThe grammatical type of an entry PreposisjonThe grammatical type of an entry Perusluku@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Numeral Cardinal (first, second, third,...) Ordinal@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Numeral Cardinal (one, two, three,...) Järjestysluku@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Article (the) Kardinal@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Article (the) Määräinen@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Article (a) Bestemt@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Article (a) Epämääräinen@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Verb with regular conjugation Ubestemt@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Verb with regular conjugation Säännöllinen@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Verb with irregular conjugation Svak@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Verb with irregular conjugation Epäsäännöllinen@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Pronoun (my, your, his, her...) Sterk@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Pronoun (my, your, his, her...) Possessiivipronomini@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Pronoun (I, you, he...) Eiendoms@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Pronoun (I, you, he...) Persoonapronomini@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Noun Personlig@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Noun Maskuliini@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Noun Hankjønn@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Noun Feminiini@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Noun Hunkjønn@ item: inlistbox A subtype of the grammatical word type: Noun Neutri Intetkjønn Preesens Presens FutuuriThe grammatical type of a word Presens futurumThe grammatical type of a word Tämä ei ole XDXF- asiakirja Dette er ikke et XDXF- dokument Tämä ei ole KWordQuiz- tiedosto Dette ser ikke ut som en (K) WordQuiz fil Ainoastaan WordQuiz- ohjelman versiolla 5. 0 tai uudemmat luodut tiedostot voidaan avata. Bare filer laget med WordQuiz 5. x eller senere kan åpnes Virhe tiedostoa luettaessaThe top level lesson which contains all other lessons of the document. Feil mens fila ble lestThe top level lesson which contains all other lessons of the document. Sanaluokat Ordtyper Tiedostoa ei voitu avata:% 1 Kan ikke åpne fila% 1 Jäsennysvirhe rivillä% 1, sarake% 2:% 3 Tolkingsfeil ved linje% 1, kolonne% 2:% 3 Virhe tiedostoa avattaessa Feil ved åpning av fil Tiedostoon% 1 ei voida kirjoittaaThe name of the first language/ column of vocabulary, if we have to guess it. Kan ikke skrive til fil% 1The name of the first language/ column of vocabulary, if we have to guess it. AlkuperäinenThe name of the second, third... language/ column of vocabulary, if we have to guess it. OriginalThe name of the second, third... language/ column of vocabulary, if we have to guess it. Käännös% 1 Oversettelse% 1 KDE Vocabulary- asiakirja KDE vokabulardokument KWordQuiz- asiakirja KWordQuiz- dokument Pauker- oppitunti Pauker- leksjon Sanastonharjoittelu Vokabeltrainer XML- sanakirjaformaatti XML- format for ordboksutveksling – « XML Dictionary Exchange Format » Pilkulla erotetut arvot (CSV) Verdier atskilt med komma (CSV) Kaikki tuetut asiakirjat Alle støttede dokumenter Ei virheitä Fant ingen feil. Asiakirjassa XML- virhe. Ugyldig XML i dokumentet. Tuntematon tiedostotyyppi. Ukjent filtype. Tiedostoon ei voida kirjoittaa. Fila kan ikke skrives. Tiedoston kirjoitus epäonnistui. Filskriver mislyktes. Tiedostoa ei voida lukea. Fila kan ikke leses. Tiedoston luku epäonnistui. Filleser mislyktes. Tuntematon virhe. NAME OF TRANSLATORS Ukjent feil. NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS ,, mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org Tyhjä Modell Pii Silisium ARgnon Argon Titaani Titanium Vanadium Vanadium Rauta Jern Sinkki Sink Arseeni Arsen Zirkonium Zirkon Niobium Niobium Prometium Promethium Frankium Francium Aktinium Aktinium Protaktinium Protaktinium Kreikan 'selena' tarkoittaa kuuta Gresk « hydro » og « gennao » for « danner vann » Kreikan 'neo' tarkoittaa uutta Gresk « lithos » betyr « stein » Kreikan 'iris' tarkoittaa sateenkaarta. Gresk « beryllos » for « lys grønn stein » Latinan 'plumbum' tarkoittaa lyijyä. Latin 'carboneum' for karbon Latinan 'argentum' tarkoittaa hopeaa. Latin « nitrogenium » (« danner salpeter ») Latinan 'plumbum' tarkoittaa lyijyä. Latin « oxygenium » (danner syrer) Kreikan 'neo' tarkoittaa uutta Gresk « neo », betyr « ny » Arabian 'natrum' tarkoittaa soodaa Arabisk « natrun », for « natron » Nimetty kaupungin Magnesia mukaan. Oppkalt etter byen Magnesia Latinaksi 'alumen' Latin « alumen » Latinaksi 'silex' Latin « silex » Kreikan 'phosphoros' tarkoittaa valoa kantavaa Gresk « phosphoros » for « bærer lys » Kreikan 'iris' tarkoittaa sateenkaarta. Gresk « chloros » betyr « gulgrønn » Kreikan 'selena' tarkoittaa kuuta Gresk « aergon », inaktiv, treg Arabian 'natrum' tarkoittaa soodaa Arabisk « al qaliy », pottaske, kaliumkarbonat Latinaksi 'alumen' Latin « calx », kalk Nimetty näin, koska löydettiin Skandinaviassa Navnet etter Skandinavia der det ble funnet Titaanit olivat kreikkalaisen mytologian jättiläisiä. Titanene var kjemper i gresk mytologi Kreikan 'neo' tarkoittaa uutta Gresk « chroma », farge Latinaksi 'ferrum' Latin « ferrum » Nimetty muinaisgermaanisen ukkosenjumalan Thorin mukaan. « Kobold » er et tysk ord for « nisse » 'Nickel' oli vuorenpeikon nimi Fra tysk « kupfernickel », « gamle- Eriks kopper » Kreikan 'cuprum' tarkoittaa sypressiä. Gresk « cuprum » fra Kypros 'Gallia' on muinainen Ranskan nimi « Gallia » er et gammelt navn på Frankrike Latinan 'Germania' tarkoittaa Saksaa Latin « germania », Tyskland Kreikan 'arsenikos' tarkoittaa miestä tai rohkeaa Gresk « arsenikos », hankjønn, tapper Kreikan 'selena' tarkoittaa kuuta Gresk « selene », månen Kreikan 'bromos' tarkoittaa pahanhajuista Gresk « bromos », « lukter vondt » Kreikan 'kryptos' tarkoittaa kätkettyä Gresk « kryptos », skjult Latinan 'rubidus' tarkoittaa tummanpunaista Latin « rubidus », mørk rød Nimetty Amerikan mukaan. Etter mineralet Strontianitt Nimetty Tukholman lähellä sijaitsevan Ytterbyn kaupunkin mukaan. Navn etter småbyen Ytterby nær Stockholm. Terbium og Ytterbium er også oppkalt etter denne byen. Nimetty planeetta Pluton mukaan. Navn etter mineralet zircon Nimetty Nioben mukaan. Niobe oli kreikkalaisessa mytologiassa Tantaloksen tytär. Oppkalt etter Niobe, datter til Tantalus i gresk mytologi. Nimellä on kreikkalainen juuri; se tarkoittaa platinan kaltaista. Molybdeeniä oli vaikea erottaa platinasta. Dette navnet har greske røtter. Det betyr « lik bly » – det var vanskelig å skjelne mellom bly og molybden. Kreikan 'tekhnetos' tarkoittaa keinotekoista. Gresk « technetos », kunstig Ruthenia on Venäjän latinankielinen nimi. Rutenia er et gammelt navn på Russland Kreikan 'rhodeos' tarkoittaa ruusun kaltaista. Gresk « rhodeos » – rosenrød Nimetty asteroidi Pallaksen mukaan. Etter asteroiden Pallas, eller Pallas Athene, visdommens gudinne i gresk mytologi Latinan 'argentum' tarkoittaa hopeaa. Latin « argentum », sølv Latinan 'plumbum' tarkoittaa lyijyä. Latin « stannum », tinn Latinan 'tellus' tarkoittaa maapalloa, 'telluris' maapalloa koskevaa Latin « tellus » eller « telluris », Jorden Kreikan 'ioides' tarkoittaa violettia Gresk « ioeides », fiolett. Kreikan 'selena' tarkoittaa kuuta Gresk « xenos », fremmed Latinan 'caesius' tarkoittaa taivaansinistä Latin « caesius », himmelblå. Kreikan 'barys' tarkoittaa painavaa Gresk « barys », tung Kreikan 'lanthanein' tarkoittaa kätkettyä. Gresk « lanthanein », gjemt. Lanthanidene kalles også « sjeldne jordmetaller ». Nimetty Ceres- planeetan mukaan. Oppkalt etter planetoiden Ceres, og den romerske korngudinnen Kreikan 'neos didymos', uusi kaksonen. Gresk « prasinos didymos », grønn tvilling Kreikan 'neos didymos', uusi kaksonen. Gresk « neos didymos », ny tvilling Nimetty kreikkalaisen Prometheuksen mukaan. Mytologiassa Prometheus varasti tulen jumalilta ja antoi sen ihmisille. Oppkalt etter den greske Prometevs. Han stjal ilden fra gudene og ga den til menneskene. Nimetty asteroidi Pallaksen mukaan. Oppkalt etter mineralet Samarskitt Nimetty Euroopan mukaan. Oppkalt etter Europa Nimetty suomalaisen kemisti Johan Gadolinin mukaan. Oppkalt etter den finske kjemikeren Johan Gadolin Nimetty ruotsalaisen Ytterbyn kaupungin mukaan. Oppkalt etter den svenske tettstedet Ytterby Kreikan 'dysprositor' tarkoittaa vaikeasti tavoitettavaa Gresk « dysprositor », vanskelig å nå Latinan 'Holmia' tarkoittaa Tukholmaa. Latin « Holmia », gammelt navn på Stockholm Nimetty Tukholman lähellä sijaitsevan Ytterbyn kaupunkin mukaan. Oppkalt etter den svenske tettstedet Ytterby. Terbium og Ytterbium er også oppkalt etter dette stedet. Nimetty Kalifornian osavaltion mukaan. Etter « Thule », gammelt navn på Skandinavia eller Norden. Nimetty ruotsalaisen Ytterbyn kaupungin mukaan. Som Terbium er dette oppkalt etter den svenske tettstedet Ytterby. Nimetty Pariisin latinankielisen nimen 'Lutetia' mukaan Etter det romerske navnet « Lutetia », Paris 'Hafnia' on Kööpenhaminan latinankielinen nimi « Hafnia » er det latinske navnet på København Nimetty kreikkalaisen Tantalos- myytin perusteella Etter den greske myten om Tantalos Ruotsin 'tung sten' tarkoittaa raskasta kiveä. Aiemmin tunnettiin mineraalin mukaan nimellä Wolfram. Etter mineralet wolframitt, « Wolf Rahm », ulveskum, fordi mineralet « spiser » tinn som en ulv spiser sau. (På engelsk tungsten, etter svensk « tung sten ».) Nimetty Rein- joen (lat. 'Rhenium') mukaan Oppkalt etter elva Rhinen (latin « Rhenium ») Kreikan 'iris' tarkoittaa sateenkaarta. Gresk « iris », regnbue Espanjan 'platina' tarkoittaa pientä kultaa. Spansk « platina », lille sølv Latinan 'aurum', nimetty Auroran, auringonnousun jumalattaren mukaan. Latin « aurum ». Oppkalt etter Aurora, soloppgangens gudinne Kreikkalaislatinalainen 'hydrargyrym' tarkoittaa nestemäistä hopeaa. Gresk- latin « hydrargyrum », flytende sølv Kreikan 'astator' tarkoittaa muuttuvaa. Gresk « tallos », ung kvist Latinan 'plumbum' tarkoittaa lyijyä. Latin « plumbum », bly Nimetty Puolan mukaan Marie Curien kunniaksi. Etter Polen, til ære for Marie Curie Kreikan 'astator' tarkoittaa muuttuvaa. Gresk « astator », som endrer seg Nimetty Radiumin mukaan. Pääte - on tarkoittaa, että kyseessä jalokaasu. Oppkalt etter Radium, Endelsen « - on » gjør det klart at det er en edelgass. Nimetty Ranskan mukaan Marguerite Pereyn kunniaksi. Etter Frankrike, til ære for Marguerite Perey Latinan 'radius' tarkoittaa sädettä. Latin « radius », stråle, fordi det er radioaktivt Latinan 'radius' tarkoittaa sädettä. Gresk « aktis », stråle ‒ aktinium er radioaktivt Nimetty muinaisgermaanisen ukkosenjumalan Thorin mukaan. Etter tordenguden Tor Kreikan 'protos' tarkoittaa esi- isää. Protaktinium edeltää Aktiniumia alkuaineiden periodisessa taulukossa. Gresk « protos », forgjenger, det henfaller radioaktivt til actinium. Kreikan 'ouranos' tarkoittaa taivasta. Nimetty planeetta Uranuksen mukaan. Gresk « ouranos », himmel, etter planeten Uranus. Nimetty planeetta Neptunuksen mukaan. Etter planeten Neptun. Nimetty planeetta Pluton mukaan. Etter planeten Pluto. Nimetty Amerikan mukaan. Etter Amerika. Nimetty Marie Curien mukaan. Etter Marie Curie. Nimetty löytämispaikkakunnan, Berkeleyn mukaan. Etter byen Berkeley der det ble oppdaget. Nimetty Kalifornian osavaltion mukaan. Etter delstaten California (der Berkeley ligger). Nimetty tutkija Albert Einsteinin mukaan. Etter vitenskapsmannen Albert Einstein. Nimetty tutkija Enrico Fermin mukaan. Etter vitenskapsmannen Enrico Fermi. Nimetty tutkija D. I. Mendeleevin mukaan. Etter vitenskapsmannen D. I. Mendelejev. Nimetty tutkija Alfred Nobelin mukaan. Etter Alfred Nobel. Nimetti tutkija Ernest Orlando Lawrencen mukaan. Etter vitenskapsmannen Ernest Orlando Lawrence. Nimetty tutkija Ernest Rutherfordin mukaan. Etter vitenskapsmannen Ernest Rutherford Nimetty Venäjällä sijaitsevan tutkimuskeskuksena tunnetun Dubnan kaupungin mukaan. Etter forskningsbyen Dubna i Russland Nimetty tutkija G. Theofore Seaborgin mukaan. Etter vitenskapsmannen G. Theodore Seaborg. Nimetty tutkija Niels Bohrin mukaan. Etter vitenskapsmannen Niels Bohr. Latinan 'Hassia' tarkoittaa Saksan maakuntaa Hessen. Monet alkuaineet on löydetty Hessenissä. Latin « Hassia », Hessen, den tyske delstaten der det ble oppdaget. Nimetty tutkija Lise Meitnerin mukaan. Etter vitenskapskvinnen Lise Meitner. Latinan 'Hassia' tarkoittaa Saksan maakuntaa Hessen. Monet alkuaineet on löydetty Hessenissä. Etter den tyske byen Darmstadt, der mange elementer er blitt oppdaget. Nimetty Marie Curien mukaan. Oppkalt etter Wilhelm Conrad Röntgen. Marble – Maapallo työpöydällä Marble skrivebordsglobus Maailmankartasto. Et verdensatlas. © 2007 © 2007, 2008, 2009 Korkeus merenpinnasta Flyt- element for navigatør Alkuperäinen tekijä, kehittäjä ja ylläpitäjä Kjerneutvikler og medvedlikeholder Näytä kuvanpäivitysnopeus Vis rammeraten Näytä kuvanpäivitysnopeus Vis flis- id- er Sijainti:% 1 Posisjon:% 1 Korkeus:% 1 Høyde:% 1 marble_ part marble_ part Maapallo työpöydällä En skrivebordsglobus *. gpx *. kml_BAR_Kaikki tuetut tiedostomuodot *. gpx_BAR_GPS- data *. kml_BAR_Google Earth KML *. gpx *. kml_BAR_Alle støttede filer *. gpx_BAR_GPS Data *. kml_BAR_Google Earth KML Kuvat (*. jpg *. png) Bilder *. jpg *. png Vie karttaApplication name Eksporter kartApplication name Marble Marble Tiedoston tallennus epäonnistui. Det oppsto en feil under forsøk på å lagre fila. Action for saving the map to a file & Vie... Action for toggling offline mode & Eksporter kart & # 160; … Action for toggling offline mode Nykyinen sijainti Gjeldende sted & Kopioi kartta & Kopier kartetAction for copying the coordinates to the clipboard Koordinaatit: Kopier koordinaterAction for opening a file & Avaa... & Åpne & # 160; … Action for downloading maps (GHNS) & Avaa... Last ned & # 160; kart & # 160; … Status tip & Avaa... Last ned nye kartAction for toggling the navigation panel Näytä & sijaintipalkki Vis & navigasjonspanelStatus tip Näyttää sijaintipalkin Vis navigasjonspaneletAction for toggling the atmosphere Näytä kuvanpäivitysnopeusAction for toggling clouds & AtmosfæreAction for toggling clouds Action for sun control dialog & SkyerAction for sun control dialog Sijainti:% 1 Lås posisjonAction for toggling Sijainti:% 1 Vis plasseringerAction for toggling Korkeus:% 1Action for toggling Vis høydeAction for toggling Action for toggling Vis zoom- nivå for fliserAction for toggling & Näytä Vis Korkeus merenpinnasta Innebygget Korkeus merenpinnasta Innebygd (X11) NAME OF TRANSLATORS Endring av grafikksystemNAME OF TRANSLATORS Niklas LaxströmEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org 0 m (vedenpinta) Kratre Mielenkiintoiset kohteet Interessante steder Vuori Mons. fjell 0 m (vedenpinta) Andre Maantieteelinen napa Selenografisk pol Atlas Atlas Maasto Terreng Rajat Grenser Vesialueet Vann Korkeus: Høyde Tulivuori Vulkan Maantieteelinen napa Geografisk pol Magneettinen napa Magnetisk pol Lentokenttä Lufthavn Kansainvälinen Internasjonal Järvi Innsjø Joki Elv 7000 m 7000 m 5000 m 5000 m 3500 m 3500 m 2000 m 2000 m 1000 m 1000 m 500 m 500 m 200 m 200 m 50 m 50 m 0 m 0 m 0 m (vedenpinta) 0 m (vann) - 50 m - 50 m - 200 m - 200 m - 2000 m - 2000 m - 4000 m - 4000 m - 6500 m - 6500 m - 11000 m - 11000 m Korkeus merenpinnasta Nedbør 0 m 10 mm 0 m 40 mm 3500 m 63 mm 50 m 256 mm 50 m 512 mm Peruskartta Enkelt kart Yksinkertainen peruskartta, joka käyttää vektoreita ilmaisemaan rantaviivaa, valtioiden rajoja ja vastaavia. Et enkelt kart. Det bruker vektorlinjer til å markere kystlinjer og landegrenser osv. Selitykset Land 0 m (vedenpinta) Vann Atlas Arealer Maasto Lokaltog, trikk Maa yöllä Jorden om natta Tämä kuva maapallon yövaloista on luotu Defense Meteorological Satellite Programin (DMSP) Operational Linescan Systemin( OLS) keräämistä tiedoista. Dette bildet av Jordens storbylys ble laget med data fra Defense Meteorological Satellite Progrram (DMSP), Operational Linescan System (OLS). Asutut paikat Befolkede steder Maasto Lyst terreng Maasto Mørkt terreng Satelliittinäkymä Satellittvisning Maa avaruudesta nähtynä. Kartta perustuu Nasan kauniiseen Blue Marble Next Generation - kuviin, jotka on tuottanut Nasan maaobservatorio. Jorden som sett fra rommet. Kartet er basert på NASAs vakre bilder « Blue Marble Next Generation » - bilder fra NASAs « Earth Observatory » Korkeus merenpinnasta Vegetasjon Väkiluku: Befolkning: & gt; 1nbsp; 000nbsp; 000 & gt; 1nbsp; 000nbsp; 000 & ge; 100nbsp; 000 & ge; 100nbsp; 000 & ge; 10nbsp; 000 & ge; 10nbsp; 000 & lt; 10nbsp; 000 & lt; 10nbsp; 000 Pääkaupungit: Hovedsteder: Punainen: valtio Rød: nbsp; Nasjon Oranssi: osavaltio Oransje: nbsp; stat Keltainen: lääni Gul: nbsp; fylke/ kommune Valkoinen: ei mikään Hvit: nbsp; ingen Sijainti:% 1 Kort beskrivelse: Koordinaatit: Koordinater: 9000 m 9000. 0 m Wikipedia Wikipedia & Kartta & Tid Näytä kuvanpäivitysnopeus Vis hjemsted Tietoja Marblesta Om Marble Poistuu sovelluksesta Krever autentisering Selitykset Forklaring Karttanäkymä Kartvisning Korkeus merenpinnasta Navigasjonsmåte Nykyinen sijainti Din nåværende posisjon Sijainti:% 1 Posisjon Korkeus:% 1 Bredde Korkeus:% 1 Høyde 7000 m 000 m Korkeus merenpinnasta Projeksjon: Näytä kuvanpäivitysnopeus Vis dato Atlas Område Korkeus merenpinnasta Region Näytä kuvanpäivitysnopeus Vis miniatyrbilder Kansainvälinen Informasjon Vesialueet Værforhold & Kartta & Fil Marble – Maapallo työpöydällä Marble – en skrivebordsglobus & Avaa... & Åpne kart & # 160; … Ctrl+O Ctrl+O Avaa tiedoston katseltavaksi Marblessa Åpne en fil for visning på Marble & Avaa... Last ned & # 160; kart & # 160; … & Vie... & Eksporter kart & # 160; … Ctrl+S Ctrl+S Tallentaa kuvakaappauksen kartasta Lagre et skjermbilde av kartet & Tulosta... Skriv ut & # 160; … Ctrl+P Ctrl+P Tulostaa kuvakaappauksen kartasta Skriv ut et skjermbilde av kartet Ctrl+Q Ctrl+Q Poistuu sovelluksesta Avslutt programmet & Kopioi kartta & Kopier kartet Kopioi kuvakaappauksen kartasta Kopier et skjermbilde av kartet Näyttää sijaintipalkin Vis innstillingsdialogen Koordinaatit: Kopier koordinater Näytä & sijaintipalkki Vis & navigasjonspanel F9 F9 Näyttää sijaintipalkin Vis navigasjonspanelet & Kokonäyttötila & Fullskjermskjøring Ctrl+Shift+F Ctrl+Shift+F Kokonäyttötila Fullskjermskjøring & Tilarivi & Statuslinje Näyttää tilarivin Vis statuslinja Sijainti:% 1 Lås posisjon Näytä kuvanpäivitysnopeus Vis atmosfære Marble – Maapallo työpöydällä & Håndbok for Marble skrivebordsglobus Marble – Maapallo työpöydällä Vis håndboka for Marble skrivebordsglobus Mikä tämä on Hva er & dette Shift+F1 Shift+F1 Näyttää lisätietoja toiminnosta. Vis en detaljert forklaring om handlngen. Tietoja & Qt: stä Om & Qt Vie kartta Eksporter kart Kuvat (*. jpg *. png) Bilder (*. jpg *. PNG) Marble Klinkekule Tiedoston tallennus epäonnistui. Det oppsto en feil under forsøk på å lagre fila. Tuetut tiedostomuodot (*. gpx *. kml);; GPS- data (*. gpx);; Google Earth KML (*. kml) Alle støttede filer (*. gpx *. kml);; GPS Data (*. gpx);; Google Earth KML (*. kml) Kompassi & Kompass South, the direction NSouth, the direction Satelliittinäkymä Satellitter Satelliittinäkymä & Satellitter & Kartta & Filvisning km km & Tilarivi & Skalalinje km m Korkeus merenpinnasta & Navigasjon Koordinaatit: Koordinatnett Title: Summary Polarsirkel (sør) Title: Summary Wikipedia Wikipedia- artikler Wikipedia & Wikipedia 0 m (vedenpinta) Været Sijainti:% 1Wind: WindSpeed, WindDirection Stasjon:% 1 Wind: WindSpeed, WindDirection Wind: WindSpeed Vind:% 4,% 5 Wind: WindSpeed Pressure: Pressure, Development Vind:% 4 Pressure: Pressure, Development Pressure: Pressure Trykk:% 6,% 7Pressure: Pressure Pressure Development Trykk:% 6Pressure Development DayOfWeek: Condition, MinTemp to MaxTemp Trykk% 7DayOfWeek: Condition, MinTemp to MaxTemp 0 m (vedenpinta) Været for% 1 Nykyinen sijainti Gjeldende observasjon 0 m (vedenpinta) & Været & Tilarivi klart Maasto lett regn Maasto regn West, the direction ØWest, the direction North, the direction VNorth, the direction km km/ h km mph km m/ s air pressure is rising inch Hgair pressure is rising Valmisair pressure falls stødigair pressure falls Tuetut tiedostomuodot (*. gpx *. kml);; GPS- data (*. gpx);; Google Earth KML (*. kml) Alle støttede filer (*. kml);; KML- fil (*. kml) Avaa tiedosto Åpne merknadsfil Tuetut tiedostomuodot (*. gpx *. kml);; GPS- data (*. gpx);; Google Earth KML (*. kml) Alle støttede filer (*. kml);; Kml merknadsfil (*. kml) & Avaa... Last ned Osm- fil & Kartta & Skjul & Näytä Visning Korkeus merenpinnasta Innebygd Tietoja & Qt: stä Om% 1 Sijainti:% 1 Versjon% 1 a planet without data Dataa planet without data the planet Ukjent planet the planet the planet Merkurthe planet the planet Venusthe planet Marblethe planet Marsthe planet the planet Jupiterthe planet the planet Saturnthe planet the planet Uranusthe planet the planet Neptunthe planet the earth' s star Plutothe earth' s star the earth' s moon Solenthe earth' s moon The compass direction Total distanse:% 1 mThe compass direction The compass direction NordThe compass direction The compass direction ØstThe compass direction The compass direction SørThe compass direction km m/ h Tietoja & Qt: stä Om Koordinaatit: East, the direction Kopier koordinaterEast, the direction Korkeus merenpinnasta Nasjon Marble Hav 0 m (vedenpinta) Krater 0 m % 1 km & Vanheneminen Skript- aktivering Virhe kielioppitiedostossadebug information in error message Feil i fil% 1 ved linje% 2: debug information in error message otsikko Uten tittel Sanastoa on muutettu. Haluatko tallettaa sen ennen lopettamista? Ordforrådet er endret. Lagre fil før avslutting? Luo uuden tyhjän sanastoasiakirjan Lager en ny ordlistesamling Avaa olemassaolevan sanastoasiakirjan Åpner en eksisterende ordlistesamling Lataa uusia sanastoja Last ned nye ordlister & # 160; … Lataa uusia sanastoja Laster ned nye ordlistesamlinger Lataa uusia sanastoja Åpne nedlastede ordlister & # 160; … Lataa uusia sanastoja Åpne nedlastede ordlistesamlinger Talleta aktiivinen sanastoasiakirja Lagrer den gjeldende ordlistesamlinga Talleta aktiivinen sanastoasiakirja eri nimellä Lagrer den gjeldende ordlistesamlinga med et annet navn & Profiilit... & Egenskaper & # 160; … Asiakirjan ominaisuudet Rediger dokumentegenskaper Valitse nykyinen oppitunti Lukk den gjeldende samlinga Malaji Avslutt Parley Näyttää asetusten ikkunan Vis innstillingsdialogen Sanaston harjoitusohjelma Ordforrådstrener Malaji Parley (c) 1999- 2002\ tEwald Arnold (c) 2001- 2002\ tKDE- työryhmä (c) 2004- 2005\ tPeter Hedlund © 1999- 2002\ tEwald Arnold © 2001- 2002\ tThe KDE team © 2004- 2007\ tPeter Hedlund © 2007- 2008\ tFrederik Gladhorn Auttaa sinua harjoittelemaan sanastoa Hjelper deg å trene ordforrådet ditt Näyttöasetukset Øvelsesdialoger & Vanheneminen Skripting Oppitunti Lee Olson Siirretty KConfig XT: lle Porting til KConfig XT Aloitetaan erikoiskysely... Start trening i stedet for redigering +[ tiedosto] +[ fil] Avattava asiakirja Dokumentfil som skal åpnes Aloitetaan erikoiskysely... @ popupmessage Start øvelse@ popupmessage @ title of a popup Enten er språkoppsettet feil, eller så er det ikke installert noen stavekontroll for% 1 (% 2). @ title of a popup Artikkeli Øvelsessammendrag Kyselyyn ei ole vastattu useaan kertaan rivillä. Ohjelma olettaa, että kukaan ei ole ruudulla käyttämässä ohjelmaa. Sen takia kysely keskeytetään. Spørredialogen ble ikke besvart, flere ganger på rad. Det antas at det er ingen som bruker programmet nå, og derfor stoppes spørringene. Keskeytetään kysely Stopper test Vertailuharjoittelu Sammenligningstrening Verbien harjoittelu Verbtrening Nykyinen aikamuoto on:% 1 Verbtiden er nå:% 1 Artikkeli Skriftlig øvelse Vastauksesi oli väärin.% 1% tehty. Svaret var feil. Hyvin tehty, tiesit oikean vastauksen.% 1% tehty. Bra, du visste svaret. Monivalinta Flere valg Ilmaus Uttrykk Anna synonyymi: Skriv inn synonymet: Synonyymien harjoittelu Synonymtrening Anna antonyymi: Skriv inn antonymet: Antonyymien harjoittelu (vastakohdat) Antonymtrening Parafraasi Parafrase Anna sana: Skriv inn ordet: Parafraasien harjoittelu Parafrasetrening Esimerkkilause Eksempelsetning Täytä puuttuva sana: Fyll i det manglende ordet: Esimerkkiharjoitus Eksempeltrening@ title: window Artikkelien harjoittelu Artikkeltrening & maskuliininen & maskulinum@ label the gender of the word: feminine & feminiininen & femininum@ label the gender of the word: neuter & neutri & nøytrum@ label the gender of the word: masculine & maskuliininen:\ t & maskulinum:\ t@ label the gender of the word: feminine & feminiininen:\ t & femininum:\ t@ label the gender of the word: neuter & neutri & nøytrum:\ t Artikkeli Bildeøvelse Oppitunnit Øvinger Sanan tyyppi: Ordklasser Asteiden värit Nivåbokser Taivutusryhmä Bøyning & Vertailumuodot Komparativformer & Synonyymit Synonymer & Antonyymit Antonymer & Väärä ystävä - sanapari: Utro venner & maskuliininen:\ t Bilde ArtikkeliDescribing the sound of the character Sammendrag Ääntäminen: Lyd Interlingue Internett Avaa sanastoasiakirja Last & opp ordlistedokument Talleta aktiivinen sanastoasiakirja eri nimellä Del den gjeldende ordlistesamlinga med andre brukere. Toinen kieli... & Språk & # 160; … Nollaa & Asteet Fjern nivåer Poista samansisältöiset sanarivit sanastosta Ta bort alle nivåer fra gjeldende dokument Rivit oppitunnilla Vis oppføringer fra under- øvelser & Käännös Automatisk oversetting Aloitetaan erikoiskysely... Start trening & # 160; … Aloitetaan kysely Start en test Artikkeli Sett opp trening & # 160; … Näyttöasetukset Endre øvelsesinnstillinger Näytä tilastot & Statistikk & # 160; … Näytä nykyisen sanaston tilastotiedot Vis statistikk for gjeldende samling Terävä etsiminen Vis søk Aseta työkalurivien näkyvyys Slår av/ på visning av søkelinja Kielet & Skriptbehandler & Huomautus: & Søk: @ title: window document properties Muokkaa alkuperäisen ominaisuuksia Egenskaper for% 1 Esimerkkilause HTML- dokument & Vanheneminen & Rediger & Artikkelit & Øvelse Jätä huomiotta Uten betydning 30 minuuttia 30 min 1 tunti 1 time 2 tuntia 2 timer 4 tuntia 4 timer 8 tuntia 8 timer 12 tuntia 12 timer 18 tuntia 18 timer 1 päivä 1 dag 2 päivää 2 dager 3 päivää 3 dager 4 päivää 4 dager 5 päivää 5 dager 6 päivää 6 dager 1 viikko 1 uke 2 viikkoa 2 uker 3 viikkoa 3 uker 4 viikkoa 4 uker 1 kuukausi 1 måned 2 kuukautta 2 måneder 3 kuukautta 3 måneder 4 kuukautta 4 måneder 5 kuukautta 5 måneder 6 kuukautta 6 måneder 10 kuukautta 10 måneder 12 kuukautta 12 måneder Epäloogiset estoajat. Blokkeringstidene er helt feil. Tason% 1 ajan tulisi olla alempi kuin tason% 2 aika. Tid for nivå% 1 bør være lavere enn tid for nivå% 2. Epäloogiset vanhentumisajat. Utløpstidene er helt feil. Epäloogiset estoajat vs. vanhentumisajat. Blokkeringstider mot utløpstider er helt feil. Estoaika tasolla% 1 tulisi olla pienempi kuin vanhentumisaika. På nivå% 1 burde blokkeringstiden være lavere enn utløpstiden. Epäloogiset arvot Helsprø verdier Aikamuodon kuvausNAME OF TRANSLATORS Ingen valg@ title: window Ilpo KantonenNAME OF TRANSLATORS Sett opp øvelse Artikkeli Øvelse Näyttöasetukset Øvelsesinnstillinger@ title: group vocabulary can be set to be blocked for a certain amount of time Esto Blokkering Estoasetukset Blokkeringsinnstillinger@ title: group ignore vocabulary based on some properties like word type Kynnykset Terskler Kynnysasetukset@ title: group Configure advanced settings for practicing vocabulary, short title in config dialog. Terskelinnstillinger@ title: group Configure advanced settings for practicing vocabulary, short title in config dialog. Näyttöasetukset Avanserte øvelsesinnstillinger Luo ja aloittaa kyselyn kohteesta% 1 kohteeseen% 2 Nivåer fra% 1 til% 2 @ label image preview is empty Klarte ikke bestemme ordklasse for verber@ label image preview is empty & maskuliininen:\ t Ikke noe bilde & Synonyymit Velg synonymer Synonyymit: Synonymer til% 1: Title for a list of antonyms (opposites) for a word Antonyymi: Antonymer til% 1: Title for a list of false friend (things that sound similar but have different meanings) for a word & Väärä ystävä - sanapari: Utro venner til% 1: Artikkeli Åpne i øvelsesmodus Avaa sanastoasiakirja Åpne ordlistesamling Lataa uusia sanastoja Åpne nedlastet ordlistesamling Talleta sanasto nimellä Lagre ordlista som Tiedosto% 1 on jo olemassa. Haluatko korvata sen? Fila% 1 finnes fra før. Vil du overskrive den? @ info: status saving a file Tallettaa% 1 Lagrer% 1 Substantiivi Substantiv & Maskuliininen: Maskulinum Määräinen Femininum Neutri: Nøytrum Verbi Verb Aktiivinen Adjektiv Adverbi Adverb & Lisää kieli Nok et språk Luo oppitunnin Øvelse 1 Näyttöasetukset Visningsinnstillinger Nimi Navn på verbtid Tätä käyttäjän määrittelemää aikamuotoa ei voi poistaa, sillä se on käytössä. Denne valgte brukerdefinerte tiden kunne ikke slettes fordi den er i bruk. Poistaa aikamuodon kuvauksen Sletter tidsbeskrivelsen KieletNAME OF TRANSLATORS Rediger språk Ilpo Kantonen Legg til språk & Poista kieli Fjern språk Kielet Nytt språkEdit language properties & Lisää kieli Bekreft at språket% 1 skal slettes? & Poista kieli Fjern språkCSV separator ; ; CSV separator # # CSV separator ! ! CSV separator _BAR_ _BAR_CSV separator , , CSV separator: tabulator TABULAATTORI TABCSV separator > = 2 VÄLILYÖNTIÄ > = 2 MELLOMROMCSV separator : : CSV separator :: :: & Ääntäminen: Uttale Sanan tyyppi: Ordklasse Synonyymit Synonym Antonyymit Antonym Esimerkit Eksempel & Yhteinen Kommentar Lisää uusi kielikoodi Ingen språk definert Poista valinnat kaikilta riveiltä Velg en øvelse før du legger til glosesamling. Kuvaa ei ole valittu Ingen valgt øvelse & Lisää uusi rivi & Legg til ny oppføring Lisää uusi rivi sanastoon Legger en ny rad til ordlista & Lisää uusi rivi & Slett oppføring Poista valitut rivit Slett de markerte radene Laskuri: Klipp Fraasi Lim inn Valitse kaikki rivit Velg alle rader Poista valinnat kaikilta riveiltä Velg bort alle rader Avaa sanastoasiakirja Ordlistekolonner & # 160; … Aseta työkalurivien näkyvyys Slår av/ på visning av hver kolonne i ordlista & Tyhjennä@ popupmessage Slett@ popupmessage Luo oppitunnin Ny øvelse Luo uuden tyhjän sanastoasiakirjan Legg til en ny øvelse i dokumentet Luo oppitunnin Gi øvelse nytt navn Poista valitut rivit Gi nytt navn på den markerte øvelsen Poistaa oppituntia Slett øvelsen Poista valitut rivit Slett den markerte øvelsen. Rivit oppitunnilla Oppføringer pr. øvelse Avaa sanastoasiakirja Ordlistekolonner Valitut oppitunnit: Samling:% 1 Oppitunti Øvelse Anna rivien määrä oppitunnilla: Antall oppføringer i denne øvelsen. Luo uuden tyhjän sanastoasiakirjan Legg til en ny ordklasse i dokumentet Tiedostonnimi: Endre navn Poista valitut rivit Gi nytt navn på den markerte ordklassen Sanan tyyppi: Slett ordklasse Poista valitut rivit Slett den markerte ordklassen. Let the user select what grammatical meaning is connected to a word type (nouns have gender, verbs conjugations etc) Saksa Grammatikk Salli Näytä lisää - painike Maskulint substantiv & Feminiininen: Femininum- substantiv & neutri Nøytrum- substantiv & Ei mikäänNAME OF TRANSLATORS Ingen Ilpo Kantonen Tilpass øvelsesinnstillinger Valitse oikea käännös: Velg leksjoner som skal øves: Asiakirjan tilastot Dokumentstatistikk Poista samansisältöiset sanarivit sanastosta Gjennomsnittsnivåer for hver leksjon: Nollaa & Asteet & Fjern nivåer Poista samansisältöiset sanarivit sanastosta Ta bort alle nivåer fra denne øvelsenGrade in language, table header Aste: NAME OF TRANSLATORS Nivå (% 1) NAME OF TRANSLATORS Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Gunnhild LuråsEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, gluras@ c2i. net Verbi Verb: ominaisuuden nimi verbnavn Anna oikea taivutusryhmän muoto. Oppgi de riktige bøyningsformene. Nykyinen aikamuoto on% 1. Verbaltiden er nå% 1. Yksikkö Entall hist. Første & Lisää kieli Andre Feminiininen substantiivi Tredje hunkjønn Feminiininen substantiivi Tredje intetkjønn Monikko Flertall Monikko Dobbelt & Näytä vastaus Vis løsning & Tiedän Hopp over (Jeg vet det) & Älä tiedä Hopp over (Vet ikke) & Varmista & Bekreft Eteneminen Framgang Laskuri: Teller: Aika: Tid: Kierros: Syklus: & Artikkelit & Stopp øvelsen Täytä puuttuva vertailuilmaus: Comparison form of adjective - the normal form of the adjective (good) Fyll ut manglende komparasjonsuttrykk: Comparison form of adjective - the normal form of the adjective (good) comparison form of adjectives - comparison form (better) & Normalcomparison form of adjectives - comparison form (better) Vertailu & Komparativcomparison of adjectives - (best) & Artikkelit & Superlativ & Varmista Bekreft Valitse oikea artikkeli tälle substantiiville: Velg riktig artikkel for dette substantivet: & maskuliininen hankjønn & feminiininen & hunkjønn & neutri & intetkjønn Näyttää asetusten ikkunan Ignorer oppsett for: Oppitunnit Ignorer øvelser Sanan tyyppi: Ignorer ordklasser Esto Ignorer blokkerte Vastauksesi oli väärin.% 1% tehty. Ignorer ganger svart feil Artikkeli Ignorer ganger øvet Sanan tyyppi: Ord Anna rivien määrä oppitunnilla: Totalt antall oppføringer: Valitse oikea käännös: Velg den riktige oversettelsen: & 1 1 & 2 2 & 3 3 & 4 4 & 5 5 Sisältyy Fortsett & Maskuliininen: Totalt: & Vääriä: Feil svar: & Ei kyselty: Ikke svart: & Ohita Hoppet over: : – Listen to the vocabulary entry (sound) Malaji Spill - - Näytä & Lisää Vis & mer Anna oikea käännös: Skriv inn korrekt oversetting: minuutti Hints & Väärä ystävä - sanapari: & Utro venn: & Yhteinen & Kommentar: Kirjoita: Type: & Kiinteä & Fil & Oppitunti: & Leksjon Aikamuodon kuvaus Eksport- innstillinger hist. Liste Avaa sanastoasiakirja En ordliste. Luo uuden tyhjän sanastoasiakirjan Opprett en ny samling Avaa olemassaolevan sanastoasiakirjan Åpne en eksisterende samling Lataa uusia sanastoja Last ned nye samlinger Artikkelit Minst Aste: Nivå Artikkeli Ganger øvet Anna tyypin kuvaus: Slå på valg av ordklasse Taso & 2: Nivå & 2: Taso & 5: Nivå & 5: Taso & 6: Nivå & 6: & Vanheneminen & Utløper & Esto & Blokkering Taso & 4: Nivå & 4: Taso & 7 Nivå & 7: Taso & 1: Nivå & 1: Taso & 3: Nivå & 3: Aikamuodot Tider Adjektiivi Ta med adjektiver Artikkeli Stokkede bokstaver Esimerkkilause Eksempelsetninger Yleiset asetukset Valgthe language that is shown to the user in a test kohteesta% 1the language to which the user translates to in a test Frathe language to which the user translates to in a test & Maskuliininen: Til Valitsemalla tämän käytät Leitner- oppimismetodia, joka vaatii sinua vastaamaan oikein kuhunkin kysymykseen 4 kertaa kullakin sanalla (rivillä). Krysser du av her, så brukes Leitners læringsmetode, som krever at du må svare riktig på hvert spørsmål 3 ganger etter hverandre. Salli "Näytä lisää" - painike satunnaisten kyselyjen ruudulla Slå på « Vis mer » - knappen på « tilfeldig spørsmål » - skjermen Kun tämä on valittuna, voit käyttää Näytä lisää - painiketta, joka antaa sinulle kysymyksen vastauksen seuraavan kirjaimen. Jos tätä ei ole valittu, Näytä lisää - painike ei ole sallittuna, et voi käyttää sitä. Hvis dette er krysset av vil du kunne bruke en « Vis mer » - knapp som viser deg neste bokstav i svaret. Hvis det ikke er krysset av vil knappen ikke kunne brukes. Salli Näytä lisää - painike Slå på « Vis mer » - knappen Salli Näytä lisää - painike Slå på lyd Salli Tiedän- painike satunnaisen kyselyn ruudulla Slå på « Jeg vet det » - knappen på « tilfeldig spørsmål » - skjermen Jos tämä on valittuna, Tiedän- painike on saatavilla. Se sallii sinun kertoa kyselylle, että tiedät vastauksen ilman kirjoittamatta tai tarkistamatta sitä. Tämä on sallittuna oletuksena. Jos poistat valinnan, Tiedän- painike ei ole saatavilla. Hvis dette er krysset av vil knappen « Jeg vet det » være tilgjengelig. Med den kan du si til spørsmålet at du vet svaret uten å skrive det eller få det sjekket. Dette er satt slik som standard. Tar du bort krysset, så kan ikke « Jeg vet det » - knappen brukes. ↓Salli & Tiedän- painike Slå på Hopp over (Jeg vet det) - knappen Käyttöönottamattomat muutokset Slå på bilder & Vaihda suuntaa satunnaisesti & Endre retning vilkårlig Salli Näytä lisää - painike Slå på hint & Näytä vastaus Vis løsning etter svar: Seconds (suffix) ubegrensetSeconds (suffix) state of a row Hvis en tidsgrense er satt, så må svaret avgis innen oppgitt tid, under øvelsen. Aktiivinen, ei kyselyssä & Tidsgrense i tester & Jatka ajan umpeuduttua & Fortsett etter tidsavbrudd Aseta kyselyn suurin sallittu aika. Angi maksimal tillatt tid per svar. Aseta kyselyn suurin sallittu aika. Oppgi her maks tid du vil tillate for svar. Vertailu Komparativ: & Artikkelit Superlativ: Ominaisuudet alkuperäisestä Egenskaper fra originalen & Aste: & Nivå: Artikkeli Øvelsestall & Vääriä: & Feil: & Maskuliininen: Total: Artikkeli & Sist øvet Tänään Idag Ei kysytty Ikke øvet ennå Nollaa & Asteet & Tilbakestill nivåer & Lisää kieli Ta opp & Aikamuoto: & Tid: state of a row Deklinasjonsformerone of the seven cases (grammatical) Toimeton Nominativone of the seven cases (grammatical) Määräinenstate of a row Genitivone of the seven cases (grammatical) Toimeton Dativone of the seven cases (grammatical) Aktiivinen Akkusativone of the seven cases (grammatical) Aktiivinen Ablativone of the seven cases (grammatical) Aktiivinen Lokativone of the seven cases (grammatical) Aktiivinen Vokativ & Lisää Legg til Tiedostonnimi: Fjern & IPA- kirjasin: & IPA- skrift: & Taulukon kirjasin: & Tabellskrift: Asteiden värit Nivåfarger Jos tämä ei ole valittuna, tasot ovat mustavalkoisia; jos tämä on valittuna, allaolevia värejä käytetään. Hvis det ikke er krysset av, får du bare svart på hvitt for nivåene, hvis det er krysset av, så velges fargene nedenfor. & Käytä värejä Bruk farger Tason 7 väri Farge for nivå 7 Napsauta tästä vaihtaaksesi tason 7 värin. Trykk her for å endre fargen for nivå 7. & 7 & 7 Alt+7 Alt+7 Tason 6 väri Farge for nivå 6 Napsauta tästä vaihtaaksesi tason 6 värin. Trykk her for å endre fargen for nivå 6. & 6 & 6 Alt+6 Alt+6 Tason 5 väri Farge for nivå 5 Napsauta tästä vaihtaaksesi tason 5 värin. Trykk her for å endre fargen for nivå 5. & 5 & 5 Alt+5 Alt+5 Tason 4 väri Farge for nivå 4 Napsauta tästä vaihtaaksesi tason 4 värin. Trykk her for å endre fargen for nivå 4. & 4 & 4 Alt+4 Alt+4 Tason 3 väri Farge for nivå 3 Napsauta tästä vaihtaaksesi tason 3 värin. Trykk her for å endre fargen for nivå 3. & 3 & 3 Alt+3 Alt+3 Tason 2 väri Farge for nivå 2 Napsauta tästä vaihtaaksesi tason 2 värin. Trykk her for å endre farge for nivå 2. & 2 & 2 Alt+2 Alt+2 Tason 1 väri Farge for nivå 1 Napsauta tästä vaihtaaksesi tason 1 värin. Trykk her for å endre farge for nivå 1. & 1 & 1 Alt+1 Alt+1 Ei kysytty & Ikke trent: & N & N Kielet Språk: Näppäimistön järjestys: Tastaturutforming: Artikkelit Artikler Määräinen Bestemt Epämääräinen Ubestemt & Maskuliininen: Hankjønn: & Feminiininen: & Hunkjønn: & neutri & intetkjønn: & 1. Persoona: & 1. Person: & 2. Persoona: & 2. Person: 3. Persoona: 3. Person: Maskuliininen: Hankjønn: Feminiininen: & Hunkjønn: Neutri: Intetkjønn: Taivutusryhmä Doble bøyninger Anna oikea taivutusryhmän muoto. Det finnes en bøyningsform for intetkjønn & Tyhjennä & Slett Anna rivien määrä oppitunnilla: Antall lagrete innstillingsprofiler Anna rivien määrä oppitunnilla: Antall oppføringer pr. øvelse Talleta & sanastot automaattisesti lopetuksen yhteydessä Hvis dette er på, lagres ordforrådsfiler automatisk ved lukking og avslutning Näyttöasetukset Treningstema som skal brukes Käytä Leitner- opetusmetodia Bruk Leitner- læringsmetoden & Vaihda suuntaa satunnaisesti Endre retning vilkårlig Aseta kyselyn suurin sallittu aika. Maksimal tillatt tid til å svare. Salli & ehdotusluettelot Slå på forslagslister i skritflig øvelse. Aloittaa harjoittelun artikkeleilla Del opp oversettelser i skriftlig øvelse. Jaa käännökset pisteissä Del opp oversettelser ved punktum. Jaa käännökset kaksoispisteissä Del opp oversettelser ved kolon. Jaa käännökset puolipisteissä Del opp oversettelser ved semikolon. Jaa käännökset pilkuissa Del opp oversettelser ved komma. ↓Salli & Tiedän- painike Slå på Hopp over (Jeg vet det) - knappen i skriftlig øvelse. Aseta työkalurivien näkyvyys Slår av/ på visning av søkelinja. Oppitunnin kuvaus Vis/ skjul øvelseskolonnen. Oppitunnin kuvaus Vis/ skjul den aktive kolonnen. Poista valitut rivit Den linja som er valgt nå & Käytä värejä Bruk dine egne farger & Näytä vastaus Vis løsning etter at et svar er gitt. Näppäimistön järjestys: Tastaturutforming for dette lokalet Sanaston yleiset ominaisuudet Generelle dokumentegenskaper & Tekijät: & Forfatter: & maskuliininen:\ t & E- post: Lisäominaisuudet Andre egenskaper. & Lisää kieli Kategori telegrafia Geografi anatomia Anatomi Aikamuodon kuvaus Testforberedelse & Lisenssi: & Lisensbestemmelser: Kielet & Første språk: & Lisää kieli & Andre språk: & Profiilit... & Sett opp grammatikkdetaljerAttept to download grammar properties for the selected languages Saksa Last ned grammatikk & Siivoa & Rydd opp Salli automaattinen tallennus Tillat automatisk lagring av arbeidet Työskentelysi tallennetaan automaattisesti jos valitset tämän valinnan Arbeidet ditt blir automatisk lagret hvis dette krysses av Talleta & sanastot automaattisesti lopetuksen yhteydessä & Lagre ordforrådsfiler automatisk ved lukking og avslutning Luo & varmuuskopio joka & Lag sikkerhetskopi hvert minuutti minutt Valitse erotin, jota haluat käyttää erottamaan tietoja. Velg skilletegn som skal brukes til å skille data når tekst importeres og eksporteres. Valitse erotin, joka jakaa ilmauksen osat kun tietoa siirretään toisesta tai toiseen sovellukseen leikepöydän kautta. Velg et skilletegn som vil skille mellom deler av et uttrykk når det data importeres eller eksporteres som tekst. & Vanheneminen Redigering Avaa sanastoasiakirja Ordlistesamling: Kielen elementit Språkvalg & Maskuliininen: Øverst: & Näytä vastaus Løsning & Näytä vastaus Vis alltid løsningen Valitut oppitunnit: Velg skrift & # 160; … & Huomautus: Søk Avaa sanastoasiakirja *. kvtml_BAR_Ordlistesamlinger & maskuliininen:\ t Hent bilde Anna oikea käännös: Henter et bilde for den valgte oversettelsen Syötä alkuaineen järjestysnumero. Oppgi atomnummeret. Nimi:% 1 Navn:% 1 Merkki:% 1 Symbol:% 1 KalziumPlasman asetukset Oppsett av KalziumPlasma testtube. svg testtube. svg Tapahtui virhe. Det oppsto en feil. Tiesitkö että alkuaineen% 1 merkki on% 2? Visste du at grunnstoffet% 1 har symbolet% 2? Tiesitkö että% 1 (% 2) painaa% 3 u? Visste du at% 1 (% 2) veier% 3 u? Niklas LaxströmEMAIL OF TRANSLATORS Rune NakimEMAIL OF TRANSLATORS niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com nakim@ online. no KDE- ristinolla Brettspillet fem på rad Bovo Bovo © 2002, 2007 Aron Boström © 2002, 2007 Aron Boström Aron Boström Aron Boström Voittoja:% 1 Seiere:% 1 Häviöitä:% 1 Tap:% 1 & Toista peli & Vis omgang på nytt Toista peli Vis omgang på nytt Toistaa viimeisimmän pelin katselua varten. Viser den siste omgangen du spilte. & Animaatio & Animasjon Aloita uusi peli Start et nytt spill Peli päättyi. Voitit! Spillet er slutt. Du vant! Peli päättyi. Hävisit! Spillet er slutt. Du tapte! On sinun vuorosi. Det er din tur. Tietokoneen vuoro. Venter på datamaskinen. Toistetaan peliä. Viser omgang på nytt Peli toistettu. Omgangen er ferdig vist på nytt. GenericName BomberGenericName PallopeliName Bomber arkadespillName Name KBomber – Star WarsName Description Lava- IslandDescription Name Stopp lavaen og bli dagens heltName BovoGenericName BovoGenericName Viiden suoraName Brettspill fem på radName GomokuComment GomokuComment Perinteinen japanilainen teemaName Et klassisk japansk temaName Korkea kontrastiComment Høy kontrastComment Korkeakontrastinen teemaName Et tema med mye kontrastName ScribbleComment ScribbleComment Kynä ja paperia - teemaName Et penn- og- papir- temaName AvaraComment SpacyComment Teema ulkoavaruudestaName Et tema fra det ytre rommetName Description ArenaDescription Name Clanbomber importName KBlackBoxName Stor blokkName Name Clanbomber stor standardName Name EksplosjonsmatriseName Name Blodig ringName Name Kokende eggName Name BombeangrepName GenericName Knust hjerteName KorttipeliName CrammedName Name Dødens korridorName Name DilemmaName Name Fryktens sirkelName Name Remiks av Fryktens sirkelName Name IldhjulName Name FotballName KFourInLineName Fir eksempelName Name SpøkelsesbjørnName Vaikea rata... Name Hardt arbeidName Name Hull- løpName Name Clanbomber diger standardName Name Saftige LucyName Name KjøkkenName Name MøteName Name Mungo BaneName Name HinderløpName Name Altfor myeName Name FengselscellerName Aito heijastusName OmdirigeringName Name SekstiniName GenericName Clanbomber liten standardName MeritaistelupeliName SlangeløpName Name Clanbomber bitteliten standardName Name Hele greiaName Description SpinnviltDescription Name Helsprø arenaName IsoäitiDescription GranatierDescription Name Standard Granatier- arenaName Description LabyrintDescription Name Labyrint- arenaName Description Tre av treDescription Name Tre av tre- arenaName Description Spiller1Description Name Dette er Spiller 1Name Description Spiller 2Description Name Dette er Spiller 2Name Description Spiller3Description Name Dette er Spiller 3Name Description Spiller4Description Name Dette er Spiller 4Name Description Spiller5Description GenericName Dette er Spiller 5GenericName Name Klone av BombermanName Description ClanbomberDescription Description Clanbomber- temaDescription Name Granatier- temaName GenericName KapmanGenericName Comment Klone av Pac- ManComment Name Spis piller og unnslipp spøkelserName Description UsynligDescription Name Blir Kapman kjedelig? Mer enn 100 000 punkter over brett 20? Neste steg: den usynlige labyrinten! Name Description FyrstikkerDescription Name En labyrint tegnet med fyrstikkerName Name FjelleventyretDescription OletusDescription StandardDescription Description Mumienes krypteDescription Name Unngå mumiene for all del! Name Description RetroDescription Name Besøk i det gamle spilltemaetName KAtomicGenericName KAtomicGenericName Sokoban- tyylinen logiikkapeliName Sokoban- lignende logikkspillName Description Originale brettDescription Name Dette er den originale samlingen av KAtomic- brett. Name VesiName VannName MuurahaishappoName MaursyreName EtikkahappoName EddiksyreName trans- buteeniName trans- butenName cis- buteeniName cis- butenName DimetyylieetteriName Di- metyl- eterName ButanoliName ButanolName 2- Metyyli- 2- PropanoliName 2- Metyl- 2- PropanolName GlyseriiniName GlyserinName Poly- Tetra- Fluoro- EtaaniName Poly- Tetra- Fluoro- EtenName OksaalihappoName OksalsyreName MetaaniName MetanName FormaldehydiName FormaldehydName Kide 1Name Krystall 1Name Etikkahapon etyyliesteriName Eddiksyre- etylesterName AmmoniakkiName AmmoniakkName 3- Metyyli- PentaaniName 3- metyl- PentanName PropanaaliName PropanalName PropyyniName PropynName FuranaaliName FuranalName PyraaniName PyranName Syklo- PentaaniName Cyclo- PentanName MetanoliName MetanolName NitroglyseriiniName NitroglyserinName EtaaniName EtanName Kide 2Name Krystall 2Name Etyleeni- GlykoliName EtylenglykolName L- AlaniiniName L- alaninName SyanoguaniiniName CyanoguanidinName Sinihappo (Syaanivetyhappo) Name Blåsyre (Cyansyre) Name AntraseeniName AntracenName ThyasoliName TiazolName SakkariiniName SakkarinName EtyleeniName EtylenName StyreeniName StyrenName MelamiiniName MelaminName SyklobutaaniName SyklobutanName NikotiiniName NikotinName Asetyyli- salisyyhihappoName AcetylsalisylsyreName Meta- Di- Nitro- BentseeniName MetadinitrobensenName MalonihappoName MalonsyreName 2, 2- DimetyylipropaaniName 2, 2- dimetylpropanName Etyyli- BentseeniName EtylbenzenName PropeeniName PropenName L- AspargiiniName L- asparaginName 1, 3, 5, 7- Syklo- oktatetraeeniName 1, 3, 5, 7- syklooktatetraenName VaniliiniName VanillinName Kide 3Name Krystall 3Name VirtsahappoName UrinsyreName ThymiiniName ThyminName AniliiniName AnilinName KloroformiName KloroformName HiilihappoName KarbonsyreName Kide 4Name Krystall 4Name EtanoliName EtanolName Akryyli- NitriiliName AkrylnitrilName FuraaniName FuranName I- MaitohappoName L- melkesyreName OmenahappoName MaleinsyreName meso- viinihappoName meso- vinsyreName Kide 5Name Krystall 5Name Name Maursyre- etylesterName 1, 4- SykloheksadieeniName 1, 4- sykloheksadienName NeliöhappoName KvadratsyreName AskorbiinihappoName AskorbinsyreName IsopropanoliName IsopropanolName FosgeeniName FosgenName ThiopheeniName TiofenName UreaName UrinstoffName Name PyrodruesyreName EtyleenioksidiName EtylenoksidName FosforihappoName FosforsyreName DiasetyyliName DiacetylName trans- dikloorieteeniName trans- dikloretenName Name AllylisotiocyanatName Name DiketenName EtanaaliName EtanalName AkryleeniName AcroleinName UrsaiiliName UracilName KofeiiniName KaffeinName AsetoniName AcetonName KBattleshipGenericName KBattleshipGenericName MeritaistelupeliDescription SlagskipDescription GenericName En protokoll for KBattleship- spilletGenericName LogiikkapeliName Logikkspillet BlackboxName KBlackBoxName KBlackBoxName KBlackBoxGenericName KBlocksGenericName PallopeliName Spill med fallende brikkerName Comment EgyptiskDescription Oxygen- tyylinen korttipakkaName KBlocks, egyptisk stil. Name OxygenDescription oxygenDescription KMinesin Oxygen- teema KDE4: lleName KBlocks oxygen- tema for KDE 4Name KBounceGenericName KBounceGenericName PallopeliName SprettballspillName Description Egyptisk sprettDescription Name KBounce, egyptisk stil. Name Description Underlig geometriDescription Name Et enkelt høykontrast- tema for de som liker det rent. Name OxygenName OxygenName Description VeierDescription Name Veier, kjegler og hjulName Name StrandenName GenericName KBreakOutGenericName MeritaistelupeliName Breakout- liknende spillName Description Romvesen- utbruttDescription Name Bryt deg ut for romvesenene gjør det. Name KristalliDescription KrystallklartDescription Name Krystall- liknende tema for KBreakOutName Comment Egyptisk BreakoutDescription Oxygen- tyylinen korttipakkaName Breakout- tema i egyptisk stil. Name Description IsverdenDescription Name Iskaldt temaName PeliDescription EnkeltDescription Name Enkelt KBreakOut- temaName Description WEB 2. 0Description Name WEB 2. 0- temaet viser grafikkelementer som minner om dem brukt i den populære « Web 2. 0 » - bevegelsen, som nå tar nettet med storm. Name KDiamondGenericName KDiamondGenericName Kolmen suoraComment Tre- på- rad- spilllComment kdiamondName kdiamondName PeliComment SpillComment Pelinaikaiset äänetName Lyder som blir spilt av i spilletName Timantteja poistettuComment Diamanter fjernetComment Timentteja poistettiin. Name Diamanter ble fjernetName Timantit liikkuvatComment Diamanter flytterComment Timantteja liikkuuName Diamanter flytter. Name Peli loppuiComment Spillet er sluttComment Aika tuli täyteen. Comment Ikke mer tid igjen. Description Oxygen- tyylinen korttipakkaName Egyptisk tema. Name KDiamondDescription DiamanterDescription Name Tema med realistiske diamanter. Name Description Morsom dyrehageDescription Name Gøy i jungelen! Hjelp dyrene å finne familien sin. Og se opp for froskene som er veldig flinke til å gjemme seg. Name Musta ja punainenName Svart og rødName Aito heijastusName Ekte refleksjonerName Keltainen ja punainenName Gul og rødName Keltainen ja punainen heijastusName Gul og rød med refleksjonerName KFourInLineGenericName KFourInLineGenericName Neljän suora - lautapeliName Brettspill fire på radName KGoldrunnerGenericName KGoldrunnerGenericName Comment Jakt etter gull, unngå fiender og løs oppgaverComment Toiminta - ja pulmanratkaisupeliName Et handlingsfylt spill med innlagte gåterName Mustaa valkoisellaDescription Sort på hvittDescription Harmaasävyinen mustaa valkoisella - teema KGoldrunneriinName Tema i svart- hvitt for KGoldrunnerName KGoldrunner- oletusDescription KGoldrunner- standardDescription Kevyt ja selkeä KDE4- teemaName Lyst og stilrent tema for KDE 4Name Egyptin aarreDescription Skatten i EgyptDescription Auta Matt Goldrunneria pakenemaan muinaisen Egyptin ansoja. Name Hjelp Matt Goldrunner å unnslippe fellene i gamle Egypt. Name Geek CityDescription NerdebyDescription Sankari on ansassa tietokoneen sisällä. Name Helten er fanget inni en datamaskin. Name Nostalgia BluesDescription Blå nostalgiDescription KGoldrunnerin teema, joka tuo takaisin 8- bittisen tyylin... nyt sinisenä! Name Tema som bringer tilbake gamle 8- bits minner – nå i blått! Name NostalgiaDescription NostalgiDescription Skaalattava KGoldrunnerin teema, joka tuo takaisin 8- bittisen tyylin... Name Et skalerbart tema for KGoldrunner, som bringer tilbake gamle 8- bits minner & # 160; … Name KNetWalk- oletusteema KDE4: lleName Standard Kigo- tema for KDE4Name GenericName KigoGenericName LautapeliName Go brettspillName Name KillbotsName KlassinenName Name Name Reglene som ble brukt i den opprinnelige kommandolinjebaserte BSD- versjonen av robots. Ikke noe spesielt, bare enkle spillelementer: ingen kjappe roboter, ingen trygge teleporteringer, du kan ikke skyve søppelhauger, og et stort spillebrett. Siden spillebrettet er så bredt bør du bruke et tema med smale brikker. Name Description DaleksDescription Description En tilnærming til reglene som ble brukt i Daleks, et liknende spill for tidlige Apple- maskiner. Du får én energikvant for hver runde, som kan brukes i den soniske skrutrekkeren. Alle de andre spesialfunksjonene er slått av. > Description Name Standard Killbots- spill. Et middels stort spillebrett, trygge teleporteringer, kjappe fiender og søppelhauger som kan dyttes. Name Description LettDescription Name En lettere versjon av det tradisjonelle Killbots. spillet. Spillebrettet har god plass og mange søppelhauger du kan bruke til vern. I tillegg starter du med mye energi, og energigrensen øker for hver runde. > Name Description EnergikriseDescription Description Spilleren starter med 30 energi og kan ikke tjene opp mer. Hvor mange runder kan du overleve og hvor mange poeng kan du samle opp før du slipper opp for energi og flaks? Description Description Et tema for dem som savner konsollversjonenDescription Name Indiana Gnomes i kamp mot spøkelser og flaggermus i tåkeheimen. Helten og spøkelsene er tegnet av Nicu Buculei, og bakgrunnsbildet av Eugene Trounev. > Name Comment MumiegalskapDescription Oxygen- tyylinen korttipakkaName Egyptisk tema med gale mumier. Name Description Robot KillDescription Name Killbots standardtema. Name KirikiGenericName KirikiGenericName Yatzin kaltainen noppapeliName Yatzy- liknende terningspillName KJumpingCubeGenericName KJumpingCubeGenericName Name Spill basert på områdekapringName KJumpingCube oletusDescription KJumpingCube- standardDescription Yksinkertainen kokoelma kuutioita KDE4: lleGenericName Enkelt sett med kuber for KDE 4GenericName TaktiikkapeliName Taktikk- spillName Kolor LinesName KlinjerName KristalliComment KrystallDescription Oxygen- tyylinen korttipakkaName Et klines- tema i egyptisk stil. Name Kolor LinesName Edelstener for FargelinjerName KNetWalkDescription MetallDescription Name Et tema i metall- stil med sprettende ballerName KMahjonggGenericName KMahjonggGenericName Mahjongg- pasianssiName Mahjongg- kabalName Description Fire vinderDescription Name Et oppsett som likner på et fortName Description RomvesenDescription Name En humanoide av Mahjongg- brikker. Name Description AlterDescription Description Opphevet overflate med trapper og søylerDescription Name Seter i ring rundt en hovedsceneName Description PilDescription Name En stor pil som peker i riktig retningName Description AtlantisDescription Name Stjerneskipbyen fra Stargate AtlantisName Description AztekiskDescription Name Oppsett som likner på aztekerbygninger. Name Description BalanseDescription Name Her må hver avgjørelse veies på gullvekt! Name Description FlaggermusDescription Name Flaggermusformet oppsettName Description InsektDescription Name Innsikt med innsekt! Name Description Slott – fra sidenDescription Name Et slott sett fra sidenName KristalliDescription SlottDescription Name Et slott i Vista- stil. Name Description KattDescription Comment En katt i Vista- stilName KaaosDescription Description Description Description KMahjongg- oletusasetteluName Name TasapeliDescription Description KolmioDescription Description RäjähdysName Name TorniDescription Description PeliDescription Description KMinesDescription Description KPatienceDescription Description PyramidiDescription Description Onnistutko purkamaan pyramidin? Name Name KSquaresDescription Description PinotDescription Description NormaaliDescription Description Vaikeita laattapinojaName Name KuuDescription Description Poista tornitName Name Kolmikulmainen pyramidiName Name KMinesName Name Miinaharava- tyylinen peliComment Minesveiper- lignende spillComment PaljastaComment Comment PaljastaName Name Paljasta automaattisestiComment Comment Paljasta automaatisestiName Name MerkitseComment Comment MerkitseName Name Poista merkkiComment Comment Peli voitettuComment Comment Peli voitettuName Name Peli hävittyComment Comment Peli hävittyName Name Aseta kysymysmerkkiComment Comment Aseta kysymysmerkkiName Name Poista kysymysmerkkiComment Comment Poista kysymysmerkkiDescription Description Klassinen teema KMinesiinDescription Description KMinesin Oxygen- teema KDE4: lleName Name Vaaran puutarhatDescription Description Hassu teema KDE4: n miinapelilleName Name KNetWalkGenericName GenericName VerkonrakennuspeliComment Comment knetwalkName Name NapsautaName Name YhdistäName Name VuoroDescription Description KNetWalk- oletusteema KDE4: lleName Name SähköDescription Description Sähköteema KNetWalk- pelilleName Name Helppo rata... Comment Comment Osu hitaasti... Name Name Vaikea rata... Comment Comment Mahdoton rataComment Comment OnniComment Comment KaaosName Name Keskivaikea rataName Name MäkiharjoitusName Name Tosi helppoName Name USA ProComment Comment Daytona Beach, FLComment Comment Washington DC (Pentagon) Comment Comment Palm Springs, COComment Comment Las Vegas, NVComment Comment San Francisco, CAComment Comment Grand CanyonComment Comment Lake Tahoe, CA/ NVComment Comment Florida Keys, FLComment Comment Washington DCComment Comment Niagara Falls, NYName Name KolfGenericName KolfGenericName PienoisgolfName MinigolfName HarjoittelurataComment Comment Tervetuloa Kolf- pelin opetuskierrokselle. Comment Comment Lyödäksesi palloa paina ja pidä pohjassa nuolinäppäintä alaspäin tai hiiren vasenta painiketta. Lyönnin voimakkuuden määrä se aika, jonka painike tai näppäin on pidettynä pohjassa. Comment Comment Tähdätäksesi paina vasenta tai oikeaa nuolinäppäintä, tai vaihtoehtoisesti käytä hiirtä. Comment Comment Sillat Silloissa voi olla seinät ylhäällä, alhaalla, vasemmalla tai oikealla. Comment Comment Siinä kaikki Edessäsi on reikä, johon pallo pitää saada. Pidä hauskaa Kolf- pelin parissa! -- Jason Katz- Brown Comment Comment Mäet Mäet ovat muodostumia kentässä, jotka pakottavat pallon liikkumaan mäen suuntaisesti. Mäen suunta näytetään, kun valitset valikosta Reikä - > Näytä tietoja. Comment Comment Lyö pallo mäkeen ja anna sen valua Comment Comment Kokeile erityyppisiä mäkiä. Comment Comment Mäen jyrkkyys näytetään, kun valitset valikosta kohdan Reikä - > Näytä tietoja. Jyrkkyys vaihtelee 8 (jyrkin) ja 1 (loivin) välillä. Comment Comment Hiekka Hiekka on keltaista ja se hidastaa pallon liikettä. Comment Comment kollisionComment Comment Yksinkertainen väistelypeliName Name KonquestGenericName KonquestGenericName Galaktinen strategiapeliName Strategispillet GalacticName KPatienceGenericName GenericName Pasianssi- korttipeliName KabalspillName KReversiName Name OthelloComment Brettspillet reversiComment TasapeliName Name Virheellinen siirtoComment Comment Virheellinen siirtoName Name KSameGenericName SameGameGenericName Shisen- ShoGenericName Shisen- ShoGenericName Shisen- Sho Mahjongg- tyylinen laattapeliName Shisen- Sho Mahjongg- lignende brikkespillName GenericName GenericName Galaktinen strategiapeliName Name KSpaceDuelGenericName Rom- duellGenericName Arcade- peliName Arkade- romspillName KSquaresGenericName GenericName Yhdistä pisteet muodostaaksesi neliöitäName Name XSudokuGenericName GenericName Sudoku- peliComment Comment KSudoku, Sudoku- peli ja enemmän KDE: lleName Name 4x4Description Description 4x4- muotoinen pulmaName Name PalapeliDescription Description Perinteinen palapeliName Name SamuraiDescription Description Samurai- muotoinen pulmaName Name Pikku- SamuraiDescription Description Pienempi samurai- pulmaName Name XSudokuDescription Description XSudoku- muotoinen pulmaName Name KsudokuDescription Description ScribbleDescription Description KNetWalk- oletusteema KDE4: lleGenericName GenericName MeritaistelupeliName Name VuoroName Name KDiamonds- pelin oletusteemaDescription Description Oletusteema KDiamonds- pelille. Name Name PerunamiesGenericName PotetmannenGenericName Peli lapsilleName Name JouluName Name Muinainen EgyptiName Name KuuName Name PizzeriaName Name Toinen perunamiesName Name KirikiGenericName GenericName Pariisi (SVG) Name Comment Valkoinen Oxygen (SVG) Comment Comment Oxygen SVG- teemaName Name Dondorf (SVG) Comment Comment Muinainen EgyptiComment Comment Oxygen- tyylinen korttipakkaComment Comment Oxygen- tyylinen korttipakkaName Name Klassinen sininenName Klassisk BlåName Klassinen punainenName Klassisk RødName PingviiniName PingvinName TristanName TristanName IsoäitiName BestemorName Moderni punainenName Moderne RødName KonqiComment KonqiComment Moderni Konqi - perheen korttipakka\ Suunnittelu: Laura Layland\ < l_ layland\ @ hotmail\. com >\ Konqi: Stefan Spatza\ < stefan\. spatz\ @ stud\ - mail\. uni\ - wuerzburg\. de > Comment Moderne Konqi – familiekortstokken\ Utforming: Laura Layland\ < l_ layland\ @ hotmail\. com >\ Konqi av Stefan Spatz\ < stefan\. spatz\ @ stud\ - mail\. uni\ - wuerxburg\. de > Name SVG DondorfComment Comment SVG DondorfName Name Name Comment NormaaliName Name PingviinitName PingvinerName NormaaliComment StandardComment Normaali KDE: n korttipakka\ GPL- lisenssiName Standard KDE sett med kort\ GPL- lisensName XSkat ranskaName Fransk XSkatName XSkat saksaName Tysk XSkatName Kiinalainen maisemaDescription Description Kiinalainen maisema vuorilla ja vesiputouksellaName Name Comment Description Oxygen- tyylinen korttipakkaDescription Description Muistuttaa puisen pöydän pintaaName Name AakkosetDescription Description BovoDescription Description PerinteinenDescription Description LSkatGenericName GenericName KorttipeliComment KortspillComment Description Name Perinteinen palapeliComment Comment Taso% 1 läpäisty. Brett% 1 fullført. Onneksi olkoon! Teit uuden ennätyksen! Gratulerer! Du har en ny toppsum! Ei nimeä Uten navn tehnyt% 1 av% 1 KDE Atomipeli KDE- spill med atomunderholdning KAtomic KAtomic (c) 1998, Andreas Wuest (c) 2007- 2009 Dmitry Suzdalev © 1998 Andreas Wuest © 2007- 2009 Dmitry Suzdalev Andreas Wuest Andreas Wuest KDE4- siirros, nykyinen ylläpitäjä Porting til KDE4. Nåværende vedlikeholder Dave Corrie Dave Corrie Kai Jung Kai Jung 6 uutta tasoa 6 nye brett Pelin grafiikat ja sovelluksen kuvake Spillgrafikk og programikon Johann Ollivier Lapeyre Johann Ollivier Lapeyre SVG- grafiikka KDE4 varten Ny flott SVG- grafikk for KDE 4 Pääsy kaikille tasoille Slå på tilgang til alle brett Animaatioiden nopeus. Hastigheten på animasjonene. Tallennetun taustan leveys Bredde for lagret bakgrunn Tallennetun taustan korkeus Høyde for lagret bakgrunn Viimeksi pelattu tasopaketti Sist spilte brettsett Hae uusia tasojaNAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Mikko Piippo, Joonas SarajärviEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Knut Yrvin, Knut StaringEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi, muepsj@ gmail. com number1@ realityx. net, knuty@ skolelinux. no, knutst@ skolelinux. no Taso: Brett: Nykyinen tulos: Nåværende poengsum: Ennätykset: Høyeste poengsum: Edellinen taso Forrige brett Seuraava taso Neste brett Animaationopeus Animeringsfart Peru kaikki Angre alt Toista kaikki Gjør om alt Atomi ylös Atom opp Atomi alas Atom ned Atomi vasemmalle Atom til venstre Atomi oikealle Atom til høyre Seuraava atomi Neste atom Edellinen atomi Forrige atom Taso:% 1 (% 2) Brett:% 1 (% 2) Nykyinen tulos:% 1 Gjeldende poengsum:% 1 Ennätys:% 1 Høyeste poengsum:% 1 KBattleship KSlagskip KDE laivanupotuspeli KDE Slagskip- klone (c) 2000- 2005 Nikolas Zimmermann, Daniel Molkentin (c) 2007 Paolo Capriotti © 2000- 2005 Nikolas Zimmermann, Daniel Molkentin © 2007 Paolo Capriotti Paolo Capriotti Paolo Capriotti Nikolas Zimmermann Nikolas Zimmermann Projektin perustaja, käyttöliittymä, Asiakas/ Palvelin Prosjektgrunnlegger, GUI- håndtering, Klient/ Tjener Ikkunat, Asiakas/ Palvelin Dialogsaker, Klient/ tjener Kevin Krammer Kevin Krammer Tietokonepelaaja Datamaskinspiller Grafiikka Spillgrafikk Eugene Trounev Eugene Trounev Osa laivoista Grafikk for noen av skipene Riccardo Iaconelli Riccardo Iaconelli Tervetuloruutu Velkomstskjerm Benjamin Adler Benjamin Adler Nils Trzebin Nils Trzebin Elmar Hoefner Elmar Hoefner GFX GFX Lukas Tinkl Lukas Tinkl Tuki muille kuin latin1- merkistölle Støtte for annet enn latin- 1 Malte Starostik Malte Starostik Monia parannuksia Diverse forbedringer Monia parannuksia ja virheiden korjauksia Diverse forbedringer og feilfikser Bugikorjaukset ja uudelleenohjelmointi Feilfikser og gjenbruk Jakub Stachowski Jakub Stachowski DNS- SD havainto DNS- SD- oppdagelse Yksi pelaaja En spiller Ylläpidä verkkopeliä Vær vert for et nettspill Yhdistä verkkopeliin Koble til et nettspill Etäpelaaja Nettspiller & Nimi: & Kallenavn: & Nimi: & Delta i spill: & Koneennimi: & Vertsnavn: Verkkoasetukset Nettverksparametre Yhdistetään etäpalvelimeen Kobler til nettverksmaskin & # 160; … Odotetaan sisään tulevaa yhteyttä... Venter på en innkommende tilkobling & # 160; … Ei voitu yhdistää palvelimelle. Klarte ikke koble til verten Laukaukset Skudd Osumat Treff Ohi Bommer Voitit! Du vinner! Hävisit. Du tapte. Muuta nimeä Endre kallenavn Anna uusi nimi: Oppgi nytt kallenavn: Aloita uudelleen Start spillet på nytt Vastustajasi haluaa aloitta uuden pelin. Hyväksytkö sen? Din motstander har bedt om at spillet startes på nytt. Godtar du det? Vastustajasi käyttää KBattleship- ohjelmasta aikaisempaa kuin KDE4- versiota. Ota huomioon, että vanhojen asiakasohjelmien sääntöjen mukaan laivoja ei voi sijoittaa vierekkäin. Din motstander bruker en versjon av KBattleship fra før KDE4. Merk at i følge reglene som gamle klienter holder seg til kan skip ikke plasseres ved siden av hverandre. Vihollinen ampui. Ammu nyt! Fienden har skutt. Skyt nå! Odotan vihollisen laukausta... Venter på at fienden skal skyte & # 160; … Laivat on sijoitettu. Ammu kohti vihollista! Skipene er plassert. Skyt på på fiendens område! Odotetaan, kunnes toinen pelaaja aloittaa pelin... Venter på at den andre spilleren skal starte spillet & # 160; … Odotetaan, kunnes toinen pelaaja on sijoittanut laivansa... Venter på at den andre spilleren skal plassere skipene sine & # 160; … Sijoita laivasi. Voit kääntää laivan suuntaa hiiren oikealla painikkeella. Vennligst plasser skipene dine. Bruk høyre museknapp for å rotere dem. Oletuksena käytettävä koneennimi monen pelaajan peleissä. Standard vertsnavm for spill med flere deltakere. Oletusportti monen pelaajan peleissä. Standardport for spill med flere deltakere. Käyttäjän nimi. Brukers kallenavn. Käytetäänkö äänitehosteita. Om lydeffekter skal spilles. Pelin vaikeusaste. Vanskelighetsgrad. Pelin työkalurivi. NAME OF TRANSLATORS Spill- verktøylisteNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Øystein Skadsem, Knut Staring, Nils Kristian Tomren, Øyvind A. HolmEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi oskadsem@ start. no, knutst@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net, sunny@ sunbase. org Tietokone Datamaskin & Yksi pelaaja & En spiller & Koneen nimi & Vertsspill & # 160; … & Yhdistä palvelimeen... & Koble til spill & # 160; … Vaihda & nimeä... Endre & Kallenavn & # 160; … & Äänet Spill lyder Vastustajasi nimi on nyt% 1 Din motstander er nå kjent som% 1 Vastustajasi on poistunut. Din motstander er koblet av fra spillet Koko: 00 x 00 Tid: 00: 00 Koko: 00 x 00 Størrelse: 00 x 00 & Ohjaustunti Start veileder KDE Blackbox peli Nytt sandkassespill & Valmis Ferdig!! Luovuta Gi opp spillet Siirrä vasemmalle Flytt til venstre Siirrä oikealle Flytt til høyre The text may not be too wide. So please use some HTML- BR- tags to have something more or less as wide as in english. Thanks! Bytt markørThe text may not be too wide. So please use some HTML- BR- tags to have something more or less as wide as in english. Thanks! & Ohjaustunti Opplæring Lopeta peli Spillet er slutt Koko: 00 x 00 Størrelse:% 1 x% 2 The text may not be too wide. So please use some HTML- BR- tags to have something more or less as wide as in english. Thanks! Kontroller plasseringerThe text may not be too wide. So please use some HTML- BR- tags to have something more or less as wide as in english. Thanks! Loppupisteesi olivat:% 1. Pärjäsit todella hyvin! The text may not be too wide. So please use some HTML- BR- tags to have something more or less as wide as in english. Thanks! Du fikk% 1 poeng. Veldig bra jobbet! The text may not be too wide. So please use some HTML- BR- tags to have something more or less as wide as in english. Thanks! The text may not be too wide. So please use some HTML- BR- tags to have something more or less as wide as in english. Thanks! Men det teller ikke, siden du spilte i sandkassen! The text may not be too wide. So please use some HTML- BR- tags to have something more or less as wide as in english. Thanks! Loppupisteesi olivat:% 1. Taidat tarvita lisää harjoittelua. Du fikk% 1 poeng. Her trengs det nok mer øvelse. Haluatko todella luovuttaa pelin? Du kan ikke gi opp under opplæringen. Pisteet:% 1 Løs Luovuta Gi opp Haluatko todella luovuttaa pelin? The text may not be too wide. So please use some HTML- BR- tags to have something more or less as wide as in english. Thanks! Er du sikker på at du vil gi opp dette splllet? The text may not be too wide. So please use some HTML- BR- tags to have something more or less as wide as in english. Thanks! Peli loppuu tähän! Dette blir slutten på denne omgangen! Pisteet:% 1 Poeng Previous tutorial step Beskriver hva du skal gjøre for å nå neste steg i opplæringen. Previous tutorial step Next tutorial step Gå tilbake til forrige steg i opplæringen. Next tutorial step & Palloja Merking av kuler KBlackBox KBlackBox NAME OF TRANSLATORS VanskelighetsgradNAME OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fiA number between 1 and 99 is displayed in front of it. number1@ realityx. net Tervetuloa KBounce- peliin. Aloita peli napsauttamalla. Dette er KBounce. for åKlikk starte et spill. Tauko Pauset Olet onnistunut tyhjentämään yli% 1 laudasta. Du har klart å tømmemer enn% 1% av brettet % 1 pistettä:% 2 pistettä jäljellä olevaa elämää kohden % 1 poeng:% 2 poeng per gjenstående liv % 1 pistettä: Bonus % 1 poeng: Bonus % 1 pistettä: Yhteispisteet tälle tasolle % 1 poeng: Totalt antall poeng for dette nivået Tasolle% 1. Muista saat% 2 elämää tällä kertaa! Til nivå% 1. Du får% 2 liv denne gangen! Tervetuloa KBounce- peliin. Aloita peli napsauttamalla. Spillet er slutt. Klikk for å starte et spill KDE Bounce Ball pallopeli KDE sprettballspill KBounce KBounce Alkuperäinen tekijä Originalforfatter Sandro Sigala Sandro Sigala Ennätys Poengtavle Avustanut Bidragsytere Tomasz Boczkowski Tomasz Boczkowski KDE4- siirros, nykyinen ylläpitäjä Porting til KDE4, nåværende vedlikeholder QGraphicsView- siirros Porting til rammeverket QGraphicsView Taso:% 1 Nivå:% 1 Pisteet:% 1 Poeng:% 1 Täytetty alue:% 1% Fylt:% 1% Elämiä:% 1 Liv:% 1 Aika:% 1 Tid:% 1 & Käytä ääniä & Spill lyder Haluatko todella sulkea käynnissäolevan pelin? Er det sikkkert at du vil avslutte det gjeldende spillet? Peli loppui. Paina < Space > - näppäintä aloittaaksesi uuden pelin Spillet er slutt. Trykk < Space > for et nytt spill Kääytettävä graafinen teema. Det grafiske temaetsom skal brukes. Soitetaanko ääniä vai ei? Om spillyder skal spilles av. Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Knut Yrvin, Knut StaringEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, mikko. piippo@ helsinki. fi number1@ realityx. net, knuty@ skolelinux. no, knutst@ skolelinux. no Napsauta Tauko- painiketta uudestaan jatkaaksesi peliä. Not meant like 'You have lost', more like 'Time is up'. Not meant like 'You have lost', more like 'Time is up'. Shown when the board is in motion. Shown when the board is in motion. KDiamond - kolmen rivi - peliThe application' s name The application' s name Aloita erittäin vaikealta tasoltanew game new game PäätyökaluriviNAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS EMAIL OF TRANSLATORS Keskustelu- Dlg Pratedialog Keskustelu Prat Asetukset... Name of quicklaunch field Sett opp & # 160; … Name of quicklaunch field Pika- aloitusAsk player who should start game HurtigstartAsk player who should start game Kumpi aloittaa? Ask player which color he wants to play Hvem starter? Ask player which color he wants to play Värisi? quick start button - player versus AI level easy Fargen din? quick start button - player versus AI level easy Helppo peliquick start button - player versus AI level normal Lettquick start button - player versus AI level normal Tavallinen peliquick start button - player versus AI level hard Middelsquick start button - player versus AI level hard Vaikea peliquick start button - player versus player Vanskeligquick start button - player versus player Kahden pelaajan verkkopelidefault name of first player To spilleredefault name of first player Pelaaja 1 Spiller 1 Pelaaja 2 Spiller 2 Asennusvirhe: teemaluetteloa ei löydy Installasjonsfeil: Fant ingen temaliste. Asennusvirhe: tekoälyä ei löydy. Jatketaan ilman. Installasjonsfeil: Fant ingen AI- motor. Fortsett uten AI. Asennusvirhe: teematiedosto viallinen. Installasjonsfeil: Feil med temafila. Lopettaa pelatun pelin. Voittajaa ei julisteta. Avbryt spillet som er i gang utan å kåre en vinner. & Verkkoasetukset... & Nettverksoppsett & # 160; … Verkkokeskustelu... Nettverksprat & # 160; … & Näytä tilastot & Vis statistikk Näytä tilastot. Vis statistikk. Poista virheet KPelistä Feilsøk KGame Jättää tilaa siirtäjälle Dette gir plass for flytteren Tervetuloa Neljän suora - peliin Velkommen til Fire på rad Peli käynnissä... Spillet er i gang & # 160; … Ei peliä Ingen spill % 1 - Keltainen % 1 – gul % 1 - Punainen % 1 – rød Ei kukaan Ingen Verkkopeli loppui! Nettverksspillet ble avsluttet. Tasapeli. Aloita uusi kierros. Spillet er uavgort. Start neste runde på nytt. % 1 voitti pelin. Aloita uudelleen seuraava kierros. % 1 vant spillet. Start neste runde på nytt. Peli keskeytetty. Aloita uudelleen seuraava kierros. Spillet er avsluttet. Start neste runde på nytt. Verkkoasetukset Nettverksoppsett Mustan pitäisi olla etäpelaaja Svart skal spilles av nettverksspilleren Punaisen pitäisi olla etäpelaaja Rød skal spilles av nettverksspilleren Neljän suora Fire på rad Neljän suora: kahden pelaajan verkkopeli Brettspill for to spillere (c) 1995- 2007, Martin Heni © 1995– 2007 Martin Heni Martin Heni Martin Heni Pelin suunnittelu ja koodi Spilldesign og kode Koodiparannuksia Kodeforbedringer Anna debug taso Oppgi feilsøkingsnivå Ohita alkuanimaatio Hopp over intro- animasjon Pelin demo Kjør spillet i demomodus (automatisk spilling) Verkkoportti Port for nettverkstilkopling Pelin nimi Navn på spill Verkko- osoite Vert for nettverkstilkopling Vaihda tietokonepelaajan vahvuutta. Endrer nivået til dataspilleren. Pelaajan 1 nimi Spillernavn 1 Pelaajan 2 nimi Spillernavn 2 Tietokoneen vaikeusaste Maskinvanskelighet Helppo Lett Vaikea Vanskelig Käytä oppivaa tekoälyä Bruk AI- læring Punaista pelaa Rød spiller med Mustaa pelaa Svart spiller med Pelaajien nimet Spillernavn Pelaaja 1: Spiller 1: Pelaaja 2: Spiller 2: Aloittavan pelaajan väri Farge for spilleren som starter Musta Svart Voitettu Vunnet Hävitty Tapt Yhteensä Sum Tyhjennä tilastot Nullstill all statistikk Tasapeli Uavgjort W V D U L T No Nei BkNAME OF TRANSLATORS SvtNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. ficomputer level bjornst@ skogkatt. homelinux. orgcomputer level Taso% 1 Nivå% 1 Teemu Rytilahti, Tapio Kautto, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Karl Ove Hufthammer, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi karl@ huftis. org, bjornst@ skogkatt. homelinux. org & Editori & Redigering Ruusuke & Tema Editori Redigeringsverktøylinje Faaraon hauta Faraos båt Tikkaat Stigepyramide Faaraon hauta Faraos gravkammer Sankari Null Ruusuke Tre tai Fire & Älä tallenna Sju 1 taso Elleve Das BootDas Boot I kolonnen til venstre for 1- tallet må du løpe fort ned og opp igjen, smett forsiktig unna til begge sider for å unngå fiendene. For å få tak i gullet midt i 6- tallet må du falle ned på toppen av « o » - en i 6- tallet. gå til høyre/ grav til venstre og så gå straks til venstre og grav til venstre for å forsinke fienden som ellers antakelig vil fange deg. Det kan hende du vil la denne gullklumpen være igjentil slutt slik at du ikke tidligere slipper fri to fiender til, men det er mulig å få to fiender til å gå i fella igjen i den delen av brettet. For å hente gullet som fiender har tatt nederst til høyre kan du grave vekk den blokkerende firkanten til venstre for dem, løp opp stigen og grav vekk høyre side av 6- tallet, fall inn, løp til venstre og grav vekk en firkant på venstre side av 6- tallet og fall ned på gulvet. Pass tiden – bare en eller to fiender i seksjonen nederst til høyre vil kunne gå til neste seksjon til venstre. Du må fremdeles grave ut bunnen av 6- tallet for å ta gullet deres, men det er enkelt nok, om enn litt hektisk på grunn av fiendene som holder seg til venstre for 6- tallet. Når du har fått tak i alt gullet er det nok lettest å komme seg ut ved å gå gjennom det midterste falske gulvet på 1- tallet og gå ut via stigene til venstre for 1- tallet. Das BootDas Boot KÄÄNTÄJÄT: Katsokaa ohjeita tiedostosta data_ messages. cpp. TRANSLATORS: Please see the notes in the translation comment. KGoldrunner KGoldrunnerRules Nämä radat on tehnyt Marco Krüger, KGoldrunnerin alkuperäinen tekijä kavereineen. Radoissa käytetään KGoldrunnerin sääntöjä. Viholliset juoksevat lujaa ja etsivät agressiivisesti. Nauti!....: -).... Disse brettene er laget av Marco Krüger, mannen bak første versjon av KGoldrunner, samt noen av vennene hans, og av andre bidragsytere. De bruker KGoldrunner- reglene. Fiendene springer fort, og har en aggressiv letestrategi. Kos deg! Pudota??? Minsten Nopea Trøtten Nopea Prosit tai Nori tai Dori tai Bombur tai Bofur Ansat Thrain Ruusuke Thror Aloitus Manndomsprøven Näiden sadan tason avulla saat mukavan johdatuksen peliin. Jos olet hyvä, saat tehtyä myös ennätyksiä. Aiemmat ennätykset on tehnyt Peter Wadham perinteisillä säännöillä. Muutamat viimeiset tasot ovat todella vaikeita, mutta jos haluat vielä niitäkin enemmän haastetta, katso Peter W: n kosto...; -)... Disse 100 brettene gir en utmerket innføring i spillet, og er samtidig en fin sjanse for eksperter å sette nye poengrekorder. De ble laget av Peter Wadham, og bruker de tradisjonelle reglene. Dei siste brettene er veldig vanskelige, men hvis du er på jakt etter en enda større utfordring, bør du se nærmere på brettsamlinga « Peter W tar hevn » & # 160; … Ei paniikkia Ingen grunn til panikk Kullanhimo Gulltørst Kun tapat vihollisia, voit vangita heitä lopullisesti kuoppaan oikealla yläkulmassa. Når du tar livet av fiender, kan du fange dem for alltid i hulen oppe til høyre. Tikkaat? Luota minuun! Stiger? Stol på meg! Hyppää kehiin ja sano moro Stikk innom og si hei Naamio Maskeballet Tarkista ansat Se etter feller Ota iisisti! Ta det rolig! Poimi omaisuus Fall ned på en formue hila Gitteret Kultasuihku Gulldusjen Rautatehdas Støperiet Pehmeät laskeutumiset Myk landing Hieman epäonnekas Ikke alle har det lett Tasapaino Balansen Kultahiput Gullbarrer Raskas soutu kuokan luo Slit og strev Kultainen labyrintti Den gyldne labyrinten Viivästetty ansa Forsinket felle Ei paikkaa piiloutua Ingen gjemmesteder Tarkkaile keskusta Se mot midten Mistä kaivaa? Hvor skal jeg grave? Helpot vaiheet Lette steg Kultakimpale Gyllent rutenett Akrobaatti Akrobat Mongolialainen lauma Mongolsk hær Kivinen maasto Steinete landskap Savupiippua alas Ned skorsteinen Avaruusolento Romvesner kommer! Mutkikas tie Krokete vei Sytytä tuleni Se ilden lyse Torakka Kakerlakk Viivytys Bare rundtomkring Nopea Full fart Kaiva syvälle Grav dypt Sik- sak Sikksakk Vapaa pudotus I fritt fall Unohdettu kulta Glemte gullklumper Pari timanttia Ruter 2 Itsemurhahyppy Selvmordshopp Helpostisaatava Lett tilgjengelig Kultapunos Gullflette Kissansilmät Kattøyne Anna niiden tulla Bare la dem prøve seg Savupiippu Trakten hilalabyrintti Gitterlabyrinten Paljon työtä ja vähän tulosta Hardt arbeid for dårlig betaling Haaratikkaat Stigespillet Kultasade Gullsnø Vasemmalle vai oikealle? Til venstre eller høyre? Ajokoiran hammas Pepitamønster Viisi tasoa Fem etasjer Salakari Fallgruver Mene sinne!! Kom deg INN! Tukeva kiipeäminen Høyere og høyere Tiputtava hila Gitterfall Haluan päästä pois täältä!! Få meg UT! Tyhjä kellari Tom kjeller Ruusu Rosen Lotuspalapeli Lotusblomst Pitkä pudotus Langt fall Bileet!!! Rai rai! Ristipisto Korssting En pääse sinne Jeg kommer meg ikke opp! Ne on kaikkialla!!! De er overalt! Katonharja På taket Temppuilevat tikkaat Fryktelige feller Pistä ne toimimaan sulle La andre gjøre jobben Matkaan!! Kom igjen! Kolme savupiippua Tre skorsteiner Holvikäytävä Buegangen Tähtiaalto Stjernebølge Hurmaava lopetus Fantastisk avslutning Tungos For mange folk Pilarit Støtter Toiveikas laskeutuminen Lovende nedtur Teline Høygaffelen Kiertää ja kääntyy Hit og dit Teevati Skåla Pilkutettu viiva Den prikkede linja Älä katso alas (1) Se ikke ned (1) Aloitus Kom i gang Kaivuuhässäkkä Gravestress Keskivaikea Lett i midten Älä katso alas (2) Se ikke ned (2) Mikä tie? Hvilken vei? Älä katso alas (3) Se ikke ned (3) Pudota??? Nedtur? Apua!!! Hjelp! Yorickin kallo Yoricks hodeskalle Ei armoa Ingen nåde kultainen voileipä Gullsmørbrød Kultakutri En vegg av gull Oletko hämähäkki vai hyönteinen? Edderkopp eller flue? Hauska? Morsomt? Kova laskeutuminen Hardt nedfall Kultainen torni Det gyldne tårnet Tämä taso on nimetty kuuluisan saksalaisen sukellusvenefilmin mukaan ja liitetty Berliinin Marco Krügeriin, KGoldrunnerin alkuperäiseen tekijään. Pieni vihje.... Jos seisot veneen oikealla reunalla viholliset putoavat sinua päin.... loppu on kiinni sinusta!!!! Dette brettet har fått navn etter den kjente tyske ubåtfilmen, og er dedisert til Marco Krüger fra Berlin, som laget den første versjonen av KGoldrunner. Her skal du få et hint: Hvis du står på høyre side av båten, kan du få fiendene til å falle mot deg. Resten er opp til deg! Nopeasti! JUOKSE!!! SPRING! Fort! Hämmästyttävä loppu Overraskende slutt Vino tuho De skrå bredder Peter W: n kosto Peter W tar hevn Oooonnnea matkaaaan!! Hur hur!!! Lyyykke til! Muahahahaha! Mahdoton? Umulig? Oikotie? Snarvei? Sky Walker Himmelvandreren Holvi Hvelvet Tilkkutäkki Lappeteppe Tarvitsetko häntä? Trenger du ham? Jumissa varastossa Innelåst på lageret Niin kauas, niin vähän Så langt for så lite Sotkuinen Sammenfiltret Lentävä torni Flytårnet Ruukun reikä Hull i veien Tahmeat tikkaat Klisterstiger Laboratorio Laboratoriet Pete pitää tikapuista Pete liker stiger Missä on katto? Hvor er taket? Ninja- tyylinen Ninja- stil Yhteistyö? Samarbeid? Kolmoisansa Trippelfeller Keskivaikea Lettjente gullklumper Iso saalis Spiralen Ruusuke Brekket Aloitus Infiltrering Ohjaustunti edistyneille Avansert opplæring Tämä ohjaustunti valmistaa sinut joihinkin asioihin, joihin törmäät 'Aloitus' - pelin keskivaiheilla. Nauti.... Disse opplæringsbrettene forbereder deg på noen av de vanskene du vil møte i de midtre brettene i samlinga « Manndomsprøven ». Kos deg & # 160; & # 160; … Tangot ja tikkaat Stiger og stenger Et voi kaivaa mistään, sinun tulee väistää vihollista ja välttää tippumista betoniin väärään aikaan. Yritä pitää viholliset yhdessä. Jos vihollisella on kultaa, hän pitää hippua. Hän pudottaa sen kun hän juoksee betonin yli tai ehkä tikapuiden yläpäässä... kärsivällisyyttä, kärsivällisyyttä!! Her kan du ikke grave, så du må sno deg unna fiendene, og unngå å ramle ned på betongen på feil tidspunkt. Prøv å holde fiendene samlet. Hvis en fiende har tatt med seg en gullklump, vil han kanskje slippe den på toppen av en stige, eller når han springer over betongen. Ha tålmodighet! Tapa..... Å drepe & # 160; … Et pääse kultaan käsiksi, sinun tulee ensin saada vihollinen tuomaan se sinulle alas. Mutta kuinka saat heidät menemään takaisin ylös? Jos tunnet stressiä, voit painaa P - tai Esc- näppäintä pitääksesi tauon. Voit myös hidastaa peliä asetusvalikosta. Du klarer ikke å komme opp til gullet, så fiendene må ta det med ned til deg. Men hvordan får du fiendene opp igjen? Om du blir stresset kan du trykke pauseknappen (« P » er standard, eller « Escape »). Du kan også redusere farten ved å bruke « Innstillinger » - menyen. ... Tai ei tappaa? … eller ikke drepe? On parasta olla tappamatta vihollista. Yritä sitä, mutta huomaat, miksi... Heh, heh, heh!!...; -) Jos tapat hänet tahattomasti, ennenkuin olet kerännyt kullat ylävasemmalla, voit vielä lopettaa tason kaivamalla sitä puolta, jossa hän on. Det er best å ikke ta livet av fienden. Prøv det, og finn ut hvorfor & # 160; … He, he! Men selv om du kommer i skade for å drepe ham før du har fått med deg gullklumpen oppe til venstre, kan du likevel fullføre brettet, ved å grave vekk siden på den gropa han er i. Ansat Feller Jotkut palikat eivät ole sitä, miltä ne näyttävät. Ne tunnetaan vääriksi palikoiksi, putoa läpi - palikoiksi tai ansoiksi. Jos yrität kävellä niiden päälle, putoat läpi. Jos vihollinen kävelee niiden päälle, ne voivat laskeutua päällesi varoittamatta. Joskus sinun pitää tippua palikan läpi hakeaksesi kullan. Alussa hyppää betonikuoppaan, kaiva ja pudottaudu läpi. Se sitoo yhden vihollisen joksikin aikaa....: -) Noen av mursteinene her er ikke det de ser ut til å være; de er såkalte falske mursteiner, eller feller, om du vil. Hvis du prøver å gå på dem, faller du gjennom. Hvis fiendene går på dem, kan de hoppe på deg uten varsel. Noen ganger må du hoppe ned gjennom falske mursteiner for å få tak i gullet. I begynnelsen bør du hoppe ned i betonggropa, grave og la deg falle gjennom. Da blir én av fiendene opptatt en stund & # 160; & # 160; … Heippa....... Ha det bra & # 160; … Tämä on mukavan helppo taso lopettaa. Pidä hauskaa KGoldrunnerin muiden pelien kanssa. Huomaa, että on olemassa pelimuokkain, jolla voit muokata ystäviesi kanssa tasoja ja haastaa toisenne. On olemassa myös KGoldrunner- käyttöohje Ohje- valikossa, joka sisältää lisää yksityiskohtia kuin tämä opas. On ollut ilo opastaa sinua. Hei!!! Som avslutning får du et enkelt og koselig brett. Etterpå kan du prøve de andre brettsamlingene i spillet. Det finnes for øvrig et innebygd brettredigeringsprogram der du og vennene dine kan lage deres egne brett, og utfordre hverandre. Og hvis du liker fart og spenning, bør du prøve KGoldrunner- reglene som noen av brettsamlingene bruker. Du finner også en KGoldrunner- håndbok i « Hjelp » - menyen, og denne inneholder mer informasjon enn vi fikk plass til i disse opplæringsbrettene. Det har vore hyggeleg å ha deg her. Ha det bra! Ohjaustunti OpplæringSkill Level Ohjaustunnilla käydään läpi helppoja tasoja, joilla opit KGoldrunnerin säännöt ja opit alussa tarvittavat taidot. Jokaisella tasolla on ensin pieni ohje, ja sitten pääset pelaamaan... Kun siirryt pelaamaan vaikeammille tasoille, huomaat että KGoldrunnerissa yhdistyvät toiminta, taktiikka ja ongelmatiikka --- kaikki samassa pelissä. Her er en samling lette brett som lærer deg reglene i KGoldrunner, og som hjelper deg å utvikle ferdighetene du trenger for å lykkes. Brettene bruker de tradisjonelle reglene & # 160; – de samme som på gamle hjemmedatamaskiner fra 1980- tallet. Hvert brett har en kort forklaring, og så er det din tur & # 160; … På de meir avanserte brettene vil du finne både action, strategi og problemløsing & # 160; – alt i ett spill. Tervehdys! Hei! Tervehdys! Tervetuloa KGoldrunneriin! Pelin idea on poimia kaikki kultahiput, kiivetä pelikentän yläosaan ja siirtyä seuraavaan kenttään. Piilotetut tikkaat ilmestyvät kun keräät viimeisen kultahipun. Sankari (vihreä pelihahmo) on apulaisesi. Osoita hiirellä suunta, johon haluat sankarin liikkuvan, niin voit kerätät kultaa. Aluksi painovoima saattaa pudottaa hänet... Hei! Velkommen til KGoldrunner! I dette spillet må du plukke opp alle gullklumpene, og så klatre til toppen av spilleområdet for å komme videre til neste brett. Det dukker opp en stige når du får tak i den siste gullklumpen. Du styrer helten (øverst til venstre). Bare flytt musepekeren der du vil at helten skal gå. I begynnelsen tar tyngdekraften over & # 160; & # 160; … Siirtyminen Navigering Tässä harjoituksessa opetellaan siirtymistä. Seuraa kultahippuja, kunnes oikealle ilmestyy tikkaat. Pelihahmo voi seurata hiirtä vain yksinkertaisia reittejä (kuten _ _BAR_ L tai U), joten älä ohjaa hahmoa liian kaukaa. VAARA: Älä putoa tikkailta tai tangolta oikeassa alareunassa olevaan betonikuoppaan. Jos jäät ansaan, et voi tehdä muuta kuin tappaa pelihahmon (paina Q- näppäintä) ja aloita taso uudelleen. Tid for mer avanserte bevegelser. Følg sporet av gullklumper, helt til stigen dukker opp til høyre. Helten vil bare følge musepekeren langs enkle veier (som _ _BAR_ L eller U- former), så pass på at du ikke holder pekeren for langt unna helten. FARE: Prøv å ikke ramle ned fra stigen eller stanga og ned i betonggropa til høyre. Hvis du havner der, er du nødt til å ta livet av helten (tasten « Q ») og starte brettet på nytt. Kaivaminen Graving Nyt sinun täytyy kaivaa kultaa! Käytä hiiren vasenta ja oikeaa painiketta kaivaaksesi pelihahmon vasemmalta tai oikealta puolelta. Pelihahmo voi hypätä reikään tai reiän läpi. Pelihahmo voi kaivaa useita reikiä riviin, ja siirtyä kaivettuja reikiä sivuttain. Ole varovainen: Hetken kuluttua aukot täyttyvät, ja voit jäädä ansaan ja kuolla. Sinun täytyy kaivaa alhaalla olevassa kolmannessa laatikossa kaksi reikää, hypätä koloon ja kaivaa yksi kolo lisää. Näin pääset lattian läpi. Oikealla täytyy kaivaa kolme, sitten kaksi ja vielä yksi, niin pääset läpi. Matkalla on myös pari ratkaistavaa palapeliä. Onnea matkaan! Muuten: voit kaivautua tiilen läpi, mutta betonista et. Nå må du grave for å nå gullet! Bruk venstre og høyre museknapp for å grave til venstre eller høyre for helten. Du kan så hoppe ned i hullet du grov. Du kan også grave flere hull på rad, og så springe sidelengs gjennom hullene. Men vær forsiktig. Etter en kort stund blir hullene fylt igjen, og da blir du fanget eller drept. I det tredje rommet fra toppen må du grave to hull, hoppe ned, og så grave et nytt i full fart for å komme gjennom begge lagene med murstein. Til høyre må du grave tre hull, så to, og til slutt ett for å komme gjennom. Du støter også på to små problemer på veien. Lykke til! Merk for øvrig at du ikke kan grave gjennom betong, bare gjennom murstein. Sinulla on VIHOLLISIA!!! Du har FIENDER! Peli on ollut mukava ja helppo tähän asti, mutta ei ole peli ei olisi hauska ilman vihollisia. He yrittävät saada myös kultaa: ja mikä pahempi he jahtaavat sinua! Jos he saavat sinut kiinni, kuolet. Mutta ehkä sinulla on jäljellä vielä elämiä ja voit aloittaa pelin uudelleen. Voit käsitellä vihollisia juoksemalla karkuun, kaivamalla kuopan tai houkutella heidät pelin alueelle, johon he jäävät paikoilleen. Jos vihollinen putoaa kuoppaan, hän luovuttaa kantamansa kultavarat. Sitten on jonkin aikaa kuopassa ja kiipeää ulos. Jos kuoppa sulkeutuu kun vihollinen on siellä, hän kuolee ja ilmestyy uudelleen jossainpäin peliruutua. Voit tappaa vihollisia säälimättä kaivamalla useita kuoppia riville. Tärkeämpää: voit juosta yli vihollisen pään. Sinun tulee tehdä tämä heti tämän tason alussa. Kaiva kuoppa, vangitse vihollinen, odota hänen tippumista koko matkan, Sitten juokse hänen yli toisen vihollisen kuumassa takaa- ajossa... Livet har vært greitt hittil, men spillet hadde ikke vært særlig gøy uten fiender. Og de er på jakt etter gullet ditt. Og ikke nok med det: de er på jakt etter deg også! Du dør om de tar deg igjen, men du har flere liv, og kan derfor prøve å løse brettet flere ganger. Du håndterer fiendene ved å springe vekk, grave et hull eller lure dem til et område de ikke kan komme ut av. Når en fiende dett nedi eit hol, slepp han gullklumpen han ber på, vert fanga ei lita stund i holet, og klatrer så ut. Viss holet lukkar seg når han er der, døyr han, og dukkar opp en annan plass på skjermen. Du kan drepa fiendane ved å grave fleire hol på rad. Du kan òg springa over hovudet på fienden. Prøv det heilt i starten av dette brettet. Grav eit hol, fang fienden, vent til han har dotte heilt ned, og spring så over han, med dei andre fiendane i nakken & # 160; … Viss du vert stressa av alt dette, kan du trykkja på pauseknappen (som standard « P » eller « Escape ») og ta en kvilepause. Trykk på same tast for å halda fram. Tangot Stenger Voit liikkua vaakatasossa tankojen mukaan, mutta jos liikut alas, putoat... Huomaa myös, että voit poimia kullan putoamalla sen päälle. Du kan henge etter hendene i stenger, og så flytte deg bortover. Hvis duflytter deg nedover, slipper du taket og faller & # 160; … Merk også at du kan plukke med deg gull ved å lande på det. Väärä palikka Fuskemur Jotkut palikat tällä tasolla eivät ole sitä, miltä ne näyttävät. Jos kävelet niihin, putoat läpi. Myös vihollinen putoaa niiden läpi. Ikke alle mursteinene på dette brettet er like solide som de ser ut til. Hvis du prøver å gå på dem, faller du gjennom. Det samme gjør for øvrig fiendene. Haaste Utfordring Nämä kinkkiset pikku radat on tehnyt Peter, Simon, Genevieve ja heidän isänsä Ian Wadham. Ratojen säännöt ovat perinteiset. Nauti!...; -).... Disse vriene, små brettene ble laget av Peter, Simon, Genevieve og faren deres, Ian Wadham. De bruker de tradisjonelle reglene. Kos deg! Helppo alku Lett start Liikkuvat palikat Løs grunn under bena Iso saalis Det store varpet Nopea aloitus Tjuvstart Kuka haluaa vihollisia? Hvem trenger fiender? epäsymmentrinen Asymmetrisk Goldrunner- ennustus Goldrunner- spådommen Ruusuke Rosetten Hän sai kullan Han har gullet Kultatornit Gulltårnene Laatikko Esken Viivästetty putoaminen Sent nedfall tikapuulabyrintti Stigelabyrinten Ratsasta alas Ride ranke Hiuksenhieno ajoitus Perfekt taiming Kolme muskettisoturia De tre musketerene Hiirenloukku Rottefella Päätapaus Hodejegeren Portaiden alla Under trappa Kalle Kuoriainen Barkebilla Lyhyt virtapiiri Kortslutning Tahtijuoksu Synkronspringing & Uusi peli... & Nytt spill & # 160; … Pelaa & seuraava taso... Spill neste brett Pelaa & seuraava taso... Spill neste brett. & Lataa tallennettu peli... & Åpne lagret spill & # 160; … & Tallenna peli... & Lagre spillet & # 160; … Näytä sijainnit Vis en løsning Tälle tasolle ei ole vihjettä. Vis hvordan dette brettet kan vinnes. & Pelaa mikä tahansa taso... Spill siste brett på nytt & Pelaa mikä tahansa taso... Spill siste brett på nytt. & Pelaa mikä tahansa taso... & Spill av vilkårlig brett & Pelaa mikä tahansa taso... Spill av vilkårlig brett. & Tapa sankari & Drep helten & Tapa sankari Drep helten. & Luo taso & Lag brett Luo taso Lag brett. Luo peli Lag & Muokkaa jotain tasoa... & Rediger brett & # 160; … Muokkaa tasoa Rediger brett & # 160; … & Muokkaa jotain tasoa... Rediger alle brettene & # 160; … Editori Redigering Tallenna muutokset... & Lagre redigeringer & # 160; … Tallenna muutokset... Lagre redigeringer & # 160; … & Älä tallenna Lagre & Liikuta tasoa... & Flytt brett & # 160; … & Liikuta tasoa... Flytt brett & # 160; … & Poista taso... & Slett brett & # 160; … & Poista taso... Slett brett & # 160; … & Poista taso... Slett et brett & # 160; … Luo peli... Lag & spill & # 160; … Luo peli... Lag spill & # 160; … Muokkaa pelin tietoja... Rediger spillinfo & # 160; … & Älä tallenna & Demo ved oppstart & Sankaria hallitaan hiirellä & Styr helten med musa & Sankaria hallitaan hiirellä Styr helten med musa. Sankaria hallitaan näppäimistöllä & Styr helten med tastatur Sankaria hallitaan näppäimistöllä Styr helten med tastatur. Sankaria hallitaan näppäimistöllä & Hybrid styring (laptop) Normaalinopeus Vanlig fart Normaalinopeus Sett vanlig fart. Normaalinopeus Bruk vanlig spillefart (12 enheter). Aloittelijanopeus Nybegynnerfart Aloittelijanopeus Sett nybegynnerfart. Aloittelijanopeus Bruk spillfart for nybegynnere (6 enheter). Mestarinopeus Mesterfart Mestarinopeus Sett mesterfart Mestarinopeus Bruk spillfart for mestere (18 enheter). Lisää nopeutta Øk fart Lisää nopeutta Øk fart. Vähennä nopeutta Senk fart Vähennä nopeutta Senk fart. Astu Stopp Siirrä oikealle Gå til høyre Siirrä vasemmalle Gå til venstre Siirrä ylös Gå opp Siirrä alas Gå ned Kaiva oikealta Grav til høyre Kaiva vasemmalta Grav til venstre Astu Gjør ett steg Testaa buginkorjaus Test feilfiks Näytä sijainnit Vis plasseringer Aloita lokittaminen Start loggføring Näytä sankari Vis helt Näytä kohde Vis objekt Näytä vihollinen Vis fiende Elämät: Liv: Pisteet: Poeng: Paina "% 1" jatkaaksesi Trykk «% 1 » for å fortsette Paina "% 1" jatkaaksesi Trykk «% 1 » eller «% 2 » for å fortsette Jos haluat pysäyttää, paina "% 1" Trykk «% 1 » for å pause Jos haluat pysäyttää, paina "% 1" Trykk «% 1 » eller «% 2 » for å pause Vihje Har tips Ei vihjettä Ingen tips Hae kansiot Hent mapper Ohjeiden alikansiota 'en /% 1 /' ei löydy KDE: n kansion% 2 ($KDEDIRS) alta. Fant ikke hjelpefilmappa « en /% 1 / » i området «% 2 » i KDE- mappa ($KDEDIRS). Pelien alikansiota '% 1/ system /' ei löydy KDE: n kansion% 2 ($KDEDIRS) alta. Fant ikke undermappa for systemspill «% 1/ system / » i området «% 2 » i KDE- mappa ($KDEDIRS). Käyttäjän pelien alikansiota '% 1/ user /' ei löydy tai ei voi luoda KDE: n kotikansiosta '% 2' ($KDEHOME). Fant ikke, eller klarte ikke opprette, undermappa for brukerspill «% 1/ user / » i området «% 2 » i KDE- mappa ($KDEHOME). 'levels' - kansiota ei voida luoda KDE: n kotikansioon '% 1/ user /' ($KDEHOME). Fant ikke, eller klarte ikke opprette, mappa « levels / » i undermappa «% 1/ user / » i KDE- mappa ($KDEHOME). Muokkaa nimeä/ vihjettä Rediger navn/ tips Muokkaa tason nimeä ja vihjettä Rediger brettnavn eller tips Muokkaa nimeä/ vihjettä Navn/ tips Ansat Visk ut Ansat Mellomrom/ Visk ut Sankari Helt Siirrä alas Flytt helten Vihollinen Fiende Tiili (voi kaivaa) Mal mursteiner (kan graves gjennom) Betoni (ei voi kaivaa) Mal betong (kan ikke graves gjennom) Ansat Felle Väärä palikka Felle/ Fuskemur Ansa (voi tipahtaa läpi) Mal feller eller falske mursteiner (som helten og fiendene kan ramle gjennom) Tikkaat Stige Piilotetut tikkaat Mal stiger Tikkaat H- stige Piilotetut tikkaat Skjult stige Piilotetut tikkaat Mal gjemte stiger Tangot Stang Kultahiput Gull Muokkaa peliä & vihjettä Rediger navn og tips Tason nimi: Brettnavn: Tason vihje: Tips for brett: Muuta pelin tietoja Rediger spillinfo Pelin nimi: Navn på spill: Tiedostonimen etuliite: Filnavnprefiks: Perinteiset säännöt Tradisjonelle regler KGoldrunnerin säännöt KGoldrunner- regler Tietoja pelistä: Om spillet: Luo peli Lag spill Tallenna muutokset Lagre endringer 0 tasoa 0 brett Tallenna nyt Lagre ny Valitse tallennettu peli Velg lagret spill Peli Taso/ Elämät/ Pisteet Päivä Päiväys Aika Spill Brett/ liv/ poeng Dag Dato Klokkeslett Luo taso Lag brett Et voi luoda ja tallentaa tasoa, jos et ole tehnyt peliä johon se tallennetaan. Valitse "Luo peli". Du kan ikke lage et nytt brett før du har opprettet et spill brettet kan være i. Prøv « Lag spill » på menyen. Muokkaa tasoa Rediger brett Et voi muokata ja tallentaa tasoa, jos et ole tehnyt peliä johon se tallennetaan. Valitse "Luo peli". Du kan ikke redigere et brett før du har opprettet et spill og et brett. Prøv « Lag spill » på menyen. Voit muokata valmiita tasoja, mutta taso täytyy tallentaa omaan peliisi. Ethän vain kurki piilotettuja tikkaita ja tippuvia tiiliä, ethän?:) Du kan redigere systembrettene, men du må lagre dem i et av dine egne spilll. Du driver ikke bare og smugkikker på de skjulte stigene og falske mursteinene, vel?: -) Tallenna taso Lagre brett Haluatko lisätä tason ja siirtää muita tasoja eteenpäin? Vil du sette inn et nytt brett og flytte de andre brettene opp ett nummer? & Lisää taso & Sett inn brett Tiedostoon '% 1' ei voi kirjoittaa. Klarte ikke åpne fila «% 1 » for lagring. Siirrä tasoa Flytt brett Peli Spill Valitse siirrettävä taso. Valitse valikosta% 1 tai% 2. Du må først åpne brettet du vil flytte. Bruk menyene «% 1 » eller «% 2 ». Et voi siirtää tasoa ennen kuin olet pelin, jossa on ainakin kaksi tasoa. Valitse valikosta kohta "Luo taso". Du kan ikke flytte et brett før du har laget et spill og minst to brett. Prøv « Lag spill » på menyen. Valmista tasoa ei voi siirtää. Du kan ikke flytte systembrettene. Negros Muuta tasoa, peliä tai molempia. Du må endre brett, spill, eller begge deler. Poista taso Slett brett Et voi poista tasoa ennen kuin olet luonut pelin ja tason. Valitse valikosta "Luo peli". Du kan ikke slette et brett før du har laget et spill og et brett. Prøv « Lag spill » på menyen. Haluatko poistaa tason ja siirtää muita tasoja taaksepäin? Vil du slette et brett og flytte høyere brett ned ett nummer? & Poista taso & Slett brett Poistettavaa tiedostoa '% 1' ei löydy. Fant ikke fila «% 1 » som skal slettes. Tallenna pelitiedot Lagre spillinfo Syötä pelin nimi. Du må skrive inn et navn på dette spillet. Syötä pelin tiedostonimen etuliite. Du må skrive inn et filnavnprefiks for dette spillet. Tiedostonimen etuliitteen ei tule olla yli 5 merkkiä pitkä. Filnavnprefikset bør ikke være på mer enn 5 tegn. Tiedostonimen etuliitteessä voi olla vain kirjaimia. Filnavnprefikset bør bare inneholde bokstaver. Tiedostojen etuliite '% 1' on jo käytössä - Filnavnprefikset «% 1 » er alt i bruk. Et ole tallentanut muutoksia. Haluatko tallentaa nyt? Du har ikke lagret arbeidet ditt. Vi du lagre det nå? & Älä tallenna & Lagre & Älä tallenna & Ikke lagre & Siirry muokkaamaan & Fortsett å redigere Voit muokata vain käyttäjän pelejä. Du kan bare endre brukerspill. Uusi tasoGame name - level number. Nytt brettGame name - level number. Game name - level number - level name. % 1 –% 2Game name - level number - level name. Ei löydy kansiota '% 1' pelin '% 2' tasoille. Varmistu, että '% 3' käytetään kansiossa '% 4'. Det er ikke flere brett i dette spillet. Toimintoa ei voi tehdä: et muokkaa tasoa. Ugyldig handling: Du holder ikke på å redigere et brett. & Pelaa mikä tahansa taso... Spill av siste brett Button text: start playing a game HurtigstartButton text: start playing a game KGoldrunner Lukk KGoldrunner & Pelaa mikä tahansa taso... Spill av vilkårlig brett Peli Spillet er ute & Keskiyö & Fullfør Onneksi olkoon. Olet voittanut pelin% 1 viimeisen tason. GRATULERER!!!! Du har fullført det siste brettet i spillet% 1!! Tälle tasolle ei ole vihjettä. Dessverre, der en ingen tips for dette brettet. Painoit näppäintä, jonka avulla pelihahmoa voi ohjata. Haluatko siirtyä ohjaamaan näppäimistöltä? Du trykket på en knapp som kan brukes til å styre helten. Vil du bytte automatisk til tastaturstyring? Musstyring er enklere i det lange løp; det er omtrent som å sykle i stedet for å gå! Vaihda näppäimistötilaan Bytt til tastaturmodus Vaihda & näppäimistötilaan Bytt til & tastaturmodus Pysy & hiiritilassa Bli i & musmodus Vaihda näppäimistötilaan Tastaturmodus Tallenna peli Lagre spill Sorry, et voi tallentaa pelitilannettasi kun muokkaat sitä. Koeta valikon kohtaa% 1. Du kan dessverre ikke lagre spillet mens du redigerer. Prøv menyvalget «% 1 ». Tiedostoa '% 1' ei voi lukea. Kan ikke åpne fila «% 1 » som skrivebeskyttet.. Huomaa: yksinkertaisuuden vuoksi talletettu pelitilanteesi ja pisteet ovat tämän tason alkutilanteesta, ei nykyisestä tilanteesta. Merk: For enkelthets skyld blir din plassering i brettet og poengsummen din lagret som de var ved starten av brettet, og ikke slik de er nå. Lataa peli Åpne spilll Ei tallennettuja pelejä. Det finnes ingen lagrede spill. Etuliitteellä '% 1' ei löydy peliä. Fant ikke noe spill med prefikset «% 1 ». Tarkista ennätykset Se etter rekorder Onnittelut! Olet saavuttanut ennätyksen tässä pelissä. Anna nimesi jotta se saa loistaa KGoldrunnerin Mestareiden Listassa. Gratulerer! Du fikk en ny rekord i dette spillet. Skriv inn navnet ditt, slik at det kan oppbevares for etterslekten, sammen med de andre KGoldrunner- rekordene. Tallenna ennätys Lagre rekord Näytä ennätykset Vis rekorder Ohjaustunnin ennätyksiä ei tallenneta. Vi oppbevarer ikke rekorder for opplæringsspillene. Pelille '% 1' ei ole vielä ennätyksiä. Det finnes ingen rekorder for spillet «% 1 » ennå. KGoldrunnerin Mestareiden Lista Peli: "% 1" 1, 2, 3 etc. KGoldrunner- rekorder% 1- spillet 1, 2, 3 etc. Peli NavnGame level reached 0 tasoa Nivå Pisteet: Poeng Ennätykset Rekorder Lataa pelitiedot Last spillinfo Ei löydä pelin info- tiedostoa '% 1'. Fant ikke spillinfo for fila «% 1 ». Lataa taso Les brettdata Ei löydä pelin info- tiedostoa '% 1'. Kan ikke finne fila «% 1 ». Ei löydä pelin info- tiedostoa '% 1'. Klarte ikke slette forrige versjon av fila «% 1 ». Tiedostoa '% 1' ei voi nimetä nimelle '% 2'. Klarte ikke endre navn på fila fra «% 1 » til «% 2 ». Valitse taso Velg brett Voit tallentaa tai siirtää vain omiin peleihin. Du kan bare lagre eller flytte til ett av dine egne spill. Voit poistaa tason vain omista peleistäsi. Du kan bare slette brett fra ett av dine egne spill. Voit muokata vain omien pelien tietoja. Du kan bare redigere spillinformasjon for dine egne spill. Pelissä% 2 ei ole tasoa% 1, joten et voi pelata tai muokata sitä. Brett% 1 finnes ikke i «% 2 », så du kan ikke spille eller redigere det. Valitse peli Velg spilll Pelin nimi: Spillnavn 0 tasoa Brett Valitun pelin taso 1 on: Første brett i spillet er: Valitse peli/ taso Velg spilll/ brett Valitse taso: Velg et brett: Tason numero: Brettnummer: Muokkaa tason nimeä ja vihjettä Rediger brettnavn og hint Aloita peli Start spill Pelaa taso Spilll brett & Pelaa mikä tahansa taso... Spill av brett Näytä sijainnit Vis løsning Tallenna muutokset Lagre endring Liikuta kohteeseen... Flytt til & # 160; … Rules Perinteiset säännöt TradisjonelleSkill Level Normaalinopeus VanligSkill Level Mestarinopeus Mesterskap Tästä pelistä ei ole enempää tietoa. Det finnes ikke mer informasjon om dette spillet. Tason numero ei ole kelvollinen. Vaihda tason numero. Dette brettnummeret er ikke gyldig, og kan ikke brukes. Pääpainike alhaalla suorittaa valitsemasi valikkotoiminnon. Napsauta sitä pelin ja tason valitsemisen jälkeen - tai napsauta "Keskeytä". Hovedknappen nede viser menyhandlinga du valgte. Trykk den etter at du har valgt et spilll og et brett, eller bruk « Avbryt ». Jos pelaat KGoldrunneria ensimmäistä kertaa, valitse 'Ohjaustunti' tai napsauta "Peruuta" ja napsauta ohjaustuntia Peli - tai Ohje- valikossa. Ohjaustunnilla saat neuvoja matkan varrella. Jos et halua ohjaustuntia, voit valita pelin allaolevasta luettelosta, ja aloittaa tasolta 001. Peli alkaa, kun siirrät hiirtä tai painat painiketta. Hvis dette er første gang du spiller KGoldrunner, så velg opplæringsspillet, som gir deg tips mens du spiller. Ellers kan du velge et spill i spillelista, og så, for å starte på brett 001, trykke på hovedknappen nede. Spillet starter når du flytter på musepekeren eller trykker en tast. Voit valita valmiita tasoja muokattavaksi (tai kopioitavaksi), mutta ne täytyy tallentaa omaan peliisi. Käytä hiirtä maalaamiseen ja muokkaustyökaluriviä palettina. Voit poistaa kohtia 'Tyhjän tilan' avulla. Du kan redigere eller kopiere systembrettene, men du må lagre dem i et spill du har laget. Bruk venstre museknapp som pensel og verktøylinjeknappene som palett. Bruk « Visk ut » - knappen erller høyre museknapp til å viske ut. Du kan dra musepekeren med en knapp holdt nede for å male eller viske ut flere kvadrater. Voit lisätä nimen ja ohjeen uudelle tasollesi tähän, mutta sinun tulee tallettaa taso johonkin omaan peliisi. Oletuksena uusi tasosi menee pelisi loppuun, mutta voit myös valita tason numeron ja tallentaa tason pelisi keskivaiheille. Her kan du skrive inn navn og tips til det nye brettet ditt, men du må lagre brettet i ett av dine egne spill. Som standard blir nye brett lagt til på slutten av spillet, men om du vil, kan du velge et eget brettnummer og lagre det en midt i spillet ditt. Voit luoda tai muokata nimen ja ohjeen tähän, ennen talletusta. Jos vaihdat pelin tasoa, voit tehdä kopion tai "Talleta nimellä", mutta sinun pitää aina joksikin omaksi peliksesi. Jos tallennat tason sarjan keskivaiheille, muut tasota numeroidaan uudelleen automaattisesti. Her kan du skrive inn navn og tips til brettet før du lagrer det. Hvis du endrer spillet eller brettet, kan du kopiere det eller velge « Lagre som », men du må alltid lagre til ett av dine eigne spilll, og ikke systemspillene. Hvis du lagrer brettet inni et spill, får de andre brettene automatisk nye nummer. Voit poistaa omien peliesi tasoja. Jos poistat tason sarjan keskivaiheilta, muut tasot numeroidaan uudelleen automaattisesti. Du kan bare slette brett fra dine egne spill. Hvis du sletter et brett midt inne i spillet, får de andre brettene automatisk nye nummer. Muuttaaksesi (uudelleennumeroidaksesi) tasoa, sinun tulee ensin valita se käyttäen "Muokkaa tasoja...", sitten voit käyttää "Siirry tasolle..." liittääksesi uuden numeron tai jopa toisen pelin. Muut tasot uudelleennumeroidaan automaattisesti tarvittaessa. Voit muuttaa vain omien peliesi tasoja. For å flytte et brett (gi det nytt nummer), må du først åpne det med « Rediger brett ». Du kan så bruke « Flytt brett » til å gi det et nummer eller flytte det til et annet spill. De andre brettene i spillet får, om nødvendig, automatisk nye nummer. Du kan bare flytte brett til dine egne spill, og ikke til systemspillene. Kun muokkaat pelin tietoja, sinun tarvitsee vain valita peli, sitten voit siirtyä ikkunaan, jossa voit muokata pelin yksityiskohtia. Når du redigerer spilllinfoen, trenger du bare velge et spilll. Du kan så åpne et redigeringsvindu for å endre detaljene for spillet. Napsauta pelilaatikkoa valitaksesi pelin. Laatikon alla näet "Lisää tietoa" valitusta pelistä, kuinka monta tasoa siinä on ja mitä vihollisen sääntöjä se noudattaa (katso asetusvalikko). Valitset tason kirjoittamalla sen tai käyttäen vierityspalkkia. Jos muutat peliä tai tasoa, pienoiskuvakealue näyttää esikatselukuvan valinnastasi. Trykk i tabellen for å velge et spill. I tabellen og nedenfor finner du mer informasjon om det valgte spillet, som hvor mange brett det er og hvilke regler fiendene følger (se KGoldrunner- håndboka). Du kan velge et brettnummer ved å skrive det inn eller bruke tallboksen eller rullefeltet. Når du bytter spill eller brett, viser miniatyrbildet hvordan det aktuelle brettet ser ut. Ohje: Valitse peli & taso Hjelp: Velg spilll og brett KGoldrunner on toiminta - ja ontelmanratkaisupeli KGoldrunner er et handlingsfylt grublespill Nykyinen tekijä Nåværende vedlikeholder Tangot ja tikkaat Bilder for stenger og stiger Asetukset tulevat käyttöön seuraavassa pelissä. Endringene trår i kraft ved neste parti. & Heitä & Trill % 1. heitto kolmesta. Kast% 1 av 3 Kiriki Kiriki Yatsi- noppapeli KDE: lle Et yatzispill for KDE © 2005– 2007 Albert Astals Cid © 2005– 2007 Albert Astals Cid Pelaajat Spillere ihminen menneske? Pelaajien lukumäärä: Antall spillere: Viive tietokoneen siirtojen välillä (ms): default name of first player Pause mellom datamaskintrekk (millisekund): default name of first player Kimdefault name of second player Jensdefault name of second player Minnadefault name of third player Kristindefault name of third player Joonasdefault name of fourth player Jonasdefault name of fourth player Terhidefault name of fifth player Toradefault name of fifth player Niklasdefault name of sixth player Karl Eirikdefault name of sixth player PäiviNAME OF TRANSLATORS MagnhildNAME OF TRANSLATORS Niklas LaxströmEMAIL OF TRANSLATORS Karl Ove HufthammerEMAIL OF TRANSLATORS niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com karl@ huftis. org Ykköset 1s Kakkoset 2s Kolmoset 3s Neloset 4s Vitoset 5s Kutoset 6s Bonus, jos > 62 Bonus hvis > 62 Yläpisteet Øvre sum Kolme samaa 3 like Neljä samaa 4 like Täyskäsi Hus Pikkusuora Liten straight Suora Stor straight Sattuma Sjanse Alapisteet Nedre sum Yhteispisteet Totalt Nykyinen pelaaja: Nåværende spiller: Tiedosto% 1 on olemassa. Haluatko korvata sen? Fila% 1 finnes. Vil du overskrive? Korvaa Overskriv peli tallennettu nimellä% 1 Spillet lagret som% 1 Tiedostoa% 1 ei ole olemassa! Fila% 1 finnes ikke! toiminta lopetettu Stopp aktivitet % 1 voitti pelin! Vinner er spiller% 1! Voittaja Vinner Teen siirron. Utfører trekk. Lasken seuraavaa siirtoa. Tenker på neste trekk. Taktinen yhden tai kahden pelaajan peli Taktisk spill for en eller to spillere KJumpingCube KJumpingCube Pelaajan 1 väri. Farge for spiller 1. Pelaajan 2 väri. Farge for spiller 2. Pelikentän koko. Størrelsen på brettet. Tietokoneen pelitaidot. Nivået til dataspilleren. Pelaako tietokone pelaajaa 1. Velg om spiller 1 skal styres av datamaskinen. Pelaako tietokone pelaajaa 2. Velg om spiller 2 skal styres av datamaskinen. Tietokoneen taidot Maskin- nivå Keskitasoinen Gjennomsnittlig Ammattilainen Ekspert Aloittelija Nybegynner Laudan koko Brettstørrelse 10x10 10×10 5x5 5×5 Pelaaja 2NAME OF TRANSLATORS Spiller 2NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fiMenu title number1@ realityx. net, slx@ nilsk. net Siirry vasemmalle Flytt til venstre Siirry oikealle Flytt til høyre Siirry ylös Flytt opp Siirry alas Flytt ned Teeman% 1 lataaminen epäonnistui. Kunne ikke laste temaet «% 1 ». Kontroller at spillet er riktig installert. Värisuorat – pieni pallopeli, jossa yritetään päästä eroon palloista Klinjer – Et lite spill om baller og hvordan bli kvitt dem Kolor Lines Klinjer Roman Merzlyakov Roman Merzlyakov Alkuperäinen tekijä Opprinnelig utvikler Roman Razilov Roman Razilov Uudelleenkirjoittanut ja laajentanut Omskriving og utvidelse Sovellus QGraphicsViewiin. Nykyinen ylläpitäjä. Omskriving til å bruke QGraphicsView. Nåværende vedlikeholder SVG- kuvamateriaali pelin KDE 4 - versioon Nye SVG- bilder for KDE4- versjonen av spillet Käytettävä graafinen teema. Det grafiske temaet du vil bruke. Näytetäänkö seuraava pallosarja Velg om de neste kulene skal vises. Tallennetun taustan leveys Bredden til lagret bakgrunn Tallennetun taustan korkeus Høyden til lagret bakgrunn LiikkuminenNAME OF TRANSLATORS NavigeringNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Niklas LaxströmEMAIL OF TRANSLATORS Øystein Skadsem, Knut Yrvin, Nils Kristian Tomren, Rune NakimEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com oskadsem@ start. no, knuty@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net, nakim@ online. no Valitusta palasesta ei ole polkua tähän soluun Det er ingen vei fra den valgte brikken til denne cellen Peli päättyi Menu title Spillet er slutt Peruutus onnistui. Angre- operasjon lyktes. Et ole tehnyt vielä mitään, jota voisit peruuttaa. Hva ønsker du å angre? Du har ikke gjort noe! Hävisit pelin. Beklager, du tapte spillet. Demotila. Lopeta napsauttamalla pelialuetta. Demo. Klikk på musa for å stoppe. Tietokoneesi hävisi pelin. Din PC tapte spillet. Onnea. Voitit! Gratulerer. Du vant! Lasken uutta peliä... Beregner nytt spill & # 160; … Virhe laudan tietoja käännettäessä! Feil ved omgjring av brett informasjon! Valmis. Nyt on sinun vuorosi. Klar. Nå er det din tur. Virhe peliä luotaessa! Feil ved start av nytt spill! Peli ohi: Sinulla ei ole siirtoja jäljellä. Spillet er slutt: Du kan ikke flytte noe. Muokkaa laudan pohjapiirrosta Rediger brettutseende Uusi lauta Nytt brett Avaa lauta Åpne brett Tallenna lauta Lagre brett Siirrä laattoja Flytt brikker Lisää laattoja Legg til brikker Poista laattoja Fjern brikker Siirrä vasemmalle Flytt mot venstre Siirrä oikealle Flytt mot høyre Laattoja:% 1 Sijainti:% 2,% 3,% 4 Brikker:% 1 Pos:% 2,% 3,% 4 *. layout_BAR_Lautapohja (*. layout) * _BAR_Kaikki tiedostot *. layout_BAR_Spillebrett (*. layout) * _BAR_Alle filer Avaa laudan pohjapiirros. Åpne spillebrett Tallennan laudan pohjapiirros Lagre spillebrett Vain paikallisiin tiedostoihin tallentaminen on tuettu. Bare lagring til lokale filer er foreløbig støttet. Samalla nimellä on jo tiedosto. Haluatko ylikirjoittaa sen? En fil med det navnet finnes fra før. Vil du skrive over den? Lautaa on muokattu. Haluatko tallentaa muutokset? Brettet er endret. Vil du lagre endringene? Tallennus epäonnistui. Lagring mislyktes. Avbryter operasjon. Uusi numeroitu peli... Nytt nummerert spill & # 160; … & Sekoita Tilfeldig Pelin numero: Oppgi spillnummer: Voitit! Du vant! Pelinumero:% 1 Spill nummer:% 1 Poistettu:% 1 /% 2 Yhdistelmiä jäljellä:% 3 Fjernet:% 1 /% 2 Kombinasjoner igjen:% 3 KMahjongg KMahjongg Selvitettävien pelien luominen Pohjautuu GNOME- mahjonggissa käytettävään algoritmiin, jonka on tehnyt Michael Meeks. Generering av spill som kan løses, basert på algoriten til Michael Meeks i GNOME Mahjongg Koodin siistiminen Koderydding Käytettävä laattakokoelma. Brikkesettet som skal brukes. Käytettävä tausta. Bakgrunnen som skal brukes. Laattojen muoto Spillebrettet med oppstilling av brikkene. Ovatko kaikki pelit ratkaistavissa. Velg om alle spill skal kunne løses. Näytetäänkö sopivat laatat. Hvorvidt samsvarende brikker skal vises. Luo ratkaistavissa olevia pelejäNAME OF TRANSLATORS Generer spill som kan løsesNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Niklas LaxströmEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Nils Kristian Tomren, Øyvind A. HolmEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net, sunny@ sunbase. org KMines on perinteinen miinanraivauspeli KMines er et klassisk minesveiperspill KMines KMines Nicolas Hadacek Nicolas Hadacek Mauricio Piacentini Mauricio Piacentini Koodin uudellenjärjestely ja SVG- tuki. Nykyinen ylläpitäjä. Kodegjenbruk og SVG- støtte. Nåværende vedlikeholder Sovitettu QGraphicsView- kehykseen. Nykyinen ylläpitäjä. Omskrevet til å bruke rammeverket QGraphicsView. Nåværende vedlikeholder Andreas Zehender Andreas Zehender Hymiöiden kuvat Smilebilder Mikhail Kourinny Mikhail Kourinny Ratkaisija ja neuvoja Løsning/ råd Thomas Capricelli Thomas Capricelli Automaattipaljastustila Magisk avdekking Miinat: 0/ 0 Miner: 0/ 0 Aika: 00. 00 Tid: 00: 00 Miinoja:% 1 /% 2 Miner:% 1 /% 2 Mukautettu peli Selvvalgt Mukautettu peli Selvvalgt spill Teeman% 1 lataaminen epäonnistui. Klarte ikke laste inn temaet «% 1 ». Sjekk installasjonen. Miinat: Miner: Käytä epävarma- merkkejä Bruk «? » - merker Voidaanko epävarma- merkkiä käyttää. Velg om ruter kan markeres som « usikker ». Käytettävä ulkoasu. Det grafiske temaet som skal brukes. Pelialueen leveys. Bredden på spillebrettet. Pelialueen korkeus. Høyden på spillebrettet. Pelialueen miinojen määrä. Antall miner i spillebrettet. Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Niklas Laxström, Joonas SarajärviEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, muepsj@ gmail. com number1@ realityx. net, slx@ nilsk. net Peli on pysäytetty Spillet er pauset. Onnittelut! Voitit pelin! Gratulerer! Du har vunnet! Hävisit. Du har tapt. KNetWalk, peli järjestelmien ylläpitäjille. KNetWalk, et spill for systemadministratorer. KNetWalk KNetWalk (C) 2004- 2005 Andi Peredri, KDE- työpöytäympäristölle sovitti Thomas Nagy (C) 2007- 2008 Fela Winkelmolen © 2004, 2005 Andi Peredri, portet til KDE av Thomas Nagy © 2007- 2008 Fela Winkelmolen Fela Winkelmolen Fela Winkelmolen nykyinen ylläpitäjä nåværende vedlikeholder Andi Peredri Andi Peredri alkuperäinen tekijä opprinnelig forfatter Thomas Nagy Thomas Nagy KDE- siirros KDE- port Aloita helpolta tasolta Begynn med lett vanskelighetsgrad Aloita keskivaikealta tasolta Begynn med middels vanskelighetsgrad Aloita vaikealta tasolta Begynn med stor vanskelighetsgrad Aloita erittäin vaikealta tasolta Begynn med svært stor vanskelighetsgrad Teeman "% 1" lataaminen epäonnistui. Tarkista asennuksesi. Klarte ikke laste inn temaet «% 1 ». Sjekk installasjonen. Liikkumarangaistus Poengtap for trekk Uusi peli Nytt spill Pelin säännötOlet järjestelmän ylläpitäjä ja päämääräsi on yhdistää kukin tietokone keskuspalvelimeen. Napsauta hiiren oikeaa painiketta kääntääksesi kaapelia myötäpäivään, ja hiiren vasenta painiketta kääntääksesi kaapelia vastapäivään. Yritä saada verkko toimimaan mahdollisimman vähillä kääntämisillä! Number of mouse clicks Regler Du er systemadministrator og har som mål å koble alle terminalene og alle kablene til tjeneren. Høyreklikk for å snu kabelen med klokka, og venstreklikk for å snu kabelen mot klokka. Start nettverket med så få klikk som mulig! Number of mouse clicks Siirtoja:% 1Time elapsed Trekk:% 1Time elapsed Huomaa, että voittaaksesi pelin kaikki terminaalit ja kaikki kaapelit pitää olla yhdistettynä palvelimeen. Merk: for å vinne må alle terminaler og alle kabler kobles til tjeneren! Peli ei ole vielä voitettu. Spillet er ikke vunnet ennå! Käytettävä teema. Det grafiske temaet som skal brukes. Pelaajan oletusnimi Standard brukernavn Vaikeustaso Vanskelighetsgraden. Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Jørgen GrønlundEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi jorgenhg@ broadpark. no Tallenna & rata Lagre & runde Tallenna rata nimellä... Lagre runde & som & # 160; … Tallenna & peli & Lagre spill Tallenna peli nimellä... Lagre spill & som & # 160; … & Nollaa Tilbakestill & Peruuta lyönti & Angre slag Vaihda reiälle Hopp til hull & Seuraava reikä Neste hull & Edellinen reikä Forrige hull Ensimmäinen reikä & Første hull & Viimeinen reikä & Siste hull Satunnainen reikä & Vilkårlig hull Käytä hiirtä & putterin liikuttamiseen Slå på styring av slaget med & musa Käytä & edistynyttä puttausta Slå på & avansert putting Näytä tietoja radasta Vis info Näytä & puttausviiva Vis & hjelpelinjer for putting Aktivoi kaikki keskustelulaatikot Slå på alle meldingsvinduer Soita & äänet Spill & lyder & Tietoja radasta & Om runden & Ohjaustunti & Øvelse Par Par % 1 tasoitti. % 1 uavgjort % 1 voitti! % 1 vunnet! Radan "% 1" ennätykset Resultater for% 1 Valitse Kolf- rata tallentaaksesi Velg Kolf- runde å lagre til Valitse tallennettu peli tallentaaksesi Velg spill å lagre til Valitse tallennettua Kolf- peli Velg Kolf lagret spill % 1' n vuoro % 1 sin tur % 1' n lyönnit ovat saavuttaneet tämän reiän maksimilyöntimäärän. % 1 har nådd maksimum for dette hullet. Tulosta rata% 1 - Reikä% 2 Skriv ut% 1 – Hull% 2 Ladatut liitännäiset Gjeldende tilleggsmoduler Liitännäiset Tilleggsmoduler Kelluja Flyter Liikkumisnopeus Flyttehastighet Mäki Helling KDE Minigolf- peli KDE Minigolf Kolf Kolf (c) 2002- 2005, Jason Katz- Brown © 2002– 2005 Jason Katz- Brown Tekijä Hovedforfatter Niklas Knutsson Niklas Knutsson Kehittynyt puttaus- tila Avansert putte- modus Seinät radan ympärillä Ramme rundt banen Ryan Cumming Ryan Cumming Vektoriluokka Vektorklasse Daniel Matza- Brown Daniel Matza- Brown Toimiva seinästäkimmoitusalgoritmi Fungerande algoritme for veggsprett Timo A. Hummel Timo A. Hummel Joitain hyviä ääniefektejä Noen gode lydeffekter Rob Renaud Rob Renaud Seinäkimmoutusapu Hjelp med veggsprett Ehdotukset, bugiraportit Forslag og feilmeldinger Tulosta ratatiedot ja poistu Skriv ut baneinformasjon og avslutt. Tekijä:% 1 Av% 1 % 1 reikää % 1 hull par% 1 par% 1 Rataa% 1 ei löydy. Runde% 1 ekstisterer ikke. Kolfin asetukset Kolf innstillinger Piirrä otsikkoteksti Tegn titteltekst Ei säädettäviä asetuksia Ingen innstillinger Lammikko Pytt Hiekka Sand Kimmoke Sprettkant Reikä Kopp Silta Bro Merkki Skilt Tuulimylly Vindmølle Reikä Hull & MeneNAME OF TRANSLATORS & GåNAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Gunnhild Lurås, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org knuty@ skolelinux. no, gluras@ c2i. net, slx@ nilsk. net Seinät: Vegger på: & Ylhäällä & Øverst & Alhaalla & Nederst Tuulimylly alhaalla Vindmølle i bunn Uusi teksti Ny tekst Kirjoita HTML: Skilt- HTML: Aktivoi näytä/ piilota Slå på vis/ skjul Pallon poistumiskulma Utgangsvinkel på ballen: Minimi poistumisnopeus: Minimum utgangshastighet: Radan nimi: Rundenavn: Radan tekijä: Rundeforfatter: Par: Par: Tämän radan maksimilyöntien määrä. Største antall salg en spiller kan slå på dette hullet. Lyöntien maksimimäärä Største antall slag Loputon Ubegrenset Näytä reunavallit Vis kantvegger Radan tekijä Rundeforfatter Radan nimi Rundenavn Pudota esteen ulkopuolelle Slipp utenfor hindringer Lyö uudestaan edellisestä paikasta Nytt slag fra siste plassering Mitä haluat tehdä? Hva vil du gjøre på ditt neste slag? % 1 joutui esteeseen % 1 er i en hindring % 1 aloittaa. % 1 starter. Uusi reikä Nytt hull Radan nimi:% 1 Rundenavn:% 1 Tekijä:% 1 Laget av% 1 Ratatietoja Rundeinformasjon Tämä reikä käyttää seuraavia liitännäisiä, joita sinulla ei ole asennettuna: Dette hullet bruker følgende uinstallerte programtillegg: Tällä reiällä on tallentamattomia muutoksia. Tallennetaanko? Endringene på dette hullet er ikke lagret. Vil du lagre? Tallentamattomia muutoksia Endringer som ikke er lagret Tallenna & myöhemmin & Lagre senere % 1 - Reikä% 2, tehnyt% 3 % 1 – Hull% 2; med% 3 Lisää objekti: Legg til objekt: Pystysuunnassa Loddrett Vaakasuunnassa Vannrett Vino Skrå Vinon vastakohta Motsatt diagonal Pyöreä Sirkel Vastakkainen suunta Omvendt retning Aste: Nivå: Ei liikutettavissa Kan ikke flyttes Muut objektit voivat liikuttaa tätä mäkeä, kuten kellujat. Velg om denne skråningen kan flyttes av andre objekt, som for eksempel plattformer. & Uusi pelaaja & Ny spiller Valitse pelattava rata Velg runde å spille Rata Runde Tee uusi Lag ny Pelaaja Du Ennätykset Resultatliste Peliasetukset Spillinnstillinger & Tarkka pelitila & Streng modus Tarkassa pelitilassa uudelleenlyönti, radan muokkaus ja vaihto eivät ole sallittuja. Tämä asetus on kilpailukäyttöön, koska vain tässä tilassa pelattujen pelien ennätykset tallentuvat. I streng modus er det ikke lov å angre, endre eller hoppe fra hull til hull. Dette er for konkurransen. Bare i streng modus blir resultatene beholdt. Par% 1 Par% 1 Valitse Kolf- rata Velg Kolf- runde Valitsemasi rata on jo ratalistassa. Den valgte runden er allerede på rundelista. Pelaaja% 1 Spiller% 1 & Vaikeustaso: Difficulty level Difficulty level HelppoDifficulty level Difficulty level KeskitasoDifficulty level Difficulty level & Animaatioiden pehmeys: NAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Laivueen yhteenveto Flåteoversikt Laivueen nro. Flåte nr. Kohde Reisemål Aluksia Skip Tappoprosentti Drapsprosent Kerran mahtava valtakunta% 1 on raunioitunut Det en gang mektige imperiet% 1 har falt. Romahtanut valtakunta% 1 on palannut elämään. Det døde imperiet% 1 har nå kjempet seg tilbake til livet. Planeetta% 2 kesti planeetan% 1 hyökkäyksen. Planet% 2 har stått imot angrepet fra% 1. Planeetta% 2 on% 1: n valtaama. Planet% 2 er mistet til% 1. Vuoron loppu Slutt trekk Valitse lähdeplaneetta... Velg kildeplanet & # 160; … Valitse kohdeplaneetta... Velg målplanet & # 160; … : Monta alusta? : Hvor mange skip? Hallitsija: Valitse aloitusplaneetta. Hersker: Velg en startplanet. Hallitsija: Valitse loppuplaneetta Hersker: Velg en sluttplanet. Mahtava% 1 on vallannut galaksin! Den mektige% 1 har erobret galaksen! Peli loppu Spillet er slutt Haluatko poistua pelistä? Vil du avslutte spillet? Peli loppui Slutt spill Lopputulokset Endelige plasseringer Ei riittävästi aluksia lähetettäväksi Ikke nok skip å sende. Lopputulokset Gjeldende plasseringer Galaktinen KDE- peli Galaktisk KDE- spill Konquest Kamp Galaktinen valtaus Galaktisk erobring & Mittaa välimatka & Måle avstander & Näytä tilanne & Vise plasseringer & Laivueen yhteenveto & Flåteoversikt Planeetan nimi:% 1 Planetnavn:% 1 Omistaja:% 1 Eier:% 1 Aluksia:% 1 Skip:% 1 Tuotanto:% 1 Produksjon:% 1 Tappoprosentti:% 1A human player Drapsprosent:% 1A human player Vahva tietokoneThe player name The player name TyyppiDefault player name is "player" + player number Default player name is "player" + player number Aloita uusi peli Start nytt spill Peli on hauskempi, kun lisäät ihmispelaajan! The player name Spillet er mye morsomere når du spiller med andre mennesker! The player name & Korkeus: NAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, mikko. piippo@ helsinki. fi number1@ realityx. net, slx@ nilsk. net & Isoisän kello Bestefarsklokke Olet hävinnyt tämän pelin. Kaballøser: Ingen flere mulige trekk. Onnittelut! Voitimme pelin. Gratulerer! Vi vant. Onnittelut! Voitit pelin. Gratulerer! Du vant. Lasketaan... Kaballøser: Tenker & # 160; … Olet hävinnyt tämän pelin. Kaballøser: Denne kabalen kan gå opp. Olet hävinnyt tämän pelin. Kaballøser: Denne kabalen kan ikke gå opp lenger. Tätä peliä ei voi enää voittaa. Kaballøser: Nei, denne kabalen kan ikke gå opp lenger. Keskeytä nykyinen peli? Vil du gi opp kabalen? Keskeytä nykyinen peli Gi opp kabalen Neljäkymmentä ja kahdeksan Førti og åtte & Freecell Frifelt Golf Golf & Isoisä Bestefarkabal & Mustalainen Sigøyner & Åssät ylös Ess i ermet & Klondyke & Valg for sjueren & Klondyke Sjueren & Klondike (vedä 3) Sjueren (trekk ett) & Klondike (vedä 3) Sjueren (trekk tre) KDE Pasianssi KDE- kabalspill KPasianssi Kabal (c) 1995, Paul Olav Tvete (c) 2000 Stephan Kulow © 1995 Paul Olav Tvete © 2000 Stephan Kulow Paul Olav Tvete Paul Olav Tvete Rodolfo Borges Rodolfo Borges Joitain pelityyppejä Nye spilltyper Peter H. Ruegg Peter H. Ruegg Virhekorjauksia Feilfikser Marcus Meissner Marcus Meissner Sekoitusalgoritmi pelinumeroille Stokkingsalgoritme for spillnummer Pasianssiratkaisija Første kaballøser Uudelleenkirjoittaja ja ylläpitäjä Omskriving og nåværende vedlikeholder Erik Sigra Erik Sigra & Klondyke Forbedriner i Sjueren Josh Metzler Josh Metzler Hämähäkki- pelityyppi La til Edderkoppen Maren Pakura Maren Pakura Dokumentaatio Hjelpetekster Simon Hürlimann Simon Hürlimann Valikko ja työkalurivit Arbeid på meny og verktøylinje yritä löytää ratkaisu tallennetulle pelille Forsøk å finne en løsning på det lagrede spillet List separator Hopp over kabalvalgskjermeen og last en valgt variant. Mulige verdier:% 1 List separator Ladattava tiedostoStart a new game of a different type Fil som skal lastes innStart a new game of a different type Start a new game of without changing the game type & Nytt spill & # 160; … Start a new game of without changing the game type & Valitse peli... Replay the current deal from the start Nytt & nummerert spill & # 160; … Replay the current deal from the start TilastotTake one or more cards from the deck, flip them, and place them in play StatistikkTake one or more cards from the deck, flip them, and place them in play Deal a new row of cards from the deck & TrekkDeal a new row of cards from the deck & UudelleenjaaAutomatically move cards to the foundation piles & Stokk om og legg utAutomatically move cards to the foundation piles Valitse pakka... Velg stokk & # 160; … & Käytä automaattipudotusta Slå på & autoflytt Pasianssiratkaisija Slå på & kaballøser Satunnaiskortit Tilfeldige kort Keskeytä nykyinen peli Hjelp & med denne kabalen Syötä pelin numero (Free Cell - jaot ovat samoja kuin FreeCell FAQ tekstissä): Velg et spillnummer (disse er basert på samme system som i FreeCell- FAQ- en): Tallennettu peli on tuntematonta tyyppiä! Det lagrete spillet er av en ukjent type. Mod3 Mod3 1 siirto Flytt Peli: Spill: Pisin voittoputki: Fleste seiere på rad: Pelattuja pelejä: Antall spill spilt: Pisin häviöputki: Fleste tap på rad: Voitettuja pelejä: Spill vunnet: Nykyinen: NAME OF TRANSLATORS Tap - eller vinn på rad: NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Knut Yrvin, Klaus Ade Johnstad, Karl Ove Hufthammer, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, ilpo@ iki. fi number1@ realityx. net, knuty@ skolelinux. no, klaus@ skolelinux. no, karl@ huftis. org, slx@ nilsk. net & Yksinkertainen Simon Sleipe- Simon Hämähäkki- pelityyppi & Valg for Edderkoppen Hämähäkki (Keskitaso) 2 farger (middels) Hämähäkki (Vaikea) 4 farger (vanskelig) & Hämähäkki (Helppo) Edderkoppen % 1 (% 2%) % 1 (% 2%) & Yukon Yukon KReversi KReversi Pelimoottori, sovitettu hänen Java- sovelmasta. Spillmotor, hentet fra Java- programmet hans. Musta Sort Viimeisin siirto Vis forrige trekk Sallitut siirrot Vis lovlige trekk Animaationopeus Animasjons hastighet Pelataanko haasteellisesti vai kevyesti. Velg om maskinen skal spille avslappet eller aggressivt. Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Niklas LaxströmEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com number1@ realityx. net, slx@ nilsk. net SameGame SameGame Tervehdys Farger: XX Lauta: XXXXXX Brett: XXXXXX & Satunnainen lauta & Tilfeldig brett & Näytä jäljellä olevien lukumäärä Vis gjenstående nummer % 1 väriä % 1 farger Lauta:% 1 Brett:% 1 Haluatko luovuttaa? Ønsker du å trekke deg? Valitse pelilauta Velg brett Lauta Brett % 1 väriä% 2 % 1 farger% 2 Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Niklas LaxströmEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. StrømmenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com number1@ realityx. net Valitse laatta Velg en brikke Aika: 0: 00: 00 Tid: 0: 00: 00: 0: 00: 00 Poistettu: 0/ 0 Fjernet: 0/ 0: 0/ 0 Huijaustila Juksemodus Ei enää mahdollisia siirtoja! Flere trekk er ikke mulig! Pelin lopputime string: hh: mm: ss Slutt på spillettime string: hh: mm: ss Olisit päässyt ennätysten kirjaan, jos et olisi peruuttanut siirtojasi tai pyytänyt vihjettä! Yritä ensi kerralla pärjätä ilman apua. Du kunne stått på rekordlista hvis du ikke hadde brukt angring eller hint. Prøv å klare spillet uten disse hjelpemidlene neste gang. Onnea! Teit sen ajassa:% 1:% 2:% 3% 1 - time string like hh: mm: ss Gratulerer! Du er en av de beste spillerne.% 1 - time string like hh: mm: ss (Pysäytetty) (Pause) Aikasi% 1:% 2:% 3% 4 Din tid:% 1:% 2:% 3% 4 Poistettu:% 1 /% 2 Fjernet:% 1 /% 2 Valitse samanlainen laatta Velg en tilsvarende brikke Valitse siirtosi napsauttamalla sinistä viivaa Velg hvilket trekk du vil gjøre bed å trykke på den blå linja Tämä laatta ei ollut samanlainen kuin valitsemasi Denne brikken passer ikke med den du valgte Et voi tehdä tätä siirtoa Du kan ikke gjøre dette trekket Mahjonggin tyylinen peli KDE: lle Et KDE- spill som likner på Mahjongg Shisen- Sho Shisen- Sho (c) 1997, Mario Weilguni © 1997 Mario Weilguni Nykyinen ylläpitäjä Dagens vedlikeholder Nykyinen ylläpitäjä Tidligere vedlikeholder Alkuperäinen tekijä Opprinelig forfatter KMahjonggLib- integrointi KDE4: lle KMahjonggLib- integrering for KDE4 Jason Lane Jason Lane Lisäsi "Poistettuja laattoja" - laskurin Tiilien pehmeä skaalaaminen ja ikkunan koon vaihtaminen Lagt til telleren 'brikker fjernet' Jevn brikkeskalering og endring av vindustørrelse Kiitoksia myös kaikille joiden pitäisi olla tässä, mutta eivät syystä tai toisesta ole. NAME OF TRANSLATORS Takk også til alle som burde ha vært med på denne lista! NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Klaus Ade Johnstad, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, mikko. piippo@ helsinki. fi number1@ realityx. net, klaus@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Käytettävä laattavalikoima Brikkesettet som skal brukes. Käytettävä tausta Bakgrunnen som skal brukes. Painovoima: Tämä valinta tekee pelistä vieläkin vaikeamman. Jos poistat laatan, kaikki sen yläpuoliset laatat putoavat pykälän alaspäin. Gravitasjon Med dette avkrysset blir spillet enda vanskeligere. Når en brikke fjernes, faller alle brikker over den én plass ned. Salli ratkaisemattomat pelit: Jos valittu, on mahdollista, että peliä ei voi ratkaista. Myös silloin, kun tätä ei ole valittu, ei peliä voi voittaa, jos poistat laattoja väärässä järjestyksessä. Tillat uløselige spill Hvis dette er krysset av risikerer du å få brettoppsett som ikke kan løses. Merk at selv om dette ikke er krysset av risikerer du å ikke løse spillet hvis du fjerner brikker i feil rekkefølge. Salli ratkaisemattomat pelit Tillat uløselige spill Käytä kiinalaista tapaa: mikä tahansa kukka vastaa kukkaa, mikä tahansa vuodenaika vastaa mitä tahansa vuodenaikaa. Käytä perinteisiä laattojen vastaavuussääntökä. Pelin aikaisempi versio salli ainoastaan täsmälliset vastaavuudet, mikä ei vastaa Mah- jongg - sääntöjä. Suosittelemme, että pidät tämän valinnan käytössä. Kinesisk variant, der alle blomster regnes som like, og alle årstider som like. Bruk de tradisjonelle reglene for å bestemme hvilke brikker som passer sammen. Den gamle versjonen av dette spillet godtok bare helt like brikker, men det stemmer ikke med Mahjongg- reglene. Du bør ha krysset av dette valget. Käytä kiinalaista tapaa: mikä tahansa kukka vastaa kukkaa, mikä tahansa vuodenaika vastaa mitä tahansa vuodenaikaa. Kinesisk variant, der alle blomster blir regnet som like, og alle årstider blir regnet som like Laatat voivat liukua, mutta voit yhdistää ainoastaan kahdella viivalla kolmen sijaan. Tämä valinta muuttaa pelin sääntöjä niin, että peli muuttuu lähes täysin uudeksi peliksi. Kun valinta on käytössä, voit siirtää laattoja ainoastaan silloin, kun niitä yhdistävä viiva koostuu kahdesta, ei kolmesta osasta. Voit kuitenkin liu' uttaa laattoja pöydällä, mikäli laatan rivillä tai sarakkeella on tyhjää tilaa. Liu' uttaaksesi napsauta laattaa, jonka rivillä tai sarakkeella on tyhjää tilaa ja sen jälkeen vastaavaa laattaa. Jos on mahdollista tehdä useita eri liukusiirtoja, sinun on napsautettava toista yhdistävistä linjoista tehdäksesi haluamasi siirron. Brikker kan flyttes, men kan bare forbindes med to og ikke tre linjer. Dette valget endrer spillereglene slik at det nesten blir et helt annet spill. Når dette er krysset av kan du bare fjerne brikker som kan forbindes med én eller to linjer i stedet for de vanlige tre. Men du kan flytte rundt på brikker så lenge det er ledig plass i kolonnen eller raden der de ligger. Trykk på brikken som har rad eller kolonne med ledig plass, og trykk så på brikken den passer sammen med. Hvis det finnes to mulige brikkeflyttinger må du trykke på den forbindelseslinja du vil bruke. s Laatat voivat liukua, mutta voit yhdistää ainoastaan kahdella viivalla kolmen sijaan. Brikker kal flyttes, men du kan bare forbinde med 2 linjer i stedet for 3 Laudan vaikeusSäätimellä asetetaan laudan vaikeusaste helpoksi tai vaikeaksi. Vanskelighetsgrad Bruk glidebryteren for å bestemme hvor vanskelig spillet skal være, fra lett til vanskelig. Laudan vaikeus Vanskelighetsgrad Palojen poistonopeus Tämä säätö muuttaa nopeutta, jolla laatat poistetaan pöydältä sen jälkeen, kun olet tehnyt siirtosi. Fjernefart Bruk denne glidebryteren til å bestemme hvor fort brikkene fjernes etter at du har funnet et par som passer. Palojen poistonopeus Hastighet på fjerning av brikker Nopea Hurtig Laatan koko Tämän valitsimen avulla muutat laattojen määrää. Mitä enemmän laattoja, sitä vaikeampi ja pidempi peli. Brettstørrelse Bruk glidebryteren til å endre antall brikker på brettet. Jo flere brikker som er på brettet, jo vanskeligere blir det og jo lenger tid tar det. 30x16 30x16 26x14 26x14 24x12 24x12 18x8 18x8 16x9 16x9 14x6 14x6 PäätyökaluriviMenu title Hovedverktøylinje Pelinopeus: Spillhastighet: Ampumisnopeus: Skuddhastighet: Energiatarve: Energibehov: Maksimimäärä: Maks antall: Vauriot: Skade: Elinaika: Livstid: Uudelleenlatausaika: Ladetid: Miinapolttoaine: Mine- drivstoff: Aktivointiaika: Skru på tid: Kiihdytys: Akselerasjon: Pyöritysnopeus: Rotasjonshastighet: Osumatuhot: Krasjødeleggelse: Aurinkoenergia: Solenergi: Painovoima: Gravitasjon: Paikka X: Posisjon X: Paikka Y: Posisjon Y: Nopeus X: Fart X: Nopeus Y: Fart Y: Esilläoloaika: Repetisjonsintervall: Energiamäärä: Energimengde: Suojien lukumäärä: custom values Skjoldmengde: custom values Omageneral game settings Selvvalgtgeneral game settings Yleiset Generell PanoksiaName KuleName Miina Mine Alusthe star, Sol Romskipthe star, Sol Aurinkoinitial position and velocities of players Solinitial position and velocities of players Aloita peli Start Latausgeneral settings Kraftoppgraderinggeneral settings Yleiset asetuksetgame settings Generelle innstillingergame settings Peliasetukset Spill KDE Avaruuspeli KDE Romspill KSpaceDuel KSpaceDuel (c) 1998- 2001, Andreas Zehender © 1998– 2001 Andreas Zehender Alkuperäinen ohjelma Originalt program Branan Riley Branan Riley SVG- piirrin SVG- opptegner pysäytetty pauset Paina% 1 aloittaaksesi Trykk% 1 for å starte tasapelikierros uavgjort sininen pelaaja voitti kierroksen blå spiller vant denne runden punainen pelaaja voitti kierroksen rød spiller vant denne runden Paina% 1 pelataksesi uuden kierroksen Trykk% 1 for en ny runde Osumat Treffpoeng Energia Energi Voitot Seire Punainen pelaaja: Rød spiller: Sininen pelaaja: Blå spiller: Päivitysaika: Oppfriskningshyppighet Punainen pelaaja Rød spiller Pelaaja on tietokone Spiller er KI Vaikeusaste: Vanskelighetsgrad: Harjoittelija Læregutt Mahdoton Umulig Sininen pelaaja Blå spiller Kim Enkovaara, Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Jørgen GrønlundEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org number1@ realityx. net, jorgenhg@ broadpark. no & Uusi kierrosstart game & Ny rundestart game Pelaaja 1 - Käännä vasemmalle Spiller 1 roter mot venstre Pelaaja 1 - Käännä oikealle Spiller 1 roter mot høyre Pelaaja 1 - Kiihdytä Spiller 1 akselerer Pelaaja 1 - Ammu Spiller 1 skudd Pelaaja 1 - Miina Spiller 1 mine Pelaaja 2 - Käännä vasemmalle Spiller 2 roter mot venstre Pelaaja 2 - Käännä oikealle Spiller 2 roter mot høyre Pelaaja 2 - Kiihdytä Spiller 2 akselerer Pelaaja 2 - Ammu Spiller 2 skudd Pelaaja 2 - Miina Spiller 2 mine Nykyinen pelaaja Gjeldende spiller Keskitaso Middels Pisteet Poengsummer Pelaajan nimi Spillernavn Valmiita ruutuja Fullførte kvadrater Verkkopeli Rangering på nettet Aloita uusi peli näillä asetuksilla Start et nytt spill med gjeldende innstillinger Aloita uusi peli näillä asetuksilla Be om å starte et nytt spill med gjeldende innstillinger Peli on loppunut Spillet er ferdig On sinun vuoro Det er din tur Odotetaan vastustajaa... Venter på motstander & # 160; … Odotetaan liikun tulosta... Venter på resultat av flytting & # 160; … Piirrä viivoja vuoron perään. Jos saat ruudun valmiiksi, saat toisen siirron. Bytt på å tegne linjer. Hvis du fullfører et kvadrat, er det din tur igjen. KSquares KSquares (C) 2006- 2007 Matt Williams © 2006– 2007 Matt Williams Matt Williams Matt Williams Alkuperäinen tekijä ja ylläpitäjä. Opprinnelig utvikler og nåværende vedlikeholder Lukuisia korjauksia Mange rettelser og feilfikser Näytä peli demo- tilassa. Kjør spillet i demomodus (automatisk spilling) default name of player Pelaajien määrä Antall spillere Ihminen/ tekoäly Menneske eller datamaskin Laudan leveys Bredde på spillebrettet Laudan korkeus Høyde på spillebrettet Pelin pikakäynnistys Hurtigstart spillet Vaikeustaso Vanskelighet Kuinka älykäs tekoäly on? Hvor sterk datamotstanderen skal være Viivan väri Linjefarge Osoitinviivan väri Indikatorlinjefarge Korostusväri Uthevingsfarge Verkkopeli Tilkoblet spill Pelaajien asetukset Innstillinger for spillerne Neljännen pelaajan nimi Navnet på fjerde spiller Pelaaja 4: Spiller 4: Onko tämä pelaaja ihminen? Skal denne spilleren styres av et menneske & Ihminen? Menneske? Ihminen? & Menneske? Kolmannen pelaajan nimi Navnet på tredje spiller Pelaaja 3 Spiller 3: Toisen pelaajan nimi Navnet på andre spiller Pelaaja 2 Spiller 2: Ihminen? Menneske? p, li {white- space: pre- wrap;} Montako pelaajaa osallistuu peliin p, li {white- space: pre- wrap;} Hvor mange spillere vil være med Ensimmäisen pelaajan nimi Navnet på første spiller Pelaaja 1 Spiller 1: Pelilaudan asetukset Innstillinger for spillebrettet Pelilauta Spillebrett Alueen leveys ruutuina Bredde på spilleområdet, i antall kvadrater Alueen korkeus ruutuina Høyde på spillebrettet, i antall kvadrater Pelin asetukset Innstillinger for spillet Täytä lauta osin automaattisesti ennen pelin alkua. Automatisk fyll inn deler av brettet før spillet starter Tekoälyasetukset Datamotstander Kuinka vaikeaa tietokoneen voittaminen on Hvor vanskelig det vil bli å slå datamotstanderen Tekoäly: Vanskelighetsgrad: Väriasetukset Innstillinger for farger Piirrettyjen viivojen väri Farge på tegnelinjene Normaali viivan väri: Standard linjefarge: Osoitinviivojen väri Farge på indikatorlinjene Osoitinviivan väri: Indikatorlinjefarge: Korostusväri: Farge for fremheving: PisteetNAME OF TRANSLATORS RekorderNAME OF TRANSLATORS mikko. piippo@ helsinki. fidefault name of second player bjornst@ skogkatt. homelinux. org Haluatko varmasti lopettaa pelin aloittaaksesi uuden? window title window title Pelin lataaminen epìonnistui. Game Section in Config Game Section in Config Avattava dokumenttiNAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Juuso HelmijokiEMAIL OF TRANSLATORS EMAIL OF TRANSLATORS Perunapeli lapsille Potetspill for barn Ohjelman tekijä Eric Bischoff ja John Calhoun. Tämä ohjelma on omistettu tyttärelleni Sunnivalle. Et program først laget av Éric Bischoff og John Calhoun. Dette programmet er dedikert til min datter Sunniva. KTuberling KTuberling Éric Bischoff Éric Bischoff John Calhoun John Calhoun Alkuperäinen idea ja grafiikat Originalt konsept og grafikk Agnieszka Czajkowska Agnieszka Czajkowska Uudet grafiikat Ny grafikk Bas Willems Bas Willems Roger Larsson Roger Larsson Äänten asetukset Lydjustering Dolores Almansa Dolores Almansa Avattava peruna Potet som skal åpnes. & Pelikenttä & Spillefelt & Puhe & Tale Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Jørgen Grønlund, Klaus Ade JohnstadEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, mikko. piippo@ helsinki. fi number1@ realityx. net, jorgenhg@ broadpark. no, klaus@ skolelinux. no Virhe pelikenttää ladattaessa. Feil ved lasting av spillefeltet. Virhe ääniä ladattaessa. Feil ved lasting av lydfila. Tallenna & kuvana... Lagre & som bilde & # 160; … & Ei ääniä & Ingen lyd KTuberling KTuberling- filer Tallennettu tiedosto on tehty ohjelman KTuberling vanhalla versiolla, eikä sitä voida avata tällä versiolla. Den lagrede fila er fra en gammel versjon av KTuberling og kan dessverre ikke åpnes med denne versjonen. Ei voitu ladata tiedostoa. Kunne ikke laste fil. Ei voitu tallettaa tiedostoa. Kunne ikke lagre fila. Tuntematon kuvaformaatti. Ukjent bildeformat. Tulosta% 1 Skriv ut% 1 Kuvaa ei voitu tulostaa. Kunne ikke skrive ut bilde. Kuva tulostettu. NOTE TO THE TRANSLATORS Bilde ble vellykket skrevet ut. NOTE TO THE TRANSLATORS Vaikeustaso Vanskelighetsgrad Aseta vaikeustaso Oppgi vanskelighetsgrad Asettaa pelin vaikeustason. Oppgi hvor vanskelig spillet skal være. Vaikeustason muuttaminen päättää nykyisen pelin! Om vanskelighetsgraden endres, avsluttes spillet som er i gang! Vaihda vaikeustasoaGame difficulty level 1 out of 8 Endre vanskelighetsgradenGame difficulty level 1 out of 8 Naurettavan helppoGame difficulty level 2 out of 8 Latterlig lettGame difficulty level 2 out of 8 Erittäin helppoGame difficulty level 3 out of 8 Veldig lettGame difficulty level 3 out of 8 HelppoGame difficulty level 4 out of 8 LettGame difficulty level 4 out of 8 KeskivaikeaGame difficulty level 5 out of 8 MiddelsGame difficulty level 5 out of 8 VaikeaGame difficulty level 6 out of 8 VanskeligGame difficulty level 6 out of 8 Erittäin vaikeaGame difficulty level 7 out of 8 Veldig vanskeligGame difficulty level 7 out of 8 Äärimmäisen vaikeaGame difficulty level 8 out of 8 Ekstremt vanskeligGame difficulty level 8 out of 8 MahdotonName of the game difficulty level that is customized by the user by setting up different game parameters UmuligName of the game difficulty level that is customized by the user by setting up different game parameters Mukautettu Tilpasset Valitse pelin vaikeustaso. Vaikeustason muuttaminen kesken pelin johtaa nykyisen pelin päättymiseen. Velg vanskelighetsgraden for spillet. Hvis du endrer vanskeligheten mens et spill er i gang må du avbryte det og begynne et nytt. Valitse pelin vaikeustaso. Voin muuttaa pelin vaikeustasoa pelin aikana. Velg vanskelighetsgraden for spillet. Du kan endre vanskelighetsgraden mens spillet pågår. Käyttäjätunnus BrukerID AsyncInput Asynkrone inndata myTurn Min tur KGamen virheenjäljitysikkuna KGame feilfinningsvindu Käynnistä & KGamen virheenjäljitys Feilsøk & KGame KGame- osoitin KGame peker Pelin ID Spill identifikator Pelin eväste Spill- kake On isäntä Er mester On ylläpitäjä Er admin Jakaa yhteyksiä Tilbyr tilkobling Pelin tila Spillstatus Peli on käynnissä Spillet er i gang Pelaajia enintään Maksimalt antall spillere Pelaajia vähintään Minimalt antall spillere Pelaajia Spillere Käynnistä & pelaajien virheenjäljitys Feilfinn & spillere Pelin pelaajat Tilgjengelige spillere Pelaajaosoitin Spillerpeker Pelaajan ID Spiller identifikator Pelaajan ryhmä Spillergruppe Pelaajan käyttäjätunnus Spillers bruker ID Vuoroni Mitt trekk Tahdistamaton syöte Asynkrone inndata KGame- osoite KGame adresse Virtuaalipelaaja Spilleren er virtuell Pelaaja on aktiivinen Spilleren er aktiv RTTI RTTI Verkkoprioriteetti Nettverksprioritet & Virheenjäljitysviestit Feilsøk & Melding & > > & > > Älä näytä ID: itä: Ikke vis IDer: NULL- osoitin NULL- peker Tosi Sann Epätosi Usann Puhdas Ren Likainen Uren Määrittelemätön Udefinert Yhteys palvelimeen menetettiin! Tilkoblet tjener er mistet! Yhteys asiakkaaseen menetettiin! Tilkoblet klient er mistet! Vastaanotettiin verkkovirhe! Virhenumero:% 1 Virheviesti:% 2 Mottok nettverksfeil! Feilnummer:% 1 Feilmelding:% 2 Yhteyden luominen epäonnistui. Kan ikke koble til. Yhteyden luominen epäonnistui. Virheviesti oli:% 1 Ikke mulig å koble til Feilmeldinga var:% 1 & Keskustelu & Prat & Yhteydet Oppkobling & Verkko & Nettverk & Viestipalvelin & Meldingstjener Verkkoasetukset Tilpass nettverket Verkkoon yhdistäminen epäonnistui Kan ikke koble til nettverket Verkon tila: ei verkkoa Nettverksstatus: intet nettverk Verkon tila: olet isäntä Nettverksstatus: Du er mester Verkon tila: yhteys muodostettu Nettverksstatus: Du er tilkoblet Nimi: Ditt navn: Pelaajien enimmäismäärä Maksimum antall klienter Pelaajien enimmäismäärä, - 1 = ääretön: Maksimalt antall klienter (- 1 = uendelig): Muuta pelaajien enimmäismäärää Endre maksantall klienter Vaihda ylläpitäjää Endre admin Poista asiakas kaikkine pelaajineen Fjern klient med alle spillere Vain ylläpitäjä voi asettaa viestipalvelinta! Bare admin kan sette opp meldingstjener! Viestipalvelin ei ole sinun Du eier ikke meldingstjeneren Keskustele Prat Yhdistyneet pelaajat: Tilkoblede spillere Haluatko poistaa pelaajan% 1 pelistä? Vil du forvise spiller "% 1" fra spillet? Estä pelaaja Forvis spiller Älä estä Ikke forvis Luo verkkopeli Opprett et nettverksspill Liity verkkopeliin Delta i et nettverksspill Pelin nimi: Spillnavn: Verkkopelit: Nettverksspill: Kohdeportti: Port å knytte seg til: Kohdepalvelin: Vert å knytte seg til: & Käynnistä verkkopeli & Start nettverk Verkkopeli Nettversksspill MaxPlayers Maks spillere MinPlayers Min spillere GameStatus Spillstatus Nimetön – ID:% 1 ID uten navn:% 1 % 1 rekisteröimätön % 1 uregistrert Pelin asetukset Spilloppsett Pelin asetusten jatkaminen Fortsett spilloppsett Lataa peli Last spill Asiakaspeli yhdistetty Klientspill tilkoblet Pelin asetukset tehty Spilloppsett utført Synkronoi satunnaisuus Synkroniser tilfeldig Pelaajan ominaisuus Spilleregenskaper Pelin ominaisuus Spillegenskaper Lisää pelaaja Legg til spiller Poista pelaaja Fjern spiller Aktivoi pelaaja Aktiviser spiller Epäaktivoi pelaaja Passiviser spiller Id: n vuoro Id trekk Virheviesti Feilmelding Pelaajan syöte Spillers inndata IO lisättiin En IO ble lagt til Prosessoi kysely Kjør spørring Pelaaja% 1Unknown player Spiller% 1Unknown player Lähteä pelaajalle% 1 Send til% 1 Lähteä ryhmälle (% 1) Send til gruppa% 1 Evästevirhe! Odotettu eväste:% 1 Vastaanotettu eväste:% 2 Kakefeil! Forventet kake:% 1 Mottatt kake:% 2 KGame- versiovirhe! Odotettu versio:% 1 Vastaanotettu versio:% 2 KGame versjonsfeil! Forventet versjon:% 1 Mottatt versjon:% 2 Tuntematon virhekoodi% 1 Ukjent feilmelding% 1 kgamepopupitemtest kgamepopupitemtest Näyttö: Visning: Osalliset pelaajat ja botit Spillere og bot- er som er innblandet Katselijat Tilskuere Pelaajat, botit ja katselijat Spillere, bot- er og tilskuere Toiminto... Handling & # 160; … Varattu Reservert Tekoälybotti AI bot Hylätty Forlatt Katselija Tilskuer Tilastot... Statistikk & # 160; … Istu tähän Sitt ned her Lisää botti tähän Legg til en bot her Veivaa botti ja vapauta istuin Start bot og åpne sete Nouse ylös Reis opp Veivaa pelaaja ja vapauta istuin Start spiller og åpne sete Isäntä:% 1 Vert:% 1 Oikea nimi:% 1A list of language typical names (for games), separated by spaces Virkelig navn:% 1A list of language typical names (for games), separated by spaces Elias Heikki Ilkka Joonas Jussi Jyri- Petteri Kim Liisa Kristiina Maria Marko Niklas Teemu Tommi Pasi Pekka Päivi Santtu Adam Aleksander Andreas Arne Bengt Bernt Bjarte Bob Christian Christoffer Daniel David Dennis Eivind Erik Georg Henning Inge Jan Jon Jakob Kent Kim Kenneth Mikkel Mads Nils Nicholas Pål Rikard Robert Stian Stein Thomas Tim Valter nimetönnew game uten navnnew game Aloittaa uuden pelin. Start et nytt spill. & Lataa... & Last & # 160; … Avataa tallennettu peli... Åpne et lagret spill & # 160; … Lataa & viimeaikainen Last nylig Avaa viimeaikainen tallennettu peli... Åpne et nylig lagret spill & # 160; … & Käynnistä peli uudelleen Start spillet & om igjen Käynnistää pelin uudelleen Start spillet på nytt Tallentaa nykyisen pelin. Lagre dette spillet Tallenna & nimellä... Lagre & som & # 160; … Tallentaa nykyisen pelin toiseen tiedostoon. Lagre spillet til en annen fil & Päätä peli & Avslutt spillet Lopettaa nykyisen pelin. Avslutt dette spillet & Tauko Pause Pysäyttää nykyisen pelin. La spillet ta pause Näytä & ennätykset Vis & poengtavle Näyttää ennätyslistan. Vis poengtavle & Tyhjennä ennätykset & Tøm poengtavle Tyhjentää ennätyslistan. Tøm poengtavle Näytä tilastot Vis statistikk Näyttää tilastot. Vis statistikk & Tyhjennä tilastot & Nullstill statistikker Poistaa kaikki tilastot. Slett tidsstatistikk. Lopettaa ohjelman Avslutt programmet Toista edellinen siirto Gjenta siste trekk & Peru & Angre Peru edellinen siirto Angre siste trekk & Tee uudelleen & Gjør om Tee viimeisen siirto uudelleen Gjør siste trekk om igjen & Heitä & Kast terninger Heittää nopan Kast terningene Lopeta vuoro Slutt trekk & Vihje & Tips Antaa vihjeen Gi et tips & Esittely & Demo Näyttää esittelun Spill en demonstrasjon & Ratkaise & Løs Ratkaisee pelin Løs spillet Valitse & pelityyppi Velg spilltype & Korttipakat... Sett opp & kortstokker & # 160; … & Ennätysasetukset... Still inn & resultatliste & # 160; … Yritä uudelleen Forsøk igjen Ei päästy käsiksi ennätystiedostoon. Joku toinen käyttäjä voi mahdollisesti olla kirjoittamassa siihen. Har ikke tilgang til resultatlista. Antakelig holder en annen bruker med på å skrive til den. Sijoitus RangeringEnumeration (# 1, # 2...) of the highscore entries % 1. #% 1 Tyhjentää ennätyslistan. Husk denne rekorden Tyhjentää ennätyslistan. Glem denne rekorden Erinomaista! Teit uuden ennätyksen! Utmerket! Du har høyeste poengsum! Hyvin tehty! Pääsit ennätyslistalle! Godt gjort! Du kom med på topplista! Parhaat & tulokset & Beste poeng & Pelaajat & Spillere Pylväsdiagrammi Histogram Näytä maailmanlaajuiset ennätykset Vis høyeste poengsummer verden over Näytä maailmanlaajuiset pelaajat Vis nettspillere Ennätykset Vis resultatliste Tiedosto on jo olemassa. Korvataanko? Fila finnes allerede. Vil du overskrive den? Voitetut pelit Spill som er vunnet Muokkaa ennätysasetuksia Still inn resultatliste Yleiset Hoved Maailmanlaajuiset ennätykset käytössä Verdensomspennende resultatliste slått på Rekisteröintitiedot Registreringsdata Avain: Tast: Tämä poistaa rekisteröintiavaimesi pysyvästi. Et voi käyttää nykyistä rekisteröityä nimimerkkiäsi enää tämän jälkeen. Dette vil fjerne registeringsnøkkelen din for alltid. Du kan ikke bruke kallenavnet ditt lenger. Nimimerkki ei saa olla tyhjä. Velg et kallenavn. Nimimerkki on jo käytössä. Valitse toinen nimimerkki. Kallenavnet er allerede i bruk. Velg et annet Nimimerkki Oppgi ditt kallenavn Onneksi olkoon, voitit. Gratulerer, du vant! Nimimerkki: Ditt kallenavn: Älä kysy uudestaan. Ikke spør igjen. Pistekeskiarvo Gjennomsnittelig poengsum Parhaat pisteet Beste poengsum Kulunut aika Tid som har gått nimetön anonym Pelien määrä Antall spill Määrittelemätön virhe. Udefinert feil. Puuttuvat argumentit. Manglende argument( er). Virheelliset argumentit. Feil argument( er). MySQL- palvelimeen yhdistäminen epäonnistui. Ute av stand til å koble til MySQL- tjener. Tietokannan valitseminen epäonnistui. Ute av stand til å velge database. Virhe tietokantahaussa. Feil i databasespørring. Virhe tietokantaan syöttämisessä. Feil i databaseskriving. Nimimerkki on jo rekisteröity. Kallenavn allerede i bruk. Nimimerkkiä ei ole rekisteröity. Kallenavn ikke registrert. Virheellinen avain. Ugyldig nøkkel. Virheellinen lähetysavain. Ugyldig sendenøkkel. Virheellinen taso. Ugyldig nivå. Virheellinen tulos. Ugyldig poengsum. Maailmanlaajuiseen tulospalvelimeen yhdistäminen epäonnistui. Ute av stand til å koble opp til poengtjener over nett Palvelimen verkko- osoite:% 1 Tjener URL:% 1 Väliaikaistiedoston avaaminen epäonnistui. Kunne ikke åpne midlertidig fil. Viesti maailmanlaajuiselta tulospalvelimelta Melding fra nettjener for poeng Virheellinen vastaus maailmanlaajuiselta tulospalvelimelta. Ugyldig svar fra nettjener for poeng. Raaka viesti:% 1 Råmelding:% 1 Virheellinen vastaus maailmanlaajuiselta tulospalvelimelta (tietue% 1 puuttuu). Ugyldig svar fra nettjener for poen (mangler element:% 1). Moninpelin tulokset Poengsum for alle spillerne Ei pelejä pelattuna. Ingen spillte. Viimeisen pelin tulos: Poengsummer for forrige spill: Viimeisten% 1 pelin tulokset: Poengsummer for det siste% 1 spill: Valitse pelaaja: Velg spiller: Voitot: Vunnet: Häviöt: Tapt: Tasapelit: Uavgjort: Nykyinen: Gjeldende: Eniten voittoja: Flest seire: Eniten häviöitä: Flest tap: Pelien määrä KGame teller Suunnat Trender Keneltä Fra Kenelle Til Prosentti ProsentFront side of a card Kuvapuoli FramsideBack side of a card Kääntöpuoli Bakside Nimi Navn på stokk Esikatselu Baksiden forhåndsvisning Kuvaus: Beskrivelse av stokken. & Hae uusia teemoja & Hent nye temaer & # 160; … Teeman tiedot Temadetaljer Yhteystiedot: Kontakt: Näytä muotoiltu teksti Vis rik tekst Viestin aikakatkaisu: Tidsavbrudd for melding: Läpikuultamattomuus: Tetthet: Vaihda kuvaketta... Endre ikon & # 160; … Korvaustila Erstatt- modus LeavePrevious LeavePrevious ReplacePrevious ReplacePrevious Kulmat: Hjørner: Suorakulma Kvadrat Terävä Skarpt Pyörä Mykt Pyörein Mykest Ponnahda ylävasemmalle Sprettopp øverst til venstre Ponnahda yläoikealle Sprettopp øverst til høyre Ponnahda alavasemmalle Sprettopp nederts til venstre Ponnahda alaoikealle Sprettopp nederst til høyre Ponnahda keskelle Sprettopp i midten Pakota välitön piilotus Ubetinget øyeblikkelig skjuling Pakota animoitu piilotus Ubetinget animert skjuling Korttipakan valinta Kortstokk- velger Keskusteluasetukset Tilpass prat Nimikirjasin... Skrift for navn & # 160; … Tekstikirjasin... Skrift for tekst & # 160; … Pelaaja: Spiller: Tämä on pelaajan viesti Dette er en spillerbeskjed Järjestelmäviestit – viestit suoraan pelistä Systemmelding ‒ melding direkte fra spillet — Peli: --- Spill: Tämä on järjestelmäviesti Dette er en systemmelding Viestien enimmäismäärä (- 1 = rajoittamaton): Maksimum antall meldinger (- 1 = uendelig): Lähetä kaikille pelaajille Send til alle spillere Laatat Brikker MaijaDefault player name AliceDefault player name Matti Bob sopimaton kortti ingen gyldige kort tuntematonsuite name ukjentsuite name Ristisuite name Kløversuite name Patasuite name Sparsuite name Herttasuite name Hjertersuite name Ruututrump name Rutertrump name Jokericard name Grandcard name ässäcard name Esscard name kuningascard name Kongecard name kuningatarcard name Damecard name jätkäcard name Knektcard name kymppicard name Ticard name ysicard name Nicard name kasicard name Åttecard name seiskaeg jack of clubs Sjueg jack of clubs % 2% 1Title of the game - line 1 % 1 av% 2Title of the game - line 1 Luutnantti- SkatTitle of the game - line 2 Løytnant SkatTitle of the game - line 2 korttipeli Title of the game - line 3 forTitle of the game - line 3 KDE: lleResulting score of a game with no point K D EResulting score of a game with no point ei pistettäResulting score of a game between 1 and 4 ingen poengResulting score of a game between 1 and 4 Peli keskeytettiin – ei voittajaa Spillet ble avsluttet – ingen vinner Tasapeli Spillet ble uavgjort Pelaaja% 1 voitti Spiller% 1 vant % 1 voitti 90 pisteellä. Upeaa! % 1 vant med 90 poeng. Supert! % 1 voitti juuri. Onnittelut! % 1 vant mot null. Gratulerer! Pelaaja% 1 voitti Spiller 2 –% 1 vant Peli keskeytettiin Spillet ble avsluttet LSkat LSkat Lskat- korttipeli LSkat: et kortspill for skrivebordet © 1995– 2007, Martin Heni © 1995– 2007 Martin Heni Pelin suunnittelu ja ohjelmointi Spilldesign og kode Grafiikat Grafikk Koodinparannuksia Kodeforbedring Siirry debug- tasolle Oppgi feilsøkingsnivå Aja peliä esittelytilassa Kjør spillet i demomodus (automatisk spilling) Asennusvirhe. Teemaluetteloa ei löytynyt. Installasjonsfeil: Fant ingen draktliste. Asennusvirhe. Teematiedostovirhe. Installasjonsfeil: Feil med temafila. Tervetuloa Skatiin. Aloita uusi peli. Her er Skat! Start et nytt spill. Peli päättyi. Aloita uusi peli. Player name and number Spillet er slutt. Start et nytt spill. Player name and number % 2. pelaajan (% 1) vuoro Neste trekk for% 1 (spiler% 2) Poistaa kaikki aikatilastot, joita pidetään kaikissa istunnoissa. Nullstiller alle statistikkene som blir bevart gjennom alle øktene. Lopettaa nykyisen pelin. Voittajaa ei julisteta. Avslutter spillet som er i gang, uten å kåre en vinner. Lopettaa ohjelman. Avslutter programmet. Aloittaja Spiller som starter Vaihdan aloittajaa Endrer hvilken spiller som starter & # 160; … Valitsee kumpi pelaaja aloittaa seuraavan pelin. Velger hvilken spiller som begynner neste omgang. Pelaaja & 1 Spiller & 1 Pelaaja & 2 Spiller & 2 Pelaajaa & 1 pelaa Spiller & 1 spilles av Vaihdetaan pelaaja 1... Endrer hvem som spiller spiller nr. 1 & # 160; … Vaihtaa pelaajan 1. Endrer hvem som spiller spiller nr. 1 & # 160; … & Käyttäjä & Mus & Tietokone & Datamaskin Pelaajaa & 2 pelaa Spiller & 2 spilles av Vaihdetaan pelaajaa 2... Endrer hvem som spiller spiller nr. 2 & # 160; … Vaihtaa pelaajan 2... Endrer hvem som spiller spiller nr. 2 & # 160; … Vaihdetaan teemaa... Endrer tema & # 160; … Vaihdetaan teema. Endrer tema. Valitse & korttipakka... Velg & kortstokk & # 160; … Aseta korttipakkaa... Sett opp kortstokker & # 160; … Valitse miltä korttien pitäisi näyttää. Velg hvordan kortene skal se ut. & Pelaajien nimet & Endre spillernavn & # 160; … Haluatko todella tuhota kaikki tilastot? Er du sikker på at du vil slette all statistikk over tidene som ble brukt? Jaetaan kortteja... Gir kort & # 160; … Aseta nimet Sett opp navn Pelaajien nimet pillernavn PeruutaNAME OF TRANSLATORS AvbrytNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Ilpo Kantonen, Niklas LaxströmEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Knut Yrvin, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, ilpo@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. comScore in score widget number1@ realityx. net, knuty@ skolelinux. no, slx@ nilsk. netScore in score widget Pisteet:% 1Won and overall games in score widget Poeng:% 1Won and overall games in score widget Pelejä:% 1 /% 2 Spill:% 1 /% 2 Palapelin nimiLike in: This is an optional comment. Like in: This is an optional comment. Palapeliä ei voida luoda: Paloittelu epäonnistui tuntemattoman ongelman vuoksi. The application' s name The application' s name Jos - i / -- import - asetusta käytetään, pääikkunaa ei avata palapelin tuonnin jälkeen. Filter for a file dialog Filter for a file dialog [Nimetön] Puzzle description,% 2 = name string,% 1 = piece count Puzzle description,% 2 = name string,% 1 = piece count Tilanne tallennetaan automaattisesti pelin edetessä. used as caption for a dialog that explains the autosave feature used as caption for a dialog that explains the autosave feature Sait palapelin valmiiksiProgress display Progress display Yleiset asetuksetcommand line message command line message Tuodaan palapeli "% 1" paikalliseen kokoelmaanThe application' s name The application' s name Automaattinen palapelinluontityökaludescription for a command line switch description for a command line switch Asetustiedostodescription for a command line switch description for a command line switch Palojen leveysNAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Joonas SarajärviEMAIL OF TRANSLATORS EMAIL OF TRANSLATORS GwenviewGenericName GwenviewGenericName KuvannäytinComment BildeviserComment Yksinkertainen kuvannäytinName En enkel bildeviserName Name Start lysbildeframvisningName Name Last ned fotografier med GwenviewName Gwenview- kuvannäytinComment Bildeviseren GwenviewComment Kameran asetuksetName Tilpass KameraName DigitaalikameraName DigitalkameraName GenericName Åpne med filbehandlerGenericName VärivalitsinName FargevelgerName VärivalitsinComment KColorChooserComment Näytön asetustyökaluName Et verktøy for å kalibrere skjermenName GammaName GammaName KolourPaintGenericName KolourPaintGenericName Piirto- ohjelmaGenericName MaleprogramGenericName NäyttöviivainName SkjermlinjalName KRulerComment KRulerComment KDE- viivainName KDE SkjermlinjalName Siirretään kursorinäppäimilläComment Flyttet med markørtasterComment Viivainta on siirretty kursorinäppäimillä pikseleittäinName Linjalen er flyttet pikselvis med markørtasteneName KDE: n skannauspalveluGenericName KDE skannetjenesteGenericName RuudunkaappausohjelmaName SkjermbildeprogramName KSnapshotName KSnapshotName Comment KIPIPluginComment Comment Et KIPI- programtilleggComment Tiedostomuodot- taustaosa Okular- lukijalleDescription Filformatmotor for OkularDescription Kioslave WinHelp- tiedostojen näyttämiseksiName En kioslave som viser WinHelp- filerName chmlibComment chmlibComment Windows HTMLHelp - taustaosa Okular- lukijalleName Windows HTMLHelp- motor for OkularName OkularGenericName OkularGenericName Asiakirjan näyttöohjelmaName DokumentviserName SarjakuvaComment TegneserieComment Sarjakuvat- taustaosa Okular- ohjelmalleName Tegneseriemotor for OkularName djvuComment djvuComment DjVu- taustaosa Okular- lukijalleName DjVu- motor for OkularName dviComment dviComment DVI- taustaosa Okular- lukijalleName DVI- motor for OkularName EPub- asiakirjaComment EPub- dokumentComment EPub- taustaosa Okular- lukijalleName EPub- motor for OkularName EPub- asiakirjaComment FaksdokumenterComment TIFF- taustaosa ohjelmaa Okular vartenName G3/ G4- faksmotor for OkularName FictionBook- asiakirjaComment FictionBook- dokumentComment FictionBook- taustaosa Okular- lukijalleName FictionBook- motor for OkularName KDE: n kuvakirjastotComment KDE- bildebibliotekerComment Kuvataustaosta Okular- lukijalleName Bildemotor for okularName Plucker- asiakirjaComment Mobipocket- dokumentComment OpenDocument- taustaosa Okular- lukijalleName Mobipocket- motor for okularName OpenDocument - muotoComment OpenDocument- formatComment OpenDocument- taustaosa Okular- lukijalleName OpenDocument- motor for OkularName Plucker- asiakirjaComment Plucker- dokumentComment Plucker- taustaosa Okular- lukijalleName Plucker- motor for OkularName PopplerComment PopplerComment Poppler- kirjastoa käyttävä PDF- taustaosa Okular- lukijalleName PDF- motor (som bruker poppler) for OkularName GhostscriptComment GhostscriptComment Ghostscript- pohjainen PS/ PDF- taustaosa ohjelmaa Okular vartenName Ghostscript PS - og PDF- motor for OkularName Okular TIFF- kirjastoComment Okular TIFF- bibliotekComment TIFF- taustaosa ohjelmaa Okular vartenName TIFF- motor for OkularName XPS- liitännäinen ohjelmaa Okular vartenComment Okular XPS- tilleggComment XPS- taustaosa ohjelmaa Okular vartenName XPS- motor for OkularName DirectDraw pintatiedotName DirectDraw Overflate infoName EXR- tiedotName EXR InfoName PNM- tiedotName PNM- infoName RAW- kuvatiedostotName RAW- kamerafilerName SGI- kuva (RGB) Name SGI- bilde (RGB) Name TIFF- metatiedotName Metainfo for TIFF- filName XML paperinmäärittelytiedotName Info om XML papirspesifikasjonName SVG- osaName Svg- delName Name Mobipocket minibilderName PostScript -, PDF - ja DVI- tiedostotName PostScript, PDF og DVI filerName RAW- kuvatiedostotName RAW foto kamerafiler Kopioi kohteeseen@ action: button Kopier til@ action: button Siirrä kohteeseen@ action: button Flytt til@ action: button Linkitä kohteeseen@ action: button Lenke til@ action: button Linkitä Lenke Anna luotavan kansion nimi: Oppgi navn på mappa som skal lages: Siirrä tänne Flytt hit Kopioi tänne Kopier hit Linkitä tänne Lag lenke hit Peruuta@ action: inmenu Avbryt Tiedostonimi@ info% 1 is the name of the document which failed to save,% 2 is the reason for the failure Endre navn % 1:% 2@ title actions category - means actions changing smth in interface Endre navn på% 1 til: @ title actions category - means actions changing smth in interface Näytä@ action Go back to a more general page (start page < - list < - image) Vis@ action Go back to a more general page (start page < - list < - image) Pikkukuvapalkki@ action: button Sidestolpe for miniatyrer@ action: button Hylkää muutokset ja lataa uudelleen@ info Forkast endringer og last inn på nytt@ info Kuvaa on muokattu. Jos lataat sen uudelleen, kaikki muutoksesi hylätään. @ info: tooltip Dette bildet er endret. Hvis du laster det inn på nytt, mister du endringene. @ info: tooltip Muokkaa kokoruututilan asetuksia@ item: intext fullscreen meta info separator Oppsett av fullskjermmodus@ item: intext fullscreen meta info separator , Slideshow interval in seconds , Slideshow interval in seconds Muokkaa sijaintia@ action: inmenu Rediger plassering@ action: inmenu Järjestä@ addAction: inmenu Sorter etter@ addAction: inmenu Nimi@ item: intable Navn@ item: intable Päiväys@ action: inmenu Dato@ action: inmenu Pikkukuvan tiedot@ action: inmenu Minibilde- detaljer@ action: inmenu Tiedostonimi@ action: inmenu Filnavn@ action: inmenu Arvostelu@ title actions category Vurdering@ title actions category Tiedosto@ action: inmenu Fil@ action: inmenu Lisää kansio sijainteihin@ label Legg til mappe til Steder@ label Nimi sisältää Navnet inneholder Nimi ei sisällä Navnet inneholder ikke Päiväys > = Dato > = Päiväys = Dato = Päiväys < = Dato < = Arvostelu > = Vurdering > = Arvostelu = Vurdering = Arvostelu < = Vurdering < = Sisältää tunnisteita / Tunnistettu? Merket Ei tunnisteita@ action: inmenu Ikke merket@ action: inmenu Suodata nimellä@ action: inmenu Filtrer etter navn@ action: inmenu Suodata päiväyksellä@ action: inmenu Filtrer etter dato@ action: inmenu Suodata arvostelulla@ action: inmenu Filtrer etter vurdering@ action: inmenu Suodata tunnisteella@ info Filtrer etter merke@ info Kuvamuotoa ei ole valittuna. @ info Bildeformat er ikke valgt. @ info Gwenview ei osaa tallentaa kuvia muodossa% 1. @ info: progress saving all image changes Gwenview kan ikke lagre bilder som% 1. @ info: progress saving all image changes Tallentaa... Lagrer & # 160; … & Pysäytä@ info & Stopp@ info % 1:% 2@ info % 1:% 2@ info Tiedoston% 1 tallentaminen epäonnistui:% 2 Det lyktes ikke å lagre% 1:% 2 Tallenna toisessa muodossa Lagre med et annet format Gwenview ei osaa tallentaa kuvia muodossa% 1.. @ info Gwenview kan ikke lagre bilder i «% 1 » - format. @ info On jo olemassa tiedosto% 1. Haluatko varmasti korvata sen? Det finnes fra før en fil som heter% 1. Er du sikker på at du vil overskrive den? @ info Gå tilbake til originalen. @ info Gwenview ei osaa muokata tällaisia kuvia. Gwenview kan ikke redigere denne typen bilde. Gwenview Gwenview Kuvankatselin En bildeviser Tekijänoikeudet 2007- 2008, Aurélien Gâteau < aurelien\. gateau\ @ free\. fr > Copyright 2000- 2009 Aurélien Gâteau Aurélien Gâteau Aurélien Gâteau Aloita kokoruututilassa Start i fullskjermmodus Aloita diaesitystilassa Start i bildeframvisningsmodus Aloitustiedosto tai - kansio@ item: intext% 1 is a key, we append a colon to it. A value is displayed after En startfil eller mappe@ item: intext% 1 is a key, we append a colon to it. A value is displayed after % 1: @ action show more image meta info % 1: @ action show more image meta info Lisää... @ title: group Mer & # 160; … @ title: group Metatiedot% 1 is collection name,% 2 is image count in collection Metainformasjon% 1 is collection name,% 2 is image count in collection % 1 ja% 2 valittuna % 1 og% 2 valgt Yleiset@ item: intable% 1 is image width,% 2 is image height Generelt@ item: intable% 1 is image width,% 2 is image height Kuvanäkymä Bildevisning Ei liitännäistä Ingen programtillegg Lisää sijaintipalkkiin Legg til Steder Unohda tämä verkko- osoite Glem denne nettadressen Unohda tämä kansio Glem denne mappa Unohda kaikki Glem alt@ action: inmenu Luo kansio@ action: inmenu Lim inn én mappe@ action: inmenu @ action: inmenu Lim inn én fil@ action: inmenu @ action: inmenu Lim inn innholdet i utklippstavla & # 160; … & # 160; … @ action: inmenu Päiväys Lim inn Tiedostotoiminnot@ title actions category Filhandlinger@ title actions category Kopioi kohteeseen... Verb Kopier til & # 160; … Verb Siirrä kohteeseen... Verb: create link to the file where user wants Flytt til & # 160; … Verb: create link to the file where user wants Linkitä kohteeseen... Verb Lenke til.. Verb Verb Endre navn & # 160; … Verb Roskakori Kaste Poista Slette Luo kansio... Opprett mappe & # 160; … Muulla ohjelmalla... Andre programmer & # 160; … Metatiedot Semantisk informasjon Kuvaus@ action Beskrivelse@ action Muokkaa tunnisteita@ action Rating value of zero Rediger merker@ action Rating value of zero Nolla Null Olet muokannut monia kuvia. Välttääksesi muistiongelmia, sinun pitäisi tallentaa muutokset. Du har endret på mange bilder. For å unngå minne- problemer bør du lagre arbeidet ditt. Nykyistä kuvaa muokattu Gjeldende bilde er endret Edellinen muokattu kuva Forrige endrede bilde Seuraava muokattu kuva Neste endrede bilde Siirry ensimmäiseen muokattuun kuvaan Gå til første endrede bilde Siirry kohteeseen Gå til det Tallenna kaikki Lagre alle Kuvat lähetetään tänne:% 1@ title actions category - means actions changing image Bilder blir lastet opp her:% 1@ title actions category - means actions changing image Kierrä vasemmalle Drei til venstre Kierrä oikealle Drei til høyre Peilaa Speilvend Käännä Vend Rajaa Beskjær Punasilmäkorjaus Rødøye- reduksjon Kuvatoiminnot Bildeoperasjoner Kuvan koon muuttaminen Endring av bildestørrelse Anna kuvan uusi koko: @ action reload the currently viewed image Oppgi ny størrelse på bildet: @ action reload the currently viewed image Lataa uudestaan@ action Switch to file list Last på nytt@ action Switch to file list Takaisin@ action Go to previous image Tilbake@ action Go to previous image Siirry edelliseen kuvaan@ action Go to next image Gå til forrige bilde@ action Go to next image Siirry seuraavaan kuvaan@ action Gå til neste bilde@ action Aloitusnäkymä@ action Startside@ action Sivupalkki@ title actions category - means actions changing smth in interface Sidestolpe@ title actions category - means actions changing smth in interface Tee uudestaan Gjør om igjen Peruuta Angre Toiminnot@ title: window Handlinger@ title: window Avaa kuva Åpne bildet Pysäytä diaesitys Stopp bildeframvisning Aloita diaesitys Start bildeframvisning Tallenna kaikki muutokset Lagre alle endringer Jos lopetat nyt, menetät muutokset. Hvis du avslutter nå blir endringene borte. Tämä näkymä Denne skjermen Paina punaista silmää, jonka haluat korjata. Trykk på det røde øyet du vil rette på. Punasilmäkorjaus Rødøyereduksjon Tulosta kuva@ info: tooltip of custom toolbar button Skriv ut bilde@ info: tooltip of custom toolbar button Sovita kokoon@ action: button Zoom to fit, shown in status bar, keep it short please Zoom til passende størrelse@ action: button Zoom to fit, shown in status bar, keep it short please Sovita@ action: button Zoom to original size, shown in status bar, keep it short please Tilpass størrelse@ action: button Zoom to original size, shown in status bar, keep it short please Gwenview ei tiedä kuinka näyttää tällaisia dokumentteja Gwenview vet ikke hvordan denne typen dokument kan vises. Tiedoston% 1 lataaminen epäonnistui Det lyktes ikke å laste inn% 1 Ei asiakirjaa valittuna Ingen dokumenter valgt Viimeisin vierailuaika:% 1@ info Sist besøkt:% 1@ info Tiedostoa ei voitu avata kirjoitusta varten. @ info Klarte ikke åpne fil for skriving. @ info Ei talletettavia tietoja. Ingen data å lagre. Muunna Omdanne Lisää tämä tunniste kaikille valituille kuville@ item: inmenu toggle loop in slideshow TIlordne dette merket til alle markerte bilder@ item: inmenu toggle loop in slideshow Pyöritä esitystä ympäri Sløyfe Käytä satunnaisjärjestystä Tilfeldig Gwenview ei osaa näyttää tyypin% 1 dokumentteja. @ info Gwenview kan ikke vise dokumenter av type% 1. @ info Metatietojen lataus epäonnistui. @ info Det lyktes ikke å laste inn metainformasjon. @ info Kuvan lataus epäonnistui. @ info Det lyktes ikke å laste inn bilde. @ info Tiedostoa ei voitu avata kirjoitusta varten, tarkista, että sinulla on tarvittavat oikeudet kansiossa% 1. @ info Klarte ikke å åpne fil for skriving, se etter at du har de nødvendige rettigheter i% 1. @ info Tiedostoa ei voitu korvata, tarkista, että sinulla on tarvittavat oikeudet kirjoittaa kansioon% 1. @ info Klarte ikke å skrive over fil, se etter at du har de nødvendige rettigheter i% 1. @ info Kuvan lähettäminen epäonnistui. @ item: intable Image file name Klarte ikke laste opp fil. @ item: intable Image file name Tiedoston koko@ item: intable Filstørrelse@ item: intable Tiedoston aika@ item: intable Filtid@ item: intable Kuvan koko@ title: group General info about the image Bildestørrelse@ title: group General info about the image % 1x% 2@ item: intable% 1 is number of millions of pixels in image % 1x% 2@ item: intable% 1 is number of millions of pixels in image (% 1MP) @ title: column (% 1MP) @ title: column Ominaisuus@ title: column Egenskap@ title: column Arvo@ action Verdi@ action KPart GwenviewNAME OF TRANSLATORS Gwenview KPartNAME OF TRANSLATORS Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Bjørn KvisliEMAIL OF TRANSLATORS mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, bjorn. kvisli@ gmail. com Diaesitys Bildeframvisning Esitysaika: Interval: Muokkaa näytettäviä metatietoja... Sett opp viste metadata & # 160; … Näytä pikkukuvat Vis miniatyrbilder & Näytä taustaväri & Vis bakgrunnsfarge: Tunnisteiden muokkaaja Merkeredigering Arvostelu: Vurdering: Tunnisteet: Merker: Historiatila on poissa käytöstä. Historie er slått av. Viimeisimmät kansiot Nylig brukte mapper Viimeisimmät verkko- osoitteet Nylig brukte nettadresser Tunnisteet Merker Selaaminen tunnisteilla ei ole saatavilla. Varmista, että Nepomuk on asennettu oikein. Det går ikke an å bla etter merke. Se etter at Nepomuk er riktig installert på maskinen din. & Arvostelu & Vurdering & Liitännäiset & Programtillegg Läpinäkyvä taustakuva: Gjennomsiktig bldebakgrunn: & Shakkilauta & Sjakkbrett & Tasainen väri: & Ensfarge: Hiirirullan toiminta: @ option: radio action on mouse wheel Musehjulets oppførsel@ option: radio action on mouse wheel Vieritä@ option: radio action on mouse wheel Rull@ option: radio action on mouse wheel Suurenna pieniä kuvia Forstørr mindre bilder Pikkukuvapalkki Sidestolpe for miniatyrer Orientaatio: Retning: Vaakasuuntainen Vannrett Pystysuuntainen Loddrett Rivimäärä: Antall rader: Välimuisti: Mellomlager: Poista pienoiskuvien välimuisti ohjelmaa suljettaessa Slett hurtiglagermappa for minibilder ved avslutning Ota tämä asetus käyttöön, jos sinulla ei ole paljon levytilaa. Ole varovainen: tämä poistaa kansion. thumbnails kotikansiostasi, poistaen samalla kaikki pienoiskuvat, jotka Gwenview tai jokin muu ohjelma on luonut. Slå på dette hvis du ikke har mye diskplass. Vær forsiktig: dette sletter mappa. thumbnails i hjemmemappa di, og dermed slettes alle miniatyrbilder som Gwenview og andre programmer har laget tidligere. Historia: Historie: Muista kansiot ja verkko- osoitteet Husk mapper og nettadresser Kuvasuhde: Forhold: Hyväksy Bruk & Ei skaalausta & Ingen skalering Sovita & kuva sivuun & Tilpass bildet til siden Millimetriä Millimeter Senttimetriä Centimeter Tuumaa Tommer Pidä sivusuhde Behold høyde/ bredde- forhold Näytä diaesityksen kuvat satunnaisessa järjestyksessä Vis lysbilder i tilfeldig rekkefølge Näytä diaesitys kokoruututilassa Vis lysbildevisning i fullskjermmodus Lopeta kansion viimeiseen kuvaan Stopp ved siste bilde i mappa Aikaväli kuvien välillä (sekunneissa) Intervall mellom bilder (i sekunder) @ action: inmenu Gi dokumenter automatisk nye navn Tiedostonimi Endre navn på format: Gwenview Forhåndsvisning: Asetukset Innstillinger ‥ Yksi kansio valittuna Import fullført @ label Avslutt Yksi kansio valittuna Importer valgte Tuo Importer alle KPart Gwenview Gwenview importerer Tuo Foto- importerer Tekijänoikeudet 2007- 2008, Aurélien Gâteau < aurelien\. gateau\ @ free\. fr > Copyright 2009 Aurélien Gâteau % 1 kansio Kildemappe @ info Klarte ikke opprette målmappe. Kuvan lähettäminen epäonnistui. @ item: intable% 1 is image width,% 2 is image height Klarte ikke å opprette midlertidig mappe fpr opplasting:% 1% 1 is the importer keyword,% 2 is keyword explanation % 1x% 2 % 1:% 2 Orientaatio: Opprinnelig filetternavn Painike (ei tuettu KControlissa) Knapp (ikke støttet av KControl) Päivämäärä (ei tuettu KControlissa) Dato (ikke støttet av KControl) Ei voitu alustaa gPhoto2- kirjastoja. Kan ikke starte gPhoto2- bibliotekene. Napsauta tästä lisätäksesi uuden kameran. Bruk denne knappen for å legge til et nytt kamera. Napsauta tästä poistaaksesi valitun kameran listalta. Trykk på denne knappen for å teste forbindelsen til det valgte kameraet. Napsauta tästä poistaaksesi valitun kameran listalta. Bruk denne knappen for å fjerne det valgte kameraet fra lista. Napsauta tästä muuttaaksesi valitun kameran asetuksia. Tämän toiminnon saatavuus ja asetusikkunan sisältö riippuvat kameran mallista. Bruk denne knappen for å endre tilpasningen av det valgte kameraet. Denne funksjonen og innholdet av oppsettdialogen er avhengig av kameramodellen. Napsauta tästä katsoaksesi valitun kameran yhteenvetotiedot. Tämän toiminnon saatavuus ja asetusikkunan sisältö riippuvat kameran mallista. Bruk denne knappen for å vise et sammendrag av tilstanden til det valgte kameraet. q Denne funksjonen og innholdet av oppsettdialogen er avhengig av kameramodellen. Napsauta tästä peruuttaaksesi tämänhetkisen toiminnon. Bruk denne knappen for å avbryte kameraoperasjonen. Kameratesti onnistui. Kameratesten var vellykket. Digitaalikamera Tämä moduuli mahdollistaa digitaalikameran tuen muokkaamisen. Valitse kameran malli ja portti, johon se on yhdistetty tietokoneessa (esim. USB, sarja, Firewire). Jos kamerasi ei ole Tuettujen kameroiden listalla, mene GPhoton kotisivulle hakemaan mahdollista päivitystä. Katsellaksesi ja ladataksesi kuvia digitaalikamerasta, siirry osoitteeseen camera: / Konquerorissa ja muissa KDE- sovelluksissa. Kameraoppsett I denne modulen kan du sette opp støtte for digitale kamera. Du må velge kameramodellen og tilkoplingsmåten til datamaskinen (USB, serieport eller Firewire). Dersom kameraet ikke står på lista over Støttede kameraer, kan du se etter oppdateringer på GPhoto- nettstedet. For å vise og laste ned bilde fra det digitale kameraet, kan du bruke adressen camera: / i Konqueror og andre KDE- program. Ei voitu varata muistia kykylistalle. Klarte ikke å tildele nok minne for funksjonslista. Ei voitu ladata kykylistaa. Klarte ikke å laste funksjonslista. Kameran% 1 kykyjen kuvaus ei ole saatavilla. Asetukset voivat olla virheellisiä. Funksjonsbeskrivelse for kameraet% 1 er ikke tilgjengelig. Innstillingene i oppsettet kan være feil. Ajuria ei voitu käyttää. Tarkista gPhoto2 asennus. Fikk ikke tilgang til driver. Kontroller gPhoto2- installasjonen. Kameraa ei voitu alustaa. Tarkista portin asetukset ja kameran yhteydet ja yritä uudelleen. Kan ikke starte kameraet. Kontroller portinnstillingene og kameratilkoplingen og prøv igjen. Kameran yhteenvetotietoja ei ole saatavilla. Sammendragsinformasjon om kameraet er ikke tilgjengelig. Kameran asetus epäonnistui. Kameraoppsettet mislyktes. Tuntematon portti Ukjent port Valitse kameralaite Velg kameraenhet Tuetut kamerat Støttede kameraer Portin asetukset Portinnstillinger Jos tämä on valittu, kameran pitäisi olla yhdistetty yhteen tietokoneen sarjaporteista (COM Microsoft Windowsissa). Dersom denne funksjonen er valgt, må kameraet være koblet til en av serieportene på maskinen (« COM- porter » i Microsoft Windows). Jos tämä on valittu, kameran pitäisi olla yhdistetty USB- keskittimeen tai yhteen tietokoneen USB- liittimistä. Dersom denne funksjonen er valgt, må kameraet være koblet til en av USB- portene på maskinen eller til en USB- hub. Portin tyyppiä ei ole valittu. Ingen porttype valgt. Valitse sarjaportti, johon yhdistät kameran. Oppgi her hvilken serieport kameraet er koblet til. USB: lle ei tarvita enempää asetuksia. For USB- kameraer trengs ingen flere innstillinger. & Valitse kokeilukuva: & Velg testbilde: Harmaasävy Gråtoner RGB- sävy RGB- skala CMY- sävy CMY- skala Tumman harmaa Mørk grå Keskiharmaa Medium grå Vaalean harmaa Lysegrå Punainen: Rød: 2007- Oct- 01 14: 19: 16\ t20. 6K\ tapplication/ octet- streamWilliam Redman Carter 4. html\ t2007- Oct- 01 14: 19: 17\ t21. 0K\ tapplication/ octet- streamWilliam Redman Carter 5. html\ t2007- Oct- 01 14: 19: 18\ t20. 5K\ tapplication/ octet- streamWilliam Redman Carter 6. html\ t2007- Oct- 01 14: 19: 19\ t22. 7K\ tapplication/ octet- streamWilliam Redman Carter 7. html\ t2007- Oct- 05 05: 41: 01\ t22. 2K\ tapplication/ octet- streamWilliam Redman Carter 8 Tallenna asetukset järjestelmänlaajuisiksi Lagre innstillingene for alle brukere Tahdista näytöt Synkroniser skjermer Näytönohjain tai ajuri ei tue gammakorjausta. Gammakorreksjon støttes ikke av grafikkutstyret eller driveren din. Monitorin Gamma Tällä työkalulla voidaan muuttaa monitorin gamma- korjausta. Käytä neljää liukusäädintä määritelläksesi gamma- korjauksen yhtenä arvona tai erikseen punaiselle, vihreälle ja siniselle komponentille. Sinun pitää ehkä korjata kirkkautta ja kontrastiasetuksia hyvän tuloksen saavuttamiseksi. Testikuva auttaa sinua löytämään kunnolliset asetukset. Voit tallentaa ne järjestelmän laajuisesti XF86Config- ohjelmalla( tarvitaan pääkäyttäjän oikeuksia siihen) tai omiin KDE- asetuksiisi. Voit korjata gamma- arvot erikseen jokaiselle monitorille niissä järjestelmissä, joissa on useita näyttöjä. Skjerm- gamma Dette er et verktøy som endrer gamma- korreksjonen på skjermen. Bruk de fire gliderne til å definere gammakorreksjonen enten som en enkelt verdi, eller separat for den røde, grønne og blå komponenten. For å få best resultat må kanskje lysstyrke og kontrast- innstillingene på skjermen justeres. Prøvebildene hjelper til å finne de beste innstillingene. Innstillingene kan lagres for alle brukere i XF86Config (root- tilgang trengs til dette) eller til dine egne KDE- innstillinger. På systemer med flere skjermer kan gamma- verdiene stilles inn separat for hver skjerm. KDE Värinvalitsin KDE fargevelger KColorChooser KColorChooser (c) 2000, Waldo Bastian © 2000 Waldo Bastian Tulosta valittu väri standarditulosteeseenNAME OF TRANSLATORS Skriv valgt farge til stdoutNAME OF TRANSLATORS Tekniset tiedot Tekniske detaljer Bittisyvyys Bit dybde Mipmap määrä Mipmap Teller Väritila Farge modus Pakkaus Kompresjon Cube Map - tekstuuri Kube Tekstur Tilavuustekstuuri Volum textur 2D- tekstuuri 2d tekstur Pakkaamaton Ikke komprimert Formaatin versio Formatversjon Monistettu kuva Flislagt bilde Esikatselukuvan koko Minibilde- dimensjoner Esikatselukuva Minibilde Oletusattribuutit Standardattributter Ottohetki Innfanget dato UTC siirros UTC- avstand TarkennusMetres FokusMetres m m X tiheysPixels Per Inch X- tetthetPixels Per Inch ppi ppt Valkoinen luminanssiCandelas per square metre Hvit luminansCandelas per square metre Nits cd/ m² ISO- nopeus ISO- hastighet R R G G B B Z Z NX NX NY NY NZ NZ U U V V materiaaliID material- ID objektiID objekt- ID renderöintiID visnings- ID pikseliSuoja pikselomslag nopX fart X nopY fart Y pakattuRGBA pakket RGBA Pakkaus Komprimering Viivajärjestys Linjerekkefølge 3dsMax yksityiskohdat 3dsMax- detaljer Järjestelmäaika Systemtid Liitännäisen versio Versjon av programtillegg EXR- versio EXR- versjon Tietokoneen nimi Datamaskinnavn Ei pakkausta Ingen komprimering RLE- koodaus Run Length Encoding zip, erilliset rivit zip, individuelle skanningslinjer zip, monen rivin lohkot zip, blokker med flerskanningslinjer piz- pakkaus piz- komprimering kasvava Y økende Y vähenevä Y minkende Y puhdas enkel raaka rå Bittisyvyys Bit- dybde Kuvatiedot Bildeinformasjon Kameran valmistaja Kamera- produsent Kameran malli Kamera- modell Esikatselu Minibilde Bittisyvyys Bitdybde Pakkauspercentage of avoided vertical redundancy (the higher the better) Kompresjonpercentage of avoided vertical redundancy (the higher the better) Jaetut rivit Delte linjer Harmaasävy Gråskala Harmaasävy/ Alpha Gråskala/ alfa RGB/ Alpha RGB/ AlfaCompression Pakkaamaton UkomprimertCompression RLE- koodattu LengdekodetSharedRows Ei mikään IngenCompression Seloste Beskrivelse Tekijänoikeudet Rettigheter Resoluutio Oppløsning Ohjelma Programvare Päiväys/ aika Dato/ tid Faksisivut Faks- sider Skanneri Skanner Tee Merke Yksivärinen Svart- hvitt Palettiväri Fargepalett Läpinäkyvyysmaski Transparensmaske Värierottelut Fargeoppdelinger YCbCr YCbCr CIE Lab CIE Lab ITU Lab ITU Lab LOGL LOGL LOGLUV LOGLUV RLE RLE G3- faksi G3 Faks G4- faksi G4 Faks LZW LZW JPEG DCT JPEG DCT Adobe Deflate Adobe Deflate NeXT 2- bit RLE NeXT 2- bit RLE RLE Word RLE Word Packbits Packbits Thunderscan RLE Thunderscan RLE IT8 CT täytöllä IT8 CT med utfylling IT8 linework RLE IT8 strektegning RLE IT8 yksivärinen IT8 monokrom IT8 binäärinen viivakuva IT8 binært strekbilde Pixar 10- bit LZW Pixar 10- bit LZW Pixar 11- bit ZIP Pixar 11- bit ZIP Pixar deflate Pixar deflate Kodak DCS Kodak DCS ISO JBIG ISO JBIG SGI log luminance RLE SGI log luminans RLE SGI log 24- bit pakattu SGI log 24- bit pakket RGBA RGBA Tekopäivä Dato laget AsiakLukum Antall dokumenter Ei voi avata väripalettia "% 1". Klarte ikke åpne fargepalett «% 1 ». Ei pystynyt avaamaan väripalettia "% 1" - tukematon formaatti. Tiedosto voi olla viallinen. Klarte ikke åpne fargepalett «% 1 » ‒ formatet er ikke støttet. Fila kan være ødelagt. Ei voi avata KDE- väripalettia "% 1". Klarte ikke åpne KDE- fargepalett «% 1 ». Ei voitu tallentaa väripalettia nimellä "% 1". Klarte ikke å lagre fargepaletten som «% 1 ». Väripaletti% 1 on jo olemassa. Korvataanko se? Det finnes fra før en fargepalett som heter «% 1 ». Vil du overskrive den? Värien samalaisuus Fargelikhet Etäisyys & RGB - värikuutiolla Avstand på & RGB- fargeterningen Täsmälleen sama Nøyaktig treff Mitä värien samanlaisuus on? Hva er fargelikhet? Tallenna esikatselu Lagre forhåndsvisning Väännä valintaa Skjeve utvalg Väännä kuvaa Skjeve bilde Väännön jälkeen: Etter skjeving: & Horisontaalinen: & Vannrett: astetta grader & Vertikaalinen: & Loddrett: Kuvan vääntäminen kokoon% 1x% 2 voi käyttää runsaasti muistia. Tämä voi vaikuttaa järjestelmän käyttömukavuuteen ja aiheuttaa muita ongelmia. Oletko varma, että haluat vääntää valintaa? Det kan kreves en god del minne for å skjeve utvalget til% 1x% 2. Dette kan gå ut over systemets svartid og gi ressursproblemer for andre programmer. Er du sikker på at du vil skjeve utvalget? Väännetäänkö valintaa? Skjev utvalget? Väännä valintaa Skjev utvalg Kuvan vääntäminen kokoon% 1x% 2 voi kuluttaa runsaasti muistia. Tämä voi vaikuttaa järjestelmän käyttömukavuuteen ja aiheuttaa muita ongelmia. Oletko varma, että haluat vääntää kuvan? Det kan kreves en god del minne for å skjeve bildet til% 1x% 2. Dette kan gå ut over systemets svartid og gi ressursproblemer for andre programmer. Er du sikker på at du vil skjeve bildet? Väännä kuvaa? Skjeve bildet? Väännä kuvaa Skjev bildet Alkuperäinen: Original: Kääntövalinta Speilvend utvalget Käännä kuva Speilvend bildet & Pysty (ylösalaisin) & Loddrett (opp- ned) & Vaaka & Vannrett Kiertovalinta Roter utvalget Kierrä kuva Roter bildet Kierron jälkeen: Etter rotering: Vastapäivään & Mot urviseren Myötäpäivään Med urviseren 90 & astetta 90 & grader & Oma Tilpasset: Valinnan kiertäminen kokoon% 1x% 2 voi kuluttaa runsaasti muistia. Tämä voi vaikuttaa järjestelmän käyttömukavuuteen ja aiheuttaa muita ongelmia. Oletko varma, että haluat kiertää valinnan? Det kan kreves en god del minne for å rotere utvalget til% 1x% 2. Dette kan gå ut over systemets svartid og gi ressursproblemer for andre programmer. Er du sikker på at du vil rotere utvalget? Kierretään valintaa? Roter utvalget? Kierrä valintaa Roter utvalget Kuvan kiertäminen kokoon% 1x% 2 voi kuluttaa runsaasti muistia. Tämä voi vaikuttaa järjestelmän käyttömukavuuteen ja aiheuttaa muita ongelmia. Oletko varma, että haluat kiertää kuvan? Det kan kreves en god del minne for å rotere bildet til% 1x% 2. Dette kan gå ut over systemets svartid og gi ressursproblemer for andre programmer. Er du sikker på at du vil rotere bildet? Kierrä kuvaa? Roter bildet? Kierrä kuvaa Roter bildet Aseta koko / Skaalaa Endre størrelse / skaler Käsittele: Arbeid på: & Koko kuva Hele bildet Valinta Utvalget Tekstilaatikko Tekstboks Tapahtuma Handling Muuta kokoa: Kuvan kokoa kasvatetaan luomalla oikealla ja/ tai alhaalla uusia kuva- alueita, jotka täytetään taustavärillä ja pienennetään leikkaamalla kuvaa oikealta ja/ tai alhaalta. Skaalaus: Kuvaa kasvatetaan monistamalla pikseleitä tai poistamalla pikseleitä. Pehmennetty skaalaus: Tämä on sama kuin skaalaus, paitsi että vierekkäiset pikselit sekoitetaan keskenään, jotta saadaan aikaan pehmeämpi kuva. Endre størrelse: Størrelsen på bildet blir økt ved at det lages nye områder til høyre og/ eller nederst (fylt med bakgrunnsfargen) eller minsket ved å beskjære til høyre og/ eller nederst. Skaler: Bildet blir utvidet ved å duplisere piksler, eller klemt sammen ved å slette piksler. Skaler jevnt: Samme som Skaler men nabopiksler går over i hverandre slik at bildet ser jevnere ut. & Muuta kokoa Endre størrelse & Skaalaa & Skaler Pehmennetty skaalaus Skaler & jevnt & Prosenttia: & Prosent: Tekstilaatikon koon muuttaminen kokoon% 1x% 2 voi kuluttaa runsaasti muistia. Tämä voi vaikuttaa järjestelmän käyttömukavuuteen ja aiheuttaa muita ongelmia. Oletko varma, että haluat muuttaa tekstilaatikon kokoa? Det kan kreves en god del minne for å endre tekstboksens størrelse til% 1x% 2. Dette kan gå ut over systemets svartid og gi ressursproblemer for andre programmer. Er du sikker på at du vil endre størrelse på tekstboksen? Muuta tekstilaatikon kokoa? Endre størrelse på tekstboksen? Muuta tekstilaatikon kokoa & gG tekstboksen ny størrelse Kuvan koon muuttaminen kokoon% 1x% 2 voi kuluttaa runsaasti muistia. Tämä voi vaikuttaa järjestelmän käyttömukavuuteen ja aiheuttaa muita ongelmia. Oletko varma, että haluat muuttaa kuvan kokoa? Det kan kreves en god del minne for å endre bildestørrelsen til% 1x% 2. Dette kan gå ut over systemets svartid og gi ressursproblemer for andre programmer. Er du sikker på at du vil endre størrelsen på bildet? Muuta kuvan kokoa? Endre bildestørrelsen? & Muuta kuvan kokoa & Endre størrelse på bildet Kuvan skaalaus kokoon% 1x% 2 voi kuluttaa runsaasti muistia. Tämä voi vaikuttaa järjestelmän käyttömukavuuteen ja aiheuttaa muita ongelmia. Oletko varma, että haluat skaalata kuvan uuteen kokoon? Det kan kreves en god del minne for å skalere bildet til% 1x% 2. Dette kan gå ut over systemets svartid og gi ressursproblemer for andre programmer. Er du sikker på at du vil skalere bildet? Skaalaa kuva? Skalere bildet? Skaalaa kuva Skaler bildet Valinnan skaalaus kokoon% 1x% 2 voi kuluttaa runsaasti muistia. Tämä voi vaikuttaa järjestelmän käyttömukavuuteen ja aiheuttaa muita ongelmia. Oletko varma, että haluat skaalata valinnan uuteen kokoon? Det kan kreves en god del minne for å skalere utvalget til% 1x% 2. Dette kan gå ut over systemets svartid og gi ressursproblemer for andre programmer. Er du sikker på at du vil skalere utvalget? Skaalaa valinta? Skalere utvalget? & Skaalaa valinta Skaler utvalget Kuvan pehmennetty skaalaus kokoon% 1x% 2 voi kuluttaa runsaasti muistia. Tämä voi vaikuttaa järjestelmän käyttömukavuuteen ja aiheuttaa muita ongelmia. Oletko varma, että haluat skaalata kuvan uuteen kokoon? Det kan kreves en god del minne for å skalere bildet jevnt til% 1x% 2. Dette kan gå ut over systemets svartid og gi ressursproblemer for andre programmer. Er du sikker på at du vil skalere bildet jevnt? Skaalaa kuva pehmennetysti? Jevnskalere bildet? Skaalaa kuva pehmennetysti Jevskaler bildet Valinnan pehmennetty skaalaus kokoon% 1x% 2 voi kuluttaa runsaasti muistia. Tämä voi vaikuttaa järjestelmän käyttömukavuuteen ja aiheuttaa muita ongelmia. Oletko varma, että haluat skaalata valinnan uuteen kokoon? Det kan kreves en god del minne for å skalere utvalget jevnt til% 1x% 2. Dette kan gå ut over systemets svartid og gi ressursproblemer for andre programmer. Er du sikker på at du vil skalere utvalget jevnt? Skaalaa valinta pehmennetysti? Jevskalere utvalget? Skaalaa valinta & pehmennetysti Jevnskaler utvalget Lisää kuvatehosteita (valinta) Flere bildeeffekter (utvalg) Lisää kuvatehosteita Flere bildeeffekter Balanssi Balanse Kohokuvio Preg Litistä Flat ut Histogrammi Histogramutjevner Sävy, kylläisyys, arvo Tone, metning, verdi Invertoi Snu om Pelkistä värejä Reduser farger Pehmennä & Tarkenna Gjør myk / skarp Asiakirjat ominaisuudet Dokumentegenskaper & Pisteitä tuumaa kohden (DPI) & Punkter pr. tomme (DPI) Vaakasuunnassa Vannrett: MäärittelemätönHorizontal DPI 'x' Vertical DPI Ikke oppgittHorizontal DPI 'x' Vertical DPI Pystysuunnassa: Loddrett: & Siirtymä & Forskyvning Siirtymä on muu Siirtymä Forskyvning er den relative plasseringa av dette bildet i forhold til andre bilder. Ikke alle bildeformater støtter forskyvning. Verdiene oppgitt her bli ikke lagret hvis bildeformatet ikke støtter det. & Tekstikentät & Tekstfelter & Lisää rivi & Legg til rad & Poista rivi Slett rad Kaikkien tekstiavainten on oltava ainutkertaisia. Tekstiavaimet% 1 riveillä% 1 ja% 2 ovat identtisiä. Alle tekstnøkler må være entydige. Tekstnøkkelen «% 1 » på linjene% 2 og% 3 er identiske. Virheellinen tekstikenttä Ugyldige tekstfelter Kynä Penn Piirrä pisteitä ja vapaalla kädellä siveltimenvetoja Tegner prikker og frihåndsstreker Napsauta piirtääksesi pisteitä tai paina ja liikuta hiirtä piirtääksesi piirtoja. Trykk for å tegne prikker, og dra for å tegne streker. Kumi Utvisker Poista virheet kumilla Brukes til å viske ut feil Napsauta tai paina ja liikuta hiirtä poistaaksesi. Trykk eller dra for å viske ut. Vapauta hiiripainikeet Slipp alle museknappene. Värinpoistaja Fargevisker Korvaa edustan värin taustan värin kanssa pikseleittäin Erstatter piksler i forgrunnsfarge med bakgrunnsfargen Napsauta tai paina ja liikuta hiirtä poistaaksesi piirrettyjä pikseleitä. Trykk eller dra for å viske ut piksler med forgrunnsfargen. Spray- pullo Sprøyteboks Spreijaa graffitia Sprøyter graffiti Klikkaa tai vedä maalataksesi spray graffitia. Trykk eller dra for å sprøyte graffiti. Pensseli Pensel Piirrä käyttäen erimuotoisia pensseleitä ja eri kokoja Tegn med pensler av forskjellig form og størrelse Värivalitsin Fargeplukker Valitse väri kuvasta Brukes til å plukke en farge fra bildet Klikkaa valitaksesi värin. Trykk for å velge en farge. Hiiren vasen painike luo tekstilaatikon. Hold venstre museknapp og dra for å lage en tekstboks. Teksti: Poisto Tekst: Slett Teksti: Kirjoitus Tekst: Skriv Teksti: Askelpalautin Tekst: Rettetast Teksti: Uusi rivi Tekst: Ny linje Kirjoittaa tekstiä Skriver tekst Teksti: Luo laatikko Tekst: Lag boks Teksti: Peitetty tausta Tekst: Tett bakgrunn Teksti: Läpinäkyvä tausta Tekst: Gjennomsiktig bakgrunn Teksti: Vaihda värejä Tekst: Byrtt farger Teksti: Tekstin väri Tekst: Forgrunnsfarge Teksti: Taustan väri Tekst: Bakgrunnsfarge Teksti: Fontti Tekst: Skrift Teksti: Fontin koko Tekst: Skriftstørrelse Teksti: Lihavoitu Tekst: Halvfet Teksti: Kursivoitu Teksst: Kursiv Teksti: Alleviivattu Teksst: Understrek Teksti: Yliviivattu Tekst: Stryk over Hiiren vasen painike muuttaa kursorin sijaintia. Trykk venstre museknapp for å endre makrørens plassering. Hiiren vasen painike siirtää tekstilaatikkoa. Hold venstre museknapp og dra for å flytte tekstboksen. Teksti: Siirrä laatikkoa Tekst: Flytt boks Vedä vasemmalla painikkeella muuttaaksesi tekstilaatikon kokoa. Hold venstre museknapp og dra for å endre størrelse på tekstboksen. Valinta (vapaamuotoinen) Utvalg (frihånd) Tekee vapaamuotoisen valinnan Lager et frihåndsutvalg Valinta (suorakaiteen muotoinen) Utvalg (rektangulært) Tee suorakaidevalinta Lager et rektangulært utvalg Valinta: Peitetty Utvalg: Tett Valinta: Läpinäkyvä Utvalg: Gjennomsiktig Valinta: Läpinäkyvä väri Utvalg: Gjennomsiktig farge Valinta: Läpinäkyvän värin samankaltaisuus Utvalg: Gjennomsiktig fargelikhet Valinta (elliptinen) Utvalg (elliptisk) Valitsee elliptillisesti tai ympyränä Lager et elliptisk eller sirkulært utvalg Valinta: Luo Utvalg: Opprett Hiiren vasen painike luo valinnan. Hold og dra venstre museknapp for å opprette utvalg. Hiiren vasen painike siirtää valintaa. Hold og dra venstre museknapp for å flytte utvalget. Vedä vasemmalla painikkeella skaalataksesi valintaa. Hold og dra venstre museknapp for å skalere utvalget. Valinta: Siirto Utvalg: Flytt % 1: Voidemainen % 1: Gni ut Suurennus Forstørr/ forminsk Loitonna ja lähennä kuvaa Forstørrer/ forminsker bildet Napsauta. Trykk for å forstørre/ forminske, eller dra med venstre museknapp for å nærme seg et bestemt område. Piirrä ellipsejä ja ympyröitä Tegner ellipser og sirkler Pyöristetty suorakaide Avrundet rektangel Piirtää suorakulmiota ja neliöitä, joiden kulmat on pyöristetty Tegner rektangler og kvadrater med avrundede hjørner Vedä piirtääksesi. Tegn ved å dra. Suorakaide Rektangel Piirrä suorakaiteita ja neliöitä Tegner rektangler og kvadrater Täyttö Flom- fyll Täyttää kuvan alueita Fyller områder i bildet Klikkaa täyttääksesi kuvan alue. Trykk forå fylle et område. Piirrä monikulmioita Tegner polygoner Vedä piirtääksesi ensimmäinen viiva. Dra for å tegne den første linja. Paina vasenta hiiren painiketta vetääksesi viivan, lopeta oikealla painikkeella. Dra med venstre museknapp for å tegne en ny linje, eller trykk høyre for å avslutte. Vedä toinen viiva hiiren oikealla painikkeella, lopeta vasemmalla painikkeella. Dra en annen linje med høyre museknapp eller trykk venstre for å avslutte. Kaari Kurve Piirrä kaaria Tegner kurver Vedä alku - ja loppupisteet. Dra ut start - og endepunktene. Vedä vasemmalla hiiren painikkeella asettaaksesi ensimmäisen kontrollipisteen, oikea painike lopettaa. Dra med venstre museknapp for å angi første styrepunkt, eller trykk høyre for å avslutte. Vedä oikealla hiiren painikkeella asettaaksesi ensimmäisen kontrollipisteen, vasen painike lopettaa. Dra med høyre museknapp for å angi første styrepunkt, eller trykk venstre for å avslutte. Vedä vasemmalla painikkeella asettaaksesi viimeisen kontrollipisteen, oikea painike lopettaa. Dra med venstre museknapp for å angi siste styrepunkt, eller trykk høyre for å avslutte. Vedä oikealla painikkeella asettaaksesi viimeisen kontrollipisteen, vasen painike lopettaa. Dra med høyre museknapp for å angi siste styrepunkt, eller trykk venstre for å avslutte. Piirrä viivoja Tegner linjer Yhdistetyt viivat Sammenhengende linjer Piirrä yhdistettyjä viivoja () Tegner sammenhengende linjer () Hiiren oikea nappi keskeyttää. Trykk høyre museknapp for å avbryte. Hiiren vasen nappi keskeyttää. Trykk venstre museknapp for å avbryte. Piilota esikatselukuva Uendret størrelse ‒ minibilde % 1% - esikatselukuva % 1% ‒ minibilde KolourPaint BETA KolourPaint Väritysohjelma KDE: lle Maleprogram for KDE Tukea löydät ohjelman verkkosivulta. Gå til nettstedet for å få hjelp. Projektin perustaja Prosjektgrunnlegger Thurston Dang Thurston Dang Päätutkija Sjefsetterforsker Kristof BorreyKristof Borrey Kristof Borrey Kazuki Ohta Kazuki Ohta InputMethod - tuki Støtte for inndata- metode Nuno Pinheiro Nuno Pinheiro Mike Gashler Mike Gashler Kuvatehosteet Bildeeffekter Laurent MontelLaurent Montel Laurent Montel KDE4 - versio KDE 4- porting Martin Koller Martin Koller Tuki kuvanlukijalle Støtte for skanning Kiitämme monia muitakin, jotka ovat tehneet tästä ohjelmasta totta! Takk til de mange andre som har hjulpet med å gjøre dette programmet mulig. Avattava kuvatiedosto Bildefil som skal åpnes Teksti: Aseta laatikon koko Tekst: Gi boks ny størrelse Valinta: Pehmennetty skaalaus Utvalg: Jevn skalering Vääristä Skjeve Valinta:% 1 Utvalg:% 1 Käännä Speilvend Käännä vaaka - ja pystysuunnassa Speilvend vannrett og loddrett Käännä vaakasuunnassa Speilvend vannrett Käännä pystysuunnassa Speilvend loddrett Valinta: Skaalaus Utvalg: Skaler Skaalaa pehmennetysti Jevn- skaler Pehmennä Gjør mykere Tarkenna Gjør skarpere Pelkistä harmaasävyksi Reduser til gråskala Pelkistä yksiväriseksi (epätarkka) Reduser til monokrom (utjevnet) Pelkistä yksiväriseksi Reduser til monokrom Pelkistä 256- väriseksi (epätarkka) Reduser til 256 farger (utjevnet) Pelkistä 256- väriseksi Reduser til 256 farger Käänteiset värit Snu om farger & Kumoa:% 1 & Angre:% 1 & Kumoa & Angre & Tee uudelleen:% 1 & Gjør om:% 1 Kumoa:% 1 Gjør om:% 1 Kumoa Gjør om Tee uudelleen:% 1 Gjør om:% 1 Vedä kahvasta asettaaksesi kuvan koon. Dra håndtaket med venstre museknapp for å endre størrelse på bildet. Aseta kuvan koko hiirellä. Endre bildestørrelse: slipp alle museknapper. Kuvan koon asetus: hiiren oikean napin painallus keskeyttää. Endre bildestørrelse: Trykk høyre museknapp for å avbryte. Poista sisäkehys Fjern indre & kant Poista sisäkehys Fjern indre kant Rajaa automaattisesti Autobeskjær Automaattirajaus Autobeskjær KolourPaint ei voi poistaa valinnan sisäkehystä, sillä sitä ei voitu paikallistaa. Kolourpaint kan ikke ta bort utvalgets indre kant fordi den ikke kunne finnes. Ei voi poistaa sisäkehystä Kan ikke fjerne indre kant KolourPaint ei voi rajata automaattisesti kuvaa, koska sen kehystä ei voi sijoitttaa. KolourPaint kan ikke beskjære bildet automatisk fordi bildekanten ikke kan finnes. Ei voi rajata automaattisesti Kan ikke autobeskjære Aseta kuvana Sett som bilde Näyttötilaa ei tueta Ustøttet skjermmodus KolourPaint Denne effekten støtter ikke gjeldende skjermdybde% 1 bpp. Endre skjermdybde til 24 bpp og start KolourPaint for å unngå dette. Menetetään väritietoja ja tietoja läpinäkyvyydestä Tap av informasjon om farge og gjennomskinnelighet Menetetään väritietoja Tap av fargeinformasjon Menetetään tietoja läpinäkyvyydestä Tap av informasjon om gjennomskinnelighet & KuvaImage/ Selection Menu caption - make sure that translation has the same accel as the & Image translation BildeImage/ Selection Menu caption - make sure that translation has the same accel as the & Image translation & Värit & Farger Työkalurivi Hovedverktøylinje Tekstirivi Tekstverktøylinje Valintatyökalun valikko Utvalgsverktøy RMB- meny & MuokkaaNAME OF TRANSLATORS & RedigerNAME OF TRANSLATORS Sivun & keskellä & Midt på siden Ylhäällä vasemmalla Øverst til & venstre på siden & Kirkkaus: & Lysstyrke: Kontrasti & Kontrast: & Gamma: & Gamma: & Kanavia: Kanaler: Nollaa kaikki & arvot Nullstill & alle verdier & Rakeisuus: & Kornethet: & Punainen & Rød & Vihreä & Grønn & Sininen & Blå & Kaikki & Alle & Käytä Slå & på & Yksivärinen & Monokrom Yksivärinen (epätarkka) Monokrom (utjevnet) 256 väriä 256 farger 256 väriä (epätarkka) 256 farger (utjevnet) 24- bittinen väri 24- bit farge Pelkistä Reduser til & Sävy: & Tone: & Kylläisyys: & Metning: The V of HSV & Arvo: & Verdi: muu s b > Trykk venstre museknapp på en celle med farge for å velge forgrunnsfarge som verktøyene tegner med. Trykk høyre museknapp for å velge bakgrunnsfarge i stedet. Dobbeltklikk på en celle for å endre fargen på cellen. Fargen på en fylt celle kan byttes ut med en annen celle med dra- og- slipp. Og hvis Ctrl - tasten holdes nede, overskrives målcellens farge i stedet for å bytte farge med kildecellen. KolourPaint- oletuksetColors: name_ or_ url_ of_ color_ palette KolourPaints standardoppsettColors: name_ or_ url_ of_ color_ palette Värit:% 1Colors: name_ or_ url_ of_ color_ palette [modified] Farger:% 1Colors: name_ or_ url_ of_ color_ palette [modified] Värit:% 1 [muokattu] Farger:% 1 [endret] % 1x% 2 % 1x% 2 Täytä taustan värillä Fyll med bakgrunnsfarge Täytä edustan värillä Fyll med forgrunnsfarge 1x1 1x1 Kenoviiva Skråstrek Takakeno Omvendt skråstrek % 1x% 2% 3 % 1x% 2% 3 Peitetty Tett Muunna & muotoon: Konverter & til: 256- väriä 256 farger 256- väriä (epätarkka) 256 farger (utjevnet) Väri on muu muu Läpinäkyvä on Täytä on Väri Pyyhin on Automaattirajaus Poista Sisäinen Reunus on Täytä on Fargelikhet er hvor like fargene i forskjellige piksler må være for at handlinger skal betrakte dem som samme farge. Hvis det settes til noe annet enn Nøyaktig lik, så kan du arbeide mer effektivt med utjevnede bilder og fotografier, på liknende måte som « tryllestaven » i andre maleprogrammer. Denne funksjonen brukes i: Utvalg: når Gjennomsiktig er slått på, så vil farger i utvalget som likner bakgrunnsfargen gjort gjennomsiktige. Flom- fyll: I områder som har liknende men ikke identisk fargede piksler vil en høyere innstilling fylle flere piksler. Fargevisker: Et piksel med farge som likner forgrunnsfargen blir erstattet med bakgrunnsfargen. Autobeskjær og Fjern indre kant: For kanter med liknende ‒ men ikke identiske ‒ farger vil en høyere innstilling ha større sjanse til å klippe hele kanten. Høyere innstilling betyr at handlingene vil betrakte et større fargeområde som tilstrekkelig like til å bli behandlet som samme farge. Derfor bør innstillinga økes hvis handlingene over ikke påvirker piksler som du synes har like nok farger. Derimot bør innstillinga settes mindre hvis handlingene påvirker piksler du synes er for ulike (f. eks. hvis Flom- fyll endrer for mange piksler). Trykk på terningen for å sette opp dette. Väri on muu muu Läpinäkyvä on Täytä on Väri Pyyhin on Automaattirajaus Poista Sisäinen Reunus on Täytä on Fargelikhet er hvor like fargene i forskjellige piksler må være for at handlinger skal betrakte dem som samme farge. Hvis det settes til noe annet enn Nøyaktig lik, så kan du arbeide mer effektivt med utjevnede bilder og fotografier, på liknende måte som « tryllestaven » i andre maleprogrammer. Denne funksjonen brukes i: Utvalg: når Gjennomsiktig er slått på, så vil farger i utvalget som likner bakgrunnsfargen gjort gjennomsiktige. Flom- fyll: I områder som har liknende men ikke identisk fargede piksler vil en høyere innstilling fylle flere piksler. Fargevisker: Et piksel med farge som likner forgrunnsfargen blir erstattet med bakgrunnsfargen. Autobeskjær og Fjern indre kant: For kanter med liknende ‒ men ikke identiske ‒ farger vil en høyere innstilling ha større sjanse til å klippe hele kanten. Høyere innstilling betyr at handlingene vil betrakte et større fargeområde som tilstrekkelig like til å bli behandlet som samme farge. Derfor bør innstillinga økes hvis handlingene over ikke påvirker piksler som du synes har like nok farger. Derimot bør innstillinga settes mindre hvis handlingene påvirker piksler du synes er for ulike (f. eks. hvis Flom- fyll endrer for mange piksler). Skannaa.... Skann & # 160; … Asiakirjat ominaisuudet Egenskaper Lataa & uudelleen Last på nytt@ item: inmenu colors Aseta taustakuvaksi (keskitetty) Sett som & tapet (sentrert) Aseta taustakuvaksi (Tiled) Sett som tapet (flislagt) Avaa kuva Åpne bilde Tukea kuvan skannaukselle ei ole asennettu. Støtte for skanning er ikke installert. Ei tukea skannaukselle Ingen støtte for skanning Ei voitu skannatta - grafiikkamuisti käytetty loppuun. Kan ikke skanne ‒ slapp opp for grafikkminne. Ei voi skannata Kan ikke skanne Tallenna kuva nimellä Lagre bilde som Asiakirjaa "% 1" on muutettu. Sen lataaminen uudestaan kadottaa kaikki viime tallennuksen jälkeen tehdyt muutokset. Oletko varma? Dokumentet «% 1 » er endret. Om det lastes på nytt mistes alle endringer siden siste lagring. Er du sikker? Asiakirjaa "% 1" on muutettu. Sen lataaminen uudestaan kadottaa kaikki muutokset. Oletko varma? Dokumentet «% 1 » er endret. Om det lastes på nytt mistes alle endringer. Er du sikker? Kuva on tallennettava ennen sen lähettämistä. Haluatko tallentaa sen? Du må lagre bildet før det sendes. Vil du lagre det? Ennen kuvan asettamista taustakuvaksi on se tallennettava paikalliseksi tiedostoksi. Haluatko tallentaa sen? Før bildet kan settes som tapet må det lagres som en lokal fil. Vil du lagre det? Ennen kuvan asettamista taustakuvaksi on se tallennettava. Haluatko tallentaa sen? Før bildet kan settes som tapet må det lagres. Vil du lagre det? Ei voi vaihtaa taustakuvaa. Klarte ikke endre tapet. Tiedosto "% 1" on muuttunut. Haluatko tallentaa muutokset? Dokumentet «% 1 » er endret. Vil du lagre det? % 1,% 2 -% 3,% 4 % 1,% 2 –% 3,% 4 % 1bpp % 1bpp Fontin koko Skriftstørrelse Lihavoitu Halvfet Kursivoitu Kursiv Alleviivattu Understrek Yliviivattu Strek over Näytä polku Vis & sti Käytä KolourPaint- ohjelman oletuksia Bruk KolourPaints standarder@ item: inmenu colors Käytä KDE: n Bruk KDEs@ item: inmenu colors & Avaa... & Åpne & # 160; … @ item: inmenu colors & Tallenna & Lagre@ item: inmenu colors Tallenna & nimellä Lagre & som & # 160; … @ item: inmenu colors Lisää rivi Legg til rad@ item: inmenu colors Poista viimeinen rivi Slett siste rad Väri- ikkuna Fargeskrin Väripaletti "% 1" on muuttunut. Haluatko tallentaa muutokset? Fargepaletten «% 1 » er endret. Vil du lagre den? KDE: n väripaletti "% 1" on muuttunut. Haluatko tallentaa muutokset? KDE- fargepaletten «% 1 » er endret. Vil du lagre den til en fil? Oletusväripaletti "% 1" on muuttunut. Haluatko tallentaa muutokset? Standard fargepalett er endret. Vil du lagre den til en fil? Avaa väripaletti Åpne fargepalett Väripalettia% 1 on muutettu. Uudelleen lataaminen tuhoaa kaikki tallennuksen jälkeiset muutokset. Oletko varma? Fargepaletten «% 1 » er endret. Om den lastes på nytt mistes alle endringer siden siste lagring. Er du sikker? KDE: n väripalettia% 1 on muutettu. Uudelleen lataaminen tuhoaa kaikki tallennuksen jälkeiset muutokset. Oletko varma? KDE- fargepaletten «% 1 » er endret. Om den lastes på nytt mistes alle endringer. Er du sikker? Oletusväripalettia on muutettu. Uudelleen lataaminen tuhoaa kaikki tallennuksen jälkeiset muutokset. Oletko varma? Standard fargepalett er endret. Om den lastes på nytt mistes alle endringer. Er du sikker? Tallenna väripaletti nimellä Lagre fargepalett som Edellinen työkalun optio (ryhmä # 1) Forrige verktøyvalg (Gruppe nr. 1) Uusi työkalun optio (ryhmä # 1) Neste verktøyvalg (Gruppe nr. 1) Edellinen työkalun optio (ryhmä # 2) Forrige verktøyvalg (Gruppe nr. 2) Seuraava työkalun optio (ryhmä # 2) Neste verktøyvalg (Gruppe nr. 2) & Piirrä läpinäkymättömänä & Tegn tett Piirrä samankaltaisella värillä Tegn med fargelikhet & # 160; … Työkalulaatikko Verktøykasse Kuvan koon muuttaminen kokoon% 1x% 2 voi kuluttaa runsaasti muistia. Tämä voi vaikuttaa järjestelmän käyttömukavuuteen ja aiheuttaa muita ongelmia. Oletko varma, että haluat muuttaa kuvan kokoa? Det kan kreves en god del minne for å endre bildestørrelsen til% 1x% 2. Dette kan gå ut over systemets svartid og gi ressursproblemer for andre programmer. Er du sikker på at du vil endre bildestørrelsen? Näytä & ruudukko Vis & rutenett & Kuvankaappausten tekeminen Henter & skjermbilder Paina% 1 tehdäksesi kuvankaappauksen. Kuva siirretään leikepöydälle ja voit liittää sen KolourPaint- ohjelmassa. Voit muokata kuvankaappauksen asetuksia KDE: n Ohjauskeskuksen modulissa Näppäimistön pikavalinnat. Vaihtoehtoisesti voit kokeilla sovellusta KSnapshot. Trykk% 1 for å ta et skjermbilde. Skjermbildet blir lagt på utklippstavla og kan limes inn i KolourPaint. Du kan sette opp snarveien Skrivebordsbilde i KDEs Systeminnstillinger Tastatursnarveier. Du kan også forsøke programmet KSnapshot. Et käytä KDE- työpöytää Ladattuasi KDE: n voit: Ottaa kuvankaappauksen painamalla% 1. Kuvankaappaus asetetaan leikepöydälle ja voit liittää sen kuvaan KolourPaint- ohjelmalla. Vaihtoehtoisesti voit käyttää erillistä KSnapshot - ohjelmaa. Det ser ikke ut til at du kjører KDE. Når KDE er lastet inn: Hent et skjermbilde ved å trykke% 1 >. Skjermbildet blir lagt på utklippstavla og kan limes inn i KolourPaint. Du kan også forsøke programmet KSnapshot. Kuvankaappausten tekeminen Henter skjermbilder KolourPaint on Det kan være flere farger i bildet som skal limes inn en det som støttes i gjeldende skjermmodus. For å kunne vise bildet man noe fargeinformasjon fjernes. Hvis du lagrer dette bildet, så blir eventuelle fargetap permanent. For å unngå dette problemet bør skjermdybden økes til minst% 1bpp og KolorPaint startes på nytt. Det inneholder også gjennomskinnelighet som ikke er fullt ut støttet. Gjennomskinnelighetsdata vil bli tilnærmet med en 1- bit gjennomsiktighetsmaske. Hvis dette bildet lagres, blir dette tapet av gjennomskinnelighet permanent. KolourPaint Det kan være flere farger i bildet som skal limes inn en det som støttes i gjeldende skjermmodus. For å kunne vise bildet man noe fargeinformasjon fjernes. Hvis du lagrer dette bildet, så blir eventuelle fargetap permanent. For å unngå dette problemet bør skjermdybden økes til minst% 1bpp og KolorPaint startes på nytt. on Bildet som skal limes inn inneholder gjennomskinnelighet som ikke er fullt ut støttet. Gjennomskinnelighetsdata vil bli tilnærmet med en 1- bit gjennomsiktighetsmaske. Hvis dette bildet lagres, blir dette tapet av gjennomskinnelighet permanent. Liitä & uuteen ikkunaan Lim inn i & nytt vindu & Poista valitut & Slett utvalg Kopioi tiedostoon... Kopier til fil & # 160; … Liitä & tiedostosta... Lim inn & fra fil & # 160; … on Det er ikke noe å lime inn fra utklippstavla. Ei voi liittää Kan ikke lime inn Teksti: Liitä Tekst: Lim inn KolourPaint ei voi liittää leikepöydän sisältöä, sillä se katosi odottamatta. Tämän syynä on useimmiten leikepöydän sisällöstä vastanneen sovelluksen sulkeminen. KolourPaint kan ikke lime inn innholdet i utklippstavla fordi dataene der forsvant uventet. Dette hender som regel hvis programmet som var ansvarlig for innholdet på utklippstavla ble lukket. Teksti: Poista laatikko Tekst: Slett boks Valinta: Poista Utvalg: Slett Teksti: Lopeta Tekst: Avslutt Valinta: Poista valinta Utvalg: Fjern merking Kopioi tiedostoon Kopier til fil Liitä tiedostoon Lim inn fra fil & Zoom & Forstørr/ forminsk Jos käytät zoomauksessa arvoa, joka ei ole 100%: n kerrannainen, ei kuvan käsittely ole täysin tarkkaa. Oletko varma, että haluat käyttää arvoa% 1%? Det kan bli upresis redigering og feil ved opptegning hvis forstørringen ikke er et multiplum av 100% Er du sikker på at du vil forstørre med% 1%? Aseta zoomaus arvoksi% 1%. Sett forstørring til% 1% Näytä esikatselukuva Vis & minbilde Zoomattu esikatselu & Forstørret minibilde- modus Käytä esikatselulaatikkoa Slå på minibilde- rektangel Säädä koko / Skaalaa & Endre størrelse / skaler & # 160; … Aseta kuvaksi (crop) Sett som bilde (beskjær) & Käännä... & Speilvend & # 160; … & Kierrä... & Roter & # 160; … Kierrä kuvaa & vasemmalle Roter & venstre Kierrä kuvaa & oikealle Roter & høyre & Väännä... Skjeve & # 160; … Pelkistä & harmaasävyiksi Reduser til & gråskala & Käänteiset värit & Snu om fargene & Tyhjennä Tøm & Lisää tehosteita... Image/ Selection Menu caption - make sure the translation has the same accel as the Selection translation & Flere effekter & # 160; … Image/ Selection Menu caption - make sure the translation has the same accel as the Selection translation Ei voitu tallentaa kuvaa - ei riittävästi tietoa. Klarte ikke lagre bildet ‒ ikke tilstrekkelig informasjon. URL:% 1 Mimetyyppi:% 2 URL:% 1 Mimetype:% 2 Sisäinen virhe Intern feil % 1 muoto ei pysty tallettamaan kaikkea kuvan sisältämää väritietoa. Haluatko varmasti tallettaa kuvan tässä muodossa? Formatet% 1 kan kanskje ikke bevare all fargeinformasjon i bildet. Er du sikker på at du vil lagre i dette formatet? Hukkaava tiedostotyyppi FIlformat med tap % 1 muoto ei pysty tallettamaan kaikkea kuvan sisältämää väritietoa. Haluatko varmasti tallettaa kuvan tässä muodossa? Hvis bildet lagres med den lave fargedybden% 1- bit kan fargeinformasjon gå tapt. Eventuell gjennomsiktighet kan også bli borte. Er du sikker på at du vil lagre med denne fargedybden? Matala värien syvyys Lav fargedybde Kuvaa ei voitu tallettaa - väliaikaista tiedostoa ei voitu luoda. Klarte ikke lagre bildet ‒ klarte ikke opprette en midlertidig fil. Ei voitu tallentaa nimellä "% 1". Klarte ikke lagre som «% 1 ». On jo olemassa asiakirja nimeltä "% 1". Haluatko korvata sen? Det finnes fra før et dokument som heter «% 1 ». Vil du overskrive det? Kuvaa ei voitu tallentaa - tallennus epäonnistui. Klarte ikke lagre bilde ‒ opplasting mislyktes. Ei voi avata "% 1". Klarte ikke åpne «% 1 ». Ei voi avata "% 1" - tuntematon mime- tyyppi. Klarte ikke åpne «% 1 » ‒ ukjent mimetype. Ei pystynyt avaamaan "% 1" - tukematon kuvaformaatti. Tiedosto voi olla viallinen. Klarte ikke åpne «% 1 » ‒ mangler støtte for bildeformatet. Fila kan være ødelagt. Ei voinut avata "% 1" - grafiikkamuisti käytetty loppuun. Klarte ikke åpne «% 1 » ‒ ikke mer grafikkminne. Tämä työkalu mittaa näyttöruudun pisteiden etäisyyttä ja värejä. Työkalu on hyödyllinen esimerkiksi suunniteltaessa ikkunoiden rakennetta tai verkkosivuja. Dette er et verktøy for å måle piksel avstand og farger på skjermen. Dette er nyttig når du jobber med dialogoppsett, nettsider osv. Tämä on etäisyys pikseleinä mitattuna Dette er den gjeldende avstanden målt i piksler. Tämä on nykyinen väri heksadesimaalisessa rgb- muodossa, jota käytetään ilmaisemaan väriä HTML- koodissa tai QColor- nimenä. Suorakaiteen tausta näyttää pisteen värin, joka on kursorin pienen neliön sisällä. Dette er en heksadesimal RGB- representasjon av fargen. Den kan brukes i HTML eller som et QColor- navn. Bakgrunnen i rektangelet viser fargen på pikselen inni den lille firkanten ved enden av linjepekeren. Käännä & vasemmalle Snu mot venstre & Käänny oikealle Snu mot høyre KRuler KRuler & SuuntaTurn Kruler North & OrienteringTurn Kruler North & PohjoinenTurn Kruler East & NordTurn Kruler East & ItäTurn Kruler South & ØstTurn Kruler South & EteläTurn Kruler West & SørTurn Kruler West Käännä & vasemmalle Snu & mot venstre & PituusMake Kruler Height Short & LengdeMake Kruler Height Short & LyhytMake Kruler Height Medium & KortMake Kruler Height Medium & KeskipitkäMake Kruler Height Tall & MiddelsMake Kruler Height Tall & Pitkä & Høy & Koko ruudun leveys & Full skjermbredde & Pituus Lengde & # 160; … & Valitse väri... Kopier farge & Koko ruudun korkeus & Full skjermhøyde & Pituus Linjallengde & Pituus Lengde: & Pituus Lengde:% 1 px KDE- viivain KDE Skjermlinjal Viivain KDE- työpöydälle En skjermlinjal for KDE Till Krech Till Krech Gunnstein Lye Gunnstein Lye Siirto KDE 2- versioon Første port til KDE 2 & Suunta Linjalens orientering NAME OF TRANSLATORS Er systemets vindusflytting aktiv (muligens dinglende vinduer) NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. StrømmenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi number1@ realityx. net Kaappaa ikkunan hiiren osoittimen alla käynnistyksessä (työpöydän sijaan) Griper vinduet under musa ved oppstart (istedenfor skrivebordet) Kaappaa työpöydän Griper skrivebordet Kaappaa alueen Griper et område Kaappaa ikkunoiden alueen Griper en del av vinduer valokuva skjermbilde KDE: n kuvakaappausohjelma KDE Skjermbilde- verktøy i bakgrunnen KBackgroundSnapshot KBackgroundSnapshot (c) 2007, Montel Laurent © 2007 Montel Laurent & Pikatallenna kuvakaappaus nimellä... Hurtiglagre & skjermbilde som & # 160; … Tallenna kuvakaappaus käyttäjän määrittelemään tiedostoon näyttämättä tiedostontallennusikkunaa. Large skjermbildet til den fila brukeren har oppgitt uten å vise fildialogen. & Tallenna kuvakaappaus nimellä... & Lagre skjermbilde som & # 160; … Tallenna kuvakaappaus käyttäjän määrittelemään tiedostoon. Lagre skjermbildet til den fila brukeren oppgir. Tallenna nimellä... Lagre som Muu sovellus... Annet program & # 160; … Ruutu on kaapattu. Skjermen er blitt fotografert. Esikatselukuva (% 1 x% 2) Forhåndsvisning av skjermbildet (% 1 ×% 2) Haluatko varmasti ylikirjoittaa tiedoston% 1? Er du sikker på at du vil overskrive% 1? Kuvan tallennus epäonnistui Klarte ikke å lagre bilde KSnapshot ei saanut tallennettua kuvaa% 1. KSnapshot klarte ikke å lagre bilde til% 1. KDE: n kuvakaappausohjelma KDE Skjermbilde- verktøy KSnapshot KSnapshot (c) 1997- 2008, Richard J. Moore, (c) 2000, Matthias Ettrich, (c) 2002- 2003 Aaron J. Seigo © 1997- 2008 Richard J. Moore, © 2000 Matthias Ettrich, © 2002- 2003 Aaron J. Seigo Alueen kaappaus Uudelleentehty GUI Grip område Omarbeidet grafisk grensesnitt "Avaa ohjelmalla" - ominaisuus « Åpne med » - funksjon Tämä on nykyisen kuvan esikatselu. Voit vetää kuvan toiseen ohjelmaan tai asiakirjaan, tai kopioida sinne täyden näyttökuvan. Kokeile Konqueror tiedostonhallinnalla. Voit myös kopioida kuvan leikepöydälle painamalla Ctrl+C. Dette er en småbildeutgave av gjeldende skjermbilde. Du kan dra bildet til et annen program eller et annet dokument for å kopiere hele skjermbildet dit. Prøv med Konqueror filbehandler! Du kan også kopiere bildet til utklippstavla med Ctrl+C. Kuvakaappauksen viive sekunneissa Forsinkelse i sekunder før bildet tas Näin monta sekuntia odotetaan ennen kuvakaappausta, kun nappia "Tee uusi kuvakaappaus" painetaan. Tämä on erittäin hyödyllinen ominaisuus esimerkiksi valikoista kuvien saamiseksi. Jos viivettä ei ole asetettu, kuvakaappaus tehdään hiiren nappia napsauttamalla. Så mange sekunder venter programmet etter at du trykker på Nytt skjermbilde før bildet tas. Dette er veldig nyttig for å få satt opp vinduer, menyer og annet på skjermen akkurat slik du vil ha det. Hvis det ikke er satt noen forsinkelse venter programmet på et trykk på en museknapp før bildet tas. Kuvakaappauksen & viive: Bildeforsinkelse: & Kaappaustila: Gripemodus: Tällä valinnalla ikkunan kuvakaappaus ottaa mukaan ikkunan koristeet Når dette er slått på vil et skjermbilde av et vindu også ta med vindusdekorasjoner & Sisällytä ikkunakoristukset Ta med & vindusdekorasjoner Tässä valikossa voit valita neljästä kuvakaappaustavasta: Koko ruutu - kaappaa koko työpöydän. Ikkuna kursorin alla - kaappaa vain ikkunan (tai valikon), joka sijaitsee hiiren osoittimen alla kun kaappaus otetaan. Alue - kaappaa vain sen alueen työpöydästä, jonka olet määritellyt. Kun otetaan kaappaus tällä tavalla, voit valita minkä tahansa alueen ruudulta napsauttamalla ja vetämällä hiirtä.. Ikkunan osa - kaappaa vain osan ikkunasta. Kun otat uutta kuvaa tässä tilassa, voit valita minkä tahansa lapsi- ikkunan siirtämällä hiiren sen päälle. Med denne menyen kan du velge mellom fem måter å ta skjermbilder på: Full skjerm – tar med hele skrivebordflaten. Vinduet under markøren – tar bare bilde av vinduet (eller menyen) som er under musepekeren når bildet blir tatt. Område – tar bare bilde av det området du angir. Når du tar et skjermbilde på denne måten kan du velge et område på skjermen ved å trykke venstre museknapp og dra musepekeren. Del av vindu ‒ tar bare med en del av vinduet. Når du tar et nytt skjermbilde på denne måten vil du kunne velge et undervindu ved å flytte musepekeren over det. Gjeldende skjerm ‒ hvis du har flere skjermer så tar dette bilde av den skjermen der musepekeren står når bildet blir tatt. Osoittimen alla oleva ikkuna Vindu under markør Ikkunan osa Del av vinduet Kokoruutu Gjeldende skjerm Napsauta tätä painiketta ottaaksesi uuden ruutukaappauksen. Trykk denne knappen for å ta et nytt skjermbilde. & Uusi kuvakaappaus & Nytt skjermbilde Napsauta tätä painiketta tallettaaksesi nykyisen kuvakaappauksen. Tallettaaksesi nopeasti ilman tiedostontallennusikkunaa, paina Ctrl+Shift+S. Tiedostonnimeä kasvatetaan automaattisesti jokaisen kaappauksen jälkeen. Trykk denne knappen for å lagre gjeldende skjermbilde. Du kan lagre det fort uten å vise fildialogen ved å trykke Ctrk+Shift+S. Filnavnet økes automatisk etter hver lagring. Napsauta tätä painiketta avataksesi kuvakaappauksen jossain muussa ohjelmassa Trykk her for å åpne skjermbildet med et annet program & Avaa ohjelmalla Åpne med Napsauta tätä painiketta kopioidaksesi kuvakaappauksen leikepöydälle. Trykk her for å kopiere skjermbildet til utklippstavla. & Kopioi leikepöydälleNAME OF TRANSLATORS & Kopier til utklippstavlaNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Nils Kristian Tomren, Klaus Ade JohnstadEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, mikko. piippo@ helsinki. fi number1@ realityx. net, slx@ nilsk. net, klaus@ skolelinux. no Valitse alue hiirellä. Ota kuvakaappaus painamalla Enter- näppäintä, Esc lopettaa. Marker et område med musa. Trykk Enter- tasten for å ta skjermbilde, ESC for å avbryte Lisää Koreansk (Sør- Korea) Aseta gamman syötearvo. Velg her språk for elementet. Sarjaportti Algerie Kulma: Angola Magenta Argentina Neutraali Australia Tiivistelmä Østerrike Keski - Belgia Muuta kokoa Belize Kameran media Kambodsja Kamera Kamerun Kalenteri Canada & Kopioi tänne Kapp Verde Kynttilä Tsjad Alaluokat Chile Alaluokat Kina Värit Komorene Lukumäärä Kongo- Brazzaville Mosaiikki Costa Rica cubic filter mode Elfenbenskysten Kuutiollinen Cuba Tietoja Djibouti Peruuta Frankrike Gamma- arvo: Gambia Sarjaportti Georgia Vihreä Hellas Vihreä Grønland Vihreä Grenada Gamma- arvo: Guam Lineaarinen Guinea Syaani Guyana Pystytasossa Vatikanstaten Loma Honduras Matkailu Israel tänään Italia Lisää Nord- Korea Lisää Sør- Korea lab Lao LibKdcraw Liberia Mediaani: Makedonia Marmori Mali Magenta Malta makernote Mayotte Mosaiikki Monaco Kontrasti: Montserrat Manuaalinen Myanmar Luonto Nauru Neutraali Nepal Sarjaportti Nigeria Kohina: Niue Rotation of an unrotated image Nord- Marianene Normaali Norge Juhlat Paraguay Paperi Peru 'Return pictures modified between... and... Pitcairn – Polen Silmän havaitsema Portugal 'Return pictures modified between... and... Russland – Rwanda Yleiset Senegal Haut Seychellene Seepia Sierra Leone solid border type Salomonøyene Kiinteä Somalia Etsi puuttuvat Spania Auringonvalo Sudan Auringonnousu Surinam Tehtävät Togo Sävy Tonga Kokeile Tyrkia 'Return pictures modified between... and... Jomfruøyene (USA) – Uganda Valmistaja Vanuatu Tiedostonimi Vietnam Vihreä Jemen Kierroksia: Forente Nasjoner Väriavaruus Rommet Oikealle I luften Etsi puuttuvat Skottland Seinä Wales Perspektiivi Palestina Gamma- arvo: Gaza Määritä Bruk selvvalgt definisjon makernote Stoff: Yksityiskohdat Detalj: & Lisää... & Legg til Minimoi käytetyn muistin määrän. Järjestelmille, joissa on vähän muistia. Bruker så lite minne som mulig. Bruker ikke noe om igjen. (Passer til system med lite minne.) Hyvä kompromissi muistin käytölle ja nopeudelle. Llataa seuraavan sivun etukäteen ja tehostaa hakuja. Sopii järjestelmille, joissa on noin 256 megatavua muistia. Et godt kompromiss mellom minnebruk og hastighet. Laster inn den neste siden og gir raskere søk. (Passer til system med minst 256 MB minne.) Pitää kaiken muistissa. Lataa seuraavan sivun etukäteen ja tehostaa hakuja. Sopii järjestelmille, joissa on yli 512 megatavua muistia. Text editor Holder alt i minnet. Laster inn de neste sidene og gir raskere søk. (Passer til system med minst 512 MB minne.) Text editor Text editor Selvvalgt tekstredigeringText editor TiedostoText editor KileText editor Text editor SciTEText editor Text editor Emacs- klientText editor @ info: whatsthis Lyx- klient@ info: whatsthis Perusasetukset Generelle valg Esteettömyys Tilgjengelighet Esteettömyys ja lukuavut Lesehjelp for tilgjengelighet Suorituskykyasetukset Tilpassing av ytelse Esitys Presentasjon Esitysasetukset Valg for presentasjonsmodus Tunnistus Identitet Henkilöasetukset Identitetsinnstillinger & Muokkaa Redigerer Hakuasetukset@ label: listbox The current screen, for the presentation mode Valg for redigeringsprogram@ label: listbox The current screen, for the presentation mode Nykyinen näyttö@ label: listbox The default screen for the presentation mode Gjeldende skjerm@ label: listbox The default screen for the presentation mode Oletusnäyttö@ label: listbox% 1 is the screen number (0, 1,...) Standardskjerm@ label: listbox% 1 is the screen number (0, 1,...) Näyttö:% 1 Skjerm% 1 Siirry sivulle% 1 Gå til side% 1 Avaa ulkoinen tiedosto Åpne ekstern fil Suorita% 1... Kjør «% 1 » & # 160; … Ensimmäinen sivu Første side Viimeinen sivu Siste side Edellinen Tilbake Lopeta Avslutt Aloita esitys Start presentasjon Päätä esitys Avslutt presentasjon Etsi... Finn & # 160; … Siirry sivulle... Gå til side & # 160; … Toista ääni... Spill lyd & # 160; … JavaScript- komentojono JavaScript- skript Toista elokuva... Kjør film & # 160; … % 1×% 2 tuumaa % 1 x% 2 " % 1×% 2 mm % 1 x% 2 mm Asiakirjan loppu saavutettiin. Jatketaanko alusta uudelleen? Slutten av dokumentet er nådd. Vil du fortsette fra starten? Ei tuloksia haulle% 1. Fant ingen treff for «% 1 ». Asiakirjan alku saavutettiin. Jatketaanko lopusta uudelleen? Kom til starten av dokumentet. Vil du fortsette fra slutten? Annetun asiakirjan käsittelyyn tarvittavaa liitännäistä ei löytynyt. Fant ikke noe programtillegg som kan håndtere det oversendte dokumentet. Etsitään... Søk pågår & # 160; … Etsitään esiintymiä haulle% 1 Søker etter% 1 Asiakirja yrittää suorittaa ulkoista sovellusta, mutta turvallisuussyistä Okular ei salli sitä. Dokumentet prøver å kjøre et eksternt program, men av sikkerhetsgrunner tillater ikke Okular det. Mime- tyypin% 1 avaamiseen ei löytynyt sovellusta. Fant ingen program som kan åpne filer av Mime- typen% 1. Kuvaus@ title: column Beskrivelse@ title: column Luoja Opphavsprogram Sivut Sider Luotu@ title: column Opprettet@ title: column Muutettu@ action: inmenu Endret@ action: inmenu Tiedosto Filsti Sivukoko Sidestørrelse Pelkkä & teksti... Ren & tekst & # 160; … PDFThis is the document format PDFThis is the document format Avaa asiakirjaThis is the document format OpenDocument- tekstThis is the document format Koko:% 1 Kilde:% 1 Taustaosan valinta Valg av bakgrunnsmotor Tiedoston Mime- tyyppi on% 1 (% 2), ja sen katseluun löytyi useampi taustaosa. Valitse taustaosa, jota haluat käyttää. Fant mer enn en motor for MIME- typen:% 1 (% 2). Velg den som skal brukes. Valintatyökalut Utvalgsverktøy Käytä nykyistä valintatyökalua napsauttamalla. Jos haluat käyttää toista valintatyökalua, pidä hiiren painiketta pohjassa. Trykk for å bruke gjeldende utvalgsverktøy. Trykk og hold for å velge et annet verktøy Uuden muistiinpanon teksti: Tekst i det nye notatet: Uusi muistiinpano Nytt notat Lisää nimesi tai nimikirjaimesi: Sett inn ditt navn eller forbokstaver: Aseta tämä nimi: Du må oppgi dette navnet: Huomautusten kirjoittaja Merknadsforfatter SuljeFind text LukkFind text & Etsi: Finn: Haettava tekstiFind and go to the next search match Tekst å søke etterFind and go to the next search match Siirry seuraavaan osumaanFind and go to the previous search match Hopp til neste treffFind and go to the previous search match Siirry edelliseen osumaan Hopp til forrige treff Muokkaa hakuvalintoja Endre søkeoppførsel Huomioi kirjainkoko Skill mellom store og små bokstaver Lue tämä sivu ääneen Fra gjeldende side[ document title/ filename] – Presentation Esitys % 1 – Presentasjon Vaihda ruutua% 1 is the screen number (0, 1,...) Bytt skjerm% 1 is the screen number (0, 1,...) Poistu esitystilasta Avslutt presentasjonsmodus Sivuja:% 1 Sider:% 1 Aloita napsauttamalla Klikk for å starte Esitystilasta voi poistua kahdella eri tavalla: joko painamalla Esc- näppäintä tai napsauttamalla Lopeta- painiketta, joka ilmaantuu kun viet hiiren osoittimen ruudun oikeaan yläkulmaan. Ikkunoiden vaihto toimii normaalisti (oletuksena Alt+Sarkain). Reason for inhibiting the screensaver activation, when the presentation mode is active Det er to måter å avslutte visningsmodus, du kan enten trykke ESC- tasten eller trykke på avslutt- knappen som vises når du plasserer musepekeren i øvre høyre hjørne. Du kan naturligvis bytte vinduer (Standard er Alt+TAB) Reason for inhibiting the screensaver activation, when the presentation mode is active Päätä esitys Gir en presentasjon Näytä vain kirjainmerkein merkityt sivut Vis bare bokmerkede sider Sivu% 1Layouted like: '5 [pages] of 10' Side% 1Layouted like: '5 [pages] of 10' & Peittävyys: Suffix for the opacity level, eg '80%' & Ugjennomsiktighet: Suffix for the opacity level, eg '80%' Luotu:% 1 Laget:% 1 Muokattu:% 1 Endret:% 1 Muistiinpanon ominaisuudet Notategenskaper Rivien välisen muistiinpanon ominaisuudet Egenskaper for notater i tekst Rivin ominaisuudet Linjeegenskaper Sivuasetusten ominaisuudet Geometriegenskaper Korostus Egenskaper for framheving Leimaominaisuudet Stempelegenskaper Musteen ominaisuudet Stempelfarge- egenskaper Caret- ominaisuudet Skrivemerke- egenskaper Liitetiedoston ominaisuudet Egenskaper for filvedlegg Äänen ominaisuudet Lyd- egenskaper Muistiinpanon ominaisuudet Filmegenskaper Merkintöjen ominaisuudet Merknadsegenskaper Muistiinpano Notat Tekstinsisäinen muistiinpano Notat i tekst Sivuasetukset Geometri Korostus Uthev Leima Stempel Muste Stempelfarge Caret Skrivemerke Liitetiedosto Filvedlegg MuutettuUnknown author FilmUnknown author Minne haluat tallentaa tiedoston% 1? Hvor skal% 1 lagres? Kohdetta% 1 ei voitu avata kirjoittamista varten. Tiedostoa ei tallennettu. Klarte ikke åpne «% 1 » for skriving. Fila ble ikke lagret. Ei merkintöjä Voit kirjoittaa uusia merkintöjä painamalla F6tai valitsemalla Työkalut - gt; Tarkastele. Ingen merknader Trykk F6 eller velg Verktøy & # 160; → Gjennomgang fra menyen fofr å lage en merknad. Ryhmitä sivuittain Grupper etter side Ryhmitä kirjoittajittain Grupper etter forfatter Näytä tämän sivun arviot Vis gjennomgang bare for gjeldende side Hakusarakkeet SøkevalgEnable case sensitive search in the side navigation panels Huomioi merkkikoko Skill store/ små bokstaver Syötä vähintään kolme kirjainta suodattaaksesi sivuja Skriv minst tre bokstaver for å filtrere sider Koko lauseke Treff utsagn Kaikki sanat Treff alle ord Mikä tahansa sana Treff et ord Hakuasetukset Filterinnstillinger Okular Okular Normaalinkokoiset kuvakkeet Normale ikoner Suuret kuvakkeetstart the movie playback Store ikonerstart the movie playback pause the movie playback Spill avpause the movie playback Sivut Pausestop the movie playback Leima Stopp Kierrä oikealleRotate right Roter mot høyreRotate right Kierrä Høyre Kierrä vasemmalleRotate left Roter mot venstreRotate left Kierrä Venstre Alkuperäinen suunta Opprinnelig orientering Sivun koko & Sidestørrelse & Rajaa & Trim marger Sovita & leveys Tilpass til & bredden Sovita & sivu Tilpass til & siden & Lukutila & Visningsmodus Yksi sivu En side Vastakkaiset sivut Motstående sider & Jatkuva Sammenhengende & SelaustyökaluBrowse Tool & Bla- verktøyBrowse Tool Selaus Bla & SuurennustyökaluZoom Tool & ForstørringsverktøyZoom Tool & ValintatyökaluSelect Tool & UtvalgsverktøySelect Tool & TekstinvalintatyökaluText Selection Tool & TekstutvalgsverktøyText Selection Tool Tekstivalinta Tekstutvalg & Tarkastele & Gjennomgang Lue koko asiakirja ääneen Si fram hele dokumentet Lue tämä sivu ääneen Si fram gjeldende side Lopeta lukeminen Slutt å snakke Vieritä ylös Rull opp Vieritä alas Rull ned Seuraa tätä linkkiä Følg denne lenka DRM- rajoitukset eivät salli kopiointia DRM forbyr kopiering Puhu teksti Uttal teksten Kuva (% 1×% 2 kuvapistettä) Bilde (% 1 ganger% 2 piksler) Tallenna tiedostoon... Lagre til fil & # 160; … Kuva [% 1×% 2] kopioitu leikepöydälle Bilde (% 1×% 2) kopiert til utklippstavla. Tiedostoa ei ole tallennettu. Fil ikke lagret. Kuva [% 1×% 2] tallennettiin tiedostoon% 3. Bilde (% 1×% 2) lagret til fila% 3. Kopioi teksti Kopier teksten Sovita leveyteen Tilpass til bredden Sovita sivulle Tilpass til siden Piilota lomakkeet Skjul skjemaer Näytä lomakkeet Vis skjemaer Tervetuloa Velkommen Valitse loitonnusalue. Loitonna napsauttamalla hiiren oikeaa painiketta. Velg visningsområde. Høyreklikk for å vise i mindre størrelse. Kopioi tekstiä tai grafiikkaa piirtämällä suorakulmio sen päälle. Tegn en firkant rundt teksten/ grafikken som skal kopieres. Valitse teksti Velg tekst Sulje tämä viesti Lukk denne meldinga KTTSD: n käynnistys epäonnistui:% 1 Lyktes ikke å starte KTTSD:% 1 Tulostuksen esikatselua ei voitu ladata Klarte ikke laste inn del for forhåndsvisning av utskrift Esikatselu Forhåndsvis utskrift Avain Tast Uusi kappale Nytt avsnitt Leimasymboli Stempelsymbol Hyväksynyt Godkjent Kuten on Som det er Luottamuksellinen Konfidensielt Osaston For avdelingen Luonnos Utkast Kokeellinen Eksperimentell Vanhentunut Utløpt Lopullinen Endelig Kommentoitavaksi For kommentar Julkistetaan Til offentliggjøring Ei hyväksytty Ikke godkjent Ei julkisteta Ikke til offentliggjøring Myyty Solgt Erittäin salainen Strengt hemmelig Viivan laajennukset Linjeutvidelser & Koko & Størrelse: Alleviivaus Understrek Yliviivaus Gjennomstrekning Sisäväri: Indre farge: Liitetiedoston symboliSymbol for file attachment annotations Symbol for filvedleggSymbol for file attachment annotations GraafiSymbol for file attachment annotations GrafSymbol for file attachment annotations NeulaSymbol for file attachment annotations TegnestiftSymbol for file attachment annotations PaperiliitinSymbol for file attachment annotations BindersSymbol for file attachment annotations Sisältökuvaus' File 'as normal file, that can be opened, saved, etc.. Merke' File 'as normal file, that can be opened, saved, etc.. ei ilm. I/ T Ei kuvausta saatavilla. Ingen beskrivelse tilgjengelig. LeimasymboliSymbol for caret annotations Skrivemerke- symbolSymbol for caret annotations Ei mitäänSymbol for caret annotations IngenSymbol for caret annotations P P Vain tämä asiakirja Bare gjeldende dokument Siirry kirjanmerkkiin Gå til dette bokmerket Nimeä kirjanmerkki uudestaan Gi bokmerke nytt navn Poista kirjanmerkki% 1 is the file name Fjern bokmerke% 1 is the file name Sulautetut tiedostot@ title: column Innebygde filer@ title: column Koko@ title: column Størrelse@ title: column Tallenna nimellä... & Lagre som & # 160; … Sulje tämä muistiinpano Lukk denne meldinga Tuntematon tiedosto Ukjent fil Asiakirjaa ei ole avattu. Ikke noe dokument åpnet. % 1 Ominaisuudet Egenskaper for% 1 % 1: @ action: inmenu % 1: @ action: inmenu & Kirjasimet & Skrifter Luetaan kirjasintietoja... Leser skriftinformasjon & # 160; …% 1 is "Title" Tyyppi 1COT means OpenType Type 1COT means OpenType Tyyppi 1C (OT) Type 1C (OT) Tyyppi 3 Type 3 TrueTypeOT means OpenType TrueTypeOT means OpenType TrueType (OT) TrueType (OT) CID Tyyppi 0 CID Type 0 CID Tyyppi 0COT means OpenType CID Type 0COT means OpenType CID Tyyppi 0C (OT) CID Type 0C (OT) CID TrueTypeOT means OpenType CID TrueTypeOT means OpenType CID TrueType (OT) CID TrueType (OT) Unknown font type Håndtert med TeX FreeTypeUnknown font type Sulautettu (osin) Innebygget (delmengde) Täysin sulautettu Fullt innebygget Kyllä (osin) Ja (delmengde) Kylläfont name not available (empty) Jafont name not available (empty) [ei ilm.] [i/ t] Tuntematon kirjasin Ukjent skrift Sulautettu:% 1 Innebygget:% 1 & Avaa ponnahdusmuistiinpano Åpne sprettoppsnotat & Poista% 1 is the name of the file to save & Slett% 1 is the name of the file to save & Tallenna% 1... & Lagre «% 1 » & # 160; … Asiakirjan näytettävä sivu Dokumentside som skal vises Aloita asiakirja esitystilassa Start dokumentet i presentasjonsmodus Okular- komponenttia ei löytynyt. Klarer ikke finne Okular- komponenten. Napsauta avataksesi tiedosto Napsauta ja pidä painike alhaalla avataksesi viimeaikaisen tiedoston Trykk for å åpne en fil. Trykk og hold for å åpne en nylig brukt fil Napsauta avataksesi tiedoston tai Napsauta ja pidä painettuna valitaksesi viimeaikaisen tiedoston Trykk for å åpne en fil eller Trykk og hold for å åpne en nylig brukt fil Avaa asiakirja Åpne et dokument Esikatselukuvat Miniatyrbilder Arvostelut Gjennomganger Asiakirjaan on sulautettu tiedostoja. Napsauta tätä nähdäksesi ne tai valitse 'Tiedosto' - > Sulautetut tiedostot. Dette dokumentet har innebygde filer. Trykk her for å se dem eller gå til Fil & # 160; → Innebygde filer. Asiakirjassa on lomakkeita. Napsauta painiketta täyttääksesi lomakkeita, tai valitse Näytä - > Näytä lomakkeet. Previous page Dette dokumentet inneholder skjemaer. Trykk på knappen for å bruke skjemaene, eller bruk Vis - > Vis skjemaer. Previous page Siirry edelliselle sivulle Gå tilbake til forrige side Siirtyy asiakirjan edelliselle sivulleNext page Går til forrige side i dokumentetNext page Siirry seuraavalle sivulle Gå videre til neste side Siirtyy asiakirjan seuraavalle sivulle Går til neste side i dokumentet Siirtyy asiakirjan ensimmäiselle sivulle Går til første side i dokumentet Siirtyy asiakirjan viimeiselle sivulle Går til siste side i dokumentet Edellinen kirjanmerkki Forrige bokmerke Siirry edellisen kirjanmerkin sivulle Gå til forrige bokmerkede side Seuraava kirjanmerkki Neste bokmerke Siirry seuraavan kirjanmerkin sivulle Gå til neste bokmerkede side Tallenna & kopio nimellä... Lagre & kopi som & # 160; … Aseta Okular... Sett opp Okular & # 160; … Aseta asiakirjanäytin... Sett opp viser & # 160; … Aseta taustaosat... Sett opp visningsmotorer & # 160; … Näytä & navigointipaneeli Vis & navigasjonspanel & Tuo PostScript PDF- muodossa & Importer PostScript som PDF & # 160; … & Hae kirjoja Internetistä & Hent bøker fra Internett & # 160; … & Sulautetut tiedostot & Innebygde filer & Vie muodossa Eksporter somA document format, Okular- specific Avattava asiakirja Dokumentarkiv Tietoja taustaosasta Om motoren Lataa uudestaan Last inn på nytt Lataa asiakirja uudelleen levyltä... Last gjeldende dokument fra disk på nytt. Sulje & hakurivi Lukk & søkelinja Vaihda ruutua Bytt om svartskjerm- modus Vaihda piirtotilaa Slå tegnemodus av/ på Poista piirrokset Stryk ut tegninger Tiedostoa% 1 ei voitu avata. Syy:% 2. Kunne ikke åpne% 1. Grunn:% 2 Ei voitu avata kohdetta% 1 Kunne ikke åpne% 1 Aseta taustaosat Sett opp visningsmotorer Ohjelmaa ps2pdf ei löytynyt, joten Okular ei voi käyttää sitä PostScript- tiedostojen tuomiseksi. Programmet « ps2pdf » fantes ikke, så Okular kan ikke bruke det til å importere PS- filer. Ohjelmaa ps2pdf ei löydy Fant ikke ps2pdf Tuodaan PS- tiedosto PDF- muotoon (voi kestää hetken)... Importerer PS- fil som PDF (dette kan ta en stund) & # 160; … Asiakirja on asetettu avattavaksi esitystilassa. Sallitaanko tämä? Dokumentet ba om å bli startet i presentasjonsmodus. Vil du tillate det? Esitystila Avslutt presentasjonssmodus Salli esitystila Tillat presentasjonsmodus Älä salli Ikke tillat Älä salli esitystilaa Ikke tillat presentasjonsmodus Tämä linkki osoittaa asiakirjan sulkemistoimintoon, eikä se toimi upotetussa näyttimessä. Denne lenka peker på en handling for å lukke dokumentet, som ikke virker når den innebygde framviseren brukes. Tämä linkki osoittaa sovelluksen lopetustoimintoon, eikä se toimi upotetussa näyttimessä. Denne lenka peker på en handling for å avslutte programmet, som ikke virker når den innebygde framviseren brukes. Ladataan asiakirjaa uudelleen... Laster dokument på nytt & # 160; … Siirry sivulle Gå til side & Sivu: & Side: Ei voitu avata väliaikaistiedostoa tallennusta varten. Klarte ikke åpne den midlertidige fila for lagring. Tiedostoa ei voi tallentaa sijaintiin "% 1". Yritä tallentaa se johonkin muuhun paikkaan. Kunne ikke lagre fila i «% 1 ». Prøv å lagre den et annet sted. Tiedostoa ei voi tallentaa sijaintiin "% 1". Yritä tallentaa se johonkin muuhun paikkaan. Kunne ikke lagre fila i «% 1 ».% 2 Okular ei voi kopioida tiedostoa% 1 määriteltyyn sijaintiin. Asiakirjaa ei enää ole olemassa. Okular kan ikke kopiere% 1 til oppgitt sted. Dokumentet finnes ikke lenger. Tämän asiakirjan tulostaminen ei ole sallittu. Det er ikke lov å skrive ut dette dokumentet. Asiakirjaa ei voitu tulostaa. Ilmoita tästä bugs. kde. org - palveluun. Kunne ikke skrive ut dokumentet. Rapporter gjerne feilen til bugs. kde. org Mene paikkaan, jossa olit aiemmin Gå til der du var før Mene paikkaan, jossa olit myöhemmin Gå til der du var etter Tiedostovirhe! Väliaikaistiedostoa% 1 ei voitu luoda. Fil- feil! Klarte ikke lage midlertidig fil% 1. Tiedostovirhe! Tiedostoa% 1 ei voitu avata purkua varten. Tiedostoa ei ladata. Fil- feil! Klarte ikke åpne fila% 1 for dekomprimering. Fila blir ikke lest inn. Tämä virhe esiintyy useimiten, jos sinulla ei ole riittäviä oikeuksia tiedoston lukemiseksi. Voit tarkistaa tiedoston omistajan ja oikeudet napsauttamalla tiedostoa oikealla hiiripainikkeella Konqueror- tiedostoselaimessa. Valitse valikosta 'Ominaisuudet'. Denne feilen oppstår som regel hvis du ikke har tilstrekkelige rettigheter til å kunne lese fila. Du kan undersøke eierskap og rettigheter hvis du trykker høyre museknapp på fila i Dolphin filbehandler, og så velger fanen « Egenskaper ». Tiedostovirhe! Ei voitu purkaa tiedostoa% 1. Tiedostoa ei ladata. Filfeil! Klarte ikke dekomprimere fila% 1. Fila blir ikke lastet inn. Tämä virhe esiintyy yleensä, kun tiedosto on vioittunut. Jos haluat olla varma asiasta, yritää purkaa tiedosto käsin käyttäen komentorivityökaluja. Denne feilen oppstår oftest hvis fila er ødelagt. Hvis du vil være sikker, prøv å dekomprimere fila manuelt med verktøy på kommandolinja. Ei kirjanmerkkejä Ingen bokmerker & Suunta & Retning & Siirry & Gå Teemu Rytilahti, Mikko Ikola, Niklas Laxström, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ikola@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, slx@ nilsk. net Piirrä kehykset & kuvien ympärille Vis kantlinje rundt & bilde Piirrä kehykset & linkkien ympärille Vis kantlinje rundt & lenker Vaihda & värejä Endre & farger Varoitus: tämä valinta voi vaikuttaa piirtonopeuteen. Advarsel: Disse innstillingene kan påvirke framvisningshastigheten ganske mye. Käänteiset värit Omvend farger Muuta paperin väriä Endre papirfarge Vaihda tummat ja vaaleat värit Endre mørke og lyse farger Muunna mustavalkoiseksi Konverter til svart- hvitt Paperin väri: Papirfarge: Tumma väri: Mørk farge: Vaalea väri: Lys farge: Raja- arvo: Terskel: Selaus Navigering Etene joka: Skift hvert: sek. s Toista viimeisen sivun jälkeen Start om igjen etter siste side Kynän väri: Blyantfarge: Hiiren osoitin: Musepeker: Piilota viivästettynä Skjul etter en stund Aina näkyvä Alltid synlig Aina piilotettu Alltid skjult Näytä & edistyminen Vis & framdriftslinje Näytä & yhteenvetosivu Vis & sammendragsside Salli siirtymät Slå på overganger Oletussiirtymä: Standardovergang: Verhot pystysuunnassa Loddrette persienner Verhot vaakatasossa Vannrette persienner Laatikko sisään Boks inn Laatikko ulos Boks ut Liuota Oppløs Välkytä alas Glitter ned Välkytä oikealle Glitter til høyre Välkytä alaoikealle Glitter ned til høyre Satunnainen siirtymä Vilkårlig overgang Jaa vaakasuunnassa sisään Del vannrett inn Jaa vaakasuunnassa ulos Del vannrett ut Jaa pystysuunnassa sisään Del loddrett inn Jaa pystysuunnassa ulos Del loddrett ut Pyyhi alas Tørk nedover Pyyhi oikealle Tørk mot høyre Pyyhi vasemmalle Tørk mot venstre Pyyhi ylös Tørk oppover Näyttö: Skjerm: Huomaa: tätä tietoa käytetään vain huomautuksiin ja arvosteluihin. Tähän lisättyä tietoa ei välitetä eteenpäin tietämättäsi. Merk: Opplysningene her brukes bare til kommentarer og gjennomganger. Opplysninger satt inn her blir ikke sendt videre uten at du vet det. & Muokkaa@ info: whatsthis Redigerer: @ info: whatsthis Kommentti Kommando: Näytä vierityspalkit Vis & rullefelt Yhdistä & esikatselukuvat sivuihin Link & miniatyrbildene sammen med siden Näytä & vinkit ja infoviestit Vis & hint og infomeldinger Ohjelman toiminnot Programfunksjoner & Noudata DRM- rajoituksia & Adlyd DRM- begrensninger Lataa asiakirja & uudestaan tiedoston muuttuessa & Last dokument på nytt hvis fila endres Näytä taustaosan valintaikkuna Vis dialog for valg av visningsmotor Katseluasetukset Vis innstillinger & Keskitä ensimmäinen sivu Sentrer & første side Sarakkeita yleiskatsauksessa: Oversiktsspalter: Suoritinkäyttö Prosessorbruk Salli & läpinäkyvät tehosteet Slå på & gjennomsikteffekter Käytä & taustalla luontia Slå på & bakgrunnsgenerering & Minimoitu & Lav & Normaali (oletus) & Normal (standard) & AggressiivinenAnnotation tool & AggressivAnnotation tool Tekstin kommentointiAnnotation tool TekstmerknaderAnnotation tool Tekstin kommentointi riveille (valitse hiirellä alue) Annotation tool Merknad inne i teksten (dra for å velge en sone) Annotation tool Vihreä musteAnnotation tool Grønn stempelfargeAnnotation tool Keltainen korostusAnnotation tool Gul framheverAnnotation tool Suora keltainen viiva Rett gul linje Piirrä monikulmio (lopeta napsauttamalla alkupistettä) Annotation tool Tegn et polyon (trykk på første punkt for å lukke det) Annotation tool LeimaaAnnotation tool Sett på et stempelsymbolAnnotation tool Alleviivaa mustallaAnnotation tool Strek under teksten med en svart strekAnnotation tool Syaani ellipsi En cyanblå ellipse Keltainen merkintäkynä Gul uthever Sininen monikulmio Blå polygon Musta alleviivaus Svart understrek Syaani ellipsi Cyanblå ellipse Okular, yleinen asiakirjakatselin Okular, en universell dokumentviser (C) 2002 Wilco Greven, Christophe Devriese (C) 2004- 2005 Enrico Ros (C) 2005 Piotr Szymanski (C) 2004- 2008 Albert Astals Cid (C) 2006- 2008 Pino Toscano © 2002 Wilco Greven, Christophe Devriese © 2004- 2005 Enrico Ros © 2005 Piotr Szymanski © 2004- 2009 Albert Astals Cid © 2006- 2009 Pino Toscano Paljon kehystyötä, ODT - ja FictionBook- taustaosat Mye arbeid i rammeverket, motorer for ODT og FictionBook Piotr Szymanski Piotr Szymanski Loi Okularin KPDF: n pohjalta Laget Okular fra KPDF- koden Enrico Ros Enrico Ros KPDF- kehittäjä KPDF- utvikler Huomautusten kirjoittaja Merknadsgrafikk CHM- taustaosa CHM- motor A Microsoft Windows - ohjetiedostojen näytin En framviser for Microsoft Windows hjelpefiler © 2005- 2007 Piotr Szymański © 2008 Albert Astals Cid © 2005– 2007 Piotr Szymański © 2008 Albert Astals Cid Piotr Szymański Piotr Szymański Albert Astals CidNAME OF TRANSLATORS Albert Astals CidNAME OF TRANSLATORS Asiakirjaa ei voida avata, sillä ohjelmaa unrar ei löydy. Kan ikke åpne dokumentet, fant ikke unrar. Järjestelmään asennettu versio ohjelmasta unrar ei sovellu sarjakuvien avaamiseen. « unrar » - versjonen på dette systemet passer ikke for å åpne tegneserier. NAME OF TRANSLATORS Ukjent ComicBook- format. NAME OF TRANSLATORS mikko. piippo@ opensuse. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org Taustaosa sarjakuvia varten Tegneserie- motor Ohjelma eri sarjakuvaformaattien näyttämiseksi En framviser for diverse tegneserieformater © 2007- 2008 Tobias Koenig © 2007– 2008 Tobias Koenig DjVu- taustaosa DjVu- motor © 2006- 2007 Pino Toscano © 2006– 2008 Pino Toscano Pino Toscano Pino ToscanoUnknown title TuntematonType of DjVu document UkjentType of DjVu document Toimittaja RedaktørUnknown publisher Julkaisija UtgiverUnknown creation date Osa BindUnknown type of document Asiakirjan tyyppi Type dokumentUnknown number of component files OsatiedostotType of DjVu document KomponentfilerType of DjVu document Yksittäinen sivuType of DjVu document Enkel sideType of DjVu document NiputettuType of DjVu document BuntetType of DjVu document EpäsuoraType of DjVu document IndirekteType of DjVu document Niputettu (vanha) Type of DjVu document Buntet (gammel) Type of DjVu document Indeksoitu (vanha) Inseksert (gammel) Okular luo bittikarttakirjasimia... Okular lager nå bitkart- skrifttyper & # 160; … Keskeyttää kirjasinten luomisen. Älä tee tätä. Avbryter skrifttype- opprettelsen. Ikke gjør dette. Okular luo parhaillaan bittikarttakirjasimia, joita tarvitaan asiakirjan näyttämiseksi. Tätä varten Okular käyttää useita ulkoisia ohjelmia, kuten MetaFont- ohjelmaa. Löydät näiden ohjelmien tulosteen myöhemmin Asiakirjan tiedot - ikkunasta. Okular holder på med å lage bitkart- skrifttyper som er nødvendige for å vise dokumentet ditt. Til dette bruker Okular en rekke andre programmer, blant annet MetaFont. Du kan finne meldinger fra disse programmene senere i dialogvinduet for dokumentinformasjon. Okular luo kirjasimia. Odota. Okular lager skrifttyper. Vent litt. Okular ei voinut paikallistaa kaikkia tämän DVI- tiedoston näyttämiseksi tarpeellisia kirjasintiedostoja. Asiakirja voi olla lukukelvoton. Okular klarte ikke å finne alle skrifttype- filene som er nødvendige for å vise den gjeldende DVI- fila. Dokumentet ditt kan være uleselig. Kaikkia kirjasintiedostoja ei löytynyt Ikke alle skrifttypefilene ble funnet Paikallistetaan kirjasimia... Leter etter skrifter & # 160; … Okular käyttää kpsewhich - ohjelmaa kirjasintiedostojen etsimiseksi kovalevyltä ja tarpeen vaatiessa PK- kirjasinten luomiseksi. Okular er avhengig av programmet kpsewhich til å finne skrifter på harddisken og lage PK- skrifter om nødvendig. Ongelmia ajettaessa kpsewhich- ohjelmaa. Joitakin kirjasintiedostoja ei voitu löytää, ja asiakirja voi olla lukukelvoton. Mahdollinen syy: Kenties ohjelmaa kpsewhich ei ole asennettu, tai sitä ei löydy polun varrelta. Mitä voit tehdä: Kpsewhich kuuluu yleensä TeX- ladontajärjestelmään. Jos TeXei ole asennettu järjestelmääsi, voit käyttää TeX Live - jakelua (www. tug. org/ texlive). Jos TeX on varmasti asennettu, yritä ajaa kpsewhich komentoriviltä nähdäksesi toimiiko se. Det var problemer med å kjøre kpsewhich. Derfor er det noen skriftfiler som ikke er funnet, og dokumentet kan være uleselig. Mulig årsak: Programmet kpsewhich er kanskje ikke installert, eller kan ikke finnes i den gjeldende søkestien. Hva kan gjøres: Kpsewhich- programmet er vanligvis med i distribusjoner av typografisystemet TeX. Hvis TeX ikke er installert på dette systemet kunne du installere TeX Live- distribusjonen (www. tug. org/ texlive). Hvis du er sikker på at TeX er installert, så forsøk å kjøre kpsewhich fra kommandolinja for å se etter om det faktisk virker. Ongelma kirjasinten paikallistamisessa Problem med å finne skrifter Kirjasinten luominen keskeytetty Skriftopprettelse avbrutt Generoidaan% 1 tarkkuudella% 2 dpi Lager nå% 1 med% 2 dpi DVI- tiedosto ei ala oikein DVI- fila starter ikke med innledning. DVI- tiedoston DVI- tuloste on väärää versiota. Vihje: Jos käytät Omega- ladontajärjestelmää, tarvitset erityisen ohjelman, esimerkiksi oxdvi- ohjelman. DVI- fila har feil utgave av DVI- utdata for dette programmet. Hint: Om du bruker typografisystemet Omega, må du bruke et spesialprogram som for eksempel oxdvi. DVI on vaikeasti korruptoitunut. Okular ei löytänyt loppuosaa. DVI- fila er ødelagt. Okular fant ikke avslutningen. Loppuosa ei ala komennolla POST. Avslutningen starter ikke med POST- kommandoen. Loppuosa sisälsi muun kuin FNTDEF- komennon. Avslutningen inneholdt en annen kommando enn FNTDEF. Sivu% 1 ei ala komennolla BOP. Siden% 1 starter ikke med kommandoen BOP. Ulkoista ohjelmaa pdf2ps ei voitu käynnistää. Tämän vuoksi PDF- tiedostoa% 1 ei voitu muuntaa PostScript- muotoon. Siksi joitakin asiakirjan graafisia elementtejä ei voida näyttää. Mahdollinen syy: Ohjelma pdf2ps sisältyy yleensä PostScript- kielen ghostscript- nimiseen tulkkiin. Jos ghostscript- ohjelmaa ei ole asennettu, kokeile käyttää komentorivikomentoa pdf2ps nähdäksesi toimiiko se. POLKU:% 2 Det eksterne programmet pdf2ps kunne ikke startes. Derfor kunne ikke PDF- fila% 1 konverteres til PostScript. Noen grafiske elementer i dokumentet vil derfor ikke bli vist. Mulig årsak: Programmet pdf2ps er kanskje ikke installert på systemet, eller finnes ikke i nåværende søkesti. Hva kan gjøres: Programmet pdf2ps følger vanligvis med distribusjoner av PostScript- systemet ghostscript. Hvis ghostscript ikke er installert på systemet ditt, så kunne du installere det nå. Hvis du er sikker på at ghostscript er installert, så forsøk å bruke pdf2ps fra kommandolinja for å se etter at det faktisk virker. PATH:% 2 PDF- tiedostoa% 1 ei voitu muuntaa PostScript- muotoon. Joitakin asiakirjan kuvaelementtejä ei siten voida näyttää. Mahdollinen syy: Tiedosto% 1 saattaa olla vioittunut, tai kenties se ei olekaan PDF- tiedosto. Tämä on Okularin käyttämän ohjelman pdf2ps tuloste:% 2 PDF- fila% 1 kunne ikke konverteres til PostScript, derfor blir enkelte grafiske elementer i dokumentet ikke vist. Mulig årsak: Fila% 1 kan være ødelagt, eller er kanskje ikke en PDF- fil i det hele tatt. Dette er utdata fra programmet pdf2ps som Okular brukte:% 2 Kirjasinta% 1, tiedosto% 2 ei löydy. Kan ikke finne skrift% 1, fil% 2. Tarkistussumma tiedostolle% 1 ei täsmää Sjekksum stemmer ikke for skriftfila% 1 Kirjasintiedoston% 1 formaattia ei tunnisteta Kan ikke gjenkjenne formatet til skriftfila% 1 Tiedostoa% 1 ei voitu avata Kan ikke åpne skriftfila% 1. TexFont_ PK:: operator []: Merkkiä% 1 ei ole määritelty kirjasimessa% 2 TexFont_ PK:: operator []: Tegnet% 1 er ikke angitt i skrifttypen% 2 Odottamaton% 1 PK- tiedostossa% 2 Uventet% 1 i PK- fil% 2 Merkki% 1 tiedostossa% 2 on liian suuri Tegnet% 1 er for stort i fila% 2 Virheellinen määrä bittejä: merkki% 1, kirjasin% 2. Feil antall bits lagret: tegn% 1, skrifttype% 2 Viallinen PK- tiedosto (% 1), liian paljon bittejä. Ødelagt pk- fil (% 1), for mange bits Kirjasimen sivusuhde ei ole neliömäinen. Skrifttype har ikke- kvadratisk forhold Ole kärsivällinen Vær tålmodig Okular ei löytänyt ohjelmaa dvipdfm tietokoneeltasi. Tämä ohjelma on tarpeen tiedostojen viemiseksi muihin tiedostomuotoihin. Voit muuntaa DVI- tiedoston PDF- tiedostoksi käyttämällä Okularin tulostustoimintoa, mutta se tuottaa usein asiakirjoja, jotka tulostuvat hyvin, mutta ovat huonolaatuisia Acrobat Reader - ohjelmalla luettaessa. Voi olla järkevää päivittää TeX uudempaan versioon, joka sisältää ohjelman dvipdfm. Vihje järjestelmän ylläpitäjälle: Okular käyttää ympäristömuuttujaa PATH ohjelmien löytämiseksi. Okular kunne ikke finne programmet « dvipdfm » på maskinen. Det programmet er helt nødvendig for at eksportfunksjonen skal virke. Du kan likevel konvertere DVI- fila til PDF med utskriftsfunksjonen i Okular, men det vil ofte produsere dokumenter som er OK i utskrift, men er av dårlig kvalitet når de vises i Acrobat Reader. Det kan være klokt å oppgradere til en nyere versjon av TeX- distribusjonen som inneholder programmet « dvipfm ». Tips til den forvirrede systemadministrator: Okular bruker miljøvariablen PATH til å søke etter programmer. *. pdf_BAR_Portable Document Format (*. pdf) *. pdf_BAR_Portable Document Format (*. pdf) Vie muodossa Eksporter fil som Tiedosto% 1 on olemassa. Haluatko korvata sen? Fila% 1 finnes. Skal den overskrives? Korvaa tiedosto Overskriv fil Käytä dvipdfm- ohjelmaa PDF- muotoon viemiseksi. Bruker dvipdfm til å eksportere fila til PDF Okular käyttää ulkoista dvipdfm- ohjelmaa DVI- tiedostojen muuntamiseksi PDF- muotoon. Muunnos voi kestää jonkun aikaa, sillä dvipdfm; n on generoitava tarvittavat kirjasimet. OkularI bruker for tiden det eksterne programmet « dvipdfm » til å konvertere DVI- filene dine til PDF. Noen ganger kan det ta en stund, fordi dvipdfm må lage sine egne bitkart- skrifttyper. Vær tålmodig. Odotetaan, kunnes dvipdfm on päättynyt... Venter på at dvipdfm skal bli ferdig & # 160; … Vienti:% 1 PDF: ksi Eksporter:% 1 til PDF Ulkoinen ohjelma dvipdfm, jota käytettiin tiedoston viemiseksi, ilmoitti virheestä. Löydät tarkemman virhekuvauksen Tietoja asiakirjasta - ikkunasta, jonka löydät Tiedosto- valikosta. Det eksterne programmet « dvipdfm» som ble brukt til å eksportere fila meldte en feil. Du bør kanskje se etter om dialogvinduet for dokumentinformasjon, som du finner i Filmenyen, har en presis feilmelding. Tämä DVI- tiedosto viittaa ulkoisiin kuvatiedostoihin, jotka eivät ole PostScript- muodossa. Dvips, jota Okular käyttää tulostukseen ja PostScript- muotoon viemiseksi, ei osaa käsitellä niitä. Siksi toiminto ei ole käytettävissä tässä Okularin versiossa. Voit kiertää tämän käyttämällä toimintoa Tiedosto/ Vie nimellä - valikkoa tallentaaksesi tiedoston PDF- muodossa. Käytä sen jälkeen PDF- katselinta. Toiminto on tarkoitus lisätä ohjelmaan myöhemmin. Denne DVI fila refererer til eksterne bildefiler som ikke er i PostScript format og ikke kan håndteres av programmet dvips som Okular bruker internt til å skrive ut eller eksportere til PostScript. Funksjonaliteten du ber om er derfor ikke tilgjengelig i denne versjonen av Okular Som en omvei kan du bruke Fil/ Eksporter som - menyen til å lagre fila i PDF format, og så bruke et PDF- visningsprogram. Det er planlagt å legge til denne funksjonaliteten senere. Toiminto ei käytettävissä Funksjonen er ikke tilgjengelig Okular ei löydä tietokoneelta ohjelmaa dvips. Kyseinen ohjelma on tarpeellinen vientitoiminnon kannalta. Vihje ylityöllistetylle järjestelmän ylläpitäjälle: Okular noudattaa PATH- ympäristömuuttujaa etsiessään ohjelmia. Okular fant ikke programmet « dvips » på maskinen. Det programmet er helt nødvendig for at eksportfunksjonen skal virke. Tips for den forvirrede systemadministrator: Okular bruker miljøvariablen PATH til å søke etter programmer. *. ps_BAR_PostScript (*. ps) *. ps_BAR_PostScript (*. ps) Käytetään ohjelmaa dvips tiedoston viemiseksi PostScript- muotoon Bruker dvips til å eksportere fila til PostScript Okular käyttää ulkoista dvips- ohjelmaa DVI- tiedoston muuntamiseksi PostScript- muotoon. Tämä voi kestää jonkun aikaa, sillä joskus ohjelman on luotava omia kirjasimia. Kärsivällisyyttä... Okular bruker for tiden det eksterne programmet « dvips » til å konvertere DVI- fila di til PostScript. Noen ganger kan det ta en stund, fordi dvips må lage sine egne bitkart- skrifttyper. Vær tålmodig. Odotetaan kunnes dvips on suoritettu... Venter på at dvips skal bli ferdig & # 160; … Vienti:% 1 PostScript- muotoon Eksporter:% 1 til PostScript Ulkoinen ohjelma dvips, jota käytettiin tiedoston viemiseksi, ilmoitti virheestä. Voit katsoa tarkemman virhekuvauksen tiedostovalikosta. Det eksterne programmet « dvips» som ble brukt til å eksportere fila meldte en feil. Du bør kanskje se etter om dialogvinduet for dokumentinformasjon, som du finner i Filmenyen, har en presis feilmelding. Kirjasinten luomisen eteneminen Framdriftsdialog for skriftgenerering Mitä täällä tapahtuu? Hva er det som skjer her? % v /% m % v av% m Kirjasintiedosto% 1 voitiin avata ja lukea, mutta sen formaattia ei tueta. Skriftfila% 1 kunne åpnes og leses, men det er ikke støtte for det skriftformatet. Kirjasintiedosto% 1 on rikki, tai sitä ei voitu avata. Skriftfila% 1 er ødelagt, eller kunne ikke åpnes og leses. FreeType ilmoitti virheestä muutettaessa tiedoston% 1 merkkikokoa. FreeType meldte om feil ved oppsett av tegnstørrelsen for skriftfila% 1. FreeType ei voi ladata glyyfiä #% 1 kirjasintiedostosta% 2. FreeType kan ikke laste inn tegn nr.% 1 fra skriftfila% 2. FreeType ei voi muodostaa glyyfiä #% 1 tiedostosta% 2. FreeType kan ikke gjengi tegn nr.% 1 fra skriftfila% 2. Glyyfi #% 1 on tyhjä. Tegn nr.% 1 er tomt. Glyydi #% 1 kirjasintiedostosta% 2 on tyhjä. Tegn nr.% 1 fra skriftfila% 2 er tomt. FreeType ei voi ladata glyyfin #% 1 mittoja tiedostosta% 2. FreeType kan ikke laste inn mål for tegn nr.% 1 fra skriftfila% 2. Tiedosto vioittunut Okular ei osaa tulkita DVI- tiedostoa. Tämä johtuu useimmiten tiedoston vioittumisesta. Ødelagt fil Okular klarte ikke tolke DVI- fila di. Dette skyldes oftest en ødelagt fil. DVI- tiedostovirheNAME OF TRANSLATORS Feil i DVI- filaNAME OF TRANSLATORS Yhteensä 25 virhettä. Enempää virheilmoituksia ei näytetä. Det blir 25 feil hittil. Flere feilmeldinger blir ikke skrevet ut. Virhe DVI- tiedostossa% 1, sivulla% 2. Color pop - komennon kohdalla väripino oli tyhjä. Feil i DVI- fil «% 1 », side% 2. Farge « pop » - kommando gitt når fargestakken er tom. Väärin muodostettu parametri epsf scpecial - komennossa. Odotettiin liukulukua seuraamaan arvoa% 1 kohdassa% 2. Ødelagt parameter i epsf- spesialkommandoen. Forventet et kommatall etter% 1 i% 2 Tiedostoa ei löydy:% 1 Fil ikke funnet:% 1 Virhe DVI- tiedostossa% 1 sivulla% 2. Ei voitu tulkita kulmaa tekstin kiertokomennossa. Feil i DVI- fil «% 1 », side% 2. Kunne ikke tolke vinkelen i tekstrotasjonen. Komentoa% 1 ei ole vielä rakennettu ohjelmaan. Spesialkommandoen «% 1 » er ikke implementert. Väärä komentotavu löydetty VF- makroluettelossa:% 1 Feil kommandobyte funnet i VF- makroliste:% 1 vaaka stående pysty liggende Sulautetaan% 1 Bygger inn% 1 Sivu% 1: PDF- tiedostoa% 2 ei voitu muuntaa PostScript- muotoon. Side% 1: PDF- fila% 2 kunne ikke konverteres til PostScript. Sivu% 1: PostScript- tiedostoa% 2 ei löytynyt. Side% 1: PostScript- file% 2 fantes ikke. Paperin kokotietoa% 1 ei kyetty tulkitsemaan. Klarte ikke tolke papirstørrelsesdata «% 1 ». DVI- koodi viittaa kirjasimeen #% 1, jota ei ole vielä määritelty. DVI- koden henviser til skrift nr.% 1 som ikke var definert tidligere. DVI- tiedostovirhe En viser for DVI- filer Generoija/ Päivämäärä Generator/ Dato Kirjasintiedostoa ei löytynyt Skriftfila ikke funnet Tietokoneeseen asennettu versio Ghostview- ohjelmasta ei sisällä mitään Okularin tuntemia Ghostview- ajureita. Siksi PostScript- tuki on otettu pois käytöstä. Den Ghostview- versjonen som er installert på denne maskinen inneholder ingen av de Ghostview- enhetsdriverne som Okular kjenner til. Derfor er støtte for PostScript nå slått av i Okular. Ohjelma Ghostview, jota Okular käyttää tiedoston sisältämän PostScript- grafiikan näyttämiseksi, osaa yleensä kirjoittaa tulosteensa monia eri muotoja käyttäen. Ghostview- ohjelman käyttämiä aliohjelmia kutsutaan laiteajureiksi. Kutakin tulostemuotoa vastaa yksi laiteajuri. Ghostview- ohjelman eri versioilla on usein erilainen valikoima laiteajureita. Näyttää siltä, että tälle tietokoneelle asennettu versio ohjelmasta ei sisällä mitään Okularin tuntemista ajureista. On epätodennäköistä, että normaali Ghostview- asennus ei sisältäisi näitä ajureita. Tämä virhe voi siksi viitata pahasti väärin määritettyyn Ghostview- asennukseen. Jos haluat korjata ongelman, voit käyttää komentoa gs -- help näyttääksesi Ghostview- ohjelman sisältämät ajurit. Okular voi käyttää mm. png256 -, jpeg - ja pnm- ajureita. Huomaa, että Okular on käynnistettävä uudestaan PostScript- tuen käyttöön ottamiseksi. Programmet Ghostview, som Okular bruker internt for å vise PostScript- bilder som er tatt med i denne DVI- fila, kan som regel skrive sine utdata i en mengde formater. Underprogrammene som Ghostview bruker til dette kalles « enhetsdrivere », det er en enhetsdriver for hvert format som Ghostview kan skrive. Forskjellige versjoner av Ghostview har ofte forskjellige utvalg av enhetsdrivere tilgjengelig. Det viser seg at den versjonen av Ghostview som er installert på denne maskinen ikke inneholder noen av de enhetsdriverne som Okular kjenner til. Det virker usannsynlig at en normal installasjon av Ghostview ikke inneholder disse driverne. Feilen kan tyde på en alvorlig innstillingsfeil i Ghostview- installasjonen på denne maskinen. For å rette på problemene med Ghostview kan du bruke kommandoen gs -- help for å vise lista over enhetsdrivere som er inneholdt i Ghostview. Okular kan blant annet bruke « png256 », « jpeg » og « pnm » - driverne. Merk at Okular må startes på nytt for å slå på støtte for PostScript igjen. DVI- koodi latoi merkin, joka kuuluu tuntemattomaan kirjasimeen. DVI- koden anga et tegn i en ukjent skrift. Pino ei ollut tyhjä, kun kohdattiin EOP- komento. Stakken var ikke tom når EOP- kommandoen inntraff. Pino oli tyhjä, kun kohdattiin POP- komento. Stakken var tom når POP- kommandoen inntraff. DVI- koodi viittasi kirjasimeen, jota ei ole vielä määritelty. DVI- koden henviste til en skrift som ikke var definert fra før. Kohdattiin virheellinen komento. En ulovlig kommando ble påtruffet. Kohdattiin tuntematon koodi% 1. En ukjent op- kode% 1 ble påtruffet. Kohtalokas virhe Kritisk feil. Olet todennäköisesti joko kohdannut ohjelmointivirheen Okular- ohjelmassa tai DVI- tiedosto tai tarvittavat aputiedostot (kuten kirjasintiedosto) on pahasti viallinen. Okular lopetetaan tämän viestin jälkeen. Jos uskot kohdanneesi ohjelmointivirheen, tai jos uskot, että Okularin pitäisi toimia tässä tilanteessa paremmin, ole ystävällinen ja tee virheraportti. Dette betyr trolig at du enten har funnet en feil i Okular, eller at DVI- fila eller hjelpefilene (slik som skriftene, eller virtuelle skrifter) er ødelagt. Okular vil avbryte etter denne meldinga. Hvis du tror du har funnet en feil eller mener at Okular bør takle denne situasjonen bedre, vennligst rapporter problemet. EPub- taustaosa EPub- motor EPub- taustaosa En EPub- motor © 2008 Ely Levy © 2008 Ely Levy Ely Levy Ely Levy Virhe EPub- asiakirjaa avattessaNAME OF TRANSLATORS Feil under åpning av EPub- dokumentet. NAME OF TRANSLATORS Ei voitu avata asiakirjaa:% 1 Klarer ikke åpne dokumentet:% 1 Asiakirja ei ole kelvollinen Zip- arkisto Dokumentet er ikke et gyldig ZIP- arkiv Viallinen asiakirjan rakenne (päähakemisto puuttuu) Ugyldig dokumentstruktur (hovedkatalog mangler) Asiakirjassa ei ole sisältöä Fant ikke noe innhold i dokumentet Viallinen XML- asiakirja:% 1 Ugyldig XML- dokument:% 1 Fiction Book - taustaosa FictionBook- motor FictionBook- kirjojen näytin Em viser for Fiction Book e- bøker Asiakirja ei ole kelvollinen FictionBook- asiakirjaNAME OF TRANSLATORS Dokumentet er ikke en gyldig FictionBookNAME OF TRANSLATORS Käytä & järjestelmän kirjasimia Bruk plattformskrifter Käytä & järjestelmän kirjasimiaNAME OF TRANSLATORS Bruk & plattformskrifterNAME OF TRANSLATORS PS- taustaosa PS- motor PostScript- tiedostonäytin. En framviser for PostScript- filer. © 2007- 2008 Albert Astals Cid © 2007– 2008 Albert Astals Cid Pohjautuu Spectre- kirjastoon. Basert på Spectre- biblioteket. Ghostscript- taustaosan asetukset Oppsett for Ghostscript- motoren Asiakirjan versio Dokumentversjon Kielen taso PostScript- nivå Kuvataustaosa Bildemotor Yksinkertainen taustaosa kuvia varten En enkel bildemotor © 2005 Albert Astals Cid © 2006- 2007 Pino Toscano © 2006- 2007 Tobias Koenig © 2005, 2009 Albert Astals Cid © 2006- 2007 Pino Toscano © 2006- 2007 Tobias Koenig Ei voitu ladata asiakirjaa:% 1 Kan ikke laste inn dokumentet:% 1 Asiakirjan rakenne viallinen (päähakemisto puuttuu) Ugyldig dokumentstruktur (hovedkatalog mangler) Asiakirjan rakenne viallinen (META- INF- hakemisto puuttuu) Ugyldig dokumentstruktur (META- INF- katalog mangler) Asiakirjan rakenne viallinen (META- INF/ manifest. xml puuttuu) Ugyldig dokumentstruktur (META- INF/ manifest. xml mangler) Asiakirjan rakenne viallinen (content. xml puuttuu) Ugyldig dokumentstruktur (content. xml mangler) Asiakirjan rakenne viallinen (styles. xml puuttuu) Ugyldig dokumentstruktur (styles. xml mangler) Asiakirjan rakenne viallinen (meta. xml puuttuu) Ugyldig dokumentstruktur (meta. xml mangler) OpenOffice- taustaosa Motor for OpenOffice- dokument OpenOffice- tekstiasiakirjojen näytin. En viser for OpenOffice tekstdokumenter © 2006- 2008 Tobias Koenig © 2006– 2008 Tobias Koenig Tehnyt Opprettet Tekijä Opprettet av Tyylitietoa ei voitu lukea Klarer ikke å lese stilinformasjon Asiakirjan sisältöä ei voitu muuntaaNAME OF TRANSLATORS Klarer ikke å konvertere dokumentinnholdetNAME OF TRANSLATORS Asiakirjan salasana Dokumentpassord Anna asiakirjan lukemiseksi tarvittava salasana: Skriv passordet for å få tilgang til dokumentet: Asiakirja on salattu, ja ohjelmaan on käännetty salaustuki, mutta tarvittavaa liitännäistä ei löydy. Dette dokumentet er kryptert, og støtte for krypto er kompilert inn, men et programtillegg for hashing ble ikke funnet Asiakirja on salattu, ja ohjelmaan on käännetty salaustuki, mutta avaimen johtamisliitännäistä ei löydy. Dette dokumentet er kryptert, og krypto- støtte er kompilert inn, men det fantes ikke noe programtillegg for å finne nøkkel Asiakirja on salattu, ja ohjelmaan on käännetty salaustuki, mutta tarvittavaa salakirjoitusliitännäistä ei löydy. Dette dokumentet er kryptert, og støtte for krypto er kompilert inn, men et programtillegg for kryptering ble ikke funnet Salasana ei ollut oikea. Passordet er ikke riktig. Virheellinen salasana Feil passord Asiakirja on salattu, mutta Okular on käännetty ilman salaustukea. Asiakirjaa ei todennäköisesti onnistuta avaamaan. Dokumentet er kryptert, men Okular ble kompilert uten krypto- støtte. Dette dokumentet kan nok ikke åpnes. Plucker- taustaosa Plucker- dokumentmotor Taustaosa Plucker- ekirjoja varten En framviser for Plucker e- bøker NimiNAME OF TRANSLATORS NavnNAME OF TRANSLATORS PDF- asetukset PDF- valg Pakota rasterointi Tving fram rasterisering Rasteroi kuvaksi ennen tulostusta Rasteriser til et bilde før utskrift Pakottaa joka sivun rasteroinnin ennen tulostamista. Yleensä tämä heikentää hiukan laatua, mutta on hyödyksi muutoin virheellisesti tulostuvien asiakirjojen tulostamisessa. Rsteriserer hver side til et bilde før den skrives ut. Dette gir som legel litt dårligere utskrift, men kan brukes for dokumenter som ser ut til å bli skrevet ut feil. PDF- taustaosa PDF- motor PDF- renderoija En viser for PDF- filer © 2005- 2008 Albert Astals Cid © 2005– 2008 Albert Astals Cid Syötä salasana asiakirjan lukemiseksi: Skriv passordet for å få tilgang til dokumentet: Virheellinen salasana. Yritä uudestaan: Feil passord. Prøv igjen: Asiakirjan salasanaPDF v. < version > DokumentpassordPDF v. < version > PDF v.% 1 PDF v.% 1 Salaamaton Ukryptert Optimoitu Optimert Tuntematon päiväys Ukjent dato Tuntematon salaus Ukjent kryptering Tuntematon optimointi Ukjent optimering NAME OF TRANSLATORS Det er ikke støtte for å lagre filer med / Encrypt. NAME OF TRANSLATORS TIFF- taustaosa TIFF- motor TIFF- taustaosa En TIFF- motor © 2006- 2008 Pino ToscanoThis represents the libtiff version, as string with copyrights as well; can be left as- is. © 2006– 2008 Pino ToscanoThis represents the libtiff version, as string with copyrights as well; can be left as- is. Pino Toscano Pino ToscanoUnknown description TuntematonNAME OF TRANSLATORS UkjentNAME OF TRANSLATORS XPS- taustaosa XPS- motor XPS- taustaosa En XPS- motor © 2006- 2007 Brad Hards © 2007 Jiri Klement © 2006- 2007 Brad Hards © 2007 Jiri Klement © 2008 Pino Toscano Jiri Klement Jiri Klement SVG Part SVG- del KPart- komponentti SVG- grafiikkaa varten En KPart som viser SVG- bilder Copyright 2007, Aurélien Gâteau < aurelien\. gateau\ @ free\. fr > Copyright 2007, Aurélien Gâteau < aurelien\. gateau\ @ free\. fr > Pikaviestiohjelma D- Bus- rajapinnallaName Lynmeldingsprogram med D- Bus- grensesnittName_BAR_standard desktop component PikaviestiohjelmaComment LynmeldingComment Pikaviestiohjelman avulla voidaan keskustella kahden kesken tai ryhmässä. Comment Et lynmeldingsprogram som tillater toveis samtale mellom enkeltpersoner og grupper. Comment Puhesynteesipalvelu D- Bus- rajapinnallaName Tekst til tale- program med D- Bus- grensesnittName_BAR_standard desktop component Upotettava tekstieditoriComment Innebygd skriveprogramComment Tekstieditoripalvelu tarjoaa sovelluksille tekstinäyttäjän - ja muokkaimen. KDE- sovelluksien, jotka tarjoavat tekstinmuokkauspalveluita, tulisi käyttää tätä palvelua. Comment Tjenesten innebygd skriveprogram gir programmer mulighet til å vise og redigere tekst. KDE- programmer som kan redigere tekst bør bruke denne tjenesten. Comment Upotettava tekstimuokkauskomponentti (Asiakirja/ Näkymä- jaolla) Comment Innebygget skriveprogram- komponent (med Doc/ View- skille) Comment Comment KTextEditor programtillegg for laste/ lagre filter/ sjekkComment KTextEditor- lisäosaName Programtillegg for KTextEditorName Upotettava monipuolisempi tekstieditoriName Innebygget, avansert skriveprogramName Automaattinen kirjanmerkittäjäComment Automatisk bokmerkeComment Määrittele kirjanmerkkejä riveille, jotka vastaavat kuviota, kun asiakirjoja avataanName Sett bokmerke på linjer som passer til et mønster når dokumenter blir åpnetName Comment AutoBraceComment Name Sett inn avsluttende krøllparentes når Enter trykkesName Comment ExporterComment Name Eksporterer fremhevede dokumenter til HTMLName Lisää tiedostoComment Sett inn filComment Lisää mikä tahansa luettava tiedosto kohdistimen kohdalleName Sett inn en lesbar fil ved skrivemerketName DatatyökalutComment DataverktøyComment Käytä tekstinkäsittelytyökaluja, kuten tekstin oikolukua ja sanakirjaa (jos asennettuna) Name Skru på dataverktøy som ordbok og stavekontroll (hvis det er installert) Name Python- merkistötarkistinComment Python sjekker/ innlegger for tegnkodingComment Tallennettaessa Python- tiedostoja tarkista merkistö ja lisää merkistöotsikko tarvittaessaName Under lagring sjekkes tegnkodingen i Python- filer og en tegnkodingslinje legges innName Ajan ja päiväyksen muotoName Format for innsatt dato og klokkeslettName Aika ja päiväysComment Dato og klokkeslettComment Lisää aika ja päiväysName Sett inn nåværende dato og klokkeslettName AfarName AfarName AbhaasiName AbkhasiskName AvestaName AvestiskName AfrikaansName AfrikaansName AmharaName AmhariskName ArabiaName ArabiskName AssamiName AssamesiskName AvestaName AsturiskName AimaraName AymaraName AzeriName AserbajdsjanskName BaškiiriName BashkirName ValkovenäjäName HviterussiskName Valkovenäjä (Latin) Name Hviterussisk (latinsk) Name BulgariaName BulgarskName BihariName BihariName BislamaName BislamaName BengaliName BengaliName Bengali (Intia) Name Bengali (India) Name TiibetName TibetanskName BretoniName BretonskName BosniaName BosniskName KatalaaniName KatalanskName Name Valenciansk (sørlig Katalansk) Name TšetšeeniName TsjetsjenskName TšamorroName ChamorroName KorsikaName KorsikanskName Krimin tataariName KrimtatarskName TšekkiName TsjekkiskName KašubiName KasjubiskName KirkkoslaaviName KirkeslaviskName TšuvassiName ChuvashName KymriName WalisiskName TanskaName DanskName SaksaName TyskName AlasorbiName NedresorbiskName DzongkhaName DzongkhaName KreikkaName GreskName EnglantiName EngelskName BrittannianenglantiName Britisk engelskName AmerikanenglantiName Amerikansk engelskName EsperantoName EsperantoName EspanjaName SpanskName ViroName EstiskName BaskiName BaskiskName Farsi (persia) Name Farsi (Persisk) Name SuomiName FinskName FidžiName FijiskName FääriName FærøyiskName RanskaName FranskName FriisiName FrisiskName IiriName Irsk gæliskName GaeliName GæliskName GalliciaName GaliciskName GuaraniName GuaraniName GudžaratiName GujaratiName ManxName ManxName HausaName HausaName HepreaName HebraiskName HindiName HindiName Name ChhattisgarhiName Hiri- motuName Hiri MotuName KroatiaName KroatiskName YläsorbiName ØvresorbiskName UnkariName UngarskName ArmeniaName ArmenskName HereroName HereroName InterlinguaName InterlinguaName IndonesiaName IndonesiskName InterlingueName InterlingueName InupiatunName InupiaqName IdoName IdoName IslantiName IslandskName ItaliaName ItalienskName InuktitutName InuktitutName JapaniName JapanskName JaavaName JavanesiskName GeorgiaName GeorgiskName KikujuName KikuyuName KazakkiName KazakhName Kalaallisut (grönlanti) Name KalaallisutName KhmerName KhmerName KannadaName KannadaName KoreaName KoreanskName KašmiriName KashmiriName KurdiName KurdiskName KomiName KomiName KorniName CorniskName KirgiisiName KirgisiskName LatinaName LatinName LuxemburgName LuxemburgiskName LimburgName LimburgiskName LingalaName LingalaName LaoName LaoName LiettuaName LitauiskName LatviaName LatviskName MaithiliName MaithiliName MalagassiName MalagasyName MarshallName MarshallesiskName MaoriName MaoriName MakedoniaName MakedonskName MalajalamName MalayalamName MongoliName MongolskName MoldaviaName MoldaviskName MarathiName MarathiName MalaijiName MalaiiskName MaltaName MaltesiskName BurmaName BurmesiskName NauruName NauruName Norjan bokmålName Norsk (bokmål) Name Pohjois- ndebeleName Ndebele, NordName AlasaksaName NedersaksiskName NepaliName NepaliName NdongaName NdongaName HollantiName NederlandskName Norjan nynorskName Norsk (nynorsk) Name Etelä- ndebeleName Ndebele, SørName PohjoissothoName Nord- SothoName NavajoName NavajoName NjandžaName ChichewaName OksitaaniName OksitanskName OromoName OromoName OrijaName OriyaName OsseettiName OssetiskName PandžabiName Punjabi/ PanjabiName PaaliName PaliName PuolaName PolskName PaštuName PushtoName PortugaliName PortugisiskName BrasilianportugaliName Brasil- portugisiskName KetšuaName QuechuaName RundiName RundiName RomaniaName RumenskName RomaniName RomaniName VenäjäName RussiskName RuandaName KinyarwandaName SanskritName SanskritName SardiName SardiskName SindhiName SindhiName PohjoissaameName NordsamiskName SangoName SangoName SinhaliName SingalesiskName SlovakkiName SlovakiskName SloveeniName SlovenskName SamoaName SamoanskName ŠonaName ShonaName SomaliName SomaliName AlbaniaName AlbanskName SerbiaName SerbiskName Serbia (latinanalainen) Name Serbisk ljekaviskName Serbia (latinanalainen) Name Serbisk ljekavisk latinskName Serbia (latinanalainen) Name Serbisk (latinsk) Name SwaziName SwatiName EteläsothoName Sotho, SørligName SundaName SundanesiskName RuotsiName SvenskName SwahiliName SwahiliName TamilName TamilName TeluguName TeluguName TadžikkiName TadsjikiskName ThaiName ThaiName TigrinjaName TigrinyaName TurkmeeniName TurkmenskName TswanaName TswanaName TurkkiName TyrkiskName TsongaName TsongaName TataariName TatarName TwiName TwiName TahitiName TahitiskName UiguuriName UigurskName UkrainaName UkrainskName UrduName UrduName UzbekkiName UsbekiskName Uzbekki (kyrillinen) Name Usbekisk (Kyrillisk) Name VendaName VendaName VietnamName VietnamesiskName VolapükName VolapükName ValloniName VallonskName WolofName WolofName XhosaName XhosaName JiddišName JiddiskName JorubaName YorubaName ZhuangName ZhuangName KiinaName KinesiskName Yksinkertaistettu kiinaName Forenklet kinesiskName Kiina (Hongkong) Name Kinesisk (Hong kong) Name Perinteinen kiinaName Tradisjonell kinesiskName ZuluComment ZuluComment Asetusvaraston taustaosaName Bakgrunnslagring for KConfigName KSSL- palvelinmoduuliComment KSSL- nissemodulComment KDED: n KSSL- palvelinmoduuliName KSSL- nissemodul for KDEDName KDE: n lisäosatiedotComment Informasjon om KDE- programtilleggComment Sonnet- oikolukuohjelmaComment Sonnet staveklientComment KDED- moduuliComment KDED- modulName KDED- moduuliComment KFileModuleComment Name KDE standard filmodul som skaffer standard fildialogName Upotettava Java- sovelmien näyttäjäName Innebygd visning av Java- miniprogrammerName Comment KHTML- filutvidelsesadapterComment Upotettava HTML- katselukomponenttiName Innebygget komponent for HTML- visningName KHTMLComment KHTMLComment Upotettava kuviennäyttökomponenttiName Innebygget bildevisningskomponentName Upotettava kuvannäyttäjäName Innebygget bildeviserName Upotettava komponentti multipart/ mixed- hallintaanName Innebygget komponent for multipart/ mixedName BMPName BMPName DDSName DDSName EPSName EPSName EXRName EXRName GIFName GIFName HDRName HDRName ICOName ICOName JP2Name JP2Name MNGName MNGName PBMName PBMName PCXName PCXName PGMName PGMName PNMName PNMName PPMName PPMName PSDComment PSDComment QImageIOHandler- lisäosaName QImageIOHandler- programtilleggName RGBName RGBName TGAName TGAName XBMName XBMName XCFName XCFName XPMName XPMName XVName XVName SovellusDescription ProgramDescription kioslave data URI: lle (rfc2397) Name kioslave for data URI- er (rfc2397) Name KDE: n asetusmoduuliName KDE kontrollsenter- modulName KDE: n asetusten alustusComment Klargjøring av KDE- oppsettComment KDE: n datatyökaluName KDE dataverktøyName Comment filmodulComment KDED- moduuliComment KIO filmodulComment Lisäosa asetusikkunalleName Programtillegg for dialogvinduet for egenskaperName KFile- metatietolisäosaComment KFile- programtillegg for metadataComment KFileWrite- liitännäinenName KFileWrite- programtilleggName KScanName KScanName Laajennettu selauslisäosaName Programtillegg for utvidet nettlesingName VälityspalvelintiedustelijaComment MellomtjenerspeidingComment Automaattiset välityspalvelinasetuksetComment Automatisk mellomtjeneroppsettComment Automaattiset välityspalvelinasetuksetName Automatisk mellomtjeneroppsettName Virheellinen välityspalvelinkomentosarjaComment Ugyldig mellomtjenerskriptComment Ladattu välityspalvelin asetuskomentosarja on virheellinenName Mellomtjenerskriptet som ble lastet ned er ugyldigName Komentosarjan latausvirheComment Feil ved skriptnedlastingComment Välityspalvelimen asetuskomentosarjan lataaminen ei onnistunutName Klarte ikke å laste ned skript for mellomtjeneroppsettName KomentosarjansuoritusvirheComment Feil ved evaluering av skriptComment Välityspalvelimen asetuskomentosarjan suorittamisessa tapahtui virheDescription Det oppsto en feil ved kjøring av skriptet for mellomtjeneroppsettDescription Microsoft Media - palvelinprotokollaComment Microsoft Media Server ProtocolComment Lisäosa uudelleennimeämisikkunalleName Programtillegg for omnavningsdialogenName HTTP- välimuistin tyhjentäjäComment HTTP- hurtiglagerrenserComment Puhdistaa vanhat tiedot HTTP- välimuististaName Fjerner gamle oppføringer fra hurtiglageret for HTTPName KDED- evästemoduuliComment KDEDs modul for informasjonskapsler (Cookie Jar) Comment Seuraa järjestelmän evästeitäName Holder rede på alle informasjonskapsler i systemetName Tyhjä metaComment Dummy MetaComment Testi ilmoitusjärjestelmälleName Test for KnotifyName RyhmäComment GruppeComment RyhmäName GruppaName PaikallaComment TilkobletComment Yhteystieto on nyt paikallaName Kontakten er nå tilkobletName Uusi viestiComment Melding mottattComment Uusi viesti on saapunutName En melding er mottattName SelainnäkymäComment NettleservisningComment KDE- komponenttiName KDE- komponentName Muistio (esimerkki) Name Notisblokk (eksempel) Name Adium- hymiöteematComment Adium smilefjestemaComment Kirjasto Adium- hymiöteemojen käyttämiseenName Bibliotek for å bruke Adium smilefjestemaName KDE- hymiöteematComment KDE smilefjestemaComment Kirjasto KDE- hymiöteemojen käyttämiseenName Bibliotek for å bruke KDE smilefjestemaName Pidgin- hymiöteematComment Pidgin smilefjestemaComment Kirjasto Pidgin- hymiöteemojen käyttämiseenName Bibliotek for å bruke Pidgin smilefjestemaName XMPP- hymiöteematComment XMPP smilefjestemaComment Kirjasto XMPP- hymiöteemojen käyttämiseenComment Bibliotek for å bruke XMPP smilefjestemaComment Plasma- animointimoottoriComment Plasma animasjonsmotorComment Plasma- sovelmaName Plasma miniprogramName SanatäydennysComment SamlingComment Plasma- sovelmaComment Oppsprett- miniprogram for Plasma- skriptingComment Comment Plasma ContainmentActionsComment Plasma sovelmasisällyttäjä ja taustapiirtäjäComment Plasma beholder for miniprogram og bakgrunnsopptegnerComment Plasma- tietomoottoriComment Plasma datamotorComment Plasma- pakettirakenteen määritelmäComment Definisjon av Plasma pakkestrukturComment KRunner- liitännäinenComment KRunner- programtilleggComment Skriptauskielituki PlasmalleComment Skriptspråk- utvidelse for PlasmaComment Plasma- taustakuvaName Plasma tapetName Description Lagre praksis for nettverkselementerDescription Name Hindrer at systemet lagrer praksiser for plasmaelementer på nettverketName Comment Testfil for Package metadataComment Name En skrivebordsfil med testdata for klassen PackageMetaData. Name TestitietomoottoriName Testdata- motorName SalauksetComment KrypteringComment Muokkaa SSL- asetuksia sekä hallitse sertifikaatteja ja muita salausasetuksiaComment Oppsett av SSL, behandling av sertifikater og andre innstillinger for krypteringComment Upotettava henkilökohtaisten sertifikaattien hallintatyökaluName Innebygget personlig sertifikathåndtererName KCertPartName KCertPartName ASpellName ASpellName EnchantName EnchantName HSpellName HSpellName HSpellName Hunspell Name AssamesiskName ViroName AsturiskName Valkovenäjä (Latin) Name Hviterussisk latinskName Name Katalansk (Valenciansk) Name Name Kontact- administrasjonName Name KDE SVN BuildName KOfficeName KOfficeName BritannianenglantiName Engelsk (Storbritannia) Name FarsiName FarsiName IiriName IrskName GaliciaName GalisiskName Name ChhatisgarhiName YläsorbiName OversorbiskName MakedoniaName IndonesiskName KazakkiName KasakstanskName Name KannadaName MalaijiName MalayiskName NepaliName NepalskName Norja (nynorsk) Name Norsk (nynorsk) Name PandžabiName PunjabiName Name PasjtoName BrasilianportugaliName Portugisisk (Brasil) Name VietnamName SingalesiskName Serbia (latinalainen) Name Serbisk ljekavisk latinskName Serbia (latinalainen) Name Serbisk ljekaviskName Serbia (latinalainen) Name Serbisk, latinName Uzbekki (kyrillinen) Name Uzbekisk (Kyrillisk) Name UzbekkiName UzbekistanskName KDE: n testauskieliName KDE test- språkName Yksinkertaistettu kiinaName Kinesisk (forenklet) Name Kiina (Hongkong) Name Kinesisk (Hongkong) Name Name Tradisjonelt kinesisk < Muuttamaton > & lt; Uendretgt; Uusi tiedostotyyppi Ny filtype Tiedostotyypin% 1 asetukset Egenskaper til% 1 Valitse haluamasi MIME- tyypit tälle tiedostotyypille. Huomaa, että tämä muokkaa myös automaattisesti sidottuja tiedostopäätteitä. Velg MIME- typene du vil bruke med denne filtypen. Legg merke til at dette automatisk endrer tilhørende filetternavnene. Valitse MIME- tyypit Velg MIME- typer Käytössä olevat komennot Tilgjengelige kommandoer Saat lisätietoja yksittäisistä komennoista komennolla 'help & lt; commandgt;' For hjelp med enkelte kommandoer, kjør 'help & lt; commandgt;' Ei avustetta aiheelle '% 1' Ingen hjelp for «% 1 » Ei komentoa% 1 Kommandoen% 1 finnes ikke Tämä on Katepart - komentorivi. Syntaksi: komento [argumentit] Saat luettelon komennoista käskyllä help list Saat lisätietoja yksittäisistä komennoista komennolla help & lt; commandgt; Dette er Kateparts kommandolinje. Syntaks: kommando [argumenter] En kan få en liste over tilgjengelige kommandoer ved å taste inn help list Hjelp med enkeltstående kommandoer kan fås ved å taste inn help & lt; commandgt; Onnistui: Vellykket: Komento "% 1" epäonnistui. Kommandoen «% 1 » feilet. Ei komentoa: "% 1" Kommandoen finnes ikke: «% 1 » Merkin tyyppi% 1 Markeringstype% 1 Aseta oletustyyppi Velg standardstil for merking Encodings menu Slå av merknadslinjaEncodings menu Pois käytöstä Av Tunnista automaattisesti Autooppdag Leikkaa valitun tekstin ja siirtää sen leikepöydälle Klipp ut merket tekst og flytt den til utklippstavla Liittää aikaisemmin kopioidun tai leikatun leikepöydän sisällön Lim inn tidligere kopiert eller klippet innhold fra utklippstavla Käytä tätä kopioidaksesi valittu teksti leikepöydälle. Bruk denne kommandoen for å kopiere den merkede teksten til systemets utklippstavle. Tallenna nykyinen asiakirja Lagre det gjeldende dokumentet Palauta viimeisin muokkaus Angre de siste redigeringene Palauta viimeisin peru- toiminto Gjør om de siste angrede handlingene Rivitä & asiakirja & Tekstbryting i dokumentet Tämän komennon avulla voit rivittää asiakirjasta kaikki rivit, jotka ovat pidempiä kun kerralla näkyvä rivi. Rivitys on pysyvä, eli rivien pituutta ei muuteta kun näkymän koko muuttuu. Bruk denne kommandoen for å bryte alle linjer i gjeldende dokument som er lengre enn bredden på visningen, slik at de passer i denne visningen. Dette er statisk linjebryting, dvs. den blir ikke oppdatert når visningen endrer størrelse. & Sisennä Rykk & inn Käytä tätä toimintoa tekstilohkon sisentämiseksi. Voit valitaasetusikkunassa, käytetäänkö sarkainmerkkejä vai korvataanko ne välilyönneillä. Bruk dette for å rykke inn en markert tekstblokk. I oppsettsdialogen kan du velge om tabulatorer skal ha virkning eller erstattes med mellomrom. & Pienennä sisennystä Rykk & tilbake Käytä tätä pienentääksesi valitun tekstin sisennystä. Bruk dette for å ta vekk innrykk fra en tekstblokk. & Puhdista sisennys & Fjern innrykk Tämän toiminnon avulla voit siistiä valitun tekstin sisennykset (jätetään vain sarkaimet/ vain välilyönnit). Voit määritellä asetusikkunassa käytetäänkö sisennyksessä sarkaimia vai korvataanko ne välilyönneillä. Bruk dette for å fjerne innrykk fra en markert tekstblokk (bare tabulatorer/ bare mellomrom) I oppsettsdialogen kan du velge om tabulatorer skal ha virkning eller erstattes med mellomrom. & Tasaus & Rett inn Käytä tätä nykyisen rivin tai tekstikatkelman tasaamiseksi oikealle sisennystasolle. Bruk dette for å justere den valgte linja eller tekstblokka til riktig inrykksnivå. & Kommentoi Kommentar Tämä komento muuttaa valitun tekstilohkon kommenteiksi. Merkit, jotka tarkoittavat yhden tai useamman rivin kommentointia, määritellään kunkin kielen korostusmäärittelyissä. Denne kommandoen kommenterer ut gjeldende linje eller en markert tekstblokk. Tegnene for en- linjes/ flere linjers kommentar er angitt i syntaksmerkereglene for språket. Poista & kommentointi Fjern kommentar Tämä komento poistaa valitusta tekstilohkosta kommentointia osoittavat merkit. Merkit, jotka tarkoittavat yhden tai useamman rivin kommentointia, määritellään kunkin kielen korostusmäärittelyissä. Denne kommandoen fjerner kommentartegn fra gjeldende linje eller en markert tekstblokk. Tegnene for en- linjes/ flere linjers kommentar er angitt i syntaksmerkereglene for språket. & Vain luku - tila & Lesemodus Lukitsee tai vapauttaa asiakirjan kirjoittamista varten Lås, eller lås opp, dokumentet for skriving. Suuraakkoset Store bokstaver Muuttaa valitun tekstin suuraakkosiksi. Jos valintaa ei ole, muutetaan kohdistimen oikealla puolella olevan merkki suuraakkoseksi. Gjør om det markerte området til store bokstaver. Dersom ingen tekst er markert, blir bare bokstaven til høyre for skrivemerket endret. Pienaakkoset Små bokstaver Muuttaa valitun tekstin pienaakkosiksi. Jos valintaa ei ole, muutetaan kohdistimen oikealla puolella olevan merkki pienaakkoseksi. Gjør om det markerte området til små bokstaver. Dersom ingen tekst er markert, blir bare bokstaven til høyre for skrivemerket endret. Iso alkukirjain Store forbokstaver Lisää ison alkukirjaimen valintaan tai sanaan, jossa kohdistin on jos valintaa ei ole. Gjør om til stor forbokstav i det markerte området eller i ordet ved skrivemerket dersom ingenting er merket. Liitä rivit Slå sammen linjer Koodin täydennys käyttöön Utfør kodefullføring Ota käsin käyttöön komennon täydennys, yleensä käyttämällä tarkoitukseen määriteltyä näppäinyhdistelmää. Utfør kommandofullføring manuelt, som regel ved å bruke en snarvei bundet til denne handlinga. Tulosta nykyinen asiakirja. Skriv ut gjeldende dokument. Lataa & uudelleen & Last inn på nytt Lataa nykyisen asiakirjan uudelleen levyltä. Last gjeldende dokument fra disk på nytt. Tallentaa nykyisen asiakirjan levylle valitsemallasi nimellä. Lagre gjeldende dokument på disk, med et navn du velger. Tämä avaa ikkunan ja antaa valita rivin, jolle haluat siirtää kohdistimen. Denne kommandoen åpner en dialog der du kan velge en linje du vil markøren skal gå til. & Editorin asetukset... & Tilpass redigerer & # 160; … Aseta editorin erilaisia toimintoja Tilpass deler av denne redigereren. & Toimintatapa & Modus Tässä voit valita tätä asiakirjaa varten käytettävän toimintatavan. Tämä vaikuttaa tekstin korostukseen ja laskostustapaan. Her kan du velge hvilken modus som skal brukes for gjeldende dokument. Dette vil påvirke f. eks. utheving og linjebryting. & Korostus Utheving Tästä voit valita miten nykyinen asiakirja korostetaan. Her kan du velge hvordan det aktive dokumentet skal utheves. Sisennys & Innrykk Valitse asiakirjan koko teksti. Merk all teksten i dokumentet. Jos olet valinnut jotain nykyisessä asiakirjassa, se ei ole enää valittuna. Hvis du har merket noe i det aktive dokumentet vil dette ikke lenger være merket. Suurenna kirjasinta Forstørr skrift Tämä suurentaa kirjasinkokoa. Dette øker skriftstørrelsen på skjermen. Pienennä kirjasinta Krymp skrift Tämä pienentää kirjasinkokoa. Dette minsker skriftstørrelsen på skjermen. Lohkovalintatila & Blokkmerkingsmodus Tämä komento mahdollistaa vaihtamisen normaalin (rivipohjaisen) ja lohkopohjaisen valintatilan välillä. Denne kommandoen brukes for å veksle mellom normal valgmodus (linjebasert) og blokkvalg- modus. & Korvaustila Overskrivingsmodus Valitse haluatko lisätä kirjoitetun tekstin asiakirjaan, vai haluatko korvata olemassa olevaa tekstiä kirjoittamalla sen päälle. Velg mellom å sette inn den teksten du skriver, eller å skrive over eksisterende tekst. & Dynaaminen rivinvaihto & Fleksibel linjebryting Jos tämä asetus on valittu, tekstirivi vaihtuu ruudun näyttöreunuksen kohdalla. Hvis du velger dette, vil tekstlinjene brytes ved visningskanten på skjermen. Dynaamiset rivinvaihtoilmaisimet Merke for fleksibel tekstbryting Valitse, milloin dynaamisen rivityksen merkit näytetään Velg når merke for fleksibel tekstbryting skal vises & Pois Av Seuraa & rivinumeroita Følg & linjenummer & Aina päällä & Alltid på Näytä laskostusmerkit Vis brytemerker Jos koodi voidaan 'laskostaa', voit halutessasi näyttää koodin laskostusmerkit. Du kan velge om brytemerker for kode skal vises, hvis kodebryting er mulig. Näytä & kuvakereunus Vis & ikonkant Näytä/ piilota kuvakereunus. Esimerkiksi kirjanmerkit näytetään kuvakereunuksella. Vis/ skjul ikonkanten. Ikonkanten viser f. eks. bokmerker. Näytä/ piilota rivinumerot näkymän vasemmalla puolella. Vis/ skjul linjenumre på venstre side av visningen. Näytä & vierityspalkin merkit Vis rullefeltmerker Näytä/ piilota pystysuuntaisen vierityspalkin merkit. Esimerkiksi kirjanmerkit voidaan näyttää vierityspalkissa. Vis/ skjul merkene på det loddrette rullefeltet. Merkene viser f. eks. bokmerker. Näytä pysyvän & rivityksen rivitysmerkit Vis & merke for statisk tekstbryting Näytä/ piilota rivitysmerkit, vaakaviiva joka näytetään rivitetyssä sarakkeessa muokkausasetusten mukaisesti. Vis/ skjul merket for tekstbryting, en loddrett linje som blir vist ved den tekstbrytingskolonnen du har valgt i redigeringsegenskapene Aktivoi komentorivi Gå til kommandolinja Näyttää/ piilottaa komentorivin ikkunan alaosassa Vis/ skjul kommandolinja nedenfor tekstvindu. & VI- syöttötila Inndatamodus som i & Vi Ota käyttöön/ poista käytöstä VI- syöttötila Slå på/ av inndatamodus som i VI & Rivin loppu (EOL) & Slutten av linja Valitse asiakirjan tallennuksessa käytettävä rivinvaihtomerkki Velg hvilken linjeending som skal brukes når du lagrer dokumentet & Koodaus Tegnkoding Etsi tekstin tai säännöllisen lauseen ensimmäinen osuma. Slå opp første forekomst av en bit tekst eller et regulært uttrykk. Etsi valittu Finn det utvalgte Etsii valitun tekstin seuraavan esiintymän. Finner neste forekomst av den utvalgte teksten. Etsi valittu taaksepäin Finn det utvalgte bakover Etsii valitun tekstin edellisen esiintymän. Finner forrige forekomst av den utvalgte teksten. Etsi hakulauseen seuraava esiintymä. Slå opp neste forekomst av søkebegrepet. Etsi hakulauseen edellinen esiintymä. Slå opp forrige forekomst av søkebegrepet. Voit hakea tavallisella merkkijonolla tai säännöllisellä lausekkeella ja korvata löydöt merkkijonolla. Slå opp en tekststreng eller et regulært uttrykk og erstatt resultatet med en gitt tekst. Automaattinen rivinlopun tunnistus. Automatisk stavekontroll Valitse editori Endre ordbok & # 160; … Siirry sana vasemmalle Gå ett ord til venstre Valitse merkki vasemmalla Merk ett tegn til venstre Valitse sana vasemmalla Merk ett ord til venstre Siirry sana oikealle Gå ett ord til høyre Valitse merkki oikealla Merk ett tegn til høyre Valitse sana oikealla Merk ett ord til høyre Siirry rivin alkuun Gå til begynnelsen på linja Siirry asiakirjan alkuun Gå til begynnelsen av dokumentet Valitse rivin alkuun Merk til begynnelsen på linja Valitse asiakirjan alkuun Merk til begynnelsen på dokumentet Siirry rivin loppuun Gå til slutten på linja Siirry asiakirjan loppuun Gå til slutten på dokumentet Valitse rivin loppuun Merk til slutt på linja Valitse asiakirjan loppuun Merk til slutten på dokumentet Valitse edelliselle riville Merk til forrige linje Vieritä rivi ylös Rull oppover en linje Siirry edelliselle riville Gå til forrige linje Siirry sana oikealle Flytt skrivemerket mot høyre Siirry sana vasemmalle Flytt skrivemerket til venstre Valitse seuraavalle riville Merk til neste linje Vieritä rivi alas Rull nedover en linje Vieritä sivu ylös Rull en side opp Valitse sivu ylös Merk oppover en side Siirry näkymän alkuun Gå til øverst i vinduet Valitse näkymän alkuun Merk til øverst i vinduet Vieritä sivu alas Rull en side ned Valitse sivu alas Merk nedover en side Siirry näkymän loppuun Gå til nederst i vinduet Valitse näkymän loppuun Merk til nederst i vinduet Siirry seuraavaan sulkuun Gå til par- parentes Valitse seuraavaan sulkuun Merk til par- parentes Merkkien muuttaminen Bytt to nabotegn Poista rivi Slett linja Poista sana vasemmalle Slett ord til venstre Poista sana oikealle Slett ord til høyre Poista seuraava merkki Slett neste tegn Peruutusnäppäin Rettetast Lisää viisas rivinvaihto Sett inn smart linjeskift Pienennä päätaso Fold sammen toppnivå Laajenna päätaso Fold ut toppnivå Pienennä tämä taso Slå sammen ett lokalt nivå Laajenna tämä taso Fold ut ett lokalt nivå R/ O LES OVR OVR INS INN Kohdistin ja valinta Skrivemerke og merket område Sisennys Innrykk Automaattinen täydennys Autofullføring av ord VI- syöttötila Inndatamodus som i vi Pois Av Seuraavat rivinumeroita Følg linjenummer Aina päällä Alltid på Tilat ja tiedostotyypit Modus og filtyper Et määritellyt varmuuskopioiden päätettä tai etuliitettä. Käytetään oletusta: '~' Du har ikke skrevet noe prefiks eller suffiks. Bruker standard suffiks: « ~ » Ei varmuuskopion päätettä tai etuliitettä Mangler prefiks eller suffiks KDE: n oletusasetukset KDE standard Yleinen Universal Muokkainliitännäiset Programtillegg for redigering KomentosarjakieletLanguage SkripterLanguage Korosta lataus Nedlasting av syntaksmerkingsregler & Asenna & Installer Valitse päivitettävät ohjelmointikielen kieliopin korostustiedostot: Velg syntaksmerking- filene du vil oppdatere: Viimeisin Siste Huom: uudet versiot valitaan automaattisesti. Merknad: Nye versjoner er valgt automatisk. & Siirry riville: & Gå til linje: Siirry Gå & Osa: Ordbok: Tiedosto on poistettu levyltä Fila ble slettet på disken & Tallenna tiedosto nimellä... & Lagre som & # 160; … Sallii sinun valita sijainnin ja tallentaa tiedosto uudelleen. Her kan du velge en plassering og lagre fila igjen. Tiedosto on muuttunut levyllä Fila er endret på disken & Lataa tiedosto uudelleen Åpne fila på & nytt Lataa tiedosto uudelleen levyltä. Jos sinulla on tallentamattomia muutoksia, ne katoavat. Last fila på nytt fra disken. Hvis du har ulagrede endringer vil de gå tapt. & Hylkää & Ignorer Hylkää muutokset. Sinulta ei kysytä enää varmistusta uudelleen. Ignorer endringene. Du vil ikke bli spurt igjen. Älä tee mitään. Seuraavan kerran nostaaksesi tiedoston esille, yrittäessäsi tallentaa sen tai sulkea ohjelman, sinulta kysytään uudestaan. Ikke gjør noe. Neste gang du vil gjøre noe med fila, lagre den eller lukke den, vil du bli spurt igjen. Mitä haluat tehdä? Hva vil du gjøre? Korvaa levyn tiedosto muokkaimen sisällöllä. Skriv over diskfila med innholdet i tekstprogrammet. Komento diff epäonnistui. Tarkista, että olet asentanut ohjelman diff, ja se löytyy polun varrelta. Diff- kommandoen mislyktes. Se etter at diff( 1) er installert og er i stien din (PATH). Virhe tiedostojen eroa (diff) luotaesssa Klarte ikke å lage en differanse Tiedostot ovat identtisiä lukuunottamatta välilyöntejä Bortsett fra blanktegnsendringer er filene identiske. Diff- tuloste Utdata fra diff "Hylkää" tarkoittaa, että sinua ei varoiteta uudestaan (ellei tiedosto levyllä muutu): jos tallennat asiakirjan, levyllä oleva asiakirja korvataan uudella. Jos et tallenna, säilytetään tiedosto levyllä (jos olemassa). Å velge « overse » betyr at du ikke blir advart igjen (med unntak av om disk- fila endres en gang til): lagres dokumentet vil det overskrive fila på disken. Om man ikke lagrer så vil disk- fila (om til stede) være det du har. Olet omillasi Du er helt på egenhånd Hakemisto, joka sisältää testejä, perushakemiston ja tulostushakemistot. Mappe som inneholder mappene tests, basedir og output. Näytä vianjäljitykseen liittyvät ilmoitukset. Ikke undertrykk feilsøkingsdata Säilytä tulostetiedostot myös onnistuttassa. Behold utdatafiler selv om vellykket Näytä ikkuna testejä suoritettaessa. Vis vinduet mens tester kjøres Suorita vain yksi testi. Voit antaa useita valintoja. Kjør bare en enkelt test. Flere valg er tillatt. Regressiotesti Regresjonstest Regressiotesti Kate- ohjelmaa varten Regresjonstester for kate Tekstinmuokkauskomponenttia ei löytynyt; tarkista KDE: n asennus. Fant ingen skriveprogramskomponent i KDE. Sjekk KDE- installasjonen. Käytä tätä nykyisen asiakirjan sulkemiseksi Bruk dette for å lukke dokumentet Käytä tätä nykyisen asiakirjan tulostamiseksi Bruk denne kommandoen for å skrive ut dokumentet Käytä tätä uuden asiakirjan luomiseksi Bruk denne kommandoen for å lage et nytt dokument Käytä tätä avataksesi asiakirjan muokkausta varten Bruk denne kommandoen for å åpne og redigere et dokument Luettelo äskettäin avaamistasi tiedostosta. Luettelo helpottaa samojen tiedostojen avaamista uudestaan. En liste over filer du nylig har åpnet, slik at du lett kan åpne dem igjen. Uusi & ikkuna & Nytt vindu Avaa uusi näkymä nykyiseen asiakirjaan Lag en ny visning med dette dokumentet Valitse editori Velg skriveprogram & # 160; … Ohita järjestelmänlaajuinen oletuseditorin asetus Overstyr systeminnstillinga for standard skriveprogram Sulje nykyinen asiakirjanäkymä Lukk denne dokumentvisningen Käytä tätä komentoa tilarivin näyttämiseksi tai kätkemiseksi. Bruk denne kommandoen for å vise eller skjule statuslinja Näytä asiakirjan täydellinen polku otsikkorivillä Vis hele dokumentstien i tittellinja Aseta sovelluksen pikanäppäimet. Sett opp hurtigtastene i programmet. Aseta työkaluriveillä näytettävät toiminnot. Velg hvilke elementer som skal vises på verktøylinja / - ene. & Tietoja editorista & Om komponent for redigering LIS INN Annettua tiedostoa ei voi lukea. Tarkista, että tiedosto on olemassa ja että nykyinen käyttäjä on oikeutettu lukemaan. Klarte ikke å lese fila. Sjekk at fila finnes og at den kan leses av brukeren. Rivi% 1, sarake% 2 Linje:% 1 Kolonne:% 2 Lue standardisyöte (stdin) Leser innholdet av « standard inn » Aseta avattavan tiedoston merkkikoodaus Velg tegnkodinga på fila du vil åpne Siirry tälle riville Gå til denne linja Siirry tälle palstalle Gå til denne kolonnen KWrite - tekstieditori KWrite – skriveprogram (c) 2000- 2005 Katen tekijät © 2000– 2005 Kate- utviklerne Pääkehittäjä Hoved- utvikler Siisti puskurijärjestelmä Det kule buffersystemet Muokkauskomennot Redigeringskommandoer Edellinen pääkehittäjä Tidligere hovedutvikler KWriten tekijä KWrite- forfatter KWriten sovitus KPartsiin Omskriving av KWrite til KPart KWriten peruutushistoria, KSpell- integraatio Angrehistorie, KSpell- integrasjon KWriten XML- korostustuki Støtte for XML- syntaksmerking i KWrite Korjauspäivitykset ja muuta Fikser m. m. RPM Spec - tiedostojen, Perlin, Diffin ja monien muiden korostus Syntaksmerking for RPM spec- filer, Perl, Diff og andre VHDL- korostus Syntaksmerking for VHDL SQL- korostus Syntaksmerking for SQL Ferite- korostus Syntaksmerking for Ferite ILERPG- korostus Syntaksmerking for ILERPG LaTeX- korostus Syntaksmerking for LaTeX Makefile - ja Python- korostus Syntaksmerking for Make- filer, Python Python- korostus Syntaksmerking for Python Scheme- korostus Syntaksmerking for Scheme PHP- avainsana/ datatyyppi- luettelo Liste over PHP- nøkkelord og PHP- datatyper Erittäin mukava apu Kjempebra hjelp Kaikki ihmiset, jotka ovat tehneet ohjelmaa ja jotka olen unohtanut mainitaNAME OF TRANSLATORS Alle de som har bidratt, som jeg har glemt å nevneNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Mikko Ikola, Niklas Laxström, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Tormod Ravnanger LandetEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, ikola@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, mikko. piippo@ helsinki. fi knuty@ skolelinux. no, tormod@ landet. net Tiedostoa% 1 ei voitu avata: se ei ole tavallinen tiedosto, vaan kansio. Klarte ikke åpne fila% 1: Det er en mappe og ikke en vanlig fil. (Valinta) (Utvalg av) Typografiset ehdot kohteelle% 1 Typografiske konvensjoner for% 1 & Tekstin asetukset Tekstinnstillinger Tulosta rivinumerot Skriv ut linjenumre Tulosta & selite Skriv ut & beskrivelse Mikäli valittu, sivujen vasempaan reunaan tulostetaan rivinumerot. Hvis valgt, vil linjenumre bli skrevet ut på venstre side av siden/ sidene. Tulosta laatikko, joka näyttää asiakirjan tyypin typografiset ehdot, kuten syntaksin korostuksessa on määritelty. Skriv ut en rute som viser typografiske konvensjoner for dokumenttypen, slik de er definert ved den syntaksmerkinga som er i bruk. & Ylä - ja alatunnisteet Topptekst og bunntekst & Tulosta ylätunniste Skriv ut topptekst Tulosta alatunniste Skriv ut bunntekst Ylä - ja alatunnisteen kirjasin: Skrifttype for topp - / bunntekst: & Valitse kirjasin... Velg & skrift & # 160; … Ylätunnisteen ominaisuudet Egenskaper for topptekst Värit: Farger: Edusta: Forgrunn: & Tausta: Bakgrunn Alatunnisteen ominaisuudet Egenskaper for bunntekst & Muoto: Format: & Tausta & Bakgrunn Ylätunnisteen muoto. Käytettävissä olevat sisältökuvaukset: Format for toppteksten. Det er støtte for følgende tagger: % u: käyttäjänimi% d: päiväys lyhyessä muodossa% D: päiväys pitkässä muodossa% h: kellonaika% y: päivämäärä lyhyessä muodossa% Y: päivämäärä pitkässä muodossa% f: tiedoston nimi% U: asiakirjan verkko- osoite% p: sivunumero % u: gjeldende brukernavn% d: komplett dato/ klokkeslett i kort format% D: komplett dato/ klokkeslett i langt format% h: klokkeslettet nå% y: dagens dato i kort format% Y: dagens dato i langt format% f: filnavnet% U: full URL til dokumentet% p: sidenummer Alatunnisteen muoto. Käytettävissä olevat sisältökuvaukset: Format for bunnteksten. Det er støtte for følgende tagger: & Asettelu Utforming & Teema: Oppsett: Piirrä & taustaväri Tegn bakgrunnsfarge Piirrä & laatikot Tegn & rammer Laatikon ominaisuudet Rammeegenskaper & Leveys: Bredde: & Marginaali: & Marg: & Väri: Farge: Valitse tulostusta varten käytettävä väriteema. Velg fargeskjema som skal brukes for utskrift. Mikäli valittu, käytetään editorin taustaväriä tulostuksessa. Tämä asetus saattaa olla käytännöllinen, mikäli väriteemasi on suunniteltu tummalle taustavärille. Hvis du velger dette blir skriveprogrammets bakgrunnsfarge brukt. Dette kan komme til nytte hvis fargeoppsettet ditt er laget for en mørk bakgrunn. Mikäli valittu, alla olevien määritysten mukainen laatikko piirretään jokaisen sivun ympärille. Ylä - ja alatunniste erotetaan sisällöstä viivalla. Hvis du velger dette blir det tegnet en ramme rundt innholdet på hver side, med egenskaper som definert nedenfor. Topp - og bunntekst blir også atskilt fra teksten med en linje. Laatikon ulkoviivan paksuus Bredde på rammelinja Marginaali laatikoiden sisällä pikseleinä Margen innenfor ramma, i piksler Laatikoiden viivan väri Fargen på rammelinjene Aseta & kirjanmerkki Sett & bokmerke Jos rivillä ei ole kirjanmerkkiä niin lisää sellainen, muuten poista. Hvis en linje ikke har et bokmerke, så legg til et, ellers ta det bort. Poista kaikki kirjanmerkit Fjern & alle bokmerkene Poista kaikki kirjanmerkit asiakirjasta. Fjern alle bokmerker i det gjeldende dokumentet. Siirry seuraavaan kirjanmerkkiin. Gå til neste bokmerke. Siirry edelliseen kirjanmerkkiin. Gå til foregående bokmerke. & Seuraava:% 1 – ”% 2 ” & Neste:% 1 – «% 2 » & Edellinen:% 1 – ”% 2 ” & Forrige:% 1 – «% 2 » Kate- komponentti Kate Part Upotettava editorikomponentti Innebyggbar komponent for redigering (c) 2000- 2005 Katen tekijät © 2000– 2009 Kate- utviklerne Erlend Hamberg Erlend Hamberg Mirko Stocker Mirko Stocker Sekalaisia virheiden korjauksia Diverse feilrettelser Valinta, KColorSchemen integrointi Merking, integrering med KColorScheme Sebastian Pipping Sebastian Pipping Hakurivin käyttöliittymä ja taustaohjelma Søkestolpe bak - og forstykke Bruno Massa Bruno Massa Lua- korostus Syntaksmerking for Lua Määrittele Sett opp Kirjasimet ja värit Skrifter og farger Muokkaus Redigering Avaus ja tallennus Åpne/ lagre Tiedostopäätteet Utvidelser Väri - ja kirjasinteemat Farge - og skriftoppsett Muokkausasetukset Valg for redigering Tiedoston avaus ja tallennus Filåpning og - lagring Laajennusten hallinta Filtype- behandler Valittu keskeytyskohta Aktivt bruddpunkt Saavutettu keskeytyskohta Nådd bruddpunkt Käytöstä poistettu keskeytyskohta Slått av bruddpunkt Suorittaminen Kjøring VirheSyntax highlighting FeilSyntax highlighting Mallin tausta Malbakgrunn Tämä luettelo näyttää nykyisen teeman oletustyylit ja mahdollistaa niiden muokkaamisen. Tyylin nimi vastaa nykyisiä tyyliasetuksia. Muokataksesi värejä napsauta väritettyjä neliöitä tai välitse muokattava väri ponnahdusvalikosta. Denne lista viser standardstilene for gjeldende skjema, og viser virkemidler for å endre disse. Stilnavnene komme fra gjeldende innstillinger. For å endre farger, pek på fargekartet, eller velg farger fra sprettoppmenyen. Du kan skru av farger for Bakgrunn og Markert Bakgrunn fra sprettoppmenyen når det passer. & Korostus: Syntaksmerking: Lista näyttää nykyisen korostustilan kontekstit ja mahdollistaa niiden muokkaamisen. Kontekstin nimi viittaa nykyisiin tyyliasetuksiin. Muokataksesi näppäimistöä käyttäen, paina lt; SPACE < gt; ja valitse muokattava ominaisuus ponnahdusvalikosta. Muokataksesi värejä napsauta väritettyjä neliöitä tai välitse muokattava väri ponnahdusvalikosta. Denne lista viser kontekstene for gjeldende syntaksmerkingsmodus, og tilbyr virkemidler for å endre disse. Navnene avhenger av gjeldende innstillinger. For å endre ved bruk av tastaturet, tast lt; mellomromgt; og velg en egenskap fra sprettoppmenyen. For å endre farger, pek på fargekartet, eller velg farger fra sprettoppmenyen. Du kan slå av fargene for Bakgrunn og Markert Bakgrunn fra sprettoppmenyen når det passer. Normaalit tekstityylit Vanlige tekststiler Korostetut tekstityylit Tekststiler for syntaksmerking & Ohjelman% 1 oletusteema: & Standardoppsett for% 1: Uuden teeman nimi Navn på nytt oppsett Uusi teema@ title: column Meaning of text in editor Nytt oppsett@ title: column Meaning of text in editor Konteksti@ title: column Text style Kontekst@ title: column Text style Normaali@ item: intable Text context Normal@ item: intable Text context Valittu@ title: column Text style Merket@ title: column Text style Tausta@ title: column Text style Bakgrunn@ title: column Text style Tausta valittu Merket bakgrunn Käytä oletustyyliä Bruk standardstil & Lihavoitu & Uthevet & Kursiivi & Kursiv & Alleviivaus & Understrek & Yliviivaus Stryk over Normaali & väri... Normal & farge & # 160; … & Valittu väri... & Merket tekstfarge & # 160; … & Taustaväri... & Bakgrunnsfarge & # 160; … & Valittu taustaväri... Farge for merket bakgrunn & # 160; … Poista taustaväri Slå av bakgrunnsfarge Poista valittu taustaväri Slå av farge for merket bakgrunn Käytä & oletustyyliäNo text or background colour set Bruk standardstilNo text or background color set Ei asetettu Ingen ” Käytä oletustyyliä ” asetus poistetaan automaattisesti käytöstä, jos muutat tyylin ominaisuuksia. « Bruk standardstil » vil automatisk bli skrudd av hvis du endrer noen stilegenskaper. Kate- tyylit Kate- stiler VI: Lisäystila VI: SETT INN- MODUS VI: Normaalitila VI: NORMAL MODUS VI: VISUAL VI: VISUELL VI: VISUAL LINE VI: VISUELL BLOKK VI: VISUAL LINE VI: VISUELL LINJE Autoindent mode VI: ERSTATTAutoindent mode Näkymään ei pääse Fikk ikke tilgang til visning Puuttuva argumentti. Käyttö:% 1 < value > Mangler argument. Bruk:% 1 < value > Ei korostusta "% 1" ei löytynyt Ingen utheving «% 1 » Tilaa "% 1" ei löytynyt Ingen modu «% 1 » Argumentin ”% 1 ” muunnos kokonaisluvuksi epäonnistui. Klarte ikke konvertere argumentet «% 1 » til heltall. Leveyden täytyy olla vähintään 1. Bredden må være minst 1. Sarakkeen täytyy olla vähintään 1. Kolonnen må minst være 1. Käyttö:% 1 on_BAR_off_BAR_1_BAR_0_BAR_true_BAR_false Bruk:% 1 on_BAR_off_BAR_1_BAR_0_BAR_true_BAR_false Virheellinen argumentti ”% 1 ”. Käyttö:% 2 on_BAR_off_BAR_1_BAR_0_BAR_true_BAR_false Feil i argumentet «% 1 ». Bruk:% 2 on_BAR_off_BAR_1_BAR_0_BAR_true_BAR_false Tuntematon komento ”% 1 ” Ukjent kommando «% 1 » Puuttuva argumentti. Käyttö:% 1 < value > Mangler argument( er). Bruk:% 1 < from > [] Valitettavasti Kate ei osaa korvata newline- merkkejäsubstituted into the previous message Kate kan ikke erstatte linjeskift ennåsubstituted into the previous message Parametrivihjeet Argument- hint Parhaat osumat Beste treff Nimiavaruudet Navnerom Struktit Structs Unionit Unioner Muuttujat Variabler Enumeraatiot Enums Etuliite Prefiks Näkyvyysalue Virkeområde Parametrit Argumenter Jälkiliite Postfiks Julkinen Offentlig Suojattu Beskyttet Staattinen Statisk Nimiavaruus Navnerom Strukti Struct Funktio@ item: intable Text context Funksjon@ item: intable Text context Enumeraatio Opptelling Luokkamalli Mal Virtuaalinen Virtuell Ohita Overstyr Inline I teksten Ystävä Venn Signaali Signal Slot Spalte Paikallinen näkyvyysalue Lokalt virkeområde Nimiavaruuden näkyvyysalue Virkeområde i navnerommet Yleinen näkyvyysalue Globalt virkeområde Tuntematon ominaisuus Ukjent egenskap Automaattinen sanantäydennys Autofullføring av ord Automaattinen täydennys Skallfullføring Koodin täydennyksen asetusket Oppsett for kodefullføring & Koodin laskostus & Kodebryting Sanojen täydennys Fullføring av ord Muokkaa tietuetta... Rediger oppføring & # 160; … Poista tietue... Fjern oppføring Lisää tietue... Legg til oppføring & # 160; … Lisää muistiinpanoja Flere merknader Muokkauskomento Redigeringskommando & Liitetty komento: Tilordnet kommando: & Valitse kuvake Velg et ikon. Tämä kuvake näytetään valikossa ja työkalurivillä. Dette ikonet blir vist i menyen og verktøylinja. & Kategoria: & Kategori: & Tiedostotyyppi: & Filtype: Valitse muutettava tiedostotyyppi. Velg hvilken filtype du vil endre. Luo uusi tiedostotyyppi. Opprett en ny filtype. Poista nykyinen tiedostotyyppi. Slett denne filtypen. Tiedostotyypin nimi esiintyy myös valikon tekstinä. Navnet på filtypen vil bli teksten på det tilsvarende menyvalget. & Osa: & Avsnitt: Osan nimeä käytetään valikon rakenteessa Avsnittsnavnet blir brukt til å organisere filtyper i menyene. & Muuttujat: & Variabler: & Korostus & Utemheving: Sisennystapa: & Innrykksmåte & Tiedostopäätteet: Filetternavn: Jokeripeitteen avulla voit valita tiedostoja tiedostonimen perusteella. Tyypillinen peite muodostuu tähdestä ja tiedostopäätteestä. Esimerkki: *. txt; *. text. Med jokertegn- maske kan det velges filer etter filnavn. Typisk bruk av jokertegn er en asterisk og filetternavnet, f. eks. *. txt; *. text. Strengen er en liste av mønstre delt opp med semikolon. MIME- tyypit: MIME- typer: Mime- tyyppisuotimen avulla voit valita vain tietyntyyppisiä tiedostoja. Erota tyypit toisistaan puolipisteellä. Esimerkiksi text/ plain; text/ english. Med MIME- typemønsteret kan det velges filer etter mimetype. Strengen er en liste MIME- typer adskilt med seimikolon, for eksempel text/ plain; text/ english. MIME- tyyppivalitsin. Viser en veiviser som hjelper deg å velge MIME- typer. & Tärkeys: Prioritet: Valitse tiedostotyypin tärkeys. Jos tiedostotyypiksi on useita ehdokkaita, käytetään tärkeintä tiedostotyyppiä. Setter prioritet for denne filtypen. Hvis flere filtyper velger ut samme fil, så vil filtypen med høyest prioritet brukes. Lataa korostussäännöt Last ned regler for syntaksmerking & # 160; … Tekstialueen tausta Bakgrunn for tekstområde Normaali teksti: Vanlig tekst: Määrittelee muokkausalueen taustan väri. Velg bakgrunnsfargen for skriveområdet. Valittu teksti: Merket tekst: Määrittelee valinnan taustavärin.. Käytä "Korostuksen asetukset" - ikkunaa asettaaksesi valitun tekstin värin. Velg bakgrunnsfargen på merket tekst. Bruk « Sett opp syntaksmerking » til å oppgi bakgrunnsfarge for merket tekst. Nykyinen rivi: Gjeldende linje: Asettaa aktiivisena olevan rivin (rivin, jossa kursori on) taustavärin. Velg bakgrunnsfargen på linja der skrivemerket står. Määrittelee valinnan taustavärin.. Huomaa, että väri näkyy vaaleana läpinäkyvyyden vuoksi. Velg bakgrunnsfargen på valgt merkingstype. Merk: Merkingsfargen blir vist lysere på grunn av gjennomsiktighet. Lisäelementit Andre elementer Vasemman reunuksen tausta: Venstre rammebakgrunn: Rivinumerot: Linjenummer: Tätä väriä käytetään rivinumeroiden (jos käytössä) ja koodin laskosmerkkien viivojen värinä. Denne fargen blir brukt til å vise linjenummer og linjene i kodefoldruten. Sulkukorostus: Parentesmerking: Määrittelee sulkuparin värin. Tämä tarkoittaa, että jos siirrät osoittimen esim.. (- sulkumerkin kohdalle, vastaava) korostetaan tällä värillä. Velg fargen på parentesmerkinga. Dersom du f. eks. plasserer skrivemerket på en (, blir) vist med denne fargen. Rivinvaihtomerkit: Merke for ordbryting: Määrittelee rivitykseen liittyvät merkit: Pysyvä rivitys pystyviiva, joka näyttää sarakkeen josta teksti rivitetään Dynaaminen rivitys Nuoli, joka näytetään rivitettyjen rivien vasemmalla puolella Velg fargen på tekstbrytingsmerkene: Statisk tekstbryting En loddrett linje ved den kolonnen der teksten vil bli brutt. Fleksibel teksbryting En pil til venstre for de linjene som er brutt. Sarkaimet ja välilyönnit: Tabulator - og mellomromsmerker: Määrittelee sarkainmerkkien värin: Velg fargen på tabulatormerkene. Määrittelee sarkainmerkkien värin: Bestemmer fargen på linja som brukes til å vise stavefeil. Jos valitaan, VI- syöttötila otetaan käyttöön uutta näkymää avattaessa. Voit silti yhtä poistaa VI- syöttötilan käytöstä tai ottaa sen käyttöön tietylle näkymälle Muokkaa- valikosta. Når dette er valgt blir inndata- modus som i vi slått på når en ny visning åpnes. Du kan likevel bruke Rediger- menyen for å slå vi- modus av og på for en bestemt visning. Käytä VI- syöttötilaa Bruk vi inndatamodus Salli VI- komentojen estää Kate- pikanäppäimet La vi- kommandoer overstyre Kate- snarveier Oletusarvoisesti VI- syöttötilassa käytetään ylimääräistä tilariviä. Tämä tilarivi näyttää kirjoitettavana olevat komennot ja VI- komentojen ilmoitukset. Tämän kohdan valitseminen piilottaa ylimääräisen tilarivin. Som standard blir en ekstra statuslinje vist når Vi- inndatamodus er slått på. Denne statuslinja viser kommandoer mens de tastes og meldinger/ feil fra Vi- kommandoer. Sett merke her for å skjule denne ekstra statuslinja. Piilota Vi- tilarivi Skjul Vi- statuslinja Normaali teksti Normal modus & Korvaa@ title: column Text style Erstatning Valittu Fjern valgte Kohdistimen hallinta Flytting av skrivemerket Mikäli valittu, home- näppäin siirtää kohdistimen rivin tekstin alkuun eikä koko rivin alkuun. End- näppäimen toiminta muuttuu vastaavasti. Når dette alternativet er valgt, vil Home- tasten hoppe over mellomrom og gå til starten av teksten på linja. Det samme gjelder for End- tasten. Älykkäät Home - ja End- näppäimet Smart Home - og End- tast Jos tämä valitaan, Vasemmalle - ja Oikealle - nuolinäppäimillä voi siirtyä edelliselle tai seuraavalle riville. Jollei tätä ole valittu, lisäyskohdistin ei voi siirtyä rivin alusta vasemmalle, mutta se voi siirtyä rivin lopusta edemmäs oikealle, mistä saattaa olla hyötyä ohjelmoitaessa. Når dette er slått på, vil markøren bli flyttet til forrige/ neste linje på slutten/ begynnelsen av en linje når posisjonen endres med piltastene venstre eller høyre, slik som i de fleste skriveprogrammer. Når funksjonen er skrudd av kan ikke markøren flyttes til venstre for starten av linja, men den kan flyttes til høyre for slutten av linja. Dette kan være nyttig for programmerere. Kohdistin liikkuu riviltä toiselle Bryt markøren Mikäli valittu, PageUp - ja PageDown - painikkeet siirtävät kohdistimen paikkaa pystysuunnassa. Velger om tastene Page Up og Page Down skal flytte på den loddrette plasseringa av skrivemerket i forhold til til toppen av tekstvinduet. PageUp ja PageDown liikuttavat kohdistinta & Side opp/ Side ned flytter skrivemerket Keskitä kohdistin & automaattisesti: & Automatisk sentrert skrivemerke (linjer): Määrittelee kohdistimen ylä - ja alapuolella näkyvien rivien määrän, kun mahdollista. Velg antall linjer som skal være synlige over og under skrivemerket. Tekstin valintatapa Merkingsmodus Valinnat korvataan kirjoitetulla tekstillä ja menetetään, jos kohdistinta siirretään. Det merkede området blir overskrevet når du skriv ny tekst. Merkingenforsvinner dersom du flytter skrivemerket. & Normaali Normal Valinta säilyy, vaikka kohdistinta siirretään tai kirjoitetaan. Det merkede området ligger fast selv etter flytting av skrivemerket eller skriving. & Pysyvä Vedvarende Oletuksena käytettävä & sisennystapa: Standard innrykksmodus: Tämä on luettelo mahdollisista sisennystavoista. Valittua sisennystapaa käytetään kaikissa uusissa asiakirjoissa. Huomaa, että sisennystapa voidaan asettaa myös asiakirjamuuttujien avulla tai. kateconfig- tiedostossa. Dette er en liste over tilgjengelige innrykksmodus. Den oppgitte innrykksmåten brukes på alle nye dokumenter. Det er også mulig å velge innrykksmodus med dokumentvariabler, modus eller en. kateconfig- fil. Sisennyksen ominaisuudet Innrykksegenskaper Sisennyksen leveys: Innrykksbredde: Sisennyksen leveys on rivin sisentämiseksi käytettyjen välilyöntien lukumäärä. Jos valinta Lisää välilyöntejä sarkainten sijaan on poistettu käytöstä, lisätään tekstiin sarkainmerkki, jos sisennys on sarkainten leveydellä jaollinen. Innrykksbredden er antall mellomrom som brukes til å rykke inn en linje. Hvis valget Redigering er slått av, så settes det inn et Tab - tegn hvis innrykksbredden kan deles med tabulatorbredden. Jos tämä on pois käytöstä, sisennystason muuttaminen tasaa rivin Sisennyksen leveys - kohdassa määritellyn leveyden kerrannaiseksi. Hvis dette er slått av vil endringer av innrykksnivå justere en linje til et multiplum av bredden som er gitt i Innrykksbredde. Säilytä ylimääräiset välilyönnit Ta vare på ekstra mellomrom Jos tämä on käytössä, leikepöydältä liitetty teksti sisennetään. Kumoa - toiminto poistaa sisennyksen. Hvis du velger dette blir kode fra utklippstavla limt inn med innrykk. Om handlinga Angre brukes, så fjernes innrykket. Mukauta leikepöydältä liitetyn koodin sisennys Juster innrykk for kode limt inn fra utklippstavla Sisennystoiminnot Innrykkshandlinger Jos tämä valinta on käytössä, pienentää palautusnäppäin sisennystasoa, kun kohdistin sijaitsee rivin alussa sijaitsevassa tyhjässä osassa. Hvis du velger dette, vil Rettetast senke innykksnivået, hvis skrivemerket er plassert i blanktegn i starten av en linje. Palautusnäppäin sisentää Retteetast gir innrykk i blanktegn ved starten av linje p, li {white- space: pre- wrap;} Sarkaimen toiminta (ellei valintaa) < a href=" Jos haluat sarkaimen sisentävän nykyisen rivin nykyiseen koodilohkoon Emacsin tapaan, tee sarkaimesta pikanäppäin toimintoon Tasaus. "> Lisää... p, li {white- space: pre- wrap;} Tabulatortast- handling (hvis ingenting er merket) < a href=" Hvis du vil at Tab skal rette inn gjeldende linje i gjeldende kodeblokk som i emacs, velg Tab som snarvei til handlingen Juster. "> Mer & # 160; … Jos tämä valinta on käytössä, lisää sarkainnäppäin aina tyhjää tilaa niin paljon, että saavutetaan seuraava sarkainkohta. Jos käytössä on asetus Lisää välilyöntejä sarkaimen sijaan, lisätään välilyöntejä. Muutoin lisätään yksi sarkainmerkki. Hvis du velger dette, vil Tabulatortasten alltid sette inn blanktegn så neste tabulatorposisjon nås. Hvis valget Sett inn mellomrom istedenfor tabulatorer i avsnittet Redigering er slått på, brukes mellomrom, ellers brukes tabulator. Etene aina seuraavaan sarkainkohtaan. Gå alltid til neste tabulatorposisjon Jos tämä on valittuna, sisentää sarkainnäppäin nykyisen rivin aina kohtaan, joka määritetään Sisennyksen leveys - kohdassa. Hvis du velger dette, vil Tabulatortasten alltid rykke inn med antall tegn gitt i Innrykksbredde. Lisää aina sisennystasoa. Alltid øke innrykksnivået Jos tämä on valittuna, sarkainnäppäin joko sisentää nykyisen rivin tai etenee seuraavaan sarkainkohtaan. Jos kohdistin sijaitsee rivin ensimmäisen muun kuin tyhjän merkin kohdalla, sisennetään riviä Sisennyksen leveys - kohdassa määrätyn leveyden verran. Jos kohdistin sijaitsee rivillä myöhemmässä kohdassa, eikä tekstiä ole valittu, lisätään niin paljon tyhjää, että saavutetaan seuraava sarkainkohta. Jos valinta Lisää välilyöntejä sarkainten sijaan on käytössä, lisätään välilyöntejä. Muutoin lisätään yksi sarkainmerkki. Hvis du velger dette, vil Tabulatortasten verken rykke inn gjeldende linje eller gå til neste tabulatorposisjon. Hvis stedet for å sette inn er på eller før den første ikke- mellomrom- tegnet, eller hvis det er et merket område, vil gjeldende linje bli rykket inn med antall tegn gitt i Innrykksbredde. Hvis stedet for å sette inn er etter det første ikke- mellomrom- tegnet på linja og det ikke er et merket område, vil blanktegn bli satt inn fram til neste tabulatorposisjon. Hvis valget Sett inn mellomrom i stedet for tabulatorer i avsnittet Redigering er valgt, settes mellomrom inn, ellers settes tabulator inn. Kasvata sisennystasoa jos rivin tyhjässä alussa Øk innrykk hvis på blanktegn foran ikke- blanke Tiedoston muoto Filformat Merkkikoodaus: Tegnkoding: Merkkikoodauksen & automaattinen tunnistus: Autogjenkjenning av tegnkoding: Rivin loppu (EOL): Linjeslutt: UNIX UNIX DOS/ Windows DOS/ Windows Macintosh Macintosh Jos käytössä, ohjelma tunnistaa rivien loppumerkin automaattisesti. Koko tiedostossa käytetään ensimmäistä havaittua rivinloppua. Her kan du velge om skriveprogrammet automatisk skal oppdage linjeslutt- typen. Den første typen linjeslutt som blir funnet blir brukt i hele fila. Automaattinen rivinlopun tunnistus. & Automatisk oppdaging av linjeslutt Automaattiset puhdistukset latauksen/ tallennuksen yhteydessä Automatisk opprydding ved lagring/ åpning KateView poistaa automaattisesti ylimääräiset välilyönnit rivien lopusta, kun tekstiä tallennetaan tai ladataan. Tallennuksen yhteydessä tehtävä muutos näkyy vain, jos lataat tekstin uudestaan. Skriveprogrammet fjerner automatisk mellomrom på slutten av linjene ved åpning og lagring av fila. Dette valget er bare synlig etter at du har lagret og lastet fila på nytt. & Poista lopuista välilyönnit Fjern mellomrom på slutten av linja Asetustiedoston kansio Oppsettsfil for mappe & Hakusyvyys asetustiedostolle: & Søkedybde for konfig- fila: Muokkain etsii annetun tiedostoa. kateconfig tässä määritellystä kansioiden tasomäärästä ja lataa tiedostosta asetukset. Skriveprogrammet vil søke det gitte nummeret i mappenivåer oppover for. kateconfig- fila og laste innstillingslinjene fra den. Älä käytä asetustiedostoa Ikke bruk config- fil Varmuuskopiointi tallennettaessa tarkoittaa sitä, että Kate kopioi tiedoston nimellä 'lt; etumerkkigt; lt; tiedostonimigt; lt; päätegt;' ennen muutosten tallentamista. Pääte on oletuksena ~ ja etumerkkiä ei käytetä. Dersom du velger å ta reservekopi ved lagring, vil Kate kopiere fila til « lt; prefiksgt; lt; filnavngt; lt; etternavngt; » før endringene blir lagret. Standardetternavnet er ~ og standard prefiks er tomt. Varmuuskopio tallennettaessa Ta reservekopi ved lagring Valitse tämä kohta, jos haluat varmuuskopioida paikalliset tiedostottallennuksen yhteydessä. Kryss av her dersom du vil ta reservekopi av lokale filer ved lagring. & Paikalliset tiedostot & Lokale filer Valitse tämä kohta, jos haluat varmuuskopioida etätiedostot tallennuksen yhteydessä. Kryss av her dersom du vil ta reservekopi av nettverksfiler ved lagring. & Etätiedostot & Nettverksfiler & Etuliite: & Prefiks: Anna etuliite, joka liitetään varmuuskopioiden tiedostonnimen alkuun. Skriv inn etternavnet du vil bruke på kopifilene. & Pääte: & Etternavn: Anna pääte, joka liitetään varmuuskopioiden tiedostonnimen loppuun. Skriv inn suffikset du vil bruke på kopifilene. & Automaattinen täydennys käytössä & Autofullføring av ord slått på Lyhin täydennettävä sananpituus: Minste ordlengde som kan fullføres: Älä huomioi tyhjien lyöntien muutoksia Ignorer endringer i blanktegn Laskee muokattavan tiedoston ja tallennetun tiedoston välisen eron käyttäen ohjelmaa diff( 1). Finn forskjellen mellom innholdet i tekstprogrammet og fila på disken ved bruk av diff( 1), og åpne diffila med standardprogrammet for diffiler. & Näytä erot & Vis forskjellen Dynaamisen & rivityksen merkki (jos käytössä): & Merke for fleksibel tekstbryting (om brukt): Valitse, milloin dynaamisen rivityksen merkit näytetään. Velg når merke for fleksibel tekstbryting skal vises. Sovita dynaamisesti rivitetyt rivit sisennykseen: Juster fleksibelt tekstbrutte linjer etter innrykk: Sisentää dynaamisesti rivitetyt rivit ensimmäisen rivin sisennystasoon. Tämä voi tehdä lähdekoodista ja merkkauskielestä luettavampaa. Voit myös määritellä näytön maksimileveyden prosentteina, jolloin tämän ylittävää automaattisesti rivitettyä tekstiä ei sisennetä. Jos asetus on esimerkiksi 50%, tätä leveämpää sisennystä ei käytetä rivin jälkeen tulevilla riveillä. Gjør at starten på fleksibelt brutte linjer blir stilt like under innrykket til den første linja. På denne måten kan det være lettere å lese kode og oppmerking. I tillegg kan du velge hvor langt ut på skjermen denne justeringa skal brukes. Dersom du f. eks. velger 50%, vil linjer som er rykket inn mer enn 50% ikke få innrykk på de brutte linjene. % näkymän leveydestä % av tekstrutebredden Reunat Kantlinjer Jos tämä kohta on valittuna, jokaisessa uudessa näkymässä näytetään koodin laskostusmerkit, jos koodia voidaan laskostaa. Hvis du velger dette, vil alle nye visninger vise merker for kodebryting, hvis kodebryting er tilgjengelig. Näytä & laskostusmerkit (jos käytössä) Vis & brytemerke (om tilgjengelig) Jos tämä kohta on valittuna, jokaisessa uudessa näkymässä näytetään kuvakereunus vasemmalla sivulla. Kuvakereunuksessa näkyvät esimerkiksi kirjanmerkit. Hvis du velger dette, vil alle nye visninger ha en ikonkant på venstre side. Ikonkanten viser for eksempel bokmerketegn. Näytä & kuvakereunus Vis ikonkanten Jos tämä kohta on valittuna, jokainen uusi näkymä näyttää rivinnumerot vasemmassa reunassa. Hvis du velger dette, vil alle nye visninger vise linjenumre på venstre side. Näytä & rivinumerot Vis & linjenumre Jos tämä kohta on valittuna, jokaisessa uudessa näkymässä näytetään kuvakereunus vasemmalla sivulla. Kuvakereunuksessa näkyvät esimerkiksi kirjanmerkit. Hvis du velger dette, vil alle nye visninger ha merker på det loddrette rullefeltet. Disse merkene viser for eksempel bokmerketegn. Näytä & vierityspalkin merkit Vis merker i & rullefeltet Valitse miten kirjanmerkit järjestetään Kirjanmerkit valikossa. Velg hvordan bokmerker skal ordnes i Bokmerker - menyen. Järjestä kirjanmerkkivalikko Sorter bokmerkemenyen Jokainen uusi kirjanmerkki lisätään listan loppuun, riippumatta sen paikasta asiakirjassa. Hvert bokmerke legges til nederst, uavhenging av hvor det står i dokumentet. & Luontiajan mukaan Etter opprettelse Kirjanmerkit järjestetään niiden rivinumeroiden mukaan. Bokmerkene ordnes etter linjenummeret de står ved. & Paikan mukaan Etter & posisjon Ota tehokäyttäjätila käyttöön (KDE 3 - tila) Slå på kraftbruker- modus (KDE 3- modus) Jos tämä kohta on valittuna, näytetään pystysuorat apulinjat, jotka helpottavat sisennystasojen erottamista. Her kan du velge om skriveprogrammet skal vise en loddrett linje for å synliggjøre linjer med innrykk. Näytä sisennyslinjat Vis innrykkslinjer Jos valittuna, valittujen täsmäävien sulkujen väli korostetaan. Hvis dette er slått på blir området mellom de valgte firkantparentesene framhevet. Korosta sulkujen välissä oleva alue Framhev området mellom valgte firkantparenteser Sarkaimet Tabulatorer Jos tämä kohta on valittuna, ohjelma laskee, montako välilyöntiä tarvitaan seuraavan sarkainkohdan saavuttamiseksi, ja lisää välilyöntejä sarkainmerkin sijaan. Med denne funksjonen kan skriveprogrammet regne ut hvor mange mellomrom som trengs for å nå den neste tabulatorposisjonen, og setter inn mellomrom i stedet for en tabulator. Lisää & välilyöntejä sarkainten sijaan Sett inn & mellomrom i stedet for tabulatorer Kate näyttää sarkaimen kohdalla symbolin. Skriveprogrammet vil vise et symbol for å indikere tabulatormerke i teksten. & Korosta sarkaimet Framhev tabulatorer Sarkaimen leveys: Tabulatorbredde: Pysyvä rivitys Statisk tekstbryting Aloita automaattisesti uusi rivi kohdassa, jossa rivin pituus ylittää kohdassa Rivin pituus annetun määrän. Tämä asetus ei rivitä uudelleen olemassa olevaa tekstiä. Jos haluat rivittää tekstin, valitse Työkalut - valikon kohta Rivitä asiakirja. Jos haluat käyttää dynaamista rivitystä, ota dynaaminen rivitys käyttöön Näyttämisen oletusasetukset - sivulla. Start automatisk en ny tekstlinje når linja blir lengre enn lengden som er valgt i Bryt ord ved:. Dette alternativet påvirker ikke den teksten som er skrevet fra før. Med Bruk statisk tekstbryting i Verktøy - menyen kan du bryte eldre tekst. Dersom du vil at linjene bare skal brytes visuelt i steden, kan du slå på Fleksibel tekstbryting på oppsettssiden Innstillinger for vising. & Käytä pysyvää rivitystä & Slå på statisk tekstbryting Jos tämä kohta on valittu, rivityskohdan sarakkeessa näytetään pystyviiva kuten Muokkaus- asetuksissa on määritelty. Huomaa, että rivitysmerkit näytetään vain jos käytössä on tasavälinen kirjasin. Dersom du krysser av her, får du se en loddrett linje ved tekstbrytingskolonnen du har valgt i egenskapene for Redigering. Legg merke til at tekstbrytingsmerket bare blir vist når du bruker en skrift med fast bredde. Näytä pysyvän rivityksen merkit (jos käytössä) & Vis statisk tekstbrytingsmerke (når det passer) Rivinvaihtokohta: Bryt linjer ved: Jos automaattinen rivinvaihto on valittuna, tässä kohdassa voidaan määritellä rivin pituus. Kun rivin pituus ylittää arvon, Kate aloittaa uuden rivin. Hvis linjebryting er slått på kan du her angi (i tegn) hvor lange linjene skal være før en ny linje startes. Sekal. Diverse Jos tämä kohta on valittuna, poistetaan rivien lopusta välilyönnit ja sarkaimet. Med denne funksjonen kan skriveprogrammet ta vekk mellomrom på slutten av linjene dersom skrivemerket har lagt noen igjen. Poista välilyönnit & rivin lopusta Fjern & mellomrom på slutten av linja Korosta välilyönnit rivin lopussa & Uthev mellomrom på slutten av linja Kun käyttäjä kirjoittaa vasemman sulkeen ([, (, tai {), Kate lisää automaattisesti oikean sulkeen (},), tai]) kohdistimen oikealle puolelle. Når du skriver en venstreparentes (« [», « (», eller « {»), vil Kate automatisk sette inn en høyreparentes («] », «) » eller «} ») til høyre for markøren. & Automaattisulut Automatiske & hakeparenteser Järjestys Sortering Aakkosjärjestys Alfabetisk Käänteinen Snu Kirjasinkoon erottava Skill mellom store og små bokstaver Perintäsyvyys Arvedybde ^ ^ \\ / \\ / Enimmäisperintäsyvyys Maksimal arvedybde: Loputon Uendelig Ryhmittely Gruppering Ryhmittelytapa Grupperingsmetode Näkyvyysalueen tyyppi (paikallinen, nimiavaruus, yleinen) Type virkeområde (lokal, navnerom, global) Näkyvyysalue (esim. luokkakohtainen) Virkeområde( f. eks. pr. klasse) Alatunnisteen ominaisuudet Egenskaper for tilgangsgruppering Sisällytä const- tyypit ryhmitykseen Ta med const i gruppering Sisällytä static- tyypit ryhmitykseen Ta med static i gruppering Sisällytä signals - ja slots- tyypit ryhmitykseen Ta med signaler og spalter i gruppering Alatunnisteen ominaisuudet Egenskaper for elementgruppering Sarakkeiden yhdistys Kolonnefletting Yhdistetty Flettet Näytetty Vist Etsittävä teksti Tekst å lete etter Siirry seuraavaan osumaan Hopp til neste treff Siirry edelliseen osumaan Gå til forrige treff Muuta hakukäytäntöjä Endre søkeoppførselen & Asetukset & Valg Vaihda tehokkaaseen haku - ja korvausriviin Bytt til kraftig søk- og- erstatt- linje & Korvaa: Erstatt: Teksti, jolla korvataan Tekst å erstatte med Korvaa seuraava osuma Erstatt neste treff Korvaa kaikki osumat Erstatt alle treff Korvaa kaikki Erstatt & alle Hakutapa Søkemåte Pelkkä teksti\ t\ t( Alt+1) Ren tekst Kokonaisia sanoja\ t( Alt+2) Hele ord Esc- yhdistelmiä\ t( Alt+3) Skiftesekvenser Säännöllinen lauseke\ t( Alt+4) Regulært uttrykk Merkkikoon huomioiva haku Skill mellom store og små bokstaver under søk & Sama kirjainkoko & Ta hensyn til store/ små bokstaver Vaihda tarkentuvan haun hakurivilleLanguage Bytt til fortløpende søkelinjeLanguage ABAPLanguage Section ABAPLanguage Section LähdekooditLanguage KilderLanguage ABCLanguage Section ABCLanguage Section MuutLanguage AndreLanguage ActionScript 2. 0Language ActionScript 2. 0Language AdaLanguage AdaLanguage AHDLLanguage Section AHDLLanguage Section LaitteistoLanguage MaskinvareLanguage VaroituksetLanguage VarsllingsinnthykkLanguage VaroituksetLanguage AlertsLanguage ANSI C89Language ANSI C89Language AnsysLanguage Section AnsysLanguage Section Tieteelliset kieletLanguage VitenskapeligLanguage ApacheLanguage Section Apache- oppsettLanguage Section AsetustiedostotLanguage OppsettLanguage Asm6502Language Section Asm6502Language Section AssemblerLanguage AssemblerLanguage AVR AssemblerLanguage AVR assemblerLanguage ASN. 1Language Section ASN. 1Language Section MerkkauskieletLanguage OppmerkingLanguage ASPLanguage ASPLanguage Language AsteriskLanguage AWKLanguage Section AWKLanguage Section BashLanguage BashLanguage BibTeXLanguage BibTeXLanguage B- MethodLanguage B- metodeLanguage Language BooLanguage CGiSLanguage CGiSLanguage CgLanguage CgLanguage MuutoslokiLanguage EndringsloggLanguage CiscoLanguage CiscoLanguage ClipperLanguage ClipperLanguage CMakeLanguage CMakeLanguage ColdFusionLanguage ColdFusionLanguage Common LispLanguage Common LispLanguage Component- PascalLanguage Component- PascalLanguage C++Language C++Language CSSLanguage CSSLanguage C# Language C# Language CUE SheetLanguage CUE SheetLanguage CLanguage CLanguage Debianin muutoslokiLanguage Debian endringsloggLanguage Debian ControlLanguage Debian ControlLanguage . desktopLanguage . desktopLanguage DiffLanguage DiffLanguage Django HTML TemplateLanguage Django HTML malLanguage DoxygenLuaLanguage DoxygenLuaLanguage DoxygenLanguage DoxygenLanguage DTDLanguage DTDLanguage DLanguage DLanguage EiffelLanguage EiffelLanguage EmailLanguage E- postLanguage ErlangLanguage ErlangLanguage EuphoriaLanguage EuphoriaLanguage E- kieliLanguage E LanguageLanguage feriteLanguage feriteLanguage 4GLLanguage Section 4GLLanguage Section TietokantakieletLanguage DatabaseLanguage 4GL- PERLanguage 4GL- PERLanguage FortranLanguage FortranLanguage FreeBASICLanguage FreeBASICLanguage fstabLanguage fstabLanguage GAPLanguage GAPLanguage GDLLanguage GDLLanguage GNU GettextLanguage GNU GettextLanguage GLSLLanguage GLSLLanguage GNU AssemblerLanguage GNU AssemblerLanguage Language KDev- PG [- Qt] _BAR_- grammatikkLanguage HaskellLanguage HaskellLanguage HaxeLanguage HaxeLanguage HTMLLanguage HTMLLanguage Quake ScriptLanguage Quake skriptLanguage IDLLanguage IDLLanguage ILERPGLanguage ILERPGLanguage InformLanguage InformLanguage INI- tiedostotLanguage INI- filerLanguage JavadocLanguage JavadocLanguage JavaScriptLanguage JavaScriptLanguage JavaLanguage JavaLanguage JSDNLanguage JSONLanguage JSPLanguage JSPLanguage KBasicLanguage KBasicLanguage LaTeXLanguage LaTeXLanguage LDIFLanguage LDIFLanguage Lex/ FlexLanguage Lex/ FlexLanguage LilyPondLanguage LilyPondLanguage Literate HaskellLanguage Literate HaskellLanguage LogtalkLanguage LogtalkLanguage LPCLanguage LPCLanguage GLSLLanguage LSLLanguage LuaLanguage LuaLanguage M3U- soittolistaLanguage M3ULanguage MAB- DBLanguage MAB- DBLanguage MakefileLanguage MakefileLanguage Troff MandocLanguage Troff MandocLanguage MasonLanguage MasonLanguage MatlabLanguage MatlabLanguage MaximaLanguage MaximaLanguage MediaWikiLanguage MediaWikiLanguage mergetag- tekstiLanguage mergetag textLanguage MIPS- assembleriLanguage MIPS AssemblerLanguage ModelicaLanguage ModelicaLanguage Modula- 2Language Modula- 2Language MonoBasicLanguage MonoBasicLanguage Music PublisherLanguage Music PublisherLanguage Intel x86 (NASM) Language Intel x86 (NASM) Language NemerleLanguage NemerleLanguage nowebLanguage nowebLanguage Objective- C++Language Objective- C++Language Objective- CLanguage Objective- CLanguage Objective CamlLanguage Objective CamlLanguage OctaveLanguage OctaveLanguage OPALLanguage OPALLanguage PascalLanguage PascalLanguage PerlLanguage PerlLanguage PHP/ PHPLanguage PHP/ PHPLanguage PicAsmLanguage PicAsmLanguage PikeLanguage PikeLanguage PostScriptLanguage PostScriptLanguage POV- RayLanguage POV- RayLanguage progressLanguage progressLanguage PrologLanguage PrologLanguage PureBasicLanguage PureBasicLanguage PythonLanguage PythonLanguage RapidQLanguage RapidQLanguage REXXLanguage REXXLanguage Ruby/ Rails/ RHTMLLanguage Ruby/ Rails/ RHTMLLanguage RenderMan RIBLanguage RenderMan RIBLanguage RoffLanguage RoffLanguage RPM SpecLanguage RPM SpecLanguage RSI IDLLanguage RSI IDLLanguage RubyLanguage RubyLanguage R ScriptLanguage R ScriptLanguage SatherLanguage SatherLanguage ScalaLanguage ScalaLanguage SchemeLanguage SchemeLanguage scilabLanguage scilabLanguage SGMLLanguage SGMLLanguage SieveLanguage SieveLanguage SiSULanguage SiSULanguage SMLLanguage SMLLanguage SpiceLanguage SpiceLanguage SQL (MySQL) Language SQL (MySQL) Language SQL (PostgreSQL) Language SQL (PostgreSQL) Language SQLLanguage SQLLanguage StataLanguage StataLanguage SystemCLanguage SystemCLanguage Tcl/ TkLanguage Tcl/ TkLanguage TexinfoLanguage TexinfoLanguage TI BasicLanguage TI BasicLanguage txt2tagsLanguage txt2tagsLanguage UnrealScriptLanguage UnrealScriptLanguage VelocityLanguage VelocityLanguage VerilogLanguage VerilogLanguage VHDLLanguage VHDLLanguage VRMLLanguage VRMLLanguage WINELanguage WINE- oppsettLanguage xHarbourLanguage xHarbourLanguage XML (virheenjäljitys) Language XML (Feilsøk) Language XMLLanguage XMLLanguage X. org- asetustiedostotLanguage x. org- oppsettLanguage xsltLanguage xsltLanguage XULLanguage XULLanguage yacasLanguage yacasLanguage Yacc/ BisonLanguage Yacc/ BisonLanguage YAMLLanguage YAMLLanguage Zonnon Zonnon Virhe ladattaessa komentojonotiedostoa% 1 Feil ved kall til% 1 Virhe ladattaessa komentojonotiedostoa% 1 Fekil ved kall til « hjelp% 1 » Ei voitu avata tiedostoa% 1 Klarte ikke å finne «% 1 » Virhe ladattaessa komentojonotiedostoa% 1 Feil ved lasting av skriptet% 1 Komentoa ei löydy:% 1 Fant ikke kommando:% 1 Päästiin loppuun, aloitetaan alusta Bunnen nådd, fortsetter fra toppen Ei löytynyt Ikke funnet Rivin alku Begynnelsen på linja Rivin loppu Slutten på linja Mikä tahansa merkki (paitsi rivinvaihto) Ett enkelt tegn (unntatt linjebrudd) Yksi tai useampi esiintymä En eller flere forekomster Nolla tai useampia esiintymiä Null eller flere forekomster Nolla tai yksi esiintymä Null eller en forekomst Esiintymät - & lt; agt; til og med & lt; bgt; forekomster Joukko, otetaan haltuun Gruppe, fanger Tai Eller Joukko merkkejä Sett med tegn Negatiivinen joukko merkkejä Negativt sett med tegn Koko osumaviite Referanse til hele funnet Rivinvaihto Linjebrudd Sananraja Ordgrense Ei sananraja Ikke ordgrense Luku Siffer Ei luku Ikke- siffer Välilyönnit Blanktegn (ikludert linjebrudd) Ei välilyönti Ikke- blanktegn (unntatt linjebrudd) Sanamerkki (alfanumeeriset ja _) Ordtegn (alfanumeriske og « _ ») Ei sanamerkki Ikke- ordtegn Oktaaliluku 000- 377 Oktalt tegn 000 til 377 (2^9- 1) Heksaluku 0000- FFFF Hex tegn 0000 til FFFF (2^16- 1) Kenoviiva Omvendt skråstrek Joukko, ei oteta haltuun Gruppe, fanger ikke Katso eteenpäin osumasta Se forover Älä katso eteenpäin osumasta Se bakover Pieniksi merkeiksi muutos alkaa Begynn konvertering til små bokstaver Suuriksi merkeiksi muutos alkaa Begynn konvertering til store bokstaver Lopeta merkkikoon muutos Slutt på konverting til store/ små bokstaver Korvauslaskuri (Korvaa kaikki - toiminnolle) Erstatningsteller (for Erstatt alle) Kohdistimesta alkaen & Fra markør & Korosta kaikki Framhev alt Vain & valinnasta Bare merket område & Hylkää Ignorer ord Oikoluku (kursorista)... Stavekontroll (fra skrivemerket) & # 160; … Tarkista asiakirjan oikeinkirjoitus kohdistimesta eteenpäin Kontroller stavinga i dokumentet fra skrivemerket og framover Oikolue valinta... Stavekontroller utvalg & # 160; … Oikolue valittu teksti Stavekontroller merket tekst Virhe% 4 on havaittu tiedostossa% 1 kohdassa% 2 /% 3 Feilen% 4 ble funnet i fila% 1 ved% 2 /% 3 Ei voitu avata tiedostoa% 1 Klarte ikke åpne «% 1 » Virheitä! Feil! Virhe:% 1@ item: intable Text context Feil:% 1@ item: intable Text context Avainsana@ item: intable Text context Nøkkelord@ item: intable Text context Tietotyyppi@ item: intable Text context Datatype@ item: intable Text context Desimaali/ Arvo@ item: intable Text context Desimal/ verdi@ item: intable Text context Kanta- N- kokonaisluku@ item: intable Text context Base- N- heltall@ item: intable Text context Liukuluku@ item: intable Text context Flyttall@ item: intable Text context Merkki@ item: intable Text context Tegn@ item: intable Text context Merkkijono@ item: intable Text context Streng@ item: intable Text context Kommentti@ item: intable Text context Kommentar@ item: intable Text context Muut@ item: intable Text context Andre@ item: intable Text context Varoitus@ item: intable Text context Advarsel@ item: intable Text context Alueen merkintä@ item: intable Text context Regionmarkør@ item: intable Text context Normaali teksti Normal tekst % 1: Vanhentunut syntaksi. Attribuuttia (% 2) ei voi osoittaa symbolisella nimellä. % 1: Foreldet syntaks. Attributten (% 2) er ikke adressert med det symbolske navnet. % 1: Vanhentunut syntaksi. Kontekstilla% 2 ei ole symbolista nimeä. % 1: Foreldet syntaks. Konteksten% 2 mangler symbolsk navn. % 1: Vanhentunut syntaksi. Kontekstiin% 2 ei voi viitata symbolisella nimellä. % 1: Foreldet syntaks. Konteksten% 2 er ikke adressert med symbolsk navn Varoituksia ja/ tai virheitä jäsennettäessä syntaksinkorostusasetusta. Advarsler og/ eller feil oppsto ved fortolking av syntaksmerkingsoppsettet. Katen syntaksinkorostusjäsentäjä Kates syntaksmerkingsfortolker Korostusta ei käytetä, koska kuvauksen jäsennyksessä tapahtui virhe. Siden det oppsto en feil ved tolking av beskrivelsen av syntaksmerkinga, vil denne merkinga bli slått av Merkin tyyppi% 1 Merke ikke satt:% 1 Tallennusongelma Problemer ved lagring Tallenna kuitenkin Lagre likevel Tiedostoa% 1 ei voitu ladata, koska sitä ei voitu lukea. Tarkista käyttöoikeudet. Klarte ikke å laste inn fila% 1, siden det ikke var mulig å lese fra den. Se til at du har lesetilgang til fila. Tiedosto% 1 on binääritiedosto, tallentaminen vioittaa sen. Fila% 1 er binær. Lagring vil føre til ødelagt fil. Binääritiedosto avattu Åpnet binær fil Tiedosto% 1 avattu käyttäen UTF- 8 - koodausta, mutta tiedosto sisälsi virheellisiä merkkejä. Tiedosto on asetettu vain luettavaksi, sillä tallentaminen saattaa tuhota tiedoston sisällön. Avaa tiedosto valittuasi oikea koodaus tai ota luku - ja kirjoitustila käyttöön valikossa voidaksesi muokata tiedostoa. Fila% 1 ble åpnet med UTF- 8- koding, men inneholdt ugyldige tegn. Den er satt skrivebeskyttet, siden lagring kan ødelegge innholdet i fila. Enten åpne fila med riktig koding valgt, eller slå av skrivebeskyttelse igjen i menyen så fila kan redigeres. Viallinen UTF- 8 - tiedosto avattu Ødelagt UTF- 8- fil åpnet Yrittää tallentaa binääritiedostoa Prøver å lagre binærfil Haluatko varmasti tallentaa muokkaamattoman tiedoston? Saatat ylikirjoittaa muutettua tietoa levyllä. Er du sikker på at du vil lagre denne uendrede fila? Det kan hende at du skriver over endringer som er gjort i fila på disken. Yritää tallentaa muuttamatonta tiedostoa Prøver å lagre uendret fil Haluatko varmasti tallentaa tämän tiedoston? Sekä avoinna ja levyllä oleva tiedosto on muuttunut. Tietoa on saattanut kadota. Er du sikker på at du vil lagre denne fila? Siden både den åpne fila og fila på disken er endret, kan det hende at data går tapt. Tietoa katoaa mahdollisesti Mulig datatap Asiakirjaa ei voitu tallentaa, koska kaikkia merkkejä ei voitu koodata valitulla koodauksella. Haluatko todella tallettaa sen? Tietoja katoaa. Klarte ikke lagre dokumentet, siden den valgte tegnkodinga ikke kan kode. alle de Unicode- tegnene som trengs. Er du sikker på at du vil lagre den? Noen data kan gå tapt. Tiedostosta% 1 ei voitu tehdä varmuuskopiota ennen tallentamista. Jos tallentamisen aikana tapahtuu virhe, voit menettää tiedoston sisältämät tiedot. Kenties tallennusväline on täynnä tai sinulla on tiedostoon ainoastaan lukuoikeus. Det kunne ikke lages en sikkerhetskopi av fila% 1 før den lagres. Hvis det oppstår en feil under lagring kunne du miste dataeme i denne fila. En grunn kan være at mediet du lagrer til er fullt. eller at du ikke har skriverettigheter til den mappa der fila ligger. Varmuuskopion luominen epäonnistui. Klarte ikke å lage sikkerhetskopi. Yritä tallentaa kuitenkin Forsøk å lagre likevel Asiakirjan tallennus epäonnistui, koska kohteeseen% 1 ei voitu kirjoittaa. Tarkista, että sinulla on kirjoitusoikeudet tiedostoon, ja että kiintolevyllä on vapaata levytilaa riittävästi. Klarte ikke å lagre dokumentet, siden det ikke var mulig å skrive til% 1. Se til at du har skrivetilgang til denne fila og at det er nok ledig plass på disken. Haluatko varmasti sulkea tämän tiedoston? Tietoa saattaa hävitä. Er du sikker på at du vil fortsette med å lukke denne fila? Data kan gå tapt. Sulje Lukk likevel Tallennus epäonnistui Lagringen feilet Tiedosto on muuttunut levyllä Fila er endra på disken & Hylkää muutokset & Ignorer endringene Toinen ohjelma on muuttanut tiedostoa ”% 1 ”. Fila «% 1 » ble endret på disk av et annet program. Toinen ohjelma on luonut tiedoston ”% 1 ”. Fila «% 1 » ble opprettet av et annet program. Toinen ohjelma on poistanut tiedoston ”% 1 ”. Fila «% 1 » ble slettet på disk av et annet program. Tiedosto ”% 1 ” on jo olemassa. Haluatko korvata sen? Det finnes allerede en fil som heter% 1 ». Er du sikker på at du vil overskrive den? Korvataanko tiedosto? Skriv over fil? Asiakirjaa "% 1" on muokattu. Haluatko tallentaa muutokset vai hylätä ne? Dokumentet «% 1 » er blitt endret. Vil du lagre endringene eller forkaste dem? Sulje asiakirja Lukk dokumentet & SertifikaattiNAME OF TRANSLATORS & SertifikatNAME OF TRANSLATORS tpr@ d5k. net slx@ nilsk. net X509- varmenteen vienti Eksport av X509- sertifikater & PEM & PEM & Netscape & Netscape & DER/ ASN1 & DER/ ASN1 & Vienti & Eksporter Sisäinen virhe. Raportoi osoitteeseen kfm- devel@ kde. org. Intern feil. Rapporter til kfm- devel@ kde. org. SSL SSL Virhe muutettaessa varmennetta haluttuun muotoon. Feil ved omgjøringen av sertifikatet til det ønskede formatet. Virhe tallennustiedoston avaamisessa. Feil ved åpning av fil for skriving. % 1 (% 2 bittiä% 3 bitistä) % 1 (% 2 av% 3 biter) Salaus Tässä moduulissa asetetaan SSL: n asetukset, joita suurin osa KDE- sovelluksista käyttää. Voit hallita myös omiavarmenteitasi sekä tunnettuja varmennetahoja. Kryptering Med denne modulen kan du sette opp SSL for de fleste KDE- programmene, i tillegg til å behandle dine personlige sertifikater og de kjente sertifikatutstederne. KCMCrypto KCMCrypto KDE: n salausasetukset KDE Krypteringskontrollmodul (c) 2000 - 2001 George Staikos © 2000– 2001 George Staikos Käytettävät SSL- salausmenetelmät SSL- krypteringsmetoder som skal brukes Valitse salausmenetelmät, joita haluat käyttää SSLv2- yhteyskäytännön kanssa. Kulloinkin käytettävä protokolla neuvotellaan yhteyttä muodostettaessa. Velg de krypteringsmetodene du ønsker å slå på når du bruker SSL- protokollen. Protokollen som faktisk blir brukt vil bli forhandlet fram mellom programmet og tjeneren ved oppkobling. Asetusvelho Veiviser for krypteringsmetoder Vain vahvat salausmenetelmät Bare sterke Vain vientiin sallitut salausmenetelmät Bare eksportmetoder Aktivoi kaikki Bruk alle Käytä valmiiksi asetettuja asetuksia helpottaaksesi SSL- salausten muokkausta. Voit valita seuraavista valmistiloista: Vain vahvat salaimet: Valitse vain vahvoja salaimia (gt= 128- bittisiä). b > Käytä vain vientisalaimia: Valitse vain heikkoja salaimia (lt= 56- bittisiä). Käytä kaikkia: Käytä kaikkia SSL- salaimia ja metodeita. Bruk disse forhåndsinnstillingene for å sette opp SSL- kryptering på en enkel måte. Det kan velges mellom følgende metoder; Bare sterke. Velg bare de sterke chifferne (gt; =128 bit). Bare eksportmetoder. Velg bare svake chifre (lt; =56 bit) som tillates eksportert fra USA. Bruk alle. Velg alle SSL- chifre og metoder. Varoita & siirryttäessä suojattuun tilaan Gi beskjed når SSL & startes Jos tämä kohta on valittuna, SSL- salatuille sivuille siirryttäessä annetaan ilmoitus. Gir en beskjed når du går til et nettsted som bruker SSL & Varoita poistuttaessa suojatusta tilasta & Gi beskjed når SSL ikke brukes mer Jos tämä kohta valittuna, SSL- suojatuilta sivuilta siirryttäessä annetaan varoitus. Gir en beskjed når du forlater et nettsted som bruker SSL. Varoita lähetettäessä salaamatonta tietoa Advar ved sending av & ukrypterte data Jos tämä kohta on valittuna, salaamattomien tietojen lähettämisestä varoitetaan. Gir en beskjed før du sender ukryptert informasjon fra en nettleser. Varoita sivuista, joilla on sekä SSL- suojattua että suojaamatonta sisältöä. Advar ved & blanda SSL - og ikke- SSL- sider Jos tämä kohta on valittuna, sinua varoitetaan jos sivu sisältää sekä salattuja että salaamattomia osia. Gir beskjed hvis du viser en side som både har kryptert og ukryptert innhold. OpenSSL- kirjastojen polku Skriv inn stien til de delte OpenSSL- bibliotekene Käytä EGD: tä Bruk EGD Käytä satunnaislukugeneraattorin siementiedostoa Bruk entropifil EGD: n polku: Sti til EGD: Jos tämä kohta on valittuna, OpenSSL käyttää entrophy gathering daemon - ohjelmaa (EGD) satunnaislukugeneraattorin alustamiseen. Velg om OpenSSL skal bruke « entropy gathering daemon » (EGD) ved oppstart av den liksom- tilfeldige tallageren. Jos tämä kohta on valittuna, OpenSSL käyttää valittua tiedostoa satunnaislukugeneraattorin alustamiseen. Velg om OpenSSL skal bruke den oppgitte fila ved oppstart av den liksom- tilfeldige tallageren. Syötä polku EGD: n pistokkeeseen. Skriv inn stien til sokkelen som ble opprettet av « entropy gathering daemon » (eller entropi- fila) her. Napsauta etsiäksesi EGD: n pistoketiedoston tiedostoselaimella. Klikk her for å lete etter EGD- sokkelfila. Tämä luettelo näyttää kaikki KDE: n tuntemat sertifikaatit ja mahdollistaa niiden hallinnan. Lista viser de sertifikatene KDE vet om. Her kan du lett styre innstillingene for dem. Yhteinen nimi Vanlig navn Sähköpostiosoite E- postadresse & Poista... & Fjern & Avaa lukitus & Lås opp & Vaihda salasana... & Endre passord & # 160; … Tässä näet tiedot varmenteen omistajasta. Dette er informasjonen som er kjent om eieren av dette sertifikatet. Tässä kohdassa näet tiedot varmenteen julkaisijasta. Dette er informasjonen som er kjent om utstederen av dette sertifikatet. Voimassa alkaen: Gyldig fra: Vanhenee: Gyldig til: Varmenne on voimassa tästä päivämäärästä lähtien. Sertifikatet er gyldig fra denne datoen. Varmenne on voimassa tähän päivämäärään asti. Sertifikatet er gyldig fram til denne datoen. MD5- tiiviste: MD5 digest: Varmenteen tiiviste, jota käytetään sen nopeaan tunnistamiseen. En nøkkel til sertifikatet som kan brukes til raskt å identifisere det. SSL- yhteydellä... Ved SSL- forbindelse & # 160; … Käytä & oletusvarmennetta & Bruk standardsertifikat & Luettelo yhdistettäessä & List ved oppkobling & Älä käytä varmenteita & Ikke bruk sertifikater SSL- varmenteita ei voida hallita, koska moduulia ei ole käännetty OpenSSL- tuella. SSL- sertifikater kan ikke behandles fordi denne modulen ikke ble lenket med OpenSSL. Oletuskäytäntö Standardhandling & Lähetä & Send & Kysy Spør & Älä lähetä Ikke send Oletusvarmenne: Standardsertifikat: Koneen tunnistaminen: Vertsautentisering: Kone Vert Varmenne Sertifikat Kone: Vert: Varmenne: Sertifikat: Lähetä Send Älä lähetä Ikke send Tässä luettelossa näet kaikki järjestelmän tuntemat sekä omat varmenteesi. Voit hallita niitä helposti tässä kohdassa. Denne lista viser de nettsteds - og personsertifikatene KDE vet om. Her kan du lett styre innstillingene for dem. Tällä painikkeella voit viedä valitun varmenteen haluamaasi tiedostomuotoon. Ved hjelp av denne knappen kan du eksportere det valgte sertifikatet til en fil i ulike formater. Tällä painikkeella voit poistaa valitun varmenteen välimuistista. Denne knappen fjerner det valgte sertifikatet fra sertifikatlageret. Tällä painikkeella voit tarkistaa varmenteen oikeellisuuden. Denne knappen tester om sertifikatet er gyldig. Välimuisti Lagring Pysyvästi Permanent & Saakka & Fram til Valitse tämä kohta, mikäli haluat varmenteen säilyvän välimuistissa pysyvästi. Kryss av her for å lagre oppføringa permanent. Valitse tämä kohta, mikäli haluat varmenteen säilyvän välimuistissa väliaikaisesti. Merk av her for å lagre oppføringa midlertidig. Päivämäärä ja aika, jolloin varmenteen tulisi vanheta välimuistissa. Datoen og tidspunktet da sertifikatet skal fjernes fra lageret. & Hyväksy Godta Valitse tämä kohta, jos haluat hyväksyä tämän varmenteen aina. Velg her for å alltid akseptere dette sertifikatet. Valitse tämä kohta, jos haluat hylätä tämän varmenteen aina. Velg her for alltid å avvise dette sertifikatet. Valitse tämä kohta, jos haluat että sinulta kysytään varmistusta kun vastaanotat tämän varmenteen. Kryss av her dersom du ønsker å bli spurt om hva som skal gjøres når du mottar dette sertifikatet. Tämä lista näyttää kaikki KDE: n tuntemat varmennetahot ja mahdollistaa niiden muokkaamisen. Denne listeboksen viser de sertifikatutstederne KDE kjenner til. Her kan du lett endre innstillingene for dem. Yksikkö Organisasjonsenhet Hyväksy sivuston allekirjoittajaksi Godta for signering av nettsteder Hyväksy sähköpostin allekirjoittajaksi Godta for signering av e- post Hyväksy koodin allekirjoittajaksi Godta for kodesignering Varoita & itse allekirjoitetuista sertifikaateista ja tuntemattomista varmenteen myöntäjistä Advar ved & selvsignerte sertifikater eller ukjente utstedere Varoita & vanhentuneista sertifikaateista Advar hvis sertifikater & foreldes Varoita & peruutetuista sertifikaateista Advar & ved tilbakekalte sertifikater Tämä lista näyttää palvelimet joilta hyväksyt varmenteen, vaikka se ei täyttäisi kaikkia vaatimuksia. Denne listeboksen viser hvilke steder du har bestemt å godta sertifikater fra, selv om sertifikatene kanskje ikke er gyldige. Asetukset eivät ole käytössä, koska tätä moduulia ei ole käännetty OpenSSL- tuella. Disse valgene kan ikke endres fordi denne modulen ikke ble lenket med OpenSSL. Varmenteesi Dine sertifikater Koneen tunnistaminen Autentisering Vastapään SSL- varmenteet Fjernvertens SSL- sertifikater SSL- allekirjoittajat SSL- signerere Varmistusvalinnat Godkjenningsvalg SSL ei toimi, ellet valitse vähintään yhtä salausmenetelmää. Hvis du ikke velger minst en krypteringsmetode, vil ikke SSL fungere. SSL- salausmenetelmät SSL- krypteringsmetoder (chifre) Varmennetta ei voitu avata. Klarte ikke åpne sertifikatet. Varmenteen hakemisessa tapahtui virhe. Feil ved mottak av sertifikatet. Tämä varmenne läpäisi testin. Dette sertifikatet besto alle testene. Tämä varmenne ei läpäissyt testiä, eikä sitä voida pitää oikeana. Dette sertifikatet bestod ikke alle testene og bør betraktes som ugyldig. Varmenteen salasana Passord for sertifikat Varmenteen salasana Sertifikatpassord Varmennetiedostoa ei voitu ladata. Kokeile toista salasanaa? Kunne ikke laste sertifikatfila. Feil passord? Yritä Forsøk Älä yritä Ikke forsøk Samalla nimellä on jo varmenne. Haluatko varmasti korvata sen? Et sertifikat med det navnet finnes allerede. Er du sikker på at du ønsker å erstatte dette? Anna varmenteen salasana Skriv inn sertifikatpassordet: Salasana varmenteelle% 1 Passord for «% 1 » Purkaminen epäonnistui. Yritä uudestaan: Dekodingen mislyktes. Prøv igjen: Vienti epäonnistui. Eksporteringen mislyktes. Anna varmenteen VANHA salasana: Skriv inn det GAMLE sertifikatpassordet: Anna varmenteen uusi salasana Skriv inn det nye sertifikatpassordet Tämä ei ole allekirjoittajan varmenne. Dette er ikke et signeringssertifikat. Tämä varmenne on jo asennettu. Du har allerede installert dette signeringssertifikatet. Varmennetta ei voitu ladata. Klarte ikke å laste sertifikatfila. Haluatko, että tämä varmenne on käytettävissä myös KMailissa? Vil du at også KMail skal kunne bruke dette sertifikatet? Tee saatavillaolevaksi Gjør tilgjengelig Älä tee saatavillaolevaksi Ikke gjør tilgengelig Kleopatra- komentoa ei voitu suorittaa. Asenna tai päivitä kdepim- paketti. Klarte ikke å kjøre Kleopatra. Det kan hende du må installere eller oppdatere kdepim- pakka. Varmennetietokanta palautetaan KDE: n oletusasetuksiin. Toimintoa ei voi peruuttaa. Haluatko varmasti jatkaa? Dette vil tilbakestille databasen med betrodde sertifikatsignerere til standardlista for KDE. Dette kan ikke gjøres om. Er du sikker på at du vil fortsette? Palaa Tilbakestill OpenSSL: n lataaminen epäonnistui. Klarte ikke laste OpenSSL. libssl: ää ei löytynyt, tai sen lataaminen epäonnistui. libssl ble ikke funnet eller kunne ikke lastes. libcryptoa ei löytynyt, tai sen lataaminen epäonnistui. libcrypto ble ikke funnet eller kunne ikke lastes. OpenSSL: n lataaminen epäonnistui. OpenSSL ble lastet opp som den skulle. Siementiedoston polku: Sti til entropifil: Henkilökohtainen SSL Personlig SSL Palvelimen SSL Tjener- SSL S/ MIME S/ MIME PGP PGP GPG GPG SSL: n henkilökohtainen kysely SSL personlig forespørsel SSL: n palvelinkysely SSL tjenerforespørsel Netscape SSLServer certificate authority Netscape SSLServer certificate authority Palvelinvarmenteen myöntäjäPersonal certificate authority Utsteder av tjenersertifikaterPersonal certificate authority Henkilökohtaisen varmenteen myöntäjäSecure MIME certificate authority Utsteder av personlige sertifikaterSecure MIME certificate authority S/ MIME- varmenteen myöntäjäNo Certificates on List Utsteder av S/ MIME- sertifikaterNo Certificates on List Ei mikäänSelect Time and Date IngenSelect Time and Date Päivämäärän ja ajan valintaSet Hours of Time Valg av dato - og tidSet Hours of Time Tunti: Set Minutes of Time Time: Set Minutes of Time Minuutti: Set Seconds of Time Minutt: Set Seconds of Time Sekunti: Sekund: Varmenteen luomisvelho Veiviser for sertifikatutstedelse Varmenteen tyyppi: Sertifikattype: Salauslause: Passfrase: Salauslause (varmenna): Passfrase (bekreft): Maakoodi: Landskode: Osavaltio tai provinssi: Stat eller provins (fullt navn): Organisaation nimi: Organisasjon: Yksikkö/ ryhmä: Organisasjonsenhet/ gruppe: Palvelimen koko koneennimi: Fullt vertsnavn på tjeneren: Sähköpostiosoite E- postadresse: Voimassa päivää: Dager gyldig: Itsevarmennettu Selvsigner Tiivistelmä: Digest: Käytä DSA: ta, ei RSA: ta Bruk DSA i stedet for RSA Vahvuus bittiä: NAME OF TRANSLATORS Bitstyrke: NAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Santtu Pajukanta, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Øystein Skadsem, Christian A. Strømmen, Herman Robak, Knut Erik HollundEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, japsu@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi oskadsem@ start. no, number1@ realityx. net, hermanr@ student. matnat. uio. no, khollund@ responze. net Älä lähetä kke send tammikuutaof February jan. of February helmikuutaof March feb. of March maaliskuutaof April mar. of April huhtikuutaof May short apr. of May short toukokuuta mai kesäkuutaof July jun. of July heinäkuutaof August jul. of August elokuutaof September aug. of September syyskuutaof October sep. of October lokakuutaof November okt. of November marraskuutaof December nov. of December joulukuuta des. tammikuuta januar helmikuuta februar maaliskuuta mars huhtikuutaof May long aprilof May long kesäkuuta juni heinäkuuta juli elokuuta august syyskuuta september lokakuuta oktober marraskuuta november joulukuutaJanuary desemberJanuary tammikuuFebruary jan. February helmikuuMarch feb. March maaliskuuApril mar. April huhtikuuMay short apr. May short toukokuu mai kesäkuuJuly jun. July heinäkuuAugust jul. August elokuuSeptember aug. September syyskuuOctober sep. October lokakuuNovember okt. November marraskuuDecember nov. December joulukuu des. tammikuu januar helmikuuMarch long februarMarch long maaliskuu mars huhtikuuMay long aprilMay long kesäkuu juni heinäkuuAugust long juliAugust long elokuu august syyskuu september lokakuu oktober marraskuu november joulukuuMonday desemberMonday maTuesday ma. Tuesday tiWednesday ti. Wednesday keThursday on. Thursday toFriday to. Friday peSaturday fr. Saturday laSunday lø. Sunday su sø. maanantai Mandag tiistai Tirsdag keskiviikko Onsdag torstai Torsdag perjantai Fredag lauantai Lørdag sunnuntaiIndian National month 1 - ShortNamePossessive SøndagIndian National month 1 - ShortNamePossessive ShaIndian National month 2 - ShortNamePossessive ChaIndian National month 2 - ShortNamePossessive FarIndian National month 3 - ShortNamePossessive VaiIndian National month 3 - ShortNamePossessive tammikuutaIndian National month 4 - ShortNamePossessive JyaIndian National month 4 - ShortNamePossessive KhoIndian National month 5 - ShortNamePossessive ĀshIndian National month 5 - ShortNamePossessive ShaIndian National month 6 - ShortNamePossessive ShrIndian National month 6 - ShortNamePossessive BahIndian National month 7 - ShortNamePossessive BhāIndian National month 7 - ShortNamePossessive EsfIndian National month 8 - ShortNamePossessive ĀswIndian National month 8 - ShortNamePossessive FarIndian National month 9 - ShortNamePossessive KārIndian National month 9 - ShortNamePossessive huhtikuutaIndian National month 10 - ShortNamePossessive AgrIndian National month 10 - ShortNamePossessive TamuzIndian National month 11 - ShortNamePossessive PauIndian National month 11 - ShortNamePossessive MorIndian National month 12 - ShortNamePossessive MāgIndian National month 12 - ShortNamePossessive KhoIndian National month 1 - LongNamePossessive PhāIndian National month 1 - LongNamePossessive MuharraminIndian National month 2 - LongNamePossessive ChaitraIndian National month 2 - LongNamePossessive FarIndian National month 3 - LongNamePossessive VaishākhIndian National month 3 - LongNamePossessive NisanIndian National month 4 - LongNamePossessive JyaishthaIndian National month 4 - LongNamePossessive KhoIndian National month 5 - LongNamePossessive ĀshādhaIndian National month 5 - LongNamePossessive ShvatIndian National month 6 - LongNamePossessive ShrāvanaIndian National month 6 - LongNamePossessive KhordadIndian National month 7 - LongNamePossessive BhādrapadIndian National month 7 - LongNamePossessive HeshvanIndian National month 8 - LongNamePossessive ĀshwinIndian National month 8 - LongNamePossessive FarIndian National month 9 - LongNamePossessive KārtikIndian National month 9 - LongNamePossessive BahmanIndian National month 10 - LongNamePossessive AgrahayanaIndian National month 10 - LongNamePossessive BahIndian National month 11 - LongNamePossessive PaushIndian National month 11 - LongNamePossessive MehIndian National month 12 - LongNamePossessive MāghIndian National month 12 - LongNamePossessive KhoIndian National month 1 - ShortName PhālgunIndian National month 1 - ShortName KhaIndian National month 2 - ShortName ChaIndian National month 2 - ShortName FarIndian National month 3 - ShortName VaiIndian National month 3 - ShortName tammikuuIndian National month 4 - ShortName JyaIndian National month 4 - ShortName KhoIndian National month 5 - ShortName ĀshIndian National month 5 - ShortName ShaIndian National month 6 - ShortName ShrIndian National month 6 - ShortName BahIndian National month 7 - ShortName BhāIndian National month 7 - ShortName EsfIndian National month 8 - ShortName ĀswIndian National month 8 - ShortName FarIndian National month 9 - ShortName KārIndian National month 9 - ShortName ArbIndian National month 10 - ShortName AgrIndian National month 10 - ShortName PysäytäIndian National month 11 - ShortName PauIndian National month 11 - ShortName MorIndian National month 12 - ShortName MāgIndian National month 12 - ShortName KhoIndian National month 1 - LongName PhāIndian National month 1 - LongName MuharraminIndian National month 2 - LongName ChaitraIndian National month 2 - LongName Indian National month 3 - LongName VaishākhIndian National month 3 - LongName NisanIndian National month 4 - LongName JyaishthaIndian National month 4 - LongName Indian National month 5 - LongName ĀshādhaIndian National month 5 - LongName ShvatIndian National month 6 - LongName ShrāvanaIndian National month 6 - LongName KhordadIndian National month 7 - LongName BhādrapadIndian National month 7 - LongName HeshvanIndian National month 8 - LongName ĀshwinIndian National month 8 - LongName Indian National month 9 - LongName KārtikIndian National month 9 - LongName ThaanaIndian National month 10 - LongName AgrahayanaIndian National month 10 - LongName PysäytäIndian National month 11 - LongName PaushIndian National month 11 - LongName MehIndian National month 12 - LongName MāghIndian National month 12 - LongName Indian National weekday 1 - ShortDayName PhālgunIndian National weekday 1 - ShortDayName JomIndian National weekday 2 - ShortDayName SomIndian National weekday 2 - ShortDayName Indian National weekday 3 - ShortDayName MañIndian National weekday 3 - ShortDayName BuhidIndian National weekday 4 - ShortDayName BudIndian National weekday 4 - ShortDayName Indian National weekday 5 - ShortDayName GurIndian National weekday 5 - ShortDayName suIndian National weekday 6 - ShortDayName SukIndian National weekday 6 - ShortDayName SivanIndian National weekday 7 - ShortDayName SanIndian National weekday 7 - ShortDayName Indian National weekday 1 - LongDayName RavIndian National weekday 1 - LongDayName Indian National weekday 2 - LongDayName SomavãraIndian National weekday 2 - LongDayName Indian National weekday 3 - LongDayName MañgalvãIndian National weekday 3 - LongDayName Indian National weekday 4 - LongDayName BudhavãraIndian National weekday 4 - LongDayName Indian National weekday 5 - LongDayName GuruvãraIndian National weekday 5 - LongDayName Indian National weekday 6 - LongDayName SukravãraIndian National weekday 6 - LongDayName Indian National weekday 7 - LongDayName SanivãraIndian National weekday 7 - LongDayName Muharramin Muharram Safarin Safar R. Awalin R. Awal R. Thaanin R. Thaani J. Awalin J. Awal J. Thaanin J. Thaani Rajabin Rajab Sha`banin Sha`ban Ramadanin Ramadan Shawwalin Shawwal Qi`dahin Qi`dah Hijjahin Hijjah Rabi`al- Awalin Rabi` al- Awal Rabi`al- Thaanin Rabi` al- Thaani Jumaada al- Awalin Jumaada al- Awal Jumaada al- Thaanin Jumaada al- Thaani Thu al- Qi`dahin Thu al- Qi`dah Thu al- Hijjahin Thu al- Hijjah Muharram Muharram Safar Safar R. Awal R. Awal R. Thaani R. Thaani J. Awal J. Awal J. Thaani J. Thaani Rajab Rajab Sha`ban Sha`ban Ramadan Ramadan Shawwal Shawwal Qi`dah Qi`dah Hijjah Hijjah Rabi` al- Awal Rabi` al- Awal Rabi` al- Thaani Rabi` al- Thaani Jumaada al- Awal Jumaada al- Awal Jumaada al- Thaani Jumaada al- Thaani Thu al- Qi`dah Thu al- Qi`dah Thu al- Hijjah Thu al- Hijjah Ith Ith Thl Thl ArbEthiopian weekday 6 - LongDayName ArbEthiopian weekday 6 - LongDayName Kha Kha Jum Jum Sab Sab Ahd Ahd Yaum al- Ithnain Yaum al- Ithnain Yau al- Thulatha Yau al- Thulatha Yaum al- Arbi" a Yaum al- Arbi' a Yaum al- Khamees Yaum al- Khamees Yaum al- Jumma Yaum al- Jumma Yaum al- Sabt Yaum al- Sabt Yaum al- Ahadof Farvardin short Yaum al- Ahadof Farvardin short Farof Ordibehesht short Farof Ordibehesht short Ordof Khordad short Ordof Khordad short Khoof Tir short Khoof Tir short Tir Tir Morof Shahrivar short Morof Shahrivar short Shaof Mehr short Shaof Mehr short Mehof Aban short Mehof Aban short Abaof Azar short Abaof Azar short Azaof Dei short Aza of Dei short Dei Dei Bahof Esfand short Bahof Esfand short EsfFarvardin short EsfFarvardin short FarOrdibehesht short FarOrdibehesht short OrdKhordad short OrdKhordad short KhoTir short KhoTir short MorShahrivar short MorShahrivar short ShaMehr short ShaMehr short MehAban short MehAban short AbaAzar short AbaAzar short AzaDei short AzaDei short BahEsfand BahEsfand Esf Esf Farvardin Farvardin Ordibehesht Ordibehesht Khordadof Tir long Khordadof Tir long Mordad Mordad Shahrivar Shahrivar Mehr Mehr Aban Aban Azarof Dei long Azarof Dei long Bahman Bahman Esfand Esfand KhordadTir long KhordadTir long AzarDei long AzarDei long EsfandDo shanbe short EsfandDo shanbe short 2shSe shanbe short 2shSe shanbe short 3shChahar shanbe short 3shChahar shanbe short 4shPanj shanbe short 4shPanj shanbe short 5shJumee short 5shJumee short JomShanbe short JomShanbe short shnYek- shanbe short shnYek- shanbe short 1sh 1sh Do shanbe Do shanbe Se shanbe Se shanbe Chahar shanbe Chahar shanbe Panj shanbe Panj shanbe Jumee Jumee Shanbe Shanbe Yek- shanbe Yek- shanbe Tishrey Tishrey Heshvan Heshvan Kislev Kislev Tevet Tevet Shvat Shvat Adar Adar Nisan Nisan Iyar Iyar Sivan Sivan Tamuz Tamuz Av Av Elul Elul Adar I Adar I Adar II Adar II Adar II@ item Calendar system Adar II@ item Calendar system Koptilaisia merkkejä@ item Calendar system Koptisk@ item Calendar system Etiopialaisia merkkejä@ item Calendar system Etiopisk@ item Calendar system Gregoriaaninen@ item Calendar system Gregoriansk@ item Calendar system Gregoriaaninen@ item Calendar system Gregoriansk (Proleptisk) @ item Calendar system Heprealainen@ item Calendar system Hebraisk@ item Calendar system Hijri@ item Calendar system Hijri@ item Calendar system @ item Calendar system Indisk nasjonal@ item Calendar system Jalali@ item Calendar system Jalali@ item Calendar system tammikuu@ item Calendar system Juliansk@ item Calendar system Virheellinen kalenterityyppi Ugyldig kalendertype EilenCoptic month 1 - ShortNamePossessive I gårCoptic month 1 - ShortNamePossessive KhoCoptic month 2 - ShortNamePossessive ThoCoptic month 2 - ShortNamePossessive TamuzCoptic month 3 - ShortNamePossessive PaoCoptic month 3 - ShortNamePossessive ShvatCoptic month 4 - ShortNamePossessive HatCoptic month 4 - ShortNamePossessive NisanCoptic month 5 - ShortNamePossessive KiaCoptic month 5 - ShortNamePossessive helmikuutaCoptic month 6 - ShortNamePossessive TobCoptic month 6 - ShortNamePossessive MehEthiopian month 2 - ShortNamePossessive MesEthiopian month 2 - ShortNamePossessive maaliskuutaCoptic month 8 - ShortNamePossessive ParCoptic month 8 - ShortNamePossessive TamuzCoptic month 9 - ShortNamePossessive PamCoptic month 9 - ShortNamePossessive BahCoptic month 10 - ShortNamePossessive PasCoptic month 10 - ShortNamePossessive tammikuutaCoptic month 11 - ShortNamePossessive PanCoptic month 11 - ShortNamePossessive helmikuutaCoptic month 12 - ShortNamePossessive EpeCoptic month 12 - ShortNamePossessive MorCoptic month 13 - ShortNamePossessive MeoCoptic month 13 - ShortNamePossessive KhoCoptic month 1 - LongNamePossessive KouCoptic month 1 - LongNamePossessive KhoCoptic month 2 - LongNamePossessive ThooutCoptic month 2 - LongNamePossessive TamuzCoptic month 3 - LongNamePossessive PaopeCoptic month 3 - LongNamePossessive HijjahinCoptic month 4 - LongNamePossessive HathorCoptic month 4 - LongNamePossessive KhoCoptic month 5 - LongNamePossessive KiahkCoptic month 5 - LongNamePossessive lokakuutaCoptic month 6 - LongNamePossessive TobeCoptic month 6 - LongNamePossessive MehrCoptic month 7 - LongNamePossessive MeshirCoptic month 7 - LongNamePossessive ParametriCoptic month 8 - LongNamePossessive ParemhotepCoptic month 8 - LongNamePossessive TamuzCoptic month 9 - LongNamePossessive ParmouteCoptic month 9 - LongNamePossessive BahCoptic month 10 - LongNamePossessive PashonsCoptic month 10 - LongNamePossessive tammikuutaCoptic month 11 - LongNamePossessive PaoneCoptic month 11 - LongNamePossessive syyskuutaCoptic month 12 - LongNamePossessive EpepCoptic month 12 - LongNamePossessive MorCoptic month 13 - LongNamePossessive MesoreCoptic month 13 - LongNamePossessive helmikuutaCoptic month 1 - ShortName Kouji nabotCoptic month 1 - ShortName ThlCoptic month 2 - ShortName ThoCoptic month 2 - ShortName PysäytäCoptic month 3 - ShortName PaoCoptic month 3 - ShortName laCoptic month 4 - ShortName HatCoptic month 4 - ShortName KhaCoptic month 5 - ShortName KiaCoptic month 5 - ShortName TyöCoptic month 6 - ShortName TobCoptic month 6 - ShortName KylläEthiopian month 2 - ShortName MesEthiopian month 2 - ShortName maaliskuuCoptic month 8 - ShortName ParCoptic month 8 - ShortName amCoptic month 9 - ShortName PamCoptic month 9 - ShortName SivutCoptic month 10 - ShortName PasCoptic month 10 - ShortName tammikuuCoptic month 11 - ShortName PanCoptic month 11 - ShortName Seuraavan merkin erikoismerkityksen poistoCoptic month 12 - ShortName EpeCoptic month 12 - ShortName maCoptic month 13 - ShortName MeoCoptic month 13 - ShortName KhoCoptic month 1 - LongName KouCoptic month 1 - LongName toCoptic month 2 - LongName ThooutCoptic month 2 - LongName OminaisuusCoptic month 3 - LongName PaopeCoptic month 3 - LongName TekijäCoptic month 4 - LongName HathorCoptic month 4 - LongName KhoCoptic month 5 - LongName KiahkCoptic month 5 - LongName TyöCoptic month 6 - LongName TobeCoptic month 6 - LongName MehrCoptic month 7 - LongName MeshirCoptic month 7 - LongName ParametriCoptic month 8 - LongName ParemhotepCoptic month 8 - LongName ParametriCoptic month 9 - LongName ParmouteCoptic month 9 - LongName PysäytäCoptic month 10 - LongName PashonsCoptic month 10 - LongName Ei mikäänCoptic month 11 - LongName PaoneCoptic month 11 - LongName Seuraavan merkin erikoismerkityksen poistoCoptic month 12 - LongName EpepCoptic month 12 - LongName & PalautaCoptic month 13 - LongName MesoreCoptic month 13 - LongName Coptic weekday 1 - ShortDayName Kouji nabotCoptic weekday 1 - ShortDayName SivutCoptic weekday 2 - ShortDayName PesCoptic weekday 2 - ShortDayName PysäytäCoptic weekday 3 - ShortDayName PshCoptic weekday 3 - ShortDayName SivutCoptic weekday 4 - ShortDayName PefCoptic weekday 4 - ShortDayName Coptic weekday 5 - ShortDayName PtiCoptic weekday 5 - ShortDayName PysäytäCoptic weekday 6 - ShortDayName PsoCoptic weekday 6 - ShortDayName PysäytäCoptic weekday 7 - ShortDayName PsaCoptic weekday 7 - ShortDayName Coptic weekday 1 - LongDayName TkyCoptic weekday 1 - LongDayName PysäytäCoptic weekday 2 - LongDayName PesnauCoptic weekday 2 - LongDayName KommenttiCoptic weekday 3 - LongDayName PshomentCoptic weekday 3 - LongDayName Coptic weekday 4 - LongDayName PeftoouCoptic weekday 4 - LongDayName Coptic weekday 5 - LongDayName PtiouCoptic weekday 5 - LongDayName Coptic weekday 6 - LongDayName PsoouCoptic weekday 6 - LongDayName Coptic weekday 7 - LongDayName PsabbatonCoptic weekday 7 - LongDayName Ethiopian month 1 - ShortNamePossessive TkyriakēEthiopian month 1 - ShortNamePossessive TevetEthiopian month 3 - ShortNamePossessive TeqEthiopian month 3 - ShortNamePossessive helmikuutaEthiopian month 4 - ShortNamePossessive HedEthiopian month 4 - ShortNamePossessive BahEthiopian month 5 - ShortNamePossessive TahEthiopian month 5 - ShortNamePossessive TirEthiopian month 6 - LongNamePossessive TerEthiopian month 6 - LongNamePossessive tammikuutaEthiopian month 7 - ShortNamePossessive YakEthiopian month 7 - ShortNamePossessive maaliskuutaEthiopian month 8 - ShortNamePossessive MagEthiopian month 8 - ShortNamePossessive toukokuutaEthiopian month 9 - ShortNamePossessive MiyEthiopian month 9 - ShortNamePossessive tammikuutaEthiopian month 10 - ShortNamePossessive GenEthiopian month 10 - ShortNamePossessive syyskuutaEthiopian month 11 - ShortNamePossessive SenEthiopian month 11 - ShortNamePossessive TamuzEthiopian month 12 - ShortNamePossessive HamEthiopian month 12 - ShortNamePossessive MehEthiopian month 13 - ShortNamePossessive NehEthiopian month 13 - ShortNamePossessive TamuzEthiopian month 1 - LongNamePossessive PagEthiopian month 1 - LongNamePossessive MehrEthiopian month 2 - LongNamePossessive MeskeremEthiopian month 2 - LongNamePossessive TevetEthiopian month 3 - LongNamePossessive TequemtEthiopian month 3 - LongNamePossessive AdarEthiopian month 4 - LongNamePossessive HedarEthiopian month 4 - LongNamePossessive BahmanEthiopian month 5 - LongNamePossessive TahsasEthiopian month 5 - LongNamePossessive FarEthiopian month 7 - LongNamePossessive YakatitEthiopian month 7 - LongNamePossessive RajabinEthiopian month 8 - LongNamePossessive MagabitEthiopian month 8 - LongNamePossessive toukokuutaEthiopian month 9 - LongNamePossessive MiyazyaEthiopian month 9 - LongNamePossessive helmikuutaEthiopian month 10 - LongNamePossessive GenbotEthiopian month 10 - LongNamePossessive syyskuutaEthiopian month 11 - LongNamePossessive SeneEthiopian month 11 - LongNamePossessive TamuzEthiopian month 12 - LongNamePossessive HamleEthiopian month 12 - LongNamePossessive ShaEthiopian month 13 - LongNamePossessive NehaseEthiopian month 13 - LongNamePossessive TamuzEthiopian month 1 - ShortName PagumenEthiopian month 1 - ShortName tiEthiopian month 3 - ShortName TeqEthiopian month 3 - ShortName keEthiopian month 4 - ShortName HedEthiopian month 4 - ShortName RoskakoriEthiopian month 5 - ShortName TahEthiopian month 5 - ShortName tiEthiopian month 6 - LongName TerEthiopian month 6 - LongName tammikuutaEthiopian month 7 - ShortName YakEthiopian month 7 - ShortName maaliskuuEthiopian month 8 - ShortName MagEthiopian month 8 - ShortName toukokuuEthiopian month 9 - ShortName MiyEthiopian month 9 - ShortName Vihreä: Ethiopian month 10 - ShortName GenEthiopian month 10 - ShortName & LähetäEthiopian month 11 - ShortName SenEthiopian month 11 - ShortName amEthiopian weekday 5 - ShortDayName HamEthiopian weekday 5 - ShortDayName MehEthiopian month 13 - ShortName NehEthiopian month 13 - ShortName SivutEthiopian month 1 - LongName PagEthiopian month 1 - LongName MehrEthiopian month 2 - LongName MeskeremEthiopian month 2 - LongName TevetEthiopian month 3 - LongName TequemtEthiopian month 3 - LongName AdarEthiopian month 4 - LongName HedarEthiopian month 4 - LongName TehtäväEthiopian month 5 - LongName TahsasEthiopian month 5 - LongName FarEthiopian month 7 - LongName YakatitEthiopian month 7 - LongName RajabinEthiopian month 8 - LongName MagabitEthiopian month 8 - LongName toukokuutaEthiopian month 9 - LongName MiyazyaEthiopian month 9 - LongName helmikuutaEthiopian month 10 - LongName GenbotEthiopian month 10 - LongName & LähetäEthiopian month 11 - LongName SeneEthiopian month 11 - LongName NimiEthiopian month 12 - LongName HamleEthiopian month 12 - LongName NimiEthiopian month 13 - LongName NehaseEthiopian month 13 - LongName SivutEthiopian weekday 1 - ShortDayName PagumenEthiopian weekday 1 - ShortDayName syyskuuEthiopian weekday 2 - ShortDayName SegEthiopian weekday 2 - ShortDayName maaliskuuEthiopian weekday 3 - ShortDayName MakEthiopian weekday 3 - ShortDayName TyöEthiopian weekday 4 - LongDayName RobEthiopian weekday 4 - LongDayName keEthiopian weekday 7 - ShortDayName QedEthiopian weekday 7 - ShortDayName toEthiopian weekday 1 - LongDayName EhuEthiopian weekday 1 - LongDayName & LähetäEthiopian weekday 2 - LongDayName SegnoEthiopian weekday 2 - LongDayName & LähetäEthiopian weekday 3 - LongDayName MaksegnoEthiopian weekday 3 - LongDayName PysäytäEthiopian weekday 5 - LongDayName HamusEthiopian weekday 5 - LongDayName NimiEthiopian weekday 7 - LongDayName QedameEthiopian weekday 7 - LongDayName to Ehud Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Mikko Ikola, Teemu Rytilahti, Lasse Liehu, Niklas Laxström, Joonas Niilola, Mikko Piippo, Tommi NieminenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Axel Bojer, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, ikola@ iki. fi, tpr@ d5k. net, lliehu@ kolumbus. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, juippis@ roskakori. org, piippo@ cc. helsinki. fi, tommi. nieminen@ legisign. org knuty@ skolelinux. no, axelb@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Muokkaimen valinta Velg skriveprogram Valitse tässä sovelluksessa oletuksena käytettävä tekstinmuokkauskomponentti. Jos valitset vaihtoehdon Järjestelmän oletus, sovellus noudattaa Ohjauskeskuksen asetuksia. Kaikki muut valinnat ohittavat Ohjauskeskuksen asetukset. Velg standard skriveprogram for dette programmet. Hvis du velger systemstandard, vil programmet følge valget i Systeminnstillinger. Alle andre valg vil overstyre det valget. & Lähde: & Kilde: & Järjestys: Sorter etter: Syötä hakusanat Oppgi søkebegrep her Yhteistyö Samarbeid Jaa uutuudet Del kule, nye ting GPL GPL Esikatseluosoite: Adresse for forhåndsvisning: Kieli: Språk: Millä kielellä yllä oleva kuvaus on? Hvilket språk brukte du i beskrivelsen over? Kuvaile, mitä lähetit. Beskriv hva du laster opp. Anna jotain tietoa itsestäsi. Gi inn noen opplysninger om deg selv. Tarjoaja:% 1 Leverandør: Luokka: Kategori: Uusimmat Nyest Arvostelu Vurdering Eniten latauksia Flest nedlastinger Asennetut Installert Järjestä: Sorter etter: Lähetetään tiedosto: Laster opp fil: Ladataan palvelimen tietoja... Laster inn tjenerinformasjon & # 160; … Anna jotain tietoa lähetyksestäsi englanniksi. Fyll ut opplysninger om opplastingen din, på engelsk. Esikatselukuva: Forhåndsvis bilde: Aseta kohteelle hinta Angi en pris for dette Hinta: Pris: Form Skjema Vieraile kotisivulla Besøk nettside Esikatselut Forhåndsvisninger Yhteisö Fellesskap Pidän tästä Jeg liker dette En pidä tästä Jeg liker ikke dette Ryhdy faniksi Bli en fan Asenna Installer Poista asennettu ohjelma Avinstaller Selattavat lisäverkkoalueet Flere domener å surfe på Lista alueverkon (ei linkkilokaalit) verkkoalueista, joita haluat selata. Liste over « fjerne » domener (ikke « link- local ») som du vil surfe på. & Tarkista: & Bekreft: Salasanan vahvuus: Styrkemåler for passord: Työ Jobb Töiden hallinta Jobbstyring Ajastettu tulostus: Planlagt utskrift: Laskutustiedot: Avregningsinformasjon: Asetus Valg Sivuja arkilla Sider per ark 1@ action: button Clear current text in the line edit 1@ action: button Clear current text in the line edit EtulehdetBanner page at start BannersiderBanner page at start Loppu@ action Slutt@ action Sivun otsikko Sideetikett Sivun reuna Sidekant Peilisivut Speilvend sider Peilaa sivut pystyakselin mukaan Speilvend sider om loddrett akse Etsi vuorovaikutteisesti toimintojen nimillä (esimerkiksi Kopioi) tai näppäinyhdistelmillä (esimerkiksi Ctrl+C) kirjoittamalla ne tähän. Søk interaktivt etter snarveisnavn (f. eks. Kopier) eller kombinasjoner av taster (f. eks. « Ctrl & # 160; + & # 160; C ») ved å taste dem her. Tässä on lista näppäinyhdistelmistä. Vasemmassa reunassa näkyvät toiminnot ja oikeassa näppäinyhdistelmät (esimerkiksi CTRL- V). Her kan du se en liste over hurtigtaster, dvs tilordninger mellom handlinger (f eks. « Kopier ») vist i den venstre kolonnen og taster eller kombinasjoner av slike (f. eks. « CTRL- V ») vist i den høyre kolonnen. Näppäinyhdistelmä Snarvei Vaihtoehtoinen Alternativ Kaikkialla toimiva Global Vaihtoehtoinen kaikkialla toimiva Global alternativ Hiiren painike- ele Museknapp- bevegelse Hiiren hahmoele Musebevegelse Anna käyttäjätunnus ja salasana. Angi et brukernavn og passord under. Nimetön Anonym Oikolue & taustalla Slå på stavekontroll i & bakgrunnen & Automaattinen oikoluku oletusarvoisesti käytössä & Automatisk stavekontroll er slått på som standard Ohita & isoin kirjaimin kirjoitetut sanat Hopp & over alle ord med STORE BOKSTAVER Ohita & yhteen kirjoitetut sanat Hopp over & sammensatte ord Oletuskieli: Standardspråk: Sana luokiteltiin ” tuntemattomaksi ”, koska sitä ei löydy käytössä olevasta sanakirjasta. Sana voi olla myös vieraskielinen. Jos sana on kirjoitettu oikein, voit lisätä sen sanakirjaan napsauttamalla Lisää sanakirjaan - painiketta. Jos et halua lisätä sanaa sanakirjaan ja haluat jättää kohdan muuttamatta, napsauta Ohita - tai Ohita kaikki - painiketta. Jos sanassa on kirjoitusvirhe, voit valita sopivan korjauksen alapuolelta. Jos luettelosta ei löydy sopivaa vaihtoehtoa, voit kirjoittaa sen myös itse alapuolella olevaan tekstikenttään ja napsauttamalla sen jälkeen Korvaa - tai Korvaa kaikki - painiketta. Dette ordet anses som et « ukjent ord » fordi det ikke passer med noen oppføring i den ordlista som brukes nå. Det kan også være et ord i et annet språk. s Hvis ordet ikke er stavet feil kan du legge det til i ordlista ved å trykke Legg til ordliste. Hvis du ikke vil legge ordet inn i ordlista men vil la det være uendret, så trykk Ignorer eller Ignorer alle. Hvis ordet er stavet feil, så kan du prøve å finne det riktige ordet i lista nedenfor. Finner du ikke en erstatning der, så kan du skrive det inn i tekstfeltet nedenfor, trykke Erstatt eller Erstatt alle. Tuntematon sana: Ukjent ord: Tuntematon sana Ukjent ord kirjoitusvirhe stavet feil Valitse oikoluettavan asiakirjan kieli. Velg hvilket språk teksten er skrevet på. Tekstikatkelma, jossa näet tunnistamattoman sanan käyttöyhteydessään. Tekstutdrag som viser det ukjente ordet i sammenhengen. Tässä on tekstinäyte tuntemattoman sanan asiayhteydestä. Jos tämä tieto ei riitä parhaan korvauksen valitsemiseksi, voit napsauttaa asiakirjaa ja lukea suuremman määrän ympäröivää tekstiä. Tämän jälkeen voit palata oikolukuun. Her kan du se et tekstutdrag som viser det ukjente ordet i sin sammenheng. Hvis dette ikke er tilstrekkelig for å kunne velge den beste erstatningen for det ukjente ordet, så kan du trykke på dokumentet du kontrollerer, lese en større del av teksten og deretter komme tilbake hit for å fortsette stavekontrollen. ... virheellisesti kirjoitettu sana kontekstissa... … det feilstavede ordet vist i sammenheng & # 160; … Oikoluku löysi sanan, jota ei ole sanakirjassa. Napsauta tästä, jos tunnistamaton sana on kirjoitettu oikein ja haluat välttää väärän tunnistuksen jatkossa. Jos haluat jättää sanan alkuperäiseksi, mutta et halua lisätä sitä sanakirjaan, napsauta Ohita tai Ohita kaikki. Det ukjente ordet ble funnet og betraktet som ukjent fordi det ikke finnes i ordlista. Trykk her hvis du mener at det ukjente ordet er riktig stavet og du vil at det ikke skal merkes som feil igjen senere. Hvis du vil la det stå som det er, men ikke legge det til i ordlista, så trykk Ignorer eller Ignorer alle i stedet. < < Lisää sanakirjaan < < Legg til ordliste Ehdotuslista Forslagsliste Jos tunnistamattomassa sanassa on kirjoitusvirhe, saatat löytää sille korjauksen luettelosta Jos löydät sopivan sanan, napsauta sitä. Jos mikään luettelon sanoista ei ole sopiva korjaus, voit kirjoittaa oman korjauksen yläpuolella olevaan tekstikenttään. Korvataksesi vain tämän sanan, napsauta Korvaa tai jos haluat korvata kaikki esiintymät, napsauta Korvaa kaikki. Hvis det ukjente ordet er feilstavet bør du se etter om det riktige ordet er tilgjengelig, og trykke på det hvis det finnes. Hvis ingen av ordene i denne lista er en god erstatning, så kan du taste inn det riktige ordet i tekstfeltet over. Trykk Erstatt for å rette bare dette ordet her, eller Erstatt alle for å rette alle forekomster av ordet. Ehdotetut sanat Foreslåtte ord Jos tunnistamattomassa sanassa on kirjoitusvirhe, voit kirjoittaa sopivan korjauksen sanalle tähän tai valita korjauksen alla olevasta luettelosta. Jos haluat korvata vain tämän osuman, napsauta Korvaa. Jos haluat korvata kaikki osumat, napsauta Korvaa kaikki. Hvis det ukjente ordet er feilstavet bør du skrive inn rettelsen for ordet her, eller velge det fra lista nedenfor. Så kan du trykke Erstatt hvis du vil erstatte bare denne forekomsten av ordet, eller Erstatt alle hvis du vil rette alle forekomster. & Korvaa tekstillä: Erstatt & med: Kielen valinta Språkvalg & Ehdotus Foreslå Napsauta tästä korvataksesi tämän tuntemattoman sanan yläoikealla olevan tekstikentän tekstillä. Trykk her for å erstatte denne forekomsten av det ukjente ordet med teksten i tekstfeltet over (til venstre). Korvaa & Erstatt Napsauta tästä korvataksesi kaikki tuntemattoman sanan osumat ylävasemmalla olevan tekstikentän tekstillä. Trykk her for å erstatte alle forekomster av den ukjente teksten med teksten i redigeringsfeltet over (til venstre). Korvaa & kaikki & Erstatt alle Napsauta tästä jättääksesi tuntemattoman sanan alkuperäiseen muotoon. Tämä on hyödyllistä jos sana on nimi, lyhenne, vieraskielinen tai mikä tahansa muu sana, jota et halua lisätä sanakirjaan. Trykk her for å la denne forekomsten av det ukjente ordet være som den er. Dette kan brukes når ordet er et navn, en forkortelse, et fremmedord eller hvilket som helst annet ord du vil bruke uten å legge det inn i ordlista. & Ohita & Ignorer Napsauta tästä jättääksesi kaikki tuntemattomat sanat alkuperäiseen muotoon. Tämä on hyödyllistä jos sana on nimi, lyhenne, vieraskielinen tai mikä tahansa muu sana, jota et halua lisätä sanakirjaan. Trykk her for å la alle forekomster av det ukjente ordet være som de er. Dette kan brukes når ordet er et navn, en forkortelse, et fremmedord eller hvilket som helst annet ord du vil bruke uten å legge det inn i ordlista. & Ohita kaikki Ignorer alle Korjaa automaattisesti Autorett & Muokkaa@ title: menu Game move & Rediger@ title: menu Game move Ohje & Hjelp Perusnäppäinyhdistelmä: Hoved: Vaihtoehtoinen yhdistelmä: Alternativ: KHTML: n regressiotestaustyökalu KHTML- verktøy for regresjonstesting Regressiotestauksen tuloste Utdata fra regresjonstesting Pysäytä tai jatka regressiotestausta Pause/ Fortsett regresjonstesting- prosessen Pysäytä Pause Valitse käytettävä lokitiedosto ennen regressiotestauksen aloittamista. Du kan velge en fil der logg- innholdet lagres, før regresjonstesten startes. Tulostiedosto... Utdata til fil & # 160; … Regressiotestauksen tila Status for regresjonstest Näytä HTML- tuloste Vis HTML- utdata Aja vain JavaScript- testit Kjør bare JS- tester Aja vain HTML- testit Kjør bare HTML- tester Älä hiljennä virheenjäljitystulostetta Ikke undertrykk utdata for feilsøking Älä käytä Xvfb: tä Ikke bruk Xvfb Aja testit... Kjør tester & # 160; … Aja yksittäinen testi... Kjør enkelt- test & # 160; … Määritä testihakemisto... Oppgi mappe for tester & # 160; … Määritä khtml: n sijainti... Oppgi khtml- mappe & # 160; … Määritä tuloshakemisto... Angi utdatamappe & # 160; … Asiakirjan tiedot@ title: group Document information Dokumentinformasjon@ title: group Document information Verkko- osoite: Adresse: Muokattu viimeksi: Sist endret: Asiakirjan merkistö: Dokumentkoding: HTTP- otsakkeet HTTP- hoder JavaScript- virheet Javaskript- feil Tämä ikkuna huomauttaa ja kertoo yksityiskohdat verkkosivuilla olevista komentosarjavirheistä. Useimmissa tapauksissa tämä johtuu verkkosivujen tekijöiden virheestä. Joissakin tapauksissa vika on Konquerorin ohjelmakoodissa. Jos epäilet, että vika on sivun komentosarjoissa, ota sivun ylläpitäjään yhteyttä. Jos epäilet vian puolestaan olevan Konquerorissa, täytä vikailmoitus osoitteessa http: // bugs. kde. org /. Vian ilmentävä testisivu on hyödyksi. Denne dialogboksen melder fra at det er oppstått skriptfeil på nettsteder, og viser detaljer om feilen. I mange tilfeller skyldes dette en feil på nettstedet slik forfatteren har laget det. I andre tilfeller er årsaken en programfeil i Konqueror. Hvis du mistenker feil på nettstedet bør du kontakte nettansvarlig på det stedet, eller hvis du tror det er en feil i Konqueror ber vi deg melde feilen på http: // bugs. kde. org /. En prøvefil som illustrerer problemet er meget velkommen. & Sulje & Lukk & Tyhjennä & Tøm HTML- työkalurivi HTML- verktøylinje & Seuraava & Fram Edellinen & Forrige & Asetukset Valg Haluatko varmasti tallentaa salasanan? Vil du lagre passordet? Tallenna & Lagre & Ei koskaan tälle sivustolle Aldri lagre for dette nettstedet Älä näytä tätä viestiä uudelleen Ikke lagre denne gangen Ryhmälaatikko 1 Gruppeboks 1 Valintalaatikko Avkryssingsboks Muu ryhmälaatikko Annen gruppeboks Monivalinta Radioknapp toiminto 1 handling1 Toista & ääni & Spill en lyd Valitse toistettava ääni Velg lyd som skal spilles av Näytä viesti & ponnahdusikkunassa Vis en melding i et oppsprettvindu Kirjaa lokitiedostoon Logg til en fil Korosta & tehtäväpalkin kohtaa Marker & i oppgavelinja Suorita & komento Kjør & kommando Valitse suoritettava komento Velg hvilken kommando som skal kjøres Määrittelee kuinka KTTS ilmoittaa saapuneesta tapahtumasta. Mukautetussa puheessa voit käyttää seuraavia korvausmerkkejä:% e tapahtuman nimi% a Sovellus, joka lähetti tapahtuman% m Sovelluksen lähettämä viesti Oppgir hvordan KTTS skal framsi hendelsen når den blir mottatt. Hvis du velger « Si tilpasset tekst », så oppgi teksten som skal sies i tekstfeltet. Følgende plassholdere kan brukes i teksten:% e Navn på hendelsen% a Programmet som sendte hendelsen% m Meldinga som programmet sendte Puhu tapahtuman viesti Framsi hendelsesmelding Puhu tapahtuman nimi Framsi hendelsesnavn Puhu oma teksti Framsi tilpasset tekst Työpöytäkuvakkeiden etäisyys toisistaan Avstand mellom skrivebordsikoner Kuvakkeiden etäisyys toisistaan kuvapisteinä. Avstanden mellom ikoner i piksler. Käyttöliittymäelementtien tyyli Elementstil som skal brukes Käyttöliittymäelementtien tyylin nimi (esim. keramik tai plastik). Navn på elementstilen, f. eks. « keramik » eller « plastik », uten hermetegn « ». Käytä PC: n kaiutinta Bruk PC- høyttaleren Käytetäänkö PC: n kaiutinta KDE: n oman ilmoitusjärjestelmän sijaan. Om den vanlige PC- høyttaleren skal brukes i stedet for KDEs eget varslingssystem. Käytettävä pääte Hvilken terminalemulator skal brukes Pääte- emulaattori, joka käynnistetään ajettaessa päätesovelluksia. Når et terminalprogram startes, blir dette terminalemulator- programmet brukt. Tasalevyinen kirjasin Fastbredde- skrift Tätä kirjasinta käytetään aina kun tarvitaan tasaleveyksistä kirjasinta. Denne skrifta blir brukt når det trengs en skrift med konstant tegnbredde. Järjestelmäkirjasin Skrift for hele systemet Valikkokirjasin Skrift for menyer Kirjasin, jota käytetään sovellusten valikoissa. Hvilken skrift skal brukes for menyer i programmer. Linkkien väri Farge for lenker Väri linkeille, joita ei ole vielä napsautettu Hvilken farge skal brukes på lenker som ikke er trykket på Väri linkeille, joita on seurattu Farge for besøkte lenker Tehtäväpalkin kirjasin Skrift for oppgavelinja Kirjasin, jota käytetään ruudun alalaidan panelissa, jossa luetellaan kulloinkin käynnissä olevat sovellutukset. Hvilken skrift skal brukes for paneled nederst på skjermen, der de programmene som kjører nå finnes. Työkalurivien kirjasin Skrifter for verktøylinjer Näppäinyhdistelmä kuvakaappauksen ottamiseen Snarvei for å ta et skjermbilde Näppäinyhdistelmä leikepöydän toimintoja varten Snarvei for å slå utklippstavlehandlinger av og på Näppäinyhdistelmä tietokoneen sulkemiseksi ilman vahvistuskysymystä Snarvei for å slå av maskinen uten bekreftelse Näytä kansiot ensin Vis mapper først Sijoitetaanko kansiot ennen tiedostoja tiedostonvalintaikkunoissa Om mapper skal plasseres øverst når filer vises Äskettäin vieraillut verkko- osoitteet Nylig besøkte URL- er Käytetään esimerkiksi automaattiseen täydennykseen tiedostovalintaikkunoissa. Brukt til autofullføring i fildialoger, for eksempel Näytä tiedostojen esikatselu tiedostoikkunoissa Forhåndsvis fila i fildialog Näytä piilotiedostot Vis skjulte filer Näytetäänkö piilotiedostot, joiden nimi alkaa pisteellä Bestemmer om filer med navn som begynner med «. » skal vises. Dette er en konvensjon for skjulte filer Näytä nopeuspalkki Vis hurtigstolpe Näytetäänkö tiedostoikkunassa vasemmalla pikavalinnat Om snarveisikonene til venstre i fildialogen skal vises Mikä maa Hvilket land Käytetään määrittämään, kuinka esimerkiksi numerot, valuutta, päivämäärä ja kellonaika esitetään. Brukes for å bestemme f. eks. hvordan tall, valuta og dato/ tid skal vises Kieli, jolla tekstit näytetään Hvilket språk skal tekster vises i Merkki, jota käytetään positiivisen luvun ilmaisemiseksi Tegn som viser positive tall Useimmissa maissa ei käytössä De fleste land har ikke noe tegn for dette Automaattikäynnistyskansion polku Sti til autostart- mappa Polku hakemistoon, jossa sijaitsevat sisäänkirjautumisen yhteydessä suoritettavat tiedostot. Sti til mappa som inneholder programmer som skal kjøres når en innloggingsøkt starter Ota Socks- tuki käyttöön Slå på støtte for SOCKS Sallitaanko Socks- versiot 4 ja 5 KDE: n alijärjestelmissä Om SOCKS versjon 4 og 5 skal slås på i KDEs delsystemer Mukautetun Socks- kirjaston sijainti Sti til tilpasset SOCKS- mappe Korosta työkalurivin painikkeet hiirellä osoitettaessa Framhev knappene på verktøylinja når musepekeren er over Näytä teksti työkalurivin kuvakkeiden lisäksi Vis tekst på ikoner på verktøylinjer Näytetäänkö kuvakkeiden lisäksi työkalurivillä toiminnon nimi Om tekst skal vises i tillegg til ikoner, på vektøylinja Salasanan kaiuttamistapa Passordfeltets visningstype Ikkunan koko Størrelse på dialogvinduet Laskinaddition JS- kalkulatoraddition +Go to Settings - > Advanced - > Core tab. gui- path- delimiter/ plain & # 160; + Go to Settings - > Advanced - > Core tab. gui- path- delimiter/ plain ACsubtraction ACsubtraction - evaluation −evaluation CL CL Pääikkuna Hovedvindu Avaa komentojono Åpne skript Avaa komentojono... Åpne et skript & # 160; … Sulje komentojono Lukk skript Sulje komentojono... Lukk skript & # 160; … Lopeta@ action Avslutt@ action Sulje ohjelma... Avslutt program & # 160; … Suorita komentojono... Kjør skript & # 160; … Suorita tiettyyn pisteeseen saakka... Kjør til & # 160; … Suorita keskeytyspisteeseen saakka... Kjør til bruddpunkt & # 160; … Askella Steg Askella seuraavalle riville... Steg til neste linje & # 160; … Suorita askelittain... Stegvis kjøring & # 160; … KJSEmbed Documentation Viewer KJSEmbet dokumentasjonsviser ThreadWeaver Jobs - esimerkkejä Eksempler på ThreadWeaver- jobber Tämä ohjelma suorittaa 100 työtä neljässä säikeessä. Jokainen työ odottaa satunnaisen ajan millisekunnista sekuntiin. Programmet kjører 100 jobber i 4 tråder. Hver job venter et tilfeldig antall millisekunder mellom 1 og 1000. Valitsesi nähdäksesi lokitietoja säikeiden aktiivisuudesta. Katso konsolitulostetta nähdäksesi lokin. Kryss av for å få se logginformasjon om trådaktiviteten. Se i konsollet for å se logginformasjonen. Kirjaa säietapahtumat lokiin Logg trådaktivitet Näytä säietapahtumat Viser trådaktivitet Käyttöliittymäpohjainen esimerkki Weaver- säiehallinnalle GUI: basert eksempel for Weaver trådbehandler Töitä jäljellä: Antall jobber som gjenstår: Valitse tiedostot... Velg filer & # 160; … Keskeytystilaan Hvilemodus Paljonko kello on? Napsauta päivittääksesi. Hva er klokka? Trykk for oppdatering. (ei vielä tiedossa) (vet ikke ennå) Laskentavirhe Evalueringsfeil Aluevirhe Områdefeil Viittausvirhe Referansefeil Tyyppivirhe Typefeil URI- virhe URI- feil Järjestelmän oletus (nyt:% 1) Systemstandard (nå:% 1) Mallipohja tarvitsee sinua koskevia tietoja, jotka tallennetaan osoitekirjaan. Tarvittavaa liitännäistä tätä varten ei voitu kuitenkaan ladata. Asenna KDE PIM / Kontact järjestelmääsi. Malen trenger informasjon om deg, som lagres i adresseboka. Programtillegget for dette kunne ikke lastes inn. Installer pakka KDEPIM/ Kontact for systemet ditt. Virhe: HOME- ympäristömuuttujaa ei ole asetettu. Feil: miljøvariabelen HOME er ikke oppgitt. Virhe: DISPLAY- ympäristömuuttujaa ei ole asetettu. Feil: miljøvariabelen DISPLAY er ikke oppgitt. KDontChangeTheHostName KDontChangeTheHostName Ilmoittaa KDE: lle muutoksesta koneennimessä. Gir KDE melding om endringer i vertsnavnet © 2001 Waldo Bastian © 2001 Waldo Bastian Vanha koneennimi Tidligere vertsnavn Uusi koneennimi Nytt vertsnavn KDE- palvelin KDE- nisse KDE- palvelu – suorittaa Sycoca- tietokantapäivitykset tarvittaessa KDE- nisse – setter igang oppdateringer av Sycoca- databasen når det trengs Tarkista Sycoca- tietokanta vain kerran Bare sjekk sycoca- databasen en gang Virhe luotaessa tietokantaa ”% 1 ”. Tarkista, että käyttöoikeudet ovat oikein eikä levy ole täynnä. Feil ved etablering av databasen «% 1 ». Undersøk at tilgangen er riktig på mappa og at disken ikke er full. KBuildSycoca KBuildSycoca Virhe kirjoitettaessa tietokantaan ”% 1 ”. Tarkista, että käyttöoikeudet ovat oikein eikä levy ole täynnä. Feil ved skriving til databasen «% 1 ». Undersøk at tilgangen er riktig på mappa og at disken ikke er full. Rakentaa järjestelmän asetusvälimuistin uudelleen. Bygger mellomlageret for systemoppsettet på nytt. © 1999– 2002 KDE- kehittäjät © 1999– 2002 KDE- utviklerne Älä lähetä päivityssignaaleja sovelluksille Ikke send signaler til programmer om å oppdatere Ota vaiheittainen päivitys pois käytöstä ja lue kaikki uudelleen Slå av stegvis oppdatering, les alt på nytt Tarkista tiedostojen aikaleimat Sjekk filenes tidsstempel Älä tarkista tiedostoja (vaarallinen) Skru av filsjekking (risikofylt) Luo järjestelmänlaajuinen tietokanta Lag global database Suorita vain valikkojen luonnin testiajo Bare prøvekjør meny- opprettelse Jäljitä valikkotunniste virheenjäljitystä varten Spor på meny- id- en for feilsøking Hiljainen – toimii ilman ikkunoita ja vakiovirhevirtaa Stille – virker uten vinduer og stderr Näytä edistyminen (vaikka ” hiljainen ” tila on käytössä) Vis framdriftsviseren (selv om stillemodus er på) Ladataan KDE: n asetuksia uudelleen, odota hetki... Laster KDE- oppsettet på nytt, vennligst vent & # 160; … KDE: n Asetustenhallinta KDE- oppsettshåndterer Haluatko ladata KDE: n asetukset uudelleen? Reload KDE configuration messagebox Vil du laste KDE oppsettet på nytt? Reload KDE configuration messagebox Lataa uudestaan@ action Last på nytt@ action Älä lataa uudelleen Ikke last på nytt Asetustiedot ladattu uudelleen onnistuneesti. Oppsettsinformasjonen ble lastet på nytt. Virhe PTY: n lukemisessa Feil ved lesing fra PTY VIrhe PTY: lle kirjoitettaessa Feil ved skriving til PTY PTY- toiminto myöhästyi PTY- operasjonen fikk tidsavbrudd Virhe avattaessa PTY: tä Feil ved åpning av PTY kde4- config kde4- config Pieni ohjelma asennuspolkujen tulostamiseen Et lite program som skriver ut installasjonsstier © 2000 Stephan Kulow © 2000 Stephan Kulow Jätetty vanhentuneiden versioiden tukemiseksi Gjenstår til støtte for gamle systemer Käännetty etuliite KDE- kirjastoille Innkompilert prefiks for KDE- biblioteker Käännetty exec_ prefix KDE- kirjastoille Innkompilert exec_ prefix for KDE- biblioteker Käännetty kirjastopääte Suffiks for bibliotekssti, kompilert inn Etuliite $HOMEssa, jonne tiedostoja kirjoitetaan Prefix i $HOME brukt til å skrive filer Käännetty versio KDE- kirjastoille Innkompilert versjonsstreng for KDE- biblioteker KDE- resurssityypit Tilgjengelige ressurstyper for KDE Hakupolku resurssityypeille Søkesti for ressurstype Etsi tiedostonimeä annetusta resurssityypistä, joka syötettiin -- path- parametrille Finn filnavn inni ressurstypen gitt til -- path Käyttäjän polku: desktop_BAR_autostart_BAR_document Brukersti: skrivebord_BAR_autostart_BAR_dokument Etuliite, jonne resurssitiedostot asennetaan Prefiks for installasjon av ressursfiler Qt: n asennuspolku Installasjonsprefiks for Qt Qt- ohjelmien sijainti Installasjonsprefiks for Qt binærfiler Qt- kirjastojen sijainti Installasjonsprefiks for Qt- biblioteker Qt- liitännäisten sijainti Installasjonsprefiks for Qt programtillegg Sovellusvalikko (. desktop- tiedostot) Programmeny (. desktop- filer) Automaattikäynnistyskansiot Autostart- mapper Välimuistissa oleva tieto (esim. kuvakkeet, web- sivut) Mellomlagret informasjon (f. eks. favorittikoner, nettsider) CGI- tiedostot, joita kdehelp käyttää CGIer som skal kjøres fra kdehelp Asetustiedostot Oppsettsfiler Minne sovelmat tallentavat tietonsa Hvor programmer lagrer data Hymiöt Smilefjes Sovelmat polussa $prefix/ bin Kjørbare i $prefix/ bin HTML- dokumentaatio HTML- dokumentasjon Asetuskuvaustiedostot Beskrivelsesfiler for oppsett Kirjastot Biblioteker Otsikkotiedostot Inkluderte elementer/ topptekster Käännöstiedostot KLocalelle Oversettelsesfiler for KLocale Mimetyypit Mimetyper Ladattavat modulit Lastbare moduler Vanhat pikseligrafiikat Rasterbilde fra tidligere Qt- liitännäiset Programtillegg for Qt Palvelutyypit Tjenestetyper Sovelluksen äänet Programlyder Taustakuvat Tapeter XDG- sovellusvalikko (. desktop- tiedostot) XDG programmeny (. desktop- filer) XDG- valikkokuvaukset (. directory- tiedostot) XDG menybeskrivelser (. directory- filer) XDG- Kuvakkeet XDG- ikoner XDG- Mimetyypit XDG mimetyper XDG- valikon ulkonäkö (. menu- tiedostot) XDG menyoppsett (. menu- filer) XDG- automaattikäynnistyksen kansio XDG autostart- mappe Väliaikaistiedostot (nykyisen koneen ja käyttäjän) Midlertidige filer (spesielle både for gjeldende vert og gjeldende bruker) UNIX- pistokkeet (nykyisen koneen ja käyttäjän) UNIX sokler (spesielle både for gjeldende vert og gjeldende bruker) % 1 – tuntematon tyyppi % 1 – ukjent type % 1 – tuntematon userpathin tyyppi % 1 – ukjent type brukersti Ei annettu kohteen tiedostonimeä. Det er ikke oppgitt noe mål- filnavn. Avattu jo. Åpnet fra før. Riittämättömät oikeudet kohdehakemistoon. Utilstrekkelige rettigheter i målmappa. Väliaikaistiedostoa ei voitu avata. Klarte ikke åpne midlertidig fil. Levylle tahdistus epäonnistui Synkronisering til disk feilet Virhe nimeä muutettaessa. Feil ved navnebytte på fil. DBus- taustaosan virhe: yhteys avustajaan epäonnistui.% 1 Feil i DBus bakgrunnsmotor: tilkobling til hjelper mislyktes.% 1 DBus- taustaosan virhe: yhteyttä avustajaan ei saatu. Yhteysvirhe:% 1. Viestivirhe:% 2 Feil i DBus bakgrunnsmotor: klarte ikke å kontakte hjelper. Tilkoblingsfeil:% 1. Meldingsfeil:% 2 Kirjastoa ”% 1 ” ei löytynyt Fant ikke biblioteket «% 1 » Edellytyksiä vastaavaa palvelua ei löytynyt. Fant ingen tjeneste som passet med kravene. Palvelu ei tarjoa kirjastoa: Library- avain puuttuu palvelun. desktop- tiedostosta. Tjenesten tilbyr ikke noe bibliotek, Library- nøkkelen mangler i. desktop- fila. Komponenttikirjasto ei kelpaa (ei komponenttitehdasta). Biblioteket eksporterer ikke en fabrikk for å lage komponenter. Komponenttitehdas ei tue halutunlaisia komponentteja. Fabrikken støtter ikke å lage komponenter av oppgitt type. KLibLoader: Tuntematon virhe KLibLoader: ukjent feil Liitännäistä ”% 1 ” sovellukselle ”% 2 ” ei löytynyt Klarte ikke finne programtillegget «% 1 » for programmet «% 2 » Tarjottu palvelu ei ole kelvollinen Den oppgitte tjenesten er ikke gyldig Palvelu ”% 1 ” ei tarjoa kirjastoa tai Library- avain puuttuu Tjenesten «% 1 » tilbyr ikke noe bibliotek, eller Library- nøkkelen mangler i Kirjasto% 1 ei tarjoa KDE 4 - yhteensopivaa komponenttitehdasta. Biblioteket% 1 inneholder ikke en KDE 4- kompatibel fabrikk. Liitännäinen ”% 1 ” käyttää yhteensopimatonta KDE- kirjastoa (% 2). Programtillegget «% 1 » bruker inkompatibelt KDE- bibliotek. (% 2). Ota yhteyttä järjestelmän ylläpitäjään. Kontakt systemadministratoren din. Asetustiedostoon ”% 1 ” ei voida kirjoittaa. Oppsettsfila «% 1 » er ikke skrivbar. Toimintoa ei tueta1: the unknown socket address family number Handlinga er ikke støttet1: the unknown socket address family number Tuntematon osoiteperhe% 1Socket error code NoError Ukjent familie% 1Socket error code NoError ei virhettä ingen feil nimihaku on epäonnistunutSocket error code AddressInUse mislykket navneoppslagSocket error code AddressInUse osoite on jo käytössäSocket error code AlreadyBound adressen er allerede i brukSocket error code AlreadyBound pistoke on jo liitettySocket error code AlreadyCreated sokkelen er i brukSocket error code AlreadyCreated pistoke on jo luotuSocket error code NotBound sokkelen er opprettet fra førSocket error code NotBound pistoketta ei ole liitettySocket error code NotCreated sokkelen er ikke i brukSocket error code NotCreated pistoketta ei ole luotuSocket error code WouldBlock sokkelen er ikke opprettetSocket error code WouldBlock operaatio aiheuttaisi lukkiutumisenSocket error code ConnectionRefused handlinga ville gi blokkeringSocket error code ConnectionRefused yhteys estettiinSocket error code ConnectionTimedOut tilkoblingen ble avvistSocket error code ConnectionTimedOut yhteyden aikakatkaisuSocket error code InProgress koplinga tok for lang tidSocket error code InProgress toimenpide on jo käynnissäSocket error code NetFailure handlinga er allerede i gangSocket error code NetFailure tapahtui verkkovirheSocket error code NotSupported nettverksfeilSocket error code NotSupported tehtävää ei tuetaSocket error code Timeout handlinga er ikke støttetSocket error code Timeout ajastetun toiminnon aikakatkaisuSocket error code UnknownError operasjonen tok for lang tidSocket error code UnknownError tapahtui tuntematon virheSocket error code RemotelyDisconnected det oppsto en ukjent/ uventet feilSocket error code RemotelyDisconnected etäpalvelin sulki yhteydenSSL error nettverksvert avsluttet forbindelsenSSL error Ei virhettäSSL error Ingen feilSSL error Varmenteen takaajan oma varmenne ei ole kelvollinenSSL error Sertifikatutsteders sertifikat er ugyldig. SSL error Varmenne on vanhentunutSSL error Sertifikatet er utløptSSL error Varmenne ei ole kelvollinenSSL error Sertifikatet er ikke gyldigSSL error Varmennetta ei ole allekirjoittanut luotettu varmenteen takaajaSSL error Sertifikatet er ikke signert av noen tiltrodd sertifikatutstederSSL error Varmenne on peruutettuSSL error Sertifikatet er tilbakekaltSSL error Varmenne ei kelpaa tähän tarkoitukseenSSL error Sertifikatet passer ikke til denne brukenSSL error Juurivarmenteen takaajan varmenne ei ole luotettu tähän tarkoitukseenSSL error Sertifikatutsteders sertifikat er ikke tiltrodd for denne bruken. SSL error Varmenteen takaajan varmenne on merkitty hylkäämään varmenteen tämä käyttötarkoitusSSL error Sertifikatutsteders sertifikat er satt opp til å avvise dette sertifikatets formålSSL error Käyttäjä ei esittänyt varmenteitaSSL error Motparten viste ikke noe sertifikatSSL error Varmenne ei käy annettu palvelimeenSSL error Sertifikatet har ikke blitt utstedt for denne vertenSSL error Varmennetta ei sisäisistä syistä voida varmistaaSSL error Sertifikatet kan ikke verifiseres av interne grunnerSSL error Varmenneketju on liian pitkäSSL error Sertifikatkjeden er for langSSL error Tuntematon virhe Ukjent feil osoiteperhettä ei tueta ikke støtte for adressefamilien til nodenavnet väliaikainen virhe nimen selvittämisessä midlertidig feil ved navneoppslag virheellinen arvo ai_ flagsille ugyldig verdi for « ai_ flags » peruuttamaton virhe nimen selvittämisessä uopprettelig feil i navneoppslaget ai_ family ei tuettu « ai_ family » er ikke støttet muistinvarausvirhe feil ved tilordning av minne ei osoitetta sidottu nimeen ingen adresse tilknyttet nodenavnet nimi tai palvelu tuntematon navnet eller tjenesten er ukjent servnamea ei tueta ai_ socktype: lle tjenernavnet er ikke støttet i ai_ socktype ai_ socktype ei tuettu « ai_ socktype» er ikke støttet Järjestelmävirhe systemfeil Määritetty pistokkeen polku ei ole kelvollinen Den oppgitte sokkelstien er ugyldig Pistoketoimintoa ei tueta Sokkelhandlinga er ikke støttet Yhteys torjuttiin Tilkobling nektet Lupa evätty Tillatelsse nektet Yhteyden aikakatkaisu Forbindelsen ble tidsutkoblet Osoite on jo käytössä Adressen er i bruk fra før Polkua ei voi käyttää Stien kan ikke brukes Tiedostoa tai kansiota ei ole Fil eller mappe finnes ikke Ei ole kansio Ikke en mappe Vain luku - tiedostojärjestelmä Filsystem med kun lesetilgang Tuntematon pistokevirhe Ukjent sokkelfeil tämä palvelin ei tue pyydettyä perhettä den etterspurte adressefamilien støttes ikke for dette vertsnavnet virheelliset lisämääreet ugyldige flagg pyydettyä perhettä ei tueta den etterspurte familien er ikke støttet tällä pistoketyypillä ei voi käyttää pyydettyä palvelua den etterspurte tjenesten er ikke støttet for denne sokkeltypen pyydettyä pistoketyyppiä ei tueta den etterspurte sokkeltypen er ikke støttet Tuntematon virhe1: the i18n' ed system error code, from errno ukjent feil1: the i18n' ed system error code, from errno järjestelmävirhe:% 1 systemfeil:% 1 pyyntö peruutettiin forespørselen ble avbrutt Etäyhteyttä ei saatu muodostettua. Tidsavbrudd ved forsøk på tilkobling til nettverksvert NEC SOCKS - asiakas NEC SOCKS klient Dante SOCKS - asiakas Dante SOCKS klient Käytä X- palvelimen näyttöä ” displayname ” Bruk X- tjener- skjermen « displayname » Käytä QWS- palvelimen näyttöä ” displayname ” Bruk QWS- displayet « displayname » Palauta sovellus annetulle istunnolle (sessionid) Gjenopprett programmet for oppgitt « sessionId » Pakottaa sovelluksen käyttämään yksityistä värikarttaa 8- bittisessä näyttötilassa. Dette fører til at programmet installerer et privat fargekart på en 8- bits skjerm Rajoittaa varattujen värien määrää 8- bittisessä näyttötilassa, jos sovellus käyttää QApplication:: ManyColor värimäärityksiä. Begrenser antall farger som brukes i fargepaletten på en 8- bits skjerm når programmet bruker fargeangivelsen QApplication:: ManyColor Qt ei saa kaapata hiirtä tai näppäimistöä käyttöönsä. ber Qt om å aldri ta kontrollen over musa eller tastaturet debuggerin ajaminen voi aiheuttaa - nograb asetuksen käytön, käytä - dograb ohittaaksesi tämän. kjøring under en feilsøker kan føre til at - nograb blir lagt til, bruk - dograb for å overstyre vaihtaa synkroniseen tilaan vianjäljitystä varten. bytter til synkron- modus for feilsøking asettaa sovelluksen kirjasimen. Angi programskrifttypen asettaa oletusarvoisen taustavärin ja paletin (vaaleat ja tummat sävyt lasketaan). Velger standard bakgrunnsfarge og programpalett (lyse og mørke skygger blir beregnet) asettaa oletusedustavärin. velger standard forgrunnsfarge asettaa painikkeiden oletusvärin. velger standard knappefarge asettaa sovelluksen nimen. velger programnavnet asettaa sovelluksen otsikon. velger programtittelen (overskrift) Pakottaa sovelluksen käyttämään täysvärikarttaa 8- bittisessä näyttötilassa. krever at programmet skal bruke en TrueColor- visual på en 8- bits skjerm asettaa XIM (X Input Method) - syöttötyylin. Mahdollisia arvoja ovat onthespot, overthespot, offthespot ja root. velger skrivemetoden XIM (X Input Method). Mulige verdier er onthespot, overthespot, offthespot og root aseta XIM- palvelin. velg XIM- tjener poista XIM käytöstä. slå av XIM pakottaa sovelluksen ajamisen QWS- palvelimena. tvinger programmet til å kjøre som QWS- tjener peilaa koko asettelun speilvender skjermelementene ottaa käyttöön Qt- tyylitiedoston ohjelman käyttöliittymäelementeille bruker Qt- stilarket på programmets skjermelementer käytä muuta grafiikkajärjestelmää kuin oletusta, vaihtoehdot ovat raster ja opengl (experimentaali) bruk et annet grafikksystem i stedet for standardsystemet, valgene er raster og opengl (eksperimentelt) Aseta ” caption ” nimeksi otsikkoriville Bruk « caption » som navn i tittellinja Aseta ” icon ” sovelluksen kuvakkeeksi Bruk « icon» som ikon for programmet Käytä vaihtoehtoista asetustiedostoa. Bruk alternativ oppsettsfil Poista kaatumisenhallinta saadaksesi core- vedoksia. Slå av krasjbehandler for å få core- dumper Odottaa WM_ NET yhteensopivaa ikkunaohjelmaa. Venter på en WM_ NET- kompatibel vindusbehandler asettaa sovelluksen käyttöliittymän tyylin. velger stilen på grensesnittet i programmet asettaa pääikkunan geometrian. - katso man X parametrien muodon selvittämiseksi (yleensä leveysxkorkeus+Xsij+Ysij). velger klientgeometrien til hovedelementet – argumentformatet finnes i man X (som regel Bredde×Høyde+Xpos+Ypos) KDE- sovellus KDE- program Qt Qt Tuntematon valitsin ”% 1 ”. @ info: shell% 1 is cmdoption name Ukjent valg «% 1 ». @ info: shell% 1 is cmdoption name ”% 1 ” puuttuu. @ info: shell message on appcmd -- version; do not translate 'Development Platform'% 3 application name, other% n version strings «% 1 » mangler. @ info: shell message on appcmd -- version; do not translate 'Development Platform'% 3 application name, other% n version strings Qt:% 1 KDE: n kehitysalusta:% 2% 3:% 4 the 2nd argument is a list of name+address, one on each line Qt:% 1 KDE Development Platform:% 2% 3:% 4 the 2nd argument is a list of name+address, one on each line Ohjelman% 1 ovat luoneet:% 2 % 1 ble skrevet av% 2 Tekijä haluaa pysyä tuntemattomana. Dette programmet ble skrevet av noen som ønsker å være anonyme. Ilmoita virheistä KDE: n virhetietojärjestelmään (http: // bugs. kde. org /). Bruk http: // bugs. kde. org for å rapportere feil. Lähetä tämä vikailmoitus% 1: een. Send denne feilrapporten til% 1. Odottamaton parametri ”% 1 ”. Uventet argument «% 1 ». Käytä -- help nähdäksesi kaikki komentorivivalitsimet. Bruk -- help for å få en liste over tilgjengelige kommandovalg. [valinnat] [valg] [% 1- valinnat] [% 1- valg] Käyttö:% 1% 2 Bruk:% 1% 2 Yleiset valinnat: Generiske valg: Näytä ohjeita valinnoista Vis hjelp om valg Näytä% 1- valinnat Vis% 1- spesifikke valg Näytä kaikki valinnat Vis alle valg Näytä tekijätiedot Vis forfatterinformasjon Näytä versiotiedot Vis versjonsnummer Näytä lisenssitiedot Vis lisensinformasjon Valintojen loppu Slutt på valg % 1- valinnat: % 1- valg: Valinnat: Valg: Parametrit: Argumenter: Sovelluksen avaamat tiedostot ja verkko- osoitteet poistetaan käytön jälkeen Filene/ URL- ene som er åpnet i programmer vil bli slettet etter bruk KDE- tempfile KDE- tempfil Sähköpostiohjelmaa ei voitu käynnistää:% 1 Klarte ikke starte e- postprogrammet:% 1 Sähköpostiohjelmaa ei voitu käynnistää Klarte ikke starte e- postprogrammet Selainta ei voitu käynnistää:% 1 Klarte ikke å starte nettleseren:% 1 Selainta ei voitu käynnistää Klarte ikke å starte nettleseren Komentoikkunaa ei voitu käynnistää:% 1 Klarte ikke starte terminalklienten:% 1 Komentoikkunaa ei voitu käynnistää Klarte ikke starte terminalklienten Ohjelmalle ei ole erikseen määritelty lisenssiä. Tarkista ohjeista tai lähdekoodista mahdolliset lisenssiehdot. Det er ikke oppgitt lisensbetingelser for dette programmet. Lisensbetingelsene kan være i dokumentasjonen eller kildekoden. Tämä ohjelma levitetään% 1 lisenssin alaisena. @ item license (short name) Dette programmet er gitt ut under betingelsene i% 1. @ item license (short name) GPL v2@ item license GPL v2@ item license GNU General Public License Version 2@ item license (short name) GNU General Public License Version 2@ item license (short name) LGPL v2@ item license LGPL v2@ item license GNU Lesser General Public License (LGPL), versio 2@ item license (short name) GNU Lesser General Public License Version 2@ item license (short name) BSD License@ item license (short name) BSD- lisens@ item license (short name) Artistic License@ item license (short name) Kunstnerisk lisens@ item license (short name) QPL v1. 0@ item license QPL v1. 0@ item license Q Public License@ item license (short name) Q Public License@ item license (short name) GPL v3@ item license GPL v3@ item license GNU General Public License (GPL), versio 2@ item license (short name) GNU General Public License Version 3@ item license (short name) LGPL v3@ item license LGPL v3@ item license GNU Lesser General Public License (LGPL), versio 3@ item license GNU Lesser General Public License Version 3@ item license Oma@ item license Tilpasset@ item license Ei määritettyreplace this with information about your translation team Ikke oppgittreplace this with information about your translation team KDE on käännetty kymmenille kielille joiden joukossa on myös suomen kieli. Kiitokset käännöksistä kuuluvat käännösryhmille ympäri maailmaa. Suomen käännösryhmää johtaa Kim Enkovaara ja ryhmän kotisivut löytyvät osoitteesta http: // www. kde- fi. org /. Saadaksesi lisätietoja KDE: n kääntämisestä vieraile osoitteessa http: // il10n. kde. org /. KDE er oversatt til mange språk, takket være arbeidet til de mange oversettelses- lagene over hele verden. For mer informasjon om KDEs internasjonalisering besøk http: // www. skolelinux. org/ no Funktiota pitää kutsua pääsäikeestä. Funksjonen må kalles fra hovedtråden. Virhe käynnistettäessä ohjelmaa% 1. Joko KLauncher ei ole enää ajossa tai se ei onnistunut käynnistämään ohjelmaa. Feil under oppstart av% 1. Enten kjører ikke KLauncher lenger, eller så klarte den ikke å starte programmet. KLauncheria ei löydetty D- Busin avulla. Virhe kutsuttaessa osaa% 1:% 2 KLauncher kunne ikke nås via D- Bus, feil ved kall til% 1:% 2 KDE: n ohjetta ei voitu avata:% 1 Klarte ikke starte KDEs Hjelpesenter:% 1 Ohjetta ei voitu avatadictionary variant Klarte ikke å starte hjelpesenteretdictionary variant 40dictionary variant 40dictionary variant 60dictionary variant 60dictionary variant 80dictionary variant 80dictionary variant sanan lopussa - isedictionary variant - ise suffikserdictionary variant sanan lopussa - izedictionary variant - ize suffikserdictionary variant sanan lopussa - ise, aksentit käytössädictionary variant - ise suffikser og med aksenterdictionary variant sanan lopussa - ise, ei aksenttejadictionary variant - ise suffikser og uten aksenterdictionary variant sanan lopussa - ize, aksentit käytössädictionary variant - ize suffikser og med aksenterdictionary variant sanan lopussa - ize, ei aksenttejadictionary variant - ize suffikser og uten aksenterdictionary variant suuridictionary variant stordictionary variant keskikokoinendictionary variant mediumdictionary variant pienidictionary variant litendictionary variant muunnelma 0dictionary variant variant 0dictionary variant muunnelma 1dictionary variant variant 1dictionary variant muunnelma 2dictionary variant variant 2dictionary variant ei aksenttejadictionary variant uten aksenterdictionary variant aksentit käytössädictionary variant med aksenterdictionary variant with yedictionary variant med yedictionary variant with yeyodictionary variant med yeyodictionary variant with yodictionary variant med yodictionary variant laajennettudictionary name.% 1- language,% 2- country and% 3 variant name utvidetdictionary name.% 1- language,% 2- country and% 3 variant name % 1 (% 2) [% 3] dictionary name.% 1- language and% 2- country name % 1 (% 2) [% 3] dictionary name.% 1- language and% 2- country name % 1 (% 2) size in bytes % 1 (% 2) size in bytes % 1 [% 2] short % 1 [% 2] short Tiedostoa% 1 ei löytynyt Fant ikke fila% 1 Tiedostoa% 1 ei voitu avata luettavaksi Klarer ikke åpne% 1 for lesing Muistialueen luominen tiedostolle ”% 1 ” epäonnistui Klarte ikke å opprette minnesegment for fila% 1 Ei voitu lukea tiedostosta ”% 1 ” shm: ään Kunne ikke lese data fra% 1 inn i shm Vain luku sallittu Bare « skrivebeskyttet » er tillatt Ei voida kelata tiedoston lopun ohi Kan ikke søke forbi slutten av fila MIME- tyyppejä ei ole asennettu. Tarkasta että shared- mime- info- paketti on asennettu ja ettei XDG_ DATA_ DIRS ole asetettu tai sisältää / usr/ share- polun. @ item Text character set Ingen mimetyper er installert. Se etter at shared- mime- info er installert, og at XDG_ DATA_ DRS ikke er definert, eller inkluderer / usr/ share. @ item Text character set Poissa käytöstä@ item Text character set Slått av@ item Text character set Yleinen@ item Text character set Universal@ item Text character set Unicode@ item Text character set Unicode@ item Text character set Kyrillisiä merkkejäKCharselect unicode block name KyrilliskKCharselect unicode block name Länsieurooppalainen@ item Text character set Vesteuropeisk@ item Text character set Keskieurooppalainen@ item Text character set Sentraleuropeisk@ item Text character set Kreikkalainen@ item Text character set Gresk@ item Text character set Heprealainen@ item Calendar system Hebraisk@ item Spelling dictionary Turkki@ item Spelling dictionary Tyrkisk@ item Spelling dictionary Japanilainen@ item Text character set Japansk@ item Text character set Baltialainen@ item Text character set Baltisk@ item Text character set Kiina (perinteinen) @ item Text character set Tradisjonelt kinesisk@ item Text character set Kiina (yksinkertaistetut kirjoitusmerkit) @ item Text character set Forenklet kinesisk@ item Text character set Arabialaisia merkkejäKCharselect unicode block name ArabiskKCharselect unicode block name Korealainen@ item Text character set Koreansk@ item Text character set ThaiKCharselect unicode block name ThaiKCharselect unicode block name Arabialais- intialainendigit set Arabisk- Indiskdigit set Itäarabialais- intialainendigit set Østlig Arabisk- Indiskdigit set Devanagaridigit set Devanagaridigit set % 1 tsize in 1000 bytes % 1 Bsize in 1000 bytes % 1 ktsize in 10^6 bytes % 1 kBsize in 10^6 bytes % 1 Mtmemory size in 2^30 bytes % 1 MBmemory size in 2^30 bytes % 1 Gtmemory size in 2^40 bytes % 1 GBmemory size in 2^40 bytes % 1 Ttmemory size in 2^40 bytes % 1 TBmemory size in 2^40 bytes % 1 Ptmemory size in 2^50 bytes % 1 PBmemory size in 2^50 bytes % 1 Etmemory size in 2^60 bytes % 1 EBmemory size in 2^60 bytes % 1 Ztmemory size in 2^70 bytes % 1 ZBmemory size in 2^70 bytes % 1 Ytsize in 1024 bytes % 1 YBsize in 1024 bytes % 1 ktmemory size in 2^20 bytes % 1 KBmemory size in 2^20 bytes % 1 KiBsize in 2^20 bytes % 1 KiBsize in 2^20 bytes % 1 MiBsize in 2^30 bytes % 1 MiBsize in 2^30 bytes % 1 GiBsize in 2^40 bytes % 1 GiBsize in 2^40 bytes % 1 TiBsize in 2^40 bytes % 1 TiBsize in 2^40 bytes % 1 PiBsize in 2^50 bytes % 1 PiBsize in 2^50 bytes % 1 EiBsize in 2^60 bytes % 1 EiBsize in 2^60 bytes % 1 ZiBsize in 2^70 bytes % 1 ZiBsize in 2^70 bytes % 1 YiB@ item: intext% 1 is a real number, e. g. 1. 23 days % 1 YiB@ item: intext% 1 is a real number, e. g. 1. 23 days % 1 päivää@ item: intext% 1 is a real number, e. g. 1. 23 hours % 1 dager@ item: intext% 1 is a real number, e. g. 1. 23 hours % 1 tuntia@ item: intext% 1 is a real number, e. g. 1. 23 minutes % 1 timer@ item: intext% 1 is a real number, e. g. 1. 23 minutes % 1 minuuttia@ item: intext% 1 is a real number, e. g. 1. 23 seconds % 1 minutter@ item: intext% 1 is a real number, e. g. 1. 23 seconds % 1 sekuntia@ item: intext % 1 sekunder@ item: intext % 1% 2 % 1 og% 2 ip. pm ap. am Eilenconcatenation of dates and time I gårconcatenation of dates and time % 1% 2@ item Text character set % 1% 2@ item Text character set Kaakkoiseurooppalainen@ item Text character set Sørøst- Europa@ item Text character set Pohjoissaame@ item Text character set Nordsamisk@ item Text character set MuutKCharselect unicode block name AndreKCharselect unicode block name % 1 (% 2) @ tag/ modifier/ modifier@ title/ plain % 1 (% 2) @ tag/ modifier/ modifier@ title/ plain Muu merkistökoodaus (% 1) @ item Text encoding:% 1 character set,% 2 encoding Annen koding (% 1) @ item Text encoding:% 1 character set,% 2 encoding ==% 1 ==@ title/ rich ==% 1 ==@ title/ rich % 1 @ subtitle/ plain % 1 @ subtitle/ plain ~% 1 ~@ subtitle/ rich ~% 1 ~@ subtitle/ rich % 1 @ item/ plain % 1 @ item/ plain *% 1@ item/ rich –% 1@ item/ rich % 1 @ note/ plain % 1 @ note/ plain Huomaa:% 1@ note/ rich Merknad:% 1@ note/ rich Huomaa:% 1@ note- with- label/ plain% 1 is the note label,% 2 is the text Merknad:% 1@ note- with- label/ plain% 1 is the note label,% 2 is the text % 1:% 2@ warning- with- label/ rich% 1 is the warning label,% 2 is the text % 1:% 2@ warning- with- label/ rich% 1 is the warning label,% 2 is the text % 1:% 2@ warning/ plain % 1:% 2@ warning/ plain VAROITUS:% 1@ warning/ rich ADVARSEL:% 1@ warning/ rich Varoitus:% 1@ warning- with- label/ plain% 1 is the warning label,% 2 is the text Advarsel:% 1@ warning- with- label/ plain% 1 is the warning label,% 2 is the text % 1:% 2@ link- with- description/ plain% 1 is the URL,% 2 is the descriptive text % 1:% 2@ link- with- description/ plain% 1 is the URL,% 2 is the descriptive text % 2 (% 1) @ link- with- description/ rich% 1 is the URL,% 2 is the descriptive text % 2 (% 1) @ link- with- description/ rich% 1 is the URL,% 2 is the descriptive text % 2 @ filename/ plain % 2 @ filename/ plain ”% 1 ” @ filename/ rich «% 1 » @ filename/ rich % 1 @ shortcut/ plain % 1 @ shortcut/ plain % 1 % 1Define an area in the time zone, like a town area % 1 (% 2) @ command- with- section/ rich% 1 is the command name,% 2 is its man section % 1 (% 2) @ command- with- section/ rich% 1 is the command name,% 2 is its man section % 1 (% 2) @ resource/ plain % 1 (% 2) @ resource/ plain ”% 1 ” @ icode/ rich «% 1 » @ icode/ rich % 1 @ placeholder/ plain % 1 @ placeholder/ plain _BAR_% 1_BAR_@ interface/ rich _BAR_% 1_BAR_@ interface/ rich % 1 shortcut- key- delimiter/ plain % 1 shortcut- key- delimiter/ plain *% 1 * @ emphasis/ rich *% 1 * @ emphasis/ rich *% 1 * @ emphasis- strong/ rich **% 1 ** @ emphasis- strong/ rich & lt;% 1gt; @ email/ rich & lt;% 1gt; @ email/ rich & lt;% 1 gt; @ email/ plain & lt;% 1 gt; @ email/ plain & lt;% 1 gt; @ email- with- name/ plain% 1 is name,% 2 is address & lt;% 1 gt; @ email- with- name/ plain% 1 is name,% 2 is address % 1 & lt;% 2gt; @ email- with- name/ rich% 1 is name,% 2 is address % 1 & lt;% 2gt; @ email- with- name/ rich% 1 is name,% 2 is address % 2 @ envar/ plain % 1 @ envar/ plain $% 1@ envar/ rich $% 1@ envar/ rich $% 1 @ message/ plain $% 1 @ message/ plain /% 1 / @ message/ rich /% 1 / @ message/ rich →keyboard- key- name & # 160; → keyboard- key- name Altkeyboard- key- name Altkeyboard- key- name AltGrkeyboard- key- name AltGrkeyboard- key- name Askelpalautin Rettetast CapsLock Caps Lock Ctrlkeyboard- key- name Ctrlkeyboard- key- name Ctrl Ctrlkeyboard- key- name Deletekeyboard- key- name Delkeyboard- key- name Alaskeyboard- key- name Nedkeyboard- key- name Enter Gå inn i Escapekeyboard- key- name Esckeyboard- key- name Seuraavan merkin erikoismerkityksen poisto Escape Koti Hjem@ action Beginning of document Hyperkeyboard- key- name Hyperkeyboard- key- name Inskeyboard- key- name Inskeyboard- key- name Vasemmallatoolbar position string Venstretoolbar position string Valikko Menykeyboard- key- name Meta Metakeyboard- key- name NumLock Num Lock PageDown Page Down PageUp Page Up PageDownkeyboard- key- name PgDownkeyboard- key- name PageUpkeyboard- key- name PgUpkeyboard- key- name Pause Breakkeyboard- key- name PauseBreakkeyboard- key- name PrintScreenkeyboard- key- name PrintScreenkeyboard- key- name PrtScrkeyboard- key- name PrtScrkeyboard- key- name Returnkeyboard- key- name Enterkeyboard- key- name Oikeallatoolbar position string Høyretoolbar position string ScrollLock Scroll Lock Vaihto Shiftkeyboard- key- name Välilyöntikeyboard- key- name Mellomromkeyboard- key- name Superkeyboard- key- name Superkeyboard- key- name SysReq SysReq Sarkainkeyboard- key- name Tabkeyboard- key- name Ylös@ action Opp@ action Windowskeyboard- key- name Winkeyboard- key- name F% 1 F% 1 Arvostelu: Rangering: Lataukset: Nedlatinger: Käännä tämä Oversett denne oppføringa HyötykuormaProgram name followed by 'Add On Uploader' NyttelastProgram name followed by 'Add On Uploader' % 1- lisäosaasentaja % 1 tilleggsopplaster Anna nimi. Oppgi et navn. Löydettiin vanhat lähetystiedot, täytetäänkö kentät? Fant gammel opplastingsinformasjon. Skal feltene fylles ut? Täytä Fyll ut Älä täytä Ikke fyll ut Hae verkostaProgram name followed by 'Add On Installer' Hent kule, nye tingProgram name followed by 'Add On Installer' % 1- lisäosien asentaja % 1 tilleggsinstallerer Lisää arvostelu Legg til rangering Lisää kommentti Legg til kommentar Katso kommentit Vis kommentarer Re:% 1 Om:% 1 Aikakatkaisu: tarkista internetyhteytesi. Tidsavbrudd. Sjekk Internett- tilkoblingen. Tietojen lataaminen epäonnistui Oppføringer ble ikke lastet Palvelin:% 1 Tjener:% 1 Tarjoaja:% 1 Leverandør:% 1 Tiedot tarjoajasta Tilbyderinformasjon Ei voitu asentaa lisäosaa% 1 Kunne ikke installere «% 1 » Hae verkosta Hent kule, nye ting! Tapahtui virhe ladattaessa palveluntarjoajia. Det oppsto en feil når dataleverandører ble lastet. Yhteyskäytäntövirhe. Pyyntö on epäonnistunut. Det oppsto en protokollfeil. Forespørselen mislyktes. Työpöytävaihtopalvelu Desktop Exchange Service Pyyntö epäonnistui verkkovirheen takia. Det oppsto en nettverksfeil. Forespørselen mislyktes. Arvostele Bedøm denne oppføringa Muutoshistoria Endringslogg Vaihda versiota Bytt versjon Ota yhteyttä tekijään Kontakt forfatteren Yhteistyössä Samarbeid Käännä Oversett Tilaa Abonner Ilmoita huonosta tietueesta Meld fra om dårlig oppføring Ota yhteyttä Jabberin kautta Kontakt på Jabber Poistopyynnön kirjaus onnistui. Forespørsel om fjerning ble vellykket registrert. Poista merkintä Fjerning av oppføring Poistopyyntö epäonnistui. Forespørsel om fjerning mislyktes. Tilaus onnistui. Abonnementet ble vellykket fullført. Tilaa Abonnement på oppføring Tilauspyyntö epäonnistui. Forespørsel om abonnement mislyktes. Arvostelun lähetys onnistui. Rangeringen ble vellykket levert. Arvostelu Rangering av oppføring Arvostelua ei voitu lähettää. Rangeringen kunne ikke leveres. Kommentin lähetys onnistui. Kommentaren ble vellykket levert. Kommentoi Kommentar om oppføring Kommenttia ei voitu lähettää. Kommentaren kunne ikke leveres. KNewStuff kontribuutiot KNewStuff- bidrag Tämä toiminto edellyttää tunnistautumista. Denne handlinga krever autentisering. Käyttäjien kommentit Bruker- kommentarer Ei latauksia Ingen nedlastinger Lataukset:% 1 Nedlastinger:% 1 Arvostelu:% 1 Vurdering:% 1 Ei esikatselua Ingen forhåndsvisning Ladataan esikatselua Laster forhåndsvisning Jätä kommentti Legg igjen kommentar Lataa uutuuksia... Last ned nye saker & # 160; … Uutuuksien tarjoajat Leverandører av kule, nye saker Valitse uutuuksien tarjoaja: Velg en av leverandørene i lista nedenfor: Tarjoajaa ei ole valittu. describes the feed of the latest posted entries Ingen leverandør ble valgt. describes the feed of the latest posted entries Uusimmat Senest Korkeimmat pisteet Høyest rangert Ei voitu käynnistää gpg - ohjelmaa, ja hakea avaimia. Varmista, että gpg on asennettu, muuten haettujen resurssien varmennus ei ole mahdollista. Klarer ikke å starte gpg og hente tilgjengelige nøkler. Se til at gpg er installert, uten denne er det ikke mulig å verifisere ressurser som blir lastet ned. Anna salasana avaimelle 0x% 1, jonka omistaa% 2lt;% 3gt;: Oppgi passord for nøkkel 0x% 1 som tilhører% 2lt;% 3gt;: Ei voitu käynnistää gpg - ohjelmaa tiedoston varmentamiseksi. Varmista, että gpg on asennettu, muuten haettujen resurssien varmentaminen ei ole mahdollista. Klarer ikke starte gpg og sjekke om fila er gyldig. Se til at gpg er installert, uten denne er det ikke mulig å verifisere ressurser som blir lastet ned. Valitse allekirjoitusavain Velg signeringsnøkkel Allekirjoitukseen käytettävä avain: Nøkkel brukt til signering: Ei voitu käynnistää gpg - ohjelmaa, ja allekirjoittaa tiedostoa. Varmista, että gpg on asennettu, muuten resurssien allekirjoittaminen ei ole mahdollista. Klarer ikke starte gpg og signere fila. Se til at gpg er installert, uten denne er det ikke mulig å signere ressursene. Lähetys... Last opp & # 160; … Noudetaan tietoja tarjoajasta... Henter tilbyderinformasjon & # 160; … Tarjoajaa ei saatu alustetuksi. Klarte ikke klargjøre tlbyderen. Luodaan sisältöä palvelimeen... Oppretter innhold på tjeneren & # 160; … Tapahtui verkkovirhe. Det oppsto en nettverksfeil. Lähetys epäonnistui Opplasting mislyktes Tunnistusvirhe. Autentiseringsfeil. Lähetetään esikatselua ja sisältöä... Laster opp forhåndsvisning og innhold & # 160; … Lähetetään sisältöä... Laster opp innhold & # 160; … Lähetetään esikatselukuvaa ja sisältöä... Laster opp forhåndsvisningsbilde og innhold & # 160; … Tiedostoa ei löytynyt:% 1 Fant ikke fila:% 1 Sisältö lisätty Innhold lagt til Tiedosto lähetetty Fil lastet opp Kaikki tarjoajat Alle leverandører Kaikki luokat Alle kategorier % 1 – yksityiskohdatA link to the description of this Get Hot New Stuff item Detaljer for% 1A link to the description of this Get Hot New Stuff item Vieraile kotisivulla... Besøk nettside & # 160; … Ladataan esikatselua... @ interface/ rich Laster forhåndsvisning & # 160; … Show the author of this item in a list % 1 Av% 1 Asenna uudelleen Installer igjen Yksityiskohdat... Detaljer & # 160; … Arvostellaan:% 1% Vurdering:% 1% Korvataanko olemassaoleva tiedosto? Skriv over eksisterende fil? Lataa tiedosto: Last ned fil: Tarjoajien lataus tiedostosta% 1 epäonnistui Det lyktes ikke å laste inn leverandører fra fil:% 1 Tilin tasetta ei saatu luetuksi. the price of a download item, parameter 1 is the currency, 2 is the price Kunne ikke finne kontosaldo. the price of a download item, parameter 1 is the currency, 2 is the price Kohteen hinta on% 1% 2. Haluatko ostaa sen? Dette koster% 1% 2. Vil du kjøpe det? Tilisi tase on liian pieni: Taseesi:% 1 Hinta:% 2 Din saldo på konto er for lav: Din saldo:% 1 Pris:% 2 Latauslinkkiä ei saatu. Klarte ikke hente nedlastingslenke. Äänesi rekisteröitiin. Din stemme var vellykket. Ääntäsi ei rekisteröity. Stemmegiving mislyktes. Olet nyt fani. Du er nå en fan. Sinua ei saatu merkityksi faniksi. Klarte ikke å gjøre deg til fan. Korvataanko tiedosto? Skrive over fila? Isäntäkone Vert pysähdyksissä Stoppet % 1/ s@ application/ plain % 1/ s% 1 is the label, we add a ':' to it % 1 % 1: % 1% (% 2) % 1 av% 2 Pysähdyksissä Stoppet % 1 (valmis) % 1/ s (fullført) & Jatka Fortsett & KeskeytäThe source url of a job & PauseThe source url of a job Lähde: The destination url of a job Kilde: The destination url of a job Kohde: Mål: Napsauta tästä nähdäksesi tarkemmat tiedot kyselyikkunassa Trykk her for å utvide dialogen slik at detaljer blir vist & Pidä ikkuna auki latauksen päätyttyä & Hold dette vinduet åpent etter nedlasting Avaa & tiedosto Åpne & fil Avaa & sijainti Åpne & mål Edistyminen Framdriftsviser Napsauta tästä piilottaaksesi tarkemmat tiedot kyselyikkunasta Trykk her for å folde sammen dialogen og skjule detaljer Tee uudelleen@ action Gjør om@ action Kumoa@ action Angre@ action & Kyllä & Ja & Ei & Nei & Hylkää & Forkast Tämän painikkeen napsauttaminen hylkää kaikki ikkunan viimeaikaiset muutokset. Ved å trykke på denne knappen, forkaster du de siste endringene som ble gjort i dette dialogvinduet. Tallenna tiedot Lagre informasjon Älä tallenna tietoja Ikke lagre informasjon Tallenna tiedosto toisella nimellä Lagre fila under et annet navn Käytä asetuksia Bruk innstillingene Jos napsautat Käytä - painiketta, muutokset otetaan käyttöön, mutta ikkunaa ei suljeta. Tällä painikkeella voit kokeilla asetuksia. Når du trykker på Bruk vil innstillingene bli sendt til programmet, men dialogvinduet lukkes ikke. & Pääkäyttäjän tila Administratormodus & # 160; … Siirry pääkäyttäjän tilaan Bytt bruker til administrator Kun napsautat Pääkäyttäjän tila - painiketta, sinulta kysytään pääkäyttäjän (root) salasana. Når du bytter til administrator (root) blir du spurt om passordet. Du kan da foreta endringer som krever root- tilgang. Tyhjennä syöttökenttä Tøm skrivefeltet Tyhjennä syöttökenttäshow help Fjern innholdet i skrivefeltetshow help Näytä ohje Vis hjelp Sulje nykyinen ikkuna tai asiakirja Lukk vinduet eller dokumentet Sulje ikkuna & Lukk vinduet Sulje nykyinen ikkuna. Lukk det gjeldende vinduet. Sulje asiakirja & Lukk dokumentet Sulje nykyinen asiakirja. Lukk det gjeldende dokumentet. Oletukset & Standarder Palauta kaikki oletusarvoihinsago back Tilbakestill alle elementer til forhåndsvalgte verdiergo back & TakaisinOpposite to Back & TilbakeOpposite to Back Siirry yksi askel taaksepäingo forward Gå tilbake ett skrittgo forward Siirry yksi askel eteenpäin Gå ett skritt fram Avaa tulostusikkunan asiakirjan tulostamiseksi Åpner dialogvinduet for utskrift av gjeldende dokument Jatka toimenpidettä Fortsett operasjonen Poista tietue( ita) Slett elementer & Avaa... & Åpne & # 160; … Sulje ohjelma Avslutt program & Palauta oletukset & Nullstill Palauta asetuksetVerb Tilbakestill oppsettetVerb & Liitä Sett & inn & Asetukset... Sett & opp & # 160; … & Etsi & Finn Kirjoita & yli Skriv & over Ei määritelty Tähän työkaluun ei ole määritelty ” Mikä tämä on? ” - ohjetta. Jos haluat olla avuksi ja kuvata toiminnon, niin lähetä tekemäsi ohje meille. Ikke definert Det finnes ingen « Hva er dette » - tekst knyttet til dette skjermelementet. Hvis du vil hjelpe oss å beskrive elementet, kan du sende oss en passende tekst. Again Igjen Props Egenskaper Front Front Kopioi@ action Kopier@ action Avaa Åpne@ action Liitä@ action Lim inn@ action Etsi@ action Finn@ action Leikkaa@ action Klipp ut@ action Tulosta@ action Skriv ut@ action Olet täydennyslistan lopussa. Du kom til slutten av lista over poster som passet. Täydennys on moniselitteinen, useampi kuin yksi osuma. Fullføringen er tvetydig, mer enn ett treff er tilgjengelig. Ei osumia listalla Det er ingen poster som passer. Salasanan vahvuusmittari antaa palautetta antamasi salasanan turvallisuudesta. Parantaaksesi salasanaa voit: – käyttää pidempää salasanaa – käyttää sekaisin pien - ja suuraakkosia – käyttää kirjainten lisäksi numeroita ja muita merkkejä (esim. #). Styrkemåleren for passord gir en antydning om hvor sikkert passordet er. For å lage et sikrere passord, kan du bruke: – et lengre passord, – en blanding av store og små bokstaver, – tall eller symboler, som #, i tillegg til bokstaver. Salasana on tyhjä Passordet er tomt Salasanat täsmäävät Passordene er like Annoit kaksi eri salasanaa. Yritä uudelleen. Passordene var ikke like. Prøv igjen. Antamasi salasana on heikko. Voit parantaa sen vahvuutta esimerkiksi näin: – käytä pidempää salasanaa – käytä sekaisin pien - ja suuraakkosia – käytä kirjainten lisäksi numeroita ja muita merkkejä (esim. #) Haluatko kuitenkin käyttää jo kirjoittamaasi salasanaa? Passordet du har skrevet er ikke særlig sikkert. Du bør prøve å lage et sikrere passord ved å bruke: - et lengre passord, – en blanding av store og små bokstaver, – tall eller symboler, som #, i tillegg til bokstaver. Vil du bruke dette passordet likevel? Heikko salasanaOpposite to Back Usikkert passordOpposite to Back Seuraava Neste@ action Lopeta Fullfør Valitse kuvan alue Velg bildeområde Valitse kuvasta kiinnostava alue maalaamalla: Klikk og dra på bildet for å velge et område: Nykyistä pikanäppäinteemaa on muokattu. Tallennetaanko muokkaukset ennen vaihtamista uuteen teemaan? Det gjeldende snarveisoppsettet er endret. Skal det lagres før det byttes til det nye oppsettet? Muokkaa näppäinyhdistelmiä Oppsett av hurtigtaster Palauta oletukset Tilbakestill til standarder Pikanäppäinteemat Snarveisoppsett Nykyinen teema: Gjeldende oppsett: Lisää toimintoja Flere handlinger Tallenna teeman oletuksiksi Lagre som standardoppsett Uuden teeman nimi Navn på det nye oppsettet Uuden teeman nimi: Navn på det nye oppsettet: Uusi teema Nytt oppsett Tämänniminen teema on jo olemassa. Oppsett med dette navnet finnes fra før. Haluatko varmasti poistaa teeman% 1? Huomaa että tämä ei poista järjestelmänlaajuisia pikanäppäinteemoja. Er du sikker på at du vil slette oppsettet% 1? Merk at dette sletter ikke snarveisoppsett som gjelder hele systemet. Vie sijaintiin Eksporter til adresse Ei voitu viedä pikanäppäinteemaa, koska sijainti on virheellinen. Kunne ikke eksportere snarveisoppsett fordi adressen er ugyldig. Vasemmalta oikealle, alhaalta ylös Venstre til høyre, nederst til øverst Oikealta vasemmalle, alhaalta ylös Høyre til venstre, nederst til øverrst Alhaalta ylös, vasemmalta oikealle Nederst til øverst, venstre til høyre Alhaalta ylös, oikealta vasemmalle Nederst til øverst, høyre til venstre Ylhäältä alas, oikealta vasemmalleNo border line Øverst til nederst, høyre til venstreNo border line Ei mikään Ingen@ item: inmenu disc list style Viiva Enkelt linje Ohut viiva Enkelt tykk linje Kaksoisviiva Dobbelt linje Ohut kaksoisviivaBanner page Dobbelt tykk linjeBanner page TavallinenBanner page StandardBanner page LuokittelematonBanner page UgradertBanner page LuottamuksellinenBanner page KonfidensieltBanner page SalainenBanner page GradertBanner page SalainenBanner page HemmeligBanner page Erittäin salainen@ action: button filter- yes Strengt hemmelig@ action: button filter- yes . . Virhe Beklager Älä näytä tätä viestiä uudelleen Ikke vis denne meldinga igjen Muokkaa@ item: intable Action name in shortcuts configuration Oppsett@ item: intable Action name in shortcuts configuration & Kokeile & Prøv muutettuDocument/ application separator in titlebar endretDocument/ application separator in titlebar Pyydä apua... Få hjelp & # 160; … --- erotin --- --- skilletegn --- Muokkaa työkalurivejä@ action Oppsett av verktøylinjer@ action Haluatko todella palauttaa sovelluksen työkalupalkit oletustilaan? Muutokset tulevat voimaan heti. Er du sikker på at du vil tilbakestille alle verktøylinjer i dette programmet til standardverdiene? Endringene får effekt med en gang. Palauta työkalurivit Tilbakestill verktøylinjer Nollaa Nullstill & Työkalurivi: & Verktøylinje: Olemassa olevat toiminnot: & Tilgjengelige handlinger: & Nykyiset toiminnot: Gjeldende handlinger: Vaihda kuvake... Endre & ikon & # 160; … Muuta tekstiä... @ item: intable Action name in toolbar editor Endre tekst & # 160; … @ item: intable Action name in toolbar editor Elementti korvataan kaikilla upotetun komponentin elementeillä. Dette elementet vil bli erstattet med alle elementene fra en innebygget komponent. Tämä on dynaaminen lista toiminnoista. Sitä voidaan siirtää, mutta jos se poistetaan, sitä ei voida lisätä uudelleen. Dette er en dynamisk handlingsliste. Du kan flytte den, men hvis du fjerner den kan du ikke legge den inn igjen senere. Toimintoluettelo:% 1@ label Action tooltip in toolbar editor, below the action list Handlingsliste:% 1@ label Action tooltip in toolbar editor, below the action list Vaihda kuvake Endre ikon Muuta tekstiä Endre tekst Kuvakkeen & teksti: Ikontekst: Kaikki sivut Alle sider Parittomat sivut Oddetallsider Parilliset sivut Partallsider Sivuja arkilla Sidesett Tuntematon@ item Spelling dictionary Ukjent@ item Spelling dictionary Näppäinristiriita Tastekonflikt Näppäinyhdistelmä% 1 on jo annettuna toiminnolle ”% 2 ”. Haluatko sijoittaa näppäinyhdistelmän kuitenkin tälle toiminnolle nykyisen sijaan? Bevegelsen «% 1 » er allerede i bruk for handlinga «% 2 ». Vil du bruke bevegelsen til den nye handlinga istedet? Sijoita uudelleen Tilordne på nytt Näppäinyhdistelmä% 1 on jo annettuna toiminnolle ”% 2 ”. Haluatko sijoittaa näppäinyhdistelmän kuitenkin tälle toiminnolle nykyisen sijaan? header for an applications shortcut list Knappebevegelsen «% 1 » er allerede i bruk for handlinga «% 2 ». Vil du bruke bevegelsen til den nye handlinga isteden? header for an applications shortcut list Näppäinyhdistelmät ohjelmalle% 1 Hurtigtaster for% 1 Yleiset: Global: Toiminto Handlingsnavn Näppäinyhdistelmät Hurtigtaster Ei tietoja saatavilla. Annettua KAboutData- objektia ei ole olemassa. Ingen informasjon tilgjengelig. Objektet KAboutData finnes ikke. % 1 Versio% 2 nbsp; Program name, version and KDE platform version; do not translate 'Development Platform' % 1 Versjon% 2 nbsp; Program name, version and KDE platform version; do not translate 'Development Platform' % 1 Versio% 2 Käytetään KDE: n kehitysalustaa% 3 % 1 Versjon% 2 Bruker KDE Development Platform% 3 Lisenssi:% 1 Lisens:% 1 & Tietoja & Om & Tekijä Forfatter & Tekijät Forfattere Käytä osoitetta http: // bugs. kde. org raportoidaksesi virheistä. Bruk http: // bugs. kde. org for å rapportere feil. Lähetä virheet osoitteeseen% 2. @ item Author name in about dialog Vennligst rapporter feil til% 2. @ item Author name in about dialog & Kiitokset & Takk til & Käännös Oversettelse Lisenssisopimus Lisensbetingelse Tulosta välittömästi Skriv ut straks Pidä ikuisesti Hold på ubestemt tid Päivällä (6. 00- 17. 59) Dag (06: 00 til 17: 59) Yöllä (18. 00- 5. 59) Natt (18: 00 til 05: 59) Ns. toisessa vuorossa (16. 00- 23. 59) Andre skift (16: 00 til 23: 59) Ns. kolmannessa vuorossa (0. 00- 7. 59) Tredje skift (00: 00 til 07: 59) Viikonloppuisin (launtaista sunnuntaihin) Ukeslutt (lørdag til søndag) Määräaikana Bestemt tid Hallitse linkkiä Håndter lenke Linkkiteksti: Lenketekst: Linkin verkko- osoite: Lenke- URL: Lähetä vikailmoitus Send inn en feilrapport Sähköpostiosoitteesi. Jos se on virheellinen, käytä Sähköpostiasetukset- painiketta vaihtaaksesi sen oikeaksi. Email sender address E- postadressen din. Dersom den er feil, kan du endre den ved å bruke knappen « E- postoppsett» Email sender address Sähköpostiasetukset... E- postoppsett & # 160; … Sähköpostiosoite, johon vikailmoitus lähetetään. Email receiver address E- postadressen som feilrapporten er sendt til. Email receiver address Lähetä vikailmoitus. Send feilrapport. Sovellus, josta haluat lähettää vikailmoituksen. Jos tämä virheellinen, käytä Ilmoita virheestä - valintaa oikeassa sovelluksessa Programmet du vil melde om feil i – hvis dette er feil, bruk menyoppføringa « Rapporter feil » fra det programmet feilen gjelder Sovelluksen versio - varmista, että ohjelmasta ei ole uudempaa versiota, ennen kuin lähetät virheraportin Versjonsnummeret til programmet – Sjekk at det ikke finnes en nyere versjon før du sender en feilrapport ei versionumeroa (ohjelmoijan virhe) ingen versjon angitt (programmeringsfeil) Käyttöjärjestelmä: OS: Kääntäjä: Kompilator: & Vakavuus & Viktighetsgrad Vakavanormal severity Alvorlignormal severity Toivelista Ønskeliste Käännös Oversettelse & Aihe: Emne: Kirjoita teksti (englanniksi, jos vain mahdollista), jonka haluat lähettää vikailmoituksessa. Jos napsautat "Lähetä" - painiketta, viesti lähetetään ohjelmiston ylläpitäjälle ja KDE: n virhelistalle. Skriv inn teksten (på engelsk om du kan) som du vil sende som feilrapport. Hvis du trykker « Send » vil en melding bli sendt til vedlikeholderen avdette programmet. Lähettääksesi vikailmoituksen napsauta alla olevaa linkkiä. Tämä avaa WWW- selaimen osoitteeseen http: // bugs. kde. org, josta löydät täytettävän lomakkeen. Ylläolevat tiedot siirretään vikailmoituspalvelimelle. Trykk på lenka nedenfor for å sende inn en feilrapport. Dette åpner nettsiden http: // bugs. kde. org der du kan fylle ut et skjema. Informasjonen ovenfor vil bli overført til den tjeneren. & Käynnistä ohjelma virheiden raportoimista vartenunknown program name & Start en veiviser for å rapportere feilunknown program name Sekä otsikko että kuvaus tulee syöttää, ennen kuin raportti voidaan lähettää. Du må oppgi både et emne og en beskrivelse før rapporten kan sendes. Valitsit tärkeysasteen Kriittinen. Huomaa, että tämä aste on tarkoitettu vain virheille, jotka vaikuttavat muihin sovelluksiin järjestelmässä tai rikkovat koko järjestelmän hävittävät tärkeää dataa aiheuttavat tietoturva- aukon järjestelmään johon paketti on asennettu Aiheuttaako raportoimasi virhe ylläolevia ongelmia? Ellei, laske tärkeysastetta. Kiitos! Du valgte alvorlighetsgraden Kritisk. Merk at denne graden bare er ment for feil som: gjør at annen programvare på systemet (eller hele systemet) ikke virke fører til alvorlige tap av data åpner et sikkerhetshull på systemet der pakkene er installert Fører feilen du rapporterer til noen av skadene nevnt ovenfor? Hvis ikke gjør det, vennligst velg en lavere grade. Tusen takk! Valitsit tärkeysasteen Vakava. Huomaa, että tämä tärkeysaste on tarkoitettu vain virheille jotka tekevät paketista käyttökelvottoman aiheuttavat tietojen häviämisiä aiheuttavat tietoturva- aukon muiden samaa ohjelmaa käyttävien käyttäjien tietoihin. Aiheuttaako raportoimasi virhe yllä olevia ongelmia? Jos ei, laske tärkeysastetta. Kiitos! Du valgte alvorlighetsgraden Graverende. Vennligst legg merke til at denne graden er ment bare for feil som: gjør den nevnte pakka ubrukelig eller nesten ubrukelig fører til tap av data åpner et sikkerhetshull som tillater tilgang til kontoer til brukere som bruker pakka Gjør feilen du rapporterer noen av skadene nevnt ovenfor? Hvis den ikke gjør det, velg en lavere grad. Tusen takk! Vikailmoitusta ei voitu lähettää. Lähetä vikailmoitus manuaalisesti. Katso http: // bugs. kde. org / osoitetta saadaksesi lisää ohjeita. Kunne ikke sende feilrapport. Rapporten må sendes manuelt & # 160; … Se instruksjoner på http: // bugs. kde. org / Virheraportti lähetetty, kiitos palautteestasi. Feilrapporten er sendt. Takk for tilbakemeldinga. Sulje ja hylkää muokattu viesti? Vil du lukke og forkaste den redigerte meldinga? Sulje viesti Lukk meldinga Oletus: No shortcut defined Standard: No shortcut defined Muokattu Tilpasset: Tietoja KDE: stä@ title: window Om KDE@ title: window KDE – Ole vapaa! Alustan versio% 1 KDE – Vær fri! Plattformversjon% 1 KDE- työpöytäympäristöä kehittää ja ylläpitää KDE- tiimi. KDE- tiimi on maailmanlaajuinen ohjelmistonkehittäjien verkko, joka osallistuu vapaaseen ohjelmistokehitykseen. Mikään yksittäinen ryhmä, yritys tai organisaatio ei hallitse KDE: n ohjelmakoodia. Kaikki ovat tervetulleita kehittämään KDE: tä. Vieraile osoitteessa http: // www. kde. org /, jos haluat lisätietoa KDE- projektista. KDE er et verdensomspennende nettverk av programvareteknikere, kunstnere, forfattere, oversettere og tilretteleggere som er engasjert i utvikling av fri programvare. Dette fellesskapet har laget hundrevis av frie programmer som del av KDE utviklingsplattformen og KDE programvaredistribusjon. KDE er et samarbeidstiltak der intet enkelt firma eller organisasjon kontrollerer KDEs innsats eller produkter slik at andre stenges ute. Alle er velkommen til å være med og bidra. På http: // www. kde. org / finner du mer informasjon om KDE- fellesskapet og programvaren vi lager. Ohjelmistoja voi aina parantaa, ja KDE- tiimi haluaa tehdä niin. Toivomme, että käyttäjänä kerrot meille, jos jokin asia ei toimi odottamallasi tavalla tai jotakin voisi parantaa. KDE- työpöytäympäristöllä on virheidenseurantajärjestelmä. Vieraile osoitteessa http: // bugs. kde. org / tai käytä ohjelmien Ilmoita virheestä - toimintoa Ohje- valikossa. Jos sinulla on parannusehdotus, voit lähettää toiveesi virheidenseurantajärjestelmään. Muista kuitenkin käyttää vakavuusastetta Wishlist. Programvare kan alltid forbedres, og KDE- gruppa er rede til å gjøre det. Likevel må du, brukeren, si fra når noe ikke fungerer som det skal, eller kunne vært bedre. KDE har et oppfølgingssystem for feil. Besøk http: // bugs. kde. org / eller bruk dialogvinduet « Feilrapport » fra « Hjelp » - menyen til å rapportere feil. Hvis du har forslag til forbedringer er du velkommen til å bruke feilrapporteringssystemet for å rapportere ditt ønske. Merk at du må bruke viktighetsgraden « Ønskeliste ». Sinun ei tarvitse olla ohjelmistokehittäjä liittyäksesi KDE- tiimiin. Voit liittyä kansallisiin ryhmiin ja auttaa kääntämään KDE: tä omalle kielellesi. Voit myös tehdä grafiikkaa, teemoja, ääniä tai parantaa dokumentaatiota. Päätät itse, mitä haluat tehdä. Vieraile osoitteessa http: // www. kde. org/ jobs. html, jos haluat lisätietoa projekteista, joihin voit osallistua. Lisätietoa ja dokumentaatiota löytyy osoitteesta http: // techbase. kde. org. Du trenger ikke være programvareutvikler for å være medlem av KDE- gruppa. Du kan bli med på de nasjonale oversettingslagene som oversetter programmene. Du kan også bidra med grafikk, temaer, lyder eller forbedret dokumentasjon. Hva du vil jobbe med bestemmer du selv! På http: // www. kde. org/ jobs / finner du opplysninger om de prosjektene du kan delta i. Hvis du trenger mer informasjon kan du gå til http: // developer. kde. org /. KDE on saatavilla ilmaiseksi, mutta sen tekeminen ei ole ilmaista. Tämän vuoksi KDE- tiimi on muodostanut voittoa tavoittelemattoman KDE e. V. - yhdistyksen Tübingenissä (Saksa). Järjestö edustaa KDE- projektia oikeudellisissa ja taloudellisissa kysymyksissä. Osoitteessa http: // www. kde. org/ kde- ev / onlisätietoja yhdistyksestä. KDE- tiimi tarvitsee taloudellista tukea. Suurin osa rahasta käytetään jäsenten ja muiden henkilöiden kehitystyöstä aiheutuneiden kulujen korvaamiseen. Rohkaisemme Sinua tukemaan KDE: tä taloudellisten lahjoitusten muodossa käyttämällä sivulla http: // www. kde. org/ support. html esiteltyjä tapoja. Suuret kiitokset tuestasi. About KDE KDE leveres vederlagsfritt, men det påløper kostnader og dannes aktiva når KDE skapes. KDE- fellesskapet har derfor opprettet KDE e. V., en ikke- kommersiell organisasjon registrert i Tübingen i Tyskland. KDE e. V. representerer KDE- fellesskapet i juridiske og finansielle saker. På http: // www. kde- ev. org finner du mer om KDE e. V. KDE drar fordel av pengestøtte. Det meste av midlene brukes til å dekke utgifter som medlemmene pådrar seg ved å bidra til KDE. Det er fint om du også kan bidra. Se http: // www. kde. org/ support / for mer informasjon. På forhånd mange takk for støtten. About KDE & Ilmoita virheistä tai toiveista & Rapporter feil eller ønsker & Liity KDE- tiimiin & Bli med i KDE & Tue KDE- projektia@ title: window & Støtt KDE@ title: window Vaihda sovelluksen kieltä@ action Bytt programspråk@ action Valitse kieli, jota tämän sovelluksen tulisi käyttää: Velg standardspråk for dette programmet: Lisää varakieli Legg til reservespråk Voit lisätä varakieliä, jotka paikkaavat pääkielen puutteellisia käännöksiä. Legg til språk som brukes når andre oversettelser mangler riktig oversettelse. Sovelluksen kieltä on vaihdettu. Muutokset tulevat voimaan, kun käynnistät ohjelman uudestaan. Språket er endret for dette programmet. Endringer vil trå i kraft ved omstart av programmet. Ohjelman kieli vaihdettu Programspråk endret Pääkieli: Standardspråk: Varakieli: Reservespråk: Tämä on sovelluksen pääkieli, jonka käännöksiä käytetään oletuksena ennen muita. Dette er hovedspråket som brukes før andre språk. Tämä on varakieli, joka paikkaa pääkielen puutteellisia käännöksiä. Dette språket brukes om forrige språk ikke er skikkelig oversatt. Päivän vinkki Dagens tips Tiesitkö...? Visste du & # 160; …? & Näytä vinkit käynnistettäessäOpposite to Previous & Vis ved oppstartOpposite to Previous Valitse kirjasin napsauttamalla Trykk for å velge en skrifttype Kirjasimen esikatselu Forhåndsvisning av den valgte skrifttypen Tämä on valitun kirjasimen esikatselu. Voit vaihtaa kirjasinta Valitse- painikkeella. Dette er en forhåndsvisning av den valgte skrifttypen. Du kan endre den ved å trykke « Velg & # 160; … » - knappen. Kirjasimen% 1 esikatselu Forhåndsvisning av skrifttypen «% 1 » Tämä on kirjasimen% 1 esikatselu. Voit vaihtaa kirjasinta Valitse- painikkeela. Dette er en forhåndsvisning av skrifttypen «% 1 ». Du kan endre den ved å trykke « Velg & # 160; … » - knappen. Valitse kirjasin@ info: whatsthis Velg skrift@ info: whatsthis Tästä voit valita käytettävän kirjasimen. Her kan du velge hvilken skrift som skal brukes. Pyydetty kirjasin@ option: check Ønsket skrift@ option: check Kirjasin@ info: whatsthis Skrifttype@ info: whatsthis Valitse tämä valintaruutu, jos haluat vaihtaa kirjasinperheasetuksia. @ info: tooltip Kryss av her for å endre innstillinger for skriftfamilien. @ info: tooltip Vaihda kirjasinperhettä? @ label Endre skriftfamilie? @ label Kirjasin: @ option: check Skrift: @ option: check Kirjasintyyli@ info: whatsthis Skriftstil@ info: whatsthis Valitse tämä, jos haluat muuttaa kirjasintyylin asetuksia@ info: tooltip Kryss av her for å endre innstillinger for skriftstilen. @ info: tooltip Muuta kirjasimen tyyliä? Endre skriftstil? Kirjasintyyli: @ option: check Skriftstil: @ option: check Koko@ info: whatsthis Størrelse@ info: whatsthis Valitse tämä valintaruutu, jos haluat vaihtaa kirjasinkokoa. @ info: tooltip Kryss av her for å endre innstillinger for skriftstørrelse. @ info: tooltip Kirjasinkoon muuttaminen@ label: listbox Font size Endre skriftstørrelse? @ label: listbox Font size Koko: @ info: whatsthis Størrelse: @ info: whatsthis Tästä voit valita käytettävän kirjasinperheen. @ info: whatsthis Her kan du velge skriftfamilien som skal brukes. @ info: whatsthis Tästä voit valita käytettävän kirjasintyylin. @ item font Her kan du velge skriftstil som skal brukes. @ item font Tavallinen@ item font Vanlig@ item font Kursiivi@ item font Kursiv@ item font Vino@ item font Skrå@ item font Lihavoitu@ item font Halvfet@ item font Lihavoitu kursiivi@ item font size Halvfet kursiv@ item font size Kirjasinkoko kiinteä tai suhteellinen < br > ympäristöön Fontstørrelse fast eller relativ i forhold til omgivelsene Tästä voit valita kiinteän kirjasinkoon tai kirjasinkoon, joka on suhteessa ympäristöön (esimerkiksikäyttöliittymäelementtien mitat ja paperikoko). Her kan du bytte mellom faste eller dynamiske skrifter som justeres etter omgivelsene (som f. eks. papirstørrelse, eller vinduselementer). Tästä voit valita käytettävän kirjasinkoon. Her kan du velge skriftstørrelsen som skal brukes. Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit, sed do eiusmod 1, 27Numeric IDs of scripts for font previews Vår sære zulu fra badeøya spilte jo whist og quickstep i min taxi1, 27Numeric IDs of scripts for font previews Tämä näyteteksti havainnollistaa nykyisiä asetuksia. Voit lisätä siihen haluamiasi merkkejä. Med denne teksten ser du alle de norske bokstavene, dermed får du et inntrykk av f. eks. hvordan en skrifttype ser ut. Todellinen kirjasin@ item Font style Virkelig skrifttype@ item Font style Päätepylväätön@ item Font name Sans Serif@ item Font name Päätepylväällinen@ item Font name Serif@ item Font name Tasalevyinen@ item Font name Fastbreddde@ item Font name Etsi teksti@ title: group Finn tekst@ title: group & Haettava teksti: & Søk etter: & Säännöllinen lauseke Regulært & uttrykk Korvaa sanalla Erstatt med & Korvausteksti: & Bytt ut teksten med: Käytä & paikkamerkkejä Bruk & plassholdere Lisää & paikkamerkki Sett & inn plassholdere & Sama kirjainkoko Skill mellom små og store & Vain kokonaiset sanat Bare & hele ord & Kohdistimesta Fra skrivemerket Etsi & taaksepäin Søk & bakover & Valittu teksti & Markert tekst & Kysy korvattaessa Spør ved erstatning Aloita korvaus Start erstatning Jos painat Korvaa - painiketta, asiakirjasta korvataan etsitty teksti korvaavalla tekstillä. Hvis du trykker på Erstatt, så søker programmet i dokumentet etter den teksten du oppga, og alle forekomster erstattes med erstatningsteksten. Käynnistä etsintä Start søket Jos painat Etsi - painiketta, asiakirjasta etsitään yläpuolelle syötetty teksti. Hvis du trykker på Finn, så søker programmet i dokumentet etter den teksten du oppga. Anna etsittävä merkkijono, tai valitse luettelosta aikaisempi haku Skriv inn det du vil søke etter, eller velg en tidligere søkestreng fra lista. Jos valittuna, hakulauseke tulkitaan säännölliseksi lausekkeeksi. Velg om du vil søke etter et regulært uttrykk. Voit muokata säännöllistä lauseketta napsauttamalla tästä. Trykk her for å redigere det regulære uttrykket med et hjelpeverktøy. Anna korvausmerkkijono, tai valitse edellinen listalta. Skriv inn en ny tekst, eller velg en tidligere tekst fra lista. Mikäli valittu, niin kaikki korvausmerkkijonon\\ N- esiintymät (N on kokonaisluku) korvataan paikkamerkkiä vastaavalla löydetyn tekstin osalla (alimerkkijono sulkujen sisällä hakumerkkijonossa). Lisätäksesi merkkijonon\\ N korvattavaan merkkijonoon, lisää ylimääräinen kenoviiva sen eteen, eli\\\\ N. Hvis du velger dette, vil alle forekomster av\\ N bli erstattet med del nummer N i uttrykket. N er et heltall og viser tilbake til en del av søkeuttrykket som står i parentes. Hvis du faktisk vil bruke\\ N i den nye teksten, må du skrive enda en bakover- skråstrek foran, f. eks.:\\\\ N. Saat listan käytettävistä paikkamerkeistä napsauttamalla tästä. Trykk for å vise en meny av tilgjengelige fangster. Sanarajojen on osuttava molemmissa päissä, jotta osuma tapahtuisi. Krever ordgrenser i begge ender for at uttrykket skal passe. Aloita haku kohdistimen kohdalta eikä tekstin alusta. Start søking fra skrivemerket i stedet for fra begynnelsen. Etsi vain nykyisestä valinnasta. Søk bare i merket tekst. Etsii pien - ja suuraakkoset erottaen, jolloin hakusana ” Huuhaa ” ei osu sanoihin ” huuhaa ” tai ” HUUHAA ”, vaan vain sanaan ” Huuhaa ”. Utfør et søk som skiller mellom små og store bokstaver. Hvis du søker etter « Ola » får du ikke treff på « ola » eller « OLA », men bare « Ola ». Etsi taaksepäin. Finn bakover. Kysy ennen jokaisen osuman korvaamista. Spør før det som blir funnet blir byttet ut. Mikä tahansa merkki Alle tegn Rivin alku Begynnelse på linja Rivin loppu@ action Slutten på linja@ action Merkkijoukko En tegnmengde Ei toistu tai toistuu kerran tai useammin Gjentas, null eller flere ganger Toistuu vähintään kerran Gjentas, en eller flere ganger Ei toistu tai toistuu kerran Valgfri Uusi rivi Linjeskift Rivinvaihto Vognretur Tyhje Blanktegn Numero Siffer Koko osuma Fullstendig treff Paikkamerkki (% 1) Deluttrykk (% 1) Anna etsittävä teksti. Du må oppgi hva du vil søke etter. Virheellinen säännöllinen lauseke Ugyldig regulært uttrykk. Korvaa@ action Go to main page Erstatt@ action Go to main page & Ohita & Hopp over Korvaataanko ”% 1 ” merkkijonolla ”% 2 ”? Erstatt «% 1 » med «% 2 »? Tekstiä ei korvattu. Ingen tekst ble erstattet. Asiakirjan alku saavutettiin. Begynnelsen på dokumentet er nådd. Asiakirjan loppu saavutettiin. Slutten på dokumentet er nådd. Haluatko aloittaa haun uudelleen lopusta? Vil du starte søket om igjen fra slutten? Haluatko aloittaa haun uudelleen alusta? @ action: button Restart find & replace Vil du starte søket om igjen fra begynnelsen? @ action: button Restart find & replace Aloita uudelleen@ action: button Stop find & replace Omstart@ action: button Stop find & replace Korvausmerkkijonosi viittaa paikkamerkkiin, joka on suurempi kuin\\% 1, Erstatningstekst refererer til en merking større enn «\\% 1 », mutta haussasi ei ole alimerkkijonoja. men mønsteret gir ingen merkinger. Korjaa. Rett opp. Etsi seuraava@ action Finn neste@ action Etsitäänkö seuraava osuma haulle% 1? Finn neste forekomst av '% 1'? Ei osumia haulle% 1. Fant ingen treff for «% 1 ». Jatketaanko lopusta? Fortsett fra slutten? Jatketaanko alusta? Fortsette fra begynnelsen? & Haku: & Søk: Ristiriita yleisestitoimivan näppäinyhdistelmän kanssa Konflikt med globale snarveier Näppäinyhdistelmä% 1 on jo käytössä yleiselle toiminnolle ”% 2 ” sovelluksessa% 3. Haluatko korvata näppäinyhdistelmän tällä toiminnolle? Tastekombinasjonen «% 1 » er allerede i bruk for den globale handlinga «% 2 » i & # 160;% 3. Vil du bruke kombinasjonen til den nye handlinga isteden? Näppäinyhdistelmä ”% 1 ” on rekisteröity sovelluksen% 2 toiminnolle% 3: Tastekombinasjonen «% 1 » er allerede registrert av programmet% 2 for handling & # 160;% 3: Käyttöyhteydessä ”% 1 ” toiminnolle ”% 2 ” I konteksten «% 1 » for handling «% 2 » Näppäinyhdistelmän ”% 1 ” on rekisteröinyt sovellus% 2.% 3 Tastekombinasjonen «% 1 » er registrert av programmet% 2.% 3 Ristiriita järjestelmänlaajuisen näppäinyhdistelmän kanssaleft mouse button Konflikt med registrert global snarveileft mouse button vasenta painikettamiddle mouse button venstre knappmiddle mouse button keskipainikettaright mouse button midterste knappright mouse button oikeaa painikettaa nonexistent value of mouse button høyre knappa nonexistent value of mouse button kelpaamatonta painikettaa kind of mouse gesture: hold down one mouse button, then press another button ugyldig knappa kind of mouse gesture: hold down one mouse button, then press another button Pidä pohjassa% 1 ja paina sitten% 2@ action Hold nede% 1, så trykk% 2@ action Uusi@ action Ny@ action SuljeFreeze the window geometry LukkFreeze the window geometry Tallenna Lagre@ action Liitä valinta@ action Lim inn utvalg@ action Valitse kaikki@ action Velg alt@ action Poista valinta@ action Fjern merking@ action Poista edellinen sana@ action Slett ord bakover@ action Poista seuraava sana@ action Slett ord framover@ action Etsi edellinen@ action Finn forrige@ action Alku@ action End of document Begynnelse@ action End of document Edellinen@ action Opposite to Prior Forrige@ action Opposite to Prior Takaisin Tilbake@ action EteenpäinCharacter Forover@ action Rivin alku@ action Begynnelsen av linja@ action Siirry riville@ action Gå til linje@ action Edellinen sana@ action Et ord bakover@ action Seuraava sana@ action Et ord forover@ action Lisää kirjanmerkki@ action Legg til bokmerke@ action Lähennä@ action Forstørr@ action Loitonna@ action Forminsk@ action Kokonäyttötila@ action Fullskjermmodus@ action Näytä valikkorivi@ action Vis menylinje@ action Aktivoi seuraava välilehti@ action Gå til neste fane@ action Aktivoi edellinen välilehti@ action Gå til forrige fane@ action Ohje@ action Hjelp@ action Mikä tämä on@ action Hva er dette@ action Tekstintäydennys@ item: inmenu Text Completion Tekstfullføring@ item: inmenu Text Completion Edellinen täydennysosuma@ action Forrige fullføringstreff@ action Seuraava täydennysosuma@ action Neste fullføringstreff@ action Alajonon täydennys@ action Tekstfullføring@ action Edellinen kohta luettelossa@ action Forrige element i lista@ action Seuraava kohta luettelossa@ action Neste element i lista@ action Avaa viimeaikainen@ action Åpne nylig brukt@ action Palauta@ action Tilbakestill@ action Tulostuksen esikatseluArgument is application name Forhåndsvisning av utskriftArgument is application name Lähetä@ action E- post@ action Tyhjennä@ action Tøm@ action Todellinen koko@ action Virkelig størrelse@ action Sovita sivulle@ action Tilpass til side@ action Sovita leveyteen@ action Tilpass til bredden@ action Sovita korkeuteen@ action Tilpass til høyden@ action Tarkenna@ action Forstørr/ minsk@ action Siirry@ action Gå til@ action Siirry sivulle@ action Gå til side@ action Asiakirja taaksepäin@ action Dokument bakover@ action Asiakirja eteenpäin@ action Dokument forover@ action Muokkaa kirjanmerkkejä@ action Rediger bokmerker@ action Oikoluku@ action Stavekontroll@ action Näytä työkalurivi@ action Vis verktøylinje@ action Näytä tilarivi@ action Vis statuslinja@ action Tallenna asetukset@ action Lagre valg@ action Näppäinyhdistelmät@ action Tastebindinger@ action Asetukset@ action Innstillinger@ action Aseta huomautuksiaState of the notified event Oppsett av beskjederState of the notified event Päivän vinkki@ action Dagens tips@ action Ilmoita virheestä@ action Rapporter feil@ action Tietoja ohjelmasta@ action Avslutt program@ action Dr Klashin pikanäppäindiagnoosi@ option: check Dr. Klashs sjekk av snarveistastene@ option: check Automaattinen tarkistus pois päältä@ action: button Skru av automatisk sjekking@ action: button Pikanäppäimiä muutettu Hurtigtastene ble endret Pikanäppäimiä poistettu Hurtigtastene ble fjernet Pikanäppäimiä lisätty (vain tiedoksesi) Hurtigtastene ble lagt til (bare til informasjon) Tyyliä ”% 1 ” ei löytynyt Fant ikke stilen «% 1 » Älä aja taustalla. Ikke kjør i bakgrunnen. Sisäisesti lisätty, jos käynnistetty Finderistä Lagt til internt hvis det kjøres fra Finder Ei tiedostoja Ingen oppføringer & Kokonäyttötila Fullskjermmodus Kokonäyttötila Fullskjerm & Poistu kokonäyttötilasta Gå & ut av fullskjermmodus Poistu kokonäyttötilastaEncodings menu Gå ut av fullskjermmodusEncodings menu Tunnista automaattisesti Oppdag automatisk Näppäinyhdistelmä ”% 1 ” on moniselitteinen. Ratkaise tulkinta käyttäen toimintoa ” Määritä pikanäppäimet ” Asetukset- valikosta. Mitään toimintoa ei ole vielä kytketty. Tastesekvensen «% 1 » er ikke entydig. Bruk « Sett opp snarveier » fra menyen « Innstillinger » for å løse tvetydigheter. Ingen handlinger blir utløst. Havaittu moniselitteinen näppäinyhdistelmähome page Flertydig snarvei oppdagethome page & Koti & Hjem Näytä & valikkorivi Vis & menylinje Näytä valikkorivi Näyttää valikkorivin jos se on piilotettu Vis menylinja Viser menylinja igjen etter at den har vært skjult Näytä & tilarivi Vis & statuslinja Näytä tilarivi Näyttää tilarivin, joka on ikkunan alareunassa oleva palkki, jossa näytetään sovelluksen tilatietoja. Vis statuslinja Viser statuslinja, som er den linja nederst i vinduet som brukes til å vise statusinformasjon. Työpöytä% 1@ title: window Skrivebord% 1@ title: window Tarkista oikeinkirjoitus Kjør stavekontroll & ValmisColumn number% 1 & FerdigColumn number% 1 Oikoluku käynnissä... Stavekontroll pågår & # 160; … Oikoluku pysäytettiin. Stavekontroll stoppet. Oikoluku peruutettiin. Stavekontroll avbrutt. Oikoluku on valmis. Stavekontroll avbrutt. Sonnetin asetukset Oppsett av Sonnet Aktiivinen oikoluku otettu käyttöön. Bruk fortløpende stavekontroll. Liian paljon virheellisiä sanoja. Aktiivinen oikoluku otettu pois käytöstä. For mange feilstavede ord. Fortløpende stavekontroll er slått av. Aktiivinen oikoluku otettu pois käytöstä. Fortløpende stavekontroll er av. Lisää työkaluriville Legg til verktøylinja Muokkaa näppäinyhdistelmää... Oppsett av hurtigtast & # 160; … Ei tekstiä. Ingen tekst Näytetyt työkalupalkit Viste verktøylinjer nimetön uten navn Sinua pyydetään tunnistautumaan ennen tallennusta Du blir bedt om å autentisere deg før lagring Sinulla ei ole lupaa tallentaa asetuksia Du har ikke lov til å lagre oppsettet & Käytettävissä: & Tilgjengelig: & Valittu: & Valgt: Syötä hakusana tai merkkiGoes to previous character Oppgi søkebegrep eller tegn herGoes to previous character Edellinen kohta historiasta Forrige i historien Edellinen merkki historiastaGoes to next character Forrige tegn i historienGoes to next character Seuraava kohta historiasta Neste i historien Seuraava merkki historiasta Neste tegn i historien Valitse laji Velg en kategori Valitse näytettävä osa Velg en blokk som skal vises Aseta kirjasin Velg skrift Aseta kirjasinkoko Oppgi skriftstørrelse Merkki: Tegn: Huomautukset ja ristiviitteet Kommentarer og kryssreferanser Muut nimet: Aliasnavn: Muistiinpanot: Merknader: Vastaavat: Ekvivalenter: Suunnilleen vastaavat: Tilnærmet ekvivalente: CJK- ideografien tiedot Informasjon om CJK- tegn Määritelmä englanniksi: Definisjon på engelsk: Mandariinikiinan ääntämys: Mandarin- uttale: Kantoninkiinaksi ääntämys: Kantonesisk uttale: Japanin on- ääntämys: Japansk On- uttale: Japanin kun- ääntämys: Japansk Kun- uttale: Tang- ääntämys: Tang- uttale: Korean ääntämys: Koreansk uttale: Yleiset merkkiominaisuudet Generelle tegn- egenskaper Lohko: Blokk: Unicode- luokka: Unicode- kategori: Hyödyllisiä esitysmuotoja Diverse nyttige representasjoner UTF- 8: UTF- 8: UTF- 16: UTF- 16: Oktaalikoodattu UTF- 8: UTF- 8 med oktal escape som i C: XML- entiteetti: XML desimal entitet: Unicode- luokka: Character Unicode kodepunkt: Character Desimaalisena: KCharSelect section name I desimalt: KCharSelect section name Eurooppalaiset aakkostotKCharSelect section name Europeiske alfabeterKCharSelect section name Afrikkalaiset kirjoitusjärjestelmätKCharSelect section name Afrikanske skrifttegnKCharSelect section name Lähi- Idän kirjoitusjärjestelmätKCharSelect section name Skrifttegn fra MidtøstenKCharSelect section name Etelä- Aasian kirjoitusjärjestelmätKCharSelect section name Sørøst- asiatiske skriftsystemerKCharSelect section name Filippiinien kirjoitusjärjestelmätKCharSelect section name Filippinske skrifttegnKCharSelect section name Kaakkois- Aasian kirjoitusjärjestelmätKCharSelect section name Sørøst- asiatiske skrifttegnKCharSelect section name Itä- Aasian kirjoitusjärjestelmätKCharSelect section name Østasiatiske skrifttegnKCharSelect section name Keski- Aasian kirjoitusjärjestelmätKCharSelect section name Sentralasiatiske skrifttegnKCharSelect section name Muut kirjoitusjärjestelmätKCharSelect section name Andre skrifttegnKCharSelect section name SymbolitKCharSelect section name SymbolerKCharSelect section name Matemaattiset symbolitKCharSelect section name Matematiske symbolerKCharSelect section name Foneettiset symbolitKCharSelect section name Fonetiske symbolerKCharSelect section name TarkkeitaKCharselect unicode block name Kombinerende diakritiske tegnKCharselect unicode block name Latinalainen perusosaKCharselect unicode block name Grunnleggende latinKCharselect unicode block name Latin- 1: n täydennysosaKCharselect unicode block name Latin- 1 tilleggKCharselect unicode block name Latinalaisen merkistön laajennusosa AKCharselect unicode block name Latin utvidet AKCharselect unicode block name Latinalaisen merkistön laajennusosa BKCharselect unicode block name Latin utvidet BKCharselect unicode block name IPA- täydennyksiäKCharselect unicode block name IPA- utvidelserKCharselect unicode block name Tarkkeenomaisia erillisiä merkkejäKCharselect unicode block name Modifikatorbokstaver som tar plassKCharselect unicode block name Kreikkalaisia ja koptilaisia merkkejäKCharselect unicode block name Gresk og koptiskKCharselect unicode block name Lisää kyrillisiä merkkejäKCharselect unicode block name Kyrillisk tilleggKCharselect unicode block name Armenialaisia merkkejäKCharselect unicode block name ArmenskKCharselect unicode block name Syyrialaisia merkkejäKCharselect unicode block name SyriskKCharselect unicode block name Lisää arabialaisia merkkejäKCharselect unicode block name Arabisk tilleggKCharselect unicode block name ThaanaKCharselect unicode block name ThaanaKCharselect unicode block name N’ ko NKoKCharselect unicode block name RamadanKCharselect unicode block name SamaritanKCharselect unicode block name DevanagariKCharselect unicode block name DevanagariKCharselect unicode block name BengaliKCharselect unicode block name BengaliKCharselect unicode block name GurmukhiKCharselect unicode block name GurmukhiKCharselect unicode block name GudžaratiKCharselect unicode block name GujaratiKCharselect unicode block name OriyaKCharselect unicode block name OriyaKCharselect unicode block name TamiliKCharselect unicode block name TamilKCharselect unicode block name TeluguKCharselect unicode block name TeluguKCharselect unicode block name KannadaKCharselect unicode block name KannadaKCharselect unicode block name MalayalamKCharselect unicode block name MalayalamKCharselect unicode block name SinhalaKCharselect unicode block name singalesiskKCharselect unicode block name LaoKCharselect unicode block name LaoKCharselect unicode block name Tiibettiläisiä merkkejäKCharselect unicode block name TibetanskKCharselect unicode block name Myanmar (Burma) KCharselect unicode block name BurmesiskKCharselect unicode block name Kartvelilaisia merkkejäKCharselect unicode block name GeorgiskKCharselect unicode block name Hangulin jamo- merkkejäKCharselect unicode block name Hangul JamoKCharselect unicode block name Etiopialaisia merkkejäKCharselect unicode block name EtiopiskKCharselect unicode block name Lisää etiopialaisia merkkejäKCharselect unicode block name Etiopisk tilleggKCharselect unicode block name CherokeeKCharselect unicode block name CherokeeKCharselect unicode block name Kanadalaisia tavumerkkejäKCharselect unicode block name Samlede stavelser kanadiske urfolkKCharselect unicode block name OghamKCharselect unicode block name OghamKCharselect unicode block name RiimukirjaimiaKCharselect unicode block name RunerKCharselect unicode block name TagalogKCharselect unicode block name TagalogKCharselect unicode block name HanunooKCharselect unicode block name HanunooKCharselect unicode block name BuhidKCharselect unicode block name BuhidKCharselect unicode block name TagbanwaKCharselect unicode block name TagbanwaKCharselect unicode block name KhmerKCharselect unicode block name KhmerKCharselect unicode block name Mongolialaisia merkkejäKCharselect unicode block name MongolskKCharselect unicode block name LimbuKCharselect unicode block name LimbuKCharselect unicode block name Tai LeKCharselect unicode block name Tai LeKCharselect unicode block name Uusi Tai LueKCharselect unicode block name Ny Tai LueKCharselect unicode block name Khmerin symboleitaKCharselect unicode block name Khmer symbolerKCharselect unicode block name BugineseKCharselect unicode block name BuginesiskKCharselect unicode block name KCharselect unicode block name Tai ThamKCharselect unicode block name Balilaisia merkkejäKCharselect unicode block name BalinesiskKCharselect unicode block name Sundalaisia merkkejäKCharselect unicode block name SundanesiskKCharselect unicode block name KCharselect unicode block name LepchaKCharselect unicode block name KCharselect unicode block name Ol ChikiKCharselect unicode block name Veda- täydennyksiäKCharselect unicode block name Vediske utvidelserKCharselect unicode block name Foneettisten merkkien täydennyksiäKCharselect unicode block name Fonetiske utvidelserKCharselect unicode block name Lisää foneettisten merkkien täydennyksiäKCharselect unicode block name Fonetiske utvidelser, tilleggKCharselect unicode block name Lisää tarkkeitaKCharselect unicode block name Tillegg for kombinerende diakritiske tegnKCharselect unicode block name Latinalaisen merkistön lisälaajennuksiaKCharselect unicode block name Latin utvidet tilleggKCharselect unicode block name Kreikkalaisen merkistön laajennusosaKCharselect unicode block name Gresk utvidetKCharselect unicode block name Yleisiä välimerkkejäKCharselect unicode block name Generell tegnsettingKCharselect unicode block name Ylä - ja alaindeksejäKCharselect unicode block name Hevet og senket skriftKCharselect unicode block name ValuuttamerkkejäKCharselect unicode block name ValutasymbolerKCharselect unicode block name Symbolien tarkkeitaKCharselect unicode block name Kombinerende diakritiske tegn for symbolerKCharselect unicode block name Kirjaimen kaltaisia symbolejaKCharselect unicode block name Bokstavlignende symbolerKCharselect unicode block name LukuilmaisujaKCharselect unicode block name TallformerKCharselect unicode block name NuoliaKCharselect unicode block name PilerKCharselect unicode block name Matemaattisia operaattoreitaKCharselect unicode block name Matematiske operatorerKCharselect unicode block name Sekalaisia teknisiä merkkejäKCharselect unicode block name Forskjellig tekniskKCharselect unicode block name Ohjausmerkkien symboleitaKCharselect unicode block name KontrolltegnKCharselect unicode block name OCR- merkkejäKCharselect unicode block name Optisk tegn- gjenkjenningKCharselect unicode block name Ympäröityjä alfanumeerisia merkkejäKCharselect unicode block name Omsluttede alfanumeriske tegnKCharselect unicode block name ViivapiirrosmerkkejäKCharselect unicode block name BokstegningKCharselect unicode block name Lohko- osiaKCharselect unicode block name BlokkelementerKCharselect unicode block name Geometrisia muotojaKCharselect unicode block name Geometriske formerKCharselect unicode block name Sekalaisia symboleitaKCharselect unicode block name Forskjellige symbolerKCharselect unicode block name DingbatsKCharselect unicode block name DingbatsKCharselect unicode block name Sekalaisia matemaattisia symboleita AKCharselect unicode block name Forskjellige matematiske symboler- AKCharselect unicode block name Lisää nuolia AKCharselect unicode block name Tilleggspiler- AKCharselect unicode block name Braille- merkkejäKCharselect unicode block name Braille- mønstreKCharselect unicode block name Lisää nuolia BKCharselect unicode block name Tilleggspiler- BKCharselect unicode block name Sekalaisia matemaattisia symboleita BKCharselect unicode block name Forskjellige matematiske symboler- BKCharselect unicode block name Lisää matemaattisia operaattoreitaKCharselect unicode block name Matematiske operatorer, tilleggKCharselect unicode block name Sekalaisia symboleja ja nuoliaKCharselect unicode block name Forskjellige symboler og pilerKCharselect unicode block name Glagoliittisia merkkejäKCharselect unicode block name GlagolittiskKCharselect unicode block name Latinalaisen merkistön laajennusosa CKCharselect unicode block name Latin utvidet- CKCharselect unicode block name Koptilaisia merkkejäKCharselect unicode block name KoptiskKCharselect unicode block name Lisää kartvelilaisia merkkejäKCharselect unicode block name Georgisk tilleggKCharselect unicode block name TifinaghKCharselect unicode block name TifinaghKCharselect unicode block name Etiopialaisten merkkien laajennusosaKCharselect unicode block name Etiopisk utvidetKCharselect unicode block name Laajennettu kyrillinen AKCharselect unicode block name Kyrillisk utvidet AKCharselect unicode block name Lisää välimerkkejäKCharselect unicode block name Tegnsetting, tilleggKCharselect unicode block name Lisää CJK- radikaalejaKCharselect unicode block name Tillegg for tegnstammer for CJKKCharselect unicode block name Kangxi- radikaalejaKCharselect unicode block name Kangxi tegnstammerKCharselect unicode block name Sanamerkkien kuvailumerkkejäKCharselect unicode block name Beskrivelsestegn for ordtegnKCharselect unicode block name CJK- symboleita ja - välimerkkejäKCharselect unicode block name CJK- symboler og tegnsettingKCharselect unicode block name HiraganaKCharselect unicode block name HiraganaKCharselect unicode block name KatakanaKCharselect unicode block name KatakanaKCharselect unicode block name BopomofoKCharselect unicode block name BopomofoKCharselect unicode block name Hangulin jamo- erillismerkkejäKCharselect unicode block name Hangul- kompatibilitet JamoKCharselect unicode block name KanbunKCharselect unicode block name KanbunKCharselect unicode block name Bopomofo- lisämerkkejäKCharselect unicode block name Bopomofo utvidetKCharselect unicode block name CJK- vetojaKCharselect unicode block name CJK- strøkKCharselect unicode block name Katakanan foneettisia laajennuksiaKCharselect unicode block name Katakana fonetiske utvidelserKCharselect unicode block name Ympäröityjä CJK- kirjaimia ja - kuukausimerkkejäKCharselect unicode block name Omsluttede CJK- bokstaver og månederKCharselect unicode block name CJK- yhteensopivia merkkejäKCharselect unicode block name CJK- kompatibilitetKCharselect unicode block name CJK- sanamerkkien laajennus AKCharselect unicode block name Forente CJK- tegn, utvidelse AKCharselect unicode block name Yijing- heksagrammisymbolejaKCharselect unicode block name Yijing heksagram- symbolerKCharselect unicode block name CJK- sanamerkkejäKCharselect unicode block name CJK forente tegnKCharselect unicode block name Yi- tavumerkkejäKCharselect unicode block name Yi- stavelserKCharselect unicode block name Yi- juurimerkkejäKCharselect unicode block name Yi tegnrøtterKCharselect unicode block name LisuKCharselect unicode block name LisuKCharselect unicode block name VaiKCharselect unicode block name VaiKCharselect unicode block name Laajennettu kyrillinen B Kyrillisk utvidet BKCharselect unicode block name TamuzKCharselect unicode block name BamumKCharselect unicode block name Tarkkeenomaisia toonimerkkejäKCharselect unicode block name ToneendringsbokstaverKCharselect unicode block name Latinalaisen merkistön laajennusosa DKCharselect unicode block name Latin utvidet- DKCharselect unicode block name Syloti NagriKCharselect unicode block name Syloti NagriKCharselect unicode block name Yleisiä Intian lukuilmaisujaKCharselect unicode block name Felles Indiske tallformerKCharselect unicode block name Phags- paKCharselect unicode block name Phags- paKCharselect unicode block name KCharselect unicode block name SaurashtraKCharselect unicode block name DevanagariKCharselect unicode block name Devanagari utvidetKCharselect unicode block name KCharselect unicode block name Kayah LiKCharselect unicode block name KCharselect unicode block name RejangKCharselect unicode block name Latinalaisen merkistön laajennusosa AKCharselect unicode block name Hangul Jamo utvidet AKCharselect unicode block name Javalaisia merkkejä JavanesiskKCharselect unicode block name KhaKCharselect unicode block name ChamKCharselect unicode block name Latinalaisen merkistön laajennusosa AKCharselect unicode block name Myanmar utvidet AKCharselect unicode block name Tai LeKCharselect unicode block name Tai VietKCharselect unicode block name KCharselect unicode block name Meetei MayekKCharselect unicode block name Hangul- tavumerkkejäKCharselect unicode block name Hangul stavelserKCharselect unicode block name Latinalaisen merkistön laajennusosa BKCharselect unicode block name Hangul Jamo utvidet BKCharselect unicode block name Laajennuskoodien ykkösosiaKCharselect unicode block name Høye surrogattegnKCharselect unicode block name Laajennuskoodien ykkösosat erilliskäyttöönKCharselect unicode block name Høye privatsurrogattegnKCharselect unicode block name Laajennuskoodien kakkososiaKCharselect unicode block name Lave surrogattegnKCharselect unicode block name Erilliskäytön lohkoKCharselect unicode block name Område for privat brukKCharselect unicode block name CJK- yhteensopivuussanamerkkejäKCharselect unicode block name CJK – ideogram for kompatibilitetKCharselect unicode block name Kirjainten tulostusmuotojaKCharselect unicode block name Alfabetiske presentasjonsformerKCharselect unicode block name Arabialaisten merkkien esitysmuotoja AKCharselect unicode block name Arabiske presentasjonsformer- AKCharselect unicode block name Vaihtelun valitsimiaKCharselect unicode block name VariantvelgereKCharselect unicode block name Pystysuuntaisia muotojaKCharselect unicode block name Loddrette formerKCharselect unicode block name Tarkkeiden puolikkaitaKCharselect unicode block name Kombinerende halve merkerKCharselect unicode block name CJK- yhteensopivia merkkien muotojaKCharselect unicode block name CJK kompatibilitetsformerKCharselect unicode block name Pienikokoisia muunnelmiaKCharselect unicode block name Små formvarianterKCharselect unicode block name Arabialaisten merkkien esitysmuotoja BKCharselect unicode block name Arabiske presentasjonsformer- BKCharselect unicode block name Puoli - ja täyslevyisiä esitysmuotojaKCharselect unicode block name Haløvbredde og fullbredde- formerKCharselect unicode block name ErikoismerkkejäEnter search patternEnter messageItalic placeholder text in line edits: 0 no, 1 yes SpesielleEnter search patternEnter messageItalic placeholder text in line edits: 0 no, 1 yes Tyhjennä teksti@ title: menu Tøm tekst@ title: menu Manuaalinen@ item: inmenu Text Completion Manuell@ item: inmenu Text Completion Automaattinen@ item: inmenu Text Completion Automatisk@ item: inmenu Text Completion Pudotusluettelo@ item: inmenu Text Completion Nedtrekksliste@ item: inmenu Text Completion Lyhyt automaattinen@ item: inmenu Text Completion Kort automatisk@ item: inmenu Text Completion Pudotusluettelo ja automaattinen@ item: inmenu Text Completion Nedtrekksliste og automatisk@ item: inmenu Text Completion Viikko% 1 Uke% 1 Seuraava vuosi Neste år Edellinen vuosi Forrige år Seuraava kuukausi Neste måned Edellinen kuukausi Forrige måned Valitse viikko Velg en uke Valitse kuukausi Velg en måned Valitse vuosi Velg et år Valitse nykyinen päivämäärä@ action Velg dagen i dag@ action Tekstin & väri... @ label stroke color Tekstfarge & # 160; … @ label stroke color Väri@ action Farge@ action Tekstin & korostus... @ action Tekstframheving & # 160; … @ action & Kirjasin@ action & Skrift@ action & Kirjasinkoko@ action boldify selected text Skriftstørrelse@ action boldify selected text & Lihavoitu@ action italicize selected text & Halvfet@ action italicize selected text & Kursiivi@ action underline selected text Kursiv@ action underline selected text & Alleviivattu@ action & Understreket@ action & Yliviivattu@ action & Stryk ut@ action Sijoita & vasemmalle@ label left justify & Venstrejuster@ label left justify Sijoita & keskelle@ label center justify & Sentrer@ label center justify Keskelle@ action Senter@ action Sijoita & oikealle@ label right justify & Høyrejuster@ label right justify & Tasaa@ label justify fill & Juster@ label justify fill Tasoita@ title: menu Juster@ title: menu Luettelotyyli@ item: inmenu no list style Listestil@ item: inmenu no list style Kiekko@ item: inmenu circle list style Skive@ item: inmenu circle list style Ympyrä@ item: inmenu square list style Sirkel@ item: inmenu square list style Neliö@ item: inmenu numbered lists Kvadrat@ item: inmenu numbered lists 123@ item: inmenu lowercase abc lists 123@ item: inmenu lowercase abc lists abc@ item: inmenu uppercase abc lists abc@ item: inmenu uppercase abc lists ABC@ action ABC@ action Lisää sisennystä@ action Øk innrykk@ action Vähennä sisennystä@ action Minsk innryklk@ action @ action Sett inn streklinje@ action Linkki@ action Lenke@ action @ action Format- maler@ action Puhtaaksi tekstiksi@ action Til ren tekst@ action Alaindeksi@ action Senket@ action Yläindeksi Hevet Ei tulostettava Ikke skrivbar Muu, ohjaus Annet, kontroll Muu, muotoilu Annet, format Muu, määrittelemätön Annet, ikke tilordnet Muu, erityiskäyttö Annet, privat bruk Muu, laajennuskoodi Annet, erstatning Kirjain, pienaakkonen Bokstav, minuskel Kirjain, tarkkeenomainen Bokstav, modifikator Kirjain, muu Bokstav, annet Kirjain, alkukirjainaakkonen Bokstav, overskrift Kirjain, suuraakkonen Bokstav, versal Merkki, tarke Merke, plasstagende kombinerende Merkki, ympyröivä Merke, omsluttende Merkki, tilaaviemätön Merke, ikke plasstagende Numero, desimaali Tall, desimalt siffer Numero, kirjain Tall, bokstav Numero, muu Tall, annet Välimerkki, yhdistävä Tegnsetting, sammenbindere Välimerkki, viiva Tegnsetting, bindestreker Välimerkki, sulkeva Tegnsetting, avsluttende Välimerkki, alkava lainaus Tegnsetting, avsluttende hermetegn Välimerkki, sulkeva lainaus Tegnsetting, begynnende hermetegn Välimerkki, muu Tegnsetting, annet Väimerkki, alkava Tegnsetting, begynnende Symboli, valuutta Symbol, valuta Symboli, tarkkeenomainen Symbol, modifikator Symboli, matematiikka Symbol, matematikk Symboli, muu Symbol, annet Erotin, rivi Skilletegn, linje Erotin, kappale Skilletegn, avsnitt Erotin, väli Skilletegn, mellomrom & Kopioi kokoteksti Kopier fullstendig tekst Pikanäppäin ”% 1 ” sovelluksessa% 2 toiminnolle% 3% 1 is the number of conflicts (hidden),% 2 is the key sequence of the shortcut that is problematic Tastekombinasjonen «% 1 » iprogrammet% 2 for handling% 3% 1 is the number of conflicts (hidden),% 2 is the key sequence of the shortcut that is problematic Pikanäppäin ”% 1 ” toiminnolle ”% 2 ”% 1 is the number of ambigious shortcut clashes (hidden) Snarvei «% 1 » for handling «% 2 »% 1 is the number of ambigious shortcut clashes (hidden) Pikanäppäinristiriita Snarveiskonflikt Näppäinyhdistelmä% 1 on jo käytössä toiminnolle% 2. Valitse toinen näppäinyhdistelmä. Tastekombinasjonen «% 1 » er alt i bruk for handlinga% 2. Velg en annen kombinasjon. Napsauta painiketta ja paina sen jälkeen näppäinyhdistelmää. Esim. Ctrl+A: lle: paina Ctrl- näppäintä, sitten paina A. Trykk på knappen, og tast inn snarveien slik du ville gjort det i programmet. Eksempel for CTRL+a: Hold CTRL- tasten og trykk a. Varattu pikanäppäin Reservert snarvei F12- näppäin on Windowsissa varattu, joten sitä ei voi käyttää järjestelmänlaajuisena pikanäppäimenä. Valitse toinen näppäinyhdistelmä. F12- tasten er reservert under Windows, så den kan ikke brukes som global snarvei. Velg en annen tast. Ristiriita sovelluksen näppäinyhdistelmän kanssa Konflikt med en standard programsnarvei Näppäinyhdistelmä "% 1" on jo käytössä yleiselle toiminnolle "% 2". Haluatko käyttää näppäinyhdistelmää myös järjestelmänlaajuisesti? What the user inputs now will be taken as the new shortcut Tastekombinasjonen «% 1 » er allerede i bruk for standardhandlinga «% 2 » som mange programmer bruker. Er du sikker på at du vil bruke den som en global snarvei også? What the user inputs now will be taken as the new shortcut Yhdistelmä Inndata Qt ei tue painamaasi näppäintä. Qt støtter ikke den tasten du nettopp trykket. Ei- tuettu näppäin Ustøttet tast & Tyhjennä historia Tøm & historien Ei enempiä tietueita historiassa. Ingen flere elementer i historien. Kuvan toimenpiteet Bildeoperasjoner & Kierrä myötäpäivään & Roter med klokka Kierrä & vastapäivään Roter & mot klokka % 1- käyttöohje % 1- håndbok & Mikä tämä on Hva er & dette & Ilmoita virheestä... & Rapporter feil & # 160; … Vaihda kieltä... Bytt programspråk & # 160; … & Tietoja ohjelmasta% 1 & Om% 1 Tietoja & KDE: stä Om & KDE Työkalupalkin asetukset Verktøylinjeinnstillinger Sijaintitoolbar position string Retningtoolbar position string Ylhäällätoolbar position string Topptoolbar position string Alhaalla Bunn Teksti kuvakkeiden vierellä Tekst ved siden av ikoner Kuvakkeen koko@ item: inmenu Icon size Ikonstørrelse@ item: inmenu Icon size Pieni (% 1×% 2) Liten (% 1x% 2) Keskikoko (% 1×% 2) Medium (% 1x% 2) Suuri (% 1×% 2) Stor (% 1x% 2) Valtava (% 1×% 2) Enorm (% 1x% 2) Lukitse työkalurivit@ action: intoolbar Text label of toolbar button Lås verktøylinjeplasseringer@ action: intoolbar Text label of toolbar button SijaintiTime zone OmrådeTime zone Tarkista oikeinkirjoitus... Kjør stavekontroll & # 160; … Automaattinen oikoluku Automatisk stavekontroll Salli sarkainsisennykset Tillat tabulatorer Puhu oma teksti Uttal teksten Ei ehdotuksia:% 1 Ingen forslag til% 1 Lisää sanakirjaan Legg til ordliste Ei mitään oikoluettavaa. Ingenting å stavekontrollere. Kuvakkeeksi Minimer & Kuvakkeeksi & Minimer Oletko varma, että haluat lopettaa% 1? Vil du avslutte% 1? Varmista lopetus ilmoitusalueelta Bekreft « Avslutt » fra systemkurven Avattava verkko- osoite Åpne URL Kokeilehtml Testkhtml yksinkertainen verkkoselain KHTML- kirjaston pohjalta en enkel nettleser som bruker KHTML- biblioteket % 1 (% 2 –% 3×% 4 kuvapistettä) % 1 (% 2 –% 3x% 4 piksler) % 1 –% 2×% 3 kuvapistettä % 1 –% 2x% 3 piksler % 1 (% 2×% 3 kuvapistettä) % 1 (% 2x% 3 piksler) Kuva –% 1×% 2 kuvapistettä Bilde –% 1x% 2 piksler Kansio, joka sisältää testejä sekä basedir - ja output- alikansiot. Mappe som inneholder mappene tests, basedir og output. Älä näytä ikkunaa ajettaessa testejä Ikke vis vinduet mens testene kjøres Aja vain yksi testi. Voit asettaa useita asetuksia sille. Kjør bare en enkelt test. Flere valg tillatt. Aja vain. js- testit Bare kjør. js- tester Aja vain. html- testit Bare kjør. html- tester Kirjoita tuloste kansioon & lt; directorygt; kansion & lt; base_ dirgt; tai output sijaan Legg utdata i & lt; directorygt; i stedet for & lt; base_ dirgt; _BAR_S/ output Käytä viitteenä kansiota & lt; directorygt; kansio & lt; base_ dirgt; tai baseline sijaan Bruk & lt; directorygt; som referanse i stedet for & lt; base_ dirgt; / baseline Kansio, joka sisältää testejä sekä basedir - ja output- alikansiot. Otetaan huomioon vain, jollei - b- valitsinta ole annettu. Mappe som inneholder mappene tests, basedir og output. Brukes bare hvis - b ikke er oppgitt. Polku suhteessa testitapaukseen tai ajettavien testitapausten kansio (vastaa - t- valitsinta). Relativ sti til testen, eller mappe for tester som skal kjøres (tilsvarer - t). TestRegression TestRegression Regressiotestiohjelma khtml: lle Regresjonstester for khtml KHTML KHTML Upotettava HTML- komponentti Innebygd HTML- komponent & Kopioi teksti Kopier tekst Avaa ”% 1 ” Åpne «% 1 » & Kopioi sähköpostiosoite & Kopier e- postadresse Tallenna & linkki nimellä... & Lagre lenke som & # 160; … Kopioi & linkin osoite@ title: menu HTML frame/ iframe & Kopier lenkeadresse@ title: menu HTML frame/ iframe Avaa uudessa & ikkunassa Åpne i nytt & vindu Avaa & tässä ikkunassa Åpne i dette vinduet Avaa uudessa & välilehdessä Åpne i & ny fane Päivitä kehys Last ramma på nytt Tulosta kehys... Skriv ut ramma & # 160; … Tallenna & kehys nimellä... Lagre & ramma som & # 160; … Näytä kehyksen lähdekoodi Vis rammekilden Näytä kehyksen tiedot Vis rammeinformasjon Estä kehys... Blokker IFrame & # 160; … Tallenna kuva nimellä... Lagre bilde som & # 160; … Lähetä kuva... Send bilde & # 160; … Kopioi kuva Kopier bilde Kopioi kuvan sijainti Kopier bildeadresse Näytä kuva (% 1) Vis bilde (% 1) Estä kuva... Blokker bilde & # 160; … Estä kuvat kohteesta% 1 Blokker bilder fra% 1 Pysäytä animaatiot Stopp animasjoner Etsi merkkijonolla% 1 ohjelmalla% 2 Søk etter «% 1 » med% 2 Etsi merkkijonolla% 1 ohjelmalla Søk etter «% 1 » med Lisää URL- suodin Legg til URL til filter Osoite: Skriv adresse (URL): Tiedosto ”% 1 ” on jo olemassa. Haluatko varmasti korvata sen? Det finnes allerede en fil med navnet «% 1 ». Vil du overskrive den? Tiedostojen latauksen hallintaohjelmaa (% 1) ei löytynyt $PATH - ympäristömuuttujasta Fant ikke nedlastingsbehandleren (% 1) i søkestien Yritä asentaa se uudelleen Yhteistoiminta Konquerorin kanssa poistetaan käytöstä. Forsøk å installere programmet på nytt Tilknytningen til Konqueror blir slått av. Kirjasimen oletuskoko (100%) Standard skriftstørrelse (100%) 'Tulosta kuvat' Jos tämä valinta on valittuna, sivulla olevat kuvat tulostetaan. Tulostus voi kestää kauemmin ja käyttää enemmän mustetta. Jos tätä ei ole valittu, vain sivun tekstit tulostetaan, ilman kuvia. Tulostus on nopeampaa ja käyttää vähemmän mustetta. « Utskrift av bilder » Hvis du krysser av her vil også bildene på HTML- siden bli skrevet ut. Utskrifta vil ta lengre tid og bruke mer blekk eller toner. Hvis du fjerner krysset blir bare teksten på HTML- siden skrevet ut. Utskrifta vil gå raskere og bruke mindre blekk eller toner. 'Tulosta otsikko' Jos tämä valinta on valittuna, sivun tuloste sisältää otsikkorivin jokaisen sivun ylälaidassa. Otsikossa lukee päivämäärä, URL ja sivunumero. Jos valintaa ei ole valittu, sivun tulosteessa ei ole otsikkoriviä. « Skriv ut en topptekst » Hvis du krysser av her vil HTML- dokumentet få en linje på toppen av hver side når det skrives ut. På denne linja står utskriftsdatoen, nettadressen til siden og sidetallet. Hvis du fjerner krysset vil utskrifta av HTML- dokumentet ikke ha denne topplinja. 'Tulostinystävällinen tila' Jos tämä on valittuna, HTML- asiakirjan tulostus tapahtuu mustavalkoisena, ja kaikki värilliset taustat muunnetaan valkoiseksi. Tulostus on tässä tilassa nopeampaa ja kuluttaa vähemmän mustetta. Ellei tilaa ole valittu, HTML- asiakirja tulostetaan alkuperäisillä väriasetuksilla. Tämä voi aiheuttaa koko sivun kokoisia väritulosteita (tai harmaasävytulosteita, jos tulostimesi on mustavalkoinen). Tulostus on mahdollisesti hitaampaa ja käyttää enemmän mustetta. « Utskriftsvennlig innstilling » Hvis du krysser av her, vil utskrifta av HTML- dokument bli i svart- hvitt. Alle farger i bakgrunnen vil bli gjort om til hvitt. Utskrifta vil gå raskere og bruke mindre blekk/ toner. Hvis krysset fjernes skrives HTML- dokumentet ut i de fargene som du ser det i nettleseren. Du kan få helfargede områder (eller områder i rene gråtoner om du bruker en svart- hvittskriver). Utskrifta vil sannsynligvis gå langsommere og vil antakelig bruke mer blekk eller toner. HTML- asetukset HTML- innstillinger Tulostinystävällinen tila (musta teksti, ei taustaa) Utskriftsvennlig innstilling (svart tekst, ingen bakgrunn) Tulosta kuvat Skriv ut bilder Tulosta yläviite Skriv ut en topptekst Suodinvirhe Filterfeil Näytä & asiakirjan lähdekoodi Vis & kildekode Näytä asiakirjan tiedot Vis dokumentinformasjon Tallenna & taustakuva nimellä... Lagre & bakgrunnsbildet som & # 160; … Tulosta renderöintipuu vakiotulosvirtaan Skriv ut visningstreet til standard- ut Tulosta DOM- puu vakiotulosvirtaan Skriv ut DOM- treet til standard- ut Pysäytä animoidut kuvat Stopp animerte bilder Valitse & merkistö Velg tegnkoding & Käytä tyylisivua Bruk stilsett Suurenna kirjasinta Større skrift Suurenna kirjasinta Suurentaa kirjasinta tässä ikkunassa. Napsauta ja pidä pohjassa hiiren painiketta, niin saat valikon, josta näet saatavilla olevat kirjasinkoot. Større skrift Gjør skriften større i dette vinduet. Trykk og hold nede museknappen, så får du en meny med alle tilgjengelige størrelser. Pienennä kirjasinta Mindre skrift Pienennä kirjasinta Pienentää kirjasinta tässä ikkunassa. Napsauta ja pidä pohjassa hiiren painiketta, niin saat valikon, josta näet saatavilla olevat kirjasinkoot. Mindre skrift Gjør skriften mindre i dette vinduet. Trykk og hold museknappen nede, så får du en meny med alle tilgjengelige størrelser. Etsi tekstiä Avaa ikkunan, jonka avulla voit etsiä tekstiä sivulta. Finn tekst Viser et dialogvindu du kan bruke til å finne tekst på den viste sida. Etsi seuraava Etsii seuraavan esiintymän tekstistä, jonka olet löytänyt Etsi - toiminnolla Finn neste Finn neste forekomst av teksten du fant med Finn tekst - funksjonen. Etsi edellinen Etsii edellisen esiintymän tekstistä, jonka olet löytänyt Etsi - toiminnolla. Finn forrige Finn forrige forekomst av teksten du fant med Finn tekst - funksjonen. Tarkentuva tekstihaku Finn tekst mens du skriver Tarkentuva linkkihaku Finn lenker mens du skriver Tulosta kehys Joillakin sivuilla on useita kehyksiä. Jos haluat tulostaa vain yhden kehyksistä, napsauta sitä ja valitse tämä toiminto. Skriv ut ramme Noen sider har flere rammer. Trykk på en ramme og bruk denne funksjonen for å skrive ut bare den ramma. Vaihda osoittimen tilaa Skift skrivemerkemodus Väärennetty selaintunniste ”% 1 ” on käytössä. Den falske brukeragenten «% 1 » er i bruk. Tämä verkkosivu sisältää koodivirheitä. Det er kodefeil på denne nettsiden. & Piilota virheet Skjul feil & Kytke virheenilmoitus pois päältä SSkru av feilrapportering Virhe:% 1:% 2 Feil:% 1:% 2 Virhe: solmu% 1:% 2 Feil: node% 1:% 2 Näytä kuvat sivulla Vis bilder på siden Virhe:% 1 –% 2 Feil: «% 1 » –% 2 Pyydettyä toimintoa ei voitu suorittaa Klarte ikke å fullføre denne handlinga Tekninen syy: Teknisk grunn: Pyynnön yksityiskohdat: Detaljer ved forespørslen: URL:% 1 URL:% 1 Yhteyskäytäntö:% 1 Protokoll:% 1 Päivämäärä ja kellonaika:% 1 Dato og klokkeslett:% 1 Lisätiedot:% 1 Annen informasjon:% 1 Mahdolliset syyt: Mulige årsaker: Mahdolliset ratkaisut: Mulige løsninger: Sivu ladattu. Side lastet. & Automaattinen tunnistus Automatisk oppdaging (Uudessa ikkunassa) (I nytt vindu) Symbolinen linkki Symbolsk lenke % 1 (Linkki) % 1 (Lenke) % 2 (% 1 K) % 2 (% 1 K) (Toisessa kehyksessä) (I annen ramme) Sähköposti osoitteeseen: E- post til: - Aihe: – Emne: - Kopio: – Kopi til: - Piilokopio: – Blindkopi til: Tähän sivuun ei luoteta, mutta se sisältää linkin% 1. Haluatko seurata linkkiä? Denne siden er ikke sikret, men den har en lenke til% 1. Vil du følge lenka? Kehyksen tiedot Rammeinformasjon [Ominaisuudet] [Egenskaper] Tallenna taustakuva nimellä Lagre bakgrunnsbildet som Tallenna kehys nimellä Lagre ramma som & Etsi kehyksestä... & Finn i ramme & # 160; … & Etsi... & Finn & # 160; … Tämä on turvallinen lomake, mutta se yrittää lähettää tietojasi takaisin salaamattomina. Kolmas osapuoli voi pystyä sieppaamaan ja katselemaan näitä tietoja. Haluatko varmasti jatkaa? Advarsel: Dette er et sikret skjema, men det forsøker å sende data ukryptert tilbake til tjeneren. En tredjepart kan ha mulighet til å gå i mellom og se denne informasjonen. Er du sikker på at du vil fortsette? Tiedonsiirto Nettverksoverføring & Lähetä salaamattomana & Send ukryptert Tietojasi tullaan lähettämään verkossa salaamattomina. Haluatko varmasti jatkaa? Advarsel: Dine data skal til å sendes ukryptert over nettet. Er du sikker på at du vil fortsette? Sivustossa yritetään lähettää tietoa sähköpostin avulla. Haluatko jatkaa? Dette nettstedet forsøker å sende skjemadata via e- post. Vil du fortsette? Lähetä & sähköposti & Send e- post Lomakkeen tiedot lähetetään paikalliseen tiedostojärjestelmään% 1 Haluatko lähettää lomakkeen tiedot? Skjemaet vil bli sendt til% 1 på ditt lokale filsystem. Vil du sende skjemaet? Sivusto yrittää liittää tiedostoa tietokoneeltasi lomakkeen lähetykseen. Liitetiedosto poistettiin suojaksesi. Dette nettstedet prøvde å legge ved en fil fra datamaskinen din under innsendingen av skjemaet. Vedlegget ble fjernet for å beskytte dine data. (% 1/ s) (% 1/ s) Tietoturvavaroitus Sikkerhetsadvarsel Luottamattoman sivun pääsy kohteeseen% 1 estettiin. Tilgang fra usikret side til% 1 nektet. Lompakko "% 1" on avoin ja sitä käytetään lomakkeiden tietoihin ja salasanoihin. Lommeboka «% 1 » er åpen og i bruk for skjemadata og passord. & Sulje lompakko Lukk lommebok Salli tämän sivuston salasanojen tallennus Tillat passordlagring for dette stedet Poista salasana lomakkeelta% 1 Ta vekk passord for skjema% 1 JavaScript- vianjäljitysohjelma JavaScript & feilsøker Sivusto yrittää aukaista uutta ikkunaa Javascriptin avulla. Dette nettstedet fikk ikke lov til å åpne et nytt nettleservindu ved hjelp av JavaScript. Uusi ikkuna estetty Sprettoppsvindu blokkert Tämä sivu yritti avata uuden ikkunan, mutta se estettiin. Voit napsauttaa tätä tilapalkin kuvaketta muokataksesi tätä käytöstä tai avataksesi ikkunan. Dette nettstedet har forsøkt å åpne et sprettoppsvindu, men ble stoppet. Du kan trykke på dette ikonet på statuslinja for å styre denne oppførselen eller åpne sprettoppsvinduet. Näytä estetyn ikkunan passiivinen & huomautus Vis blokkert vindu – passiv sprettoppmelding & Aseta JavaScriptin uusien ikkunoiden toimintatapoja... & Sett opp JavaScript- praksis for nytt vindu & # 160; … Mahdolliset testit: 0 Tilgjengelige tester: 0 Valitse oikea 'khtmltests/ regression /' - hakemisto. Velg en gyldig mappe « khtmltests/ regression / ». Valitse oikea 'khtml' - kääntöhakemisto. Velg en gyldig byggemappe « khtml / ». Saatavilla olevat testit:% 1 (ohitettu:% 2) Tilgjengelige tester:% 1 (ignorert:% 2) Ohjelmaa testregression ei löytynyt. Kunne ikke finne programmet for testregresjon. Suorita testi... Kjør test & # 160; … Lisää ohitettaviin... Legg til ignorering & # 160; … Poista ohitettavista... Fjern fra ignorering & # 160; … Haku pysäytetty. Søket stoppet. Aloitetaan -- etsi linkkejä kirjoittamalla Starter -- finn lenker mens du skriver Aloitetaan -- etsi tekstiä kirjoittamalla Starter -- finn tekst mens du skriver Linkki löytyi: ”% 1 ”. Fant lenka: «% 1 ». Linkkiä ei löydetty: ”% 1 ”. Fant ikke lenka: «% 1 ». Teksti löydettiin: ”% 1 ”. Fant teksten: «% 1 ». Tekstiä ei löytynyt: ”% 1 ”. Fant ikke teksten: «% 1 ». Valintanäppäimet käytössä Tilgjengelighetstaster på TestRegressionGui TestRegressionGui Käyttöliittymä khtml- regressioiden testaamiseen GUI for regresjonstesteren for khtml Ei hakuosumia tähän hakusuuntaan. Ingen flere treff i denne søkeretningen. Haluatko tallentaa tämän salasanan kohteelle% 1? Vil du lagre passordet for% 1? Tiedosto ei ole oikeassa tiedostomuodossa. Dokumentet er ikke det riktige filformatet Jäsennysvirhe:% 1 rivillä% 2, sarakkeessa% 3 fatal tolkingsfeil:% 1 i linje% 2, kolonne% 3 XML- jäsennysvirhe XML- tolkingsfeil Sivun perustyyli Enkel sidestil Sivun komentosarja aiheuttaa KHTML: n pysähtymisen. Jos sen ajoa jatketaan, muut sovellukset voivat vastata hitaammin. Haluatko pysäyttää komentosarjan? Et skript på denne siden får KHTML til å jobbe veldig tungt. Hvis det får fortsette kan også andre programmer bli trege. Vil du stoppe skriptet? Pysäytä komentosarja & Stopp skriptet Varmistus: Javascript- ponnahdusikkuna Bekreftelse: JavaScript, nytt vindu Sivusto yrittää aukaista uutta ikkunaa Javascriptin avulla. Avataanko ikkuna? Dette nettstedet prøver å åpne et nytt nettleservindu ved hjelp av JavaScript. Vil du tillate dette? Sivusto yrittää aukaista sivua% 1 uudessa ikkunassa Javascriptin avulla. Avataanko ikkuna? Dette nettstedet prøver å åpne% 1 i et nytt nettleservindu ved hjelp av JavaScript Vil du tillate det? Kiellä Ikke tillat Sulje ikkuna? Vil du lukke vinduet? Tarvitaan varmistus Må bekreftes Haluatko lisätä kirjainmerkin, joka osoittaa kohteeseen ”% 1 ”? Vil du legge til et bokmerke som peker til «% 1 »? Haluatko lisätä kirjainmerkin nimellä ”% 2 ”, joka osoittaa kohteeseen ”% 1 ”. Vil du ha et bokmerke som peker til «% 1 » med navnet «% 2 »? JavaScript yrittää lisätä kirjainmerkkiä Forsøk på sette inn et bokmerke med JavaScript Estä Ikke tillat Sivusto yrittää lähettää lomaketta, joka aukaisisi uuden ikkunan Javascriptin avulla. Haluatko, että lomake lähetetään? Dette nettstedet sender inn et skjema som prøver å åpne et nytt nettleservindu ved hjelp av JavaScript. Vil du tillate at skjemaet sendes? Sivusto yrittää lähettää lomaketta, joka aukaisisi sivun% 1 uudessa ikkunassa Javascriptin avulla. Haluatko, että lomake lähetetään? Dette nettstedet sender inn et skjema som prøver å åpne% 1 i et nytt nettleservindu ved hjelp av JavaScript. Vil du tillate at skjemaet sendes? KDE: n tekstieditorikomponentti ei löytynyt; tarkasta KDE- asennus. Fant ingen skriveprogramskomponent i KDE. Sjekk KDE- installasjonen. Keskeytyskohta Brytpunkt Ladatut komentojonot Skript som er lastet inn Paikalliset muuttujat Lokale variabler Viittaus Referanse JavaScript- vianjäljitysohjelma JavaScript feilsøker & Pysäytä seuraavaan lausekkeeseen & Bryt ved neste setning Pysäytä seuraavaan Bryt ved neste setning Siirry kohdan yli Gå over Siirry kohtaan Gå inn i Siirry pois kohdasta Gå ut Uudelleensisennä lähteet Nytt innrykk for kilder Ilmoita poikkeukset Rapporter unntak & Jäljitä vikaa & Feilsøk Sulje lähdekoodi Lukk kilden Jäsennysvirhe kohdassa% 1 rivillä% 2 Tolkingsfeil ved% 1 linje% 2 Komentosarjan suorittamisen aikana tapahtui virhe.% 1 rivi% 2:% 3 En feil oppsto under forsøk på å kjøre et skript på denne siden.% 1 linje% 2:% 3 Ei tiedetä, missä lauseke pitäisi suorittaa. Keskeytä komentosarja tai avaa lähdetiedosto. Vet ikke hvor uttrykket skal evalueres. Pause et skript eller åpne en kildefil. Konsoli Konsoll JavaScript- virhe Javaskript- feil & Älä näytä tätä viestiä uudelleen Ikke & vis denne meldinga igjen Kutsupino Kallstabel Kutsu Kall Tämä on haettava indeksi. Anna hakusanat: Dette er en søkbar indeks. Skriv inn søkeord: Seuraavia tiedostoja ei lähetetä, koska niitä ei löytynyt. Haluatko jatkaa? Følgende filer blir ikke lastet opp fordi de ikke kan finnes. Vil du fortsette? Lähetä vahvistus Send bekreftelse & Lähetä kuitenkin & Send inn allikevel Olet lähettämässä seuraavat tiedostot Internetiin. Haluatko varmasti jatkaa? Du skal til å overføre følgende filer fra din lokale maskin til Internett. Er du sikker på at du vil gjøre dette? Avaimen luonti Nøkkelgenerator Ei löytynyt liitännäistä ohjelmalle ”% 1 ”. Haluatko hakea liitännäisen kohteesta% 2? Fant ingen tilleggsmodul for «% 1 ». Vil du laste ned en fra% 2? Puuttuva liitännäinen Mangler programtillegg Lataukset Last ned Sovelman parametrit Miniprogram- parametre Parametri Parameter Pohja- URL Basis- URL Arkistot Arkiver KDE: n Java- applet- liitännäinen KDE programtillegg for Java- miniprogrammer Alustetaan sovelmaa ”% 1 ”... Klargjør miniprogram «% 1 » & # 160; … Käynnistetään sovelmaa ”% 1 ”... Starter miniprogrammet «% 1 » & # 160; … Sovelma ”% 1 ” käynnistetty Miniprogrammet «% 1 » startet Sovelma ”% 1 ” pysäytetty Miniprogrammet «% 1 » stoppet Ladataan sovelmaa Laster miniprogram Virhe: ajettavaa Java- sovellusta ei löytynyt Feil: fant ikke java Allekirjoittaja (kelpoisuus:% 1) Signert av (godkjenning:% 1) Sertifikaatti (kelpoisuus:% 1) Sertifikat (godkjenning:% 1) Annatko Java- sovelmille oikeudet sertifikaateilla: Vil du gi Java- miniprogrammer sertifikater: seuraavin käyttöoikeuksin følgende tillatelse & Hylkää kaikki & Avvis alt & Anna kaikki & Tillat alt Ei hallintaohjelmaa ohjelmalle% 1. Fant ingen håndterer for% 1. KMultiPart KMultiPart Upotettava multipart/ mixed- komponentti Innebygget komponent for multipart/ mixed Copyright 2001, David Faure david@ mandrakesoft. com Opphavsrett 2001, David Faure david@ mandrakesoft. com Toista Spill Uusi web- pikavalinta Ny nettsnarvei Hakupalveluntarjoajan nimi: Navn på søketjeneste: Uusi hakupalveluntarjoaja Ny søketilbyder WWW- pikavalinnat: URI- snarveier: Luo WWW- pikavalinta Opprett nettsnarvei Uutta prosessia ei voitu käynnistää. Järjestelmä on voinut saavuttaa tilan, jossa tiedostoja on liikaa aukaistuna. Tai henkilökohtainen avointen tiedostojesi raja on ylitetty. Klarer ikke starte en ny prosess. Systemet kan ha nådd det størst mulige antall åpne filer, eller har nådd det største antall åpne filer du har lov til å bruke. Uuden prosessin luonti epäonnistui. Järjestelmä on voinut saavuttaa tilan, jossa prosesseja on liikaa. Tai henkilökohtainen prosessirajasi on ylitetty. Klarer ikke opprette en ny prosess. Systemet kan ha nådd det størst mulige antall prosesser, eller har nådd det største antall prosesser du har lov til å bruke. Suoritettavaa ohjelmaa% 1 ei löytynyt. Kunne ikke finne den kjørbare fila «% 1 ». Kirjastoa% 1 ei voitu avata.% 2 Kunne ikke åpne biblioteket «% 1 ».% 2 kdemain ei löytynyt kohteesta% 1.% 2 Fant ikke « kdemain » i «% 1 ».% 2 Klauncher: Tätä ohjelmaa ei ole tarkoitus käynnistää manuaalisesti. Klauncher: Kdeinit4 käynnistää tämän automaattisesti. klauncher: Dette programmet er ikke ment å startes manuelt. klauncher: Det startes automatisk av kdeinit4. KDEInit ei saanut käynnistettyä ohjelmaa ”% 1 ”. KDEInit kunne ikke starte «% 1 ». Palvelua ”% 1 ” ei löytynyt. Fant ikke tjenesten «% 1 ». Palvelun ”% 1 ” on oltava suoritettavissa, jotta se voitaisiin ajaa. Tjenesten «% 1 » må være kjørbar for å kunne starte. Palvelu ”% 1 ” on virheellinen Tjenesten «% 1 » har feil format. Käynnistetään palvelua% 1 Starter% 1 Tuntematon protokolla ”% 1 ”. Ukjent protokoll «% 1 ». Tiedoston ”% 1 ” lataaminen epäonnistui. Feil ved lasting av fila:% 1 Tulkki: Tolker: Suorita valittu komentojono. Kjør det valgte skriptet. Pysäytä valitun komentojonon suoritus. Stopp kjøring av det valgte skriptet. Muokkaa valittua komentojonoa. Rediger valgte skript. Lisää uusi komentojono. Legg til nytt skript. Poista valittu komentojono. Fjern valgte skript. Muokkaa@ title: group Script properties Rediger@ title: group Script properties Kross Kross KDE- sovellus Kross- komentojonojen ajamiseksi KDE- program for å kjøre Kross- skripter. © 2006 Sebastian Sauer © 2006 Sebastian Sauer Aja Kross- komentojonoja Kjør Kross- skripter. Sebastian Sauer Sebastian Sauer Ruby- tulkin turvallisuustaso Sikkerhetsnivå for Ruby- tolkeren Komentosarjatiedostoa ”% 1 ” ei löytynyt. Skriptfila «% 1 » finnes ikke. Komentosarjatiedoston ”% 1 ” tulkin määrittäminen epäonnistui. Klarte ikke bestemme tolker for skriptfila «% 1 » Komentosarjatiedoston ”% 1 ” avaaminen epäonnistui. Klarte ikke åpne skripfila «% 1 » Tulkin ”% 1 ” lataaminen epäonnistui Klarte ikke laste tolker «% 1 » Tulkkia ”% 1 ” ei ole Ingen tolker «% 1 » Komentosarjan luominen tulkille ”% 1 ” epäonnistui. Klarte ikke opprette skript for tolken «% 1 » KrossTest KrossTest KDE- sovellus Kross- kehyksen testaamiseksi. KDE- program for å prøve ut Kross- rammeverket. © 2005– 2007 Sebastian Sauer © 2005– 2007 Sebastian Sauer Testaa Kross- kehystä! Test Kross- rammeverket! Peruutetaanko? Avbryt? TilaTitle of the notified event TilstandTitle of the notified event OtsikkoDescription of the notified event TittelDescription of the notified event Vain paikallisia tiedostoja tuetaan. Kun lokale filer er støttet. Säilytä komentosarjojen tulosteet. Behold sluttresultatet fra skript Tarkista vaatiiko itse asetustiedosto päivitystä Sjekk om oppsettsfila trenger oppdatering Tiedosto, josta päivitystiedot haetaan Fil å lese oppdateringsinstrukser fra KConf- päivitys KConf- oppdaterer KDE: n työkalu asetustiedostojen päivittämiseen KDE- verktøy for å oppdatere brukerens oppsett Tekee Qt- sovelmaliitännäisiä ini- tyylisistä kuvaustiedostoista. Bygger programtillegg for Qt- elementer fra en beskrivelsesfil i ini- stil. Syötetiedosto Inndata- fil Tulostetiedosto Utdata- fil Luotavan laajennusluokan nimi Navn på tilleggsmodul- klassen som skal opprettes Kontrolliryhmä, jossa näytetään Designerissä Standard element- gruppenavn som skal vises i utformer makekdewidgets makekdewidgets © 2004– 2005 Ian Reinhart Geiser © 2004– 2005 Ian Reinhart Geiser Tietokannassa virheellinen tyyppi Ugyldig type i databasen Lisää uusi luokitusmerkintä... Opprett nytt merke & # 160; … Uusi luokitusmerkintä Nytt merke Anna nimi luokitusmerkinnälle: Oppgi navn for det nye merket: Luokitusmerkintä% 1 on jo olemassa Merket% 1 finnes fra før Luokitusmerkintä on jo olemassa Merket finnes Muokataan annotaatioita Endrer merknader © 2006– 2009, Sebastian Trüg © 2006– 2009 Sebastian Trüg Boolean AND keyword in desktop search strings. You can add several variants separated by spaces, e. g. retain the English one alongside the translation; keywords are not case sensitive. Make sure there is no conflict with the OR keyword. Ontologifilene som inneholder ontologier som skal lages. Boolean AND keyword in desktop search strings. You can add several variants separated by spaces, e. g. retain the English one alongside the translation; keywords are not case sensitive. Make sure there is no conflict with the OR keyword. jaBoolean OR keyword in desktop search strings. You can add several variants separated by spaces, e. g. retain the English one alongside the translation; keywords are not case sensitive. Make sure there is no conflict with the AND keyword. ogBoolean OR keyword in desktop search strings. You can add several variants separated by spaces, e. g. retain the English one alongside the translation; keywords are not case sensitive. Make sure there is no conflict with the AND keyword. Haluatko etsiä Internetistä hakusanalla% 1? Vil du søke på Internett etter% 1? & Haku & Søk@ label Type of file VS:% 1@ label: checkbox Type:% 1@ label: checkbox Muista toiminto tälle tiedostotyypille@ label: button Husk handling for filer av denne typen@ label: button Avaa ohjelmalla% 1@ action: inmenu & Åpne med% 1@ action: inmenu Avaa ohjelmalla% 1@ info Åpne & med% 1@ info Avataanko ”% 1 ”? @ label: button Åpne «% 1 »? @ label: button & Avaa ohjelmalla... @ label: button & Åpne med & # 160; … @ label: button & Avaa ohjelmalla@ label: button & Åpne med@ label: button & Avaa@ label File name & Åpne@ label File name Nimi:% 1@ info: whatsthis Navn:% 1@ info: whatsthis Tämä on palvelimen ehdottama tiedostonimi Dette er filnavnet som tjeneren foreslår Asiakirjaa ”% 1 ” on muutettu. Haluatko tallentaa vai hylätä muutokset? Dokumentet «% 1 » er blitt endret. Vil du lagre endringene eller forkaste dem? Haluatko varmasti suorittaa% 1? Ønsker du å kjøre '% 1'? Suorita tiedosto? Kjør fila? Moduulia% 1 ei löytynyt. Fant ikke modulen% 1. Diagnoosi on: Työpöytätiedostoa% 1 ei löytynyt. Diagnosen er: Skrivebordfila% 1 ble ikke funnet. Moduuli% 1 on pois käytöstä. Modulen% 1 er slått av. Moduulin määrittämää laitteistoa tai ohjelmistoa ei ole tai ylläpitäjä on poistanut moduulin käytöstä. Enten er maskin/ programvaren som modulen setter opp ikke tilgjenelig, eller administrator har slått av modulen. Moduuli% 1 ei ole oikeanlainen asetusmoduuli. Modulen% 1 er ikke en gyldig oppsettsmodul. Diagnoosi on: Työpöytätiedosto% 1 ei määritä kirjastoa. Diagnosen er: Skrivebordsfila% 1 er ikke et bibliotek. Moduulin lataamisessa tapahtui virhe. Det oppsto en feil når modulen ble lastet. Diagnostiikka:% 1Mahdolliset syyt: Edellisessä KDE- päivityksessä tapahtui virhe, joka jätti yksinäisen ohjausmoduulin. Koneessa on vanha kolmannen osapuolen moduuli. Tarkista nämä vaihtoehdot tarkasti ja yritä poistaa virheilmoituksessa mainittu moduuli. Jos et onnistu, ota yhteyttä levityspaketoijaan tai paketin luojaan. Feilmeldinga er:% 1 Mulige årsaker: Det oppsto en feil under siste oppgradering av KDE slik at en styringsmodul ble foreldreløs. Du har gamle tredjeparts- moduler liggende. Undersøk dette grundig og forsøk å fjerne modulen som er nevnt i feilmeldinga. Hvis dette ikke lykkes, bør du kanskje kontakte din distributør eller pakkebygger. Mahdolliset syyt: Edellisessä KDE- päivityksessä tapahtui virhe, joka jätti yksinäisen ohjausmoduulin. Koneessa on vanha kolmannen osapuolen moduuli. Tarkista nämä vaihtoehdot tarkasti ja yritä poistaa virheilmoituksessa mainittu moduuli. Jos et onnistu, ota yhteyttä levityspaketoijaan tai paketin luojaan. Mulige årsaker: Det oppsto en feil under siste oppgradering av KDE slik at en styringsmodul ble foreldreløs. Du har gamle tredjeparts- moduler liggende. Undersøk dette grundig og forsøk å fjerne modulen som er nevnt i feilmeldinga. Hvis dette ikke lykkes, bør du kanskje kontakte din distributør eller pakkebygger. Tehtiin automaattisia päivityksiä johtuen liitännäisen vaatimuksista. Napsauta tästä saadaksesi lisätietoja Endringer er blitt gjort automatisk på grunn av avhengigheter mellom programtillegg. Trykk her for å få mer informasjon Tehtiin automaattisia muutoksia liitännäisen riippuvuuksien täyttämiseksi: Endringer er blitt gjort automatisk for å løse opp avhengigheter mellom programtilleggene: Liitännäinen% 1 on otettu automaattisesti käyttöön, sillä liitännäinen% 2 on siitä riippuvainen .... programtillegget% 1 er automatisk valgt på grunn av at det avhenger av programtillegget% 2 Liitännäinen% 1 on automaattisesti otettu pois käytöstä, koska se on riippuvainen liitännäisestä% 2. .... programtillegget% 1 er automatisk fravalgt på grunn av at det avhenger av programtillegget% 2 Riippuvuustarkistus Sjekk for avhengigheter Hae liitännäisiä Søk etter programtillegg Tulostuksen esikatseluun tarvittavan osan lataaminen epäonnistui Kunne ikke laste delen for forhåndsvisning av utskrift Tämä asetusosio on jo avattu sovelluksessa% 1 Dette oppsettet er allerede åpnet i% 1 Valitse komponentit Velg komponenter Ota komponentti käyttöön Slå på komponent KJSCmd KJSCmd Työkalu KJSEmbed- skriptien ajamiseen Verktøy for å kjøre KJSEmbed- skripter © 2005– 2006 KJSEmbedin tekijä © 2005– 2006 KJSEmbed- forfatterne Suorita skripti ilman käyttöliittymätukea Kjør skript uten gui- støtte käynnistä interaktiivinen kjs- tulkki start interaktiv kjs- tolker käynnistä ilman KDE: n KApplication- tukea. start uten støtte for KDE KApplication. Suoritettava skripti Skript som skal kjøres ”% 1 ” ei ole kelvollinen QLayout. «% 1 » er ikke en gyldig QLayout. Väärä objektityyppi. Feil objekttype. Ensimmäisen parametrin täytyy olla QObject- tyyppinen. Første argument må være et QObject. Väärä määrä parametrejä. Feil antall argumenter. % 1,% 2. % 1,% 2. Tuntematon metodi ”% 1 ”. Ingen metode «% 1 ». Metodin "% 1" kutsu epäonnistui, ei saatu parametriä% 2:% 3 Kall til metode «% 1 » mislyktes, klarte ikke hente argument% 2:% 3 Funktion "% 1" kutsu epäonnistui. Kall til «% 1 » mislyktes. % 1 ei ole objektityyppi % 1 er ikke en Objekt- type Ei voitu luoda arvoa Kunne ikke konstruere verdi Luettaessa tiedostoa "% 1" tapahtui virhe Det oppsto en feil ved lesing av fila «% 1 » Tiedostoa "% 1" ei voitu lukea Kunne ikke lese fila «% 1 » Tiedostonimi on annettava. Må angi et filnavn. "% 1" ei ole kelvollinen QWidget. '% 1' er ikke en gyldig QWidget. Sovelman nimi on annettava. Må oppgi et skjermelementnavn. Ei tarpeeksi parametreja. Ikke nok argumenter. Action- elementin luonti epäonnistui. Klarte ikke å lage Action. ActionGroup- elementin luonti epäonnistui. Klarte ikke å lage ActionGroup. Luokkanimeä ei ole määriteltynä Inget klassenavn er angitt Layout- elementin luonti epäonnistui. Klarte ikke lage Layout. Luokkanimeä ei ole määriteltynä. Inget klassenavn er angitt. Vimpainen luonti epäonnistui. Klarte ikke lage Widget. Tiedoston% 1 avaaminen epäonnistui:% 2 Kunne ikke åpne fila «% 1 »:% 2 Tiedoston% 1 lataaminen epäonnistui Kan ikke laste fila «% 1 » Tieoston% 1 avaaminen epäonnistui Klarte ikke åpne fila «% 1 » Väliaikaistiedoston luominen epäonnistui. Klarte ikke å lage den midlertidige fila. Tapahtui virhe käsitellessä include- komentoa '% 1' rivillä% 2:% 3 Feil sett ved behandling av include «% 1 » linje% 2:% 3 include ottaa vain yhden parametrin, ja% 1 annettiin. include tar bare ett argument, ikke% 1. Tiedostoa% 1 ei löytynyt. Fant ikke fila% 1. kirjasto ottaa vain yhden argumentin, ei% 1. library tar bare ett argument, ikke% 1. Hälytä Varsel % 1 ei ole funktio ja sitä ei voida kutsua. % 1 er ikke en funkjson og kan ikke kalles. Action tarvitsee kaksi parametriä. Action trenger 2 argumenter. ActionGroup tarvitsee kaksi parametriä. ActionGroup trenger 2 argumenter. Tuntematon näkymä Ukjent visning Sarake Nro.% 1 Kolonne nr.% 1 ?? ?? & Lisenssi & Lisensbetingelse Kumoa:% 1 Angre:% 1 Tee & uudelleen & Gjør om & Tee uudelleen:% 1 Gjør om:% 1 & Säilytä salasana & Husk passord Salasanasyöte@ option: check Oppgi passord@ option: check Tarkista oikeinkirjoitus@ option: check Kjør stavekontroll@ option: check Luo & vartalo ja - johdinyhdistelmät, jotka ei ole sanakirjassa@ option: check Lag & kombinasjoner av stammer og endelser som ikke er i ordboka@ option: check Pidä & yhteen kirjoitettuja sanoja virheinä@ label: listbox Betrakt & sammensatte ord som stavefeil@ label: listbox & Sanakirja: @ label: listbox & Ordliste: @ label: listbox & Merkistö: @ item: inlistbox Spell checker & Koding: @ item: inlistbox Spell checker Kansainvälinen Ispell @ item: inlistbox Spell checker Internasjonal Ispell @ item: inlistbox Spell checker Aspell @ item: inlistbox Spell checker Aspell @ item: inlistbox Spell checker Hspell @ item: inlistbox Spell checker Hspell @ item: inlistbox Spell checker Zemberek @ label: listbox Zemberek @ label: listbox Sanakirjakirjasto: @ item Spelling dictionary & Klient: @ item Spelling dictionary Englanti Engelsk@ item Spelling dictionary Espanja@ item Spelling dictionary Spansk@ item Spelling dictionary Tanska@ item Spelling dictionary Dansk@ item Spelling dictionary Saksa@ item Spelling dictionary Tysk@ item Spelling dictionary Saksa (uusi oikeinkirjoitus) @ item Spelling dictionary Tysk (ny rettskriving) @ item Spelling dictionary Brasilianportugali@ item Spelling dictionary Brasiliansk portugisisk@ item Spelling dictionary Portugali@ item Spelling dictionary Portugisisk@ item Spelling dictionary Esperanto@ item Spelling dictionary Esperanto@ item Spelling dictionary Norja@ item Spelling dictionary Norsk@ item Spelling dictionary Puola@ item Spelling dictionary Polsk@ item Spelling dictionary Venäjä@ item Spelling dictionary Russisk@ item Spelling dictionary Slovenia@ item Spelling dictionary Slovensk@ item Spelling dictionary Slovakki@ item Spelling dictionary Slovakisk@ item Spelling dictionary Tšekki@ item Spelling dictionary Tsjekkisk@ item Spelling dictionary Ruotsi@ item Spelling dictionary Svensk@ item Spelling dictionary Sveitsin saksa@ item Spelling dictionary Sveitsertysk@ item Spelling dictionary Ukraina@ item Spelling dictionary Ukrainsk@ item Spelling dictionary Liettua@ item Spelling dictionary Litauisk@ item Spelling dictionary Ranska@ item Spelling dictionary Fransk@ item Spelling dictionary Valkovenäjä@ item Spelling dictionary Hviterussisk@ item Spelling dictionary Unkari@ item Spelling dictionary Ungarsk@ item Spelling dictionary ISpell (oletus) @ item Spelling dictionary:% 1 dictionary name,% 2 file name ISpell Standard@ item Spelling dictionary:% 1 dictionary name,% 2 file name Oletus –% 1 [% 2] @ item Spelling dictionary Standard –% 1 [% 2] @ item Spelling dictionary ASpell (oletus) @ item Spelling dictionary:% 1 dictionary name ASpell Standard@ item Spelling dictionary:% 1 dictionary name Oletus –% 1 Standard –% 1 Tehtävä Oppgave % 1 versio% 2 KDE% 3 % 1 versjon% 2 Bruker KDE% 3 % 1% 2,% 3 % 1% 2,% 3 Muut tekijät: Andre bidragsytere: (Ei logoa) (Ingen logo tilgjengelig) Oikeinkirjoitus Stavekontroll JäädytäDock this window FrysDock this window Ankkuroi Feste/ løsne Irrota Løsne Ikkuna tulee käynnistää uudelleen, jotta uudet asetukset tulevat voimaan. Du må starte dialogvinduet på nytt for at endringene skal tre i kraft Tarkentuva oikoluku Fortløpende stavekontroll Komentorivisovellus, jota voidaan käyttää KUnitTest modulien ajamiseen. Et kommandolinjeprogram som kan brukes til å kjøre moduler av KUnitTest. Aja vain modulit, joiden nimi osuu säännölliseen lauseeseen. Kjør bare moduler med navn som samsvarer med uttrykket. Aja testimodulit, jotka löytyvät kansiosta. Käytä 'query' optiota valitaksesi modulit. Kjør bare testmoduler som finnes i mappa. Bruk spørrefunksjonen til å velge moduler. Poistaa käytöstä vianjäljityksen kaappauksen. Tätä yleensä käytetään graafisen käyttöliittymän kanssa. Slår av fangst av feilsøkingsdata. Dette bruker du oftest når du bruker det grafiske grensesnittet. KUnitTest ModRunner KUnitTest ModRunner © 2005 Jeroen Wijnhoutpalette name © 2005 Jeroen Wijnhoutpalette name * Viimeiset värit * palette name * Nylig brukte farger * palette name * Omat värit * palette name * Selvvalgte farger * palette name Neljäkymmentä väriäpalette name Førti fargerpalette name Oxygen- väritpalette name Oxygen- fargerpalette name Sateenkaaren väritpalette name Regnbuefargerpalette name Kuninkaalliset väritpalette name Kongelige fargerpalette name Web- värit Nettfarger Nimetyt värit% 1 is the number of paths,% 2 is the list of paths (with newlines between them) Navngitte farger% 1 is the number of paths,% 2 is the list of paths (with newlines between them) Kylläisyys: This is the V of HSV Metning: This is the V of HSV & Lisää omiin väreihin & Legg til egne farger HTML: HTML: Oletusväri Standardfarge - oletus - - standard - - nimetön- Custom color - uten navn- Custom color Oma... Selvvalgt & # 160; … TETest TETest KDE- testiohjelma KDE Testprogram Palvelu% 1 ei tuota rajapintaa% 2 avainsanalla% 3 Tjenesten «% 1 » har ikke et grensesnitt «% 2 » med nøkkelordet «% 3 » Edellytyksiä vastaavaa palvelua ei löytynyt Fant ingen tjeneste som passet med kravene Avaa & viimeaikainen Nylig & brukt Palauta & Tilbakestill Tulostuksen & esikatselu Forhåndsvisning av utskrift & Lähetä... Send e- post & # 160; … & Leikkaa & Klipp ut Liitä & Lim inn Valitse & kaikki Velg & alt & Poista valinta Velg bort Etsi & seuraava Finn & neste & Todellinen koko & Virkelig størrelse & Sovita sivulle & Tilpass sidestørrelsen Sovita sivun & leveyteen Tilpass til sidebredden Sovita sivun & korkeuteen Tilpass til sidehøyden & Lähennä Vis & større & Loitonna Vis & mindre & Lähennä tai loitonna... & Vis større/ mindre & # 160; … Piirrä & uudelleen & Vis på nytt Edellinen sivu & Forrige side & Seuraava sivu & Neste side & Siirry... & Gå til & # 160; … & Siirry sivulle... & Gå til side & # 160; … Siirry & riville... & Gå til linje & # 160; … & Ensimmäinen sivu & Første side & Viimeinen sivu & Siste side & Taaksepäin asiakirjassa & Bakover i dokumentet & Eteenpäin asiakirjassa & Foriver i dokumentet & Lisää kirjanmerkki & Legg til bokmerke & Muokkaa kirjanmerkkejä & Rediger bokmerker & Oikoluku... & Stavekontroll & # 160; … Näytä & työkalurivi Vis & verktøylinje & Tallenna asetukset & Lagre innstillinger Muokkaa & näppäinyhdistelmiä... Oppsett av & hurtigtaster & # 160; … & Muokkaa ohjelman% 1 asetuksia... & Oppsett av% 1 & # 160; … Muokkaa & työkalurivejä... Oppsett av verktøylinjer & # 160; … Muokkaa & huomautuksia... Oppsett av & varslinger & # 160; … & Mikä tämä on? Hva er & dette? Päivän & vinkki & Dagens tips Funktiota ”% 1 ” ei ole olemassaLabel showing the file name of a file that is about to be uploaded Ingen funksjon «% 1 » AliceSininencolor Blåhvitcolor Antiikin valkoinencolor gammelhvitcolor Antiikin valkoinen 1color gammelhvit1color Antiikin valkoinen 2color gammelhvit2color Antiikin valkoinen 3color gammelhvit3color Antiikin valkoinen 4color gammelhvit4color Valkaistu mantelicolor lys papaya2color Sinisenvioletticolor Blåfiolettcolor Lähes harmaa sininencolor mørk grønnblåcolor Lähes harmaa sininen 1color mørk grønnblå1color Lähes harmaa sininen 2color mørk grønnblå2color Lähes harmaa sininen 3color mørk grønnblå3color Lähes harmaa sininen 4color mørk grønnblåcolor Ruiskukan sininencolor Kornblomstblåcolor Tummansininencolor mørkeblåcolor Tumma syaanicolor mørk cyanblåcolor Tumma kullankeltainencolor mørkebruncolor Tumma kullankeltainen 1color mørkebrun1color Tumma kullankeltainen 2color mørkebrun2color Tumma kullankeltainen 3color mørkebrun3color Tumma kullankeltainen 4color mørkebrun4color Tummanharmaacolor gråcolor Tummanvihreäcolor mørkegrønn1color Tumma khakicolor mørk kakicolor Tumma magentacolor mørkelillacolor Tumman oliivinvihreäcolor mørk olivengrønncolor Tumman oliivinvihreä 1color mørk olivengrønn1color Tumman oliivinvihreä 2color mørk olivengrønn2color Tumman oliivinvihreä 3color mørk olivengrønn3color Tumman oliivinvihreä 4color mørk olivengrønn4color Tumma oranssicolor mørk oransjecolor Tumma oranssi 1color mørk oransje1color Tumma oranssi 2color mørk oransje2color Tumma oranssi 3color mørk oransje3color Tumma oranssi 4color mørk oransje4color Tumma violetticolor mørk orkidélillacolor Tumma violetti 1color mørk orkidélilla1color Tumma violetti 2color mørk orkidélilla2color Tumma violetti 3color mørk orkidélilla3color Tumma violetti 4color mørk orkidélilla4color Tumman punainencolor mørkerødcolor Tumma lohenpunainencolor mørk lakserødcolor Tumma sinertävänvihreäcolor mørk havgrønncolor Tumma sinertävänvihreä 1color mørk havgrønn1color Tumma sinertävänvihreä 2color mørk havgrønn2color Tumma sinertävänvihreä 3color mørk havgrønn3color Tumma sinertävänvihreä 4color mørk havgrønn4color Tumma siniharmaa color mørk kornblåcolor Tumma siniharmaa 1color mørk grønngråcolor Tumma siniharmaa 1color mørk grønngrå1color Tumma siniharmaa 2color mørk grønngrå2color Tumma siniharmaa 3color mørk grønngrå3color Tumma siniharmaa 4color mørk grønngrå4color Tumma siniharmaacolor DarkSlateGreycolor Tumma turkoosicolor mørk turkiscolor Tumma violetticolor mørk fiolettcolor Syvä vaaleanpunainencolor rødrosacolor Syvä vaaleanpunainen 1color rødrosa1color Syvä vaaleanpunainen 2color rødrosa2color Syvä vaaleanpunainen 3color rødrosa3color Syvä vaaleanpunainencolor rødrosa4color Taivaansininencolor mørk himmelblåcolor Taivaansininen 1color mørk himmelblå1color Taivaansininen 2color mørk himmelblå2color Taivaansininen 3color mørk himmelblå3color Taivaansininen 4color mørk himmelblå4color Himmeä harmaacolor mørk mørkegråcolor Keskisininencolor lys havblåcolor Keskisininen 1color lys havblå1color Keskisininen 2color lys havblå2color Keskisininen 3color lys havblå3color Keskisininen 4color lys havblå4color Kukanvalkoinencolor blomsterhvitcolor Metsän vihreäcolor skoggrønncolor Haamunvalkoinencolor egghvitcolor Kellanvihreäcolor gulgrønncolor Kuuman pinkkicolor halvmørk rosacolor Kuuman pinkki 1color halvmørk rosa1color Kuuman pinkki 2color halvmørk rosa2color Kuuman pinkki 3color halvmørk rosa3color Kuuman pinkki 4color Halvmørk rosa4hcolor Intiaanipunainencolor Rustrødcolor Intian punainen 1color Rustrød1color Intiaanipunainen 2color Rustrød2color Intiaanipunainen 3color Rustrød3color Intiaanipunainen 4color Rustrød4color Laventelinpunainencolor Lillahvitcolor Laventelinpunainen 1color Lillahvit1color Laventelinpunainen 2color Lillahvit2color Laventelinpunainen 3color Lillahvit3color Laventelinpunainen 4color Lillahvit4color Nuermenvihreäcolor Løvgrønn2color Sitruunankuoricolor Ferskencolor Sitruunankuori 1color Fersken1color Sitruunankuori 2color Fersken2color Sitruunankuori 3color Fersken3color Sitruunankuori 4color Fersken4color Vaaleansininencolor Lyseblåcolor Vaaleansininen 1color Lyseblå1color Vaaleansininen 2color Lyseblå2color Vaaleansininen 3color Lyseblå3color Vaaleansininen 4color Lyseblå4color Vaalea korallicolor lys korallrødcolor Vaalea syaanicolor Lys cyanblåcolor Vaalea syaani 1color Lys cyanblå1color Vaalea syaani 2color Lys cyanblå2color Vaalea syaani 3color Lys cyanblå3color Vaalea syaani 4color Lys cyanblå4color Vaalea kullankeltainencolor Lys gullriscolor Vaalea kullankeltainen 1color Lys gullris1color Vaalea kullankeltainen 2color Lys gullris2color Vaalea kullankeltainen 3color Lys gullris3color Vaalea kullankeltainencolor Lys gullris4color Vaalea kullankeltainencolor lys ferskencolor Vaaleanharmaacolor Lysegråcolor Vaaleanvihreäcolor Lysegrønncolor Vaalea pinkkicolor rosacolor Vaalea pinkki 1color rosa1color Vaalea pinkki 2color rosa2color Vaalea pinkki 3color rosa3color Vaalean pinkki 4color rosa4color Vaalea lohenpunainencolor Lys lakserødcolor Vaalea lohenpunainen 1color Lys lakserød1color Vaalea lohenpunainen 2color Lys lakserød2color Vaalea lohenpunainen 3color Lys lakserød3color Vaalea lohenpunainen 4color Lys lakserød4color Vaalea merenvihreäcolor lys havgrønncolor Vaalea taivaansininencolor Lys himmelblåcolor Vaalea taivaansininen 1color Lys himmelblå1color Vaalea taivaansininen 2color Lys himmelblå2color Vaalea taivaansininen 3color Lys himmelblå3color Vaalea taivaansininen 4color Lys himmelblå4color Vaalea harmaansininencolor Lys skiferblåcolor Vaalea siniharmaacolor Lys skifergråcolor Vaalea teräksensininencolor Lys stålblåcolor Vaalea teräksensininen 1color Lys stålblå1color Vaalea teräksensininen 2color Lys stålblå2color Vaalea teräksensininen 3color Lys stålblå3color Vaalea teräksensininen 4color Lys stålblå4color Vaaleankeltainencolor Lysegulcolor Vaaleankeltainen 1color Lysegul1color Vaaleankeltainen 2color Lysegul2color Vaaleankeltainen 3color Lysegul3color Vaaleankeltainen 4color Lysegul4color Limetinvihreäcolor gressgrønncolor Akvamariinicolor Middels akvamarincolor Sininencolor Middels blåcolor Orkidea 1color Middels orkidé- lillacolor Orkidea 2color Middels orkidé- lilla1color Orkidea 2color Middels orkidé- lilla2color Orkidea 3color Middels orkidé- lilla3color Orkidea 4color Middels orkidé- lilla4color Purppura color Middels purpurcolor Purppura 1color Middels purpur1color Purppura 2color Middels purpur2color Purppura 3color Middels purpur3color Purppura 4color Middels purpur4color Merenvihreäcolor middels havgrønncolor Harmaansininencolor lys kornblåcolor Keväänvihreäcolor lys gressgrønncolor Turkoosicolor middels turkiscolor Violetinpunainencolor rødfiolettcolor Keskiyön sininencolor midnattsblåcolor Mintunvalkoinencolor Grønnhvitcolor Vaalea ruusucolor lys rosenrødcolor Vaalea ruusu 1color Lys rosenrød1color Vaalea ruusu 2color Lys rosenrød2color Vaalea ruusu 3color Lys rosenrød3color Vaalea ruusu 4color Lys rosenrød4color Navajovalkoinencolor gulbruncolor Navajovalkoinen 1color gulbrun1color Navajovalkoinen 2color gulbrun2color Navajovalkoinen 3color gulbrun3color Navajovalkoinen 4color gulbrun4color Tummansininencolor Marineblåcolor Vanha pitsicolor Kniplingshvitcolor Oliivinruskeacolor middels olivengrønncolor Oliivinruskea 1color middels olivengrønn1color Oliivinruskea 2color middels olivengrønn2color Oliivinruskea 3color middels olivengrønn3color Oliivinruskea 4color middels olivengrønn4color Oranssinpunainencolor rødoransjecolor Oranssinpunainen 1color rødoransje1color Oranssinpunainen 2color rødoransje2color Oranssinpunainen 3color rødoransje3color Oranssinpunainen 4color rødoransje4color Hailakka kullankeltainencolor lys korngulcolor Hailakanvihreäcolor lys lysegrønncolor Hailakanvihreä 1color lys lysegrønn1color Hailakanvihreä 2color lys lysegrønn2color Hailakanvihreä 3color lys lysegrønn3color Hailakanvihreä 4color lys lysegrønn4color Hailakanturkoosicolor lys turkisblåcolor Hailakanturkoosi 1color lys turkisblå1color Hailakanturkoosi 2color lys turkisblå2color Hailakanturkoosi 3color lys turkisblå3color Hailakanturkoosi 4color lys turkisblå4color Hailakan violettipunainencolor Gammelrosacolor Hailakan violettipunainen 1color Gammelrosa1color Hailakan violettipunainen 2color Gammelrosa2color Hailakan violettipunainen 3color Gammelrosa3color Hailakan violettipunainen 4color Gammelrosa4color Papajacolor Lys papayacolor Persikkacolor brunrosacolor Persikka 1color brunrosa1color Persikka 2color brunrosa2color Persikka 3color brunrosa3color Persikka 4color brunrosa4color Pulverisininencolor lys grønnblåcolor Punertavanruskeacolor Brunlillacolor Punertavanruskea 1color Brunlilla1color Punertavanruskea 2color Brunlilla2color Punertavanruskea 3color Brunlilla3color Punertavanruskea 4color Brunlilla4color Ultramariinicolor Kongeblåcolor Ultramariini 1color Kongeblå1color Ultramariini 2color Kongeblå2color Ultramariini 3color Kongeblå3color Ultramariini 4color Kongeblå4color Keskiruskeacolor mørk nøttebruncolor Oranssihtava ruskeacolor Sandbruncolor Merenvihreäcolor havgrønncolor Merenvihreä 1color havgrønn1color Merenvihreä 2color havgrønn2color Merenvihreä 3color havgrønn3color Merenvihreä 4color havgrønn4color Taivaansininencolor Himmelblåcolor Taivaansininen 1color Himmelblå1color Taivaansininen 2color Himmelblå2color Taivaansininen 3color Himmelblå3color Taivaansininen 4color Himmelblå4color Harmaansininencolor kornblåcolor Harmaansininen 1color kornblå1color Harmaansininen 2color kornblå2color Harmaansininen 3color kornblå3color Harmaansininen 4color kornblå4color Siniharmaacolor Skifergråcolor Siniharmaa 1color Skifergrå1color Siniharmaa 2color Skifergrå2color Siniharmaa 3color Skifergrå3color Siniharmaa 4color Skifergrå4color Vaaleanvihreäcolor vårgrønncolor Vaaleanvihreä 1color vårgrønn1color Vaaleanvihreä 2color vårgrønn2color Vaaleanvihreä 3color vårgrønn3color Vaaleanvihreä 4color vårgrønn4color Vaalea teräksensininencolor stålblåcolor Vaalea teräksensininen 1color stålblå1color Vaalea teräksensininen 2color stålblå2color Vaalea teräksensininen 3color stålblå3color Vaalea teräksensininen 4color stålblå4color Violettipunainencolor Fiolettrødcolor Violettipunainen 1color Fiolettrød1color Violettipunainen 2color Fiolettrød2color Violettipunainen 3color Fiolettrød3color Violettipunainencolor Fiolettrød4color Savunvalkoinencolor Røykhvitcolor Kellanvihreäcolor grønngulcolor akvamariinicolor akvamarincolor akvamariini 1color akvamarin1color akvamariini 2color akvamarin2color akvamariini 3color akvamarin3color akvamariini 4color akvamarin4color taivaansininencolor asurblåcolor taivaansininen 1color asurblå1color taivaansininen 2color asurblå2color taivaansininen 3color asurblå3color taivaansininen 4color asurblå4color beigecolor beigecolor vaalea beigecolor lys bruncolor vaalea beige 1color lys brun1color vaalea beige 2color lys brun2color vaalea beige 3color lys brun3color vaalea beige 4color lys brun4color mustacolor svartcolor sininenicolor blåcolor sininen 1color blå1color sininen 2color blå2color sininen 3color blå3color sininen 4color blå4color ruskeacolor bruncolor ruskea 1color brun1color ruskea 2color brun2color ruskea 3color brun3color ruskea 4color brun4color oksainen puucolor matt mellombruncolor oksainen puu 1color matt mellombrun1color oksainen puu 2color matt mellombrun2color oksainen puu 3color matt mellombrun3color oksainen puu 4color matt mellombrun4color kirkas kellanvihreäcolor chartreusecolor kirkas kellanvihreä 1color chartreuse1color kirkas kellanvihreä 2color chartreuse2color kirkas kellanvihreä 3color chartreuse3color kirkas kellanvihreä 4color chartreuse4color suklaacolor sjokoladecolor suklaa 1color sjokolade1color suklaa 2color sjokolade2color suklaa 3color sjokolade3color suklaa 4color sjokolade4color korallicolor korallrødcolor koralli 1color korallrød1color koralli 2color korallrød2color koralli 3color korallrød3color koralli 4color korallrød4color vaaleankellertäväcolor lys maisgulcolor vaaleankellertävä 1color lys maisgul1color vaaleankellertävä 2color lys maisgul2color vaaleankellertävä 3color lys maisgul3color vaaleankellertävä 4color lys maisgul4color syaanicolor lcyanblåcolor syaani 1color cyanblå1color syaani 2color cyanblå2color syaani 3color cyanblå3color syaani 4color cyanblå4color tiilenpunainencolor mursteinsrødcolor tiilenpunainen 1color mursteinsrød1color tiilenpunainen 2color mursteinsrød2color tiilenpunainen 3color mursteinsrød3color tiilenpunainen 4color mursteinsrød4color vaaleanharmaacolor Lys, lys gråcolor kultacolor gullcolor kulta 1color gull1color kulta 2color gull2color kulta 3 color gull3color kulta 4color gull4color kullankeltainencolor gullriscolor kullankeltainen 1color gullris1color kullankeltainen 2color gullris2color kullankeltainen 3color gullris3color kullankeltainen 4color gullris4color vihreäcolor grønncolor vihreä 1color grønn1color vihreä 2color grønn2color vihreä 3color grønn3color vihreä 4color grønn4color oranssinkeltainencolor grønnhvit2color oranssinkeltainen 1color grønnhvit3color oranssinkeltainen 2color grønnhvit3color oranssinkeltainen 3color grønnhvit4color oranssinkeltainen 4color grønnhvit5color norsunluucolor elfenbenshvitcolor norsunluu 1color elfenbenshvit1color norsunluu 2color elfenbenshvit2color norsunluu 3color elfenbenshvit3color norsunluu 4color elfenbenshvit4color khakicolor khakicolor khaki1color khaki1color khaki2color khaki2color khaki3color khaki3color khaki 4color khaki4color laventelinsininencolor lavendelcolor pellavacolor linhvitcolor magentacolor magentarødcolor magenta 1color magentarød1color magenta 2color magentarød2color magenta 3color magentarød3color magenta 4color magentarød4color kastanjanruskeacolor rødbruncolor kastanjanruskea 1color rødbrun1color kastanjanruskea 2color rødbrun2color kastanjanruskea 3color rødbrun3color kastanjanruskea 4color rødbrun4color mokkasiinicolor lys gulbruncolor laivastocolor marineblåcolor oranssicolor oransjecolor oranssi 1color oransje1color oranssi 2color oransje2color oranssi 3color oransje3color oranssi 4color oransje4color orkideacolor orkidélillacolor orkidea 1color orkidélilla1color orkidea 2color orkidélilla2color orkidea 3color orkidélilla3color orkidea 4color orkidélilla4color perucolor perucolor pinkkicolor lyserosacolor pinkki 1color lyserosa1color pinkki 2color lyserosa2color pinkki 3color lyserosa3color pinkki 4color lyserosa4color luumucolor plommeblåcolor luumu 1color plommeblå1color luumu 2color plommeblå2color luumu 3color plommeblå3color luumu 4color plommeblå4color purppuracolor purpurrødcolor purppura 1color purpurrød1color purppura 2color purpurrød2color purppura 3color purpurrød3color purppura 4color purpurrød4color punainencolor rødcolor punainen 1color rød1color punainen 2color rød2color punainen 3color rød3color punainen 4color rød4color lohenpunainencolor lakserødcolor lohenpunainen 1color lakserød1color lohenpunainen 2color lakserød2color lohenpunainen 3color lakserød3color lohenpunainen 4color lakserød4color simpukankuoricolor skjellhvitcolor simpukankuori 1color skjellhvit1color simpukankuori 2color skjellhvit2color simpukankuori 3color skjellhvit3color simpukankuori 4color skjellhvit4color sienacolor siennabruncolor siena 1color siennabrun1color siena 2color siennabrun2color siena 3color siennabrun3color siena 4color siennabrun4color lumicolor snøhvitcolor lumi 1color snøhvit1color lumi 2color snøhvit2color lumi 3color snøhvit3color lumi 4color snøhvit4color kastanjanruskeacolor matt bruncolor kastanjanruskea 1color matt brun1color kastanjanruskea 2color matt brun2color kastanjanruskea 3color matt brun3color kastanjanruskea 4color matt brun4color ohdakecolor grålillacolor ohdake 1color grålilla1color ohdake 2color grålilla2color ohdake 3color grålilla3color ohdake 4color grålilla4color tomaatinpunainencolor tomatrødcolor tomaatinpunainen 1color tomatrød1color tomaatinpunainen 2color tomatrød2color tomaatinpunainen 3color tomatrød3color tomaatinpunainen 4color tomatrød4color turkoosicolor turkisblåcolor turkoosi 1color turkisblå1color turkoosi 2color turkisblå2color turkoosi 3color turkisblå3color turkoosi 4color turkisblå4color violetticolor fiolettcolor vehnäcolor varm siennacolor vehnä 1color varm sienna1color vehnä 2color varm sienna2color vehnä 3color varm sienna3color vehnä 4color varm sienna4color valkoinencolor hvitcolor keltainencolor gulcolor keltainen 1color gul1color keltainen 2color gul2color keltainen 3color gul3color keltainen 4 gul4 & Soita automaattisesti Spill av & automatisk Tiedostoa ”% 1 ” ei voitu lukea Fila «% 1 » kan ikke leses Virhe: tuntematon protokolla ”% 1 ”. @ title job FEIL: ukjent protokoll «% 1 » @ title job LähdeThe destination of a file operation KildeThe destination of a file operation Kohde@ title job Mål@ title job Kopioidaan@ title job Kopierer@ title job Luodaan kansiota Oppretter mappe Kansio@ title job Mappe@ title job Poistetaan Sletter Tiedosto@ title job Fil@ title job Tutkitaan@ title job Undersøker@ title job Siirretään@ title job Overfører@ title job Liitetään Monterer Liitospiste@ title job Monteringspunkt@ title job Irrotetaan Avmonterer Kaikki kuvat Alle bilder Tietomuoto: Dataformat: Vastapään SSL- sertifikaattiketju näyttää olevan korruptoitunut. Motpartens SSL- sertifikat ser ut til å være ødelagt. Tiedostonimi leikepöydän sisällölle: Filnavn for utklippstavleinnhold: % 1 (% 2) items: folders, files (size) % 1 (% 2) items: folders, files (size) Leikepöydän sisältö on muuttunut sen jälkeen kun käytit liitä- toimintoa: valittu tietomuoto ei ole enää käyttökelpoinen. Kopioi uudelleen, mitä halusit liittää. Utklippstavla har blitt endret siden du brukte « lim inn »: det valgte dataformatet gjelder ikke lenger. Kopier det du ville lime inn på nytt. Virheellinen URL- osoite% 1 Ødelagt URL% 1 & Liitä leikepöydän sisältö & Lim inn innholdet i utklippstavla TunnistusikkunaItems in a folder Dialogvindu for autorisasjonItems in a folder & Nimeä uudelleen Endre navn Ehdota uutta & nimeä Foreslå nytt & navn Älä kopioi tai siirrä tätä kansiota vaan siirry seuraavaan Ikke kopier eller flytt denne mappa, gå videre til neste element i stedet Älä kopioi tai siirrä tätä tiedostoa vaan siirry seuraavaan Ikke kopier eller flytt denne fila, gå videre til neste element i stedet Ohita & automaattisesti Hopp over automatisk Älä kopioi tai siirrä kansioita, jotka jo löytyvät kohdekansiosta. Tiedostoristiriitojen ilmetessä menettelytapa joka tapauksessa varmistetaan kysymällä. Ikke kopier eller flytt en mappe som finnes fra før i målmappa. Om det oppstår en komflikt med en eksisterende fil vil du likevel bli spurt. Älä kopioi tai siirrä tiedostoja, jotka jo löytyvät kohdekansiosta. Kansioristiriitojen ilmetessä menettelytapa joka tapauksessa varmistetaan kysymällä. Write files into an existing folder Ikke kopier eller flytt en fil som finnes fra før i målmappa. Om det oppstår en komflikt med en eksisterende mappe vil du likevel bli spurt. Write files into an existing folder & Kirjoita & Skriv inn i Tiedostot ja kansiot kopioidaan olemassaolevaan kansioon sisältöineen. Jos kansiossa on jo saman niminen tiedosto, sinulta kysytään uudelleen. Write files into any existing directory Filer og mapper vil bli kopiert inn i den eksisterende mappa, ved siden av det innholdet som er der. Om det oppstår en komflikt med en eksisterende fil vil du likevel bli spurt. Write files into any existing directory Kirjoita kaikkiin & Skriv inn i alle Korvaa kaikki & Overskriv alle Tiedostot ja kansiot kopioidaan olemassaolevaan kansioon sisältöineen. Jos kansiossa on jo saman niminen tiedosto, sinulta kysytään uudelleen, mutta ei saman nimisen kansion tapauksessa. Filer og mapper vil bli kopiert inn i den eksisterende mappa, ved siden av det innholdet som er der. Du blir spurt igjen hvis det oppstår konflikt med en eksisterende fil i en mappe, men ikke når det gjelder en annen eksisterende mappe. Jatka & kaikki & Gjenoppta alle Tämä toiminto korvaisi tiedoston% 1 itsellään. Uusi nimi: Denne operasjonen vil skrive over «% 1 » med seg selv. Oppgi et nytt filnavn: Vanhempi kohde nimeltä ”% 1 ” on jo olemassa. Et eldre element med navnet «% 1 » finnes fra før. Samankaltainen tiedosto ”% 1 ” on jo olemassa. En lignende fil med navnet «% 1 » finnes fra før. Uudempi kohde nimeltä ”% 1 ” on jo olemassa. Et nyere element med navnet «% 1 » finnes fra før. koko% 1 (% 2) størrelse% 1 (% 2) luotu% 1 laget den% 1 muokattu% 1 endret den% 1 Lähdetiedosto on ”% 1 ” Den opprinnelige fila er «% 1 » Työpöytä ei ole verkossa Skrivebordet er frakoblet Tiedoston% 1 omistajaa ei voitu muokata. Tiedostoon ei ole riittäviä oikeuksia. Klarte ikke endre eieren til fila% 1. Du har ikke tilstrekkelig rettighet til å utføre endringa. & Ohita tiedosto & Hopp over fila Päivitetään järjestelmän asetuksia Oppdaterer systemoppsett Päivitetään järjestelmän asetuksia Oppdaterer systemoppsettet. Osoitetta ei voida listata% 1 Nettadressen kan ikke bli listet% 1 Olet poistumassa turvallisesta tilasta. Tiedonsiirtoja ei enää salata. Tämä merkitsee sitä, että muut pystyvät seuraamaan siirrettyjä tietoja. Du er i ferd med å avslutte sikkermodus. Overføringene vil ikke lenger være krypterte. Dette innebærer at uvedkommende kan få tilgang til informasjonen du overfører. Turvallisuustiedot Sikkerhetsinformasjon & Jatka lataamista% 1 is a host name Fortsett lasting% 1 is a host name % 1: SSL- neuvottelu epäonnistui % 1: SSL- forhandling mislyktes Olet siirtymässä turvalliseen tilaan. Kaikki tiedonsiirrot tapahtuvat salattuina, ellei niistä toisin ilmoiteta. Tämä tarkoittaa sitä, että kukaan toinen ei pääse helposti seuraamaan lähettämiäsi tai vastaanottamiasi tietoja. Du er i ferd med å starte sikkermodus. Alle overføringer blir krypterte om ikke annet er sagt. Dette betyr at ingen uvedkommende lett kan få tilgang til det du overfører. Näytä & SSL- tiedot Vis SSL- informasjon & Yhdistä Koble til Anna sertifikaatin salasana: Oppgi sertifikatpassordet: SSL- sertifikaatin salasana SSL- sertifikatpassord Sertifikaattia ei voitu avata. Väärä salasana. Klarte ikke åpne sertifikatet. Vil du prøve et annet passord? Istunnon asiakassertifikaatin asettaminen epäonnistui. Prosedyren for å velge klientsertifikatet for økten mislyktes. Palvelin ei läpäissyt aitoustestiä (% 1). Tjeneren klarte ikke autentitetstesten (% 1) Palvelimen varmennus Tjenerautentisering Haluatko hyväksyä sertifikaatin varmistamatta myöhemmillä kerroilla uudelleen? Vil du for alltid godta dette sertifikatet uten spørsmål? & Pysyvästi & For alltid & Vain nykyisen istunnon ajaksi & Bare i gjeldende økt Ilmoitit haluavasi hyväksyä varmenteen, mutta sitä ei ole myönnetty sen esittävälle palvelimelle. Haluatko jatkaa lataamista? Du har oppgitt at du vil ta imot dette sertifikatet, men det er ikke utstedt til den tjeneren som presenterer det. Vil du fortsette å laste inn? SSL- varmenne hylätään, koska pyysit niin. Voit muuttaa asetusta KDE: nOhjauskeskuksessa. SSL- sertifikatet blir avvist. Du kan endre innstillingene i KDEs Systeminnstillinger. Poista tiedostot Slett filer Siirrä roskakoriinVerb Flytt til papirkurvenVerb & Poista & Søppelkurven Ohita automaattisesti Hopp over automatisk Kansio on jo olemassa Mappa finnes fra før On jo olemassa kansiona@ title: menu Finnes fra før som mappe@ title: menu & Toiminnot@ title: menu Handlinger@ title: menu Avaa sovelluksella@ action: inmenu Open With Åpne med@ action: inmenu Open With & Muu... @ title: menu & Andre & # 160; … @ title: menu Avaa sovelluksella... Åpne med & # 160; … Avaa sovelluksella% 1@ item: inmenu Open With,% 1 is application name Åpne & med% 1@ item: inmenu Open With,% 1 is application name Nouda kuva Hent bilde OCR- kuva OCR på bilder % 1, (% 2,% 3) folders, files % 1,% 2 (% 3) folders, files % 1 (% 2) files (size) % 1,% 2files (size) % 1 (% 2) % 1:% 2 Ei voitu lukea tiedostosta% 1. Klarte ikke lese% 1. Ei voitu kirjoittaa tiedostoon% 1. Klarte ikke skrive til% 1. Prosessia% 1 ei voitu käynnistää. Klarte ikke starte prosessen% 1. Sisäinen virhe Lähetä vikailmoitus osoitteeseen http: // bugs. kde. org /% 1 Intern feil Send en fullstendig feilrapport på http: // bugs. kde. org% 1 Virheellinen URL% 1. Ødelagt URL% 1. Protokolla% 1 ei ole tuettu Protokollen% 1 er ikke støttet. Protokolla% 1 on vain suodinprotokolla. Protokollen% 1 er bare en filterprotokoll. % 1 on kansio, mutta odotettiin tiedostoa. % 1 er en mappe, men en fil var forventet. % 1 on tiedosto, mutta odotettiin kansiota. % 1 er en fil, men en mappe var forventet. Tiedostoa tai kansiota% 1 ei ole olemassa. Fila eller mappa% 1 finnes ikke. Tiedosto% 1 on jo olemassa. En fil med navnet% 1 finnes fra før. Kansio% 1 on jo olemassa. En katalog med navnet% 1 finnes fra før. Palvelinta ei määritelty. Ingen vert spesifisert. Palvelin% 1 on tuntematon Ukjent vert% 1 Tiedoston% 1 käsittely on kielletty. Nektet tilgang til% 1. Käyttö kielletty. Tiedostoon% 1 ei voitu kirjoittaa. Nektet tilgang Klarte ikke skrive til% 1. Kansioon% 1 ei voitu siirtyä. Klarte ikke gå inn i mappa% 1. Protokolla% 1 ei toteuta kansiopalvelua Protokollen% 1 implementerer ikke en mappetjeneste. Linkki% 1 on rengasmainen. Fant en syklisk lenke i% 1. Kopioitaessa löydettiin rengasmainen linkki% 1. Fant en syklisk lenke under kopiering av% 1. Pistoketta ei voitu luoda kohteeseen% 1. Klarte ikke opprette sokkel for tilgang til% 1. Palvelimeen% 1 ei voitu yhdistää. Klarte ikke koble til verten% 1. Yhteys palvelimeen% 1 katkesi. Tilkoblingen til verten% 1 er brutt. Protokolla% 1 ei ole suodinprotokolla. Protokollen% 1 er ingen filterprotokoll. Laitetta ei voitu liittää. Ilmoitettu virhe on:% 1 Klarte ikke montere enhet. Den rapporterte feilen var:% 1 Laitetta ei voitu irrottaa. Ilmoitettu virhe on:% 1 Klarte ikke avmontere enhet. Den rapporterte feilen var:% 1 Tiedostoa% 1 ei voitu lukea. Klarte ikke lese fila% 1. Tiedostoon% 1 ei voitu kirjoittaa. Klarte ikke skrive til fila% 1. Ei voitu sitoa% 1. Klarte ikke binde% 1. Ei voitu kuunnella% 1. Klarte ikke lytte til% 1. Ei voitu hyväksyä% 1. Klarte ikke akseptere% 1. Ei voitu käyttää tiedostoa% 1. Fikk ikke tilgang til% 1. Listausta% 1 ei voitu lopettaa. Klarte ikke stoppe listing% 1. Kansiota% 1 ei voitu luoda. Klarte ikke lage mappa% 1. Kansiota% 1 ei voitu poistaa. Klarte ikke fjerne mappa% 1. Tiedostoa% 1 ei voitu jatkaa. Klarte ikke gjenoppta fila% 1. Tiedostoa% 1 ei voitu uudelleennimetä. Klarte ikke endre navnet på fila% 1. Tiedoston% 1 oikeuksia ei voitu muuttaa. Klarte ikke endre rettighet for% 1. Tiedoston% 1 omistajaa ei voitu muuttaa. Klarte ikke endre eierskap for% 1. Tiedostoa% 1 ei voitu poistaa. Klarte ikke slette fila% 1. Protokollan% 1 prosessi loppui odottamattomasti. Prosessen til% 1- protokollen døde uventet. Virhe: Muisti loppui.% 1 Feil. Ikke nok minne.% 1 Tuntematon välityspalvelin% 1 Ukjent mellomtjener% 1 Tunnistus epäonnistui,% 1 todennusta ei tueta Feil ved autorisasjon,% 1- autentisering er ikke støttet Käyttäjän peruma toiminto% 1 Bruker avbrøt handlinga% 1 Sisäinen palvelinvirhe% 1 Intern feil i tjener% 1 Palvelimen aikakatkaisu% 1 Tidsavbrudd på tjener% 1 Tuntematon virhe% 1 Ukjent feil% 1 Tuntematon keskeytys% 1 Ukjent avbrudd% 1 Alkuperäistiedostoa% 1 ei voitu poistaa. Tarkista käyttöoikeudet. Klarte ikke slette originalfila% 1. Kontroller tilgangsrettigheten. Osittaista tiedostoa% 1 ei saatu poistettua. Tarkista käyttöoikeudet. Klarte ikke slette den delvis nedlastede fila% 1. Kontroller tilgangsrettigheten. Alkuperäistiedostoa% 1 ei saatu uudelleennimettyä. Tarkista käyttöoikeudet. Klarte ikke endre navnet på originalfila% 1 Kontroller tilgangsrettigheten. Osittaista tiedostoa% 1 ei saatu uudelleennimettyä. Tarkista käyttöoikeudet. Klarte ikke endre navnet på den delvis nedlastede fila% 1. Kontroller tilgangsrettigheten. Symbolista linkkiä% 1 ei voitu luoda. Tarkista käyttöoikeudet. Klarte ikke opprette symbolsk lenke% 1. Kontroller tilgangsrettigheten. Tiedostoon% 1 ei voitu kirjoittaa. Levy on täynnä. Klarte ikke skrive til fila% 1. Disken er full. Lähde - ja kohdetiedostot ovat samoja.% 1 Kilden og målet er den samme fila.% 1 Palvelin vaatii% 1: n, mutta sitä ei ole saatavilla. Tjeneren trenger% 1, som ikke er tilgjengelig. Rajoitetun POST- portin käyttö kielletty. Tilgang nektet til begrenset port i POST. Tuntematon virhekoodi% 1% 2 Lähetä vikailmoitus osoitteeseen http: // bugs. kde. org /. Ukjent feilkode% 1% 2 Send en fullstendig feilrapport på http: // bugs. kde. org. Yhteyksien avaamista protokollan% 1 avulla ei tueta. Du kan ikke åpne forbindelse med protokollen% 1. Yhteyksien sulkemista protokollan% 1 avulla ei tueta. Du kan ikke lukke forbindelse med protokollen% 1. Tiedostojen käyttämistä protokollan% 1 avulla ei tueta. Du kan ikke få tilgang til filer med protokollen% 1. Kohteeseen% 1 kirjoittamista ei tueta. Skriving til% 1 er ikke støttet. Protokollalle% 1 ei ole tarjolla erityistoimintoja. Det finnes ingen spesielle handlinger for protokollen% 1. Kansioiden listaamista protokollan% 1 avulla ei tueta. Mappelister er ikke støttet for protokollen% 1. Tietojen hakemista kohteesta% 1 ei tueta. Henting av data fra% 1 er ikke støttet. MIME- tyyppitiedon hakemista kohteesta% 1 ei tueta. Henting av MIME- type- informasjon fra% 1 er ikke støttet. Tiedostojen uudelleennimeämistä tai siirtämistä kohteessa% 1 ei tueta. Endring av filnavn eller flytting av filer i% 1 er ikke støttet. Symbolisten linkkien luomista protokollan% 1 avulla ei tueta. Du kan ikke lage symbolske lenker med protokollen% 1. Tiedostojen kopioimista kohteessa% 1 ei tueta. Kopiering av filer i% 1 er ikke støttet. Tiedostojen poistamista kohteesta% 1 ei tueta. Sletting av filer fra% 1 er ikke støttet. Kansioiden luomista protokollan% 1 avulla ei tueta. Du kan ikke lage kataloger med protokollen% 1. Tiedostojen ominaisuuksien muuttamista protokollan% 1 avulla ei tueta. Du kan ikke endre filattributter med protokollen% 1. Protokolla% 1 ei tue tiedostojen omistajuuksien muuttamista. Endring av eierskap for filer er ikke støttet med protokollen% 1. Ali- URL: n käyttöä% 1 kanssa ei ole tuettu. Du kan ikke bruke under- URL- er med% 1. Monen elementin hakua protokollalla% 1 ei tueta. Du kan ikke bruke flere- get- kommandoer med protokollen% 1. Protokolla% 1 ei tue tiedostojen avaamista. Åpning av filer er ikke støttet med protokollen% 1. Protokolla% 1 ei tuo toimintoa% 2. @ info url Protokollen% 1 støtter ikke handlinga% 2. @ info url Pyynnön yksityiskohdat: Detaljer om forespørselen: URL- osoite:% 1 URL:% 1 Protokolla:% 1 Protokoll:% 1 Päivämäärä ja aika:% 1 Dato og klokkeslett:% 1 Lisätiedot:% 1 Tilleggsinformasjon:% 1 Mahdollisia ratkaisuja: @ info protocol Mulige løsninger: @ info protocol Ota yhteyttä järjestelmän tukipalveluun, järjestelmänvalvojaan tai tietohallintoon. Ta kontakt med brukerstøtte eller systemadministratoren for hjelp. Ota yhteyttä palvelun ylläpitoon. Ta kontakt med tjeneradministratoren for hjelp. Tarkista käyttöoikeudet tähän resurssiin. Kontroller tilgangsrettighetene dine til denne ressursen. Käyttöoikeudet eivät välttämättä riitä pyydetyn toiminnon suorittamiseen tässä resurssissa. Du har kanskje ikke tilstrekkelig tilgangsrettighet til å utføre denne operasjonen på denne ressursen. Tiedosto voi olla toisen käyttäjän tai sovelluksen käytössä (ja siis lukittu). Fila er kanskje i bruk (og dermed låst) av en annen bruker eller et annet program. Varmista, ettei mikään toinen sovellus tai käyttäjä käytä tiedostoa tai ole lukinnut sitä. Se etter at ingen andre programmer eller brukere har låst fila eller bruker den. On mahdollista, että on tapahtunut laitteistovirhe. Det kan også være at det er feil ved maskinvaren, men det er lite sannsynlig. Ohjelmassa saattaa olla virhe. Du har kanskje støtt på en feil i programmet. Tämä johtuu todennäköisesti virheestä ohjelmassa. Lähetä vikailmoitus alla olevien ohjeiden mukaisesti. Dette skjer sannsynligvis på grunn av en feil i programmet. Du bør kanskje sende inn en full feilrapport som vist under. Päivitä ohjelmistosi uusimpaan versioon. Käyttöjärjestelmästä löytyvät todennäköisesti päivitystyökalut. Oppdater programvaren din til siste versjon. Distribusjonen din har sannsynligvis verktøy til å oppdatere programmene med. Mikäli kaikki muu epäonnistuu, voit auttaa KDE: tä tai jotain ohjelman tekijää lähettämällä tarkan vikailmoituksen. Jos sovellus ei ole KDE: n tekemä, ota yhteyttä suoraan valmistajaan. Muussa tapauksessa kannattaa tarkistaa KDE: n vikatietokannasta onko virhettä vielä ilmoitettu. Ellei ole, tallenna alla olevat tiedot ja liitä ne vikailmoitukseen. Lisää myös muut tiedot, jotka katsot tarpeelliseksi. Tällaisia tietoja ovat esimerkiksi millä tavalla asensit KDE: n, sekä mitä versiota ja käyttöjärjestelmää käytät. Dersom alt annet mislyktes, kan du hjelpe KDE eller de som har laget programmet ved å sende inn en god feilrapport. Dersom programmet kommer fra andre enn KDE, ta kontakt direkte med produsenten. Hvis ikke, kan du se om den samme feilen alt er rapportert av andre ved å søke på KDE- nettstedet for feilrapportering. Dersom feilen ikke er rapportert, bør du notere alle opplysningene over og ta dem med i feilrapporten sammen med alle andre detaljer du tror kan hjelpe. Verkkoyhteydessä saattaa olla ongelmia. Det er kanskje et problem med nettverksforbindelsen. Verkkoasetuksissa saattaa olla ongelmia. Jos olet käyttänyt Internetiä äskettäin ilman ongelmia, tämä on epätodennäköistä. Det kan være et problem med nettverksoppsettet. Det er lite sannsynlig dersom du ikke nylig har hatt problemer med tilgangen til Internett. Tämän tietokoneen ja palvelimen välisessä verkkoyhteydessä saattaa olla ongelmia. Problemet kan ligge et sted i nettverket mellom tjeneren og denne datamaskinen. Yritä uudelleen nyt tai myöhemmin. Prøv igjen, enten nå eller senere en gang. Protokollavirhe tai yhteensopivuusongelma on saattanut tapahtua. En protokollfeil eller inkompatibilitet kan ha oppstått. Varmista, että resurssi on käytettävissä ja yritä uudelleen. Se etter at ressursen faktisk finnes og prøv igjen. Määriteltyä resurssia ei välttämättä ole. Ressursen finnes kanskje ikke. Sijainti on saatettu määritellä virheellisesti. Du kan ha oppgitt feil adresse. Varmista, että sijainti on kirjoitettu oikein ja yritä uudelleen. Dobbeltsjekk at adressen er riktig og prøv igjen. Varmista, että verkkoyhteys on käytössä. Kontroller nettverksforbindelsen. Resurssia ei voitu lukea Klarer ikke åpne ressurs for lesing Tämä tarkoittaa, ettei pyydetyn tiedoston tai kansion% 1 tietoja voitu hakea, koska siihen ei saatu lukuoikeutta. Dette tyder på at innholdet i fila eller katalogen% 1 ikke kunne leses, siden du ikke fikk lesetilgang. Tiedoston lukemiseen tai kansioon siirtymiseen ei välttämättä ole oikeuksia. Du har kanskje ikke rettighet til å lese fila eller åpne katalogen. Resurssiin ei voitu kirjoittaa Klarer ikke åpne ressurs for skriving Tämä tarkoittaa, ettei tiedostoon% 1 voitu kirjoittaa, koska siihen ei saatu kirjoitusoikeutta. Dette tyder på at fila% 1 ikke kunne skrives, siden du ikke fikk skrivetilgang. Protokollan% 1 alustaminen epäonnistui Klarer ikke initiere% 1- protokollen Prosessia ei voida käynnistää Kan ikke starte prosess Protokollaa% 1 tarjoavaa ohjelmaa ei voitu käynnistää. Tämä on yleensä tekninen vika. Klarte ikke starte programmet som gir tilgang til% 1 - protokollen. Dette skjer oftest på grunn av tekniske feil. Tämän protokollan yhteensopivuuden tarjoava ohjelma ei ehkä ole päivittynyt KDE: n päivityksen yhteydessä. Tämän vuoksi ohjelma voi olla epäyhteensopiva nykyisen version kanssa, eikä käynnisty. Programmet som gir kompatibilitet med denne protokollen ble kanskje ikke oppdatert da du sist oppdaterte KDE. I så fall kan det hende programmet ikke starter fordi det er inkompatibelt med denne versjonen. Protokollaa% 1 tarjoavaa ohjelma ilmoitti sisäisestä virheestä. Programmet på maskinen din som gir tilgang til% 1 - protokollen har rapportert en intern feil. Virheellisesti muotoiltu URL Feil URL- formatering Kirjoittamasi resurssin osoite eli U niform R esource L ocator (URL) ei ollut oikeassa muodossa. Muoto on yleensä: protokolla: // käyttäjä: salasana@ www. esimerkki. org: portti/ hakemisto/ tiedosto. pääte? kysely=arvo Adressen (URL- en) du oppga var ikke riktig formatert. URL- er er vanligvis formaterte slik: protokoll: // bruker: passord@ www. eksempel. no: port/ katalog/ filnavn. etternavn? spørring=verdi Ei- tuettu protokolla% 1 Protokollen% 1 er ikke støttet Protokolla% 1 ei ole tuettu tietokoneeseen asennetuissa KDE- sovelluksissa. KDE- programmene som er installerte på denne maskinen støtter ikke protokollen% 1. Pyydettyä protokollaa ei ehkä tueta. Den etterspurte protokollen er kanskje ikke støttet. Tämän tietokoneen ja palvelimen tukemat versiot protokollasta% 1 saattavat olla yhteensopimattomia. Denne datamaskinen og tjenermaskinen støtter kanskje ikke samme versjon av & # 160;% 1- protokollen. Voit etsiä Internetistä KIO- palvelua (kioslave tai ioslave), joka tukee tätä protokollaa. Voit aloittaa hakemisen esimerkiksi osoitteista http: // kde- apps. org / ja http: // freshmeat. net /. Du kan utføre et søk på Internett etter et KDE- program (kalt en kioslave eller ioslave) som støtter denne protokollen. Aktuelle nettsteder er blant annet http: // apps. kde. com / og http: // freshmeat. net /. URL ei viittaa resurssiin. URL- en refererer ikke til noen ressurs. Protokolla on suodinprotokolla Protokollen er en filterprotokoll Kirjoittamasi osoite eli U niform R esource L ocation (URL) ei viittaa mihinkään resurssiin. Adressen (URL - en) du oppga refererer ikke til en spesiell ressurs. KDE voi kommunikoida protokollan läpi toisessa protokollassa; k. o. protokolla on tarkoitettu tähän tarkoitukseen. Tämä ei ole tällainen tilanne, ja kyseessä on todennäköisesti ohjelmointivirhe. KDE kan kommunisere gjennom en protokoll inni en protokoll. Den oppgitte protokollen er bare for slike tilfeller, mens dette ikke er et slikt tilfelle. Dette hender sjelden, og skyldes sannsynligvis en programmeringsfeil. Toiminto% 1 ei ole tuettu Ustøttet handling:% 1 Pyydettyä toimintoa ei voida suorittaa KDE- ohjelmassa, jossa yhteyskäytäntö% 1 toimii. Den etterspurte handlinga er ikke støttet av KDE- programmet som implementerer% 1 - protokollen. Tämä virhe riippuu KDE- ohjelmasta. Lisätietojen pitäisi kertoa sinulle enemmän tietoja kuin on saatavilla KDE: n input/ output- rakenteesta. Denne feilen er i stor grad avhengig av KDE- programmet. Ekstrainformasjonen bør gi deg mer informasjon enn du kan få gjennom inn/ ut- arkitekturen i KDE. Yritetään toista tapaa saman lopputuloksen saamiseksi. Forsøk å finne en annen måte å gjøre det samme. Odotettiin tiedostoa Fil ventet Pyyntö palautti kansion% 1, vaikka järjestelmä odotti tiedostoa. Forespørselen forventet en fil, men fant mappa% 1 i stedet. Virhe saattaa olla palvelimella. Dette kan skyldes en feil på tjenersiden. Odotettiin kansiota Mappe ventet Pyyntö palautti tiedoston% 1, vaikka kansiota odotettiin. Forespørselen forventet en mappe, men fant fila% 1 i stedet. Tiedostoa tai kansiota ei ole olemassa Fila eller mappa finnes ikke Määriteltyä tiedostoa tai kansiota% 1 ei ole olemassa. Den oppgitte fila eller mappa% 1 finnes ikke. Pyydettyä tiedostoa ei voitu luoda, koska samalla nimellä on jo tiedosto. Den etterspurte fila kunne ikke opprettes fordi det alt finnes en fil med det navnet. Siirrä olemassa oleva tiedosto pois tieltä ja yritä tallentaa sitten. Prøv å flytte den gamle fila vekk først, og forsøk igjen. Poista nykyinen tiedosto ja yritä uudelleen. Slett den gamle fila og prøv igjen. Valitse tiedostolle jokin toinen nimi. Velg et annet navn på den nye fila. Pyydettyä kansiota ei voitu luoda, koska samalla nimellä on jo kansio. Den etterspurte mappa kunne ikke opprettes fordi det alt finnes en mappe med det navnet. Siirrä olemassa oleva kansio pois tieltä ja yritä tallentaa sitten. Prøv å flytte den gamle mappa vekk først, og forsøk igjen. Poista nykyinen kansio ja yritä uudelleen. Slett den gamle mappa og prøv igjen. Valitse kansiolle jokin toinen nimi. Velg ett annet navn på den nye mappa. Tuntematon palvelin Ukjent vert Virheilmoitus "Tuntematon palvelin" tarkoittaa, että haetulla nimellä% 1 ei löytynyt palvelinta Internetistä. Feilmeldinga ukjent vert tyder på at tjeneren med navnet% 1 ikke ble funnet på Internett. Kirjoittamaasi nimeä% 1 ei ehkä ole. Olet saattanut kirjoittaa sen väärin. Navnet% 1, som du oppga, finnes kanskje ikke. Kanskje du har skrevet feil. Käsittely kielletty Nektet tilgang Määriteltyä resurssia% 1 ei voitu käsitellä. Nektet tilgang til den oppgitte ressursen% 1. Olet määritellyt virheelliset tunnistustiedot, tai et määritellyt niitä lainkaan. Du har kanskje oppgitt feil eller ingen autentiseringsinformasjon. Tähän resurssiin ei ole käyttöoikeuksia. Kontoen din har kanskje ikke tilgangsrett til denne ressursen. Yritä uudelleen ja varmista, että tunnistustiedot on kirjoitettu oikein. Prøv spørringen på nytt og se til at autentiseringsinformasjonen er riktig. Kirjoittaminen kielletty Nektet skrivetilgang Tämä tarkoittaa, että kirjoittaminen tiedostoon% 1 estettiin. Dette betyr at forsøket på å skrive til fila% 1 ble avvist. Kansioon ei voida siirtyä Kan ikke gå inn i mappe Tämä tarkoittaa, että siirtyminen kansioon% 1 (kansion avaaminen) estettiin. Dette betyr at et forsøk på å åpne mappa% 1 ble avvist. Kansioluettelo ei ole käytettävissä Mappeliste ikke tilgjengelig Protokolla% 1 ei ole tiedostojärjestelmä Protokollen% 1 er ikke et filsystem Tämä tarkoittaa, että pyynnössä yritettiin hakea kansion tietoja, mutta protokollaa tarjoava ohjelma ei voinut palauttaa tietoja. Dette betyr at forespørselen ikke klarte å avgjøre innholdet i mappafordi KDE- programmet som støtter protokollen ikke klarer det. Rengasmainen linkki tunnistettu Syklisk lenke oppdaget Unix- järjestelmät voivat linkittää tiedoston tai kansion toisaalle. KDE tunnisti linkin tai sarjan linkkejä, jotka viittaavat päättymättömään silmukkaan. Tiedosto on siis linkitetty itseensä. UNIX- miljøer kan vanligvis lenke filer eller mapper til andre navn og/ eller plasseringer. KDE oppdaget en lenke eller en rekke lenker som går i uendelig løkke. Fila er altså (kanskje via omveier) en lenke til seg selv. Poista yksi silmukan osa, niin että päättymättömän silmukka häviää ja yritä uudelleen. Slett en del av lenkerekken slik at den ikke lenge er en uendelig løkke, og prøv igjen. Pyyntö keskeytetty käyttäjän toimesta Forespørsel avbrutt av brukeren Pyyntöä ei suoritettu, koska se keskeytettiin. Forespørselen ble ikke fullført fordi den ble avbrutt. Yritä pyyntöä uudelleen Prøv forespørselen om igjen. Rengasmainen linkki poistettiin kopioitaessa Syklisk lenke oppdaget under kopiering Unix- järjestelmissä voidaan linkittää tiedostoon tai kansioon, joka on eri paikassa. Kopioinnin aikana KDE tunnisti linkin tai linkkien sarjan, joka viittasi toisiinsa aiheuttaen päättymättömän silmukan. UNIX- miljøer kan vanligvis lenke filer eller mapper til andre navn og/ eller plasseringer. Under kopieringsoperasjonen oppdaget KDE en lenke eller en rekke lenker som går i uendelig løkke. Fila er altså (kanskje via omveier) en lenke til seg selv. Verkkoyhteyttä ei voitu avata Klarte ikke åpne nettverksforbindelse Pistoketta ei voitu luoda Klarte ikke opprette sokkel Teknisen virheen vuoksi verkkoyhteyden laitteen (soketin eli pistokkeen) luominen ei onnistunut. Dette er en nokså teknisk feil som innebærer at en enhet for nettverkskommunikasjon (en sokkel) ikke kunne opprettes. Verkkoyhteys saattaa olla virheellisesti asetettu tai verkkolaite ei ole käytössä. Nettverksforbindelsen er kanskje feil satt opp eller nettverksgrensesnittet er ikke aktivt. Yhteys palvelimelle torjuttu Nektet tilgang til tjener Palvelin% 1 kieltäytyi avaamasta verkkoyhteyttä tämän tietokoneen kanssa. Tjeneren% 1 nektet tilkopling fra denne datamaskinen. Vaikka palvelin on kytketty verkkoon, se saattaa olla asetettu torjumaan pyynnöt. Tjeneren er kanskje ikke sett opp til å tillate forespørsler, selv om den er koblet til Internett. Palvelimella ei välttämättä ole käynnissä haluttua palvelua (% 1). Tjeneren kjører kanskje ikke den etterspurte tjenesten (% 1), selv om den er koblet til Internett. Verkon palomuuri (verkkoyhteyksiä rajoittava laite) joko omassa tai palvelimen verkossa saattaa estää tämän verkkoyhteyden toimintaa. Forespørselen ble hindret, kanskje av en brannmur (en enhet som innskrenker Internett- tilgang) i nettverket ditt eller nettverket til tjeneren. Yhteys palvelimelle katkesi odottamattomasti Forbindelsen til tjeneren ble uventet koblet ned Vaikka palvelimelle% 1 saatiin verkkoyhteys, se katkesi kesken verkkoliikenteen. Selv om forbindelsen til% 1 ble opprettet, ble den koblet ned på et uventet tidspunkt. On saattanut tapahtua protokollavirhe, jonka vuoksi palvelin katkaisi yhteyden. En protokollfeil kan ha oppstått, slik at tjeneren koblet ned forbindelsen. URL- resurssi on virheellinen. Ugyldig URL- ressurs Protokolla% 1 ei ole suodinprotokolla Protokollen% 1 er ingen filterprotokoll Syötetty U niform R esource L ocation (URL) ei ole oikea mekanismi resurssin% 1% 2 pääsyyn. Adressen (URL- en) du oppga refererer ikke til en gyldig måte å få tilgang til denne ressursen,% 1% 2. KDE pystyy kommunikoimaan protokollan sisäisen protokollan avulla. Tässä pyynnössä määriteltiin protokollaa käytettäväksi edellä mainitulla tavalla. Valitettavasti tämä protokolla ei pysty toimimaan näin. Tämä on harvinaista ja kyseessä on todennäköisesti ohjelmointivirhe. KDE kan kommunisere gjennom en protokoll inni en annen protokoll. Denne forespørselen spesifiserte slik kommunikasjon, men denne protokollen kan ikke kommunisere på den måten. Dette skjer sjelden, og skyldes vanligvis programmeringsfeil. Input/ Output- laitetta ei voitu alustaa Klarer ikke montere inn/ ut- enhet Laitetta ei voitu liittää Klarte ikke montere enhet Valittua laitetta ei voitu alustaa (liittää tiedostojärjestelmään). Järjestelmä palautti virheilmoituksen:% 1 Klarte ikke montere enheten. Den rapporterte feilen var:% 1 Laite ei ole välttämättä valmis. Esimerkiksi siirrettävässä laitteessa ei ole mediaa (esim. CD- asemassa ei ole levyä) tai irrotettavaa laitetta ei ole kytketty oikein. Enheten er kanskje ikke klar. Det kan skyldes at det ikke er noe medium i enheten (for eksempel ingen CD- plate i CD- spilleren), eller at enheten ikke er koblet til. Laitteen liittämiseen ei ole oikeuksia. Unix- järjestelmissä liittämiseen tarvitaan usein pääkäyttäjän oikeudet. Du har kanskje ikke rettighet til å montere enheten. På UNIX- systemer er det vanlig at bare systemadministratoren kan montere en enhet. Varmista, että laite on valmis ja asemassa on levyke. Varmista myös, että mahdollinen kannettava laite on kytketty oikein ja että siihen on kytketty virta. Yritä sitten uudelleen. Se til at enheten er klar; at et lagringsmedium er satt inn og at enheten er koblet til og slått på. Input/ Output- laitteen sulkeminen epäonnistui Klarer ikke avmontere inn/ ut- enhet Laitetta ei voitu irrottaa Klarte ikke avmontere enhet Pyydettyä laitetta ei voitu irrottaa tiedostojärjestelmästä. Virheilmoitus:% 1 Enheten kunne ikke avmonteres Den rapporterte feilen var:% 1 Laite saattaa olla käytössä, eli jokin muu ohjelma tai käyttäjä käyttää sitä. Esimerkiksi avoin selain tai tiedostonhallinnan ikkuna saattaa varata laitteen. Enheten er kanskje opptatt, altså ennå i bruk av et annet program eller en annen bruker. Et åpent vindu i filbehandleren er nok til at enheten er i bruk. Laitteen irrottamiseen ei ole ehkä käyttöoikeuksia. Unix- järjestelmissä tähän vaaditaan usein pääkäyttäjän oikeudet. Du har kanskje ikke rettighet til å avmontere enheten. På UNIX- systemer er det vanlig at bare systemadministratoren kan avmontere en enhet. Varmista, ettei mikään sovellus käytä tätä laitetta, ja yritä uudelleen. Se til at ingen program bruker enheten og prøv igjen. Resurssista ei voitu lukea Klarer ikke lese fra ressursen Tämä tarkoittaa, että vaikka resurssi% 1 voitiin avata, sen sisältöä luettaessa tapahtui virhe. Dette betyr at en feil oppsto under lesing av innholdet fra ressursen% 1, selv om ressursen kunne åpnes. Tähän resurssiin ei ole lukuoikeuksia. Du har kanskje ikke rettighet til å lese fra ressursen. Resurssiin ei voida kirjoittaa Kan ikke skrive til ressursen Tämä tarkoittaa, että vaikka resurssi% 1 voitiin avata, sen sisältöä kirjoitettaessa tapahtui virhe. Dette betyr at en feil oppstod under skriving til ressursen% 1, selv om ressursen kunne åpnes. Tähän resurssiin ei ole kirjoitusoikeuksia. Du har kanskje ikke rettighet til å skrive til ressursen. Verkkoyhteyksiä ei voitu kuunnella Klarte ikke lytte etter nettverksforbindelser Ei voitu sitoa Klarte ikke binde Verkkoyhteyksien vastaanottamista varten tarvittavaa pistoketta (socket), ei voitu luoda sisääntulevan liikenteen kuuntelemiseen teknisen ongelman vuoksi. Dette er en nokså teknisk feil der en nødvendig enhet for nettverkskommunikasjon (en sokkel) ikke kunne opprettes for lytting etter innkommende nettverkstilkoblinger. Ei voitu kuunnella Klarte ikke lytte Verkkoyhteyttä ei voitu hyväksyä Klarte ikke ta imot nettverksforbindelse Teknisen syyn vuoksi tulevia verkkoyhteyksiä ei voitu vastaanottaa. Dette er en nokså teknisk feil som oppsto ved forsøk på å godta en innkommende nettverkstilkobling. Tämän yhteyden hyväksymiseen ei ole oikeuksia. Du har kanskje ikke rettighet til å ta i mot tilkoblingen. Ei voitu kirjautua:% 1 Klarte ikke logge inn:% 1 Pyynnön suorituksessa tarvittava sisäänkirjautuminen ei onnistunut. Et forsøk på å logge inn for å utføre den forespurte operasjonen mislyktes. Resurssin tilaa ei saatu selville Klarte ikke finne ut ressursens tilstand Resurssin tilaa ei saatu selville Klarte ikke avgjøre tilstanden til ressursen Resurssin% 1 tilan, kuten nimen, tyypin, koon, ym. määrittely ei onnistunut. Et forsøk på å finne informasjon om tilstanden til ressursen% 1 mislyktes. Slik informasjon kan f. eks. være navn, type, størrelse, osv. til ressursen. Määriteltyä resurssia ei ole olemassa tai sitä ei voida lukea Den valgte ressursen finnes kanskje ikke eller er muligens ikke lesbar. Listausta ei voitu lopettaa Klarte ikke avbryte listing FIXME: Dokumentoi tämä FIKSMEG: Dokumenter dette Kansiota ei voitu luoda Klarte ikke opprette mappe Kansion luominen epäonnistui. Et forsøk på å opprette den etterspurte mappa mislyktes. Kansion sijaintia ei ehkä ole. Stedet der mappa skulle opprettes finnes kanskje ikke. Kansiota ei voitu poistaa Klarte ikke fjerne mappe Kansion% 1 poistaminen epäonnistui. Et forsøk på å flytte den valgte mappa% 1 mislyktes. Kansiota ei ehkä ole olemassa. Den valgte mappa finnes kanskje ikke. Kansio ei ehkä ole tyhjä. Den valgte mappa er kanskje ikke tom. Varmista, että kansio on olemassa ja että se on tyhjä. Yritä sitten uudelleen. Se til at mappa finnes og er tom før du prøver igjen. Tiedonsiirtoa ei voitu jatkaa Klarte ikke gjenoppta filoverføring Määritelty pyyntö pyytää tiedoston% 1 siirtoa jatkumaan määrätystä kohdasta. Tämä ei ole mahdollista. Forespørselen krevde at overføring av fila% 1 ble gjenopptatt på et bestemt sted i overføringen. Dette var ikke mulig. Protokolla tai palvelin ei välttämättä tue siirron jatkamista. Protokollen eller tjeneren støtter kanskje ikke gjenopptatte overføringer. Yritä pyyntöä uudelleen ilman siirron jatkamista. Prøv en gang til uten å ta gjenoppta overføringen. Resurssia ei voitu uudelleennimetä Klarte ikke endre navnet på ressursen Resurssin% 1 uudelleennimeäminen ei onnistunut. Et forsøk på å endre navnet på den valgte ressursen% 1 mislyktes. Resurssin käyttöoikeuksia ei voitu muuttaa Klarte ikke endre rettigheter for ressursen Resurssin% 1 käyttöoikeuksia ei voitu muuttaa. Et forsøk på å endre tilgangsrettigheten til den valgte ressursen% 1 mislyktes. Resurssin omistajaa ei voitu muuttaa Klarte ikke endre rettigheter for ressursen Määritellyn resurssin% 1 käyttöoikeuksien muuttaminen epäonnistui. Et forsøk på å endre tilgangsrettigheten til den valgte ressursen% 1 mislyktes. Resurssia ei voitu poistaa Klarte ikke slette ressursen Resurssin% 1 poistaminen epäonnistui. Et forsøk på å slette den valgte ressursen% 1 mislyktes. Odottamaton ohjelman pysähtyminen Uventet programslutt Tietokoneesi ohjelma, joka päästää protokollaan% 1 on odottamattomasti lopetettu. Programmet som gir tilgang til protokollen% 1 har avsluttet på en uventet måte. Muisti loppui Ikke nok minne Tietokoneesi ohjelma, joka päästää protokollaan% 1 ei voinut varata muistia jatkaakseen. Programmet som gir tilgang til protokollen% 1 har ikke nok minne til å fortsette. Tuntematon välityspalvelin Ukjent mellomtjener Haettaessa tietoja määritellyltä välityspalvelimelta,% 1 tuntematon palvelinvirhe havaittiin. Tuntematon palvelinvirhe merkitsee että nimeä ei löydetty Internetistä. Ved henting av informasjon om mellomtjeneren% 1, oppsto feilen « ukjent vert ». En slik feil antyder at navnet på tjeneren ikke ble funnet på Internett. Verkon asetuksissa, erityisesti välityspalvelimen nimessä, on voinut olla ongelma. Jos olet viime aikoina käyttänyt Internetiä ongelmitta, tämä on epätodennäköistä. Det kan være et problem med nettverksoppsettet, nærmere bestemt vertsnavnet til mellomtjeneren. Dersom du nylig har hatt tilgang til Internett uten problemer er det trolig ikke årsaken. Tarkista välityspalvelimen asetukset ja yritä uudelleen. Dobbeltsjekk mellomtjenerinnstillingene og prøv igjen. Tunnistus epäonnistui: tunnistustapaa% 1 ei tueta Feil ved autentisering, Metoden% 1 er ikke støttet Vaikka olet antanut oikeat tunnistustiedot, tunnistus epäonnistui koska palvelimen käyttämä tunnistustapa ei ole protokollan% 1 toteuttavan KDE- ohjelman tukema. Selv om du kan ha oppgitt riktige autentiseringsdetaljer, kan autentiseringen ha mislyktes fordi KDE- programmet som implementerer protokollen% 1 ikke støtter metoden som tjeneren bruker. Ilmoita puuttuvasta tunnistustavasta osoitteessa http: // bugs. kde. org /. Rapporter gjerne en feil på http: // bugs. kde. org / for å melde fra til utviklerne om autentiseringsmetoden som ikke er støttet. Pyyntö keskeytetty Forespørsel avbrutt Palvelimen sisäinen virhe Intern feil i tjener Ohjelma palvelimella, joka päästää protokollaan% 1 ilmoitti sisäisestä virheestä:% 2. Programmet på tjeneren som gir tilgang til% 1 - protokollen har rapportert en intern feil:% 2. Tämän aiheutti mitä todennäköisimmin virhe palvelinohjelmassa. Lähetä täydellinen virheraportti alla olevien ohjeiden mukaan. En feil i tjenerprogrammet er trolig grunnen til dette. Rapporter gjerne om feilen slik det er forklart nedenfor. Ota yhteyttä palvelimen ylläpitäjään ilmoittaaksesi ongelmasta. Kontakt tjeneradministratoren for å melde fra om problemet. Jos tiedät kenen tekemä palvelinohjelmisto on, ilmoita heille viasta suoraan. Dersom du vet hvem som har laget programmet på tjeneren, kan du sende feilrapporten direkte til dem. Aikakatkaisuvirhe Tidsgrensefeil Vaikka palvelimeen tehtiin pyyntö, vastausta ei saatu määritellyssä ajassa: Yhteyden muodostuksen aikakatkaisu:% 1 sekuntia Vastauksen saamisen aikakatkaisu:% 2 sekuntia Välityspalvelimen käytön aikakatkaisu:% 3 sekuntia Voit muuttaa arvoja KDE: n Ohjauskeskuksesta valitsemalla Verkko - > Asetukset. Selv om det ble opprettet kontakt med tjeneren, kom det ikke noe svar innen den fastsatte tiden: Tidsgrense for oppretting av samband:% 1 sekund Tidsgrense for mottak av svar:% 2 sekund Tidsgrense for tilgang til mellomtjenere:% 3 sekund Husk at du kan endre disse tidsgrensene i KDEs Systeminnstillinger, ved å velge Nettverksinnstillinger→Forbindelsesinnstillinger. Palvelin oli liian kiireinen vastatakseen tähän pyyntöön. Tjeneren var for opptatt med å svare på andre forespørsler. Protokollaa% 1 tarjoavaa ohjelma ilmoitti tuntemattomasta virheestä:% 2. Programmet som gir tilgang til% 1 - protokollen har rapportert en intern feil:% 2. Tuntematon keskeytys Ukjent avbrudd Protokollaa% 1 tarjoavaa ohjelma ilmoitti tuntemattomasta keskeytyksestä:% 2. Programmet som gir tilgang til% 1 - protokollen har rapportert et avbrudd av ukjent type:% 2. Alkuperäistä tiedostoa ei voitu poistaa Klarte ikke slette den opprinnelige fila Pyydetty toimenpide vaatii alkuperäisen tiedoston poistamista, todennäköisesti tiedoston siirto- operaation jälkeen. Alkuperäistä tiedostoa% 1 ei voitu poistaa. For å utføre den ønskede operasjonen var det nødvendig å slette den opprinnelige fila, trolig på slutten av en flytte- operasjon. Den opprinnelige fila% 1 kunne ikke slettes. Väliaikaista tiedostoa ei voitu poistaa Klarte ikke slette den midlertidige fila Pyydetty operaatio vaati luomaan väliaikaistiedoston, johon uusi tiedosto tallennettiin sitä haettaessa. Tätä väliaikaistiedostoa% 1 ei voitu poistaa. For å utføre den ønskede operasjonen var det nødvendig å opprette en midlertidig fil der den nye fila ble lagret under nedlasting. Det var ikke mulig å slette denne midlertidige fila% 1. Alkuperäistä tiedoston nimeä ei voitu muuttaa Klarte ikke endre navnet på den opprinnelige fila Pyydetty toimenpide vaati muuttamaan alkuperäisen tiedoston% 1 nimeä, mutta nimeä ei kyetty muuttamaan. For å utføre den ønskede operasjonen var det nødvendig å endre navnet på den opprinnelige fila% 1, men det lot seg ikke gjøre. Väliaikaisen tiedoston nimeä ei voitu muuttaa Klarte ikke endre navnet på den midlertidige fila Pyydetty operaatio vaati väliaikaistiedoston% 1 luomista, mutta sitä ei pystytty luomaan. For å utføre den ønskede operasjonen var det nødvendig å opprette en midlertidig fil% 1, men det lot seg ikke gjøre. Linkkiä ei voitu luoda Klarte ikke opprette lenke Symbolista linkkiä ei voitu luoda Klarte ikke opprette symbolsk lenke Pyydettyä symbolista linkkiä% 1 ei voitu luoda. Den etterspurte symbolske lenka% 1 kunne ikke opprettes. Ei sisältöä Uten innhold Levy on täynnä Full disk Pyydettyä tiedostoa% 1 ei voitu kirjoittaa, koska levytilaa ei ole tarpeeksi. Det er ikke nok diskplass til å skrive til den etterspurte fila% 1. Vapauta levytilaa esimerkiksi 1) poistamalla tarpeettomia ja väliaikaisia tiedostoja 2) pakkaamalla tiedostoja siirrettävälle medialle kuten CD- R- levyille 3) hankkimalla lisää levytilaa. Lag mer ledig diskplass ved å 1) slette filer du ikke trenger; 2) arkivere filer med CD- brenner eller liknende; eller 3) skaffe deg mer diskplass. Lähde - ja kohdetiedostot ovat samoja Kilden og målet er den samme fila Toimenpidettä ei voitu suorittaa, koska lähde ja kohdetiedostot ovat sama tiedosto. Operasjonen kunne ikke fullføres fordi kilden og målet er den samme fila. Valitse kohdetiedostolle jokin toinen nimi. Velg et annet filnavn for målfila. Dokumentoimaton virhe Udokumentert feil Ei voida siirtyä kohteeseen% 1. Kohteeseen ei ole käyttöoikeuksia. Kan ikke gå til% 1. Du har ikke tilgangsrettigheter til dette stedet. Tiedosto% 1 on suoritettava ohjelma. Turvallisuuden vuoksi, sitä ei käynnistetä. Fila% 1 er et kjørbart program. For sikkerhets skyld blir det ikke startet. Ei oikeuksia ohjelman% 1 suorittamiseen. Du har ikke tillatelse til å kjøre% 1. Sinulla ei ole oikeutta muuttaa sovellusta, jossa tämä tiedosto avataan. Du har ikke lov til å åpne denne fila. Avaa sovelluksella: Åpne med: Tämän tiedoston suoritukseen ei ole oikeuksia. Du har ikke lov til å kjøre denne fila. Käynnistetään% 1 Starter% 1 Virhe Exec- kentän käsittelyssä:% 1. Feil under behandling av Exec- feltet i% 1 Tämän palvelun suorittamiseen ei ole oikeuksia. Warning about executing unknown. desktop file Du har ikke lov til å kjøre denne tjenesten. Warning about executing unknown. desktop file Varoitusprogram name follows in a line edit below Advarselprogram name follows in a line edit below Tämä käynnistää ohjelman: Dette vil starte programmet: Ellet luota tähän ohjelmaan, napsauta Peruuta Hvis du ikke stoler på dette programmet, trykk Avbryt Palvelua% 1 ei voida tehdä suoritettavaksi, keskeytetään suoritus Kan ikke gjøre tjenesten% 1 kjørbar, avbryter kjøring Annettua komentoa ei voitu suorittaa. Tiedosto tai kansio% 1 ei ole olemassa. Kan ikke kjøre den oppgitte kommandoen. Fila eller mappa% 1 finnes ikke. Ohjelmaa ”% 1 ” ei löydetty Fant ikke programmet «% 1 » Työpöytätietueen tiedostossa% 1 ei ole Type- tietoa. Skrivebordoppføringsfila% 1 har ingen Type= … - oppføring. Työpöytätietueen tyyppi% 1 on tuntematon Skrivebordoppføringa av type% 1 er ukjent. Työpöytätietuetiedosto% 1 on tyyppiä FSDevice mutta siinä ei ole Dev- tietoa. Skrivebordoppføringsfila% 1 er av typen FSDevice, men har ingen Dev= … - oppføring. Työpöytätietuetiedosto% 1 on tyyppiä Link mutta siinä ei ole URL- tietoa. Skrivebordoppføringsfila% 1 er av typen Link, men har ingen URL= … - oppføring. Liitä Monter Avaa Løs ut Irrota Avmonter Torjuttu pyyntö. Forespørsel blokkert. (Symbolinen linkki kohteeseen% 1) (Symbolsk lenke til% 1) (% 1, linkki kohteeseen% 2) (% 1, Lenke til% 2) (Osoittaa kohteeseen% 1) (Peker til% 1) Nimi: @ label: textbox Navn: @ label: textbox Linkki kohteeseen% 1 (% 2) Lenke til% 1 (% 2) Muokattu: Endret: Mikään palvelu ei toteuta ominaisuutta% 1 Ingen tjeneste for% 1 & Peruuta & Angre Peruuta & kopiointi & Angre: Kopier Peruuta & linkitys & Angre: Lenke Peruuta & siirto & Angre: Flytt & Peruuta uudelleennimeäminen & Angre: Endre navn Peruuta & roskakoriin siirtäminen & Angre: Papirkurv Peruuta kansion luominen & Angre: Lag ny mappe Tiedosto% 1 kopioitiin sijainnista% 2, mutta sen jälkeen sitä tunnutaan muutetun% 3. Kopioinnin peruminen poistaa tiedoston, ja kaikki muutokset menetetään. Haluatko varmasti poistaa kohteen% 4? Fila% 1 ble kopiert fra% 2, men det ser ut til at den siden er blitt endret ved% 3. Hvis kopieringen angres, blir fila slettet og alle endringer går tapt. Er du sikker på at du vil slette% 4? Tiedostokopioinnin peruutuksen vahvistus Bekreft at filkopiering angres KIO- palvelua ”% 1 ” ei löytynyt. Finner ikke io- slave for protokollen «% 1 ». Ei voitu yhdistää klauncheriin:% 1 Kan ikke snakke med klauncher:% 1 KIO- palvelua ei voitu luoda: Klauncher vastasi:% 1 Kan ikke lage io- slave: klauncher sa:% 1 MIME- tyyppi Mime- type Kuviot Mønstre Napsauta tätä painiketta näyttääksesi KDE: n MIME- tyyppimuokkaimen. Bruk denne knappen for å vise den velkjente redigeringen for KDEs mimetyper. Ei voitu luoda KIO- palvelua:% 1@ title: column Kan ikke lage io- slave:% 1@ title: column Nimiread permission Navnread permission Päiväys@ title: column Dato@ title: column Oikeudet@ title: column Rettigheter@ title: column KDE SSL- tiedotThe receiver of the SSL certificate KDE SSL- informasjonThe receiver of the SSL certificate AiheThe authority that issued the SSL certificate EmneThe authority that issued the SSL certificate Myöntäjä Utsteder Yhteys on salattu SSL- salauksella. Forbindelsen er sikret med SSL. Yhteyttä ei ole salattu SSL- salauksella. Forbindelsen er ikke sikret med SSL. Tähän KDE: n asennukseen ei ole asennettu SSL- tukea. SSL- støtte er ikke tilgjengelig i denne KDE- utgaven. Tämän asiakirjan pääosa on SSL- suojattu, mutta jotkut osat eivät ole. Hoveddelen av dette dokumentet er sikret med SSL, men enkelte deler er ikke sikret. Osa tästä asiakirjasta on SSL- suojattu, mutta suurin osa ei ole. Enkelte deler av dette dokumentet er sikret med SSL, men hoveddelen er ikke sikret. % 1, käyttää% 2 bittiä% 3- bittisestä avaimestaThe certificate is not trusted % 1, bruker% 2 bit av en nøkkel% 3 bit langThe certificate is not trusted EI, sattui virheitä: The certificate is trusted NEI, det oppsto feil: The certificate is trusted Kyllä% 1 is the effective date of the certificate,% 2 is the expiry date Ja% 1 is the effective date of the certificate,% 2 is the expiry date % 1 (% 2) % 1 til% 2 Allekirjoitusalgoritmi: Signaturalgoritme: Allekirjoituksen sisältö: Unknown Signaturinnhold: Unknown Tuntematon avainalgoritmi Ukjent nøkkelalgoritme Avaintyyppi: RSA (% 1 bittiä) Nøkkeltype: RSA (% 1 bit) Modulo: Modulus: Eksponentti: 0x Eksponent: 0x Avaintyyppi: DSA (% 1 bittiä) Nøkkeltype: DSA (% 1 bit) Alkuluku: Primtall: 160- bittinen alkuluku: 160 bits primfaktor: Julkinen avain: Offentlig nøkkel: Sertifikaatti on kunnossa. Sertifikatet er gyldig. Myöntäjän varmenteen haku epäonnistui. Tämä tarkoittaa, että CA: n (varmenteen myöntäjän) varmennetta ei löytynyt. Klarte ikke hente utsteder- sertifikatet. Det betyr at sertifikatet for CA (Certificate Authority) ikke ble funnet. Sertifikaatin allekirjoittaneen auktoriteetin juuritiedostoja ei löytynyt, joten sertifikaattia ei voida varmistaa. Klarte ikke hente CRL (Certificate Revocation List). Det betyr at tilbakekallingslista for CA (Certificate Authority) ikke ble funnet. Varmenteen allekirjoituksen salauksen purku epäonnistui. Tämä tarkoittaa, ettei voitu laskea edes, etteikö se vastaisi odotettua tulosta. Det lyktes ikke å dekryptere signaturen til sertifikatet. Det betyr at det ikke en gang kunne beregnes, i motsetning til at det bare ikke stemmer med det forventede resultatet. CRL: n (varmenteen kumoamisluettelon) allekirjoituksen salauksen purku epäonnistui. Tämä tarkoittaa, ettei voitu laskea edes, etteikö se vastaisi odotettua tulosta. Det lyktes ikke å dekryptere signaturen til CRL- en (Certificate Revocation List). Det betyr at det ikke en gang kunne beregnes, i motsetning til at det bare ikke stemmer med det forventede resultatet. Varmenteen allekirjoitus on viallinen. Tämä tarkoittaa ettei varmennetta voitu varmistaa. Sertifikatets signatur er ugyldig. Det betyr at sertifikatet ikke kan verifiseres. CRL: n (varmenteen kumoamisluettelon) allekirjoitus on epäkelpo. Tämä tarkoittaa, ettei CRL: ää voida tarkistaa. CRL- ens signatur er ugyldig. Det bertyr at CRL- en ikke kan verifiseres. (CRL: tilbakekallingsliste for sertifikater). Varmenne ei kelpaa vielä. Sertifikatet er ikke gyldig ennå. Varmenne ei kelpaa enää. Sertifikatet er ikke gyldig lenger. CRL (varmenteen kumoamisluettelo) ei ole vielä kelvollinen. CRL- en er ikke gyldig ennå. Aikamuoto varmenteen ” notBefore ” - kentässä on virheellinen. Tidsformatet i « ikke før » - feltet i sertifikatet er ikke gyldig. Aikamuoto varmenteen ” notAfter ” - kentässä on virheellinen. Tidsformatet i « ikke etter » - feltet i sertifikatet er ikke gyldig. CRL: n (varmenteen kumoamisluettelon) ” lastUpdate ” - kentän aikamuoto on virheellinen. Tidsformatet for « sist oppdatert » - feltet i CRL- en er ikke gyldig. CRL: n (varmenteen kumoamisluettelon) ” nextUpdate ” - kentän aikamuoto on virheellinen. Tidsformatet for « neste oppdatering » - feltet i CRL- en er ikke gyldig. OpenSSL- prosessilta loppui muisti. OpenSSL- prosessen slapp opp for minne. Varmenne on allekirjoitettu itse eikä se ole luotettujen varmenteiden luettelossa. Jos haluat hyväksyä tämän varmenteen, lisää se luotettujen varmenteiden luetteloon. Sertifikatet er selvsignert og ikke med i lista over tiltrodde sertifikater. Hvis du vil godta dette sertifikatet, så importer det til lista over tiltrodde sertifikater. Varmenne on allekirjoitettu itse. Luottamusketjua ei voida rakentaa, sillä juuri CA: n (varmenneauktoriteettin) varmennusta ei löytynyt. Sertifikatet er selvsignert. Selv om tillitskjeden kan bygges opp, så kan ikke rot- utsteders sertifikat finnes, (rot- utsteder: root Certificate Authority). CA: n (varmenneauktoriteetin) varmennetta ei löytynyt. Luottamusketju on luultavasti rikkinäinen. Utstedersertifikatet kan ikke finnes. Trolig er tillitskjeden brutt. Varmennetta ei voi tarkistaa, koska se on luottamusketjun ainoa varmenne eikä itsellään allekirjoitettu. Jos allekirjoitat varmenteen itsellään, varmista, että tuot sen luotettujen varmenteiden luetteloon. Sertifikatet kan ikke verifiseres da det er det eneste sertifikatet i tillitskjeden og ikke selvsignert. Hvis du signerer sertifikatet selv, så pass på å importere det inn i lista over tiltrodde sertifikater. Varmenneketju on määritettyä enimmäispituutta pidempi. Sertifikatkjeden er lenger en maksimal oppgitt dybde. Varmenne on peruutettu. Sertifikatet er kalt tilbake. Varmenteen CA (varmenneauktoriteetti) on viallinen. Sertifikatets utsteder (CA, Certificate Authority) er ikke gyldig. Luottamusketjun pituus ylittää yhden CA: n (varmenneauktoriteetin) ” pathlength ” - parametreista, joten kaikki siitä seuraavat allekirjoitukset ovat kelvottomia. Tillitskjedens lenge overstiger en av stilengde- parametrene til utstederen (CA- en), så alle senere signaturer er ugyldige. Varmennetta ei ole allekirjoitettu tarkoitukseen, johon yrität sitä käyttää. CA (varmenneauktoriteetti) ei näin ollen tule sallimaan tätä käyttöä. Sertifikatet er ikke signert for det formålet du forsøkte å bruke det til. Det betyr at utstederen (CA- en) ikke tillater denne bruken. Juuri- CA (varmenneauktoriteetti) ei ole luotettu tarkoituksessa, johon yrität tätä varmennetta käyttää. Rot- utstederen (CA- en) er ikke tiltrodd for det formål du forsøkte å bruke dette sertifikatet til. Juuri- CA (varmenneauktoriteetti) on merkitty hylättäväksi tarkoituksessa, johon yrität sitä käyttää. Rot- utstederen (CA- en) er merket som avvist for det formålet du forsøkte å bruke den til. Varmenteen CA (varmenneauktoriteetti) ei vastaa varmenteen CA- nimeä. Sertifikatets CA passer ikke med CA- navnet i sertifikatet. CA- varmenteen avaintunniste ei vastaan sen varmenteen ” Issuer ” - osion avaintunnistetta, jota yrität käyttää. Rotsertifikatet til utsteder (CA) har en nøkkel- id som ikke stemmer med nøkkel- id i utstederdelen av det sertifikatet du forsøker å bruke. CA- varmenteen avaintunniste ja nimi eivät vastaa sen varmenteen ” Issuer ” - osion avaintunnistetta ja nimeä, jota yrität käyttää. Rotsertifikatet til utsteder (CA) har en nøkkel- id og et navn som ikke stemmer med nøkkel- id og navn i utstederdelen av det sertifikatet du forsøker å bruke. Varmenteen CA (varmenneauktoriteetti) ei saa allekirjoittaa varmenteita. Sertifikatets utsteder (CA) har ikke lov til å signere sertifikater. OpenSSL: ää ei voitu tarkistaa. OpenSSL kunne ikke verifiseres. Varmenteen allekirjoituksen testaus epäonnistui. Tämä voi tarkoittaa, että varmenteen allekirjoitus tai jokin sen luottamuspolun allekirjoituksista on kelvoton, sitä ei voitu purkaa tai että CRL: ää (varmenteen kumoamisluetteloa) ei voitu tarkistaa. Jos saat tämän viestin, ota yhteys käyttämäsi ohjelmiston tekijään: hänen tulisi täsmentää ohjelman virheilmoituksia. Dette sertifikatet besto ikke signaturtesten. Dette kan bety at signaturen på dette sertifikatet eller på andre i sertifikatets tillitskjede er ugyldig, ikke kan dekodes eller at tilbakekallingslista (CRL- en) ikke kunne verifiseres. Hvis du ser denne meldinga, så vennligst si fra til utvikleren av det programmet du bruker at hun/ han bør bruke de nye, mer spesifikke feilmeldingene. Varmenteen allekirjoittaneen auktoriteetin juuritiedostoja ei löytynyt, joten varmennetta ei voida tarkistaa. Sertifikatet er ikke kontrollert fordi rotfiler for autorisasjon av sertifikatsignering ikke ble funnet. SSL- tukea ei löytynyt. Fant ikke SSL- støtte. Yksityisen avaimen testi epäonnistui. Test av privat nøkkel mislyktes. Varmennetta ei ole myönnetty tälle osoitteelle. Sertifikatet har ikke blitt utstedt for denne verten. Varmenne ei ole asiaankuuluva. Sertifikatet er ikke relevant. Varmenne on kelvoton. Sertifikatet er ikke gyldig. KDE: n varmennepyyntö KDE- sertifikatforespørsel KDE: n varmennepyyntö – Salasana KDE- sertifikatforespørsel – passord Avainkokoa ei tueta. Ustøttet nøkkelstørrelse. Odota, salausavaimia luodaan... Vent mens krypteringsnøkler lages & # 160; … Haluatko tallentaa salasanan lompakkoon? Vil du lagre passordet i lommeboksfila? Talleta Lagre Älä talleta Ikke lagre 2048 (Hyvätasoinen) 2048 (Sterk) 1024 (Keskitasoinen) 1024 (Middels) 768 (Heikkotasoinen) 768 (Svak) 512 (Heikkotasoinen) 512 (Svak) Ei SSL- tukea. Ingen SSL- støtte. Etäpalvelin ei lähettänyt SSL- varmenteita. Keskeytetään, koska palvelinta ei kyetä tunnistamaan. Nettverksverten sendte ingen SSL- sertifikater. Avbryter fordi identiteten til verten ikke kan fastslås. Tallenna valinta tälle palvelimelle Lagre valg for denne verten. Lähetä varmenne Send sertifikat Älä lähetä varmennetta Send ikke sertifikat KDE: n SSL- varmenneikkuna KDE SSL- sertifikatdialog Palvelin% 1 pyytää varmennetta. Valitse käytettävä varmenne alla olevasta luettelosta: Tjeneren% 1 ber om et sertifikat. Velg et sertifikat å bruke fra lista under: Välityspalvelimen asetustiedosto on virheellinen:% 1 Skriptet for mellomtjeneroppsett er ugyldig:% 1 Välityspalvelimen asetustiedosto palautti virheen:% 1 Skriptet for mellomtjeneroppsett returnerte en feil:% 1 Välityspalvelimen asetustiedostoa ei voitu ladata:% 1 Klarte ikke laste ned skriptet for mellomtjeneroppsett:% 1 Välityspalvelimen asetustiedostoa ei voitu ladata Klarte ikke laste ned skriptet for mellomtjeneroppsett Toimivaa välityspalvelimen asetustiedostoa ei löytynyt. Kunne ikke finne et brukbart skript for mellomtjeneroppsett telnet- palvelu telnet- tjeneste telnet- protokollan käsittelijä telnet- protokollbehandler Protokollaan% 1 ei ole käyttöoikeuksia. Du har ikke tilgang til protokollen% 1. Virhe yhdistettäessä palvelimelle. Feil ved tilkobling til tjener. Ei yhteyttä. Ikke tilkoblet. Yhteys aikakatkaistiin. Forbindelsen ble tidsutkoblet. Palvelin ei vastannut määräajassa. Tidsutkobling under venting på svar fra tjener. Palvelin vastasi:% 1 Tjeneren sa: «% 1 » KSendBugMail KSendBugMail Lähettää virheraportin sähköpostitse Sender en feilrapport med e- post Aihe Emnelinje Vastaanottaja Mottaker KMailService KMail- posttjeneste Sähköpostipalvelu e- posttjeneste Sijainti: @ title: window Adresse: @ title: window Valitse kuvake Velg ikon Kuvakkeen sijainti Ikonkilde & Järjestelmän kuvakkeet: & Systemikoner: & Muut kuvakkeet: Andre ikoner: Hae kuvakkeiden nimiä (esim. kansio) vuorovaikutteisesti. Søk interaktivt etter ikon- navn (f. eks. mapper). Animaatiot Animasjoner Sovellukset Programmer Luokat Kategorier Laitteet@ item: inmenu Enheter@ item: inmenu Tunnuskuva Emblemer Emootiot Emotikoner Tiedostojärjestelmät Filsystemer Kansainvälinen Internasjonalt MIME- tyypit Mime- typer Paikat Steder *. png *. xpm *. svg *. svgz_BAR_Kuvaketiedostot (*. png *. xpm *. svg *. svgz) *. png *. xpm *. svg *. svgz_BAR_Ikonfiler (*. png *. xpm *. svg *. svgz) < Virhe > < Feil > Omistajaryhmä Eiergruppe Maski Maske Nimetty käyttäjä Navngitt bruker Nimetty ryhmä Navngitt gruppe Lisää merkintä... Legg til oppføring & # 160; … Muokkaa merkintää... Rediger oppføring & # 160; … Poista merkintä Fjern oppføring (Oletus) (Standard) Muokkaa ACL- merkintää Rediger ACL oppføring & # 160; … Merkinnän tyyppi Oppføringstype Oletuksena uusille tiedostoille tässä kansiossa Standard for nye filer i denne mappa rwrite permission rwrite permission wexecute permission wexecute permission Vaikuttava Gjeldende Merkistö: Koding: Tiedostonavausikkuna Filåpningsdialog Tunnetut sovellukset Kjente programmer Avaa sovelluksella Åpne med Valitse ohjelma, jolla% 1 avataan. Jos ohjelma ei ole luettelossa, syötä sen nimi tai napsauta Selaa- painiketta etsiäksesi se. Velg programmet som skal brukes for å åpne% 1. Dersom programmet ikke er i lista, skriv navnet eller trykk på « Bla gjennom » - knappen. Valitse ohjelma, jolla valitut tiedostot avataan. Velg hvilket program du vil åpne de valgte filene med. Valitse sovellus tiedostotyypille% 1 Velg program for% 1 Valitse ohjelma tiedostotyypille% 1. Jos ohjelma ei ole luettelossa, anna sen nimi tai paina selauspainiketta etsiäksesi se. Velg programmet du vil legge til for filtypen% 1. Dersom programmet ikke er i lista, skriv navnet eller trykk på « Bla gjennom » - knappen. Valitse sovellus Velg program Valitse ohjelma. Jos ohjelmaa ei ole listalla, anna sen nimi tai napsauta Selaa- painiketta. Velg et program. Dersom programmet ikke er i lista, skriv navnet eller trykk på « Bla gjennom » - knappen. Komennon jälkeen voit antaa useita korvausmerkkejä, joiden tilalle sijoitetaan oikeat arvot kun sovellus käynnistetään:% f - tiedoston nimi% F - tiedostojen luettelo; käytetään sovelluksilla jotka osaavat käynnistää useita tiedostoja kerralla% u - verkko- osoite% U - verkko- osoitteiden luettelo% d - avattavan tiedoston kansio% D - kansioluettelo% i - kuvake% m - pienoiskuvake% c - kommentti Etter kommandoen kan du ha flere aliaser som blir erstattet med aktuelle verdier når selve programmet kjøres.% f – et enkelt filnavn% F – en liste over filer, brukes for programmer som kan åpne flere lokale filer samtidig% u – en enkelt URL% U – en liste over URL- er% d – mappa til fila som skal åpnes% D – en liste over mapper% i – ikonet% m – mini- ikonet% c – kommentaren Käynnistä & pääteikkunassa Kjør i & terminal & Älä sulje kun komento on suoritettu & Ikke lukk når programmet avslutter & Avaa tämän tyyppiset tiedostot aina tällä ohjelmalla & Husk programtilknytningen for denne filtypen Ohjelmatiedoston nimeä ei voitu purkaa kohteesta ”% 1 ”: anna kelvollinen ohjelman nimi. Kan ikke trekke ut programnavn fra «% 1 », oppgi et gyldig programnavn. Ohjelmaa ”% 1 ” ei löytynyt, anna oikea ohjelman nimi. Fan ikke «% 1 », oppgi et gyldig programnavn. & Metatiedot & Metainfo Kohteen% 1 ominaisuudet Egenskaper for% 1 & Perustiedot & Generelt Muokkaa tiedostotyyppiä Rediger filtype Päivitä Oppfrisk Osoittaa: Peker til: Luonut: Laget: Avattu: Brukt: Liitospiste: Montert på: Laitteen tilankäyttö: Available space out of total partition size (percent used) Enhetsbruk: Available space out of total partition size (percent used) % 1 /% 2 (% 3% käytössä) % 1 av% 2 (% 3% brukt) Lasketaan...% 1 (% 2)% 3,% 4 Regner ut & # 160; …% 1 (% 2)% 3,% 4 Lasketaan... Regner ut & # 160; … Ainakin% 1 Minst% 1 Uusi tiedostonimi on tyhjä. Det nye filnavnet er tomt. Asetuksia ei voitu tallentaa. Sinulla ei ole riittäviä kirjoitusoikeuksia kohteeseen% 1. Klarte ikke lagre egenskapene. Du har ikke tilstrekkelig rettighet til å skrive til% 1. Kielletty Forbudt Voi lukea Kan lese Voi lukea ja kirjoittaa Kan lese og skrive Voi katsoa sisältöä Kan vise innhold Voi katsoa ja muokata sisältöä Kan vise og endre innhold Voi katsoa ja lukea sisältöä Kan vise innhold og lese Voi katsoa/ lukea ja muokata/ kirjoittaa Kan vise/ lese og endre/ skrive & Oikeudet & Rettigheter Käyttöoikeudet Tilgangsrettigheter Vain omistaja voi muuttaa oikeuksia. Bare eieren kan endre rettigheter. & Omistaja: Eier: Määrittelee omistajan oikeudet Oppgir handlinger som eieren har lov til å utføre. & Ryhmä: Gruppe: Määrittelee ryhmän jäsenien oikeudet. Oppgir handlinger som medlemmer av gruppa har lov til å utføre. & Muut Andre: Määrittelee kaikkien muiden käyttäjien, jotka eivät ole ryhmässä tai eivät ole omistajia, oikeudet Oppgir handlinger som alle brukere, som hverken er eier eller medlemmer av gruppa, har lov til å utføre. Vain & omistaja voi uudelleennimetä ja poistaa kansion sisällön Bare & eier kan endre navn på, eller slette, innhold i mappa & Suoritettava Kan & kjøres Valitse tämä salliaksesi vain kansion omistajan poistaa ja uudelleennimetä kansion sisältämiä tiedostoja sekä alikansioita. Muut käyttäjät voivat vain lisätä uusia tiedostoja, mikä edellyttää "muokkaa sisältöä" - oikeutta. Slå på dette for at bare den som eier mappa kan endre navn på eller slette filer og mapper i denne mappa. Andre brukere kan bare legge til filer, hvis de har tillatelse til å « endre innhold ». Valitse tämä tehdäksesi tiedostosta suoritettavan. Tämä on hyödyllinen vain ohjelmille ja skripteille. Sitä tarvitaan kun haluat suorittaa niitä. Slå på dette for å markere fila som kjørbar. Dette har bare mening for programmer og skript, og er påkrevet når du vil kjøre dem. & Tarkemmat käyttöoikeusasetukset Avanserte rettigheter Omistaja Eierskap Käytä muutoksia kaikissa alikansioissa ja niiden sisällöissä Bruk endringene på alle undermapper og innholdet i dem Tarkemmat käyttöoikeusasetukset Avanserte rettigheter Näytä tietueet Vis oppføringer Lue Lese Tämä valinta sallii kansion lukemisen. Dette flagget gir tillatelse til å se på innholdet i mappa. Luku- valinta sallii tiedostojen sisällön lukemisen. Lese- flagget gir tillatelse til å se innholdet i fila. Kirjoita - tietueet Skriv oppføringer Kirjoita Skriv Tämä valinta sallii tiedostojen lisäyksen, uudelleennimeämisen ja poistamisen. Huomaa, että tiedostojen poistamista ja uudelleennimeämistä voi rajoittaa lukitus- valinnalla. Dette flagget gir tillatelse til å legge til, slette og endre navn på filer. Merk at sletting og navneendring kan begrenses med « Klister » - flagget. Kirjoita- valinta sallii tiedostojen sisällön muokkaamisen. Enter folder Skriv- flagget gir tillatelse til å endre innholdet i fila. Enter folder Siirry Gå inn i Valitse tämä salliaksesi kansioon siirtymisen. Slå på dette flagget for å gi tillatelse til å gå inn i mappa. Suorita Kjørbar Valitse tämä salliaksesi tiedoston suorittaminen ohjelmana. Slå på dette flagget for å gi tillatelse til å kjøre fila som et program. Erikoisasetukset Spesielt Erikoisvalinta. Käytetään koko kansiolle, valinnan tarkka tarkoitus näkyy oikeassa sarakkeessa. Spesielt flagg. Gyldig for hele mappa, den nøyaktige betydningen av flagget kan ses i kolonnen til høyre. Erikoisvalinta. Valinnan tarkka tarkoitus näkyy oikeassa sarakkeessa. Spesielt flagg. Den nøyaktige betydningen av flagget kan ses i kolonnen til høyre. Määrittele UID Sett UID Jos tämä on valittuna, tämän kansion omistaja tulee olemaan uusienkin tiedostojen omistaja. Hvis dette flagget er satt, vil den som eier mappa bli eier for alle nye filer. Jos tämä tiedosto on suoritettava ja valinta on valittu, se suoritetaan omistajan oikeuksin. Hvis fila er kjørbar og flagget er satt, så blir fila kjørt med samme tillatelser som eieren. Aseta GID Sett GID Jos tämä on valittu, tämän kansion ryhmä asetetaan kaikille uusillekin tiedostoille. Hvis dette flagget er satt, så vil alle nye filer i katalogen få samme gruppe som katalogen. Jos tämä on suoritettava tiedosto ja asetus on valittu, tiedosto suoritetaan ryhmän oikeuksin. File permission Hvis denne fila er kjørbar og flagget er satt, så blir den kjørt med samme tillatelser som gruppa. File permission Lukitus Fast Jos kansio on määritelty lukituksi, sen voi poistaa, tai sen tiedostojen nimiä voi muuttaa vain pääkäyttäjä tai omistaja. Muuten kaikilla kirjoitusoikeudet omaavilla on nämä oikeudet. Hvis Klister- flagget er satt på en katalog, så kan bare eier og « root » slette filer eller gi dem nye navn. Ellers kan alle som har skrivetilgang gjøre dette. Lukitusmääritystä ei voi käyttää Linuxilla, mutta sitä voidaan käyttää joissakin muissa järjestelmissä. Klister- flagg på en fil blir ikke brukt i Linux, men kan være i bruk på noen systemer Muuttuva (ei muutoksia) Varierende (Ingen endring) Nämä tiedostot käyttävät kehittyneitä käyttöoikeuksia. Disse filene bruker avanserte tillatelser. & Osoite URL Osoite: URL: Laite & Enhet Laite (/ dev/ fd0): Enhet (/ dev/ fd0): Vain luku Skrivebeskyttet Tiedostojärjestelmä: Filsystemer: Liitospiste (/ mnt/ floppy): Monteringspunkt (/ mnt/ floppy): Liitospiste: Monteringspunkt: Irrotetun kuvakeAvailable space out of total partition size (percent used) Avmontert- ikonAvailable space out of total partition size (percent used) % 1 /% 2 (% 3% käytetty) % 1 av% 2 (% 3% brukt) Lisää tiedostotyyppi% 1: lle Legg til filtype for% 1 Valitse yksi tai useampi lisättävä tiedostotyyppi: Velg en eller flere filtyper å legge til: Vain paikallisia suoritustiedostoja voidaan käynnistää. Det er støtte for kjørbare filer bare på det lokale filsystemet. Lisäasetukset% 1: lle Avanserte valg for% 1 & Jako & Dele Voit jakaa vain kansioita, jotka ovat kotikansiosi sisällä. Du kan bare dele mapper i hjemmeområdet ditt. Ei jaettu Ikke delt Tämän kansion jakaminen näyttää sen Linux/ Unix - (NFS -) ja Windows - (Samba -) - verkoissa. Deles denne mappa med andre, blir den tilgjengelig gjennom Linux/ UNIX (NFS) og Windows (Samba). Voit asettaa myös tiedostojaon oikeuksia. Du kan også endre tilgangen til fildeling. Tiedostonjaon asetukset... Sett opp fildeling & # 160; … Virhe ajettaessa ohjelmaa ” filesharelist ”. Tarkista, että se on asennettu ja että se on joko hakupolussasi ($PATH) tai / usr/ sbin- kansiossa. Feil ved kjøring av « filesharelist ». Se til at programmet er installert og i søkestien (PATH) eller / usr/ sbin. Kansioiden jaolle tulee antaa lupa. Du må ha autorisasjon for å kunne dele mapper med andre. Tiedostojenjako ei ole käytössä Fildeling er slått av. Kansion ”% 1 ” jakaminen epäonnistui. Mislyktes å dele mappe «% 1 ». Kansiota ”% 1 ” jaettaessa tapahtui virhe. Varmista, että Perl- komentosarjaohjelma fileshareset on suid root. Det oppsto en feil under forsøk på å dele mappe «% 1 ». Se etter at Perl- skriptet « fileshareset » er satt suid root. Kansion ”% 1 ” jaon poisto epäonnistui. Mislyktes å slå av deling av mappe «% 1 ». Kansion ”% 1 ” jakoa poistettaessa tapahtui virhe. Varmista että Perl- komentosarjaohjelma fileshareset on suid root. NAME OF TRANSLATORS Det oppsto en feil under forsøk på å fjerne deling av mappe «% 1 ». Se etter at Perl- skriptet « fileshareset » er satt suid root. NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Mikko Ikola, Niklas LaxströmEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Bjørn Steensrud, Knut Erik Hollund, Håvard Korsvoll, Sven Harald Klein Bakke, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, ikola@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. org knuty@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, khollund@ responze. net, korsvoll@ skulelinux. no, sirius@ nonline. org, slx@ nilsk. net Anna varmennepyynnön salasana. Valitse erittäin turvallinen salasana, koska sitä käytetään henkilökohtaisen avaimesi salaamiseen. Du må nå oppgi et passord for sertifikatforespørselen. Du bør velge et svært trygt passord, siden det skal brukes til å kryptere den private nøkkelen din. & Toista salasana: & Gjenta passord: & Valitse salasana: & Velg passord: [munalukko] Web page address [hengelås] Web page address Salaus: Kryptering: Yksityiskohdat: Detaljer: SSL- versio: SSL- versjon: Varmenneketju: Sertifikatkjede: Luotettu: Tiltrodd: Voimassaoloaika: Gjelder fra/ til: Sarjanumero: Serienummer: MD5- kooste: MD5 digest: SHA1- kooste: SHA1 digest: Olet ilmaissut haluavasi hankkia tai ostaa turvavarmenteen. Sinut ohjataan nyt toimenpiteen läpi. Voit lopettaa luonnin koska tahansa. Du har ytret ønske om å skaffe deg eller kjøpe et sikkert sertifikat. Denne veiviseren vil hjelpe deg gjennom prosessen. Du kan avbryte transaksjonen når som helst. Yhteinen nimi: Vanlig navn: Acme Co. Per Ulv A/ S. Organisaatio: Organisasjon: Acme Sundry Products Company Per Ulv diversehandel Organisaatioyksikkö: Organisasjonsenhet: Petososasto Svindelavdelingen Osavaltio: Delstat: Quebec Quebec Maa: By: Lakeridge Meadows@ title: group Title of a group that lets the user choose options about the terminal when launching a program Lunvik@ title: group Title of a group that lets the user choose options about the terminal when launching a program Pääteikkuna Terminal Valitse tämä jos käyttämäsi ohjelma on tekstipohjainen tai tarvitsemasi tieto on pääteikkunaohjelmassa. Kryss av her hvis programmet du skal kjøre er et tekstbasert program eller om du vil ha informasjonen du får i et terminalvindu. & Käynnistä pääteikkunassa Kjør i terminal & Päätteen asetukset & Terminalvalg: Valitse tämä asetus, mikäli tekstipohjainen ohjelma tarjoaa oleellista tietoa suljettaessa. Pitämällä pääteikkunan avoinna näet nämä tiedot. Kryss av her hvis det står igjen relevante opplysninger i terminalvinduet når programmet er avsluttet. Du kan få tak i denne informasjonen hvis terminalvinduet holdes åpent. Älä & sulje komennon loputtua@ title: group Title of a group that lets the user choose which user to use when launching a program Ikke lukk når kommandoen er ferdig@ title: group Title of a group that lets the user choose which user to use when launching a program Valitse tämä, jos haluat suorittaa ohjelman eri käyttäjätunnisteella (ID). Jokaisella prosessilla on eri käyttäjätunniste. Tunniste määrittää tiedostojen ja muiden käyttöoikeudet. Käyttäjän salasana tarvitaan tämän valinnan käyttämiseen. Kryss av her om du vil kjøre dette programmet med et annet bruker- nummer. Hver prosess har et tilordnet brukernummer. Dette nummeret bestemmer filtilgang og andre tillatelser. Du trenger vedkommende brukers passord for å kunne bruke dette valget. & Aja toisena käyttäjänä Kjør som en annen & bruker Syötä tähän käyttäjätunnus, jolla haluat ohjelman ajettavan. Oppgi navnet på brukeren som dette programmet skal tilordnes. & Käyttäjänimi: & Brukernavn: Syötä tähän käyttäjätunnus, jolla haluat ohjelman ajettavan. @ title: group Title of a group that lets the user choose options regargin program startup Oppgi navnet her på brukeren som skal kjøre dette programmet. @ title: group Title of a group that lets the user choose options regargin program startup Käynnistys Oppstart Valitse tämä, jos haluat varmistaa että ohjelmasi on käynnistynyt. Huomaat sen tehtäväpalkista tai visuaalisesti kiireisestä kohdistimesta. Kryss av her hvis du vil gjøre det tydelig at programmet har startet. Denne synlige meldinga kan være et eget symbol for musepekeren eller i oppgavelinja. Käytä & käynnistyksen ilmaisemista Slå på tilbakemelding ved start Napsauta tästä, jos haluat ilmoitusalueen hoitavan tämän sovelluksen. Kryss av her om du vil ha et håndtak for systemkurven i programmet ditt. & Aseta ilmoitusalueelle & Legg i systemkurven & D- Bus- rekisteröinti: & DBUS- registrering: Useat ilmentymät Flere instanser Ainoa ilmentymä Enkelt instans Suorita kunnes valmis Kjør til slutten Syötä tähän ohjelmalle annettava nimi. Ohjelma esiintyy tällä nimellä ohjelmavalikossa ja paneelissa. Skriv navnet til dette programmet her. Dette programmet vil framstå med dette navnet i programmenyen og i panelet. Anna sovelluksen kuvaus sen käyttötarkoitukseen liittyen. Esimerkiksi puhelinsoitto- ohjelma KPPP voisi olla ” Puhelinverkkoyhteyden soitto- ohjelma ”. Skriv beskrivelsen til dette programmet, basert på bruken. Eksempler: oppringingsprogrammet (KPPP) vil være « Oppringingsverktøy ». Syötä tähän mikä tahansa hyödyllinen kommentti. Skriv en passende kommentar som kan være nyttig her. Anna sovelluksen käynnistyskomento. Voit antaa komennon lisäksi erikoismerkkejä, jotka korvataan sovelluksen käynnistyksen yhteydessä:% f - tiedoston nimi% F - tiedostojen luettelo; voidaan antaa sovelluksille jotka osaavat avata useita tiedostoja samanaikaisesti% u - verkko- osoite% U - verkko- osoitteiden luettelo% d - avattavan tiedoston kansio% D - kansioluettelo% i - kuvake% m - pienoiskuvake% c - ikkunan otsikko Skriv inn kommandoen for å starte dette programmet. Etter kommandoen kan man plassere flere plassholdere som blir erstattet med aktuelle verdier når programmet kjører:% f – et enkelt filnavn% F – en liste med filnavn; for program som kan åpne flere lokale filer på en gang% u – en enkelt URL% U – en liste av URL- er% d – katalogen til en fil som kan åpnes% D – en liste av kataloger% i – et ikon% m – et miniikon% c – bildetekst & Komento: Kommando: Napsauta tästä selataksesi tiedostoja löytääksesi halutun ohjelman. Klikk for å gå igjennom filsystemet for å finne passende kjørbart program. Asettaa sovelluksen työkansion Setter arbeidsmappe for programmet. & Työkansio: & Arbeidssti: Tässä luettelossa näkyvät tiedostotyypit, joita sovelluksesi osaa käsitellä. Luettelo järjestetään MIME- tyyppien avulla. MIME, Multipurpose Internet (e) Mail Extension, on standardi yhteyskäytäntö datatyypin tunnistamista varten. Tunnistaminen perustuu tiedostojen päätteisiin ja niihin liittyviin MIME- tyyppeihin. Esimerkki: tiedostossa kukka. bmp on pisteen jälkeen merkkijono "bmp", joka tarkoittaa, että kyseessä on tietyn tyyppinen kuvatiedosto, image/ x- bmp. Jotta tiedettäisiin, millä sovelluksella kukin tiedostotyyppi avataan, järjestelmään täytyy tallentaa tieto siitä, millaisia tiedostoja kukin sovellus voi käsitellä. Jos haluat lisätä tiedostotyyppejä, joita sovellus voi käsitellä, napsauta Lisää - painiketta. Jos luettelossa on yksi tai enemmän tiedostotyyppejä, joita sovellus ei osaa käsitellä, voit poistaa niitä Poista - painikkeella. Denne lista bør vise filtypene som programmet ditt kan håndtere. Denne lista ordnes etter mimetyper. MIME, Multipurpose Internet (e) Mail Extension, er en standard protokoll for å fastslå datatypen basert på fil- etternavnet og tilhørende mimetyper. Eksempel: « bmp » etter punktumet i blomst. bmp viser at dette er et spesielt type bilde, image/ x- bmp. For å kunne vite hvilket program som skal åpne hver filtype, må systemet få beskjed om hva hvert enkelt program kan håndtere av fil- etternavn og mimetyper. Hvis du vil tilordne en eller flere mimetyper som ikke er i lista til programmet, så trykk på knappen Legg til nedenfor. Hvis det er en eller flere filtypersom dette programmet ikke kan håndtere, så kan du fjerne dem ved å trykke på Fjern - knappen nedenfor. & Tuetut tiedostotyypit: & Støttede Mime- typer: MIME- tyyppi Mime- typer Napsauta tästä lisätäksesi ohjelman hallitseman tiedostotyypin (MIME- tyypin). Trykk knappen om du vil legge til en type fil (mimetype) som programmet ditt kan håndtere. Napsauta tästä poistaaksesi tiedostotyypin (MIME- tyypin), jota ohjelma ei osaa käsitellä. Om du vil fjerne en type fil (mimetype) som programmet ikke håndterer, velg en av mimetypene i lista over, og trykk denne knappen. Napsauta tästä muuttaaksesi sovelluksen suoritustapaa, käynnistymisestä annettavaa palautetta, D- Bus- valintoja tai ajakseesi sen toisena käyttäjänä. Trykk her for å endre måten dette programmet vil kjøre, gi tilbakemelding, DBUS- valg, eller å kjøre den som en annen bruker. & Lisäasetukset Avanserte valg Vastaanotetaan viallista tietoa. Mottar skadde data. Piilota työkaluriville Ikke vis på verktøylinja Näytä työkalurivillä Vis på verktøylinja Avaa uuteen ikkunaan Åpne i et nytt vindu Avaa uuteen välilehteen Åpne i en ny fane *. html_BAR_HTML- tiedostot (*. html) *. html_BAR_HTML- filer (*. html) <! -- Tämän tiedoston on luonut Konqueror -- > <! -- Denne fila er laget av Konqueror -- > *. adr_BAR_Operan kirjanmerkkitiedostot (*. adr) *. adr_BAR_Opera bokmerkefiler (*. adr) Lisää kirjanmerkki Legg til bokmerke her Avaa kansio kirjanmerkkimuokkaimessa Åpne katalog i bokmerkeredigerer Poista kansio Slett katalog Kopio linkin osoite Kopier lenkeadresse Avaa kansio välilehdissä Åpne mappa i faner Kirjanmerkkiä ei voida lisätä ilman verkko- osoitetta. Kan ikke legge til et bokmerke med tom adresse. Haluatko varmasti poistaa kirjanmerkkikansion% 1? Skal den bokmerkede mappa "% 1" fjernes? Haluatko varmasti poistaa kirjanmerkin% 1? Skal bokmerket "% 1" fjernes? Kirjanmerkkikansion poisto Fjerning av bokmerkemappe Kirjanmerkin poisto Fjerning av bokmerke Avaa kaikki tämän kansion kirjanmerkit uutena välilehtenä. Åpne alle bokmerker i denne mappa som en ny fane. Lisää välilehdet kirjanmerkkikansioksi... Bokmerk faner som mappe & # 160; … Lisää kirjanmerkkikansio avoimista välilehdistä. Legg til en mappe med bokmerker for alle åpne vinduer med faner. Muokkaa kirjanmerkkikokoelmaa erillisessä ikkunassa Rediger bokmerkesamlinga i et eget vindu Uusi kirjanmerkkikansio... Ny bokmerkemappe & # 160; … Luo uusi kirjanmerkkikansio tähän valikkoon Lag en ny bokmerkemappe i denne menyen --- erotin --- --- delelinje --- Kansioon% 1 ei voitu tallentaa kirjanmerkkejä. Tallennus palautti virheilmoituksen "% 2". Virheilmoitus näytetään vain kerran. Ongelma täytyy korjata välittömästi. Todennäköisesti kiintolevy on täynnä. @ action: button Fikk ikke lagret bokmerket i% 1. Rapportert feil var:% 2. Denne feilmeldinga vil bare vises en gang. Årsaken til feilen må fikses så raskt som mulig, sannsynligvis er det en full harddisk. @ action: button Päivitä@ title: window Oppdater@ title: window Kirjanmerkkien ominaisuudet@ action: button Bokmerkeegenskaper@ action: button Lisää@ title: window Legg til@ title: window Lisää kirjanmerkki Legg til bokmerke@ action: button & Uusi kansio... @ title: window & Ny mappe & # 160; … @ title: window Lisää kirjanmerkkejä@ title: window Legg til bokmerker@ title: window Valitse kansio@ title: window Velg mappe@ title: window Luo uusi kirjanmerkkikansio@ title: window Lag ny bokmerkemappe@ title: window Luo uusi kirjanmerkkikansio kohteeseen% 1@ label: textbox Lag ny bokmerkemappe i% 1@ label: textbox Uusi kansio: Ny mappe: Avataan yhteyttä palvelimeen% 1 Åpner forbindelse til vert% 1 Yhdistetty palvelimeen% 1 Koblet til vert% 1 % 1. Syy:% 2 % 1. Årsak:% 2 Lähetetään sisäänkirjautumistiedot Sender innloggingsinformasjon Lähetetty viesti: Sisäänkirjautuminen käyttäjänimellä:% 1 ja salasanalla: [piilotettu] Palvelin vastasi:% 2 Melding sendt: Innlogging med brukernavnet% 1 og passordet=[ gjemt]. Tjeneren svarte:% 2 Sinun tulee antaa käyttäjätunnus ja salasana päästäksesi tälle palvelimelle. Du må oppgi et brukernavn samt passord for å få tilgang til dette nettstedet. Palvelin: Nettsted: Sisäänkirjautuminen OK Innlogging OK Ei voitu kirjautua% 1: n. Klarte ikke logge inn til% 1. Ei voida kopioida tiedostoa kohteesta% 1 kohteeseen% 2. (Virheilmoitus:% 3) Kan ikke kopiere fila fra% 1 til% 2 (feilnummer:% 3) Tiedoston% 1 oikeuksia ei voitu muuttaa Klarte ikke endre rettighetene for% 1 Ei mediaa laitteessa% 1 Intet media i enheten for% 1 Käyttäjä- ID annetulle nimelle% 1 ei saatavilla. Kunne ikke hente brukerid for gitt brukernavn% 1 Ryhmän% 1 ryhmätunuksen selvittäminen epäonnistui. Kunne ikke hente gruppeid for gitt gruppenavn% 1 Asetetaan ACL% 1 Angir ACL til% 1 Mediaa ei ole lisätty tai mediaa ei ole tunnistettu. Intet media er satt inn eller gjenkjent. Vold ei ole käynnissä. « vold » is not running. Ohjelmaa ” mount ” ei löytynyt Fant ikke programmet « mount » Ohjelmaa ” umount ” ei löytynyt Fant ikke programmet « umount » Ei voitu lukea:% 1 Klarte ikke lese% 1 Ei kohdetta. Ingen vert oppgitt. Resurssia ei voida poistaa. Ressursen kan ikke slettes. Muuten pyyntö olisi onnistunut. request type Ellers ville nok forespørselen ha lyktes. request type hae ominaisuusarvotrequest type hent egenskapsverdierrequest type aseta ominaisuusarvotrequest type sett egenskapsverdierrequest type luo pyydetty kansiorequest type lag den etterspurte mapparequest type kopioi tietty tiedosto tai kansiorequest type kopier den oppgitte fila eller mapparequest type siirrä tietty tiedosto tai kansiorequest type flytt den oppgitte fila eller mapparequest type hae tietyssä kansiossarequest type søk i den oppgitte mapparequest type lukitse tietty tiedosto tai kansiorequest type lås den oppgitte fila eller mapparequest type poista lukitus tietystä tiedostosta tai kansiostarequest type lås opp den oppgitte fila eller mapparequest type poista tietty tiedosto tai kansiorequest type slett den oppgitte fila eller mapparequest type kysele palvelimen kykyjärequest type spør etter tjenerens evnerrequest type hae tietyn tiedoston tai kansion sisältörequest type hent innholdet i den valgte fila eller mapparequest type aja raportti määritetyssä kansiossa% 1: code,% 2: request type kjør en rapport i den oppgitte mappa% 1: code,% 2: request type Odottamaton virhe (% 1) tapahtui yritettäessä% 2 En uventet feil (% 1) oppstod ved forsøk på% 2. Palvelin ei tue WebDAV- protokollaa.% 1: request type,% 2: url Tjeneren støtter ikke WebDAV- protokollen.% 1: request type,% 2: url Tapahtui virhe yritettäessä% 1,% 2. Lyhyt yhteenveto syistä on alla.% 1: request type En feil oppsto ved forsøk på% 1,% 2. Du finner en oppsummering av grunnene under.% 1: request type Käsittely kielletty yritettäessä% 1. Nektet tilgang ved forsøk på% 1. Kansio on jo olemassa. Mappa finnes fra før. Resurssia ei voitu luoda kohteeseen ennen kuin yksi tai useampi välikokoelma (kansio) on luotu. En ressurs kan ikke opprettes på målet før en eller flere mellomsamlinger (mapper) er opprettet. Palvelin ei voinut ylläpitää ominaisuuksien elävyyttä, jotka on listattu propertybehavior XML- elementissä tai yritit korvata tiedoston ja samalla pyysit, ettei tiedostoja korvata.% 1 Tjeneren kunne ikke opprettholde egenskapene fra XML- elementet « propertybehavior », eller du prøvde å skrive over en fil samtidig som du krevde at filer ikke skulle skrives over.% 1 Pyydettyä lukkoa% 1 ei voitu myöntää. Den forespurte låsen kunne ikke innvilges.% 1 Palvelin ei tue rungon pyyntötyyppiä.% 1: request type Tjeneren støtter ikke denne typen forespørsel.% 1: request type Toimintoa% 1 ei voida suorittaa, koska resurssi on lukittu. Kan ikke% 1 fordi ressursen er låst. Toiminto estyi jonkin muun virheen vuoksi.% 1: request type Denne handlinga ble hindret av en annen feil.% 1: request type % 1 ei onnistu, koska kohdepalvelin kieltäytyy hyväksymästä tiedostoa tai kansiota. Kan ikke% 1 fordi måltjeneren ikke godtar fila eller mappa. Kohderesurssissa ei ole riittävästi tilaa tallentaa resurssin tilaa metodin suorituksen jälkeen. request type Målressursen har ikke nok plass til å ta vare på tilstanden til ressursen etter at denne metoden er kjørt. request type lähetetään tiedostoa% 1% 1: response code,% 2: request type Laster opp% 1% 1: response code,% 2: request type % 1 yhdistetty. Odotan vastausta... % 1 kontaktet. Venter på svar & # 160; … Palvelin käsittelee pyyntöä, odota hetki... Tjeneren behandler forespørselen, vent litt & # 160; … Tuntematon tunnistautumismenetelmä. Ukjent autorisasjonsmetode. Tunnistaminen epäonnistui. Mislykket autentisering. Välityspalvelimeen tunnistautuminen epäonnistui. Mislykket mellomtjenerautentisering. Tunnistautuminen epäonnistui. Autorisering lyktes ikke. Haetaan lähetettävää dataa Spør etter data som skal sendes Lähetetään dataa kohteeseen% 1 Sender data til% 1 Haetaan tietoa% 1 kohteesta% 2 Henter% 1 fra% 2 & # 160; … Haetaan tietoa kohteesta% 1 Henter fra% 1 & # 160; … % 1 kohteessa% 2 % 1 på% 2 Alla olevalle välityspalvelimelle pitää antaa käyttäjätunnus ja salasana, ennen kuin mitään sivuja voidaan selata. Du må oppgi brukernavn og passord for mellomtjeneren under før du får tilgang til noen nettsteder. KDE: n HTTP- välimuistin hallintatyökalu KDE vedlikeholdsverktøy for HTTP- mellomlager Tyhjennä välimuisti. Tøm mellomlageret Näytä välimuistitiedoston tiedot Vis informasjon om mellomlagerfil HTTP- evästepalvelin HTTP- informasjonskapseldemon HTTP- evästepalvelin Nisse for HTTP- informasjonskapsler Sulje evästepalvelin Avslutt informasjonskapselprogram Poista kaikki evästeet verkkoalueesta Fjern informasjonskapsler for domene Poista kaikki evästeet Fjern alle informasjonskapsler Lataa asetustiedosto uudelleen Last oppsettsfila på nytt Evästevaroitus Informasjonskapsel- varsling [Verkkoalueen ylittävä] [kryssdomene!] Haluatko hyväksyä vai hylätä? Vil du ta imot eller forkaste? Koskee Bruk på & Vain tämä eväste & Bare denne informasjonskapselen & Vain nämä evästeet & Bare disse informasjonskapslene Valitse tämä hyväksyäksesi tai hylätäksesi vain tämän evästeen: uusista evästeistä kysytään erikseen. (katso Selaus/ Evästeet Ohjauskeskuksessa). Velg dette for å ta imot eller forkaste denne informasjonskapselen. Du blir spurt igjen dersom du får flere informasjonskapsler. (Se Nettsurfing/ Informasjonskapsler i Systeminnstillinger.). Kaikki evästeet tältä verkkoalueelta Alle informasjonskapsler fra dette domenet Valitse tämä asetus hyväksyäksesi tai hylätäksesi kaikki evästeet tältä palvelimelta. Valitsemalla tämän asetuksen lisäät uuden käytännön palvelimeen, josta eväste tuli. Käytänne on pysyvä, ellet muokkaa sitä itse Ohjauskeskuksessa (katso Selaus/ Evästeet Ohjauskeskuksessa). Velg dette for å ta imot eller forkaste alle informasjonskapsler fra dette nettstedet. I så fall blir en ny praksis sett for nettstedet. Praksisen gjelder til du endrer den manuelt fra Systeminnstillinger. (Se Nettsurfing/ Informasjonskapsler i Systeminnstillinger.). & Kaikki evästeet Alle & informasjonskapsler Valitse tämä asetus hyväksyäksesi tai hylätäksesi kaikki evästeet kaikkialta. Tämän asetuksen valinta muuttaa yleisiä evästekäytäntöjä Ohjauskeskuksessa (katso Selaus/ Evästeet ohjauskeskuksessa). Velg dette for alltid å ta imot eller forkaste informasjonskapsler fra alle nettsteder. Dette endrer den globale praksisen og gjelder alle informasjonskapsler. (Se Nettsurfing/ Informasjonskapsler i Systeminnstillinger). & Hyväksy & Godta Hylkää & Nekt Katso tai muokkaa evästeen tietoja Vis eller endre informasjon om informasjonskapselen Evästeen yksityiskohdat Detaljer om informasjonskapsel Vanhenee: Utgår: Näyttäminen: Next cookie Synlig: Next cookie & Seuraava > > & Neste > > Näytä yksityiskohdat seuraavasta evästeestä Vis detaljer om den neste informasjonskapselen Ei määritelty Ikke oppgitt Istunnon loppu Når økten slutter Vain turvalliset palvelimet Bare sikrede tjenere Turvalliset palvelimet, sivuskriptit Sikrede tjenere, sideskript Palvelimet, sivuskriptit Tjenere, sideskript kio_ metainfo kio_ metainfo Ei metatietoja tiedostolle% 1@ action: inmenu Ingen metainformasjon for% 1@ action: inmenu & Muokkaa kohtaa ”% 1 ”... & Rediger oppføring «% 1 » & # 160; … Piilota kohta ”% 1 ” & Skjul oppføring «% 1 » & Näytä kaikki kohdat & Vis alle oppføringer & Poista kohta ”% 1 ” @ info & Fjern oppføring «% 1 » @ info Haluatko varmasti tyhjentää roskakorin? Kaikki siellä olevat tietueet poistetaan. @ action: button Er du sikker på at du vil tømme papirkurven? Alle elementer vil bli slettet. @ action: button Kun kirjoitat tekstikenttään, KDE yrittää täydentää tekstiäsi automaattisesti. Tämän toiminnon asetuksia voidaan muokata napsauttamalla hiiren oikealla painikkeella ja valitsemalla vaihtoehto kohdasta Tekstin täydennys. Mens du skriver i tekstområdet, kan du få se mulige fullføringer. Du kan styre funksjonen ved å trykke høyre museknapp og velge modusen du vil bruke fra menyen Tekstfullføring. Asema:% 1 Lagringsenhet:% 1 Napsauta tätä painiketta siirtyäksesi yläkansioon. Jos esimerkiksi nykyinen sijaintisi on file: / home /% 1, tämän painikkeen napsauttaminen siirtää sinut kansioon file: / home. Bruk denne knappen for å gå opp til foreldremappa. Dersom du nå f. eks. er i file: / home /% 1, vil denne knappen føre deg til file: / home. Napsauta tätä painiketta siirtyäksesi askeleen taaksepäin selaushistoriassa. Bruk denne knappen for å gå tilbake ett steg i nettleserhistorien. Napsauta tätä painiketta siirtyäksesi askeleen eteenpäin selaushistoriassa. Bruk denne knappen for å gå fram ett steg i nettleserhistorien. Napsauta tätä painiketta ladataksesi nykyisen paikan sisällön uudelleen. Bruk denne knappen for å laste innholdet på nytt. Napsauta tätä painiketta luodaksesi kansion. Bruk denne knappen for å opprette en ny mappe. Näytä Sijainnit- paneeli Vis hurtigpanel Näytä kirjanmerkit Vis bokmerke Asetukset Alternativer Tämä on tiedostoikkunan asetusvalikko. Voit määritellä asetuksia kuten: missä järjestyksessä tiedostot näytetään näyttötapa, kuten kuvake - ja luettelonäkymä piilotiedostojen näyttäminen pikanäyttöpaneelin käyttäminen tiedostojen esikatselu kansioiden ja tiedostojen erottaminen Dette er oppsettsmenyen for fildialogen. Her finner du diverse innstillinger, som f. eks: Hvordan filer blir sortert i lista; Ulike visningstyper, f. eks. ikon eller liste; Visning av skjulte filer; Hurtigpanel; Forhåndsvisning av filer; Kataloger atskilt fra filene. Loitonna Zoom ut Lähennä Zoom inn Tämä on tiedostoluetteloon käytettävä suodin. Tiedostonimiä, jotka eivät vastaa hakua, ei näytetä. Voit valita jonkin valikon valmiista suotimista, tai voit antaa oman suotimen tekstikenttään. Jokerimerkit, kuten * ja? on sallittuja. Filteret som skal brukes på fillista. Bare filnavn som passer med mønsteret blir vist. Du kan velge fra ett av de forhåndsdefinerte filtrene i nedtrekkslista eller skrive inn ditt eget filter i skrivefeltet. Jokertegn som * og? kan brukes i filteret. Suodin: & Filter: Voit valita vain yhden tiedoston Du kan bare velge én fil. Tarjottiin useampaa kuin yhtä tiedostoa Angitt mer enn én fil Voit valita vain paikallisia tiedostoja Du kan bare velge lokale filer Etätiedostoja ei hyväksytä Kan ikke bruke filer fra andre maskiner Useampi kuin yksi kansio on valittu, eikä tämä dialogi hyväksy kansioita. Valitse vain yksi kansio luetteloidaksesi sen. Det er valgt mer enn én mappe og dette dialogvinduet godtar ikke mapper, så det er ikke mulig å avgjøre hvilken mappe en skal gå inn i. Velg bare én mappe for å få listet den. Useampi kuin yksi kansio tarjottiin Angitt mer enn én mappe Ainakin yksi kansio ja yksi tiedosto on valittuna. Tiedostojen valinnat hylätään ja valittu kansio listataan Minst én mappe og en fil er valgt. Valgte filer blir ignorerte og den valgte mappa blir listet. Tiedostoja ja kansioita valittuna Filer og mapper valgt Tiedostoa ”% 1 ” ei löytynyt Fant ikke fila «% 1 » Tiedostoa ei voida avata Kan ikke åpne fila Tämä on tallennettavan tiedoston nimi. Fila skal lagres med dette navnet. Tämä on avattavien tiedostojen lista. Useampi kuin yksi tiedosto voidaan määritellä listaamalla useita tiedostoja välilyönneillä eroteltuna. Liste over filer som skal åpnes. Du kan velge flere enn en fil ved å skrive inn flere filnavn med mellomrom mellom. Tämä on avattavan tiedoston nimi. Navnet på fila som skal åpnes. @ title: window Tiedosto ”% 1 ” on jo olemassa. Haluatko varmasti korvata sen? Fila «% 1 » finnes fra før. Vil du skrive over den? Korvataanko tiedosto? Skriv over fila? Valitut tiedostonimet eivät näytä olevan oikeanmuotoisia. De valgte filnavnene ser ikke ut til å være gyldige. Virheelliset tiedostonimet Ugyldig( e) filnavn Voit valita vain paikallisia tiedostoja. Du kan bare velge lokale filer. * _BAR_Kaikki kansiot * _BAR_Alle mapper Kuvakekoko:% 1 kuvapistettä (vakiokoko) Ikonstørrelse:% 1 piksler (standardstørrelse) Kuvakekoko:% 1 pikseliä Ikonstørrelse:% 1 piksler Valitse & tiedostopääte automaattisesti (% 1) Velg automatisk filetternavn (% 1) pääte% 1 etternavnet% 1 Valitse tiedostopääte & automaattisesti Velg automatisk filetternavn sopiva tiedostopääte et passende etternavn Jos valitset tämän kohdan, saat käyttöön muutamia tiedostojen päätteisiin liittyviä ominaisuuksia: Kaikki kohdassa% 1 määritellyt tiedostopäätteet päivitetään, kun muutat tiedoston tyyppiä. Jos kohdassa% 2 ei ole annettu tiedoston päätettä, ja napsautat Tallenna - painiketta,% 3 lisätään tiedoston nimen loppuun (jos tällä nimellä ei ole jo tiedostoa). Tiedostopääte määritellään valitsemasi tiedostotyypin mukaan. Jos et halua, että KDE antaa tiedostoille päätteen, voit ottaa tämän asetuksen pois käytöstä, tai lisätä pisteen (.) tiedoston nimen loppuun (piste otetaan automaattisesti pois tallennettaessa). Tämä asetus kannattaa pitää päällä koska se helpottaa tiedostojen käsittelyä. Dette valget slår på noen bekvemmeligheter for lagring av filer med etternavn: Et etternavn oppgitt i skrivefeltet% 1 blir oppdatert hvis du endrer filtypen det skal lagres med. Hvis det ikke er oppgitt noe etternavn i skrivefeltet% 2 når du trykker Lagre, så blir% 3 lagt til slutten av filnavnet (hvis filnavnet ikke allerede finnes). Dette etternavnet er basert på filtypen som du har valgt som lagringstype. Hvis du ikke vil at KDE skal sette på et etternavn for filnavnet, så kan du enten slå av dette valget, eller undertrykke det ved å legge til et punktum (.) til filnavnet (punktumet blir automatisk fjernet). Hvis du ikke er sikker, så behold valget slått på, fordi det gjør det lettere å holde styr på filene dine. Tämän painikkeen avulla voit lisätä kirjanmerkkejä eri paikkoihin. Napsauta tätä avataksesi kirjanmerkkivalikon, jossa voi lisätä, muokata tai valita kirjanmerkkejä. Kirjanmerkit koskevat vain tiedostoikkunaa, mutta toimivat kuten kirjanmerkit KDE: ssä yleensä. Home Directory Med denne knappen kan du sette bokmerker på visse adresser. Dersom du trykker på knappen, får du se en bokmerkemeny der du kan legge til, endre eller velge et bokmerke. Disse bokmerkene gjelder bare for fildialogen, men fungerer ellers som vanlige KDE- bokmerker. KFile System Bookmarks KotiKFile System Bookmarks HjemKFile System Bookmarks Verkko NettverkKFile System Bookmarks Juuri RotKFile System Bookmarks & Vapauta ”% 1 ” & Slipp løs «% 1 » & Irrota ”% 1 ” turvallisesti & Sikker fjerning av «% 1 » & Irrota ”% 1 ” & Avmonter «% 1 » & Poista% 1 Løs ut «% 1 » Laite ”% 1 ” ei ole levy eikä sitä voi poistaa asemasta. Enheten «% 1 » er ikke en disk og kan ikke løses ut. Tapahtui virhe yritettäessä käsitellä kohdetta% 1, Järjestelmän vastaus:% 2 En feil oppsto under forsøk på tilgang til «% 1 », systemet sa:% 2 Virhe käytettäessä% 1 En feil oppsto under forsøk på tilgang til «% 1 » Mukautettu polkufolder name Selvvalgt stifolder name Luo uusi kansio kohteeseen:% 1 Lag ny mappe i:% 1 Kansio tai tiedosto% 1 on jo olemassa. En fil eller mappe med navnet% 1 finnes fra før. Kansion luomiseen ei ole oikeuksia. @ action: button Du har ikke rettighet til å lage den mappa. @ action: button Uusi kansio... Ny mappe & # 160; … Siirrä roskakoriin@ action: inmenu Flytt til papirkurven@ action: inmenu Näytä piilokansiot@ action: button Vis skjulte mapper@ action: button Muokkaa paikkaa Rediger hurtigpanel- oppføring Tämä teksti on esillä Sijainnit- paneelissa. Kuvauksen tulisi sisältää yksi tai kaksi sanaa, jotka auttavat sinua muistamaan, mihin tietue viittaa. Teksten som skal vises i Steder- panelet. Etiketten bør være ett eller to ord som minner deg om hvor snarveien fører. Hvis du ikke oppgir en etikett blir det avledet av URL til stedet. & Selite: & Etikett: Kirjoita tähän kuvaileva selite Oppgi beskrivende etikett her Tämä on tietueeseen sidottu paikka. Mitä tahansa oikean muotoista verkko- osoitetta voidaan käyttää. Esimerkiksi:% 1 http: // www. kde. org/ ftp: // ftp. kde. org/ pub/ kde/ stable/ Voit selata verkko- osoitetta napsauttamalla tekstikentän vieressä olevaa painiketta. Dette er adressen som er knyttet til oppføringa. Du kan bruke alle gyldige URL- er. Eksempel:% 1 http: // www. kde. org ftp: // ftp. kde. org/ pub/ kde/ stable Du kan bla deg fram til adressen ved å bruken knappen ved siden av skrivefeltet. & Sijainti: Sted: Tämä kuvake ilmestyy Sijainnit- paneeliin. Napsauta painiketta valitaksesi jonkin muun kuvakkeen. Dette er ikonet som blir vist i hurtigpanelet. Trykk på knappen for å velge et annet ikon. Valitse & kuvake: Velg et & ikon: & Vain tälle sovellukselle (% 1) & Vis bare i dette programmet (% 1) Valitse tämä asetus, jos haluat tietueen näkyvän vain nykyistä sovellusta (% 1) käytettäessä. Jos asetusta ei ole valittu, tietue on näkyvissä kaikille sovelluksille. Bruk denne innstillinga dersom du vil at oppføringa bare synes når du bruker dette programmet (% 1). Hvis ikke, blir oppføringa tilgjengelig i alle programmer. Luo kansio@ action: button Opprett mappe@ action: button Syötä toinen nimi Skriv inn et annet navn Nimi ”% 1 ” alkaa pisteellä, joten kansio oletusarvoisesti piilotetaan. Navnet «% 1 » begynner med et punktum og derfor blir mappa skjult som standard. Poistettavaa tiedostoa ei valittu. Du oppga ikke et filnavn for sletting. Ei poistettavaa Ingenting å slette Haluatko varmasti poistaa tiedoston% 1? Er du sikker på at du vil slette «% 1 »? Poista tiedosto Slett fil Poistettavaa tiedostoa ei valittu. Du har ikke valgt en fil for sletting. Haluatko varmasti siirtää roskakoriin tiedoston% 1? Er du sikker på at du vil slette «% 1 »? Poista tiedostoto trash Slettede filerto trash Roskakorin tiedostot Slettede filer Määriteltyä kansiota ei ole olemassa tai sitä ei voida lukea Den valgte mappa finnes ikke eller er ikke lesbar. Yläkansio Foreldre- mappe Päivitä Last på nytt Lajitellaan Sortering Nimen mukaan På navn Koon mukaan På størrelse Päiväyksen mukaan På dato Tyypin mukaan På type Alenevasti Synkende Kuvakkeen sijainti Ikonposisjon Tiedostonimen vieressä Ved siden av filnavnet Tiedostonimen päällä Over filnavnet Lyhyt näkymä Kort visning Tarkka näkymä Detaljert visning Tarkka puunäkymä Detaljert trevisning Näytä esikatselun vieressä Forhåndsvisning ved siden Näytä esikatselu Forhåndsvis Saat sijaintiselaimen napsauttamalla tästä Trykk for plasseringsnavigering Muokkaa sijaintia napsauttamalla@ item: inmenu Trykk for å endre plassering@ item: inmenu Subversion@ item: inmenu Subversion@ item: inmenu Sijainti Naviger Näytä koko polku Vis full sti genshortcutents genshortcutents Luo DocBook- entiteetit perustoimintojen näppäinyhdistelmille Lager DocBook. entiteter for hovedsnarveier for standardhandlinger Kohteelle% 1 ei ole käyttöopasta. Det er ingen dokumentasjon tilgjengelig for% 1. Etsitään oikeaa tiedostoa Slår opp riktig fil Valmistellaan asiakirjaa Forbereder dokumentet Pyydettyä ohjetiedostoa ei voitu jäsentää:% 1 Klarte ikke å tolke den ønskede hjelpefila:% 1 Tallennetaan välimuistiin Lagrer til mellomlager Käytetään välimuistissa olevaa versiota Bruker mellomlagret versjon Etsitään valintaa Slår opp i del Tiedostonimeä% 1 ei löytynyt hakemistosta% 2. Fant ikke filnavnet% 1 i% 2. Käytettävä tyylisivu Stilark som skal brukes Tulosta koko asiakirja vakiotulosteeseen Send hele dokumentet til standard- ut Tulosta koko asiakirja tiedostoon Send hele dokumentet til en fil Luo ht: // dig- yhteensopiva hakemisto Lag en ht: // dig- kompatibel indeks Tarkista asiakirjan syntaksi Sjekk om dokumentet er gyldig Luo asiakirjasta välimuistitiedosto Lag en mellomlagerfil for dokumentet Aseta lähdehakemisto kdelibsille Oppgi kildekatalogen, for kdelibs Tyylisivulle annettavat parametrit Parametere som skal sendes til stilarket Muutettava tiedosto Fila som skal omdannes XML- kääntäjä XML- oversetter KDE: n XML- kääntäjä KDEs oversetter for XML Välimuistitiedostoon% 1 ei voitu kirjoittaa. NAME OF TRANSLATORS Klarte ikke skrive til mellomlagerfil% 1. NAME OF TRANSLATORS Jäsennetään tyylisivua Tolker stilarket Jäsennetään asiakirjaa Tolker dokumentet Otetaan tyylisivu käyttöön Anvender stilarket Kirjoitetaan tiedostoa Skriver dokumentet Liitä tiedosto Sett inn fil Liitä tiedosto... Sett inn fil & # 160; … Valitse liitettävä tiedosto Velg fil å sette inn & Liitä & Sett inn Tiedoston lataus epäonnistui: Klarte ikke laste inn fil: Tiedoston liitosvirhe Feil ved innsetting av fil Tiedostoa% 1 ei ole olemassa tai sitä ei voida lukea. Keskeytän. Fila% 1 finnes ikke eller er ikke lesbar, avbryter. Tiedostoa% 1 ei voitu avata. Keskeytän. Klarer ikke åpne fila% 1, avbryter. Tiedostolla% 1 ei ole sisältöä. Fila% 1 hadde ikke noe innhold. Datatyökalut Dataverktøy (ei saatavilla) (ikke tilgjengelig) Datatyökalut ovat saatavilla ainoastaan kun tekstiä on valittu tai hiiren oikeaa painiketta napsautetaan sanan päällä. Jos datatyökaluja ei tällöin tarjota, vaikka olet valinnut tekstiä, pitää sinun ensin asentaa ne. Datatyökaluja on esimerkiksi KOffice- paketissa. NAME OF TRANSLATORS Dataverktøy er bare tilgjengelig når tekst er markert, eller når høyre museknapp klikkes over et ord. Hvis ingen dataverktøy blir tilbudt selv når tekst er markert, må du installere dem. Noen dataverktøy hører til KOffice- pakken. NAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Klaus Ade JohnstadEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org klaus@ skolelinux. no & Tiedostopeite: & Fil Datatyökalut Verktøy PythonEncoding Pythonkoding Python- merkistötarkastus Python- sjekk for tegnkoding This is a localized string for default time & date printing on kate document.% d means day in XX format.% m means month in XX format.% Y means year in XXXX format.% H means hours in XX format.% M means minutes in XX format. Please, if in your language time or date is written in a different order, change it here Automatiske hakeparenteser slått avThis is a localized string for default time & date printing on kate document.% d means day in XX format.% m means month in XX format.% Y means year in XXXX format.% H means hours in XX format.% M means minutes in XX format. Please, if in your language time or date is written in a different order, change it here % e -% m -% Y% H:% M % Y -% m -% d% H:% M Liitä aika ja päivämäärä Sett inn dato og klokkeslett % y\ tVuosiluvun kaksi viimeistä numeroa (00 - 99)% Y\ tVuosiluku neljällä numerolla%: m\ tKuukausi, ilman alkavaa nollaa (1 - 12)% m\ tKuukausi kahdella numerolla (01 - 12)% b\ tLyhennetty kuukauden nimi% B\ tKuukauden nimi% e\ tPäivä (1 - 31)% d\ tPäivä kahdella numerolla (01 - 31)% a\ tLyhennetty viikonpäivä% A\ tViikonpäivä% H\ tTunnit 24 tunnin kellossa kahdella numerolla (00 - 23)% k\ tTunnit 24 tunnin kellossa ilman alkunollaa (0 - 23)% I\ tTunnit 12 tunnin kellossa kahdella numerolla (01 - 12)% l\ tTunnit 12 tunnin kellossa ilman alkunollaa (1 - 12)% M\ tMinuutit kahdella numerolla (00 - 59)% S\ tSekunnit (00 - 59)% P\ t" am "or" pm "% p\ t" AM" or "PM" % y\ t2- sifret år uten århundre (00 – 99)% Y\ tfullt årstall%: m\ tmånedsnummer, uten ledende nuller (1 – 12)% m\ tmånedsnummer, 2 siffer (01 – 12)% b\ tforkortet månedsnavn% B\ tfullt månedsnavn% e\ tdagen i måneden (1 – 31)% d\ tdagen i måneden, 2 siffer (01 – 31)% a\ tforkortet ukedag% A\ tfull ukedag% H\ ttimer i 24- timers klokke, 2 siffer (00 – 23)% k\ ttimer i 24- timers klokke, uten ledende nuller (0 – 23)% I\ ttimer i 12- timers klokke, 2 siffer (01 – 12)% l\ ttimer i 12- timers klokke, uten ledende nuller (1 – 12)% M\ tminutter, 2 siffer (00 – 59)% S\ tsekunder (00 – 59)% P\ t" am "eller" pm "% p\ t" AM" eller "PM" Muotoile Format Automaattiset kirjanmerkit Automatiske bokmerker Aseta automaattiset kirjanmerkit Sett opp automatiske bokmerker Muokkaa tietuetta Rediger oppføring & Haettava teksti: & Mønster: Säännöllinen lause. Osuvat rivit lisätään kirjanmerkeiksi. Et regulært uttrykk. Linjer som passer vil få bokmerke. & Merkkikoko huomioidaan & Skill mellom små og store bokstaver Jos käytössä, huomioidaan merkkikoko, muuten ei. Velg om mønsteret skal skille mellom små og store bokstaver. & Vähin osuma & Minimalt treff Jos tämä on valittuna, pattern match käyttää minimaalista osumista. Ellet tiedä, mitä se on, lue ohjelman Kate käyttöoppaan liiteosa "Regular expressions". Velg om mønstersøket skal være minimalt. Dersom du ikke vet hva dette innebærer, kan du lese tillegget om regulære uttrykk i kate- håndboka. & Tiedostopeite: & Filnavnmønster: Tiedostomaskien luettelo, puolipisteillä eroteltuna. Tätä voidaan käyttää tiedostojen ja sovitettaviin nimiin rajoittimena. Käytä velho- painiketta mimetyyppien kohdassa oikealla täyttääksesi helposti molemmat luettelot. En liste med filnavnmønstre, adskilt med semikolon. Du kan bruke dette til å avgrense antall filer som passer det valgt mønster. Du kan enkelt fylle ut begge listene med veiviserknappen til venstre for mime- typen. MIME- tyypit: Mime- typer: Mime- tyyppien luettelo, puolipisteillä eroteltuna. Tätä voidaan käyttää soviteltavien mime- tyyppien käytössä rajoittimena. Käytä velho- painiketta oikealla saadaksesi luettelon olemassa olevista tiedostotyypeistä. Valitse niistä. Valinta täyttää tiedostomaskit myös. En liste med mime- typer, adskilt med semikolon. Dette kan brukes for å avgrense antall filer som passer det valgt mønster. Du kan velge fra en liste over filtyper med veiviserknappen til venstre for mime- typen. Napsauta painiketta näyttääksesi valintaluettelon saatavillaolevista mimetyypeistä järjestelmässäsi. Käytettynä tiedostomaski yllä täyttyy vastaavista maskeista. Trykk på denne knappen for å vise en liste over mime- typer som er tilgjengelig på systemet. Filmasken over fylles automatisk ved bruk av denne funksjonen. Valitse haluamasi MIME- tyypit tälle kuviolle. Huomaa, että tämä muokkaa myös automaattisesti sidottuja tiedostopäätteitä. Velg mime- typene du vil bruke med dette mønsteret. Legg merke til at dette automatisk endrer filetternavna også. Valitse Mime- tyypit Velg MIME- typer & Haettavat tekstit & Mønster Haettava teksti Mønster MIME- tyypit MIME- typer Tiedostopeitteet Filnavnmønster Tämä luettelo näyttää asetetut automaattiset kirjanmerkit. Kun asiakirja on avattu, jokaista kirjanmerkkiä käytetään seuraavalla tavalla: Kohde jätetään pois, jos mimetyyppi - ja/ tai tiedostonimimaski on määritelty ja kumpikaan ei osu asiakirjaan. Muussa tapauksessa kutakin asiakirjan riviä sovitetaan malliin ja kirjanmerkki asetetaan osuville riveille. < ul > Käytä alla olevia painikkeita järjestelläksesi kokoelmaasi. Denne lista viser de oppsatte automatiske bokmerkene. Når et dokument åpnes blir enhetene brukt slik: Enheten blir forkastet dersom ingen mime- type eller filnavnmønster passer til dokumentet. Viss ikke, blir hver linje i dokumentet undersøkt. De linjene som passer til mønsteret vil få bokmerke. < ul > Med knappene nedenfor kan du håndtere samlinga av enheter. Napsauta tätä nappia luodaksesi uuden automaattikirjanmerkin. Trykk på denne knappen for å lage et nytt automatisk bokmerke. Napsauta tätä nappia tuhotaksesi valitun tietueen. Trykk på denne knappen for å slette den valgte enheten. Napsauta tätä nappia muokataksesi valittua tietuetta. Trykk på denne knappen for å redigere den valgte enheten. Olet tallentamassa Python- tiedostoa muulla kuin ASCII- merkistöllä, määrittelemättä oikeaa lähdekoodin koodausriviä merkistölle "% 1". Du forsøker å lagre en Python- file som ikke er ASCII, uten å oppgi en riktig tegnkodingslinje for tegnkodingen «% 1 » Ei merkistöotsikkoa Ingen tegnkodingslinje Lisää% 1 Sett inn:% 1 Tallenna ilman lisäystä Lagre likevel Skriptin alustus epäonnistui Skript- klargjøring mislyktes Sovelman lataus epäonnistui Kunne ikke laste skjermelementet. Toiminto% 1 Aktivitet% 1 Tuntematon toiminto Ukjent aktivitet Tuntematon sovelmamisc category Ukjent skjermelementmisc category Asetukset... Oppsett & # 160; … Aktivoi sovelma% 1 Skru på% 1- elementet Sovelman asetukset% 1 is the name of the applet Innstillinger for skjermelement Poista sovelma% 1 Fjern dette skjermelementet Sovelman% 1 asetukset % 1- innstillinger Sovelluskäynnistimet Programstartere Tähtitiede Astronomi Kehitystyökalut Utviklingsverktøy Opiskelu Opplæring Sää ja ympäristö Miljø og vær Pelit ja viihde Spill og moro Kartat Tilordninger Multimedia Multimedia Verkkopalvelut Tjenester når tilkoblet Järjestelmätiedot Systeminformasjon Ikkunat ja tehtävät Vinduer og oppgaver Pikanäppäin% 1 is the name of a plasmoid,% 2 the name of the machine that plasmoid is published on Tastatursnarvei% 1 is the name of a plasmoid,% 2 the name of the machine that plasmoid is published on Package file, name of the widget DelPackage file, name of the widget Sovelman% 2 tarvitsemaa pakettia% 1 ei löytynyt. API or programming language the widget was written in, name of the widget Klarte ikke å finne pakka% 1 som skjermelementet% 2 trenger. API or programming language the widget was written in, name of the widget Sovelman% 2 tarvitsemaa skriptimoottoria% 1 ei voitu luoda. Package file, name of the widget Klarte ikke å lage en% 1 skriptmotor for skjermelementet% 2. Package file, name of the widget Sovelman% 2 tarvitsemaa pakettia% 1 ei voitu avata.% 1 is the name of the applet Klarte ikke å åpne pakka% 1 som skjermelementet% 2 trenger.% 1 is the name of the applet Poista sovelma% 1% 1 is the name of the applet Fjern dette «% 1 »% 1 is the name of the applet Tätä sovelmaa ei voitu luoda. Dette objektet kunne ikke opprettes. Tätä sovelmaa ei voitu luoda seuraavasta syystä:% 1 Dette objektet kunne ikke opprettes av følgende grunn:% 1 % 1 is the name of the applet Ukjent ContainmentActions Poista sovelma% 1 Fjern dette panelet Poista tämä toiminto Fjern denne aktiviteten Toiminnon% 1 asetukset Aktivitetsinnstillinger Lisää sovelmia... Legg til skjermelementer & # 160; … Seuraava sovelma Neste element Edellinen sovelma Forrige element % 1 is the name of the containment Denne menyen må settes opp% 1 is the name of the containment Sovelmat Skjermelementer Tuntematon taustakuva% 1 is the name of the containment Tapet% 1 is the name of the containment Haluatko varmasti poistaa sisällyttäjän% 1? @ title: window% 1 is the name of the containment Er det sikkert at du vil fjerne denne/ dette% 1? @ title: window% 1 is the name of the containment Poista sisällyttäjä% 1 Fjern% 1 Pyydettyä komponenttia ei löytynyt:% 1 Fant ikke forespurt komponent:% 1 Lukitse sovelmat Lås skjermelementer Pikanäppäinasetukset Snarveisinnstillinger Poista sovelmien lukitus Lås opp skjermelementer Nimetön Uten navn Tämä järjestelmä ei tue OpenGL- sovelmia. Dette systemet støtter ikke OpenGL- skjermelementer. Tietokone ei tue OpenGL- sovelmia. Maskinen din støtter ikke OpenGL- skjermelementer. % 1 is the name of the applet Tillat denne brukeren tilgang til alle tjenester Poista sovelma% 1 Husk denne brukeren hakusana søkebegrep Tuntematon taustakuvaA non- functional package Ukjent bakgrunnsbildeA non- functional package ViallinenA non- functional package UgyldigError message, access to a remote service failed. ViallinenError message, access to a remote service failed. Ugyldig symbol. Error message, access to a remote service failed. Error message, access to a remote service failed. Krever passord som stemmer. Error message, access to a remote service failed. Tuntematon taustakuvaError message, tried to start an invalid service Ukjent feil. Error message, tried to start an invalid service Viallinen (tyhjä) palvelu, ei osaa yhtään operaatiota. Ugyldig (null) tjeneste, kan ikke utføre noen handlinger. Näytä tämä ryhmä. Vis denne gruppa. Piilota tämä ryhmä. Skjul denne gruppa. Laajenna tämä sovelma Fold ut dette skjermelementet Pienennä tämä sovelma Fold sammen dette skjermelementet Asetusmääritelmät Oppsettsdefinisjoner Suoritettavat skriptit Kjørbare skripter Pääasetustiedosto käyttöliittymälle Hovedfil for grenseflate- oppsett XML- asetustiedosto XML- fil for oppsett Ikkunoiden kuvat Bilder for dialoger Yleinen ikkunatausta Alminnelig dialogbakgrunn Teema uloskirjautumisikkunalle Drakt for utloggingsdialogen Taustakuvapaketit Tapetpakker Sovelmien kuvat Bilder for skjermelementer Sovelmien taustakuva Bakgrunnsbilde for skjermelementer Analogisen kellon kuva Analog urskive Paneelien taustakuva Bakgrunnsbilde for paneler Mittarisovelmien tausta Bakgrunn for tegneelementer Työkaluvihjeiden taustakuva Bakgrunnsbilde for verktøytips Dialogien läpinäkymättömät kuvat Ugjennomsiktige bilder for dialoger Yleisten dialogien läpinäkymättömät kuvat Ugjennomsiktig alminnelig dialogbakgrunn Läpinäkymätön teema uloskirjautumisikkunalle Ugjennomsiktig drakt for utloggingsdialogen Sovelmien läpinäkymättömät kuvat Ugjennomsiktige bilder for skjermelementer Paneelien läpinäkymätön taustakuva Ugjennomsiktig bakgrunnsbilde for paneler Työkaluvihjeiden läpinäkymätön taustakuva Ugjennomsiktig bakgrunnsbilde for verktøytips Kyselyikkunoiden vähäväriset kuvat Bilder med få farger for dialoger Vähävärinen yleinen ikkunatausta Alminnelig dialogbakgrunn med få farger Vähävärinen uloskirjautumisikkunateema Drakt med få farger for utloggingsdialogen Sovelmien vähävärinen taustakuva Bakgrunnsbilde med få farger for skjermelementer Vähävärinen analogisen kellon kuva Analog urskive med få farger Vähävärinen taustakuva paneeleille Bakgrunnsbilde med få farger for plasmoider Mittarisovelmien vähävärinen tausta Bakgrunn med få farger for tegneelementer Työkaluvihjeiden vähävärinen taustakuva Bakgrunnsbilde med få farger for verktøytips KColorScheme- asetustiedosto Oppsettsfil for KColorScheme Ruutukaappaus Skjermbilde Suositeltu taustakuvatiedosto Anbefalt bakgrunnsbilde TuntematonGeneric Interface device type UkjentGeneric Interface device type Geneerinen rajapintaProcessor device type Generisk grensesnittProcessor device type SuoritinBlock device type ProsessorBlock device type LohkoStorage Access device type BlokkStorage Access device type TallennuspääsyStorage Drive device type LagringstilgangStorage Drive device type TallennusasemaOptical Drive device type LagerdrevOptical Drive device type Optinen asemaStorage Volume device type Optisk drevStorage Volume device type TallennustilavuusOptical Disc device type LagervolumOptical Disc device type Optinen levyCamera device type Optisk plateCamera device type KameraPortable Media Player device type KameraPortable Media Player device type Siirrettävä mediasoitinNetwork Interface device type Portabel mediaspillerNetwork Interface device type VerkkorajapintaAc Adapter device type NettverksgrensesnittAc Adapter device type Vaihtovirta- adapteriBattery device type NettadapterBattery device type AkkuButton device type BatteriButton device type PainikeAudio Interface device type KnappAudio Interface device type AudiorajapintaDvb Interface device type LydgrensesnittDvb Interface device type Dvb- rajapintaVideo device type Dvb- grensesnittVideo device type VideoSerial Interface device type VideoSerial Interface device type SarjarajapintaSmart Card Reader device type Serielt grensesnitt Smart Card Reader device type Älykorttilukija Smartkortleser % 1 Tit % 1 TiB % 1 Git % 1 GiB % 1 Mit % 1 MiB % 1 t % 1 B 0 t 0 B WLAN- rajapinta WLAN grensesnitt VerkkorajapintaFirst item of% 1% 2 Drive sentence NettverksgrensesnittFirst item of% 1% 2 Drive sentence / DVD- ROMSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD- ROMSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD+RSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD+RSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD+RWSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD+RWSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD- RSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD- RSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD- RWSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD- RWSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD- RAMSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD- RAMSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD±R DLSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD±R DLSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD±RSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD±RSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD±RW DLSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD±RW DLSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD±RWSecond item of% 1% 2 Drive sentence / DVD±RWSecond item of% 1% 2 Drive sentence / BD- ROMSecond item of% 1% 2 Drive sentence / BD- ROMSecond item of% 1% 2 Drive sentence / BD- RSecond item of% 1% 2 Drive sentence / BD- RSecond item of% 1% 2 Drive sentence / BD- RESecond item of% 1% 2 Drive sentence / BD- RESecond item of% 1% 2 Drive sentence / HD DVD- ROMSecond item of% 1% 2 Drive sentence / HD DVD- ROMSecond item of% 1% 2 Drive sentence / HD DVD- RSecond item of% 1% 2 Drive sentence / HD DVD- RSecond item of% 1% 2 Drive sentence / HD DVD- RW / HD DVD- RW Ulkoinen% 1% 2 levyasema Eksternt% 1% 2- drev % 1% 2 levyasema % 1% 2 drev Ulkoinen levykeasema Eksternt diskettdrev Levykeasema% 1 is the size Diskettdrev% 1 is the size % 1 ulkoinen kovalevy% 1 is the size % 1 Ekstern harddisk% 1 is the size % 1 kovalevy % 1 Harddisk Ulkoinen kovalevy Ekstern harddisk Kovalevy% 1 is the vendor,% 2 is the model of the device Harddisk% 1 is the vendor,% 2 is the model of the device Asema Drev Tyhjä CD- R Tom CD -- R Tyhjä CD- RW Tom CD- RW Tyhjä DVD- RAM Tom DVD- RAM Tyhjä DVD- R Tom DVD- R Tyhjä DVD- R Dual- Layer Tom tolags DVD- R DVD- R Dual- Layer Tolags DVD- R Tyhjä DVD- RW Tom DVD- RW Tyhjä DVD+R Tom DVD+R Tyhjä DVD+RW Tom DVD+RW Tyhjä DVD+R Dual- Layer Tom tolags DVD+R DVD+R Dual- Layer Tolags DVD+R BD- ROM BD- ROM Tyhjä BD- R Tom BD- R Tyhjä BD- RE Tom BD- RE HD DVD- ROM HD DVD- ROM Tyhjä HD DVD- R Tom HD DVD+R HD DVD- R HD DVD- R Tyhjä HD DVD- RW Tom HD DVD- RW HD DVD- RW HD DVD- RW Audio- CD% 1 is the size LydCD% 1 is the size % 1 is the size Kryptert beholder% 1 is the size % 1 siirrettävä media% 1 is the size % 1 Flyttbart medium% 1 is the size % 1 media % 1 medium Afrikka/ Abidjan Afrika/ Abidjan Afrikka/ Accra Afrika/ Accra Afrikka/ Addis_ Ababa Afrika/ Addis_ Abeba Afrikka/ Alger Afrika/ Algerie Afrikka/ Asmara Afrika/ Asmara Afrikka/ Asmera Afrika/ Asmera Afrikka/ Bamako Afrika/ Bamako Afrikka/ Bangui Afrika/ Bangui Afrikka/ Banjul Afrika/ Banjul Afrikka/ Bissau Afrika/ Bissau Afrikka/ Blantyre Afrika/ Blantyre Afrikka/ Brazzaville Afrika/ Brazzaville Afrikka/ Bujumbura Afrika/ Bujumbura Afrikka/ Kairo Afrika/ Kairo Afrikka/ Casablanca Afrika/ Casablanca Afrikka/ Ceuta Afrika/ Ceuta Afrikka/ Conakry Afrika/ Conakry Afrikka/ Dakar Afrika/ Dakar Afrikka/ Dar_ es_ Salaam Afrika/ Dar_ es_ Salaam Afrikka/ Djibouti Afrika/ Djibouti Afrikka/ Douala Afrika/ Douala Afrikka/ El_ Aaiun Afrika/ El_ Aaiun Afrikka/ Freetown Afrika/ Freetown Afrikka/ Gaborone Afrika/ Gaborone Afrikka/ Harare Afrika/ Harare Afrikka/ Johannesburg Afrika/ Johannesburg Afrikka/ Kampala Afrika/ Kampala Afrikka/ Khartoum Afrika/ Khartoum Afrikka/ Kigali Afrika/ Kigali Afrikka/ Kinshasa Afrika/ Kinshasa Afrikka/ Lagos Afrika/ Lagos Afrikka/ Libreville Afrika/ Libreville Afrikka/ Lome Afrika/ Lome Afrikka/ Luanda Afrika/ Luanda Afrikka/ Lubumbashi Afrika/ Lubumbashi Afrikka/ Lusaka Afrika/ Lusaka Afrikka/ Malabo Afrika/ Malabo Afrikka/ Maputo Afrika/ Maputo Afrikka/ Maseru Afrika/ Maseru Afrikka/ Mbabane Afrika/ Mbabane Afrikka/ Mogadishu Afrika/ Mogadishu Afrikka/ Monrovia Afrika/ Monrovia Afrikka/ Nairobi Afrika/ Nairobi Afrikka/ Ndjamena Afrika/ Ndjamena Afrikka/ Niamey Afrika/ Niamey Afrikka/ Nouakchott Afrika/ Nouakchott Afrikka/ Ouagadougou Afrika/ Ouagadougou Afrikka/ Porto- Novo Afrika/ Porto- Novo Afrikka/ Ceuta Afrika/ Pretoria Afrikka/ Sao_ Tome Afrika/ Sao_ Tome Afrikka/ Timbuktu Afrika/ Timbuktu Afrikka/ Tripoli Afrika/ Tripoli Afrikka/ Tunis Afrika/ Tunis Afrikka/ Windhoek Afrika/ Windhoek Amerikka/ Adak Amerika/ Adak Amerikka/ Anchorage Amerika/ Anchorage Amerikka/ Anguilla Amerika/ Anguilla Amerikka/ Antigua Amerika/ Antigua Amerikka/ Araguaina Amerika/ Araguaina Amerikka/ Argentiina/ Buenos_ Aires Amerika/ Argentina/ Buenos_ Aires Amerikka/ Argentiina/ Catamarca Amerika/ Argentina/ Catamarca Amerikka/ Argentiina/ ComodRivadavia Amerika/ Argentina/ ComodRivadavia Amerikka/ Argentiina/ Cordoba Amerika/ Argentina/ Cordoba Amerikka/ Argentiina/ Jujuy Amerika/ Argentina/ Jujuy Amerikka/ Argentiina/ La_ Rioja Amerika/ Argentina/ La_ Rioja Amerikka/ Argentiina/ Mendoza Amerika/ Argentina/ Mendoza Amerikka/ Argentiina/ Rio_ Gallegos Amerika/ Argentina/ Rio_ Gallegos Amerikka/ Argentiina/ San_ Juan Amerika/ Argentina/ Salta Amerikka/ Argentiina/ San_ Juan Amerika/ Argentina/ San_ Juan Amerikka/ Argentiina/ San_ Juan Amerika/ Argentina/ San_ Luis Amerikka/ Argentiina/ Tucuman Amerika/ Argentina/ Tucuman Amerikka/ Argentiina/ Ushuaia Amerika/ Argentina/ Ushuaia Amerikka/ Aruba Amerika/ Aruba Amerikka/ Asuncion Amerika/ Asuncion Amerikka/ Atikokan Amerika/ Atikokan Amerikka/ Atikokan Amerika/ Atka Amerikka/ Bahia Amerika/ Bahia Amerikka/ Barbados Amerika/ Barbados Amerikka/ Belem Amerika/ Belem Amerikka/ Belize Amerika/ Belize Amerikka/ Blanc- Sablon Amerika/ Blanc- Sablon Amerikka/ Boa_ Vista Amerika/ Boa_ Vista Amerikka/ Bogota Amerika/ Bogota Amerikka/ Boise Amerika/ Boise Amerikka/ Buenos_ Aires Amerika/ Buenos_ Aires Amerikka/ Cayman Amerika/ Calgary Amerikka/ Cambridge_ Bay Amerika/ Cambridge_ Bay Amerikka/ Campo_ Grande Amerika/ Campo_ Grande Amerikka/ Cancun Amerika/ Cancun Amerikka/ Caracas Amerika/ Caracas Amerikka/ Catamarca Amerika/ Catamarca Amerikka/ Cayenne Amerika/ Cayenne Amerikka/ Cayman Amerika/ Cayman Amerikka/ Chicago Amerika/ Chicago Amerikka/ Chihuahua Amerika/ Chihuahua Amerikka/ Curacao Amerika/ Coral_ Harbour Amerikka/ Cordoba Amerika/ Cordoba Amerikka/ Costa_ Rica Amerika/ Costa_ Rica Amerikka/ Cuiaba Amerika/ Cuiaba Amerikka/ Curacao Amerika/ Curacao Amerikka/ Danmarkshavn Amerika/ Danmarkshavn Amerikka/ Dawson Amerika/ Dawson Amerikka/ Dawson_ Creek Amerika/ Dawson_ Creek Amerikka/ Denver Amerika/ Denver Amerikka/ Detroit Amerika/ Detroit Amerikka/ Dominica Amerika/ Dominica Amerikka/ Edmonton Amerika/ Edmonton Amerikka/ Eirunepe Amerika/ Eirunepe Amerikka/ El_ Salvador Amerika/ El_ Salvador Amerikka/ Grenada Amerika/ Ensenada Tyynimeri/ Niue Pacific Time Amerikka/ Fortaleza Amerika/ Fort_ Wayne Amerikka/ Fortaleza Amerika/ Fortaleza Afrikka/ Freetown Amerika/ Fredericton Amerikka/ Glace_ Bay Amerika/ Glace_ Bay Amerikka/ Godthab Amerika/ Godthåb Amerikka/ Goose_ Bay Amerika/ Goose_ Bay Amerikka/ Grand_ Turk Amerika/ Grand_ Turk Amerikka/ Grenada Amerika/ Grenada Amerikka/ Guadeloupe Amerika/ Guadeloupe Amerikka/ Guatemala Amerika/ Guatemala Amerikka/ Guayaquil Amerika/ Guayaquil Amerikka/ Guyana Amerika/ Guyana Amerikka/ Halifax Amerika/ Halifax Amerikka/ Havana Amerika/ Havana Amerikka/ Hermosillo Amerika/ Hermosillo Amerikka/ Indiana/ Indianapolis Amerika/ Indiana/ Indianapolis Amerikka/ Indiana/ Knox Amerika/ Indiana/ Knox Amerikka/ Indiana/ Marengo Amerika/ Indiana/ Marengo Amerikka/ Indiana/ Petersburg Amerika/ Indiana/ Petersburg Amerikka/ Indiana/ Tell_ City Amerika/ Indiana/ Tell_ City Amerikka/ Indiana/ Vevay Amerika/ Indiana/ Vevay Amerikka/ Indiana/ Vincennes Amerika/ Indiana/ Vincennes Amerikka/ Indiana/ Winamac Amerika/ Indiana/ Winamac Amerikka/ Indianapolis Amerika/ Indianapolis Amerikka/ Inuvik Amerika/ Inuvik Amerikka/ Iqaluit Amerika/ Iqaluit Amerikka/ Jamaica Amerika/ Jamaica Amerikka/ Jujuy Amerika/ Jujuy Amerikka/ Juneau Amerika/ Juneau Amerikka/ Kentucky/ Louisville Amerika/ Kentucky/ Louisville Amerikka/ Kentucky/ Louisville Eastern Time – Kentucky – Louisville- området Amerikka/ Kentucky/ Monticello Amerika/ Kentucky/ Monticello Amerikka/ Indiana/ Knox Amerika/ Knox_ IN Amerikka/ La_ Paz Amerika/ La_ Paz Amerikka/ Lima Amerika/ Lima Amerikka/ Los_ Angeles Amerika/ Los_ Angeles Amerikka/ Louisville Amerika/ Louisville Amerikka/ Maceio Amerika/ Maceio Amerikka/ Managua Amerika/ Managua Amerikka/ Manaus Amerika/ Manaus Amerikka/ Maceio Amerika/ Marigot Amerikka/ Martinique Amerika/ Martinique Amerikka/ Mazatlan Amerika/ Mazatlan Amerikka/ Mendoza Amerika/ Mendoza Amerikka/ Menominee Amerika/ Menominee Amerikka/ Merida Amerika/ Merida Amerikka/ Mexico_ City Amerika/ Mexico_ City Amerikka/ Miquelon Amerika/ Miquelon Amerikka/ Moncton Amerika/ Moncton Amerikka/ Monterrey Amerika/ Monterrey Amerikka/ Montevideo Amerika/ Montevideo Amerikka/ Montreal Amerika/ Montreal Amerikka/ Montserrat Amerika/ Montserrat Amerikka/ Nassau Amerika/ Nassau Amerikka/ New_ York Amerika/ New_ York Amerikka/ Nipigon Amerika/ Nipigon Amerikka/ Nome Amerika/ Nome Amerikka/ Noronha Amerika/ Noronha Atlantti/ Kanariasaaret Atlantiske øyer Amerikka/ North_ Dakota/ Center Amerika/ North_ Dakota/ Center Amerikka/ North_ Dakota/ New_ Salem Amerika/ North_ Dakota/ New_ Salem Amerikka/ Rosario Amerika/ Ontario Amerikka/ Panama Amerika/ Panama Amerikka/ Pangnirtung Amerika/ Pangnirtung Amerikka/ Paramaribo Amerika/ Paramaribo Amerikka/ Phoenix Amerika/ Phoenix Amerikka/ Port- au- Prince Amerika/ Port- au- Prince Amerikka/ Port_ of_ Spain Amerika/ Port_ of_ Spain Amerikka/ Porto_ Velho Amerika/ Porto_ Acre Amerikka/ Porto_ Velho Amerika/ Porto_ Velho Amerikka/ Puerto_ Rico Amerika/ Puerto_ Rico Amerikka/ Rainy_ River Amerika/ Rainy_ River Amerikka/ Rankin_ Inlet Amerika/ Rankin_ Inlet Amerikka/ Recife Amerika/ Recife Amerikka/ Regina Amerika/ Regina America/ Resolute Amerika/ Resolute Amerikka/ Rio_ Branco Amerika/ Rio_ Branco Amerikka/ Rosario Amerika/ Rosario Amerikka/ Santiago Amerika/ Santarem Amerikka/ Santiago Amerika/ Santiago Amerikka/ Santo_ Domingo Amerika/ Santo_ Domingo Amerikka/ Sao_ Paulo Amerika/ Sao_ Paulo Amerikka/ Dawson Amerika/ Saskatoon Amerikka/ Scoresbysund Amerika/ Scoresbysund Amerikka/ Shiprock Amerika/ Shiprock Amerikka/ Belem Amerika/ St_ Barthelemy Amerikka/ St_ Johns Amerika/ St_ Johns Amerikka/ St_ Kitts Amerika/ St_ Kitts Amerikka/ St_ Lucia Amerika/ St_ Lucia Amerikka/ St_ Thomas Amerika/ St_ Thomas Amerikka/ St_ Vincent Amerika/ St_ Vincent Amerikka/ Swift_ Current Amerika/ Swift_ Current Amerikka/ Tegucigalpa Amerika/ Tegucigalpa Amerikka/ Thule Amerika/ Thule Amerikka/ Thunder_ Bay Amerika/ Thunder_ Bay Amerikka/ Tijuana Amerika/ Tijuana Amerikka/ Toronto Amerika/ Toronto Amerikka/ Tortola Amerika/ Tortola Amerikka/ Vancouver Amerika/ Vancouver Amerikka/ Regina Amerika/ Virgin Amerikka/ Whitehorse Amerika/ Whitehorse Amerikka/ Winnipeg Amerika/ Winnipeg Amerikka/ Yakutat Amerika/ Yakutat Amerikka/ Yellowknife Amerika/ Yellowknife Antarktis/ Casey Antarktika/ Casey Antarktis/ Davis Antarktika/ Davis Antarktis/ DumontDUrville Antarktika/ DumontDUrville Antarktis/ Mawson Antarktika/ Mawson Antarktis/ McMurdo Antarktika/ McMurdo Antarktis/ Palmer Antarktika/ Palmer Antarktis/ Rothera Antarktika/ Rothera Antarktis/ Etelänapa Antarktika/ Sørpolen Antarktis/ Syowa Antarktika/ Syowa Antarktis/ Vostok Antarktika/ Vostok Arktinen/ Longyearbyen Arktis/ Longyearbyen Aasia/ Aden Asia/ Aden Aasia/ Almaty Asia/ Almaty Aasia/ Amman Asia/ Amman Aasia/ Anadyr Asia/ Anadyr Aasia/ Aqtau Asia/ Aqtau Aasia/ Aqtobe Asia/ Aqtobe Aasia/ Ashgabat Asia/ Ashgabat Aasia/ Ashgabat Asia/ Ashkhabad Aasia/ Baghdad Asia/ Bagdad Aasia/ Bahrain Asia/ Bahrain Aasia/ Baku Asia/ Baku Aasia/ Bangkok Asia/ Bangkok Aasia/ Beirut Asia/ Beijing Aasia/ Beirut Asia/ Beirut Aasia/ Bishkek Asia/ Bishkek Aasia/ Brunei Asia/ Brunei Aasia/ Calcutta Asia/ Calcutta Aasia/ Choibalsan Asia/ Choibalsan Aasia/ Chongqing Asia/ Chongqing Aasia/ Colombo Asia/ Colombo Aasia/ Dhaka Asia/ Dhaka Aasia/ Damascus Asia/ Damaskus Aasia/ Dili Asia/ Dili Aasia/ Dubai Asia/ Dubai Aasia/ Dushanbe Asia/ Dushanbe Aasia/ Gaza Asia/ Gaza Aasia/ Harbin Asia/ Harbin Aasia/ Chongqing Asia/ Ho_ Chi_ Minh Aasia/ Hong_ Kong Asia/ Hongkong Aasia/ Hovd Asia/ Hovd Aasia/ Irkutsk Asia/ Irkutsk Aasia/ Jakarta Asia/ Jakarta Aasia/ Jayapura Asia/ Jayapura Aasia/ Jerusalem Asia/ Jerusalem Aasia/ Kabul Asia/ Kabul Aasia/ Kamchatka Asia/ Kamtsjatka Aasia/ Karachi Asia/ Karachi Aasia/ Kashgar Asia/ Kashgar Aasia/ Katmandu Asia/ Katmandu Aasia/ Jakarta Asia/ Kolkata Aasia/ Krasnoyarsk Asia/ Krasnojarsk Aasia/ Kuala_ Lumpur Asia/ Kuala_ Lumpur Aasia/ Kuching Asia/ Kuching Aasia/ Kuwait Asia/ Kuwait Aasia/ Macau Asia/ Macao Aasia/ Macau Asia/ Macau Aasia/ Magadan Asia/ Magadan Aasia/ Makassar Asia/ Makassar Aasia/ Manila Asia/ Manila Aasia/ Muscat Asia/ Muscat Aasia/ Nicosia Asia/ Nicosia Aasia/ Novosibirsk Asia/ Novosibirsk Aasia/ Novosibirsk Moskva+03 – Novosibirsk Aasia/ Omsk Asia/ Omsk Aasia/ Oral Asia/ Oral Aasia/ Phnom_ Penh Asia/ Phnom_ Penh Aasia/ Pontianak Asia/ Pontianak Aasia/ Pyongyang Asia/ Pyongyang Aasia/ Qatar Asia/ Qatar Aasia/ Qyzylorda Asia/ Qyzylorda Aasia/ Rangoon Asia/ Rangoon Aasia/ Riyadh Asia/ Riyadh Aasia/ Saigon Asia/ Saigon Aasia/ Sakhalin Asia/ Sakhalin Aasia/ Samarkand Asia/ Samarkand Aasia/ Seoul Asia/ Seoul Aasia/ Shanghai Asia/ Shanghai Aasia/ Singapore Asia/ Singapore Aasia/ Taipei Asia/ Taipei Aasia/ Tashkent Asia/ Tashkent Aasia/ Tbilisi Asia/ Tbilisi Aasia/ Tehran Asia/ Teheran Aasia/ Taipei Asia/ Tel_ Aviv Aasia/ Thimphu Asia/ Thimbu Aasia/ Thimphu Asia/ Thimphu Aasia/ Tokyo Asia/ Tokyo Aasia/ Ujung_ Pandang Asia/ Ujung_ Pandang Aasia/ Ulaanbaatar Asia/ Ulaanbaatar Aasia/ Ulaanbaatar Asia/ Ulan_ Bator Aasia/ Urumqi Asia/ Urumqi Aasia/ Vientiane Asia/ Vientiane Aasia/ Vladivostok Asia/ Vladivostok Aasia/ Yakutsk Asia/ Jakutsk Aasia/ Yekaterinburg Asia/ Jekaterinburg Aasia/ Yerevan Asia/ Jerevan Atlantti/ Azorit Atlanterhavet/ Azorene Atlantti/ Bermuda Atlanterhavet/ Bermuda Atlantti/ Kanariasaaret Atlanterhavet/ Kanariøyene Atlantti/ Cape_ Verde Atlanterhavet/ Kapp_ Verde Atlantti/ Färsaaret Atlanterhavet/ Færøyene Atlantti/ Jan_ Mayen Atlanterhavet/ Jan_ Mayen Atlanttic/ Madeira Atlanterhavet/ Madeira Atlantti/ Reykjavik Atlanterhavet/ Reykjavik Atlantti/ Etelä_ Georgia Atlanterhavet/ Sør- Georgia Atlantti/ St_ Helena Atlanterhavet/ St_ Helena Atlantti/ Stanley Atlanterhavet/ Stanley Australia/ Currie Australia/ ACT Australia/ Adelaide Australia/ Adelaide Australia/ Eucla Sør- Australia Australia/ Brisbane Australia/ Brisbane Australia/ Broken_ Hill Australia/ Broken_ Hill Australia/ Currie Australia/ Canberra Australia/ Currie Australia/ Currie Australia/ Darwin Australia/ Darwin Australia/ Eucla Australia/ Eucla Australia/ Eucla Vest- Australia – Eucla- området Australia/ Hobart Australia/ Hobart Australia/ Hobart Australia/ LHI Australia/ Lindeman Australia/ Lindeman Australia/ Lord_ Howe Australia/ Lord_ Howe Australia/ Melbourne Australia/ Melbourne Australia/ Sydney Australia/ NSW Australia/ Perth Australia/ Nord Australia/ Perth Australia/ Perth Australia/ Eucla Australia/ Queensland Australia/ Perth Australia/ Sør Australia/ Sydney Australia/ Sydney Australia/ Brisbane Australia/ Tasmania Australia/ Eucla Australia/ Victoria Australia/ Perth Australia/ Vest Australia/ Darwin Australia/ Yancowinna Amerikka/ Noronha Brasil/ DeNoronha Eurooppa/ Amsterdam Europa/ Amsterdam Eurooppa/ Andorra Europa/ Andorra Eurooppa/ Ateena Europa/ Aten Eurooppa/ Belfast Europa/ Belfast Eurooppa/ Belgrad Europa/ Beograd Eurooppa/ Berliini Europa/ Berlin Eurooppa/ Bratislava Europa/ Bratislava Eurooppa/ Bryssel Europa/ Brussel Eurooppa/ Bukarest Europa/ Bucuresti Eurooppa/ Budapest Europa/ Budapest Eurooppa/ Chisinau Europa/ Chisinau Eurooppa/ Kööpenhamina Europa/ København Eurooppa/ Dublin Europa/ Dublin Eurooppa/ Gibraltar Europa/ Gibraltar Eurooppa/ Guernsey Europa/ Guernsey Eurooppa/ Helsinki Europa/ Helsinki Eurooppa/ Mansaari Europa/ Isle_ of_ Man Eurooppa/ Istanbul Europa/ Istanbul Eurooppa/ Jersey Europa/ Jersey Eurooppa/ Kaliningrad Europa/ Kaliningrad Eurooppa/ Kiova Europa/ Kiev Eurooppa/ Lissabon Europa/ Lisboa Eurooppa/ Ljubljana Europa/ Ljubljana Eurooppa/ Lontoo Europa/ London Eurooppa/ Luxembourg Europa/ Luxemburg Eurooppa/ Madrid Europa/ Madrid Eurooppa/ Malta Europa/ Malta Eurooppa/ Maarianhamina Europa/ Mariehamn Eurooppa/ Minsk Europa/ Minsk Eurooppa/ Monaco Europa/ Monaco Eurooppa/ Moskova Europa/ Moskva Eurooppa/ Oslo Europa/ Oslo Eurooppa/ Pariisi Europa/ Paris Eurooppa/ Podgorica Europa/ Podgorica Eurooppa/ Praha Europa/ Praha Eurooppa/ Riika Europa/ Riga Eurooppa/ Rooma Europa/ Roma Eurooppa/ Samara Europa/ Samara Eurooppa/ San_ Marino Europa/ San_ Marino Eurooppa/ Sarajevo Europa/ Sarajevo Eurooppa/ Simferopol Europa/ Simferopol Eurooppa/ Skopje Europa/ Skopje Eurooppa/ Sofia Europa/ Sofia Eurooppa/ Tukholma Europa/ Stockholm Eurooppa/ Tallinna Europa/ Tallinn Eurooppa/ Tirana Europa/ Tirana Eurooppa/ Tirana Europa/ Tiraspol Eurooppa/ Uzhgorod Europa/ Uzhgorod Eurooppa/ Vaduz Europa/ Vaduz Eurooppa/ Vatikaani Europa/ Vatikanstaten Eurooppa/ Vien Europa/ Wien Eurooppa/ Vlina Europa/ Vilnius Eurooppa/ Volgograd Europa/ Volgograd Eurooppa/ Varsova Europa/ Warszawa Eurooppa/ Zagreb Europa/ Zagreb Eurooppa/ Zaporozhye Europa/ Zaporozhye Eurooppa/ Zurich Europa/ Zürich Aasia/ Hong_ Kong Hong Kong Intia/ Antananarivo Indiahavet/ Antananarivo Intia/ Chagos Indiahavet/ Chagos Intia/ Christmas Indiahavet/ Christmas Intia/ Cocos Indiahavet/ Cocos Intia/ Comoro Indiahavet/ Comoro Intia/ Kerguelen Indiahavet/ Kerguelen Intia/ Mahe Indiahavet/ Mahe Intia/ Maldives Indiahavet/ Maldivene Intia/ Mauritius Indiahavet/ Mauritius Intia/ Mayotte Indiahavet/ Mayotte Intia/ Reunion Indiahavet/ Reunion Amerikka/ Jamaica Jamaica Tyynimeri/ Kwajalein Kwajalein Tyynimeri/ Apia Stillehavet/ Apia Tyynimeri/ Auckland Stillehavet/ Auckland Tyynimeri/ Chatham Stillehavet/ Chatham Tyynimeri/ Easter Stillehavet/ Påskeøya Tyynimeri/ Efate Stillehavet/ Efate Tyynimeri/ Enderbury Stillehavet/ Enderbury Tyynimeri/ Fakaofo Stillehavet/ Fakaofo Tyynimeri/ Fiji Stillehavet/ Fiji Tyynimeri/ Funafuti Stillehavet/ Funafuti Tyynimeri/ Galapagos Stillehavet/ Galapagos Tyynimeri/ Gambier Stillehavet/ Gambier Tyynimeri/ Guadalcanal Stillehavet/ Guadalcanal Tyynimeri/ Guam Stillehavet/ Guam Tyynimeri/ Honolulu Stillehavet/ Honolulu Tyynimeri/ Johnston Stillehavet/ Johnston Tyynimeri/ Kiritimati Stillehavet/ Kiritimati Tyynimeri/ Kosrae Stillehavet/ Kosrae Tyynimeri/ Kosrae Kosrae Tyynimeri/ Kwajalein Stillehavet/ Kwajalein Tyynimeri/ Majuro Stillehavet/ Majuro Tyynimeri/ Markiisisaaret Stillehavet/ Marquesas Tyynimeri/ Midway Stillehavet/ Midway Tyynimeri/ Nauru Stillehavet/ Nauru Tyynimeri/ Niue Stillehavet/ Niue Tyynimeri/ Norfolk Stillehavet/ Norfolk Tyynimeri/ Noumea Stillehavet/ Noumea Tyynimeri/ Pago_ Pago Stillehavet/ Pago_ Pago Tyynimeri/ Palau Stillehavet/ Palau Tyynimeri/ Pitcairn Stillehavet/ Pitcairn Tyynimeri/ Ponape Stillehavet/ Ponape Tyynimeri/ Port_ Moresby Stillehavet/ Port_ Moresby Tyynimeri/ Rarotonga Stillehavet/ Rarotonga Tyynimeri/ Saipan Stillehavet/ Saipan Tyynimeri/ Saipan Stillehavet/ Samoa Tyynimeri/ Tahiti Stillehavet/ Tahiti Tyynimeri/ Tarawa Stillehavet/ Tarawa Tyynimeri/ Tongatapu Stillehavet/ Tongatapu Tyynimeri/ Truk Stillehavet/ Truk Tyynimeri/ Wake Stillehavet/ Wake Tyynimeri/ Wallis Stillehavet/ Wallis Tyynimeri/ Yap Stillehavet/ Yap Aasia/ Singapore Singapore Tyynimeri/ Yap US/ Pacific AAC- ääni AAC- lyd CD- ääni CD- lyd Cabri- kuvio Cabri- figur Cachegrind/ Callgrind- profiilivedos Cachegrind/ Callgrind profildump Dr. Geo - kuvio Dr. Geo figure Fictionbook- asiakirja FictionBook- dokument HDR- kuva HDR- bilde ICQ- yhteystieto ICQ- kontakt Intel®- heksadesimaaliobjektitiedosto Intel® heksadesimal objektfil Java- sovelma Java applet KDE- värimalli KDE fargeskjema KDE- raakakuvamuoto KDE råbildeformater KDE- teema KDE- tema KGeo- kuvio KGeo- figur KGet- latausluettelo KGet nedlastingsliste KHTML- laajennussovitin KHTML- filutvidelsesadapter KNewStuff- paketti KNewStuff- pakke KPhotoAlbum- tuonti KPhotoAlbum- import KPLato- projektinhallinta- asiakirja KPlato prosjekstyringsdokument KPlato- projektinhallinnan työpaketti KPlato arbeidspakke for prosjektstyring KSeg- asiakirja KSeg- dokument KWallet- lompakko KWallet lommebok KWordQuiz- sanasto KWordQuiz ordliste Kexi- projektitiedosto Kexi prosjektfil Kig- kuvio Kig- figur KmPlot- tiedosto KmPlot- fil Kolf- rata Kolf- bane Tallennettu Kolf- peli Kolf lagret spill Kommander- tiedosto Kommander- fil Kopete- hymiöarkisto Arkiv med Kopete smilefjes Kugar- arkisto Kugar- arkiv Kugar- raporttipohja Kugar rapportmal MP2- ääni Mp2 lyd MP3- ääni Mp3 lyd Metalink- lataus Metalink nedlasting Microsoft Media - muoto Microsoft Media Format NewzBin- keskusteluryhmäindeksi NewzBin usenet index Objective C - otsake Objective- C hodefil Ogg- multimediatiedosto Ogg multimediafil Ogg/ Ogm- video Ogg/ Ogm video Okular- asiakirja- arkisto Okular dokumentarkiv Quanta- projekti Quanta- prosjekt RDF/ XML- asiakirja RDF/ XML- dokument RealAudio- liitännäistiedosto RealAudio programtilleggsfil SNF- bittikarttakirjasin SNF bitmapskrift SuperKaramba- teema SuperKaramba tema TriG RDF - asiakirja TriG RDF- dokument Turtle RDF - asiakirja Turtle RDF- dokument Vorbis- ääni Vorbis lyd Windows- linkki Windows lenke Windows- palvelin Windows- tjener Windows- työryhmä Windows workgroup kaikki tiedostot alle filer kaikki tiedostot ja kansiot al. le filer og mapper tiivistetty Winamp- teema komprimert Winamp- ham kirjasinpaketti skriftpakke MIME- kapseloitu web- arkisto mime- innkapslet nettarkiv plasmoidi plasmoid oikopolku Kexi- projektiin tietokantapalvelimella snarvei til Kexi- prosjekt på databasetjener web- arkisto nettarkiv Pysyvä bittinopeus Konstant bitrate Vaihteleva bittinopeus Variabel bitrate Stereo- tila Stereo Tekijänoikeudet Under opphavsrett ISO- pakkaus ISO- koding Virheensuojaus Feilbeskyttelse Kirjoita ID3- merkintä Skriv ID3- merke Pysyvän bittinopeuden asetukset Innstillinger for konstant bitrate Vähimmäisbittinopeus Minimum bitrate Vähimmäisarvo on ehdoton raja Minste verdi er en hard grense Enimmäisbittinopeus Maksimal bitrate Keskimääräinen bittinopeus Gjennomsnittlig bitrate Kirjoita Xing VBR - merkintä Skriv Xing VBR- merke Vähimmäisarvo bittinopeudelle Minimum bitrate- verdi Enimmäisarvo bittinopeudelle Maksimal bitrate- verdi Keskimääräinen arvo bittinopeudelle Gjennomsnittlig bitrate- verdi Alipäästösuotimen leveys Lavpass filterbredde Alipäästösuotimen leveysarvo Verdi for lavpass- filterbredde Ylipäästösuotimen leveys Høypass- filterbredde & Tekijänoikeus Opphavsbeskyttet Merkitse MP3- tiedostoihin tekijänoikeus Merk MP3- fil som under opphavsrettslig beskyttelse (copyright) Merkitse MP3- tiedostoihin tekijänoikeus. Merk MP3- fil som under opphavsrettslig beskyttelse (copyright). & Alkuperäinen Original Merkitse MP3- tiedosto alkuperäiseksi Merk MP3- fil som original Merkitse MP3- tiedosto alkuperäiseksi. Merk MP3- fil som original. & ISO- pakkaus & ISO- koding Yritä käyttää tiukkaa ISO- pakkausta Forsøk å bruke streng ISO- koding Tästä valitaan pakkauksessa käytetty enimmäisbittivirta. Dette velger maksimal bitrate for koding. & Virheensuojaus Feilbeskyttelse & Kirjoita ID3- merkintä & Skriv ID3- merke Jos valittu ja CDDB- tuki on saatavilla, ID3- merkintä lisätään. Hvis dette er krysset av og det er støtte for cddb, så blir et id3- merke lagt til Pakkausmenetelmä Kodingsmetode & Laatu: & Kvalitet: Tässä voit valita luodaanko MP3- tiedosto yksi - vai kaksikanavaisena. Huomaa, että valitsemalla mono, tiedoston koko on pienempi, mutta silloin häviää myös stereo- ääni. Dette styrer om MP3- filer tas opp med en eller to kanaler. Merk at « Mono » reduserer filstørrelsen, men også fjerner stereo - signalet. Stereo Stereo Joint Stereo Felles stereo Kaksikanava To- kanal Mono Mono Vaihtelevan bittinopeuden asetukset Instillinger for variabel bitrate Keskimääräinen bittinopeus Gjennomsnittlig bitrate: Tästä valitaan pakkauksessa käytetty enimmäisbittivirta. Dette velger gjennomsnittlig bitrate brukt for koding. 32 kbs 32 kbs 40 kbs 40 kbs 48 kbs 48 kbs 56 kbs 56 kbs 64 kbs 64 kbs 80 kbs 80 kbs 96 kbs 96 kbs 112 kbs 112 kbs 128 kbs 128 kbs 160 kbs 160 kbs 192 kbs 192 kbs 224 kbs 224 kbs 256 kbs 256 kbs 320 kbs 320 kbs Enimmäisbittinopeus: Maksimal bitrate: Kirjoita & Xing VBR - merkintä Skriv & Xing VBR- merke Tämä lisää ylimääräistä tietoa VBR- tiedostoihin Xingin määritelmien mukaan. Dette skriver ekstra informasjon vedrørende VBR slik det ble innført av Xing. Vähimmäisarvo on ehdoton raja Minste & verdi er en hard grense Vähimmäinbittinopeus: Minimal & bitrate: Tässä valitaan pakkauksessa käytettävä vähimmäisbittinopeus. Dette bestemmer minste bitrate brukt for koding. Mitä suurempi bittinopeus on, sitä parempi laatuinen ja kooltaan isompi tiedosto on. Jo høyere bitrate, desto bedre kvalitet og større fil. Suodinasetukset Filterinnstillinger & Alipäästösuotimen rajataajuus Bruk & lavpassfilter over & Ylipäästösuotimen rajataajuus Bruk & høypassfilter under Alipäästösuotimen leveys Lavpassfilterbredde Ylipäästösuotimen leveys Høypassfilterbredde Vorbis- pakkauslaatu tai bittinopeus Vorbis koding- kvalitet eller bitrate Asetettu vähimmäisbittinopeus Minimal bitrate angitt Asetettu enimmäisbittinopeus Maksimal bitrate angitt Asetettu keskimääräinen bittinopeus Gjennomsnittlig bitrate angitt Lisää kommentteja Legg til kommentarer Vähimmäisbittinopeus Minimal bitrate Enimmäisbittinopeus maksimal bitrate & Pakkausmenetelmä & Kodingsmetode Laatupohjainen Kvalitet basert Bittinopeuspohjainen Bitrate basert Vorbis- bittinopeusasetukset Innstillinger for Vorbis bitrate 350 kbs 350 kbs Vähimmäisbittinopues: Minimal bitrate: & Enimmäisbittinopeus: Maksimal bitrate: & Keskimääräinen bittinopeus: Gjennomsnittlig bitrate: & Vorbis- laatuasetukset Innstillinger for Vorbis kvalitet Tässä voit asettaa pakatun äänen laadun. Suurempi arvo tekee tiedostosta paremman laatuisen, mutta sen pakkaaminen on hitaampaa. Her kan du angi kvaliteten til den kodede strømmen. En høyere verdi gir en høyere kvalitet, men koder saktere. Suurempi on parempi, mutta hitaampi Høyere er bedre men saktere Lisää kappaleen & tiedot Legg & til informasjon Lisää kappaleen kuvauksen tiedoston otsikkotietoihin. Tämän avulla käyttäjä näkee helposti tarkat tiedot kappaleesta soittimessaan. Tiedot saa automaattisesti Internetistä. Katso CDDB- Retrieval- ohjausmoduuliin saadaksesi lisätietoja. Legg til en beskrivelse av sangen i filhodet. Dette gjør det enklelt for brukeren å få avansert sang informasjon vist i mediespilleren. Du kan hente denne informasjonen automatisk gjennom Internett. Se på "CDDB spørring" kontrollmodulen for detaljer. CD- soitinName Dragon PlayerGenericName VideotiedostotName VideospillerName GenericName Åpne med filmspiller (Dragon Player) Name CD- soitinName Dragon Player- delComment Upotettava mediasoitinName Innebyggbar filmspillerName Name Spill DVD med Dragon PlayerName JuKGenericName JuKGenericName MusiikkisoitinName MusikkavspillerName Comment Omslag vellykket lastet nedComment Name Et ønsket omslag er lastet nedName Comment Klarte ikke å laste ned omslagetComment Name Et ønsket omslag kunne ikke lastes nedName Lisää JuKin kokoelmalistaanName Legg til JuK- samlingName Ääni- CD: tName Bla gjennom lyd- CDName Name Åpne med filbehandlerName Ääni- CD: tComment Lyd- CD- erComment Audiocd- siirräntätyöskentelijän asetuksetKeywords Oppsett av lyd- CD IO- slaveKeywords Ääni- CD, CD, Ogg, Vorbis, Koodaus, CDDA, BittinopeusGenericName Audio CD, CD, Ogg, Vorbis, Koding, CDDA, BitrateGenericName ÄänimikseriComment LydmikserName KMixName KMixName Palauta mikserin asetuksetGenericName Gjennopprett mikserinnstillingerComment Comment Skifte av lydenhetComment Name Gi varsel om automatisk reserveenhet dersom den foretrukne enheten til ikke er tilgjengeligName Palauta mikserin äänivoimakkuudetGenericName Gjenopprett lydstyrkene til mikserGenericName CD- soitinName CD- spillerName KsCDName KsCDName Name Spill lyd- CD med KsCDName CDDB- hakuGenericName CDDB- hentingGenericName CDDB- asetuksetComment CDDB- oppsettComment Aseta CDDB- hakuKeywords Oppsett av CDDB- hentingKeywords cddbName cddbName VideotiedostotName Videofiler (Mplayer minibilder) Name AVI- tiedotName AVI informasjonName FLAC- tiedotName FLAC informasjonName MP3- tiedotName MP3 informasjonName Musepack- tiedotName Musepack- infoName OGG- tiedotName OGG informasjonName SID- tiedotName SID- infoName Theoran tiedotName theora- infoName WAV- tiedotName WAV informasjon Luo uusi soittolista hakutuloksista Lag søkbar spilleliste Soittolistan nimi: Navn på spilleliste: Hakuehto Søkekriterier Jokin seuraavista löytyy Oppfyll ett eller flere av de følgende Kaikki seuraavat löytyvät Oppfyll alle de følgendeadditional search options Enemmän Flere Musiikkivälimuisti on korruptoitunut. JuKin täytyy luoda se uudestaan. Tässä voi kestää jonkun aikaa. Musikkmellomlageret er ødelagt. JuK må bygge det opp på nytt og dette kan ta litt tid. Kokoelmalista Samlingsliste Kappaleen poistaminen kokoelmasta poistaa myös sen kaikilta soittolistoilta. Oletko varma että haluat jatkaa? Huomioi, että jokatapauksessa nämä tiedostot lisätään kokoelmaasi seuraavan käynnistyksen yhteydessä, jos ne ovat skannattavissa hakemistoissa. Dersom du fjerner et element fra samlinga, vil det også fjernes fra alle spillelistene. Er du sikker på at du vil fortsette? Vær oppmerksom på at dersom disse filene ligger i mapper som blir gjennomsøkt ved oppstart, så vil filene dukke opp igjen neste gang su starter programmet. Näytä soiva kappale Vis spor som spiller Poista kansikuva Fjern omslag Nämä tiedostot poistetaan pysyvästi kiintolevyltä. Disse sporene blir sletta for alltid fra harddisken din. Nämä tiedostot siirretään Roskakoriin. Disse sporene blir flytta til papirkurven. & Siirrä Roskakoriin & Legg i papirkurven Poistamassa valitut tiedostot I ferd med å slette merkede filer Kansioluettelo Mappeliste JuK JuK Tiedostojen uudelleennimeäjän asetuksetwarning about mass file rename Valg for endring av filnavnwarning about mass file rename Seuraavat tiedostot nimetään uudelleen. Haluatko varmasti jatkaa? Du er i ferd med å endre navnene på disse filene. Vil du det? Alkuperäinen nimi Opprinnelig navn Uusi nimi Nytt navn Ei muutostaremove music genre from file renamer Ingen endringremove music genre from file renamer & Poistafile renamer genre options Fjernfile renamer genre options % 1- asetukset Valg Lisää kansioerotin Sett inn mappeskille Ei tiedostoja valittuna, tai valitulla tiedostolla ei ole sisältökuvauksia. Enten er ingen filer valgt, eller så har de ingen merkelapper. Piilota uudelleennimeäjän testausikkuna Skjul testdialog for navneskifte Näytä uudelleennimeäjän testausikkuna Vis testdialog for navneskifte % 1 - >% 2 % 1 til% 2 Seuraavat uudelleennimeämiset epäonnistuivat: Klarte ikke endre disse filnavnene:% 1 will be a music tag category like Artist or Album % 1- asetukset % 1- valg % 1- muoto % 1- format Kun kappaleen% 1 on tyhjä Når «% 1 » på sporene er tom Tiedostojen uudelleennimeäjä nimeää tiedostot niihin arvoihin, jotka ovat kappaleiden% 1- sisältökuvauksissa, ja liittää nimeen mahdollisen lisätekstin jonka voit määrittää alla. Når du endrer navnene på filene, vil de få verdiene fra «% 1 » - merkelappen, pluss eventuelt den teksten du velger nedenfor. Tiedostojen uudelleennimeäjä Endre filnavn & Satunnaissoitto & Vilkårlig avspilling & Ei satunnaissoittoa Slå av tilfeldig rekkefølge & Käytä satunnaissoittoa Bruk tilfeldig rekkefølge Käytä levyjen satunnaissoittoa Bruk tilfeldig rekkefølge på & album Poista soittolistalta Fjern fra spillelista & Soita & Spill & Pysäytäprevious track & Stoppprevious track Edellinennext track Forrigenext track Seuraava & Neste & Toista soittolistaa Spill i & løkke Muuta soittolistan sarakkeiden kokoa & Endre automatisk kolonnebreddesilence playback Mykistä Demp Lisää äänenvoimakkuutta Høyere volum Vähennä äänenvoimakkuutta Lavere volum Soita / Tauko Spill/ Pause Siirry eteenpäin Spol framover Siirry taaksepäin Spol bakover Näytä / Piilota Vis/ skjul Näytä aloitusruutu käynnistyksessä Vis velkomstbilde ved oppstart & Lisää kuvake ilmoitusalueelle & Fest til systemkurv & Jää ilmoitusalueelle suljettaessa Behold & i systemkurven ved avslutting Näytä kappaleiden & tiedot ponnahdusikkunassa Sprett opp & sporvarsel Tallenna soittojono & poistuttaessa Lagre & spillekø ved avslutting Sisältökuvausten arvaaja... & Gjett merkelapp & # 160; … & Uudelleennimeäjä... & Endre filnavn & # 160; … Sijainti raidalla Spor posisjon Pääikkunan sulkeminen jättää JuKin käyntiin ilmoitusalueelle. Käytä "Lopeta" - valintaa "Tiedosto" - valikosta sammuttaaksesi ohjelman. Dersom du lukker hovedvinduet, vil JuK fortsatt kjøre i systemkurven. Velg « Avslutt » fra filmenyen for å avslutte programmet. Ilmoitusalueen käyttö Fest til systemkurven Lisää valitut kappaleet ääni - tai data- CD: lle Legg til de valgte filene på en lyd - eller data- CD K3b- ohjelmaa ei voitu käynnistää. Klarte ikke starte K3b. Tapahtui DCOP- virhe kommunikoitaessa K3b: n kanssa. Det oppstod en DCOP- kommunikasjonsfeil med K3b. Luodaanko CD- soittimilla soiva äänilevy, vai tietokoneilla ja muilla digitaalisilla musiikkisoittimilla soiva datalevy? Vil du lage en lyd- CD for vanlige CD- spillere eller ein data- CD for datamaskiner og andre digitale avspillere? Luo K3b- projekti Lag K3b- prosjekt Äänilevy Lydmodus Datalevy Datamodus Lisää soittolista ääni - tai data- CD: lle Legg til spillelista på en lyd - eller data- CD Muokkaa näppäinyhdistelmiä Sett opp snarveier Järjestelmänlaajuiset näppäinyhdistelmät Globale hurtigtaster & Ei näppäinyhdistelmiä & Ingen taster & Perusnäppäinyhdistelmät & Standardtaster & Multimedianäppäimet & Multimedietaster Tästä voit valita järjestelmänlaajuiset näppäinyhdistelmät, joilla soitinta voi hallita vaikka se ei olisi aktiivisena. Her kan du velge tastene som skal brukes som globale hurtigtaster til å styre spilleren Jukeboksi - ja musiikinhallintaohjelma KDE: lle KDE- programmer for spilling og organisering av musikk Tekijä, päädorka ja funkin pitäjä Utvikler, konge på haugen Avustava supersankari, monien asioiden korjaaja Assisterende superhelt som har rettet opp mye Ilmoitusalueen käyttö, "luonteva" sisältökuvausten muokkaus, virhekorjauksia, ilosanoman levittämistä ja moraalista tukea Kjøring i systemkurver, direkte merkelappredigering, feilfiksing, evangelisering og moralsk støtte GStreamer- sovitus GStreamer- port Yleisten näppäinyhdistelmien tuki Støtte for globale hurtigtaster Kappaletiedotukset Varsel ved sporendring Automaattinen kappaletietojen arvailu, virhekorjauksia Automagisk gjetting av spordata, feilfiksing Lisää automaattisia toiminteita, nykyään käytössä MusicBrainz Flere automagiske ting, nå ved hjelp av MusicBrainz Vehkeilijäkumppani MusicBrainz- noituudessa Med- konspiratør i MusicBrainz- trolldom Ystävällinen naapuruston aRts- guru Hjelpsom aRts- guru JuKin tekeminen ystävällisemmäksi teratavuittain musiikkia omistaville käyttäjille Gjør JuK vennligere til folk med flere terabyte musikk DCOP- käyttöliittymä DCOP- grensesnitt FLAC - ja MPC- tuki Støtte for FLAC og MPC Kansikuvien hallinta Handtering av plateomslag Aloitusruudun GIMPpaaja Gimper med oppstartsbildet Avattavat tiedostotopen audio file Fil( er) som skal åpnesopen audio file Otetaan yhteyttä MusicBrainz- palvelimeen... Spør MusicBrainz- tjener & # 160; … Ei osumia. Fant ingen treff. Tapahtui virhe yhdistettäessä MusicBrainz- palvelimeen. Feil ved tilkopling til MusicBrainz- tjeneren. takaisin soittolistalle tilbake til speleliste Historia% 1 will be the / path/ to/ file,% 2 will be some string from Phonon describing the error Historie% 1 will be the / path/ to/ file,% 2 will be some string from Phonon describing the error Katselutilat Visninger Näytä & historia Vis & historieverb, copy the playlist Kahdenna soittolista Lag kopi Haluatko poistaa nämä tiedostot myös kiintolevyltä? Vil du slette disse filene fra disken også? Pidä Behold Näitä tiedostoja ei voitu poistaa. Klarte ikke slette disse filene. Haluatko varmasti poistaa nämä soittolistat kokoelmastasi? Er du sikker på at du vil fjerna disse spillelistene? Poista kappaleet? Fjern element? Piilota & Skjul Dynaaminen lista Dynamisk liste Nyt soi Spiller nå Haluatko lisätä nämä kappaleet nykyiseen soittolistaan vai kokoelmalistaan? Vil du legge disse elementene til i lista eller til samlingslista? current playlist Nykyinen Gjeldende Hakutulossoittolista Søk i spillelista Luo soittolista kansiosta Lag spillelistemappe Anna nimi tälle soittolistalle: Velg et navn på denne spillelista: new playlist & Tyhjä soittolista... & Tom spilleliste & # 160; … & Hakusoittolista... & Søkeliste & # 160; … & Soittolista kansiosta... & Spilleliste fra mappe & # 160; … & Arvaa sisältökuvaukset & Gjett informasjon om merkelappen Tiedostonimestä Fra & filnavn Internetistä Fra & Internett Arvaa sisältökuvaukset tiedostonimestä Gjett merkelapp fra & filnavn Soita ensimmäinen kappale Spill første spor Soita seuraava levy Spill neste album Lisää & kansio... & Legg til mappe & # 160; … Nimeä & uudelleen... Endre navn & # 160; … verb, copy the playlist & Kahdenna... Lag Kopi & # 160; … Muokkaa hakua... Rediger søk & # 160; … & Poista kansikuva & Slett Nimeä tiedosto & uudelleen & Endre navn på fila Kansikuvien hallinta Håndtering av plateomslag & Näytä kansikuvat & Vis plateomslag Hae kansikuva & tiedostosta... Hent plateomslag fra & fil & # 160; … Hae kansikuva & Internetistä... Hent plateomslag fra & Internett & # 160; … & Poista kansikuva & Slett plateomslag Näytä kansikuvien & hallinta Vis & håndterer av plateomslag Näytä & soittojono Vis & spillekø Tiedostoon% 1 ei voitu tallentaa. Klarte ikke å lagre til fila% 1. Haluatko varmasti poistaa nämä levynkannet? Er du sikker på at du vil fjerna disse plateomslagene? & Poista kannet? & Slett plateomslag Valitse levynkannen kuvatiedosto Velg plateomslag Kaikkia valittuja tiedostoja ei voitu poistaa. Klarte ikke slette disse filene Tiedostoja ei voitu siirtää Roskakoriin. Klarte ikke flytta disse filene til papirkurven Kappaleen nimi Spornavn Levy Album Kansikuva Plateomslagcd track number Kappale Spor Tiedostonimi (koko polku) Filnavn (full sti) & Näytä sarakkeet & Vis kolonner Lisää soittojonoon Legg til i spillekø Muokkaa tietuetta "% 1" Rediger Tee soittolista valituista kappaleista... Lag spilleliste fra valgte elementer & # 160; … Muokkaa tietuetta "% 1" Rediger «% 1 » Useita tiedostoja muokataan. Haluatko varmasti jatkaa? Denne handlinga vil endre på flere filer. Er du sikker? Luo uusi soittolista Lag ny spilleliste Kiinteät sarakeleveydet on otettu käyttöön. Voit vaihtaa takaisin automaattisiin sarakeleveyksiin Näytä- valikosta. Du bruker nå manuell kolonnebredde. Du kan bytte tilbake til automatisk kolonnebredde fra « Vis » - menyen. Kiinteät sarakeleveydet on otettu käyttöön Bruker manuell kolonnebredde Näytä hakurivi Vis & søkelinje Muokkaa kappalehakua Rediger sporsøk Haluatko varmasti poistaa nämä kappaleet? Er du sikker på at du vil fjerna disse elementene? Jos tämä valinta on käytössä, tiedostot poistetaan pysyvästi sen sijaan, että ne siirrettäisiin Roskakoriin. Slett filer for alltid, istedenfor å flytte dem til papirkurven Jos tämä laatikko on valittuna, tiedostot poistetaan pysyvästi sen sijaan että ne siirrettäisiin Roskakoriin. Käytä tätä valintaa varoen: Useimmat tiedostojärjestelmät eivät pysty palauttamaan poistettuja tiedostoja luotettavasti. Hvis du velger dette alternativet blir filene sletta fra harddisken for alltid, istedenfor å bli flyttet til papirkurven. Bruk dette valget med varsomhet: Med de fleste filsystemer er det ikke mulig å gjenopprette sletta filer. Poista tiedostot & Slett filer isteden for å flytte dem til papirkurven Nämä kansiot tarkastetaan käynnistyksen yhteydessä uusien tiedostojen varalta. Disse mappene blir gjennomsøkt for nye filer ved oppstart. Lisää kansio... Legg til mappe & # 160; … Tuo soittolistoja Importer spillelister Esimerkki Eksempel Esimerkki sisältökuvausten valinnasta Merkelappeksempelvalg Hae esimerkkisisältökuvaukset tästä tiedostosta: Hent merkelappeksempel fra fil: Syötä esimerkkisisältökuvaukset käsin: Skriv inn merkelappeksempel manuelt: Esimerkkisisältökuvaukset Merkelappeksempelsong title Nimi: Tittel: Artisti: Artist: Levy: Album: Tyylilaji: Sjanger: Kappale: Spornummer: Vuosi: År: example song title Nimi Tittelunknown renamer category Tiedostojen uudelleennimeäjän asetukset Oppsett av navneendring på filer Musiikkikansio: Musikkmappe: Levy Album- tagg Artisti Artist- tagg Tyylilaji Sjanger- tagg Nimi Tittel- tagg Kappale Spornavn- tagg Vuosi År- tagg Lisää luokka Sett inn kategori Lisää luokka: Legg til kategori: Erotin Skillelinje: Korvausesimerkki Bytteeksempel Sisällytä tiedostonimeen & joka tapauksessa Ta med i & filnavnet likevel Jätä tämä sisältökuvaus huomiotta kun tiedosto nimetään uudelleen & Hopp over merkelappen ved navngivning Käytä & tätä arvoa: Bruk & denne verdien: value to use in replacement when source tag empty Kappale: Spornummerering JuK voi asettaa kappalenumeroon tietyn vähimmäismäärän numeroita. Tämä auttaa esimerkiksi tiedostonhallintaohjelmia järjestämään kappaleet paremmin. JuK kan tvinge spornummeret i filnavn til å ha minst et visst antall siffer. Du kan bruke dette for bedre sortering i filbehandlere. 014 014 003 003 3 - > 3 - gt; 14 - > 14 - gt; & Tiedostonimi: & Fil & Uusi & Vis & Soitin & Spiller Sisältökuvaukset & Merkelapp Soittotyökalurivi Hovedverktøylinje Soittotyökalurivi Verktøylinje for avspilling Tällä hetkellä käytettävät tiedostonimiteemat Brukte filnavnmønster Tiedostonimiteemat, joita "Ehdota" - nappula sisältökuvausmuokkaimessa käyttää purkaakseen tietoja tiedostonimestä. Jokainen teema voi sisältää yhden seuraavista muuttujista:% t: Kappaleen nimi% a: Artisti% A: Levy% T: Kappaleen numero% c: Kommentti Esimerkiksi tiedostonimiteema "[% T]% a -% t" löytäisi "[01] Deep Purple - Smoke on the water": n, mutta ei "(Deep Purple) Smoke on the water": a. Toiselle nimelle käyttäisit teemaa "(% a)% t". Huomaa, että teemojen ilmestymisjärjestys on merkityksellinen, koska sisältökuvausten arvailija kulkee listaa ylhäältä alas, ja käyttää ensimmäistä löytynyttä teemaa. Her kan du se de filnavnmønstrene som knappen « Forslag » bruker til å hente ut merkelappinformasjon fra et filnavn. Hvert mønster kan inneholde en av de følgende plassholderne:% t: Tittel% a: Artistnavn% A: Albumnavn% T: Spornummer% c: Kommentar Filnavnmønsteret « [% T]% a –% t » vil passe til « [01] Deep Purple – Smoke on the water », men ikke « (Deep Purple) Smoke on the water ». Til det andre navnet kan du bruke mønsteret « (% a)% t ». Legg merke til at rekkefølgen på mønstrene er viktig, siden det første mønsteret som passer (ovenfra og ned) blir brukt. Siirrä teemaa ylöspäin Flytt mønster opp Paina tätä nappulaa siirtääksesi valittua teemaa yhdellä ylöspäin. Bruk denne knappen til å flytte det valgte mønsteret ett steg opp. Siirrä teemaa alas Flytt mønster ned Paina tätä nappulaa liikuttaaksesi valittua teemaa yhdellä alaspäin. Bruk denne knappen til å flytte det valgte mønsteret ett steg ned. Lisää uusi teema Legg til et nytt mønster Paina tätä painiketta lisätäksesi uuden tiedostonimiteeman listan loppuun. Bruk denne knappen til å legge til et nytt filnavnmønster til slutt i lista. Muokkaa teemaa Endre mønster Paina tätä nappulaa muokataksesi valittua teemaa. Bruk denne knappen til å endre på det valgte mønsteret. Muokkaa teemaa & Endre Poista teema Fjern mønster Paina tätä nappulaa poistaaksesi valitun teeman listasta. Bruk denne knappen til å fjerne det valgte mønsteret fra lista. Valitse paras mahdollinen osumaNAME OF TRANSLATORS Velg best mulige treffNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Santtu PajukantaEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Jørgen Grønlund, Sven Harald Klein BakkeEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, japsu@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, jorgenhg@ broadpark. no, sirius@ nonline. org Normaali etsintä Vanlig treff Kirjasintasoherkkä Skill mellom små og store bokstaver Etsi säännöllisiä lausekkeita Mønstertreff Kaikki näkyvät Alle synlige Ladataan Laster Siirry tällä hetkellä soivaan kappaleeseen Hopp til elementet som avspilles Näytä ponnahdusikkuna uudelleen Vis sporvarsel på nytta playing track,% 1 is artist,% 2 is song title % 1 - >% 2 % 1 –% 2 Näytä sisältökuvausmuokkain Vis merkelappredigering & Artistin nimi: & Artistnavn: & Kappaleen nimi: & Spornavn: Levyn nimi: Albumnavn: & Tyylilaji: & Sjanger: & Tiedostonimi: & Filnavn: cd track number & Kappale: Spor: & Vuosi: År: Haluatko tallentaa muutokset tiedostoon: Vil du lagre endringene i: Ota käyttöön På Sisältökuvausarvailijan asetukset Oppsett av merkelappgjettingsong title Tämä tiedosto on jo olemassa. Haluatko korvata sen? Denne fila finnes frå før. Vil du bytte den ut? Nimeä uudelleen Erstatt Seuraavien tiedostojen muokkaaminen epäonnistui. Disse filene kunne ikke endres. Internet- sisältökuvausarvain Merkelappgjetting over Internett levy album Olet muuttamassa tiedostojen sisältökuvausta% 1. Du er i ferd med å endre% 1 på disse filene. Muutetaan kappaleiden sisältökuvauksia Endre spornavn Soittojonothe normal viewing mode Spillekøthe normal viewing mode Kompakti Kompakt Puu Tre Artistit Artister Levyt Album Tyylilajit Sjangrer Etsitään kuvia. Odota hetki... Søker etter bilder. Vent litt & # 160; … Levynkansien hakija Nedlasting av plateomslag Hakua vastaavia kuvia ei löytynyt. Syötä uudet hakutermit: Fant ingen passende bilder. Prøv med andre søkeord: Syötä uudet hakutermit: Skriv inn nye søkeord: Soittolista% 1 is Cover Art,% 2 is the playing track,% 3 is the appname Spilleliste % 1 pakkaaja % 1 Enkoder kcmaudiocd kcmaudiocd KDE: n Audio- CD- siirräntätyöskentelijä KDE Lyd- CD- slave (c) 2000 - 2005 Audio CD - kehittäjät © 2000– 2005 Lyd- CD- utviklerne Joku artisti - esimerkki- äänitiedosto. wav Kul artist – eksempelfil. wav Audio- CD- siirräntätyöskentelijä Audio- CD- siirräntätyöskentelijän avulla voit helposti luoda wav - MP3 - tai Ogg Vorbis - tiedostoja CD- ROM - tai DVD- ROM- musiikkilevyistäsi. Siirräntätyöskentelijä avataan Konquerorissa osoitteella "audiocd: /". Tässä moduulissa vot muokata siirräntätyöskentelijän asetuksia, kuten pakkaustapaa, CDDB- tietokantaa sekä laitetietoja. MP3 - ja Ogg Vorbis - muodot ovat käytössä vain, mikäli KDE on käännetty koneella, jossa on Lame tai Ogg Vorbis - kirjastojen tarpeeksi uusi versio asennettuna. Musikk CD Musikk CD IO- slaven gjør det enkelt å lage wav, MP3 eller Ogg vorbis- filer fra en musikk CD- ROM eller DVD- er. Tjenesten annropes ved å skrive "audiocd: /" i Konquerors stedsverktøylinje. I denne modulen kan du tilpasse kodingen, CDDB- oppslag og enhetsinnstillinger. Observer at MP3 - og Ogg vorbis- kodingen bare er tilgjengelig om KDE er satt sammen med de siste utgavene av Lame - og Ogg vorbis- bibliotekene. Pakkauksen prioriteetti Kodingsprioritet Korkein Høyeste Matalin Laveste Normaali Vanlig / dev/ cdrom / dev/ cdrom Valitse käyttämäsi laite. Yleensä tämä on CD- tai DVD- asemaa esittävä laitetiedosto / dev- kansiossa. Angi et sted for enheten som skal brukes. Nomalt er dette en fil i katalogen / dev som representerer en CD - eller DVD- enhet. & Määritä CD- laite: & Angi CD- enhet: Poista tämän kohdan valinta, jos haluat käyttää jotain muuta kuin automaattisesti tunnistettua laitetta. Sett kryss for å velge en annen CD- enhet enn den som ble funnet automatisk & Käytä virheenkorjausta luettaessa CD- levyä. Bruk & Feilkorrektur når spilleren leser CD- er Jos tämä kohta ei ole valittuna, siirräntätyöskentelijä ei yritä käyttää hyödyllistä virheenkorjausta viallisia CD- levyjä luettaessa. Joissakin tapauksissa virheenkorjaus saattaa kuitenkin aiheuttaa ongelmia, joten sen voi ottaa pois käytöstä tästä. Hvis du velger dette så vil ikke slaven forsøke å bruke feilkorrigering av skadede CD- er. Men siden feilkorrigering også kan være problematisk i enkelte tilfeller, så du også slå den av her. & Sivuuta virheet & Hopp over ved feil & Nimet & Navn Tiedoston nimi (ilman päätettä) Filnavn (uten etternavn) Seuraavat makrot laajennetaan: De følgende makroene blir utvidet: Laji Sjanger % {year} % {year} % {title} % {title} Levyn nimi Albumtittel Kappaleen nimi Sportittel Levyn artisti Albumartist % {albumartist} % {albumartist} % {genre} % {genre} % {albumartist} % {trackartist} % {albumtitle} % {albumtitle} % {number} % {number} Nimen säännöllisen lauseen korvaus Regulært uttrykk- utbytting for navn Säännöllinen lause, jota käytetään kaikkiin tiedostonimiin. Esimerkiksi valinnalla "" ja korvaamalla se "_" - merkillä, korvautuvat kaikki välilyönnit alaviivoilla. Regulært uttrykk brukt på alle filnavn. Du kan erstatte alle mellomrom med understreker ved å velge å erstatte « » med « _ ». Sisäänmeno: Inndata: Ulostulo: Utdata: Korvaa: Bytt ut med: Levyn nimiNAME OF TRANSLATORS AlbumnavnNAME OF TRANSLATORS Mikko IkolaEMAIL OF TRANSLATORS Axel Bojer, Knut Yrvin, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS ikola@ iki. fi axelb@ skolelinux. no, knuty@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Välimuistin sijainnit Mellomlagersteder Ei voitu hakea peilipalvelinlistaa. Kunne ikke hente speil- lista. Ei voitu noutaa Kunne ikke hente Valitse peilipalvelin Velg speil Valitse yksi peilipalvelimista Velg ett av disse speilene CDDB CDDB CDDB- tietokantaa käytetään CD- levyjen tietojen, kuten artistin ja kappaleiden nimien hakuun CDDB blir brukt til å hente informasjon om artist, tittel og navn på sanger på CD- plater freedb on asetettu käyttämään HTTP- lähetyksiä, koska antamasi sähköpostitiedot ovat epätäydelliset. Tarkista sähköpostiasetuksesi, ja yritä uudelleen. freedb er satt opp til å sende inn informasjon med HTTP, fordi e- postinformasjonen ikke er komplett. Se over e- postinnstillingene og prøv på nytt. Virheelliset sähköpostiasetukset Feil e- postinnstillinger CDDB- asetukset CDDB- innstillinger & Hae Oppslag SMTP- palvelin: Freedb- tjener SMTP- palvelin: Freedb- tjener: Käytettävän CDDB- palvelimen nimi. Navnet på CDDB- tjeneren som skal brukes til å hente CD- informasjon fra. freedb. freedb. org freedb. freedb. org Portti, johon CDDB- palvelimeen yhdistetään. Port for tilkopling til CDDB- tjener. & Tietojen haku: & Transport: Tietojen haun tyyppi CDDB- palvelimelta lukemiseen. Hva slags oppslag som skal prøves i CDDB- tjeneren. Näytä & peilipalvelinlista Vis & speil- liste & Lähetä Send & inn Lähetystapa Metode for innsending SMTP (Sähköposti) SMTP (e- post) Palvelin vaatii tunnistuksen Tjener trenger autentisering Vastausosoite: Svar til: Tekniset yksityiskohdat Tekniske detaljer Päivitysnopeus Bilder pr sekund fps bps Videokodekki Videokoding Äänikodekki Lydkoding Tyylilaji Genre Päivänmäärä Dato Näytteenottotaajuus Samplingsrate Näytteen leveys Samplingsbredde bittiä biter Keskimääräinen bittinopeus Snittbitrate kbps kbps ID3- merkintä ID3- merke MPEG MPEG Taso Lag CRC CRC Näytteenottotaajuus Sampelrate Tekijänoikeudet Opphavsrett Korostus Undertrykk Kuvaus Skildring kbps kbit/ s Kappalenumero Spornummer Päivä Dato Kappale Spornummer Ylempi bittinopeus Øvre bitrate Alempi bittinopeus Nedre bitrate Nimellinen bittinopeus Nominell bitrate Kappale Tittel PSID- versio PSID v Laulujen määrä Tall på sanger Aloita kappale Startsang Videon yksityiskohdat Videodetaljer Päivitysnopeus Rammerate Kohteen bittinopeus Målbitrate Äänen yksityiskohdat Lyddetaljer Näytekoko Samplingsstørrelse bittiä bits Yhteyskäytännön nimi Protokollnavn Pistokkeen nimi Sokkelnavn Täysi CD Full CD Tämän yhteyskäytännön kanssa ei voida määritellä koneen nimeä. Käytä sen sijaan muotoa audiocd: /. Verten kan ikke spesifiseres med denne protokollen. Bruk formatet audiocd: / isteden. Laitteella ei ole lukuoikeuksia tälle tunnukselle. Tarkista laitteen lukuoikeudet. Enheten har ikke leserettigheter for denne kontoen. Sjekk leserettighetene for denne enheten. Laitteella ei ole kirjoitusoikeuksia tälle tunnukselle. Tarkista laitteen kirjoitusoikeudet. Enheten har ikke skriverettigheter for denne kontoen. Sjekk skriverettighetene for denne enheten. Tuntematon virhe. Jos CD- levy on asemassa, koita suorittaa komentoikkunassa komento "cdparanoia - vsQ" omalla käyttäjätunnuksella (ei pääkäyttäjänä). Jos ohjelman tulostuksessa ei näy kappalelistaa, varmista että sinulla on oikeudet CD- aseman käyttöön. Jos käytössä on SCSI- emulointi, (yleensä IDE- liitäntäisten kirjoittavien CD- asemien kanssa) varmista että sinulla on luku - ja kirjoitusoikeudet yleiseen SCSI- laitteeseen. Tämän laitenimi on yleensä / dev/ sg0, / dev/ sg1 tai vastaava. Jos tämäkään ei auta, koita kirjoittaa audiocd: /? device=/ dev/ sg0 (tms.) niin kio_ audiocd tietää CD- aseman laitenimen. Ukjent feil. Dersom det står en CD- plate i spilleren, kan du prøve å kjøre « cdparanoia - vsQ » som deg selv (ikke root). Dersom du da ikke ser noen sporliste, må du sjekke om du har tilgang til CD- enheten. Om du bruker SCSI- emulering (dersom du for eksempel har en IDE- CD- brenner), må du også ha lese - og skrivetilgang til den generelle SCSI- enheten, trolig / dev/ sg0, / dev/ sg1, osv. Dersom det fremdeles ikke virker, kan du prøve å skrive audiocd: /? device=/ dev/ sg0 (eller noe lignende) for å fortelle kio_ audiocd hvor CD- spilleren din er. Ääni- CD: Viallinen kohta havaittu tässä kappaleessa, tieto saattaa olla vioittunut. Lyd CD: Disk feil funnet på dette sporet, risiko for skadet data. Virhe luettaessa äänidataa kohteelle% 1 CD- levyltä. Feil ved lesing av lyddate for% 1 fra CD- en Ei voitu lukea kohdetta% 1: koodaus epäonnistui Klarte ikke lese% 1: koding mislyktes Kappale% 1NAME OF TRANSLATORS Spor% 1NAME OF TRANSLATORS Mikko IkolaEMAIL OF TRANSLATORS Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS ikola@ iki. fi slx@ nilsk. net Valitse pääkanava Velg hovedkanal Nykyinen mikseri Gjeldende mikser: Nykyinen mikseri Gjeldende mikser Valitse pää- äänenvoimakkuuden kanava. Velg kanalen som representerer hovedvolumet: Kanavien asetukset Kanaloppsett Käytettävissä olevat mikserit: Tilgjengelige kanaler & Laitteistotietoja Maskinvareinformasjon Piilota mikseri- ikkuna Skjul mikservindu Aseta & kanavat Sett opp & kanaler Valitse pääkanava... Velg hovedkanal & # 160; … Lisää laitteen äänenvoimakkuutta Høyere lyd Laske laitteen äänenvoimakkuutta Lavere lyd Vaimenna Demp Mikserin laitteistotietoja Informasjon om mikser- maskinvare kmixctrl - kmix äänenvoimakkuuden tallennus - / palautustyökalu kmixctrl – kmix- verktøy for volum- lagring / - gjenoppretting KMixCtrl KMixCtrl (c) 2000 by Stefan Schimanski © 2000 by Stefan Schimanski Tallenna äänenvoimakkuudet oletukseksi Lagre gjeldende volum som standard Palauta oletusäänenvoimakkuudet Gjenoppretter standardvolum & Vaimennettu & Dempet Mikseriä ei löydy Finner ikke mikser Äänenvoimakkuus% 1% Lydstyrken er% 1% (Vaimennettu) (Dempet) Näytä mikseri- ikkuna Vis mikservindu Viallinen mikseri Ugyldig mikser & Upota ilmoitusalueelle & Dokk i systemkurven Upottaa mikserin KDE: n ilmoitusalueelle Dokker mikseren i KDE- systemkurven Käytä äänenvoimakkuuden säätöä ilmoitusalueella Slå på systemkurvens & volum- kontroll Mahdollistaa äänen säätämisen ilmoitusalueella Tillater lydstyrkekontroll fra systemkurven Palauta oletusäänenvoimakkuudet kirjautumisessa Gjenoppretter lydstyrker ved innlogging Näytä & mitta- asteikot Vis strekskala Näyttää/ piilottaa mitta- asteikot liukusäätimissä Slå av/ på strekskala på skyvebryterne Näytä & otsikot Vis merkelapper Näyttää/ piilottaa kuvauksen liukusäätimien päällä Slå av/ på beskrivende merkelapper over skyvebryterne Liukusäätimen suunta: Strekskalaorientering: & Vaakatasossa & Vannrett & Pystysuorassa & Loddrett KMix - KDE: n täysiverinen pienoismikseri KMix – KDEs minimikser med alle egenskaper KMix KMix (c) 1996- 2000 Christian Esken (c) 2000- 2003 Christian Esken, Stefan Schimanski (c) 2002- 2005 Christian Esken, Helio Chissini de Castro 19©96- 2000 Christian Esken © 2000- 2003 Christian Esken, Stefan Schimanski © 2002- 2005 Christian Esken, Helio Chissini de Castro Nykyinen mikseri Nåværende vedlikeholder Nykyinen uudelleensuunnittelu, Alsa 0. 9x - sovitus Medvedlikehold, og port til Alsa 0. 9x Brian Hanson Brian Hanson Solaris- sovitus Solaris- port Väliaikainen ylläpitäjä Midlertidig vedlikeholder Erwin Mascher Erwin Mascher Sebestyen Zoltan Sebestyen Zoltan * BSD- korjaukset * BSD- fikser Lennart Augustsson Lennart Augustsson Nick Lopez Nick Lopez ALSA- sovitus ALSA- port Vaimennus, äänenvoimakkuuden esikatselu ja muut korjaukset Dempet og forhåndsvisning av volum, andre innstillinger Määrittele & pikanäppäimet... & Setter opp hurtigtaster & # 160; … & Jaa kanavat & Del kanaler & Vaimennettu Dempet Aseta & äänityslähde Sett & opptakskilde Vaimenna/ soita äänet Demping av/ på Soita/ vaimenna% 1 Demp av/ på% 1 Muuta Slå av/ på bryter kmix: ALSA: n mikserilaitteen käyttöön ei ole oikeuksia. Tarkista, että kaikki ALSA- laitteet on luotu oikein. Mangler tillatelser til alsa- mikserenheten. Kontroller at alsa- enheten er laget på ordentlig måte. kmix: Alsa- mikseriä ei löytynyt Tarkista, että äänikortti on asennettu ja sen ajuri on ladattu. Alsa- mikser ble ikke funnet. Kontroller at lydkortet er installert og at lydkortdriveren er lastet. kmix: Mikserilaitteeseen ei ole oikeuksia. Tarkista käyttöjärjestelmän ohjeesta, miten käyttö sallitaan. kmix: Du har ikke rettighetene for å bruke mikser- enheten. Se i operativsystemmanualen for hvordan du får tilgang. kmix: Mikseriin ei voitu kirjoittaa kmix: Kunne ikke skrive til mikser. kmix: Mikseristä ei voitu lukea kmix: Kunne ikke lese fra mikser. kmix: Mikseriä ei löytynyt Tarkista, että äänikortti on asennettu ja sen ajuri on ladattu. kmix: Mikser ble ikke funnet. Kontroller at lydkortet er installert og at lydkortdriveren er lastet. kmix: Tuntematon virhe. Tee vikailmoitus, jossa kerrot miten aiheutit tämän virheen. kmix: Ukjent feil. Vennligst rapporter hvordan du fikk fram denne feilen. kmix: Ei käyttöoikeuksia mikserilaitteeseen. Kirjaudu sisään pääkäyttäjänä ja kirjoita 'chmod a+rw / dev/ mixer *' salliaksesi käytön. kmix: Du har ikke tilgang til å bruke mikser- enheten. Logg inn som root og kjør « chmod a+rw / dev/ mixer * » for å gi tilgang. kmix: Mikseriä ei löytynyt. Tarkista, että äänikortti on asennettu ja sen ajuri on ladattu Linuxilla saatat myös tarvita insmod- komentoa. Käytä soundon- komentoa kaupallisessa OSS: ssä. kmix: Kunne ikke finne mikseren. Vennligst sjekk at lydkortet er installert og at lydkortdriveren er lastet. I Linux må du kanskje bruke « insmod » for å laste driveren. Bruk « soundon » når du bruker OSS4 fra 4front. Basso Bass Diskantti Diskant Syntetisaattori Synth Pcm Pcm Kaiutin Høyttaler Linja Linje Mikrofoni Mikrofon CD CD Mikseri Miks Pcm 2 Pcm2 Äänitysmonitori RecMon IVahvistus IGain OVahvistus OGain Linja 1 Linje1 Linja 2 Linje2 Linja 3 Linje3 Digitaali 1 Digital1 Digitaali 2 Digital2 Digitaali 3 Digital3 Kuuloke sisään PhoneIn Kuuloke ulos PhoneOut Radio Radio Monitori Skjerm 3D- syvyys 3D- nivå 3D- keski 3D- senter käyttämätön ubrukt kmix: Mikseriä ei löytynyt. Tarkista, että äänikortti on asennettu ja sen ajuri on ladattu Linuxilla saatat myös tarvita insmod- komentoa. Käytä soundon- komentoa kaupallisessa OSS: ssä. kmix: Kunne ikke finne mikseren. Vennligst sjekk at lydkortet er installert og at lydkortdriveren er lastet. I Linux må du kanskje bruke « insmod » for å laste driveren. Bruk « soundon » når du bruker det kommersielle OSS. Pää- äänenvoimakkuus Hovedvolum Sisäinen kaiutin Intern høyttaler Kuulokkeet Hodetelefoner Linja ulos Linje ut Äänitysmonitori Opptaksovervåker Linja sisään Linje inn kmix: Ei käyttöoikeuksia mikserilaitteeseen. Pyydä pääkäyttäjää sallimaan pääsy / dev/ audioctl- laitetiedostoon. kmix: Du har ikke tilgang til å bruke mikser- enheten. Spør systemadministrator om å fikse / dev/ audioctl for å gi deg tilgang. Tuetut ääniajurit: Lyddrivere som støttes: Käytetyt ääniajurit: Lyddrivere brukt: & Käytä omia värejä & Bruk selvvalgte farger & Hiljainen: & Stille: Äänekäs: & Høyt: Vaimennettu Dempet Äänekäs: Høyt: & Hiljainen: Stille: & OhjeNAME OF TRANSLATORS & HjelpNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Santeri Kannisto, Mikko Ikola, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Petter Reinholdtsen, Knut Yrvin, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, sk@ sot. com, ikola@ iki. fi, ilpo@ iki. fi number1@ realityx. net, pere@ hungry. com, knuty@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net & Kanavat & Kanaler Laiteasetukset Enhetsinnstillinger Mikseri Mikser KDE: n CD- soitin KDE CD- spiller Määritykset tietojen hakuun Sett opp snarveier & # 160; … Siirrä Last opp informasjon Pysäytä StoppThis action allow user to pass to the following track Seuraava NesteThis action allow the user to pass to the preceding track Edellinen Forrige This action allow to eject the inserted disc äänenvoimakkuus Høyere lyd Äänenvoimakkuus Lavere lydThis action allow the user to listen a random track list Kappaleet Vis sporliste General option in the configuration dialog Ugyldig diskGeneral option in the configuration dialog KsCD KsCD (c) 2001, Dirk Försterling (c) 2003, Aaron J. Seigo © 2001, Dirk Försterling © 2003, Aaron J. Seigo Nykyinen ylläpitäjä Forrige vedlikeholder Alexander Kern Alexander Kern Workman- kirjaston päivitys, CDTEXT, CDDA Workman biblioteksoppdatering, CDTEXT, CDDA Dirk Försterling Dirk Försterling Workman- kirjasto, edellinen ylläpitäjä Workman- biblioteker, gjeldende vedlikeholder Wilfried Huss Wilfried Huss Paljon muutoksia Lapper i massevis Steven Grimm Steven Grimm Workman- kirjasto Workman- biblioteket Sven Lueppken Sven Lueppken Käyttöliittymätyö UI Work freedb. org freedb. org Erikoiskiitokset freedb. org: lle vapaan CDDB- tietokannan ylläpidosta Spesiell takk til freedb. org for en fri CDDB- aktig CD database Aloita soittaminen Spill & Poista CD- levy soiton loputtua Løs ut når CD- en er ferdigspilt LCD- kirjasin: Skrift for tekst: & LCD- väri: Tekstfarge: Automaattisoitto kun levy laitetaan asemaan. Spill automatisk når en CD blir satt inn. Kun tämä on valittu, CD- levy alkaa soimaan automaattisesti kun levy on syötetty CD- asemaan. Valget bestemmer om CD- en vil starte automatisk når den legges inn i CD- ROM- en. Poista CD- levy soiton loputtua. Løs ut når CD- en er ferdigspilt Kun tämä on valittu, CD- asema aukeaa lopuksi automaattisesti. Valget bestemmer om CD- en skal løses ut når den er ferdig. Edustaväri jota käytetään LCD- näytössä. Tekstfargen som vil bli brukt i panelet. LCD- näytössä käytettävä kirjasin. Skrifta som skal brukes i panelet. LCD- näytössä käytettävä kirjasin. Temaet som skal brukes for programmet NAME OF TRANSLATORS Endre temaet for programmetNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Mikko Ikola, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Knut Yrvin, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, ikola@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi number1@ realityx. net, knuty@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Kappaleet KsCD – sporliste Kappaleet Spor Poista levy løs ut Toista kappaleita. spill spor i sløyfe Satunnainen tilfeldig Silmukka sløyfe Seuraava neste Poista levy løs ut CD Soita spill Edellinen forrige Pysäytä stopp Kappaleet sporliste äänenvoimakkuus volum Blues Blues Klassinenmusic genre Klassiskmusic genre Kantri Country Tiedot Data Folk Folkemusikk Jazz Jazz New Age New Age Reggae Reggae Rock Rock Ääniraita Lydspor Raita Spor Muuta koodausta... artist - cdtitle Endre kodingartist - cdtitle % 1 -% 2 % 1 –% 2 Cappella A cappella Acid Jazz Syrejazz Acid Punk Syrepunk Acid Syre Akustinen Akustisk Vaihtoehtoinen Alternativt Vaihtoehtoinen rock Alternativ rock Ympäröivä Ambient Anime Japansk tegnefilm Avantgarde Avantgarde Balladi Ballade Bass Bass Beat Beat Bebop Be- bop Big Band Storband Black Metal Svart metall Bluegrass Bluegrass Booty Bass Booty Bass BritPop Britisk popmusikk Cabaret Kabaretmusikk Celtic Keltisk Kamarimusiikki Kammermusikk Chanson Visesang Kuoro Kormusikk Kristillinen gangsta rap Kristen gangsterrap Kristillinen rap Kristenrap Kristillinen rock Kristenrock Klassinen rock Klassisk rock Club- house Klubb/ house Club Klubbmusikk Komedia Humor Aikalainen kristillinen Kristen samtidsmusikk Ylitys Blandingsmusikk Kultti Kultmusikk Tanssisali Dancehall Tanssi Dansemusikk Darkwave Darkwave Death Metal Dødsmetall Disco Diskomusikk Dream Drømmepop Rummut ja basso Trommer og bass Soolorumpu Trommesolo Duetto Duett Helppo kuunteleminen Lett musikk Elektroninen Elektronisk Etninen Etnisk Eurodance Europeisk dance Euro- House Europeisk house Euro- Techno Europeisk tekno Fast- Fusion Fast- Fusion Kansanmusiikki Folkemusikk Folk/ Rock Folk/ rock Freestyle Fristil Funk Funk Fusion Fusjonsmusikk Game Spillmusikk Gangsta rap Gangsterrap Goa Goa Gospel Gospel Goottilainen rock Gotisk Rock Goottilainen Goth Grunge Grønsj Hardcore Hardcore Hard rock Hardrock Hevi- metalli Tungmetall Hip- hop Hiphop House House Huumori Humor Indie Indie Industrial Industriell Instrumentaalipoppi Instrumentell pop Instrumentaalirock Instrumentell rock Instrumentaali Instrumentell Jazz+Funk Jazz + funk JPop Japansk Pop Jungle Jungel Latino Latinomusikk Lo- Fi Lo- fi Meditaatio Meditasjonsmusikk Merengue Merengue Metalli Metall Musikaali Musikal Kansanmusiikki Nasjonal folkemusikk Amerikkalainen alkuasukas Indiansk Negerpunk Negerpunk New Wave New wave Noise Støymusikk Vanhat Gamle slagere Ooppera Opera Polkka Polka Puolalainen punk Polsk punk Pop- Funk Pop- funk Pop/ Funk Pop/ funk Pop Popmusikk Porno Groove Porn Groove Vahva ballaadi Kraftballader Pilat Skøyerstreker Primus Primus Progressiivinen rock Progressiv rock Psykedeelinen rock Psykedelisk rock Psykedeelinen Psykedelia Punk rock Punkrock Punk Punk RB Rhythm and blues Rap Rapp Rave Rave Retro Retro Revival Vekkelsesmusikk Rytminen soul Rytmisk Soul Rock and Roll Rock and roll Salsa Salsa Satiiri Satire Showtunes Showtunes Ska Ska Hidas jami Sakte jam Hidas rokki Sakte rock Sonaatti Sonata Soul Soul Äänileike Lydklipp Eteläinen rokki Sørstatsrock Avaruus Space Puhe Tale Swing Sving Sinfoninen rock Symfonisk rock Sinfonia Somfonier Synteettinen pop Synthpop Tango Tango Industrial tekno Tekno- industri Tekno Tekno Terrori Terror Thrash Metalli Søppelrock Top 40 Topp 40 Traileri Filmmusikk Trance Trance Alkuasukas Tribal Trip- Hop Triphop Vokaali Vokalmusikk Palvelinvirhe Tjenerfeil Isäntäpalvelinta ei löytynyt Fant ikke verten Ei vastausta Ingen svar Tietuetta ei löytnyt Ingen post ble funnet Löytyi useita tietueita Flere poster ble funnet Ei voitu tallentaa Kan ikke lagre Virheellinen kategoria Ugyldig kategori Julkaisu: Revisjon: Käytä artistin nimeä, jos ei ole otsikkoa. Bruk navnet på artisten hvis det ikke er noen tittel. Kirjoita nimet "etunimi sukunimi", ei "sukunimi, etunimi". Ohita alussa oleva "The". Käytä "Muunnelmat" käännöksiin. Skriv navnene som « Fornavn Etternavn », ikke « Etternavn, Fornavn ». Unngå ledende « The ». Bruk « Various » for blandinger. & Artisti: & Artist: & Vuosi: & År: & Genre: & Sjanger: Levyn tunnuksen tulee olla yksilöllinen kategoriassa. Diskens IDverdier må være unike innenfor en kategori. & Moniartistit & Flere artister Älä käytä omia arvoja, sillä ne viedään CDDB: lle sellaisenaan. Unngå tilfeldige verdier, siden de vil bli skrevet til CDDB som de er. Levyn tunnus: DiskID: Aseta otsikko "Data": lle CD- Extraan. For CD- Extra, sett tittelten til « Data ». Muuta koodausta... Endre koding & # 160; … Soittojärjestys: Spillerekkefølge: Koodaus: Koding Soitetaan Spiller av Poistettu Løst ut Ei levyä ingen CD Ei valmis Ikke klar Tuntematon nimi Ukjent tittel Kappale% 1 Spor% 1 Moduuli Microsoft Windows - jakojen asettamiseenName En modul som setter opp delte ressurser for Microsoft WindowsName SambaName SambaName Konquerorin tiedostojakojen ominaisuussivuComment Fildeler – Side i Konquerors mappegenskaperComment Konquerorin liitännäinen, jolla voi jakaa kansioita lähiverkossaName Programtillegg for Konquerors egenskapsdialog for å dele en mappe på lokalnettetName Tiedostojen jakoComment FildelingComment Ota tiedostojako käyttöön tai poista se käytöstäName Slå på og av fildelingName VerkkopalvelutDescription NettverkstjenesterDescription ZeroConfin siirräntätyöskentelijäName En kioslave for ZeroConfName DNS- SD- palvelujen tarkkailijaComment Overvåker for DNS- SD- tjenesterComment Pitää kirjaa DNS- SD- palveluista ja päivittää kansiolistauksetName Holder øye med DNS- SD- tjenester og oppdaterer katalogoppføringerName KGet- liitännäinenComment Programtillegg for KGetComment KGet- liitännäinenName Programtillegg for KGetName KGetName KGetName TiedostonlataajaName NedlastingsbehandlerName Hae KGet ohjelmallaName Nedlasting med KGetName KGetin pylväskaaviosovelmaComment Miniprogram for KGet- stolpediagramComment KGetin pylväskaaviosovelmaName Miniprogram for KGet- stolpediagramName KGetin paneelisovelmaComment Miniprogram for KGet- panelstolpeComment KGetin paneelisovelmaName Miniprogram for KGet- panelstolpeName KGetin piirakkakaaviosovelmaComment Miniprogram for KGet- kakediagramComment KGetin piirakkakaaviosovelmaName Miniprogram for KGet- kakediagramName KGet- moottoriComment KGet datamotorComment Hae linkit KGet- ohjelmallaComment Last ned lenker med KGetComment Siirto lisättyComment Overføring lagt tilComment Uusi haku lisättyName En ny nedlasting er blitt lagt tilName Haku alkoiComment Nedlasting startetComment Tiedoston hakeminen alkoiName Nedlasting er startetName Haku valmistuiComment Nedlasting ferdigComment Tiedoston haku valmistuiName Nedlasting ferdigName Kaikki tiedostojen haut ovat valmistuneetComment Alle nedlastinger ferdigeComment Kaikki tiedostojen haut ovat valmistuneetName Alle nedlastinger er ferdigeName Tapahtui virheComment En feil oppstodComment Tapahtui virheName Det oppsto en feilName TietoaComment InformasjonComment Käyttäjälle ilmoitetut tiedotName Bruker varslet om informasjonenName Bittorrent Comment BittorrentComment Salli tiedostojen lataus BittorrentillaName Tillater at filer kan lastes ned med BittorrentName TarkistussummahakuName SjekksumsøkName TarkistussummaetsintäComment Sjekksum- søkComment Yrittää löytää tarkistussummat määritellylle verkko- osoitteelleName Forsøker å finne sjekksummer for en gitt URLName SisältänoutajaName InnholdshenterName SisältönoutoComment Hent innholdComment Nouda sisältöjä mukautetuilla skripteillä. Name Hent innhold med selvvalgte skripterName KIOComment KIOComment Perinteinen tiedostonlatausliitännäinenName Klassisk programtillegg for filnedlastingName Meta- linkkiComment MetalinkComment Sallii tiedostojen latauksen MetalinkistäName Tillater at filer kan lastes ned fra MetalinkName PeilihakuName MirrorSearchName PeilihakuComment Mirror SearchComment Sallii KGetin etsiä tiedostoja peilihakukoneillaName Tillater KGet å søke etter filer via speil- søkemotorerName MultimediaviestiComment MMSComment KGetin multimediaviestiliitännäinenName KGet programtillegg for MMS- overføringerName MonisegmenttiKIOName MultiSegmentKIOName Monisegmentti- KIOComment Multi- segment KIOComment Monisäikeinen tiedostonlatausliitännäinenName Programtillegg for flertrådete filnedlastingerName OpasliitännäinenComment Programtillegg for opplæringComment Liitännäinen, joka opastaa Kopete- kehittäjiäName Demonstrasjonsprogramtillegg for opplæring i Kopete- utviklingName OpasComment OpplæringComment Tekee taviksesta Kopete- huippukehittäjiäName Gjør vanlige folk til super Kopete- utviklereName Kopeten keskusteluikkunaComment Kopete pratevinduComment Kopeten oletuskeskusteluikkunaName Standardvinduet for Kopete nettpratName Kopeten sähköposti- ikkunaComment Kopete e- postvinduComment Kopeten sähköposti- ikkunaName Kopetes e- postvinduName TilitComment KontoerComment Hallitse tilejä ja henkilöllisyyksiäName Rediger kontoene og identitetene dineName KontaktiluetteloComment KontaktlisteComment Muokkaa kontaktiluettelon ulkonäköä ja käyttöäName Sett opp utseende og oppførsel for kontaktlistaName VideoComment VideoComment Aseta videolaitteitaName Sett opp videoenheterName Muokkaa Kopeten käyttäytymistäName Sett dine egne innstillinger i KopeteName KeskusteluikkunaComment PratevinduComment Muokkaa keskusteluikkunan ulkonäköä ja käyttöäName Sett opp pratevinduets utseende og oppførselName Valitse ja aseta liitännäisetName Velg og sett opp programtilleggName TilaComment StatusComment Hallitse tilatietojasiName Rediger dine statuserName KopeteGenericName KopeteGenericName PikaviestinohjelmaComment HurtigmeldingssystemComment Kopete- viestinName Kopete lynmeldingsprogramName Ryhmä, johon henkilö kuuluuName Gruppa der kontakten holder tilName YhteystietoComment KontaktComment Tietty henkilöName Den oppgitte kontaktenName LuokkaComment KlasseComment Viestin luokkaName MeldingsklassenName Saapuvat viestitComment Innkommende meldingComment Viesti on saapunutName En innkommende melding er mottattName Saapuva viesti aktiivisessa keskustelussaComment Innkommende melding i aktiv pratComment Aktiiviseen keskusteluikkunaan on saapunut uusi viestiName En innkommende melding er mottatt i et aktivt pratevinduName Lähtevä viestiComment Utgående meldingComment Viesti on lähetettyName En utgående melding er sendtName Henkilö on saapunut verkkoonComment Kontakt er på nettComment Henkilö on saapunut verkkoonName En kontakt har koblet seg til nettetName Yhteys katkaistuComment FrakobletComment Henkilö on lähtenyt verkostaName En kontakt er frakoblet nettetName Tilan muuttuminenComment StatusendringComment Henkilön läsnäolotila on muuttunutName En kontakts nettstatus er endretName KorostusComment MarkerComment Korostettu viesti on saapunutName En framhevet melding er mottattName Viestit, jotka eivät ole tärkeitäComment Meldinger med lav prioritetComment Vähemmän tärkeä viesti on saapunutName En melding merket med lav prioritet er mottattName Yahoo- sähköpostiComment Yahoo MailComment Uutta postia saapunut Yahoo- sähköpostilaatikkoonName Ny e- post er mottatt i Yahoo- innkurven. Name MSN- sähköpostiComment MSN MailComment Uutta postia saapunut MSN- sähköpostilaatikkoonName Ny e- post er mottatt i MSN- innkurvenName ICQ- todennusComment ICQ- autorisasjonComment ICQ- käyttäjä on hyväksynyt/ hylännyt hyväksymispyyntösiName En ICQ- bruker har autorisert/ avvist din forespørsel om autorisasjonName IRC- tapahtumaComment IRC- hendelseComment IRC- tapahtumaName Det har foregått en IRC- hendelseName YhteysvirheComment TilkoblingsfeilComment Yhteydessä tapahtui virheName Det har oppstått en tilkoblingsfeilName Yhteys hävisiComment Forbindelse gått nedComment Yhteys menetettiinName Forbindelsen er gått nedName Ei voitu yhdistääComment Kan ikke koble tilComment Kopete ei voi yhdistää palveluunName Kopete kan ikke koble til tjenestenName Verkko- ongelmatComment NettverksproblemerComment Verkossa on ongelmiaName Det er problemer på nettverketName Palvelimen sisäinen virheComment Intern tjenerfeilComment Tapahtui palvelun sisäinen virheName Det har oppstått en intern feil på tjenestenName Buzz/ NudgeComment Ring/ dyttComment Sinulle lähetettiin buzz/ nudge. Name En kontakt har sendt deg en dytt/ ringesignalName Viesti pudotettuComment Melding filtrert utComment Tietosuojaliitännäinen suodatti viestinName Programtillegget for personvern filtrerte bort en meldingName ICQ- tilaComment ICQ leser statusComment ICQ- käyttäjä lukee tilaviestiäsiName En ICQ- bruker leser din statusmeldingName PalveluviestiComment TjenestemeldingComment Palveluviesti on vastaanotettu (esim. tunnistautumispyyntö) Name En tjenestemelding er mottatt (f. eks. forespørsel om autorisasjon) Name Gadu- Gadu- yhteyksien luetteloComment Gadu- Gadu kontaktlisteComment Yhteysluettelo on vastaanotettu/ viety/ poistettuComment Kontaktliste er blitt mottatt/ eksportert/ slettetComment Kopete- liitännäinenComment Programtillegg for KopeteComment Kopeten yhteyskäytäntöliitännäinenComment Programtillegg for Kopete- protokollComment Kopeten käyttöliittymäliitännäinenName Et programtillegg for Kopete brukergrensesnittName Lisää saapuvien viestien sisältämät linkit automaattisesti kirjanmerkkeihinName Sett automatisk bokmerke for lenker i innkommende meldingerName Uusi nimiComment AliasComment Lisää uusia nimiä komennoilleName Legg til egne alias for kommandoerName Automaattinen korvausComment Automatisk utskiftingComment Korvaa valitsemasi tekstit automaattisestiComment Skift ut en valgt tekst automatiskComment Korvaa valitsemasi tekstit automaattisestiName Skift ut en valgt tekst automatiskName YhteystiedotComment Notater om kontakterComment Lisää omia muistiinpanoja yhteystietoihinComment Legg til egne notater i kontaktlistaComment Korostaa tekstin suotimien perusteellaComment Framhev tekst ved hjelp av filtreComment Korosta viestitName Marker meldingerName Historia- liitännäinenComment Programtillegg for historieComment Laita kaikki viestisi lokiinName Logg alle meldinger for å ta vare på samtalene dineName KopeTeXName KopeTeXName KopeteTeXComment KopeteTeXComment Renderöi LaTeX- kaavoja keskusteluikkunaanName Tegn LaTeX- formler i pratevinduetName Nyt soiComment Hører nå påComment Kertoo kavereillesi, mitä kuuntelet tällä hetkelläComment Forteller venner hva du hører påComment Salaa keskusteluistuntosi Off- The- Record- salauksellaName Krypter prateøkter med Off- The- Record- krypteringName OTRName OTRName PutketComment RørComment Putkita viestit ulkoiseen ohjelmaan tai skriptiinName Send meldinger i rør gjennom et eksternt program eller skriptName TietosuojaComment PersonvernComment TietosuojaliitännäinenComment Programtillegg for personvernComment Suodattaa saapuvat viestitName Filtrerer innkommende meldingerName TilastotComment StatistikkComment Kerää hyödyllisiä tilastojaName Samle noe meningsfylt statistikkName TekstitehosteComment TeksteffektComment Lisää erikoistehosteita tekstiisiComment Legg til spesielle effekter på tekstenComment Lisää tehosteita viesteihisiName Legg til effekter på meldingene dineName KääntäjäComment OversetterComment Kääntää viestit omasta kielestä toiseen kieleenComment Oversetter meldinger fra ditt eget språk til et annetComment Juttele ulkomaisten kaveriesi kanssa omalla kielelläsiName Snakk med utenlandske venner på ditt eget språkName URLPicPreview- liitännäisen asetuksetComment Innstillinger for programtillegget URLPicPreviewComment URLPicPreview- liitännäinenName Programtillegget URLPicPreviewName Kuvien esikatselu pikaviestimissäComment Forhåndsvis bilder i pratevinduerComment Näyttää pikaviestimissä kuvien esikatselukuviaComment Viser forhåndsvisning av bilder i pratevinduerComment Näytä kontaktien tila verkkosivullaName Vis tilstanden til (deler av) kontaktlista de på en nettsideName Läsnäolo verkossaName Profil på nettetName NäkemiinComment BonjourComment Palveliton linkki paikalliseen XMPP Messaging- ohjelmaanName Lokal XMPP- meldingstjeneste med tjenerløs lenkeName Gadu- GaduComment Gadu- GaduComment Gadu- Gadu: puolalainen pikaviestinName Gadu- Gadu: den polske lynmeldingstjenestenName GroupWiseComment GroupWiseComment Novell GroupWise - viestinName Novell GroupWise meldingsprogramName IRCComment IRCComment Internet Relay ChatDescription Internet Relay ChatDescription KIO- oheislaite Jabber- palveluhavaitsemiseenName En kioslave for Jabber tjenestesøkName JabberComment JabberComment XMPP, Jabber, Google TalkName XMPP, Jabber, Google TalkName MeanwhileComment MeanwhileComment Viesti samanaikaisesti Meanwhilen avullaName Kommuniser samtidig med MeanwhileName AIMComment AIMComment PikaviestinohjelmaName Et lynmeldingssystem (« An Instant Messenger ») Name ICQComment ICQComment Etsi ja juttele ICQ: n avullaName Søk og prat med ICQName QQComment QQComment Suosittu kiinalainen pikaviestinName Et populært kinesisk lynmeldingssystemName SkypeComment SkypeComment Skype- protokollaliitännäinen (käärin) Name Programtillegg for Skype- protokoll (et omslag) Name TekstiviestiComment SMSComment Lähetä tekstiviestejä matkapuhelimiinName Send SMS- meldinger til mobiltelefonerName TestipenkkiComment TestbenkComment Kopeten testiyhteyskäytäntöName Kopete protokoll for testerName WinPopupComment WinPopupComment Yhteyskäytäntö Windows WinPopup- viestien lähettämiseenName Sender Windows WinPopup - meldingerName WLM MessengerComment WLM MessengerComment Windows Live Messenger - liitännäinenName Programtillegg for Windows Live MessengerName YahooComment YahooComment Yahoo! Messenger - pikaviestin ja videopuhelutName Yahoo! Messenger LM og video- pratName TšekkiName TsjekkiaName Yhdistyneet KuningaskunnatName StorbritanniaName JugoslaviaGenericName Serbia og MontenegroGenericName Internet- yhteyden soitto- ohjelmaName Verktøy for oppringing til InternetName KPPPName KPPPName KPPPLogviewGenericName KPPP loggviserGenericName Internet- yhteyden soitto- ohjelman lokinäytinName Loggviser for verktøyet for oppringt InternetName Kopete- liitännäinenName KRDC programtilleggName KonsoliComment KonsoleComment Mahdollistaa SSH - ja Telnet- istuntojen hallinnan KRDC: lläComment Tillater å styre SSH eller Telnet- økter gjennom KRDCComment KRDCName KRDCName Saapuva RFB- putkiGenericName Innkommende RFB- rørGenericName EtätyöpöytäasiakasName Tilkobling til annet skrivebordName NXComment NXComment Mahdollistaa NX- istuntojen hallinnan KRDC: lläName Tillater å styre NX- økter gjennom KRDCName RDPComment RDPComment Sallii RDP- istuntojen hallinnan KRDC: n kauttaName Tillater å styre RDP- økter gjennom KRDCName Avaa etätyöpöytäyhteys tähän koneeseenName Åpne fjerntilkobling til skrivebord til denne maskinenName TestiComment TestComment KRDC- kehityksen testiliitännäinenName Test- programtillegg for KRDC- utviklingName VNCComment VNCComment Mahdollistaa VNC- istuntojen hallinnan KRDC: lläComment Tillater å styre VNC- økter gjennom KRDCComment QT- perustainen Kehyspuskuri KRfb: lleName Qt- basert rammebuffer for KRfb. Name QT- kehyspuskuri KRfb: lleComment Qt rammebuffer for KRfbComment X11 XDamage/ XShm- perustainen kehyspuskui KRfb: lle. Name Rammebuffer for KRfb basert på X11 XDamage/ XShm. Name X11- kehyspuskuri KRfb: lleName X11 rammebuffer for KRfbName Työpöydän jakaminenName Delte skrivebordName Aseta työpöydän jakaminenName Tilpass delte skrivebordName KDE: n Internet- palvelinComment KDEs Internett- nisseComment Internet- palvelin, joka käynnistää verkkopalveluitaName Internett- nisse som starter nettverkstjenester ved behovName KInetD- moduulityyppiComment KInetd- programtillegstypeComment KInetDName KInetDName Saapuva yhteysComment Innkommende tilkoblingComment Vastaanotettiin saapuva yhteysName Mottok innkommende tilkoblingName Prosessi epäonnistuiComment Prosessen mislyktesComment Ei voitu kutsua prosessia yhteyden hoitamiseksiName Klarte ikke kalle på prosess for å håndtere tilkoblingName KrfbGenericName KrfbGenericName Kehyspuskuriliitännäinen kohteelle KRfbComment Rammebuffer- programtillegg for KRfbComment Käyttäjä hyväksyy yhteydenComment Bruker godtar tilkoblingComment Käyttäjä hyväksyy yhteydenName Bruker godtar tilkoblingName Käyttäjä hylkää yhteydenComment Bruker nekter tilkoblingComment Käyttäjä hylkää yhteydenName Bruker nekter tilkoblingName Yhteys suljettuComment Forbindelsen lukketComment Yhteys suljettuName Forbindelsen lukketName Virheellinen salasanaComment Ugyldig passordComment Virheellinen salasanaName Ugyldig passordName Virheellinen salasana kutsuunComment Ugyldig invitasjonspassordComment Kutsuttu taho lähetti virheellisen salasanan. Yhteys hylättiin. Name Den inviterte brukeren sendte et ugyldig passord. Tilkobling nektet. Name Uusi yhteys odottaaComment Ny tilkobling venterComment Pyydettiin yhteyttä, käyttäjän tulee hyväksyäName Anmodning om tilkobling, bruker må godtaName Uusi yhteys hyväksyttiin automaattisestiComment Ny tilkobling automatisk godtattComment Uusi yhteys muodostettiin automaattisestiName En ny tilkobling er automatisk opprettetName Liikaa yhteyksiäComment For mange tilkoblingerComment Varattu, yhteys hylättiinName Opptatt, tilkobling nektetName Odottamaton yhteysComment Uventet tilkoblingComment Vastaanotettiin odottamaton yhteys, lopetaName Mottok uventet tilkobling, avbrutt Työpöydän jaon hallintamoduuli Kontrollmodul for delte skrivebord Aseta työpöydän jakamista Oppsett av skrivebordsdeling © 2002, Tim Jansen 20©02 Tim Jansen Tim Jansen Tim Jansen Ei avoimia kutsuja. Du har ingen åpne invitasjoner. Avoimet pyynnöt:% 1 Åpne invitasjoner:% 1 Työpöydän jakaminen Tässä moduulissa voit muokata työpöydän jakamisen asetuksia. Oppsett av delte skrivebord Sett opp innstillinger for delte skrivebord i KDE. Päästä Tilgang Pyynnöt Invitasjoner Luo & & & järjestele kutsuja... Lag & & & behandle invitasjoner & # 160; … Napsauta nähdäksesi tai poistaaksesi avoimia kutsuja. Trykk for å vise eller slette åpne invitasjoner. Kutsumattomat yhteydet Uinviterte tilknytninger Salli kutsumattomat yhteydet Tillat & uinviterte tilknytninger Valitse tämä asetus, jos haluat sallia yhdistämisen ilman kutsumista. Tämä on hyödyllinen, jos haluat käyttää työpöytääsi etänä. Merk av her for å tillate tilknytninger du ikke har invitert. Dette er nyttig dersom du vil bruke skrivebordet ditt fra en annen maskin. Tiedota & palvelusta verkossa Annonser & tjeneste på nettet Jos sallit kutsumattomat yhteydet ja otat käyttöön tämän valitsimen, työpöydän jakaminen ilmoittaa palvelun ja henkilöllisyytensä paikallisverkossa, joten ihmiset voivat löytää sinut ja tietokoneesi. Hvis du tillater uinviterte tilknytninger og krysser av dette valget vil Skrivebordsdeling annonsere tjenesten og hvem du er på lokalnettet, slik at folk kan finne deg og maskinen din. & Vahvista kutsumattomat yhteydet ennen hyväksyntää & Bekreft ikke inviterte tilknytninger før de godtas Jos otettu käyttöön, valintaikkuna ilmaantuu näkyviin kun joku yrittää yhdistämistä kysyen sinulta haluatko hyväksyä yhteyden. Hvis dette er slått på blir det vist et dialogvindu når noen forsøker å koble seg til, der du blir spurt om du vil godta tilknytningen. & Hyväksy kutsumattomat työpöydän hallintayhteydet Tillat uinviterte tilknytninger å styre skrivebordet Ota käyttöön tämä valitsin, jos haluat kutsumattoman käyttäjän ohjata työpöytääsi (käyttäen hiirtä ja näppäimistöä). Slå på dette valget for å la uinviterte tilknytninger kontrollere skrivebordet ditt (med mus og tastatur). Jos sallit kutsumattomat yhteydet on erittäin suositeltavaa laittaa salasana suojataksesi tietokonettasi luvattomalta käytöltä. Hvis du tillater uinviterte tilknytninger er det anbefalt på det sterkeste at du oppgir et passord for å beskytte maskinen din mot inntrengere. & Istunto & Økt Istunnon asetukset Innstillinger for økt & Poista taustakuva käytöstä aina Skru alltid av & bakgrunnsbilde Valitse tämä valitsin, jos haluat poistaa taustakuvan käytöstä aina etäistunnoille. Muussa tapauksessa asiakas voi päättää onko taustakuva käytössä vai ei. Merk dette valget for å alltid ha skrudd av bakgrunnsbildet når du kobler til en fjernøkt. Ellers vil klienten bestemme om bakgrunnsbilde vil bli brukt eller ei. Portti Nettverksport & Määrittele portti automaattisesti Tildel port automatisk Valitse tämä asetus asettaaksesi portin automaattisesti. Tämä on suositeltavaa, jollei sinun verkkoasetukset vaadi käyttämään määrättyä portti esimerkiksi palomuurin takia. Krysser du av her, blir det automatisk tilordnet en nettverksport. Dette er anbefalt med mindre nettverket ditt krever en fast port, for eksempel på grunn av en brannmur. Syötä TCP- portin numero tähän Skriv inn TCP- portnummeret her Käytä tätä kenttää asettaaksesi pysyvän portin työpöydänjakopalvelulle. Huomio, että jos portti on jo käytössä, työpöydänjakopalvelu ei voi käyttää sitä kunnes se on vapaa. On suositeltavaa määrätä portti automaattisesti, jos et tiedä mitä olet tekemässä. Useimmat VNC- asiakkaat käyttävät ruudun numeroa varsinaisen portin sijasta. Tämä ruutunumero on vastike portille 5900, joten portti 5901 on ruutu numero 1. NAME OF TRANSLATORS Bruk dette feltet til å definere et fast portnummer for tjenesten Delt Skrivebord. Merk at hvis denne porten allerede er i bruk, så kan ikke Delt Skrivebord brukes før du frigjør porten. Det anbefales å bruke automatisk port- tilordning hvis du ikke er sikker på at du vet hva du gjør. De fleste VNC- klienter bruker et skjermnummer i stedet for portnummeret. Dette skjermnummeret er redusert med 5900, så port 5901 har skjernnummer 1. NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Kim Enkovaara, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Harald ThingelstadEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, kim. enkovaara@ iki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, harald@ skolelinux. no Salli kaikkien käyttäjien jakaa kansioita La alle brukere få dele mapper Vain käyttäjät ryhmässä '% 1' voivat jakaa kansiota Kun brukere av «% 1 » gruppa får lov å dele mapper Ryhmän '% 1' käyttäjät Brukere av «% 1 » - gruppa Poista käyttäjä Fjern bruker Ryhmän jäsenet voivat jakaa kansioita ilman pääkäyttäjän salasanaa Gruppemedlemmer kan dele mapper uten root- passord Vaihda ryhmää... Endre gruppe & # 160; … SMB - tai NFS- palvelinta ei ole asennettu tälle koneelle. Voidaksesi käyttää tätä moduulia, sinun täytyy asentaa kyseessä olevat palvelimet. SMB og NFS- tjenere er ikke installert på denne maskinen. For å bruke denne modulen må disse tjenerne være installert. Ota & käyttöön tiedostonjako paikallisverkossa Skru på fildeling i lokalt nettverk & Yksinkertaiset jaot Enkel deling Ota käyttöön yksinkertaiset jaot, mikä sallii käyttäjien jakaa kotihakemistonsa alihakemistoja ilman pääkäyttäjän oikeuksia. Skru på enkel deling for å tillate brukere å dele ut mapper fra HOME- mappene sine, uten å kjenne root- passordet. & Edistyneet jaot Avansert deling Ota käyttöön edistyneet jaot, mikä sallii käyttäjien jakaa mitä tahansa hakemistoja, edellyttäen että heillä on kirjoitusoikeus tarvittaviin asetustiedostoihin, tai että he tuntevat root- salasanan. Skru på avansert deling for å tillate brukere å dele hvilken som helst mappe, så lenge de har skrivetilgang til oppsettsfila som trengs, eller de kjenner root- passordet. Käytä & NFS- jakoja (Linux/ UNIX) Bruk & NFS (Linux/ UNIX) Käytä Sambaa (Microsoft( R) Windows( R)) Bruk Samba (Microsoft( R) Windows( R)) Sallitut & käyttäjät Tillatte brukere Jaetut kansiot Delte mapper NFS NFS & Lisää... Legg til & # 160; … Muuta... & Endre & # 160; … Sallitut & koneet Tillatte & verter Luettelo sallituista koneista Liste med tillatte verter Tässä näet luettelon koneista, jotka saavat käyttää tätä hakemistoa NFS: n avulla. Ensimmäisessä sarakkeessa on koneen nimi tai osoite, toisessa sarakkeessa käyttöasetukset. Nimi '*' tarkoittaa julkista käyttöä. Her vises en liste over verter som har tilgang til denne katalogen via NFS. Første kolonnen viser navn og adresse til verten, andre kolonne viser tilgangsparametre. Navnet « * » gir offentlig tilgang. & Lisää kone... & Legg til vert & # 160; … & Muokkaa konetta... & Endre vert & # 160; … & Poista kone & Fjern vert Nimi/ Osoite Navn/ Adresse Koneen ominaisuudet Vertsegenskaper & Nimi/ osoite & Navn/ adresser: Nimi/ osoite- kenttä Voit antaa tähän koneen nimen tai osoitteen. Kone voidaan määritellä useilla eri tavoilla yksi kone Tämä on tavallisin tapa. Voit määrittää koneen joko käyttämällä lyhennettyä nimeä, täyttä nimeä tai IP- osoitetta. Verkkoryhmät NIS- verkkoryhmä voidaan antaa muodossa @ ryhmä. Jäsenyyden tarkistamisessa huomioidaan vain koneen nimeä tarkoittava osa. Tyhjät tai ainoastaan yhdysmerkin (-) sisältävät jätetään huomiotta. jokerit Koneennimi voi sisältää jokerimerkkejä * ja?. Näitä voidaan käyttää määrittelyn tiivistämiseksi. Esimerkiksi *. cs. foo. edu kelpuuttaa kaikki verkkoalueen cs. foo. edu koneet. Nämä jokerimerkit eivät kuitenkaan vastaa verkkoalueen nimen pisteitä, joten em. ilmaisu ei hyväksy esimerkiksi konetta a. b. cs. foo. edu. IP- verkot Voit myös viedä hakemistoja kaikille IP - (ali) verkon koneille samanaikaisesti. This is done by specifying an IP address and netmask pair as address/ netmask where the netmask can be specified in dotted- decimal format, or as a contiguous mask length (for example, either `/ 255. 255. 252. 0 'or `/ 22' appended to the network base address result in identical subnetworks with 10 bits of host). Navn / Adressefelt Skriv vertsnavn eller adresse kan skrives her. Verten kan oppgis på forskjellige måter: enkel vert Dette er et vanligste formatet. Oppgi en vert enten ved et forkortet navn som systemet kan finne, det fulle vertsnavnet, eller en IP adresse. netgrupper NIS nettgruppe kan oppgis som @ group. Bare verts- delen av hvert nettgruppe- medlem blir tatt i betraktning ved sjekking av medlemskapet. Ikke utfylt vertsnavn eller navn som inneholder en enkel strek (-) blir ignorert. jokertegn Maskinnavnet kan inneholde jokertegnene * og?. Disse kan brukes for å gjøre eksportfila mer kompakt. *. cs. foo. edu, for eksempel, samsvarer med alle verter i domenet cvs. foo. edu. Men disse jokertegnene passer ikke til punktumene i domenenavnet, så mønsteret over innholder ikke verter som a. b. cs. foo. edu. IP nettverk Man kan også eksportere kataloger til alle vertene på et IP( under -) nettverk samtidig. Dette gjøres ved å oppgi en IP- adresse og nettmaske parvis som adresse/ nettmaske hvor nettmasken kan oppgis i tallgrupper atskilt med punktum, eller som en sammenhengende maskelengde (f. eks., enten « / 255. 255. 252. 0 'eller / 22 » lagt til nettverk baseadresse som gis i et undernett med 10 bits i vert- delen). & Yleisessä käytössä Offentlig tilgang Yleisessä käytössä Jos valitset tämän, koneen osoite on yksi jokerimerkki, mikä tarkoittaa yleistä käyttöä. Tämä tarkoittaa samaa, kuin jos antaisit jokerimerkin osoitekenttään.} n Offentlig tilgang Om denne velges vil vertsadressen være ett enkelt jokertegn, som betyr offentlig tilgang. Det er det samme som om man taster et jokertegn i adressefeltet. & Kirjoitettava & Skrivbar Kirjoitettava} n Salli sekä luku - että kirjoituspyynnöt tähän NFS- taltioon. Oletuksena kielletään kaikki pyynnöt, jotka muuttavat tiedostojärjestelmää. Skrivbar Tillat både lese - og skrive- henvendelser på dette NFS- volumet. Standard er å forby alle henvendelser som endrer filsystemet. & Ei turvallinen & Utrygg Ei turvallinen Jos tämä on valittuna, ei pyynnöiltä edellytetä niiden tulemista internet- portista, joka on pienempi kuin IPPORT_ RESERVED (1024). Jos olet epävarma, jätä valitsematta. Utrygg Ved avkryssing av dette valget trenger ikke henvendelser skje på en Internett- port under IPPORT_ RESERVED (1024). Er du usikker, ikke kryss av dette valget. & Synkroninen & Synkronisert Synkroninen Tämä valinta edellyttää, että kaikki tiedostot kirjoitetaan levylle ennen kirjoituspyynnön suorittamista loppuun. Tämä on tarpeen, jotta tiedot olisivat turvassa palvelimen kaatuessa, mutta samalla se heikentää suorituskykyä. Oletuksena palvelimen sallitaan kirjoittaa tiedot heti kun se on valmiina. Synkronisert Valget gjør at alle data som skrives til fil blir lagret til disk før en skrivehenvendelse gjøres ferdig. Dette trengs for fullstendigdatasikkerhet ved tjenerkrasj, men gir tregere ytelse. Standard er å tillate tjeneren å skrive data når den er klar. Liity verkkoalueeseen Bli med i domene Valitse käyttäjät Velg brukere Valitse & käyttäjät Velg brukere & Oletus & Standard & Lukuoikeus & Lesetilgang & Kirjoitusoikeus & Skrivetilgang & Ylläpito- oikeus & Admin. - tilgang & Ei oikeuksia & Ingen tilgang overhode Pistokkeen optiot Sokkelvalg SO_ SNDLOWAT: SO_ SNDLOWAT: IPTOS_ THROUGHPUT IPTOS_ THROUGHPUT SO_ SNDBUF: SO_ SNDBUF: SO_ KEEPALIVE SO_ KEEPALIVE SO_ RCVBUF: SO_ RCVBUF: SO_ BROADCAST SO_ BROADCAST IPTOS_ LOWDELAY IPTOS_ LOWDELAY TCP_ NODELAY TCP_ NODELAY SO_ RCVLOWAT: SO_ RCVLOWAT: SO_ REUSEADDR SO_ REUSEADDR & Piilota & Hjelp F1 F1 Suorita Kjøre Kirjoita Skrive Tahmea Fast Erikoisasetukset Spesiell Käyttäjän asetukset Brukerinnstillinger & Perusasetukset & Grunninnstillinger Samban asetustiedosto: Samba oppsettsfil: & Lataa & Last inn Työryhmä: Arbeidsgruppe: Anna tähän työryhmän/ verkkoalueen nimi. Oppgi her navnet på din arbeidsgruppe eller domene. NetBIOS- nimi: NetBIOS- navn: & Turvallisuustaso: Sikkerhetsnivå Jako Ressurs Alt+ Alt+ ADS ADS Lisäasetukset Videre valg & Jaot & Ressurser Muokkaa oletuksia... Rediger standarder. & # 160; … Lisää & uusi jako... Legg til & ny ressurs & # 160; … Muokkaa jakoa... Rediger ressurs & # 160; … & Poista jako Fjern ressurs & Tulostimet Skrivere Muokkaa oletuksia Rediger standarder Lisää & uusi tulostin Legg til ny skriver Muokkaa tulostinta Rediger skriver & Poista tulostin Fjern skriver & Käyttäjät Brukere Samba- käyttäjät Samba- brukere Ei salasanaa Intet passord UNIX- käyttäjät UNIX- brukere & Vaihda salasana... Endre passord & # 160; … Pakollinen Obligatorisk Siirrän lokiin Logging Lokitiedosto: Loggfil: Lokitiedoston & enimmäiskoko: Maks loggstørrelse: Syslog: Syslog: Lokitaso: & Loggnivå: Moduulit Moduler Levyn enimmäiskoko: mega byte Største diskstørrelse: mega byte Numerot Tall Ajurit Drivere Komennot Kommandoer Merkistö Tegnsett 4. 2 4. 2 Selaan Blaing Windows NT 4 Windows NT 4 VFS VFS Debuggaus Avlus Hylkää Nekt & Nimi Navn: & Julkinen Offentlig & Selattavissa Kan & listes Saatavilla & Tilgjengelig & Vierastili: & Gjestekonto: Sallittujen koneiden vastakohta - tässä luetelluille koneille ei sallita pääsyä palveluihin, ellei yksittäisellä palvelulla ole tämän määräyksen ohittavaa luetteloa. Jos luettelot ovat ristiriidassa, sallitaan pääsy. Det motsatte av « tillat vert » – verter listet her har IKKE tilgang til tjenester, hvis ikke de spesifikke tjenestene har egne lister som overstyrer denne. Der det er konflikt mellom listene er det tillat- lista som avgjør. & Kielletyt koneet: & Nekt verter: & Oletusmerkkikoko: Standard små/ store: Pienet Små Isot Store Muut asetukset Andre valg DOS DOS Julkinen & Offentlig & Lisää Samba- asetuksia Flere Samba- valg Tähän järjestelmään ei ole asennettu NFS- palvelinta. Ingen NFS- tjener er installert på dette systemet Tähän järjestelmään ei ole asennettu Samba- palvelinta. Ingen Samba- tjener er installert på dette systemet Asetuksia ei voitu tallentaa. Klarte ikke å lagre innstillingene. Tiedostoa% 1 ei voitu avata kirjoittamista varten:% 2 Klarte ikke å åpne fil «% 1 » for skriving:% 2 Tallennus epäonnistui Lagring mislyktes Jaa kansio Del mappe Sallitut käyttäjät Tillatte brukere Kaikki käyttäjät ovat jo ryhmässä% 1. Alle bruker er allerede med i gruppe% 1. Valitse käyttäjä: Velg en bruker: Käyttäjää% 1 ei voitu lisätä ryhmään% 2. Klarte ikke å legge til bruker «% 1 » i gruppe «% 2 » Käyttäjää% 1 ei voitu poistaa ryhmästä% 2. Klatre ikke å fjerne bruker «% 1 » fra gruppe «% 2 » Valitse kelvollinen ryhmä. Det må velges en gyldig gruppe. Poista käyttäjiä vanhasta tiedostonjakoryhmästä. Fjern brukere fra gammel fildelergruppe Poista vanha tiedostonjakoryhmä. Slett den gamle fildelergruppa Vain tietyn ryhmän jäsenet saavat jakaa kansioita. Bare brukere i en viss gruppe kan dele ut mapper Valitse ryhmä... Velg gruppe & # 160; … Haluatko varmasti poistaa kaikki käyttäjät ryhmästä% 1? Er du sikker på at du vil fjerne alle brukere fra gruppe «% 1 »? Haluatko varmasti poistaa ryhmän% 1? Er du sikker på at du vil slette gruppe «% 1 »? Ryhmän% 1 poistaminen epäonnistui. Det lyktes ikke å slette gruppe «% 1 ». Valitse kelvollinen ryhmä. Velg en gyldig gruppe. Ryhmää% 1 ei ole olemassa. Luodaanko se? Denne gruppa «% 1 » finnes ikke. Skal den opprettes? Ryhmän% 1 luominen epäonnistui. Det lyktes ikke å opprette gruppe «% 1 ». Anna koneennimi tai IP- osoite. Oppgi et vertsnavn eller IP- adresse. Ei koneennimeä/ IP- osoitetta Intet vertsnavn/ IP- adresse Kone% 1 on jo olemassa. Verten «% 1 » finnes fra før. Tulostaminen Advarsel Virhe tiedostoa avattaessa. Feil ved åpning av fil Pisteellä alkavat tiedostot Filer som begynner med prikk Pidä piilotettuna Hold skjult Pidä valittuna Behold valgte Määritä sijainti Oppgi plassering Vain luku Bare lesing Kirjoitettava Skrivbar Ylläpitäjä Admin & Jaa & Dele Hakemistojen jaolle tulee antaa lupa. Du må ha tillatelse til å dele kataloger. Anna kelvollinen polku. Oppgi en gyldig sti. Vain paikallisia kansioita voidaan jakaa. Bare lokale mapper kan deles. Kansiota ei ole olemassa. Mappa finnes ikke. Vain kansioita voidaan jakaa. Bare mapper kan deles. Kansio on jo jaettu. Mappa er allerede delt. Ylläpitäjä ei salli NFS- jakoja. Administratoren tillater ikke utdeling med NFS. Virhe: NFS- asetustiedostoa ei voitu lukea. Feil: klarte ikke lese oppsettsfila for NFS. Ylläpitäjä ei salli Samba- jakoja. Administratoren tillater ikke utdeling med Samba. Virhe: Samba- asetustiedostoa ei voitu lukea. Feil: klarte ikke lese Sambas oppsettsfil. Sinun on annettava nimi Samba- jaolle. Du må oppgi et navn for Samba- ressursen. On jo olemassa jako% 1. Valitse toinen nimi. Det finnes en ressurs med navnet% 1 fra før. Velg et annet navn. Toinen ryhmä tällä nimellä on jo olemasa Valitse eri nimi Det finnes fra før en annen gruppe som heter dette. Velg et annet navn. Ryhmän nimi on jo käytössä Gruppenavnet er brukt allerede Valitse kuvake Velg ikon & # 160; … Asetukset... Sett opp & # 160; … Xml Xml Sqlite Sqlite Muuta ulkonäköasetuksia Endre innstillinger for utseende Hallitse ryhmiä Behandling av grupper Verkko ja lataukset Nettverk og nedlastinger WWW- käyttöliittymä@ action Vevbrukerflate@ action Hallitse Kgetiä verkon tai Internetin yli Kontroller KGet over nettverk eller Internett Kohde Verifisering Siirtoliitännäisetname of download Programtillegg for overføringername of download Nimi Navnstatus of download Tila@ action: button start a transfer Status@ action: button start a transfer KokoOpen file StørrelseOpen file Nopeus@ label Status of transfer Hastighet@ label Status of transfer Jäljellä oleva aika Gjenværende tidfile in a filesystem signature of a file Sjekksumsignature of a file KGet- siirtoluettelonot available KGet- overføringnot available ei tied. i/ t % 1/ s@ label % 1/ s@ label Käynnistä @ action: button Start@ action: button Pysäytä@ action: button Stopp Virhelist header: type of file Feilthe type of the hash, e. g. MD5 Tiedoston tyyppithe used hash for verification Typethe used hash for verification verification- result of a file, can be true/ false Hashverification- result of a file, can be true/ false Ladataan... transfer state: finished Laster ned & # 160; … transfer state: finished PysäytettyThe transfer is aborted StoppetThe transfer is aborted Virhe haettaessa tiedostoa% 1 Klarte ikke å få tak i% 1 Haluatko varmasti poistaa ryhmän nimeltä% 1? Er du sikker på at du vil slette gruppen som heter% 1? Nimeä ryhmä uudestaan Fjern gruppe Haluatko varmasti poistaa ryhmän nimeltä% 1? Er du sikker på at du vil slette de følgende gruppene? Nimeä ryhmä uudestaan Fjern grupper Tiedosto% 1 on jo olemassa. Korvataanko? Målfila% 1 finnes fra før. Vil du skrive over? Korvataanko aikaisempi tiedosto? Skriv over eksisterende fil? Ei voitu tallentaa kohteeseen:% 1 Klarte ikke å lagre% 1 Omat lataukset Mine nedlastinger Uusi lataus Ny nedlasting Anna URL- osoite: Oppgi nettadresse: Virheellinen URL- osoite:% 1 Feilskrevet nettadresse:% 1 Virheellinen URL- osoite, yhteyskäytäntö puuttuu:% 1 Feilskrevet nettadresse, protokollen mangler:% 1 Lataa uudestaan Laste ned på nytt? Lataa uudestaan Slett og last ned igjen? Hakemistoon ei voi kirjoittaa Mappa er skrivebeskyttet Jo tallennettu URL% 1 Ladataanko uudelleen? Fila lasted ned fra før. Laste ned likevel? Olet jo lataamassa torrentia% 1 Du er allerede i ferd med å laste ned den samme fila Tiedosto% 1 on jo olemassa. Korvataanko? Fila finnes fra før Liitännäisten lataaja ei voinut ladata liitännäistä:% 1 Plugin- lasteren kunne ikke laste programtillegget:% 1 Ei poisteta kohdetta% 1 koska se on kansio. Sletter ikke% 1 siden det er en mappe. Ei poisteta kohdetta% 1 koska se ei ole paikallinen tiedosto. Sletter ikke% 1 siden det ikke er en lokal fil. Lopeta KGet Avslutt KGet KGet lopetetaan nyt, koska kaikki lataukset ovat valmiita. KGet stenger nå, fordi alle nedlastinger er ferdige. Tietokone sammutetaan, koska kaikki lataukset ovat valmiita. transfer state: connecting Maskinen slår seg av nå, fordi alle nedlastinger er ferdige. transfer state: connecting The transfer is running Verifisering mislykket. transfer state: running Käynnissä Kjører & # 160; … Muuta ulkonäköasetuksia Endre strengthe mode defines how the url should be changed Vaihda seurantapalvelintathe type of the checksum e. g. md5 Endre modusthe type of the checksum e. g. md5 Ulkonäkö Legg til Avaa tiedosto Erstatt eksisterende fil Ladataan torrent- tiedostoa... Laster ned Metalink- fil & # 160; … @ action Det oppsto en feil & # 160; … Asetukset Filvalg @ label Sett inn motor Tiedoston nimi Motornavn: URL- osoite: URL: Virhe tietojen läpi käymisessä:% 1 Klarte ikke å skanne data:% 1 Käydään läpi% 1: Skanner data for% 1 Lataa ensimmäiseksi Last ned først Lataa normaalisti Last ned på vanlig måte Lataa viimeiseksi Last ned sist Poista tiedosto( t) Slett file( er) Kansiohaku Utvid mappetre Valitse hakemisto, johon tiedot siirretään. Choked Velg en mappe som data kan flyttes til. Choked KylläNot choked JaNot Interesting Ei Ingen Latausnopeus Hastighet ned Lähetysnopeus Hastighet opp Tukehdetettu Kvælt Snubbed Avbitt Läh. paikka Plass for opplasing Pyynnöt Forespørsel Integrointi Interessant Seurantapalvelimelle lähetettävä IP- osoite IP- adresse til fildeleren Ladattu Nedlastingshastighet Lähetetty Opplastingshastighet Haluatko ladata vai tallentaa torrentin? Hvor mye data vi har lastet ned fra denne fildeleren Haluatko ladata vai tallentaa torrentin? Hvor mye data vi har lastet opp til denne fildeleren Käyttäjä: Nettadresse Jakajat: Delere: Lataajat: Nedlastere Ladattu: Antall ganger nedlastet Seuraava päivitys: Neste oppdatering om URL- osoite Nettadresse Yksityiskohdat:% 1 Avanserte detaljer for:% 1 Jakaja: Nettdelingstjenere Verkkolähdettä% 1 ei voida lisätä, se on jo verkkolähteiden listalla. Kan ikke legge til nettdelingstjeneren «% 1 ». Den er allerede i lista over nettdelingstjenere. Verkkolähdettä% 1 ei voida poistaa, se on osa torrenttia. Kan ikke fjerne nettdelingstjeneren «% 1 »; den er en del av torrenten. Lisää seurantapalvelin Legg til sporer Virheellinen URL- osoite. Feilskrevet nettadresse Seurantapalvelin nimeltä% 1 on jo olemassa! Det finnes allerede en sporer kalt% 1. Potki käyttäjä Fjern fildeler Estä vertainen Bannlys fildeler Tärkeys PrioritetNumber of paralell connections to the mirror EsikatseluPercent of File Downloaded ForhåndsvisPercent of File Downloaded Normaalipreview available Normaltpreview available Saatavilla Finnes OdottaaNo preview available VenterNo preview available Osa Stykke Vertainen Fildeler Säikeiden määrä: Bitens nummer Ladattu: Bitens nedlastingsframdrift Lataus tarkistettu Bitens nedlastingsfart Download normally( not as first or last) Hvilke filer biten finnes iDownload normally( not as first or last) Lisäasetukset & Avanserte detaljer & Tutki tiedostot & Skann filer Ladataan torrent- tiedostoa... Laster ned torrent- fil & # 160; … changing the destination of the file Avaa kohde Endrer måltransfer state: downloading Valmis@ label Speed of transfer Ferdig@ label Speed of transfer Seurantapalvelinta ei voi lisätä yksityiseen torrentiin. Kan ikke legge sporere til en privat torrent. Analysoidaan torrentia... Transfer status: seeding Analyserer torrenten & # 160; … Transfer status: seeding Jaetaan... Deler & # 160; … Valitse oletuskansio torrenteille Velg en standardmappe for torrentfiler Valitse oletuskansio tilapäistiedostoille Velg en standardmappe for midlertidige filer OK@ action Refresh download list every x (seconds) OK@ action Refresh download list every x (seconds) Ilmoitetaan Annonserer Virhe: Feil:% 1 Ei voi avata lokia% 1:% 2 Klarte ikke åpne loggfila «% 1 »:% 2 Ei voi kirjoittaa% 1:% 2 Klarte ikke skrive til «% 1 »:% 2 Ei voi luoda kansiota% 1:% 2 Kan ikke lage mappa% 1 Ei voi luoda linkkiä% 1 -% 2:% 3 Klarte ikke lage en symbolsk lenke fra% 1 til% 2:% 3 Ei voi luoda% 1:% 2 Klarte ikke lage% 1:% 2 Ei voi laskea tiedoston% 1 kokoa:% 2 Klarte ikke beregne filstørrelsen for% 1:% 2 Ei voi laskea tiedostokokoa:% 1 Klarte ikke beregne filstørrelse:% 1 Ei voi avata% 1:% 2 Klarte ikke åpne «% 1 »:% 2 Ei voi laajentaa tiedostoa:% 1 Klarte ikke utvide fil:% 1 Ei voi hakea tiedostossa:% 1 Kan ikke søke i fil:% 1 Yhdistetään TilkoblingerLocation = country Seurantapalvelimet Sporer Levynkäyttö: Disk inn/ ut Yhteyttä ei ole Ikke tilkoblet Ei linkkejä Ikke i bruk Yhteys suljettiin Tilkoblingen stengt Selvitetään välityspalvelinta% 1:% 2 Slår opp mellomtjener% 1:% 2 Selvitetään verkko- osoitetta% 1 Slår opp maskinnavnet «% 1 » Virhe: pyyntö epäonnistui:% 1 Feil, klarte ikke kjøre forespørsel:% 1 Yhdistetty Tilkoblet Vifhe: verkkolähteeseen ei voitu yhdistää Feil: klarte ikke koble til nettdelingstjener Yhdistetään Oppretter forbindelse Verkkolähteeseen ei voitu yhdistää Klarte ikke koble til nettdelingstjener Verkkolähteen verkko- osoitetta ei voitu selvittää Klarte ikke slå opp maskinnavn for nettdelingstjener Virhe: yhdistäminen epäonnistui, koska palvelin ei vastaa Feil: Klarte ikke koble til, tjeneren svarer ikke Virhe: pyydettiin aikakatkaisua Feil: tidsavbrudd for forespørsel Kansiota% 1 ei ole Mappa% 1 finnes ikke Ei voi muuntaa% 1 muotoon int Klarte ikke konvertere% 1 til et heltall Torrent on vajaa! Torrenten er ufullstendig. Ei voitu luoda% 1:% 2 Klarte ikke opprette «% 1 »:% 2 Indeksitiedoston% 1 avaus ei onnistu:% 2 Klarte ikke åpne indeksfila «% 1 »:% 2 Ei voi luoda tiedostoa% 1:% 2 Klarte ikke opprette fila «% 1 »:% 2 Ensimmäisen osan kirjoitus epäonnistui DND- tiedostoon:% 1 Klarte ikke skrive første stykke til DND- fil:% 1 Viimeisen osan kirjoitus epäonnistui DND- tiedostoon:% 1 Klarte ikke skrive siste stykke til DND- fil:% 1 Ei voi laajentaa tiedostoa:% 1 Klarte ikke utvide fila «% 1 »:% 2 Virhe: yritetään lukea tiedoston% 1 lopun jälkeen Feil: leser forbi slutten på fila% 1 Tiedostoa% 1 ei voitu hakea:% 2 Klarte ikke søke i fila «% 1 »:% 2 Lukeminen kansiosta% 1 epäonnistui Feil ved lesing fra% 1 Tiedostoon% 1 kirjoittaminen epäonnistui:% 2 Klarte ikke sskrive til fila «% 1 »:% 2 Ei voitu varata levytilaa:% 1 Klarte ikke finne diskplass på forhånd:% 1 Ei voi avata tiedostoa% 1:% 2 Klarte ikke åpne fila «% 1 »:% 2 Viallinen torrent! Ødelagt torrent. Torrent- tiedostoa% 1 ei voida avata:% 2 Klarte ikke åpne torrentfila «% 1 »:% 2 Virhe ladattaessa torrenttia% 1. Torrent voi olla virheellinen tai se ei ole torrent- tiedosto. Det oppsto en feil ved lasting av torrenten% 1:% 2 Torrenten er antakelig ødelagt eller ikke en torrentfil. Virhe ladattaessa torrenttia% 1. Torrent voi olla virheellinen tai se ei ole torrent- tiedosto. Det oppsto en feil ved lasting av torrenten:% 1. Torrenten er antakelig ødelagt eller ikke en torrentfil. Tiedoston% 1 luonti epäonnistui:% 2 Klarte ikke å lage% 1:% 2 Olet jo lataamassa torrenttia% 1, seurantapalvelimien listat molemmista torrenteista on yhdistetty. Du holder allerede på å laste ned denne torrenten% 1; lista over sporere i begge torrentene er nå slått sammen. Olet jo lataamassa torrentia% 1 Du er allerede i ferd med å laste ned torrenten% 1 Ei ole aloitettu Ikke startet Lataus on valmis Nedlastingen er ferdig Jako valmis Deling ferdigStatus of a torrent file Nyt ladataan: Køet for nedlasting. Pysäytetty. Laitteelta loppui tila. Stoppet. Ikke mer plass på disken. Ei voi avata tiedostoa% 1:% 2 Kan ikke åpne fila «% 1 »:% 2 Verkkolähteen verkko- osoitetta ei voitu selvittää Kunne ikke slå opp vertsnavnet% 1 Ei voi avata tiedostoa:% 1:% 2Transfer state: processing script Kan ikke åpne fila «% 1 »:% 2Transfer state: processing script transfer state: finished Behandler skript & # 160; … Transfer State: Finished Keskeytetty@ label transfer source AvbruttThe transfer is finished Asetukset... Sett opp skript & Lisää seurantapalvelin Rediger skript Kuvaus Sett opp skriptfil KGet KGet Latausten hallintaohjelma Nedlastingshåndterertrust level Tuntematontrust level Ukjenttrust level Vertainentrust level Aldritrust level trust level Marginalttrust level trust level Fullstendigtrust level Signature here is meant in cryptographic terms, so the signature of a file. YtterstSignature here is meant in cryptographic terms, so the signature of a file. Rajoittamatonpgp signature is verified Ubegrensetpgp signature is verified Tiedosto Feilet Virhe Feil: Integrointi Informasjon: Ryhmän asetukset Gruppeinnstillinger for% 1 Hallitse ryhmiä Tagg- innstillinger for gruppene Poista tunniste Fjern tagg Lisää seurantapalvelin Legg til en tagg Valitse sarakkeet Velg kolonner Siirron yksityiskohdat Detaljer om overføringen Nimeä uudelleen Endre navn på fila Nimeä uudelleen Endre navn på% 1 til: Nimeä uudelleen & Gi nytt navn Lisää seurantapalvelin Legg til fler Siirron asetukset Overføringsverifisering for% 1 comma, to seperate members of a list Importer filer som ble sluppetcomma, to seperate members of a list Ei voitu tallentaa kohteeseen:% 1 Klarte ikke å laste inn:% 1 Avaa tiedosto Metalink- fil versjon 4. 0 (*. meta4) Avaa tiedosto Metalink- fil versjon 3. 0 (*. metalink) file as in file on hard drive Oppgi lagringsstedet. file as in file on hard drive @ action Oppgi minst én fil. Asetukset Filegenskaper Anna ryhmän nimi Oppgi et filnavn. Anna ryhmän nimi Oppgi minst én URL. Virhe SpeilThe priority of the mirror Sijainti (URL) Sted Viime viikolla Forrige uke Viime kuussa Forrige måned Kauan aikaa sitten For lenge siden alle 10Mib Mindre enn 10 MiB 10MiB: n ja 50MiB: n välillä Mellom 10 MiB og 50 MiB 50MiB: n ja 100MiB: n välillä Mellom 50 MiB og 100 MiB Enemmän kuin 100MiB Mer enn 100 MiB Siirtohistoria Overføringshistorie & Avaa tiedostoThe transfer is running & Åpne filThe transfer is running KäynnissäThe transfer is stopped KjørerThe transfer is stopped Kohde Bestemmelsessted Tiedoston koko Filstørrelse Vähemmän kuin 1MiB Mindre enn 1 MiB 1MiB: n ja 10MiB: n välillä Mellom 1MiB- 10 MiB 10MiB: n ja 100MiB: n välillä Mellom 10MiB- 100MiB 100MiB: n ja 1GiB: n välillä Mellom 100MiB- 1GiB Enemmän kuin 1GiB Mer enn 1GiB Viime kuussathe transfer has been finished Forrige månedthe transfer has been finished Lataa uudestaanDelete selected history- item Last ned igjenDelete selected history- item Siirron asetukset Overføringsinnstillinger for% 1 Kohde Mål uendret % 1 /% 2fix position for droptarget % 1 av% 2fix position for droptarget Tahmea Klebrig KGet- siirtoluettelo Fila som ble sluppet er en KGet- overføringsliste & Lataa & Last ned Lataa & siirtoluettelo & Last inn overføringsliste Näytä pääikkuna Vis hovedvinduet Piilota pääikkuna Skjul hovedvinduet Pudota kohde Slippsted Voit raahat linkkejä kohteeseen. Du kan dra nedlastingslenker inn i slippmålet.% 1 filename,% 2 total size,% 3 status % 1%% 1 filename,% 2 percent complete,% 3 downloaded out of% 4 total size % 1 (% 2)% 3% 1 filename,% 2 percent complete,% 3 downloaded out of% 4 total size % 1% % 1 (% 2%% 3 /% 4)% 5 Pudotuskohde piilotettiin. Jos haluat näyttää sen uudestaan, mene valikkoon Asetukset - > Aseta KGet - > Ulkonäkö ja käyttö Slippmålet er skjult. Gå til Innstillinger→Sett opp KGet→Oppførsel & utseende hvis du vil vise det igjen. Piilotetaan kohde Skjul slippmål Yksityiskohdat:% 1 Detaljer for:% 1 Kaikki lataukset Alle nedlastinger Valmiit lataukset Ferdige nedlastinger Siirrot: Overføringer: Lataukset@ label text in footer Nedlastinger@ label text in footer Siirron yksityiskohdat: Overføringsdetaljer: Tuo linkkejä Importer lenkerDownload the items which have been selected Lataus tarkistettu Last ned & det som er merket Tiedoston nimi Filnavn Kuvauslist header: type of file Beskrivelselist header: type of file Tiedoston tyyppi Filtype Sijainti (URL) Plassering (nettadresse) Linkit kohteessa:% 1 - KGet Lenker i% 1 – KGet Valitse kaikki suodatetut & Velg alle filtrerte Valitse kaikki Velg & alle Poista valinnat kaikista suodatetuista Fravelg alle filtrerte Näytä & pudotuskohde Vis slippmål Luetteloi kaikki linkit Lag liste med alle lenker Luetteloi valitut linkit Lag liste med valgte lenker Nykyisen HTML- sivun aktiivisessa kehyksessä ei ole linkkejä. Det finnes ingen lenker i den aktive ramma i gjeldende HTML- side. Ei linkkejä@ info Ingen lenker@ info Palvelun käynnistyt epäonnistui:% 1@ item speed of transfer per seconds Klarte ikke å starte server:% 1@ item speed of transfer per seconds KGet- WWW- käyttöliittymä@ label number KGet vevbrukerflate@ label number Nr@ label Nr@ label Tiedoston nimi@ label Progress of transfer Filnavn@ label Progress of transfer Lähde: Kilde: Tallennetaan kohteeseen: @ action Lagrer i: Päivitä@ action Firsk opp@ action Anna URL- osoite: @ action: button Oppgi nettadresse: @ action: button Latauslistan päivitystiheys@ action (Refresh very x) seconds Frisk opp nedlastingslista hvert@ action (Refresh very x) seconds sekuntia@ action: button sekund@ action: button Tallenna asetukset@ title Lagre innstillinger@ title Edistynyt latausten hallintaohjelma KDE: lle. Et avansert KDE- verktøy for nedlasting av filer (C) 2005 - 2008, KGet- kehittäjät (C) 2001 - 2002, Patrick Charbonnier (C) 2002, Carsten Pfeiffer (C) 1998 - 2000, Matej Koss ©2005 – 2009 KGet- utviklerlaget © 2001 – 2002 Patrick Charbonnier © 2002 Carsten Pfeiffer © 1998 – 2000 Matej Koss kget@ kde. org kget@ kde. org Kehittäjä, torrent- liittännäisen tekijä Vedlikeholder, hovedutvikler, programtillegg for torrent Dario Massarin Dario Massarin Urs Wolfer Urs Wolfer Manolo Valdes Manolo Valdes Pääkehittäjä, monisäie- liitännäisen tekijä Hovedutvikler, programmerer av flertrådede programtillegg Javier Goday Javier Goday Patrick Charbonnier Patrick Charbonnier Entinen kehittäjä Tidligere utvikler BTCore (KTorrent) - kehittäjä Utvikler av BTCore (KTorrent) Mensur Zahirovic (Nookie) Mensur Zahirovic (Nookie) WWW- käyttöliittymän suunnittelu Utforming av Vevbrukerflate Käynnistä KGet pudotuskohteella Start KGet med slippmål Käynnistä KGet pääikkuna piilotettuna Start KGet med skjult hovedvindu Käynnistä KGet ilman pudotuskohteen animointia Start KGet uten animering av slippmål Ladattavat URL- osoitteet Nettadresser å laste ned KGet- siirtoluettelo KGet overføringsliste Vie siirrot Eksporter overføringer & Uusi lataus... & Ny nedlasting & # 160; … & Tuo siirtolista... & Importer overføringer & # 160; … & Vie siirtolista... & Eksporter overføringsliste & # 160; … & Vie siirrot pelkkänä tekstinä & Eksporter overføringer som ren tekst & # 160; … Aseta kuvake Sett ikon & # 160; … Automaattinen liittäminen käytössä Auto- lim- inn Automaattinen liittäminen - painike kytkee automaattisen liittämisen päälle tai pois päältä. Kun automaattinen liittäminen on päällä, KGet tutkii leikepöydältä verkko- osoitteet ja liittää ne automaattisesti ladattaviksi. Knappen Auto- lim- inn slår av og på auto- liming. Når den er på vil KGet av og til se etter i utklippstavla etter URL- er og lime dem inn automatisk. Käytä KGet- ohjelmaa Konquerorin latausten hallintaan Bruk KGet som nedlastingsbehandler i Konquerordelete selected transfer item Poista verkkolähdedelete all finished transfers Fjern markertedelete all finished transfers Poista kaikki valmiitredownload selected transfer item Slett alle ferdigeredownload selected transfer item Lataa valitut uudelleen Last ned på nytt det som er merket Käynnistä / jatka kaikkia Start/ gjenoppta alle Käynnistä / jatka valittuja Start/ omstart med utvalgte Pysäytä valitut Stopp utvalgte Käynnistä / jatka Start/ gjenoppta Avaa kohde Åpne mål Näytä yksityiskohdat Vis detaljer Kopioi URL- osoite leikepöydälle Kopier nettadresse til utklippstavla Siirtohistoria & Overføringsliste Ryhmän asetukset & Gruppeinnstillinger Siirron asetukset & Overføringsinnstillinger Tuo & linkkejä Importer & lenker & # 160; … Tämä on ensimmäinen kerta, kun käytät KGet- ohjelmaa. Haluatko ottaa KGet- ohjelman käyttöön Konquerorin latausten hallintaan? Dette er første gang du kjører KGet. Vil du bruke KGet som nedlastingsbehandler for Konqueror? Konqueror- integrointi Integrasjon med Konqueror Älä käytä Ikke slå på Kaikki avattavat tiedostotwindow title including overall download progress in percent Alle filer som kan åpneswindow title including overall download progress in percent KGet -% 1% KGet ‒% 1% Lataus on valmis Nedlastinger er ferdige Jotkut siirrot ovat vielä kesken. Haluatko varmasti sulkea KGetin? Noen overføringer går ennå. Er du sikker på at du vil lukke KGet? Vahvista sulkeminen Bekreft avslutning Anna ryhmän nimi Skriv inn gruppenavn Lataa & siirtoluettelo Bekreft sletting av overføring KGet on väliaikaisesti poistettu Konquerorin latausten hallinnasta. Jos haluat poistaa ohjelman pysyvästi, muokkaa asetuksia valikossa Asetukset - > Edistyneet, ja ota valinta "Käytä & KGet- ohjelmaa Konquerorin latausten hallintaan" pois käytöstä. NAME OF TRANSLATORS KGet er midlertidig slått av som nedlastingsbehandler for Konqueror. Hvis du vil slå den av for godt må du gå til Innstillinger - > Avansert og fjerne avkrysningen i « Bruk KGet som nedlastingsbehandler for Konqueror ». NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Mikko Ikola, Mikko Piippo, Elias JulkunenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Klaus Ade Johnstad, Bjørn Steensrud, Axel Bojer, Bjørn KvisliEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ d5k. net, ikola@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi, elias. julkunen@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, klaus@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, axelb@ skolelinux. no, bjorn. kvisli@ gmail. com Rajaa latausten määrä ryhmää kohden Begrens antall nedlastinger pr. gruppe Ladattujen osien lukumäärä: Antall nedlastinger: Lataukset samalta palvelimelta: Nedlastinger fra samme tjener: Enimmäislatausnopeus: Global nedlastingsgrense: Enimmäislähetysnopeus: Global opplastingsgrense: Siirtoa kohden: Pr. overføring: Yhdistä uudestaan virhetilanteessa tai yhteyden katkettua Koble til igjen ved feil eller brutt forbindelse Uudelleenyrityksien määrä: Antall forsøk: Yritä uudestaan: Prøv igjen etter: sek s Latusten valmistumisen jälkeen Etter at nedlastingene er avsluttet Automaattinen sammutus päällä Auto- avslutt Automaattinen yhteyden katkaisu päällä Auto- frakobling Ota varmistuskyselyt pois päältä Slå av spørsmål om bekreftelser Ota ilmoitusalueen kuvake käyttöön legg ikon i systemkurven Suorita toiminto, kun kaikki lataukset ovat valmiita Utfør handling når alle nedlastinger er ferdige: Käynistettäessä: Ved oppstart: Verkko ja lataukset Gjenopprett nedlastingstilstand Aloita kaikki lataukset Start alle nedlastinger Pysäytä kaikki lataukset Stopp alle nedlastinger Historian taustaosa: Historie- bakstykke: Integrointi Integrasjon Käytä Konquerorin latausten hallitsijana Bruk KGet som nedlastingsbehandler for Konqueror Tarkkaile leikepöytää ladattavien tiedostojen varalta Overvåk utklippstavla etter filer som skal lastes ned Käytä KDE: n laajuista edistyksen seurantaa Slå på global prosess- sporing i KDE Näytä jokainen lataus Vis hver enkelt nedlasting Näytä eteneminen yhteensä Vis oversikt over framdrift Näytä käynnistysruutu Vis velkomstbilde Käytä animaatioita Vis animasjoner Näytä pudotuskohde Vis slippmål Siirtoluettelo Overføringsliste Laajennettavat siirtojen yksityiskohdat erillisten välilehtien sijaan Overføringsdetaljer utvides istedet for å bruke flere faner Kuvaus Automatisk verifisering: Kohde Automatisk verifisering Jakajat: Nøkkeltjenere: Ota WWW- käyttöliittymä käyttöön Slå på vevbrukerflate Muuta ulkonäköasetuksia Endre streng: Käyttäjä: Modus: Säikeet Tråder Säikeiden määrä: Antall tråder: Käytä hakukoneita Bruk søkemaskiner Ladattujen osien lukumäärä: Antall samtidige filnedlastinger: Uudelleenyrityksien määrä: Antall speil pr. fil: Uudelleenyrityksien määrä: Antall forbindelser pr. URL: Käytä hakukoneita@ label Søkemotorer Tiedoston nimi Motornavn Käydään läpi torrentin tietoja: Undersøker data for torrenten: Löydettyjen osien lukumäärä: Antall stykker funnet: Epäonnistuneiden osien lukumäärä: Antall stykker som feilet: Lataamattomien osien lukumäärä: Antall stykker ikke lastet ned: Ladattujen osien lukumäärä: Antall nedlastede stykker: Enimmäislähetysnopeus/ siirto: (0=ei rajoitusta) Opplastingsgrense pr. overføring: Enimmäislähetysnopeus Ingen grense Enimmäislatausnopeus/ siirto: (0=ei rajoitusta) Nedlastingsgrense pr. oveføring: Oletuskansio torrentteja varten: Standardmappe for torrent: Oletuskansio väliaikaistiedostoja varten: Standardmappe for midlertidige filer Varattu levytila Sett av diskplass på forhånd p, li {white- space: pre- wrap;} Torrenttiin lisättävä verkkolähde. Huom: Http- verkkolähteet ovat ainoastaan tuettuina. p, li {white- space: pre- wrap;} Nettdelingstjener som skal legges til torrenten. Merk: Bare http- delingstjenere støttes. Lisää verkkolähde Legg til delingstjener Poista verkkolähde Fjern delingstjener Osat Stykker Nyt ladataan: Laster ned nå: Ladattu: Nedlastet: Ohitetut: Utelukket: Jäljellä: all chunks Gjenstår: all chunks Vaihda seurantapalvelinta Endre sporer Päivitä seurantapalvelin Oppdater sporere Palauta oletukset Gjenopprett standarder Ladattu Nedlastingshastighet: Lataajat: Nedlastere: Lähetettychunks left Opplastingshastighet: chunks left Kaikki: source- file Alle: source- file Asetukset@ label Filinnstillinger Tiedoston nimi Filnavn: Käyttäjä: Brukernavn: Portti: Sti: Muokkaa Rediger & # 160; … Siirron asetukset Overføringsinnstillinger Kohde: Nedlastingsmål: No value has been set Ei linkkejä Ikke oppgitt Enimmäislähetysnopeus Opplastingsgrense Enimmäislatausnopeus Nedlastingsgrense Enimmäisjakosuhde Største delingsforhold: Virhe Speilverification of the download (e. g. by using MD5) Siirron ryhmä: Overføringsgruppe: Jäljellä oleva aika Tid som gjenstår: Seuraava päivitys: Metalenke publisert Jäljellä oleva aika: Dato og klokkeslett: Seuraava päivitys: Metalenke oppdatert Pyynnöt Påkrevet Kuvaus Verifisering: Tiedostot Filer: Kuvaus Versjon: Nimi Navn: Seurantapalvelimelle lähetettävä IP- osoite Navnet på utgiveren Seurantapalvelimelle lähetettävä IP- osoite URL til utgiveren Avaa tiedosto *. metalink *. meta4_BAR_Metalink- fil (*. metalink *. meta4) General options. Yleiset Gemerell URL: These entries are optional. Lag sjekksummer: These entries are optional. Virhe: Speil: Uudelleenyrityksien määrä: Antall forbindelser: Anna URL- osoite: Oppgi en URL Sijainti (URL) Sted: Ryhmän asetukset Gruppeinnstillinger Oletuskansio: Standardmappe: & # 160; … Enimmäislatausnopeus Høyeste nedlastingsfart: Enimmäislähetysnopeus Høyeste opplastingsfart: @ action Rediger tagger & # 160; … AsetuksetPreview available Tagg- innstillinger Saatavilla Tilgjengelige tagger: KSqueezedTextLabelhash type as in md5t, sha1 etc. Tekstetiketthash type as in md5t, sha1 etc. Portti: Hash: Tyhjennä historiaView modes Tøm historienView modes Näkymätilat Visningsmodi Valitse kaikki Velg områder Poista Dato Verkkolaite Vert Tyhjennä historiadelete selected transfer Filtrer historiedelete selected transfer Käyttäjä: Utsteder: Kohde: Når opprettet: Kohde: Utløper: Tiedosto, jossa on tuotavia linkkejä: & Fil med lenker som skal importeres: Tuo linkkejä & Importer lenker Näytä: filter: show all file types Vis: filter: show all file types Kaikki & Alle Videot & Filmer Äänitiedostot Lyd Suodata tiedostot.... Filtrer filene her & # 160; … Yhdistetään Inneholder Tarkista valitut Sjekk merkede Näytä www- sisältö & Vis nettsidens innhold & Lataukset & Nedlastinger & Työkalut & # 160; & Verktøy Käytä hakukoneita Liste over tilgjengelige søkemotorer Käytä hakukoneita Liste over tilgjengelige søkemotor- URLer transfer state: delayed Liste om hvorvidt skriptet er slått på Yhteys osoitteesta% 1 Tilkobloing fra% 1 Pyyntö "% 1% 2% 3" epäonnistui Oppkall av «% 1% 2% 3 » misslyktes Palvelimen sertifikaatti on virheellinen. Haluatko jatkaa? Tjeneren- sertifikatet er ugyldig. Vil du fortsette? Sertifikaattivaroitus Sertifikat- varsel Kirjautumistiedot ovat väärät. Haluatko yrittää uudelleen? Pålogging- informasjonen er feil. Forsøk på ny? FTP- palvelimet FTP- tjenere WebDav- etähakemisto WebDav nettverksmappe Etälevyasema (sftp) Nettverksdisk (sft) Etälevyasema (fish) Nettverksdisk (fish) NFS- etähakemisto NFS nettverksmappe Zeroconf- palvelin (mdnsd) ei ole käynnissä. Zeroconf- nissen (mdnsd) kjører ikke. KDE on käännetty ilman Zeroconf- tukea. KDE er blitt bygget uten støtte for Zeroconf. Tyhjennä Kuva Ta et foto Ei avatarta Ingen avatar Sinut on lisätty Noen har lagt til deg Yhteystieto% 2 on lisännyt sinut yhteystietoluetteloonsa (Tili% 3) Kontakten% 2 har lagt deg til sin kontaktliste. (Konto% 3) Yhteystiedot Kontakter Tietoa Informasjon Uusi osoitekirjan tietue Ny oppføring i adresseboka Anna uuden tietueen nimi: Sett navn på ny oppføring: Aloita & keskustelu... Start & prat & # 160; … & Lähetä viesti... & Send én melding & # 160; … Lähetä tiedosto... Send & fil & # 160; … Katso historiaa... Vis & historien & # 160; … & Luo ryhmä... & Lag gruppe & # 160; … Käyttäjä ei ole verkossa Synlig når frakoblet & Muokkaa metayhteystietoa... Endre Meta- kontakt & # 160; … & Poista yhteystieto... & Slett kontakt Muokkaa aliasta... Endre alias & # 160; … & Estä yhteystieto Blokker kontakt & Salli yhteystieto & Tillat kontakt Valitse vastaava tietue yhteystiedolle '% 1' Velg oppføringa som tilsvarer «% 1 » Valitse vastaava tietue osoitekirjassa Velg den tilsvarende oppføringa i adresseboka Yhdistäminen osoitekirjaan Adressebok- tilknytning Valitse avatarLabel for the default identity, used by users to group their instant messaging accounts Velg en avatarLabel for the default identity, used by users to group their instant messaging accounts Oletushenkilöys Standard identitet Paikalla Tilkoblet PoissaThis Means the User is Away BorteThis Means the User is Away Näkymätön Usynlig@ title: tab Poissa verkosta Frakoblet Kopiointi Kopierer Tiedostonsiirto% 1 valmis. Filoverføring% 1 fullført. Tiedostonsiirto% 1 epäonnistui. Filoverføring% 1 mislyktes. Peruutit tiedostonsiirron% 1 Du avbrøt filoverføring% 1 Tiedostonsiirto% 1 peruutettiin. Filoverføring% 1 avbrutt. Kopeten tiedostonsiirto Kopete filoverføring Tämä yhteyskäytäntö tukee vain paikallisesti talletettujen tiedostojen lähettämistä. Kopioi tämä tiedosto koneellesi, ja yritä uudelleen. Denne protokollen støtter dessverre ennå ikke sending av filer som ikke er lagret lokalt. Kopier denne fila til maskinen din og prøv igjen. Tiedostonsiirto Filoverføring Sinun tulee antaa kelvollinen paikallinen tiedostonimi Du må oppgi et gyldig lokalt filnavn Sinulla ei ole oikeutta kirjoittaa valittuun tiedostoon Du har ikke rettigheter til å skrive til den valgte fila Tiedosto ”% 1 ” on jo olemassa. Haluatko korvata sen? Fila% 1 finnes fra før. Vil du overskrive den? Korvaa tiedosto Overskriv fila Sinulla ei ole kirjoitusoikeutta valittuun kansioon Du har ikke rettigheter til å skrive til den valgte mappa Sinun tulee antaa kelvollinen paikallinen kansio Du må oppgi et gyldig lokalt mappenavn Aseta uusi salasana kopetepasswordtest Asetusryhmä, jonne salasana tallennetaan Sett opp gruppe der passordet skal lagres Aseta uusi salasana Sett passord til nytt Tee salasanasta virheellinen Krevet passord var feil Salasanakenttä Passordforespørsel Salasanavalintaikkunassa näytettävä kuva Bilde som skal vises i passorddialogen Toivottavasti tämä tuli esille, koska asetit salasanan tyhjäksi merkkijonoksi. Dette spratt nok opp fordi du oppga et tomt passord. Ulosmenevä viesti lähetetty Utgående melding sendt Yhteystieto lähetti sinulle herätteen. En kontakt har sendt deg et lite vink. Keskusteluikkunan avaamisessa tapahtui virhe. Keskusteluikkunaa ei avattu. Det oppsto en feil mens et nytt pratevindu ble laget. Pratevinduet ble ikke laget. Virhe keskusteluikkunan luonnissa Feil under åpning av pratevindu Tili saavuttamattomissa Konto frakoblet Verkkoyhteys katkaistiin. Sovellus on nyt paikallisessa tilassa. Haluatko, että sovellus yhdistetään jälleen verkkoon kun verkko tulee saataville? En nettverksforbindelse ble frakoblet. Programmet er nå i frakoblet modus. Vil du at programmet skal fortsette med nettverkshandlinger når nettverket er tilgjengelig igjen? Tämä sovellus on tällä hetkellä paikallisessa tilassa. Haluatko yhdistää verkkoon? Dette programmet er nå i frakoblet modus. Vil du koble til? Tämä sovellus on nyt paikallisessa tilassa. Haluatko yhdistää verkkoon voidaksesi suorittaa tämän toiminnon? Dette programmet er nå i frakoblet modus. Vil du koble til for å utføre denne handlinga? Pysy paikallisessa tilassa? Forlate frakoblet modus? Pysy paikallisessa tilassa Vær frakoblet Yhteystesi on katkaistu. Du er blitt koblet fra. Yhteys poikki. Tilkoblingen er tapt. Yhteys pikaviestintäjärjestelmään katkesi. Tämä voi johtua siitä, että Internet- yhteytesi meni alas, palvelussa on ongelmia tai palvelin katkaisi yhteyden, koska yritit yhdistää samaan tiliin toisesta paikasta. Yritä yhdistämistä myöhemmin uudelleen. Kopete mistet kanalen som ble brukt til å snakke med lynmeldingssystemet. Dette kan enten skyldes at din Internett- forbindelse ble brutt, at tjenesten har vanskeligheter, eller at tjenesten koblet deg bort fordi du forsøkte å koble til samme konto fra et annet sted. Forsøk å koble til igjen senere. Pikaviestinpalvelimeen tai - vertaisiin ei voida yhdistää. Kan ikke koble til lynmeldingstjeneren eller motpartene. Ei voida yhdistää. Kan ikke koble til. Tämä tarkoittaa että Kopete ei löydä pikaviestintäpalvelinta tai - vertaisia. Syynä voi olla se, että internet- yhteytesi on poikki tai palvelimella on ongelmia. Yritä yhdistämistä myöhemmin uudelleen. Dette betyr at Kopete ikke kan kontakte lynmeldingstjeneren eller motpartene. Dette kan enten skyldes at din Internett- forbindelse ble brutt, eller at tjenesten har vanskeligheter. Forsøk å koble til igjen senere. Lisää tietoa... Mer informasjon & # 160; … Yhteytesi on katkaistu Du er blitt koblet fra Olet yhdistänyt toisesta asiakkaasta tai tietokoneesta tilille "% 1" Du er tilkoblet fra en annen klient eller maskin til kontoen «% 1 » Useimmat sovelluskohtaiset pikaviestintäpalvelut eivät anna sinun yhdistää useammasta kuin yhdestä paikasta kerrallaan. Tarkista, ettei kukaan käytä tiliä ilman lupaasi. Jos tarvitset palvelua, joka tukee yhteyksiä useammista paikoista samaan aikaan, käytä Jabber- protokollaa. De fleste proprietære lynmeldingstjenester tillater ikke at du kobler til fra mer enn ett sted. Se til at ingen bruker kontoen din uten din tillatelse. Hvis du trenger en tjeneste som støtter tilkobling fra forskjellige steder på samme tid, så bruk Jabber- protokollen. Et voi lisätä itseäsi yhteystietoluetteloon. Lisäys ”% 1 ” yhteystietoon ”% 2” ei tule voimaan. Du har ikke lov til å legge deg selv til i kontaktlista. «% 1 » vil ikke bli lagt til konto «% 2 ». Virhe yhteystiedon luonnissa Feil under opprettelse av kontakt % 2 % 2 Mahdollistaa valitun tilin muokkaamisen Gjør at du kan endre den valgte kontoen Luo uusi soittoyhteys Internettiin Opprett ny oppringt forbindelse til Internett Kopio Kopier Tekee kopion valitusta tilistä. Kaikki asetukset kopioidaan uuteen tiliin, jota voi muokata omiin tarpeisiin sopivaksi Lag en kopi av valgt konto. Alle innstillinger for den valgte kontoen blir kopiert til en ny konto som du kan redigere til å passe dine behov Poistaa valitun tilin. Käytä varoen. Slett den valgte kontoen Brukes med forsiktighet! Puhelukustannukset: Telefonkostnader: Näyttää kertyneet puhelukulut valitulle tilille. Huom: Jos sinulla on enemmän kuin yksi tili, huomaa, että tämä EI ole kaikkien puhelukulujen summa. Dette viser sammenlagte telefonkostnader for den valgte kontoen. Viktig: Hvis du har mer en én konto - merk deg at dette er IKKE summen av telefonkostnadene for alle kontoene dine! Määrä: Volum: Näyttää siirrettyjen tavujen määrän valitulle tilille (ei kaikille tileille) Voit asettaa mitä näytetään laskutus- ikkunassa. Lisää laskutuksesta Dette viser antall byte overført for den valgte kontoen (ikke for alle kontoene dine). Du kan velge hva som skal vises i konteringsdialogen. Mer om volumkontering & Alusta... & Nullstill & # 160; … & Näytä lokit & Se på logger Enimmäismäärä tilejä saavutettu. Maksimum antall kontoer nådd. Haluatko käyttää uuden tilin luomiseen ohjattua asetusten luomista vai normaalia ikkunapohjaista asetuksien määrittelyä? Ohjattu asetusten luominen on yksinkertaisempi ja yleensä riittävä. Jos tarvitset erittäin erikoisia asetuksia, käytä normaalia ikkunapohjaista asetuksien määrittelyä. Vil du bruke veiviseren for å opprette en ny konto, eller det vanlige dialog- baserte oppsettet? Veiviseren er enklere og nok i de fleste tilfeller. Hvis du trenger helt spesielle innstillinger kan det hende at du må prøve det vanlige dialogbaserte oppsettet. Luo uusi tili Lag ny konto & Ohjattu toiminto & Veiviser & Manuaaliset asetukset & Oppsett for oppringing Tiliä ei ole valittu. Ingen konto valgt. Haluatko varmasti poistaa tilin "% 1"? Er du sikker på at du vil slette kontoen «% 1 »? Varmista Bekreft Uusi tili Ny konto Muokkaa tiliä: Rediger konto: Soita Slå nummer Soiton asetukset Oppsett for oppringing IP- Asetukset IP- oppsett Yhdyskäytävä Gateway Yhdyskäytävän asetukset Gateway- oppsett DNS DNS DNS- palvelimet DNS- tjenere Sisäänkirjoittautumiskomentosarja Innloggingskript Muokkaa sisäänkirjoittautumiskomentosarjaa Rediger innloggingskript Käynnistä ohjelma Utfør programmer Laskutus Kontering Tilin nimen pitää olla yksilöllinen Du må oppgi et entydig kontonavn Sisäänkirjoittautumiskomentosarjassa on eri määrä Loop Start/ End pareja Innloggingskriptet har ubalansert loopstart / - slutt Tavua Byte KiB KB MiB MB GiB GB Nollaa laskutus Nullstill kontering Mitä nollataan Hva skal nullstilles Tyhjennä & puhelinkustannusten laskuri & Nullstill akkumulerte telefonkostnader Valitse tämä nollataksesi kertyneet puhelinkulut. Tavallisesti tämä tehdään kerran kuukaudessa. Merk denne for å nullstille telefonkostnadene. Som regel vil du gjøre dette en gang i måneden. Alusta & määrän mukaan laskutus Nullstill & volumkontering Valitse tämä nollataksesi kertyneet määrä - laskutukset. Normaalisti tämä tehdään kerran kuukaudessa. Klikk her for å nullstille volum- konteringen. Som regel vil du gjøre dette en gang i måneden. & Käytä laskutusta & Slå på kontering Valitse sääntöjen päivittämiseksi Se etter oppdaterte regler Määrälaskutus: Volumkontering: Ei laskutusta Ingen kontering Tavuja sisään Byte inn Tavuja ulos Byte ut Tavuja sisään ja ulos byte inn og ut Olemassa olevat säännöt Tilgjengelige regler Yhdistä: Oppkobling til: Modeemin lukitustiedostoa ei voida luoda. Kan ikke lage låsefil for modem. Etsitään modeemia... Ser etter modem & # 160; … Yhdistän:% 1 Oppkobling til:% 1 Ajetaan esikäynnistyskomento... Kjører før- oppstartskommando & # 160; … Modeemilaite on lukittu. Modemenheten er låst. Alustetaan modeemia... Initialiserer modem & # 160; … Asetukset Innstilling Asetetaan kaiuttimen ääntä... Setter høyttalervolum & # 160; … Poistetaan soittoäänen odotus... Skrur av venting på summetone & # 160; … Odotetaan takaisinsoittoa... Venter på tilbakeringing & # 160; … Soitetaan% 1 Ringer% 1 Linja varattu. Katkaistaan... Linje opptatt. Legger på & # 160; … Linja varattu. Odotetaan% 1 sekuntia Linje opptatt. Venter:% 1 sekunder Ei valintaääntä Ingen ringetone Ei linjaääntä. Odotetaan% 1 sekuntia Ingen bærebølge. Venter:% 1 sekunder Ei linjaääntä Ingen bærebølge Tunnistettiin digitaalinen linjansuojaus. Oppdaget digital linjebeskyttelse. Digitaalinen linjansuojausvirhe (DLP) tunnistettiin. Katkaise puhelinlinja. Älä yhdistä tätä modeemia digitaaliseen puhelinlinjaan, koska modeemi tai linja voi vahingoittua pysyvästi. En DLP- feilmelding (digital linjebeskyttelse) er oppdaget. Vennligst koble fra telefonlinja. IKKE koble dette modemet til en digital telefonlinje da modemet kan få varige skader Skannataan% 1 Skanner% 1 Tallennetaan% 1 Lagrer% 1 Lähetetään% 1 Sender% 1 Odotetaan% 1 Venter på% 1 Tauko% 1 sekuntia Pause i% 1 sekunder Aikavalvonta% 1 sekuntia Tidsgrense på% 1 sekunder Katkaise Legger på Vastaa Svar ID% 1 ID% 1 Salasana% 1 Passord% 1 Kysytään% 1 Spør% 1 Salasana% 1 PW- prompt% 1 Silmukan alku% 1 Løkkestart% 1 VIRHE: Liian paljon sisäkkäisiä tasoja, ohitetaan. FEIL: Nestet for dypt, ignorert. Liian monta sisäkkäistä silmukkaa. Løkker nestet for dypt. Silmukan Loppu% 1 Løkkeslutt% 1 Silmukan loppu ilman alkua. Rivi:% 1 LoopEnd uten tilhørende Start. Linje:% 1 Käynnistetään pppd... Starter pppd & # 160; … Selausmuuttuja:% 1 Skann var:% 1 Löytyi:% 1 Funnet:% 1 Silmukoidaan:% 1 Går i løkke:% 1 Pieni hetki... Et øyeblikk & # 160; … Komentosarjan aikakatkaisu. Skriptet gikk ut på tid. Skannataan:% 1 Skanner:% 1 Odotetaan:% 1 Venter på:% 1 Kirjaudutaan verkkoon... Logger på nettverk & # 160; … Ajetaan käynnistyskomento... Kjører oppstartskommando & # 160; … Laitteisto [CRTSCTS] Maskinvare [CRTSCTS] pppd- komento ja komentoriviparametrit ovat yli 2024 merkkiä pitkät. pppd kommando + kommandolinje argumenter var mer enn 2024 tegn. Yhdistetty kohteeseen: Tilkoplet: Yhteysaika: Tilkoplingstid: Istunnon laskutus: Regning for økten: Laskutus yhteensä: Totalregning: & Katkaise & Koble fra Yhteys:% 1 Yhteys syntyi:% 2 Yhteysaika:% 3 Tilkobling:% 1 Koblet til:% 2 Tid tilkoblet:% 3 Istunnon lasku:% 1 Kokonaislasku:% 2 Øktregning:% 1 Regning totalt:% 2 Sisäänkirjautumiskomentosarjan tarkkailuikkuna Feilsøkingsvindu for innloggingsskript Yhteyden & nimi: Oppkoblingsnavn: Anna yksilöllinen nimi yhteydelle Skriv inn et entydig navn for denne forbindelsen Puhelinnumero: & Telefonnummer: Määrittelee puhelinnumerot joihin soitetaan. Numeroita voidaan antaa useita. Lisää numero painamalla "Lisää". Nuolinäppäimillä voidaan järjestää missä järjestyksessä numeroihin soitetaan. Jos numero on varattu tai yhteys epäonnistuu, kppp yrittää seuraavaa numeroa. Oppgi nummeret som skal ringes. Du kan oppgi flere nummer her, bare trykk på « Legg til ». Du kan endre rekkefølgen som numrene prøves ved å bruke pil- knappene. Når et nummer er opptatt eller mislykkes, vil kppp prøve neste nummer osv Todennus: Autentisering: Komentosarjapohjainen Basert på skript PAP PAP Päätepohjainen Terminalbasert CHAP CHAP PAP/ CHAP PAP/ CHAP Määrittelee tavan jolla PPP- palvelin tunnistaa sinut. Useimmat yliopistot käyttävät Pääte - tai Komentosarja- pohjaista tunnistusta, kun taas useimmat Internet- palveluntarjoajat käyttävät PAP tai CHAP tunnistusta. Jos olet epävarma ota yhteyttä palveluntarjoajaasi. Jos voit valita PAP: n ja CHAP: n välillä valitse, CHAP koska se on turvallisempi. Jos et tiedä kumman valita, valitse PAP/ CHAP. Oppgi metoden som skal brukes for å identifisere deg for PPP- tjeneren. De fleste universiteter bruker fortsatt Terminal - eller Skript- basert innloggingskontroll, mens de fleste ISPer bruker PAP og/ eller CHAP. Hvis du ikke er sikker, ta kontakt med din ISP. Hvis du kan velge mellom PAP og CHAP, så velg CHAP, ettersom det er mye sikrere. Hvis du ikke vet om PAP eller CHAP er riktig, velg PAP/ CHAP. Tallenna & salasana Lagre & passord Kun tämä on päällä, Internet- palveluntarjoajan salasana tallennetaan kppp: n asetuksiin ja sitä ei tarvitse syöttää joka kerta uudelleen. Varoitus: salasana tallennetaan puhtaana tekstinä tiedostoon, jota vain sinä pystyt lukemaan. Pidä huolta ettei kukaan muu saa oikeuksia tähän tiedostoon. Hvis denne er slått på, vil ditt ISP- passord bli lagret i kppps oppsettsfil. Dermed slipper du å skrive det inn hver gang. Advarsel: passordet ditt blir lagret som ren tekst i oppsettsfila, som bare du kan lese. Sørg for at ingen andre får tilgang til denne fila! & Takaisinsoiton tyyppi: & Tilbakeringingstype: Ylläpitäjän määrittelemä Definert av administrator Käyttäjän määrittelemä Definert av bruker Takaisinsoiton tyyppi Tilbakeringingstype Takaisinsoittonumero: Nummer for tilbakeringing: Takaisinsoiton puhelinnumero Telefonnummer det skal ringes tilbake til Muokkaa & pppd: n argumetteja... Tilpass & pppd- argumenter & # 160; … Tässä voit asettaa komentoja joita ajetaan yhteyden eri vaiheissa. Komennot ajetaan tämän käyttäjän tunnuksella, joten pääkäyttäjän oikeuksia vaativia komentoja ei voida ajaa (ellet ole pääkäyttäjä). Varmista, että annat koko polun ohjelmaan. Kppp ei muuten saata löytää ohjelmaa. Her kan du velge kommandoer du vil utføre på forskjellige stadier av oppkoblingen. Kommandoene kjøres under din ekte bruker- id, så du kan ikke kjøre ting som krever root - privilegier (med mindre du er root, da). Sørg for å oppgi hele stien til programmet, hvis ikke er det ikke sikkert at kppp finner det. & Ennen yhteydenottoa: & Før oppkobling: Mahdollistaa ohjelman ajamisen ennen yhteyden muodostamista. Ohjelmaa kutsutaan heti ennen soiton alkamista. Tämä voi olla hyödyllistä esim. HylaFAX: n lopettamiseksi, jotta se ei varaa modeemia. Kjør et program før en forbindelse er opprettet. Programmet vil bli kjørt rett før oppringingen startes. Kan være nyttig for å f eks be HylaFAX om å slutte å blokkere modemet. & Yhdistettäessä: & Ved oppkobling: Mahdollistaa ohjelman ajamisen yhteyden muodostamisen jälkeen. Kun ohjelmaa kutsutaan, kaikki valmistelut on jo tehty ja yhteys on kunnossa. Tämä voi olla hyödyllistä sähköpostin ja uutisten hakemisessa. Kjør et program etter at en forbindelse er opprettet. Programmet ditt vil bli kjørt når alle forberedelser for en Internett- forbindelse er fullført. Veldig nyttig for å hente e- post og njusartikler Ennen yhteyden & katkaisua: Før & frakobling: Mahdollistaa ohjelman ajamisen ennen yhteyden sulkemista. Yhteys pysyy auki kunnes ohjelma loppuu. Kjør et program før en forbindelse lukkes. Forbindelsen vil være åpen inntil programmet avslutter. Katkaistaessa: Ved & frakobling: Mahdollistaa ohjelman ajamisen yhteyden sulkemisen jälkeen. Kjør et program etter at en forbindelse har blitt lukket. Dynaaminen IP- osoite Dynamisk IP- adresse Valitse tämä jos tietokone saa Internet- osoitteen (IP) joka kerta kun yhteys muodostetaan. Lähes jokainen Internet- palveluntarjoaja käyttää tätä tapaa, joten tämän tulisi olla päällä. Bruk dette valget hvis din datamaskin får en Internett- adresse (IP) hver gang en forbindelse er opprettet. Dette valget skal være slått på ettersom omtrent alle Internett- leverandører bruker denne metoden. Kiinteä IP- osoite Statisk IP- adresse Valitse tämä jos tietokoneella on kiinteä Internet- osoite (IP). Useimmilla tietokoneilla ei ole tätä, joten jos et ole varma, sinun tulisi valita dynaaminen osoite. Bruk dette valget hvis datamaskinen din har en fast Internett- adresse (IP). De fleste datamaskiner har ikke det, så du skal trolig velge dynamisk IP- adressering med mindre du vet hva du gjør. & IP- osoite: & IP- adresse: Jos tietokoneella on pysyvä Internet - osoite, syötä se tähän. Hvis datamaskinen din har fast Internett- adresse skal du oppgi din IP- adresse her. & Aliverkon peite: & Delnettmaske: Jos tietokoneella on kiinteä Internet- osoite, syötä aliverkon peite tähän. Useimmissa tapauksissa se on 255. 255. 255. 0 Jos olet epävarma, ota yhteyttä palveluntarjoajaan. Hvis datamaskinen din har statisk Internettadresse må du oppgi en nettverksmaske her. I bortimot alle tilfeller skal nettmasken være 255. 255. 255. 0, men det kan være forskjellig hos deg. Hvis du ikke er sikker, kontakt din Internett- leverandør & Aseta konenimi automaattisesti tästä IP: stä & Auto- sett opp vertsnavn fra denne IP Aina kun yhdistät, tämä uudelleenasettaa konenimen osoittamaan PPP- palvelimelta saatuun IP- osoitteeseen. Tämä on kätevä jos käytössä on yhteyskäytäntö joka riippuu tästä tiedosta. Tämä saattaa kaikesta huolimatta aiheuttaa ongelmia. Älä käytä tätä ellet tiedä mitä teet. Når du kobler deg opp, vil dette endre vertsnavnet på maskinen din til å passe med IP- adressen du fikk fra PPP- tjeneren. Dette kan være nyttig hvis du må bruke en protokoll som er avhengig av denne informasjonen, men det kan også forårsake en rekke problemer. Ikke skru dette på med mindre du virkelig trenger det. Tämän toiminnon valitseminen voi aiheuttaa outoja ongelmia X- palvelimen ja sovellusten kanssa kppp- yhteyden ollessa päällä. Käytä tätä vain jos tiedät mitä teet. Saadaksesi lisätietoja lue käyttöohjeesta kohta "Usein kysytyt kysymykset". Bruk av dette valget kan føre til rare problemer med X- tjeneren og programmer mens kppp er oppkoblet. Ikke bruk den hvis du ikke vet hva du gjør! For mer informasjon, ta en titt på håndboka (eller hjelp) i seksjonen « Ofte Besvarte Spørsmål ». Verkkoalueen & nimi: Domenenavn: Jos annat tähän verkkoalueen nimen, tätä nimeä käytetään sen ajan kun olet yhdistettynä. Kun yhteys suljetaan, alkuperäinen verkkoalueen nimi palautetaan. Jos jätät kentän tyhjäksi mitään muutoksia ei tehdä. Hvis du skriver inn et domenenavn her, vil dette domenenavnet bli brukt for din datamaskin når du er tilkoblet. Når forbindelsen er lukket, vil det originale domenenavnet for din datamaskin bli gjenopprettet. Hvis du lar dette feltet stå blankt, så blir det ikke gjort endringer i domenenavnet. & Asetukset: Oppsett: DNS: n & IP osoite: & IP adresse til DNS: Määrittelee yhteyden aikana käytettävän DNS- palvelimen osoitteen. Kun yhteys suljetaan vanhat asetukset palautetaan. Lisätäksesi DNS- palvelimen anna DNS- palvelimen IP- osoite ja napsauta Lisää- painiketta. Oppgi en ny DNS- tjener som skal brukes når du er tilkoblet. Når forbindelsen er lukket, vil denne DNS- oppføringa bli fjernet igjen. For å legge til en DNS- tjener, skriv inn IP- adressen til DNS- tjeneren her og klikk på Legg til Napsauta tätä painiketta lisätäksesi DNS- palvelimen joka on määritelty yllä olevassa kentässä. Tietue lisätään alla olevaan listaan. Trykk på denne knappen for å legge til DNS- tjeneren oppgitt i feltet over. Oppføringa vil da bli lagt til lista under Paina tätä painiketta poistaaksesi valitun DNS - palvelimen alla olevalta listalta. Trykk på denne knappen for å fjerne den valgte DNS- tjener- oppføringa fra lista under DNS- osoitteiden luettelo: Adresseliste DNS: Tässä näkyy kaikki määritellyt DNS- palvelimet joita käytetään yhteyden aikana. Käytä Lisää - ja Poista painikkeita muokataksesi listaa Denne viser alle definerte DNS- tjenere som skal brukes mens du er tilknyttet. Bruk Legg til - og Slett- knappene for å redigere lista Poista käytöstä olemassa olevat & DNS- palvelimet yhdistettäessä koble & ut eksisterende DNS- tjenere under oppkobling Kun tämä on valittu, kaikki DNS- palvelimet jotka on määritelty / etc/ resolv. conf tiedostossa poistetaan yhteyden ajaksi. Normaalisti tämän toiminnon käyttäminen ei ole tarpeellista, mutta siitä voi olla hyötyä joissain tilanteissa. Når valget er slått på, vil alle DNS- tjenerne i / etc/ resolv. conf bli midlertidig slått av mens oppringtforbindelsen er etablert. Etter forbindelsen er lukket, vil tjenerne bli slått på igjen Normalt er det ingen grunn til å bruke dette valget, men det kan være nyttig i visse tilfeller. Tämä tekee PPP- isäntäkoneesta (koneesta johon olet yhteydessä) yhdyskäytävän. Koneesi lähettää kaikki paketit, jotka eivät kuulu paikalliseen verkkoon isäntäkoneelle joka reitittää ne edelleen. Tämä on oletusarvo useimmilla Internet- palveluntarjoajilla, joten tämä kannattaa pitää päällä. Dette gjør gjør at datamaskinen som er PPP- peer (datamaskinen du er forbundet med modem til) fungerer som en standardruter. Din datamaskin vil sende alle pakker som ikke går til ditt lokale nett til denne maskinen, som vil rute disse pakkene videre. Dette er standard for de fleste ISPer, så du skal trolig la dette valget stå på. Kiinteä yhdyskäytävä Statisk portner Voit määritellä mikä tietokone toimii yhdyskäytävänä (katso Oletuskäytävä yläpuolelta) Oppgi hvilken datamaskin du vil bruke som portner (se Standard portner over) Yhdyskäytävän & IP- osoite: & IP- adresse til portner: & Määrittele oletustie tälle yhdyskäytävälle & Tilordne standard rute til denne portneren Jos tämä on päällä, kaikki paketit jotka eivät kuulu paikalliseen verkkoon, reititetään PPP- yhteydelle. Normaalisti tämän asetuksen pitäisi olla päällä. Hvis du skrur på dette valget, vil alle pakker som ikke går til det lokale nett bli rutet gjennom PPP- forbindelsen. Vanligvis skal dette valget være slått på Lisää puhelinnumero Legg til et telefonnummer Syötä puhelinnumero: Oppgi et telefonnummer: pppd: n versio: pppd- versjon: pppd: n aikakatkaisu: & Tidsavbrudd for pppd: kppp odottaa näin monta sekuntia PPP- yhteyden muodostumista. Jos yhteyttä ei synny tässä ajassa, kppp keskeyttää ja lopettaa pppd: n. kppp vil vente dette antall sekunder for å se om en PPP- forbindelse er etablert. Hvis ingen forbindelse er oppnådd i dette tidsrommet, vil kppp gi opp og stoppe pppd. Upota paneliin yhdistettäessä Dokk i panel ved oppkobling Kun yhteys on muodostettu, ikkuna pienennetään ja KDE: n paneeliin ilmestyy puhelinverkkoyhteyden kuvake. Kuvakkeen napsauttaminen palauttaa ikkunan alkuperäiseen paikkaan ja kokoonsa. Etter at en forbindelse er etablert, blir vinduet bli minimert og et lite ikon i KDE- panelet representerer dette vinduet. Klikking på dette ikonet vil gjenopprette vinduet til opprinnelig sted og størrelse. Automaattinen uudelleensoitto katkeamisen jälkeen Automatisk oppringing ved frakobling Kun yhteys muodostetaan ja se jostain syystä katkeaa, kppp yrittää yhteyttä uudelleen samaan tiliin. Katso täältä lisätietoa asiasta. Når en forbindelse er etablert og den på en eller annen måte blir brutt, vil kppp prøve å gjenopprette forbindelsen til samme konto. Se her for mer informasjon om dette emnet. Automaattinen uudelleensoitto jos linjaääntä ei tule (NO & CARRIER) Automatisk oppringing ved NO & CARRIER Jos modeemi palauttaa NO CARRIER - virheen, soitetaan uudelleen eikä odoteta käyttäjän napsauttavan Peruuta- painiketta. Hvis modemet svarer NO CARRIER under oppringing, vil programmet gjøre et nytt forsøk på å ringe opp i stedet for å vente på at brukeren skal trykke < AVBRYT > - knappen. Näytä & kello otsikossa Vis klokke i tittel Kun tämä on valittu, ikkunan otsikossa näkyy yhteyden keston. Tämä on erittäin hyödyllinen ja se kannattaa olla päällä. Når dette er valgt vil vindustittelen vise tiden siden en forbindelsen ble etablert. Veldig nyttig; du bør skru den på Katkaise yhteys, kun X- palvelin sammutetaan Koble fra & når X avsluttes Jos valitse tämän, kaikki yhteydet suljetaan kun X- palvelin suljetaan. Tämä kannattaa olla päällä, ellet tiedä mitä teet. Katso täältä lisätietoja asiasta. Hvis du skrur på dette valget, vil alle åpne forbindelser bli lukket når X- tjeneren blir avsluttet. Dette valget skal være slått på med mindre du vet hva du gjør. Se here for mer informasjon om dette. & Lopeta katkaistaessa & Avslutt ved frakobling Kun tämä on päällä, kppp lopetetaan kun katkaiset yhteyden Når dette valget er slått på vil kppp lukkes når du frakobler Pienennä ikkuna & yhteyden muodostuessa Minimer vindu ved oppkobling Pienentää kppp: n ikkunan, kun yhteys on muodostettu. Ikoniserer kppp s vindu når en forbindelse er opprettet Modeemin & nimi: Modemnavn: Anna tälle modeemille nimi Skriv inn et entydig navn for dette modemet Modeemin & laite: Modemenhet: Tämä määrittelee portin johon modeemi on liitetty. Linux/ x86: lla, tämä on tavallisesti / dev/ ttyS0 (COM1) tai / dev/ ttyS1 (COM2). Jos käytössä on sisäinen ISDN- kortti, jossa on AT- komento- emulaatio (useimmat kortit Linuxissa tukevat tätä), valitse yksi / dev/ ttyIx laitteista. Her oppgir du hvilken serieport ditt modem er koblet til Under Linux/ x86 er det typisk / dev/ ttyS0 (COM1 under DOS) eller / dev/ ttyS1 (COM2 under DOS). Hvis du har et internt ISDN- kort med AT- kommandoemulering (de fleste kort under Linux støtter det), skal du velge en / dev/ ttyIx- enhet. & Vuonohjaus: & Flytkontroll: Ohjelmisto [XON/ XOFF] Programvare [XON/ XOFF] Määrittelee miten sarjaportti ja modeemi kommunikoivat. Tätä ei tule muuttaa ellei tiedä mitä tekee. Oletusarvo: CRTSCTS Oppgir hvordan serieporten og modemet komuniserer. Du skal ikke endre dette hvis du ikke vet hva du gjør. Standard: CRTSCTS Linjan & terminointi: & Linjeslutt: Määrittelee miten modeemille lähetetään AT- komennot. Useimmat modeemit toimivat hyvin oletuksella CR/ LF. Jos modeemi ei reagoi asetusmerkkijonoon, voit kokeilla tässä eri asetuksia. Oletusarvo: CR/ LF Forteller hvordan AT- kommandoer skal sendes til ditt modem. De fleste modemer vil fungere fint med standard CR/ LF. Hvis ditt modem ikke reagerer på init- strengen, skal du prøve et annet valg her Standard: CR/ LF Yhteysnopeus: Oppkoblingshastighet: Määrittelee modeemin ja sarjaportin välisen nopeuden. Nopeus saa olla vähintään 115200 bittiä sekunnissa, ja se voi olla enemmänkin jos portti tukee suurempaa nopeutta. Jos sinulla on yhteysongelmia, voit kokeilla pienentää tätä arvoa. Bestemmer hastigheten modemet og serieporten snakker sammen med. Du kan starte med minst 115200 bits/ s (eller mer om serieporten støtter høyere hastigheter). Forsøk med lavere hastighet om det skulle være problemer med denne hastigheten. Käytä & lukkotiedostoa Bruk låsfil Estääksesi muita ohjelmia käyttämästä modeemia yhteyden aikana, voidaan luoda tiedosto joka kertoo modeemin olevan käytössä. Linuxissa tiedosto on esimerkiksi / var/ lock/ LCK.. ttyS1 Tästä voit valita käytetäänkö lukitusta. Oletus: käytössä For å unngå at andre programmer prøver å bruke modemet mens forbindelsen er opprettet, vil en fil bli opprettet for å indikere at modemet er i bruk. På Linux vil fila for eksempel være / var/ lock/ LCK.. ttyS1 Her kan du velge katalog hvor denne fila blir opprettet. Standard: På Modeemin aikakatkaisu: & Tidsavbrudd for modem: Tässä voi määritellä kuinka kauan kppp odottaa CONNECT vastausta modeemilta. Suositeltu arvo on 30 sekuntia Dette angir hvor lenge kppp venter på CONNECT - svar fra modemet ditt. Anbefalt verdi er 30 sekunder. Odota & soittoääntä ennen soittamista & Vent på summetone før oppringing Normaalisti modeemi odottaa soittoääntä puhelinlinjaltasi, joka kertoo sille, että se voi aloittaa soittamisen. Jos modeemi ei tunnista tätä ääntä, tai puhelinjärjestelmä ei luo tätä ääntä, poista tämä valinta. Oletus: päällä Vanligvis venter modemet på en summetone fra telefonlinja, hvilket antyder at den kan slå et nummer. Ta bort krysset hvis modemet ikke kjenner igjen lyden, eller du er koblet til et telefonsystem som ikke gir summetone. Standard:: på Varatun jälkeinen odotusaika: Ventetid etter opptatt: Määrittelee kuinka monta sekuntia odotetaan ennen uudelleensoittamista jos numero on varattu. Tämä on tarpeellinen, koska jotkut modeemit jäävät jumiin jos sama numero on varattu liian usein. Oletusarvo on 0 sekuntia. Tätä ei tulisi muuttaa ellei sinulla ole tarvetta siihen. Bestemmer antall sekunder som skal ventes før programmet skal prøve å ringe på nytt hvis alle numrene var opptatt. Dette er nødvendig fordi noen modemer henger hvis det samme nummeret er opptatt for ofte. Standard er 0 sekunder. Du skal ikke endre dette hvis ikke du må. Modeemin & äänenvoimakkuus: Modemvolum: Useimmissa modeemeissa on kaiutin, joka pitää ääntä soiton aikana. Tästä voi vaimentaa äänen tai valita hiljaisemman äänenvoimakkuuden. Jos tämä ei toimi modeemillasi, sinun tulee muokata modeemin äänenvoimakkuuskomentoa. De fleste modemer har høyttaler som lager en del bråk under oppringing. Her kan du enten slå den helt av eller velge et lavere volum. Hvis dette ikke fungerer for ditt modem, må du endre modemvolumkommandoen. Modeemi asettaa CD- linjan Modem setter CD- linje Tämä määrittelee, miten kppp havaitsee, että modeemi ei vastaa komentoihin. Ellei sinulla ole ongelmia tämän kanssa, älä muuta tätä asetusta. Oletusarvo: Pois päältä Dette bestemmer hvordan kppp oppdager at modemet ikke svarer. Dette skal ikke endres hvis du ikke har problemer med denne innstillinga. Standard: av Modeemin komennot... Modemkommandoer & # 160; … Mahdollistaa AT- komentojen muuttamisen. Her kan du endre AT- kommandoen for modemet ditt. & Kysy modeemilta... & Spør modem & # 160; … Useimmat modeemit kertovat laitteen ja laitetoimittajan tiedot ATI- komennoilla. Paina tätä painiketta, jos haluat kysellä modeemilta näitä tietoja. Tiedoista voi olla hyötyä modeemia määriteltäessä. De fleste modemer støtter ATI- kommandosettet som viser leverandør og revisjon av modemet. Trykk denne knappen for å spørre modemet ditt etter denne informasjonen. Det kan være et nyttig hjelpemiddel til å sette opp modemet ditt & Pääte... & Terminal & # 160; … Avaa sisäisen pääteohjelman. Päätettä voi käyttää AT- komentojen lähettämisessä modeemille. Åpner det innebygde terminalprogrammet. Du kan bruker dette hvis du vil fikle med modemets AT- kommandoer & Salli nopeuden kuvaaja & Slå på overføringsgraf Kuvaajan värit Graf- farger & Taustan väri: Bakgrunn: & Teksti: & Tekst: & Sisääntulevat tavut: Farge på innbyter: & Ulosmenevät tavut: Farge på & utbyter: & Yhdistä: & Oppkobling til: Käytä & modeemia: Bruk & modem: & Käyttäjätunnus: Innloggings- ID: Kirjoita käyttäjänimi jonka sait Internet- palveluntarjoajalta. Tämä on erityisen tärkeää PAP: ia ja CHAP: ia käytettäessä. Voit jättää tämän kohdan huomiotta jos käytät pääte - tai komentosarjapohjaista todennusta. Huom. Kirjainten koolla on merkitystä, käyttäjätunnus ei ole sama asia kuin KäyttäjäTunnus. Skriv inn brukernavnet du fikk fra din ISP. Dette er spesielt viktig for PAP og CHAP. Du kan droppe det hvis du bruker terminal - eller skriptbasert autentisering. Viktig: bokstavstørrelse er viktig her: mittbrukernavn er ikke det samme som MittBrukerNavn. Kirjoita salasana jonka sait Internet- palveluntarjoajalta. Tämä on erityisen tärkeää PAP: ia ja CHAP: ia käytettäessä. Voit jättää tämän kohdan huomiotta jos käytät pääte - tai komentosarjapohjaista todennusta. Huom. Kirjainten koolla on merkitystä, salasana ei ole sama asia kuin SalaSana. Skriv inn passordet du fikk fra din ISP. Dette er spesielt viktig for PAP og CHAP. Du kan droppe det hvis du bruker terminal - eller skriptbasert autentisering. Viktig: bokstavstørrelse er viktig her: mittpassord er ikke det samme som MittPassord. Näytä & loki- ikkuna Vis loggvindu Tämä määrittelee näytetäänkö loki- ikkuna kun. kppp muodostaa yhteyttä. Ikkuna näyttää modeemin ja kppp: n välisen viestinnän. Tämä auttaa ongelmien etsinnässä. Laita tämä pois päältä jos kppp ottaa yhteyden ilman ongelmia Dette bestemmer om et loggvindu skal vises. Et loggvindu viser kommunikasjonen mellom kppp og modemet. Dette vil hjelpe deg med å løse eventuelle problemer. Skru det av hvis du ikke har problemer med å koble til med kppp & Yhdistä & Koble opp Ei kyseistä modeemia:% 1 Käytetään oletusta. Modemet finnes ikke:% 1 Går tilbake til standard Tiliä ei ole olemassa:% 1 Ingen slik konto:% 1 KPPP: n asetukset KPPP- oppsett & Tilit & Kontoer Tilin asetukset Oppsett av konto & Modeemit & Modemer Modeemien asetukset Innstillinger for modemer & Kuvaaja & Graf Nopeuden kuvaaja Graf over overføringshastighet Sekalaiset Forskjellig Sekalaiset asetukset Diverse innstillinger PPP- rajapinnan käynnistyksen aikakatkaisu. Tiden gikk ut mens vi ventet på at PPP- grensesnittet skulle komme opp. pppd kaatui yllättäen! pppd- nissen døde uventet. Paluukoodi:% 1 Avsluttingsstatus:% 1 Katso pppd: n man- sivulta selitykset virhekoodeille, tai etsi lisätietoja kppp: n UKK: sta osoitteesta% 1 Forklaring på feilkodene kan finnes i « man pppd », eller ta en titt på kppp FAQen på% 1 kppp: n ohjeprosessi kaatui. Suoritusta ei kannata jatkaa ja kppp suljetaan. kppps hjelpeprosess døde nettopp. Ettersom videre kjøring ville være meningsløs, vil kppp avslutte nå. pppd: tä ei löydy! Varmista, että pppd on asennettu ja polku on syötetty oikein. Kan ikke finne PPP- nissen. Se etter at pppd er installert og at du har oppgitt riktig sti. kppp ei voi suorittaa:% 1 Varmista, että kppp: lla on setuid- oikeudet ja pppd on suoritettavissa. kppp kan ikke utføre:% 1 Se etter at du har gitt kppp setuid tillatelse og at pppd er kjørbar. kppp ei löydä:% 1 Varmista, että olet asettanut modeemi- laitenimen ja modeemin sijainninasetukset- ikkunan modeemi- välilehdessä oikein. kppp kan ikke finne:% 1 Se etter at du har satt opp modemenheten din riktig, og/ eller juster plassering av modemenheten på modem- siden i oppsettsdialogen. Olet määritellyt PAP - tai CHAP- tunnistustavan. Anna käyttäjätunnus ja salasana. Du har valgt autentiseringsmetoden PAP eller CHAP. Dette krever at du oppgir et brukernavn og et passord. PAP/ CHAP- todennusta ei saa luotua tiedostoon "% 1" Kan ikke lage PAP/ CHAP- autentiseringsfil «% 1 » Anna puhelinnumero. Du må oppgi et telefonnummer. Katkaistaan yhteys... Kobler fra & # 160; … Suoritetaan komento ennen katkaisua. Utfører kommando før frakobling. Katkaisusta ilmoitetaan. Annonserer frakobling. Kppp: n lopetus sulkee PPP- istuntosi. Går du ut av kppp vil dette lukke din PPP- økt. Lopetetaanko kPPP? Avslutte kppp? Laskutussääntöä "% 1" ei saa ladattua. Kan ikke laste konteringsregelsettet «% 1 ». Muutoksia kppp: ssä Nylige endringer i kppp 1. 4. 8 versiosta lähtien kppp: ssä on uusi pika- apu- ominaisuus. Se on samantyyppinen kuin työkaluvinkki, mutta sitä voi katsoa koska haluaa. Aktivoidaksesi vinkin, paina hiiren oikeaa painiketta otsikon tai painikkeen päällä josta haluat apua. Kokeillaksesi ominaisuutta paina hiiren oikeaa painiketta tämän tekstin päällä. Fra og med versjon 1. 4. 8 har kppp en ny egenskap som kalles « Hurtighjelp ». Det likner svært på verktøytips, men du kan starte det hvor du vil. For å starte det, trykk på et element som f. eks. knapper eller etiketter med høyre musknapp. Hvis det du klikker på støtter Hurtighjelp, vil du få se en sprettoppmeny som leder til Hurtighjelp. Høyreklikk ett eller annet sted i denne teksten for å prøve. Älä näytä tätä vinkkiä uudelleen Vis ikke dette hintet igjen Tämä on esimerkki pika- avun käyttämisestä. Tämä ikkuna on esillä kunnes painat hiiren painiketta tai jotain näppäintä. Dette er et eksempel på Hurtighjelp. Dette vinduet vil stå åpent inntil du klikker en musknapp eller trykker en tast. Sisäänkirjautumisikkuna Innloggingsterminalvindu Pppd: n soitto- ohjelma ja käyttöliittymä En oppringer og grensesnitt for pppd KPPP KPPP (c) 1999- 2002, KPPP: n tekijät © 1999– 2002 KPPP- utviklerne Yhdistä yhteys "account_ name" Forbind ved hjelp av 'konto_ navn' Yhdistä yhteys "modem_ name" Forbind ved hjelp av 'modem_ navn' Lopeta nykyinen yhteys Avslutt en eksisterende forbindelse Lopeta kun yhteys katkaistaan Avslutt ved frakobling Tarkista rule_ file: n jäsennys Sjekk syntaksen til regel_ fila Käynnistä testitila Slå på test- modus Käytä määriteltyä laitetta Bruk den oppgitte enheten kppp ei voi luoda tai lukea tiedostosta% 1. kppp kan ikke opprette eller lese% 1. kppp on löytänyt% 1 tiedoston. Toinen kppp on jo käynnissä PID: llä% 2. Sulje tämä ohjelma, varmista ettei toinen kppp ole käynnissä ja poista pid- tiedosto. Käynnistä tämän jälkeen kppp uudelleen. Voit myös napsauttaa "Jatka" jos olet varma, ettei muita kppp- prosesseja ole käynnissä. kppp har påvist en% 1 fil. En annen kopi av kppp ser ut til å kjøre under prosess- ID% 2. Tast avslutt. Vær sikker på at du ikke kjører en annen kppp. Slett pid- fila, og start kppp igjen. Alternativt, forviss deg om at du ikke kjører en annen kppp, trykk fortsett for å begyne. Kppp- pienoispääte Kppp mini- terminal & Nollaa modeemi & Resett modem MiniTerm - Pääte- emulaattori KPPP: lle (c) 1997 Bernd Johannes Wuebben < wuebben\ @ kde\. org > (c) 1998 Harri Porten < porten\ @ kde\. org > (c) 1998 Mario Weilguni < mweilguni\ @ kde\. org > Tämä ohjelma on julkaistu GNU GPL (GNU General Public License) lisenssillä. MiniTerm – en terminalemulator for KPPP (c) 1997 Bernd Johannes Wuebben < wuebben\ @ kde\. org > (c) 1998 Harri Porten < porten\ @ kde\. org > (c) 1998 Mario Weilguni < mweilguni\ @ kde\. org > Dette programmet er gitt ut under GNU GPL (GNU General Public License) & Modeemi & Modem Sulje pienoispääte Avslutt MiniTerm Nollaa modeemi Tilbakestill modem Alustetaan modeemia Initialiserer modem Modeemi valmis Modem klart Katkaistaan... Legger på & # 160; … Nollataan modeemi Tilbakestiller modem Muokkaa modeemin komentoja Rediger modemkommandoer Asetusviive, ennen (sek/ 100): Forsinkelse før initialisering (s/ 100): Alustuskomento% 1: Initialiseringsstreng% 1: Asetusviive, jälkeen (sek/ 100): Forsinkelse etter initialisering (s/ 100): Soittonopeus (sek/ 100): Nummerhastighet (s/ 100): & Alustuksesta saatava vastaus: Oppstartsrespons: Ei & valintaäänen tunnistusta: Intet summetonesøk: Soiton & merkkijono: Oppringingsstreng: & Yhdistämisen vastaus: Oppkoblingssvar: Varatun linjan vastaus: Opptattsvar: Ei linjaääntä - vastaus: Svar ved & ingen bærebølge: Ei soittoääntä - vastaus: Svar ved ingen summetone: & Katkaisun merkkijono: & Legge på- streng: Lopetuksen vastaus: Legge på- svar: Vastauksen merkkijono: & Svarstreng: Soiton vastaus: Svar ved ringing: & Vastauksen vastaus: Svarreaksjon: DLP: n vastaus: DLP- reaksjon: Keskeytyksen merkkijono: Fluktstreng: Keskeytyksen vastaus: Escape- svar: Vahtiaika (sek/ 50): Vakt tid (s/ 50): Äänenvoimakkuus pois/ hiljainen/ kova: Volum av/ lavt/ høyt: Modeemin avaus epäonnistui. Kan ikke åpne modemet. CD- linjan tilaa ei voida tarkistaa. Kan ikke finne status for CD- linje. Modeemi ei ole valmis. Modemet er ikke klart. Modeemi on varattu. Modemet er opptatt. Modeemi on valmis. Modem klart. Tty: n asetuksia ei voida palauttaa: tcsetattr () Kan ikke tilbakestille tty- innstillinger: tcsetattr () Modeemi ei vastaa. Modemet svarer ikke. Tuntematon nopeus Ukjent hastighet Valitse modeemin tyyppi Velg modemtype Aseta modeemi valitsemalla sen valmistaja vasemmalta ja modeemin malli oikealta. Jos et tiedä modeemin merkkiä tai mallia, voit koittaa yleisiä modeemeja. For å sette opp modemet ditt, velg først en leverandør i lista til venstre, og velg så modell fra høyre liste. Hvis du ikke vet hvilket modem du har, kan du prøve en av de « Generelle » modemene. < Yleinen > < Generell > Hayes( tm) yhteensopiva modeemi Hayes( tm) - kompatible modem ATI- kysely ATI spørring Modeemin kyselyyn varattu aika loppui. Modem- spørring gikk ut på tid. Modeemin kyselyn tulos Resultat av modemspørring Modeemien maksimimärä on saavutettu. Maksimum antall modemer nådd. Ei valittua modeemia. Ikke valgt noe modem. Haluatko varmasti poistaa modeemin "% 1"? Er du sikker på at du vil slette modemet «% 1 »? Uusi modeemi Nytt modem Muokkaa modeemia: Rediger modem: Sarjalaite Seriell enhet Modeemin asetukset Mdeminnstillinger Anna modeemille yksilöllinen nimi Du må oppgi et entydig modemnavn Muokkaa pppd: n argumentteja Tilpass pppd- argumenter & Argumentti: Argument: Sovelluskohtaista asetustiedostoa ei voitu avata kirjoitettavaksi tai edes luettavaksi. Pääkäyttäjä voi muuttaa tiedoston oikeuksia antamalla seuraavan komennon kotikansiossasi: chown {käyttäjänimi}. kde/ share/ config/ kppprc Oppsettsfila for dette programmet kunne ikke åpnes, verken i lese - og skrivemodus eller i bare lesemodus. Det kan hende superbrukeren blir nødt til å endre eierskapet ved hjelp av følgende kommando i hjemmeområdet ditt: chown {DittBrukernavn}. kde/ share/ config/ kppprc % 1_ kopio % 1_ copy Ei voitu avata seuraavia lokitiedostoja: Kan ikke åpne noen av følgende loggfiler: Pppd- ohjelma on käynnistetty ennen kuin palvelin on valmis muodostamaan PPP- yhteyden. Käytä päätepohjaista kirjautumista varmistukseen. Du har startet opp pppd før fjerntjeneren var klar til å etablere en PPP- forbindelse. Bruk den terminalbaserte innloggingen for å kontrollere PPP- ohjelmistoa ei ole käynnistetty vastapäässä. Du har ikke startet PPP- programvaren på motpart- systemet. Tarkista, että annoit oikean käyttäjänimen ja salasanan. Sjekk at du har oppgitt korrekt brukernavn og passord. Sinun ei pitäisi antaa argumenttia "lock" pppd: lle. Tarkista tiedostot / etc/ ppp/ options sekä ~ /. ppprc Du bør ikke oppgi 'lock' som et argument til pppd. Sjekk / etc/ ppp/ options og ~ /. ppprc Vastapään järjestelmä ei vastaa asetuspyyntöön. Ota yhteyttä palveluntarjoajaasi. Det virker som fjernsystemet ikke svarer på oppsettsforespørsler. Kontakt din tilbyder. Pppd: lle on annettu virheellinen valitsin. Katso pppd: n man- sivu saadaksesi täydellisen listan valitsimista. Du har oppgitt et ugyldig valg til pppd. Se « man pppd » for en fullstendig liste over gyldige argumenter. Huomaa, että vastapään järjestelmä on lähettänyt seuraavan viestin: "% 1" Viesti voi antaa vinkkejä miksi yhteys epäonnistui. Merk at fjernsystemet har sendt følgende melding: «% 1 » Det kan gi deg et hint om hvorfor forbindelsen mislyktes. Avun anto ei onnistu. Kan ikke skaffe hjelp. KPPP ei voinut käsitellä PPP - lokia. Todennäköisesti pppd käynnistettiin ilman "debug" - valitsinta. Ilman tätä valitsinta PPP: n ongelmia on vaikea selvittää, joten sen olisi hyvä olla päällä. Laitetaanko se päälle nyt? KPPP kunne ikke lage en PPP- logg. Det er trolig at pppd ble startet uten « debug » - valget. Uten dette valget er det vanskelig å finne eventuelle problemer med PPP. Derfor bør du som regel skru på debug- valget. Skal jeg skru det på nå og starte pppd på nytt? Uudelleenkäynnistetään pppd Start pppd på nytt Älä käynnistä uudelleen Ikke start på nytt "debug" - valitsin on lisätty. Yritä yhdistää uudelleen Jos yhdistäminen epäonnistuu taas, saat PPP - lokin josta voi olla apua ongelman jäljittämisessä. « debug » - valget har blitt lagt til. Du bør nå prøve å koble opp på nytt. PPP- loggen kan hjelpe deg til å spore opp oppkoblingsproblemene hvis oppkoblingen mislykkes igjen. PPP- loki PPP- logg Kirjoita tiedostoon Skriv til fil kppp: n diagnoosi (arvailua): kppps diagnose (bare gjetter): PPP- loki on tallennettu nimellä "% 1". Jos haluat lähettää virheraportin tai jos sinulla on ongelmia Internettiin yhdistämisessä, liitä tämä tiedosto virheraporttiin. Se auttaa kppp: n ylläpitäjiä kehityksessä ja virheiden korjaamisessa. PPP- loggen har blitt skrevet til «% 1 ». Hvis du ønsker å sende en feilrapport eller har problemer med å komme på nettet, vennligst legg ved denne fila. Det vil hjelpe vedlikeholderen til å finne feilen og forbedre KPPP kppp statistiikka kppp- statistikk Statistiikka Statistikk Oma osoite: Lokal adr: Etäpään osoite: Fjern adr: tavuja sisään byte inn tavuja ulos byte ut paketteja sis. pakker inn paketteja ulos pakker ut vjcomp sisään vjcomp inn vjcomp ulos vjcomp ut vjunc sisään vjunc inn vjunc ulos vjunc ut vjerr vjerr non- vj ikke- vj % 1 (maks.% 2) kt/ s % 1 (maks% 2) kB/ s ei tietoa ikke tilgjengelig Sinulta kysytään muutamia kysymyksiä ja tietoja joita tarvitaan Internet- yhteyden muodostamiseen Internet- palveluntarjoajan kanssa. Varmista, että sinulla on palveluntarjoajan sinulle antamat tiedot esillä. Jos sinulla on ongelmia, käytä ensin ohjelman ohjetta. Jos joku tieto puuttuu, ota yhteyttä palveluntarjoajaan. Du vil bli stilt et par spørsmål som må besvares for å kunne opprette en Internett- forbindelse med Internett- leverandøren (ISP) din. Pass på at du har registreringsopplysningene fra ISPen tilgjengelig. Hvis du har problemer, prøv hjelp- funksjonen først. Hvis du mangler informasjon, kontakt ISPen din. Valitse sijainti jossa käytät tiliä. Jos maasi tai sijaintisi ei ole listalla, yhteys pitää luoda normaalilla ikkunapohjaisella asetusjärjestelmällä. Ikkunapohjaisen asetuksen voi käynnisttää napsauttamalla "Peruuta". I lista nedenfor må du velge det stedet du vil bruke kontoen fra. Hvis landet ditt eller stedet ditt ikke finnes må du opprette en konto på den vanlige, dialogbaserte måten. Hvis du trykker « Avbryt » vil dialogbasert oppsett bli startet. Valitse Internet- palveluntarjoaja alla olevalta listalta. Jos palveluntarjoajasi ei ole listalla, napsauta "Peruuta" ja luo tili käyttäen normaalia ikkunapohjaista asetusjärjestelmää. Napsauta "Seuraava" - painiketta kun valinta on valmis. Velg en Internett- leverandør (ISP) fra lista nedenfor. Hvis ISP' en ikke finnes i lista må du klikke « Avbryt » og opprette kontoen på den vanlige dialog- baserte måten. Klikk « Neste » når du er ferdig med valget. Kirjautuakseeni sisään, kppp tarvitsee käyttäjänimen ja salasana, n jotka sait Internet- palveluntarjoajaltasi. Kirjoita nämätiedot alla oleviin kenttiin. Huomaa, että kirjainkoolla on merkitystä. For å logge på hos din ISP trenger kppp et brukernavn og passordet du fikk fra ISPen. Skriv inn denne informasjonen i feltene under. Bokstavstørrelse er viktig her. Jos tarvitset erityistä etuliitettä soittoon (jos käytössä on esim. puhelinvaihde) voit määritellä sen tässä. Tämä etuliite soitetaan juuri ennen puhelinnumeroa. Jos käytössä on puhelinvaihde, on etuliite todennäköisesti joko "0" tai "0,". Hvis du har et spesielt prefiks (f. eks. hvis du bruker en hustelefon) kan du oppgi det her. Dette prefikset blir slått rett før telefonnummeret. Hvis du har en hustelefon må du trolig skrive « 0 » eller « 0, » her. Soiton etuliite: Prefiks: Valmis! Uusi tili on luotu. Paina "Valmis" - painiketta palataksesi asetusikkunaan. Jos haluat tarkistaa uuden tilin asetukset, käytä "Muokkaa" - painiketta asetusikkunassa. NAME OF TRANSLATORS Ferdig! En ny konto er opprettet. Trykk « Ferdig » for å gå tilbake til oppsett- dialogen. Hvis du vil sjekke innstillingene til den nyopprettede kontoen, kan du bruker « Rediger » i oppsett- dialogen. NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Mikko IkolaEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. StrømmenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, ikola@ iki. fi number1@ realityx. net kppp: sääntötiedostoa ei määritelty kppp: ingen regelfil oppgitt kppp: sääntötiedostoa "% s" ei löytynyt kppp: fant ikke regelfil «% s » kppp: sääntötiedostoilla on oltava pääte ". rst" kppp: regelfiler må ha etternavn «. rst » kppp: virhe sääntötiedostoa tulkittaessa kppp: feil ved analysering av regelsett kppp: jäsennysvirhe rivillä% d kppp: tolkefeil i linje% d kppp: sääntötiedosto ei sisällä oletussääntöä kppp: regelfil inneholder ikke en standard regel kppp: sääntötiedosto ei sisällä "name=..." - riviä kppp: regelfil inneholder ikke en « navn= … » linje kppp: sääntötiedosto on ok kppp: regelfil er ok Sinulla ei ole oikeuksia soittaa kppp: llä. Ota yhteys järjestelmän ylläpitäjään. Du har ikke tillatelse til å ringe ut med kppp. Kontakt din systemadministrator. PPP- daemonia ei löydy. Varmista, että pppd on asennettu. Kan ikke finne PPP- demonen. Se etter at pppd er installert. Sinulla ei ole oikeuksia pppd: n käynnistykseen. Ota yhteys järjestelmän ylläpitäjään ja pyydä oikeudet ohjelmaan pppd. Du har ikke tillatelse til å starte pppd. Kontakt din systemadministrator og spør om adgang til pppd. Sinulla ei ole riittäviä oikeuksia ajaa% 1 Varmista, että kppp: n omistaa root ja että SUID- bitti on asetettu. Du har ikke tilgang til å kjøre:% 1 Forviss deg om at kppp eies av root og har SUID- bit' en satt. % 1 puuttuu tai sitä ei voida lukea. Pyydä järjestelmän ylläpitäjää luomaan tämä tiedosto (voi olla tyhjä) sopivilla luku - ja kirjoitusoikeuksilla. % 1 mangler eller kan ikke leses. Be din systemadministrator å lage denne fila (kan være tom) med riktig lese - og skrivetillatelse. Vie tekstitiedostoon. Erottimena toimii puolipiste. Voidaan käyttää taulukkolaskentaohjelmien (esim. KSpreadin) kanssa. Eksporter til en tekstfil. Semikolon brukes som skilletegn. Kan brukes til regneark- program som KSpread. Vie HTML- sivuksi. Voidaan käyttää tiedostojen helppoon vaihtamiseen Internetissä. Eksporter som HTML- side. Kan brukes til enkel utveksling over Internett. Ohjattu vientitoiminto kPPP: n lokeille Eksportveiviser for kPPP- logger Mahdollisten vientiformaattien lista Liste over mulige utformater Valitse vientiformaatti vasemmalta. Velg utformat på venstre side. Tiedostotyypin valinta Valg av filtype (Ei valittu) [Ingen fil valgt] & Valitse tiedosto... & Velg Fil & # 160; … Valitse viennin kohdetiedosto Velg filnavnet til den eksporterte utfila Tiedoston nimen valinta Valg av filnavn Tiedoston formaatti Filformat Yhteysloki% 1 Forbindelseslogg for% 1 Ladataan lokitiedostoja Laster loggfiler KPPP- lokinäytin KPPP- loggviser Kuukausittainen loki Månedlig logg Suorita KPPP- tilassa Kjør i KPPP- modus % 1 KiB % 1 KB % 1 MiB % 1 MB % 1s % 1s % 1m% 2s % 1m% 2s % 1h% 2m% 3s % 1t% 2m% 3s Mistä Fra Mihin Til Kulut Kostnader Kaikki yhteydet Alle forbindelser & Edellinen kuukausi & Forrige måned & Seuraava kuukausi & Neste måned & Nykyinen kuukausi & Denne måned Vie... & Eksporter & # 160; … Tilastot: Statistikk: ei i/ t Kuukausittaiset arviot Månedlige overslag Yhteysloki% 1: lle% 2 Forbindelseslogg for% 1% 2 Ei yhteyslokia% 1: lle% 2 Ingen forbindelseslogg for% 1% 2 tilgjengelig Saman niminen asiakirja on jo olemassa. Et dokument med dette navnet finnes fra før. Korvataanko tiedosto? Overskriv fil? Virhe tiedoston avaamisessa En feil oppsto ved forsøk på å åpne denne fila Pahoittelut Beklager Kuukausittaiset arviot (% 1) Månedlige overslag (% 1) Virhe kirjoitettaessa tiedostoon. NAME OF TRANSLATORS En feil oppsto ved forsøk på å skrive til denne fila. NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Santeri Kannisto, Mikko IkolaEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, sk@ sot. com, ikola@ iki. fi knuty@ skolelinux. no Etätyöpöytäyhteys KDE Fjerntilkobling til skrivebord Etätyöpöytäyhteys KDE Remote Desktop Client startet Yhteys Ny tilkobling Käynnistä kokoruututilassa Bytt til fullskjerm- modus Kokoruututila Fullskjerm Vain katsominen Bare se Yhdistä Koble fra Näytä aina paikallinen kohdistin Vis lokal markør Näytä aina paikallinen kohdistin Lokal markør Tämä asetus skaalaa etänäytön sopivaksi ikkunaan. Skaler nettskjermen til å passe med vinduet Annettu osoite ei ole vaadittavassa muodossa. Den vertsadressen som er oppgitt har ikke riktig form. Viallinen verkko- osoite tai isäntäpalvelin Feil i URL Yhteys Kobler til% 1 Todennetaan... Autentiserer mot% 1 Yhteys Tilkoblet til% 1window title when in full screen mode (for example displayed in tasklist) Etätyöpöytäyhteys KDE Remote Desktop Client (Fullskjerm) Käynnistä kokoruututilassa Bytt til vindusmodus Käynnistä kokoruututilassa Vindusmodus Yhdistä Oppkobling til: Osoite Gå til adresse Etätyöpöytä: Fjernskrivebord NAME OF TRANSLATORS Verktøylinje for fjernvisningNAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Gaute Hvoslef Kvalnes, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org bjornst@ skogkatt. homelinux. org, gaute@ verdsveven. com, slx@ nilsk. net Älä näytä asetusikkunaa uusissa yhteyksissä Vis oppsettsdialogen på nye forbindelser Asetukset Faneinnstillinger Korkea Høyre Työpöydän resoluutio: Skjermoppløsning: Tässä voidaan määritellä etätyöpöydän resoluutio. Resoluutio määrittelee kuinka suurena työpöytä näkyy sinulle. Her kan du oppgi oppløsningen for motpartens skjermflate. Denne oppløsningen avgjør størrelsen på det skrivebordet du vil få se. Pieni (640x480) Minimal (640x480) Pieni (640x480) Liten (800x600) Suuri (1024x768) Normal (1024x768) Oma (...) Tilpasset oppløsning (…) & Korkeus: Høyde: Työpöydän resoluutio: Skrivebordstype: & Näppäimistöasettelu: & Tastaturutforming: Käytä tätä näppäimistöasettelun määrittelemiseen. Tätä asetusta käytetään lähettämään oikeat näppäimistökoodit palvelimelle. Bruk dette for å oppgi tastaturutformingen. Denne innstillinga brukes for å sende riktige tastaturkoder til tjeneren. Arabialainen (ar) Arabisk (ar) Tanskalainen (da) Dansk (da) Saksalainen (de) Tysk (de) Saksalainen (de) Sveitsisk tysk (de- ch) Iso- Britannialainen (en- gb) Engelsk GB (en- gb) Yhdysvaltalainen (en- us) Engelsk US (en- us) Espanjalainen (es) Spansk (es) Liettualainen (lt) Estisk (et) Suomalainen (fi) Finsk (fi) Ranskalainen (fr) Færøysk (fo) Ranskalainen (fr) Fransk (fr) Belgialainen (fr- be) Belgisk (fr- be) Ranskalainen (fr) Fransk Kanadisk (fr- ca) Ranskalainen (fr) Sveitsisk fransk (fr- ch) Kroatialainen (hr) Kroatisk (hr) Venäläinen (ru) Ungarsk (hu) Italialainen (it) Islandsk (is) Italialainen (it) Italiensk (it) Japanilainen (ja) Japansk (ja) Norjalainen (no) Koreansk (ko) Liettualainen (lt) Litauisk (lt) Latvialainen (lv) Latvisk (lv) Makedonialainen (mk) Makedonsk (mk) Belgialainen (fr- be) Belgisk Nederlandsk( nl- be) Norjalainen (no) Norsk (no) Puolalainen (pl) Polsk (pl) Portugalilainen (pt) Portugisisk (pt) Brasilialainen (pt- br) Brasiliansk (pt- br) Venäläinen (ru) Russisk (ru) Slovenialainen (sl) Slovensk (sl) Ruotsalainen (sv) Svensk (sv) Turkkilainen (tr) label for soundsettings in preferences dialog Tyrkisk (tr) label for soundsettings in preferences dialog & Värisyvyys: Fargedybde Työpöydän resoluutio: Oppløsning & Värisyvyys: Fargedybde: Low Color (8- bittinen) Lav farge (8 bit) High Color (16- bittinen) Høy farge (16 bit) True Color (24- bittinen) label for soundsettings in preferences dialog Sann farge (24 bit) label for soundsettings in preferences dialog Lisäasetukset Ekstra innstillinger Yhteystyyppi: Tilkoblingstype: Käytä tätä yhteytesi suorituskyvyn määrittelemiseen. Huomaa, että nopeus tulisi valita heikoimman lenkin mukaan - vaikka olisitkin nopean yhteyden päässä, siitä ei ole apua jos yhdistät koneeseen, joka käyttää hidasta modeemia. Liian hyvän laadun valitseminen hitaalla yhteydellä aiheuttaa pidempiä vasteaikoja. Valitsemalla matalamman laadun, nopeiden yhteyksien vasteajat kohoavat ja tuloksena on huonompi kuvanlaatu, erityisesti heikkolaatuista- tilaa käytettäessä. Bruk dette for å angi hvor god forbindelse du har. Merk at du bør velge hastigheten etter det svakeste leddet – selv om du har en høyhastighets- tilkobling hjelper ikke det hvis den andre parten har et langsomt modem. Velger du høy kvalitet på en langsom forbindelse blir svartidene lengre. På en rask forbindelse blir det lenger latenstid om du velger lavere kvalitet, og du får dårligere bildekvalitet, spesielt i « lavkvalitet » - modus. Korkeatasoinen (LAN, suora yhteys) Høy kvalitet (Lokalnett, direkte tilkobling) Keskitasoinen (DSL, kaapeli, nopea Internet- yhteys) Medium kvalitet (DSL, kabel, raskt Internett) Matalatasoinen (Modeemi, ISDN, hidas Internet- yhteys) Lav kvalitet (Modem, ISDN, langsomt Internett) Etätyöpöytäyhteys KDE Remote Desktop Client General Config FjernGeneral Config & Koneprofiilit Generelt oppsett Konenimi Verter & Koneprofiilit Vertsoppsett & Koneprofiilit Oppsett av programtillegg Yhteys Ny Konsole- tilkobling & # 160; … Etätyöpöytäyhteys KRDC Konsole- forbindelse @ info: credit © 2009 Abner Silva@ info: credit Anna erikoisnäppäimet. Oppgi brukernavn Järjestelmän käyttäminen vaatii salasanan. Det kreves passord for tilgang til dette systemet. Todennusvirhe Autentiseringsnøkkelen er ikke gyldig. Todennusvirhe Ugyldig autentiseringsnøkkel. Verkkoa skannatessa tapahtui virhe. Det oppsto en feil under tilkobling til NX- tjeneren. Yhteys Ny NX- tilkobling & # 160; … Ei voitu käynnistää rdesktopia. Varmista, että rdesktop on asennettu oikein. Klarte ikke starte « rdesktop », se til at rdesktop er korrekt installert. Yhdistäminen koneeseen epäonnistui. Det lyktes ikke å koble til verten. Yhteysvirhe Tilkobling mislyktes Yhteys Ny RDP- tilkobling & # 160; … Ei voitu käynnistää rdesktopia. Varmista, että rdesktop on asennettu oikein. Kan ikke finne « rdesktop » på systemet, se til at rdesktop er korrekt installert hvis du trenger RDP- støtte. Todennus epäonnistui. Yhteys keskeytetty. VNC- autentisering mislyktes på grunn av for mange autentiseringsforsøk. Todennusvirhe VNC- autentisering mislyktes. Todennusvirhe Autentisering lyktes ikke. Forsøk igjen. Yhteys Ny VNC- tilkobling & # 160; … Kiellettiin kutsumaton yhteysyritys osoitteesta% 1 Avviste uinvitert tilkoblingsforsøk fra% 1 Hyväksyttiin kutsumaton yhteys osoitteesta% 1 Godtatt uinvitert tilkobling fra% 1 Saatiin yhteys osoitteesta% 1, pidossa (odottaa varmistusta) Mottatt tilkobling fra% 1, venter (på bekreftelse) Epäonnistunut kirjautumisyritys osoitteesta% 1: väärä salasana Mislykket logginn- forsøk fra% 1, feil passord Uusi yhteys Ny tilkobling Hyväksy yhteys Godta tilkobling Hylkää yhteys Avvis tilkobling Kutsu Invitasjon & Hallitse kutsuja (% 1)... & Håndter invitasjoner (% 1) & # 160; … Kutsu luo kertakäyttöisen salasanan, joka sallii vastaanottajan luoda yhteyden työpöytääsi. Salasana on voimassa vain yhden onnistuneen yhteyden ajan ja vanhentuu tunnin kuluttua jos sitä ei käytetä. Kun joku luo yhteyden tietokoneellesi, näkyviin ilmaantuu valintaikkuna, joka kysyy sinulta lupaa. Yhteys ei synny ennen kuin hyväksyt sen. Tässä valintaikkunassa voit myös rajoittaa muita henkilöitä vain katsomaan työpöytääsi ilman että he kykenevät liikuttamaan hiirtäsi tai painelemaan näppäimiä. Jos haluat luoda pysyvän salasanan työpöydän jakamiseen, salli 'Kutsumattomat yhteydet' asetuksissasi. En invitasjon lager et engangspassord som mottakeren kan bruke til å koble seg inn på skrivebordet ditt. Det er bare gyldig for én vellykket forbindelse, og utløper etter en time hvis det ikke har vært brukt. Når noen kobler seg til maskinen din blir det vist et dialogvindu som spør deg om tillatelse. Forbindelsen blir ikke etablert før du godtar det. I dette dialogvinduet kan du også bestemme at den andre personen bare får se skrivebordet, uten å kunne flytte musepekeren u din eller bruke tastaturet. Hvis du vil lage et permanent passord for skrivebordsdeling, så tillat « Uinviterte forbindelser » i innstillingene. % 1 @% 2 (jaettu työpöytä) % 1 @% 2 (delt skrivebord) Osoite on jo käytössä Adressen er allerede i bruk Sinun X11- palvelimesi ei tue tarvittavaa XTest- laajennuksen versiota 2. 2. Työpöytäsi jakaminen ei ole mahdollista. Din X11- tjener støtter ikke XTest- utvidelsen i versjon 2. 2. Det er ikke mulig å dele skrivebordet ditt. Työpöydän jaon virhe Feil i Skrivebordsdeling VNC- yhteensopiva palvelin KDE- työpöytien jakamiseen VNC- kompatibel tjener for deling av KDE- skrivebord Työpöydän jako Skrivebordsdeling © 2007, Alessandro Praduroux © 2001- 2003, Tim Jansen © 2001, Johannes E. Schindelin © 2000, heXoNet Support GmbH, D- 66424 Homburg © 2000- 2001, Const Kaplinsky © 2000, Tridia Corporation © 1999, ATT Laboratories Boston © 2007 Alessandro Praduroux © 2001- 2003 Tim Jansen © 2001 Johannes E. Schindelin © 2000 heXoNet Support GmbH, D- 66424 Homburg © 2000- 2001 Const Kaplinsky © 2000 Tridia Corporation © 1999 ATT Laboratories Cambridge Alessandro Praduroux Alessandro Praduroux KDE4- sovitus KDE4 porting DCOP- rajapinta DCOP- grensesnitt Johannes E. Schindelin Johannes E. Schindelin libvncserver libvncserver Const Kaplinsky Const Kaplinsky TightVNC- pakkaaja TightVNC- koder Tridia Corporation Tridia Corporation ZLib- pakkaaja ZLib- koder ATT Laboratories Boston ATT Laboratories Boston alkuperäiset VNC- pakkaajat ja protokollan suunnittelu Opprinnelige VNC- kodere og protokolldesign Jens Wagner (heXoNet Support GmbH) Jens Wagner (heXoNet Support GmbH) X11- päivitysskanneri, alkuperäinen koodipohja X11 oppdateringssøker, opprinnelig programmering Jason Spisak Jason Spisak Reunakuva Bilde på tilkoblingssiden Karl Vogel Karl Vogel KDesktopin taustan käytöstä poistaminen Skru av KDesktop- bakgrunnen Älä näytä kutsujen hallintavalintaikkunaa käynnistymisen yhteydessä Ikke vis dialogen for invitasjonsbehandling ved oppstart Kutsu luo kertakäyttöisen salasanan, joka sallii vastaanottajan luoda yhteyden työpöytääsi. Salasana on voimassa vain yhden onnistuneen yhteyden ajan ja vanhentuu tunnin kuluttua jos sitä ei käytetä. Kun joku luo yhteyden tietokoneellesi, näkyviin ilmaantuu valintaikkuna, joka kysyy sinulta lupaa. Yhteys ei synny ennen kuin hyväksyt sen. Tässä valintaikkunassa voit myös rajoittaa muita henkilöitä vain katsomaan työpöytääsi ilman että he kykenevät liikuttamaan hiirtäsi tai painelemaan näppäimiä. Jos haluat luoda pysyvän salasanan työpöydän jakamiseen, salli 'Kutsumattomat yhteydet' asetuksissasi. En invitasjon lager et engangspassord som mottakeren kan bruke til å koble seg inn på skrivebordet ditt. Det er bare gyldig for én vellykket forbindelse, og utløper etter en time hvis det ikke har vært brukt. Når noen kobler seg til maskinen din blir det vist et dialogvindu som spør deg om tillatelse. Forbindelsen blir ikke etablert før du godtar det. I dette dialogvinduet kan du også bestemme at den andre personen bare får se skrivebordet, uten å kunne flytte musepekeren din eller bruke tastaturet. Hvis du vil lage et permanent passord for skrivebordsdeling, så tillat « Uinviterte forbindelser » i oppsettet. Kutsuttaessa sähköpostin kautta ota huomioon se, että jokainen joka lukee sen sähköpostin voi luoda yhteyden koneellesi tunnin sisällä, tai kunnes ensimmäinen onnistunut yhteys saadaan, kumpi sitten tuleekin ensin. Sinun olisi parasta salata sähköpostiviestisi tai vähintään lähettää se turvallisessa verkossa, mutta ei Internetin läpi. Når du sender en invitasjon over e- post må du huske at alle som leser denne e- posten vil kunne koble seg til maskinen din i en time, eller inntil den første vellykkede tilkoblingen. Du bør enten kryptere e- posten eller i alle fall sende den over et sikret nett, men ikke over Internett. Lähetä kutsu sähköpostitse Send invitasjon via e- post Työpöydän jaon (VNC) - kutsu Invitasjon til Skrivebordsdeling (VNC) Sinut on kutsuttu VNC- istuntoon. Jos sinulla on KDE: n etätyöpöytäohjelma asennettuna, napsauta linkkiä alhaalla.% 1 Muuten voit käyttää mitä tahansa VNC- asiakasohjelmaa seuraavilla parametreillä: Osoite:% 2:% 3 Salasana:% 4 Turvallisuussyistä tämä kutsu vanhenee% 5 (% 6). Du er blitt invitert til en VNC- økt. Hvis du har KDE Skrivebordsdeling installert trenger du bare trykke på lenka nedenfor.% 1 Ellers kan du bruke enhver VNC- klient med disse parametrene: Vert:% 2:% 3 Passord:% 4 Av sikkerhetsgrunner utløper denne invitasjonen% 5 (% 6). Oletko varma, että haluat poistaa kaikki kutsut? Er du sikker på at du vil slette alle invitasjoner? Vahvista kutsujen poisto Slett alle invitasjoner Oletko varma, että haluat poistaa tämän kutsun? Er du sikker på at du vil slette denne invitasjonen? Henkilökohtainen kutsu Personlig invitasjon Työpöydän jako käyttää VNC- protokollaa. Voit käyttää mitä tahansa VNC- asiakasta yhteyden muodostamiseen. KDE: ssa asiakasohjelmaa kutsutaan 'Työpöydän etähallinnaksi'. Kirjoita palvelintietokoneen tiedot asiakasohjelmaan ja se luo yhteyden.. Skrivebordsdeling bruker VNC- protokollen. Du kan bruke enhver VNC- klient til tilkobling. I KDE heter klienten « Fjerntilkoblng til skrivebord ». Skriv inn vertsinformasjonen i klienten, så kobler den til. Tämä kenttä sisältää tietokoneesi osoitteen ja kaksoispisteellä erotetun näytön numeron. Osoite on vain vihje - voit käyttää mitä tahansa osoitetta, jolla sinun tietokoneesi tavoitetaan. Työpöydän jakamisohjelma yrittää arvata osoitteesi verkkoasetuksistasi, mutta ei aina onnistu tekemään sitä. Jos tietokoneesi on palomuurin takana, sillä voi olla eri osoite tai se voi olla muiden tietokoneiden tavoittamattomissa. I dette feltet står adressen til maskinen din og skjermnummeret, med kolon i mellom. Adressen er bare en pekepinn – dukan bruke enhver adresse som kan nå maskinen din. Skrivebordsdeling forsøker å gjette adressen din ut fra nettverksoppsettet, men lykkes ikke alltid. Hvis maskinen din er bak en brannmur kan den ha en annen adresse, eller kan kanskje ikke nås fra andre maskiner. Salli kutsumattomat yhteydet Godta uinviterte tilkoblinger Salli etäyhteyksien hallita työpöytääsi Tillat fjernbrukere å styre tastatur og mus Kysy ennen yhteyksien hyväksymistä Spør før en tilkobling godtas Kutsumattomien yhteyksien salasana: Passord for uinviterte tilkoblinger: Ilmoita palvelusta paikallisessa verkossa Bekjentgjør tjenesten på lokalnettet Käytä oletusporttia Bruk standard port Kuunteluportti: Lytteport: Huomio Pass på Joku pyytää yhteyttä tietokoneellesi. Sallimalla tämän etäkäyttäjä voi tarkkailla työpöytääsi. Noen ber om en forbindelse til din datamaskin. Hvis du tillater det, kan vedkommende se alt som er på skjermen din. Etäjärjestelmä: Fjernsystem: 123. 234. 123. 234 123. 234. 123. 234 Jos laitat tämän asetuksen päälle, etäkäyttäjä voi kirjoittaa näppäimillä ja käyttää hiirtäsi. Tämä antaa heille täyden hallinnan tietokoneellesi, joten ole varovainen. Kun tämä asetus on poissa päältä, etäkäyttäjä voi vain katsoa näyttöäsi. Hvis du slår på dette valget, så vil brukeren på den andre siden kunne bruke tastaturet som om det var ditt, og bruke din musepeker. Dette gir ham full kontroll med maskinen din, så vær forsiktig. Når dette er avslått kan han bare se hva som skjer på skjermen din. Salli etäkäyttäjän & hallita näppäimistöä ja hiirtä Tillat fjernbruker å & styre tastatur og mus Tervetuloa KDE: n työpöydän jakamiseen Velkommen til KDE Skrivebordsdeling KDE: n työpöydän jakaminen sallii sinun kutsua jonkun seuraamaan ja mahdollisesti hallitsemaan työpöytääsi muualla sijaitsevassa paikasta. Lisätietoja kutsuista... Med KDE Skrivebordsdeling kan du invitere noen som er et annet sted til å se på pg kanskje styre skrivebordet ditt. Mer om invitasjoner & # 160; … Luo uuden kutsun ja näyttää yhdistämistiedot. Käytä tätä, jos esimerkiksi jos haluat kutsua jonkun henkilökohtaisesti, esimerkiksi antamalla yhdistämistiedot puhelimitse. Lag en ny invitasjon og vis opplysninger om forbindelsen. Bruk dette valget hvis du vil invitere noen personlig, for eksempel ved å oppgi opplysninger over telefon. Luo & henkilökohtainen pyyntö... Lag & personlig invitasjon & # 160; … Tämä painike käynnistää sähköpostiohjelman valmiiksi asetetulla tekstillä, joka kertoo vastaanottajalle kuinka luodaan yhteys koneellesi. Denne knappen starter e- postklienten din med en forhåndsoppsatt tekst som forklarer mottakeren hvordan hun kan koble seg til din datamaskin. Kutsu & sähköpostin kautta... Inviter via & e- post & # 160; … Käytö oletusporttia VNC: lle (5900) Bruk standard port for VNC (5900) Tämä on portti, jossa krfb- ohjelma kuuntelee. Dette er porten som krfb vil lytte på. Salli etäyhteyksien hallita työpöytää. Tillat fjerntilkoblinger å styre skrivebordet. Kysy ennen kuin sallit etäyhteyden. Spør før en fjerntilkobling godtas. Salli yhteydet ilman kutsua. Tillat fjerntilkoblinger uten invitasjon. Salasana kutsumattomille yhteyksille. Passord for uinviterte tilkoblinger. Suosittu kehyspuskurilisäosa Foretrukket programtillegg for rammebuffer Hallitse kutsuja - Työpöydän jako Håndtere invitasjoner – Skrivebordsdeling p, li {white- space: pre- wrap;} KDE: n työpöydän jakaminen sallii sinun kutsua jonkun seuraamaan ja mahdollisesti hallitsemaan työpöytääsi muualla sijaitsevassa paikasta. Lisätietoja kutsuista... p, li {white- space: pre- wrap;} KDE Skrivebordsdeling gjør at du kan invitere noen på et annet sted til å se på, og kanskje styre, skrivebordet ditt. Mer om invitasjoner & # 160; … Luontiaika Når opprettet Vanhenemisaika Utløper når Tee uusi henkilökohtainen kutsu... Lag en ny personlig invitasjon & # 160; … Napauttamalla tätä painiketta luot uuden henkilökohtaisen kutsun. Trykk på denne knappen for å lage en ny personlig invitasjon. Uusi & henkilökohtainen kutsu... Ny & personlig invitasjon & # 160; … Lähetä uusi kutsu sähköpostitse... Send en ny invitasjon via e- post & # 160; … Napauttamalla tätä painiketta lähetät uuden kutsun sähköpostitse. Trykk denne knappen for å sende en ny invitasjon via e- post. & Uusi sähköpostikutsu... & Ny e- postinvitasjon & # 160; … Poista kaikki kutsut Slett alle invitasjoner Poistaa kaikki avoimet kutsut. Sletter alle utestående invitasjoner. Poista valittu kutsu Slett den valgte invitasjonen Poista valittu kutsu. Kutsuttu henkilö ei voi enää luoda yhteyttä tätä kutsua käyttäen. Sletter den valgte invitasjonen. Den som var invitert kan ikke koble seg til lenger med denne invitasjonen. p, li {white- space: pre- wrap;} Henkilökohtainen kutsu Anna alla olevat tiedot henkilölle, jonka haluat kutsua (kuinka luoda yhteys). Huomaa, että jokainen joka saa salasanan, voi luoda yhteyden, joten ole varovainen. p, li {white- space: pre- wrap;} Personlig invitasjon Gi opplysningene nedenfor til den di vil invitere (how to connect). Merk at alle som får passordet kan koble seg til, så vær forsiktig. Isäntä: Vert: p, li {white- space: pre- wrap;} Opaste p, li {white- space: pre- wrap;} Hjelp Vanhentumisaika: NAME OF TRANSLATORS Utløpstid: NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Kim Enkovaara, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ d5k. net, kim. enkovaara@ iki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org Työpöydän jako - yhteys katkaistu Skrivebordsdeling – frakoblet Ota käyttöön etähallinta Slå på fjernstyring Poista käytöstä etähallinta Slå av fjernstyring Etäkäyttäjä% 1 on nyt luonut yhteyden. Fjernbrukeren% 1 er nå tilkoblet. Työpöydän jako - yhdistettynä koneeseen% 1 Skrivebordsdeling – koblet til% 1 Etäkäyttäjä on sulkenut yhteyden. Fjernbrukeren har lukket forbindelsen. Käynnistä KGet Start KGet KGet- siirrot KGet overføringer Etsi kaikki linkit kohteessa: q: ja lataa ne KGet- ohjelmalla. Finn alle lenker i: q: og last dem ned med KGet. Lataa% 1 KGet- ohjelmalla. Last ned% 1 med KGet. KGet- suorittaja ei voinut viestiä KGet- ohjelman kanssa. Vastaus DBus- väylältä:% 1 KGet Runner kunne ikke snakke med KGet. Svar fra DBus:% 1 Ladataan... Laster inn & # 160; … Lataus peruutettu Innlasting avbrutt Lataus valmis Innlasting ferdig Artikkeliluettelo Tässä voit selata artikkeleja valitusta syötteestä. Voit ylläpitää artikkeleja merkitsemällä ne pysyviksi (persistent) ("Säilytä artikkeli") tai poistaa ne käyttämällä hiiren oikella painikkeella avautuvaa valikkoa. Katsoaksesi artikkelin verkkosivua, voit avata sen sisäisesti välilehteen tai ulkoiseen selaimen ikkunaan. Artikkelliste Her kan du se gjennom artikler fra den kilden som er valgt. Du kan også markere artikler som du vil beholde (« Behold artikkel »), eller slette dem ved bruk av sprettoppmenyen (høyreklikk). For gå til hjemmesiden for artikkelen, kan du åpne artikkelen internt i en fane eller i et eksternt nettleservindu. Ei artikkeleja Haku ei löytänyt yhtään artikkelia. Vaihda hakuehtoja ja yritä uudelleen. Ingen treff Søket stemte ikke med noen av artiklene, endre søket og prøv igjen. Ei syötettä valittuna Tämä alue on artikkeliluettelo. Valitse syöte syötelistasta ja sen artikkelit ilmestyvät tähän. Ingen kilde ble valgt Dette området er en artikkelliste. Velg en kilde fra kildelista så vil du få se artiklene her. Kansion nimi: Go back in browser history Mappenavn: Go back in browser history TakaisinGo forward in browser history TilbakeGo forward in browser history EteenpäinReload current page FramoverReload current page Avaa linkki uudessa & välilehdessä Åpne lenke i ny & fane Avaa linkki uudessa välilehdessä Avaa linkin uudessa välilehdessä. Åpne lenke i ny fane Åpner denne lenka i en ny fane Avaa linkki ulkoisessa selaimessa Åpne lenke i ekstern & nettleser Avaa sivu ulkoisessa selaimessa Åpne side i ekstern nettleser Lisää Konquerorin kirjanmerkkeihin Legg til i Konquerors bokmerker Haluatko varmasti poistaa tämän kansion ja sen syötteet sekä alikansiot? Er du sikker på at du vil slette denne mappa med alle kilder og undermapper? Haluatko varmasti poistaa kansion% 1 ja sen syötteet sekä alikansiot? Er du sikker på at du vil slette mappa% 1 med alle kildene og undermappene? Haluatko varmasti poistaa tämän syötteen? Er du sikker på at du vil slette denne kilden? Haluatko varmasti poistaa syötteen% 1? Er du sikker på at du vil slette kilden% 1? Poista syöteName of the plugin Slett kildeName of the plugin NimiLibrary name NavnLibrary name KirjastoPlugin authors BibliotekPlugin authors TekijätPlugin authors 'emaila addresses ForfatterePlugin authors 'emaila addresses SähköpostiPlugin version E- postPlugin version Versio VersjonFramework version plugin requires Kehysversio Rammeverkversjon Liitännäistiedot Informasjon om programtillegg Voit lukea useita artikkeleita eri välilehdiltä. Du kan se flere ulike artikler i åpne faner. Artikkeliluettelo. Artikkelliste. Selausalue. Søkeområde. Päivitetään syötteitä... Henter kilder & # 160; … Haluatko varmasti poistaa artikkelin% 1? Er du sikker på at du vil slette artikkelen% 1? Poista artikkeli Slett artikkel Seuraava artikkeli: Neste artikkel: Päivitys valmis Ferdig med henting Virhe päivityksessä Feil ved henting Päivitys keskeytettiin Henting avbrutt Kopioi & linkin osoite Kopier & lenkeadresse & Tallenna linkki nimellä...% 1: Akregator version;% 2: homepage URL; --- end of comment --- & Lagre lenka som & # 160; …% 1: Akregator version;% 2: homepage URL; --- end of comment --- Tervetuloa Akregatorin versioon% 1 Akregator on RSS- syötelukija KDE- työpöytäympäristöön. Syötelukijat tarjoavat helpon tavan seurata esimerkiksi usein päivitettävää sisältöä, kuten uutisia tai blogeja eli verkkopäiväkirjoja. Sen sijaan, että joutuisit tarkastamaan suosikkisivusi itse, Akregator hoitaa asian puolestasi. Saadaksesi lisää tietoa Akregatorin käytöstä, vieraile Akregatorin kotisivuilla. Jollet halua nähdä tätä sivua enää, napsauta tästä. Toivomme sinun nauttivan Akregatorista. Terveisin, nbsp; & nbsp; Akregator- tiimi Velkommen til Akregator% 1 Akregator er et program som håndterer samlinger av RSS- kilder for skrivebordsmiljøet KDE. Programmer for kildesamlinger gjør det enklere å bla i forskjellige typer informasjon, f. eks nyheter, blogger og annen informasjon fra steder på Internett. I stedet for å måtte sjekke alle favorittsidene manuelt, kan du bruke Akregator til å samle inn informasjon for deg. For mer informasjon om hvordan Akregator brukes, gå til Akregators hjemmeside. Hvis du ikke vil se denne siden mer, trykk her. Vi håper at du vil like Akregator. Mange Takk nbsp; & nbsp; Akregator- gjengen Akregator Akregator RSS- syötelukija KDE- työpöytäympäristölle. En RSS- kildeleser for skrivebordsmiljøet KDE. Haluatko varmasti poistaa tämän syötteen? Er du sikker på at du vil slå av denne innledningssiden? & Poista arkistointi käytöstä Slå av innledningsside Syötelista on korruptoitunut (XML viallista). Luotiin varmuuskopio:% 1 Standardkildelista er ødelagt (ugyldig OPML). Det ble laget en sikkerhetskopi:% 1 Syötelista on korruptoitunut (XML viallista). Luotiin varmuuskopio:% 1 Standardkildelista er ødelagt (ugyldig OPML). Klarte ikke å lage en sikkerhetskopi. OPML- jäsennysvirhe OPML- tolkingsfeil Avataan syötelistaa... Åpner kildeliste & # 160; … Lukuvirhe Lesefeilerror message window caption Syötelista on korruptoitunut (XML viallista). Luotiin varmuuskopio:% 1 Standardkildelista er ødelagt (ugyldig XML). Det ble laget en sikkerhetskopi:% 1 Syötelista on korruptoitunut (XML viallista). Luotiin varmuuskopio:% 1 Standardkildelista er ødelagt (ugyldig XML). Klarte ikke å lage en sikkerhetskopi. Ladataan syötettä osoitteesta% 1 Laster ned% 1 Syötettä ei löytynyt osoitteesta "% 1". Ingen kilde ble funnet fra% 1. Syöte löytyi, ladataan... Kilde funnet. Laster ned & # 160; … Sulje nykyinen välilehti Lukk denne fanen Kotisivu:% 2 % 2% 3 (ei lukemattomia artikkeleita) (ingen uleste artikler) Kotisivu:% 2 Hjemmeside:% 2 PäiväysArticlelist' s column header DatoArticlelist' s column header TekijäArticlelist' s column header ForfatterArticlelist' s column header Sisällytys Vedlegg Sisällytys: Vedlegg: Koko tarina Les hele artikkelen SyötteetFeedlist' s column header KilderFeedlist' s column header aKregator- uutiset Akregator- nyheter Akregator- blogi Akregator- blogg KDE Dot - uutiset KDE Dot News Planet KDE Planet KDE KDE Apps KDE- programmer KDE Look KDE- utseende Ei voitu ladata tietokantapalvelimen liitännäistä "% 1". Syötteitä ei ole arkistoitu. Klarer ikke å laste lagringstillegget «% 1 ». Ingen kilde er arkivert. Liitännäisvirhe Programtilleggfeil Lupa evätty. Ei voitu tallentaa syöteluetteloa kohteeseen% 1. Tarkista oikeutesi. Tilgang nektet: kan ikke lagre kildelista til% 1. Sjekk hvilke tillatelser du har. Kirjoitusvirhe Skrivefeil Ei voitu tuoda tiedostosta?% 1? (epäkelpo OPML- tiedosto) Klarte ikke å importere fila% 1 (ingen gyldig OPML) Tiedostoa?% 1? ei voitu lukea. Tarkista, että tiedosto on olemassa ja että se on luettavissa. Klarte ikke å lese fila% 1. SJekk at den finnes og kan leses av gjeldende bruker. Tiedosto?% 1? on jo olemassa. Haluatko varmasti korvata sen? Fila% 1 finnes fra før. Vil du overskrive den? Vienti Eksporter Ei voitu kirjoittaa tiedostoon?% 1?. Tarkista oikeutesi. Tilgang nektet: kan ikke skrive til fila% 1. Sjekk tillatelsene dine. OPML- otsikot (*. opml, *. xml) OPML- sammendrag (*. opml, *. xml) Tuotu kansio Importert mappe Lisättiin syöte:% 1 Kilde lagt til:% 1 Lisättiin syötteet:% 1 Kilder lagt til:% 1 Etäpalvelimen aikakatkaisu Tidsavbrudd på nettjeneren Tuntematon osoite Ukjent vert Syötetiedostoa ei löytynyt etäpalvelimelta Ingen kilde ble funnet på nettjeneren Syötettä?% 1? ei voitu lukea (epäkelpoa XML: ää) Klarte ikke å lese kilden (ugyldig XML) Syötettä ei voitu lukea (tuntematon muoto) Klarte ikke å lese kilden (ukjent format) Syötettä?% 1? ei voitu lukea (epäkelpo syöte) Klarte ikke å lese kilden (ugyldig kilde) Syötettä ei voitu noutaa:% 1Feedlist' s column header Klarte ikke å hente kilde:% 1Feedlist' s column header LukemattomatNew articles filter UlesteNew articles filter Kaikkiaan Totalt KDE: n syötelukija En nyhetskildeleser for KDE (C) 2004, 2005 Akregator- kehittäjät © 2004, 2008 Akregator- utviklerne Frank Osterfeld Frank Osterfeld Teemu Rytilahti Teemu Rytilahti Sashmit Bhaduri Sashmit Bhaduri Pierre Habouzit Pierre Habouzit Stanislav Karchebny Stanislav Karchebny Christof Musik Christof Musik librss- kirjaston tekijä Utvikler av librss Eckhart Woerner Eckhart Woerner Vikailmoitusten hoitaminen, parannuksia käytettävyyteen Feilhåndteringssystem, bruksforbedringer Heinrich Wendel Heinrich Wendel Paljon korjauksia Tonnevis med feilfikser Eike Hein Eike Hein ? Merkitse viesti luetuksi viipeellä? - ominaisuus « Forsinket merk som lest » - funksjon Marcel Dierkes Marcel Dierkes Unettomuus Søvnløshet Philipp Droessler Philipp Droessler Gentoo- ebuild Gentoo- Ebuild Syöteluettelo poistettiin Kildelista ble slettet Solmua tai kohdekansiota ei löytynyt Node eller målmappe finnes ikke Kansiota% 1 ei voi siirtää omaan alikansioonsa% 2 Kan ikke flytte mappa% 1 inn i sin egen undermappe% 2 & Nouda syöte & Hent kilder & Poista syöte Slett kilde & Muokkaa syötettä... Rediger kilde & # 160; … Merkitse & syöte luetuksi & Marker kilde som lest & Päivitä syötteet & Hent kilder & Nimeä kansio uudelleen & Gi mappa nytt navn & Merkitse syötteet luetuksi & Marker kildene som lest & Tuo syötteitä... & Importer kilder & # 160; … & Vie syötteitä... & Eksporter kilder & # 160; … Määritä Akregator... Oppsett av & Akregator & # 160; … & Avaa kotisivu Åpne & hjemmeside & Lisää syöte... & Legg til kilde & # 160; … & Uusi kansio... Ny & mappe & # 160; … & Normaalinäkymä & Normal visning & Laajakuvanäkymä Visning på & bredskjerm & Yhdistetty näkymä & Kombinert visning Päivitä & kaikki syötteet Hent alle kilder Yhtäaikaiset noudot & Avbryt hentinger Merkitse & kaikki syötteet luetuiksi & Marker alle kilder som leste Näytä pikasuodin Vis hurtigfilter Avaa välilehteen Åpne i fane Avaa ulkoiseen selaimeen Åpne i ekstern nettleser Edellinen lukematon artikkeli & Forrige uleste artikkel & Seuraava lukematon artikkeli & Neste uleste artikkel & Merkitse artikkeli & Merk som Puhu valitut artikkelit Les høyt markerte artikler & Lopeta puhuminenas in: mark as read & Slutt å snakkeas in: mark as read & Luetuksi & Lest Merkitse valittu artikkeli luetuksias in: mark as new Marker den valgte artikkelen som lestas in: mark as new & Uudeksi & Ny Merkitse valittu artikkeli uudeksias in: mark as unread Marker den valgte artikkelen som nyas in: mark as unread & Lukemattomaksi & Ulest Merkitse valittu artikkeli lukemattomaksi Marker den valgte artikkelen som ulest & Merkitse tärkeäksi & Merk som viktig & Poista tärkeän artikkelin merkintä Fjern & viktig- markering Siirrä ylemmäs Flytt node opp Siirrä alemmas Flytt node ned Siirrä vasemmalle Flytt node til venstre Siirrä oikealle Flytt node til høyre Lähetä & tiedosto... Send & fil & # 160; … & Edellinen artikkeli & Forrige artikkel & Seuraava artikkeli & Neste artikkel Edellinen syöte & Forrige kilde Seuraava syöte & Neste kilde Seuraava lukematon syöte Neste uleste kilde Edellinen lukematon syöte Forrige uleste kilde Siirry puun juureen Gå til toppen av treet Siirry puussa alas Gå til bunnen av treet Siirry vasemmalle puussa Gå til venstre i treet Siirry oikealle puussa Gå til høyre i treet Siirry ylöspäin puussa Gå et nivå opp i treet Siirry alaspäin puussa Gå et nivå ned i treet Valitse seuraava välilehti Velg neste fane Valitse edellinen välilehti Velg forrige fane Irrota välilehti Løsne fane & Lisää kirjasinkokoa Bruk & større skrift & Vähennä kirjasinkokoa Bruk & mindre skrift Akregator? Syötelukija Akregator – en RSS- kildeleser Syötteen asetukset Kildeegenskaper Syötteen% 1 asetukset Egenskaper for% 1 Tuodut syötteet Importerte kilder Lisää tuotu kansio Legg til importert mappe Tuodun kansion nimi: Importert mappenavn: Ei arkistoaArticlelist' s column header Ikke noe arkivArticlelist' s column header OtsikkoArticlelist' s column header TittelArticlelist' s column header SyöteArticlelist' s column header KildeArticlelist' s column header SisältöTitle of article searchbar InnholdTitle of article searchbar Kaikki artikkelitUnread articles filter Alle artiklerUnread articles filter UudetImportant articles filter NyeImportant articles filter Tärkeät Viktige Syötä sanoja, joilla artikkeliluettelo suodatetaan Skriv inn uttrykk adskilt med mellomrom for å filtrere artikkellista Valitse, millaiset artikkelit näytetään artikkeliluettelossa Velg hvilke artikler som skal vises i artikkellista Akregatorin osaa ei löydetty. Tarkista asennus. Fant ikke Akregator- delen. Sjekk installasjonen din. Pääikkunan sulkeminen pitää Akregatorin käynnissä järjestelmän ilmoitusalueella. Käytä? Tiedosto? - valikon? Lopeta? - toimintoa lopettaaksesi ohjelman. Hvis du lukker hovedvinduet, vil Akregator fortsatt kjøre i systemkurven. Bruk « Avslutt » i « Fil » - menyen for å avslutte programmet.% 1 Ilmoitusalueelle kiinnittyminen Legger i systemkurven Lisää syöte annetusta osoitteesta Legg til en kilde med oppgitt nettadresse Sijoita lisättävät syötteet tähän ryhmään Når kilder legges til, så plasser dem i denne gruppa Piilota pääikkuna käynnistettäessä Skjul hovedvinduet ved oppstart Kaikki syötteet Alle kilder Syötelukijan lisäasetukset Avanserte innstillinger for kildeleser (c) 2004? 2008, Frank Osterfeld © 2004– 2008 Frank Osterfeld Määritä syötteet Sett opp kilder Määritä syötelukijan selain Sett opp nettlesing for kildeleser Määritä syötelukijan arkisto Sett opp arkiv for kildeleser Määritä syötelukijan ulkoasuNAME OF TRANSLATORS Sett opp utseendet for kildeleserNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Nils Kristian Tomren, Jørgen GrønlundEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi slx@ nilsk. net, jorgenhg@ broadpark. no & Syöte Kilde & Artikkeli & Artikkel Selaintyökalupalkki Nettleser- verktøylinje Puhetyökalurivi Taleverktøylinje Lisää uusi lähde Legg til ny kilde & Syötteen verkko- osoite: Kildens & nettadresse: Käytä & omaa päivitysaikaväliä & Bruk selvvalgt oppdateringsintervall Päivitä & syöte joka: Oppdater & hver( t): Ilmoita uusista artikkeleista Gi beskjed om & nye artikler & Verkko- osoite: & Nettadresse: Näytä RSS- sarakkeen nimi Vis navn på RSS- kolonne Arkisto & Arkiver & Käytä oletusasetuksia & Bruk standardinnstillingene & Poista arkistointi käytöstä & Ikke arkiver & Rajoita arkiston koko: & Begrens arkivet til: & Poista artikkelit, jotka ovat vanhempia kuin: & Slett artikler som er eldre enn: & Säilytä kaikki artikkelit & Behold alle artikler Lisäasetukset & Avansert Lataa & koko verkkosivu luettaessa artikkeleita Last ned & hele nettsiden når du leser artikler Merkitse kaikki artikkelit & luetuiksi niiden saapuessa Marker & artikler som lest når de ankommer Näytä pikasuodin Vis hurtigfilterlinje Tilasuodin Statusfilter Tallentaa viimeisimmän tilasuodinasetuksen Lagrer siste innstillinger for statusfilter Tekstisuodin Tekstfilter Tallentaa viimeisimmät hakusanat Lagrer siste tekst fra søkelinja Näkymä Visningsmodus Artikkelinäkymän tila. Artikkelvisningsmodus. Arkistotila Arkiveringsmodus Säilytä kaikki artikkelit Behold alle artikler Säilytä rajaton määrä artikkeleja Lagre et ubegrenset antall artikler. Rajaa artikkelien määrää Begrens antall artikler Rajaa artikkelien määrää syötteessä Begrens antall artikler i en kilde Poista erääntyneet artikkelit Slett utløpte artikler Poista arkistointi käytöstä Slå av arkivering Älä tallenna artikkeleja lainkaan Ikke lagre noen artikler Erääntymisaika Utløpstid Artikkelien erääntymisaika päivinä. Standardutløpstid for artikler i dager. Artikkelien rajaus Artikkelgrense Syötteessä säilytettävien artikkelien määrä Antall artikler å beholde per kilde. Älä vanhenna tärkeitä artikkeleja Ikke la viktige artikler foreldes Kun tämä on valittu, tärkeiksi merkitsemiäsi artikkeleja ei poisteta edes rajattaessa arkiston kokoa ajan tai artikkelien määrän mukaan. Hvis du tar dette i bruk, så vil artikler som er markert som viktige ikke bli fjernet selv om du begrenser arkivstørrelsen etter alder eller et bestemt antall artikler. Yhtäaikaiset noudot Samtidige hentinger Yhtäaikaisten noutojen määrä Antall samtidige hentinger Käytä HTML- välimuistia Bruk HTML- mellomlager Käytä KDE: n HTML- välimuistiasetuksia syötteitä ladattaessa välttääksesi tarpeettoman liikenteen. Poista käytöstä vain, jos välttämätöntä. Bruk KDEs innstillinger for HTML- mellomlager når kilder hentes, for å unngå unødig trafikk. Slå bare av om nødvendig. Tämä sallii käyttäjän määrittää oman käyttöagenttijonon oletusarvon sijaan. Näin siksi, että jotkin välityspalvelimet voivat keskeyttää yhteyden, jos nimen osana on? gator?. Om dette er valgt kan brukeren oppgi selvvalgte brukeragent- strenger i stedet for å bruke standardstrengen. Dette er gjort fordi noen mellomtjenere kan avbryte forbindelsen fordi strengen « gator » finnes i navnet. Päivitys keskeytettiin Hent ved oppstart Nouda syöteluettelo käynnistettäessä. Hent kildeliste ved oppstart. Merkitse kaikki syötteet luetuiksi käynnistettäessä Marker alle kilder som lest ved oppstart Merkitse kaikki syötteet luetuiksi käynnistettäessä. Marker alle kilder som lest ved oppstart. Nouda määrävälein Bruk intervall- henting Nouda kaikki syötteet% 1 minuutin välein. Hent alle kilder hvert% 1. minutt. Automaattinoudon aikaväli Intervall for autohenting Automaattinoudon aikaväli minuuteissa. Intervall for autohenting i minutter. Käytä ilmoituksia Bruk varslinger Määrittää, käytetäänkö ilmoitusviestejä vai ei. Angir om ballongvarslinger skal brukes. Näytä ilmoitusaluekuvake Vis systemkurvikon Määrittää, näytetäänkö ilmoitusaluekuvaketta vai ei. Angir om systemkurvikonet skal vises. Näytä aina välilehtipalkki Vis alltid fanelinja Näytä välilehtipalkki myös, kun vain yksi välilehti on auki Vis alltid fanelinja, selv når bare en fane er åpent Näytä sulkemispainikkeet välilehdissä Vis lukkeknapper på faner Näytä sulkemispainike välilehdessä erillisen kuvakkeen sijaan Vis lukkeknapper på faner i stedet for ikoner Käytä KDE: n oletusselainta Bruk KDEs standardnettleser Käytä KDE: n selainta avattaessa artikkeli ulkoiseen selaimeen. Bruk KDEs nettleser når det åpnes i en ekstern nettleser. Käytä tätä ohjelmaa: Bruk denne kommandoen: Käytä annettua ohjelmaa avattaessa artikkeli ulkoiseen selaimeen. Bruk den angitte kommandoen når det åpnes i en ekstern nettleser. Ulkoisen selaimen käynnistyskomento. Verkko- osoite merkitään% u. Kommando til å starte ekstern nettleser. Nettadressen vil bli erstattet med% u. Mitä hiiren vasemman painikkeen painalluksen tulisi tehdä. Hva trykk på venstre museknapp skal gjøre. Mitä hiiren keskipainikkeen tulisi tehdä. Hva trykk på midterste museknapp skal gjøre. Arkiston taustaosa Arkivmotor Viivästetäänkö artikkelin merkintää luetuksi sen tultua valituksi. Velg om du vil ha en forsinkelse før en artikkel blir markert som lest etter at den er valgt. Määritettävissä oleva viive artikkelin valinnan ja sen luetuksi merkitsemisen välillä. Sett opp en forsinkelse mellom når en artikkel er valgt til den blir markert som lest. Tyhjää pikasuodin syötettä vaihdettaessa. Tilbakestill hurtigfilteret når kilder endres Järjestelmänlaajuiset Global Näytä & ilmoitusaluekuvake & Legg i systemkurven Valita tämä, jos haluat ilmoituksen uusista artikkeleista. Velg dette hvis du ønsker å få beskjed når det er nye artikler. Käytä & ilmoituksia kaikille syötteille Bruk & påminnelser for alle kilder & Käytä aikavälinoutoa & Bruk intervall- henting Päivitä syötteet: Hent kilder hvert: Merkitse & kaikki syötteet luetuiksi käynnistettäessä Marker & alle kilder som lest ved oppstart Nouda kaikki syötteet käynnistettäessä & Hent alle kilder ved oppstart Käytä selaimen & välimuistia (vähentää verkkoliikennettä) Bruk & nettleserens mellomlager (mindre nettverkstrafikk) Artikkeliluettelon värit Farge på artikkelliste Lukemattomat artikkelit: Uleste artikler: Uudet artikkelit: Nye artikler: Käytä omia värejä Bruk selvvalgte farger Kirjasinkoko: Skriftstørrelse Kirjasimen vähimmäiskoko: Minste skriftstørrelse: Kirjasimen keskikoko: Mellomstor skriftstørrelse: Vakiokirjasin: Standard skrift: Tasalevyinen kirjasin: Fastbreddeskrift: Antiikvakirjasin: Antikvaskrift: Groteskikirjasin: Groteskskrift: & Alleviivaa linkit & Understrek lenker Arkiston taustaosa: Arkivmotor: Artikkeliluettelo Artikkelliste Merkitse valittu artikkeli luetuksi & Marker en valgt artikkel som lest etter Tyhjää hakupalkki syötettä vaihdettaessa Tilbakestill søkelinja når kilder byttes Hiiren vasen painike: Venstreklikk: Avaa taustavälilehteen Åpne i bakgrunnsfane Hiiren keskipainike: Midtklikk: Ulkoinen selain Ekstern nettlesing Käytä oletusselainta Bruk standardnettleser Näytä sulkemispainike joka välilehdessä Vis lukkeknapp på hver fane Arkiston oletusasetukset Standardinnstillinger til arkiv Rajoita arkiston koko: Begrens kildearkivets størrelse til: Poista artikkelit, jotka ovat vanhempia kuin: Slett artikler eldre enn: Älä vanhenna tärkeitä artikkeleja Ikke la viktige artikler gå ut på dato Käyttäjätunnus: Login: Verkkolukijatilit: Kontoer for tilkoblet lesing: Poista syötteet: Slett kilder: Asetukset Blokkeringsinnstillinger Verkkolukijan asetukset Oppsett for tilkoblet leser Muuta verkkolukijan tiliä Endre konto for tilkoblet leser Tunnistautuminen epäonnistui, tahdistus keskeytettiin. Autentisering lyktes ikke, synkronisering avbrutt. Jotkin luokat ja syötteet on merkitty poistettaviksi. Haluatko poistaa ne? Noen kategorier og kilder er merket for fjerning. Vil du fjerne dem? Älä poista mitään Ikke fjern noe Poista vain luokat Fjern bare kategorier Poista syötteet Fjern kilder Sattui virhe, tahdistus keskeytettiin. Det oppsto en feil, synkronisering avbrutt. Muokkaa verkkolukijoita Sett opp tilkoblede lesere Tahdista syötteet Synkroniser kilder Hae kohteesta% 1 Hent fra% 1 Lähetä kohteeseen% 1 Send til% 1 Comment Akonadi- konsollComment Name Konsoll for Akonadi administrasjon og feilsøkingName Comment AvansertComment Name Avanserte innstillinger for kildeleserName UlkoasuComment UtseendeComment Name Sett opp utseende til kildeleserenName Comment ArkivComment Muokkaa osoitekirjan asetuksiaName Oppsett for kildearkivName Comment NettleserComment Name Sett opp intern nettleserkomponentName YleinenComment SGenereltComment Muokkaa osoitekirjan asetuksiaName Sett opp kilderName Metakit- tallennusajuriComment Metakit lagringsbakstykkeComment Liitännäinen AkregatoriinGenericName Programtillegg for AkregatorName RSS- syötelukijaComment Tilkoblede lesereComment Muokkaa osoitekirjan asetuksiaName Oppsett for tilkoblede lesereName Name Akregator- støtte for tilkoblede lesereName AkregatorName AkregatorName RSS- syötelukijaComment KildeleserComment RSS- syötelukijaComment En kildeleser for KDEComment Syöte lisättyComment Kilde lagt tilComment Uusi syöte lisättiin Akregatoriin ulkopuoleltaName En ny kilde ble lagt til Akregator utenfraName Uudet artikkelitComment Nye artiklerComment Uutta postia saapunutName Nye artikler ble hentetName aKregatorPartName aKregatorPartName GenericName BlogiloGenericName Name En KDE- klient for bloggingName Name Brevadresse hjemme/ privatName Name Brevadresse firma/ arbeidName KonsoleKalendarComment KonsoleKalenderName KOrganizerin näkymäasetuksetName Kontact- administrasjonName KMailName KMailName Name Dine e- posterName Akonadi - sähköpostin säikeistinComment e- postleserGenericName Yksinkertainen KDE- sovellusName Et KDE4- programName OsoitekirjaGenericName KAddressBookGenericName Comment LDAP tjenerinnstillingerComment Aseta osoitekirjan LDAP- asetuksiaGenericName Sett opp de tilgjengelige LDAP- tjenerneName Saapuneen sähköpostin ilmoitusComment KAlarm hendelsesserialisererComment Akonadi- liitännäinen tapahtumia, tehtäviä ja päiväkirjamerkintöjä varten. Name Et Akonadi serialiserer- programtillegg for KAlarm- hendelserName Comment KAlarm aktive varslingerComment Ohjelma, joka säikeistää kokoelman sähköpostitName Laster data fra en KAlarm kalenderfil med aktive varslingerName Comment KAlarm arkiverte varslingerComment Ohjelma, joka säikeistää kokoelman sähköpostitName Laster data fra en KAlarm kalenderfil med arkiverte varslingerName Kalenteri etätiedostossaComment KAlarm kalenderfilComment Ohjelma, joka säikeistää kokoelman sähköpostitName Laster data fra en KAlarm kalenderfilName HälytyspalvelinComment KAlarm- malerComment Ohjelma, joka säikeistää kokoelman sähköpostitName Laster data fra en KAlarm kalenderfil med varslingsmalerName KAlarmComment KAlarmComment KOrganizer/ KAlarm- hälytyspalvelimen automaattikäynnistys sisäänkirjautuessaGenericName KAlarm autostart ved innloggingGenericName Henkilökohtainen hälytysajastinName Personlig varslingsplanleggerName HälytyksetName VarslingerName Hälytykset paikallisessa tiedostossaComment Varslinger i lokal filComment Name Gir tilgang til en varslingskalender lagret i en enkelt lokal filName Hälytykset paikallisessa kansiossaComment Varslinger i lokal katalogComment Name Gir tilgang til en varslingskalender lagret i en lokal mappe, der hver kalenderoppføring er lagret i en separat filName Hälytykset etätiedostossaComment Varslinger i fil på nettverkComment Name Gir tilgang til en varslingskalender i en fil på nettverket, ved bruk av KDEs rammeverk KIO for nettverkName MuutComment DivComment Name Sett opp diverse for KJotsName KNotesName KJotsGenericName UutisnäytinName NotisblokkName KontactComment KJotsPartComment Värien ja kirjasinten asetuksetName Oppsett av farger og skrifttyperName HakemistopalvelutComment KatalogtjenereComment Hakemistopalveluiden asetuksetName Oppsett av katalogtjenesterName DN- attribuuttien järjestysComment DN- AttributtrekkefølgeComment Määrittele missä järjestyksessä DN- attribuutit näytetäänName Still inn rekkefølgen DN- attributtete er sortert iName Comment GnuPG- systemComment Hakemistopalveluiden asetuksetName Oppsett av GnuPG systemvalgName Comment S/ MIME- valideringComment Name Oppsett av valideringsvalg for S/ MIME- sertifikaterName Name Kleopatra dekrypter/ verifiser filerName Name Dekrypter/ verifiser filerName Name Kleopatra dekrypter/ verifiser alle filer i mappaName Name Dekrypter/ verifiser alle filer i mappaName KleopatraGenericName KleopatraGenericName Name Sertifikatbehandler og forent krypto- GUIName Name Kleopatra signer/ krypter filerName Name Krypter og signer filName Name Krypter filName Name Signer fil med OpenPGPName Name Signer fil med S/ MIMEName Name Kleopatra signer/ krypter mapperName Name Arkiver, signer og krypter mappeName Name Arkiver og krypter mappeName Octetstream- sovellusComment Program oktettstrømComment Muokkainliitännäinen application/ octet- stream- muodolleComment Et programtillegg for meldingstekst- formatering for application/ octet- streamComment Sähköpostisovellus DCOP- rajapinnallaName E- postprogram med D- Bus- grensesnittName Viestien lähetys - ja vastaanottoasetuksetComment Oppsett for mottak og sending av meldingerComment UlkonäköasetuksetName Tilpass visuelt utseendeName KirjoittaminenComment KomposerComment Viestimuokkaimen asetuksetName Innstillinger for meldingskomposerName HenkilöllisyydetComment IdentiteterComment HenkilöllisyysasetuksetComment IdentitetsbehandlingComment Muut asetuksetName Instillinger som ikke passer andre stederName TurvallisuusComment SikkerhetComment Turvallisuus - ja yksityisyysasetuksetGenericName Sikkerhet og personvern- innstillingerGenericName SähköpostiohjelmaComment E- postklientComment Comment Feil under sjekking av e- postComment Name Det oppsto en feil mens det ble sett etter ny e- postName Uutta postia saapunutComment Ny e- post ankommetComment Uutta postia saapunutName Ny e- post ankommetName KMailComment KMail- visningComment Uutisryhmien ja sähköpostipalvelinten asetuksetName Oppsett av njusgruppe - og e- post tjenereName SiivoaminenComment Rydd oppComment Kiintolevytilan säästäminenName Bevarer disk plassName HenkilöllisyysComment IdentitetComment Omat tiedotName Personlig informasjonName Viestien lähettäminenName Legge inn NjusName Allekirjoittaminen/ tarkistaminenComment Signering/ VerifiseringComment Suojele yksityisyyttäsi allekirjoittamalla ja varmentamalla postiName Beskytt privatlivet ditt ved å signere og verifisere oppslagName Uutisryhmien lukeminenName Lese NjusName KNodeGenericName KNodeGenericName Uutisryhmien lukuohjelmaName NjusleserName TilitComment HandlingerComment Name Sett opp handlinger for notaterName Comment VisningComment Name Sett opp visning av notaterName Comment RedigererComment Name Sett opp redigeringName Comment NettverkComment Name NettverksinnstillingerName SkypeComment StilComment GenericName StilinnstillingerGenericName MuistilaputComment Sprettopp- notaterComment KNotesName KNotesName MuistioName NotaterName Muistiot paikallisessa tiedostossaComment Notater i lokal filComment Akregator- liitännäinenName Akgregator- programtilleggName SyötteetGenericName KanalerComment Kontactin KAddressBook- liitännäinenName Kontact programtillegg for KAddressbookName YhteystiedotComment ContactsComment OsoitekirjaComment Adressebok- komponentComment Kontactin KNotes- liitännäinenName Kontact programtillegg for KJotsName MuistioComment NotisbøkerComment OsoitekirjaName Notisbok- komponentName Uudet viestitComment Nye meldingerComment Sähköpostiyhteenvedon asetuksetComment E- post sammendragsoppsettComment Kontactin KMail- liitännäinenName Kontact programtillegg for KMailName SähköpostiComment E- postComment SähköpostiohjelmaComment E- postkomponentComment Kontactin KNode- liitännäinenName Kontact programtillegg for KNodeName UsenetComment UsenetComment UutiskomponenttiComment Usenet- komponentComment Kontactin KNotes- liitännäinenGenericName Kontact programtillegg for KNotesName OsoitekirjaComment Komponent for sprettoppnotaterComment PäiväkirjaliitännäinenName Kontact programtillegg for KOrganizer dagbokName PäiväkirjaName DagbokName Tulevat tapahtumatComment Kommende hendelserComment Tulevien tapahtumien yhteenvedon asetuksetName Sammendragsoppsett for kommende hendelserName Tekemättömät tehtävätComment Ventende gjøremålComment Tekemättömien tehtävien yhteenvedon asetuksetComment Oppsett av sammendraget av ventende gjøremålComment Kontactin KOrganizer- liitännäinenName Kontact programtillegg for KOrganizerName KalenterikomponenttiComment Calendar- komponentComment Kontact KOrganizer - tehtävät- liitännäinenName Kontact programtillegg for KOrganizer gjørelisteName TehtäväluetteloName GjørelisteComment KTimeTrackerName TimeTracker programtilleggName KTimeTrackerComment TimeTrackerComment UutiskomponenttiName Time Traacker- komponentName Comment PlanleggerComment Comment Planlegger- oppsettComment KalenteriliitännäinenName Planlegger- programtilleggComment YhteenvetoName Planlegger- aammendragName Tulevat merkkipäivätComment Kommende spesielle datoerComment Tulevien merkkipäivien yhteenvedon asetuksetName Sammendragsoppsett for kommende spesielle datoerName MerkkipäivätComment Spesielle datoerComment MerkkipäiväliitännäinenName Programtillegg for spesielle datoerName Merkkipäivien yhteenvetoComment Sammendrag av spesielle datoerComment Merkkipäivien yhteenvedon komponenttiComment Komponent for sammendrag av spesielle datoerName YhteenvetonäyttöComment SammendragComment Sähköpostiyhteenvedon asetuksetComment SammendragsutvalgComment Kontactin yhteenvetonäkymän liitännäinenName Kontact programtillegg for sammendragsvisningName YhteenvetoComment SammendragComment YhteenvetonäyttöName SammendragsvisningName KontactComment KontactComment GenericName Standard KDE Kontact- komponentGenericName Henkilötietojen hallintaName Personlig informasjonsbehandlerName KalenteriComment DBUSKalenderComment Kalenteri DCOP- rajapinnallaComment Organizer med D- Bus- grensesnittName Kalenteritekstin koristeluliitännäinenComment Grensesnitt til kalenderpyntComment Kalenteritekstin koristeluliitännäinenComment Programtillegg for kalenderpyntName KalenteriliitännäinenComment Grensesnitt til kalender- programtilleggComment KalenteriliitännäinenComment Kalender- programtilleggName KOrganizer PartComment KOrganizer Part- grensesnittComment KOrganizer PartName KOrganizer PartName Kalenteri DCOP- rajapinnallaName KOrganizer grensesnitt for utskrifts- programtilleggName Värit ja kirjasimetComment Farger og skrifterComment KOrganizer värien asetuksetName KOrganizer farge - og skriftoppsettName Omat sivutComment Tilpassede siderComment Muokkaa omia sivujaName Stille inn de tilpassede sideneName Vapaa/ VarattuComment Ledig/ Opptattdekrypter/ verifiser alle filer i mappaComment KOrganizer vapaa/ varattu asetuksetName KOrganizer oppsett for ledig/ opptatt tidName Ryhmän aikataulutComment GruppeplanleggingComment KOrganizer ryhmien aikataulujen asetuksetComment Gruppeplanleggingsoppsett for KOrganizerComment KOrganizerin pääasetuksetName KOrganizer hovedoppsettName KOrganizerin liitännäisen asetuksetName KOrganizer oppsett for programtilleggName KOrganizerin aika- asetuksetName KOrganizer oppsett av dato og klokkeslettName NäkymätComment VisningerComment KOrganizerin näkymäasetuksetName KOrganizer visningsoppsettName KOrganizer- hälytysasiakasGenericName KOrganizer klient for påminningGenericName KOrganizer hälytyspalvelimen asiakasComment KOrganizer klient for påminningstjenestenComment Kalenteri ja ajanhallintaohjelmaName Et kalender - og tidsplanleggingsprogramName KOrganizerGenericName KOrganizerGenericName Henkilökohtainen ajanhallintaohjelmaName Personlig planleggerName Päivämääräliitännäinen kalentereihinComment Datonummer programtillegg for KalenderComment Tämä liitännäinen näyttää jokaisen päivän järjestysnumeron vuoden alusta agendanäkymässä. Esimerkiksi helmikuun ensimmäinen päivä on vuoden 32. päivä. Name For hver dag viser dette programtillegget dagens nummer i året øverst på dagsvisningen. 1. februar er f. eks. dag nr. 32 i året. Name Juutalaisen kalenterin laajennusComment Programtillegg for jødisk kalenderComment Näyttää kaikki päivät KOrganizerissa myös juutalaisen kalenterin mukaan. Name Viser alle datoer i KOrganizer også i det jødiske kalendersystemet. Name Wikipedian päivän kuva - liitännäinenComment Wikipedia Dagens Bilde programtillegg for KalenderComment Name Dette programtillegget henter Wikipedias Dagens bildeName Päiväkirjan tulostustyyliComment Utskriftsstil for dagbokComment Tämä liitännäinen mahdollistaa päiväkirjan tulostuksen. Name Med dette programtillegget kan du skrive ut oppføringer (dagsnotater) fra dagboka. Name ListatulostustyyliComment Utskriftsstil for listeComment Tämä liitännäinen mahdollistaa tapahtumien ja tehtävien tulostuksen listana. Name Med dette programtillegget kan du skrive ut hendelser og gjørelister på liste- form. Name Mitä seuraavaksi - tulostustyyliComment Utskriftsstil for Hva NåComment Tämä liitännäinen mahdollistaa tulevien tapahtumien ja tehtävien tulostuksen listana. Name Med dette programtillegget kan du skrive ut en liste over kommende hendelser og ting som skal gjøres. Name Päiväkirjan tulostustyyliComment Valg for utskrift av årskalenderComment Tämä liitännäinen mahdollistaa vuosikalenterin tulostaminenName Med dette programtillegget kan du skrive ut en årskalender. Name Wikipedian "Tämä päivä historiassa" - liitännäinenName Programtillegg for Wikipedias « Denne dag i historien» Comment Wikipedian "Tämä päivä historiassa" - liitännäinenName Dette programtillegget gir lenker til « This day in History » på engelsk Wikipedia. Name Syntymäpäivät KDE: n osoitekirjastaComment Bursdagsimport fra KAddressbookComment Name Gir tilgang til bursdager for kontakter i KDE- adresseboka, som kalenderhendelserName Päiväkirja blogissaComment Dagbok i en bloggComment Tämä liitännäinen mahdollistaa päiväkirjan tulostuksen. Name Kan sende dagboksnotater i en kalender som bloggnotaterName GroupDAV- palvelin (esim. OpenGroupware) Comment GroupDAV- tjener (f. eks. OpenGroupware) Comment Name Gir tilgang til kontakter lagret i adressebøker på tjenere som støtter GroupDAV, f. eks. OpenGroupWareName Groupware- palvelinComment Groupware- tjenerComment Name Gir tilgang til kontakter lagret på en Groupware- tjener. Name Novell GroupWise - palvelinName Novell GroupWise- tjenerName Osoitekirja IMAP- palvelimella KMailin avullaComment Adressebok på IMAP- tjener via KMailComment Name Gir tilgang til kontakter lagret på en Kolab- tjener som bruker IMAP, via KMail eller KontactName Kalenteri IMAP- palvelimella KMailin avullaComment Kalender på IMAP- tjener via KMailComment Name Gir tilgang til en kalender lagret på en Kolab- tjener som bruker IMAP, via KMail eller KontactName IMAP- palvelin KMailin avullaName IMAP- tjener via KMailName Kalenteri etätiedostossaComment Kalender i fil på nettverkComment Name Git tilgang til en kalender i en fil på nettverket, ved bruk av KDEs rammeverk KIO for nettverkName OpenXchange- palvelinComment OpenXchange- tjenerComment Name Gir tilgang til kontakter lagret på en Open- Xchange- tjenerName Suse Linux Openexchange - palvelinName SUSE LINUX Openexchange- tjenerName Comment OppførselComment Muokkaa osoitekirjan asetuksiaComment Tilpass oppførselComment Muokkaa osoitekirjan asetuksiaName Sett opp utseendetName Comment LagringComment Muokkaa osoitekirjan asetuksiaComment Sett opp lagringName UutiskomponenttiName KTimeTracker- komponentName KTimeTrackerGenericName KTimeTrackerGenericName Ajankäytön tarkkailuohjelmaName Personlig tidtakerName Name TAR (PGP®- kompatibel) Name Name ZIPName Name TAR (med bzip2- komprimering) Name Varmistamaton avainName Nøkkel ikke sjekket for gyldighetName Vanhentunut avainName Utgått nøkkelName Peruutettu avainName Tilbakekalt nøkkelName Luotettu juurivarmenneName Tiltrodd rot- sertifikatName Ei- luotettu juurivarmenneName Ikke tiltrodd rot- sertifikatName Hyväksyttyjen allekirjoitusten avaimetName Nøkler for kvalifiserte signaturerName Muut avaimetName Andre nøklerName Name Smartkort- nøkkelName Akonadi Nepomuk FeederComment E- postsender til NepomukComment Name Utvidelse som sender e- poster inn til NepomukName Octetstream- sovellusComment Program OctetstrømComment Muokkausliitännäinen text/ calendar- muodolleComment En formaterer for meldingstekster i tekst/ kalenderComment Muokkausliitännäinen text/ vcard- muodolleComment Et programtillegg for text/ vcard for brødtekst- formateringComment Muokkausliitännäinen text/ x- diff- muodolleName Et programtillegg for text/ x- patch for brødtekst- formateringName Akonadi - sähköpostin säikeistinName Agent for e- postsendingName Akonadi Nepomuk FeederComment Kalendersender til NepomukComment Name Utvidelse som sender hendelser, dagboksnotater og gjøremål inn til NepomukName Akonadi Nepomuk FeederComment Kontaktsender til NepomukComment Comment Utvidelse som sender kontakter inn til NepomukName KOrganizerin näkymäasetuksetComment Akonadi- oppsettComment Comment Sette opp rammeverket for Akonadi personlig informasjonsbehandlerName KOrganizerin näkymäasetuksetComment Akonadi ressursoppsettName KOrganizerin näkymäasetuksetComment Akonadi tjeneroppsettName Muokkaa osoitekirjan asetuksiaComment Akonadi adressebøkerComment Name Gir tilgang til kontakter lagret i Akonadi adressebok- mappeneName Comment AkonadiComment Name Gir tilgang til kalendere lagret i Akonadi adressebok- mappeneName OsoitekirjaComment kaddressbookmigratorComment Name Verktøy fot å overføre den gamle kresource- baserte adresseboka til Akonadi. Name Comment Adressat- serialisererComment GenericName Et Akonadi programtillegg for serialisering av adressat- objekterName Saapuneen sähköpostin ilmoitusComment Bokmerke- serialiseringComment GenericName Et Akonadi programtillegg for serialisering av bokmerke- objekterName Saapuneen sähköpostin ilmoitusComment Gruppeserialisering for kontakterComment Akonadi- liitännäinen tapahtumia, tehtäviä ja päiväkirjamerkintöjä varten. GenericName Et Akonadi programtillegg for serialisering av kontaktgruppe- objekterName OsoitteenhallintaComment Forekomst- serialiseringComment Akonadi- liitännäinen tapahtumia, tehtäviä ja päiväkirjamerkintöjä varten. GenericName Et Akonadi programtillegg for serialisering av hendelser, gjøremål og dagboksnotaterName Saapuneen sähköpostin ilmoitusComment E- post- serialiseringComment GenericName Et Akonadi programtillegg for serialisering av e- postobjekterName Saapuneen sähköpostin ilmoitusComment Mikroblogg- serialiseringComment Akonadi- liitännäinen tapahtumia, tehtäviä ja päiväkirjamerkintöjä varten. Name Et Akonadi programtillegg for serialisering av MicroblogName Comment Vis fødselsdager og bryllupsdagerComment Comment Gir tilgang til bursdager og bryllupsdager for kontakter i adresseboka, som kalenderhendelserName Omat tiedotComment Personlige kontakterComment Name Adresseboka med personlige kontakter. Name Kalenteri etätiedostossaComment ICal kalenderfilComment Comment Laster data fra en iCal- filComment Ohjelma, joka säikeistää kokoelman sähköpostitGenericName Laster data fra en notat- filName Saapuneen sähköpostin ilmoitusComment IMAP E- post- tjenerComment Comment Kobler til en IMAP e- posttjener. Name Kalenteritekstin koristeluliitännäinenComment KDE- adressebok (tradisjonell) Comment Ohjelma, joka säikeistää kokoelman sähköpostitComment Laster data fra en tradisjonell KDE adressebok- ressursName Kalenteritekstin koristeluliitännäinenComment KDE- kalender (tradisjonell) Comment Ohjelma, joka säikeistää kokoelman sähköpostitName Laster data fra en tradisjonell KDE- kalenderresursName Comment KnutComment Name En agent for feilsøkingName Groupware- palvelinComment Kolab groupware- tjener Comment Name Gir tilgang til Kolab- mapper på en IMAP- tjener (IMAP- kontoer må settes opp separat). Name Comment Lokale bokmerkerComment Name Laster data fra en lokal bokmerkefilName SähköpostiComment MaildirComment Name Laster data fra en lokal maildir- mappeName Comment Attrapp- ressurs for e- posttransportComment Name Attrappressurs som implementerer grensesnitt for e- posttransportName Comment MboxComment Ohjelma, joka säikeistää kokoelman sähköpostitName Laster data fra en lokal mbox- filName Comment Microblog (Twitter og Identi. ca) Comment Name Viser dine mikrobloggdata fra Twitter eller Identi. caName Comment Nepomuk- merker (virtuelle mapper) Comment Name Virtuelle mapper til å velge meldinger som har Nepomuk- merker. Name Comment Njusgrupper (NNTP) Comment Name Gjør det mulig å lese artikler fra en newstjenerName OpenXchange- palvelinComment OpenChangeComment Name Gjør det mulig å arbeide med en OpenChange / Exchange- tjemerName Comment POP3Comment Name Henter e- post fra en POP3- tjenerName Hälytykset paikallisessa kansiossaComment VCard- mappeComment Ohjelma, joka säikeistää kokoelman sähköpostitName Laster data fra en mappe med vCard- filerName KorttinäkymäComment VCard- filComment Name Laster data fra en vCard- filName GenericName AkonaditrayGenericName Name Akonadi kurvverktøyName KDE Groupwaren ohjattu toimintoComment KDE gruppevareveiviser Lataa ainoastaan viimeisen tahdistuksen jälkeiset tiedot Bare last data etter forrige synkronisering Valitse kansio... Velg mappe & # 160; … Lataa kontakteja Laster ned kontakter Lähetän kontakteja Laster opp kontakter Hae kohteesta: Last ned fra: Kalenterikansio... Kalendermappe & # 160; … Tehtäväkansio... Oppgavemappe & # 160; … ei- http protokolla: '% 1' Ikke http- protocol: '% 1' Lataa tapahtumia Laster ned hendelse Lataa tehtäviä: Laster ned oppgavelister Siirrä tapahtuma Laster opp hendelser Lisätty Lagt til Perus- URL Base Url Kansion tunnus Mappe- ID Viimeinen päivitys Siste synkronisering Viimeinen päivitetty tapahtuma Siste hendelsessynk Viimeinen tehtävien päivitys Siste oppgaveliste- synk Kalenterikansio Kalendermappe Tehtävää kansioNAME OF TRANSLATORS OppgavemappeNAME OF TRANSLATORS Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no Yleinen osoitekirja Global adressebok Sisäinen osoitekirja Intern adressebok Valitse kansio Velg mappe Yksityinen kansio Privat mappe Julkinen kansio Offentlig mappe Jaettu kansio Delt mappe Järjestelmän kansio Systemmappe & Valitut henkilöt Velg kontakter Koko nimi@ item: inlistbox Fullt navn Kotiosoite Hjemmeadresse Kaupunki (työ) Firmaadresse Puhelinnumerot Telefonnumre Ensisijainen osoite@ item LDAP search key Foretrukket e- postadresse Sähköposti Alle e- postadresser Määrittelee valittujen yhteystietojen luokan. Skriv ut hele adresseboka eller et antall utvalgte kontakter. Rekursiivinen haku Hurtigsøk Valitsee kaikki näkyvät yhteystiedot näkymästä. Velg alle kontakter i gjeldende adressebokvisning. Osoitekirjat Vis adressebokvisning Näyttää tai piilottaa yksityiskohtien sivun. Slår av eller på visning av adressebøker. Osoitekirjan suotimen asetukset Skjul adressebokvisning Ei valittu yhteystietoja Vis kontakt- visning Näyttää tai piilottaa yksityiskohtien sivun. Slår av eller på visning av kontakter. Muuta henkilön nimeä Skjul kontakt- visning Näyttää tai piilottaa yksityiskohtien sivun. Slår av eller på visning av detaljsiden. Piilota yksityiskohdat Skjul detaljer Valitse uuden osoitekirjan tyyppi: Vis enkel visningsmåte for adresseboka. Tuo vCard... Importer vCard & # 160; … Tuodaanko yhteystiedot? Importer kontakter fra en vCard- fil. Tuo CSV- luettelo... Importer CSV- fil & # 160; … Tuo LDIF- osoitekirja... Importer LDIF- fil & # 160; … Tuodaanko yhteystiedot? arguments are host name, datetime Importer kontakter fra en LDIF- fil. Tuotu% 2 LDAP- kansiosta% 1. Importer fra LDAP- tjener & # 160; … Tuodaanko yhteystiedot? Importer kontakter fra en LDAP- tjener. Tuo kaikki... Importer GMX- fil & # 160; … % 1 ei ole GMX- osoitekirja Importer kontakter fra en GMX adressebokfil. Vie vCard 3. 0... Eksporter vCard 3. 0 & # 160; … Vie vCard 3. 0... Eksporter kontakter til en vCard 3. 0- fil. Vie vCard 2. 1... Eksporter vCard 2. 1 & # 160; … Vie vCard 2. 1... Eksporter kontakter til en vCard 2. 1- fil. Vie CSV- luettelo... Eksporter CSV- fil & # 160; … Vie LDIF- osoitekirja... Eksporter LDIF- fil & # 160; … Vie LDIF- osoitekirja... Eksporter kontakter til en LDIF- fil. Vie GMXF- osoitekirja... Eksporter GMX- fil % 1 ei ole GMX- osoitekirja Eksporter kontakter til en GMX adressebokfil. Osoitekirja Adressebok Muokkaa henkilön tietoja Skriv ut kontakter Lisää osoitekirja Legg til en adressebokmappe & # 160; … Osoitekirjan suotimen asetukset Slett adressebokmappe Valitse uuden osoitekirjan tyyppi: Slett de markerte adressebokmappene fra adresseboka. Valitse uuden osoitekirjan tyyppi: Klipp ut de markerte adressebokmappene fra adresseboka. Kopioi valitun henkilön tai henkilöiden yhteystiedot leikepöydälle vCard- muodossa. Kopier de valgte kontaktene til utklippstavla. Valitse uuden osoitekirjan tyyppi: Slett de markerte kontaktene fra adresseboka. Valitse uuden osoitekirjan tyyppi: Klipp ut de markerte kontaktene fra adresseboka. & Muokkaa yhteystietoja... Endre kontakt & # 160; … Muokkaa... Rediger gruppe & # 160; … Lisää osoitekirja Legg til en adressebok Lisää osoitekirja Klarte ikke legge til adressebok:% 1 Lisää osoitekirja Det lyktes ikke å legge til en adressebok Haluatko varmasti poistaa osoitekirjan% 1? Er du sikker på at du vil slette adressseboka «% 1 »? Osoitekirja Slette adressebok? Uusi & henkilö... Ny & kontakt & # 160; … Luo uusi yhteystieto Tämä avaa ikkunan, jossa voit antaa henkilön tiedot, kuten osoitteet ja puhelinnumerot. @ action: button Add a new address Lag en ny kontakt Du vil få opp et dialogvindu der du kan legge inn data om en person, medregnet adresser og telefonnumre. Uusi... Ny & gruppe & # 160; … Luo uusi jakelulettelo Jos valitset tämän, sinulle näytetään ikkuna, jossa voit luoda uuden jakeluluettelon. Opprett en ny gruppe. Du får opp et dialogvindu der du kan opprette en ny gruppe kontakter. Muokkaa yhteystietoa Tämä kohta avaa ikkunan, jossa voit muuttaa kaikkia henkilön tietoja, kuten osoitteita ja puhelinnumeroita. Rediger den markerte kontakten Du vil få opp et dialogvindu der du kan endre data om en person, medregnet adresser og telefonnumre. Lisää osoitekirja Legg til en & adressebok & # 160; … Tallenna yhteystieto toiseen osoitekirjaan Saat näkyviin keskusteluikkunan, jossa voit valita uuden tallennuspaikan tälle yhteystiedolle. Legg til en ny adressebok Du vil få opp et dialogvindu der du kan velge type adressebok som skal leggess til. Osoitekirja Slett adressebok Osoitekirjan selaus Adressebokegenskaper & # 160; … Search for contacts in the address book Åpner et dialogvindu for å redigere egenskapene til den markerte adresseboka. Etsi@ item Undefined import field type Søk@ item Undefined import field type Määrittelemätön Ikke angitt Hääpäivä Merkedag Käytä ensisijaista E- post (foretrukket) Osoitekirja Velg adressebok Mitkä yhteystiedot haluat viedä? Hvilken kontakt vil du eksportere? Kopioi valitun henkilön tai henkilöiden yhteystiedot leikepöydälle vCard- muodossa. Du har ikke valgt noen kontakter som skal eksporteres. Uusi & Ny Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Tapio Mattila, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, tapio. mattila@ mbnet. fi, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi knuty@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Ulkonäkösivu Utseende Tulosta henkilön tiedot Skriv ut kontaktinformasjon Puhelinnumerot Telefonnummer Sähköpostiosoitteet E- postadresser Postiosoite Postadresser Organisaatio@ item: inlistbox Category of contact info field Organisasjon Syntymäpäivä Fødselsdag Ulkonäkösivu Utseende- side Yksityiskohtainen tulostuksen tyyli - ulkomuoto Detaljert utskriftsoppsett – utseende Yhteystietojen otsikot Kontaktoverskrifter Otsikon taustaväri: Bakgrunnsfarge på overskrifter: Otsikon tekstin väri: Tekstfarge på overskrifter: KAddressBook KDE- adressebok KDE: n osoitekirja KDEs adressebokprogram (c) 1997– 2005, KDE PIM - ryhmä © 2007– 2009 KDE PIM- laget Yhteystietojen valinta Kontact integrasjon Tulostus: käynnissä Utskrift: Framgang Eteneminen Framdrift Yksityiskohtainen tulostuksen tyyli - ulkomuoto Utskriftsoppsett for ringperm - utseende Kirjasinten ja värien määrittely Oppsett av felter Kirjasinten ja värien määrittely Setter opp dokumentet Tulostetaan Skriver ut Tehty Utført Tulosta kansioita varten Utskrift for ringperm Keiden tiedot haluat tulostaa? Hvilke kontakter vil du skrive ut? Valitse tulostettavat yhteystiedot Velg kontakter som skal skrives ut Valitse tulostustyyli Velg utskriftsstil Tulostus käynnissä Utskriftsframgang Miken tulostus tyyli Mikes utskriftsstil Nouseva@ item: inlistbox Sort order Stigende Laskeva@ title: group Selection of contacts that must be exported Synkende (Esikatselua ei ole saatavilla) (Ingen forhåndsvisning mulig.) Miltä tulosteen tulisi näkyä? KAddressBookilla on useita tulostustyylejä, suunniteltu erilaisiin tarkoituksiin. Valitse tarpeisiisi sopiva alapuolelta. Hvordan skal utskrifta se ut? KDE- adresseboka har flere utskriftsstiler, laget for ulike formål. Velg den stilen som passer til dine behov nedenfor. Järjestys Sorterer Ehto: Kriterium: Järjestys: Rekkefølge: Tulostustyyli Utskriftsstil Sähköpostiosoitteet: E- postadresser: Puhelin: Telefon: Puhelimet: Telefoner: Verkkosivu: Nettside: Kotimainen osoite: Hjemadresse Kansainvälinen osoite: Internasjonal adresse Postiosoite Postadresse Pakettien toimitusosoite Gateadresse Työosoite Arbeidsadresse Ensisijainen osoite Foretrukket adresse Kirjasinten ja värien määrittely Oppsett av farger Yksityiskohtainen tyyli Detaljert stil Haluatko varmasti poistaa osoitekirjan% 1? @ title: window Er du sikker på at du vil slette malen «% 1 »? @ title: window Mallin valinta@ info Malvalg@ info Valitse CSV- tiedostoon sopiva malli: Velg en mal som passer til CSV- fila: Ei voitu avata tiedostoa% 1. Klarte ikke å åpne fila% 1 Ei voitu avata tiedostoa% 1. @ title: window Klarte ikke å åpne fila% 1. @ title: window CSV: n tuonti- ikkuna@ label Importdialog for CSV@ label Yhteystietojen tuonti@ label Importerer kontakter@ label Tuotava tiedosto: @ title: group Importer fil: @ title: group Erotin@ option: radio Field separator Skilletegn@ option: radio Field separator Pilkku@ option: radio Field separator Komma@ option: radio Field separator Puolipiste@ option: radio Field separator Semikolon@ option: radio Field separator Sarkain@ option: radio Field separator Tabulator@ option: radio Field separator Välilyönti@ option: radio Custum field separator Mellomrom@ option: radio Custum field separator Muu Annet@ label: listbox Tekstilainaus: @ item: inlistbox Qoute character option Hermetegn: @ item: inlistbox Qoute character option "@ item: inlistbox Quote character option "@ item: inlistbox Quote character option '@ item: inlistbox Quote character option '@ item: inlistbox Quote character option Ei mitään Skjult@ label: listbox Päiväysmuoto: @ info: tooltip Datoformat: @ info: tooltip y: kaksinumeroinen vuosi Y: nelinumeroinen vuosi m: yksi - tai kaksinumeroinen kuukausi M: kaksinumeroinen kuukausi d: yksi - tai kaksinumeroinen päivä D: kaksinumeroinen päivä y: år med to siffer Y: år med fire siffer m: måned med ett eller to siffer M: måned med to siffer d: dag med en eller to siffer D: dag med to siffer H: timer med to siffer I: minutter med to siffer S: sekunder med to siffer @ label: listbox Tekstilainaus: @ option: check Tekst kodek: @ option: check @ action: button Hopp over første rad i fila@ action: button Käytä mallia... @ action: button Bruk mal & # 160; … @ action: button Tallenna malli... @ item: inlistbox Codec setting Lagre mal & # 160; … @ item: inlistbox Codec setting Paikallinen (% 1) @ item: inlistbox Codec setting Lokal (% 1) @ item: inlistbox Codec setting Latin- 1@ item: inlistbox Codec setting Latin 1@ item: inlistbox Codec setting Unicode@ item: inlistbox Codec setting Unicode @ item: inlistbox Codec setting Microsoft Unicode@ info: status Microsoft Unicode @ info: status Liitä ainakin yksi sarake. Du må oppgi minst en kolonne. (Esikatselua ei ole saatavilla) @ title: window Ingen tilgjengelige maler@ title: window Mallin nimi@ info Malnavn@ info Syötä mallille nimi: @ info: status Gi malen et navn: @ info: status Lähdetiedostoa ei saa avatuksi. Klarer ikke å åpne innfila. GMZ- osoitekirjatiedosto (*. gmxa) GMX adressebokfil (*. gmxa) Ei voitu avata tiedostoa% 1 lukemiseen. Klarte ikke å åpne% 1 for lesing. % 1 ei ole GMX- osoitekirja % 1 er ikke en GMX adressebokfil. Lisää henkilö Legg til vert Tobias Koenig © 2009 Tobias Koenig Muokkaa henkilön tietoja Rediger vert & Lisää... & Legg til vert & # 160; … & Muokkaa... & Rediger vert & # 160; … Poista luettelo@ item LDAP search key & Fjern vert@ item LDAP search key Ammatti Tittel SähköpostiInstant messaging E- post Kotinumero@ item: inlistbox Hjemmetelefon@ item: inlistbox Työnumero Jobbtelefon Matkapuhelinnumero Mobiltelefon Telefaksin numero Faksnummer Hakulaite Personsøker Katuosoite@ item LDAP search key Gate@ item LDAP search key Osavaltio@ title: column Column containing title of the person Delstat/ region@ title: column Column containing title of the person Kaupunki Poststed Yhtiö Firma Osasto Avdeling Postinumero Postnummer Käyttäjän tunniste@ title: column Column containing email addresses Bruker ID@ title: column Column containing email addresses Tuodaanko yhteystiedot? Importere kontakter fra LDAP? Etsi osoitteita hakemistosta Søk etter adresser i katalog Etsi: In LDAP attribute Søk etter: In LDAP attribute @ item: inlistbox Name of the contact i @ item: inlistbox Name of the contact Nimi NavnSearch attribute: Email of the contact Pysäytä@ action: button Start searching Stopp@ action: button Start searching Rekursiivinen haku Rekursivt søk Alkaa Begynner med Lisää valitut Importer valgte Osoitekirjan & asetukset... Search attribute: Name of contact Sett opp LDAP- tjenere & # 160; … Search attribute: Name of contact Valitse jakeluluettelo, johon valitut yhteystiedot lisätään Velg en distribusjonsliste der de valgte kontaktene skal legges til. Valitse jakeluluetteloarguments are host name, datetime Velg distribusjonslistearguments are host name, datetime Tuotu% 2 LDAP- kansiosta% 1. Importert fra LDAP- katalog% 1 på% 2 Osoitekirjan & asetukset... Sett opp LDAP- innstillinger for adresseboka Olet valinnut joukon yhteystietoja. Viedäänkö ne useisiin tiedostoihin? Du har valgt en liste over kontakter, skal de eksporteres til flere filer? Vie eri tiedostoihin Eksporter til flere filer Vie yhteen tiedostoon Eksporter til én fil Valitse tuotava vCard Velg vCard som skal importeres vCardin tuonti epäonnistui@ info Klarte ikke å importere fra vCard@ info Yritettäessä lukea vCardia ei saatu avatuksi tiedostoa% 1:% 2 @ info Ved forsøk på å lese vCard- visittkortet, oppsto det en feil ved åpning av fila% 1:% 2 @ info Ei päästy käsiksi vCardiin:% 1 Får ikke tilgang til vCard- visittkortet:% 1 Yhtään yhteystietoa ei tuotu vCardin ongelmien takia. Ingen kontakter ble importert, på grunn av feil ved vCard- visittkortene. vCardissa ei ole yhtään yhteystietoa. vCard inneholder ingen kontakter. Tuo vCard Importer vCard Haluatko tuoda tämän yhteystiedon osoitekirjaasi? Vil du importere denne kontakten til adresseboka? Tuo kaikki... Importer alle & # 160; … & Valitse vCardin kentät Velg vCard- felter Valitse vCardiin vietävät kentät. Velg felter som skal eksporteres fra vCard. Yksityiskentät Private felter Työkentät Forretningsfelter Muut kentät Andre felter Salausavaimet Krypteringsnøkler & Kaikki Alle kontakter & Valitut henkilöt Valgte kontakter & Kaikki Alle kontakter fra: Tämä avaa ikkunan, jossa voit määritellä sovelluksen näppäinyhdistelmiä. Du vil få opp et dialogvindu, der du kan stille inn hurtigtaster for alle programmer. Teksti < nickname > on < server > Neste % 1 palvelimella% 2 % 1 av% 2 Kirjautuminen@ info/ plain Logg inn@ info/ plain Kirjautuessa Ved innlogging@ option % 1 t:% 2 m@ info/ plain % 1:% 2m@ info/ plain Ei mitään@ item: inlistbox Ingen@ item: inlistbox Lähettäjä: @ info: whatsthis Fra: @ info: whatsthis Vastaanottaja: @ info Email subject Til: @ info Email subject Cc: @ info/ plain Cc: @ info/ plain Päiväys: @ info/ plain Email subject Dato: @ info/ plain Email subject Aihe: @ title: window Emne: @ title: window Vastaanottaja: @ label: textbox Gjøremål: @ info/ plain Todo calendar item' s location field Sijainti: @ info/ plain Sti: @ info/ plain Päiväys: @ info Forfall: @ info Päivä ei voi olla ennen% 1@ info Datoen kan ikke være tidligere enn% 1@ info Päivä ei voi olla myöhemmin kuin% 1@ info/ plain Datoen kan ikke være senere enn% 1@ info/ plain tänään@ item: inlistbox Morning, as in 2am i dag@ item: inlistbox Morning, as in 2am ap. @ item: inlistbox Afternoon, as in 2pm am@ item: inlistbox Afternoon, as in 2pm ip. @ info pm@ info Komennon suoritus epäonnistui (ei shell- oikeuksia): @ info Klarte ikke utføre kommandoen (ikke tilgangsrett til noe skall) @ info Komennon suoritus epäonnistui@ info Klarte ikke utføre kommandoen@ info Komennon suoritusvirhe: @ info Feil ved kjøring av kommandoen@ info Komento suoritettu:% 1 @ info: whatsthis Kommandoen avsluttet med kode:% 1@ info: whatsthis Paina vaihtonäppäintä ja painikkeita säätääksesi aikaa suuremmissa askelissa (6 tuntia / 5 minuuttia). @ item: inlistbox Time units Trykk Shift- tasten når du klikker på tallbokspilene for å stille inn tiden med større steg (6 timer / 5 minutter). @ item: inlistbox Time units minuuttia@ item: inlistbox Time units minutter@ item: inlistbox Time units tuntia/ minuuttia@ item: inlistbox Time units timer/ minutter@ item: inlistbox Time units päivää@ info: whatsthis dager@ info: whatsthis viikkoa@ option Name of the weekday uker@ option Name of the weekday Maanantai@ option Name of the weekday Mandag@ option Name of the weekday Tiistai@ option Name of the weekday Tirsdag@ option Name of the weekday Keskiviikko@ option Name of the weekday Onsdag@ option Name of the weekday Torstai@ option Name of the weekday Torsdag@ option Name of the weekday Perjantai@ option Name of the weekday Fredag@ option Name of the weekday Lauantai@ option Name of the weekday Lørdag@ option Name of the weekday Sunnuntai@ info Søndag@ option: check Ei voitu avata tiedostoa@ info: shell Legg til en eksisterende fil@ info: shell % 1: Tapahtumaa% 2 ei löytynyt, tai se ei ole muokattavissa@ info % 1: Hendelsen% 2 ble ikke funnet, eller kan ikke endres@ info Poistuminen estää hälytykset (kun mikä tahansa hälytysikkuna on suljettu). @ info Avslutt vil slå av varslinger (når alle varslingsvinduene er lukket). @ info Virhe väliaikaisen komentojonotiedoston luonnissa@ info Klarte ikke å opprette en midlertidig skriptfil@ info Toiminto ennen hälytystä: @ label: textbox Handling før varsling: @ info Toiminto hälytyksen jälkeen: @ info: shell Handling etter varsling: @ info/ plain Hälytystä ei löytynyt@ info/ plain Fant ikke varslinga@ info/ plain Virhe hälytyksen luomisessa uudelleen@ info/ plain Klarte ikke å gjenopprette varslinga@ info/ plain Virhe hälytysmallin luomisessa uudelleen@ info/ plain Klarte ikke å gjenopprette varslingsmalen@ info/ plain Arkistoitua hälytystä ei voi aktivoida@ info/ plain Kan ikke skru på igjen en forfalt varsling@ info/ plain Ohjelmavirhe@ info Programfeil@ info Tuntematon virhe@ info Undo- action: message Ukjent feil@ info Undo- action: message % 1:% 2@ info/ plain Action to create a new alarm % 1:% 2@ info/ plain Action to create a new alarm Uusi hälytys@ info/ plain Action to delete an alarm Ny varsling@ info/ plain Action to delete an alarm Poista hälytys@ info/ plain Action to create a new alarm template Slett varsling@ info/ plain Action to create a new alarm template Uusi malli @ info/ plain Action to delete an alarm template Ny mal@ info/ plain Action to delete an alarm template Poista malli @ info/ plain Slett varslingsmal@ info/ plain Poista arkistoitu hälytys@ info/ plain Slett lagret varsling@ info/ plain Luo useita hälytyksiä@ info/ plain Action to edit an alarm Lag flere varslinger@ info/ plain Action to edit an alarm Muokkaa hälytystä@ info/ plain Action to edit an alarm template Rediger varsling@ info/ plain Action to edit an alarm template Muokkaa mallia @ info/ plain Rediger mal@ info/ plain Poista useita hälytyksiä@ info/ plain Slett flere varslinger@ info/ plain Poista useita malleja@ info/ plain Slett flere maler@ info/ plain Poista useita arkistoituja hälytyksiä@ info/ plain Slett flere lagrede varslinger@ info/ plain Aktivoi hälytys uudelleen @ info/ plain Skru på igjen varsling@ info/ plain Aktivoi useita hälytyksiä uudelleen@ title: window Skru på igjen flere varslinger@ title: window Valitse lokitiedosto@ option: check Velg loggfil@ option: check Vahvista kuittaus@ title: window Bekreft mottakelsen@ title: window Uusi malli näyttöhälytyksille@ title: window Ny visningsmal for varsling@ title: window Muokkaa mallia näyttöhälytyksillea@ title: window Rediger visningsmal for varsling@ title: window Uusi näyttöhälytys@ item: inmenu Ny varsling på skjermen@ item: inmenu Muokkaa näyttöhälytystä@ label: listbox Rediger visningsmal@ label: listbox Näytön tyyppi: @ item: inlistbox Visningstype: @ item: inlistbox Tekstiviesti@ item: inlistbox Varslingsmelding@ item: inlistbox Tiedoston sisältö@ item: inlistbox Filinnhold@ item: inlistbox Komennon tuloste@ info: whatsthis Kommando- utdata@ info: whatsthis Valitse, mitä hälytys näyttää:% 1: hälytys näyttää syöttämäsi tekstin.% 2: hälytys näyttää teksti - tai kuvatiedoston sisällön.% 3: hälytys näyttää komennon tulostuksen. @ info: whatsthis Velg hva varslinga skal vise:% 1: varslinga viser en melding du skriver inn.% 2: varslinga viser innholdet av en tekstfil eller et bilde.% 3: varslinga viser utdata fra en kommando. @ info: whatsthis Kirjoita hälytyksen teksti. Voit syöttää useita rivejä. @ info: whatsthis Skriv inn varslingsmeldinga. Den kan være på flere linjer. @ info: whatsthis Anna näytettävän teksti - tai kuvatiedoston nimi tai URL. @ info: tooltip Skriv inn navn eller URL til en tekst eller bildefil som skal vises. @ info: tooltip Valitse tiedosto@ info: whatsthis Velg en fil@ info: whatsthis Valitse näytettävä teksti - tai kuvatiedosto. @ info: whatsthis Velg en tekst - eller bildefil som skal vises. @ info: whatsthis Anna aikamääre, joka ilmoittaa kuinka kauan ennen varsinaista hälytystä annetaan muistutushälytys. @ info: whatsthis Oppgi hvor lenge før hovedvarslinga en påminnelse skal vises. @ info: whatsthis Jos valittu, näytetään ylimääräinen muistutus ennen varsinaista hälytystä. @ info: whatsthis Kryss av for å vise en påminnelse før tidspunktet for hovedvarslinga. @ info: whatsthis Anna aikamääre, joka ilmoittaa kuinka kauan ennen varsinaista hälytystä annetaan muistutushälytys.% 1 @ info: whatsthis Oppgi hvor lenge før hovedvarslinga en påminnelse skal vises.% 1 @ info: whatsthis Jos valittu, pyydetään vahvistusta hälytyksen kuittaamiseksi. @ info: whatsthis Kryss av her hvis du vil bli bedt om bekreftelse når du kvitterer for varslinga. @ info: whatsthis Näytä hälytysviesti nyt@ info: whatsthis Vis varslingsmeldinga nå@ info: whatsthis Näytä tiedosto nyt@ info: whatsthis Vis fila nå@ info: whatsthis Näytä hälytysviesti nyt@ title: window Vis utdata fra kommandoen nå@ title: window Valitse näytettävä teksti - tai kuvatiedosto@ option: check Velg tekst - eller bildefil som skal vises@ option: check Syötä komentojono@ option: radio Oppgi et skript@ option: radio Suorita pääteikkunassa@ label Kjør i et terminalvindu@ label Uusi malli komentohälytyksiä varten@ title: window Ny kommandovarslingsmal@ title: window Muokkaa komentohälytyksen mallia@ title: window Rediger kommandovarslingsmal@ title: window Uusi komentohälytys@ item: inmenu Ny kommandovarsling@ item: inmenu Muokkaa komentohälytystä@ info: whatsthis Rediger kommandovarsling@ info: whatsthis Suorita määritelty komento nyt@ title: group Utfør den angitte kommandoen nå@ title: group Komennon tuloste @ info: whatsthis Kommando- utdata@ info: whatsthis Valitse tämä, jos haluat suorittaa komennon päätteessä@ info: whatsthis Kryss av her hvis du vil kjøre kommandoen i et skall@ info: whatsthis Anna lokitiedoston nimi tai polku. @ info: whatsthis Skriv inn navnet på loggfila eller stien til den. @ info: whatsthis Valitse käytettävä lokitiedosto. @ option: radio Velg en loggfil. @ option: radio Loki tiedostoon@ info: whatsthis Logg til fil@ info: whatsthis Jos valittu, kirjoitetaan loki paikalliseen tiedostoon. Tuloste lisätään tiedoston loppuuun. @ option: radio Kryss av her hvis du vil lage en log over utdataene fra kommandoen i en lokal fil. Utdataene vil bli lagt til eventuelt eksisterende innhold i fila. @ option: radio Hylkää@ info: whatsthis Forkast@ info: whatsthis Jos valittu, hylätään komennon tuloste@ info Kryss av her hvis du vil overse kommando- utdata. @ info Lokitiedoston on oltava nimi tai polku paikalliselle tiedostolle, johon on kirjoitusoikeus@ info Loggfila må være navnet på eller en sti til en lokal fil med skrivetilgang. @ info Komento suoritettu:% 1 @ option: check Kommandoen som ble kjørt var:% 1 @ option: check Kopioi sähköposti itselle@ info: whatsthis Kopier e- post til deg selv@ info: whatsthis Uusi sähköpostihälytyksen malli@ title: window Ny E- postvarslingsmal@ title: window Muokkaa sähköpostihälytyksen mallia@ title: window Rediger E- postvarslingsmal@ title: window Uusi sähköpostihälytys@ item: inmenu Ny E- postvarsling@ item: inmenu Muokkaa sähköpostihälytystä@ info: whatsthis Rediger E- postvarsling@ info: whatsthis Lähetä sähköpostiviesti vastaanottajille nyt @ label: listbox 'From' email address Send e- posten til de oppgitte adressatene nå@ label: listbox 'From' email address Sähköpostihenkilöllisyytesi, joka ilmoitetaan sähköpostihälytyksen lähettäjäksi@ label: textbox Email addressee Din e- postadresse, brukes til å vise at du er avsender når varslinger sendes med e- post. @ label: textbox Email addressee Anna viestin vastaanottajien osoitteet. Erota eri osoitteet toisistaan joko pilkulla tai puolipisteellä. @ info: tooltip Skriv inn adressene til e- postmottakerne. Bruk komma eller semikolon mellom adressene. @ info: tooltip Avaa osoitekirja@ info: whatsthis Åpne adresseboka@ info: whatsthis Valitse sähköpostiosoitteet osoitekirjasta. @ label: textbox Email subject Velg e- postadressater fra adresseboka. @ label: textbox Email subject Anna viestin aihe. @ info: whatsthis Angi et emne for e- posten. @ info: whatsthis Kirjoita viesti. @ label: listbox Skriv inn e- postmeldinga. @ label: listbox Liitteet: @ info: whatsthis Vedlegg: @ info: whatsthis Lähetettävät liitetiedostot. @ action: button Filer som skal sendes som vedlegg til e- posten. @ action: button Lisää... @ info: whatsthis Legg til & # 160; … @ info: whatsthis Lisää liite sähköpostiin. @ action: button Legg et vedlegg til e- posten. @ action: button Poista@ info: whatsthis Fjern@ info: whatsthis Poista valittu liite sähköpostista. @ info: whatsthis Fjern det markerte vedlegget fra e- posten. @ info: whatsthis Jos valittu, saat viestistä piilokopion. @ info Krysser du av her blir e- posten blindkopiert (Bcc) til deg selv. @ info Virheellinen sähköpostiosoite:% 1 @ info Ugyldig e- postadresse:% 1 @ info Vastaanottajan osoite puuttuu@ info Ingen e- postadresse er angitt@ info Virheellinen liite:% 1 @ info Ugyldig e- postvedlegg:% 1 @ info Haluatko lähettää viestin nyt heti määriitellyille vastaanottajille? @ action: button Er du sikker på at du vil sende e- posten nå til de oppgitte adressatene? @ action: button Vahvista sähköposti@ action: button Bekreft e- post@ action: button Lähetä@ info Send@ info Sähköposti lähetetty osoitteeseen:% 1 Bcc:% 2 @ info E- post sendt til:% 1 Bcc:% 2 @ info Sähköposti lähetetty osoitteeseen:% 1@ title: window E- post sendt til:% 1@ title: window Valitse liitettävä tiedosto@ title: window Velg en fil som skal legges ved@ title: window Uusi sähköpostihälytyksen malli@ title: window Ny lydvarslingsmal@ title: window Muokkaa sähköpostihälytyksen mallia@ title: window Rediger lydvarslingsmal@ title: window Uusi sähköpostihälytys@ label Ny lydvarsling@ label Muokkaa sähköpostihälytystä@ info: whatsthis Rediger lydvarsling@ info: whatsthis Valitse tämä antaaksesi komentojonotiedoston komennon sijaan@ info: whatsthis Kryss av for å oppgi innholdet i et skript i stedet for en skallkommando@ info: whatsthis Anna suoritettava komento. @ info: whatsthis Skriv inn den skallkommandoen du vil kjøre. @ info: whatsthis Anna suoritettavan komentojonotiedoston sisältö@ info: whatsthis Skriv inn innholdet av det skriptet som skal kjøres@ info Anna suoritettavan komentojonotiedoston sisältö@ title: window Oppgi en kommando eller skript som skal kjøres@ title: window Hälytyksen alitoisto@ option: check Repeat every 10 minutes Varslingsrepetisjon@ option: check Repeat every 10 minutes Toista joka@ info: whatsthis Gjenta hvert@ info: whatsthis Jos valinta ei ole valittuna, hälytys annetaan vain kerran jokaisella toistolla. Tämä valinta hälyttää jokaisessa toistossa useamman kerran. @ info: whatsthis Kryss av for å gjenta varslinga for hver forekomst. Istedet for at varslinga utløses en gang, gir dette valget flere varslinger hver gang den forekommer. @ info: whatsthis Anna aikaväli hälytyksen toistoille@ option: radio Skriv inn tiden mellom hver gjentakelse av varslinga@ option: radio Uusintojen lukumäärä: @ info: whatsthis Antall repetisjoner: @ info: whatsthis Valitse tämä määritelläksesi kuinka monta kertaa hälytys toistetaan jokaisessa toistossa@ info: whatsthis Kryss av for å angi antallet ganger varslinga skal gjentas etter hver forekomst@ info: whatsthis Kuinka monta kertaa hälytys annetaan ensimmäisen kerran jälkeen@ option: radio Skriv inn det antall ganger varslinga skal gjentas etter den første forekomsten@ option: radio Kesto: @ info: whatsthis Varighet: @ info: whatsthis Valitse määritelläksesi kuinka kauan hälytystä jatketaan @ info: whatsthis Kryss av for å angi hvor lenge varslinga skal gjentas@ info: whatsthis Anna toistoajan pituus@ info Skriv inn hvor lenge varslinga skal gjentas@ info Ilmoitusalueen kuvaketta ei voitu ladata@ action Kan ikke laste inn systemkurvikonet. @ action & Uusi hälytys@ action & Ny varsling@ action Uusi & malliin perustuva hälytys@ info: tooltip 'KAlarm - disabled'% 2 = list of alarms due soon Ny varsling basert på & mal@ info: tooltip 'KAlarm - disabled' % 1 - estetty% 2@ info: tooltip Brief: some alarms are disabled % 1 – slått av@ info: tooltip Brief: some alarms are disabled @ info: tooltip % 1 (Noen varslinger slått av)% 2@ info: tooltip % 1% 2@ info/ plain prefix + hours: minutes % 1% 2@ info/ plain prefix + hours: minutes (% 1% 2:% 3) @ info/ plain prefix + hours: minutes (% 1% 2:% 3) @ info/ plain prefix + hours: minutes % 1% 2:% 3@ info: whatsthis % 1% 2:% 3@ info: whatsthis Luettelo ajastetuista hälytyksistä@ info Liste over oppsatte varslinger@ info: tooltip Komennon suoritusvirhe: @ label Feil ved kjøring av kommandoen@ info: tooltip Toiminto ennen hälytystä@ label Handling før varsling mislyktes@ info: tooltip Toiminto hälytyksen jälkeen@ info: tooltip Handling etter varsling mislyktes@ info: tooltip @ title: column Handling før og etter varslilng mislyktes@ title: column Aika@ option: radio Tid@ option: radio Aikaa jäljellä@ title: column Tid til@ title: column Toistuminen@ label: textbox Gjenta@ label Viesti, tiedosto tai komento@ title: column Template name Melding, fil eller kommando@ title: column Template name Nimi@ title: column Navn@ info/ plain Alarm never occurs Ei@ info/ plain n days Aldri@ info/ plain n days % 1d @ info/ plain hours: minutes % 1d @ info/ plain hours: minutes % 1:% 2@ info/ plain days hours: minutes % 1:% 2@ info/ plain days hours: minutes % 1d% 2:% 3 @ info: whatsthis % 1d% 2:% 3 @ info: whatsthis Seuraava hälytyspäivä ja - aika@ info: whatsthis Neste oppsatte dato og klokkeslett for varslinga@ info: whatsthis Kuinka pitkä aika seuraavaan hälytykseen@ info: whatsthis Hvor lenge til neste oppsatte varsling@ info: whatsthis Kuinka usein hälytys toistuu@ info: whatsthis Hvor ofte varslinga gjentas@ info: whatsthis Hälytystekstin taustaväri@ info: whatsthis Bakgrunnsfarge for varslingsmelding@ info: whatsthis Hälytyksen tyyppi (viesti, tiedosto, komento tai sähköposti) @ info: whatsthis Varslingstype (melding, fil, kommando eller e- post) @ info: whatsthis Hälytysteksti, näytettävän tekstitiedoston URL, suoritettava komento tai sähköpostin aihe@ info: whatsthis Varslingens tekst, URL til fil som skal vises, kommando som skal kjøres, eller emnelinje for e- post@ info: whatsthis Hälytysmallin nimi@ info/ plain Navn på varslingsmalen@ info/ plain Sähköpostin lähettäjän osoite on määriteltävä, jotta sähköpostihälytyksiä voidaan käyttää. @ info/ plain KMail folder name: this should be translated the same as in kmail For å kunne bruke e- postvarslinger, må en avsenders e- postadresse være oppgitt. @ info/ plain KMail folder name: this should be translated the same as in kmail sent- mail@ info sendt e- post@ info Virheellinen lähettäjän sähköpostiosoite. Sähköpostihenkilöllisyyttä% 1 ei löydy. Henkilöä '% 1' ei löytynyt. @ info Ugyldig e- postadresse i « Fra » - feltet. Fant ikke e- post- identiteten% 1 @ info Virheellinen lähettäjän sähköpostiosoite. Henkilöllä% 1 ei ole sähköpostiosoitetta. @ info Ugyldig e- postadresse i « Fra » - feltet. E- post- identiteten% 1 har ingen e- postadresse@ info Lähettäjätietoja ei ole asetettu (oletushenkilöllisyyttä ei löytynyt) Aseta tiedot KMail - ohjelmassa tai KAlarm - ohjelman Asetukset- ikkunassa. @ info Ingen avsenderadresse er satt opp (fant ingen standardidentitet for e- post) Sett det i KMail eller i oppsettsdialogen for KAlarm. @ info Lähettäjätietoja ei ole asetettu. Aseta tiedot Ohjauskeskuksessa tai KAlarm - ohjelman Asetukset- ikkunassa. @ info Ingen avsenderadresse er satt opp. Sett det i KDEs Systeminnstillinger eller i oppsettsdialogen for KAlarm. @ info Lähettäjätietoja ei ole asetettu. Aseta tiedot KAlarm - ohjelman Asetukset- ikkunassa. @ info Ingen avsenderadresse er satt opp. Sett det oppsettsdialogen for KAlarm. @ info Sähköpostin lähetystapaa ei ole asetettu henkilölle% 1 @ info Ingen e- posttransport er satt opp for e- postidentiteten% 1 @ info Sähköpostin lähetystä ei kyetä luomaan. @ info Klarte ikke opprette jobb for e- posttransport@ info Sähköposteja ei kenties ole lähetetty@ info E- poster er kanskje ikke sendt@ info Virhe KMail - ohjelman kutsumisessa@ info Feil ved kall til KMail @ info Virhe liitettäessä tiedostoa:% 1 @ info Feil ved vedlegg av fil:% 1 @ info Liitettä ei löytynyt:% 1 @ info Vedlegg ikke funnet:% 1 @ info Sähköposti on viety jonoon lähetystä varten@ info En e- post er lagt i kø for sending@ info Sähköpostin lähetys epäonnistui @ info Mislyktes i å sende e- post@ info Virhe sähköpostin lähetyksessä@ info Feil ved sending av e- post@ info Virhe lähetetyn sählöpostin kopioimisessa KMail - ohjelman kansioon% 1 @ info: tooltip Feil ved kopiering av sendt e- post til KMails% 1 - mappe@ title: window Aseta äänitiedosto@ title: tab General preferences Sett opp@ title: tab General preferences Yleiset@ title: group Generelt@ title: tab Aika ja päivämäärä@ title Tid og dato@ title Aika ja päivämäärä@ title: tab Tid og dato@ title: tab Talletuspaikka@ title Lagring@ title Hälytysten talletuspaikka@ title: tab Email preferences Varslingslagring@ title: tab Email preferences Sähköposti@ info: whatsthis E- post@ info: whatsthis Sähköpostihälytysten asetukset @ title: tab E- postvarslings- innstillinger@ title: tab Näytä@ title Vis@ title Näytä asetukset @ title: tab Vis innstillinger@ title: tab Muokkaa@ title Rediger@ title Hälytysten muokkausasetukset@ info Standard innstillinger for varslingsredigering@ info @ action: button Reset ALL tabs Skal alle faner tilbakestilles til standardverdier, eller bare gjeldende fane? @ action: button Reset ALL tabs @ action: button Reset the CURRENT tab & Alle@ action: button Reset the CURRENT tab @ title: group & Denne@ title: group Ajotila@ option: check Kjøremodus@ option: check Automaattinen käynnistys kirjautumisen yhteydessä@ option: radio Start ved innlogging@ label Käynnistä hälytysjärjestelmä automaattisesti KDE: n käynnistyksen yhteydessä käynnistämällä hälytysdemoni (% 1). Käytä tätä valintaa aina, ellet halua lopettaa ohjelman KAlarm käytön. @ option: check Start KAlarm automatisk hver gang du starter KDE. Dette valget bør alltid være krysset av med mindre du har planer om å avslutte bruken av KAlarm. @ option: check Varoita ennen lopettamista@ info: whatsthis Si fra før avslutning@ info: whatsthis Ohjelman KAlarm lopettaminen vahvistetaan varmistuskysymyksellä. @ option: check Kryss av for å vise en advarsel før KAlarm stoppes. @ option: check Vahvista hälytysten poisto@ label Bekreft sletting av varslinger@ label Jos valittu, pyydetään sinulta vahvistusta hälytysten poistamiseksi. @ option: radio Kryss av for å få spørsmål om bekreftelse hver gang du sletter en varsling. @ label: spinbox Viivästä aikaan: @ info: whatsthis Standard tidsintervall for utsetting: @ info: whatsthis Anna oletusäänitiedosto käytettäväksi hälytysten määrittelyssä. @ title: group Skriv inn standard utsettingsintervall (timer og minutter), brukt i dialogen Utsett varsling. @ title: group Pääte hälytyskomennoille@ info: whatsthis Terminal for kommando- varslinger@ info: whatsthis Valitse sovellus, jota käytetään komentohälytysten antamiseksi pääteikkunassa. @ info: whatsthis Velg hvilket program som skal kjøres når en kommando- varsling kjøres i et skall@ info: whatsthis Valitse tämä suorittaaksesi komentohälytykset pääteikkunassa% 1. @ option: radio Other terminal window command Kryss av for å kjøre kommandovarslinger i et terminalvindu med% 1 @ option: radio Other terminal window command Muu: @ info: whatsthis Andre: @ info: whatsthis Anna suoritettava täydellinen komentorivi valitsemassasi pääteikkunassa. Oletuksena hälytyksen komentoteksti lisätään tämän tekstin perään. Katso KAlarmin käsikirjasta komentorivin parametrien yksityiskohtia. @ info Oppgi den fullstendige kommandolinja som trengs for å kjøre en kommando i det terminalvinduet du har valgt. Som standard blir kommandostrengen til varslinga lagt til det du oppgir her. Se i KAlarm - håndboka for flere detaljer om spesielle koder for å tilpasse kommandolinjevalgene. @ info Pääteikkunan avaavaa komentoa ei löydy:% 1 @ info Kommando for å starte terminalvindu ikke funnet:% 1 @ info Aälä poista valintaa, ellet aio lopettaa Sinun ei tule poistaa tätä valintaa ennenkuin aiot lopettaa ohjelman KAlarm käyttöä. @ label: listbox Du burde ikke ta vekk dette krysset hvis du ikke har tenkt å slutte med å bruke KAlarm @ label: listbox Aikavyöhyke: @ info: whatsthis Tidssone: @ info: whatsthis Valitse aikavyöhyke, jota KAlarm käyttää oletusvyöhykkeenä päivämäärien ja aikojen näyttämiseksi ja syöttämiseksi. @ label: listbox Velg hvilken tidssone KAlarm skal bruke som standard for visning og registrering av dato og klokkeslett. @ label: listbox @ info: whatsthis Fridagsområde: @ info: whatsthis @ item: inlistbox No date Velg hvilket fridagsområde som skal brukes@ item: inlistbox Do not use holidays Ei mitään@ label: spinbox (Ingen) @ label: spinbox Päivän alkuaika päivämäärään pohjautuville hälytyksille: @ info: whatsthis Start på dagen for datovarslinger: @ info: whatsthis Varhaisin aika, jolloin päivämäärään perustuva hälytys suoritetaan% 1 @ title: group Det tidligste tidspunktet på dagen da en dagsvarsling uten angitt tidspunkt vil utløses.% 1 @ title: group Työaika@ info: whatsthis Arbeidstid@ info: whatsthis Valitse viikon päivät, jolloin hälytys toistetaan@ label: spinbox Kryss av for hvilke dager i uka som er arbeidsdager@ label: spinbox Päivittäinen aloitusaika: @ info: whatsthis Daglig starttid: @ info: whatsthis Anna työpäivän alkuaika.% 1 @ label: spinbox Skriv inn tiden når en arbeidsdag starter.% 1 @ label: spinbox Päivän päättymisaika: @ info: whatsthis Daglig sluttid: @ info: whatsthis Anna työpäivän päättymisaika.% 1 @ option: check Skriv inn tiden når en arbeidsdag slutter.% 1 @ title: group Näytä KOrganizer- ohjelmassa@ label: spinbox KOrganizer@ label: spinbox @ info: whatsthis KOrganizer varighet for hendelse: @ info: whatsthis Anna alkuaika tämän mallin hälytykselle.% 1 @ title: group Oppgi hendelsens varighet i minutter, for varslinger som kopieres til KOrganizer.% 1 @ title: group Uudet hälytykset ja hälytysmallit@ option: radio Ny varslingsmal@ option: radio Tallenna oletuslähteeseen@ info: whatsthis Lagre i standardkalender@ info: whatsthis Lisää kaikki uudet hälytykset ja hälytysmallit oletuslähteisiin ilman erillistä kyselyä. @ option: radio Legg til alle nye varslinger og varslingsmaler til standardkalenderne, uten å spørre. @ option: radio Kysy, mihin tietolähteeseen tallennetaan@ label Spør om hvilken kalender det skal lagres i@ label Kun tallennat uutta hälytystä tai hälytysmallia, kysytään mihin tietolähteeseen se tallennetaan, mikäli useampia kuin yksi tietolähde on käytössä. Huomaa, että arkistoidut hälytykset tallennetaan aina arkistoitujen hälytysten oletustietolähteeseen. @ title: group Ved lagring av en ny varsling eller varslingsmal, spør hvilken kalender den skal lagres i om der er mer enn en aktiv kalender. Merk at forfalte varslinger blir alltid lagret i kalenderen for forfalte varslinger. @ title: group Arkistoidut hälytykset@ info Forfalte varslinger@ info Säilytä vanhentuneet hälytykset@ info: whatsthis Behold varslinger etter forfall@ info: whatsthis Jos valittu, arkistoidaan vanhentuneet tai poistetut hälytykset (lukuunottamatta poistettuja hälytyksiä, joita ei koskaan annettu). @ option: check Kryss av for å lagre varslinger etter at de er forfalt eller slettet (unntatt varslinger som ble slettet før de ble utløst). @ option: check Hylkää vanhentuneet hälytykset jälkeen: @ label Time unit for user- entered number Fjern forfalte varslinger etter: @ label Time unit for user- entered number Jos valittuna, anna arkistoitujen hälytysten säilyttämisaika. Jos ei valittuna, arkistoidaan hälytykset ilman määräaikaa. @ action: button Ta bort krysset for å beholde forfalte varslinger. Sett kryss for å oppgi hvor lenge varslinger beholdes etter forfall. @ action: button Tyhjennä arkistoidut hälytykset@ info: whatsthis Rydd bort arkiverte varslinger@ info: whatsthis Poista kaikki olemassaolevat arkistoidut hälytykset. @ info: whatsthis Slett alle forfalte varslinger. @ info: whatsthis Poista kaikki arkistoidut hälytykset (ainoastaan oletuksena käytetystä arkistosta). @ info Slett alle forfalte varslinger (kun fra standardkalenderen for forfalte varslinger). @ info Hälytysten arkistoimiseksi tarvitaan tietolähde, mutta tietolähteitä ei ole otettu käyttöön. Jos haluat säilyttää vanhentuneet hälytykset, aseta ensin tietolähde arkistoiduille hälytyksille Tietolähteet- ikkunassa. @ info En standardkalender trengs for å arkivere varslinger, men ingen er for tiden slått på. Om du vil ta vare på forfalte varslinger, så bruk kalendervisningen for å velge en kalender til å lagre forfalte varslinger. @ info Haluatko varmasti poistaa kaikki arkistoidut hälytykset? @ info Vil du virkelig slette alle forfalte varslinger? @ info Haluatko varmasti poistaa kaikki hälytykset arkistoitujen hälytysten tietolähteessä? @ label Er du sikker på at du vil slette alle varslingene i kalenderen for forfalte varslinger? @ label Sähköpostiohjelma: @ option: radio E- postklient: @ option: radio KMail@ label KMail@ label Sendmail Sendmail@ option Valitse sähköpostin lähettämistapa hälytysten yhteydessä% 1: Sähköposti lähetetään automaattisesti ohjelmalla KMail. KMail käynnistetään ensin, mikälitarpeen.% 2: Sähköposti lähetetään automaattisesti. Tämä valinta toimii ainoastaan, mikäli järjestelmäsi on asetettu käyttämäänohjelmaa sendmail tai sen kanssa yhteensopivaasähköpostin välitysagenttia. Valitse miten sähköpostia lähetetään kun sähköpostihälytys liipaistuu. KMail: Sähköposti lisätään KMaillin lähteviin (outbox), jos KMail on käynnissä. Jos ei, KMailin kirjoitusohjelma avataan lähettääksesi viestin. Sendmail: Sähköposti lähetetään automaattisesti. Tämä valinta toimii vain jos järjestelmä on määritelty käyttämään 'sendmail' -, 'mail' - tai vastaavaa agenttia. @ option: check Velg hvordan e- post skal sendes når en e- postvarsling utløses.% 1: E- posten sendes vanligvis fra KMail. KMail startes først om det er nødvendig.% 2: E- posten sendes automatisk. Dette virker bare hvis systemet ditt er satt opp til å bruke sendmail eller et annet program som er kompatibelt med sendmail. @ option: check Kopioi lähetetyt sählöpostit KMail - ohjelman kansioon% 1 @ info: whatsthis Kopier sendt e- post til KMails% 1 - mappe@ info: whatsthis Sähköpostin lähettämisen jälkeen tallenna kopio KMail - ohjelman% 1 - kansioon. @ option: check Når en e- post er sendt, så lagre en kopi i KMails% 1 - mappe@ option: check Ilmoita kun sähköposti on viety jonoon Varsle når nettverks- e- post legges i kø Näytä ilmoitusviesti silloin kun sähköpostihälytys on viety jonoon lähetettäväksi etäpalvelimelle. Tämä on hyödyllinen silloin kun sinulla on esimerkiksi modeemiyhteys Internetiin voidaksesi varmistua sähköpostin siirrosta. @ title: group Vis en melding når en e- postvarsling har lagt en e- post i kø for å sendes til et system utenfor lokalnettet. Dette kan være nyttig hvis du for eksempel har en oppringt forbindelse, slik at du kan passe på at e- posten faktisk blir sendt. @ title: group Sähköpostiosoitteesi@ label 'From' email address Din e- postadresse@ label 'From' email address Sähköpostiosoitteesi, jota käytetään ilmaisemaan sinut sähköpostihälytyksen lähettäjäksi. @ option: radio Din e- postadresse, brukes til å vise at du er avsender når varslinger sendes med e- post. @ option: radio Käytä ohjauskeskuksessa määriteltyä osoitetta@ info: whatsthis Bruk adressen fra Systeminnstillinger@ info: whatsthis Jos valittu, käytetään KDE: n Ohjauskeskuksessa määriteltyä sähköpostiosoitetta sähköpostihälytysten lähettäjänä. @ option: radio Kryss av for å bruke den e- postadressen som er satt opp i KDE Systeminnstillingersom avsender for varslinger pr. e- post. @ option: radio Käytä ohjelman KMail henkilötietoja. @ info: whatsthis Bruk KMail - identiteter@ info: whatsthis Valitse tämä käyttääksesi KMaillin henkilötietoja sähköpostihälytysten lähettäjänä. Olemassaoleville sähköpostihälytyksille käytetään KMailin oletushenkilöllisyyttä Uusille sähköpostihälytyksille voit käyttää haluamaasi KMail- henkilöllisyyttä. @ label 'Bcc' email address Kryss av for å bruke KMails identiteter til å vise at du er avsender når e- postvarslinger sendes. KMails standardidentitet blir brukt for e- postvarslinger som er satt opp nå, for nye varslinger vil du kunne velge hvilken KMail - identitet som skal brukes. @ label 'Bcc' email address Piilokopio: @ info: whatsthis Bcc: @ info: whatsthis Sähköpostiosoitteesi piilokopioiden (bcc) lähettämiseksi itsellesi. Jos haluat piilokopiot lähetettäväksi käyttäjätunnuksellesi samalle koneelle, missä KALarm on, voit antaa yksinkertaisesti käyttäjätunnuksesi. @ info: whatsthis Din e- postadresse, brukt til å sende blindkopi av e- postvarslinger til deg selv. Hvis du vil ha blindkopier til kontoen din på det systemet der KAlarm kjører, så kan du bare oppgi login- navnet ditt. @ info: whatsthis Valitse tämä käyttääksesi KDE: n Ohjauskeskuksen sähköpostiosoitetta sähköpostihälytysten piilokopioihin itsellesi. @ info/ plain Kryss av for å bruke den e- postadressen som er satt opp i KDE Systeminnstillinger for blindkopier av e- postvarslinger til deg selv. @ info/ plain Yhtään oikeanlaista sähköpostiosoitetta ei ole määritelty piilokopioita varten. @ info Ingen e- postadresse oppgitt i blindkopi- feltet. @ info % 1 Haluatko varmasti tallentaa muutoksesi? @ info % 1 Er du sikker på at du vil lagre endringene? @ info KDE: n Ohjauskeskuksessa ei ole määritelty sähköpostiosoitetta.% 1@ info Ingen e- postadresse er angitt i KDE Systeminnstillinger.% 1@ info Tällä hetkellä ei ole olemassa KMail - henkilöllisyyksiä.% 1@ info: whatsthis sound file 'Repeat' checkbox Det finnes ingen KMail - identiteter nå.% 1@ info: whatsthis Oletusarvo äänitiedostolle "% 1" hälytyksen muokkausikkunassa. @ title: tab General preferences Standardinnstillinga for% 1 i redigeringsdialogen for varslinger. @ title: tab Hälytyksen tyyppi@ title: tab Varslingstyper@ title: tab Kirjasin & väri@ label: listbox Skrift og farge@ label: listbox Toistuminen: @ info: whatsthis Gjentakelse: @ info: whatsthis Oletusarvo toistovälille hälytyksen määrittelyssä. @ label Standardinnstilling for gjentakelsesperioder i redigeringsdialogen for varslinger. @ label Jos vuosi ei ole karkausvuosi, annetaan helmikuun 29. päivän hälytykset: @ option: radio Årlige varslinger for 29. februar vil utenom skuddår vises den: @ option: radio Helmikuun 28. @ option: radio 28. februar@ option: radio Maaliskuun & 1. @ option: radio & 1. mars@ option: radio Älä toista@ label Ikke gjenta@ label Joka vuosi 29. helmikuuta toistuvien hälytysten osalta valitse valitse päivä, hälytys annetaan muina kuin karkausvuosina. Seuraavia hälytyksiä ei kuitenkaan lasketa uudelleen, kun muutat tätä asetusta. @ title: group For årlige gjentakelser velges det her hvilken dato som skal brukes utenom skuddår for varslinger den 29. februar. Merk at de varslinger som finnes fra før ikke blir påvirket hvis du endrer denne innstillinga. @ title: group Näytä hälytykset@ label: listbox Vis varslinger@ label: listbox Muistutusten yksikkö: @ item: inlistbox Enheter for påminnelse: @ item: inlistbox Minuuttia@ item: inlistbox minutter@ item: inlistbox Tuntia/ Minuuttia@ label Timer/ minutter@ label Oletusyksikkö muistutuksille hälytysten muokkausikkunassa @ title: group Audio options group Standardenheter for påminnelser i redigeringsdialogen for varslinger, for varslinger som skal utløses snart. @ title: group Audio options group Ääni Lyd@ info: whatsthis Toistuvan hälytyksen äänitiedosto@ info: whatsthis Repeter lydfil@ info: whatsthis Oletusarvo äänitiedostolle "% 1" hälytyksen muokkausikkunassa. @ label: textbox Standardinnstillinga for lydfila% 1 i redigeringsdialogen for varslinger. @ label: textbox Äänitiedosto: @ info: tooltip Lydfil: @ info: tooltip Valitse äänitiedosto@ info: whatsthis Velg en lydfil@ info: whatsthis Anna oletusäänitiedosto käytettäväksi hälytysten määrittelyssä. @ title: group Skriv inn standard lydfil som skal brukes i redigeringsdialogen for varslinger. @ title: group Komentohälytykset@ title: group Kommandovarslinger@ title: group Sähköpostihälytykset@ title: group E- postvarslinger@ title: group Viestin kirjasin j väri@ info Meldings skrifttype og farge@ info Sinun tulee antaa äänitiedosto, kun% 1 on valittu oletusäänityypiksi@ title: tab Du må angi en lydfil når% 1 er valgt til standard lydtype@ title: tab @ action Vinduer for varslinger@ option: check Näytä järjestelmän ilmoitusalueella@ label Vis i systemkurv@ label @ title: group Kryss av for å vise ikonet til KAlarm i systemkurven. Når det vises i systemkurven er det lett å få tak i, og det gir også en indikasjon på tilstanden til programmet. @ title: group Ilmoitusalueen työkaluohje@ option: check Verktøytips for systemkurv- ikonet@ option: check Näytä & seuraavien 24 tunnin hälytykset@ info: whatsthis Vis varslinger for de neste & 24 timene@ info: whatsthis Määrittele, näytetäänkö ilmoitusalueen työkaluvihjeessä yhteenveto lähimmän 24 tunnin hälytyksistä@ option: check Bestem om det skal være et sammendrag over varslinger de neste 24 timene i verktøytipset for verktøykurv- ikonet. @ option: check Hälytyksiä näytetään korkeintaan: @ info: whatsthis Maksimalt antall varslinger som skal vises: @ info: whatsthis Jos valinta poistettu, näytetään kaikki seuraavan 24 tunnin aikana tapahtuvat hälytykset ilmoitusalueen työkaluohjeessa. Valitse antaaksesi näytettävien hälytysten yläraja. @ info: whatsthis Ta bort krysset for å vise alle varslinger de neste 24 timene i verktøytipset for systemkurv- ikonet. Krss av for å skrive inn en øvre grense på antall varslinger som skal vises. @ info: whatsthis Määrittele, näytetäänkö ilmoitusalueen työkaluvihjeessä hälytysten ajat@ info: whatsthis Bestem om du skal vise varslingstidspunktet i verktøytipset for systemkurv- ikonet. @ info: whatsthis Määrittele, näytetäänkö työkaluvihjeessä kuinka pitkä aika hälytyksiin on@ label: textbox Bestem om du skal vise hvor lenge det er til varslinga blir løst ut i verktøytipset for systemkurv- ikonet. @ label: textbox Etuliite: @ info: whatsthis Prefiks: @ info: whatsthis Anna teksti, joka edeltää työkaluvihjeessä hälytyksen kellonaikaa@ title: group Skriv inn teksten som skal vises foran gjenstående tid i verktøytipset for systemkurv- ikonet. @ title: group Hälytysteksti@ label: listbox Varslingsliste@ label: listbox Estetyn hälytyksen väri: @ info: whatsthis Farge for avslåtte varslinger: @ info: whatsthis Valitse estettyjen hälytysten väri hälytysten listalla. @ label: listbox Velg tekstfarge i varslingslista for varslinger som er slått av. @ label: listbox Arkistoidun hälytyksen väri: @ info: whatsthis Farge for forfalte varslinger: @ info: whatsthis Valitse arkistoitujen hälytysten väri hälytyslistalla. @ title: group Velg tekstfarge i varslingslista for varslinger som er forfalt. @ title: group @ info: whatsthis Vinduer for varslingsmeldinger@ info: whatsthis @ option: radio Velg hvordan en kan redusere risikoen for at varslingsmeldinger blir bekreftet mottatt ved et uhell: Plasser varslingsvinduer så langt som mulig unna der musepekeren befinner seg, eller Plasser varslingsvinduer midt på skjermen, men koble ut knapper til vinduet har vært vist en liten stund. @ option: radio @ option: radio Plasser vinduer langt unna musepekeren@ option: radio @ label: spinbox Sentrer vinduer, lag forsinket aktivering av vindusknapper@ label: spinbox @ info: whatsthis Forsinkelse for knappeaktivering (sekunder): @ info: whatsthis @ option: check Oppgi hvor lenge vindusknappene skal være slått av etter at varslingsvinduet er vist. @ option: check Viesti- ikkunalla on otsikko ja näppäimistö kohdistuu siihen@ label Meldingsvinduer har en tittellinje og tar fokus@ label Määrittele hälytysikkunan käyttäytyminen: Valittuna ikkuna on tavallinen ikkuna otsikkoineen ja näppäimistö ohjautuu ikkunaan kun se on esillä. Ei valittuna ikkunaan ei voi kirjoittaa eikä se tottele näppäimistöä. Sillä ei ole otsikkoriviä eikä sitä voi siirtää eikä kokoa voi muuttaa. @ action: button Bestem egenskapene til vinduer som viser varslinger: Hvis det er krysset av, vil vinduet være et vanlig vindu med en tittellinje, og det tar inn tastetrykk når det vises. Hvis det ikke er krysset av, vil vinduet ikke forstyrre deg når du skriver idet det vises på skjermen, men det har ingen tittellinje og kan ikke flyttes eller endre størrelse. @ action: button Erityistoiminnot... @ info: whatsthis Spesielle handlinger & # 160; … @ info: whatsthis Määrittele toimenpiteet ennen ja jälkeen hälytyksen näyttämisen. @ title: window Oppgi handlinger som skal kjøres før og etter at varslinga vises. @ title: window Hälytyksen erityistoiminnot@ label Spesielle varslingshandlinger@ title: group Toiminto ennen hälytystä@ option: check Alarm action Handling før varsling@ label: textbox Komento@ info: whatsthis Kommando: @ info: whatsthis Anna ennen hälytyksen näyttämistä suoritettava shell- komento. KAlarm odottaa komennon suorituksen päättymistä ennen hälytyksen näyttämistä. @ option: check Skriv inn en skallkommando som skal kjøres når varslinga vises. Merk at den vil bare bli kjørt ved hovedvarslingen og ikke ved påminnelser eller utsatte varslinger vises. KAlarm vil vente til kommandoen er ferdig før varslingen vises. @ option: check @ info: whatsthis Opphev varsling ved feil@ info: whatsthis @ label Opphev varslingen hvis handlinga før varsling feiler, dvs. ikke vis varslingen eller utfør noen etterhandling oppgitt for varslingen. @ title: group Toiminto hälytyksen jälkeen@ info: whatsthis Handling etter varsling@ info: whatsthis Anna hälytysikkunan sulkemisen jälkeen suoritettava komento. Huomaa, että komentoa ei suoriteta muistutusikkunan sulkemisen jälkeemn. Jos siirrät hälytystä, komentoa ei suoriteta, ennen kuin hälytyksen lopullista kuittaamista tai sulkemista. Skriv inn en skallkommando som skal kjøres etter at varslingsvinduet er lukket. Merk at den vil ikke bli kjørt etter at et varslingsvindu for en gjentakelse blir lukket. Om du utsetter varslinga, vil den ikke vises før du endelig har godkjent varslinga. Pyydetty kirjasin@ info Ønsket skrift@ info Tietolähde% 1 on tehty ohjelman aikaisemmalla versiolla (KAlarm% 2). Sitä voidaan vain lukea, ellet päivitä sitä nykyiseen tallennusmuotoon. @ info Kalenderen% 1 er i et gammelt format (KAlarm versjon% 2), og vil være skrivebeskyttet med mindre du oppdaterer den til det nye formatet. @ info Yksi tai useampi tietolähteen% 1 hälytyksistä on vanhassa KAlarm - muodossa, ja siksi sitä voidaan vain lukea, ellet päivitä sitä nykyiseen tallennusmuotoon. @ info Noen eller alle varslingene i kalenderen% 1 er i et gammelt KAlarm format, og vil være skrivebeskyttet med mindre du oppdaterer de til det nye formatet. @ info % 1 Älä päivitä tietolähdettä, jos jaat sen muiden käytäjien kanssa, jotka käyttävät edelleen vanhaa KAlarm - versiota. Jos päivität tietolähteen, muut eivät kenties voi enää käyttää sitä Haluatko päivittää tietolähteen? @ action % 1 Ikke oppdater kalenderen om den er delt med andre brukere som kjører en eldre versjon av KAlarm. Om du gjør dette, så er det en fare for at de ikke kan bruke den lengre. Vil du oppdatere kalenderen? @ action Käytä & hälytyksiä@ action & Skru på varslinger@ action @ action Stopp avspilling@ action @ info Spred ut vinduer@ info Virhe hälytysten tallennuksessa@ info Feil ved lagring av varslinger@ info Virhe hälytyksen tallennuksessa@ info Feil ved lagring av varsling@ info Virhe hälytyksen poistamisessa@ info Feil ved sletting av varslinger@ info Virhe hälytyksen poistamisessa@ info Feil ved sletting av varsling@ info Virhe uudelleenaktivoidun hälytysten tallennuksessa@ info Feil ved lagring av varslinger som er skrudd på igjen@ info Virhe uudellenaktivoidun hälytyksen tallennuksessa@ info Feil ved lagring varsling som er skrudd på igjen@ info Virhe hälytysmallien tallennuksessa@ info Feil ved lagring av varslingsmaler@ info Virhe hälytysmallin tallennuksessa@ info Feil ved lagring av varslingsmal@ info Hälytyksiä ei voida näyttää KOrganizerissa@ info Klarer ikke å vise varslinger i KOrganizer@ info Hälytystä ei voida näyttää KOrganizerissa@ info Klarer ikke å vise varsling i KOrganizer@ info Hälytystä ei voida päivittää KOrganizerissa@ info Klarer ikke å oppdatere varsling i KOrganizer@ info Hälytyksiä ei voida poistaa KOrganizerissa@ info Klarer ikke å slette varslinger fra KOrganizer@ info Hälytystä ei voida poistaa KOrganizerista@ info: whatsthis Klarer ikke å slette varsling fra KOrganizer@ info % 1% 2 @ info % 1 (KOrganizer ikke helt startet) @ info % 1 Haluatko varmasti tallentaa muutoksesi? @ info % 1 (Feil ved samband med KOrganizer) @ info Valise hälytysmalli pohjaksi uudelle hälytykselle. @ info Please set the 'From' email address... Du må slå på en kalendermal som du vil lagre malen i@ info Please set the 'From' email address... % 1 Aseta Asetukset- ikkunassa @ info % 1 Fyll det ut i dialogvinduet for innstillinger. @ info Hälytykset on estetty tällä hetkellä.. Haluatko aktivoida ne nyt? @ action: button Varslinger er for tiden slått av. Vil du slå på varslinger nå? @ action: button Ota käyttöön@ action: button Skru på@ action: button Älä käytä@ info La være av@ info Ei kyetä käynnistämään: KMail (% 1) @ info Klarte ikke å starte KMail (% 1) @ info Valitse näytettävä tiedosto@ info Velg en fil som skal vises@ info Valitse näytettävä tiedosto@ info Velg en fil som skal spilles@ info % 1 on kansio@ info % 1 er en mappe@ info % 1 ei löydy@ info % 1 ble ikke funnet@ info % 1 ei luettavissa@ info % 1 er ikke lesbar@ info % 1 ei näytä olevan teksti - tai kuvatiedosto@ item: inlistbox Recurrence type % 1 ser ikke ut til å være en tekst - eller bildefil@ item: inlistbox Recurrence type Ei toistoa@ item: inlistbox Recurrence type Ingen gjentakelse@ item: inlistbox Recurrence type Kirjautuessa@ item: inlistbox Recurrence type Ved innlogging@ item: inlistbox Recurrence type Tunneittain/ Minuuteittain@ item: inlistbox Recurrence type På timer/ minutter@ item: inlistbox Recurrence type Päivittäin @ item: inlistbox Recurrence type Daglig@ item: inlistbox Recurrence type Viikoittain @ item: inlistbox Recurrence type Ukentlig@ item: inlistbox Recurrence type Kuukausittain @ item: inlistbox Recurrence type Månedlig@ item: inlistbox Recurrence type Vuosittain @ title: group Årlig@ title: group Toistuvuussääntö@ info: whatsthis Gjentakelsesregel@ info: whatsthis Älä toista hälytystä@ info: whatsthis Ikke gjenta varslinga@ info: whatsthis Toista hälytys aina sisäänkirjautumisen yhteydessä määriteltyyn aikaan asti. Huomaa, että hälytys toistetaan myös aina kun hälytyspalvelin uudelleenkäynnistetään. @ info: whatsthis Utløs varslinga ved angitt tidspunkt og ved hver innlogging inntil det angitte tidspunkt. Merk at den også vil bli gjentatt hver gang KAlarm startes på nytt. @ info: whatsthis Toista hälytystä toistovälinä tunnit/ minuutit@ info: whatsthis Gjenta signalet i intervall på timer/ minuttbasis@ info: whatsthis Toista hälytystä päivittäin@ info: whatsthis Gjenta varslinga daglig@ info: whatsthis Toista hälytystä viikottain@ info: whatsthis Gjenta varslinga ukentlig@ info: whatsthis Toista hälytystä kuukausittain@ info: whatsthis Gjenta varslinga månedlig@ info: whatsthis Toista hälytystä halutuin väliajoin@ action: button Gjenta varslinga årlig@ action: button Alitoisto@ info: whatsthis Enkel gjentakelse@ info: whatsthis Aseta alitoisto toiston sisälle. Alitoisto käynnistää hälytyksen useita kertoja aina toistoaikaan. @ title: group Angi en repetisjon innenfor gjentakelsen for å utløse varslinga flere ganger for hver gjentakelse. @ title: group Toiston lopetus@ option: radio Slutt på gjentakelse@ option: radio Päättymätön@ info: whatsthis Ingen slutt@ info: whatsthis Toista hälytystä loputtomasti@ option: radio Gjenta varslinga på ubestemt tid@ option: radio Lopeta jälkeen: @ info: whatsthis Slutt etter: @ info: whatsthis Toista hälytystä tietty määrä@ info: whatsthis Gjenta varslinga så mange ganger som oppgitt@ info: whatsthis Anna kokonaismäärä hälytyksille@ label Skriv inn det antall ganger varslinga skal utføres@ label kertaa@ option: radio gjentakelse( r) @ option: radio Lopeta mennessä: @ info: whatsthis Slutt ved: @ info: whatsthis Toista hälytystä tiettyyn päivämäärään/ kellonaikaan saakka. Tämä koskee ainoastaan päähälytystä. Tämä ei rajoita alitoistoja, jotka suoritetaan viimeisen päähälytyksen jälkeenkin. @ info/ plain Repeter varslinga fram til den dato/ tid som er oppgitt. Dette gjelder bare hovedgjentakelser. Den begrenser ikke noen enkel gjentakelse som utføres uavhengig av den siste hovedgjentakelsen. @ info/ plain Tässä käytetään samaa aikavyöhykettä kuin alkamisajalle. @ info: whatsthis Denne bruker samme tidssone som starttiden. @ info: whatsthis Anna toiston viimeinen päivä.% 1 @ info: whatsthis Skriv inn siste dato for gjentakelse av varslinga.% 1 @ info: whatsthis Anna toiston viimeinen aika.% 1% 2 @ option: check Skriv inn det siste tidspunktet for gjentaking av varslinga.% 1% 2 @ option: check Mikä aika tahansa@ info: whatsthis Når som helst@ info: whatsthis Lopeta hälytyksen toisto ensimmäisen kirjautumisesi jälkeen tai määritellyn lopetusajan jälkeen@ title: group Stopp gjentakelse av varslinga ved den første innlogginga etter den oppgitte sluttdatoen@ title: group Poikkeukset@ info: whatsthis Unntak@ info: whatsthis Lista poikkeuksista, eli päivistä tai ajoista, jolloin poiketaan toistosta@ info: whatsthis Liste over unntak, dvs. datoer/ tidspunkt unntatt fra gjentakingen@ info: whatsthis Anna päivämäärä lisättäväksi poikkeusluetteloon. Käytä Lisää - tai Muuta- painikkeita. @ action: button Skriv inn en dato som skal settes i unntakslista. Brukes i sammenheng med Legg til eller Endre- knappen under. @ action: button Lisää@ info: whatsthis Legg til@ info: whatsthis Lisää yllä annettu päivämäärä poikkeusluetteloon@ action: button Legg til datoen som skal skrives inn over til unntakslista@ action: button Muuta@ info: whatsthis Endre@ info: whatsthis Korvaa valittu poikkeusluettelon päivä ylläolevalla päivällä@ action: button Erstatt de utheva elementene i unntakslista med datoene som er skrevet inn over@ action: button Poista@ info: whatsthis Slett@ info: whatsthis Poista valittu päivä poikkeusluettelosta@ option: check Fjern det utheva elementet fra unntakslista@ option: check @ info: whatsthis Ta ikke med helligdager@ info: whatsthis Anna hälytys vain työaikana. Voit määrittää työajan Asetukset- ikkunassa. @ option: check Ikke utfør varslinger på fridager. Du kan oppgi fritidsregionen i oppsettsdialogen. @ option: check Vain työaikana@ info: whatsthis Bare i arbeidstiden@ info: whatsthis Anna hälytys vain työaikana. Voit määrittää työajan Asetukset- ikkunassa. @ info Bare utfør varslinger i arbeidstiden, på arbeidsdager. Du kan angi arbeidstiden, dager og timer, i innstillingene. @ info Päättymispäivä edeltää alkamispäivää@ info Sluttdato er før startdato@ info Päättymispäivä tai - aika edeltää alkamisaikaa tai - päivää@ info Date cannot be earlier than start date Sluttdato/ tid er før startdato/ tid@ info Date cannot be earlier than start date alkamispäivä@ label: spinbox startdato@ label: spinbox Toista aina: @ label Time units for user- entered numbers Gjenta hver( t) @ label Time units for user- entered numbers tunnit: minuutit@ info: whatsthis timer: minutter@ info: whatsthis Anna hälytyksen toistoväli tunteina ja minuutteina@ label On: Tuesday Skriv inn tallet på timer og minutter mellom gjentakelser av varslinga@ label On: Tuesday Päivä: @ info & På: @ info Ei päivää valittuna@ label Time unit for user- entered number Ingen dag er valgt@ label Time unit for user- entered number päivä( ä) @ info: whatsthis dag( er) @ info: whatsthis Anna toistovälin päivien määrä: @ info: whatsthis Skriv inn antall dager mellom varslingsgjentakelser@ info: whatsthis Valitse hälytyksen sallitut viikonpäivät@ label Time unit for user- entered number Velg ukedag da varslinga har tillatelse til å utføres@ label Time unit for user- entered number viikko( a) @ info: whatsthis uke( r) @ info: whatsthis Anna toistovälin viikkojen määrä@ info: whatsthis Skriv inn antall uker mellom varslingsgjentakelser@ info: whatsthis Valitse viikonpäivät, jolloin hälytys toistetaan@ option: radio On day number in the month Velg ukedag da varslinga skal gjentas@ option: radio On day number in the month Päivänä@ info: whatsthis På dag@ info: whatsthis Toista hälytys kuukauden valittuna päivänä@ item: inlistbox Last day of month Gjenta varslinga på den angitte dagen i måneden@ item: inlistbox Last day of month Viimeinen@ item: inlistbox Siste@ item: inlistbox Valitse kuukauden päivä, jolloin hälytys toistetaan@ option: radio On the 1st Tuesday Velg dag i måneden da varslinga skal gjentas@ option: radio On the 1st Tuesday Päivä@ info: whatsthis På & den@ info: whatsthis Toista hälytys kuun valitulla viikolla yhtenä viikonpäivänä@ item: inlistbox Gjenta varslinga på én ukedag, i den valgte uka i måneden@ item: inlistbox 1. @ item: inlistbox 1. @ item: inlistbox 2. @ item: inlistbox 2. @ item: inlistbox 3. @ item: inlistbox 3. @ item: inlistbox 4. @ item: inlistbox 4. @ item: inlistbox 5. @ item: inlistbox Last Monday in March 5. @ item: inlistbox Last Monday in March Toiseksi viimeinen@ item: inlistbox 2. siste@ item: inlistbox Kolmanneksi viimeinen@ item: inlistbox 3. siste@ item: inlistbox Neljänneksi viimeinen@ item: inlistbox 4. siste@ item: inlistbox Viidenneksi viimeinen@ item: inlistbox Every (Monday...) in month 5. siste@ item: inlistbox Every (Monday...) in month Joka@ info: whatsthis Hver@ info: whatsthis Valitse viikko, jolloin hälytys toistetaan@ info: whatsthis Velg uke i måneden da varslinga skal gjentas@ info: whatsthis Valitse viikonpäivä, jolloin hälytys toistetaan@ label Time unit for user- entered number Velg ukedag da varslinga skal gjentas@ label Time unit for user- entered number Kuukausi( a) @ info: whatsthis måned( er) @ info: whatsthis Anna toistovälin kuukausien määrä@ label Time unit for user- entered number Skriv inn antall måneder mellom varslingsgjentakelser@ label Time unit for user- entered number vuosi( a) @ info: whatsthis år@ info: whatsthis Anna toistovälin vuosien määrä@ item: inlistbox Recurrence type Skriv inn antall år mellom varslingsgjentakelser@ label List of months to select Kuukausittain @ info: whatsthis Måneder: @ info: whatsthis Valitse vuodesta kuukaudet, jolloin muistutus toistetaan@ label: listbox Velg de måneder da varslinga skal gjentas@ label: listbox Helmikuun 29.. muina kuin karkausvuosina: @ item: inlistbox No date Varsling 29. februar i ikke- skuddår: @ item: inlistbox No date Maaliskuun 1. @ item: inlistbox 28th February (short form) 1 mar@ item: inlistbox 28th February (short form) Helmikuun 28. @ info: whatsthis 28 feb@ info: whatsthis Valitse päivä, jolloin helmikuun 29. hälytys annetaan muina kuin karkausvuosina@ info Velg hvilken dato, hvis noen, den 29. februar- meldinga skal skrus på i ikke- skuddår@ info Ei kuukautta valittuna@ info/ plain Ingen måned er valgt@ title: group Kalenteritiedostot@ item: inlistbox Kalendere@ item: inlistbox Aktivoi hälytykset@ info/ plain Aktive varslinger@ info/ plain Hälytysmallit@ action: button Varslingsmaler@ action: button Valitse, mitä tietoja näytetään hälytystietolähteistä@ info: whatsthis Velg hvilken type data å vise varslingskalendere for@ info: whatsthis Luettelo valitun tyyppisistä tietolähteistä. Valinta ilmaisee, onko tietolähde otettu käyttöön (valittu), vai pois käytöstä (ei valittu). Oletustietolähde on ilmaistu lihavoinnilla. @ action: button Liste over tilgjengelige kalendere for valgt type. Kryssboksen viser om en kalender er slått på( krysset) eller av( ikke krysset). Standardkalenderen er uthevet. @ action: button Muokkaa... @ info: whatsthis Rediger & # 160; … @ info: whatsthis Muokkaa nykyistä (korostettua) hälytysmallia@ info: whatsthis Rediger den uthevede kalenderen@ info: whatsthis Poista tietolähde luettelosta. Tietolähde jätetään koskemattomaksi, ja se voidaan ottaa uudestaan mukaan luetteloon niin haluttaessa. @ info: tooltip Fjern den valgte kalenderen fra lista. Selve kalenderen forblir intakt, og kan senere bli lagt til lista på nytt. @ info: tooltip Lisää uusi aktiivisten hälytysten tietolähde@ info: tooltip Legg til en aktiv varslingskalender@ info: tooltip Lisää uusi arkistoitujen hälytysten tietolähde@ info: tooltip Legg til en ny arkivert varslingskalender@ info: tooltip Luo uusi hälytysmallien tietolähde@ title: group Lag en ny varslingskalendermal@ title: window Hälytyksen asetukset@ info Kalenderoppsett@ info Valitse uuden tietolähteen tallennustapa@ info Velg lagringstype for ny kalender: @ info Ei voitu luoda tietolähdettä, jonka tyyppi on% 1. @ info/ plain Kunne ikke lage kalender med type% 1. @ info/ plain @ info % 1- kalender@ info Et voi tehdä oletustietolähteestäsi vain luettavaa. @ info Du kan ikke gjøre din standard aktive varslingskalender skrivebeskyttet. @ info Et voi tehdä arkistoitujen hälytysten tietolähteestä vain luettavaa ja määrittää vanhentuneita hälytyksiä arkistoitavaksi. @ info Du kan ikke skrivebeskytte din standard arkiverte varslingskalender så lenge forfalte varslinger er satt opp til å bli lagret. @ info Haluatko todella tehdä oletustietolähteestä vain luettavan? @ info Er du sikker på at du vil skrivebeskytte din sstandardkalender? @ info Et voi poistaa aktiivisten hälytysten oletustietolähdettä. @ info Du kan ikke fjerne din standard aktive varslingskalender. @ info Et voi poistaa arkistoitujen hälytysten oletustietolähdettä ja määrittää vanhentuneita hälytyksiä arkistoitavaksi. @ info Du kan ikke fjerne din standard arkiverte varslingskalender så lenge forfalte varslinger skal bli lagret. @ info Haluatko todella poistaa valitun tietolähteen (% 1)? @ info Er du sikker på at du vil slette din standardkalender (% 1) fra lista? @ info Haluatko todella poistaa tietolähteen% 1 luettelosta? @ action Reload resource Er du sikker på at du vil slette kalenderen% 1 fra lista? @ action Reload calendar & Lataa uudestaan@ action & Last inn på nytt@ action & Tallenna@ action & Lagre@ action & Näytä yksityiskohdat@ action Vis & detaljer@ action Aseta väri@ action Velg & farge & # 160; … @ action Poista väri@ action Tøm farge@ action & Muokkaa... @ info: whatsthis & Rediger & # 160; … @ info: whatsthis & Poista@ action & Fjern@ action & Lisää... @ action & Legg til & # 160; … @ action Tuo & hälytyksiä... @ action Importer & # 160; … @ action Tuo & hälytyksiä... @ action Eksporter & # 160; … @ action Käytä aktiivisten hälytysten oletuksena@ action Bruk som standard for aktive varslinger@ action Käytä arkistoitujen hälytysten oletuksena@ action Bruk som standard for arkiverte varslinger@ action Käytä hälytysmallien oletuksena@ action: button Bruk som & standard for varslingsmaler@ action: button Kirjasin & & Väri... @ info: whatsthis Skrifttype og farge & # 160; … @ info: whatsthis Valitse hälytysviestin kirjasin sekä tekstin ja taustan väri. @ title: window Velg skrift, for – og bakgrunnsfarge til varslingsmeldinga. @ title: window Hälytyksen kirjasin ja väri@ title: group Velg skrifttype og farge for varslinga@ title: group Yleiset asetukset@ label: textbox Resource name Generelle innstillinger@ label: textbox Calendar name Nimi: @ option: check Navn: @ option: check Vain lukuoikeus@ info/ plain Skrivebeskyttet@ info/ plain % 1 tietolähteen asetukset@ info Innstillinger for kalenderen% 1 @ info Anna tietolähteen nimi. @ option: check Oppgi et kalendernavn. @ option: check Peruuta jos myöhässä @ option: check Annuller hvis det er for sent@ option: check Sulje ikkuna automaattisesti tämän ajan kuluttua@ option: check Lukk vinduet automatisk etter denne gangen@ option: check Sulje ikkuna automaattisesti, kun myöhästynyt viesti on peruutettu. @ info: whatsthis Lukk vinduet automatisk etter senere avbryting@ info: whatsthis Jos valittu, hälytys peruutetaan mikäli sitä ei voida suorittaa määritellyn ajan sisällä hälytyksestä. Hälytyksen jääminen pois voi johtua mm. siitä, että et ole kirjautuneena sisään, X- ikkunamanageri ei ole päällä, tai hälytyspalvelin ei ole päällä. Jos ei valittu, käynnistetään hälytys heti ensimmäisen tilaisuuden tullen, välittämättä pitkästäkään myöhästymisestä. @ option: check Cancel if late by 10 minutes Hvis dette er avkrysset, vil beskjeden bli annullert hvis den ikke kan vises innen den angitte fristen fra den angitte tiden. Mulige grunner for å ikke vise er at du ikke er logget på, at X ikke kjører eller at KAlarm ikke er i gang. Hvis dette ikke er avkrysset, vil beskjeden bli vist ved først mulige anledning etter det angitte tidspunkt, uansett hvor sent dette er. @ option: check Cancel if late by 10 minutes Keskeytä, jos ollut myöhässä@ info: whatsthis Hvis for sen, avbryt etter@ info: whatsthis Syötä aika, kuinka kauan hälytystä jatketaan@ info: whatsthis Skriv inn hvor stor forsinkelse tillates før varslinga blir avblåst@ info: whatsthis Sulje hälytysikkuna automaattisesti tietyn myöhästymisajan kuluttua@ title: tab Lukk varslingsvinduet automatisk når avbruddsperioden er utgått@ title: tab & Toistot - [% 1] @ option: check Gjentakelse ‒ [% 1] @ option: check Näytä KOrganizer- ohjelmassa@ info: whatsthis Vis i KOrganizer@ info: whatsthis Hälytysmallit [vain luku] @ title: window Varslingsmal [skrivebeskyttet] @ title: window Arkoistoitu hälytys [vain luku] @ title: window Arkiverte varslinger [skrivebeskyttet] @ title: window Arkoistoitu hälytys [vain luku] @ action: button Varsling [skrivebeskyttet] @ action: button Lataa malli... @ label: textbox Last mal & # 160; … @ label: textbox Mallin nimi: @ info: whatsthis Mal navn: @ info: whatsthis Anna hälytysmallin nimi@ title: tab Skriv inn navnet på varslingsmalen@ title: tab & Hälytys@ title: group Varsling@ title: group Toiminto@ title: group Handling@ title: group Viivästetty hälytys@ label Utsatt varsling@ label Viivästetty: @ action: button Utsatt til: @ action: button Muuta.... @ info: whatsthis Endre & # 160; … @ info: whatsthis Muuta hälytyksen viivästettyä aikaa tai peruuta viivästys@ title: group Endre tidspunktet for en utsatt varsling, eller annuller utsettelsen@ title: group Oletusaika@ info: whatsthis Standard tid@ info: whatsthis Älä määrittele hälytyksien alkuaikaa tälle mallille. Normaalia oletusalkuaikaa käytetään. @ option: radio Ikke oppgi en starttid for varslinger basert på denne malen. Den normale standard- starttiden vil bli brukt. @ option: radio Aika: @ info: whatsthis Tid: @ info: whatsthis Määrittele tämän mallin hälytyksen alkuaika. @ info: whatsthis Oppgi en starttid for varslinger basert på denne malen. @ info: whatsthis Anna alkuaika tämän mallin hälytykselle.% 1 @ option: radio Skriv inn starttiden for varslinger basert på denne malen.% 1 @ option: radio Vain päivä@ info: whatsthis Kun dato@ info: whatsthis Aseta 'päivämäärä tästä mallin pohjalta luoduille hälytyksille. @ option: radio Sett Når som helst - alternativet for varslinger basert på denne malen. @ option: radio Aika tästä eteenpäin: @ info: whatsthis Tid fra nå: @ info: whatsthis Aseta tähän malliin perustuvat hälytykset alkamaan, kun tietty aika on kulunut hälytyksen luomisesta. @ info: whatsthis Still varslinger basert på denne malen til å starte etter en bestemt tid fra når varslinga opprettes. @ info: whatsthis % 1% 2 @ info: whatsthis % 1% 2 @ info: whatsthis Valitse kopioidaksesi hälytys KOrganizer- kalenteriin@ info: whatsthis Kryss av for å kopiere varslinga til KOrganizers kalender@ info: whatsthis Ajasta hälytys määriteltyyn aikaan. @ info Beramme varslinga ved angitt tidspunkt. @ info Sinun tulee antaa hälytysmallille nimi@ info Du må skrive inn et navn for varslingsmalen@ info Mallin nimi on jo käytössä@ info The parameter is a date value Det malnavnet er allerede i bruk@ info The parameter is a date value @ info The parameter is a date/ time value Startdatoen stemmer ikke med varslingens gjentakelsesmønster, så den blir justert til dato for neste gjentakelse (% 1). @ info The parameter is a date/ time value @ info Startdato/ tidspunkt stemmer ikke med varslingens gjentakelsesmønster, så den blir justert til dato/ tidspunkt for neste gjentakelse (% 1). @ info Hälytyksen toiston aika on jo mennyt@ info Neste varslingstidspunkt er allerede utløpt@ info Hälytys ei osu koskaan työtunteihin@ info Varslingen vil aldri skje i arbeidstiden@ info Muistuttajan aikaväli pitää olla lyhyempi kuin toiston aikaväli, jos '% 1' ei ole valittuna. @ info Påminnelsesperioden må være mindre enn gjentakelsesintervallet hvis% 1 ikke er valgt. @ info Yksinkertaisen hälytyksen kesto tulee olla pienempi kuin toiston väli vähennettynä muistutuksen aikajaksosta@ info Gjentakingslengden må være mindre enn gjentakingsintervallet, minus en eventuell påminnelsesperiode@ info Päivittäisten toistuvien yksinkertaisten hälytysten ajanjaksot tulee olla päiviä tai viikkoja. @ info Den enkle varslingsrepetisjonens periode må være i hele dager eller uker for datovarslinger@ info Valise hälytysmalli pohjaksi uudelle hälytykselle. @ action: button Du må velge en kalender der du vil lagre varslinga@ action: button @ action: button Færre valg < < @ action: button KAlarm KAlarm Henkilökohtainen hälytysviesti -, komento - ja sähköpostiajastin KDE: lle KDE personlig varslingsstyring for melding, kommandoer og e- post Copyright 2001- 2007, David Jarvie Opphavsrett 2001- 2009 David Jarvie David Jarvie David Jarvie Kysy vahvistus hälytystä kuitattaessa Be om bekreftelse når det kvitteres for en varsling Liitä tiedosto sähköpostiviestiin (toista tarvittaessa) Legg ved fil til e- post (gjenta om nødvendig) Sulje hälytysikkuna automaattisesti -- late- cancel - ajan kuluttua Lukk varslingsvinduet automatisk etter -- late- cancel perioden Kopioi sähköpostiviesti itselle Blindkopier e- post til meg selv Äänimerkki viestiä näytettäessä Pip når beskjeden vises Viestin taustan väri (nimi tai hex 0xRRGGBB) Bakgrunnsfarge for beskjed (navn eller hex 0xRRGGBB) Viestin edustaväri (nimi tai hex 0xRRGGBB) Forgrunnsfarge for beskjed (navn eller hex 0xRRGGBB) Peruuta hälytys määritellyllä tapahtuma ID: llä Annuller beskjed med oppgitt hendelses- ID Estä hälytys Slå av varslinga Suorita järjestelmäkomento Utfør en skallkommando- linje Komentorivikomento, jolla luodaan hälytysteksti Kommandolinje som genererer tekst til varslingsmeldinga Näytä hälytyksen muokkausikkuna tietyn hälytyksen muokkaamiseksi Vis dialogen for varslingsredigering, med angitt varsling Näytä hälytyksen muokkausikkuna uuden näyttöhälytyksen muokkaamisseksi Vis dialogen for varslingsredigering, med en ny visningsvarsling Näytä hälytyksen muokkausikkuna uuden komentorivihälytyksen muokkaamiseksi Vis dialogen for varslingsredigering, med en ny kommandovarsling Näytä hälytyksen muokkausikkuna uuden sähköpostihälytyksen muokkaamiseksi Vis dialogen for varslingsredigering, med en ny e- postvarsling Näytä hälytyksen muokkausikkuna uuden sähköpostihälytyksen muokkaamiseksi Vis dialogen for varslingsredigering, med en ny lydvarsling Näytä hälytyksen muokkausikkuna, joka on esitäytetty mallin mukaisesti Vis dialogen for varslingsredigering, satt opp med en mal Näytettävä tiedosto Fil som skal vises KMail- henkilö, jota käytetään sähköpostin lähettäjänä KMail- identitet som skal brukes til å sende e- post Hälytyksen toistoväli Intervall mellom gjentatte varslinger Näytä hälytys tapahtumana KOrganizerissa Vis varsling som en hendelse i KOrganizer Peruuta hälytys jos sitä ei voida suorittaa ajallaan Annuller varsling hvis den ikke kan vises til gitt tid Toista hälytys aina sisäänkirjauduttaessa Gjenta varsling hver gang du logger inn Lähetä sähköpostiviesti määriteltyyn osoitteeseen (toista tarvittaessa) Send en e- post til angitt adresse (gjenta om nødvendig) Yhden kerran soitettava audiotiedosto Lydfil som skal spilles en gang Soitettava audiotiedosto toistossa Lydfil som skal spilles flere ganger Määrittele hälytyksen toisto käyttämällä iCalendar- muotoa Oppgi varslingsgjentakelse med iCalendar- syntaks Näytä muistutus hälytyksen jatkossa Vis påminnelse før varslinga Näytä muistutus kerran, ennen ensimmäistä hälytyskertaa Vis påminnelse en gang før varslinga Hälytyksen toistomäärä (ensimmäisen kerta mukaanlukien) Antall ganger varslinga skal gjentas (medregnet første gang) Puhu viesti puheena kun se näytetään Si beskjeden når den vises Sähköpostin aiherivi E- postens emnelinje Toista kunnes [[[vvvv -] kk -] pv -] tt: mm, tai pvm vvvv- kk- pv Simuler systemtidspunkt [[[yyyy -] mm -] dd -] hh: mm [TZ] (feilsøkingsmodus) Liipaise hälytys [[vvvv -] kk -] pv -] tt: mm, tai pvm vvvv- kk- pv Utløs varsling på tidspunkt [[[yyyy -] mm -] dd -] hh: mm [TZ] eller dato yyyy- mm- dd [TZ] Näytä ilmoitusalueen kuvake Vis system- ikon Käynnistä hälytys määritellyllä tapahtuma ID: llä Vis melding med den oppgitte hendelses- ID Toista kunnes [[[vvvv -] kk -] pv -] tt: mm, tai pvm vvvv- kk- pv Gjenta til tidspunkt [[[yyyy -] mm -] dd -] hh: mm [TZ] eller dato yyyy- mm- dd [TZ] Äänitiedoston soittovoimakkuus Volumet lydfila skal spilles i Näytettävä viesti@ info/ plain Beskjedtekst som skal vises@ info/ plain Anna ajan pituus (tunneissa ja minuuteissa), jonka jälkeen tästä hetkestä lukien hälytys suoritetaan. @ info/ plain Skriv inn tidslengden (i timer og minutter) fra nå, når varslinga skal gis. @ info/ plain Jos hälys on asetettu toistumaan, sovitetaan alkamispäivä tai - aika ensimmäiseen toistumiseen. @ info/ plain Hvis det er stilt inn en gjentakelse, så blir startdato/ tid justert til første gjentakelse på eller etter den oppgitte datoen/ tidspunktet. @ info/ plain Tämä käyttää KAlarm- ohjelman oletusaikavyöhykettä, jonka voit asettaa Asetukset- ikkunassa. @ option: radio Denne bruker KAlarms standard tidssone som er satt i innstillingene. @ option: radio & Viivästä päivämäärään/ aikaan: @ option: radio Utsett til dato/ tid: @ option: radio & Viivästä päivämäärään/ aikaan: @ info: whatsthis Ved dato/ tid: @ info: whatsthis Uudelleenajasta hälytys määriteltyyn päivään ja aikaan. @ info: whatsthis Endre varslinga til angitt dato og tidspunkt. @ info: whatsthis Anna hälytyksen päivä tai päivämäärä ja aika. @ info: whatsthis Neste oppsatte dato, eller dato og klokkeslett, for varslinga. @ info: whatsthis Anna päivämäärä, jolloin hälytys suoritetaan.% 1 @ info: whatsthis Skriv inn datoen når varslinga skal gis.% 1 @ info: whatsthis Anna kellonaika, jolloin hälytys suoritetaan.% 1% 2 @ info: whatsthis Skriv inn tiden når varslinga skal gis.% 1% 2 @ info: whatsthis Jos valittu, määritellään hälytykselle vain päivämäärä, ei aikaa. Hälytys suoritetaan annettuna päivänä heti kun mahdollista. @ option: radio Kryss av for å oppgi bare en dato (uten klokkeslett) for en varsling. Varslingen vil bli utført så tidlig som mulig på den valgte datoen. @ option: radio Viivästä aikaan: @ info: whatsthis Utsett i tidsintervall: @ info: whatsthis Uudelleenajasta hälytys määritellyn aikavälin ajaksi nykyajasta. @ info: whatsthis Still varslinga om til et bestemt tidsintervall fra nå. @ info: whatsthis Uudelleenajasta hälytys määritellyn aikavälin päähän nykyajasta. @ info: whatsthis Still varslinga til etter en bestemt tid fra nå. @ info: whatsthis % 1% 2% 3 @ label % 1% 2% 3 @ action: button Aikavyöhyke@ info: whatsthis Tidssone & # 160; … @ info: whatsthis @ info: whatsthis Velg en tidssone for denne varslingen, forskjellig fra standard tidssone angitt i oppsettsdialogen for KAlarm. @ info: whatsthis Valitse aikavyöhyke, jota käytetään hälytystä varten@ option: check Skriv inn tidssonen som skal brukes ved varslinga. @ option: check Älä huomioi aikavyöhykettä@ info: whatsthis Ignorer tidssone@ info: whatsthis Valitse käyttääksesi paikallista tietokoneaikaa, jättäen aikavyöhykkeen huomiotta. Mikäli hälytys toistuu tunneissa ja minuuteissä määritellyn ajan jälkeen, tätä valintaa ei suositella käytettävän. Jos käytät valintaa, hälytys saatetaan antaa yllättävään aikaan kesä - tai talviaikaan siirtymisen yhteydessä. @ info Kryss av for å bruke lokaltid fra pc' en og ignorere tidssoner. Du anbefales ikke å bruke dette valget om varslinga har en gjentagelse som er spesifisert i timer/ minutter. Mo du gjør det så kan varslinga komme uventet etter skifting mellom sommer og vintertid. @ info Virheellinen aika@ info Ugyldig tid@ info Virheellinen päivämäärä@ info Ugyldig dato@ info Hälytyksen päivämäärä on jo mennyt@ info Varslingsdato er allerede forbi@ info Hälytyksen aika on jo mennyt@ option: check Varslingstidspunkt er allerede forbi@ option: check Kokeile hälytysääntä@ info: whatsthis Test lydavspilling@ info: whatsthis Soita valittu äänitiedosto@ info: whatsthis Spill valgt lydfil. @ info: whatsthis Anna soitettavan äänitiedoston nimi tai URL. @ info: whatsthis Skriv inn navn eller URL til en en lydfil å spille av. @ info: whatsthis Valitse soitettava äänitiedosto. @ info: whatsthis Velg en lydfil til å spille av. @ info: whatsthis Jos valittu, soitetaan äänitiedostoa yhtä kauan, kuin viestiä näytetään. @ title: group Sound volume Hvis dette er avkrysset vil lydfila bli spilt om og om igjen så lenge meldinga vises. @ title: group Sound volume Äänenvoimakkuus@ option: check Lydstyrke@ option: check Aseta äänenvoimakkuus@ info: whatsthis Velg lydstyrke@ info: whatsthis Valitse asettaaksesi äänenvoimakkuus soitettavalle äänitiedostolle. @ info: whatsthis For å velge lydstyrken lydfila skal spilles i, velg dette. @ info: whatsthis Valitse äänenvoimakkuus soitettavalle äänitiedostolle. @ option: check Velg lydstyrken lydfila skal spilles i. @ option: check Voimistus@ info: whatsthis Ton ut@ info: whatsthis Valitse ottaaksesi käyttöön äänen voimistumisen soiton käynnistyessä@ label: spinbox Time period over which to fade the sound For å tone ut lyden når lydfila spilles, velg dette. @ label: spinbox Time period over which to fade the sound Voimistumisaika: @ label Ton ut tid: @ label sekuntia @ info: whatsthis sekunder@ info: whatsthis Anna voimistuksen aika sekunneissa ennenkuin ääni saavuttaa asetetun voimakkuuden. @ label: slider Skriv inn antall sekunder for å tone ut lyden før man når det bestemte volumet. @ label: slider Alkuperäinen äänenvoimakkuus: @ info: whatsthis Opprinnelig volum: @ info: whatsthis Valitse alkuäänenvoimakkuus äänitiedoston soittamiselle; @ info: tooltip Velg det initielle volumet lydfila skal spilles i. @ info: tooltip Sammuta ääni@ info: whatsthis Stopp Lyd@ info: whatsthis Lopeta äänen soittaminen@ title: group Stopp lydavspilling@ title: group Hälytyksen tyyppi@ info Varslingstype@ info Aktiivinen@ info: whatsthis Aktiv@ info: whatsthis Valitse tämä ottaaksesi etsinnässä mukaan aktiiviset hälytykset. @ option: check Alarm type Kryss av for å ta med aktive varslinger i søket. @ option: check Alarm type Arkistoitu@ info: whatsthis Arkivert@ info: whatsthis Otetaanko arkistoidut hälytykset mukaan etsinnässä. Tämä valinta on saatavilla vain, jos arkistoidut hälytykset näytetään. @ option: check Alarm action = text display Kryss av for å ta med forfalte varslinger i søket. Dette er bare mulig hvis forfalte varslinger vises nå. @ option: check Alarm action = text display Teksti@ info: whatsthis Tekst@ info: whatsthis Valitse tämä ottaaksesi tekstihälytykset mukaan etsintään. @ option: check Alarm action = file display Kryss av for å ta med tekstmeldingsvarslinger i søket. @ option: check Alarm action = file display Tiedosto@ label: textbox Fil@ label: textbox Valitse tämä ottaaksesi mukaan tiedostossa olevat hälytykset etsintään. @ option: check Alarm action Kryss av for å ta med filvarslinger i søket. @ option: check Alarm action Komento@ info: whatsthis Kommando@ info: whatsthis Valitse tämä ottaaksesi mukaan komentohälytykset etsinnässä. @ option: check Alarm action Kryss av for å ta med kommandovarslinger i søket. @ option: check Alarm action Valitse tämä ottaaksesi mukaan sähköpostihälytykset etsintään. @ option: check Alarm action Kryss av for å ta med e- postvarslinger i søket. @ option: check Alarm action @ info: whatsthis Lyd@ info: whatsthis Valitse tämä ottaaksesi mukaan sähköpostihälytykset etsintään. @ info Kryss av for å ta med lydvarslinger i søket. @ info Yhtään hälytystyyppiä ei ole valittu etsittäväksi@ info Ingen varslingstyper er valgt for søking@ info Hälytysten loppu saavutettiin. Jatketaanko alusta? @ info Nådde slutten av varslingslista. Fortsette fra begynnelsen? @ info Hälytysten alku saavutettiin. Jatketaanko lopusta? @ title: window Nådde begynnelsen av varslingslista. Fortsette fra slutten? @ title: window Viivästä hälytys@ action: button Utsett varsling@ action: button Peruuta viivästys@ info: whatsthis Annuller utsettelse@ info: whatsthis Viivästä hälytys määriteltyyn aikaan asti@ info: whatsthis Utsett varslinga til det angitte tidspunkt. @ info: whatsthis Peruuta viivästetty hälytys. Tämä ei vaikuta tuleviin toistoihin. @ info Annuller den utsatte varslinga. Dette påvirker ikke senere gjentakelser. @ info Ei pysty viivästämään yli seuraavan toiston (nykyään% 1) @ info Kan ikke utsette til etter varslingens neste påminnelse (for tiden% 1) @ info Ei pysty viivästämään yli seuraavan muistutuksen (nykyään% 1) @ info Kan ikke utsette til etter varslingens neste påminnelse (for tiden% 1) @ info Ei pysty viivästämään muistutusta yli hälytysajan (% 1) @ info Kan ikke utsette påminnelsen til etter varslingstiden (% 1) @ info Kalenteria ei voitu ladata:% 1 @ info Kan ikke laste ned kalender:% 1 @ info Virhe kalenterin lataamisessa:% 1 Korjaa tiedosto tai poista se. @ info Feil ved innlesning av kalender:% 1 Vennligst ordne det eller slett fila. @ info Kalenteria ei voitu tallentaa kohteeseen% 1 @ info Kan ikke lagre kalenderen til% 1 @ info Kalenteria ei voitu siirtää osoitteeseen% 1 @ info/ plain Kan ikke laste opp kalender til% 1 @ info/ plain Kalenteritiedostot@ info Kalenderfiler@ info Ei voitu ladata kalenteria% 1. @ title: window Kunne ikke laste kalender% 1. @ title: window @ info Velg eksportkalender@ info Kalenteria ei voitu siirtää osoitteeseen% 1 @ info Feil ved innlasting av kalender det skal legges til:% 1 @ info Kalenteria ei voitu tallentaa kohteeseen% 1 @ info Klarte ikke lagre ny kalender til;% 1 @ info Kalenteria ei voitu siirtää osoitteeseen% 1 @ info: whatsthis Kan ikke laste opp ny kalender til;% 1 @ info: whatsthis Luettelo hälytysmalleista@ info: shell Lista over varslingsmaler@ info: shell % 1: virheellinen sähköpostiosoite@ info: shell % 1: ugyldig e- postadresse@ info: shell Parametri% 1 on virheellinen päivittäishälytyksiin@ info: shell Ugyldig% 1 parameter for varsling bare på dato@ info: shell % 1 on aikaisempi kuin% 2 @ info: shell % 1 tidligere enn% 2 @ info: shell Parametrit% 1 ja% 2 virheellisiä: toisto on pidempikuin intervalli% 3 @ info: shell Ugyldig% 1 og% 2 - parameter: repetisjonen er lengre enn% 3 - intervallet@ info: shell % 1 edellyttää puhesyntetisaattorin asettamista KTTSD: n avulla@ info: shell % 1 krever at talesyntetisering settes opp ved hjelp av KTTSD@ info: shell : vaihtoehto( dot) päteviä vain viestin /% 1 /% 2 kanssa@ info: shell : valg( ene) er bare gyldige med en passende handling eller melding@ info: shell Argumentilla -- help saat luettelon komentorivivalinnoista. @ info: shell Bruk -- help for å få en liste over tilgjengelige kommandolinje- flagg. @ info: shell % 1 edellyttää% 2 @ info: shell % 1 krever% 2 @ info: shell % 1 edellyttää% 2 tai% 3 @ info: shell % 1 krever% 2 eller% 3 @ info: shell Virheellinen% 1 parametri@ info: shell Ugyldig% 1 parameter@ info: shell % 1 ei ole yhteensopiva% 2: n kanssa@ item: inmenu % 1 samspiller ikke med% 2 @ item: inmenu & Näytä hälytysmalli@ title: window & Vis varslingsmal@ action Malli komentohälytykselle@ title: window & Kommandovarslingsmal@ action Malli sähköpostihälytykselle@ title: window & E- postvarslingsmal@ action Malli sähköpostihälytykselle@ title: window & Lydvarslingsmal@ action KAlarm- ohjelman versio@ info: whatsthis KAlarm versjon@ info: whatsthis KAlarm- ohjelman versio, joka kirjoitti tämän tiedoston@ label KAlarm versjon som skrev denne fila. @ label Aikavyöhyke@ label Tidssone@ label @ info: whatsthis Fridagsområde@ info: whatsthis Valitse aikavyöhyke, jota käytetään hälytystä varten@ label: listbox Skriv inn fridagsområdet som skal brukes. @ label Edustaväri: @ info: whatsthis Forgrunnsfarge@ info: whatsthis Valitse hälytysviestin taustaväri. @ label Standard forgrunnsfarge for varslingsvinduer. @ label Taustaväri: @ info: whatsthis Bakgrunnsfarge@ info: whatsthis Valitse hälytysviestin taustaväri. @ label Standard bakgrunnsfarge for meldingsvindu. @ label Viestin kirjasin@ info: whatsthis Skrift for varslingsmelding@ info: whatsthis Valitse hälytysviestin oletuskirjasin. @ action Standard skrift for varslingsmeldinger. @ label Anna oletusäänitiedosto käytettäväksi hälytysten määrittelyssä. @ label Skriv inn standard utsettingsintervall (i minutter), brukt i dialogen Utsett varsling. @ label Viive ennen viesti- ikkunan painikkeiden aktivoitumista Forsink påslåing av knappene på meldingsvinduet@ info: whatsthis Määritä hälytysikkunan sijainti ja sekunteina ilmaistu viive ikkunan ilmestymisestä sen painikkeiden aktivoitumiseen. 0 sijoittaa ikkunan mahdollisimman kauas kohdistimesta ilman aktivointiviivettä. > 0 sijoittaa ikkunan keskelle näyttöä ja käyttää aktivointiviivettä. - 1 ei käytä erityistä asettelua eikä aktivointiviivettä. @ label Angi posisjonen til meldingsviduene, og forsinkelsen i sekunder fra et vindu vises til knappene blir slått på. 0 for å plassere meldingsvinduet så langt fra musepekeren som mulig uten forsinkelse > 0 for å plassere meldingsvinduet midt på skjermen med forsinkelse på knappene - 1 for uspesifisert posisjon og uten forsinkelse. @ label Montako hälytystä näytetään työkaluvihjeessä Antall varslinger som vises i verktøytips i systemkurven@ info: whatsthis Seuraavan vuorokauden kuluessa suoritettavien hälytysten näyttö ilmoitusalueen työkaluvihjeessä: 0 ei näytetä - 1 näytetään kaikki > 0 asettaa rajan. @ label Hvor mange varslinger som forfaller de neste 24 timene som skal vises i verktøytipset i systemkurven: 0 for å ikke vise noen - 1 for å vise alle > 0 for å sette en grense @ label Näytä ilmoitusalueen työkaluvihjeessä hälytysten määrä@ label Vis varslingstid i verktøytips i systemkurven@ label Käynnistä järjestelmäpaneelin kuvake automaattisesti sisäänkirjautumisen yhteydessä@ label Vis tid til varsling i verktøytips i systemkurven@ label Aikaa hälytykseen - etuliite ilmoitusalueen työkaluvihjeessä@ label Tid- til- varsling prefiks i verktøytips i systemkurven@ label Sähköpostiohjelma@ info: whatsthis E- postklient@ info: whatsthis Kuinka sähköposti lähetetään sähköpostihälytyksessä. KMail: Sähköposti lähetetään automaattisesti KMail - ohjelmalla. Mikäli tarpeellista KMail käynnistetään ensin. Sendmail: Sähköposti lähetetään automaattisesti. Tämä valinta toimii ainoastaan, jos järjestelmä on asetettu käyttämään sendmail - ohjelmaa. Velg hvordan e- post skal sendes når en e- postvarsling utløses. KMail: E- posten sendes vanligvis fra KMail. KMail startes først om det er nødvendig. Sendmail: E- posten sendes automatisk. Dette virker bare hvis systemet ditt er satt opp til å bruke sendmail eller et annet program som er kompatibelt med sendmail. @ option Kopioidaanko lähetetyt sähköpostit KMail- ohjelman lähetettyjen viestien kansioon@ info: whatsthis Om sendt e- post skal kopieres til KMails sendt- mappe. @ info: whatsthis Kopioidaanko lähetetty sähköposti KMail- ohjelman sent- mail - kansioon. Huomioidaan vain, jos sendmail on valittu sähköpostiohjelmaksi. @ label Om det etter sending skal lagres en kopi i KMails sendt- mappe. Brukes bare om sendmail er valgt som e- post klient. @ label Lähettäjän sähköpostiosoite@ info: whatsthis Din e- postadresse@ info: whatsthis Sähköpostiosoitteesi, joka ilmoitetaan sähköpostihälytyksen lähettäjäksi. Anna "@ ControlCenter", jos haluat käyttää Ohjauskeskuksessa määritettyä sähköpostiosoitetta, tai "@ KMail", jos haluat valita KMail- tunnusten joukosta. Voit myös antaa muun kelvollisen sähköpostiosoitteen. @ label Din e- postadresse som brukes til å identifisere deg som sender ved e- postvarslinger. Skriv "@ SystemSettings" for å bruke e- postadressen som er angitt i Kontrollpanelet, "@ KMail" for å tillate valg av KMail identiteter eller skriv inn den aktuelle e- postadressen. @ label Piilokopion vastaanottaja@ info: whatsthis Blindkopi e- postadresse@ info: whatsthis Sähköpostiosoitteesi, johon lähetetään sinulle tarkoitetut piilokopiot (bcc). Jos haluat, että piilokopiot lähetetään käyttäjätunnuksellesi koneessa, jossa käytät KAlarm- ohjelmaa, voit antaa käyttäjätunnuksesi. Anna "@ ControlCenter", jos haluat käyttää Ohjauskeskuksessa määritettyä sähköpostiosoitetta. Voit myös antaa muun kelvollisen sähköpostiosoitteen. @ label Din e- postadresse, brukt til å sende blindkopi av e- postvarslinger til deg selv. Hvis du vil ha blindkopier til kontoen din på det systemet der KAlarm kjører, så kan du bare oppgi login- navnet ditt. Skriv "@ SystemSettings" for å bruke e- postadressen definert i Systeminnstillinger, eller skriv inn den aktuelle adressen. @ label Pääte komentohälytyksiä varten@ info: whatsthis Terminal for kommando- varslinger@ info: whatsthis Komentorivi komentohälytysten suorittamiseksi pääteikkunassa. @ label Kommandolinje for å kjøre kommandovarslinger i et terminalvindu, inklusiv spesialkoder beskrevet i KAlarm- håndboka. @ label Päivän alkuaika päivämäärään pohjautuville hälytyksille: @ info: whatsthis Start på dagen for datovarslinger@ info: whatsthis Aikaisin aika jolloin päivämäärään pohjautuva hälytys annetaan. @ label Det tidligste tidspunktet på dagen da en dagsvarsling uten angitt tidspunkt vil utløses. @ label Työpäivän alkuaika@ info: whatsthis Starttidspunkt for en arbeidsdag@ info: whatsthis Aika, jolloin työpäivä alkaa@ label Når en arbeidsdag starter. @ label Työpäivän loppuaika@ info: whatsthis Sluttidspunkt for en arbeidsdag@ info: whatsthis Aika, jolloin työpäivä päättyy@ label Når en arbeidsdag slutter. @ label Työpäivät@ info: whatsthis Arbeidsdager@ info: whatsthis OR- operaation avulla bitit ilmaisevat, mitkä viikonpäivät ovat työpaiviä, 1=maanantai, 64=sunnuntai. @ label OR' ede bit som angir hvilke dager i uka som er arbeidsdager, 1 = Mandag & # 160; … 64 = Søndag. @ label Estetyn hälytyksen väri@ label Farge for avslåtte varslinger@ label Arkistoitujen hälytysten väri@ label Farge for forfalte varslinger@ label Vanhentuneiden hälytysten säilytysaika Dager som forfalte varslinger skal lagres@ info: whatsthis Valitse tämä säilyttääksesi hälytykset vanhentumisen tai poiston jälkeen (paitsi poistetut hälytykset, joita ei koskaan annettu). 0 älä säilytä - 1 pidä äärettömästi > 0 säilytetään näin monta päivää @ label Oppgi hvor lenge varslinger skal beholdes etter at de er forfalt eller slettet (unntatt varslinger som aldri ble utløst): 0 for ikke å lagre - 1 for å lagre for alltid > 0 for å angi antall dager den skal lagres @ label @ info: whatsthis KOrganizer varighet for hendelse@ info: whatsthis @ label Oppgi hendelsens varighet i minutter, for varslinger som kopieres til KOrganizer. @ label Peruuta, jos myöhässä vähintään (minuuttia) @ info: whatsthis Annuller hvis det er for sent (minutter) @ info: whatsthis Oletusarvo hälytysten muokkausikkunassa määrättävälle myöhästyneiden hälytysten perutusajalle. Jos 0, ei myöhästyneitä hälytyksiä peruuteta, > 0 ilmaisee ajan minuutteina. @ label Standard verdi i dialogvinduet for varslingsredigering for sen avbryting (i minutter). 0 for ingen sen avbryting, > 0 for å angi antall minutter før avbryting. @ label Oletusarvo hälytyksen muokkausikkunassa kohtaan "Sulje automaattisesti, jos myöhässä vähintään". @ label Standard- innstilling i dialogvinduet for varslingsredigering for "Lukk vindu automatisk om forsent". @ label Vahvista kuittaus@ info: whatsthis Bekreft mottakelsen@ info: whatsthis Oletusarvo muokkausikkunan asetukselle "vahvista kuittaus". @ label Standard- innstilling for "Bekreft mottakelsen" i dialogvinduet for varslingsredigering. @ label Oletusarvo hälytyksen muokkausikkunassa kohtaan "Näytä KOrganizer- ohjelmassa". @ title: group Audio options group Standard- innstilling for "Vis i KOrganizer" i dialogvinduet for varslingsredigering. @ label Label for audio options Oletustyyppi äänihälytysten äänityypille Skriv inn standard lydfil som skal brukes i redigeringsdialogen for varslinger. @ option Soita tiedosto@ label Spill av fil@ label Äänitiedosto@ info: tooltip Lydfil@ info: tooltip Oletuspolku äänitiedostoille. Käytetään hälytysten muokkausikkunassa. @ label Standard sti til lydfil i redigeringsdialogen for varslinger. @ label Äänenvoimakkuus@ info: whatsthis Lydstyrke@ info: whatsthis Oletusarvo muokkausikkunassa määrättävälle äänenvoimakkuudelle: - 1 ääni pois, 0- 100%. @ label Standard lydstyrke i redigeringsdialogen for varslinger. - 1 for å velge bort lydstyrke, eller 0 – 100% @ label Oletusarvo hälytyksen muokkausikkunassa äänen toistamiselle. @ label Standard- innstilling for "repeter lydfil" i dialogvinduet for varslingsredigering. @ label Syötä komentojono@ info: whatsthis Oppgi et skript@ info: whatsthis Oletusarvo hälytyksen muokkausikkunassa komentojonon antamiselle. @ label Standard- innstilling for "Skript oppføring" i dialogvinduet for varslingsredigering. @ label Oletusarvo hälytyksen muokkausikkunassa hälytyksen tulosteen vastaanottajaksi. Standard- innstilling for "Kommando- utdata" i dialogvinduet for varslingsredigering. @ option Hylkää tuloste Forkast utdata@ option Lokitiedostoon Logg til fil@ option Lokitiedostoon@ info: whatsthis Logg til fil@ info: whatsthis Oletuspolku lokitiedostolle. @ label Standard sti for loggfiler for kommandovarslinger i redigeringsdialogen for varslinger. @ label Oletusarvo hälytyksen muokkausikkunassa itselle lähetettäviä piilokopioita varten. @ label Standard- innstilling for "Blindkopi til deg selv" i dialogvinduet for varslingsredigering. @ label Toiston aika Gjentakelsesperiode@ option Ei toistoa Ingen gjentakelse@ option Tunneittain/ minuuteittain På timer/ minutter@ option Helmikuun 28. 28. februar@ option Maaliskuun 1. 1. mars@ option Muistutusten yksikkö@ info: whatsthis Enheter for påminnelse@ info: whatsthis Oletusyksikkö muistuksen aikaa varten Standardinnstilling for "Enheter for påminnelse" i redigeringsdialogen for varslinger. @ option Toiminto ennen hälytystä@ info: whatsthis Handling før varsling@ info: whatsthis Oletuskomento, joka suoritetaan ennen hälytyksen näyttämistä@ label Skriv inn en skallkommando som skal kjøres før varslingsvinduet vises. @ label @ info: whatsthis Annuller varsling ved feil i handlngen før varsling@ info: whatsthis Oletusarvo toistovälille hälytyksen määrittelyssä. @ label Standardinnstilling for om varsllingen skal annulleres hvis handlingskommandoen før varsling feiler. @ label Oletuskomento, joka suoritetaan hälytysikkunan sulkemisen jälkeen. @ label Skriv inn en skallkommando som skal kjøres etter at varslingsvinduet er lukket. @ label Ohjelman KAlarm lopettaminen vahvistetaan varmistuskysymyksellä. @ label Om det skal vises en advarsel før KAlarm stoppes. @ label & Tiedosto@ title: tab & Fil AsetuksetNAME OF TRANSLATORS & InnstillingerNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Mattila, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Klaus Ade Johnstad, Bjørn Steensrud, Eskild Hustvedt, Øyvind A. Holm, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, tapio. mattila@ mbnet. fi, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi@ info klaus@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, zerodogg@ skolelinux. no, sunny@ sunbase. org, slx@ nilsk. net Anna tietolähteen nimi. @ info: whatsthis Sti til KAlarm kalenderfil. Älä muuta tätä arvoa! Ikke endre de virkelige bakgrunnsdataene. @ title: window Overvåk fil etter endringer. @ title: window Muistutus@ info: whatsthis Påminnelse@ info: whatsthis Viesti@ info: whatsthis Melding@ info: whatsthis Viestin määritetty suorituspäivä / - aika (ei todellinen näyttämisaika). @ info Den oppsatte dato/ tid for beskjeden (i motsetning til tiden når den faktisk vises). @ info Tiedosto, jonka sisältö on näytetty alla@ info: whatsthis Fila med innhold blir vist nedenfor@ info: whatsthis Näytettävän tiedoston sisältö@ info Innholdet til fila som skal vises@ info Tiedosto on kansio@ info Fila er en katalog@ info Ei voitu avata tiedostoa@ info Klarte ikke åpne fila@ info Tiedostoa ei löytynyt@ info: whatsthis Fant ikke fila@ info: whatsthis Hälytysviesti@ info: whatsthis Varslingsmeldinga@ info: whatsthis Hälytyskomennon tuloste@ info: whatsthis Utdata for varslingens kommando@ info: whatsthis Lähetettävä sähköpostiviesti@ info Email addressee E- posten som skal sendes@ info Email addressee Virhe@ option: check Feil@ option: check Älä näytä tätä virheilmoitusta uudelleen tämän hälytyksen yhteydessä. @ info: whatsthis Ikke vis denne feilmeldinga for denne varslinga@ info: whatsthis Kuittaa hälytys@ action: button Kvitter for varslinga@ action: button Muokkaa hälytystä@ action: button Rediger varslinga. @ action: button & Viivästä... @ info: whatsthis & Utsett & # 160; … @ info: whatsthis Viivästä hälytys myöhempään ajankohtaan. Sinula pyydetään määrittämään hälytyksen uusi näyttämisaika. @ info: tooltip Locate this email in KMail Utsett varslinga til senere. Du vil bli bedt om å angi når varslinga skal vises igjen. @ info: tooltip Locate this email in KMail Etsi KMail - ohjelmassa. @ info: whatsthis Finn denne i KMail @ info: whatsthis Etsi ja korosta tämä sähköposti KMail- ohjelmassa@ info: tooltip Lokaliser og uthev denne e- posten i KMail @ info: tooltip Aktivoi KAlarm @ info Skru på KAlarm @ info Tänään@ info I dag@ info Viestiä ei voida puhua @ info Klarer ikke å spille av melding@ info DCOP Call sayMessage epäonnistui @ info D- Bus- kallet say () mislyktes@ info Äänitiedostoa ei voida avata:% 1 @ info Kan ikke åpne lydfil:% 1 @ info Virhe liitettäessä tiedostoa:% 1 @ info Feil ved spilling av lydfil:% 1% 2 @ info Haluatko todella kuitata tämän hälytyksen? @ action: button Er du sikker på at du vil kvittere for denne varslinga? @ action: button Kuittaa hälytys @ action: button Kvitter for varslinga@ action: button Kuittaa@ info Kvitter@ info Tätä sähköpostia ei löydy KMail - ohjelmasta@ info Klarer ikke å finne denne e- posten i KMail @ info Hälytystä ei voi viivästää: Hälytystä ei löydy. @ label: listbox Kan ikke utsette varsling: Varsling ikke funnet @ label: listbox Listbox providing audio options Ääni: @ item: inlistbox No sound Lyd: @ item: inlistbox No sound Piippaus@ item: inlistbox Pip@ item: inlistbox Puhu @ item: inlistbox Snakk@ item: inlistbox Aseta äänitiedosto@ info: whatsthis Oppsett av lydfil@ info: whatsthis Määrittele hälytyksen näyttämisen yhteydessä soitettava äänitiedosto. @ info: whatsthis Sett opp lydfila som skal brukes når en melding vises. @ info: whatsthis % 1: viesti näytetään äänettä. @ info: whatsthis % 1: meldinga blir vist stille. @ info: whatsthis % 1: yksinkertainen piippaus. @ info: whatsthis % 1: et enkelt pip blir spilt. @ info: whatsthis % 1: soitetaan äänitiedosto. Voit valita tiedoston ja soittovalintoja. @ info: whatsthis % 1: en lydfil blir spilt. Du vil bli spurt om å velge fil og å angi avspillingsvalg. @ info: whatsthis % 1: viestiteksti puhutaan. @ info: whatsthis Combination of multiple whatsthis items % 1: meldinga blir lest opp. @ info: whatsthis Combination of multiple whatsthis items Valitse ääni, joka soitetaan kun viesti näytetään:% 1% 2% 3% 4 @ info: whatsthis Combination of multiple whatsthis items Velg en lyd å spille av når meldinga vises:% 1% 2% 3% 4 @ info: whatsthis Combination of multiple whatsthis items Valitse ääni, joka soitetaan kun viesti näytetään:% 1% 2% 3 @ title: window Velg en lyd å spille av når meldinga vises:% 1% 2% 3 @ title: window Äänitiedosto@ title: window Lydfil@ title: window Valitse äänitiedosto@ info/ plain Velg en lydfilFiledialog filter for *. ics *. ical Kalenteritiedostot KAlarm kalenderfil @ info/ plain Element- ID% 1 er forskjellig fra nyttelast- ID% 2. @ info/ plain Arkistoidut hälytykset@ info/ plain Forfalte varslinger@ info/ plain Hälytysmallit@ info/ plain Varslingsmaler@ info/ plain Luku - ja kirjoitusoikeus@ info/ plain Les- Skriv@ info/ plain Salli@ info/ plain Skru på@ info/ plain Estä@ info/ plain Parameter in 'Default resource: Yes/ No' Slått av@ info/ plain Parameter in 'Default calendar: Yes/ No' Kyllä@ info/ plain Parameter in 'Default resource: Yes/ No' Ja@ info/ plain Parameter in 'Default calendar: Yes/ No' Ei mitään@ info Nei@ info % 1 Tietolähteen tyyppi:% 2 Sisältö:% 3% 4:% 5 Oikeudet:% 6 Tila:% 7 Oletustietolähde:% 8 @ info % 1 Kalendertype:% 2 Innhold:% 3% 4% 5 Tillatelser:% 6 Status:% 7 Standardkalender:% 8 @ info Tietolähdettä% 1 ei voida muuttaa kirjoitettavaksi, sillä joko KAlarm ei ole luonut sitä, tai sen on luonut uudempi versio ohjelmasta KAlarm @ info/ plain Kalenderen% 1 kan ikke gjøres skrivbar siden den ikke er opprettet av KAlarm eller er opprettet av en nyere versjon av KAlarm @ info/ plain URL@ info/ plain Directory in filesystem URL@ info/ plain Directory in filesystem Hakemisto@ label: textbox Mappe@ label: textbox Lataa osoitteesta: @ label: textbox Last ned fra: @ label: textbox Vie osoitteeseen: @ info Last opp til: @ info Et ole määritellyt vientiosoitetta: hälytyskalenteri on vain luettava. @ info/ plain Du har ikke angitt noen URL å laste opp til, varslingskalenderen vil være skrivebeskyttet. @ info/ plain % 1: epäkelpo kalenteritiedoston nimi:% 2 @ info % 1: ugyldig filnavn for kalender:% 2 @ info % 1: tiedostonnimi ei ole sallittu:% 2 @ option: check % 1: filnavnet er ikke tillatt:% 2 Käynnistetään sisäänkirjautumisen yhteydessä@ option: check KAlarm autostart Käynnistetään sisäänkirjautumisen yhteydessä KAlarm utostart ved innlogging Copyright 2001- 2007, David Jarvie Opphavsrett 2001- 2008 David Jarvie @ title: group Program som skal autostartes Komentohälytykset@ title: window kommandolinje- argumenter@ title: window Tuo syntymäpäivät KAddressBookista@ info/ plain Importer fødselsdager fra KAddressBook@ info/ plain Syntymäpäivä: @ title: group Fødselsdag: @ title: group Hälytysteksti@ info: whatsthis Varslingstekst@ info: whatsthis Anna teksti, joka esitetään hälytysviestissä ennen henkilön nimeä. Lisää tarpeellisetvälilyönnit. @ label: textbox Oppgi tekst som skal vises foran navnet i varslingsmeldinga, ta med evt. nødvendige mellomrom til slutt. @ label: textbox Loppuliite: @ info: whatsthis Etterstavelse: @ info: whatsthis Anna teksti, joka esitetään hälytysviestissä henkilön nimen jälkeen. Lisää tarpeellisetvälilyönnit. @ title: group Oppgi tekst som skal vises etter navnet i varslingsmeldinga, ta med evt. nødvendige mellomrom foran teksten. @ title: group Valitse syntymäpäivät@ info: whatsthis Velg fødselsdager@ info: whatsthis Valitse hälytettävät syntymäpäivät. Tämä luettelo näyttää kaikki syntymäpäivät KAddressBook - osoitekirjassa paitsi ne, joilla on jo hälytys. Voit valita useita syntymäpäiviä yhdellä kertaa maalaamalla hiirellä tai napsauttamalla painaen samalla Vaihto - tai Ctrl- näppäintä. @ title: group Velg fødselsdager som skal varsles. Denne lista viser alle fødselsdager i KAdressBook unntatt dem som allerede har varslinger tilknyttet. Du kan velge flere fødselsdager på én gang ved å dra musepekeren over lista, eller holde Ctrl eller Shift mens du trykker museknappen. @ title: group Hälytyksen asetukset@ info: whatsthis Alarmoppsett@ info: whatsthis Jos valittu, muistutetaan syntymäpäivästä etukäteen@ info: whatsthis Kryss av for å vise en påminnelse før fødselsdagen. @ info: whatsthis Kuinka monta päivää etukäteen muistutetaan syntymäpäivistä. Lisäksi syntymäpäivästä hälytetään varsinaisena syntymäpäivänä. @ info: whatsthis Oppgi antall dager for hver fødselsdag da det skal vises en påminnelse. Dette er i tillegg til varslinga som vises på selve fødselsdagen. @ info: whatsthis Hälytyksen toistoväli@ option: check Sett opp en gjentakende varsling i tillegg@ option: check Muistutus vain ensimmäisellä hälytyskerralla@ option: check Påminnelsesperioden for første varsling@ option: check Muistuttaja: @ label Påminnelse: @ label etukäteen@ info: whatsthis på forhånd@ info: whatsthis Näytä muistutus vain ennen ensimmäistä hälytyskertaa@ title: window Vis påminnelsen bare før den første gangen varslinga er oppsatt@ title: window Valitse hälytysmalli@ info: whatsthis Velg varslingsmal@ info: whatsthis Valise hälytysmalli, johon uusi hälytys perustuu. @ label: listbox Velg en mal som den nye varslinga skal baseres på. @ label: listbox Edustaväri: @ info: whatsthis Forgrunnsfarge: @ info: whatsthis Valitse hälytysviestin tekstin väri@ label: listbox Velg forgrunnsfarge for varslingsmeldinga@ label: listbox Taustaväri: @ info: whatsthis Bakgrunnsfarge: @ info: whatsthis Valise hälytysviestin taustaväri@ option: check Velg bakgrunnsfarge for varslingsmeldinga@ option: check Käytä oletuskirjasinta@ info: whatsthis Bruk standard skrifttype@ info: whatsthis Valitse asettaaksesi oletuskirjasin nykyiseksi hälytyksen ajalle näytössä. @ info: tooltip Kryss av for å bruke standard skrifttype slik den er satt opp på varslingstidspunktet. @ info: tooltip % 1% 2:% 3% 4,% 5@ info: tooltip % 1% 2:% 3% 4,% 5@ info: tooltip % 1% 2:% 3% 4@ info: tooltip % 1% 2:% 3% 4@ info: tooltip % 1% 2:% 3 @ info % 1% 2:% 3 @ info Et voi ottaa aktiivista hälytysten tietovarastoa pois käytöstä. @ info Du kan ikke slå av din standard aktive varslingskalender. @ info Et voi ottaa pois käytöstä arkistoitujen hälytysten tietovarastoa, jos olet määrittänyt vanhentuneet hälytykset säilytettäviksi. @ info Du kan ikke slå av din standardkale der for arkiverte varslinger så lenge varslinger er satt opp til å bli lagret. @ info Haluatko todella ottaa oletustietolähteen pois käytöstä? @ action Er du sikker på at du vil slå av din standardkalender? @ action Näytä hälytysajat@ option: check Vis varslingstider@ option: check Näytä hälytysaika@ action Vis varslingstidspunkt@ action Näytä hälytysten aika@ option: check Vis tid til varslinger@ option: check Näytä aika hälytykseen@ info Vis tiden til varslinga utløses@ info Valikkoja ei voitu luoda (kenties tiedosto% 1 puuttuu tai on vioittunut). @ action Klarer ikke opprette menyer (% 1 er kanskje ødelagt eller mangler) @ action & Mallit... @ action & Maler & # 160; … @ action & Uusi@ action & Ny@ action Uusi & malliin perustuva hälytys@ action Ny & fra mal@ action Luo & malli... @ action Lag Mal & # 160; … @ action & Kopioi... @ action & Kopier & # 160; … @ action & Poista@ info: tooltip & Slett@ info: tooltip Tietolähteen asetukset@ action Slett uten bekreftelse@ action Aktivoi uudelleen@ info: tooltip Reaktiver@ action Näytä arkistoidut hälytykset@ action Vis arkiverte varslinger@ action Näytä järjestelmän ilmoitusalueella@ info/ plain Vis i systemkurv@ action Kalenteritiedostot@ action Vis & kalendere@ action Tuo & hälytyksiä... @ action Importer & varslinger & # 160; … @ action Tuo & syntymäpäivät... @ action Importer & fødselsdager & # 160; … @ action Tuo & hälytyksiä... @ action Eksporter markerte varslinger & # 160; … @ action & Päivitä hälytykset@ info Frisk opp varslinger@ info Piilota arkistoidut hälytykset@ info: tooltip Skjul forfalte varslinger@ info: tooltip Näytä arkistoidut hälytykset@ info Vis forfalte varslinger@ info Tuo syntymäpäivätUndo- action: message Importer fødselsdager@ action Undo/ Redo [action] % 1:% 2@ action Undo [action]: message % 1:% 2@ action Undo [action]: message % 1% 2:% 3@ item: inlistbox % 1% 2:% 3@ item: inlistbox Näytä hälytys@ item: inmenu Vis varsling@ item: inlistbox Sähköpostihälytys@ item: inlistbox Time unit option E- postvarsling@ item: inlistbox Komentohälytys@ item: inmenu Kommandovarsling@ title: window Valitse hälytystyyppi luotavaksi@ action Velg hvilken varslingstype som skal opprettes: @ action & Käytä@ action & Skru på@ action & Pois käytöstä@ title: window & Skru av@ title: window Uusi@ info: whatsthis Ny@ info: whatsthis Luo uusi hälytysmalli@ info: whatsthis Lag en ny varslingsmal@ info: whatsthis Muokkaa nykyistä korostettua hälytysmallia@ action: button Rediger den merkede varslingsmalen@ action: button Kopioi@ info: whatsthis Kopier@ info: whatsthis Luo uusi hälytysmalli, joka perustuu kopioon nyt valitusta mallista@ info: whatsthis Lag en ny varslingsmal basert på en kopi av den merkede malen@ info: whatsthis Poista nyt valittu ja korostettu malli@ info Fjern den merkede varslingsmalen@ info Kansion valinta Mappeutvalg Päivitä kansioluettelo Oppdater mappeliste KansioShort column header meaning default for new events MappeShort column header meaning default for new events TapahtumatShort column header meaning default for new to- dos HendelserShort column header meaning default for new to- dos TehtävätShort column header meaning default for new journals GjøremålShort column header meaning default for new journals JulkaisutShort column header meaning default for new contacts JournalerShort column header meaning default for new contacts YhteystiedotShort column header meaning default for all items KontakterShort column header meaning default for all items KaikkiShort column header meaning default for unknown new items AlleShort column header meaning default for unknown new items & Sallittu Slått på Oletus uusille tapahtumille Standard for nye & hendelser Oletus uusille & tehtäville Standard for nye & gjøremål Oletus uusille & päiväkirjamerkinnöille Standard for nye & journaler Oletus uusille & yhteystiedoille Standard for nye kontakter Oletus kaikille uusille & merkinnöille Standard for alle nye element Oletus tuntemattomille kirjauksille Standard for nye ukjente element Latausta ei voitu alustaa. Kunne ikke starte nedlastingsjobben. URL: Nettadresse: Lataa osoitekirjaa Laster ned adressebok Vie osoitekirjaa Laster opp adressebok Resurssien väliaikaismuistin asetukset Innstillinger for ressurs- mellomlager Säädä välimuistin asetuksia... Innstillinger for mellomlager & # 160; … Poistettu Fjernet Palvelimen URL Nettadresse til tjener Kaikkien kansioiden tunnukset palvelimella Alle mappe ID- er på tjeneren Kaikkien kansoiden nimet palvelimella Alle mappenavn på tjeneren Kaikki palvelimen aktiiviset kansiot Alle aktive mapper fra tjeneren Kansioiden lukumäärä palvelimella ja asetustiedostossa Antall mapper på tjeneren og i oppsettfila Oletuskohde erilaisille tyypeille Standard mål for de ulike typene Nämä ovat oletuskohteita erilaisille tiedoille tyypit seuraavassa järjestyksessä: Tapahtuma, Tehtävä, Julkaisu, Yhteystieto, Kaikki, Tuntematon Disse er standard mål for forskjellige data typer i følgende rekkefølge: Hendelse, Gjøremål, Journal, Kontakt, Alle, Ukjent KDE- PIM ryhmätyöasetusvelho Oppsettsveiviser for KDE- PIM gruppevare Palvelimen tyyppi Tjenertype KDE Groupware - velho Veiviser for KDE Groupware Novell GroupWise - asetusvelho Oppsettsveiviser for Novell GroupWise Monisanaiset ilmoitukset Pratsom utdata Luo GroupWise- kalenteri Opprett kalenderressurs for GroupWise GroupWise GroupWise Päivitä GroupWise- kalenteri Opprett kalenderressurs for GroupWise Luo GroupWise- osoitekirja Opprett adressebokressurs for GroupWise Päivitä GroupWise- osoitekirja Opprett adressebokressurs for GroupWise Novell GroupWise Novell GroupWise Palvelimen nimi: Tjenernavn: Polku SOAP liitäntään: Sti til SOAP- grensesnittet: Talleta salasana Lagre passord Salaa tiedonvälitys palvelimelle Krypter datautveksling med tjener Luo sähköpostilaatikko Lag e- postkonto Koko nimi: Fullt navn: Täytä kaikki kentät. Fyll ut alle felta. Annettu virheellinen sähköpostiosoite. Ugyldig e- postadresse oppgitt. Päiväkirja Journal Luo irtikytketty IMAP- tunnus KMail- ohjelmaan Opprett frakoblet IMAP- konto for KMail Luo IMAP- tunnus KMail- ohjelmaan Opprett nettoppkoblet IMAP- konto for KMail Kolab- palvelin Kolab- e- posttjener Kolab- palvelin Kolab- tjener Kolab- asetusvelho Oppsettsveiviser for Kolab Aseta LDAP- etsintätunnus Sett opp LDAP søkekonto Luo IMAP- kalenteri Opprett IMAP kalender- ressurs Luo IMAP- yhteystieto Opprett IMAP kontaktressurs Luo IMAP- tiedote Opprett IMAP notatressurs Sähköpostiosoitteesi Kolab- palvelimella. Muoto: nimi@ palvelin. verkkoalue. tld E- postadressen på Kolab- tjeneren. Format navn@ tjener. domene. no Oikea nimi: Virkelig navn: Käytä verkossa sijaitsevaa IMAP- tiliä muihin kuin ryhmätyökansioihin. Bruk en nettoppkoblet IMAP- konto for ikke- gruppevare mapper Palvelimen versio Tjenerversjon Valitse käyttämäsi Kolab- palvelimen versio. Velg hvilken versjon av Kolab- tjeneren du bruker. Kolab 1 Kolab 1 Kolab 2 Kolab 2 Valitse palvelimen tyyppi, johon haluat liittyä KDE: llä: Velg type tjener du vil at Kontact skal koble til: Kolab Kolab SUSE Linux Openexchange (SLOX) SUSE LINUX OpenExchange (SLOX) Palvelimen nimi Tjenernavn Käyttäjän nimi Brukernavn Polku SOAP- liitäntään Sti til SOAP- grensesnittet Käyttäjän salasana Bruker- passord Käyttäjän koko nimi Fullt navn på brukeren Käytä HTTPS: ää (salattu HTTP) Bruk HTTPS KCal- resurssin id Id for KCAL- ressurs KABC- resurssin id Id for KABC- ressurs KMail- postilaatikon id sähköpostien haussa ID til KMail- kontoen som mottar e- post KMail- siirron id sähköpostin lähetyksessä ID til KMail- transporten som sender e- post Kolab- palvelimen nimi Kolab tjenernavn Kolab käyttäjänimi Kolab brukernavn Käyttäjän oikea nimi Virkelig brukernavn Kolab- käyttäjän salasana Kolab brukerpassord Käytä IMAP- tiliä muihin kuin ryhmätyökansioihin. Bruk en oppkoblet IMAP- konto for ikke- gruppevare- mapper Käytä Kolab 1 Legacy - asetuksiaNAME OF TRANSLATORS Slå på innstillinger for Kolab 1NAME OF TRANSLATORS Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Jørgen Grønlund, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, jorgenhg@ broadpark. no, slx@ nilsk. net SUSE LINUX Openexchange - palvelimen asetusvelho Oppsettsveiviser for SUSE LINUX Openexchange- tjener Luo SLOX- kalenteri Opprett SLOX kalender- ressurs Openexchange- palvelin Openexchange- tjener Päivitä SLOX- kalenteri Oppdater SLOX kalender- ressurs Luo SLOX- osoitekirja Opprett SLOX adressebok- ressurs Päivitä SLOX- osoitekirja Oppdater SLOX adressebok- ressurs SUSE LINUX OpenExchange - palvelin SUSE LINUX OpenExchange- tjener Viikko Forrige uke Kuukausi Forrige måned Lähennä 100% Skaler til 100 & # 160;% Lähennä sovittaen Zoom til passende størrelse Lähennä (x 2) Zoom inn (x 2) Lähennä (x 6) Zoom inn (x 6) Lähennä (x 12) Zoom inn (x 12) Loitonna (x 1/ 2) Zoom ut (x 1/ 2) Loitonna (x 1/ 6) Zoom ut (x 1/ 6) Loitonna (x 1/ 12) Zoom ut (x 1/ 12) Skaala Skaler Minuutti Minutt Tunti Time Aikamuoto Tidsformat 24- H 24 timer 12 PM aika 12 timer 24: 00 tunti 22: 00 timer Vuoden muoto År- format Nelinumeroinen Fire sifre Kaksinumeroinen To sifre Kaksinumeroinen heittomerkki To sifre, apostrof Ei päiväystä minuutti/ tunti - skaalalle Ingen dato på minutt/ time- skalaen Näytä pieni ruudukko Vis under- rutenett Näytä suuri ruudukko Vis hovedrutenett Ei ruudukkoa Vis ikke rutenett Lähennä sovittaen Zoom Selite on piilotettu Forklaringen er skjult Selite: Forklaring: Tehtävän nimi Oppgavenavn Uusi juuri Ny rot Uusi lapsi Nytt barn Uusi muutos Ny etter Päiväys: Lim inn Juurena Som rot Lapsena Som barn Muutos Etter Leikkaa osa Klipp ut element Tuntematon polku. Tunnetut polut ovat '/ freebusy /', '/ calendar /' and '/ addressbook /'. Ukjent sti. Kjente stier er '/ freebusy /', '/ calendar /', og '/ addressbook /'. Epäkelpo tiedostonnimi. Tiedostonnimen tulee olla '. ifb' päätteinen. Ulovlig filnavn. Fila må ha '. ifb' endelse. Tarvitset käyttäjätunnuksen ja salasanan lukeaksi vapaa/ varattu tiedon. Trenger brukernavn og passord for å lese informasjon om ledig/ opptatt. Ei voitu kirjautua: Kunne ikke logge inn: Ei voitu lukea vapaa/ varattu tietoa: Kunne ikke lese ledig/ opptatt data: Ei voitu lukea kalenteritietoja: Kunne ikke lese kalender data: Osoitekirjan ID: tä ei ole annettu. Ingen adressebok- IDer er gitt. Osoitekirjan tietoja ei voitu lukea: Kunne ikke lese adressebok data: Tapahtu virhe kommunikoitaessa GroupWise palvelimelle:% 1 En feil oppstod under kommunikasjon med GroupWise- tjeneren:% 1 KJots KJots KDE muistiinpano- ohjelma KDE Notisverktøy Stephen Kelly Stephen Kelly Pradeepto K. Bhattacharya Pradeepto K. Bhattacharya Jaison Lee Jaison Lee Stanislav Kljuhhin Stanislav Kljuhhin Christoph Neerfeld Christoph Neerfeld Kirjahylly Bokhylle Kaikkien sivujen pitää olla kirjan sisällä. Haluatko luoda uuden kirjan, jonne tämä sivu sijoitetaan, vai haluatko jättää sivun siirtämisen kokonaan? Alle sider må være i en bok. Vil du opprette en ny bok å legge siden i, eller vil du helst ikke flytte siden i det hele tatt? Luo uusi kirja Opprett ny bok Älä siirrä sivua Ikke flytt siden Uusi kirja Ny bok Useita valintoja Flere valg Seuraava kirja Neste bok Edellinen kirja Forrige bok & Uusi sivu & Ny side Uusi & kirja... Ny & bok & # 160; … Tekstitiedostoon... Til tekstfil & # 160; … HTML- tiedostoon... Til HTML- fil & # 160; … Kirjatiedostoon... Til bokfil & # 160; … & Poista sivu Slett sida Poista kirja Slett boka Poista valittu Slett merkede Tallenna käsin Manuell lagring Luettelomerkit Auto- punkter Linkit Lenke Kopioi & sivun otsikkoon Kopier til sidetittelen Lisää päivämäärä Sett inn dato Muuta väriä... Endre farge & # 160; … Kopioi linkin osoite@ action Paste the text in the clipboard without rich text formatting. Kopier lenkeadresse@ action Paste the text in the clipboard without rich text formatting. Etsi kaikilta sivuilta Søk i alle siderremove the book, by title Haluatko varmasti poistaa kirjan% 1? Er du sikker på at du vil slette boka% 1? Poista Slettremove the page, by title Haluatko varmasti poistaa kirjan% 1? Er du sikker på at du vil slette sida% 1? Haluatko varmasti poistaa nämä? Er du sikker på at du vil slette disse oppføringene? Hakualueen loppu saavutettiin. Jatketaanko hakua alusta? Nådde slutten av søkeområdet. Vil du rulle over og fortsetter? Useita valintoja Flere markeringer KJots- kirjat KJots- bøker HTML- tiedostot HTML- filer Väliaikaisen tiedoston avausvirhe. Feil ved åpning av foreløpig fil. Sisäisen tiedoston avausvirhe. Feil ved åpning av en intern fil. Lähetä tulostimelle Send til skriver Kirjassa% 1 löytyi kaksi kertaa käytetty ID. Tämä voi aiheutua tiedostojen muokkaamisesta käsin, ja se estää ohjelmaa KJots toimimasta oikein. KJots voi yrittää korjata ongelman, tai voit korjata sen itse. Kummassakin tapauksessa kirjanmerkit ja linkit sivujen välillä voivat rikkoutua. I boka% 1 ble det funnet en duplisert ID. Dette kan hende hvis du endrer datafilene for hånd, og gjør at KJots ikke virker riktig. KJots kan forsøke å rette dette, eller du kan rette det selv. I begge tilfeller kan bokmerker og lenger melliom sider bli ødelagte. Löytyi kaksi kertaa käytetty ID Fant en duplisert ID Lopeta ja korjaa käsin Rediger og rett for hånd Korjaa automaattisesti Rett det automatisk KJots ei kykene tallentamaan tietojasi. Tämä voi johtua väärin asetetuista tiedostojen oikeuksista, tai levytilasi voi olla loppunut. KJots har vanskeligheter med å lagre data. Det kan være et problem med rettigheter, eller det kan være lite diskplass igjen. Nimeä kirja uudelleen: Endre boknavn Kirjan nimi: Boknavn: Sivun nimi: Sidenavn: Nimeä sivu uudelleen: Endre sidenavn Sivun otsikko: Sidetittel: % 2 korvaa% 1: n? Name for the top level book created to hold the imported data. Erstatt «% 1 » med «% 2 »? Name for the top level book created to hold the imported data. Tämä on minuuttien määrä, jonka KJots odottaa ennen kuin tallentaa muutokset automaattisesti. Så mange minutter venter KJots før endringer blir autolagret. Tallenna aina: Lagre hvert: & Tallenna muutokset määräajoin & Lagre endringer periodisk Kun "Käytä automaattitallennust" on valittuna, KJots tallentaa automaattisesti kirjoihin tehdyt muutokset määrävälein. Når Autolagring er slått på vil KJots automatisk lagre endringer gjort i bøkene med det tidsintervallet som er oppgitt nedenfor. & Pyydä uusia sivujen nimiä. Spør etter nye & sidenavn Määrää, annetaanko sivuille automaattisesti nimi, vai kysytäänkö nimeä. Bestemmer om nye sider skal automatisk få navn, eller det skal vises et spørsmål. Kuinka pääikkuna jaetaan. Hvordan hovedvinduet er delt. Nykyinen avattu kirja tai sivu. Boka eller siden som er åpen nå. Kirjasin, jota käytetään kirjan sisällön näyttämiseksi. Skrifttypen som brukes til å vise innholdet i bøkene. Tallennetaanko kirjat automaattisesti vai ei. Om bøker skal lagres automatisk. Käytetäänkö tallennuksessa ja lataamisessa UTF- 8 merkistökoodausta. Om UTF- 8- koding skal brukes bestandig når du lagrer og laster inn dokumenter. Kirjojen automaattisen tallennuksen aikaväli minuutteina. Intervallet i minutter mellom automatisk lagring av bøker. Viimeinen kirjaan tai sivuun käytetty ID. Siste ID som ble brukt for en bok eller side. Kirjahyllyn kirjojen ID- tunnukset. ID- er for bøkene på bokhylla. Kysytyäänkö uuden sivun nimi? Spørre etter navn når en ny side opprettes? Tekstityökalurivi Tekstverktøylinje PäätyökaluriviNAME OF TRANSLATORS FormatverktøylinjeNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Axel Bojer, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi number1@ realityx. net, axelb@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net < nimet\ �\ �n > < navnl\\ xC3\\ xB8s > LDAP- aikaraja (minuuttia: sekuntia) LDAP- tidsgrense (minutter: sekunder): Hierarkinen avainlista Hierarkisk sertifikatliste Kokoa kaikki Fold sammen alle Etsi & Finn: & Sertifikaatit Sertifisere Uusia käyttäjätunnuksia: Signerte bruker ID: Noudetaan sertifikaattia palvelimelta... Valgt hemmelig sertifikat: & Sertifikaatit Forvalgt sertifikat Sertifikaatin lataus epäonnistui Sertifisering ble avbrutt. Sertifikaatin lataus epäonnistui Sertifiseringen var vellykket. arg is name, email of certificate holder Noudetaan sertifikaattia palvelimelta... @ info Sertifiserer sertifikat:% 1@ info @ info Virkelig navn kreves, men mangler. @ info @ info Virkelig navn må minimum bestå av 5 bokstaver. @ info @ info E- postadressen kreves, men mangler. @ info @ info E- postadressen er ufullstendig. @ info @ info E- postadressen er ugyldig. @ info Asetukset Fortsett Tuotuja salaisia avaimia: @ info Filer med hemmelige nøkler@ info @ info Filer med hemmelige nøkler (*. pem *. p12 *. gpg *. asc *. pgp) @ info Ei tuotuja: @ info Ufullstendige data@ info @ info: whatsthis Disse sertifikatene vil bli slettet selv om du ikke uttrykkelig valgte dem for sletting (Hvorfor det?): @ info: whatsthis Sertifikaatin yksityiskohdat... Sletting av hemmelig sertifikat Myös Ny & # 160; … @ info: tooltip Tuo sertifikaatit... Se etter sertifikat på tjener@ info: tooltip & Sertifikaatit Oppdater sertifikatliste@ info: tooltip & Sertifikaatit Lag et nytt sertifikat Sertifikaatin yksityiskohdat... Sertifikatvalg & Sertifikaatit@ title (ukjent sertifikat) @ title @ info Endre tillitsnivå for% 1@ info @ info Hvor mye tiltro har du til sertifiseringer gjort av% 1 til å korrekt kunne bekrefte identiteten til andre sertifikat? @ info Sertifikaatin lataus epäonnistui Sertifikatlisting mislyktes & Sertifikaatit Utstedersertifikatet ble ikke funnet (% 1) @ title Uusia aliavaimia: @ info Undernøkler@ info Peruutettu. @ info Avbrøt PIN- setting. @ info Sertifikaatin lataus epäonnistui PIN vellykket satt inn. Tuotiin: Importer as in "verbosity level" Ukjent feil oppstod ved kjøring av « gpgconf» as in "verbosity level" Polku Stiliste Kleopatra- virhe Feil ved oppsettet Tuo sertifikaatit... OpenPGP- sertifikat som skal slås opp & Sertifikaatit X. 509- sertifikat som skal slås opp & Sertifikaatit Utfør flat sertifikatlisting Hierarkinen avainlista Utfør hierarkisk sertifikatlisting Tuo sertifikaatit... Ikke list SMIME- sertifikater Noudetaan sertifikaattia palvelimelta... Bekrefte andre sertifikater Sertifikaatin lataus epäonnistui Dette sertifikatet er tilbakekalt. Noudetaan sertifikaattia palvelimelta... Dette sertifikatet er utløpt. Sertifikaatin lataus epäonnistui Dette sertifikatet er gyldig nå. Julkaisija Utsteder Myös Alias Kelvollinen Gyldighet & Sertifikaatit Sertifikattype & Sertifikaatit Sertifikatbruk SormenjälkiX. 509/ CMS encryption standard FingeravtrykkX. 509/ CMS encryption standard Unknown encryption protocol OpenPGPUnknown encryption protocol unknown trust level Ukjentunknown trust level Sähköpostifull trust marginaltfull trust Validoiundefined trust ytterstundefined trust Kelvollinenas in good/ valid signature ugyldigas in good/ valid signature good/ valid signature klasse% 1good/ valid signature & Sertifikaatitfake/ invalid signature sertifikatet er utløptfake/ invalid signature name, email, key id feilname, email, key id Uusia allekirjoituksia: Feil i signatur med ukjent sertifikat% 1:% 2 Uusia allekirjoituksia: Feil i signatur med et ukjentsertifikat:% 1 & Sertifikaatit God signatur med ukjent sertifikat% 1. & Sertifikaatit God signatur med et ukjent sertifikat. Noudetaan sertifikaattia palvelimelta... Import av dette sertifikatet ble avbrutt. Sertifikaatin lataus epäonnistui Dette sertifikatet er nytt for nøkkellageret ditt. Noudetaan sertifikaattia palvelimelta... Importen inneholdt ikke nye data for dette sertifikatet. Det er uendret. Aseta kirjasin Velg ikon Etsi: & Søk: Sijainti Handlinger Tiedot Animasjoner Sijainti Programmer Tiedot Internasjonalt Korvataanko tiedosto? Overskriv eksisterende fil? Korvataanko tiedosto? Overskriv alle Korvataanko tiedosto? Overskriving nektet Kuvaus Valg e. g. "Output of tar xf - file1..." Klarte ikke starte% 1- prosessen:% 2e. g. "Output of tar xf - file1..." e. g. "Output of tar xf - file" Utdata fra% 1 & # 160; … e. g. "Output of tar xf - file" Nykyinen ylläpitäjä Nåværende utvalg did not pass Utfører selvtest & # 160; … did not pass Tuodaan sertifikaatteja... Laster sertifikathurtiglager & # 160; … Sertifikaatin lataus epäonnistui@ info Sertifikathurtiglager lastet. @ info @ title Den versjonen av GpgME - biblioteket du kjører mot er eldre enn den som GpgME++ - biblioteket ble bygget med. Kleopatra virker ikke i denne situasjonen. Be din administrator om hjelp til å løse dette problemet. @ title Tuodaan sertifikaatteja...% 1=protocol (S/ Mime, OpenPGP),% 2=certificate Intet sertifikat valgt% 1=protocol (S/ Mime, OpenPGP),% 2=certificate Vain salaamiseen Bare krypter Vain allekirjoituksia varten Bare signer Peruutettu. Signeringsvalg Tuo sertifikaatit... Endre signeringssertifikater & # 160; … Pysäytä toimintatag ("OpenPGP" or "CMS"), operation description Handling% 1:% 2tag ("OpenPGP" or "CMS"), operation description Myös … Kuvaus% 1 == number Mottaker% 1 == number Sarjanumero Avsender Noudetaan sertifikaattia palvelimelta... Velg signeringssertifikater Tuotuja salaisia avaimia: Valgte filer Tuodaan sertifikaatteja... Ingen filer er markert. Myös Mer & # 160; … Sarjanumero Arkivnavn: Vain salaamiseen@ info Krypter@ info Vain allekirjoituksia varten Signer@ action @ title Hva vil du gjøre? @ title Etsi: arkiv Myös Legg til @ title Fjern@ title @ title Hvem vil du kryptere for? @ title @ title: window Ingen av mottakerne du krypterer til ser ut til å være din egen. Det betyr at du ikke vil kunne dekryptere dataene igjen når de først er kryptert. Vil du fortsette, eller avbryte for å endre mottakervalget? @ title: window @ info Advarsel om selvkryptering@ info @ title Signer med S/ MIME@ title @ title Hvem vil du signere som? @ title Vain salaamiseen@ title Signer og krypter@ title @ title Resultater@ title & Yksityiskohdat Skjul detaljer & Yksityiskohdat Vis detaljer Sertifikaatin lataus epäonnistui Arkiver og krypter filer Peruutettu. Signering avbrutt. Peruutettu. Avbrutt av bruker Input file -- > Output file (rarr is arrow Ingen bakgrunnsstøtte for% 1Input file -- > Output file (rarr is arrow Peruutettu. Signering mislyktes. Sertifikaatin lataus epäonnistui Kryptering mislyktes. Sertifikaatin lataus epäonnistui Signering og kryptering fullført. Sertifikaatin lataus epäonnistui Kryptering fullført. Sertifikaatin lataus epäonnistui % 1: Signering/ kryptering avbrutt. label: result. Example: foo - > foo. gpg: Encryption failed. % 1: SIgnering/ kryptering mislyktes. label: result. Example: foo - > foo. gpg: Encryption failed. Uusia allekirjoituksia: God signatur Uusia allekirjoituksia: Feil signatur & Sertifikaatit Signeringssertifikat tilbakekalt & Sertifikaatit Signeringssertifikat utløpt & Sertifikaatit Sertifikat mangler Kleopatra- virhe Systemfeil & Sertifikaatit Ukjent sertifikat & Sertifikaatit Signert% 1 med ukjent sertifikat% 2. & Sertifikaatitdate, key owner, key ID Signert med ukjent sertifikat% 1. date, key owner, key ID & Sertifikaatit Signert av% 1 med sertifikat% 2. & Sertifikaatit Signert% 1 med sertifikat% 2. & Sertifikaatit Signert med sertifikat% 1. Sertifikaatin lataus epäonnistui Verifisering avbrutt. Sertifikaatin lataus epäonnistui Verifisering mislykket:% 1. & Sertifikaatit sertifikat Sertifikaatin lataus epäonnistui Dekryptering avbrutt. Sertifikaatin lataus epäonnistui Dekryptering mislyktes:% 1. Sertifikaatin lataus epäonnistui Dekryptering fullført. Uusia allekirjoituksia: Signaturen er ikke gyldig. Uusia allekirjoituksia: separator for a list of e- mail addresses Signaturen er ikke gyldig:% 1separator for a list of e- mail addresses @ title Fant ingen brukbare inndata@ title Tuo sertifikaatit... Eiertillit endret uten feil. Sertifikaatin tuonti epäonnistui Sertifikatimport mislyktes & Sertifikaatit Sertifikater Sertifikaatin lataus epäonnistui Alle filer Vie sertifikaatit... Eksporter sertifikater Tuo sertifikaatit... OpenPGP- sertifikater Tuo sertifikaatit... S/ MIME- sertifikater Tuodaan sertifikaatteja... Eksporterer sertifikater & # 160; … @ info Feil ved signering av utklippstavla@ info & Sertifikaatit Oppfriske X. 509- sertifikat@ title: window & Sertifikaatit Feil i oppfrisking av X. 509- sertifikat@ title: window Sertifikaatin tuonti epäonnistui@ info Oppfrisking av X. 509- sertifikat fullført@ info @ info GpgSM- prosessen som forsøkte å friske opp X. 509- sertifikater avsluttet for tidlig på grunn av en uventet feil. Se i utdata fra% 1 etter detaljer. @ info Tuo sertifikaatit... @ info X. 509- sertifikater vellykket frisket opp. @ info & Sertifikaatit@ info OpenPGP sertifikateksport@ info & Sertifikaatit Feil i eksport av OpenPGP- sertifikat@ title: window Sertifikaatin tuonti epäonnistui@ info Eksport av OpenPGP- sertifikat fullført@ info @ info GPG- prosessen som forsøkte å eksportere OpenPGP- sertifikater avsluttet for tidlig på grunn av en uventet feil. Se i utdata fra% 1 etter detaljer. @ info Tuo sertifikaatit... OpenPGP- sertifikater vellykket eksportert. Kleopatra- virhe Feil ved tømming av CRL- mellomlager @ info Ferdig med å lære SmartCard@ info @ info GPG eller GpgSM- prosessen som forsøkte å lære smartkortet avsluttet for tidlig på grunn av en uventet feil. Se etter i utdata fra% 1 etter detaljer. @ info Tuotuja salaisia avaimia: @ info Smartkortsertifikater vellykket lært. @ info Myös Feil ved innlegging av bruker- id@ info Sertifikaatin lataus epäonnistui Bruker- ID lagt til. @ title: window Myös Bruker- ID ble lagt til@ title% 1: "OpenPGP" or "CMS" Vie sertifikaatit... @ info % 1 sertifikattjener@ info @ info Klarte ikke søke på sertifikattjeneren. Feilmeldinga var:% 1@ info @ title Resultatet av spørringen er blitt avkortet. En grense for største antall treff er overskredet, enten lokalt eller på en nettverksmaskin. Du kan forsøke å øke den lokale grensen i oppsettsdialogen, men hvis det er en av de oppsatte tjenerne som setter grensen, må du endre søket. @ title @ info Resultatet avkortet@ info @ title Du har ikke satt opp noen katalogtjenere. Du må sette opp minst én katalogtjener for å kunne søke i slik tjeneste. Katalogtjenere kan settes opp her: Instillinger→Sett opp Kleopatra. @ title & Sertifikaatit Feil i eksport av hemmelig sertifikat@ title: window Sertifikaatin tuonti epäonnistui@ info Eksport av hemmelig sertifikat fullført@ info @ info GPG eller GpgSM- prosessen som forsøkte å eksportere det hemmelige sertifikatet avsluttet for tidlig på grunn av en uventet feil. Se etter i utdata fra% 1 etter detaljer. @ info Tuotuja salaisia avaimia: Hemmelig sertifikat vellykket eksportert. Tuo sertifikaatit... Importerte sertifikater fra% 1@ info: tooltip Tuo sertifikaatit... Importerte sertifikater fra disse kildene:% 1@ title: tab Tuo sertifikaatit... Importerte sertifikater Käsitelty yhteensä: Totalt antall behandlet: Tuotiin: Importert: Uusia allekirjoituksia: Nye signaturer: Uusia käyttäjätunnuksia: Nye bruker- ID- er: Avaimia ilman käyttäjätunnuksia: Sertifikater uten bruker- ID: Uusia aliavaimia: Nye undernøkler: Ei tuotuja: Ikke importert: Muuttumattomia: Uendret: Käsiteltyjä salaisia avaimia: Hemmelige sertifikater behandlet: Tuotuja salaisia avaimia: Hemmelige sertifikater importert: Tuotuja salaisia avaimia: Hemmelige sertifikater ikke importert: Noudetaan sertifikaattia palvelimelta... Hemmelige sertifikater uendret: & Työkalut Totaler Sertifikaatin yksityiskohdat... Bekreftelse ikke mulig@ title: window Kleopatra- virhe Feil ved endring av pass- setning@ title: window Tuo sertifikaatit... @ info Endring av pass- setning fullført@ info @ info GPG - eller GpgSM- prosessen som forsøkte å endre pass- setningen avsluttet for tidlig på grunn av en uventet feil. Se etter detaljer iutdata fra% 1. @ info Tuo sertifikaatit... Pass- setningen endret. @ action: button Update the log text widget & Sertifikaatit Sertifikatdump & Sertifikaatit Feil i sertifikatdumping Tuotiin: Feil ved import av CRL- er Tuotiin: Import av CRL- er fullført. & Sertifikaatit Slett sertifikater Sertifikaatin yksityiskohdat... Problem ved sertifikatsletting @ info Det oppsto en feil ved forsøk på å slette sertifikatene:% 1 @ info & Sertifikaatit@ info Oppfrisking av OpenPGP- sertifikat@ info & Sertifikaatit Feil i oppfrisking av OpenPGP- sertifikater@ title: window Sertifikaatin tuonti epäonnistui@ info Oppfrisking av OpenPGP- sertifikater fullført. @ info @ info GPG- prosessen som forsøkte å friske opp OpenPG- sertifikater avsluttet for tidlig på grunn av en uventet feil. Se i utdata fra% 1 etter detaljer. @ info Tuo sertifikaatit... OpenPGP- serfitikatene er oppfrisket. Kleopatra- virhe Tolkingsfeil @ info Søppel funnet etter gyldi RFC- 2822- postkasse@ info @ title Avsenderadressen% 1 stemmer med mer enn ett kryptografisk format. Hvilket format vil du bruke? @ title @ action: button Formatvalg@ action: button @ action: button Send signert med OpenPGP@ action: button & Sertifikaatit Lister offentlige X. 509- sertifikater & Sertifikaatit Lister private X. 509- sertifikater Tuo sertifikaatit... Lister offentlige OpenPGP- sertifikater & Sertifikaatit Lister private OpenPGP- sertifikater Kelvollinen Gyldig fra Validoi Gyldig til Näytä & Vis & Sertifikaatit & Sertifikater Hakutyökalurivi Hovedverktøylinje HakutyökaluriviNAME OF TRANSLATORS Verktøylinje for søkNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Jørgen Grønlund, Sven Harald Klein Bakke, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, jorgenhg@ broadpark. no, sirius@ nonline. org, slx@ nilsk. net Tuodaan sertifikaatteja... Sjekk sertifikaters gyldighet hver Varmenteen tiedot Tilkoblet sertifikatvalidering Uusia allekirjoituksia: SIgnatur for OCSP- svarer: Noudetaan sertifikaattia palvelimelta... Hent manglende utstedersertifikater Väri ja kirjasinten asetukset Farge - og skriftoppsett Sarjanumero Generelt & Työkalut Verktøytips Kelvollinen Vis gyldighet Tiedot Vis eierinformasjon Sertifikaatin yksityiskohdat... Vis sertifikatdetaljer & Sertifikaatit Sertifikatfiltre Aseta kirjasin Angi & ikon & # 160; … Aseta oletustaustaväri Angi & bakgrunnsfarge & # 160; … Aseta kirjasin Angi skrift & # 160; … Yliviivattu Overstryking Oletusulkoasu Standard utseende & Yksityiskohdat Oppsprettsgeometri for dekrypter/ verifiser Tuodaan sertifikaatteja... Vis sertifikatgyldighet Varmenteen tiedot Vis informasjon om sertifikateier Kyllä år Vie sertifikaatit... Eksporter hemmelig sertifikat & Sertifikaatit Slå opp sertifkat på sertifikattjener Etsi: Søk & Yksityiskohdat Detaljer & # 160; … Aseta kirjasin Velg alt Etsi Finn: Noudetaan sertifikaattia palvelimelta... Dette er mitt sertifikat Uusia käyttäjätunnuksia: Legg til ny bruker- ID @ info Kleopatra selvtest- resultater@ info Sertifikaatin yksityiskohdat... Sertifikatdetaljer Tuo sertifikaatit... Stol på sertifiseringer gjort med dette sertifikatet & # 160; … Tuo sertifikaatit... Tilbakekall dette sertifikatet & # 160; … & Sertifikaatit Bruker- ID- er og sertifiseringer Myös Legg til & # 160; … & Yksityiskohdat Sertifiser & # 160; … & Sertifikaatit Sertifiseringer Sertifikaatin yksityiskohdat... Tekniske detaljer Pysäytä toiminta Valg Tuotiin: Fordel Tuo sertifikaatit... OpenPGP signeringssertifikat: & Sertifikaatit S/ MIME signeringssertifikat. @ title & Sertifikaatit Gjennomse sertifikatparametre & Yksityiskohdat Vis alle detaljer@ title Haen avaimia... Oppretter nøkkel & # 160; … Varmenteen tiedot Velg sertifikatformat & Yksityiskohdat Oppgi detaljer Sarjanumero Virkelig navn: Pysäytä toiminta (valgfri) & Yksityiskohdat Personlig informasjon Validoi Gyldig til: & Sertifikaatit Sertifisering Peruutettu. Signering Vain salaamiseen Kryptering Tiedot Autentisering & Sertifikaatit Lagre søknad til fil & # 160; … & Sertifikaatit Send søknad med e- post & # 160; … Tuo sertifikaatit... Lag en sikkerhetskopi av sertifikatet ditt & # 160; … & Sertifikaatit Send sertifikat med e- post & # 160; … Tuo sertifikaatit... Last opp sertifikatet til katalogtjeneste & # 160; … & Sertifikaatit Lag et signeringssertifikat med samme parametre & Sertifikaatit Lag et krypteringssertifikat med samme parametre Tuo sertifikaatit... & Åpne sertifikathåndtering & # 160; … Asetukset & Sett opp% 1 & # 160; … Kleopatra- virhe Avslutt Kleopatra Sertifikaatin tuonti epäonnistui Sertifikatimport Vain salaamiseen Krypter & # 160; … & Yksityiskohdat Dekrypter/ verifiser & # 160; … Aseta kirjasin Sett inn & # 160; første PIN & # 160; for NetKey v3 & # 160; … Tuo sertifikaatit... @ title Lær NetKey v3 kortsertifikater@ title @ info GpgME- biblioteket er for gammelt@ info @ info Enten er selve GpgME- biblioteket for gammelt, eller GpgME++- biblioteket ble kompilert mot en eldre GpgME som ikke støtter tilkobling til gpg- agent. @ info @ info GpgME støtter ikke gpg- agent@ info @ info kan ikke nås@ info @ info Klarte ikke koble til GpgAgent:% 1 @ info @ info uventet feil@ info @ title Uventet feil da gpg- agent ble spurt om sin version. Feilmeldingen var:% 1 @ title @ info Tilkobling til UiServer@ info @ info Klarte ikke koble til UiServer:% 1 @ info @ info flere instanser@ info @ info Det ser ut til at en annen Kleopatra kjører (med prosess- id% 1) @ info @ title Avslutt alle andre instanser av Kleopatra som kjører. @ title @ title GPG- installasjon (OpenPGP- motor) @ title @ title GpgSM- installasjon (S/ MIME- motor) @ title @ info GpgConf- installasjon (oppsett) @ info Ei tuotuja: @ info ikke støttet@ info @ info Det ser ut til at gpgme - biblioteket ble kompilert uten støtte for denne motoren. @ info @ info ikke riktig installert@ info @ info Motoren% 1 er ikke riktig installert. @ info @ info for gammel@ info @ info Motoren% 1 er installert i versjon% 2, men minst versjon% 3 kreves. @ info @ info ukjent problem@ info @ info Se til at% 1 er installert og i søkestien PATH. @ info @ info Programmet% 1 v% 2.% 3.% 4 trengs for denne testen, men bare% 5 er installert. @ info @ info% 1: test name Programmet% 1 trengs for denne testen, men ser ikke ut til å være tilgjengelig. Mer informasjon finnes i tester lenger opp. @ info% 1: test name Väri ja kirjasinten asetukset % 1 oppsettstest Epäonnistui. MislyktesSelf- test did not pass Väri ja kirjasinten asetukset Selvtesten for GnuPG- oppsettet feilet. Feilkode:% 1 Diagnose: self- check did not pass Väri ja kirjasinten asetukset@ title Selvtesten for GnuPG- oppsettet feilet med feilkode% 1. Det ble ikke funnet noe utdata. @ title @ info Fant utdaterte oppføringer i registry@ info @ info Kleopatra fant en utdatert registry- nøkkel (% 1\\% 2), som er lagt til enten av en tidligere versjon av Gpg4win, eller programmer slik som WinPT eller EnigMail. Om registry- oppføringen beholdes kan det hende at en gammel GnuPG- motor blir brukt. @ info @ info Slett registry- nøkkel% 1\\% 2. @ info @ title Klarte ikke slette registry- nøkkel% 1\\% 2 @ title @ action ny uri@ action Sertifikaatin lataus epäonnistui Handlinga avbrutt Sertifikaatin lataus epäonnistui Sertifikatet opprettet uten feil. Fingeravtrykk:% 1 Sertifikaatin lataus epäonnistui Sertifikatet opprettet. @ title Sertifikaatin lataus epäonnistui Nøkkeloppretting mislyktes @ title Det lyktes ikke å opprette et nøkkelpar. Detaljer om problemet vises nedenfor. @ title @ title Det nye nøkkelparet er opprettet. Detaljer om resultatet, og noen foreslåtte neste tiltak, vises nedenfor. @ title @ info PKCS# 10 - forespørsler (*. p10) @ info @ title Klarte ikke kopiere den midlertidige fila% 1 til% 2:% 3 @ title @ info Feil ved lagring av søknaden@ info @ title Søknaden ble skrevet til% 1. Nå kan den sendes til sertifikatutsteder (CA). @ title Tuodaan sertifikaatteja... Vennligst behandle dette sertifikatet. & Sertifikaatit Mitt nye OpenPGP- sertifikat @ info Mitt nye OpenPGP- sertifikat er vedlagt. @ info Peruutettu. @ info Sender e- post@ info @ title Denne handlinga vil slette forespørselen om sertifisering. Pass på at den er sendt eller lagret før du fortsetter. @ title Sertifikaatin yksityiskohdat... Veiviser for å opprette sertifikat Format string for the labels in the "Your Personal Data" page KommentarFormat string for the labels in the "Your Personal Data" page separator for key usages Nøkkelbruk: separator for key usages & Sertifikaatit Sertifikatbruk: Aihe Emne- DN: Michel Boyer de la Giroday Michel Boyer de la Giroday Thomas Moenicke Thomas Moenicke Karl- Heinz Zimmer Karl- Heinz Zimmer (c) 2002 Steffen Hansen, Jesper Pedersen, Kalle Dalheimer, Klarälvdalens Datakonsult AB (c) 2004, 2007 Marc Mutz, Klarälvdalens Datakonsult AB © 2002 Steffen Hansen, Matthias Kalle Dalheimer, Klarälvdalens Datakonsult AB © 2004, 2007, 2008, 2009 Marc Mutz, Klarälvdalens Datakonsult AB Version string is a guess Gpg4win er en installasjonspakke for Windows for e- post - og filkryptering, som bruker kjernekomponenten GnuPG for Windows. Begge relevante kryptografistandarder er støttet, OpenPGP og S/ MIME. Gpg4win og programvaren medregnet med Gpg4win er Fri programvare. Version string is a guess Kleopatra- virhe KDAB (Kleopatra) Tuo sertifikaatit... Importer sertifikatfil( er) Sertifikaatin lataus epäonnistui Krypter fil( er) Peruutettu. Signer fil( er) Sertifikaatin lataus epäonnistui Krypter og/ eller signer fil( er) Sertifikaatin lataus epäonnistui Dekrypter fil( er) Uusia allekirjoituksia: Verifiser fil/ signatur Sertifikaatin lataus epäonnistui Dekrypter og/ eller verifiser fil( er) GnuPG: n loki... KWatchGnuPG loggviser Asetukset Sett opp KWatchGnuPG history size spinbox suffix Loggvinduhistory size spinbox suffix Tiedosto nimellä "% 1" on jo olemassa. Oletko varma, että haluat korvata sen? Fila med navn «% 1 » finnes fra før. Er du sikker på at du vil overskrive den? Korvataanko tiedosto? Overskriv fila GnuPG: n loki... GnuPG loggviser Quit [ApplicationName] © 2004 Klarälvdalens Datakonsult AB Quit [ApplicationName] Asetukset Feil ved oppstart av KWatchGnuPG Tuo sertifikaatit... NJytt sertifikat & # 160; … Vie sertifikaatit... Eksporter sertifikater & # 160; … Vie sertifikaatit... Eksporter sertifikater til tjener & # 160; … Vie sertifikaatit... Eksporter hemmelig sertifikat & # 160; … Tuo sertifikaatit... Slå opp sertifikater på tjener & # 160; … Tuo sertifikaatit... Importer sertifikater & # 160; … Pysäytä toiminta Stopp operasjon Tuo sertifikaatit... Bekreft sertifikat & # 160; … Myös Legg til bruker- id & # 160; … Tuo sertifikaatit... Dump sertifikat & Sertifikaatit Frisk opp X. 509- sertifikater & Sertifikaatit Frisk opp OpenPGP- sertifikater Tuo sertifikaatit... Importer CRL fra fil & # 160; … Tuo sertifikaatit... Importer sertifikater Tuotiin: Importer CRL- er Peruutettu. Avbryt Nimi@ title: column Mail account type (eg. POP3) Navn@ label: textbox Recipient mail address Koko Størrelse@ action: button Koodaus@ title collumn attachment type. Koding Tiivistä@ title collumn attachment encryption checkbox. Komprimer Salaa@ title collumn attachment signed checkbox. Krypter Allekirjoita Signer ei sisällä ikke inneholder yhtä suuri er lik erisuuri er ulik noudattaa sääntölauseketta passer med et regulært uttr. ei noudata sääntölauseketta passer ikke regulært uttr. löytyy osoitekirjasta er i adresseboka ei löydy osoitekirjasta er ikke i adresseboka on luokassa er i kategori ei ole luokassa er ikke i kategori sisältää liitteen har et vedlegg ei sisällä liitettä har ingen vedlegg on er ei ole er ikke on yhtäsuuri kuin er lik ei ole yhtäsuuri kuin er ulilk on suurempi kuin er større enn on pienempi tai yhtäsuuri kuin er mindre enn eller lik on pienempi kuin er mindre enn on suurempi tai yhtäsuuri kuin er større enn eller lik tavuaUnit suffix where units are days. byteUnit suffix where units are days. päiväksi dager Virhe luotaessa tiedostoa% 1:% 2 Klarte ikke å opprette fila% 1:% 2 Kansion luonti epäonnistui Klarte ikke lage mappe Yksi tai useampi määrittämistäsi OpenPGP- salausavaimista tai S/ MIME- varmenteista ei ole täysin luotettava salaukseen. En eller flere av dine oppsatte OpenPGP krypteringsnøkler eller S/ MIME- sertifikater er ikke fullstendig tiltrodd for kryptering. Yksi tai useampi OpenPGP- salausavaimistasi tai S/ MIME- varmenteistasi vastaanottajalle ”% 1 ” ei ole täysin luotettava salaukseen. En eller flere av dine OpenPGP krypteringsnøkler eller S/ MIME- sertifikater for mottakeren «% 1 » er ikke fullstendig tiltrodd for kryptering. Seuraaviin avaimiin luotetaan vain marginaalisesti: Følgende nøkler er bare marginalt tiltrodd: Seuraavien avainten tai varmenteiden luotettavuutta ei tunneta: Følgende nøkler eller sertifikater har ukjent tillitsnivå: Salausavaimet, jotka eivät täysin luotettavia Ikke fullstendig tiltrodde krypteringsnøkler Vanhentunut OpenPGP- avain OpenPGP- nøkkel utløpt Vanhentunut S/ MIME- varmenne S/ MIME- sertifikat utløpt OpenPGP- avain vanhenee kohta OpenPGP- nøkkel utløper snart S/ MIME- varmenne vanhenee kohta S/ MIME- sertifikat utløper snart Yhtä tai usempaa asettamistasi OpenPGP- avaimista tai S/ MIME- varmenteista ei voi käyttää salaukseen. Tarkista salausavaimesi ja varmenteesi henkilöyden asetusikkunassa. Jos jatkat nyt, ja avaimia tarvitaan myöhemmin, käytettäviä avaimia kysytään tarvittaessa. En eller flere av OpenPGP- krypteringsnøklene eller S/ MIME- sertifikatene du har satt opp kan ikke brukes til kryptering. Sett opp disse krypteringsnøklene og sertifikatene på nytt i oppsettsdialogen for denne identiteten. Hvis du fortsetter, og nøklene trengs senere, vil du bli spurt om hvilke nøkler som skal brukes. Käyttökelvottomia salausavaimia Ubrukelige krypteringsnøkler Yhtä tai usempaa asettamistasi OpenPGP- avaimista tai S/ MIME- varmenteista ei voi käyttää allekirjoittamiseen. Tarkista salausavaimesi ja varmenteesi henkilöyden asetusikkunassa. Jos jatkat nyt, ja avaimia tarvitaan myöhemmin, käytettäviä avaimia kysytään tarvittaessa. En eller flere av OpenPGP- signeringsnøklene eller S/ MIME- sertifikatene dine kan ikke brukes til kryptering. Sett opp disse krypteringsnøklene og sertifikatene på nytt i oppsettsdialogen for denne identiteten. Hvis du velger å fortsette og nøklene trengs senere vil du bli spurt om å angi hvilke nøkler som skal brukes. Käyttökelvottomia allekirjoitusavaimia Ubrukelige signeringsnøkler Vastaanottajan salausasetusten mukaan sähköposti tulisi salata OpenPGP: llä, mutta luotettuja OpenPGP- avaimia ei ole asetettu tälle henkilöydelle. On mahdollista jatkaa salaamatta sähköpostiviestejä itsellesi, mutta huomaa, että tällöin et pysty lukemaan lähettämiäsi viestejä myöhemmin. En undersøkelse av mottakerens krypteringsoppsett viste at medlingen burde være kryptert ved bruk av OpenPGP, i alle fall for noen av mottakerne; men du har ikke satt opp noen gyldige og tiltrodde OpenPGP krypteringsnøkler for denne identiteten. Du kan velge å fortsette uten å kryptere til deg selv, merk at du ikke vil kunne lese dine egne meldinger hvis du gjør det. Vastaanottajan salausasetusten mukaan sähköposti tulisi salata OpenPGP: llä, mutta kelvollisia S/ MIME- varmenteita ei ole asetettu tälle henkilöydelle. On mahdollista jatkaa salaamatta sähköpostiviestejä itsellesi, mutta huomaa, että tällöin et pysty lukemaan lähettämiäsi viestejä myöhemmin. Undersøkelse av mottakerens krypteringsoppsett viste at meldinga burde værekryptert ved bruk av S/ MIME, i alle fall for noen av mottakerne; men du har ikke sattopp noen gyldige S/ MIME krypteringssertifikater for denne identiteten. Du kan velge å fortsette uten å kryptere til deg selv, merk at du ikke vil kunne lese dine egne meldinger hvis du gjør det. Vastaanottajan allekirjoitusasetusten mukaan sähköposti tulisi allekirjoittaa OpenPGP: llä, mutta kelvollisia OpenPGP- allekirjoitusavaimia ei ole asetettu tälle henkilöydelle. Undersøkelse av mottakerens oppsett for signering viste at meldinga burde være signert ved hjelp av OpenPGP, i alle fall for noen av mottakerne; men du har ikke satt opp noen gyldige OpenPGP signeringssertifikater for denne identiteten. Älä allekirjoita OpenPGP: llä Ikke signer med OpenPGP Vastaanottajan allekirjoitusasetusten mukaan sähköposti tulisi allekirjoittaa S/ MIMEllä, mutta kelvollisia S/ MIME- allekirjoitusvarmenteita ei ole asetettu tälle henkilöydelle. Undersøkelse av mottakerens signeringsoppsett viste at meldinga burde væresignert ved bruk av S/ MIME, i alle fall for noen av mottakerne; men du har ikke satt opp noen gyldige S/ MIME signeringssertifikater for denne identiteten. Älä allekirjoita S/ MIMEllä Ikke signer S/ MIME Vastaanottajan allekirjoitusasetuksista ei löytynyt yhteistä allekirjoitustyyppiä, joka sopisi käytettävissä oleviin allekirjoitusavaimiisi. Lähetetäänkö viesti allekirjoittamatta? Undersøkelse av mottakerens signeringsoppsett viste ingen vanlig signaturtypesom passer med de signeringsnøklene du kan bruke. Vil du sende denne meldinga uten å signere? Allekirjoittaminen ei ole mahdollista Signering ikke mulig Omaa salausavainta ei ole asetettu. Mikäli sähköpostiviesti lähetetään salattuna, et pysty itse avaamaan sitä myöhemmin. Du valgte ikke en krypteringsnøkkel for deg selv (krypter til sender). Du vil ikke kunne dekryptere din egen melding hvis du krypterer den. Varoitus puuttuvasta avaimesta Advarsel om manglende nøkkel & Salaa & Krypter Viestin vastaanottajan salausavainta ei ole valittu. Viestiä ei salata. Du valgte ikke noen krypteringsnøkkel for mottakeren av denne meldinga, derfor blir ikke meldinga kryptert. Viestin minkään vastaanottajan salausavainta ei ole valittu. Viestiä ei salata. Du valgte ikke en krypteringsnøkkel for noen mottaker av denne meldinga; derfor vil ikke meldinga bli kryptert. Lähetä salaamattomana Send & ukryptert Yhden vastaanottajan salausavainta ei ole valittu. Tämä henkilö ei pysty purkamaan salausta, jos viesti lähetetään salattuna. Du valgte ikke en krypteringsnøkkel for en av mottakerne: denne personen vil ikke kunne dekryptere denne meldinga hvis du krypterer den. Joidenkin vastaanottajien salausavaimia ei ole valittu. Nämä henkilöt eivät pysty purkamaan salausta, jos viesti lähetetään salattuna. Du valgte ikke en krypteringsnøkkel for noen av mottakerne: disse personene vil ikke kunne dekryptere denne meldinga hvis du krypterer den. Salausavaimen valintaif in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Valg av krypteringsnøkkelif in your language something like 'key( s)' is not possible please use the plural in the translation Seuraavien vastaanottajien salausavaimissa on ongelmia:% 1 Valitse uudelleen näille vastaanottajille käytettävät salausavaimet. if in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Det er et problem med krypteringsnøkkelen/ nøklene for «% 1 ». Velg hvilke( n) nøkkel/ nøkler som skal brukes for denne mottakeren. if in your language something like 'key( s)' is not possible please use the plural in the translation Seuraaville vastaanottajille ei löytynyt kelvollisia ja luotettuja salausavaimia:% 1 Valitse näille vastaanottajille käytettävät salausavaimet. if in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Ingen gyldig og tiltrodd krypteringsnøkkel ble funnet for «% 1 ». Velg hvilke( n) nøkkel/ nøkler som skal brukes for denne mottakeren. Hvis det ikke er noen passende nøkkel i lista kan du også søke etter eksterne nøkler. if in your language something like 'key( s)' is not possible please use the plural in the translation Useampi kuin yksi avain käy:% 1 Valitse käytettävä salausavain. Flere enn én nøkkel passet med «% 1 ». Velg hvilke( n) nøkkel/ nøkler som skal brukes for denne mottakeren. Nimen valinta Navnevalg Millä nimellä yhteystieto ”% 1 ” lisätään osoitekirjaan? Hvilket navn skal kontakten «% 1 » ha i adresseboka? Suodinloki Filterlogg- framviser Kirjaa suodintoiminnot & lokiin & Logg filteraktiviteter Suodatustoimenpiteiden kirjaaminen lokiin kytketään päälle ja pois tästä. Lokitietoa kerätään ja näytetään tietysti vain toiminnon ollessa käytössä. Du kan skru på og av logging av filteraktiviteter her. Loggede data blir naturligvis samlet og vist bare dersom logging er på. Suodatinlokin yksityiskohdat Detaljer for logging Kirjaa säännön kuvaus lokiin Beskrivelse av loggmønster Kirjoita suodinsääntöjen käyttö lokiin Logg evaluering av filterregel Lokiin kirjattavia tietoja suotimien käytöstä hallitaan tästä: tämän valinnan ollessa käytössä lokiin kirjataan tarkat tiedot jokaisen suodinsäännön käytöstä. Muutoin vain koko suotimen antama tulos kirjataan. Du kan kontrollere tilbakemeldinga i loggen som har med evalueringen av filterreglene for filtre som er på. Hvis dette valget er på, vil du få detaljert tilbakemelding for hver eneste filterregel, ellers vises bare resultatet av bedømmelsen av alle reglene i ett filter. Kirjaa suodinmallien käsittely lokiin Logg evaluering av filtermønster Kirjaa suodintoiminnot lokiin Logg filterhandlinger Lokin kokorajoitus: @ label: spinbox Set the size of the logfile to unlimited. Størrelsesgrense for logg: @ label: spinbox Set the size of the logfile to unlimited. rajoittamaton ubegrenset Lokitiedon käyttämänen käyttää keskusmuistia tiedon väliaikaiseen tallentamiseen. Tällä asetuksella rajoitetaan käytettävän muistin määrää. Mikäli kerätyn lokitiedon koko ylittää tämän rajan, vanhimpia tietoja hylätään kunnes käytetty muistin määrä on jälleen rajan alapuolella. Samling av loggdata bruker minnet til midlertidig lagring av loggdata; her kan du begrense største mengde minne som kan brukes: hvis de samlede loggdataen overstiger begrensningen, vil det eldste bli slettet inntil begrensningen ikke lenger overstiges. Tiedostoon% 1 ei voitu kirjoittaa. Yksityiskohtainen virhekuvaus: ”% 2 ” Kunne ikke skrive til fila% 1: «% 2 » er den detaljerte feilbeskrivelsen. KMail- virhe KMail- feil Työ Næringsliv Myöhemmin Senere Väärä salauslaajennus. Feil programtillegg for kryptering. Erilaiset tulokset allekirjoituksille Forskjellige resultater for signaturene Salausmoottori ei palauttanut selvätekstistä dataa. Programtillegget for kryptering svarte med data som ikke var i klartekst. Tila: Status of message unknown. Status: Status of message unknown. Salauslaajennusta ”% 1 ” ei alustettu. Programtillegget for kryptering% 1 er ikke klargjort. Salauslaajennus ”% 1 ” ei voi todentaa allekirjoituksia. Programtillegget for kryptering «% 1 » kan ikke sjekke signaturer. Salauslaajennusasetuksia ei löytynyt.% 1 is either 'OpenPGP' or 'S/ MIME' Fant ingen passende programtillegg for kryptering.% 1 is either 'OpenPGP' or 'S/ MIME' % 1- laajennusta ei löytynyt. Ingen programtillegg for% 1 ble funnet. Viesti on allekirjoitettu, mutta allekirjoituksen aitoutta ei voitu varmistaa. Syy:% 1 Meldinga er signert, men det går ikke å sjekke om signaturen er gyldig. Grunnen er:% 1 Salattua tietoa ei näytetä. Krypterte data blir ikke vist Viestiä ei ole salattu. Denne meldinga er kryptert. Pura viestin salaus Dekrypter melding Salausta ei saanut puretuksi. Klarte ikke dekryptere dataene. Salauslaajennus ”% 1 ” ei osannut purkaa salausta. Programtillegget «% 1 » klarte ikke dekryptere dataene. Salauslaajennus ”% 1 ” ei osaa purkaa viestejä. Programtillegget «% 1 » kan ikke dekryptere meldinger. Huomautus: Tämä HTML- viesti voi sisältää ulkoisia viitteitä kuviin jne. Turvallisuus - ja yksityisyyssyistä ulkoisia viitteitä ei näytetä. Jos luotat viestin lähettäjään, voit ladata ulkoiset viitteet tälle viestille napsauttamalla tästä. Merk: Denne HTML medlinga kan inneholde eksterne referanser til bilder osv. Av hensyn til ditt personvern og maskinens sikkerhet vil ikke eksterne referanser bli lastet. Hvis du stoler på senderen av denne meldinga kan du laste de eksterne referansene i denne meldinga ved å klikke her. Huomautus: Tämä on HTML- viesti. Turvallisuussyistä vain raaka HTML- koodi näytetään. Jos luotat viestin lähettäjään, voit aktivoida HTML- näkymän tälle viestille napsauttamalla tästä. Merk: Dette er en HTML- melding. Av sikkerhetsgrunner blir bare ren HTML- kode vist. Dersom du stoler på avsenderen, kan du slå på formatert HTML- visning av denne meldinga med denne lenka. Varmennetta ei voitu tuoda. Syy:% 1 Klarte ikke å importere sertifikatet. Årsak:% 1 Varmenteita ei löydetty tästä viestistä. Ingen sertifikater ble funnet i denne meldinga. Varmenteen tuontitilanne: Importstatus for sertifikat: Setifikaatin tuonnista ei ole yksityiskohtia saatavilla. Ingen detaljer om sertifikatimport er tilgjengelig. Varmenteen tuonnin yksityiskohdat: Certificate import failed. Importdetaljer for sertifikat: Certificate import failed. Epäonnistui:% 1 (% 2) Mislyktes:% 1 (% 2) Uusi tai muutettu:% 1 (salainen avain käytettävissä) Ny eller endret:% 1 (hemmelig nøkkel tilgjengelig) Uusi tai muutettu:% 1 Ny eller endret:% 1 Chiasmus- ajuri ei tarjoa ” x- obtain- keys ” - funktiota. Raportoi tämä bugi. Chiasmus- motoren tilbyr ikke « x- obtain- keys » funksjonen. Vennligst rapporter denne feilen. Chiasmus- ajurin virhe Feil i chiasmus- motor Odottamaton paluuarvo Chiasmus- ajurilta: ” x- obtain- keys ” - funktio ei palauttanut merkkijonolistaa. Raportoi tämä bugi. Uventet returverdi fra Chiasmus- motor: « x- obtain- keys » funksjonen returnerte ikke en strengliste. Vennligst meld inn denne feilen. Avaimia ei löytynyt. Tarkista, että oikea avainpolku on asetettu Chiasmuksen asetuksiin. Ingen nøkler ble funnet. Vennligst sjekk at en gyldig nøkkelsti er oppgitt i Chiasmus- oppsettet. Chiasmus- salauksenpurkuavaimen valinta Valg av chiasmus dekrypteringsnøkkel Chiasmus- ajuri ei tarjoa ” x- decrypt ” - funktiota. Raportoi tämä bugi. Chiasmus- motoren tilbyr ikke « x- decrypt » - funksjonen. Vennligst meld inn denne feilen. ” x- decrypt ” - funktio ei hyväksy odotettuja parametreja. Raportoi tämä bugi. « x- decrypt » - funksjonen aksepterer ikke de ventede parametre. Vennligst meld inn denne feilen. Chiasmus- salauksenpurkuvirhe Chiasmus dekryptering feil Odottamaton paluuarvo Chiasmus- ajurilta: ” x- decrypt ” - funktio ei palauttanut tavutaulukkoa. Raportoi tämä bugi. Missing profile name placeholder Uventet returverdi fra Chiasmus- motor. « x- decrypt » - funksjonen returnerte ikke en byte- tabell. Vennligst meld inn denne feilen. display name for an unnamed attachment NimetönMissing profile description placeholder Uten navn Virhe: Allekirjoitusta ei tarkistettu Feil: Signaturen er ikke bekreftet Hyvä allekirjoitus God signatur Kelvoton allekirjoitus. Dårlig signatur Ei julkista avainta allekirjoituksen tarkistamiseen Ingen offentlig nøkkel kan bekreftelse av signaturen Yhtään allekirjoitusta ei löytynyt Fant ingen signatur Virhe tarkistettaessa allekirjoitusta Kan ikke godkjenne signaturen Ei tilatietoa saatavilla. Ingen statusinformasjon er tilgjengelig. Hyvä allekirjoitus. God signatur. Yksi avain on vanhentunut. En nøkkel er utløpt. Allekirjoitus on vanhentunut. Signaturen er utløpt. Ei voida tarkistaa: avain puuttuu. Klarte ikke bekrefte: mangler nøkkel. CRL ei käytettävissä. CRL ikke tilgjengelig. Saatavilla oleva CRL on liian vanha. Den tilgjengelige CRL- en er for gammel. Ei vastaa hyväksyttyä käytäntöä. Praksisen ble ikke fulgt. Tapahtui järjestelmävirhe. Det oppstod en systemfeil. Yksi avain on kumottu. En nøkkel er tilbakekalt. Kelvoton allekirjoitus. Dårlig signatur. Epäkelpo allekirjoitus. Ugyldig signatur. Ei tarpeeksi tiedosto allekirjoituksen tarkistamiseen.% 1 Mangler informasjon for å sjekke signaturen. Allekirjoitustiedosto kelpaa. Signaturen er gyldig. Allekirjoittanut% 2. Signert av% 2. Tuntematon allekirjoituksen tila Ukjent signaturstatus Ei käytössä Ingen kontroll- logg tilgjengelig Haettaessa tilarajoitustietoja palvelimelta tapahtui virhe% 1The Audit Log is a detailed error log from the gnupg backend Feil ved henting av kontroll- loggen:% 1The Audit Log is a detailed error log from the gnupg backend Suodatinlokin yksityiskohdat Skjul detaljer Kapseloitu viesti Innkapslet melding Ole hyvä ja odota, kunnes% 1 viesti on siirretty Vent mens meldinga dekrypteres & # 160; … Salattu viesti Kryptert melding Salattu viesti (purkaminen ei ole mahdollista) Kryptert melding (dekryptering er ikke mulig) Syy:% 1 Årsak:% 1 Ole hyvä ja odota, kunnes% 1 viesti on siirretty Vent mens signaturen verifiseres & # 160; … Näytä varmenne 0x% 1 sertifikatStart of warning message. Lähettäjän sähköpostiosoitetta ei ole tallennettu allekirjoitukseen käytettyyn varmenteeseen% 1. Avsenderens e- post- adresse er ikke lagret i% 1 som brukes til signering. lähettäjä: avsender: tallennettu: lagret: Allekirjoitukseen käytettyyn varmenteeseen% 1 ei ole liitetty yhtäkään sähköpostiosoitetta, joten emme voi verrata sitä lähettäjän osoitteeseen% 2. Ingen e- postadresse er lagret i% 1 som blir brukt til signering. Kan derfor ikke sammenlikne med avsenderadressen% 2. Ei tarpeeksi tiedosto allekirjoituksen tarkistamiseen.% 1 Mangler informasjon for å sjekke signaturen,% 1 Viesti on allekirjoitettu tuntemattomalla avaimella. Meldinga ble signert med en ukjent nøkkel. Viestin allekirjoitti% 1. Meldinga ble signert av% 1. Viesti allekirjoitettiin avaimella% 1. Meldinga ble signert med nøkkelen% 1. Viesti allekirjoitettiin% 1 avaimella% 2. Meldinga ble signert på% 1 med nøkkelen% 2. Viesti allekirjoitettiin% 1 avaimella% 2, sen allekirjoitti% 3 Meldinga ble signert av% 3 på% 1 med nøkkelen% 2 Viestin allekirjoitti% 2 avaimella% 1. Meldinga ble signert av% 2 med nøkkelen% 1. Viesti allekirjoitettiin% 1 tuntemattomalla avaimella% 2. Melding ble signert på% 1 med ukjent nøkkel% 2. Viesti allekirjoitettiin tuntemattomalla avaimella% 1. Melding ble signert med en ukjent nøkkel,% 1. Allekirjoituksen aitoutta ei voitu tarkistaa. Kan ikke fastslå om signaturen er gyldig. Viestin allekirjoitti% 2 (Avain- ID:% 1). Meldinga ble signert av% 2 (Nøkkel ID:% 1). Allekirjoitus on kelvollinen, mutta avaimen aitous ei ole selvillä. Signaturen er gyldig, men nøkkelens gyldighet er ukjent. Allekirjoitus on aito ja avain on osittain luotettava. Signaturen er gyldig og nøkkelen er veldig lite pålitelig. Allekirjoitus on aito ja avain on täysin luotettava. Signaturen er gyldig og nøkkelen er pålitelig. Allekirjoitus on aito ja avain on perusteellisesti luotettu. Signaturen er gyldig og nøkkelen er fullstendig pålitelig. Allekirjoitus on aito, mutta avain on epäluotettava. Signaturen er gyldig, men nøkkelen er upålitelig. Varoitus: Allekirjoitus on kelvoton. Advarsel: Feil ved signaturen. Allekirjoitetun viestin loppu Slutt på signert melding Salatun viestin loppu Slutt på kryptert melding Kapseloidun viestin loppu Slutt på innkapslet melding Tallenna lähetetyt viestit & salattuina Denne meldinga kunne ikke kryppteres. KWallet- lompakkoa ei ole saatavilla. Lompakkoa suositellaan vahvasti salasanojen hallintaan. KMail voi kuitenkin tallettaa salasanan myös asetustiedostoon. Salasana talletetaan sekoitettuun muotoon, mutta se ei ole turvassa salauksen purkuyrityksiltä, jos konfiguraatiotiedostoon on pääsy. Haluatko tallettaa tilin ”% 1 ” salasanan asetustiedostoon? KWallet er ikke tilgjenglig. Det anbefales sterkt at du bruker KWallet for å behandle passordene dine. KMail kan alikevel lagre passordet i sin oppsettsfil istedenfor. Passordet vil bli lagret i et sært format, men burde ikke regnes som sikkert fra dekrypteringsforsøk hvis andre får tilgang til oppsettsfila. Vil du lagre passordet for kontoen% 1 i oppsettsfila? KWallet- lompakko ei ole käytettävissä KWallet er ikke tilgjengelig Talleta salasana Lagre Passord Älä talleta salasanaa Ikke lagre passord Saapuvien viestien palvelin: Innkommende tjener: Tervetuloa KMailin ohjattuun tilinluontitoimintoon Dette er KMails konto- veiviser Näyttää siltä, että käynnistit KMailin ensimmäistä kertaa. Voit käyttää tätä ohjattua toimintoa sähköpostitiliesi asettamiseen. Syötä vain sähköpostipalveluntarjoajaltasi saamasi yhteystiedot seuraaville sivuille. Det ser ut til at du har startet Kmail for første gang. Du kan bruke denne veiviseren for å sette opp e- postkontoene dine. På de følgende sidene skriver du inn de opplysningene du har fått fra internettleverandøren din for å sette opp en e- postkonto. Näyttää siltä, että käynnistit KMailin ensimmäistä kertaa. Voit käyttää tätä ohjattua toimintoa sähköpostitiliesi asettamiseen. Syötä vain sähköpostipalveluntarjoajaltasi saamasi yhteystiedot seuraaville sivuille. Du kan bruke denne veiviseren for å sette opp e- postkontoene dine. På de følgende sidene skriver du inn de opplysningene du har fått fra internettleverandøren din for å sette opp en e- postkonto. Luo uusi henkilöys Opprett en ny identitet Henkilöys koostuu sähköpostiosoitteesta, nimesta, organisaatiosta jne. Älä poista tätä valintaa, ellet tiedä, mitä olet tekemässä, koska jotkin palvelimet kieltäytyvät lähettämästä viestiä, ellei lähettävä henkilöys kuulu lähetystiliin. En identitet er din e- postadresse, navn, organisasjon osv. Ikke ta bort dette merket med mindre du vet hva du gjør, fordi noen tjenere nekter å sende e- post hvis sender- identiteten ikke stemmer med den som tilhører den kontoen. Ohjattu tilin luonti Konto- veiviser Valitse luotavan tilin tyyppi Velg hva slags konto du vil opprette Tilin tyyppi Kontotype Nimi: Eget navn: Tilin tiedot Kontoinformasjon Kirjautumistiedot Innloggingsinformasjon Lähtevän postin palvelin: Utgående tjener: Käytä paikallista toimitusta Bruk lokal levering Jos paikallinen tietokoneesi toimii lähettävänä postipalvelimena (SMTP), voit aktivoida tämän. Hvis lokalmaskinen din er en sendende e- posttjener (SMTP), så kan su slå på dette. Palvelimen tiedotMissing profile name placeholder TjenerinformasjonDefault name for new email accounts/ identities. Käytä Sendmailiä Sendmail Paikallinen käyttäjätunnus Lokal konto Tarkistetaan% 1: n tukemat turvallisuustoiminnot... Sjekk hvilke sikkerhetsinnstillinger som% 1 støtter & # 160; … Muokkaa ohjelmalla: Rediger med: KMail ei kykene havaitsemaan valitun muokkaimen sulkemista. Jottei tietoja menetettäisi, liitteen muokkaus keskeytetään. KMail kan ikke finne ut når det valgte redigeringsprogrammet lukkes. For å unngå tap av data blir redigering av vedlegget avbrutt. Liitettä ei voitu muokata Kan ikke redigere vedlegg Sieven vianetsintä Sieve diagnostikk Kerätään määritystietoja Sieve- tuesta... Henter diagnostisk informasjon om støtte for Sieve & # 160; … Kerää tietoa tiliä '% 1' varten... Henter data for konto «% 1 » & # 160; … ------------------------------------------------------------ ------------------------------------------------------------ (Tili ei tue Sieveä.) (kontoen støtter ikke sieve) (Tili ei ole IMAP- tili.) (kontoen er ikke en IMAP- konto) Komentosarjan ”% 1 ” sisältö: Innhold av skript '% 1': (Tämä komentosarja on tyhjä.) (Dette skriptet er tomt.) ------------------------------------------------------------% 1 ------------------------------------------------------------ ------------------------------------------------------------% 1 ------------------------------------------------------------ Sieve- ominaisuudet: Sieve muligheter: (Ei erikoisominaisuuksia saatavilla) (Ingen spesielle muligheter tilgjengelig) Saatavilla olevat Sieve- komentosarjat: Tilgjengelige sieve skript: (Palvelimella ei ole Sieve- komentosarjoja.) (Ingen Sieve- skript tilgjengelig på denne tjeneren) Aktiivinen komentosarja:% 1 Aktivt skript:% 1 Sieve- skripti asennettiin palvelimelle. Poissaoloilmoitus on nyt käytössä. Sieve- skript ble installert på tjeneren. Fraværsmeldinger er nå skrudd på. Sieve- skripti asennettiin palvelimelle. Poissaoloilmoitus on otettu pois käytöstä. Sieve- skript ble installert på tjeneren. Fraværsmeldinger er nå skrudd av. Uusi alikansio kansiolle% 1 Ny undermappe til «% 1 » @ label: textbox Name of the new folder. & Nimi: & Navn: Group to which the snippet belongs. Anna nimi uudelle kansiolle. Skriv et navn på den nye mappa. Postilaatikon & formaatti: & Postboksformat: Valitse, haluatko tallentaa tämän kansion viestit eri tiedostoihin (maildir) vai yhteen suureen tiedostoon (mbox). KMail käyttää maildir- muotoa oletuksena ja sitä täytyy muuttaa vain harvoin. Jos olet epävarma, jätä tämä asetus sellaiseksi kuin se on. Velg om meldinga skal lagres i denne mappa som en fil pr. melding (maildir) eller som en stor fil (mbox). KMail bruker maildir som standard. Dette trenger kun å endres i sjeldne tilfeller. Om du er usikker, lar du det stå som det er. Kansio & sisältää: & Mappeinnhold: Valitse, haluatko uutta kansiota käytettävän sähköpostin vai työryhmäasioiden (kuten tehtävät ja muistiinpanot) tallentamiseen. Oletus on sähköposti. Jos olet epävarma, jätä tämä kohta sellaiseksi kuin se on. Velg om den nye mappa skal brukes som e- postlager til lageret til gruppevare- elementet som en oppgave eller notater. Standard er e- post. Om du er usikker lar du den stå som den er. type of folder content Viesti E- posttype of folder content kalenteri Kalendertype of folder content Yhteystieto Kontaktertype of folder content Merkintä Notatertype of folder content tehtävät Gjøremåltype of folder content julkaisu Dagbok Nimiavaruus & kansiolle: Navnerom for & mappe: Valitse henkilökohtainen nimiavaruus, johon kansio tulisi luoda. Velg det personlige navnerommet som mappa skal opprettes i. Anna nimi uudelle kansiolle. Oppgi et navn på den nye mappa. Nimi puuttuu Navn ikke spesifisert Kansionnimet eivät voi sisältää kauttaviivoja (/). Valitse toinen kansionnimi. Mappenavn kan ikke inneholde / (slash) tegnet, vennligst velg et annet mappenavn. Kansionnimet eivät voi alkaa pisteellä (.). Valitse toinen kansionnimi. Mappenavn kan ikke starte med et punktum (.) Velg et annet mappenavn. IMAP- palvelin ei salli merkkiä ”% 1 ”. Valitse toinen kansionnimi. Din IMAP tjener tillater ikke tegnet '% 1', velg et annet mappenavn. Ei voitu luoda kansiota% 1, se on jo olemassa. Klarte ikke å opprette mappa% 1, mappa finnes fra før. Kansiota% 1 ei voida luoda. Permissions Klarte ikke å opprette mappa% 1. Permissions Ei mitään IngenPermissions LuettuStatus of an item Lestmessage status LisäysPermissions Legg tilPermissions KirjoitusPermissions SkrivePermissions & Käyttäjän tunniste: & Brukeridentifikator: Käyttäjän tunniste on IMAP- palvelimelle kirjautumiseen käytettävä tunnus. Tämä voi olla yksinkertainen käyttäjänimi tai käyttäjän koko sähköpostiosoite. Käyttäjätunnus selviää palveluntarjoajan toimittamista tiedoista. Bruker identifikasjonen er brukerens brukernavn på IMAP tjeneren. Dette kan være et enkelt brukernavn, eller hele e- postadressen til brukeren; brukernavnet for å logge deg inn på tjeneren vil fortelle deg hvilken det er. Käyttöoikeudet Rettigheter Mukautetut käyttöoikeudet Tilpassede rettigheter Mukautetut käyttöoikeudet (% 1) Tilpassede rettigheter (% 1) Käyttäjätunnus Bruker- ID Muokkaa tietuetta... Endre oppføring & # 160; … Poista tietue Fjern oppføring Tapahtui virhe haettaessa käyttöoikeuksia. Klarte ikke å hente brukerrettigheter. Tietoja ei ole vielä haettu palvelimelta. Käytä ” Tarkista viestit ” - toimintoa. Informasjonen er ikke mottatt fra tjeneren, du må bruke « Sjekk e- post » og ha administrative rettigheter til mappa. Virhe: Tälle kansiolle ei ole määritelty IMAP- tunnusta Feil: ingen IMAP konto angitt for denne mappa Yhdistetään palvelimelle% 1. Odota hetki... Kobler til tjeneren% 1, vennligst vent & # 160; … Tapahtui virhe yhdistettäessä palvelimelle% 1 Klarte ikke å koble til tjeneren% 1 Tämä IMAP- palvelin ei tue käyttöoikeuslistoja (ACL) Denne IMAP- tjeneren har ikke støtte for tilgangskontrollister (ACL) Tapahtui virhe haettaessa käyttöoikeuslistaa (ACL) palvelimelta% 1. Klarte ikke å motta tilgangskontrolliste (ACL) fra tjeneren% 1 Muokkaa oikeuksia Endre rettigheter Lisää oikeuksia Legg til rettigheter Haluatko todella poistaa oikeutesi tähän kansioon? Tämän jälkeen et pysty enää käyttämään kansiota. Er det sikkert at du vil fjerne dine egne rettigheter for denne mappa? Du vil ikke ha tilgang til den etterpå. & Uusi alikansio... & Ny undermappe & # 160; … Uusi kansio... & Ny Mappe & # 160; … & Siirrä kansio kohteeseen & Kopier mapper til & Siirrä kansio kohteeseen & Kopier mappe til & Siirrä kansio kohteeseen & Flytt mapper til & Siirrä kansio kohteeseen & Flytt mappe til Lisää suosikkikansioihin Legg til favorittmapper Siirrä tähän kansioon Flytt til denne mappa Kopioi tähän kansioon Kopier til denne mappa Uusia viestejä kansiossa Nye meldinger i KMail – Ei lukemattomia viestejä KMail – Det er ingen uleste meldinger Etsi viestejä Finn meldinger@ action: button Search for messags Etsi & kaikista paikallisista kansioista Søk i & alle lokale mapper Etsi & vain kansiosta: Søk & bare i: & Myös alikansioista@ title: column Subject of the found message. Ta & med undermapper@ title: column Subject of the found message. Lähettäjä/ VastaanottajaSender of a message Sender/ mottaker@ title: column date of receival ofthe found message. PäiväysDescription of Type Sender Dato Etsi kansion & nimi: Søk mappenavn: Edellinen haku Siste søk Avaa & hakukansio Åpne søkemappe Avaa & viesti Åpne & melding Keskipitkäteksti... EnMiddelsLangTekst & # 160; … @ info: status finished searching. & Vastaa... & Svar & # 160; … Vastaa & kaikille... Svar til & alle & # 160; … Vastaa postituslistalle... Message - > Svar til e- post- lista & # 160; … Message - > & Välitä & Videresend Sisällytä... & I meldingsteksten & # 160; … Message - > Forward - > & Liitteenä... @ action: inmenu Message - > Forward - > & Som vedlegg & # 160; … @ action: inmenu Message - > Forward - > Tallenna liitteet... Lage vedlegg & # 160; … Tyhjennä valinta Tøm utvalgSearch finished. Valmis. Ferdig Haku keskeytetty. Søket ble avbrutt Etsitään kohteessa% 1.% 2 etsitty tähän mennessä Søker i% 1 (melding (% 2) & Kopioi kohteeseen & Kopier til & Siirrä kohteeseen & Flytt til Ei ole mitään kumottavaa. Ingenting å angre. Salauslaajennuksen palauttamaa rakennetietoa ei voitu käsitellä oikein, laajennus saattaa olla rikkoutunut. Ota yhteyttä järjestelmän ylläpitäjään. Programtillegget for kryptering ga strukturinformasjon som ikke kunne behandles på riktig måte. Programtillegget kan være skadet. Kontakt systemadministratoren. Aktiivista salauslaajennusta ei löytynyt, ja sisäänrakennettu OpenPGP koodi ei toiminut oikein. Tämän ongelman voi korjata kahdella tavalla: joko otat laajennuksen käyttöön kohdassa Asetukset / KMail asetukset / Laajennukset tai määrittele OpenPGP: n asetukset saman ikkunan Henkilöys / Lisäasetukset- välilehdellä. Det ble ikke funnet noe programtillegg for aktiv krypto, og den innebygde OpenPGP- koden kjørte ikke riktig. Du kan gjøre to ting for å endre dette: Enten skru på programtillegget ved å gå til « Innstillinger - > Oppsett av KMail » og velge « Sikkerhet - > Krypto- tillegg ». Eller angi tradisjonelle OpenPGP- innstillinger under: « Sikkerhet - > OpenPGP » i det samme dialogvinduet. Chiasmus- ajuri ei tarjoa ” x- decrypt ” - funktiota. Raportoi tämä bugi. Chiasmus- motoren tilbyr ikke "x- encrypt" - funksjonen. Vennligst meld inn denne feilen. ” x- decrypt ” - funktio ei hyväksy odotettuja parametreja. Raportoi tämä bugi. "x- encrypt" - funksjonen aksepterer ikke de ventede parametre. Vennligst meld inn denne feilen. Chiasmus- salausvirhe Chiasmus krypterings- feil Odottamaton paluuarvo Chiasmus- ajurilta: ” x- decrypt ” - funktio ei palauttanut tavutaulukkoa. Raportoi tämä bugi. Uventet returverdi fra Chiasmus- motoren. "x- encrypt" - funksjonen returnerte ikke en byte- tabell. Vennligst meld inn denne feilen. Upotettu OpenPGP- salausviestimuoto ei tue liitteiden salaamista tai allekirjoittamista. Käytetäänkö todella vanhentunutta OpenPGP: tä? Det innebygde meldingsformatet for OpenPGP- kryptering støtter ikke kryptering eller signering av vedlegg. Er det sikkert at du vil bruke det foreldede formatet « innebygd OpenPGP »? Turvaton viestimuoto Usikkert meldingsformat Käytä upotettua OpenPGP: tä Bruk innebygd OpenPGP Käytä OpenPGP/ MIME: ä Bruk OpenPGP/ MIME Vastaanottajan allekirjoitusasetusten tutkiminen osoitti, että täytyy kysyä allekirjoitetaanko viesti vai ei. Allekirjoitetaanko tämä viesti? Undersøkelse av mottagerens signeringsoppsett viste at du ville bli spurt om denne meldinga skal signeres eller ikke. Vil du signere denne meldinga? Allekirjoitetaanko viesti? to sign Signere melding? to sign & Allekirjoita & Signer & Älä allekirjoita Ikke signer Näillä vastaanottajilla on ristiriitaisia allekirjoitusasetuksia. Allekirjoitetaanko tämä viesti? Det er en konflikt i signeringsinstillingene for disse mottakerne. Vil du signere meldinga? Olet pyytänyt tämän viestin allekirjoitusta, mutta kelpaavia allekirjoitusavaimia ei ole asetettu tälle henkilöydelle. Du har valgt å signere denne meldinga, men ingen gyldige signeringsnøkler har blitt satt opp for denne identiteten. Lähetetäänkö allekirjoittamattomana? Send usignert? Lähetä & allekirjoittamattomana Send & usignert Joitakin tämän viestin osia ei allekirjoiteta. Vain osittain allekirjoitettujen viestien lähettäminen saattaa rikkoa menettelytapoja. Allekirjoitetaanko kaikki osat? Noen deler av denne meldinga vil ikke bli signert. Å sende meldinger som bare delvis er signert kan være imot nettstedets praksis. Skal alle deler signeres i stedet? Tätä viestiä ei ole varmennettu. Varmentamattomien viestien lähettäminen rikkoo aseman käytäntöä. Varmenna viesti sen sijaan? Denne meldinga vil ikke bli signert. Å sende usignerte meldinger kan være imot nettstedets praksis. Vil du signere meldinga isteden? & Allekirjoita kaikki osat & Signer alle delene Allekirjoittamattomia viestejä - varoitus Usignert meldingsvarsel & Lähetä sellaisenaan Send & uten endring Kelpaavat luotetut salausavaimet löytyivät kaikille vastaanottajille. Salataanko tämä viesti? Betrodde gyldige krypteringsnøkler ble funnet for alle mottagere. Vil du kryptere denne meldinga? Vastaanottajan salausasetusten tutkiminen osoitti, että täytyy kysyä salataanko viesti vai ei. Salataanko tämä viesti? Mottagerens krypteringsoppsett angir at du skal bli bli spurt om denne meldinga skal krypteres eller ikke. Vil du kryptere meldinga? Salaa viesti? Vil du kryptere meldinga? Allekirjoita ja & salaa Signer og & krypter Vain & allekirjoitus Bare & signer Lähetä & sellaisenaan Send & uten endring Näillä vastaanottajilla on ristiriitaisia salausasetuksia. Allekirjoitetaanko tämä viesti? Det er motstridende krypteringsinnstillinger til disse mottakerne. Skal denne meldinga krypteres? & Älä salaa & Ikke krypter Olet pyytänyt tämän viestin salausta ja kopion salaamista itsellesi, mutta kelpaavia luotettuja salausavaimia ei ole asetettu tälle henkilöydelle. Du har bedt om å kryptere denne meldinga, og å kryptere en kopi til deg selv, men ingen tiltrodde og gyldige krypteringsnøkler har blitt satt opp for denne identiteten. Lähetä salaamattomana? Send ukryptert? Joitakin tämän viestin osia ei salata. Vain osittain salattujen viestien lähettäminen saattaa rikkoa menettelytapoja ja/ tai vuotaa arkaluonteista tietoa. Salataanko kaikki osat? Noen deler av denne meldinga vil ikke bli kryptert. Å sende meldinger som bare delvis er krypterte kan bryte med nettstedets praksis og/ eller lekke sensitiv informasjon. Vil du istedet kryptere alle delene? Tätä viestiä ei salata. Salaamattomien viestien lähettäminen saattaa rikkoa menettelytapoja ja/ tai vuotaa arkaluonteista tietoa. Salataanko viesti? Denne meldinga vil ikke bli kryptert. Å sende ukrypterte meldinger kan bryte med nettstedets praksis og/ eller lekke sensitiv informasjon. Vil du kryptere meldingene isteden? & Salaa kaikki osat & Krypter alle delene Salaamaton viesti - varoitus Varsel om ukryptert melding Virhe: taustaosa ei palauttanut koodattua dataa. Raportoi tämä ohjelmavirhe:% 1 Feil: Motoren leverte ingen kodede data. Meld fra om denne feilen:% 1 Viestillesi ei voitu määritellä merkistöä. Valitse merkistö Asetukset - valikosta. Fant ingen passende koding for meldinga. Velg en tegnkoding fra menyen « Innstillinger ». Kaikki merkit eivät sovi valittuun koodaukseen. Lähetä viesti kuitenkin? Noen tegn passer ikke inn i den valgte kodinga «% 1 ». Vil du sende meldinga likevel og miste noen tegn, eller la KMail forsøke å finne automatisk en passende koding? Joitakin merkkejä menetetään Noen tegn vil gå tapt Lähetä heti Send likevel Tunnista automaattisesti Auto- oppdag koding Viestiä ei voitu allekirjoittaa, koska valittu taustaosa ei näytä tukevan allekirjoitusta; tätä ei pitäisi koskaan tapahtua, raportoi tästä ohjelmavirheestä. Denne meldinga kunne ikke signeres siden det ikke ble funnet noen gyldige signeringsnøkler; dette skal egentlig aldri skje, det er fint om du rapporter denne feilen. Viestiä ei voitu allekirjoittaa, koska valittu taustaosa ei näytä tukevan allekirjoitusta; tätä ei pitäisi koskaan tapahtua, raportoi tästä ohjelmavirheestä. Denne meldinga kunne ikke bli signert siden den valgte motoren ikke ser ut til å støtte signering; dette skal egentlig aldri skje, det er fint om du rapporter denne feilen. Allekirjoittaminen epäonnistui. Varmista, että gpg- agent on käynnissä. Signeringshandlinga mislyktes. Se etter at programmet gpg- agent kjører. Viestiä ei voitu salata, koska valittu taustaosa ei näytä tukevan salausta; tätä ei pitäisi koskaan tapahtua, raportoi tästä ohjelmavirheestä. Denne meldinga kunne ikke bli kryptert siden den valgte motoren ikke ser ut til å støtte kryptering. Dette skal egentlig aldri skje, det er fint om du rapporter denne feilen. Viestiä ei voitu allekirjoittaa ja salata, koska valittu taustaosa ei näytä tukevan yhdostettyä allekirjoittamista ja salausta; tätä ei pitäisi koskaan tapahtua, raportoi tästä ohjelmavirheestä. Denne meldinga kunne ikke bli signert og kryptert siden den valgte motoren ikke ser ut til å støtte kombinert signering og kryptering. Dette skal egentlig aldri skje, det er fint om du rapporter denne feilen. Ei aihettadisplayed when a mail has unknown sender, receiver or date Intet emnedisplayed when a mail has unknown sender, receiver or date [vCard] [vCard] Kopio: Kopi: Piilokopio: Blindkopi: Lähettäjä: Fra: To- field of the mailheader. % 1% todennäköisyydellä roskapostia, luotettavuus% 3%. Koko raportti: Todennäköisyys =% 2 Luotettavuus =% 4 % 1% sannsynlighet for å være søppelpost med konfidens% 3%. Full rapport: Sannsynlighet=% 2 Konfidens=% 4 % 1% todennäköisyydellä roskapostia. Koko raportti:% 2 % 1% sannsynlighet for å være søppelpost. Full rapport: Sannsynlighet=% 2 (uudelleenlähetetty kohteesta% 1) (videresendt fra% 1) To- field of the mail header. User- Agent: Brukeragent: X- mailer: X- Mailer: Roskapostin tila: Søppelpost status: To field of the mail header. Tallenna & nimellä... to open & Lagre som & # 160; … to open Avaa ohjelmalla... to view something Åpne med & # 160; … to view something Tallenna kaikki liitteet... Lagre alle vedlegg & # 160; … Poista liite Slett vedlegg Muokkaa liitettä Rediger vedlegg Määrittelemätöntä binääridataa Uspesifisert binærdata Virhe uudelleennimettäessä kansiota. Klarte ikke å gi mappa et nytt navn. Tämä tili ei tue tilarajoitustietoja. Denne kontoen har ikke støtte for kvote- informasjon. Haettaessa tilarajoitustietoja palvelimelta tapahtui virhe% 1 Klarte ikke å motta kvoteinformasjon fra tjeneren% 1 Tälle kansiolle ei ole asetettu tilarajoitusta. Det er ikke angitt noen kvote for denne mappa. Avataanko liite ”% 1 ”? Huomaa, että liitteen avaaminen voi aiheuttaa tietoturvariskin. Åpne vedlegg «% 1 »? Merk at det å åpne et vedlegg kan medføre fare for sikkerheten til systemet. Avataanko liite? Vil du åpne vedlegget? Avaa & ohjelmalla ”% 1 ” & Åpne med «% 1 » Avaa & ohjelmalla... & Åpne med & # 160; … KMailin D- Bus- rajapinnan testi Test for KMail D- Bus- grensesnitt Valitse vastaanottaja Test redigering av mottakere Virhe poistettaessa viestejä palvelimelta: Feil ved sletting av meldinger på tjeneren: Virhe ladattaessa viestiä palvelimelta: Klarte ikke å hente meldinga fra tjeneren: Virhe lähetettäessä kansiota Klarte ikke å laste opp mappa Kansiota% 1 ei voitu luoda palvelimelle. Klarte ikke å lage mappa% 1 på tjeneren. Sinulla ei välttämättä ole kansion luontiin vaadittavia käyttöoikeuksia tai kansio on jo olemassa. Palvelin palautti tällaisen virheilmoituksen: Det kan være fordi du mangler tillatelse til å gjøre dette, eller fordi mappa allerede finnes på tjeneren. Her er feilmeldinga fra kommunikasjonen med tjeneren: Virhe poistettaessa kansiota% 1 palvelimelta: Klarte ikke å slette mappa% 1 på tjeneren: Virhe luettaessa kansiota% 1: Klarte ikke å lese mappa% 1 på tjeneren: Virhe muutettaessa kansion% 1 nimeä Klarte ikke å gi mappa% 1 et nytt navn Näytä pikahakukenttä Sett fokus til hurtigsøk Kohdenna edelliseen viestiin Utvid utvalget til forrige melding Kohdenna seuraavaan viestiin Utvid utvalget til neste melding & Kansiot Gamle mapper@ info/ plain Displayed grayed- out inside the textbox, verb to search Etsi Søktype of folder storage & Kansiot Mapper Suosikkikansiot Favorittmapper Poista kahteen kertaan lähetetyt Fjern dupliserte meldinger Siirrä viesti kansioon Flytt melding til mappe Kopioi viesti kansioon Kopier melding til mappe Siirry kansioon Hopp til mappe & # 160; … Keskeytä nykyinen tapahtuma Avbryt denne handlinga Kohdenna seuraavaan kansioon Flytt fokus til neste mappe Kohdenna edelliseen kansioon Flytt fokus til forrige mappe Valitse kohdennettu kansio Velg mappe med fokus Kohdenna seuraavaan viestiin Flytt fokus til neste melding Kohdenna edelliseen viestiin Flytt fokus til forrige melding Valitse kohdennettu viesti Velg melding med fokus Uutta postia saapui% 1 Ny e- post mottatt% 1 Uutta postia saapunut Ny e- post er kommet (ei viestipohjia) (ingen maler) Kansion% 1 ominaisuudet Egenskaper for mappa «% 1 » Tälle kansiolle ei ole asetettu siivousasetuksia Denne mappa har ingen innstillinger for foreldede meldinger Oletko varma, että haluat siivota kansion% 1? Er du sikker på at du vil slette foreldede meldinger i mappa% 1? Siivoa kansio Slett foreldede meldinger i mappa & Siivoa & Foreldet Haluatko varmasti tyhjentää roskakorikansion? Er du sikker på at du vil tømme papirkurven? Oletko varma, että haluat siirtää kaikki viestit kansiosta% 1 roskakoriin? Er du sikker på at du vil flytte alle meldinger fra mappa% 1 til papirkurven? Siirrettiin kaikki viestit roskakoriin Flytt alle meldingene til papirkurven Poista haku Slett søk Haluatko varmasti poistaa haun% 1? Kaikki sen näyttämät viestit ovat saatavilla niiden alkuperäisestä kansiosta. Er du sikker på at du vil slette søket% 1? Meldingene som vises i den blir ikke slettet hvis du gjør dette, for de er lagret i andre mapper. @ action: button Delete search Poista kansio Slett mappa Haluatko varmasti poistaa tyhjän kansion% 1? Er du sikker på at du vil slette den tomme mappa% 1? Haluatko varmasti poistaa tyhjän kansion% 1 alikansioineen? Alikansiot eivät välttämättä ole tyhjiä, ja poistettaessa niiden sisältö tuhoutuu. Huomaa, että poistettuja viestejä ei tallenneta roskakorikansioosi vaan poistetaan lopullisesti. Er du sikker på at du vil slette den tomme mappa% 1 og alle dens undermapper? Hvis undermappene ikke er tomme, så slettes også innholdet i dem. Merk at slettede meldinger ikke lagres i papirkurven og blir permanent slettet. Haluatko varmasti poistaa kansion% 1 sen sisällöstä huolimatta? Huomaa, että poistettuja viestejä ei tallenneta roskakoriin vaan ne poistetaan lopullisesti. Er du sikker på at du vil slette mappa% 1, og kvitte deg med innholdet? Merk at slettede meldinger ikke lagres i papirkurven og blir permanent slettet. Oletko varma, että haluat poistaa kansion% 1 alikansioineenniiden sisällöstä huolimatta? Huomaa, että poistettuja viestejä ei tallenneta roskakoriin vaan ne poistetaan lopullisesti. / qt > Er du sikker på at du vil slette mappa% 1, alle undermappene, og kvitte deg med innholdet deres? Merk at slettede meldinger ikke lagres i papirkurven og blir permanent slettet. @ action: button Delete folder Olet luomassa uudelleen kansion% 1 indeksiä. Tämä tuhoaa kaiken tiedon viestien tilasta. Haluatko varmasti jatkaa? @ title Du skal til å gjenoppbygge registeret for mappa% 1. Dette vil ødelegge all staatusinformasjon for meldingene. Er du sikker på at du vil fortsette? @ title Luodaanko indeksi uudelleen? @ action: button Er det sikkert at registeret skal bygges på nytt? @ action: button Luo indeksi uudelleen Bygg registeret på nytt Tämän kansion hakemisto on luotu uudelleen. Registeret for mappa% 1 er blitt gjenoppbygget. Indeksi luotu uudelleen Register gjenoppbygget Haluatko päivittää IMAP- välimuistin? Tämä poistaa kaikki IMAP- kansioihin tehdyt paikalliset muutokset. Er du sikker på at du vil friske opp IMAP- mellomlageret? Dette vil fjerne alle endringene du har gjort lokalt i IMAP- mappene. Päivitä IMAP- välimuisti Oppfrisk IMAPs mellomlager Oletko varma, että haluat siivota kaikki vanhat viestit? Er du sikker på at du vil slette alle foreldede meldinger? Siivotaanko vanhat viestit? Slette foreldede meldinger? Siivoa Gjør foreldet HTML: än käyttö sähköpostissa tekee sinut alttiimmaksi ” roskapostille ” ja saattaa kasvattaa todennäköisyyttä, että järjestelmäsi vaarantuu olemassaoleville ja ei- toivotuille tietoturva- aukoille. Å bruke HTML i e- post gjør deg mer sårbar for søppelpost, og kan øke risikoen for at systemet ditt blir overtatt av andre nåværende og framtidige utnyttelser av sikkerhetshull. Turvallisuusvaroitus Sikkerhetsadvarsel Käytä HTML: ää Bruk HTML Ulkoisten viittausten lataaminen HTML- sähköposteista tekee sinut alttiimmaksi ” roskapostille ” ja saattaa kasvattaa todennäköisyyttä, että järjestelmäsi vaarantuu olemassaoleville ja ei- toivotuille tietoturva- aukoille. Lasting av eksterne referanser i html- meldinger vil gjøre deg mer sårbar for søppelpost og kan øke risikoen for at systemet ditt blir overtatt av andre nåværende og framtidige utnyttelser av sikkerhetshull. Lataa ulkoiset viittaukset Laster eksterne referanser Poista viestit Slett meldingene Poista viesti Slett melding Siirretään viestejä... Flytter meldinger & # 160; … Poistetaan viestejä Sletter meldinger & # 160; … Viestit poistettu onnistuneesti. Meldingene ble vellykket slettet. Viestit siirrettiin onnistuneesti Meldingene er flyttet. Viestien poisto epäonnistui. Sletting av meldingene feilet. Viestien poisto peruutettiin. Sletting av meldinger avbrutt. Viestien siirto epäonnistui. Meldingene ble ikke flyttet. Viestien siirto peruutettiin. Flytting av meldinger er avbrutt. Siirrä viestit kansioon Flytt meldinger til mappe Siirretään viestejä Kopierer meldinger & # 160; … Viestit siirrettiin onnistuneesti Meldingene er kopiert. Viestien siirtäminen epäonnistui. Meldingene ble ikke kopiert. Viestien siirto peruutettiin. Kopiering av meldinger er avbrutt. Kopioi viesti kansioon Kopier meldinger til mappe Siirretään viesti poistettuihin... Flytter meldinger til papirkurven & # 160; … Viestit siirrettiin roskakoriin onnistuneesti Meldingene er flyttet til papirkurven. Viestien siirto roskakoriin epäonnistui. Meldingene ble ikke flyttet til papirkurven. Viestien siirto roskakoriin peruutettiin. Flytting av meldinger til papirkurven er avbrutt. Suodata postituslistalla... Filter på e- postliste & # 160; … Suodata postituslistalla% 1... Filter på e- postlista% 1 & # 160; … Siirry kansioon Hopp til mappe Suodatetaan viestejä Filtrerer meldinger Suodatetaan% 2: n viestiä% 1 Filtrerer melding% 1 av% 2 Seuraavia viestejä ei voitu käsitellä: Klarer ikke behandle meldinger: KMailin poissaoloviestien toiminnallisuus riippuu palvelinpuolen suotimista. IMAP- palvelinta ei ole vielä asetettu näille toiminnoille. Se voidaan tehdä IMAP- tilin asetusten ” Suodattaminen ” - välilehdeltä. KMails funksjoner for fraværsmeldinger er bygget på filtrering på tjenersiden. Du har ennå ikke satt opp en IMAP- tjener for dette. Du kan gjøre det under fanen « Filtrering » i oppsettet for IMAP- kontoen. Palvelinpuolen suodattamista ei ole asetettu Det er ikke satt opp filtrering på tjenersiden Varmenteiden hallintaohjelmaa ei voitu käynnistää. Tarkista asennus. Klarte ikke starte sertifikathåndteringa. Kontroller installasjonen. GnuPG- lokikatselijaa (kwatchgnupg) ei voitu käynnistää. Tarkista ohjelman asennus. Klarte ikke starte GnuPG loggviser (kwatchgnupg); Kontroller installasjonen. Työskentele yhteydettömässä tilassa Arbeid frakoblet Työskentele yhteydellisessä tilassa Arbeid tilkoblettab title when loading an IMAP folder Aloitetaan... Laster & # 160; … & Tiivistä kaikki kansiot & Komprimer alle mappene & Siivoa kaikki kansiot Slett & foreldede meldinger i alle mappene & Päivitä paikallinen IMAP- välimuisti & Frisk opp lokalt IMAP- mellomlager Tyhjennä kaikki & roskakorikansiot & Tøm alle papirkurvmappene Tarkista & posti Sjekk & e- post Tarkista postit suosikkikansioissa Sjekk e- post i favorittmappene Tarkista & posti Sjekk e- post i Tarkista & posti Sjekk e- post Lähetä jonottavat viestit Send meldingene i & køen Yhteyden tila (tuntematon) Tilkoblingsstatus (ukjent) Lähetä jonossa olevat viestit reittiä Send meldinger i køen via & Osoitekirja & Adressebok Varmennehallinta... Sertifikathåndterer & Tuo viestejä... & Importer meldinger & Sieve- virheenetsintä... Feilsøk & sieve & # 160; … Suodinloki... Filterloggviser & # 160; … Ohjattu & roskapostin suodatus... Veiviser for & søppelpostfilter & # 160; … Ohjattu & virusten suodatus... Veiviser for & antivirus & # 160; … & Ohjattu tilin luonti... & Kontoveiviser & # 160; … Muokkaa poissaoloviestejä... Rediger fraværsmeldinger & # 160; … & Siirrä roskakoriin@ action: intoolbar Move to Trash Flytt til & papirkurven@ action: intoolbar Move to Trash Siirrä viesti roskakoriin Flytt meldinga til papirkurven@ action Hard delete, bypassing trash Siirrä ketju roskakoriin Flytt tråd til papirkurven Siirrä viestiketju roskakoriin Flytt tråd til papirkurven Poista viestiketju Slett & tråd & Etsi viestejä... & Finn meldinger & # 160; … & Etsi viestistä... & Finn i melding & # 160; … Valitse kaikki viestit Merk & alle meldinger & Sähköpostilistojen hallinta... Håndtering av & e- postliste & # 160; … Liitä pikanäppäin... & Tilegn snarvei & # 160; … Merkitse kaikki viestit luetuiksi & Merk alle meldingene som lest & Erääntymisasetukset & Utløpsinnstillinger & Tiivistä kansio & Komprimer mappe Tarkasta tämän & kansion posti Sjekk & e- post i denne mappa Rakenna & indeksi uudelleen Bygg om registerfila & # 160; … Uusi kansio... & Arkiver mappe & # 160; … Suosi & HTML: ää normaalin tekstin asemesta Foretrekk & HTML framfor ren tekst Lataa & ulkoiset viittaukset Last Eksterne referanser Kopioi kansio Kopier mappe Leikkaa kansio Klipp ut mappe Liitä kansio Lim inn mappe Kopioi viestit Kopier meldinger Leikkaa viestit Klipp ut meldinger Liitä viestit Lim inn meldinger & Uusi viesti... @ action: intoolbar New Empty Message & Ny melding & # 160; … @ action: intoolbar New Empty Message UusiStatus of an item Ny Uusi viesti & mallista Melding fra & mal Uusi viesti postituslistalle... Ny melding til & e- post- liste & # 160; … Lähetä uudelleen... Send igjen & # 160; … & Luo suodin & Lag filter Suodata otsikolla... Filter på & emne & # 160; … Suodata lähettäjällä... Filter på & avsender( e) & # 160; … Suodata vastaanottajalla... Filter på & mottaker( e) & # 160; … Uusi viesti & mallista Lag ny melding fra & mal Merkitse säie Merk & tråden Merkitse säie luetuksi Merk tråden som & lest Merkitse kaikki viestit valitussa säikeessä luetuiksi Merk alle meldinger i den valgte tråden som leste Merkitse säie & uudeksi Merk tråden som & ny Merkitse kaikki viestit valitussa säikeessä uusiksi Merk alle meldinger i den valgte tråden som nye Merkitse säie lukemattomaksi Merk tråden som & ulest Merkitse kaikki viestit valitussa säikeessä lukemattomiksi Merk alle meldinger i den valgte tråden som uleste Merkitse säie tärkeäksi Merk tråden som viktig Poista & tärkeä säie - merkintä Ta bort trådmerket & Viktig Merkitse säie tehtäväksi Merk tråden som & handlingspunkt Poista & tärkeän viestin merkki Ta bort trådmerke for & handlingspunkt & Seuraa säiettä & Overvåk tråd & Ohita säie & Ignorer tråd Tallenna & liitteet... & Lagre vedlegg & # 160; … Käytä kaikkia suotimia Bruk alle & filtrene Käytä suodintaView - > & Bruk filterView - > & Laajenna säie & Utvid tråden Laajentaa nykyisen säikeenView - > Utvid denne trådenView - > & Sulje säie & Fold sammen tråden Sulkee nykyisen säikeenView - > Fold sammen denne trådenView - > Laajenna kaikki säikeet Utvid & alle tråder Laajentaa kaikki säikeet nykyisessä kansiossaView - > Utvid alle trådene i den åpne mappaView - > Sulje kaikki säikeet Fold sammen alle tråder Sulkee kaikki säikeet nykyisessä kansiossa Fold sammen alle trådene i denne mappa & Näytä lähdekoodi Vis kildekoden & Näytä viesti & Vis melding & Seuraava viesti & Neste melding Siirtyy seuraavaan viestiin Gå til neste melding Seuraava lukematon viesti@ action: inmenu Goto next unread message Neste & uleste melding@ action: inmenu Goto next unread message Siirtyy seuraavaan lukemattomaan viestiin Gå til neste uleste melding & Edellinen viesti & Forrige melding Siirtyy edelliseen viestiin Gå til forrige melding Edellinen lukematon viesti Forrige uleste melding@ action: inmenu Goto previous unread message. Siirry edelliseen lukemattomaan viestiin Gå til forrige uleste melding Seuraava lukematon & kansio Neste uleste & mappe Siirtyy seuraavaan kansioon, jossa on lukematon viesti Gå til neste mappe med uleste meldinger Edellinen lukematon kansio Forrige uleste mappe Siirtyy edelliseen kansioon, jossa on lukematon viestiGo - > Gå til forrige mappe med uleste meldingerGo - > Seuraava lukematon & teksti Neste uleste & tekst Siirry seuraavaan lukemattomaan tekstiin Gå til neste uleste tekst Vierittää nykyistä viestiä alaspäin. Viestin lopussa siirtyy seuraavaan lukemattomaan viestiin. Rull nedover den åpne meldinga. Hvis bunnen av meldinga vises, gå til neste uleste melding. Muokkaa & suotimia... Tilpass & filtre & # 160; … Muokkaa POP- suotimia... Tilpass & POP- filtre & # 160; … & Sieve- komentosarjojen hallinta... Behandle & sieve- skript & # 160; … Johdatus & KMailiin KMail- velkomst Näytä KMailin aloitussivu Vis velkomstsiden til KMail Muokkaa & huomautuksia... Oppsett av & påminnelser & # 160; … & KMailin asetukset... Oppsett av & KMail & # 160; … Tyhjennä & roskakori & Tøm papirkurven Siirrä kaikki viestit roskakoriin Flytt alle meldingene til & papirkurven & Poista haku & Slett søk & Poista kansio & Slett mappa Vaihda viestin luokitusta% 1 Slå av eller på meldingstagg% 1 Viestin luokitus% 1 Meldingstagg% 1 Duplikaattiviestejä ei löytynyt. Fant ingen dupliserte meldinger. Suodin% 1 Filter% 1 IMAP- välimuistin vianetsintä... & Feilsøk IMAP- mellomlager & # 160; … Kansion pikanäppäin% 1 Mappesnarvei% 1 Tilaus Abonnement Paikallinen tilaus Lokalt abonnement Muokkaa poissaoloviestejä... Fraværsmelding aktiv Ylläpitäjä on korjannut tämän asetuksen. Jos kyseessä on virhe, ota yhteyttä ylläpitäjään. Denne innstillinga er fastsatt av systemadministrator. Hvis du tror det er en feil, så kontakt henne. Haluatko todella poistaa henkilöyden% 1? Er det sikkert at du vil fjerne identiteten med navnet «% 1 »? Poista henkilöys Fjern identitet Aseta oletukseksi@ title: tab Tab page where the user configures accounts to receive mail Velg som standard@ title: tab Tab page where the user configures accounts to receive mail Saapuva@ title: tab Tab page where the user configures accounts to send mail Mottar@ title: tab Tab page where the user configures accounts to send mail Lähtevä Sender Lähtevien viestien tilit (lisää ainakin yksi): Utgående kontoer (legg til minst en): Yleiset asetukset Vanlige innstillinger & Pyydä varmistus ennen lähettämistä & Bekreft før sending Älä lähetä koskaan automaattisesti Aldri automatisk Käsin tehtävän postintarkistuksen yhteydessä Når e- post blir sjekket manuelt Aina postia tarkistettaessa Ved alle e- postsjekkinger Lähetä heti Send nå Lähetä myöhemmin Send senere Salli 8 bittiä Tillater 8- bit MIME- yhteensopiva (Quoted Printable) Følger MIME- standarden (Quoted Printable) & Lähetä lähtevät- kansiossa olevat viestit: Send & meldingene i utboksmappa: Oletuslähetystapa: Standard sendingsmetode: Viestin & ominaisuus: Meldingsegenskap: & Oletustoimialue: Standarddomene: Oletustoimialueen avulla voidaan täydentää sähköpostiosoitteita, joissa on pelkästään käyttäjän nimi. Standarddomenet settes etter alfakrøllen (« @ ») i ufullstendige adresser. Tiliä ei voitu luoda Klarte ikke å opprette kontoen Lisää tili Legg til konto Tiliä ei löytynyt Fant ikke kontoen Muokkaa tiliä Endre konto Tiliä% 1 ei löytynyt. Finner ikke kontoen% 1. Asettelu Utseende Viestiluettelo Meldingsliste Ilmoitusalue Systemkurv Viestien luokittelu Meldingstagger Viestin runko Meldingskropp Viestiluettelo - Uudet viestit Meldingsliste – nye meldinger Viestiluettelo - Lukemattomat viestit Meldingsliste – uleste meldinger Viestiluettelo – Tärkeät viestit Meldingsliste – viktige meldinger Viestiluettelo - Uudet viestit Meldingsliste – handlingsmeldinger Lainattu teksti - ensimmäinen taso Sitert tekst – første nivå Lainattu teksti - toinen taso Sitert tekst – andre nivå Lainattu teksti - kolmas taso Sitert tekst – tredje nivå Tasavälinen kirjasin Skrift med fast bredde Viestin kirjoittaminen Ny melding Tuloste Utskrift & Käytä omia kirjasimia & Bruk selvvalgte skrifttyper & Käytä kohteessa: Bruk & på: Seurattu linkki Besøkt lenke Väärin kirjoitetut sanat Feilstavede ord Uusi viesti@ title Message template Ny melding@ title Message template Lukematon viesti Ulest melding Tärkeä viesti Viktig melding Poista & tärkeän viestin merkki Handlingsmelding OpenPGP- viesti - Salattu OpenPGP- melding – kryptert OpenPGP- viesti - Aito allekirjoitus luotettavalla avaimella OpenPGP- melding – gyldig signatur med en tiltrodd nøkkel OpenPGP- viesti - Aito allekirjoitus epäluotettavalla avaimella OpenPGP- melding – gyldig signatur med en nøkkel som ikke er tiltrodd OpenPGP- viesti - Tarkistamaton allekirjoitus OpenPGP- melding – signaturen er ikke sjekket OpenPGP- viesti - Virheellinen allekirjoitus OpenPGP- melding – ugyldig signatur Kehys HTML - viestin ympärillä Ramme med advarsel først i HTML- meldinger Kansion nimi ja maksimikoko Mappenavn og størrelse når kvoten er nær fylt HTML- tilapalkin tausta - ei HTML- viesti Bakgrunnen til HTML- statuslinja – Ingen HTML- melding HTML- tilapalkin väri - ei HTML- viesti Forgrunnen til HTML- statuslinja – Ingen HTML- melding HTML- tilapalkin tausta - HTML- viesti Bakgrunnen til HTML- statuslinja – HTML- melding HTML- tilapalkin väri - HTML- viesti Forgrunnen til HTML- statuslinja – HTML- melding & Käytä omia värejä & Bruk egne farger Kierrätä värejä syvissä lainauksissa & Bruk fargene på nytt ved mange sitatledd Lähellä täyttymistä - raja Nær kvoteterskelen: Näytä suosikkikansionäkymä Vis favorittmappevisning Näytä kansion pikahakukenttä Vis redigeringslinje for hurtigsøk Kansioluettelo@ action: inmenu Always display tooltips Verktøytips for mappe Aina@ action: inmenu Alltid@ action: inmenu Kun teksti jää epäselväksi@ action: inmenu Never display tooltips. Når teksten er skjult@ action: inmenu Never display tooltips. Ei koskaan@ action: inmenu Aldri@ action: inmenu & Standardimuoto (% 1) Standardformat (% 1) Paikallinen muoto (% 1) & Lokalt format (% 1) & Hieno muoto (% 1) Stilig format (% 1) & Oma muoto: General options for the message list. & Selvvalgt format: General options for the message list. Yleiset GenereltAdvanced mail filter settings. Poista viestiketju Standard sammenstilling: Poista viestiketju Standardtema: Päiväyksen muoto Datovisning Tietoa omasta muodosta... Informasjon om selvvalgt format & # 160; … Päivämäärän muoto voidaan määritellä seuraavasti: d - päivän järjestysnumero ilman edessä olevaa nollaa (1- 31) dd - päivän järjestysnumero edessä olevan nollan kanssa (01- 31) ddd - päivän nimen lyhenne (Ma - Su) dddd - päivän nimi täydellisenä (maanantai - sunnuntai) M - kuukauden järjestysnumero ilman edessä olevaa nollaa (1- 12) MM - kuukauden järjestysnumero edessä olevan nollan kanssa (01- 12) MMM - kuukauden nimen lyhenne (tammi - joulu) MMMM - kuukauden nimi täydellisenä (tammikuu - joulukuu) yy - vuosiluku kahdella numerolla (00- 99) yyyy - vuosiluku nelinumeroisena (0000- 9999) Kellonajan muoto voidaan määritellä seuraavasti: < string > h - tunti ilman edessä olevaa nollaa (0- 23 tai 1- 12, jos AP/ IP- näyttö) hh - tunti edessä olevan nollan kanssa (00- 23 tai 01- 12, jos AP/ IP- näyttö) m - minuutit ilman edessä olevaa nollaa (0- 59) mm - minuutit edessä olevan nollan kanssa (00- 59) s - sekunnit ilman edessä olevaa nollaa (0- 59) ss - sekunnit edessä olevan nollan kanssa (00- 59) z - millisekunnit ilman edessä olevaa nollaa (0- 999) zzz - millisekunnit edessä olevan nollan kanssa (000- 999) AP - näytä AM/ PM. AP: n tilalla näytetään joko ” AM ” tai ” PM ”. ap - näytä AM/ PM. ap: n tilalla näytetään joko ” am ” tai ” pm ”. Z - aikavyöhyke lukumuodossa (- 0500) Kaikki muut merkit näkyvät päivämäärässä normaalisti. Følgende uttrykk kan brukes for datoer: d – datoen som et tall uten null foran (1- 31) dd – dagen som et tall med null foran (01- 31) ddd – dagen som en forkortelse for ukedagen (man – søn) dddd – langt dagnavn (mandag- søndag) M – måned som tall uten null foran (1- 12) MM – måned som tall med null foran (01- 12) MMM – forkortet månedsnavn (jan – des) MMMM – fullt månedsnavn (januar – desember) yy – året som et tosifret tall (00- 99) yyyy – året som et firesifret tall (0000- 9999) Disse uttrykkene kan brukes for klokkeslett: m – minutter uten null foran( 0- 59) mm – minutter med null foran( 00- 59) s – sekunder uten null foran( 0- 59) ss – sekunder med null foran (00- 59) z – millisekunder uten null foran( 0- 999) zzz – millisekunder med null foran( 000- 999) AP – vis AM/ PM. AP blir erstattet med enten « AM » eller « PM ». ap – bytter til AM/ PM- visning. ap blir erstattet med enten « am » eller « pm ». Z – tidssone i numerisk format (- 0500) Alle andre inn- tegn blir ignorert & Automaattisen tunnistuksen pettäessä käytettävä koodaus: Reservetegnkoding: Pakota merkkien koodaus: & Overstyr tegnkoding: Näytä kuvake ilmoitusalueella Bruk systemikonfeltet Ilmoitusalueen kuvakkeen tila Modus for systemikonfeltet Näytä KMailin kuvake aina ilmoitusalueella Vis alltid KMail i systemikonfeltet Näytä KMailin kuvake ilmoitusalueella vain, jos kaikkia viestejä ei ole luettu Bare vis KMail i systemikonfeltet hvis det er uleste meldinger & Käytettävissä olevat luokitukset Tilgjengelige tagger Lisää uusi luokitus Legg til ny tagg Poista valitut luokitus Fjern valgt tagg Kasvata luokituksen tärkeyttä Øk taggprioritet Pienennä luokituksen tärkeyttä Minsk taggprioritet & Luokitusten asetukset@ label: listbox Name of the tag Tagg- innstillinger@ label: listbox Name of the tag Aseta & tekstiväri: Endre tekstfarge: Vaihtoehtoinen taustaväri Endre & bakgrunnsfarge Aseta kirjasin: Endre skrift: Viestin luokituskuvake: Meldingstagg- ikon: & Pikanäppäin: Snarvei: Lisää painike & työkalurivilleGeneral settings for the composer. Slå på verktøylinje- knappGeneral settings for the composer. Vakioviestipohjat Standardmaler Mukautetut viestipohjatSettings regarding the subject when composing a message. Selvvalgte malerSettings regarding the subject when composing a message. & Merkistö Tegnsett OtsakkeetConfig - > Composer - > Attachments MeldingshoderConfig - > Composer - > Attachments & Liitteet Vedlegg Varoita, jos vastaanottajia on liikaa Si fra om for mange adressater er angitt Varoita, jos vastaanottajia on enemmän kuin näin paljon Si fra om mer enn så mange adressater er oppgitt Ei automaattitallennusta Ingen autolagring & Oletustoimialue: Standard type for videresending: @ item: inlistbox Inline mail forwarding Sisällytettynä I teksten Liitteenä Som vedlegg Aseta täydennysjärjestys... Sett opp fullføringsrekkefølge & # 160; … Muokkaa viimeaikaisia osoitteita... Rediger nylige adresser & # 160; … Ulkoinen muokkain Eksternt skriveprogram % f korvataan muokattavan tiedoston nimellä. % f blir erstattet med navnet på fila som skal redigeres. & Vastausviestin otsikon etuliitteet Emneforstavelse ved svar Tunnista seuraavat etuliitteet (mallit ovat kirjainkokoriippumattomia säännöllisiä lausekkeita) Gjenkjenn følgende prefikser i vilkårlig rekkefølge (det skilles ikke mellom store og små bokstaver i regulære uttrykk): Anna uusi vastausetuliite: Oppgi nytt svarprefiks: & Välitetyn viestin otsikon etuliitteet Emneforstavelser ved & videresending Anna uusi välitysetuliite Oppgi ny forstavelse for videresending: Tämä luettelo käydään läpi jokaista lähtevää viestiä käsiteltäessä. Viesti käydään läpi alusta loppuun, jotta löydetään merkistö josta kaikki tarvittavat merkit löytyvät. For hvert brev som sendes sjekkes denne lista ovenfra og ned etter et tegnsett som inneholder alle de nødvendige tegnene. Merkistön määrittely: Oppgi tegnkoding: & Käytä alkuperäistä merkistöä kun vastataan tai välitetään (jos mahdollista) & Bruk den samme tegnkodinga ved svar eller videresending (hvis mulig) Tätä merkistöä ei tueta. Denne tegnkodingen er ikke støttet. & Käytä omaa Message- Id- päätettä: & Bruk egen endelse som meldings- id Oma Message- Id- pääte: Bruk din egen endelse for meldings- id: Määrittele omat MIME- otsikot: @ title: column Name of the mime header. Angi egne mime- topptekster: @ title: column Name of the mime header. Arvo@ action: button Add new mime header field. Verdi@ action: button Add new mime header field. & Uusi@ label: textbox Name of the mime header. Ny@ label: textbox Name of the mime header. Outlook- yhteensopiva liitteiden nimeäminen Vedleggsnavngivning som samspiller med Outlook Käytä tätä asetusta jos haluat Outlookin( tm) ymmärtävän liitteet joiden nimissä on muita kuin englannin kielen merkkejä. Slå på dette for å få Microsoft Outlook™ til å forstå navn på vedlegg med ikke- engelske tegn & Tunnista puuttuvat liitteet Slå & på melding om manglende vedlegg Tunnista mikä tahansa seuraavista avainsanoista tarkoituksena lähettää tiedostoliite: Gjenkjenn disse nøkkelordene som en kommando for å legge til en fil: Anna uusi avainsana: Oppgi nytt nøkkelord: Muita kuin englannin kielen merkkejä sisältävien tiedostoliitteiden nimet koodataan tavalla, joka on yhteensopiva Outlookin( tm) ja muiden sellaisten sähköpostiohjelmien kanssa, jotka eivät tue standardin mukaista liitetiedostojen nimien koodausta. Huomaa, että tällöin KMail saattaa luoda viestejä, jotka eivät ole standardin mukaisia, ja seurauksena saattaa käydä niin, että standardia noudattavat sähköpostiohjelmat eivät pysty avaamaan sähköpostiviestiäsi. Näinollen tätä asetusta ei tulisi käyttää muuten kuin siinä tapauksessa, että muita mahdollisuuksia ei ole. Du har valgt å bruke en metode for koding av ikke- engelske tegn i navn til vedlegg som blir forstått av Microsoft Outlook™ og andre e- postklienter som ikke støtter standarden for koding av navn på vedlegg. Merk at KMail kan lage ikke- standard meldinger, og det er da mulig at meldinga ikke blir forstått av e- postklienter som følger standarden; så du bør bare bruke dette valget hvis du ikke har noen annen mulighet. & Lukeminen Lesing Viestin kirjoittaminen Skriver ny melding Varoitukset Advarsler S/ MIME- varmistus S/ MIME- validering Salaustuki Krypteringsmotorer Yleisen HTML- asetuksen muuttaminen ohittaa kaikki kansiokohtaiset asetukset. Endring av de globale HTML- innstillingene vil overstyre alle de lokale mappeinnstillingene. Tämä optio tarvitsee dirmngr 0. 9. 0 tai uudemman Dette valget krever dirmngr > = 0. 9. 0 ei välityspalvelinta ingen mellomtjener (Nykyiset järjestelmän asetukset:% 1) (Bruk gjeldende systeminnstillinger:% 1) Työryhmätuki Gruppevare sisältää Invitasjoner Määrittele resurssikansioiden pääkansio Sett rota til ressursmappene & Resurssikansiot ovat tämän kansion alikansioita: Ressursmapper er & undermapper av: & Resurssikansiot ovat tunnuksella: & Resursmapper er i kontoen: Kutsut lähetetään normaalisti sähköpostin liitteinä. Tämän valinnan ollessa käytössä ne lähetetään sähköpostin viestiosassa; tämä on välttämätöntä, mikäli edellytetään yhteensopivuutta Microsoft Outlookin( tm) kanssa. Tämä asetus estää kuvaavan, sähköpostiohjelmassa näkyvän tekstin käytön, joten kutsuviestejä ymmärtämättömien sähköpostiohjelmien käyttäjille viestit näyttävät hyvin erikoisilta. Kutsuviestejä ymmärtävien sähköpostiohjelmien käyttäjät pystyvät edelleen lukemaan näitä viestejä. Invitasjoner blir normalt sendt som vedlegg til meldinger. Dette valget endrer på invitasjonsmeldingene slik at invitasjonene står i meldingsteksten istedenfor; dette er nødvendig for å sende invitasjoner og svar til Microsoft Outlook™. Men, når du gjør dette vil du ikke lenger få beskrivende tekst som e- postprogrammer kan lese; så for folk som har e- postprogrammer som ikke forstår invitasjonen vil de meldingene se veldig rare ut. Folk som har e- postprogrammer som forstår invitasjoner, vil fremdeles kunne bruke dette. Muokkaa henkilöyttä@ title: tab General identity settings. Rediger identitet@ title: tab General identity settings. & Nimi: Navnet & ditt: Nimi Tässä kentässä pitäisi olla nimesi, jonka haluat näkyvän lähetetyisä viesteissä. Jos jätät tämän tyhjäksi, vain sähköpostiosoite näytetään vastaanottajalle. Navnet ditt Dette feltet skal inneholde navnet ditt, slik du vil at det skal vises i meldingshodet som blir sendt ut. Hvis du lar dette feltet stå tomt, vil ikke navnet ditt komme fram, bare e- postadressen din. Organisaatio Tähän kenttään määritellään organisaatio, mikäli haluat sen näkyvänlähetettävien viestien otsikkotiedoissa. Kohdan voi jättää tyhjäksi. Organisasjon I dette feltet bør det stå navnet på organisasjonen din hvis du vil at det skal synes i meldingshodet som sendesut. Det er greit (og ganske vanlig) å la dette stå tomt. Sähköpostiosoite Syötä tähän kenttään täydellinen sähköpostiosoitteesi. Mikäli jätät tämän kohdan tyhjäksi tai asetat siihen virheellisen osoitteen, muut eivät pysty vastaamaan viesteihisi. E- postadresse Dette feltet skal inneholde hele e- postadressen din. Hvis dette feltet er tomt, eller adressen er feil, vil man få problemer med å svare på meldingene dine. & Salaus Kryptografi & Muokkaa & Endre & # 160; … OpenPGP- allekirjoitusavaimesi Din OpenPGP- signaturnøkkel Valitse viestien sähköiseen allekirjoittamiseen käytettävä OpenPGP- avain. Velg hvilken OpenPGP- nøkkel som skal brukes for å signere meldingene dine. Tässä asetettavaa OpenPGP- avainta käytetään sähköpostiviestien sähköiseen allekirjoittamiseen. Voit käyttää myös GnuPG- avaimia. Voit jättää tämän kohdan tyhjäksi, mutta tällöin KMail ei pysty allekirjoittamaan viestejä sähköisesti OpenPGP: llä. Tavallisiin sähköpostitoimintoihin asetuksella ei ole vaikutusta. Lisätietoa salausavaimista löytyy osoitteesta http: // www. gnupg. org OpenPGP- nøkkelen du velger her blir brukt til å signere meldinger. Du kan også bruke GnuPG- nøkler. Du kan la dette stå tomt, men da kan ikke KMail signere meldinger kryptografisk med OpenPGP. Vanlige e- postfunksjoner blir ikke endret. Du kan finne ut mer om nøkler på http: // www. gnupg. org OpenPGP- allekirjoitusavain: OpenPGP- signeringsnøkkel: OpenPGP- salausavaimesi Din OpenPGP- krypteringsnøkkel Valitse OpenPGP- avain, jota tulisi käyttää lähetettävänä julkisena avaimena sekä salattaessa viestejä itsellesi. Velg hvilken OpenPGP- nøkkel som skal brukes for å kryptere meldingene til deg selv og for funksjonen « Legg ved min offentlige nøkkel » - kjennetegn i vinduet « Ny & # 160; melding ». Tässä asetettua OpenPGP- avainta käytetään lähetettävänä julkisena avaimena sekä salattaessa viestejä itsellesi. Voit käyttää myös GnuPG- avaimia. Kentän voi jättää tyhjäksi, mutta tällöin lähetettävistä sähköpostiviesteistä ei pystytä salaamaan kopiota itsellesi. Tavallisiin sähköpostitoimintoihin tällä ei ole vaikutusta. Lisätietoa salausavaimista löytyy osoitteesta http: // www. gnupg. org. OpenPGP- nøkkelen du velger her blir brukt til å kryptere meldinger til deg selv, og til funksjonen « Legg ved min offentlige nøkkel » i meldingsredigeringen. Du kan også bruke GnuPG- nøkler. Du kan la dette være tomt, men da kan ikke KMail kryptere utgående meldinger til deg selv med OpenPGP. Vanlige e- postfunksjoner blir ikke endret. Du kan finne ut mer om nøkler på http: // www. gnupg. org OpenPGP- salausavain: krypteringsnøkkel for OpenPGP: S/ MIME- allekirjoitusvarmenne Ditt S/ MIME signatursertifikat Valitse viestien allekirjoittamiseen käytettävä S/ MIME- varmenne. Velg hvilket S/ MIME- sertifikat som skal brukes for å signere meldingene dine. Tässä asetettavaa S/ MIME- varmennetta (X. 509) käytetään viestien sähköiseen allekirjoittamiseen. Kentän voi jättää tyhjäksi, mutta sähköpostiviestejä ei tällöin pystytä allekirjoittamaan S/ MIMEllä. Tavallisiin sähköpostitoimintoihin tällä ei ole vaikutusta. S/ MIME (X. 509) - sertifikatet du velger her blir brukt til å signere meldinger. Du kan la dette stå tomt, men da kan ikke KMail signere meldinger kryptografisk ved hjelp av S/ MIME. Vanlige e- postfunksjoner blir ikke endret. S/ MIME- allekirjoitusvarmenne: S/ MIME signeringssertifikat: S/ MIME- salausvarmenne Ditt S/ MIME krypteringssertifikat Valitse S/ MIME- varmenne, jota tulisi käyttää lähetettävänä varmenteena sekä salattaessa viestejä itsellesi. Velg S/ MIME- sertifikatet som skal brukes for kryptering til deg selv og for å signere meldinger. Tässä asetettavaa S/ MIME- varmennetta käytetään lähetettävänä varmenteena sekä viestien salaamiseen itsellesi. Kentän voi jättää tyhjäksi, mutta tällöin lähetettävistä sähköpostiviesteistä ei pystytä salaamaan kopiota itsellesi. Tavallisiin sähköpostitoimintoihin tällä ei ole vaikutusta. S/ MIME- sertifikatet du velger her blir brukt til å signere meldinger og til å kryptere meldinger til deg selv. Du kan la dette stå tomt, men da kan ikke KMail signere utgående meldinger til deg selv kryptografisk med S/ MIME. Vanlige e- postfunksjoner blir ikke endret. S/ MIME- salausvarmenne: S/ MIME - krypteringssertifikat: Ensisijainen salatun viestin muoto: @ title: tab Advanced identity settings. Foretrukket krypteringsformat for meldinger: @ title: tab Advanced identity settings. & Lisäasetuksetwhat' s this help Avansert & Vastausosoite: & Svaradresse: Vastausosoite Tämä asettaa Reply- to: - otsikkotiedon sisältämään jonkun toisen sähköpostiosoitteen kuin Keneltä: kentässä on. Tämä voi olla hyödyllistä, jos sinulla on ryhmä ihmisiä, jotka toimivat samoissa rooleissa. Haluat esimerkiksi, että lähtevissä sähköposteissa on Keneltä: kentässä nimesi, mutta vastaukset menevät ryhmäosoitteeseen. Jos et ole varma, mitä tähän tulisi lisätä, jätä kohta tyhjäksi. Svaradresse Dette angir Svaradresse: - feltet i meldingshodet til en annen adresse enn Fra: - adressen. Dette kan være nyttig når du har en gruppe menneske som jobber sammen i liknende roller. Det kan for eksempel hende du vil at e- poster du sender ut skal ha din e- postadresse i Fra: - feltet, men alle svar skal gå til en gruppeadresse. Hvis du er i tvil, så la dette feltet stå tomt. & Piilokopio- osoitteet: & Blindkopiadresser: BCC (piilokopio) - osoitteet Jos määrittelet tähän kohtaan osoitteita, jokaisesta tällä sähköpostitilillä lähetetystä viestistä lähetetään piilokopio k. o. osoitteisiin. Osoitteet eivät näy muiden vastaanottajien viesteissä. Tämän toiminnon avulla voit lähettää automaattisesti kopion lähettämistäsi viesteistä muille käyttämillesi sähköpostitileille. Jos et ole varma, mitä tähän tulisi lisätä, jätä kohta tyhjäksi. BCC – Blindkopiadresser Adressene som oppgis her blir lagt til all e- post som sendes med denne identiteten. Adressene er ikke synlige for andre mottakere. Dette brukes ofte til å sende en kopi av all sendt e- post til en annen av dine e- postkontoer. Hvis du skriver inn flere blindkopi- adresser, så bruk komma mellom hver av dem. Er du i tvil, så la feltet stå tomt. Sanakirja: Ordliste: Lähetettyjen & kansio: & Mappe for sendt e- post: & Luonnosten kansio: & Kladdemappe: & Viestipohjien kansio: & Malmappe: & Erityinen lähetystapa: & Spesiell transport: Viestipohjat Maler & Käytä mukautettuja viestipohjia & Bruk selvvalgte meldingsmaler for denne identiteten & Kopioi järjestelmänlaajuiset viestipohjat & Kopier globale maler Allekirjoitus Signatur Virheellinen sähköpostiosoite Ugyldig e- postadresse Jokin valituista OpenPGP- allekirjoitusavaimista ei sisällä yhtään käyttäjätunnistetta asetetulla sähköpostiosoitteella (% 1). Tästä johtuen näillä asetuksilla allekirjoitettujen viestien vastaanottaja saattaa saada varoituksia. En av OpenPGP- nøklene som er satt opp inneholder ikke en bruker ID med den valgte e- postadressen for denne identiteten (% 1). Dette kan føre til advarsler når mottakeren prøver å bekrefte signaturer som er laget med dette oppsettet. Jokin valituista OpenPGP- salausavaimista ei sisällä yhtään käyttäjätunnistetta asetetulla sähköpostiosoitteella (% 1). En av OpenPGP- krypteringsnøklene som er satt opp inneholder ikke en bruker- ID med den e- postadressen som er valgt for denne identiteten (% 1). Jokin valituista S/ MIME- allekirjoitusvarmenteista ei sisällä yhtään käyttäjätunnistetta asetetulla sähköpostiosoitteella (% 1). Tästä johtuen näillä asetuksilla allekirjoitettujen viestien vastaanottaja saattaa saada varoituksia. En av S/ MIME- signeringssertifikatene som er satt opp inneholder ikke den e- postadressen som er satt opp for denne identiteten (% 1). Dette kan føre til advarsler når mottakeren prøver å bekrefte signaturer laget med dette oppsettet. Jokin valituista S/ MIME- salausvarmenteista ei sisällä yhtään käyttäjätunnistetta asetetulla sähköpostiosoitteella (% 1). En av S/ MIME- krypteringssertifikatene som er satt opp inneholder ikke den e- postadressen som er satt opp for denne identiteten (% 1). Sähköpostiosoitetta ei löydy avaimesta/ varmenteesta E- postadressen ble ikke funnet i nøkkel/ sertifikater Allekirjoitustiedosto ei kelpaa. Signaturfila er ugyldig Muokkaa henkilöyttä ”% 1 ” Endre identiteten «% 1 » Henkilöyden ”% 1 ” lähetettyjen kansiota ei ole (enää) olemassa. KMail tallentaa lähetetyn viestin oletuksena käytettävään lähetettyjen kansioon. Den selvvalgte mappa for sendt e- post for identiteten «% 1 » finnes ikke (mer). Derfor blir standardmappa for sendt e- post brukt. Henkilöyden ”% 1 ” luonnosten kansiota ei ole (enää) olemassa. KMail tallentaa luonnoksen oletuksena käytettävään luonnoskansioon. Den selvvalgte kladdemappa for identiteten «% 1 » finnes ikke (lengre). Derfor brukes standardmappa for kladdemeldinger. Henkilöyden ”% 1 ” mukautettujen viestipohjien kansiota ei ole (enää) olemassa. KMail tallentaa viestipohjan oletuksena käytettävään viestipohjakansioon. Den selvvalgte malmappa for identiteten «% 1 » finnes ikke (lengre). Derfor brukes standardmappa for meldingsmaler. Tämän postilaatikon käyttöön vaaditaan käyttäjätunnus ja salasana. Du må angi et brukernavn og et passord for å få tilgang til denne postboksen. Sisäänkirjautuminen Autoriseringsdialog Käyttäjätunnus: Konto: Prosessia% 1 ei voitu käynnistää. Klarte ikke starte prosess for% 1. Virhe tilattaessa kohdetta% 1: Feil ved forsøk på å abonnere på% 1: Haetaan nimiavaruuksia Henter navnerom KMail on havainnut tilin ”% 1 ” asetuksissa etuliitteen, joka on vanhentunut IMAP- nimiavaruuksien tuen myötä. KMail har oppdaget en prefiksoppføring i oppsettet av kontoen «% 1 » som du ikke trenger lenger med IMAP- navneromsstøtte. Asetukset siirrettiin automaattisesti, mutta ne kannattaa tarkistaa. Innstillingene ble automatisk overført, men du bør sjekke kontoinnstillingene dine. Asetustesi automaattinen muokkaus ei onnistunut. Tarkista tilin asetukset. Det var ikke mulig å overføre innstillingene dine automatisk. Vennligst sjekk kontoinnstillingene dine. Unknown subject. Virhe siirrettäessä viestiä palvelimelle Feil under opplasting av melding % 1 päivättyä viestiä lähettäjältä% 2 otsikolla% 3 ei voitu siirtää palvelimelle. Kunne ikke laste opp meldinga datert% 1 fra% 2 med emnet% 3 på tjeneren. Kohdekansio:% 1 Målmappa var:% 1. Palvelin raportoi: Tjeneren sa: Ei tilatietoa saatavilla. Ingen detaljert kvoteinformasjon er tilgjengelig. Kansio on liian lähellä tilavarausrajaansa. (% 1) Mappa er for nær sin kvotegrense. (% 1) Koskei sinulla ole kansioon kirjoitusoikeuksia, pyydä kansion omistajaa vapauttamaan siitä vähän tilaa. Siden du ikke har skrivetilgang til denne mappa bør du be den som eier mappa om å frigjøre plass i den. Yhteys palvelimelle% 1 katkesi. Yhteys avataan uudelleen automaattisesti, jos vain mahdollista. Forbindelsen til tjeneren% 1 ble avbrutt uventet eller p. g. a. tidsavbrudd. Den vil bli gjenopprettet automatisk hvis mulig. Tilin% 1 yhteys katkesi. Forbindelsen til konto% 1 ble brutt. Tilin% 1 yhteys aikakatkaistiin. Forbindelsen til konto% 1 ble avbrutt fordi det tok for lang tid. Tarkastetaan tilin% 1 uusia viestejä Feil mens det ble sett etter ny e- post i konto% 1:% 2 Viestin tilan lähettämisessä tapahtui virhe: Feil ved opplasting av meldingsstatus til tjeneren: haetaan kansiota henter mapper Varmista lähetys Bekreft levering Aseta välitysosoitteeksi Sett transport til Aseta vastausosoitteeksi sett « Svar- til » til Aseta henkilöydeksi Sett identitet til Merkitsemsg status Marker sommsg status Tärkeä@ title: column Subject of message. Viktigmessage status Lukemattomia Ulest@ title: column Column showing the total number of messages VastattuStatus of an item Besvartmessage status VälitettyStatus of an item Sendt videremessage status Vanha Gammelmsg status SeurattuStatus of an item Overvåketmessage status Ohitettu@ label: textbox Property name Ignorertmessage status RoskapostiStatus of an item Søppelpost Ei roskapostiStatus of an item Ikke- søppelpost Poista & tärkeän viestin merkkiStatus of an item Handlingspunktmessage status Lisää otsikkotieto Legg til tagg Lähetä väärennetty tilaviestiMDN type Send falsk meldingskvitteringMDN type NäytettyMDN type VistMDN type Poistettu Slettetmessage status LähetettyMDN type VideresendtMDN type KäsiteltyMDN type BehandletMDN type HylättyMDN type AvvistMDN type Epäonnistunut Mislyktes Poista otsikkotieto Fjern meldingshode Lisää otsikkotieto Legg til meldingshode Arvolla: Med verdi: Kirjoita otsikkotieto uudelleen Skriv om meldingshode Korvaa: Erstatt: Arvolla: med: Siirrä kansioon Flytt til mappe Kopioi kansioon Kopier til mappe Välitä osoitteeseen Send videre til Ole hyvä ja odota, kunnes% 1 viesti on siirretty Adressaten som meldinga blir videresendt til. Suodin välittää viestit tähän syötetylle vastaanottajalle. Filteret videresender meldinga til adressaten som er oppgitt her. Poista viestiketju Standardmal Välitysviestin viestipohja Meldingsmal for videresending Aseta tämän suotimen kanssa käytettävä välityspohja. Oppgi meldingsmal for videresending som skal brukes med dette filteret. Välitä vastaanottajalle% 1 oletuspohjalla Videresend til% 1 med standardmal Välitä vastaanottajalle% 1 pohjalla% 2 Videresend til% 1 med mal% 2 Ohjaa vastaanottajalle Omadresser til Putkita läpi Send gjennom (pipe) Soita ääni Spill en lyd Lisää osoitekirjaanPlaceholder for the case that there is no folder. Legg til i adresseboka ei mitään Standard Email sender LähettäjäReceiver of an email. FraReceiver of an email. Vastaanottaja Til Kopio@ label: listbox Blind carbon copy recipient of an email message. Kopi@ label: listbox Blind carbon copy recipient of an email message. Piilokopio Blindkopi@ label: listbox Olemassa olevat suotimet KMail- filter on luokassa med kategori löytyy osoitekirjasta i adresseboka Haun suorittamiseksi kansion% 1 kaikki viestit on ladattava palvelimelta. Tämä voi viedä jonkin aikaa. Jatketaanko hakua? For å utføre søket ditt må alle meldingene i mappa% 1 bli lastet ned fra tjeneren. Dette kan ta litt tid. Vil du fortsette søket? Jatka hakua Fortsett søkContinue search button. Nouda viestit IMAP- palvelimelta Laster ned meldinger fra IMAP tjeneren Virhe haettaessa. Feil under søking. Suoritetaan esikomentoa% 1 Kjører forkommando% 1 Esikomentoa ”% 1 ” ei voitu suorittaa. Klarte ikke kjøre forkommandoen: «% 1 ». Esikomento loppui paluuarvolla% 1:% 2 Forkommandoen avsluttet med koden «% 1 »:% 2 Kriittinen virhe: Ei voitu kerätä sähköpostia: Kritisk feil: Klarer ikke hente e- post: Viestin lisäys epäonnistui: Klarte ikke å legge til meldinga: Paikalliset kansiot Lokale mapper Lisää suosikkikansio... Legg til favorittmappe & # 160; … Poista suosikeista Fjern fra favoritter Muuta suosikin nimeä... Endre navn på favoritt & # 160; … Lisää suosikkikansioihin Legg til mapper i Favoritter Liitä kansiot kohteen% 1 yläpuolelle Sett inn mapper over% 1 Lisää kansiot kohteen% 1 alapuolelle Sett inn mapper under% 1 Lisää suosikkikansio Legg til favorittmappe Muuta suosikin nimeä@ label: textbox New name of the folder. Endre navn på favoritt@ label: textbox New name of the folder. Tämä viesti sisältää pyynnön palauttaa ilmoitus viestin saapumisesta. Voit jättää pyynnön huomiotta tai antaa KMailin lähettää ” kielletty ” - vastauksen tai normaalin vastauksen. Denne meldinga inneholder en forespørsel om å sende en meldingskvittering. Du kan enten ignorere denne forespørselen, eller la KMail kvittere, enten med « avvist » eller en vanlig kvittering. Tämä viesti sisältää pyynnön palauttaa ilmoitus viestin saapumisesta. Se sisältää käsittelypyynnön, joka on merkitty pakolliseksi, mutta jota KMail ei tunnista. Voit joko jättää pyynnön huomiotta tai antaa KMailin lähettää vastauksen ” epäonnistui ”. Denne meldinga inneholder en forespørsel om å sende en meldingskvittering, Den inneholder en behandlingsinstruksjon som er merket « nødvendig », men som ikke er kjent for KMail. Du kan enten ignorere forespørselen, eller la KMail kvittere med « mislykket ». Tämä viesti sisältää pyynnön palauttaa ilmoitus viestin saapumisesta, mutta ilmoitus on pyydetty lähettämään useampaan kuin yhteen osoitteeseen. Voit joko jättää pyynnön huomiotta tai antaa KMailin lähettää ” kielletty ” - vastauksen tai normaalin vastauksen. Denne meldinga inneholder en forespørsel om å sende meldingskvittering, men det blir bedt om å sende kvittering til mer enn en adresse. Du kan enten ignorere forespørselen, eller la KMail kvittere, enten med « avvist » eller en normal kvittering. Tämä viesti sisältää pyynnön palauttaa ilmoitus viestin saapumisesta, mutta return- pathia ei ole asetettu. Voit joko jättää pyynnön huomiotta tai antaa KMailin lähettää ” kielletty ” - vastauksen tai normaalin vastauksen. Denne meldinga inneholder en forespørsel om å sende meldingskvittering, men det er ikke oppgitt noen retursti. Du kan enten ignorere forespørselen, eller la KMail kvittere, enten med « avvist » eller en normal kvittering. Tämä viesti sisältää pyynnön palauttaa ilmoitus viestin saapumisesta, mutta return- path- osoite on eri kuin se osoite, johon ilmoitus pyydettiin lähettämään. Voit joko jättää pyynnön huomiotta tai antaa KMailin lähettää ” kielletty ” - vastauksen tai normaalin vastauksen. Denne meldinga inneholder en forespørsel om å sende meldingskvittering, men retur- vei- adressen er ikke lik den adressen som er oppgitt somkvitteringsadresse. Du kan enten ignorere forespørselen eller la KMail kvittere, enten med « avvist » eller en normal kvittering. Otsikko ” Disposition- Notification- Options ” sisälsi vaaditun, mutta tuntemattoman parametrin Meldingshodet « Disposition- Notification- Options » inneholdt en påkrevd, men ukjent parameter Kuittaus: Kvittering: Liite:% 1 Vedlegg:% 1 Tämä liite on poistettu Dette vedlegget er slettet. Liite% 1 on poistettumessage status Vedlegget% 1 er slettet. message status Jonossa Lagt i kømessage status LähetettyStatus of an item Sendtmessage status Sisältää liitteenStatus of an item Har vedlegg Käytä HTML- esitystä tälle viestille. Slå på HTML- visning av denne meldinga. Lataa tämän viestin ulkoiset viitteet Internetistä Last eksterne referanser fra Internett for denne meldinga. Työskentele yhteydellisessä tilassa Arbeid tilkoblet. & Salaa viesti Dekrypter melding. Yhtään allekirjoitusta ei löytynyt Vis signaturdetaljer. Piilota allekirjoituksen yksityiskohdat. Skjul signaturdetaljer. Näytä liiteluettelo. Vis vedleggsliste. Piilota liiteluettelo. Skjul vedleggsliste. Näytä oletussarakkeet Vis fullstendig « Til » - liste Näytä oletussarakkeet Vis fullstendig « Cc » - liste Laajenna kaikki lainattu teksti Utvid all sitert tekst. Sulje kaikki lainattu teksti Fold sammen sitert tekst. Varmenteiden tarkistusohjelmaa ei voitu käynnistää. Tarkista asennus. Klarte ikke starte sertifikathåndteringa. Kontroller installasjonen. Näytä varmenne 0x% 1 Vis sertifikatet 0x% 1 Liite #% 1 (nimetön) Veglegg nr.% 1 (uten navn) Tässä voi luoda ja hallita viestipohjia, joita käytetään uusia viestejä tai vastauksia kirjoitettaessa tai viestejä välitettäessä. Viestipohjat tukevat korvauskomentoja, jotka voi joko kirjoittaa tai valita Lisää komento- valikosta. Her kan du opprette og håndtere meldingsmaler som kan brukes når du lager nye meldinger eller svar, eller når du sender meldinger videre. Imeldingsmalene kan du bruke utdata fra kommandoer enten ved å taste dem inn eller ved å velge dem fra menyen Sett inn kommando. Tässä määritetyt pohjat ovat kansiokohtaisia. Ne ohittavat sekä järjestelmänlaajuiset että henkilöyskohtaiset pohjat. Maler som oppgis her er spesielle for mappa. De overstyrer både globale maler og identitetsmaler hvis de er oppgitt. Tässä määritetyt pohjat ovat henkilöyskohtaisia. Ne ohittavat järjestelmänlaajuiset pohjat, mutta ne voidaan itse ohittaa kansiokohtaisilla pohjilla, jos sellaisia määritetään. Maler som oppgis her er spesielle for identiteten. De overstyrer globale maler, men kan overstyres av mappemaler hvis de er oppgitt. Tässä ovat järjestelmänlaajuiset (oletus -) pohjat. Ne voidaan ohittaa henkilöys - ja kansiokohtaisillla pohjilla, jos sellaisia määritetään. Dette er globale (standard -) mapper. De kan overstyres av identitetsmaler eller mappemaler dersom de er oppgitt. Kuinka tämä toimii? Hvordan virker dette? % REM=" Uuden viestin oletuspohja "% -% BLANK Standardmal for ny melding Vastauksen oletuspohjaDefault reply template.% 1: date of original message,% 2: time of original message,% 3: quoted text of original message,% 4: cursor Position Standardmal for svarDefault reply template.% 1: date of original message,% 2: time of original message,% 3: quoted text of original message,% 4: cursor Position Kirjoitit% 1% 2:% 3% 4 % 1% 2 skrev du:% 3% 4 Kaikille vastaamisen oletuspohja Standardmal for svar til alleDefault reply all template:% 1: date,% 2: time,% 3: name of original sender,% 4: quoted text of original message,% 5: cursor position % F kirjoitti viestissään (lähetysaika% D): % 1% 2 skrev% 3:% 4% 5 Välityksen oletuspohja Standardmal for videresendingDefault forward template:% 1: subject of original message,% 2: date of original message,% 3: time of original message,% 4: mail address of original sender,% 5: original message text % REM=" Oletusvälityspohja "% - ---------- Forwarded Message ---------- Aihe:% OFULLSUBJECT Päiväys:% ODATE Lähettäjä:% OFROMADDR Vastaanottaja:% OTOADDR% TEXT ------------------------------------------------------- @ title: column Column showing the number of unread email messages. ---------- Videresendt melding ---------- Emne:% 1 Dato:% 3,% 2 Fra:% 4% OADDRESSEESADDR% 5 ------------------------------------------ @ title: column Column showing the number of unread email messages. Yhteensä Totalt@ title: column Size of the folder. Haut Søk Viestejä kaikkiaan Totalt antall meldinger Viestejä lukematta Uleste meldinger Tilarajoitus Kvote Tilantarve Lagerstørrelse Alikansion tilantarve Lagerstørrelse for undermapper Kuvakkeen koko Ikonstørrelse Näytä työkaluvihjeet@ action: inmenu Always display tooltips Vis verktøytips@ action: inmenu Always display tooltips Lajittele@ action: inmenu Sorter elementer@ action: inmenu Automaattisesti nykyisen sarakkeen mukaan@ action: inmenu Automatisk, etter gjeldende kolonne@ action: inmenu Käsin vetämällä ja pudottamalla Manuelt, med dra og slipp Palvelinpuolen tilaus... Abonnement & # 160; på tjenersiden & # 160; … Paikallinen tilaus... Lokalt abonnement & # 160; … Päivitä kansioluettelo Oppdater mappelista Vanhenna... Gjør foreldet & # 160; … Useita kansioita Flere mapper Ei voi luoda kansiota% 1, koska samanniminen kansio on jo olemassa. Klarte ikke å flytte eller kopiere mappa% 1 hit fordi det finnes en mappe med det samme navnet fra før. Ei voi kopioida tai siirtää kansiota% 1, koska sitä ei ole täysin itseään kopioitu. Kan ikke flytte eller kopiere mappa% 1 fordi den selv ikke er fullstendig kopiert. Ei voi kopioida tai siirtää kansiota% 1 omaan alikansioonsa. Kan ikke flytte eller kopiere mappa% 1 inn i en undermappe av seg selv. Valittujen kansioiden siirtäminen ei ole mahdollista. Det er ikke mulig å flytte de valgte mappene Ei voi luoda kansiota% 1, koska oikeudet eivät riitä. Jos sinun pitäisi pystyä luomaan alikansioita tänne, pyydä ylläpitoa antamaan sinulle siihen oikeudet. Kunne ikke opprette mappe% 1 på grunn av manglende rettigheter på tjeneren. Hvis du mener at du skal ha mulighet til å opprette undermapper her, be administratoren din om å gi deg rettigheter til å gjøre det. Siirry seuraavaan lukemattomaan viestiin kansiossa% 1? Vil du gå til neste uleste melding i mappa% 1? Siirry seuraavaan lukemattomaan viestiin Gå til neste uleste melding Älä siirry Ikke gå til & Siirrä tähän & Flytt hit Kopioi tai siirrä viestit kohteeseen% 1 Kopier eller flytt meldinger til% 1 Virhe avattaessa kansiota% 1: tätä kansiota ei ole. Klarte ikke å åpne% 1; denne mappa mangler. Virhe avattaessa kansiota% 1. Joko tämä ei ole kelvollinen maildir- kansio tai sinulla ei ole tarvittavia pääsyoikeuksia. Klarte ikke å åpne% 1. Enten er det ikke en gyldig maildir- mappe, eller du mangler de nødvendige tilgangsrettighetene. Ei voitu tahdistaa maildir- kansiota. Klarte ikke å synkronisere maildir- mappa. Viestiä ei voitu lisätä kansioon todennäköisesti liian vähäisen levytilan takia. Meldinga kunne ikke lagres i mappa. Harddisken kan være full. KMFolderMaildir:: addMsg: epätavallinen lopetus, jolla estetään tietohäviö. KMFolderMaildir:: addMsg: unaturlig avslutning for å unngå tap av data. Kirjoitetaan indeksitiedostoa Skriver registerfil Lähtevien kansiossa on viestejä, jotka eivät näytä KMail- ohjelman luomilta. Poista ne sieltä, jos et halua KMailin lähettävän niitä. Din utboks inneholder meldinger som sannsynligvis ikke ble laget av KMail. Fjern dem derfra dersom du ikke ønsker at KMail skal sende dem. Jakelulista% 1 Distribusjonsliste% 1 Valitse vastaanottaja Velg mottakere Osoitekirja Adressebok: @ title: column Name of the recipient. Sähköposti@ info E- post@ info - > - gt; Hakuehdot Søki & katalogtjenesteSearch for recipient. Lisää vastaanottajana Legg til som & Til Lisää kopiona Legg til som Kopi Lisää piilokopiona Legg til som & Blindkopi & Peruuta & AvbrytAll collections containing recipients. Jakelulistat Distribusjonslister Valitut vastaanottajat Valgte mottakere & Osoitekirja Adressebøker Viimeaikaiset osoitteet Nylig brukte adresser Kansiota% 1 ei voida avata. Klarte ikke å åpne mappa% 1. Kansio% 1 on lukukelvoton. Mappa% 1 er uleselig. % 1% 2% 3: sta käytössä % 1 av% 2% 3 brukt kt KB Gt GB & Lähetä kuva jokaisessa viestissä & Send bilde med hver melding Tällä valinnalla KMail lisää ns. X- Face- otsakkeen tällä henkilöydellä kirjoittamiisi sähköpostiviesteihin. X- Face on pieni (48×48 kuvapisteen) mustavalkokuva, jonka jotkut sähköpostiohjelmat pystyvät näyttämään. Kryss av i denne boksen hvis du vil at KMail skal legge til et såkalt X- Face meldingshode til meldinger skrevet med denne identiteten. Et X- Face er et lite (48x48 piksler) svart- hvitt bilde som noen e- postklienter kan vise. Tämä on alla valitun kuvan esikatselu. Dette er en forhåndsvisning av bildet valgt/ skrevet inn nedenfor. Napsauta alla olevia elementtejä saadaksesi ohjeita syöttötavoista. continuation of "obtain picture from" Klikk på skjermelementene for å få hjelp om de ulike skrivemetodene. continuation of "obtain picture from" Ulkoisesta lähteestäcontinuation of "obtain picture from" ekstern kildecontinuation of "obtain picture from" Alla olevasta kentästäcontinuation of "obtain signature text from" Tekstfeltet nedenfor Hae & kuva kohteesta: Hent & bilde fra: Valitse tiedosto... Velg fil & # 160; … Käytä tätä valitaksesi kuvatiedoston, josta kuva luodaan. Kuvan tulisi olla voimakaskontrastinen ja lähes neliömäinen. Vaalea tausta parantaa tulosta. Bruk dette til å velge en bildefil som det skal lages bilde fra. Bildet bør være i høy kontrast og nesten kvadratisk. En lys bakgrunn hjelper med å gjøre resultatet bedre. Aseta osoitekirjasta Sett fra dresseboka Voit käyttää pienemmäksi skaalattua kuvaa, jonka olet asettanut yhteystietoihin. Du kan bruke en nedskalert versjon av bildet du har satt i adressebokoppføringa. KMail voi lähettää pienen (48x48 pikseliä), matalatasoisen, yksivärisen kuvan jokaiseen sähköpostiin. Se voi olla esimerkiksi kuva sinusta tai glyyfi. Se näytetään vastaanottajan sähköpostiohjelmassa (jos ominaisuus on tuettu siinä ohjelmassa). KMail kan sende et lite (48x48), svart- hvitt bilde i lav kvalitet med hver melding. For eksempel kan dette være et bilde av deg eller et tegn som vil bli vist i mottagerens e- postkilent (hvis støttet). Anna tähän kenttään mielivaltainen X- Face merkkijono. Bruk dette feltet for å skrive inn en vilkårlig X- Face streng. Esimerkkejä saatavana osoitteessa http: // www. xs4all. nl/ ~ace/ X- Faces /. Eksempler tilgjengelige på http: // www. xs4all. nl/ ~ace/ X- Faces /. Et ole määritellyt omaa kontaktitietoa osoitekirjaan. Du har ikke din egen kontakt definert i adresseboka. Ei kuvaa Ikke noe bilde Osoitekirjatietueessasi ei ole kuvaa. Ikke noe bilde er satt for ditt adressebokelement. Poistettu kansio liittyi tiliin% 1, joka toimitti postia sinne. Nyt kansio tämä tili on uudelleenasetettu toimittamaan posti Saapuneet- kansioon. Mappa du slettet hørte til kontoen% 1 som leverte e- post til den. Kontoen vil heretter levere e- post til innboks. KMail KMail % 1 näyttää jo olevan käynnissä tällä koneella. Ohjelman% 2 ajaminen useammin kuin kerran voi aiheuttaa sähköpostin katoamista. Ohjelmaa% 1 ei pitäisi käynnistää, jos se on jo käynnissä. % 1 ser ut til å kjøre allerede på en annen skjerm på denne maskinen. Å kjøre% 2 mer enn en gang kan føre til at du mister e- post. Du burde ikke starte% 1 hvis du er usikker på om den kjører allerede. % 1 näyttää olevan käynnissä tämän koneen toisella näytöllä. Ohjelmien% 1 ja% 2 ajaminen yhtä aikaa voi aiheuttaa sähköpostin katoamista. Ohjelmaa% 2 ei pitäisi käynnistää, jos% 1 on jo käynnissä. % 1 ser ut til å kjøre allerede på en annen skjerm på denne maskinen. Å kjøre% 1 og% 2 på samme tid kan føre til at du mister e- post. Du burde ikke starte% 2 hvis du er usikker på om% 1 allerede kjører. % 1 näyttää olevan käynnissä koneella% 2. Ohjelman% 1 ajaminen useammin kuin kerran voi aiheuttaa sähköpostin katoamista. Ohjelmaa% 1 ei pitäisi käynnistää tällä koneella, jos se on jo käynnissä koneella% 2. % 1 ser ut til å kjøre allerede på% 2. Å kjøre% 1 mer enn en gang kan føre til at du mister e- post. Du burde ikke starte% 1 på denne maskinen hvis du er usikker på om den allerede kjører på% 2. % 1 näyttää olevan käynnissä koneella% 3. Ohjelmien% 1 ja% 2 ajaminen yhtä aikaa voi aiheuttaa sähköpostin katoamista. Ohjelmaa% 2 ei pitäisi käynnistää tällä koneella, jos% 1 on jo käynnissä koneella% 3. % 1 ser ut til å kjøre allerede på% 3. Å kjøre% 1 og% 2 samtidig kan føre til at du mister e- post. Du burde ikke starte% 2 på denne maskinen hvis du er usikker på om% 1 allerede kjører på% 3. Start kmail even when another instance is running. Käynnistä% 1 Start% 1Do not start another kmail instance. saapuneet innboks Otetaanko tilaukset käyttöön? Slå på abonnementer? Älä käytä Ikke slå på@ info Tilauksia ei käytetä tällä hetkellä palvelimella% 1 Otetaanko tilaukset käyttöön? @ title: window Abonnement er for tiden ikke i bruk på tjener% 1 Vil du skru på abonnement? @ title: window Tallenna jakelulista@ action: button Lagre distribusjonsliste@ action: button Tallenna lista Lagre liste@ label: textbox Name of the distribution list. Listalla ei ole yhtään vastaanottajaa. Valitse vastaanottajia ja yritä uudelleen. Det er ingen mottakere i lista di. Velg først noen mottakere og prøv igjen. @ title: window Uusi jakelulista@ label: textbox Ny distribusjonsliste@ label: textbox Anna nimi: Skriv inn navn: @ info Annetulla nimellä% 1 on jo olemassa jakelulista. Valitse toinen nimi. Det finnes fra før en distribusjonsliste med navnet% 1. Vennligst velg et annet navn. Uusi henkilöys Ny identitet & Uusi henkilöys: & Ny identitet: & Tyhjillä kentillä & Med tomme felter & Käytä Ohjauskeskuksen asetuksia & Bruk valgene i Kontrollsenteret & Kopioi olemassa oleva henkilöys Lag & kopi av den eksisterende identiteten & Olemassa olevat henkilöydet: & Eksisterende identiteter: Uusi tietue: Ny oppføring: Uusi arvo Ny verdi Vaihda arvoa Endre verdi Sähköpostilistakansion ominaisuudet Egenskaper for e- postlistemappe Liitetty postituslista Tilknyttet e- postliste & Kansiossa on postituslista & Mappa inneholder en e- postliste Sähköpostilistan kuvaus: Beskrivelse av e- postliste: Haluttu käsittelijä: Foretrukket behandler: Selain Nettleser & Osoitteen tyyppi: & Adressetype: Kutsu käsittelijää Ta i bruk behandler Postita listalle Send innlegg til liste Liity listalle Abonner på liste Poistu listalta Stopp abonnement på lista Lista- arkistot Listearkiver Lista- ohje Listehjelp Ei saatavilla Ikke tilgjengelig KMail ei tunnistanut maililistaa tässä kansiossa. Kirjoita osoitteet käsin. KMail kunne ikke finne en e- postliste i denne mappa. Vennligst fyll inn adressene for hånd. Ei käytettävissä. Ikke tilgjengelig. Oikeudet (ACL) @ title: tab General settings for a folder. Tillatelser (ACL) @ title: tab General settings for a folder. Käyttöluvat Tilgangskontroll Ylläpitotype of folder content Vedlikeholdtype of folder content Tuntematon Ukjent@ info Postilaatikkotype of folder storage Postkassetype of folder storage Postikansiotype of folder storage Maildirtype of folder storage Yhteydetön IMAPtype of folder storage Frakoblet IMAPtype of folder storage IMAPtype of folder storage IMAPtype of folder storage nimetön navnløs Ilmoita uudesta/ lukemattomasta sähköpostista tässä kansiossa Bruk på ny/ ulest e- post i denne mappa Tällä valinnalla saat ilmoituksen tämän kansion uusista tai lukemattomista sähköpostiviesteistä. Lisäksi siirtyminen seuraavaan tai edelliseen kansioon pysähtyy tähän kansioon, jos tässä on lukemattomia sähköposteja. Poista valinta, ellet halua ilmoituksia uusista tai lukemattomista sähköposteista tässä kansiossa tai jos haluat ohittaa tämän kansion etsittäessä lukemattomia viestejä sisältäviä kansioita. Tämä on kätevä tapa jättää huomiotta uudet ja lukemattomat viestit roskakoristaroskapostikansiosta. Dersom dette alternativet er slått på vil du bli varslet om ny/ ulest e- post i denne mappa. Dessuten vil KMail stoppe ved denne mappa når du går til neste/ forrige mappe med uleste meldinger. Slå av dette alternativet dersom du ikke vil bli varslet om ny/ ulest e- post i mappa, og du vil at mappa skal bli hoppet over når du går til neste/ forrige mappe med uleste meldinger. Dette er nyttig for å unngå varsling av ny/ ulest e- post i papirkurv eller søppelpostmappe. Sisällytä tämä kansio sähköpostitarkistuksiin Ta med mappe i e- postsjekk Jos tämä valinta on käytössä, kansio sisällytetään uusien viestien tarkistukseen. Poista valinta, jos haluat ohittaa tämän kansion uusia viestejä tarkistettaessa. Hvis dette er slått på blir denne mappa tatt med når det letes etter ny e- post. Ta bort merket hvis du vil hoppe over denne mappa når det letes etter ny e- post. Pidä vastaukset tässä kansiossa Behold svar i denne mappa Valitse tämä asetus, jos haluat tämän kansion viesteihin kirjoitettujen vastauksien tallentuvan tähän samaan kansioon, sen sijaan että ne tallentuisivat asetettuun lähetetyn postin kansioon. Kryss av for dette alternativet hvis du vil at svar du skrive til meldinger i denne mappa skal bli lagt i samme mappe etter sending, istedenfor i den valgte mappa for sendt e- post. Viimeisimmäksi valittu hakemisto hakemistovalintaikkunassa. @ info: whatsthis Skjul denne mappa i dialogvinduet for mappevalg@ info: whatsthis Käytä oletushenkilöyttä Bruk standardidentitet & Lähettäjän henkilöys Avsenderidentitet: Valitse lähettäjätiedot, joita käytetään kun kirjoitetaan uutta postia tai vastataan postiin tässä kansiossa. Tämä tarkoittaa sitä, että jos olet työhön liittyvässä kansiossa, voit asettaa KMailin käyttämään vastaavaa sähköpostiosoitetta, allekirjoitusta ja salausavaimia automaattisesti. Lähettäjätiedot voidaan asettaa pääasetusikkunassa. (Asetukset - > Kmailin asetukset) Velg senderidentitet i bruk ved nye meldinger, eller svar på e- post fra denne mappa. Dette betyr at du kan la KMail bruke passende avsenderadresser, signatur og kryptering helt automatisk ut fra mappa du sender fra. Identitet- opplysninger kan velges i hovedvindu for innstillinger. (Instillinger & # 160; → Sett opp Kmail) Kansion & sisältö: & Mappeinnhold: Luo & vapaa/ varattu - tieto ja aktivoi hälytys kohteelle: Generer ledig/ opptatt og skru på varslinger for: Tämän kansion ylläpitäjät Administratorer av denne mappa Tämän kansion kaikki lukijat Alle lesere av denne mappa Tämä asetus mahdollistaa sinun poistaa käytöstä hälytykset muiden jakamiin kansioihin. Med denne innstillinga kan du slå av varslinger for mapper som deles med andre. Estä varaustieto ja hälytä paikallisesti Generer ledig/ opptatt og skru på varslinger lokalt Jaa lukemattomuustila muiden käyttäjien kanssa Del ulest tilstand med alle brukere Jos käytössä, kansion viestien lukemattomuustila on sama kaikille kansion käyttäjille. Ellei käytössä (oletusarvo), jokaisella kansioon käsiksi pääsevällä käyttäjällä on oma lukemattomuustilansa. Hvis dette er slått på, vil ulest- status for meldinger i denne mappa være den samme for alle brukere som har tilgang til mappa. Hvis det der slått av, som er standard, så har hver bruker med tilgang til mappa sin egen ulest status. Tämä kansio on asetettu sisältämään työryhmätietoja ja yleinen asetus työryhmäkansioiden piilottamisesta on päällä. Tämä tarkoittaa sitä, että hakemisto katoaa tätä asetusikkunaa suljettaessa. Jos haluat poistaa kansion uudelleen, työryhmäkansioiden piilottaminen on tilapäisesti poistettava käytöstä, jotta kansio näkyy. Du har satt opp denne mappa til å inneholde gruppevareinformasjon, og de generelle innstillingene er satt til å skjule gruppevaremapper. Det betyr at denne mappa kommer til å forsvinne når oppsettsdialogen lukkes. Hvis du vil slette denne mappa igjen. så må du midlertidig slå av skjuling av gruppevaremapper for å få se den. Käytä omia & kuvakkeitaIcon used for folders with no unread messages. Bruk selvvalgte & ikonerIcon used for folders with no unread messages. & Normaali: Icon used for folders which do have unread messages. & Normal: Icon used for folders which do have unread messages. Lukematta: & Ulest: Näytä Lähettäjä/ Vastaanottaja - sarake viestiluettelossa Vis sender/ mottaker- kolonne i meldingslista & Näytä sarake: @ item: inlistbox Show default value. Vis & kolonne: @ item: inlistbox Show default value. Oletus Standard@ item: inlistbox Show sender. LähettäjäDescription of Type Receiver Avsender@ title: column VastaanottajaDescription of Type Size Mottaker@ title: column Poista viestiketju Bruk standard sammenstilling Koonta Sammenstilling Poista viestiketju Bruk standardtema Aika Tema & Käytä mukautettuja viestipohjia tässä kansiossa & Bruk selvvalgte meldingsmaler i denne mappa Tiedostot Filer@ label: textbox Folder content type (eg. Mail) Kansiotyyppi: Mappetype: folder size Indeksi: Register: & Päivitä paikallinen IMAP- välimuisti Frisk opp lokalt IMAP- mellomlager Viestejä kaikkiaan: Totalt antall meldinger: Viestejä lukematta: compaction status Uleste meldinger: compaction status Tiivistys: Komprimering: Tiivistä nytFile size in bytes Komprimer nåFile size in bytes % 1 (% 29My Calendar % 1 (% 2) My Calendar Mahdollistacompaction status Muligcompaction status Mahdollista, muttei turvallistacompaction status Mulig, men utrygtcompaction status Ei tarpeen@ info Ikke nødvendig@ info Kansion% 1 tiivistäminen ei ehkä ole turvallista. Se saattaa johtaa indeksin tai postilaatikon vioittumiseen. Varmista, että sinulla on postilaatikosta ja viesteistä käypä varmuuskopio. @ title Det klan være utrygt å komprimere mappa% 1. Det kan føre til at registeret eller postkassa blir ødelagt. Pass på at du har en ny sikkerhetskopi av postkassa og meldingene. @ title Tiivistetäänkö kansio varmasti? @ action: button Er du sikker på at mappa skal komprimeres? @ action: button Tiivistä kansio Komprimer mappe Virhe lueteltaessa kansion% 1 sisältöä: Klarte ikke å liste opp mappa% 1: & Palvelin tukee Sieveä & Tjener støtter Sieve & Käytä koneen ja kirjautumisen asetuksia & Gjenbruk tjener - og innloggingsoppsett & Sieven hallinnan portti: & Port for sievehåndtering: & Vaihtoehtoinen URL: & Alternativ nettadresse: H T M L - v i e s t i H T M L m e l d i n g E i H T M L - v i e s t i I k k e H T M L M e l d i n g H T M L - v i e s t i R e n t e k s t m l d Luo uusi alikansio nykyisen valitun kansion alle Lag ny undermappe under valgt mappe Voit alkaa kirjoittaa suodattaaksesi kansioluetteloa. Du kan begynne å taste for å filtrere mappelista. Kansion '% 2' indeksi vaikuttaa olevan vanhentunut. Viestien korruptoitumisen estämiseksi indeksi luodaan uudestaan. Tämän tuloksena poistetut viestit saattavat ilmestyä näkyviin ja tilaliput saattavat kadota. Ole hyvä ja lue vastaava kohta KMailin ohjeen VUKK- osiosta saadaksesi tietoja, kuinka välttyä tältä ongelmalta jatkossa. Registeret til mappa «% 2 » kan være foreldet. For å unngå at meldinger ødelegges lages registeret på nytt. Resultatet kan være at slettede meldinger kan gjenoppstå og status- flagg kan gå tapt. Les den tilhørende oppføringa i spørsmålsdelen av håndboka til KMail for informasjon om hvordan du kan unngå at problemet oppstår igjen. Indeksi vanhentunut Registeret er foreldet Kansion ”% 1 ” sisältö muuttui, luodaan indeksi uudestaan. Mappa «% 1 » er endret. Gjenoppretter registeret. Kansion luonti epäonnistui Klarte ikke arkivere mappa «% 1 ». Siirto epäonnistui. Arkivering mislyktes. Poistettu yksi vanha viesti kansiosta% 2. Klarer ikke å hente en melding for mappe «% 1 ». Virhe muutettaessa kansion% 1 nimeä Intern feil under forsøk på å hente en melding fra mappe «% 1 ». Siirrä viruksia sisältävät viestit valittuun kansioon Klarte ikke å skrive en melding inn i arkivmappa «% 1 ». Vanhojen viestien poisto kansiosta% 1 epäonnistui. Klarte ikke laste ned en melding i mappa «% 1 ». Sulkee kaikki säikeet nykyisessä kansiossa Klarte ikke laste ned en melding i gjeldende mappe. haetaan kansiota Arkiverer mappe% 1 Tuntematon kansio ”% 1 ” Klarer ikke å åpne mappa «% 1 ». Ei voida tarkistaa: avain puuttuu. Klarer ikke å åpne arkivet for skriving. Saapuva@ title: column Column containing message subjects Arkiverer@ title: column Column containing message subjects Noudetaan kaikki viestit nyt@ action: button Last ned alle meldinger nå@ action: button Noudetaan kaikki viestit myöhemmin Last ned alle meldinger senere@ action: button Poista viestit@ info: tooltip Slett alle meldinger@ info: tooltip Nouda nyt@ info: tooltip Last ned nå@ info: tooltip Nouda & myöhemmin Last ned senere@ info: tooltip POP- suodin POP- filter@ info Suodatettavia viestejä löytyi POP- tililtä:% 1 Näytetyt viestit ylittävät enimmäiskoon, jonka asetit tälle tilille. Voit valita, mitä niille tehdään, valitsemalla sopivan painikkeen. @ title: group Meldinger som skal filtreres ble funnet på POP- kontoen:% 1 Meldingene overstiger den maksimale størrelsen som er valgt for denne kontoen. Velg hva du vil gjøre med dem ved å krysse av på rett sted. @ title: group Koon ylittävät viestit Meldinger som overskrider størrelsen@ title: group Sääntöjoukoilla suodatettuja viestejä: ei yhtään@ option: check Regelsett for filtrerte meldinger: Ingen@ option: check Näytä sääntöjoukon mukaiset ” Nouda ” - tai ” Poista ” - tilaan asetetut viestit Vis meldinger som passer til et regelsett og er merket med « Last ned » eller « Slett » @ option: check Näytä sääntöjoukon mukaiset viestit Vis meldinger som passer til et filterregelsett@ title: group Sääntöjoukoilla suodatettuja viestejä:% 1 Regelsett for filtrerte meldinger:% 1@ item: intext Muokkaa lähetettäviä lomailmoituksia: Oppsett av ferievarsel som skal sendes: & Ota lomailmoitukset käyttöön Slå & på ferievarsler & Lähetä ilmoitus uudellen vain: & Send varsel på ny bare etter: & Lähetä vastaukset näihin osoitteisiin: & Send varsler til disse adressene: Älä lähetä lomatiedotuksia roskaposteihin Ikke send meldingskvitteringerer som svar på søppelpost Lähetetään viestejä Laster opp meldingsdata Palvelimen toiminta Tjeneroperasjon Lähdekansio:% 1 - Kohdekansio:% 2 Kildemappe:% 1 – Målmappe:% 2 Noudetaan viestejä Laster ned meldingsdata Viesti otsikolla: Melding med emne: Haettaessa viestejä palvelimelta tapahtui virhe. Feil ved henting av meldinger fra tjeneren. Viestin rakennetietoja haettaessa tapahtui virhe. Feil under henting av informasjonen om strukturen til en melding. Viestien lähettämisessä tapahtui virhe. Feilet ved opplasting av meldingsdata. Viestien lähetys valmis. Fullført opplasting av meldingsdata. Viestejä kopioitaessa tapahtui virhe. Feil ved kopiering av meldinger. Käsitellään suodatinsääntöjä: Evaluerer filterregler: Suodinsääntö on osunut. Filerreglene samsvarer. Käyttää suodatintoimintoa:% 1 Utfører filterhandling:% 1 Siirto epäonnistui. Overføringen mislyktes. Valmistelen siirtoa kohteesta ”% 1 ”... Forbereder overføring fra «% 1 » & # 160; … Kansiota% 1 ei voida avata. Klarer ikke å åpne mappa% 1. Siirto keskeytettiin. Overføringen er avbrutt. Siirretään viestiä% 1 /% 2 kohteesta% 3. Flytter melding% 1 av% 2 fra% 3. Mukautetulla viestipohjalla Med selvvalgt mal Vastaa mukautetulla viestipohjalla Svar med selvvalgt mal Vastaa kaikille mukautetulla viestipohjalla Svar til alle med selvvalgt mal (ei mukautettuja viestipohjia) (ingen selvvalgte maler) Valitse käytettävä Chiasmus- avaintiedosto: Velg den Chiasmus- nøkkelfila som skal brukes: Chiasmuksen lisäasetukset: Message - > Tilleggsargumenter for chiasmus: Message - > Vastaa kaikille Svar til alleTemplate type for forwarding messages. Välitä Videresend Salaa & viestit automaattisesti aina kun salaus on mahdollista Flere adressater for meldinga Salaa & viestit automaattisesti aina kun salaus on mahdollista Flere mottakere som får tilsendt en kopi av meldinga Käytettäessä tämä pohjaa välitykseen oletusvastaanottajat ovat mitä tähän syötät. Tämä on pilkuin erotettu luettelo sähköpostiosoitteita. Når denne malen brukes er standardadressatene de du oppgir her. Dette er en liste over e- postadresser atskilt med komma. Käytettäessä tätä pohjaa välitykseen tähän syöttämillesi vastaanottajille lähetetään viestin kopio oletusarvoisesti. Tämä on pilkuin erotettu luettelo sähköpostiosoitteita. Når denne malen brukes vil adressatene de du oppgir her som standard få en kopi av denne meldinga. Dette er en liste over e- postadresser atskilt med komma. Täällä voit lisätä, muokata ja poistaa mukautettuja viestipohjia, joita käytetään vastausta tai välitettävää viestiä kirjoitettaessa. Luo mukautettu pohja hiiren oikeanpuoleisen painikkeen valikosta tai työkalupalkista. Viestipohjaan voidaan myös liittää pikanäppäin nopeuttamaan käyttöä. Viestipohjat tukevat korvauskomentoja, jotka voi joko kirjoittaa tai valita valikosta Lisää komento. Mukautettuja viestipohjia on neljää tyyppiä, käyttökohteiden mukaan: Vastaa, Vastaa kaikille, Välitä ja Yleinen, jota voidaan käyttää kaikkiin toimintoihin. Pikanäppäintä ei voi liittää Yleisiin viestipohjiin. Message - > Her kan du legge til, endre og slette tilpassede meldingsmaler som kan brukes når du skriver et svar eller videresender en melding. Lag en selvvalgt mal ved å markere den med høyre museknappmenyen eller verktøylinje- menyen. Du kan også koble en tastekombinasjon til malen for raskere handlinger. I meldingsmaler kan det brukes erstatningskommandoer, bare ved å taste dem inn eller velge dem i menyen Sett inn kommando. Det er fire slags selvvalgte maler: brukes til Svar, Svar til alle, Videresend og Universal som kan brukes till alle slags handlinger. Det kan ikke kobles en tastekombinasjon til Universal - maler. Message - > Laajenna kaikki säikeetView - > Fold ut alle grupper Sulje kaikki säikeet@ info: tooltip Fold sammen alle grupper@ info: tooltip Sulkee nykyisen säikeen Lukk gjeldende fane Näytä pikahakukenttäshown in the context menu when right- clicking on a folder Vis hurtigsøkshown in the context menu when right- clicking on a folder & Työryhmätuki Fold ut gruppehodeshortcut for collapsing the header of a group in the message list & Työryhmätukishortcut Fold sammen gruppehodeshortcut shortcut Skru på neste faneshortcut Poista viestiketju Standardtema Poista viestiketju Standard sammenstilling Poista kansio@ title: tab Empty messagelist Standard sorteringsrekkefølge@ title: tab Empty messagelist TyhjäPersonal namespace TomPersonal namespace Sulje välilehti@ action: inmenu Lukk fane@ action: inmenu Sulje kaikki muut säikeetdisplayed as subject when the subject of a mail is empty Lukk alle andre fanerdisplayed as subject when the subject of a mail is empty Kansioiden tilauksen lopettaminen paikallisesti poistaa kaiken tällä hetkellä paikallisesti tallennetun tiedon kansioista. Kansioita ei muuteta palvelimella. Paina Peruuta, jos haluat varmistaa, että paikalliset muutokset on viety palvelimelle tarkistamalla postisi nyt. Hvis abonnement på mapper avsluttes lokalt, så forsvinner all lokal informasjon om mappene. Mappene blir ikke endret på tjeneren. Trykk Avbryt nå hvis du vil sjekke at alle lokale endringer er skrevet til tjeneren ved å se etter e- post først. @ title: window Paikalliset muutokset menetetään, kun tilaus lopetetaan Lokale endringer forsvinner når abonnement avsluttes@ info Tilauksia ei käytetä tällä hetkellä palvelimella% 1 Otetaanko tilaukset käyttöön? Lokalt abonnement er for tiden ikke i bruk for konto% 1 Vil du skru på lokale abonnementer? Turvallisuussyistä kohteen% 1 pakkaaminen on poistettu käytöstä Av sikkerhetsgrunner er komprimering slått av for% 1 Kansio ”% 1 ” pakattiin onnistuneesti Mappa «% 1 » er komprimert Virhe pakattaessa kansiota ”% 1 ”. Pakkaaminen keskeytetty. Det oppsto en feil under komprimeringen av «% 1 ». Komprimeringen er avbrutt. Uudelleenohjaa viesti Omadresser melding Valitse kohdeosoite johon viestit uudelleenohjataan: Velg mottageradressene for å omadressere til: Käytä osoitteenvalintaikkunaa Bruk dialog for å velge adresse Tämä nappi avaa erillisen ikkunan, josta voit valita osoitteen kaikista olemassaolevista osotteista. Denne knappen åpner en separat dialog hvor du kan velge mottakerne blant alle tilgjengelige adresser. & Lähetä heti & Send nå Lähetä & myöhemmin Send senere Et voi uudelleenohjata viestiä ilman osoitetta Du kan ikke videresende en melding uten en adresse. Tyhjä uudelleenohjausosoite@ label: listbox General group for often used snippets in mail. Tom adresse for omadressering@ label: listbox General group for often used snippets in mail. Lisää tili Legg til gruppe Haluatko todella poistaa henkilöyden% 1? Message - > Er det sikkert at du vil fjerne denne gruppa og alle dens biter? & Vastaa & Bruk Muokkaa komentosarjaa... Rediger bit Muokkaa komentosarjaa... Rediger & gruppe & # 160; … Polku & Lim inn Lisää tietue... & Legg til tekstbit & # 160; … Lisää tietue... Legg til & gruppe & # 160; … Aseta arvo & oletukseksi Gjør verdien til standard Aseta välitysosoitteeksi Velg transport Vastaus: Svar: Not able to attend. Kieltäytynyt:% 1 Avvist:% 1 Unsure if it is possible to attend. Epävarma:% 1 Forsøksvis:% 1Accepted the invitation. Hyväksynyt:% 1 Akseptert:% 1 Mikään henkilöyksistäsi ei vastaa tämän viestin vastaanottajaa. Valitse seuraavista osoitteesi: Ingen av dine identiteter stemmer med mottakeradressen til denne meldinga, velg hvilken av disse adressene, om noen, som er din, eller velg en av dine identiteter for bruk i svaret: Useat henkilöyksistäsi vastaavat tämän viestin vastaanottajaa. Valitse seuraavista osoitteesi: Flere av dine identiteter stemmer med mottakeradressen til denne meldinga, velg hvilken av disse adressene som er din: Valitse osoite Velg e- postadresse Oletko varma, että haluat siivota vanhat viestit? Er det sikkert at du vil slette foreldede meldinger? '% 1' ei ole kansio. Siirrä tiedosto pois tieltä. «% 1 » ser ikke ut til å være en mappe. Fjern fila, den er i veien. Kansion '% 1' oikeustasot ovat väärät; Varmistu, että voit lukea ja muokata kansion sisältöä. Rettighetene på mappa «% 1 » er feil. Se etter at du kan se og endre på innholdet i denne mappa. KMail ei voinut luoda kansiota '% 1'; Varmistu, että voit lukea ja muokata kansion '% 2' sisältöä. KMail klarte ikke lage mappa «% 1 ». Se etter at du kan se på, og endre, innholdet i mappa «% 2 ». Saman niminen kansio on poistettu sähköpostien edellisen tarkistuksen jälkeen. Tarkista sähköpostit ennen uuden samannimísen kansion luomista. Siden siste e- postsjekk er en mappe med det samme navnet blitt slettet. Du maå se etter e- post først før du oppretter en annen mappe med det samme navnet. Kansion luonti epäonnistui Klarte ikke opprette mappe Ei voitu luoda tiedostoa '% 1' kohteeseen '% 2'. KMail ei pysty käynnistymään ilman sitä. Kan ikke opprette fila «% 1 » i% 2. KMail kan ikke starte uten den. Aloitetaan... Starter & # 160; … message encoding type Ei mitään (7- bittinen teksti) Ingen (7- bits tekst) message encoding type Ei mitään (8- bittinen teksti) Ingen (8- bits tekst) message encoding type Quoted Printable Quoted Printablemessage encoding type Base 64 Base 64 Viestin osan ominaisuudet Egenskaper for meldingsdelen Tiedoston MIME- tyyppi. Tavallisesti sinun ei tarvitse koskea tähän asetukseen, koska tiedoston tyyppi tunnistetaan automaattisesti. Kuitenkin joskus% 1 ei pysty tunnistamaan tyyppiä oikein. Tässä voit korjata sen. MIME- typen for fila. Normalt behøver du ikke å røre denne innstillinga. Filtypen sjekkes automatisk, men noen ganger gjenkjenner ikke% 1 typen riktig. Her kan du ordne dette. Osan koko: Joskus% 1 ilmoittaa arvioidun koon, koska todellisen koon laskeminen veisi liikaa aikaa. Tällaisissa tapauksissa koon loppuun tulee teksti ” (arvio) ”. Størrelse på delen. Noen ganger vil% 1 gi beregnet størrelse fordi beregningen av nøyaktig størrelse vil ta for lang tid. Når dette skjer, blir « (omtrent) » lagt til bak størrelsen som blir vist. file name of the attachment. Osan tiedostonimi: Vaikka oletusarvo on liitetyn tiedoston nimi, tämä kenttä ei määrittele liitettävää tiedostoa. Pikemminkin se on tiedostonimiehdotus, jota vastaanottajan sähköpostiohjelma voi käyttää tallennettaessa liitettä tiedostoon. Filnavnet på delen. Selv om dette er standardnavnet på den vedlagte fila, så angir det ikke fila som legges ved. – Det er snarere et forslag til filnavn som mottagerens e- postprogram kan bruke når fila lagres på harddisken. Osan kuvaus: Tämä on vain osan sanallinen kuvaus - hyvin samankaltainen kuin koko viestin aihe. Useimmat sähköpostiohjelmat näyttävät tämän tiedon viestinäkymässään liitteen kuvakkeen yhteydessä. En beskrivelse av vedlegget. Dette er bare en beskrivelse av vedlegget, akkurat som emnet er det for hele brevet. De fleste e- post- lesere vil vise denne informasjonen ved forhåndsvisning av brevet ved siden av ikonet for vedlegget. & Koodaus: & Koding: Tämän osan siirtokoodaus: Tavallisesti sinun ei tarvitse muuttaa tätä, koska% 1 käyttää MIME- tyypistä riippuvaa sopivaa oletuskoodausta. Tosin joskus voit pienentää merkittävästi syntyvän viestin kokoa, esim. PostScript- tiedosto ei sisällä binääridataa vaan ainoastaan puhdasta tekstiä. Tällaisessa tapauksessa ” quoted- printable ” - koodauksen valitseminen oletuksena olevan ” base64 ” - koodauksen asemesta pienentää jopa 25% syntyvän viestin kokoa. Transportkodinga for meldingsdelen. Det er normalt ikke nødvendig å endre dette, da% 1 bruker en grei standardkoding, avhengig av MIME- type. Allikevel er det noen ganger mulig å oppnå en betydelig reduksjon av størrelsen på brevet, f. eks. ved sending av en PostScript- fil som ikke inneholder binær- data, men består av ren tekst. I dette tilfellet vil et valg av « quoted- printable » istedenfor standarden « base64 » spare opptil 25% i forhold til opprinnelig størrelse. Ehdota & automaattista näyttämistä Foreslå & automatisk visning Valitse tämä asetus, jos haluat ehdottaa vastaanottajalle tämän osan automaattista (sisällytettyä) näyttämistä viestinäkymässä oletuksena olevan kuvakemuodon asemesta. Teknisesti tämä toteutetaan asettamalla osan Content- Disposition - otsikkokenttä arvoon ” inline ” oletusarvon ” attachment ” sijaan. Kryss av her dersom du vil foreslå at e- postprogrammet til mottakeren viser vedlegget automatisk sammen med meldinga i stedet for bare som et ikon. Teknisk blir dette gjort ved å sette Content- Disposition - feltet til denne meldingsdelen til « inline » (inni) i stedet for « attachment » (vedlegg). & Allekirjoita tämä osa & Signer denne delen Valitse tämä asetus, jos haluat, että tämä viestin osa allekirjoitetaan. Allekirjoitus tehdään avaimella, jonka olet liittänyt tällä hetkellä käyttämääsi henkilöyteen. Kryss av her om du vil at dette meldingsfeltet skal signeres. Underskrifta blir laget med nøkkelen du har valgt for den identiteten du bruker. Salaa & tämä osa Krypter denne delen Valitse tämä asetus, jos haluat, että tämä viestin osa salataan. Osa salataan viestin vastaanottajien avaimilla.% 1: a filesize incl. unit (e. g. "1. 3 KB") Kryss av her om du vil at denne delen av brevet skal krypteres. Denne delen vil bli kryptert til mottakerne av brevet% 1: a filesize incl. unit (e. g. "1. 3 KB") % 1 (arvio) % 1 (omtrent) Juuri: Rot: Käyttö: Bruk: Valitse kirjasin Velg skrift Valitse kokoname used for a virgin filter Velg størrelsename used for a virgin filter (jokin seuraavista löytyy) (pass med en av de følgende) (kaikki seuraavat löytyvät) (pass til alle de følgende) sisäinen osa indre del viestirunko meldingsdel Viestipohjan sisältö Malinnhold Viestipohjan pikanäppäin Snarvei til mal Viestipohjan tyyppi Maltype & Tiedosto@ title: menu for new- message and new- from- template & Fil@ title: menu for new- message and new- from- template Siirry & Gå & Kansio Mappe & Viesti & Melding Vastaa Svar spesielt & Liitä & Legg ved HTML- työkalurivi@ title: menu New message, folder or new window. HTML- verktøylinje@ title: menu New message, folder or new window. Tapio Kautto, Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Eero Häkkinen, Ilpo Kantonen, Santtu Pajukanta, Ville- Pekka Vainio, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Bjørn Steensrud, Eskild Hustvedt, Håvard Korsvoll, Sven Harald Klein Bakke, Axel Bojer, Lars RisanEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, eero. hakkinen@ iki. fi,, santtu@ pajukanta. fi, vpivaini@ cs. helsinki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi knuty@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, zerodogg@ skolelinux. no, korsvoll@ skulelinux. no, sirius@ nonline. org, axelb@ skolelinux. no, lars. risan@ tik. uio. no Allekirjoittaminen Signering & Allekirjoita viestit automaattisesti & Automatisk signering av meldinger Jos tämä asetus on valittuna, kaikki lähettämäsi viestit allekirjoitetaan oletuksena. Voit tietenkin estää yksittäisten viestien allekirjoittamisen. Velg om alle meldinger skal signeres. Du kan selvsagt fortsatt skru av signering for hver enkelt melding. Salaa Kryptering Salattaessa sähköposteja salaa aina myös oman henkilöyteni varmenteeseen Når meldinger krypteres, krypter også til min egen identitets sertifikat Jos tämä kohta on valittuna, viestiä tai tiedostoa ei salata vain vastaanottajan avaimella vaan myös omalla avaimellasi. Tällöin pystyt halutessasi avaamaan viestin itse myöhemmin. Tämä on yleensä hyvä idea. Når dette valget er på, vil meldinga/ fila ikke bare bli kryptert med mottagerens offentlige nøkkel, men også med din nøkkel. Det gjør det mulig for deg å dekryptere meldinga/ fila senere. Dette er generelt sett en god ide. Näytä & allekirjoitettu/ salattu teksti laatimisen jälkeen Vis signert/ kryptert tekst når du er ferdig Tällä valinnalla allekirjoitettu/ salattu teksti näytetään erillisessä ikkunassa. Voit nähdä, miltä se näyttää ennen lähetystä. Tämä on hyvä idea kun varmistat, että salaus toimii järjestelmässäsi. Når dette valget er på vil den signerte/ krypterte teksten bli vist i et eget vindu, noe som gjør det mulig å se hvordan det vil se ut før den er sendt. Dette er en god ide når du vil kontrollere at krypteringssystemet ditt fungerer. Tallenna lähetetyt viestit & salattuina Lagre sendte meldinger & krypterte Valitse, jos haluat, että viestit tallennetaan salattuina Kryss av for å lagre meldinger kryptert Tallenna lähetetyt viestit salattuina Kun tämä asetus on valittu, lähetetyt viestit tallennetaan tallennetaan salattuina kuten ne lähetettiin. Tämä ei ole suositeltavaa, koska et voi lukea viestejä, jos tarvittava varmenne vanhenee. Toisaalta, paikallisten sääntöjen takia saatat joutua käyttämään tätä asetusta. Jos et ole varma, kysy lisätietoja järjestelmän ylläpitäjältä. Lagre meldinger kryptert Hvis du krysser av i denne boksen blir sendte meldinger lagret kryptert på samme måte som de ble sendt. Dette anbefales ikke, for du kan ikke lese meldinger etter at et nødvendig sertifikat er foreldet. Llikevel kan det være lokale regler som forutsetter at man bruker dette valget. Hvis du er usikker, kontakt din systemadministrator. & Näytä aina salausavaimet arviointia varten Alltid vis krypterings nøkklene & for godkjenning Tällä valinnalla sovellus näyttää aina luettelon julkisista avaimista, joista voit valita jonkun käytettäväksi salauksessa. Jos tämä ei ole valittuna, sovellus näyttää vain valintaikkunan, jos se ei löydä oikeaa avainta tai jos on useita käytettäviä avaimia. Når dette valget er på vil programmet alltid vise deg en liste over offentlige nøkler hvor du kan velge hvilken nøkkel den skal bruke til kryptering. Hvis det er skrudd av, vil programmet kun vise dialogvinduet hvis det ikke kan finne den rette nøkkelen eller hvis det er flere som kan brukes. Salaa & viestit automaattisesti aina kun salaus on mahdollista Krypter meldinger automatisk når det er mulig Jos tämä kohta on valittuna, kaikki lähettämäsi viestit salataan, jos salaaminen on mahdollista. Voit silti estää yksittäisten viestien salaamisen. Hvis dette er på, vil hver melding du sender bli kryptert hvis dersom det er mulig og ønsket. Det er naturligvis fortsatt mulig å skru av automatisk kryptering for hver enkelt melding. Älä koskaan allekirjoita/ salaa, kun & tallennetaan luonnoksena Aldri signer/ krypter når en kladd blir & lagret@ title: tab General settings & Nimi: Konto & navn: Komentosarjaluettelon haku epäonnistui Navn vist i lista over kontoer & Saapuvan postin palvelin: Innkommende e- posttjener: & Poista posti palvelimelta Adresse til e- posttjeneren Portti: & Port: Internet- palveluntarjoajasi antoi sinulle käyttäjätunnuksen, jota käytetään tunnistamaan sinut palveluntarjoajan palvelimille. Tunnus on yleensä sähköpostiosoitteesi alkuosa (osa ennen @ - merkkiä). Tjenesteleverandøren for Internett ga deg et brukernavn som brukes til å godkjenne din bruker på deres tjener. Ofte er det første delen av e- postadressen (teksten før @). Valitse tämä asetus, jos haluat, että KMail tallentaa SMTP- salasanan asetustiedostoonsa. Jos KWallet- lompakko on käytössä, salasana talletetaan sinne, mikä on turvallisempaa. Jos KWallet- lompakkoa ei ole käytössä, salasana tallennetaan sekoitetussa muodossa, mutta sitä ei voi pitää turvallisena purkuyritysten suhteen, jos purkamista yrittävällä on pääsy asetustiedostoon. Kryss av her for å la KMail lagre passordet. Hvis KWallet er tilgjengelig vil passordet bli lagret i KWallet hvor det er regnet som sikkert. Men dersom KWallet ikke er tilgjengelig vil passordet bli lagret i KMails oppsettsfil. Passordet vil bli lagret i et sært format, men burde ikke regnes som sikkert fra dekrypteringsforsøk dersom noen oppnår tilgang til oppsettsfila. & Tallenna IMAP- salasana Lagre IMAP- passord Nouda viestit tältä tililtä napsauttaessasi työkalupalkin painiketta Ta med denne kontoen når det trykkes på verktøylinje- knappen Sisällytä & käsin tehtyyn tarkastukseen: Ta med i & manuell e- postsjekk Jos aktivoitu, KMail tarkistaa uuden postin joka x. minuutti Hvis dette er aktivt vil KMail se etter ny e- post hvert x- te minutt Käytä & automaattista postintarkistusta Slå på & regelmessig sjekking av e- post & Tarkistusväli: Sjekkeintervall: @ title: tab & Asetukset IMAP- innstillinger Pakkaa kansiot automaattisesti (siivoa & poistetut viestit) & Komprimer mappene automatisk (fjerner slettede meldinger) & Näytä piilotetut kansiot & Vis skjulte mapper Näytä vain & tilatut kansiot Vis & bare mapper abonnert på tjenersiden Näytä vain & paikallisesti tilatut kansiot Vis bare & lokalt abonnerte mapper Jos valitset tämän kohdan, liitteitä ei ladata automaattisesti viestiä valitessasi, vaan vasta kun napsautat liitettä. Tällöin myös suuret viestit näytetään välittömästi. Skru på dette for å ikke laste vedleggene automatisk når du velger meldinga, men bare når du klikker på vedlegget. På denne måten vises også store meldinger øyeblikkelig. Lataa liitteet vain pyydettäessä Last & vedlegg ved behov Vain kansiopuussa olevien avointen (laajennettujen) kansioiden alikansiot tarkistetaan. Käytä tätä asetusta, jos palvelimella on useita kansioita. Bare mapper som er åpne (utvidet) i mappe- treet blir sjekket for undermapper. Bruk dette hvis det er mange mapper på tjeneren. Luettele vain avatut kansiot List opp bare åpne mapper Poistettujen viestien kansio: Papirkurvmappe: Käytä oletushenkilöyttä tälle tilille Bruk standardidentitet for denne kontoen Valitse tämän tilin käyttämä KMail- henkilöys Velg KMail- identiteten som brukes for denne kontoen & Henkilöys: Identitet: Tässä näet IMAP- palvelimesi tukemat eri nimiavaruudet. Kukin nimiavaruus esittää etuliitettä, joka yksilöi joukon kansioita. Nimiavaruuksien avulla voidaan esimerkiksi yksityiset ja jaetut kansiosi näyttää saman tilin alla. Her kan du se de forskjellige navnerommene som din IMAP- tjener støtter. Hvert navnerom representerer en forstavelse som skiller grupper av mapper. Navnerom gjør det mulig for KMail å vise dine personlige og delte mapper i en og samme konto. Nimiavaruudet: Navnerom: Päivitä nimiavaruudet palvelimelta. Tämä korvaa kaikki paikalliset muutokset. Oppdater navnerommene fra tjeneren. Dette overskriver eventuelle endringer. Lisää... & # 160; … Yksityiset nimiavaruudet sisältävät yksityiset kansiosi. Personal namespaces for imap account. Personlige navnerom inkluderer dine personlige mapper. Personal namespaces for imap account. Yksityinen: Personlig: Nämä nimiavaruudet sisältävät muiden käyttäjien kansiot. Disse navnerommene inkluderer mappene til andre brukere. Muut käyttäjät: Andre brukere: Nämä nimiavaruudet sisältävät jaetut kansiot. Disse navnerommene inkluderer de delte mappene. Jaettu: Delt: & Turvallisuus Sikkerhet Käytä & SSL: ää turvalliseen postin hakemiseen Bruk & SSL for sikker nedlasting av e- post Käytä & TLS: ää turvalliseen postin hakemiseen Bruk & TLS for sikker nedlasting av e- post Tunnistustapa Autentiseringsmetode Paljas & tekstiPlease translate this authentication method only if you have a good reason & Klartekst & LOGINPlease translate this authentication method only if you have a good reason & LOGIN & PLAIN & PLAIN CRAM- MD5 CRAM- MD5 & DIGEST- MD5 & DIGEST- MD5 & NTLM & NTLM & GSSAPI & GSSAPI & Anonyymi & Anonym Tarkista, mitä palvelin & tukee Kontroller hva tjeneren støtter Valitse tämä kohta, jos haluat että allekirjoittamattomien viestin lähettämisestä varoitetaan. Kryss av her for å bli varslet ved sending av usignerte meldinger. Varoita, jos allekirjoittamattomia viestejä lähetetään Jos tämä asetus on valittu, sinua varoitetaan, jos yrität lähettää osan viestistä tai koko viestin allekirjoittamattomana. On suositeltavaa pitää tämä asetus valittuna maksimaalisen koskemattomuuden takaamiseksi. Gi advarsel ved forsøk på å sende usignerte meldinger Krysser du av i denne boksen, vil du bli advart ved forsøk på å sende meldinger der hele eller deler av meldinga er usignert. Det anbefales å la valget være på for størst mulig sikkerhet. Varoita, jos allekirjoittamattomia viestejä lähetetään Gi advarsel ved forsøk på å sende & usignerte meldinger Valitse tämä kohta, jos haluat että salaamattomien viestin lähettämisestä varoitetaan. Kryss av for å varsles ved sending av ukryptert melding. Varoita, jos salaamattomia viestejä lähetetään Jos tämä asetus on valittu, sinua varoitetaan, kun yrität lähettää osan viestistä tai koko viestin salaamattomana. On suositeltavaa jättää tämä asetus valituksi maksimaalisen koskemattomuuden takaamiseksi. Gi advarsel ved sending av ukrypterte meldingerHvis du krysser av i boksen får du en advarsel når du prøver å sende en melding som helt eller delvis er ukryptert. Dette & # 160; alternativet & # 160; bør & # 160; være & # 160; slått & # 160; på & # 160; for & # 160; best & # 160; mulig trygghet.. & Varoita, jos salaamattomia viestejä lähetetään Gi & Varsel før sending av ukrypterte meldinger Valitse saadaksesi varoitus, jos lähettäjän sähköpostiosoite ei ole varmenteessa Kryss av for å få varsel hvis adressen ikke er i sertifikatet Varoitus, jos lähettäjän sähköpostiosoite ei ole varmenteessa Jos tämä asetus on valittu, näytetään varoitus, jos lähettäjän sähköpostiosoite ei sisälly salaukseen käytettyyn varmenteeseen. On suositeltavaa jättää tämä asetus valituksi maksimaalisen turvallisuuden takaamiseksi. Gi advarsel hvis mottakers e- post- adresse mangler i sertifikatet Når valget er avkrysset vil du få en advarsel hvis e- post- adressen til mottakeren mangler i sertifikatet som brukes til kryptering. Det anbefales å la dette valget være på for størst mulig sikkerhet. Varoita, jos & vastaanottajan sähköpostiosoite & ei ole varmenteessa Gi varsel om mottakerens e- post- adresse & ikke er i sertifikatet Varoita, jos varmenteet/ avaimet vanhentuvat pian (aseta kynnysarvot alla) Gi varsel hvis sertifikater/ nøkler blir foreldet snart (sett opp grenser nedenfor) Allekirjoitusta varten Bruk til signering Salausta varten Til kryptering Valitse päivien lukumäärä tässä Velg antall dager Varoita, jos allekirjoitusvarmenne vanhenee Valitse vähimmäismäärä päiviä, jonka ajan allekirjoitusvarmenteen pitää olla voimassa, jotta varoitusta ei näytettäisi. Suositeltava SPHINX- asetus on 14 päivää. Gi advarsel hvis signatursertifikatet blir foreldet Velg laveste antall dager signatursertifikatet skal være gyldig uten å gi en advarsel. Anbefalt SPHINX- innstilling er 14 dager. Varoita, jos salausvarmenne vanhenee Valitse vähimmäismäärä päiviä, jonka ajan salausvarmenteen pitää olla voimassa, jotta varoitusta ei näytettäisi. Suositeltava SPHINX- asetus on 14 päivää. Gi advarsel hvis krypteringssertifikatet blir foreldet Velg det laveste antall dager som krypteringssertifikatet skal være gyldig før det gis en advarsel. Den anbefalte SPHINX- innstillinga er 14 dager. Varoita, jos varmenneketjun varmenne vanhenee Valitse vähimmäismäärä päiviä, jonka ajan kaikkien ketjun varmenteiden pitää olla voimassa, jotta varoitusta ei näytettäisi. Suositeltava SPHINX- asetus on 14 päivää. Gi advarsel hvis et sertifikat i kjeden er foreldet Velg det laveste antall dager alle sertifikatene i kjeden skal være gyldige uten å gi advarsel. Den anbefalte SPHINX- innstillinga er 14 dager. Varoita, jos CA- varmenne vanhenee Valitse vähimmäismäärä päiviä, jonka ajan CA- varmenteen pitää olla voimassa, jotta varoitusta ei näytettäisi. Suositeltava SPHINX- asetus on 14 päivää. Gi advarsel hvis CA- sertifikatet blir foreldet Velg minimum antall dager sertifikatet burde være gyldig uten å gi en advarsel. Anbefalt SPHINX- innstilling er 14 dager. Varoita, jos juurivarmenne vanhenee Valitse vähimmäismäärä päiviä, jonka ajan juurivarmenteen pitää olla voimassa, jotta varoitusta ei näytettäisi. Suositeltava SPHINX- asetus on 14 päivää. Gi advarsel hvis rotsertifikatet blir foreldet Velg minste antall dager rot- sertifikatet er gyldig uten å gi en advarsel. Anbefalt SPHINX- innstilling er 14 dager. Juurivarmenteita varten: Til rotsertifikater: Välissä olevia CA- varmenteita varten: For mellomsertifikater for CA- sertifikater: Peruskäyttäjien varmenteille/ avaimille: For sluttbruker- sertifikater/ nøkler: Ota uudestaan käyttöön kaikki ” Älä kysy uudelleen ” - varoitukset Slå på alle « Ikke spør igjen » advarsler igjen Tilityyppi: POP- tili Kontotype: POP- konto & Tallenna POP- salasana asetustiedostoon & Lagre POP- passordet Sisällytä käsintehtyyn tarkastukseen Ta med i & manuell e- postsjekk & Asetukset POP- innstillinger & Jätä haetut viestit palvelimelle & Behold mottatte meldinger på tjeneren Palvelimen lähettämä virheilmoitus: Den originale meldinga slettes fra tjeneren etter x dager Jätä haetut viestit palvelimelle Behold mottatte meldinger på tjeneren iNumber of days that the message will be left on the server. & Jätä haetut viestit palvelimelle Bare de x nyeste meldingene beholdes på tjeneren Säilytä vain viimeisimmät Bare behold de( n) siste 0 viestiä meldinger Jos valitsit tämän kohdan, voit valita mitä viesteille tehdään. Voit halutessasi hakea viestin, poistaa sen tai säilyttää palvelimella. Denne funksjonen gjør at POP- filteret blir brukt for å avgjøre hva som skal skje med meldingene. Velg om du vil laste dem ned, slette dem, eller beholde dem på e- posttjeneren. & Suodata viestit jos ne ovat suurempia kuin & Bruk filter hvis meldinga er større enn & Kohdekansio: Målmappe: & Esikomento: & Forkommando: Käytä & putkitusta viestien hakemisen nopeuttamiseksi Send & forespørsler fortløpende for raskere nedlasting av e- post & NTLM NTLM & APOP & APOP Lisää uusi henkilöys Legg til en ny identitet Muokkaa valittua henkilöyttä Endre valgt identitet Muuta valitun henkilöyden nimeä Fjern valgt identitet Poista valitut luokitus Fjern valgt identitet Aseta & oletukseksi Velg som standard HTML- viestit HTML- meldinger VAROITUS: HTML- sähköpostin salliminen tekee sinusta helpomman uhrin järjestelmämurroille ja turvallisuusrei' ille. Lisätietoja HTML- sähköposteista... Lisätietoja ulkoisista viitteistä... ADVARSEL: Å bruke HTML i e- post kan gjøre det lettere for uvedkommende å utnyttet sikkerhetshull for å få tilgang til systemet. Mer om HTML e- post & # 160; … Mer om eksterne referanser & # 160; … Viestit tulevat joskus molemmissa muodoissa. Tämän kohdan avulla voit valita, näytetäänkö tällaisessa tapauksessa HTML - vai tekstimuotoinen viesti. HTML- osan näyttäminen saattaa näyttää hienommalta, mutta nostaa tietoturvariskin mahdollisuutta. Tekstimuotoisen viestin näyttäminen ei tuo esiin viestin asettelun hienouksia, mutta tekstimuotoisen viestin avulla on melkein mahdotonta yrittää hyödyntää HTML- esikatselijan (Konqueror) tietoturva- aukkoja. Alla oleva valinta suojaa yhtä yleistä HTML - viestien tietoturva- aukkoa vastaan, mutta se ei voi suojata ongelmilta, joista ei tiedetty kun tämä KMail- ohjelman versio tehtiin. HTML - viestejä ei kannata suosia. Huom: Voit määritellä tämän asetuksen kansiokohtaisesti KMailin Kansio - valikosta. Noen ganger kommer meldinger i begge format. Her bestemmer du om du vil vise meldinga med HTML eller som ren tekst. Å bruke HTML- visning kan se bedre ut, men øker risikoen for at sikkerhetshull utnyttes. Å vise bare ren tekst utelater mye av formateringa, men gjør det i nærheten av umulig å utnytte sikkerhetshull i HTML- viseren (Konqueror). Valget nedenfor beskytter mot et par av ulempene ved HTML- meldinger, men beskytter ikke mot sikkerhetsspørsmål som ikke er kjent når denne utgaven av KMail ble skrevet. Det er derfor best å ikke velge HTML framfor tekst Merk: Man kan velge dette for hver enkelt mappe fra Mappe - menyen i KMails hovedvindu Suosi HTML- muotoa normaalin tekstin sijaan Foretrekk HTML framfor ren tekst Jotkut sähköpostimainokset ovat HTML- muodossa ja sisältävät viittauksia esimerkiksi mainoskuviin, joiden avulla nähdään, että olet lukenut viestin (nk. ” web bug ” - tekniikka). Kuvien lataamiseen internetistä ei ole mitään erityistä syytä, koska lähettäjä voi liittää kuvat suoraan viestiin. KMail suojautuu tällaiselta HTML- esikatselun väärinkäytöltä estämällä toiminnon oletuksena. Jos haluat tästä huolimatta katsella kuvia, joita ei ole liitetty viestiin, voit ottaa tämän asetuksen käyttöön, mutta tällöin kannattaa tiedostaa asetuksen käyttöön liittyvät ongelmat. Noen e- postannonser er i HTML og inneholder referanser til for eksempel bilder som annonsøren bruker til å finne ut at du har sett meldinga (« web bugs »). Det er ingen gyldig grunn til å laste inn bilder fra nettet på denne måten, siden avsenderen alltid kan legge ved bildet direkte i meldinga. For å beskytte mot slik misbruk av KMails HTML- visning er dette valget i utgangspunktet slått av. Skulle du likevel ønske (for eksempel) å se bilder i HTML- meldinger uten at bildet er lagt ved, så kan du slå dette på, men du bør være oppmerksom på problemene dette kan føre til. Anna viestien hakea kohteita Internetistä Tillat brev å hente eksterne referanser fra Internett Salatut viestit Krypterte meldinger Yritä purkaa viestien salaus automaattisesti katseltaessa Forsøk å dekryptere krypterte meldinger når de vises Viestin tilailmoitukset Meldingskvitteringer Lähetyskäytäntö: Sendepraksis: Tilailmoituskäytäntö Viestin tilailmoitukset (MDN, Message Disposition Notification) tarkoittavat yksinkertaistaen viestin automaattista kuittaamista. Lähettäjä pyytäessä tällaista ilmoitusta luo vastaanottajan sähköpostiohjelma automaattisesti vastausviestin, josta lähettäjälle selviää mitä hänen viestilleen tapahtuu. Yleisimpiin tilailmoitustyyppeihin kuuluvat luettu, poistettu ja välitetty. KMail tarjoaa seuraavat vaihtoehdot tilailmoituspyyntöjen käsittelyyn: Hylkää: Jättää huomiotta kaikki tilailmoituspyynnöt. Tilailmoituksia ei lähetetä (suositeltu). Kysy: Kysyy käyttäjän lupaa tilailmoituspyyntöihin vastaamiseen. Tällöin voidaan vastata vain valittuihin tilailmoituspyyntöihin jättäen muut huomiotta. Evää: Lähettää aina evätty - tilailmoituksen. Tämä on vain hieman parempi vaihtoehto kuin tilailmoitusten lähettäminen aina. Viestin lähettäjä saa tällöinkin tietää, että hänen viestinsä on vastaanotettu, mutta hänelle ei selviä, mitä viestille on tapahtunut (luettiinko se, poistettiinko se jne.) Lähetä aina: Lähettää aina pyydetyt tilailmoitukset. Tämä tarkoittaa, että lähettäjä saa tietää milloin hänen viestiään käsiteltiin ja mitä sille tapahtui (luettiin, poistettiin jne.). Tätä vaihtoehtoa ei suositella, mutta se on valittavissa koska siitä voi olla hyötyä esimerkiksi asiakassuhteiden hallinnassa. Håndtering & # 160; av & # 160; forespørsler & # 160; om & # 160; meldingskvittering Meldingskvitteringer (engelsk forkortelse MDN) er en utvidelse av det som ofte kalles lest- melding. Den som sender meldingameldinga få tilbakemelding fra systemet, og mottakerens e- postprogram lager et svar som viser avsenderen hva som har hendt med meldinga. Vanlige tilbakemeldinger er vist (dvs. lest), slettet og oversendt (f. eks. videresendt). For å styre sending av meldingskvitteringer i KMail har du disse valgene: Ignorer: Ignorer alle forespørsler om meldingskvitteringer. Ingen kvittering blir sendt automatisk (anbefales). Spør: Sender meldingskvittering bare etter at brukeren er blitt spurt om det. På denne måten kan du sende kvittering for noen meldinger, mens du avviser eller ignorerer andre. Avvis: Sender alltid en avvist - kvittering. Dette er bare litt bedre enn å alltid sende kvitteringer. Avsender får fremdeles vite at meldinga er kommet fram, men får ikke vite om den er lest eller slettet osv. Send alltid: Sender alltid kvitteringen når det spørres etter det. Det betyr at avsenderen får vite når meldinga kom fram og hva som har hendt med den (vist, slettet osv.). Dette valget frarådes sterkt, men siden det er ønskelig for behandling av f. eks. kundeforhold. så er det gjort tilgjengelig. Kiellä Avvis Lähetä aina Send alltid Lainaa alkuperäisestä viestistä: Siter opprinnelig melding: Koko viesti Hele meldinga Vain otsikot Bare meldingshoder Älä lähetä tilailmoituksia salatuista viesteistä Ikke send meldingskvitteringer som svar på krypterte meldinger VAROITUS: Tilailmoitusten lähettäminen vaarantaa yksityisyytesi. Lisätietoja... ADVARSEL: Ubetingede bekreftelser kan undergrave personvernet. Mer om meldingskvitteringer & # 160; … Varmenne - ja avainnippuliitteet Sertifikat og nøkkelvedlegg Tuo avaimet ja varmenteet automaattisestiName of the custom template. Importer automatisk nøkler og sertifikaterName of the custom template. Vastaanottaja: @ info Til: @ info Kopio: Kopi: Universal custom template type. & Viestipohjan tyyppi: Maltype: Lisää uusi luokitus Legg til ny bit & Työryhmätuki Gruppe: Lisää uusi luokitus & Bit: Pikanäppäin: Snarvei: & Lisää... & Legg til@ title: window Viestipohjien asetukset@ title Message template Maloppsett@ title Message template Vastaa lähettäjälle@ title Message template Svar til avsender@ title Message template Vastaa kaikille / Vastaa postituslistalle@ title Message template Svar til alle/ Svar til lista@ title Message template Välitä viesti Videresend melding@ label: textbox Prefix for quoted message lines & Lainausmerkit: @ info: whatsthis & Siteringstegn: @ info: whatsthis Jos tämä asetus on valittuna, S/ MIME- varmenteet vahvistetaan käyttäen varmenteiden hylkäysluetteloita (CRL). Hvis dette valget er på vil S/ MIME- sertifikater bli sjekket ved å bruke lister for sertifikatgjenkalling (CRL). Vahvista varmenteet käyttäen CRL: iä Sjekk om sertifikat er gyldig ved å bruke kontrollinstanser (CRL) Jos tämä asetus on valittuna, S/ MIME- varmenteet vahvistetaan käyttäen varmenteiden hylkäysluetteloita (CRL). Hvis du velger dette vil S/ MIME- sertifikater bli sjekket ved hjelp av en statusprotokoll på Internett (forkortet til « OCSP » for « Online & # 160; Certificates & # 160; Status & # 160; Protocol »). Fyll in nettadressen til OSCP- tilbyderen nedenfor. Vahvista varmenteet verkossa (OCSP) Sjekk gyldigheten på sertifikater på Internett (OSCP) Varmenteiden verkkovahvistus Tilkoblet godkjenning av sertifikater OCSP- vastaajan osoite: Nettadresse for OCSP- tilbyderen: OCSP- vastaajan allekirjoitus: Signatur for OCSP- tilbyder: Kirjoita tähän varmenteiden verkkovarmistuksesta vastaavan palvelimen (OCSP- vastaajan) osoite. Osoite alkaa yleensä http: //. Skriv nettadressen til tjeneren for godkjenning av sertifikater via Internett (OSCP- tilbyder). Nettadressen starter som oftest med http: //. Jätä huomiotta varmenteiden palveluosoite Ignorer sertifikatenes service URL Oletusarvoisesti GnuPG käyttää tiedostoa ~ /. gnupg/ policies. txt varmistaakseen, onko varmennekäytäntö sallittu. Jos tämä kohta valitaan, käytänteitä ei tarkisteta. Standardinnstillinga til GnuPG er å bruke fila ~ /. gnupg/ policies. txt for å sjekke om en sertifikatpraksis er tillatt. Hvis dette valget er på vil det ikke bli sjekket. Älä tarkista varmennekäytäntöjä Ikke sjekk sertifikatpraksis Jos tämä asetus on valittuna, varmenteiden hylkäysluetteloita (CRL) ei koskaan käytetä vahvistamaan S/ MIME- varmenteita. Hvis du velger dette vil serifikatlista aldri bli brukt for å sjekke gyldigheten til S/ MIME- sertifikater. Älä koskaan käytä CRL: ää Aldri sjekk med en sertifikatliste (CRL) Jos tämä asetus on valittuna, puuttuvat jakajan varmenteet haetaan, kun niitä tarvitaan (tämä pätee molempiin vahvistustapoihin, CRL ja OCSP) Hvis dette valget er på vil manglende utstedersertifikater bli hentet hvis det blir nødvendig (dette gjelder for begge metodene for å sjekke gyldighet på, både CRL og OSCP) Nouda puuttuvat jakajan varmenteet Hent manglende utstedersertifikater & HTTP- pyynnöt HTTP- forespørsler Kytkee HTTP: n käytön S/ MIMEn yhteydessä pois. Skru bruken av HTTP for S/ MIME helt av. Älä käsittele lainkaan HTTP- pyyntöjä Ikke utfør noen HTTP forespørsler Jätä huomiotta varmenteiden HTTP CRL - jakelupiste Overse HTTP distribusjonspunkt for CRL sertifikater Jos tämä asetus on valittuna, oikealla näytettyä HTTP- välityspalvelinta (joka tulee ympäristömuuttujasta http_ proxy) käytetään kaikissa HTTP- pyynnöissä. Hvis denne muligheten er valgt vil verdien til HTTP mellomtjeneren vist til høyre (som kommer fra miljøvariabelen http_ proxy) bli brukt for alle HTTP- forespørsler. Käytä järjestelmän HTTP- välityspalvelinta: Bruk system HTTP mellomtjener: Käytä tätä välityspalvelinta HTTP- pyynnöille: Bruk denne mellomtjeneren for HTTP forespørsler: Syötä tähän kaikissa S/ MIMEen liittyvissä HTTP- pyynnöissä käytettävän HTTP- välityspalvelimen sijainti. Syntaksi on kone: portti, esimerkiksi minunproxyni. eimissaan. fi: 3128. Skriv adressen til din HTTP mellomtjener som vil bli brukt for alle HTTP forespørsler knyttet til S/ MIME. Syntaksen er host: port, for eksempel: minmellomtjener. example. com: 3128. & LDAP- pyynnöt LDAP- forespørsler Poistaa LDAPin S/ MIMEn käytöstä kokonaan Skrur helt av bruken av LDAP for S/ MIME. Älä käsittele lainkaan LDAP- pyyntöjä Ikke utfør noen LDAP- forespørsler Jätä huomiotta varmenteiden LDAP CRL - jakelupiste Ignorer LDAP distribusjonspunkt for CRL sertifikater Ensisijainen palvelin LDAP- pyynnöille: Primær vert for LDAP- forespørsler: LDAP- palvelimen syöttäminen tähän ohjaa kaikki LDAP- pyynnöt ensin sille palvelimelle. Tarkemmin, tämä asetus korvaa kaikki LDAP- osoitteessa olevat palvelin- portti- osat ja tätä palvelinta käytetään myös, jos palvelin ja portti puuttuvat osoitteesta. Muita LDAP- palvelimia käytetään vain jos yhteys ” välityspalvelimeen ” ei toimi. Syntaksi on ” PALVELIN ” tai ” PALVELIN: PORTTI ”. Jos PORTTI puuttuu, käytetään porttia 389 (oletus- LDAP- portti). Hvis du skriver inn en LDAP tjener her vil alle LDAP forespørsler bli sendt til den tjeneren først. For å være presis, denne innstillinga vil overkjøre alle vert og port parametere spesifisert i en LDAP URL og vil også bli brukt hvis en vert og port ikke har blitt medregnet i URL- en. Andre LDAP tjenere vil bare bli brukt hvis en feil oppstår under tilkoplingen til « mellomtjeneren ». Syntaksen er « VERT » eller « VERT: PORT ». Hvis PORT ikke er medregnet vil port 389 (standard LDAP port) bli brukt. Tilityyppi: paikallinen tili Kontotype: Lokal konto & Sijainti: Filplassering: Lukitustapa Låsemetode Procmailin & lukitustiedosto: & Procmails låsefil: & Muttin dotlock & Mutts låsefil Muttin dotlock etuoikeuksilla & Priviligert mutt- låsefil & FCNTL & FCNTL & Ei mikään (käytä varoen) & Ingen (brukes med forsiktighet) IMAP- resurssikansioiden asetukset Mappeinnstillinger for IMAP ressurser Tämä mahdollistaa IMAP- kansioiden käytön tiedon tallennukseen Kontact- sovelluksissa. Dette slår på IMAP lagring for Kontact- programmene & Käytä IMAP- resurssikansioita Slå & på IMAP ressursfunksjoner Valitse työryhmäkansoiden sisällön muoto. Velg formatet som skal brukes til å lagre innholdet til gruppevaremappene. Työryhmäkansioiden & muoto: & Format brukt for gruppevaremappene: Kolab (XML) Kolab2 (XML) Valitse kansioiden nimien kieli Velg språket til mappenavnene Työryhmäkansioiden & kieli: & Språk for gruppevaremappene: @ item: inlistbox Adjective, language Englanti Engelsk@ item: inlistbox Adjective, language Saksa Tysk@ item: inlistbox Adjective, language Ranska Fransk@ item: inlistbox Adjective, language Hollanti Nederlandsk Tämän valinnan ollessa käytössä IMAP- resurssikansiot eivät näy kansiopuussa. Når dette er valgt, vil du ikke se IMAP- ressursmappene i mappetreet. & Piilota työryhmäkansiot & Skjul gruppevaremapper Tämän valinnan ollessa käytössä et näe työryhmäohjelmistossa asetetun käyttäjän hakemistopuussa tavallisia sähköpostihakemistoja. Når dette er valgt, vil du ikke se vanlige e- postmapper i mappetreet for den kontoen som er satt opp for gruppevare. Näytä & vain tämän käyttäjän ryhmätyökansiot Vis & bare gruppevaremapper for denne kontoen Tahdista työryhmämuutokset yhteydettömiin IMAP- kansioihin heti, kun yhteys on saatu. Synkroniser gruppevareendringer i frakoblede IMAP- mapper straks det blir koblet til. Tahdista työryhmämuutokset välittömästi & Synkroniser gruppevareendringer straks Saapuvien viestien tilit (lisää ainakin yksi): Innkommende kontoer (legg til minst en): Tarkista posti & käynnistyksessä Sjekk & e- post ved oppstart Ilmoita uusista viesteistä Påminnelse ved ny e- post & Äänimerkki & Lydsignal & Lainausmerkit: Bruk meldingsindikator Näytä kunkin kansion saapuneiden viestien määrä Vis antall nye meldinger i hver mappe & Tarkka ilmoitus uusista viesteistä Detaljert påminnelse ved ny e- post Muut toimenpiteet Andre handlinger & # 160; … Tilityyppi: Maildir- tili Kontotype: Maildir- konto Kansion & sijainti: Mappeplassering: Työryhmäohjelmiston yhteensopivuusasetukset Gruppevaresamspill og arveinnstillinger Tämä asetus mahdollistaa yhteistoiminnan Outlook( tm) - ohjelmiston kanssa. Slå på dette for å få Outlook™ til å forstå dine svar på invitasjoner Muokkaa lähettäjä/ vastaanottaja- otsakkeita vastauksissa kutsuviesteihin & Herper Fra: / Til: - meldingshoder i svar på invitasjoner Lähetä kutsut viestirungossa Send & invitasjoner i meldingsteksten Microsoft Outlook- ohjelmalla on vaikeuksia ymmärtää standardeja noudattavia ryhmätyöohjelmistojen sähköposteja, kun ohjelmaa käytetään yhdessä Microsoft Exchange - palvelimen kanssa. Ota tämä toiminto käyttöön lähettääksesi työryhmän kutsut muodossa, jota Microsoft Exchange ymmärtää. Når Microsoft Outlook™ brukes sammen med en Microsoft Exchange- tjener, har den vansker med å forstå gruppevare- e- post som holder seg til standarder. Slå på dette for å sende gruppevare- invitasjoner på en måte som Microsoft Exchange forstår. Exchange- yhteensopivat kutsujen nimet Invitasjonsnavning kompatibel med Exchange Outlook- yhteensopiva liitteiden nimeäminen Svarkommentarer som samspiller med Outlook Tämän asetuksen ollessa käytössä sähköpostin lähetysikkuna ei tule näkyviin kutsuviestejä lähetettäessä, vaan ne lähetetään automaattisesti. Når dette er på vil brukeren ikke se meldingsvinduet. Invitasjonsmeldinger blir sendt automatisk Automaattinen kutsuviestien lähetys & Automatisk invitasjonssending Poista kutsuviestit heti, kun niihin on vastattuCorresponds to Folder - > Move All Messages to Trash Slett e- poster med invitasjoner når de er besvartCorresponds to Folder - > Move All Messages to Trash Kysy & vahvistus, ennen kuin kaikki viestit siirretään roskakoriin Be om bekreftelse før alle meldinger flyttes til papirkurven & Älä vanhenna tärkeitä viestejäto be continued with "do not loop", "loop in current folder", and "loop in all folders" & Ikke la viktige meldinger blir foreldetto be continued with "do not loop", "loop in current folder", and "loop in all folders" & Etsittäessä lukemattomia viestejä: what' s this help & Ved søk etter uleste meldinger: what' s this help Älä kierrä Ikke gå rundt Kierrä nykyisessä kansiossa Gå rundt i den åpne mappa Kierrä kaikissa kansioissa Gå rundt i alle mapper Kierrä kaikissa kansioissato be continued with "jump to first new message", "jump to first unread or new message", and "jump to last selected message" Gå rundt i alle merkede mapperto be continued with "jump to first new message", "jump to first unread or new message", and "jump to last selected message" Siirryttäessä kansioon: Når du åpner en mappe: Siirry ensimmäiseen uuteen viestiin Gå til første nye melding Siirry ensimmäiseen lukemattomaan tai uuteen viestiin Gå til første uleste eller nye melding Siirry viimeksi valittuun viestiin Gå til sist valgte melding & Merkitse valitut viestit luetuiksi, kun viestiä on luettu Merk den valgte meldinga som lest etter Kysy mitä tehdään & vedettäessä viestiä kansiosta toiseento be continued with "flat files" and "directories", resp. Spør hva som skal gjøres når meldinger dras til en annen mappeto be continued with "flat files" and "directories", resp. & Viestikansiot ovat levyllä oletusarvoisesti: what' s this help Standard for & e- postmapper på harddisk er: what' s this help Tämän kohdan avulla voit valita, millaista sähköpostilaatikon muotoa käytetään oletuksena paikallisille kansioille: mbox: KMailin sähköpostikansiot tallennetaan yhteen tiedostoon, jossa kukin viesti erotetaan rivillä, joka alkaa tekstillä ” From ”. Tämä vaihtoehto säästää levytilaa, mutta saattaa toimia hitaammin esimerkiksi silloin, kun viestejä siirretään kansiosta toiseen. maildir: KMailin sähköpostikansiot tallennetaan hakemistoon, jossa kukin viesti on oma tiedostonsa. Tämä vaihtoehto vie hieman enemmän levytilaa, mutta saattaa toimia nopeammin esim. silloin, kun viestejä siirretään kansiosta toiseen. Her velger du hva slags format e- postkassen skal bruke som standard for lokale mapper: mbox: KMails e- postmappe er bare en fil. Hver melding adskilles med en linje som starter med « Fra ». Dette sparer diskplass, men kan være mindre robust, f. eks. når man flytter meldinger mellom mapper maildir: KMails e- postmapper er virkelige mapper på harddisken. Hver melding lagres som en egen fil. Dette kan kaste bort plass på disken, men burde være mer robust, f. eks. når man flytter meldinger mellom mapper. tiedostoja (” mbox ” - muoto) En stor flat fil (« mbox » - format) kansioita (” maildir ” - muoto) Mapper (« maildir » - format) & Avaa tämä kansio käynnistyksessä: Åpne denne mappa ved oppstart: Tyhjennä paikallinen roskakori ohjelman sulkeutuessa & Tøm den lokale papirkurven når programmet avsluttes Tilarajoitusyksikkö: & Kvoteenheter: Tämä estää viestien automaattista vanhenemista tuhoamasta (tai siirtämästä arkistokansioon) viestejä, jotka on merkitty ” tärkeiksi ” tai ” tehtäviksi ”. Dette gjør at meldinger merket « Viktig » eller « Handlingspunktl » ikke blir slettet (eller flyttet til en arkivmappe) når gamle meldinger i en mappe foreldes automatisk Lähetä lähtevät viestit tarkistettaessa postia Send meldingene i køen når e- post hentes Valitse haluatko KMailin lähettävän kaikki viestit lähtevät- kansiossa manuaalisilla vai kaikilla sähköpostitarkastuksilla, vai haluatko, että viestejä ei lähetetä ollenkaan automaattisesti. Velg om du vil at KMail skal sende alle meldingene i utboksen når du sjekker e- post manuelt, også ved automatisk sjekk, eller om du ikke vil at meldingene skal sendes automatisk i det hele tatt. Automaattisesti siirrä tahdistamattomat postit kansioista, joissa ei ole riittäviä saantioikeuksia. Flytt automatisk usynkrone e- porter bort fra mapper med utilstrekkelige rettigheter Jos kansiossa on uusia viestejä, joita ei vielä ole viety palvelimelle, mutta sinulta puuttuvat riittävät oikeudet niiden viemiseksi, nämä viestit siirretään automaattisesti löytötavarakansioon. Hvis det er nye meldinger i denne mappa som ikke ennå er lastet opp til tjeneren, men du ikke har tilstrekkelige tilgangsrettigheter i mappa til å laste opp disse nå, så blir disse meldingene automatisk flyttet til en hittegodsmappe. Tämä asetus sallii ylläpitäjän asettaa vähimmäisviipeen postintarkistusten välille. Käyttäjä ei voi asettaa arvoa tässä määritettyä pienemmäksi. Denne verdien gjør at administrtorer kan angi et minste tidsrom mellom to e- postsjekker. Brukeren kan ikke velge en verdi mindre enn det som er oppgitt her. Viimeisimmäksi valittu hakemisto hakemistovalintaikkunassa. Den sist valgte mappa i dialogvinduet for mappevalg. Ohita käyttäjän umask- asetus ja käytä ” vain käyttäjän luettavissa ja kirjoitettavissa ” Overstyr brukerens umask- innstilling og bruk i stedet « lese- skrive bare for brukeren » Paneelin ilmoitusalueen kuvakkeen näyttäminen Praksis for visning av ikoner i systemikonfeltet Sulje sovellus pääikkunan sulkeutuessa, vaikka ilmoitusaluekuvake olisikin aktiivinen. Lukk programmet når hovedvinduet lukkes, selv om det er et aktivt ikon i systemkurven. Yksityiskohtainen saapuneen postin ilmoitus Pratsom påminnelse ved ny e- post Jos tämä asetus on valittuna, uusien viestien määrä jokaisessa kansiossa näytetään uudesta postista ilmoitettaessa; muuten näytetään vain yksinkertainen ” Uutta sähköpostia on saapunut ” - ilmoitus. Hvis dette valget er på vil hver mappe vise antallet nye meldinger i beskjeden om ny e- post; hvis ikke vil du bare få en enkel melding om « Ny e- post mottatt ». Viesti- ikkuna Bruk meldingsindikator & Määrittele muokkain: & Oppgi skriveprogram: & Käytä ulkoista muokkainta & Bruk et annet skriveprogram enn KMails eget Raja, jolloin käyttäjää varoitetaan kansion lähestyvän enimmäiskokoaan. Terskel for når brukeren skal varsles om at en mappe nærmer seg kvotegrensen. Ota työryhmätuki käyttöön Slå på funksjoner for gruppevare Muokkaa lähettäjä/ vastaanottaja- otsikkotietoja vastausviestien vastauksissa Bytt om på Fra: / Til: hodene i svar på svar Microsoft Outlookin iCalendar- standardin toteutuksessa on useita puutteita; tämä asetus kiertää yhden niistä. Jos Outlook- käyttäjät eivät saa vastauksiasi, yritä laittamalla tämä asetus päälle. Microsoft Outlook har flere mangler i sin implementasjon av iCalendar standarden; dette alternativet unngår en av dem. Hvis du har problemer med at Outlook brukere ikke kan motta svarene dine, så prøv å slå på dette alternativet. Lähetä työryhmäkutsut viestirungossa Send gruppevareinvitasjoner i meldingsteksten Microsoft Outlookin iCalendar- standardin toteutuksessa on useita puutteita; tämä asetus kiertää yhden niistä. Jos Outlook- käyttäjät eivät saa kutsujiasi, yritä laittamalla tämä asetus päälle. Microsoft Outlook har flere mangler i sin implementasjon av iCalendar- standarden; dette alternativet unngår en av dem. Hvis du har problemer med at Outlook brukere ikke kan motta invitasjonene dine, så prøv å slå på dette alternativet. Automaattinen kutsuviestien lähetys Automatisk invitasjonssending Kun tämä asetus on valittuna, sähköpostin kirjoitusikkunaa ei näytetä. Sen sijaan kaikki kutsupostit lähetetään automaattisesti. Jos haluat nähdä postin ennen sen lähetystä, voit ottaa tämän asetuksen pois päältä. Huomaa kuitenkin, että kirjoitusikkunassa oleva teksti on iCalendar- muotoista ja sitä ei pitäisi muokata käsin. Når dette er valgt vil du ikke se ny- meldingsvinduet. Istedenfor vil alle invitasjonsmeldinger bli sendt automatisk. Hvis du vil se meldinga før du sender den kan du skru av dette valget. Men da må du være klar over at teksten i ny- meldingsvinduet er i iCalendar syntaks og du bør ikke prøve å endre det for hånd. Kun tämä on valittu, vastaanotetut kutsuviestit siirretään roskakoriin, kun niihin on onnistuneesti vastattu. Når dette er krysset av blir besvarte, innkommende e- poster som inneholdt invitasjoner flyttet til papirkurven når svar er vellykket sendt. Tämän asetuksen käyttäminen mahdollistaa merkintöjen tallentamisen Kontact- sovelluksista (KOrganizer, KAddressBook, and KNotes.) Jos haluat kytkeä tämän asetuksen päälle, myös muut sovellukset on asetettava käyttämään IMAP- resurssia; sen saa tehtyä KDE: n Ohjauskeskuksesta. Hvis du skrur på dette, så blir det mulig å lagre elementene fra Kontact- programmene (KOrganizer, KAdressBook og KNotes.) Hvis du vil bruke dette, må du også sette opp programmene til å bruke IMAP- ressursen; dette kan gjøres i KDE Systeminnstillinger. Yleensä ei ole mitään syytä nähdä kansioita, jotka sisältävät IMAP- resurssit. Mutta jos haluat nähdä ne, voit käyttää tätä asetusta. Normalt har du ingen grunn til å se mappene som inneholder IMAP- ressursene. Men hvis du trenger å se dem kan du angi det her. Jos ryhmätyötiedon tallentamiseen käytetty tili ei ole tavallisen postin käytössä, tämän valitsemalla KMail näyttää vain tilin ryhmätyökansiot. Tästä on hyötyä, jos käsittelet tavallista postia toiselta IMAP- tililtä. Hvis kontoen som brukes til å lagre gruppevare- informasjon ikke brukes til å håndtere normal e- post, så velg dette slik at KMail bare viser gruppevare- mapper i denne kondoen. Dette er nyttig hvis du håndterer normal e- post via en annen tilkoblet IMAP- konto. Valitse ryhmätyökansioiden tallennusmuoto. Oletusmuoto on ical (kalenterikansioille) ja vcard (osoitekirjakansioille). Tällä muodolla saa käyttöön kaikki Kontactin ominaisuudet. Kolab XML - muoto käyttää mukautettua mallia, joka vastaa tarkemmin Outlookissa käytettyä tapaa. Tämä muoto antaa paremman Outlook- yhteensopivuuden käytettäessä Kolab- palvelinta tai yhteensopivaa ratkaisua. Velg lagringsformatet til gruppevare- mapper. Standardformatet er å bruke ical (for kalendermapper) og vcard (for adressebokmapper) standardene. Dette formatet har alle Kontact funksjonene tilgjengelig. Kolab XML formatet bruker en tilpasset modell som passer bedre den som bli brukt i Outlook. Dette formatet gir bedre samspill med Outlook når du bruker en Kolab tjener eller en kompatibel løsning. Tämä valitsee IMAP- resurssikansioiden vanhemman. Oletuksena Kolab- palvelin asettaa IMAP- saapuneet- kansion vanhemmaksi. Her velger du rotmappa til IMAP. Standardverdien er at Kolab- tjeneren velger IMAP- innboksen som rotmappe. Tämä on IMAP- resurssikansiot sisältävän tilin tunniste. Dette er ID' en til kontoen som inneholder IMAP- ressursmappene. Jos halutaan asettaa IMAP- tilan kansioiden nimet paikalliselle kielelle, voidaan valita näistä kielistä. Huomaa, että ainoa syy tämän tekemiseen on Microsoft Outlook - yhteensopivuus. Tämän asettaminen on yleensä huono ajatus, koska sitten kielen vaihtaminen on mahdotonta. Eli älä käytä tätä, ellei ole pakko. Hvis du vil sette alle mappenavnene til IMAP- lageret til ditt lokale språk, så kan du velge mellom disse tilgjengelige språkene. Merk det at den eneste grunnen til å gjøre dette er for å øke samspillet med Microsoft Outlook. Det er generelt sett en dårlig ide å velge dette, da det gjør det umulig å bytte språk. Så bare velg dette hvis du er helt nødt. % 1: löytyi kansio% 2. Se asetetaan pääryhmätyökansioksi. Filtrer bare meldinger mottatt i en frakobet IMAP- innboks. % 1: löytyi kansio% 2. Se asetetaan pääryhmätyökansioksi. FIltrer også ny e- post mottatt i gruppevaremapper. Tämä arvo määrää, näytetäänkö KMail- esittely. Denne verdien brukes for å avgjøre om du vil vise KMail- introduksjonen. Palvelinkohtainen yhteyksien maksimimäärä Maksimalt antall tilkoblinger per vert Tätä voidaan käyttää rajoittamaan yhteyksien määrää per palvelin tarkastettaessa uutta sähköpostia. Oletuksena yhteyksien määrä on rajoittamaton (0). Dette kan brukes til å begrense antall oppkoblinger per vert når det sjekkes for nye meldinger. Standard antall oppkoblinger er ubegrenset (0). Näytä pikahaun rivi Vis redigeringslinje for hurtigsøk Säilytä alkuperäinen merkistö kun vastataan tai välitetään, jos mahdollista Bruk den samme tegnkodinga ved svar eller videresending hvis det er mulig & Lisää allekirjoitus automaattisesti Legg & automatisk inn signatur Käytä tätä henkilöyttä myöhemminkin kirjoittaessasi viestejä. Husk denne identiteten, slik at den vil bli brukt i senere meldingsvinduer også. Muista tämä kansio lähetetyille viesteille, jotta sitä käytetään myös tulevissa kirjoitusikkunoissa. Husk denne mappa for sendte elementer, slik at den vil bli brukt i senere skrivevinduer også. Muista tämä lähestystapa, jotta sitä käytetään myös tulevissa kirjoitusikkunoissa. Husk denne e- post- transporten, slik at den vil bli brukt i senere skrivevinduer også. & Rivinvaihto sarakkeessa: & Tekstbryting ved kolonne: Käytä tasavälistä kirjasinta & Bruk skrift med fast bredde Vastaanottajamuokkaimen rivien maksimimäärä. Si fra om antall adressater er større ennn Jos vastaanottajia on enemmän kuin tässä määritetyn arvon verran, KMail varoittaa ja pyytää vahvistusta ennen viestin lähetystä. Varoituksen voi ottaa pois käytöstä. Hvis antall adressater er større enn dette vil KMail gi et varsel og be om bekreftelse før e- posten sendes. Varselet kan slås av. Käytä tätä asetusta jos haluat Outlookin & # 8482; ymmärtävän liitteet, joiden nimissä on muita kuin englannin kielen merkkejä Slå på dette for å få Outlook® til å forstå navn på vedlegg som ikke bruker engelske tegn & Pyydä viestin tilailmoitukset automaattisesti Be automatisk om & meldingskvittering Käytä tätä asetusta, jos haluat KMailin pyytävän viestin tilailmoituksia (MDN) jokaiselle lähtevälle viestille. Tämä asetus vaikuttaa vain oletustoimintaan; voit silti kytkeä MDN: n päälle tai pois viestikohtaisesti kirjoitusikkunassa, valikkokohdasta Asetukset - > Pyydä viestin tilailmoitus. Slå på dette om du vil at KMail skal be om meldingskvittering for hver e- post du sender. Dette valget påvirker bare standardinnstillinga, du kan fremdeles slå av og på meldingskvitteringer for hver melding du sender, menyvalg Valg - > Be om meldingskvittering. Käytä edellisiä osoitteita automaattitäydennyksessä Bruk nylig brukte adresser til autofullføring Kytke tämä asetus pois päältä, jos et halua äskettäin käytettyjen osoitteiden täydentyvän automaattisesti kirjoitusikkunan osoitekenttiin. Skru av dette alternativet dersom du ikke vil at nylig brukte adresser skal være mulige å velge i autofullføringslista i adressefeltet ved ny melding. & Automaattitallennusväli: Intervall for autolagring: Viestin kirjoittaminen voidaan varmuuskopioida säännöllisesti. Varmuuskopion tallennusväli voidaan määritellä tässä. Voit ottaa varmuuskopioinnin pois käytöstä määrittelemällä tallennusväliksi 0. En sikkerhetskopi av teksten i skrivevinduet kan bli opprettet regelmessig. Du kan velge hvilket intervall som brukes til å lage sikkerhetskopiene her. Du kan skru av autolagring ved å sette det til 0. Lisää allekirjoituksen lainauksen yläpuolelle Sett inn signatur før sitert tekst Lisää allekirjoituksen edelle erotin Legg inn skille før signatur & Korvaa tunnistettu etuliite 'Re:' - etuliitteellä Erstatt gjenkjente prefiks med « Re: » & Korvaa tunnistettu etuliite 'Fwd:' - etuliitteellä Erstatt gjenkjente forstavelser med « Fwd: » & Käytä älykästä lainausta & Bruk smart sitering Vastaanottajamuokkaimen rivien maksimimäärä. Høyeste antall linjer i mottakerfeltet. Luettelo viestien osista, jotka poistetaan ennen eteenpäin välittämistä. Liste over meldingsdel- typer som skal slettes fra e- poster som videresendes i teksten. Liitetiedostoille annettava enimmäiskoko megatavuina (- 1 = ei rajoitusta). Største størrelse i Mb som e- postvedlegg har lov til å ha (- 1 for ingen grense). Esikatseluruutu Forhåndsvisningsrute & Älä näytä viestin esikatselua Ingen forhåndsvisning av meldinger Näytä esikatseluruutu & viestiluettelon alapuolella Forhåndsvisning nedenfor meldingslista Näytä esikatseluruutu viestiluettelon vieressä Forhåndsvisning ved siden av meldingslista Pitkä & kansioluettelo Lang mappeliste Lyhyt kansioluettelo Kort mappeliste Jotkin sähköpostit, erityisesti automaattisesti generoidut, eivät määrittele merkistökoodausta, jota on käytettävä jotta ne näkyisivät oikein. Sellaisessa tapauksessa käytetään varamerkistöä, jonka voi asettaa tästä. Aseta se merkistöksi, jota useimmiten käytetään lähiympäristössäsi. Oletuksena käytetään koko järjestelmään asetettua koodausta. Noen meldinger, spesielt de som blir opprettet automatisk, spesifiserer ikke tegnkoding som må brukes for å vise meldingene skikkelig. I disse tilfellene vil reservetegnkodingen bli brukt, som du kan sette opp her. Sett den til den tegnkodingen som er mest brukt i din del av verden. Som standardverdi brukes tegnkodingen som er satt opp for hele systemet. Tämän muuttaminen oletuksesta ” Automaattinen ” joksikin muuksi pakottaa annetun koodauksen kaikille posteille, huolimatta siitä mitä ne itse määrittelevät. Å bytte dette skjemaet fra « Automatisk» vil tvingen bruken av en spesifisert koding for alle meldinger, uansett hva de spesifiserer selv. Korvaa hymiöt kuvahymiöillä Vis humørfjes som ikon Tällä valinnalla hymiöt kuten: -) näkyvät viestitekstissä pieninä kuvina. Skru på denne om du liker å vise smilefjes som dette: -) med humørfjes (små bilder). Näytä lainauksen laajentamis - ja piilottamismerkit Vis hermetegn for utvid/ fold sammen Tämän asetuksen käyttö näyttää lainatun tekstin eri tasoilla. Kytke pois päältä piilottaaksesi lainatun tekstin tasot. Skru på dette alternativet for å vise forskjellige nivå av sitert tekst. Skru av for å skjule nivå. Automaattinen kokoontaittotaso: Fold sammen nivå automatisk: Pienennä lainatun tekstin kirjasimen kokoa Reduser skriftstørrelse for sitert tekst Tämä asetus näyttää lainatun tekstin pienemmällä fontilla. Skru på dette alternativet for å vise sitert tekst med en mindre skrift. Näytä roskapostin tila otsikkotiedoissa Vis brukeragent i flotte meldingshoder Ota tämä käyttöön saadaksesi User- Agent ja X- Mailer - otsakerivit näkyviin muotoiltujen otsakkeiden näytössä. Slå på dette for å få vist User- Agent og X- Mailer- linjene når det bruke flotte meldingshoder. Salli postien liitteiden poistaminen. Tillat å slette vedlegg i eksisterende e- poster. Salli postien liitteiden muokkaaminen. Tillat å redigere vedlegg i eksisterende e- poster. Viestin rakennetaulukon sijainti Plassering av meldingsstrukturvisningen & Viestiruudun yläpuolella Over meldingsruta & Viestiruudun alapuolella Under meldingsruta Viestin rakennetaulukko Framviser for meldingsstruktur Ei & näytetä Vis aldri Näytetään aina Vis alltid Näytä HTML- tilapalkki Vis HTML- statusstolpe Näytä roskapostin tila otsikkotiedoissa Vis søppelpoststatus i flotte meldingshoder Näytä liiteluettelo. Hvordan vedlegg vises Lähetä viestin tilailmoitukset tyhjällä lähettäjäkentällä. Send meldingskvitteringer med en tom avsender. Lähetä viestin tilailmoitukset tyhjällä lähettäjätiedolla. Jotkin palvelimet voi olla asetettu hylkäämään tällaiset viestit, joten jos MDN: ien lähettämisessä on ongelmia, kytke tämä asetus pois päältä. Send meldingskvitteringer med tom sender. Noen tjenere kan være satt opp til å avvise slike meldinger, så hvis du opplever problemer med å sende meldingskvitteringer kan du skru av denne funksjonen. Uuden viestin viestipohja Meldingsmal for ny melding Vastausviestin viestipohja Meldingsmal for svar Vastaa kaikille - viestin viestipohja Meldingsmal for svar til alle Lainausmerkit Sitattegn Näytä viestien ja ryhmäotsakkeiden työkaluvihjeet Vis verktøytips for meldinger og gruppeoverskrifter Valitse tämä saadaksesi työkaluvihjeet näkyviin, kun hiiri kulkee viestiluettelon yllä. Velg dette alternativet om du vil se et verktøytips når du holder musepekeren over et element i meldingslista. Piilota välilehtipalkki, kun vain yksi välilehti on auki Skjul fanelinja når bare en fane er åpen Lainattu viesti Sitert meldingstekst Viestiteksti sellaisenaan Meldingstekst uten endring Viesti- ID Meldings- ID Päiväys lyhyessä muodossa Dato i kort format Päiväys C- lokaalissa Dato i C- locale Viikonpäivä Ukedag Aika pitkässä muodossa Tid i langt frmat Aika C- lokaalissa Tid i C- locale Vastaanottaja- kentän osoite Til- felt adresse Vastaanottaja- kentän nimi Til- felt navn Vastaanottaja- kentän etunimi Til- felt fornavn Vastaanottaja- kentän sukunimi Til- felt etternavn Kopio- kentän osoite Kopifelt adresse Kopio- kentän nimi Kopifelt navn Kopio- kentän etunimi Kopifelt fornavn Kopio- kentän sukunimi Kopifelt etternavn Lähettäjä- kentän osoite Fra- felt adresse Lähettäjä- kentän nimi Fra- felt navn Lähettäjä- kentän etunimi Fra- felt fornavn Lähettäjä- kentän sukunimi Fra- felt etternavn Kaikki vastaanottajatTemplate value for subject of the message Adressene til alle mottakereTemplate value for subject of the message Lainatut otsikot Siterte meldingshoder Otsikot sellaisenaan Meldingshoder uendret Otsikkojen sisältö Innhold av meldingshode Lähettäjä- kentän nimiTemplate subject command. Fra- felt navnTemplate subject command. Putkita alkuperäinen viestin runko ja sijoita tulos lainattuna tekstinä Pipe opprinnelig meldingskropp og sett inn resultatet som sitert tekst Putkita alkuperäinen viestin runko ja sijoita tulos sellaisenaan Pipe opprinnelig meldingskropp og sett inn resultatet uendret Putkita alkuperäinen viestin runko sekä otsikot ja sijoita tulos sellaisenaan Pipe originalmeldinga med meldingshoder og sett inn resultatet uendret Putkita nykyinen viestin runko ja sijoita tulos sellaisenaan Pipe gjeldende meldingskropp og sett inn resultatet uendret Putkita nykyinen viestin runko ja korvaa tuloksella Send kroppen til gjeldende melding gjennom en pipe og erstatt med resultatetInserts user signature, also known as footer, into message Liitä tiedoston sisältöAll characters, up to and including the next newline, are discarded without performing any macro expansion Sett inn filinnholdAll characters, up to and including the next newline, are discarded without performing any macro expansion Hylkää seuraavalle riville asti Slett til neste linje Viestipohjan kommentti Malkommentar Ei toimintaa Ingen handling Tyhjennä generoitu viesti Tøm generert melding Laita päälle vianjäljitys Slå på feilsøking Ota vianjäljitys pois päältä Slå av feilsøking & Lisää komento Sett & inn kommando Lisää komento Sett inn kommando Alkuperäinen viesti Opprinnelig melding Nykyinen viesti Gjeldende melding Käsittele ulkoisilla ohjelmillaMiscellaneous template commands menu Behandle med eksterne programmerMiscellaneous template commands menu Kansion ”% 1 ” posti- indeksi on tuntemattoman KMailin version (% 2) luoma. Tämä indeksi voidaan luoda uudestaan postikansiosi perusteella, mutta osa tiedoista, kuten tilaliput, saatetaan menettää. Haluatko varhentaa indeksitiedoston? E- postregisteret for «% 1 » er fra en ukjent versjon av KMail (% 2). Dette registeret kan gjenskapes fra e- postmappa, men noe informasjon, medregnet statusflagg, kan gå tapt. Vil du nedgradere registerfila? Varhenna Nedgrader Älä varhenna Ikke nedgrader Kansion ”% 1 ” posti- indeksi on viallinen ja luodaan uudestaan. Osa osa tiedoista, kuten tilamerkinnät menetetään. E- postregisteret for «% 1 » er ødelagt og blir nå gjenoppbygget, men noe informasjon, medregnet statusflagg, vil gå tapt. Etsitään vikaa IMAP- välimuistista Feilsøker IMAP- mellomlageret IMAP- välimuistin vianetsintä. Jos sinulla on ongelmia IMAP- kansion synkronoinnissa, kokeile ensin indeksitiedoston uudelleen järjestämistä. Järjestäminen vie jonkin aikaa, mutta ei aiheuta ongelmia. Jos se ei riitä, voit yrittää päivittää IMAP- välimuistin. Jos teet päivityksen, menetät kaikki tekemäsi paikalliset muutoksesi tälle kansiolla ja kaikille sen alikansioille. Feilsøker IMAP- mellomlageret. Hvis du har problemer med å synkronisere en IMAP- mappe, skal du først prøve å bygge om registerfila. Dette vil ta noe tid, men vil ikke føre til noen problemer. Hvis dette ikke er nok, kan du prøve å gjenoppfriske IMAP- mellomlageret. Hvis du gjør det vil du miste alle lokale endringer for denne mappa og alle undermappene. Rakenna & indeksi uudelleen@ label: listbox Scope used when rebuilding index. Bygg om & registerfila@ label: listbox Scope used when rebuilding index. Vain nykyinen kansio Bare gjeldende mappe Nykyinen kansio ja kaikki alikansiot Gjeldende mappe og alle undermapper Tämän käyttäjän kaikki kansiot Alle mapper i denne kontoen Päivitä & välimuisti Gjenoppfrisk mellomlageret Sinun on synkronoiduttava palvelimeen ennen IMAP- kansioiden nimien muuttamista. Du må synkronisere med tjeneren før du gir IMAP- mapper nye navn. Tälle kansiolle ei ole määritelty tiliä. Yritä synkronoida ennen tätä. Intet kontooppsett for denne mappa. Prøv å kjøre en synkronisering først. Haluatko varmasti päivittää tämän kansion% 1 ja kaikki sen alikansoitten IMAP- välimuistin? Tämä poistaa kaikki paikallisesti tehdyt muutokset kansioihisi. Er du sikker på at du vil friske opp IMAP- mellomlageret for mappa% 1 og alle undermappene i den? Dette sletter alle endringer du har gjort lokalt i mappene dine. Tämän kansion hakemisto on luotu uudelleen. Indeksen for denne mappa er blitt gjenoppbygget. Kansio% 1 ei ole alkusynkronoinnin tilassa (tila oli% 2). Haluatko palauttaa sen alkuperäiseen synkronointitilaan ja synkronoida joka tapauksessa? Mappa% 1 er ikke i statusen « synkronisert for første gang » (statusen var & # 160;% 2). Vil du sette status tilbake til « synkronisert for første gang » og fortsette med å synkronisere likevel? Nollaa ja synkronoi Nullstill & & Synkroniser Synkronoidaan Synkroniserer Yhdistetään palvelimelle% 1 Kobler til% 1 Tarkistetaan oikeuksia Sjekker rettighetene Uudelleennimetään kansiota Gir nytt navn til mappe Haetaan kansioluetteloa Henter mappeliste Virhe haettaessa kansioluetteloa Klarte ikke å hente mappelista Haetaan alikansioita Henter undermapper Poistetaan kansioita palvelimelta Sletter mapper fra tjeneren Haetaan viestiluetteloa Henter meldingsliste Ei poistettavia viestejä... Ingen meldinger å slette & # 160; … Siivotaan poistetut viestit Fjerner slettede meldinger Haetaan uusia viestejä Henter nye meldinger Ei uusia viestejä palvelimella Ingen nye meldinger fra tjeneren Tarkistetaan sivuhuomautukset Sjekker støtte for kommentarer Haetaan sivuhuomautuksia Henter kommentarer Asetetaan sivuhuomautuksia Setter kommentarer Asetetaan oikeuksia Setter rettighetene & # 160; … Haetaan oikeuksia Henter tillatelser Haetaan tilarajoitustietoja Henter kvoteinformasjon Päivitetään välimuistitiedostoa Oppdaterer mellomlagerfila Synkronisointi valmis Synkroniseringen er ferdig Ladataan viestejä palvelimelle Laster opp meldinger til tjeneren Ei lähetettäviä viestejä palvelimelle Ingen meldinger å laste opp til tjeneren Palvelimelle vietävien viestien siirron tila Laster opp status av meldinger til tjeneren Luo alikansioita palvelimelle Lager undermapper på tjeneren Näyttää että kansio% 1 tuhottiin. Haluatko tuhota sen palvelimelta? E- post på tjeneren i mappa% 1 var slettet. Vil du slette dem lokalt? UID- er:% 2 & Poista posti palvelimelta Sletter fjernede meldinger fra tjeneren Tarkistaa kansion oikeellisuuden Sjekker mappegyldighet Kansion luettelointi epäonnistui mielenkiintoisella tavalla. Mappelisting mislyktes på interessante måter. Haetaan kansioita nimiavaruudelle% 1 Henter mapper for navnerom% 1 Näyttää että kansio% 1 tuhottiin. Haluatko tuhota sen palvelimelta? Det ser ut til at mappa% 1 var slettet. Vil du slette den fra tjeneren? & Peruuta Avbrutt IMAP- palvelin% 1 ei tue IMAP- kommentteja. XML- varastoa ei voida käyttää tämän palvelimen kanssa; säädä KMailin asetukset toisella tavalla. IMAP tjeneren% 1 har ikke støtte for IMAP kommentarer. XML lagringen kan ikke brukes på denne tjeneren; vennligst sett opp KMail annerledes. IMAP- palvelin% 1 ei tue IMAP- kommentteja. XML- varastoa ei voida käyttää tämän palvelimen kanssa; säädä KMailin asetukset toisella tavalla. IMAP tjeneren% 1 har ikke støtte for kommentarer. XML lagringen kan ikke brukes på denne tjeneren; vennligst sett opp KMail annerledes Virhe sivuhuomautusten asettamisessa: Feil under setting av kommentar: Kansiossa% 1 on uusia viestejä, joita ei vielä ole viety palvelimelle, mutta palvelimen kansio joko poistettu tai sinulla ei ole riittäviä oikeuksia tiedostojen viemiseen. Kaikki tähän liittyvät viestit siirretään kansioon% 2 tietojen menetyksen välttämiseksi. Det er nye meldinger i mappa% 1 som ikke ennå er lastet opp til tjeneren, men mappa er slettet på tjeneren, eller du har ikke tilstrekkelige tilgangsrettigheter i mappa til å laste opp disse. Alle meldinger dette gjelder blir derfor flyttet til% 2 for å unngå å miste data. Kansiossa (% 1) on uusia viestejä, joita ei ole lähetetty palvelimelle vielä, mutta sinulla ei näytä olevan tarpeellisia oikeuksia kansioon lähettääksesi niitä nyt. Ota yhteys järjestelmän ylläpitäjään saadaksesi oikeudet lähettää uudet viestit kansiosta tai poistaa ne. Haluatko siirtää nuo viestit toiseen kansioon nyt? Det er nye meldinger i denne mappa (% 1) som ikke ennå er lastet opp til tjeneren, men mappa er sletter på tjeneren eller du har ikke tilstrekkelige tilgangsrettigheter i mappa nå til å laste opp disse. Kontakt din administrator for å få tillatelse, eller flytt meldingene ut av denne mappa. Vil du flytte disse meldingene til en annen mappe nå? Kohde- URL on virheellinen Nettadressen til kilden er ugyldig KIO- palvelun virheviesti Feilmelding for Kioslave POP3 - palvelimesi (tili% 1) ei tue UIDL - komentoa. Tämän komennon avulla voidaan tarkistaa luotettavasti, mitkä sähköpostit KMail on nähnyt aiemmin. Viestien jättäminen palvelimelle ei toimi oikein. POP3- tjeneren (konto:% 1) støtter ikke UIDL- kommandoen. Denne kommandoen trengs for at KMail på en pålitelig måte skal kunne finne ut hvilke e- poster du har sett før. Funksjonen som lar e- post ligge igjen på tjeneren vil derfor ikke fungere skikkelig. Noudetaan viestiä% 1 /% 2 (% 3 /% 4 kt),% 5 @% 6 (% 7 kt jää palvelimelle). Henter melding% 1 av% 2 (% 3 av% 4 KB) for% 5 @% 6 (% 7 KB igjen på tjeneren). Noudetaan viestiä% 1 /% 2 (% 3 /% 4 kt),% 5 @% 6. Henter melding% 1 av% 2 (% 3 av% 4 KB) til% 5 @% 6. LIST - toimintoa ei saatu suoritettua loppuun Klarer ikke å fullføre LIST- operasjonen. Palvelimesi ei tue TOP - komentoa. Viestien otsikkotietoja ei voida hakea ennen viestien koon tarkistamista.% 1: identity name. Used in the config dialog, section Identity, to indicate the default identity Din POP- tjener (konto:% 1) støtter ikke TOP- kommandoen. Derfor er det ikke mulig å hente brevhoder til store e- postmeldinger før de lastes ned.% 1: identity name. Used in the config dialog, section Identity, to indicate the default identity % 1 (oletus) % 1 (standard) Henkilöyden nimi Identitetsnavn Liitä lainauksena & Lim inn som sitat Lisää & lainausmerkit Legg til & sitattegn Poista lainausmerkit Fjern sitattegn Lisää otsikkotieto Legg til som & innebygget bilde Lisää liitteenä Legg til som & vedlegg Liitteen nimi: Navnet til vedlegget: Lisää tekstinä@ label: listbox Recipient of an email message. Legg til som & tekst@ label: listbox Recipient of an email message. Valitse vastaanottajatyyppi@ action: button Velg type mottaker@ action: button Tallenna lista... @ info: tooltip Lagre liste & # 160; … @ info: tooltip Tallenna vastaanottajat jakelulistaksi@ action: button Open recipient selection dialog. Lagre mottakere som distribusjonsliste@ action: button Open recipient selection dialog. & Valitse... @ info: tooltip & Velg & # 160; … @ info: tooltip Valitse vastaanottajat osoitekirjasta@ info: status No recipients selected Velg mottakere fra adressebok@ info: status No recipients selected Ei vastaanottajia@ info: status Number of recipients selected Ingen mottakere@ info: status Number of recipients selected Vastaanottaja:% 1@ info: tooltip% 1 list of emails Til:% 1@ info: tooltip% 1 list of emails Kopio:% 1@ info: tooltip% 1 list of emails Kopi:% 1@ info: tooltip% 1 list of emails Piilokopio:% 1@ info: status Blindkopi:% 1@ info: status Lyhennetään vastaanottajaluetteloa% 1: een% 2: sta vastaanottajasta. Forkorter mottakerlista til% 1 av% 2 oppføringer. Entinen ylläpitäjä Tidligere med- vedlikeholder Kehittäjä Hovedutvikler Kehittäjä Tidligere hovedutvikler Ilmoituksien näyttäminen ilmoitusalueella Melding i systemikonfeltet PGP6- tuki ja salaustuen jatkokehittely PGP 6- støtte og videre forbedring av krypteringsstøtten Alkuperäinen salaustuki PGP2 - ja PGP5- tuet Original krypteringsstøtte PGP 2 - og PGP 5- støtte GnuPG- tuki GnuPG- støtte Ei poistettavia viestejä... Ny meldingsliste og nytt mappetre Tuki virustorjunnalle Støtte for antivirus POP- suotimet POP- filtre Käytettävyystestit ja - parannukset Brukstesting og forbedringer Ägypten - ja Kroupware- projektien johtaminen Ägypten og Kroupware prosjekstyring PGP6- tuen betatestaus betatesting av støtte for PGP 6 Aikaleima ” Siirto valmis ” - tilaviesteille tidsstempel for statusmeldinga « Overføring ferdig » usean salausavaimen tuki osoitteille flere krypteringsnøkler per adresse KDE: n sähköpostiohjelma KDE E- postklient (c) 1997– 2009, KMail- kehittäjät © 1997– 2009 KMail- utviklerne Varmenteen allekirjoituspyyntö Forespørsel om sertifikatsignatur Luo varmenne liitteestä ja palauta lähettäjälle. Lag et sertifikat og send det tilbake til avsenderen. KMail on asetettu paikalliseen tilaan. Kaikki verkkotoimenpiteet asetettu odottamaan KMail er satt i frakoblet modus. Alle jobber som krever nettverk er satt på vent KMail on asetettu yhteydelliseen tilaan. Kaikkia verkkotoimenpiteitä jatketaan KMail er koblet til igjen. Alle jobber som krever nettverk er gjenopptatt KMail on nyt paikallisessa tilassa. Kuinka haluat käsitellä sähköpostit? KMail er i frakoblet modus. Hvordan vil du fortsette? Yhteydellinen/ Yhteydetön Tilkoblet/ Frakoblet Sinulla ei ole luku - / kirjoitusoikeuksia saapuneet- kansioon. Mangler lese/ skrive- tillatelser til innboksmappa. lähtevät utboks Sinulla ei ole luku - / kirjoitusoikeuksia lähtevät- kansioosi. Mangler lese/ skrive- tillatelser til utboksmappa. lähetetyt sendt e- post Sinulla ei ole luku/ kirjoitus- oikeuksia lähetetyt- kansioosi. Mangler lese/ skrive- tillatelser til mappa for sendt e- post. roskakori papirkurv Sinulla ei ole luku/ kirjoitus- oikeuksia roskakorikansioon. Mangler lese/ skrive- tillatelse til papirkurvmappa. luonnokset kladd Sinulla ei ole luku/ kirjoitus- oikeuksia luonnokset- kansioosi. Mangler skrive/ lese- tillatelse til kladdemappa. viestipohjat maler Sinulla ei ole luku/ kirjoitus- oikeuksia viestipohjakansioosi.% 1 -% 3 is the application name,% 4 -% 7 are folder path Mangler lese/ skrive- tillatelse til malmappa.% 1 -% 3 is the application name,% 4 -% 7 are folder path Kansio% 4 on olemassa.% 1 käyttää nyt kansiota% 5 viesteilleen.% 2 voi siirtää kansion% 6 sisällön tähän kansioon, mutta se voi korvata samannimisiä olemassa olevia tiedostoja kansiossa% 7. Haluatko sovelluksen% 3 siirtävän sähköpostitiedostot nyt?% 1 -% 3 is the application name,% 4 -% 6 are folder path Mappa% 4 finnes.% 1 bruker nå mappa% 5 til sine meldinger.% 2 kan flytte innholdet av% 6 inn i denne mappa for deg, selv om det kan føre til at eksisterende filer i% 7 med samme navn overskrives. Vil du at% 3 skal flytte e- postfilene nå?% 1 -% 3 is the application name,% 4 -% 6 are folder path Kansio% 4 on olemassa.% 1 käyttää nyt kansiota% 5 viesteilleen.% 2 voi siirtää kansion% 6 sisällön tähän hakemistoon. Haluatko sovelluksen% 3 siirtävän sähköpostitiedostot nyt? Mappa% 4 finnes.% 1 bruker nå mappa% 5 til sine meldinger.% 2 kan flytte innholdet% 6 til denne mappa. Vil du at% 3 skal flytte e- postfilene nå? Siirrä sähköpostitiedostot? Overfør e- postfiler? Tiedosto% 1 on olemassa. Haluatko korvata sen? Fila% 1 finnes. Vil du erstatte den? Tallenna tiedostoon Lagre til fil KMail kohtasi kohtalokkaan virheen ja lopettaa itsensä nyt KMail støtte på en uopprettelig feil og avslutter nå KMail kohtasi kohtalokkaan virheen ja lopettaa itsensä nyt. Virhe oli:% 1 KMail støtte på en uopprettelig feil og avslutter nå. Feilen var:% 1 Haluatko varmasti tyhjentää kaikkien tilien roskakorit? Er du sikker på at du vil tømme papirkurvmappene for alle kontoene? Viestin tilailmoituspyyntö Forespørsel om meldingskvittering Lähetä ” kielletty ” Send « avvist » & LähetäView - > & SendView - > Otsikkotiedot & Meldingshoder Valitse viestiotsikkojen esitystyyliView - > headers - > Velg hvordan meldingshodene skal visesView - > headers - > & Lyhyet otsikkotiedot & Firma- meldingshoder Näytä viestin otsikkotiedot asetellussa muodossaView - > headers - > Vis meldingshodet med Firma- stilView - > headers - > & Muotoillut otsikkotiedot & Stilige meldingshoder Näytä viestin otsikkotiedot asetellussa muodossaView - > headers - > Vis meldingshodet på en stilig måteView - > headers - > & Lyhyet otsikkotiedot & Korte meldingshoder Näytä otsikkotiedot lyhyessä muodossaView - > headers - > Vis en kort liste over meldingshoderView - > headers - > & Vakiot otsikkotiedot & Standard meldingshoder Näytä tavalliset otsikkotiedotView - > headers - > Vis standard meldingshoderView - > headers - > & Pitkät otsikkotiedot & Lange meldingshoder Näytä tarkat otsikkotiedotView - > headers - > Vis lang liste over meldingshoderView - > headers - > & Kaikki otsikkotiedot & Alle meldingshoder Näytä viestin kaikki otsikkotiedotView - > Vis alle meldingshodeneView - > & Liitteet & Vedlegg Valitse liitteiden esitystylliView - > attachments - > Velg hvordan vedlegg skal visesView - > attachments - > & Kuvakkeina Som & ikoner Näytä kaikki liitteet kuvakkeina. Napsauta nähdäksesi ne. View - > attachments - > Vis vedlegg som ikoner. Trykk på ikonet for å se vedlegget. View - > attachments - > & Lähettäjän ehdottamalla tavalla & Smart Näytä liitteet lähettäjän ehdottamalla tavalla. View - > attachments - > Vis vedlegget slik avsenderen foreslår. View - > attachments - > & Sisällytettynä Inni & meldinga Näytä kaikki liitteet osana viestiä (jos mahdollista) View - > attachments - > Vis alle vedlegg inne i meldinga (hvis mulig) View - > attachments - > & Piilota Skjul vedlegg Älä näytä liitteitä viestinäkymässä Ikke vis vedlegg sammen med meldinga Aseta koodaus Velg & tegnkoding Uusi viesti osoitteeseen... Ny melding til & # 160; … Vastaus osoitteeseen... Svar til & # 160; … Välitä osoitteeseen... Send videre til & # 160; … Avaa osoitekirja Åpne i adresseboka Valitse kaikki tekstit Merk all tekst Kopioi linkin osoite Kopier lenkeadressen Avaa URL Åpne nettadresse Lisää linkki kirjanmerkkeihin Sett bokmerke for denne lenka Viestin rakennetaulukko Vis meldingsstruktur Vieritä viestiä ylöspäin Rull meldinga opp Vieritä viestiä alaspäin Rull meldinga ned Vieritä viestiä ylöspäin Rull meldinga oppover (mer) Vieritä viestiä alaspäin Rull meldinga nedover (mer) Sähköpostiohjelma KDE- työpöytäympäristöön. E- postklienten for skrivebordsmiljøet KDE. Haetaan kansion sisältö Odota... nbsp; Henter mappeinhold Vent... nbsp; Yhteydetön tila KMail on tällä hetkellä yhteydettömässä tilassa. Napsauta tästä siirtyäksesi yhteydelliseen tilaan... nbsp;% 1: KMail version;% 2: help: // URL;% 3: homepage URL;% 4: generated list of new features;% 5: First- time user text (only shown on first start);% 6: generated list of important changes; --- end of comment --- Frakoblet KMail er frakoblet. Trykk her for å koble til... nbsp;% 1: KMail version;% 2: help: // URL;% 3: homepage URL;% 4: generated list of new features;% 5: First- time user text (only shown on first start);% 6: generated list of important changes; --- end of comment --- Tervetuloa KMailiin (versio% 1) KMail on sähköpostiohjelma KDE- työpöytäympäristölle. Se on suunniteltu olemaan täysin yhteensopiva Internetin standardien, kuten MIME -, SMTP -, POP3 - ja IMAP- protokollien kanssa. KMailissa on monia tehokkaita ominaisuuksia, jotka on kuvattu käyttöohjeessa KMailin kotisivu tarjoavat tietoa KMailin uusista versioista% 6% 4% 5 Toivomme että nautit KMailista. Kiitos, nbsp; & nbsp; KMail- työryhmä Velkommen til KMail% 1 KMail er e- postprogrammet for K Desktop Environment. Den er laget for å samspille helt og fullt med Internetts e- poststandarder, deriblant MIME, SMTP, POP3 og IMAP. KMail har mange kraftige funksjoner som er beskrevet i dokumentasjonen På KMails hjemmeside finner du opplysninger om nye versjoner av KMail.% 6% 4% 5 Vi håper du får glede av KMail. Takk for oppmerksomheten, nbsp; & nbsp; KMail- laget Käytäthän hetken täyttääksesi KMailin asetuspaneelin valikossa Asetukset- gt; Aseta KMail. Sinun pitää ainakin oletushenkilöys ja tulevan ja lähtevän postin tilit. Ta deg tid til å fylle ut KMails oppsettspanel på Innstillinger- gt; Oppsett for Kmail. Du trenger minst en hovedidentitet og både en inngående og en utgående e- postkonto. Tärkeät muutokset (verrattuna KMailin versioon% 1): Viktige endringer (sammenliknet med KMail% 1): (viestirunko) (meldingstekst) MDN: ää ei voitu lähettää Klarte ikke å sende meldingskvittering. Avaa salaus Chiasmuksella... Dekrypter med Chiasmus & # 160; … Näytä liite:% 1 Vis vedlegg:% 1 Liitteen poistaminen voi vioittaa viestin digitaalisia allekirjoituksia. Om et vedlegg slettes blir en digital signatur på meldinga gjort ugyldig. Liitteet: Vedlegg: Odota hetki Vent litt Osoite kopioitu leikepöydälle. Adressen er kopiert til utklippstavla. URL kopioitu leikepöydälle. Nettadressen er kopiert til utklippstavla. @ info Tiedosto% 1 on jo olemassa. Haluatko korvata sen? Fila% 1 finnes fra før. Vil du erstatte den? Viesti puhtaana tekstinä Melding som bare tekst Viesti poistettiin talletuksen aikana. Sitä ei ole talletettu. Meldinga ble fjernet mens lagring pågikk. Den er ikke blitt lagret. Avaa viesti Åpne melding Tiedosto ei sisällä viestiä. Fila inneholder ikke en melding. Tiedosto sisältää useita viestejä, mutta vain ensimmäinen viesti näytetään. Fila inneholder flere meldinger. Bare den første meldinga blir vist. Haluatko välittää valitut viestit liitteinä yhdessä viestissä (MIME- koosteena) vai yksittäisinä viesteinä? Skal de valgte meldingene videresendes som vedlegg i én melding (som MIME- samling) eller som enkeltmeldinger? Lähetä paketti Send som samling Tämä on MIME- kokoomaviestin välitys. Viestin sisältö on liitteissä. Dette er en videresendt MIME- sammensatt melding. Innholdet i meldinga finnes i vedlegget / - ene. Levytilaa ei ehkä ole tarpeeksi vapaana. Ikke nok ledig diskplass? Siirretään viestejä Flytter meldinger Poistetaan viestejä Sletter meldinger Avataan URL: ää... Åpner nettadressen & # 160; … @ info Haluatko todella suorittaa komennon% 1? Er det sikkert at du vil kjøre% 1? Tallennettavia liitteitä ei löytynyt. Fant ingen vedlegg å lagre. Tallenna liiteet kansioonfilename for an unnamed attachment Lagre vedlegg tilfilename for an unnamed attachment liite. 1 vedlegg. 1 Tallenna liitefilename for the% 1- th unnamed attachment Lagre vedleggfilename for the% 1- th unnamed attachment liite.% 1 vedlegg.% 1 Tiedosto nimellä% 1 on jo olemassa. Haluatko, että se korvataan? En fil som heter% 1 finnes fra før. Vil du overskrive den? Ylikirjoita tiedosto? Skriv over & alle Viestin% 1 on salattu. Haluatko säilyttää salauksen tallennettaessa? Del% 1 av meldinga er kryptert. Vil du bevare krypteringa når du lagrer? KMail- kysymys KMail- spørsmål Pidä salaus Behold kryptering Älä pidä salausta Ikke behold Viestin% 1 on allekirjoitettu. Haluatko säilyttää allekirjoituksen tallennettaessa? Del% 1 av meldinga er signert. Vil du bevare signaturen når du lagrer meldinga? Pidä allekirjoitus% 2 is detailed error description Behold signatur1 = file name, 2 = error string Ei voitu kirjoittaa tiedostoa% 1:% 2 Klarte ikke skrive til fila% 1% 2 sisältää liitteen Feil ved lagring av vedlegg Lähettäjä:% 1 Vastaanottaja:% 2 Aihe:% 3 Fra:% 1 Til:% 2 Emne:% 3 Sähköposti:% 1 E- post:% 1 & Henkilöys: & Identitet: Sanakirja: & Ordliste: Lähetettyjen & kansio: Mappe for sendt e- post: & Postinvälitys: sender address field E- post transport: sender address field & Keneltä: & Fra: Vastaa: @ label: textbox Subject of email. & Svar til: @ label: textbox Subject of email. & Aihe: & Emne: @ option: check Sticky identity. Käytä oletuksena Fast Viestin automaattitallennus% 1: si epäonnistui. Syy:% 2 En feil oppstod under autolagring av meldinga som% 1. Årsak:% 2 Automaattitallennus epäonnistui En feil oppstod under autolagring & Lähetä sähköposti & Send e- post & Lähetä sähköposti käyttäen & Send e- post via Lähetä & myöhemmin käyttäen Send senere via Jonota Kø Tallenna & luonnoksena Lagre som & kladd Tallenna & viestipohjana Lagre som & mal Lisää & tiedosto... Sett & inn fil & # 160; … Lisää viimeaikainen tiedosto & Sett inn en nylig brukt fil & Uusi viesti & Ny melding & Uusi sovellusikkuna Nytt & hovedvindu Valitse & vastaanottajat... Velg & mottakere & # 160; … Talleta & jakelulista... Lagre & distribusjonsliste & # 160; … Liitä liitteeksi Lim inn som et & vedlegg Puhdista välilyönnit Slett & overflødige mellomrom@ action: inmenu Mark the email as urgent. & Kiireinen & Viktig & Pyydä toimituskuittaus & Be om meldingskvittering Aseta & koodaus Velg & tegnkoding & Rivitys & Tekstbryting & Automaattinen oikoluku & Automatisk stavekontroll Tunnista automaattisesti Auto- oppdag Asettelu (HTML) Formatering (HTML) Käytä HTML: ää HTML & Kaikki kentät & Alle felter & Henkilöys & Identitet & Sanakirja & Ordliste Lähetettyjen & kansio Mappe for sendt e- post & Postinvälitys & E- post- transport & Lähettäjä & Fra Vastaa & Svar til@ action: inmenu Show the subject in the composer window. & Aihe & Emne Liitä & allekirjoitus Legg til signatur Liitä & allekirjoitus Legg til signatur foran Aseta kohdistimen paikka Sett inn signatur der & pekeren står Liitä & julkinen avain... Legg ved & offentlig nøkkel & # 160; … Liitä & oma julkinen avain Legg ved & min offentlige nøkkel & Liitä tiedosto... & Legg ved fil & # 160; … Liitä Legg ved & Poista liite & Fjern vedlegg Tallenna & liite nimellä... Lagre & vedlegg som & # 160; … Liitteen & ominaisuudet & Egenskaper for vedlegg & Oikoluku... Stavekontroll & # 160; … & Oikoluku... Stavekontroll Salaa viesti Chiasmuksella... Krypter melding med Chiasmus & # 160; … & Salaa viesti & Krypter melding & Allekirjoita viesti & Signer melding & Viestien salausmuoto & Kryptografisk meldingsformat Alusta kirjasinasetukset Tilbakestill skriftinstillingene Valitse kirjasin Tilbakestill skrift KMailin asetukset... Oppsett av KMail & # 160; … Oikolue:% 1 Stavekontroll:% 1 Sarake:% 1 Kolonne:% 1 Shows the linenumber of the cursor position. & Tallenna uudestaan viestipohjana Lagre om igjen & som mal & Tallenna luonnoksena Lagre som & kladd Tallenna tämä viesti uudestaan viestipohjakansioon. Viestiä voidaan käyttää myöhemmin. Lagre denne meldinga på nytt i malmappa. Da kan den brukes senere. Tallenna tämä viesti luonnoskansioon. Viestiä voi muokata ja lähettää myöhemmin. Lagre denne meldinga i kladdemappa. Den kan bli redigert og sendt senere. Haluatko tallentaa viestin, vai hylätä muutokset? Vil du slette meldinga eller lagre den til senere? Sulje viestin kirjoitus Lukk meldingsredigeringa Kirjoittamasi viesti viittaa liitetiedostoon, mutta et ole liittänyt mitään. Haluatko lisätä liitetiedoston viestiisi? Meldinga du har laget ser ut til å henvise til en vedlagt fil, men du har ikke lagt ved noe. Vil du legge ved en fil? Liitetiedoston muistutus Påminnelse om filvedlegg KMail ei tunnistanut liitteen (% 1) sijaintia. Liitteen koko polku on määriteltävä. KMail klarte ikke å finne ut hvor vedlegget er (% 1). Du må skrive inn hele stien til fila hvis du vil legge den ved. Liitä tiedosto Legg ved fil Tapahtui virhe yritettäessä viedä avainta ajurilta:% 1 En feil oppstod under eksport av nøkkelen fra motoren:% 1 Avaimen vienti epäonnistui Eksport av nøkkel mislyktes Viedään avainta... Eksporterer nøkkel & # 160; … OpenPGP- avain 0x% 1 OpenPGP- nøkkel 0x% 1 Liitä julkinen OpenPGP- avain Legg ved min offentlige OpenPGP- nøkkel Valitse liitettävä julkinen avain. to view Velg den offentlige nøkkelen som skal legges ved. to view Muokkaa ohjelmalla... Rediger med & # 160; … Lisää liite... Legg ved & # 160; … KMail ei voinut tiivistää tiedostoa. KMail kunne ikke komprimere fila. Tiivistetty tiedosto on suurempi kuin alkuperäinen. Haluatko säilyttää alkuperäisen? don' t compress Den komprimerte fila er større enn den opprinnelige. Vil du beholde den opprinnelige? Do not compress Säilytä Behold KMail ei pystynyt purkamaan tiedostoa. @ info KMail kunne ikke dekomprimere fila. @ info KMail ei kyennyt luomaan väliaikaistiedostoa% 1. Siksi liitettä ei voi muokata. KMail klarte ikke å opprette den midlertidige fila% 1. På grunn av dette er det ikke mulig å redigere dette vedlegget. Tallenna liite nimellä Lagre vedlegg som Liitä teksti leikepöydältä liitteeksi Sett inn tekst fra utklippstavla som vedlegg Haluat salata itsellesi lähetettävät viestit, mutta nykyiselle henkilöydellesi ei ole määritelty salausavainta (OpenPG tai S/ MIME). Valitse käytettävä avain tai avaimet henkilöyden asetuksissa. Du har bedt om at meldingene skal bli kryptert til deg selv, men den valgte identiteten angir ingen (OpenPGP eller S/ MIME) krypteringsnøkkel som skal brukes til dette. Velg hvilke( n) nøkkel (- er) som skal brukes i identitetsoppsettet. Määrittelemätön salausavain Krypteringsnøkkelen er ikke angitt Voidaksesi allekirjoittaa viestejä sinun täytyy ensin määritellä tähän tarkoitukseen käytettävä salausavain (OpenPGP tai S/ MIME). Valitse käytettävä avain henkilöysasetuksissa. For å kunne signere denne meldinga må du først ha angitt en (OpenPGP eller S/ MIME) - nøkkel du vil bruke. I identitetsoppsettet kan du velge hvilken nøkkel som skal brukes for denne identiteten. Määrittelemätön allekirjoitusavain Signeringsnøkkelen er ikke angitt Kmail on parhaillaan yhteydettömässä tilassa, viestisi pidetään lähtevät postilaatikossa, kunnes otat yhteyden verkkoon. KMail er for øyeblikket i frakoblet modus. Meldingene dine vil ligge i utboksen til neste gang du kobler til Internett. Sinun tulee kirjoittaa sähköpostiosoitteesi Keneltä- kenttään. Sinun tulisi asettaa sähköpostiosoitteesi henkilötietoihin, jottei sinun tarvitse kirjoittaa sitä jokaiseen sähköpostiviestiin erikseen. Du må skrive inn din e- postadresse i « Fra: » - feltet. Du burde også angi din e- postadresse for alle identiteter, slik at du ikke må skrive den inn for hver melding. Sinun pitää määritellä ainakin yksi vastaanottaja Kenelle- kenttään, CC- kenttään tai BCC- kenttään. Du må oppgi minst en mottaker, enten i « Til: » - feltet, som kopi eller blindkopi. Et määritellyt vastaanottaja- kenttää. Lähetäänkö viesti kuitenkin? Til: feltet er tomt. Vil du sende meldinga likevel? Ei vastaanottajaa Ingen Til: adresse oppgitt Et määritellyt otsikkoa. Lähetäänkö viesti kuitenkin? Du oppga ikke et emne. Vil du sende meldinga likevel? Ei otsikkoa Intet emne er oppgitt & Määrittele otsikko & Oppgi et emne & Säilytä muotoilu, älä allekirjoita/ salaa Behold formateringa, ikke signer/ krypter & Säilytä muotoilu, älä salaa Behold formateringa, ikke & krypter & Säilytä muotoilu, älä allekirjoita & Behold formateringa, ikke signer Allekirjoita/ salaa (poista muotoilu) Signering/ Kryptering (slett formateringa) Salaa (poista muotoilu) Krypter (slett formateringa) Allekirjoita (poista muotoilu) Signer (slett formateringa) HTML- viestejä ei voi allekirjoittaa / salata; haluatko poistaa HTML- muotoilun? Integrert signering/ kryptering av HTML- meldinger er ikke mulig. Vil du slette formateringa? Allekirjoita/ salaa viesti? Vil du signere/ kryptere meldinga? Henkilöyden ”% 1 ” luonnos - tai viestipohjakansiota ei ole (enää) olemassa; siksi käytetään oletuskansiota luonnoksille ja viestipohjille. Den selvvalgte kladd - eller malmappa for identiteten «% 1 » finnes ikke (lengre). Derfor brukes standardmappa for kladder eller meldingsmaler. Lähetetään sähköpostia... I ferd med å sende e- post & # 160; … Lähettämisen varmistus Send Bekreftelse Ei vastaanottajia For mange adressater Ei vastaanottajia Rediger adressater Kirjautumistiedot Mist formatering Oikoluku: käytössä Stavekontroll: på Oikoluku: ei käytössä Stavekontroll: av Aseta salauslaajennus käyttämään Chiasmus- salausta ensin. Voit tehdä tämän salauslaajennukset- välilehdellä asetusten Turvallisuus- ikkunassa. Sett opp en krypteringsmotor som skal brukes for chiasmus kryptering først. Du kan gjøre dette i fanen « Krypteringsmotorer » i oppsettsdialogvinduets sikkerhetsside. Näyttää siltä, että libkleopatra on käännetty ilman Chiasmus- tukea. Voit haluta kääntää libkleopatran -- enable- chiasmus optiolla. Det ser ut som om libkleopatra ble kompilert uten støtte for Chiasmus. Du vil kanskje rekompilere libkleopatra med -- enable chiasmus. Chiasmus- ajuria ei ole asetettu Chiasmus- motor er ikke satt opp Chiasmus- avaimia ei löytynyt Ingen Chiasmus- nøkler funnet Chiasmus- salausavaimen valinta Valg av chiasmus krypteringsnøkkel Viestin allekirjoitti% 1. Meldinga vil bli signert Viestiluettelo - Päivämääräkenttä Meldinga vil ikke bli signert Tallenna lähetetyt viestit & salattuina Meldinga vil bli kryptert Tallenna lähetetyt viestit & salattuina Meldinga vil ikke bli kryptert Tämä on määriteltyjen suotimien lista. Suotimet käsitellään ylhäältä alas. Napsauta mitä tahansa suodinta muokataksesi sitä oikean puoliskon kontrolleilla. Dette er lista over angitte filtre. De blir behandlet ovenfra og ned. Trykk på et hvilket som helst filter for å redigere dette med knappene i høyre del av meldingsvinduet. Napsauta tätä painiketta luodaksesi uuden suotimen. Uusi suodin luodaan valitun suotimen yläpuolelle, mutta voit aina jälkeenpäin muuttaa järjestystä. Jos painoit tätä painiketta vahingossa, voi kumota tapahtuman painamalla Poista - painiketta (vieressä oikealla). Bruk denne knappen for å lage et nytt filter. Filteret blir satt inn like før det som er valgt nå, men du kan selvsagt endre plasseringa senere. Dersom du ikke mente å trykke på denne knappen, kan du angre ved å trykke på Slett (til høyre). Napsauta tätä painiketta luodaksesi uuden suotimen. Uusi suodin luodaan valitun suotimen yläpuolelle, mutta voit aina jälkeenpäin muuttaa järjestystä. Jos painoit tätä painiketta vahingossa, voi kumota tapahtuman painamalla Poista - painiketta (vieressä oikealla). Bruk denne knappen for å kopiere et filter. Dersom du ikke mente å trykke på denne knappen, kan du angre ved å trykke på Slett (til høyre). Napsauta tätä painiketta poistaaksesi valittu suodin yllä olevasta listasta. Kerran poistettua suodinta ei enää saa takaisin, mutta voit aina poistua dialogista painamalla Peruuta - painiketta, jolloin kaikki tehdyt muutoksen hylätään. Trykk på denne knappen for å ta vekk det markerte filteret fra lista ovenfor. Du kan ikke få tilbake filteret når du har fjernet det, men du kan når som helst forlate meldingsvinduet ved å velge Avbryt uten at noen endringer er gjort. Napsauta tätä painiketta siirtääksesi valittu suodin yksi askel ylemmäs yllä olevassa listassa. Tämä on hyödyllistä, sillä suotimien järjestys listalla määrää järjestyksen, jolla suotimia sovitetaan viesteihin: ylimmäistä käytetään ensin. Jos painoit tätä painiketta vahingossa, voi kumota tapahtuneen painamalla alemmas - painiketta (vieressä oikealla). Bruk denne knappen for å flytte det valgte filteret opp ett trinn i lista ovenfor. Dette er nyttig fordi rekkefølgen av filtrene i lista avgjør i hvilken rekkefølge de blir brukt på meldinger: Det øverste filteret brukes først. Dersom du ikke mente å trykke denne knappen, kan du angre ved å trykke Ned (til høyre). Napsauta tätä painiketta siirtääksesi valittu suodin yksi askel alemmas yllä olevassa listassa. Tämä on hyödyllistä, sillä suotimien järjestys listalla määrää järjestyksen, jolla suotimia sovitetaan viesteihin: ylimmäistä käytetään ensin. Jos painoit tätä painiketta vahingossa, voi kumota tapahtuneen painamalla ylemmäs - painiketta (vieressä vasemmalla). Bruk denne knappen til å flytte det valgte filteret ned ett trinn i lista over. Dette er nyttig fordi rekkefølgen av filtrene i lista avgjør i hvilken rekkefølge de blir brukt på meldinger: Det øverste filteret brukes først. Dersom du ikke mente å trykke denne knappen, kan du angre ved å trykke Opp (til høyre). Napsauta tätä painiketta muuttaaksesi valitun suotimen nimeä. Suotimet nimetään automaattisesti, jos niiden nimet alkavat etuliitteellä ” lt; ”. Jos muutit suotimen nimeä vahingossa ja haluat automaattisen nimeämisen takaisin, paina tätä painiketta, ja valitse Tyhjennä ja OK ilmestyvästä dialogista. Trykk på denne knappen for å endre navn på det valgte filteret. Filternavnet velges automatisk så lenge filteret starter med « lt; ». Om du har gitt filteret et nytt navn ved et uhell og vil ha tilbake automatiske navn, trykk på denne knappen og velg Tøm etterfulgt av OK i det meldingsvinduet som dukker opp. Valitse tämä valintaruutu pakottaaksesi vahvistusikkunan näyttämisen. Tämä on hyödyllistä, jos olet määritellyt sääntöjoukon, joka merkitsee viestit ladattavaksi myöhemmin. Ilman mahdollisuutta pakotettuun vahvistusikkunaan tällaisia viestejä ei ladattaisi, jos palvelimella ole muita isoja viestejä odottamassa tai jos haluat vaihtaa sääntöjoukkoja merkitsemään viestit eri tavalla. Trykk på denne knappen for å få fram et meldingsvindu der du kan bekrefte. Dette er nyttig hvis du har angitt regler som markerer meldinger som skal lastes ned senere. Hvis du ikke kan få fram sprettoppsvinduer, vil disse meldingene aldri bli lastet ned så lenge ingen andre store meldinger venter på tjeneren, eller hvis du skulle endre reglene for merking av meldinger. POP3- suodinsäännöt POP3- filterregler Suodinsäännöt Filterregler Siivoa Eksporter & # 160; … Olemassa olevat suotimetGeneral mail filter settings. Tilgjengelige filtreGeneral mail filter settings. Suodatuskriteeri Filterkriterium Suodintoiminnot Filterhandling & Näytä aina vastaavat ” Nouda myöhemmin ” - viestit vahvistusikkunassa Vis alltid meldinger markert med « Last ned senere » i bekreftelsesvinduet Suodintoiminnot Filterhandlinger Käytä suodinta saapuviin viesteihin: Bruk dette filteret på innkommende meldinger: kaikilla tileillä fra alle kontoer kaikilla paitsi käytössä oleviin IMAP- tileihin fra alle kontoer untatt tilkoblede IMAP- kontoer valittuihin tileihin bare fra avkryssede kontoer Tilin nimi Konto navn Käytä suodinta & lähetettyihin viesteihin Bruk dette filteret & før meldinger sendes Käytä suodinta & lähetettyihin viesteihin Bruk dette filteret på & sendte meldinger Käytä suodinta manuaaliseen & suodatukseen Bruk dette filteret ved manuell & filtrering Jos tämä suodin & osuu, lopeta prosessointi Dersom dette filteret & passer, stopp behandlinga her Lisää tämä suodin ” Käytä suodinta ” - valikkoon Legg til dette filteret til menyen « Legg til filterhandlinger » Lisää tämä suodin työkalupalkkiin Legg dessuten dette filteret til verktøylinja Kuva suotimelle: Move selected filter up. Ikon for dette filteret: Move selected filter up. YlemmäsMove selected filter down. OppMove selected filter down. Alemmas Ned Muuta nimeä... @ action: button in filter list manipulator Gi nytt navn & # 160; … @ action: button in filter list manipulator Ainakin yksi suodin osoittaa kansiota yhteydellisen tilan IMAP- tilillä. Tällaisia suotimia käytetään vain kun suodatetaan käsin ja kun suodatetaan sisääntulevia yhteydellisen tilan IMAP- sähköposteja. Minst ett av filtrene brukes på en tilkoblet IMAP konto. Slike filtre vil bare bli brukt når du bruker manuell filtrering og når du filtrerer innkommende IMAP meldinger. Seuraavia suotimia ei tallennettu, koska ne olivat virheellisiä (niistä puuttui esim. toimenpiteet tai hakuehdot). MDN type Følgende filtre er ugyldige (f. eks. mangler handlinger eller søkeregler). Skal ugyldige filtre slettes eller endres? Näytetty Kast Seuraavia suotimia ei tallennettu, koska ne olivat virheellisiä (niistä puuttui esim. toimenpiteet tai hakuehdot). Følgende filtre er ikke lagret fordi de er ugyldige (f. eks. mangler handlinger eller søkeregler). Muuta suotimen nimeä Endre navn på filteret Muuta suotimen ”% 1 ” nimeksi: (Jos jätät tämän kentän tyhjäksi, nimi tuotetaan automaattisesti) Gi filter «% 1 » nytt navn: (la den være tom for å gi automatisk navn) Valitse toiminto. Velg en handling. Nouda postit & Last ned e- post Nouda postit & myöhemmin Last ned e- post & senere & Poista posti palvelimelta Slett e- post fra tjeneren Tuo suotimia Import fullført. Kansion luonti epäonnistui Klarte ikke å importere arkivet inn i mappa «% 1 ». Päivitetään välimuistitiedostoa Det lyktes ikke å importere arkivet. Kansion luonti epäonnistui Klarte ikke lage undermappe for mappa «% 1 ». Kansio poistetaan Importerer mappa% 1 Ei voitu lisätä viestiä kansioon: Klarte ikke legge til melding i mappa «% 1 ». Lista- arkistot Importerer arkiv VCard- katseluohjelma VCard- viser & Seuraava kortti & Neste kort & Edellinen kortti & Forrige kort vCardia ei voitu lukea. Klarte ikke tolke vCard. Tuntematon kansio ”% 1 ” Ukjent mappe% 1 ' Valitse kansio Velg en mappe Sähköpostin vanhenemisasetukset Egenskaper for utgåtte meldinger Merkitse luetut viestit vanhentuneiksi, kun kulunut Leste meldinger er foreldet etterExpire messages after% 1 Vanhenna lukemattomat viestit, kun on kulunut Uleste meldinger er foreldet etter Siirrä vanhentuneet viestit kohteeseen: Flytt foreldede meldinger til: Poista vanhentuneet viestit lopullisesti Slett foreldede meldinger for alltid Huom: Vanhentuneiden sähköpostien toiminnot otetaan käyttöön heti asetusten vahvistuksen jälkeen. Merk: Handlinga blir utført så snart du har bekreftet innstillingene. Valitse kansio, johon vanhentuneet sähköpostit siirretään. Velg hvilken mappe foreldede meldinger skal legges i. Kansiota ei ole valittu Ingen mappe valgt Tilityyppiä ei tueta. Kontotypen er ikke støttet. Tilityyppi: Yhteydetön IMAP- tili Kontotype: Frakoplet Imap- konto Tilityyppi: IMAP- tili Kontotype: Imap- konto SuodatusPlaceholder for the case that there is no folder. FiltreringPlaceholder for the case that there is no folder. Palvelin ei tue viestien tunnistenumeroita, jotka tarvitaan jotta viestejä voi jättää palvelimelle. Jotkut palvelimet eivät osaa ilmoittaa tästä ominaisuudesta oikein, joten voit yrittää jättää viestit palvelimelle tästä huolimatta. Tjeneren ser ikke ut til å støtte unike meldingsnumre. Dette er et krav for å beholde meldinger på tjeneren. Siden enkelte tjenere gir feil opplysninger om sine muligheter, har du fortsatt muligheten til å beholde nedlastede meldinger på tjeneren. Palvelin ei näytä tukevan viestiotsikoiden noutamista. Tämä ominaisuus on välttämätön, jos halutaan suodattaa palvelimella. Jotkut palvelimet eivät osaa ilmoittaa tästä ominaisuudesta oikein, joten voit yrittää suodattaa viestejä palvelimella tästä huolimatta. Tjeneren ser ikke ut til å støtte nedlasting av meldingshoder, men dette er et krav ved filtrering av meldinger på tjeneren. Siden enkelte tjenere gir feil opplysninger om sine muligheter, har du fortsatt muligheten til å skru på meldingsfiltring på tjeneren. Ota huomioon, että tämä asetus saattaa aiheuttaa virheellistä postinlukua palvelimilta, jotka eivät tue putkitusta. Tämä asetus on muokattavissa, koska jotkin palvelimet tukevat putkitusta, mutta eivät ilmoita tästä ominaisuudesta. Jos haluat tarkistaa, tukeeko POP3 - palvelimesi putkitusta, käytä ikkunan alareunassa olevaa painiketta. Jos palvelin ei ilmoita siitä, mutta haluat lisää nopeutta, voit kokeilla lähettää postia itsellesi, ja tarkistaa toimiiko tämä. Legg merke til at denne funksjonen kan føre til at enkelte POP3- tjenere som ikke støtter parallell nedlasting sender ødelagte e- poster. Du kan alltid velge denne funksjonen fordi enkelte tjenere støtter parallell nedlasting uten å gi beskjed om det. For å undersøke om POP3- tjeneren du bruker støtter parallell nedlasting kan du bruke knappen « Se hva tjeneren støtter » nederst i Sikkerhet- fanen i denne dialogen. Selv om tjeneren ikke sier fra om støtten, kan teste om den likevel støtter parallell nedlasting ved å sende flere e- poster til deg selv, for så å laste disse ned. Määritä palvelin ja portti Yleiset- välilehdeltä ensiksi. Velg en tjener og port på fanen « Generelt » først. Palvelin ei näytä tukevan putkitusta. Tästä syystä tämä ominaisuus ei ole käytössä. Koska jotkut palvelimet eivät osaa ilmoittaa ominaisuuksistaan oikein, voit kytkeä putkituksen käyttöön. Jos otat putkituksen käyttöön, kannattaa huomata että jotkut POP- palvelimet, jotka eivät tue putkitusta, saattavat lähettää vioittuneita viestejä. Ennen kuin käytät tätä ominaisuutta tärkeiden viestien vastaanottamiseen, toiminta kannattaa testata lähettämällä runsaasti testiviestejä jotka lataat kerralla POP- palvelimelta. Denne tjeneren ser ikke ut til å støtte parallell nedlasting, derfor har dette valget blitt skrudd av. Siden noen tjenere ikke oppgir om de støtter dette har du fremdeles muligheten til å skru det på. Men merk at denne funksjonen kan få noen POP tjenere som ikke støtter det til å sende skadede meldinger. Så før du bruker denne funksjonen med viktige meldinger, burde du først prøve det ved å sende et større antall testmeldinger til deg selv, og laste dem ned samtidig fra POP tjeneren. Palvelin ei tue viestien tunnistenumeroita, jotka tarvitaan jotta viestejä voi jättää palvelimelle. Jotkut palvelimet eivät osaa ilmoittaa tästä ominaisuudesta oikein, joten voit jättää viestit palvelimelle tästä huolimatta. Tjeneren ser ikke ut til å ha støtte for unike meldingsnummer, men dette er nødvendig for å la meldinger ligge på tjeneren; derfor har dette valget blitt skrudd av. Siden noen tjenere gir feil opplysninger om hva de kan gjøre, har du fremdeles mulighet til å la hentede meldinger ligge igjen på tjeneren. Palvelin ei näytä tukevan viestiotsikoiden noutamista. Tämä ominaisuus on välttämätön, jos halutaan suodattaa palvelimella. Jotkut palvelimet eivät osaa ilmoittaa tästä ominaisuudesta oikein, joten voit yrittää suodattaa viestejä palvelimella tästä huolimatta. Tjeneren ser ikke ut til å ha støtte for å hente meldingshoder, men dette kreves for å filtre meldinger på tjeneren; derfor har dette valget blitt skrudd av. Siden noen tjenere gir feil opplysninger om hva de kan, har du fremdeles muligheten til å skru på filtrering av meldingene på tjeneren. Valitse sijainti Velg sted Vain paikalliset tiedostot ovat tällä hetkellä tuettuja. Støtter foreløpig bare lokale filer. Haetaan nimiavaruuksia... Empty namespace string. Henter navnerom & # 160; … Empty namespace string. YksityinenNamespace accessible for others. PersonligNamespace accessible for others. Muut käyttäjät Andre brukere Muokkaa nimiavaruutta ”% 1 ” Rediger navnerom «% 1 » Ohjattu roskapostin suodatus Veiviser for å hindre søppelpost Ohjattu virusten suodatus Veiviser for å bekjempe virus Tervetuloa ohjattuun roskapostin suodatustoimintoon Velkommen til KMails veiviser for å hindre søppelpost Tervetuloa ohjattuun virusten suodatustoimintoon Velkommen til KMails veiviser for antivirus Roskapostiviestien käsittelyn hienosäätöasetukset Finjuster behandling av søppelpost Virussähköpostiviestien käsittelyn hienosäätöasetukset Finjuster virusbehandling Yhteenveto tämän ohjatun toiminnon tekemistä muutoksista Oppsummering av forandringer denne veiviseren vil gjøre Virusten käsittely Virushåndtering Roskapostin käsittely Håndtering av søppelpost Roskapostin (epävarma) käsittely Håndtering av mulig søppelpost Luokittele roskapostiksi Klassifiser som søppelpost Luokittele OIKEAKSI postiksi Klassifiser som IKKE søppelpost Etsitään% 1... Ser etter% 1 & # 160; … Roskapostin torjuntaohjelmien etsintä päättyi. Ferdig med å lete etter verktøy for å stoppe søppelpost. Virustorjuntaohjelmien etsintä päättyi. Ferdig med å lete etter antivirusverktøy. Roskapostin torjuntaohjelmia ei löytynyt. Asenna jokin roskapostin torjuntaohjelma (esim. SpamAssassin) ja aja tämä toiminto uudelleen. Beklager. Ingen verktøy for å håndtere søppelpost ble funnet. Installer programvare for å oppdage søppelpost og kjør denne veiviseren en gang til. Virustorjuntaohjelmien etsintä päättyi. Virustorjuntaohjelmia ei löytynyt. Ferdig med å lete. Fant ingen antivirusverktøy. Roskapostiksi luokitellut viestit merkitään luetuiksi. Roskapostiviestit siirretään kansioon nimeltä% 1. Meldinger klassifisert som søppelpost blir merket som lest. Søppelmeldinger blir flyttet til mappa som heter% 1. Roskapostiksi luokitellut viestit merkitään luetuiksi. Roskapostiviestejä ei siirretään erityiseen kansioon. Meldinger klassifisert som søppelpost blir merket som lest. Søppelpost blir ikke flyttet til noen bestemt mappe Roskapostiksi luokitellut viestit merkitään luetuiksi. Roskapostiviestit siirretään kansioon nimeltä% 1. Meldinger klassifisert som søppelpost blir ikke merket som lest. Søppelmeldinger blir flyttet til mappa som heter% 1. Roskapostiksi luokitellut viestit merkitään luetuiksi. Roskapostiviestejä ei siirretä erityiseen kansioon. Meldinger klassifisert som søppelpost blir ikke merket som lest. Søppelpost blir ikke flyttet til noen bestemt mappe Kansio epävarmoiksi (ehkä roskapostiksi) luokitelluille viesteille on% 1. Mappa for meldinger klassifisert som usikre (sannsynlig søppelpost) er% 1 - Ohjattu toiminto luo seuraavat suodattimet:% 1 Veiviseren vil lage følgende filtre:% 1 Ohjattu toiminto korvaa seuraavat suodattimet:% 1 Veiviseren vil erstatte følgende filtre:% 1 Ohjattu toiminto etsii roskapostintorjuntaohjelmia ja asettaa KMailin käyttämään niitä. Veiviseren vil søke etter verktøy for å filtrere ut søppelposten og sette opp KMail til å samarbeide med det. Tämän ohjatun toiminnon avulla voit määritellä KMailin käyttämään yleisimpiä virustorjuntaohjelmia. Ohjattu toiminto tunnistaa koneellasi olevat virustorjuntaohjelmat ja luo suodinsäännöt joiden avulla viruksia sisältävät viestit erotetaan puhtaista viesteistä. Ohjattu toiminto ei käytä olemassaolevia suotimia, vaan luo uudet säännöt. Varoitus: KMailin toiminta hidastuu virusten etsinnän ajaksi. Jos tämä aiheuttaa ongelmia, voit poistaa suodinsäännöt ja palata aiempaan toimintatapaan. Her kan du få litt hjelp med å sette opp KMails filterregler for å bruke noen kjente antivirusverktøy. Veiviseren kan oppdage disse verktøyene på din maskin i tillegg til å lage filterregler for å klassifisere meldinger ved hjelp av disse verktøyene og å skille ut meldinger som inneholder virus. Denne veiviseren vil ikke ta de allerede eksisterende reglene i betraktning: den vil alltid legge til de nye reglene. Advarsel: Siden KMail stopper opp mens meldingene kontrolleres for virus, kan du oppleve problemer med svartiden til KMail. Dette skyldes at det er tidkrevende å sjekke for virus. Du kan vurdere å slå av filterreglene som veiviseren lager dersom du får slike problemer. Valitse roskapostin tunnistamiseen käytettävät työkalut ja siirry seuraavalle sivulle. Velg verktøyet du vil bruke for å filtrere ut søppelposten og gå til neste side. & Merkitse tunnistetut roskapostiviestit luetuiksi & Merk søppelpostmeldingene som leste Merkitse roskapostiksi tunnistetut viestit luetuiksi. Merk meldinger som er klassifisert som søppelpost som lest. Siirrä tunnistetut roskapostiviestit kansioon Flytt & kjent søppelpost til: Oletuskansio roskapostiviesteille on roskakori, mutta voit vaihtaa käytettävää kansiota alla. Standard målmappe for søppelpost er papirkurv. Du kan endre dette i mappevisningen under. Siirrä todennäköiset roskapostiviestit kansioon Flytt mulig søppelpost til: Oletuskansio on saapuneet- kansio, mutta voit vaihtaa alla kansiota. Kaikki roskapostintorjuntaohjelmat eivät tue viestin merkitsemistä epävarmaksi. Jos et ole valinnut tähän pystyvää työkalua, et voi myöskään valita kansiota sitä varten. Standard målmappe er Innboks. Du kan endre dette i mappevisningen under. ikke alle verktøy kan finne « mulig » søppelpost. Dersom verktøyet du har valgt ikke støtter dette kan du heller ikke velge en mappe. Tarkista viestit virustorjuntaohjelmien avulla Sjekk meldingene ved å bruke antivirusverktøyene Tarkistuta viestisi virustorjuntaohjelmalla. Ohjattu toiminto luo tarpeelliset suotimet. Viruksia sisältävät viestit merkitään siten, että myöhemmät suotimet voivat käsitellä niitä ja esimerkiksi siirtää virusviestit tiettyyn kansioon. La antivirusverktøyene sjekke meldingene dine. Disse meldingene er normalt sett markert av verktøyene slik at de følgende filtrene kan reagere på dette og, for eksempel, flytte meldinger som inneholder virus til en spesiell mappe. Siirrä viruksia sisältävät viestit valittuun kansioon Flytt virusmeldinger som ble oppdaget til den valgte mappa Luodaan viruksia sisältävät viestit luokitteleva suodin ja siirretään virusviestit määriteltyyn kansioon. Kohdekansio on oletuksena roskakori, mutta voit muuttaa tätä asetusta kansionäkymässä. Det er opprettet et filter for å finne meldinger som er klassifisert som at de inneholder virus og flytte disse meldingene til en bestemt mappe. Standardmappa er papirkurven, men du kan endre dette i mappeoversikten. Merkitse viruksia sisältävät viestit myös luetuiksi Merk dessuten infiserte meldinger som lest Merkitse viruksia sisältävät viestit luetuiksi ja siirrä ne valittuun kansioon. Merk meldinger som har blitt klassifisert som virusinfisert som leste, i tillegg til å flytte dem til den valgte mappa. Lista- arkistot Importer arkiv Kansio & Mappe: Liitä tiedosto & Arkivfil: Kansiota ei ole valittu Ingen arkivfil valgt Valitse kansio, johon vanhentuneet sähköpostit siirretään. Velg hvilken mappe arkivet skal importeres i. Kansiota ei ole valittu Ingen målmappe valgt@ info: status Tarkastetaan tiliä:% 1 Sjekker konto:% 1@ info: status Number of emails retrieved. valmiina ferdig Tili% 1 Konto% 1 Tilillä% 1 ei ole postilaatikkoa! Postinhaku keskeytettiin. Tarkista tilin asetukset! Kontoen% 1 har ikke angitt noen postboks: Sjekkingen av e- post ble avbrutt. Sjekk kontoinnstillingene dine. Tarkastetaan tilin% 1 uusia viestejä Sjekker kontoen% 1 for nye meldinger POP- käyttäjätunnus POP konto IMAP- käyttäjätunnus IMAP konto Sinun täytyy määritellä sähköpostitili asetusten verkko- osiossa, jotta voit vastaanottaa sähköpostia.% 1: name;% 2: number appended to it to make it unique among a list of names Du må legge til en konto i nettverksdelen av innstillingene for å kunne motta e- post.% 1: name;% 2: number appended to it to make it uniqueamong a list of names % 1% 2Message - > % 1 nr.% 2Message - > & Vastaa & Svar Vastaa & lähettäjälle... Svar til avsender & # 160; … Vastaa & lainaamatta... Svar & uten sitering & # 160; … Luo tehtävä... Opprett oppgave/ påminnelse & # 160; … Luo tehtävä Opprett oppgave Antaa sinun luoda kalenteritehtävän tai - muistutuksen tästä viestistä Brukes til å opprette et gjøremål eller påminnelse i kalenderen, basert på denne meldinga Valinta käynnistää KOrganizerin tehtävämuokkaimen niin, että alkuarvot otetaan valitusta viestistä. Sen jälkeen voit muokata tehtävää halusi mukaan ennen sen tallentamista kalenteriisi. Dette valget starter KOrganizers gjøremålsredigering med startverdier tatt fra den meldinga som er markert. Rediger gjøremålet etter smak og behag før det lagres i kalenderen din. Merkitse viesti & Merk melding Merkitse viesti luetuksi Merk meldinga som & lest Merkitse valitut viestit luetuiksi Merk de valgte meldingene som leste Merkitse viesti & uudeksi Merk meldinga som & ny Merkitse valitut viestit uusiksi Merk de valgte meldingene som nye Merkitse viesti lukemattomaksi Merk meldinga som & ulest Merkitse valitut viestit lukemattomiksi Merk de valgte meldingene som uleste Merkitse viesti tärkeäksi Merk meldinga som viktig Poista & tärkeän viestin merkki Ta bort & viktig- merke Merkitse viesti tehtäväksi Merk meldinga som & Handlingspunkt Poista & tärkeän viestin merkki Ta bort & handlingspunkt- merke & Muokkaa viestiäMessage - > Forward - > & Rediger melding@ action: inmenu Message - > Forward - > Ohjaa & uudelleen... & Omdiriger & # 160; … Message - > Vastaa postituslistalle... E- post- liste OpenPGP- viesti - Virheellinen allekirjoitus Åpne melding i lisytearkiv Uusi viesti Post ny melding Lista- arkistot Gå til arkiv Lista- ohje Be om hjelp Yhteystieto Kontakt eier Sähköposti e- post Lähtevät- kansioon ei voi lisätä viestejä Kan ikke legge meldinga i utboksen Kriittinen virhe: Ei voitu käsitellä lähetettyjä viestejä (levytila loppu?) Siirrän epäonnistuneen viestin ” lähetetyt ” - kansioon. Kritisk feil: Ikke i stand til å behandle sendte meldinger (er hardddisken full?) Flytter meldinga til mappa « sendt e- post ». Lähetetyn viestin ”% 1 ” siirto ” lähtevät ” - kansiosta ” lähetetyt ” - kansioon epäonnistui. Mahdollisia syitä ovat levytilan loppuminen ja kirjoitusoikeuksien puute. Yritä korjata ongelman, ja siirrä viesti käsin. Klarte ikke å flytte den sendte meldinga «% 1 » fra utboksen til mappa med sendte meldinger. Det kan hende systemet ikke har ledig plass, eller at du ikke har skrivetilgang. Prøv å rette problemet og flytt meldinga manuelt. Viestien lähettäminen ei ole mahdollista määrittelemättä lähettäjän osoitetta. Aseta henkilöyden ”% 1 ” sähköpostiosoite asetusikkunan Henkilöydet- osassa ja yritä uudelleen. Det er ikke mulig å sende meldinger uten å angi en avsenderadresse. Velg en e- postadressen for identiteten «% 1 » i avsnittet « identiteter » i oppsettsdialogen, og prøv igjen. % 1 viestiä% 2 jonottavasta viestistä lähetetty onnistuneesti. % 1 av% 2 kølagte meldinger ble sendt. Kriittinen virhe: Ei voitu käsitellä lähetettyjä viestejä (levytila loppu?) Siirrän epäonnistuneen viestin ” lähetetyt ” - kansioon. Kritisk feil: Klarer ikike å kjøre filtre før meldinga sendes (plassmangel?) Lähettää viestejä Sender meldinger Käynnistän lähettävää prosessia... Starter sendeprosessen & # 160; … Lähetys% 1 ei kelpaa. Transporten «% 1 » er ugyldig. Lähetys epäonnistui. Sending mislyktes Olet valinnut lähetysjonossa olevien sähköpostien lähetystavaksi salaamattoman siirron. Haluatko jatkaa? Du har valgt å sende all e- post i køen over en ukryptert forbindelse. Vil du fortsette? Lähetä salaamattomana% 3: subject of message Send ukryptert% 3: subject of message Lähetetään viestiä% 1 /% 2:% 3 Sender melding% 1 av% 2:% 3 Joidenkin jonossa olleiden viestien lähetys epäonnistui. Klarte ikke å sende (en eller flere) meldinger i køen. Lähetys epäonnistui:% 1 Viesti pysyy ” lähtevät ” - kansiossa kunnes joko korjaat ongelmat (esim. virheellisen osoitteen) tai poistat viestin ” lähtevät ” - kansiosta. Huomautus: Tämä viesti estää myös muiden viestien lähetyksen niin kauan kun tämä viesti on ” lähtevät ” - kansiossa. Käytettiin seuraavaa siirtoprotokollaa:% 2 Sending avbrutt:% 1 Meldinga vil ligge i utboksen til du fikser problemet (f. eks. feil adresse) eller fjerner meldinga fra utboksen. Følgende transportprotokoll ble brukt:% 2 Lähetys keskeytyi. Sending avbrutt. Lähetys epäonnistui:% 1 Viesti säilytetään ” lähtevät ” - kansiossa kunnes joko korjaat ongelmat (esim. virheellisen osoitteen) tai poistat viestin ” lähtevät ” - kansiosta. Käytettiin seuraavaa siirtoprotokollaa:% 2 Haluatko, että jäljelläolevien viestien lähettämistä jatketaan? Klarte ikke å sende:% 1 Meldinga vil ligge i utboksen til du fikser problemet (f. eks. feil adresse) eller fjerner meldinga fra utboksen. Følgende transportprotokoll ble brukt:% 2 Fortsette å sende resten av meldingene? Jatka lähettämistä Fortsett å sende & Jatka lähettämistä & Fortsetter å sende & Keskeytä lähettäminen & Avbryt sendinga Lähetys epäonnistui:% 1 Viesti pysyy ” lähtevät ” - kansiossa kunnes joko korjaat ongelmat (esim. virheellisen osoitteen) tai poistat viestin ” lähtevät ” - kansiosta. Käytettiin seuraavaa siirtoprotokollaa:% 2 Klarte ikke å sende:% 1 Meldinga vil ligge i utboksen til du fikser problemet (f. eks. feil adresse) eller fjerner meldinga fra utboksen. Følgende transportprotokoll ble brukt:% 2Start of the filename for a mail archive file Lista- arkistot Arkiv Uusi kansioIcon used for folders with no unread messages. Arkivmappe & Normaali: Format: Poistetaan kansioita palvelimelta & Slett mapper etter fullføring Valitse liitettävä julkinen avain. Velg mappa som skal arkiveres. Valitse kansio Velg filtrekrypterte Tuo suotimia Importer filtre Valittu tiedosto ei ole luettavissa. Oikeutesi eivät riitä. Den valgte fila kan ikke leses. Det kan være at du ikke har lesetilgang. Vie suodattimia Eksporter filtrecalendar_BAR_tasks_BAR_contacts=% 2 belonging to% 1 Henkilöyden% 1% 2folder name (folder storage name) % 1s% 2folder name (folder storage name) Oma% 1 Min% 1 KMail luo nyt tarvittavat ryhmätyökansiot kansion% 1 alikansioiksi. Jos et halua luoda kansioita, paina ” Ei ”, ja IMAP- resurssit otetaan pois käytöstä. KMail vil nå opprette de nødvendige gruppevaremappene som undermapper av% 1, trykk på « Avbryt » hvis du ikke vil dette. Da vil IMAP ressursen bli slått av % 1: kansiota ei löytynyt, luodaan se. % 1: Ingen mappe funnet; lager en % 1: löytyi kansio% 2, joka asetetaan pääryhmätyökansioksi. % 1: fant mappe% 2. Setter den til hovedmappe for gruppevare Kmail löysi seuraavat ryhmätyökansiot kohteesta% 1 ja haluaa tehdä seuraavat operaatiot:% 2 Ellet halua tehdä näin, paina peruuta, ja IMAP- resurssi poistetaan käytöstä KMail fant følgende gruppevaremapper i% 1 og trenger å utføre følgende handlinger:% 2 Trykk « Avbryt » hvis du ikke vil dette. IMAP ressursen vil da bli slått av Vakioryhmätyökansiot Standard gruppevaremapper Oletuskansio% 1 is one of the messages with context 'type of folder content' Standardmappe% 1 is one of the messages with context 'type of folder content' Useita% 1- oletuskansioita löytyi, valitse yksi: Det er flere% 1- standardmapper, velg én: Sinulla ei ole luku/ kirjoitus- oikeuksia% 1- kansioosi. Du har ikke lese/ skrive- tilgang til mappa% 1. Viestirunko Meldingskropp Mikä otsake hyvänsä Et sted i meldingshodene Kaikki vastaanottajat Alle mottakere Koko tavuina Størrelse i byte Ikä päivinä Alder i dager & Viestien luokittelu Meldingsstatus Viestien luokitteluSubject of an email. MeldingstaggSubject of an email. Hakuehdot Søkekriterier Osuma & kaikista seuraavista Pass til alle de følgende Osuma & mistä tahansa seuraavasta Pass med & en eller flere av de følgende Viestejä kansiosta% 1 ei voi merkitä vanhentuneiksi: kohdekansiota% 2 ei löydy Kan ikke la meldinger fra mappa% 1 blir foreldet: fant ikke målkatalogen% 2 Vanhojen viestien poisto kansiosta% 1 epäonnistui. Meldingene ble ikke flyttet fra mappe% 1. Vanhojen viestien siirto kansiosta% 1 kansioon% 2 epäonnistui. Klarte ikke å flytte gamle meldinger fra mappe% 1 til mappe% 2. Vanhojen viestien poisto kansiosta% 1 keskeytettiin. Avbrøt fjerningen av eldre meldinger fra mappa% 1. Vanhojen viestien siirto kansiosta% 1 kansioon% 2 keskeytettiin. Flyttingen av gamle meldinger fra mappe% 1 til mappe% 2 ble avbrutt. En voitu avata tiedostoa ”% 1 ”:% 2 Kan ikke åpne fila «% 1 »:% 2 Sisäinen virhe. Ota yksityiskohdat talteen ja ilmoita virheestä. Intern feil. Kopier eller noter ned detaljene og send en feilmelding. Hakemistotiedostoa% 1 ei voitu yhdistää:% 2 Kunne ikke synkronisere registerfila% 1:% 2 Ei voitu lisätä viestiä kansioon: Klarte ikke legge til melding i mappa: Ei voitu lisätä viestiä kansioon (Levytila loppu?) Klarte ikke legge til melding i mappe (Ikke mer diskplass?) Olen poissa% 1 asti. Tärkeissä asioissa ota yhteyttä rouva < sijaiseen > sähköpostiosoite: puhelin: +358 123 123 123 faksi: +358 123 123 123 Terveisin, -- Jeg er borte til% 1. I viktige saker, ta kontakt med vikar e- post: e- post til vikaren telefon: +47 811 11111 faks: +47 811 11111 Vennlig hilsen, -- oppgi navnet og e- postadressen din her Palvelimesi ei ilmoittanut tukevansa laajennusta ” vacation ” (lomat). KMail ei voi määritellä poissaoloviestiä ilman k. o. laajennusta. Ota yhteyttä järjestelmän ylläpitäjään. Tjeneren din viste ikke « ferie » i sin liste over støttede Sieve- utvidelser. Uten dette kan ikke KMail legge inn fraværsmeldinger for deg. Ta kontakt med systemadministratoren din. Muokkaa poissaoloviestejä Sette opp fraværsmeldinger Joku (luultavasti sinä) muutti lomaskriptiä palvelimella. KMail ei voi määritellä automaattisten vastausviestien parametrejä. Käytetään oletusarvoja. Noen (antakelig du) endret ferie- skriptet på tjeneren. KMail er ikke lenger i stand til å bestemme parametrene til autosvarene. Standardverdiene vil bli brukt. Aseta viestin aihe. Velg emne for meldinga Lähetä kopio osoitteeseen. Send kopi til « adresse » Lähetä piilokopio osoitteeseen. Send blindkopi til « adresse » Lisää viestiin otsikko. Legg « meldingshode » til i meldinga Lue viestirunko tiedostosta. Les meldingsteksten fra « fil » Aseta viestin runko. Velg meldingskropp Lisää viestiin liite. Tätä voi toistaa. Legg til et vedlegg til meldinga. Dette kan gjentas Tarkista vain saapuneet viestit Bare se etter ny e- post Avaa vain kirjoitusikkuna. Bare åpne skrivevinduet Näytä annettu viestitiedosto Vis den oppgitte meldingsfila Kansio poistetaan Fjerner mappe Virhe poistettaessa kansiota. Feil under fjerning av en mappe. Kohdekansio:% 1@ info: status Number of folders for which update is completed. Målmappe:% 1@ info: status Number of folders for which update is completed. tarkastetaan sjekker Virhe kysyttäessä palvelimen tilaa. Feil under spørring etter tjenerens status. Haetaan viestien tiloja Henter meldingsstatus Haetaan viestejä Henter meldinger Virhe kansion% 1 sisällön listauksessa. Klarte ikke å liste opp innholdet i mappa% 1. Virhe haettaessa viestejä. Klarte ikke å hente meldingene. Virhe luotaessa kansiota. Klarte ikke å opprette mappe. päivitetään viestimääriä oppdaterer antall meldinger Virhe kansiotietojen haussa. Klarte ikke å hente mappeinformasjon. ... että voit siirtyä edelliseen ja seuraavaan viestiin käyttämällä nuolinäppäimiä oikealle ja vasemmalle? … at du kan gå til den neste og forrige meldinga ved å bruke de høyre og venstre piltastene? ... että voit luoda nopeasti suodattimia lähettäjälle, vastaanottajalle, aiheelle ja postituslistoille dialogilla Työkalutgt; Luonbsp; suodin? … at du enkelt kan lage filter på avsender, mottaker, emne og e- postliste med Verktøy- gt; Lagnbsp; filter? ... että voit päästä eroon joidenkin postituslistojen viestien aiheisiin lisäämistä & quot; [postituslistan nimi] quot; - osista käyttämällä uudelleenkirjoita otsikko - suodintoimintoa? Käytä vain toimintoa uudelleenkirjoita otsikko & quot; Aihequot; korvaa & quot;\\ s *\\ [postituslistan nimi\\]\\ s* quot; arvolla & quot; quot; … at du kan bruke et filter til å bli kvitt « [navnet på e- postlista] » som du finner i emneteksten til enkelte e- postlister? Bruk omskriv meldingshodet « Emne » bytt ut «\\ s *\\ [navnet på e- postlista\\]\\ s* quot; med « » ... että voi liittää postituslistan kansioon Kansio- gt; Postituslistojen hallinta - ikkunassa? Voit sen jälkeen valita Viesti- gt; Uusi posti postituslistalle, jolloin viestin kirjoitusikkuna aukeaa ja vastaanottajaksi tulee postituslistaosoite. Vaihtoehtoisesti voit napsauttaa kansiota hiiren keskimmäisellä napilla … at du kan knytte e- postlister til mapper i dialogvinduet Mappe- gt; E- postlistebehandling? På denne måten kan du bruke Melding- gt; Nynbsp; meldingnbsp; tilnbsp; e- postlistenbsp; … for å lage en ny melding adressert til e- postlista. Du kan også trykke med midterste museknapp på mappa. ... että voit asettaa mukautetun kuvakkeen jokaiselle kansiolle? Katso Kansio - > Ominaisuudet... … at du kan gi egne ikoner til hver av mappene? Se Mapper- gt; Egenskapernbsp; …. ... että KMail osaa näyttää valitun viestin tyyppiä (puhdas teksti/ HTML/ OpenPGP) kuvaavan väripalkin? Tämä estää yritykset väärentää onnistunut allekirjoitustarkistus lähettämällä HTML- viesti, joka matkii KMailin allekirjoituksen tilan kertovia kehyksiä. … at KMail kan vise en fargestolpe som viser hvilken type melding (ren tekst / HTML / OpenPGP) som blir vist? Slik kan du avsløre forsøk på å forfalske gyldige signaturer ved å sende HTML- meldinger som etterlikner signaturmeldingene til KMail. ... että voi suodattaa minkä hyvänsä otsikkokentän perusteella yksinkertaisesti syöttämällä otsikkokentän nimen etsintäsäännön ensimmäiseen muokkausruutuun? … at du kan filtrere på et vilkårlig meldingshode ved bare å skrive navnet i det første skrivefeltet i søkeregelen? ... että voit suodattaa vain HTML: ää sisältävät viestit säännöllä quot; Content- typequot; sisältää & quot; text/ htmlquot;? … at du kan filtrere ut alle HTML- meldingene med regelen « Content- type » inneholder « text/ html »? ... että vastattaessa lainataan valittu osa viestistä? Jos mitään ei ole valittuna, koko viesti lainataan. Tämä toimii myös liitetiedostoilla, jos valitset kohdan Näytä- gt; Liitteet- gt; Sisällytettyinä. Tämä ominaisuus toimii kaikilla muilla vastauskomennoilla paitsi valitsemalla Viesti- gt; Vastaa lainaamatta. Lähettänyt David F. Newman … at når du svarer, så blir bare den markerte delen av meldinga sitert? Hvis ingenting er valgt, blir hele meldinga sitert. Det virker til og med med tekst fra vedlegg når du velger Vis- gt; Vedlegg- gt; Inninbsp; meldinga. Denne egenskapen er tilgjengelig for alle « svar til » - kommandoer unntatt Melding- gt; Svarnbsp; utennbsp; sitering. bidrag fra David F. Newman Kansion% 1 pikanäppäin Snarvei for mappe% 1 Valitse pikanäppäin kansiolle Velg snarvei for mappe Määrittääksesi tälle kansiolle pikanäppäimen tai näppäinyhdistelmän, paina allaolevaa painiketta ja syötä haluamasi näppäinyhdistelmä. Trykk på knappen under og trykk den tasten eller tastekombinasjonen du vil bruke som tilknytning til denne mappa. Tapahtui kriittinen virhe. Käsittely lopetetaan tähän. En kritisk feil oppstod. Funksjonen ble stoppet. Tehtävässä löytyi virhe. Et problem ble funnet under utførelsen av denne handlinga. Liian monta suodatintoimintoa säännössä% 1. For mange filterhandlinger i filterregelen% 1. Tuntematon suodatustoiminto% 1 säännössä% 2. Ohitan sen. Ukjent filterhandling% 1 i filterregelen% 2. Bruker den ikke. vCard- tuonti epäonnistui En feil oppstod ved vCard importering Esikomennon suoritus epäonnistui. Kjøring av forkommando feilet. En voi avata tiedostoa: Kan ikke åpne fila: Siirto epäonnistui: kohdetta% 1 ei voitu lukita. Overføringen mislyktes: Klarte ikke låse «% 1 ». Ei voi poistaa postia kansiosta% 1:% 2 Kan ikke fjerne e- post fra postboksen% 1:% 2 Ei voi lisätä sisältöä tiedostosta% 1:% 2 Kan ikke sette inn innhold fra fila% 1:% 2 Putkituskomento% 1 epäonnistui. Pipe- kommando% 1 feilet. Sieve- komentosarjojen hallinta Behandle sieve- skript Saatavilla olevat komentosarjat Tilgjengelige skript Sieve- osoitetta ei ole asetettu Ingen sieve URL satt opp Komentosarjaluettelon haku epäonnistui Klarte ikke å hente skriptene Poista komentosarja Slett skript Muokkaa komentosarjaa... Rediger skript & # 160; … Passivoi komentosarja Skru av skript Uusi komentosarja... Nytt skript & # 160; … Poistetaanko komentosarja ”% 1 ” palvelimelta? Er det sikkert at du vil slette skriptet «% 1 » fra tjener? Poista Sieve- komentosarja- asetukset Slett sieve skriptbekreftelse Uusi Sieve- komentosarja Nytt Sieve skript Anna nimi uudelle Sieve- komentosarjalle: Skriv inn et navn for det nye sieve skriptet: Muokkaa Sieve- komentosarjaa Rediger Sieve skript Sieve- komentosarja lähetetty onnistuneesti. Sieve- skriptet ble lastet opp. Sieve- komentosarjan lähetys Last opp Sieve- skript Tiedosto nimellä ”% 1 ” on jo olemassa. Haluatko, että se ylikirjoitetaan? Det finnes allerede en fil som heter «% 1 ». Vil du overskrive den? Kirjoitetaanko tiedoston yli? Skriv over fila? Avaa osoitekirja Åpne adressebok Valitse äänitiedosto Velg lydfil Tuo kansioita OS X Mail - ohjelmasta Importer mapper fra « OS X Mail » OS X Mail - tuontisuodin Tämä suodin tuo Apple Mac OS X: n sähköpostiohjelman kansioita. Filter for import av meldinger fra OS X Mail Dette filteret importerer meldinger fra e- postklienten i Apple Max OS X. Ei voitu avata tiedostoa% 1, ohitetaan tiedosto Klarte ikke åpne% 1, hopper over Tuodaan sähköposteja kohteesta% 1... Importerer e- post fra% 1 & # 160; … Sähköpostien tuonti kohteesta% 1 valmistui Ferdig med å importere e- poster fra% 1 Tuonti valmistui, käyttäjä keskeytti tuonnin. Ferdig å importere, avbrutt av brukeren. Tuo Thunderbirdin/ Mozillan paikalliset sähköpostit ja kansiorakenne Importer lokale meldinger og mappestruktur fra Thunderbird/ Mozilla Thunderbirdin/ Mozillan tuontisuodin Valitse Thunderbirdin/ Mozillan sähköpostikansio (yleensä ~ /. thunderbird / *. default/ Mail/ Local Folders /). Huom: Älä valitse kansiota, joka ei sisällä mbox- tiedostoja (esim. maildir). Jos valitset, saat paljon uusia kansioita. Koska kansiorakenteen uudelleenluominen on mahdollista, kansioita asäilytetään kohteessa: "Thunderbird- Import". Importfilter for Thunderbird/ Mozilla Velg din Thunderbird/ MOzilla postmappe (vanligvis ~/ thunderbird / *. default/ Mail/ Local Folders /). Merk: Aldri velg en mappe som ikke inneholder mbox- filer (for eksempel « maildir »). Hvis du likevel gjør det vil du få mange nye mapper. Siden det er mulig å gjenopprette mappestrukturen, vil mappa bli lagret under « Thunderbird- Import » Kansioita ei ole valittuna. Ingen mappe valgt Tuotavia tiedostoja ei löytynyt. Ingen filer funnet for import Aloita tiedoston% 1 vienti... Start import av fila% 1 & # 160; … Kohtalokas virhe Ei voitu käynnistää KMailia D- Bus- viestintää varten:% 1;% 2. Varmista, että KMail on asennettuna. Fatalt: Klarte ikke starte KMail for D- Bus kommunikasjon:% 1;% 2 Sjekk at kmail er installert. Ei voida tehdä kansiota% 1 KMailissa Klarte ikke lage mappa% 1 i KMail Ei voida lisätä viestejä kansioon% 1 KMailissa Klarte ikke legge til melding i mappa% 1 i KMail Virhe lisättäessä viestiä kansioon% 1 KMailissa Det oppsto en feil når meldinga ble lagt til mappa% 1 i KMail Tuo Sylpheedin sähköpostihakemistot ja kansiorakenteet Importer e- post og mappestruktur fra Sylpheeds « Maildir » Sylpheedin tuontisuodin Valitse Sylpheedin sähköpostikansio, jonka haluat tuoda (yleensä: ~/ Mail). Koska kansiorakenne voidaan luoda uudestaan, kansiot säilytetään kotikansiossasikohteessa "Sylpheed- Import". Tämä suodin säilyttää viestin tilan (esim. uusi tai vastattu). Importfilter for Sylpheed Velg hvilken mappe du vil legge Sylpheeds « maildir » i (vanligvis ~/ Mail). Siden det er mulig å gjenopprette mappestrukturen så vil mappene bli lagret under "Sylpheed- Import" i din lokale e- postmappe. Dette filteret opprettholder også statusen på meldingene, f. eks. Ny eller Videresendt. Tuo kansio% 1... Importer mappa% 1 & # 160; … Ei voitu tuoda% 1 Kunne ikke importere% 1 KMailCVT KMailCVT KMail- tuontisuotimet Importfiltre for KMail (c) 2000- 2005, KMailCVT- kehittäjät © 2000– 2009 KMailCVT- utviklerne Hans Dijkema Hans Dijkema Danny Kukawka Danny Kukawka Ylläpitäjä ja uudet suotimet Vedlikeholder og nye filtre Laurence Anderson Laurence Anderson Uusi käyttöliittymä ja koodinpuhdistuksia Nytt grensesnitt og opprydding Tuo Evolution 1. x paikalliset sähköpostit ja kansiorakenne. Importer lokale e- poster og mappestrukturen fra Evolution 1. x Evolution 1. x tuontisuodin Valitse Evolutionin sähköpostikansio (yleensä ~/ evolution/ local). Koska kansiorakenteen uudelleenluominen on mahdollista, kansiot säilytetään kohteessa "Evolution- Import". Importfilter for Evolution 1. x Velg din lokale Evolution- postmappe (vanligvis ~ /. evolution/ mail/ local /). Merk: Aldri velg en mappe som ikke inneholder mbox- filer (for eksempel en maildir). Om du likevel gjør det vil du få mange nye mapper. Siden det er mulig å gjenopprette mappestrukturen, vil mappene bli lagret under « Evolution- Import ». Tuo sähköposteja Operasta Importer e- post fra Opera Operan sähköpostien tuontisuodin Tämä suodin tuo sähköpostit Operan sähköpostikansiosta. Käytä tätä suodinta jos haluat tuoda kaikki sähköpostit Operan sähköpostitililtä. Valitse tilin kansio (yleensä ~ /. opera/ mail/ store/ account *). Huom: Sähköpostit tuodaan kansioon, jonka nimi muodostuu tilin nimestä ja "OPERA -" - etuliitteestä. Importfilter for Opera Dette filteret vil importere e- poster fra Opera. Bruk dette filteret hvis du vil importere alle e- postene fra en konto i Operas « maildir » - mappe. Velg konto- mappa (vanligvis ~ /. opera/ mail/ store/ account *). Merk: E- poster vil bli importert til en mappe som får navn etter kontoen de kom fra og med forstaveøsen « OPERA - » Tuodaan uusia posteja... Importerer nye e- postfiler & # 160; … Lasketaan tiedostoja... Teller filer & # 160; … KMailCVT- tuontityökalu Importverktøy for KMail Vaihe 1: Valitse suodin Trinn 1: Velg filter Vaihe 2: Tuodaan... Trinn 2: Importerer & # 160; … Tuonti käynnissä Holder på å importere Tuonti valmis Ferdig med å importere Tuo kansioita Pegasus Mailista Importer mapper fra Pegasus- e- post Valitse Pegasus- Mail- kansio tietokoneelta (sisältää tiedostoja *. CNM, *. PMM ja *. MBX). Yleensä nämä löytyvät kansiosta C:\\ pmail\\ mail tai C:\\ pmail\\ mail\\ admin Huom: Koska kansiorakenteen uudelleenluominen on mahdollista, kansiot säilytetään kohteessa "PegasusMail- Import". Velg mappa for Pegasus- e- post på systemet (som inneholder *. CNM, *. PMM og *. MBX- filer). På mange systemer er disse lagret i C:\\ Pmail\\ mail eller C:\\ pmail\\ mail\\ admin Merk: Siden det er mulig å importere mappestrukturen vil mappene bli lagret under « PegasusMail- Import ». Kansiorakennetta ei voida jäsentää, jatketaan tuomista ilman alikansioiden tukea Klarte ikke å tolke mappestrukturen; fortsetter importeringa uten støtte for undermapper. Tuodaan uusia posteja ('. cnm')... Importerer filer med ny e- post («. cnm ») & # 160; … Tuodaan postikansioita ('. pmm')... Importerer postmapper («. pmm ») & # 160; … Tuodaan Unix- postikansioita (". mbx")... Importerer « UNIX » e- postmapper («. mbx ») & # 160; … Tuodaan% 1 Importerer% 1 Viesti% 1 Melding% 1 Jäsennetään kansiorakennetta... Tolker mappestrukturen & # 160; … Nykyinen: Denne: Tuonti käynnissä... Importerer & # 160; … Napsauta "takaisin" - painiketta tuodaksesi lisää sähköpostejä tai kontakteja Trykk « Tilbake » for å importere flere e- poster eller kontakter Tervetuloa ohjelmaan KMailCVT - KMailin tuontityökaluun Tämä ohjelma auttaa tuomaan sähköpostit edellisestä sähköpostiohjelmastasi KMailiin. Valitse ohjelma, josta haluat tuoda sähköpostisi ja valitse "Seuraava". Dette er KMailCVT – Importverktøyet til KMail Dette programmet hjelper deg å importere e- postmeldinger fra andre e- postprogrammer og til KMail. Velg det programmet du vil importere fra og trykk « Neste ». Poista & kaksoiskappaleviestit tuonnin ollessa käynnissäNAME OF TRANSLATORS Fjern & duplikatmeldinger under importNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Kim Enkovaara, Mikko Ikola, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Bjørn Steensrud, Nils Kristian Tomren, Axel BojerEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, kim. enkovaara@ iki. fi, ikola@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi knuty@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, slx@ nilsk. net, axelb@ skolelinux. no Tuo mbox- tiedostoja (Unix, Evolution) Importer mbox- filer (Unix, Evolution) Mbox- tuontisuodin Tämä suodin tuo mbox- tiedostot KMailiin. Tämä suodin mahdollistaa sähköpostien tuomisen Ximian Evolutionista tai muista ohjelmista, jotka käyttävät perinteistä Unix- muotoa. Huom: Sähköpostit tuodaan kansioon, jonka nimi muodostuu tilin nimestä ja "MBOX -" - etuliitteestä. Importfilter for mbox Dette filteret vil importere mbox- filer til KMail. Bruk dette filteret hvis du vil importere e- poster fra Ximian Evolution eller andre e- postprogrammer som bruker dette tradisjonelle UNIX- formatet. Merk: E- poster blir importert til mapper som får navn etter den fila de kom fra og med forstavelsen « MBOX - » Mbox- tiedostot (*) mbox- filer (*) Tuo KMail- ohjelman sähköpostikansiot ja kansiorakenne Importer e- post og mappestruktur fra Kmails « Maildir » KMail- tuontisuodin Valitse KMailin sähköpostikansio, jonka haluat tuoda. Huom: Älä valitse nykyistä paikallista KMail- sähköpostikansiota (yleensä ~/ Mail tai ~ /. kde/ share/ apps/ kmail/ mail). KMailCVT saattaa jumiutua ikuiseen silmukkaan Tämä suodin ei tuo KMail- sähköpostikansion mbox- tiedostoja Koska kansiorakenteen uudelleenluominen on mahdollista, kansiot säilytetään paikallisen kansion kohteessa "KMail- Import". Importfilter for Kmail Velg bunnmappa til den Kmail- mappa du vil importere. Merk: Aldri velg den lokale maildir- mappa du bruker nå (vanligvis ~/ Mail eller ~ /. kde/ share/ apps/ kmail/ mail): KmailCVT kan da låse seg i en evig løkke Dette filteret importerer ikke Kmail- e- postmapper i formatet « mbox ». Siden det er mulig p gjenopprette mappestrukturen vil mappene bli lagret under « KMail- Import » i din lokale e- postmappe. Tuo Evolution 2. x - ohjelmasta paikalliset sähköpostit ja kansiorakenne Importer lokale e- poster og mappestruktur fra Evolution 2. x Evolution 2. x - tuontisuodin Valitse Evolutionin sähköpostikansio (yleensä ~/ evolution/ mail/ local). Huom: Älä valitse kansiota, joka ei sisällä mbox- tiedostoja (esim. maildir). Jos valitset, saat paljon uusia kansioita. Koska kansiorakenteen voidaan luoda uudelleen, kansiot säilytetään kohteessa "Evolution- Import". Importfilter for Evolution 2. x Velg din lokale Evolution- e- postmappe (vanligvis ~ /. evolution/ mail/ local /). Merk: Aldri velg en mappe som ikke inneholder mbox- filer (for eksempel en maildir). Hvis du gjør det vil du få mange nye mapper. Siden det er mulig å gjenopprette mappestrukturen, vil mappene bli lagret under « Evolution- Import ». Tuo sähköposteja Outlook Expressistä Importer Outlook Express e- poster Outlook Express 4/ 5/ 6 - tuontisuodin Paikallista aluksi kansio, jonne sähköpostit on tallennettu etsimällä. dbx - tai. mbx- tiedostoja seuraavien kansioiden alta: C:\\ Windows\\ Application Data (Windows 9x) Documents and Settings (Windows 2000 ja uudemmat) Huom: Koska kansiorakenne voidaan luoda uudelleen, säilytetään Outlook Express 5: n ja 6: n kansiot paikallisessa kansiossa kohteessa "OE- Import". Importfilter for Outlook Express 4/ 5/ 6 Finn mappa der e- posten er lagret ved å søke etter:. dbx - eller. mbx- filer under C:\\ Windows\\ Application Data i Windows 9x Documents and Settings i Windows 2000 eller senere Merk: Siden det er mulig å gjenopprette mappestrukturen vil mapper fra Outlook Express 5 og 6 bli lagret under "OE- Import" i din lokale e- postmappe. Outlook Express - postilaatikoita ei löytynyt kansiosta% 1. Fant ingen postkasser for Outlook Express i mappa% 1. Tuodaan kansiorakennetta... Importer mappestrukturen & # 160; … Outlook Expressin sähköpostien tuonti on valmis Ferdig å importere e- post fra Outlook Express Ei voitu avata postilaatikkoa% 1 Klarer ikke åpne postboksen% 1 Tuodaan OE4- postilaatikkoa% 1 Importerer OE4- postboksen% 1 Tuodaan OE5+- postilaatikkoa% 1 Importerer OE5+- postboksen% 1 Tuodaan OE5+- kansion tiedostoa% 1 Importerer mappefila% 1 fra OE5+ Tuo sähköposteja Lotus Notes - ohjelmasta Importer e- post fra « Lotus Notes » Lotus Notes Structured Text - tuontisuodin Tämä suodin tuo KMail- ohjelmaan rakenteellisia tekstitiedostoja, jotka on viety Lotus Notes - ohjelmasta. Käytä tätä suodinta, jos haluat tuoda sähköposteja Lotus- ohjelmasta tai jostain muusta sähköpostiohjelmasta, joka käyttää Lotus Notes Structured Text - muotoista tekstiä. Huomaa, että tuodut viestit tallennetaan paikalliseen hakemistoon "LNotes- Import" - hakemiston alihakemistoihin. Alihakemistot on nimetty käyttäen alkuperäisiä tiedostojen nimiä. Importfilter for e- post i strukturert tekst fra Lotus Notes Dette filteret vil importere strukturerte tekstfiler fra en eksportert Lotus Notes e- postklient til KMail. Bruk dette filteret hvis du vil importere e- poster fra Lotus Notes eller andre e- postprogrammer som bruker Lotusformatet "Strukturert tektformat" (Structured Text format). Merk: Siden det er mulig å gjenopprette mappestrukturen vil importerte meldinger havne i mapper under « LNotes- Import » i din lokale e- postmappe. Disse mappene vil få navn etter filene som e- postene kom fra Tuodaan sähköposteja kohteesta% 1... Importerer e- post fra% 1 Tuo The Bat! - sähköpostit ja kansiorakenne Importer e- post- meldinger og mappestruktur fra « The Bat! » The Bat! - tuontisuodin Valitse The Batin paikallinen sähköpostikansio, jonka haluat tuoda. Huom: Tämä suodin tuo kaikki. tbb- tiedostot The Batin paikallisesta kansiosta, eli esimerkiksi POP- tileistä, mutta ei IMAP/ DIMAP- tileistä. Koska kansiorakenne voidaan luoda uudestaan, kansiot säilytetään kohteessa" TheBat- Import "omalla tililläsi. Importfilter for The Bat! Velg bunnmappa til de e- postmeldingene i « The Bat! » du vil importere. Merk. Dette filteret importerer *. tbb- filer fra e- postmappene i « The Bat! », det vil si fra POP- kontoen og ikke fra IMAP/ DIMAP- kontoen. Siden det er mulig å gjenopprette mappestrukturen så vil mappene bli lagret under « The Bat. import » i din lokale e- postmappe. Tehnyt% 1. Skrevet av% 1. Tuo sähköposteja Outlookista Importer e- post fra Outlook Outlook- tuontisuodin Tämä suodin tuo sähköpostit Outlookin pst- tiedostosta. Selvitä ensin, missä pst- tiedosto sijaitsee etsimällä tiedostoja kohteesta C:\\ Documents and Settings Windows 2000: ssa tai uudemmassa. Huom: Sähköpostit tuodaan kansioon, jonka nimi muodostuu tilin nimestä ja "OUTLOOK -" - etuliitteestä. Importfilter for Outlook Dette filteret vil importere e- poster fra en Outlook pst- fil. Du må finne mappa hvor dine lokale pst- filer er lagret ved å søke etter. pst filer under: C:\\ Documents and Settings i Windows 2000 eller senere Merk: E- post vil importeres til mapper som får navn fra filene de kom fra, med forstavelsen « OUTLOOK - ». Lasketaan posteja... 'directories' means directories on hard disc, not email- folders. Teller e- poster & # 160; … 'directories' means directories on hard disc, not email- folders. Lasketaan hakemistoja... 'folders' means email- folders, not folders on disc. Teller kataloger & # 160; … 'folders' means email- folders, not folders on disc. Lasketaan kansioita... Teller mapper & # 160; … Tuo pelkkää tekstiä olevia sähköposteja Importer e- post i ren tekst Valitse sähköpostit sisältävä kansio järjestelmässäsi. Sähköpostit on sijoitettu kansioon samalla nimellä kuin kansio, jossa ne ovat prefiksoituna PLAIN - Tämä suodin tuo kaikki. msg,. eml ja. txt sähköpostit. Velg mappa som inneholder e- posten din på systemet. E- postene er plassert i en mappe med samme navnet som mappa de var i med forstavelsen « PLAIN - » Dette filteret importerer alle. msg,. eml og. txt e- poster. Vastaus: Tapahtuma ilman yhteenvetoa Hendelse uten sammendrag Vastaus:% 1 Svar:% 1 Delegoitu:% 1 Delegert:% 1 Lähetetty eteenpäin:% 1 Videresendt:% 1 Tiedostoa ei voitu tallettaa KOrganizeriin Klarte ikke å lagre fil til KOrganizer Ei voi delegoida järjestäjälle. Delegering til arrangør er ikke mulig. @ info Lagre invitasjonsvedlegg@ info Tapahtuma hyväksytty Godta invitasjon Tapahtuma hyväksytty ehdollisena Godta invitasjon med forbehold Heitä sähköposti pois Kast vekk meldinger Tapahtuma torjuttu Avslå invitasjonen Tarkista kalenterini... Sjekk min kalender & # 160; … Lisää tapahtuma kalenteriini Legg inn svaret i min kalender Delegoi tapahtuma Deleger invitasjon Välitä tapahtuma eteenpäin Send invitasjon videre Poista tapahtuma kalenteristani Fjern invitasjon fra min kalender Delegoitu:% 1 Delegat: Liitetyt käyntikortit Vedlagt visittkort [Lisää tämä kontakti osoitekirjaan] [Legg til denne kontakten i adresseboka] Lisää tämä kontakti osoitekirjaan. Legg til denne kontakten i adresseboka. KNode KNode KDE: n uutisryhmien lukuohjelma En njusgruppeleser for KDE Copyright (c) 1999- 2005 KNoden tekijät Copyright (c) 1999- 2009 KNode- forfatterene Jakob Schroeter Jakob Schroeter Etsi viestistä... Finn i artikkel & # 160; … & Näytä lähdekoodi & Vis kildekoden & Vastaa uutisryhmään... & Svar til njusgruppe & # 160; … Vastaa & sähköpostilla... Svar på & e- post & # 160; … Lähetä eteenpäin sähköpostitse... article Send & videre på e- post & # 160; … article & Peruuta viesti & Kanseller artikkel & Korvaa viesti & Overstyr artikkel Käytä tasavälistä kirjasinta Bruk skrifttype med fast bredde Hieno muotoilu Flott formatering & Avaa sekoitus (Rot 13) & Opphev forvrenging (Rot 13) & Otsakkeet & Meldingshoder & Muotoillut otsakkeet & Stilige meldingshoder & Standardiotsakkeet & Standard meldingshoder & Kaikki otsakkeet Vis & alle meldingshodene Kuvakkeena & Som ikon Sisällytä & Inni meldinga Aseta merkistö@ item default character set Velg tegnsett@ item default character set Aseta merkistö Velg tegnsett & Avaa URL & Åpne lenke & Kopioi linkin osoite & Kopier lenkeadresse Lisää tämä osoite & kirjanmerkkeihin Lag & bokmerke til denne lenka & Lisää osoitekirjaan & Legg til i adressebok & Avaa osoitekirjassa Åpne i adressebok & Avaa liite & Åpne vedlegg & Tallenna liite nimellä... & Lagre vedlegg som & # 160; … Viestiä ei voitu hakea. Kunne ikke laste artikkelen. Artikkelissa ei ole tietoa. Artikkelen inneholder ingen data. Tuntematon merkistö. Käytetään oletusmerkistöä. Ukjent tegnkart. Standard tegnkart blir brukt istedenfor. Tämän artikkelin mime- tyyppi on & quot; message/ partialquot;, jota KNode ei osaa vielä käsitellä. Voit tallentaa viestin tekstinä ja lukea sen käsin. Dette innlegget er av Mime- typen & quot; message/ partialquot;, som KNode ikke kan håndtere ennå. I mellomtiden kan du lagre innlegget som en tekstfil og sette det sammen igjen for hånd. Huom: Tämä on HTML- viesti. Turvallisuuden takia vain raaka HTML- koodi näytetään. Jos luotat tämän viestin lähettäjään, voit aktivoida tälle viestille muotoillun HTML: n näytön napsauttamalla tästä. Merk: Dette er en HTML- melding. Av sikkerhetsgrunner blir bare den rene HTML- koden vist. Hvis du stoler på avsenderen av denne meldinga, kan du vise den som HTML ved å klikke her. Viittaukset: Referanser: Viestin on kirjoitettu tuntemattomalla avaimella 0x% 1. Meldinga var signert med ukjent nøkkel 0x% 1. Allekirjoituksen aitoutta ei voitu varmistaa. Kan ikke bekrefte at signaturen er gyldig. Viestin allekirjoitti% 1 (Avain: 0x% 2). Meldinga ble signert av% 1 (Key ID: 0x% 2). Viestin allekirjoitti% 1 Meldinga ble signert av% 1. Allekirjoitus on aito, mutta avaimen aitous on tuntematon. Signaturen er gyldig, men nøkkelens gyldighet er ukjent. Varoitus: Viallinen allekirjoitus kirjoittajalta Advarsel: Feil ved signaturen. Tapahtui virhe ladattaessa artikkelin lähdettä:% 1 Det oppsto feil under nedlasting av artikkelkilden:% 1 Valitse merkistö Velg tegnsett Otsikkocollection of article headers Emnecollection of article headers Lähettäjäcollection of article headers Fracollection of article headers Pistemäärä Poeng Rivitcollection of article headers Linjercollection of article headers Päiväyscollection of article headers Datocollection of article headers Rivien määrä Vis linjetall Päiväys (muuttunut viestijärjestys) Dato (tråden endret) Uutisryhmät / vastaanottaja Njusgrupper/ Til Ei voitu luoda kansiota tälle tilille. Kan ikke lage en mappe for denne kontoen. Tätä tiliä ei voi poistaa, koska tilillä on lähettämättömiä viestejä. Denne kontoen kan ikke slettes fordi det er meldinger i den som ikke er sendt. Haluatko varmasti poistaa tämän tilin? Er du sikker på at du vil slette denne kontoen? & Poista & Slett@ title Ainakin yksi tämän tilin uutisryhmä on käytössä. Tiliä ei voi poistaa. Minst en gruppe i denne kontoen er for øyeblikket i bruk. Kontoen kan ikke slettes. Muistin varaus epäonnistui. Sinun pitäisi sulkea sovellus nyt ettet kadota tietoja. Minne- tilordning mislyktes! Du bør lukke dette programmet nå for å unngå datatap. Kirjoittaja on pyytänyt vastausta sähköpostilla uutisiin ohjauksen sijasta. Haluatko sittenkin vastata julkisesti? Forfatteren har bedt om svar på e- post istedenfor oppfølging til temagruppen (Followup- To: poster) Vil du gi et offentlig svar likevel? Vastaa julkisesti Svar offentlig Vastaa sähköpostilla Svar på e- post Kirjoittaja on pyytänyt sähköpostikopiota vastauksestasi (Sähköpostikopiot lähettäjälle) Forfatteren ba om en kopi av svaret ditt & # 160; i e- post. (Mail- Copies- To header) Viestissä on liitteitä. Haluatko lähettää eteenpäin myös ne? Denne artikkelen inneholder vedlegg. Vil du videresende dem også? Lähetä edelleen Videresend Älä lähetä edelleen Ikke videresend Edeleenlähetetty viesti (alku) Videresendt melding (start) Uutisryhmä Njusgruppe Edelleenlähetetty viesti (loppu) Videresendt melding (slutt) Haluatko varmasti peruuttaa tämän viestin? Er du sikker på at du vil kansellere denne artikkelen? Peruuta artikkeli Kanseller innlegg Haluatko lähettää peruutuksen nyt vai myöhemmin? Vil du sende cancel - meldinga nå eller senere? & Nyt & Nå & Myöhemmin & Senere Ei käytettävissä olevia uutistilejä. Du har ikke satt opp noen gyldig Usenet- konto. Haluatko varmasti korvata tämän viestin? Er du sikker på at du vil overstyre denne artikkelen? Syrjäytä Overstyr innlegg Tätä viestiä ei voi muokata. Denne artikkelen kan ikke redigeres. Allekirjoitusgeneraattorin tuloste:% 1 Signatur genererings programmet laget følgende utdata:% 1 Tämä viesti on jo lähetetty. Denne artikkelen er allerede sendt. Viestiä ei voitu ladata. Kunne ikke laste artikkelen. Lähtevät- kansiota ei voitu ladata. Kunne ikke laste utboks- mappa. Olet keskeyttänyt viestien lähettämisen. Lähettämättömät viestit on tallennettuina "Lähtevät" - kansiossa. Du avbrøt artikkelsendingen. Usendte artikler er lagret i « Utboks » - mappa. Aseta koneen nimi viestitunnisteen luomiseksi tai poista tunnisteen luonti. Oppgi et vertsnavn for generering av meldings- id eller slå det av. Anna oikea sähköpostiosoite henkilötietoihin tunnuksen asetusikkunassa. Skriv inn en gyldig e- post adresse i identifiserings fanen i konto oppsettsdialogen. Anna oikea sähköpostiosoite henkilötieto- osaan asetusikkunassa. Skriv inn en gyldig e- post adresse i identifiserings seksjonen i oppsettsdialogen. Sähköpostia ei voida peruuttaa tai korvata. E- poster kan ikke kanselleres eller overstyres. Peruutusviestejä ei voi peruuttaa tai korvata. Cancel- meldinger kan ikke avbrytes eller overstyres. Vain lähetettyjä viestejä voi peruuttaa tai korvata. Bare sendte artikler kan kanselleres eller overstyres. Tämä viesti on jo peruutettu tai korvattu. Denne artikkelen er allerede kansellert eller overstyrt. Tätä viestiä ei voi peruuttaa tai korvata, koska sen viestitunnistetta ei ole luotu KNodella! Voit hakea viestin uutisryhmästä ja peruuttaa (tai korvata) sen sieltä. Denne artikkelen kan ikke kanselleres eller overstyres, fordi den har en meldings- id som ikke er laget av KNode! Men du kan se etter artikkelen i temagruppen og kansellere (eller overstyre) den der. Tämä viesti ei ole sinun lähettämäsi. Voit peruuttaa tai korvata vain omat viestisi. Denne artikkelen ser ikke ut til å være fra deg. Du kan bare kansellere eller overstyre meldinger som er dine. Viestin sisältö on noudettava, jotta se voidaan peruuttaa tai korvata. Du må laste ned artikkelkroppen før du kan kansellere eller overstyre artikkelen. Virheitä lähetyksessä Feil under sending Seuraavien viestien lähetyksessä tapahtui virheitä: Det oppsto feil under sending av disse artiklene: Lähettämättömät viestit ovat tallennettuina "Lähtevät" - kansiossa. De usendte artiklene er lagret i « Utboks » - mappa. Virheviesti: default filter name Feilmelding: default filter name kaikkidefault filter name alledefault filter name lukemattadefault filter name ulestedefault filter name uusidefault filter name nyedefault filter name tarkkailtudefault filter name overvåktedefault filter name säikeitä joissa lukemattadefault filter name tråder med ulestedefault filter name säikeitä joissa uusiadefault filter name tråder med nyedefault filter name omia viestejädefault filter name egne artiklerdefault filter name säikeitä, joissa omia viestejä tråder med egne artikler Tallenna liite Lagre vedlegg Tallenna viesti Lagre artikkel Luon luetteloa... Lager liste & # 160; … ei otsikkoa intet emne Haluatko varmasti poista nämä viestit? Er du sikker på at du vil slette denne artikkelen? Poista viestit Slett artikler Pyytämäsi artikkeli ei ole saatavilla uutispalvelimellasi. Voit yrittää etsiä sitä groups. google. com - palvelusta. Artikkelen du ba om er ikke tilgjengelig på din njustjener. Du kan prøve å finne den fra groups. google. com. (muokattu) (moderert) % 1:% 2 uutta,% 3 luettu % 1:% 2 nye,% 3 vist % 1:% 2 näytetty % 1:% 2 vist Poistan vanhentuneita viestejä hakemistossa% 1 Sletter artikler som er foreldet i% 1 Tiivistetään kansiota% 1 Komprimerer mappe% 1 % 1 vanhentuu:% 2 aikaa jäljellä:% 3 % 1 foreldet:% 2 igjen:% 3 Siivotaan Rydder opp Siivotaan. Odota hetki... Rydder opp. Vennligst vent & # 160; … Lukematonta Ulest Muokkaa edellisiä osoitteita... Rediger nylige adresser & # 160; … & Lähetä nyt & Send nå Lähetä & myöhemmin Send & senere & Tuhoa Slett Liitä & lainauksena Lim inn som & sitat Lisää & allekirjoitus Legg til & signatur til slutten Lisää tiedosto (laatikkoon)... Sett inn fil (i en annen & boks) & # 160; … & Liitä tiedosto... Legg ved & fil & # 160; … Allekirjoita viesti & PGP: n avulla Signer artikkel med & PGP & Lähetä viesti Send & temagruppeinnlegg Lähetä & sähköposti Send e- post Aseta & merkistö Velg & tegnsett & Rivitys & Tekstbrytning & Poista lainausmerkit & Fjern sitattegn Lisää & laatikko Legg til & boks Poista laatikko Fjern boks Hae & alkuperäinen teksti (ei rivitettynä) Hent & opprinnelig tekst (uten tekstbrytning) Sekoita (Rot 13) & Forvreng (Rot 13) & Käynnistä viestieditori Start eksternt redigeringsprogram Syötä otsikko. Skriv inn et emne. Syötä uutisryhmä. Vennligst oppgi en temagruppe. Olet lähettämässä viestiä yli 12: ta uutisryhmään. Älä lähetä viestiä listoille, joiden aihealueeseen se ei kuulu. Du kryssposter til mer enn 12 temagrupper. Vennligst fjern alle temagrupper der innlegget ikke hører hjemme. Olet lähettämässä viestiä yli viidelle uutisryhmälle. Oletko varma, että viesti kuuluu kaikkien ryhmien aihealueeseen? Haluatko muokata viestiä, vai lähettää sen joka tapauksessa? Du kryssposter til mer enn 5 temagrupper. Du bør vurdere om dette virkelig er nødvendig, og fjerne grupper der innlegget ikke hører hjemme. Vil du redigere innlegget igjen eller sende det likevel? & Lähetäedit article & Sendedit article Olet lähettämässä viestiäsi yli kahdelle uutisryhmälle. Muokkaa "Vastaukset ryhmään" - kohtaa ohjataksesi vastaukset vain yhteen uutisryhmään. Haluatko muokata viestiä vielä vai lähettää sen? Du kryssposter til mer enn to temagrupper. Du bør bruke "Followup- To" - funksjonen for å styresvar på meldinger til en gruppe. Vil du redigere innlegget igjen eller sende det likevel? Olet ohjaamassa vastauksia yli 12: ta uutisryhmään. Poista joitakin ryhmiä "Kopiot" - kentästä. Du styrer svarene til mer enn 12 temagrupper. Fjern noen av disse fra « Followup- To ». Olet ohjaamassa vastauksia yli viidelle uutisryhmälle. Harkitse vielä, onko tämä hyödyllistä. Haluatko muokata viestiä vai lähettää sen? Du styrer svar til mer enn 5 temagrupper. Du bør vurdere om dette virkelig er nødvendig. Vil du redigere innlegget igjen eller sende det likevel? Syötä sähköpostiosoite. Oppgi e- postadressen. Viestisi sisältää merkkejä, jotka eivät kuulu "us- ascii" - merkkien joukkoon. Valitse sopiva merkistö "Asetukset" - valikosta. Meldinga inneholdt tegn som ikke er med i tegnsettet « us- ascii ». Velg et passende tegnsett i « Valg » - menyen. Ei voitu lähettää tyhjää viestiä. Du kan ikke poste en tom melding. Viestisi koostuu pelkästään lainatusta tekstistä. Haluatko muokata viestiä vai lähetetäänkö se silti? Artikkelen din inneholder bare sitert tekst. Vil du redigere den på nytt eller vil du sende den som den er? Et voi lähettää viestiä, joka on pelkästään lainattua tekstiä. Du kan ikke poste en artikkel som kun består av sitert tekst! Viestissäsi on yli 80 merkin pituisia rivejä. Haluatko muokata viestiä vai lähettää sen? Artikkelen din inneholder linjer som er lengre enn 80 tegn. Vil du redigere den på nytt eller vil du sende den som den er? Allekirjoituksesi on yli 8 riviä pitkä. Sinun täytyisi lyhentää sitä yleisesti hyväksyttyyn neljän rivin pituuteen. Haluatko muokata viestiä vai lähettää sen? Signaturen din er på mer enn 8 linjer. Du burde forkorte den til å passe den vidt anerkjente standarden på 4 linjer. Vil du redigere den på nytt eller vil du sende den som den er? Allekirjoituksesi ylittää yleisesti hyväksytyn neljän rivin pituuden. Harkitse allekirjoituksesi lyhentämistä, ettet ärsytä muita lukijoita. Signaturen din er på mer enn den vanlige grensen på 4 linjer. Du bør vurdere å korte ned på signaturen din for ikke å irritere andre lesere. Et ole vielä määritellyt käytettävää allekirjoitusavainta. Määrittele se koko järjestelmän laajuisissa henkilöllisyyden asetuksissa, tilin tiedoissa tai ryhmän ominaisuuksissa. Tämä viesti lähetetään allekirjoittamattomana. Du har ikke satt opp foretrukken signaturnøkkel. Spesifiser den i det generelle oppsettet, i konto- egenskapene eller gruppe- egenskapene. Artikkelen sendes uten signatur. Lähetä allekirjoittamattomana Send usignert Haluatko tallentaa tämän viestin luonnosten kansioon? Vil du lagre denne artikkelen i kladd- mappa? Lisää tiedosto Sett inn fil Lähettäjä ei halua vastauksia sähköpostina (Sähköpostikopiot: ei kukaan). Ole hyvä ja noudata hänen pyyntöään. Forfatteren ønsker ikke en e- post- kopi av svaret ditt (Mail- Copies- To: ingen). Vennligst respekter hans ønske. & Lähetä kopio & Send kopi til Tämä korvaa kaiken kirjoittamasi tekstin. Dette vil erstatte all teksten du har skrevet. Viestieditoria ei ole määritelty. Määrittele viestieditori asetuksiin. Ingen redigerer satt opp. Det kan du gjøre i Innstillinger- dialogen. Viestieditorin käynnistäminen ei onnistu. Tarkista viestieditorin määritykset asetukset valikossa. Kunne ikke starte ekstern redigerer. Sjekk oppsettet ditt i Innstillinger- dialogen. Uutisryhmäviesti Temagruppe- artikkel Uutisryhmäviesti & sähköpostiviesti Artikler og e- post Merkistö:% 1 Tegnsett:% 1 Sarake% 1 Kolonne:% 1 Ei otsikkoa Intet emne ISpellin käynnistäminen ei onnistu. ISpell ei ole asennettu oikein tai sitä ei ole määritelty polkuun. ISpell kunne ikke startes. Vennligst sørg for at ISpell er innstilt riktig og at den er i PATH. ISpell on kaatunut. ISpell ser ut til å ha krasjet. Kirjoitusvirheitä ei tullut vastaan. Ingen feilstavinger funnet. Kuvaus Beskrivelse@ label name of a newsgroup Liitteen ominaisuudet Vedleggsegenskaper Nimi: Navn: @ label description of a newsgroup Mime Mime & Mime- tyyppi: & Mime- type: Koodaus & Koding: Mime- tyypin määritys on virheellinen. Muuta mime- tyyppi. Du satt en ugyldige mime- type. Vennligst endre den. Olet muuttanut muun kuin tekstityyppisen liitteen mime- tyypiksi tekstin. Tämä saattaa aiheuttaa virheen luettaessa liitettä. Jatketaanko? Du har endret mime- typen til tekst for et ikke tekst- vedlegg. Dette kan føre til feil under lasting eller koding av fila. Vil du fortsette? & Vastaanottaja: & Til: & Uutisryhmät: & Grupper: & Vastaukset ryhmään: Oppfølging & til: & Otsikko & Emne: Muokkaat parhaillaan viestiä ulkoisessa editorissa. Jatkaaksesi sinun täytyy sulkea ulkoinen editori. Du redigerer for øyeblikket artikkelkroppen i en ekstern redigerer. For å fortsette må du avslutte redigereren. & Tapa ulkoinen editori & Drep det eksterne redigeringsprogrammet Allekirjoitustiedostoa ei voitu avata. Kan ikke åpne signaturfilen! Allekirjoituksen luontiohjelmaa ei voitu ajaa. Kan ikke kjøre signaturfilgeneratoren! Uutisryhmäpalvelimet Njusgruppetjenere Sähköpostipalvelin (SMTP) E- posttjener (SMTP) Yleiset Generelt@ title: group Selaaminen Navigering Pisteytys Poengsetting Otsakkeet Meldingshoder Näyttäjä Framviser Tekniikka Teknisk Kirjoitusohjelma Ny melding Oikoluku Stavekontroll@ label: textbox Name of the user in a message Nimesi kuten se tulee näkymään muille lukijoille. Esimerkiksi: Erkki Esimerkki. Ditt navn slik det vil vises til andre som leser artiklene dine. Eksempel: Ola Nordmann. & Organisaatio: Organisasjon: Organisaatio, jossa työskentelet. Esimerkiksi: KNode Oy. Navnet på organisasjonen du jobber for. Eksempel: KNode, Inc. & Sähköpostiosoite: E- post- adresse: Sähköpostiosoitteesi muille näytettävässä muodossa Esimerkiksi: erkki@ esimerkki. fi. Din e- postadresse slik den vil vises for andre som leser artiklene dine Eksempel: ingenreklame@ takk. no. & Vastausosoite: & Svar- til- adresse: Kun joku vastaa viestiisi sähköpostitse, tämä on osoite johon viesti lähetetään. Jos täytät tämän kentän, käytä oikeaa sähköpostiosoitetta. Esimerkiksi: erkki@ esimerkki. fi. Når noen svarer på artikkelen din via e- post er dette adressen svaret vil bli sendt til. Hvis du fyller ut dette feltet, vennligst gjør det med en ekte e- post adresse. Eksempel: ola@ nordmann. no. & Sähköpostikopiot: & Mail- Copies- To: @ action: button Change signing key Sinun OpenPGP- avain OpenPGP- nøkkelen din Valitse OpenPGP- avain, jota pitäisi käyttää viestien kirjaamiseen. Velg OpenPGP- nøkkel for signering av artikler. Kirjausavain: Signeringsnøkkel: Valitsemaasi OpenPGP- avainta käytetään artikkelien allekirjoitukseen. Den valgte OpenPGP- nøkkelen blir brukt til å signere artiklene dine. & Käytä allekirjoitusta tiedostosta Bruk & signatur fra fil Valitse tämä antaaksesi KNoden lukea allekirjoituksen tiedostosta. Marker dette for å la KNode lese signaturen fra en fil. & Allekirjoitustiedosto: Signaturfil: Tiedosto, josta allekirjoitus luetaan. Esimerkiksi: / home/ user /. allekirjoitus. Fila signaturen skal leses fra. Eksempel: / home/ ola /. sig @ action: button Choose a file that contains a signature for messages & Valitse... Velg & # 160; … @ action: button Launch the edit of the signature file & Muokkaa tiedostoa & Rediger fil & Tiedosto on ohjelma Fila er et & program Valitse tämä, jos haluat luoda allekirjoituksen ohjelmalla. Esimerkiksi: / home/ user/ luoallekirjoitus. sh. Merk dette valget hvis signaturen skal lages av et program Eksempel: / home/ ola/ lagsign. sh. & Määrittele allekirjoitus alapuolella Oppgi signatur & under Valitse allekirjoitus Velg signatur Määrittele tiedostonimi. Du må oppgi et filnavn. Olet määritellyt kansion. Du har oppgitt en mappe. Portti:% 1 Port:% 1 Ominaisuudet,% 1 Egenskaper til% 1@ title: tab Uusi Tili Ny konto & Palvelin & Tjener & Henkilöllisyys & Identitet Syötä vapaavalintainen nimi tilille sekä palvelimen osoite. Oppgi et navn du velger selv for kontoen, og vertsnavnet til njustjeneren. & Käytä omia värejä Bruk egne & farger@ action: button Run a color selection dialog Vaihda... Endre & # 160; … & Käytä omia kirjasimia Bruk selvvalgte skrifttyper@ action: button Run a font selection dialog & Vaihda & Endre & # 160; … @ action: button Add a new message header field (open dialog) & Ylös Opp@ action: button move something down in a list & Alas & Ned@ action: button Poistetaanko otsake varmasti? Virkelig slette dette meldingshodet? Otsakkeen ominaisuudet Egenskaper for meldingshoder@ label: textbox Edition of a message header name & Otsake: Meldingshode: @ label: textbox Edition of the displayed name in the UI of a message header Näytettävä & nimi: Vist navn: & Suuri & Stor & Lihavoitu & Fet & Alleviivattu Understreket & Lihavoitu Fet & Ohitettujen säikeiden oletuspistemäärä: Standardpoeng for & ignorerte tråder: & Luettujen säikeiden oletuspistemäärä: & Standardpoeng for overvåkede tråder: @ title & Suotimet: & Filtre: @ action: button Add a new filter & Kopioi... Kopier & # 160; … @ action: button Delete a filter & Valikko & Meny: @ action: button move something up in a list & Lisää erotin Legg til & delelinje@ action: button Poista erotin Fjern delelinje Salli 8- bittiä Tillat 8- bit 7- bittiä (Quoted- Printable) 7- bit (Quoted- Printable) Ylimääräinen otsake Ekstra meldingshode & Käytä siivouksen yleisasetuksia & Bruk global oppryddings innstilling Uutisryhmien siivousasetukset Njusgruppe oppryddings innstillinger & Poista vanhat viestit automaattisesti Gamle artikler foreldes automatisk & Tyhjennä uutisryhmät joka: Rydd & grupper hver: & Säilytä luetut viestit: Ta & vare på leste artikler: & Säilytä lukemattomat viestit: Ta vare på & uleste artikler: & Poista viestit, jotka eivät lyödy palvelimelta & Fjern artikler som ikke er tilgjengelige på tjeneren & Säilytä säikeet & Lagre tråder & Tiivistä kansiot automaattisesti & Komprimer mapper automatisk & Tyhjennä kansiot joka: Rydd & mapper hver: Muutos Konvertering Aloita muutos... Start konvertering & # 160; … Onnittelut, olet päivittänyt KNoden versioon% 1. Tämä versio käyttää joissakin tiedostoissa aikaisemmasta poikkeavaa tiedostomuotoa. Siksi vanhat tiedot täytyy muuttaa uuteen muotoon. KNode muuntaa tiedostot automaattisesti. Jos haluat ottaa tiedoista varmuuskopion, voit tehdä sen ennen tiedostojen muuttamista. Gratulerer, du har oppgradert til KNode versjon% 1! Dessverre bruker denne versjonen et annet format for noen data- filer, så for å fortsatt kunne bruke dine gamle data må de konverteres. KNode kan gjøre dette automatisk. Om du vil kan du lage en sikkerhetskopi av dine gamle data før konverteringen. Luo varmuuskopio vanhasta datasta Lag sikkerhetskopi av gamle data Tallenna varmuuskopiot hakemistoon: Lagre sikkerhetskopi i: Teen muutosta, odota hetki... Konverterer, vent litt & # 160; … Suoritetut tehtävät: Utførte oppgaver: Muutoksen aikana tapahtui joitakin virheitä! Tutki lokia nähdäksesi, mikä ei onnistunut. Det oppstod feil under konverteringen. Du bør nå undersøke loggen for å finne ut hva som gikk galt. Muutos onnistui. Toivottavasti uudesta KNoden versiosta on paljon iloa!; -) Konverteringen var vellykket. Ha det gøy med den nye utgaven av KNode; -) Käynnistä KNode Start KNode Valitse käyttökelpoinen polku varmuuskopioille. Velg en sti til en gyldig katalog. Varmuuskopiointi epäonnistui, haluatko jatkaa jokatapauksessa? Sikkerhetskopieringen feilet. Vil du fortsette likevel? vanhoista tiedostoista luotiin varmuuskopiot hakemistoon% 1 laget sikkerhetskopi av de gamle datafilene i% 1 varmuuskopiointi epäonnistui. sikkerhetskopiering feilet. "Luonnokset" - kansion muuntaminen versioon 0. 4 epäonnistui. konvertering av mappa « Kladd » til versjon 0. 4 mislyktes. "Luonnokset" - kansio muunnettiin versioon 0. 4 konverterte mappa « Kladd » til versjon 0. 4 "Luonnokset" - kansiolle ei tarvitse tehdä mitään ingenting å gjøre for mappa « Kladd » "Lähtevät" - kansion muuntaminen versioon 0. 4 epäonnistui. konvertering av mappa « Utboks » til versjon 0. 4 mislyktes. "Lähtevät" - kansio muunnettiin versioon 0. 4 konverterte mappa « Utboks » til versjon 0. 4 "Lähtevät" - kansiolle ei tarvitse tehdä mitään ingenting å gjøre for mappa « Utboks » "Lähetetyt" - kansion muuntaminen versioon 0. 4 epäonnistui. konvertering av mappa « Sendt » til versjon 0. 4 mislyktes. "Lähetetyt" - kansio muunnettiin versioon 0. 4 konverterte mappa « Sendt » til versjon 0. 4 "Lähetetyt" - kansiolle ei tarvitse tehdä mitääncollection of article headers ingenting å gjøre for mappa « Sendt» collection of article headers Hyväksyttycollection of article headers Godkjentcollection of article headers Content- Transfer- Encodingcollection of article headers Content- Transfer- Encodingcollection of article headers Sisällön tyyppicollection of article headers Content- Typecollection of article headers Hallintacollection of article headers Kontrollcollection of article headers Jakelucollection of article headers Distribusjoncollection of article headers Vanheneecollection of article headers Foreldescollection of article headers Vastaukset ryhmääncollection of article headers Followup- Tocollection of article headers Sähköpostikopiotcollection of article headers Mail- Copies- Tocollection of article headers Viestin tunniste Meldings- ID Mimetyyppicollection of article headers Mime- Versjoncollection of article headers NNTP- lähetyspalvelincollection of article headers NNTP- Posting- Hostcollection of article headers Uutisryhmätcollection of article headers Njusgruppercollection of article headers Organisaatiocollection of article headers Organisasjoncollection of article headers Polkucollection of article headers Sticollection of article headers Vastausosoitecollection of article headers Svar- tilcollection of article headers Lähettäjäcollection of article headers Sendercollection of article headers Korvattucollection of article headers Overstyrercollection of article headers Vastaanottajacollection of article headers Tilcollection of article headers Käyttäjäagentticollection of article headers Brukeragentcollection of article headers X- Mailercollection of article headers X- Mailercollection of article headers X- uutistenlukijacollection of article headers X- njuslesercollection of article headers X- ei- arkistocollection of article headers X- No- Archivecollection of article headers XRefcollection of article headers XRefcollection of article headers Seuraavat viestin tekijän tiedot ovat käytössä:% MYNAME=oma nimi,% MYEMAIL=sähköpostiosoitteeni Du kan bruke følgende plassholdere:% MYNAME=eget navn,% MYEMAIL=egen e- postadresse Aihe ja & lähettäjä Emne + & Fra & Viestien tunnisteet Meldings- IDer & Tila & Status Ikä Alder & Lisää & Annet Uusi sääntö Nytt filter Yksittäiset viestit Enkelt- artikler Kokonaiset säikeet Hele tråder & Ota käyttöön: & Bruk på: & Näytä valikossa & Vis i meny Anna säännölle nimi. Vennligst oppgi et navn for dette filteret. Tämän niminen sääntö on jo olemassa. Anna uusi nimi. Et filter med dette navnet finnes allerede. Bruk et annet navn. Haluatko varmasti poistaa tämän postisäännön? Er du sikker på at du vil slette dette filteret? Virhe: suodinta ei löytynyt. FEIL: et slikt filter finnes ikke. Ladataan kansiota... Laster mappe & # 160; … Luonnokset Kladd Lähtevät Utboks Lähetetyt Sendt Ei voitu lukea indeksitiedostoa. Kan ikke laste indeksfil. Tuo MBox kansio Importer MBox- mappe Tuon viestejä... Importerer artikler & # 160; … Järjestelen viestejä... Lagrer artikler & # 160; … Vie kansio Eksporter mappe Vien viestejä... Eksporterer artikler & # 160; … Sulje & puunäkymä Slå av & trevisning Vain & tilatut & Bare abonnerte Vain & uudet Bare & nye Ladataan uutisryhmiä... Laster grupper & # 160; … Uutisryhmät palvelimella% 1: (% 2 näkyvillä) Grupper på% 1: (% 2 vist) muokattu moderert@ title: group Pisteytän... Poengsetting & # 160; … Järjestän otsikoita uudelleen... Reorganiserer meldingshoder & # 160; … Tallennettujen otsikoiden hakeminen ei onnistu:% 1 Kan ikke laste lagrede hoder:% 1 Tilaa uutisryhmiä Abonner på temagrupper Päivitä & luettelo Ny & liste Uudet & ryhmät... Nye & grupper & # 160; … Muutokset: Gjeldende endringer: Tilattavat ryhmät Abonner på Peruutettavat ryhmät Avslutt abonnement på Olet tilannut valvotun uutisryhmän. Viestisi eivät ilmesty ryhmään välittömästi, vaan ryhmän valvoja tarkastaa ja hyväksyy viestit. Du abonnerer på en moderert njusgruppe. Artikkelen du sender blir ikke vist i gruppen med en gang, de må gjennom en modereringsprosess først. Haen uutisryhmiä... Laster ned grupper & # 160; … Uudet ryhmät Nye grupper Tarkista uudet ryhmät Se etter nye grupper luotu viimeisen tarkastuksen jälkeen: Opprettet siden siste sjekk: Luotu tämän päivämäärän jälkeen: Opprettet siden denne datoen: Tarkistan uusia ryhmiä... Ser etter nye grupper & # 160; … Haluatko todella peruuttaa näiden ryhmien tilaamisen? Er du sikker på at du vil stoppe abonnementet på disse gruppene? Peruuta ryhmä Avslutt abonnementet Uutisryhmää "% 1" päivitetään parhaillaan. Ryhmän tilausta ei voi peruuttaa. Gruppen «% 1 » blir nå oppdatert. Du kan ikke stoppe abonnementet på den ennå. Tätä ryhmää ei voida merkitä vanhentuneeksi, koska sitä päivitetään. Yritä myöhemmin uudelleen. Gamle artikler kan ikke fjernes fra denne gruppen fordi den blir oppdatert akkurat nå. Prøv igjen senere. Tällä tilillä ei ole uutisryhmiä. Haluatko noutaa ryhmien luettelon? Du har ingen grupper for denne kontoen. Vil du hente en oppdatert gruppeliste? Hae luettelo Hent liste Älä hae Ikke hent@ title: window% 1=newsgroup name Asetukset Innstillinger@ label: textbox Alternative name of a newsgroup & Lempinimi: Kallenavn: @ label: listbox & Käytä muuta oletusmerkistöä: Bruk et annet standardtegnsett: @ title: group Kuvaus: Beskrivelse: @ label status of posting to a newsgroup Tila: Status: posting status lähettäminen kielletty posting forbudt lähettäminen sallittu posting tillattposting status Viestit: Artikler: Lukemattomat viestit: Uleste artikler: Uudet viestit: Nye artikler: Säikeet, joissa lukemattomia viestejä: Tråder med uleste artikler: Säikeet, joissa uusia viestejä: Tråder med nye artikler: @ title: tab & Henkilöllisyys Identitet@ title: tab & Siivoa Rydd opp Valitse kohteet Velg mål Tämän viestin uutisryhmät: Grupper for denne artikkelen: Olet lähettämässä viestiä valvotulle uutisryhmälle. Viestisi ei ilmesty valvotuille uutisryhmille, ennen kuin ryhmän valvoja on tarkastanut ja hyväksynyt viestin. Du kryssposter til en moderert temagruppe. Vær klar over at innlegget kanskje ikke blir vist i noen grupper før det er godkjent av moderatorene for den modererte gruppen. Lähettää viestiä Sender melding Odottaa... Venter & # 160; … KDE: n uutisryhmien lukija KDE- njusgruppeleser & Seuraava viesti & Neste artikkel Siirry seuraavaan artikkeliin Gå til neste artikkel & Edellinen viesti & Forrige artikkel Siirry edelliseen artikkeliin Gå til forrige artikkel Seuraava & lukematon viesti Neste uleste artikkel Seuraava lukematon & säie Neste uleste & tråd Seuraava & uutisryhmä Neste gruppe Edellinen uutisryhmä Forrige gruppe & Lue viestien läpi Les & gjennom artikler Kohdista seuraavaan kansioon Fokus på neste mappe Kohdista edelliseen kansioon Fokus på forrige mappe Valitse kohdistettu kansio Velg mappe med fokus Kohdista seuraavaan artikkeliin Fokus på neste artikkel Kohdista edelliseen artikkeliin Fokus på forrige artikkel Valitse kohdistettu artikkeli Velg artikkel med fokus & Tilin ominaisuudet & Kontoegenskaper & Nimeä tili uudelleen & Endre kontonavn & Tilaa uutisryhmiä... & Abonner på njusgrupper & # 160; … & Vanhenna kaikki ryhmät & slett gamle artikler i alle grupper & Hae uudet viestit kaikista ryhmistä & Hent nye artikler i alle grupper & Hae uudet viestit kaikille tileille & Hent nye artikler i alle kontoer & Poista tili & Slett konto & Lähetä uutisryhmiin... & Post til njusgruppe & # 160; … & Ryhmän ominaisuudet Gruppeegenskaper & # 160; … & Uudelleennimeä ryhmä Endre & gruppenavn & Hae uudet viestit & Hent nye artikler & Vanhenna ryhmä slett gamle artikler i gruppe & Järjestä ryhmä & Omorganiser gruppe & Lopeta ryhmän tilaaminen Avslutt & abonnement på gruppe Merkitse kaikki & luetuiksi Merk alle som & lest Merkitse kaikki lukemattomiksi Merk alle som & ulest Merkitse viimeinen & lukemattomaksi... Merk siste som ulest & # 160; … & KNoden asetukset... & Sett opp KNode & # 160; … & Uusi kansio & Ny mappe Uusi & alikansio Ny & undermappe & Nimeä kansio uudelleen & Endre mappenavn & Tiivistä kansio Komprimer mappe Tiivistä kaikki kansiot Komprimer alle mapper Tyhjennä kansio & Tøm mappe & Tuo MBox- kansio... & Importer MBox- mappe & # 160; … & Vie MBox- kansioksi... Eksporter som MBox- mappe & # 160; … & Järjestä & Sorter & Aiheen mukaan På & emne & Lähettäjän mukaan På & sender Pisteiden mukaan På & poeng & Riveittäin På & linjer & Päivämäärän mukaan På & dato & Suodin & Filter & Etsi viestejä... & Søk i artikler & # 160; … & Päivitä luettelo Oppfrisk & liste & Pienennä kaikki viestisäikeet & Fold sammen alle tråder & Laajenna kaikki viestisäikeet & Utvid alle tråder & Avaa viestisäikeet & Vis/ skjul undertråd & Näytä viestisäikeet Vis & tråder & Piilota säikeet Vis & tråder Merkitse luetuksi Marker som & lest Merkitse lukemattomaksi Marker som & ulest Merkitse säie luetuksi Marker & tråd som lest Merkitse säie lukemattomaksi Marker tråd som ulest Avaa omaan & ikkunaan Åpne i eget & vindu & Pisteytyssääntöjen asetukset... Rediger poengregler & # 160; … Laske & pistemäärät uudelleen Beregn poeng på nytt & Alenna pisteytystä kirjoittajalta... & Lavere poeng for forfatter & # 160; … & Nosta pisteytystä kirjoittajalta... & Høyere poeng for forfatter & # 160; … Lähetä odottavat viestit Send ventende meldinger & Poista viesti & Slett artikkel & Lähetä nytedit article Send & nåedit article & Muokkaa viestiä... & Rediger artikkel & # 160; … & Katkaise verkkoyhteys Stopp & nettverk & Hae viesti tunnisteella... & Hent artikler med ID & # 160; … Näytä pikahakukenttä Vis hurtigsøk Piilota pikahakukenttä Skjul hurtigsøk. KNode lähettää parhaillaan viestejä. Jos lopetat nyt, saatatmenettää viestejä. Haluatko lopettaa? KNode sender for øyeblikket artikler. Hvis du avslutter nå kan du miste disse artiklene. Vil du avslutte likevel? Haluatko peruuttaa ryhmän% 1 tilauksen? Er du sikker på at du vil stoppe abonnementet på% 1? Merkitse lukemattomaksi Marker siste som ulest Kuinka monta artikkelia merkitään lukemattomiksi: Oppgi hvor mange artikler som skal merkes som ulest: Et voi tuhota standardikansiota. Du kan ikke slette en standardmappe. Haluatko varmasti poistaa tämän kansion ja sen alikansiot? Er du sikker på at du vil slette denne mappa og alle dens undermapper? Tätä kansiota ei voitu tuhota, koska jotkin sen artikkeleista ovat käytössä. Mappa kan ikke slettes fordi noen av artiklene i den er i bruk for øyeblikket. Ei voitu uudelleennimetä standardia kansiota. Du kan ikke endre navn på en standardmappe. Tätä kansiota ei voida tyhjentää tällä hetkellä koska jotkin sen artikkeleista ovat käytössä. Mappa kan ikke tømmes akkurat nå da noen av artiklene er i bruk. Haluatko varmasti poistaa viestin ryhmässä% 1? Er du sikker på at du vil slette alle artikler i% 1? Valitse järjestyssarake Velg sorteringskolonne Hae viesti ID: llä Hent artikkel med ID & Viesti- ID: & Meldings- ID: & Hae & Hent Etsi viestejä Finn artikler & Näytä säikeet kokonaan & Vis hele tråder KWallet- lompakkoa ei ole saatavilla. Lompakkoa suositellaan lämpimästi salasanojen hallintaan. KNode voi tallettaa salasanan myös asetustiedostoon. Salasana talletetaan sekoitettuun muotoon, mutta ei voida ajatella salatuksi. Haluatko tallettaa palvelimen '% 1' salasanan asetustiedostoon? KWallet er ikke tilgjengelig. Det er sterkt anbefalt å bruke KWallet for å håndtere dine passord. Likevek kan KNode lagre passordene i oppsettfila i stedet for. Passordet er lagret i et skjult format, men bør ikke vurderes som sikkert mot dekryptering om noen skulle få tilgang til oppsettfila. Vil du lagre passordet til tjeneren '% 1' i oppsettfila? KDE: n lompakkojärjestelmä ei ole käynnissä KWallet ikke tilgjengelig Älä tallenna salasanaa Ikke lagre passord Viestin lähde Artikkelkilde In luettu: Er lest: On uusi: Er ny: Lukemattomia vastauksia: Har uleste oppfølginger: Uusia vastauksia: Har nye oppfølginger: Tosi sann Epätosi usann Sisältää inneholder EI sisällä inneholder IKKE Sähköpostien siirtoprosessia ei voitu luoda. Klarte ikke opprette en jobb for e- posttransport. Lataan kovalevyltä ryhmäluetteloa... Laster gruppeliste fra disk & # 160; … Ryhmäluettelon lukeminen ei onnistunut Kan ikke lese gruppelistefila Kirjoitan ryhmäluetteloa kiintolevylle... Skriver gruppeliste til disk & # 160; … Ryhmien luettelon tallentaminen ei onnistu Kan ikke skrive til gruppelistefila Lajitellaan... Sorterer & # 160; … & Liitteet & Legg ved Oikoluvun tulokset Resultat av stavekontroll Tarkista uudet viestit automaattisesti Se automatisk etter nye artikler Haettavien viestien maksimimäärä Største antall artikler som hentes Merkitse viestit automaattisesti luetuksi Marker artikkel som lest automatisk Merkitse luetuksi, kun avaamisesta on kulunut Marker artikkel som lest etter Merkitse & ristiinlähetetyt viestit luetuiksi Marker krysspostede artikler som lest Älykäs vierittäminen Smart rulling Näytä koko säie laajennettaessa Vis hele tråden ved utviding Laajennettujen viestisäikeiden oletus Utvid tråder som standard Näytä rivien määrä Vis linjetall Näytä pistetytys Vis poeng Näytä säikeen sisältämien lukemattomien viestien määrä Vis antall uleste i tråden Näytä viestisäikeet Vis tråder Vakiomuoto Standard formatering Paikallinen muoto Lokalisert formatering Hieno muoto Flott formatering ISO- muoto ISO formatering Oma muoto Selvvalgt formatering Päivämäärän muoto Datoformat Oma päivämäärämuoto Selvvalgt datoformat Rivitä teksti tarvittaessa uudelleen Bryt tekst når det er nødvendig Poista tyhjät rivit viestin lopusta Fjern blanke linjer på slutten Näytä allekirjoitus Vis signatur Tulkitse hymiöt ja muu muotoilu Tolk smilefjes og annen formattering Tunnistettavat lainausmerkit: Gjenkjente sitattegn Avaa liitteet napsauttamalla Åpne vedlegg ved klikk Näytä vaihtoehtoiset sisällöt liitteinä Vis alternativt innhold som vedlegg Näytä viittauspalkki Vis referanselinja Suosi HTML- muotoa normaaliin tekstiin nähden Foretrekk HTML framfor ren tekst Luetuksi merkitseminen siirtää seuraavaan ryhmään Gå til neste gruppe når gruppa markeres lest Luetuksi merkitseminen siirtää seuraavaan lukemattomaan säikeeseen Gå til neste uleste tråd når tråden markeres lest Luetuksi merkitseminen sulkee nykyisen säikeen Lukker gjeldende tråd når den markeres lest "Ohita säie" siirtää seuraavan lukemattomaan säikeeseen Går til neste uleste tråd ved « ignorer tråd » "Ohita säie" siirtää sulkee nykyisen säikeen « ignorer tråd » lukker gjeldende tråd Ryhmän jättäminen merkitsee kaikki viestit luetuksi Marker alle artikler som lest når gruppen forlates Ohitettujen viestisäikeiden oletuspistemäärä: Standardpoeng for ignorerte tråder & Luettujen viestisäikeiden oletuspistemäärä: Standardpoeng for overvåkede tråder Otsakkeiden välimuistin koko Mellomlagerstørrelse for hoder Artikkeleiden välimuistin koko Mellomlagerstørrelse for artikler Käytä omaa oletusmerkistöä vastatessa Bruk eget standardtegnsett i svar Viestin ID: n luomisessa käytettävä koneennimi Vertsnavn som brukes til å lage meldings- ID. Luo viestin tunniste Generer meldings- id Älä lisää "User- Agent" (Käyttäjäagentti) - tunnisteotsikkoa ikke legg til « User- Agent » - informasjon i meldingshodet Käytä ulkoista sähköpostiohjelmaa Bruk et annet e- postprogram Salli 8- bittinen koodaus Tillat 8- bit- koding Rivinvaihto sarakkeessa Tekstbryting ved kolonne Pisin sallittu rivin pituus, jos rivinvaihto käytössä Maksimal linjelengde hvis tekstbryting er på Lisää automaattisesti allekirjoitus Legg automatisk signatur til slutten Rivitä lainattu teksti automaattisesti Bryt automatisk sitert tekst på nytt Sisällytä kirjoittajan allekirjoitus vastaukseen Ta med forfatterens signatur i svar Sijoita kohdistin johdantotekstin alle Plasser pekeren under innledningsteksten Käynnistä ulkoinen viestieditori automaattisesti Start eksternt redigeringsprogram automatisk Johdantoteksti Innledningstekst Polku ulkoiseen editoriin Sti til eksternt redigeringsprogram Käytä omia värejä Bruk egne farger Vaihtoehtoinen tausta Alternativ bakgrunn Luettu säie Lest tråd Lukematon säie Ulest tråd Luettu viesti Lest artikkel Lukematon viesti Ulest artikkel: Kelvollinen allekirjoitus luotetulla avaimella Gyldig signatur med nøkkel du stoler på Kelvollinen allekirjoitus luottamattomalla avaimella Gyldig signatur med nøkkel du ikke stoler på Tarkistamaton allekirjoitus Usjekket signatur Virheellinen allekirjoitus Ødelagt signatur HTML- viestivaroitus HTML- meldingsvarsel Käytä omia kirjasimia Bruk selvvalgte skrifter Viestin runko Artikkelkropp Viestin runko (tasavälinen) Artikkelkropp (fast) Uutisryhmäluettelo Gruppeliste Viestiluettelo Artikkelliste & Tili & Konto & Ryhmä Gruppe & Kansio & Mappe & Viesti & Artikkel & Pisteytys & Poengsetting Tarkista uutisryhmät väliajoin Slå på & intervallsøk etter artikler & Tarkistusväli: Sjekkeintervall: Hae ryhmien kuvaukset Hent gruppebeskrivelser Palvelin vaatii tunnistuksen Tjeneren krever & autentisering & Tilaa... Abonner & # 160; … & Lisää allekirjoitus automaattisesti Legg automatisk & signatur til slutten & Johdantoteksti: & Innledningstekst: Haltijatiedot:% NAME =lähettäjän nimi,% EMAIL =lähettäjän sähköpostiosoite,% DATE =päivämäärä,% MSID =viestin tunniste,% GROUP =ryhmän nimi,% L =rivinvaihto Plassholdere:% NAME =navnet til avsenderen,% EMAIL =e- postadressen til avsenderen,% DATE =dato,% MSGID =meldings- id,% GROUP =gruppenavn,% L =linjeskift Rivitä & lainattu teksti automaattisesti Bryt automatisk sitert tekst på nytt Sisällytä & kirjoittajan allekirjoitus Ta med & forfatterens signatur Sijoita kohdistin johdantotekstin & alle Plasser pekeren & under innledningsteksten Ulkoinen viestieditori Eksternt skriveprogram & Käynnistä ulkoinen viestieditori automaattisesti Start eksternt redigeringsprogram automatisk % f korvataan muokattavalla tiedostolla. % f blir erstattet med filnavnet som skal redigeres. & Määrittele editori: Velg redigeringsprogram: & Luo viestin tunniste Generer & meldings- id & Palvelimen osoite: Vertsnavn: Koodaus: Koding: & Käytä omaa oletusmerkistöä kun vastaat Bruk egne tegnsett i svar Otsake Hode Älä lisää "User- Agent" (Käyttäjäagentti) - tunnisteotsaletta ikke legg til « User- Agent » - informasjon i meldingshodet Seuraavat viestin tekijän tiedot ovat käytössä:% NAME =lähettäjän nimi,% EMAIL =lähettäjän sähköpostiosoite Plassholdere for svar:% NAME =navnet på avsenderen,% EMAIL =e- postadressen til avsenderen Viestin käsittely Artikkelhåndtering Tarkista uudet viestit & automaattisesti & Se automatisk etter nye artikler Haettavien viestien & maksimimäärä: Største antall artikler som hentes: & Merkitse luetuksi, kun avaamisesta on kulunut: Marker artikkel som lest etter: sekuntia s Merkitse & ristiinlähetetyt viestit luetuiksi Marker & krysspostede artikler som lest & Laajennettujen viestisäikeiden oletus & Utvid tråder som standard Älykäs & vierittäminen Smart rulling Näytä & koko viestisäie laajennettaessa & Vis hele tråden ved utviding Näytä viestien & pisteet Vis artikkelpoeng Näytä & rivien määrä Vis & linjetall Näytä lukemattomien viestien määrä & säikeessä Vis antall uleste i & tråden Päivänäyttö Datovisning Oma muotoilu (Vaihto + F1 antaa lisätietoja): Tilpasset format (Shift + F1 viser hjelp): "Merkitse kaikki" luetuksi vaikuttaa seuraavasti: « Merk alle som lest » setter i gang følgende hendelser: & Siirry seuraavaan ryhmään Hopp til & neste gruppe "Merkitse säie luetuksi" vaikuttaa seuraavasti: « Merk tråd som lest » setter i gang følgende hendelser: & Sulje nykyinen säie & Lukk tråden & Siirry seuraavaan lukemattomaan säikeeseen & Gå til neste uleste tråd "Ohita säie" vaikuttaa seuraavasti: « Ignorer tråd » setter i gang følgende hendelser: & Sulje nykyinen säie Lukk tråden & Siirry seuraavaan lukemattomaan säikeeseen Gå til neste uleste tråd Ryhmän jättäminen saa aikaan seuraavat toiminnot Å forlate en gruppe setter i gang følgende hendelser & Merkitse luetuksi, kun avaamisesta on kulunut: Marker alle artikler som lest Tunnistetut & lainausmerkit: Gjenkjente sitattegn: & Poista tyhjät rivit lopusta & Fjern blanke linjer på slutten & Näytä allekirjoitus Vis & signatur & Rivitä teksti tarvittaessa Bryt tekst når det er nødvendig Liitteet Vedlegg Avaa & liitteet napsauttamalla Åpne vedlegg ved & klikk Näytä & vaihtoehtoiset sisällöt liitteinä & Vis alternativt innhold som vedlegg TurvallisuusNAME OF TRANSLATORS SikkerhetNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Bjørn Steensrud, Eskild Hustvedt, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, mikko. piippo@ helsinki. fi knuty@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, zerodogg@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Sisäinen virhe: Tällä työllä ei ole tiliä. Intern feil: Ingen kontoer satt opp for denne jobben. Odottaa KWalletia... Venter på KWallet & # 160; … Tarvitset käyttäjänimen ja salasanan käyttääksesi tätä palvelinta. Du må oppgi et brukernavn og et passord for å koble deg til denne tjeneren Tunnistus epäonnistui Autentisering feilet Tiedosto% 1 on jo olemassa. Haluatko korvata sen? En fil med navnet% 1 finnes fra før. Vil du erstatte den? Asetusten lukeminen tai tallentaminen ei onnistunut. Ovatko kotikansion käyttöoikeudet kunnossa? Sulje KNode välttääksesi tietojen katoamisen. Klarer ikke laste inn eller lagre innstillinger. Feil rettigheter på hjemmemappa? Du bør lukke KNode nå for å unngå å miste data. Tiedostoa ei voitu lukea/ tallentaa. Kunne ikke laste/ lagre fil. Tiedostoa ei voitu tallentaa etäkoneelle. Kunne ikke lagre fila på annen maskin. Väliaikaisen tiedoston luonti epäonnistui. Kunne ikke lage midlertidig fil! "news: // palvelin/ ryhmä" - osoite En 'news: // tjener/ gruppe' URL. Ajoitettu hälytys Fastsett tidspunkt for varsling & Ei hälytystä Ingen varsling Hälytys & hetkellä: Varslilng & ved: Hälytys ajan & kuluttua: Varsling & om: Näytön asetukset Vis innstillinger Muokkaimen asetukset Redigeringsinnstillinger Tekstin väri: & Tekstfarge: Taustan väri: & Bakgrunnsfarge: & Näytä muistilappu tehtäväpalkissa & Vis note i oppgavelinja & Muista työpöytä & Husk skrivebord Oletusleveys: Standardbredde: Oletuskorkeus: Standardhøyde: & Sarkainleveys: & Tabulatorbredde: Automaattinen & sisennys Autoinnrykk & Muotoiltu teksti & Rik tekst Otsikon kirjasin: Tittelskrift: & Sähköpostitoiminto: & E- post- handling: Tulevat muistilaput Innkommende notater Hyväksy tulevat muistilaput Ta imot innkommende notat Ulosmenevät muistilaput Utgående notater & Lähettäjän tunniste: & Sender ID: & Tyyli: & Stil: Haluatko varmasti poistaa muistilapun% 1? Er det sikkert at du vil slette dette notatet% 1? Vahvista poistaminen Bekreft sletting Anna uusi nimi: Oppgi det nye navnet: Lähetä "% 1" Send «% 1 » Palvelinkone ei saa olla tyhjä. Tjeneren kan ikke være tom. Sähköpostin lähettäminen epäonnistui. Klarte ikke å starte e- postprosessen. Tallenna muistilappu pelkkänä tekstinä Lagre notat som ren tekst Tiedosto nimellä% 1 on jo olemassa. Haluatko varmasti korvata sen? En fil som heter% 1 finnes fra før. Er du sikker på at du vil overskrive den? Vahvista poistaminen Slett Lisää päiväys Sett inn dato Aseta hälytys... Still inn varsling & # 160; … Lähetä... Send & # 160; … Lähetä sähköpostitse... Postlegg & # 160; … Asetukset... Notisinnstillinger & # 160; … Pidä muiden yläpuolella Behold øverst Pidä muiden alapuolella Behold underst Työpöydälle Til skrivebord Selaa muistilappuja Gå gjennom notater Lihavoitu Uthevet Alleviivattu Understreket Tasaa vasemmalle Venstrejustert Keskitä Midtstilt Tasaa oikealle Høyrejustert Tasaa molemmat reunat Blokkjustert Alaindeksi Senket Kasvata sisennystä Større innrykk Pienennä sisennystä Mindre innrykk Tekstin väri... Tekstfarge & # 160; … Tekstin väri... Bakgrunnsfarge & # 160; for tekst & # 160; … Tekstin kirjasin Skrift for tekst Tekstin koko Tekststørrelse Tietokoneen nimi tai IP- osoite: Tjenernavn eller IP adresse: Tulosta muistilappu% 1 Skriv ut% 1 Seuraavat muistilaput laukaisivat hälytyksen: Følgende notater utløste varslinger: Hälytys Varsling Määrittele pikanäppäimet Sett opp hurtigtaster Muistilapputoiminnot Notathandlinger KNotes: Tarralaput KDE: lle KNotes: Notatlapper for KDE Uusi muistilappu Nytt notat Uusi muistilappu leikepöydältä Nytt notat fra utklippstavla Näytä kaikki muistilaput Vis alle notater Piilota kaikki muistilaput Skjul alle notater Ei muistilappuja Ingen notater Viestintävirhe:% 1 Kommunikasjonsfeil:% 1 KNotes KNotes KDE: n muistilaput KDE Notat (c) 1997- 2007, KNotes- kehittäjät © 1997– 2009 KNotes- utviklerne 'Älä tee uutta muistilappua, jos tarve ei ole ainutkertainen! Ikke opprett nytt notat for hendelse som ikke er unik. Guillermo Antonio Amaral Bastidas Guillermo Antonio Amaral Bastidas Alkuperäinen KNotesin tekijä Opprinnelig forfatter av KNotes Sovitti KNotesin KDE 2: lle Portet KNotes til KDE 2 Daniel Martin Daniel Martin Verkkoliitäntä Nettverksgrensesnitt: Bo Thorsen Bo Thorsen Aloitettiin KDE: n resurssikehyksen integroinnin Startet integrering i rammeverk for KDE- ressurser Bera Debajyoti Bera Debajyoti Idea ja alkuperäinen koodi uudelle ulkonäölle Idé og den opprinnelige koden for hvordan programmet skal se ut og virke Matthias Kiefer Matthias Kiefer Espen Sand Espen Sand Muistilaput Notater Portti, jota KNotes kuuntelee ja johon se lähettää tietoja. NAME OF TRANSLATORS Porten KNotes vil lytte på og sende notater til. NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu Rytilahti, Juha Kari, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Petter Reinholdtsen, Knut Yrvin, Eskild Hustvedt, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, juha. j. kari@ uta. fi, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi number1@ realityx. net, pere@ hungry. com, knuty@ skolelinux. no, zerodogg@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Muistilappuja ei voida tallentaa kansioon% 1. Onko levyllä tarpeeksi tilaa? Varmuuskopion pitäisi löytyä samasta kansiosta. Klarte ikke lagre notatene til% 1. Se etter om det er nok plass på disken. Det skal være en reservekopi i samme mappa. Lisää tapahtuma & lt; Dry Rungt;: Endre hendelse & lt; Prøvekjørgt;: Lisää tapahtuma & lt; Verbosegt;: Endre hendelse & lt; Pratsomgt;: Onnistui: "% 1" lisätty Lyktes: «% 1 » satt inn Epäonnistui: "% 1" ei ole lisätty Mislyktes: «% 1 » ikke satt inn Mitä:% 1 Hva:% 1 Alku:% 1 Start:% 1 Loppu:% 1 Slutt:% 1 Tapahtumaan ei ole liitetty aikaa Ingen tid tilordnet hendelsen Paikka:% 1 Sted:% 1 Muuta tapahtumaa & lt; Dry Rungt;: Endre hendelse & lt; Prøvekjørgt;: Tapahtumaan & lt; Dry Rungt;: Til hendelsen & lt; Prøvekjørgt;: Muuta tapahtumaa & lt; Verbosegt;: Endre hendelse & lt; Pratsomgt;: Onnistui: "% 1" muutettu Lyktes: «% 1 » endret Epäonnistui: "% 1" ei ole muutettu Mislyktes: «% 1 » ikke endret UID:% 1 UID:% 1 Luo kalenteri & lt; Dry Rungt;:% 1 Lag kalender & lt; Prøvekjørlt;:% 1 Luo kalenteri & lt; Verbosegt;:% 1 Lag kalender & lt; Pratsomgt;:% 1 Näytä tapahtumat & lt; Dry Rungt;: Vis hendelser & lt; Prøvekjørgt;: Näytä tapahtumat & lt; Verbosegt;: Vis hendelse & lt; Pratsomgt;: Vientiä HTML: ksi UID: n mukaan ei ole vielä toteutettu Eksport til HTML etter UID er dessverre ikke støttet ennå Tapahtumat: Hendelser: Tapahtumat:% 1 Hendelser:% 1 Tapahtumat:% 1 -% 2 Hendelser:% 1 –% 2 Poista tapahtuma & lt; Dry Rungt;: Slett hendelse & lt; Prøvekjørgt;: Poista tapahtuma & lt; Verbosegt;: Slett hendelse & lt; Pratsomgt;: Onnistui: "% 1" poistettu Lyktes: «% 1 » slettet Yhteenveto: Resymé: (yhteenvetoa ei ole saatavilla) (ingen beskrivelse tilgjengelig) Paikka: Sted: (paikkaa ei ole saatavilla) (intet sted tilgjengelig) (kuvausta ei ole saatavilla) (ingen beskrivelse tilgjengelig) UID: UID: [koko päivän]\ t (hele dagen)\ t " " Näytä avustavia viestejä käytön aikana Skriv ut hjelpsomme meldinger under kjøring Näytä tehdyt tehtävät Skriv ut hva som ville blitt gjort, men ikke utfør det Määritä kalenteri, jota haluat käyttää. Oppgi hvilken kalender du vil bruke Merkinnän tyyppi (nämä ominaisuudet voidaan yhdistää): Hendelsestyper (disse alternativene kan kombineres): Vaikuta vain tapahtumiin (Oletus) Bare bruk for hendelser (standard) Vaikuta vain tehtäviin [EI TOIMI VIELÄ] Bare bruk for oppgaver [VIRKER IKKE ENNÅ] Ota mukaan vain päiväkirjamerkinnät [EI TOIMI VIELÄ] Bare bruk for dagbøker [VIRKER IKKE ENNÅ] Päätoimintatavat: Hoveddriftsmåter: Tuosta merkinnät määritellyssä vientimuodossa Skriv ut hendelser i valgt eksportformat Lisää merkintä kalenteriin Sett inn en hendelse i kalenderen Muuta olemassaolevaa merkintää Endre en eksisterende hendelse Poista olemassaoleva merkintä Fjern en eksisterende hendelse Luo uusi kalenteritiedosto, jos sellaista ei ole Lag en ny kalenderfil om den ikke finnes Tuo tämä kalenteri pääkalenteriin Importer denne kalenderen til hovedkalenderen Toimintomuunnokset: Handlingsvalgtaster: Näytä kalenterin kaikki kohdat, jätä päiväys/ aika- asetukset huomiotta Vis alle kalenderoppføringer, ignorer dato/ tids valg Seuraava toiminta kalenterissa Neste hendelse i kalenderen Näytä # seuraavan päivän toiminnat aloituspäivästä lukien Vis hendelsene fra i dag og # dager fremover Merkinnän yksilöivä teksti Entydig strengidentifikasjon for hendelse Aloita tästä päivästä [YYYY- MM- DD] Begynn fra denne dagen [ÅÅÅÅ- MM- DD] Aloita tästä hetkestä [HH: MM: SS] Begynn fra dette tidspunktet [HH: MM: SS] Lopeta tähän päivään [YYYY- MM- DD] Slutt ved denne datoen [ÅÅÅÅ- MM- DD] Lopeta tähän hetkeen [HH: MM: SS] Slutt ved dette tidspunktet [HH: MM: SS] Aloita tästä hetkestä [sekuntia epochin jälkeen] Start fra dette tidspunktet [sekunder siden nullpunktet] Lopeta tähän hetkeen [sekuntia epochin jälkeen] Slutt ved dette tidspunktet [sekunder siden nullpunktet] Lisää merkintään yhteenveto (lisäyselle/ muutoksille) Legg til sammendrag for hendelsen (for legg til / endre- modus) Lisää merkintään kuvaus (lisäykselle/ muuttamilselle) Legg til beskrivelse til hendelsen (for legg til / endre- modus) Lisää merkinnälle sijainti (lisäykselle/ muutokselle) Legg til sted til hendelsen (for legg til / endre- modus) Vientiasetukset: Eksportinnstillinger: Tietojen vientitiedoston tyyppi (Oletus: teksti) Eksporter filtype (Standard: tekst) Vie tiedot tiedostoon (Oletus: stdout) Eksporter til fil (Standard: stdout) Näytä lista tietojenvientityypeistä ja poistu Skriv liste over støttede eksporttyper og avslutt Esimerkkejä: konsolekalendar -- view konsolekalendar -- add -- date 2003- 06- 04 -- time 10: 00 -- end- time 12: 00\\ -- summary "Lääkärikäynti" -- description "Tutkituta pää" konsolekalendar -- delete -- uid KOrganizer- 1740326. 803 Eksempler: konsolekalendar -- view konsolekalendar -- add -- date 2003- 06- 04 -- time 10: 00 -- end- time 12: 00\\ -- summary "Legebesøk" -- description "Bli mentalundersøkt" konsolekalendar -- delete -- uid KOrganizer- 1740380426. 803 Saadaksesi lisää tietoja vieraile kotisivulla: http: // pim. kde. org/ components/ konsolekalendar. php Du finner mer informasjon på hjemmesiden til programmet: http: // pim. kde. org/ components/ konsolekalendar. php % 1 tukee näitä vientimuotoja: % 1 støtter disse eksportformatene: the default export format % 1 [Oletus] % 1 [Standard] short text export % 1 (kuten% 2, mutta tiiviimpi) % 1 (som% 2, men mer kompakt) HTML export % 1 % 1HTMLmonth export % 1 (kuten% 2, mutta kuukausinäytössä) % 1 (som% 2, men i månedsvisning) comma- separated values export % 1 (Pilkuin erotellut arvot) % 1 (kommaseparerte verdier) Sorry, tehtävät eivät toimi vielä. Oppgaver virker ikke ennå. Sorry, päiväkirjamerkinnät eivät toimi vielä. Dagbøker virker ikke ennå. Määritelty epäkelpo vientimuoto:% 1 Oppgitt ugyldig eksporttype:% 1 Määritelty epäkelpo aloituspäivä:% 1 Oppgitt ugyldig startdato:% 1 Määritelty epäkelpo aloitusaika:% 1 Oppgitt ugyldig starttid:% 1 Määritelty epäkelpo lopetuspäivä:% 1 Oppgitt ugyldig sluttdato:% 1 Määritelty epäkelpo päivien lukumäärä:% 1 Oppgitt ugyldig antall dager:% 1 Määritelty epäkelpo loppuaika:% 1 Oppgitt ugyldig slutt- tid:% 1 Yritettiin luoda etätiedostoa% 1 Forsøker å opprette en fil% 1 på nettet Kalenteri% 1 on jo olemassa Kalenderen% 1 finnes fra før Kalenteri% 1 luotu onnistuneesti Kalenderen% 1 ble laget Ei voitu luoda kalenteria:% 1 Klarte ikke lage kalender:% 1 Kalenteritiedostoa% 1 ei löytynyt Fant ikke kalenderfila% 1 Käytä -- create parametriä luodaksesi uuden kalenteritiedoston Forsøk -- create for å lage ny kalenderfil Vain 1 toimintotila (näyttö, lisäys, muutos, poisto, luonti) suoritetaan kerrallaan Bare en hovedoperasjon av gangen er tillatt (view – vis, add - legg til, change – endre, delete – slett, create – lag) Loppupäivä/ aika on ennen aloituspäivää/ aikaa Sluttdato/ tid er før startdato/ tid Tuotu onnistuneesti kaletneri% 1 Kalenderen% 1 ble importert Ei voitu tuoda kalenteria:% 1 Klarte ikke importere kalender:% 1 Yritettää lisätä tapahtumaa joka on jo olemassa Forsøker å sette inn en hendelse som finnes fra før Tapahtuman UID puuttuu: käytä -- uid komentoriviparametria Mangler hendelses- UID: Bruk kommandolinjevalget -- uid Ei sellaista tapahtuman UID: tä: muutokset epäonnistuivat Hendelses- UID finnes ikke: Klarte ikke endre hendelsen Ei sellaista tapahtuman UID: tä: tapahtuman poisto epäonnistui Hendelses- UID finnes ikke: Klarte ikke slette hendelsen Ei voitu avata määriteltyä tietojenvientitiedostoa:% 1NAME OF TRANSLATORS Klarte ikke åpne oppgitt eksportfil:% 1NAME OF TRANSLATORS Tapio Mattila, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Knut Yrvin, Torstein Dybdahl, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS tapio. mattila@ mbnet. fi, ilpo@ iki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, knuty@ skolelinux. no, torsted@ runbox. no, slx@ nilsk. net Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Sven Harald Klein Bakke, Bjørn Steensrud, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS tpr@ d5k. net sirius@ nonline. org, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, slx@ nilsk. net Aloita aina tällä ohjelmakomponentilla: Start alltid med programtillegg: Kontact käynnistää tavallisesti ohjelmakomponentin, jota on käytetty viimeksi ennen järjestelmän edellistä sulkemista. Valitse tämä, jos haluat valita tietyn ohjelmakomponentin käynnistettäväksi automaattisesti Kontactin käynnistyksessä. Til vanlig vil Kontact vise det programtillegget som ble brukt sist da programmet avsluttet. Her kan du velge om Kontact i stedet skal starte med et programtillegg du velger selv. & Asetukset Innstillinger Erityispäivien yhteenvedon asetukset Oppsett av sammendrag for spesielle datoer Näytä erityispäivät alkaen Kommende spesielle datoer Erityiset tapahtumat kalenterista Vis spesielle anledninger bare for i dag Vain tänäiseltä & Bare i dag Ei tapahtumia% 1 vuorokauden kuluessa Vis spesielle anledninger som starter i løpet av en måned fra nå & Tulevalta kuulta (31 päivää) Innen neste & måned (31 dager) & Seuraavalta ajalta: Innen & neste: 1 päivädays to show in summary 1 dagdays to show in summary Näytä nämä erityispäivät kalenteristasi Vis disse spesielle datoene fra din kalender Lomapäivät kalenterista Vis fødselsdager fra kalenderen Käytä tätä valintaa ottaaksesi syntymäpäivät kalenteristasi mukaan tulevien tapahtumien yhteenvetoon. Valinta on käytössä vain, jos käytät kalenterissasi syntymäpäiväresurssia. Slå på dette for å ta med fødselsdager fra kalenderen din i sammendraget over kommende spesielle anledninger. Dette er som regel hendelser med kategorien « Fødselsdag ». & Syntymäpäivät Vis & bursdager Vuosipäivät KAddressBookista Vis jubileumsdager fra din kalender Käytä tätä valintaa ottaaksesi vuosipäivät kalenteristasi mukaan tulevien tapahtumien yhteenvetoon. Valinta on käytössä vain, jos käytät kalenterissasi syntymäpäiväresurssia. Slå på dette for å ta med jubileumsdager fra kalenderen din i sammendraget over kommende spesielle anledninger. Dette er som regel hendelser med kategorien « Jubileumsdag ». & Vuosipäivät Vis & jubileumsdager Lomapäivät kalenterista Vis helligdager fra kalenderen din Käytä tätä valintaa ottaaksesi syntymäpäivät kalenteristasi mukaan tulevien tapahtumien yhteenvetoon. Valinta on käytössä vain, jos käytät kalenterissasi syntymäpäiväresurssia. Slå på dette for å ta med fridager fra kalenderen din i sammendraget over kommende spesielle anledninger. Dette er hendelser fra den fridagsregionen du har satt opp, eller hendelser i kategorien « helligdager ». & Lomapäivät Vis & helligdager Erityiset tapahtumat kalenterista Vis spesielle anledninger fra kalenderen & Erityiset tapahtumat Vis & spesielle anledninger Näytä nämä erityispäivät yhteystietoluettelostasi Vis disse spesielle datoene fra kontaktlista di Syntymäpäivät KAddressBookista Vis fødselsdager fra din adressebok Käytä tätä valintaa ottaaksesi syntymäpäivät kalenteristasi mukaan tulevien tapahtumien yhteenvetoon. Valinta on käytössä vain, jos käytät kalenterissasi syntymäpäiväresurssia. Slå på dette for å ta med bursdager fra kalenderen din i sammendraget over kommende spesielle anledninger. & Syntymäpäivät Vis bursdager Vuosipäivät KAddressBookista Vis jubileumsdager fra din adressebok Käytä tätä valintaa ottaaksesi vuosipäivät kalenteristasi mukaan tulevien tapahtumien yhteenvetoon. Valinta on käytössä vain, jos käytät kalenterissasi syntymäpäiväresurssia. Slå på dette for å ta med jubileumsdager fra kalenderen din i sammendraget over kommende spesielle anledninger. & Vuosipäivät & Vis jubileumsdager Uutislähteen asetukset Gruppevareinnstillinger Näytä vain teksti Vis bare & mine hendelser & Muokkaa Rediger & # 160; … Sähköpostin yhteenvetonäkymän asetusikkunageneral settings Oppsettsdialog for plansammendraggeneral settings Yleisasetukset Generelt oppsett Näytä toiston kuvake Vis gjentakelsesikon Näytä muistutuskuvake Vis påminnelsesikon Alleviivaa linkit Understrek lenker i beskrivelser Alleviivaa linkit Understrek lenker Näytä kuvakkeet Vis gjøremål i sammendraget Näytä kuvakkeet Vis gjøremål i planleggeren Tulevat merkkipäivät Vis spesielle datoer i sammendraget Tulevat merkkipäivät Vis spesielle datoer i planleggeren Näytä kalenterin päivät Vis kalenderhendelser Näytä kuvakkeet Vis hendelser bare for i dag Ei tapahtumia% 1 vuorokauden kuluessa Vis hendelser som starter i løpet av en måned fra nå Piilota seuraavat tehtävätyypit Skjul følgende gjøremålstyper & Poista tehtävä Skjul fullførte gjøremål & Valmiit & Fullførte & Avoimet (ei määräpäivää) & Åpne (ingen forfallsdato) & Poista tehtävä Skjul gjøremål som ikke er startet Aloittamattomat (aloituspäivä tulevaisuudessa) the to- do is in- progress & Ikke startet (startdato i framtiden) tekeillä Skjul gjøremål som pågår & Meneillään olevat (aloitettu muttei valmis) & Under arbeid (startet men ikke fullført) Tekemättömät tehtävät Skjul forfalte gjøremål & Erääntyneet (ei valmis mutta määräpäivä ohi) & Forfalte (ikke fullført, passert forfallsdato) Näytä kuvakkeet Vis bare & mine gjøremål Merkkipäivät Spesielle datoer Näytä nämä merkkipäivät Vis disse spesielle datoer Syntymäpäivät KAddressBookista Vis bursdager fra adresseboka Vuosipäivät KAddressBookista Vis jubileumsdager fra adresseboka Käytä tätä valintaa ottaaksesi syntymäpäivät kalenteristasi mukaan tulevien tapahtumien yhteenvetoon. Valinta on käytössä vain, jos käytät kalenterissasi syntymäpäiväresurssia. Slå på dette for å ta med fridager fra kalenderen din i planlegger- sammendraget. Dette er hendelser fra den fridagsregionen du har satt opp, eller hendelser i kategorien « helligdager ». Lomapäivät kalenterista Vis helligdager fra kalenderen Tehtävien yhteenvedon asetukset Oppsett for gjøremålsammendrag Näytä kuvakkeet Vis forfalte gjøremål Näytä kuvakkeet Vis bare gjøremål med forfall i dag Ei tehtävien määräpäivää seuraavien% 1 päivän aikana Vis gjøremål som forfaller i løpet av en måned fra nå the to- do is in- progress Kryss av her hvis du ikke vil se gjøremål med startdato i fremtiden. Tekemättömät tehtävät Skjul orfalte gjøremål Tapahtumien yhteenvedon asetukset Oppsett for hendelsessammendrag Näytä tulevat tapahtumat alkaen Vis kommende hendelser som begynner Näytä nämä tulevat tapahtumat kalenteristasi Vis disse kommende hendelsene fra din kalender Näytä syntymäpäivät kalenteristasi, kun käytössä on myös syntymäpäiväresurssi Vis bursdager fra din kalender når Bursdagsressursen også brukes Käytä tätä valintaa ottaaksesi syntymäpäivät kalenteristasi mukaan tulevien tapahtumien yhteenvetoon. Valinta on käytössä vain, jos käytät kalenterissasi syntymäpäiväresurssia. Slå på dette for å ta med bursdager fra kalenderen din i sammendraget over kommende hendelser. Dette kan bare velges hvis du bruker Bursdager- ressursen i kalenderen din. Näytä vuosipäivät kalenteristasi, kun syntymäpäiväresurssi on käytössä Vis jubileumsdager fra din kalender når Bursdagsressursen også brukes Käytä tätä valintaa ottaaksesi vuosipäivät kalenteristasi mukaan tulevien tapahtumien yhteenvetoon. Valinta on käytössä vain, jos käytät kalenterissasi syntymäpäiväresurssia. Slå på dette for å ta med jubileumsdager fra kalenderen din i sammendraget over kommende hendelser. Dette kan bare velges hvis du bruker Bursdager- ressursen i kalenderen din. Tietoja Kontactista Om Kontact Kontact- sisällyttäjä Kontactlager Tietoja ei ole saatavila. Ingen « om » - informasjon tilgjengelig. Tekijät: Forfattere: Kiitokset: Takk til: Kääntäjät: Oversettere: % 1- lisenssi % 1- lisens@ action: inmenu Näytä vain kuvakkeet@ info: status Vis bare ikoner@ info: status @ info: whatsthis Vis sidestolpe- elementer med ikoner, uten tekst@ info: whatsthis Näytä vain teksti@ info: status Vis bare tekst@ info: status @ info: whatsthis Vis sidestolpe- elementer med tekst, uten ikoner@ info: whatsthis Näytä kuvakkeet ja teksti@ info: status Vis ikoner og tekst@ info: status @ info: whatsthis Vis sidestolpe- elementer med ikoner og tekst@ info: whatsthis Suuret kuvakkeet Store ikoner@ info: status Näytä muistutuskuvake@ info: whatsthis Vis store ikoner i sidestolpen@ info: whatsthis Tavalliset kuvakkeet Normale ikoner@ info: status Näytä muistutuskuvake@ info: whatsthis Vis ikoner med normal størrelse i sidestolpen@ info: whatsthis Pienet kuvakkeet Små ikoner@ info: status Näytä muistutuskuvake@ info: whatsthis Vis små ikoner i sidestolpen@ info: whatsthis Kontact KDE Kontact@ item: intext (c), 2003 Cornelius Schumacher © 2003 Cornelius Schumacher@ info: credit Valitse yhteenvetosivulla näytettävät yhteenvetoliitännäiset@ info: whatsthis Velg programtillegget som skal brukes først ved hver oppstart@ info: whatsthis KDE: n henkilökohtainen tietojen hallintaohjelma En personlig informasjonshåndterer for KDE Aloita tietystä Kontact- moduulista Start med en spesifisert Kontact modul Käynnistä pienennettynä Start i ikonisert (minimert) modus Luettele kaikki mahdolliset moduulit ja poistu Vis en liste av alle mulige moduler og avslutt Kontact Kontact (C) 2001- 2004 Kontact- kehittäjät © 2001– 2009 Kontactutviklerene Allen Winter Allen Winter Don Sanders Don Sanders Tobias König Tobias König Ingo Klöcker Ingo Klöcker Sven Lüppken Sven Lüppken Alkuperäinen tekijä Opprinnelig forfatter@ item: intext Kontactin asetukset... @ item Laster inn Kontact & # 160; … @ item Alustetaan... Starter opp & # 160; … @ item: intext Organisoidu! Opprett orden! @ item: intext KDE: n henkilökohtainen tietojen hallintaohjelma@ title: menu create new pim items (message, calendar, to- do, etc.) Personlig informasjonshåndterer for KDE@ title: menu create new pim items (message, calendar, to- do, etc.) Uusi@ title: menu synchronize pim items (message, calendar, to- do, etc.) Ny@ title: menu synchronize pim items (message, calendar, to- do, etc.) Tahdista Synk@ action: inmenu Kontactin asetukset... Sett opp Kontact & # 160; … @ info: status Kontactin asetukset... @ info: whatsthis Sett opp Kontact@ info: whatsthis Johdanto & Kontactiin Innføring i & Kontact@ info: status Johdanto & Kontactiin Vis Kontact innledningsside@ info: whatsthis Johdanto & Kontactiin Vis Kontact innledningsside@ action: inmenu & Päivän vinkki@ info: status & Dagens tips@ info: status @ info: whatsthis Vis dagens tips- dialogen@ info: whatsthis @ info: status Du får opp et vindu som viser små tips som hjelp til å bruke dette programmet mer effektivt. @ info: status @ info: whatsthis Programtillegg% 1@ info: whatsthis Sovellusta ajetaan itsenäisenä. Tuodaan esille... Programmet kjører selvstendig. I forgrunnen & # 160; … @ info Osaa% 1 ei voida ladata. Plugin dependent window title Kan ikke laste delen% 1. @ title: window Plugin dependent window title % 1 – Kontact@ info % 1 – Kontact@ info Tervetuloa Kontact- ohjelmaan% 1% 1% 1 < nobr >% 1% 1 < nobr >% 1% 1 < nobr >% 1 Ohita tämä johdantoesitys Velkommen til Kontact% 1% 2% 8% 9% 15% 16% 22% 23 Hopp over denne innføringa @ item: intext Kontact pitää huolta sähköpostistasi, osoitekirjastasi, kalenteristasi, työtehtävistäsi ja paljosta muusta. Kontact håndterer e- post, adressebok, kalender, huskeliste og enda mer. @ item: intext Lue ohjekirjaa Les håndboka@ item: intext Opi lisää Kontactista ja sen komponenttiohjelmista Lær mer om Kontact og komponentene@ item: intext Vieraile Kontactin verkkosivustolla Gå til Kontact- nettstedet@ item: intext Hae verkosta apua ja oppaita Tilgang til innføringer og andre ressurser på nettet@ item: intext Aseta Kontact ryhmätyöohjelmiston asiakasohjelmaksi Sett opp Kontact som gruppevareklient@ item: intext Valmista Kontact käyttämään yritysverkkoja Forbered Kontact for bruk i firmanettverk@ action: inmenu Uusi syöte.... Ny kilde & # 160; … @ info: status Uusi henkilö... @ info: whatsthis Opprett en ny kilde@ info: whatsthis Uusi henkilö... @ info: status Ny kontakt & # 160; … @ info: status @ info: whatsthis Opprett en ny kontakt@ info: whatsthis Uusi henkilö... Ny kontaktgruppe & # 160; … @ info: status Uusi henkilö... @ info: whatsthis Opprett en ny kontaktgruppe@ info: whatsthis Synkronoi yhteystiedot@ info: status Synkroniser kontakter@ info: status @ info: whatsthis Synkroniser gruppevarekontakter@ info: whatsthis Uusi KJots- sivu Ny KJots- side@ info: status Uusi henkilö... @ info: whatsthis Opprett en ny jots- side@ info: whatsthis Uusi KJots- kirja Ny KJots- bok@ info: status Uusi henkilö... @ info: whatsthis Opprett en ny jots- bok@ info: whatsthis kcmkmailsummary kcmkmailsummary Sähköpostin yhteenvetonäkymän asetusikkuna Oppsettsdialog for e- postsammendrag (c) 2004 Tobias Koenig © 2004 Tobias Koenig Näytä kansioiden koko polku Vis full sti for kataloger@ info: tooltip Näytä kansioiden koko polku@ info: whatsthis Vis full sti for hver katalog@ info: whatsthis prefix for local folders Slå på dette hvis du vil ha fullstendig sti for hver mappe listet opp i sammendraget. Hvis dette ikke er slått på blir bare grunnmappestien vist. prefix for local folders Paikallinen Lokale@ action: inmenu Uusi viesti... Ny melding & # 160; … @ info: status Uusi henkilö... @ info: whatsthis Opprett en ny e- postmelding@ info: whatsthis Lähetä sähköpostia Synkroniser e- post@ info: status Tahdista sähköposti Synkroniser gruppevare- e- post@ info: whatsthis Tahdista sähköposti Velg dette for å synkronisere din gruppevare- e- post. Uudet viestit% 1: number of unread messages% 2: total number of messages Nye meldinger% 1: number of unread messages% 2: total number of messages % 1 /% 2 % 1 /% 2 Seuraamissasi kansioissa ei ole lukemattomia viestejä Ingen uleste meldinger i de overvåkede mappene Avaa kansio: ”% 1 ” Åpne mappa: «% 1 » @ action: inmenu Uusi artikkeli... Ny artikkel & # 160; … @ info: status Uusi henkilö... @ info: whatsthis Opprett en ny Usenet- artikkel@ info: whatsthis & Uusi & Ny@ info: status Lue muistilappu: "% 1" @ info: whatsthis Opprett nytt sprettoppnotat@ info: whatsthis Muokkaa... Rediger & # 160; … @ info: status Muokkaa viestiä@ info: whatsthis Rediger sprettoppnotat@ info: whatsthis Muuta nimeä... Endre navn & # 160; … @ info: status Lue muistilappu: "% 1" @ info: whatsthis Sett nytt navn på sprettoppnotat@ info: whatsthis Poista Slett@ info: status & Poista tapaaminen@ info: whatsthis Slett sprettoppnotat@ info: whatsthis Tulosta valitut muistiinpanot... Skriv ut valgte notater & # 160; … @ info: status Tulosta muistilaput@ info: whatsthis Skriv ut sprettoppnotat@ info: whatsthis Valitse tulostettavat muistiinpanot luettelosta Velg de notatene du vil skrive ut fra lista. @ title: window Tulosta muistilaput Skriv ut sprettoppnotater@ info Vahvista poistaminen Bekreft sletting@ title: window Lue muistilappu: "% 1" Sett nytt navn på sprettoppnotat@ label: textbox Nimi: Nytt navn: @ action: inmenu Uusi muistilappu... Nytt sprettoppnotat & # 160; … @ info: status Tahdista muistilaput Synkroniser sprettoppnotater@ info: status Tahdista muistilaput Synkroniser gruppevarenotater@ info: whatsthis Tahdista muistilaput Velg dette for å synkronisere dine gruppevarenotater. @ title Muistiinpanot KNotes@ title Ponnahdusmuistiinpanot Sprettoppnotater (C) 2001– 2004 Kontact- kehittäjät © 2003– 2004 Kontactutviklerne@ info: credit Michael Brade Michael Brade@ info: credit Kokous Møte@ item Muistiinpano: ”% 1 ” Notat:% 1@ item Uusi muistiinpano... Nytt notat@ info Usean viestin pudottamista ei tueta. Det er ikke støtte for å slippe flere e- poster. @ item Lähettäjä:% 1 Vastaanottaja:% 2 Aihe:% 3 Fra:% 1 Til:% 2 Emne:% 3@ item Posti:% 1 E- post:% 1 Ei muistiinpanoja saatavilla Ingen notat tilgjengelige Lue muistilappu: "% 1" Les sprettoppnotatet: «% 1 » Tulevat tapahtumat Kommende hendelser & Muokkaa tapaamista... Rediger avtale & # 160; … & Poista tapaaminen & Slett avtale Muokkaa tapahtumaa: ”% 1 ” Rediger hendelsen: «% 1 » @ action: inmenu Uusi päiväkirja... Ny dagbok & # 160; … @ info: status Uusi henkilö... @ info: whatsthis Lag en ny dagbok@ info: whatsthis Tahdista päiväkirja Synkroniser dagbok@ info: status Tahdista sähköposti@ info: whatsthis Synkroniser gruppevare- dagbok@ info: whatsthis kcmapptsummarykcmsdsummary kcmapptsummary Tulevien tapahtumien asetukset Oppsettdialog for kommende hendelser (c) 2003– 2004 Tobias Koenig © 2003– 2004 Tobias Koenig kcmtodosummary kcmtodosummary Keskeneräisten tehtävien asetukset Oppsettdialog for kommende gjøremål@ action: inmenu Uusi tapahtuma... Ny hendelse & # 160; … @ info: status Uusi henkilö... @ info: whatsthis Lag en ny hendelse@ info: whatsthis Synkronoi kalenteri Synkroniser kalender@ info: status Tahdista sähköposti@ info: whatsthis Synkroniser gruppevarekalender@ info: whatsthis SYNTYMÄPÄIVÄ FØDSELSDAG VUOSIPÄIVÄthe appointment is today JUBILEUMSDAGthe appointment is today Tänään I dagthe special day is tomorrow Huomenna I morgen use abbreviation for hour to keep the text short om use abbreviation for hour to keep the text short nyt nå päiväTime from - to hele dagenTime from - to % 1 –% 2 % 1 –% 2next occurrence Muistiinpano: ”% 1 ” Neste: «% 1 » @ action: inmenu Uusi tehtävä... Nytt gjøremål & # 160; … @ info: status Uusi henkilö... @ info: whatsthis Opprett et nytt gjøremål@ info: whatsthis Tahdista tehtäväluettelo Synkroniser liste over gjøremål@ info: status Tahdista muistilaput@ info: whatsthis Synkroniser gruppevare- gjøremål@ info: whatsthis Odottavat tehtävätthe to- do is due today Ventende gjøremålthe to- do is due today määräpäivä innen & Muokkaa tehtävää... & Endre gjøremål & # 160; … & Poista tehtävä Slett gjøremål & Merkitse tehtävä tehdyksi & Merk gjøremål som fullført Muokkaa tehtävää: ”% 1 ” Rediger gjøremålet: «% 1 » päättymisaika avointhe to- do is overdue ingen slutt oppgittthe to- do is overdue myöhässä forfalt alkaa tänäänto- do ends today starter i dagto- do due today ei alkanutthe to- do is completed ikke påbegyntthe to- do is completed tekeillä Separator for status like this: overdue, completed pågårSeparator for status like this: overdue, completed , , @ action: inmenu Uusi tehtävä Ny oppgave@ info: status Uusi henkilö... @ info: whatsthis Opprett en ny tidssporing@ info: whatsthis Sähköpostin yhteenvetonäkymän asetusikkuna Oppsettsdialog for plansammendrag (c) 2004– 2006 Allen Winter © 2007– 2008 Oral Timocin today Planleggertoday Syntymäpäivä Bursdag Vuosipäivä Jubileumsdag Lomapäivä Helligdag Erityinen tapahtuma Spesiell anledning & Muokkaa tapaamista: ”% 1” work on to- do is in progress Rediger avtale «% 1» work on to- do is in progress tekeilläto- do starts today pågårto- do starts today päättyy tänäänto- do is completed forfaller i dagto- do is completed % 1 % 1% Yhteenveto Planlegger- sammendrag Yhteenveto Sammendrag fra Kontact- planlegger (c) 2004– 2005 The KDE PIM - ryhmä © 2004– 2005 KDE PIM- laget kcmsdsummary kcmsdsummary Tulevien merkkipäivien asetusikkuna Oppsettsdialog for kommende spesielle datoer (c) 2004– 2006 Allen Winter © 2004– 2006 Allen Winter Tulevat merkkipäivät Kommende spesielle datoer LOMAPÄIVÄ HELLIGDAG ERITYINEN TAPAHTUMAthe special day is today SPESIELL ANLEDNINGthe special day is today Lähetä sähköpostia Send & E- post Näytä & yhteystieto Vis & kontakt Lähetä sähköposti henkilölle: ”% 1 ” E- post til «% 1 » Merkkipäivien yhteenveto Sammendrag av spesielle datoer Yhteenveto@ title: column plugin name Kontactsammendrag av spesielle datoer@ title: column plugin name Yhteenvetoliitännäisen nimi Navn på programtilleggssammendrag Valitse yhteenvetosivulla näytettävät yhteenvetoliitännäiset Velg programtilleggssammendragene som skal vises på sammendragssiden. kontactsummary kontact- sammendrag KDE Kontact yhteenveto KDE Kontact- sammendrag (c), 2004 Tobias Koenig © 2004 Tobias Koenig Määritä yhteenvetonäkymä... & Sett opp sammendragsvisning & # 160; … Määritä yhteenvetonäkymä... @ info: whatsthis & Sett opp sammendragsvisningen@ info: whatsthis Yhteenveto henkilölle% 1 Sammendrag for% 1 Mitä seuraavaksi? Hva er neste? Synkronoi kaikki@ action: inmenu sync everything Synkroniser alt@ action: inmenu sync everything Kaikki Alt Yhteenveto Kontact- sammendrag Yhteenvetonäkymä Visning av kontact- sammendrag (C) 2003 Kontact- kehittäjät © 2003 Kontactutviklerene Sven Lueppken Sven Lueppken@ title: window Muokkaa viestiä Rediger sprettoppnotat@ label popup note name & Tulosta... cut this event Forhåndsvis utskrift & # 160; … cut this event & Leikkaacopy this event Klipp & utcopy this event & Päivä: delete this incidence & Lim inndelete this incidence & Poista@ info & Slett & Poista tehdyt Slå av/ på fullførte gjøremål & Vaihda muistutusten tilaa: Slå av/ på & Påminnelse Irrota tapahtuma toistoista & Koble fri fra gjentakelsen & # 160; … Lähetä iCalendar- muodossa... Send som iCalendar & # 160; … Tuo kalenteri Kopier til kalender Uusi kalenteri@ info: whatsthis & Flytt til kalender@ info: whatsthis Näyttää nykyisten osallistujien tiedot. Muokataksesi osallistujaa valitse se tästä luettelosta ja muokkaa arvoja. Saraketta napsauttamalla luettelo lajitellaan sarakkeen mukaiseen järjestykseen. RSVP- sarake ilmaisee, pyydetäänkö osanottajia vastaamaan kutsuun. @ title: column attendee name Viser opplysninger om deltakere. Du kan redigere opplysninger om en deltaker ved å markere i lista og endre verdier i området nedenfor. Trykker du på en kolonneoverskrift blir lista sortert etter den kolonnen. RSVP- kolonnen viser om det kreves svar fra deltakeren. @ title: column attendee name Nimi Navn@ action: button Sähköposti E- post@ label Asema@ title: column attendee status Rolle@ title: column attendee status Tila@ title: column attendee has RSVPed? Status@ title: column attendee has RSVPed? RSVP@ title: column attendee delegated to RSVP@ title: column attendee delegated to Delegoitu henkilölle@ title: column attendee delegated from Delegert til@ title: column attendee delegated from Delegoija@ info Delegert fra@ info % 1 ei näytä kelvolliselta sähköpostiosoitteelta. Haluatko varmasti kutsua tämän osallistujan? @ title % 1 ser ikke ut til å være en gyldig e- postadresse. Er du sikker på at du vil invitere denne deltakeren? @ title Epäkelpo sähköpostiosoite: @ option Ugyldig e- postadresse@ option Liitetty kalenteri Sammenslått kalender Kalenterit rinnakkain Kalendere side om side Muokkaa kalenterisuotimia Rediger kalenderfiltre@ info: whatsthis Napsauta tätä painiketta määritelläksesi uuden suotimen Trykk denne knappen for å definere et nytt filter. @ info: whatsthis Paina tätä painiketta poistaaksesi käytössä olevan suotimen. Trykk denne knappen for å ta bort det filteret som er aktivt nå. @ label default filter name Uusi suodin% 1 Nytt filter% 1@ info Haluatko todella poistaa tämän tietolähteen% 1? Er du sikker på at du vil fjerne filteret «% 1 »? @ title: window Poista vanhat tapaamiset Slette filter? @ info: tooltip Paikka: @ label Sted:% 1@ label Mittakaava: @ info: tooltip Skalert: @ info: tooltip @ info: whatsthis Sett forstørringsnivået for Gantt- diagrammet@ info: whatsthis Asettaa Gantt- kaavion tarkastelujakson. Valinta 'Tunti' näyttää muutaman tunnin alueen, 'Päivä' näyttää muutaman päivän, 'Viikko' näyttää muutaman kuukauden ja 'Kuukausi' näyttää muutaman vuoden. 'Automaattinen' valitsee tapahtuman tai tehtävän kannalta sopivimman ajanjakson. @ item: inlistbox range in hours Velg visningsnivå for Gantt- diagrammet fra det følgende: « Time » viser et intervall på noen timer, « Dag » viser et intervall på noen dager, « Uke » viser et intervall på noen måneder, og « Måned » viser et intervall på et par år, mens « Automatisk » velger et intervall som passer best med det valgte gjøremålet eller hendelsen. @ item: inlistbox range in hours Tunti@ item: inlistbox range in days Time@ item: inlistbox range in days Päivä@ item: inlistbox range in weeks Dag@ item: inlistbox range in weeks Viikko@ item: inlistbox range in months Uke@ item: inlistbox range in months Kuukausi@ item: inlistbox range is computed automatically Måned@ item: inlistbox range is computed automatically Automaattinen@ action: button Automatisk@ action: button Keskitä avattaessa@ info: whatsthis Sentrer ved start@ info: tooltip Keskittää Gantt- kaavion tämän tapahtuman alkuhetkeen. @ info: whatsthis Midtstill Gantt- diagrammet på det tidspunktet (klokkeslett og dato) hendelsen starter. @ info: whatsthis Keskittää Gantt- kaavion tämän tapahtuman alkuhetkeen. @ action: button Trykk denne knappen for å midtstille Gantt- diagrammet på startdato og - tid for denne hendelsen. @ action: button Valitse päivä@ info: whatsthis Plukk dato@ info: tooltip Sijoittaa tapahtuman ajankohtaan, jolloin kaikki osallistujat ovat vapaita. @ info: whatsthis Flytt hendelsen til en dato og klokkeslett da alle deltakere er ledige. @ info: whatsthis Sijoittaa tapahtuman ajankohtaan, jolloin kaikki osallistujat ovat vapaita. @ action: button reload freebusy data Trykk denne knappen for å flytte hendelsen til en dato og klokkeslett da alle deltakere har ledig tid i sine Ledig/ Opptatt- lister. @ action: button reload freebusy data Lataa uudelleen@ info: whatsthis Last på nytt@ info: tooltip Lataa uudelleen kaikkien osallistujien varaustiedot vastaavilta palvelimilta. @ info: whatsthis Laster inn ledig/ opptatt- data for alle deltakere@ info: whatsthis Lataa uudelleen kaikkien osallistujien varaustiedot vastaavilta palvelimilta. @ info: tooltip Om denne knappen trykkes vil Korganizer laste inn ledig/ opptatt- data for alle deltakere fra de tilsvarende tjenerne. @ info: tooltip @ info: whatsthis Viser ledig/ opptatt- stahtus for alle deltakere@ info: whatsthis Näyttää, ovatko osallistujat vapaita vai varattuja. Kaksoisnapsauttamalla osallistujaa voit syöttää osallistujan varaustietojen sijainnin. Viser alle deltakeres ledig/ opptatt- status. Du kan taste inn adressen til deres ledig/ opptatt- informasjon ved å dobbeltklikke på deltakerens oppføring i lista. @ title: column attendee name & Osallistujat@ info Deltaker@ info Kokouksella on jo sopivat alku - ja loppuajat. @ info Møtet har allerede passende start - og sluttider. @ info Tapahtumaa on siirretty. Uusi aika: Alkaa:% 1 Päättyy:% 2. @ info Møtet er flyttet til Start:% 1 Slutt:% 2. @ info Sopivaa päivää ei löytynyt. @ label Ingen passende dato funnet. @ label % 1 osanottajasta,% 2 on hyväksynyt,% 3 on hyväksynyt ehdollisesti ja% 4 kieltäytynyt. @ title Av de% 1 deltakerne har% 2 godtatt,% 3 har godtatt foreløpig og% 4 har avslått. @ title: window @ info: whatsthis I denne hendelsen endrer du nå arrangør. Siden arrangøren også er deltaker, vil du endre den tilsvarende deltakeren også? @ info: whatsthis Viikko (kuukauden alusta lukien) tapahtuman tai tehtävän toistumiselle. @ item: inlistbox Ukenummeret fra begynnelsen av måneden der denne hendelsen eller gjøremålet skal gjentas. @ item: inlistbox 5. 5. @ item: inlistbox last week of the month 2. viimeinen@ item: inlistbox last week of the month nest siste@ item: inlistbox 3. viimeinen@ item: inlistbox tredje siste@ item: inlistbox 4. viimeinen@ item: inlistbox fjerde siste@ item: inlistbox 5. viimeinen@ item: inlistbox femte siste@ info: whatsthis Viikonpäivä, jolloin tämän tapahtuman tai tehtävän tulisi toistua. @ info: whatsthis Ukedagen der denne hendelsen eller gjøremålet skal gjentas. @ info: whatsthis Kuukausi, jolloin tämän tapahtuman tai tehtävän tulisi toistua. @ info: whatsthis Måneden der denne hendelsen eller gjøremålet skal gjentas. @ info: whatsthis Asettaa kuinka usein tämän tapahtuman tai tehtävän tulisi toistua. @ label Oppgir hvor ofte denne hendelsen eller gjøremålet skal gjentas. @ label & Uusi & Gjenta hver@ label recurrence expressed in days päivä dag( er) viikon välein: @ info: whatsthis uke( r) på: @ info: whatsthis Asettaa kuinka usein tämän tapahtuman tai tehtävän tulisi toistua. @ option: radio Sett% 1 som dagen da denne hendelsen eller gjøremålet skal gjentas. @ info: tooltip & Uusi aina@ label & Gjenta på% 1@ label kuukausi@ option: radio måned( er) @ option: radio & Uusi aina@ info: whatsthis & Gjenta den@ info: whatsthis Asettaa kuukaudenpäivän, jolloin tämän tapahtuman tai tehtävän tulee toistua. @ info: whatsthis Oppgir en bestemt dag i måneden når denne hendelsen eller gjøremålet skal gjentas. @ info: whatsthis Kuukaudenpäivä, jolloin tämän tapahtuman tai tehtävän tulee toistua. @ item: inlistbox Dagen i måneden når denne hendelsen eller gjøremålet skal gjentas. @ item: inlistbox 6. 6. @ item: inlistbox 7. @ item: inlistbox 7. @ item: inlistbox 8. @ item: inlistbox 8. @ item: inlistbox 9. @ item: inlistbox 9. @ item: inlistbox 10. @ item: inlistbox 10. @ item: inlistbox 11. @ item: inlistbox 11. @ item: inlistbox 12. @ item: inlistbox 12. @ item: inlistbox 13. @ item: inlistbox 13. @ item: inlistbox 14. @ item: inlistbox 14. @ item: inlistbox 15. @ item: inlistbox 15. @ item: inlistbox 16. @ item: inlistbox 16. @ item: inlistbox 17. @ item: inlistbox 17. @ item: inlistbox 18. @ item: inlistbox 18. @ item: inlistbox 19. @ item: inlistbox 19. @ item: inlistbox 20. @ item: inlistbox 20. @ item: inlistbox 21. @ item: inlistbox 21. @ item: inlistbox 22. @ item: inlistbox 22. @ item: inlistbox 23. @ item: inlistbox 23. @ item: inlistbox 24. @ item: inlistbox 24. @ item: inlistbox 25. @ item: inlistbox 25. @ item: inlistbox 26. @ item: inlistbox 26. @ item: inlistbox 27. @ item: inlistbox 27. @ item: inlistbox 28. @ item: inlistbox 28. @ item: inlistbox 29. @ item: inlistbox 29. @ item: inlistbox 30. @ item: inlistbox 30. @ item: inlistbox 31. @ item: inlistbox last day of the month 31. @ item: inlistbox last day of the month 6. viimeinen@ item: inlistbox 6. siste@ item: inlistbox 7. viimeinen@ item: inlistbox 7. siste@ item: inlistbox 8. viimeinen@ item: inlistbox 8. siste@ item: inlistbox 9. viimeinen@ item: inlistbox 9. siste@ item: inlistbox 10. viimeinen@ item: inlistbox 10. siste@ item: inlistbox 11. viimeinen@ item: inlistbox 11. siste@ item: inlistbox 12. viimeinen@ item: inlistbox 12. siste@ item: inlistbox 13. viimeinen@ item: inlistbox 13. siste@ item: inlistbox 14. viimeinen@ item: inlistbox 14. siste@ item: inlistbox 15. viimeinen@ item: inlistbox 15. siste@ item: inlistbox 16. viimeinen@ item: inlistbox 16. siste@ item: inlistbox 17. viimeinen@ item: inlistbox 17. siste@ item: inlistbox 18. viimeinen@ item: inlistbox 18. siste@ item: inlistbox 19. viimeinen@ item: inlistbox 19. siste@ item: inlistbox 20. viimeinen@ item: inlistbox 20. siste@ item: inlistbox 21. viimeinen@ item: inlistbox 21. siste@ item: inlistbox 22. viimeinen@ item: inlistbox 22. siste@ item: inlistbox 23. viimeinen@ item: inlistbox 23. siste@ item: inlistbox 24. viimeinen@ item: inlistbox 24. siste@ item: inlistbox 25. viimeinen@ item: inlistbox 25. siste@ item: inlistbox 26. viimeinen@ item: inlistbox 26. siste@ item: inlistbox 27. viimeinen@ item: inlistbox 27. siste@ item: inlistbox 28 viimeinen@ item: inlistbox 28. siste@ item: inlistbox 29. viimeinen@ item: inlistbox 29. siste@ item: inlistbox 30. viimeinen@ item: inlistbox 30. siste@ item: inlistbox 31. viimeinen@ item: inlistbox 31. siste@ label päivä@ info: whatsthis dag@ info: whatsthis Asettaa viikonpäivän ja viikon, jolloin tämän tapahtuman tai tehtävän tulee toistua. @ label Setter en ukedag og bestemt uke i måneden når denne hendelsen eller gjøremålet skal gjentas@ label vuosi@ option: radio part before XXX of 'Recur on day XXX of month YYY' år@ option: radio part before XXX of 'Recur on day XXX of month YYY' & Toista tiettynä päivänä@ option: radio & Gjenta på dag@ option: radio & Päivä @ info: whatsthis & Dag @ info: whatsthis Asettaa kuukauden tietyn päivän, jolloin tämän tapahtuman tai tehtävän pitäisi toistua. @ label part between XXX and YYY of 'Recur on day XXX of month YYY' Setter en bestemt dag i en bestemt måned når denne hendelsen eller gjøremålet skal gjentas. @ label part between XXX and YYY of 'Recur on day XXX of month YYY' kuukaudessa@ option: radio Part before XXX in 'Recur on NNN. WEEKDAY of MONTH', short version & i @ option: radio Part before XXX in 'Recur on NNN. WEEKDAY of MONTH', short version & Joka @ option: radio Part before XXX in 'Recur on NNN. WEEKDAY of MONTH' & den@ option: radio Part before XXX in 'Recur on NNN. WEEKDAY of MONTH' & Joka@ info: whatsthis & den@ info: whatsthis Asettaa päivän, viikon ja kuukauden, jolloin tämän tapahtuman tai tehtävän tulisi toistua. @ label part between WEEKDAY and MONTH in 'Recur on NNN. WEEKDAY of MONTH' Setter en bestemt dag i en bestemt uke i en bestemt måned når denne hendelsen eller gjøremålet skal gjentas. @ label part between WEEKDAY and MONTH in 'Recur on NNN. WEEKDAY of MONTH' kuukaudessa@ option: radio & i@ option: radio Päivä # @ option: radio Dag # @ option: radio Toista & päivänä # @ info: whatsthis Gjenta på & dag # @ info: whatsthis Asettaa päivän vuodessa, jolloin tämä tapahtuma tai tehtävä tulisi toistua. @ label part after NNN of 'Recur on day # NNN of the year' Setter en bestemt dag i året når denne hendelsen eller gjøremålet skal gjentas. @ label part after NNN of 'Recur on day # NNN of the year' & vuodessa@ label part after NNN of 'Recur on day # NNN of the year', short version i året@ label part after NNN of 'Recur on day # NNN of the year', short version vuodessa@ title: group i året@ title: group Poikkeukset@ info: whatsthis & Unntak@ info: whatsthis Poikkeus tämän tapahtuman tai tehtävän toistolle. @ action: button En dato som skal betraktes som et unntak fra gjentakelsesreglene for denne hendelsen eller gjøremålet. @ action: button Lisää tämä päivä poikkeukseksi toistoon tälle tapahtumalle tai tehtävälle. @ action: button Legg til denne datoen som et unntak fra gjentakelsesreglene for denne hendelsen eller gjøremålet. @ action: button & Muuta@ info: whatsthis & Endre@ info: whatsthis Vaihda valittu päivä tällä päivällä. @ action: button Erstatt den markerte datoen med denne datoen. @ action: button Poista valittu päivä tämän tehtävän tai tapahtuman säännöllisen toistumisen poikkeusten luettelosta. @ info: whatsthis Slett den markerte datoen fra lista over datoer som er unntatt fra gjentakelsesreglene for denne hendelsen eller gjøremålet. @ info: whatsthis Näyttää päivämäärät, jotka ovat poikkeuksia tapahtuman säännöllisestä toistumisesta. @ title: window Viser datoer som betraktes som unntatt fra gjentakelsesreglene for denne hendelsen eller gjøremålet. @ title: window Muokkaa poikkeuksia@ title: group Rediger unntak@ title: group Toistumisväli@ info: whatsthis Gjentakelsestidsrom@ info: whatsthis Asettaa tälle tapahtumalle tai tehtävälle toiston ajanjakson. @ label Stiller inn tidsrom hvor disse gjentakelsesreglene skal brukes for denne hendelsen eller gjøremålet. @ label Aloitus: @ info: whatsthis Begynn den: @ info: whatsthis Aloituspäivä tämän tapahtuman tai tehtävän toistolle. @ option radio Datoen da gjentakelsene for denne hendelsen eller gjøremålet skal begynne. @ option radio Ei lopetuspäivää@ info: whatsthis Ingen sluttdato@ info: whatsthis Asettaa tapahtuman tai tehtävän toistumaan loputtomasti. @ info: whatsthis Hendelsen eller gjøremålet gjentas for alltid. @ info: whatsthis Lopettaa tapahtuman tai tehtävän toiston kun sitä on toistettu haluttu kertamäärä. @ option: radio Hendelsen eller gjøremålet slutter å gjentas etter et gitt antall gjentakelser. @ option: radio Lopeta & jälkeen@ label Slutt & etter@ label esiintymä( ä) @ info: whatsthis & gang( er) @ info: whatsthis Aseta tapahtuma tai tehtävä päättymään tiettynä päivänä. @ option: radio Hendelsen eller gjøremålet slutter å gjentas på en bestemt dato. @ option: radio & Lopetusaika: @ info: whatsthis Slutt & den: @ info: whatsthis Päivä, jonka jäkeen tapahtumaa tai tehtävää ei enää toisteta@ label Etter denne datoen gjentas ikke hendelsen eller gjøremålet@ label Alkaa:% 1@ title: window Begynner:% 1@ title: window Muokkaa toistumisväliä@ info: whatsthis Rediger gjentakingstidsrom@ info: whatsthis Asettaa tapahtuman tai tehtävän toiston tyypin. @ item: inlistbox recur daily Bestemmer hva slags gjentakelse hendelsen eller gjøremålet skal ha. @ item: inlistbox recur daily Päivittäin@ item: inlistbox recur weekly Daglig@ item: inlistbox recur weekly Viikottain@ item: inlistbox recur monthly Ukentlig@ item: inlistbox recur monthly Kuukausittain@ item: inlistbox recur yearly Månedlig@ item: inlistbox recur yearly Vuosittain@ title: group Årlig@ title: group Toistumistavat@ option: radio recur daily Gjentakelsestyper@ option: radio recur daily Päivittäin@ info: whatsthis & Daglig@ info: whatsthis Asettaa tapahtuman tai tehtävän toistumaan päivittäin määriteltyjen sääntöjen mukaan. @ option: radio recur weekly Angir at hendelsen eller gjøremålet skal gjentas daglig i følge oppsatte regler. @ option: radio recur weekly Viikoittain@ info: whatsthis Hver uke@ info: whatsthis Asettaa tapahtuman tai tehtävän toistumaan viikottain asetettujen sääntöjen mukaan. @ option: radio recur monthly Angir at hendelsen eller gjøremålet skal gjentas ukentlig i følge oppsatte regler. @ option: radio recur monthly Kuukausittain@ info: whatsthis & Månedlig@ info: whatsthis Asettaa tapahtuman tai tehtävän toistumaan kuukausittain annettujen sääntöjen mukaan. @ option: radio recur yearly Angir at hendelsen eller gjøremålet skal gjentas månedlig i følge oppsatte regler. @ option: radio recur yearly Vuosittain@ info: whatsthis & Årlig@ info: whatsthis Asettaa tapahtuman tai tehtävän toistumaan vuosittain annettujen sääntöjen mukaan. @ option: check Angir at hendelsen eller gjøremålet skal gjentas årlig i følge oppsatte regler. @ option: check & Tapahtuma toistuu@ info: whatsthis Slå på gjentakelser@ info: whatsthis Asettaa tälle tapahtumalle tai tehtävälle toiston annettujen toistosääntöjen mukaan. @ title: group Slår på gjentakelse for denne hendelsen eller gjøremålet i følge oppsatte regler. @ title: group Tapahtuman aika @ info: whatsthis Avtaletidspunkt @ info: whatsthis Näyttää tapaamisaikatiedot@ title: group Viser informasjon om avtaletidspunkt. @ title: group Uusiutuvuussääntö@ info: whatsthis Gjentakelsesregel@ info: whatsthis Toiston tyypin ominaisuudet tälle tapahtumalle tai tehtävälle. @ action: button Innstillinger om type gjentakelse denne hendelsen eller gjøremålet skal ha. @ action: button Toistumisväli... @ info: whatsthis Repeteringstidsrom & # 160; … @ info: whatsthis Tämän tapahtuman tai tehtävän aikavälin ominaisuudet. @ action: button Innstillinger om tidsperioden der denne hendelsen eller gjøremålet skal gjentas. @ action: button Poikkeukset... @ info Unntak & # 160; … @ info Toiston päättymispäivä '% 1' tulee olla alkamispäivän '% 2' jälkeen. @ info Den siste dagen% 1 til gjentakelsen må være etter den første dagen% 2 til hendelsen. @ info Viikottain toistuvalla tapahtumalla tai tehtävällä tulee olla liitettynä vähintään yksi viikonpäivä. @ title: tab En ukentlig hendelse eller gjøremål må være knyttet til minst en ukedag. @ title: window & Toistuminen Gjentakelse@ action: button Ylläpidä mallipohjia@ info: tooltip Administrer & maler & # 160; … @ info: tooltip @ info: whatsthis Bruk eller opprett mal for dette elementet@ info: whatsthis @ info Trykk denne knappen for å kjøre et verktøy som hjelper deg til å styre et sett med maler. Maler kan gjøre det enklere og raskere å opprette nye elementer ved å sette de standardverdiene du foretrekker automatisk inn i redigeringen. @ info @ title: window Er du sikker på at du vil avbryte? @ title: window KOrganizer varmistus KOrganizer- bekreftelse & Osallistujat & Deltakere@ info: whatsthis Osallistujien välilehdellä voit lisätä tai poistaa osallistujia tälle tapahtumalle tai tehtävälle. På fanen Deltakere kan du legge til eller stryke deltakere til/ fra denne hendelsen eller gjøremålet. @ info Mallipohjaa '% 1' ei löydy. Kan ikke finne mal «% 1 ». @ info Virhe ladattaessa mallipohjatiedostoa '% 1'. Feil ved lasting av malfil «% 1 ». @ title: window Lisää tehtävä napsauttamalla Opprett gjøremål@ title: window Vastaehdotus:% 1 @ option unknown alarm type Motforslag@ option unknown alarm type Tuntematon@ item: inlistbox no timezone selected Ukjent@ option: check Muistutusikkuna@ option run application or script Påminnelsesdialog@ option run application or script Sovellus/ komentojono@ option send email reminder Program/ Skript@ option send email reminder Ääni@ info N days/ hours/ minutes before/ after the start/ end Lyd@ item@ intable N days/ hours/ minutes before/ after the start/ end % 1 ennen alkuaN days/ hours/ minutes before/ after the start/ end % 1 før startenN days/ hours/ minutes before/ after the start/ end % 1 alkamisen jälkeenN days/ hours/ minutes before/ after the start/ end % 1 etter startenN days/ hours/ minutes before/ after the start/ end % 1 ennen loppuaN days/ hours/ minutes before/ after the start/ end % 1 før sluttenN days/ hours/ minutes before/ after the start/ end % 1 loppumisen jälkeen % 1 etter slutten Kyllä Jano, not a recurring to- do Muokkaa muistutuksia@ info N days/ hours/ minutes before/ after the start/ end Rediger Påminnelser@ item: inlistbox % 1 ennen alkua@ info N days/ hours/ minutes before/ after the start/ end før gjøremålet starter@ item: inlistbox % 1 alkamisen jälkeen@ item: inlistbox etter at gjøremålet starter@ item: inlistbox @ item: inlistbox før gjøremålet forfaller@ item: inlistbox Asettaa aikavyöhykkeen tälle tapahtumalle. Asetus vaikuttaa myös toistumiin. @ info: whatsthis Velg utløser for påminnelse i forhold til start eller forfall@ info: whatsthis KOrgLisäosat KOrgPlugins Muistutus Påminnelse@ title Uusiutuu Gjentas Alkupäivä Startdato Aloitusaika Start- tid Loppupäivä Sluttdato Loppuaika Slutt- tid Luokat@ info: whatsthis Kategorier@ info: whatsthis Siirry eteenpäin seuraavaan vuoteen Gå fram én uke Siirry eteenpäin seuraavaan kuukauteendelimiter for joining holiday names Gå fram til én måneddelimiter for joining holiday names , , Default export file Poikkeusta ei voitu lisätä. Muutoksia ei tehty. Klarte ikke å legge til unntakselementet i kalenderen. Ingen endringer er gjort. Tapahtui virhe En feil oppstod Tulevia tapahtumia/ tehtäviä ei voitu lisätä kalenteriin. Muutoksia ei tehdä. Kunne ikke legge til de framtidige elementene til kalenderen. Ingen endringer er gjort. Osanottaja "% 1" lisätty kalenterin kohtaan "% 2" Deltaker «% 1 » lagt til i kalenderoppføringa «% 2 » Osallistuja lisätty Deltaker lagt til -% 1short_ weekday date (e. g. Mon 13) -% 1short_ weekday date (e. g. Mon 13) koko päivän Hele dagen Tätä tehtävää ei voi muokata, sillä sitä ei voi lukita. Klarte ikke endre dette gjøremålet fordi det ikke kan låses. Merkintää ei voitu lukita muokkausta varten. Et voi tehdä muutoksia. Klarer ikke låse elementet for endring. Du kan ikke gjøre noen endringer. Lukitus epäonnistui Låsing mislyktes Irrota tapahtuma toistoista Fjern en hendelse fra gjentakelsen Erota tulevat tapahtumakerrat Del opp framtidige gjentakelser Mitä seuraavaksi? date from - to Hva er neste? date from - to Tehtävä: Gjøremål: Tapahtumat ja tehtävät, jotka odottavat vastausta: date, from - to Hendelser og gjøremål som trenger svar: date, from - to % 1,% 2 -% 3to- do due date % 1,% 2 –% 3to- do due date (Määräaika:% 1) (Forfall:% 1) Klikkaa lisätäksesi tehtävän@ title: tab Trykk for å legge til et nytt gjøremålCheckbox to display todos not hirarchical Kuukausinäkymä@ info: tooltip Flat visning@ info: tooltip @ info: whatsthis Vis gjøremål i en flat liste i stedet for tre@ info: whatsthis Uusi & tehtävä... Nytt & gjøremål & # 160; … Uusi alitehtävä Nytt & delgjøremål & # 160; … & Tee tämä tehtävä itsenäiseksi Gjør del- gjøremål uavhengige Tee kaikki alitehtävät & itsenäisiksi Gjør alle delgjøremål & uavhengige & Siirrä delete completed to- dos & Flytt tildelete completed to- dos & Poista tehdytunspecified priority & Slett utførteunspecified priority määrittelemätön@ action: inmenu highest priority ikke angitt@ action: inmenu highest priority 1 (Korkein) @ action: inmenu medium priority 1 (høyest) @ action: inmenu 2 2@ action: inmenu 3 3@ action: inmenu 4@ action: inmenu medium priority 4@ action: inmenu medium priority 5 (keskitaso) @ action: inmenu lowest priority 5 (middels) @ action: inmenu 6 6@ action: inmenu 7 7@ action: inmenu 8@ action: inmenu lowest priority 8@ action: inmenu lowest priority 9 (matalin) @ title: tab 9 (lavest) Etsi Søk@ item: inlistbox Valitse luokat... delimiter for joining holiday names Velg kategorier@ item: intext delimiter for joining category names Nasodelimiter for joining holiday names Neidelimiter for joining category names Tärkeys@ title: column percent complete Prioritet@ title: column percent complete Valmis@ label to- do due date Ferdig@ label to- do due date Määräpäivä Forfallsdato / - tid & Kuvaus Beskrivelse Ei voida siirtää tehtävää itseensä tai alitehtävää itseensä Kan ikke flytte gjøremål til seg selv eller et av delgjøremålene. Pudota tehtäväUnspecified priority Slipp gjøremål@ action: inmenu Unspecified priority Muokkaa tätä kalenterimerkintää Rediger denne dagboknotisen Avaa tämän päiväkirjamerkinnän muokkaimessa Åpne en tekstredigerer for denne dagboknotisen Poista tämä päiväkirjamerkintä Slett denne dagboknotisen & Tulosta Skriv & ut Tulosta päiväkirjamerkintä Skriv ut denne dagboknotisen Avaa tulostusikkunan tätä päiväkirjamerkintää varten Åpne en tekstredigerer for denne dagboknotisen Ajan seurantaDate from - to TidslinjeDate from - to Ei luokkaanumber of hours spent Ingen kategorinumber of hours spent Osallistuj( i) a poistettiin tapahtumasta. Lähetetäänkö heille keskeytysviesti? Noen deltakere ble strøket fra denne hendelsen. Vil du sende melding om avbud til disse deltakerne? Osallistujat poistettu Deltakere strøket Lähetä viestejä Send meldinger Ei voitu tallettaa% 1 "% 2". Klarte ikke lagre% 1 «% 2 ». Tuo kalenteri Importer kalender Lisää uutena kalenterina Legg til som ny kalender Yhdistä olemassaolevaan kalenteriin Flett inn i kalenderen Avaa uuteen ikkunaan Åpne i nytt vindu KOrganizer- teemat KOrganizer tidssone- test ÄLÄ KÄYTÄ - Stub tekee kaikenlaista teemoille IKKE BRUK – utkast til funksjon for å gjøre ting med KOrganizer- temaer © 2007 Loïc Corbasson © 2007 Loïc Corbasson Käytettävä teema@ title: tab personal settings Tema du vil bruke@ title: tab personal settings Omat asetukset Personligincidence category: typically associated with leaving home for business, and not pleasure Sähköpostin asetukset@ title: tab E- postinnstillinger@ title: tab Tallenna@ title: group Lagre@ title: group Kalenteria tallennetaan@ title: tab systray settings Lagrer kalender@ title: tab systray settings Lajitteluasetukset@ info: tooltip V is/ skjul valg@ info: tooltip @ info Slå på dette for å kunne se påminnelsesnissen for KOrganizer i systemkurven (anbefales). @ info @ title: tab Nissen vil fortsette å kjøre selv om den ikke synes i systemkurven. @ title: tab Alue@ title: group Regionalt@ title: group Juhlapäivä@ label Fridager@ label Käytä vapaapäiväaluetta: Bruk fridagsregion: (ei mikään) @ title: group (Ingen) @ title: group Työaika@ info: whatsthis Arbeidsperiode@ info: whatsthis Tällä valinnalla KOrganizer merkitsee työajan viikon tälle päivälle. Valitse, jos tämä on sinulle työpäivä. Muussa tapauksessa työpäivän tunteja ei merkitä värillä. @ title: tab Kryssav i denne boksen for å få KOrganizer til å markere arbeidstimene for denne ukedagen. Dersom dette er en arbeidsdag for deg, merk denne boksen. Ellers vil ikke arbeidstimene bli markert med farge. @ title: tab Oletusarvot Standard verdier@ title: group Tapaaminen Avtaler@ title: group Muistutus Påminnelser@ action: button Hälytyksen oletusaika: Standard varslingstidspunkt: @ item: inlistbox reminder units in minutes minuutti( a) minutt( er) @ item: inlistbox alarm offset expressed in hours tunti( a) time( r) @ item: inlistbox alarm offset expressed in days Yleistä@ title: tab general to- do settings Generelt@ title: tab general to- do settings Näyttöasetukset Visningsvalg Päivämääräselain@ title: tab Dato- navigatør@ title: tab Tehtävänäkymä@ label suffix in the hour size spin box Planleggervisning@ label suffix in the hour size spin box pikseli@ label suffix in the N days spin box piksler@ label suffix in the N days spin box päivää@ title: tab dager@ title: tab Kuukausinäkymä@ title: tab Månedsvisning@ title: tab Tehtävänäkymä Gjørelistevisning@ title: group Värit@ title: group Farger@ title: group Valitse tässä tapahtuman luokka, jota haluat muokata. Voit muuttaa valitun luokan väriä käyttämällä allaolevaa painiketta. @ info: whatsthis Velg her hvilken hendelseskategori du vil endre. Du kan endre den valgte kategoriens farge ved å bruke knappen under. @ info: whatsthis Valitse tässä valitun tapahtuman luokan väri käyttämällä ylläolevaa monivalintalaatikkoa. @ title: group Velg farge til hendelseskategori fra kombinasjonsboksen over. @ title: group Tietolähteet@ info: whatsthis Ressurser@ info: whatsthis Valitse tässä tapahtuman luokka, jota haluat muokata. Voit muuttaa valitun luokan väriä käyttämällä allaolevaa painiketta. @ info: whatsthis Velg her hvilken kalender du vil endre. Du kan endre den valgte kalenderfargen ved å bruke knappen under. @ info: whatsthis Valitse väri valitulle tietolähteellä käyttämällä monivalintalaatikkoa. @ title: tab Velg farge til den valgte kalenderen fra kombinasjonsboksen over. @ title: tab Kirjasin@ label Skrifter@ label Tapahtuman teksti@ label Hendelsestekst@ label Ylimääräiset sähköpostiosoitteet: @ info: whatsthis Ekstra e- postadresser: @ info: whatsthis Lisää, muokkaa tai poista ylimääräisiä sähköpostiosoitteita. Nämä sähköpostiosoitteet ovat muita kuin henkilökohtaisissa asetuksissa asettamiasi. Jos olet jonkun tapahtuman osallistuja, mutta käytät toista sähköpostiosoitetta sen yhteydessä, lisää osoite tähän. Näin KOrganizer voi tunnistaa sen sinun sähköpostiosoitteeksesi. @ title: column email addresses Legg til, rediger eller fjern ekstra e- post adresser her. Disse e- postadressene er de du har i tillegg til den som er satt i personlige innstillinger. Dersom du er deltaker i en hendelse, men bruker en annen e- postadresse der, må du føre denne adressen her slik at KOrganizer kan gjenkjenne den som din. @ title: column email addresses Ylimääräinen sähköpostiosoite: @ info: whatsthis Ekstra e- postadresse: @ info: whatsthis Muokkaa tässä ylimääräisiä sähköpostiosoitteita. Muokataksesi osoitetta valitse se ylläolevasta luettelosta, tai paina "Uusi" - painiketta. Nämä sähköpostiosoitteet ovat osoitteita, joita et ole asettanut henkilökohtaisissa asetuksissa varsinaiseksi sähköpostiosoitteeksesi. @ action: button add a new email address Rediger ekstra e- postadresser her. For å redigere en adresse, velg den fra lista over, eller velg Ny- knappen nedenfor. Disse e- postadressene er de du har i tillegg til den du har satt i personlige innstillinger. @ action: button add a new email address Paina tätä painiketta lisätäksesi uuden sähköpostiosoitteen osoiteluetteloon. Käytä muokkauslaatikkoa yllä muokataksesi uutta osoitetta. @ action: button Bruk denne knappen for å legge til en ny oppføring i de ekstra e- postadressene. Bruk redigeringsboksen ovenfor for å redigere den nye oppføringa. @ action: button Poista... Fjern (Tyhjä sähköpostiosoite) (TomE- post) Muokkaa & liitännäistä... @ info: whatsthis Tilpass & programtillegg & # 160; … @ info: whatsthis Tällä painikkeella voit muuttaa ylläolevasta luettelosta valitsemasi liitännäisen asetuksia@ title: group Med denne knappen kan du stille inn programtillegget du har valgt i lista over@ title: group Sijainti@ option: check Posisjon@ option: check Näytä tehtävänäkymän kärjessä@ option: check Vis på toppen av planleggervisningene@ option: check Näytä tehtävänäkymän pohjalla@ title: group Vis på bunnen av planleggervisningene@ title: group Kalenterin koristelu@ title: group Kalenderdekorasjoner@ title: group Tulostusliitännäiset@ title: group Programtillegg for utskrift@ title: group Muut liitännäiset@ info Andre programtillegg@ info Liitännäisen määrittely epäonnistui Klarer ikke sette opp dette programtillegget Poista tapahtuma% 1 Slett% 1 Lisää tapahtuma% 1 Legg til% 1 Muokkaa tapahtumaa% 1 Rediger% 1 Muokkaa aikavyöhykettä & Legg til tidssoner & # 160; … Poista aikavyöhyke% 1 & Fjern tidssone% 1 Aikavyöhyke:% 1 Tidssone:% 1 Maakoodi:% 1 Nasjonskode:% 1 Lyhenteet: Forkortelser: Kommentti: < br / Kommentar:% 1 Aseta hälytys Bruk påminnelse Hälytä aiemmin (päiviä): Påminnelse før (i dager): Suodata luokkien mukaan Filtrer kategorier % 1n syntymäpäivä % 1s fødselsdag Syntymäpäiväinsert names of both spouses Fødselsdaginsert names of both spouses % 1' n ja% 2' n vuosipäiväonly one spouse in addressbook, insert the name % 1 og% 2s jubileumonly one spouse in addressbook, insert the name % 1' n vuosipäivä % 1s jubileum Vuosipäivä Jubileum XML- RPC URL: XML- RPC URL: API: API: Blogi: Blogg: Viestejä ladattavaksi: Poster som skal lastes ned: Ladataan blogiviestejä Laster ned bloggposter Käyttäjätunnus:% 1 Brukernavn:% 1 Blogin nimi:% 1 Bloggnavn:% 1 Viestejä ladattavaksi: Poster som skal lastes ned:% 1 Hae osoitekirjalista palvelimelta Hent adressebokliste fra tjeneren Yleiset yhteystiedot Ofte brukte kontakter Osoitekirja uusille kontakteille: Adressebok for nye kontakter Haen osoitekirjaa Laster ned adressebok Hae kalenteri Laster ned kalender Virhe jäsenneltäessä kalenteritietoja. Feil under tolkning av kalenderdata. Tuhottu Slettet Palvelimen URL Tjener URL TCP- portti TCP Port Hae osoitekirjalista palvelimelta Hent adressebokliste fra tjener Usein esiintyvät yhteystiedot Mest brukte kontakter Osoitekirja uusille yhteystiedoille: Adressebok for nye kontakter: Message displayed while fetching the list of address books Hae osoitekirjalista palvelimeltalabel for addressbook load progress Feil ved henting av adresseboklista fra tjeneren:% 1label for addressbook load progress GroupWisen osoitekirjaa ei voitu lukea:% 1 Kunne ikke lese GroupWise- ressursen% 1 Päivitän järjestelmän osoitekirjaa Henter systemadressebok Päivitän järjestelmän osoitekirjaaMessage displayed on error fetching the Groupwise system address book Henter brukeradressebøkerMessage displayed on error fetching the Groupwise system address book Päivitän järjestelmän osoitekirjaa Feil ved henting av Groupwise systemadressebok:% 1Message displayed on error fetching the Groupwise user address book GroupWisen osoitekirjaa ei voitu lukea:% 1 Kunne ikke hente GroupWise brukeradresseboka:% 1 Päivitän järjestelmän osoitekirjaaMessage syncing Groupwise address book Oppdaterer systemadressebokMessage syncing Groupwise address book Päivitän järjestelmän osoitekirjaa Feil ved beregning av synkronisering for systemadresseboka:% 1 Näytä käyttäjän asetukset Vis brukerinnstillinger GroupWise asetukset GroupWise- innstillinger Lataa kalenteria Laster ned kalender Virhe kalenteritietojen jäsennyksessä Feil under tolking av kalender data. Ei voitu kirjautua palvelimelle: Klarte ikke logge inn til tjener: Palvelimen URL Tjener- URL GroupWise- palvelimen SOAP- liittymän URL URL til SOAP grensesnitt for GroupWise tjener Osoitekirjan tunnukset (id) IDer på adressebøker Osoitekirjan nimet Navn på adressebøker Osoitekirjan henkilökohtainen- tila Personlig status på adressebøker Yleisten kontaktien tila osoitekirjoissa Hyppige kontakter- status på adressebøker Luettavissaolevat osoitekirjat Lesbare adressebøker Uusien yhteystietojen osoitekirja Adressebøker for nye kontakter Järjestelmän osoitekirjan tunnus (ID) ID til systemadresseboka Edellinen kerta kuin postitoimisto rakennettiin uudelleen Sist gang postkontoret ble bygget om igjen Yhdyskäytävän osoitekirjan ensimmäinen paikallinen sekvenssinumero Det første sekvensnummeret til GW systemadresseboka beholdt lokalt. Yhdyskäytävän osoitekirjan viimeinen paikallinen sekvenssinumero Det siste sekvensnummeret til GW systemadresseboka beholdt lokalt. Päivitän järjestelmän osoitekirjaa Programmer som bør laste inn systemadresseboka TCP- porttiNAME OF TRANSLATORS TCP portNAME OF TRANSLATORS Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Nils Kristian Tomren, Eskild HustvedtEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi slx@ nilsk. net, zerodogg@ skolelinux. no Sisäänkirjautuminen epäonnistui, mutta GroupWise palvelin ei raportuinut virhettä. Innlogging mislyktes men GroupWise- tjeneren rapporterte ingen feil Yheydenotto epäonnistui:% 1. Tilkobling feilet:% 1. GroupWisen osoitekirjaa ei voitu lukea:% 1 Kunne ikke lese GroupWise adresseboka:% 1 GroupWisen osoitekirjaa ei voitu lukea:% 1 lukeminen ei palauttanut yhtään tietuetta. Kunne ikke lese GroupWise adresseboka: lesing av% 1 returnerte ingen elementer. Novell GroupWise ei tue paikkoja tehtävälistoille Novell GroupWise støtter ikke plasseringer av gjøremål. Koneen% 1 IP- osoite ei vastaa sertifikaatin osoitetta. IP adressen til verten% 1 stemmer ikke med den sertifikatet er utstedt til. Palvelimen autentikointi Tjener- autentisering Palvelimen varmenteen autentikointitesti (% 1) epäonnistui. Tjenersertifikatet besto ikke autentiseringstesten (% 1). Haluatko hyväksyä tämän varmenteen aina ilman varmistuskyselyä? Vil du akseptere dette sertifikatet for alltid uten å bli spurt? & Aina & For alltid & Vain tällä istunnolla & Bare denne økten Groupwise Soap vianjäljitys Groupwise Soap feilretting Vapaa/ varattu käyttäjänimi Ledig/ Opptatt brukernavn Osoitekirjan tunniste Adressebok- identifikator Ladataan yhteystietoja... Laster kontakter & # 160; … Ladataan tehtäviä... Laster oppgaver & # 160; … Ladataan päiväkirjamerkintöjä... Laster dagbøker & # 160; … Ladataan tapahtumia... Laster hendelser & # 160; … Kopio:% 1 Kopi av:% 1 Valitse kansio, johon haluat tallentaa tämän tapahtuman Velg mappa der du vil lagre denne hendelsen Valitse kansio, johon haluat tallentaa tämän tehtävän Velg mappa der du vil lagre denne oppgaven Valitse kansio, johon haluat tallentaa tämän tapahtumakerran Velg mappa der du vil lagre denne forekomsten Yhteenveto:% 1 Sammendrag:% 1 Sijainti:% 1 Sted:% 1 Alkaa:% 1,% 2 Start:% 1,% 2 Alkaa:% 1 Start:% 1 Päättyy:% 1,% 2 Slutt:% 1,% 2 Päättyy:% 1 Slutt:% 1 Päiväkirjat Journaler Minkälainen alitietolähde tämän pitäisi olla? Hva slags underressurs skal dette bli? Tämä on Kolab Groupware olio. Näyttääksesi tämän olion tarvitsisit sähköpostiohjelman, joka ymmärtää Kolab Groupware - muotoa. Saadaksesi listan sellaisista sähköpostiohelmista vieraile sivulla% 1 Dette er et Kolab gruppevare prosjekt. For å se dette objektet må du ha et e- postprogram som forstår Kolab gruppevare formatet. For en liste over slike program, besøk% 1 Kolabin sisäinen tieto. Älä poista tätä sähköpostia. Interne Kolab data: Ikke slett denne e- posten. Löydettiin tietolähde, johon ei voida kirjoittaa. Tallennus ei ole mahdollista. Säädä ensin KMailin asetuksia. Ingen skrivbar ressurs ble funnet, lagring vil ikke være mulig. Sett først opp KMail på nytt. Sinulla on useampi kirjoitettava tietolähde. Valitse niistä se, johon haluat kirjoittaa. Du har mer enn en skrivbar ressursmappe. Velg den du vil skrive til. Valitse tietolähteen kansio Velg ressursmappe Hakee lähteestä: Last ned fra: Vie kohteeseen: Last opp til: Et ole määritellyt kohteen URLia, kalenteria voidaan vain lukea. Du har ikke spesifisert den opplastingsadresse, kalenderen vil bli skrivebeskyttet. Hakee kalenterin Laster ned kalender Vie leikepöydälle: format to display times Eksporter til utklippstavlaformat to display times Desimaali Desimalt Istunnon ajat Økttider Kaikki tehtävät Alle oppgaver Alkuaika Starttid Loppuaika Sluttid Voit muuttaa tämän tehtävän kommenttia, alkuaikaa ja loppuaikaa. Kommentar, starttid og slutt- tid kan endres for denne oppgaven. Tämä ei ole kelvollinen päivämäärä tai aika. Dette er ikke en gyldig dato/ klokkeslett. Jatka ajanottoa. Ajanotto on käynnistynyt% 1 Fortsett å ta tiden. Tidtaking begynte% 1 Pysäytä kello ja palaa ajankohtaan% 1 Stopp tidtaking og still tilbake til tiden ved% 1. Jatka ajanottoa Fortsett tidtaking. Peruuta ajanotto Tilbakestill tidtaking KArmReminder KArmReminder (c) 2006 © 2006 Joku on käynnistänyt ohjelman karm - todennäköisesti sinä! Noen, antakelig du, har kalt karm. Ohjelma KArm on nyt nimeltään KTimeTracker. Uusi nimi tekee ohjelmasta helpomman tunnistaa. Älä käytä KTimeTracker- ohjelman tiedostoja KArm- ohjelmalla. KArm- tiedostojen käyttö ohjelmalla KTimeTracker on kuitenkin mahdollista. KArm har nå fått navnet KTimeTracker. Dette gjør den lettere å kjenne igjen. Råd for samvirke: Ikke gi ktimetracker- filer til karm- brukere. Det er mulig å bruke karm- filer med ktimetracker. Opettele käyttämään KTimeTracker- ohjelmaa, sillä tämä muistutus saatetaan poistaa tulevaisuudessa. Venn deg til å kalle på ktimestracker, siden denne påminnelsen kan bli fjernet senere. Joku on käynnistänyt ohjelman KArm. KArm on saanut uuden nimen, KTimeTracker. Uusi nimi tekee ohjelmasta helpomman tunnistaa. Älä käytä KTimeTracker- ohjelman tiedostoja KArm- ohjelmalla. KArm- tiedostojen käyttö ohjelmalla KTimeTracker on kuitenkin mahdollista. Opettele käyttämään KTimeTracker- ohjelmaa, sillä tämä muistutus saatetaan poistaa tulevaisuudessa karmNoen, antakelig du, har kalt på karm. KArm har nå fått navnet KTimeTracker. Dette gjør den lettere å kjenne igjen. Råd for samvirke: Ikke gi ktimetracker- filer til karm- brukere. Det er mulig å bruke karm- filer med ktimetracker. Venn deg til å kalle på ktimestracker, siden denne påminnelsen kan bli fjernet senere. KArm on nyt nimeltään KTimeTracker KArm er nå ktimetracker Muokkaa näppäinyhdistelmiä Sette opp tastebindinger Tässä kohdassa voit muokata KTimeTracker- ohjelman näppäinasetuksia Her kan det settes opp tastebindinger som er spesielle for ktimetracker KDE ajankäytön seurantatyökalu KDE tidtakerverktøy Sai juuri ohjelmallisen keskeytyksen. Fanget opp et avbruddssignal fra program. KDE ajankäytön seurantatyökalu KTimeTracker (c) 1997– 2007, KDE PIM - kehittäjät © 1997– 2009. KDE PIM- utviklerne Thorsten Stärk Thorsten Stauml; rk Sirtaj Singh Kang Sirtaj Singh Kang Jesper Pedersen Jesper Pedersen Kalle Dalheimer Kalle Dalheimer Mark Bucciarelli Mark Bucciarelli Avattava iCalendar- tiedosto iCalendar- fila som skal åpnes Luettele kaikki tehtävät tekstinä List alle oppgaver som tekst utdata Lisää tehtävä < teht\ �\ �v\ �\ �nnimi > Legg til oppgave Poista tehtävä < tunniste > Slett oppgave Tulosta kaikki tunnisteet tehtäville, joiden nimi on < teht\ �\ �v\ �\ �nnimi > Skriv ut oppgave- ID for alle oppgaver som heter Käynnistä kello tehtävälle < tunniste > Starter tidtaking for den valgte oppgaven Pysäytä kello tehtävältä < tunniste > Starter tidtaking for den valgte oppgaven Tulostaa version Skriver ut versjonsnummeret KTimeTracker- osaa ei löydy. Klarte ikke å finne KTimeTracker- delen. KTimeTrackerin asetukset... Sett opp Ktimetracker & # 160; … task_ popup task_ popup Tunnista työpöytä joutilaaksi: Merk skrivebordet som hvilende etter Työpöydän aktiivisuuden vähimmäisaika: Minste aktive skrivebordstid: Kysy varmistus ennen tehtävien poistoa Spør før oppgaver slettes Unitasking – salli vain yhden tehtävän ajan mittaaminen samanaikaisesti. Ei pysäytä mitään ajanottoa. Én oppgave – tillat bare tidtaking av en oppgave av gangen. Stopper ingen tidtaker. Salli vain yksi ajanotto kerrallaan. Tillat bare én tidtaker av gangen Sijoita kuvake ilmoitusalueelletitle of group box, general options Legg et ikon i systemkurventitle of group box, general options Desimaalilukumuoto Desimalt tallformat Valitse tämä, jos sinulla on kosketusnäyttö ja näytön pinta- ala on pieni Velg dette om du har en berøringsskjerm og vil spare skjermplassChoose this if you have a touchscreen and your screen real estate is precious. Tarvitaan varmistus Oppsett for hånddata Sarakkeita näytöllä Viste kolonner Istunnon aika Økttid Kumulatiivinen tehtävän aika Oppsamlet oppgavetid Istunnon kokonaisaika Total økttid Tehtävän aika yhteensä Total oppgavetid Tärkeys Prioritet Prosenttia valmiina Prosent fullført Tallenna tehtävät joka: Lagre oppgaver hvert: CSV- vienti CVS- eksport Vie kohteeseen: Eksporter til: Tiedosto, johon Karm kirjoittaa tiedot. Fila der KTimeTracker vil skrive data. Lainausmerkit: Sitattegn: Kaikki kentät on eroteltu sitaatein tulosteessa. Alle felter omsluttes av sitattegn i utdataene. ' ' Aikaväli Dato- område Lisääntyvä aikaväli aikakorttien historian raportoinnissa. Ei sallittu kun raportoidaan kokonaisajoilla. Fra og med/ til og med dato for rapportering på tidshistorie. Ikke slått på ved totalrapportering. Mistä: Fra: Mihin: Til: Tuntia: Minuuttia Timer: minutter Kaikki ajat Alle tider Vain valitut Bare markerte Merkki, jota käytetään erottamaan kentät tulosteessatabulator delimiter Tegnet som brukes til å skille mellom felter i utdataene. tabulator delimiter Sarkainuser can set an user defined delimiter Tabuser can set an user defined delimiter Muu: Andre: Puolipisteformat to display times Semikolon Desimaali Dialog Tehtävän nimi Oppgavenavn: Automaattinen seuranta Autosporing Muokkaa tehtävää Rediger tider Muokkaushistoria Rediger historie Erotin slett & Kello & Klokke & Tehtävä & Oppgave TehtävätNAME OF TRANSLATORS OppgaverNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Espen Talberg, Eirik U. BirkelandEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, espental@ gmail. com, eirbir@ gmail. com & Tiedosto Fil Välilyönti Lagre Aika yhteensä Totaltid määrittämätöncombox entry for highest priority uspesifisertcombox entry for highest priority 1 (korkein) combox entry for medium priority 1 (høyest) combox entry for medium priority 5 (keskitaso) combox entry for lowest priority 5 (middels) combox entry for lowest priority 9 (matalin) 9 (lavest) Virhe uuden tehtävän talletuksessa. Tekemiäsi muutoksia ei ole tallennettu. Tarkista, että voit muokata iCalendar- kalenteritiedostoasi. Sulje tätä tiedostoa käyttävät ohjelmat ja poista tiedoston lukitukset kansiossa ~ /. kde/ share/ apps/ kabc/ lock / Feil ved lagring av ny oppgave. Dine endringer ble ikke lagret. Se etter at du kan redigere iCalendar- fila di. Avslutt også alle programmer som bruker denne fila og fjern låsefiler med tilsvarende navn fra ~ /. kde/ share/ apps/ kabc/ lock / Ei voitu tallentaa. Levy on kenties täynnä Klarte ikke lagre. Full disk? Ei voitu tallentaa. Klarte ikke lagre. Nimetön tehtävä Oppgave uten navn Uusi alitehtävä Ny underoppgave Tehtävää ei ole valittuna. Ingen oppgave er valgt. Oletko varma, että haluat poistaa tehtävän "% 1" ja sen koko historian? HUOMAA: Kaikki sen alitehtävät ja niiden historiat tuhotaan! Er det sikkert at du vil slette valgte oppgave( r) og all dens historie? MERK: alle underoppgaver og deres historie blir også slettet. Poistan tehtävää Sletter oppgave( r) Tehtävä yhteensätotal time of all tasks Oppgavesummertotal time of all tasks Ei tehtäviä. Ingen oppgaver. % 1 viikko Uke med% 1 Virhe "% 1" latauksessa. Ei voitu löytää vanhempaa (uid=% 2) Feil ved lasting av «% 1 », fant ikke den overliggende (uid=% 2) Vienti käynnissä Eksportframgang Ei voitu avata kohdetta "% 1". Klarte ikke åpne «% 1 ». Etsi tai lisää tehtävä Søk eller legg til oppgave Ei voi luoda uutta tiedostoa. Kan ikke opprette ny fil. Otsikoimaton Uten navn Aloita & uusi istunto Start & ny økt Aloittaa uuden istunnon Starter en ny økt Tämä asettaa istunnon ajaksi 0 kaikille tehtäville eli aloittaa uuden istunnon vaikuttamatta kokonaisaikoihin. Dette nullstiller økttida for alle oppgaver, for å starte en ny økt, uten at totalsummene påvirkes. Muokkaa historiaa... Rediger historie & # 160; … Nollaa kaikki ajat & Nullstill alle tider Nollaa kaikki ajat Nullstiller alle tider Alustaa istunnon ja asettaa kokonaisajaksi 0 kaikille tehtäville (eli aloitetaan tyhjästä). Dette nullstiller økt- tid og totaltid for alle oppgaver, for å begynne på nytt. Alkuaika & Start Kaikki ajat Stopp & alle tidtakere Pysäyttää kaikki aktiiviset kellot Stopper alle aktive tidtakere & Uusi tehtävä... & Ny oppgave & # 160; … Uusi & alitehtävä... Ny & underoppgave & # 160; … Luo valitulle tehtävälle uuden alitehtävän Oppretter en ny underoppgave under gjeldende valgte oppgave Luo valitulle tehtävälle uuden alitehtävän Dette oppretter en ny underoppgave under gjeldende valgte oppgave. Erotin & Slett Poistaa valitun tehtävän Sletter den markerte oppgaven Poistaa valitut tehtävät kaikkine alitehtävineen. Dette sletter valgte oppgave( r) og alle underoppgaver. Muokkaa valitun tehtävän nimeä tai aikoja Rediger navn eller tider for den markerte oppgaven Näyttää dialogin, jossa voit muokata valitun tehtävän parametreja. Dette åpner et dialogvindu der parametre for den markerte oppgaven kan endres. & Merkitse valmiiksi & Merk som fullført & Merkitse keskeneräiseksi & Merk som ufullstendig Vie & ajat... & Eksporter tider & # 160; … Vie & historia... Eksporter & historie & # 160; … Tuo tehtävät Plannerista... Importer oppgaver fra & Planner & # 160; … Näytä hakupalkki Vis søkelinje Asiakirjaa ei ole tallennettu vielä. Haluatko tallentaa sen? Dette dokumentet er ikke lagret ennå. Vil du lagre det? & Asetukset@ info in message box Innstillinger@ info in message box Historiaa ei ole vielä. Käynnistä ja pysäytä tehtävä, jotta historiaasi tulee merkintä. Det er ingen historie ennå. Start og stopp en oppgave, så blir det laget en oppføring i historien. Haluatko todella nollata kaikkien tehtävien ajat? Er det sikkert at du vil nullstille tiden for alle oppgaver? Nollaa kaikki ajat Nullstill alle tider Tallennus epäonnistui, todennäköisesti koska tiedostoa ei voitu lukita. Lagring mislyktes, sannsynligvis fordi fila ikke kunne låses. Ei voitu muokata kalenterin tietolähdettä. Klarte ikke endre kalenderressursen. Muisti loppui -- kohdetta ei voitu luoda. Slapp opp for minne ‒ klarte ikke opprette objekt. UID ei löytynyt. UID ikke funnet. Virheellinen päiväys - muoto on VVVVV- KK- PV. Ugyldig datoformat ‒ formatet er ÅÅÅÅ- MM- DD. Virheellinen päiväys - muoto on VVVV- KK- PVTTT: MM: SS. Ugyldig tid ‒ formatet er ÅÅÅÅ- MM- DDTHH: MM: SS Virheellinen tehtävän kestoaika - tulee olla nollaa suurempi. Ugyldig oppgavevarighet ‒ må være større enn null. Virheellinen virhenumero:% 1 Ugyldig feilnummer:% 1 Tämä on KTimeTracker, KDE: n ohjelma ajankäyttösi seuraamiseen. Aloita luomalla ensimmäinen tehtävästi: syötä se kenttään, jossa lukee ” Etsi tai lisää tehtävä ”. Dette er ktimetracker, KDEs program som hjelper til å føre timer. Det beste er å opprette din første oppgave ‒ oppgi den i feltet der det står « søk eller legg til oppgave ». Olet jo luonut tehtävän. Voit nyt käynnistää ja pysäyttää ajanoton. Du har allerede opprettet en oppgave. Nå kan du starte og stoppe tidtaking Ei aktiivisia tehtäviä Ingen aktive oppgaver ,... , & # 160; … Sarakkeita Kolonner GnuPG lokinnäyttäjä Loggviser for GnuPG Alkuperäinen tekijä Originalutvikler KWatchGnuPG KWatchGnuPG Aseta KWatchGnuPG Oppsett av KWatchGnuPG WatchGnuPG WatchGnuPG & Ohjelma: & Kjørbar: & Pistoke: & Sokkel: Normaali Enkel Edistynyt Avansert Guru Guru Oletuslokitustaso: Standard & loggnivå: Loki- ikkunahistory size spinbox suffix Loggvinduhistory size spinbox suffix & Historian koko: & Historiestørrelse: Aseta & rajoittamattomaksi Angi & ubegrenset Käytä & sanojen rivitystä Slå & på orddeling & Tyhjennä historia Nullstill historien watchgnupg prosessia ei voitu käynnistää. Asenna watchgnupg jonnekin jossa se on polussa. Tämä loki- ikkuna on nyt täysin turha.. Loggføringsprosess i watchgnupg kunne ikke startes. Installer watchgnupg et eller annet sted i din « $PATH ». Dette loggvinduet kan ikke vise noe brukbar informasjon. Ei löydy komponentteja, jotka tukevat kirjoitusta lokiin. Det er ingen komponenter tilgjengelig som støtter loggføring. watchgnupg prosessi kuoli. Haluatko käynnistää sen uudelleen? Loggføringsprosessen for watchgnupg døde. Vil du prøve å starte på den på nytt? Yritä uudelleenkäynnistää Prøv omstart Älä yritä Ikke prøv ====== Uudelleenkäynnistän lokiin kirjoittavaa prosessia ===== ==== Starter loggføringsprosessen på nytt === watchgnupg prosessi ei ole käynnissä. Tämä loki- ikkuna on täysin turha. Loggføringsprosessen for watchgnupg kjører ikke. Dette loggvinduet kan ikke vise noe brukbar informasjon. Tallenna loki tiedostoon Lagre logg til fil Tiedosto "% 1" on jo olemassa. Oletko varma että haluat ylikirjoittaa sen? Fila med navn «% 1 » finnes allerede. Er du sikker på at du vil overskrive den? Ylikirjoita tiedosto Overskriv fil Kim EnkovaaraEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Jørgen GrønlundEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, jorgenhg@ broadpark. no KWatchGnuPG lokinnäyttäjä Loggviser for KWatchGnuPG & Muokkaa syöttöjärjestystä... Sett opp fullføringsrekkefølge & # 160; … Näytä syntymäpäivä Vis fødselsdager Näytä postiosoite Vis postadresser Näytä sähköpostiosoitteet Vis e- postadresser Näytä puhelinnumerot Vis telefonnumre Näytä verkkosivut (osoitteet) Vis nettsider (URL- er) Näytä pikaviestiosoitteet Vis lynmeldingsadresser Näytä omat kentät Vis selvvalgte felter SMS SMS Blog- syöte Bloggkanal Merkinnät Notater Ammatti Yrke Sihteerin nimi Assistentens navn Johtajan nimi Overordnedes navnWife/ Husband /... Yhteistyökumppanin nimi Partnerens navn Toimisto Kontor IM- osoite Lynmeldingsadresse Et ole asettunut ohjelmaa, joka suoritettaisiin. Mene asetusikkunaan ja valitse joku. Det er ikke oppgitt noe program som kan kjøres. Gå til oppsettsvinduet og still inn et. Lähetä sähköpostia yhteystiedolle "% 1" Send e- post til «% 1 » Soita numeroon% 1 Ring nummer% 1 Lähetä faksi numeroon% 1 Send faks til% 1 Näytä osoite kartalta Vis adresse på kart Lähetä SMS numeroon% 1 Send SMS til% 1 Avaa osoite% 1 Åpne URL% 1 Avaa chat- keskustelu kontaktin% 1 kanssa Prat med% 1 < ryhm\\ xC3\\ xA4 > & lt; gruppegt; Osoitteen valinta Adressevalg Kopio Kopi Piilokopio Blindkopi Muut osoitteet Andre adresser Luettelossa ei ole osoitteita. Lisää joitain osoitteita osoitekirjaan ja yritä uudelleen. Det er ingen adresser i lista. Legg først til noen adresser fra adresseboka, prøv så igjen. Uusi jakelulista Ny distribusjonsliste Syötä nimi: Skriv navn: Jakelulista% 1 on jo olemassa. Valitse toinen nimi. Distribusjonsliste med følgende navn% 1 finnes fra før. Velg et annet navn. Jakelulistat% 1 is a time,% 2 is a status message Distribusjonslister% 1 is a time,% 2 is a status message [% 1]% 2 [% 1]% 2 Siirto valmis. Ei uusia viestejä. Overføring fullført. Ingen nye meldinger. Siirto valmis tunnukselle% 1. Ei uusia viestejä. Overføring for konto% 1 fullført. Ingen nye meldinger. boolean yes Kylläboolean no Jaboolean no Osallistujat Deltakere Aloitusaika Starttid Järjestäjä Arrangør Koko päivän Er heldags Sisältää kestoajan Har varighet Salassapito Fortrolighet Hälytykset Varslinger Resurssit Ressurser Keskeytyspäivät Unntaksdatoer Keskeytysajat Unntakstidertodo creation time Suhteellinen Uid Relatert Uid Sisältää päättymispäivän Har sluttdato Päättymispäivä Sluttdato Sisältää alkamispäivän Har startdato Sisältää eräpäivän Har frist- dato Eräpäivä Frist- dato Sisältää valmistumispäivän Har fullført- datoto- do completion percentage Valmis Fullførif to- do is completed Valmis Fullført Muokkaa luokkia Rediger kategorier Luokka Ny kategori Valitse luokat Velg kategorier LDAP- palvelin% 1 LDAP- tjener% 1 Muokkaa valmistumisjärjestystä Rediger fullføringsrekkefølge@ title: column, address books overview & Osoitekirja Adressebøker@ title: column, name of a person Kotisivu@ title: column, home address of a person Hjemme@ title: column, home address of a person Piilota puhelinnumerot@ title: column, the preferred email addresses of a person Telefonnummer@ title: column, the preferred email addresses of a person @ title: column, all email addresses of a person Foretrukket e- postadresse@ title: column, all email addresses of a person Näyttää URL- osoitteen% 1 Viser nettadresse% 1 Ota paikallisesti@ item IMAP account Lokal IMAP@ item mbox account IMAP@ item mbox account @ item usenet account Mellomlagret IMAP Uutiset@ item DIMAP account Usenet@ item DIMAP account & Etsi: Søk Merkinnät@ item unknown mail account Ingen MBOX@ item maildir account MBOX@ item maildir account Maildir- postilaatikko@ item usenet account Maildir- postboks@ item usenet account IMAP- yhteys katkaistu@ item local mailbox account Frakoblet IMAP@ item local mailbox account Paikallinen sähköpostilaatikko@ item pop3 account Lokal e- postboks@ item pop3 account POP3@ item unknown mail account POP3@ item unknown mail account & Osoitekirja Velg adressebok Sähköpostiosoite% 1 lisättiin osoitekirjaan. Tälle tietueelle voi antaa lisää tietoja avaamalla osoitekirjan. E- postadressen% 1 er lagt til i adresseboka. Du kan legge inn mer informasjon knyttet til denne adressen ved å åpne adresseboka. Sähköpostiosoite% 1 löytyy jo osoitekirjasta. E- postadressen% 1 finnes i adresseboka fra før. VCard lisättiin osoitekirjaasi. Voit lisätä tietoa kohteeseen avaamalla sen osoitekirjassa. VCardet er lagt til i adresseboka. Du kan legge inn mer informasjon knyttet til denne adressen ved å åpne adresseboka. VCardin ensisijainen sähköpostiosoite on jo osoitekirjassasi. Voit tallettaa VCardin tiedostoon ja tuoda sen osoitekirjaan käsin. Den primære e- postadressen til dette VCardet er i adresseboka fra før, men du kan lagre VCardet til en fil og importere fila manuelt til adresseboka. & # 160; … Numero Tallverdi Totuusarvo Boolsk KCMDesigner- kentät KCMDesignerfields Qt Designer kenttien ikkuna Dialogvindu for felt i Qt Designer (c), 2004 Tobias Koenig Tobias Koenig Haluatko todella poistaa kohteen '% 1'? Vil du virkelig slette «% 1 »? *. ui_BAR_Designer tiedostot *. ui_BAR_Designer- filer Tuo sivu Importer side Varoitus: Qt Designeriä ei löydy. Sitä ei ole todennäköisesti asennettu. Voit vain tuoda olemassaolevia Qt Designer - tiedostoja. Advarsel: Fant ikke Qt Designer. Programmet er trolig ikke installert. Du vil bare kunne importere ferdige filer. Saatavilla olevat sivut Tilgjengelige sider Valitun sivun esikatselu Forhåndsvisning av valgt side Tässä osiossa voit lisätä omia GUI- elementtejä ('Elementit') tallettaaksesi omia arvojasi kohteeseen% 1. Menettele allakuvatulla tavalla: Napsauta 'Muokkaa Qt Designerillä' Tässä ikkunassa, valitse' Elementti ', sitten napsauta OKLisää elementtisi lomakkeeseenTalleta Qt Designerin ehdottamaan tiedostoon kansiossaSulje Qt DesignerJos sinulla on valmiina Qt Designerin tiedosto (*. ui) jossain levylläsi, valitse yksinkertaisesti' Tuo sivu' Tärkeää: Jokaisen syöttöelementin nimi lomakkeella on alettava 'X _'. Jos siis haluat elementin vastaavan omaa 'X- Foo', aseta elementin nimi asetus 'X_ Foo'. Tärkeää: Elementti muokkaa omia kentitä sovellusnimellä% 2. Muuttaaksesi muokattavan sovelluksen nimeä, aseta elementin nimi Qt Designerissä. Denne seksjonen gir deg mulighet til å legge til dine egne GUI- elementer ('Widgets') for å lagre egne verdier i% 1. Fortsett som beskrevet nedenfor: Trykk på Rediger med Qt Designer I dialogvinduet, velg Widget, trykk så OK Legg til dine elementer i skjemaet Lagre fila i mappa foreslått av Qt Designer Lukk Qt Designer Hvis du allerede har en designerfil (*. ui) som befinner seg en plass på din harddisk, velg 'Importer side' Viktig: Navnet på hvert inndataelement må starte med « X _ », så hvis du vil at dine elementer skal samsvare med din selvvalgte oppføring « X- Foo », sett elementets navn til « X_ Foo ». Viktig: Elementet vil redigere selvvalgte felt med programnavnet% 2. For å skifte programnavnet som skal redigeres, sett elementnavnet i Qt Designer. Kuinka tämä toimii? Hvordan fungerer dette? Poista sivu Slett side Tuo sivu... Importer side & # 160; … Muokkaa Qt Designerillä... Rediger med Qt Designer & # 160; … Avain: Nøkkel: Luokan nimi: Klassenavn: Vaihda asetuksen arvoa@ title: window Endre oppsettsverdi@ title: window Asetusvelho@ title: tab Oppsettsveiviser@ title: tab Säännöt@ title: window Regler@ title: window Asetussäännöt@ title: column source file, group, entry Sett opp regler@ title: column source file, group, entry Lähde@ title: column target file, group, entry Kilde@ title: column target file, group, entry Kohde@ title: column file, group, key, value Mål@ title: column file, group, key, value Tila@ title: tab Betingelse@ title: tab Muutokset@ title: window Endringer@ title: window Asetusmuutokset@ title: column change action Sett opp endringer@ title: column change action Toiminta @ title: column option to change Handling@ title: column option to change Valinta@ title: column value for option Valg@ title: column value for option Arvo@ info Verdi@ info Varmista, että ohjelma, jonka asetuksia muokkaat, ei ole käynnissä. Muussa tapauksessa velholla tekemäsi asetukset katoavat. @ title: window warn about running instances Pass på at de programmene som veiviseren setter opp ikke kjører parallelt med veiviseren, for ellers kan endringer som veiviseren gjør gå tapt. @ title: window warn about running instances Varoitus@ action: button Advarsel@ action: button Aja velho nytthe day after today Kjør veiviser nåthe day after today huomennathis day i morgenthis day tänäänthe day before today i dagthe day before today eilen@ option today i går@ option today & Tänään@ option tomorrow i & dag@ option tomorrow & Huomenna@ option next week i & morgen@ option next week Ensi & viikolla@ option next month Neste & uke@ option next month Ensi & kuussa@ option do not specify a date Neste & måned@ option do not specify a date Ei päiväystä Ingen dato@ title: window Ristiriita havaittu Konflikt oppdaget@ info Havaittiin ristiriita. Tämä tarkoittaa todennäköisesti sitä, että joku muu muokkaa samaa tietoa samaan aikaan palvelimella kun sinä muokkaat sitä paikallisesti. HUOM: Sinun tulee tarkistaa sähköpostisi uudelleen saattaaksesi muutoksesi voimaan palvelimella. En konflikt ble oppdaget. Dette betyr trolig at noen har endret på den samme oppføringa på tjeneren som du har endret på lokalt. Du må se etter ny e- post på nytt for å legge inn dine endringer på tjeneren. @ action: button Ota paikallisesti@ info: tooltip Ta lokal@ info: tooltip @ info: whatsthis Ta den lokale versjonen av hendelsen@ info: whatsthis Ota uusi@ info: tooltip Ta ny@ info: tooltip @ info: whatsthis Ta tjenerversjonen av hendelsen@ info: whatsthis Ota molemmat@ info: tooltip Ta begge@ info: tooltip @ info: whatsthis Behold begge versjoner av hendelsen@ info: whatsthis Paikalliset tapahtumat Lokal hendelse@ title: column Paikallisten tapahtumien yhteenveto Oppsummering av lokal hendelse@ label Muokattu viimeiksi: Sist endret: @ label Muokattu viimeiksi: Oppgi sist endret@ action: button Näytä yksityiskohdat Vis detaljer@ label @ info: whatsthis Vis/ skjul detaljer om hendelse@ info: whatsthis Näytä erot@ info: tooltip Vis forskjeller@ info: tooltip @ info: whatsthis Viser forskjellen mellom de to hendelsene@ info: whatsthis Synkronointiasetukset Synkroniser innstillinger@ option: radio Ota paikallinen ristiriitatilanteessa Ta lokal oppføring ved konflikt@ info: tooltip Ota paikallinen ristiriitatilanteessa@ info: whatsthis Ta lokal versjon av hendelsen ved konflikter@ info: whatsthis Ota uusi ei- paikallinen ristiriitatilanteessa Ta oppføring på tjeneren ved konflikt@ info: tooltip Ota uusi ei- paikallinen ristiriitatilanteessa@ info: whatsthis Ta oppføring på tjeneren ved konflikter@ info: whatsthis Ota uusin ristiriitatilanteessa Ta nyeste oppføring ved konflikt@ info: tooltip Ota uusin ristiriitatilanteessa@ info: whatsthis Ta den nyeste versjonen av hendelsen ved konflikter@ info: whatsthis Kysy kaiki kohteet ristiriitatilanteessa Spør ved hver konflikt@ info: tooltip Kysy kaiki kohteet ristiriitatilanteessa@ info: whatsthis Spør for hver hendelse ved konflikt@ info: whatsthis Ota molemmat ristiriitatilanteessa Ta begge ved konflikt@ info: tooltip Ota molemmat ristiriitatilanteessa@ info: whatsthis Ta begge hendelser ved konflikt@ info: whatsthis Toteuta tämä kaikille tämän sykronoinnin ristiriitatilanteille@ info: tooltip Bruk dette på alle konflikter i denne synkroniseringa@ info: tooltip @ info: whatsthis Bruk innstillingen på alle konflikter som kan oppstå i denne synkroniseringa@ info: whatsthis Paikallinen tapahtuma Lokal hendelse@ label Paikallinen tehtävä Lokalt gjøremål@ label Paikallinen päiväkirjamerkintä Lokal dagbok@ label Uusi tapahtuma Ny hendelse@ label Uusi tehtävä Nytt gjøremål@ label Uusi päiväkirjamerkintä Ny dagbok@ action: button Piilota yksityiskohdat Skjul detaljer@ action: button Piilota yksityiskohdat@ info: whatsthis Hendelsesdetaljer@ info: whatsthis Näytä yksityiskohdat... Vis detaljer & # 160; … @ title: window % 1 ja% 2 erot Forskjeller på% 1 og% 2@ title: window % 1: n erot Forskjeller på% 1@ title: column Paikalliset tapahtumat Hendelse på nettverket@ label & Lisää & Sett inn@ title: window Lisää tiedosto@ info Sett inn fil@ info Ulkoinen muokkain Ekstern redigering kjører@ action: button Sulje muokkain Stopp redigerer@ action: button Jätä muokkain auki La redigeringen kjøre Olet asettamassa asetuksia vakioarvoiksi. Kaikki muokkaukset menetetään. Du skal nå til å sette alle innstillinger til standardverdier. Alle selvvalgte endringer blir slettet. Asetetaan vakioasetuksia Setter standard- innstillinger Näytä viesti Vis melding Älä näytä tätä viestiä uudestaan Ikke vis denne meldinga igjen Artikkeli% 1% 2 aiheutti seuraavan viestin ilmestymisen:% 3 Artikkelen% 1% 2 gjorde at den følgende merknaden dukka opp:% 3 Säädä pisteitä Tilpass poeng Väritä otsikko Fargelegg meldingshode Merkitse luetuksi Marker som lest Kerättyjen viestien luettelo Liste over innsamlede merknader Kerätyt viestit Innsamlede merknader Sisältää alitekstin Inneholder delstreng Täsmää säännölliseen lausekkeeseen Passer til regulært uttrykk Täsmää säännölliseen lausekkeeseen (huomioonottaen kirjasinkoko) Passer til regulært uttrykk (skill store/ små bokstaver) On täsmälleen sama kuin Er nøyaktig det samme som Pienempi kuin Mindre enn Suurempi kuin Større enn Valitse toinen säännön nimi Velg et annet regelnavn Säännön nimi on jo käytössä, valitse toinen säännön nimi: Regelnavnet er i bruk. Velg et annet navn: sääntö% 1 regel% 1 Käännä tämä ehto toisinpäin Neger dette vilkåret Valitse tähän sääntöön täsmäävä otsikko Velg hvilket meldingshode dette vilkåret skal gjelde for Valitse täsmäyksen tyyppi Velg type sammenlikning Ehto täsmäykselle Vilkåret for sammenlikningen Ominaisuudet@ label rule name Egenskaper@ label rule name & Ryhmät: & Grupper: & Lisää ryhmä & Legg til gruppe & Vanhenna sääntö automaattisesti La regel & utgå automatisk & Sääntö on kelvollinen kohteelle: & Regelen gjelder i: Ehdot Vilkår & Täsmää kaikkiin ehtoihin Oppfyll alle vilkåra Täsmää mihin tahansa ehtoon Oppfyll minst & ett av vilkåra Siirrä sääntöä ylös Flytt regel opp Siirrä sääntöä alas Flytt regel ned Uusi sääntö Ny regel Muokkaa sääntöä Rediger regel Poista sääntö Fjern regel Kopioi sääntö Kopier regel kaikki ryhmät alle grupper & Näytä vain säännöt ryhmälle: & Vis bare regler for gruppa: Sääntömuokkain Redigering av regler Lataa & luettelo uudelleen & Last lista på nytt Määrittele, mitkä sähköpostikansiot haluat nähdä kansionäytössä Håndter hvilke meldingsmapper du vil se i mappevisningen Estä puunäyttö Slå av & trevisning Vain & tilattu & Bare abonnerte Vain & uusi Bare & nye Lataa... Laster & # 160; … Nykyiset muutokset: Endringer: subscription name Tilaa Abonner på Lopeta tilaus Stopp abonnement på Nimi Fullt navn Piilota puhelinnumerot Telefonnummer hjemme Tila Stat Järjestäjä Organisasjon Näytä postiosoite Postadresse UID Bruker- ID & Etsi: Søk etter: Ehdot Inneholder Aloitusaika Begynner med Valinta Velg alt Osoitteen valinta Legg til det valgte Hakee ja tallettaa viestejä... Henter og lagrer meldinger & # 160; … Nimeämätön liitännäinen Programtillegg uten navn Kuvausta ei ole saatavilla Ingen beskrivelse finnes Keskeytä tämä toiminto. Avbryt denne handlinga. Keskeytetään... Avbryter & # 160; … Vastaanottaja > > & Til > > & Kopio > > & Kopi > > & Piilokopio > > & Blindkopi > > < < & Poista < < Fjern & Valitut osoitteet Valgte adresser & Suodata: & Filter på: Tallenna & jakelulistaksi... Lagre som & distribusjonsliste & # 160; … Uusi (etä -) kohde Ny kategorioppføring Luokka Legg til & underkategori < < & Poista & Fjern Luokat Kategoriliste Valitse luokat Standardkategori & Tyhjennä valinta & Tøm utvalg & Muokkaa luokkia... NAME OF TRANSLATORS & Rediger kategorier & # 160; … NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Bjørn Steensrud, Nils Kristian Tomren, Espen Fjellvær OlsenEMAIL OF TRANSLATORS tpr@ d5k. net, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi knuty@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, slx@ nilsk. net, espenfjo@ gmail. com Muokkaa viimeaikaisia osoitteita Rediger nylig brukte adresser Lähetä SMS Send SMS Vastaanottaja: Mottaker: Yhteys on salattu Tilkoblingen er kryptert Yhteys on salaamaton Tilkoblingen er ikke kryptert Avaa yksityiskohtainen edistymisen ikkuna Åpne detaljert framdriftsdialog Piilota yksityiskohtainen edistymisen ikkuna Skjul detaljert framdriftsvindu Näytä edistymisen yksityiskohtainen ikkuna Vis detaljert framdriftsvindu Kim EnkovaaraEMAIL OF TRANSLATORS Torstein Dybdahl, Jørgen Grønlund, Nils Kristian Tomren, Eskild Hustvedt, Espen TalbergEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi torsted@ runbox. no, jorgenhg@ broadpark. no, slx@ nilsk. net, zerodogg@ skolelinux. no, espental@ gmail. com Lisää tai muokkaa hakemistopalvelua Legg til eller endre katalogtjeneste & Palvelimen nimi: & Tjenernavn: 389 389 & Käyttäjän nimi (valinnainen) & Brukernavn (valgfritt): & Salasana (valinnainen) Passord (valgfritt): Perus & DN: & Base- DN: Hakemistopalvelujen asetukset Oppsett av katalogtjenester X. 500 hakemistopalvelut: Katalogtjenester: Klikkaa lisätäksesi palvelu Trykk for å legge til en tjeneste Klikkaa poistaaksesi valittu palvelu Trykk for å fjerne den tjenesten som er valgt Virhe haettaessa% 1 tukea ajurista% 2: Mens det søkes etter støtte for% 1 i bakstykket% 2: (Tuntematon yhteyskäytäntö) (Ukjent protokoll) Virhe alustettaessa sovelmaa "% 1" Feil ved klargjøring av programtillegget «% 1 » Yleinen nimi Vanlig navn Organisaatioyksikkö Organisasjonsenhet Maakoodi Landkode Osavaltio tai provinssi Stat eller provins Verkkoalueosa Domene- komponent Liiketoiminta- alue Forretningskategori Sähköpostiosoite E- post- adresse Matkapuhelinnumero Mobiltelefonnummer Faksinumero Faksnummer Katuosoite Gateadresse Uniikki tunniste Entydig ID Upotettu OpenPGP (vanhentunut) OpenPGP innebygd (frarådes) OpenPGP/ MIME OpenPGP/ MIME S/ MIME läpinäkymätön S/ MIME- gjennomsiktig Mikä tahansa Alle Älä salaa koskaan Krypter aldri Salaa aina Krypter alltid Salaa jos mahdollista Krypter alltid hvis mulig Kysy kun mahdollistano specific preference Spør når det er muligno specific preference Älä allekirjoita Signer aldri Allekirjoita aina Signer alltid Allekirjoita jos mahdollistano specific preference Signer alltid hvis muligno specific preference Kaikki varmenteet Alle sertifikat Omat varmenteet Mine sertifikat Luotetut varmenteet Tiltrodde sertifikat Muut varmenteet Andre sertifikat OpenPGP OpenPGP epäonnistuiItems in Kleo:: BackendConfigWidget listview (1: protocol; 2: implementation name) mislyktesItems in Kleo:: BackendConfigWidget listview (1: protocol; 2: implementation name) Ajurit Tilgjengelige motorer & Muokkaa... & Sett opp & # 160; … Skannaa uudelleen Skann igjen Skannauksen aikana havaittiin seuraavia ongelmia: Følgende problemer ble funnet under skanning: @ title: window Results of the scanning Skannauksen tulokset Resultat av inn lesing Salausavaimet: GpgConf- feil Translate this to 'yes' or 'no' (use the English words!) depending on whether your language uses Sentence style capitalisation in GUI labels (yes) or not (no). Context: We get some backend strings in that have the wrong capitalizaion (in English, at least) so we need to force the first character to upper- case. It is this behaviour you can control for your language with this translation. Det ser ikke ut til at gpgconf- verktøyet er riktig installert; det brukes til å håndtere informasjon for dette dialogvinduet. Ingen komponenter ble hentet. Forsøk å kjøre «% 1 » på kommandolinja for å få mer informasjon. Translate this to 'yes' or 'no' (use the English words!) depending on whether your language uses Sentence style capitalisation in GUI labels (yes) or not (no). Context: We get some backend strings in that have the wrong capitalizaion (in English, at least) so we need to force the first character to upper- case. It is this behaviour you can control for your language with this translation. Aseta LDAP- palvelimia Sett opp LDAP- tjenere Palvelinta ei ole asetettu Ingen tjener satt opp ennå Aseta LDAP- palvelimia Sett opp nøkkeltjeneredefault server name, keep it a valid domain name, ie. no spaces ei koskaan tjener New X. 509 Directory Server ldapsNew X. 509 Directory Server Palvelimen nimi Tjenerport Perus DN Base- DN amended tooltip;% 1: original tooltip (skrivebeskyttet) amended tooltip;% 1: original tooltip Attribuutit: Tilgjengelige attributter: Attribuuttien järjestys: Gjeldende attributtrekkefølge: Kaikki muut Alle andre Siirrä ylimmäksi Flytt til øverst Siirrä yksi ylös Flytt én opp Poista nykyisestä attribuuttijärjestyksestä Fjern fra gjeldende attributtrekkefølge Lisää attribuuttijärjestykseen Legg til til gjeldende attributtrekkefølge Siirrä yksi alas Flytt én ned Siirrä alimmaiseksi Flytt til nederst Älä koskaan salaa tällä avaimella Krypter aldri med denne nøkkelen Salaa aina tällä avaimella Krypter alltid med denne nøkkelen Salaa jos mahdollista Krypter alltid når det er mulig Kysy aina Spør alltid Kysy, kun salaus on mahdollinen Spør alltid når kryptering er mulig Salausavaimen vahvistus Godkjenning av krypteringsnøkkel Seuraavia avaimia käytetään salauksessa: De følgende nøklene vil bli brukt for kryptering: Avaimesi: Dine nøkler: Salausavaimet: Krypteringsnøkler: Salauksen asetus: Krypteringsvalg: Tapahtui virhe haettaessa avaimia ajurilta:% 1 Det oppsto en feil da nøklene ble hentet fra motoren:% 1 Avainten listaus epäonnistui Nøkkelopplisting mislyktes OpenPGP ajuri ei tue avainten listausta. Tarkista ohjelman asennus. OpenPGP- motoren støtter ikke nøkkelliste. Sjekk installasjonen. S/ MIME ajuri ei tue avainten listausta. Tarkista ohjelman asennus. S/ MIME- motoren støtter ikke nøkkelliste. Sjekk installasjonen. OpenPGP- avainvalinta Valg av OpenPGP- nøkkel Valitse käytettävä OpenPGP- avain. Velg OpenPGP- nøkkelen som skal brukes. S/ MIME- avainvalinta Valg av S/ MIME- nøkkel Valitse käytettävä S/ MIME- avain Velg en S/ MIME- nøkkel som skal brukes. Avaimen valinta Nøkkelvalg Valitse käytettävä avain (OpenPGP tai S/ MIME). Velg en (OpenPGP eller S/ MIME) nøkkel som skal brukes. Avaintunniste Nøkkel- ID Käyttäjän ID Bruker- ID ei koskaan aldri % 1 OpenPGP avain Luotu:% 2 Vanhenee:% 3 Sormenjälki:% 4 OpenPGP nøkkel for% 1 Opprettet:% 2 Utløper:% 3 Fingeravtrykk:% 4 % 1 S/ MIME avain Luotu:% 2 Vanhenee:% 3 Sormenjälki:% 4 Myöntäjä:% 5 S/ MIME- nøkkel for% 1 Opprettet:% 2 Utløper:% 3 Fingeravtrykk:% 4 Utsteder:% 5 & Etsi: & Søk etter: & Muista valinta & Husk valget Jos tämä on valittuna, valintasi talletetaan ja sitä ei kysytä uudelleen. Dersom du krysser av her, blir valget lagret slik at du ikke blir spurt igjen. & Lue avaimet uudelleen & Les nøkler om igjen Ei ajureita, joilla voitaisiin listata avaimia. Tarkista ohjelman asennus. Fant ingen motor for nøkkelliste. Sjekk installasjonen. Tarkistan valittuja avaimia... Undersøker valgte nøkler & # 160; … Haen avaimia... Henter nøkler & # 160; … Avainlistaus Nøkkelliste- resultat Tarkista avain uudelleen Sjekk nøkkel om igjen Kirjautuminen epäonnistui:% 1 Signering mislyktes:% 1 Salaus epäonnistui:% 1 Kryptering mislyktes:% 1 Salausavaimet: Kryptering var vellykket Skannauksen tulokset Signeringsresultat Salausavaimet: Krypteringsresultat Salausavaimet: Krypteringsfeil Chiasmus Chiasmus Chiasmus komentorivityökalu Chiasmus kommandolinjeverktøy Tuntematon yhteyskäytäntö "% 1" Ustøttet protokoll «% 1 » Tiedosto "% 1" ei ole olemassa, tai sitä ei voida suorittaa. Fila «% 1 » er ikke kjørbar eller finnes ikke. Chiasmuksen tuloste Utdata fra chiasmus Salauksen purku epäonnistui:% 1 Dekryptering mislyktes:% 1 stderr sisälsi seuraavan tulosteen:% 1 Følgende ble mottatt på stderr:% 1 Ei voitu ladata% 1:% 2 Klarte ikke laste% 1:% 2 Kirjasto ei sisällä symbolia "Chiasmus". Biblioteket inneholder ikke symbolet « Chiasmus ». Skannaan hakemistoa% 1... Søker igjennom mappa% 1 & # 160; … GpgME GpgME GPGME on käännetty siten ettei se tue% 1 yhteyskäytäntöä. GPGME ble kompilert uten støtte for% 1. Ajuria% 1 ei ole asetettu oikein. Motoren% 1 er ikke riktig installert. Ajuri% 1 versio% 2 asetettu, mutta versio% 3 tarvitaan. Motor% 1 versjon% 2 er installert, men det kreves minst versjon% 3. Tuntematon ongelma yhteyskäytännön% 1 ajurin kanssa. Ukjent problem med motoren for protokollen% 1. ohjelmaa ei voitu suorittaa programmet avsluttet uventet ohjelmaa ei voitu suorittaa programmet ble ikke funnet eller kunne ikke kjøres gpgconf suorittaminen epäonnistui:% 1 Klarte ikke å kjøre gpgconf:% 1 Ei voitu käynnistää gpgconf- ohjelmaa Tarkista että se on polussa, ja että se voidaan käynnistää. Klarte ikke å starte gpgconf Se etter at gpgconf ligger i søkestien og kan kjøres. Virhe tallennettaessa gpgconf asetuksia:% 1 Feil fra gpgconf mens oppsettet ble lagret:% 1 Luon DSA- avainta... Oppretter DSA- nøkkel & # 160; … Luon ElGamal avainta... Oppretter ElGamal- nøkkel & # 160; … Etsin suurta alkulukua... Søker etter et stort primtall & # 160; … Odotan lisää entropiaa satunnaislukugeneraattorilta (voit nopeuttaa toimenpidettä käyttämällä kiintolevyjä tai liikuttamalla hiirtä)... Venter på ny entropi fra slumptallsgeneratoren (kanskje du burde bruke harddisken litt eller flytte musepekeren) & # 160; … Odota hetki... Vent litt & # 160; … Käynnistän gpg- agent ohjelmaa (voit myös käynnistää globaalin instanssin)... Starter gpg- agent (du bør tenke på å starte en global instans i stedet) & # 160; … Ei voitu löytää sopivaa avainta käyttäjätunnuksille% 1; viesti ei ole salattu. Kunne ikke finne offentlige nøkler som passer med bruker- id- ene% 1; meldinga er ikke kryptert. Ei löydetty sopivaa julkista avainta tunnuksille% 1; nämä henkilöt eivät voi lukea viestejä. Kunne ikke finne offentlige nøkler som passer med brukeridentitetene% 1; disse personene vil ikke kunne lese denne meldinga. Julkisia avaimia ei ole sertifikoitu luotetuilla allekirjoituksilla tunnuksille% 1. Viestiä ei ole salattu. De offentlige nøklene er ikke signert av brukeridentitetene% 1. Meldinga er ikke kryptert. Julkisia avaimia ei ole sertifikoitu luotetuilla allekirjoituksilla tunnuksille% 1; nämä henkilöt eivät näe viestejä. De offentlige nøklene er ikke signert av brukeridentitetene% 1. Disse personene vil ikke kunne lese meldinga. Huono salasanafraasi, ei voitu allekirjoittaa. Feil passord. Kunne ikke signere. Allekirjoitus epäonnistui: tarkista PGP- käyttäjätiedot, PGP- asetukset ja avainrenkaat. Signering feilet. Sjekk PGP- brukeridentiteten din, PGP- oppsettet og nøkkelringene. Salaus epäonnistui: tarkista PGP- asetukset ja avainrenkaat. Kryptering feilet. Sjekk PGP- oppsettet og nøkkelringene. virhe PGP- ohjelman suorituksessa feil under kjøring av PGP Huono salasanafraasi, ei voitu poistaa salausta. Feil passord. Kunne ikke dekryptere. Sinulla ei ole salaista avainta, jota tarvitaan tämän viestin salauksen poistamiseen. Du har ikke den hemmelige nøkkelen som er nødvendig for å dekryptere denne meldinga. Avainrengastiedostoa% 1 ei ole. Tarkista PGP- asetukset. Nøkkelringfila «% 1 » finnes ikke. Kontroller PGP- oppsettet. Vastaanottajia tai salasanafraasia ei ole määritelty. Ingen mottakere eller passord er angitt. Antamasi salasanafraasi on epäkelpo. Passordet du har angitt er ugyldig. Avaimet ovat luottamattomia, joilla haluat saäata viestin. Salausta ei ole tehty. Nøklene du vil kryptere meldinga med er ikke betrodd. Ingen kryptering blir utført. Seuraaviin avaimiin ei luoteta:% 1 Niiden omistajat eivät pysty poistamaan viestin salausta. Følgende nøkler er ikke betrodde:% 1 Deres eiere vil ikke kunne dekryptere meldinga. Salausavaimia ei löydy kohteelle:% 1 Manglende krypteringsnøkler for:% 1 Virhe PGP- ohjelman käytössä Feil under kjøring av PGP Sinulla ei ole tämän viestin salaista avainta. Du har ikke den hemmelige nøkkelen for denne meldinga. ??? (tiedostoa ~ /. pgp/ pubring. pkr ei löydy) ??? (fila « ~ /. pgp/ pubring. pkr » ble ikke funnnet) Tuntematon virhe. Ukjent feil. Allekirjoitus epäonnistui, koska salasanafraasi on väärä. Signeringen feilet fordi passordet er feil. Allekirjoitus epäonnistui, sillä salainen avaimesi ei ole käyttökelpoinen. Signeringen feilet fordi din hemmelige nøkkel er ubrukelig. Virhe gpg- ohjelman käytössä Feil under kjøring av gpg Antamasi salasanafraasi on epäkelpo. Dialogvinduet for passord ble avbrutt. ??? (tiedostoa ~ /. gnupg/ pubring. gpg ei löydy) ??? (fila « ~ /. gnupg/ pubring. gpg » ble ikke funnet) Ei löytynyt PGP- ohjelmaa. Tarkista PATH- asetukset. Kunne ikke finne PGP- programmet. Sjekk at « PATH » er riktig angitt. OpenPGP Turvallisuustarkistus OpenPGP, sikkerhetssjekk Salasanafraasi on liian pitkä. Se ei saa olla yli 1023 merkkiä pitkä. Passordet er for langt. Det må inneholde færre enn 1024 tegn. Muisti loppui kesken. Minnet er fullt. Annoit epäkelvon salasanafraasin. Haluatko yrittää uudelleen vai keskeyttää ja katsoa viestin selväkielelle kääntämättömänä? Du har skrevet inn et ugyldig passord. Prøv igjen eller avbryt for å lese meldinga mens den fortsatt er kryptert. PGP Varoitus PGP- advarsel & Uudelleen & Prøv igjen Annoit epäkelvon salasanafraasin. Haluatko yrittää uudelleen jatkaen ja jättäen viestin allekirjoittamatta vai keskeyttää viestin lähetyksen? Du har skrevet inn et ugyldig passord. Vil du prøve igjen, fortsette uten å signere meldinga eller avbryte sendingen av meldinga? Lähetä & allekirjoittamatta% 1 = 'signing failed' error message Send & usignert% 1 = 'signing failed' error message % 1 Haluatko lähettää viestin allekirjoittamatta vai keskeyttää viestin lähetyksen?% 1 = 'bad keys' error message % 1 Vil du sende meldinga usignert, eller vil du avbryte?% 1 = 'bad keys' error message % 1 Haluatko salata joka tapauksessa, lähettää viestin sellaisenaan vai keskeyttää viestin lähetyksen? % 1 Vil du kryptere uansett, la meldinga være som den er, eller avbryte sendingen av meldinga? Lähetä & salattuna Send & kryptert Lähetä salaamattomana% 1 = 'missing keys' error message Send & ukryptert% 1 = 'missing keys' error message % 1 Haluatko lähettää viestin sellaisenaan vai keskeyttää viestin lähetyksen? % 1 Vil du la meldinga være som den er, eller vil du avbryte sendingen? Lähetä & sellaisenaan & Send som den er Tapahtui virhe:% 1 Følgende feil oppstod:% 1 Tämä on% 1: n virheilmoitus:% 2 Dette er feilmeldinga fra% 1:% 2 Et valinnut viestin saajan salausavainta; siksi viestiä ei salata. Du har ikke valgt en krypteringsnøkkel for mottakeren av denne meldinga. Derfor vil ikke denne meldinga bli kryptert. Et valinnut kenenkään tämän viestin saajalle salausavainta; siksi viestiä ei salata. Du har ikke valgt en krypteringsnøkkel for samtlige mottakere av denne meldinga. Derfor vil ikke denne meldinga bli kryptert. Et ole valinnut salausavainta yhdelle viestin saajalle. Jos salaat viestin, hän ei voi purkaa viestin salausta. Du har ikke valgt en krypteringsnøkkel for en av mottakerene av denne meldinga. Derfor vil ikke denne personen kunne dekryptere meldinga hvis du krypterer den. Et ole valinnut salausavainta joillekin viestin saajille. Jos salaat viestin, he eivät voi purkaa viestin salausta. Du har ikke valgt en krypteringsnøkkel for noen av mottakerene av denne meldinga. Disse personene vil derfor ikke kunne dekryptere denne meldinga hvis du krypterer den. Tämä ominaisuus puuttuu yhä Denne funksjonen mangler fremdeles Järjestelmään ei ole asennettu GnuPG/ PGP: tä tai et ole valinnut sitä käytettäväksi. Enten har du ikke GnuPG/ PGP installert på systemet, eller du har valgt å ikke bruke GnuPG/ PGP. Salausavaimen valintaif in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Valg av krypteringsnøkkelif in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Salausavaimissa on ongelma "% 1". Valitse uudelleen avaimet, joita käytetään tälle vastaanottajalle. if in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Det er et problem med krypteringsnøklene for «% 1 ». Velg på nytt hvilke nøkler som skal brukes for denne mottakeren. if in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Kelvollista ja luotettua OpenPGP avainta ei löytynyt kohteelle "% 1". Valitse tälle vastaanottajalle käytettävät avaimet. if in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Ingen gyldig og betrodd OpenPGP- nøkkel ble funnet for «% 1 ». Velg hvilke nøkler som skal brukes for denne mottakeren. if in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Useampi avain täsmää kohteeseen "% 1". Valitse avaimet, joita tulisi käyttää tälle vastaanottajalle. Mer enn en nøkkel passer med «% 1 ». Velg på nytt hvilke nøkler som skal brukes for denne mottakeren. Anna OpenPGP salasanafraasisi: Skriv inn ditt OpenPGP- passord: Anna OpenPGP salasanafraasisi kohteelle "% 1": Skriv inn OpenPGP- passordet for "% 1": PGP Varoitus Advarsel Tarkista, että salaus todella toimii, ennenkuin alat käyttää sitä vakavasti. Huomaa, että liitetiedostoja ei salata PGP/ GPG- moduulissa. Pass på at kryptering virkelig fungerer før du begynner å bruke det seriøst. Vær også oppmerksom på at vedlegg ikke blir kryptert av PGP/ GPG- modulen. Salaustyökalu Krypteringsverktøy Valitse käyttämäsi salaustyökalu: Velg krypteringsverktøyet du vil & bruke: Automaattinen tunnistus Finn automatisk GnuPG - Gnu Privacy Guard GnuPG – Gnu Privacy Guard PGP versio 2. x PGP- versjon 2. x PGP versio 5. x PGP- versjon 5. x PGP versio 6. x PGP- versjon 6. x Älä käytä mitään salaustyökalua Ikke bruk noe krypteringsverktøy & Säilytä salasanafraasi muistissa & Lagre passordet i minnet Kun tämä valinta on valittuna, ohjelma muistaa salasanafraasisi salaiselle avaimellesi niin kauan kun ohjelma on käynnissä. Sinun tarvitsee antaa salasanafraasi vain kerran. Varmistu, sillä tämä voi olla tietoturvauhka. Jos poistut tietokoneeltasi, kuka tahansa voi käyttää sitä lähettämällä allekirjoitettuja viestejä ja/ tai lukea (vastaanotettuja) salattuja viestejäsi. Jos ohjelma kaatuu core dumppiin, RAM- muistin sisältö talletetaan levylle sisältäen salasanafraasisi. Huomaa, että kun käytät KMai- ohjelmaa, tämä valinta toimii ainoastaan, jos et käytä gpg- agenttia. Valinta ohitetaan, jos käytät salausliitännäisiä. Hvis du velger dette, vil programmet huske passordet til din private nøkkel så lenge det kjører. Dette gjør at du kun trenger å angi passordet en gang. Vær oppmerksom på at dette kan være en sikkerhetsrisiko. Hvis du lar andre få tilgang til maskinen din, kan disse sende signerte meldinger og lese krypterte meldinger. Hvis programmet dumper innholdet i minnet til disk, vil også passordet bli lagret. Hvis du bruker KMail gjelder disse innstillingene kun hvis du ikke bruker gpg- agenten. De blir også sett bort i fra hvis man bruker krypteringsprogramtillegg. & Salaa aina myös oma kopio & Krypter alltid også til avsender Tällä valinnalla viestiä/ tiedostoa ei salata ainoastaan saajan julkisella avaimella, mutta myös sinun avaimella. Tämä mahdollistaa sinulle viestin/ tiedoston salauksen purkamisen jälkeenpäin. Tämä on yleisesti hyvä idea. Med dette alternativet skrudd på, vil meldinga både bli kryptert med mottakers offentlige nøkkel og din private nøkkel. Dette gir deg muligheten til å dekryptere meldinga på et senere tidspunkt. Dette er ofte en smart ting å gjøre. Näytä allekirjoitettu/ salattu teksti laatimisen jälkeen & Vis signert/ kryptert tekst etter at e- posten er skrevet Tällä valinnalla allekirjoitettu/ salattu teksti näytetään erillisessä ikkunassa. Voit nähdä, miltä se näyttää ennen lähetystä. Tämä on hyvä idea kun varmistat, että salaus toimii järjestelmässäsi. Hvis dette alternativet er skrudd på, vil signert/ kryptert tekst bli vist i et eget vindu. Dette lar deg få se hvordan det vil bli seendes ut før du sender e- posten. Dette er smart å gjøre hvis du vil kontrollere at krypteringsfunksjonen din fungerer. & Näytä aina salausavaimet arviointia varten Vis alltid krypteringsnøklene for & godkjenning Tällä valinnalla sovellus näyttää aina luettelon julkisista avaimista, joista voit valita jonkun käytettäväksi salauksessa. Jos tämä ei ole valittuna, sovellus näyttää vain valintaikkunan, jos se ei löydä oikeaa avainta tai jos on useita käytettäviä avaimia. Hvis dette alternativet er skrudd på, vil programmet alltid vise en liste over offentlige nøkler som du kan velge en nøkkel du vil bruke til kryptering fra. Hvis dette alternativet er slått av, vil programmet kun vise denne lista hvis det ikke finner den riktige nøkkelen, eller det er flere mulige som kan brukes. Etsi: & Søk etter: Avaimen ID Nøkkel- ID Muista valinta Husk valg Jos valitset tämän, valintasi talletetaan ja sinulta ei kysytä sitä enää uudelleen. Når denne boksen er avkrysset vil valgene du har gjort bli lagret, og du vil ikke bli spurt igjen. & Lue avaimet uudelleen & Les nøkler på nytt Sormenjälki:% 1 Fingeravtrykk:% 1 Kumottu Tilbakekalt Epäkelpo Ugyldig Määrittelemätön luottamus Udefinert tillit Luottamaton Uten tillit Heikosti luotettu Delvis tillit Täysin luotettu Full tillit Lopulta luotettu Ultimat tillit Salainen avain saatavilla Hemmelig nøkkel er tilgjengelig Allekirjoita ainoastaan avain Nøkkel bare for signering Salaa vain avaimencreation date and status of an OpenPGP key Nøkkel bare for krypteringcreation date and status of an OpenPGP key Luontipäivä:% 1, Tila:% 2creation date, status and remark of an OpenPGP key Opprettingsdato:% 1, Status:% 2creation date, status and remark of an OpenPGP key Luontipäivä:% 1, Tila:% 2 (% 3) Opprettingsdato:% 1, Status% 2 (% 3) Tarkistaa avaimet Sjekker nøkler Tarkistaa avaimen 0xMMMMMMMM... Sjekker nøkkel 0xMMMMMMMM & # 160; … Tarkistaa avaimen 0x% 1... Sjekker nøkkel 0x% 1 & # 160; … Tarkista avain uudelleen Sjekk nøkkel på nytt OpenPGP avaimen valinta Valg av OpenPGP- nøkkel Valitse käytettävä OpenPGP- avain. Velg en OpenPGP- nøkkel som skal brukes. Vaihda... Forandre & # 160; … Salausavaimen arviointi Godkjenning av krypteringsnøkkel Seuraavia avaimia käytetään salaukseen: Følgende nøkler vil bli brukt for kryptering: Avaimesi: @ info Dine nøkler: @ info Salausvalinta: @ item: inlistbox Krypteringsinnstillinger: @ item: inlistbox Älä koskaan salaa tällä avaimella Krypter aldri med denne nøkkelen@ item: inlistbox Salaa aina tällä avaimella Krypter alltid med denne nøkkelen@ item: inlistbox Salaa silloin kun salaus on mahdollista Krypter alltid når det er mulig@ item: inlistbox Kysy aina Spør alltid@ item: inlistbox Kysy milloin salaus on mahdollistaif in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Spør alltid når kryptering er muligif in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Valitse avaimet, joita pitäisi käyttää sinulle tulleiden viestien salauksen purkuun. if in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Velg nøklene som skal brukes til å kryptere en melding til deg selv. if in your language something like 'key( s)' isn' t possible please use the plural in the translation Valitse avaimet, joita tulisi käyttää viestin salaukseen kohteelle% 1 Velg nøklene som skal brukes til å kryptere meldinga for% 1 OpenPGP- tiedot OpenPGP- informasjon Viimeisimmän salaus/ allekirjoitustoimenpiteen tulos: < none > means 'no key' Resultatet av den forrige krypteringa/ signeringen: Jäsennysvirhe: Carriage Return (CR) ilman Line Feediä (LF) Tolkefeil: Vognretur (CR) uten ny linje (LF) Jäsennysvirhe: Lainausmerkitön kenoviiva ('/') ilman tähteä ('*'). Rikkinäinen kommentti? Tolkefeil: Usitert skråstrek ('/') uten Stjerne ('*'). Ødelagt kommentar? Jäsennysvirhe: Kielletty merkki Tolkefeil: Ulovlig tegn Jäsennysvirhe: Odottamaton merkki, ehkä puuttuva välilyönti? Tolkefeil: Uventet tegn, trolig et manglende mellomrom? Jäsennysvirhe: tunnisteen nimen alussa on numeroita Tolkfeil: Sifre først i tagg- navn Jäsennysvirhe: Samalla rivillä voi olla vain # kommentteja, välilyöntejä tai tabulaattoreita tekstin "text:" jälkeen Tolkefeil: Bare blanktegn og # kommentarer kan følge etter « tekst » på samme linje Jäsennysvirhe: Luku ei sovi lukualueelle (pitää olla pienempi kuin% 1) Tolkefeil: Nummer utenfor verdiområde (må være mindre enn% 1) Jäsennysvirhe: epäkelpo UTF- 8 sekvenssi Tolkefeil: Ugyldig UTF8- sekvens Jäsennysvirhe: Epäkelpo loppu monirivisellä tekstillä (unohditko pisteen '.'?) Tolkefeil: Flerlinjet streng avsluttet for tidlig (glemte du en '.'?) Jäsennysvirhe: Epäkelpo loppu lainatulla tekstillä (lopetusmerkki '"' puuttuu) Tolkingsfeil: Sitert streng sluttet for tidlig (mangler avsluttende '"') Jäsennysvirhe: Epäkelpo loppu tekstiluettelolla (lopetusmerkki '}' puuttuu) Tolkefeil: Strengliste sluttet for tidlig (mangler lukkende ']') Jäsennysvirhe: Epäkelpo loppu testiluettelolla (lopetusmerkki ')' puuttuu) Tolkefeil: Testliste slutter for tidlig (manlger sluttparentes ')') Jäsennysvirhe: Epäkelpo lohkon loppu (lopetusmerkki '}' puuttuu) Tolkefeil: Blokk avsluttet for tidlig (mangler '}') Jäsennysvirhe: Sananväli tai tabulaattori puutttuu Tolkefeil: manglende blanktegn Jäsennysvirhe: merkki ';' puuttuu tai lohko Tolkefeil: Manglende ';' eller blokk Jäsennysvirhe: odotettiin merkkiä ';' tai '{', löydettiin jotain muuta Tolkefeil: Forventet ';' eller '{', fikk noe annet Jäsennysvirhe: Odotettiin komentoa, saatiin jotain muuta Tolkefeil: Forventet Kommando, fikk noe annet Jäsennysvirhe: tekstiluettelossa on etupilkku, takapilkku tai kaksi pilkkua vierekkäin Tolkefeil: Komma først, sist eller duplisert i strengliste Jäsennysvirhe: testiluettelossa on etupilkku, takapilkku tai kaksi pilkkua vierekkäin Tolkefeil: Komma først, sist eller duplisert i testliste Jäsennysvirhe: Puuttuva ',' tekstiluettelon tekstien välissä Tolkefeil: Manglende ',' mellom strenger i strengliste Jäsennysvirhe: Puuttuva ',' testiluettelon testien välissä Tolkefeil: Manglende ',' mellom tester i testliste Jäsennysvirhe: tekstiluetteloissa voi olla vain tekstejä Tolkefeil: Bare strenger tillatt i strenglister Jäsennysvirhe: testiluettelossa voi olla vain testejä Tolkefeil: Bare tester tillatt i testlister "require" pitää olla ensimmäinen komento « require » må være første kommando "require" puuttuu komennosta "% 1" « require » mangler for kommando «% 1 » "require" puuttuu testistä "% 1" « require » mangler for test «% 1 » "require" puuttuu komparaattorista "% 1" « requre » mangler for sammenlikner «% 1 » Komento "% 1" ei ole tuettu Kommando «% 1 » er ikke støttet Testi "% 1" ei ole tuettu Test «% 1 » er ikke støttet Komparaattori "% 1" ei ole tuettu Sammenlikner «% 1 » er ikke støttet Käyttörajoitusrike: liikaa sisäkkäisiä ehtolausekkeita (max.% 1) Bryter grenser satt for dette systemet: Tester nestet for dypt (maks.% 1) Käyttörajoitusrike: liikaa sisäkkäisiä lohkoja (max.% 1) Bryter grenser satt for dette systemet: Blokker nestet for dypt (maks.% 1) Epäkelpo argumentti "% 1" kohteelle "% 2" Ugyldig argument «% 1 » til «% 2 » Ristiriitaisia argumentteja: "% 1" ja "% 2" Konflikt mellom argumentene «% 1 » og «% 2 » Argumentti "% 1" toistettu Argumentet «% 1 » er gjentatt Komento "% 1" rikkoo komentojärjestysrajoituksia Kommandoen «% 1 » bryter grense for kommandorekkefølge Pyydetty yhteensopimattomat toiminnot "% 1" ja "% 2" Det er bedt om handlinger «% 1 » og «% 2 » som ikke passer sammen Sähköpostisilmukka havaittu Postsløyfe funnet Käyttörajoitusrike: liikaa toimintoja pyydetty (max.% 1) Bryter grenser satt for dette systemet: Bedt om for mange handlinger (maks. & # 160;% 1) Ei mitenkään (varastointijärjestys) Ingen (Lagringsrekkefølge) Päiväyksen mukaan På dato/ tid Alipuun viimeisimmän päiväyksen mukaan På dato/ tid for nyeste melding i deltreet Lähettäjittäin På sender Vastaanottajittain På mottaker Älykkkäästi lähettäjittäin/ Vastaanottajittain På smart sender/ mottaker Aiheittain På emne Toiminnan tilan mukaan På status for handlingspunkt Uusi/ Lukematta- tilan mukaan På ny/ ulest- status Vanhin ylinnä Eldst øverst Uusin ylinnäSort order for messages Nyest øverstSort order for messages NousevaSort order for mail groups StigendeSort order for mail groups LaskevaMessage - > SynkendeUnknown date Päiväyksen mukaan på dato/ tid Ryhmän viimeisimmän viestin päiväyksen mukaan på dato/ tid for nyeste melding i gruppa Lähettäjittäin/ Vastaanottajittain på sender/ mottaker Lähettäjittäin på sender VastaanottajittainSort order for mail groups på mottakerSort order for mail groups Ajankohtainen toiminta, säikeistetty Gjeldende aktivitet, trådet Tämä näkymä käyttää älykkäitä päiväysväliryhmiä. Viestit säikeistetään, joten esim. otsakkeen ” Tänään ” alta löydät tänään saapuneet viestit sekä kaikki tänään aktivoituneet säikeet. Denne visningen bruker grupper med smarte dato- områder. Meldinger er trådet. Så i « I dag », for eksempel, finner du alle meldinger som kom i dag og alle tråder som har vært aktive i dag. Ajankohtainen toiminta, säikeistämätön Gjeldende aktivitet, flatt Tämä näkymä käyttää älykästä päiväysryhmittelyä. Viestejä ei säikeistetä, joten esim. otsikon ” Tänään ” alta löydät yksinkertaisesti tänään saapuneet viestit. Denne visningen bruker grupper med smarte dato- områder. Meldinger er ikke trådet. I « I dag », for eksempel, finner du ganske enkelt alle meldinger som kom i dag. Toiminta päiväyksittäin, säikeistetty Aktivitet etter dato, trådet Tämä näkymä käyttää päiväysryhmittelyä. Viestit säikeistetään, joten esim. otsikon ” Tänään ” alta löydät tänään saapuneet viestit sekä kaikki tänään aktivoituneet säikeet. Denne visningen bruker dag- for- dag- grupper. Meldinger er trådet. Så i « I dag », for eksempel, finner du alle meldinger som kom i dag og alle tråder som har vært aktive i dag. Toiminta päiväyksittäin, säikeistämätön Aktivitet etter dato, flatt Tämä näkymä käyttää päiväysryhmittelyä. Viestejä ei säikeistetä, joten esim. otsikon ” Tänään ” alta löydät yksinkertaisesti tänään saapuneet viestit. Denne visningen bruker dag- for- dag- grupper. Meldinger er ikke trådet. I « I dag », for eksempel, finner du ganske enkelt alle meldinger som kom i dag. Vakiopostituslista Standard e- postliste Tämä on yksinkertainen, vanha postituslistanäkymä: ei ryhmiä eikä säikeistystä. Dette er en enkel og gammeldags e- postlistevisning: ingen grupper og kraftig tråding. Säikeistämätön päivänäkymä Flat datovisning Tämä on yksinkertainen, vanhanaikainen päiväyksen mukaan lajiteltu viestiluettelo: ei ryhmiä eikä säikeitä. Dette er en enkel og gammeldags meldingsliste sortert etter dato: ingen grupper og ingen tråding. Lähettäjä/ Vastaanottaja Sendere/ mottakere, flatt Tämä näkymä kokoaa viestit lähettäjittäin tai vastaanottajittain (kansiosta riippuen). Viestejä ei säikeistetä. Denne visningen grupperer meldinger etter sender eller mottaker (avhengig av mappetype). Meldinger er ikke trådet. Säikeen käynnistäjät Trådstartere Tämä näkymä kokoaa viestit ensin säikeiksi, sitten ryhmittelee säikeet ne aloittaneen käyttäjän mukaan. Default theme name Denne visningen grupperer meldingene i tråder og grupperer deretter trådene etter trådstarter. Default theme name Perinteinen Klassisk Yksinkertainen, taaksepäin yhteensopiva yksirivinen teema@ title: column Subject of messages Et enkelt tema med én rad, bakoverkompatibelt@ title: column Subject of messages Aihe EmneDescription of Type Date Lähettäjä/ Vastaanottaja@ title: column date of receival ofthe found message. Sender/ mottakerSender of a message Lähettäjä@ title: column SenderDescription of Type Receiver Vastaanottaja MottakerDescription of Type Size Viimeisin päiväysSize of a message Nyeste datoSize of a message Liite Vedlegg Uusi/ Lukematta Ny/ ulest Vastattu BesvartStatus of an item Tärkeä ViktigStatus of an item Poista & tärkeän viestin merkki HandlingspunktStatus of an item Roskaposti/ Ei roskaposti Søppel/ Ikke- søppel Seuratut/ Ohitetut Overvåket/ Ignorert Talleta lista Taggliste Tyylikäs Stilig Tyylikäs monirivinen, monitietueinen teema Et stilig tema med flere linjer og flere elementer Tyylikäs napsautettavalla tilalla Stilig tema med klikkbar status Tyylikäs monirivinen, monitietueinen teema, jossa napsautettava tilasarake Et stilig tema med flere linjer og flere elementer, med en klikkbar kolonne for status Eilen I går Kaksi viikkoa sitten To uker siden Kolme viikkoa sitten Tre uker siden Neljä viikkoa sitten Fire uker siden Neljä viikkoa sitten Fem uker siden ValmisDescription of Type Subject KlarDescription of Type Subject Uusi/ Lukematta/ Luettu- kuvake Ny/ ulest/ lest- ikon Liitteen kuvake Vedleggsikon Vastattu/ Välitetty- kuvake Besvart/ videresendt- ikon Yhdistetty Uusi/ Lukematta/ Luettu/ Vastattu/ Välitetty- kuvake Kombinert ikon for ny/ ulest/ lest/ besvart/ videresendt Poista & tärkeän viestin merkki Handlingspunkt- ikon Tärkeä- kuvake Viktig- ikon Ryhmäotsakkeen nimiö Merkelapp for gruppehode Roskaposti/ Ei roskaposti - kuvake Søppel/ Ikke- søppel- ikon Seurattu/ Ohitettu- kuvake Overvåket/ ignorert- ikon Ryhmäotsakkeen Laajenna/ Supista- kuvake Ikon for sammen/ utfolding av gruppehode Salauksen tilan kuvake Ikon for krypteringstilstand Allekirjoituksen tilan kuvake Ikon for signaturtilstand Pystyerotinviiva Loddrett skillelinje Vaakavälike Vannrett avstandsholder Enimm. pvm Maks dato Viestien luokitteluDescription for an Unknown Type MeldingstaggerDescription for an Unknown Type Älä koskaan näytä Vis aldri Näytä aina Vis alltid Yksinkertaiset nelikulmiot Enkle rektangler Yksinkertaiset yhdistetyt nelikulmiot Enkelt rektangel med gjæringshjørner Pyöristetyt nelikulmiot Avrundete rektangler Pyöristetyt yhdistetyt nelikulmiot Avrundet rektangel med gjæringshjørner Liukuvärjätyt nelikulmiot Gradient- rektangler Liukuvärjätyt yhdistetyt nelikulmiot Gradientrektangel med gjæringshjørner Tyylitellyt nelikulmiot Rektangler med stil Tyylitellyt yhdistetyt nelikulmiotSearch for messages. Rektangler med stil og gjæringshjørnerSearch for messages. Etsitype of folder storage Søk Avaa täysi haku Åpne fullt søk Mikä tahansa tila@ action: inmenu Status of a message Vilkårlig status@ action: inmenu Status of a message Uusi NyStatus of an item Lukemattomia UlestStatus of an item Välitetty VideresendtStatus of an item Seurattu OvervåketStatus of an item Sisältää liitteen Har vedleggStatus of an item Roskaposti SøppelpostStatus of an item Ham Ikke- søppelpostStatus of an item Määritä... Oppsett & # 160; … Viestien lajittelujärjestys Sorteringsretning for meldinger Viestien lajittelusuunta Sorteringsretning for meldinger Ryhmien lajittelujärjestys Sorteringsretning for gruppe Ryhmien lajittelusuunta Sorteringsretning for grupper Lajittele kansio aina näin Mappa bruker alltid denne sorteringsrekkefølgenNo grouping of messages Ei oikeuksiaPermissions Ingen@ action: inmenu Group header background color setting Älä koskaan laajenna ryhmiä Fold aldri ut grupper Laajenna viimeaikaiset ryhmät Fold ut nylige grupper Laajenna ryhmät ainaNo threading of messages Fold alltid ut grupperNo threading of messages Ylimmäinen viesti Øverste melding Viimeisin viesti Nyeste melding Älä koskaan laajenna säikeitä Fold aldri ut tråder Laajenna säikeet, joissa uusia viestejä Fold ut tråder med nye meldinger Laajenna säikeet, joissa viestejä lukematta Fold ut tråder med uleste meldinger Laajenna säikeet, joissa lukemattomia tai tärkeitä viestejä Fold ut tråder med uleste eller viktige meldinger Laajenna säikeet aina Fold alltid ut tråder Suosi vuorovaikutteisuutta Vektlegg interaktivitet Suosi nopeutta Vektlegg hastighet Eräajo (ei vuorovaikutteisuutta) Status of an item Sats- jobb (ingen interaktivitet) Status of an item Luettu LestStatus of an item Lähetetyt SendtStatus of an item Näytä oletussarakkeet Vis standardkolonner Ei mitään Sortering LähettäjäReceiver of the emial FraReceiver of the emial Säikeet oletuksena & auki Tråder startet% 1@ info: tooltip Formats to something like 'Threads started Yesterday' Säikeet oletuksena & auki Tråder startet% 1 & Säikeistettyjen viestien luettelo Tråder med meldinger datert% 1@ info: tooltip Formats to something like 'Messages sent on 2008- 12- 21' Viestin allekirjoitti% 1. Meldinger sendt% 1@ info: tooltip Formats to something like 'Messages received on 2008- 12- 21' Viestin allekirjoitti% 1. Meldinger mottatt% 1@ info: tooltip Formats to something like 'Messages sent Yesterday' Viestin luokitus% 1 Meldinger sendt% 1@ info: tooltip Formats to something like 'Messages received Yesterday' Viestin allekirjoitti% 1. Meldinger mottatt% 1 Säikeet oletuksena & auki Tråder startet innenfor% 1 & Säikeistettyjen viestien luettelo Tråder som inneholder meldinger med datoer innenfor% 1 Viesti allekirjoitettiin avaimella% 1. Meldinger sendt innenfor% 1 Viesti allekirjoitettiin avaimella% 1. Meldinger mottatt innenfor% 1 Säikeet oletuksena & auki Tråder startet av% 1 & Säikeistettyjen viestien luettelo Tråder med nyeste melding innen% 1 Viestin allekirjoitti% 1. Meldinger sendt til% 1 Viestin allekirjoitti% 1. Meldinger sendt innen% 1 Viestin allekirjoitti% 1. Meldinger mottatt fra% 1 Säikeet oletuksena & auki Tråder dirigert til% 1 & Säikeistettyjen viestien luettelo Tråder med nyeste melding dirigert til% 1 Viestin allekirjoitti% 1. Meldinger mottatt av% 1 Mukauta viestin koontatiloja Tilpass måter for meldingssammenstilling Uusi koonta Ny sammenstilling Kopioi koonta Klone sammenstilling Poista koonta Slett sammenstilling Nimetön koonta Sammenstilling uten navn Mukauta teemoja Tilpass temaer Kopioi teema Klon tema Poista teema Slett tema Nimetön teema Navnløst tema Ryhmittely ja säikeistys Grupper og tråding Ryhmittely: Gruppering: Ryhmän laajennuskäytäntö: Utfoldingspraksis for grupper: Säikeistys: Tråding: Säikeen aloittaja: Trådstarter: Säikeen laajennuskäytäntö: @ title: tab Advanced settings tab for aggregation mode Utfoldingspraksis for tråder: @ title: tab Advanced settings tab for aggregation mode @ label: textbox Property name Strategi for å fylle visningen: @ label: textbox Property name Nimi: Navn: @ label: textbox Description of the option Sarakeotsakkeessa näytettävä nimiö. Merkelappen som vises i kolonneoverskrifta. Ylätunnisteen napsautus lajittelee viestit: Meldinger sorteres ved å trykke på overskrifta: Lajittelujärjestys, johon tämän sarakeotsakkeen napsautus vaihtaa. Sorteringsrekkefølgen som det blir byttet til når det trykkes på denne kolonneoverskrifta. Näkyvissä oletusarvoisesti Synlig som standard Valitse tämä, jos sarakkeen tulisi olla näkyvissä teeman tultua valituksi. Kryss av her hvis denne kolonnen skal være synlig når temaet velges. Sisältää ” Lähettäjä tai vastaanottaja ” - kentän Inneholder felt « Sender eller mottaker » Valitse tämä, jos sarakkeen nimiö pitäisi päivittää sen mukaan, onko kansio saapuvaa vai lähtevää postia varten. Kryss av her hvis denne kolonneoverskrifta skal oppdateres avhengig av mappetypen « motta/ send ». Nimetön sarake Navnløs kolonne Viestiryhmä Meldingsgruppe Esimerkkiluokka 1 Eksempeltagg 1 Esimerkkiluokka 1 Eksempeltagg 2 Esimerkkiluokka 1compaction status Eksempeltagg 3Indicates whether or not a header label is visible Mahdollista Synlig@ action: inmenu soften the text color Lähetä Gjør mykere@ action: inmenu Font setting Oletus@ item: inlistbox Show sender. Standard@ action: inmenu Foreground color setting & Kirjasimet Skrift@ action: inmenu Foreground color setting Vaihtoehtoinen taustaväriView - > attachments - > ForgrunnsfargeHide a mark if the mail does not have the attribute, e. g. Important mark on a non important mail & PiilotaKeep a empty space in the list if the mail does not have the attribute, e. g. Important mark on a non important mail SkjulKeep a empty space in the list if the mail does not have the attribute, e. g. Important mark on a non important mail Show the icon softened in the list if the mail does not have the attribute, e. g. Important mark on a non important mail Behold tomromShow the icon softened in the list if the mail does not have the attribute, e. g. Important mark on a non important mail & Työryhmätuki Gruppehode@ action: inmenu Group header background color setting Älä lähetä koskaan automaattisesti@ action: inmenu Group header background color setting Automatisk@ action: inmenu Group header background color setting Vaihtoehtoinen taustaväri Bakgrunnsfarge Vaihtoehtoinen taustaväri Bakgrunnsstil Ominaisuudet Kolonneegenskaper Lisää tietue... Legg til kolonne & # 160; … Poista kansio Slett kolonne Näytä sarakkeetPermissions Legg til ny kolonne Lisäys Utseende Sisältö: Innholdselementer @ title: tab Advanced theme settings Høyreklikk på overskrifta for å legge til eller endre kolonner. Dra innholdselementene og slipp dem på kolonnene for å sette sammen temaet ditt. Høyreklikk på elementene i visningen for å få flere valg. @ title: tab Advanced theme settings Otsikkotiedot Overskrift: Kokosuffix in a spinbox Ikonstørrelse: suffix in a spinbox YleisetAdvanced mail filter settings. Generelt@ label: textbox Name of the option & Kuvaus: View - > Beskrivelse: Sulje kaikki säikeet Fold sammen alle grupper & Peruuta@ info: tooltip & Avbryt@ info: tooltip Sulkee nykyisen säikeen Lukk gjeldende fane@ title: tab Empty messagelist TyhjäPersonal namespace Tom@ action: inmenu View - > Lukk fane@ action: inmenu Sulje kaikki säikeet Lukk alle andre faner Ei aihetta Intet emnedisplayed when a mail has unknown sender, receiver or date Avaa liite? Vil du åpne vedlegget? Avaa & ohjelmalla '% 1' & Åpne med «% 1 » Avaa & ohjelmalla... Åpne med & # 160; … KMail ei kykene havaitsemaan valitun muokkaimen sulkemista. Jotta tietoja ei menettettäisi, liitteen muokkaus keskeytetään. KMail kan ikke finne ut når det valgte redigeringsprogrammet lukkes. For å unngå tap av data blir redigering av vedlegget avbrutt. Ei aihetta Intet emne H T M L - v i e s t i H T M L M e l d i n g E i H T M L - v i e s t i I k k e H T M L M e l d i n g message encoding type Tiedoston MIME- tyyppi. Tavallisesti sinun ei tarvitse koskea tähän asetukseen, koska tiedoston tyyppi tunnistetaan automaattisesti. Kuitenkin joskus% 1 ei pysty tunnistamaan tyyppiä oikein. Tässä voit korjata sen. MIME- typen for fila: Normalt behøver du ikke å røre denne innstillinga, siden filtypen sjekkes automatisk, men noen ganger gjenkjenner ikke% 1 typen riktig. Her kan du ordne dette. Osan koko: Joskus% 1 ilmoittaa arvioidun koon, koska todellisen koon laskeminen veisi liikaa aikaa. Tällaisissa tapauksissa koon loppuun tulee teksti ” (arvio) ”. Størrelse på delen: Noen ganger vil% 1 gi beregnet størrelse fordi beregningen av nøyaktig størrelse vil ta for lang tid. Når dette skjer, blir « (omtrent) » lagt til bak størrelsen som blir vist. file name of the attachment. Osan tiedostonimi: Vaikka oletusarvo on liitetyn tiedoston nimi, tämä kenttä ei määrittele liitettävää tiedostoa. Pikemminkin se on tiedostonimiehdotus, jota vastaanottajan sähköpostiohjelma voi käyttää tallennettaessa liitettä tiedostoon. Filnavnet på delen: Selv om dette er standardnavnet på den vedlagte fila, så angir det ikke fila som legges ved. – Det er snarere et forslag til filnavn som mottagerens e- postprogram kan bruke når fila lagres på harddisken. Osan kuvaus: Tämä on vain osan sanallinen kuvaus - hyvin samankaltainen kuin koko viestin aihe. Useimmat sähköpostiohjelmat näyttävät tämän tiedon viestinäkymässään liitteen kuvakkeen yhteydessä. En beskrivelse av vedlegget: Dette er bare en beskrivelse av vedlegget, akkurat som emnet er det for hele brevet. De fleste e- post- lesere vil vise denne informasjonen ved forhåndsvisning av brevet ved siden av ikonet for vedlegget. & Koodaus: Tegnkoding: Tämän osan siirtokoodaus: Tavallisesti sinun ei tarvitse muuttaa tätä, koska% 1 käyttää MIME- tyypistä riippuvaa sopivaa oletuskoodausta. Tosin joskus voit pienentää merkittävästi syntyvän viestin kokoa, esim. PostScript- tiedosto ei sisällä binääridataa vaan ainoastaan puhdasta tekstiä. Tällaisessa tapauksessa ” quoted- printable ” - koodauksen valitseminen oletuksena olevan ” base64 ” - koodauksen asemesta pienentää jopa 25% syntyvän viestin kokoa. Transportkodinga for meldingsdelen: Det er normalt ikke nødvendig å endre dette, da% 1 bruker en grei standardkoding, avhengig av MIME- type. Allikevel er det noen ganger mulig å oppnå en betydelig reduksjon av størrelsen på brevet, f. eks. ved sending av en PostScript- fil som ikke inneholder binær- data, men består av ren tekst. I dette tilfellet vil et valg av « quoted- printable » istedenfor standarden « base64 » spare opptil 25% i forhold til opprinnelig størrelse. Tila: Status: Status of message unknown. Salauslaajennus ”% 1 ” ei alustettu. Programtillegget for kryptering% 1 er ikke klargjort. Virhe: Allekirjoitusta ei tarkistettu Feil: Signatur ikke verifisert Ei julkista avainta allekirjoituksen tarkistamiseen Ingen offentlig nøkkel til å verifisere signaturen Allekirjoitustiedosto ei kelpaa. Signaturen er gyldig. Ei käytössä Ingen kontroll- logg finnes Allekirjoituksen aitoutta ei voitu tarkistaa. Kan ikke bekrefte at signaturen er gyldig. Näytä HTML- tilapalkki Vis & HTML- statusstolpe Näytä roskapostin tila otsikkotiedoissa Vis søppelpoststatus & i flotte meldingshoder Korvaa hymiöt kuvahymiöillä Erstatt humørfjes & med ikoner Pienennä lainatun tekstin kirjasimen kokoa Reduser skriftstørrelse for & sitert tekst Näytä liitekuvake Vis vedleggsliste. Tallenna liite nimellä Skjul vedleggsliste. Tiedosto nimellä ”% 1 ” on jo olemassa. Haluatko, että se ylikirjoitetaan? Det finnes allerede en fil med navnet «% 1 ». Vil du overskrive den? Ylikirjoita tiedosto? Skriv over fil? Tallenna liite nimelläfilename for the% 1- th unnamed attachment Lagre vedleggfilename for the% 1- th unnamed attachment Korvaa Skriv & over Ylikirjoita tiedosto? type of folder storage Skriv over & alle Postikansio E- postleser & Sisällytettyinä Inni & meldinga Avaa URL Åpne URL viesti & Lagre meldinga Valitse kaikki viestit Rull meldinga opp Valitse kaikki viestit Rull meldinga ned Tallenna & nimellä... to open Lagre & som & # 160; … to open Kopioi Kopi Viesti puhtaana tekstinäConfig - > Composer - > Attachments Melding som bare tekst & Liitteet Vedlegg: Tietolähdettä% 1 ei voitu ladata Kan ikke laste ressursen «% 1 » PL Postboks Tarkemmat osoitetiedot Utvidet adresseinformasjon Katuosoite Gate Paikkakunta Sted ToimitusosoitePreferred address LeveringsetikettPreferred address EnsisijainenHome phone ForetrukketHome phone Kotimaan osoiteAddress is not in home country InnenlandsAddress is not in home country Kansainvälinen osoiteAddress for delivering letters InternasjonaltAddress for delivering letters PostiosoiteAddress for delivering packages PostAddress for delivering packages PakettiosoiteHome Address PakkeHome Address KotiWork phone HjemWork phone Työ Arbeid Ensisijainen osoiteanother type of address Foretrukket adresseanother type of address Muu NAME OF TRANSLATORS AndreNAME OF TRANSLATORS Ainutkertainen tunniste Entydig identifikasjon Nimi@ title: column addressee email Navn@ title: column addressee email Muotoiltu nimi Formattert navn Lisänimet Flere navn Kunnioittavat etuliitteet Høflige prefikser Kunnioittavat jälkiliitteet Høflige suffikser Kutsumanimi Kallenavn Kotiosoitteen katuosoite Hjemmeadresse, gate PL Hjemmeadresse, postboks Kotiosoitteen kaupunki Hjemmeadresse, by Kotiosoitteen osavaltio Hjemmeadresse, stat Kotiosoitteen postinumero Hjemmeadresse, postnummer Kotiosoitteen maa Hjemmeadresse, land Työosoitteen katuosoite Firmaadresse, gate Työosoitteen osavaltio Firmaadresse, postboks Työosoitteen kaupunki Firmaadresse, by Työosoitteen osavaltio Firmaadresse, stat Työosoitteen postinumero Firmaadresse, postnummer Työosoitteen maa Firmaadresse, land Kotipuhelin Hjemmetelefon Työpuhelin Telefon arbeid Matkapuhelin Mobiltelefon Kotifaksi Hjemmefaks Työfaksi Faks arbeid Autopuhelin Telefon i bil Postiohjelma E- postklient Maantieteellinen sijaintia person' s title Geografisk plasseringa person' s title Ammattiof a person in an organization Tittelof a person in an organization Työnkuva Rolle Huomautukset Merknad Tuotteen tunniste Produkt- identifikator Lajittelujono Sorteringsstreng Turvallisuusluokitus Sikkerhetsklasse Logo Logo Äänitiedosto@ title: window Lyd@ title: window Valitse vastaanottaja@ title: column addressee name Velg mottaker@ title: column addressee name Valittu@ action: button unselect addressee Valgte@ action: button unselect addressee Tri Dr. Neiti Frøken Herra Herr Rouva Fru Rouva Fr. Prof. Prof. I I II II III III nuor. Jr. vanh. Sr. Aseta jakeluluettelo Oppsett av distribusjonslister Valitse sähköpostiosoite Velg e- postadresser Sähköpostiosoitteetthis the preferred email address E- postadresserthis the preferred email address Kylläthis is not the preferred email address Jathis is not the preferred email address Uusi luettelo... Ny liste & # 160; … Nimeä luettelo uudestaan... Endre listenavn & # 160; … Poista luettelo Fjern liste Tarjolla olevat osoitteet: @ title: column addressee preferred email Tilgjengelige adresser: @ title: column addressee preferred email Ensisijainen sähköposti Foretrukket e- post Lisää@ title: column addressee preferred email Legg til oppføring@ title: column addressee preferred email Käytä ensisijaista Bruk foretrukket Muuta sähköpostia... Endre e- post & # 160; … Poista Fjern oppføring Uusi jakeluluettelo Ny distribusjonsliste Syötä & nimi: Skriv & navn: Jakeluluettelo Distribusjonsliste Muuta & nimeä: Endre & navn: Poistetaanko jakeluluettelo ”% 1 ”? Slett distribusjonslista «% 1 »? Valitut vastaanottajat: Valgte adressater: Valitut vastaanottajat luettelosta ”% 1 ”: this is not preferred email address Valgte adresser i «% 1 »: this is not preferred email address Tuntematon kenttä Ukjent felt street/ postal Oftestreet/ postal Henkilökohtainen Privat Omaanother type of encryption key Tilpassetanother type of encryption key Määrittämätön Udefinert vCard vCard vCard- muoto vCard- format Kuvausta ei saatavilla. X. 509 public key Ingen beskrivelse tilgjengelig. X. 509 public key X509Pretty Good Privacy key X509Pretty Good Privacy key PGPA custom key PGPA custom key Luettelo sähköposteista Liste over e- poster Lukitustiedostoa ei saatu auki. Kunne ikke åpne låsefila. Sovellus ”% 2 ” on lukinnut tietolähteen ”% 1 ”. Ressursen «% 1 » er låst av programmet «% 2 ». Lukituksen avaus epäonnistui. Toinen prosessi omistaa lukitustiedoston:% 1 (% 2) Åpning mislyktes. Låsefila eies av en annen prosess:% 1 (% 2) LockNull: Kaikki lukitukset onnistuivat mutta lukkoa ei silti saatu. LockNull: Alle låser var vellykkede men det skjer ingen virkelig låsing. LockNull: Kaikki lukitukset epäonnistuivat. Preferred phone LockNull: Alle låsene var mislykket. Preferred phone Pikaviestin Meldingstjeneste Ensisijainen numero Foretrukket nummer Ääni Stemme FaksiMobile Phone FaksMobile Phone MatkapuhelinVideo phone MobilVideo phone Postilaatikko Postkasse ModeemiCar Phone ModemCar Phone Auto Bil PCS PCS Työfaksianother type of phone Arbeidsfaksanother type of phone Tietolähteen ”% 1 ” lataus epäonnistui. Lasting av ressursen «% 1 » feilet. Tietolähteen ”% 1 ” tallennus epäonnistui. access is for everyone Lagring av ressursen «% 1 » feilet. access is for everyone Julkinenaccess is by owner only Offentligaccess is by owner only Yksityinenaccess is by owner and a controlled group Privataccess is by owner and a controlled group Luottamuksellinenunknown secrecy type Konfidensiellunknown secrecy type Tietolähdettä% 1 ei voitu ladata Kan ikke åpne ressursen «% 1 ». Oletusosoitekirja Standard adressebok Tietolähdettä ”% 1 ” ei kyetä tallentamaan. Se on lukittu. Kunne ikke lagre til ressursen «% 1 » fordi den er låst. Ei voitu avata tiedostoa '% 1' lukua varten Klarer ikke åpne fil «% 1 » for lesing Resurssin% 1 lataaminen epäonnistui. Lasting av ressurser «% 1 » feilet Ei voitu avata tiedostoa '% 1' kirjoitusta varten Klarer ikke åpne fil «% 1 » for skriving Resurssin% 1 tallentaminen epäonnistui. Lagring av ressurs «% 1 » feilet! Ei voitu avata tiedostoa '% 1'. Kan ikke åpne fila «% 1 ». Ongelmia jäsennettäessä tiedostoa '% 1'. Problem med å gå igjennom fila «% 1 ». Ei voitu tallentaa tiedostoa '% 1'. Kan ikke lagre fila «% 1 ». Ei ole tiedosto? Ikke en fil? Tiedosto '% 1' ei ole binäärimuodossa. Fila «% 1 » er ikke på binærformat. Tiedosto '% 1' on väärä versio. Fila «% 1 » har feil versjon. Yleistä@ title: tab account security settings Generelt@ title: tab account security settings Alipuukysely Deltrespørring Muokkaa attribuutteja... Rediger egenskaper & # 160; … Verkkoyhteydetön käyttö... Frakoblet bruk & # 160; … Ominaisuusasetukset Innstilling av egenskaper Olioluokat Objektklasser Muotoiltu nimi Formatert navn Organisaatiojob title Organisasjonjob title Työnkuva Tittel Katustate/ province Adressestate/ province Osavaltio Delstat/ region Postinumeroemail address Postnummeremail address Sähköpostialias E- post alias Työpuhelinnumero Telefonnummer, arbeid Matkapuhelinnnumero Mobilnummer Pohja: Mal: Käyttäjän määrittelemä Selvvalgt Evolution Evolution Outlook Outlook RDN- etuliitteen attribuutti: RDN- prefiksattributt: Yleinen nimi vanlig navn Offline- asetukset Oppsett for frakoblet modus Offline- tilan välimuistiasetukset Regler for mellomlager ved frakobling Älä käytä offline- välimuistia Ikke bruk frakoblet mellomlager Käytä paikallista kopiota, jollei yhteyttä ole Bruk lokal kopi dersom ikke tilkoblet Käytä aina paikallista kopiota Bruk alltid lokal kopi Päivitä offline- välimuisti automaattisesti Frisk opp mellomlageret automatisk Lataa välimuistiin Last inn i mellomlageret Hakemiston sisältö on ladattu palvelimelta! Innholdet på katalogtjeneren er henta ned. Hakemiston tietojen lataaminen tiedostoon% 1 epäonnistui. En feil oppstod ved nedlasting av innholdet på katalogtjeneren til fila% 1. Ei voitu ladata tiedostoa '% 1'. Klarte ikke laste ned fila '% 1' Ei voitu avata tiedostoa '% 1'. Klarte ikke åpne fila '% 1' for lesing Ongelmia jäsennettäessä tiedostoa '% 1'. Problemer ved tolking av fila '% 1'. Ei voitu tallettaa tiedostoon '% 1'. Klarte ikke å lagre fila «% 1 ». Ei voitu lähettää tiedostoa '% 1'. Klarte ikke laste opp til «% 1 ». Lataus epäonnistui, väliaikaista tiedostoa ei voitu luoda. Nedlasting feilet, kunne ikke opprette midlertidig fil Viesti kohteesta% 1 kun käsitellään '% 2':% 3 Melding fra% 1 under behandling av '% 2':% 3 Viesti kohteesta% 1:% 2 Melding fra% 1:% 2 Palvelimelle luodaan seuraava kansio:% 1 Mitä haluat tallentaa kansioon? Denne mappa blir opprettet på tjeneren: «% 1 ». Hva vil du lagre i denne mappa? & Viestit & Meldinger & Alikansiot & Undermapper Kansion% 1 tilauksen peruutus epäonnistui. Palvelin vastasi:% 2 Klarte ikke stoppe abonnement på mappe% 1. Tjeneren svarte:% 2 Kansion% 1 tilaus epäonnistui. Palvelin vastasi:% 2 Klarte ikke starte abonnement på mappe% 1. Tjeneren svarte:% 2 Viestin% 1 tilan muuttaminen epäonnistui. Endring av flagg på melding% 1 feilet med% 2. Viestin% 1 tilan muuttaminen epäonnistui. Stille endring av flagg på melding% 1 feilet med% 2. Viestin% 1 tilan muuttaminen epäonnistui. Endring av flagg på melding% 1 feilet. Saantioikeuksien asetusluettelon asetusten asettaminen käyttäjälle% 2 kansiolla% 1 epäonnistui. Palvelin vastasi:% 3 Klarte ikke sette opp tilgangskontroll- lista til mappe% 1 for bruker% 2. Tjeneren svarte:% 3 Saantioikeuksien asetusluettelon poisto käyttäjälle% 2 kansiolla% 1 epäonnistui. Palvelin vastasi:% 3 Klarte ikke slette tilgangskontroll- lista til mappe% 1 for bruker% 2 feilet. Tjeneren svarte:% 3 Kansion% 1 saantioikeusluettelon haku epäonnistui. Palvelin vastasi:% 2 Klarte ikke hente tilgangskontroll- lista til mappe% 1. Tjeneren svarte:% 2 Kansion% 1 etsiminen epäonnistui. Palvelin vastasi:% 2 Søk i mappe% 1 mislyktes. Tjeneren svarte:% 2 Kansion% 1 tilaus epäonnistui. Palvelin vastasi:% 2 Selvvalgt kommando% 1:% 2 feilet. Tjeneren svarte:% 3 Kansion% 2 selityksen% 1 asetus epäonnistui. Palvelin vastasi:% 3 Klarte ikke sette inn kommentar% 1 til mappe% 2. Tjeneren svarte:% 3 Kansion% 2 selityksen% 1 haku epäonnistui. Palvelin vastasi:% 3 Klarte ikke hente kommentar% 1 til mappe% 2. Tjeneren svarte:% 3 Kansion% 2 selityksen% 1 haku epäonnistui. Palvelin vastasi:% 3 Klarte ikke hente rot- kvoteinformasjon om mappa% 1. Tjeneren svarte:% 2 Postilaatikon sulkeminen ei onnistu. Kunne ikke lukke postboks. Kansiota% 1 ei voitu avata. Palvelin vastasi:% 2 Klarte ikke hente opplysninger om mappe% 1. Tjeneren svarte:% 2 Palvelin% 1 ei tue IMAP4 tai IMAP4rev1 - protokollaa. Palvelin palautti tunnistustiedon:% 2 Tjeneren% 1 støtter verken IMAP4 eller IMAP4rev1. Det identifiserer seg som:% 2 Palvelin ei tue TLS - suojausta. Poista suojaus ja ota yhteys sitten. Tjeneren støtter ikke TLS. Slå av denne sikkerhetsanordningen for å koble til ukryptert. TLS: n käynnistäminen ei onnistunut. Oppstart av TLS feilet. Palvelin ei tue tunnistustapaa% 1. Tjeneren støtter ikke autentiseringsmetoden% 1. IMAP - tilin käyttäjätunnus ja salasana: Brukernavn og passord for din IMAP konto: Sisäänkirjautuminen ei onnistunut. Luultavasti salasana on virheellinen. Palvelin% 1 vastasi:% 2 Kunne ikke logge inn. Trolig er passordet feil. Tjeneren% 1 svarte:% 2 Tunnistus ei onnistunut tunnistustavalla% 1. Palvelin% 2 vastasi:% 3 Kunne ikke autentisere via% 1. Tjeneren% 2 svarte:% 3 Kansiota% 1 ei voitu avata. Palvelin vastasi:% 2 Kunne ikke åpne mappe% 1. Tjeneren svarte:% 2 Lisätiedot: Ekstra informasjon: LDAP- palvelin palautti virheen:% 1% 2 LDAP URL oli:% 3 LDAP- tjeneren gav feilen:% 1% 2 LDAP- stien var:% 3 LDAP Sisäänkirjautuminen LDAP innlogging kohde: side: Virheelliset kirjautumistiedot. Ugyldig autentiseringsinformasjon LDAP- yhteys peruttu. LDAP- tilkobling avbrutt. LDIF- jäsentäjä epäonnistui. Ldiffortolkeren feilet. Virheellinen LDIF- tiedosto rivillä% 1. Ugyldig Ldif- fil på linje% 1. Valitaan ryhmä% 1... Velger gruppe% 1 & # 160; … Ladataan artikkelia... Laster ned artikkel & # 160; … Virheellinen erikoiskomento:% 1 Ugyldig spesialkommando% 1 Lähetetään artikkelia... Sender artikkel & # 160; … Ladataan ryhmäluetteloa... Laster ned gruppeliste & # 160; … Etsitään uusia ryhmiä... Ser etter nye grupper & # 160; … Ladataan ryhmien kuvauksia... Laster ned gruppebeskrivelser & # 160; … Palvelimen vastauksesta ei voitu purkaa viestien sarjanumeroita:% 1 Kunne ikke trekke ut serienumre for meldinger fra tjenersvaret:% 1 Ladataan uusia otsakkeita... Laster ned nye meldingshoder & # 160; … Palvelimen vastauksesta ei voitu purkaa ensimmäistä viestitunnistetta:% 1 Kunne ikke hente ut første meldings- id fra svar fra tjeneren:% 1 Palvelimen vastauksesta ei voitu purkaa viestitunnistetta:% 1 Kunne ikke hente ut beskjed- id fra svar fra tjeneren:% 1 Yhdistetään palvelimeen... Kobler til tjener & # 160; … Tämä palvelin ei tue TLS- protokollaa Denne tjeneren støtter ikke TLS. TLS- neuvottelu epäonnistui TLS- forhandlinga mislyktes. Odottamaton palvelimen vastaus komentoon% 1:% 2 Uventet svar fra tjeneren på kommandoen% 1:% 2 Palvelin vastasi: "% 1" Tjeneren sa: «% 1 » Palvelin katkaisi yhteyden. Tjeneren avsluttet forbindelsen. Virheellinen vastaus palvelimelta: "% 1" Ugyldig svar fra tjeneren: «% 1 » Lähettäminen ei onnistunut. Kunne ikke sende til tjeneren. Mitään tunnistusjärjestelmää ei tueta. Ingen autentiseringsdetaljer oppgitt. APOP - kirjautuminen epäonnistui. Palvelin% 1 ei ehkä tue APOP - tunnistusta, vaikka palvelin väittää tukevansa sitä, tai salasana on virheellinen.% 2 Misslykket innlogging via APOP. Tjeneren% 1 støtter kanskje ikke APOP, selv om den hevder å gjøre det, eller passordet er feil.% 2 SASL - kirjautuminen (% 1) epäonnistui. Palvelin ei ehkä tue protokollaa% 2, tai salasana on virheellinen.% 3 Login via SASL (% 1) feilet. Det kan hende tjeneren ikke støtter% 2, eller at passordet var feil.% 3 POP3 - palvelin ei tue SASL: ää. Valitse jokin toinen tunnistustapa. POP3- tjeneren din (% 1) støtter ikke SASL. Velg en annen autentiseringsmetode. Kirjautuminen palvelimelle% 1 ei onnistunut. Kunne ikke logge inn på% 1. Kirjautuminen palvelimelle% 1 ei onnistunut. Salasana voi olla virheellinen.% 2 Kunne ikke logge inn på% 1. Kanskje passordet er feil.% 2 Palvelin katkaisi yhteyden välittömästi. Tjeneren avsluttet forbindelsen øyeblikkelig. Palvelin ei vastaa oikein:% 1 Tjeneren svarer ikke riktig:% 1 POP3 - palvelin ei tue APOP tunnistusta. Käytä jotakin toista tunnistustapaa. POP3- tjeneren din (% 1) støtter ikke APOP. Velg en annen autentiseringsmetode. POP3 - palvelimen pitäisi tukea TLS: ää, mutta suojauksen käynnistäminen ei onnistunut. Voit ottaa TLS: n käytöstä KDE: ssa salauksen asetusmoduulissa. POP3- tjeneren din påstår at den støtter TLS, men forhandlingene lykkes ikke. Du kan slå av TLS i KDE ved å bruke krypteringsmodulen i innstillingene. Palvelin ei tue TLS: ää. Ota salaus pois käytöstä, mikäli haluat ottaa yhteyden ilman salausta. POP3- tjeneren din (% 1) støtter ikke TLS. Slå av TLS hvis du ønsker å koble deg til uten kryptering. POP3 - tilin käyttäjätunnus ja salasana: Brukernavn og passord for din POP3- konto: Odottamaton vastaus POP3 - palvelimelta. Uventet svar fra POP3- tjeneren. Yhteys palvelimeen% 1... Kobler til% 1 & # 160; … Yhteys palvelimeen menetettiin. Mistet tilkoblingen til tjeneren. Palvelimen tunnistus epäonnistui. Tjeneridentifisering mislyktes. Tunnistus epäonnistui. Tilkobling lyktes ikke Tunnistaudutaan... Autentiserer bruker & # 160; … Tunnistus epäonnistui. Autentisering mislyktes. special command completed Aktivointiskripti... Aktiviserer skript & # 160; … Virhe skriptin aktivoinnissa. Det oppstod en feil ved aktivisering av skriptet. Skriptin passivoinnissa virhe. Det oppsto en feil når skriptet ble deaktivisert. Lähetetään tietoa... Sender data & # 160; … KIO- tietojen virhe. Feil ved KIO datatlførsel. Verkkovirhe. Nettverkfeil. Varmistaa viennin onnistumisen... Verifiser om opplastingen er ferdig & # 160; … Skripti ei vienyt tietoja onnistuneesti. Tämä johtui todennäköisesti skriptin virheistä. Palvelin vastasi:% 1 Skriptet ble ikke lastet opp skikkelig. Dettes skyldes sannsynligvis feil i skriptet. Tjeneren svarte:% 1 Sripti ei vienyt tietoja onnistuneesti. Skriptissä voi olla virheitä. Skriptet ble ikke lastet opp skikkelig. Skriptet kan ha enkelte feil. data upload complete Haetaan tietoa... Tar imot data & # 160; … Valmistellaan... Gjør seg ferdig & # 160; … Protokollavirhe tapahtui kun yritettiin neuvotella skriptin latauksesta. En protokollfeil oppstod ved framforhandling av skriptnedlasting. data retrival complete Kansiot eivät ole tuettuja. Mapper er ikke støttet. Poistetaan tiedostoa... Sletter fil & # 160; … Palvelin ei poista tiedostoa. Tjeneren ville ikke slette fila. file removal complete Ei voi chmod muuta kuin 0700 (aktiivinen) tai 0600 (passiivinen skripti). Kan ikke chmod til annet enn 0700 (aktiv) eller 0600 (inaktivt skript). Sieve- tunnistuksen yksityiskohdat Sieve autentifikasjonsdetaljer Anna tunnistuksesi yksityiskohdat sieve- tilille (tavallisesti sama kuin sähköpostin salasanasi): Skriv dine autentiseringsopplysninger for din sievekonto (vanligvis det samme som passordet til e- posten): Tapahtui protokollavirhe tunnistautumisessa. Valitse toinen tunnistusmenetelmä kohteelle% 1. En protokollfeil oppstod under autentisering. Velg en annen autentiseringsmetode til% 1. Tunnistautuminen epäonnistui. Luultavasti salasana oli väärä. Palvelin vastasi:% 1 Autentifikasjonen feilet. Mest sannsynlig er passordet feil. Tjeneren svarte:% 1 Tapahtui protokollavirhe. Det oppsto en protokollfeil. Palvelin hylkäsi EHLO - ja HELO - komennot tuntemattomina tai toteuttamattomina. Ota yhteys palvelimen ylläpitäjään. Tjeneren avviste både « EHLO » og « HELO » - kommandoene som ukjent eller ikke implementert. Kontakt tjenerens systemadministrator. Odottamaton palvelinvastaus komentoon% 1.% 2 Uventet tjenersvar på kommandoen% 1.% 2 SMTP palvelimesi ei tue TLS: ää. Ota TLS pois käytöstä, jos haluat ottaa yhteyden ilman salausta. Din SMTP- tjener støtter ikke TLS. Slå av TLS om du vil koble til uten kryptering. SMTP palvelimesi väittää tukevansa TLS: ää, mutta neuvottelu ei onnistunut. Voit poistaa TLS: n KDE: ta käyttäen salaustenasetusmoduulia. Din SMTP- tjener påstår at den støtter TLS, men forhandlinga var mislykket. TLS i KDE kan slås av med modulen for krypto- innstillinger. Yhteys epäonnistui Tilkobling lyktes ikke Ei tunnistusmenetelmien yksityiskohtia. Det er ikke oppgitt noen autentiseringsdetaljer. SMTP palvelimesi ei tue tunnistusmenetelmää% 1. Valitse joku toinen tunnistusmenetelmä.% 2 Velg en annen autentiseringsmetode. SMTP palvelimesi ei tue tunnistusta.% 2 Din SMTP- tjener støtter ikke% 1. SMTP palvelimesi ei tue tunnistusta.% 2 Din SMTP- tjener støtter ikke (uspesifisert metode) SMTP palvelimesi ei tue tunnistusta.% 2 Din SMTP- tjener støtter ikke autentisering.% 1 Tunnistus epäonnistui. Todennäköisesti salasana on väärä.% 1 Autentisering mislyktes. Sannsynligvis er passordet feil.% 1 Sovelluksesta ei voitu lukea dataa. Klarte ikke lese data fra programmet. Viestin sisältöä ei hyväksytty.% 1 Meldingsinnholdet ble ikke godtatt.% 1 Palvelin vastasi:% 1 Tjeneren svarte:% 1 Palvelin vastasi: "% 1" Tjeneren svarte: «% 1 » Väliaikainen virhetilanne. Yritä myöhemmin uudelleen. Dette er en midlertidig svikt. Du kan forsøke igjen senere. Sovellus lähetti epäkelvon pyynnön. Programmet sendte etn ugyldig forespørsel. Lähettäjän osoite puuttuu. Senderadressen mangler. SMTPProtocol:: smtp_ open epäonnistui (% 1) SMTPProtocol:: smtp_ open feilet (% 1) Palvelimesi ei tue 8- bittisten viestien lähetystä. Käytä base64 - tai lainausmerkkikoodausta. Tjeneren din (% 1) støtter ikke sending av 8- bit meldinger. Bruk kodingen base64 eller quoted- printable. Vastaanotettiin virheellinen SMTP vastaus (% 1). Ugyldig SMTP- svar (% 1) mottatt. Palvelin ei hyväksynyt yhteyttä.% 1 Tjeneren (% 1) godtok ikke tilkoblingen.% 2 Käyttäjätunnus ja salasana SMTP tilillesi: Brukernavn og passord for din SMTP- konto: Palvelin ei hyväksynyt tyhjää lähettäjän osoitetta.% 1 Tjeneren godtok ikke en tom sender- adresse.% 1 Palvelin ei hyväksynyt lähettäjän osoitetta "% 1".% 2 Tjeneren godtok ikke senderadressen «% 1 ».% 2 Viestin lähettäminen epäonnistui, koska seuraaville vastaanottajille lähetetty viesti hylättiin palvelimella:% 1 Meldingssending mislyktes fordi tjeneren avviste følgende mottakere:% 1 Viestin sisällön lähetysyritys epäonnistui.% 1 Forsøk på å starte meldingens innhold mislyktes.% 1 Käsittelemätön virhetilanne. Lähetä virheraportti. Ubehandlet feilsituasjon. Vennligst send feilrapport. Tarvitsee vahvistuksen@ item event, to- do or journal accepted Må behandles@ item event, to- do or journal accepted Hyväksytty@ item event, to- do or journal declined Godtatt@ item event, to- do or journal declined Hylätty@ item event or to- do tentatively accepted Avslått@ item event or to- do tentatively accepted Epävarma@ item event is definite Forsøksvis@ item event is definite Delegoitu@ item to- do completed Delegert@ item to- do completed Valmis@ item to- do needs action Fullført@ item to- do needs action Keskeneräinen@ item no method Under arbeid@ item event or to- do status unknown Tuntematon@ info Ukjent@ info Puheenjohtaja@ item participation is required Leder@ item participation is required Osallistuja@ item participation is optional Deltaker@ item participation is optional Mahdollinen osallistuja@ item non- participant copied for information Valgfri deltaker@ item non- participant copied for information Tarkkailija Observatør Tuntematon nimi Ukjent navn tuntematon@ jossain ukjent@ ingensteds Vahvista tallennus Bekreft lagring Olet tallentamassa seuraavia kohteita kohteeseen '% 1': Du har bedt om å lagre følgende objekt til «% 1 »: % 1 virhe % 1 feil Latausvirhe Innlastingsfeil Tallennusvirhe Lagringsfeil Jäsennysvirhe libical: ssa Tolkingsfeil i libical Jäsennysvirhe libkcal: ssa Tolkingsfeil i libkcal Kalenterikomponenttia ei löydy Fant ingen kalenderkomponent. vCalendar Versio 1. 0 havaittu. Fant vCalendar versjon 1. 0. iCalendar Versio 2. 0 havaittu. Fant iCalendar versjon 2. 0. Havaittu tunnistamaton kalenterimuoto. Ukjent kalenderformat funnet. Rajoitteen loukkaus@ title month and year Brudd på restriksjon@ title month and year % 1% 2% 1: End Date % 1% 2% 1: End Date Aloitusaika@ title: column event end time Starttid@ title: column event end time Lopetusaika@ title: column event description Sluttid@ title: column event description Tapahtuma@ title: column event locatin Hendelse@ title: column event locatin Sijainti Sted@ title: column to- do categories Luokat Kategorier@ title: column to- do attendees Osallistujat@ title: column sub- to- dos of the parent to- do Deltakere@ title: column sub- to- dos of the parent to- do Tehtävät@ title: column to- do priority Gjøremål@ title: column to- do priority Tärkeys@ title: column to- do percent completed Prioritet@ title: column to- do percent completed Määräpäivä@ title: column to- do location Forfallsdato@ title: column to- do location Alitehtävät: @ title: column sub- to- dos of the parent to- do Underoppgaver av: @ title: column sub- to- dos of the parent to- do Alitehtävät@ info to- do percent complete Underoppgaver@ info/ plain to- do percent complete % 1% @ info % 1 & # 160;% @ info/ plain Tämän sivun teki@ info page creator email link with name Denne siden ble laget @ info/ plain page creator email link with name % 2% 1: Start Date av% 2 @ info/ plain page creator name only % 1 @ info page credit with name and link av% 1 @ info/ plain page credit with name and link yhdessä% 2 n kanssa@ info page credit name only med% 2 @ info/ plain page credit name only % 1n kanssalist of holidays med% 1@ info/ plain holiday by date and name % 1,% 2 % 1% 2 Virhe tallennettaessa hakemistoon '% 1'. Feilet ved lagring til «% 1 ». Ei voitu tallettaa '% 1' Klarte ikke lagre «% 1 » libical virhe libical- feil Odotettu iCalender muoto Ventet iCalendar, fikk vCalendar- format Odotettu iCalender muoto@ item event is tentative Ventet iCalendar, fikk ukjent format@ item event is tentative Vahvistettu@ item to- do is complete Bekreftet@ item to- do is complete Vaatii toimintaa@ item event orto- do is canceled; journal is removed Må behandles@ item event orto- do is canceled; journal is removed Peruutettu@ item to- do is in process Kansellert@ item to- do is in process Tekeillä@ item journal is in draft form Under arbeid@ item journal is in draft form Luonnos@ item journal is in final form Kladd@ item journal is in final form Lopullinen@ item incidence access if for everyone Ferdig@ item incidence access if for everyone Julkinen@ item incidence access is by owner only Offentlig@ item incidence access is by owner only Yksityinen@ item incidence access is by owner and a controlled group Privat@ item incidence access is by owner and a controlled group Luottamuksellinen Konfidensiell Järjestäjä Arrangør: Osallistujat Deltakere: (% 1 antanut tehtäväksi) (delegert av% 1) (tehtäväksi saaneena% 1) (delegert til% 1) Luontipäivä:% 1 Opprettet dato:% 1 iCalendar Kalender: Aika < beginTime > - < endTime > Tid: < beginTime > - < endTime > % 1 -% 2% 1: Start Date,% 2: Start Time % 1 –% 2% 1: Start Date,% 2: Start Time Päiväys: date as string Dato: date as string Syntymäpäivä Fødselsdag: no recurrence Neste: no date Ei toistoa ingen Aloituspäivä: Start: to- do due date/ time Päiväys: @ title: column to- do priority Forfall: Tärkeys Prioritet: Määrittelemätön@ item to- do completed Ikke oppgittpercent completed Valmis@ info to- do percent complete Fullført: Varaustieto:% 1 Ledig/ opptatt- informasjon for% 1 Varatut ajat aikavälille% 1 -% 2: tag for busy periods list Opptatt tidsrom i datoområdet% 1 –% 2: tag for busy periods list Varattu: hours part of duration Opptatt: hours part of duration % 1 kohteelle% 2date, fromTime - toTime % 1 i% 2date, fromTime - toTime % 1,% 2 -% 3fromDateTime - toDateTime % 1,% 2 –% 3fromDateTime - toDateTime [Lisää tämä kalenteriini] Et svar er ikke nødvendig Yhteenveto määrittelemätön Sammendrag ikke oppgitt Paikka määrittelemätön Sted ikke valgt Mitä: Hva: Missä: starting date Hvor: starting date starting time Fra: starting time ending time Til: ending time Paikka määrittelemätön sluttdato ikke oppgitt Seuraava esiintymä Gjentakelse: Aloituspäivä: @ title: column to- do due date Startdato: Määräpäiväno recurrence Frist- dato: no to- do due date Ei toistoa Ingenevent recurs by minutes Kuvaus määrittelemätön Beskrivelse ikke oppgitt Henkilö: Person: Aloituspäivä: Startdato: Päättymispäivä: minutes part of duration Sluttdato: minutes part of duration Tämä tapahtuma on julkistettu Denne hendelsen er publisert Tämä tehtävä on päivitetty Denne invitasjonen er oppdatert % 1 hyväksyy tämän kokouskutsun Jeg sendte denne invitasjonen Tämä kutsu on päivitetty Denne invitasjonen ble oppdatert Tämä kokous on peruutettu Denne invitasjonen er kansellert Lisäys kokouskutsuun Tillegg til invitasjonen Lähettäjä Avsender % 1 ilmoittaa, että tämä kutsu vaatii toimintaa % 1 viser at denne invitasjonen fremdeles trenger handling % 1 hyväksyy tämän kokouskutsun % 1 godtar denne sinvitasjonen % 1 hyväksyy kokouskutsun vastaanottajan (% 2) puolesta % 1 godtar denne invitasjonen på vegne av% 2 % 1 hyväksyy tämän kokouskutsun alustavasti % 1 godtar foreløpig denne invitasjonen % 1 hyväksyy tämän kokouskutsun alustavasti vastaanottajan (% 2) puolesta % 1 godtar foreløpig denne invitasjonen på vegne av% 2 % 1 kieltäytyy kutsusta % 1 avslår denne invitasjonen % 1 kieltäytyy kutsusta vastaanottajan (% 2) puolesta % 1 avslår denne invitasjonen på vegne av% 2 % 1 on delegoinut kokouskutsun, uusi osanottaja% 2 % 1 har delegert denne invitasjonen til% 2 % 1 on delegoinut kokouskutsun eteenpäin % 1 har delegert denne invitasjonen Tämä kokouskutsu on nyt valmis Denne invitasjonen er nå ferdig % 1 ei ole vastannut kutsuun % 1 behandler fortsatt invitasjonen Tuntematon vastaus tähän kokouskutsuun Ukjent svar på denne invitasjonen Lähettäjä tekee tämän vastaehdotuksen Avsenderen foreslår i stedet Lähettäjä hylkää vastaehdotuksen Avsenderen avslår motforslaget Virhe: iMIP- viesti tuntemattomalla menetelmällä: '% 1' Feil: iTIP- hendelsesmelding med ukjent metode Tämä tehtävä on julkaistu Dette gjøremålet er publisert Tämä tehtävä on päivitetty Dette gjøremålet er oppdatert Olet saanut tämän tehtävän hoidettavaksesi Dette gjøremålet er tildelt deg Tämä tehtävä päivitettiin Dette gjøremålet er oppfrisket Tämä tehtävä peruttiin Dette gjøremålet ble kansellert Lisäys tehtävään Tillegg til gjøremålet Lähettäjä ilmoittaa, että tämä tehtävä edellyttää vielä toimenpiteitä Avsenderen viser at denne gjøremålstildelingen fremdeles trenger handling Lähettäjä hyväksyy tämän tehtävän Avsenderen godtar dette gjøremålet Lähettäjä hyväksyy tämän tehtävän alustavasti Avsenderen godtar midlertidig dette gjøremålet Lähettäjä kieltäytyy tästä tehtävästä Avsenderen avslår dette gjøremålet Lähettäjä on siirtänyt tämän tehtävän pyynnön toiselle (% 1) Avsenderen har delegert denne forespørselen for gjøremålet til% 1 Lähettäjä on siirtänyt tämän tehtävän pyynnön toiselle Avsenderen har delegert denne forespørselen for gjøremålet Pyyntö tälle tehtävälle on nyt valmis Forespørselen for dette gjøremålet er nå ferdig Lähettäjä käsittelee yhä kutsua Avsenderen håndterer fortsatt invitasjonen Tuntematon vastaus tälle tehtävälle Ukjent svar på dette gjøremålet Virhe: iMIP- viesti tuntemattomalla menetelmällä: '% 1' Feil: iTIP- gjøremålsmelding med ukjent metode Tämä päiväkirjamerkintä on julkaistu Denne journalen har blitt publisert Sinut on liitetty tähän päiväkirjamerkintään Denne journalen er tildelt deg Tämä päiväkirjamerkintä päivitettiin Denne journalen ble oppfrisket Tämä päiväkirjamerkintä peruttiin Denne journalen ble annullert Lisäys päiväkirjaan Tillegg til journalen Lähettäjä ilmoittaa, että tämä päiväkirjamerkintä edellyttää vielä toimenpiteitä Avsenderen viser at denne journaltildelingen fremdeles trenger en handling Lähettäjä hyväksyy tämän päiväkirjamerkinnän Avsenderen godtar denne journalen Lähettäjä hyväksyy tämän päiväkirjamerkinnän alustavasti Avsenderen godtar midlertidig denne journalen Lähettäjä hylkää tämän päiväkirjamerkinnän Avsenderen avslår denne journalen Lähettäjä on siirtänyt tämän päiväkirjamerkintäpyynnön toiselle Avsenderen har delegert denne forespørselen for journalen Täm päiväkirjamerkintäpyyntö on nyt valmis Forespørselen for denne journalen er nå ferdig Tuntematon vastaus tälle päiväkirjalle Ukjent svar på denne journalen Virhe: iMIP- viesti tuntemattomalla menetelmällä: '% 1' Feil: iTIP- jpurnalmelding med ukjent metode Tämä varausluettelo on julkaistu Denne ledig/ opptatt- lista er publisert Varausluettelo pyydetty Ledig/ opptatt- lista er forespurt Tämä varausluettelo on päivitetty Denne ledig/ opptatt- lista ble oppdatert Tämä varausluettelo on keskeytetty Denne ledig/ opptatt- lista ble kansellert Lisäys varausluetteloon Tillegg til ledig/ opptatt- lista Varausluettelon otsikko Svar til ledig/ opptatt- lista Virhe: Vapaa/ varattu iMIP- viesti tuntemattomalla toimintatavalla: '% 1' Feil: Ledig/ opptatt- iTIP- melding med ukjent metode: «% 1 » no recurrence Invitasjonslisteno attendees Tämä kokous on peruutettu Invitasjonens starttid er endret fra% 1 til% 2 Tämä kokous on peruutettu Invitasjonens slutt- tid er endret fra% 1 til% 2 Tämä kokous on peruutettu Stedet er endret til: «% 1 » Tämä kokous on peruutettu Beskrivelsen er endret til: «% 1 » Tämä kutsu on päivitetty Denne invitasjonen ble avslått Tämä kutsu on päivitetty Denne invitasjonen ble godtatt [Lisää tämä tehtäväluettelooni] [Legg invitasjonen inn i oppgavelista mi] [Lisää tämä kalenteriini] accept to- do request [Legg inn invitasjonen i min kalender] accept invitation [Hyväksy] @ item event, to- do or journal declined Godta [Hyväksy ehdoin] @ item event or to- do submit counter proposal Godta på vilkårinvitation counter proposal Vastine@ item event, to- do or journal declined Motforslagdecline invitation Hylätty Ikke godta Delegoituforward request to another Delegerforward request to another [Välitä eteenpäin] Videresendlook for scheduling conflicts [Tarkista kalenterini] Event start Sjekk kalenderen minEvent start [Poista tämä kalenteristani] Fjern invitasjon fra min oppgaveliste [Poista tämä kalenteristani] Fjern invitasjon fra min kalender [Lisää tämä tehtäväluettelooni] [Legg svaret inn i oppgavelista mi] [Lisää tämä kalenteriini] accept to- do request [Legg svaret inn i kalenderen min] Alkaa: nbsp;% 1Event end Fra:% 1Event end Päättyy: nbsp;% 1 Til:% 1 Päivämäärä: nbsp;% 1time for event, & nbsp; to prevent ugly line breaks Dato:% 1time for event Aika: nbsp;% 1time for event, & nbsp; to prevent ugly line breaks Tid:% 1time range for event Aika: nbsp;% 1 Tid:% 1 –% 2 Aloitus: nbsp;% 1 Start:% 1 Määräpäivä: nbsp;% 1 Frist:% 1 Tehty: nbsp;% 1percent complete Ferdig:% 1percent complete % 1% tehty % 1% ferdig Ajanjakso alkaa: nbsp;% 1 Periodestart:% 1 Tehty: nbsp;% 1 Kalender:% 1 Paikka: nbsp;% 1 Sted:% 1 Järjestäjä:% 1 Arrangør:% 1 Tämä on varaustietono recurrence Dette er et ledig/ opptatt- objektno recurrence Minuuteittainevent recurs by hours Hvert minuttevent recurs by hours Tunneittainevent recurs by days Hver timeevent recurs by days Päivittäinevent recurs by weeks Dagligevent recurs by weeks Viikottainevent recurs same position (e. g. first monday) each month Ukentligevent recurs same position (e. g. first monday) each month Kuukausittain samalla kohdallaevent recurs same day each month Månedlig i samme posisjonevent recurs same day each month Kuukausittain samana päivänäevent recurs same month each year Månedlig på samme dagevent recurs same month each year Vuosittain samana kuukautenaevent recurs same day each year Årlig i samme månedevent recurs same day each year Kuukausittain samana päivänäevent recurs same position (e. g. first monday) each year Årlig på samme dagevent recurs same position (e. g. first monday) each year Kuukausittain samalla kohdalla Årlig i samme posisjon Aloituspäivä:% 1 Startdato:% 1 Aloitusaika:% 1 Starttid:% 1 Päättymispäivä:% 1 Sluttdato:% 1 Päättymisaika:% 1 Sluttid:% 1 Toistot:% 1 Gjentakelse:% 1 Toistuminen:% 1 Frekvens:% 1 Toistuu kunnes:% 1 Repeter fram til:% 1 Toistuu jatkuvasti Gjentatt for alltid Yksityiskohdat:% 1 Detaljer:% 1 Määäpäivä:% 1 Forfallsdato:% 1 Määräsaika:% 1 Forfallstid:% 1 Päivä:% 1 Dato:% 1 Päiväkirjan teksti:% 1 Journalteksten:% 1 Seuraava esiintymä Ingen gjentakelse last day of the month nest sistelast day of the month @ item no method Sisteunknown day of the month Recurs weekly on no days , Recurs weekly on no days Toistuu kunnes:% 1 Gjentas hvert år på% 1% 2Recurs every N years on day N until end- date Tekeillä Under arbeid Ei virhe Ikke en feil Yhteys epäonnistui Feil ved tilkobling Lukuvirhe Lesefeil Väärä parametri Feil parameter Skeeman väärä versio Feil skjemarevisjon Ei voitu avata tiedostoa '% 1' Klarte ikke åpne fila «% 1 » Kalenterin omistajan koko nimi Fullt navn på kalendereieren Mitä tämä teksti on koko nimen asetuksissa Hva- Er- Dette teksten for fullt navn oppsett Kalenterin omistajan sähköposti E- post til kalendereieren Mitä tämä teksti on sähköpostin asetuksissa Hva- Er- Dette teksten for e- post oppsett Luotu sovelluksella Opprinnelsesprogram Kalenteri on luotu sovelluksella Opprinnelsesprogrammet til kalenderen Luojan URL Opprinnelses- URL Kalenterin luontisovelluksen URL URL til opprinnelsesprogrammet til kalenderen. Sivun otsikko Sidetittel Aloituspäivä Startdato Aikavälin ensimmäinen päivä, joka tulee HTML- sivulle. Den første dagen i området som skal eksporteres til HTML. Aikavälin viimeinen päivä, joka tulee HTML- sivulle. Den siste dagen i området som skal eksporteres til HTML. Tulostetiedoston nimi Filnavn HTML- kalenterin tiedostonimi Navnet på HTML- fila som kalenderen skal eksporteres til. Tyylitiedosto Stilark CSS- tyylitiedosto, jota käytetään lopulliseeen HTML- sivuun. Tämä teksti sisältää CSS: n tämänhetkisen sisällön, ei polkua tyylitiedostoon. CSS- stilarket som skal brukes av HTML- siden. Denne strengen skal inneholde innholdet i stilarket, ikke et filnavn. Poista yksityiset tapahtumat viennistä Ikke ta med private hendelser i eksporten Poista luottamukselliset tapahtumat viennistä Ikke ta med konfidensielle hendelser i eksporten Vie tapahtumat luettelona Eksporter hendelser som liste Vie kuukausinäyttöön Eksporter i månedsvisning Vie viikkonäyttöön Eksporter i ukevisning Kalenterin otsikko Tittel på kalenderen Vie tapahtumien sijainnit Ta med lokaliseringen til hendelsene Vie tapahtumien luokat Ta med kategoriene til hendelsene Vie tapahtumien osallistujat Ta med deltakerne på hendelsene Vie tehtäväluettelo Eksporter oppgavelista Tehtäväluettelon otsikko Tittel på oppgavelista Vie tehtävien erääntymispäivät Ta med forfallsdatoene til oppgavene Vie tehtävien sijainnit Ta med lokaliseringen til oppgavene Vie tehtävien luokat Ta med kategoriene til oppgavene Vie tehtävien osallistujat Ta med deltakerne på oppgavene Vie päiväkirjamerkinnät Ta med dagbøker Päiväkirjan otsikko Tittel på dagbokslista Varausluettelon otsikkoNAME OF TRANSLATORS Tittel på ledig/ opptatt- listaNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Eskild Hustvedt, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi@ title: group knuty@ skolelinux. no, zerodogg@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net@ title: group Ladataan automaattisesti uudestaan Automatisk oppdatering@ option: radio never reload the cache Ei koskaan@ option: radio save the cache on exit Aldri@ option: radio save the cache on exit Käynnistyksessä@ option: radio reload the cache at regular intervals Ved oppstart@ option: radio reload the cache at regular intervals Säännöllinen aikaväli @ option: radio save the cache after some delay Regelmessig intervall@ option: radio save the cache after some delay Aikaväli minuuteissa@ title: group Intervall i minutter: @ title: group Automaattinen talletus@ option: radio never save the cache automatically Automatisk lagring@ option: radio never save the cache automatically Poistuessa@ option: radio save the cache at regular intervals Ved avslutting@ option: radio save the cache at regular intervals Viivästettynä muutosten jälkeen@ option: radio save the cache after every modification Forsinket etter endringer@ option: radio save the cache after every modification Jokaisen muutoksen jälkeen Ved hver endring Ladattu viimeksi:% 1 Sist lastet:% 1 Talletettu viimeksi:% 1 Sist lagret:% 1 Virhe% 1 lataamisessa. Feilet ved åpning av «% 1 ». Virhe% 1 tallentamisessa. Feilet ved lagring av «% 1 ». Kalenterimuoto Kalenderformat iCalendar iCalendar vCalendar vCalendar Et määritellyt tälle resurssille URL- osoitetta. Siksi resurssi talletetaan kohteeseen% 1. On vielä mahdollista vaihtaa paikka muokkaamalla resurssin ominaisuuksia. @ item new message posting Du har ikke angitt en URL for denne ressursen. Derfor vil denne ressursen bli lagret i% 1. Det er fremdeles mulig å endre denne plasseringa ved å redigere ressursegenskapene. @ item new message posting Uusi viestin julkaisu@ item updated message Publiser ny melding@ item updated message Päivitetty viesti julkaistu@ item obsolete status Oppdatert melding publisert@ item obsolete status Vanhentunut@ item request new message posting Utdatert@ item request new message posting Pyydä uusi viesti@ item request updated posting Be om ny melding@ item request updated posting Pyydä päivitetty viesti@ item unknown status Be om oppdatert melding@ item unknown status Tuntematon tila:% 1@ item event, to- do, journal or freebusy posting Ukjent Status:% 1@ item event, to- do, journal or freebusy posting Julkaise@ item event, to- do or freebusy scheduling requests Publiser@ item event, to- do or freebusy scheduling requests Pyydä@ item event, to- do or freebusy reply to request Forespør@ item event, to- do or freebusy reply to request Vastaa@ item event, to- do or journal additional property request Svar@ item event, to- do or journal additional property request Lisää@ item event, to- do or journal cancellation notice Legg til@ item event, to- do or journal cancellation notice Peru@ item event or to- do description update request Avlys@ item event or to- do description update request Päivitä@ item event or to- do submit counter proposal Oppdater@ item event or to- do submit counter proposal Vastine@ item event or to- do decline a counter proposal Motforslag@ item event or to- do decline a counter proposal Kiellä vastine@ item no method Avslå motforslag@ item no method @ title Kunne ikke finne hendelsen, gjøremålet eller dagboka som skulle oppdateres. Kanskje oppføringen er slettet, eller kalenderen som ineholder den er slått av. Trykk « Lagre » for å opprette en ny oppføring, eller « Forkast » for å kaste vekk oppdagteringen. @ title @ option Forkaste denne oppdateringen? @ option @ option Lagre@ option @ info Forkast@ info @ info Hendelsen eller oppgaven kunne ikke fjernes fra kalenderen. Kanskje oppføringen er slettet alt, eller du eier den ikke. Eller kalenderen som inneholder den er slått av eller skrivebeskyttet. @ info @ info Hendelsen eller oppgaven som skulle oppheves kunne ikke fjernes fra kalenderen. Kanskje oppføringen er slettet alt, eller du eier den ikke. Eller kalenderen som inneholder den er slått av eller skrivebeskyttet. @ info % 2:% 1 haluaa osallistua, mutta ei ole kutsuttu@ info % 1 vil delta i% 2 men var ikke invitert. @ info % 2:% 1 haluaa osallistua toisen (% 3) puolesta@ title % 1 vil delta i% 2 på vegne av% 3. @ title Kutsumaton osallistuja@ option Uinvitert deltaker@ option Hyväksy osallistuminen@ option Godta deltakelse@ option Hylkää osallistuminen@ info Avvis deltakelse@ info Järjestäjä ei hyväksynyt osallistumistasi tähän kokoukseen. Organisatoren avviste din deltakelse ved dette møtet. Kesäpäivänseisaus Sommersolverv Talvipäivänseisaus Vintersolverv Kevätpäivän tasaus Vårjevndøgn Syyspäivän tasaus Høstjevndøgn Uusi kuu Nymåne Täysikuu Fullmåne Ensimmäisen neljänneksen kuu Første kvarter Viimeisen neljänneksen kuuNAME OF TRANSLATORS Siste kvarterNAME OF TRANSLATORS Oinas Væren Härkä Tyren Kaksoset Tvillingene Rapu Krepsen Leijona Løven Neitsyt Jomfruen Vaaka Vekten Skorpioni Skorpionen Jousimies Skytten Kauris Steinbukken Vesimies Vannmannen Kalat Fiskenezodiac symbol for Aries oinas værzodiac symbol for Taurus härkä oksezodiac symbol for Gemini kaksoset tvillingerzodiac symbol for Cancer rapu krabbezodiac symbol for Leo leijona løvezodiac symbol for Virgo kaksoset jomfruzodiac symbol for Libra vaaka vekterzodiac symbol for Scorpion skorpioini skorpionzodiac symbol for Sagittarius jousimies bueskytterzodiac symbol for Capricorn kauris geitzodiac symbol for Aquarius vesimies vannzodiac symbol for Pices kalat fisk Tänään% 1 I dag% 1 Eilen% 11. weekday, 2. time I går% 11. weekday, 2. time % 1na% 2 % 1% 2 Viesti lähetetty ${date} saajalle ${to} otsikolla "${subject}" on näytetty. Tämä ei tarkoita välttämättä, että viesti on luettu tai ymmärretty. Meldinga sendt ${date} til ${to} med emnet « ${subject} » er blitt vist. Dette er ingen garanti for at meldinga er lest eller forstått. Viesti lähetetty ${date} saajalle ${to} otsikolla "${subject}" on poistettu näyttämättömänä. Tämä ei tarkoita, etteikö viestiä olisi voitu "palauttaa takaisin" ja lukea myöhemmin. Meldinga sendt ${date} til ${to} med emnet « ${subject} » er slettet uten å bli vist. Dette er ingen garanti for at meldinga vil bli « gjenopprettet » og likevel lest senere. Viesti lähetetty ${date} saajalle ${to} otsikolla "${subject}" on toimitettu. Tämä ei tarkoita, etteikö viestiä voisi lukea myöhemmin. Meldinga sendt ${date} til ${to} med emnet « ${subject} » er ekspedert. Dette er ingen garanti for at meldinga ikke vil bli lest senere. Viesti lähetetty ${date} saajalle ${to} otsikolla "${subject}" on käsitelty automaattisesti. Meldinga sendt ${date} til ${to} med emnet « ${subject} » er behandlet ved hjelp av automatiske prosesser. Viesti lähetetty ${date} saajalle ${to} otsikolla "${subject}" on tehnyt vastatoimenpiteen. Lähettäjä ei halua paljastaa enempää yksityiskohtia sinulle. Det er iverksatt tiltak etter meldinga sendt ${date} til ${to} med emnet « ${subject} ». Senderen ønsker ikke å gi flere detaljer enn det. Viestin ominaisuussilmoitus lähetetty ${date} saajalle ${to} otsikolla "${subject}" epäonnistui. Syy on kerrottu virheilmoituksessa: otsikkokenttä alla. Generering av meldings- bekjentgjørelse for meldinga sendt ${date} til ${to} med emnet « ${subject} » feilet. Grunnen er gitt i Failure: header- feltet under. Oletus StandardDefault name for new email accounts/ identities. continuation of "obtain signature text from" Trykk på skjermelementene nedenfor for å få hjelp om inndata- metoder. continuation of "obtain signature text from" continuation of "obtain signature text from" Inndata- felt nedenforcontinuation of "obtain signature text from" continuation of "obtain signature text from" Filcontinuation of "obtain signature text from" Allekirjoituskomentosarjan ajaminen epäonnistui% 1:% 2 Kunne ikke kjøre signaturskriptet% 1:% 2 Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä se sisältää useita @ - merkkejä. Et kirjoittaa viestejä, ellet muuta osoitetta. E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi den inneholder flere enn én @. Du vil ikke kunne sende gyldig e- post dersom du ikke endrer adressen. Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä se ei sisällä @ - merkkiä. Et kirjoittaa viestejä, ellet muuta osoitetta. E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi den ikke inneholder en @. Du vil ikke kunne sende e- post dersom du ikke endrer adressen. Täytä sähköpostiosoite sille varattuun kenttään. Du må skrive noe i feltet for e- postadresse. Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä se ei sisällä paikallista osaa (ennen @ - merkkiä). E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi den ikke inneholder en lokal del. Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä se ei sisällä verkkoalueen nimeä (@ - merkin jälkeen). E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi den ikke inneholder en domenedel. Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä siinä on pariton määrä sulkuja. E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi den inneholder kommentarer/ parenteser som ikke er lukket. Antamasi sähköpostiosoite on kelvollinen. E- postadressen du oppga er gyldig. Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä siinä ei ole sulkevaa hakasulkumerkkiä. E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi den inneholder en vinkelparentes som ikke er lukket. Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä siinä ei ole avaavaa hakasulkumerkkiä. E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi den inneholder for mange lukkende vinkelparenteser. Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä se sisältää pilkun. E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi den inneholder et uventet komma. Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä se loppuu yllättäen. Tämä johtuu todennäköisesti siitä, että olet käyttänyt osoitteessa lopetusmerkkiä (esimerkiksi\\). E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi den slutter for tidlig. Dette kommer trolig av at du har brukt et vernetegn som et «\\ » helt til slutt i e- postadressen. Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä se sisältää päättymättömän lainauksen. E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi den inneholder sitert tekst som ikke slutter. Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä se ei näytä sisältävän varsinaista sähköpostiosoitetta (muotoa matti@ esimerkki. net). E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi det ikke ser ut til at den inneholder en virkelig e- postadresse, dvs. noe på formen peder@ example. org Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä se sisältää virheellisen merkin. E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi den inneholder et ugyldig tegn. Antamasi sähköpostiosoite ei ole kelvollinen, sillä sen sisältämä näyttönimi ei ole kelvollinen. E- postadressen du oppga er ikke gyldig fordi den inneholder et ugyldig skjermnavn. Tuntematon sähköpostiosoiteongelma. Ukjent problem med e- postadressen Tiedosto I/ O - virhe Inn/ Ut- feil for fil Tiedostoa ei ole olemassa:% 1 Den oppgitte fila finnes ikke:% 1 Tämä on kansio, ei tiedosto:% 1 Dette er en mappe og ikke en fil:% 1 Tiedostoon ei ole lukuoikeutta:% 1 Du har ikke lesetilgang til fila:% 1 Tiedostoa ei voitu lukea:% 1 Klarte ikke lese fila:% 1 Tiedostoa ei voitu avata:% 1 Klarte ikke åpne fila:% 1 Virhe tiedostoa luettaessa:% 1 Feil oppsto ved lesing av fila:% 1 Tiedosto% 1 on olemassa. Korvataanko se? Fila% 1 finnes fra før. Vil du erstatte den? & Korvaa Erstatt Tiedostoa% 1 ei onnistuttu varmuuskopioimaan. Jatketaanko siitä huolimatta? Klarte ikke lage sikkerhetskopi av% 1. Fortsette likevel? Ei voitu kirjoittaa tiedostoon:% 1 Klarte ikke skrive til fila:% 1 Ei voitu avata kirjoittamista varten:% 1 Klarte ikke åpne fila for skriving:% 1 Virhe kirjoitettaessa tiedostoa:% 1 Feil oppsto under skriving til fil:% 1 % 1 ei ole olemassa % 1 finnes ikke % 1 ei ole saavutettavissa % 1 er utilgjengelig og det kan ikke endres. % 1 ei ole luettavissa % 1 kan ikke leses og det kan ikke endres. % 1 ei ole kirjoitettavissa % 1 er ikke skrivbar, og det er det ingenting å gjøre noe med. Kansio% 1 ei ole saavutettavissa Mappa% 1 er utilgjengelig. Joidenkin tiedostojen tai kansioiden oikeudet on asetettu väärin. Korjaa asetukset käsin. Noen filer eller mapper har ikke tilstrekkelige rettigheter, rett på dette manuelt. Tarkistetaan oikeudet Adgangstillatelseskontroll Luo tili nytcreate and configure a mail transport Opprett sendingskontocreate and configure a mail transport Suoritetaan esikomentoa Kjører forkommando Suoritetaan esikomentoa ”% 1 ”. Kjører forkommandoen «% 1 ». Esikomentoa ”% 1 ” ei voitu suorittaa. Kan ikke starte forkommandoen «% 1 ». Suoritetaan esikomentoa ”% 1 ”. Feil oppsto mens forkommandoen «% 1 » kjørte. Esikomento kaatui. Forkommandoen krasjet. Esikomento päättyi koodiin% 1. Forkommandoen avsluttet med kode% 1. @ title: column email transport type Velg en kontotype fra lista nedenfor: Tyyppi@ label the default mail transport Type@ label the default mail transport Ei salausta BeskrivelseThe name of a mail transport & Nimi: Navn: Käyttäjän näkemä välitysnimi Brukersynlig transportnavn Tähän palvelimeen viitattaessa käytettävä nimi. Navnet som skal brukes når det vises til denne tjeneren. Paikallinen sendmail Lokal sendmail Välitystyyppi Transporttype Palvelimen konenimi Vertsnavn for tjeneren SMTP- palvelimen aluenimi tai numeerinen osoite. Domenenavnet eller den numeriske adressen til SMTP- tjeneren. Palvelimen portti Portnummer til tjeneren SMTP- palvelimen kuunteleman portin numero. Oletusportti on 25. Portnummeret som SMTP- tjeneren lytter til. Standardporten er 25. Kirjautumiseen vaaditaan käyttäjätunnus Brukernavn som trengs for innlogging Palvelimelle tunnistautumista varten lähetettävä käyttäjätunnus. Brukernavnet som skal sendes til tjeneren for autorisering. Ennen postin lähetystä suoritettava komento Kommando som skal kjøres før det sendes en e- post Paikallisesti ennen postin lähetystä suoritettava komento. Tätä voi käyttää esimerkiksi asettamaan SSH- tunneloinnin. Jätä tyhjäksi, ellei mitään komentoa tarvitse suorittaa. ........ En kommando som skal kjøres lokalt, før e- post sendes. Dette kan f. eks. brukes til å sette opp SSH- tunneler. La det være tomt hvis ingen kommando skal kjøres. Palvelin vaatii tunnistautumaan Tjeneren krever autentisering Valitse tämä, jos SMTP- palvelimesi vaatii tunnistautumaan, ennen lähtevän postin hyväksymistä. Tätä kutsutaan ” Autentikoiduksi SMTP: ksi ” tai yksinkertaisesti ASMTP: ksi. Kryss av her hvis din SMTP- tjener krever autentisering før den tar i mot e- post. Dett er kjent som 'Autentisert SMTP' eller bare ASMTP. Viestinnässä käytettävä salausmenetelmä Krypteringsmetode for kommunikasjon Ei salausta Ingen kryptering SSL- salaus SSL- kryptering TLS- salaus TLS- kryptering Tunnistautumistapa Autentiseringsmetode Valitse tämä lähettääksesi postipalvelimelle mukautetun konenimen. Tästä on hyötyä, ellei järjestelmäsi konenimeä ole asetettu oikein tai jos halutaan piilottaa järjestelmän todellinen konenimi. Kryss av her for å bruke et selvvalgt vertsnavn til identifikasjon mot e- posttjeneren. Dette er nyttig hvis vertsnavnet til systemet ditt ikke er satt riktig eller til å maskere systemets virkelige vertsnavn. Syötä palvelimelle tunnistauduttaessa käytettävä konenimi. Oppgi vertsnavn som skal brukes til identifikasjon mot tjeneren. Valitse sendmailin sijainti Plassering av sendmail: general smtp settings tekstgeneral smtp settings & Lähtevän postin palvelin: Utgående e- posttjener: & SSL & SSL & TLS & TLS Tarkista, mitä palvelin tukeeadvanced smtp settings Se etter hva tjeneren støtteradvanced smtp settings Palvelin & vaatii tunnistautumaan Tjeneren & krever autentisering & Tunnus: & Login: Palvelimelle tunnistautumista varten lähetettävä salasana. Passordet som skal sendes til tjeneren for autorisering. & Tallenna SMTP- salasana Lagre SMTP & passordet & Lähetä palvelimelle muokattu konenimi Send tilpasset vertsnavn til tjeneren & Konenimi: Vertsnavn: Esikomento: Forkommando: Tämä palvelin ei tue tunnistautumista Denne tjeneren støtter ikke autentisering & Nimi: Gi & nytt navn Aseta oletukseksi & Sett som Standard Postiohjelmaa% 1 ei voitu suorittaa Klarte ikke kjøre e- postprogrammet% 1 Sendmail päättyi virheeseen. Sendmail avsluttet unormalt. Sendmail päättyi virheeseen:% 1 Sendmail avsluttet unormalt:% 1 Käyttääksesi tätä SMTP- palvelinta sinun on annettava käyttäjätunnus ja salasana. Du må angi et brukernavn og et passord for å få tilgang til denne SMTP- tjeneren. Viestivälitystä ”% 1 ” ei ole asetettu oikein.% 1: name;% 2: number appended to it to make it unique among a list of names Denne transporten kan ikke settes opp.% 1: name;% 2: number appended to it to make it unique among a list of names An unknown transport type % 1 nr.% 2An unknown transport type KWallet ei ole käytettävissä KWallet er ikke tilgjengelig Tallenna salasana Lagre Passord Viestivälitystä ”% 1 ” ei ole asetettu oikein. @ title: column email transport name E- posttransporten «% 1 » er ikke satt opp riktig. @ title: column email transport name Nimi@ title: column email transport type Navn@ title: column email transport type (oletus) (Standard) Oletusvälitys Standardtransport Ennen lähettämistä sinun on luotava lähtevä tili. Du må lage en sendingskonto før du sender. Luodaanko tili nyt? Opprette konto nå? Luo tili nyt Opprett konto nå @ option SMTP transport Sett opp konto@ option SMTP transport @ option sendmail transport En SMTP- tjener på Internett@ option sendmail transport Paikallinen sendmail En lokal sendmail- installasjon PomppupalloComment SprettballComment Pomppiva pallo PlasmalleName En sprettball for plasmaName BinaarikelloComment Binær klokkeComment Binaarimuotoinen ajanesitysName Tiden vist i binærformatName LiitutauluName TavleName ValvontakuplaComment BubblemonComment Nätti kupla, joka valvoo järjestelmääsi. Name En pen boble som overvåker systemet ditt. Name Laske yksinkertaisia laskujaName Regn ut enkle regnestykkerName MerkkivalitsinComment TegnvelgerComment Katso, valitse ja kopioi merkkejä kirjasinvalikoimastaName Vis, velg og kopier tegn fra en samling skrifterName SarjakuvastrippiComment Comic StripComment Katso sarjakuvia internetistäName Vis tegneserier fra InternettName Etsi sanojen merkityksiä ja vastineita eri kielilläName Slå opp betydningen av ord og deres oversettelse til forskjellige språkName SilmätComment ØyneComment XEyes- klooniName Klone av XEyesName Puzzle 15Comment Femten brikkerComment Pane palat järjestykseenName Plasser brikkene i rekkefølgeName TiedostonkatselinComment FilovervåkerComment Seuraa tiedostojen muutoksiaName Overvåk endringer i valgte filerName KuvakehysComment BilderammeComment Näytä suosikkikuvasiName Vis dine yndlingsbilderName Epätarkka kelloComment Muntlig klokkeComment Aika näytettynä epätarkassa muodossaName Viser tiden i et mindre presist formatName Tuleva viestiComment Innkommende meldingComment Huomautus uusista viesteistäName Varsling om nye meldingerName KDE- observatorioComment KDE- observatoriumComment Visualisoi KDE: n ekosysteemiName Visualiser KDE- økosystemetName SyötemenetelmäpaneeliComment Skrivemetode- ruteComment Yleinen syötemenetelmäpaneeli itämaisille kielilleName En generisk rute for å skrive inn med orientalske språkName Comment KunnskapsbaseComment Name Opendesktop kunnskapsbaseName VärinpoimijaComment FargevelgerComment Poimi väri työpöydältäName Plukk en farge fra skrivebordetName Konqueror- profiilitComment Konqueror- profilerComment Luettelee ja käynnistää Konqueror- profiilejaName List opp og start Konqueror- profilerName Konsole- profiilitComment Konsole- profilerComment Luettelee ja käynnistää Konsole- profiilejaName List opp og start Konsole- profilerName LancelotComment LancelotComment Lancelot- valikkoName Lancelot- menyName Käyttöloki on käytössäComment Brukslogging er slått påComment Näytetään vain ensikäynnistyksessä: huomauttaa käyttölokin olevan käytössä. Name Vis bare ved første oppstart. Varsler at brukslogging er slått « på ». Name Virhe avattaessa lokiaComment Feil ved åpning av loggenComment Lokitiedoston avaus epäonnistui. Name Klarte ikke å åpne loggfila. Name Lancelot- käynnistinComment Lancelot- starterComment Käynnistää sovelluksiaName ProgramstarterName Lancelot- osaComment Lancelot- partComment Osia Lancelot- valikosta työpöydälläName Deler av Lancelot- menyen på skrivebordetName Jätä viestiComment Legg igjen et notatComment Jätä viestejä käyttäjälle hänen ollessaan poissaName Legg igjen et notat for bruklere mens de er borteName ElämäComment LifeComment Conwayn Elämän peli - sovelmaName Miniprogram for Conways Life- spillName LunaComment LunaComment Näyttää kuun vaiheet sijainnillesiName Vis månefaser for der du erName Comment MagnifiqueComment Plasman suurennuslasiName Et forstørrelsesglass for Plasma- skrivebordetName Ääntä ja videota toistava sovelmaName Et skjermelement som kan spille video og lydName MikroblogausComment MikrobloggingComment Tarkastele ja päivitä mikroblogaustilaasi. Name Oppdater og vis din mikroblogg- status. Name UutisetComment NyheterComment Näyttää uutisia useista eri lähteistäName Vis nyheter fra ymse kilderName MuistilaputComment NotaterComment Työpöydän muistilaputName Notatlapper for skrivebordetName Näyttää tällä hetkellä soivan kappaleenName Vis lyd som spilles nåName openDesktop- toiminnotComment openDesktop aktivititeterComment Pysy perillä sosiaalisesta työpöydästäKeywords Hold deg informert med det sosiale skrivebordetKeywords TyökalutComment VerktøyComment OpenDesktop- toimintoplasmoidiName OpenDesktop aktivititeter- plasmoideName Uusi toimintoComment Ny aktivitetComment Jotakin kiinnostavaa tapahtui kaveriesi verkossaName Det har skjedd noe interessant i ditt vennenettverkName openDesktopComment openDesktopComment Viesti sosiaalisella työpöydälläName Kommunikasjon ved bruk av det sosiale skrivebordetName PastebinComment PastebinComment Liittää tekstiä tai kuvaa etäpalvelimeenComment Lim « inn » tekst/ bilder til en nettverkstjenerComment Pastebin- sovelmaName Pastebin skjermelementName Kopioitiin Pastebin- linkkiComment Kopierte pastebin- lenkeComment Pastebin- osoite kopioitiin leikepöydälleName Pastebin- URL- en er kopiert til utklippstavlaName Liitä tekstipalasiaName Lim inn tekstbiterName Virtuaalinen näyttönäppäimistöName Et virtuelt tastatur på skjermenName EsikatselinComment ForhåndsviserComment Esikatsele tiedostoja nopeastiName Kjapp forhåndsvisning av forskjellige filerName Esikatsele tätä tiedostoaName Forhåndsvis denne filaName Comment Qalculate! Comment Tehokas matemaattisten lausekkeiden ratkaisijaName En kraftig matematisk likningsløserName Muista maitoComment Husk melkComment Muista maito - tehtävälistasovelmaName Husk melk – miniprogram for gjørelisteName RSSNOWName RSSNOWName Näytä kojelautaComment Vis kontrollpult for plasmaelementerComment Näytä Plasma- kojelauta muiden ikkunoiden ylläName Vis kontrollpulten over andre vinduerName Näytä työpöytäComment Vis skrivebordComment Näyttää työpöydänName Vis Plasma- skrivebordetName Nopea oikolukuName Rask stavekontrollName Järjestelmäkuorman valvontaComment Systemlast- viserComment Pieni keskusyksikön, muistin ja sivutuksen valvontaName Liten overvåker for CPU/ RAM/ veksleminneName AjastinComment TidsurComment Laskee aikaa alaspäinName Nedtelling over en gitt tidsperiodeName YksikkömuunninComment EnhetskonvertererComment YksikkömuunnosplasmoidiName Plasmoide for å omregne enheterName SääennusteComment VærmeldingComment Näyttää säätietojaName Viser værinformasjonName LCD- sääasemaComment LCD værstasjonComment Säätiedotukset LCD- tyylisestiName Værmeldinger med visning i LCD- stilName Web- siivuComment NettstykkeComment Näyttää osan web- sivustaComment Vis en del av et nettsideComment Liitännäinen sarjakuvatietomoottorilleName Programtillegg for Plasma- motor for tegneserierName SarjakuvatComment TegneserierComment VerkkosarjakuvatName Tegneserier på nettetName Sarjakuvapaketin rakenneComment Pakkestruktur for tegneserieComment identi. ca - ja Twitter- mikroblogauspalvelutName identi. ca og twitter mikro- bloggetjenesterName Avoimet yhteistyöpalvelutName Åpne samarbeidstjenesterName Pastebin- moottoriComment Pastebin- motorComment Moottori tekstin ja kuvien liittämiseksi palvelimiinName Motor som limer inn tekst/ bilder til en nettverkstjenerName Päivän tähtitiedekuvaComment Dagens astronomibildeComment Apod- tarjoajaName Apod- leverandørName Comment Dagens geovitenskapelige bildeComment Epod- tarjoajaName Epod- leverandørName Päivän Flickr- kuvaComment Dagens Flickr- bildeComment Flickr- tarjoajaName Flickr- leverandørName Comment Dagens bilde om betydelige miljøhendelserComment Osei- tarjoajaName Osei- leverandørName Päivän kuvaComment Dagens bildeComment Tietomoottori erilaisten päivän kuvien noutamiseksi verkostaComment Datamotor for å hente forskjellige Dagens Bilder fra nettverket. Comment Liitännäinen sarjakuvatietomoottorilleName Programtillegg for Plasma- motor Dagens BildeName Päivän Wikimedia- kuvaComment Dagens Wikimedia- bildeComment Wcpotd- tarjoajaName Wcpotd- leverandørName Muista maito - moottoriComment Motor for Husk melkComment Name En motor som samarbeider med Husk melkName Hallitse äänisoitintaName Styr mediaspillerName Hallitse äänisoitintaComment Styr mediaspillerComment Mahdollistaa MPRIS- äänisoitinten hallinnan (myös Amarokin kokoelmista voi etsiä) Name Kan styre MPRIS- lydspillere (det kan også søke gjennom Amaroks samling) Name SelainhistoriaComment Nettleser- historieComment Hakee Konquerorin selaushistoriastaName Søker i Konquerors historieName Etsii yhteystietoja osoitekirjastaComment Finner oppføringer i adressebokaComment Muuntaa lukuja eri yksiköiden välilläName Gjør om verdier til andre enheterName Kate- istunnotComment Kate- økterComment Name Treffer Kate- økterName Konqueror- istunnotComment Konqueror- økterComment Name Treffer Konqueror- økterName Konsole- istunnotComment Konsole- økterComment Name Treffer Konsole- økterName Comment Kopete kontaktkjørerComment Name Kopete kontaktkjørerName TechBaseComment TechBaseComment Etsi KDE: n TechBasestaName Søk på KDEs TechBaseName KDE: n ohjeetComment KDE- dokumentasjonComment Etsi KDE: n UserbasestaName Søk på KDEs UserbaseName WikipediaComment WikipediaComment Etsi WikipediastaName Søk på WikipediaName WikitravelComment WikitravelComment Etsi WikitravelistaName Søk på WikitravelName Comment Kjører stavekontrollComment Tarkastaa sanan oikeinkirjotuksenName Sjekk skrivemåten for et ordName MandelbrotName MandelbrotName MaapalloComment GlobusComment DigimehiläisetComment Digitale bierComment Kelttiläinen solmuComment Keltisk knuteComment Itäinen bluesComment Eastern BluesComment KalaverkkoComment FiskegarnComment KukatComment BlomsterComment Selvä ranskisComment Tydeligvis franskComment NorsunluurannikkoComment ElfenbeinskystenComment Comment AvstamningComment Comment Night Rock av TigertComment JalkakäytäväComment FortauComment Damaskoksen kukkaComment DamaskusblomstComment Comment RottingComment TähtitaivasComment StjernehimmelComment Comment Stonewall 2 av TigertComment KolmiotComment TrekanterComment Xerox- tähtiName Xerox StarName KuvioName MønsterName VirusName VirusName SääName Været Poista tämä Fjern dette Siirrettävät laitteet Flyttbare enheter Kiinteät laitteet Faste enheter Uudet asiakirjat Nye dokumenter Avoimet asiakirjat Åpne dokumenter Viimeaikaiset asiakirjat Nylig brukte dokumenter Lukemattomat viestit Uleste meldinger Verkkoyhteystiedot Tilkoblede kontakter Suosikkisovellukset Favorittprogrammer Käyttöloki on käytössä. Brukslogging er slått på. Lokitiedoston avaus epäonnistui: loki ei ole käytössä. Klarte ikke å åpne loggfila. Logging er slått av Siirrettävä Kan fjernes Irrotettu Avmontert Poista asemasta Løs ut Avaaminen epäonnistui@ title Title of a list of documents that are open Klarte ikke å åpne@ title Title of a list of documents that are open Poistu & Gå ut & Vaihda käyttäjää Bytt bruker & Lukitse istunto Lås økt & Kirjaudu ulos Logg ut Käynnistä & uudelleen Start maskinen på nytt & Sammuta & Skru av maskinen Keskeytä & muistiin Hvilemodus til & minnet Lancelot ei voi lukita näyttöä juuri nyt. Lancelot kan ikke låse skjermen din akkurat nå. Istunnon lukitsemisvirhe Feil ved øktlåsing Näytönhallinnan virhe Feil i skjermhåndterer Lancelot ei löydä näytönhallintaa. Tämä tarkoittaa, ettei se voi noutaa ajossa olevien istuntojen luetteloa tai aloittaa uutta istuntoa. Lancelot kan ikke finne skjermhåndtereren. Dette betyr at den kan ikke hente lista over økter som kjører nå, eller starte en ny økt. & Aloita uusi istunto & Start ny økt Suosikit Favoritter Uusi: Ny: Poista tämä kohde Fjern dette elementet Tyhjennä asiakirjahistoria Tøm dokumenthistorien Sähköposti Postklient Sähköpostiohjelma ei ole käynnissä Postklient kjører ikke KMailia ei löydy Klarte ikke å finne KMail Ei postia lukematta Ingen ulest e- post Hakujono on tyhjä Søkestrengen er tom. Kirjoita mitä etsitään Sett inn her noe det skal søkes etter Joiltakin hauilta kestää pidempään valmistua Noen søk kan ta lenger tid å fullføre Pikaviestin Meldingsklient Pikaviestinohjelma ei ole käynnissä Meldingsklient kjører ikke. Kopetea ei löydy Klarer ikke å finne Kopete Ei verkkoyhteystietoja Ingen tilkoblede kontakter Lancelot Lancelot Seuraavan sukupolven sovelluskäynnistin Neste generasjons programstarter. (C) 2007– 2009 Ivan Čukić © 2007– 2009 Ivan Čukić Ivan Čukić Ivan Čukić Ylläpitäjä ja pääkehittäjä Vedlikeholder og hovedutvikler Siraj Razick Siraj Razick Raptor- kompositointikoodi Raptor sammensettingskode Kickoff- datamallitNAME OF TRANSLATORS Kickoff datamodellerNAME OF TRANSLATORS & Yleistä & Generelt Aktivointitapa Aktiveringsmetode Valitse tämä, jos haluat napsauttaa. Kukin liittymän kohta aktivoituu tällöin vasta napsauttamalla. Velg dette om du liker å trykke. Da blir alle elementer i grensesnittet bare skrudd på ved å trykke på dem. & Napsauta kaikkea & Trykk på alt Valitse tämä, jos haluat valikon käyttäytyvän tavallisen sovelluskäynnistimen tapaan. Sovellukset käynnistetään tällöin napsauttamalla. Osiopainikkeet aktivoituvat hiirikohdistimen siirtyessä niiden kohdalle. Velg dette hvis du vil at menyen skal oppføre seg som standard programstartere. For å starte programmer bør du trykke på dem. Seksjonsknapper blir skrudd på ved at musepekeren legges over dem. & Perinteinen valikko Klassisk Napsautukseton aktivointi Aktivering uten klikk Älä sulje valikkoa, ennen kuin se kadottaa kohdistuksen. Ikke lukk menyen før den mister fokus. Pidä valikko & auki & Hold menyen åpen Järjestelmän toiminnot Systemhandlinger Valitse, mitä toimintoja haluat sijoittaa järjestelmäpainikkeisiin: Velg hvilke handlinger du vil ha tilordnet til systemknappene: Sovellusselain Programsøker Sarakemäärän rajoitus Grense for kolonnenummer Ei sarakemäärän rajoitusta Ingen grense for kolonnenummer Rajoita kahteen sarakkeeseen Begrens til to kolonner Avaa asiakirja Programmer for nye dokumenter: Järjestelmäsovellukset: Systemprogrammer: Käyttötilastot Bruksstatistikk Kerää käyttötilastoja Slå på bruksstatistikk Tyhjennä kerätyt tiedot Slett innsamlede data Näytä hakukenttä Vis søkeboksen Aktivointi: Aktivering: Aktivoi kohteet napsauttamalla Trykk for å skru på elementer Käytä napsautuksetonta liittymää Bruk grensesnitt uten klikk Sovelman kuvake Miniprogram- ikon Lancelot lancelot- part Näytä & sisältö napsautettaessa Vis innhold ved & klikk Näytä sisältö & hiirikohdistimen oltua kohteen yllä määräajan Vis innhold når musepeker & svever over ikonet (etter en fofrhåndsbestemt pause) Sovelmien kuvakkeet Miniprogram- ikoner Näytä & luokat sovelman sisällä Vis kategorier inne i miniprogrammet Näytä vain & valikkokäynnistimen kuvake Vis bare & menystarterikonet Valitse näytettävät luokat Velg kategorier som skal vises Valikon aktivointi Menyaktivering Näytä valikko & hiirikohdistimen oltua kohteen yllä määräajan Vis menyen når musepeker & svever over ikonet (etter en fofrhåndsbestemt pause) Näytä valikko & napsauttamalla Vis meny ved & klikk & Asiakirjat & Dokumenter & Yhteystiedot & Kontakter & Tietokone Datamaskin Tietokoneneeded program is not running Datamaskinneeded program is not running % 1 ei ole käynnissästart a program % 1 kjører ikkestart a program Käynnistä% 1 start% 1 Sähköpostin yhteystiedot e- postkontakter Avaa Lancelot- valikko Åpne Lancelot- menyen Määritä & pikanäppäimet... & Setter opp hurtigtaster & # 160; … Määritä & Lancelot- valikko Tilpass & Lancelot- menyen & # 160; … Tietoa Lancelotista Om Lancelot Määritä Lancelot- valikko Tilpass Lancelot- menyen KDE- logo KDE Logo Mukautettu Selvvalgt Määritä pikanäppäimet... Sett opp snarveier & # 160; … Lancelot- käynnistinsovelma Lancelot starter- miniprogram Lancelot- valikko Lancelot- meny Annettua kuvaa ei voitu ladata. Kuvaa ei muuteta. Det oppgitte bildet kunne ikke lastes inn. Bildet blir ikke endret. Annettua ääntä ei voitu ladata. Ääntä ei muuteta. Den oppgitte lyden kunne ikke lastes inn. Lyden blir ikke endret. Määritä BbalL! Sett opp BbalL *. png *. gif *. svg *. svgz *. jpeg *. jpg *. png *. gif *. svg *. svgz *. jpeg *. jpg Käytössä På Värityksen sameus: Sett farge på ugjennomsiktighet: Fysiikka Fysikk Ääni käytössä: Lyd slått på: Pompputehoste: Spretteffekt: Pompi automaattisesti Auto- sprett Väritys: Fargelegg: Kitka: Friksjon: Palautus: Tilbakestilling: Äänenvoimakkuus: Lydstyrke: Automaattipomppu: Auto- sprett: Automaattipompun voima: Auto- sprett styrke: Aktiiviset valot: Aktive LD- er: Aseta aktiivisten valojen väri: Bruk selvvalgt farge for aktive LED- er: Passiiviset valot: Inaktive LED- er: Näytä passiiviset valot Vis de inaktive LED- ene Valitse tämä, jos haluat nähdä myös valot, jotka ovat poissa päältä. Kryss av her om du vil se de inaktive LED- ene. Aseta passiivisten valojen väri: Bruk selvvalgt farge for inaktive LED- er: Hila: Rutenett: Näytä hila Vis rutenettet Valitse tämä näyttääksesi hilan valojen ympärillä. Kryss av her hvis du vil se et rutenett roundt LED- ene. Aseta hilan väri: Bruk selvvalgt farge på rutenett: Sekunnit: Sekunder: Näytä sekuntivalot Vis sekunder- LED- er Valitse tämä, jos haluat nähdä sekuntivalot. Kryss av her hvis du vil vise sekund- LED- ene for å se sekunder. Järjestelmänvalvontamoottoria ei voitu ladata. @ info: status Value as displayed in a percentage format Klarte ikke å laste inn datamotoren for systemovervåking. @ info: status Value as displayed in a percentage format % 1% @ info: status Value for non- percentage units (such as memory usage.) % 1% @ info: status Value for non- percentage units (such as memory usage.) % 1% 3 /% 2% 3 (% 4%) @ title: group Title for the bubblemon settings page % 1% 3 /% 2% 3 (% 4%) @ title: group Title for the bubblemon settings page Verestä joka: Oppdater hver: Anturit: Følere: Animoitu: Animert: Näytä selite: Vis tekst: =The + button of the calculator =The + button of the calculator +The − button of the calculator & # 160; + The − button of the calculator - The × button of the calculator −The × button of the calculator ×The ∕ button of the calculator ×The ∕ button of the calculator / The C button of the calculator ∕The C button of the calculator CThe AC button of the calculator CThe AC button of the calculator AC AC VIRHE FEIL VIRHE: JAKO NOLLALLA FEIL: DIV MED 0 & Lisää leikepöydälle & Legg til utklippstavla Siirry sarjakuvaan Gå til serien & Sarjakuvan numero: & Serie nummer: & Siirry ensimmäiseen sarjakuvaan Hopp til & første serie & Siirry tämänhetkiseen sarjakuvaan Hopp til & gjeldende serie Siirry sarjakuvaan... Hopp serien & # 160; … Vieraile & kaupan sivustolla Gå til butikkens & nettsted & Tallenna sarjakuva nimellä... @ option: check Context menu of comic image & Lagre serien som & # 160; … @ option: check Context menu of comic image & Todellinen koko@ option: check Context menu of comic image & Virkelig størrelse@ option: check Context menu of comic image Tallenna nykyinen & sijainti Lagre gjeldende & posisjon Vieraile sarjakuvan sivustollaan abbrevation for Number Gå til seriens nettstedan abbrevation for Number % 1 Nr.% 1 Asenna sarjakuvia napsauttamalla ” Hae uusia sarjakuvia... ”. Trykk « Hent nye serier & # 160; … » for å installere serier. Sarjakuva Tegneserie Näytä todellisessa koossaan erillisessä näkymässä. Muussa tapauksessa napsauta sarjakuvaa hiiren keskipainikkeella. Vis med virkelig størrelse i en annen visning, eller trykk midtre museknapp på serien. Näytä nuolet vain kohdistimen osoittaessa: Vis piler bare når musepeker & svever: Sovelman & enimmäiskoko & Største størrelse for skjermelementet Näytä sarjakuvan & otsikko Vis seriens & tittel: Näytä sarjakuvan tunniste: Vis seriens & identifikator: Näytä sarjakuvan & tekijä: Vis seriens forfatter: Näytä sarjakuvan & verkko- osoite: Vis seriens & URL: Valitse sarjakuva Velg en tegneserie & Sarjakuva: Tegneserie: Lataa uusia sarjakuvia Last ned nye serier & Hae uusia sarjakuvia... & Hent nye serier & # 160; … Näytä sarjakuva & alkuperäiskoossaan napsauttamalla hiiren keskipainikkeella & Midt- trykk på en serie for å vise den i original størrelse Käytä & välilehtiä: Bruk & faner: Ctrl+vieritys vaihtaa myös välilehtiä. Faner kan også endres ved å holde CTRL og rulle. & Piilota välilehtipalkki: & Skjul fanelinje: Sovelman käyttö käynnistää ajastimen uudelleen. Om skjermelementet for serier brukes blir tidtakeren startet på nytt. hh 'tuntia' mm 'minuuttia' ss 'sekuntia' hh « timer » mm « minutter » ss « sekunder » Vaihda välilehteä automaattisesti: Bytt automatisk faner: Puzzle 15 - asetukset Sett opp puslespillet Annoit oikeanlaisen kuvan Du må angi et gyldig bilde Sekoita palat Stokk brikkene palaa leveä brikker bredt Käytä kuvattomia paloja: Bruk enkle brikker: Käytä omaa kuvaa: Bruk selvvalgt bilde: Näytä numerot: Vis tall: Valitse tarkkailtava tiedosto. Velg en fil som skal overvåkes. Tiedostoa ei voitu avata:% 1 Klarte ikke å åpne fila:% 1 Ei- tekstitiedostoa ei voi tarkkailla:% 1 Kan bare overvåke tekstfiler:% 1 Määritä tiedoston tarkkailu Sett opp filovervåker Suodinasetukset: Filterinnstillinger: Käytä sääntölausekkeita Bruk regulære uttrykk Sovita täsmällisesti Bruk nøyaktig treff Suotimet: Filtre: Näytä vain suotimia vastaavat rivit Vis bare linjer som stemmer overens med filtrene Näytön kuva sisältää esikatselun kehyksessä olevasta kuvasta. Dette bildet av en skjerm inneholder en forhåndsvisning av det bildet som nå ligger i ramma. & Avaa kuva... & Åpne bilde & # 160; … Ladataan kuvaa... Info Laster inn bilde & # 160; … Info Aloita diaesitys vetämällä kuva tai kuvakansio tähänError Legg bildet her eller slipp en mappe for å starte en lysbildeframvisningError Virhe ladattaessa kuvaa Feil under lasting av bilde Virhe ladattaessa kuvaa:% 1 Feil under lasting av bilde:% 1 Pyöristetyt kulmat: Avrundede hjørner: Pehmeää skaalaus: Jevn skalering: Muuta kuvien kokoa pehmeästi skaalaamalla. Yleensä kuvat näyttävät näin paremmilta, mutta niiden lataaminen kestää kauemmin. Bruk jevn skalering når bilder endrer størrelse. Som regel ser bildene bedre ut slik, men det tar lenger tid å laste dem inn. Varjo: Skygge: Kehys: Ramme: Päivän kuva Dagens bilde *. png *. jpeg *. jpg *. svg *. svgz *. png *. jpeg *. jpg *. svg *. svgz & Sisällytä alikansiot: Ta med undermapper: Sekoita: Tilfeldig: Vaihda kuvaa joka: (qtdt- format) Please do not change the quotes (') and translate only the content of the quotes. Bytt bilde hver: (qtdt- format) Please do not change the quotes (') and translate only the content of the quotes. hh 'tunnit' mm 'minuutit' ss 'sekunnit' hh 'Timer' mm 'Minutt' ss 'Sekund' Valitse päivän kuvan lähde: Velg kilde for Dagens bilde: Yleistä@ label Short date:% 1 day in the month,% 2 short month name,% 3 year Generelt@ label Short date:% 1 day in the month,% 2 short month name,% 3 year @ label Short date:% 1 day in the month,% 2 short month name % 1.% 2% 3@ label Short date:% 1 day in the month,% 2 short month name @ label Day of the week with date:% 1 short day name,% 2 short date % 1.% 2@ label Day of the week with date:% 1 short day name,% 2 short date hour in the messages below % 1% 2hour in the messages below yksihour in the messages below ett _BAR_/ _BAR_ $[egenskap etter to] hour in the messages below kaksihour in the messages below to _BAR_/ _BAR_ $[egenskap etter tre] hour in the messages below kolmehour in the messages below tre _BAR_/ _BAR_ $[egenskap etter fire] hour in the messages below neljähour in the messages below fire _BAR_/ _BAR_ $[egenskap etter fem] hour in the messages below viisihour in the messages below fem _BAR_/ _BAR_ $[egenskap etter seks] hour in the messages below kuusihour in the messages below seks _BAR_/ _BAR_ $[egenskap etter sju] hour in the messages below seitsemänhour in the messages below sju _BAR_/ _BAR_ $[egenskap etter åtte] hour in the messages below kahdeksanhour in the messages below åtte _BAR_/ _BAR_ $[egenskap etter ni] hour in the messages below yhdeksänhour in the messages below ni _BAR_/ _BAR_ $[egenskap etter ti] hour in the messages below kymmenenhour in the messages below ti _BAR_/ _BAR_ $[egenskap etter elleve] hour in the messages below yksitoistahour in the messages below elleve _BAR_/ _BAR_ $[egenskap etter tolv] hour in the messages below kaksitoista% 1 the hour translated above tolv _BAR_/ _BAR_ $[egenskap etter ett]% 1 the hour translated above % 1% 1 the hour translated above klokka% 1% 1 the hour translated above viisi yli% 1% 1 the hour translated above fem over% 1% 1 the hour translated above kymmenen yli% 1% 1 the hour translated above ti over% 1% 1 the hour translated above vartin yli% 1% 1 the hour translated above kvart over% 1% 1 the hour translated above kaksikymmentä yli% 1% 1 the hour translated above % 1 tjue _BAR_/ _BAR_ ti på halv $[etter% 1]% 1 the hour translated above kaksikymmentäviisi yli% 1% 1 the hour translated above % 1 tjuefem _BAR_/ _BAR_ fem på halv $[etter% 1]% 1 the hour translated above % 1 the hour translated above % 1 tretti _BAR_/ _BAR_ halv $[etter% 1]% 1 the hour translated above kahtakymmentäviittä vaille% 1% 1 the hour translated above fem over halv% 1% 1 the hour translated above kahtakymmentä vaille% 1% 1 the hour translated above ti over halv% 1% 1 the hour translated above varttia vaille% 1% 1 the hour translated above kvart på% 1% 1 the hour translated above kymmentä vaille% 1% 1 the hour translated above ti på% 1% 1 the hour translated above viittä vaille% 1 fem på% 1 Yö Natt Aamu Tidlig om morgenen Aamupäivä Morgen Lähes keskipäivä Snart tolv Keskipäivä Tolv Iltapäivä Ettermiddag Ilta Kveld Myöhäinen ilta Sent om kvelden Viikon alku Tidlig i uka Keskellä viikkoa Midt i uka Viikon loppupuoli Slutten av uka Viikonloppu! Whether to uppercase the first letter of completed fuzzy time strings above: translate as 1 if yes, 0 if no. Helg! Whether to uppercase the first letter of completed fuzzy time strings above: translate as 1 if yes, 0 if no. Kirjasintyyli: Skriftstil: Valitse, jos haluat lihavoida kirjasimen Kryss av her hvis du vil ha halvfet skrift Kun valittu, kellon kirjasin lihavoidaan. Hvis dette er krysset av blir klokkeskrifta halvfet. & Lihavoitu & Halvfet Valitse, jos haluat kursivoida kirjasimen Kryss av her om du vil ha kursiv skrift Kun valittu, kellon kirjasin kursivoidaan. Hvis dette er krysset av blir klokkeskrifta kursiv. Tekstiväri: Skriftfarge: Käytä työpöytäteeman väriä Bruk skrivebordets gjeldende temafarge Tämä on oletus. Kello saa tekstivärinsä käytössä olevalta työpöytäteemalta. Dette er standard. Klokka får sin skriftfarge fra det gjeldende skrivebordstemaet. Valitse mukautettu tekstiväri Velg din egen skriftfarge Kun valittu, voit valita oman värisi kellon kirjasimelle napsauttamalla oikealla olevaa värisovelmaa. Når dette er krysset av kan du velge en egen farge for klokkeskrifta ved å trykke på fargeelementet til høyre. Aseta väri: Bruk selvvalgt farge: Napsauta tästä, niin näet KDE: n värivalitsinikkunan, josta voit valita kellosi uuden värin. KDEs standard fargevelger vises om denne knappen trykkes. Der kan du så velge den nye fargen du vil ha på klokkeskrifta. Sovita teksti paneelin korkeuteen: Juster tekst til panelhøyde: 0: ei käytössä; 2: käytä täyttä korkeutta 0: ikke juster; 2: bruk hele panelhøyden Näyttää päivän päivämäärän Vis dagens dato Lisää viikonpäivän päivämääränäyttöön. Legg til ukedag til datovisningen. Näytä vuosi Vis inneværende år Lisää päivämäärään vuosiluku. Legg til årstall til datostrengen. Näyttää aikavyöhykkeen nimen kellonajan alla. Vis navnet på tidssonen under klokkeslettet. Sumeusaste: Grad av uklarhet: 1: tarkin 1: minst uklar Ei uusia sähköposteja. Ingen ny e- post. Ei uusia XChat- pikaviestejä. Ingen nye XChat- meldinger. Ei uusia Kopete- pikaviestejä. Ingen nye Kopete- meldinger. Ei uusia Pidgin- pikaviestejä. Ingen nye Pidgin- meldinger. Yksikään pikaviestinsovellus (% 1,% 2,% 3,% 4) ei ole käynnissä. Fant ingen meldingsprogrammer som kjører. De som er støttet er% 1,% 2,% 3 og% 4. Evolutionin viestimäärä on muuttunut. Antall e- poster i din Evolution er endret. KMailin viestimäärä on muuttunut. Antall e- poster i din KMail er endret. Sinulla on uusia XChat- pikaviestejä. Du har nye XChat- meldinger. Sinulla on uusia Kopete- pikaviestejä. Du har nye Kopete- meldinger. Sinulla on uusia Pidgin- pikaviestejä. Du har nye Pidgin- meldinger. Tarkkaile näitä pikaviestinsovelluksia: Vis disse programmene hvis de kjører: Kopete Kopete Pidgin Pidgin XChat XChat Haluatko varmasti poistaa projektin ”% 1 ”? Er du sikker på at du vil fjerne prosjektet «% 1 »? Poista projekti Fjern prosjekt Siirry edelliseen näkymään Gå til forrige visning Siirry seuraavaan näkymäänGlobal configuration options Gå til neste visningGlobal configuration options Projektit Prosjekter Viimeisin päivitys: Siste oppdatering: Projektin nimi: Prosjektnavn: Näytä toiminta menneeltä Vis aktiviteter for siste Tahdista tiedot joka: Synkroniser data hver hh 'tuntia' mm 'minuuttia' ss 'sekuntia' hh « Timer » mm « minutter » ss « sekunder » Muuta näkymää automaattisesti Slå på automatisk visningsbytte Muuta näkymää joka: Endre visning hver Aktiiviset näkymät: Aktive visninger: Näkymien asetukset Visningsoppsett Näkymä: Visning: Näkymän projektit: Prosjekter i visningen: Luokka:% 1 Kategori:% 1 Kysymys:% 1 Spørsmål:% 1 Ei vielä vastattu Ikke besvart ennå Etsi tietämyskannastalabel for a button used to navigate to the next page Søk i kunnskapsbasenlabel for a button used to navigate to the next page > label for a button used to navigate to the previous page > label for a button used to navigate to the previous page openDesktop- tili openDesktop- konto Rekisteröidy Registrer verestysväli: oppfriskingsintervall: Kopioi väriarvo Kopier fargeverdi Jätä minulle viesti: leave a note to the user that is using the computer Legg igjen en melding til meg: leave a note to the user that is using the computer Jätä viesti Legg igjen notat YleistäString + time GenereltString + time Joku on jättänyt viestin% 1 Noen har lagt igjen et notat ved% 1 KNotesia ei löydy: asenna se ensin lähettääksesi viestejä. Kan ikke finne knotes. Innstaller knotes for å kunne sende et notat. Käytä KNotesia luomaan viestit, jos se on asennettu. Bruk KNotes til å lage notater dersom det er installert. Käytä KNotesia Bruk KNotes Vaakasoluja: Vannrette celler: Päivitä ja käynnistä uudelleen Oppdater og start om Käynnistä peli uudelleen joka: Start om igjen hvert: Pystysoluja: Loddrette celler: Päivitä joka: Oppdater hver( t): SVG- tiedostoa ei löytynyt Fant ikke luna SVG- fila Uusikuu Nymåne Ensimmäinen neljännes Ny, halvmåne Viimeinen neljännes Ne, halvmåne Näytä kuu nähtynä: Vis månen som sett på: Pohjoiselta pallonpuoliskolta Den nordlige halvkulen Eteläiseltä pallonpuoliskolta Den sørlige halvkulen Suurennuslasi Forstørrelsesglass Näyttää työpöytäsi sisällön ikkunoiden läpi Se innholdet på skrivebordet gjennom vinduene Plasma- suurennuslasi Plasmalupe Twitter- tietomoottorin lataus epäonnistui Klarte ikke laste twitter datamotor Vastaukset Svar Ei päästy käsiksi KDE: n lompakkoon. Tallennetaanko salasana asetustiedostoon sen sijasta? Fikk ikke tilgang til kwallet. Skal passordet lagres i oppsetsfila i stedet? Verestetään aikajanaa... Frisker opp tidslinja & # 160; … % 1 käyttäjältä% 2 % 1 fra% 2 Alle minuutti sitten Mindre enn et minutt siden Yli tunti sitten Over en time siden Kirjaudu Logg inn Aikajanan koko: Tidslinje- størrelse: Aikajanan päivitys: Frisk opp tidslinje: Näytä ystävät: Vis venner: Palvelun osoite: Tjeneste- URL: Syötteet Kilder Uutiset Nyheter Näytä aikaleimat Vis tidsstempler Näytä otsikot Vis titler Näytä kuvaukset Vis beskrivelser Huomaa että aikaleimat, otsikot ja kuvaukset ovat saatavilla vain, jos syöte tarjoaa ne. Merk at tidsstempler, titler og beskrivelser bare er tilgjengelige dersom kilden tilbyr dem. & Lisää syöte: & Legg til kilde: Ei voitu avata tiedostoa Klarte ikke åpne fila Muistilapun väri Notatfarge Valkoinen Hvitt Oranssi Oransje Pinkki Lys rød Läpikuultava Gjennomskinnelig Yliviivattu Gjennomstrek Tasaa kumpikin reuna Rett inn & Kursiivi Kursiv Suhteuta kirjasinkokoa: Skaler skriftstørrelse med: Käytä mukautettua kirjasinkokoa: Bruk selvvalgt skriftstørrelse: Käytä mukautettua väriä: Bruk selvvalgt farge: Aktiivisen rivin korostusväri: Aktiv linjeuthevingsfarge: Älä käytä väriä Bruk ingen farge Muistilapun väri: Notatfarge: Oikolue Stavekontroll Käytä oikolukua: Slå på stavekontroll: Artisti: For a song or other music Artist: For a song or other music Kappale: For a song or other music Tittel: For a song or other music Albumi: Position in a song Album: Position in a song Aika: song performer, displayed below the song title Tid: song performer, displayed below the song title artistilta% 1 av% 1 Mikään ei soi. Ikke noe gjeldende spor. Lisää tietoa Mer informasjon Lähetä viesti Send melding Lisää kaveriksi Legg til som venn Käyttäjän tiedot Brukerdetaljer Tuntematon sijainti Ukjent sted Hyväksytään kaveriksi... Tar imot vennskap & # 160; … Hyväksy kaveriksi Ta imot vennskap Älä hyväksy kaveriksi Avvis vennskap % 1% 2 (% 3) haluaa kaveriksesi % 1% 2 (% 3) vil legge deg til som venn % 1 haluaa kaveriksesi % 1 vil legge deg til som venn Kirjaudu openDesktop. orgiin Logg inn til « openDesktop. org » Kirjautuminen Logg inn Rekisteröidään uutta tiliä... Registrer ny konto & # 160; … Viesti on lukematta, merkitse luetuksi E- post er ulest, merk som lest Naapurusto I nærheten Kaverit Venner Viestit (% 1) Meldinger (% 1) <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Tili @ action: button Registers a new account <! DOCTYPE HTML PUBLIC "- // W3C // DTD HTML 4. 0 // EN" "http: // www. w3. org/ TR/ REC- html40/ strict. dtd" > p, li {white- space: pre- wrap;} Konto @ action: button Registers a new account Rekisteröityminen Registrer Näytettäviä kohteita: Antall elementet vist Tarjoaja: Leverandør: Julkaise sijaintini Publiser mitt sted Ei tietoa saatavilla. city, country, latitude and longitude Ingen informasjon tilgjengelig. city, country, latitude and longitude % 1 (% 2 lev.,% 3 pit.) % 1 (Br:% 2, Leng:% 3) Syntymäpäivä: Fødselsdag: IRC- tunnus: IRC kallenavn: Yritys: Bedrift: Kiinnostuksen kohteet: Interesser: Musiikki: Musikk: TV- ohjelmat: TV- programmer: Pelit: Spill: Ohjelmointi: Programmering: % 1 tykkää: % 1 liker: % 1 ei tykkää: % 1 liker ikke: Lähetä teksti tai kuva Pastebiniin pudottamalla se tähän. Slipp en tekst eller et bilde på meg for å laste det opp til Pastebin. Virhe lähetettäessä: yritä uudelleen. Feil under opplasting. Prøv igjen. Onnistuneesti lähetetty kohteeseen% 1. Fullført opplasting til% 1. Lähetetään... Sender & # 160; … Pudota! Slipp! Virhe: Yritä uudelleen Feil: Forsøk igjen YleistäNotification when the pastebin applet has copied the URL to the clipboard GenereltNotification when the pastebin applet has copied the URL to the clipboard % 1 on kopioitu leikepöydällesi % 1 er kopiert til utklippstavla Avaa selain Åpne nettleser Pastebin- asetusikkuna Dialog for Pastebin- oppsett Pastebin- palvelin: Pastebin- tjener: Pastebin. ca Pastebin. ca Pastebin. com Pastebin. com Imagebin- palvelin: Imagebin- tjener: Imagebin. ca Imagebin. ca Imageshack. us Imageshack. us Simplest- Image- Hosting. net Simplest- Image- Hosting. net Historian koko: Historiestørrelse: Tee Imagebin- kuvat: Lag Imagebin- bilder: Pastebin- palvelimen asetusikkuna Dialogvindu for oppsett av Pastebin- tjener Palvelimen osoite: Tjeneradresse: Lisää makroButton to select an application by clicking on its window Legg til makroButton to select an application by clicking on its window Napsauta sovellusta Trykk på program Liittämisnäppäin Lim inn- tast Satunnaissalasana Vilkårlig passord Nykyinen päiväys Dagens dato Tekstipalaset (napsauta liittääksesi tekstiä): Tekstbiter (Trykk for å lime inn tekst): Tekstipalaset (napsuta kopioidaksesi tekstin leikepöydälle): Tekstbiter (Trykk for å kopiere tekst til utklippstavla): Automaattiliittäminen Automatisk liming Suorita komento ja kaappaa tulos Kjør kommando og hent utfall Nykyinen kellonaika Gjeldende tid Liitä tiedoston sisältö Sett inn filinnhold Merkkimäärä Antall tegn Tiedostoa% 1 ei voitu avata Klarte ikke å åpne fila:% 1 & Sovellus: & Program: & Liittämisnäppäin: & Lim inn- tast: Liitä tekstiä automaattisesti: Lim inn tekst automatisk med: Käytä & erikoisnäppäimiä näille sovelluksille: Bruk & spesielle taster for disse programmene: & Muokkaa... Rediger Määritä Liitä palasia Sett opp Tekstbit- liming & Tekstit: & Tekster: Liitettävä teksti: Tekst som skal & limes: & Lisää makro... & Legg til makro & # 160; … Vaihda perustilaan Bytt til enkel modus Vaihda laajennettuun tilaan Bytt til utvidet modus Virtuaalinäppäimistö Virtuelt tastatur Vähemmän näppäimiä Færre taster Lisää näppäimiäThe escape key on a keyboard Flere tasterThe escape key on a keyboard Esc ESC F2 F2 F3 F3 F4 F4 F5 F5 F6 F6 F7 F7 F8 F8 F10 F10 F11 F11 F12The print key on a keyboard F12The print key on a keyboard The num key on a keyboard Skriv utThe num key on a keyboard The pause key on a keyboard NumThe pause key on a keyboard PauseThe home key on a keyboard PauseThe home key on a keyboard HomeThe end key on a keyboard HomeThe end key on a keyboard EndThe insert key on a keyboard EndThe insert key on a keyboard InsThe delete key on a keyboard InsThe delete key on a keyboard DelThe page up key on a keyboard DelThe page up key on a keyboard PgUpThe page down key on a keyboard PgUpThe page down key on a keyboard PgDn PgDn , - +The enter key on a keyboard +The enter key on a keyboard EnterThe Ctrl key on a keyboard EnterThe Ctrl key on a keyboard CtrlThe meta (windows) key on a keyboard CtrlThe meta (windows) key on a keyboard SuperThe menu key on a keyboard SuperThe menu key on a keyboard AltThe Alt Gr key on a keyboard AltThe Alt Gr key on a keyboard AltGr Alt Gr Menu Meny Haluatko varmasti poistaa:% 1 Er du sikker på at du vil fjerne:% 1? Poistetaan tiedosto Sletter fil Sulje ja poista tiedosto Lukk og fjern fila Avaa oikeaan sovellukseen Åpne lenka med passende program. Esikatselu Forhåndsviser Esikatsele tiedostoja pudottamalla ne tähän. Slipp filer på meg for å forhåndsvise dem & Kopioi tulos leikepöydälle & Kopier resultatet til utklippstavla Syötä lauseke... Skriv inn et uttrykk & # 160; … Vaihtokursseja ei voitu pävittää. Seuraava virhe raportoitiin:% 1 Klarte ikke å oppdatere valutakursene. Følgende feil ble meldt:% 1 Muunna & parhaiksi yksiköiksi Gjør om til & beste enheter Kopioi tulos leikepöydälle Kopier resultatet til utklippstavla Kirjoita tulokset syöttöriville Skriv resultatet i inndata- tekstfeltet Käytä käänteistä puolalaista notaatiota Slå på omvendt polsk notasjon Lausekkeen kanta: Base for uttrykk: Tuloksen kanta: Base for resultat: Rakenteistustila: Struktureringsmåte: Sievennä Forenkle Faktoroi Faktoriser Kulmayksikkö: Vinkelenhet: Radiaanit Radianer Asteet Grader GradiaanitEvaluation GradianerEvaluation Laskennan asetukset Innstillinger for beregning Desimaali Desimal Tarkka Nøyaktig Murtoluku Brøk Yhdistelmä Kombinert Numeronäyttö: Numerisk visning: Tieteellinen Vitenskapelig Tekninen Teknisk Osoita äärettömät sarjat Indiker uendelig rekke Käytä kaikki etuliitteitä Bruk alle prefikser Käytä nimittäjäetuliitettä Bruk nevnerprefiks Negatiiviset eksponentitPrint Negative eksponenterPrint Tulostusasetukset Utskriftsinnstillinger Päivitä vaihtokurssit käynnistettäessäCurrency Oppdater valutakurser ved oppstartCurrency Valuutta- asetukset Valutainnstillinger Syötä määriteltävä sana tähän Oppgi her ordet som skal defineres Sanasto Ordbok Näytä pudotusalue: Vis slippmålet: Näytä logo: Vis logo: Animoinnit: Animasjoner: Vaihtoväli: Bytte- intervall: Tietueiden enimmäisikä: Høyeste alder for elementer: Pudota syöte tähän... Slipp en kilde her & # 160; … ... luodaksesi uuden ryhmän tai pudota syöte olemassaolevaan ryhmän lisätäksesi syötteen siihen … for å starte en ny gruppe eller slippe en kilde på en eksisterende gruppe for å legge til kilden der Noudetaan syötteitä Henter kilder Näyttää Plasma- kojelaudan Vis Plasma- kontrollpulten Pienennä kaikki avoimet ikkunat ja näytä työpöytä Minimer alle åpne vinduer og vis skrivebordet Oikolukee leikepöydän sisällön. Kjør stavekontroll på innholdet i utklippstavla. Oikoluetaan Stavekontroll Läpikuultavuus: Gjennomskinnelighet: Prioriteetti: Snillhet: Puskurit: Bufre: Välimuistissa: Mellomlagret: Käytetty: Brukt: Sivutus Veksleminne Näytä paneelissa pystyssä: Vis vertikalt i panel: Näytä kaikkien suorittimien käyttö: Vis bruk av alle prosessorer: Verestysväli: Oppdateringsintervall: Suorittimen% 1 käyttö:% 2%,% 3 MHz CPU% 1 bruk:% 2% ved% 3 MHz Suorittimen% 1 käyttö:% 2% CPU% 1 bruk:% 2% Suoritinkäyttö:% 1%,% 2 MHz/ suoritin CPU- bruk:% 1% ved% 2 MHz/ CPU Suoritinkäyttö:% 1%,% 2 MHz CPU- bruk:% 1% ved% 2 MHz Suoritinkäyttö:% 1% CPU- bruk:% 1% Muistin käyttö:% 1% /% 2 MiB Minnebruk:% 1% av% 2 MiB Sivutuksen käyttö:% 1% /% 2 MiBnot available means the system does not have swap Veksl. bruk:% 1% av% 2 MiBnot available means the system does not have swap Sivutus: ei käytössä Veksleminne: mangler Järjestelmäkuorman tarkkailu Systemlast- viser : . Ajastimen asetukset Tidsur- oppsett Näytä otsikko: Vis tittel: Piilota sekunnit Skjul sekunder Mitä tehdä laskennan loputtua Handlinger ved tidsavbrudd Näytä viesti: Vis en melding: Suorita komento: Kjør en kommando: Ajastin Tidsur Esiasetetut ajastimet Forhåndsdefinerte tidsur Yksikkömuunnin Enhetskonverterer Muunna: Gjør om: Kuvaa ei voitu lähettää. Kunne ikke poste bildet. Ongelmia osoitteen lähetyksessä. Problem med å poste URL. & Sisäväri: Farge på & innsiden: & Reunusväri: Grensefarge: & Ulkoväri: Farge utenfor: Heikko Lav Keskinkertainen Middels Hyvä Høy Erinomainen (4× näytteenotto) Svært høy (4x sampling) Paras (16× näytteenotto) Høyeste (16x sampling) Lukitse näkymä: & Lås visningen: & Karttateema: Karttema: & Projektio: & Projeksjon: Maapallo Globus Litteä kartta Flatt kart Mercator Mercator Vuorovaikutteinen Interaktiv Seuraa aurinkoa Følg sola Pyöri Roter Ei liikettä Ikke flytt Pituusasteen liike: how fast the view of the earth is rotated - degrees per second, Longitude Lengderotasjon: how fast the view of the earth is rotated - degrees per second, Longitude °/ s °/ s Leveysasteen liike: how fast the view of the earth is rotated - degrees per second, Latitude Bredderotasjon: how fast the view of the earth is rotated - degrees per second, Latitude Päivitysväli: Oppdater hver: sekunti( a) sekunder Määrittää, näytetäänkö paikanmerkkejä vai ei. Bstemmer om alle slags stedsmerker vises eller ikke. Näytä & paikanmerkit VIs & stedsmerker Vedä (siirrä hiirtä pitäen vasenta painiketta pohjassa) liikuttaaksesi. Hiiren rulla lähentää ja loitontaa näkymää. Dra for å rotere (flytt musa mens venstre museknapp holdes nede). Bruk musehjulet til å gå innover og utover i bildet. Kuvio: & Mønster: & Edusta: & Forgrunn: m_ fgColor m_ fgColor m_ bgColor m_ bgColor Etsitään kuvia työpöydän diaesitykseen. Finner bilder til Tapet- lysbildevisningen. Lisätään kuva% 1 Legger til bilde% 1 & Sijoittelu: & Plassering: Viruksia enintään: Maksimalt antll viruser: Näytä virukset: Vis viruser: Lataa uusia taustakuvia Last ned nye tapeter Hae uusia taustakuvia... Hent nye tapeter & # 160; … Keskitetty ja monistettu Sentrert flislagt Valitse taustakuvatiedosto Velg en bildefil for tapetbilde Ei voitu avata tiedostoa kirjoittamiseen. Klarte ikke åpne fila «% 1 » for skriving. Päivitetty & Oppdater Päivittää (cvs update) valitut tiedostot ja hakemistot Oppdaterer valgte filer og mapper (cvs update) Päivittää valittujen tiedostojen ja hakemistojen tilan (cvs - n update) Oppdaterer statusen (cvs - n update) til valgte filer og mapper & Lista & Rediger Avaa merkatun tiedoston muokkaukseen Åpner merket fil for redigering Selvitä... & Løse & # 160; … Avaa valitun tiedoston selvitysikkunaan Åpne løse- dialogen med valgt fil & Lisää... CVS Add Poistettu Fjern Selaa & lokia... Bla gjennom loggen & # 160; … Viimeisin & muutos... Siste & endring & # 160; … & Historia... & Historie & # 160; … Muokkaa tiedostoja Rediger filer Muokkaa (cvs edit) valittuja tiedostoja Redigerer (cvs edit) valgte filer Luo Lag & rettelse mot arkivet & # 160; … Piilota kaikki & tiedostot Skjul alle & filer Määrittää vain hakemistot näkyviksi Bestem om bare mapper skal vises Piilota poistetut tiedostot Skjul filer som ikke er endret Määrittää ajantasalla olevat tiedostot näkymättömiksi Bestemmer om filer som er oppdaterte eller med ukjent status skal skjules Piilota poistetut tiedostot Skjul filer som er fjernet Määrittää poistetut tiedostot näkymättömiksi Bestem om fjernede filer er skjult Piilota poistetut tiedostot Skjul tomme mapper Määrittää poistetut tiedostot näkymättömiksi Bestem om mapper uten synlige filer skal skjules Määrittää ajantasalla olevat tiedostot näkymättömiksi Bestem om oppdatering skal lage mapper Määrittää ajantasalla olevat tiedostot näkymättömiksi Bestem om oppdateringer skal fjerne tomme mapper Aseta Cervisia... Sett opp Cervisia & # 160; … CVS- manuaali CVS & manual Cervisia Cervisia Part Copyright (c) 1999- 2002 Bernd Gehrmann Copyright © 1999- 2002 Bernd Gehrmann Copyright © 2002- 2008 Cervisia forfatterene Ei voitu avata tiedostoa kirjoittamiseen. Klarte ikke åpne fil for skriving. Valmis Utført Antaa sinun muokata työkaluriviä Her kan verktøylinja settes opp Antaa sinun muokata näppäinyhdistelmiä Her kan tastebindinger tilpasses Poistuu Cervisiasta Avslutter Cervisia Avaa merkatun tiedoston muokkaukseen Åpner feilmeldingsdialogen Muokkaa ChangeLogia Rediger « ChangeLog » & Työskentelyhakemisto: Arbeidsmappe: CVS- loki CVS fjern logg Nykyinen Nåværende Työskentelyhakemisto Arbeidsmappe: Päiväys Slett Muokkaa ChangeLogia Endre Muokkaa tiedostoja Rediger med Päivitetty Oppdatert Muokkaa tiedostoja Fil CVS- historia CVS historie Päivitetty Oppdater, rettet & Puu & Tre to view revision A Denne revisjonen brukes som andre del av en Diff- operasjon. to view revision A Muokkaa tiedostoja & Vis A Luo Lag oppdatering CVS- loki:% 1 CVS- logg:% 1 CVS- loki CVS- logg Muokkaa tiedostoja Vis fil Cervisia Cervisia [Valmis] [Ferdig] [Keskeytetty] [Avbrutt] Muokkaa tiedostoja & Fil & Tila & Innstillinger NAME OF TRANSLATORS Bruk en ssh- agent som er i gang eller start en nyNAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Bjørn Steensrud, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ d5k. net knuty@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, slx@ nilsk. net Kirjautunut Logget inn Ei kirjautunut Ikke logget inn Kirjautumista ei tarvita Ikke nødvendig å logge inn Poistettu & Fjern Kirjaudu... Innlogging & # 160; … Kirjaudu ulos... Logg ut CVS- loki CVS Logout Aseta Cervisiaa Sett opp Cervisia & Edistynyt Avansert & Värit Farger Aikaleima Tidsmerke & Vain: & Bare: Muokkaa tiedostoja Rediger Kommentti Commit cvsaskpass cvsaskpass ssh- askpass CVS DCOP palvelulle ssh passord for CVS D- Bus- tjenesten Copyright (c) 2003 Christian Loose Copyright (c) 2003 Christian Loose kehote ledetekst Kirjoita salasanasi alle. Oppgi passordet ditt nedenfor. Tallennuspaikka: Katalog: Kirjoita tallennuspaikan salasanasi alle. Oppgi passordet ditt for katalogen nedenfor. Sinun tulee asettaa paikallinen työkopiokansio ennenkun voit käyttää tätä toimintoa! Du må oppgi en lokal arbeidsmappe før du kan bruke denne funksjonen. Tehtävä on jo käynnissä Det går allerede en jobb. CVS DCOP palvelu CVS D- Bus- tjeneste DCOP palvelu CVS: lle D- Bus- tjeneste for CVS Copyright (c) 2003 Christian Loose Copyright © 2003 Christian Loose Copyright (c) 2003 Christian Loose Christian Loose KehittäjäNAME OF TRANSLATORS UtviklerNAME OF TRANSLATORS Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org Käyttöliittymä CVS: lleName CVS- grensesnittName CervisiaName CervisiaName CVS- toimitustyö tehtyComment Innmeldt i CVSComment CVS- toimitustyö on tehtyName Det er gjort en innmelding i CVSName Cvs- palveluComment CvsServiceComment DCOP- palvelu, joka tarjoaa rajapinnan cvs: lleName En D- Bus tjeneste som tilbyr et grensesnitt mot cvsName GenericName KDE SVN BuildGenericName Name KDE mal- generatorName Name KAppTemplateName Comment Akonadi- ressursmalComment Name Ein mal for en Akonadi PIM- ressursName Comment % {APPNAME} - serialisatorComment Name Et Akonadi- serialisatortillegg for% {APPNAMELC} Name Comment Serialisatormal for AkonadiComment Name En mal for et Akonadi- serialisatortilleggName Comment % {APPNAME} - formComment Name % {APPNAME} - flakformName Comment KOffice formmal (flak) Comment Name En KOffice mal for programtillegg med en form, et verktøy og en dokker (bruk ThisFormat som prosjektnavn). Name Comment Grafisk KDE 4- programComment Name Enkel KDE4- mal basert på CMake, arver fra XMLGuiWindow og viser hvordan du kan bruke KConfig XT. Name Name % {APPNAME} Name Name Et KDE4- programName Comment KOffice mal for tekst- programtilleggComment Name En KOffice mal for programtillegg som legger til nye muligheter til å endre tekst (bruk ThisFormat som prosjektnavn). Name Name % {APPNAME} - programtilleggName Comment KDE 4 KPart- programComment GenericName Enkel KDE4- mal basert på CMake, arver fra XMLGuiWindow og viser hvordan du kan bruke KPartGenericName Name Et KDE KPart- programName Comment % {APPNAME} - delComment Comment KTextEditor mal for programtilleggComment Comment En KTextEditor- mal for programtillegg som utfører spesielle handlinger på tekst i KWrite, Kate, KDevelop osv. (bruk ThisFormat som prosjektnavn). Comment Name Plasma% {APPNAME} Name Comment Plasma- malComment Name En mal for et Plasma- element som viser et ikon og en tekstName Comment Grafisk Qt4- programComment Comment Lag et QMake/ Qt4- basert program med grafisk brukergrensesnitt (kryssplattform) Comment Name % {APPNAME} - kjørerName Comment Plasma- kjørermalComment Name En Plasma- kjørermalName Comment Grafisk PyKDE4- programComment Name PyKDE4- mal – trenger PyKDE4Name Comment Grafisk PyQt4- programComment Name PyQt- mal som bruker en Designer- fil – trenger PyQt4Name Comment Grafisk KDE 4 Ruby- programComment GenericName KDE4 Enkel Ruby- mal. Arver fra XMLGuiWindow, og trenger korundum4GenericName GenericName Et KDE 4 Ruby- programGenericName Name Avansert skriveprogramName KBabelComment KateComment Name Kate programtilleggName Comment Kate øktvelgerComment Name Kate øktstarterName Comment Tilbakelogg- viserComment Name Navigeringsverktøy for tilbakeloggerName Name Eksterne verktøyName Comment FilsystemviserComment Name Vising for filsystemviserName Comment FilmalerComment Name Opprett nye filer fra malerName Comment Søk i visning av filsystemetComment Name Verktøy som lar deg søke i alle åpne filer eller filer i filsystemetName Comment Programtillegg- eksempelComment Name Din kortbeskrivelse av programtillegget skal legges inn herName Comment HTML- verktøyComment Name Muliggjør innsetting av HTML- taggerName Comment Sett inn kommandoComment Name Sett inn utdata fra skall- kommando i et dokumentName Comment Bygg programtilleggComment Name Kompiler eller bygg, og tolk feilmeldingerName Comment CTags- tilleggComment Name Slå opp definisjoner og deklarasjoner med CTagsName Name Kate javaskript terminalvinduName Name Merk minste omsluttende blokkName Comment Kate KJS- test 1Comment Name Test for KJS- omslutterName Comment Terminal- verktøyvisningComment Name Verktøyvisning med en innebygd terminalName Comment Python- tillegg for KateComment Name Et kate programtillegg for Python- visningName Name KPyBrowserName Comment KTextEditor programtillegg for KTTSDComment Name Legger til en menyoppføring for å si teksten høytName KBabel- suodatinName Epost- filerComment Name Send filer via e- postName Comment Åpne deklarasjonsfilComment Name Åpner tilhørende. h / [. cpp_BAR_. c] filName Comment Raskt dokumentbytteComment Name Bytt raskt til et annet dokument som alt er åpent. Name Comment TekstbiterComment GenericName Selvvalgte tekstbiterGenericName Name TNG datafilredigering for Kate tekstbiterName Comment Kate tekstbiterComment Name Programtillegg for tekstbiter med støtte for kodefullføringName Comment SymbolvisningComment Name Plukk ut og vis referansesymboler fra kildenName Comment FanelinjeComment Name Legger til en fanelinje i Kates hovedvinduName KBabel- suodatinComment TekstfilterComment Name Enkel tekstfiltreringName XML- validointi KBabelissaComment XML- validatorComment Name Validerer XML- filer med xmllintName Comment XML- fullføringComment GenericName Lister XML- elementer, attributter, attributtverdier og entiteter som DTD- en tillaterGenericName KDE: n vianhallintaName KDE- feilhåndteringName KBugBusterName KBugBusterName Bugzilla- tehtäväluetteloName Bugzilla- huskelisteName KCachegrindGenericName KCachegrindGenericName Profiloijan käyttöliittymäComment Grensesnitt for profilvisningComment Visualisointi tehokkuusprofiloinnin tiedoistaName Vis informasjon om ytelse. Name KDE: n versionhallinnan käyttäjätunnuksetName KDE- lagerkontoerName KDED Subversion - moduuliDescription KDED Subversion- modulDescription Subversion ioslaveName Subversion- iu- slaveName Toteuta korjaus... Comment Bruk lapp & # 160; … Comment Toteuta korjaus toiseen kansioon/ tiedostoonX- KDE- Submenu Bruk lappen på en annen mappe/ filX- KDE- Submenu SubversionName SubversionName Lisää versionhallintaanName Legg til lagerName Poista versionhallinnastaName Slett fra lagerName Palauta paikalliset muutoksetComment Tilbakestill lokale endringerComment Poista kaikki paikallisesti tehdyt muutokset. Varoitus - muutosta ei voi perua. Name Fjern alle endringer som er gjort lokalt. MERK – dette kan ikke angres. Name Nimeä uudelleen... Comment Endre navn & # 160; … Comment Nimeä uudelleen paikallinen ja versionhallinnassa oleva tiedosto. Nimeä tiedosto uudelleen mieluummin näin kuin lisäämällä ja poistamalla. Name Gi en fil nytt navn lokalt og i arkivet. Bruk dette heller enn å slette og legge inn på nytt for å endre navn på en fil. Name Tuo versionhallintaComment Importer lagerComment Laita kansio versionhallintaan viemällä se olemassa olevaan versionhallintavarastoon. Name Legg mappe inn i et eksisterende arkiv slik at det får revisjonskontroll. Name Nouda versionhallinnasta... Comment Sjekk ut fra lager & # 160; … Comment Nouda tiedostot olemassa olevasta versionhallinnasta tähän kansioon. Name Sjekk ut filer fra et arkiv inn i denne mappaName Vaihda... Comment Bytt & # 160; … Comment Vaihda annettu työkopio toiseen haaraanName Byt arbeidskopien til en annen grenName Yhdistä... Comment Flett & # 160; … Comment Yhdistä tämän ja toisen haaran väliset muutoksetName Flett sammen endringer mellom denne og en annen grenName Blame... Comment Skyld på & # 160; … Comment Tarkista kuka on kirjoittanut tiedoston rivit missäkin versiossaName Se hvem som skrev hver linje i fila og i hvilken revisjonName Luo korjaus... Name Lag lapp & # 160; … Name Vie... Comment Eksporter & # 160; … Comment Nouda versioimaton kopio versionhallinnan puustaName Sjekk ut en kopi av et tre uten versjon fra et lagerName Diff (paikallinen) Comment Diff (lokal) Comment Näytä viimeisen päivityksen jälkeen tehdyt paikalliset muutoksetName Vis lokale endringer siden siste oppdateringName SVN- päivitys (Update) Name SVN oppdaterName SVN- toimitus (Commit) Name SVN meld innName KompareGenericName KompareGenericName Diff/ Patch- käyttöliittymäName Diff - / Patch- grensesnittName KompareNavTreePartName KompareNavTreePartName KomparePartName KomparePartName Qt Designer - tiedostotName Qt Designer- filerName KUIViewerGenericName KUIViewerGenericName Qt Designerin UI- tiedostojen katselinName Qt Designer UI- filviserName KUIViewerPartName KUIViewerPartName GenericName LokalizeGenericName Name Dataassistert oversettelsessystemName ScheckComment ScheckComment Kehitystyyli pikanäppäinten ja tyylioppaan ristiriitojen etsimiseenName Utviklingsstil for å finne konflikter med retningslinjene og mellom snarveistasterName UmbrelloGenericName UmbrelloGenericName UML- mallintajaComment UML- modelleringsprogram Tapio Kautto, Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Knut Erik Hollund, Axel BojerEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org@ item: inmenu knuty@ skolelinux. no, khollund@ responze. net, axelb@ skolelinux. no@ item: inmenu C++- otsake (GPL) @ item: inmenu C++- deklarasjonsfil (GPL)) @ item: inmenu Lähdekoodi@ info: whatsthis Kildekode@ info: whatsthis Hyvin yksinkertainen GPL C++- otsaketiedosto@ info: credit En veldig enkel GPL C++- deklarasjonsfil@ info: credit Anders Lund < anders\ @ alweb\. dk > @ item: inmenu Anders Lund < anders\ @ alweb\. dk > @ item: inmenu C++- lähdetiedosto (GPL) @ info: whatsthis C++ kildefil (GPL) @ info: whatsthis Hyvin yksinkertainen GPL C++- lähdetiedosto@ item: inmenu En fil med veldig enkel GPL C++ kildekode@ item: inmenu HTML 4. 01 Strict - asiakirja@ item: inmenu HTML 4. 01 Strict- dokument@ item: inmenu Internet@ info: whatsthis Internett@ info: whatsthis Luo hyvin yksinkertaisen HTML- tiedoston HTML 4. 01 Strict - DTD: llä. @ item: inmenu Dette oppretter en veldig enkel HTML- fil med dokumenttypen HTML 4. 01 strict. @ item: inmenu C++- lähdetiedosto (LGPL) @ info: whatsthis C++ kildefil (LGPL) @ info: whatsthis Hyvin yksinkertainen LGPL C++- lähdetiedosto@ item: inmenu En fil med veldig enkel LGPL C++ kildekode@ item: inmenu @ item: inmenu Docbook- kapittel for Kate programtillegg@ item: inmenu Ohjeet@ info: whatsthis Dokumentasjon@ info: whatsthis Luo sopivan alun Docbook- kappaleeseen Kate- liitännäisestä. @ item: inmenu Dette lager en passende begynnelses på et Docbook- kapittel for et Kate programtillegg. @ item: inmenu C++- otsakkeet (LGPL) @ info: whatsthis C++ filhode (LGPL) @ info: whatsthis Hyvin yksinkertainen LGPL C++- otsaketiedosto@ item: inmenu En fil med et veldig enkelt LGPL C++- filhode@ item: inmenu Katen korostusmääritykset@ info: whatsthis Syntaksmerking for Kate@ info: whatsthis Tämä pohja luo perustan Katen korostusmäärittelytiedostolle@ info: credit Denne malen lager grunnlaget for en syntaksmerkingsfil for Kate. @ info: credit Dominik Haumann < dhdev\ @ gmx\. de > Dominik Haumann < dhdev\ @ gmx\. de > Jaa näkymä Delt visning & Istunnot Økter Katen mukana tulee mukava määrä liitännäisiä, jotka tarjoavat yksinkertaisia ja kehittyneitä ominaisuuksia. Voit ottaa liitännäisiä käyttöön tai pois käytöstä haluamallasi tavalla kohdassa Asetukset - gt; muokkaa asetuksia. Kate har et godt utvalg programtillegg med all slags enkle og avanserte funksjoner. Man kan slå av og på programtillegg i oppsettsvinduet, velg i så fall Innstillinger - gt; Oppsett av Kate. Voit vaihtaa merkit kursorin molemmilla puolilla painamalla Ctrl+T Du kan bytte om tegnene på hver side av markøren ved å trykke Ctrlnbsp; +nbsp; T Voit viedä tiedoston syntaksiväritettynä HTML- tiedostona. Valitse Tiedosto - gt; Vie - gt; HTML: nä... Du kan eksportere dokument som en HTML- fil, med syntaksmerking. Velg i så fall Fil & # 160; → Eksporter & # 160; → HTML & # 160; … Voit jakaa Katen ikkunan haluamallasi tavalla vaaka - tai pystysuunnassa. Jokaisessa kehyksessä on oma tilarivinsä, ja kehys voi näyttää minkä tahansa avatun asiakirjan. Valitse Näytä - gt; Jaa [vaakasuunnassa _BAR_ pystysuunnassa] Du kan dele opp Kate- vinduet så mange ruter du vil, i alle retninger. Hver rute har sin egen statuslinje og kan vise ethvert åpent dokument. Velg Vis & # 160; → Del vannrett/ loddrett. Voit vetää työkalunäkymiä (Tiedostoluettelo ja Tiedostovalitsin) mille tahansa Katen ikkunan reunalle, kasata ne, tai irrottaa ne ohjelman ikkunasta. Du kan dra verktøyvisningene (Fillista og filvalg) akkurat dit du vil ha dem i Kate, enten på en av sidene eller uavhengig av hovedvinduet. Katessa on sisäänrakennettu pääteikkuna. Paina "Pääteikkuna" alhaalla, jos haluat näyttää tai piilottaa sen. Kate har et innebygd skall. Trykk på Skall nederst i vinduet for å vise eller skjule det. Kate osaa korostaa nykyisen rivin erilaisella taustavärillä. _BAR_ Voit määritellä taustavärin asetusten Värit välilehdellä. Kate kan framheve linja du er på med en annen bakgrunnsfarge. _BAR_ Du kan velge fargen under Farger i oppsettsvinduet. Voit avata avoimena olevan tiedoston mihin tahansa sovellukseen suoraan Katesta. Valitse Tiedosto - gt; Avaa ohjelmalla. Voit avata tiedoston oletusohjelmalla, tai valitsemalla Muu... voit käyttää tiedoston avaamiseen mitä tahansa järjestelmäsi ohjelmaa. Du & # 160; kan & # 160; når & # 160; som & # 160; helst & # 160; åpne & # 160; fila & # 160; du & # 160; jobber & # 160; med & # 160; i & # 160; et & # 160; annet & # 160; program. Velg Fil & # 160; → åpne med for å se lista over programmer som er tilknyttet denne dokumenttypen. Du kan også velge Andre for å bruke et annet program på systemet. Voit määritellä editorin näyttämään rivinumerot ja/ tai kirjanmerkkireunuksen kun ohjelma käynnistetään. Katso kohtaa Näyttämisen oletusasetukset - sivua asetuksissa. Du kan velge om skriveprogrammet alltid skal vise linjenummer og/ eller bokmerke når det blir startet fra Standardvising i oppsettsvinduet. Voit ladata uuden tai päivitetyn Syntaksikorostussäännön asetusten Korostus - sivulta. Napsauta Lataa... Korostustilat - välilehdellä. Koneesi täytyy olla tietenkin kytkettynä verkkoon. Du kan laste ned nye eller oppdaterte Syntaksmerkingsangivelser fra Syntaksmerking i oppsettsvinsuet. Trykk på Last ned & # 160; … på fanearket Åpne/ Lagre & # 160; → Modus og filtyper. (Du må selvsagt være tilkoblet Internett & # 160; …). Voit siirtyä avoimesta asiakirjasta toiseen painamalla näppäinyhdistelmiä Alt+Vasen tai Alt+Oikea. Edellinen/ seuraava asiakirja näytetään välittömästi aktiivisessa kehyksessä. Du kan bla gjennom alle åpne dokumenter ved å trykke Altnbsp; +nbsp; venstrepil eller Altnbsp; +nbsp; høyrepil. Det neste/ forrige dokumentet blir straks vist i ruta. Voit käyttää sed- ohjelman tyylisiä säännöllisiä lausekkeita käyttämällä muokkauskomentoa. Esimerkiksi paina F7 ja rivinvaihto (enter) ja kirjoita s/ vanhateksti/ uusiteksti/ g korvataksessi & quot; vanhatekstiquot; - merkkijonot & quot; uusitekstiquot; - tekstillä nykyiseltä riviltä. Du kan bytte ut tekst med sed- lignende regulære uttrykk ved å bruke en redigeringskommando. Du kan for eksempel trykke Ctrlnbsp; +nbsp; M og skrive inn s/ gammeltekst/ nytekst/ g for å bytte ut « gammeltekst » med « nytekst » på hele linja. Voit toistaa viimeksi tekemäsi haun painamalla F3 - näppäintä, tai Shift+F3 - näppäinyhdistelmää, jos haluat hakea taaksepäin. Du kan gjenta siste søk ved å trykke F3, eller Shift+F3 hvis du vil søke bakover. Voit suodattaa Tiedostovalitsin - työkalunäkymässä näytettäviä tiedostoja. Kirjoita suotimesi alareunassa olevaan suodin- kohtaan, esimerkiksi: *. html *. php jos haluat nähdä vain HTML ja PHP tiedostot nykyisestä kansiosta. Tiedostovalitsin muistaa käyttämäsi suotimet. Du kan filtrere filnavnene som vises i Filvalgruta. Oppgi et filnavnmønster i tekstfeltet på bunnen av vinduet, for eksempel *. html *. php hvis du vil se bare HTML og PHP- filer i mappa. Filvalgruta husker hvilke filtre du har brukt. < strong > Sinulla voi olla kaksi - tai jopa useampia näkymiä - samaan asiakirjaan Katessa. Näkymän muokkaaminen näkyy myös muissa näkymissä. Jos huomaat, että joudut selaamaan tiedostoa ylös ja alas, voit jakaa tiedoston kahteen näkymään painamalla Ctrl+Shift+T - näppäinyhdistelmää. Du kan vise det samme dokumentet i to eller flere Kate- ruter samtidig. De endringene du gjør i den ene ruta vil gjelde for alle rutene. Dersom du blar mye opp og ned for å se på teksten et annet sted i dokumentet, kan du trykke Ctrlnbsp; + Shiftnbsp; + T for å dele ruta vannrett. Siirry edelliseen tai seuraavaan kehykseen painamalla F8 tai Vaihto+F8. Trykk F8 eller Shiftnbsp; +nbsp; F8 for å velge neste eller forrige rute. LOHKO BLOKK Tämä komento näyttää tai piilottaa näkymän tilarivin Bruk denne kommandoen for å vise eller skjule statuslinja Näytä & polku Vis sti Näytä asiakirjan kokonainen hakemistopolku ikkunan otsikkossa Vis hele dokumentstien i tittellinja Tiedostoselain Filbehandler Avaa olemassa oleva asiakirja muokkausta varten Åpne et eksisterende dokument Tässä luettelossa näet tiedostot, jotka olet viimeksi avannut. Voit avata tästä haluamasi tiedoston. En liste over filer du nylig har åpnet, slik at du lett kan åpne dem igjen. Tallenna & kaikki Lagre alle Tallentaa kaikki avoimet ja tallentamattomat tiedostot. Lagre alle åpne og endrede filer. & Lataa kaikki uudelleen Last & inn alt på nytt Lataa uudelleen kaikki avoimet asiakirjat. Last inn på nytt alle åpne dokumenter. Sulje orvot Lukk foreldreløse Sulkee kaikki tiedostoluettelon asiakirjat, joita ei voitu ladata uudelleen, koska ne eivät enää olleet saatavilla. Lukk alle de dokumentene i fillista som ikke kunne åpnes igjen fordi de ikke er tilgjengelige lenger. Sulje muut Lukk andre Sulje muut avoimet asiakirjat. Lukk andre åpne dokumenter. Sulje kaikki avoimet asiakirjat. Lukk alle åpne dokumenter. Sulje tämä ikkuna Lukk dette vinduet Luo uusi Kate- näkymä (uusi ikkuna, jossa on sama asiakirjalista). Lag en ny Kate- rute (et nytt vindu med samme dokumentoversikt). Avaa nykyinen tiedosto sovelluksella, jolla tiedostotyyppi on määritelty avattavaksi, tai jollakin toisella sovelluksella. Åpne dokumentet med et program som er knyttet til filtypen, eller med et program du velger selv. Muokkaa sovelluksen näppäinyhdistelmiä. Sett opp hurtigtastene i programmet. Muokkaa työkaluriveillä näkyviä toimintoja. Velg hvilke elementer som skal vises på verktøylinjene. Muokkaa sovelluksen asetuksia. Ulike innstillinger for programmet og redigeringskomponenten. Näyttää hyödyllisiä vihjeitä sovelluksen käytöstä. Viser nyttige tips om bruken av programmet. & Liitännäisten käsikirja & Håndbok for programtillegg Näyttää ohjeita saatavilla olevista laajennuksista. Viser hjelpefiler for ulike tilgjengelige programtillegg. Tietoja muokkainosastaMenu entry Session - > New & Om skriveprogramskomponentenMenu entry Session - > New Tallenna & oletukseksi... Lagre som standard & # 160; … & Hallitse... & Håndter & # 160; … & Pika- avaus & Hurtigåpne Uusi tiedosto avattiin suljettaessa Katea. Sulkeminen keskeytettiin. En ny fil ble åpnet mens du prøvde å lukke Kate; lukkingen ble avbrutt. Sulkeminen keskeytetty' document name [*] ', [*] means modified Lukkingen ble avbrutt' document name [*] ', [*] means modified % 1 [*] % 1 [*] & Muu... & Annet & # 160; … Sovellusta ”% 1 ” ei löytynyt! Fant ikke programmet «% 1 ». Sovellusta ei löytynyt Fant ikke programmet Muutetut asiakirjat levyllä Dokumentet er endret på harddisken Ohita & Ignorer Poistaa muutettu- lipun valituilta asiakirjoilta ja sulkee keskusteluikkunan, jos muutettuja asiakirjoja ei ole. Fjerner det endrede flagget fra det valgte dokumentet og lukker dialogvinduet hvis det ikke er flere dokumenter som skal behandles. Korvaa valitut asiakirjat hyläten muutokset levyllä ja sulkee dialogin, jos kaikki on käsitelty. Overskriver de valgte dokumentene, overser endringer på harddisken og lukker dialogvinduet hvis det ikke er flere dokumenter som skal behandles. Lataa valitut asiakirjat uudelleen levyltä ja sulkee dialogin kun kaikki on käsitelty. Laster de valgte dokumentene inn på nytt fra harddisken og lukker dialogvinduet hvis det ikke er flere dokumenter som skal behandles. Alla luetellut asiakirjat ovat muuttuneet levyllä. Valitse yksi tai useampi ja paina toimintopainiketta, kunnes luettelo on tyhjä. Dokumentene i lista er endret på harddisken. Velg ett eller flere om gangen og trykk på en handlingsknapp til lista er tom. Tila levyllä Status på harddisken & Näytä erot & Vis endring Määrittää muokkaimen sisällön ja levyllä olevan tiedoston väliset erot ja näyttää ne oletussovelluksella. Vaatii ohjelman diff( 1). Finner forskjellen mellom den åpnede fila i skriveprogrammet og fila på harddisken. Forskjellen vises med standarprogrammet. Dette krever « diff » (1). Ei pystynyt tallentamaan asiakirjaa?% 1? Klarte ikke å lagre dokumentet «% 1 » Diff- komento epäonnistui. Varmista, että diff( 1) on asennettu ja löytyy hakupolusta (PATH- ympäristömuuttujasta). Kommandoen « diff » mislyktes. Sjekk at « diff » (1) er installert og i søkestien. Virhe luotaessa eroja Det oppsto en feil ved kjøring av « diff » Paitsi tyhjämerkkien muutoksia, tiedostot ovat identtiset. Bortsett fra tomromsendringer er filene identiske. Diff- tulos Utdata fra diff Kaikki asiakirjat kirjoitettu levylle Alle dokumenter er skrevet til disk Asiakirja kirjoitettu levylle Dokumentet er skrevet til harddisken Sovelluksen asetukset Programvalg & Käyttäytyminen & Oppførsel Varoita ulkopuolisten prosessien muokkaamista tiedostoista Gi & advarsel når filer blir endret av andre prosesser Tällä valinnalla Kate kysyy tullessaan kohdistetuksi, mitä tehdä tiedostojen levyllä muuttuneille sisällöille. Jos valinta ei ole valittuna, Kate kysyy saman vain yksittäiselle tiedostolle sen tullessa kohdistetuksi. Hvis du skrur på dette, så vil du få spørsmål om hva du vil gjøre med filer som er endret på harddisken når Kate får fokus. Hvis dette skrus av, så får du først spørsmål om dette når hvert enkelt dokument får fokus. Metatiedot Meta- informasjon Säilytä & metatiedot seuraaviin istuntoihin Ta vare på & meta- informasjon mellom økter Valitse tämä, jos haluat tallentaa asiakirjan asetukset (esimerkiksi kirjanmerkit) muokkausistuntojen välillä. Asetukset palautetaan, ellei asiakirja ole muuttunut avattaessa sitä uudelleen. Kryss av her hvis du vil at dokumentoppsett som f. eks. bokmerker skal lagres mellom øktene. Oppsettet blir lest inn igjen hvis fila ikke er endret når den åpnes igjen. & Poista käyttämättömät metatiedot: & Slett ubrukt meta- informasjon etter: (ei koskaan) (aldri) Istunnonhallinta Økthandtering Istunnon osat Element i økter Sisällytä & ikkunan asetukset Ta med & vindusoppsett Jos valitaan, Kate palauttaa kaikki näkymät ja kehykset avattaessa. Kryss av her hvis du vil at alle rutene og rammene skal gjenopprettes hver gang du starter Kate Käyttäytyminen käynnistettäessä Oppførsel ved programstart & Lataa viimeksi käytetty istunto & Last inn den sist brukte økta & Valitse istunto käsin Velg økt & manuelt Asiakirjalista Dokumentliste Asiakirjaluettelon asetukset Innstillinger for dokumentliste Liitännäistenhallinta Håndtering av programtillegg Muokkainosa Skriveprogramskomponent Muokkainosan asetuksetThe suffix of 'Delete unused meta- information after' Valg for skriveprogramskomponentThe suffix of 'Delete unused meta- information after' Kate Kate Kate – Kehittynyt tekstimuokkain Kate – Avansert skriveprogram for KDE (c) 2000– 2005 Katen tekijät © 2000– 2005 Kate- utviklerne Kehittäjä, korostusvelho Utvikler og syntaksmerkingstrollmann Siisti puskurijärjestelmä Det stilige mellomlagringssystemet KWriten sovittaminen KPartsiksi KWrite- port til KParts KWriten peruutushistoria, KSpell- integraatio Angrehistorie, KSpell- integrering i KWrite Korjauksia ja paljon muuta Lapper med mere VHDL: n korostus Syntaksmerking for VHDL SQL: n korostus Syntaksmerking for SQL Feriten korostus Syntaksmerking for Ferite ILERPG: n korostus Syntaksmerking for ILERPG LaTeXin korostus Syntaksmerking for LaTeX Pythonin korostus Syntaksmerking for Python Schemen korostus Syntaksmerking for Scheme PHP: n avainsana/ datatyyppi luettelo Liste over PHP- nøkkelord og PHP- datatyper Kaikki, jotka ovat auttaneet, mutta joiden nimet olen unohtanut Alle de som har bidratt og som jeg har glemt å nevne Käynnistä Kate määritettyyn istuntoon Start Kate med en valgt økt Käynnistää Katen uuteen nimettömään istuntoon (implikoi - n- valitsimen) Start Kate med en ny navnløs økt. Dette er som om « - n » var gitt. Saa Katen käynnistämään uuden instanssin (ohitetaan, jos käytetään käynnistystä ja toisessa Katen instanssissa on jo valittu istunto auki). Pakotetaan, ellei muita parametreja eikä osoitteita ole annettu. Tving fram en start av en ny kate- instans (ignoreres hvis start er brukt og en annen kate- instans alt har den oppgitte økta åpen), tvunget hvis ingen parametre og ingen URL- er er gitt i det hele tatt. Jos käytetään jo käynnissä olevaa Katen instanssia, odotetaan kunnes se päättyy, elleivät osoitteet avaudu Hvis det brukes en kate- instans som allerede kjører, så blokker denne til den avslutter hvis nettadresser skal åpnes. Yritä käyttää vain sitä Katen instanssia, jolla on tämä PID (ohitetaan, jos käytetään käynnistystä ja toisessa Katen instanssissa on jo valittu istunto auki) Bare forsøk å gjenbruke kate- instansen med denne pid- en (ignoreres hvis start er brukt og en annen kate- instans alt har den oppgitte økta åpen) Aseta koodaustapa avattavalle tiedostolle Velg tegnkodinga på fila du vil åpne Siirry tähän sarakkeeseen Gå til denne kolonnen Lue vakiosyötteen sisältö Leser innholdet av « standard inn » Käytä käynnissä olevaa Katen instanssia (oletus; läsnä yhteensopivuussyistä) Gjenbruk eksisterende Kate- instans, standard, bare for kompatibilitet Avattava asiakirja Åpne dokument Oletettua väliaikaistiedostoa?% 1? on muokattu. Haluatko silti poistaa sen? Fila% 1 som burde være en midlertidig fil er blitt endret. Vil du slette den likevel? Poistetaanko? Slette fil? Asiakirjaa?% 1? on muokattu muttei tallennettu. Haluatko säilyttää vai hylätä muutokset? Dokumentet «% 1 » er endret, men ikke lagret. Vil du ta vare på endringene? Tallenna & nimellä Lagre som Käynnistyy Starter Avataan tiedostoja edellisestä istunnosta... Åpner filer fra sist økt & # 160; … Virheet ja varoitukset tiedostoja avattaessa Feil/ advarsler mens dokumenter ble åpnet Sisäinen virhe: useampi kuin yksi instanssi auki valittuun istuntoon Intern feil: det er mer enn én instans åpen for en gitt økt. Istunto ”% 1 ” on jo auki toisessa Katen instanssissa, vaihdetaanko sinne uudelleenavauksen sijaan? Økta «% 1 » er alt åpen i en annen kate- instans, skal det byttes til den i stedet for å åpne på nytt? Oletusistunto Standardøkt Avattavaa istuntoa ei ole valittu. Ikke valgt å åpne noen økt. Istuntoa ei ole valittu Ingen økt ble valgt Kopioitavaa istuntoa ei ole valittu. Ikke valgt å kopiere noen økt. Anna nykyiselle istunnolle uusi nimi Angi et nytt navn på denne økta Valitsemasi niminen istunto on jo olemassa. Valitse muu nimi. Istunnon nimi: Det finnes fra før en økt med det navnet du har valgt. Velg et annet navn Øktnavn: Istunnon nimi: Øktnavn: Tallentaaksesi istunnon sille pitää antaa nimi. Du må velge et namn for å kunne lagre en økt. Puuttuva istunnon nimi Mangler øktnavn Istunnonvalitsija Øktvelger Avaa istunto Åpne økt Istunnon nimiThe number of open documents ØktnavnThe number of open documents Käytä valittua istuntoa mallina Bruk den valgte økta som mal & Tee aina tämä valinta Bruk & alltid dette valget Muuta nimeä... & Endre navn & # 160; … Anna istunnolle uusi nimi Gi denne økta et nytt navn Istunnolle ei voi antaa nimeksi ”% 1 ”, koska sen niminen istunto on jo olemassa Økta kunne ikke endre navn til «% 1 » fordi det allerede fins en annen økt med det navnet Istunnon nimen muuttaminen Endring av øktnavn & Lajittele Sortert & etter Avausjärjestys Åpningsrekkefølge Asiakirjan nimi Dokumentnavn Osoite Nettadresse Taustan varjostus Bakgrunnsskygge & Katsottujen asiakirjojen varjostus: Skygge for & viste dokumenter: & Muutettujen asiakirjojen varjostus: Skygge for & endrede dokumenter: & Lajittele: Sorter & etter: Kun taustan varjostus on käytössä, tämän istunnon katsotut ja muutetut asiakirjat näytetään varjostettuina taustalla. Uusimmilla asiakirjoilla on vahvin varjostus. Når bakgrunnsskygge er aktivt, får dokumenter som er vist eller redigert i den åpne økta en skyggelagt bagkgrunn. De nyeste dokumentene har sterkest skygge. Aseta katsottujen asiakirjojen varjostusväri. Sett farge for skyggelegging av viste dokumenter. Aseta muutettujen asiakirjojen varjostusväri. Tämä väri on sekoitettu näytettyjen asiakirjojen väriin. Uusimmat muokatut dokumentit saavat eniten tätä väriä. Oppgi farge for dokumenter som er blitt endret. Denne fargen går over i fargen for viste filer. De filene som sist ble endret får mest av denne fargen. Jaa & pystysuunnassa Del & loddrett Jaa nykyinen näkymä pystysuunnassa kahteen näkymään. Del ruta loddrett til to ruter. Jaa & vaakasuunnassa Del & vannrett Jaa nykyinen näkymä vaakasuunnassa kahteen näkymään. Del ruta vannrett til to ruter. Sulje & nykyinen näkymä Lukk & ruta Sulje nykyinen jaettu näkymä Lukk den delte ruta Seuraava osanäkymä Neste delte visning Aktivoi seuraava osanäkymä. Gå til neste delte rute. Edellinen osanäkymä Forrige delte visning Aktivoi edellinen osanäkymä. Gå til forrige delte rute. Työkalunäkymät & Verktøyvisninger Näytä sivupalkit Vis & sidestolper Älä säilytä Gjør ikke- fast Säilytä Gjør fast Siirrä kohteeseen Flytt til Vasen sivupalkki Venstre sidestolpe Oikea sivupalkki Høyre sidestolpe Yläsivupalkki Øvre sidestolpe Alasivupalkki Nedre sidestolpe Olet piilottamassa sivupalkkia. Sivupalkkien ollessa piilossa ei ole mahdollista päästä työkalunäkymiin suoraan hiirellä. Jos tarvitset sivupalkkeja jälleen, valitse Ikkuna & gt; Työkalunäytöt & gt; Näytä sivupalkit valikosta. On yhä mahdollista näyttää tai piilottaa työkalunäytöt pikanäppäimin. Du er i ferd med å skjule sidestolpene. Med skjulte sidestolper vil det ikke være mulig å bruke verktøyvisingene direkte med musa lenger. Hvis du trenger å bruke sidestolpene igjen, kan du hente dem fram igjen med Vindu – Verktøyvisninger – Vis sidestolper i menyen. Det vil fortsatt være mulig å vise/ skjule verktøyvisningene med hurtigtaster. Tässä näet kaikki käytettävissä olevat Katen liitännäiset. Merkityt liitännäiset ovat ladattuina, ja ladataan uudestaan kun Kate käynnistetään uudelleen. Her ser du alle de tilgjengelige programtilleggene i Kate. Programmer med kryss foran er lastet inn og vil bli lastet inn igjen ved neste oppstart av Kate. Tallenna nimellä (% 1) Lagre som (% 1) Tallenna asiakirjat Lagre dokumenter & Tallenna valitut & Lagre valgte & Älä sulje Ikke lukk Seuraavia asiakirjoja on muutettu. Haluatko säilyttää vai hylätä muutokset? De følgende dokumentene er endret. Vil du lagre dem før du avslutter? Valitse kaikki & Velg alle Pyytämääsi tietoa ei voitu tallettaa. Valitse miten haluat jatkaa. Det du ville lagre kunne ikke skrives. Velg hvordan du vil fortsette. Tiedostoa "% 1" ei voitu avata: se ei ole normaali tiedosto vaan kansio. Klarte ikke åpne fila% 1: Det er en mappe og ikke en vanlig fil. NAME OF TRANSLATORS VerktøyNAME OF TRANSLATORS Työkalurivi Verktøylinje & Käytössä olevat toiminnot: Tilgjengelige & handlinger: & Valitut toiminnot: & Valgte handlinger: Nykyisen asiakirjan kansio Gjeldende dokumentmappe Tiedostojärjestelmän selaus Blar i filsystem Tiedostojärjestelmän selausNAME OF TRANSLATORS Innstillinger for filsystemviserNAME OF TRANSLATORS Hallitse tiedostopohjia Fil- maler Luo pohja Lag filer fra maler & Hallitse pohjia... & Håndter maler & # 160; … Uusi tiedosto pohjasta Ny fra & mal Mikä tahansa tiedosto... @ item: inmenu Vilkårlig fil & # 160; … @ item: inmenu Avaa pohjana Åpne som mal Virhe avattaessa tiedostoa% 1 lukemista varten. Asiakirjaa ei luoda. Feil ved åpning av fila% 1 for lesing. Dokumentet blir ikke opprettet. Pohjaliitännäinen Programtillegg for maler Nimetön% 1 Uten navn% 1 Hallitse tiedostopohjia Håndter fil- maler & Pohja: & Mal: Tätä merkkijonoa on käytetty mallipohjan nimenä. Sitä on näytetty esimerkiksi mallivalikossa. Sen tulee kuvata mallin takroitus, esimerkiksi 'HTML- asiakirja'. Denne strengen brukes som navn på malen og vises for eksempel i Mal- menyen. Den bør beskrive hensikten med malen, for eksempel « HTML- dokument ». Paina valitaksesi tai vaihtaaksesi tämän pohjan kuvaketta Trykk for å velge eller endre ikon for denne malen & Ryhmä: & Gruppe: Ryhmää käytetään liitännäisten järjestämiseksi alivalikkoihin. Jos se on tyhjä, ryhmäksi tulee 'Muu'. Voit käyttää mitä tahansa merkkijonoa uuden ryhmän nimeksi valikkoosi. Gruppa brukes til å velge en undermeny for programtillegget. Hvis det er tomt, så blir « Annet » brukt. Du kan oppgi en vilkårlig streng for å legge til en ny gruppe til menyen. & Asiakirjan nimi Dokumentnavn: Tätä merkkijonoa on käytetty uuden asiakirjan nimelle otsikkopalkkiin ja tiedostoluetteloon. Jos '% N' sisältyy merkkijonoon, se korvataan numerolla, jota kasvaa joka tiedoston kohdalla. Jos asiakirjan nimi on esimerkiksi Uusi komentoskripti (% N). sh ', ensimmäinen asiakirja nimetään Uusi komentoskripti (1). sh', toinen Uusi komentoskripti (2). sh ', ja niin edelleen. Denne strengen brukes til å angi et navn på det nye dokumentet, som skal vises på tittellinja og i fillista. Hvis strengen inneholder «% N » så blir dette erstattet med et tall som øker med hver fil med liknende navn. Hvis Dokumentnavn for eksempel er « Nytt skallskript (% N). sh » så vil det første dokumentet hete « Nytt skallskript (1). sh », det neste « Nytt skallskript (2). sh » og så videre. & Korostus: & Framhev: Valitse käytettävä korostustyyli tälle pohjalle. Jos valitset "Ei mikään" asetusta ei aseteta. Velg framheving som skal brukes for malen. Hvis Ingen er valgt, så blir egenskapen ikke brukt. Tätä merkkijonoa käytetään esimerkiksi sisältöavustajana (kuten whatsthis avustajaa valikkoihin.) Denne strengen blir brukt for eksempel som kontekst- hjelp for denne malen (slik som « Hva er dette » - hjelp for menyelementet.) & Tekijä: & Forfatter: Voit asettaa tämän, jos haluat jakaa mallipohjasi muiden käyttäjien kanssa. Suositeltu lähetystapa on sähköpostiosoite: 'Anders Lund & lt; anders@ alweb. dkgt;' Du kan oppgi dette hvis du vil dele dine maler med andre brukere. Det anbefales å oppgi det på samme form som en e- postadresse: « Anders Lund & lt; anders@ alweb. dkgt; » Aloita tyhjällä asiakirjalla Start med & tomt dokument Käytä olemassa olevaa tiedostoa: Bruk en eksisterende fil: Käytä olemassa olevaa pohjaa: Bruk en eksisterende mal: Muokkaa pohjan ominaisuuksia Rediger malens egenskaper Määritä liitännäisen tärkeimmät ominaisuudet. Voit jättää tyhjäksi kentät, joille ei ole mielekästä sisältöä. Oppgi hovedegenskapene for programtillegget. Felter som ikke kan få noen verdi med mening kan stå tomme. Valitse mallipohjan sijainti. Jos tallennat sen pohjahakemistoon, se lisätään automaattisesti pohjavalikkoon. Velg hvor du vil plassere malen. Hvis du lagrer den i malmappa, så blir den automatisk lagt til i malmenyen. Pohjahakemisto Mal- mappe Pohjan & tiedostonimi: Malens & filnavn: Muu sijainti: Selvvalgt sted: Automaattikorvausmakrot Autoerstatt makroer Voit vaihtaa merkkijonoja tekstissä mallimakroilla. Jos jokin allaoleva tieto on väärin tai puuttuu, korjaa tieto Kaddressbook- ohjelmalla. Du kan erstatte visse strenger i teksten med mal- makroer. Hvis noen av opplysningene nedenfor mangler eller er feil, så rediger opplysningene i den personlige adresseboka. Korvaa koko nimi "% 1" "% {fullname}" - makrolla Erstatt det fulle navnet «% 1 » med makroen «% {fullname} » Korvaa sähköpostiosoite "% 1" "% email" - makrolla Erstatt e- postadressen «% 1 » med makroen «% email » Luo pohja Opprett mal Mallipohja luodaan nyt ja talletetaan valittuun paikkaan. Lisää ${_BAR_} kohtaan, johon haluat sijoittaa kohdistimen mallista luoduissa tiedostoissa. Malen vil nå bli opprettet og lagret på det valgte stedet. Du kan sette inn strengen ${_BAR_} i malen for å plassere markøren der i filer som lages ut fra malen. Avaa pohja muokattavaksi Kate- ohjelmalla Åpne malen for redigering i Kate Tiedosto '% 1' on jo olemassa. Jos et halua korvata sitä, vaihda nimi joksikin muuksi. Fila «% 1 » finnes fra før, hvis du ikke vil overskrive den, så endre malens filnavn til noe annet. Virhe avattaessa tiedostoa% 1 lukemista varten. Asiakirjaa ei luoda Feil ved åpning av fila% 1 for lesing. Dokumentet blir ikke opprettet Pohjan tallentaminen tiedostoon '% 1' epäonnistui. Pohja avataan, joten voit tallentaa sen muokkaimesta. Klarte ikke lagre malen til «% 1 ». Malen vil bli åpnet, slik at du kan lagre den fra redigeringen. Pohja@ action: button Template Mal@ action: button Template Uusi... @ action: button Template Ny & # 160; … @ action: button Template Muokkaa... @ action: button Template Rediger & # 160; … @ action: button Template Poista@ action: button Template Fjern@ action: button Template Lähetetään... @ action: button Template Last opp & # 160; … @ action: button Template Haetaan... Last ned & # 160; … EMAIL OF TRANSLATORS Axel Bojer, Jørgen Grønlund, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS Syötä etsimäsi lauseke tähän. Jos ” sääntölauseketta ” ei ole valittu, kaikki muut kuin tyhjämerkit lausekkeessasi lainataan takakenoviivalla. < / p Mahdollisia metamerkkejä ovat:. – mikä tahansa kirjain ^ – rivin alku$ – rivin loppu\\ lt; – sanan alku\\ gt; – sanan loppuToisto- operaattorit ovat:? – edellinen merkki toistuu enintään kerran * – edellinen merkki toistuu nolla tai useampia kertoja+ – edellinen merkki toistuu kerran tai useammin{ n} – edellinen merkki toistuu täsmälleen n kertaa{ n,} – edellinen merkki toistuu n kertaa tai useammin {, n} – edellinen merkki toistuu enintään n kertaa{ n, m} – edellinen merkki toistuu vähintään n ja enintään m kertaa. Lisäksi takaisinviittaukset sulkeissa oleviin alalausekkeisiin ovat käytössä merkintää\\ # käyttäen. Täydemmän avustuksen löytää grep( 1) - ohjelman ohjeistuksesta. Skriv inn her det du vil lete etter. Hvis det ikke er krysset av for « regulært uttrykk », så blir tegn i uttrykket som ikke er mellomrom sitert med en omvendt skråstrek. Mulige metategn er:. – Svarer til et hvilket som helst tegn ^ – Svarer til begynnelsen av linja $– Svarer til slutten av linja\\ lt; – Svarer til begynnelsen av et ord\\ gt; – Svarer til slutten av et ord Følgende repetisjonstegn finnes:? – Elementet før finnes høyst én gang * – Elementet før finnes null eller flere ganger + – Elementer før finnes én eller flere ganger {n} – Elementer før finnes nøyaktig n ganger {n,} – Elementer før finnes n eller flere ganger {, n} – Element før finnes inntil n ganger {n, m} – Element før finnes minst n, men høyst m ganger. Du kan også bruke tilbakereferanser til uttrykk i parentes med notasjonen\\ #. Du finner fullstendig dokumentasjonen i grep (1). Kirjoita tähän hakulause, jonka perusteella tiedostoja haetaan. Voit antaa pilkuilla erotettuna useita hakuilmaisuja. Oppgi et mønster for filnavn du vil søke etter. Du kan skrive flere mønstre, atskilt med komma. Kirjoita tähän kansio, josta haluat etsiä tiedostoja. Oppgi hvilken mappe som inneholder filene du vil søke i. Valitse tämä, jos haluat etsiä alikansioista. Merk av her for å søke i alle undermappene. Jos tämä on valittu (oletus), haku huomioi merkkikoon. Velg om søket skal skille mellom store og små bokstaver. Jos tämä valinta on käytössä, haku seuraa symbolisia linkkejä hakemistoihin. Tämä voi johtaa päättymättömään rekursioon, jos symlinkit ovat syklisiä. Hvis dette er slått på, vil søket følge symbolske lenker til mapper. Dette kan føre til uendelig sløyfe hvis det finnes sykliske symlenker. Kansion on oltava olemassa. Du må oppgi en lokal mappe som finnes under « Mappe ». Virheellinen kansio Ugyldig mappe etsi tiedostojärjestelmän tiedostoista søk gjennom filer i filsystemet & Etsi tiedostoista... & Finn i filer & # 160; … Käyttö: grep [hahmo] Bruk: grep [mønster] Etsi tiedostoista% 1 Finn i filer% 1 Tarkenna hakua... Forbedre søk & # 160; … Tässä näytetään grep- haun tulos. Valitse tiedostonimi tai rivinumero ja paina Enter tai kaksoisnapsauta kohdetta, niin kyseinen rivi näytetään muokkaimessa. Resultatet av grep- kjøringen blir vist her. Velg en kombinasjon av filnavn og linjenummer, og trykk Enter eller dobbeltklikk på elementet for å vise linja i skrivefeltet. Hakulause: Mønster: Käytä nykyisen asiakirjan polkua. Bruker stien for gjeldende dokument. Huomioi merkkikoko Skill mellom store og små bokstaver Seuraa symbolisia linkkejä kansioihin Følg symbolske mappelenker Etsitään tiedostoja... Søker etter filer & # 160; … Hei maailma Hallo verden Kate- esimerkkiliitännäinen Eksempeltillegg til Kate Lisää Hei maailma Sett inn hallo, verden HTML- työkalut HTML- verktøy HTML- tiedostojen muokkaustyökaluja Verktøy for å redigere HTML- filer HTML- tunniste... HTML- tagg & # 160; … HTML- tunniste HTML- tagg Anna HTML- tunnisteen sisältö (<, > ja loppu lisätään automaattisesti): Skriv inn innholdet av HTML- taggene. Vi sørger for <, > og lukketaggen: Lisää komento... Sett inn kommando & # 160; … Sinulla ei ole oikeuksia suorittaa haluamiasi ulkoisia sovelluksia. Jos tarvitset lisäoikeuksia, ota yhteyttä järjestelmän ylläpitäjään. Du har ikke lov til å kjøre vilkårlige eksterne programmer. Hvis du vil kunne gjøre dette må du kontakte din systemadministrator. Pääsyrajoitukset Tilgangsrestriksjoner Prosessia suoritetaan parhaillaan. Det er en prosess i gang nå. Komentoa ei voitu tappaa. Kunne ikke drepe kommandoen. Kill epäonnistui. Drep mislyktes Suoritetaan komentoa:% 1 Keskeytä valitsemalla ” Peruuta ”. Kjører kommando:% 1 Trykk « Avbryt » for å avslutte. Komento päätetty, tila% 1. Kommando avsluttet med status% 1 Syötä & komento Skriv inn & kommando: Valitse & työkansio: Velg & arbeidsmappe: Lisää StdErr- viestit Sett inn Stderr- meldinger & Tulosta komennon nimi & Skriv kommandonavn Syötä komento, jonka tulosteen haluat liittää asiakirjaan. Voit käyttää myös putkia. Skriv inn skall- kommandoen som gir utdataene du vil sette inn i dokumentet ditt. Bruk gjerne et rør eller to hvis du føler for det. Aseta komennon työkansio. Suoritettava komento on cd < dir > & & < command >. Setter gjeldende mappe for kommandoen. Kommandoen som kjøres er « cd < dir > & & < kommando > » Valitse tämä, jos haluat liittää myös komennon < command > virheilmoitukset. Jotkut komennot - kuten locate - tulostavat kaiken STDERR: iin. Kryss av denne hvis du også vil ha feildata fra < kommando > satt inn. Noen kommandoer, som f. eks. locate, skriver alt til STDERR Jos valitset tämän, tulostetaan komento ja rivinvaihto ennen tulostetta. Hvis du krysser av denne vil jeg skrive kommandostrengen, etterfulgt av en ny linje, før utdataene. Aloita Start i Sovelluksen & työkansio Programmets arbeidsmappe & Asiakirjakansio & Dokument- mappe & Viimeksi käytetty työkansio & Sist brukte arbeidsmappe Asettaa muistettavien komentojen määrän. Komentohistoria tallennetaan istuntojen välille. Setter antall kommandoer som skal huskes. Kommandohistorien blir lagret over økter. Päättää, mitä ehdotetaan komennon työkansioksi. Sovelluksen työkansio (oletus): Kansio, josta käynnistit liitännäistä isännöivän sovelluksen: yleensä kotikansiosi. Asiakirjakansio: Asiakirjan sijaintikansio (vain paikallisille asiakirjoille). Viimeisin työkansio: Kansio, jossa liitännäistä viimeksi käytettiin. Bestemmer hva som er foreslått som gjeldende mappe for kommandoen. Programmets arbeidsmappe (standard): Mappa du startet programmet ifra og som inneholder programtillegget, vanligvis din hjemmemappe. Dokumentmappe: Dokumentets mappe. Brukt kun for lokale dokumenter. Sist brukte arbeidsmappe: Mappa brukt forrige gang du benyttet deg av dette programtillegget. Lisää komento - liitännäisen asetukset Sett opp programtillegget for å sette inn kommando Kutsutaan asiakirjanhallintaohjelman jäsentä tuhottuun objektiin Kalt på medlem av DocumentManager på et slettet objekt Metodia% 1 kutsuttiin epäkelvolla allekirjoituksella Metode% 1 kalt med feil signatur Tässä tulee olla yksi parametri. En parameter forventet Tässä tulee olla yksi tai ei yhtään parametria En eller ingen parameter forventet Tässä voi olla korkeintaan kolme parametria Høyst tre parametre forventet Kutsutaan Katen jäsentä tuhottuun objektiin Kalt på KATE- medlem på et slettet objekt Kutsutaan pääikkunan jäsentä tuhottuun objektiin Kalt på medlem av MainWindow på et slettet objekt Upotettu Konsole Innebygd konsoll Sinulla ei ole riittävästi karmaa komentoriville päästäksesi. Du har ikke god nok karma til å få tilgang til et skall eller terminalemulering Pääte Terminal Pääteasetukset@ action Terminalinnstillinger@ action & Putkita päätteeseen & Send i rør til terminalen@ action Tahdista pääte nykyiseen asiakirjaan Synkroniser terminalen med gjeldende dokument@ action & Kohdista päätteeseen & Fokus på terminal Haluatko varmasti putkittaa tekstin päätteeseen? Tämä suorittaa tekstin sisältämät komennot käyttäjäoikeuksillasi. Er det sikkert at du vil sende teksten rett til konsollet? Dette vil føre til at eventuelle kommandoer som ligger i teksten blir kjørt med dine brukerrettigheter. Putkitetaanko päätteeseen? Send i rør til terminalen? Putkita päätteeseen Send i rør til terminalen cd% 1 ei valitettavasti onnistu. Kan dessverre ikke cd til «% 1 » Poista kohdistus päätteeseen Fokus bort fra terminal Kohdista päätteeseen Fokus på terminal Tahdista pääte & automaattisesti nykyiseen asiakirjaan jos mahdollista Synkroniser & automatisk terminalen med gjeldende dokument når mulig Aseta EDITOR- ympäristömuuttujan arvoksi ” kate - b ” Sett miljøvariabelen & EDITOR til « kate - b » Tärkeää: asiakirja on suljettava, jotta päätesovellus voi jatkaa Viktig: Dokumentet må være lukket for at konsollprogrammeet skal fortsette Puhu tekstiä Uttal teksten D- Bus- kutsu epäonnistui Feil ved D- Bus- kall D- Bus kutsu ” say ” epäonnistui. D- Bus- kallet say () mislyktes. Sähköpostita tiedostoja Send filer via e- post Lähetä yksi tai useampi avoin asiakirja sähköpostin liitteenä. Send ett eller flere av de åpne dokumentene som e- postvedlegg. Nykyistä asiakirjaa ei ole tallennettu, eikä sitä voida siksi liittää sähköpostiin. Haluatko tallentaa ja jatkaa? Dokument er ikke lagret, og kan derfor ikke legges ved en e- postmelding. Vil du lagre dokumentet og fortsette? Tiedostoa ei voida lähettää tallentamatta Kan ikke sende en fil som ikke er lagret Tiedostoa ei voitu tallentaa. Tarkista, onko sinulla kirjoitusoikeudet. Kunne ikke lagre fila. Kontroller om du har skrivetilgang. Nykyistä tiedostoa% 1 on muokattu. Muokkaukset ovat siirry liitteeseen. Haluatko tallentaa tiedoston ennen lähettämistä? Fila:% 1 er endret. Endringene vil ikke bli med i vedlegget. Vil du lagre dokumentet før du sender det? Tallenna ennen lähettämistä? Lagre før sending? Älä tallenna Ikke lagre Sähköpostita tiedostoja Send filer med e- post & Näytä kaikki asiakirjat > > Vis alle dokumenter > > & Sähköpostita... & Send & # 160; … Lähetä nykyinen asiakirja sähköpostitse painamalla Sähköpostita.... Voit valita useampia lähetettäviä asiakirjoja painamalla Näytä kaikki asiakirjatnbsp; gt; gt;. Trykk på Send & # 160; … for å sende dokumentet. Dersom du vil sende flere dokumenter, kan du trykke på Vis alle dokumenternbsp; gt; gt;. Lähetä valitut asiakirjat painamalla Sähköpostita... Trykk på Send & # 160; … for å sende de valgte dokumentene Avaa otsikkotiedosto Åpne hodefil Avaa lähdetiedoston otsikot Åpne hodefil for en kildefil Avaa. h /. cpp /. c Åpne. h /. cpp /. c Yleiset Globale Päivitä Python- selaaja Oppdater Python- browser Python- selaaja Python browser Metodia/ luokkaa% 1 ei löytynyt. Kunne ikke finne metode/ klasse% 1. Python Python Asiakirjan pikavaihto Kjapp dokumentbytter Vaihda nopeasti asiakirjasta toiseen Bytte kjapt mellom dokumenter Pikavaihto Kjapt bytte Asiakirjan pikavaihto Bytte dokument kjapt & Suodin & Filter: & SiirryNAME OF TRANSLATORS & GåNAME OF TRANSLATORS Uusi leike Ny bit Leikkeet Biter Lisää koodileikkeitä asiakirjaanSnippets for Kate Sett inn kodebiter i dokumentetSnippets for Kate Leikeluettelo En liste over tekstbiter Leikeluettelo, mitäs muuta En liste over biter, hva ellers Leike Bit Kate- leikkeet Kate tekstbiter Kate- leikkeiden asetukset Innstillinger for Kate tekstbiter Annettu osoite (% 1) ei ole paikallinen tiedosto Den oppgitte URL- en (% 1) er ikke en lokal fil Kate- leikkeiden TNG- datatiedostomuokkain TNG datafilredigering for Kate tekstbiter (c) 2009 Joseph Wenninger © 2009 Joseph Wenninger Artistic Kunstnerisk LGPL v2+ LGPL v2+ LGPL v3+ LGPL v3+ Näytä etuliite: Vis prefiks Näytä jälkiliite: Vis postfiks Näytä parametrit: Vis argumenter: Leikkeen sisältö: NAME OF TRANSLATORS Innhold av tekstbit: NAME OF TRANSLATORS Luo uusi leiketiedosto Opprett en ny tekstbit- fil Näytä funktiot Vis funksjoner Makrot Makroer Rakenteet Strukturer Näytä alirutiinit Vis subrutiner Näytä moduulit Vis moduler Alirutiinit Subrutiner Näytä pragmat Vis pragmaer Pragmat Pragmaer Symbolinäyttäjä Symbolvisning Tarkastele symboleja Vis symboler Piilota symbolit Skjul symboler Näytä symbolit Vis symboler Päivitä luettelo Oppdater liste Näytä makrot Vis makroer Näytä rakenteet Vis strukturer Luettelo/ puukuvaintila Liste/ Tre- visning Lajittele Slå på sortering Symboliluettelo@ title: column Symbolliste@ title: column Symbolit@ title: column Symboler@ title: column Valitettavasti kieltä ei vielä tueta. Språket er dessverre ikke støttet ennå Jäsennysvalinnat Tolkervalg Näytä funktion parametrit Vis funksjoners parametre Laajenna puutilassa haarat automaattisesti Fold ut noder automatisk i trevisning Näytä globaalit Vis globale Näytä metodit Vis metoder Näytä luokat Vis klasser Globaalit Globale Näytä parametrit Vis parametre Näytä muuttujat Vis variabler Näytä mallit Vis maler Mallit Maler Symbolinäyttäjän asetussivu Innstillingsside for symbolvisning Välilehtipalkin asetukset Sett opp fanelinje vähimmäiskoko minste størrelse enimmäiskoko største størrelse & Korosta välilehti & Framhev fane & Keltainen & Gul & Vaaleansininen & Cyanblå & Violetti & Magentarød & Oma väri Egendefinert farge & # 160; … Sulje & kaikki välilehdet Lukk & alle fanene Välilehtilaajennus Fanelinjetillegg Välilehtilaajennus Fanelinje- tillegg Lajittelujärjestys Sorteringsoppførsel Aakkosta tiedostot Sorter filer alfabetisk rivi( ä) rader Pidä aktiivinen välilehti näkyvissä Hold aktivert fane synlig Asiakirjan nimi Dkumentnavn Asiakirjan verkko- osoite Dokument- URL Tiedoston tunniste Filnavnendelse Vähimmäisleveys: Minste bredde: kuvapistettä piksler Enimmäisleveys: Største bredde: 20 kuvapistettä 20piksler 16 kuvapistettä 16piksler Painike Knapper Litteä Flat Korostus Framheving Korosta muokattuja välilehtiä Framhev endrede faner Korosta aktiivinen välilehti Framhev aktiv fane Korosta edellinen välilehti Framhev forrige fane Huomaa: Käytä kontekstivalikkoa korostaaksesi välilehden Merk: Bruk sprettoppmenyen til å framheve en fane Poista kaikki tämän istunnon korostukset. Fjern alle framhevingsmerker i gjeldende økt. Tyhjennä korostusvälimuisti Tøm framhevings- mellomlager VälilehtilaajennusNAME OF TRANSLATORS Fanelinje- tilleggNAME OF TRANSLATORS Välilehtilaajennuksen asetukset Sett opp fanelinje- tillegget & Suodata tekstiä... Filtrer tekst & # 160; … Et voi suorittaa mielivaltaista ulkoista sovellusta. Jos haluat tehdä sen, ota yhteyttä järjestelmän ylläpitäjään. Du har ikke lov til å kjøre vilkårlige eksterne programmer. Hvis du vil kunne gjøre dette må du kontakte din systemadministrator. Käyttörajoitukset Tilgangsrestriksjoner Käyttö: textfilter KOMENTO Korvaa valinnan määritellyllä komentoriviojelman KOMENTO tulostuksella. Bruk: textfilter KOMMANDO Erstat utvalget med utdata fra den oppgitte skallkommandoen. Sinulla tulee olla valittuna jokin alue käyttääksesi textfilteriä Du må ha markert et utvalg for å kunne bruke textfilter Käyttö: textfilter KOMENTO Bruk: textfilter KOMMANDO Anna komento, jonka läpi teksti suodatetaan: Oppgi kommandoen du vil føre den valgte teksten gjennom: Kopioi tulos liittämisen sijaan Kopier resultatet i stedet for å lime det inn XML- tarkistajan tuloste Utdata fra XML- sjekker Validoi XML Valider XML # # Virhe: Väliaikaisen tiedoston '% 1' luonti epäonnistui. Feil: Klarte ikke opprette foreløpig fil i «% 1 ». Virhe: Xmllintin suorittaminen epäonnistui. Varmista että xmllint on asennettuna (osa libxml2: ta) Feil: Klarte ikke å kjøre xmllint. Sjekk at xmllint er installert. Det er en del av libxml2. & XML & XML & Lisää elementti... Sett & inn element & # 160; … & Sulje elementti & Lukk element & Aseta meta- DTD... Tildel meta- DTD & # 160; … & Aseta meta- DTD XML- muodossa Tildel meta- DTD i XML- format Tiedoston tyyppi on "% 1". Dokumentin meta- DTD ladataan nyt. Fila er identifisert til å være av typen «% 1 ». Laster meta- DTD- en for denne dokumenttypen. Ladataan XML: n meta- DTD: tä Åpner XML Meta- DTD Tiedostoa ”% 1 ” ei voitu avata. Palvelin palautti virheen. Klarte ikke åpne fila «% 1 ». Tjeneren returnerte en feil. XML- liitännäisen virhe XML- modulfeil Lisää XML- elementti Sett inn XML- element Anna XML- tunnisteen nimi ja attribuutit (” < ”, ” > ” ja lopputunniste täytetään automaattisesti): Skriv inn XML- elementnavn og - attributter. (« < », « > » og sluttagger blir automatisk satt inn): Tiedostoa ”% 1 ” ei voitu jäsentää. Tarkista, että tiedosto on oikeanmuotoinen XML- tiedosto. Klarte ikke tolke fila «% 1 ». Kontroller at fila er riktig XML. Tiedosto ”% 1 ” ei ole odotetussa muodossa. Tarkista, että tiedosto on tyypiltään: - // Norman Walsh // DTD DTDParse V2. 0 // EN Voit luoda tiedostoja dtdparse- ohjelmalla. Katso Katen liitännäisohjeista lisätietoja. Fila «% 1 » er ikke i det forventede formatet. Kontroller at fila er av denne typen: - // Norman Walsh // DTD DTDParse V2. 0 // EN Slike filer kan du lage med dtdparse. Hjelpeteksten til Kate- programtilleggene forklarer hvordan. Analysoidaan meta- DTD: tä... Analyserer meta- DTD & # 160; … Tervetuloa käyttämään KBugBuster- työkalua, jolla käytetään KDE: n vikailmoitusjärjestelmää. KBugBusterilla voidaan hallita KDE: n vikailmoituksia suoraan graafisella käyttöliittymällä. Velkommen til KBugBuster, et verktøy til å håndtere KDE feilrettingsystemet. Med KBugBuster kan du håndtere utestående feirapporter for KDE fra et passende grensesnitt. KBugBuster KBugBuster Tervetuloa KBugBusteriin. Velkommen til KBugBuster. Poistu KBugBusterista Avslutt KBugBuster Tarkastele odottavia muutoksia Se & ventende endringer Toteuta muutokset & Send inn endringer Lataa & tuotelista uudelleen Last inn & produktlista på nytt Lataa (nykyisen tuotteen) vikalista uudelleen & Last på nytt feillista (for gjeldende produkt) Lataa (nykyisen) vian tiedot uudelleen Last på nytt feildetaljer (for gjeldende feil) Lataa & oma vikalista Last lista Mine feil Lataa kaikki (nykyisen tuotteen) vikatiedot Last inn alle feildetaljer (for gjeldende produkt) Pura liitteet Pakk ut & Vedlegg Tyhjennä välimuisti Tøm mellomlageret Etsi tuotteen mukaan... & Søk etter produkt & # 160; … Etsi vian numerolla... Søk etter feilnummer & # 160; … Etsi kuvauksen perusteella... Søk etter & beskrivelse & # 160; … Sulje... & Lukk & # 160; … Avaa uudestaan Gjenåpne & Vastaa... Svar & # 160; … Vastaa & yksityisesti... Svar & privat & # 160; … Yhteydetön tila & Frakoblet modus Näytä suljetut vikailmoitukset Vis lukkede feil Kätke suljetut viat Skjul lukkede feil Näytä toiveet Vis ønsker Piilota toiveet Skjul ønsker Valitse palvelin Velg tjener Näytä palvelimen viimeinen vastaus... Vis siste tjenersvar & # 160; … Näytä vian HTML- lähdekoodi... Vis HTML- kildekode for feil & # 160; … Luettelo odottavista komennoista: Liste over ventende kommandoer: Haluatko varmasti poistaa kaikki komennot? Er du sikker på at du vil slette alle kommandoer? Vahvistus vaaditaan Bekreft Poista palvelin & Slett Ei odottavia komentoja. Det er ingen ventende kommandoer. Etsi vian numerolla Søk etter feilnummer Anna vian numero: Oppgi et feilnummer: Lähettämättömiä vikakomentoja. Haluatko lähettää ne nyt? Det er kommandoer som ikke er sendt. Vil du sende dem nå? Palvelimen viimeinen vastaus Siste svar fra tjener Vian HTML- lähdekoodibug # number [Merged with: a list of bugs] (severity): title HTML- kildekode for feilbug # number [Merged with: a list of bugs] (severity): title Vika #% 1 [Yhdistetty vikoihin:% 2] (% 3):% 4bug # number (severity): title Feil nr.% 1 [Slått sammen med:% 2] (% 3):% 4bug # number (severity): title Vika #% 1 (% 2):% 3 Feil nr.% 1 (% 2):% 3 Odottavat komennot: Ventende kommandoer: Vian otsikko Feil- tittel Napsauta tätä valitaksesi vian numeron perusteella Trykk her for å velge en feil etter nummer Haetaan tietoja viasta% 1 (% 2) Henter detaljer om feil% 1 (% 2) Vika #% 1 (% 2) ei ole saatavilla offline- tilassa. Feil nr.% 1 (% 2) er ikke tilgjengelig frakoblet. Haetaan tietoja viasta #% 1 (% 2) Henter detaljer om feil nr.% 1 (% 2) Valitse vakavuus Velg alvorlighet Vakavuus Alvorlighet % 1 (% 2 vikailmoitusta,% 3 toivetta) % 1 (% 2 feil,% 3 ønsker) Tuote '% 1', kaikki komponentit Produkt «% 1 », alle komponenter Tuote '% 1' Produkt '% 1' Tuote '% 1', komponentti '% 2' Produkt '% 1', komponent '% 2' Selvittämättömät vikailmoitukset Utestående feil Napsauta tästä valitaksesi tuotteen Trykk her for å velge et produkt Haetaan luetteloa tuotteen '% 1' selvittämättömistä vioista... Henter liste over utestående feil i produkt «% 1 » & # 160; … Haetaan luetteloa selvittämättömistä vioista tuotteelle '% 1' (Komponentti% 2) Henter liste over utestående feil i produkt «% 1 » (komponent% 2) & # 160; … Paketti '% 1' Pakke '% 1' % 1 ei ole saatavilla offlne- tilassa. % 1 er ikke tilgjengelig frakoblet. Perus- URL- osoite Basis- URL Lisää palvelin... Legg til tjener & # 160; … Muokkaa palvelinta... Rediger tjener & # 160; … Poista palvelin Fjern tjener Valitse palvelin luettelosta... Velg tjener fra lista & # 160; … Sähköpostin asiakasohjelma E- postklient & Kmail & KMail Suora Direkte Sendmail & Sendmail Näytä suljetut viat Vis lukkede feil Näytä viat, joiden kannatus on suurempi kuin: Vis feil ved stemmeantall høyere enn: Lähetä piilokopio omaan sähköpostiosoitteeseen Send blindkopi til meg selv Ladataan kaikki tuotteen% 1 viat Laster inn alle feil for produkt% 1 Vika% 1 ladattu Feil% 1 lastet Valitse tuote Velg produkt Viimeaikainen Nylig Muokkaa viestinäppäimiä Knapper for meldingsredigering Näppäin: Knapp: Lisää näppäin... Legg til knapp & # 160; … Poista näppäin Fjern knapp Lisää viestinäppäin Legg til melding Anna näppäimen nimi: Oppgi knappenavn: Poistetaanko näppäin% 1? Fjerne knappen% 1? Avaa uudestaan Fjern Poista palvelin Slett Seuraavat liitteet löydettiin. Tallennetaanko? Fant følgende vedlegg. Lagre? Valitse kansio jonne liitteet tallennetaan Velg mappe der vedlegg skal lagres Vaihda vikailmoituksen otsikko Endre feiltittel Anna uusi otsikko: Oppgi ny tittel: Muokkaa Bugzilla- palvelinta Rediger Bugzilla- tjener Bugzillan versio: Bugzilla versjon: Muokkaa pohjia... Rediger forhåndsinnstilte meldinger & # 160; … Sulje vika% 1 Lukk feil% 1 Vastaa vikaan Svar på feilrapport Vastaa vikaan yksityisesti Svar privat på feilrapport Viesti & Melding Vastaanottaja: & Mottaker: Normaali (bugs. kde. org & Maintainer & kde- bugs- dist) Normalt (bugs. kde. org og vedlikeholder og kde- bugs- dist) Vain yllöpitäjä (bugs. kde. org & Maintainer) bare vedl. (bugs. kde. org og vedlikeholder) Hiljaa (vain bugs. kde. org) Stille (bare bugs. kde. org) Viestipohjat & Forhåndsinnstilte meldinger Vikailmoitus lähettäjältä% 1 Feilrapport fra% 1 Kääntäjä Kompilator Käyttöjärjestelmä OS Vastaus #% 1 lähettäjältä% 2 Svar nr.% 1 fra% 2 Liiteluettelo Vedleggsliste (c) 2001, 2002, 2003 KBugBusterin tekijät © 2001, 2002, 2003 KBugBuster- forfatterne Käynnistä yhdistämättömässä tilassa Start i frakoblet modus < package >: n virhelista käynnistettäessä Start med feillista for < package > Vikailmoitus käynnistettäessä NAME OF TRANSLATORS Start med feilrapport NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Maria Peltokangas, Mari SaarinenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ d5k. net, trithduras@ msn. com, mapisa@ utu. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, slx@ nilsk. net Otsikko & Fil & Etsi Søk & Komennot & Kommandoer Asetustyökalurivi & Innstillinger Hakutyökalurivi Verktøylinje for søk Komentotyökalurivi Verktøylinje for kommandoer Asetustyökalurivi Verktøylinje for innstillinger Vian numero: Feil & nummer Vikakomennot Feilkommandoer Tyhjennä komennot Tøm kommandoer Sulje lähettämättä & ilmoitusta & Lukk stille Osoita... Tildel på nytt.. Vaihda & otsikkoa... Endre & Tittel & # 160; … Vaihda vakavuutta... Endre alvorlighet & # 160; … Lähetetään Sendmaililla... Sender via sendmail & # 160; … Ei löydetty käynnissä olevaa KMail- prosessia. Fant ingen KMail i gang. Siirretään viestiä KDE- sähköpostiohjelmaan... Sender posten til KDEs e- postprogram & # 160; … Virhe SMTP- siirron aikana. komento:% 1 vastaus:% 2 Feil under SMTP- overføring. kommando:% 1 svar:% 2 Luetaan... Tolker & # 160; … Omat viat:% 2 Mine feil:% 1 Omat viat Mine feil Vika% 1:% 2 Feil% 1:% 2 Vika korjattu CVS- versiossa Feil rettet i SVN Toistuneen vian raportti Duplisert melding Paketointivika Pakkefeil Ominaisuus toteutettu CVS- versiossa Funksjon implementert i SVN Lisää tietoja tarvitaan Mer informasjon trengs Ei enää soveltuva Gjelder ikke lenger Ei- korjattava vika Vil ikke rette feilen Vikaa ei voida toisintaa Kan ikke gjenskape feilen Suljettu Lukk Sulje lähettämättä ilmoitusta Lukk stille Otsikoi uudestaan Ny tittel Yhdistä Flett sammen Peruuta yhdistäminen Flett fra Vastaa (vain ylläpitäjälle) Svar (bare vedl.) Vastaa (lähettämättä ilmoitusta) Svar (stille) Yksityisvastaus Privat svar Osoita uudelleen Ny tilordning Haetaan omaa vikalistaa... Henter liste over mine feil & # 160; … Paketti% 1:% 2 Pakke% 1:% 2 Liitettä% 1 ei voitu purkaa. Koodaus:% 2 Vedlegg% 1 kunne ikke dekodes. Koding:% 2 KBugBusterin luoma viesti E- post laget av KBugBuster Ohjauskomento:% 1 Kontrollkommando:% 1 Lähetä kohteeseen% 1 E- post til% 1 Yhdistetään palvelimeen% 1 Kobler opp til% 1 Yhdistetty palvelimeen% 1 Tilkoblet til% 1 Yhteys torjuttu. Tilkobling nektet. Palvelinta ei löytynyt. Vert ikke funnet. Virhe luettaessa pistoketta. Feil ved lesing fra socket. Sisäinen virhe, tunnistamaton virhe. Intern feil, ukjent feil. Viesti lähetetty Melding sendt Vakava Alvorlig Merkittävä Større Kaatuminen Crash Pieni Mindre Vahvistamaton Ubekreftet Osoitettu Tilordnet Uudelleenavattu Gjenåpnet Suljettu Lukket Tuote: Produkt: Ominaisuus Valg Hypyt Hopp Ohjeet Instruksjoner Tapahtumat Hendelser Oma Tilpasset Alku Ved oppstart Tapahtumat Nullhendelser Tila Atskill Rekursiot Rekursjoner Kutsuu Kallkjede Tapahtumayhteenveto: Hendelsessammendrag: Summa Sum Sekalaista: Diverse: Vertaile Sammenlikne Konteksti Teller Kerää Samler inn Kutsut Kall Välimatka Unike Konteksti Kontekster ml. Synk. ml. Inkl. Kutsuttu Kalt Alku Start Hypyt Dump Kutsuja Tøm KCachegrind Aseetukset Oppsett Objekti: Objekt: Sijainti Merknader Lähdekansiot Kildemapper Lisää Legg til & # 160; … Tiedosto: & Vis Tilatyökalupalkki Hovedverktøylinje Tilatyökalupalkki Tilstandsverktøylinje & Mene seuraavaan & Gå til neste & Mene edelliseen & Gå til forrige Reload a document Legg til profildata Åpne en ny profildatafil i gjeldende vindu. Reload a document & Vie graafi & Eksporter graf (aktiivinen) Relativ (Ei ryhmittelyä) (Ingen gruppering) (piilotettu) (Skjult) Mene takaisin Gå tilbake Mene eteenpäin Gå fram Mene ylös Gå opp Profilointitietojen tiedostoa ei ole ladattu. Ingen profildata lastet. Tapahtuman tyyppiä ei ole valittu Ingen hendelestype valgt (Ei pinoa) (Ingen stabel) (Ei seuraavaa funktiota) (Ingen neste funksjon) (Ei edellistä funktiota) (Ingen forrige funksjon) KCachegrind KCachegrind KDE edustaohjelma Cachegrindille KDE- grensesnitt til Callgrind/ Cachegrind (C) 2002, 2003, 2004 © 2002– 2007 Tekijä/ Ylläpitäjä Forfatter og vedlikeholder C++ Luokat C++- klasser (aina) (alltid) KCachegrind Aseetukset Oppsett for KCachegrind Valitse lähdekansio Velg kildemappe EMAIL OF TRANSLATORS Nils Kristian Tomren, Espen Fjellvær OlsenEMAIL OF TRANSLATORS Etsii% 1... Leter etter% 1 & # 160; … Mitään ei ole kommitoitu. Ikke noe å levere inn. Kommitoitu versio% 1. Leverte revisjon% 1 A (bin)% 1 L (binær)% 1 A% 1 L% 1 D% 1 S% 1 Palautettu% 1. Gjenopprettet% 1 Palautettu% 1. Førte tilbake% 1 Kohteen% 1 palautus epäonnistui. Yritä viedä sensijaan. Klarte ikke å tibakeføre% 1. Prøv å oppdater i stedet. Ratkaistu ristiriitainen tila% 1. Løste konflikten med% 1. Ohitettiin puuttuva kohde% 1. Hoppet over manglende mål% 1. Ohitettiin% 1. Hoppet over% 1. Viety ulkoinen versio% 1. Eksporterte ekstern ved revisjon% 1. Viety versio% 1. Eksporterte revisjon% 1. Haettiin ylimääräinen versio% 1. Sjekket ut ekstern ved revisjon% 1 Haettiin versio% 1. Sjekket ut revisjon% 1. Päivitetty lisä versioon% 1. Oppdaterte ekstern til revisjon% 1. Päivitetty versioon% 1. Oppdaterte til revisjon% 1. Ulkoinen versiossa% 1. Ekstern ved revisjon% 1. Versiossa% 1. Ved revisjon% 1. Ulkoinen vienti valmis. Ferdig med ekstern eksport. Vienti valmis. Ferdig med eksport. Ulkoinen haku valmis. Ferdig med ekstern utsjekking. Haku valmis. Ferdig med utsjekking. Ulkoinen päivitys valmis. Ferdig med ekstern oppdatering. Päivitys valmis. Ferdig med oppdatering. Hakee ulkoista osaa kohteeseen% 1. Henter eksternt element inn i% 1. Version tila:% 1. Status mot revisjon:% 1. Tehdään tila ulkoiselle osalle% 1. Utfører status på eksternt element ved% 1. Lähettää% 1 Sender% 1 Lisää (bin)% 1. Legger til (binær)% 1. Lisää% 1. Legger til% 1. Poistaa% 1. Sletter% 1. Korvaa% 1. Erstatter% 1. Siirtää tietoa Overfører fildata Näkymäasetukset Vis innstillinger Diff Diff Diff- asetukset Innstillinger for diff Tallenna & kaikki Lagre alt Tallenna & diff... Lagre & diff & # 160; … Vaihda lähdetiedosto kohdetiedostoksi Bytt om kilde og mål Verestä diff Oppdater diff URLia% 1 ei voida ladata. URL- en% 1 kan ikke lastes ned. URLia% 1 ei ole järjestelmässäsi. URL- en% 1 finnes ikke på systemet ditt. Diff- asetukset Diff- valg *. diff *. dif *. patch_BAR_Korjaustiedostot *. diff *. dif *. patch_BAR_ Patch- filer Tallenna. diff Lagre. diff Tiedosto on jo olemassa tai se on kirjoitussuojattu; haluatko ylikirjoittaa sen? Fila finnes eller er skrivebeskyttet. Vil du skrive over den? Älä korvaa Ikke skriv over KomparePart KomparePart Ajetaan diff- ohjelmaa... Kjører diff & # 160; … Jäsennetään diffin tulostetta... Tolker utdata fra diff & # 160; … Verrataan tiedostoa% 1 tiedostoon% 2 Sammenlikner fil% 1 med fil% 2 Verrataan kansion% 1 tiedostoja kansion% 2 tiedostoihin Sammenlikner filer i% 1 med filer i% 2 Näytetään diff- ohjelman tulosteet tiedostosta% 1 Viser diffs utdata fra% 1 Yhdistetään diff- ohjelman tulosteet tiedostosta% 1 tiedostoon% 2 Fletter diffs utdata fra% 1 inn i fil% 2 Yhdistetään diff- ohjelman tulosteet kansiosta% 1 kansioon% 2 Fletter diffs utdata fra% 1 inn i mappe% 2 Kohdetiedostoon/ tiedostoihin on tehty muutoksia. Tallennetaanko muutokset? Du har gjort endringer i målfilen( e). Vil du lagre dem? Diff- yhtenäismuoto Forent RCS RCS Ed- komentotiedosto Ed Tilastot eivät ole käytettävissä, koska diff- tiedostoa ei ole annettu tai kahta tiedostoa ei ole verrattu. Ingen diff- fil, eller ikke noe filpar har blitt kjørt diff på. Derfor er det ingen statistikk tilgjengelig. Diff- tilastot Diff- statistikk Tilastot: Vanha tiedosto:% 1 Uusi tiedosto:% 2 Muoto:% 3 Palojen määrä:% 4 Eroavuuksien määrä:% 5 Statistikk: Gammel fil:% 1 Ny file:% 2 Format:% 3 Number of hunks:% 4 Number of differences:% 5 Tilastot: Tiedostojen määrä diff- tiedostossa:% 1 Muoto:% 2 Nykyinen vanha tiedosto:% 3 Nykyinen uusi tiedosto:% 4 Palojen määrä:% 5 Eroavuuksien määrä:% 6 Statistikk: Antall filer i diff fila:% 1 Format:% 2 Gjeldende gammel fil:% 3 Gjeldende ny fil:% 4 Antall klumper:% 5 Antall forskjeller:% 6 Rivien värit Farger Poistetun rivin väri: Fjernet- farge: Muutetun rivin väri: Endret- farge: Lisätyn rivin väri: Lagt til- farge: Käyttöön otetun rivin väri: Anvendt- farge: Hiiren rulla Musehjul Vieritettävien rivien määrä: Antall linjer: Sarkaimet välilyönneiksi TAB til mellomrom Välilyöntien määrä yhtä sarkainmerkkiä kohden: Et TAB- tegn skal omgjøres til hvor mange mellomrom: & Ulkoasu Useende Tekstikirjasin Skrifttype Diff- ohjelma Diff- program Voit valita tässä eri diff- ohjelman. Solaris- järjestelmissä standardi diff- ohjelma ei tue kaikkia GNU- version ominaisuuksia. Tällä voit valita sen version. Du kan velge et annet diff- program her. Standard diff- program på Solaris støtter ikke alle valgene som GNU diff har. På denne måten kan du velge den versjonen. Valitse diffin luoman tulosteen muoto. Yhtenäistetty on useimmin käytetty, koska se on erittäin luettava. KDE- kehittäjät pitävät tätä muotoa parhaana. Käytä sitä lähettäessäsi paikkoja (patch). Velg utdata- format som diff lager. Forent er det som brukes mest fordi det er lettlest. KDE- utviklerne liker dette formatet best, så bruk det for å sende inn lapper. Tulostemuoto Utdataformat Kontekstirivit Linjer med kontekst Sisältörivien määrä on normaalisti 2 tai 3. Tämä tekee diffin luettavaksi ja sopivaksi useimmissa tapauksissa. Enemmän kuin 3 riviä pöhöttää diffiä tarpeettomasti. Antall kontekstlinjer er vanligvis 2 eller 3. Dette gør diffen leselig og anvendelig i de fleste tilfeller. Mer enn 3 linjer vil bare blåse opp diffen unødig. Kontekstirivien määrä: Antall kontekstlinjer: Kohtele uusia tiedostoja tyhjinä Betrakt nye filer som tomme Tämä vastaa diffin - I- valitsinta. Dette tilsvarer - N på kommandolinja til diff. Kun tämä on valittuna, diff kohtelee vain toisessa kansioista esiintyvää tiedostoa tyhjänä toisessa kansiossa. Tällöin tiedostoa verrataan tyhjään tiedostoon, mikä näkyy yhtenä suurena lisäyksenä tai poistona. Hvis dette er slått på vil diff betrakte en fil som tom i en mappe hvis den bare finnes i den andre mappa. Dette betyr at fila sammenliknes med en tom fil og derfor vises forskjellen som en stor innsetting eller sletting. & Etsi pienempiä muutoksia & Se etter mindre endringer Tämä vastaa diffin - d- valitsinta. Dette tilsvarer - d på kommandolinja til diff. Kun tämä on valittu, diff yrittää vähän ankarammin (muistin kustannuksella) löytää pienempiä muutoksia. HVis dette er slått på vil diff gjøre en større innsats (på bekostning av mer minne) for å finne færre endringer. Optimoi suuria tiedostoja varten Optimer for store filer Tämä vastaa diffin - H- valitsinta. Dette tilsvarer - H på kommandolinja til diff. Tämä valinta tuottaa parempia diffejä suurilla tiedostoilla. ” Suuren ” määritelmää ei tosin voi löytää mistään. Dette valget får diff til å lage bedre diff- filer for store filer. Imidlertid finnes det ingen definisjon på « stor ». Älä vertaa merkkikokoa & Ignorer endringer mellom store og små bokstaver Tämä vastaa diffin - i- valitsinta. Dette tilsvarer - i på kommandolinja til diff. Jos merkkikokoa ei vertailla, diff ei osoita eroa, kun yhden tiedoston jonoa ” jotakin ” vastaa toisessa tiedostossa ” joTAKin ”. Med dette slått på for å ignorere endringer fra store til små bokstaver vil diff ikke vise en forskjell hvis linje i en fil endres til LiNje i den andre fila. Jätä huomiotta sääntölauseke: Ignorer regulært uttrykk: Tämä vastaa diffin - I- valitsinta. Dette tilsvarer - l på kommandolinja til diff. Kun tämä on valittu, diff jättää huomiotta rivit, jotka vastaavat annettua sääntölauseketta. Når dette er krysset av får diff en parameter som gjør at diff hopper over linjer som stemmer overens med det regulære uttrykket. Lisää tähän sääntölauseke, jota haluat käyttää jättäessäsi huomiotta siihen sopivat rivit. Legg til det regulære uttrykket her som du vil bruke til å ignorere linjer som passer med det. Napsauttamalla tätä avautuu sääntölausekkeen kyselyikkuna, jossa voit luoda sääntölausekkeet graafisesti. Et trykk her åpner en dialog for regulære uttrykk der slike uttrykk kan opprettes grafisk. Tyhjämerkit Tomrom Lavenna tulosteen sarkaimet välilyönneiksi & Omgjør TAB til mellomrom i utdata Tämä vastaa diffin - t- valitsinta. Dette tilsvarer - t på kommandolinja til diff. Tämä valinta ei aina tuota oikeita tuloksia. Laventamisen seurauksena Komparella voi olla ongelmia soveltaa muutosta kohdetiedostoon. Dette valget gir ikke alltid det riktige resultatet. På grunn av utvidelsen med mellomrom kan Kompare få vansker med å utføre endringene på målfila. & Jätä huomiotta lisätyt tai poistetut tyhjät rivit Ignorer tomme linjer lagt til eller fjernet Tämä vastaa diffin - B- valitsinta. Dette tilsvarer - B på kommandolinja til diff. Tästä voi olla hyötyä tilanteissa, joissa koodia on järjestelty uudelleen lisäämällä tai poistamalla tyhjiä rivejä luettavuuden takia. Dette kan være svært nyttig i situasjoner der programkode er blitt omorganisert og tomme linjer er lagt til eller fjjernet for å gi bedre leselighet. Jätä & huomiotta erot tyhjämerkkien määrässä Ignorer endringer i mengden tomrom Tämä vastaa diffin - b- valitsinta. Dette tilsvarer - b på kommandolinja til diff. Ellet välitä muutoksista esim. sisennyksen määrässä, käytä tätä valintaa. Hvis du ikke er interessert i endringer som kommer av f. eks. endring i innrykk, så bruk dette valget. s Jätä huomiotta kaikki & tyhjämerkit Ignorer alt tomrom Tämä vastaa diffin - w- valitsinta. Dette tilsvarer - w på kommandolinja til diff. Tästä on hyötyä haluttaessa nostaa esiin merkittävät muutokset tyhjämerkkien määrässä tapahtuneiden muutosten alta. Dette er nyttig for å se de endringene som betyr noe uten å bli overveldet av alle tomromsendringene. Jätä huomiotta & muutokset sarkainten laventamisessa Ignorer endringer på grunn av TAB- ekspansjon Tämä vastaa diffin - E- valitsinta. Dette tilsvarer - E på kommandolinja til diff. Jos muutos on seurausta sarkainten laventamisesta välilyönneiksi toisessa tiedostossa, tämä valinta estää muutosta näkymästä. Komparella on toistaiseksi joitakin vaikeuksia näiden muutosten soveltamisessa, joten käytä tätä varovasti. Hvis det er en endring som skyldes at tabulatorer er erstattet med mellomrom i den andre fila, så vil dette valget sørge for at slike ikke vises. Kompare har for tiden litt vansker med å utføre slike endringer, så vær forsiktig når du bruker dette valget. Ohitettavat tiedostohahmot Filmønster som skal utelates Jos tämä on valittu, voit kirjoittaa shell- tyyppisen hahmon oikealla olevaan kenttään tai valita kohteet luettelosta. Hvis dette er krysset av kan det angis et skallmønster i skrivefeltet til høyre, eller velg elementer fra lista. Tässä voit antaa tai poistaa shell- hahmoja tai valita yhden tai useamman kohteen luettelosta. Her kan det angis eller fjernes et skallmønster, eller velg ett eller flere elementer fra lista. Ohitettavien tiedostojen nimet sisältävä tiedosto Fil med filnavn som skal utelates Jos tämä on valittuna, voit syöttää tiedostonimen oikealla olevaan yhdistelmäkenttään. Hvis dette er krysset av kan du oppgi et filnavn i kombinasjonsboksen til høyre. Tässä voit antaa tiedoston nimen, joka sisältää kansioita vertailtaessa ohitettavat shell- hahmot - Her kan du oppgi URL til en fil med skallmønstre som skal ignoreres når mapper sammenliknes. Jokainen esiin ponnahtavasta kyselyikkunasta valitsemasi tiedosto syötetään tämän painikkeen vasemmalla puolen olevaan kyselyikkunaan. En fil du velger i dialogen som vises når du trykker på den vil bli lagt i dialogen til venstre for denne knappen. & Poissulje Utelat Merkistökoodaus Koding Ohjelma tiedostojen välisten erojen tarkastelemiseen ja diff- tiedoston luomiseen. Et program som viser forskjeller mellom filer og kan lage en diff- fil Kompare Kompare (c) 2001- 2004, John Firebaugh ja Otto Bruggeman © 2001– 2004 John Firebaugh, © 2001- 2005, 2009 Otto Bruggeman, © 2004- 2005 Jeff Snyder, © 2007- 2008 Kevin Kofler Komparen kuvaketaiteilija Kompare ikontegner Runsaasti hyviä neuvoja Mange gode råd Cervisia diff- katseluohjelma Cervisia diff- viser Tämä vertaa URL1: ä URL2: een. Dette sammenlikner URL1 med URL2 Tämä avaa URL1: n odottaen diff- tulostetta. URL1 voi olla myös '-', jolloin se luetaan standardisyötevirrasta. Voidaan käyttää cvs: lle diff _BAR_ kompare - o -. Kompare tarkastaa, löytyvätkö alkuperäiset tiedostot ja yhdistää ne diff- tulosteeseen sekä näyttää lopputuloksen. - n poistaa tarkastuksen käytöstä. Dette åpner URL1 og venter at det er utdata fra diff. URL1 kan også være en « - », og da leses det fra standard inn- strømmen. Kan brukes f. eks. slik: cvs diff _BAR_ kompare - o -. Kompare ser da etter om det kan finne originalfila/ filene og så flette fila/ filene inn i datastrømmen fra diff og vise resultatet. - n slår av sjekken. Tämä yhdistää URL2: n URL1: een, URL2: n oletetaan olevan diff- tuloste ja URL1: n tiedosto tai kansio, johon diff- tuloste yhdistetään. Dette fletter URL2 sammen med URL1, URL2 ventes å være utdata fra diff og URL1 er fila eller mappa som denne datastrømmen skal flettes inn i. Jos tämä valitaan, alkuperäistiedosto( j) a ei etsitä automaattisestikäytettäessä URLina ” - ” yhdessä - o- valitsimen kanssa. Slår av sjekk for automatisk søking etter originalfil( er) når « - » brukes som URL med parameteren « - o ». Käytä tätä määritelläksesi koodauksen kun sitä kutsutaan komentoriviltä. Se on oletuksena paikallinen koodaus, jos ei ole määritelty. Bruk dette til å angi koding ved kall fra kommandolinja. Standard er lokal koding hvis ikke angitt. Vertaa tiedostoja tai kansioita Sammenlikne filer eller mapper Vertaa Sammenlign Vertaa näitä tiedostoja tai kansioita Sammenlikne disse filene eller mappene Painike on käytettävissä, kun kaksi tiedosto - tai kansionimeä on syötetty tämän valintaikkunan kenttiin. Painaminen aloittaa annettujen tiedostojen tai kansioiden vertaamisen. Hvis det er oppgitt to filnavn eller to mappenavn i feltene i dette dialogvinduet, så er denne knappen aktiv og en sammenlikning av filene eller mappene begynner når den trykkes. Tiedostot & Fil Tässä voit antaa tiedostot, joita haluat vertailla. Her kan du legge til filer du vil sammenligne Tässä voit muuttaa tiedostojen vertailun valintoja. Her kan du endre valgene for sammenligning av filer Tässä voit muuttaa näytön asetuksia. Her kan du endre valgene for visningen. Ohitettavat tiedostot sisältävää tiedostoa ei löydy, määritä toinen tiedosto. Fil som brukes til å unnta filer kan ikke finnes, oppgi en annen fil. Lähdekansio Kildemappe Lähderivi Kildelinje Kohderivi Mållinje Erot Forskjell KompareNavTreePart KompareNavTreePart Teemu Rytilahti, Juha J. KariEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ d5k. net, juha. j. kari@ uta. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, slx@ nilsk. net & Erot & Forskjell Suorita Diff kansiossa Kjør diff i Komentorivi Kommandolinje cd dir & & diff - udHprNa -- lähde kohde cd dir & & diff - udHprNa -- kilde mål Etsi pienempiä muutoksia Se etter mindre endringer Älä vertaa kirjainkokoa Ignorer endringer mellom store og små bokstaver Lavenna sarkaimet välilyönneiksi Erstatt TAB- tegn med mellomrom Älä huomioi lisättyjä tai poistettuja tyhjiä rivejä Ignorer tomme linjer lagt til eller slettet Ohita tyhjämerkkien muutokset Ignorer endringer i tomrom Näytä funktionimet Vis funksjonsnavn Vertaa kansioita rekursiivisesti Sammenlikner mapper rekursivt Vierekkäin Side ved side KompareViewPartia ei löytynyt Klarte ikke å finne vår KompareViewPart. KompareViewPartia ei voitu ladata Klarte ikke å laste inn vår KompareViewPart. KompareNavigationPartia ei löytynyt. Klarte ikke å finne vår KompareNavigationPart. Navigointi Navigasjon KompareNavigationPartia ei voitu. ladata Klarte ikke å laste inn vår KompareNavigationPart. & Avaa Diff- tiedosto... Åpne diff & # 160; … & Vertaa tiedostoja... & Sammenlikne filer & # 160; … & Yhdistä URL Diff- tiedoston kanssa... & Flett URL med diff & # 160; … Näytä tekstinäkymä Vis & tekstvisning Ero 0/ 0 0 av 0 forskjeller Tiedosto 0/ 0 0 av 0 filer Yhdistä tiedosto/ kansio diff- tulosteen kanssa Flett fil/ mappe med utdata fra diff Tiedosto/ kansio Fil/ mappe Yhdistä Flett Yhdistä tämä tiedosto tai kansio diff- tulosteen kanssa Flett denne fila eller mappa med diff- dataene Painike on käytettävissä, kun tiedosto - tai kansionimi ja diff- tiedosto on syötetty tämän valintaikkunan kenttiin. Painaminen avaa Kompare- ohjelman pääikkunan, jossa tiedostot näytetään yhdessä diff- tulosteen kanssa, jolloin erot voidaan liittää tiedostoihin. Hvis det er oppgitt et filnavn eller mappenavn og en fil som inneholder utdata fra diff i dette dialogvinduet, så er denne knappen aktiv og om den trykkes, så åpnes kompares hovedvisning hvor fila eller filene fra mappa er flettet med diff- dataene slik at du kan legge på forskjellene til fila eller filene. Tekstinäkymä Tekstvisning & Ota käyttöön muutokset & Legg på forskjellen & Kumoa muutokset Ta vekk forskjellen Ota käyttöön kaikki Legg på alle Kumoa kaikki & Ta vekk alle & Edellinen tiedosto Forrige fil & Seuraava tiedosto Neste fil Edellinen ero & Forrige forskjell Seuraava ero & Neste forskjell Ei malleja tai ei eroja, tässä tiedostossa:% 1, ei ole kelvollinen diff- tiedosto. Ingen modeller eller ingen forskjeller, denne fila:% 1, er ikke en gyldig diff- fil. Diff- tiedoston% 1 muutosten yhdistämisessä tiedostoon% 2 oli ongelmia. Det var problemer med å legge på diff% 1 på fila% 2. Diff- tiedoston% 1 muutosten yhdistämisessä kansioon% 2 oli ongelmia. Det var problemer med å legge på diff% 1 på mappa% 2. Väliaikaistiedostoa ei voi avata. Klarte ikke åpne en midlertidig fil. Väliaikaistiedostoon% 1 ei voitu kirjoittaa. Poistetaan se. Klarte ikke skrive til den midlertidige fila% 1, sletter den. Ei voitu luoda kohdekansiota% 1. Tiedostoa ei ole talletettu. Kunne ikke opprette målmappa% 1. Fila ble ikke lagret. Väliaikaistiedostoa ei voi kopioida kohteeseen% 1. Väliaikaistiedosto on edelleen käytettävissä:% 2. Voit kopioida sen oikeaan paikkaan käsin. Klarte ikke laste opp den midlertidige fila til målet% 1. Fila er fremdeles tilgjengelig under:% 2. Du kan kopiere den manuelt til det riktige stedet. Diff- tulostetta ei voi jäsentää. Klarte ikke tolke utdata fra diff. Tiedostot ovat identtisiä. Filene er identiske. Väliaikaistiedostoon ei voi kirjoittaa. Klarte ikke skrive til den midlertidige fila. KStartPerf KStartPerf Mittaa KDE sovelluksen käynnistymisajan Måler oppstartstiden til et KDE- program Määrittelee suoritettavan komennon Bestemmer kommandoen som skal kjøres. NAME OF TRANSLATORS Argumenter til kommandoNAME OF TRANSLATORS Kuiviewer kpartia ei löytynyt. Kunne ikke finne Kuiviewer kpart. *. ui *. UI_BAR_Käyttöliittymätiedosto *. ui *. UI_BAR_Brukergrensesnitt filer Aseta nykyinen tyyli näyttöön. Angi nåværende visnings stil. KUIViewerPart KUIViewerPart Näyttää suunnittelijan UI- tiedostot Viser designerens UI filer KUIViewer KUIViewer Avattava dokumentti Dokument å åpne Talleta kuvakaappaukset tiedostoon ja lopeta Lagre skjermbilde og avslutt Kuvakaappauksen leveys Skjermbilde bredde Kuvakaappauksen korkeus Skjermbilde høyde NAME OF TRANSLATORS & VisNAME OF TRANSLATORS Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Saanti Tilgang Suunniteltavissa Kan endres TyyppiliputNAME OF TRANSLATORS TypeflaggNAME OF TRANSLATORS Kim EnkovaaraEMAIL OF TRANSLATORS Øystein Skadsem, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi oskadsem@ start. no, slx@ nilsk. net Signaalit/ kortit Signaler/ Spor Signaalit & & Kortit Signaler & & Spor Luokkatieto Klasseinformasjon CVSDiff CVSDiff Diff3 Diff3 Perforce Perforce SubVersion Subversion Ei saatavilla (tiedosto tyhjä) Ikke tilgjengelig (fila er tom) Rinnakkain Side ved side Tahdistettu viesti Synkron melding Tahdistamaton viesti Asynkron melding Viesti Funnet melding Viesti Tapt melding Assosiaatio Forbindelse Säiliö Oppsamling Ankkuri Anker Nimike Merkelapp Viesti Notat Aktori Aktør Riippuvuus Avhengighet Aggregaatti Sammenhopning Suhde Slektskap Kompositio Sammensettning Toiminto BrukstilfelleUML class Alkutila Starttilstand Lopputila Sluttilstand Hajota/ Lomita Forgrening/ Fletting Eriytä/ Liitä Splitte/ Slå sammen Pakkaus Pakke Paketti Punkt Teos Artifakt Käyttöliittymä Grensesnitt Tietotyyppi Datatype Numeroitu Enum Entiteetti Eksistens Syvä historia Dyp historie Matala historia Grunn historiejoin states Liity Slå sammen Jaa Forgren Liitos state choice Valinta Valg Tilasiirtymä Tilstandsoverføring Tilasiirtymä Aktivitetsoverføring Aktiviteetti Aktivitetstate diagram Tila Tilstandend state in statechart Aktiviteetin alkuarvo Startaktivitet Valitse Valg Parametrin nimi ei ole yksilöllinen general properties page Dokumentointi Dokumentasjon Fonttiasetukset widget color page Vaihda nimeä Endre navn Anna uuden aktiviteetin nimi Navn på den nye aktiviteten: uusi aktiviteetti ny aktivitet & Uusi attribuutti... initial state in statechart Alkutila state in statechart Lopputila general page Tilan nimi: color page Elementin väri general settings page Yleisasetukset classes display options page Luokkanäytön asetukset diagram colors page Epäkelpo nimi Ugyldig navn Nimi ei ole ainutkertainen. Navnet er ikke unikt Toimintojen ominaisuudet name label Paketin nimi: enter state label Objekti color page title Toimenpiteet Operasjoner Roolien ominaisuudet Rolleegenskapergeneral settings page name Attribuuttien asetuksetcontents settings page name contents settings page name Luokka- assosiaatiot instance general settings page name Toimintojen ominaisuudet operation name Näkyvyys Synlighetpublic visibility Julkinen private visibility Privaatti access control protected uusi_ luokka ny_ klasse Parametrin ominaisuudet property name Värit column header local Nimikecolumn header referenced column header referenced Attribuutin ominaisuudet attribute name & Public access control private Abstrakti käyttötapaus component is executable Piirrä draw as default & Taulukko protected visibility Entiteetin attribuutin ominaisuudet name of entity attribute Diagrammin & tyyppi diagram selection for printing Roolin nimi: Rollenavn: Protected Beskyttet Toteutus Implementasjon Muutettavissa Skiftbar Jäädytetty Fryst Lisää vain Bare legg til & Rivi: default line color button Täyte: default fill color button Mallin ominaisuudet template name Assosiaation ominaisuudet general settings Käyttöliittymän asetukset color group box Käytä täyteväriä oletuksenamiscellaneous group box miscellaneous group box & Oletusarvo class settings page Näytä toiminnon allekirjoitus Vis operasjonssignatur Koodin näyttö Kodevisning Attribuuttien aksessorimetodit name of association widget Anna mallin nimi Angi modellnavn: Anna mallin uusi nimi: Skriv inn et nytt navn på modellen: Näytöt Visninger Antamasi nimi on epäkelpo. Luontia ei ole tehty. Navnet du skrev inn er ugyldig. Opprettelsesprosessen har blitt avbrutt. Nimi on epäkelpo. Ugyldig navn Antamasi nimi ei ole yksilöllinen. Tarkoititko tätä? Navnet du skrev inn var ikke unikt. Er dette det du ønsker? Käyttönimi Bruk navn Anna uusi nimi Skriv inn nytt navn Luonti keskeytetty Opprettelse avbrutt Lataa luettelonäkymää... Laster listevisning & # 160; … Kansio pitää olla tyhjä ennen poistamista. Mappa må være tom før den kan slettes. Kansio ei ole tyhjä Mappa er ikke tom Kuvan viennissä tapahtui virhe: reset status bar Epäkelpo nimi: Det er et ugyldig navn: UMLObject name Anna nimi: Oppgi navn: Tämä on koodigeneraattorin varattu sana. Dette er et reservert nøkkelord for språket til den konfigurerte kodegeneratoren. Varattu sana Reservert nøkkelord Tämä nimi on jo käytössä. Navnet er allerede i bruk. Tämä nimi ei ole yksilöllinen Navnet er ikke unikt uusi_ aktori ny_ aktør uusi_ pakkaus ny_ pakke uusi_ komponentti ny_ komponent uusi_ paketti nytt_ punkt uusi_ käyttöliittymä nytt_ grensesnitt uusi_ datatyyppi ny_ datatype uusi_ kohde nytt_ objekt Tuntematon argumentin tyyppi Ukjent argumenttype Epäkelpo metodinnimi Ulovlig navn på metode Tuntematon paluuarvon tyyppi Ukjent tilbakemeldingstype Määrittelemätön virhe Uspesifisert feil Tuodaan tiedostoa:% 1 Edistyminen:% 2 /% 3 ready to status bar C++ tuonti pyytää apuasi namespace scope Nimiavaruus class scope Umbrello UML mallintaja Umbrello UML- modellerer Umbrello UML mallintajan tekijät Umbrello UML- modelleringsforfattere Yleistäminen Generalisering Työryhmäviesti Samarbeidsmelding Sekvenssiviesti Rekkemelding Todentaminen Realisering Uni assosiaatio Uni- forbindelse Umbrello UML mallintaja UML- modell Loogiset kaaviot Logisk visning Käyttötapaukset Usecase- visning Komponentit Komponentvisning Julkistus Uplasseringsvisning Entiteettien suhdemalli Entitetsrelasjonmodell Tietotyypit Datatyper Käytetty mallinnus on muuttunut. Haluatko tallentaa sen? warning message warning message Tiedostoa% 1 ei löytynyt. Fila% 1 finnes ikke. Tiedostonlukuvirhe Innlastingsfeil Tiedosto% 1 näyttää vioittuneelta. Fila% 1 ser ut til å være ødelagt. Pakatussa tiedostossa% 1 ei ollut XMI- tiedostoa. Det ble ikke funnet en XMI- fil i den komprimerte fila% 1. käyttötapauskaavio usecase- diagram luokkakaavio klassediagram sekvenssikaavio rekkediagram Työryhmäkaavio samarbeidsdiagram tilakaavio tilstandsdiagram aktiviteettikaavio aktivitetsdiagram komponenttikaavio komponentdiagram entiteettien suhdekaavio entitetsrelasjonsdiagramdiagram name Tämä on epäkelpo nimi kaaviolle. Dette er et ugyldig navn for et diagram. Kaavio käyttää jo tätä nimeä. En annet diagram bruker dette navnet. renaming diagram Haluatko todella poistaa kaavion% 1? Er du sikker på at du vil slette diagrammet% 1? Poista kaavio Slett diagram Alustaa dokumenttia... Setter opp dokumentet & # 160; … Lataa UML- elementtejä... Laster UML- elementer & # 160; … Lataa diagrammeja... Laster diagrammer & # 160; … / automaattitallenna% 1 / autosave% 1enum name Uudelleennimeäminen keskeytetty Tildeling av nytt navn ble avbrutt Toimintoa ei ole toteutettu Funksjonen er ikke implementert Antamasi nimi on epäkelpo. Uudelleennimeäminen on keskeytetty. Navnet du anga var ugyldig. Prosessen med å gi nytt navn ble avbrutt. Koodinluonnin optiot Egenskaper for kodegenerering Tiedostoa% 1 ei voitu avata kirjoittamista varten. Varmista, että kansio on olemassa ja sinulla on kirjoitusoikeudet siihen. Kan ikke åpne fila% 1 for skriving. Kontroller at mappa finnes, og at du har skrivetilgang til den. Tarkista lukuoikeutesi Vennligst sjekk tilgangsrettighetene Kansiota ei voitu luoda Kan ikke opprette mappe Tuo luokkia... & Importer klasser & # 160; … Koodingenerointivelho... & Veiviser for kodegenerering & # 160; … & Generoi kaikki koodi & Generer all kode Luo uusi dokumentti Lag et nytt dokument Avaa olemassaoleva dokumentti Åpne et eksisterende dokument Avaa viimeiksi käytettyjä tiedostoja Åpne en nylig brukt fil Tallettaa dokumentin Lagre dokumentet Tallenna dokumentti nimellä... Lagre dokumentet som & # 160; … Sulkee dokumentin Lukk dokumentet Tulostaa dokumentin Skriv ut dokumentet Poistu ohjelmasta Avslutt programmet Leikkaa valitun alueen ja vie sen leikepöydälle Klipper ut utvalget og legger det på utklippstavla Kopioi valitun alueen leikepöydälle Kopierer det valgte utvalgte til utklippstavla Lisää leikepöydän sisällön Limer inn innholdet fra utklippstavla Aseta oletusohjelman asetukset Angi standardinnstillinger for programmetdelete selected widget Poista valittu Slett & valgte & Luokkakaavio... & Klassediagram & # 160; … & Sekvenssikaavio... & Sekvensdiagram & # 160; … Työryhmäkaavio... & Samarbeidsdiagram & # 160; … & Käyttötapauskaavio... & Usecase- diagram & # 160; … & Tilakaaviot... & Tilstandsdiagram & # 160; … & Aktiviteettikaaviot... & Aktivitetsdiagram & # 160; … Komponenttikaavio... & Komponentdiagram & # 160; … & Entiteettien suhdekaavio... & Entitetrelasjonsdiagram & # 160; … Tyhjennä kaavio & Rensk diagram & # 160; … Aseta hilaan & Fest til rutenett Näytä & hila & Vis rutenett Piilota & hila & Skjul rutenett Vie kuvana... & Eksporter som bilde & # 160; … Syväyssäätö & Skaleringsglidebryter Zoomaa - > 100% Skaler til 100 & # 160;% Asettelu oikealle Høyrejuster Asettelu vasemmalle Venstrejuster Asettelu ylös Toppjuster Asettelu alas Bunnjuster Asettelu vaakatasossa keskelle Midtstill vannrett Siirry vasempaan välilehteen & Flytt fane til venstre Siirry & oikeaan välilehteen & Flytt fane til høyre Valitse vasen kaavio Velg diagrammet til venstre Valitse oikea kaavioinit status bar Velg diagrammet til høyreinit status bar Kaaviotyökalu Verktøylinje for diagrammer Puunäyttö & Trevisning Avaa tiedostoa... Åpner fil & # 160; … Luo uutta dokumenttia... Oppretter nytt dokument & # 160; … Avaa tiedoston Åpne fil Tallettaa tiedostoa... Lagrer fil & # 160; … Tallettaa tiedoston uudella nimellä... Lagrer fil med nytt filnavn & # 160; … *. xmi_BAR_XMI tiedosto *. xmi. tgz_BAR_Gzip- pakattu XMI- tiedosto *. xmi. tar. bz2_BAR_Bzip2- pakattu XMI- tiedosto * _BAR_Kaikki tiedostot *. xmi_BAR_XMI- fil *. xmi. tgz_BAR_Gzip- komprimert XMI- fil *. xmi. tar. bz2_BAR_Bzip2- komprimert XMI- fil * _BAR_Alle filer Tiedosto% 1 on jo olemassa. Haluatko korvata sen? Fila% 1 finnes. Vil du overskrive den? Sulkee tiedostoa... Lukker fil & # 160; … Tulostaa... Skriver ut & # 160; … Leikkaa valittua aluetta... Klipper ut utvalg & # 160; … Kopioi valittua aluetta leikepöydälle... Kopier utvalg til utklippstavle & # 160; … Liittää työpöydän sisältöä... Sett inn innhold fra utklippstavla & # 160; … Umbrello ei pystynyt liittämään leikepöydän sisältöä. Leikepöydän oliot ovat epäsopivan tyyppisiä tähän. Umbrello klarte ikke å lime inn innholdet fra utklippstavla. Objektene på utklippstavla kan være av en annen type enn den som kan limes inn her. Liittämisvirhe Feil ved innliming Ei pysty näyttämään koodia Kan ikke vise kode *. idl_BAR_IDL- tiedostot (*. idl) *. idl_BAR_IDL- filer (*. idl) *. java_BAR_Java- tiedostot (*. java) *. java_BAR_Java- filer (*. java) *. ads *. ada_BAR_Ada- tiedostot (*. ads *. ada) *. ads *. ada_BAR_Ada- filer (*. ads *. ada) *. h *. hh *. hpp *. hxx *. H_BAR_Header- tiedostot (*. h *. hh *. hpp *. hxx *. H) *. h *. hh *. hpp *. hxx *. H_BAR_Header- filer (*. h *. hh *. hpp *. hxx *. H) Valitse tuotava koodi Velg kode som skal importeres Valittu: Color of the Edit Block Tiedoston ylikirjoitussäännöt Overskrivningsregler & Diagrammi & Diagram & Uusi & Nytt & Koodi & Kode Aktiivinen kieliNAME OF TRANSLATORS & Aktivt språkNAME OF TRANSLATORS Kaavion ominaisuudet Diagramegenskaper Kirjoita luodut tiedostot kansioon: Skriv alle genererte filer til mappa: & Selaa... Bla & gjennom & # 160; … Tämän kansion tiedostot ovat header- tiedostoja koodin generoinnissa. Filer i denne mappa vil bli brukt som header- filer i den genererte koden Ylikirjoita samannimiset nykyiset tiedostot kohdehakemistossa Overskriv eksisterende filer hvis de finnes i målmappa Jos samanniminen tiedosto on jo olemassa, kysy mitä tehdä Gi spørsmål om hva som skal gjøres hvis en fil med det samme allerede finnes & Kysy & Spør Jos tiedosto on jo olemassa kohdekansiossa, valitse toinen nimi lisäämällä tiedostopääte nimeen. Hvis det finnes en fil i målmappa, velg et annet navn ved å legge til et suffiks til filnavnet. Käytä muuta nimeä & Bruk et annet navn Sisennyksen tyyppi: Indenteringsstil: Ei sisennystä Ingen indentering Tabulointi Tabulator Tila Mellomrom Sisennyksen määrä: Identeringsavstand: Rivinvaihtomerkin tyyli: Linjesluttstil: * NIX ("\") * NIX ("\") Windows ("\\ r\") Windows ("\\ r\") Mac ("\\ r") Mac ("\\ r") Projektinluonti Prosjektgenerering Luo ANT build dokumentti (build. xml) Opprett ANT- byggedokument Luo metodien koodipohjat automaattisesti Autogenerer metoder Muodostimien koodipohjat Tomme konstruktør- metoder Slash- slash (//) Skråstrek – skråstrek (//) Slash- tähti (/ ** * /) Skråstrek – stjerne (/ ** * /) C++ koodingenerointi Kodegenerering i C++ QPtrList QPtrList QString QString String Streng Lista Liste qptrlist. h qptrlist. h globaali? global? qstring. h qstring. h Sisällytettävä tiedosto Include- fil Java- koodin luonti Generering av Java- kode Ruby- koodin luonti Generering av Ruby- kode Kansiota% 1 ei ollut. Mappefila% 1 finnes ikke. Kansiota% 1 ei voida avata. Mappefila% 1 kan ikke åpnes. Nimeä objekti uudelleen... clear note clear note Muuta tilan nimeä... clear precondition clear precondition Lisää toimintoclear combined fragment clear combined fragment Kokoa kaikki duplicate action Tekstirivi... new container menu Attribuutin allekirjoitus new classifier menu Näytä koodi color menu Täyteväri... new sub menu Käyttötapaus... new class menu item Pakkaus... add new state Älä juokse sakset kädessä. Løp ikke med kniv. Älä koskaan luota automyyjiin tai poliitikkoihin. Stol aldri på bilselgere eller politikere. Tosiohjelmoijat eivät kommentoi koodiaan. Koodi oli vaikea kirjoittaa, joten sen pitäisi olla myös hankalasti ymmärrettävää. Ordentlige programmerere kommenterer ikke koden. Den var vanskelig å skrive, så den skal være vanskelig å lese. On helpompi ehdottaa ratkaisuja kun et tiedä mitään ongelmasta. Det er mye enklere å foreslå løsninger når du ikke vet noe om problemet. Sinulla ei ole koskaan liikaa muistia tai levyä. Du kan aldri ha for mye minne eller diskplass. Vastaus on 42. Svaret er 42. Se ei ole bugi. Se on huono ominaisuus. Det er ikke en feil. Det er en manglende egenskap. Auta poistamaan redundanssi. Hjelp til med å fjerne, utslette og viske ut overflødigheter. Suurentaaksesi ikkunan pystysuunnassa, klikkaa suurenna nappia hiiren keskinapilla. For å maksimere et vindu loddrett, klikk på maksimerknappen med den midterste museknappen. Voit käyttää Alt+Tab- näppäinyhdistelmää vaihtaaksesi sovellusten välillä. Du kan bruke Alt+Tab for å bytte mellom programmer. Paina Ctrl+Esc näyttääksesi kaikki nykyisen istunnon sovellukset, Trykk Ctrl+Esc for å vise programmene som kjører i gjeldende økt. Alt- F2 näyttää pienen ikkunan johon voit antaa komennon. Alt+F2 viser et lite vindu som du kan skrive inn kommandoer i. Ctrl+F1 - Ctrl+F2 voidaan käyttää virtuaalityöpöytien välillä siirtymiseen. Ctrl+F1 til Ctrl+F8 kan brukes for å bytte virtuelt skrivebord. Voit siirtää painikkeita paneelissa käyttämällä hiiren keskinappia. Du kan flytte knapper på panelet ved å bruke midterste museknapp. Alt+F1 näyttää järjestelmän valikon. Alt+F1 gjør at systemmenyen spretter opp. Ctrl+Alt+Esc- näppäinyhdistelmää voidaan käyttää sovelluksen tappamiseen, jos se ei enää vastaa. Ctrl+Alt+Esc kan brukes for å drepe et program som har sluttet å svare. Jos jätät KDE- sovellukset auki kun lopetat istunnon ne uudelleenkäynnistetään automaattisesti kun kirjaudut sisään. Hvis du forlater KDE- programmer åpne når du logger ut, vil de automatisk bli startet på nytt når du logger inn igjen. KDE: n tiedostonhallinta on myös WWW- selain ja FTP- asiakasohjelma. KDEs filbehandler er også en nettleser og en ftp- klient. Sovellus voi näyttää viestejä ja ohjeita kuplassa käyttäen showMessage () ja showTip () DCOP kutsuja Programmer kan vise meldinger og tips i en Amor- boble med DCOP- kallene showMessage () og showTip () @ info: status Virhe luettaessa teemaa: Feil ved lesing av tema: @ info: status Virhe luettaessa ryhmää: @ action: inmenu Amor Feil ved lesing av gruppe: @ action: inmenu Amor & Asetukset... @ action: inmenu Amor & Sett opp & # 160; … @ action: inmenu Amor Amor versio% 1 Amor versjon% 1 @ label: textbox Resurssien hukkakäyttöä Festlig misbruk av ressurser @ label: textbox Copyright (c) 1999 Martin R. Jones < mjones\ @ kde\. org > Copyright 1999 Martin R. Jones mjones@ kde. org @ label: textbox Alkuperäinen tekijä: Martin R. Jones < mjones\ @ kde\. org > Opprinnelig forfatter: Martin R. Jones mjones@ kde. org @ label: textbox Nykyinen ylläpitäjä: Gerardo Puga < gpuga\ @ gioia\. ing\. unlp\. edu\. ar > Nåværende vedlilkeholder: Gerardo Puga gpuga@ gioia. ing. unlp. edu. ar @ label: textbox Tietoja Amorista Om Amor Siirros: Offsett: Aina päällimmäisenä Alltid øverst Näytä satunnaisia vinkkejä Vis tilfeldige tips Käytä satunnaista merkkiä Bruk en tilfeldig figur Salli sovellusten vihjeet Tillatt program- tips Olento KDE- työpöydälle KDE- vesen for skrivebordet amor amor Copyright (c) 1999 Martin R. Jones < mjones\ @ kde\. org > Copyright 1999, Martin R. Jones Nykyinen ylläpitäjäNAME OF TRANSLATORS Nåværende vedlikeholderNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. StrømmenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, teemu. rytilahti@ kde- fi. org number1@ realityx. net AmorGenericName AMORGenericName NäytönolentoDescription Vesen på skjermenDescription Pikku- BillyAbout Lille BillyAbout Staattinen ikkunakoriste\ Grafiikat osoitteesta http: // www. xbill. org/ Description Statisk vindusitter\ Grafikk fra http: // www. xbill. org/ Description Monitaitoinen pisteAbout Flekk med mange talenterAbout Tehnyt Martin R. Jones\ Animaatiot Mark GrantDescription Av Martin R. Jones\ Jet- pakke, stråle og flamme- animasjoner av Mark GrantDescription BonhommeAbout BonhommeAbout Tehnyt Jean- Claude DumasDescription Av Jean- Claude DumasDescription FreeBSD- maskottiAbout FreeBSD- maskottAbout Staattinen ikkunallaistujaDescription Statisk vindusitterDescription Hullut silmätDescription Ville øyneDescription Pelottava aaveAbout Skummelt spøkelseAbout Tehnyt Martin R. Jones\ Perustuu KDE- taiteilijaryhmän kuvakkeeseen. Description Av Martin R. Jones\ Basert på et ikon fra kunstnerlaget til KDE. Description NekoAbout NekoAbout Kuvat oneko ohjelmasta, tehnyt Masayuki Koba\ Muokannut Amorille sopivaksi Chris SpiegelDescription Kunstnerisk arbeide fra oneko av Masayuki Koba\ Tilpasset AMOR av Chris SpiegelDescription TuxAbout TuxAbout Tehnyt Frank Pieczynski\ Perustuu "pingus" pelin grafiikoihin. Description Av Frank Pieczynski\ Basert på grafikk fra spillet « pingus ». Description TaoAbout TaoAbout Tehnyt Daniel Pfeiffer < occitan\ @ esperanto\. org >\ Yin Yang symbolin inspiroinut Tai Chi - harjoitukseni. Description Av Daniel Pfeiffer < occitan\ @ esperanto\. org >\ Yin Yang symbolet er inspirert av mine Tai Chi- øvelser. Description Animoimaton TuxDescription Stillestående TuxDescription Pieni matoAbout Liten ormAbout Tehnyt Bartosz Trudnowski\ Tehty vaimolleniName Av Bartosz Trudnowski\ Laget til min koneName KTeaTimeGenericName KTeaTimeGenericName TeenkeittäjäComment TekokerComment TeenkeittäjäName KDE TekokerName Tee on valmistaName Teen er klarName Comment Teen blir ensomComment Name Teen blir ensom. Name KTuxName KTuxName Näytä määrätyssä ikkunassaName Vis i det oppgitte vinduetName NäyttöComment VisComment Näytön asetuksetName VisningsoppsettName SääpalveluComment VærtjenesteComment Sääpalvelun asetuksetComment Oppsett av værtjenesteComment Name Et panel- miniprogram for værmeldingName Navigointipalkin säätiedotusName VærmeldingName SääpalveluComment KWeatherServiceComment DCOP- palvelu säätietojen välittämiseen. Name En DCOP- tjeneste som skaffer værdataName Navigointipalkin säätiedotusComment Værmelding på sidestolpen Anonyymi tee Anonym te Aika: Tetid: Teelista Teliste Teen ominaisuudet Teegenskaper Huomatukset Varsling Aseta huomautuksia... & Tilpass varslinger & # 160; … Viesti- ikkuna Sprett opp Automaattinen valintaikkunan piilotus Automatisk skjul sprettopp etter Muistuta joka Påminnelse hver Näytä edistyminen järjestelmätarjoittimen kuvakkeessa Vis framdriften i systemkurven KTeaTime KTeaTime Työkalu teekupin keittämiseen KDE- verktøy for å lage en god kopp te. (c) 1998- 1999, Matthias Hoelzer- Kluepfel (c) 2002- 2003, Martin Willers (c) 2007, Stefan Böhmann © 1998- 1999 Matthias Hoelzer- Kluepfel © 2002- 2003 Martin Willers © 2007- 2009 Stefan Böhmann Martin Willers Martin Willers Daniel Teske Daniel Teske Useita korjauksia Mange oppdateringer Aloita uuden teen keitto Start en ny te med denne tiden. Käytä tätä nimeä "Anonymous Tea" sijasta aloitettaessa% 1. Bruk dette navnet for teen startet med% 1. Teenkeittäjän asetukset Oppsett av tekokeren Tallenna muutokset ja sulje Lagre endringer og lukk dialogen. Sulje ilman tallentamista Lukk dialogen uten å lagre endringer. Näytä tämän ikkunan ohje. Vis hjelpetekst for dette dialogvinduet. Auto hide popup after ( ( ) ) Nimeämätön tee Navnløs te Aloita teen keitto syöttämällä keittoaika valintaikkunaan Start en ny anonym te med tiden satt opp i dette dialogvinduet. Sulje tämä ikkuna ilman uuden teen keiton aloitusta Lukk dette dialogvinduet uten å starte en ny te. Tuntematon tee Ukijent te Musta tee Svart te Earl Grey Earl Grey Hedelmätee Frukt- te Lopeta Stopp & Aseta... & Tilpass & # 160; … & Anonyymi... & Anonym & # 160; … Teenkeittäjä Te- kokeren Ei keitettävää teeä% 1 - name of the tea,% 2 - the predefined time for the tea Ingen te trekkes.% 1 - name of the tea,% 2 - the predefined time for the tea % 1 on nyt valmis! % 1 er nå klar! % 1 on ollut valmiina% 2!% 1 is the time,% 2 is the name of the tea % 1 har vært klar i% 2!% 1 is the time,% 2 is the name of the tea % 1 minuuttia% 2 % 1 igjen for% 2. Tux- näytönsäästäjä Tux pauseskjerm Tietoja KTuxista Om KTuxin asetukset Tilpass KTux KTux Versio 1. 0 Kirjoittanut Martin R. Jones 1999 mjones@ kde. org KTux versjon 1. 0 Skrevet av Martin R. Jones 1999 mjones@ kde. org Tietoja KTuxista Om KTux Verkko on tällä hetkellä offline- tilassa... Nettverket er foreløpig frakoblet & # 160; … Kastepiste: Duggpunkt: Ilmanpaine: Lufttrykk: Suhteellinen kosteus: Rel. fuktighet: Tuuli: Vindhastighet: Lämpöindeksi: Varmeindeks: Tuulen lämpötila: Vindkjøling: Auringonnousu: Soloppgang: Auringonlasku: Solnedgang: Asema ilmoittaa tarvitsevansa ylläpitoa Yritä toista asemaa Stasjonen melder at den trenger vedlikehold. Forsøk igjen senere. Tuuli: Vind: kcmweather kcmweather KWeatherin asetusikkuna KWeather' s dialogvindu for innstillinger (c), 2003 Tobias Koenig © 2003 Tobias Koenig (c), 2003 Tobias Koenig Tobias Koenig KWeather -% 1 KWeather –% 1 Näytä & tiedotus Vis & Rapport & Päivitä nyt & Oppdater nå & Tietoja KWeatherista... & Om KWeather & KWeatherin asetukset... & Tilpass KWeather & # 160; … KWeather -% 1 KWeather Sääsovelma paneelille Vær- applet for panelet Paljon bugikorjauksia, parannuksia ja koodinpuhdistuksia. Masser av feilrettinger, forbedringer og rydding. Korjattu BSD- sovitus Rettet for BSD- utgave Debian- korjauksia Debian rettinger Korjasi i18n- juttuja ja varmisti, että sisennykset ovat tasaiset: P Rettet i18n- sakene og sikret at innrykkene er konsistente: P Hienot uudet sääkuvakkeet Flotte nye værikoner Parannuksia ja paljon koodin puhdistuksia Forbedringer og opprenskning av koden Jostain syystä lokitiedostoon ei voitu kirjoittaa. Tarkasta ettei levy ole täysi ja että sinulla on oikeudet kirjoittaa määrittelemääsi paikkaan. Av en eller annen grunn kunne ikke loggfila skrives. Se etter om disken er full eller at du har skrivetilgang til det stedet du forsøker å skrive til. KWeather- virhe KWeather- feil Jostain syystä uutta lokitiedostoa ei voitu avata. Tarkasta ettei levy ole täysi ja että sinulla on oikeudet kirjoittaa määrittelemääsi paikkaan. Klarte ikke åpne en ny loggfil, av en eller annen grunn. Se etter om disken er full eller at du har skrivetilgang til det stedet du forsøker å skrive til. KWeatherin DCOP- palvelu KWeather D- Bus- tjeneste Muutamia pilviä% 1 Få skyer ved% 1 Hajaantuneita pilviä% 1 Spredte skyer ved% 1 Hajonneita pilviä% 1 Delvis skyet ved% 1 Pilvisyyttä% 1. Overskyet ved% 1 Selkeä taivas Klar himmel Raskas Tung Kevyt Lett Matalaa Grunn Osittainen Delvis Paikoittaista Dotter Ajelehtivaa Lave drivende Puhaltaa Blåser Sadekuuroja Byger Ukkosmyrskyä Torden Jäätävää Fryser Tihkusadetta Yr Sadetta Regn Lunta Snø Lumijyvässadetta Snøfiller Jääkiteitä Iskrystaller Jäärakeita Iskuler Rakeita Hagl Pieniä rakeita Små hagl Tuntematonta sadetta Ukjent nedbør Sumua Tåkedis Sumua Tåke Savua Røyk Tuliperäistä tuhkaa Vulkansk aske Laajallelevinnyttä pölyä Omfattende støv Hiekkaa Sand Sumua Dis Pärskeitä Sprøyt Tomu/ hiekkapyörteitä Støv/ sandvirvler Äkillisiä tuulenpuuskia Plutselige vindkast Tornado Tornado Suppilopilviä Skypumpe Hiekkamyrsky Sandstorm Pölymyrsky% 1 is the intensity,% 2 is the descriptor and% 3 is the phenomena Støvstorm% 1 is the intensity,% 2 is the descriptor and% 3 is the phenomena % 1% 2% 3 % 1% 2% 3 °C °C °F °F hPa hPa "Hg "Hg Pohjoisesta N Pohjoiskoillisesta NNØ Koillisesta NØ Itäkoillisesta ØNØ Idästä Ø Itäkaakosta ØSØ Kaakosta SØ Eteläkaakosta SSØ Etelästä S Etelälounaasta SSV Lounaasta SV Länsilounaasta VSV Lännestä V Länsiluoteesta VNV Luoteesta NV Pohjoisluoteesta NNV Tuntematon asema Ukjent stasjon Sääaseman asetukset Innstillinger for værstasjon & Paikka: & Sted: Paneelisovelman asetukset Innstillinger for panelvisningen & Näytä vain kuvake Vis bare ikonet Napsauta tästä näyttääksesi vain sääkuvakkeen. Trykk her for å vise bare vær- ikonet. Tämä ominaisuus määrittelee KWeatherin ottamaan vain yhden paikan paneelista. Normaalisti tämä sovelma ottaa kaksi paikkaa. Kuvakenäkymässä vain sääkuvake on näkyvillä, kun taas normaalitilassa näkyvillä on sekä kuvake että säätiedot. Kuvakenäkymän säätiedot näkyvät kuvakkeen näppäinvihjeessä. Dette gjør at KWeather bare opptar én posisjon i Kicker- panelet. Vanligvis tar dette programmet to plasser. Den lille visningen viser bare vær- ikonet, mens normalvisningen viser både ikonet og gjeldende værdata. Med den lille visningen finner du værdata på knappens verktøytips. Näytä & kuvake ja lämpötila Vis & ikon og temperatur Näytä kuvake, lämpötilä, & tuuli - ja ilmanpainetiedot & Vis ikon, temperatur, og informasjon om vind og lufttrykk & Lokitusasetukset Innstillinger for loggføring Käytä & lokittamista Slå på loggføring Anna lokitiedoston nimi. Skriv inn navn på loggfila. Määritä koko polku ja tiedostonimi aktivoidaksesi lokittamisen. Skriv inn fullt sti - og filnavn for å slå på logging i KWeather. Lisää & Legg til Valitut asemat: Valgte stasjoner: Saatavilla olevat asemat: Tilgjengelige stasjoner: Valitut Utvalg & Sammuta KWeather- palvelu Avslutt KWeather- tjenesten Asemienhallinta Stasjonshåndterer SäätiedotusNAME OF TRANSLATORS VærmeldingNAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Bjørn Steensrud, Jørgen GrønlundEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org knuty@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, jorgenhg@ broadpark. no Säätiedotus KWeather- palvelulle Værmelding for KWeatherService METAR- sijaintikoodi säätiedotukselle METAR- lokaliseringskode for rapporten Säätiedotus -% 1 Værmelding –% 1 Asema ilmoittaa tarvitsevansa ylläpitoa Stasjonen melder at den trenger vedlikehold Säätiedotus -% 1 Værmelding –% 1 –% 2 Päivitetty:% 1 Siste værdata fra% 1 Navigointopaneelin säätiedotus Værmelding på sidestolpen Väliaikaistiedosto% 1 oli tyhjä. Den temporære fila% 1 var tom. Ei voitu lukea väliaikaistiedostoa% 1. Kunne ikke lese den temporære fila% 1. Pyydettyä asemaa ei löytynyt. Forespurte stasjon finnes ikke. Päivitä myöhemmin uudestaan. Vennligst oppdater senere. Haetaan säätietoja... Henter værdata & # 160; … Pura tähän Pakk ut arkivet her Ark Ark KDE: n pakettityökalu KDE Arkiveringsverktøy © 1997– 2009, eri Ark- kehittäjät © 1997– 2009 De forskjellige Ark- utviklerne Harald Hvaal Harald Hvaal Nykyinen ylläpitäjä Vedlikeholder Raphael Kubo da Costa Raphael Kubo da Costa Henrique Pinto Henrique Pinto Georg Robbers Georg Robbers Roberto Selbach Teixeira Roberto Selbach Teixeira Francois- Xavier Duranceau Francois- Xavier Duranceau Emily Ezust (Corel Corporation) Emily Ezust (Corel Corporation) Michael Jarrett (Corel Corporation) Michael Jarrett (Corel Corporation) Robert Palmbos Robert Palmbos Bryce Corkins Bryce Corkins Liam Smit Liam Smit Ideoita ja apua kuvakkeiden kanssa Ideer, hjelp med ikonene Andrew Smith Andrew Smith bkisofs- koodi bkisofs- kode Avattavan arkiston verkko- osoite URL til et arkiv som skal åpnes Näyttää kyselyikkunan, jossa voi määrittää toiminnon (pura/ lisää) valitsimet Vis en dialog der valgene for handlinga kan oppgis (pakk ut/ legg til) Purkamisen kohdekansio. Ellei annettu, oletuksena on nykyinen kansio. Målmappe det skal pakkes ut i. Standard er gjeldende sti hvis ikke oppgitt. Tiedostojen lisäyksen valitsimet Valg for å legge til filer Kysy käyttäjältä arkistotiedoston nimeä ja lisää siihen valitut tiedostot. Lopeta, kun valmista. Spør bruker etter filnavn for et arkiv og legg de oppgitte filene i arkivet. Avslutt når ferdig. Lisää valitut tiedostot arkistoon ” tiedostonimi ”. Luo arkisto, ellei se ole jo olemassa. Lopeta, kun valmista. Legg til de oppgitte filene til « filnavn ». Opprett arkivet hvis det ikke finnes, Avslutt når ferdig. Vaihda nykyinen hakemisto ensimmäiseen syötteeseen ja lisää kaikki muut syötteet suhteessa tähän ensimmäiseen. Endre gjeldende mappe til første oppføring og legg til alle andre oppføringer relativt til denne. Valitse tiedostonimi automaattisesti, valitulla päätteellä (esim. rar, tar. gz, zip tai muu tuettu tyyppi) Velg automatisk et filnavn, med det valgte suffikset (f. eks. rar, tar. gz, zip eller andre typer det er støtte for) Eräpurkamisen valitsimet: Valg for satsvis utpakking: Käytä eräajoliittymä tavallisen kyselyikkunan sijaan. Tämä implikoi, että useampi kuin yksi osoite on määrätty. Bruk grensesnitt for satsvis kjøring i stedet for den vanlige dialogen. Dette brukes automatisk hvis mer enn én URL er oppgitt. Kohdeparametri asetetaan ensimmäisen annetun tiedoston poluksi. Mål- argumentet blir satt til stien til den første oppgitte fila. Arkiston sisältö luetaan, ja jollei se sisällä yksittäistä kansiota, luodaan arkiston niminen alikansio. Akrivinnholdet blir lest, og hvis det finnes at det ikke er et arkiv med én enkelt mappe, så blir det opprettet en undermappe med same navn som arkivet. Ohjelman Ark KPart- osaa ei löydy, tarkista asennus. action, to open an archive Kan ikke finne Arks KPart- komponent, sjekk installasjonen, action, to open an archive Avaa arkisto napsauttamalla, napsauta ja pidä avataksesi äskettäin avatun arkiston. Trykk for å åpne et arkiv, trykk og hold for å åpne et nylig åpnet arkiv Avaa arkisto Åpne et arkiv Tiivistä arkistoon Komprimer til arkiv Lähdetiedostoja ei annettu. Det er ikke oppgitt noen inndata- filer. Sinun on joko annettava arkiston tiedostonimi tai pääte (kuten rar tai tar. gz) ja -- autofilename- valitsin. Du må enten oppgi et filnavn for arkivet eller et suffiks (slik som rar, tar. gz) med argumentet -- autofilename. Uuden arkiston luominen epäonnistui. Oikeudet eivät ehkä riitä. Klarte ikke å opprette det nye arkivet. Du har kanskje ikke tilstrekkelige rettigheter. Pura tiedosto... Pakker ut fil & # 160; … Lähdearkisto Kildearkiv Seuraavia tiedostoja ei saatu puretuksi: Følgende filer kunne ikke pakkes ut: Purkamisessa tapahtui virhe. Det oppsto en feil under utpakkingen. Väärä salasana. Feil passord. Purkaminen epäonnistui odottamattoman virheen takia. Utpakkingen avsluttet for tidlig på grunn av en uventet feil. Ohjelmaa ”% 1 ” ei löytynyt hakupolusta. Klarte ikke finne programmet «% 1 » i PATH. Ohjelma ”% 1 ” löytyi, mutta prosessin alustus epäonnistui. @ title: window Fant programmet «% 1 », men klarte ikke å klargjøre prosessen. @ title: window Pura Pakk ut Pura useampia arkistoja Pakk ut flere arkiver Alikansion nimi ei saa sisältää merkkiä ” / ”. Undermappenavnet kan ikke inneholde tegnet « / ». Kansio ”% 1 ” on jo olemassa. Haluatko varmasti purkaa tiedostot sinne? Mappaa «% 1 » finnes fra før. Er du sikker på at du vil pakke ut her? Kansio on olemassa Mappa finnes Kansiota% 1 ei voitu luoda. Mappa% 1 kunne ikke opprettes. % 1 on jo olemassa, muttei ole kansio. % 1 finnes fra før, men er ikke en mappe. Tarkista oikeutesi sen luomiseen. Sjekk at du har rettighet til å opprette den. Ladataan arkistoa... Laster arkivet & # 160; … Puretaan kaikki tiedostot Pakker ut alle filer Arkisto ”% 1 ” on salasanasuojattu. Anna purkamiseen vaadittava salasana. Arkivet «% 1 » er passordbeskyttet. Oppgi passordet for å pakke ut fila. Väärä salasana, yritä uudelleen. Name of a file inside an archive Feil passord, prøv igjen. Name of a file inside an archive NimiUncompressed size of a file inside an archive NavnUncompressed size of a file inside an archive KokoCompressed size of a file inside an archive StørrelseCompressed size of a file inside an archive TiivistettyCompression rate of file KomprimertCompression rate of file AsteFile' s owner username HastighetFile' s owner username OmistajaFile' s group EierFile' s group RyhmäFile permissions GruppeFile permissions TilaCRC hash code ModusCRC hash code CRCCompression method CRCCompression method TapaFile version MetodeFile version VersioTimestamp VersjonTimestamp PäiväysFile comment DatoFile comment KommenttiUnnamed column KommentarUnnamed column Suljetaan esikatselua Lukker forhåndsvisning Odota kunnes esikatselu on sulkeutunut... Vent mens forhåndsvisningen lukkes & # 160; … Sisäinen näytin ei osaa esikatsella tätä tiedostoa. Den interne viseren kan ikke forhåndsvise denne fila. Ei avattua arkistoa Ikke lastet noe arkiv Tuntematon koko Ukjent størrelse Salasanasuojattu: Kyllä Passordbeskyttet: Ja Toiminto valmis. Handlinga er ferdig. Näytä tietopaneelito preview a file inside an archive Vis informasjonsruteto preview a file inside an archive & Esikatselu Forhåndsvis Napsauta esikatsellaksesi valittua tiedostoa Trykk for å forhåndsvise den valgte fila Pura & Pakk ut Napsauta avataksesi purkamisikkuna, jossa voit valita, haluatko purkaa kaikki tiedostot vai ainoastaan valitsemasi tiedostot Trykk for å åpne en utpakkingsdialog, der du kan velge å pakke ut enten alle filer eller bare de valgte filene Lisää & tiedosto... & Legg til fil & # 160; … Napsauta lisätäksesi tiedostoja arkistoon Trykk for å legge til filer i arkivet Napsauta lisätäksesi kansion arkistoon Trykk for å legge til en mappe i arkivet Napsauta poistaaksesi valitut tiedostot Trykk for å slette de valgte elementene Viimeaikaiset kansiot Nylig brukte mapper Pikapura kohteeseen... Kjapp utpakking til & # 160; … ArkPart ArkPart Tiedosto ”% 1 ” on jo olemassa. Haluatko ehkä avata sen? Fila «% 1 » finnes fra før. Vil du åpne den i stedet? Virhe arkiston avauksessa: tiedostoa ”% 1 ” ei löytynyt. Feil ved åpning av arkivet: fila «% 1 » ble ikke funnet. Virhe arkiston avauksessa Feil ved åpning av arkivet Arkiston tyyppiä ei saada selville Kan ikke bestemme arkivtype Ark ei tunnistanut arkiston tyyppiä. Valitse oikea arkistotyyppi alta. Ark klarte ikke å bestemme arkivtypen til fila. Velg manuelt nedenfor den riktige arkivtypen. Ark ei saanut avatuksi arkistoa ”% 1 ”. Tiedoston käsittelyyn kykenevää kirjastoa ei löytynyt. Ark klarte ikke åpne arkivet «% 1 ». Fant ikke noe bibliotek som kunne håndtere fila. Arkiston ”% 1 ” lukeminen päättyi virheeseen ”% 2 ” Det lyktes ikke å lese akrivet «% 1 », feilen var «% 2 » Näiden tiedostojen poistoa ei voi perua. Haluatko varmasti tehdä tämän? Du kommer til å miste alle data i disse filene, er du sikker på at du vil det? Poista tiedostot Slett fil( er) Tiedosto nimeltä% 1 on jo olemassa. Oletko varma, että haluat korvata sen? En fil som heter% 1 finnes fra før. Er du sikker på at du vil overskrive den? Tiedostoa% 1 ei voi kopioida määriteltyyn paikkaan. Arkisto ei enää ole olemassa. Fila% 1 kan ikke kopieres til det oppgitte stedet. Arkivet finnes ikke lenger. Arkistoa ei voitu tallentaa nimellä% 1. Yritä tallentaa se toiseen paikkaan. Arkivet kunne ikke lagres som% 1. Forsøk å lagre det et annet sted. Tiedostoa ”% 1 ” ei voitu purkaa Klarte ikke å pakke ut «% 1 » Arkistoa% 1 ei voitu avata lukemista varten. Klarte ikke å åpne arkiv «% 1 » for lesing Tiedostoa ”% 1 ” ei löytynyt arkistosta FIla «% 1 » finnes ikke i arkivet Arkistoa% 1 ei voitu avata kirjoittamista varten. Klarte ikke å åpne arkivet «% 1 » for skriving. Hakemistoa% 1 ei voitu lisätä arkistoon. Klarte ikke å legge til mappe% 1 i arkivet Tiedostoa% 1 ei voitu lisätä arkistoon. Klarte ikke å legge til fila% 1 i arkivet. Tiedostoa ”% 1 ” ei saatu avatuksi, libarchive ei osaa käsitellä sitä. Klarte ikke åpne fila «% 1 », libarchive kan ikke håndtere den. Arkiston luku päättyi virheilmoitukseen:% 1 Arkivlesing mislyktes med melding:% 1 Tiedostoa ”% 1 ” ei saatu avatuksi, libarchive ei osaa käsitellä sitä. Klarer ikke åpne fila «% 1 », libarchive kan ikke håndtere den. Arkisto sisältää kohteita, joilla on absoluuttinen polkunimi. Ark ei vielä tue tätä. Dette arkivet inneholder arkivelementer med absolutte stier, noe som ennå ikke er støttet i ark. Arkiston lukijaa ei saatu alustetuksi. Klarte ikke klargjøre arkivleseren. Lähdetiedostoa ei saatu luetuksi. Klarte ikke lese kildefila. Arkiston kirjoittajaa ei saatu alustetuksi. Klarte ikke klargjøre arkivskriveren. Tiivistyksen asetus päättyi virheilmoitukseen ”% 1 ” Det lyktes ikke å stille inn kompresjon, meldinga var «% 1 » Muodon asetus päättyi virheeseen ”% 1 ” Det lyktes ikke å angi formatet, feilen var «% 1 » Ark ei tue tiivistystyyppiä ”% 1 ”. Ark støtter ikke kompresjonstype «% 1 ». Arkiston avaus kirjoitettavaksi päättyi virheilmoitukseen ”% 1 ” Det lyktes ikke å åpne arkivet for skriving, feilmeldinga var «% 1 » Ark ei voi purkaa kohdetta ”% 1 ” Ark klarte ikke å pakke ut% 1. Ark ei saa avatuksi tiedostoa% 1 purkamista varten. Ark klarte ikke åpne% 1 for utpakking. Tiedoston% 1 lukemisessa tapahtui virhe purettaessa. NAME OF TRANSLATORS Det oppsto en feil mens% 1 ble lest under utpakking. NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Ilpo Kantonen, Niklas Laxström, Mikko Piippo, Tommi Nieminen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, ilpo@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com, piippo@ cc. helsinki. fi, translator@ legisign. org, karvonen. jorma@ gmail. com bjornst@ skogkatt. homelinux. org Tietopaneeli Informasjonsrute Tuntematon tiedostotyyppi Ukjent filtype Metadata- nimiö Metadata- etikett ActionsLabel ActionsLabel Tehtävän jäljitin Jobbsporer Tehtävän kuvaus Jobb- beskrivelse Tietoa tehtävästä Litt informasjon om jobben Purettavat tiedostot/ kansiot Filer/ mapper som skal komprimeres Tiivistyksen lisävalitsimet Ekstra kompresjonsvalg Pääsiäismuna kehittäjille: Tässä tulevissa versioissa on tiivistyksen lisäasetuksia eri tiivistysrajapinnoille. Påskeegg for utviklerne: Her vil framtidige versjoner ha ekstra valg for de forskjellige kompresjonsgrensesnittene. Purkamisvalintaikkuna Utpakkingsdialog Pura kaikki tiedostot Pakk ut alle filer Purku & alikansioon: & Utpakking til undermappe: Avaa kohdekansio purkamisen jälkeen Åpne & målmappe etter utpakking & Säilytä polut purettaessa & Behold stier under utpakking Luo alikansiot & automaattisesti@ title: group Opprett undermapper & automatisk@ title: group & Vain valitut tiedostot Bare & valgte filer & Kaikki tiedostot Alle & filer Avaa kohdekansio purkamisen jälkeen Åpne målmappe etter utpakking Säilytä polut purettaessa Behold stier under utpakking TiivistäName KomprimerName TähänName HerName Zip- arkistoksiName Som ZIP- arkivName RAR- arkistoksiName Som RAR- arkivName Zip/ Tar- arkistoksiName Som ZIP/ TAR- arkivName Tiivistä... GenericName Komprimer til & # 160; … GenericName ArkistotyökaluName ArkiveringsverktøyName ArkName ArkName Ark – Pura tähänName Pakk ut arkivet her med ArkName Pura arkisto tähänName Pakk ut arkivet herName Pura arkisto... Name Pakk ut arkivet til & # 160; … Name Pura arkisto tähän, tunnista alikansio automaattisestiComment Pakk ut arkivet her, finn undermapper automatiskComment Liitännäinen eri arkistoformaattien käsittelyä vartenName Programtillegg som håndterer arkivformater, for Kerfuffle- biblioteketName ArchiverComment ArkivbehandlerComment Tiedostoarkistojen käsittelyName ArkivbehandlingsverktøyName kerfuffle_ bkComment kerfuffle_ bkComment bkisofs- liitännäinen KerfufflelleName bkisofs programtillegg for KerfuffleName 7zip- arkistointiliitännäinenName Programtillegg for 7zip- arkivName TODO- arkistointiliitännäinenName - Name RAR- arkistointiliitännäinenName Programtillegg for RAR- arkivName Zip- arkistointiliitännäinenName Programtillegg for ZIP- arkivName kerfuffle_ karchiveComment kerfuffle_ karchiveComment KArchive- liitännäinen KerfufflelleName KArchive programtillegg for KerfuffleName kerfuffle_ libarchiveComment kerfuffle_ libarchiveComment LibArchive- liitännäinen KerfufflelleName LibArchive programtillegg for KerfuffleName kerfuffle_ libbz2Comment kerfuffle_ libbz2Comment libbz2- liitännäinen KerfufflelleName libbz2 pprogramtillegg for KerfuffleName kerfuffle_ libgzComment kerfuffle_ libgzComment libgz- liitännäinen KerfufflelleName libgz pprogramtillegg for KerfuffleName kerfuffle_ libxzComment kerfuffle_ libxzComment libxz- liitännäinen KerfufflelleName libxz pprogramtillegg for KerfuffleName KCalcGenericName KCalcGenericName Tieteellinen laskinGenericName Vitenskapelig kalkulatorGenericName MerkkivalitsinComment TegnvelgerName KCharSelectName KCharSelectName IRKickGenericName IRKickGenericName KDE: n LIRC- palvelinComment KDE LIRC- tjenerComment KDE: n Linux infrapunalla toimivien kauko- ohjainten ohjauspalvelin. Comment KDE Linux- tjener for infrarød fjernkontroll. Comment IrkickName IrkickName Irkick- ilmoitusComment Irkick- varslingComment Järjestelmänlaajuinen Irkick- ilmoitustapahtumaName Global Irkick varslingshendelseName Comment Modus- hendelseComment Name Modus er endretName Sovelluksen tapahtumaComment ProgramhendelseComment Irkick on laukaissut sovelluksenName Irkick har utløst et program. Name Kauko- ohjaimetComment FjernkontrollComment Muokkaa kauko- ohjaimesi toimimaan ohjelmien kanssaName Sett opp fjernkontrollene for bruk med programmerName TallennuslaitteetComment LagringsenheterComment Näyttää levynkäytön liitetyillä laitteillaName Viser brukt diskplass på de monterte enheteneName KDiskFreeGenericName KDiskFreeGenericName Näytä levynkäyttöName Vis diskplassName KwikDiskGenericName KwikDiskGenericName Poistettavan median työkaluName Verktøy for flyttbare mediaName FormatGenericName FormatGenericName Levykkeiden alustusohjelmaName DiskettformatererName KFloppyName KFloppyName Salaa tiedostoName Krypter filName Pakkaa ja salaa kansioGenericName Arkiver og krypter mappeGenericName SalaustyökaluComment KrypteringsverktøyComment GnuPG- käyttöliittymäName En GnuPG grenseflateName KGpgName KGpgName Katso tiedostoa salaus purettunaGenericName Vis fil dekryptertGenericName LähtölaskentaName BeskjedverktøyName KTimerName KTimerName KDE- lompakkoComment KDE WalletComment KDE- lompakon asetuksetName Oppsett av KDE WalletName Lompakon hallintatyökaluName Wallet administrasjonsverktøyName Lompakon hallintatyökaluGenericName KWalletManagerGenericName Comment Tester matriser med dynamisk størrelseComment Name En teststruktur for vektorer/ matriser med dynamisk lengdeName Comment Tester enumComment Name En teststruktur for enumName PNG- tiedosto- otsakeComment PNG filhodeComment PNG- tiedosto- otsakkeen sisältävä testirakenne (tiedosto on asetettava big- endianiksi) Name En teststruktur som inneholder PNG filhodet (filen må v ære satt til big- endian) Name Toinen yksinkertainen testiComment En annen enkel testComment Vielä muutama testirakenneName Noen flere teststrukturerName Yksinkertainen testiComment Enkel testComment Muutama testirakenneName Noen teststrukturerName BytesEdit- käyttöliittymäkomponenttiName BytesEdit skjermelementName Okteta- heksakatselinName Okteta hex- viserName OktetaGenericName OktetaGenericName HeksamuokkainName Hex- redigererName TulostinsovelmaName Miniprogram for skriverName Ilmoitusaluekuvake tulostustöiden hallintaanComment Systemkurv- ikon for å behandle utskriftsjobberComment Uusi tulostinComment Ny skriverComment Määritetään uutta tulostintaName Setter opp ny skriverName Tulostin lisättyName Skriver lagt tilName Puuttuva tulostinajuriName Manglende skriverdriverName MuuName AndreName SuperKaramba- teematiedostotComment Superkaramba temafilerComment Karamba- työpöytäteematName Karamba skrivebordstemaerName SuperKarambaComment SuperKarambaComment Karamba- työpöytäteemaComment Karamba skrivebordstemaComment SuperKaramba Plasma- sovelmaComment Superkaramba plasma- miniprogramComment Silmänruokaa viileille työpöydilleGenericName Et program for kult øyesnop på skrivebordet. GenericName TyöpöytäelementitName Skjermelement for skrivebordetName SweeperGenericName SweeperGenericName Järjestelmän puhdistusName Systemrenser Infrapunayhteys on luotu. Kaukosäädin on käytössä. En forbindelse til det infrarøde systemet er koplet opp. Fjernkontrollen kan nå brukes. Infrapunayhteys on kadonnut. Kaukosäädin ei ole enää käytössä. Det infrarøde systemet har kuttet forbindelsen sin. Fjernkontrollen kan ikke brukes lenger. Palauta kaikki oletusasetukset. Tilbakestiller alle modi. KDE: n Lirc- palvelin: The state of kdelirc KDE Lirc- tjener: The state of kdelirc Lirc- palvelu ei ole nyt saatavilla. Lirc- nissen er ikke tilgjengelig nå. Infrapunakauko- ohjaimia ei löytynyt. The state of kdelirc Ingen infrarød fjernkontroll funnet. The state of kdelirc & Asetukset... & Sett opp & # 160; … Vaihda tilaksi Bytt modus til & TietojaDefault mode in notification & OmDefault mode in notification Tilaksi vaihdettu% 1 Modus byttet til% 1 IRKick IRKick KDE: n infrapunakaukosäädinpalvelin Den infrarøde fjernkontroll- tjeneren i KDE (c) 2003, Gav Wood © 2003 Gav Wood Hallitse työpöytääsi kauko- ohjaimella. Styr skrivebordet med fjernkontrollen. Gav Wood Gav Wood Alkuperäinen LIRC liittymän koodi Opprinnelig LIRC grensesnitt- kode Dirk Ziegelmeier Dirk Ziegelmeier Ideat, konseptikoodi Ideer, konsept- kode Zsolt Rizsanyi Zsolt Rizsanyi Satunnaiset paikat Tilfeldige oppdateringer Antonio Larrosa Jiménez Antonio Larrosa Jiménez Ideat Ideer Michael Zanetti Michael Zanetti Frank ScheffoldNAME OF TRANSLATORS Frank ScheffoldNAME OF TRANSLATORS Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Harald Inge BørsethEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, haraldib@ broadpark. no Vie näytön sisältö muistiin Skriv viste data inn i minnet Aseta nimi Oppgi navn Valitse listasta Velg fra lista Vakion uusi nimi Nytt navn på konstanten Uusi nimi: Nytt navn: Matematiikka Matematikk Elektromagnetismi Elektromagnetisme Atomit & & Ytimet Atom - og kjernefysikk Termodynamiikka Termodynamikk Gravitaatio Gravitasjon KDE- laskin KDE Kalkulator & Vakiot & Konstanter Tilastotiedetila & Statistikk- knapper Tiede/ Insinööri- painikkeet Vitenskapelige knapper & Logiikkapainikkeet & Logikk- knapper Vakiopainikkeet & Konstanter- knapper & Näytä kaikki & Vis alt & Piilota kaikki & Skjul alt Näytä & bittimuokkausAdd display to memory Vis bitredigeringAdd display to memory M+ M+ Lisää näytön sisältö muistiinSubtract from memory Adder viste data til minnetSubtract from memory M – M - Vähennä muistista Trekk viste data fra minne KuutiojuuriSine KubikkrotSine Sin Sin SiniArc sine SinusArc sine Arkussini Asin ArkussiniHyperbolic sine ArcsinusHyperbolic sine Sinh Sinh Hyperbolinen siniInverse hyperbolic sine Hyperbolsk sinusInverse hyperbolic sine Asinh Asinh Käänteinen hyperbolinen siniCosine Invers hyperbolsk sinusCosine Kos Cos KosiniArc cosine CosinusArc cosine Akos Acos ArkuskosiniHyperbolic cosine ArccosinusHyperbolic cosine Kosh Cosh Hyperbolinen kosiniInverse hyperbolic cosine Hyperbolsk cosinusInverse hyperbolic cosine Akosh Acosh Käänteinen hyperbolinen kosiniTangent Invers hyperbolsk cosinusTangent Tan tan TangenttiArc tangent TangensArc tangent Atan Atan ArkustangenttiHyperbolic tangent ArctangensHyperbolic tangent Tanh Tanh Hyperbolinen tangenttiInverse hyperbolic tangent Hyperbolsk tangensInverse hyperbolic tangent Atanh Atanh Käänteinen hyperbolinen tangenttiLogarithm to base 10 Invers hyperbolsk tangensLogarithm to base 10 Log Log Kymmenkantainen logaritmi10 to the power of x Logaritme med grunntall 1010 to the power of x 10 x 10 x 10 potenssiin xNatural log 10 i x' te potensNatural log Ln Ln Luonnollinen logaritmiExponential function Naturlig logaritmeExponential function e x e x EksponenttifunktioNumber of data entered EksponensialfunksjonNumber of data entered N N Syötetyn datan määrä Antall data satt inn Syötetyn datan summaMean Sum av alle dataelementerMean Mea Gjsn Syötetyn tiedon neliösumma Sum av alle dataelementer i annen potens Otoksen keskihajontaEnter data Standardavvik for sampleEnter data Dat Dat Syötä tietoaDelete last data item Skriv inn dataDelete last data item CDat CDat Poista viimeinen datatietueModulo Slett siste dataelementModulo Mod Mod JakojäännösInteger division ModuloInteger division IntDiv IntDiv KokonaislukujakoReciprocal HeltallsdivisjonReciprocal 1/ x 1/ X Käänteislukun Choose m Inversn Choose m nCm nCm Valitse listastaFactorial Velg m fra nFactorial x! x! KertomaSquare FakultetSquare x 2 x 2 NeliöThird power KvadratThird power x 3 x 3 Potenssiin 3x to the power of y Tredje potensx to the power of y x y x y x potenssiin yx to the power of 1/ y x i y' te potensx to the power of 1/ y x 1/ y x 1/ y x: n y: s juuri x i 1/ y' te potens Eksponentti Eksponent M M Viimeinen tilastotietue poistettu Siste statistikk- oppføring slettet Tilastomuisti tyhjennetty Statistikk- minnet er slettet Valitse kirjasin Velg skrift for skjermen Painike - ja näyttövärit Farger på knapper og skjerm Vakiot Konstanter Määritä vakiot Sett opp konstanter KCalc KCalc (c) 2000- 2008, KDE- tiimi (c) 2003- 2005, Klaus Niederkrüger (c) 1996- 2000, Bernd Johannes Wuebben © 2000- 2008, KDE- laget © 2003- 2005, Klaus Niederkrüger © 1996- 2000, Bernd Johannes Wuebben Klaus Niederkrüger Klaus Niederkrüger Evan Teran Evan Teran René Mérou René Mérou Michel Marti Michel Marti David Johnson David Johnson Näytön värit Vis i farger & Edustaväri: & Forgrunn: & Taustaväri: & Bakgrunn: Painikkeiden värit Knappefarger & Funktiot: & Funksjoner: Tilastofunktiot: Statistikkfunksjoner: & Heksadesimaalit: & Heksadesimaltall: & Numerot & Tall: & Toiminnot: & Operasjoner: Etukäteen määritelty Forhåndsvalgt Painikkeen kirjasin: Skrift for & knapp: Painikkeissa käytettävä kirjasin Skrifta som skal brukes på knappene & Näyttökirjasin: & Skjermskrift: Näytössä käytettävä kirjasin Skrift for bruk på skjermen. & Numeroita enimmillään: Høyeste & tillatte antall siffer: Näytettyjen numeroiden enimmäismäärä Høyeste antall siffer som blir vist KCalc voi laskea paljon suuremmalla tarkkuudella kuin näyttöön mahtuu. Tämä asetus antaa näytettyjen numeroiden enimmäismäärän, ennen kuin KCalc alkaa käyttää tieteellistä notaatiota (esim. ” 2. 34e12 ”). KCalc kan regne med mange flere tall enn det er plass til på skjemen. Denne innstillinga bestemmer det maksimale antall siffer som skal vises, før KCalc bytter til vitenskapelig visning, dvs visning av typen 2. 3. 4e12. Käytetäänkö pysyviä desimaalipisteitä. Om faste desimalplasser skal brukes Aseta desimaalitarkkuus Velg antall & desimalplasser Kiinteiden desimaalinumerojen määrä. Antall faste desimalplasser Ryhmitelläänkö numerot Om sifre skal vises i grupper Ryhmittele numerot Grupper sifre Käytetäänkö ei- desimaalisille luvuille kahden komplementtia Om det skal brukes toerkomplement for ikke- desimale tall Valitse käyttääksesi binaari -, oktaali ja heksadesimaaliluvuille kahden komplementti - notaatiota, joka on yleinen ei- desimaalisten negatiivisten lukujen notaatiotapa tietokoneissa. Velg dette for å bruke toer- komplement for binære, oktale og heksadesimale tall. Dette er en vanlig notasjon for negative ikke- desimale tall i datamaskiner. Kahden komplementti Toer- komplement Soitetaanko virheen yhteydessä äänimerkki Om feil skal gi lydsignal & Äänimerkki virheen yhteydessä & Gi lyd ved feil Näytetäänkö tulos ikkunan otsikossa Om resultatet skal vises i vindus- tittelen Näytä & tulos ikkunan otsikossa Vis & resultat i vindus- tittel Näytön edustaväri. Skjermens forgrunnsfarge. Näytön taustaväri. Skjermens bakgrunnsfarge. Numeropainikkeiden väri. Farge på tall- knappene. Funktiopainikkeiden väri. Farge på funksjons- knappene. Tilastopainikkeiden väri. Farge på statistikk- knappene. Heksapainikkeiden väri. Farge på hex- knappene. Muistipainikkeiden väri. Farge på minne- knappene. Operaatiopainikkeiden väri. Farge på operasjons- knappene. Painikkeissa käytettävä kirjasin. Skrift for bruk på knappene. Näytön kirjasin. Skrift for bruk på skjermen. Näytettyjen numeroiden maksimimäärä. Høyeste antall siffer som vises. \ tKCalc voi laskea paljon suuremmalla tarkkuudella kuin\ tnäyttöön mahtuu. Tämä asetus antaa näytettyjen numeroiden\ tenimmäismäärän, ennenkuin KCalc aloittaa käyttämään tieteellistä notaatiota,\ ts. o. notaatiotyyppiä 2. 34e12. \ tKCalc kan regne med mange flere tall enn det er plass til på\ tskjemen. Denne innstillinga bestemmer det maksimale antall\ tsiffer som skal vises, før KCalc bytter til vitenskapelig visning,\ tdvs. visning av denne typen: 2. 34e12. Kiinteiden desimaalinumerojen määrä. Antall faste desimalplasser. Käytetäänkö pysyviä desimaalipisteitä. Om faste desimalplasser skal brukes. Käytetäänkö äänimerkki virheen yhteydessä vai ei. Om feil skal gi lydsignal. Näytetäänkö tulos ikkunan otsikossa vai ei. Om resultatet skal vises i vindus- tittel. Näytetäänkö numerot ryhmiteltyinä. Om sifre skal vises i grupper. Käytetäänkö ei- desimaalisille luvuille kahden komplementtia. Om det skal brukes toerkomplement for ikke- desimale tall. Näytetäänkö tulos ikkunan otsikossa vai ei. Om bitredigeringen skal vises. Näytetäänkö tilastopainikkeet vai ei. Om statistikk- knapper skal vises. Näytetäänkö painikkeet tieteellis/ insinööri- selityksineen,\ t kuten exp, log, sin jne. Velger om vitenskapelige funksjonstaster skal vises,\ t F. eks exp, log, sin osv. Näytetäänkö logiikkapainikkeet. Om logikk- knapper skal vises. Näytetäänkö vakioiden painikkeet vai ei. Om konstant- knapper skal vises. Käyttäjän määrittelemät vakiot. Navn på brukerprogrammerbare konstanter. Lista käyttäjän määrittelemistä vakioista Liste over brukerprogrammerbare konstanterName of the user programmable constant C1 C1 C2 C2 C3 C3 C4 C4 C5 C5 C6 C6 Deg Grader Rad Radianer Grad Gradianer Vaihda heksadesimaalikantaan Bytt til grunntall 16. Heksa Heks Vaihda desimaalikantaan Bytt til grunntall 10. & Des & Des Vaihda oktaalikantaan Bytt til grunntall 8. & Okt & Okt Vaihda binaarikantaan Bytt til grunntall 2. & Bin & Bin Hyperbolinen tila Hyperbolsk modus Hyp Hyp H H Biteittäinen AND Bitvis OG AND AND S S Biteittäinen TAI Bitvis ELLER OR OR 1/ X 1/ X SD SD C C Biteittäinen XOR Bitvis EKSKLUSIV- ELLER Mediaani Median Med Med T T Bitin siirto vasemmalle Bit- flytt venstre Lsh Lsh x2 x2 D D L L Bitin siirto oikealle Bit- flytt høyre Rsh Rsh pow pot Tyhjennä talletustila Slett lagrede data CSt CSt Yhden komplementti Ener- komplement Cmp Kmpl EXP EXP F F sr sr Jaettuna Deling Kertaa Ganging × X Miinus - calculator button Minus - calculator button Plus+ calculator button Pluss+ calculator button Tulos= calculator button Resultat= calculator button Desimaalipilkku. calculator button Desimaltegn. calculator button , . Käänteistila Invers modus Inv Inv Alkava sulje (calculator button Venstreparentes (calculator button Päättävä sulje) calculator button Høyreparentes) calculator button Palauta muistista Hent fra minnet MR MR Tyhjennä muisti Tøm minnet MC MC Lisää muistiin Legg til minnet Talleta muistiin Minnelager MS MS Prosentti Prosent Vaihda etumerkki Bytt fortegn + / – + / - Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Christian A. Strømmen, Axel Bojer, Harald Inge Børseth, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ d5k. net, ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, number1@ realityx. net, axelb@ skolelinux. no, haraldib@ broadpark. no, slx@ nilsk. net Pii Pi Eulerin vakio Eulers tall Valon nopeus Lyshastigheten Planckin vakio Plancks konstant Gravitaatiovakio Gravitasjonskonstanten Maan vetovoima Jordens akselerasjon Alkeisvaraus Elementærladningen Tyhjiön impedanssi Impedans i vakuum Hienorakennevakio Finstrukturkonstanten Tyhjiön läpäisevyys Permeabilitet i vakuum Tyhjiön eristevakio Permittivitet i vakuum Boltzmannin vakio Boltzmanns konstant Atomimassayksikkö Atommasse- enheten Moolinen kaasuvakio Molar gasskonstant Stefan- Boltzmannin vakio Stefan- Boltzmanns konstant Avogadron vakio Avogadros tall & Leikepöydälle & Til utklippstavla Leikepöydälle & UTF- 8 Til utklippstavla & UTF- 8 Leikepöydälle & HTML Til utklippstavla & HTML & Leikepöydältä Fra utklippstavla Leikepöydältä UTF- 8 Fra utklippstavla UTF- 8 Leikepöydältä HTML Fra utklippstavla HTML & Peilaa & Snu tekst & Käänteissuunta & Snu retning KDE: n merkinvalintatyökalu KDE verktøy for tegnvalg KCharSelect KCharSelect Daniel Laidig Daniel Laidig Reginald Stadlbauer Reginald Stadlbauer Uusi käyttöliittymä, Unicode- tiedot, askelittainen haku ja yleisparannukset Nytt GUI, Unicode- informasjon, fortløpende søk og generelle forbedringer Constantin Berzan Constantin Berzan Käyttöliittymän viimeistely GUI opprydding og reparasjon Benjamin C. Meyer Benjamin C. Meyer XMLUI- muunnos XMLUI konvertering Bryce Nesbitt Bryce Nesbitt RTL- tuki RTL- støtte kcmkwallet kcmwallet KDE: n lompakon hallintamoduuli Kontrollmodul for KDE lommebok (c) 2003 George Staikos © 2003 George Staikos Uusi lompakko Ny lommebok Syötä uuden lompakon nimi: Velg et navn på den nye lommeboka: Salli aina Tillat alltid Estä aina Nekt alltid Tämä asetusmoduuli sallii sinun muokata KDE: n lompakkojärjestelmän asetuksia. Med denne oppsettsmodulen kan du sette opp KDEs lommebok- system. Lompakon asetukset Lommebok- innstillinger Lompakkojärjestelmä mahdollistaa kätevän ja turvallisen tavan hallita salasanojasi. Tällä asetuksella voit valita haluatko käyttää tät järjestelmää. Lommebok- undersystemet gir deg en enkel og sikker måte å håndtere alle dine passord. Dette valget oppgir om du vil bruke det eller ikke. & Käytä KDE: n lompakkojärjestelmää & Slå på KDEs lommebok- delsystem On viisasta sulkea lompakot, kun et käytä niitä enää. Kukaan ei voi katsoa tai käyttää niitä silloin. Det er lurt å lukke lommebøkene dine når du ikke bruker dem slik at andre ikke kan se i dem eller bruke dem. Sulje lompakko Lukk lommeboka Sulje lompakko, jos on ollut käyttämättömänä tietyn ajan Kun lompakko on suljettuna, sen avaamiseen tarvitaan salasana. Lukk lommeboka når den ikke har vært i bruk i en periode Når lommeboka er lukket, må et passord oppgis for å åpne den igjen. Sulje kun käyttämättömänä: Lukket når ikke i bruk i: Sulje lompakko heti, kun näytönsäästäjä käynnistyy. Kun lompakko on suljettuna, sen avaamiseen tarvitaan salasana. Lukk lommeboka så snart pauseskjermen starter. Når ei lommebok er lukket, må det oppgis et passord for å åpne den igjen. Sulje kun näytönsäästäjä käynnistyy Lukk når pauseskjermen starter Sulje lompakko heti, kun mikään ohjelma ei enää käytä sitä. Huomaa, että lompakot ovat vain suljeuttuina, kun mikään niitä käyttävä ohjelma ei enää niitä käytä. Kun lompakko on suljettuna, sen avaamiseen tarvitaan salasana. Lukk lommeboka så snart programmene som bruker den har stoppet. Merk at din lommebok bare vil lukkes når alle programmer som bruker den har stoppet. Når ei lommebok er lukket, må det oppgis et passord for å åpne den igjen. Sulje kun viimeinen sovellus lopettaa käytön Lukk når siste program er ferdig med å bruke den Automaattinen lompakonvalinta Automatisk valg av lommebok Valitse oletuksena käytettävä lompakko: Velg standard lommebok: Eri lompakko paikallisille salasanoille: Egen lommebok for lokale passord: Lompakonhallinta Lommebok- håndtering Näytä hallinta järjestelmätarjoittimella Vis håndtering i systemkurv Piilota ilmoitusalueen kuvake kun viimeinen lompakko suljetaan Skjul systemkurv- knappen når siste lommebok blir lukket & Kysy, kun sovellus yrittää päästä käsiksi avattuun lompakkoon & Spør når et program søker tilgang til en åpen lommebok Lompakko Lommebok Menettely Praksis & Käynnistä lompakonhallintaNAME OF TRANSLATORS & Start lommebokhåndteringNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Harald Inge Børseth, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi knuty@ skolelinux. no, haraldib@ broadpark. no, slx@ nilsk. net Et valinnut tilaa kyseisestä kaukosäätimestä. Käytä% 1: a, tai palaa ja valitse eri tila. Ingen modus valgt på den fjernkontrollen. Bruk% 1, eller gå tilbake for å velge en annen modus. Epäsopiva kaukosäädin havaittu Feil fjernkontroll oppdaget Olet asettamassa toimintoa näppäimmelle[ remote] (tilassa [mode]). Paina kaukosäätimen näppäintä tai valitse se listalta. Du forsøker å sette opp en handling for en knapp på% 1 (i modus% 2). & Käytä sovellusta: D- Bus programmer [Poistu nykyisestä tilasta] [Gå ut av nåværende modus] Value of the argument KDE Lirc KDE Lirc KDE- infrapunakaukosäädinjärjestelmä KDEs infrarøde fjernkontrollsystem Copyright (c) 2003 Gav Wood Copyright ©2003 Gav Wood Käytä tätä tehdäkseksi KDE: n infrapunakaukosäädinjärjestelmän asetukset, jotta voit kontrolloida mitä tahansa KDE- sovellusta infrapunakaukosäätimelläsi. Bruk dette for å stille inn fjernkontrollsystemet til KDE, slik at du kan styre KDE- programmer med en infrarød fjernkontroll. Kaukosäätimet Tällä moduulilla voit tehdä sidoksia kaukosäätimiesi ja KDE- sovellusten välillä. Valitse kaukosäätimesi ja klikkaa Lisää vaihtoehtoa Toiminnot/ Näppäimet- listasta. Jos haluat, että KDE yrittää automaattisesti määrittää näppäimiä tuetun sovelluksen toimintoihin, klikkaa Automaattinen täydennys - näppäintä. Nähdäksesi tunnistetut sovellukset ja kaukosäätimet, valitse Ladatut Laajennukset välilehti. Fjernkontroller Med denne modulen kan du stille inn koblinger mellom fjernkontrollene dine og KDE- programmene. Velg fjernkontrollen din og trykk Legg til i Handlinger/ Knapper- lista. Hvis du vil at KDE skal forsøke å tilordne knapper automatisk til handlinger i et program som har støtte for det, så forsøk å trykke på Auto- oppsett- knappen. Velg fanen Innlastede profiler for å se hvilke programmer og fjernkontroller som er gjenkjent. Infrapunakaukosäädinohjelma ei ole käynnissä. eikä konfigurointimoduuli toimi kunnolla ilman sitä. Haluatko käynnistää sen nyt? Programmet for infrarød fjernstyring går ikke. Denne oppsettsmodulen fungerer ikke ordentlig uten dette. Vil du starte det nå? Ohjelma ei ole käynnissä Programmet kjører ikkeStart irkick daemon Käynnistä StartDo not start irkick daemon Älä käynnistä Ikke startColumn which shows the available remotes on system Haluatko infrapunakaukosäädinohjelmiston käynnistyvän automaattisesti kun aloitat KDE: n? Vil du at programmet for infrarød fjernstyring skal starte automatisk når du starter KDE? Käynnistetäänkö automaattisesti? Start automatisk? Käynnistä automaattisesti Start automatisk Poista Fjernkontroll Poistetaanko% 1: n ja kaikki sen toiminnot? Er du sikker på at du vil fjerne% 1 og alle handlingene? Pyyhitäänkö toiminnot? Slett handlinger? Toiminnot aina käytettävissä Handlinger alltid tilgjengelige Toiminnot käytettävissä vain tilassa% 1 Handlinger bare tilgjengelige i% 1 - modus Lähetä toiminto kaikille esiintymille Send til øverste forekomst. Lähetä toiminto kaikille esiintymille Send til nederste forekomst. Lähetä toiminto kaikille esiintymille Send til alle forekomster. Profiilin nimi Profiler Profiilin nimi Profilnavn Profiilin nimi Profilforfatter Sovelluksen tunniste Programidentifikasjon Toimintojen lukumäärä Antall handlinger Toiminto Funksjon PrototyyppiTrue PrototypeTrue False Verdi er sannFalse Näppäin Knapp Sovelluksen tunniste IdentifikatorRemote name Lisää toiminto Legg til handling Haluan valita & sovelluksen allaolevista käyttöön: Jeg vil velge et program som skal brukes nedenfor: Haluan itse valita & toiminnon käynnissä olevasta ohjelmasta Jeg vil manuelt velge en & funksjon fra et kjørende program Haluan muuttaa kaukosäätimen & tilan Jeg vil endre & modus for fjernkontrollen & Suorita toiminto sovelluksessa: Utfør en funksjon i & programmet: & Käynnistä vain sovellus. Älä tee mitään muuta. & Bare start programmet, ikke gjør noe annet. Sekalaiset valinnat Diverse innstillinger Tämän toiminnon voi & toistaa pitämällä näppäintä painettuna Denne handlinga kan & gjentas om knappen holdes nede Tämä toiminto & käynnistää sovelluksen, mikäli se ei ole jo käynnissä Denne handlinga & starter programmet hvis det ikke allerede kjører Useat esiintymät Flere instanser Tällä sovelluksella voi olla useita esiintymiä. Jos sovelluksesta on useita esiintymiä samanaikaisesti kun tämä toiminto pitäisi suorittaa, valitse suoritettava toiminto: Dette programmet kan ha flere instanser. Hvis det finnes flere instanser samtidig når denne handlinga skal utføres, så velg hva som skal gjøres: Ohita toiminto & Ignorer handlinga Lähetä toiminto ylimmälle esiintymälle ikkunoiden pinoamisjärjestyksessä Send handlinga til instansen som ligger øverst i vindusstabelen Lähetä toiminto alimmalle esiintymälle ikkunoiden pinoamisjärjestyksessä Send handlinga til instansen som & ligger nederst i vindusstabelen Lähetä toiminto kaikille esiintymille Send handlinga til & alle instanser & Vaihda tilaan: & Bytt til modus: & Poistu nykyisestä tilasta & Avslutt nåværende modus Suorita kaikki muut toiminnot ennen tilanvaihtoa (alkuperäisessä tilassa) Utfør alle andre handlinger før modusendring (i opprinnelig modus) Suorita kaikki toiminnot ennen tilanvaihtoa (uudessa tilassa) & Utfør alle handllinger etter modusendring (i ny modus) Muokkaa toimintoa Rediger handling Näppäin Knapp: & Käytä sovellusta: Bruk program: & Suorita toiminto: Utfør funksjon: Käynnistä vain toiminto Bare start programmet Käytä & DCOP: tä: Bruk & D- Bus: Toiminto: Funksjon: Vaihda & tila: Endre & modus til: DCOP: n ja sovelluksen toimintoasetukset Oppsett for D- Bus/ programhandlinger & Toiminto toistuu jos näppäintä pidetään painettuna Handlingen gjentas hvis knappen holdes nede & Käynnistä ohjelma tai palvelu, jos se ei ole jo käynnissä & Start programmet/ tjenesten hvis den ikke allerede er i gang Tilanvaihdon asetukset Oppsett for modus- endring Lähetä toiminto ylimmälle esiintymälle ikkunoiden pinoamisjärjestyksessä Send handlingen til instansen øverst i vindusstabelen Lähetä toiminto kaikille & esiintymille Send handlinga til alle instanser Muokkaa tilaa Rediger modus & Tilan nimi: & Modusnavn: Ilmoitusalueen & kuvake: & Ikon for systemkurv: & Tila on kaukosäätimen oletusasetus Modus er standard for tilhørende fjernkontroll Linux infrapunakaukosäädin Linux infrarød fjernkontroll Ohjaintoiminnot Kontrollfunksjoner Poista & Fjern Merkintöjä Notater Täytä automaattisesti... Auto- innsett & # 160; … Profiilin nimi Oversikt over profiler Profiilin nimi Profildetaljer Ladatut laajennukset Tilgjengelige handlinger Ladatut laajennukset Tilgjengelige fjernkontroller Uusi tila Ny modus Poista FjernkontrollerName of the remote mode KuvakeNAME OF TRANSLATORS & IkonNAME OF TRANSLATORS Robert Hafrén EMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS jeroha@ utu. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org Valitse lisättävä profiili Velg en profil Täytä automaattisesti... Auto- innsetting Käynnistetään% 1... Starter% 1 & # 160; … Lopetustila Sluttmodus Vaihda ohjelman ikkunaan% 1 Bytt til% 1 Aloita Bare start ei voitu suorittaa [% 1] kunne ikke kjøre [% 1] Kutsuttiin:% 1 Kalte:% 1 ei voitu suorittaa% 1 kunne ikke kjøre% 1 Hiiren kakkospainikkeen näpäytys avaa kontekstivalikon laitteen asentamiseen/ irrottamiseen tai avaa sen tiedostohallinnassa. Et trykk på høyre museknapp åpner en kontekstmeny for å montere/ avmontere en enhet eller åpne den i filbehandleren. TestisovellusTODO Et testprogramTODO KuvakeItem on the device information column is visible IkonDevice of the storage TyyppiTotal size of the storage TypeTotal size of the storage KokoMount point of the storage StørrelseMount point of the storage Liitospiste Monteringssted VapaanaUsed storage space in% LedigUsed storage space in% Käytössä (%) Usage graphical bar % fullUsage graphical bar KäyttöVisible items on device information columns (enable_BAR_disable) BrukVisible items on device information columns (enable_BAR_disable) näkyvissä synlig piilossaDevice information item is visible skjultDevice information item is visible KDE: n vapaan levytilan kertova työkaluUpdate action KDE Verktøy for ledig diskplassUpdate action KDiskFree KDiskFree © 1998- 2001, Michael Kropfberger © 1998– 2001 Michael Kropfberger Michael KropfbergerMount point of storage Michael KropfbergerMount point of storage Ei saatavilla I/ T Laite [% 1] [% 2] on vaarallisen täynnä! Warning device getting critically full Enheten [% 1] på [% 2] er så full at det er kritisk. Warning device getting critically full Liitä laite Monter enhet Irrota laite Avmonter enhet LIITÄN MONTERER KDE: n vapaan levytilan kertova työkalu KDE Verktøy for ledig diskplass KwikDisk KwikDisk & Käynnistä KDiskFree & Start KDiskFree & KwikDisk- asetuksetUnmount the storage device & Tilpass KwikDisk & # 160; … Unmount the storage device IrrotaMount the storage device DemonterMount the storage device Sinun tulee olla pääkäyttäjä liittääksesi levynDevice is getting critically full Du må være root for å montere denne diskenDevice is getting critically full © 2004 Stanislav Karchebny © 2004 Stanislav Karchebny Alkuperäinen kehittäjä Opprinnelig forfatter KDE 2 - muutokset KDE 2- endringer KDE 3 - muutokset KDE 3- endringer Liitoskomento Monteringskommando IrrotuskomentoNo device is selected Kommando for demonteringNo device is selected Vain paikallisia tiedostoja tuetaan. Bare lokale filer er støttet. Vain paikallisia tiedostoja tuetaan nykyään. Foreløpig virker bare lokale filer. Liitoskomennot Monteringskommandoer Päivitystaajuus: Oppdateringsfrekvens: Avaa tiedostonhallinta automaattisesti liitettäessä Åpne filbehandler automatisk ved montering Avaa ikkuna kun levy tulee kriittisen täyteen Sprett opp et vindu når disken er så full at det er kritisk Tiedostonhallinta (esim. konsole - e mc% m): Filbehandler (f. eks. konsole - e mc% m): Kuvakenimi: Ikonnavn: Liitoskomento: Monteringskommando: Irrotuskomento: Kommando for avmontering: Oletuskuvake Standardikon Hae komento... NAME OF TRANSLATORS Hent kommando & # 160; … NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio Kautto, Teemu Rytilahti, Santeri Kannisto, Ilpo Kantonen, Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Christian A. Strømmen, Petter Reinholdtsen, Rune Nordvik, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ d5k. net, sk@ sot. com, ilpo@ iki. fi, karvonen. jorma@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, number1@ realityx. net, pere@ hungry. com, rune@ linuxnorge. com, slx@ nilsk. net Levykeasema: Primary floppy drive & Diskettstasjon: Primary floppy drive EnsisijainenSecondary floppy drive PrimærSecondary floppy drive Toissijainen Sekundær Valitse levykeasema. Velg diskettstasjonen Automaattinen tunnistus Finn ut automatisk 3. 5 "1. 44MB 3, 5 "1. 44MB 3. 5 "720KB 3, 5 "720KB 5. 25 "1. 2MB 5, 25 "1. 2MB 5. 25 "360KB 5, 25 "360KB Tämä antaa sinun valita levykekoon ja tallennustiheyden. Her kan du velge diskettens størrelse og tetthet Tiedostojärjestelmä: Linux Filsystem: Linux KFloppy tukee kolmea tiedostotyyppiä Linuxissa: MS- DOS, Ext2, ja MinixBSD KFloppy støtter tre filformat under Linux: MS- DOS, Ext2 og MinixBSD KFloppy tukee kolmea tiedostotyppiä BSD: ssä: MS- DOS, UFS, ja Ext2 KFloppy støtter tre filformat under BSD: MS_ DOS, UFS og Ext2 DOSLinux DOSLinux Ohjelmaa mkdosfs ei löytynyt. Linux Programmet mkdosfs funnet. Linux Ohjelmaa mkdosfs ei löytynyt. MSDOS alustus ei käytettävissä. Programmet mkdosfs ikke funnet. MSDOS formatering ikke tilgjengelig. ext2 ext2 Ohjelma mke2fs löytyi. Programmet mke2fs funnet. Ohjelmaa mke2fs ei löytynyt. Ext2- alustus ei ole käytössä Programmet mke2fs ikke funnet. Ext2 formatering ikke tilgjengelig MinixLinux MinixLinux Ohjelma mkfs. minix löytyi. Linux Programmet mkfs. minix funnet. Linux Ohjelmaa mkfs. minix ei löytynyt. Minix- alustus ei käytössä BSD Programmet mkfs. minix ikke funnet. Minix formatering ikke tilgjengelig BSD KFloppy tukee kahta tiedostomuotoa BSD: ssä: MS- DOS ja UFSBSD KFloppy støtter to filformat under BSD: MS- DOS og UFSBSD Ohjelma newfs_ msdos löytyi. BSD Programmet newfs_ msdos funnet. BSD Ohjelmaa newfs_ msdos ei löytynyt. MSDOS- alustus ei käytössä. Programmet newfs_ msdos ikke funnet. MSDOS formatering ikke tilgjengelig. UFSBSD UFSBSD Ohjelma newfs löytyi. BSD Programmet newfs funnet. BSD Ohjelmaa newfs ei löytynyt. UFS- alustus ei käytössä. Programmet newfs ikke funnet. UFS formatering ikke tilgjengelig. & Alustaa & Formatering & Pika- alustus & Hurtigformatering Nopea alustus on vain korkean tason alustus: se luo vain tiedostojärjestelmän. Quick format er bare et høynivå formateringsverktøy: Det opprtetter bare et filsystem & Pika- alustus Skriv null og & Hurtigformater Tämä poistaa levykkeen tiedot kirjoittamalla nollia ja sitten luo tiedostojärjestelmän. Dette sletter først disketten ved å skrive nuller og oppretter deretter filsystemet & Täydellinen alustus Full formatering Täysi alustus on matalan tason ja korkean tason alustus. Se poistaa kaiken levykkeeltä. Full format er et lavnivå og høynivå formateringsprogram. Det sletter alt på disken. Ohjelma fdformat löytyi. Programmet fdformat funnet. Ohjelmaa fdformat ei löytynyt. Full- alustus ei käytössä. Programmet fdformat ikke funnet. Full formatering skrudd av. Ohjelma dd löytyi. Programmet dd funnet. Ohjelmaa dd ei löytynyt. nollaus- alustus ei käytössä. Programmet dd ikke funnet. Full formatering skrudd av. & Varmista eheys & Sjekk for feil Valitse tämä, jos haluat tarkistaa levykkeen formatoinnin jälkeen. Huomaa, että levyke tarkistetaan kahdesti, jos olet valinnut täyden alustuksen. Kryss av her om du ønsker at disketten skal kontrolleres etter formatering. Vær oppmerksom på at disketten blir kontrollert to ganger om du har valgt full formatering. Levykkeen & nimi: Diskettnavn: Valitse tämä, jos haluat nimen levykkeelle. Huomaa, että Minix ei tue nimiä ollenkaan. Volume label, maximal 11 characters Kryss av her om du ønsker å gi disketten et navn. Vær oppmerksom på at minix ikke gir mulighet for slik navnsetting Volume label, maximal 11 characters KDE Levyke KDE diskett Tämä on levykkeen nimelle. MS- DOS: in rajoitusten takia nimi voi olla korkeintaan 11 merkkiä pitkä. Huomaa, että Minix ei tue nimiä ollenkaan riippumatta, mitä kirjoitat tähän. Dette er for å gi disketten navn. På grunn av begrensninger i MS- DOS kan navnet ikke være lenger enn 11 tegn. Vær oppmerksom på at Minix ikke kan gi disketten navn uansett hva du skriver her & Alusta & Format Napsauta tästä aloittaaksesi alustuksen. Klikk her for å starte formateringa. Tämä on tilaikkuna, jossa näytetään virheilmoitukset. Dette er statusvinduet hvor eventuelle feilmeldinger vises Näyttää alustuksen etenemisen. Viser framdriften i formateringa KFloppy ei löytänyt uuden tiedostojärjestelmän luontiohjelmaa. Tarkista asennus. Loki: KFloppy kan ikke finne noen av de nødvendige programmene for å lage fil - systemer, sjekk installasjonene din. Logg: KDE: n levykkeenalustajaBSD KDE diskettformateringBSD Alustus BSD: llä käyttäjän antamalla laitteella on mahdollista vain UFS: llä Formatering med BSD på en selvvalgt enhet er bare mulig med UFS Alustus poistaa kaikki tiedot laitteella:% 1 (Tarkista laitteen nimen oikeellisuus.) Haluatko varmasti jatkaa? Formatering vil slette alle data på enheten:% 1 (Vennligst kontroller at enhetens navn er riktig) er du sikker på at du ønsker å fortsette? Jatka? BSD Fortsette? Alustus BSD: llä käyttäjän antamalla laitteella on mahdollista vain UFS: llä Full formatering på en selvvalgt enhet er ikke mulig. Alustus poistaa kaikki tiedot levyltä. Oletko varma että haluat jatkaa? Formateringa vil slette alle dataene på disketten. Er du sikker på at du vil fortsette? Odottamaton asemanumero% 1. Uventet enhetsnummer% 1. Odottamaton tiheysluku% 1. Uventet tetthetsnummer% 1. Laitetta asemalle% 1 ja tiheydelle% 2 ei löydy. Kan ikke finne en enhet for drev nr.% 1 og tetthet% 2. Ei voi käyttää asemaa% 1 Varmista että laite on olemassa ja että sinulla on kirjoitusoikeudet siihen. Har ikke tilgang til% 1 Se etter at enheten finnes og at du har skrivetilgang til den. Ohjelma% 1 päättyi virheellä. Programmet% 1 avsluttet med en feil. Ohjelma% 1 päättyi epänormaalisti. Programmet% 1 avsluttet unormalt. Sisäinen virhe: laite ei ole kunnolla määritelty. Intern feil: enheten er ikke riktig definert. Fdformat - ohjelmaa ei löydy. Finner ikke fdformat. Fdformat - ohjelmaa ei voitu käynnistää. Klarte ikke å starte fdformat. Raidan% 1 alustuksessa tapahtui virhe. Feil ved formattering av spor% 1. Ei voida käyttää levykeasemaa. Aseta levyke asemaan ja varmista, että olet valinnut oikean levykeaseman. Har ikke tilgang til diskett eller diskettstasjon. Sett inn en diskett, og vær sikker på at du har valgt en gyldig diskettstasjon. Raidan% 1 low- level alustuksessa tapahtui virhe. Lavnivå formateringsfeil i spor% 1. Raidan% 1 low- level alustuksessa tapahtui virhe. Feil ved formattering:% 1 Laite varattu. Ehkä sinun pitää irrottaa levyke ensin. Enheten opptatt Kanskje du trenger å avmontere disketten først. Low- level - tason alustusvirhe:% 1 Feil ved format:% 1 Ohjelmaa dd ei löydy. Finner ikke dd. Ohjelmaa dd ei voitu käynnistää. Klarte ikke å starte dd. FAT- tiedostojärjestelmän luontiin tarkoitettua ohjelmaa ei löydy. Finner ikke et program som oppretter FAT- filsystemer. FAT- alustuksen ohjelmaa ei voida käynnistää. Klarer ikke å starte et FAT formateringsprogram. Levyke on liitetty. Sinun tulee irrottaa levyke ensin. BSD Disketten er montert. du må avmontere disketten først. BSD UFS- alustuksen tekevää ohjelmaa ei löydy. BSD Klarer ikke å finne et program som lager UFS- filsystemer. BSD UFS- alustuksen tekevää ohjelmaa ei voida käynnistää. Klarer ikke starte et UFS formateringsprogram. Ext2- alustuksen ohjelmaa ei löydy. Klarer ikke å finne et program som oppretter ext2- filsystemer. Ext2- alustuksen ohjelmaa ei voida käynnistää. Klarer ikke å starte et ext2- formateringsprogram. Minix- tiedostojärjestelmän luovaa ohjelmaa ei löydy. Klarer ikke å finne et program som oppretter Minix- filsystemer. Minix- alustuksen ohjelmaa ei voida käynnistää. Klarer ikke å starte et Minix- formateringsprogram. KDE: n levykkeiden työkalu KDE Diskettverktøy KFloppy KFloppy (c) 1997, Bernd Johannes Wuebben (c) 2001, Chris Howells (c) 2002, Adriaan de Groot (c) 2004, 2005, Nicolas Goutte © 1997 Bernd Johannes Wuebben © 2001 Chris Howells © 2002 Adriaan de Groot © 2004, 2005 Nicolas Goutte KFloppyn avulla voit alustaa levykkeitä haluamallasi tiedostojärjestelmällä. Med KFloppy kan du formatere disketter med det filsystemet du vil. Tekijä ja entinen ylläpitäjä Forfatter og tidligere vedlikeholder Käyttöliittymän uusi asu Omlegging av brukergrensesnittet Adriaan de Groot Adriaan de Groot Lisää BSD- tuki Lagt til BSD- støtte Nicolas Goutte Nicolas Goutte Säädä KFloppy toimimaan jälleen KDE 3. 4: n kanssa Fikk KFloppy til å virke igjen for KDE 3. 4 OletuslaiteNAME OF TRANSLATORS StandardenhetNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Axel Bojer, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, teemu. rytilahti@ d5k. net number1@ realityx. net, axelb@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Avaimen ominaisuudet Nøkkelegenskaper Avaimen tunniste: Nøkkel- ID: Luontiaika: Opprettet: Vanheneminen: Utløper: Luottaminen: Tiltrodd: Luottaminen omistajaan: Tillit til eier: En tiedä Jeg vet ikke EN luota Jeg stoler IKKE på Osittain Så vidt Täysin Fullstendig Rajattomasti Ytterst Valokuva Foto- id Ei valokuvaa Ikke foto Ota avain pois käytöstä Slå av nøkkel Muuta vanhenemista... Endre utløpsdato & # 160; … Muuta salauslausetta... Endre passord & # 160; … Sormenjälki Fingeravtrykk Ryhmän avaimet no email address Fant ikke nøkkelno email address no key comment Den venstre delen er størrelsen på signatur - nøkkelen. Den høyre delen er størrelsen på krypterings - nøkkelen. no key comment Avaimen salauslause muutettiin Passord for nøkkelen ble endret Vanha salauslause oli huono. Avaimen salauslausetta ei muutettu. Feil gammelt passord, passord for nøkkelen ble ikke endret Salauslausetta ei voitu muuttaa Klarte ikke endre passord Avainta ei tuotu... Katso tarkemmat tiedot lokitiedoista KGpg klarte ikke å endre passordet. Se i den detaljerte loggen etter mer informasjon. Avainpalvelin Nøkkeltjener Anna haettava merkkijono. Du må oppgi en søkestreng. Yhdistetään palvelimelle... Kobler til tjeneren & # 160; … Valitse avain. Du må velge en nøkkel. Avainten hallinta Nøkkelhåndtering & Avaa editori Åpne redigering & Avainpalvelinikkuna & Nøkkeltjenerdialog & Siirry oletusavaimeen & Gå til standardnøkkel Päivän vinkki & Dagens tips Näytä GnuPG: n ohje Vis GnuPG- håndboka & Päivitä luettelo & Oppfrisk liste & Näytä vain salaiset avaimet Vis bare hemmelige nøkler & Muokkaa avainta pääteikkunassa Rediger nøkkel i & terminalvindu & Luo avainpari... & Generer nøkkelpar & # 160; … & Tuo avain... & Importer nøkkel & # 160; … & Luo uusi yhteystieto osoitekirjaan Opprett nykontakt i adresseboka & Muokkaa ryhmää Rediger gruppe & # 160; … & Poista ryhmä Slett gruppe Aseta & oletusavaimeksi Sett som standardnøkkel & Lisää kuva & Legg til foto & # 160; … & Lisää käyttäjätunnus & Legg til bruker- id & # 160; … Vie salainen avain... Eksporter hemmelig nøkkel & # 160; … Poista avainpari Slett nøkkelpar Peruuta avain... Tilbakekall nøkkel & # 160; … & Luo julkinen avain uudelleen & Gjenskap offentlig nøkkel Aseta käyttäjätunnus ensisijaiseksi Sett bruker- ID som & primær & Avaa kuva Åpne foto & Poista kuva & Slett foto Tuo puuttuvat allekirjoitukset avainpalvelimelta Importer & manglende signaturer fra nøkkeltjener Luottaminen Tillit Luontiaika Opprettet Vanheneminen Utløper & Kuvien tunnisteet & Foto- id Ota pois käytöstäsmall picture Slå avsmall picture Pienimedium picture Litemedium picture Keskikokoinenlarge picture Middelslarge picture no email address Minimal & tillitno filter: show all keys ei sähköpostiosoitettashow only active keys & Ingenshow only active keys Osittain & Så vidtshow only keys with at least full trust Täysin & Fullstendigshow only ultimately trusted keys Rajattomasti & Ytterst Etsi: Søk: Name of the action that is a search line, shown for example in the toolbar configuration dialog Etsi rivi: Søkelinje Name of the action that gives the focus to the search line Etsi rivi: Fokus på søkelinje 00000 avainta, 000 ryhmää 00000 nøkler, 000 grupper Luodaan uutta avainparia. Lager nytt nøkkelpar Application ready for user input Kan ikke starte « konsole » - programmet for ekspertbruk. Application ready for user input Huono salauslause. Uutta avainparia ei voida luoda. Feil passord. Kan ikke lage et nytt nøkkelpar. Käyttäjä keskeytti. Uutta avainparia ei voida luoda. Avbrutt av bruker. Kan ikke lage et nytt nøkkelpar. Annettu sähköpostiosoite on virheellinen. Uutta avainparia ei voida luoda. E- postadressen er ikke gyldig. Kan ikke lage et nytt nøkkelpar. Gpg ei hyväksy nimeä. Uutta avainparia ei voida luoda. gpg godtar ikke navnet. Kan ikke lage et nytt nøkkelpar. Uusi avainpari on luotu Nytt nøkkelpar laget varmuuskopio sikkerhetskopi Gpg- prosessi ei valmistunut. Uutta avainparia ei voida luoda. gpg- prosessen avsluttet ikke. Kan ikke lage et nytt nøkkelpar. Voit päivittää vain ensisijaisia avaimia. Tarkista valintasi. Du kan bare friske opp primærnøkler. Sjekk utvalget. Lisää uusi käyttäjätunnus Legg til ny bruker- id Kuvan täytyy olla JPEG- tiedosto. Muista, että kuva tallennetaan julkiseen avaimeesi. Jos käytät suurta kuvatiedostoa, julkisesta avaimestasi tulee hyvin suuri. Kuvan suositeltava koko on noin 240x288 kuvapistettä. Bildet må være en JPEG- fil. Husk at bildet blir lagret inne i din offentlige nøkkel. Hvis du bruker et stort bilde, så blir nøkkelen din også svært stor. En bildestørrelse på omnkring 240x288 piksler er passe. Haluatko varmasti poistaa kuvatunnisteen% 1 avaimesta% 2 & lt;% 3gt;? Er du sikker på at du vil slette foto- id% 1 fra nøkkel% 2lt;% 3gt;? Haettua merkkijonoa '% 1' ei löytynyt. Fant ikke søkestrengen «% 1. Osoitekirjaan ei saatu yhteyttä. Tarkista asennus. Klarte ikke å kontakte Adresseboka. Sjekk installasjonen. Julkinen avain Offentlig nøkkel Aliavain Undernøkkel Salainen avainpari Hemmelig nøkkelpar Avainryhmä Nøkkelgruppe Käyttäjätunnus Bruker- id Peruutuksen allekirjoitus Tilbakekallingssignatur Kuvan tunniste Foto- id Orvot salaiset avaimet Eierløs hemmelig nøkkel Ryhmän jäsen Gruppemedlem Luo peruutussertifikaattiName (Comment) Opprett sertifikat for tilbakekalling < Name > (< Email >) ID: < KeyId > % 1 (% 2) % 1 (% 2) ID:% 3 Salaisia avaimia EI KANNATA tallentaa ei- turvalliseen paikkaan. Jos joku muu voi lukea tiedoston, tällä avaimella ei ole turvallista salata! Jatketaanko vientiä? Hemmelige nøkler bør ikke lagres på utrygge steder. Hvis noen annen kan få tak i denne fila, så er kryptering med denne nøkkelen kompromittert. Fortsette nøkkeleksport? Vie YKSITYINEN AVAIN nimellä Eksporter PRIVAT NØKKEL som Salaista avaintasi ei voitu viedä. Tarkista avain. Din hemmelige nøkkel kunne ikke eksporteres. Sjekk nøkkelen. Julkisen avaimen vienti Eksport av offentlig nøkkel Julkista avaintasi ei voitu viedä. Tarkista avain. Din offentlige nøkkel kunne ikke eksporteres Sjekk nøkkelen. Ei valokuvaa Vis foto Tämä avain on orpo salainen avain (salainen avain ilman julkista avainta.) Se ei ole tällä hetkellä käytettävissä. Haluatko luoda julkisen avaimen uudelleen? Denne nøkkelen er en eierløs hemmelig nøkkel (hemmelig nøkkel uten offentlig nøkkel). Den kan for tiden ikke brukes. Vil du gjenskape den offentlige nøkkelen? Luo Lag Älä luo Ikke lag Haluatko varmasti poistaa ryhmän% 1? Er du sikker på at du vil slette gruppe% 1? Et voi luoda ryhmää, jossa on allekirjoituksia, aliavaimia tai toisia ryhmiä. Du kan ikke opprette en gruppe som inneholder signaturer, undernøkler eller andre grupper. Luo uusi ryhmä Opprett ny gruppeEnter the name of the group you are creating now Anna uuden ryhmän nimi: Oppgi navn på ny gruppe: Seuraavia avaimia ei lisätä ryhmään, koska ne ovat virheellisiä tai niihin ei luoteta: Følgende nøkler er ikke gyldige eller ikke tiltrodde, og blir ikke lagt til gruppa: Yhtään ehjää tai luotettua avainta ei ole valittuna. Ryhmää% 1 ei luoda. Ingen tiltrodde eller gyldige nøkler ble valgt. Gruppa% 1 blir ikke opprettet. Voit allekirjoittaa vain ensisijaisia avaimia. Tarkista valinta. Du kan bare signere primærnøkler. Sjekk utvalget. Olet allekirjoittamassa avainta:% 1 Tunniste:% 2 Sormenjälki:% 3. Varmista avaimen sormenjälki puhelimitse tai tapaamalla avaimen omistaja, jotta voit olla varma että avain kuuluu oikealle henkilölle. Du skal til å signere nøkkelen:% 1 ID:% 2 Fingeravtrykk:% 3. Du bør sjekke fingeravtrykket ved å ringe til eller møte nøkkelens eier for å forsikre deg om at det ikke er noen som forsøker å fange opp meldingene dine. Olet allekirjoittamassa avainta:% 1 Tunniste:% 2 Sormenjälki:% 3. Varmista avaimen sormenjälki puhelimitse tai tapaamalla avaimen omistaja, jotta voit olla varma että avain kuuluu oikealle henkilölle. Name (Comment) Du skal til å signere nøkkelen:% 1 (% 2) ID:% 3 Fingeravtrykk:% 4. Du bør sjekke fingeravtrykket ved å ringe til eller møte nøkkelens eier for å forsikre deg om at det ikke er noen som forsøker å fange opp meldingene dine. Name: ID % 1 (% 2) ID: Name < Email > % 1:% 2ID: Name < Email > % 1 (% 2) % 1 (% 2):% 3 Olet allekirjoittamassa seuraavat avaimet samalla hyväksynnällä. Ellet ole tarkistanut huolellisesti avainten sormenjälkiä, viestintäsi turvallisuus vaarantuu. Du skal til å signere følgende nøkler på én gang. Hvis du ikke har nøye undersøkt alle fingeravtrykkene, kan sikkerheten i meldingene dine stå på spill. Voit allekirjoittaa vain ensisijaisia avaimia. Tarkista valinta. Du kan bare signere bruker- ID- er og bilde- ID- er. Sjekk utvalget. Olet allekirjoittamassa avainta:% 1 Tunniste:% 2 Sormenjälki:% 3. Varmista avaimen sormenjälki puhelimitse tai tapaamalla avaimen omistaja, jotta voit olla varma että avain kuuluu oikealle henkilölle. Du skal til å signere bruker- ID:% 1 ID:% 2 Fingeravtrykk:% 3. Du bør sjekke fingeravtrykket ved å ringe til eller møte nøkkelens eier for å forsikre deg om at det ikke er noen som forsøker å fange opp meldingene dine. Olet allekirjoittamassa avainta:% 1 Tunniste:% 2 Sormenjälki:% 3. Varmista avaimen sormenjälki puhelimitse tai tapaamalla avaimen omistaja, jotta voit olla varma että avain kuuluu oikealle henkilölle. Du skal til å signere bruker- ID:% 1 (% 2) ID:% 3 Fingeravtrykk:% 4. Du bør sjekke fingeravtrykket ved å ringe til eller møte nøkkelens eier for å forsikre deg om at det ikke er noen som forsøker å fange opp meldingene dine. Olet allekirjoittamassa seuraavat avaimet samalla hyväksynnällä. Ellet ole tarkistanut huolellisesti avainten sormenjälkiä, viestintäsi turvallisuus vaarantuu. Du skal til å signere følgende bruker- ID- er på én gang. Hvis du ikke har nøye undersøkt alle fingeravtrykkene, kan sikkerheten i meldingene dine stå på spill Virheellinen salauslause, avainta% 1 ei allekirjoiteta. Dårlig passord, nøkkel% 1 (% 2) ikke signert. Virheellinen salauslause, avainta% 1 ei allekirjoiteta. Nøkkelen% 1 (% 2) er allerede signert. Avaimen% 1 allekirjoittaminen avaimella% 2 epäonnistui. Haluatko yirttää allekirjoittamista pääteikkunassa? Det lyktes ikke å signere nøkkel% 1 med nøkkel% 2. Vil du forsøke å signere nøkkelen i konsollmodus? Muokkaa avainta käsin ja poista oma allekirjoitus. Rediger nøkkelen manuelt for å slette en egen- signaturen. Haluatko varmasti poistaa allekirjoituksen% 1 avaimesta:% 2? Er du sikker på at du vil slette signaturen% 1 fra bruker- id:% 2 i nøkkel:% 3? Pyydettyä toimenpidettä ei voitu suorittaa. Muokkaa avainta käsin. Etterspurt operasjon var mislykket, rediger nøkkelen manuelt. Tiedostoa% 1 ei voida avata tulostettavaksi... Kan ikke åpne fil% 1 for utskrift & # 160; … Poista avain Slett nøkkel Poista SALAINEN avainpari% 1? Jos poistat tämän avainparin, et voi enää koskaan purkaa tällä avaimella salattuja tiedostojen salausta. Slett hemmelig nøkkelpar% 1? Sletter du dette nøkkelparet vil du aldri mer kunne dekryptere filer som er kryptert med denne nøkkelen. Avainta% 1 ei voida poistaa, sillä sitä muokataan päätteessä. Kan ikke slette nøkkel% 1 mens den blir redigert i et terminalvindu. Seuraavat ovat salaisia avainpareja:% 1 Niitä ei poisteta. Følgende er hemmelige nøkkelpar:% 1 De vil ikke bli slettet. Avaimen tuonti Nøkkelimport Avainta ei tuotu... Katso tarkemmat tiedot lokitiedoista Nøkkelimportering lyktes ikke, Se detaljert log for mer informasjon. KGpg - salaustyökalu KGpg – krypteringsverktøy & Salaa leikepöydän sisältö Krypter utklippstavla & Pura leikepöydän sisällön salaus & Dekrypter utklippstavla & Allekirjoita/ tarkista leikepöytä & Signer/ verifiser utklippstavla Leikepöytä on tyhjä. Utklippstavla er tom. Haluatko tuoda tiedoston% 1 avainrenkaaseesi? Vil du importere fila% 1 til nøkkelringen? Älä tuo Ikke importer GnuPG- ohjelma on otettu käyttöön GnuPG: n asetustiedostossa (% 1). Miten tahansa, ohjelma ei näytä olevan toiminnassa. Tämä johtaa ongelmiin allekirjoittamisessa ja salauksen purkamisessa. Ota GnuPG- ohjelma pois käytöstä KGpg: n asetuksista, tai korjaa ohjelman ongelmat. I GnuPGs oppsettsfil (% 1) er bruk av GnuPG Agent slått på. Imidlertid ser det ut til at agenten ikke kjører. Dette kan føre til problemer med signering og dekryptering. Rett opp agenten, eller slå av bruk av agenten i KGpg- innstillingene. Pyydettyä toimenpidettä ei voitu suorittaa. Valitse yksi kansio tai useita tiedostoja, mutta älä valitse sekä hakemistoja ja tiedostoja. Kan ikke utføre den etterspurte handlinga. Velg bare en mappe, eller flere filer, men ikke bland filer og mapper. Kansiota ei voitu purkaa ja näyttää. Kan ikke dekryptere og vise mappe. Hakemistoa ei voida allekirjoittaa. Kan ikke signere mappe. Hakemiston eheyttä ei voitu tarkistaa. Kan ikke verifisere mappe. KGpg tekee väliaikaisen arkistotiedoston:% 1 salauksen käsittelyä varten. Tiedosto poistetaan kun salaus on valmis. KGpg lager nå en midlertidig arkivfil:% 1 for å behandle krypteringa. Fila blir slettet etter at krypteringa er ferdig. Väliaikaistiedoston luonti Opprettelse av midlertidig fil Arkiston pakkaustapa: Kompresjonsmetode for arkiv: Zip Zip Gzip Gzip Bzip2 Bzip2 Pakataan ja salataan kansiota Behandler mappekompresjon og kryptering Väliaikaisen tiedoston luonti epäonnistui Klarte ikke opprette midlertidig fil Salauksen purkaminen epäonnistui. Dekryptering mislykket. Et ole asettanut polkua GnuPG- asetustiedostoosi. Tämä aiheuttaa muutamia hämmästyttäviä seurauksia KGpg- ohjelman suorituksessa. Haluatko käynnistää KGpg- velhon korjataksesi tämän ongelman? Du har ikke valgt en sti til GnuPGs oppsettsfil. Dette vil føre til noen overraskende resultater når KGpg kjøres. Vil du starte KGpg- veiviseren slik at problemet kan bli rettet? Tervetuloa KGpg: n ohjattuun toimintoon Tämä ohjattu toiminto määrittelee joitakin perusasetuksia, joita tarvitaan KGpg: tä käytettäessä. Tämän jälkeen voit määritellä oman avainparin, jonka avulla voit salata tiedostoja ja sähköpostia. Denne assistenten definerer først noen elementære oppsett som trengs for at KGpg skal fungere. Deretter viser den hvordan du lager ditt eget nøkkelpar, slik at du kan kryptere filer og e- post. KGpg: n täytyy tietää, missä GnuPG: n asetustiedosto on. KGpg må vite hvilken kjørbar fil for GnuPG som skal brukes. Jollet halua kokeilla tavallisuudesta poikkeavia asetuksia, napsauta "Seuraava" - painiketta. Hvis du ikke vil forsøke noen uvanlige innstillinger, så bare trykk på « neste » - knappen. search filter for gpg binary GnuPG- asetukset gpg_BAR_GnuPG- program * _BAR_All files GnuPG- asetukset GnuPG binær KGpg: n täytyy tietää, missä GnuPG: n asetustiedosto on. KGpg må vite hvor oppsettsfila for GnuPG er lagret. GnuPG- asetustiedoston sijainti: Sti til GnuPG oppsettsfil: Asetustiedosto: Oppsettsfil Oletusavain: Din standard nøkkel: Poista avain Standardnøkkel Luodaan uutta avainparia. Lag ny nøkkel Käynnistä KGpg automaattisesti sisäänkirjautumisen yhteydessä. no email address Start KGpg automatisk ved innlogging. ei sähköpostiosoitetta Ferdig GnuPG: n asetustiedostoa ei löytynyt.. Varmista, että GnuPG on asennettu. Luodaanko asetustiedosto? Fant ikke oppsettsfila for GnuPG. Skal KGpg prøve å opprette en oppsettsfil? Luo asetukset Lag oppsett GnuPG- asetukset Ditt GnuPG- program er:% 1 Sinulla on GnuPG- versio: Du har GnuPG versjon:% 1 Oletusavain: Din standard nøkkel er:% 1 GnuPG: n versio on vanhempi kuin 1. 2. 0. Kuvien tunnisteet ja avainryhmät eivät toimi oikein. Päivitä GnuPG (http: // gnupg. org). Det ser ut til at din versjon av GnuPG er eldre enn 1. 2. 0 (% 1). Bilde- ID og nøkkelgrupper vil ikke virke ordentlig. Du bør kanskje oppgradere GnuPG (http: // gnupg. org). Peruutussertifikaatin luonti epäonnistui... Det lyktes ikke å lage et sertifikat for tilbakekalling & # 160; … % 1 anna salauslause kohteelle% 2: Oppgi passord for% 1: Avaimen luonti Nøkkelgenerering Asiantuntijatila & Ekspertmodus Vietävä avain: Gå til ekspertmodus Luo avainpariName of key owner Generer nøkkelparName of key owner Nimi: Email address of key owner & Navn: Email address of key owner Kommentti (valinnainen): Kommentar (valgfritt): Key will not expire Päivää Dager Viikkoja Uker Vuotta År Avaimen koko: Nøkkellengde: Algoritmi: & Algoritme: Encryption algorithm SähköpostiEncryption algorithm DSA + ElGamalEncryption algorithm Anna nimi. Du må oppgi et navn. Olet luomassa avainta ilman sähköpostiosoitetta Du er i ferd med å lage en nøkkel som ikke har en e- postadresse Sähköpostiosoite ei ole kelvollinen Ugyldig e- postadresse Et ole valinnut salausavainta. Du kar ikke valgt en krypteringsnøkkel. Toiminta keskeytetty. Kaikkia tiedostoja ei salattu. Prosessen stoppet. Ikke alle filer ble kryptert. Purkaa% 1 salausta Dekrypterer% 1 Käsitellään salausta Behandler dekryptering Salauksen purkaminen Dekryptering GnuPG- asetukset GnuPG- innstillinger Avainpalvelimet Nøkkeltjenere Uusi GnuPG: n kotipaikka Ny hjemmeadresse for GnuPG Valitusta paikasta ei löytynyt asetustiedostoa. Haluatko luoda sen nyt? Ilman asetustiedostoa KGpg eikä Gnupg toimi kunnolla. Ingen oppsettsfil ble funnet på det valgte stedet. Vil du lage en nå? Verken KGpg eller GnuPG virker ordentlig uten en oppsettsfil. GnuPG: n asetustiedostoa ei löytynyt Fant ingen oppsettsfil Ei voitu luoda asetustiedostoa. Tarkista, onko kohdemedia liitetty (mount) ja onko siihen kirjoitusoikeuksia Klarer ikke å opprette en oppsettsfil. Se etter om målmediet er montert og at du har skrivetilgang. Lisää uusi avainpalvelin Legg til ny nøkkeltjener Palvelimen URL: Tjener- URL: Avainpalvelin Rediger nøkkeltjenerMark default keyserver in GUI (Oletus) % 1 (Standard) Mark default keyserver in GUI Pura tiedoston salaus Dekrypter fil Allekirjoita tiedosto Signer filRemove default marker from GUI if it is there Anna salauslause (symmetrinen salaus) Oppgi passord (symmetrisk kryptering) [Käyttäjätunnistetta ei löytynyt] [Fant ingen bruker- id] Käyttäjätunnistetta ei löytynyt. Kokeillaan kaikkia salaisia avaimia. Fant ingen bruker- id. Forsøker alle hemmelige nøkler. Anna salauslause avaimelle% 1 Oppgi passord Anna salauslause avaimelle% 1 Oppgi passord for% 1 Tunnistettiin virheellinen MD5- summa. Salattua tekstiä on muokattu. Feil MDC funnet. Det er gjort endringer i den krypterte teksten. Allekirjoitusta ei löytynyt. Fant ingen signatur. Hyvä allekirjoitus kohteesta:% 1 Avaimen tunniste:% 2 God signatur fra:% 1 Nøkkel- ID:% 2 VIRHEELLINEN allekirjoitus lähteestä:% 1 Avaintunniste:% 2 Tiedosto on vioittunut! DÅRLIG signatur fra:% 1 Nøkkel- id:% 2 Fila er ødelagt! Allekirjoitus on oikea, mutta avain ei ole luotettu Denne signaturen er gyldig, men nøkkelen er ikke tiltrodd Allekirjoitus on oikea ja avain on lopulta luotettu Signaturen er gyldig, og nøkkelen har ytterste tillit Puuttuva allekirjoitus: Avaimen tunniste:% 1 Haluatko tuoda avaimen avainpalvelimelta? Manglende signatur: Nøkkel- ID:% 1 Vil du importere denne nøkkelen fra en nøkkeltjener? Kgpg - gpg: n käyttöliittymä Kgpg suunniteltiin helpottamaan gpg: n käyttöä. Yritin tehdä siitä mahdollisimman turvallisen. Toivottavasti pidät tästä ohjelmasta. KGpg – enkel brukerflate for gpg KGpg er laget for å gjøre gpg svært lett å bruke. Jeg forsøkte å gjøre det så sikkert som mulig. Håper du liker det. KGpg KGpg Salaa tiedosto Krypter fil Avaa avaimien hallinta Åpne nøkkelhåndtering Näytä salattu tiedosto Vis kryptert fil Allekirjoita tiedosto Signer fil Tarkista allekirjoituksen oikeellisuus Verifiser signatur Nimi (vähintään 5 merkkiä): Navn (minst 5 tegn): Kommentti (valinnainen): Kommentar (valgfritt): Oma salauksen purkukomento:\ t\ t Tämän asetuksen avulla voidaan määritellä oma komento, joka suoritetaan GPG: ssä kun purkaminen tapahtuu. Asetus on vain edistyneitä käyttäjiä varten.\ t\ t Selvvalgt dekrypteringskommando: Med denne kan en bruker oppgi en selvvalgt kommando som GPG skal utføre ved dekryptering. (Anbefales bare for avanserte brukere) Oma salauksen purkukomento: Selvvalgt dekrypteringskommando: PGP 6 - yhteensopivuus Kompatibilitet med PGP 6 PGP 6 - yhteensopivuus\ t\ t Jos tämä kohta on valittu, GnuPG tulostaa salatut paketit siten, että ne ovat PGP (Pretty Good Privacy) 6 - standardin mukaisia. Tällöin GnuPG - käyttäjät voivat toimia yhteistyössä PGP 6 - käyttäjien kanssa. Kompatibilitet med PGP 6: Dette tvinger GnuPG til å sende ut krypterte datapakker som er så nær opp til PGP 6 - standarden som mulig (Pretty Good Privacy), slik at GnuPG- brukere kan kommunisere med PGP 6- brukere. ASCII- muotoinen salaus ASCII- kodet kryptering ASCII- muotoinen salaus\ t\ t Jos tämä kohta on valittuna, kaikki salattavat tiedostot tulostetaan muodossa, joka voidaan avata tekstieditorissa. Tällöin tuloste voidaan sijoittaa sähköpostin runkoon. ASCII- kodet kryptering: Dette sender ut alle krypterte filer i et format som kan åpnes i en tekstbehandler, og de kan derfor plasseres i meldingskroppen i en e- postmelding. Käytä *. pgp - päätettä salatuille tiedostoille Bruk. pgp- etternavn for krypterte filer Käytä *. pgp - päätettä salatuille tiedostoille:\ t\ t Jos valitset tämän kohdan, kaikkien salattujen tiedostojen päätteeksi annetaan. pgp eikä. gpg. Tämä asetus säilyttää yhteensopivuuden PGP (Pretty Good Privacy) - ohjelmiston käyttäjien kanssa. Bruk *. pgp- etternavn for krypterte filer: Om dette er krysset av vil alle krypterte filer få navn som slutter på. pgp i stedet for. gpg. Dette sørger for kompatibilitet med dem som bruker PGP (Pretty Good Privacy). Piilota käyttäjätunniste Skjul bruker- id Piilota käyttäjätunniste:\ t\ t Jos tämä kohta on valittuna, kaikien salattujen pakettien sisällöstä poistetaan avaintunniste. Hyvä puoli: verkon kuuntelija ei näe vastaanottajaa, joten tietojen tutkiminen on vaikeampaa. Haittapuoli: Vastaanottajan täytyy kokeilla kaikilla salaisilla avaimilla, ennen kuin hän saa purettua salauksen. Tämä saattaa olla pitkä prosessi vastaanottajan avainten määrästä riippuen. Skjul bruker- ID: Når dette er krysset av blir mottakerens nøkkel- id fjernet fra alle krypterte datapakker. Fordel: Trafikkanalyse av krypterte pakker blir ikke så lett fordi mottakeren er ukjent. Ulempe: Mottakeren må prøve alle sine hemmelige nøkler for å kunne dekryptere pakkene. Dette kan ta lang tid, avhengig av hvor mange hemmelige nøkler mottakeren har. Oma salauskomento: Tilpasset krypteringskommando: Oma salauskomento:\ t\ t\ t Jos tämä on määritelty, kentän sisältö näytetään avaimen valintaikkunassa, jolloin voit käyttää omaa salauskomentoa. Tämä asetus on vain edistyneitä käyttäjiä varten. Selvvalgt krypteringskommando: Når dette er skrudd på blir det vist et tekstfelt i dialogvinduet for nøkkelvalg der du kan oppgi din egen kommando for kryptering. Dette anbefales bare for erfarne brukere. Salaa aina avaimella: Krypter alltid med: Salaa aina avaimella: Tämä asetus varmistaa, että kaikki tiedostot/ viestit salataan valitulla avaimella. Jos asetus "Salaa tiedostot avaimella:" - kohta on määritelty, tiedostot korvataan "Salaa aina:" - valinnalla. Krypter alltid med: Dette sikrer at alle filer/ meldinger også blir kryptert med den valgte nøkkelen. Men hvis « Krypter med » er valgt, så vil den nøkkelen som er valgt der overstyre valget i « Krypter alltid med ». Salaa tiedostot avaimella: Krypter filer med: Salaa tiedostot avaimella: Tämä asetus pakottaa kaikki tiedostojen salausoperaatiot käyttämään valittua avainta. KGpg ei kysy vastaanottajaa ja oletusavain ohitetaan. Krypter filer med: Om dette er valget er på vil valg av en nøkkel gjøre at all filkryptering bruker denne nøkkelen. KGpg spør ikke etter en mottaker, og standardnøkkelen blir ikke brukt. Salli ei- luotetuilla avaimilla salaaminen Tillat kryptering med ikke tiltrodde nøkler Salli ei- luotetuilla avaimilla salaaminen:\ t\ t Kun tuot julkisen avaimen, se merkitään 'luottamattomaksi' ja sitä ei voida käyttää ennen kuin allekirjoitat avaimen 'luotetuksi'. Jos valitset tämän kohdan, voit käyttää mitä tahansa avainta, vaikka sitä ei ole allekirjoitettu. Tillat kryptering med ikke tiltrodde nøkler: Når en offentlig nøkkel importeres, blir den som regel merket som upålitelig og den kan ikke brukes uten signatur med standardnøkkelen (som gjør den « tiltrodd ».) Krysser du av her kan du bruke alle offentlige nøkler, selv om de ikke er tiltrodd. Yleiset asetukset:\ t\ t Globale innstillinger: GnuPG: n koti GnuPG hjemsted Kotisijainti: Hjemsted: Asetustiedosto: Oppsettsfil: Käytä GnuPG - ohjelmaa Bruk GnuPG- agent Käynnistä KGpg automaattisesti sisäänkirjauduttaessa: Jos tämä kohta on valittuna, KGpg käynnistetään automaattisesti aina kun KDE käynnistyy. Start KGpg automatisk ved innlogging: Hvis dette er krysset av starter KGpg automatisk hver gang KDE startes. Käynnistä KGpg automaattisesti sisäänkirjauduttaessa Start KGpg automatisk ved innlogging Käytä hiiren valintaa leikepöydän sijaan:\ t\ t\ t Jos tämä kohta on valittuna, leikepöydän toiminnot KGpg: ssä käyttävät hiirivalintaa leikepöydässä. Tämä merkitsee kopioitavan tekstin merkitsemistä hiirellä ja hiiren keskinapilla (tai oikea+vasen yhdessä) liittämistä. Jos tämä valinta ei ole valittuna, leikepöytä toimii näppäimistön kopiointitoiminnoilla (Ctrl- c, Ctrl- v). Bruk musemarkering i stedet for utklippstavle: Når dette er krysset av vil handlinger i KGpg som bruker utklippstavla bruke utvalgstavla, dvs. markering av tekst som skal kopieres, og midtre museknapp (eller høyre og venstre samtidig) for å lime inn. Hvis det ikke er krysset av, så virker utklippstavla med snarveistaster (Ctrl- c, Ctrl- v). Käytä hiiren valintaa leikepöydän sijaan Bruk musemarkering i stedet for utklippstavle Näytä varoitus ennen kuin väliaikaisia tiedostoja luodaan\ t\ t\ t Vis advarsel før det opprettes midlertidige filer: Näytä varoitus ennen kuin väliaikaisia tiedostoja luodaan (tapahtuu vain etätiedostoja käsiteltäessä) Vis advarsel før det opprettes midlertidige filer (Hender bare ved bruk av fjernfiler) Appletit ja valikot Miniprogram & & menyer Konquerorin pikavalikot Tjenestemenyer for Konqueror Allekirjoita tiedosto - valikko:\ t\ t\ t\ t\ t\ t\ t\ t\ t\ t Tjenestemeny for signering av filer: Allekirjoita tiedosto: Tjenestemeny for signering av filer: Kaikilla tiedostoilla Slå på for alle filer Pura tiedoston salaus - valikko:\ t\ t\ t\ t\ t\ t\ t\ t\ t\ t Tjenestemeny for dekryptering av filer: Pura tiedoston salaus: Tjenestemeny for dekryptering av filer: Salatuilla tiedostoilla Slå på for krypterte filer Kuvake paneelissa Miniprogram for systemkurven Käynnistä KGpg automaattisesti sisäänkirjauduttaessa: Jos tämä kohta on valittuna, KGpg käynnistetään automaattisesti aina kun KDE käynnistyy. Vis ikon i systemkurven: Hvis dette er krysset avi vil KGpg minimeres til et ikon i systemkurven. Hiiren vasemman napin napsautus avaa (käynnistää KGpg: n uudelleen): Venstreklikk åpner: Editori Redigerer Salaa tiedostoja Nylig brukte filer TIETOJA: Vain oletuspalvelimen tiedot tallennetaan GnuPG: n asetustiedostoon, muita palvelimia käytetään vain KGpg: ssä. INFORMASJON: Bare den første tjeneren lagres i GnuPGs oppsettsfil, alle andre lagres for bruk bare i KGpg. Käytä HTTP- välityspalvelinta kun sellainen on käytössä Adlyd HTTP- mellomtjener når tilgjengelig Aseta oletukseksi & Sett som standard & Poista avaimia & Slett Editori & Rediger & # 160; … Avainten värit Nøkkelfarger Luotetut avaimet: Ytterst tiltrodde nøkler: Luotetut avaimet: Tiltrodde nøkler: Käytettävissä olevat luotetut avaimet Såvidt tiltrodde nøkler: Vanhentuneet/ estetyt avaimet: Utgåtte nøkler: Peruutetut avaimet: Tilbakekalte nøkler: Tuntemattomat avaimet: Ukjente nøkler: Ota avain pois käytöstä Avslåtte nøkler: Muokkaimen kirjasin Skrifttype for redigerer Käytettävissä olevat luotetut avaimet Tilgjengelige tiltrodde nøkler Nimi Navn@ title: column Title of a column of emails Tunniste Id Ryhmän avaimet Nøkler i gruppaExport a key via email Leikepöytä Utklippstavle Avainpalvelin: Nøkkeltjener: Yleiset asetukset Eksport- innstillinger Vie lisämääreet (kuvan tunniste) Ikke eksporter attributter (foto- id) @ option: radio Exports the smallest key possible. Maps to export- minimal option of gpg Ota avain pois käytöstä Ren nøkkel Avainpalvelin: Avainpalvelin on Internetiin yhdistetty PGP/ GnuPG - avainten keskitetty varastokirjasto, jota voidaan käyttää kätevästi avainten hankkimiseen. Valitse alasvetoluettelosta määritelläksesi, mitä avainpalvelinta käytetään. Usin näitä avaimia säilyttävät ihmiset, joita käyttäjä ei ole koskaan tavannut ja autenttisuus on parhaimmillaan epävarma. Katso GnuPG manuaalista "luottamusverkko" - suhteet saadaksesi selville kuinka GnuPG toimii autenttisuuden varmistamisen ongelman kanssa. Nøkkeltjener: En nøkkeltjener er et sentralt lager for PGP/ GnuPG- nøkler som er tilgjengelig på Internett, som kan brukes til å hente eller publisere nøkler på en enkel måte. Velg i nedtrekkslista den nøkkeltjeneren som skal brukes. Disse nøklene tilhører ofte folk som brukeren aldri har møtt, og nøklene har derfor tvilsom autentitet. Se GnuPG- håndboka om « Web of Trust » - forhold for å se hvordan GnuPG omgås problemet med å verifisere ektheten. Avainpalvelimen alasvetoikkuna: Mahdollistaa käyttäjän valita avainpalvelimen, josta tuodaan PGP/ GnuPG - avaimia paikalliseen avainrenkaaseen. Dialog for nøkkeltjenere: Her kan det velges hvilken nøkkeltjener som skal brukes til å importere PGP/ GnuPG- nøkler til det lokale nøkkelknippet. Haettava teksti tai tunniste tai avain:\ t\ t\ t\ t On olemassa monta tapaa etsiä avainta. Voit käyttää tekstiä tai tekstin osaa etsintään (esimerkki: kirjoittamalla Phil tai Zimmerman tuo kaikki Philin or Zimmermannin näyttämät avaimet) tai voit etsiä niitä avaimen tunnisteen perusteella. Avaimen tunniste on merkkijono kirjaimia ja numeroita, jotka määrittelevät yksikäsitteisesti avaimen (esimerkki: hakusana 0xED7585F4 tuo sen avaimen, jonka tunniste se on).\ t\ t\ t\ t Tekst å søke etter, eller ID for nøkkelen som skal importeres: En nøkkel kan søkes etter på mange måter, du kan bruke en tekst eller sel av en tekst (eksempel: Phil eller Zimmerman henter alle nøkler der Phil eller Zimmerman vises) eller du kan søke på nøkkelens identifikasjon. En nøkkel- id er en streng bokstaver og tall som er entydig for nøkkelen (eksempel: søk etter 0xED7585F4 finner nøkkelen som har den nøkkel- ID- en.) Haettava teksti tai tuotavan avaimen tunniste: Tekst å søke etter, eller ID for nøkkelen som skal importeres: Käytä HTTP- välityspalvelinta: Bruk HTTP- proxy: & Vie Eksporter Vietävä avain:\ t\ t\ t\ t Tässä kohdassa voidaan valita avain, joka viedään valitulle avainpalvelimelle.\ t\ t\ t\ t Nøkkel som skal eksporteres: Bruk nedtrekslista til å velge hvilken nøkkel som skal eksporteres til den valgte nøkkeltjeneren. Vietävä avain: Nøkkel som skal eksporteres: Vie lisämääreet (kuvan tunniste) Eksporter attributter (foto- id) Vie:\ t\ t\ t\ t Jos napsautat tätä painiketta, valittu avain viedään määritellylle avainpalvelimelle.\ t\ t\ t\ t Eksporter: Trykk her for å eksportere oppgitt nøkkel til oppgitt nøkkeltjener. Avaimet Nøkler & Ryhmät & Grupper Oma salauksen purkukomento. Selvvalgt kommando for dekryptering. Omat salauksen purkuasetukset Selvvalgt oppsett for kryptering Käytä omia salausasetuksia Tillat selvvalgt oppsett for kryptering Tiedoston salausavain. Krypteringsnøkkel for fil. Salaa tiedostoja Krypter filer Käytä ASCII- muotoista salausta. Bruk ASCII- kodet kryptering. Salli salaaminen ei- luotetuilla avaimilla. Tillat kryptering med ikke tiltrodde nøkler. Piilota käyttäjätunniste. Skjul bruker- ID. Käytä PGP 6 - yhteensopivuutta. Slå på kompatibilitet med PGP 6. Käytä *. pgp- päätettä salatuissa tiedostoissa. Bruk *. pgp- etternavn for krypterte filer. gpg- asetustiedoston sijainti. Stien til GPGs oppsettsfil. gpg- asetustiedoston sijainti. Stien til gpg- programmet som KGpg bruker. GPG- ryhmät GPG- grupper Sovellusta käytetään ensimmäisen kerran. Det er første gang programmet kjøres. Muokkausikkunan koko. Størrelsen på redigeringsvinduet. Näytä luottamuksen arvot avainten hallinnassa. Vis tillitsmålet i nøkkelbehandleren. Näytä vanhenemisarvot avainten hallinnassa. Vis utløpsdato i nøkkelbehandleren. Näytä avaimen koko avainten hallinnassa. Vis størrelsen i nøkkelbehandleren. Näytä luontipäivämäärä avainten hallinnassa. Vis opprettelsesdato i nøkkelbehandleren. Näytä luontipäivämäärä avainten hallinnassa. Vis bare hemmelige nøkler i nøkkelbehandleren. Näytä luontipäivämäärä avainten hallinnassa. Vis lang nøkkel- ID i nøkkelbehandleren. Näytä luottamuksen arvot avainten hallinnassa. Vis bare nøkler med minst det tillitsnivået i nøkkelbehandleren. Käytä hiiren valintaa leikepöydän sijaan. Bruk musevalg i stedet for utklippstavla. Näytä varoitus, ennenkuin väliaikaisia tiedostoja luodaan etätiedostoja käsiteltäessä. Vis advarsel før det opprettes midlertidige filer under arbeid med fjernfiler. Valitse vasemman napin napsautuksen oletuskäyttäytyminen Velg standard oppførsel ved venstre- klikk Käsittele salatut pudotukset Håndter krypterte slipp Käsittele salaamattomat pudotukset Håndter ukrypterte slipp Näytä "Allekirjoita tiedosto" - valikko. Vis tjenestemenyen « Signer fil ». Näytä "Salaa tiedosto" - valikko. Vis tjenestemenyen « Dekrypter fil ». Näytä ilmoitusalueen kuvake Vis ikonet i systemkurven Näytä päivän vinkki. Vis dagens tips. Luotetuissa avaimissa käytetty väri. Farge brukt på tiltrodde nøkler. Peruutetuille avaimille käytettävä väri. Farge brukt på tilbakekalte nøkler. Tuntemattomille avaimille käytettävä väri. Farge brukt på ukjente nøkler. Ei- luotettujen avaimille käytettävä väri. Farge brukt på ikke tiltrodde nøkler. Ei- luotettujen avaimille käytettävä väri. Farge brukt på ytterst tiltrodde nøkler. Marginaalisesti luotetuille avaimille käytettävä väri. Farge brukt på såvidt tiltrodde nøkler. Vanhentuneissa avaimissa käytetty väri. Farge brukt på utløpte nøkler. Kuukautta Skrift Käytä HTTP- välityspalvelinta kun se on saatavilla. Bruk HTTP- mellomtjener når tilgjengelig. Luo peruutussertifikaatti avaimelle Opprett tilbakekallingssertifikat for kuvan tunniste nøkkel- id Peruuttamisen syy: Grunn til tilbakekalling: Ei syytä Ingen grunn Avain on vaarantunut Nøkkelen er kompromittert Avain on korvattu Nøkkelen er erstattet av en annen Avainta ei käytetä enää Nøkkelen er ikke lenger i bruk Tallenna sertifikaatti: Lagre sertifikat: Tulosta sertifikaatti Skriv ut sertifikat Tuo avainrenkaaseen Importer til nøkkelring Uusi avain on luotu Ny nøkkel laget Olet luonut onnistuneesti seuraavan avaimen: Du har – vellykket – opprettet følgende nøkkel: Sormenjälki: Fingeravtrykk: Aseta oletusavaimeksi:\ t\ t\ t Jos valitset tämän kohdan, uusi avain määritellään oletusavaimeksi.\ t\ t\ t Sett som standardnøkkel: Når dette er krysset av blir det nylagede nøkkelparet definert som standardparet. Aseta oletusavaimeksi Sett denne som din standardnøkkel Peruutussertifikaatti Sertifikat for tilbakekalling On suositeltavaa tallentaa tai tulostaa peruutussertifikatti, jota voit käyttää jos avaimesi paljastuu. Det anbefales å lagre eller skrive ut et sertifikat for tilbakekalling i tilfelle nøkkelen blir kompromittert. Tallenna nimellä: Lagre som: Yksityinen: Skriv ut Tuotava avain: Nøkkel som skal importeres: NAME OF TRANSLATORS Oppgi ID- er eller fingeravtrykk til nøklene som skal importeres, som en liste atskilt med mellomrom. NAME OF TRANSLATORS Tapio KauttoEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, slx@ nilsk. net & Allekirjoitus Signatur Valitse uusi erääntymisaikaKey has unlimited lifetime Velg ny utløpsdatoKey has unlimited lifetime RajoittamatonName (Comment) Ubegrensetsize of signing key / size of encryption key Valinnat & Valg Valitse julkinen avain Velg offentlig nøkkel Valitse julkinen avain kohteelle% 1 Velg offentlig nøkkel for% 1 Etsi & Søk: Julkisten avainten luettelo: valitse avain jota käytetään salauksessa. Liste over offentlige nøkler: velg nøkkel som skal brukes til kryptering. ASCII salaus: salattu tiedosto/ viesti voidaan avata tekstieditorissa ASCII- kodet kryptering: gjør det mulig å åpne den krypterte fila/ meldinga i en tekstredigering Salli ei- luotetuilla avaimilla salaaminen: kun tuot julkisen avaimen, se merkitään 'luottamattomaksi' ja sitä ei voida käyttää ennen kuin allekirjoitat avaimen 'luotetuksi'. Jos valitset tämän kohdan, voit käyttää mitä tahansa avainta, vaikka sitä ei ole allekirjoitettu. Tillat kryptering med ikke tiltrodde nøkler: Når en offentlig nøkkel importeres, blir den som regel merket som upålitelig og den kan ikke brukes uten din signatur som gjør den « tiltrodd ». Krysser du av her kan du bruke alle offentlige nøkler, selv om de ikke er signert. Piilota käyttäjätunniste: Älä sijoita avaintunnistetta salattuihin paketteihin. Tämä vaihtoehto piilottaa viestin vastaanottajan, ja suojaa verkon kuuntelua vastaan. Tämä asetus saattaa hidastaa salauksen purkamista, koska kaikkia käytettävissä olevia salausavaimia kokeillaan purkamiseen. Skjul bruker- id: Ikke lagre nøkkel- id inni krypterte datapakker. Dette skjuler identiteten til mottakeren og er et mottiltak mot trafikkanalyse. Det kan gjøre dekrypteringa langsommere fordi alle tilgjengelige hemmelige nøkler prøves. Symmetrinen salaus Symmetrisk kryptering Symmetrinen salaus: salauksessa ei käytetä avaimia. Sinun tulee antaa vain salasana tiedoston salaukseen/ purkuun. Symmetrisk kryptering: krypteringa bruker ikke nøkler. Du må bare oppgi et passord for å kryptere/ dekryptere fila Oma asetus: Tilpasset innstilling: Oma asetus: vain edistyneille käyttäjille, tähän kohtaan voidaan määritellä gpg: n komentoriviparametri kuten: '-- armor' Tilpasset innstilling: bare for erfarne brukere, brukes til å oppgi et kommandovalg for gpg, slik som « -- armor » Yksityisten avainten luettelo Privat nøkkelliste Valitse salainen avain: Velg hemmelig nøkkel for signering: En vastaa Jeg vil ikke svare En ole tarkistanut Jeg har ikke sjekket i det hele tatt Olen suorittanut pintapuolisen tarkistuksen Jeg har sjekket litt tilfeldig Olen suorittanut huolellisen tarkistuksen Jeg har undersøkt meget grundig Paikallinen allekirjoitus (ei voida viedä) Lokal signatur (kan ikke eksporteres) Älä allekirjoita kaikkia käyttäjätunnisteita (avaa pääteikkuna) Ikke signer alle bruker- id- er (åpen terminal) Jos haluat salata tekstitiedoston, vedä ja pudota se muokkausikkunaan. KGpg tekee loput. Voit pudottaa myös etätiedostoja. Pudota julkinen avain muokkausikkunaan, ja kgpg tuo avaimen jos haluat. Hvis du vil dekryptere en fil, så kan du ganske enkelt dra den og slippe den i redigeringsvinduet. KGpg gjør resten. Selv filer på andre verter kan slippes. Dra en offentlig nøkkel inn i redigeringsvinduet, så vil KGpg automatisk importere den om du vil. Helpoin tapa salata tiedosto: napsauta tiedostoa hiiren oikealla painikkeella, ja näet pikavalikossa kohdan "Salaa tiedosto". Tämä toimii Konquerorissa tai työpöydällä! Den letteste måten å kryptere en fil: bare trykk høyre museknapp på fila, så har du et valg for kryptering i sprettoppmenyen. Dette virker i konqueror eller på skrivebordet. Jos haluat salata viestin usealle henkilölle, valitse useita salausavaimia painamalla "Ctrl" - painiketta. Hvis du vil kryptere en melding til flere mottakere, så velg flere nøkler ved å trykke « Ctrl » - tasten. Et tiedä mitään salauksesta? Ei hätää. Tee itsellesi avainpari ikkunoiden hallintaikkunassa. Vie julkinen avaimesi, ja lähetä se sähköpostilla ystävillesi. Pyydä heitä tekemään sama juttu, ja tuo heidän julkiset avaimensa. Nyt voit lähettää salatun viestin kirjoittamalla sen KGpg: n muokkausikkunassa, ja napsauttamalla "Salaa". Valitse ystäväsi avain, ja napsauta taas "Salaa". Viesti on salattu, ja voit lähettää sen sähköpostilla. Du vet ingenting om kryptering? Bare opprett et nøkkelpar i vinduet for nøkkelhåndtering. Eksporter den offentlige nøkkelen og send den til vennene dine. Be dem gjøre det samme, og importer deres offentlige nøkler. Nå kan du sende en kryptert melding ved å taste den inn i KGpgs redigering og trykke « krypter ». Velg vennens nøkkel og trykk « krypter » igjen. Meldinga er nå kryptert og klar til å sendes med e- post. Jos haluat käsitellä avainta, avaa avainten hallintaikkuna ja napsauta hiiren oikealla painikkeella avainta. Näet pikavalikon, jossa ovat kaikki vaihtoehdot. Du kan utføre en handling på en nøkkel ved å åpne nøkkelbehandleren og trykke høyre musetast på nøkkelen. Det vises en sprettoppmeny med alle tilgjengelige handlinger. Voit purkaa tiedoston salauksen yhdellä hiiren napsautuksella. Sinulta kysytään salasana, ja siinä kaikki! Dekrypter en fil med ett trykk på museknappen. Du blir spurt om passord, og det var det! Jos haluat avata vain avainten hallintaikkunan, kirjoita "kgpg - k" komentokehotteessa. Hvis du bare vil åpne nøkkelbehandleren kan du taste kgpg - k i en kommandolinje. Redigeringen kan åpnes med kgpg - d Encryption algorithm Antall signaturer blir vist som et verktøytips hvis du legger musepekeren over størrelseskolonnen i nøkkelbehandleren. For at dette skal virke må en nøkkel være foldet ut en gang. Encryption algorithm Sähköposti ElGamalUnknown algorithm Tuntemattomat avaimet: Ukjent En tiedä Vet ikke EN luota IKKE tiltroddUnknown trust in key owner Ota pois käytöstä Slått av Peruutetut avaimet: TilbakekaltExpired key Vanhentuneet/ estetyt avaimet: Undefined key trust UtgåttUndefined key trust no email address UdefinertNo trust in key ei sähköpostiosoitetta IngenMarginal trust in key Osittain Så vidtFull trust in key Täysin FullstendigUltimate trust in key Rajattomasti YtterstUnknown trust in key % 1 (% 2) % 1 /% 2 Allekirjoitus % 1 [lokal signatur] % 1 aliavain % 1 under- nøkkel Kuvatunniste Foto- id & Salaa tiedosto... Krypter fil & # 160; … & Pura tiedoston salaus... & Dekrypter fil & # 160; … & Avaa avainten hallinta & Åpne nøkkelhåndtering & Luo allekirjoitus... & Generer signatur & # 160; … & Tarkista allekirjoitus... & Verifiser signatur & # 160; … & Tarkista MD5 - tarkistussumma... & Sjekk MD5- sum & # 160; … & Unicode (utf- 8) & Unicode (utf- 8) - koding & Poista salaus & Dekrypter & Allekirjoitus/ Tarkistus Signer/ verifiser Asiakirjaa "% 1" on muutettu. Haluatko tallentaa sen? Dokumentet «% 1 » er endret. Vil du lagre det? Asiakirjaa ei voitu tallentaa, koska valitulla koodauksella ei voida koodata kaikkia unicode- merkkejä joita asiakirjassa on. Dokumentet kunne ikke lagres, fordi den valgte kodingen ikke kan kode alle unicode- tegnene i det. Asiakirjaa ei voitu tallentaa, tarkista käyttöoikeudet ja vapaa levytila. Klarte ikke lagre dokumentet, sjekk rettigheter og diskplass. Korvaa olemassaoleva tiedosto% 1? Skrive over eksisterende fil% 1? Avaa salattava tiedosto Åpne fil som skal kodes Avaa purettava tiedosto Åpne fil som skal dekodes Pura tiedosto kohteeseen Dekrypter fil til Avaa allekirjoitettava tiedosto Åpne fil som skal signeres Avaa tarkistettava tiedosto Åpne fil for å verifisere MD5- tarkistussumma MD5 sjekksum Vertaa MD5- summaa leikepöydällä Sammenlikne MD5 med utklippstavla Kohteen% 1 MD5- summa on: MD5- sum for% 1 er: Tuntematon tila Ukjent status Leikepöydän sisältö ei ole MD5- summa. Innholdet i utklippstavla er ikke en MD5- sum. Oikea tarkistussumma, tiedosto on kunnossa. Riktig sjekksum, fila er i orden. Pudotettiin etätiedosto. Etätiedosto kopioidaan väliaikaiseen tiedostoon käsittelyä varten. Väliaikaistiedosto poistetaan, kun haluttu toimenpide on valmis. Nett- fil sluppet. Fila fra nettstedet blir nå kopiert til en midlertidig fil for å utføre den handlinga det spørres etter. Denne mellomfila blir slettet etter handlinga. Tiedostoa ei voitu hakea. Klarte ikke laste ned fil. Tiedostoa ei voitu lukea. Klarer ikke lese fila. Tiedosto on yksityinen avain. Käytä kgpg avainten hallintaa avaimen tuontiin. Denne fila er en offentlig nøkkel. Bruk kgpgs nøkkelhåndtering for å importere den. Tiedosto on yksityinen avain. Käytä kgpg avainten hallintaa avaimen tuontiin. Denne fila er en privat nøkkel. Bruk kgpgs nøkkelhåndtering for å importere den. Salaus epäonnistui. Kryptering mislyktes. Allekirjoitusta ei voi tehdä: Salauslause on virheellinen tai avain puuttuu. Signering ikke mulig: dårlig passord eller manglende nøkkel Tuo avainrenkaaseen Importer nøkkel i din liste Älä tuo & Ikke importer Puuttuva avainName (Comment) Manglende nøkkelID: Name Name (Comment) % 1:% 2 & lt;% 3gt; Name < Email >: ID % 1 (% 2) % 1 & lt;% 2gt;:% 3 % 1 (% 2) % 1,% 2 Tunnisteexample: ID abc123xy, 1024- bit RSA key, created Jan 12 2009, revoked IDexample: ID abc123xy, 1024- bit RSA key, created Jan 12 2009, revoked example: ID abc123xy, 1024- bit RSA key, created Jan 12 2009 ID% 1,% 2- bit% 3 nøkkel, opprettet% 4, tilbakekaltexample: ID abc123xy, 1024- bit RSA key, created Jan 12 2009 Tämä kuva on erittäin suuri. Käytä sitä kuitenkin? Dette bildet er svært stort. Vil du bruke det likevel? Käytä joka tapauksessa Bruk likevel Älä käytä Ikke bruk Anna salauslause avaimelle% 1 Oppgi gammelt passord for% 1 Anna uusi salauslause avaimelle% 1 Jos unohdat salauslauseen, et voi avata salattuja tiedostoja ja viestejä! Oppgi nytt passord for% 1 Hvis du glemmer dette passordet, så blir alle krypterte filer og meldinger utilgjengelige - Luodaan uutta avainta... Lager ny nøkkel for% 1 Anna avaimen salauslause% 1: Salauslauseessa tulisi olla ei- alfanumeerisia merkkejä ja satunnaisia osia. Oppgi passord for% 1 & lt;% 2gt;: Passordet bør inneholde ikke- alfanumeriske tegn og tilfeldige tegnfølger Anna avaimen salauslause% 1: Salauslauseessa tulisi olla ei- alfanumeerisia merkkejä ja satunnaisia osia. Oppgi passord for% 1: Passordet bør inneholde ikke- alfanumeriske tegn og tilfeldige tegnfølger. Luodaan uutta avainta... Lager nøkkel Luodaan uutta avainparia. Lager primtall Luodaan uutta avainparia. Lager DSA- nøkkel Luodaan uutta avainparia. Lager ElGamal- nøkkel Avaimen luonti Nøkkel% 1 generert Olet vastaanottanut salaisen avaimen. Huomaa, että tuotuihin avaimiin ei luoteta oletuksena. Käyttääksesi salaista avainta täydellisesti allekirjoitukseen ja salaukseen, sinun pitää muokata avainta (kaksoisnapsautus siihen) ja asettaa sen luottamus Täydelliseksi tai Lopulta. Du har importert en hemmelig nøkkel. Merk at importerte hemmelige nøkler ikke uten videre er tiltrodd. For å kunne bruke denne hemmelige nøkkelen til signering og kryptering må du redigere den (dobbeltklikk på den) og sette tilliten til den til Full eller Ytterst. Avainta ei tuotu... Katso tarkemmat tiedot lokitiedoista Ingen nøkkel importert. Se detaljert log for mer informasjon Muuta salauslausetta... Job is started up Ber om passordJob is started up Rajattomasti Tilstand KDE: n ajastin KDE Tidtaker KTimer KTimer (c) 2001, Stefan Schimanski © 2001 Stefan Schimanski Ajastimen asetukset Innstillinger for tidtaker Asetettujen ajanlaskentojen luettelo Lste oer alle nedtellinger du har satt opp Uudet ajanlaskennat pannaan tähän. Voit lisätä ja poistaa, käynnistää ja pysäyttää niitä. Nye nedtellinger legges her. Du kan legge til og fjerne dem, og stoppe og starte dem. Laskuri Teller Viive Forsinkelse Lisää uusi tehtävä Legg til en ny oppgave Lisää uusi tehtävä luetteloon. Legg en ny oppgave inn i lista. Poista tehtävä Fjern en oppgave Poista tehtävä luettelosta. Fjern en oppgave fra lista Valitse tämä ruutu, jos haluat ajanlaskennan alkavan alusta sen päätyttyä Kryss av her om du vil at nedtellinga skal starte på nytt når den er ferdig. & Silmukka & Sløyfe Voit muuttaa ajanlaskennan aikaa tästä. Her kan du endre tidene. Voit muuttaa ajanlaskennan aikaa tästä. Kommentar, starttid og slutt- tid kan endres for denne oppgaven. Valitse tämä ruutu, jos haluat avata vain yhden kopion ohjelmasta Kryss av her hvis du bare vil åpne én forekomst av programmet Valitse tämä ruutu, jos haluat avata vain yhden instanssin Kryss av her hvis du bare vil åpne én forekomst Käynnistä vain & yksi instanssi Start kun & en instans komento, joka ajetaan ajanlaskennan tultua nollaan kommando du vil kjøre når tiden er ute Syötä tähän ohjelma, joka ajetaan ajanlaskennan käytyä nollaan Oppgi her et program du vil kjøre når nedtellingen har nådd til null Nopeuta tai hidasta ajanlaskentaa Øk eller senk farten på nedtellingen Säädä aikaa tästä liukusäätimestä. Bruk denne glidebryteren til å justere tiden. Näin monta sekuntia on jäljellä Så mange sekunder er igjen Näin monta sekuntia valitusta ajanlaskennasta on jäljellä. Dette tallet viser hvor mange sekunder som gjenstår for den valgte nedtellingen. Keskeytä ajanlaskenta Ta pause i en nedtelling Keskeytä ajanlaskenta tästä. Bruk dette for å stoppe en nedtelling midlertidig Käynnistä ajanlaskenta Start en nedtelling Käynnistä ajanlaskenta tästä. Bruk dette for å starte eller fortsette en nedtelling. Pysäytä ajanlaskenta Stopp en nedtelling Pysäytä tehtävän ajanlaskenta tästä. Bruk dette til å stoppe nedtellingen for en oppgave. Yksityiskohtaiset ohjeet Detaljert hjelpedokumentasjon Avaa ohjekatselin napsauttamalla tätä. NAME OF TRANSLATORS Trykk her for å åpne hjelpetekstviseren. NAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio KauttoEMAIL OF TRANSLATORS Øystein SkadsemEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi oskadsem@ start. no Tietue nimellä '% 1' on jo olemassa. Haluatko jatkaa? Det finnes en post som heter «% 1 » fra før. Vil du fortsette? Kansio '% 1' on jo olemassa. Mitä haluaisit tehdä? Det finnes en mappe som heter «% 1 » fra før. Hva vil du gjøre? Odottamaton virhe tapahtui kun yritettiin pudottaa tietuetta. En uventet feil oppsto da elementet skulle slippes Tapahtui odottamaton virhe yritettäessä pudottaa tietuetta En uventet feil oppsto da posten skulle slippes Tapahtui odottamaton virhe yritettäessä poistaa alkuperäistä kansiota, mutta kansio on kopioitu onnistuneesti En uventet feil oppsto da den originale mappa skulle slettes, men det gikk bra å kopiere den Tämä lompakkotiedosto on jo olemassa. Et voi ylikirjoittaa lompakoita. Den lommebokfila finnes fra før. Du kan ikke overskrive lommebøker. & Näytä arvot Vis verdier & Uusi kansio... & Ny Mappe & # 160; … Vaihda & salasanaa... Endre & passord & # 160; … & Yhdistä lompakot... & Flett lommebok & # 160; … & Tuo XML... & Importer XML & # 160; … & Uudelleennimeä Endre navn Tämä lompakko pakotettiin sulkeutumaan. Sinun täytyy avata se uudestaan jatkaaksesi työskentelemistä sen kanssa. Denne lommeboka ble tvangslukket. Du må åpne den igjen for å fortsette arbeidet med den. Salasanat Passord Kartat Kart Binääritiedot Binærdata Haluatko varmasti poistaa kansion '% 1' lompakosta? Er du sikker på at du vil slette mappa «% 1 » fra lommeboka? Virhe poistettaessa kansiota. Feil ved sletting av mappe. Valitse uuden kansion nimi: Velg navn på den nye mappa: Tämän niminen kansio on jo olemassa. Yritä uudelleen. Det navnet er i bruk. Nytt forsøk? Virhe tallennettaessa tietuetta. Virhekoodi:% 1 Feil ved lagring av post. Feilkode:% 1 Salasana:% 1 Passord:% 1 Nimi- arvo- kartta:% 1 Navn- verdi- kart:% 1 Binääritieto:% 1 Binærdata:% 1 Uusi tietue Ny oppføring Valitse nimi uudelle tietueelle: Velg navn på den nye oppføringa: Tämän niminen tietue on jo olemassa. Yritä uudelleen. Den oppføringa finnes fra før. Nytt forsøk? Odottamaton virhe tapahtui yritettäessä lisätä uutta tietuetta En uventet feil oppsto da den nye posten skulle legges til Odottamaton virhe tapahtui yritettäessä nimetä tietuetta uudelleen En uventet feil oppsto da posten skulle skifte navn Haluatko varmasti poistaa tietueen '% 1'? Er du sikker på at du vil slette oppføringa «% 1 »? Odottamaton virhe tapahtui yritettäessä poistaa tietuetta En uventet feil oppsto under sletting av posten Ei voitu avata pyydettyä lompakkoa. Klarte ikke å åpne den etterspurte lommeboka. Lompakkoon '% 1' ei päästy. Fikk ikke tilgang til lommebok '% 1'. Kansio '% 1' sisältää jo lompakon '% 2'. Haluatko korvata sen? Mappa '% 1' inneholder allerede oppføringa '% 2'. Vil du overskrive den? Ei voitu käsitellä XML- tiedostoa '% 1'. Fikk ikke tilgang til XML- fila '% 1'. Ei voitu avata XML- tiedostoa '% 1' syötteeksi. Feil under åpning av XML- fila '% 1' for inndata. Ei voitu lukea XML- tiedostoa '% 1' syötteeksi. Feil under lesing av XML- fila '% 1' for inndata. Virhe: XML- tiedosto ei sisällä lompakkoa. Feil: XML- fila inneholder ikke en lommebok. KDE: n lompakonhallinta KDE Wallet KDE Wallet: Yhtään lompakkoa ei ole auki. Ingen åpne lommebøker. KDE Wallet: Yksi lompakko on auki. En lommebok er åpen. & Uusi lompakko... & Ny lommebok & # 160; … & Lompakon asetukset... Sett opp & lommebok & # 160; … Sulje kaikki lompakot Lukk & alle lommebøker Avaa lompakko Åpne lommebok Poista lompakko Slett lommebok Haluatko varmasti poistaa lompakon '% 1'? Er du sikker på at du vil slette lommeboka «% 1 »? Ei voitu poistaa lompakkoa. Virhekoodi oli% 1. Klarte ikke å slette lommeboka. Feilkoden var% 1. Ei voitu sulkea lompakkoa puhtaasti. Tämä voi johtua siitä, että jokin ohjelma käyttää lompakkoa. Haluatko pakottaa lompakon sulkeutumaan? Klarer ikke å lukke lommeboka ordentlig. Det er antakelig andre programmer som bruker den. Vil du tvangslukke den? Pakota sulkeuma Tving fram lukking Älä pakota Ikke tving Ei voitu pakottaa lompakkoa sulkeutumaan. Virhekoodi oli% 1. Klarer ikke å tvangslukke lommeboka. Feilkoden var% 1. Virhe avattaessa lompakkoa% 1. Feil ved åpning av lommebok% 1. Valitse nimi uudelle lompakolle: Velg navn på den nye lommeboka: Tämän niminen lompakko on jo olemassa. Yritä uudestaan. Den lommeboka finnes fra før. Forsøk nytt navn? Yritä nyt Forsøk ny Katkaise & yhteys Koble fra & Uusi tietue & Ny oppføring KDE: n lompakonhallinta KDE Lommebokpasser KDE: n lompakonhallintatyökalu KDE- verktøy for å håndtere lommebøker (c) 2003, 2004 George Staikos © 2003, 2004 George Staikos Ensisijainen tekijä ja ylläpitäjä Opprinnelig forfatter og tidligere vedlikeholder Isaac Clerencia Isaac Clerencia Näytä ikkuna käynnistyksessä Vis vinduet ved oppstart Vain kwalletd: n käytettäväksi tarkoitettu Bare for bruk av kwalletd Lompakon nimi Et lommeboknavn Ohita kaikki Hopp over alle Piilota & sisältö Skjul innhold Tämä on binääritietue. Et voi muokata tätä, koska muoto on tuntematon ja sovelluskohtainen. Dette er en oppføring med binære data. Den kan ikke redigeres siden formatet er ukjent og spesifikt for et program. & Näytä sisältö Vis & innhold & TallennaNAME OF TRANSLATORS & LagreNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, slx@ nilsk. net Poistaname of the change Fjernname of the change Korvaaname of the change Erstattname of the change Vuorottele lukualueitaname of the change Bytt områdername of the change Lisää Sett inn & # 160; … Ladattavat tiedostot@ title: menu Fil( er) som skal lastes@ title: menu & Ikkunat & Vinduer Jorma KarvonenEMAIL OF TRANSLATORS Børre Gaup, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS karvonen. jorma@ gmail. com boerre@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Okteta Okteta KDE- tavueditori KDE byte- redigerer Muokkaa tiedostojen raakadataa Rediger rådata i filer Friedrich W. H. Kossebau Friedrich W. H. Kossebau TekijäAuthor ForfatterAuthor Alexander RichardsonTask description Alexander RichardsonTask description Rakennetyökalu Strukturverktøy OktetaPart OktetaPart Upotettu heksadesimaalimuokkain Innebygget heksredigerer Päätyökalurivi@ title: menu Hovedverktøylinje@ title: menu NAME OF TRANSLATORS RettigheterNAME OF TRANSLATORS *. skz *. theme_BAR_Teematiedostot * _BAR_Kaikki tiedostot *. skz *. theme_BAR_Temafiler * _BAR_Alle filer SuperKaramba- teemaa ei voitu käynnistää Klarte ikke å starte SuperKaramba- tema _ Piilota _ Skjul _ Laita pitoon _ Hold _ Jatka _ Slipp løs T_ ulosta uudestaan Skriv _ om igjen & Verestä & Frisk opp Ei oikeuksia Ikke autorisert CUPS- toiminnossa tapahtui virhe: ”% 1 ”. Det oppsto en feil under CUPS- handlinga: «% 1 ». Virhe% 1 in the '% 1 and% 2 ago' message below Feil% 1 in the '% 1 and% 2 ago' message below % 1% 2 sitten % 1% 2 siden Pidossa tunnistautumista vartenJob state Holdt i vente på autentiseringJob state OdotetaanJob state VenterJob state PidossaJob state HoldtJob state KäsitelläänJob state BehandlerJob state PysäytettyJob state StoppetJob state PeruutettuJob state KansellertJob state KeskeytettyJob state AvbruttJob state ValmistunutJob state FullførtJob state Ei asiakirjoja jonossa Ingen dokumenter i kø Ongelma lähetettäessä asiakirjaa ”% 1 ” (työ% 2) tulostimelle. Det var et problem med å sende dokumentet «% 1 » (jobb% 2) til skriveren. Ongelma käsiteltäessä asiakirjaa ”% 1 ” (työ% 2). Det var et problem med å behandle dokumentet «% 1 » (jobb% 2). Ongelma tulostettaessa asiakirjaa ”% 1 ” (työ% 2): ”% 3 ”. Det var et problem med å skrive ut dokumentet «% 1 » (jobb% 2): «% 3 ». Tulostinvirhe Utskriftsfeil Tulostin ”% 1 ” on poistettu käytöstä. Skriveren «% 1 » er slått av. Määritetään uutta tulostinta Setter opp ny skriver ”% 1 ” on tulostusvalmis. «% 1 » er klar til utskrift. ”% 1 ” on lisätty käyttäen ajuria ”% 2 ”. «% 1 » er lagt til, med driver «% 2 ». Tulostinsovelma Miniprogram for skriver Sovelma nykyisten tulostintöiden seuraamiseen ja uusien tulostimien asennukseen Miniprogram som viser gjeldende utskriftsjobber og setter opp nye skrivere 2007- 2008 Canonical Ltd 2007- 2008 Canonical Ltd Jonathan Riddell Jonathan Riddell Tim Waugh/ Red Hat Tim Waugh/ Red Hat Järjestelmän tulostinmäärittäjän tekijä Forfatter systemoppsett for skriver Näytä vaikka mitään ei tulostettaisikaan Vis også når ingen ting skrives ut Tulostimen tila Skriverstatus Asiakirjan tulostuksen tila Utskriftsstatus for dokument Lähetysaika Når levert til kø Näytä valmistuneet työt Vis fullførte jobber Näytä tulostimen tila Vis skriverstatus Väriaine vähissä Lite toner Tulostimen ”% s ” väriaine on vähissä. Det er lite toner i skriver «% 1 ». Väriaine lopussa Tomt for toner Tulostimen ”% s ” väriaine on lopussa. Det er ikke noe toner igjen i skriver «% 1 ». Kansi auki Åpent deksel Tulostimen ”% 1 ” kansi on auki. Dekselet på skriver «% 1 » er åpent. Kansi auki Åpen dør Tulostimen ”% 1 ” kansi on auki. Døra på skriver «% 1 » er åpen. Paperi vähissä Lite papir Tulostimen ”% 1 ” paperi on vähissä. Det er lite papir i skriver «% 1 ». Paperi lopussa Tomt for papir Tulostimesta ”% 1 ” on loppunut paperi. Skriver «% 1 » har ikke mer papir igjen. Muste vähissä Lite blekk Tulostimen "% 1" muste on vähissä. Det er lite blekk igjen i skriver «% 1 ». Muste lopussa Tomt for blekk Tulostimesta ”% 1 ” on loppunut muste. Skriver «% 1 » er tom for blekk. Tulostin yhteydettömässä tilassa Skriver frakoblet Tulostin ”% 1 ” on yhteydettömässä tilassa. Skriver «% 1 » er for tiden frakoblet. Ei yhteyttä? Ikke tilkoblet? Tulostimeen ”% 1 ” ei ehkä ole yhteyttä. Skriver «% 1 » er kanskje ikke tilkoblet. Tulostimen virhe Skriverfeil Tulostimella ”% 1 ” on ongelma. Det er et problem på skriver «% 1 ». Tulostimen raportti Skriverrapport Tulostimen varoitus Skriveradvarsel Tulostin ”% 1 ”: ”% 2 ”. Skriver «% 1 »: «% 2 ». Ota työpöytätehosteet käyttöön täydellisen läpinäkyvyyden tuen saamiseksi. For å få støtte i SuperKaramba for full gjennomsiktighet må skrivebordseffekter slås på. SuperKaramba SuperKaramba Paneelikuvakkeen piilottaminen pitää SuperKaramban käynnissä. Näyttääksesi paneelikuvakkeen uudelleen käytä teeman valikkoa. Å skjule systemkurvikonet vil holde SuperKaramba kjørende i bakgrunnen. Bruk tema- menyen for å vise det igjen. Paneelikuvake piilotetaan Skjuling av systemkurvikon Näytä paneelikuvake Vis systemkurvikon & Teemojen ylläpito & Håndter temaer & # 160; … & Lopeta SuperKaramba & Avslutt SuperKaramba Piilota paneelikuvake Gjem systemkurvikon & Lukittu sijainti & Låst posisjon & Teeman asetukset Sett opp & tema Valitse Työpöytä Til skrivebord Kaikki työpöydät & Alle skrivebord & Lataa teema uudestaan & Gjenlast tema Sulje & teema & Steng dette temaet SuperKaramba ei voi jatkaa teeman käyttöä. Yksi tai useampi tarvittava Kross- komponentti ei ole asennettu. Tutustu teeman dokumentaatioon ja asenna tarvittavat Kross- komponentit. SuperKaramba kan ikke fortsette å kjøre dette temaet. En eller flere nødvendige komponenter i skriptingssystemet Kross er ikke installert. Se etter i dokumentasjonen for dette temaet og installer de nødvendige Kross- komponentene. Asenna tarvittavat Kross- komponentit Installer flere Kross- komponenter. KDE- silmänruokaa Et KDE- program for øyesnop (c) 2003- 2007 SuperKaramba- kehittäjät © 2003– 2007 SuperKaramba- utviklerne Adam Geitgey Adam Geitgey Ryan Nickell Ryan Nickell Alexander Wiedenbruch Alexander Wiedenbruch Luke Kenneth Casson Leighton Luke Kenneth Casson Leighton Kross- kehitys, oppaat ja esimerkit Arbeid med Kross, veiledninger og eksempler Käytä alkuperäisiä Python- liittymiä taustaosana. Oletuksena pois käytöstä. Bruk de opprinnelige Python- bindingene som bakstykke for skripting. Slått av som standard. Tarvittava argumentti 'tiedosto' En fil for påkrevde parametre Näytä paneelikuvake Vis systemkurvikon. Käyttäjän lisäämät teemat Temaer som bruker har lagt til temalista. & Räätälöity Tilpass SuperKaramba teemat SuperKaramba temaer & Näytä: & Vis: & Lisää työpöydälle & Legg til skrivebordet 1 käynnissä 1 kjører Otsikko Topptekst Petri DamsténEMAIL OF TRANSLATORS Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS damu@ iki. fi knuty@ skolelinux. no muunnettu endret Olet asentamassa ja ajamassa% 1 SuperKaramba teemaa. Koska teemat voivat sisältää ajettavaa koodia sinun tulisi asentaa teemoja vain luotettavista lähteistä. Jatketaanko? % 1 SuperKaramba- temaer skal til å installeres og kjøres. Siden temaer kan inneholde kjørbar kode bør det kun installeres temaer fra et sted du har tillit til. Fortsette? Ohjelman koodivaroitus Varsel. Kjørbar kode % 1 on jo olemassa. Korvataanko? % 1 finnes fra før. Skal den skrives over? Hae uutuuksia Skaff nye ting Lataa uusia teemoja Last ned nye temaer. Uutuuksia... Nye ting & # 160; … Avaa paikallinen teema Åpne lokalt tema Lisää paikallinen teema listaan. Open theme button Legg til lokalt tema til lista. Open theme button Poista asennus Avinstaller *. theme *. skz_BAR_Teemoja *. theme *. skz_BAR_Temaer Avaa teemoja Åpne temaer % 1 käynnissä % 1 kjører Ohjelma käyttäjän jättämien jälkien puhdistamiseen. Hjelper til å feie vekk uønskede spor som en bruker etterlater i systemet. (c) 2003- 2005, Ralf Hoelzer © 2003– 2005 Ralf Hoelzer Ralf Hoelzer Ralf Hoelzer Brian S. Stephan Brian S. Stephan Esikatselukuvakkeiden välimuisti Mellomlager for minibilder Esikatselukuvaketta ei voitu poistaa. Et minibilde kunne ikke fjernes. Tiedosto on olemassa, mutta sitä ei voitu poistaa. Fila finnes, men kunne ikke fjernes. Sivustokuvaketta ei voitu poistaa. Et favorittikon kunne ikke fjernes. Valitse suoritettavat tyhjennystoimenpiteet. Kohteet tyhjennetään allaolevaa tyhjennyspainiketta napsauttamalla. Kryss av for alle oppryddinger du vil ha utført. Disse blir utført når du trykker på knappen nedenfor. Yksityisyysasetukset Personverninnstillinger Tyhjentää yllä valitut kohteet. Utfører straks all opprydding valgt ovenfor & PuhdistaNAME OF TRANSLATORS & Rydd oppNAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Tapio Kautto, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, eleknader@ phnet. fiGeneral system content knuty@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. orgGeneral system content YleisetWeb browsing content GenereltWeb browsing content Internet- selailu Nettlesing Olet poistamassa tietoja, jotka voivat olla hyödyllistä. Haluatko varmasti jatkaa? Du er i ferd med å slette data som kan ha verdi for deg. Er du sikker? Käynnistetään tyhjentäminen... Begynner opprydding & # 160; … Tyhennetään kohdetta% 1... Tømmer% 1 & # 160; … Kohteen% 1 tyhjentäminen epäonnistui:% 2 Tømming av% 1 mislyktes:% 2 Tyhjentäminen valmis. Tømming ferdig. Evästeet Informasjonskapsler Tyhjentää kaikki verkkosivustojen tallentamat evästeet Sletter alle informasjonskapsler som nettsteder har lagt fra seg Evästekäytännöt Praksis for Informasjonskapsler Tyhjentää evästekäytännöt kaikille käydyille sivustoille. Tømmer infokapsel- praksis for alle besøkte nettsteder Tallennetut leikepöydän sisällöt Lagret utklippstavle- innhold Tyhjentää Klipperin tallentamat leikepöydän sisällöt Tømmer utklippstavleinnholdet som Klipper har lagret Poista kaikki pienoiskuvakkeet välimuistista Tøm alle mellomlagrede minibilder Suorita- komennon historia Historie over kjørte kommandoer Tyhjentää suoritettujen komentojen historian Tømmer historien over kommandoer kjørt gjennom Kjør Kommando- verktøyet på skrivebordet Lomakkeiden täydennykset Skjemautfyllinger Tyhjentää tiedot, joita verkkosivujen lomakkeisiin on syötetty Nullstiller verdier oppgitt i skjemaer på nettsteder Verkkosivuhistoria Nett- historie Tyhjentää vierailtujen sivujen historian Tømmer historien over besøkte nettsteder WWW- välimuisti Nett- mellomlager Tyhjentää vierailtujen sivujen välimuistin Tømmer mellomlageret for besøkte nettsteder Viimeksi avatut asiakirjat Nylig brukte dokumenter Tyhjentää viimeksi avattujen asiakirjojen luettelon K- valikosta Tømmer lista over nylig brukte dokumenter fra KDEs programmeny Verkkosivujen tunnuskuvakkeet Ikoner for favorittsteder Tyhjentää vierailtujen sivujen lempikuvakevälimuistin Sletter Favicon- er lagret fra besøkte nettsteder Viimeksi käytetyt ohjelmat Nylig brukte programmer Tyhjentää viimeksi käytettyjen ohjelmien luettelon KDE- valikosta Tømmer lista over nylig brukte programmer fra KDE- menyen KFileReplaceGenericName KFileReplaceGenericName Etsi & korvaa työkaluComment Søk/ erstatt- verktøyComment Batchien etsintä - ja korvaustyökaluGenericName Et verktøy for satsvis søk og erstattGenericName Tiedoston korvausnäyttöName Filerstatt- visningName KImageMapEditorGenericName KImageMapRedigererGenericName HTML- kuvaeditoriComment HTML bildekart- redigeringComment HTML- imagemap - editoriName En bildekart- redigerer for HTMLName KLinkStatusGenericName KLinkStatusGenericName Linkkien tarkistajaName Link- sjekkerName KLinkStatusPartName KLinkStatusPartName Dynaamisten dialogien editoriComment Comment KomentoeditoriComment Comment Komentodialogien rakentajaName Name Komennon suorittajaName Name ElementitComment Comment Rivi:% 3, sarake:% 4 - "% 1" - > "% 2" Linje:% 3, Kol:% 4 – "% 1" & # 160; → "% 2" KFileReplace- osaa ei voitu ladata. Klarte ikke å laste inn KFileReplace- delen. KFileReplacen osaa ei löytynyt. Klarte ikke å finne KFileReplace- delen. % 1 KB % 1 KB % 1 MB % 1 MB % 1 GB % 1 GB Tiedostoa% 1 ei voitu avata ja ladata tekstilistaa. Tämä tiedosto ei ole vanha kfr- tiedosto tai se on vioittunut. Klarer ikke å åpne fila% 1 og laste inn strenglista. Det ser ut til at fila ikke er en gyldig fil i gammelt kfr- format, eller fila er ødelagt. Ei voi lukea tietoa. Klarer ikke å lese data. Muisti loppui. Slapp opp for minne. Etsintä suoritettu. Søk fullført. Olet valinnut% 1 - kryptaustavan tiedostoille. Oikean salaustavan valinta on erittäin tärkeää, jos sinulla on muillakin kryptaustavoilla salattuja tiedostoja. Korvauksen jälkeen nämä tiedostot tuhoutuvat. Jos et tiedä tiedostojen kryptaustapaa, valitse utf8 ja salli varmuuskopioiden luonti. Tämä asetus tunnistaa automaattisesti utf8 ja utf16 - tiedostot, mutta muutetut tiedostot muutetaan utf8 - muotoon. Du har valgt% 1 som tegnkoding for filene. Det er svært viktig at du velger riktig tegnkoding, fordi hvis du har filer med en annen tegnkoding enn den du har valgt, kan filene bli skadd når det gjøres erstatninger. Hvis du ikke vet hvilken tegnkoding filene har, så velg utf8 og slå på lagring av sikkerhetskopier. Denne innstillinga vil oppdage utf8 og utf16 - filer, men endrede filer blir konvertert til utf8. Tiedoston muunnosvaroitus Advarsel om filkoding Tiedostojen korvaus (simulaatio)... Erstatter filer (simulering) & # 160; … Tekstien korvaus (simulaatio) Erstatter strenger (simulering) Korvaa tiedostoja... Erstatter filer & # 160; … Korvatut merkkijonot Erstattede strenger Pysähtyy... Stopper & # 160; … Yhtään tallennettavaa tulosta ei ole. Tuloslista on tyhjä. Det er ingen resultater å lagre: resultatlista er tom. Kaikki tiedostot Filer Tallenna raportti Lagre rapport Kansio tai tiedosto nimellä% 1 on jo olemassa. En mappe eller fil som heter% 1 finnes fra før. Ei voi luoda kansiota% 1. Klarer ikke opprette mappa% 1. KFileReplace tekstit KFileReplace strenger Lataa merkkijonot tiedostosta Last strenger fra fil Ei voi avata kansioita. Klarer ikke åpne mapper. KFileReplacePart KFileReplacePart Hae ja korvaa erätyönä. Søk - og erstatt- verktøy for satsvis kjørin. (C) 1999- 2002 Fran�is Dupoux (C) 2003- 2004 Andras Mantia (C) 2004 Emiliano Gulmini © 1999- 2002 François Dupoux © 2003- 2004 Andras Mantia © 2004 Emiliano Gulmini KDEWebDev- ohjelman moduuli. En del av modulen KDEWebDev. Fran�is Dupoux François Dupoux Alkuperäinen KFileReplace - työkalun tekijä Opprinnelig forfatter for KFileReplace- verktøyet Emiliano Gulmini Emiliano Gulmini Nykyinen ylläpitäjä, koodin siistijä ja uudelleenkirjoittaja Nåværende vedlikeholder, koderydder og omskriver Andras Mantia Andras Mantia Toinen ylläpitäjä, KPartin kehittäjä Med- vedlikeholder, KPart- forfatter Heiko Goller Heiko Goller Alkuperäinen saksankielinen kääntäjä Opprinnelig tysk oversetter KFileReplacen nykyinen versio toimii vain paikallisille tiedostoille. For tiden fungerer KFileReplace- delen dessverre bare for lokale filer. Ei paikallinen tiedosto Ikke- lokal fil Räätälöi etsi/ korvaa - istuntoa... Tilpass søk/ erstatt- økt & # 160; … Simuloi & Simuler & Keskeytä Stopp Luo raporttitiedosto... Lag rapportfil & # 160; … & Lisää teksti... & Legg til streng & # 160; … & Poista merkkijono & Slett streng & Tyhjä merkkijonolista & Tøm lista over strenger Muokkaa valittua tekstiä... Rediger valgt streng & # 160; … & Tallenna tekstilista tiedostoon... Lagre strengelista til fil & # 160; … & Lataa tekstilista tiedostosta... & Last inn strengeliste fra fil & # 160; … & Lataa viimeksi käytetty merkkijonotiedosto & Last inn filer med nylig brukte strenger Vaihda nykyinen teksti (etsi < - > korvaa) & Snu om gjeldende streng (søk < -- > erstatt) Vaihda kaikki tekstit (etsi < - > korvaa) & Snu om alle strenger (søk < -- > erstatt) & Sisällytä alikansiot & Ta med undermapper Luo & varmuuskopio Lag & sikkerhetskopi & Huomioi merkkikoko & Skill store/ små bokstaver Salli komentoja korvaavassa tekstissä: [$komento: optio$] Tillat kommandoer & i erstatningsstrenger: [$kommando: argument$] Salli & säännölliset lausekkeet Slå på & regulære uttrykk & KFileReplace- asetukset... Sett opp & KFileReplace & # 160; … & Muokkaa Quantalla & Rediger med Quanta Avaa isäkansio Åpne overliggende & mappe Levitä puu Utvid treet & Piilota puu & Fold sammen treet & Tietoja KFileReplacesta & Om KFileReplace KFileReplacen & Käsikirja KFileReplace & Håndbok & Ilmoita virheestä & Rapporter feil Ei voi avata tiedostoa% 1 lukua varten. Klarer ikke åpne fila% 1 for lesing. Ei voi avata tiedostoa% 1 kirjoitusta varten. Klarer ikke åpne fila% 1 for skriving. Haluatko korvata tekstin% 1 tekstillä% 2? Vil du erstatte strengen% 1 med strengen% 2? Vahvista korvaus Bekreft erstatning Älä korvaa Ikke erstatt Rivi:% 2, Sarake:% 3 - "% 1" Linje:% 2, kol:% 3 – «% 1 » Tiedostoa% 1 ei voi avata eikä ladata tekstilistaa. Klarer ikke å åpne fila% 1 og laste inn strengelista. Tiedosto% 1 ei näytä uudelta kfr- tiedostolta. Muista, että vanhaa kfr- tiedostomuotoa ei pian enää käytetä. Voit muuttaa vanhat tiedostosi yksinkertaisesti tallentamalla ne kfilereplace- ohjelmalla. Det ser ut til at fila% 1 ikke er skrevet i det nye kfr- formatet. Husk at det gamle kfr- formatet snart utgår! Du kan konvertere de gamle regelfilene ved bare å lagre dem med kfilereplace. Kfr- tiedostojen muoto on muuttunut yritetään ladata% 1. Katso KFilereplacen manuaalista lisätietoja. Haluatko ladata etsi- ja- korvaa tekstilistoja? Formatet for kfr- filer er endret, forsøker å laste inn% 1. Detaljer finnes i håndboka for KFilereplace. Vil du laste inn en liste over strenger for søk- og- erstatt? Lataa Lats inn Älä lataa Ikke last inn Yhtään etsittävää tai korvattavaa merkkijonoa ei ole. Det er ingen strenger å søke og erstatte. Projektin% 1 pääkansiota ei ole. Hovedmappa til prosjektet% 1 finnes ikke. Ei ole oikeuksia pääkansioon projektissa:% 1 Tilgang nektet i hovedmappa til prosjektet:% 1 Ei voi korvata tekstiä% 1, sillä etsintäteksti on tyhjä. Kan ikke snu strengen% 1, fordi søkestrengen ville være tom. Haluatko todella poistaa% 1? Er du sikker på at du vil slette% 1? Tyhjällä listalla ei ole tallennettavia merkkijonoja. Det er ingen strenger å lagre, da lista er tom. Tallenna merkkijonot tiedostoon Lagre strenger til fil Tiedostoa% 1 ei voi tallentaa. Fila% 1 kan ikke lagres. Avaa & ohjelmalla... Åpne & med & # 160; … Projektikansio Prosjektmappe Sinun on täytettävä combo- laatikot (sijainti ja suodatin) ennen jatkamista. Du må fylle ut kombinasjonsboksene (mappe og filter) før du kan fortsette. Muutamia muokkauslaatikoita on tyhjänä Omistajan sivulla. På Eier - siden er det noen tomme tekstfelter. Minimikoko on suurempi kuin maksimikoko. Minstestørrelsen er større enn maksimal størrelse. Haun ja korvauksen eräajotiedostojen työkalu Søk - og erstatt- verktøy for satsvis kjøring KFileReplace KFileReplace (C) 2004- 2005 Andras Mantia (C) 2004- 2005 Emiliano Gulmini (C) 1999- 2002 Francois Dupoux © 2004- 2005 Andras Mantia © 2004- 2005 Emiliano Gulmini © 1999- 2002 Francois Dupoux Tekijä, KPartin kehittäjä, toinen ylläpitäjä Skallforfatter, KPart- skriver, medvedlikeholder Francois Dupou Francois Dupoux Aloittaa kansiota Startmappe Lisää etsi/ korvaa - tekstejä Sett inn søking/ erstatting- strenger Valitse tekstin lisäysmoodi Velg streng- tillegging Haun ja korvauksen toimintatila Søk - og erstatt- modus Etsi ainoastaan - tila Søk- modus Etsii: Søk etter: Etsi Søk etter Etsi/ Korvaa Søk/ Erstatt & Merkkijonot & Strenger & Tulokset & Resultater & Valinnat & Valg KFileReplace päätyökalurivi KFileReplace hovedverktøylinje Vanha koko Gammel størrelse Korvatut tekstit Erstattede elementer Omistaja Eierbruker Omistajan ryhmä Eiergruppe Löytyneet tekstit Funne strenger Vihreä tarkoittaa valmis Grønt betyr klar Keltainen tarkoittaa odota listan lajittelun päättymistä Gult betyr vent mens lista sorteres Odota listan lajittelun päättymistä Vent mens lista sorteres Punainen tarkoittaa tiedostojen selausta Rødt betyr at filene undersøkes Selatut tiedostot: Undersøkte filer: Etsi ja korvaa tiedostoissa Søk og erstatt i filer Etsi nyt Søk nå Etsi myöhemmin Søk senere & Yleinen & Generelt Aloituskansion optiot Innstillinger for oppstartsmappe Suodatin: Filter: Lisää etsintäpolku tähän. Voit käyttää etsintäpolun nappia. Sett inn en søkesti her. Du kan bruke søkesti- knappen. & Sisällytä alihakemistot & Ta med undermapper Etsi/ korvaa tekstit Søk/ erstatt- strenger Yleiset optiot Generelle innstillinger Tee & varmuuskopio ylikirjoittamisen sijaan Lag & sikkerhetskopi i stedet for å overskrive & Huomioi merkkikoko & Skill mellom store og små bokstaver Salli komennot korvattavassa teksteissä Slå på kommandoer i erstatningsstrenger Varmuuskopion tiedostotyyppi: Suffiks for sikkerhetskopi: Tiedostojen salaus: Filenes tegnkoding: Suodatus omistajan mukaan Filtrering på eierskap ID (numero) ID (Nummer) on sama Er lik ei ole Er ikke Viimeksi käytetty - päiväyksen mukaan suodatus Filtrering på tilgangsdato Kelvolliset päiväykset: Datoer gyldig for: Käytetty jälkeen: Brukt etter: Käytetty ennen: Brukt før: Viimeksi kirjoitettu Siste skrivetilgang Viimeksi luettu Siste lesetilgang Kokosuodatin Filtrering på størrelse Minimikoko: Minste størrelse: Maksimikoko: Maksimal størrelse: KB KB Yleiset valinnat Valg Salli komennot korvattavissa teksteissä Slå på kommandoer i erstatningsstrenger & Ilmoita virheistä Si fra om feil Rekursiivinen (etsi/ korvaa kaikissa alikansioissa) Rekursiv (søk/ erstatt i alle undermapper) Salli säännölliset & lausekkeet Slå & på regulære uttrykk Tee & varmuuskopio Lag sikkerhetskopi & Lisäoptiot Avanserte innstillinger Ohita hidden- tiedostot ja - kansiot Ignorer skjulte filer og mapper Seuraa symbolisia linkkejä Følg symbolske lenker Etsinnässä pysähdy ensiksilöytyneeseen (nopeampi mutta ei yksityiskohtia) Når det søkes, stopp ved første streng funnet (raskere, men ingen detaljer) Älä näytä tiedostoa, jos yhtään tekstiä ei ole löytynyt tai korvattu Ikke vis fil hvis ingen strenger er funnet eller erstattet Näytä vahvistusdialogi Vis bekreftelsesdialog Varmista jokaisen merkkijonon korvaaminen Bekreft før hver strengerstatning & OletusarvotNAME OF TRANSLATORS & StandardverdierNAME OF TRANSLATORS Ei voi avata tiedostoa% 1. Klarer ikke åpne fila% 1. Korvaa tällä Erstatt med Esiintymien kokonaislukumäärä Totalt antall forekomster KFileReplace raportti KFileReplace- rapport Etsi/ korvaa tekstien taulu Søke/ erstatte strengtabell Tulokset Resultattabell Luotu Laget av päiväys dato Esiintymiä yht. Totale forekomster Näyttää tilastoja toiminnoistasi. Huomaa, että sarakkeiden sisältö muuttuu sen mukaan, mitä toimintoa olet suorittamassa. Viser statistikk over handlingene. Merk at innholdet i kolonnene endrer seg avhengig av hva slags handling du utfører. Näyttää luettelon haettavista merkkijonoista, ja mikäli olet niin määrittänyt, myös korvaavista merkkijonoista. Käytä "lisää merkkijono" - ikkunaa muokataksesi merkkijonoluetteloa tai kaksoisnapsauta merkkijonoa. Vis en liste over strenger det skal søkes etter (og hvis du oppga det, en liste over strenger til erstatning). Bruk dialogen « legg til strenger » for å redigere strengelista, eller dobbeltklikk på en streng. Peruskansio haku - ja korvaustoimintoja varten. Syötä polku käsin tai käytä Etsi- painiketta. Basismappe for søk/ erstatt- handlinger. Sett inn sti her manuelt eller bruk Søk- knappen. Tavalliset jokerimerkit. Esimerkiksi "*. html; *. txt; *. xml". Skall- aktige jokertegn. Eksempel: « *. html; *. txt; * xml ». Käyttöpäivän pienin arvo. Minsteverdi for tilgangsdato. Käyttöpäivän suurin arvo. Største verdi for tilgangsdato. Syötä tähän etsittävä merkkijono Sett inn her strengen det skal søkes etter. Syötä tähän korvaava merkkijono Sett inn her strengen det skal erstattes med. Valitse tämä, jos hakusi huomioi merkkikoon. Slå på dette hvis søket skal skille mellom små og store bokstaver. Valitse tämä etsiäksesi myös alihakemistoista. Slå på dette fpr å søle i undermapper også. Valitse tämä, jos etsit merkkijonoa, ja haluat ainoastaan tietää, sisältääkö tiedosto merkkijonon vai ei. Slå på dette når du søker etter en streng og du bare vil vite om strengen finnes eller ikke i fila. Valitse tämä ohittaaksesi piilotiedostot ja - kansiot. Slå på dette for å ignorere skjulte filer eller mapper. Jos valittu, KFR näyttää myös ne tiedostot ja kansiot, joista ei löydetty tai korvattu merkkijonoa. Hvis dette er slått på vil KFR vise også navnene på filer der ingen strenger er funnet eller erstattet. Käytä '"komentoja". Jos haettava merkkijono on esimerkiksi "käyttäjä" ja korvaava merkkijono "[$user: uid$]", korvataan "käyttäjä" käyttäjän uid: lla. Bruk « kommandoer ». Hvis for eksempel søkestrengen er « bruker » og erstatningsstrengen er kommandoen « [$bruker: uid] », så vil KFR erstatte « bruker » med brukerens uid- nummer. Valitse tämä, jos haluat jättää alkuperäiset tiedostot koskemattomiksi. Slå på dette hvis du vil at originalfilene skal forbli urørt. Valitse tämä, jos haluat, että sinulta pyydetään varmistus yksittäisen merkkijonon korvaukselle. Slå på dette hvis du vil bli spurt om bekreftelse for enkeltstreng- erstatning. Etsi ainoastaan - tila Velg bare- søk- modus. Haun ja korvauksen toimintatila Velg søk - og erstatt- modus. Syötä tähän haettava merkkijono. Sett inn her en streng du vil søke etter. Syötä tähän merkkijono, jota KFR käyttää haettavan merkkijonon korvaamiseksi. Sett inn her strengen som KFR vil bruke til å erstatte søkestrengen. Polygoni Polygon Valitse map ja editoitava kuva Velg kart og bilde som skal redigeres Valitse kuva ja/ tai map, jota haluat editoida Velg et bilde og/ eller et kart som skal redigeres & Mapit & Kart Yhtään mappia ei löytynyt Fant ingen kart HTML imagemap editori En redigerer for HTML bildekart KImageMapEditor KImageMapEditor (c) 2001- 2007 Jan Schaefer © 2001– 2007 Jan Schaefer Jan Schaefer Jan Schaefer Joerg Jaspert Joerg Jaspert Makefile- tiedostojen ja Debian- paketin luonnin avustaja For å ha hjulpet meg med Makefilene, og laget Debian- pakka Aaron Seigo and Michael Aaron Seigo og Michael -- enable- final tilan avustaja For å ha hjulpet meg å rette -- enable- final kjøring Antonio Crevillen Antonio Crevillen Espanjanjalaiseen käännökseen for den spanske oversettelsen Fabrice Mous Fabrice Mous Hollantilaiseen käännökseen For den nederlandske oversettelsen Germain Chazot Germain Chazot Ranskalaiseen käännökseen For den franske oversettelsen Kirjoita HTML- koodi stdouttiin poistuttaessa Skriv HTML- kode til standard- ut ved avslutning Alueet Områder Leikkaa% 1 Klipp% 1 Liitä% 1 Lim inn% 1 Säädä koko% 1 Endre størrelse på% 1 Lisää osoitin% 1 Legg til punkt til% 1 Poista osoitin% 1 Fjern punkt fra% 1 Luo% 1 Opprett% 1 Usemap Brukskart Alueiden lukumäärä Antall områder & Map & Kart KImageMapEditor päätyökalut Hovedverktøylinje for KImageMapEditor KImageMapEditor piirtotyökalu Tegneverktøylinje for KImageMapEditor (c) 2001- 2003 Jan Schauml; fer janschaefer@ users. sourceforge. net © 2001– 2003 Jan Schauml; fer janschaefer@ users. sourceforge. net Avaa tiedosto Napsauta tätä avataksesi uuden kuvan tai HTML- tiedoston. Åpne fil Trykk dette for å åpne et nytt bilde eller HTML- fil. Avaa uusi kuva tai HTML- tiedosto Åpne nytt bilde eller HTML- fil Tallenna tiedosto Napsauta tätä tallentaaksesi muutokset HTML- tiedostoon. Lagre fil Trykk dette for å lagre endringene til HTML- fila. Tallenna HTML- tiedosto Lagre HTML- fil Sulje tiedosto Napsauta tätä sulkeaksesi nykyisen HTML- tiedoston. Lukk fil Trykk dette for å lukke den åpne HTML- fila. Sulje HTML- tiedosto Lukk HTML- fil Kopioi Napsauta tästä kopioidaksesi valittu alue. Kopier Trykk dette for å kopiere det markerte området. Leikkaa Napsauta tästä leikataksesi valittu alue. Klipp ut Trykk dette for å klippe ut det markerte området. Liitä Napsauta tästä liittääksesi kopioitu alue. Lim inn Trykk dette for å lime inn det koperte området. Poista Napsauta tästä poistaaksesi valitun alueen. Slett Trykk dette for å slette det markerte området. Zoom Valitse haluttu zoom- taso. Zoom Velg ønsket forstørring. 25% 25% 50% 50% 150% 150% 250% 250% 300% 300% 750% 750% Korosta alueita Framhev områder Näytä Alt- tunniste Vis ALT- tagg Mapin & Nimi... Kartnavn & # 160; … & Uusi Map... Nytt kart & # 160; … Luo uusi map Opprett et nytt kart & Poista Map Slett kart Poista nykyinen aktiivinen map Slett det aktive kartet Editoi & Oletusaluetta Rediger standardområde & # 160; … Editoi oletusaluetta nykyisestä aktiivisesta mapista Rediger standardområde i det gjeldende aktive kartet Näytä esikatselu Vis en forhåndsvisning Lisää kuva... Legg til bilde & # 160; … Lisää uusi kuva Legg til et nytt bilde Poista kuva Fjern bilde Poista nykyinen näkyvä kuva Fjern det bildet som er synlig nå Editoi Usemappia... Rediger « usemap » & # 160; … Editoi nykyisen näkyvän kuvan usemapin tunnistetta Rediger « usemap » - taggen til det bildet som nå er synlig Näytä & HTML Vis & HTML & Valinta & Markering Valinta Napsauta tätä valitaksesi alueen. Markering Trykk dette for å markere områder. & Ympyrä & Sirkel Ympyrä Napsauta tästä aloittaaksesi ympyrän piirtämisen. Sirkel Trykk dette for å begynne å tegne en sirkel. & Suorakaide & Rektangel Suorakaide Napsauta tätä aloittaaksesi suorakaiteen piirtämisen. Rektangel Trykk her for å begynne å tegne et rektangel. & Polygoni & Mangekant Polygoni Napsauta tästä aloittaaksesi polygonin piirtämisen. Mangekant Trykk dette for å begynne å tegne en mangekant. Polygoni & vapaalla kädellä & Frihånds- mangekant Vapaan käden polygoni Napsauta tästä aloittaaksesi vapaan käden polygonin piirtämisen. Frihåndsmangekant Trykk dette for å begynne å tegne en frihånds- mangekant. & Lisää piste & Legg til punkt Lisää piste Napsauta tätä lisätäksesi pisteen polygoniin. Legg til punkt Trykk dette for å legge til punkter i en mangekant. & Poista piste Fjern punkt Poista piste Napsauta tätä poistaaksesi pisteen polygonista. Fjern punkt Trykk dette for å ta vekk punkter fra en mangekant. Keskeytä piirtäminen Avbryt tegning Lisää leveyttä Øk bredde Kutista leveyttä Minsk bredde Lisää korkeutta Øk høyde Kutista korkeutta Minsk høyde Tuo edustaan Flytt fremst Vie taustalle Flytt bakerst Tuo edustaan Flytt én forover Vie taustalle Flytt én bakover KImageMapEditorin asetukset... Sett opp KImageMapEditor & # 160; … Näytä aluelista Vis områdeliste Näytä map- lista Vis kartliste Näytä kuvalista Vis bildeliste Valinta: - Kursori: x: 0, y: 0 Utvalg: – Markør: x: 0, y: 0 Kursori: x:% 1, y:% 2 Markør: x:% 1, y:% 2 Valinta: x:% 1, y:% 2, w:% 3, h:% 4 Utvalg: x:% 1, y:% 2, b:% 3, h:% 4 Valinta: - Utvalg: – Pudota kuva tai HTML- tiedosto Slipp et bilde eller HTML- fil Anna mapin nimi Oppgi kartnavn Kirjoita mapin nimi: Oppgi navnet på kartet: Nimi% 1 on jo olemassa. Navnet% 1 finnes fra før. Mapin HTML- koodi HTML- kode for kartet *. png *. jpg *. jpeg *. gif *. htm *. html_BAR_Web tiedosto *. png *. jpg *. jpeg *. gif *. bmp *. xbm *. xpm *. pnm *. mng_BAR_Kuvat *. htm *. html_BAR_HTML tiedostot *. png_BAR_PNG kuvat *. jpg *. jpeg_BAR_JPEG kuvat *. gif_BAR_GIF- kuvat * _BAR_Kaikki tiedostot *. png *. jpg *. jpeg *. gif *. htm *. html_BAR_Vev- fil *. png *. jpg *. jpeg *. gif *. bmp *. xbm *. xpm *. pnm *. mng_BAR_Bilder *. htm *. html_BAR_HTML- filer *. png_BAR_PNG- bilder *. jpg *. jpeg_BAR_JPEG- bilder *. gif_BAR_GIF- bilder * _BAR_Alle filer Valitse avattava tiedosto Velg fil som skal åpnes HTML- tiedosto HTML- fil Tiedosto% 1 on jo olemassa. Haluatko korvata sen? Fila% 1 finnes fra før. Vil du overskrive den? Sinulla ei ole kirjoitusoikeuksia tiedostolle% 1. Du har ikke skrivetilgang til fila% 1. qt > Tiedostoa% 1 ei ole. < qt > Fila% 1 finnes ikke, Tiedostoa% 1 ei voi tallentaa, koska sinulla ei ole kirjoitusoikeuksia. Klarte ikke ikke lagre fila% 1, fordi du ikke har den skrivetilgangen som kreves. Haluatko varmasti poistaa mapin% 1? Et voi perua enää poistoa. Er du sikker på at du vil slette kartet% 1? Det er ikke mulig å angre dette. Poista map? Slette kart? Tiedosto% 1 on muuttunut. Haluatko tallentaa sen? Fila% 1 er endret. Vil du lagre den? Anna usemap Skriv inn Usemap Syötä usemapin arvo: Oppgi Usemap- verdien: Web- tiedostot Vevfiler PNG- kuvat PNG- bilder JPEG- kuvat JPEG- bilder GIF- kuvat GIF- bilder Valitse avattava kuva Velg bilde som skal åpnes Ylä- X: Øvre & X: Ylä- Y: Øvre & Y: Keski- X: Senter- X: Keski- Y: Senter- Y: Poista kuva Fjern Ylä- X Øvre & X Ylä- Y Øvre & Y & HREF: & HREF: Vaihtoehtoinen & Teksti: Alt. & tekst: & Kohde: & Mål: Salli oletusmap Slå på standardkart Napsautus: OnClick: Kaksoisnapsautus: OnDblClick: Hiiri alas: OnMouseDown: Hiiri ylös: OnMouseUp: Hiiri päällä: OnMouseOver: Hiiren liike: OnMouseMove: OnMouseOut: OnMouseOut: Aluetunnisteen editori Redigering av områdetagger & JavaScript & JavaScript Kuvan esikatselun & maksimikorkeus: Største & høyde for bildeforhåndsvisning: & Perumisten raja & Angrebegrensning: & Uudelleen tekemisen raja & Omgjør- berensning: & Aloita viimeksi käytetyllä dokumentilla & Start med siste brukte dokument Javascriptiä ei tueta Javascript er ikke støttet Sulje nykyinen välilehti Velg en Dokumentrot Tarkistaa... Sjekker & # 160; … Tyhjien URL: ien tarkistuksen esto. Nekter feigt å sjekke en tom URL. Tarkistus päättynyt Ferdig med sjekking Lisää tason... Legger til nivå & # 160; … Jatketaan Fortsetter Vie tulokset HTML- muodossa Eksporter resultater som HTML Tarkistaa SJekker Uudelleentarkistus valmis Ferdig med omsjekk Poista valitut asiakirjat Slett sjekkede dokumenter Poista kaikki asiakirjat Slett alle dokumenter Käydään kansioita läpi... Krabber gjennom mapper & # 160; … Avaa uusi välilehti Åpne ny fane Sulje nykyinen välilehti Lukk den gjeldende fanen Etsintä Økt Kaikki linkit Alle lenker Hyvät linkit Gode lenker Rikkinäiset linkit Brutte lenker Huonosti määritellyt linkit Lenker med feil Määrittelemättömät linkit Ubestemte lenker Poista suotimet Tøm filter Anna termit, jotka suodatetaan tuloslistasta Oppgi hva resulatlista skal filtreres på Valitse, minkätyyppisiä linkkejä tilaltaan tulee tuloslistaan. Velg hva slags lenkestatus som skal vises i resultatlista Epäkelpo URL. Ugyldig URL. Juuri- URL. ROT URL. Tarkista uudestaan Omsjekk Muokkaa viittaavaa Quantalla Rediger henviser (Referrer) Avaa viittaava URL Åpne henviser- URL Kopioi URL Kopier URL Kopioi viittaava URL Kopier henviser- URL Kopioi solun teksti Kopier celletekst Ei pystynyt löytämään KLinkStatuksen osaa; konfiguroitko prefiksillä '-- prefix=/ $KDEDIR' ja teitkö 'make install'? Kunne ikke finne KLinkStatus- part. Ble dette satt opp med '-- prefix=/ $KDEDIR' fulgt av 'make install'? Linkin tarkistin. KLinkStatus kuuluu KDE: n kdewebdev- moduuliin. En lenkesjekker. KLinkStatus hører til modulen kwebdev fra KDE. KLinkStatus KLinkStatus Paulo Moura Guedes Paulo Moura Guedes Manuel Menezes de Sequeira Manuel Menezes de Sequeira Gonçalo Silva Gonçalo Silva Nuno Monteiro Nuno Monteiro Eric Laffoon Eric Laffoon Michal Rudolf Michal Rudolf Mathieu Kooiman Mathieu Kooiman Jens Herden Jens Herden Helge Hielscher Helge Hielscher Avattava dokumentti Dokument som skal åpnes Avaa URL... Åpne URL & # 160; … Sulje istunto Lukk økt Ohjelman KLinkStatus asetukset... Sett opp KLinkStatus & # 160; … Tietoja ohjelmasta KLinkStatus Om KLinkStatus & Piilota hakupaneeli & Skjul søkepanelet & Poista hakuvalinnat & Tilbakestill søkevalgene & Estä hakutulosten päivitys Slå av & oppdateringer på resultattabellen & Aloita etsiminen & Start søk & Tauota etsintä & Pause i søk Pysäytä etsintä Stopp søk & Rikkinäiset linkit & Brutte lenker & Näytetyt linkit & Viste lenker & Orvot asiakirjat Dokumenter & uten henvisning & # 160; … & Korjaa kaikki... & Rett opp alle & # 160; … Tarkista linkit Sjekk lenker Orvot asiakirjat Dokumenter uten henvisning Edellinen näyttö Forrige rute Seuraava näyttö Neste rute Edellinen istunto Forrige økt Seuraava istunto Neste økt Korjaa käsin Manuell oppretting Selaus Navigasjon & Ohje@ title: menu & Hjelp@ title: menu & Älä tarkista ylemmän tason kansioita Ikke sjekk overliggende mapper Tarkista ulkoiset linkit Sjekk eksterne lenker Älä tarkista säännöllistä lauseketta: Ikke sjekk regulært uttrykk: tt: mm: ss hh: mm: ss Käytetty aika: Klokketid: Samanaikaisten yhteyksien määrä: Antall samtidige tilkoblinger: Aikaraja sekunneissa: Tidsavbrudd i sekunder: Syöttö Inndata URL- historian osotteiden määrä: Antall oppføringer i URL- historien: Tarkista ylemmät kansiot Sjekk overliggende mapper Ruksi tämä, jos haluat käyttää Quantan projektin esikatselun prefiksiä tarkistettavassa urlissa Sett merke her hvis du vil bruke Quantas prefiks for prosjektforhåndsvisning i URL- en som skal sjekkes Käytä esikatselun prefixiä Bruk prefiks for forhåndsvisning Muista asetukset poistuttaessa Husk innstillingene når programmer avslutter Lähetä tunnistus Send identifikasjon User- Agent Brukeragent Puunäkymä Tre Seuraa viimeksitarkistettua linkkiä Følg sist sjekket lenke Orvot asiakirjat - elementti Skjermelement for dokumenter uten henvisning Pohjakansio: Basismappe: Suodata asiakirjat... Filtrer dokumenter & # 160; … Yhdistetyn url- joukon maksimimäärä. Største antall oppføringer i kombo- URL- en. Samanaikaisten yhteyksien maksimimäärä. Største antall samtidige forbindelser. URL- hakujen aikaraja. Tidsavbrudd når en URL hentes. Yhdistetyn urlin historiatiedot. Historie i kombo- URL- en. Maksimisyvyys. Største dybde å sjekke. Tarkistetaanko ylemmän tason kansiot. Om mapper høyere oppe i hierarkiet skal sjekkes. Tarkistetaanko ulkoiset linkit. Om eksterne lenker skal sjekkes. Käytetäänkö Quantan projektin esikatselun prefiksiä tarkistettavan URL: in asettamiseen. Om forhåndsvisningsprefikset i Quanta- prosjektet skal brukes til å sette opp URL for sjekk. Näytetäänkö tulos laakeana vai puunäkymänä. Om resultatet skal vises flatt eller i en tre- visning. Säädetäänkö tuloksen sarakkeiden leveydet automaattisesti (ei käytössä). Om kolonnebredden i resultatvisningen skal justeres automatisk (ikke i bruk). Seuraako tulosikkuna viimeksi tarkistettua linkkiä. Om visningsruta for resultatet skal følge den lenka som sist ble sjekket. Lähetetäänkö User- Agent - tieto HTTP- kutsuun. Om det skal sendes en User- Agent i HTTP- forespørsler. Määrittelee lähetettävän User Agent - tiedon. Definerer HTTP User- Agent som skal sendes. Näytetäänkö käyttäjälle, onko merkkaus oikeamuotoinen näyttämällä saraketta kuvakeilmaisimella. Om det skal vises en kolonne med et ikon for å vise brukeren om oppmerkinga er gyldig. Tämä valinta määrittää sisällön sisentämiseen käytettävien välilyöntien määrän. Dette valget oppgir antall mellomrom som Tidy bruker for å rykke inn innhold, når innrykk er slått på. Rivitetäänkö uudestaan? Om linjer skal brytes. Tämä asetus määrittää oikean reunan, jota Tidy käyttää rivittämistä varten. Tidy yrittää rivittää tiedoston niin, ettei tämä reuna ylity. Dette oppgir høyremargen som Tidy bruker for linjebryting. Tidy forsøker å bryte linjer slik at de ikke blir lenger enn dette. Tämä asetus määrittää, tulostaako Tidy tagien nimet suuraakkosiin. Oletuksena näin ei tehdä, jolloin tagit tulostetaan pienaakkosin lukuunottamatta XML- syötettä, jonka merkkikoko säilytetään. Dette bestemmer om Tidy skal skrive ut tagg- navn med store bokstaver. Standard er « nei », som gir utdata med små bokstaver, unntatt for XML inndata, der originalen blir beholdt. Linkkien tarkistaja En lenkesjekker Tarkista Sjekk Tunnistaminen Identifikasjon Aseta tapa, jolla KLinkstatus raportoi itsestään Sett opp hvordan KLinkstatus melder seg KLinkStatus osa KLinkStatus- del (C) 2004 Paulo Moura Guedes © 2004 Paulo Moura Guedes Muokkaa & Endre Automaattikorjaus Autoretting Valitse merkki Velg tegn Aseta & automaattikorjaus Oppsett av & autoretting & # 160; … Automaattikorjaus Autorett & Yksinkertainen automaattikorjaus Enkel autoretting Havaitse uuden virkkeen alku ja tarkista, että virke alkaa isolla alkukirjaimella. Finn når en ny setning begynner og pass alltid på at første tegn er en stor bokstav Muunna virkkeen ensimmäinen kirjain automaattisesti isoksi (esim. "taloni. tässä kaupungissa" muotoon "taloni. Tässä kaupungissa"). Gjør automatisk om & første bokstaven i en setning til stor bokstav. (F. eks. « huset mitt. i denne byen » til « huset mitt. I denne byen ») Kaikkien sanojen osalta tarkistetaan, ettei vaihtonäppäintä ole vahingossa painettu liian pitkään. Jos sana alkaa kahdella suuraakkosella, on se lisättävä Poikkeukset- välilehdelle. Alle ord blir sjekket for den vanlige feilen å holde shift- tasten nede litt for lenge. Hvis noen ord må ha to store bokstaver, bør de legges til i lista over unntak. Muunna kaksi suuraakkosta yhdeksi suuraakkoseksi ja yhdeksi pienaakkoseksi (esim. KOrjaus muotoon Korjaus). Gjør om & to store bokstaver til en stor og en liten bokstav (f. eks. PErfekt til Perfekt) Tunnista verkko- osoite (URL) ja muokkaa se muotoon, jota myös verkkoselain käyttää URL: n esittämiseksi. Oppdag nettadresser (Uniform Resource Locator) når de skrives inn og formater dem på samme måte som en nettleser ville vist dem. & URL: n automaattinen muotoilu Autoformater & Internett- adresser Tarkista, ettei peräkkäisiä välilyöntejä käytetä. Tämä on yleinen virhe, joka on vaikea havaita muotoillussa tekstissä. Sørg for at man ikke kan skrive flere mellomrom etter hverandre. Dette er en vanlig feil, som er vanskelig å finne i formatert tekst. & Poista peräkkäiset välilyönnit & Hindre doble mellomrom Säilytä oikea muotoilu ja virkkeiden sisennys poistamalla automaattisesti kappaleiden alkuun ja loppuun lisätyt välilyönnit. Bevar korrekt formatering og innrykk av setninger ved automatisk å fjerne mellomrom skrevet på begynnelsen og slutten av et avsnitt. Poista & välilyönnit kappaleiden alusta ja lopusta. Fjern mellomrom på begynnelsen og slutten av avsnitt Kun käytä _ alleviivausta _ tai * lihavointia * osoittamaan korostusta, korjataan merkintä oikeaksi muotoiluksi. Når du bruker _ understrekning _ eller * halvfet *, vil teksten mellom understrekene eller stjernene bli gjort om til understreket eller halvfet tekst. & Lihavoi ja alleviivaa automaattisesti. Automatisk formatering av & halvfet og understreket Useimmat yleiset merkintätavat muunnetaan automaattisesti. De fleste standardnotasjonene for brøker vil bli omgjort når de er tilgjengelige Korvaa 1/ 2 muodolla ½... Erstatt 1/ 2 & # 160; … med ½ & # 160; … Kun kappale alkaa esimerkiksi merkeillä 1), muunnetaan kappale automaattisesti käyttämään numeroitua tyyliä. Näin myös seuraavat kappaleet numeroidaan ja välistys on tehty oikein. Når du skriver '1)' eller lignende i begynnelsen av et avsnitt, skal avsnittet automatisk bruke den nummereringsstilen. Dette har fordelen at de neste avsnittene også blir nummerert og at mellomrommene blir riktige. Käytä numeroitujen kappaleiden automaattista numerointia Bruk & autonummerering på nummererte avsnitt Korvaa 1st... muodolla 1^st... Erstatt 1a & # 160; … med 1^a & # 160; … Viikonpäivät isolla alkukirjaimella Skriv ukedag med stor bokstav Kun kappale alkaa esimerkiksi merkillä '*' tai '-'. 'muunnetaan kappale automaattisesti käyttämään luettelotyyliä. Näin myös seuraavat kappaleet alkavat oikealla luettelomerkillä. Hvis du skriver « * » eller « - » først i et avsnitt, blir avsnittet automatisk endret til listestil. Med listeformatering, vil rette punkttegn alltid bli brukt. Käytä luettelomuotoilua Bruk listeformatering for punkter med avsnitt Korjatut lainausmerkit Selvvalgte & hermetegn Korvaa kaksinkertaiset lainausmerkit typografisilla lainausmerkeillä Erstatt & doble hermetegn med typografiske hermetegn Korvaa yksinkertaiset lainausmerkit typografisilla lainausmerkeillä Erstatt & enkle hermetegn med typografiske hermetegn Automaattikorjauksen lisätoiminnot Avansert autoretting Kielikohtaiset korjaukset ja poikkeukset: Erstatning og unntak for språk: Kaikki kielet Alle språk Ota sanan korvaus käyttöön & Slå på orderstatning Korvaa teksti muotoilulla Erstatt & tekst med format Muuta muotoilua... Endre format & # 160; … Puhdista muotoilu & Tøm format Älä tulkitse virkkeen lopuksi: Behandles ikke som setningsslutt: Sisällytä automaattisesti Autoinkludering Hyväksy kaksi isoa alkukirjainta _ Godta to store bokstaver i: Kalenteri% 1 -% 2 Kalenderverktøy & Lisää Sett inn Alkamispäivä Startdato: Päättymispäivä Sluttdato: Päättymispäivä on ennen alkupäivää! Varmista, että päättymispäivä on alkamispäivää myöhäisempi. Sluttdatoen er før startdatoen. Du & # 160; må & # 160; endre & # 160; datoene & # 160; slik & # 160; at & # 160; sluttdatoen & # 160; kommer sist. Kalenteri ei voi olla pidempi kuin 10 vuotta. Jos todella tarvitset niin pitkiä ajanjaksoja, jaa ajanjakso useammaksi kalenteriksi. Kalendere bør ikke være lenger enn 10 år. Om du virkelig trenger så lange kalendere må du heller dele dem opp. Alkamis - ja päättymispäivä ovat samat! Ainoastaan yksi päivä lisätään. Haluatko jatkaa? Start - og sluttdatoene er like, så bare en dag vil bli satt inn. Vil du fortsette? Useamman vuoden kalenterin luominen voi viedä paljon tallennustilaa. Haluatko jatkaa? Å lage en kalender for en periode lengre enn ett år vil ta opp mye plass. Vil du fortsette? Alue, jonne kalenteria lisätään, ei ole tyhjä. Haluatko varmasti jatkaa ja korvata nykyisiä tietoja? Alue, jonka kalenteri korvaisi näkyy valittuna, jos valitset 'Ei'. Området du vil sette inn kalenderen er ikke tomt. Er du sikker på at du vil fortsette og skrive over data som finnes fra før? Hvis du velger « Nei » vil området som trengs for den valgte kalenderen bli merket slik at du ser hvilke data som ville blitt overskrevet. Lisää kalenteri Sett inn Kalender Kalenteri% 1 -% 2 Kalender fra% 1 til% 2 viikkoThis what' s this help applies for the entire dialog. uke Vaihda aakkossarja Endre store/ små eller omvendt Virkkeen kirjoitusasu Stor forbokstav i setninger pienaakkoset små bokstaver SUURAAKKOSET STORE BOKSTAVER Alkukirjaimet Suuraakkosin Store Forbokstaver vAIHDA aAKKOSSARJAA bYTT oM sTORE/ Små Vaihda aakkossarja Bytt om små/ store bokstaver Yleinen KOffice- suodinName Alment KOffice- filterName Karbon14 Illustrator - tuontisuodinName Illustrator- importfilter for Karbon14Name Kontour Applixgraphics - tuontisuodinName Applixgraphics- importfilter for Kontour Name Karbon14 EPS - vientisuodinName EPS- eksportfiler for Karbon14 Name Karbon14 EPS - tuontisuodinName EPS- importfilter for Karbon14 Name Karbon 1. x - tuontisuodinName Karbon 1. x importfilterName Karbon Kontour - tuontisuodinName Kontour- importfilter for KarbonName Karbonin MS Office - piirros tuontisuodinName Importfilter fra MS Office- tegning til KarbonName OpenOffice. org- piirrostuontisuodin Karbon14: lleName OpenOffice. org Draw- importfilter for Karbon14Name Karbon PDF - tuontisuodinName PDF- importfilter for Karbon Name Karbon14 PNG - vientisuodinName PNG- eksportfilter for Karbon14 Name Karbon14 SVG - vientisuodinName SVG- eksportfiler for Karbon14 Name Karbon SVG - tuontisuodinName SVG- importfilter for Karbon Name Karbon SVGZ- tuontisuodinName SVGZ- importfilter for Karbon Name Karbon14 WMF - vientisuodinName WMF- eksportfilter for Karbon14Name Karbon WMF - tuontisuodinName WMF- importfilter for Karbon Name Karbon WPG- tuontisuodinName WPG- importfilter for Karbon Name Karbon14 WVG - vientisuodinName WVG- eksportfiler for Karbon14 Name Karbon XAML - tuontisuodinName XAML- importfilter for Karbon Name Karbon14 Gimp - vientisuodinName Gimp- eksportfiler for Karbon14Name Karbon XFig - tuontisuodinName XFig- importfilter for KarbonName KChart BMP - vientisuodinName BMP- eksportfilter for KChartName KChart JPEG - vientisuodinName JPEG- eksportfilter for KChartName KChart MNG - vientisuodinName MNG- eksportfilter for KChartName KChart PNG - vientisuodinName PNG- eksportfilter for KChartName KChart XBM - vientisuodinName XMB- eksportfilter for KChartName KChart XPM - vientisuodinName XPM- eksportfilter for KChartName KChart SVG - vientisuodinName SVG- eksportfilter for KChartName KFormula LaTeX - vientisuodinName LaTeX- eksportfilter for KFormulaName KFormula PNG - vientisuodinName PNG- eksportfilter for KFormula Name KFormula SVG - vientisuodinName SVG- eksportfilter for KFormula Name Kivio kuva - vientisuodinName Bilde- eksportfilter for KivioName Kivio kuva - vientisuodinName KPlato eksportfilter for iCalendarName KPresenter BMP - vientisuodinName BMP- eksportfilter for KPresenterName KPresenter JPEG - vientisuodinName JPEG- eksportfilter for KPresenterName KPresenter MNG - vientisuodinName MNG- eksportfilter for KPresenterName KPresenter PNG - vientisuodinName PNG- eksportfilter for KPresenterName KPresenter XBM - vientisuodinName XBM- eksportfilter for KPresenterName KPresenter XPM - vientisuodinName XPM_ eksportfilter for KPresenterName Suodin KPR- tiedostojen viemiseksi ODP: ksiName Filter som eksporterer KPR- filer til ODPName KPresenter vanhan tiedostomuodon suodinName Gammelt filformatfilter for KPresenterName KPresenter KWord - suodinName KPresenter KWord- filterName Magicpoint- tuontisuodin KPresenterilleName Magicpoint- importfilter for KPresenterName OpenOffice. org Impress - vientisuodin KPresenterilleName OpenOffice. org Impress- eksportfilter for KPresenterName OpenOffice. org Impress - tuontisuodin KPresenterilleName OpenOffice. org Impress- importfilter for KPresenterName PPT- tuontisuodin KPresenterilleName PPT- importfilter for KPresenterName Microsoft PowerPoint - tuontisuodin KPresenterilleName Microsoft PowerPoint- importfilter for KPresenterName Microsoft PowerPoint 2007 - tuontisuodin KPresenterilleName MS PowerPoint 2007 importfilter for KPresenterName KPresenter SVG - vientisuodinName SVG- eksportfilter for KPresenterName KSpread Applix taulukkolaskenta - tuontisuodinName Applix- regnearkimportfilter for KSpreadName CSV- vientisuodin KSpreadiinName CSV- eksportfilter for KSpreadName CSV- tuontisuodin KSpreadiinName CSV- importfilter for KSpreadName KSpread dBASE tuontisuodinName dBASE- importfilter for KSpreadName KSpread Microsoft Excel - tuontisuodinName Microsoft Excel- importfilter for KSpreadName Gnumeric- vientisuodin KSpreadiinName GNUmeric- eksportfilter for KSpreadName Gnumeric tuontisuodin KSpreadiinName GNUmeric- importfilter for KSpreadName HTML- vientisuodin KSpreadiinName HTML- eksportfilter for KSpreadName KSpread LaTeX- vientisuodinName LaTeX- eksportfilter for KSpreadName OpenOffice. org Calc - vientisuodin KSpreadilleName OpenOffice. org Calc- eksportfilter for KSpreadName OpenOffice. org Calc - tuontisuodin KSpreadilleName OpenOffice. org Calc- importfilter for KSpreadName Quattro Pro tuontisuodin KSpreadiinName Quattro Pro- importfilter for KSpreadName MS Excel 2007 - tuontisuodin KSpreadilleName MS Excel 2007 importfilter for KSpreadName KWord AbiWord - vientisuodinName AbiWord- eksportfilter for KWordName KWord AbiWord - tuontisuodinName AbiWord- importfilter for KWordName KWord AmiPro - vientisuodinName AmiPro- eksportfilter for KWordName KWord AmiPro - tuontisuodinName AmiPro- importfilter for KWordName KWord Applixword - tuontisuodinName Applixword- importfilter for KWordName KWord ASCII - vientisuodinName Ascii- eksportfilter for KWordName KWord ASCII - tuontisuodinName Ascii- importfilter for KWordName KWord SGML DocBook - vientisuodinName SGML DocBook eksportfilter for KWordName MS Word 2007 - tuontisuodin KWordilleName MS Word 2007 importfilter for KWordName KWord HancomWord- tuontisuodinName HancomWord- importfilter for KWordName KWord HTML- vientisuodinName HTML- eksportfilter for KWordName KWord HTML- tuontisuodinName HTML- importfilter for KWordName KWordin KWord 1. 3 - tuontisuodinName KWord 1. 3- importfilter for KWordName KWord LaTeX- vientisuodinName LaTeX- eksportfilter for KWordName KWord Latex - tuontisuodinName LaTeX- importfilter for KWord Name KWord MS Word- ODF - tuontisuodinName MS Word ODF- importfilter for KWordName KWord Microsoft Write - vientisuodinName Microsoft Write- eksportfilter for KWordName KWord Microsoft Write - tuontisuodinName Microsoft Write- importfilter for KWordName OpenOffice. org Writer - vientisuodin KWordilleName OpenOffice. org Writer- eksportfilter for KWordName OpenOffice. org Writer - tuontisuodin KWordilleName OpenOffice. org Writer- importfilter for KWordName KWord Palm Doc - vientisuodinName Palm Doc- eksportfilter for KWordName KWord Palm Doc - tuontisuodinName Palm Doc importfilter for KWordName KWord RTF- vientisuodinName RTF- eksportfilter for KWordName KWord RTF- tuontisuodinName RTF- importfilter for KWordName KWord StarWriter 5. x - tuontisuodinName StarWriter 5. x- importfilter for KWordName KWord WML- vientisuodinName WML- eksportfilter for KWordName KWord WML- tuontisuodinName WML- importfilter for KWordName KWord WordPerfect- vientisuodinName WordPerfect- eksportfilter for KWordName KWord WordPerfect- tuontisuodinName WordPerfect- importfilter for KWordName KOffice XSLT- vientisuodinName XSLT- eksportfilter for KOfficeName KOffice XSLT- tuontisuodinName XSLT- importfilter for KOfficeName Karbon14GenericName Karbon14GenericName Skaalattava grafiikkaComment Skalerbar grafikkComment Tee skaalattavaa vektorigrafiikkaaComment Lag skalerbare vektortegningerComment Karbonin perustoiminnallisuusmoduuliName Karbon- modul for kjernefunksjonalitetName KOfficen vektorigrafiikkakomponenttiName Skalerbar grafikk- komponent for KOfficeName Karbonin telakointiliitännäinenName Dockers programtillegg for KarbonName SuodintehosteetName FiltereffekterName Karbon- työkalutName Karbon- verktøyName YksinkertainenName GrunnleggendeName Tyhjä asiakirjaComment Tomt dokumentComment Luo tyhjän asiakirjanName Lager et tomt dokumentName KChartGenericName KChartGenericName KaaviogeneraattoriComment DiagramgeneratorComment Luo grafiikkaa ja kaavioitaName Lag grafer og diagrammerName KOfficen kaaviokomponenttiGenericName Diagramkomponent for KOfficeGenericName KaavioName DiagramName KaaviohahmoName DiagramformName PylväskaavioComment StolpediagramComment Esimerkki pylväskaaviostaName Et eksempel på et stolpediagramName KaaviotName DiagrammerName Tyhjä arkkiComment Tomt arbeidsarkComment Kexin projektikäsittelijätName Kexi prosjektbehandlereName Säiliön osatName Beholder- elementerName yleiset elementitComment Elementære elementerComment Käyttöliittymäelementtien pohjaName Base for elementfabrikkName MySQLComment MySQLComment Kexi- tietokanta- ajuri MySQL- palvelinten käyttämiseksiName Kexi databasedriver for tilgang til MySQL- tjenereName ODBCComment ODBCComment Kexin ODBC- ajuriName Kexi driver for Open Database Connectivity ‒ ODBCName OracleComment OracleComment Kexi- tietokanta- ajuri Oracle- palvelinten käyttämiseksiName Kexi databasedriver for tilgang til Oracle- tjenereName PostgreSQLComment PostgreSQLComment Kexi- tietokanta- ajuri PostgreSQL- palvelinten käyttämiseksiName Kexi databasedriver for tilgang til PostgreSQL- tjenereName SQLite3Comment SQLite3Comment SQLite on Kexin käyttämä sisäänrakennettu SQL- moottori. Name SQLite er den innebygde SQL- motoren i KexiName SybaseComment SybaseComment Kexi- tietokanta- ajuri Sybase- palvelinten käyttämiseksiName Kexi databasedriver for tilgang til Sybase- tjenereName YksinkertainenComment xBaseComment Kexi- tietokanta- ajuri xBase- palvelinten käyttämiseksiComment Kexi databasedriver fpor tilgang til xBase- databasefilerComment Kexi SQL- laajennusName SQL- drivermodul for KexiName KexiGenericName KexiGenericName Tietokannan luojaComment DatabaseopprettingComment Kehitä tietokantasovelluksiaComment Utvikle databaseprogrammer for skrivebordetComment Kexi tietojen siirtoajuriName Kexi- driver for datamigreringName KSpreadComment KSpreadComment KSpread- siirtoajuri KexilleName KSpread- migreringsdriver for KexiName MS AccessComment MS AccessComment MS Access (MDB) - siirtoajuri KexilleComment MS Access (MDB) migreringsdriver for KexiComment MySQL- siirtoajuri KexilleComment MySQL- migreringsdriver for KexiComment PostgreSQL- siirtoajuri KexilleComment PostgreSQL- migreringsdriver for KexiComment Sybase- siirtoajuri KexilleName Sybase- migreringsdriver for KexiName TekstiComment TekstComment Tekstin siirtoajuri KexilleComment Tekst- migreringsdriver for KexiComment xBase- siirtoajuri KexilleGenericName xBase- migreringsdriver for KexiGenericName LomakkeetName SkjemaName Kexi tietokantaelementitName DB- element for KexiName Kexin CSV- tuonti - / vientisuodinGenericName CSV- data import/ eksportfilter for KexiGenericName SiirtoliitännäinenGenericName Programtillegg for migreringGenericName KyselytGenericName SpørringerGenericName YhteydetGenericName RelasjonerGenericName RaportitName RapporterName Kexi RaporttielementitName Skjermelementer for Kexi- rapportName Raportit (testi) GenericName Rapporter (test) GenericName KomentojonotGenericName SkripterGenericName TaulukotName TabellerName Name Kexi form for relasjonsdesignName KaavahahmoName FormelfasongName KFormulaGenericName KFormulaGenericName KaavamuokkainName FormelredigeringName KOfficen kaavakomponenttiName Formelkomponent for KOfficeName KivioGenericName KivioGenericName Vuokaavioiden ja kaavioiden piirtäminenName Flytskjema - og diagramredigeringName KOfficen vuokaavioiden ja kaavioiden piirtämisen komponenttiGenericName KOffice- komponent for flytskjema - og diagramredigeringGenericName Tavallinen vuokaavioComment Enkelt flytdiagramComment Luo asiakirjan peruskaavaimet ladattuna. Comment Lager et dokument der de enkle flytdiagramstensilene er lastet inn. Comment Luo uuden asiakirjan, jossa ei ole kaavaimia ladattuna. Name Lagar et dokument uten å laste inn noen stensiler. Name Tuntematon KOffice- asiakirjaName Utilgjengelig KOffice- dokumentName KPlatoGenericName KPlatoGenericName ProjektinhallintaName ProsjektstyringName KOfficen projektinhallintakomponenttiName KOffice- komponent for prosjektstyringName Comment KPlato planleggingsprogramtilleggComment Projektin aikataulun laskeva liitännäinenName Et programtillegg som beregner en prosjekt- tidsplanName Comment RCPS- planleggerComment Name Genetisk basert Resource Conflict Project SchedulerName KomentojonoliitännäinenComment Programtillegg for skriptingComment Mahdollista komentojonojen suorittaminenName Tillater skriptkjøringName 8- tuntinen päivä, 40- tuntinen viikkoName 8- timers dag, 40- timers ukeName YksinkertainenName EnkelName PelkistettyName VanligName KPlato työpakettien käsittelyComment KPlato arbeidspakkestyringComment Sivutehosteliitännäinen KPresenter- ohjelmaa vartenComment KPresenter- programtillegg for sideeffekterComment Hahmojen animointiliitännäinen KPresenter- ohjelmaa vartenName KPresenter- programtillegg for form- animasjonerName KPresenterGenericName KPresenterGenericName EsitysgrafiikkaComment PresentasjonName ValintatyökalutName AnimasjonsverktøyName Esitysasiakirja... Name Handlinger ved presentasjonshendelserName PalkkipyyhkäisyComment StolpesveipComment Palkkipyyhkäisy- sivutehosteName Side- effekten stolpesveipName KellopyyhkäisyComment KlokkesveipComment Kellopyyhkäisy- sivutehosteName Sideeffektene klokkesveipName ReunapyyhkäisyComment KantsveipComment Reunapyyhkäisy- sivutehosteName Sideeffektene kantsveipName Räjähtävä sivuComment Eksploderende sideComment Räjähtävä sivu - sivutehosteName Sideeffekten eksploderende sideName MykiöpyyhkäisyComment Iris- sveipComment Mykiöpyyhkäisy- sivutehosteName Sideeffektene iris- sveipName Matrix- pyyhkäisyComment MatrisesveipComment Matrix- pyyhkäisy- sivutehosteName Sideeffektene matrisesveipName Comment SkyvesveipComment Räjähtävä sivu - tehosteName Sideeffekten skyvesveipName Comment Dingle og vrikkeComment GenericName Dingle og vrikke den formen! Name EsitysgrafiikkaName Name A4Name A4Name TyhjäComment TomComment Tyhjä esitysName Tom presentasjonName Tyhjä 16: 10Comment Tom 16: 10Comment Tyhjä esitys 10: 16Name Tom presentasjon 10: 16Name Tyhjä pystysuuntainenComment Tomt ståendeComment Tyhjä esitys (pystysuuntainen) Name Tom presentasjon (stående format) Name Yksi palstaComment En spalteComment Esitys, jossa otsikko ja suuri tekstialueName Presentasjon med en sidetittel og ett stort tekstfeltName Yksi palsta, pystysuuntainenComment En spalte ståendeComment Esitys, jossa otsikko ja yksi suuri tekstialue (pystysuuntainen) Name Presentasjon med en sidetittel og ett stort tekstfelt (stående format) Name OtsikkoComment TittelComment Esitys, jossa otsikkoName Presentasjon med en sidetittelName Otsikko pystysuuntainenComment Tittel ståendeComment Esitys, jossa otsikko (pystysuuntainen) Name Presentasjon med en sidetittel (stående format) Name Kaksi palstaaComment To spalterComment Esitys, jossa otsikko ja kaksi tekstipalstaaName Presentasjon med en sidetittel og to tekstspalterName Kaksi palstaa, pystysuuntainenComment To spalter ståendeComment Esitys, jossa otsikko ja kaksi tekstipalstaa (pystysuuntainen) Name Presentasjon med en sidetittel og to tekstspalter (stående format) Name LegalName LegalName LetterName LetterName NäyttöName SkjermName Blue Breeze DoubleComment Dobbel blå brisComment Rauhallinen esitys, otsikko ja kaksi tekstipalstaaName En fredelig presentasjon med en tittel og to tekstspalterName Blue Breeze PictureComment « Blå bris » - bildeComment Rauhallinen esitys, otsikko ja tekstialueName En fredelig presentasjon med en tittel og et bildefeltName Blue Breeze SingleComment Enkel blå brisComment Rauhallinen esitys, otsikko ja yksi suuri tekstialueName En fredelig presentasjon med en tittel og ett stort tekstområdeName LuokkahuoneComment KlasseromComment Luokkahuone, tehnyt dannyaName Klasserom, av dannyaName Pelkistetty kupariComment Vanlig kobberComment Elegantti ja ylevä esitysName En elegant, stimulerende presentasjonName NäyttöesityksetName SkjermpresentasjonerName Liukuväri sinisestä punaiseenComment Overgang mellom blå og rødComment Ilta- auringon värinen teemaName En presentasjon med kveldshimmelen som temaName KDE 2Comment KDE 2Comment KDE 2 - teemainen esitysName En presentasjon med KDE2- draktName KDE 3Comment KDE 3Comment KDE 3 - teemainen esitysName En presentasjon med KDE3- draktName KDEComment KDEComment Alkuperäinen KDE - teemainen esitysName En presentasjon med original KDE- draktName SavanniComment SavannahComment dannyan SavanniName Savannah av dannyaName Lumiset vuoretComment Snødekte fjellComment Tyylikäs ja sulava esitysName En kjølig, rolig presentasjonName Täysin uusi tuoteComment Helt nytt produktComment Epämuodollinen, vihreä esitysComment En uformell presentasjon med grønne hvirvlerComment Sivellinliitännäinen KritaanComment Pensel- programtillegg for KritaComment Telakoija KritaanComment Dokker for KritaComment Suodinliitännäinen KritaanComment Filter- programtillegg for KritaComment Kritan maalaustoimintoliitännäinenComment Krita- programtillegg for lagdata- generatorComment Maalaustoimintoliitännäinen KritaanComment Krita- programtillegg for male- handlingerComment GUI- toimintoja KritalleComment Krita- modul for GUI- funksjonalitetComment Kritan työkaluliitännäinenName Krita- programtillegg for verktøyName CMYKName CMYKName Valkoinen 2000×800Comment Hvit 2000 x 800Comment Luo valkoisen 2000×800 kuvapisteen CMYK- kuvan. Name Lager et hvitt CMYK- bilde på 2000 x 800 piksler. Name HarmaasävyName GråtonerName Valkoinen tausta, 640×480Comment Hvit bakgrunn, 640 x 480Comment Luo 640×480 kuvapisteen valkotaustaisen kuvan. Name Lager et bilde på 640 x 480 piksler med hvit bakgrunn. Name Läpinäkyvä 1024×768Comment Gjennomsiktig 1024 × 768Comment Luo läpinäkyvän 1024×768 kuvapisteen kuvan. Name Lager et gjennomsiktig bilde på 1024 x 768 piksler. Name Läpinäkyvä 1280×1024Comment Gjennomsiktig 1280 x 1024Comment Luo läpinäkyvän 1280×1024 kuvapisteen kuvan. Name Lager et gjennomsiktig bilde på 1280 x 1024 piksler. Name Läpinäkyvä 1600×1200Comment Gjennomsiktig 1600 × 1200Comment Luo läpinäkyvän 1600×1200 kuvapisteen kuvan. Name Lager et gjennomsiktig bilde på 1600 x 1200 piksler. Name Läpinäkyvä 640×480Comment Gjennomsiktig 640 x 480Comment Luo läpinäkyvän 640×480 kuvapisteen kuvan. Name Lager et gjennomsiktig bilde på 640 x 480 piksler. Name Valkoinen 1024×768Comment Hvitt 1024 x 768Comment Luo valkoisen 1024×768 kuvapisteen RGB- kuvan. Name Lager et hvitt RGB- bilde på 1024 x 768 piksler. Name Valkoinen 1280×1024Comment Hvit 1280 x 1024Comment Luo valkoisen 1280×1024 kuvapisteen RGB- kuvan. Name Lager et hvitt bilde på 1280 x 1024 piksler. Name Valkoinen 1600×1200Comment Hvit 1600 x 1200Comment Luo valkoisen 1600×1200 kuvapisteen RGB- kuvan. Name Lager et hvitt bilde på 1600 x 1200 piksler. Name Valkoinen 640×480Comment Hvitt 640 x 480Comment Luo valkoisen 640×480 kuvapisteen RGB- kuvan. Name Lager et hvitt bilde på 640 x 480 piksler. Name KritaGenericName KritaGenericName Maalaus ja kuvankäsittelyComment Program for maling og bilderedigeringComment Muokkaa ja maalaa kuviaName Rediger og mal bilderName KOfficen maalaus - ja kuvankäsittelykomponenttiGenericName KOffice- komponent for maling og bildemanipulasjonGenericName KuvaobjektiName BildeobjektName Name LinjalassistentverktøyName CTL- väriavaruudetComment CTL fargeromComment Color Transformation Language - kielellä kirjoitettu värimalli. Name Fargemodell skrevet med språket Color Transformatkion Language. Name Laajennuksia väriavaruuksiinName Noen utvidelser til fargeromName LMS- värimalli (32- bittinen liukuluku) Comment LMS- fargemodell (32- bit flyttall) Comment LMS- värimalliName Fargemodell for LMS- kjeglerom (Long Middle og Short bølgelengder) Name Kuvan taustakuvion valitsinName Velger mønster for bildebakgrunnName bigbrotherName bigbrotherName Bracketing2HDRName Ta bilder til HDRName VärialueName FargeområdeName Väriavaruuden konversioName Fargerom- konverteringName Name Programtillegg for sammensettingslagName OletustelakoinnitName Standard dokkereName Name DigitalMixerName Name LitenFargeVelgerName Name SpesiellFargeVelgerName Name TriangelFargeVelgerName DropShadowName SkyggeName Laajennusten hallintaName ExtensionsManagerName Glsl- suodinliitännäinenName Glsl filter- programtilleggName HistogrammiliitännäinenName Programtillegg for histogramName Liitännäinen kuvan koon muuttamista ja skaalaamista vartenName Programtillegg for skalering og endring av bildestørrelseName metadatan muokkainName metadata- redigeringName Muuta valintaaName Endre utvalgName Name Malerlige fargerom (LC og QP- konverteringer, 32 - og 216- bit flyttall) Name Name Malerlig blanderName panoraamaName panoramaName Kuvan kierrätysliitännäinenName Programtillegg for bilderoteringName Erilliset kanavat - liitännäinenName Programtillegg for atskilte kanalerName Name Programtillegg for bildeskjæringName Shiva- ydinkielitukiName Språkstøtte for Shiva- kjerneName YhdessäName SammenName Name tonemappingName Konvoluutiosuotimet (laajennus) Name Konvolusjonsfiltre (Utvidelse) Name Bumpmap- suodinComment Dumpkart- filterComment Bumpmap- suodinName Dumpkart- filterName VärisuotimetComment FargefiltreComment VärisuotimetName FargefiltreName Värisuotimet (laajennus) Name Fargefiltre (utvidelse) Name KonvoluutiosuotimetComment KonvolusjonsfiltreComment KonvoluutiosuotimetName KonvolusjonsfiltreName Kubistinen suodinComment Kubisme- filterComment Kubistinen suodinName Kubisme- filterName Name Skygge og belys- filterName Emboss- suodinComment PregefilterComment Emboss- suodinName PregefilterName Invert- suodinComment InverteringsfilterComment Kääntää kuvan värit vastakkaisiksiComment Snu om fargene i et bildeComment Tämä liitännäinen mahdollistaa värin siirtämisen kuvasta toiseenName Med dette programtillegget kan farger overføres fra ett bilde til et annetName Värin siirtosuodinName FargeoverføringsfilterName ParannussuotimetComment ForbedringsfiltreComment Paranna kuvan laatuaComment Forbedre kvaliteten på et bildeComment Muunna kuvaa linssinkorjauksellaName Transformer et bilde med linsekorreksjonName LinssinkorjaussuodinName LinsekorreksjonsfilterName Name NivåerName KohinasuodinComment StøyfilterComment Lisää kuvaan kohinaaName Legg til støy i et bildeName ÖljyvärisuodinComment OljemalingsfilterComment ÖljyvärisuodinName OljemalingsfilterName PikselöintisuodinComment PikseleringsfilterComment PikselöintisuodinName PikseleringsfilterName VesipisarasuodinComment RegndråpefilterComment Kuvan pikseleiden satunnainen vaihdantaName Tilfeldig plukk til et bildeName Random pick - suodinName Tilfeldig plukk- filterName VesipisarasuodinName Runde hjørner- filterName Small tiles - suodinName Små fliser- filterName Sobel- suodinName Sobel FilterName Kuvanparannussuotimet (laajennus) Comment Bildeforbedringsfiltre (Utvidelse) Comment Muunna kuva aalloksiName Transformer et bilde i en bølgeName Wave- suodinName BølgefilterName Kritan BMP - vientisuodinName BMP- eksportfilter for KritaName Kritan Encapsulated Postscript - vientisuodinName Krita eksportfilter for EPS – Encapsulated PostScriptName Kritan Encapsulated Postscript - tuontisuodinGenericName Krita importfilter for EPS – Encapsulated PostScriptGenericName Ohjelma kuvien piirtämiseen ja käsittelyynName Program for tegning og bildehåndteringName Kritan exr- vientisuodinName exr- eksportfilter for KritaName Kritan exr- tuontisuodinName exr- importfilter for KritaName Kritan GIF- vientisuodinName GIF- eksportfilter for KritaName Kritan GIF- tuontisuodinName GIF- importfilter for KritaName Kritan JP2- vientisuodinName jp2 eksportfilter for KritaName Kritan JP2- tuontisuodinName jp2 importfilter for KritaName Kritan JPEG- vientisuodinName JPEG- eksportfilter for KritaName Kritan JPEG- tuontisuodinName JPEG- importfilter for KritaName Kritan OpenEXR- vientisuodinName OpenEXR- eksportfilter for KritaName Kritan OpenEXR- tuontisuodinName OpenEXR- importfilter for KritaName Kritan ora- vientisuodinName ora- eksportfilter for KritaName Kritan ora- tuontisuodinName ora- importfilter for KritaName Kritan PDF- tuontisuodinName PDF- importfilter for KritaName Kritan PNG- vientisuodinName PNG- eksportfilter for KritaName Kritan PNG- tuontisuodinName PNG- importfilter for KritaName Kritan BMP- vientisuodinName PPM- eksportfilter for KritaName Kritan PDF- tuontisuodinName PPM- importfilter for KritaName Kritan PhotoShop- vientisuodinName PhotoShop eksportfilter for KritaName Kritan PhotoShop- tuontisuodinName PhotoShop importfilter for KritaName Kritan RAW- tuontisuodinName RAW importfilter for KritaName Kritan TIFF- vientisuodinName TIFF- eksportfilter for KritaName Kritan TIFF- tuontisuodinName TIFF- importfilter for KritaName Kritan Gimp- tuontisuodinName Gimp importfilter for KritaName Tasaisen värin generoijaComment Ensfarge- generatorComment Tuottaa tasaisen värinName Genererer en jevn, ens fargeName Name KrittpenselName Kompleksinen sivellinComment Kompleks penselName Dynaaminen sivellinName KurvepenselName OletusväritystoimenpiteetComment Standard maleteknikkerComment OletusväritystoimenpiteetName Standard maleteknikkerName VääntösivellinName Deformer penselName Name DynaName Name EksperimentName SuodintoimintoName FilterhandlingName HilaName RutenettName MyPaint- sivellinName MyPaint- penselName Pehmeä sivellinName Myk penselName SprayName DusjName Sumi- e- sivellinName Sumi- e- penselName OletustyökalutName StandardverktøyName ValintatyökalutName VelgeverktøyName RajaustyökaluName BeskjæringsverktøyName KaarityökaluName KurveverktøyName MonikulmiotyökaluName Dyna- verktøyName PerspektiiviruudukkoName Perspektivnett- verktøyName Perspektiivin muunnostyökaluName Verktøy for perspektivtransformasjonName MonikulmiotyökaluName Verktøy for mangekanterName MoniviivatyökaluName Verktøy for flerstrekslinjeName TähtityökaluName StjerneverktøyName MuunnostyökaluName TransformeringsverktøyName Krita PNG - vientisuodinName Krita% {APPNAMELC} eksportfilterName Krita PNG - tuontisuodinName Krita% {APPNAMELC} importfilterName Krita- hahmoName KritaShape formName TaselaskelmaName BalanseName BusinessName FirmadriftName KuluraporttiName UtgiftsrapportName LaskuName FakturaName PakkauslistaName PakkseddelName TarjousName PristilbudName YleinenName GenereltName OpiskelijakorttiName StudentkortName BMI laskinComment BMI- kalkulatorComment Yksinkertainen painoindeksilaskin. Name Enkel kalkulator for kroppsmasseindeksName Luottokorttitapahtumien seurantaName KredittkortbrukName Koti ja perheName Hjem og familieName Ruokalistan suunnitelmaName MenyplanName Loman tarkistuslistaName Sjekkliste for ferieName BittioperaatiofunktiotComment BitfunksjonerComment Name BITAND, BITOR, BITXOR, BITLSHIFT, BITRSHIFTName YhteydetComment KonverteringsfunksjonerComment GenericName ARABISK, TEGNKODE, BOOL2INT, BOOL2STRING, CARX, CARY, KODE, DECSEX, INT2BOOL, NUM2STRING, POLA, POLR, ROMERTALL, SEXDEC, STRINGName Tietokannan luojaComment DatabasefunksjonerComment Name DGJENNOMSNITT, DANTALL, DANTALLA, DHENT, DMAKS, DMIN, DPRODUKT, DSTDAV, DSTDAVP, DSUMMER, DVARIANS, DVARIANSP, HENTPIVOTDATAName Comment Dato- tidsfunksjonerComment Name CURRENTDATE, CURRENTDATETIME, CURRENTTIME, DATE, DATE2UNIX, DATEDIF, DATEVALUE, DAY, DAYNAME, DAYOFYEAR, DAYS, DAYS360, DAYSINMONTH, DAYSINYEAR, EASTERSUNDAY, EDATE, EOMONTH, HOUR, HOURS, ISLEAPYEAR, ISOWEEKNUM, MINUTE, MINUTES, MONTH, MONTHNAME, MONTHS, NETWORKDAY, NOW, SECOND, SECONDS, TIME, TIMEVALUE, TODAY, UNIX2DATE, WEEKDAY, WEEKNUM, WEEKS, WEEKSINYEAR, WORKDAY, YEAR, YEARFRAC, YEARSName Comment Tekniske funksjonerComment Name BASE, BESSELI, BESSELJ, BESSELK, BESSELY, BIN2DEC, BIN2HEX, BIN2OCT, COMPLEX, CONVERT, DEC2BIN, DEC2HEX, DEC2OCT, DELTA, ERF, ERFC, GESTEP, HEX2BIN, HEX2DEC, HEX2OCT, IMABS, IMAGINARY, IMARGUMENT, IMCONJUGATE, IMCOS, IMCOSH, IMDIV, IMEXP, IMLN, IMLOG10, IMLOG2, IMPOWER, IMPRODUCT, IMREAL, IMSIN, IMSINH, IMSQRT, IMSUB, IMSUM, IMTAN, IMTANH, OCT2BIN, OCT2DEC, OCT2HEXName Comment FinansfunksjonerComment Name ACCRINT, ACCRINTM, AMORDEGRC, AMORLINC, COMPOUND, CONTINUOUS, COUPNUM, CUMIPMT, CUMPRINC, DB, DDB, DISC, DOLLARDE, DOLLARFR, DURATION, DURATION_ ADD, EFFECT, EFFECTIVE, EURO, EUROCONVERT, FV, FV_ ANNUITY, INTRATE, IPMT, ISPMT, LEVEL_ COUPON, MDURATION, MIRR, NOMINAL, NPER, NPV, ODDLPRICE, ODDLYIELD, PMT, PPMT, PRICEMAT, PV, PV_ ANNUITY, RECEIVED, RRI, SLN, SYD, TBILLEQ, TBILLPRICE, TBILLYIELD, VDB, XIRR, XNPV, YIELDDISC, YIELDMAT, ZERO_ COUPONName Comment InformasjonsfunksjonerComment Name ERRORTYPE, FILENAME, INFO, ISBLANK, ISDATE, ISERR, ISERROR, ISEVEN, ISLOGICAL, ISNA, ISNONTEXT, ISNOTTEXT, ISNUM, ISNUMBER, ISODD, ISREF, ISTEXT, ISTIME, N, NA, TYPEName YhteydetComment Logikk- funksjonerComment Name AND, FALSE, IF, NAND, NOR, NOT, OR, TRUE, XORName Comment MatematikkfunksjonerComment Name ABS, CEIL, CEILING, COUNT, COUNTA, COUNTBLANK, COUNTIF, CUR, DIV, EPS, EVEN, EXP, FACT, FACTDOUBLE, FIB, FLOOR, GAMMA, GCD, G_ PRODUCT, INT, INV, KPRODUCT, LCM, LN, LOG, LOG10, LOG2, LOGN, MAX, MAXA, MDETERM, MIN, MINA, MINVERSE, MMULT, MOD, MROUND, MULTINOMIAL, MULTIPLY, MUNIT, ODD, POW, POWER, PRODUCT, QUOTIENT, RAND, RANDBERNOULLI, RANDBETWEEN, RANDBINOM, RANDEXP, RANDNEGBINOM, RANDNORM, RANDPOISSON, ROOTN, ROUND, ROUNDDOWN, ROUNDUP, SERIESSUM, SIGN, SQRT, SQRTPI, SUBTOTAL, SUM, SUMA, SUMIF, SUMSQ, TRANSPOSE, TRUNCName Comment ReferansefunksjonerComment Name ADDRESS, AREAS, CHOOSE, COLUMN, COLUMNS, HLOOKUP, INDEX, INDIRECT, LOOKUP, MULTIPLE. OPERATIONS ROW, ROWS, VLOOKUPName Comment Statistiske funksjonerComment GenericName AVEDEV, AVERAGE, AVERAGEA, BETADIST, BETAINV, BINO, CHIDIST, COMBIN, COMBINA, CONFIDENCE, CORREL, COVAR, DEVSQ, EXPONDIST, FDIST, FINV, FISHER, FISHERINV, FREQUENCY, GAMMADIST, GAMMAINV, GAMMALN, GAUSS, GEOMEAN, HARMEAN, HYPGEOMDIST, INTERCEPT, INVBINO, KURT, KURTP, LARGE, LEGACYFDIST, LOGINV, LOGNORMDIST, MEDIAN, MODE, NEGBINOMDIST, NORMDIST, NORMINV, NORMSDIST, NORMSINV, PEARSON, PERMUT, PHI, POISSON, RANK, RSQ, SKEW, SKEWP, SLOPE, SMALL, STANDARDIZE, STDEV, STDEVA, STDEVP, STDEVPA, STEYX, SUM2XMY, SUMPRODUCT, SUMX2MY2, SUMX2PY2, SUMXMY2, TDIST, TREND, TRIMMEAN, TTEST, VAR, VARA, VARIANCE, VARP, VARPA, WEIBULL, ZTESTName TekstiasiakirjatComment TekstfunksjonerComment Name ASC, BAHTTEXT, CHAR, CLEAN, CODE, COMPARE, CONCATENATE, DOLLAR, EXACT, FIND, FIXED, JIS, LEFT, LEN, LOWER, MID, PROPER, REGEXP, REGEXPRE, REPLACE, REPT, RIGHT, ROT, SEARCH, SLEEK, SUBSTITUTE, T, TEXT, TOGGLE, TRIM, UNICHAR, UNICODE, UPPER, VALUEName Comment Trigonometriske funksjonerComment GenericName ACOS, ACOSH, ACOT, ASIN, ASINH, ATAN, ATAN2, ATANH, COS, COSH, DEGREES, PI, RADIANS, SIN, SINH, TAN, TANHGenericName LaskentataulukotComment RegnearkComment LaskentataulukotName KSpread regnearkName Asiakirja ladattuComment Dokument lastet innComment Asiakirja ladattiinName Et dokument ble lastet innName Asiakirja tallennettuComment Dokument lagretComment Asiakirja tallennettiinName Et dokument ble lagretName Linkki aktivoituComment Lenke skrudd påComment Hyperlinkki aktivoitiinName En hyperlenke ble skrudd påName Kelvollisuustarkistus epäonnistuiComment Tolking mislyktesComment Solun kelvollisuustarkistus epäonnistuiName Det lyktes ikke å tolke innholdet i en celleName Kelvollisuustarkistus epäonnistuiComment Validering mislyktesComment Solun kelvollisuustarkistus epäonnistuiName Validering for en celle mislyktesName KOfficen taulukkolaskentaohjelmaComment Regneark- komponent for KOfficeComment Kritan työkaluliitännäinenName Programtillegg for KSpreadName RajaustyökaluComment KalenderverktøyComment GenericName Setter inn en kalender i et celleområde. Name LaskentataulukotName RegnearkformName KWordGenericName KWordGenericName TekstinkäsittelyohjelmaComment TekstbehandlerComment Kirjoita tekstejäName Skriv tekstdokumenterName KOfficen tekstinkäsittelyohjelmaGenericName KOffice- komponent for tekstbehandlingGenericName TekstiasiakirjatName TekstdokumenterName 10 käyntikorttiaName Visittkort 10Name Kortit ja tarratName Kort og merkelapperName 16 etikettiäName Merkelapper L16Name KirjekuoretName KonvolutterName Kirjekuori C6Name Konvolutt C6Name Kirjekuori DLName Konvolutt DLName Luo tyhjän A4- asiakirjan, kapeat marginaalitName Lager et tomt A4 dokument med en liten sidemarg. Name Värikäs asiakirjaComment Fargerikt dokumentComment Kaksipalstainen pohja, värilliset ylä - ja alatunnisteetName En tospalters mal med stilig farget topptekst og bunntekstName Tyhjät asiakirjatName Tomme dokumenterName FaksipohjaComment FaksmalComment Pohja telefaksin nopeaa laatimista vartenName En mal som fort lager en telefaksName Tyhjä sivuComment Tom sideComment Luo tyhjän US- kirjeasiakirjanName Lager et tomt dokument i US Letter- format. Name MuistioComment NotatComment Yksinkertainen pohja muistioita vartenName Grunnleggende mal for fort å kunne skrive et notat som ser bra utName Ammattimainen kirjeComment Profesjonelt brevComment Luo tyhjän dokumentin, jossa leveät marginaalitName Lager et tomt dokument med brede marger som gir profesjonelt utseende dokumenterName Luo A4- asiakirjan, jossa kaksi palstaa sivullaComment Lager et A4 dokument med to spalter på hver side. Comment Luo letter- asiakirjan, jossa kaksi palstaa sivullaName Lager et letter- dokument med to spalter på hver side. Name Flake- työkalun määrittelyComment Definisjon av filtereffektComment Hahmo- olion määrittelyName Definisjon av en flake- filter effektName Hahmon rajan määrittelyComment Definisjon av formomrissComment Flake- hahmon rajan määrittelyName Definisjon av omrisset for en flak- formName Flake- liitännäinenComment Flake programtilleggComment Liitännäinen, joka sisältää hahmon ja vastaavan työkalunName Et programtillegg som inneholder en form med tilhørende verktøyName Flake- työkalun määrittelyComment Flake enhetsdefinisjonComment Flake- työkalujen määrittelyName Definisjon av flake- enheterName Hahmon määrittelyComment FormdefinisjonComment Hahmo- olion määrittelyName Definisjon av et flake- form- objektName Flake- työkalun määrittelyComment Flake verktøydefinisjonComment Flake- työkalujen määrittelyName Definisjon av flake- verktøyName Esitysasiakirja... Comment Programtillegg for en handling ved presentasjonshendelseComment Liitännäinen, joka sisältää hahmon ja vastaavan työkalunName Et programtillegg som inneholder en handling for en presentasjonshendelseName KomentojonoliitännäinenComment Programtillegg for handling ved skripthendelseComment Liitännäinen, joka sisältää hahmon ja vastaavan työkalunName Et programtillegg som inneholder en handling for en skript- hendelseName Name Bakgrunnsverktøy for programsiderName Liitännäinen rivinsisäisiä tekstiobjekteja vartenComment Programtillegg for innebygvget tekstobjektComment Tekstiobjektin määrittelyName Defiinisjon av et tekstobjektName Tekstin muokkausliitännäinen KOffice- tekstityökalua vartenComment Programtillegg for tekstredigering for KOffice tekstverktøyComment Tekstinmuokkausliitännäisen määrittelyName Definisjon av et programtillegg for tekstredigeringName Tekstimuuttujien liitännäinenComment Programtillegg for tekstvariableComment Liitännäinen, joka sisältää tekstimuuttujiaName Et programtillegg som inneholder tekstvariablerName KOffice Docker - liitännäinenComment KOffice programtillegg for DockerComment Liitännäinen, joka sisältää ns. dock- elementinComment Et programtillegg som inneholder et såkalt « dokkelement» Comment Moduli, joka toteuttaa täydellisen väriavaruuden käytettäväksi Pigment Color Manipulation System - järjestelmän kanssaComment En modul som implementerer et komplett fargerom til bruk med Pigment Color Manipulation SystemComment Moduli, joka laajentaa Pigment Color Manipulation System - väriavaruuden laajennuksenName En modul som implementerer en utvidelse til et fargerom for Pigment Color Manipulation SystemName TekstihahmoName Artistisk tekstformName Harmaasävyvärimalli alfallaComment Gråtoner fargemodell med AlfaComment Värimalli 8- bittisille harmaasävykuvilleName Fargemodell for 8- bits gråtonebilderName HarmaasävyvärimalliName Fargemodell med gråtonerName Name LCMS fargestyringsmotor for pigmentName OletustyökalutName Standard flake- verktøyName Kultainen leikkaus - hahmoComment Gylne snitt- form Name KOffice- laajennusName KOffice Dockers programtilleggName MusiikkihahmoName MuikkformName RajaustyökaluName AvsnittsverktøyName PolkuhahmotName StiformerName KuvahahmoName BildeformName Yksinkertainen tekstieditoriComment Enkel tekstredigeringComment Yksinkertainen tekstieditori- dockerName Enklere tekstdokkerName Name Romnavigator- enhetName Automaattinen korjausName Programtillegg for autorettelseName Merkkikoon muutosliitännäinenName Programtillegg for å bytte store/ små bokstaverName OikolukutyökaluName Programtillegg for stavekontrollName SynonyymisanakirjaComment SynonymordbokComment Näytä merkitykseltään samankaltaisia sanojaName Vis ord som lignerName TekstihahmoName TekstformName TekstimuuttujatName TekstvariablerName TekstihahmoName Statisk vektorformName KuvahahmoComment Comment KOffice- komponenttiComment KOffice- komponentComment KOffice- suodinComment KOffice- filterComment KOfficen suotimien välitysohjelmaComment KOffice- filterinnpakningComment KOffice- laajennusName KOffice- modulName Illustrator- asiakirjaComment Illustrasjonsdokument & # 160; … Comment Uusi Karbon14- asiakirja: Name Nytt Karbon14- dokument: Name Esitysasiakirja... Comment Presentasjonsdokument & # 160; … Comment Uusi KPresenter- asiakirja: Name Ny KPresenter- presentasjonsdokument: Name Taulukkolaskenta- asiakirja... Comment Regneark- dokument & # 160; … Comment Uusi KSpread- asiakirja: Name Nytt KSpread- dokument: Name Tekstiasiakirja... Comment Tekstdokument & # 160; … Comment Uusi KWord- asiakirja: Name Nytt KWord- dokument: Name Office- katselinName Office- viserName KThesaurusGenericName KThesaurusGenericName Samankaltaiset sanatName Beslektede ordName LeikekuvatName BildesamlingName KOffice- tiedostotName KOffice- filerName Muut toimistotiedostotName Andre Office- filer KultainenLeikkaus Det gyldne snitt Muoto, joka näyttää kultaisen leikkauksen En form som viser Det Gyldne Snitt Ylhäällä vasemmalla Øverst til venstre Ylhaalla oikealla Øverst til høyre Alhaalla oikealla Nederst til høyre Alhaalla vasemmalla Nederst til venstre Tulosta apulinjat Skriv ut hjelpelinjene Kultainen leikkaus - muokkaustyökalu Redigeringsverktøy for Det Gyldne Snitt Kultainen leikkaus on hyödyllinen työkalu sommittelun pääosien sijoittamiseksi. Käytä apulinjoja miellyttävän tuloksen luomiseksi. Det Gyldne Snitt er et nyttig verktøy for å rette inn hovedkomponenter i en sammensetning. Bruk av hjelpelinjene gir et resultat behagelig for øyet. Salli tulostus Slå på utskrift Teemu Rytilahti, Mikko Ikola, Ilpo Kantonen, Niklas Laxström, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Lars Risan, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ d5k. net, ikola@ iki. fi, ilpo@ iki. fi, niklas. laxstrom+kdetrans@ gmail. com knuty@ skolelinux. no, lars. risan@ tik. uio. no, slx@ nilsk. net & Järjestys & Rekkefølge & Objekti & Objekt & Jaa & Fordel & Polku & Sti & Tehosteet Effekter Tasaus Rett inn Tehosteet Effekter Ruudukko@ title: tab Document settings page Rutenett@ title: tab Document settings page Asiakirjan asetukset Dokumentinnstillinger Viimeaikaisten tiedostojen määrä: Antall nylig brukte filer: Paletin kirjasinkoko: Palettskriftstørrelse: Taso LagA group of shapes HahmoVisibility state of the shape FormVisibility state of the shape NäkyväLock state of the shape SynligLock state of the shape LukittuThe z- index of the shape LåstThe z- index of the shape z- indeksiThe opacity of the shape zIndexThe opacity of the shape Vaihda hahmon vanhempaa Gi formene ny sammenheng Tasonäkymä Lagvisning Lisää uusi taso Legg til et nytt lag Poista valitut objektit Fjern valgte objekter Nosta valitut objektit Hev valgte objekter Laske valitut objektit Senk valgte objekter Näytä Visningsmåte Uusi taso Nytt lag Anna uuden tason nimi: Oppgi navn på det nye laget: Luo taso Opprett lag Poista taso Slett lag Kaikkia tasoja ei voitu poistaa. Tarvitaan ainakin yksi taso. Klarte ikke slette alle lagene. Minst ett lag er nødvendig. Virhe tasojen poistamisessa Feil ved sletting av lag Valitse lisättävä kuvio Velg grafikk som skal legges til Muunna poluksi Importer & # 160; grafikk Muunna poluksi Sett inn bilde Boolen operaatio Boolsk operasjon Poista tasoDuplicate selection & SlettDuplicate selection & Jaa Fordel øvre kanter Kiinnitä ruudukkoon Låser til rutenettet Valitse lisättävä kuvio & Lukk kontur Tarkenna polkua Kombiner kontur Tasoita polku & Atskill kontur Tarkenna polkua Snu om kontur Muunna poluksi Skjær konturer Liitä polku Trekk fra konturer Tarkenna polkua Foren konturer Kiinnitä ruudukkoon Lås stien til rutenenettet Asetukset Oppsett av Karbon & # 160; … Kierrä valintaa Forstørr til utvalget No stroke or fill Trykk for å fylle ut utvalgetThe style has no fill Ei mikäänSolid color stroke or fill Ingen The style has a custom stroking Trykk for å bruke strøket på utvalgetThe style has a custom stroking No stroke or fill SelvvalgtThe style has no stroking & Tiedosto Fyll: Linear gradient type Type: Linear gradient type Säde: Conical gradient type RadiellConical gradient type No stroke or fill Gjenta: No gradient spread & Tiedosto Fyll Ruudukon väri: Stopp farge: Ruudukon väri: Stopp farge. & Tiedosto Flislagt Suora Høyre Nosta taso Hev lag Laske taso Senk lag Tarkenna polkua Raffiner sti & Tarkenna polkua... & Raffiner sti & # 160; … Alajaottelu: Underdeler: Pyörreahtaminen Virvel/ knipe & Pyörre/ ahtaminen... & Virvel/ Knipe & # 160; … Pyörreahtaminen Virvelknipe Pyörreahtamisen tulosta voidaan parantaa tarkentamalla polkua etukäteen. Resultatet av Virvelknipe- effekten kan forbedres ved å raffinere sti- fasongen på forhånd. Ahtaminen: Knip: Ruudukon väri: Flomfarge: Säde: Radius & Tiedosto Tabell & Jaa Diskret Hahmo Helling Käyttöliittymä Avskjæring Tehosteet Forskyvning Näytä Blandingsmodus Suora Gjør lysere Ruudukon väri: Mett farger Kierrä Roter fargetone Kulma: Vinkel & Tiedosto Bland Boolen operaatio Operasjon & Tasoita polku... & Flat ut sti & # 160; … Tasoita polku Flat ut sti Kuviotyökalu Mønsterstørrelse Työkalu kuvioiden muokkausta varten Redigering av filtereffekter Ominaisuudet Effekter og tilkoblinger Ominaisuudet Effektegenskaper Liukuvärityökalu Rediger fargeovergang Liukuvärien muokkaustyökalu Verktøy for å redigere fargeovergang Kuviotyökalu Mønstervalg Kuviotyökalu Mønstre Työkalu kuvioiden muokkausta varten Verktøy for mønsterredigering Tarkkuus: The raw line data Presisjon: The raw line data Suora Rett Optimoi Optimaliser Liitoskulma: Kombiner vinkel: Vapaan käden piirrostyökalu Verktøy for frihåndstegning Kaari Gjeldende invalid profile name Navnet du har oppgitt er ugyldig. invalid profile name Työkalu kuvioiden muokkausta varten Verktøy for redigering av filtereffekter Kaari Senter Radial gradient type LineærRadial gradient type Conical gradient type RadiellConical gradient type No gradient spread KoniskNo gradient spread Epäkelpo OpenDocument- tiedosto. Ei löydy office: body - merkintää. Ugyldig OpenDocument- fil. Fant ingen office: body- tagg. Epäkelpo OpenDocument- tiedosto. Ei löydy merkintöjä office: body - osan sisllä. Ugyldig OpenDocument- fil. Fant ingen tagg inne i office: body. Tämä asiakirja on% 1. Avaa se oikealla sovellusohjelmalla. Dette dokumentet er ikke et diagram, men% 1. Prøv å åpne det med et bedre egnet program. Tiedostosta ei löydy kaaviota. Fant ikke noe diagram i fila Epäkelpo OpenDocument- tiedosto. Ei löydy office: body - merkintää. Ugyldig OASIS OpenDocument- fil. Finner ingen « office: body » - tagg. Epäkelpo OpenDocument- tiedosto. Ei löydy merkintöjä office: body - osan sisällä. Ugyldig OASIS OpenDocument- fil. Fant ingen tagg inne i office: body. Epäkelpo OpenDocument- tiedosto. Ei löydy chart: chart - merkintää. Ugyldig OASIS OpenDocument- fil. Finner ingen « chart: chart » - tagg. Tuo tietoja... Importer data & # 160; … & Luo asiakirjasta pohja... & Opprett mal fra dokument & # 160; … & Muokkaa aineistoa... & Rediger data & # 160; … Tuo tiedot Importer data & Muotoile Format Marko Grönroos, Teemu Rytilahti, Mikko Ikola, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Rune Nordvik, Oskar Skadsem, Axel Bojer, Lars Risan, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS magi@ iki. fi, teemu. rytilahti@ d5k. net, ikola@ iki. fi, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi rune@ linuxnorge. com, oskadsem@ start. no, axelb@ skolelinux. no, lars. risan@ tik. uio. no, slx@ nilsk. net KOfficen kaavionteko- ohjelma KOffice diagramgenerator KChart KChart (c) 1998- 2007, Kalle Dalheimer and Klarälvdalens Datakonsult AB © 1998– 2007 Kalle Dalheimer and Klarälvdalens Datakonsult AB KChart- perustuu piirto- ohjelmaan, joka on saatavilla myös kaupallisena tuotteena Klaralvdalens Datakonsult AB: ltä. Ota yhteyttä osoitteeseen info@ klaralvdalens- datakonsult. se saadaksesi lisätietoja. Tegnemotoren som danner grunnlaget for KChart er også tilgjengelig som et kommersielt produkt fra Klarälvdalens Datakonsult AB. Ta kontakt med info@ klaralvdalens- datakonsult. se for mer informasjon. Suunnitteli kaavioiden esikatselukuvat ja työkalurivin kuvakkeet Lagde forhåndsvisning av bilder og verktøylinjeknapper Sivun asetukset Sideoppsett & Palauta alkuasetukset & Nullstill KChart- ohjelman asetukset KChart- innstillinger Tulostuskoko Utskriftsstørrelse Pylväsdiagrammi Stolpediagram Viivadiagrammi Linjediagram Aluediagrammi Arealdiagram Ympyrädiagrammi Sirkeldiagram Hajontadiagrammi Spredningsdiagram Säteittäinen kaavio Radardiagram Osakediagrammi Kursdiagram Kuplakaavio Boblediagram Gantt- kaavio Gantt- diagram Älä näytä tätä ikkunaa uudelleen Ikke vis denne meldinga igjen Tietokantojen luomisohjelma kaikille Enkel oppretting av databaser Tämä sovelluksen versio jaetaan Kofficen mukana. Dette programmet der en del av KOffice- pakka. Jarosław Staniek / OpenOffice Polska Jarosław Staniek Projektin ylläpito, kehitys, suunnittelu, KexiDB, kaupallinen versio, win32 sovitus Prosjektvedlikeholder & - utvikler, utforming, KexiDB, kommersielt støttet versjon, MS Windows- versjon Paweł Wirecki / OpenOffice Polska OpenOffice Polska LLC Komentojonomoduuli (KROSS), Python- kielen liitäntä, suunnittelu Skriptmodul (KROSS), bindinger for Python, utforming Adam Pigg Adam Pigg PostgreSQL- tietokanta- ajuri, migraatiomoduuli PostgreSQL databasedriver, migrering - og rapporteringsmodul Cedric Pasteur Cédric Pasteur Kexi - ominaisuusmuokkain ja lomakesuunnittelu Første versjon av egenskapsredigerer og skjemautformer Martin Ellis Martin Ellis MySQL- koodaus ja KexiDB, korjauksia, migraatiomoduuli, MDB- tuki Bidrag for MySQL og KexiDB, rettelser, migreringsmodul, støtte for MS Access filformat Christian Nitschkowski Christian Nitschkowski Graafiset tehosteet, avustajan suunnittelu Grafiske effekter, hjelpedialoger Lucijan Busch Lucijan Busch Entinen projektin ylläpitäjä ja kehittäjä Tidligere prosjektvedlikeholder & - utvikler Peter Simonsson Peter Simonsson Alkuperäinen virallinen kehittäjä, alkuperäinen käyttäjäliittymä ja paljon muuta Den opprinnelige utformingen av skjemaer, det opprinnelige grensesnittet og mye mer Seth Kurzenberg Seth Kurzenberg CQL++, SQL- tuki CQL++ og SQL- assistanse Alkuperäisen koodin siistiminen Rydding av den opprinnelige koden Till Busch Till Busch Virheiden korjauksia, alkuperäisten taulujen elementit Feilfiksing, de opprinnelige tabellelementene Alkusuunnitelmien parannukset Forbedringer av utseendet Kristof Borrey Kristof Borrey Kuvakkeet ja käyttäjäliittymän tutkimus Undersøkelser av ikonene og grensesnittet Tomas Krassnig Tomas Krassnig Kahvien tarjoaja Kaffesponsor Paweł Wirecki / OpenOffice Polska Paweł Wirecki / OpenOffice Polska Lukuisa määrä bugiraportteja, käyttötestejä, tekninen avustusNAME OF TRANSLATORS Tallrike feilrapporter, tester på brukervennlighet, teknisk støtteNAME OF TRANSLATORS Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Gunnhild Lurås, Bjørn Steensrud, Nils Kristian Tomren, Øyvind A. HolmEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi gluras@ c2i. net, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, slx@ nilsk. net, sunny@ sunbase. org Palvelutyyppiä% 1 ei ole asennettu. Tarkista asennuksesi. Ohjelma lopetetaan. Ingen tjenestetype «% 1 » installert. Sjekk Kexi- installasjonen. Avbryter. Epäyhteensopiva yhdistelyn ajurin "% 1" versio: löytyi versio% 2, odotettiin versiota% 3. Versjon for programtillegget «% 1 » er inkompatibel: fant versjon% 2, forventet versjon% 3. Virhe ladattaessa liitännäistä "% 1" En feil oppstod under lasting av programtillegget «% 1 » Ei liitännäistä mime- tyypille "% 1" Intet programtillegg for klassen «% 1 » Siirry tietojennäyttötilaan Bytt til datavisning Siirtyy tietojennäyttötilaan. Bytter til datavisning. Siirry rakennetilaan Bytt til utformingsvisning Siirtyy rakennetilaan. Bytter til utformingsvisning. Siirry tekstinäyttötilaan Bytt til tekstvisning Siirtyy tekstinäyttötilaan. Bytter til tekstvisning. & Tallenna Lagre Tallenna nykyinen rakenne Lagre nåværende utforming Peruuttaa tehdyt muutokset nykyiseen rakenteeseen Lagrer endringer i nåværende utforming. Tiedot (data) Data Suunnittelu Utforming & Nouseva Stigende Lajittele tiedot nousevaan järjestykseen Sorter data i stigende rekkefølge Lajittelee tiedot nousevaan järjestykseen (A: sta Z: aan ja 0: sta 9: ään). Tiedot lajitellaan valittujen sarakkeiden perusteella. Sorterer data i stigende rekkefølge (fra A til Z og fra 0 til 9). Data fra valgt kolonne brukes til sortering. & Laskeva & Synkende Lajittele tiedot laskevaan järjestykseen Sorter data i synkende rekkefølge Lajittelee tiedot laskevaan järjestykseen (Z: sta A: han ja 9: stä 0: aan). Tiedot lajitellaan valittujen sarakkeiden perusteella. Sorterer data i synkende rekkefølge (fra Z til A og fra 9 til 0). Data fra valgt kolonne brukes til sortering. Sisältöavustaja Emnehjelp Ei voitu avata projektia "% 1". Klarte ikke å åpne prosjekt «% 1 ». Ei voitu luoda projektia "% 1". Klarte ikke å opprette prosjekt «% 1 ». Projektin pääversio Prosjektets hovedversjon Projektin sivuversio Prosjektets underversjon Projektin otsikko Prosjekttekst Projektin kuvaus Prosjektbeskrivelse Kohteen "% 1" avaus epäonnistui. Klarte ikke å åpne objektet «% 1 ». Tämä projekti on avattu vain lukutilassa. Dette prosjektet er åpnet med skrivebeskyttelse. Tälle kohteelle ei voida antaa tyhjää nimeä. Kan ikke sette tomt navn for dette objektet. Ei voida käyttää tätä nimeä. Kohde nimellä "% 1" on jo olemassa. Kan ikke bruke dette navnet; det finnes allerede et objekt som heter «% 1 ». Kohdetta "% 1" ei voitu uudelleennimetä. Klarte ikke å gi nytt navn til objektet «% 1 ». Varoitus: koko projektin tiedot poistetaan. Advarsel: All prosjektdata vil bli fjernet. Projekti% 1 on jo olemassa. Haluatko korvata sen uudella tyhjällä projektilla? Prosjektet «% 1 » finnes fra før. Vil du erstatte det med et nytt, tomt prosjekt? Haluatko pudottaa (pois) projektin "% 1"? Vil du fjerne prosjektet «% 1 »? Ei voida pudottaa tätä projektia. Tietokantayhteys tälle projektille on avattu vain lukutilassa. Kunne ikke fjerne dette prosjektet. Databasetilkobling for dette prosjektet er åpnet med skrivebeskyttelse. Ei voitu ladata "% 1" - liitännäistä. Klarte ikke laste programtillegget «% 1 ». Rakenne on muuttunut. Haluatko tallentaa sen ennen siirtymistä toiseen näyttöön? Utformingen er endret. Du må lagre før du kan bytte til en annen visning. Siirtyminen toiseen näyttöön epäonnistui (% 1). Klarte ikke å bytte visning (til% 1). Olioiden määrittelyjen talletus epäonnistui. Klarte ikke å lagre objektets angivelser. Olioiden tietojen tallentaminen epäonnistui. Klarte ikke å lagre objektets data. Asetukset, jotka liittyvät koko projektii Valg som gjelder hele prosjektet: Luo uusi tyhjä projekti käyttäen määriteltyjä tietokanta- ajuria ja tietokannan nimeä ja poistu välittömästi. Varmistuskysymys kysytään ylikirjoitustilanteissa. Opprett et nytt tomt prosjekt med angitt databasedriver og databasenavn og avslutte med det samme. Du vil bli bedt om å bekrefte hvis overskriving skulle være nødvendig. Kuten -- createdb, mutta avaa uutena luodun tietokannan. Som -- createdb, men åpner også den nyopprettede databasen. Tiputa (poista) projekti käyttäen määriteltyjä tietokanta- ajureita ja tietokannan nimeä. Toimenpide varmistetaan varmistuskyselyllä. Drop (fjern) et prosjekt med angitt databasedriver og databasenavn. Du vil bli bedt om en bekreftelse. Käytettävä tietokanta- ajuri tietokantaprojektiin (oletuksena SQLite). Jätetään huomiotta, jos shortcut- tiedostonimi on annettu. Databasedriver som brukes for å koble til database- prosjekt (SQLite er standard). Ignoreres hvis du angir en snarvei. Määrittelee argumenttina annetun tiedoston tyypin. Tämä ominaisuus on käyttökelpoinen, jos tiedostonnimessä ei ole oikeanmuotoista tyyppiä (extension) ja jos tyyppiä ei määrittää yksiselitteisesti tiedoston sisällöstä. Tätä valintaa ei huomioida, jos yhtään tiedostoa ei ole määritelty argumenttina. Saatavilla olevat tiedostotyypit ovat: - "projekti" projektititiedostoille (oletus) - "pikakuvake" projektiin osoittavalle projektille. Oppgi en filtype for en fil som er gitt som argument. Dette er nyttig hvis filnavnet ikke har en gyldig filendelse og typen ikke kan gjenkjennes entydig ved å se på innholdet. Valget ignoreres hvis ingen fil er angitt som argument. Tilgjengelige filtyper er: - « project » for en projektfil (standard) - « snarvei » for en snarvei som peker på et projekt. - « tilkobling » for data om databasetilkobling. Määritä tietokantayhteys. kexic- tiedostossa Voidaan käyttää yhdessä valintojen -- createdb tai -- create- opendb kanssa valintojen -- user, -- host tai -- port sijaan. Huomaa, että mm. -- user ja -- host - valinnat ohittavat tiedoston määritykset. Oppgi snarvei for en databasetilkobling. kexic fil som inneholder tilkoblingsdata. Kan brukes med -- createdb eller -- create- opendb for letthets skyld i stedet for å bruke valg som -- user, -- host eller -- port. Merknad: Valgene -- user, -- host osv overstyrer innstillingene i snarveisfila. Määrää, että tietokantayhteydet toteutetaan ilman kirjoitustukea. Tämä valinta jätetään huomiotta, jos valinta "createdb" on käytössä. sillä muussa tapauksessa tietokantaa ei voida luoda. Angir at databasetilkoblinger blir gjort uten støtte for skriving. Dette valget blir ignorert når « createdb » er valgt, ellers kunne ikke databasen opprettes. Aloita projekti käyttäjätilassa riippumatta projektin asetuksista. Start prosjekt i brukermodus, uansett prosjektinnstillingene. Aloita projekti rakennetilassa riippumatta projektin asetuksista. Start prosjekt i utformingsmodus, uavhengig av prosjektinnstillingene. Näytä projektin selauspaneli myös käyttäjätilassa. Viser sidevinduet Prosjektnavigering selv om Kexi kjører i brukermodus. Ohita käynnistysikkuna. Jos ei ole määritetty avattavaa projektia, näytetään tyhjä ikkuna. Hopp over oppstartsdialogen. Hvis det ikke er oppgitt noe prosjekt som skal åpnes, så vises et tomt programvindu. Projektin objektin avaamisasetukset: Valg knyttet til åpning av et objekt inne i et prosjekt: Avaa tyypin < object_ type > objektin ja nimeää < object_ name > määritellystä projektista sovelluksen käynnistyksessä. < object_ type >: on valinnainen. Jos sitä ei ole, tyypiksi tulee taulun tyyppi. Muut objektien tyypit voivat olla kysely, raportti, lomake, skripti (voi olla enemmän tai vähemmän, riippuen liitännäisten asennuksista). Käytä ""merkkejä määritelläksesi välilyöntejä sisältäviä nimiä. Esimerkikki: -- open Oma Tauluni, -- open query: "Oma erittäin suuri kyselyni" Åpne et objekt av typen < object_ type > som heter < object_ name > fra det angitte prosjektet når programmet starter. < object_ type >: er valgfritt, hvis det er utelatt brukes standardvalget « tabell ». Andre objekttyper kan være spørring, rapport, skjema, skript (kan være flere eller færre avhengig av hvilke programtillegg som er installert). Bruk ""- tegn til å skrive navn som inneholder mellomrom. Eksempler: -- open MyTable, -- open query: « Min store spørring » Kuten -- open, mutta objekti avataan rakennetilassa, jos sellainen on saatavilla. Som -- open, men objektet vil bli åpnet i Utformings- modus, hvis det er tilgjengelig. Kuten -- open, mutta objekti avataan tekstitilassa, jos sellainen on saatavilla. Som -- open, men objektet vil bli åpnet i tekstmodus, hvis det er tilgjengelig. Käynnistää tyyppiä < object_ type > olevan objektin < object_ name > sovellusta käynnistettäessä. < object_ type >: valinnainen, jos ei määritety, oletetaan makroksi Muita objekteja ovat komentojono (sekä liitännäisissä asennetut muut objektit). Käytä ""- merkkejä antaessasi välilyöntejä sisältäviä nimiä. Start kjøring av et objekt av typen < object_ type > som heter < object_ name > når programmet starter. < object_ type >: er valgfritt, hvis det er utelatt brukes standardvalget « makro ». Andre objekttyper kan være skript (kan være flere eller færre avhengig av hvilke programtillegg som er installert). Bruk ""- tegn til å skrive navn som inneholder mellomrom. Aloita uuden < object_ type > - tyypin objektin rakenteen määrittely. Start ny objektutforming av typen < object_ type >. Avaa tulostusikkunan määrätyn projektin objektille, jonka tyyppi on < object_ type > ja nimi < object_ name > kun sovellusta käynnistetään, mikä mahdollistaa objektin tietojen nopean tulostamisen. < object_ type >: valinnainen, jos ei annettu, oletetaan taulukoksi. Objekti voi olla myös kysely. Åpne dialogvinduet for utskrift for et objekt av typen < object_ type > med navn < object_ name > i det angitte prosjektet når programmet starter, noe som gir rask utskrift av objektets data. < object_ type > er valgfritt, hvis det er utelatt, brukes tabell- type. Objekttypen kan også være spørring. Avaa tulostuksen esikatseluikkunan tyypin < object_ type > objektille ja nimelle < object_ name > määritellylle projektille sovelluksen käynnistyksessä. Katso -- print lisätietojen saamiseksi. Åpne vindu for forhåndsvisning av utskrift for objekt av type < object_ type > med navn < object_ name > fra oppgitt prosjekt når programmet starter. Se -- print for mer detaljer. Tietokantapalvelimen asetukset: Innstillinger som angår databasetjenere: Käytettävä käytätjätunnus tietokantaprojektin yhteydelle. Jätetään huomiotta, jos tiedostolla on pikakuvake. Brukernavn som brukes for tilkobling til et databaseprosjekt. Blir ignorert hvis det angis en snarvei. Käytettävä palvelimen (koneen) nimi tietokantaprojektin yhdistämisessä. Jätetään huomiotta, jos shortcut- tiedostonimi on annettu. Tjenernavn (host) som brukes for å koble til et database- prosjekt. Blir ignorert hvis du angir en snarvei. Käytettävä palvelimen portin numero tietokantaprojektin yhdistämiseen. Jätetään huomiotta, jos pikavalinta- tiedostonimi on annettu. Tjener- porten som skal brukes for å koble til et databaseprosjekt. Blir ignorert hvis du angir en snarvei. Käytettävä paikallinen socketin tiedostonimi tietokantaprojektin yhdistämisessä. Jätetään huomiotta, jos shortcut- tiedostonimi on annettu. Tjenerens lokale kontaktnavn som brukes for a koble til et databaseprosjekt. Blir ignorert hvis du angir en snarvei. Ohita yhteyden näyttöikkuna ja yhdistä suoraan. Käytettävissä kun avataan. kexic tai. kexis pikavalintatiedostoja. Ikke vis tilkoblingsdialogen og koble til direkte. Dette kan brukes når det skal åpnes snarveisfiler av typen. kexis eller. kexic. Kexi- tietokannan projektin tiedostonimi, Kexi- pikavalinnan tiedostonimi, avattavan Kexi- tietokantaprojektin nimi palvelimella. Filnavn for Kexi databaseprosjekt, navnet på snarveien eller navn på et Kexi database - prosjekt på en tjener. Objektia "% 1" ei voitu avata rakennenäytössä. Objektet «% 1 » kan ikke åpnes i utformingsvisning. Objektia ei voitu avata tietonäyttöön. Objektet kan ikke åpnes i datavisning. Haluatko avata sen tekstinäytössä? Vil du prøve å åpne den i tekstvisning? Luo uusi objekti, jonka tyyppi on "% 1" Opprett nytt objekt av typen «% 1 » Luo uuden objektin, jonka tyyppi on "% 1" Oppretter nytt objekt av typen «% 1 » Ei voida poistaa objektin tietoja. Klarte ikke å opprette objektets vindu. Objektin rakenne on mahdollisesti vioittunut. Programtillegget eller objektdefinisjonen kan være ødelagt. Ei voitu ladata objektin määrittelyä. Klarte ikke å laste objektets definisjon. Objektin rakenne on mahdollisesti vioittunut. Objektutformingen kan være ødelagt. Voit poistaa objektin "% 1" ja luoda sen uudelleen. Du kan slette «% 1 » - objektet og opprette det på nytt. Ei voida ladata objektin tietoja. Klarte ikke å laste objektets data. Tietotunnus: "% 1". Data- merkelapp: «% 1 ». Translate this word using only lowercase alphanumeric characters (a.. z, 0.. 9). Use '_' character instead of spaces. First character should be a.. z character. If you cannot use latin characters in your language, use english word. Objekti objekt Objektidatabase connection Objektdatabase connection (yhteys% 1) (tilkobling% 1) Avaa objekti Åpne objekt Sulje objekti Lukk objekt Poista objekti Slett objekt Suorita komentosarja Kjør skript Poistu pääsovelluksesta Avslutt hovedprogram Määriteltyä osaa ei löytynyt Den angitte delen finnes ikke Määriteltyä asiakirjaa ei voitu avata. Det angitte dokumentet kunne ikke åpnes. & Ei näyttöä Ingen visning & Tietojennäyttö & Datavisning Rakennenäyttö & Utformingsvisning & Tekstinäyttö & Tekstvisning Tuntematon & Ukjent state_ data state_ data state_ edit state_ edit state_ sql state_ sql Voit korjata tämän rivin tiedot tai käyttää "Peru rivimuutokset" - toimintoa. Du kan korrigere data i denne raden eller bruke funksjonen « Avbryt radendringer ». Tämä toiminto ei ole saatavilla sovelluksen% 2 versiolle% 1. Denne funksjonen er ikke tilgjengelig for versjon% 1 av programmet% 2. "% 1" toiminto ei ole saatavana sovelluksen% 3 versiolle% 2. Funksjonen «% 1 » er ikke tilgjengelig for versjon% 2 av programmet% 3. Valitse kansio, johon haluat asentaa esimerkkitietokannat Velg mappe der eksempeldatabasen skal installeres Kaikki tuetut- tiedostot (% 1) Alle støttede filer (% 1) Anna tiedostonimi. Oppgi et filnavn. Tiedostoa "% 1" ei ole olemassa. Fila «% 1 » finnes ikke. Tiedosto "% 1" ei ole lukukelpoinen. Fila «% 1 » er ikke lesbar. Tiedosto "% 1" on jo olemassa. Haluatko korvata sen? Fila «% 1 » finnes fra før. Vil du overskrive den? Lisää uuden tietokantayhteyden Legg til ny databasetilkobling Muokkaa valittua tietokantayhteyttä Rediger den valgte databasetilkoblingen Poista valitut tietokantayhteydet Fjern de valgte databasetilkoblingene Lisää tietokantayhteys Legg til databasetilkobling Lisää uusi tietokantayhteys Legg til ny databasetilkobling Talleta tälle tietokantayhteydelle tehdyt muutokset Lagre alle endringer gjort i denne tilkoblingen Muokkaa tietokantayhteyttä Rediger databasetilkobling Haluatko poistaa tietokantayhteyden "% 1" saatavilla olevien luettelosta? Vil du fjerne databaseforbindelsen «% 1 » fra lista over tilgjengelige forbindelser? Luo projekti Opprett prosjekt Avaa olemassaoleva projekti Åpne eksisterende prosjekt Avaa viimeaikainen projekti Åpne nylig brukt prosjekt Valitse projekti Velg et prosjekt & Luo projekti & Opprett prosjekt Älä näytä tätä ikkunaa uudelleen Ikke vis dette vinduet senere Napsauta "OK" - painiketta jatkaaksesi. Keep this text narrow: split to multiple rows if needed Trykk « OK » for å fortsette. Keep this text narrow: split to multiple rows if needed Tyhjä tietokanta Tom database Uusi tyhjän tietokannan projekti Nytt prosjekt med tom database Kexi luo uuden tyhjän tietokantaprojektin. Keep this text narrow: split to multiple rows if needed Kexi lager et nytt prosjekt med en tom database. Keep this text narrow: split to multiple rows if needed Luo malliin pohjautuva Opprett fra mal Uusi tietokantaprojekti, joka pohjautuu malliin Nytt databaseprosjekt fra mal Kexi luo uuden tietokantaprojektin käyttämällä valittua mallia. Valitse malli ja napsauta "OK" - painiketta. Keep this text narrow: split to multiple rows if needed Kexi vil opprette et nytt databaseprosjekt basert på malen som er valgt. Velg mal og trykk "OK" knappen for å fortsette. Keep this text narrow: split to multiple rows if needed Tuo olemassaoleva Tietokanta Importer eksisterende database Tuo olemassaoleva tietokanta uudeksi tietokantaprojektiksi Importer en database som nytt databaseprosjekt Kexi tuo olemassaolevan tietokannan rakenteen ja tiedot uudeksi tietokantaprojektiksi. Kexi vil importere struktur og data fra en eksisterende database som et nytt databaseprosjekt. Avaa & olemassaoleva projekti Åpne & eksisterende prosjekt Avaa & viimeaikainen projekti Åpne nylig prosjekt Avaa tietokannan Åpner database Anna salasana. Skriv inn passord. paikallinen tietokantapalvelin Lokal databasetjener Tietokantapalvelin:% 1unspecified user Databasetjener:% 1unspecified user (määrittelemätön) (uspesifisert) Käyttäjänimi:% 1 Brukernavn:% 1 Tiedostoa, joka sisältää yhteystiedot, ei voitu lukea: "% 1". Tarkista, onko tiedoston sisältö kelvollinen. Klarte ikke lese tilkoblingsinformasjon fra snarveisfila «% 1 ». Se etter om innholdet i fila er gyldig. Olet määritellyt epäkelvon argumentin ("% 1") komentorivin optiolle. Du har angitt et ugyldig argument («% 1 ») for kommandolinjeinnstillinga « type ». Olet määritellyt epäkelvon portin numeron "% 1". Du har angitt et ugyldig portnummer «% 1 ». Ei voi käynnistää Kexi- sovellusta tällä tavalla. Kunne ikke starte Kexi på denne måten. Olet käyttänyt sekä "createdb" että "dropdb" aloitusvalintoja. Du har brukt både « createdb » og « dropdb » som oppstartvalg. Projektin nimeä ei ole määritelty. Intet prosjektnavn er angitt. Olet käyttänyt sekä "user- mode" että "design- mode" aloitusvalintoja. Du har brukt både « brukermodus » og « Utformingsmodus » i oppstartsinnstillingene. Ei voi poistaa projektia. Tiedostoa "% 1" ei ole olemassa. Kunne ikke fjerne prosjekt. Fila «% 1 » finnes ikke. Ei voitu avata pikanäppäintiedostoa "% 1". Klarte ikke åpne snarveisfila «% 1 ». Ei voitu avata yhteystietotiedostoa "% 1". Klarte ikke åpne fila med tilkoblingsdata «% 1 ». Olet määritellyt muutaman tietokantaobjektin avattavaksi automaattisesti käyttämällä käynnistysvalintoja. Nämä valinnat jätettiin huomioimatta, koska ne eivät ole käytössä projektien luonnissa ja tiputuksessa. Du har angitt noen databaseobjekter som automatisk skal åpnes, med oppstartsinnstillinger. Disse innstillingene vil bli ignorert siden de ikke er tilgjengelig når prosjekter blir opprettet eller droppet. Projekti "% 1" luotiin onnistuneesti. Det lyktes å opprette prosjektet «% 1 ». Projekti "% 1" poistettiin onnistuneesti. Det lyktes å droppe prosjektet «% 1 ». Ei voitu avata projektia. Klarte ikke å åpne prosjektet. Tiedostoa "% 1" ei ole olemassa tai se ei ole luettavissa. Fila «% 1 » finnes ikke eller er ikke lesbar. Tarkista tiedoston oikeustasot ja onko se jo avattu ja lukittu toisella sovelluksella. Undersøk rettighetene til fila, og om det fins et annet program som har åpnet fila fra før og låst den. Tiedosto "% 1" ei ole luettavissa. Fila «% 1 » er ikke lesbar. "% 1" on ulkoinen tiedosto tyyppiä: "% 2". Haluatko tuoda tiedoston Kexi- projektiksi? «% 1 » er en ekstern fil av type: «% 2 ». Vil du importere fila som et Kexi- prosjekt? Projektitiedosto "% 1" on havaittu yhteensopivaksi "% 2" tietokanta- ajurin kanssa. Olet pyytänyt käytettäväksi "% 3" tietokanta- ajuria. Haluatko käyttää "% 4" tietokanta- ajuria? Prosjektfila «% 1 » ser ut til å være kompatibel med databasedriveren «% 2 », men du har bedt om at databasedriveren «% 3 » skal brukes. Vil du bruke databasedriveren «% 4 »? Tietokannan tiedostomuoto ("% 1") havaittiin vanhaksi/ edelliseksi versioksi projektitiedostossa "% 2". Haluatko muuntaa projektin uudeksi "% 3" muodoksi (suositeltavaa)? En tidligere versjon av database- filformatet («% 1 ») er ble funnet i prosjektfila «% 2 ». Vil du gjøre om prosjektet til det nye formatet «% 3 » (anbefales)? Projektitiedoston "% 1" muunto uuteen muotoon "% 2" epäonnistui. Tiedoston muoto jää muuttumattomaksi. Klarte ikke å gjøre om prosjektfila «% 1 » til et nytt format «% 2 ». Filformatet forblir uendret. Mahdollisia ongelmia: Mulige problemer: Tiedostoa "% 1" ei tunnistettu Kexin tukemaksi tiedostoksi. Det ser ikke ut til at fila «% 1 » støttes av Kexi. Tälle tiedostotyypille ei löytynyt tietokanta- ajuria. Havaittiin MIME- tyyppi:% 1 Fant ikke databasedriver for denne filtypen. Synlig MIME- type er:% 1 Ei voitu ladata luetteloa saatavillaolevista projekteista% 1 tietokantapalvelimelle. Klarte ikke hente lista over tilgjengelige prosjekter for databasetjeneren% 1. Yhteystietojen tallennus tiedostoon "% 1" epäonnistui. Klarte ikke å lagre tilkoblingsdata til fila «% 1 ». Tallettaa "% 1" projektitiedostot uuteen "% 2" tietokantamuotoon... Lagrer prosjektfila «% 1 » til det nye databaseformatet «% 2 » & # 160; … Avaa tietokantayhteys Åpne databasetilkobling Valitse tietokantapalvelimella% 1 avattava projekti: Velg et prosjekt som skal åpnes, på databasetjeneren% 1: Luo uuden projektin Oppretter nytt prosjekt Uusi projekti talletettu tiedostoon Nytt prosjekt lagret i en fil Uusi projekti talletettu tietokantapalvelimelle Nytt prosjekt lagret på en databasetjener Valitse tallennusmenetelmä Velg lagringsmetode Valitse projektin yhteenveto Velg prosjektoverskrift Anna uuden Kexi- projektin tiedostonimi: Gi navn til det nye Kexi- prosjektet: Valitse tietokantapalvelimen yhteys, jota haluat käyttää uudelle luotavalle Kexi- projektille. Tässä voit myös lisätä, muokata tai poistaa yhteyksiä luettelosta. Velg den database- tjenertilkoblingen du vil bruke for å opprette et nytt Kexi- prosjekt. Her kan du også legge til eller fjerne tilkoblinger fra lista. Valitse projektin sijainti Velg prosjektsted Olemassaolevia projektitietokantoja tietokantapalvelimella% 1: Eksisterende prosjektdatabaser på tjeneren% 1: Uusi tietokanta Ny database Valitse projektin yhteenveto ja tietokannan nimi Velg prosjektets overskrift og databasenavn Anna projektin lyhyt yhteenvetokuvaus. Oppgi prosjektoverskrift. Valitse palvelinyhteys uudelle projektille. Velg tjenertilkobling for et nytt prosjekt. Anna projektin tietokannan nimi. Oppgi prosjektets databasenavn. Projekti tietokantanimellä "% 1" on jo olemassaHaluatko poistaa sen ja luoda uuden? Det finnes et prosjekt med databasenavnet «% 1 » fra førVil du slette det og lage et nytt? Sulje nykyinen välilehti Lukk fanen & Lisää Sett & inn Liitä & määrätenClose the current tab page in Kexi tab interface Lim inn & spesieltClose the current tab page in Kexi tab interface Käyttöliittymätila siirtyy IDEAl- tilaan seuraassa% 1 sovelluksen käynnistyksessä. Ved neste% 1 programstart blir brukerflatens kjøremåte byttet til IDEAl. Käyttöliittymätila siirtyy lapsikehykseen seuraassa% 1 sovelluksen käynnistyksessä. Brukerflatens kjøremåte blir byttet til Childframe ved neste% 1 programstart. Luo uusi projekti Opprette et nytt prosjekt Luo uuden projektin. Nykyistä avattuun projektiin ei vaikuteta. Oppretter et nytt prosjekt. De nåværende åpne prosjekter blir ikke påvirket. Avaa olemassaolevan projektin. Nykyiseen avattuun projektiin ei vaikuteta. Åpner et ekisterende prosjekt. De nåværende åpne prosjekter blir ikke påvirket. & Hae esimerkkitietokantoja... & Last ned eksempeldatabaser & # 160; … Hae esimerkkitietokantoja Internetistä Last ned eksempeldatabaser fra Internett Hakee esimerkkitietokantoja Internetistä. Laster ned eksempeldatabaser fra Internett. Avaa viimeaikainen Nylig brukt Talleta muutokset Lagre objektendringer Tallettaa muutokset nykyisestä valitusta ikkunasta. Lagre objektendringene i det markerte vinduet. Talleta & nimellä... Lagre & som & # 160; … Talleta nimellä Lagre objekt som Tallettaa muutokset nykyisestä valitusta ikkunasta uudelle nimelle (samassa projektissa). Lagrer objektendringer i det markerte vinduet under et nytt navn (innenfor samme prosjekt). Projektin ominaisuudet Prosjektegenskaper & Sulje projekti & Lukk prosjekt Sulje nykyinen projekti Lukk nåværende prosjekt Sulkee nykyisen projektin. Lukker nåværende prosjekt. Lopettaa ohjelman Kexi. Kexi pyytää sinua tallentamaan muutokset. Avslutt Kexi. Kexi spør om du vil lagre endringene. & Suhteet... & Relasjoner & # 160; … Projektin suhteet Prosjektrelasjoner Näyttää projektin suhteet. Vis prosjektrelasjoner. & Tuo tietokanta... & Importer database & # 160; … Tuo koko tietokanta Kexi- projektina Importer hele databasen som et Kexi- prosjekt Tuo koko tietokannan Kexi- projektiksi. Importerer hele databasen som et Kexi- prosjekt. Tuo tietokanta Importer tabeller & Pakkaa tietokanta... & Komprimer database & # 160; … Pakkaa nykyinen tietokantaprojekti Komprimer nåværende databaseprosjekt Pakkaa nykyisen tietokantaprojektin, jotta se veisi vähemmän levytilaa ja toimisi nopeammin. Komprimerer det gjeldende databaseprosjektet, slik at det tar mindre plass og arbeider raskere. Import - > Table Data From File... Tuo taulun tiedot tiedostosta Importer tabelldata fra en fil Tuo taulun tiedot tiedostosta. Importerer tabelldata fra en fil. Export - > Table or Query Data to File... Vie aktiivisen taulun tai kyselyn tiedot tiedostoon Eksporter data fra den aktive tabellen eller spørringsdata, til en fil Vie aktiivisen taulun tai kyselyn tiedot tiedostoon. Eksporterer data fra den aktive tabellen eller spørringsdata, til en fil. Tulosta tiedot aktiivisesta taulusta tai kyselystä Skriv ut data fra den aktive tabellen eller spørringen Tulosta tiedot aktiivisesta taulusta tai kyselystä. Skriver ut data fra den aktive tabellen eller spørringen. Näytä tulostuksen esikatselu aktiivisesta taulusta tai kyselystä Forhåndsvis utskrift for den aktive tabellen eller spørringen Näyttää tulostuksen esikatselun aktiivisesta taulusta tai kyselystä. Forhåndsviser utskrift for den aktive tabellen eller spørringen. Sivun asetukset... Sideoppsett & # 160; … Näytä sivun asetukset tulostettavalle aktiiviselle taululle tai kyselylle Vis sideoppsett for utskrift av den aktive tabellen eller spørringen Näyttää sivun asetukset aktiivisen taulun tai kyselyn tulostukselle. Viser sideoppsett for utskrift av den aktive tabellen eller spørringen. Paste Special - > As Data & Table... Liitä leikepöydän tiedot tauluna Lim inn data fra utklippstavla som en tabell Liittää leikepöydän tiedot tauluun. Limer inn data fra utklippstavla som en tabell. Copy Special - > Table or Query Data... Kopioi valitun taulun tai kyselyn tiedot leikepöydälle Kopier markert tabell eller spørringsdata til utklippstavla Kopioi valitun taulun tai kyselyn tiedot leikepöydälle. Kopierer markert tabell eller spørringsdata til utklippstavla. Kumoa viimeisin muokkaustoimenpide. Angrer den siste redigeringshandlinga. Kumoa viimeisin palautettu toiminto. Snur om den siste omgjøringshandlinga. Poistaa valitun objektin. Slett markert objekt Poistaa nykyisen valitun objektin. Sletter markert objekt. Poista rivi Slett rad Poistaa valitun rivin Slett den markerte raden Poistaa valitun rivin. Sletter den markerte raden. Tyhjennä taulun sisältö Tøm tabellinnholdet Tyhjentää taulun sisällön. Tømmer tabellinnholdet. Muokkaa tietoa Endre punkt Muokkaa nykyistä valittua tietoa Rediger det markerte punktet Muokkaa nykyistä valittua tietoa. Redigerer det markerte punktet. & Lisää tyhjä rivi Sett & inn en tom rad Lisää yhden tyhjän rivin ylle Sett inn en tom rad over Lisää yhden tyhjän rivin nykyisen valitun taulun rivin ylle. Setter inn en tom rad over den markerte raden. Projektinavigaattori Prosjektnavigator Siirry projektinavigointipaneeliin Gå til prosjektnavigator- panelet Siirtyy projektinavigointipaneeliin. Går til prosjektnavigator- panelet. Pääalue Hovedfelt Mene pääalueelle Gå til hovedfeltet Menee pääalueelle. Går til hovedfeltet. Ominaisuusmuokkain Rediger egenskaper Siirry ominaisuuksien muokkauspaneeliin Gå til panelet for å endre egenskaper Siirtyy ominaisuuksien muokkauspaneeliin. Går til panelet for å endre egenskapene. & Tallenna rivi & Lagre rad Tallenna tälle riville tehdyt muutokset Lagre alle endringer gjort i denne raden Tallentaa tälle riville tehdyt muutokset Lagrer endringer i den markerte raden. & Peruuta rivimuutokset & Avbryt radendringer Peruuta tälle riville tehdyt muutokset Avbryt endringer i den markerte raden Peruuttaa tälle riville tehdyt muutokset. Avbryter endringer i den markerte raden. & Suorita & Kjør skript Muuta valitun objektin kirjasin Endre skrift for det markerte objektet Muuttaa valitun objektin kirjasimen. Endrer skrift for det markerte objektet. & Seuraava ikkuna & Neste vindu Seuraava ikkuna Neste vindu Siirtyy seuraavaan ikkunaan. Bytter til neste vindu. & Edellinen ikkuna & Forrige vindu Edellinen ikkuna Forrige vindu Siirtyy edelliseen ikkunaan. Bytter til forrige vindu. Sallii pikanäppäinten määrittelyn. Endre oppsett av hurtigtaster. Sallii määritellä Kexin asetuksia. Endre oppsett av Kexi. Näyttää virheiden raportointiohjelman. Viser feilrapporteringsverktøy for Kexi. Näyttää "Mikä tämä on?" - työkalun. Viser "Hva er dette" - verktøyet. Ohje. Hjelp Näyttää Kexi- käsikirjan. Viser Kexihåndboka. Näyttää tietoja ohjelmasta Kexi. Viser informasjon om Kexi. Näyttää tietoja KDE- työpöytäympäristöstä. Viser informasjon om KDE. Tämä näyttää käyttökelpoisia vinkkejä tämän sovelluksen käyttöön. Dette viser nyttige tips om bruken av dette programmet. Tärkeä tieto Viktig informasjon Anna palautetta... Gi tilbakemelding & # 160; … syy: årsak: Tietokantaprojekti% 1 ei näytä Kexi- ohjelmalla luodulta. Haluatko tuoda sen uutena Kexi- projektina? Import Database Det ser ikke ut til at databaseprosjektet% 1 er laget med Kexi. Vil du importere det som et nytt Kexi- prosjekt? Import Database Valitse uuden projektin paikka Velg plasseringa til det nye prosjektet ei voi luoda objektia - tuntematon objektin tyyppi "% 1" kan ikke opprette objekt – ukjent objekttype «% 1 » tuntematon objektin tyyppi "% 1" ukjent objekttype «% 1 » ei voida luoda tyypin "% 1" objektia kan ikke opprette objekt av typen «% 1 » tekee esikatselukuvaa lager forhåndsvisning av utskrift for tulostaa" executing object "action skriver ut" executing object "action suorittaa Kjører skript avaa åpner taulua ei löytynyt fant ikke tabell kyselyä ei löytynyt fant ikke spørring makroa ei löytynyt fant ikke makro skriptiä ei löytynyt fant ikke skript objektia ei löytynyt fant ikke objektet ei voida suorittaa objektia kan ikke utføre objekt ei voida tulostaa objektia kan ikke skrive ut objekt ei voida tehdä tulostuksen esikatselua objektille kan ikke lage utskriftsvisning av objektet ei voi avata objektia kan ikke åpne objektet Olet pyytänyt valittuja objekteja avattavaksi ja käsiteltäväksi automaattisesti käynnistyksessä. Useita objekteja ei voida avata tai käsitellä. Du har bedt om at valgte objekter skal åpnes eller behandles automatisk ved oppstart. Flere av objektene kan ikke åpnes. Viimeisimmät avatut tietokannat Nylig åpnede databaser Viimeisimmät tietokantapalvelimien yhteydet Nylig tilkoblede databasetjenere Tiedostosta... Fra fil & # 160; … Palvelimelta... Fra tjener & # 160; … Valittu näyttöä ei tueta objektille "% 1". Den valgte visningen er ikke støttet for objektet «% 1 ». Valittua näyttöä (% 1) ei tueta tälle objektityypille (% 2). Den valgte visningen (% 1) er ikke støttet av denne objekttypen (% 2). Tallenna objekti nimellä Lagre objekt som Haluatko korvata sen? Vil du erstatte det? & Valitse toinen nimi... & Velg annet navn & # 160; … Valitse toinen nimi. Velg et annet navn. Objektin "% 1" tallennus epäonnistui. Klarte ikke å lagre objektet «% 1 ». Uuden objektin "% 1" tallennus epäonnistui. Klarte ikke å lagre et nytt «% 1 » - objekt. Talleta muutokset Lagre endringer Tämän painikkeen painaminen tallettaa kaikki viimeisimmät objektille "% 1" tehdyt muutokset. Om du trykker denne knappen vil alle nyere endringer i objektet «% 1 » bli lagret. Tämän painikkeen painaminen hylkää kaikki viimeisimmät objektille "% 1" tehdyt muutokset. Om du trykker denne knappen vil ingen nyere endringer i objektet «% 1 » bli lagret. Haluatko tallettaa muutokset? opening is not allowed in "data view/ design view/ text view" mode Vil du lagre endringer nå? opening is not allowed in "data view/ design view/ text view" mode avaamista ei sallita, kun% 1 åpning er ike tillatt i «% 1 » - modus Haluatko poistaa lopullisesti:% 1 Jos napsautat Kyllä, et voi enää perua poistoa. Vil du slette:% 1 Om du trykker på « Slett », kan du ikke gjøre om slettingen. Objektia ei voitu poistaa. Klarte ikke å fjerne objekt. Objektin "% 1" uudelleennimeäminen epäonnistui. Klarte ikke å gi nytt navn til objektet «% 1 ». Projektia "% 1" ei voitu käynnistää Final Mode: ssa. Klarte ikke starte prosjekt «% 1 » i endelig tilstand. Final Mode - tietoja ei löytynyt. Fant ingen data for endelig tilstand. Virhe Final Mode - tietojen lukemisessa. Feil ved lesing av data for endelig tilstand. Määriteltyä liitännäistä ei ole. Det angitte programtillegget finnes ikke. Määriteltyä objektia ei voida avata. Kunne ikke åpne de ønskede objektene. Tietokannan tiedoston "% 1" pakkaamista ei ole tuettu. Det er ikke støtte for komprimering av databasefila «% 1 ». Nykyinen projekti pitää sulkea ennen tietokannan pakkausta. Se voidaan avata uudelleen pakkaamisen jälkeen. Haluatko jatkaa? Gjeldende prosjekt må lukkes før databasen komprimeres. Det blir åpnet igjen etter komprimering. Vil du fortsette? Tämän painikkeen painamienn hylkää kaikki viimeisimmät objektille "% 1" tehdyt muutokset. Om denne knappen trykkes forsvinner alle endringer i objektet «% 1 » som ikke er lagret. Haluatko tallettaa muutokset ennen tulostusta? Vil du lagre endringene før utskrift? Haluatko tallettaa muutokset ennen tulostuksen esikatselua? Vil du lagre endringene før utskriftsvisning? Haluatko tallettaa muutokset ennen sivun asetusten näytätmistä? Vil du lagre endringene før sideoppsettet vises? Tehtäväpohjainen välilehtiä käyttävä työkalurivi yhdistää sovelluksen komennot eri välilehdille. Application name as menu entry Oppgavebasert verktøylinje med faner samler kommandoer for programmer med faner. Application name as menu entry Kexi Kexi Ulkoinen data Eksterne data Suunnittelu Skjemautforming Suunnittelu Rapportutforming Ei voitu käynnistää sovellusta% 1. Kunne ikke starte programmet% 1. Komento "% 1" epäonnistui. Kommandoen «% 1 » mislyktes. (Kaikki kentät) (Alle felt) (Nykyinen kenttä) (Dette feltet) Korvaa% 1: ssa. Erstatt i «% 1 » Etsi (% 1) Søk i «% 1 » Etsittävää kohdetta ei löytynyt Søketeksten ble ikke funnet Tulostaa Utskrift Tulostuksen esikatselu Forhåndsvisning Tulostuksen & esikatselu... Forhåndsvisning & # 160; … Muuttaa otsikkotekstin kirjasimen. Endrer skrifttype for titteltekst. Avaa tämän kyselyn Åpne denne spørringen Sivun asetukset kyselyn "% 1" tietojen tulostuksessa Sideoppsett for utskrift av spørredata «% 1 » Näyttää tälle sivuasetukssille assosioidun taulun tai kyselyn tiedot. Viser data for tabell eller spørring tilordnet dette sideoppsettet. Tallettaa nämä asetukset oletukseksi. Lagrer innstillinger for dette oppsettet som standard. Lisää sivunumerot sivun yläosaan. Legger til dato og klokkeslett i toppteksten. Lisää sivunumerot sivun alaosaan. Legger til sidetall i bunnteksten. Lisää taulun kehykset. Legger til tabellkanter. Muuttaa paperin kokoa ja marginaaleja. Endrer sidestørrelse og marger. Pystysuunnassa Stående Vaakasuunnassa Liggende marginaalit: marger: % 1 - Tulostuksen esikatselu -% 2 % 1 – Utskriftsvisning –% 2 Viimeinen sivuPage (number) of (total) Siste sidePage (number) of (total) Ei voinut ladata tietoa taulusta tai kyselystä. Klarte ikke å laste data fra tabell eller spørring. Boolen kyllä (tosi) Boolsk ja (sann) Boolen ei (epätosi) Boolsk nei (usann) Yhteenveto: Prosjektoverskrift: Anna nimi. Skriv inn et navn. Kirjoita yhteenveto. Oppgi prosjektoverskrift. View menu Rivi:% 1 Sarake:% 2 Linje:% 1 kol:% 2 Lukutila Skrivebeskyttet "% 1": n arvo on annettava. «% 1 » - verdien må legges inn. Sarakkeen "% 1" arvon tulee olla tunnus. Verdien av «% 1 » kolonne må være en merkelapp. "% 1" ei ole kelvollinen tunnus. «% 1 » er ikke en gyldig merkelapp. Lähdetietokanta ei käytä Unicode- merkistöä Kildedatabasen har koding som ikke er Unicode Lähdetietokanta ei käytä Unicode- merkistöä Kildedatabasens koding ikke Unicode Kexi- ohjelman siirtymistesti Kexi migreringstest Yhtään tuonnin/ viennin tietokanta- ajuria ei löytynyt. Fant ingen databasedrivere for import/ eksport. Tuonnin/ viennin tietokanta- ajuria "% 1" ei löytynyt. Fant ikke import/ eksport- databasedriveren «% 1 ». Epäyhteensopiva yhdistelyn ajurin "% 1" versio: löytyi versio% 2, odotettiin versiota% 3. Databasedriverens «% 1 » versjon er inkompatibel: fant versjon% 2, forventet versjon% 3. Tuonnin/ viennin tietokanta- ajuria "% 1" ei voitu ladata. Klarte ikke å laste import/ eksport- databasedriveren «% 1 ». Tuo tietokanta Importer database Tietokannan tuontivelho alkaa tuoda tietokantaa "% 1" (yhteys% 2) Kexi- tietokantaan. Veiviseren for databaseimport skal til å importere databasen «% 1 » (tilkobling% 2) til en Kexi- database. Tietokannan tuontivelho alkaa tuoda Kexi- tietokantaan tiedostoa "% 1", jonka tyyppi on "% 2". Veiviseren for databaseimport skal til å importere fila «% 1 » av type «% 2 » til en Kexi- database. Tämä velho opastaa sinua jo olemassa olevan tietokannan tietojen muuntamisessa Kexi- tietokannaksi. Denne veiviseren vil hjelpe deg med å importere en eksisterende database inn i en Kexi database. Napsauta "Seuraava" - painiketta jatkaaksesi tai "Keskeytä" - painiketta poistuaksesi tästä ohjatusta velhosta. Trykk « Neste » for å fortsette eller « Avbryt » for å gå ut av veiviseren. Tervetuloa tietokannan tuontivelhoon Dette er veiviseren for database- import Valitse lähdetietokannan sijainti Velg adresse for kildedatabase Valitse lähdetietokanta Velg kildedatabase Kohdetietokannan tyyppi: Mål- databasens type: Tietokantaprojekti talletettu tiedostoon Nytt databaseprosjekt lagret i en fil Tietokantaprojekti talletettu palvelimelle Nytt prosjekt lagret på en databasetjener Valitse kohdetietokannan tyyppi Velg databasetype for målet Kohdeprojektin yhteenveto: Målets prosjektoverskrift: Valitse kohdetietokantaprojektin otsikko Velg prosjektoverskrift for måldatabasen Valitse kohdetietokannan sijainti Velg adresse for måldatabasen Rakenne ja tiedot Struktur og data Vain rakenne Bare struktur Valitse tuonnin tyyppi Velg import- type Tuodaan Importerer Avaa tuotu projekti Åpne importert prosjekt Uutta tietokannan nimeä ei ole annettu. Inget nytt databasenavn ble skrevet inn. Lähdetietokanta on sama kuin kohdetietokanta. Kildedatabasen er den samme som måldatabasen. Seuraava ongelma löytyi antamissasi tiedoissa: Følgende problemer ble funnet i dataene du skrev inn: Paina 'Takaisin' - painiketta ja korjaa nämä virheet. Vennligst trykk 'tilbake' knappen og rett opp disse feilene. Valitse haluamasi tuotavan tietokannan lähde: Velg kildedatabase du vil importere: Kaikki tarvittava tieto on nyt kerätty. Napsauta "Seuraava" - painiketta aloittaaksesi tuonnin. Riippuen tietokannan koosta tämä toimenpide vie aikaa. Alle nødvendige opplysninger er nå samlet. Trykk « Neste » for å starte importering. Dette kan ta noe tid, avhengig av størrelsen på databasen. Asianmukaista yhdistelyn ajuria ei lötyynyt. Fant ingen passende driver for flytting. Tietokanta% 1 on jo olemassa. Korvataanko se uudella? Databasen% 1 finnes fra før. Vil du erstatte det med en ny database? EiEditable combobox NeiEditable combobox Virhe Mislykket Tuonti epäonnistui.% 1% 2 Voit napsauttaa "Takaisin" - painiketta ja yrittää uudelleen. Importering mislyktes.% 1% 2 Du kan trykke « Tilbake » og forsøke igjen. Valitse lähdetietokannan tiedostonimi. Velg filnavn for kildedatabasen. Valitse lähdetietokanta. Velg kildedatabase. Ei voitu tuoda tietokantaa. Tätä tyyppiä ei tueta. Kunne ikke importere databasen. Denne typen er ikke støttet. Ei voitu tuoda tietokantaa% 1. Tätä tyyppiä ei tueta. Kunne ikke importere databasen «% 1 ». Denne typen er ikke støttet. Tietokanta on tuotu Kexi- tietokantaprojektiksi "% 1". Databasen er importert til Kexi database- prosjekt «% 1 ». Tälle sivulle ei ole saatavana ohjetta. Ingen hjelp er tilgjengelig for denne siden. Tässä voit määritellä tietojentuonnin lähteen paikan. Har kan du velge stedet data skal importeres fra. Tässä voit valita varsinaisen tietokannan, josta tietoa tuodaan. Her kan du velge den faktiske databasen data skal importeres fra. Tässä voit valita tietojen tallennuspaikan. Her kan du velge hvor dataene skal lagres. Tässä voit valita tietojen tallennuspaikan ja tietokannan uuden nimen Her kan du velge hvor du vil lagre dataene og navnet på den nye databasen. Tuonnin lisäasetukset Avansert importoppsett Microsoft Access - tietokannan tekstin koodaus Tietokantatiedosto "% 1" näyttää tehdyn Microsoft Accessin vanhemmalla versiolla kuin 2000. Jos tietokanta on luotu tietokoneessa, jossa on erilainen merkistö ja halutaan tuoda kansalliset merkit kunnollisesti, tulee valita asianmukainen tekstikoodaus. Tekstkoding for Microsoft Access- database Det ser ut til at databasefila «% 1 » er laget av en versjon av Microsoft Access eldre enn 2000. For å kunne importere nasjonale tegn riktig kan det hende at riktig tegnkoding må velges hvis databasen ble laget på en maskin med et annet tegnsett. Tekstikoodaus: Tekstkoding: Käytä tätä koodausta aina samanlaisiin tilanteisiin Bruk alltid denne kodingen i liknende situasjoner Primary Key Primærnøkkel Tämä velho opastaa sinua jo olemassa olevan tietokannan tietojen muuntamisessa Kexi- tietokannaksi. Veiviseren for tabellimport vil hjelpe deg med å importere en tabell fra en eksisterende database inn dengjeldende Kexi- databasen. Tervetuloa tietokannan tuontivelhoon Dette er veiviseren for tabellimport Valitse tuonnin tyyppi Velg tabell som skal importeres Kaikki tarvittava tieto on nyt kerätty. Napsauta "Seuraava" - painiketta aloittaaksesi tuonnin. Riippuen tietokannan koosta tämä toimenpide vie aikaa. Alle nødvendige opplysninger er nå samlet. Trykk « Neste » for å starte importering. Dette kan ta noe tid, avhengig av størrelsen på tabellene. Du har valgt å importere følgende tabell: Ei saatavillaolevaa projektia. Ingen tilgjengelige prosjekter. Ei voitu luoda tietokantaa "% 1". Klarte ikke å opprette databasen «% 1 ». Ei voitu yhdistää tietolähteeseen "% 1". Klarte ikke koble til datakilden «% 1 ». Ei voitu saada luetteloa tauluista tietolähteestä "% 1" Klarte ikke hente lista over tabellnavn for datakilden «% 1 ». Yhtään tuotavaa taulua ei löytynyt tietolähteestä "% 1" Fant ingen tabeller å importere i datakilden «% 1 ». Ei voitu tuoda projektia tietälähteestä "% 1". Virhe taulun "% 2" lukemisessa. Klarte ikke importere prosjekt fra datakilden «% 1 ». Feil ved lesing av tabell «% 2 ». Ei voitu tuoda projektia tietolähteestä "% 1" Klarte ikke å importere prosjekt frta datakilden «% 1 ». Taulua "% 1" ei voitu kopioida kohdetietokantaan. Klarte ikke kopiere tabellen «% 1 » til måldatabasen. Ei voitu tuoda tietoa tietolähteestä "% 1". Klarte ikke importere data fra datakilden «% 1 ». Kentän tyyppi Felttype % 1: lle ei pystytty määrittelemään tietotyyppiä. Valitse yksi seuraavista tietotyypeistä Datatypen for% 1 kunne ikke bli anslått. Vennligst velg en av de følgende datatyper Tietokanta- ajurin nimi Navn på databasedriveren Tietokannan käyttäjänimi Brukernavn for databasetjener Anna salasana Spør etter passord Palvelimen nimi Vertsnavn (tjenernavn) Palvelimen portin numero Tjeners portnummer Palvelimen paikallisen socketin tiedostonimi Tjenerens lokale sokkel- filnavn Anna% 1: n salasana: Oppgi passord for% 1: Epäkelpo tyyppi Ugyldig type Short kokonaisluku Lite heltall Interger- kokonaisluku Heltall Big Integer - luku Stort heltall Kyllä/ Ei - arvo Ja/ Nei- verdi Päiväys ja kellonaika Dato og klokkeslett Kellonaika Tid Yksinkertainen desimaaliluku Tall med enkel presisjon Double- desimaaliluku Tall med dobbelt presisjon TekstiNumeric type for column TekstNumeric type for column Pitkä teksti Lang tekst Epäkelpo ryhmä Ugyldig gruppe Liukuluku Desimaltall Kyllä/ Ei Ja/ Nei Päiväys/ Kellonaika Dato/ Tid Et voi käyttää nimeä "% 1" objektisi nimenä. Se on varattu Kexin sisäisiin objekteihin. Valitse toinen nimi. Du kan ikke bruke navnet «% 1 » for ditt objekt. Det er reservert for interne Kexi objekter. Velg et annet navn. Kexin sisäisten objektien nimet alkavat tekstillä "kexi __". Navn på interne Kexi- objekter starter med « kexi _ ». Kursorin avaustoiminnolle ei ole määrirelty yhteyttä Ingen tilknytning er valgt for pekeråpning Tietokantaa "% 1" ei ole olemassa. Databasen «% 1 » finnes ikke. Taulua "% 1" ei voitu kopioida kohdetietokantaan. Klarte ikke eksportere tilbake til måldatabasen. Yhtään tuotavaa taulua ei löytynyt tietolähteestä "% 1" Fant ingen tabeller å eksportere i datakilden «% 1 ». Ei voitu tuoda projektia tietälähteestä "% 1". Virhe taulun "% 2" lukemisessa. Klarte ikke opprette tabell i målet «% 1 ». Feil ved lesing av tabell «% 2 ». Ei voitu tuoda tietoa tietolähteestä "% 1". Klarte ikke eksportere data til «% 1 ». Pakkaa tietokannan Komprimerer database Pakkaa tietokannan "% 1"... Komprimerer databasen «% 1 » & # 160; … Tietokanta on pakattu. Nykyinen koko% 1% pieneni kokoon% 2. Denne databasen er blitt komprimert. Størrelsen gikk ned fra% 1% til% 2. Ei voitu pakata tietokantaa "% 1". Klarte ikke å komprimere databasen «% 1 ». Haluatko avata tiedoston "% 1" lukutilassa? Vil du åpne fila «% 1 » som skrivebeskyttet? Tiedosto on todennäköisesti jo auki tälle tai toiselle tietokoneelle. Fila er antakelig allerede åpen på denne eller en annen maskin. Ei ole eksklusiivisia oikeuksia tiedoston kirjoittamiselle. Klarte ikke få enerett til å skrive fila. Avaa vain lukutilassa Åpne som skrivebeskyttet Ei saatu ekslusiivisia oikeuksia tiedoston lukemiseen ja kirjoittamiseen. Klarte ikke å få enerett til å lese og skrive fila. Ei voitu sulkea käytössäolevaa tietokantaa. Klarte ikke å lukke opptatt database. Tiedostoa "% 1" ei voitu poistaa. Klarte ikke å fjerne fila «% 1 ». Asiakasohjelman kirjaston versio Versjon av klientbibliotek Palvelimen oletusmerkistö Standardtegnsett på tjeneren Tiedostopohjainen tietokanta- ajuri Filbasert databasedriver Tiedostopohjainen tietokantojen MIME- tyyppi MIME- typen til den filbaserte databasen Yksittäinen transaktio Enkle transaksjoner Moniosainen transaktio Flere transaksjoner Ketjutettu transaktio Flettede transaksjoner HuomioimatonBoolean True - Yes Ignorerte Ei mikään IngenFor Word Wrap Position Yksittäisen transaktion tuki Støtte for enkelt- transaksjoner Moniosaisen transaktion tuki Støtte for flere transaksjoner Ketjutettujen transaktioiden tuki Støtte for flettede transaksjoner KexiDB ajuriversio KexiDBs driverversjon Kyselylausetta tai skeemaa ei ole määritelty. Ingen spørringsutsagn eller skjema er angitt. Kyselylause on tyhjä. Spørringsutsagnet er tomt. Virhe tietokannan kursorin avauksessa. Feil ved åpning av databasemarkør. Ei voida hakea seuraavaa tietuetta. Kan ikke hente neste post. Tapahtui tuntematon virheshort for 'expression' word, e. g. 'expr' (only latin letters, please) Det oppsto en ukjent feilshort for 'expression' word, e. g. 'expr' (only latin letters, please) lauseke uttr Yhtään tietokanta- ajuria ei löytynyt. Fant ingen databasedrivere. Tietokanta- ajuria "% 1" ei löytynyt. Fant ikke databasedriveren «% 1 ». Epäyhteensopiva tietokannan ajurin "% 1" versio: löytyi versio% 2, odotettiin versiota% 3. Databasedriverens «% 1 » versjon er inkompatibel: fant versjon% 2, forventet versjon% 3. Tietokanta- ajuria "% 1" ei voitu ladata. Klarte ikke å laste databasedriveren «% 1 ». Ei ajuripalvelua: "% 1". Ingen slik drivertjeneste: «% 1 ». odotettiin tunnusta Forventet en merkelapp "% 1" on varattu sana «% 1 » er et reservert nøkkelord Syntaksivirhe lähellä kohtaa "% 1" Syntaksfeil nær «% 1 » Kyselyä ei ole määritelty Ingen spørring ble angitt "*" ei voida käyttää jos taulua ei ole määritelty « * » kan ikke brukes når ingen tabeller er angitt Moniselitteinen kentän nimi Tvetydig feltnavn Sekä taulu "% 1" ja "% 2" määrittelevät kentän "% 3". Käytä "< tableName >.% 4" notaatiota määritelläksesi taulun nimen. Både tabellen «% 1 » og «% 2 » har angitt feltet «% 3 ». Bruk notasjonen "< tabellnavn >.% 4" for å angi tabellnavnet. Kenttä ei löytynyt Fant ikke felt Kentän "% 1" sisältävää taulua ei löytynyt Tabellen som inneholder feltet «% 1 » ble ikke funnet Taulua ei voi käyttää suoraan sen nimellä Kunne ikke endre tabellen direkte ved å bruket navnet på den Taulu "% 1" on peitetty aliaksilla. Voit kirjoittaa "% 2": n asemesta "% 3" Tabellen «% 1 » er dekket av aliaser. Isteden for «% 2 », kan du skrive «% 3 » Moniselitteinen "% 1. *" lauseke Tvetydig uttrykk "% 1. *" Määritelty useampi kuin yksi "% 1" taulu tai alias Mer enn en tabell eller alias «% 1 » er angitt Moniselitteinen "% 1.% 2" lauseke Tvetydig "% 1.% 2" uttrykk Määritelty useampi kuin yksi "% 1" taulu tai alias sisältäen "% 2" kentän Mer enn en tabell eller alias «% 1 » angitt som inneholder feltet «% 2 » Taulussa "% 1" ei ole kenttää "% 2" Field List Error Tabellen «% 1 » har ingen «% 2 » feltField List Error Taulua "% 1" ei ole olemassa Tabellen «% 1 » finnes ikke Epäkelpo alias- määrittely sarakkeelle "% 1" Ugyldig alias definisjon for kolonnen «% 1 » Epäkelpo "% 1" sarakemäärittely Ugyldig «% 1 » kolonne definisjon Ei voi määritellä lajittelua - Paikassa% 1 ei ole yhtään saraketta Klarte ikke å angi sortering – ingen kolonne i posisjon% 1 Ei voi määritellä lajittelua - sarakkeen nimeä tai aliasta "% 1" ei ole olemassa Klarte ikke å angi sortering – kolonnenavnet eller aliaset «% 1 » finnes ikke Epäkelpo integer- kokonaisluku Ugyldig heltall Tämä kokonaisluku on ehkä liian iso. Dette heltallet kan være for stort. Epäkelpo tunnus Ugyldig merkelapp Tunnusten on alettava kirjaimella tai '_' - merkillä merkelappen bør begynne med en bokstav eller tegnet '_' Taulua ei löytynyt Tabell ikke funnet Tuntematon taulu "% 1" ukjent tabell «% 1 » tiedostoIncompatible database driver' s "% 1" version: found version% 2, expected version% 3.% 1.% 2% 1.% 2 filIncompatible database driver' s "% 1" version: found version% 2, expected version% 3.% 1.% 2% 1.% 2 Epäkelpo tietokanta- ajurin "% 1" toteutus: Databasedriverens «% 1 » - implementasjon er ugyldig: Ajurille ei ole alustettu arvoa "% 1". Verdien av «% 1 » er ikke satt for driveren. Odotettiin tiedostonimeä tiedostopohjaiselle tietokanta- ajurille. Trenger filnavn for filbasert databasedriver. Ei voitu asettaa arvoa tietokannan ominaisuudelle "% 1". Klarte ikke å angi verdi for databaseegenskapen «% 1 ». Ei voitu asettaa otsikkoa tietokannan ominaisuudelle "% 1". Klarte ikke å angi tekst for databaseegenskapen «% 1 ». Tietokannan ominaisuutta "% 1" ei voitu lukea. Klarte ikke å lese databaseegenskapen «% 1 ». Tietokannan ominaisuuksia ei voitu lukea. Klarte ikke å lese databaseegenskaper. Epäkepo tietokannan sisältö. Ugyldig databaseinnhold. Se on järjestelmän objekti. Det er et systemobjekt. Yhteys on jo luotu. Kobling allerede etablert. Ei voitu avata projektitiedostoa "% 1". Klarte ikke åpne prosjekt «% 1 ». Ei voitu yhdistää tietokantapalvelimelle "% 1". Kunne ikke koble til «% 1 » databasetjeneren. Ei yhdistettynä tietokantapalvelimelle. Ikke koblet til databasetjeneren. Tällä hetkellä ei ole käytössä yhtään tietokantaa. For tiden ingen database i bruk. Tietokantatiedostoa "% 1" ei ole olemassa. Databasefil «% 1 » finnes ikke. Tietokantatiedosto "% 1" ei ole luettavissa. Databasefil «% 1 » ikke lesbar. Tietokantatiedostoa "% 1" ei ole kirjoitettava. Databasefil «% 1 » ikke skrivbar. Tietokanta "% 1" luotiin, mutta sitä ei voitu sulkea luomisen jälkeen. Database «% 1 » opprettet, men kunne ikke lukkes etter den ble opprettet. Tietokanta "% 1" on jo olemassa. Databasen «% 1 » finnes fra før. Ei voitu luoda tietokantaa "% 1". Tämä nimi on varattu järjestelmän tietokannalle. Kan ikke opprette database «% 1 ». Dette navnet er reservert for systemdatabasen. Virhe tietokannan "% 1" luonnissa palvelimella. Feil ved opprettelse av databasen «% 1 » på tjeneren. Tietokanta "% 1" luotiin, mutta ei voida avata. Database «% 1 » opprettet, men kunne ikke åpnes. Tietokannan "% 1" avaus epäonnistui. Åpning av databasen «% 1 » mislyktes. Tietokannan versio (% 1) ei täsmää Kexi- sovelluksen versioon (% 2) Databaseversjonen (% 1) passer ikke til Kexi' s programversjon (% 2) Ei voida löytää yhtään tietokantaa väliaikaiselle yhteydelle. Fant ikke noen database for midlertidig tilkobling. Virhe väliaikaisen yhteyden aloituksessa käytettäessä "% 1" nimistä tietokantaa. Feil ved oppstart av midlertidig tilkobling ved bruk av «% 1 » som databasenavn. Ei voida pudottaa (drop) tietokantaa - nimeä ei ole määritelty. Kan ikke fjerne database – navn ikke angitt. Ei voitu poistaa tietokantaa - nimeä ei ole määritelty. Kan ikke slette database – navn ikke angitt. Ei voida poistaa järjestelmän tietokantaa "% 1". Kan ikke slette systemdatabasen «% 1 ». Virhe SQL- lauseen suorituksessa. Feil oppstod ved kjøring av SQL spørring. Taulun luominen epäonnistui. Oppretting av tabell mislyktes. Ei voida luoda taulua ilman kenttiä. Kan ikke lage tabell uten felter. Järjestelmän nimeä "% 1" ei voida käyttää taulun nimenä. Systemnavnet «% 1 » kan ikke brukes som tabellnavn. Järjestelmän nimeä "% 1" ei voida käyttää yhtenä kenttänä taulussa "% 2". Systemnavnet «% 1 » kan ikke brukes som et av feltene i «% 2 » tabellen. Ei voida luoda samaa taulua "% 1" toista kertaa. Klarte ikke opprette samme tabell «% 1 » to ganger. Taulu "% 1" on jo olemassa. Tabellen «% 1 » finnes fra før. Ei voida poistaa objektin tietoja. Klarte ikke å fjerne objektets data. Taulua "% 1" ei voida poistaa. Tabellen «% 1 » kan ikke fjernes. Odottamaton nimi tai tunnus. Uventet navn eller merkelapp. Taulua "% 1" ei ole. Tabellen «% 1 » finnes ikke. Taulua "% 1" ei voitu muuttaa (alter) käyttämällä samaa taulua. Kunne ikke endre tabellen «% 1 » ved bruk av samme tabell. Epäkelpo taulun nimi "% 1" Ugyldig tabellnavn «% 1 » Taulua "% 1" ei voi nimetä uudelleen samalle nimelle. Kunne ikke gi nytt navn til tabellen «% 1 » ved bruk av samme navn. Ei voida uudelleennimetä taulua "% 1" tauluksi "% 2". Taulu "% 3" on jo olemassa. Kunne ikke gi nytt navn til tabellen «% 1 » til «% 2 ». Tabellen «% 3 » finnes allerede. Kyselyä "% 1" ei ole olemassa. Spørringen «% 1 » finnes ikke. Transaktioita ei tueta ajurille "% 1". Transaksjoner er ikke støttet for driveren «% 1 ». Transaktion aloittaminen epäonnistui. Start av transaksjon mislyktes Transaktio on jo käynnissä. Transaksjonen har startet alt. Transaktio ei ole käynnistynyt. Transaksjonen ikke startet. Virhe transaktion kommitoinnissa Feil ved utføring av transaksjon Virhe transaktion rollback- palautuksessa Feil ved tilbakerulling av transaksjonen Epäkelpo objektin nimi "% 1" Ugyldig objektnavn «% 1 » Saraketta% 1 ei ole olemassa kyselyyn. Kolonnen% 1 finnes ikke for spørringen. Virhe ladattaessa laajennetun taulun tietoja. Feil under innlasting av utvidet tabellskjema- informasjon. Virheellinen XML- data: Ugyldig XML- data Virhe XML- tiedoissa: "% 1" rivillä% 2, sarakkeessa% 3. XML- tieto: Feil i XML- data: "% 1" i linje% 2, kolonne% 3. XML- data: Taulussa ei ole määritelty yhtään kenttää. Tabellen har ingen angitte felt. Ei voitu löytää määrittelyä kyselylle "% 1". Tämän kyselyn poistamista suositellaan. Klarte ikke finne definisjonen av spørringen «% 1 ». Det anbefales å fjerne denne spørringen. Kyselylle "% 1" ei voitu ladata määritelmää. SQL- lause tälle kyselylle on epäkelpo:% 2 Voit avata ja korjata tämän kyselyn tekstinäytössä. Klarte ikke laste inn definisjonen av spørringen «% 1 ». SQL- setningen i denne spørringen er ugyldig:% 2 Denne spørringen kan åpnes i tekstvisning og rettes. Riviä ei voitu päivittää, sillä päätaulua ei ole määritelty. Kunne ikke oppdatere rad fordi det ikke er definert noen hovedtabell. Riviä ei voitu päivittää, sillä päätaluun ei ole määritelty ensisijaista avainta (primary key). Klarte ikke å oppdatere rad fordi hovedtabellen ikke har en definert primærnøkkel. Riviä ei voitu päivittää, sillä se ei sisällä päätaulun ensisijaista avainta (primary key). Klarte ikke å oppdatere rad fordi den ikke inneholder hele hovedtabellens primærnøkkel. Ensisijainen avainkenttä (primary key) "% 1" ei voi olla tyhjä. Primærnøkkel feltet «% 1 » kan ikke være tomt. RIvin päivitys palvelimella epäonnistui. Oppdatering av rad på serveren mislyktes. Ei voitu lisätä riviä, sillä päätaulua ei ole määritelty. Klarte ikke å sette inn rad fordi det ikke er definert noen hovedtabell. Riviä ei voitu lisätä, sillä päätaluun ei ole määritelty ensisijaista avainta (primary key). Klarte ikke å sette inn rad fordi hovedtabellen ikke har en definert primærnøkkel. Riviä ei voitu lisätä, sillä se ei sisällä päätaulun ensisijaista avainta (primary key). Klarte ikke å sette inn rad fordi den ikke inneholder hele hovedtabellens primærnøkkel. Rivin lisäys palvelimella epäonnistui. Innsetting av rad på server mislyktes. Ei voitu poistaa riviä, sillä päätaulua ei ole määritelty. Klarte ikke å slette rad fordi det ikke er definert noen hovedtabell. Ei voitu poistaa riviä, sillä päätaulussa ei ole määritelty ensisijaista avainta (primary key). Klarte ikke å slette rad fordi det ikke er definert primærnøkkel for hovedtabellen. Riviä ei voitu poistaa, sillä se ei sisällä päätaulun ensisijaista avainta (primary key). Klarte ikke å slette rad fordi den ikke inneholder hele hovedtabellens primærnøkkel. Rivin poisto palvelimella epäonnistui. Sletting av rad på server mislyktes. Viesti palvelimelta: Melding fra tjener: SQL- lause: SQL spørring: Palvelimen tuloksen nimi: Tjeners resultat: Testiyhteys Test tilkobling Testataan yhteyttä% 1 tietokantapalvelimeen... Prøver tilkobling til databasetjeneren% 1 & # 160; … Testiyhteys% 1 tietokantapalvelimeen epäonnistui. Palvelin ei vastaa. Prøveforbindelse til databasetjeneren% 1 ble ikke opprettet. Tjeneren svarer ikke. Testiyhteys% 1 tietokantapalvelimeen luotiin onnistuneesti. Prøveforbindelse til databasetjeneren% 1 er vellykket etablert. NumeroCurrency type for column TallCurrency type for column Muuta ominaisuutta% 1 taulukon kentissä% 2 -% 3. Endre egenskapen «% 1 » for flere skjermelementer Aseta ominaisuus "% 1" kentälle "% 2" Endre egenskapen «% 1 » for skjermelementet "% 2" Siirrä monielementtejä Flytt flere skjermelementer Aseta sijainti Rett inn skjermelementer til rutenett Aseta sijainti Rett inn skjermelementer mot venstre Aseta sijainti Rett inn skjermelementer mot høyre Aseta sijainti Rett inn skjermelementer mot øvre kant Aseta sijainti Rett inn skjermelementer mot nedre kant Tuo edustalle Endre størrelse på skjermelementer til rutenettet Tyhjennä sisältö Juster størrelse på skjermelementer til innhold Tuo edustalle Endre størrelse på skjermelementer til smaleste Muuta elementtien koot laajimmiksi Endre størrelse på skjermelementer til bredeste Vaihda elementtien koot lyhyimmiksi Endre størrelse på skjermelementer til korteste Muuta elementtien koot pisimmiksi Endre størrelse på skjermelementer til høyeste Muuta% 1- elementin asettelua Endre utforming for skjermelement «% 1 » Lisää taulun kenttä "% 1" Sett inn skjermelement «% 1 » Lisää automaattinen kenttäelementti Sett inn skjermelement Ei voitu lisätä elementtiä, jonka tyyppi on "% 1". Ongelma elementin luomisen suhteen. Kunne ikke sette inn skjermelement av type «% 1 ». Det oppsto et problem med å opprette elementet. & Vaakatasossa Grupper skjermelementer vannrett & Pystysuorassa Grupper skjermelementer loddrett Asettele elementit ruudukkoon Grupper skjermelementer i et rutenett & Vaakasuunnassa jakajassa Grupper skjermelementer vannrett i en splitter & Pystysuunnassa jakajassa Grupper skjermelementer loddrett i en splitter Asettele elementit riveihin Grupper skjermelementer i rader Asettele elementit pystysuoraan sarakkeihin Grupper skjermelementer loddrett i kolonner Ei toimintaa Grupper skjermelementer & Katkoksen asettelu Bryt utforming: «% 1 » Poista rivi Slett skjermelement Poista elementti Dupliser skjermelement Leikkaa Klipp Muokkaa tietoa Rediger elementliste Kohteen% 1 sisältö Innhold i% 1Edit rich text for a widget Muokkaa muotoiltua tekstiä Rediger rik tekst LomakeTranslate this word using only lowercase alphanumeric characters (a.. z, 0.. 9). Use '_' character instead of spaces. First character should be a.. z character. If you cannot use latin characters in your language, use english word. SkjemaThis string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. lomaketooltip skjematooltip Yksinkertainen kehyselementti Et enkelt skjemaelement Asettelu Egendefinert skjermelementThis string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Osat customWidget Yhdistelmälaatikon elementti Et ikke støttet eller egendefinert skjermelement SeliteWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Tekst- merkelappWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Tekstin näyttöelementti Et skjermelement som viser tekst Kuvan selite BildeetikettWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Kuvan selite picture Kuvien näyttöelementti Et skjermelement som viser bilder Viiva LinjeredigeringWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. & Muokkaa lineEdit Tekstin näyttöelementti Et skjermelement for å gi inn tekst Lajiteltu FjærWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. tulostaa spring Elementtien väliin sijoitettava jousi En fjær som plasseres mellom skjermelementer & Vaakasuunnassa jakajassa Sett inn & vannrett fjær Lisää & pystysuora jousi Sett inn & loddrett fjær PainikeWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. TrykknappWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Komentopainike toimintojen suorittamiseen En enkel trykknapp til å utløse handlinger Komentopainike ValgknappWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Komentopainike optionButton Valintaruutu nimiketekstillä En valgknapp med tekst - eller pixmap- etikett ValintaruutuWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. AvkryssingsboksWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Valintaruutu nimiketekstillä En avkryssingsboks med tekst - eller pixmapetikett RullauslaatikkoWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. TelleboksWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Yhdistelmälaatikon elementti En telleboks YhdistelmälaatikkoWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. KombiboksWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Yhdistelmälaatikon elementti En kombinasjonsboks RaporttiWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. ListeboksWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Yksinkertainen kehyselementti Et enkelt listeelement Asettelu ListeelementWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Osat listWidget Luettelo - (tai puu -) elementti Et liste - (eller tre -) element TekstimuokkainWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. TekstredigeringWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Monirivinen tekstimuokkain En enkel en- sides redigering for rik tekst KokoWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. GlidebryterWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. & Vaakatasossa En vannrett glidebryter EdistymispalkkiWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. FramdriftslinjeWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Edistymisen ilmaisimen elementti Et skjermelement med framdriftslinje Viiva LinjeWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Viiva line Rivi erottimena En linje brukt som skillelinje & Vaakatasossa Sett inn & vannrett linje Lisää & pystyviiva Sett inn & loddrett linje Muut elementit DatoelementWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Osat dateWidget Elementti tekstin syöttöön ja näyttämiseen Et skjermelement for å oppgi og vise en dato Laajimmalle TidselementWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Osat timeWidget Elementti tekstin syöttöön ja näyttämiseen Et skjermelement for å oppgi og vise et klokkeslett Päiväys/ Kellonaika Dato/ tidselementWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Päiväys/ Kellonaika dateTimeWidget Elementti tekstin syöttöön ja näyttämiseen Et skjermelement for å oppgi og vise et klokkeslett og en dato Vaihda VendebryterButton is checkable Valintaruutu Kan krysses av Automaattinen toisto AutogjentaAuto Repeat Button' s Delay Automaattinen toisto Forsinkelse for autogjentaAuto Repeat Button' s Interval Automaattinen toistoport: default Intervall for autogjenta Oletusport: default Auto standard OletusTristate checkbox, yes StandardTristate checkbox, yes MuotoileEcho mode for Line Edit widget eg. Normal, NoEcho, Password FlattEcho mode for Line Edit widget eg. Normal, NoEcho, Password KaiutustapaInsert selected field into form Ekkomodus Lisää Innrykk Tunnistus OrienteringChecked checkbox ValintaruutuTristate checkbox AvkryssetTristate checkbox & Vaakatasossa Størrelsestype Muotoile TekstformatFor Text Format TulostaRaised (HINT: for Frame Shadow) EnkelRaised (HINT: for Frame Shadow) tekstiAutoField editor' s type HypertekstFor Text Format Auto Auto Loki Logproperty: Can open external links in label Avaa ulkoinen tiedosto Åpne ekst. lenkerProperty: "Click Me" message for line edit Viesti: Trykk meldingProperty: Show Clear Button Komentopainike Tøm- knappPassword Mode for line edit & Salasana: Squeezed Text Mode for line edit Passord- modusSqueezed Text Mode for line edit Laajimmalle Tabulatorbredde Talleta muutokset Tab endrer fokus & VaakatasossaFor Word Wrap Policy Praksis for tekstbrytingFor Word Wrap Policy Sanojen väliFor Word Wrap Policy På ordgrenseFor Word Wrap Policy Missä tahansaFor Word Wrap Policy Hvor som helstFor Word Wrap Policy Sanojen välissä, mikäli mahdollista På ordgrense hvis mulig Rivitys Tekstbryting Nimikkeen sijainti Posisjon for tekstbrytingFor Word Wrap Position OsatFor Word Wrap Position Skjermelementets breddeFor Word Wrap Position Pikseleinä I pikslerFor Word Wrap Position Sarake I kolonner Linkit alleviivattu Lenker understreket & Vaakatasossa Vannrett rullefelt & PystysuorassaShow Scroll Bar As Needed Loddrett rullefeltShow Scroll Bar As Needed Aina pois Alltid av Muokkaa muotoiltua tekstiäProperty: HTML value of text edit Rik tekstProperty: HTML value of text edit Sarake% 1 Kolonne 1 port: default Rediger innhold i listeelementdefault indent value Oletus standard Lisää parametri Legg til sideRemove tab widget' s page Poista kohde Fjern sideGo to Previous Page of a Stacked Widget Nimeä kohde uudelleen Gi side nytt navn & # 160; … Sivun otsikko: Ny sidetittel Anna uusi otsikko nykyiselle sivulle: Oppgi en ny tittel for gjeldende sideAdd page to a stacked widget & Lisää... Legg til side & # 160; … Remove page from a stacked widget Edellinen sivu Gå til forrige sideGo to Next Page of a Stacked Widget Seuraava sivu Gå til neste side PainikeryhmäWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. KnappegruppeWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. painikeryhmä buttonGroup Yksinkertainen säiliö painikkeiden ryhmittelyyn En enkel beholder som grupperer knapper Laajimmalle Arkfane- elementGroup Box (HINT: for Frame Shape) Osat tabWidget Kuvien näyttöelementti Et skjermelement som viser flere sider vhja. arkfaner Perussäiliöt Enkel beholderWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Tulosta container Tyhjä säiliö ilman kehystä En tom beholder uten ramme Ryhmitetty GruppeboksPlain (HINT: for Frame Shadow) Säiliö muutaman elementin ryhmittelyyn En beholder som grupperer noen skjermelementer KehysWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. RammeWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Yksinkertainen kehyselementti En enkel rammebeholder Vie taustalle ElementstabelWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Vie taustalle widgetStack Säiliö monisivuineen En beholder med flere sider & Vaakatasossa Vannrett boksWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. & Vaakatasossa horizontalBox Yksinkertainen säiliö elementtien ryhmittelemiseksi vaakatasossa En enkel beholder som grupperer skjermelementer vannrett & Pystysuorassa Loddrett boksWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. & Pystysuorassa verticalBox Yksinkertainen säiliö elementtien ryhmittelyyn pystysuorassa En enkel beholder som grupperer skjermelementer loddrett RuudukkolaatikkoWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. RuteboksWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Yksinkertainen säiliö elementtien ryhmittelemiseksi ruudukkoon En enkel beholder som grupperer skjermelementer i et rutenett & PystysuorassaWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. SplitterWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Säiliö, joka sallii käyttäjän muuttaa sen lasten kokoja En beholder som gjør brukeren i stand til å endre størrelse på elementene inni & Katkoksen asettelu RadutformingWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. & Katkoksen asettelu rowLayout Yksinkertainen säiliö elementtien ryhmittelemiseksi ruudukkoon En enkel beholder som grupperer skjermelementer etter rader Sarakkeen nimiWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. KolonneutformingWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Yksinkertainen säiliö elementtien ryhmittelyyn pystysuorassa En enkel beholder som grupperer skjermelementer etter kolonner AlilomakeWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. DelskjemaWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Toiseen lomakkeeseen upotettava lomake Et skjemaelement som er en del av et annet skjema Tiedosto Tittel Nimikkeen sijaintiCurrent form' s actions Faneplassering Nykyinen Gjeldende side & TallennaEcho mode for Line Edit widget eg. Normal, NoEcho, Password FaneformTab Widget' s Elide Mode KaiutustapaTab Widget uses scroll buttons UtelatingsmodusTab Widget uses scroll buttons for Tab Shape Rulleknapperfor Tab Shape Pyöristetty Avrundetfor Tab Shape Tabulaattori Trekantet *. ui_BAR_Qt Designer UI - tiedostot *. ui_BAR_Qt Designer UI- filer Kuvaus Hevet skrift Kuvaus Senket skrift Sijoitus vasemmalle Venstrejuster Luo Midtstilt Oikealleunspecified user Høyrejuster (määrittelemätön) Justert Muokkaa tietoa Rediger innholdet i listevisningen Sarake Kolonner Muokkaa tietoa & Legg til et nytt element Uusi aliosa Nytt & underelement Poista kohde & Fjern element Poista kohde Flytt element & opp Poista kohde Flytt element & ned Kommentit Innhold Yhteenveto Overskrift Osat Bredde Napsautettava Klikkbar & Suunnittele taulu Kan endre størrelse Osat Full bredde Sarake Ny kolonne Nimeä kohde uudelleen Nytt element Alityyppi Underelement & Ikkuna Vindustittel Taustan pixmap Pixmap- bakgrunn Taulu Slått på Kokosäännöt Størrelsespraksis Keskikokoinen Minste størrelse Keskikokoinen Maksimal størrelse & Kirjasin... Current form' s actions Skrift Nykyinen Skrivemerke Kehyksen väri( a property name, keep the text narrow!) Forgrunnsfarge Minikkeen tausta Väri Bakgrunnsfarge Kohdistussäännöt Fokuspraksis marginaalit: Marg Alityyppi StilarkWidget' s Tooltip Työkalut VerktøytipsWidget' s Whats This Näyttää "Mikä tämä on?" - työkalun. Hva er dette Asettelu Sideretning Koko Ikonstørrelse Osat Kantbredde Kehys Kantform Kehyksen väri Kantskygge & Pystysuorassa Loddrett rullefelt Ei toimintaa Ingen bakgrunn Paletin edustaAutoField editor' s type PalettforgrunnAuto (HINT: for AutoText) Oikealle Høyre Luo Senter TasaaLabel Position JusterTop (HINT: for Align) Alas Nederst KehysBox (HINT: for Frame Shape) Ingen rammekantBox (HINT: for Frame Shape) Laatikko BoksPanel (HINT: for Frame Shape) Sivu: PanelWindows Panel (HINT: for Frame Shape) & Ikkuna VinduspanelHoriz. Line (HINT: for Frame Shape) & Vaakatasossa Vannr. linjeVertical Line (HINT: for Frame Shape) & Pystysuorassa Loddrett linjeStyled (HINT: for Frame Shape) AlityyppiPopup (HINT: for Frame Shape) Med stilPopup (HINT: for Frame Shape) PonnahdusikkunaMenu Bar (HINT: for Frame Shape) SprettoppMenu Bar (HINT: for Frame Shape) Valikkorivi MenylinjeToolbar (HINT: for Frame Shape) Päätyökalupalkki VerktøylinjeText Box (HINT: for Frame Shape) TekstilaatikkoWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. TekstboksWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. KohotettuSunken (HINT: for Frame Shadow) HevetSunken (HINT: for Frame Shadow) Laskettu Senketfor Frame Shadow Luo Intern Ei kohdistusta Ingen fokusTab (HINT: for Focus) Taulu TabClick (HINT: for Focus) NapsautettaessaTab/ Click (HINT: for Focus) KlikkTab/ Click (HINT: for Focus) Sarkain/ napsautusTab/ Click/ MouseWheel (HINT: for Focus) Tab/ klikkTab/ Click/ MouseWheel (HINT: for Focus) Sarkain/ napsautus/ hiiren pyöräAutoField editor' s type Tab/ klikk/ musehjul & Vaakatasossa Vannrett & Pystysuorassa Loddrett Oikealle Fra venstre til høyre Vasemmalle Fra høyre til venstre Objektin "% 1" uudelleennimeäminen epäonnistui. Klarte ikke å bytte navn på elementet «% 1 » til »% 2 ». Ei voida uudelleennimetä taulua "% 1" tauluksi "% 2". Taulu "% 3" on jo olemassa. Klarte ikke å bytte navn på elementet «% 1 » til »% 2 » fordi «% 3 » ikke er et gyldig navn (identifikator) for et skjermelement. Ei voida uudelleennimetä taulua "% 1" tauluksi "% 2". Taulu "% 3" on jo olemassa. Klarte ikke å bytte navn på elementet «% 1 » til »% 2 » fordi det finnes fra før et skjermelement som heter «% 3 ». Moniosaiset elementit Flere skjermelementer (% 1). TapahtumatObject name: Object type Hendelser % 1:% 2 % 1: Skjema Ei ystävää Ingen kamerat Asettelua ei voida luoda. Kaikilla valituilla elementeillä tulee olla sama vanhempi. Translators: please keep this string short (less than 20 chars) Kan ikke lage utformingen. Alle valgte skjermelementer må ha samme forelder. Translators: please keep this string short (less than 20 chars) Asettelu vaakas. Vannr. innretting & VaakatasossaTranslators: please keep this string short (less than 20 chars) Vannrett innrettingTranslators: please keep this string short (less than 20 chars) Asettelu pystys. Lodr. innretting & Pystysuorassa Loddrett innretting Sanan väli Ordskille Säiliön asettelu Beholderens utforming Marginaalien asettelu Marg for utforming Asettelu Mellomavstand for utforming Sovelluksen toiminnotCurrent form' s actions ProgramhandlingerCurrent form' s actions Avaa tietonäytössä Åpne i datavisning Näytä sivun asetuksetNote: use multiple rows if needed Vis SideoppsettNote: use multiple rows if needed Vie & tiedostoon tauluna... Note: use multiple rows if needed Eksporter til fil som datatabellNote: use multiple rows if needed Kopioi leikepöydälle tietotaulukkona Kopier til utklippstavla som datatabell Luo uuden objektin Opprett nytt objekt Avaa rakennenäytössä Åpne i utformingsvisning Avaa tekstinäytössä Åpne i Tekstvisning Sulje näyttö Lukk visning Valitse makro, joka suoritetaan painikkeen "% 1" napsauttamisen jälkeen. & Velg makro som skal kjøres etter at «% 1 » - knappen er trykket: Valitse komentosarja, joka suoritetaan painikkeen "% 1" napsauttamisen jälkeen. & Velg skript som skal kjøres etter at «% 1 » - knappen er trykket: Valitse objekti, joka avataan painikkeen "% 1" napsauttamisen jälkeen. & Velg objekt som skal åpnes etter at «% 1 » - knappen er trykket: Liittää toiminnon komentopainikkeelleAssign action Tilordne handling til kommando- knappAssign action & Liitä toiminto & Tilordne Liitä toiminto Tilordne handling Toiminnon tyyppi: Handlingskategori: Valitse toiminto, joka suoritetaan painikeen% 1 napsauttamisen jälkeen: & Velg handling som skal utføres etter at «% 1 » - knappen er trykket: Osat Navn på skjermelementWidget' s type Muokkaa välilehtien järjestystä... Endre rekkefølgen på fanene Siirrä osaa & ylös Flytt opp Siirrä elementti & ylös Flytt skjermelement opp Alas Flytt ned Siirrä elementti & alas Flytt skjermelement ned Käsittele välilehtien järjestys automaattisesti Behandle fanerekkefølge automatiskInsert Horizontal Widget & Vaakatasossa Sett inn vannrettInsert Vertical Widget & Pystysuorassa Sett inn loddrett Lisää automaattinen kenttäelementti Sett inn skjermelement:% 1 Muokkaa tietokantayhteyttä Rediger skjematilkoblinger & Testaa yhteys & Ny tilkobling & Testaa yhteys & Slett tilkobling OK? OK? Yhteys Riktighet for tilkobling Luo Sender Viesti Signal Saaja Mottaker Lajittele Spalte Osaa ei ole valittu:% 1. Du har ikke valgt element:% 1. Viestin/ kohteen argumentit eivät ole yhteensopivia. Signal/ spalte- argumentene stemmer ikke overens. Haluatko poistaa valitun rivin? Vil du slette denne forbindelsen? & Testaa yhteys & Slett forbindelse Kexi luo uuden tietokantaprojektin. Valitse uuden projektin talletusmenetelmä. Kexi vil opprette et nytt databaseprosjekt. Velg en lagringsmetode som vil bli brukt til å lagre det nye prosjektet. Valitse olemassaoleva Kexi- projektitiedosto avattavaksi: Velg eksisterende Kexi- prosjektfil som skal åpnes: Paina "Lisä" - painiketta, jos haluat löytää olemassaolevan projektin palvelimella eikä tiedoston. Trykk « Avansert » om du vil finne et eksisterende prosjekt på en tjener i stedet for en fil. Projektin yhteenveto: Prosjektoverskrift: Projektin tietokannan nimi: Prosjektets databasenavn: Valitse olemassaoleva tietokantapalvelimen yhteys allaolevasta luettelosta Näet saatavilla olevat Kexi- projektit valitulle yhteydelle. Tässä voit lisätä, muokata tai poistaa yhteyksiä luettelossa. Velg database- tjenerens tilkobling fra lista nedenfor Du får se eksisterende Kexi- prosjekter som er tilgjengelige på denne forbindelsen. Her kan du også legge til, redigere eller fjerne tilkoblinger fra lista. Palvelimen tiedot Tjenerinformasjon Valitse haluamasi projekti avattavaksi viimeaikaisista avatuista: Det finnes Kexi- prosjekter som du nylig har brukt. Velg ett som du vil åpne: Projektin nimi Prosjektnavn Sivun asetukset taulun "% 1" tietojen tulostuksessa Sideoppsett for utskrift av tabelldata «% 1 » Aseta kirjasin... Oppgi skrift & # 160; … Lisää sivunumerointi Legg til sidenumre Sivun koko ja marginaalit Sidestørrelse og marger Talleta nämä asetukset oletukseksi Lagre dette oppsettet som standard Avaa tämä taulu Åpne denne tabellen Liittyvät toiminnot: Liknende handlinger: Lisää päiväys ja kellonaika Legg til dato og klokkeslett Lisää taulun kehykset Legg til tabellkanter & Korvaa kaikki Erstatt alle & Korvaa tekstillä: & Erstatt med: & Etsi alueelta: & Søk i: Kaikki rivit Alle rader Osuma: & Maken til: Missä tahansa kentän osassa Hvilket som helst felt Koko kenttä Hele feltet Kentän alku Starten av feltet Aakkoslajia noudattava Skill mellom små og store bokstaver & Vain koko sanat Bare & hele ord Kysy korvattaessa Spør om å erstatte Tietokantapalvelin Databasetjener Paikallinen palvelin Lokal tjener & Koneen nimi: port: default & Vertsnavn: port: default Etäpalvelin Nettverkstjener & Kone: & Motor: Talleta salasana pikanäppäintiedostoon Lagre passord i snarveifila & Otsikko (valinnainen): & Tittel (valgfri): Projektit talletettu tietokantapalvelimelle Prosjekter lagret på en databasetjener Projektit talletettu tiedostoon Prosjekter lagret i en fil Käytä socket- tiedostoa TCP/ IP- portin sijaan: socket: default Bruk socket & fil istedenfor TCP/ IP port: socket: default Tekstimuokkain Seksjonsredigering Raportti Rapportoverskrift Sivun otsikko: Sidebunntekst Raportti Rapportbunntekst Ei toimintaa Gruppeseksjoner & Tyhjennä & Lukk Ominaisuusmuokkain Rediger gruppeseksjon Sarake Kolonne: Lataa tietokantaluettelo palvelimelta Last ned databaseliste fra tjeneren Lataa tietokantaluettelo palvelimelta, jotta voit valita yhden käyttäen "Nimi" yhdistelmälaatikkoa. Laster databaseliste fra tjeneren, så én kan velges med kombiboksen « Navn ». Talleta kaikki tehdyt muutokset tämän yhteyden tiedoille Lagre alle endringer gjort til denne tilkoblingsinformasjonen Talleta kaikki tälle yhteydelle tiedoille tehdyt muutokset. Voit käyttää myöhemmin uudelleen näitä tietoja. Lagre alle endringer gjort til denne tilkoblingsinformasjonen. Dette kan senere brukes om igjen. & Testaa yhteys & Test tilkobling Tietokannan testiyhteys Test databasetilkobling Testaa tietokannan yhteyden. Voit varmistua, että on annettu kelvolliset yhteystiedot. Test databasetilkobling. Det kan sikres at det er oppgitt gyldig tilkoblingsinformasjon. Tietokantayhteys Databasetilkobling Avaa tietokanta Åpne database Yhdistä tietokantapalvelimelle Koble til en databasetjener Kentän nimi Feltnavn * (Kaikki sarakkeet) * (Alle kolonner) (automaattinen numerointi) (autonummer) Rivi: Rad: Nykyinen rivinumero Gjeldende radnummer" of "in row number information: N of M Rivien lukumäärä Antall rader Muokkauksen ilmaisin Redigerer indikator Ensimmäinen rivi Første rad Siirry ensimmäiselle riville Gå til første rad Edellinen rivi Forrige rad Siirry edelliselle riville Gå til forrige rad Seuraava rivi Neste rad Siirry seuraavalle riville Gå til neste rad Viimeinen rivi Siste rad Siirry viimeiselle riville Gå til siste rad Siirry uudelle riville Gå til ny rad Siirtää kohdistimen ensimmäiselle riville Flytt musepekeren til første rad. Siirtää kohdistimen edelliselle riville Flytter musepekeren til forrige rad. Siirtää kohdistimen seuraavalle riville Flytter musepekeren til neste rad. Siirtää kohdistimen viimeiselle riville Flytter musepekeren til siste rad. Siirtää kohdistimen uudelle riville ja ottaa lisäyksen käyttöön Flytter musepekeren til ny rad og tillater innskriving. Lisää & tiedostosta... Sett inn fra & fil & # 160; … Lisää kuva tiedostosta Sett inn bilde fra fil Talleta kuva tieodstoon Lagre bilde til fil Tiedsoto "% 1" on jo olemassa. Haluatko korvata sen uudella? Fila «% 1 » finnes fra før. Vil du erstatte den med en ny fil? & Älä korvaaObject name: Object type & Ikke erstattObject name: Object type Avaa luettelosta valitun objektin Åpner objektet som er markert i lista. Poistaa luettelosta valitun objektin Sletter objektet markert i lista. Nimeä objekti uudelleen Gi objektet nytt navn Nimeää luettelosta valitun objektin uudelleen. Gir nytt navn til objektet markert i lista. & Rakenne & Utforming Suunnittele objekti Gi objektet utforming Aloittaa luettelosta valitun objektin suunnittelun Begynner utforming av objektet som er markert i lista. Avaa & tekstinäytössä Åpne i & Tekstvisning Avaa objektin tekstinäytössä Åpne objektet i tekstvisning Avaa luettelosta valitun objektin tekstinäytössä Åpner det markerte objektet i tekstvisning. Vie EksporterExport - > To Clipboard as Data... Tallentaa nykyisen valitun taulun tai kyselyn tiedot tiedostoon. Export - > To File As Data & Table... Export - > To File As Data & Table... & Tiedostoon tauluna... Til fil som datatabell & # 160; … Vie tiedot tiedostoon Eksporter data til en fil Tulosta tiedot Skriv ut data Tulostaa nykyisen valitun taulun tai kyselyn tiedot. Skriver ut data fra den markerte tabellen eller spørringen. Sivun asetukset tietoja varten Sideoppsett for data Virhe ladattaessa liitännäisiä: Feil oppsto under lasting av programtillegg: Luo uuden objektin & Opprett objekt:% 1 & # 160; … Luo uuden objektin & Opprett objekt & # 160; … Ulkoalue Ytre område Ulompi AlueEnter Query Parameter Value Ytre områdeEnter Query Parameter Value Anna parametrin arvoBoolean True - Yes SpørreparametereBoolean True - Yes Kyllä JaTristate checkbox, no % 1:% 2 % 1 «% 2 » Taulu: Insert table/ query into relations view Tabell: Insert table/ query into relations view & Piilota taulu & Skjul tabell & Lisää kenttä & Legg til felt & Lisää kenttiä & Legg til felter & Avaa taulu & Åpne tabell & Suunnittele taulu & Utform tabell Yhteyssuhde Relasjoner & Piilota valittu taulu/ kysely & Skjul valgt tabell/ spørring & Poista valittu yhteyssuhde & Fjern valgt relasjon & Avaa valittu taulu/ kyselyText encoding: Default Åpne valgt tabell/ spørringText encoding: Default Oletus:% 1 Standard:% 1 Lataa KDE- kuvake nimellä Last KDE ikoner etter navn Keskikokoinen Mellom Muokkaa pixmap- kokoelmaa:% 1 Rediger billedsamling:% 1 & Lisää tiedosto & Legg til fil & Lisää kuvake & Legg til ikon & Poista valittu tieto & Fjern valgt element Haluatko poistaa kohteen "% 1" kokoelmasta "% 2"? Vil du fjerne element «% 1 » fra samlinga «% 2 »? Nimeä kohde uudelleen Gi nytt navn til element Poista kohde Fjern element Valitse pixmap kohteesta% 1 Velg en bildefil fra% 1 Muokkaa kokoelmaa... Rediger samling & # 160; … Määrittele kysely... Angi spørring & # 160; … Question Virhe:% 1 Feil:% 1? Sarake on määritelty NOT NULL: iksi Kolonnens begrensning er deklarert som NOT NULL. Sarake on määritelty NOT EMPTY: ksi. Kolonnens begrensning er deklarert som NOT EMPTY. Sarake on määritelty NOT EMPTY: ksi ja NOT NULL: iksi. Kolonnens begrensning er deklarert som NOT EMPTY og NOT NULL. Haluatko poistaa valitun rivin? Vil du slette den valgte raden? Haluatko tyhjentää taulun% 1 sisällön? Vil du slette innholdet i tabellen% 1? & Tyhjennä sisällöt & Slett innhold Rivi: Correct Changes Rad:% 1Correct Changes Korjaa Riktig korjaa muutokset Rett opp endringer "% 1" sarake tarvitsee arvon. Kolonnen «% 1 » krever at en verdi er angitt. Rivin lisäys epäonnistui. Innsetting av rad mislyktes. Rivin vaihto epäonnistui. Endring av rad mislyktes. Rivin poisto epäonnistui. Sletting av rad mislyktes. Napsauta tätä näyttääksesi saatavillaolevat toiminnot tälle solulle Trykk for å vise tilgjengelige handlinger for denne cellen Sisältää osoittimen tällä hetkellä valitulle riville Innholder en peker til den markerte tabellraden Rivinavigaattori Radnavigator Lisää tietue Legg til post Poista tietue Fjern post Raportti Lytteport Valitse lähdetietokannan tiedostonimi. Sti til SSL- sertifikat (PEM- kodet) Valitse lähdetietokannan tiedostonimi. Sti til Kexi databasefil Yhdistä viestit/ kolot Koble signaler/ spalter Tulosta Peker Ruudukkoon Lås til rutenenettet Alityyppi Stil Sulkee nykyisen projektin. Oppgi gjeldende visningsstil. Näytä lomakkeen UI- koodi Vis skjemaets UI- kode Aseta lomakkeen tietolähde kohteeseen "% 1" Sett skjemaets datakilde til «% 1 » Näytä lomakkeen UI- koodiCurrent form' s actions Grensesnittskode for skjemaet AlkuperäinenWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. OriginalWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Elementtiin liittyvä tieto Et skjema- element som gjenkjenner data Elementti tekstin syöttöön ja näyttämiseen Et element der tekst kan oppgis og vises Monirivinen tekstimuokkain En tekstredigerer med flere linjer Yksinkertainen kehyselementtiText Label Et enkelt ramme- elementText Label Tekstin näyttöelementti Et element som viser tekst KuvalaatikkoWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. BildeboksWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters. Kuvien näyttöelementti Et element som viser bilder Valintaruutu nimiketekstillä En avkryssingsboks med tekstetikett Automaattinen kenttäWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters AutofeltWidget name. This string will be used to name widgets of this class. It must _ not _ contain white spaces and non latin1 characters Elementti, joka sisältää automaattisesti valitun muokkaimen ja selitteen minkä tahansa tyyppisen tietokannan kentän arvon muokkaukseen. Et element som inneholder en automatisk valgt redigerer og en etikett, som redigerer verdien til et databasefelt av enhver type. Komentopainike Kommandoknapp Komentopainike toimintojen suorittamiseen En kommandoknapp for å utføre handlinger Lomakkeen nimi Skjemanavn Napsautettaessa Ved klikk Napsautustoiminto Valg ved klikk Automaattinen välilehtien järjestys Automatisk rekkefølge på fanene Salasanojen salakirjoitus käytössäOn: button Skygge slått påOn: button Muokkaimen tyyppiAutoField editor' s type RedigeringstypeAutoField editor' s type Usean rivin tekstiAutoField editor' s type Tekst med flere linjerAutoField editor' s type AlasvetoluetteloAutoField editor' s type NedtrekkslisteAutoField editor' s type Automaattiset nimikkeet Auto- etikett Nimiketekstin väri( a property name, keep the text narrow!) Tekstfarge for etikett( a property name, keep the text narrow!) Minikkeen tausta Väri Bakgrunnsfarge til etikett Nimikkeen sijaintiLabel Position EtikettposisjonLabel Position Ei nimikettä Ingen etikett Skaalatut sisällötKeep Aspect Ratio (short) Skalert innholdKeep Aspect Ratio (short) Säilytä mittakaava Behold størrelsesforholdet Kehyksen väriDrop- Down Button for Image Box Visible (a property name, keep the text narrow!) RammefargeDrop- Down Button for Image Box Visible (a property name, keep the text narrow!) Alasveto - painike näkyvissäTristate checkbox, default Nedtrekksliste synligTristate checkbox, default Muokattavissa Redigerbar & Liitä toiminto... & Tildel handling & # 160; … NIMI NAVN Lisää automaattinen kenttäelementti Sett inn AutoFelt- element Lisää% 1 automaattisia kenttäelementtejä Sett inn% 1 AutoFelt- elementer Yhtään tietolähdettä ei voitu liittää tähän elementtiin. Kunne ikke tilordne en datakilde for dette elementet. Tietolähdettä ei voida liittää moniosaisiin elementteihin. Table Field or Query Field Kunne ikke tilordne en datakilde for flere elementer. Table Field or Query Field Elementin tietolähde: Datakilde for elementet Tyhjennä elementin tietolähde Tøm elementets datakilde Lomakkeen tietolähde: Skjemaets datakilde Mene valitun lomakkeen tietolähteeseen Gå til datakilden for det valgte skjemaet Mene valitun lomakkeen tietolähteeseen Går til datakilden for det valgte skjemaet Tyhjennä lomakkeen tietolähde Tøm skjemaets datakilde Valitse kentät allaolevasta luettelosta ja raahaa ne lomakkeeseen tai napsauta "Lisää" - painiketta Velg felter fra lista nedenfor og dra dem inn i et skjema, eller trykk på « Sett inn » Saatavilla olevat kentät: Insert selected field into form Tilgjengelige felterInsert selected field into form Lisää valitut kentät lomakkeeseen Sett inn valgte felter i skjemaet Lisää valitut kentät lomakkeeseenTranslate this word using only lowercase alphanumeric characters (a.. z, 0.. 9). Use '_' character instead of spaces. First character should be a.. z character. If you cannot use latin characters in your language, use english word. Setter inn valgte felter i skjemaetTranslate this word using only lowercase alphanumeric characters (a.. z, 0.. 9). Use '_' character instead of spaces. First character should be a.. z character. If you cannot use latin characters in your language, use english word. Luo uusi lomakewhat' s this Opprett et nytt skjemawhat' s this Luo uuden lomakkeen Oppretter et nytt skjema. Muokkaa välilehtien järjestystä... Endre rekkefølgen på fanene & # 160; … Säädä kokoa Tilpass størrelsen Tyhjennä sisältö Tøm elementets innhold Asettelu Layout- elementer & Ruudukossa I & Rutenett & Vaakasuunnassa jakajassa Vannrett i en & splitter & Pystysuunnassa jakajassa Loddrett i en splitter & Katkoksen asettelu & Bryt layout Tuo edustalle Flytt elementet til forgrunnen Vie taustalle Legg elementet i bakgrunnen Muut elementit Andre elementer Aseta sijainti Juster elementets plassering Ylös Til toppen Alas Til bunnen Ruudukkoon Til rutenettet Säädä kokoa Juster elementets størrelse Sovita Tilpass Lyhyimmälle Til korteste Pisimmälle Til høyeste Suppeimmalle Til smaleste Laajimmalle Til bredeste Lomakkeen "% 1" rakenne on muuttunut. Utseendet på skjema «% 1 » er forandret. Lomake "% 1" on jo olemassa. Skjemaet «% 1 » finnes fra før. Napsauta näyttääksesi toiminnot tälle kuvalaatikolle Trykk for å vise handlinger for denne bildeboksen Napsauta näyttääksesi toiminnot kuvalaatikolle "% 1" Unbound Image Box Trykk for å vise handlinger for bildeboks «% 1» Unbound Image Box (sitomaton) (ubundet) Unbound Auto Field (sitomaton) Unbound Auto Field % 1 (ubundet) Unbound Auto Field (sitomaton) (ubundet) Kyselyn sarakkeet Spørringskolonner Kuvailee kentän nimen tai lausekkeen suunnitellulle kyselylle. Beskriver feltnavn eller uttrykk for den konstruerte spørringen. Kuvailee taulun annetulle kentälle. Voi olla tyhjä. Beskriver tabell for et gitt felt. Kan være tomt. Kuvailee annetun kentän tai lausekkeen näkyvyyden. Beskriver synlighet for et gitt felt eller uttrykk. Yhteensä Summer Kuvailee kokonaissummien laskutavan anntulle kentälle tai lausekkeelle. Beskriver en måte å beregne totalsummere for et gitt felt eller uttrykk. Ryhmitetty Grupper etter Lajiteltu Sortering Kuvailee lajittelutavan annetulle kentälle. Beskriver en sorteringsmetode for et gitt felt. Nouseva Stigende Laskeva Synkende Kriteeri Kriterier Kuvailee kriteerin annetulle kentälle tai lausekkeelle. Beskriver kriterier for et gitt felt eller uttrykk. Ei voi siirtyä tietonäyttöön, sillä kyselyn rakennemäärittely on tyhjä. Luo ensin rakenne. Kan ikke skifte til datavisning fordi spørringsoppsettet er tomt. Opprett først et spørringsoppsett. Valitse taulun "% 1" sarake Velg kolonne for tabellen «% 1 » Epäkelpo kriteeri "% 1" «% 1 » er ikke et gyldig kriterium Epäkelpo lauseke "% 1" Ugyldig uttrykk «% 1 » Kyselyn määrittelyn lataus epäonnistui. Klarte ikke å laste en angivelse av spørringen. Kyselyn rakenne on vioittunut siten, että sitä ei voida avata tekstinäyttöön. Voit poistaa kyselyn ja luoda sen uudelleen. short for 'expression' word (only latin letters, please) Spørringsoppsettet kan være så ødelagt at det ikke en gang kunne åpnes i tekstvisning. Du kan slette spørringen og opprette den på nytt. short for 'expression' word (only latin letters, please) Antamasi sarakkeen alias "% 1" ei ole kelvollinen tunnus. Det angitte kolonnealiaset «% 1 » er ikke en gyldig merkelapp. Ei voida lajittelua moniosaisiin sarakkeisiin (% 1) Kunne ikke angi sortering for flere kolonner (% 1) Ei voida asettaa kriteeriä "% 1": lle Kunne ikke angi et kriterium for «% 1 » Ei voida asettaa kriteeriä tyhjälle riville Kunne ikke angi kriterium for tom rad Kyselyn sarake Spørringskolonne Kyselyn suoritus epäonnistui. Klarte ikke å kjøre en spørring. SQL- kyselyn teksti SQL- spørringstekst Tarkista kysely Sjekk spørring Tarkista kyselyn oikeamuotoisuus. Sjekker spørringens gyldighet. Näytä SQL- historia Vis SQL- historie Näyttää tai piilottaa SQL- muokkaimen historian. Viser eller skjuler SQL- redigererens historie. SQL- kyselyn historia SQL - spørringshistorie Takaisin valittuun kyselyyn Tilbake til den valgte spørringen Kysely on oikeanlainen Spørringen er korrekt Kysely ei ole oikeanlainen Spørringen er ikke korrekt Kirjoita kysely ja suorita "Tarkista kysely" toiminto tarkistaaksesi sen. Skriv inn spørringen din og utfør funksjonen « Kontroller spørring » for å kontrollere den. Antamasi kysely on virheellinen. Spørringen du skrev inn er ikke korrekt. Haluatko peruuttaa kaikki tähän SQL- tekstiin tulleet muutokset? Vil du angre noen av endringene du gjorde i denne SQL- teksten? Vastaamalla "Ei" voit tehdä korjauksia. Svarer du « Nei » så kan du gjøre endringer. Haluatko tallettaa epäkelvon kyselyn? Vil du lagre den ugyldige spørringen? Virhe:% 1Translate this word using only lowercase alphanumeric characters (a.. z, 0.. 9). Use '_' character instead of spaces. First character should be a.. z character. If you cannot use latin characters in your language, use english word. Feil:% 1Translate this word using only lowercase alphanumeric characters (a.. z, 0.. 9). Use '_' character instead of spaces. First character should be a.. z character. If you cannot use latin characters in your language, use english word. kysely spørring Kyselytooltip Spørringtooltip Luo uusi kyselywhat' s this Opprette en ny spørringwhat' s this Luo uuden kyselyn. Oppretter en ny spørring. SQL SQL Kyselyn "% 1" rakenne on muuttunut. Oppsett av spørringen «% 1 » er forandret. Kysely "% 1" on jo olemassa. Spørringen «% 1 » finnes fra før. Sivu: Side Raportti Skriv ut rapport Sulkee nykyisen projektin. Skriver ut den gjeldende rapporten. Sulkee nykyisen projektin. Åpner gjeldende rapport i KWord. Sulkee nykyisen projektin. Åpner gjeldende rapport i KSpread. Vie Eksporter til HTML Vie tiedot tiedostoon Eksporter rapporten til en HTML- fil. Aliraportti Lagre rapporten til & # 160; … Tiedosto "% 1" on jo olemassa. Haluatko korvata sen? Fila% 1 finnes. Vil du overskrive den? Kohteen "% 1" avaus epäonnistui. Åpning i KSpread mislyktes Vie Eksporter stil Vie tiedot tiedostoon Det lyktes ikke å eksportere rapporten til% 1 Objektin "% 1" tallennus epäonnistui. Lagring mislyktes Raportti Rapport lagret til% 1 & Tallenna Lagret OK Objektin "% 1" tallennus epäonnistui. Åpning mislyktes Tiedot (data) Angi data Ulkoinen data Ekstern Raportti Rapportskriver Hylkää muutokset Forkast Tiedosto Felt & Tallenna Form Valintaruutu Avkryssing Tapahtui tuntematon virhe Det oppsto en feil Label Position Strekk Kommentit Kryss Oikealle Ring Portti: Polar Muotoile Normal Tulosta Prosent Rivi Rader Rivi Regnbue Tyhjennä lomakkeen tietolähde Felter fra hoveddatakilde Tyhjennä lomakkeen tietolähdeLabel Position Felter fra underdatakilde Raportti rapport Raporttitooltip Rapporttooltip Luo uusi raporttiwhat' s this Opprette ny rapportwhat' s this Luo uuden raportin Oppretter en ny rapport. Rivin lähde Kilde Pilkku "," Komma "," Puolipiste ";" Semikolon ";" Tabulaattori Tabulator Välilyönti "" Mellomrom "" Kopioi tiedot taulusta leikepöydälle Kopier data fra tabell til utklippstavla kopioi tiedot taulusta: Kopierer data fra tabell: Vie tiedot taulusta CSV- tiedostoon Eksporter data fra tabell til CSV- fil Vie tiedot taulusta: Eksporterer data fra tabell: Kopioi tiedot kyselystä leikepöydälle Kopier data fra spørring til utklippstavla Vie tiedot kyselystä CSV- tiedostoon Eksporter data fra spørring til CSV- fil Viedään tiedot kyselystä: Eksporterer data fra spørring: Ei voida avata tietoja viennille. Kunne ikke åpne data for eksport. Anna tiedoston nimi, johon haluat talletta tiedot Oppgi navn på fila du vil lagre data til CSV- tiedostoon: TIl CSV- fil: Leikepöydälle: Til utklippstavla: Näytä valinnat > > Vis valg > > Rajoitin: Skilletegn: Tekstilainaus: Hermetegn: Lisää sarakkeiden nimet ensimmäisenä rivinä Legg til kolonnenavn som første rad Käytä aina ylläolevia valintoja viennille Bruk alltid disse valgene for eksportering Koioi Kopierer Vie Eksporterer (rivejä:% 1, sarakkeita:% 2) (rader:% 1, kolonner:% 2) (sarakkeita:% 1) (kolonner:% 1) Oletukset Standard tiedosto usann Tuo CSV- tietojen tiedosto Importer CSV- data fra fil Kopioi tiedot taulusta leikepöydälle Lim inn CSV- data fra utklippstavla Tiedoston tietojen esikatselu: Forhåndsvisning av data fra fil: Leikepöydän tietojen esikatselu: Forhåndsvisning av data fra utklippstavla Ensisijainen avain Primærnøkkel Ohita duplikaattierottimet Ignorer dupliserte skilletegn Ensimmäinen rivi sisältää sarakkeiden nimet Første rad inneholder kolonnenavn Avaa CSV- tietojen tiedosto Åpne CSV- datafil Lataa CSV- tietoa Laster inn CSV- data Lataa CSV- tietoa lähteestä "% 1"... Laster inn CSV- data fra «% 1 » & # 160; … Ei voi avata tuontitiedostoa "% 1". Klarte ikke åpne inndatafil «% 1 ». Aloita riviltä (1 -% 1): Start på linje (1 -% 1): Aloita riviltä: Start på linje: Sarakkeen nimi Kolonnenavn Sarakkeen% 1 muoto: Format for kolonne% 1: Tietojoukko ei sisällä rivejä. Haluatko tuoda tyhjän taulun? Det er ingen rader i datasettet. Vil du importere en tom tabell? Yhtään tietokantayhteyttä ei ole saatavilla. Ingen tilgjengelig databasetilkobling. Ensisijaista avainta (autonumerointi) ei ole määritelty. Tulisiko sen olla automaattisesti määritelty tuonnissa (suositeltavaa)? Huom: Tuotu taulu ilman ensisijaista avainta ei ole muokattavissa (tietokannan tyypistä riippuen). Add Database Primary Key to a Table Det er ikke angitt en primærnøkkel (autonummer). Skal den angis automatisk ved import (anbefales)? Merk: En importert tabell uten primærnøkkel kan kanskje ikke redigeres (avhengig av databasetypen). Add Database Primary Key to a Table Lisää ensisijainen avainDo Not Add Database Primary Key to a Table Legg til en primærnøkkelDo Not Add Database Primary Key to a Table Tuodaan CSV- tietoa Importerer CSV- data Tuodaan CSV- tietoa lähteestä "% 1" tauluun "% 2"... Importerer CSV- data fra "% 1" til tabellen "% 2" & # 160; … Tieto on tuotu onnistuneesti tauluun "% 1". Text type for column Data er vellykket importert til tabell «% 1 ». Text type for column Valuuttarow count Valutarow count (rivejä:% 1) row count (rader:% 1) row count (rivejä: enemmän kuin% 1) (rader: flere enn% 1) Kaikki rivit eivät näy tässä esikatselussa Ikke alle rader synes på denne forhåndsvisningen CSV- tuonnin asetukset Valg for CSV- import Tekstikoodaus: Tekstkoding Käytä tätä koodaustapaa aina CSV- tiedostoja tuotaessaAutoField editor' s type Bruk alltid denne kodingen når CSV- datafiler importeresDate format: Auto & Tyhjennä år do not reorder placeholders, just translate e. g. and - to the separator used by dates in your language dagdo not reorder placeholders, just translate e. g. and - to the separator used by dates in your language Poista tyhjät tekstien edestä ja takaa Fjern innledende og avsluttende tomrom fra tekstverdier Rivin lähde: Radkilde: Mene valitun rivin lähteeseen Gå til den valgte radkilden Sido sarake: Bundet kolonne: Näkyvä sarake: Synlig kolonne: Yhtään kenttää ei ole valittu Ingen valgte felt Haluatko tallettaa rakenteen nyt? Vil du lagre utformingen nå? Muuta ominaisuutta% 1 taulukon kentissä% 2 -% 3. Endre egenskapen «% 1 » for tabellfelt fra «% 2 » til «% 3 » Poista taulun kenttä "% 1" Slett tabellfelt «% 1 » Lisää taulun kenttä "% 1" Translate this word using only lowercase alphanumeric characters (a.. z, 0.. 9). Use '_' character instead of spaces. First character should be a.. z character. If you cannot use latin characters in your language, use english word. Sett inn tabellfelt «% 1» Translate this word using only lowercase alphanumeric characters (a.. z, 0.. 9). Use '_' character instead of spaces. First character should be a.. z character. If you cannot use latin characters in your language, use english word. taulutooltip tabelltooltip Luo uuden taulunwhat' s this Opprett en ny tabellwhat' s this Luo uuden taulun Oppretter en ny tabell. Olet poistamassa taulua "% 1", mutta seuraavat avoinnaolevat objektit käyttävät taulua: Du prøver å fjerne tabellen «% 1 », men følgende objekter bruker denne tabellen og er åpne: Haluatko sulkea tämän objektin kaikki ikkunat? Vil du lukke alle vinduene for disse objektene? Sulje ikkuna Lukk vinduene Taulun "% 1" rakenne on muuttunut. Utformingen av tabell «% 1 » er forandret. Varoitus! Kaikki tämän taulun tieto voi kadota ennenkuin rakenne on talletettu! Advarsel! Alle data i denne tabellen blir slettet når utformingen lagres! Kurkistussarake Oppslagskolonne Kentän lisätiedot Mer informasjon om feltet Kentän otsikko Feltoverskrift Kuvailee otsikon kentälle Beskriver overskrifta for feltet Kuvailee tietotyypin kentälle Beskriver datatypen for feltet Kuvailee lisäkommentin kentälle Beskriver ytterligere kommentarer for feltet Asettaa tai poistaa ensisijaisen avaimen Angir eller fjerner primærnøkkel Asettaa tai poistaa ensisijaisen avaimen valitulle kentälle. Angir eller fjerner en primærnøkkel for det valgte feltet. Taulun kenttä Tabellfelt AlityyppiImage object type DeltypeImage object type Etumerkitön luku Tall uten fortegn Näkyvät desimaalitAuto Decimal Places Synlige desimalerAuto Decimal Places Ainutlaatuinen (unique) Unik Vaadittu Kreves Salli nolla Koko Tillat størrelsen null Automaattinen numerointi Autonummer Indeksoitu Indeksert Rivin lähde Radkilde Rivin lähde Tyyppi Radkilde Type Sidottu sarake Bundet kolonne Näkyvä sarake Synlig kolonne Ei voida siirtyä tietonäyttöön, sillä taulun rakennemäärittely on tyhjä. Määrittele ensin rakenne. Kan ikke bytte til datavisning, fordi tabellutformingen er tom. Først må du lage utformingen. Taulun olemassaoleva rakennemuutokset tulisi tallettaa nyt. Du må nå lagre endringene i tabellutformingen. Vaihda kentän "% 1" nimeksi "% 2" ja otsikko "% 3" otsikoksi "% 4" Endre navnet på feltet «% 1 » til «% 2 » og overskrifta fra «% 3 » til «% 4 » Vaihda kentän "% 1" tietotyypiksi "% 2" Endre datatype for felt «% 1 » til «% 2 » Autonumerointi tarvitsee ensisijaisen avaimen (primary key) nykyiseen kenttään. Oppsett av autonummer krever at du angir en primærnøkkelen for dette feltet. Edellinen primary key poistetaan Den tidligere primærnøkkelen vil bli fjernet. Haluatko luoda ensisijaisen avaimen (primary key) nykyiseen kenttään? Paina "Peru" - painiketta peruaksesi automaattisen numeroinnin. Vil du opprette en primærnøkkel for dette feltet? Trykk på « Avbrytx for å avbryte innstillinga for autonummerering. Asettaa automaattisen numeroinnin kentän Velger Autonummer- felt Luo & Primary Key Opprett & primærnøkkel Aseta automaattinen numerointi kentälle "% 1" Velg autonummer for felt «% 1 » Poista automaattinen numerointi kentältä "% 1" Fjern autonummer fra felt «% 1 » Aseta ominaisuus "% 1" kentälle "% 2" Angi egenskap «% 1 » for felt »% 2 » Vaihda kentän "% 1" tyypiksi "% 2" Endre type for felt «% 1 » til «% 2 » Asettaa ensisijaisen avaimen kentälle "% 1" Angi primærnøkkel for feltet «% 1 » Poistaa ensisijaisen avaimen kentälle "% 1" Fjern primærnøkkel for felt «% 1 » Taululle "% 1" ei ole määritelty ensisijaista avainta. Se ei ole välttämätön, sitä tarvitaan yhteyssuhteiden luonnissa tietokantataulujen välillä. Haluatko lisätä ensisijaisen avaimen automaattisesti nyt? Jos haluat lisätä ensisijaisen avaimen käsin, paina "Peru" - nappia peruaksesi taulun rakenteen talletuksen. Tabellen «% 1 » har ikke angitt noen primærnøkkel. Selv om det ikke kreves en primærnøkkel, er den nødvendig for å lage relasjoner mellom databasetabeller. Ønsker du å legge til en primærnøkkel automatisk nå? Hvis du ønsker å legge til en primærnøkkel manuelt, så trykk på « Avbryt » for å lagre tabellutformingen. & Lisää ensisijainen avainIdentifier% 1 & Legg til en primærnøkkelIdentifier% 1 Id% 1 Id% 1 Sinun tulee antaa kentän otsikko. Du bør legge til en felltoverskrift. Et ole lisännyt yhtään kenttää. Jokaisessa taulussa tulee olla vähintään yksi kenttä. Du har ikke lagt til noen felt. Hver tabell bør ha minst ett felt. Olet lisännyt kentän "% 1" kahdesti. Kenttien nimiä ei voi toistaa. Korjaa kentän nimi. Du har lagt til feltnavnet «% 1 » to ganger. Feltnavn kan ikke gjentas. Endre navnet på feltet. Olet muuttamassa taulun "% 1" rakennetta, mutta seuraavat avoinnaolevat objektit käyttävät tätä taulua: Du prøver å endre utformingen av tabellen «% 1 », men de tilhørende objektene er åpne og bruker tabellen: Taulun kenttä "% 1" Empty table row Tabellfelt «% 1» Empty table row Tyhjä rivi Tom rad KFormula KFormula (c) 1998- 2006, The KFormula Team ©1998- 2008 KFormula- laget Andrea Rizzi Andrea Rizzi Alkuperäinen tekijä opprinnelig forfatter Ulrich Kuettler Ulrich Kuettler pääkehittäjä hovedutvikler Heinrich Kuettler Heinrich Kuettler Claus O. Wilke Claus O. Wilke neuvoi tutustumaan TeXiin for ditt råd om å se på TeX først Alfredo Beaumont Alfredo Beaumont KFormulan asetukset Oppsett av KFormula Testisivu Testside Kaava- asetukset Formelinnstillinger & Elementti Element SymboliNAME OF TRANSLATORS SymbolNAME OF TRANSLATORS Marko Grönroos, Teemu Rytilahti, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Rune Nordvik, Knut Yrvin, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS magi@ iki. fi, teemu. rytilahti@ d5k. net rune@ linuxnorge. com, knuty@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net ... että voit käyttää Ctrl- U/ Ctrl- L luodaksesi sisällysluettelon nyt valittujen elementtien ylle tai alle? … at du kan bruke Ctrl+U eller Ctrl+L til å opprette en hevet eller senket indeks for de elementene som er markerte? ... että voit tuoda ja viedä MathML - tiedostoja? … at du kan importere og eksportere MathML filer? ... voidaksesi käyttää suurinta osaa KFormula: n ominaisuuksista, sinun tulee asentaa TrueType - versio kuuluisista TeX- kirjasimista. Löydät ne verkko- osoitteesta ctan at / tex- archive/ fonts/ cm/ ps- type1/ bakoma /. Sinun ei tarvitse asentaa kaikkia niitä. Juuri nyt vain kirjasimia cmbx10, cmex10, cmmi10, cmr10, cmsy10, msam10 ja msbm10 tarvitaan. … for å få mest mulig ut av KFormula må du installere TrueType versjonen av de berømte TeX skrifttypene. Du finner de på ctan i / tex- archive/ fonts/ cm/ ps- type1/ bakoma / Du trenger ikke å installere alle: Akkurat nå kreves skrifttypene cmbx10 cmex10 cmmi10 cmr10 cmsy10 msam10 og msbm10 ... että voit käyttää näppäimiä ^ ja _ luodaksesi oikeita ylä - tai alaindeksejä? Jos kirjoitat Ctrl- ^ tai Ctrl - _ sen sijaan, saat vasemman indeksin. … at du kan bruke tastene ^ og _ for å lage hevede og senkede indekser til høyre? Hvis du i stedet skriver Ctrl+^ eller Ctrl+ _, får du indekser til venstre. ... että voit lisätä minkä tahansa monista saatavilla olevista symboleista kirjoittamalla sen nimen? Paina takakeno- näppäintä, kirjoita symbolin nimi ja paina välilyöntiä. … at du kan sette inn hvilket som helst av de symbolene som støttes ved å skrive navnet? Trykk på tasten omvendt skråstrek, og skriv symbolets navn og trykk på mellomrom- tasten. ... että voit lisätä kreikkalaisen kirjaimen erittäin helposti kirjoittamalla vastaavan latinalaisen kirjaimen ja painamalla Ctrl- G jälkeenpäin? … at du kan sette inn greske bokstaver ganske enkelt ved å taste den tilhørende latinske bokstaven og deretter Ctrl+G? ... että voit lisätä minkä tahansa rivinumeron käyttämällä Monirivi elementtiä? Lisäämällä voit asetella rivejä. … at du kan sette inn flere linjer ved å bruke Multiline elementet? Ved å sette inn så kan du justere disse linjene. NAME OF TRANSLATORS Sett opp Kivio & # 160; … NAME OF TRANSLATORS Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Axel BojerEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi axelb@ skolelinux. no & NäytäStencils & Vis Invertteri & Sett inn Stencils & InnstillingerStencils MSEStencils MSEStencils SDLStencils SDLStencils Diakuvioiden kokoelmatStencils Samlinger av Dia- figurerStencils CiscoStencils CiscoStencils YhdyskuntarakenneStencils IngeniørStencils JigsawStencils PuslespillStencils SybaseStencils SybaseStencils MikropiiriStencils KretsStencils KontaktiStencils KontaktStencils PneumaattinenStencils TrykkluftStencils LajiteltuStencils DiverseStencils ElektroninenStencils ElektriskStencils TietoverkkoStencils NettverkStencils UML- kokoelmatStencils UML- samlingerStencils ToimintomuodotStencils Figurer for aktivitetsdiagramStencils Haaraudu ja yhdistäStencils Forgreining & & flettingStencils Haaraudu ja yhdistäStencils Forgreining og flettingStencils ToimintoStencils AktivitetStencils Jaa ja yhdistäStencils Del og forenStencils AlkuStencils StartStencils LoppuStencils SluttStencils LuokkakaaviokuviotStencils Klassediagram- figurerStencils MalliluokkaStencils Klasse- malStencils MalliLuokkaStencils KlassemalStencils LuokkaStencils KlasseStencils KäyttöliittymäStencils GrensesnittStencils MuistiinpanoStencils MerknadStencils Stencils Begrepsmessig klasseStencils LaitteistokokoelmatStencils MaskinsamlingerStencils TietokonelaitteistoStencils DatamaskinvareStencils NäppäimistöStencils TastaturStencils RäkkiStencils StativStencils Minitorni pöytäkone PC 2DStencils Mini- tower skrivebordsPC, 2DStencils Pöytäkone PC 2DStencils 2D- skrivebordsPCStencils Minitorni pöytäkone PC 3DStencils Mini- tower skrivebordsPC, 3DStencils Pöytäkone PC 3DStencils 3D- skrivebordsPCStencils KovalevyStencils DiskStencils LevykeStencils DiskettStencils LevykekuvioStencils DiskettfigurStencils PääteStencils TerminalStencils Työasema 3DStencils 3D arbeidsstasjonStencils PCI- korttiStencils PCI- kortStencils Kirjoitin 1Stencils Skriver 1Stencils Kirjoitin 2Stencils Skriver 2Stencils Kannettava mikroStencils NotisbokStencils Pääte 2DStencils 2D- terminalStencils X- pääteStencils X- terminalStencils VälityspalvelinStencils MellomtjenerStencils Sekalainen laitteistoStencils Diverse maskinvareStencils NäppäinStencils NøkkelStencils NäppäinkuvioStencils NøkkelfigurStencils CD- ROMStencils CD- ROMStencils KännykkäStencils MobiltelefonStencils VuokaaviokokoelmatStencils Flytkart- samlingerStencils NandStencils NandStencils Looginen nand- porttiStencils Logisk Nand- portStencils LogiikkakuviotStencils Logikk- figurerStencils XorStencils XorStencils Looginen Xor- porttiStencils Logisk XOR- portStencils OrStencils EllerStencils Looginen or- piiriStencils Logisk Eller- portStencils YhdistinStencils TilkoblingStencils Looginen yhdistämispisteStencils Logisk forbindelsespunktStencils NorStencils NorStencils Looginen Nor- porttiStencils Logisk Nor- portStencils NotStencils IkkeStencils Looginen not- piiriStencils Logisk Ikke- portStencils AndStencils OgStencils Looginen and- piiriStencils Logisk Og- portStencils PuskuriStencils BufferStencils Looginen puskuriporttiStencils Logisk buffer- portStencils InvertteriStencils InvertererStencils Looginen inventteriporttiStencils Logisk inverterer- portStencils Perusvuokaavion kuviotStencils Figurer for enkle flytkartStencils TerminaattoriStencils SluttStencils Terminaattorin kuvioStencils Slutt- figurStencils Stencils Henvisning til annet sted utenfor sidenStencils Stencils HullbåndStencils Stencils Hullbåndfigur for flytkartStencils KorttiStencils KortStencils Perusvuokaavio kortin kuvioStencils Kortfigur for enkle flytkartStencils ValmisteluStencils ForberedelseStencils Perusvuokaavion valmistelun kuvioStencils Enkle former som forbereder et flytdiagramStencils Suora tietoStencils Direkte dataStencils Perusvuokaavion suoran tiedon kuvioStencils Direkte data- figur for enkle flytkartStencils Sisäinen varastoStencils Indre lagerStencils Sisäisen varaston kuvioStencils Figur for indre lagerStencils Manuaalinen syöttöStencils Manuelle inndataStencils Perusvuokaavion manuaalisen syötön kuvioStencils Figur for manuell inndatering, enkle flytkartStencils ManuaalitoimintoStencils Manuell operasjonStencils Perusvuokaavion manuaalitoiminnon kuvioStencils Figur for manuell operasjon, enkle flytkartStencils Toiston rajoitusStencils SløyfegrenseStencils Perusvuokaavion toistonrajoituksen kuvioStencils Flytkartfigur for sløyfegrenseStencils Stencils Henvisning til annet sted på sidenStencils PäätösStencils AvgjørelseStencils Perusvuokaavion päätöksen kuvioStencils Avgjørelse- figur for enkle flytkartStencils AsiakirjaStencils DokumentStencils Vuokaavion kaavaimetStencils Dokumentfigur for flytkartStencils TietoStencils DataStencils Tiedon kuvio vuokaaviolleStencils Data- figur for flytkartStencils Tallennetut tiedotStencils Lagrede dataStencils Perusvuokaavion tallennettujen tietojen kuvioStencils Figur for lagrede data for enkle flytkartStencils Ennaltamääritelty prosessiStencils Forhåndsvalgt prosessStencils Ennaltamääritellyn prosessin kuvioStencils Figur for forhåndsvalgt prosessStencils PeräkkäistietoStencils Sekvensielle dataStencils NäyttöStencils SkjermStencils Perusvuokaavion näytön kuvioStencils Skjermfigur for enkle flytkartStencils ProsessiStencils ProsessStencils Perusvuokaavion prosessin kuvioStencils Prosessfigur for enkle flytkartStencils Vuokaavion kuviotStencils Flytkart- figurerStencils TietokantaStencils DatabaseStencils Tietokannan kuvioStencils Figur for databaseStencils TietovarastoStencils DatalagerStencils Tietovaraston kuvioStencils Figur for datalagerStencils Lähde tai kohdeStencils Kilde eller slukStencils Lähteen tai kohteen kuvioStencils Figur for kilde eller slukStencils Prosessin kuvioStencils Prosess- figurStencils KartatStencils KartStencils EurooppaStencils EuropaStencils Euroopan karttaStencils Europa- kartStencils BelgiaStencils BelgiaStencils Belgian karttaStencils Kart over BelgiaStencils Maantieteelliset kokoelmatStencils Geografiske samlingerStencils LiputStencils FlaggStencils ItävaltaStencils ØsterrikeStencils IslantiStencils IslandStencils RanskaStencils FrankrikeStencils SaksaStencils TysklandStencils RuotsiStencils SverigeStencils HollantiStencils NederlandStencils LuxemburgStencils LuxemburgStencils KreikkaStencils HellasStencils ItaliaStencils ItaliaStencils SveitsiStencils SveitsStencils SuomiStencils FinlandStencils YhdysvallatStencils USAStencils JapaniStencils JapanStencils PuolaStencils PolenStencils NorjaStencils NorgeStencils IrlantiStencils IrlandStencils Iso- BritanniaStencils StorbritanniaStencils Entiteettien suhdeStencils EntitetsrelasjonStencils Moniarvoinen attribuuttiStencils Attributt med flere verdierStencils Moniarvoinen atrtribuutin muoto ER- diagrammeissaStencils Figur for attributt med flere verdier, brukt i ER- diagrammerStencils SuhdeStencils RelasjonStencils ER- diagrammeissa käytetty suhdeStencils Relasjonsfigur brukt i ER- diagrammerStencils AttribuuttiStencils AttributtStencils ER- diagrammeissa käytetty attribuuttimuotoStencils Attributt- figur brukt i ER- diagrammerStencils EntiteettiStencils EntitetStencils Entiteettimuoto, jota käytetään ER- diagrammeissaStencils Entitetsfigur brukt i ER- diagrammerStencils Johdettu attribuuttiStencils Avledet attributtStencils Stencils Figur for avledet attributt, til bruk i ER- diagrammerStencils Heikko entiteettiStencils Svak entitetStencils Stencils Figur for svak entitet, til bruk i ER- diagrammerStencils Sekalaiset kokoelmatStencils Diverse samlingerStencils NuolimuodotStencils Pil- figurerStencils AurinkonuoliStencils Sol- pilStencils Aurinkonuolen muotoStencils Figur for sol- pilStencils NuoliStencils PilStencils NuolikuvioStencils Pil- figurStencils Moninuoli 1Stencils Flerhodet pil 1Stencils Moninuoli 1: n kuvioStencils Figur 1 for flerhodet pilStencils Moninuoli 2Stencils Flerhodet pil 2Stencils Moninuolen 2 kuvioStencils Figur 2 for flerhodet pilStencils Moninuoli 3Stencils Flerhodet pil 3Stencils Moninuoli 3: n kuvioStencils Figur 3 for flerhodet pilStencils Henkilöiden kuviotStencils MenneskefigurerStencils HuonoStencils DårligStencils Huonon kuvioStencils Figur for « Dårlig» Stencils NainenStencils KvinneStencils Naisen kuvioStencils KvinnefigurStencils RyhmäStencils GruppeStencils Naisen kuvioStencils Figur KvinneStencils ToimihenkilöStencils HvitsnipparbeiderStencils HyväStencils BraStencils Hyvän kuvioStencils Figur for « Bra» Stencils MiesStencils MannStencils Miehen kuvioStencils MannsfigurStencils TyöntekijäStencils Blåsnipp- arbeiderStencils Luo kuviotStencils BygningsfigurerStencils TehdasStencils FabrikkStencils Tehtaan kuvioStencils FabrikkfigurStencils Suuri toimistorakennusStencils Stort kontorbyggStencils TaloStencils HusStencils Talon kuvioStencils Hus- figurStencils Nassi Shneiderman - kaavioiden kuviotStencils Nassi Shneiderman diagram- figurerStencils Stencils Valg- tilleggStencils LauseStencils UttrykkStencils valintaStencils ValgStencils kutsuStencils anropStencils ehto- 1Stencils vilkårsoverskrift1Stencils ehto- 2Stencils vilkårsoverskrift2Stencils Stencils fotløkkeStencils ehdollinenStencils betingelseStencils laatikkoStencils boksStencils poistuminenStencils avsluttStencils lohkoStencils blokkStencils päätoistoStencils hodeløkkeStencils SiirtokuviotStencils TransportfigurerStencils TrukkiStencils LastebilStencils Trukin kuvioStencils LastebilfigurStencils Stencils Stor utvidelsesknuteStencils DemultiplekseriStencils DemultiplekserStencils Taktisen satelliittiviestinnän pääteStencils Terminal for taktisk satellittkommunikasjonStencils SolmukeskusStencils KnutesenterStencils Stencils Liten utvidelsesknuteStencils MultiplekseriStencils MultiplekserStencils SDL - PäätösStencils SDL – avgjørelseStencils SDL - ProsessiStencils SDL – prosessStencils SDL - I/ OStencils SDL – Inn/ UtStencils SDL - KommenttiStencils SDL – KommentarStencils SDL - TilaStencils SDL – TilstandStencils SDL - Toiminnan otsikkoStencils SDL – FunksjonshodeStencils SDL - SaantiStencils SDL – MottaStencils SDL - PalveluStencils SDL – TjenesteStencils SDL - ToimintaStencils SDL – FunksjonStencils SDL - LohkoStencils SDL – BlokkStencils SDL - TallennusStencils SDL – LagreStencils SDL - MakroStencils SDL – MakroStencils SDL - PysähdysStencils SDL – StoppStencils SDL - LähetysStencils SDL – SendStencils SDL - TehtäväStencils SDL – OppgaveStencils SDL - PaluuStencils SDL – ReturnerStencils SDL - MuistiinpanoStencils SDL – NoteStencils Cisco - 6732Stencils Cisco – 6732Stencils Cisco - IBM Mini (AS400) Stencils Cisco – IBM Mini (AS400) Stencils Cisco - STB (set top box) Stencils Cisco – STB (set top box) Stencils Cisco - LaajakaistareititinStencils Cisco – BredbåndsruterStencils Cisco - KoneStencils Cisco – VertStencils Cisco - Juokseva miesStencils Cisco – Løpende mannStencils Cisco - KaapelimodeemiStencils Cisco – KabelmodemStencils Cisco - SatellittiantenniStencils Cisco – SatellittantenneStencils Cisco - TDM- reititinStencils Cisco – TDM- ruterStencils Cisco - Monikerroksinen kytkinStencils Cisco – Flerlags- svitsjStencils Cisco - LukkoStencils Cisco – LåsStencils Cisco - PC- adapterikorttiStencils Cisco – PC- adapterkortStencils Cisco - 7507Stencils Cisco – 7507Stencils Cisco - PCStencils Cisco – SkyStencils Cisco - IPTCStencils Cisco – IPTCStencils Cisco - ATM- reititinStencils Cisco – ATM taggsvitsj- ruterStencils Cisco - STPStencils Cisco – STPStencils Cisco - Kannettava mikroStencils Cisco – LocalDirectorStencils Cisco - 6701Stencils Cisco – 6701Stencils Cisco - AutoStencils Cisco – NetSonarStencils Cisco - MAS- gatewayStencils Cisco – Catalyst aksessportnerStencils Cisco - Dot- DotStencils Cisco – Dot- DotStencils Cisco - TiedostopalvelinStencils Cisco – FilkabinettStencils Cisco - Ohjelmistopohjainen palvelinStencils Cisco – Programvarebasert tjenerStencils Cisco - PalomuuriStencils Cisco – BrannmurStencils Cisco - SupertietokoneStencils Cisco – SuperdatorStencils Cisco - VIPStencils Cisco – VIPStencils Cisco - Istuva nainenStencils Cisco – Sittende kvinneStencils Cisco - BTS 10200Stencils Cisco – BTS 10200Stencils Cisco - CSU/ DSUStencils Cisco – CSU/ DSUStencils Cisco - ATM 3800Stencils Cisco – ATM 3800Stencils Cisco - ASIC- prosessoriStencils Cisco – ASIC- prosessorStencils Cisco - OktaaliStencils Cisco – OctelStencils Cisco - MAS- gatewayStencils Cisco – MAS- portnerStencils Cisco - BBSMStencils Cisco – BBSMStencils Cisco - ReitinvaihtoprosessoriStencils Cisco – Rute- svitsj- prosessorStencils Cisco - ÄänikytkinStencils Cisco – TalesvitsjStencils Cisco - Seisova miesStencils Cisco – Stående mannStencils Cisco - Reititin palomuurillaStencils Cisco – Ruter med brannmurStencils Cisco - Mies/ NainenStencils Cisco – Mann/ KvinneStencils Cisco - 10700Stencils Cisco – 10700Stencils Cisco - CDDI- FDDIStencils Cisco – CDDI- FDDIStencils Cisco - Cisco HubiStencils Cisco – Cisco- navStencils Cisco - PADStencils Cisco – PADStencils Cisco - TiedostopalvelinStencils Cisco – FiltjenerStencils Cisco - DSLAMStencils Cisco – DSLAMStencils Cisco - MGX 8220Stencils Cisco – MGX 8220Stencils Cisco - Virtuaalinen kytkimen kontrolleri (VSC 3000) Stencils Cisco – Virtuell svitsj- kontroller (VSC 3000) Stencils Cisco - IP- puhelinStencils Cisco – IP- telefonStencils Cisco - DiskettiStencils Cisco – Distribuert fordelerStencils Cisco - Äänikytkin 2Stencils Cisco – Talesvitsj 2Stencils Cisco - IBM mainframeStencils Cisco – IBM stormaskinStencils Cisco - MikrofoniStencils Cisco – SoftphoneStencils Cisco - IAD- reititinStencils Cisco – IAD ruterStencils Cisco - FDDI- rengasStencils Cisco – FDDI- ringStencils Cisco - ÄänikytkinStencils Cisco – Generell programsvitsjStencils Cisco - TyöryhmäkytkinStencils Cisco – Arbeidsgruppe- svitsjStencils Cisco - UPSStencils Cisco – UPSStencils Cisco - SkanneriStencils Cisco – HåndholdtStencils Cisco - Tietoverkon hallintaStencils Cisco – NettverksstyringStencils Cisco - ReitinvaihtoprosessoriStencils Cisco – Inngangs- avlastingsmaskinStencils Cisco - Järjestelmän kontrolleriStencils Cisco – 3X74 (gulv) klyngestyrerStencils Cisco - ReititinStencils Cisco – LagringsruterStencils Cisco - Puhelin/ FaxStencils Cisco – Telefon/ faksStencils Cisco - LangatonStencils Cisco – TrådløsStencils Stencils Cisco – Content Transformation Engine (CTE) Stencils Cisco - HubiStencils Cisco – NavStencils Cisco - Optinen vahvistinStencils Cisco – Optisk forsterkerStencils Cisco - IPTV sisällön hallintaStencils Cisco – IPTV innholdshåndtererStencils Cisco - ITPStencils Cisco – ITPStencils Cisco - TiedostopalvelinStencils Cisco – Tale- kommunikasjonstjenerStencils Cisco - PXFStencils Cisco – PXFStencils Cisco - TDM- reititinStencils Cisco – Bølgelengde- ruterStencils Cisco - FaxStencils Cisco – FaksStencils Cisco - Äänikytkin 2Stencils Cisco – Innholdstjeneste- svitsj 1100Stencils Cisco - KännykkäStencils Cisco – MobiltelefonStencils Cisco - VideokameraStencils Cisco – VideokameraStencils Cisco - ONS15500Stencils Cisco – ONS15500Stencils Cisco - MUXStencils Cisco – MUXStencils Cisco - YliopistoStencils Cisco – UniversitetStencils Cisco - MikrofoniStencils Cisco – MikrofonStencils Cisco - Langaton siltaStencils Cisco – Trådløs bruStencils Cisco - Cisco HubiStencils Cisco – CiscoSecurityStencils Cisco - ISDN- kytkinStencils Cisco – Klasse 4/ 5- svitsjStencils Cisco - DiskettiStencils Cisco – DiskettStencils Cisco - IOS- palomuuriStencils Cisco – IOS brannmurStencils Cisco - TVStencils Cisco – PennebrettStencils Cisco - HallintorakennusStencils Cisco – Offentlig bygningStencils Cisco - MGX 8240Stencils Cisco – MGX 8240Stencils Cisco - PuhelinStencils Cisco – TelefonStencils Cisco - ProtokollakääntäjäStencils Cisco – ProtokolloversetterStencils Cisco - IPStencils Cisco – IPStencils Cisco - KommunikointipalvelinStencils Cisco – KommunikasjonstjenerStencils Cisco - 100BaseT HubiStencils Cisco – 100BaseT- navStencils Cisco - TyöryhmäkytkinStencils Cisco – Arbeidsgruppe- styrerStencils Cisco - Järjestelmän kontrolleriStencils Cisco – SystemkontrollerStencils Cisco - Seisova miesStencils Cisco – LagringsmatriseStencils Cisco - Mac- nainenStencils Cisco – Mac- kvinneStencils Cisco - TyöasemaStencils Cisco – ArbeidsstasjonStencils Cisco - SupertietokoneStencils Cisco – Telependler- husStencils Stencils Cisco – SVX (kan byttes ut med Endekontor) Stencils Cisco - TiedostopalvelinStencils Cisco – FC- lagringStencils Cisco - HP minikoneStencils Cisco – Mini VAXStencils Cisco - ME 1100Stencils Cisco – Metro 1500Stencils Cisco - ISDN- kytkinStencils Cisco – ISDN- svitsjStencils Cisco - PääteStencils Cisco – TerminalStencils Cisco - Järjestelmän kontrolleriStencils Cisco – SC2200 (Signaleringsstyrer) Stencils Cisco - WWW- palvelinStencils Cisco – WWW- tjenerStencils Cisco - ATM- reititinStencils Cisco – IP telefoniruterStencils Cisco - Ohjelmistopohjainen palvelinStencils Cisco – IPTV kringkastingstjenerStencils Cisco - TDM- reititinStencils Cisco – DWDM- filterStencils Cisco - SiltaStencils Cisco – BruStencils Cisco - ICSStencils Cisco – ICSStencils Cisco - PääteStencils Cisco – TranspathStencils Cisco - BBFWStencils Cisco – BBFW- mediaStencils Cisco - WWW- palvelinStencils Cisco – SIP mellomtjenerStencils Cisco - WWW- palvelinStencils Cisco – Unity- tjenerStencils Cisco - IPStencils Cisco – IP DSLStencils Cisco - LukkoStencils Cisco – LongReach CPEStencils Cisco - KirjoitinStencils Cisco – SkriverStencils Cisco - PDAStencils Cisco – PDAStencils Cisco - YliopistoStencils Cisco – Universell portnerStencils Cisco - SatelliittiStencils Cisco – SatellittStencils Cisco - Optinen siirtoStencils Cisco – Optisk transportStencils Cisco - HallintorakennusStencils Cisco – Ruter i bygningStencils Cisco - TVStencils Cisco – TårnStencils Cisco - Järjestelmän kontrolleriStencils Cisco – 3174 (bordmodell) klyngestyrerStencils Cisco - PC reititinkorttiStencils Cisco – Tjener med PC- ruterStencils Cisco - TiedostopalvelinStencils Cisco – KatalogtjenerStencils Cisco - YleisprosessoriStencils Cisco – Generell prosessorStencils Cisco - RPSStencils Cisco – RPSStencils Cisco - Workgroup 5500Stencils Cisco – Arbeidsgruppe 5500Stencils Cisco - TDM- reititinStencils Cisco – IBM- tårnStencils Cisco - ATAStencils Cisco – ATAStencils Cisco - 15200Stencils Cisco – 15200Stencils Cisco - PC VideoStencils Cisco – PC- videoStencils Cisco - MGX 8260Stencils Cisco – MGX 8260Stencils Cisco - MoH- palvelin (Music on Hold) Stencils Cisco – MoH- tjener (Ventemusikk) Stencils Cisco - SupertietokoneStencils Cisco – TelependlerStencils Cisco - ModeemiStencils Cisco – ModemStencils Cisco - ICMStencils Cisco – ICMStencils Cisco - TokenRingStencils Cisco – TokenRingStencils Cisco - SUN- työasemaStencils Cisco – SUN arbeidsstasjonStencils Cisco - Kannettava mikroStencils Cisco – BærbarStencils Stencils Cisco – Innholdsmotor (Mellomlager- styrer) Stencils Cisco - SivutoimipisteStencils Cisco – EndekontorStencils Cisco - ToistinStencils Cisco – RepeaterStencils Cisco - Cisco HubiStencils Cisco – Cisco CAStencils Cisco - ReititinStencils Cisco – RuterStencils Cisco - MAS- gatewayStencils Cisco – Generell portnerStencils Cisco - SC2200/ VSC3000 - koneStencils Cisco – SC2200/ VSC3000- vertStencils Cisco - MDUStencils Cisco – MDUStencils Cisco - HP minikoneStencils Cisco – HP MiniStencils Cisco - DPTStencils Cisco – DPTStencils Cisco - PIX- palomuuriStencils Cisco – PIX brannmurStencils Cisco - ADMStencils Cisco – ADMStencils Cisco - KaiutinStencils Cisco – HøyttalerStencils Cisco - ATM- reititinStencils Cisco – ATM- ruterStencils Cisco - 6705Stencils Cisco – 6705Stencils Cisco - Langaton siirtoStencils Cisco – Trådløs transportStencils Cisco - NäppäinStencils Cisco – NøkkelStencils Cisco - PBXStencils Cisco – PBXStencils Cisco - ATM- reititinStencils Cisco – ATM tagg- svitsj Gigabit- ruterStencils Cisco - TrukkiStencils Cisco – LastebilStencils Cisco - Workgroup 5500Stencils Cisco – Arbeidsgruppe 5000Stencils Cisco - PAD X. 28Stencils Cisco – PAD X. 28Stencils Cisco - Cisco 1000Stencils Cisco – Cisco 1000Stencils Cisco - PC reititinkorttiStencils Cisco – PC- ruterkortStencils Cisco - SkanneriStencils Cisco – SkannerStencils Cisco - AutoStencils Cisco – BilStencils Cisco - BBFWStencils Cisco – BBFWStencils Cisco - SupertietokoneStencils Cisco – Ruter for innholdstjenesteStencils Cisco - 10700Stencils Cisco – uBR910Stencils Cisco - KirjoitinStencils Cisco – AksesspunktStencils Cisco - WWW- palvelinStencils Cisco – Mikro- nettjenerStencils Cisco - PCStencils Cisco – PCStencils Cisco - 7505Stencils Cisco – 7505Stencils Cisco - CiscoWorks- työasemaStencils Cisco – CiscoWorks arbeidsstasjonStencils Cisco - IPTV sisällön hallintaStencils Cisco – CDM Styring av innholdsdistribusjonStencils Cisco - SivutoimipisteStencils Cisco – FilialkontorStencils Cisco - TDM- reititinStencils Cisco – Telependler hus/ ruterStencils Cisco - ATM- kytkinStencils Cisco – ATM- svitsjStencils Cisco - RelaatiotietokantaStencils Cisco – RelasjonsdatabaseStencils Cisco - PBX- kytkinStencils Cisco – PBX- svitsjStencils Cisco - ReitinvaihtoprosessoriStencils Cisco – Modul for innholdssvitsjingStencils Cisco - Centri- palomuuriStencils Cisco – Centri brannmurStencils Cisco - RateMUXStencils Cisco – RateMUXStencils Cisco - Monikerroksinen kytkinStencils Cisco – MultisvitsjenhetStencils Cisco - MAUStencils Cisco – MAUStencils Cisco - ÄänikytkinStencils Cisco – InnholdssvitsjStencils Cisco - PC- miesStencils Cisco – PC- mannStencils Cisco - TDM- reititinStencils Cisco – NetFlow ruterStencils Cisco - ReititinStencils Cisco – RadiotårnStencils Cisco - Pieni yritysStencils Cisco – Lite nettnavStencils Cisco - 7507Stencils Cisco – 7500ARS (7513) Stencils Cisco - LAN to LANStencils Cisco – LAN til LANStencils Cisco - Pieni yritysStencils Cisco – SmåbedriftStencils Cisco - Monikerroksinen kytkinStencils Cisco – ATM rask gigabit ethersvitsjStencils Cisco - Tason 3 kytkinStencils Cisco – Layer 3- svitsjStencils Cisco - Optinen siirtoStencils Cisco – Ruter for optiske tjenesterStencils Cisco - TVStencils Cisco – TVStencils Cisco - MacintoshStencils Cisco – MacintoshStencils Cisco - HallintorakennusStencils Cisco – Alminnelig bygningStencils Cisco - KaiutinStencils Cisco – NetRangerStencils Cisco - Web- selainStencils Cisco – NettklyngeStencils Cisco - PuhelinStencils Cisco – HootPhoneStencils Cisco - IP- puhelinStencils Cisco – IP SoftphoneStencils Cisco - Virtuaalinen kytkimen kontrolleri (VSC 3000) Stencils Cisco – Gigabit svitsjruter (ATM Tag) Stencils Cisco - Reititin palomuurillaStencils Cisco – Ruter med Silicon svitsjStencils Cisco - H. 323Stencils Cisco – H. 323Stencils Cisco - Web- selainStencils Cisco – NettleserStencils Cisco - ME 1100Stencils Cisco – ME 1100Stencils Cisco - ÄänikytkinStencils Cisco – ATM talesvitsjStencils Cisco - IPTV sisällön hallintaStencils Cisco – VPN- konsentratorStencils Cisco - TDM- reititinStencils Cisco – TaleruterStencils Cisco - STB (set top box) Stencils Cisco – KoblingsboksStencils Cisco - AutoStencils Cisco – AnropsstyringStencils Cisco - Ohjelmoitava kytkinStencils Cisco – Programmerbar svitsjStencils Cisco - YleisprosessoriStencils Cisco – Generelt apparatStencils Cisco - Workgroup 5500Stencils Cisco – Workgroup 5002Stencils Cisco - VPN- gatewayStencils Cisco – VPN- portnerStencils Muuta vaakasuuntaisen luotan tasaustaStencils Ingeniør – Vannrett ventilStencils Yhdyskuntarakenne - Nuoli oikealleStencils Ingeniør – HøyrepilStencils Muuta vaakasuuntaisen luotan tasaustaStencils Ingeniør – Vannrett grenselinjeStencils Yhdyskuntarakenne - SäiliöStencils Ingeniør - TilbakeslagsventilStencils Muuta vaakasuuntaisen luotan tasaustaStencils Ingeniør – Vannrett kompressorStencils Yhdyskuntarakenne - SäiliöStencils Ingeniør – BassengStencils Muuta vaakasuuntaisen luotan tasaustaStencils Ingeniør – Vannrett pumpeStencils Muuta pystysuuntaisen luotan tasaustaStencils Ingeniør – Loddrett grenselinjeStencils Yhdyskuntarakenne - SäiliöStencils Ingeniør – FrekvensomvandlerStencils Yhdyskuntarakenne - Veden pinnan tasoStencils Ingeniør – ReferanselinjeStencils Muuta pystysuuntaisen luotan tasaustaStencils Ingeniør – Loddrett propellStencils Muuta pystysuuntaisen luotan tasaustaStencils Ingeniør – Loddrett kompressorStencils Muuta pystysuuntaisen luotan tasaustaStencils Ingeniør – Loddrett pumpeStencils Yhdyskuntarakenne - MoottoriStencils Ingeniør – MotorStencils Stencils Ingeniør – Foreløpig klaringstankStencils Yhdyskuntarakenne - KaasupulloStencils Ingeniør – GassflaskeStencils Yhdyskuntarakenne - Veden pinnan tasoStencils Ingeniør – VannstandStencils Muuta pystysuuntaisen luotan tasaustaStencils Ingeniør – Fritt loddrett opphengStencils Muuta vaakasuuntaisen luotan tasaustaStencils Ingeniør – Vannrett opphengStencils Yhdyskuntarakenne - MaaStencils Ingeniør – JordStencils YhdyskuntarakenneYhdyskuntarakenneYhdyskuntarakenneYhdyskuntarakenneYhdyskuntarakenneYhdyskuntarakenneYhdyskuntarakenneYhdyskuntarakenneYhdyskuntarakenneYhdyskuntarakenneYhdyskuntarakenneYhdyskuntarakenneStencils Ingeniør – Pil oppStencils Yhdyskuntarakenne - IlmastinStencils Ingeniør – LufterStencils Stencils Ingeniør – SluttutfellingsbassengStencils Yhdyskuntarakenne - SäiliöStencils Ingeniør – BeholderStencils Muuta pystysuuntaisen luotan tasaustaStencils Ingeniør – Loddrett opphengStencils Yhdyskuntarakenne - PotkuriStencils Ingeniør – RotorStencils Kuviosaha - osa_ ooioStencils Puslespill – del_ uuiuStencils Kuviosaha - osa_ ioooStencils Puslespill – del_ iuuuStencils Kuviosaha - osa_ iiioStencils Puslespill - del_ iiiuStencils Kuviosaha - osa_ ooiiStencils Puslespill – del_ uuiiStencils Kuviosaha - osa_ oiooStencils Puslespill – del_ uiuuStencils Kuviosaha - osa_ iooiStencils Puslespill – del_ iuuiStencils Kuviosaha - osa_ iiiiStencils Puslespill – del_ iiiiStencils Kuviosaha - osa_ oioiStencils Puslespill – del_ uiuiStencils Kuviosaha - osa_ ioioStencils Puslespill – del_ iuiuStencils Kuviosaha - osa_ ooooStencils Puslespill – del_ uuuuStencils Kuviosaha - osa_ oiioStencils Puslespill – del_ uiiuStencils Kuviosaha - osa_ ioiiStencils Puslespill – del_ iuiiStencils Kuviosaha - osa_ iiooStencils Puslespill – del_ iiuuStencils Kuviosaha - osa_ oooiStencils Puslespill – del_ uuuiStencils Kuviosaha - osa_ oiiiStencils Puslespill – del_ uiiiStencils Kuviosaha - osa_ iioiStencils Puslespill – del_ iiuiStencils Sybase - ReplikointipalvelinStencils Sybase – ReplikeringstjenerStencils Sybase - Asiakas- sovellusStencils Sybase – KlientprogramStencils Sybase - Replikointipalvelimen hallintaStencils Sybase – ReplikeringsstyrerStencils Stencils Sybase – Loggoverføring/ rep. agentStencils Sybase - TietopalvelinStencils Sybase – DatatjenerStencils Sybase - Vakaa jonoStencils Sybase – Stabil køStencils Circuit - Vaakatasoinen vastus (eurooppalainen) Stencils Krets – Vannrett kraftkilde (DIN) Stencils Circuit - Pystysuuntainen vastus (eurooppalainen) Stencils Krets – Loddrett kraftkilde (DIN) Stencils Circuit - Kaiutin (eurooppalainen) Stencils Krets – Lampe (DIN) Stencils Circuit - Pystysuuntainen vastusStencils Krets – Loddrett kondensatorStencils Circuit - PMOS- transistori (eurooppalainen) Stencils Krets – NMOS- transistor (DIN) Stencils Circuit - Vaakatasoinen vastusStencils Krets – Vannrett kondensatorStencils Circuit - Vaakatasoinen ledi (eurooppalainen) Stencils Krets – Vannrett spole (DIN) Stencils Circuit - MaaStencils Krets – JordStencils Circuit - Vaakasuuntainen diodiStencils Krets – Vannrett diodeStencils Circuit - Kaiutin (eurooppalainen) Stencils Krets – Høyttaler (DIN) Stencils Circuit - NPN- TransistoriStencils Krets – NPN- transistorStencils Circuit - Vaakatasoinen zener- diodiStencils Krets – Vannrett Zener- diodeStencils Circuit - Vaakatasoinen ledi (eurooppalainen) Stencils Krets – Vannrett LED (DIN) Stencils Circuit - Pystysuuntainen diodiStencils Krets – Loddrett diodeStencils Circuit - Vaakasuuntainen hyppyjohdinStencils Krets – Vannrett flyttekoblingStencils Circuit - Pystysuuntainen zener- diodiStencils Krets – Loddrett Zener- diodeStencils Circuit - Pystysuuntainen induktori (eurooppalainen) Stencils Krets – Loddrett spole (DIN) Stencils Circuit - Vaakatasoinen vastus (eurooppalainen) Stencils Krets – Vannrett motstand (DIN) Stencils Circuit - Pystysuuntainen vastusStencils Krets – Loddrett motstandStencils Circuit - Vaakatasoinen vastusStencils Krets – Vannrett motstandStencils Circuit - PMOS- transistori (eurooppalainen) Stencils Krets – PMOS- transistor (DIN) Stencils Circuit - PNP- transistoriStencils Krets – PNP- transistorStencils Circuit - Pystysuuntainen vastus (eurooppalainen) Stencils Krets – Loddrett motstand (DIN) Stencils Circuit - Vaakatasoinen sulake (eurooppalainen) Stencils Krets – Vannrett sikring (DIN) Stencils Circuit - Pystysuuntainen ledi (eurooppalainen) Stencils Krets – Loddrett LED (DIN) Stencils Circuit - Pystysuuntainen induktori (eurooppalainen) Stencils Krets – Loddrett spoleStencils Circuit - Vaakatasoinen vastusStencils Krets – Vannrett spoleStencils Circuit - MaaStencils Krets – Op. forsterkerStencils Circuit - Pystysuuntainen sulake (eurooppalainen) Stencils Krets – Loddrett sikring (DIN) Stencils Circuit - Mikrofoni (eurooppalainen) Stencils Krets – Mikrofon (DIN) Stencils Stencils LADDER – Utgang, 'set' Stencils Contact - lamppuStencils Kontakt – lampeStencils Contact - lamppuStencils Kontakt – hvisikkeStencils Stencils LADDER – Utgang, enkel med eff. sparingStencils Stencils LADDER – normalt lukket kontaktStencils Contact - lamppuStencils Kontakt – hvisStencils Contact - lamppuStencils Kontakt – reléStencils Stencils LADDER – Negativ utdataStencils Stencils LADDER – Utdata, 'reset', eff. sparingStencils Stencils LADDER – Hopp utdataStencils Stencils LADDER – UtgangStencils Stencils LADDER – hvisStencils Stencils LADDER – Negativ utgang, eff. sparingStencils Stencils LADDER – Utgang, 'set', eff. sparingStencils Stencils LADDER – Nullstill utdataStencils Stencils LADDER – outrcepStencils Stencils Pneum – hydr. trykk- kildeStencils Stencils Pneum – MuskelkommandoStencils Stencils Pneum – 3/ 2- distributørStencils Stencils Pneum – SEIJackStencils PneumaattinenStencils Pneum – DEJackStencils Stencils Pneum – kobl. punktStencils Stencils Pneum – 5/ 2- distributørStencils Stencils Pneum – TrykkildeStencils Stencils Pneum – Trykknapp- kommandoStencils Stencils Pneum – pneum. trykk- kildeStencils Stencils Pneum – FjærkommandoStencils Stencils Pneum – Hydr. indirekte kommandoStencils Stencils Pneum – 2/ 2- distributørStencils PneumaattinenStencils Pneum – LuftutløpStencils Stencils Pneum – SEOJackStencils Stencils Pneum – Pneu. indirekte kommandoStencils Stencils Pneum – Mek. komm. via tappStencils Stencils Pneum – 4/ 2- distributørStencils Stencils Pneum – Elektr. enkel komm. Stencils Stencils Pneum – Elektr. komm. dobb. Stencils Geometrinen - 8- sakarainen terävä tähtiStencils Geometri – Spiss åttetakket stjerneStencils Geometrinen - Nuoli ylösStencils Geometri – Pil oppStencils Geometrinen - Oikean kulman kolmioStencils Geometri – Rettvinklet trekantStencils Geometrinen - Vasen- oikea- ylös - nuoliStencils Geometri – Pil venstre- høyre- oppStencils Geometrinen - NelipistetähtiStencils Geometri – Firetakket stjerneStencils Geometrinen - Oikean kulman kolmioStencils Geometri – Likebeint trekantStencils Geometrinen - Vasen- oikea - nuoliStencils Geometri – Venstre- høyre- pilStencils Geometrinen - Nuoli oikealleStencils Geometri – HøyrepilStencils Geometrinen - Nuoli vasemmalleStencils Geometri – VenstrepilStencils Geometrinen - Täydellinen neliöStencils Geometri – Perfekt kvadratStencils Geometrinen - Nuoli oikealleStencils Geometri – Høyrepil med sporStencils Geometrinen - TrapetsoidiStencils Geometri – TrapesStencils Geometrinen - Nuoli alasStencils Geometri – Pil nedStencils Geometrinen - Viisipisteinen tähtiStencils Geometri – Femtakket stjerneStencils Geometrinen - Sveitsin ristiStencils Geometri – SveitserkorsStencils Geometrinen - HeptagoniStencils Geometri – SjukantStencils Geometrinen - Maltan ristiStencils Geometri – MalteserkorsStencils Geometrinen - ViisikulmioStencils Geometri – FemkantStencils Geometrinen - KuusikulmioStencils Geometri – SekskantStencils Geometrinen - Nuoli ylösStencils Geometri – Firehodet pilStencils Geometrinen - Viisipisteinen tähtiStencils Geometri – Sekstakket stjerneStencils Geometrinen - kahdeksankärkinen tähtiStencils Geometri – Krum åttetakket stjerneStencils Sekalaista - sydänStencils Diverse – SolStencils Geometrinen - NelipistetähtiStencils Geometri – Krum firetakket stjerneStencils Block Arrow - PentagoniStencils Blokkpil – VinkelStencils Geometrinen - timanttiStencils Geometri – RombeStencils Geometrinen - seitsensakarainen tähtiStencils Geometri – Syvtakket stjerneStencils Geometrinen - NelipistetähtiStencils Geometri – Vannrett parallellogramStencils Geometrinen - Ylös- alas - nuoliStencils Geometri – Pil opp- ned- venstreStencils Geomterinen - neljännesympyräStencils Geometri – KvartsirkelStencils Sekalaista - sydänStencils Diverse – HjerteStencils Geometrinen - kahdeksankärkinen tähtiStencils Geometri – Åttetakket stjerneStencils Block Arrow - PentagoniStencils Blokkpil – FemkantStencils Geometrinen - Täydellinen neliöStencils Geometri – Loddrett parallellogramStencils Geometrinen - täydellinen ympyräStencils Geometri – Perfekt sirkelStencils Sekalaista - nuoli ylävasemmalleStencils Diverse – Pil opp til venstreStencils Geometrinen - Nuoli vasemmalleStencils Geometri – Venstrepil med spalteStencils Geometrinen - OktagoniStencils Geometri – ÅttekantStencils Geometrinen - Ylös- alas - nuoliStencils Geometri – Pil opp/ nedStencils Sekalaista - Kuun neljännesStencils Diverse – MånekvarterStencils Geometrinen - OktagoniStencils Elektro – normal åpen kontaktStencils Stencils Elektro – norm. lukket bryterStencils Stencils Elektro – koblingspunktStencils ElektroninenStencils Elektro - reléStencils Stencils Elektro – norm. åpen bryterStencils ElektroninenStencils Elektro – kommandoStencils Stencils Elektro – norm. lukket kontaktStencils ElektroninenStencils Elektro – lampeStencils Verkko - PalomuuriStencils Nettverk – BrannmurStencils Verkko - AntenniStencils Nettverk – AntenneStencils Verkko - VarastoStencils Nettverk – LagringStencils Verkko - HubiStencils Nettverk – NavStencils Verkko - PuhelinStencils Nettverk – En telefonStencils Verkko - Minitorni PCStencils Nettverk – En minitårn- PCStencils Verkko - ATM- kytkimen symboliStencils Nettverk – ATM svitsjsymbolStencils Verkko - Modulaarinen kytkinStencils Nettverk – Modulær svitsjStencils Verkko - DiskettiStencils Nettverk – En diskettStencils Verkko - PiirturiStencils Nettverk – PlotterStencils Verkko - DigitointipöytäStencils Nettverk – DigitaliseringsbordStencils Verkko - TyöasemaStencils Nettverk – En arbeidsstasjonStencils Verkko - Tietokone (torni) Stencils Nettverk – Generell datamaskin (tårn) Stencils Verkko - Ulkoinen DAT- asemaStencils Nettverk – Et ytre DAT- drevStencils Verkko - PilviStencils Nettverk – SkyStencils Verkko - Reitittimen symboliStencils Nettverk – RutersymbolStencils Verkko - Kytkimen symboliStencils Nettverk – Svitsj- symbolStencils Verkko - RJ45 - seinäpistokeStencils Nettverk – RJ45- pluggStencils Verkko - Työaseman näyttöStencils Nettverk – En arbeidsstasjons- skjermStencils Verkko - KirjoitinStencils Nettverk – Generell skriverStencils Verkko - Näyttö (jalustalla) Stencils Nettverk – Generell skjerm (med stativ) Stencils Verkko - Vahvistettu kaiutinStencils Nettverk – En forsterket høyttalerStencils Verkko - ModeemiStencils Nettverk – ModemStencils Verkko - ZIP- diskettiStencils Nettverk – En ZIP- diskStencils Verkko - KaiutinStencils Nettverk – En høyttalerStencils Verkko - RJ45 - seinäpistokeStencils Nettverk – scEAD- pluggStencils Verkko - WAN- yhteysStencils Nettverk – Tilkobling til WANStencils Verkko - PC / DesktopStencils Nettverk – En skrivebords- PCStencils Verkko - MatkapuhelinStencils Nettverk – En mobiltelefonStencils Verkko - PC / miditorniStencils Nettverk – En miditårn- PCStencils Verkko - PC / iso torni Nettverk – En stortårns- PC KOfficen vuokaavio - ja kaaviotyökalu Koffices verktøy for flytdiagram og diagrammer Kivio Kivio (C) 2000- 2005, Kivio- työryhmä © 2000– 2008 Kivio- laget KOConverter KOConverter KOfficen asiakirjamuunnin Dokumentkonvertering for KOffice (c) 2001- 2004, KOffice- kehittäjät © 2001– 2004 KOffice- utviklerne Lähdetiedosto Fil for inndata Kohdetiedosto Fil for utdata Varmuuskopioi kohdetiedosto Ta en sikkerhetskopi av målfila Erätila: älä näytä valintaikkunoita Skriptmodus: ikke vis dialogvinduer Interaktiivinen tila: näytä valintaikkunat (oletus) Interaktiv modus: vis dialogvinduer (standard) Kohdetiedoston mimetyyppi Mimetypen i målfila Lähdetiedoston% 1 mimetyyppiä ei löytynyt! Fant ikke den mimetypen som ble angitt for inndatafila% 1. Mimetyyppiä ei löytynyt% 1 Fant ikke mimetypen% 1 Mimetyyppiä ei löytynyt, koita käyttää - mimetype - valintaa Fant ikke mimetypen, prøv å bruke alternativet « - mimetype » *** Muunnos epäonnistui! *** *** Konverteringen mislyktes. *** Tarvitaan kaksi argumenttiaNAME OF TRANSLATORS Det trengs to argumenterNAME OF TRANSLATORS Teemu RytilahtiEMAIL OF TRANSLATORS Axel BojerEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ d5k. net axelb@ skolelinux. no % 1 ei löytynyt Fant ikke% 1 Jäsennysvirhe pääasiakirjassa rivillä% 1, sarakkeessa% 2. Virheilmoitus:% 3 Tolkingsfeil i fila ved linje% 1, kolonne% 2 Feilmelding:% 3Page size ISO A3 ISO A3Page size ISO A4 ISO A4Page size ISO A5 ISO A5Page size US Letter US LetterPage size US Legal US LegalPage size ISO B5 ISO B5Page size US Executive US ExecutivePage size ISO A0 ISO A0Page size ISO A1 ISO A1Page size ISO A2 ISO A2Page size ISO A6 ISO A6Page size ISO A7 ISO A7Page size ISO A8 ISO A8Page size ISO A9 ISO A9Page size ISO B0 ISO B0Page size ISO B1 ISO B1Page size ISO B10 ISO B10Page size ISO B2 ISO B2Page size ISO B3 ISO B3Page size ISO B4 ISO B4Page size ISO B6 ISO B6Page size ISO C5 ISO C5Page size US Common 10 US Common 10Page size ISO DL ISO DLPage size US Folio US FolioPage size US Ledger US LedgerPage size US Tabloid US Tabloid Päivä ja aika Dato og klokkeslett Tallentanut Lagret av Uutta versiota ei voitu lisätä En ny versjon kunne ikke legges til Päivämäärä:% 1 Dato:% 1 Näytä ruudukko Vis styrelinjer Sovita ruudukkoon Skjul styrelinjer Avaa tämä asiakirjaFile modification date and time.% 1 is date time Åpne dette dokumentetFile modification date and time.% 1 is date time Muutettu:% 1 File access date and time.% 1 is date time Endret:% 1 File access date and time.% 1 is date time Tiedosto avattu:% 1 Brukt:% 1 Tiedostoa ei voitu viedä. Klarte ikke å eksportere fila. Puuttuva vientisuodin Mangler eksportfilter Ei voitu tuoda tiedostoa, jonka tyyppi on% 1 Kunne ikke importere fil av typen% 1 Puuttuva tuontisuodin Mangler importfilter & Uusi näkymä & Ny visning Avaa asiakirja Åpne dokument Asiakirjan tiedot Dokumentinformasjon Käytä ';' (Esimerkiksi Office; KDE; KOffice) Bruk «; » (Eksempel: Office; KDE; KOffice) Asiakirjan salaus poistetaan Dette dokumentet vil bli dekryptert Älä poista salausta Ikke dekrypter Asiakirja on salattu Dette dokumentet er kryptert Poista salaus Dekrypter Asiakirja salataan Dette dokumentet vil bli kryptert. Älä salaa Ikke krypter Asiakirja ei ole salattu Dette dokumentet er ikke kryptert. Asiakirja ei ole salattu Dette dokumentet støtter ikke kryptering Henkilökohtaisia yhteystietoja ei ole asetettu. Aseta tiedot KAddressbookin valikossa "Muokkaa" ottamalla käyttöön valinta "Aseta henkilökohtaisen yhteystiedon tiedot". Ingen personlig kontaktinformasjon er oppgitt. Bruk alternativet « Bruk som personlig kontaktinformasjon » i « Rediger » - menyen i KAddressbook. Asiakirjan salauksen poisto poistaa salasanasuojauksen. Haluatko edelleen poistaa salauksen? Om dokumentet dekrypteres forsvinner passordbeskyttelsen fra det. Vil du fremdeles dekryptere fila? Vahvista salauksen poisto Bekreft dekryptering Asiakirjaasi ei voitu tallentaa automaattisesti. Tallenna asiakirja saattaaksesi salauksen poiston loppuun. Dokumentet kunne ikke lagres automatisk. Lagre dokumentet for å fullføre dekrypteringen. Tallenna asiakirja Lagre dokument Asiakirjaa on muutettu avaamisen jälkeen. Se on tallennettava, jotta salauksen poisto olisi saatettu loppuun. Haluatko tallentaa asiakirjan nyt? Dokumentet er blitt endret siden det ble åpnet. For å fullføre dekrypteringen må dokumentet lagres. Vil du lagre dokumentet nå? % 1 (tuntematon tiedostotyyppi) % 1 (ukjent filtype) Tällä hetkellä asiakirja on tallennettu muodossa% 1. Asiakirja on muutettava OASIS OpenDocument - muotoon salausta varten. Haluatko muuttaa tiedoston OASIS OpenDocument - muotoon? Dokumentet er nå lagret som% 1. Dokumentet må endres til OASIS OpenDocument for å kunne krypteres. Vil du endre fila til OASIS OpenDocument? Muuta tiedostotyyppiä Endre filtype Asiakirjaa ei voitu tallentaa automaattisesti. Tallenna asiakirja saattaaksesi salauksen loppuun. Dokumentet kunne ikke lagres automatisk. Lagre dokumentet for å fullføre krypteringen. Asiakirjaa on muutettu avaamisen jälkeen. Se on tallennettava, jotta salausolisi saatettu loppuun. Haluatko tallentaa asiakirjan nyt? Dokumentet er blitt endret siden det ble åpnet. For å fullføre krypteringen må dokumentet lagres. Vil du lagre dokumentet nå? Käytä tätä pohjaa Bruk denne malen Tulostetaan sivua% 1 Skriver ut side% 1 Tulostus valmis Utskrift ferdig Yksikkö: Enheter: Asiakirjan tiedot Dokumentinnstillinger Tallennetaan automaattisesti... Autolagre (min): Luo hahmo Lag sikkerhetskopi- fil Näytä ruudukko Rutenett Näytä ruudukko Vis rutenett: Sovita ruudukkoon Lås til rutenettet: & Taustaväri: Rutefarge: Välilyönti AvstandHorizontal grid spacing & Vaakasuuntainen & Vannrett: Vertical grid spacing & Pystysuuntainen & Loddrett: Tulosta ja poistu Bare skriv ut og avslutt Avaa uusi asiakirja käyttäen pohjaa Opprett nytt dokument fra mal Ohita näytön DPI Overstyr skjermens PPT Tulosta ja poistu Bare eksporter til PDF og avslutt KOffice KOffice Ei löytynyt pohjaa% 1: lle Fant ingen mal for:% 1 Liian monta pohjaa% 1: lle Fant for mange maler for% 1 Virhe pohjan% 1 lataamisessa. Klarte ikke laste malen% 1. Sovita ruudukkoon Skjul rutenett Näytä ruudukko Viser eller skjuler rutenett Luodaan varmuuskopiota... Tar sikkerhetskopi & # 160; … Asiakirja% 1 tallennettu Dokument% 1 lagret Tämän salatun asiakirjan salasanaa ei tiedetä. Automaattinen tallennus keskeytyi! Tallenna asiakirja käsin. Passordet til dette krypterte dokumentet er ukjent. Autolagring avbrutt! Lagre arbeidet ditt manuelt. Tallennetaan automaattisesti... Autolagrer & # 160; … Automaattinen tallentaminen epäonnistui! Onko kiintolevytila täynnä? Feil ved autolagring. Er partisjonen full? Ei voitu luoda tiedostoa tallennusta varten Klarte ikke å opprette fila for lagring Ei voitu kirjoittaa tiedostoa '% 1'. Onko kiintolevytila täynnä? Klarer ikke å skrive «% 1 ». Er partisjonen full? Ei voitu kirjoittaa tiedostoa '% 1'. Onko kiintolevytila täynnä? Feil ved skriving av «% 1 ». Er partisjonen full? Nimettömästä asiakirjasta on automaattisesti tallennettu versio% 1. Tiedoston päivämäärä on% 2 Haluatko avata sen? En autolagret fil finnes for et navnløst dokument i% 1. Fila er datert% 2. Vil du åpne den? Virheellinen URL% 1 Ugyldig URL% 1 Tästä asiakirjasta on automaattisesti tallennettu versio. Haluatko avata sen? En autolagret fil finnes for dette dokumentet. Vil du åpne den i stedet? Luontivirhe Feil ved opprettelse Tallennustilaa ei voi luoda Kan ikke opprette lager Virheellinen MIME- tyyppi Feil MIME- type Virhe upotetussa asiakirjassa Feil i innebygd dokument Muotoa ei tunnistettu Ukjent format Ei toteutettu Ikke lagt inn Asiakirja on suojattu salasanalla Dokumentet er passordbeskyttet Muisti loppui Slapp opp for minne Ei voitu avata tiedostoa% 2. Syy:% 1 Klarte ikke åpne% 2. Årsak:% 1 Asiakirja% 1 ladattu Dokument% 1 lastet inn Jäsennysvirhe kohteessa% 1 rivillä% 2, sarakkeessa% 3. Virheilmoitus:% 4 Tolkingsfeil i% 1 på linje% 2, kolonne% 3 Feilmelding:% 4 % 1 ei ole tiedosto. % 1 er ikke en fil. Tiedostoa ei voitu avata luettavaksi (tarkista tiedoston oikeudet). Klarte ikke åpne fila for lesing (sjekk leserettighetene). Ei voitu lukea tiedoston alkua. Klarte ikke lese begynnelsen av fila. Jäsennysvirhe pääasiakirjassa rivillä% 1, sarakkeessa% 2. Virheilmoitus:% 3 Tolkingsfeil i fila ved linje% 1, kolonne% 2 Feilmelding:% 3 Virheellinen KOffice- tiedosto:% 1 Ikke en gyldig KOffice- fil:% 1 Virheellinen asiakirja: ei tiedostoa "maindoc. xml" Ugyldig dokument: Fila « maindoc. xml » finnes ikke. Tämä asiakirja sisältää useita versiota. Valikossa Tiedosto - > Versiot voit avata vanhan version. Dette dokumentet inneholder flere versjoner. Gå til Fil- gt; Versjoner for å åpne en gammel versjon. Asiakirjaa "% 1" on muokattu. Haluatko tallentaa muutokset? Dokumentet '% 1' er endret. Vil du lagre det? Sisäinen virhe: saveXML: ää ei toteutettu Intern feil: saveXML er ikke implementert Ei voitu tallentaa% 1 Klarte ikke lagre% 1 Ei voitu tallentaa tiedostoa% 1 Virhe:% 2 Klarte ikke lagre% 1 Grunn:% 2 Kohteen avaus epäonnistui% 1 Klarte ikke åpne% 1 Ei voitu avata tiedostoa% 1% 2 Klarte ikke åpne% 1 Årsak:% 2 tekstinkäsittely et tekstbehandler taulukko et regneark esitys et presentasjons kaavio et diagram piirros et tegnings Upotettu objekti Innebygger objekt Luo pohja Lag en mal & Lisää ryhmä... & Legg til gruppe & # 160; … Käytä pohjaa oletuspohjana Bruk den nye malen som standardmal Käytä pohjaa aina kun% 1 käynnistyy Bruk den nye malen hver gang% 1 starter Haluatko varmasti korvata pohjan "% 1"? Er du sikker på at du vil overskrive den eksisterende malen «% 1 »? Lisää ryhmä Legg til gruppe Anna ryhmän nimi: Oppgi gruppenavn: Nimi on jo käytössä. Dette navnet er alt i bruk. Haluatko varmasti poistaa tämän ryhmän? Er du sikker på at du vil fjerne den gruppa? Haluatko varmasti poistaa tämän pohjan? Er du sikker på at du vil fjerne den malen? Poista pohja Fjern mal Ei voitu avata kuvaa. Klarte ikke laste bilde. Ei kuvaa. Ingen bilder tilgjengelig. Tuntematon KOffice- mimetyyppi% 1. Tarkista asennuksesi. Ukjent KOffice- mimetype% 1. Kontroller installasjonen. Ensimmäisen rivin sisennys Innrykk for første linje Vasen sisennys Venstre innrykk Oikea sisennys Høyre innrykk % 1 tallentamaton asiakirja (% 2) % 1 ulagret dokument (% 2) Vie PDF... Eksporter som PDF & # 160; … Lataa uudestaan Last på nytt Versiot... Versjoner & # 160; … & Tuo... Importer & # 160; … & Sulje kaikki näkymät & Lukk alle visninger & Jaa näkymä & Oppdelt visning & Poista näkymä & Fjern visning Kokoruututila Fullskjermskjøring Jaon & suunta Retning på & delingen & Vaakasuuntainen & Vannrett & Pystysuuntainen & Loddrett (kirjoitussuojattu) (skrivebeskyttet) Tallenna nimellä% 1 Lagre som% 1 Tiedoston muotoilu saattaa muuttua% 1- muotoon tallennettaessa. Haluatko varmasti muuntaa tähän muotoon? Hvis du lagrer som% 1, kan noe av formateringa gå tapt. Vil du likevel lagre i dette formatet? Tiedoston muotoilu saattaa muuttua% 1- muotoon tallennettaessa. Haluatko varmasti muuntaa tähän muotoon? Hvis du eksporterer til% 1, kan noe av formateringa gå tapt. Vil du likevel eksportere til dette formatet? Vahvista muuntaminen Bekreft eksportering Tallenna asiakirja nimellä Lagre dokumentet som Vie asiakirja nimellä Eksporter dokumentet som Samalla nimellä on jo asiakirja. Haluatko korvata sen? Et dokument med dette navnet finnes fra før. Vil du overskrive det? Tuo asiakirja Importer dokument Kirjoita PDF Skriv PDF Näytä% 1 - työkalurivi Vis verktøylinje for% 1 Piilota% 1 - työkalurivi Skjul verktøylinje for% 1 Asiakirja -% 1 Dokument –% 1 Kaikki tallennuksen jälkeiset muutokset menetetään. Haluatko varmasti jatkaa? Du vil miste alle endringene siden siste lagring Vil du fortsette? Avaa viimeaikainen Nylig brukte dokumenter Oma asiakirja Tilpasset dokument % 1 (Pakkaamaton XML- tiedosto) % 1 (Ukomprimerte XML- filer) % 1 (Flat XML- tiedosto) % 1 (Flat XML- fil) % 1 (Salattu) % 1 (Kryptert) % 1 (% 2 yhteensopiva) % 1 (kompatibel med% 2) Työkaluasetukset Verktøyvalg Muuta yhteyttä Endre segment Luo polku Lag en bane Kulmapiste Hjørnepunkt Pehmeä piste Glatt punkt Symmetrinen piste Symmetrisk punkt Liitä pisteet Lag kurvepunkt Liitä pisteet Lag linjepunkt Segmentti viivaksi Segment til linje Segmentti kaareksi Segment til kurve Lisää piste Sett inn punkt Katkaise pisteessä Bryt ved punkt Katkaise segmentin kohdalla Bryt ved segment Liitä segmenttiin Bind sammen med segment Liitä pisteet Flett sammen punkter Polkuun Til bane Kaari Linje/ kurve Siirrä kontrollipistettä Dra for å flytte styringspunkt. Katkaise alipolku pisteiden kohdalta Trykk B for å bryte bane ved valgt punkt Muuta yhteyttä Vinkelskranker Zoom Forstørre / - minske Luo objekti Opprett objekt Polun muokkaustyökalu Redigeringsverktøy for baner Aktiivinen työkalu:% 1 Aktivt verktøy:% 1 % 1 asetukset % 1- valg Yksinkertainen polku En enkel baneform Poista ryhmitys Løs opp formgruppe Muuta parametreja Endre parameter Muuta hahmon kokoa Endre størrelse på former Ryhmitä hahmot Grupper former Yhdistä polut Kombiner baner Järjestä uudestaan Omordne former Muuta yhteyttä Endre sammenkobling Muunna poluksi Konverter til bane Aseta pisteen tyyppi Angi punkttype Tasaa hahmot Innrett former Siirrä kontrollipistettä Flytt styringspunkt Läpinäkymättömyys Oppgi ugjennomsiktighet Luo hahmo Lag en form Poista pisteitä Fjern punkter Poista alipolku Fjern delbane Aseta pohja Angi bakgrunn Muuta segmentti kaareksi Endre segmenter til kurver Muuta segmentti viivoiksi Endre segmenter til linjer Erilliset polut Atskill baner Aseta täyttösääntö Angi fyllingsregel Poista hahmo Slett form Poista hahmot Slett former Sulje alipolku Lukk delbane Liitä alipolut Slå sammen delbaner Katkaise alipolku pisteiden kohdalta Bryt delbane ved punkter Levitä kuviot Fordel former Lukitse hahmot Lås former Siirrä pisteitä Flytt punkter Pidä kuvasuhde Behold høyde/ bredde- forhold Siirrä hahmoja Flytt former Aseta reunus Sett ramme Katkaise alipolku Bryt delbane Käännä polut Snu baner Aika: Bind Hahmo, joka näyttää yhteyden kahden muun hahmon välillä En forbindelse mellom to andre former Liitä hahmoja Lim inn former Hakemistotilaa ei voi käyttää etäyhteyksissä. Mappemodus støttes ikke for nettverkssteder. KOfficen varasto KOffice- lagring Tiedosto vaikuttaa vioittuneelta. Asiakirjaa ei voitu avata. Manifest- fila ser ut til å være ødelagt. Dokumentet kunne ikke åpnes. Asiakirjan tarkistussumma on tuntematon. Kun annat salasanan, sitä ei kenties vahvisteta. Dette dokumentet inneholder en ukjent sjekksum. Når du gir et passord kan det hende at det ikke blir verifisert. Asiakirjan salausmenetelmä on tuntematon. Asiakirja voi olla osin lukukelvoton. Dette dokumentet inneholder en ukjent krypteringsmetode. Noen deler kan være uleselige. Asiakirjan salausmenetelmän tiedot ovat epätäydellisiä. Asiakirja voi olla osin lukukelvoton. Dette dokumentet inneholder ufullstendige krypteringsdata. Noen deler kan være uleselige. QCA ei toistaiseksi tue SHA1 tai PBKDF2 käyttäen SHA1. Asiakirjaa ei voida avata. QCA har nå ingen støtte for SHA 1 eller PBKDF2 som bruker SHA1. Dokumentet kan ikke åpnes. Tiedosto vaikuttaa vialliselta. Sitä ei voitu muuttaa ja asiakirja pysyy lukukelvottomana. Yritä tallentaa asiakirja uudestaan jotta et menettäisi työtäsi. Det ser ut til at manifest- fila er ødelagt. Den kan ikke endres og dokumentet vil fortsette å være uleselig. Forsøk å lagre dokumentet igjen for å unngå å miste arbeidet ditt. Tiedostoa ei voitu kirjoittaa ja asiakirja pysyy lukukelvottomana. Yritä tallentaa asiakirja uudestaan jotta et menettäisi työtäsi. Manifestfila kan ikke skrives. Dokumentet vil fortsette å være uleselig. Forsøk å lagre dokumentet igjen for å unngå å miste arbeidet ditt. Anna salasana tiedoston avaamiseksi. Oppgi passord for å åpne denne fila. Anna salasana tiedoston salaamiseksi. Oppgi passordet som dokumentet skal krypteres med. Haluatko tallentaa salasanan? Vil du lagre passordet? Suorita komentosarjatiedosto... Kjør skriptfil & # 160; … Komentosarjat Skripter Komentosarjojen hallinta... Skriptbehandler Suorita komentosarjatiedosto Kjør skriptfil Asenna komentosarjapaketti Installer skriptpakke Komentosarjapaketin ”% 1 ” lukeminen epäonnistui. Klarte ikke lese pakka «% 1 ». Paketti "% 1" ei sisällä kelvollista install. rc- tiedostoa. Pakka «% 1 » inneholder ikke en gyldig install. rc- fil Paketin "% 1" tiedoston install. rc tulkitseminen epäonnistui. Klarte ikke tolke install. rc- fila i pakke «% 1 ». Ei kyetty päättelemään, minne paketti "% 1" tulisi asentaa. Klarte ikke finne ut hvilket sted mappa «% 1 » skal installeres. Komentosarjapaketti ”% 1 ” on jo olemassa. Korvataanko se? Det finnes alt en skriptpakke som heter «% 1 ». Skal den erstattes? Komentosarjapaketin poistaminen epäonnistui. Tarkista, että sinulla on tarvittavat oikeudet kansioon ”% 1 ”. Klarte ikke avinstalllere denne skriptpakka. Det er kanskje ikke tilstrekkelig rettigheter til å slette mappa «% 1 ». Komentosarjapaketin% 1 poistaminen epäonnistui. Klarte ikke avinstallere skriptpakka «% 1 » siden skriptet ikke er installert. Komentosarjapaketin% 1 poistaminen epäonnistui. Tarkista, että sinulla on tarvittavat oikeudet kansioon ”% 1 ”. Klarte ikke avinstalllere skriptpakka «% 1 ». Det er kanskje ikke tilstrekkelig rettigheter til å slette mappa «% 1 ». Komentosarjojen hallinta Skripthåndtering Tämä velho auttaa sinua lisäämään uuden lähteen komentojonoillesi. Denne veiviseren hjelper deg gjennom prosessen med å legge til en ny ressurs til skriptene dine. Lisää komentosarjatiedosto Legg til skriptfil Lisää kokoelmakansio Legg til samlingsmappe Asenna komentosarjapaketti tiedostosta Installer skriptpakkefil Asenna komentosarjapaketti verkosta Installer tilkoblet skriptpakke Komentosarjatiedosto Skriptfil Komentosarja Skript Desimetriä (dm) Decimeter (dm) Tuumaa (in) Tommer (in) Picaa (pi) Pica (pi) Ciceroa (cc) Cicero (cc) Pistettä (pt) Punkter (pt.) Pikseliä (px) Piksler (px.) Virhe. Feil Yliviivaus Strek over Aseta vaakatasaus Angi vannrett innretting Aseta pystytasaus Angi loddrett innretting Pienennä kirjasinkokoa Minsk skriftstørrelse Kasvata kirjasinkokoa Øk skriftstørrelse Aseta pisteen tyyppi Oppgi skrift Aseta pisteen tyyppi Oppgi skriftstørrelse Aseta pohja Angi bakgrunnsfarge Tekstin väri... Angi tekstfarge Aseta kirjasintyyli Angi tegnstil Aseta kappaleen tyyli Angi avsnittsstil Lisää rivinvaihto Sett inn bokmerke Lisää indeksi Sett inn register Lisää sivu Sett inn variabel Lisää rivinvaihto Sett inn linje/ sideskift Lisää sivu Sett inn tabell Reunalinjat Linjeskift Muotoilu Format Tekstiviite Teksthenvisning Valitse indeksi, johon haluat viitata Velg registeret du vil henvise til & OletusUnderline Style StandardUnderline Style YksinkertainenUnderline Style EnkelUnderline Style Kaksinkertainen Dobbel Osumia ei löytynyt Fant ikke noe samsvarNAME OF TRANSLATORS Värin nimi: EMAIL OF TRANSLATORS Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS Polkuun Sti: Hakusanat: Nøkkelord: Luotu: Opprettet: Tulostettu viimeksi: Siste utskrift: Muokkausaika yhteensä: Sammenlagt redigeringstid: & Palauta oletukset & Tilbakestill Version numero: Endring nummer: Nimikirjaimet: Initialer: Asema: Stilling: Puhelin (koti): Telefon (hjemme): Puhelin (työ): Telefon (arbeid): Faksi: Faks: Katuosoite: Gate: Postinumero: Postnummer: Kaupunki: Sted: & Lataa osoitekirjasta & Hent fra adresseboka & Poista henkilökohtaiset tiedot & Slett personlige data Käytä aina tätä pohjaa sovelluksen käynnistyessä Bruk alltid denne malen når programmet starter Käytä aina tätä pohjaa Bruk alltid denne malen Ei mitään Noder Apulinjat Styrelinjer Zoom Forstørre Zoom Forminske Ellipsihahmo Ellipseform & Väri: Skyggefarge: Avaa paletti Åpne palett Tallenna paletti Lagre palett & Merkkikoodaus & Tegnkoding: Ensimmäisellä rivillä ylätunnisteet Første rad inneholder overskrifter Enimmäisellä palstalla ylätunnisteet Første kolonne inneholder overskrifter Tekstisitaatti Hermetegn: Desimaalierotin: Desimalsymbol: Tuhansien erotin: Tusenseparator: Jätä kaksinkertaiset erottimet huomiotta Ignorer gjentatte skilletegn Muotoile & Format: Alue Områder Tuo palstoja: Importer kolonner: Tuo rivejä: Importer linjer: Yksikkö: Enhet: Suunta Retning: & Pysty Stående & Vaaka Liggende Underline Style Motstående sider: Yksinkertainen Enkeltsider Sovita sivu Motstående sider Oikea sisennys Høyre til venstre Marginaalit Marger Sivun esikatselu Sidekant: Tulostus valmis Bindekant: Ylhäällä: Øverst: Aseta pohja Velg bakgrunnsbilde & # 160; … Aseta pohja Bruk hovedbakgrunn Ei mitään Skygge Pyyhi Visk ut Yritys: Kopier Alphamaski Alfa- mørkere CSSGraph CCSGraph Tulosta pigmentin värimuunnoksen kuvaaja Vis grafen over fargekonvertering for pigmentets Color Conversion (c) 2007 Cyrille Berger © 2007 Cyrille Berger anna luettelo saatavilla olevista kuvaajista vis lista over tilgjengelige grafer anna kuvaajan tyyppi (ks. -- graphs saadaksesi täydellisen listan, oletus on täydellinen) oppgi graftype (se -- graph for å få full liste, standard er full) täsmennä lähdevärin malli oppgi nøkkelen til kilde- fargerommet täsmennä tulosvärin malli oppgi nøkkelen til mål- fargerommet täsmennä tuloksen tyyppi (ps tai dot, oletuksena ps) oppgi utdata (kan være ps eller dot, standard er ps) tulostiedoston tyyppi navn på utdata- fila RGB 8- bittinen kokonaisluku/ kanava) RGB (8- bit heltall/ kanal, ustyrt) alpha Alfa Poista Nullstill Alphamaski Alfamaske RGB 16- bittinen kokonaisluku/ kanava) RGB (16- bit heltall/ kanal, ustyrt) L* a* b * (16- bittinen kokonaisluku/ kanava) L* a* b * (16- bit heltall/ kanal, ustyrt) Valoisuus Lyshet a * a * b * b * geneerinen RGB- histogrammi Generisk RGB- histogram L* a* b - histogrammi L* a* b * histogram L * L * Vaalenna Lys Punainen Vihreä Sininen Rød Grønn Blå XYZ XYZ L a * b * L a * b * Syaani magenta keltainen musta Cyanblå Magentarød Gul Svart Harmaan asteet Gråtoner Harmaan asteet (ilman läpinäkyvyyttä) Gråtoner (uten gjennomsiktighet) 8- bittinen 8 bit 16- bittinen 16 bit 16- bittinen liukuluku 16 bit flyttall 32- bittinen liukuluku 32 bit flyttall geneerinen RGB- histogrammi Generisk L* a* b * - histogram Sävy Fargetone Arvo (kirkkaus) Verdi (lysstyrke) Vihreästä magentaan * Grønn til magentarød * Sinisestä keltaiseen Blå til gul Läpinäkymättömyys: Tetthet: Läpinäkymättömyys Tetthet Käytä samaa suhdetta pikseleinä Bruk samme høyde/ breddeforhold som piksler Zoomaustyökalu Forstørr til alt Kokoelma Fargevelger Sivun asettelu Sideoppsett Tyhjä asiakirja Bruk på dokumentet Tuo tietojaDescriptive encoding name Importer dataDescriptive encoding name Suositellaan (% 1) Descriptive encoding name Anbefalt (% 1) Descriptive encoding name Alueasetus (% 1) Descriptive encoding name Lokale (% 1) Descriptive encoding name Muu (% 1) Andre (% 1) Yleiset Generisk Valuutta Valuta Tarkista antamasi arvot. Alkuarvon on oltava loppuarvoa pienempi. Sjekk området du har oppgitt. Startverdien må være lavere enn sluttverdien. Koodausta% 1 ei löydy. Finner ikke tegnkodingen:% 1 Viimeaikaiset: Nylig brukt: Piilota heikkokontrastiset värit Skjul farger med dårlig kontrast Lisää/ poista värejä... Legg til / fjern farger & # 160; … & Tuo... Importer Valitse suodin Velg fil som skal legges til Sovita sivun leveyteen Tilpass til sidebredden Sovita sivu Tilpass til siden Todellisia pikseleitä Faktiske piksler Lisää väri palettiin Legg til farge til palett Palettiin% 1 ei voitu kirjoittaa. Se voi olla kirjoitussuojattu. Kan ikke skrive til palettfila% 1. Kanskje den er skrivebeskyttet. Lisää/ poista värejä Legg til / Fjern farger Vasen: Venstre kant: Oikea: Høyre kant: Sivun koko Sidekant: Sovita sivu Motstående sider: Sivun asettelu Sideoppsett: taulukko Sideutbrett Liitä sivu Hovedlysark Liitä sivu Hovedside Vahvista tallennus Sett opp@ title: tab Document settings page Aseta pohja Endre bakgrunnsbilde Polun muokkaustyökalu Redigeringsverktøy for bakgrunn & Taustaväri: Bakgrunnsverktøy Lisää uusi kerros Legg til nytt lysark eller nytt lag Lisää uusi kerros Legg til ny side eller nytt lag & Koko: Lysark Kerros Lag Poista valitut tekstit Fjern valgte objekter Reunalinjat Visningsmåte Uusi kerros Nytt lag Anna uuden kerroksen nimi: Oppgi navn på det nye laget: Kaikkia kerroksia ei voitu poistaa. Tarvitaan ainakin yksi kerros. Klarte ikke slette alle lagene. Minst ett lag er nødvendig. Virhe kerroksia poistettaessa Feil ved sletting av lag Lisää uusi kerros Legg til nytt lysbilde Oma Klipp ut Päivämäärä Lim inn Lisää indeksi Sett inn lysark Lisää sivu Sett inn side Näytä pääsivut Vis hovedformer Luo hahmo Skjul hovedformer Sivun asettelu Velg sideutforming Muuta parametreja Endre hovedlysark Muuta parametreja Endre hovedside Aseta pohja Vis hovedbakgrunn Aseta pohja Vis bakgrunn for lysark Aseta pohja Vis sidebakgrunn Sovita ruudukkoon Lås til rutenettet Näytä pääsivut Vis hovedsider Näytä viivaimet Vis linjaler Näytä/ kätke viivaimet Vis/ skjul visningens linjaler Lisää sivu nykyisen sivun jälkeen Sett inn en ny side etter den gjeldende Kopioi sivu Kopier side Kopioi nykyinen sivu Kopier gjeldende side Kopioi nykyinen sivu Slett gjeldende side Liitä sivu Hovedside & # 160; … Sivun asettelu Sideutforming & # 160; … Tuo asiakirja Importer dokument & # 160; … Sovita ruudukkoon Sett opp & # 160; … Tuo rivejä: Importer lysbildevisning Kohteen avaus epäonnistui% 1 Kunne ikke importere% 1 Muuta parametreja Endre sideutforming Sivu Side% 1 Muoto Form Muuta hahmojen isäntiä Gi formene ny sammenheng Hahmot Former Hahmon ominaisuudet Formegenskaper Hahmot Legg til form Hahmon ominaisuudet Skyggeegenskaper Tyyli: / Stiler No stroke or fill Ugjennomsiktighet: No stroke or fill Solid color stroke or fill IngenSolid color stroke or fill Piirto- ominaisuudet Strøkegenskaper Leveys Bredde: Aseta valitun viivan leveys Oppgi linjebredden for faktisk utvalg Pyöristetty pää Rund ende Kulmikas pää Firkantet ende Liitos: Sammenføying: Miter- liitos Gjæret sammenføying Pyöristetty liitos Rund sammenføying Bevel- liitos Faset sammenføying Miter- liitos Gjæringsgrense: Aseta miter- raja Sett gjæringsgrense Vie kuvaksi Eksporter til bilde Tiedon lukeminen epäonnistui. Klarte ikke å lese data. Vientivirhe Eksportfeil Epämuodostunut XML- tieto. Feil i XML- dataene. Tiedostoa ei voi ladata, koska sitä ei voida avata. Fila kan ikke lastes inn, siden den ikke kan åpnes. KWordin RTF- tuontisuodin RTF- importfilteret i KWord Tiedostoa ei voida ladata, sillä se ei ole RTF- asiakirja. Fila kan ikke åpnes, siden det ikke ser ut som den er et RTF- dokument. Asiakirjaa ei voi ladata, sillä ei noudata RTF- syntaksia. Dokumentet kan ikke lastes inn, siden det ikke ser ut til å følge RTF- syntaksen. RTF (Rich Text Format) - asiakirjalla on odottamaton versionumero:% 1. Jatkaminen voi johtaa virheelliseen muuntoon. Haluatko jatkaa? RTF- dokumentet (« Rich Text Format ») har et uventet versjonsnummer:% 1. Dersom du fortsetter, kan det hende at konverteringa ikke fungerer skikkelig. Vil du fortsette? PWD (PocketWord' s Rich Text Format) - asiakirjalla on odottamaton versionumero:% 1. Jatkaminen voi johtaa virheellisiin muunnoksiin. Haluatko jatkaa? PWD- dokumentet (« PocketWord Rich Text Format ») har et uventet versjonsnummer:% 1. Dersom du fortsetter, kan det hende at konverteringa ikke fungerer skikkelig. Vil du fortsette? URTF ("Unicode Rich Text Format") - asiakirjalla on odottamaton versionumero:% 1. Jatkaminen voi johtaa virheellisiin tulkintoihin. Haluatko jatkaa? URTF- dokumentet (« Unicode Rich Text Format ») har et uventet versjonsnummer: & # 160;% 1. Dersom du fortsetter, kan det hende at konverteringa ikke fungerer skikkeleg. Vil du fortsette? RTF- asiakirjaa ei voi ladata, sillä sillä on odottamaton ensimmäinen hakusana:\\% 1. RTF- dokumentet kan ikke lastes inn, fordi det første nøkkelordet ikke var som forventet:\\% 1. Nimetön asiakirja Navnløst dokument KWordin HTML- vientisuodinDescriptive encoding name HTML- eksportfilteret i KWordDescriptive encoding name Suositeltu (% 1) Descriptive encoding name Anbefalt (% 1) Descriptive encoding name Locale (% 1) Lokal (% 1) Ei löydä koodausta:% 1 Finner ikke tegnkodinga:% 1 QXml QXml KWord- tiedoston jäsennyksessä on tapahtunut virhe. Rivi:% 1, palsta% 2 Virheilmoitus:% 3 En feil oppstod under tolkinga av KWord- fila. Linje% 1, kolonne% 2 Feilmelding:% 3 KWord- vientisuodinten kirjasto Bibliotek for KWord- eksport KWord- ohjelman vientisuodin paljasta tekstiä vartenDescriptive encoding name KWord- importfilter for ren tekstDescriptive encoding name Muu (% 1) Annet (% 1) Paljaan tekstin vientisuodin KWords eksportfilter for ren tekst LaTeX- tuontisuotimen parametrit Parametere for LaTeX- importfilter Asiakirjan tyyli Dokumentstil LaTeX- tyyli LaTeX- stil KWord- tyyli KWord- stil latin1 latin1 Asiakirjan tyyppi Dokumenttype Uusi asiakirja Nytt dokument Upotettu asiakirja Innebygd dokument Taulukko% 1Object name Tabell% 1Object name Kuva% 1Frameset name Bilde% 1Frameset name Parillisten sivujen ylätunniste Topptekst på like sidetall Parittomien sivujen ylätunniste Topptekst på ulike sidetall Parillisten sivujen alatunniste Bunntekst på like sidetall Parittomien sivujen alatunniste Bunntekst på ulike sidetall Ensimmäisen sivun ylätunniste Topptekst på første side Ensimmäisen sivun alatunniste Bunntekst på første side KWord- ohjelman MS Write - tuontisuodinFrameset name MS Write- importfilter for KwordFrameset name Alaviite% 1Table_ Name Cell row, column Fotnote% 1Frameset name Taulukko% 3, rivi% 1, sarake% 2 Tabell% 3, rad% 1, kolonne% 2 Virhe jäsennettäessä AbiWord- tiedostoa. Rivi% 1, palsta% 2 Virheilmoitus:% 3 Det oppsto en feil ved tolkingen av AbiWord- fila. Linje:% 1, kolonne:% 2 Feilmelding:% 3 AbiWord- tuontisuodinFrameset name AbiWord- importfilterFrameset name Päätekstikehys Rammesett til hovedtekst Virhe ladattaessa AbiWord- tiedostoa% 1 Det oppsto en feil ved lastingen av AbiWord- fila:% 1 Ei voida tallentaa asiakirjan tietoja. Kan ikke lagre dokumentinformasjon. Ei voida tallentaa varsinaista asiakirjaa. Object name Kan ikke lagre hoveddokumentet. Object name Taulukkokehys% 1Pseudo- author for annotations Tabellramme% 1Pseudo- author for annotations KWord 1. 3 KWord 1. 3 Alatunniste Bunntekst Tämä asiakirja on tehty OpenOffice. org - ohjelman versiolla '% 1'. Tämä suodin kirjoitettiin versiolle 1. 0. Tämän tiedoston lukeminen voi aiheuttaa outoa käyttäytymistä, kaatumisia tai tietojen virheellisiä näyttämisiä. Haluatko jatkaa asiakirjan muunnosta? Dette dokumentet er laget med OpenOffice. org versjon «% 1 ». Dette filteret er laget for versjon 1. 0. Dersom du prøver å åpne denne fila, kan det hende at programmet oppfører seg rart, krasjer eller viser dokumentet på feil måte. Vil du fortsette med å konvertere dokumentet? Asiakirjan versio, jota ei tueta Denne dokumentversjonen støttes ikke Tiedostosta ei voitu lukea. Klarte ikke å åpne den forespurte fila% 1 KWord- tiedoston jäsennyksessä on tapahtunut virhe. Rivi:% 1, palsta% 2 Virheilmoitus:% 3 Tolkingsfeil i fila ved linje% 1, kolonne% 2. Feilmelding:% 3 Tiedostosta ei voitu lukea. Klarte ikke å skrive blokk Tiedostosta ei voitu lukea. Fant ikke relasjonsfila «% 1 » CSV- suodin ei saa avattua tiedostoa - ilmoita virheestä. CSV- filteret kan ikke åpne innfila – meld fra om problemet. Tuonti Importer Numero Tall Desimaalipilkku Tall med desimalkomma Desimaalipiste Tall med desimalpunktum Tarkista määrittelemäsi alueet. Alkuarvon täytyy olla pienempi kuin loppuarvon. Sjekk det området du anga. Startverdien må være lavere enn sluttverdien. Vie arkki HTML- muotoon Eksporter arket til HTML Suositeltu: UTF- 8 Anbefalt: UTF- 8 Locale (% 1) Lokale (% 1) Ylä Øverst QPRO- suodin ei saa avattua tiedostoa - tee vikaraportti. QPRO- filteret kan ikke åpne innfila – meld fra om problemet. Salasanalla suojattuja tiedostoja ei valitettavasti voi avata. Salasana- algoritmia ei ole julkaistu avoimesti. Kan ikke åpne passordbeskyttede filer. Passordalgoritmen er ikke offentliggjort Tiedostoformaatti ei ole tuettu. Filformatet støttes ikke. Tiedostosta ei voitu lukea. Kunne ikke lese fra fila. Tiedosto näyttää olevan vioittunut. Ohitetaan taulukko Fila ser ut til å være ødelagt. Hopper over en tabell. Ohitetaan taulukko. Hopper over en tabell. EPS- muunnos EPS Eksport PostScript- taso 1 PostScript nivå 1 PostScript- taso 2 PostScript nivå 2 PostScript- taso 3 PostScript nivå 3 PNG- vientiasetukset PNG eksportvalg SVG- vientivirhe SVG- eksportfeil Tiedostoon kirjoittaminen epäonnistui. Klarte ikke å lagre fila. % 1 vientivirhe % 1 eksportfeil Dian otsikko Bildetittel Sivu: Side: Koko sivu Fullstendig side Objektien alue sivulla Areal for objekter på siden Vietävä alue: Område som skal eksporteres: Oma koko (pikseleinä): Selvvalgt størrelse (i piksler): Marginaali: Marg: HTML- vienti- ikkuna HTML- eksportdialog & HTML 4. 01 & HTML 4. 01 HTML 4. 01 (Vanhemmille selaimille) HTML 4. 01 (For eldre HTML- nettlesere) & XHTML 1. 0 & XHTML 1. 0 XHTML 1. 0 XHTML 1. 0 & Kevyt: Muunna tiukaksi (X) HTML: ksi Enkel konvertering til streng (X) HTML Muuntaa pääasiassa asiakirjan rakenteen. (Suositeltu vanhemmille selaimille, jotka eivät tue kaikkia ominaisuuksia) Omgjør i hovedsak dokumentstrukturen (Anbefalt for eksportering til nettlesere med begrensede funksjoner) & Perus: Muunna transitional - (X) HTML: ksi Grunnleggende omgjøring til (X) HTML Muuntaa suurimman osan asiakirjasta. (Suositeltu uudelleentuontiin KWordiin tai vientiin vanhemmille selaimille) Gjør om til de fleste dokumenter (Anbefalt for gjenimport i KWord eller eksport til eldre nettlesere) & Laaja: Muunna (X) HTML: ksi CSS: n kanssa & Utvidet: Gjør om til (X) HTML med CSS Muunna mahdollisimman paljon KWord- asiakirjasta. (Suositeltu muille nykyaikaisille tekstinkäsittelyohjelmille ja selaimille) Gjør om så mye som mulig av KWord- dokumentet (Anbefalt eksport til andre moderne tekstbehandlere eller moderne nettlesere) Käytä ulkoista CSS- sivua: Bruk eksternt CSS- ark: Anna CSS- tiedoston sijainti tässä kentässä Oppgi adressen til CSS- fila i dette feltet Normaalin tekstin vienti- ikkuna Dialogvindu for eksport av ren tekst Rivin loppu Linjeslutt & UNIX- tyyli (suositeltu; vain line feed) & UNIX- stil (anbefales; bare linjeskift) & Windows- tyyli (carriage return ja line feed) & Windows- stil (vognretur og linjeskift) & MacOS- tyyli (vain carriage return) & MacOS- stil (bare vognretur) Normaalin tekstin tuonti- ikkuna Meldingsvindu for import av ren tekst Kappaleen loppu Slutten av avsnittet & Kuin on: Rivin lopussa & Som i tekstfila: Der linja slutter & Lause: Jos rivin loppu on lauseen loppu & Setning: Hvis slutten på linja er slutten på setningen & Entinen tapa: Jos rivi on tyhjä tai siinä on vähemmän kuin 40 merkkiä. Gammel & metode: Ved tom linje eller ved mindre enn 40 tegn Latex- vientisuotimen asetukset Oppsett for LaTeX- eksportfilter Itsenäinen asiakirja Uavhengig dokument Asiakirja on mahdollistaa kääntää sellaisenaan. Dokumentet kan kompileres alene. Asiakirja luodaan täydelliseksi LaTeX- dokumentiksi, sillä kaikki sisällytettävä tieto luodaan ennen\\ begin[ document} - ja\\ end{ document} - komentoja. Dokumentet vil bli laget som et fullstendig LaTeX- dokument, siden alt som skal tas med vil bli laget før kommandoene «\\ begin[ document} » og «\\ end{ document} ». Sisällytettävä asiakirja Dokumenter som skal tas med Älä luo LaTeX- otsikkotietoja tai asiakirjan ympäristöä. Lag verken LaTeX- filhodet eller dokumentomgivelsene. Tämä asiakirja luodaan LaTeX- asiakirjaksi, joka sisällytetään runkoasiakirjaan. Näin jokaisesta asiakirjan luvusta voidaan tehdä erillinen, pieni tiedosto. Dokumentet vil bli laget som et LaTeX- dokument som du må legge inn i et hoved- LaTeX- dokument. Dermed kan du lage flere småfiler, f. eks en for hvert kapittel. Asiakirjan luokka: Dokumentklasse: Kirjasimen oletuskoko: Standard skriftstørrelse: Lopullinen Ferdig Vedos Kladd Tämä kansio sisältää asiakirjan eps- kuvat. Denne mappa vil inneholde eps- bildene i dokumentet Muunna kuvat Gjør om bildene Vie tiedot tekijästä Eksporter informasjon om forfatteren Lisää sisällysluettelo Legg til en innholdsliste Älä vie Ikke eksporter Vie muistiinpanot kommentteihin Ta med noter i kommentarer (usynlig) Vie muistiinpanot marginaalimuistiinpanoihin Ta med noter i margen (synlig) MX Write - tuonti- ikkuna Meldingsvindu for importering av MS Write- filer & Koodaus & Tegnsett Valitse Write- asiakirjan koodaus. Koita oletuskoodausta (CP 1252), jos olet epävarma. Velg tegnsettet til Write- dokumentet Forsøk med standardtegnsettet (CP 1252) om du er usikker. & Muu koodaus: & Annen koding: Oletuskoodaus (CP 1252) & Standard tegnsett (CP 1252) Useimmat Write- asiakirjat tallennetaan tätä käyttäen (tunnetaan myös nimellä windows- 1252). Valitse tämä, jos olet epävarma käytetystä koodauksesta. De fleste Write- dokumenter lagres med dette tegnsettet. (Også kjent som windows- 1252). Hvis du er i tvil, så velg dette. Näistä lisäasetuksista voit hienosäätää tuonnin muotoilutietoa. Ne vähentävät muotoilun muutosta KWordin ja MS Writen välillä lisäämässä ylimääräisiä muotoilutietoja asiakirjaan (joita ei ollut alkuperäisessä asiakirjassa), jotta tuotu asiakirja olisi mahdollisimman samannäköinen alkuperäiseen nähden. On turvallista käyttää oletusta, jos olet epävarma. Disse avanserte innstillingene lar deg fininnstille importeringen av formateringsinformasjonen. De kompenserer for ulikheter mellom KWord og MS Write ved å legge til ekstra formateringsinformasjon (som ikke er der i det opprinnelige dokumentet). Dette er for å få dokumentet til å ligne så mye som mulig på det opprinnelige. Hvis du er usikker, er det trygt å bruke standardinnstillingene. Vähennä eroavaisuuksia riviväleissä Kompenser for ulikheter i & linjeskiftene Yritä simuloida Writen rivinvälejä lisäämällä joitakin välilyöntejä ennen uutta kappaletta. Prøver å etterape Writes linjeskift ved å legge til noen ekstra tomrom for hvert nytt avsnitt. Salli kuvan sijoittaminen Ta i bruk & bildeplassering Käytä kappalesisennyksiä kuvien asettelussa. Bruker avsnittsinnrykk til å plassere bildene. Arkit Ark Saatavillaolevat sivut Tilgjengelige ark Valitse vietävät sivut: Velg arkene som skal eksporteres: Erotinrivi Skillelinje **************** ******** < ARKNAVN > ******** korvataan seuraavan sivun nimellä. < ARKNAVN > blir byttet ut med navnet på den neste tabellen. Tulosta erotinrivi jokaisen sivun ylälaitaan Skriv ut skillelinje over hvert ark Lainausmerkit: Hermetegn: Vie vain valinta Bare eksporter det merkede området Yleiset Felles Ohita kaksoiserottimet Overse gjentatte skilletegn Tekstikommentti: & Tekstavgrensing: kohteelle til Tuo rivit: Importer linjer: Tuo sarakkeet: Importer kolonner: Tällä valinnalla voit määritellä HTML- tiedoston koodauksen. Suositeltu koodaus (UTF8) on valittu oletuksena. Med dette valget kan du angi tegnkodingen til HTML- fila. Den anbefalte tegnkodingen (UTF- 8) er valgt som standard. Sivuvalinta Arkutvalg Napsauta tästä valitaksesi kaikki sivut luettelosta. Trykk her for å valge alle arkene i lista. & Poista kaikkien valinnat Fjern merking på alle Tällä valinnalla HTML- vientisuodin luo uuden verkkosivun jokaiselle sivulle. Jos otat valinnan pois, kaikki sivut kirjoitetaan yhdelle verkkosivulle. Dette valget vil gjøre at HTML- eksportfilteret oppretter en ny side for hvert ark. Om dette ikke er valgt, vil alle ark bli skrevet på en side. Käytä erillisiä tiedostoja kullekin taulukolle & Bruk egne filer for hver tabell Valitse tämä käyttääksesi oletuskirjasimia ja värejä HTML- sivulle. Velg dette for å bruke standard skrifttyper og farger for HTML- siden. Käytä & oletustyyliä Bruk standardstilen Valitse tämä valinta määritelläksesi erillisen tyylisivun HTML- sivulle. Voit valita tai kirjoittaa allaolevaan kenttään. Velg dette for å angi et eget stilark for HTML- siden. Du kan velge eller skrive inn i feltet under. Käytä & ulkoista tyylisivua: Bruk & eksternt CSS- ark: Tässä kentässä voit antaa URL: in tyylisivuusi. On mahdollista osoittaa tyylisivuun levyllä tai jossainpäin Internetiä. I dette feltet kan du angi en nettadresse til stilarket. Det er mulig å peke til et stilark på harddisken din eller et sted på Internett. Käytä tätä valintaa salliaksesi tai estääksesi kehykset solujen ympärillä. Bruk dette valget for å bruke eller ikke bruke rammer rundt cellene. Käytä & kehyksiä & Bruk rammer Käytä tätä valintaa määritelläksesi montako pikseliä tulisi olla solujen välillä. Vaikutus näkyy paremmin jos valitset Käytä kehyksiä myös. Bruk dette valget for å angi hvor mange piksler det bør være mellom cellene. Denne effekten er mer synlig om du også velger Bruk rammer. Pikseliä solujen välillä: Piksler mellom cellene: Oma koko (pikseleinä): Størrelse i piksler Korkeus: Bildehøyde: Resoluutio: Oppløsning: Vie XSLT- kokoonpano Oppsett av XSLT- eksport Yleiset xslt- tiedostot Vanlige xslt- filer Henkilökohtaiset xslt- tiedostot Personlige xslt- filer Vientisuotimen asetukset Parametre for eksportfilter Pidä suhde Behold størrelseforholdet PNG- vientivirhe PNG- eksportfeil Tuo XSLT- kokoonpano Importer XSLT- oppsett PNG- vientisuotimen parametrit Parametre for PNG- eksportfilter Korkeus (%) Høyde (%) Leveys (%) Bredde (%) LaTeX - vientivirhe Feil ved LaTeX- eksport KFormula- tuontivirhe KFormula- importfeil KFormula 1. 3 - tuontisuodin Importfilter for KFormula 1. 3 Nimi NavnProperty value Peruuta muutoksetNAME OF TRANSLATORS Angre endringerNAME OF TRANSLATORS mikko. piippo@ helsinki. fiGeneral properties bjornst@ skogkatt. homelinux. orgGeneral properties Ei mitäänMouse Cursor Shape IngenMouse Cursor Shape Ei kohdistintaMouse Cursor Shape Ingen markørMouse Cursor Shape NuoliMouse Cursor Shape PilMouse Cursor Shape Nuoli ylösMouse Cursor Shape Pil oppMouse Cursor Shape RistiMouse Cursor Shape KorsMouse Cursor Shape OdottaaMouse Cursor Shape VenterMouse Cursor Shape Ei kohdistintaMouse Cursor Shape TekstmarkørMouse Cursor Shape Koko pystysuunnassaMouse Cursor Shape Størrelse loddrettMouse Cursor Shape Koko vaakasuunnassaMouse Cursor Shape Størrelse vannrettMouse Cursor Shape Koko kauttaviivaMouse Cursor Shape Størrelse skråMouse Cursor Shape Koko kenoviivaMouse Cursor Shape Størrelse, venstre skråMouse Cursor Shape Koko joka suunnassaMouse Cursor Shape Størrelse alleMouse Cursor Shape Pystysuunnassa jaettuMouse Cursor Shape Del loddrettMouse Cursor Shape Vaakasuunnassa jaettuMouse Cursor Shape Del vannrettMouse Cursor Shape Osoittava käsiMouse Cursor Shape Pekende håndMouse Cursor Shape KiellettyMouse Cursor Shape ForbudtMouse Cursor Shape Mikä tämä on? Mouse Cursor Shape Hva er dette? Mouse Cursor Shape Mouse Cursor Shape OpptattMouse Cursor Shape Mouse Cursor Shape Åpen håndMouse Cursor Shape Valitse merkkiFont sample for property editor item, typically "Abc" Velger skriftFont sample for property editor item, typically "Abc" Font family and size, e. g. Arial, 2pt AbcFont family and size, e. g. Arial, 2pt Napsauta näyttääksesi esikatselukuvan Trykk for å forhåndsvise bildeThree dots for 'Insert image from file' button Lisää kuva tiedostosta Setter inn bilde fra fil Lisää kuva tiedostosta ("% 1" ominaisuudet) Sett inn bilde fra fil (for egenskapen «% 1 ») X X Y Y KorkeusSize Policy HøydeSize Policy KiinteäSize Policy FastSize Policy VähintäänSize Policy Minst muligSize Policy EnintäänSize Policy Størst muligSize Policy SuosittuSize Policy ForetrukketSize Policy LaajenevaSize Policy UtvidendeSize Policy Laajeneva vähimmäisarvoSize Policy Minst mulig, utvidendeSize Policy Ei huomioida Ignorert Kokosäännöt Vannr. praksis Vaakasuuntainen kokotyyppi Vannrett praksis Kokosäännöt Loddr. praksis Pystysuuntainen kokotyyppi Loddrett praksis Ulottuvuus vaakas. Vannr. strekk Ulottuvuus vaakasuunnassa Vannrett strekk Ulottuvuus pystys. Loddr. strekk Ulottuvuus pystysuunnassa Loddrett strekk Muokkaa elementtien luetteloa Rediger elementliste % 1: n sisältö Innhold av% 1 teemu. rytilahti@ d5k. net knuty@ skolelinux. no KoUnavail KOffice- ohjelma KOffice- programmet KoUnavail KoUnavail KoUnavail (c) 2001, David Faure © 2001 David Faure Ei ajoitettu Nettverksplanlegger Lisää asiakirja Sett inn fil Epäkelpo asiakirja. Mime- tyyppiä ei ole määritelty. Ugyldig dokument. Ingen mimetype er angitt Epäkelpo asiakirja. Odotettu mime- tyyppi application/ x- vnd. kde. kplato, saatiin% 1 Ugyldig dokument. Forventet mimetype application/ x- vnd. kde. kplato, fant% 1 Tämä asiakirja on luotu KPlaton uudemmalla versiolla (syntaksin verisio% 1) Avaaminen ohjelman tällä versiolla kadottaa tietoa. Dette dokumentet ble laget med en nyere versjon av KPlato (syntaks- versjon: & # 160;% 1) Hvis du åpner det i denne versjonen av KPlato vil noe informasjon gå tapt. Tiedostotyypin epäyhteensopivuus Filformatene stemmer ikke overens Ei voitu luoda työpakettia tallennettavaksi:% 1 Klarte ikke å opprette arbeidspakkefil for lagring:% 1 Ei voitu kirjoittaa% 1. Onko partitio täynnä? Klarer ikke å skrive «% 1 ». Er partisjonen full? Epäkelpo asiakirja. Odotettu mime- tyyppi application/ x- vnd. kde. kplato, saatiin% 1 Ugyldig dokument. Forventet mimetype application/ x- vnd. kde. kplato. work, fant% 1 Tämä asiakirja on luotu KPlaton uudemmalla versiolla (syntaksin verisio% 1) Avaaminen ohjelman tällä versiolla kadottaa tietoa. Dette dokumentet ble laget med en nyere versjon av KPlatoWork (syntaks- versjon:% 1) Hvis du åpner det i denne versjonen av KPlatoWork vil noe informasjon gå tapt. Näytä valitsin Tidsplanvelger & Luo malli asiakirjasta... & Lag mal fra dokument & # 160; … Näytä valitsin Vis velger Muokkaa pääprojektia... Rediger hovedprosjekt & # 160; … Määrittele WBS- malli... Definer WBS- mønster & # 160; … Lisää Sett inn prosjektfil & # 160; … KPlaton asetukset... Oppsett av KPlato & # 160; … Määrittele WBS- malli... Definer valuta & # 160; … Käynnissä... Framdrift & # 160; … Poista tehtävä Slett oppgave Tehtävän suoritus Beskrivelse & # 160; … Sisennä tehtävää Rykk inn oppgaven Vähennä sisennystä tehtävästä Rykk ut oppgaven Siirrä tehtävää ylös Flytt oppgaven opp Siirrä tehtävää alas Flytt oppgaven ned Työpaketti:% 1 Send arbeidspakke & # 160; … Muokkaa resurssia... Rediger ressurs & # 160; … Muokkaa riippuvaisuutta... Rediger avhengighet & # 160; … Poista riippuvaisuus... Slett avhengighet Muokkaimet Redigeringer Työ & loma Arbeid og ferie Muokkaa resursseittain työ - ja vapaapäiviä Rediger arbeids - og feriedager for ressurser Kustannusrakenne Kontoplan- struktur (CBS) Muokkaa kustannusrakennetta Rediger kontoplan- struktur Muokkaa resurssien rakennetta Rediger ressursfordelingsstruktur Muokkaa työn rakennetta Rediger oppgavestruktur Riippuvaisuudet (graafinen) Avhengigheter (grafisk) Muokkaa tehtävien riippuvaisuussuhteita Rediger oppgave- avhengigheter Riippuvaisuudet (luettelo) Avhengigheter (liste) Aikataulu Tidsplaner Laske ja analysoi projektin aikataulut Beregn og analyser prosjekt- tidsplaner Suorituskyky Ytelsesdiagram for prosjekt Näytä tehtävän etenemistiedot Vis informasjon om prosjektstatus Tehtävän tila Status for oppgave Näytä tehtävän etenemistiedot Vis framdriftsinformasjon for oppgave Tehtävän suoritus Oppgaveutførelse Näytä tehtävän suoritustiedot Vis informasjon om oppgavens utførelse Työpaketti:% 1 Arbeidspakkevisning Näytä tehtävän etenemistiedot Vis arbeidspakkeinformasjon for oppgave Gantt Gantt Näytä Gantt- kaavio Vis Gantt- diagram Välitavoitteet- Gantt Milepæl Gantt Näytä välitavoitteet Gantt - kaaviona Vis Gantt- diagram med milepæler Kohdistetut resurssit Ressurstilordninger Näytä resurssien osoitukset Vis ressurstilordninger Kohdistetut resurssit Ressurstilordninger (Gantt) Näytä resurssien osoitukset Vis ressurstilordninger i Gantt- diagram Kulurakenne Kostnads- netbryting Näytä suunnitellut kulut Vis planlagt og virkelig kostnad Suorituskyky Ytelsesdiagram for oppgaver Näytä tehtävän etenemistiedot Vis oppgavenes statusinformasjon for ytelse % 1: Lasketaan... % 1: beregner & # 160; … Laske% 1 Beregn% 1 % 1: Laskettu % 1: beregning fullført Lisää aikataulu:% 1 Legg til tidsplan% 1 Poista aikataulu% 1 Slett tidsplan% 1 Lisää alitetehtävä Legg til en underoppgave Lisää tehtävä Legg til en oppgave Lisää välitavoite Legg til en milepæl Lisää välitavoite Legg til en del- milepæl Tehtävän oletusarvot Standard for oppgaver Työpaketti:% 1 Arbeidspakke Ajoitettu tehtävä poistetaan. Tämä tekee aikataulusta virheellisen. En planlagt oppgave vil bli slettet. Dette vil gjøre tidsplanen ugyldig. Poista tehtäviä Slett oppgaver Tehtävä on ajastettu. Tämä tekee aikataulusta virheellisen. Denne oppgaven er planlagt. Dette vil gjøre tidsplanen ugyldig. Lisää suhde Legg til en forbindelse Poista suhde Slett forbindelsen Poista tehtävän riippuvaisuus Slett oppgave- avhengighet Lisää resurssi Legg til ressurs Poista resurssiryhmä Slett ressursgruppe Ajoitettu resurssi poistetaan. Tämä rikkoo aikataulun. En ressurs som er planlagt i bruk vil bli slettet. Dette vil gjøre tidsplanen ugyldig. Poista resurssikohde Slett ressursobjekter Muokkaa nimeä Endre navn Ei ajoitettu Ikke planlagt Väliaikaistiedoston avaaminen epäonnistui:% 1 Klarte ikke å lagre til midlertidig fil:% 1 Työpaketti:% 11=project name, 2=task name Arbeidspakke:% 11=project name, 2=task name Työpaketti:% 1@ info: whatsthis Arbeidspakke for prosjekt:% 1@ info: whatsthis Nimeä uudestaan Endre navn Poista Fjern@ action Insert View Lisää näkymä Legg til visning Resurssimuokkain Ressursredigering Tehtävämuokkain Oppgaveredigering Työ ja vapaa- aika Arbeid - og ferieredigering Tilien muokkaus Konto- redigering Riippuvaisuuksien muokkaus (graafinen) Rediger avhengigheter (grafisk) Riippuvaisuuksien muokkaus (luettelo) Rediger avhengigheter (liste) Aikataulujen käsittely Planbehandler Tehtävänäkymä Oppgavevisning Gantt- näkymä Ganttvisning Välitavoitteen Gantt- näkymä Milepæl Ganttvisning Ylös Til Muokkaa näkymää Sett opp visning Aseta KPlaton asetukset Sett opp kategori Näkymän valitsin Visningsvelger & Näytä & Visning Näytä Visning Rajoitukset Skranke startdato og tid Rajoitukset Skranke sluttdato og tid Arviolaskelma: Forventet estimat Optimistinen: Optimistisk estimat Pessimistinen: Pessimistisk estimat Tehtävän suoritus Oppgavebeskrivelse Päivitä tiedot automaattisesti Sjekk automatisk om det er nye arbeidspakker Laskenta Beregning Heti muutoksen jälkeen Straks ved endring Rajoitukset Skranker Salli resurssien ylikäyttö Tillat overbelastning av ressurser Tämän tehtävän vastuuhenkilö: Tätä ei ole rajoitettu resurssiryhmän henkilöihin vaan voi olla kuka tahansa. Voit jopa käyttää suoraan osoitekirjaa valintapainikkeella. Personen som er ansvarlig for denne oppgaven. Dette er ikke begrenset til personer som finnes i en ressursgruppe, men kan være hvem som helst. Med Velg- knappen kan du tilmed hente adresseboka direkte. Vastuuhenkilö: Ansvarlig: Lisää henkilö osoitekirjastasi. Sett inn en person fra adresseboka. Niin pian kuin mahdollista Så snart som mulig Niin myöhään kuin mahdollista Så sent som mulig Tulee alkaa Må starte på Tulee päättyä Må slutte på Älä aloita ennen kuin Ikke start før Älä lopeta myöhemmin kuin Ikke avslutt før Kiinteä aikaväli Fast intervall Rajoitukset Dagens dato og tid Rajoitukset Skranke starttid: Rajoitukset Skranke sluttid: Arviolaskelma: Estimattype: Yritys Innsats Arviolaskelma: Forventet estimat: Optimistinen: Optimistisk estimat: Pessimistinen: Pessimistisk estimat: Lisää asiakirja Sett inn etter denne noden Jälkeen Etter Näyttötyyppi: Vis type: Vinkki: Tip: Sanoja Ord Lauseita Setninger Tavuja Stavelser Kirjaimia, ml. välilyönnit Tegn inkl. mellomrom Kirjaimia (ei välejä) Tegn uten mellomrom Luettavuus FLesch leseletthet Huomioi teksti ala - ja loppuviitteistä Ta med tekst fra fot - og sluttnoter Päivitä tiedot automaattisesti Frisk opp data automatisk Työpaketti:% 1 Se etter arbeidspakker NAME OF TRANSLATORS La fila være etter at den er hentetNAME OF TRANSLATORS Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Axel Bojer, Espen Fjellvær OlsenEMAIL OF TRANSLATORS ilpo@ iki. fi axelb@ skolelinux. no, espenfjo@ gmail. com KPlatoKDE 4 tag line, see http: // kde. org/ img/ kde40. png KPlatoKDE 4 tag line, see http: // kde. org/ img/ kde40. png 1=datetime Opprett det enklest mulige prosjektet. 1=datetime 1=datetime Tilordne en ressurs til oppgaven. 1=datetime KPlato - KDE: n suunnittelutyökalu KPlato – Planleggingsverktøy for KDE (c) 1998- 2007, KPlato- työryhmä © 1998– 2009 KPlato- laget Thomas Zander Thomas Zander Dag Andersen Dag Andersen Raphael Langerhorst Raphael Langerhorst Nuno Pinheiro and Danny Allen og Kplaton sovelluskuvake Programikon for kplato Lisää tehtävä... Legg til oppgave & # 160; … Lisää välitavoite... Legg til en milepæl & # 160; … Lisää alatehtävä... Legg til underoppgave & # 160; … Lisää välitavoite... Legg til en del- milepæl & # 160; … Sisennä tehtävä Rykk inn oppgaven Pienennä sisennystä Rykk ut oppgaven Lähetä Send & # 160; … Lähetä aika Send til & # 160; … Muokkaa tehtävän kuluja Endre oppgavekostnad Näytä asetukset@ info: tooltip Generelle innstillinger@ info: tooltip @ info: tooltip Ytelsesindekser@ info: tooltip Tyhjennä Diagram Tehtävän asetukset Diagraminnstillinger Yhteenveto tehtävän asetuksista Innstillinger for sammendragsoppgaven Muokkaa tehtävän yhteenvetoa Endre sammendragsoppgave Muokkaa kalenteria Estimatomregninger Muokkaa asiakirjan tilaa Endre estimatomregninger Työn ositus numeroi kaikki projektin tehtävät tehtävärakenteen mukaisesti. WBS- koodi luodaan automaattisesti. Valitse "Luo WBS- koodi" Työkalut- valikosta luodaksesi WBS- koodin projektille. Oppgavestrukturen innfører nummerering for alle oppgaver i prosjektet, i følge den angitte strukturen. WBS- koden lages automatisk. Du kan definere mønster for WBS- koden med kommandoen Definer WBS- mønster i Verktøy- menyen. Työpakettien hallinta send arbeidspakker Projektin asetukset Valutainnstillinger Muokkaa asiakirjan tilaa Endre valutainnstillinger Week number (year) Topp - og bunntekst1=page number, 2=last page number Viikko% 1 (% 2) % 1 (% 2) @ info: tooltip 1=resource name Viive: Side: Projekti Prosjekt: Päivämäärä Dato: Muokkaa asetuksia... Sett opp visning & # 160; … Sulje näkymä Udelt visning Resurssien asetukset Ressursinnstillinger Muokkaa resurssia Endre ressurs Tämä viikko Denne uka Tämän viikon kokonaistyöt Total innsats denne uka % valmiina % fullført Käytetty työpanos Brukt innsats Työpanos jäljellä Gjenstående innsats Suunniteltu työpanos Planlagt innsats Muokkaa WBS- määritelmää Endre definisjon på WBS- kode Poista tehtävän riippuvuus Slett oppgave- avhengighet Laske aikataulu... Beregn tidsplan på nytt Työ Arbeid & # 160; … Ei työssä Arbeider ikke Muokkaa asiakirjan tilaa@ info: whatsthis Endre ukedagsstatus@ info: whatsthis Lisää kalenteri Legg til kalender Lisää alakalenteri Legg til underkalender Poista valittu kalenteri Slett merket kalender Muokkaa kalenteria Endre kalender Lisää työtauko % 1: Endre arbeidsintervall Ei työssä % 1: Sett som ikke- arbeidende Määrittämätön Sett% 1 som udefinert Ei tehtävää Ingen tilordnet oppgave Ei käynnistynyt Ikke påbegynt Käynnistynyt Påbegynt Päättynyt Ferdig Ei liitettyä resurssia Ingen ressurs tilordnet Projektin asetukset Prosjektinnstillinger Muokkaa pääprojektia Rediger hovedprosjekt Projektin pelivara: Positiv Negatiivinen pelivara Negativ WBS - määritelmä WBS- definisjon Lisää relaatio Legg til en forbindelse Muokkaa relaatioita Rediger forbindelsen Muokkaa relaatiota Endre forbindelsen Lisää aikataulu... Legg til tidsplan Laske aliaikataulu... Legg til del- tidsplan Poista valitut tilit Slett utvalg Kumulatiivinen Beregn Luo aliaikataulu Opprett del- tidsplan Lisää aikataulu... Legg til tidsplan% 1 Tulos Resultat Kriittinen polku Kritisk sti Aikataulutetaan Planleggingslogg Muokkaa välitavoitteen täyttymistä Endre milepælsfullføring Tehtävän asetukset Innstillinger for oppgaven & Resurssit & Ressurser & Kulut & Kostnad Tehtävän eteneminen Oppgaveframdrift Muokkaa tehtävän etenemistä Endre oppgaveframdrift Resurssien asetukset@ info: whatsthis Innstillinger for å vise ressurstilordninger@ info: whatsthis Lisää resurssiryhmä... Legg til ressursgruppe & # 160; … Lisää resurssi... Legg til ressurs & # 160; … Poista valitut Slett markerte elementer Tehtävän asetukset Innstillinger for Gantt- diagram Jaa näkymä Hovedvisning Käynnistynyt StartInterval length Lisää työtauko Rediger arbeidsintervaller Lisää työtauko Endre arbeidsintervall Muokkaa... Rediger & # 160; … @ action View a document Liitä asiakirja Legg ved et dokument Asiakirjan verkko- osoite on jo liitetty:% 1 Dokument- url er allerede vedlagt:% 1 Asiakirjaa ei voitu liittää Kan ikke legge ved dokument Muokkaa verkko- osoitetta Endre Url Asiakirjan verkko- osoite on jo olemassa:% 1 Dokument- url- en finnes fra før:% 1 Verkko- osoitetta ei voitu muokata Kan ikke endre url Muokkaa asiakirjoja Endre dokumenter Lisää asiakirja Fjern dokument Muokkaa asiakirjan verkko- osoitetta Endre dokument- url Muokkaa asiakirjan tyyppiä Endre dokument- type Muokkaa asiakirjan tilaa Endre dokument- status Muokkaa asiakirjan lähetystapaa Endre dokument SendAs Lisää asiakirja Legg til dokument Muokkaa tehtävän valmistumistaWeek number (year) Endre oppgavefullføringWeek number (year) Viikko% 1 (% 2) Week number Uke% 1 (% 2) Week number Muokkaa alatiliä Legg til underkonto Poista valitut tilit Slett merkede kontoer Välitavoitteen täyttyminen Milepælsframdrift Muokkaa tehtävän valmistumista Endre oppgavebeskrivelse Muokkaa välitavoitteen täyttymistä Endre milepælbeskrivelse Muokkaa tehtävän valmistumista Endre beskrivelse av sammendragsoppgave Muokkaa tehtävän valmistumista Endre prosjektbeskrivelse Kuvaus Oppgavebeskrivelse Muokkaa resursseja Endre ressurstildelinger Odotettu Forventet Optimistinen: Optimistisk Pessimistinen Pessimistisk Aikataulutetaan Planlegging Poista Slettet Aikataulu: Planlagt Resurssin tyyppi: Ressurs overbestilt Kuvausta ei saatavilla Ressurs ikke tilgjengelig Muokkaa resursseja Ingen ressurs tilordnet Ei voida toteuttaa Kan ikke imøtekomme skranker Lopetus- Alku Slutt- start Lopetus- Lopetus Slutt- slutt Alku- Alku Start- start Roomalainen, isot kirj. Romertall, store bokstaver Roomalainen, pienet kirj. Romertall, små bokstaver Kirjaimet, suuraakkoset Alfabetisk, store bokstaver Kirjaimet, pienaakkoset < hours > h: < minutes > m Alfabetisk, små bokstaver < hours > h: < minutes > m % 1t:% 2m < days > d < hours > h: < minutes > m % 1t:% 2m < days > d < hours > h: < minutes > m % 1p% 2t:% 3mYear. Note: Letter( s) only! % 1d% 2t:% 3mYear. Note: Letter( s) only! Month. Note: Letter( s) only! ÅMonth. Note: Letter( s) only! Week. Note: Letter( s) only! MWeek. Note: Letter( s) only! ID: dHour. Note: Letter( s) only! t tMinute. Note: Letter( s) only! m mSecond. Note: Letter( s) only! on sMillisecond. Note: Letter( s) only! Referenssi Referanse Asiakirjan verkko- osoite on jo liitetty:% 1 Dokument lastet inn, URL=% 1 Kuvausta ei saatavilla Opprett avtaler: Nødvendig ressurs ikke tilgjengelig Resursseja ei saatavilla Ressurs% 1 ikke tilgjengelig i intervallet:% 2 til% 3 Resursseja ei saatavilla Ressurs% 1 tilgjengelig fra% 2 til% 3 Työssä Arbeider Tili Konto Nimikirjaimet: Init Aikataulun mukainen päättymisaikaSchedule project forward Planlegg prosjektet fra:% 1Schedule project forward KumulatiivinenSchedule project backward Beregn sluttSchedule project backward Kumulatiivinen Beregn start Aikataulu: Tidsplan Aikataulutetaan (% 1) Planlagt slutt:% 1 Valitse tämä ajoittaaksesi projektin alkuhetkestä eteenpäin Planlegg prosjektet forover fra:% 1 Myöhäinen päättymispäivä Beregn sen slutt Kumulatiivinen Beregn tidlig start Valitse tämä ajoittaaksesi projektin loppuhetkestä taaksepäin Planlegg prosjektet bakover fra:% 1 Aikataulun mukainen alkamisaika Planlagt starttid:% 1, sluttid:% 2 Suunnitelma Plan Varhainen päättymispäivä1=type of constraint Beregn tidlig slutt1=type of constraint Varhainen päättymispäivä Tidlig slutt beregnet:% 1 Kumulatiivinen Beregn sen start Myöhäinen alkamispäivä Sen start beregnet:% 1 Aikataulun mukainen alkamisaika1=type of constraint Planlegg fra start% 11=type of constraint Valitse tämä ajoittaaksesi projektin alkuhetkestä eteenpäin Klarte ikke planlegge innen tidsmålet for prosjektet Lasketun arvion vaihtelu Avlutter senere enn sen slutt Aikataulu: Tidsplan:% 1 til% 2 Aikataulun mukainen alkamisaika1=type of constraint Planlegg fra slutt- tid:% 11=type of constraint 1=type of constraint % 1: Klarte ikke planlegge før sen slutt. Negativ flyt=% 21=type of constraint 1=type of constraint % 1: Klarte ikke planlegge innen etterfølgers starttid1=type of constraint Muokkaa resursseja Ingen ressurs er blitt tilordnet Vastaanota Motta Projekti Delprosjekt Lisää välitavoite... Milepæl Aikaväli: Periodisk Mahdollisimman pian Så snart som mulig Mahdollisimman myöhään Så sent som mulig Alettava Må starte på Päätyttävä Må slutte på Ei ala ennenkuin Ikke start før Ei lopu myöhemmin kuin Ikke avslutt etter Kiinteä väli Fast intervall Työmäärä Innsats Seuraava vuosi Neste periode % valmiina Endre% fullført Päättynyt Sett som ferdig Työpanos jäljellä Endre gjenstående innsats Muokkaa tilejä Endre virkelig innsats Muokkaa normaalia työaikaa Endre virkelig starttid Muokkaa normaalia työaikaa Endre virkelig sluttid Kriittinen polku Kritisk Kriittinen polku Ikke- kritisk Vältä Unngå PERT PERT Vain odotettu Bare forventet Kesto Retning Päällekkäisvaraus Overbestilling Kuvaus Distribusjon Suunniteltu työpanos Planlagt start Suunniteltu työpanos Planlagt slutt Aikataulu: Tidsplanlegger Kuvausta ei saatavilla Ikke tilgjengelig Työpakettien hallinta Arbeidspakke sendt:% 1 Työpakettien hallinta Arbeidspakkesending mottatt:% 1 % valmiinaBudgeted Cost of Work Scheduled Oppgaven er meldt% 1% ferdigBudgeted Cost of Work Scheduled Todellinen työpanos BCWP (kostnad) Actual Cost of Work Performed Todellinen työpanos ACWP (kostnad) Budgeted Cost of Work Scheduled Työmäärä BCWS (Innsats) Budgeted Cost of Work Performed Työmäärä BCWP (Innsats) Actual Cost of Work Performed Työmäärä ACWP (Innsats) Aikavyöhyke Tid Kustannus Kostnad Tehtävän nimi Navn på oppgaven Tehtävän eteneminen Oppgavetype Tämä on tehtävän ainutkertainen tunniste. Ansvarlig person for denne oppgaven Muokkaa resursseja Liste over ressurstilordninger Aikarajoituksen tyyppi Tidsskranketypen Myöhäinen alkamispäivä Skranke starttid Rajoituksen loppuaika Skranke sluttid Tehtävän eteneminen Oppgavenotater Työn ositus (WBS) Oppgavestrukturkode (WBS) Lisää taso Nodenivå Tili juokseville menoille Konto for løpende kostnader Tili käynnistyksessä syntyneille menoille Konto for kostnader påløpt ved begynnelsen av oppgaven Tehtävän käynnistyksessä syntyneet menot Kostnad påløpt ved oppstart av oppgaven Tili tehtävän päättyessä syntyneille menoille Konto for kostnad påløpt ved avslutning av oppgaven Tehtävän lopettamiskulut Kostnaden påløpt ved avslutning av oppgaven Suunniteltu työpanos Planlagt starttid Myöhäinen päättymispäivä Planlagt sluttid Aikaisin alkamisaika, jonka riippuvuudet mahdollistavat Tidligste starttid som avhengigheter tillater Aikaisin päättymisaika, jonka riippuvuudet mahdollistavat Tidligste slutt- tid som avhengigheter tillater Myöhäisin alkamisaika, jonka riippuvuudet mahdollistavat Seneste starttid som avhengigheter tillater Myöhäisin päättymisaika, jonka riippuvuudet mahdollistavat Seneste slutt- tid som avhengigheter tillater Suunniteltu kesto Planlagt varighet Tehtävän nimi Varians for varigheten Optimistinen kesto Optimistisk varighet Pessimistinen kesto Pessimistisk varighet Kuinka kauan tehtävä voi viivästyä ilman että se vaikuttaa koko hankkeen valmistumiseen Hvor lenge en oppgavestart kan utsettes uten å påvirke prosjektets ferdigtid Kuinka kauan tehtävän tai polun kestoa on lyhennettävä, jotta pysytään aikataulussa Hvor lenge en oppgaves eller stis varighet må reduseres for å imøtekomme en tidsskranke@ info: whatsthis Negatiivinen pelivara (engl. float) ilmaisee ajan, jolla tehtävän tai polun kestoa on lyhennettävä aikatauluvaatimusten täyttämiseksi. Negativ flyt er hvor lenge en oppgaves eller stis varighet må reduserers for å imøtekomme en tidsskranke. Kuinka kauan tehtävää voidaan viivästyttää ilman seuraavien tehtävien alun viivästymistä Hvor lenge en oppgave kan utsettes eller forlenges uten å påvirke starten på noen etterfølgende oppgaver@ info: whatsthis Pelivara (engl. float) on aika, jonka verran tehtävä voi viivästyä, ilman että se vaikuttaa minkään myöhäisemmän tehtävän käynnistymiseen. Fri flyt er hvor lenge en oppgave kan utsettes eller forlenges uten å påvirke starten på noen etterfølgende oppgaver. Kesto varhaisesta aloituksesta myöhäiseen lopetukseen Varighet fra Tidlig start til Sen start@ info: whatsthis Alun pelivara (engl. float) on aikaväli varhaisesta alkuajasta myöhäiseen alkuaikaan. Startflyt er varighet fra Tidlig start til Sen start. Kesto varhaisesta lopetuksesta myöhäiseen lopetukseen Varigheten fra Tidlig slutt til Sen slutt@ info: whatsthis Lopun pelivara (engl. float) on aikaväli varhasesta lopetuksesta myöhäiseen lopetukseen. Sluttflyt er varigheten fra Tidlig slutt til Sen slutt Tehtävälle omistetut resurssit Ressurser tilordnet oppgaven Tehtävän asetukset Status for oppgave Muokkaa tehtävän valmistumista Oppgavefullføring Todellinen työmäärä Virkelig innsats Suunniteltu työpanos Planlagt kostnad Todelliset kulut Virkelig kostnad Tehtävän todellinen alkamisaika Tidspunkt da oppgaven faktisk ble påbegynt Tehtävän todellinen alkamisaika Viser om oppgaven er påbegynt Tehtävän todellinen valmistumisaika Tidspunkt da oppgaven faktisk ble ferdig Tehtävän todellinen valmistumisaika Viser om oppgaven er ferdig Tehtävän eteneminen Statusmerknad Laskettu arvio Beregnet forventet estimat Lasketun arvion vaihtelu Varians for beregnet estimat Pessimistinen Pessimistisk estimat Arvion tyyppi Type estimat Kalenteri määrittää resurssin työajan Kalenderen som blir brukt når estimattypen er Varighet Todennäköisin arvio Mest sannsynlige estimat Riskin laji Type risiko Solmua ei ole ajoitettu Noden er ikke planlagt Työpanos on arvioitu, mutta resursseja ei ole annettu Et innsatsestimat er gjort, men ingen ressurs er tilordnet Tehtävälle annettu resurssi on varattu päällekkäin En ressurs tilordnet denne oppgaven er overbooket Tehtävälle annettu resurssi ei ole saatavilla En ressurs tilordnet denne oppgaven er ikke tilgjengelig Aikatauluvaatimusta ei voitu täyttää En tidsskranke kunne ikke innfris Annettu resurssi ei saavuttanut arvioitua työmäärää Den tilordnede ressursen kunne ikke utføre den beregnede innsatsen Budjetoidut kulut aikataulutetulle työlle Budsjettert kostnad for planlagt arbeid Budjetoidut kulut tehdylle työlle Budsjettert kostnad for utført arbeid Tosiasialliset kulut tehdylle työlle Virkelig kostnad for utført arbeid Resurssin tai resurssiryhmän nimi Navnet på ressursen eller ressursgruppa Resurssin tai resurssiryhmän laji Type ressurs eller ressursgruppe Tehtävän nimi Ressursens initialer Sähköpostiosoite E- postadressen til ressursen Kalenteri määrittää resurssin työajan Kalenderen definerer når ressursen arbeider Enin työmäärä, joka voidaan antaa Største belastning som kan tilordnes Määrittää resurssin saatavuuden projektille Bestemmer når ressursen er tilgjengelig for prosjektet Hinta tuntia kohden, normaalit tunnit Kostnad pr time, normal arbeidstid Hinta tuntia kohden, ylityötunnit Kostnad pr time, overtid Kiinteä hinta Fast kostnad Tehtävän nimi Navn på kontoen Tilin kuvaus Beskrivelse av kontoen Tehtävän nimi Navn på tidsplanen Aikataulujen tila Planens status Kontrolloi resurssien päällekkäisvarausta aikatauluttamisessa@ info: whatsthis Kontrollerer ressursoverbooking under planleggingen@ info: whatsthis Aikataulussa käytetty jakelu@ info: whatsthis Fordelinga som skal brukes under planleggingen@ info: whatsthis Määrittää laskettavat aikataulut Definerer planene sm skal beregnes Aikataulun mukainen alkamisaika Planlagt starttid Aikataulun mukainen päättymisaika Planlagt ferdig tid Aikataulun mukainen päättymisaika@ info: whatsthis Planleggingsretning@ info: whatsthis @ info: whatsthis Planleggeren som brukes til å beregne prosjektets tidsplan@ info: whatsthis Asiakirjan URL URL til dokumentet Asiakirjan tyyppi Type dokument Asiakirjan tila Status for dokumentet Määrittää kuinka asiakirja lähetetään Definerer hvordan dette dokumentet sendes Tehtävän nimi Navn på kalenderen Tehtävän nimi Tidssone for kalenderen Tehtävän nimi Navn på den påkrevde oppgaven Tehtävän nimi Navn på den avhengige oppgaven Relaation tyyppi Relasjonstype Relaation viive Tidsforsinkelse i relasjonDefault (calendar name) Oletus Standard (% 1) Saatavilla: Tilgjengelig fra:% 1 Saatavilla: Tilgjengelig til:% 1 Nimikirjaimet: Initialer Lisää kalenteri Kalender Raja (%) Grense (%) Saatavilla: Tilgjengelig fra Saatavilla olevat tehtävät: Tilgjengelig til Tavallinen taksa Normal pris Ylityön hinta: Overtidspris Lisää resurssiryhmä... Legg til ressursgruppe Lisää resurssi... Legg til ressurs1=account name Oletustili: % 1 (standardkonto) Oletustili: Fravelg som standardkonto Oletustili: Velg som standardkonto Projekti Forelder Lapsi Barn Viive: Forsinkelse Muokkaa relaatiota Endre tidsforsinkelse for relasjon1=calendar name Oletustili: % 1 (Standard kalender) Muokkaa kalenteria Endre kalendernavn Oletustili: Fravelg som standardkalender Oletustili: Velg som standardkalender Muokkaa kalenteria Endre kalenderens tidssone Yläkalenteri: Gi kalenderen ny forelder Poista valittu kalenteriUndefined Slett kalenderUndefined NonWorking UNonWorking Working IAWorking Muokkaa kalenteria1=time 2=The number of hours of work duration (non integer) Endre kalendertilstand1=time 2=The number of hours of work duration (non integer) URL Url Lähetä Send som Alkupäivämäärä: Velg dagen i dag Sulje < week > - < year > Lukk < value >% % 1 -% 2 % 1% Allokoi resursseja: Tildelte enheter:% 1% Lisää relaatio Tilordning Resurssi Nødvendige ressurser Muokkaa resursseja Ressurstildeling Projekti:% 1 Eksternt prosjekt:% 1 Lisää työtauko Intervall Käynnistynyt Start- tid Loppupäivämäärä: Slutt- tid@ title: column noun Lataa Last inn@ info: tooltip Muokkaa resurssejaWeek number (year) Ingen ressurser er blitt tilordnet1=resource name, 2=list of resources Allokoi resursseja: Tilordnet ressurs:% 1@ info: tooltip 1=list of resources Allokoi resursseja: Tilordnede ressurser:% 1 Arvio: Estimert innsats:% 1 Optimistinen: Optimistisk innsats:% 1 Optimistinen: Optimistisk varighet:% 1 Pessimistinen Pessimistisk innsats:% 1 Pessimistinen Pessimistisk varighet:% 1 Juokseva tili Løpende konto:% 1 Alku:% 1 Oppstartskonto:% 1 Oletustili: Avslutningskonto:% 1 Aikataulu: Planlagt start:% 1 Aikataulutetaan (% 1) Planlagt varighet:% 1 Optimistinen: Optimistisk estimat:% 1 Pessimistinen PERT pessimistisk varighet:% 1 Pessimistinen Pessimistisk estimat:% 1 % valmiina Oppgaven er% 1% ferdig Päättynyt Sent ferdig Päättynyt Tidlig ferdig Alkupäivämäärä: Startet sent Käynnistynyt Startet tidlig Voi alkaa Kan starte Projektin nimi Kan ikke starte Ei käynnistynyt Ikke startet Alku:% 1 Virkelig start:% 1 Todelliset kulut Oppgaven startet:% 1 Valmis:% 1 Virkelig slutt:% 1 Suunniteltu työpanos Planlagt innsats til% 1:% 2 Todellinen työpanos Virkelig innsats brukt inntil% 1:% 2 Työpanos jäljellä Innsats som gjenstår:% 1 Suunniteltu työpanos Planlagt kostnad til% 1:% 2 Työn ositus (WBS) WBS- kode:% 1 Budjetoidut kulut aikataulutetulle työlle Budsjettert kostnad for arbeid planlagt på% 1:% 2 Budjetoidut kulut tehdylle työlle Budsjettert kostnad for arbeid utført på% 1:% 2 Tosiasialliset kulut tehdylle työlle Virkelig kostnad for arbeid utført på% 1:% 2 Not available Schedule Performance Index på% 1:% 2Not available Myöhäinen alkamispäivä Seneste arbeidspakke sendt:% 1 Vastuullinen: Ansvarlig Arvio: Estimattype Arvio: Estimat Riski: Risiko Rajoitus Skranke Alkurajoitus Skrankestart Loppurajoitus Skrankeslutt Muokkaa tilejä Løpende konto Muokkaa tilejä Oppstartskonto Käynnistys Oppstartskostnad Lisää tili Avslutningskonto Lopetus Avslutningskostnad Varianssi (arvio) Varians (est.) Varhainen alkamispäivä Tidlig start Varhainen päättymispäivä Tidlig slutt Myöhäinen alkamispäivä Sen start Myöhäinen päättymispäivä Sen slutt Projektin pelivara: Positiv flyt Pelivara Fri flyt Negatiivinen pelivara Negativ flyt Alkupäivämäärä: Startflyt Lopetus- Alku Sluttflyt Osoitukset Tilordninger Vaihtelu (keston) Varians (var) Optimistinen: Optimistisk (var) Pessimistinen Pessimistisk (var) Työmäärä Virkelig innsats Ei käynnistynyt Virkelig start Varhainen päätös Virkelig slutt Ei osoitettu Tilordning mangler Rajoitusvirhe Skrankefeil Työmäärä Innsats ikke oppnådd Koodi: WBS- kodeNode level Lisää tasoBudgeted Cost of Work Scheduled NivåBudgeted Cost of Work Scheduled Työpakettien hallinta Arbeidspakkeeier Työpakettien hallinta Arbeidspakkestatus Lisää resurssi... Legg til ressurs Muokkaa asiakirjan tilaa Endre estimat Muokkaa tilejä Endre løpende konto Muokkaa tilejä Endre oppstartskonto Muokkaa tehtävän kuluja Endre oppstartskostnad Muokkaa tilejä Endre avslutningskonto Muokkaa tehtävän kuluja Endre avslutningskostnad Saatavilla olevat tehtävät: Flytt oppgaver Lisää tehtävä... Legg til en oppgave Lisää alatehtävä... Legg til en underoppgave Ryhmä Gruppe: Valitse resurssi osoitekirjasta Velg ressurs fra adresseboka Resurssi Ressurstype: Kalenteri: Kalender: Alkaa: Fra: Päättyy: Til: Resurssia kohden Nødvendige ressurser: Tuntihinta: Timepris: Ylityön hinta: Overtidspris: Alku Fra Tehtävä 1 Oppgave 1 Loppu Til Tehtävä 2 Oppgave 2 Lisää relaatio Relasjonstype Kustannukset: Kostnad: Työmäärä Innsats: WBS - määritelmä Periodedefinisjon Alkupäivämäärä: Bruk dagens dato Tehtävä Oppgaver Peruuta Rykk fram Alkaen: Fra: Projektin aikataulu Tidsplan: Todennäköisyys valmistumiselle ennen Sannsynlighet for ferdigstilling før Riski: er lik & Johtaja Topptekst Projektinjohtaja:% 1 Prosjektleder Alku Bunntekst Projektin asetukset Prosjektkode- definisjon Koodi: Kode: WBS - määritelmä Standarddefinisjon Käytä tasoja Bruk nivådefinisjoner Koodi: Kode Erotin: Skilletegn Lisää taso Legg til nivå Lopetus Vis: Aikajakso:% 1 Periodisitet: Kumulatiivinen Oppsamlet Kesto Avvik Alkupäivämäärä: Startdato Projektin nimi Prosjektstart Loppupäivämäärä: Sluttdato Alkupäivämäärä: Dagens dato Projektin nimi Prosjektslutt Työn ositus (WBS) Oppgavestruktur (OS/ WBS) WBS: WBS: Tehtävän nimi Navn på oppgaven. Tehtävästä vastuullisen henkilön nimi. Tämä ei rajoitu pelkästään resurssiryhmän jäseniin, vaan vastuullinen voi olla kuka tahansa. Voit jopa valita vastuullisen henkilön Valitse- painikkeella osoitekirjastasi. Personen som er ansvarlig for denne oppgaven. Dette er ikke begrenset til personer som finnes i en ressursgruppe, men kan være hvem som helst. Med Velg- knappen kan du tilmed hente adresseboka direkte. Vastuullinen: Ansvarlig: Lisää henkilö osoitekirjastasi Sett inn en person fra adresseboka Liitä henkilö osoitekirjastasi. Sett inn en person fra adresseboka. Ajoitus Tidsvalg Aikataulu: Tidsplan: Arvio: Estimat: Riski: Risiko: Optimistinen: Optimistisk: Pessimistinen Pessimistisk: Koko pelivara: Total slakk: Venytä viimeistä osaa Strekk siste seksjon Valitse näytettävät sarakkeet Velg kolonner som skal vises: & Piilotetut sarakkeet & Skjulte koonner: & Näkyvät sarakkeet Synlige kolonner: Ei liitettyä resurssia Vis oppgavenavn Ei liitettyä resurssia Vis ressursnavn Poista tehtävän riippuvuus Vis oppgave- avhengigheter Kriittinen polku Vis kritisk sti Muokkaa tehtävän valmistumista Vis oppgavefullføring Projektin pelivara: Vis positiv flyt Projektin nimi Prosjektnavnet. Projektin johtaja Prosjektleder. Valitse projektin johtaja osoitekirjasta Velg en prosjektleder fra adresseboka. & Valitse & Velg & # 160; … Aikataulutetaan Planleggingsintervall Varhainen alkamispäivä Tidligste start: Myöhäinen päättymispäivä Senest ferdig: Tili: Konto: Käynnistynyt Oppstart Lopetus Avslutning Tuntia vuodessa: Timer per år: Tuntia kuukaudessa: Timer per måned: Tuntia viikossa: Timer per uke: Näitä arvoja tarvitaan, kun arvioit tehtävän täyttämiseen tarvittavan työmäärän. Disse verdiene brukes til å gi et estimat over nødvendig innsats for å fullføre en oppgave. Tuntia päivässä: Timer per dag: Laske aikataulu... Beregn fra nåværende tidspunkt Laske aikataulu... Beregn på nytt fra: Saatavilla olevat tehtävät: Tilgjengelige oppgaver Vaadittavat tehtävät: Legg til nødvendig oppgave Poista vaadittava tehtävä Fjern nødvendig oppgave Kriittinen polku (Tehtävän ID) Kritisk sti (oppgave- id): Projekti Prosjektslakk: Tehtävän yksityiskohdat Oppgavedetaljer ID: Id Varhainen alkamispäivä Tidlig startdato Varhainen päättymispäivä Tidlig ferdigdato Myöhäinen alkamispäivä Sen startdato Myöhäinen päättymispäivä Sen ferdigdato Pelivara Slakk Vapaa marginaali Ledig margin Valmistuminen Fullføring Alkoi: Påbegynt: Päättyi: Fullført: Kumulatiivinen Beregn innsats Saatavilla olevat tehtävät: Pr. oppgave Resurssia kohden Pr. ressurs Lisää Legg til oppføring Resurssi Pr. ressurs Edell. Forrige Seur. Neste KOffice- asiakirjan luominen epäonnistui Klarte ikke åpne dokumentet Tiedostoa% 1 ei ole olemassa Fila% 1 finnes ikke. Asiakirja on jo avattu:% 1 Dokumentet er åpent fra før:% 1 Tiedostoa ei voitu purkaa:% 1 Klarte ikke å pakke ut dokumentet fra lager:% 1 Virheellinen verkko- osoite:% 1 Ugyldig URL:% 1 Tiedostoa% 1 ei ole olemassa Fila finnes ikke:% 1 Tämä työpaketti on jo olemassa projektin varastossa:% 1 Haluatko korvata sen? Denne arbeidspakka finnes fra før i prosjektlageret. Prosjekt: & # 160;% 1 Oppgave:% 2 Vil du oppdatere den gamle pakka med data fra den nye? Tiedoston kirjoittaminen epäonnistui:% 1 Klarte ikke å laste inn fila:% 1 Epäkelpo asiakirja. MIME- tyyppiä ei määritelty. Ugyldig dokument: Dokumentet inneholder ikke « maindoc. xml ». Varaston avaaminen epäonnistui:% 1 Klarte ikke åpne fila:% 1 Epäkelpo asiakirja. MIME- tyyppiä ei määritelty. Ugyldig dokument. Ingen mimetype oppgitt. Epäkelpo asiakirja. Odotettu MIME- tyyppi application/ x- vnd. kde. kplato. work, mutta saatiin% 1 Ugyldig dokument. Forventet mimetype application/ x- vnd. kde. kplato. work, fant% 1 Asiakirja on luotu uudemmalla KPlatoWork- ohjelman versiolla (syntaksin versio:% 1) Tällä ohjelmaversiolla avaaminen menettää tietoja. Dette dokumentet er en nyere versjon enn det KPlatoWork støtter (syntaks- versjon:% 1) Hvis du åpner det i denne versjonen av KPlatoWork vil noe informasjon gå tapt. Tiedostoformaatin yhteensopivuusongelma Filformatene stemmer ikke overens Eteneminen... Framdrift Muokkaa ohjelmalla: Redigeringsmodus: NAME OF TRANSLATORS Fjern innslagNAME OF TRANSLATORS Eteneminen... Framdrift for oppgave & Projekti Prosjektnavn & Projekti Prosjektleder KPlatoWork- asetukset... Sett opp & # 160; visning & # 160; … KPlatoWork- asetukset... Oppsett av KPlatoWork & # 160; … & Muokkaa Rediger & # 160; … @ verb & Näytä Vis & # 160; … Eteneminen... Rediger framdrift & # 160; … Tätä tiedostoa ei voida muokata Denne fila kan ikke redigeres Asiakirja on jo avattu Dokumentet er åpent fra før Varaston avaaminen epäonnistui:% 1 Klarte ikke laste inn prosjekt:% 1 Tiedostoa ei voitu purkaa:% 1 Klarte ikke opprette fila for lagring Varaston avaaminen epäonnistui:% 1 Klarte ikke å åpne lageret:% 1 Varaston avaaminen epäonnistui:% 1 Kan ikke lagre til prosjektlageret:% 1 Tiedoston luku epäonnistui:% 1 Klarte ikke å lese fil:% 1 Tiedoston kirjoittaminen epäonnistui:% 1 Kunne ikke skrive fil:% 1 KPLatoWP - työpakettien käsittely projektien suunnitteluohjelmaa KPlato varten KPlatoWork – arbeidspakkebehandler for prosjektplanverktøyet KPlato KPLato työpakettien käsittely KPlato arbeidspakkebehandler (c) 1998- 2007, The KPlato Team © 1998– 2009 KPlato- laget Dia% 1 Lysbilde% 1 Uusi diaesitys% 1 Ny lysbildeframvisning% 1 Ei voi olla kahta samannimistä diaesitystä. Det kan ikke være to lysbildeframvisninger med samme navn Saatavilla olevat diat Alle lysbilder Nykyinen diaesitys: Sett opp lysbildevisning Muokaa omaa diaesitystä... Importer presentasjon & # 160; … Poista dia Sett inn et lysbilde Dia% 1 Kopier lysbilde Nykyinen diaesitys: Kopier gjeldende lysbilde Poista dia Slett lysbilde Poista dia Slett det aktive lysbildet Esitys Forrige lysbilde Poista dia Neste lysbilde Poista dia Første lysbilde Poista dia Siste lysbilde Muokaa omaa diaesitystä... Sett opp KPresenter & # 160; … Muotoilu Normal Luo animaatio Opprett startanimasjon Muokaa omaa diaesitystä... Rediger tilpassede lysbildeframvisninger & # 160; … Käynnistä esitys Start presentasjon Nykyinen diaesitys: Fra gjeldende lysbilde Muokaa omaa diaesitystä... Sett opp lysbildevisning & # 160; … Muokaa omaa diaesitystä... Sett opp talerens visning & # 160; … Luo animaatio Formanimasjon Objekti Rediger form Dia% 1 Visningsoppsett Luo tehoste Lag sideeffekt Muokkaa sivun tehostetta Endre sideeffekt Poista sivun tehoste Slett sideeffekt Luo animaatio Lag en form- animasjon KOffice- esitysohjelma KOffice presentasjonsverktøy KPresenter KPresenter (c) 1998- 2007, KPresenter- työryhmä © 1998– 2008 KPresenter- laget Thorsten Zachmann Thorsten Zachmann nykyinen ylläpitäjä Vedlikeholder nykyinen ylläpitäjä Tidligere vedlikeholder alkuperäinen tekijä Opprinnelig forfatter Werner Trobin Werner Trobin Toshitaka Fujioka Toshitaka Fujioka Ariya Hidayat Ariya Hidayat Percy Leonhardt Percy Leonhardt Nykyinen diaesitys: Gjeldende lysbilde% 1 av% 2 Esitys Slutt på ysbildeframvisning Sulje Svart Objekti Form Muotoile & Format & Järjestä objekteja & Ordne objekter & Objektien tasaus & Juster objekter Teksti & Tekst & Tasaus & Juster & Muoto Type & Diaesitys Lysbildeframvisning Tiedosto: Fil Esitys Lysbildeframvisning Pystysuuntainen asettelu Loddrett justering Käännä objektit Snu objekter & Skaalaa kuva kokoon 1: 1 & Skaler så bildet vises 1: 1 i EsitysNAME OF TRANSLATORS PresentasjonNAME OF TRANSLATORS Marko Grönroos, Mikko Ikola, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Rune Nordvik, Klaus Ade Johnstad, Axel Bojer, Gunnhild Lurås, Lars Risan, Øyvind A. HolmEMAIL OF TRANSLATORS magi@ iki. fi, ikola@ iki. fi, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi number1@ realityx. net, rune@ linuxnorge. com, klaus@ skolelinux. no, axelb@ skolelinux. no, gluras@ c2i. net, lars. risan@ tik. uio. no, sunny@ sunbase. org Omien diaesitysten muokkain Redigerer for selvvalgte lysbildeframvisninger Omat diaesitykset Selvvalgte lysbildeframvisninger Lisää uusi diaesitys Legg til ny lysbildevisning Poista diaesitys Slett lysbildevisning Saatavilla olevat diat Tilgjengelige lysbilder Nykyinen diaesitys: Denne lysbildeframvisningen: Lisää dia Legg til lysbilde Dia% 1 Lysbilder Esitys Presentasjonslysbilder: Muokaa omaa diaesitystä... Rediger selvvalgte lysbildeframvisninger & # 160; … Esitys Presentasjonsskjerm: Oikealle & Høyde: Dia% 1 & Lysbilde Ylös To bokser inn øverst Alas To bokser inn nederst Vasemmalle To bokser inn venstre Oikealle To bokser inn høyre Alas To bokser ut nederst Vasemmalle To bokser ut venstre Oikealle To bokser ut høyre Luo tehoste Foss Oikealle Øverst høyre loddrett Pystysuuntainen asettelu Loddrett øverst samme inn Pystysuuntainen asettelu Loddrett øverst samme ut Objekti Slange Vasemmalta Fra venstre Oikealta Fra høyre Ylhäältä Ovenfra Alhaalta Nedenfra Vasemmalta Fra øverst venstre Oikealta Fra øverst høyre Alhaalta Fra nederst venstre Alhaalta Fra nederst høyre Esitys Femkant Luo tehoste Rundt rektangel Pystysuuntainen asettelu Loddrett Pystysuuntainen asettelu Hjerte omvendt Pystysuuntainen asettelu Nøkkelhull omvendt Tiedosto: Sirkel Pystysuuntainen asettelu Sirkel omvendt Pystysuuntainen asettelu Rektangulær omvendt Pystysuuntainen asettelu Ruter omvendt Vasemmalle Venstre Pystysuuntainen asettelu Venstre omvendt Luo tehoste Pilspiss Poista sivun tehoste Dobbelt sveip Pystysuuntainen asettelu Motsatt loddrett omvendt Oikealta Senter høyre Werner Trobin Senter øverst Vasemmalta Senter venstre Alhaalta Senter nederst Oikealta Fold ut høyre Alhaalta Fold ut nederst Oikealta Fold inn høyre Alhaalta Fold inn nederst Vasemmalta Fold inn venstre Sulje Klokke Poista sivun tehoste Dobbelt vifte Oikealle Medurs høyre Alas Medurs nederst Dia% 1 Lysbilde Luo tehoste Låve- sikksakk Pystysuuntainen asettelu Loddrett omvendt Tiivistelmä 1 Sammendrag 1 Tiivistelmä 2 Sammendrag 2 Tiivistelmä 3 Sammendrag 3 Valtimonpullistuma Aneurisme (Blod i blått) Kaihtimet Persienne Sinivihreä Blå Grønn Ruskeat Brune Harjattu alumiini Børstet aluminium Palava paperi Brennende papir Palava läpinäkyvyys Brent glass Karibiansininen Karibisk blues CD- puolikas CD halv Kahvi Kaffe Kylmä teräs Kaldt stål Kylmä teräs 2 Kaldt stål 2 Kruunun puristus Kroneform Pimeä 1 Mørk 1 Syvä meri Dyp sjø Valoraketin hehku kulma 1 Glødende blaff vinklet 1 Valoraketin hehku säde 1 Glødende blaff radialt 1 Valoraketin hehku säde 2 Glødende blaff radialt 2 Valoraketin hehku säde 3 Glødende blaff radialt 3 Valoraketin hehku säde 4 Glødende blaff radialt 4 Valoraketin säde 101 Blaff radialt 101 Valoraketin säde 102 Blaff radialt 102 Valoraketin säde 103 Blaff radialt 103 Valoraketin juova säde 1 Glødende stråler radialt 1 Valoraketin juova säde 2 Glødende stråler radialt 2 Valoraketin juova koko 1 Glødende stråler størrelse 1 Valoraketin juovan kokokerroin 101 Glødende størrelse fak 101 Neljä kalteria Fire stolper Ranskan lippu Fransk flagg Tasainen Ranskan lippu Utglattet fransk flagg Kokonaan kyllästynyt spektri CCW Fult mettet spektrum CCW Kokonaan kyllästynyt spektri CW Fult mettet spektrum CW Saksan lippu Tysk flagg Tasainen Saksan lippu Utglattet tysk flagg Kultainen Gyllen Vihreät Grønnfarger Horisontti 1 Horisont 1 Horisontti 2 Horisont 2 Hehkulamppu Glødende Maa 1 Land 1 Maa ja meri Land og sjø Jotain metallista Noe metallisk Meksikon lippu Meksikansk flagg Tasainen Meksikon lippu Utglattet meksikansk flagg Ellottava päänsärky Kvalmende hodepine neoninsyaani Neon turkis neoninvihreä Neon Grønn neoninkeltainen Neon gul Pastellisateenkaari Pastell regnbue Pastellivärit Pastell Violetit Purpurfarger Säteittäinen silmämunan sininen Radialt øye blå Säteittäinen silmämunan ruskea radialt øye brun Säteittäinen silmämunan vihreä Radialt øye grønn Sädehehku 1 Radial glød 1 Säteittäinen sateenkaaren vanne Radial regnbue ring Romanian lippu Rumensk flagg Romanian lippu, pehmennetty Utglattet rumensk flagg Pyöristetty reuna Avrundet kant Varjo 1 Skygger 1 Varjo 2 Skygger 2 Varjo 3 Skygger 3 Taivaanranta Bysilhuett Saastunut taivaanranta Bysihluett forurenset Neliömäinen puukehys kvadratisk treramme Kolmen kalterin synti Tre stolper sinus Trooppiset värit Tropiske farger Sisärenkaan punainen Pipe rød Puu 1 Tresort 1 Puu 2 Tresort 2 Keltainen kontrasti Gul kontrast Keltainen appelsiini Gul oransje 40_ väriä 40 Farger Nimetyt värit Navngitte farger KDE (uusi) KDE (ny) animoidut serpentiinit Animert konfetti Huopakynä Sprittusj Kipinät Gnister Kynäluonnos Blyantskisse Viini Vinranke neliö (10×10) kvadrat (10x10) neliö (10×10) sumennettu uskarpt kvadrat (10x10) Ympyrä (11) Sirkel (11) Sumea ympyrä (11) Uskarp sirkel (11) Ympyrä (13) Sirkel (13) Sumea ympyrä (13) Uskarp sirkel (13) Ympyrä (15) Sirkel (15) Sumea ympyrä (15) Uskarp sirkel (15) Ympyrä (17) Sirkel (17) Sumea ympyrä (17) Uskarp sirkel (17) Ympyrä (19) Sirkel (19) Sumea ympyrä (19) Uskarp sirkel (19) Ympyrä (01) Sirkel (01) neliö (20×20) kvadrat (20x20) neliö (20×20) sumennettu uskarpt kvadrat (20x20) Ympyrä (03) Sirkel (03) Sumea ympyrä (03) Uskarp sirkel (03) Ympyrä (05) Sirkel (05) Sumea ympyrä (05) Uskarp sirkel (05) neliö (5×5) kvadrat (5x5) neliö (5×5) sumennettu uskarpt kvadrat (5x5) Ympyrä (07) Sirkel (07) Sumea ympyrä (07) Sirkel uklar (07) Ympyrä (09) Sirkel (09) Sumea ympyrä (09) Sirkel uklar (09) Kalligrafinen sivellin Kalligrafisk penn Serpentiini Konfetti Kohdistin Cursor Suuri kohdistin LB Cursor Big LB Suuri kohdistin LW Cursor Big LW Suuri kohdistin RB Cursor Big RB Suuri kohdistin RW Cursor Big RW Kohdistin LW Cursor LW Koonmuuttokohdistin (vino1) Cursor Resize Diag1 Koonmuuttokohdistin (vino2) Cursor Resize Diag2 Koonmuuttokohdistin (vaaka) Cursor Resize Hor Koonmuuttokohdistin (pysty) Cursor Resize Vert Kohdistin RW Cursor RW Kohdistin pieni LB Cursor Small LB Kohdistin pieni LW Cursor Small LW Kohdistin pieni RB Cursor Small RB Kohdistin pieni RW Cursor Small RW Kohdistin erittäin pieni LW Cursor Tiny LW Kohdistin erittäin pieni RW Cursor Tiny RW Kohdistin ylös Cursor Up Vino tähti (11) Diagonal stjerne (11) Vino tähti (17) Diagonal stjerne (17) Vino tähti (25) Diagonal stjerne (25) Hiekkadyynit (AP) Sanddyner (AP) Galaksi (AP) Galakse (AP) Galaksi, iso Galakse, stor Galaksi, pieni (AP) Galakse, liten Pippuri Pepper kuvapiste (1×1 neliö) skjermpunkt (1x1 kvadrat) 3D- vihreä 3D grønn Ametisti Ametyst Puulaiva Trebark Iso sininen Stor blå Sininen hila Blått nett Siniset neliöt Blå kvadrater Sininen web Blått nettverk Tiilet Mursteiner Säkkikangas Sekkestrie Visavaneri Korktre( aktig) Suklaavanukas Sjokoladevirvel Korkkipöytä Korkplate Railo Sprekk Kraateri Kratre Aaltopaperi krøllete papir Sähkönsininen Elektrisk blå Kuitu Fibre Graniitti 1 Granitt # 1 Kuivattu muta Tørket gjørme Jää Is Java Kaffebønner Nahka Lær Vaahteran lehdet Lønneblader Salamointi Lyn (og torden) Marmori 1 Marmor # 1 Marmori 2 Marmor # 2 Marmori 3 Marmor # 3 Yksi pieni askel... Et lite skritt & # 160; … Nops Bobleknotter Parkki 1 Parkett # 1 Parkki 2 Parkett # 2 Parkki 3 Parkett # 3 Pastellit Pastellsaker Mänty Furu treverk Vaaleanpunainen marmori Rosa marmor Uima- altaan pohja Bassengbunn Qbert Kuber uppovalaisin Flyplasslinoleum Punaiset kuutiot Røde kuber Taivas Himmel Laatta Skifer Pienet neliöt Små kvadrater Tähtikenttä Stjernetåke Kapeat viivat Striper fine Viivat Striper Maa Jord Saksanpähkinä Hvalnøtt Varoitus! Advarsel! Jonkinlainen puu En eller annen tresort Mänty? Furu? Puu # 1 Tresort # 1 Puu # 2 Tresort # 2 Puu Tresort Hilaväli Gitteravstand & Kuva & Bilde & Taso & Lag & Suodata Filter Siveltimet yms. Pensler og sånn NavigointiNAME OF TRANSLATORS NavigeringNAME OF TRANSLATORS Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Gunnhild Lurås, Børre Gaup, Bjørn Steensrud, Axel Bojer, Øyvind A. HolmEMAIL OF TRANSLATORS mikko. piippo@ helsinki. fi knuty@ skolelinux. no, gluras@ c2i. net, boerre@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, axelb@ skolelinux. no, sunny@ sunbase. org Esiasetuksen nykymääritys Gjeldende forhåndsinnstillinger Siveltimen nykymääritys Gjeldende penseldefinisjon Tallenna siveltimen nykyinen määritys tälle nimelle lagre denne penseldefinisjonen med dette navnet Tallenna & esiasetuksiin & Lagre til forhåndsinnstillinger Painike Trykknapp Esiasetuskokoelma Samling av forhåndsinnstillinger Uusi kuva Nytt bilde Kuvan koko Bildestørrelse Tarkkuus: Oppløsning: pistettä tuumalla piksler- per- tomme & Läpikuultamattomuus: & Ugjennomsiktighet: Komposiittitila Sammensatt modus: Väriavaruus Fargerom: Tekstiselite Tekstetikett Profiili: Profil: Valitse aktiiviset kanavat Velg de aktive kanalene. Valitse aktiiviset kanavat. Vain aktiiviset kanavat ovat näkyvissä, suodatettavissa tai muokattavissa maalaamalla. Velg de aktive kanalene. Bare aktive kanaler vil bli synlige, filtrert, eller påvirket av maling. & Aktiiviset kanavat & Aktive kanaler Kovempi Form Taustaväri Bakgrunnsfarge: Peittävyys: Ugjennomsiktighet: Näytä alkuperäinen taso Vis rot- laget & Kohdistimen muoto Skrivemerkeform: Työkalukuvake Verktøyikon Risti Siktekryss Nuoli Pil Sivellin Penselomriss Ei kohdistinta Ingen markør Lähteen valinta Kildemerking & Tason valinta & Lagmerking & Kuvan valinta Bildemerking Yhdistämistapa Kombineringsmetode Yhdistetty alue & Kombinert område Jaettu alue & Delt område & Prosenttia: Plassering & X- Siirtymä: X- forskyvning: & Y- Siirtymä: Y- forskyvning: Alajako: Underavdeling: Tyylit Stil Pää: Hoved: Pisteviivat Stiplede linjer nimetön- 1 uten_ navn- 1 Aseta leveys ja korkeus vastaamaan näytön resoluutiota. Sett bredde og høyde til skjermoppløsningen. & Näytön koko & Skjermstørrelse Sisältö: Innhold Peitteen väri: Lerretfarge: Taustavärin peittävyys Bakgrunnsfargens ugjennomsiktighet Taustavärin peittävyys Bakgrunnsfargens ugjennomsiktighet. Peittävä Ugjennomsiktig Ensimmäinen taso leikepöydältä Første lag fra utklippstavla Oma liukuväri Selvvalgt overgang Suora Lineærtthe gradient will be drawn bilinearly Kaari Kurvet Sphere Inc. Sfære, øk Sphere Dec. Sfære, minsk HSV CW HSV CW HSV CCW HSV CCW Kuvan resoluutio Bildeoppløsning X- resoluutio: Bildeoppløsning i X- retning: Y- resoluutio: Bildeoppløsning i Y- retning: Oletusvärimalli uusia kuvia varten: Standard fargemodell for nye bilder: Kalibroidun näytön icm- profiili. ICM- profilen for din kalibrerte skjerm & Näytön profiili: & Skjermprofil: Tulostuksen oletusvärimalli: Standard skriverfargemodell: Kalibroidun tulostimen icm- profiili ICM- profilen til din kalibrerte printer Printterin oletusprofiili: Standard skriverprofil: Liitettäessä Krita- ohjelmaan muista sovelluksista Når det limes inn i Krita fra andre programmer Oletetaan sRGB (kuten web- käytössä oletetaan) Anta sRGB (slik bilder fra nettet bør ses) Oletetaan näyttöprofiili (kuten näet toisessa sovelluksessa) Anta skjermprofil (slik det synes i det andre programmet) Kysy joka kerta Spør hver gang Huomaa: Väritieto säilytetään aina kun kopioidaan/ liitetään Kritan sisällä. Merk at når det kopieres/ limes inni Krita, så blir fargeinformasjonen alltid beholdt. Käytä mustan pisteen kompensaatiota Bruk svartpunkt- kompensering Muokkaa asetuksia Rediger forhåndsinnstillinger Merkitse kirjanmerkillä Sett bokmerke her & Tason nimi: & Lagnavn: Käytä OpenGL: ää Slå på OpenGL Käytä OpenGL- varjostuksia Slå på OpenGL- skyggere Koko Størrelse: Jos valittu, ruudukko liikkuu kangasta vieritettäessä. Hvis du velger dette, så flytter sjekkerne seg når bildefeltet rulles. Määrittää, liikkuvatko ruudut kankaan myötä vai pysyvätkö ne paikoillaan Bestemmer om sjekkerne holder seg på plass eller om de ruller sammen med bildefeltet & Liikuta ruudukkoa vieritettäessä & Flytt sjekkerne under rulling Asetukset Valg for geometri Ääriviivat: Omriss: Ei ääriviivoja Uten omriss Sivellin Pensel Yleiset Generator Täyttö: Fyll: Ei täytetty Ikke fylt Edustaväri Forgrunnsfarge Siveltimenveto Strøk Täytä koko valinta Filtervalg Asetukset: Forhåndsinnstillinger: Muokkaa esiasetuksia Rediger forhåndsinnstillinger Koko kuva Hele bildet Käytä kuviona Bruk som mønster Lisää esimääriteltyihin kuvioihin Legg til forhåndsvalgte mønstre Esikatsele Forhåndsvisning & Esikatsele & Forhåndsvisning Esikatsele muokattua tasoa Forhåndsvis endret lag Näytä alkuperäinen taso Vis opprinnelig lag 1: 1 1: 1 Päivitä esikatselukuva Oppdater forhåndsvisning Päivitä & automaattisesti & Autooppdater Päivitä esikatselukuva automaattisesti aina suotimen asetusten muuttuessa Oppdater forhåndsvisningen automatisk når filteroppsettet forandres Ikkuna Dialog Käytä ja sulje Bruk og lukk Luo maskitehoste Opprett maskeeffekt Välimuistin käyttö Vekselminnebruk: Tässä määritetään kovalevyllä sijaitsevan välimuistin käyttö. Jos siirrät valitsimen vasemmalle, ei välimuistia käytetä lainkaan. Jos siirrät sen oikealle, käytetään välimuistia paljon. Denne bestemmer hvor mye Krita bruker vekselminnet. Dra glidebryteren helt til venstre for å la være å bruke veksleminne. Dra glidebryteren helt til høyre for å bruke vekselminnet mye. Matriisisovelma Matrise- skjermelement Lisää uusi väri... Legg til ny farge & # 160; … Poista valittu väri Fjern merket farge Lisää uusi paletti... Legg til ny palett & # 160; … Tyhjennä nykyinen paletti Tøm nåværende palett Täytä paletti kuvan perusteella Fyll paletten fra bildet Täytä paletti nykyisestä tasosta Fyll paletten fra gjeldende lag nykyinen & taso gjeldende & Maske & Valinta & Utvalg nykyinen & taso gjeldende & Lag Käytä profiilia Bruk profil & Profiilit & Profiler: Sävy pyritään säilyttämään, valoisuus ja kylläisyys uhrataan havaittavan värin säilyttämiseksi. Fargetonen blir forhåpentlig opprettholdt (men ikke nødvendigvis), lysstyrke og metning blir ofret for å beholde fargen slik den sanses. Hvitpunkt endret til nøytrale gråtoner. Ment for bilder. Pikselöi Piksel Hahmo: Form Toiminta: Handling: Korvaa (pikanäppäin R) Erstatt (snarvei R) Leikkaa (pikanäppäin T) Skjær (snarvei T) Lisää (pikanäppäin A) Legg til (snarvei A) Vähennä (pikanäppäin S) Trekk fra (snarvei S) Antialiasoidaan Kantutjevning Muunnosefektit Omformingseffekter Maskin asetukset Maskeparametre Nimi: Maskenavn: Mittakaava X: Skaler X: Mittakaava Y: Skaler Y: Viisto X: Skjær X: Viisto Y: Skjær Y: Kiertokulma (radiaania): Rotasjonsvinkel (radianer): Siirrä X- suunnassa: Flytt X: Siirrä Y- suunnassa: Flytt Y: väh. Minimum enint. Maksimum kesk. Middel Navigointi Visualisering Pehmeä Shift Kahvi Avskjæring Nopeus Startverdi Rajaus Beskjær X; X: Leveys säilytetään muuttumattomana Holder bredden konstant ved beskjæring Korkeus säilytetään muuttumattomana Holder høyden konstant ved beskjæring Suhde Forhold: Suhde säilytetään muuttumattomana Beholder samme forhold & Rajaus Beskjær Suhde: Forhold: Valintatapa Utvalgsmodus Kahdenna nyt valittu taso tai maski Flytt det laget du nå har valgt i lagboksen. Snarvei: CTRL- klikk. Nykyinen taso Flytt gjeldende lag Siirrä tasoa alas Flytt lag med innhold Siirrä koko ryhmää Flytt hele gruppa Esimerkkisäde: Utvalgsradius: Näytä värit prosentteina Vis farger som prosenter Lisää palettiin: Legg til palett: Päivitä nykyinen väri Oppdater gjeldende farge Käytä & näkyviä tasoja Velg fra alle synlige lag Nykyinen taso Gjeldende lag Dynaaminen sivellin Prosjekt Muunna Omform säde radius Kutista valintaa Tusjbruk Peittävyyden vähennys Minkende ugjennomsiktighet Kylläisyyden vähennys Minkende metning Hahmo: Form: Antialiasoitu kuvapiste Anti- aliaset piksel Suhteellinen Proporsjonal Satunnaiskoko Vilkårlig størrelse Kierrä Rotasjon Seuraa kohdistinta Følg markøren Teksti Tekstur Halkaisija: Diameter: Kierto: Rotasjon: Mittakaava: Skala: Välistys: Avstand: Osaset Partikler Poista segmentti Skjelvebevegelse Gaussin jakauma Gauss- fordeling Musteen määrä Tusjmengde Peittävyys Tetthet Kylläisyys Metningsvekter Paine trykkvekt Tiilen kylläisyys vektet metning Paine Musetrykk 1U 1D 2U 2D Kokeelliset parametrit Eksperimentelle parametre Mittakaavatekijä Skalafaktor Viistoa taso Skjær- faktor Satunnaissiirtymä Tilfeldig forskyvning Siveltimen muoto Penselfasong Siveltimen asetukset Penselinnstillinger K8ste Tusj Perspektiivin korjaus Korriger perspektivet Omat kaaret Selvvalgte kurver Kokokaari Størrelseskurve Käytä omaa kaarta Bruk selvvalgt kurve Läpikuultavuuskaari Ugjennomsiktighetskurve Tummenna kaarta Mørkningskurve Loppu Slutt halkaisija diameter välistys avstand Satunnainen HSV Tilfeldig HSV Satunnaispeittävyys Vilkårlig tetthet Väriavaruus Farge pr. partikkel Jos valittu, hilasivellin täyttää kunkin osasen taustan taustavärillä. Osasen tausta hilan leveyksinen ja korkeuksinen nelikulmio, joka oletuksena on läpinäkyvä. Hvis dette er krysset av vil rutenettpenselen fylle bakgrunnen for hver partikkel med bakgrunnsfargen. Bakgrunnen for partikkelen er et rektangel med rutehøyde og rutebredde og er som standard gjennomsiktig. Täytä tausta Fyll bakgrunn Skaalaa taso Ta fra inndata- laget Sekoita taustaväriin Bland med bakgrunnsfarge toista gjenta Maalaustila Malemodus Salama Vask Kasvava Økende Paine Trykk Kulmikas Vinkel Valintatapa: Utvalgsmåte: Säännöllinen Vanlig Animoitu Animert Käytä väriä maskina Bruk farge som maske Käytä siveltimenä Bruk som pensel Lisää esimääriteltyihin siveltimiin Legg til forhåndsvalgte pensler Lorem ipsum dolor sit amet, consectetur adipisicing elit, sed do Vår kjære møy i cape øvde banjo, whist og quiz i taxifila Neliö Kvadratthe gradient will be drawn as an assymmetric cone Häivytä Langsomt forsvinne Vaakasuunnassa: Vannrett: Pystysuunnassa: Loddrett: horizontal resolution Välimuistin käyttö Topper: Ohita alfa ignorer alfa Väriasetukset Filterinnstillinger Kasvata Voks Kutista Krymp HSV CCW Swirl moturs Tila Flytt Asetukset Farge- deformering Linssi Linse zoom ut Linssi Linse zoom inn Säde Deformeringsradius Määrä: Deformeringsmengde & Käytä lineaarista interpolaatiota Bilineær interpolasjon Maalaa valinta siveltimellä Mal når penselen ikke beveges Käytä kuviota Bruk teller Välistys avstand: Dynaaminen sivellin Dynamisk- innstillinger Pikselin leveys Startbredde Ikkuna Dra Kolmio Fast vinkel Kulma X- vinkel Kulma Y- vinkel Etäisyysalue: Breddeområde & Maski Masse Pystysuunnassa: Sirkelradius Ruudukon koko Linjeavstand Käytä kuviota Linjetall Monikulmio Mangekant Ympyrä Tråd Polun valinta Mal tilkobling Hilan leveys Rutebredde Hilan korkeus Rutehøyde & Skaalaa Skaler Pystysuuntainen aalto: Loddrett ramme Vaaka- aalto Vannrett ramme Tiilen koko Skjelverammer Tila: Modus 2 Tila: Modus 1 Tila: Modus 3 Kaari Kurvemodus Pystysuunnassa: Loddrett radius Vaakasuunnassa: Vannrett radius Vaakasuunnassa: Vannrett radius: Pystysuunnassa: Loddrett radius: Vaaka- aalto Vannrett bølge Amplitudi: Bølgehøyde: Sinusoidaalinen Sinusoidal Pystysuuntainen aalto: Loddrett bølge Taso: Nivåer Keskisävyt Mellomtoner Kirkkaat Markeringer Vääristyksen korjaus Forvrengningskorreksjon Lähellä keskusta: Nær senter: Lähellä reunoja: Nær kanter: Keskusta: Senter: Kirkkauden korjaus: Lysstyrkekorreksjon: Kirkkauden korjaus LysstyrkeKon Kontrasti: Kontrast Hue: Fargetone: Kylläisyys Metning: Tuloste Utdata: Maalauskynnys: Terskel: Ikkunan koko: Vindusstørrelse: Puolikoko: Halvstørrelse: Värimalli: Referansebilde: Tiedostonnimi kuvalle, jonka sävyt ja värit haluat siirtää nykyiselle tasolle. Filnavn på bildet med toner og farger du vil overføre til gjeldende lag. & Kuhmutustaso (bumpmap layer): & Kildelag for ruglekart: & Tyyppi: & Type Lineaarinen & Lineær Kirkkaus & Gråskala Sinusoidaalinen Sinusoid & Kompensoi tummennus & Kompenser for formørking Käännä kuhmutus Omvend ruglekart & Monista kuhmutus & Flislegg ruglekart Kulma: & Asimut: & X- Siirtymä: & X- forskyvning: & Y- Siirtymä: & Y- forskyvning: & Syvyys: & Dybde: & Veden pinta: & Vann- nivå: & Vallitseva valo & Miljø- lys: Tiilen koko Filstørrelse: the file will be much compressed, thus small, but quality will be bad Pienet tiilet Liten Peittävyys: Kvalitet: the file will be much compressed, so the quality will be bad lisää Dårligthe quality will be good but the file will not be much compressed Puu God Tiilten lukumäärä Antall oppløsninger: Tuo kuva PDFImportWidget Pastellivärit Sider & Kuva & Alle sider Valintatapa: & Sideutvalg Ulottuvuus & pikseleinä Dimensjonervertical resolution Asetukset PNG- valg Ominaisuudet: Komprimer: The compression will take a long time; saving the file will be slow. & Näytä LangsomThe file will save fast but will not be compressed a lot Salama Raskmake a very small file, but take a long time saving & Resoluutio: Sammenfletting Portable Network Graphics (PNG) - tiedostomuoto sallii läpinäkyvyyden tallentamisen kuviisi alfakanavaa käyttämällä. Voit poistaa valinnan, ellet käytä läpinäkyvyyttä ja haluat pienemmän tiedostokoon. On suositeltavaa aina tallentaa alfakanava. Formatet Portable Network Graphics (PNG) kan ta vare på gjennomsiktighet i bildet ved å lagre en alfa- kanal. Ta bort krysset hvis du ikke bruker gjennomsiktighet og du vil at fila skal bli mindre. Det anbefales å alltid lagre alfakanalen. Tallenna alfakanava (läpinäkyvyys) Lagre alfakanal (gjennomsiktighet) Bilineaarinen Binært Päivitä esikatselukuva Oppdater Tee kuvasta peittävä Ikke noe bilde lastet innShow a preview of the image after saving to assess the quality difference Esikatselu: Forhåndsvis bilde Perus GrunnleggendeA progressive jpeg file can be displayed while loading. Paine Progressiv Pehmeä Jevn ut: Kovempi Formater: Asetukset TIFF- valg Ei mitään IngenThe gradient will repeat forwards Suojaa: Prediktor: Vaakasuunnassa: Vannrett differensiering Tallenna alfakanava (läpinäkyvyys) Lagre alfa- kanal (gjennomsiktighet) Latista kuva & Flat ut bilde Asetukset Valg for JPEG- kompresjon Pienet tiilet Minst Siniset Best Valotustapa: Faks- modus: Perus Klassisk Väri: & Farge: & RGB- muodossa Som & RGB Muuta & tiilten kokoa Flisstørrelse & Marginaalit & Marg Uuden tason ominaisuudet Egenskaper for nytt lag Tason nimi Lagnavn: Kohdeväriavaruus: Målfargerom: Tason profiili: Lagprofil: Sekoitustila: Blandingsmodus: Kanavien lähteet Kanalkilder Taso 1 Lag 1 Tiedosto Fil & # 160; … Alfa: Alfa: Taso 2 Lag 2 Asetukset Informasjon om utvidelse & Resoluutio: Versjon: Toiminta: Handlinger: Luo uusi taso Lag en ny handling Kahdenna maski Dupliser handling Kahdenna nyt valittu taso tai maski Dupliser den valgte handlingen Tuo maski ylos Flytt en handling opp Tuo maski ylos Flytt en handling ned & Lisää nykyiseen valintaan Slett gjeldende handling Sekoitustila Blandingsmodus Luo uusi taso Opprett en ny maske eller et nytt lag Kahdenna taso tai maski Dupliser lag eller maske Kahdenna nyt valittu taso tai maski Dupliser det valgte laget eller masken Siirrä tasoa alas Flytt lag eller maske ned Siirrä tasoa ylös Flytt lag eller maske opp Näytä tai muuta tason ominaisuuksia Se på eller forandre lagegenskaper Poista taso Slett laget eller masken Valitse paletti Velg palett 00000 00000 Väritilan muunnos Fargerom- konvertering Kuville For bilder Paras kuvaajille ja kaavioille Beste for diagrammer og grafer W: 88% V: 888 PC: 88% W: 88% V: 888 PC: 88% Lähdetiedostot: Kildefiler Luo panoraama & Opprett et panorama Menetelmä Metode Logaritminen & Logaritmisk Kanava & Kanal: Näytä: Visning: Skaalaa uuteen kokoon Skaler til ny størrelse Koko pikseleinä Størrelse i pksler Pikselöi Piksler & Prosenttia: Prosent (%) & Resoluutio: Interpolering: Tulostus Utskriftstørrelse Leveys: Utskriftsbredde: Korkeus: Utskrifthøyde: Resoluutio: Oppløsning pistettä piksler/ tomme & Muuta kokoa Forandre størrelse & Rajaa tasot kuvakokoa muutettaessa Beskjær lag ved forandring av bildestørrelse Ulottuvuus & pikseleinä & Pikseldimensjoner Alkuperäinen Original: & Uusi & Ny: Kankaan koko Lerretsstørrelse Leveys: Bredde & Prosenttia: Prosent Siirtymä Forskyvning Siirtymä X- forskyvning Siirtymä Y- forskyvning X- siirtymä: Forskyvning i X: Y- siirtymä: Forskyvning i Y: Salli koon muuttaminen Tillatt endring av størrelse Värialue Fargeområde Punaiset Røde Keltaiset Gulfarger Syaanit Cyanblåfarger Siniset Blå Magentat Magentarødfarger & Käännä & Inverter & Lisää nykyiseen valintaan Legg til nåværende valg Kierrä kuvaa Roter bilde Suuntaus Orientering Myötäpäivään Med klokken Vastapäivään Mot klokken & 90 astetta & 90 grader & 180 astetta & 180 grader & 270 astetta & 270 grader & Oma: & Tilpasset: Tekijän nimi: Laget av: Julkaisija: Utgiver: Oikeudet: Retter: Kirkkaus: Lysstyrkeverdi: ISO: ISO: Valotusaika: Eksponeringstid: Valotustapa: Eksponeringsmåte: Kulmat: Automatisk flereksponering Valotusohjelma: Eksponeringsprogram: Ei määritetty Ikke angitt Normaali ohjelma Normalprogram Pystysuuntainen Portrettmodus Vaakasuuntainen Landskapsmodus Nimi: F- tall: Linssi Objektiv Polttoväli Brennvidde: Polttoväli (35mm vastaavana) Brennvidde (ekv. 35mm): Maksimiaukko: Max blenderåpning: Automaattitarkennus Automatisk fokus Etäisyys kohteeseen: Motivavstand: Mittaustapa: Målemåte: Keskimäärin Gjennomsnitt Piste Punktlys Monta pistettä Multipunkt Osittain Delvis Etäisyysalue: Avstandsområde: Lähikuva Nærbilde Automaattinen Automatisk modus Punaisten silmien poisto Rødøyefjerning Salaman energia: Blitsstyrke: Jälkikäsittely Etterbehandling Vahvistuksen säätö: Forsterkingskontroll: Matala vahvistus Lav forsterking opp Voimakas vahvistus Høy forsterking opp Matala vaimennus Lav forsterking ned Voimakas vaimennus Høy forsterking ned Valon lähde Lyskilde: Päivänvalo Dagslys Keinovalo Glødelampe Kaunis sää Fint vær Pilvinen sää Skyet vær Varjosta Skygge ISO studiokeinovalo ISO studio glødelampe muu andre Pehmeä Bløtt Kova Hardt Valkotasapaino Hvitbalanse: Vaakasuuntainen Liggende Pystysuuntainen Stående Yökuva Nattscene Tekijä: Skaper: Ei määritelty Ikke definert Vaakatasoleikkaus: Fargesekvensiell områdeføler Vaakatasoleikkaus: Trilineær føler Vaakatasoleikkaus: Fargesekvensiell lineær føler Kuvaus: Mål Aktiivinen taso Aktivt lag Jätä tuodun kuvan koko huomiotta ja säilytä nykyinen koko Ignorer størrelsen på importert bilde og behold gjeldende størrelse Muuta nykyistä kokoa tuodun kuvan kooksi Endre gjeldende størrelse til størrelsen på det importerte bildet Muunna kuvan koko nykyiseen tasoon Skaler det importerte bildet til gjeldende størrelse Lähdetiedostot: Kildefiler: aukko åpning Filmin herkkyys (iso) Filmfølsomhet (ISO) lisää kuva legg til bilde Tee HDR- taso Opprett HDR- lag pistettä piksler Pienennä valintaa Krymp utvalget ved Suurenna valintaa Øk utvalget ved Nykyinen värimalli Gjeldende fargemodell: Nykyinen taso Nåværende lag Litistä kaikki tasot ennen erottelua Slå sammen alle lag før oppdelinga Tasoille Til lag Kuville Til bilder Alfavalinnat Alfavalg Kopioi alfakanava jokaiselle kanavalle alfakanavana Kopier alfakanalen til hver oppdelt kanal som en alfakanal Hylkää alfakanava Forkast alfakanalen Luo erillinen erottelu alfakanavasta Opprett egen oppdeling fra alfakanalen Muuta 8- bittiseksi ennen erottelua Skaler ned til 8- bit før oppdeling Värikuvaksi, ei harmaasävyksi Utdata til farge, ikke gråtoner Etäisyys: Varians: Asetus: Forhåndsskala: & Prosenttia: Percentil: Kirkkaus Skalaer Alue: Område: Alempi: Nedre: Ylempi: Øvre: Kromaattinen: Kromatisk: Valo: Lys: yksinkertainen enkel Maalauskynnys: Lokal kontrastterskel: Operaattori: Operator: Asetus: Forhåndsinnstillinger: muokkaa asetuksia rediger forhåndsinnstillinger & Moodi & Modus & Tallennetaan Opptak Makro Makroer Tasotehosteet Lageffekter Piirrä ellipsi Tegn en himmel Kirkkaus Prøver Satunnainen & kohina Tilfeldig maling Suodinluettelo Filtertest & Kohdeväritila: Endre fargerom Histogrammi Endre form på histogrammet Suotimet: Filtre Telakoinnit Dokkere Kritan telakoinnit Dokkere for Krita Telakoitu paletti Palett- dokker Näytä telakoitu paletti Vis en palett- dokker Kankaan koristeet Lerretsdekorasjoner Koristeita Kritan kankaalle Dekorasjoner for Kritas lerret Näytä viivaimet Vis noen forsvinningspunkter RGB (16- bittinen) HDR- kuville RGB (16- bit flyt/ kanal) for bilder med stort dynamisk område (HDR) RGB (32- bittinen) RGB (32- bit flyt/ kanal) for bilder med stort dynamisk område (HDR) XYZ (32- bittinen liukuluku/ kanava) HDR- kuville XYZ (16- bit flyt/ kanal) for bilder med stort dynamisk område (HDR) XYZ (32- bittinen liukuluku/ kanava) HDR- kuville XYZ (32- bit flyt/ kanal) for bilder med stort dynamisk område (HDR) YCbCr (16- bittinen kokonaisluku/ kanava) YCbCr (16- bit heltall/ kanal) YCbCr (8- bitinen kokonaisluku/ kanava) YCbCr (8- bit heltall/ kanal) Edustaväri Bytt om forgrunn - og bakgrunnsfarge Edustaväri Tilbakestill forgrunn - og bakgrunnsfarge valinnat Ingen valg & Lisää kuva tasona... & Sett inn bilde som lag & # 160; … Tuo kuva Importer bilde Tason luontivirhe Installasjonsfeil Kuvan ominaisuudet... Bildeinnstillinger & # 160; … Monitorin & profiili: Skjermprofil: & Monitorin profiili: & Skjermprofil: Värien hallinta Fargebehandling Krita Krita Tason ominaisuudet Lagegenskaper Tälle suotimelle ei ole asetusvalintoja Ingen innstillingsvalg tilgjengelig for dette filteret Käytä suodinta uudestaan Bruk igjen Muunnosmaski... N y omformingsmaske Maalarin työkalut Malerverktøy Taiteilijan materiaalit Kunstnermateriell Muokkaa asetuksia Rediger forhåndsinnstillinger for pensler Uudet asetukset Nytt oppsett% 1 Täytä koko valinta Utvalgsdekorasjon Näytä viivaimet Vis maleassistenter Luo uusi taso maskista... Opprett lag av maske Läpinäkyvyysmaski Gjennomsiktighetsmaske Uusi suodinmaski Ny filtermaske Polun valinta Masker til utvalg Luo uusi taso maskista... Lag av maske Peilaa taso X Speil maske om X Yhdistä & kaikki kerrokset Speil lag om Y Tason ominaisuudet... Effektmaske- egenskaper Käytä suodinta uudestaan Bruk filter igjen Käytä suodinta% 1 uudestaan Bruk filter igjen:% 1 KOffice- kuvankäsittelysovellus. KOffice bildemanipuleringsprogram (c) 1999- 2007 The Krita team. © 1999– 2009 Krita- laget. Alan Horkan Alan Horkan Bart Coppens Bart Coppens Boudewijn Rempt Boudewijn Rempt Casper Boemann Casper Boemann Cyrille Berger Cyrille Berger Dirk Schoenberger Dirk Schoenberger Emanuele Tamponi Emanuele Tamponi Gábor Lehel Gábor Lehel Melchior Franz Melchior Franz Michael Thaler Michael Thaler Patrick Julien Patrick Julien Sven Langkamp Sven Langkamp Tom Burdick Tom Burdick Sander Koning Sander Koning Andreas Lundin Andreas Lundin Peilaa maski vaakasuunnassa Vannrett speiling Peilaa maski pystysuunnassa Loddrett speiling & Yhdistä alemman tason kanssa Flett & med laget under & Suodinvalikoima & Flat ut lag Tallenna taso kuvana... Lagre lag som bilde & # 160; … Sovita kankaan koko nykyiseen tasoon Sett lerretsstørrelsen til størrelsen på gjeldende lag Muunna kuvan koko nykyisen tason kokoon Forstørr bildet til størrelsen på nåværende lag Uuden tason ominaisuudet Egenskaper for generator lag Ei voitu lisätä tasoa kuvaan. Klarte ikke å legge lag på bilde. Tasovirhe Feil i laget Uusi suodinmaski Nytt filterlag Jäljennä kuva Duplikat av «% 1 » Peilaa taso X Speil lag om X Skaalaa taso Skaler lag & Poista taso Roter lag Viistoa taso Skjær lag Kuva sisältää kätkettyjä kerroksia, jotka menetetään Bildet inneholder skjulte lag som vil gå tapt. Tasoita kuva Flat ut bilde & Tasoita kuva & Flat ut bilde Vie taso Eksporter lag Perspektiivihila Perspektivrutenett Näytä perspektiivihila Vis perspektivrutenett Piilota perspektiivihila Skjul perspektivrutenett Tyhjennä perspektiivihila Tøm perspektivrutenett Kiinnity hilaan Lås til rutenenettet 1: 1 1x1 Ei voi kirjoittaa palettitiedostoon% 1. Kenties se on vain luettavissa. Kan ikke skrive til palettfila% 1. Kanskje den er skrivebeskyttet. Lisää uusi paletti Legg til ny palett Paletin nimi Palettnavn: Suodin% 1 muuntaa% 2- muodosta 16- bittiseen L* a* b - muotoon ja päinvastoin. Filteret% 1 konverterer dine% 2- data til 16- bit L* a* b og omvendt. Suodin muuntaa tasotietosi. Filteret konverterer dine lagdata Suodin% 1 muuntaa% 2- muodosta 16- bittiseen RGBA- muotoon ja päinvastoin. Filteret% 1 konverterer dine% 2- data til 16- bit RGBA og omvendt. Liitetään yksinkertaisesta lähteestä Limer inn data fra enkel kilde Liittämääsi kuvadataan ei liity väriprofiilitietoa. Verkko ja yksinkertaisissa sovelluksissa datan värien oletetaan olevan sRGB- muodossa. Tällöin tuonti verkkomuodossa näyttää kuvan sellaisena, kuin sen pitäisi olla. Useimmat näytöt eivät kuitenkaan ole täydellisiä, joten jos loit kuvan itse halunnet tuoda sen sellaisena, miltä se näyttää näytölläsi. Kuinka haluat tulkita tätä dataa? Bildedataene du forsøker å lime inn har ingen informasjon om fargeprofil. På nettet og i enkle programmer bør dataene være i sRGB fargeformat. Import som nett vil vise det som det bør se ut. De fleste skjermer er ikke perfekte, så hvis du laget bildet selv vil du kanskje importere det slik det så ut på skjermen din. Hvordan vil du at disse dataene skal tolkes? Kuten & webissä Som & nett Kuten & näytöllä Som på & skjerm yksinkertainen Synlig Viivaimet näyttävät hiiren vaaka - ja pystysijainnin suhteessa kuvaan, ja niitä voi käyttää sijoittamaan hiiri oikeaan paikkaan kankaalla. Poista valinta piilottaaksesi viivaimet. Linjalene viser vannrett og loddrett posisjon for musepekeren på bildet og kan brukes til å plassere musa på riktig sted på bildeflaten. Ta vekk krysset for å skjule linjalene. Täyttökuviot Fyllmønstre & Kuviot & Mønstre Väriliukumat Overganger & Väriliukumat Overganger Väri: & Farge & Maalaustyökalut & Malerverktøy Paletti & Palett Oma kuvio Egendefinert sti Näytä telakoinnit Vis dokkere & Lisää kuva tasona... Sett inn som nytt lag & Lisää kuva tasona... Sett inn som nye lag Avaa uutena asiakirjana Åpne i nytt dokument Avaa uusina asiakirjoina Åpne i nye dokumenter Lisää uusi paletti... Rediger palett & # 160; … Paletti Rediger palett Oma väriliukuma Selvvalgt overgang & # 160; … Ei asetusta Ingen innstillingsvalg. Valitse aktiiviset kanavat. Vain aktiiviset kanavat ovat näkyvissä, suodatettavissa tai muokattavissa maalaamalla. Sjekk de aktive kanalene i dertte laget. Bare disse kanaler vil bli påvirket av noen handlinger. Jaa segmentti Del opp linjestykke Kahdenna segmentti Dupliser linjestykke Peilaa segmentti Speil linjestykke Poista segmentti Fjern linjestykke Liitä & uudeksi kuvaksi Lim inn i & nytt bilde Maalaa kaarilla Lim inn ved markør & Valitse uudestaan & Velg på nytt Kopioi valinta uuteen tasoon Kopier merket område til et nytt lag Leikkaa valinta uuteen tasoon Kopier merket område til et nytt lag Täytä piirtovärillä Fyll med forgrunnsfarge Täytä taustavärillä Fyll med bakgrunnsfarge Täytä kuviolla Fyll med mønster Näytä valinta Vis utvalg Kätke valinta Skjul utvalg Pehmennä... Jevn ut & # 160; … Leikkaa Klipp ut (liitetty) (limt inn) Käännä Snu om Häivytys... Jevn ut kant & # 160; … Ei profiilia Ingen profil Asetukset Verktøyinformasjon Krita Krita% 1 Rajaus Ta bort Tähti Smart Muunnosmaski... Innstillinger for omformingsmaske Korkeus Hermite Bilineaarinen Bi- lineært BSpline BSpline Michael Thaler Mitchell Muuta kuvan kokoa Forandre bildestørrelse & Valitse uudestaan Velg på nytt Komposiittitaso Node sammensatt modus Tason ominaisuudet Egenskapsendringer Korota Hev Muuta kuvan tyyppiä Konverter bildetype Siirrä tasoa Flytt lag Poista taso Fjern lag Alenna Senk Vaihda suodinta Endre filter Lisää taso Legg til lag Poista valinta Velg bort Peittävyys: Nodetetthet Yleiset Endre generator Sovita Juster Taiteellinen Kunstnerisk Blur Uklar Havaitse reunat Kantlinje- oppsporing Kohokuvio Relieff Paranna Forbedre Ei fotorealistinen Ikke- fotorealistisk Kierrä kuvaa Roter node tausta bakgrunn Taso% 1 Lag% 1 Rajaa kuva Beskjær bilde Kankaan koko Oppgi lerretsstørrelse Skaalaa kuvaa Skaler bilde Yhdistä alempaan tasoon Flett med laget under Tasoita kuva Flat ut lag Viimeksi käytetty Sist brukt Toista makro Kjør makro Avattava( t) tiedosto( t) tai verkko- osoittee (: t) Fil( er) eller URL( er) å åpne Rajaa kuva alueeseen Beskjær bildet til et område Pehmeys: Jevnhet Gaussin: Assistent: Magentat Magnetisme: Pikselin leveys Startbredde: & Maski Masse: Ikkuna Dra: Kulma X- vinkel: Kulma Y- vinkel: Etäisyysalue: Breddeområde: Kolmio Fast vinkel: Maalaa kaarilla Mal med pensler, med dynamiske bevegelser Muokkaa hilaa Rediger rutenettet Piirrä nykyisellä siveltimellä tähti Tegn en stjerne med gjeldende pensel Piirrä nykyisellä siveltimellä viiva Tegn en rett linje med gjeldende pensel Siirrä tasoa Flytt et lag Piirrä polku Tegn en sti. Kulma Vinkel: Valitse väri kuvasta tai nykyiseltä tasolta Velg en farge fra bildet eller gjeldende lag Päivämäärä Rate: a straight drawn line Viiva Linjeverktøy Alt+hiiri siirtää nyt näytetyn viivan alkupistettä, Vaihto+hiiri piirtää suoria viivoja. Alt+dra flytter rundt på origo for den viste linja, Shift+dra tvinger deg til å tegne rette linjer Piirrä suorakaide Tegn et rektangel Väriä ei voi poimia, koska ei ole aktiivista tasoa. Kan ikke plukke en farge fordi det ikke er noe aktivt lag. Väriä ei voi poimia, koska aktiivinen taso ei ole näkyvissä. Kan ikke plukke en farge fordi det aktive laget ikke er synlig. Täyttötyökalu Flom- fyll Täytä Fyll Käytä kuviota Bruk mønster Kun valittu, täyttöön ei käytetä piirtoväriä, vaan valittua liukuväriä. Når dette er valgt, bruk ikke forgrunnsfargen, men den valgte overgangen til å fylle med Rajoita nykyiselle tasolle Grense for gjeldende lag Täytä koko valinta Fyll hele utvalget Kun valittu, täytetään koko valittu alue välittämättä nykyisen tason väreistä. Når dette er valgt, så ikke se på fargene i gjeldende lag, bare fyll hele det valgte området Piirrä ellipsi Tegn en ellipse Piirrä liukuväri Tegn en fargeovergang. Liukuväri Overgang Toista: Gjenta: the gradient will be drawn with the color order reversed Käänteinen Omvendtthe gradient will be drawn linearly Bilineaarinen Bi- lineærtthe gradient will be drawn radially Säteittäinen Radialtthe gradient will be drawn in a square around a centre Kartio Koniskthe gradient will be drawn as a symmetric cone Symmetrinen kartio Symmetrisk kjegleThe gradient will not repeat Eteenpäin ForoverThe gradient will repeat alternatingly Vaihdellen Vekslende Antialiasoinnin kynnys: Anti- alias- terskel: Esikatsele peitto: Forhåndsvis tetthet: Maalaa kaarilla Mal med pensler Täytä yhtenäinen alue värillä. Fyll et sammengengende område med en farge, eller fyll et utvalg. Muuntaa tason tai valinnan perspektiivinäkymää Omform perspektivutseendet for et lag eller et utvalg Perspektiivin muunnos Perspektivomform Perspektiivin muunnos Perspektivomforming Piirrä monikulmio. Vaihto+hiirinäppäin lopettaa. Tegn en mangekant. Shift- museknapp avslutter mangekanten. Moniviiva Flerstrekslinje Piirrä moniviiva. Vaihto+napsautus lopettaa. Tegn en flertrekslinje. Shift- museknapp avslutter flerstrekslinja. Esimerkkityökalu kaariohjelmakehikkoa varten Eksempelverktøy for kurve- rammeverket Magneettinen valinta Magnetisk omrissvalg Käsin Manuell modus Valintaan Til utvalget & Magneettinen valinta & Magnetisk omrissvalg Magneettinen valinta: liikuta reunan ympäri valitaksesi. Paina Ctrl siirtyäksesi käsinvalintaan / lopettaaksesi käsin valinnan, lopeta kaksoisnapsautuksella. Magnetisk valg: flytt rundt en kant for å velge den. Trykk Ctrl for å starte/ avslutte manuell modus, og dobbelttrykk for å avslutte. Kaarityökalu - esimerkki Verktøy for kurver ‒ eksempel & Esimerkkityökalu & Eksempelverktøy Tämä on testaustyökalu kaaria varten Dette er et testverktøy for Kurve- rammeverket. Piirrä bezier- kaaria. Paina Alt, Ctrl tai Vaihto eri valintoja varten. Enter tai kaksoisnapsautus lopettavat. Tegn kubiske Bezier- kurver. Hold Alt, Ctrl eller Shift nede for å se valg. Return eller dobbelttrykk for å avslutte. Valitse kaaria sisältävä kuvan alue Velg et område av bildet med kurver Bezier- kaari Bezier- kurve Bezier- maalaustyökalu Bezier maleverktøy Bezier- valintatyökalu Bezier utvalgsverktøy & Bezier- polku & Bezier- sti Valitse kuvan alue, jossa on bezier- polkuja. Velg områder av bildet med Bezier- stier. Ulkoreunavalinta Omrissvalg Polun valinta Sti- valg Asetukset Verktøyvalg Elliptinen valinta Elliptisk utvalg Yhtenäisen alueen valinta Velg et sammenhengende område Epäterävyys: Uskarphet: Suorakaiteen valinta Rektangelutvalg Valitse suorakaiteen muotoinen alue Velg et rektangulært område Valitse monikulmainen alue Velg et polygonalt område Samankaltainen valinta Liknende utvalg Valitse yhtenäinen värialue Velg et sammenhengende område med farger Valitse alue ääriviivojen perusteella Velg et område etter dets omriss Valitse samankaltaiset värit. Velg liknende farger Monikulmion valinta Valgverktøy for mangekanter Valitse polullinen kuvan alue. Velg et område av bildet med sti. Valitse ellipsi Velg et elliptisk område Muunna taso tai valinta Omform et lag eller et utvalg Muokkaa perspektiivihilaa Rediger perspektiv- rutenettet Pensselit Penselstørrelse Kiinalainen sivellin Krittpensel Dynaaminen sivellin Dusjpensel Osittain Partikkeltype Siveltimen muodot Penselform Erikoissivellin Sumi- e- pensel Pikseliairbrush Piksel- luftpensel Pikselisivellin Pikselpensel Kuvapisteiden pyyhin Pikselvisker Erikoissivellin Kladdepensel Sekoitustila Malemodusduplicate paintbrush Kahdenna Dupliser Pikselisivellin Blandepensel Suotimet: Filterpensel Säde Eksperimentpensel Dynaaminen sivellin Myk pensel Pensselit Penselspiss Pimennä Gjør mørkere Sumea Uklar Piirtokulma Tegnevinkel X- kulma X- vipp Y- kulma Y- vipp & Kierrä Rate Sekoitin Miks Päivämäärä Rate: Autobrush Autopensel Esimääritellyt siveltimet Forhåndsdefinerte pensler Valinta Tekstpensel valinnat Fargevalg Säde Deformeringspensel Dynaaminen sivellin Dyna- pensel Hilasivellin Rutenettpensel Maalaa kaarilla MyPaint- pensel Peittävä ugjennomsiktig 0 = läpinäkyvä sivellin, 1 = täysin näkyvä (tunnetaan myös alfana tai peittävyytenä) 0 betyr at penselen er gjennomsiktig, 1 fullt synlig (også kjent som alfa eller ugjennomsiktighet) Terävyys: hardhet Pystysuunnassa: klatter per virkelig radius Jitter: dirring Värialue fargetone Tiilen kylläisyys fargemetning Värialue fargeverdi & Kohdeväritila: endre fargetone & Kohdeväritila: endre fargemetning (HSL) & Kohdeväritila: endre fargevderdi (HSV) & Kohdeväritila: endre fargemetning (HSV) Kuvapisteiden pyyhin visker Maalauskynnys: strøkterskel Kylläisyys strøkvarighet Kysy joka kerta Tid å holde strøk Oma liukuväri selvvalgt inngang Oma kuvio selvvalgt inngangsfilter Elliptinen valinta elliptisk klatt: forhold Erikoissivellin Kurvepensel Salama Flyt Liuku32- histogrammi Flyt32- histogram Alfa Alfa LMS (32- bittinen liukuluku/ kanava) Lang Mellom Kort kjeglerom (32- bit flyt/ kanal) LMS (32- bittinen liukuluku/ kanava) LMS (32- bit flyt/ kanal) Keski Mellom HSV- asetus HSV- justering Epäterävöitys Gaussisk slør & Epäterävöitä & Gaussisk slør & # 160; … & Blur... & Slør & # 160; … & Kubismi... & Kubisme & # 160; … Tiilen koko Flisstørrelse Tiilen kylläisyys Flismetning & Terävöitä Gjør & skarpere & Poista keskisävyt & Gjennomsnittssubtraksjon Kohokuva Laplace- preging Kohokuva kaikkiin suuntiin Preg i alle retninger Kohokuva, horisontaalinen ja vertikaalinen Preg vannrett og loddrett Kohokuva, vertikaalinen Preg bare loddrett Kohokuva, horisontaalinen Preg bare vannrett Yläreunan havaitseminen Finn toppkant Oikean reunan havaitseminen Finn høyrekant Alareunan havaitseminen Finn bunnkant Vasemman reunan havaitseminen Finn venstrekant Terävöitä Gjør skarpere & Poista keskisävyt Gjennomsnittssubtraksjon Kohokuva, diagonaalinen Preg diagonalt Pyöristä kulmat Avrund hjørner & Pyöristä kulmat... Avrund hjørner & # 160; … Satunnainen & kohina & Tilfeldig støy & # 160; … Kohina Støy & Sadepisarat & Regndråper & # 160; … Pisaran koko Dråpestørrelse Määrä Antall Kalansilmä Fiskeøyne & Aalto... & Bølge & # 160; … Taso: & Nivåer & Sobel... & Sobel & # 160; … Sobel vaakasuunnassa Sobel vannrett Sobel pystysuunnassa Sobel loddrett Tee kuvasta peittävä Gjør bildet ugjennomskinnelig Sobel Sobel Tila Knep Blur Brenn & Linssin korjaus & Linsekorreksjon & # 160; … & Linssin korjaus Linsekorreksjon Kirkkaus/ kontrasti Lysstyrke / kontrast & Kirkkaus - / kontrastikäyrä... & Lysstyrke / kontrast- kurve & # 160; … & Värin tasauskäyrät & Fargejusteringskurver & # 160; … & Automaattinen kontrasti & Automatisk kontrast & Vähennä kylläisyyttä & Avmetning Värinkorjaus Fargejustering HSV- asetus & HSV- justering & # 160; … Automaattinen kontrasti Automatisk kontrast Maksimoi kanava Maksimer kanal Minimoi kanava Minimer kanal & Väri alfalle... & Farge til alfa & # 160; … Väri alfalle Farge til alfa Wavelet- kohinanvähentäjä Wavelet støyreduserer Wavelet- kohinanvähentäjä & Wavelet støyreduserer Maalauskynnys: Terskel Gauss- kohinanvähentäjä Gaussisk støyreduksjon Gauss- kohinanvähentäjä & Gaussisk støyreduksjon Tiilen koko Vindusstørrelse & Pienet tiilet & Små fliser & # 160; … Tiilten lukumäärä Antall fliser Pienet tiilet Små fliser Satunnaisvalinta Tilfeldig plukk & Satunnaisvalinta... & Tilfeldig plukk & # 160; … Terävöitä maski Uskarphetsmaske & Pehmennä maski & Uskarphetsmaske & # 160; … Värin siirto... Fargeoverføring & Värin siirto... Fargeoverføring & # 160; … & Öljyväri... & Oljemaleri & # 160; … smooth out the painting strokes the filter creates Pehmeä Jevn ut Öljyväri Oljemaleri & Kohokuva, vaihteleva syvyys Preg med variabel dybde & Kohokuva, vaihteleva syvyys Preg med variabel dybde & # 160; … Pikselöi Pikseliser & Pikselöi... & Pikseliser & # 160; … Pikselin leveys Pikselbredde Pikselin korkeus Pikselhøyde Kuhmutus Ruglekart & Kuhmutus... & Ruglekart & # 160; … HDR- taso HDR- lag JPEG 2000 - viennin asetukset Valg for JPEG 2000- eksport PDF- tuonnin asetukset PNG importvalg Taso% 1 Side% 1 PNG- viennin asetukset PNG eksportvalg PPM- viennin asetukset PPM eksportvalg tausta Bakgrunn JPEG- viennin asetukset Valg for JPEG- eksport TIFF- viennin asetukset TIFF eksportvalg Kuva käyttää väriavaruutta, jota ei tueta. Muunna 16- bittiseksi liukuluku- RGB/ alfaksi ennen tallennusta OpenEXR- muotoon. Bildet bruker et fargerom det ikke er støtte for. Konverter det til 16- bit flyttalls RGB/ Alpha før det lagres i OpenEXR- format. Lisää uusi väri... Ensfarget & # 160; … & Kuva Glsl- bilde GLSL- ohjelmia ei voida ajaa tällä tietokoneella. Kan ikke kjøre GLSL- programmer på denne maskinen OpenGL- suodinta ei voida suorittaa. Grafiikkakortistasi tai - ajurista puuttuvat tarvittavat laajennukset. OpenGL- filteret kan ikke kjøre. Grafikk- kortet eller driveren mangler de nødvendige utvidelsene GLSL- ohjelmassa virhe, ei voida linkittää. Det er en feil ved ditt GLSL- program, det kan ikke linkes tausta Velg en bakgrunn Tuo olemassaoleva tausta Importer eksisterende bakgrunn Kahdenna nyt valittu taso tai maski Slett den valgte bakgrunnen Oletus Sett tilbake til standardinnstillinger Poista taso sett sammen lag Kierrä tasoa... Sett sammen lag & # 160; … & Kloonaa taso Sett sammen lag Serpentiini Fortsett Lähde Vellykket Tason valinta Lagre alle handlinger & Lisää nykyiseen valintaan Ingen redigering for gjeldende handling Toista makro Lagre makro Hylkää alfakanava Forkast endringer Paletit Paletter & Suodinvalikoima & Mal lag Viistoa taso & Grupper lag & Kloonaa taso & Klon lag & Muotoile taso Form lag & Suodinvalikoima & Filterlag & # 160; … Viistoa taso & Generert lag Suodinmaski... & Filtermaske & # 160; … Muunnosmaski... & Omformingsmaske & # 160; … Tason valinta & Lokalt utvalg Ominaisuudet... & Egenskaper & # 160; … Kahdenna taso tai maski & Dupliser lag eller maske Valintamaski... & Effektmaske & # 160; … Samankaltainen valinta Liten fargevelger Maalaukselliset peittokuvat Digital fargeblander 1: 1 % 1: Samankaltainen valinta Spesiell fargevelger & Muunna kuvan tyyppi... & Konverter bildetype & # 160; … & Muunna tason tyyppi... & Konverter lagtype & # 160; … Muunna kaikki tasot Konverter alle lag fra Muunna tämä taso Konverter nåværende lag fra Muunna tason tyyppiä Konverter lagtype Maalaukselliset peittokuvat Malerisk fargerom,% 1 bølgelengder valinnat Absorpsjon Maalaukselliset peittokuvat Malerens fargeblander Uusi panoraamataso Nytt panoramalag Luo panoraama Opprett et panoramalag Panoraamataso Panoramalag & Histogrammi & Histogram & # 160; … & Viistoa kuva... & Skjær bildet & # 160; … & Viistoa taso... & Skjær laget & # 160; … Viistoa taso Skjær laget Skaalaa uuteen kokoon... Skaler til ny størrelse & # 160; … Kankaan koko... Oppgi lerretsstørrelse & # 160; … Skaalaa tasoa... Skaler & lag & # 160; … Tason koko Lagstørrelse Tason valinta Skaler merket område Lisää taustavarjo... Legg til bakgrunnsskygge & # 160; … Taustavarjo Bakgrunnsskygge Lisää taustavarjo Legg til bakgrunnsskygge & Värialue & Fargeområde & # 160; … & Kierrä kuvaa... & Roter bilde & # 160; … rotate image 90 degrees to the right Oikealle 90° Høyre 90°rotate the layer 90 degrees to the left 180° 180°rotate the layer 90 degrees to the right Vasemmalle 90° Venstre 90° Kierrä tasoa... & Roter lag & # 160; … rotate the layer 180 degrees Viivat Liste & Tyyppi: Type & Muokkaa metadataa... Rediger metadata & # 160; … Kuvan koko Ugyldig bildestørrelse HDR- taso haarukoinnista HDR- lag fra flere bilder (bracketing) HDR- väriavaruutta RGBAF32 ei löydy, tarkista asennuksesi. HDR- fargerommet RGABF32 ikke funnet, sjekk installasjonen. Tason luontivirhe Feil ved oppretting av lag Kutista valintaa Krymp merket område Kasvata valintaa Øk merket område Reuna Ramme & # 160; … Rajavalinta Omrissvalg Erillinen kuva... Separer bilde & # 160; … Erillinen kuva... Separer bilde Kolminkeskeinen Trilateral Reinhard 02 Reinhard 02 Reinhard 06 Reinhard 05 Ashikhmin 02 Ashikhmin 02 Gaussin: Linjalassistent Gaussin: Redigeringsverktøy for linjalassistent Komentojonot Strengt Ei kyseistä komentojonoa - Intet skript. Ei kyseistä komentojonofunktiota Ingen slik skriptfunksjon. Ei palautusarvoa. Ingen returverdi. Komentojonot Skripter Komentojonoa "% 1" ei ole olemassa. Skriptfila «% 1 » finnes ikke. Komentojono "% 1" ei ole suoritettava tiedosto. Muuta tiedosto suoritettavaksi tiedoston ominaisuuksista. Skriptfila «% 1 » er ikke kjørbar. Sett kjørbar- attributt på den fila. Komentojono "% 1" on väliaikaisessa hakemistossa. Ei voida suorittaa. Skriptfila «% 1 » er i en midlertidig mappe. Kjøring nektes. Ei voitu suorittaa komentojonoa "% 1" Klarte ikke kjøre skriptfila «% 1 » Virheitä komentojonojen suorituksessa. Feil i skriptkjøringer. Arkki Ark Solu Celle Väli Område & Skannaa kuva... & Skann bilde & # 160; … Skannauspalvelu ei ole käytettävissä Ingen skannetjenester tilgjengelige Liitännäinen skanneria varten Skanner- programtillegg Solun% 1 kelpoisuustestiä ei läpäisty Klarte ikke tolke uttrykket i celle% 1. Australia Australia Dollari Dollar Karibia Karibisk Uusi Seelanti New Zealand Itävalta Østerrike Euro Euro Belgia Belgia Kypros Kypros Suomi Finland Kreikka Hellas Irlanti Irland Italia Italia Luxemburg Luxemburg Malta Malta Monaco Monaco Alankomaat Nederland Portugali Portugal San Marino San Marino Slovakia Slovakia Slovenia Slovenia Espanja Spania Punta Pund Jeni Yen Afganistan Afganistan Afgaani Afghani (gammel) AFA AFA Afgaani Afghani AFA AFN Albania Albania Lek Lek Algeria Algerie Algerian dinaari Algirske dinarer DZD DZD Amerikan Samoa Amerikansk Samoa Yhdysvaltain dollari Amerikanske dollar USD USD Andorra Andorra EUR EUR Andorran peseta Andorransk Peseta ADP ADP Angola Angola Kwanza Kwanza AOA AOA Anguilla Anguilla Itä- Karibian dollari Østkaribiske dollar XCD XCD Antigua and Barbuda Antigua og Barbuda Argentiina Argentina Argentiinan peso Argentinske pesos ARS ARS Armenia Armenia Armenian drami Armenske dram AMD AMD Aruba Aruba Aruban guilder Arubisk gylden AWG AWG Austraalian dollari Australske dollar AUD AUD Shillinki Skilling Azerbaijan Aserbajdsjan Azerbaijanin Manat Aserbajdsjanske manat AZM AZM Bahamasaaret Bahamas Bahaman dollari Bahamas- dollar Bahrain Bahrain Bahrainin dinaari Bahrainske dinarer BHD BHD Bangladesh Bangladesh Taka Taka BDT BDT Barbados Barbados Barbadoksen dollari Barbados- dollar BBD BBD Valko- Venäjä Hviterussland Valko- Venäjän rupla Hviterussiske rubler p. p. Frangi Franc BF BF Belize Belize Belizeläinen dollari Belize- dollar BZ$ BZ$ Benin Benin CFA Franc BCEAO CFA Franc BCEAO XOF XOF Bermuda Bermuda Bermudan dollari Bermuda- dollar BMD BMD Bhutan Bhutan Intian rupia Indiske rupier INR INR Ngultrum Ngultrum BTN BTN Bolivia Bolivia Boliviano Boliviano Bs Bs Mvdol Mvdol BOV BOV Bosnia ja Herzegovina Bosnia og Herzegovina Valuuttamerkit Konvertible mark BAM BAM Botswana Botswana Pula Pula BWP BWP Bouvet Island Bouvet- øya Norjan kruunu Norske kroner NOK NOK Brasilia Brasil Brasilian Real Brasilianske real R$ R$ British Indian Ocean Territory Det britiske området i Indiahavet Brunei Darussalam Brunei Darussalam Brunein Dollari Brunei- dollar BND BND Bulgaria Bulgaria Leva Lev BGL BGL Bulgarian leva Bulgarske Lev BGN BGN Burkina Faso Burkina Faso Burundi Burundi Burundin frangi Burundiske Franc BIF BIF Kambodza Kambodsja Riel Riel KHR KHR Kamerun Kamerun CFA frangi BEAC CFA Franc BEAC XAF XAF Kanadan dollari Kanadiske dollar CAD CAD Kap Verde Kapp Verde Kap Verden escudo Kapp Verde Escudo CVE CVE Caymansaaret Kaymanøyene Caymansaarten dollari Kaymanøyene- dollar KYD KYD Keski- Afrikan tasavalta Sentralafrikanske republikk Tsad Tsjad Chile Chile Chilen peso Chilenske pesos Ch$ Ch$ Unidades de fomento Unidades de fomento CLF CLF Kiina Kina Yuan Renminbi Yuan Renminbi CNY CNY Joulusaaret Christmasøya Kookossaaret Kokos (Keeling) øyene Kolumbia Colombia Kolumbian peso Colombiske pesos C$ C$ Komorit Comoros Komorin frangi Komoro franc KMF KMF Kongo Kongo Kongon demokraattinen tasavalta Kongo, den demokratiske republikken Franc Congolais Kongolesiske franc CDF CDF Cook Islands Cookøyene Uuden Seelannin dollari New Zealand- dollar NZD NZD Costa Rica Costa Rica Costa Rican koolon Costa Rican Colon Cote D' Ivoire Elfenbenskysten Kroatia Kroatia Kroatian kuna Kroatiske kuna kn kn Kuuba Cuba Kuuban peso Cubanske pesos CUP CUP Kyproksen punta Kypriotiske pund CYP CYP Tsekki Tsjekkia Tsekin kruunu Tsjekkiske koruna Kc Kc Tanska Danmark Tanskan kruunu Danske kroner kr kr Djibouti Djibouti Djibouti Franc Djiboutiske franc DJF DJF Dominikaani Dominica RD$ RD$ Dominikaaninen tasavalta Den dominikanske republikk Dominikaanin peso Dominikanske pesos DOP DOP Itä- Timori Øst- Timor Timorin escudo Timor- escudos TPE TPE Ecuador Ecuador Egypti Egypt Egyptin punta Egyptiske pund EGP EGP Salvador El Salvador Salvadorin koolon El Salvador Colon Päiväntasaajan Guinea Ekvatorial- Guinea Eritrea Eritrea Nakfa Nakfa ERN ERN Viro Estland Kruunu Kroon Etiopia Etiopia Etiopian Birr Etiopiske birr ETB ETB Falklandin saaret (Malvinas) Falklandsøyene (Malvinas) Falklandin saaren punta Falklandsøy- pund FKP FKP Färsaaret Færøyene Fidzisaaret Fiji Fidzisaaren dollari Fiji- dollar FJD FJD Markka Mark mk mk Ranska Ginea Fransk Guyana Ranskan Polyneesia Fransk Polynesia CFP frangi CFP Franc XPF XPF Franc Southern Territories Sørlige franske områder Gabon Gabon Gambia Gambia Dalasi Dalasi GMD GMD Georgia Georgia Lari Lari GEL GEL Saksan markka Tyske mark DM DM Ghana Ghana Cedi Cedi GHC GHC Gibraltar Gibraltar Gibraltarin punta Gibraltar- pund GIP GIP Drakma Drakmer GRD GRD Grönlanti Grønland DKK DKK Grenada Grenada Guadaloupe Guadeloupe Guam Guam Guatemala Guatemala Quetzal Quetzal Q Q Guinea Guinea Guinean frangi Guinea- franc GNF GNF Guinea- Bissau Guinea- Bissau Guinea- Bissaun peso Guinea- Bissau- pesos GWP GWP Guyana Guyana Guyanan dollari Guyana- dollar GYD GYD Haiti Haiti Gourde Gourde HTG HTG Heard Island And McDonald Islands Heard- øyene og McDonald- øyene Vatikaani Vatikanstaten Honduras Honduras Lempira Lempira Hongkong Hongkong Hongkongin dollari Hongkong- dollar HKD HKD Unkari Ungarn Forintti Forint Ft Ft Islanti Island Islannin kruunu Islandske kroner kr. kr. Intia India Indonesia Indonesia Rupia Rupi Rp Rp Iranin islamilainen tasavalta Iran Iranin rial Iranske rial IRR IRR Irak Irak Irakin dinaari Irakiske dinarer IQD IQD Punt Punt IR ---- IR ---- Pence Pence IEX IEX Israel Israel Uuden Israelin Sheqel Ny israelsk shekel ILS ILS Liira Lire L. L. Jamaika Jamaica Jamaikan dollari Jamaikanske dollar J$ J$ JPY JPY Jordania Jordan Jordanian dinaari Jordanske dinarer JOD JOD Kazakhstan Kasakhstan Tenge Tenge KZT KZT Kenia Kenya Kenian shillinki Kenyanske shilling KES KES Kiribati Kiribati Korean demokraattinen kansantasavalta Korea, Den demokratiske folkerepublikken Pohjois- Korean Won Nordkoreanske won KPW KPW Korean tasavalta Korea, Republikken Won Won KRW KRW Kuwaiti Kuwait Kuwaitin dinaari Kuwaitiske dinarer KWD KWD Kirgistan Kirgisistan Som Som KGS KGS Laosin kansan demokraattinen tasavalta Laos Kip Kip LAK LAK Latvia Latvia Latvian lati Latviske lats Ls Ls Libanon Libanon Libanonin punta Libanesiske pund LBP LBP Lesoto Lesoto Randi Rand ZAR ZAR Loti Loti LSL LSL Liberia Liberia Liberian dollari Liberiske dollar LRD LRD Libyan Arab Jamahiriya Libya Lybian Dinar Libysk dinar LYD LYD Liechtenstein Liechtenstein Sveitsin frangi Sveitiske franc CHF CHF Liettua Litauen Liettuan litus Litauiske litas Lt Lt Macao Macao Pataca Pataca MOP MOP Makedonia (FYROM) Makedonia Denar Denar MKD MKD Madagaskar Madagaskar Malagasy Franc Malagassiske franc MGF MGF Malawi Malawi Kwacha Kwacha MWK MWK Malesia Malaysia Malaysian Ringgit Malaysiske ringgit MYR MYR Malediivit Maldivene Rufiyaa Rufiyaa MVR MVR Mali Mali Maltan liira Maltesiske lire MTL MTL Marshallsaaret Marshalløyene Martinique Martinique Mauritania Mauritania Ouguiya Ouguiya MRO MRO Mauritius Mauritius Mauritiuksen rupia Mauritius- rupier MUR MUR Mayotte Mayotte Meksiko Mexico Meksikon peso Mexicanske pesos MXN MXN Mexican Unidad de Inversion (UDI) Mexican Unidad de Inversion (UDI) MXV MXV Mikronesian liittovaltio Micronesiaføderasjonen Moldova Moldova Moldovan Leu Moldovanske Leu MDL MDL Mongolia Mongolia Tugrik Tugrik MNT MNT Montserrat Montserrat Marokko Marokko Moroccan Dirham Marokkanske dirham MAD MAD Mosambik Mozambik Metical Metical MZM MZM Myanmar Burma Kyat Kyat MMK MMK Namibia Namibia Namibian dollari Namibiske dollar NAD NAD Nauru Nauru Nepal Nepal Nepalin rupia Nepalesiske rupier NPR NPR floriini Gylden fl fl Alankomaiden Antillit De nederlandske antiller Alankomaiden Antillien guldeni Nederlandske antiller- gylden ANG ANG Uusi Kaledonia Ny- Caledonia Nicaragua Nicaragua Cordoba Oro Cordoba Oro NIO NIO Niger Niger Nigeria Nigeria Naira Naira NGN NGN Niue Niue Norfolk Islands Norfolkøyene Pohjois- Mariaanit Nord- Marianene Norja Norge Oman Oman Rial Omani Omanske rialer OMR OMR Pakistan Pakistan Pakistanin rupia Pakistanske rupier PKR PKR Palau Palau Panama Panama Balboa Balboa PAB PAB Papua- Uusi- Guinea Papua Ny- Guinea Kina Kina PGK PGK Paraguai Paraguay Guarani Guarani Peru Peru Nuevo Sol Nuevo Sol PEN PEN Filippiinit Filippinene Filippiinien peso Filippinske pesos PHP PHP Pitcairn Pitcairn Puola Polen Zloty Zloty zt zt Escudo Escudo Esc. Esc. Puerto Rico Puerto Rico Qatar Qatar Qatari Rial Qatar- rialer QAR QAR Romania Romania Leu Leu LEI LEI Venäjän liittovaltio Russland Venäjän rupla Russiske rubler RUR RUR RUB RUB Ruanda Rwanda Ruandan frangi Rwanda- Franc RWF RWF Saint Helena St. Helena Saint Helenan punta St. Helenske pund SHP SHP Saint Kitts ja Nevis St. Kitts og Nevis Saint Lucia St. Lucia Saint Pierre ja Miquelon St. Pierre og Miquelon Saint Vincent ja Grenadiinit St. Vincent og Grenadinene Samoa Samoa Tala Tala WST WST Sao Tome And Principe Sao Tome og Principe Dobra Dobra STD STD Saudi- Arabia Saudi Arabia Saudi Riyal Saudiske riyal SAR SAR Senegali Senegal Seychellit Seychellene Seychellien rupia Seychelliske rupier SCR SCR Sierra Leone Sierra Leone Leone Leone SLL SLL Singapore Singapore Singaporen dollari Singapore- dollar SGD SGD Slovakian kruunu Slovakiske koruna Sk Sk Tolar Tolar SIT SIT Salomonsaaret Salomonøyene Salomonsaarten dollari Salomonøy- dollar SBD SBD Somalia Somalia Somalian shillinki Somalske shilling SOS SOS Etelä- Afrikka Sør- Afrika Peseta Peseta Pts Pts Sri Lanka Sri Lanka Sri Lankan rupia Sri Lankiske rupier LKR LKR Sudan Sudan Sudanin dinaari Sudanesiske dinarer SDD SDD Surinami Surinam Surinamin guilder Surinamske gylden SRG SRG Huippuvuoret ja Jan Mayen Svalbard og Jan Mayen Swazimaa Swaziland Lilangeni Lilangeni SZL SZL Ruotsi Sverige Ruotsin kruunu Svenske kroner Sveitsi Sveits SFr. SFr. Syyrian arabitasavalta Syria Syyrian punta Syriske pund SYP SYP Taiwan Taiwan Uuden Taiwanin dollari New Taiwan Dollar TWD TWD Tajikistan Tajikistan Somoni Somoni TJS TJS Tansania Tanzania Tansanian shillinki Tanzanianske shilling TZS TZS Thaimaa Thailand Baht Baht THB THB Togo Togo Tokelau Tokelau Tonga Tonga Pa' anga Pa' anga TOP TOP Trinidad ja Tobago Trinidad og Tobago Trinidadin ja Tobagon dollari Trinidad og Tobago- dollar TT$ TT$ Tunisia Tunisia Tunisian dinaari Tunisiske dinarer TND TND Turkki Tyrkia Turkin liira Tyrkiske lira TL TL Turkmenistan Turkmenistan Manat Manat TMM TMM Turks And Caicos Islands Turks - og Caicosøyene Tuvalu Tuvalu Uganda Uganda Ugandan shillinki Ugandiske shilling UGX UGX Ukraina Ukraina Hryvnia Hryvnia UAH UAH Yhdistynyt Arabiemiirikunta Forente arabiske emirater UAE Dirham UAE Dirham AED AED Pound Sterling Pund Sterling GBP GBP US Dollar (Next day) US Dollar (Neste dag) USN USN US Dollar (Same day) US Dollar (Samme dag) USS USS Uruguai Uruguay Peso Uruguayo Peso Uruguayo NU$ NU$ Uzbekistan Usbekistan Uzbekistan Sum Uzbekistan sum UZS UZS Vanuatu Vanuatu Vatu Vatu VUV VUV Venezuela Venezuela Bolivar Bolivar Viet Nam Vietnam Dong Dong VND VND Neitsytsaaret Jomfruøyene Wallis And Futuna Wallis og Futuna Länsi- Sahara Vest- Sahara Jemen Jemen Jemenin Rial Yemen- rial YER YER Jugoslavia Serbia og Montenegro Jugoslavian dinaari Jugoslaviske dinarer YUM YUM Sambia Zambia ZMK ZMK Zimbabwe Zimbabwe Zimbabwen dollari Zimbabwe- dollar ZWD ZWD Kokonaisluku (kuten 1, 132, 2344) Heltall (som 1, 132, 2344) Totuusarvo (TOSI tai EPÄTOSI) Sannhetsverdi (« TRUE » eller « FALSE ») Desimaaliluku (kuten 1. 3, 0. 343, 253) Desimaltall (som 1, 3 eller 0, 343) Mikä tahansa arvo Alle typer verdier Merkkijonoalue Et område med strenger Kokonaislukujen alue (kuten 1, 123, 2344) Et område med heltall (som 1, 132, 2344) Totuusarvojen alue (TOSI tai EPÄTOSI) Et område med sannhetsverdier (« TRUE » eller « FALSE ») Desimaalilukujen arvoalue (kuten 1. 3, 0. 343, 253) Et område med desimaltall (som 1, 3, 0, 343, 253) Minkä tahansa arvojen alue Et område med enhver type verdier Palautustyyppi: Returtype:% 1 Syntaksi Syntaks Arvot Parametre Esimerkkejä Eksempler Samantapaisia funktioita Beslektede funksjoner Taulu% 1 Ark% 1 Tässä asiakirjassa ei ole taulukkoa. Dette dokumentet har ingen ark (tabeller). Siirry tekstissä nuolinäppäimillä. Naviger i teksten med venstre/ høyre- piltaster i celleredigeringen. Jos tosi, voit liikkua nuolinäppäimillä solumuokkaimessa. Muussa tapauksessa poistutaan muokkaimesta. Hvis dette er valgt kan du navigere med venstre/ høyre piltaster i celleredigeringen. Ellers blir redigeringsmåten urørt. & Täytä Fyll & Ulkoisesta tietolähteestä & Eksterne data & Rivi & Rad & Sarake & Kolonne & Taulukko & Ark & Tulostusalue & Utskriftsområde Tiedot & Data Selaa Navigasjon Forintti Skrift Väri/ reunaviivaNAME OF TRANSLATORS Farge/ rammeNAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Marko Grönroos, Kim Enkovaara, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Rune Nordvik, Axel Bojer, Bjørn Steensrud, Lars Risan, Nils Kristian Tomren, Øyvind A. HolmEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, magi@ iki. fi, kim. enkovaara@ iki. fi, ilpo@ iki. fi rune@ linuxnorge. com, axelb@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, lars. risan@ tik. uio. no, slx@ nilsk. net, sunny@ sunbase. org Samantapaisia funktioita Database- velger Tietokanta Dataområde Alue:% 1 Område: & Ensimmäisellä rivillä on otsikko Første rad som overskrift & Ensimmäisellä rivillä on otsikko Første kolonne som overskrift & Tiedon muoto Dataformat Lisää sarakkeita Datasett i kolonner Luku Tall Jälkiliite: Sufffiks: Voit valita tässä kirjasintyypin sekä kirjasimen koon ja värin. Lisäksi voit käyttää eräitä muita muotoiluja, kuten alleviivausta. Sivun alaosassa näet valitun tekstimuotoilun esikatselussa. Kaikkien solujen oletuskirjasin asetetaan valikossa Muotoile - > Tyylit. Her kan det velges skriftstil, størrelse og farge, deriblant noen ekstra 'muligheter som understreket eller overstreket for tekst i gjeldende celle. Nederst på siden vises en forhåndsvisning av det valgte tekstformatet. Standard skrift for alle celler settes opp i menyen Format - > Stilbehandler med den stilen som er i bruk i øyeblikket. Valitse valinnassa käytettävä kirjasintyyli. Jos olet valinnut useita soluja, joissa käytetään eri tyylejä, asetetaan näytetty tyyli Vaihtelevaksi (Ei muutosta). Tyyliasetuksen jättäminen sellaiseksi säilyttää nykyiset asetukset joka solun osalta. Esimerkiksi tyylin muuttaminen roomalaiseksi muuttaa kaikki valitut solut tyyliltään roomalaiseksi. Velg skriftstil for de markerte cellene. Når du velger flere celler med forskjellige stiler, så settes den viste stilen til « Varierende (Ingen endring) » og alle stilinnstillinger for hver celle blir beholdt om denne stilen beholdes. Hvis det for eksempel endres til Roman, så blir tekststilen satt til Roman for alle markerte celler. Vaihteleva (Ei muutosta) Varierende (Ingen endring) Roomalainen Roman Kursiiivi Kursiv Valitse valittuissa soluissa käytettävän kirjasimen paino. Jos valitset useita soluja, jotka käyttävät eri kirjasimen painoa, asetetaan näytettävä paino Vaihtelevaksi (Ei muutosta). Asetuksen jättäminen sellaiseksi säilyttää nykyiset asetukset joka solun osalta. Esimerkiksi painon muuttaminen lihavoiduksi muuttaa kaikki valitut solut lihavoiduksi. Velg skriftsort for de markerte cellene. Når du velger flere celler med forskjellige skriftsorter (normal/ halvfet), så settes den viste skriftsorten til « Varierende (Ingen endring) » og alle sortsinnstillingene for hver celle beholdes om denne innstillinga beholdes. Endres det til Halvfet, for eksempel, så endres skriftsorten for alle cellene til Halvfet. Jos valittu, nykyisen solun teksti alleviivataan. Hvis dette er krysset av blir tekst i gjeldende celle understreket. Paino: Skriftsort: Valitse solun väri. Väripalkin napsauttaminen tuo esiin normaalin KDE: n värivalitsimen, jossa voit valita uuden värin. Velg farge for tekst i gjeldende celle. KDEs standarddialog for fargevalg vises ved å trykke på fargestolpen, der kan den nye fargen velges. Jos valittu, viivataan solun teksti yli. Dette stryker over teksten i gjeldende celle hvis det krysses av. Viivaa yli Gjennomstrekning Tässä luetellaan kaikki käytettävissä olevat kirjasinperheet. Napsauta kirjasinperhettä asettaaksesi sen nykyisessä solussa käytettäväksi. Denne tekstboksen viser alle tilgjengelige skriftsnitt. Velg et snitt for å definere det i gjeldende celle. Tässä näet valittavan kirjasimen esikatselukuvassa. Du kan se en forhåndsvisning av skrifta du velger for gjeldende celle. Aseta solun sisältö vaakasuunnassa Vakio on oletusarvo ja tyyli vaikuttaa siihen. Vasemmalle tarkoittaa, että sisältö sijoitetaan solun vasempaan laitaan. Keskitä tarkoittaa, että sisältö keskitetään vaakasuunnassa. Oikealle tarkoittaa, että sisältö sijoitetaan oikeaan laitaan. Still inn den vannrette plasseringa av innholdet i cellen. Standard settes ut fra formatet du velger. Venstre betyr at innholdet vises på venstre side av cellen. Midstilt betyr at innholdet vises sentrert vannrett i cellen. Høyre betyr at innholdet vises på høyre side av cellen. Aseta solun sisältö pystysuunnassa Ylös tarkoittaa, että sisältö sijoitetaan solun ylälaitaan. Keskellä tarkoittaa, että sisältö keskitetään pystysuunnassa. Alas tarkoittaa, että sisältö sijoitetaan alalaitaan. Still inn den loddrette plasseringa av innholdet i cellen. Øverst betyr at innholdet vises øverst i cellen. Midstilt betyr at innholdet vises sentrert loddrett i cellen. Nederst betyr at innholdet vises nederst i cellen. Ylös Øverst Keskellä Midtstilt Tekstisi esitetään tässä asetettavassa kulmassa. Positiiviset arvot kiertävät tekstiä vastapäivään ja negatiiviset arvot myötäpäivään. Teksten vises rotert med den vinkelen som oppgis her. Positive verdier roterer moturs, negative verdier roterer medurs. Kierto Rotering Tämä on käytettävissä vain kun tekstin kierto on 0°. Tekstin rivitys rivittää tekstin siten, että se solun kokoon. Jos tätä ei ole valittu, pysyy teksti yhdellä rivillä ja solun kokoa muokataan niin, että teksti mahtuu siihen. Pystysuuntainen teksti asettelee tekstin pystysuuntaisesti. Dette kan bare brukes når tekstrotasjonen er 0°. Bryt tekst bryter teksten så den passer med tidligere cellestørrelse. Hvis det ikke er krysset av blir teksten beholdt på én linje og cellestørrelsen justeres slik at teksten får plass. Loddrett tekst plasserer teksten loddrett. Tekstin valinnat Tekstvalg Tekstin rivitys Bryt tekst Pystysuuntainen teksti Loddrett tekst Aseta tässä sisennyksen määrä, jota käytetään, kun käytät valikkoa Muokkaa - > Kasvata sisennystä tai Muokkaa - > Pienennä sisennystä. Oppgir størrelsen på innrykket som brukes i cellen når du bruker Format & # 160; → Øk innrykk eller Format & # 160; → Minsk innrykk i menyen. Tämä valinta saa aikaan saman kuin Tiedot - > Yhdistä solut. Vähintään kahden peräkkäisen solun on oltava valittuja. Nämä peräkkäiset solut yhdistetään yhdeksi suuremmaksi. Kun yhdistetty solu valitaan ja poistat tämän valinnan, palaavat kaikki solut takaisin alkuperäiseen, yhdistämistä edeltäneeseen kokoonsa. Vaikutus on sama kuin Tiedot - > Irrota solut. Når dette er krysset av, har det samme virkning som Data & # 160; → Slå sammen celler. Du må ha minst to sammenhengende celler markert. Disse sammenhengende cellene blir da slått sammen til én større. Når en sammenslått celle markeres og dette krysset tas bort, så får alle delcellene tilbake sin opprinnelige størrelse før sammenslåingen. Det har samme virkning som Data & # 160; → Del celler. Tässä käytetty yksikkö asetetaan valikossa Muotoile - > Sivun asettelu. Enheten som brukes her er den som bestemmes i dialogen Format & # 160; → Sideoppsett. Jos valittu, käytettää solu oletuskorkeutta, eikä yllä määriteltyä arvoa. Hvis dette er krysset av blir standardhøyden brukt for cellen, i stedet for verdien over. Oletuskorkeus (% 1) Standardhøyde (% 1) Aseta solun korkeus. Stiller inn høyden på cellen. Jos valittu, käytetään soluun oletusleveyttä eikä yllä määrättyä arvoa. Hvis dette er krysset av blir standardbredden brukt for cellen, i stedet for verdien over. Oletusleveys (% 1) Standardbredde (% 1) Tällä välilehdellä voit suojata soluja. Kaikki solut ovat oletuksena suojattuja, eli niiden sisältöä ei voi muuttaa. Jotta solun suojaus olisi käytössä, on myös taulu suojattava salasanalla käyttäen valikkoa Työkalut - > Suojaa asiakirja - > Suojaa taulu. Voit myös kätkeä solun kaavan suojatakseksi laskentatavan. Myös tämäedellyttää taulun suojausta. Voit suojata solun sisällön toiminnolla "Piilota kaikki" - myös tämä edellyttää taulun suojaamista. Löydät lisätietoja näistä asetuksista Käyttäjän käsikirjan kappaleesta Advanced KSPread. Med denne fanen kan du sette opp Cellebeskyttelse. Som standard er alle celler beskyttet (dvs. celleinnholdet kan ikke endres) og for at cellebeskyttelse skal være aktivt må du også beskytte arket, fra menyen Verktøy & # 160; → Beskytt Dokument & # 160; → Beskytt ark og oppgi et passord. Du kan også skjule celleformelen for å beskytte måten du beregner formelen på. Dette krever også arkbeskyttelse for å virke. Du kan skjule celleinnholdet med Skjul alt, og dette krever også arkbeskyttelse. Du kan lære mer om disse innstillingene i brukerhåndboka, i kapittelet om Avansert KSpread. Jos valittu, solun sisältöä ei tulostetta. Jos ei valittu (oletus), solun sisältö tulostetaan. Huomaa, että voit tulostaa myös suojatun solun. Hvis dette er krysset av blir innholdet av cellen ikke skrevet ut. Hvis det ikke er krysset av (standard), så blir celleinnholdet skrevet ut. Merk at du kan skrive det ut selv om cellen er beskyttet & Älä tulosta tekstiä & Ikke skriv ut tekst Suojaus Beskyttelse Tämä piilottaa solun sisällön, ja toimii vain kun taulu suojataan. Sillä ei ole väliä, onko itse solu suojattu vai ei. Dette skjuler celleinnholdet og virker bare når arket er beskyttet. Om cellen selv er beskyttet eller ikke spiller ingen rolle. & Piilota kaikki Skjul & alle Jos valittu, solun sisältö suojataan. Tämä on oletuksena käytössä. Sinun on suojattava koko taulu käyttäen valikkoa Työkalut - > Suojaa asiakirja - > Suojaa taulu. Löydät lisätietoja näistä asetuksista Käyttäjän käsikirjan kappaleesta Advanced KSPread. Kun solu on suojattu, sen sisältöä ei voida muuttaa. Hvis dette er krysset av blir celleinnholdet beskyttet. Dette er standard. For at beskyttelse av enkeltceller skal virke må hele arket beskyttes med Verktøy & # 160; → Beskytt dokument & # 160; → Beskytt ark. Mer informasjon finnes i brukerhåndboka, kapittelet om Avansert KSpread. Når en celle er beskyttet kan innholdet ikke endres. & Suojattu & Beskyttet Kun valittu, solu on edelleen näkyvissä. Kuitenkaan sen sisältöä ei näytetä kaavarivillä. Kaavan piilottaminen toimii ainoastaan kaavoja sisältävien solujen osalta. Taulu täytyy suojata, jotta tämä toimisi. Når dette er krysset av er cellen fremdeles synlig, men innholdet vises ikke i Formel- linja. Dette virker bare for celler som inneholder formler slik at brukeren ikke kan se formelen, og arket må være beskyttet. & Piilota kaava & Skjul formel Kaikki ilman reunaviivaa Alt uten kanter Operaatio Operasjon Summa Addisjon Erotus Subtraksjon Tulo Multiplikasjon Osamäärä Divisjon Alisumma Delsum Lisää alisummat: Legg delsummen til: Käytä funktiota: Bruk funksjon: Jokaisessa muutoksessa: Ved hver endring i: & Korvaa nykyiset välisummat & Bytt ut gjeldende delsummer & Sivunvaihto ryhmien välillä & Sideskift mellom grupper & Yhteenveto tietojen alla Oppsummering under & dataene & Vain yhteenveto Bare & oppsummering & Ohita tyhjät solut kun muutoksia etsitään & Ignorer tomme celler ved søk etter endringer Vähemmän asetuksia Filvalg Viimeksi avattujen tiedostojen & määrä: Antall oppføringer i « nylig brukte filer- lista »: & Automaattinen tallennus (min): Tid mellom hver autolagring (min): Luo varmuuskopiotiedosto Lag sikkerhetskopier Näytä tilarivi Funksjon vist på statuslinja: aika Enhet: Väri Farger Gourde Rutenett: Oma Selvvalgt & # 160; … & Sivun reunaviivat: Sidekanter: Tulostaminen Utskriftsinnstillinger Gourde Rutenett & Näytä kommenttien ilmaisin Kommentarindikator Kaavio Diagrammer & Objekti Objekter Aloitusarvo: Nullverdier Näytä & kaavan ilmaisin Formelindikator Otsikko Topptekster Sivun reunat Siderekkefølge Yhdistä solut% 1 Midtstill vannrett Tulosta solun sisältö pystysuuntaan. Midtstill loddrett. Toista rivit jokaisella sivulla: Gjentakelser på hver side Sarakkeet Kolonner fra & Rivi Rader fra Pysäytä til Shillinki Skalering Alaraja Sidegrenser: Asettelun suunta: Arkretning: Oletuksena taulun ensimmäinen sarake on vasemmalla. Jos valitset Oikealta vasemmalle, on ensimmäinen sarake oikealla ja muut lisätään oikealta vasemmalle. Standard er at første kolonne i arket er til venstre. Hvis du velger Høyre mot venstre, så er første kolonne til høyre og de neste lagt til fra høyre mot venstre. Vasemmalta oikealle Fra venstre til høyre Oikealta vasemmalle Fra høyre til venstre Jos valittu, kommentteja sisältävät solut merkitään pienellä punaisella kolmiolla oikeassa yläkulmassa. Hvis dette er krysset av, så vil celler som inneholder kommentarer bli merket med en liten rød trekant i øvre høyre hjørne. & Näytä kommenttien ilmaisin Vis kommentarindikator & LC- tila Bruk & LC- modus Jos tämä on valittuna, piirretään tälle taululle sivurajat. Oletuksena sivurajoja ei näytetä. Jos haluat tulostaa taulukon, on hyödyllistä näyttää sivurajat. Hvis dette er krysset av blir sidekantene tegnet opp på gjeldende ark. Standard er at sidekantene ikke tegnes. Det er nyttig å kunne se sidekanter hvis arket skal skrives ut. Näytä sivun & reunaviivat Vis sidekanter Jos valittu, muutetaan tekstin ensimmäinen kirjain suuraakkoseksi. Hvis dette er krysset av blir første bokstav i all tekst som skrives inn automatisk gjort til versal (stor bokstav). & Muuta ensimmäinen kirjain suureksi & Gjør første bokstaven stor Jos valittu, näytetään arvon nolla sisältävät solut tyhjinä. Hvis dette er krysset av vil alle celler som inneholder verdien null vises som tomme. & Piilota nolla Skjul nullverdier Jos valittuna, KSpread näyttää solussa kaavan, eikä kaavan tulosta. Hvis dette er krysset av vil KSpread vise selve formlene i cellene i stedet for resultatene. Näytä & kaava Vis & formel Näytä sarakkeet & numeroina Vis kolonner som tall Näytä & kaavan ilmaisin Vis & formelindikator & Automaattinen uudelleenlaskenta & Automatisk rekalkulering Olemassaolevat taulut Alle ark Piilota taulukko Aktivt ark Valitut taulut Valgte ark: Olemassaolevat taulut Tilgjengelige ark Luettelo määrätyssä järjestyksessä tulostettavista tauluista Liste over ark som skal skrives ut i gitt rekkefølge Valitut taulut Valgte ark Valitse kaikki taulut Velg alle ark Siirrä valittu taulu huipulle Flytt det valgte arket til toppen. ' Valitse tauluja Velg ark Siirrä valittua taulua ylös Flytt det valgte arket opp Poista tauluja Fjern ark Siirrä valittua taulua alas Flytt det valgte arket ned Poista valinta Tøm utvalg Siirrä valittu taulu pohjalle Flytt det valgte arket nederst Virheellinen asiakirja. Taulukon nimi on tyhjä. Ugyldig dokument. Arknavnet er tomt. Suojattua taulukkoa ei voi muuttaa. < "and" > Du kan ikke endre et beskyttet ark < "and" > sivu side sivut sider tiedosto fil nimi navn aika tid päivämäärä dato tekijä forfatter sähköposti e- post organisaatio org taulukko ark Otsikko1 Topptekst1 Solun% 1 kelpoisuustestiä ei läpäisty Validering for celle% 1 mislyktes EpätosiError: circular formula dependency UsannError: circular formula dependency # KEHÄ! Error: broken cell reference # SIRKEL! Error: broken cell reference # RIIPPUVUUS! Error: division by zero # AVHNG! Error: division by zero # JAETTU/ 0! Error: not available # DIV/ 0! Error: not available # EI SAATAVILLAError: unknown function name # N/ AError: unknown function name # NIMI? Error: number out of range # NAVN? Error: number out of range # NUM! Error: empty intersecting area # TALL! Error: empty intersecting area # NULL! Error: formula not parseable # NULL! Error: formula not parseable # PARSE! Error: invalid cell/ array reference # PARSE! Error: invalid cell/ array reference Error: wrong (number of) function argument( s) # REF! Error: wrong (number of) function argument( s) # ARVO! # VERDI! PM pm AM am t t i. p. pm a. p. am Bittioperaatiot Bitoperasjoner Ensimmäinen luku Første tall Toinen luku Andre tall max () funktio palauttaa suurimman annetuista arvoista. BITAND () - funksjonen utfører en AND- operasjon på hver bit i de to heltallsparametrene. POWER( arvo; arvo) BITAND( verdi; verdi) max () funktio palauttaa suurimman annetuista arvoista. BITOR- funksjonen utfører en OR- operasjon på hvert bitpar i de to heltallsparametrene. POWER( arvo; arvo) BITOR( verdi; verdi) max () funktio palauttaa suurimman annetuista arvoista. BITXOR () - funksjonen utfører en bitvis eksklusiv- OR- operasjon for de to heltallsparametrene. XOR( arvo; arvo;...) BITXOR( verdi; verdi) Muunnokset Konvertering Muunnettava bool- arvo Den boolske verdien som skal omgjøres BOOL2STRING () palauttaa merkkijonon annetusta totuusarvosta. Tätä metodia tarvitaan, kun käytetään totuusarvoja metodeissa, jotka ottavat merkkijonon. Funksjonen BOOL2STRING () gir en tekstverdi for en gitt boolsk verdi. Denne metoden er ment til bruk av boolske verdier i metoder som krever tekstverdier BOOL2STRING( arvo) BOOL2STRING( verdi) BOOL2STRING( true) palauttaa "True" BOOL2STRING( sann) gir « Sann » BOOL2STRING( false) palauttaa "False" BOOL2STRING( usann) gir « Usann » upper( BOOL2STRING( find ("nan"; "banana"))) palauttaa TOSI upper( BOOL2STRING( find ("nan"; "banan"))) gir « SANN » Muunnettava kokonaislukuarvo Heltallsverdien som skal omgjøres Funktio INT2BOOL () palauttaa totuusarvon annetusta kokonaisluvusta. Metodia käytetään, kun käytetään lukuarvoa metodeissa, jotka vaativat totuusarvon käyttöä. Funktio hyväksyy vain arvot 0 tai 1. Jos annetaan joku muu arvo, palautusarvo on epätosi. INT2BOOL () - funksjonen gir en boolsk verdi for et gitt heltall. Denne metoden er ment for bruk av et heltall til metoder som trenger en boolsk verdi. Den godtar bare 0 eller 1. Enhver annen verdi gir usann. INT2BOOL( arvo) INT2BOOL( verdi) INT2BOOL( 1) palauttaa true INT2BOOL( 1) gir sann INT2BOOL( 0) palauttaa false INT2BOOL( 0) gir usann OR( INT2BOOL( 1); false) palauttaa true OR( INT2BOOL( 1); usann) gir sann Funktio BOOL2INT () palauttaa kokonaislukuarvona annetun totuusarvon. Tätä metodia käytetään silloin, kun totuusarvoa käytetään metodeilla jotka tarvitsevat kokonaislukua. BOOL2INT () - funksjonen gir en heltallsverdi for en gitt boolsk verdi. Denne metoden er ment for å bruke en boolsk verdi i metoder som krever et heltall. BOOL2INT( arvo) BOOL2INT( verdi) BOOL2INT( True) palauttaa 1 BOOL2INT( Sann) gir 1 BOOL2INT( False) palauttaa 0 BOOL2INT( Usann) gir 0 merkkijonoksi muutettava luku Tall som skal gjøres om til en streng Funktio NUM2STRING () palauttaa merkkijonoarvon annetusta luvusta. Metodia käytetään kun käytetään lukua metodeille jotka vaativat merkkijonon NUM2STRING () - funksjonen gir en strengverdi for et gitt tall. Merk at KSpread nå kan konvertere tall til strenger automatisk, så det er sjeldent denne funksjonen er nødvendig. NUM2STRING( arvo) NUM2STRING( verdi) NUM2STRING( 10) palauttaa "10" NUM2STRING( 10) gir « 10 » NUM2STRING( 2. 05) palauttaa "2. 05" NUM2STRING( 2. 05) gir « 2. 05 » =find ("101"; NUM2STRING( A1)) (A1 = 2. 010102) palauttaa True =find ("101"; NUM2STRING( A1)) (A1 = 2. 010102) gir Sann Funktio NUM2STRING () palauttaa merkkijonoarvon annetusta luvusta. Metodia käytetään kun käytetään lukua metodeille jotka vaativat merkkijonon STRING () - funksjonen gir en strengverdi for et gitt tall. Dette er samme funksjon som NUM2STRING () - funksjonen. Muutettava yhden merkin pituinen merkkijonomuuttuja En streng på ett tegn som skal omgjøres Funktio CHARTOASCII () palauttaa annetun merkin ASCII- koodin. CHARTOASCII () - funksjonen gir ASCII- koden for det gitte tegnet. CHARTOASCII( arvo) CHARTOASCII( verdi) CHARTOASCII ("v") palauttaa 118 CHARTOASCII ("v") gir 118 CHARTOASCII( r) on virheellinen. Merkin tulee olla lainausmerkeissä. CHARTOASCII( r) er feil. Tegnet må stå i hermetegn. Muunnettavat ASCII- arvot ASCII- verdiene som skal gjøres om Funktio ASCIITOCHAR () palauttaa annettuja ASCII- koodeja vastaavat merkit. ASCIITOCHAR () - funksjonen gir tegnet for hver gitt ASCII- kode ASCIITOCHAR( arvo) ASCIITOCHAR( verdi) ASCIITOCHAR( 118) palauttaa "v" ASCIITOCHAR( 118) gir « v » ASCIITOCHAR( 75; 68; 69) palauttaa "KDE" ASCIITOCHAR( 75; 68; 69) gir « KDE » Arvo X Verdi i X Arvo Y Verdi i Y Funktio POLR () palauttaa cartesian- maamerkin pistettä vastaavan säteen. POLR () - funksjonen gir radius som tilsvarer posisjonen av et punkt i et kartesisk landemerke. POLR( X; Y) POLR( X; Y) POLR( 12; 12) palauttaa 16. 9705 POLR( 12; 12) gir 16, 9705 POLR( 12; 0) palauttaa 12 POLR( 12; 0) gir 12 Funktio POLA () palauttaa cartesian- maamerkin pisteen sijaintia vastaavan kulman (radiaaneina). POLA () funksjonen gir vinkelen (i radianer) som tilsvarer posisjonen av et punkt i et kartesisk landemerke. POLA( X; Y) POLA( X; Y) POLA( 12; 12) palauttaa 0. 78539816 POLA( 12; 12) gir 0, 78539816 POLA( 12; 0) palauttaa 0 POLA( 12; 0) gir 0 POLA( 0; 12) palauttaa 1. 5707 POLA( 0; 12) gir 1, 5707 Kulma (radiaaneina) Vinkel (radianer) Funktio CARX () palauttaa polaarimaamerkin pisteen sijaintia vastaavan sijainnin X- akselilla. CARX () funksjonen gir X posisjonen som tilsvarer posisjonen av et punkt i et polart landemerke. CARX( Säde; Kulma) CARX( Radius; Vinkel) CARX( 12; 1. 5707) palauttaa 0. 00115592 CARX( 12; 1, 5707) gir 0, 00115592 CARX( 12; 0) palauttaa 12 CARX( 12; 0) gir 12 Funktio DECSEX () muuttaa double- arvon aika- arvoksi. DECSEX () funksjonen omgjør en dobbeltverdi til en tidsverdi. DECSEX( double) DECSEX( dobbel) DECSEX( 1. 6668) palauttaa 1: 40 DECSEX( 1, 6668) gir 1: 40 DECSEX( 7. 8) palauttaa 7: 47 DECSEX( 7, 8) gir 7: 47 Tunnit Timer Minuutit Minutter Sekunnit Sekunder Funktio SEXDEC () palauttaa desimaaliarvon. Voit antaa myös aika- arvon. SEXDEC () - funksjonen gir verdien målt i desimaltall. Du kan også angi en tidsverdi. SEXDEC( aika- arvo) tai SEXDEC( tunnit, minuutit, sekunnit) SEXDEC( tidsverdi) eller SEXDEC( timer; minutter; sekunder) SEXDEC( 1; 5; 7) palauttaa 1. 0852778 SEXDEC( 1; 5; 7) gir 1, 0852778 DECSEX ("8: 05") palauttaa 8. 08333333 DECSEX ("8: 05") gir 8, 08333333 Funktio CARY () palauttaa polaarimaamerkin pisteen sijaintia vastaavan sijainnin Y- akselilla. CARY () funksjonen gir Y posisjonen som tilsvarer posisjonen til et punkt i et polart landemerke. CARY( Säde; Kulma) CARY( Radius; Vinkel) CARY( 12; 1. 5707) palauttaa 12 CARY( 12; 1, 5707) gir 12 CARY( 12; 0) palauttaa 0 CARY( 12; 0) gir 0 Funktio ROMAN () palauttaa numeron roomalaisessa muodossa. Numeron tulee olla positiivinen ja kokonainen. ROMAN () - funksjonen gir tallet i romertall- notasjon. Bare positive heltall kan omgjøres. Det valgfrie « format » - argumentet oppgir hvor konsist resultatet skal være, standard er 0. ROMAN( Luku) ROMAN( tall) ROMAN( 99) palauttaa "XCIX" ROMAN( 99) gir « XCIX » ROMAN (- 55) palauttaa "Err" ROMAN (- 55) gir « Err » Funktio ARABIC () muuntaa roomalaisen numeron tavalliseksi numeroksi. ARABIC () - funksjonen omgjør et romertall til et tall. ARABIC( Luku) ARABIC( romertall) ARABIC ("IV") palauttaa 4 ARABIC (« IV ») gir 4 ARABIC ("XCIX") palauttaa 99 ARABIC ("XCIX") gir 99 Alue, joka tarkoittaa tietokantaa Område som markerer databasen Merkkijono, joka tarkoittaa tietokannan saraketta Tekst som markerer kolonnene i databasen Alue, joka määrittelee ehdot Område som markerer betingelsene Laskee lukujen määrän tietokannan sarakkeessa, joka on määritelty ehdoissa. Summerer opp tallene i en databasekolonne utfra et sett vilkår. DSUM( Tietokanta; "Otsikko"; Ehdot) DSUM( Database; "Topptekst"; vilkår) DSUM( A1: C5; "Palkka"; A9: A11) DSUM( A1: C5; "Lønn"; A9: A11) Laskee keskiarvon lukuarvoista, jotka ovat ehtoina määritellyn tietokanna määritellyssä sarakkeessa Beregner gjennomsnittet for verdier som er tall i en databasekolonne utfra et sett vilkår DAVERAGE( Tietokanta; "Otsikko"; Ehdot) DAVERAGE( Database; "Topptekst"; Vilkår) DAVERAGE( A1: C5; "Palkka"; A9: A11) DAVERAGE( A1: C5; "Lønn"; A9: A11) Laskee lukuarvon sisältävien solujen määrän tietokannassa, joka on määritelty ehdoissa. Teller cellene som inneholder tallverdier i en databasekolonne utfra et sett vilkår. DCOUNT( Tietokanta; "Otsikko"; Ehdot) DCOUNT( Database; "Topptekst"; Vilkår) DCOUNT( A1: C5; "Palkka"; A9: A11) DCOUNT( A1: C5; "Lønn"; A9: A11) Laskee numeerisen tai alfanumeerisen arvon sisältävien solujen määrän tietokannan sarakkeessa, joka on määritelty ehdoissa. Teller cellene som inneholder tallverdier i en databasekolonne utfra et sett vilkår. DCOUNTA( Tietokanta; "Otsikko"; Ehdot) DCOUNTA( Database; "Topptekst"; Vilkår) DCOUNTA( A1: C5; "Palkka"; A9: A11) DCOUNTA( A1: C5; "Lønn"; A9: A11) Palauttaa yhden arvon tietokannan sarakkeesta, joka on määritelty ehdoissa. Funktio palauttaa virheen, mikäli arvoa ei löydy, tai arvoja on enemmän kuin yksi. Gir en enkelt verdi fra en databasekolonne ut fra et sett vilkår. Denne funksjonen gir feilmelding hvis den finner ingen eller flere enn en verdi. DGET( Tietokanta; "Otsikko"; Ehdot) DGET( Database; "Topptekst"; Vilkår) DGET( A1: C5; "Palkka"; A9: A11) DGET( A1: C5; "Lønn"; A9: A11) Palauttaa suurimman arvon tietokannan sarakkeesta, joka on määritelty ehdoissa. Gir den høyeste verdien i en databasekolonne utfra et sett vilkår. DMAX( Tietokanta; "Otsikko"; Ehdot) DMAX( Database; "Topptekst"; Vilkår) DMAX( A1: C5; "Palkka"; A9: A11) DMAX( A1: C5; "Lønn"; A9: A11) Palauttaa pienimmän arvon tietokannan sarakkeessa, joka on määritelty ehdoissa. Gir den laveste verdien i en databasekolonne utfra et sett vilkår. DMIN( Tietokanta; "Otsikko"; Ehdot) DMIN( Database; "Topptekst"; Vilkår) DMIN( A1: C5; "Palkka"; A9: A11) DMIN( A1: C5; "Lønn"; A9: A11) Palauttaa ehdoissa määritellyn tietokannan sarakkeen kaikkien numeeristen arvojen tulon. Gir produktet av alle tallverdier i en databasekolonne utfra et sett vilkår. DPRODUCT( Tietokanta; "Otsikko"; Ehdot) DPRODUCT( Database; "Topptekst"; Vilkår) DPRODUCT( A1: C5; "Palkka"; A9: A11) DPRODUCT( A1: C5; "Lønn"; A9: A11) Palauttaa näytteen populaatioon perustuvan keskihajonnan arvion käyttämällä ehdot täyttäviä numeerisia tietokannan sarakkeessa olevia tietoja. Gir et estimat på standardavviket i en populasjon basert på et eksempel med alle tallverdiene i en kolonne i en database definert ved et sett vilkår. DSTDEV( Tietokanta; "Otsikko"; Ehdot) DSTDEV( Database; "Topptekst"; Vilkår) DSTDEV( A1: C5; "Palkka"; A9: A11) DSTDEV( A1: C5; "Lønn"; A9: A11) Palauttaa koko populaatioon perustuvan keskihajonnan käyttämällä ehdot täyttäviä numeerisia tietokannan sarakkeessa olevia tietoja. Gir standardavviket i en populasjon basert på hele populasjonen ved at den bruker alle tallverdiene i en databasekolonne utfra et sett vilkår. DSTDEVP( Tietokanta; "Otsikko"; Ehdot) DSTDEVP( Database; "Topptekst"; Vilkår) DSTDEVP( A1: C5; "Palkka"; A9: A11) DSTDEVP( A1: C5; "Lønn"; A9: A11) Palauttaa näytteeseen perustuvan populaation varianssin arvion käyttämällä kaikkia ehdot täyttäviä numeerisia arvoja tietokannan sarakkeesta. Gir den estimerte variansen i en populasjon basert på et eksempel med alle tallverdiene i en kolonne i en database definert ved et sett vilkår. DVAR( Tietokanta; "Otsikko"; Ehdot) DVAR( Database; "Topptekst"; Vilkår) DVAR( A1: C5; "Palkka"; A9: A11) DVAR( A1: C5; "Lønn"; A9: A11) Palauttaa kaikkiin tietoihin perustuvan populaation varianssin käyttämällä kaikkia ehdot täyttäviä numeerisia arvoja tietokannan sarakkeesta. Gir variansen i en populasjon basert på hele populasjonen gjennom alle tallverdiene en kolonne i en database definert ved et sett vilkår. DVARP( Tietokanta; "Otsikko"; Ehdot) DVARP( Database; "Topptekst"; Vilkår) DVARP( A1: C5; "Palkka"; A9: A11) DVARP( A1: C5; "Lønn"; A9: A11) Pivot- taulukon sisältävä alue Område som inneholder pivottabellen Sen kentän nimi, jonka yhteenvetotiedot halutaan Namnet på feltet du vil summere data i Hakee yhteenvetotiedot pivot- taulukosta. Henter oppsummeringsdataene fra en pivottabell. GETPIVOTDATA( Tietokanta; "Myynti") GETPIVOTDATA( Database; "Salg") Päivämäärä ja aika Dato & Tid Metodi (valinnainen) Metode (valgfri) Funktio WEEKDAY () palauttaa annetun päivämäärän viikonpäivän. Jos metodi on 1 (oletus), WEEKDAY () palauttaa luvun 1 sunnuntaille, 2 maanantaille,... Jos metodi on 2, maanantai on 1, tiistai 2 jne. Jos metodi on 3, WEEKDAY () palauttaa maanantailta 0, tiistailta 1 jne. Funksjonen WEEKDAY () gir ukedagen til en dato. Hvis metoden er 1 (standard) vil den returnere 1 for søndag, 2 for mandag, & # 160; … Hvis metoden er 2, vil mandag være 1, tirsdag 2, & # 160; … og hvis metoden er 3 vil mandag være 0, tirsdag 1, & # 160; … WEEKDAY( päivämäärä; metodi) WEEKDAY( dato; metode) WEEKDAY ("22. 2. 2002"; 2) palauttaa 5 WEEKDAY ("2002- 02- 22"; 2) gir 5 Päivämäärä1 Dato1 Päivämäärä2 Dato2 Metodi Metode Funktio DAYS360 () palauttaa päivien määrän päivämäärästä 1 päivämäärään 2. Laskennassa käytetään 360 päivän kalenteria, jossa kaikkien kuukausien päivien määränä käytetään 30: ntä. Jos metodi on false (oletus), käytetään amerikkalaista laskentatapaa, muuten käytetään eurooppalaista tapaa. Funksjonen DAYS360 () gir antallet dager mellom dato1 og dato2 i en 360- dagers kalender der alle månedene har 30 dager. Hvis metoden er usann (standard), vil den amerikanske metoden bli brukt, er den sann så brukes den europeiske. DAYS360( päivämäärä1; päivämäärä2; metodi) DAYS360( dato1; dato2; metode) DAYS360 ("22. 2. 2002", "21. 2. 2002", FALSE) palauttaa 59 DAYS360 ("2002- 02- 22"; "2002- 04- 21"; Usann) gir 59 Funktio TIMEVALUE () palauttaa luvun (väliltä 0 ja 1) joka kertoo kellonajan. TIMEVALUE () - funksjonen gir et tall (mellom 0 og 1) som representerer tidspunktet på dagen. TIMEVALUE( aika) TIMEVALUE( tid) TIMEVALUE ("10: 05: 02") palauttaa 0. 42 TIMEVALUE ("10: 05: 02") gir 0, 42 Funktio DATEVALUE palauttaa päivämäärän aikakoodin eli päivien määrän päivästä 31. 12. 1899 lähtien. DATEVALUE- funksjonen gir et tall som representerer dagen, angitt som antall dager som er gått siden 31. desember 1899. DATEVALUE( päivämäärä) DATEVALUE( dato) DATEVALUE ("2/ 22/ 2002") palauttaa 37309 DATEVALUE ("2000- 02- 22") gir 37309 Funktio EDATE palauttaa päivämäärän, joka on annetusta päivämäärästä annettuja kuukausia aiemmin tai myöhemmin. EDATE- funksjonen gir datoen som er angitt av en dato og et antall måneder etter denne datoen. EDATE( päivämäärä; kuukaudet) EDATE( dato; måneder) EDATE ("22. 2. 2002; 3) palauttaa" 22. 5. 2002 " EDATE ("2002- 02- 22"; 3) gir "2002- 05- 22" EDATE ("31. 3. 2002"; - 1) palauttaa "28. 2. 2002" EDATE ("2002- 03- 31"; - 1) gir "2002- 02- 28" Funktio EOMONTH palauttaa sen kuukauden viimeisen pävän, joka on annetun päivämäärän jälkeen annetun kuukauden päässä. EOMONTH- funksjonen gir den siste dagen i måneden angitt av en dato og antallet måneder fra denne datoen. EOMONTH( päivämäärä; kuukaudet) EOMONTH( dato; måneder) EOMONTH ("22. 2. 2002"; 3) palauttaa "31. 5. 2002" EOMONTH ("2002- 02- 22"; 3) gir "2002- 05- 31" EOMONTH ("12. 3. 2002"; - 1) palauttaa "28. 2. 2002" EOMONTH ("2002- 03- 12"; - 1) gir "2002- 02- 28" EOMONTH ("12. 3. 2002"; 0) palauttaa "31. 3. 2002" EOMONTH ("2002- 12- 03"; 0) gir "2002- 03- 31" Funktio YEAR palauttaa päivämäärän vuosiluvun. Jos parametreja ei anneta, palautetaan nykyinen vuosi. YEAR- funksjonen gir året til en dato. Hvis ingen parametere er oppgitt, vil funksjonen gi årets år. YEAR( päivämäärä) YEAR( dato) YEAR ("22. 2. 2002") palauttaa 2002 YEAR ("2002- 02- 22") gir 2002 YEAR( 2323. 1285) palauttaa 1906 YEAR( 2323, 1285) gir 1906 Funktio MONTH palauttaa päivämäärän kuukauden. Jos parametreja ei anneta, palautetaan tämä kuukausi. MONTH- funksjonen gir måneden til en dato. Hvis ingen parameter er oppgitt vil funksjonen gi inneværende måned. MONTH( päivämäärä) MONTH( dato) MONTH ("22. 2. 2002") palauttaa 2 MONTH ("2002- 02- 22) gir 2 MONTH( 2323. 1285) palauttaa 5 MONTH( 2323, 1285) gir 5 Funktio DAY palauttaa päivämäärän päivän. Jos parametria ei anneta, palautetaan nykyinen päivä. DAY- funksjonen gir dagen til datoen. Hvis ingen parameter er oppgitt, vil funksjonen gi dagen i dag. DAY( päivämäärä) DAY( dato) DAY ("22. 2. 2002") palauttaa 22 DAY ("2002- 02- 22") gir 22 DAY( 2323. 1285) palauttaa 11 DAY( 2323, 1285) gir 11 Funktio HOUR palauttaa ajan tunnin. Jos parametria ei anneta, palautetaan nykyinen tunti. HOUR- funksjonen gir timen til et tidspunkt. Hvis ingen parameter er oppgitt, vil funksjonen gi nåværende time. HOUR( aika) HOUR( tid) HOUR ("22: 10: 12") palauttaa 22 HOUR ("22: 10: 12") gir 22 HOUR( 0. 1285) palauttaa 3 HOUR( 0, 1285) gir 3 Funktio MINUTE palauttaa ajan minuutit. Jos parametreja ei anneta, palautetaan nykyiset minuutit. MINUTE- funksjonen gir antall miutter til et tidspunkt. Hvis ingen parameter er gitt, vil funksjonen gi det gjeldende minuttet. MINUTE( aika) MINUTE( tid) MINUTE ("22: 10: 12") palauttaa 10 MINUTE ("22: 10: 12") gir 10 MINUTE( 0. 1234) palauttaa 57 MINUTE( 0, 1234) gir 57 Funktio SECOND palauttaa ajan sekunnit. Jos parametreja ei anneta, palautetaan nykyiset sekunnit. SECOND- funksjonen gir antallet sekunder til et tidspunkt. Hvis ingen parameter er gitt, vil funksjonen gi det gjeldende sekundtallet. SECOND( aika) SECOND( tid) SECOND ("22: 10: 12") palauttaa 12 SECOND ("22: 10: 12") gir 12 SECOND( 0. 1234) palauttaa 42 SECONDS( 0, 1234) gir 42 Ensimmäinen (aiempi) päivämäärä Første (tidligere) datoverdi Toinen päivämäärä Andre datoverdi Laskentatapa Beregningsmåte Funktio WEEKS () palauttaa kahden päivämäärän välisen aikaeron viikkoina. Kolmas parametri määrittelee laskentatavan. Jos laskentatapa on 0, WEEKS () palauttaa suurimman mahdollisen viikkojen määrän. jos laskentatapa on 1, palautetaan kokonaisten viikkojen määrä. WEEKS () - funksjonen gir forskjellen mellom to datoer, i uker. Den tredje parameteren betegner beregningsmåte: Hvis måten er 0 gir funksjonen det størst mulige antall uker mellom de to dagene. Hvis regnemåten er 1, gis bare antall hele uker i mellom. WEEKS( päivämäärä1; päivämäärä2; laskentatapa) WEEKS( dato2; dato1; måte) WEEKS ("18. 2. 2002"; "26. 2. 2002"; 0) palauttaa 1, koska päivämäärien välillä on yksi viikko ja yksi päivä. WEEKS ("2002- 02- 18"; "2002- 02- 26"; 0) gir 1, fordi det er en uke og en dag mellom WEEKS ("19. 2. 2002"; "19. 2. 2002"; 1) palauttaa 0, koska päivämäärien välillä ei ole kokonaista viikkoa. WEEKS ("2002- 19- 02"; "2002- 19- 02"; 1) gir 0, fordi det er ikke en hel uke mellom datoene, regnet fra første dag i uka (mandag eller søndag, avhengig av lokasjonsoppsettet.) Funktio MONTHS () palauttaa kahden päivämäärän välisen eron kuukausina. Kolmas parametri tarkoittaa laskentatapaa: jos tapa on 0, MONTHS () palauttaa kaikkien kalenterikuukausien määrän aikavälillä. Jos tila on yksi, palautetaan kokonaisten kalenterikuukausien määrä. MONTHS () - funksjonen gir forskjellen mellom to datoer, i måneder. Den tredje parameteren betegner beregningsmåte: hvis måten er 0 gir funksjonen det størst mulige antall måneder mellom de to dagene. Hvis måten er 1 gis bare antall hele måneder i mellom. MONTHS( päivämäärä2; päivämäärä1; laskentatapa) MONTHS( dato2; dato1; måte) MONTHS ("18. 1. 2002"; "26. 2. 2002"; 0) palauttaa 1, koska päivämäärien välinen ero on kuukausi ja kahdeksan päivää. MONTHS ("2002- 01- 18"; "2002- 02- 26"; 0) gir 1, fordi det er 1 måned og 8 dager i mellom MONTHS ("19. 1. 2002"; "26. 2. 2002"; 1) palauttaa o, koska päivämäärien välillä ei ole kokonaista kalenterikuukautta. MONTHS ("2002- 01- 19"; "2002- 02- 26"; 1) gir 0, fordi det ikke er en hel måned mellom om man starter med første dag i måneden Funktio YEARS () palauttaa kahden päivämäärän välisen eron vuosina. Kolmas parametri tarkoittaa laskentatapaa. Jos tapa on 0, YEARS () palauttaa kaikkien kalenterivuosien määrän aikavälillä. Jos tila on yksi, palautetaan kokonaisten kalenterivuosien määrä. YEARS () - funksjonen gir forskjellen mellom to datoer, i år. Den tredje parameteren angir beregningsmåte: hvis måten er 0 gir funksjonen det størst mulige antall år mellom de to dagene. Hvis måten er 1 gis bare antall hele år, fra 1. januar til 31. desember. YEARS( päivämäärä2; päivämäärä1; laskentatapa) YEARS( dato2; dato1; måte) YEARS ("2001- 02- 19"; "2002- 02- 26"; 0) palauttaa arvon 1, koska päivämäärien välillä on yksi vuosi ja 7 päivää YEARS ("2001- 02- 19"; "2002- 02- 26"; 0) gir 1, fordi det er ett år og 7 dager mellom datoene YEARS ("2002- 02- 19"; "2002- 02- 26"; 1) palauttaa arvon 0, koska päivämäärien välillä ei ole kokonaista vuotta, vuoden ensimmäisestä päivästä laskien YEARS ("2002- 02- 19"; "2002- 02- 26"; 1) gir 0, fordi det ikke er et helt år i mellom, om man starter første dagen i året Funktio DAYS () palauttaa kahden päivämäärän välisen eron päivinä. DAYS () - funksjonen gir forskjellen mellom to datoer regnet i dager. DAYS( päivämäärä2; päivämäärä1) DAYS( dato2; dato1) DAYS ("22. 2. 2002"; "26. 2. 2002") palauttaa 4 DAYS ("2002- 02- 22"; "2002- 02- 26") gir 4 Vuosia År Funktio DAYOFYEAR () palauttaa päivän järjestysnumeron kalenterivuonna (1... 365). DAYOFYEAR () - funksjonen gir dagens nummer i året (1… 365). DAYOFYEAR( vuosi; kuukausi; päivämäärä) DAYOFYEAR( år; måned; dag) DAYOFYEAR( 2000; 12; 1) palauttaa 336 DAYOFYEAR( 2000; 12; 1) gir 336 DAYOFYEAR( 2000; 2; 29) palauttaa 60 DAYOFYEAR( 2000; 2; 29) gir 60 Funktio DATE () palauttaa päivämäärän paikallisessa muodossa. DATE () - funksjonen gir datoen formattert med lokale parametere. DATE( vuosi; kuukausi; päivämäärä) DATE( år; måned; dag) DATE( 2000; 5; 5) palauttaa perjantai, 5. toukokuuta 2000 DATE( 2000; 5; 5) gir fredag 5. mai 2000 Funktio TIME () palauttaa ajan paikallisessa muodossa. TIME () - funksjonen gir klokkeslettet formattert med lokale parametere. TIME( tunnit; minuutit; sekunnit) TIME( timer; minutter; sekunder) TIME( 10; 2; 2) palauttaa 10: 02: 02 TIME( 10; 2; 2) gir 10: 02: 02 TIME( 10; 70; 0) palauttaa 11: 10: 0 TIME( 10; 70; 0) gir 11: 10: 0 TIME( 10; - 40; 0) palauttaa 9: 20: 0 TIME( 10; - 40; 0) gir 9: 20: 0 HOURS () - funktio palauttaa arvona aikalausekkeen tuntien määrän. HOURS () - funksjonen gir antall timer i et tidsuttrykk. HOURS( aika) HOURS( tid) HOURS ("10: 5: 2") palauttaa 10 HOURS ("10: 5: 2") gir 10 Funktio ISLEAPYEAR () palauttaa arvon tosi, jos annettu vuosi on karkausvuosi. ISLEAPYEAR () - funksjonen gir « Sann » hvis angitt år er et skuddår, ellers « Usann ». ISLEAPYEAR( vuosi) ISLEAPYEAR( år) ISLEAPYEAR( 2000) palauttaa True ISLEAPYEAR( 2000) gir « Sann » Funktio DAYSINMONTH () palauttaa arvonaan annetun vuoden kuukauden päivien lukumäärän. DAYSINMONTH () - funksjonen gir antall dager i angitt år og måned. DAYSINMONTH( vuosi; kuukausi) DAYSINMONTH( år; måned) DAYSINMONTH( 2000; 2) palauttaa 29 DAYSINMONTH( 2000; 2) gir 29 Funktio DAYSINYEAR () palauttaa arvonaan annetun vuoden päivien lukumäärän. DAYSINYEAR () - funksjonen gir antall dager i angitt år. DAYSINYEAR( vuosi) DAYSINYEAR( år) DAYSINYEAR( 2000) palauttaa 366 DAYSINYEAR( 2000) gir 366 Funktio WEEKSINYEAR () palauttaa arvonaan viikkojen lukumäärän annettuna vuonna. WEEKSINYEAR () - funksjonen gir antall uker i angitt år. WEEKSINYEAR( vuosi) WEEKSINYEAR( år) WEEKSINYEAR( 2000) palauttaa 52 WEEKSINYEAR( 2000) gir 52 MINUTES () - funktio palauttaa arvonaan aikalausekkeen minuuttien määrän. MINUTES () - funksjonen gir antall minutter i et tidsuttrykk. MINUTES( aika) MINUTES( tid) MINUTES ("10: 5: 2") palauttaa 5 MINUTES ("10: 5: 2") gir 5 SECONDS () - funktio palauttaa arvonaan aikalausekkeen sekuntien määrän. SECONDS () - funksjonen gir antall sekunder i et tidsuttrykk. SECONDS( aika) SECONDS( tid) SECONDS ("10: 5: 2") palauttaa 2 SECONDS ("10: 5: 2") gir 2 Päivän numero viikossa (1.. 7) Dagens nummer i uka (1.. 7) DAYNAME () - funktio palauttaa viikonpäivän nimen (1.. 7). Joissakin maissa ensimmäinen viikonpäivä on maanantai kun taas toisissa ensimmäinen viikonpäivä on sunnuntai. DAYNAME () - funksjonen gir navnet på dagen i uka (1.. 7). I noen land er første dagen i uka mandag, mens i andre er det søndag. DAYNAME( viikonpäivä) DAYNAME( ukedag) DAYNAME( 1) palauttaa Maanantai (jos viikko alkaa maanantaina) DAYNAME( 1) gir mandag (hvis uka starter på mandag) Kuukauden numero (1.. 12) Månedsnummer (1.. 12) MONTHNAME () - funktio palauttaa kuukauden nimen (1... 12). MONTHNAME () - funksjonen gir navnet på måneden (1… 12). MONTHNAME( luku) MONTHNAME( tall) MONTHNAME( 5) palauttaa Toukokuu MONTHNAME( 5) gir mai CURRENTDATE () - funktio palauttaa nykyisen päiväyksen. Se on ekvivalentti TODAY- funktiolle. CURRENTDATE () - funksjonen gir dagens dato. Den er tilsvarende TODAY funksjonen. CURRENTDATE () CURRENTDATE () CURRENTDATE () palauttaa "Lauantai 13 Huhtikuuta 2002" CURRENTDATE () gir « lørdag 13. juli 2002 » TODAY () - funktio palauttaa nykyisen päiväyksen. TODAY () funksjonen gir dagens dato. TODAY () TODAY () TODAY () palauttaa "Lauantai 13 Huhtikuuta 2002" TODAY () - funksjonen gir « lørdag 13. april 2002 » NOW () - funktio palauttaa arvonaan tämän päivän ja kellonajan. Se on identtinen funktion CURRENTDATETIME kanssa ja antaa yhteensopivuuden muiden sovellusten kanssa. NOW () - funksjonen gir gjeldende dato formatert med lokale parametere. Den er helt lik CURRENTDATETIME, og er laget for å være kompatibel med andre programmer. NOW () NOW () NOW () palauttaa "Lauantai 13 Huhtikuuta 2002 19: 12: 01" NOW () - funksjonen gir « lørdag 13. april 2002 19: 12: 01 » CURRENTDATETIME () - funktio palauttaa arvonaan nykyisen päivän ja kellonajan. CURRENTDATETIME () - funksjonen gir dagens dato og klokkeslettet. CURRENTDATETIME () CURRENTDATETIME () CURRENTDATETIME () palauttaa "Lauantai 13 Huhtikuuta 2002 19: 12: 01" CURRENTDATETIME () gir « lørdag 15. juli 2000 19: 12: 01 » CURRENTTIME () - funktio palauttaa arvonaan muotoillun ajan paikallisine parametreineen. CURRENTTIME () - funksjonen gir klokkeslettet nå formattert med lokale parametere. CURRENTTIME () CURRENTTIME () CURRENTTIME () palauttaa "19: 12: 01" CURRENTTIME () gir « 19: 12: 01 » EASTERSUNDAY () - funktio palauttaa arvonaan pääsiäissunnuntain päivän annettuna vuonna. EASTERSUNDAY () - funksjonen gir datoen som påskesøndagen faller på i det året som er gitt som parameter. EASTERSUNDAY( vuosi) EASTERSUNDAY( år) EASTERSUNDAY( 2003) palauttaa "20. huhtikuuta 2003" EASTERSUNDAY( 2003) gir « 20. april 2003 » ISOWEEKNUM () - funktio palauttaa arvonaan viikonnumeron, johon annettu päivä kuuluu. Huomaa, että tämä funktio onISO8601- standardin mukainen: viikko alkaa aina maanantaista ja päättyy sunnuntaihin. Vuoden ensimmäinen viikko on se viikko, joka sisältää vuoden ensimmäisen torstain. ISOWEEKNUM () - funksjonen gir ukenummeret som datoen er i. Merk at denne funksjonen følger ISO8601- standarden: en uke starter alltid med en mandag, og slutter på en søndag. Den første uka i året er den uka som har den første torsdagen i året. ISOWEEKNUM( päivämäärä) ISOWEEKNUM( dato) ISOWEEKNUM( A1) palauttaa arvon 51, kun A1 on "21. joulukuuta". ISOWEEKNUM( A1) gir 51 når A1 er "21. des". Funktio EVEN () palauttaa luvun pyöristettynä lähimpään parilliseen kokonaislukuun. WEEKNUM () - funksjonen gir det lokale (ikke- ISO) ukenummerer som datoen faller på. WEEKDAY( päivämäärä; metodi) WEEKNUM( dato; metode) Ensimmäinen avain Første dato Toinen päivämäärä Andre dato väli Intervall Funktio DAYS () palauttaa kahden päivämäärän välisen eron päivinä. DATEDIF () - funksjonen gir foskjellen mellom to datoer. Funktio COUNTIF () palauttaa kriteerien täyttävien solujen lukumäärän annetulla alueella. YEARFRAC () - funksjonen gir antallet hele dager mellom startdato og sluttdato i følge basis. Aloita riviltä: Startdato Honduras Arbeidsdager Honduras Fridager TODAY () - funktio palauttaa nykyisen päiväyksen. WORKDAY () - funksjonen gir datoen som er « arbeidsdager » fra startdatoen. päivämäärä Sluttdato Funktio DAYS () palauttaa kahden päivämäärän välisen eron päivinä. NETWORKDAY () - funksjonen gir antallet arbeidsdager mellom startdato og sluttdato. Funktio DECSEX () muuttaa double- arvon aika- arvoksi. DATE2UNIX () - funksjonen gjør om en dato- tidsverdi til unix- tid. DATEVALUE( päivämäärä) DATE2UNIX( dato) EDATE ("31. 3. 2002"; - 1) palauttaa "28. 2. 2002" DATE2UNIX ("01/ 01/ 2000") gir 946, 684, 800 aika Unixtid Funktio DECSEX () muuttaa double- arvon aika- arvoksi. UNIX2DATE () - funksjonen gjør om en unix- tid til dato- tidsverdi. CURRENTTIME () palauttaa "19: 12: 01" UNIX2DATE( 0) gir 1970- 01- 01 Tekniikka Teknikk Bs Base Pituus MinLengde BASE () - funktio muuntaa 10- kantaisen luvun kohdekantaan 2: sta 36: een. BASE () - funksjonen konverterer et tall med grunntall 10 til en tallstreng med grunntall fra 2 til 36. BASE( numero; kantaluku; tarkkuus) BASE( tall; grunntall; pres) BASE( 128; 8) palauttaa "200" BASE( 128; 8) gir « 200 » Missä funktion arvo lasketaan Der hvor funksjonen blir evaluert Funktion järjestys Funksjonens orden BESSELI () - funktio palauttaa muunnetun Besselin funktion In( x) arvon. BESSELI () - funksjonen gir den modifiserte Bessel- funksjonen In( x). BESSELI( X; N) BESSELI( X; N) BESSELI( 0. 7; 3) palauttaa 0. 007367374 BESSELI( 0, 7; 3) gir 0, 007367374 BESSELJ () - funktio palauttaa Bessel- funktion arvon. BESSELJ () - funksjonen gir Bessel- funksjonen. BESSELJ( X; N) BESSELJ( X; N) BESSELJ( 0. 89; 3) palauttaa 0. 013974004 BESSELJ( 0, 89; 3) gir 0, 013974004 SQRTn () funktio palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: tä. BESSELK () funksjonen gir den modifiserte Bessel- funksjonen som er lik Bessel- funksjonen evaluert for rent imaginære argumenter. BESSELK( X; N) BESSELK( X; N) BESSELK( 3; 9) palauttaa 397. 95880 BESSELK( 3; 9) gir 397, 95880 SQRTn () funktio palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: tä. BESSELY () funksjonen gir Bessel- funksjonen som også kalles Weber- funksjonen eller Neumann- funksjonen. BESSELY( X; N) BESSELY( X; N) BESSELY( 4; 2) on 0. 215903595 BESSELY( 4; 2) er lik 0, 215903595 Lähteestä Fra enhet Lähteeseen Til enhet ACOT () - funktio palauttaa annetun luvun käänteisen kotangentin arvon. CONVERT () - funksjonen gir en omgjøring fra et målesystem til et annet. Tuetut massayksiköt: g (gramma), sg (kpl), lbm (pound), u (atomimassa), ozm (unssi), stone, ton, grain, pweight (pennyweight), hweight (hundredweight), bron (bruttorekisteritonni). Massemålene som er støttet: g (gram), sg (pieces), lbm (pund), u (atommasse), ozm (unse), stone (6, 36 kilogram), tonn, grain (0, 0648 gram), pweight (pennyweight), hweight (hundredweight). Tuetut etäisyysyksiköt: m (metri), in (tuuma), ft (jalka), mi (maili), Nmi (merimaili), ang (Ångström), parsec, lightyear (valovuosi). Lengdemålene som er støttet: m (meter), in (tomme), ft (fot), mi (britisk mil), Nmi (nautisk mil) ang (ångstrøm), parsec, lysår. Tuetut painemitat: Pa (Pascal), atm (ilmakehä), mmHg (elohopeamillimetriä), psi, Torr. Trykkmålene som er støttet: Pa (Pascal), atm (atmosfærer), mmHg (mm kvikksølv), psi, Torr. Tuetut voimamitat: N (Newton), dyn, pound. Kraftenhetene som er støttet: N (Newton), dyn, pound. Tuetut energiamitat: J (Joule), e (erg), c (Termodynaaminen kalori), cal (IT- kalori), eV (elektronivoltti), HPh (hevosvoimatunti), Wh (Wattitunti), flb (foot- pound), BTU. Energienheter som er støttet: J (Joule), e (erg), c (Termodynamisk kalori), cal (IT kalori), eV (elektronvolt), HPh (Hestekrefter- timer), Wh (Watt- timer), flb (fot- pund), BTU. Tuetut voimayksiköt: W (Watti), HP (hevosvoima), PS (Pferdestaerke). Effektmål som er støttet: W (Watt), HP (hestekrefter), PS (Pferdestaerke). Tuetut magnetismimitat: T (Tesla), ga (Gauss). Magnetismeenheter som er støttet: T (Tesla), ga (Gauss). Tuetut lämpötilamitat: C (Celsius), F (Fahrenheit), K (Kelvin). Temperaturmål som er støttet: C (Celsius), F (Fahrenheit), K (Kelvin). Tuetut tilavuusmitat: l (litra), tsp (teelusikka), tbs (ruokalusikka), oz (ounce liquid), cup, pt (pint), qt (quart), gal (gallona), barrel, m3 (kuutiometri), mi3 (kuutiomaili), Nmi3 (kuutiomerimaili), in3 (kuutiotuuma), ft3 (kuutiojalka), yd3 (kuutiojaardi). Volumenheter som er støttet: l (liter), tsp (teskje), tbs (spiseskje), oz (flytende unse), cup (kopp), pt (pint), qt (quart), gal (gallon), barrel (tønne), m3 (kubikkmeter), mi3 (britisk kubikkmil), Nmi3 (kubikknautiskmil), in3 (kubikktomme), ft3 (kubikkfot), yd3 (kubikk yard), GRT eller regton (brutto registertonn). Tuetut pinta- alamitat: m2 (neliömetri), mi2 (neliömaili), Nmi2 (neliömerimaili), in2 (neliötuuma), ft2 (neliöjalka), yd2 (neliöjaardi), acre, ha (hehtaari). Arealmål som er støttet: m2 (kvadratmeter), mi2 (britisk kvadratmil), Nmi2 (kvadratnautiskmil), in2 (kvadrattomme), ft2 (kvadratfot), yd2 (kvadratyard), acre (acre), ha (hektar). Tuetut nopeusmitat: m/ s (mertriä sekunnissa), m/ h (metriä tunnissa), mph (mailia tunnissa), kn (knot). Fartsenheter som er støttet: m/ s (meter per sekund), m/ h (meter per time), mph (britiske miles per time), kn (knop). Metriset etuliitteinä voi käyttää seuraavia: E (eksa, 1E+18), P (peta, 1E+15), T (tera, 1E+12), G (giga, 1E+09), M (mega, 1E+06), k (kilo, 1E+03), h (hekto, 1E+02), e (dekao, 1E+01), d (desi, 1E- 01), c (sentti, 1E- 02), m (milli, 1E- 03), u (mikro, 1E- 06), n (nano, 1E- 09), p (piko, 1E- 12), f (femto, 1E- 15), a (atto, 1E- 18). For metriske enheter kan hvilke som helst av disse prefiksene brukes:: E (exa, 1E+18), P (peta, 1E+15), T (tera, 1E+12), G (giga, 1E+09), M (mega, 1E+06), k (kilo, 1E+03), h (hecto, 1E+02), e (deka, 1E+01), d (deci, 1E- 01), c (centi, 1E- 02), m (milli, 1E- 03), u (micro, 1E- 06), n (nano, 1E- 09), p (pico, 1E- 12), f (femto, 1E- 15), a (atto, 1E- 18). CONVERT( Numeroarvo; mistä yksiköstä; mihin yksikköön) CONVERT( Tall, fra enhet, til enhet) CONVERT( 32; "C"; "F") on 89. 6 CONVERT( 32; "C"; "F") tilsvarer 89, 6 CONVERT( 3; "lbm"; "kg") on 1. 3608 CONVERT( 3; "lbm"; "kg") tilsvarer 1, 3608 CONVERT( 7. 9; "cal"; "J") on 33. 0757 CONVERT( 7. 9; "cal"; "J") tilsvarer 33, 0757 SQRTn () funktio palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: tä. ERF () funksjonen gir feilfunksjonen. Med ett argument gir ERF () feilfunksjonen mellom 0 og argumentet. ERF( alaraja; yläraja) ERF( Nedre grense, Øvre grense) ERF( 0. 4) on 0. 42839236 ERF( 0. 4) er lik 0, 42839236 ERF () - funktio palauttaa virheen. ERFC () - funksjonen gir den komplementære feilfunksjonen. ERF( alaraja; yläraja) ERFC( nedre grense, øvre grense) ERF( 0. 4) on 0. 42839236 ERFC( 0. 4) gir 0, 57160764 Muunnettava arvo Verdien som skal omgjøres Funktio DEC2BIN () palauttaa arvon binäärilukuna. DEC2BIN () - funksjonen returnerer verdien som et binært tall. DEC2BIN( arvo) DEC2BIN( verdi) DEC2BIN( 12) palauttaa "1100" DEC2BIN( 12) gir « 1100 » DEC2BIN( 55) palauttaa "110111" DEC2BIN( 55) gir « 110111 » Funktio DEC2HEX () palauttaa arvon heksadesimaalilukuna. DEC2HEX () - funksjonen gir verdien som et heksadesimalt tall. DEC2HEX( arvo) DEC2HEX( verdi) DEC2HEX( 12) palauttaa "c" DEC2HEX( 12) gir « c » DEC2HEX( 55) palauttaa "37" DEC2HEX( 55) gir « 37 » Funktio DEC2OCT( x) palauttaa arvon oktaalilukuna. DEC2OCT () - funksjonen gir verdien som et oktaltall. DEC2OCT( arvo) DEC2OCT( verdi) DEC2OCT( 12) palauttaa "14" DEC2OCT( 12) gir « 14 » DEC2OCT( 55) palauttaa "67" DEC2OCT( 55) gir « 67 » Funktio OCT2BIN () palauttaa arvon binäärilukuna. OCT2BIN () - funksjonen gir verdien som et binært tall. OCT2BIN( arvo) OCT2BIN( verdi) OCT2BIN ("12") palauttaa "1010" OCT2BIN ("12") gir « 1010 » OCT2BIN ("55") palauttaa "101101" OCT2BIN ("55") gir « 101101 » Funktio OCT2BIN () palauttaa arvon desimaalilukuna. OCT2DEC () - funksjonen gir verdien som et desimaltall. OCT2DEC( arvo) OCT2DEC( verdi) OCT2DEC ("12") palauttaa 10 OCT2DEC ("12") gir 10 OCT2DEC ("55") palauttaa 45 OCT2DEC ("55") gir 45 Funktio OCT2HEX () palauttaa arvon heksadesimaalilukuna. OCT2HEX () - funksjonen gir verdien som et heksadesimalt tall. OCT2HEX( arvo) OCT2HEX( verdi) OCT2HEX ("12") palauttaa "a" OCT2HEX ("12") gir « A » OCT2HEX ("55") palauttaa "2d" OCT2HEX ("55") gir « 2D » Funktio BIN2DEC () palauttaa arvon desimaalilukuna. BIN2DEC () - funksjonen gir verdien som et desimaltall. BIN2DEC( arvo) BIN2DEC( verdi) BIN2DEC ("1010") palauttaa 10 BIN2DEC ("1010") gir 10 BIN2DEC ("11111") palauttaa 31 BIN2DEC ("11111") gir 31 Funktio BIN2OCT( x) palauttaa arvon oktaalilukuna. BIN2OCT () - funksjonen gir verdien som et oktalt tall. BIN2OCT( arvo) BIN2OCT( verdi) BIN2OCT ("1010") palauttaa "12" BIN2OCT ("1010") gir « 12 » BIN2OCT ("11111") palauttaa "37" BIN2OCT ("11111") gir « 37 » Funktio BIN2HEX () palauttaa arvon heksadesimaalilukuna. BIN2HEX () - funksjonen gir verdien som et heksadesimaltall. BIN2HEX( arvo) BIN2HEX( verdi) BIN2HEX ("1010") palauttaa "a" BIN2HEX ("1010") gir « a » BIN2HEX ("11111") palauttaa "1f" BIN2HEX ("11111") gir « 1f » HEX2DEC () palauttaa arvon desimaalilukuna. HEX2DEC () - funksjonen gir verdien som et desimaltall. HEX2DEC( arvo) HEX2DEC( verdi) HEX2DEC ("a") palauttaa 10 HEX2DEC ("a") gir 10 HEX2DEC ("37") palauttaa 55 HEX2DEC ("37") gir 55 HEX2OCT () palauttaa arvon oktaalilukuna. HEX2OCT () - funksjonen gir verdien som et oktaltall. HEX2OCT( arvo) HEX2OCT( verdi) HEX2OCT ("a") palauttaa "12" HEX2OCT ("a") gir « 12 » HEX2OCT ("37") palauttaa "67" HEX2OCT ("37") gir « 67 » HEX2BIN () palauttaa arvon binäärilukuna. HEX2BIN () - funksjonen gir verdien som et binærtall. HEX2BIN( arvo) HEX2BIN( verdi) HEX2BIN ("a") palauttaa "1010" HEX2BIN ("a") gir « 1010 » HEX2BIN ("37") palauttaa "110111" HEX2BIN ("37") gir « 110111 » Reaaliosa Reell koeffisient Imaginääriosa Imaginær koeffisient COMPLEX( reaali; imaginääri) palauttaa kompleksiluvun, joka on muotoa x+yi. COMPLEX( reell, imaginær) - funksjonen gir et komplekst tall på formen x+yi. COMPLEX( reaali; imaginääri) COMPLEX( reell, imaginær) COMPLEX( 1. 2; 3. 4) palauttaa "1. 2+3. 4i" COMPLEX( 1, 2; 3, 4) gir « 1, 2+3, 4i » COMPLEX( 0; - 1) palauttaa "- i" COMPLEX( 0; - 1) gir « - i » Kompleksinumero Komplekst tall IMAGINARY( merkkijono) palauttaa kompleksiluvun imaginääriosan. IMAGINARY( streng) - funksjonen gir den imaginære koeffisienten av et komplekst tall. IMAGINARY( merkkijono) IMAGINARY( streng) IMAGINARY ("1. 2+3. 4i") palauttaa 3. 4 IMAGINARY ("1, 2+3. 4i") gir 3, 4 IMAGINARY ("1. 2") palauttaa 0 IMAGINARY ("1, 2") gir 0 IMREAL( merkkijono) palauttaa kompleksiluvun reaaliosan. IMREAL( streng) - funksjonen gir realkoeffisienten av et komplekst tall. IMREAL( merkkijono) IMREAL( streng) IMREAL ("1. 2+3. 4i") palauttaa 1. 2 IMREAL ("1, 2+3. 4i") gir 1, 2 IMREAL ("1. 2i") palauttaa 0 IMREAL ("1, 2i") gir 0 IMSIN( merkkijono) palauttaa kompleksiluvun kosinin. IMCOS( streng) - funksjonen gir cosinus av et komplekst tall. IMCOS( merkkijono) IMCOS( streng) IMCOS ("1+i") palauttaa "0. 83373- 0. 988898i" IMCOS ("1+i") gir « 0, 83373- 0. 988898i » IMCOS ("12i") palauttaa 81377. 4 IMCOS ("12i") gir 81 277, 4 IMSIN( merkkijono) palauttaa kompleksiluvun kosinin. IMCOSH( streng) - funksjonen gir hyperbolsk cosinus av et komplekst tall. IMCOS( merkkijono) IMCOSH( streng) IMCOS ("1+i") palauttaa "0. 83373- 0. 988898i" IMCOSH ("1+i") gir « 0, 83373+0. 988898i » IMCOS ("12i") palauttaa 81377. 4 IMCOSH ("12i") gir 0. 84358 IMSIN( merkkijono) palauttaa kompleksiluvun sinin. IMSIN () - funksjonen gir sinus av et komplekst tall. IMSIN( merkkijono) IMSIN( streng) IMSIN ("1+i") palauttaa "1. 29846+0. 634964i" IMSIN ("1+i") gir « 1, 29846+0, 634964i » IMSIN ("1. 2") palauttaa - 0. 536573 MSIN ("1, 2") gir - 0, 536573 IMSIN( merkkijono) palauttaa kompleksiluvun sinin. IMSINH () - funksjonen gir hyperbolsk sinus av et komplekst tall. IMSIN( merkkijono) IMSINH( streng) IMSIN ("1+i") palauttaa "1. 29846+0. 634964i" IMSINH ("1+i") gir « 0. 63496+1. 29846i » IMSIN ("1. 2") palauttaa - 0. 536573 IMSINH ("1. 2") gir 1. 50946 IMSIN( merkkijono) palauttaa kompleksiluvun sinin. IMTAN () - funksjonen gir tangent av et komplekst tall. IMLN( merkkijono) IMTAN( streng) IMSIN ("1+i") palauttaa "1. 29846+0. 634964i" IMTAN ("1+i") gir « 0. 27175+1. 08392i » IMLN ("12") palauttaa 2. 48491 IMTAN ("1. 2") gir 2. 57215 IMSIN( merkkijono) palauttaa kompleksiluvun sinin. IMTANH () - funksjonen gir hyperbolsk tangens av et komplekst tall. IMLN( merkkijono) IMTANH( streng) IMSQRT ("1+i") palauttaa "1. 09868+0. 45509i" IMTANH ("1+i") gir « 1. 08392+0. 27175i » IMSIN ("1. 2") palauttaa - 0. 536573 IMTANH ("1. 2") gir 0. 83365 IMEXP( merkkijono) palauttaa kompleksiluvun eksponentiaalin. IMEXP () - funksjonen gir eksponentialen av et komplekst tall. IMEXP( merkkijono) IMEXP( streng) IMEXP ("2- i") palauttaa "3. 99232- 6. 21768i" IMEXP ("2- i") gir « 3, 99232- 6, 21768i » IMEXP ("12i") palauttaa "0. 843854- 0. 536573i" IMEXP ("12i") gir « 0, 843854- 0, 536573i » IMLN () palauttaa kompleksiluvun luonnollisen logaritmin. IMLN () - funksjonen gir den naturlige logaritmen til et komplekst tall. IMLN( merkkijono) IMLN( streng) IMLN ("3- i") palauttaa "1. 15129- 0. 321751i" IMLN ("3- i") gir « 1, 15129- 0, 321751i » IMLN ("12") palauttaa 2. 48491 IMLN ("12") gir 2, 48491 IMLN () palauttaa kompleksiluvun luonnollisen logaritmin. IMLOG2 () - funksjonen gir logaritmen med base 2 til et komplekst tall. IMLN( merkkijono) IMLOG2( streng) IMSIN ("1+i") palauttaa "1. 29846+0. 634964i" IMLOG2 ("3+4i") gir « 2. 321928+1. 337804i » IMLN () palauttaa kompleksiluvun luonnollisen logaritmin. IMLOG10 () - funksjonen gir logaritmen med base 10 til et komplekst tall. IMLN( merkkijono) IMLOG10( streng) IMSQRT ("1+i") palauttaa "1. 09868+0. 45509i" IMLOG10 ("3+4i") gir « 0. 69897+0. 402719i » IMSQRT( merkkijono) palauttaa kompleksiluvun neliöjuuren. IMSQRT( streng) - funksjonen gir kvadratrota av et komplekst tall. IMSQRT( merkkijono) IMSQRT( streng) IMSQRT ("1+i") palauttaa "1. 09868+0. 45509i" IMSQRT ("1+i") gir « 1, 09868+0, 45509i » IMSQRT ("1. 2i") palauttaa "0. 774597+0. 774597i" IMSQRT ("1, 2i") gir « 0, 774597+0, 774597i » Potenssi Potens IMPOWER( merkkijono) palauttaa kompleksiluvun korotettuna potenssiin. IMPOWER( string) gir et komplekst tall opphøyd i en potens. IMPOWER( merkkijono) IMPOWER( streng) IMPOWER ("4- i"; 2) palauttaa "15- 8i" IMPOWER ("4- i"; 2) gir « 15- 8i » IMPOWER ("1. 2"; 2) palauttaa 1. 44 IMPOWER ("1, 2"; 2) gir 1, 44 IMSUM () palauttaa usean kompleksiluvun, jotka ovat muotoa x+yi, summan IMSUM () - funksjonen gir summen av flere komplekse tall med formen x+yi IMSUM( arvo; arvo;...) IMSUM( verdi; verdi; & # 160; …) IMSUM( 1. 2; "3. 4+5i") palauttaa "4. 6+5i" IMSUM( 1, 2; "3, 4+5i") gir « 4, 6+5i » IMSUM( 1. 2; "1i") palauttaa "1. 2+i" IMSUM( 1, 2; "1i") gir « 1, 2+i » IMDIV () palauttaa usean kompleksiluvun, jotka ovat muotoa x+yi, jakotuloksen. IMDIV () - funksjonen gir divisjonen av flere komplekse tall i form av x+yi. IMDIV( arvo; arvo;...) IMDIV( verdi; verdi; & # 160; …) IMDIV( 1. 2; "3. 4+5i") palauttaa "0. 111597- 0. 164114i" IMDIV( 1, 2; "3, 4+5i") gir « 0, 111597- 0, 164114i » IMDIV ("12+i"; "12- i") palauttaa "0. 986207+0. 16551i" IMDIV ("12+i"; "12- i") gir « 0, 986207+0, 16551i » IMSUB () palauttaa usean kompleksiluvun, jotka ovat muotoa x + yi, erotuksen IMSUB () - funksjonen gir differansen mellom flere komplekse tall med formen x+yi. IMSUB( arvo; arvo;...) IMSUB( verdi; verdi; & # 160; …) IMSUB( 1. 2; "3. 4+5i") palauttaa "- 2. 2- 5i" MSUB( 1, 2; "3, 4+5i") gir « - 2, 2- 5i » IMSUB( 1. 2; "1i") palauttaa "1. 2- i" IMSUB( 1, 2; "1i") gir « 1, 2- i » IMPRODUCT () palauttaa usean kompleksiluvun, jotka ovat muotoa x + yi, tulon IMPRODUCT () - funksjonen gir produktet av flere komplekse tall i form av x+yi. IMPRODUCT( arvo; arvo;...) IMPRODUCT( verdi; verdi; & # 160; …) IMPRODUCT( 1. 2; "3. 4+5i") palauttaa "4. 08+6i" IMPRODUCT( 1, 2; "3, 4+5i") gir « 4, 08+6i » IMPRODUCT( 1. 2; "1i") palauttaa "+1. 2i" IMPRODUCT( 1, 2; "1i") gir « +1, 2i » IMCONJUGATE( kompleksiluku) palauttaa kompleksiluvun, joka on muotoa x + yi, konjugaatin IMCONJUGATE( komplekst tall) gir den konjugerte av et komplekst tall med formen x+yi. IMCONJUGATE( kompleksinumero) IMCONJUGATE( komplekst tall) IMCONJUGATE ("1. 2+5i") palauttaa "1. 2- 5i" IMCONJUGATE ("1, 2+5i") gir « 1, 2- 5i » IMCONJUGATE ("- i") palauttaa "i" IMCONJUGATE ("- i") gir « i » IMCONJUGATE ("12") palauttaa "12" IMCONJUGATE ("12") gir « 12 » IMARGUMENT( kompleksiluku) palauttaa kompleksiluvun, joka on muotoa x+yi, argumentin IMARGUMENT- funksjonen gir argumentet av et komplekst tall i form av x+yi. IMARGUMENT( kompleksinumero) IMARGUMENT( komplekst tall) IMARGUMENT ("1. 2+5i") palauttaa 0. 6072 IMARGUMENT ("1, 2+5i") gir 0, 6072 IMARGUMENT ("- i") palauttaa - 1. 57079633 IMARGUMENT ("- i") gir - 1, 57079633 IMARGUMENT ("12") palauttaa "# Div/ 0" IMARGUMENT ("12") gir « # Div/ 0 » IMABS( kompleksiluku) palauttaa kompleksiluvun, joka on muotoa x+yi, normin IMABS( komplekst tall) - funksjonen gir normen til et komplekst tall med formen x+yi. IMABS( kompleksinumero) IMABS( komplekst tall) IMABS ("1. 2+5i") palauttaa 5. 1419 IMABS ("1, 2+5i") gir 5, 1419 IMABS ("- i") palauttaa 1 IMABS ("- i") gir 1 IMABS ("12") palauttaa 12 IMABS ("12") gir 12 DELTA () - funktio palauttaa arvon 1, jos x on yhtä suuri kuin y, muutoin se palauttaa arvon 0. Y on oletuksena 0. DELTA () - funksjonen gir 1 dersom x er lik y, ellers 0. Standard for y er 0. DELTA( x; y) DELTA( x; y) DELTA( 1. 2; 3. 4) palauttaa 0 DELTA( 1, 2; 3, 4) gir 0 DELTA( 3; 3) palauttaa 1 DELTA( 3; 3) gir 1 DELTA( 1; TRUE) palauttaa 1 DELTA( 1, TRUE) gir 1 GESTEP () - funktio palauttaa arvon 1, jos x on suurempi tai yhtäsuuri kuin y, muutoin se palauttaa arvon 0. Y on oletuksena 0. The GESTEP () funksjonen gir 1 hvis x er større enn eller lik y, ellers gir den 0. GESTEP( x; y) GESTEP( x; y) DELTA( 1. 2; 3. 4) palauttaa 0 GESTEP( 1. 2; 3. 4) gir 0 GESTEP( 3; 3) palauttaa 1 GESTEP( 3; 3) gir 1 GESTEP( 0. 4; TRUE) palauttaa 0 GESTEP( 0. 4; TRUE) gir 0 GESTEP( 4; 3) palauttaa 1 GESTEP( 4; 3) gir 1 Taloudellinen Finansielt Ensimmäinen avain tstedelsesdato Ensimmäinen taulukko Første rente Ratkaisu Oppgjør Aloitusarvo: Pariverdi Permutoitavien elementtien lukumäärä Antall betalinger per år ACCRINT ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; "5/ 1/ 2001"; 0. 1; 1000; 2; 0) palauttaa arvon 16, 944 ACCRINT ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; "5/ 1/ 2001"; 0. 1; 1000; 2; 0) gir 16 944 ACCRINTM ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 0. 1; 100) palauttaa 5. 0278 ACCRINTM ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 0. 1; 100) gir 5. 0278 Hinta Kost PM Pv F Fv Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. AMORDEGRC- funksjonen beregner amortiseringsverdi for det franske bokøringssystemet veed bruk av degressiv avskriving. ACCRINT ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; "5/ 1/ 2001"; 0. 1; 1000; 2; 0) palauttaa arvon 16, 944 AMORDEGRC (1000; "2006- 02- 01"; "2006- 12- 31"; 10; 0; 0. 1; 1) gir 228 PM P Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. AMORLINC- funksjonen beregner amortiseringsverdi for det franske bokøringssystemet veed bruk av lineær avskriving. ACCRINT ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; "5/ 1/ 2001"; 0. 1; 1000; 2; 0) palauttaa arvon 16, 944 AMORLINC (1000; "2004- 02- 01"; "2004- 12- 31"; 10; 0; 0. 1; 1) gir 91. 256831 Investointi Hovedstol Korkokanta Rentefot Jaksoja vuodessa Perioder pr. år COMPOUND( investointi; korko; jaksoja; jaksoja vuodessa) COMPOUND( startverdi; rente; perioder; perioder_ i_ året) COMPOUND( 5000; 0. 12; 4; 5) tuloksena on 9030. 56 COMPOUND( 5000; 0, 12; 4; 5) er 9030, 56 CONTINOUS( investionti; korko; vuosia) CONTINUOUS( hovedstol; rente; år) CONTINUOUS( 1000; 0. 1; 1) tuloksena on 1105. 17 CONTINUOUS( 1000; 0. 1; 1) er 1105. 17 Mauritius Forfall COUPNUM ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 2; 0) palauttaa 1 COUPNUM ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 2; 0) gir 1 päivämäärä rate Jaksoja perioder Arvo verdi Aloita start Jeni slutt Tyyppi type ISPMT( 0. 1; 1; 3; 8000000) tuloksena on - 533333 CUMIPMT (0. 06/ 12; 5* 12; 100000; 5; 12; 0) gir - 3562, 187023 ISPMT( 0. 1; 1; 3; 8000000) tuloksena on - 533333 CUMPRINC (0. 06/ 12; 5* 12; 100000; 5; 12; 0) gir - 11904. 054201 Jakso Periode DB( 8000; 400; 6; 3) tuloksena on 1158. 40 DB( 8000; 400; 6; 3) er lik 1158, 40 DB( 8000; 400; 6; 3; 2) tuloksena on 1783. 41 DB( 8000; 400; 6; 3; 2) er lik 1783, 41 Kerroin Faktor DDB( 75000; 1; 60; 12; 2) palauttaa 1721. 81 DDB( 75000; 1; 60; 12; 2) gir 1721, 81 Yleiset asetukset Innløsing DISC ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 12; 14) palauttaa 0. 2841 DISC ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 12; 14) gir 0, 2841 Dollari murtolukuna Dollarbrøk Dollari desimaalilukuna Desimal dollar POLR( 12; 0) palauttaa 12 DOLLARFR( 1. 125; 16) gir 1. 02. (1 + 2/ 16) Korko rate, rentefot Prosenttiarvo Nåverdi (PV) Tulevaisuusarvo (FV) Sluttverdi (FV) Palauttaa sijoituksen periodien lukumäärän. Gir antallet perioder en investering trenger for å oppnå en ønsket verdi. DURATION( korko; pv; fv) DURATION( rate; pv; fv) DURATION( 0. 1; 1000; 2000) palauttaa 7. 27 URATION( 0. 1; 1000; 2000) gir 7, 27 Lukumäärä Kupong Riel Avkastning Kanta Basis ACCRINT ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; "5/ 1/ 2001"; 0. 1; 1000; 2; 0) palauttaa arvon 16, 944 DURATION_ ADD ("1998- 01- 01"; "2006- 01- 01"; 0. 08; 0. 09; 2; 1) gir 5. 9937749555 Keskimääräinen korko Nominell rente Jaksoja Perioder Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. EFFECT () - funksjonen regner ut den effektive avkastningen av en nominell rente (årlig rente eller APR). For eksempel vil 8% rente lagt til månedlig gi en effektiv avkastning på EFFECT( 0, 08; 12) eller 8, 3%. effective( keskimääräinen_ korko; jaksoja) EFFECT( nominell; perioder) EFFECT( 0. 08; 12) tuloksena on 0. 083 EFFECT( 0. 08; 12) er 0, 083 Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. EFFECTIVE () - funksjonen regner ut den effektive avkastningen av en nominell rente (årlig rente eller APR). Det er det samme som EFFECT () - funksjonen. effective( keskimääräinen_ korko; jaksoja) EFFECTIVE( nominell; perioder) EURO () - funktio muuntaa yhden Euron EU: n rahaliiton kansalliseksi valuutaksi. Valuutta voi olla yksi seuraavista: ATS (Itävalta), BEF (Belgia), DEM (Saksa), ESP (Espanja), FIM (Suomi), FRF (Ranska), GRD (Kreikka), IEP (Irlanti), ITL (Italia), LUF (Luxemburg), NLG (Hollanti), or PTE (Portugali). EURO () - funksjonen konverterer én Euro til en gitt nasjonal valuta i EUs pengeunion. Valuta er en av de følgende: ATS (Østerrike), BEF (Belgia), DEM (Tyskland), ESP (Spania), EUR (Euro), FIM (Finland), FRF (Frankrike), GRD (Hellas), IEP (Irland), ITL (Italia), LUF (Luxembourg), NLG (Nederland) eller PTE (Portugal. EURO( valuutta) EURO( valuta) EURO ("DEM") tuloksena on 1. 95583 EURO ("DEM") er lik 1, 95583 Lähtövaluutta Kildevaluta Kohdevaluutta Målvaluta EURO () - funktio muuntaa yhden Euron EU: n rahaliiton kansalliseksi valuutaksi. Valuutta voi olla yksi seuraavista: ATS (Itävalta), BEF (Belgia), DEM (Saksa), ESP (Espanja), FIM (Suomi), FRF (Ranska), GRD (Kreikka), IEP (Irlanti), ITL (Italia), LUF (Luxemburg), NLG (Hollanti), or PTE (Portugali). EUROCONVERT () - funksjonen konverterer et tall fra en nasjonal valuta til en annen valuta i EUs pengeunion ved å gå veien om EURO. Valuta er en av de følgende: ATS (Østerrike), BEF (Belgia), DEM (Tyskland), ESP (Spania), EUR (Euro), FIM (Finland), FRF (Frankrike), GRD (Hellas), IEP (Irland), ITL (Italia), LUF (Luxembourg), NLG (Nederland) eller PTE (Portugal). EURO ("DEM") tuloksena on 1. 95583 EUROCONVERT( 1; "EUR"; "DEM") er lik 1. 95583 Prosenttiarvo Nåverdi FV( prosenttiarvo; saanto; jaksoja) FV( nåverdi; rente; periode) FV( 1000; 0. 08; 2) tuloksena on 1166. 40 FV( 1000; 0, 08; 2) er 1166, 40 Maksu jaksoa kohden Betaling pr. periode FV_ annuity( summa; korko; jaksoja) FV_ ANNUITY( beløp; rente; perioder) FV_ annuity( 1000; 0. 05; 5) tuloksena on 5525. 63 FV_ ANNUITY( 1000; 0. 05; 5) er lik 5, 525. 63 Sijoitus Investering INTRATE ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 1000000; 2000000; 1) palauttaa arvon 1. 98 INTRATE ("2001- 02- 28"; "2001- 08- 31"; 1000000; 2000000; 1) gir 1, 98 Jaksojen lukumäärä Antall perioder Nykyiset arvot Nåverdier Tulevaisuusarvo (valinnainen) Sluttverdi (valgfri) Tyyppi (valinnainen) Type (valgfri) Markkinakorko Renta er den periodiske rentesatsen. IPMT( Korko; Jakso; NPer; PV; FV; Tyyppi) IPMT( Rate; Periode; NPer; PV; FV; Type) IPMT( 0. 1; 3; 3; 8000) tuloksena on - 292. 45 IPMT( 0. 1; 3; 3; 8000) gir - 292. 45 Nykyiset arvot (PV) Nåverdier (PV) Laskee tiettynä ajanjaksona sijoitukselle maksetun koron. Beregner renta som betales i en gitt periode for en investering. ISPMT( Korko; Jakso; NPer; PV) ISPMT( Rate; Periode; NPer; PV) ISPMT( 0. 1; 1; 3; 8000000) tuloksena on - 533333 ISPMT( 0, 1; 1; 3; 8000000) gir - 533333 Arvo Pålydende verdi Kupongin korko Kupongrente Kuponkeja vuodessa Kuponger pr. år Markkinakorko Markedsrentenivået LEVEL_ COUPON( arvo; korko; vuosia) LEVEL_ COUPON( pålydende; kupongrente; kuponger pr. år; år; markedsrente) LEVEL_ COUPON( 1000;. 13; 2; 4;. 1) tuloksena on 1096. 95 LEVEL_ COUPON( 1000;. 13; 2; 4;. 1) er 1096. 95 ACCRINT ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; "5/ 1/ 2001"; 0. 1; 1000; 2; 0) palauttaa arvon 16, 944 MDURATION ("2004- 02- 01"; "2004- 05- 31"; 0. 08; 0. 09; 2; 0) gir 0. 316321106 & Arvot Verdier Sijoitus Reinvestering Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. MIRR () - funksjonen beregner modifisert intern avkastning (IRR, internal rate of return) for en serie periodiske investeringer. Todellinen korko Effektiv rente NOMINAL( todellinen_ korko; jaksoja) NOMINAL( effektiv; perioder) NOMINAL( 0. 08; 12) tuloksena on 0. 0772 NOMINAL (0, 08; 12) er 0, 0772 Maksu Avdrag Tulevaisuusarvo (FV - valinnainen) Sluttverdi (FV – valgfri) Palauttaa sijoituksen periodien lukumäärän. Gir antallet perioder for en investering. NPER( 0. 1; - 100; 1000) tuloksena on 11 NPER( 0. 1; - 100; 1000) gir 11 NPER( 0. 06; 0; - 10000; 20000; 0) palauttaa 11. 906 NPER( 0, 06; 0; - 10000; 20000; 0) gir 11. 906 Arvo (taulukko) Verdier (tabell) Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Netto nåverdi (NPV) for en serie periodiske kontantstrømmer. POWER( arvo; arvo) NPV( Rate; Verdier) Luettelo Sist Riel ÅrligAvkast Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. ODDLPRICE- funksjonen beregner verdien av verdipapiret pr. 100 valutaenheter pålydende verdi. Papiret har en uregelmessig dato for siste rente. Esikatselu Pris Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. ODDLYIELD- funksjonen beregner avkastningen av verdipapiret som har en uregelmessig dato for siste rente. Jaksojen lukumäärä Antall perioder (NPer) PPMT( Korko; Jakso; NPer; PV; FV; Tyyppi) PMT( rate; nper; pv [; fv = 0 [; type = 0]]) PMT( 0. 1; 4; 10000) tuloksena on - 3154. 71 PMT( 0. 1; 4; 10000) gir - 3154. 71 PPMT( Korko; Jakso; NPer; PV; FV; Tyyppi) PPMT( Rate; Period; NPer; PV [; FV = 9 [; Type = 0]]) PPMT( 0. 0875; 1; 36; 5000; 8000; 1) tuloksena on - 18. 48 PPMT( 0. 0875; 1; 36; 5000; 8000; 1) gir - 18. 48 Diskonttokorko Diskonteringsrate Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. PRICEMAT Beregn pris pr. 100 valutaenheter pålydende for verdipapir som betaler renter ved papirets forfallsdato. Laskentatapa Basis Beregningsmåte Tulevaisuusarvo Sluttverdi PV( tulevaisuusarvo; korko; jaksoja) PV( framtidig verdi; rente; perioder) PV( 1166. 4; 0. 08; 2) tuloksena on 1000 PV( 1166, 4; 0, 08; 2) er 1000 PV_ annuity( summa; korko; jaksoja) PV_ ANNUITY( beløp; rente; perioder) PV_ annuity( 1000; 0. 05; 5) tuloksena on 4329. 48 PV_ ANNUITY( 1000; 0. 05; 5) er lik 4, 329. 48 RECEIVED ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 1000; 0. 05; 0) palauttaa 1, 025. 787 RECEIVED ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 1000; 0. 05; 0) gir 1 025, 787 Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. RRI- funksjonen beregner renta som er resultat av overskuddet fra en investering. GCD( 10; 20) palauttaa 10 RRI( 1; 100; 200) gir 1 SLN( 10000; 700; 10) tuloksena on 930 SLN( 10000; 700; 10) er lik 930 SYD( 5000; 200; 5; 2) tuloksena on 1280 SYD( 5000; 200; 5; 2) er lik 1280 TBILLEQ ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 0. 1) palauttaa 0. 1068 TBILLEQ ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 0. 1) gir 0, 1068 TBILLPRICE ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 0. 05) palauttaa 97. 4444 TBILLPRICE ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 0, 05) gir 97, 4444 TBILLEQ ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 0. 1) palauttaa 0. 1068 TBILLYIELD ("2/ 28/ 2001"; "8/ 31/ 2001"; 600) gir - 1. 63 DDB( 75000; 1; 60; 12; 2) palauttaa 1721. 81 VDB( 10000; 600; 10; 0; 0. 875; 1. 5) gir 1312. 5 Päivämäärä Datoer Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. XIRR- funksjonen beregner internavkastning for en ikke- periodisk rekke kontantstrømmer. Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. XNPV- funksjonen beregner netto nåverdi av en rekke kontantstrømmer. POWER( arvo; arvo) XNPV (Rentefot; Verdier; Datoer) Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. YIELDMAT- funksjonen beregner avkastning av et verdipapir som betaler rente på forfallsdatoen. - ZERO_ COUPON( arvo; korko; vuosia) ZERO_ COUPON( pålydende; rentesats; år) ZERO_ COUPON( 1000;. 1; 20) tuloksena on 148. 64 ZERO_ COUPON( 1000; 0, 1; 20) er 148, 64 Informaation tyyppi Informasjon Euro Feil DEC2OCT( arvo) ERRORTYPE( verdi) TYPE (- 7) palauttaa 1 ERRORTYPE( NA ()) gir 7 TYPE (- 7) palauttaa 1 ERRORTYPE( 0) gir en feil N( arvo) N( verdi) N( 3. 14) palauttaa 3. 14 N( 3, 14) gir 3, 14 N ("7") palauttaa 0 (koska "7" on tekstiä) N ("7") gir 0 (ettersom "7" er tekst) Informaation tyyppi Informasjonstype INFO( tyyppi) INFO( type) Funktio ISTIME () palauttaa True, jos parametri on aika. Muuten palautetaan False. ISLOGICAL () - funksjonen gir « True » (sann) hvis parameteret er en boolsk verdi, ellers gir den « False » (usann). ISLOGICAL( x) ISLOGICAL( x) ISLOGICAL( A1 > A2) palauttaa True ISLOGICAL( A1 > A2) gir « True » ISLOGICAL( 12) palauttaa False ISLOGICAL( 12) gir « False » ISBLANK () - funktio palauttaa arvon Tosi, jos parametri on tyhjä. Muussa tapauksessa se palauttaa arvon Epätosi. ISBLANK () - funksjonen gir « True » hvis parameteren er tom, ellers « False ». ISBLANK( x) ISBLANK( x) ISBLANK( A1) palauttaa True jos A1 on tyhjä ISBLANK( A1) gir « True » hvis A1 er tom ISBLANK( A1) palauttaa False jos A1 sisältää arvon ISBLANK( A1) gir « False » om A1 inneholder en verdi Funktio ISNUMBER () palauttaa True, jos parametri on numero. Muuten palautetaan False. ISNUMBER () funksjonen gir « True » hvis parameteret er en numerisk verdi. Ellers gir den « Falsk ». Det er samme funksjonen som ISNUM. ISNUMBER( x) ISNUMBER( x) ISNUMBER( 12) palauttaa True ISNUMBER( 12) gir « True » ISNUMBER( hello) palauttaa False ISNUMBER( hallo) gir « False » Funktio ISNUMBER () palauttaa True, jos parametri on numero. Muuten palautetaan False. ISNUM () funksjonen gir « True » hvis parameteret er en numerisk verdi. Ellers gir den « Falsk ». Det er samme funksjonen som ISNUMBER. ISNUMBER( x) ISNUM( x) ISNUMBER( 12) palauttaa True ISNUM( 12) gir « True » ISNUMBER( hello) palauttaa False ISNUM( hallo) gir « False » Funktio ISTIME () palauttaa True, jos parametri on aika. Muuten palautetaan False. ISTIME () - funksjonen gir « True » hvis parameteren er et tidsuttrykk, hvis ikke gir den « False ». ISTIME( x) ISTIME( x) ISTIME ("12: 05") palauttaa True ISTIME ("12: 05") gir « True » ISTIME ("hello") palauttaa False ISTIME ("hallo") gir « False » ISDATE () funktio palauttaa True jos parametri on päivämäärä. Muuten palautetaan False. ISDATE () - funksjonen gir « True » hvis parameteren er en datoverdi, hvis ikke gir den « False » ISDATE( x) ISDATE( x) ISDATE ("2000- 2- 2") palauttaa True ISDATE ("2000- 2- 2") gir « True » ISDATE ("hello") palauttaa False ISDATE ("hallo") gir « False » Funktio ISTEXT () palauttaa True, jos parametri on merkkijono. Muuten palautetaan False. ISREF () - funksjonen gir « True » hvis parameteret viser til en referanse. Ellers gir den « False » ISREF( x) SREF( x) ISREF( A12) palauttaa true ISREF( A12) gir « True » ISREF ("hello") palauttaa false ISREF ("hallo") gir « false » Funktio ISTEXT () palauttaa True, jos parametri on merkkijono. Muuten palautetaan False. ISTEXT () - funksjonen gir « True » hvis parameteren er en streng, ellers gir den « False » ISTEXT( x) ISTEXT( x) ISTEXT( 12) palauttaa False ISTEXT( 12) gir « False » ISTEXT ("hello") palauttaa True ISTEXT ("hallo") gir « True » Funktio ISNOTTEXT () palauttaa True, jos parametri ei ole merkkijono. Muuten palautetaan False. ISNONTEXT () - funksjonen gir « True » hvis parameteret ikke er en streng, ellers gir den « False ». ISNONTEXT er lik ISNOTTEXT- funksjonen. ISNONTEXT( x) ISNONTEXT( x) ISNONTEXT( 12) palauttaa True ISNONTEXT( 12) gir « True » ISNONTEXT ("hello") palauttaa False ISNONTEXT ("hallo") gir « False » Funktio ISNOTTEXT () palauttaa True, jos parametri ei ole merkkijono. Muuten palautetaan False. ISNOTTEXT () - funksjonen gir « True » hvis parameteret ikke er en streng, ellers gir den « False ». ISNOTTEXT er lik ISNONTEXT- funksjonen. ISNONTEXT( x) ISNOTTEXT( x) ISNONTEXT( 12) palauttaa True ISNOTTEXT( 12) gir « True » ISNONTEXT ("hello") palauttaa False ISNOTTEXT ("hallo") gir « False » ISODD () funktio palauttaa True, jos numero on pariton. Muuten palautetaan False. ISODD () - funksjonen gir « True » hvis parameteret er et oddetall, ellers gir den « False ». ISODD( x) ISODD( x) ISODD( 12) palauttaa False ISODD( 12) gir « False » ISODD (- 7) palauttaa True ISODD (- 7) gir « True » Funktio ISEVEN () palauttaa True, jos numero on parillinen. Muuten palautetaan False. ISEVEN () - funksjonen gir « True » hvis parameteret er et partall, ellers gir den « False ». ISEVEN( x) ISEVEN( x) ISEVEN( 12) palauttaa True ISEVEN( 12) gir « True » ISEVEN (- 7) palauttaa False ISEVEN (- 7) gir « False » Funktio ISTIME () palauttaa True, jos parametri on aika. Muuten palautetaan False. ISERR () funksjonen gir « True » hvis parameteren er en feil som ikke er « N/ A ». Ellers gir den « False ». Bruk ISERROR () hvis du vil ta med N/ A- feilen også. ISREF( x) ISERR( x) Funktio ISTIME () palauttaa True, jos parametri on aika. Muuten palautetaan False. ISERROR () - funksjonen gir « True » hvis parameteren er en feil, hvis ikke gir den « False ». ISODD( x) ISERROR( x) ISDATE () funktio palauttaa True jos parametri on päivämäärä. Muuten palautetaan False. ISNA () - funksjonen gir « True » hvis parameteren er en N/ A- feil, hvis ikke gir den « False ». INT( x) ISNA( x) FALSE () - funktio palauttaa loogisen arvon Epätosi. NA () funksjonen gir den konstange feilverdien N/ A. INT( x) NA () TYPE () - funktio palauttaa arvon 1, jos parametrin arvo on numero, 2 jos se on tekstiä, 4 jos se on looginen arvo, 16 jos se on virhearvo tai 64 jos arvo on taulukko. Jos solun arvo sisältää laskukaavan, saat sen lasketun arvon. TYPE () - funksjonen gir 1 om verdien er et tall, 2 om det er tekst, 4 om det er en logisk verdi, 16 om det er en feilverdi eller 64 hvis det er et felt. Hvis cellen som verdien representerer inneholder en formel gis den svartypen som formelen gir. TYPE( x) TYPE( x) TYPE( A1) palauttaa 2, jos A1 sisältää "Text" TYPE( A1) gir 2, om A1 inneholder « Tekst » TYPE (- 7) palauttaa 1 TYPE (- 7) gir 1 TYPE( A2) palauttaa 1, jos A2 sisältää "=CURRENTDATE ()" TYPE( A2) gir 1, om A2 inneholder « =CURRENTDATE () » Palauttaa tiedoston nimen. Jos asiakirjaa ei ole tallennettu palautetaan tyhjä merkkijono. Gir det aktuelle filnavnet. Hvis dette dokumentet ikke har vært lagret, så gis en tom streng. FILENAME () FILENAME () Looginen Logisk FALSE () - funktio palauttaa loogisen arvon Epätosi. FALSE () funksjonen gir den boolske verdien FALSE. FALSE () FALSE () FALSE () palauttaa FALSE FALSE () gir FALSE Funktio TRUE () palauttaa boolean- arvon TRUE. TRUE () funksjonen gir den boolske verdien TRUE. TRUE () TRUE () TRUE () palauttaa TRUE TRUE () gir TRUE Boolean- arvot Boolske verdier Funktio AND () palauttaa True, jos kaikki arvot ovat tosia. Muuten palautetaan False. AND () - funksjonen gir « True » hvis alle verdiene er « True ». Ellers gir den « False », hvis ingen av verdiene er en feil – i så fall gvir den en feil. AND( arvo; arvo;...) AND( verdi; verdi; & # 160; …) AND( true; true; true) palauttaa True AND( True; True; True) gir « True » AND( true; false) palauttaa False AND( True; False) gir False Funktio OR () palauttaa True, jos ainakin yksi arvo on tosi. Muuten palautetaan False. OR () - funksjonen gir « True » hvis minst en av verdiene er sann, ellers gir den « False ». Hvis en av verdiene er en feil, så gir den en feil. OR( arvo; arvo;...) OR( verdi; verdi; & # 160; …) OR( false; false; false) palauttaa False OR( False; False; False) gir « False » OR( true; false) palauttaa True OR( True; False) gir « True » Funktio NAND () palauttaa True, jos ainakin yksi arvo ei ole tosi. Muuten palautetaan False. NAND () - funksjonen gir « True » hvis minst en av verdiene ikke er sanne, ellers gir den « False ». NAND( arvo; arvo;...) NAND (verdi; verdi; …) NAND( true; false; false) palauttaa True NAND( True, False, False) gir « True » NAND( true; true) palauttaa False NAND( True; True) gir « False » Funktio NOR () palauttaa True, jos kaikki parametreinä annetut boolean- arvot ovat epätosia. Muuten palautetaan False. NOR () - funksjonen gir « True » hvis alle verdier gitt som parametere er av typen bool og har verdien « False ». Ellers gir den « False ». NOR( arvo; arvo;...) NOR( verdi; verdi; & # 160; …) NOR( true; false; false) palauttaa False NOR( True, False, False) gir « False » NOR( false; false) palauttaa True NOR( False; False) gir « True » XOR () - funktio palauttaa arvon Tosi, jos annettu numero on parillinen. Muussa tapauksessa se palauttaa arvon Epätosi. XOR () - funksjonen gir « False » hvis antall « True « - verdier er et partall, ellers gir den « True ». Den gir en feil hvis noen av argumentene er en feil. XOR( arvo; arvo;...) XOR( verdi; verdi; …) XOR( false; false; false) palauttaa True XOR( False; False; False) gir « True » OR( true; false) palauttaa True XOR( True; False) gir « True » Boolean- arvo Boolsk verdi Funktio NOT () palauttaa True, jos arvo on False. Jos arvo on True palautetaan False. NOT () - funksjonen gir « True » hvis verdien er « False » og gir « False » hvis verdien er « True ». Den gir en feil hvis inndata er feil. NOT( boolean) NOT( bool) NOT( false) palauttaa True NOT( False) gir « True » NOT( true) palauttaa False NOT( True) gir « False » Ehto Betingelse Jos tosi Hvis sann Jos epätosi Hvis usann Funktio IF () on ehto- funktio. Funktio palauttaa toisen parametrinsä, jos ehto on tosi. Muuten palautetaan kolmas parametri. IF () - funkjonen er en betinget funksjon. Denne funksjonen returnerer den andre parameteren hvis betingelsen er sann, ellers returneres den tredje parameteren (soom er « False » hvis den ikke er gitt. IF( ehto; jos_ tosi; jos_ epätosi) IF( betingelse; hvis_ sann; hvis_ usann) A1=4; A2=6; IF( A1 > A2; 5; 3) palauttaa 3 A1=4; A2=6; if( A1 > A2; 5; 3) gir 3 Funktio Matte SUBTOTAL( funktio; arvo) SUBTOTAL( funksjon; verdi) Jos A1: A5 sisältää 7, 24, 23, 56 ja 9: Hvis A1: A5 inneholder 7, 24, 23, 56 og 9: SUBTOTAL( 1; A1: A5) palauttaa 23. 8 SUBTOTAL( 1; A1: A5) gir 23. 8 SUBTOTAL( 4; A1: A5) palauttaa 56 SUBTOTAL( 4; A1: A5) gir 56 SUBTOTAL( 9; A1: A5) palauttaa 119 SUBTOTAL( 9; A1: A5) gir 119 SUBTOTAL( 11; A1: A5) palauttaa 307. 76 SUBTOTAL( 11; A1: A5) gir 307. 76 Funktio SIN () palauttaa x: n sinin, kun x on annettu radiaaneina. SERIESSUM () - funksjonen gir summen av en potensrekke. DIV( 20; 2; 2) palauttaa 5 SERIESSUM( 2; 0; 2; {1; 2}) gir 9 Funktio INT () palauttaa arvon kokonaislukuosan. LCM () - funksjonen gir minste felles multiplum av to eller flere flyttall. LCM( arvo; arvo) LCM( verdi; verdi) LCM( 6; 4) palauttaa 12 LCM( 6; 4) gir 12 LCM( 1. 5; 2. 25) palauttaa 4. 5 LCM( 1. 5; 2, 25) gir 4, 5 LCM( 2; 3; 4) palauttaa 12 LCM( 2; 3; 4) gir 12 Kolmas luku Tredje tall Funktio INT () palauttaa arvon kokonaislukuosan. Funksjonen GCD () gir største fellesnevner for to eller flere heltall. GCD( arvo; arvo) GCD( verdi; verdi) GCD( 6; 4) palauttaa 2 CD( 6; 4) gir 2 GCD( 10; 20) palauttaa 10 GCD( 10; 20) gir 10 GCD( 20; 15; 10) palauttaa 5 GCD( 20; 15; 10) gir 5 EPS () EPS () Useimmilla järjestelmillä tämä palauttaa 2^- 52=2. 2204460492503131e- 16 På de fleste systemer gir dette 2^- 52=2, 2204460492503131e- 16 EPS () on niin pieni, että KSpread näyttää 1+eps (): n 1: nä. EPS () er så liten at KSpread viser 1 + eps () som 1 Funktio POWER( x; y) palauttaa arvon, joka saadaan korottamalla x potenssiin y. Funksjonen POWER( x; y) gir verdien av x opphøyd i y. POWER( arvo; arvo) POWER( verdi; verdi) POWER( 1. 2; 3. 4) tuloksena on 1. 8572 POWER( 1. 2; 3. 4) gir 1. 8572 POWER( 2; 3) tuloksena on 8 POWER( 2; 3) gir 8 Funktio POWER( x; y) palauttaa arvon, joka saadaan korottamalla x potenssiin y. Funksjonen POW( x; y) gir verdien av x opphøyd i y. POW er lik POWER- funksjonen. POWER( arvo; arvo) POW( verdi; verdi) POWER( 1. 2; 3. 4) tuloksena on 1. 8572 POW( 1. 2; 3. 4) gir 1. 8572 POWER( 2; 3) tuloksena on 8 POW( 2; 3) gir 8 Funktio EVEN () palauttaa luvun pyöristettynä lähimpään parilliseen kokonaislukuun. EVEN () - funksjonen gir tallet rundet av opp til nærmeste partall. EVEN( arvo) EVEN( verdi) EVEN( 1. 2) palauttaa 2 EVEN( 1, 2) gir 2 EVEN( 2) palauttaa 2 EVEN( 2) gir 2 TRUNC( arvo; tarkkuus) TRUNC( verdi; presisjon) TRUNC( 1. 2) palauttaa 1 TRUNC( 1. 2) gir 1 TRUNC( 213. 232; 2) palauttaa 213. 23 TRUNC( 213. 232; 2) gir 213, 23 Funktio ODD () palauttaa luvun pyöristettynä lähimpään parittomaan kokonaislukuun. ODD () - funksjonen gir tallet rundet av opp (eler ned, for negative verdier) til nærmeste oddetall. ODD( 0) er definert som 1. ODD( arvo) ODD( verdi) ODD( 1. 2) palauttaa 3 ODD( 1, 2) gir 3 ODD( 2) palauttaa 3 ODD( 2) gir 3 ODD( 2) palauttaa 3 ODD (- 2) gir - 3 SQRTn () funktio palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: tä. GAMMA () - funksjonen gir verdien av gammafunksjonen. INV( arvo) GAMMA( verdi) IMREAL ("1. 2i") palauttaa 0 GAMMA( 1) gir 1 Funktio MINUTE palauttaa ajan minuutit. Jos parametreja ei anneta, palautetaan nykyiset minuutit. MOD () - funksjonen gir resten etter en divisjon. Hvis den andre parameteren er null, vil funksjonen gi # DIV/ 0. MOD( arvo; arvo) MOD( verdi; verdi) MOD( 12; 5) palauttaa 2 MOD( 12; 5) gir 2 MOD( 5; 5) palauttaa 0 MOD( 5; 5) gir 0 Tämä funktio palauttaa - 1 jos arvo on negatiivinen, 0 jos arvo on nolla ja 1 jos arvo on positiivinen. Denne funksjonen gir - 1 hvis tallet er negativt, 0 hvis tallet er null og 1 hvis tallet er positivt. SIGN( arvo) SIGN( verdi) SIGN( 5) tuloksena on 1 SIGN( 5) er lik 1 SIGN( 0) tuloksena on 0 SIGN( 0) er lik 0 SIGN (- 5) tuloksena on - 1 SIGN (- 5) er lik - 1 Funktio kertoo jokaisen arvon - 1: llä. Denne funksjonen multipliserer hver verdi med - 1. INV( arvo) INV( verdi) INV (- 5) tuloksena on 5 INV (- 5) er lik 5 INV( 5) tuloksena on - 5 INV( 5) er lik - 5 INV( 0) tuloksena on 0 INV( 0) er lik 0 Funktio SUM () laskee parametreinä annettujen arvojen summan. Voit laskea alueen summan SUM( A1: B5) tai arvojen summan SUM( 12; 5; 12. 5). Funksjonen gir antallet heltalls - eller flyttallsparametre som den mottar. Du kan regne med et intervall: COUNT( A1: B5) eller bruke en liste av verdier slik som COUNT( 12; 5; 12. 5). COUNT( arvo; arvo; arvo...) COUNT( verdi; verdi; verdi …) COUNT (- 5; "KSpread"; 2) palauttaa 2 COUNT (- 5; "KSpread"; 2) gir 2 COUNT( 5) palauttaa 1 COUNT( 5) gir 1 Funktio SUM () laskee parametreinä annettujen arvojen summan. Voit laskea alueen summan SUM( A1: B5) tai arvojen summan SUM( 12; 5; 12. 5). Funksjonen gir antallet ikike- tomme parametre som den mottar. Du kan regne med et intervall: COUNTA( A1: B5) eller bruke en liste av verdier som COUNTA( 12; 5; 12. 5). COUNTA( arvo; arvo; arvo...) COUNTA( verdi; verdi; verdi …) COUNTA (- 5; "KSpread"; 2) palauttaa 3 COUNTA (- 5; "KSpread"; 2) gir 3 COUNTA( 5) palauttaa 1 COUNTA( 5) gir 1 Solualue Celleområder Tämä funktio palauttaa tyhjien solujen lukumäärän alueelta. Denne funksjonen gir antall tomme celler i området. COUNTBLANK( alue) COUNTBLANK( område) COUNTBLANK( A1: B5) COUNTBLANK( A1: B5) Kriteerit Vilkår Funktio COUNTIF () palauttaa kriteerien täyttävien solujen lukumäärän annetulla alueella. COUNTIF () - funksjonen gir antall celler i det gitte området som fyller de gitte vilkårene. COUNTIF( alue; kriteeri) COUNTIF( område; vilkår) COUNTIF( A2: A3; "14") palauttaa 1 jos A1 on - 4 ja A2 on 14 COUNTIF( A2: A3; "14") gir 1 hvis A1 er - 4 og A2 er 14 Liukulukuarvo En flyttallsverdi Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. FACT () - funksjonen beregner fakultet av parameteret. Det matematiske uttrykket er (verdi)!. FACT( luku) FACT( tall) FACT( 10) palauttaa 3628800 FACT( 10) gir 3628800 FACT( 0) palauttaa 1 FACT( 0) gir 1 Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Funksjonen FACTDOUBLE () beregner dobbel fakultet av et tall, dvs. x!!. FACTDOUBLE( luku) FACTDOUBLE( tall) FACTDOUBLE( 6) palauttaa 48 FACTDOUBLE( 6) gir 48 FACTDOUBLE( 7) palauttaa 105 FACTDOUBLE( 7) gir 105 Funktio SUM () laskee parametreinä annettujen arvojen summan. Voit laskea alueen summan SUM( A1: B5) tai arvojen summan SUM( 12; 5; 12. 5). SUM () - funksjonen beregner summen av alle verdier gitt som parametre. Du kan beregne summen av verdiene i et område (SUM( A1: B5)) eller en liste med verdier (SUM( 12; 5; 12, 5)). SUM( arvo; arvo;...) SUM( verdi; verdi; & # 160; …) SUM( 12; 5; 7) tuloksena on 24 SUM( 12; 5; 7) er 24 SUM( 12. 5; 2) tuloksena on 14. 5 SUM( 12, 5; 2) er 14, 5 Funktio SUMA () laskee kaikkien parametreinä annettujen arvojen summan. Voit laskea alueen summan SUM( A1: B5) tai arvojen summan SUM( 12; 5; 12. 5). Jos parametri sisältää tekstiä tai boolean- arvon FALSE, se lasketaan nollaksi. Jos boolean- arvo on TRUE, se lasketaan yhdeksi. SUMA () - funksjonen beregner summen av alle verdier gitt som parametre. Du kan beregne summen av verdiene i et område (SUMA( A1: B5)) eller en liste med verdier (SUMA( 12; 5; 12, 5)). Hvis en parameter inneholder tekst eller verdien FALSE telles den som 0, hvis en parameter har verdien TRUE telles den som 1. SUMA( 12; 5; 7) tuloksena on 24 SUMA( 12; 5; 7) gir 24 SUMA( 12. 5; 2; TRUE) tuloksena on 15. 5 SUMA( 12. 5; 2; TRUE) gir 15, 5 Tarkista väli Markert område Alue Sumområde COUNTIF( alue; kriteeri) SUMIF( markert område; kriterier; sumområde) Funktio PRODUCT () laskee kaikkien parametreinä annettujen arvojen tulon. Voit laskea alueen tulon PRODUCT( A1: B5) tai arvojen tulon PRODUCT( 12; 5; 12. 5). Jos numeerisia arvoja ei löydetä, palautetaan 0. PRODUCT () - funksjonen beregner produktet av alle verdier gitt som parametre. Du kan beregne produktet av verdier i et område: PRODUCT( A1: B5) eller av en liste med verdier, som PRODUCT( 12; 5; 12, 5). Hvis ingen numeriske verdier finnes, returneres 0. PRODUCT( arvo; arvo;...) PRODUCT( verdi; verdi; & # 160; …) PRODUCT( 3; 5; 7) tuloksena on 105 PRODUCT( 3; 5; 7) er lik 105 PRODUCT( 12. 5; 2) tuloksena on 25 PRODUCT( 12, 5; 2) er lik 25 Funktio KPRODUCT () laskee kaikkien parametreinä annettujen arvojen tulon. Voit laskea alueen tulon KPRODUCT( A1: B5) tai arvojen tulon KPRODUCT( 12; 5; 12. 5). Jos numeerisia arvoja ei löydetä, palautetaan 1. KPRODUCT () - funksjonen beregner produktet av alle verdier gitt som parametre. Du kan beregne produktet av verdier i et område: KPRODUCT( A1: B5) eller av en liste med verdier, som KPRODUCT( 12; 5; 12, 5). Hvis ingen numeriske verdier finnes, returneres 1. KPRODUCT( arvo; arvo;...) KPRODUCT( verdi; verdi; & # 160; …) KPRODUCT( 3; 5; 7) tuloksena on 105 KPRODUCT( 3; 5; 7) gir 105 KPRODUCT( 12. 5; 2) tuloksena on 25 KPRODUCT( 12, 5; 2) er lik 25 PRODUCT( arvo; arvo;...) G_ PRODUCT( verdi;. verdi; & # 160; …) Funktio INT () palauttaa arvon kokonaislukuosan. DIV () - funksjonen deler den første verdien på de etterfølgende i tur og orden. =DIV( 24; 2; 4) gir 3. DIV( arvo; arvo;...) DIV( verdi; verdi; …) DIV( 20; 2; 2) palauttaa 5 DIV( 20; 2; 2) gir 5 DIV( 25; 2. 5) palauttaa 10 DIV( 25; 2, 5) gir 10 Funktio SUMSQ () laskee parametrien arvojen neliöönkorotuksien summan. Voit laskea alueen summan SUMSQ( A1: B5) tai arvojen summan SUMSQ( 12; 5; 12. 5). SUMSQ () - funksjonen beregner summen av kvadratene av alle parameteene. Du kan beregne kvadratsummen av et område (SUMSQ( A1: B5)) eller en liste med verdier (SUMSQ( 12; 5; 12. 5)). SUMSQ( arvo; arvo;...) SUMSQ( verdi; verdi; …) SUMSQ( 12; 5; 7) tuloksena on 218 SUMSQ( 12; 5; 7) er lik 218 SUMSQ( 12. 5; 2) tuloksena on 173 SUMSQ( 12, 5; 2) er lik 173 Funktio MAX () palauttaa suurimman parametrinä annetun arvon. MAX () - funksjonen gir den største verdien angitt i parametrene. Strenger og logiske verdier blir ignorert. MAX( arvo; arvo;...) MAX( verdi; verdi; & # 160; …) MAXA( 12; 5; 7) palauttaa 12 MAX( 12; 5; 7) gir 12 MAXA( 12. 5; 2) palauttaa 12. 5 MAX( 12. 5; 2) gir 12. 5 MAXA( 0. 5; 0. 4; TRUE; 0. 2) palauttaa 1 MAX( 0. 5; 0. 4; TRUE; 0. 2) gir 0. 5 Funktio MAXA () palauttaa suurimman parametrinä annetun arvon, lukien boolean- arvon TRUE yhdeksi ja FALSE: n nollaksi. MAXA () - funksjonen gir den største verdien angitt i parametrene. « TRUE » tilsvarer 1 og « FALSE » tilsvarer 0. Streng- verdier ignoreres. MAXA( arvo; arvo;...) MAXA( verdi; verdi; & # 160; …) MAXA( 12; 5; 7) palauttaa 12 MAXA( 12; 5; 7) gir 12 MAXA( 12. 5; 2) palauttaa 12. 5 MAXA( 12. 5; 2;) gir 12. 5 MAXA( 0. 5; 0. 4; TRUE; 0. 2) palauttaa 1 MAXA( 0. 5; 0. 4; TRUE; 0. 2) gir 1 Funktio MIN () palauttaa pienimmän parametrinä annetun arvon. MIN () - funksjonen gir den minste verdien gitt i parametrene. Strenger og logiske verdier ignoreres. MIN( arvo; arvo;...) MIN( verdi; verdi; & # 160; …) MINA( 12; 5; 7) palauttaa 5 MIN( 12; 5; 7) gir 5 MINA( 12. 5; 2) palauttaa 2 MIN( 12. 5; 2) gir 2 MINA( 0. 4; 2; FALSE; 0. 7) palauttaa 0 MIN( 0. 4; 2; FALSE; 0. 7) gir 0. 4 Funktio MINA () palauttaa pienimmän parametrinä annetun arvon, lukien boolean- arvon TRUE yhdeksi ja FALSE: n nollaksi. MINA () - funksjonen gir den minste verdien angitt i parametrene. « TRUE » tilsvarer 1 og « FALSE » tilsvarer 0. Streng- verdier ignoreres. MINA( arvo; arvo;...) MINA( verdi; verdi; & # 160; …) MINA( 12; 5; 7) palauttaa 5 MINA( 12; 5; 7) gir 5 MINA( 12. 5; 2) palauttaa 2 MINA( 12. 5; 2) gir 2 MINA( 0. 4; 2; FALSE; 0. 7) palauttaa 0 MINA( 0. 4; 2; FALSE; 0. 7) gir 0. Funktio MULTIPLY () kertoo kaikki parametrien arvot. Voit kertoa alueen mukaanMULTIPLY( A1: B5) tai arvojen mukaan MULTIPLYT( 12; 5; 12. 5). MULTIPLY () - funksjonen multipliserer alle verdiene gitt i parametrene. Du kan multiplisere flere verdier innenfor et område (MULTIPLY( A1: B5)), eller en liste med verdier (MULTIPLY( 12; 5; 12, 5)). Den er det samme som PRODUCT. MULTIPLY( arvo; arvo;...) MULTIPLY( verdi; verdi; & # 160; …) MULTIPLY( 12; 5; 7) tuloksena on 420 MULTIPLY( 12; 5; 7) er lik 420 MULTIPLY( 12. 5; 2) tuloksena on 25 MULTIPLY( 12, 5; 2) er lik 25 (a+b+c)! / a! b! c! (a+b+c)! / a! b! c! MULTINOMIAL( arvo; arvo;...) MULTINOMIAL( verdi; verdi; & # 160; …) MULTINOMIAL( 3; 4; 5) tuloksena on 27720 MULTINOMIAL( 3; 4; 5) er lik 27720 Funktio SQRT () palauttaa ei- negatiivisen x: n neliöjuuren. Jos x on negatiivinen, palautetaan "NaN". Funksjonen SQRT () returnerer den ikke- negative kvadratroten av argumentet. Det er en feil hvis argumentet er negativt. SQRT( x) SQRT( x) SQRT( 9) tuloksena on 3 SQRT( 9) er 3 LOG( 0) tuloksena on - inf. SQRT (- 9) er en feil Funktio SQRT () palauttaa ei- negatiivisen x: n neliöjuuren. Jos x on negatiivinen, palautetaan "NaN". Funksjonen SQRTPI () returnerer den ikke- negative kvadratroten av x* PI. Det er en feil hvis argumentet er negativt. SQRTPI( x) SQRTPI( x) SQRTPI( 2) tuloksena on 2. 506628 SQRTPI( 2) er lik 2, 506628 Funktio LN () palauttaa x: n luonnollisen logaritmin. LN () - funksjonen gir den naturlige logaritmen til x. LN( x) LN( x) LN( 0. 8) tuloksena on - 0. 22314355 LN( 0, 8) er lik - 0, 22314355 LN( 0) tuloksena on - inf LN( 0) er - inf Funktio LOGn () palauttaa n- kantaisen logaritmin arvosta x. LOGn () - funksjonen gir logaritmen til x med grunntall n. LOGn( arvo; kanta) LOGn( verdi; grunntall) LOGn( 12; 10) tuloksena on 1. 07918125 LOGn( 12;: 10) er 1, 07918125 LOGn( 12; 2) tuloksena on 3. 5849625 LOGn( 12; 2) er 3, 5849625 Funktio ROOTN () palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: stä. ROOTN () - funksjonen gir den ikke- negative n' te rota av x. ROOTN( x; n) ROOTN( x; n) ROOTN( 9; 2) tuloksena on 3 ROOTN( 9; 2) er lik 3 Funktio CUR () palauttaa positiivisen x: n kuutiojuuren. CUR () - funksjonen gir den ikke- negative kubikkrota av x. CUR( x) CUR( x) CUR( 27) tuloksena on 3 CUR( 27) er lik 3 Liukulukuarvo (suurempi kuin 0) Et flyttall større enn null Funktio LOG () palauttaa x: n 10- kantaisen logaritmin. LOG () - funksjonen gir logaritmen til x med grunntall 10. LOG( x) LOG( x) LOG( 0. 8) tuloksena on - 0. 09691001 LOG( 0, 8) er - 0, 09691001 LOG( 0) tuloksena on - inf. LOG( 0) er en feil. Liukulukuarvo Et positivt flyttall Funktio LOG () palauttaa x: n 10- kantaisen logaritmin. LOG10 () - funksjonen gir logaritmen til x med grunntall 10. LOG( x) LOG10( x) LOG( 0) tuloksena on - inf. LOG10( 10) er lik 1. LOG( 0) tuloksena on - inf. LOG10( 0) er en feil. Funktio LOG () palauttaa x: n 10- kantaisen logaritmin. LOG2 () - funksjonen gir logaritmen til x med grunntall 2. LOG( x) LOG2( x) LOG( 0. 8) tuloksena on - 0. 09691001 LOG2( 0. 8) gir - 0, 32192809 LOG( 0) tuloksena on - inf. LOG2( 0) gir - inf. Funktio EXP () palauttaa arvon e (luonnollisen logaritmin kantaluku) potenssiin x. EXP () - funksjonen gir verdien e (grunntallet til naturlige logaritmer) opphøyd i x. EXP( x) EXP( x) EXP( 9) tuloksena on 8103. 08392758 EXP( 9) er 8 103, 08392758 EXP (- 9) tuloksena on 0. 00012341 EXP (- 9) er 0, 00012341 Funktio FLOOR () pyöristää x: n lähimpään kokonaislukuun, palauttaen arvon double- tyyppisenä. CEIL () - funksjonen runder av x oppover til nærmeste heltall, og gir verdien som et flyttall med dobbel presisjon. CEIL( x) CEIL( x) CEIL( 12. 5) tuloksena on 13 CEIL( 12, 5) er 13 CEIL (- 12. 5) tuloksena on - 12 CEIL (- 12, 5) er - 12 Merkitsevyys (lisäoptio) Signifikans (valgfri) CEILING( x) CEILING( x) CEILING( 12. 5) tuloksena on 13 CEILING( 12. 5) gir 13 CEILING( 6. 43; 4) tuloksena on 8 CEILING( 6. 43; 4) gir 8 Metodi (valinnainen) Modus (valgfri) FLOOR( x) FLOOR( x) FLOOR( 12. 5) tuloksena on 12 FLOOR( 12, 5) er lik 12 FLOOR (- 12. 5) tuloksena on - 13 FLOOR (- 12, 5) er - 13 FLOOR( 12. 5) tuloksena on 12 FLOOR( 5; 2) er lik 4 FLOOR( 12. 5) tuloksena on 12 FLOOR( 5; 2. 2) er lik 4. 4 Funktio ABS () palauttaa liukulukunumeron itseisarvon. ABS () - funksjonen gir absoluttverdien til flytttallet x. ABS( x) ABS( x) ABS( 12. 5) tuloksena on 12. 5 ABS( 12, 5) er lik 12, 5 ABS (- 12. 5) tuloksena on 12. 5 ABS (- 12, 5) er lik 12, 5 Funktio INT () palauttaa arvon kokonaislukuosan. INT () - funksjonen gir heltallsdelen av verdien. INT( x) INT( x) INT( 12. 55) tuloksena on 12 INT( 12, 55) er lik 12 INT( 15) tuloksena on 15 INT( 15) er lik 15 Funktio RAND () palauttaa pseudosatunnaisen numeron väliltä 0 ja 1. RAND () - funksjonen gir et tilfeldig tall mellom 0 og 1. RAND () RAND () RAND () tuloksena on esimerkiksi 0. 78309922... RAND () er f. eks 0. 78309922 & # 160; … Funktio RAND () palauttaa pseudosatunnaisen numeron väliltä 0 ja 1. RANDEXP () - funksjonen gir et eksponensialfordelt pseudo- tilfeldig tall. RANDEXP( x) RANDEXP( x) RANDEXP( 0. 88) RANDEXP( 0. 88) Funktio RAND () palauttaa pseudosatunnaisen numeron väliltä 0 ja 1. RANDPOISSON () - funksjonen gir et poisson- fordelt pseudo- tilfeldig tall. RANDPOISSON( x) RANDPOISSON( x) RANDPOISSON( 4) RANDPOISSON( 4) Liukulukuarvo (väliltä 0 ja 1) En flyttallsverdi (mellom 0 og 1) Liukulukuarvo (suurempi kuin 0) Forsøk (større enn 0) Funktio RAND () palauttaa pseudosatunnaisen numeron väliltä 0 ja 1. RANDBINOM () - funksjonen gir et binomialfordelt pseudo- tilfeldig tall. RANDBINOM( x) RANDBINOM( x) RANDBINOM( 4) RANDBINOM( 4) Liukulukuarvo (suurempi kuin 0) Mislykte forsøk (større enn 0) Funktio RAND () palauttaa pseudosatunnaisen numeron väliltä 0 ja 1. RANDNEGBINOM () - funksjonen gir et negativt binomialfordelt pseudo- tilfeldig tall. RANDNEGBINOM( x) RANDNEGBINOM( x) RANDNEGBINOM( 4) RANDNEGBINOM( 4) Funktio RAND () palauttaa pseudosatunnaisen numeron väliltä 0 ja 1. RANDBERNOULLI () - funksjonen gir et Bernoulli- fordelt pseudo- tilfeldig tall. RANDBERNOULLI( x) RANDBERNOULLI( x) RANDBERNOULLI( 0. 45) RANDBERNOULLI( 0. 45) Normaalijakauman keskiarvo Middelverdi for normalfordelinga Normaalijakauman hajonta Standardavvik for normalfordelinga Funktio RAND () palauttaa pseudosatunnaisen numeron väliltä 0 ja 1. RANDNORM () - funksjonen gir et normalfordelt (Gaussisk) pseudo- tilfeldig tall. RANDBINOM( 4) RANDNORM( mu; sigma) RANDNORM( 0; 1) RANDNORM( 0; 1) Alin arvo Laveste verdi Ylin arvo Høyeste verdi Funktio RAND () palauttaa pseudosatunnaisen numeron väliltä 0 ja 1. RANDBETWEEN () - funksjonen gir et tilfeldig tall mellom laveste og høyeste verdi. Hvis laveste verdi > høyeste verdi, så gir funksjonen Err. RANDBETWEEN( ylin; alin) RANDBETWEEN( laveste verdi; høyeste verdi) RANDBETWEEN( 12; 78) tuloksena on esimerkiksi 61. 0811... RANDBETWEEN( 12; 78) er f. eks 61. 0811 & # 160; … Kertolasku Multiplikasjon SECONDS () - funktio palauttaa arvonaan aikalausekkeen sekuntien määrän. MROUND () - funksjonen gir verdien avrundet til det oppgitte multiplum. Verdien og multiplummet på ha samme fortegn MOD( arvo; arvo) MROUND( verdi; multiplum) MROUND( 1. 252; 0. 5) tuloksena on 1. 5 MROUND( 1. 252; 0. 5) gir 1. 5 MROUND (- 1. 252; - 0. 5) tuloksena on - 1. 5 MROUND (- 1. 252; - 0. 5) gir - 1. 5 Desimaalit Sifre Funktio ROUND( arvo; [desimaalit]) palauttaa arvon pyöristettynä [desimaalit] desimaalin tarkkuudella. Jos [desimaalit] on nolla, tai se puuttuu, arvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Jos [desimaalit] on pienempi kuin nolla, arvo pyöristetään vastaavalla kokonaislukutarkkuudella. ROUND( verdi; [sifre]) - funksjonen gir verdien rundet av. Sifre er det antall desimaler du vil runde av tallet til. Hvis « sifre » er null eller utelatt blir tallet avrundet opp til nærmeste heltall. Hvis « sifre » er mindre enn null blir heltallsdelen av tallet avrundet. ROUNDUP( arvo; [numeroita]) ROUND( verdi; [sifre]) ROUND( 1. 252; 2) on 1. 25 ROUND( 1, 252; 2) er lik 1, 25 ROUND (- 1. 252; 2) on - 1. 25 ROUND (- 1, 252; 2) er lik - 1, 25 ROUND( 1. 258; 2) on 1. 26 ROUND( 1, 258; 2) er lik 1, 26 ROUND (- 12. 25; - 1) on - 10 ROUND (- 12, 25; - 1) er lik - 10 ROUND (- 1. 252; 0) on - 1 ROUND (- 1, 252; 0) er lik - 1 Funktio ROUND( arvo; [desimaalit]) palauttaa arvon pyöristettynä [desimaalit] desimaalin tarkkuudella. Jos [desimaalit] on nolla, tai se puuttuu, arvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Jos [desimaalit] on pienempi kuin nolla, arvo pyöristetään vastaavalla kokonaislukutarkkuudella. ROUNDUP( verdi [; desimaler]) avrunder verdien opp til det angitte antallet desimaler. Hvis « desimaler » er null eller utelatt, avrundes verdien opp til nærmeste heltall. ROUNDUP( arvo; [numeroita]) ROUNDUP( verdi; [desimaler]) ROUNDUP( 1. 252; 2) tuloksena on 1. 26 ROUNDUP( 1, 252; 2) er 1, 26 ROUNDUP (- 1. 252; 2) tuloksena on - 1. 25 ROUNDUP (- 1, 252; 2) er - 1, 25 ROUNDUP (- 1. 252) tuloksena on - 1 ROUNDUP (- 1, 252) er - 1 Funktio ROUND( arvo; [desimaalit]) palauttaa arvon pyöristettynä [desimaalit] desimaalin tarkkuudella. Jos [desimaalit] on nolla, tai se puuttuu, arvo pyöristetään lähimpään kokonaislukuun. Jos [desimaalit] on pienempi kuin nolla, arvo pyöristetään vastaavalla kokonaislukutarkkuudella. ROUNDDOWN( verdi; [desimaler]) - funksjonen gir verdien rundet av nedover. « Desimaler » er antallet desimaler man ønsker å runde av til. Dersom « desimaler » er null eller utelatt, vil verdien rundes av til nærmeste heltall. ROUNDDOWN( arvo; [numeroita]) ROUNDDOWN( verdi; [desimaler]) ROUNDDOWN( 1. 252; 2) tuloksena on 1. 25 ROUNDDOWN( 1, 252; 2) er 1, 25 ROUNDDOWN (- 1. 252; 2) tuloksena on - 1. 26 ROUNDDOWN (- 1, 252; 2) er - 1, 26 ROUNDDOWN (- 1. 252) tuloksena on - 2 ROUNDDOWN (- 1, 252) er - 2 N: s termi N- te ledd Funktio FIB laskee n: nnen Fibonaccin sarjan termin (1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21...), jossa kukin numero kahden ensimmäisen jälkeen on kahden välittömästi edellisen termin summa. @ FIB( 0) on määritelty arvoksi 0. FIB () - funksjonen beregner N- te ledd av Fibonaccifølgen (1, 1, 2, 3, 5, 8, 13, 21, & # 160; …) der hvert ledd etter de to første er summen av de to foregående leddene. FIB( 0) er angitt til å være 0. FIB( n) FIB( n) FIB( 9) palauttaa arvon 34 FIB( 9) gir 34 FIB( 26) palauttaa arvon 121393 FIB( 26) gir 121393 Luku Teller Luku Nevner INT () funktio palauttaa arvon kokonaislukuosan. QUOTIENT- funksjonen gir heltallsdelen av teller/ nevner. QUOTIENT( 21; 4) palauttaa arvon 5 QUOTIENT( 21; 4) gir 5 MINUTES( aika) MDETERM( matrise) Merkkijono Første matrise Toinen luku Andre matrise KURTP( A1: A5) MMULT( A1: C3) Maalis Matrise MINUTES( aika) MINVERSE( matrise) MINUTES( aika) MINVERSE( A1: C3) Osamäärä Dimensjon Osamäärä MUNIT( dimensjon) MINUTES( aika) TRANSPOSE( matrise) Haku Oppslag og referanse Rivinumero Rad nummer Sarakenumero Kolonne nummer Absoluuttinen luku (valinnainen) Absolutt tall (valgfritt) A1 tyyli (valinnainen) A1- stil (valgfri) Taulukon tyyli Arknavn ADDRESS( 6; 4) palauttaa arvon $D$6 ADDRESS( 6; 4) gir $D$6 ADDRESS( 6; 4; 2) palauttaa arvon D$6 ADDRESS( 6; 4; 2) gir D$6 ADDRESS( 6; 4; 2; FALSE; "Sheet1") palauttaa arvon Sheet1! R6C[ 4] ADDRESS( 6; 4; 2; FALSE; "Ark1") gir Ark1! R6C[ 4] ADDRESS( 6; 4; 1; FALSE; "Sheet1") palauttaa arvon Sheet1! R6C4 ADDRESS( 6; 4; 1; FALSE; "Ark1") gir Ark1! R6C4 ADDRESS( 6; 4; 4; TRUE; "Sheet1") palauttaa arvon Sheet1! D6 ADDRESS( 6; 4; 4; TRUE; "Ark1") gir Ark1! D6 Palauttaa viittauksen alueiden lukumäärän. Alue voi olla yksittäinen solu tai joukko soluja. Gir antall områder i referansestrengen. Et område kan være en enkelt celle eller et sett celler. AREAS( viittaus) AREAS( referanse) AREAS( A1) palauttaa arvon 1 AREAS( A1) gir 1 AREAS ((A1; A2: A4)) palauttaa arvon 2 AREAS ((A1; A2: A4)) gir 2 Indeksi Indeks Palauttaa indeksin määrittelemän parametrin. Gir parameteren som er oppgitt ved indeksen. CHOOSE( indeksi; parametri1; parametri2;...) CHOOSE( indeks; parameter1; parameter2; …) CHOOSE( 1; "eka"; "toka") palauttaa arvon "eka" CHOOSE( 1; "første"; "andre") gir « første » CHOOSE( 2; 3; 2; 4) palauttaa arvon 2 CHOOSE( 2; 3; 2; 4) gir 2 Funktio HOUR palauttaa ajan tunnin. Jos parametria ei anneta, palautetaan nykyinen tunti. COLUMN () - funksjonen gir kolonnen til en oppgitt cellereferanse. Hvis ingen parameter er oppgitt blir kolonnen til den gjeldende cellen returnert. COLUMN( viittaus) COLUMN( referanse) COLUMN( A1) palauttaa arvon 1 COLUMN( A1) gir 1 COLUMN( D2) palauttaa arvon 4 COLUMN( D2) gir 4 COLUMNS- funktio palauttaa viittauksen sarakkeiden lukumäärän. COLUMNS () - funksjonen gjr antall kolonner i en referanse. COLUMNS( viittaus) COLUMNS( referanse) COLUMNS( A1: C3) palauttaa arvon 3 COLUMNS( A1: C3) gir 3 COLUMNS( D2) palauttaa arvon 1 COLUMNS( D2) gir 1 & Rivi Rad INDIRECT ("A1"), palauttaa solun A1 sisällön INDEX( A1: C3, 2, 2), gir innholdet i B2 INDIRECT ("A1"), palauttaa solun A1 sisällön INDIRECT ("A1"), gir innholdet av A1 Funktio YEAR palauttaa päivämäärän vuosiluvun. Jos parametreja ei anneta, palautetaan nykyinen vuosi. ROW () - funksjonen gir raden til den oppgitte cellereferansen. Hvis ingen parameter er gitt returneres raden til den gjeldende cellen. ROW( viittaus) ROW( referanse) ROW( A1) palauttaa arvon 1 ROW( A1) gir 1 ROW( D2) palauttaa arvon 2 ROW( D2) gir 2 ROWS- funktio palauttaa viittauksen rivien lukumäärän. ROWS () - funksjonen gir antall rader i en referanse. ROWS( viittaus) ROWS( referanse) ROWS( A1: C3) palauttaa arvon 3 ROWS( A1: C3) gir 3 ROWS( D2) palauttaa arvon 1 ROWS( D2) gir 1 Ylin arvo Oppslagsverdi Ylin arvo Oppslagsvektor Tulos Resultatvektor Tietokanta Datakilde Metodi (valinnainen) Sortert (valgfri) Näytä kaavarivi Formelcelle Poista solu Radcelle Korvaus Raderstatning Metodi (valinnainen) Kolonnecelle (valgfri) Absoluuttinen luku (valinnainen) Kolonneerstatning (valgfritt) Tilasto Statistikk Liukulukuarvot Flyttallsverdier Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. AVDEDEV () - funksjonen beregner gjennomsnittet av de absolutte avvikene fra middelverdien i en datamengde. AVEDEV( arvo; arvo;...) AVEDEV( verdi; verdi; & # 160; …) AVEDEV( 11. 4; 17. 3; 21. 3; 25. 9; 40. 1) palauttaa arvon 7. 84 AVEDEV( 11. 4; 17. 3; 21. 3; 25. 9; 40. 1) gir 7. 84 AVEDEV( A1: A5)... AVEDEV( A1: A5) & # 160; … Funktio SUM () laskee parametreinä annettujen arvojen summan. Voit laskea alueen summan SUM( A1: B5) tai arvojen summan SUM( 12; 5; 12. 5). AVERAGE () - funksjonen beregner gjennomsnittet av alle verdiene i parametrene. Du kan beregne gjennomsnittet innenfor et område AVERAGE( A1: B5), eller en liste med verdier: AVERAGE( 12, 5, 12. 5). AVERAGE( arvo; arvo;...) AVERAGE( verdi; verdi; …) AVERAGE( 12; 5; 7) palauttaa arvon 8 AVERAGE( 12; 5; 7) er lik 8 AVERAGE( 12. 5; 2) palauttaa arvon 7. 25 AVERAGE( 12, 5; 2) er lik 7, 25 Merkkijonoarvot Strengverdier AVERAGEA( arvo; arvo;...) AVERAGEA( verdi; verdi; …) AVERAGEA( 11. 4; 17. 3; "jotaintekstiä"; 25. 9; 40. 1) palauttaa arvon 18. 94 AVERAGEA( 11, 4; 17, 3; « litt tekst »; 25, 9; 40, 1) er lik 18, 94 Oletusarvot Alfa- parameter Oletusarvot Beta- parameter Jeni Slutt INT () funktio palauttaa arvon kokonaislukuosan. BETADIST () - funksjonen gir den akkumulerte beta- sannsynlighetstetthetsfunksjonen. atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 BETADIST( 0, 2859; 0, 2606; 0, 8105) er lik 0, 675444 atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 BETADIST( 0, 2859; 0, 2606; 0, 8105; 0, 2; 0, 9) er lik 0, 537856 ACOT () - funktio palauttaa annetun luvun käänteisen kotangentin arvon. Funksjonen BETAINV () gir den inverse av BETADIST( x; alpha; beta; a; b; TRUE ()). ROMAN( Luku) BETAINV( tall; alfa; beta [; start=0 [; slutt=1]]) atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 BETADIST( BETAINV( 0. 1; 3; 4); 3; 4) er lik 0. 1 atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 BETADIST( BETAINV( 0. 3; 3; 4); 3; 4) er lik 0. 3 Jakauman keskiarvo Frihetsgrader Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. CHIDIST () - funksjonen gir sannsynlighetsverdien fra angitt Chi- kvadrat for at en hypotese blir bekreftet. MOD( 12; 5) palauttaa 2 CHIDIST( 13, 27; 5) gir 0, 021 Elementtien lukumäärä Totalt antall elementer Valittavien elementtien lukumäärä Antall elementer å velge COMBIN( kokonais; valittu) COMBIN( totalt; valgt) COMBIN( 12; 5) palauttaa 792 COMBIN( 12; 5) gir 792 COMBIN( 5; 5) palauttaa 1 COMBIN( 5; 5) gir 1 Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Standardavvik for hele populasjonen Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Størrelsen på hele populasjonen INT () funktio palauttaa arvon kokonaislukuosan. CONFIDENCE () - funksjonen gir konfidensintervallet for middelverdien i en populasjon. sinh( 0. 8) on 0. 88810598 CONFIDENCE( 0, 05; 1, 5; 100) er lik 0, 294059 Alkuarvo Celleområde med verdier Alkuarvo Andre celleområde med verdier Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. CORREL () - funksjonen beregner korrelasjonskoeffisienten til to celleområder. Muuta kulmaa CORREL( område1; område2) Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. COVAR () - funksjonen beregner kovariansen til to celleområder. Muuta kulmaa COVAR( område1; område2) Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. DEVSQ () - funksjonen beregner summen av kvadrater av avvik. DEVSQ( arvo; arvo;...) DEVSQ( verdi; verdi; …) DEVSQ( A1: A5) DEVSQ( A1: A5) DEVSQ( 21; 33; 54; 23) palauttaa arvon 684. 75 DEVSQ( 21; 33; 54; 23) gir 684. 75 Oletusarvot Lambda- parameter Jakauman keskiarvo 0 = sannsynlighetstetthet, 1 = fordeling INT () funktio palauttaa arvon kokonaislukuosan. EXPONDIST () - funksjonen gir eksponentialfordelingen. Loppu - ja alkuarvojen tulee olla positiivisia. Lambda- parameteren må være positiv. Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Akkumuler = 0 beregner tetthetsfunksjonen, akkumuler = 1 beregner fordelinga. atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 EXPONDIST( 3; 0, 5; 0) er lik 0, 111565 asinh( 0. 8) on 0. 73266826 EXPONDIST( 3; 0, 5; 1) er lik 0, 776870 Jakauman keskiarvo Frihetsgrader 1 Jakauman keskiarvo Frihetsgrader 2 INT () funktio palauttaa arvon kokonaislukuosan. FDIST () - funksjonen gir f- fordelinga. atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 FDIST( 0, 8; 8; 12) gir 0, 61 Luku Tall r1 Luku Tall r2 Funktio ROOTN () palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: stä. Funksjonen FINV () gir det entydige ikke- negative tallet x slik at FDIST( x; r1; r2_BAR_=p. ROMAN( Luku) FINV( tall; r1; r2) atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 FDIST( FINV( 0. 1; 3; 4); 3; 4) er lik 0. 1 SQRTn () funktio palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: tä. FISHER () - funksjonen gir Fishers transformasjon for x, og lager en funksjon nær en normalfordeling. ROMAN( Luku) FISHER( tall) sinh( 0. 8) on 0. 88810598 FISHER( 0, 2859) er lik 0, 294096 INT( 15) tuloksena on 15 FISHER( 0, 8105) er lik 1, 128485 SQRTn () funktio palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: tä. FISHERINV- funksjonen gir den inverse av Fishers transformasjon for x og lager en funksjon nær normalfordelinga. ROMAN( Luku) FISHERINV( tall) asinh( 0. 8) on 0. 73266826 FISHERINV( 0, 2859) er lik 0, 278357 asinh( 0. 8) on 0. 73266826 FISHERINV( 0, 8105) er lik 0, 669866 Liukulukuarvot tai joukko liukulukuarvoja Flyttallsverdier som skal telles. Liukulukuarvot tai joukko liukulukuarvoja Flyttallsverdier som representerer øvre grenser for intervallene. SQRTn () funktio palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: tä. GAMMADIST () - funksjonen gir gammafordelinga. Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Hvis siste parameter (akkumulert) er 0, beregner den sannsynlighetstetthetsfunksjonenen. Hvis den er 1, gis fordelinga. Loppu - ja alkuarvojen tulee olla positiivisia. De tre første parametrene må være positive. ROMAN( Luku) GAMMADIST( tall; alfa; beta; akkumulert) atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 GAMMADIST( 0, 758; 0, 1; 0, 35; 1) er lik 0, 995450 atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 GAMMADIST( 0, 758; 0, 1; 0, 35; 0) er lik 0, 017179 Funktio ROOTN () palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: stä. Funksjonen GAMMAINV returnerer det entydige tallet x > = 0 slik at GAMMAINV( x; alfa; beta; TRUE ()) = p. ROMAN( Luku) GAMMAINV( tall; alfa; beta) atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 GAMMADIST( GAMMAINV( 0. 1; 3; 4); 3; 4) er lik 0. 1 atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 GAMMADIST( GAMMAINV( 0. 3; 3; 4); 3; 4) er lik 0. 3 Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. For dette tallet skal integralverdien av standard normalfordeling beregnes. Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. GAUSS () - funksjonen gir integralverdien av den kumulative standard normalfordelinga. INV( arvo) GAUSS( verdi) sinh( 0. 8) on 0. 88810598 GAUSS( 0. 25) er lik 0. 098706 GEOMEAN () - funktio palauttaa annetun argumentin geometrisen keskiarvon. This is equal to the Nth root of the product of the terms. GEOMEAN () gir den geometriske middelverdien til de gitte argumentene. Dette er det samme som den N- te rota av produktet av leddene. GEOMEAN( arvo; arvo;...) GEOMEAN( verdi; verdi; …) GEOMEAN( A1: A5) GEOMEAN( A1: A5) GEOMEAN( 21; 33; 54; 23) palauttaa arvon 30. 45886 GEOMEAN( 21; 33; 54; 23) gir 30. 45886 Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. HARMEAN () - funksjonen beregner den harmoniske middelverdien til N datapunkter (N delt på summen av de inverse av datapunktene). HARMEAN( arvo; arvo;...) HARMEAN( verdi; verdi; …) HARMEAN( A1: A5) HARMEAN( A1: A5) HARMEAN( 21; 33; 54; 23) palauttaa arvon 28. 588 HARMEAN( 21; 33; 54; 23) gir 28. 588 Onnistuneiden kokeiden lukumäärä Antall vellykte forsøk i prøven Jaksojen lukumäärä Antall forsøk Onnistuneiden kokeiden lukumäärä Antall vellykte forsøk totalt Populaation koko Populasjonsstørrelse INT () funktio palauttaa arvon kokonaislukuosan. HYPGEOMDIST () - funksjonen gir den hypergeometriske fordelinga. HYPGEOMDIST( x; n; M; N) HYPGEOMDIST( x; n; M; N) HYPGEOMDIST( 2; 5; 6; 20) palauttaa arvon 0. 3522 HYPGEOMDIST( 2; 5; 6; 20) gir 0, 3522 Arvo (taulukko) y- verdier (tabell) Arvo (taulukko) x- verdier (tabell) Funktio ASINH () palauttaa x: n käänteisen hyperbolisen sinin. Se on arvo, jonka hyperbolinen sini on x. INTERCEPT- funksjonen beregneer skjæringen mellom den lineære regresjonen og y- aksen. ISNONTEXT( x) INTERCEPT( y; x) KURT( arvo; arvo;...) KURT( verdi; verdi; …) KURTP( A1: A5) KURT( A1: A5) KURT( 21; 33; 54; 23) palauttaa arvon 1. 344239 KURT( 21; 33; 54; 23) gir 1. 344239 KURTP( arvo; arvo;...) KURTP( verdi; verdi; …) KURTP( A1: A5) KURTP( A1: A5) KURTP( 21; 33; 54; 23) palauttaa arvon - 1. 021 KURTP( 21; 33; 54; 23) gir - 1. 021 Äskettäisten tiedostojen lukumäärä: Plassering (fra den største) max () funktio palauttaa suurimman annetuista arvoista. LARGE () - funksjonen gir den k- te høyeste verdien i et datasett. SKEW( arvoväli) LARGE( område; k) INT () funktio palauttaa arvon kokonaislukuosan. LEGACYFDIST () - funksjonen gir f- fordelinga. atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 LEGACYFDIST( 0, 8; 8; 12) gir 0, 61 Onnistumisen todennäköisyys Sannsynlighet Normaalijakauman keskiarvo Middelverdi for standard logaritmisk fordeling Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Standardavviket for standard logaritmisk fordeling Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. LOGINV () - funksjonen gir inverse av lognormal kumulativ fordeling. atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 LOGINV( 0, 1; 0; 1) er 0. 2776 Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Sannsynlighetsverdi som skal brukes til å beregne logaritmefordelinga SQRTn () funktio palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: tä. LOGNORMDIST () - funksojnen gir kumulativ loggnormal- fordeling. ROMAN( Luku) LOGNORMDIST( tall; MV; STD) atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 LOGNORMDIST( 0, 1; 0; 1) er lik 0, 01 Liukulukuarvo tai liukulukuarvoväli Flyttallsverdi eller verdiområde Liukulukuarvot tai joukko liukulukuarvoja Flyttallsverdier eller verdiområde Funktio SUM () laskee parametreinä annettujen arvojen summan. Voit laskea alueen summan SUM( A1: B5) tai arvojen summan SUM( 12; 5; 12. 5). MEDIAN () - funksjonen beregner medianen av alle verdiene gitt som parametre. Du kan beregne medianen over et område: MEDIAN( A1: B5) eller en liste av verdier: MEDIAN( 12; - 5; 12, 5). Tomme celler blir regnet som null (0), og celler med tekst blir hoppet over. MEDIAN( arvo; arvo;...) MEDIAN( verdi; verdi; & # 160; …) MEDIAN( 12; 5; 5. 5) on 5. 5 MEDIAN( 12; 5; 5. 5) er lik 5. 5 MEDIAN( 12; 7; 8; 2) on 7. 5 MEDIAN( 12; 7; 8; 2) er lik 7. 5 Liukuluku Flyt max () funktio palauttaa suurimman annetuista arvoista. MODE () - funksjonen gir den verdien som forekommer oftest i et datasett. MODE( numero; numero2;...) MODE( Tall; Tall2; & # 160; …) MODE( arvoväli) MODE( område) MODE( 12; 14; 12; 15) palauttaa arvon 12 MODE( 12; 14; 12; 15) gir 12 Virheiden lukumäärä Antall mislykte forsøk Onnistuneiden kokeiden lukumäärä Antall vellykte forsøk Onnistumisen todennäköisyys Sannsynlighet for å lykkes NEGBINOMDIST () - funktio palauttaa negatiivisen binomijakauman. NEGBINOMDIST () - funksjonen gir den negative binomialfordelinga. NEGBINOMDIST( epäonnistuneet; onnistuneet; onnistumistodennäköisyys) EGBINOMDIST( mislykte forsøk; vellykte forsøk; sannsyn for å lykkes) NEGBINOMDIST( 2; 5; 0. 55) palauttaa arvon 0. 152872629 NEGBINOMDIST( 2; 5; 0, 55) gir 0. 152872629 Vakio Lineær middelverdi for fordelinga Vakio Standardavvik for fordelinga SQRTn () funktio palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: tä. NORMDIST () - funksjonen gir den kumulative normalfordelinga. Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Tallet er verdien av fordelinga som skal brukes til å beregne normalfordelinga. Vakio MV er lineær middelverdi for fordelinga. Vakio STD er standardavviket for fordelinga. Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. K = 0 beregner tetthetsfunksjonen, K = 1 beregner fordelinga. ROMAN( Luku) NORMDIST( tall; MV; STD; K) atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 NORMDIST( 0, 859; 0, 6; 0, 258; 0) er lik 0, 934236 atan2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 NORMDIST( 0, 859; 0, 6; 0, 258; 1) er lik 0, 842281 Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Middelverdi for normalfordelinga Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Standardavvik for normalfordelinga Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. NORMINV () - funksjonen gir den inverse av kumulativ normalfordeling. Tallet må være mellom 0 og 1 (0 og 1 kan ikke være med) og STD må være positiv. ROMAN( Luku) NORMINV( tall; MV; STD) INV( 0) tuloksena on 0 NORMINV( 0, 9; 63; 5) er lik 69, 41 Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Verdien som standard normalfordelinga blir beregnet til SQRTn () funktio palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: tä. NORMSDIST () - funksjonen gir standard normalfordeling. ROMAN( Luku) NORMSDIST( tall) PERMUT( 1; 1) tuloksena on 1 NORMSDIST( 1) er lik 0, 84 Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. NORMSINV () - funksjonen gir den inverse av kumulativ standard normalfordeling. Tallet må være mellom 0 og 1 (0 og 1 kan ikke være med). ROMAN( Luku) NORMSINV( tall) HOUR( 0. 1285) palauttaa 3 NORMSINV( 0, 908789) gir 1, 3333 Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. PEARSON () - funksjonen beregner korrelasjonskoeffisienten til to celleområder. Den er identisk med CORREL- funksjonen. Muuta kulmaa PEARSON( område1; område2) Permutoitavien elementtien lukumäärä Antall elementer å permutere PERMUT( kokonais; permutoitu) PERMUT( totalt; permuterte) PERMUT( 8; 5) tuloksena on 6720 PERMUT( 8; 5) er 6720 PERMUT( 1; 1) tuloksena on 1 PERMUT( 1; 1) er 1 Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. Tallet som standard normalfordelinga skal beregnes for. Funktio DEC2OCT( x) muuntaa desimaaliluvun oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. PHI () - funksjonen gir verdien av fordelingsfunkjsonen for en standard normalfordeling. INV( arvo) PHI( verdi) asinh( 0. 8) on 0. 73266826 PHI( 0. 25) er lik 0. 386668 Oletusarvot Lambdaparameteren (midtverdien) INT () funktio palauttaa arvon kokonaislukuosan. POISSON () - funksjonen gir Poisson- fordelinga. Loppu - ja alkuarvojen tulee olla positiivisia. Lambda og tall- parametrene må være positive. INT( 15) tuloksena on 15 POISSON( 60; 50; 0) er lik 0, 020105 sinh( 0. 8) on 0. 88810598 POISSON( 60; 50; 1) er lik 0, 927840 Arvo (taulukko) Data (tabell) & Reunaviiva Rekkefølge ACOT () - funktio palauttaa annetun luvun käänteisen kotangentin arvon. Funksjonen RANK gir rangen av et tall i en liste over tall. sum( 12; 5; 7) tuloksena on 24 RANK (2; {1; 2; 3}) er lik 2 Arvo (taulukko) kjent Y (tabell) Arvo (taulukko) kjent X (tabell) SKEW () - funktio palauttaa arvioidun jakauman vääristymän (virheen) SKEW () - funksjonen gir et estimat over forskyvingen i en fordeling SKEW( numero; numero2;...) SKEW( tall; tall2; & # 160; …) SKEW( arvoväli) SKEW( område) SKEW( 11. 4; 17. 3; 21. 3; 25. 9; 40. 1) palauttaa arvon 0. 9768 SKEW( 11. 4; 17. 3; 21. 3; 25. 9; 40. 1) gir 0. 9768 SQRTn () funktio palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: tä. SKEWP () - funksjonen gir populasjonsforskyvningen i en fordeling SKEWP( numero; numero2;...) SKEWP( tall; tall2; & # 160; …) SKEWP( arvoväli) SKEWP( område) SKEWP( 11. 4; 17. 3; 21. 3; 25. 9; 40. 1) palauttaa arvon 0. 6552 SKEWP( 11. 4; 17. 3; 21. 3; 25. 9; 40. 1) gir 0, 6552 Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. SLOPE () - funksjonen beregner hellingen til den lineære regresjonslinja. LOG( x) SLOPE( y; x) min () funktio palauttaa pienimmän annetuista arvoista. SMALL () - funksjonen gir den k- te minste verdien i et datasett. SKEW( arvoväli) SMALL( område; k) Normalisoitava numero Tall som skal normaliseres Jakauman keskiarvo Mddelverdi for fordelinga Standardipoikkeama Standardavvik Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. STANDARDIZE () - funksjonen beregner en normalisert verdi. GESTEP( 4; 3) palauttaa 1 STANDARDIZE( 4; 3; 7) gir 0. 1429 Funktio SUMA () laskee kaikkien parametreinä annettujen arvojen summan. Voit laskea alueen summan SUM( A1: B5) tai arvojen summan SUM( 12; 5; 12. 5). Jos parametri sisältää tekstiä tai boolean- arvon FALSE, se lasketaan nollaksi. Jos boolean- arvo on TRUE, se lasketaan yhdeksi. STDEV () - funksjonen gir et estimat på standardavviket basert på et utvalg. Standardavviket er et mål på hvor mye verdiene avviker fra middelverdien. IMDIV( arvo; arvo;...) STDEV( verdi; verdi; & # 160; …) INT( 15) tuloksena on 15 STDEV( 6; 7; 8) er 1 Funktio SUMA () laskee kaikkien parametreinä annettujen arvojen summan. Voit laskea alueen summan SUM( A1: B5) tai arvojen summan SUM( 12; 5; 12. 5). Jos parametri sisältää tekstiä tai boolean- arvon FALSE, se lasketaan nollaksi. Jos boolean- arvo on TRUE, se lasketaan yhdeksi. STDEVA () - funksjonen gir estimert standardavvik basert på et utvalg. Standardavviket er et mål på hvor mye verdiene i utvalget varierer i forhold til middelverdien. Hvis en celle det refereres til inneholder tekst eller den boolske verdien FALSE, telles det som 0. Hvis den boolske verdien er TRUE, blir den talt som 1. IMDIV( arvo; arvo;...) STDEVA( verdi; verdi; & # 160; …) INT( 15) tuloksena on 15 STDEVA( 6; 7; A1; 8) er 1, hvis A1 er tom INT( 15) tuloksena on 15 STDEVA( 6; 7; A1; 8) er 3, 109, hvis A1 er TRUE Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. STDEVP () - funksjonen gir standardavviket basert på en hel populasjon IMDIV( arvo; arvo;...) STDEVP( verdi; verdi; & # 160; …) PI () on 3. 141592654... STDEVP( 6; 7; 8) er 0, 816497 & # 160; … Funktio SUMA () laskee kaikkien parametreinä annettujen arvojen summan. Voit laskea alueen summan SUM( A1: B5) tai arvojen summan SUM( 12; 5; 12. 5). Jos parametri sisältää tekstiä tai boolean- arvon FALSE, se lasketaan nollaksi. Jos boolean- arvo on TRUE, se lasketaan yhdeksi. STDEVPA () - funksjonen gir standardavvik basert på en hel populasjon. Hvis en celle det refereres til inneholder tekst eller den boolske verdien FALSE, telles den som 0. Hvis den boolske verdien er TRUE, blir den talt som 1. IMDIV( arvo; arvo;...) STDEVPA( verdi; verdi; & # 160; …) PI () on 3. 141592654... STDEVPA( 6; 7; A1; 8) er 0, 816497 …, hvis A1 er tom PI () on 3. 141592654... STDEVPA( 6; 7; A1; 8) er 2, 69 …, hvis A1 er TRUE PI () on 3. 141592654... STDEVPA( 6; 7; A1; 8) er 3, 11 …, hvis A1 er FALSE Funktio ASINH () palauttaa x: n käänteisen hyperbolisen sinin. Se on arvo, jonka hyperbolinen sini on x. STEYX () - funksjonen beregner standardfeilen for den predikterte y- verdien for hver x i regresjonen. Arvo (taulukko) Verdi (tabell) SUMPRODUCT( taulukko1; taulukko2) SUMPRODUCT( tabell1; tabell2) SUMPRODUCT( A1: A2; B1: B2) arvoilla A1=2 A2=5 ja B1=3 B2=5 palauttaa 31 SUMPRODUCT( A1: A2; B1: B2) med A1=2, A2=5, B1=3 og B2=5, gir 31 SUMX2PY2( taulukko1; taulukko2) SUMX2PY2( tabell1; tabell2) SUMX2PY2( A1: A2; B1: B2) arvoilla A1=2 A2=5 ja B1=3 B2=5 palauttaa 63 SUMX2PY2( A1: A2; B1: B2) med A1=2, A2=5, B1=3 og B2=5, gir 63 SUMX2MY2( taulukko1; taulukko2) SUMX2MY2( tabell1; tabell2) SUMX2MY2( A1: A2; B1: B2) arvoilla A1=2 A2=5 ja B1=3 B2=5 palauttaa - 5 SUMX2MY2( A1: A2; B1: B2) med A1=2, A2=5, B1=3 og B2=5, gir - 5 Jakauman keskiarvo Frihetsgrader for t- fordelinga INT () funktio palauttaa arvon kokonaislukuosan. TDIST () - funksjonen gir t- fordelinga. min( 12; 5; 7) palauttaa 5 TDIST( 12; 5; 1) gir 0, 000035 & Alas KjentY & Alas KjentX Funktio ASINH () palauttaa x: n käänteisen hyperbolisen sinin. Se on arvo, jonka hyperbolinen sini on x. TREND () - funksjonen beregner en tallfølge basert på en lineær regresjon av kjente verdipar. päivämäärä datasett Murtoluku stoppbrøk Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. TRIMMEAN () - funksjonen beregner middelverdi for en brøkdel av et datasett. Arvo (taulukko) x (tabell) Arvo (taulukko) y (tabell) Gourde modus Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. TTEST () - funksjonen beregner sannsynligheten for en t- test. Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. VAR () - funksjonen beregner den estimerte variansen basert på en prøve. OR( arvo; arvo;...) VAR( verdi; verdi; & # 160; …) sum( 12; 5; 7) tuloksena on 24 VAR( 12; 5; 7) gir 13 variance( 15; 80; 3) tuloksena on 1144. 22... VAR( 15; 80; 3) gir 1716, 333 & # 160; … CUR( 27) tuloksena on 3 VAR( 6; 7; 8) gir 1 Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. VARA () - funksjonen beregner variansen basert på en prøve. OR( arvo; arvo;...) VARA( verdi; verdi; & # 160; …) sum( 12; 5; 7) tuloksena on 24 VARA( 12; 5; 7) gir 13 variance( 15; 80; 3) tuloksena on 1144. 22... VARA( 15; 80; 3) gir 1716, 333 & # 160; … CUR( 27) tuloksena on 3 VARA( 6; 7; 8) gir 1 Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. VARIANCE () - funksjonen beregner den estimerte variansen basert på en prøve. Den er identisk med VAR- funksjonen. OR( arvo; arvo;...) VARIANCE( verdi; verdi; & # 160; …) sum( 12; 5; 7) tuloksena on 24 VARIANCE( 12; 5; 7) gir 13 variance( 15; 80; 3) tuloksena on 1144. 22... VARIANCE( 15; 80; 3) gir 1716, 333 & # 160; … CUR( 27) tuloksena on 3 VARIANCE( 6; 7; 8) gir 1 Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. VARP () - funksjonen beregner variansen basert på hele populasjonen. OR( arvo; arvo;...) VARP( verdi; verdi; & # 160; …) variance( 12; 5; 7) tuloksena on 8. 666... VARP( 12; 5; 7) gir 8, 666 & # 160; … variance( 15; 80; 3) tuloksena on 1144. 22... VARP( 15; 80; 3) gir 1144, 22 & # 160; … variance( 12; 5; 7) tuloksena on 8. 666... VARP( 6; 7; 8) gir 0, 6666667 & # 160; … Funktio SUMA () laskee kaikkien parametreinä annettujen arvojen summan. Voit laskea alueen summan SUM( A1: B5) tai arvojen summan SUM( 12; 5; 12. 5). Jos parametri sisältää tekstiä tai boolean- arvon FALSE, se lasketaan nollaksi. Jos boolean- arvo on TRUE, se lasketaan yhdeksi. VARPA () - funksjonen beregner variansen basert på en hel populasjon. Tekst og boolske verdier som regnes som FALSE blir telt som 0. Boolske verdier som regnes som TRUE blir telt som 1. OR( arvo; arvo;...) VARPA( verdi; verdi; & # 160; …) variance( 12; 5; 7) tuloksena on 8. 666... VARPA( 12; 5; 7) er 8, 666 & # 160; … variance( 15; 80; 3) tuloksena on 1144. 22... VARPA( 15; 80; 3) er 1144, 22 & # 160; … variance( 12; 5; 7) tuloksena on 8. 666... VARPA( 6; 7; 8) er 0. 6666667 & # 160; … SQRTn () funktio palauttaa ei- negatiivisen n: n juuren x: tä. WEIBULL () - funksjonen gir Weibull- fordelinga. ROMAN( Luku) WEIBULL( tall; alfa; beta; akkumuler) PERMUT( 1; 1) tuloksena on 1 WEIBULL( 2; 1; 1; 0) er lik 0, 135335 asinh( 0. 8) on 0. 73266826 WEIBULL( 2; 1; 1; 1) er lik 0, 864665 Oman middelverdi Funktio BIN2OCT( x) muuntaa binäärilukua kuvaavan merkkijonon oktaalilukua kuvaavaksi merkkijonoksi. ZTEST () - funksjonen beregner to- halet sannsynlighet for en z- test med normalfordeling. Keskihajonta ZTEST( x; middelverdi; Standardavvik) BINO () - funktio palauttaa binomijakauman. BINO () - funksjonen gir binomialfordelinga. BINO( kokeiluja; onnistumisia; onnistumisen_ tod_ näk) BINO( forsøk; hell; sannsynlighet_ for_ å_ lykkes) BINO( 12; 9; 0. 8) palauttaa 0. 236223201 BINO( 12; 9; 0, 8) gir 0, 236223201 SUMX2MY2( taulukko1; taulukko2) SUMXMY2( tabell1; tabell2) SUM2XMY( A1: A2; B1: B2) arvoilla A1=2 A2=5 ja B1=3 B2=5 palauttaa 1 SUMXMY2( A1: A2; B1: B2) med A1=2, A2=5, B1=3 og B2=5, gir 1 Virheen todennäköisyys Sannsynlighet for å mislykkes INVBINO( kokeita; virheitä; virheen_ tod_ näk) INVBINO( forsøk; uhell; sannsynlighet_ for_ å_ lykkes) INVBINO( 12; 3; 0. 2) palauttaa 0. 236223201 INVBINO( 12; 3; 0, 2) gir 0, 236223201 IMLN () palauttaa kompleksiluvun luonnollisen logaritmin. GAMMALN () - funksjonen gir den naturlige logaritmen av gammafunksjonen: G( x). Parameteren tall må være positiv. ROMAN( Luku) GAMMALN( tall) IMREAL ("1. 2i") palauttaa 0 GAMMALN( 2) gir 0 Sähköposti: Desimaler IMREAL ("1. 2+3. 4i") palauttaa 1. 2 DOLLAR( 1403, 77) gir « 1 403, 77 kr » POLR( 12; 0) palauttaa 12 DOLLAR (- 0, 123; 4) gir « - 0, 1230 kr » Merkin koodi Uten_ tusentallsskille max( 12. 5; 2) palauttaa 12. 5 FIXED( 1234, 567; 1) gir « 1 234, 6 » max( 12. 5; 2) palauttaa 12. 5 FIXED( 1234. 567; 1; FALSE) gir « 1234. 6 » ODD( 1. 2) palauttaa 3 FIXED( 44, 332) gir « 44, 33 » Teksti, jonka haluat korvata Tekst du vil erstatte i Osa tekstistä, jonka haluat korvata Del av teksten du vil erstatte Uusi teksti, jolla korvataan Ny tekst som vil erstatte Esiintymät, jotka korvataan Hvilken forekomst som skal erstattes Teksti, jonka haluat löytää Teksten du vil søke etter Funktio OR () palauttaa True, jos ainakin yksi arvo on tosi. Muuten palautetaan False. T () - funksjonen gir den teksten som verdien angir. Hvis verdien er. eller angir en tekst, så gir T den teksten. Hvis verdien ikke angir noen tekst gis en tom streng. ODD( arvo) T( verdi) mid ("KOffice"; 2) palauttaa "ffice" T ("KOffice") gir « KOffice » TRUNC( 1. 2) palauttaa 1 T( 1, 2) gir « » (tom tekst) Funktio pi () palauttaa piin arvon. TEXT- funksjonen konverterer en verdi til tekst. OCT2HEX( arvo) TEXT( verdi) max( 12. 5; 2) palauttaa 12. 5 TEXT( 1234. 56) gir « 1234. 56 » left ("KSpread"; 10) palauttaa "KSpread" TEXT ("KSpread") gir « KSpread » Merkkijono Streng Funktio TOGGLE () muuttaa pienillä kirjoitetut merkit isoiksi, ja isot kirjaimet pieniksi. Funksjonen PROPER () konverterer første bokstav i hvert ord til stor bokstav og gjør resten til små bokstaver. IMPOWER( merkkijono) PROPER( streng) SLEEK ("Tässä on tekstiä") palauttaa "Tässäontekstiä" PROPER ("dette er en tittel") gir « Dette Er En Tittel » Merkkijono Første streng Merkkijonoarvot Streng å sammenlikne med OR () funktio palauttaa True, jos ainakin yksi arvo on tosi. Muuten palautetaan False. COMPARE () - funksjonen gir 0 hvis to strenger er like, - 1 hvis den første kommer før den andre, ellers gir den 1. EXACT( merkkijono1; merkkijono2) COMPARE( streng1; streng2; true_BAR_false) EXACT ("KOffice"; "KOffice") palauttaa True COMPARE ("KOffice"; "KOffice", true) gir 0 EXACT ("KOffice"; "KOffice") palauttaa True COMPARE ("koffice"; "KOffice", true) gir 1 EXACT ("KSpread"; "KOffice") palauttaa False COMPARE ("kspread"; "KOffice", false) gir 1 Funktio ISTEXT () palauttaa True, jos parametri on merkkijono. Muuten palautetaan False. EXACT () - funksjonen gir « True » hvis to strenger er like, ellers gir den « False ». EXACT( merkkijono1; merkkijono2) EXACT( tekst1; tekst2) EXACT ("KOffice"; "KOffice") palauttaa True EXACT ("KOffice"; "KOffice") gir « True » EXACT ("KSpread"; "KOffice") palauttaa False EXACT ("KSpread"; "KOffice") gir « False » Haluatko varmasti poistaa tämän alueen nimen? Tekst der du vil bytte ut noen tegn Äskettäisten tiedostojen lukumäärä: Posisjon for tegnene som skal erstattes Äskettäisten tiedostojen lukumäärä: Antall tegn som skal erstattes max () funktio palauttaa suurimman annetuista arvoista. REPLACE () - funksjonen erstatter en del av en tekststreng med en annen tekststreng. mid( teksti; paikka; pituus) REPLACE( tekst; posisjon; lengde; ny_ text) POLA( 12; 0) palauttaa 0. 7853 REPLACE ("abcdefghijk"; 6; 5; "-") gir « abcde- k » POLA( 12; 0) palauttaa 0. 7853 REPLACE ("2002"; 3; 2; "03") gir « 2003 » find ("KOf"; "KOffice") palauttaa True FIND ("KOf"; "KOffice") gir 1 find ("KOf"; "KOffice") palauttaa True FIND ("i"; "KOffice") gir 5 find ("KSpread"; "KOffice") palauttaa False FIND ("K"; "KSpread in KOffice"; 4) gir 12 Lähdemerkkijono Kildestreng Paikka Posisjon LEFT () - funktio palauttaa osamerkkijonon, jossa on pituuden verran vasemmanpuolimmaista osaa alkuperäisestä merkkijonosta. Koko merkkijono palautetaan, jos pituus ylittää alkuperäisen merkkijonon pituuden. MID () - funksjonen gir en understreng som inneholder « lengde » tegn av strengen, regnet utifra et posisjonsindeks. mid( teksti; paikka; pituus) MID( tekst; posisjon; lengde) mid( teksti; paikka) MID( tekst; posisjon) mid ("KOffice"; 2; 3) palauttaa "ffi" MID ("KOffice"; 2; 3) gir « Off » mid ("KOffice"; 2) palauttaa "ffice" MID ("KOffice"; 2) gir « Office » INT () funktio palauttaa arvon kokonaislukuosan. LEN () - funksjonen gir lengden av strengen. len( teksti) LEN( tekst) len ("hello") palauttaa 5 LEN ("hallo") gir 5 len ("KSpread") palauttaa 7 LEN ("KSpread") gir 7 max () funktio palauttaa suurimman annetuista arvoista. TRIM () - funksjonen gir tekst med bare ett mellomrom mellom ordene. len( teksti) TRIM( tekst) lower ("hello") palauttaa "hello" TRIM ("hallo Kspread") gir « hallo Kspread » max () funktio palauttaa suurimman annetuista arvoista. CONCATENATE () - funksjonen gir en streng som er sammensatt av strengene som er gitt som parametere. NAND( arvo; arvo;...) CONCATENATE( verdi; verdi; …) join ("KSpread"; "KOffice"; "KDE") palauttaa "KSpreadKOfficeKDE" CONCATENATE ("KSpread"; "KOffice"; "KDE") gir « KSpreadKOfficeKDE » Äskettäisten tiedostojen lukumäärä: Antall tegn LEFT () - funktio palauttaa osamerkkijonon, jossa on pituuden verran vasemmanpuolimmaista osaa alkuperäisestä merkkijonosta. Koko merkkijono palautetaan, jos pituus ylittää alkuperäisen merkkijonon pituuden. RIGHT () - funksjonen gir en understreng som inneholder de « lengde » tegnene lengst til høyre i strengen. Hele strengen gis hvis « lengde » overstiger lengden på strengen. RIGHT( teksti; pituus) RIGHT( tekst; lengde) RIGHT ("heippa"; 2) palauttaa arvon "pa" RIGHT ("hallo"; 2) gir « lo » RIGHT ("KSpread"; 10) palauttaa arvon "KSpread" RIGHT ("KSpread"; 10) gir « KSpread » RIGHT ("KSpread") palauttaa arvon "d" RIGHT ("KSpread") gir « d » LEFT () - funktio palauttaa osamerkkijonon, jossa on pituuden verran vasemmanpuolimmaista osaa alkuperäisestä merkkijonosta. Koko merkkijono palautetaan, jos pituus ylittää alkuperäisen merkkijonon pituuden. LEFT () - funksjonen gir en understreng som inneholder de « lengde » tegnene lengst til venstre i strengen. Hele strengen gis hvis « lengde » overstiger lengden på strengen. Det er en feil hvis antall tegn er negativt. LEFT( teksti; pituus) LEFT( tekst; lengde) LEFT ("heippa"; 2) palauttaa arvon "he" LEFT ("hallo"; 2) gir « ha » LEFT ("KSpread"; 10) palauttaa arvon "KSpread" LEFT ("KSpread"; 10) gir « KSpread » LEFT ("KSpread") palauttaa arvon "K" LEFT ("KSpread") gir « K » Toistojen lukumäärä Antall gjentagelser REPT( teksti; lukumäärä) REPT( tekst; antall) REPT ("KSpread"; 3) palauttaa "KSpreadKSpreadKSpread" REPT ("KSpread"; 3) gir « KSpreadKSpreadKSpread » LEFT ("KSpread") palauttaa arvon "K" REPT ("KSpread"; 0) gir "" Funktio ROT () kryptaa tekstiä korvaamalla jokaisen kirjaimen aakkosissa 13 merkkiä myöhemmin olevalla merkillä. Jos 13: sta aakkonen on Z: n jälkeen, jatketaan A: sta. ROT () - funksjonen « krypterer » tekst ved å erstatte hver bokstav med den som ligger 13 plasser fremover i alfabetet.. Alfabetet stopper ved Z og begynner igjen ved A (rotasjon). Jos ajat tuloksena saatavan merkkijonon kruptausfunktiolla, tekstin kryptaus poistetaan. Bruker du funksjonen igjen på resultatet, får du den opprinnelige teksten tilbake. ROT( teksti) ROT( tekst) ROT ("KSpread") palauttaa "XFcernq" ROT ("KSpread") gir « XFcernq » ROT ("XFcernq") palauttaa "KSpread" ROT ("XFcernq") gir « KSpread » Funktio TOGGLE () muuttaa pienillä kirjoitetut merkit isoiksi, ja isot kirjaimet pieniksi. TOGGLE () - funksjonen gjør små bokstaver til store og store bokstaver til små. TOGGLE( teksti) TOGGLE( tekst) TOGGLE ("hello") palauttaa "HELLO" TOGGLE ("hallo") gir « HALLO » TOGGLE ("TERVE") palauttaa "terve" TOGGLE ("HALLO") gir « hallo » TOGGLE ("TeRVE") palauttaa "tErve" TOGGLE ("HaLlO") gir « hAlLo » Funktio CLEAN () poistaa merkkijonosta kaikki tulostumattomat merkit. CLEAN () - funksjonen fjerner alle tegn som ikke kan skrives ut fra strengen CLEAN( teksti) CLEAN( tekst) CLEAN( AsciiToChar( 7) + "HELLO") palauttaa "HELLO" CLEAN( AsciiToChar( 7) + "HALLO") gir « HALLO » Funktio SLEEK () poistaa merkkijonosta kaikki välilyönnit. SLEEK () - funksjonen tar vekk alle mellomrommene i strengen. SLEEK( tekstiä) SLEEK( tekst) SLEEK ("Tässä on tekstiä") palauttaa "Tässäontekstiä" SLEEK ("Dette er litt tekst") gir « Detteerlitttekst » Funktio UPPER () muuttaa merkkijonon suuriksi kirjaimiksi. UPPER () - funksjonen omgjør en streng til store bokstaver. UPPER( text) UPPER( tekst) UPPER ("hello") palauttaa "HELLO" UPPER ("hallo") gir « HALLO » UPPER ("HELLO") palauttaa "HELLO" UPPER ("HALLO") gir « HALLO » Funktio LOWER () muuttaa merkkijonon pieniksi kirjaimiksi. LOWER () - funksjonen omgjør strengen til små bokstaver. LOWER( teksti) LOWER( tekst) LOWER ("hello") palauttaa "hello" LOWER ("hallo") gir « hallo » LOWER ("HELLO") palauttaa "hello" LOWER ("HALLO") gir « hallo » Merkin koodi Tegnkode Funktio CHAR () palauttaa lukua vastaavan merkin. CHAR () - funksjonen gir et tegn som spesifisert ved et tall. CHAR( koodi) CHAR( kode) CHAR( 65) palauttaa "A" CHAR( 65) gir « A » CODE () funktio palauttaa merkkijonon ensimmäistä merkkiä vastaavan numeerisen arvon. CODE- funksjonen gir en numerisk kode for det første tegnet i en tekststreng. CODE( teksti) CODE( tekst) CODE ("KDE") palauttaa 75 CODE ("KDE") gir 75 Muuttaa arvoa kuvaavan merkkijonon todellisen arvon. Konverterer en tekststreng som representerer en verdi til den rette verdien. VALUE( teksti) VALUE( tekst) VALUE ("14. 03") palauttaa 14. 03 VALUE ("14, 03") gir 14, 03 Etsitty teksti Søkt tekst Oletusarvo (valinnainen) Standardverdi (valgfri) Back- reference (optional) Tilbakereferanse (valgfri) Palauttaa säännöllienn lausekkeen mukaisen osan merkkijonosta. Jos säännöllinen lausekkeen mukaista tekstiä ei löydy, palautetaan oletusarvoksi määritelty arvo. Gir en del av strengen som passer et regulært uttrykk. Hvis strengen ikke passer det gitte regulære uttrykk, blir den verdien som er definert som standard returnert. REGEXPRE( teksti; lauseke; korvausteksti) REGEXP( tekst; regulærtuttrykk; tilbakereferanse) REGEXP ("Numero on 15."; "[0- 9] +") = "15" REGEXP ("Tallet er 15."; "[0- 9] +") = "15" REGEXP ("15, 20, 26, 41"; "([0- 9] +), * [0- 9] +$"; ""; 1) = "26" REGEXP ("15, 20, 26, 41"; "([0- 9] +), * [0- 9] +$"; ""; 1) = "26" Muuntaa kaikki säännöllisen lausekkeen mukaiset tekstit korvaavaksi tekstiksi Erstatter alle treff på et regulært uttrykk med erstatningsteksten REGEXPRE( teksti; lauseke; korvausteksti) REGEXPRE( tekst; regulært uttrykk; erstatning) REGEXPRE ("14 ja 15 ja 16"; "[0- 9] +"; "luku") palauttaa arvon "luku ja luku ja luku" REGEXPRE ("14 og 15 og 16"; "[0- 9] +"; "tall") gir "tall og tall og tall" CODE () funktio palauttaa merkkijonon ensimmäistä merkkiä vastaavan numeerisen arvon. UNICODE- funksjonen gir et unicode kodepunkt for det første tegnet i en tekststreng. CODE( teksti) UNICODE( tekst) CODE ("KDE") palauttaa 75 UNICODE ("KDE") gir 75 Funktio CHAR () palauttaa lukua vastaavan merkin. UNICHAR () - funksjonen gir et tegn spesifisert ved et unicode kodepunkt. CHAR( koodi) UNICHAR( kode) CHAR( 65) palauttaa "A" UNICHAR( 65) gir « A » Merkkien lukumäärä Fullbredde- tegn Funktio CHAR () palauttaa lukua vastaavan merkin. ASC () - funksjonen gir halvbredde- tegnene som tilsvarer fullbredde- argumentet. CODE( teksti) ASC( tekst) Merkkien lukumäärä Halvbredde- tegn Funktio CHAR () palauttaa lukua vastaavan merkin. JIS () - funksjonen gir fullbredde- tegnene som tilsvarer halvbredde- argumentet. len( teksti) JIS( tekst) Funktio pi () palauttaa piin arvon. BAHTTEXT () - funksjonen konverterer et tall til en tekst med Thai- skrift. FACT( luku) BAHTTEXT( tall) Trigonometriset Trigonometrisk Funktio COS () palauttaa x: n kosinin, kun x on annettu radiaaneina. COS () - funksjonen gir cosinus til x, hvor x angis i radianer. COS( liukuluku) COS( flyttall) COS( 0) on 1. 0 COS( 0) er 1, 0 COS( PI () / 2) on 0 COS( PI () / 2) er 0, 0 ACOT () - funktio palauttaa annetun luvun käänteisen kotangentin arvon. ACOT () - funksjonen gir den inverse cotangent verdien av et tall. ACOT( liukuluku) ACOT( flyttall) ACOT( 0) on 1. 57079633 ACOT( 0) er 1, 57079633 Funktio SIN () palauttaa x: n sinin, kun x on annettu radiaaneina. SIN () - funksjonen gir sinus til x, hvor x angis i radianer. SIN( liukuluku) SIN( flyttall) SIN( 0) on 0 SIN( 0) er 0 SIN( PI () / 2) on 1 SIN( PI () / 2) er 1 Funktio TAN () palauttaa x: n tangentin, kun x on annettu radiaaneina. TAN () - funksjonen gir tangens til x, hvor x angis i radianer. TAN( liukuluku) TAN( flyttall) TAN( 0. 7) on 0. 84228838 TAN( 0, 7) er 0, 84228838 TAN( 0) on 0 TAN( 0) er 0 Funktio ACOS () palauttaa x: n arkuskosinin radiaaneina. Arvo on 0: sta piihin. ACOS () - funksjonen gir arccosinus i radianer, og verdien er matematisk definert til å ligge mellom 0 og PI (inklusivt). ACOS( liukuluku) ACOS( flyttall) ACOS( 0. 8) on 0. 6435011 ACOS( 0, 8) er 0, 6435011 ACOS( 0) on 1. 57079633 ACOS( 0) er 1, 57079633 Funktio ASIN () palauttaa x: n arkussinin radiaaneina. Arvo on - PI/ 2: sta PI/ 2: een. ASIN () - funksjonen gir arcsinus i radianer og verdien er matematisk definert til å ligge mellom - PI/ 2 og PI/ 2 (inklusivt). ASIN( liukuluku) ASIN( flyttall) ASIN( 0. 8) on 0. 92729522 ASIN( 0, 8) er 0, 92729522 ASIN( 0) tuloksena on 0 ASIN( 0) er 0 Funktio ATAN () palauttaa x: n arkustangentin radiaaneina. Arvo on - PI/ 2: sta PI/ 2: een. ATAN () - funksjonen gir arctangens i radianer og verdien er matematisk definert til å ligge mellom - PI/ 2 og PI/ 2 (inklusivt). ATAN( liukuluku) ATAN( flyttall) ATAN( 0. 8) on 0. 67474094 ATAN( 0, 8) er 0, 67474094 ATAN( 0) on 0 ATAN( 0) er 0 Funktio COSH () palauttaa x: n hyperbolisen kosinin, joka määritellään matemaattisesti (exp( x) + exp (- x)) / 2. COSH () - funksjonen gir hyperbolsk cosinus til x, og verdien er matematisk angitt som (exp( x) + exp (- x)) / 2. COSH( liukuluku) COSH( flyttall) COSH( 0. 8) on 1. 33743495 COSH( 0, 8) er 1, 33743495 COSH( 0) on 1 COSH( 0) er 1 Funktio SINH () palauttaa x: n hyperbolisen sinin, joka määritellään matemaattisesti (exp( x) - exp (- x)) / 2. SINH () - funksjonen gir hyperbolsk sinus til x, og verdien er matematisk definert som (exp( x) – exp (- x)) / 2. SINH( liukuluku) SINH( flyttall) SINH( 0. 8) on 0. 88810598 SINH( 0, 8) er 0, 88810598 SINH( 0) on 0 SINH( 0) er 0 Funktio TANH( x) palauttaa x: n hyperbolisen tangentin, joka määritellään matemaattisesti sinh( x) / cosh( x). TANH () - funksjonen gir hyperbolsk tangens til x, som er matematisk definert som sinh( x) / cosh( x). TANH( liukuluku) TANH( flyttall) TANH( 0. 8) on 0. 66403677 TANH( 0, 8) er 0, 66403677 TANH( 0) on 0 TANH( 0) er 0 Funktio ACOSH( x) palauttaa x: n käänteisen hyperbolisen kosinin. Se on arvo, jonka hyperbolinen kosini on x. Jos x on pienempi kuin 1, 0, ACOSH () palauttaa erikoisarvon "ei- numero" (NaN, Not- a- Number) ja errno- muuttuja asetetaan. ACOSH () - funksjonen beregner den inverse hyperbolske cosinus til x; det er verdien hvis hyperbolsk cosinus er x. Hvis x er mindre enn 1, 0, så vil COSH () gi ikke- noe- tall (NaN) og « errno » blir satt. ACOSH( liukuluku) ACOSH( flyttall) ACOSH( 5) on 2. 29243167 ACOSH( 5) er 2, 29243167 ACOSH( 0) on NaN ACOSH( 0) er NaN (ikke- noe- tall) Funktio ASINH () palauttaa x: n käänteisen hyperbolisen sinin. Se on arvo, jonka hyperbolinen sini on x. ASINH () - funksjonen beregner den inverse hyperbolske sinus til x; det er verdien hvis hyperbolske sinus er x. ASINH( liukuluku) ASINH( flyttall) ASINH( 0. 8) on 0. 73266826 ASINH( 0, 8) er 0, 73266826 ASINH( 0) on 0 ASINH( 0) er 0 Funktio ATANH () palauttaa x: n käänteisen hyperbolisen tangentin. Se on arvo, jonka hyperbolinen tangentti on x. Jos x: n absoluuttinen arvo on suurempi kuin 1, 0, ATANH () palauttaa ei- numero- erikoisarvon (NaN, Not- a- Number). ATANH () - funksjonen beregner den inverse hyperbolske tangens til x; det er verdien hvis hyperbolsk tangens er x. Hvis den absolutte verdien til x er større enn 1, 0 vil ATANH () gi ikke- noe- tall (NaN). ATANH( liukuluku) ATANH( desimaltall) ATANH( 0. 8) on 1. 09861229 ATANH( 0, 8) er 1, 09861229 ATANH( 0) on 0 ATANH( 0) er lik 0 Funktio atan2( x; y) laskee kahden muuttujan x ja y arkustangentin. Se on muuten samanlainen kuin atan( y/ x), mutta tulos palautetaan oikeaan kvadranttiin x: n ja y: n etumerkkien perusteella. Denne funksjonen beregner arcustangens av de to variablene x og y. Det tilsvarer å beregne arcustangens av y/ x, bortsett fra at tegnene til begge argumenter blir brukt til å bestemme kvadranten til resultatet. ATAN2( arvo; arvo) ATAN2( verdi; verdi) ATAN2( 0. 5; 1. 0) on 1. 107149 ATAN2( 0, 5; 1, 0) er 1, 07149 ATAN2 (- 0. 5; 2. 0) on 1. 815775 ATAN2 (- 0, 5; 2, 0) er 1, 815775 Funktio degree( x) muuntaa radiaaneina annetun kulman asteiksi. Denne funksjonen omgjør en vinkel fra radianer til grader. DEGREES( liukuluku) DEGREES( flyttall) DEGREES( 0. 78) on 44. 69 DEGREES( 0, 78) er lik 44, 69 DEGREES( 1) on 57. 29 DEGREES( 1) er 57, 29 Kulma (astetta) Vinkel (grader) Funktio angle( x) muuttaa asteina annetun kulman radiaaneiksi. Denne funksjonen omgjør en vinkel fra grader til radianer. RADIANS( liukuluku) RADIANS( flyttall) RADIANS( 75) on 1. 308 RADIANS( 75) er 1, 308 RADIANS( 90) on 1. 5707 RADIANS( 90) er lik 1, 5707 Funktio pi () palauttaa piin arvon. PI () - funksjonen gir verdien til PI. PI () PI () PI () on 3. 141592654... PI () er 3, 141592654 & # 160; … Hyväksy tyyli Bruk filter Tammikuu Januar Helmikuu Februar Maaliskuu Mars Huhtikuu April Touko Mai Kesäkuu Juni Heinäkuu Juli Elokuu August Syyskuu September Lokakuu Oktober Marraskuu November Joulukuu Desember Tammi Jan Helmi Feb Maalis Mars HuhtiMay short AprilMay short Kesä Juni Heinä Juli Elo Aug Syys Sep Loka Okt Marras Nov Joulu Des Ma Man Ti Tir Ke Ons To Tor Pe Fre La Lør Su Søn Täytä automaattisesti Autofyll Suodata automaattisesti Auto- filter Automaattinen muotoilu... Autoformat Vaihda reunaviivan väriä Endre kantfarge Poista kommentti Fjern kommentar Poistaa ehdollisen muotoilun valitusta solusta. Fjern vilkårsformatering Poistaa ehdollisen muotoilun valitusta solusta. Legg til vilkårsformatering Valitse kulma Endre verdi Lisää sarja. Sett inn en rekke Valitse täyttö Fyll utvalget Muuta aakkoslajia Bytt om små/ store bokstaver Lisää soluja Sett inn celler Poista soluja Fjern celler Suurenna sisennystä Større innrykk Aseta linkki Sett inn lenke Yhdistä solut% 1 Slå sammen celler vannrett Yhdistä solut% 1 Slå sammen celler loddrett Jaa solut Del celler Sarakkeiden tai rivien yhdistämistä ei tueta. Rader eller kolonner kan ikke (ennå) slås sammen. Lisää nimetty alue Legg til navngitt område Poista nimetty alue Fjern navngitt område Lisää tarkkuutta Øk presisjonsnivået Vähennä tarkkuutta Senk presisjonsnivået Muuta sarakkeen kokoa Endre kolonnebredde Muuta rivin kokoa Endre radhøyde Sovita sarakkeet/ rivit Juster kolonner/ rader Sovita sarakkeet Juster kolonner Sovita rivit Juster rader Lisää sarakkeita Sett inn kolonner Poista sarakkeita Fjern kolonner Lisää rivejä Sett inn rader Poista rivejä Fjern rader Nimeä taulukko uudelleen Endre arknavn Piilota taulukko% 1 Skjul ark% 1 Piilota taulukko Skjul ark Näytä taulukko% 1 Vis ark% 1 Näytä taulukko Vis ark Lisää taulukko Legg til ark Kahdenna taulukko Lag kopi av arket Poista taulukko Fjern ark Muuta taulukon asetuksia Endre arkegenskaper Lajittele tiedot Sorter data Haluatko tarkistaa oikeinkirjoituksen seuraavasta taulukosta? Vil du kontrollere stavingen i det neste arket? Korjaa väärinkirjoitettu sana Rett opp feilstavede ord Palauta tyyli Tilbakestill stil Muuta tyyliä Endre stil Piilota rivit Skjul rader Piilota sarakkeet Skjul kolonner Näytä rivit Vis rader Sivun asetukset Velg sideutforming Muuta muotoa Endre format Valitse kulma Endre vinkel Lajittele Sorter Raahaa Dra og slipp Lisää solu Sett inn celle Poista solu Fjern celle Ehdollinen muotoilu Vilkårsstiler Liitä ja lisää Lim inn og sett inn Solun tyyli Cellestil Lisää tietoja tietokannasta Sett inn data fra database Poista kelpoisuustarkistus Fjern gyldighetssjekk Lisää kelpoisuustarkistus Legg til gyldighetssjekk Ei tyhjä Ikke- tom Syötä alueen nimi: Skriv inn områdenavnet: Näyttää nimetyn alueen. Erstatt et navngitt område. Taulukon tyyli Ark- stil Valitse taulukko, jonka asetuksia muutetaan: Velg arkstilen som skal brukes: Kuvaa% 1 ei löydy. Fant ikke bildet% 1. Kuvan% 1 lataaminen ei onnistu. Kunne ikke laste bildet% 1. Taulukko- tyyppistä XML- tiedostoa '% 1' ei löydy. Kunne ikke finne arkstil- XML- fil «% 1 ». Jäsennysvirhe taulukkotyylin XML- tiedostossa% 1. Tolkingsfeil i arkstil- XML- fila% 1. Solun kommentti Cellekommentar yhtä suuri kuin lik suurempi kuin større enn pienempi kuin mindre enn yhtä suuri tai suurempi kuin lik eller større enn yhtä suuri tai pienempi kuin lik eller mindre enn välissä mellom alueen ulkopuolella utenfor område eri kuin ulik Ensimmäinen ehto Første betingelse Toinen ehto Andre betingelse Kolmas ehto Tredje betingelse Solu on Cellen er Jos ensimmäinen arvo on numero, toisenkin arvon täytyy olla numero. Dersom den første verdien er et tall, må den andre verdien være et tall. Jos ensimmäinen arvo on merkkijono, toisenkin arvon täytyy olla merkkijono. Dersom den første verdien er en streng, må også den andre verdien være en streng. Kokoa Forene & Funktio: & Funksjon: Maksimi Størst mulig Minimi Minst mulig Tulo Produkt Varianssi Varians & Viittaus: Referanse: & Syötetyt viittaukset: & Valgte referanser: Otsikot & riveiltä & Beskrivelse i rad Otsikot & sarakkeista Beskrivelse i kolonne & Kopioi tiedot Kopier data & Poista linkki & Fjern Alue% 1 on liian pieni Området% 1 er for lite Alue% 1 on liian suuri Området% 1 er for stort Alueet% 1 ja% 2 ovat erikokoisia Områdene% 1 og% 2 har forskjellig størrelse Lähde - ja kohdetaulukot leikkaavat toisiaan. Kildetabellene overlapper måltabellene Alue% 1 on virheellinen Området% 1 er skadet Lisäys leikepöydältä Limer inn fra utklippstavla Leikepöydällä ei ole tietoa. Utklippstavla er tom. Leikepöydällä ei ole käytettävää tietoa. Det er ingen brukbare data i utklippstavla. Tekstitiedoston lisääminen Sett inn tekstfil Teksti sarakkeiksi Tekst til kolonner Tuontitiedostoa ei voida avata. Kan ikke åpne inndata- fil. Käyttäjätunnus: (jos tarvitaan) Brukernavn: (om nødvendig) Portti: (jos tarvitaan) Port: (om nødvendig) Tietokannan nimi: Databasenavn: Salasana: (jos tarvitaan) Passord: (om nødvendig) Valitse taulukot: Velg tabeller: Arvot Tabeller Valitse sarakkeet: Velg kolonner: Tala Tabell Kaikki allaolevat ehdot täyttyvät (AND) Finn alt det følgende (AND) Mikä tahansa allaoleva ehto täyttyy (OR) Finn noe av det følgende (OR) eri suuri kuin ulik joukossa i ei joukossa ikke i kuten likner pienempi mindre enn suurempi tai yhtä suuri større enn eller lik pienempi tai yhtä suuri mindre enn eller lik Lajittele kentän Sortert etter mukaan nousevasti Stigende mukaan laskevasti Synkende Vain ainutkertaiset tietueet Distinkt Kyselyn asetukset Oppsett for spørring SQL- kysely: SQL- spørring: Lisää alueeseen Sett inn i området Aloita solusta Begynner i celle Tässä kohdassa ei voi määritellä taulua. Du kan ikke oppgi en tabell her. Määrittele kelvollinen alue. Du må oppgi et gyldig område. Määritelty solu on virheellinen. Du må oppgi en gyldig celle. Et voi muuttaa tietokannassa olevia tietoja. Du har ikke lov til å endre informasjonen i databasen. Kyselyn suoritus epäonnistui. Spørringen mislyktes. Tämä kysely ei palauttanut tietoja. Du fikk ingen resultat med denne spørringen. Portin numero täytyy olla luku Porten må være et tall Yhdistetään tietokantaan... Kobler til databasen & # 160; … Yhteys valmis. Haetaan taulujen tietoja... Tilkoblet. Henter tabellinformasjon & # 160; … Tässä tietokannassa ei ole tauluja. Denne databasen inneholder ingen tabeller Ajuria ei voitu ladata. Klarte ikke laste inn driveren Haetaan taulujen metadataa... Henter metadata om tabellene & # 160; … Valitse vähintään yksi taulu. Du må velge minst en tabell. Valitse vähintään yksi sarake. Du må velge minst en kolonne. Merkkejä '*' ja '?' ei voi käyttää korvausmerkkeinä SQL- kielessä. Vastaavat korvausmerkit ovat '%' or '_'. Vaihdetaanko korvausmerkit? '*' eller '?' er ikke gyldige jokertegn i SQL. Erstatningstegnene er '%' eller '_'. Vil du erstatte dem? Paikallisasetukset Dokumentinnstillinger Paikallisasetukset Lokalitetinnstillinger Paikallisasetukset Dokumentets lokalitetinnstillinger & Ota järjestelmän paikallisasetukset käyttöön Bruk systemets innstillinger for lokalitet Kieli:% 1 Språk:% 1 Päivämäärä Standard tallformat:% 1 Päivämäärä Langt datoformat:% 1 Lyhyt päivämäärä:% 1 Kort datoformat:% 1 Aika Tidsformat:% 1 Valuutta: Valutaformat:% 1 Kyselyn asetukset Flere alternativer Etsi koko taulukko Søk i hele arket Etsi: Søk i: Solun arvot Celleverdier Hakusuunta: Søkeretning: Ensin poikittain, sitten alas Tversover, så ned Ensin alas, sitten poikittain Nedover, så på tvers Vähemmän asetuksia Færre valg Lisää funktio Sett inn funksjon Tällä funktiolla ei ole parametreja. Denne funksjonen har ingen parametere. Kuvausta ei ole saatavilla Beskrivelse er ikke tilgjengelig. Tavoitteen haku Målsøk Aseta solu: Sett celle: Arvoon: Til verdi: Muuttamalla solua: Ved å & # 160; endre celle: Aloita & Start Nykyinen arvo: Nåværende verdi: Uusi arvo: Ny verdi: Tavoitteen hakuun solussa% 1 löytyi ratkaisu: Målsøking med cellen < cell > fant løsning: Virheellinen soluviittaus. Cellereferansen er ugyldig. Virheellinen kohdearvo. Målverdien er ugyldig. Lähdesolussa täytyy olla numeerinen arvo. Kildecellen må inneholde en tallverdi. Kohdesolussa täytyy olla kaava. Målcellen må inneholde en formel. NOK & OK Aloitetaan... Starter & # 160; … Iteraatio: Gjennomgang: Tavoitteen hakuun solussa% 1 löytyi ratkaisu: Målsøking med cellen% 1 fant en løsning: Tavoitteen hakuun solussa% 1 EI LÖYTYNYT ratkaisua. Målsøking med cellen% 1 fant INGEN løsning. Siirry soluun Gå til celle Anna solu: Oppgi celle: Siirry alaspäin Flytt nedover Poista kaikki Fjern Siirry vasemmalle Flytt mot venstre Siirry ylöspäin Flytt oppover Tyylin perusta: Arvet stil: Tämän niminen tyyli on jo olemassa. En stil med dette navnet finnes allerede. Tyylin nimi ei voi olla tyhjä. Stilnavnet kan ikke være tomt. Tyylin perustana ei voi käyttää tyyliä itseään. En stil kan ikke arve fra seg selv. Tyylin perustana ei voi käyttää tyyliä '% 1', koska jonkin tyylin perusta olisi tyyli itse. Stilen kan ikke arve fra '% 1' på grunn av rekursive referanser. Solun muoto Celleformat & Tiedon muoto & Dataformat & Kirjasin Skrift & Reunaviiva & Ramme & Solun suojaus & Beskyttelse av celler Oma Selvvalgt Oma muotoilu ei toimi vielä. Otetaan käyttöön tulevassa julkaisussa. Selvvalgt format virker ikke ennå, skal skrus på i neste utgave. Puolikkaina 1/ 2 Halve 1/ 2 Neljäsosina 1/ 4 Firedeler 1/ 4 Kahdeksasosina 1/ 8 Åttedeler 1/ 8 Kuudestoistaosina 1/ 16 Sekstendeler 1/ 16 Kymmenesosina 1/ 10 Tideler 1/ 10 Sadasosina 1/ 100 Hundredeler 1/ 100 Yhteen numeroon asti 5/ 9 Ett siffer 5/ 9 Kahteen numeroon asti 21/ 25 To siffer 15/ 22 Kolmeen numeroon asti 153/ 652 Tre siffer 153/ 652 (=[ mm]:: ss) (=[ mm]:: ss) (=[ hh]:: mm:: ss) (=[ hh]:: mm:: ss) (=[ hh]:: mm) (=[ hh]:: mm) Dolor Ipse Skriftprøve Oletusleveys (% 1% 2) Standardbredde (% 1% 2) Oletuskorkeus (% 1% 2) Standardhøyde (% 1% 2) & Reunaviiva Ramme Esivalinnat Forvalg Muokkaa Tilpass Ei väriä Ingen farge Lisää linkki Sett inn lenke Internet- osoite: Lenke til Internett- adresse Näytettävä teksti: Tekst å vise: Internet- osoite: Internett- adresse: Sähköposti Post Leikkaa objekti Emne: Tiedoston sijainti: Filplassering: Viimeksi avattu tiedosto: Nylig brukt fil: Ei tietueita Ingen oppføringer Solun koko Lenke til celle Poista nimetty alue Celle eller navngitt område: Internet- osoite on tyhjä Internett- adressen er tom Sähköpostiosoite on tyhjä Postadressen er tom Tiedostonimi on tyhjä. Filnavnet er tomt Kohdesolu on tyhjä Målcellen er tom Omat luettelot Selvvalgte lister Arvo: Oppføring: Muokakaa Endre Haluatko varmasti poistaa luettelon? Vil du virkelig fjerne denne lista? Luettelosi on tallentamatta. Haluatko jatkaa? Området er ikke tomt. Vil du fortsette? & Taulukko & Velg Poista alue Navngitte områder Alue:% 1 Område:% 1 Poista nimetty alue Nytt navngitt område Muokkaa nimettyä aluetta Rediger navngitt område Haluatko varmasti poistaa tämän nimetyn alueen? Er det sikkert at du vil fjerne dette områdenavnet? Solut: Celler: Taulukko: Ark: Alueen nimi: Områdenavn: Liitä lisäämällä soluja Lim inn celler Sarjat Rekker Lisää arvoja Sett inn verdier Lisää sarjat pystysuuntaisesti, yksi toisensa alle Set inn rekken loddrett, den ene under den andre Lisää sarjat vaakasuuntaisesti, vasemmalta oikealle Sett inn rekken vannrett, fra venstre mot høyre Lineaarinen (2, 4, 6,...) Lineær (2, 4, 6 & # 160; …) Luo sarjan 'Alkuarvosta' 'Loppuarvoon', ja lisää jokaisella askeleella määritellyn askelarvon. Tämä vaihtoehto luo sarjoja joissa jokainen arvo on 'Askeleen' verran suurempi kuin edellinen arvo. Generer en rekke fra « start » til « slutt », med en viss verdi lagt til for hvert steg. Dette lager en rekke der hver verdi er « steg » større enn foregående verdi. Nouseva (2, 4, 8,...) Geometrisk (2, 4, 8 & # 160; …) Luo sarjan 'Alusta' 'Loppuun' ja kertoo jokaisella askeleella määritellyn arvon. Jos käytät askeleen arvoa 5, sarjasta tulee tällainen: 5, 25, 125, 625 koska 5 kertaa 5 on 25, joka viidellä kerrottuna on 125, ja joka taas viidellä kerrottuna on 625. Generer en rekke fra « start » til « slutt » der hvert steg er multiplisert med en viss verdi. Stegverdien 5 vil gi en liste som: 5, 25, 125, 625, siden 5 multiplisert med 5 (stegverdien) gir 25, som multiplisert med 5 igjen gir 125, som multiplisert med den samme stegverdien 5 gir 625. Aloitusarvo: Startverdi: Loppuarvo: Sluttverdi: Askelarvo: Steg: Loppu - ja alkuarvojen tulee olla positiivisia. Slutt - og startverdier må være positive. Loppuarvon tulee olla suurempi kuin aloitusarvon, tai askelarvon tulee olla pienempi kuin yksi. Sluttverdi må være større enn startverdi, eller steget må være mindre enn 1. Aloitusarvo, lopetusarvo tai askel ei voi olla nolla! Ingen av verdiene for start, stopp og steg kan være null. Askelarvon on oltava jotakin muuta kuin 1 Stegverdien kan ikke være 1 Askelarvo on negatiivinen. Steget har negativ verdi. Askelarvon tulee olla suurempi kuin nolla, muuten lineaarisesta sarjasta tulisi päättymätön. Stegverdien må være større enn null, ellers er den lineære rekken uendelig. Jos aloitusarvo on suurempi kuin lopetusarvo, askelarvon täytyy olla olla pienempi kuin nolla. Dersom startverdien er større enn sluttverdien, må stegverdien være mindre enn null. Jos askelarvo on negatiivinen, aloitusarvon tulee olla suurempi kuin lopetusarvon. Dersom stegverdien er negativ, må startverdien være større enn sluttverdien. Valitse piilotetut sarakkeet, jotka haluat näyttää: Velg de skjulte kolonnene som skal vises: Valitse piilotetut rivit, jotka haluat näyttää: Velg de skjulte radene som skal vises: Sarake:% 1 Kolonne:% 1 Rivi:% 1 Rad:% 1 Valitse piilotetut taulukot, jotka haluat näyttää: Velg de skjulte arkene som skal vises: Lajittelu Sortering Sivun asetukset Sideutforming Näytä rivit Sorter & rader Näytä sarakkeet Sorter & kolonner 1. lajitteluperuste Sorter etter Seuraava lajitteluperuste Deretter etter Lajitteluperuste Kriterium for sortering Ensimmäinen avain Første nøkkel & Käytä omaa luetteloa & Bruk selvvalgt liste Kopioi solu ja & muotoilu (reunat, värit, tekstin tyyli) Kopier celleformatering (Rammer, Farger, Tekststil) Lajittele aakkoslaji huomioiden Sortering som er sensitiv for store og små bokstaver Sarake% 1 . (Kolonne% 1) Rivi% 1 . (Rad% 1) Rivi% 1 Rad% 1 & Ensimmäisellä rivillä on otsikko & Første rad inneholder overskrift & Ensimmäisellä rivillä on otsikko & Første kolonne inneholder overskrift Liitä määräten Lim inn spesiell & Muunna... & Endre & # 160; … & Tavoitteen haku... & Fjern & # 160; … Tyylien hallinta Stilhåndterer Kaikki tyylit Alle stiler Omat tyylit Selvvalgte stiler Hierarkinen Hierarkisk tyyli% 1 stil% 1 Välisummat Delsummer Valitse ainakin yksi sarake, johon lisätään välisummia. Du må velge minst en kolonne for å beregne deltotaler. Loppusumma Grand total CountA TellA StDev StdAvvik StDevP StdAvvikP Var Var VarP VarP Kelpoisuus Gyldighet Tyhjennä & kaikki & Tøm alle Kriteeri & Kriterier Salli: Tillat: Kokonaisluku Heltall Tekstin pituus Tekstlengde Salli tyhjät Tillat blanke Tieto: Data: Minimi: Minste: Maksimi: Største: Päivämäärä vähintään: Første dato: Päivämäärä enintään: Siste dato: Aika vähintään: Minimumstid: Aika enintään: Maksimumstid: Luku: Tall: Tietueet Oppføringer: & Virheilmoitus & Feilvarsel Näytä virheviesti jos annetaan virheellisiä arvoja Vis feilmelding når ugyldige verdier er gitt Syöttöohje Inndata- hjelp Näytä syöttöohje kun solu on valittuna Vis inndata- hjelp når cellen er valgt Arvo ei kelvollinen. Dette er ingen gyldig verdi. Aika ei ole kelvollinen. Dette er ingen gyldig tid. Päivämäärä ei ole kelvollinen. Dette er ingen gyldig dato. Bittioperaatiot Bitfunksjoner Muunnokset Konverteringsfunksjoner Samantapaisia funktioita Databasefunksjoner Samantapaisia funktioita Dato- tidsfunksjoner Tekniikka Tekniske funksjoner Taloudellinen Finansfunksjoner Informaation tyyppi Informasjonsfunksjoner Funktio Logiske funksjoner Samantapaisia funktioita Matematiske funksjoner Samantapaisia funktioita Referqansefunksjoner Tilasto Statistiske funksjoner Samantapaisia funktioita Tekstfunksjoner Funktio Trigonometriske funksjoner KOfficen taulukkolaskentaohjelma KOffice- regneark KSpread KSpread (c) 1998- 2005, KSpread- työryhmä © 1998– 2008 KSpread- laget Kehittäjä (funktiot) Utvikler (funksjoner) Komentojonoliitännäinen Programtillegg for skripting Toteutti, tarkasti ja testasi eri funktioita Implementerte, sjekket og testet diverse funksjoner Oletustulostusalue Definer utskriftsområde Määrittelee valitun taulun tulostusalueen. Definer utskriftsområdet i dette regnearket Avataanko linkki? Åpne lenke? Solun tyyli Celleverktøy Virheellinen OASIS OpenDocument- tiedosto. Ei office: body- merkintää. Ugyldig OASIS OpenDocument- fil. Finner ingen « office: body » - tagg. Virheellinen OASIS OpenDocument- tiedosto. Ei office: body- merkintää. Ugyldig OASIS OpenDocument- fil. Finner ingen tagg inne i office: body. Asiakirja ei ole taulukko, vaan% 1. Avaa asiakirja oikealla sovellutuksella. Dette dokumentet er ikke et regneark, men% 1. Prøv å åpne det med et bedre egnet program. Virheellinen asiakirja (MIME- tyyppi:% 1). Odotettiin MIME- tyyppiä application/ x- kspread tai application/ vnd. kde. kspread. Ugyldig dokument. Forventet mime- typen « application/ x- kspread » eller « application/ vnd. kde. kspread », fikk% 1 Tämä asiakirja on luotu uudemmalla KSpreadin versiolla (% 1) Joitain tietoja saattaa kadota avatessasi asiakirjan tällä KSpreadin versiolla. Dette dokumentet er laget med en nyere utgave av KSpread (syntaksversjon: & # 160;% 1) Når du åpner det med denne KSpread- utgaven, kan noe av informasjonen gå tapt. Tiedostotyyppi ei täsmää Filformatet passer ikke Tyylejä ei voida ladata. Stiler kan ikke hentes inn. Virheellinen asiakirja. Ei karttatagia. Ugyldig dokument. Ingen « map » - ­tagg. Alue on liian suuri. Området er for stort. Korkeus:% 1% 2 Høyde:% 1% 2 Piilota rivi Skjul rad Leveys:% 1% 2 Bredde:% 1% 2 Piilota sarake Skjul kolonne Avattava tiedosto Åpne fil Suorita käynnistyksen jälkeen komentojono. Kjør skriptfila etter oppstart. Ei tulostettavaa. Ingenting å skrive ut for ark% 1 Taulukon asetukset Ark- egenskaper Muokkaa taulukon asetuksia. Endre egenskapene til dette arket Taulukko Ark Lisää taulukko Sett inn ark Lisää uuden taulukon. Sett inn et nytt ark Piilottaa valitun taulukko. Skjul det valgte arket Poista valittu taulukko. Fjern det aktive arket Nimeä taulukko uudelleen... Endre navn på arket & # 160; … Nimeää valitun taulukon uudelleen. Endre navn på det aktive arket Näytä taulukko... Vis ark & # 160; … Näyttää piilotetun taulukon. Vis et skjult ark Piilottaa valitun taulukko. Skjul det aktive arket Määrittelee taulukon asettelun tulostusta varten Angi utformingen av et arbeidsark for utskrift Poista tulostusalueen määritys Nullstill utskriftsområdet Määrittelee valitun taulun tulostusalueen. Tilbakestill utskriftsområdet i gjeldende regneark Sivun reunat Sidekanter Näyttää taulukossa, mihin sivujen reunat tulevat. Vis på regnearket hvor sidemargen blir Laske taulu uudelleen Rekalkuler regneark Laske taulu uudelleen Rekalkuler Laske taulun jokaisen solun arvo uudelleen. Regn ut verdien til hver celle i dette arbeidsarket Laske asiakirja uudelleen Rekalkuler dokument Laske kaikkien taulujen kaikkien solujen arvot uudelleen. Regn ut verdien til hver celle i alle arbeidsarkene Suojaa & taulu... Beskytt ark & # 160; … Suojaa taulu muutoksilta. Beskytt arket mot endringer Suojaa & asiakirja... Beskytt & dokumentet & # 160; … Suojaa asiakirja muutoksilta. Beskytt dokumentet mot endringer & Luo pohja asiakirjasta... & Lag mal fra dokument & # 160; … Andorra Anker sivu Side Seuraava taulukko Neste ark Siirtyy seuraavaan tauluun. Flytt til neste ark Edellinen taulu Forrige ark Siirtyy edelliseen tauluun Flytt til det forrige arket Ensimmäinen taulu Første ark Ensimmäinen Først Siirtyy ensimmäiseen tauluun Flytt til det første arket Viimeinen taulu Siste ark Siirtyy viimeiseen tauluun Flytt til det siste arket Sarakenumero Kolonneoverskrift & Näytä sarakkeen otsikko Vis kolonneoverskrift Otsikko Radoverskrift & Näytä rivin otsikko Vis radoverskrift Näytä & vaakasuuntainen vierityspalkki Vannrett rullefelt Näytä & vaakasuuntainen vierityspalkki Vis vannrett rullefelt Näytä & pystysuuntainen vierityspalkki Loddrett rullefelt Näytä & pystysuuntainen vierityspalkki Vis loddrett rullefelt Tilarivi Statuslinje Näytä tilarivi Vis statuslinja Välilehtipalkki Fanelinje Näyttä välilehtipalkki Vis fanelinja Muokkaa KSpreadin asetuksia. Diverse KSpread- innstillinger Ei laskemista Ingen utregning Laskee summan. Regn ut med sum Laskee minimin. Regn ut med minimum Laskee maksimin. Regn ut med maksimum Laskee keskiarvon. Regn ut med gjennomsnitt Laskee lukumäärän. Regn ut med antall elementer Laske käyttäen lukuA: ta. Regn ut med tellA. Muuta tekstin väriä Endre tekstfarge Muuta taustaväriä Endre bakgrunnsfarge Vaihda reunaviivan väriä Endre kantlinje Suojattua taulukkoa ei voi muuttaa. Du kan ikke endre et beskyttet ark. Viimeistä näkyvää taulukkoa ei voi piilottaa. Du kan ikke skjule det siste synlige arket. Anna salasana. Oppgi et passord. Suojaa asiakirja Beskytt dokumentet Syötä salasana. Skriv inn passordet. Poista asiakirjan suojaus Ta vekk beskyttelsen fra dokumentet Salasana on epäkelpo. Feil passord. Suojaa taulukko Beskytt arket Poista taulukon suojaus Ta vekk beskyttelsen av arket Ainutta taulua ei voi poistaa. Du kan ikke fjerne det eneste arket. Olet poistamassa valittua taulua. Haluatko jatkaa? Du er i ferd med å fjerne arket som er i bruk. Vil du fortsette? Syötä nimi: Oppgi navn: Taulun nimi ei voi olla tyhjä. Arknavnet kan ikke være tomt. Muuta taulun nimeä Endre arknavn Nimi on jo käytössä. Dette navnet er allerede i bruk. Summa: Sum: Minimi: Min: Maksimi: Max: Lukumäärä: Tell: LukumääräA: TellA: Ei rajoitusta Ingen grense KSpreadin asetukset Oppsett av KSpread Lisää sarakkeita Ned, første kolonne Funktio Funksjonsmoduler Oikeinkirjoituksen käyttäytyminen Innstillinger for stavekontrollen & Täydennystila: & Fullføringsmodus: Käsin Manuell Ponnahdus Sprettopp Puoliautomaattinen Halvautomatisk Solun muotoilu... Celleformatering & # 160; … Muuttaa solun muotoilua. Sett opp celleformateringa Palauttaa oletusmuotoilun. Tilbakestill til standardformat Muokkaa ja järjestää solujen tyylejä. Rediger og organiser cellestiler Käytä ennalta määriteltyä tyyliä valituille soluille. Bruk en forhåndsvalgt stil på de valgte cellene Luo tyyli solusta... Lag stil fra cellen & # 160; … Solun tyyli Stil fra cellen Luo uuden tyylin valittujen solujen pohjalta. Lag en ny stil basert på den valgte cellen Yliviivattu Stryk ut Valitse kirjasin... Velg skrifttype & # 160; … Valitse kirjasimen koko Velg skriftstørrelse Valitse kirjasimen koko Skriftstørrelse Suurenna kirjasimen kokoa Øk skriftstørrelsen Pienennä kirjasimen kokoa Reduser skriftstørrelsen Tasaa vasemmat reunat Venstrejuster Tasaa solun sisällön vasempaan reunaan. Venstrejuster celleinnholdet Keskittää solun sisällön. Midtstill celleinnholdet Tasaa oikeat reunat Høyrejuster Tasaa solun sisällön oikeaan reunaan. Høyrejuster celleinnholdet Tasaa yläreunaan Toppjuster Tasaa solujen sisällön solun yläreunaan. Legg celleinnholdet øverst i cellen Keskitä Midtstill loddrett Tasaa solun sisällön solun keskelle. Legg celleinnholdet midt i cellen Tasaa alas Bunnjuster Tasaa solun sisällön solun alaosaan. Legg celleinnholdet nederst i cellen Vasen reunaviiva Venstre kantlinje Aseta vasen reunaviiva valitulle alueelle. Velg en venstre kantlinje for det valgte området Oikea reunaviiva Høyre kantlinje Aseta oikea reunaviiva valitulle alueelle. Velg en høyre kantlinje for det valgte området Yläreunaviiva Øvre kantlinje Aseta yläreunaviiva valitulle alueelle. Velg en øvre kantlinje for det valgte området Alareunaviiva Nedre kantlinje Aseta alareunaviiva valitulle alueelle. Sett en nedre kantlinje for det valgte området Kaikki reunaviivat Alle kantlinjer Aseta reunaviiva kaikkien solujen ympärille valitussa alueessa. Sett en kantlinje rundt alle cellene i det valgte området. Kaikki reunaviivat Ingen kantlinjer Poista kaikki reunaviivat valitulta alueelta. Fjern alle kantlinjene fra det valgte området Ulkoreunan viiva Kantomriss Ulkoreunan viiva Omriss Määrittelee reunuksen valitun alueen reunoihin. Velg en kantlinje for omrisset av det valgte området Reunaviivan väri Farge på kantlinje Valitse uusi reunaviivan väri. Velg ny farge på kantlinjene Rivitä teksti Bryt tekst Rivittää solun tekstin usealle riville. Bryt teksten i cellen over flere linjer Tulosta solun sisältö pystysuuntaan. Skriv ut celleinnholdet loddrett Suurenna sisennystä. Øk innrykk Pienennä sisennystä. Minsk innrykk Muuta kulmaa... Endre vinkel & # 160; … Muuta kulmaa, jossa solun sisältö tulostetaan. Endre utskriftsvinkel for celleinnholdet Prosenttimuoto Prosentformat Muuttaa solun muotoilun prosenttimuotoon. Velg en celleformatering som ser ut som en prosentverdi Valuuttamuoto Pengeformat Muuttaa solun muotoilun valuuttamuotoon. Sett opp celleformatet til å vise pengebeløp i lokal valuta Suurenna näytettyä desimaalitarkkuutta. Viser tallverdier med flere signifikante siffer Pienennä näytettyä desimaalitarkkuutta. Viser tallverdier med færre signifikante siffer suuret Store Muut kirjaimet suuraakkosiksi Gjør alle bokstaver store pienet Små Muuta kirjaimet pienaakkosiksi Gjør alle bokstaver små Muuta ensimmäinen kirjain suureksi Stor forebokstav & Muuta ensimmäinen kirjain suureksi Gjør første bokstaven stor Muuta ensimmäinen kirjain suureksi Skriv stor første bokstav Aseta taustaväri. Velg bakgrunnsfarge Yhdistää valitun alueen yhdeksi suureksi soluksi. Slå sammen det markerte området Yhdistää valitun alueen yhdeksi suureksi soluksi. Slå sammen det markerte området vannrett Yhdistää valitun alueen yhdeksi suureksi soluksi. Slå sammen det markerte området loddrett Yhdistää valitun alueen yhdeksi suureksi soluksi. Del opp det markerte området Muuta sarakkeen kokoa... Endre kolonnebredde & # 160; … Muuta sarakkeen leveyttä. Endre bredden på en kolonne Lisää uuden sarakkeen taulukkoon. Setter inn en ny kolonne i regnearket Poistaa sarakkeen taulukosta. Fjerner en kolonne fra regnearket Piilottaa sarakkeen. Skjul kolonnen fra dette Näytä sarakkeet... Vis kolonner & # 160; … Näyttää piilotetut sarakkeet. Vis skjulte kolonner Muuta sarakkeet saman levyisiksi Lik kolonnebredde Muuttaa valitut sarakkeet saman kokoisiksi. Setter samme bredde på de valgte kolonnene Näyttää piilotetut sarakkeet valitulla alueella. Vis skjulte kolonner i det valgte området Muuta rivin kokoa... Endre radhøyde & # 160; … Muuta rivin korkeutta. Endre høyden på en rad & Rivi Rader Lisää uuden rivin taulukkoon. Setter inn en ny rad i regnearket Poistaa rivin taulukosta. Fjerner en rad fra regnearket Piilottaa rivin. Skjul en rad for dette Näytä rivit... Vis rader & # 160; … Näytä piilotetut rivit Vis skjulte rader Muuta rivit saman korkuisiksi Lik radhøyde Muuttaa valittujen rivien korkeuden samaksi. Setter samme høyde på de valgte radene Näyttää piilotetut rivit valitulla alueella. Vis skjulte rader i det valgte området Sovita rivi & & sarake Juster rad og kolonne Muokkaa rivin ja sarakkeen kokoa niin että sisältö mahtuu siihen. Juster rad/ kolonnestørrelse så innholdet passer inn Solut: Celler & # 160; … Lisää soluja... Sett inn celler & # 160; … Lisää tyhjän solun laskentataulukkoon. Sett inn en tom celle i regnearket Poista soluja... Fjern celler & # 160; … Poistaa valitut solut laskentataulukosta. Fjerner cellen fra regnearket Tyhjennä & kaikki Tøm alt Poista sisältö ja muotoilu nykyisestä solusta. Slett alt innhold og formatering fra cellen Poista sisältö Tøm innholdet Poistaa sisällön valitusta solusta. Fjern innholdet fra gjeldende celle Kommentti... Kommentar & # 160; … Muokkaa tämän solun kommenttia. Rediger en kommentar til denne cellen Poistaa kommentin valitusta solusta. Fjern kommentaren til denne cellen Ehdollinen muotoilu... Vilkårsstiler & # 160; … Määrittelee solun muotoilun ehdollisena. Velg celleformat basert på visse vilkår Poistaa ehdollisen muotoilun valitusta solusta. Fjern vilkårsstiler Poistaa ehdollisen muotoilun valitusta solusta. Fjern vilkårsstiler for celleformattering & Linkki... & Lenke & # 160; … Lisää Internet- linkki Sett inn en Internett- hyperlenke Aseta linkki Lenke Poista linkki. Fjern en lenke Kelpoisuus... Gyldighet & # 160; … Määrittelee, millaisia tietoja solussa voi olla. Sett opp tester som kan bekrefte at dataene i cellen er gyldige Poista kelpoisuusehdot Fjern gyldighet Poistaa kelpoisuusehdot valitusta solusta. Fjern gyldighetstestene i denne cellen & Lajittele... & Sorter & # 160; … Lajittelee soluryhmän Sorter en cellegruppe. & Lajittele laskevasti Sorter synkende Lajittele ryhmä soluja laskevaan järjestykseen (viimeisestä ensimmäiseen). Sorter en cellegruppe i synkende rekkefølge (fra siste til første). & Lajittele nousevasti Sorter økende Lajittele ryhmä soluja nousevaan järjestykseen (ensimmäisestä viimeiseen). Sorter en cellegruppe i stigende rekkefølge (fra første til siste). & Automaattinen suodin & Autofilter Lisää automaattisen suotimen solualueelle Legg til et automatisk filter til et celleområde & Vasemmalle & Venstre & Oikealle & Høyre Autosum Autosum Summa Sett inn « sum » - funksjonen & Sarja... & Rekker & # 160; … Lisää sarja. Sett inn en rekke. & Funktio... & Funksjon & # 160; … Lisää uuden funktion. Sett inn matteuttrykk. Lisää yksi tai useampi merkki, jota ei löydy näppäimistöltä. Sett inn en eller flere bokstaver eller symboler som ikke finnes på tastaturet. & Tietokannasta... Fra & database & # 160; … Lisää tietoa SQL- tietokannasta. Sett inn data fra en SQL- database. & Tekstitiedostosta... Fra & tekstfil & # 160; … & Tekstitiedostosta... Tekstfil Lisää tekstitiedosto kohdistimen kohdalle tai valittuun alueeseen. Sett inn data fra en tekstfil til skrivemerket eller det merkede området. & Leikepöydältä... Fra & utklippstavla & # 160; … & Leikepöydältä... Utklippstavla Lisää CSV- tiedot leikepöydältä kohdistimen sijaintiin tai valittuun alueeseen. Sett inn CSV- data fra utklippstavla til skrivemerket eller det merkede området. & Teksi sarakkeisiin... & Tekst til kolonner & # 160; … Levittää solujen sisällön useaan sarakkeeseen. Utvid innholdet i cellene til flere kolonner Omat luettelot... Selvvalgte lister & # 160; … Luo omia luetteloita lajittelua ja automaattista täyttöä varten. Lag selvvalgte lister for sortering eller autofyll & Kokoa... & Samle & # 160; … Luo alueen, jossa on yhteenvetotietoja samankaltaisten alueiden tiedoista. Lag et område med oppsummeringsdata fra en gruppe områder som likner på hverandre & Tavoitteen haku... & Målsøk & # 160; … Tekee toistuvan laskutoimituksen, jolla haetaan tiettyä arvoa. Gjentatt utregning for å finne en viss verdi & Välisummat & Delsummer & # 160; … Luo erilaisia välisummia luetteloon tai tietokantaan. Legg forskjellige typer delsummer til en liste eller en database Alueen nimi... Områdenavn & # 160; … Asettaa laskentataulukon alueelle nimen. Velg et navn for et område av regnearket Nimetyt alueet... Navngitte område & # 160; … Muokkaa tai valitsee nimettyjä alueita Rediger eller velg navngitte områder Kaavan valinta Formelvalg Lisää funktio. Sett inn en funksjon Muut... Andre & # 160; … Muokkaa solua Endre celle Muokkaa korostettua solua. Rediger den valgte cellen Siirrä solu leikepöydälle. Flytt celleobjektet til utklippstavla Kopio solu leikepöydälle. Kopier celleobjektet til utklippstavla Liitä leikepöydän sisältö kohdistimen kohdalle. Lim inn innholdet på utklippstavla ved skrivemerket Liitä määräten... Lim inn spesiell & # 160; … Liitä leikepöydän sisältö määrittelyin... Lim inn innholdet på utklippstavla med spesielle alternativ Liitä lisäten Lim inn med innsetting Lisää solun leikepöydältä taulukkoon Setter inn en celle fra utklippstavla til regnearket Valitsee taulun kaikki solut Marker alle cellene i dette arbeidsarket. Siirry soluun... Gå til celle & # 160; … Siirry soluun Gå til Siirry tiettyyn soluun. Flytt til en bestemt celle Tarkista oikeinkirjoitus. Sjekk rettskrivningen Suorita tarkistus... Kjør inspektør & # 160; … Näytä taulukko... Vis QTableView & # 160; … Automaattinen muotoilu... Autoformat & # 160; … Muuttaa taulukon muotoilua. Sett opp utformingen av arket Paikallisasetukset Dokumentinnstillinger & # 160; … & Näytä kommenttien ilmaisin Vis dialog for dokumentinnstillinger Näytä kaavarivi Formel Huhtikuu Bruk Käytä tyyliä Bruk endringene Luo tyyli solusta Lag stil fra celle Muuta kirjasinta Endre skrift Muuta vaakatasausta Endre vannrett innretting Muuta pystytasausta Endre loddrett innretting Prosenttiyksikön muoto Prosentformat Valuutan muoto Pengeformat Muuta suuraakkosiksi Bytt til store bokstaver Muuta pienaakkosiksi Bytt til små bokstaver Muuta ensimmäinen kirjain suureksi Gjør første bokstaven stor Poista teksti Tøm tekst Sinun täytyy valita useita soluja. Du må velge flere celler. Tietokanta- ajureita ei ole saatavilla. Asenna tarvittavat Qt3- ajurit. Ingen databasedrivere er tilgjengelig. De nødvendige Qt 3 databasedriverne må installeres for å kunne bruke dette. Korvaus Erstatt Numeron muotoilu Tallformat Valuutta: Valutaformat Prosenttien muotoilu Prosentformat Ajan muotoilu Tidsformat Päivämäärän muotoilu Datoformat Tieteellinen muotoilu Vitenskapelig format Sovita saraketta Juster kolonne Valitse sarakkeet: Slett kolonner Sovita riviä Juster rad Poista Slett rader Valintaluettelo... Alternativliste & # 160; … & Erikoismerkki... Velg tegn Yhdistää valitun alueen yhdeksi suureksi soluksi. Sett inn det valgte tegnet i teksten Laske taulukko uudelleen Velg én celle Sinun täytyy valita useita soluja. Velg flere celler Iterointeja enintään: Høyeste antall iterasjoner: Optimointi Optimering Minimoi Minimer Parametrit: Parametere: Funktion optimoija... Funksjonsoptimerer & # 160; … Funktion optimoija Funksjonsoptimerer KThesaurus KThesaurus KThesaurus - Synonyymilista KThesaurus – Liste over synonymer (c) 2001 Daniel Naber © 2001 Daniel Naber Käynnistyksen yhteydessä haettava termiNAME OF TRANSLATORS Uttrykk du vil lete etter ved oppstart Tapio Kautto, Marko Grönroos, Teemu Rytilahti, Mikko Ikola, Ilpo Kantonen, Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Rune Nordvik, Axel Bojer, Bjørn Steensrud, Lars Risan, Nils Kristian Tomren, Øyvind A. Holm, Espen Fjellvær OlsenEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, magi@ iki. fi, teemu. rytilahti@ d5k. net, ikola@ iki. fi, ilpo@ iki. fi, mikko. piippo@ helsinki. fi rune@ linuxnorge. com, axelb@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, lars. risan@ tik. uio. no, slx@ nilsk. net, sunny@ sunbase. org, espenfjo@ gmail. com Sivujen määrä: Antall sider: Kehyksien määrä: Antall rammer: Kuvien määrä: Antall bilder: Taulukoiden määrä: Antall tabeller: Huomioi ala - ja loppuviitteiden teksti Ta med tekst fra fot - og sluttnoter Virkkeitä: Setninger: Tavuja: Stavelser: Merkkejä (mukaanlukien välilyönnit): Tegn, medregnet mellomrom: Merkkejä (ilman välilyöntejä): Tegn uten mellomrom: Näytä muotoilumerkit Østasiatiske skrifttegn Helppolukuisuus Flesch- asteikolla: Flesch lesbarhetsindeks: Tällä valinnalla luot automaattisesti joka sivulle tekstialueen. Käytä tätä kirjeissä tai muistioissa, jotka koostuvat yhdestä leipätekstistä, joka voi jatkua usealla sivulla. Jätä tämä valitsematta ainoastaan, jos haluat määrittää itse tekstikehysten sijoittelun. Kryss av her for å få et tekstfelt opprettet automatisk for hver side. Dette bør være krysset av for brev og notater med én hovedtekst, kanskje over flere sider. Ta bort krysset bare dersom du vil definere fullstendig hvor hver tekstramme skal plasserers. Tarjoa päätekstialue Lag hovedtekstområde Palstat Kolonner & Käyttäjänimi: Gi & nytt navn Poista sivu & Slett Kehyssarjan nimi: Navn på rammesettet: Luo uusi kehyssarja Opprett et nytt rammesett: Valitse kehyssarja, johon kehys yhdistetään: Velg eksisterende rammesett det skal kobles til: Kehyssarjan nimi Rammesettnavn Suojaa koko ja sijainti Beskytt størrelse og plassering Asettelu Plassering Päivitä muutokset Synkroniser endringer Luo uusi sivu Lag nytt bokmerke Luo uusi sivu Lag en ny side Kasvata viimeisen kehyksen kokoa Endre størrelse på siste ramme Älä näytä ylimääräistä tekstiä Ikke vis overskytende tekst Juoksuta teksti uuteen kehykseen Koble ramma på nytt til gjeldende tekststrøm Älä luo seuraavaa kehystä Ikke lag en oppfølgerramme Vain parillisilla/ parittomilla sivuilla Bare på partalls/ oddetallssider Suojaa sisältö Beskytt innhold Kehys on kopio edellisestä kehyksestä Ramma er en kopi av forrige ramme Muutokset otetaan käyttöön kaikissa kehyssarjan kehyksissä Endringer vil bli brukt på alle rammer i rammesettet Säilytä alkuperäiset mittasuhteet Behold det opprinnelige bredde/ høyde- forholdet Muissa kehyksissä olevan tekstin ulkoasu Tekstutforming i andre rammer Teksti juoksee tämän kehyksen läpi Tekst vil flyte gjennom denne ramma Teksti kiertää kehyksen ympäri Tekst vil flyte rundt denne ramma Teksti ei kierrä tätä kehystä Tekst vil ikke flyte rundt denne ramma Tekstin kierto Side hvor det flyter rundt Pisin sivu Lengste side Etäisyys kehyksen ja tekstin välillä: Avstand mellom ramme og tekst: Palstoja: Kolonner: Palstojen väli: Kolonnemellomrom: Virkkeitä Setninger Merkkejä (mukaanlukien välilyönnit) Tegn inkl. mellomrom Merkkejä (ilman välilyöntejä) Tegn uten mellomrom Helppolukuisuus Flesch- asteikolla Flesch leseletthet Päivitä tiedot automaattisesti Oppdater automatisk & NäyttötilaInsert menu & VisningsmodusInsert menu & Kehykset Rammer Joukkokirje Postfletting Kaava Formel Oikeinkirjoituksen tarkistuksen tulos Resultat av stavekontroll Muuta muuttujaStyle name Endre variabel tilStyle name NormaaliStyle name StandardStyle name Otsikko 1Style name Overskrift 1 Otsikko 2Style name Overskrift 2 Otsikko 3Style name Overskrift 3 Numeroitu luetteloStyle name Opptalt listeStyle name Aakkosellinen luetteloStyle name Alfabetisk listeStyle name Luettelo Punktliste Sisällysluettelon otsikkoStyle name Innhold ‒ tittelStyle name Sisällysluettelon otsikko 1Style name Innhold ‒ overskrift 1Style name Sisällysluettelon otsikko 2Style name Innhold ‒ overskrift 2Style name Sisällysluettelon otsikko 3Style name Innhold ‒ overskrift 3Style name Asiakirjan otsikkoStyle name DokumenttittelStyle name Ylätunniste TopptekstStyle name Alatunniste BunntekstStyle name PelkistettyStyle name EnkelStyle name Reunukset 1Style name Kanter 1Style name Reunukset 2Style name Kanter 2Style name Reunukset 3Style name Kanter 3Style name Rivi RadStyle name Sarake KolonneStyle name VaaleanharmaaStyle name Lys gråStyle name TummanharmaaStyle name Mørk gråStyle name MustaStyle name SvartStyle name VaaleansininenStyle name Lys blåStyle name TummansininenStyle name Mørk blåStyle name PunainenStyle name RødStyle name KeltainenStyle name GulStyle name VärikäsStyle name FargerikStyle name SinertäväStyle name BlåaktigStyle name Yksinkertainen 1Style name Enkel 1Style name Yksinkertainen 2Style name Enkel 2Style name Yksinkertainen 3Style name Enkel 3Style name Otsikko 1Style name Topptekst 1Style name Otsikko 2Style name Topptekst 2Style name Otsikko 3Style name Topptekst 3Style name Otsikko 4Style name Topptekst 4Style name Palstat 1Style name Kolonner 1Style name Palstat 2Style name Kolonner 2Style name Ruudukko 1Style name Rutenett 2Style name Ruudukko 2Style name Rutenett 2Style name Ruudukko 3Style name Rutenett 3Style name Harmaa otsikkoStyle name Grå overskriftStyle name Sininen otsikkoStyle name Blå overskriftStyle name Sininen perinteinenStyle name Blå tradisjonellStyle name Harmaa perinteinenStyle name Grå tradisjonellStyle name Sininen ylä - ja alaosaStyle name Blå øverst og nederstStyle name Harmaa ylä - ja alaosa Grå øverst og nederst Yhdistä tekstikehykset Koble sammen tekstrammer Muoto Geometri Teksti kiertää Tekst flyter rundt suunnilleen% 1 omtrent% 1 Tilastoja asiakirjasta Statistikk Kehykset rammesett Asiakirjassa ei kehyksiä Ingen rammesett i dokumentet Virheellinen asiakirja. MIME- tyyppiä ei asetettu. Ugyldig dokument. Ingen mimetype er angitt. Virheellinen asiakirja MIME- tyypillä% 1. Odotettu MIME- tyyppi oli application/ x- kword tai application/ vnd. kde. kword Ugyldig dokument. Forventet mimetype application/ x- kword eller application/ vnd. kde. kword, fikk% 1 Virheellinen asiakirja. Paperin koko:% 1x% 2 Ugyldig dokument. Papirstørrelse:% 1x% 2 Tietokantaoliota ei voitu luoda Klarte ikke finne fotnotetekst Tietokantaoliota ei voitu luoda Klarte ikke finne notetekst Poista tsivu Fjern side Sivun ominaisuudet Sideegenskaper Luo oma jäsennys Lag egen disposisjon Luo tekstikehys Lag ramme Poista kehys Slett ramme Leipäteksti Hovedtekst Kehyksen/ kehyssarjan asetukset... Egenskaper for ramme/ rammesett Muuta kehyssarjan ominaisuuksia. Endre egenskaper for rammesett Sivunvaihto Sidesprang Pakota loput tekstistä seuraavalle sivulle Tving resten av teksten inn i neste side Tätä kohtaa seuraava teksti siirretään seuraavalla sivulle. All tekst etter dette punktet blir flyttet til neste side. Käytä ylätunnisteita Slå på dokument- topptekster Älä käytä ylätunnisteita Slå av dokument- topptekster Asettaa ylätunnisteiden näytön päälle tai pois. Viser og skjuler topptekster Tästä voi valita, näyttääkö KWord asiakirjan ylätunnisteet. Ylätunnisteet ovat sivun yläreunassa sijaitsevia erikoiskehyksiä, jotka voivat sisältää esimerkiksi sivunumeron ja muuta tietoa. Dette valget slår på eller av visning av topptekster i KWord. Topptekster er spesielle rammer på toppen av hver side som kan inneholde sidenummer eller annen informasjon. Käytä alatunnisteita Slå på dokument- bunntekster Älä käytä alatunnisteita Slå av dokument- bunntekster Näyttää tai piilottaa alatunnisteen näytön. Viser og skjuler bunntekster Tästä voi valita, näyttääkö KWord asiakirjan alatunnisteet. Alatunnisteet ovat sivun alareunassa sijaitsevia erikoiskehyksiä, jotka voivat sisältää esimerkiksi sivunumeron ja muuta tietoa. Dette valget slår på eller av visning av bunntekster i KWord. Bunntekster er spesielle rammer nederst på hver side som kan inneholde sidenummer eller annen informasjon. Sovita ruudukkoon Lås til rutenenettet Nosta ruudukko edemmäksi Hev ramme Nostaa kehystä siten, että se näkyy kaikkien muiden kehysten päällä. Hever den markerte ramma så den vises over alle andre rammer Nosta valittua kehystä siten, että se näkyy kaikkien muiden kehysten yläpuolella. Tämä on tarpeellista vain silloin, jos kehykset ovat toistensa päällä. Jos useita kehyksiä on valittuna, ne nostetaan yksi kerrallaan. Hever den markerte ramma så den vises over alle andre rammer. Dette er bare nyttig hvis rammer overlapper hverandre. Hvis flere rammer er markerte heves de alle etter tur. Alempi kehys Senk ramme Siirtää kehystä taaemmaksi siten, että se siirtyy kaikkien samalla kohdalla olevien kehysten taakse. Senk den markerte ramma så den forsvinner under rammer som overlapper med den Siirtää kehystä taaemmaksi siten, että se ei näy samalla kohdalla olevien kehysten kohdalla. Jos useita kehyksiä on valittuna, ne siirtyvät kaikki vuorollaan. Senk den markerte ramma så den forsvinner under rammer som overlapper med den. Hvis flere rammer er markerte blir alle senket etter tur. Siirrä eteen Flytt fremst Siirrä taakse Flytt bakerst Lisää sivu Sett inn bilde & # 160; … Kehyksen reunat Rammekanter Aseta reunojen näyttö näkyville tai pois. Slår kantvisningen av og på Vaihtaa reunojen näytön. Kehysten reunuksia ei tulosteta koskaan. Asetuksen avulla voidaan nähdä, kuinka asiakirja näkyy tulostettuna. Slår kantvisningen av og på. Kantene skrives aldri ut. Dette valget er nyttig for å vise hvordan dokumentet ser ut på utskrifta. Sivun asettelu... Sideutforming & # 160; … Vaihda koko sivun ominaisuuksia. Endre egenskaper for hele siden Vaihda koko sivun ominaisuuksia. Voit muuttaa paperin kokoa ja suuntaa, ylä - ja alatunnisteen kokoa sekä palstojen asetuksia. Endre egenskaper for hele siden. For tiden kan du endre papirstørrelse, papirets orientering, størrelse på topp - og bunntekst, og spalteinnstillinger. Muuta sisäkehykseksi Bygg inn Muuta nykyinen kehys sisäkehykseksi. Omgjør gjeldende ramme til en innebygd ramme Muuta nykyinen kehys sisäkehykseksi. Sijoittaa kehyksen lähinnä olevan tekstin joukkoon. Omgjør gjeldende ramme til en innebygd ramme. Plasser den innebygde ramma inne i teksten ved stedet nærmest rammens nåværende plassering. Hakemistosivu Neste side Virke -, sana - ja merkkimäärät tälle asiakirjalle Antall setninger, ord og tegn for dette dokumentet Tietoja merkkimäärästä, sanoista, tavuista ja lauseista tässä asiakirjassa. Luettavuutta arvioidaan Flesh - luettavuuspisteiden avulla. Informasjon om antall bokstaver, ord, stavelser og setninger for dette dokumentet. Vurderer lesbarhet etter Flesch lesbarhetsindeks. Näyttää tai piilottaa viivaimet. Viser eller skjuler linjaler Valkoiset mitta- asteikot asiakirjan yläpuolella ja vasemmalla sivulla ovat viivaimia. Ne näyttävät sivujen ja kehysten sijainnin ja leveyden. Niitä voidaan käyttää esimerkiksi sarkaimien asettamiseen. Ota tämä valinta pois, jos et halua näyttää viivaimia. Linjalene er de hvite målefeltene over og til venstre for dokumentet. Linjalene viser plassering og bredde på sider og rammer og kan bl. a. brukes til å plassere tabulatorer. Ta bort kryss her for å hindre at linjalene vises. Näytä muotoilumerkit Formatteringstegn Vaihtaa tulostumattomien asettelumerkkien näyttöä. Slå av og på visning av tegn som ikke skrives ut Vaihda tulostumattomien merkkien näyttöä. Kun tämä asetus on valittuna, KWord näyttää sarkainmerkit, välilyönnit, rivinvaihdot ja muut tulostumattomat merkit. Slå av og på visning av tegn som ikke skrives ut. Når dette er slått på vised KWord tabulatorer, mellomrom, vognretur og andre tegn som ikke skrives ut. Valitse kaikki kehyssarjat Velg alle rammer Poista sivu Slett Luo linkitetty kopio Opprett lenket kopi Luo nykyisestä kehyksestä kopio, joka näyttää aina saman sisällön. Opprett en kopi av gjeldende ramme, som alltid vil vise samme innhold Luo nykyisestä kehyksestä kopio, joka säilyy linkitettynä alkuperäiseen kehykseen. Tämä tarkoittaa sitä, että uusi kehys näyttää aina samaa sisältöä kuin alkuperäinen. Linkitetyn kehyksen muokkaaminen vaikuttaa kaikkiin linkitettyihin kehyksiin. Opprett en kopi av gjeldende ramme, som forblir lenket til den. Det betyr at de alltid viser samme innhold: om innholdet i en slik ramme endres, så oppdateres alle dens lenkede kopier. Luo ääriviiva, jonka ympäri teksti juoksee Lag en selvvalgt vektorkontur som teksten vil flyte rundt Tavallisesti teksti juoksee hahmon ympäri. Kun haluat luoda sisällöstä itsenäisen hahmon, voit luoda oman ääriviivan ja muokata sitä vektorityökalujen avulla. Tekst flyter normalt rundt innholdet i en form, hvis du vil ha en selvvalgt kontur som er uavhengig av innholdet kan du opprette en og endre den med vektorverktøyene Näytä tilarivi Viser eller skjuler statuslinja Luo ääriviivat Opprett konturer Tallennettu Lagret Sivu% 1 /% 2 Side:% 1 /% 2 Sivu: nykyinen/ yhteensä Side: gjeldende/ total Tila: tallennettu/ muokattu Tilstand: lagret/ endret Hiiren sijainti: X: Y Museposisjon: X: Y Suurennuksen muokkain Styrer forstørring/ forminsking Virheellinen OASIS OpenDocument - asiakirjatiedosto. Tunnistetta office: body ei löydy. Ugyldig OASIS OpenDocument- fil. Finner ingen « office: body » - tagg. Virheellinen OASIS OpenDocument - asiakirjatiedosto. Tunnisteen office: body sisällä ei löydy yhtään tunnistetta. Ugyldig OASIS OpenDocument- fil. Finner ingen tagg inne i office: body. Tämä ei ole tekstinkäsittelytiedosto, vaan% 1. Ole hyvä ja avaa se oikealla ohjelmalla. Dette er ikke et tekstbehandlingsdokument, men% 1. Forsøk å åpne det med et passende program. KOffice- tekstinkäsittely KOffice tekstbehandler KWord KWord (c) 1998- 2007, KWord- työryhmä © 1998– 2009 KWord- laget Frank Dekervel Frank Dekervel Krister Wicksell Eriksson Krister Wicksell Eriksson Nash Hoogwater Nash Hoogwater Shaheed Haque Shaheed Haque Robert Jacolin Robert Jacolin Enno Bartels Enno Bartels Ewald Snel Ewald Snel Tomasz Grobelny Tomasz Grobelny Michael Johnson Michael Johnson KopioStyle name Kopier Tarvittavaa tekstikomponenttia ei löytynyt. KWord lopetetaan. Kan ikke finne en nødvendig tekstkomponent, KWord avslutter nå Asennusvirhe Installasjonsfeil Aseta avain Sett signatur for toneart Osan tiedot Stemmedetaljer Poista tauko Fjern pause Poista sointu Fjern aakkord Poista osa Fjern stemme Osan tiedot Endre stemmedetaljer Poista tahti Fjern takt Lisää sointu Legg til akkord Lisää tauko Legg til pause Muunna sointu tauoksi Gjør om akkord til pause Aseta soinnun kesto Still inn akkordvarighet Lisää nuotti Legg til note Aseta tilapäiset etumerkit Sett fortegn Muuta etumerkintää Endre signatur for toneart Vaihda nuotin sidekaari Slå bindebue av/ på Vaihda nuottiavain Endre nøkkel Poista nuotti Fjern note Poista tauko Fjern nøkkel Vaihda tahtilajimerkintä Endre taktsignatur Lisää tahteja Legg til takter Lisää osa Legg til stemme Pyyhin Oppløsning Kaksoisalennusmerkkilowered half a step Dobbelt blowered half a step Alennusmerkki b Palautusmerkkiraised half a step Naturligraised half a step Ylennysmerkki Kryss Kaksoisylennys Dobbelt kryss % 1 alennusta % 1 b % 1 ylennystäTreble clef % 1 kryssTreble clef DiskanttiavainBass clef DiskantBass clef BassoavainSoprano clef BassSoprano clef SopraanoavainAlto clef SopranAlto clef AlttoavainTenor clef AltTenor clef Tenoriavain Tenor C- avain rivillä% 1 C- nøkkel på linje% 1 Tuntematon avain Ukjent nøkkel Ab- duuri Ass- dur Eb- duuri Ess- dur Bb- duuri B- dur F- duuri F- dur C- duuri C- dur G- duuri G- dur D- duuri D- dur A- duuri A- dur E- duuriOther key signature E- durOther key signature tauko pause nuotti note Kaksinkertainen kokonuotti Dobbelt hel Kokonuotti Hel Puolinuotti Halv Neljännesnuotti Kvart Kahdeksasosanuotti Åttendels 1/ 16- nuotti 16- dels 1/ 32- nuotti 32- dels 1/ 64- nuotti 64- dels 1/ 128- nuotti 128- dels Tuntematon tauko Ukjent pause Tuntematon nuotti Ukjent note Ääni 1 Stemme 1 Ääni 2 Stemme 2 Ääni 3 Stemme 3 Ääni 4 Stemme 4 Tahti Takt saakka til og med loppuun saakka til enden av stykket seuraavaan avaimen muutokseen til neste toneartendring Nuottiviivasto Notelinjer Päivitä kaikki nuottiviivastot Oppdater alle notelinjer Päivitä vain valittu nuottiviiva Oppdater bare den valgte notelinja Lyhyt nimi: Kort navn: Nuottiviivasto: Notelinjer: Tahtilajimerkintä Rytmesignatur Etumerkintä Toneartsignatur Musiikkihahmo Musilk- form Hahmo, joka tarjoaa musiikkieditorin En form som fremskaffer musikkredigering Osat Stemmer Musiikin muokkaustyökalu, osia Verktøy for musikkredigering, stemmer Musiikin muokkaustyökalu Verktøy for musikkredigering Muuta tähteä Endre stjerne Tähtihahmo En stjerneform Tähti En stjerne Kukka Blomst Kukka En blomst Viisikulmio Femkant Viisikulmio En femkant Kuusikulmio Sekskant Kuusikulmio En sekskant Ellipsi En ellipse Kaari Bue Piirakka Sektor Sointu Korde Muuta ellipsiä Endre ellipse Suorakulmio Rektangel Suorakulmio Et rektangel Muuta suorakulmiota Endre rektangel Tähtihahmo Stjerneform Suorakulmio Startvinkel: Muuta ellipsiä Lukk ellipse Suorakulmiohahmo Rektangelform Spiraalihahmo Spiralform Paranneltu polkuhahmo En forsterket sporform Paranneltu polku Et forsterket spor Risti Kors Risti Et kors Nuoli En pil Hymiö Fjesing Muuta spiraalia Endre spiral Spiraalihahmo En spiralform Kuvankäsittelytyökalu Bilderedigeringsverktøy Aseta & oikoluku... Tilpass & stavekontroll & # 160; … Hahmo, joka sisältää tekstiä En form som viser tekst Tekstihahmo Tekstform Tyylien hallinta Stilbehandler LisääClose dialog Sett innClose dialog SuljeLine spacing value LukkLine spacing value YksinkertainenLine spacing value EnkelLine spacing value PuolitoistaLine spacing value 1. 5 linjerLine spacing value KaksinkertainenLine spacing type DobbelLine spacing type SuhteellinenLine spacing type ProporsjonalLine spacing type YlimääräinenLine spacing type TilleggLine spacing type Kappaleen tyyli Avsnittsformat Kappaleen asetukset Avsnittsinnstillinger Koristelu Dekorasjoner Lisää viittaus Sett inn tabell Valitse kirjasinShort for LeftToRight Velg skriftShort for LeftToRight Vas. oikealleShort for RightToLeft LTRShort for RightToLeft Oik. vasemmalleAutomatic direction detection RTLAutomatic direction detection Autom. Text alignment AutoText alignment Sisennys/ Välit Innrykk/ avstand Yleinen asettelu Generell utforming Luettelo/ Numerointi Kuler/ tall Oma luettelomerkki Selvvalgt punkt LaatikotAutomatic horizontal alignment Intet punktAutomatic horizontal alignment Uusi tyyli ny stil Kappaleen tyyli Avsnittsstil Merkkityyli Tegnstil Uusi tyyli Lag ny stil Kappaleen tyyli Rediger avsnittsstil Merkkityyli Rediger tegnstil Muuta luetteloa Endre liste Muuta luetteloa Endre listenivå Muuta luetteloa Vis endringer Muuta luetteloa Skjul endringer Muuta luetteloa Endre listenummerering Ota sisällysluetteloon Tilpass til innhold Kappaleen tyylin ominaisuudet Egenskaper for avsnittsstil Seuraava tyyli: Neste stil: Peri tyyli: Arv stil: Käytä nimettyä merkkityyliä Bruk navngitt tegnstil Ota sisällysluetteloon Ta med i innholdsfortegnelse Ero: Forskyvning: Automaattinen tavutus Automatisk orddeling Tyyli: Listestil: Yksinkertainen: Normaali rivinväli Enkel: Normal linjeavstand Ensimmäinen rivi: Første linje: Rivinväli Linjeavstand Käytä kirjasimen mittoja Bruk skriftmetrikk: Vähintään: Minimum: Kappaleväli: Avsnittsmellomrom Ennen: Før: Tekstin varjo Tekstskygge Tasaus Innretting Tasattu Tilpass Käyttäytyminen kehyksen/ sivun lopussa Oppførsel ved slutt på ramme/ side Pidä rivit yhdessä Hold linjer sammen Lisää vaihto ennen kappaletta Sett inn linjeslutt før avsnitt Lisää vaihto kappaleen jälkeen Sett inn linjeslutt etter avsnitt Merkkityylin ominaisuudet Tegnstil- egenskaper Taustan Bakgrunn Taustan väri: Bakgrunnsfarge Jälkiliite: Etterstavelse: Alkupiste: Start ved: Tasaus: Innretting: Näytä tasot: Vis nivåer: Oma merkki: Tilpasset tegn: Aloita numerointi uudestaan tästä kappaleesta alkaen Start nummerering på nytt ved dette avsnittet Kirjeen synkronointi Bokstavsynkronisering Pikahaku: Raskt søk: Alleviivaus: Understreking: Suuraakkoset/ pienaakkoset Store forbokstaver Kapiteelit Små versaler Suuraakkosiksi Store forbokstaver Yliviivaus Gjennomstreking: Lisää Innsettinger Poista Slettinger Muuta luetteloa Formatendringer LuoText list- style OpprettText list- style arabialainen Arabisk pienaakkoset Alfabetisk, små bokstaver suuraakkoset Alfabetisk, store bokstaver i, ii, iii... Romertall, små bokstaver I, I, III... Romertall Luettelomerkit Skivepunkt Neliöt Firkantet punkt Laatikot Bokspunkt Vinoneliöt Rombepunkt Ympyrät Sirkelpunkt Väkäset Hakepunkt X Krysspunkt Nuoli oikealle Punktmerke høyre pil Nuolenpää oikealle Punktmerke høyre pilspiss Bengali Bengali Gujarati Gujarati Gurumukhi Gurmukhi Kannada Kannada Malayalam Malayalam Oriya Oriya Tamili Tamilsk Telugu Telugu Tiibetti Tibetansk Thai Thailandsk Abjadi Abjad AbjadMinor AbjadMinor Arabialainen aakkosto ArabicAlphabet KursiiviText formatting KursivText formatting Yliviivaus Strek ut Vasen tasaus Venstrejuster Oikea tasaus Høyrejuster Keskitetty Midtstill Tasattu molemmat Blokkjustert Kasvata sisennystä Øk innrykk Pienennä sisennystä Minsk innrykk Kasvata kirjasimen kokoa Større skrift Pienennä kirjasimen kokoa Mindre skrift Lisää sitova välilyönti Sett inn hardt mellomrom Lisää sitova yhdysmerkki Sett inn hard bindestrek Lisää viittaus Sett inn register Lisää tavutusvihje Sett inn myk bindestrek Vaihda kirjasinlajia, - kokoa, lihavointia, kursivointia jne. Endre tegnstørrelse, skrift, halvfet, kursiv osv. Vaihda valittujen merkkien muotoilua Endre attributtene til de markerte tegnene. Tekstin väri: Tekstfarge & # 160; … Taustan väri: Bakgrunnsfarge & # 160; … Oletusmuotoilu Standardformat Muuta kirjasimen ja kappaleen ominaisuudet oletusmuotoiluiksi Endre tekstattributter til standardverdier Kappale... Avsnitt & # 160; … Vaihda kappaleen marginaaleja, tekstin kulkua, reunoja, luettelomerkkejä, numerointia jne. Endre avsnittsmarger, tekstflyt, kanter, kuler, nummerering osv. Muuta kappaleen marginaaleja, tekstin suuntaa, reunuksia, luettelomerkkejä ja numerointia. Valitse tekstiä useista kappaleista muuttaaksesi kaikkien kappaleiden muotoilua. Jos tekstiä ei ole valittu, muutetaan kappaletta, jossa kohdistin on tällä hetkellä. Endre avsnittsmarger, tekstflyt, kanter, kuler, nummerering osv. Marker tekst i flere avsnitt for å endre formattering for alle markerte avsnitt. Hvis det ikke er markert noe tekst, så blir avsnittet der markøren står endret. Muuta luetteloa Start opptak av endringer Muuta tyylin ominaisuuksia Endre attributter for stiler Muuta tyylien kirjasin - ja kappaleasetuksia. Voit muuttaa useita eri tyylejä asetusikkunan kautta. Endre skrifttype og avsnittsinnstillinger i stiler. Flere stiler av gangen kan endres ved bruk av dialogboksen. Erikoismerkki... Spesialtegn & # 160; … Lisää yksi tai useampi kirjain tai merkki, jota ei löydy näppäimistöltä Sett inn ett eller flere symboler eller tegn som ikke finnes på tastaturet Lisää yksi tai useampi kirjain tai merkki, jota ei löydy näppäimistöltä Sett inn ett eller flere symboler eller tegn som ikke finnes på tastaturet. Lisää Innsetting Poista Sletting Koristelu Formatering Linkki osoittaa ohjelmaan tai komentojonoon '% 1'. Pahantahtoiset ohjelmat voivat vahingoittaa tietokonettasi. Haluatko varmasti ajaa tämän ohjelman? Denne lenka peker til programmet eller skriptet «% 1 ». Trollete og ondskapsfulle programmer kan skade din datamaskin. Er du sikker på at du vil kjøre dette programmet? Avoin linkki? Åpne lenke? Abc Abc Tyyli: Stiler Näppäinpainallus Tastetrykk Tekstinmuokkain Tekstredigeringsverktøy (Ei osumaa) (Ingen treff) & Etsi@ action: button Go back to the previous word in history Søk@ action: button Go back to the previous word in history Edellinen@ action: button Go forward to the next word in history Tilbake@ action: button Go forward to the next word in history Valitse kieli... Endre språk & # 160; … & Synonyymisanakirja & Synonymordliste Synonyymit Synonymer Lisää yleisiä sanoja Mer generelle ord Lisää erityisiä sanoja Mer spesifikke ord & Wordnet & WordNet & Korvaa: @ action: button Close thesaurus dialog & Erstatt med: @ action: button Close thesaurus dialog & Korvaa sana Erstatt ord Toisiinsa liittyvät sanat -% 1 Beslektede ord –% 1 Synonyymitiedostoa '% 1' ei löytynyt. Avaa kohta 'Valitse kieli...' valitaksesi synonyymisanakirjan. Fant ikke synonymordlista «% 1 ». Bruk « Endre språk » for å velge en ordlistefil. Virhe: grepin suorittaminen epäonnistui. Feil: Klarte ikke å kjøre grep. Synonyymit/ hypernyymit esiintymistiheyden mukaan järjestettynä. Synonymer/ hypernymer – ordnet etter bruksfrekvens Synonyymit samankaltaisuuden mukaan järjestettynä (vain verbit) Synonymer – ordnet etter likhet i betydning (bare verb) Vastakohdat eli sanat jotka tarkoittavat päinvastaista Antonymer – ord med motsatt betydning Hyponyymit -... on (yhdenlainen)% 1 Hyponymer – & # 160; … er (et slags)% 1 Meronyymit -% 1: llä on... Meronymer ‒% 1 har & # 160; … Holonyymit -...: llä on% 1 Holonymer ‒ & # 160; … har en% 1 Ominaisuudet Kjennemerke Syy johonkin (vain jotkut verbit) Grunn til (bare for noen verb) Verbien tekijät (vain jotkin verbit) Verbavledning (bare for noen verb) Merkitysten lukumäärä Antall nært beslektede og flertydige ord Verbin käyttöympäristöt (käyttöesimerkit) Verbstruktur (eksempler på bruk) Yhdyssanaluettelo Liste over sammensatte ord Yleiskatsaus merkityksiin Oversikt over betydninger Virhe: WordNet- ohjelman 'wn' suoritus epäonnistui. WordNet- ohjelman tulee olla asennettuna tietokoneellesi, jos haluat käyttää sitä, ja 'wn' tulee olla polun PATH varrella. Voit hakea WordNet- ohjelman osoitteesta http: // www. cogsci. princeton. edu/ ~wn /. Huomaa, että WordNet osaa vain englannin kielen. Feil: Klarte ikke starte WordNet­programmet « wn ». Du må installere WordNet på maskinen din om du ønsker å bruke programmet, og 'wn' må være i din søkesti (PATH). Du finner WordNet på http: // www. cogsci. princeton. edu/ ~wn. Merk at WordNet bare finnes på engelsk. Ei osumaa merkkijonolle "% 1" Ingen treff for «% 1 ». Vakio Fast Paikallinen päivämäärän muoto Lokalt datoformat Lyhyt paikallinen päivämäärän muoto Kort lokalt datoformat Paikallinen päivämäärän ja ajan muoto Lokalt dato - og tidsformat Lyhyt paikallinen päivämäärän ja ajan muoto Kort lokalt dato - og tidsformat Sekunti Sekund Luvut (1- 31) Fleksible sifre (1- 31) Kaksinumeroinen luku (01- 31) 2 sifre (01- 31) Lyhennetty nimi Forkortet navn Pitkä nimi Langt navn Luvut (1- 12) Fleksible sifre (1- 12) Kaksinumeroinen luku (01- 12) 2 sifre (01- 12) Omistusmuotoinen lyhennetty nimi Forkortet navn, eieform Omistusmuotoinen pitkä nimi Langt navn, eieform Kaksinumeroinen luku (01- 99) 2 sifre (01- 99) Nelinumeroinen luku 4 sifre Luvut (1- 23) Fleksible sifre (1- 23) Kaksinumeroinen luku (01- 23) 2 sifre (01- 23) Luvut (1- 59) Fleksible sifre (1- 59) Kaksinumeroinen luku (01- 59) 2 sifre (01- 59) am/ pm am/ pm AM/ PM AM/ PM Sivuja Sidetall Sivu numero Sidenummer Päivämäärän korjaus: Datokorreksjon: Valitse päivämäärän esittämistapa Velg hvordan datoen skal vises: nokeyComment Comment Yksinkertainen KDE- sovellusName Name SeebyTouchComment Comment SeebyTouch - Tunnustele kuvia ja pidä hauskaa! Name Name KWin- ikkunateema CokoonName Name Cokoon- teemaName Name TestiteemaComment Comment Aivan ensimmäinen Cokoon- ikkunateema (testaustarkoituksiin) Comment Comment Cokoon- tyyliteemaName Name PlastikComment Comment Yksinkertainen ja puhdas tyyliComment Comment Aivan ensimmäinen Cokoon- tyyliteema (testaustarkoituksiin) Name Name DeKoratorName Name IonComment Comment Pehmeä, puhdas ja nykyaikainen ulkoasuName Name KannasaverName Name Asetus... Name Name Näytä määräikkunassaName Name Näytä juuri- ikkunassaName Name Perinteinen KDEComment Comment Perinteinen KDE - kuvaketeemaName Name SUSE2Name Name OxygenComment Comment Oxygen- tiimi – 2006Name Name Näytä vain nimetNAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS EMAIL OF TRANSLATORS EMAIL OF TRANSLATORS ACL- osoite ACL adresse Kiellä Nekt Välitä Via Kysele Prøv Keneltä: Fra: Kenelle: Til: Selausosoite Lete- adresse Selaan Leting Selausasetukset Navigeringsinnstillinger Käytä selausta Bruk leting Implisiittiset luokat Implisitte klasser Piilota implisiittiset luokat Skjul implisitte medlemmer Käytä lyhyitä nimiä Bruk kortnavn Käytä "Mikä tahansa" - luokkia Bruk « enhver » - klasser Salli, Kiellä Tillat, Nekt Kiellä, Salli Nekt, Tillat Selausportti: Letingsport: Selausväli: Intervall for leting: Selauksen aikavalvonta: Tidsavbrudd for leting: Selausosoitteet: Lete- adresser: Selausjärjestys: Letingsrekkefølge: Selausvalinnat: Base Nettlete- valg: Base JuuriDo not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) ToppDo not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Kaikki tulostimet Alle skrivere Kaikki luokat Alle klasser Tulostustyöt Utskriftsjobber Hallinta Administrasjon Palvelimen nimi (ServerName) Palvelinkoneesi nimi, joka näkyy muille koneille. CUPS käyttää oletuksena tämän järjestelmän nimeä. Jos haluat muuttaa asiakkaiden käyttämää oletuspalvelinta, muokkaa client. conf- tiedostoa. esim.: omakone. domain. com Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Tjenernavn (ServerName) Vertsnavnet til tjeneren som vises for verden. Som standard bruker CUPS vertnavnet til systemet. For å velge standard til bruk for klienter, se client. conf- fila. ex: minvert. domene. com Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Palvelimen ylläpitäjä (ServerAdmin) Sähköpostiosoite, johon lähetetään tieto virheistä tai ongelmista. Oletuksena CUPS käyttää osoitetta "root@ konenimesi". esim: root@ myhost. com Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Tjeneradministrator (ServerAdmin) E- post- adressen som alle klager eller problemmeldinger skal sendes til. Standard for CUPS er å bruke « root@ hostname ». eks.: root@ vertsnavn. com Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Käyttöloki (AccessLog) Palvelimen käytön lokitiedosto. Jos tiedoston nimi ei ala kauttaviivalla (/), polku on suhteellinen polku ServerRoot - määrityksestä lähtien. Oletuksena tiedosto on "/ var/ log/ cups/ access_ log". Voit käyttää myös sanaa syslog, jolloin tuloste ohjataan järjestelmän lokitiedostoon tai daemonille. esim: / var/ log/ cups/ access_ log Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Access logg (AccessLog) Access logg; om den ikke begynner med en ledende / da er den antatt å være relativ til ServerRoot. Standarden er satt til « / var/ log/ cups/ access_ log ». Man kan også bruke det spesielle navnet syslog for å sende utdata til syslog fila eller nissen. eks: / var/ log/ cups/ access_ log Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Datakansio (DataDir) CUPSin datatiedostojen juurikansio. Oletus on / usr/ share/ cups. esim: / usr/ share/ cups Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Data- katalog (DataDir) Rot- katalogen til CUPS datafiler. Standard er / usr/ share/ cups. eks: / usr/ share/ cups Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Oletusmerkistö (DefaultCharset) Käytettävä oletusmerkistö. Jos merkistöä ei ole määritetty, oletus on utf- 8. Merkistö voidaan ohittaa HTML- asiakirjoissa. esim: utf- 8 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Standard tegnsett (DefaultCharset) Standard tegnsett som skal brukes om ikke annet er bestemt, standard er utf- 8. Merk at innstillinga kan overstyres i HTML- dokumenter & # 160; … eks: utf- 8 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Oletuskieli (DefaultLanguage) Oletuskieli, ellei kieltä ole määritelty selaimessa. Jos kieltä ei määritellä, käytetään järjestelmän paikallisasetuksia. esim: en Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Standard språk (DefaultLanguage) Standard språk om det ikke er oppgitt i nettleseren. Om det ikke er bestemt brukes gjeldende lokalisering. eks: en Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Asiakirjakansio (DocumentRoot) HTTP- asiakirjojen juurikansio. Oletuksena on käännöksenaikainen kansio. esim: / usr/ share/ cups/ doc Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Dokumentkatalog (DocumentRoot) Rot- katalogen for HTTP- dokumenter som blir vist av tjeneren. Standard er katalogen som er kompilert inn. eks: / usr/ share/ cups/ doc Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Feillogg (ErrorLog) Feillogg- fila; om den ikke starter med / så antas det å være relativ til ServerRoot. Som standard er den satt til « / var/ log/ cups/ error_ log ». Man kan også bruke det spesielle navnet syslog for å sende utdata til syslog- fila eller nissen. ex: / var/ log/ cups/ error_ log Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Kirjasinkansio (FontPath) Hakemisto, jossa kirjasimet sijaitsevat (tällä hetkellä vain pstorasterille). Oletuksena / usr/ share/ cups/ fonts. esim: / usr/ share/ cups/ fonts Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Fontsti (FontPath) Stien for å finne alle font- filene (foreløpig kun for pstoraster). Standard er / usr/ share/ cups/ fonts. eks: / usr/ share/ cups/ fonts Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Loki- taso (LogLevel) Määrittelee ErrorLog- tiedostoon tallennettavien viestien määrän. Tasojen vaihtoehdot ovat: debug2: Lokittaa kaiken. debug: Lokittaa lähes kaiken. info: Kirjaa kaikki pyynnöt ja tilojen vaihtelut. warn: Kirjaa kaikki virheet ja varoitukset. error: Kirjaa vain virheet. none: Ei kirjaa mitään. esim: info Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Logg- nivå (LogLevel) Styrer hvor mange meldinger som logges til feillogg - fila. Kan være en av følgende: debug2: Logg alt. debug: Logg nesten alt. info: Logg alle oppdrag og tilstandsendringer. warn: Logg feil og varsler. error: Logger kun feil. none: Ingen logging. eks: info Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Lokin enimmäiskoko (MaxLogSize) Määrittelee jokaisen lokitiedoston enimmäiskoon ennen kuin se pyöräytetään ympäri. Oletus on 1048576 (1Mt). Aseta arvoksi 0 jos haluat poistaa pyöräytyksen käytöstä. esim: 1048576 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Maks loggstørrelse (MaxLogSize) Bestemmer maksimal størrelse til hver loggfil før de roteres. Standard er 1048576 (1MiB). Velg 0 for å skru av loggrotasjon. eks: 1048576 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Sidelogg (PageLog) Sideloggfilen; om denne ikke starter med en ledende / så er det antatt å være relativt til SeverRoot. Standarden er satt til « / var/ log/ cups/ page_ log ». Man kan også bruke det spesielle navnet syslog for å sende utdata til syslog- fila eller nissen. eks: / var/ log/ cups/ page_ log Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Bevar jobbhistorien (PreserveJobHistory) Om jobbhistorien skal beholdes etter at en jobb er ferdig, avbrutt eller stoppet. Standard er Yes eks.: Yes Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Bevar jobbfilene (PreserveJobFiles) Om jobbfilene skal beholdes etter at en jobb er ferdig, avbrutt eller stoppet. Standard er No eks.: No Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Printcap- tiedosto (Printcap) Printcap- tiedoston nimi. Oletuksena tiedostolla ei ole nimeä. Jätä tyhjäksi estääksesi printcap- tiedoston luonnin. esim: / etc/ printcap Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Printcap- fil (Printcap) Navnet på printcap- fila. Standard er ingen fil. La det være tomt om det ikke skal lages en printcap- fil. eks.: / etc/ printcap Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Pyyntö- kansio (RequestRoot) Kansio, johon pyyntö- tiedostot tallennetaan. Oletuksena / var/ spool/ cups. esim: / var/ spool/ cups Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Oppdragskatalog (RequestRoot) Katalogen der filer med utskriftsoppdrag lagres. Standard er / var/ spool/ cups. eks.: / var/ spool/ cups Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Ekstern root- bruker (RemoteRoot) Navn på bruker som er tilordnet uautentiserte anrop fra eksterne systemer. Standard er « remroot ». n eks.: remroot Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Tjenerprogrammer (ServerBin) Rot- katalogen for cups- tjenerens programmer. Standard er / usr/ lib/ cups eller / usr/ lib32/ cups (IRIX 6. 5). eks.: / usr/ lib/ cups Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Palvelintiedostot (ServerRoot) Juurihakemisto skedulerille. Oletuksena / etc/ cups. esim: / etc/ cups Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Tjenerfiler (ServerRoot) Rotkatalogen for cups- filer. Standard er / etc/ cups. eks,: / etc/ cups Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Käyttäjä (User) Käyttäjä, jonka alaisuudessa palvelin suoritetaan. Normaalisti tämän pitää olla lp, mutta asetukset voidaan tarvittaessa muuttaa myös toiselle käyttäjälle. Note: the server must be run initially as root to support the default IPP port of 631. It changes users whenever an external program is run... ex: lp Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Bruker (User) Brukernavnet som tjeneren kjører med. Vanligvis må dette være lp, men du kan sette opp dette for en annen bruker om det trengs. Merk at tjeneren må starte som root for å kunne bruke standard IPP- porten 631. Den skifter bruker hver gang et eksternt program kjøres & # 160; … eks.: lp Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Ryhmä (Group) Ryhmä, jonka alaisuudessa palvelin suoritetaan. Normaalisti tämän pitää olla sys, mutta asetukset voidaan tarvittaessa muuttaa myös toiselle ryhmälle/ p > esim: sys Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Gruppe (Group) Gruppen som tjeneren kjører med. Vanligvis må dette være sys, men du kan sette opp dette for en annen gruppe om det trengs. eks.: sys Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) RIP- välimuisti (RIP Cache) Välimuistin määrä, jota jokaisen RIP: n pitäisi käyttää bittikarttojen sijoittamiseen välimuistiin. Arvo voi olla mikä tahansa reaaliluku. Sen perässä tulee olla joku kirjain: "k" tarkoittaa kilotavuja, "m" megatavuja, "g" gigatavuja ja "t" tiilejä (1 tiili = 256x256 pikseliä). Oletusarvo on 8m (8 megatavua). esim. 8m Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) RIP- lager (RIPCache) Minne som hver RIP skal bruke til mellomlager for bitkart. Verdien kan være ethvert reelt tall fulgt av « k for kilobyte, « m » for megabyte, « g » for gigabyte, eller « t » for « tiles » (fliser, 1 tile = 256x256 piksler). Standard er « 8m » (8 megabyte). eks.: 8m Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Väliaikaiset tiedostot (TempDir) Kansio johon tallennetaan väliaikaiset tiedostot. Yllä määritetyllä käyttäjällä pitää olla kirjoitusoikeus tähän kansioon! Oletuksena on "/ var/ spool/ cups/ tmp" tai TMPDIR- ympäristömuuttujan arvo. esim: / var/ spool/ cups/ tmp Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Temporære filer (TempDir) Katalogen der midlertidige filer lagres. Brukeren nevnt ovenfor må kunne skrive til denne katalogen! Standard er « / var/ spool/ cups/ tmp » eller verdien av miljøvariabelen TMPDIR. eks.: / var/ spool/ cups/ tmp Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Filtergrense (FilterLimit) Setter største kostnad for alle jobbfiltre som kan kjøre samtidig. En grense på 0 betyr ingen grense. En typisk jobb kan trenge en filtergrense på minst 200, grenser mindre enn det minste en jobb trenger tvinger fram at enkeltjobber skrives ut til enhver tid. Standardgrensen er 0 (ubegrenset). eks.: 200 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Kuuntele porttia (Port/ Listen) Portit/ osoitteet joita kuunnellaan. Oletusportti 631 on varattu Internet Printing Protocollalle (IPP) ja sitä käytetään tässä. Voit kuunnella montaa porttia tai osoitetta yhtä aikaa, tai estää pääsyn kokonaan. Huom. Valitettavasti useimmat Internet- selaimet eivät tue TLS: ää tai HTTP- salauspäivityksiä. Jos haluat käyttää web- pohjaisia salauksia ohjelma täytyy laittaa kuuntelemaan porttia 443 (HTTPS- portti). esim. 631, konenimeni: 80, 1. 2. 3. 4: 631 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Lytt på (Port/ Lytt) Porter/ adresser det lyttes på. Standardporten 631 er reservert for Internet Printing Protocol (IPP) og er den som brukes her. Du kan bruke flere Lytt på- linjer for å lytte til mer enn en port eller adresse, eller for å begrense adgangen. Merk: Dessverre støtter de fleste nettlesere ikke TLS eller HTTPs oppgradering for kryptering. Hvis du vil støtte nett- basert kryptering må du antakelig lytte på port 443 (« HTTPS » - porten & # 160; …) eks.: 631, minvert: 80, 1. 2. 3. 4: 631 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Verkkonimen haku (HostName Lookups) Tämän avulla voit määritellä haetaanko IP- osoitteen perusteella koneen koko verkkonimi. Tämä on oletuksena pois päältä. esim. On Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Vertsnavn- oppslag (HostNameLookups) Om det skal utføres navneoppslag på IP- adresser for å finne fullstendige vertsnavn. Standard er « Off » – av - for hastighetens skyld & # 160; … eks.: On Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Hold åpen (KeepAlive) Om det skal være støtte for å holde forbindelsen åpen. Standard er « On »: på. eks.: On Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Tidsavbrudd for åpen forbindelse (KeepAliveTimeout) « hold åpen » - forbindelser blir automatisk lukket etter angitt antall sekunder. Standard er 60 s eks.: 60 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Asiakkaiden enimmäismäärä (MaxClients) Määrittelee käsiteltävien asiakasohjelmien enimmäismäärän. Oletus on 100. esim: 100 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Maks antall klienter (MaxClients) Styrer det største antall klienter som kan håndteres samtidig. Standard er 100. eks.: 100 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Største oppdragsstørrelse (MaxRequestSize) Bestemmer største HTTP- forespørsler og utskriftsfiler. Hvis det er oppgitt 0 betyr det « ingen begrensning ». Standard er 0. eks.: 0 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Asiakasohjelman aikakatkaisu (Timeout) Aikakatkaisuviive sekunteina. Oletus on 300 sekuntia. esim. 300 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Klient- tidsavbrudd (Timeout) Tid (i sekunder) før forespørsler avbrytes på tid. Standard er 300. eks.: 300 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Bruk leting (Browsing) Bestemmer om det skal lyttes til skriverinformasjon fra andre CUPS- tjenere. Standard er « On » – på. Merk: for å slå på sending av søkeinformasjon fra denne CUPS- tjeneren til lokalnettet må du oppgi en gyldig Søkeadresse. eks.: On Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Käytä lyhyitä nimiä (BrowseShortNames) Määrittelee käytetäänkö lyhyitä nimiä etätulostimista kun se on mahdollista (esim. "tulostin" normaalin "tulostin@ kone" sijaan). Asetus on oletuksena päällä. esim: Yes Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Bruk korte navn (BrowseShortNames) Om det skal brukes « korte » navn på nettskrivere hvis mulig (f. eks. « skriver1 » i stedet for « skriver1@ vert »). Standard er « Yes » – ja. eks.: Yes Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Lete- adresser (BrowseAddress) Oppgir kringkastingsadresse som skal brukes. Som standard sendes lete- informasjon til alle aktive grensesnitt. Merk: HP. - UX 10. 20 og tidligere håndterer ikke kringkastingsadresser rikting med mindre du har en nettmaske i klasse A, B, C eller D. (dvs. ingen støtte for CIDR.) eks.: x. y. z. 255, x. y. 255. 255 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Tillat/ avvis leting (BrowseAllow/ BrowseDeny) BrowseAllow: oppgir en adressemaske som tillater innkommende letepakker. Standard er å tillate alle adresser. BrowseDeny: oppgir en adressemaske for letepakker som skal avvises. Standard er å ikke avvise noen adresser. Begge oppføringstypene kan bruke følgende måter å skrive adresser: All None *. domain. com. domain. com host. domain. com nnn. * nnn. nnn. * nnn. nnn. nnn. * nnn. nnn. nnn. nnn nnn. nnn. nnn. nnn/ mm nnn. nnn. nnn. nnn/ mmm. mmm. mmm. mmm Restriksjoner på vertsnavn/ domenenavn fungerer bare hvis du har slått på oppslag av vertsnavn! Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Leteintervall( BrowseInterval) Tiden mellom oppdatering av leteinformasjon, i sekunder. Standard er 30. Merk at leteinformasjon sendes ut hver gang en skriver endrer status også, så dette er lengste tid mellom oppdateringer. Hvis du oppgir 0, blir utgående leteinformasjon stoppet, så dine lokale skrivere ikke synes, men du kan fremdeles se skrivere på andre verter. eks.: 30 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Leterekkefølge (BrowseOrder) Oppgir rekkefølgen i sammenlikningene « BrowseAllow/ BrowseDeny ». eks.: allow, deny Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Leteforsøk (BrowsePoll) Prøv om det finnes skrivere på de( n) oppgitte verten( e). eks.: myhost: 631 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Leteport (BrowsePort) Porten som brukes til kringkastede UDP- pakker. Standard er IPP- porten, hvis du endrer portnummer må du endre det på alle tjenerne. Bare én leteport kan brukes. eks.: 631 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Lete videre( BrowseRelay) Videresende lete- pakker fra et nettverk/ adresse til et annet. eks: fra- adresse til- adresse Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Lete- tidsfrist (BrowseTimeout) Tidsfrist (i sekunder) for nettverksskrivere – hvis vi ikke får en oppdatering innen denne fristen blir skriveren fjernet fra skriverlista. Dette tallet bør absolutt ikke være mindre enn Lete- intervall, av innlysende grunner. Standard er 300 s. eks:: 300 Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Implisitte klasser (ImplicitClasses) Om det skal brukes implisitte klasser. Skriverklasser kan oppgis uttrykkelig i fila classes. conf, implisitt basert på skriverne som finnes i lokalnettet, eller begge deler. Når Implisitte klasser er skrudd på (« On »), så vil skrivere på lokalnettet med samme navn (f. eks. Acme- LaserPrint- 1000) bli lagt til en klasse med dette navnet. På denne måten kan du sette opp flere køer med reserver på et lokalnett uten en hel del administrasjonsvansker. Hvis en bruker sender en utskriftsjobb til Acme- LaserPrint- 1000 går jobben til den første køen som er tilgjengelig. Skrudd på som standard. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) System- gruppe (SystemGroup) Gruppenavnet for « system » - tilgang (skriveradministrasjon). Standard varierer med operativsystemet, men vil være sys, system eller root (sjekket i den rekkefølgen). eks.: sys Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Krypto- sertifikat (ServerCertificate) Fila der tjenerens sertifikat finnes. Standard er « / etc/ cups/ ssl/ server. crt ». eks.: / etc/ cups/ ssl/ server. crt Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Kryptonøkkel (ServerKey) Fila der tjenerens nøkkel finnes. Standard er « / etc/ cups/ ssl/ server. key » eks.: / etc/ cups/ ssl/ server. key Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Tilgangsrettigheter # Tilgangsrettigheter for alle kataloger som tjeneren kjenner. stier er relative til DocumentRoot... # AuthType: autentiseringstype som skal brukes: # None – Ikke bruk autentisering Enkel – Utfør autentisering med HTTP Basic- metoden. Digest – utfør autentisering med HTTP Digest- metoden. #.... (Merk: når klienten kobler seg til lokal- adressen kan den bruke autentisering ved lokalt sertifikat i stedet for Enkel eller Digest) # AuthClass: autorisasjonsklassen; for tiden er det bare Anonym, Bruker, System (gyldig bruker som er medlem av System- gruppen), og Gruppe (gyldig bruker som er medlem av den oppgitte gruppen) som er støttet. # AuthGroupName: gruppenavnet for « Gruppe » - autorisasjon. # Rekkefølge: rekkefølgen for behandling av Tillatt/ Nekt. # Tillat: tillater tilgang fra oppgitt vertsnavn, domene, IP- adresse eller nett. # Nekt: nekter tilgang fra oppgitt vertsnavn, domene, IP- adresse eller nett. # Både « Tillat » og « Nekt » godtar følgende skrivemåte for adresser: # Alle Ingen *. domain. com. domain. com host. domain. com nnn. * nnn. nnn. * nnn. nnn. nnn. * nnn. nnn. nnn. nnn nnn. nnn. nnn. nnn/ mm nnn. nnn. nnn. nnn/ mmm. mmm. mmm. mmm # Hvis det brukes vertsnavn og domene, kreves det at du slår på oppslag av vertsnavn med « Finn vertsnavn » over. # Kryptering: om kryptering skal brukes, dette avhenger av at OpenSSL - biblioteket er lenket inn i CUPS- biblioteket og cupsd- tjeneren. # Mulige verdier: # Alltid – Bruk alltid kryptering (SSL) Aldri – Bruk aldri kryptering Påkrevet – Bruk TLS- oppgraderingen Om Ønsket – Bruk kryptering hvis tjeneren ber om det. # Standard er « Om Ønsket » Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Autentisering (AuthType) Autentiseringstype: None – Ikke utfør autentisering. Basic – Utfør autentisering med HTTP Basic- metoden. Digest – Utfør autentisering med HTTP Digest- metoden. Merk: klienten kan erstatte Basic eller Digest med lokal sertifikat- autentisering når tilkoblingen skjer over localhost - grensesnittet. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Klasse (AuthClass) Autorisasjonsklassen; for tiden er det bare støtte for Anonym, Bruker, System (gyldig bruker som er medlem i gruppa SystemGroup) og Gruppe (gyldig bruker som er nedlem i den oppgitte gruppa). Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Brukernavn/ gruppenavn som har tilgang til ressursen. Formatet er en liste med komma mellom oppføringene. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Tilfredsstill (Satisfy) Dette direktivet bestemmer om alle gitte betingelser må være oppfylt for å gi tilgang til ressursen. Hvis « alle » er oppgitt, må alle betingelser for autentiserings - og tilgangskontroll være oppfylt for å gi tilgang. Hvis « noen » er oppgitt kan en bruker få tilgang hvis autentiseringen eller tilgangskontrollen er oppfylt. Du kan f. eks. kreve autentisering for å gi tilgang fra andre maskiner, men tillatte lokal tilgang uten autentisering. Standard er « alle ». Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Navn på autentiseringsgruppe (AuthGroupName) Gruppenavnet for Gruppe - autentisering. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) ACL- rekkefølge (Order) Rekkefølgen for behandling av Tillat/ Nekt. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Tillat Tillater tilgang fra oppgitt vertsnavn, domene, IP- adresse, eller nett. Mulige verdier er: Alle Ingen *. domain. com. domain. com host. domain. com nnn. * nnn. nnn. * nnn. nnn. nnn. * nnn. nnn. nnn. nnn nnn. nnn. nnn. nnn/ mm nnn. nnn. nnn. nnn/ mmm. mmm. mmm. mmm Bruk av vertsnavn og domeneadresser krever at du slår på vertsnavn- oppslag over. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) ACL- adresser (Tillat/ Nekt) Tillater/ nekter tilgang fra oppgitt vertsnavn, domene, IP- adresse, eller nett. Mulige verdier er: Alle Ingen *. domain. com. domain. com host. domain. com nnn. * nnn. nnn. * nnn. nnn. nnn. * nnn. nnn. nnn. nnn nnn. nnn. nnn. nnn/ mm nnn. nnn. nnn. nnn/ mmm. mmm. mmm. mmm Bruk av vertsnavn og domeneadresser krever at du slår på vertsnavn- oppslag over. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Kryptering (Encryption) Om kryptering skal brukes, dette avhenger av at OpenSSL - biblioteket er lenket inn i CUPS- biblioteket og utskriftstjeneren. Mulige verdier: Alltid – Bruk alltid kryptering (SSL) Aldri – Bruk aldri kryptering Påkrevet – Bruk oppgradering til TLS- kryptering HvisØnsket – Bruk kryptering derson tjeneren ønsker det Standard er « HvisØnsket ». Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Tilgangsrettigheter Tilgangsrettigheter for hver katalog som tjeneren viser. Adresser er gitt relativt til DocumentRoot & # 160; … Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Autoslett jobber (AutoPurgeJobs) Slett automatisk jobber når de ikke trengs for kvotestyring. Standard er Nei. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Leteprotokoller (BrowseProtocols) Hvilke protokoller som skal brukes til nettleting. Kan være en eller flere av følgende, atskilt med mellomrom eller komma: alle – Bruk alle protokoller det er støtte for. cups – Bruk CUPS leteprotokoll. slp – Bruk SLPv2- protokollen. Standard er cups. Merk: Hvis du velger å bruke SLPv2, er det sterkt anbefalt at du har minst én SLP katalog- agent (DA) på nettet ditt. Ellers kan lete- oppdateringer ta flere sekunder, hvor utskriftstjeneren ikke vil svare på anrop fra klienter. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Gradering (Classification) Sikkerhetsgraderingen for tjeneren. Hvis dette er satt, vises denne innstillinga på alle sider, og rå- utskrift er slått av. Standard er en tom streng. eks: konfidensielt Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Tillat overstyring (ClassifyOverride) Om brukere skal ha lov til å overstyre sikkerhetsgraderingen på utskrifter. Hvis det er slått på kan brukerne begrense bannersider til før og etter jobben, og kan endre graderingen for en jobb, men kan ikke helt fjerne graderingen eller bannersider. Standard er Av. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Skjul implisitte medlemmer (HideImplicitMembers) Om medlemmer av en implisitt klasse skal vises eller skjules. Når HideImplicitMembers er På, så er alle nettskrivere som er med i en implisitt klasse skjult for brukeren, som da bare ser en enkelt kø selv om mange køer faktisk støtter den implisitte klassen. Standard er På. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Bruk « enhver » - klasser (ImplicitAnyClasses) Om det skal lages implisitte « enhver printer » - klasser. Når ImplicitAnyClasses er På og det finnes en lokal kø med samme navn, f. eks. « printer », « printer@ server1 », « printer@ server2 », så blir det laget en implisitt klasse med navn « Anyprinter » i stedet. Når ImplicitAnyClasses er av blir det ikke laget implisitte klasser når det finnes en lokal kø med samme navn. Slått av som standard. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Maks. jobber (MaxJobs) Største antall jobber (aktive og fullførte) som holdes i minnet. Standard er 0 (ingen grense). Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Maks. jobber pr. bruker (MaxJobsPerUser) MaxJobsPerUser- direktivet styrer maks antall aktive jobber som tillates for hver bruker. Når en bruker har nådd grensen blir nye jobber avvist inntil en av de aktive jobbene er ferdig, stoppet, avbrutt eller slettet. Denne funksjonen slås av ved at maksimum settes til 0. Standard er 0 (ingen grense). Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Maks. jobber pr. skriver (MaxJobsPerPrinter) MaxJobsPerPrinter- direktivet styrer største antall aktive jobber som tillates for hver skriver eller klasse. Når en skriver eller klasse når denne grensen blir nye jobber avvist inntil en av de aktive jobbene er ferdig, stoppet, avbrutt eller slettet. Settes maksimum til 0 blir denne funksjonen slått av. Standard er 0 (ingen grense). Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Portti CUPS- palvelimen käyttämä porttinumero. Oletuksena 631. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Port Porten som CUPS- nissen lytter på. Standard er 631. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Adresse Adressen som CUPS- nissen lytter på. La den være tom, eller bruk en stjerne (*) for å oppgi en port- verdi for hele sub- nettet. Do not translate the keyword between brackets (e. g. ServerName, ServerAdmin, etc.) Valitse tämä, jos haluat käyttää SSL- salausta tämän osoitteen - ja portin kanssa.. Kryss av her om du vil bruke SSL- kryptering med denne adressen/ porten. CUPS- palvelimen asetukset CUPS tjener- oppsett Lyhyt ohje Kort hjelp Virhe ladattaessa asetustiedostoa. Feil ved lasting av oppsettsfil. CUPS- asetusvirhe CUPS innstillingsfeil Asetustyökalu ei tunnistanut joitain valintoja. Valintoihin ei kosketa ja et voi muuttaa niitä. Det var noen oppsettsvalg som dette verktøyet ikke kjente igjen. De blir ikke endret, og du kan ikke endre dem med dette verktøyet. Tuntemattomia valintoja Ukjente valg Käynnissä olevaa CUPS- palvelinta ei löytynyt Finner ikke en CUPS- tjener som går CUPS- palvelinta (pid =% 1) ei voitu uudelleenkäynnistää Kan ikke starte om CUPS- tjener (pid =% 1) Asetustiedostoa ei voitu hakea CUPS- palvelimelta. Tähän toimenpiteeseen ei todennäköisesti ole oikeuksia. Kan ikke hente oppsettsfila fra CUPS- tjeneren. Det mangler sannsynligvis en tillatelse til å utføre operasjonen. Sisäinen virhe: tiedostoa '% 1' ei voida lukea tai kirjoittaa Internfeil: fila «% 1 » ikke lese - eller skrivbar! Sisäinen virhe: tyhjä tiedosto '% 1' Internfeil: tom fil «% 1 ». Asetustiedostoa ei ole lähetetty CUPS- palvelimelle. Palvelinta ei käynnistetä uudelleen. Oppsettsfila er ikke levert til CUPS- tjeneren. Nissen blir ikke startet på nytt. Asetustiedostoa ei voitu lähettää CUPS- palvelimelle. Tiedostoon ei todennäköisesti ole suoritusoikeuksia. Klarte ikke laste oppsettsfila inn i CUPS- tjeneren. Du mangler sannsynligvis tillatelse til å utføre operasjonen. CUPS- asetusvirhe Feil i oppsettet for CUPS Asetustiedostoon% 1 ei voitu kirjoittaa Kan ikke skrive oppsettsfila% 1 Kansiot Kataloger Kansioiden asetukset Kataloginnstillinger Datakansio: Datakatalog: Asiakirjakansio: Dokumentkatalog: Kirjasinkansio: Skriftsti: Pyyntökansio: Oppdragskatalog: Palvelinohjelmat: Tjenerbinærfiler: Palvelintiedostot: Tjenerfiler: Väliaikaistiedostot: Midlertidige filer: Suotimen asetukset Filterinnstillinger RIP- välimuisti: RIP- mellomlager: Suodinraja: Filtergrense: Tulostustöiden asetukset Utskriftsjobbinnstillinger Säilytä työhistoria Ta vare på jobbhistorie Säilytä työtiedostot Ta vare på jobbfil Poista työt automaattisesti Autoslett jobber Töiden enimmäismäärä: Maks. jobber: Töiden enimmäismäärä tulostinta kohden: Maks. jobber pr. skriver: Töiden enimmäismäärä käyttäjää kohden: Maks. jobber pr. bruker: Lokiasetukset Logg- innstillinger Tarkka vianjäljitys Detaljert avlusing Debug- tiedot Avlusningsinformasjon Yleiset tiedot Generell informasjon Varoitukset Varsel Virheet Feil Ei lokia Ingen logging Käytön lokitiedosto: Aksesslogg- fil: Virheiden lokitiedosto: Feil- logg: Sivujen lokitiedosto: Side- logg: Lokin suurin koko: Maks. logg- størrelse: Lokitaso: Logge- nivå: Verkkoasetukset Nettverksinnstillinger Pidä elossa Hold- i- live Tupla Dobbel Palvelinnimihaut: Finn vertsnavn: Pidä elossa - aikavalvonta: Hold- i- live- tidsfrist: Asiakkaiden enimmäismäärä: Maks. klienter: Pyynnön suurin koko: Maksimal størrelse på oppdrag: Asiakkaan aikavalvonta: Klient- tidsgrense: Kuuntele: Lytt til: Etäpääkäyttäjä: Ekstern root- bruker: Järjestelmän ryhmä: Systemgruppe: Salaussertifikaatti: Krypteringssertifikat: Salausavain: Krypteringsnøkkel: Kohteet: Steder: Tämä kohde on jo määritelty. Haluatko korvata olemassa olevan? Stedet er allerede angitt. Skal det erstattes? Välitä Erstatt Palvelimen asetukset Tjenerinnstillinger Salli ylikirjoitus Tillat overstyring Luokiteltu Gradert Salainen Hemmelig Luokittelematon Ugradert Palvelimen ylläpitäjä: Tjeneradministrator: Luokittelu: Gradering: Oletusmerkistö: Standard tegnsett: Printcap- tiedosto: Printcap- fil: Printcap muoto: Printcap- format: Tervetuloa CUPS- palvelimen asetustyökaluun Velkommen til verktøyet for innstilling av CUPS- tjener Oletuslista Standard liste Normaali Grunnleggende Koottu Sammendrag Vaadittu Påkrevd Jos pyydetty Om forespurt Mikä tahansa Enhver Resurssi: Ressurs: Tunnistustyyppi: Autentisering: Tyydytä: Tilfredsstill: ACL- järjestys: ACL- rekkefølge: ACL- osoitteet: ACL- adresser: Käytä SSL- salausta Bruk SSL- kryptering Kuuntele Lytt til Osaset Heller Vaihtonäppäin Shift Kontrolli Control Win Win Alt Graph Alt Graph æ æ Num Lock Num Lock Num Num Caps Lock Caps Lock Scrolla (the first letter in the alphabet) Scrolla (the first letter in the alphabet) a a Muuntonäppäimet Vis valgtaster Lukitusnäppäimet Vis låsetaster Hiiren tila Vis musestatus AccessX - tila Vis AccessX- status Tulostuksenhallinta tavallisena käyttäjänä Jotkin tulostuksenhallinnan toimenpiteet voivat vaatia pääkäyttäjän oikeuksia. Jos haluat muokata asetuksia pääkäyttäjän oikeuksin, napsauta painiketta "Pääkäyttäjän tila". Utskriftshåndtering for vanlige brukere Noen utskfitsoperasjoner er forbeholdt administratoren av systemet. Bruk « Administratormodus » - knappen under for å starte verktøy for utskriftshåndtering med administrasjonsrettigheter. kcmprintmgr kcmprintmgr KDE: n tulostushallinta KDE Utskriftshåndtering (c) 2000 - 2002 Michael Goffioul © 2000– 2002 Michael Goffioul (c) 2000 - 2002 Michael Goffioul Michael Goffioul Tulostimet KDE: n tulostuksenhallinta on osa KDEPrint - järjestelmää, joka on käyttöliittymä käyttöjärjestelmän varsinaisiin tulostusjärjestelmiin. Vaikka KDEPrint täydentää tulostusjärjestelmien ominaisuuksia, KDEPrint tarvitsee niiden toimintoja toimiakseen. Erityisesti tulostusjonojen ja suotimien käsittely tehdään edelleen tulostusjärjestelmän toimesta (kuten myöskin tulostimien lisääminen ja muokkaaminen jne). KDEPrintin ominaisuudet riippuvat käyttämästäsi tulostusjärjestelmästä. Parhaan tulostustuen saat käyttämällä CUPS tulostusjärjestelmää. NAME OF TRANSLATORS Skrivere KDE utskriftshåndterer er en del av KDEPring som er et grensesnitt til operativsystemets (OS) utskriftssystem. Det legger til noe funksjonalitet på egenhånd i tillegg til operativsystemet, og KDEPrint er avhengig av dette for å gi passende funksjonalitet. Utskriftskøer og filtrering skjer fortsatt i operativsystemet, eller som en administrativ oppgave (som å legge til og endre skrivere, skriverettigheter, osv.) Hva slags egenskaper KDEPrint støtter er derfor helt avhengig av hva man har valg som utskriftssystem i operativsystemet. For den beste støtten for moderne utskrift anbefaler KDE Printing Team et CUPS- basert utskriftsystem. NAME OF TRANSLATORS Tapio KauttoEMAIL OF TRANSLATORS Klaus Ade JohnstadEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi klaus@ skolelinux. no Näytä tehtäväluettelo Vis oppgaveliste Näytä toimintojen valikko Vis handlingsmeny Aktivoi, nosta tai pienennä tehtävä Velg, hev eller minimer oppgave Aktivoi tehtävä Velg oppgave Nosta tehtävä Hev oppgave Laske tehtävä Senk oppgave Pienennä tehtävä Minimer oppgave Nykyiselle työpöydälle Til gjeldende skrivebord Kun tehtävälista on täynnä Når oppgavelinja er full Aistikas Elegant Läpinäkyvyys For gjennomskinnelighet Tehtäväpalkki Tässä moduulissa voit määritellä KDE: n tehtäväpalkin asetuksia. Voit määritellä, näytetäänkö tehtäväpalkissa vain avoimen työpöydän vai kaikkien työpöytien ikkunat sekä valita, näytetäänkö tehtäväpalkissa ikkunalista- painike Oppgavelinje Her kan du sette opp oppgavelinja. Her finner du også oppsettsvalg slik som: om oppgavelinja skal vise alle vinduer på en gang, eller bare dem som er på det aktive skrivebordet. Du kan også bestemme om knappen Vindusliste skal vises eller ikke. kcmtaskbar kcmtaskbar KDE: n tehtäväpalkin moduuli Kontrollmodul for KDE- oppgavelinja (c) 2000 - 2001 Matthias Elter © 2000– 2001 Matthias Elter Stefan Nikolaus Stefan Nikolaus KConfigXT- muunnos KConfigXT- konvertering Tehtäväpalkki Oppgavelinje & Näytä kaikkien työpöytien ikkunat & Vis vinduer fra alle skrivebord Valitse tämä, jos haluat tehtäväpalkin näyttävän vain samat Xinemaraman ikkunat kuin tehtäväpalkissa. Oletuksena tehtäväpalkki näyttää kaikki ikkunat. Ta bort krysset her hvis du vil at oppgavelinja skal bare vise vinduer som er i samme Xinerama- skjerm som oppgavelinja. Som standard er dette slått på og alle vinduene vises. Järjestä ikkunat & työpöydän mukaan Sorter vinduene etter skrivebord Tämä valinta näyttää ikkunat tehtäväpalkissa siinä järjestyksessä kuin ne ovat työpöydällä. Tämä on valinta on oletusarvona. Valg av dette gjør at oppgavelinja viser vinduer i den rekkefølgen som skrivebordene vises. Dette er standardvalget. Poista tämä, jos haluat tehtäväpalkin näyttävän vain tämän työpöydän ikkunat. Oletuksena tehtäväpalkki näyttää kaikki ikkunat. Ta bort krysset her hvis du vil at oppgavelinja skal bare vise vinduer på gjeldende skriverbord. Standard er at oppgavelinja viser alle vinduene. Näytä ohjelmien & kuvakkeet Vis programikoner Tällä valinnalla saat tehtäväpalkkiin mukaan kuvakkeet. Oletuksena tämä on valittuna. Bruk dette valget når vindusikoner skal vises sammen med deres titler i oppgavelinja. Dette er standardvalget. Näytä & ikkunalista- painike Vis vindusliste- knappen Tämä valinta lisää tehtäväpalkkiin nappulan, joka näyttää ponnahdusvalikon kaikki ikkunat. Når dette valget er satt vil oppgavelinja vise en knapp, som når den blir klikket, viser en liste av alle vinduer i en sprettoppmeny. Näytä vain & pienennetyt ikkunat Vis bare & minimerte vinduer Valitse tämä, jos haluat tehtäväpalkin näyttävän vain pienennetyt ikkunat. Oletuksena tehtäväpalkki näyttää kaikki ikkunat. Kryss av her hvis du vil at oppgavelinja skal bare vise minimerte vinduer. Standard er at oppgavelinja viser alle vinduene. & Ryhmitä samankaltaiset ohjelmat: Samle lignende & oppgaver: Tehtävälista voi ryhmitellä samanlaiset ikkunat yhteen nappulaan. Kun yhtä tällaista ikkunaryhmänappia painetaan, ilmestyy kaikki sen ryhmän näyttävä ikkunavalikko. Tämä voi olla erityisen kätevää Näytä kaikki ikkunat asetuksella. Voit estää ryhmittelyn, ryhmitellä aina tai ryhmitellä ikkunat vain silloin kun tehtävälista on täynnä. Oletuksena ikkunat ryhmitellään silloin kun tehtävälista on täysi. Oppgavelinja kan gruppere liknende vinduer i enkle knapper. Når man trykker på en av disse vindusgruppene vil man få en meny med alle vinduene i gruppen. Dette kan være spesielt nyttig med Vis alle vinduer - valget. Man kan sette oppgavelinja til Aldri å gruppere vinduer, til Alltid å gruppere vinduer eller gruppere vinduer Når hele oppgavelinja er full. Som standard grupperes vinduer når oppgavelinja er full. Ulkoasu: Utseende: & Vasen painike: & Venstreknapp: & Keskipainike: & Midtknapp: & Oikea painike: NAME OF TRANSLATORS & Høyreknapp: NAME OF TRANSLATORS Tapio Kautto, Santeri Kannisto, Teemu Rytilahti, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Bjørn Steensrud, Knut Erik Hollund, Knut YrvinEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi, sk@ sot. com, teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi bjornst@ skogkatt. homelinux. org, khollund@ responze. net, knuty@ skolelinux. no Tyhjä tulostuskomento. Tom skriverkommando. PS- tulostin PS- skriver Postscript- tiedostojen luontiohjelma PostScript- filgenerator Ledger Ledger US Legal US Legal A3 A3 B4 B4 B5 B5 Pois käytöstä Slått av GhostScript- asetukset GhostScript- innstillinger Värisyvyys Fargedybde Ghost Scriptin lisäasetukset Andre GS- innstillinger Sivuja paperia kohden Sider per ark Vasen ja oikea marginaali (1/ 72 tuumaa) Venstre - / høyremarg (1/ 72 tommer) Ylä - ja alamarginaali (1/ 72 tuumaa) Topp - / bunnmarg (1/ 72 tommer) Tekstivalinnat Tekst- innstillinger Lähetä EOF työn jälkeen sivun poistamiseksi tulostimesta Send EOF etter jobben for å mate ut siden Korjaa portaittainen teksti Fiks trappetekst Nopea tekstitulostus (vain ei- PS- tulostimilla) Rask tekstutskrift (bare for ikke- PS- skrivere) Ohjelmaa% 1 ei löytynyt hakemistopolusta. Tarkista asennus. Programfila% 1 finnes ikke i søkestien din. Kontroller installasjonen. Paikallinen tulostin (rinnakkais, sarja, USB) Lokal skriver (parallell, seriell, USB) LPD- etäjono LPD- kø over nettverk Jaettu SMB- tulostin (Windows) SMB- delt skriver (Windows) Verkkotulostin (TCP) Nettverksskriver (TCP) Tiedostotulostin (tulosta tiedostoon) Unknown type of local printer queue Utskrift til filUnknown type of local printer queue Paikallinen tulostusjono (% 1) Lokal skriverkø (% 1) Unknown Driver Unknown Driver LPD- etäjono% 1 @% 2 LPD- kø over nettverk,% 1 @% 2 Tulostusjonohakemistoa% 1 ei voitu luoda tulostimelle% 2. Kan ikke lage køkatalog% 1 for skriveren% 2. Tulostimen% 1 tietoja ei voitu tallentaa. Kan ikke lagre informasjon for skriveren% 1. Tulostusjonohakemiston% 1 käyttöoikeuksia ei voitu muuttaa tulostimelle% 2. Kan ikke sette riktige rettigheter for køkatalog% 1 for skriveren% 2. Käyttöoikeutesi eivät riitä, tarvitset pääkäyttäjän oikeudet. Nektet tilgang: du må være root. Komentoa "% 1" ei voida suorittaa. Kan ikke kjøre kommandoen «% 1 ». Printcap- tiedostoon ei voitu kirjoittaa. Kan ikke skrive printcap- fil. Ajuria% 1 ei löydy printtool- tietokannasta. Fant ikke driveren% 1 i printtool- databasen. Tulostinta% 1 ei löytynyt printcap- tiedostosta. Fant ikke skriveren% 1 i printcap- fila. Ajuria ei löytynyt (raakatulostin) Fant ingen driver (rå skriver) Tuntematon tulostintyyppi. Ukjent skrivertype. Laiteajuria% 1 ei ole käännetty GhostScript- jakeluusi. Tarkista GhostScriptin asennus tai käytä jotain toista ajuria. Driverenheten% 1 er ikke kompilert i GhostScript- distribusjonen din. Kontroller installasjonen eller bruk en annen driver. Tulostusjonohakemistossa oleviin ajuritiedostoihin ei voida kirjoittaa. Kan ikke skrive driverassosierte filer i kømappa. APS- ajuri (% 1) APS- driver (% 1) Verkkotulostin (% 1) Nettverksskriver (% 1) Ei- tuettu ajuri:% 1 Ustøttet tilkoplingstype:% 1. Hakemistoa% 1 ei voitu luoda. Klarer ikke opprette mappa% 1. Elementti% 1 puuttuu. Mangler element:% 1. Virheellinen tulostimen ajurimääritys:% 1 Ugyldig skrivermotorspesifikasjon:% 1 Tiedostoa% 1 ei voitu luoda. Klarer ikke opprette fila% 1. APS- ajuria ei ole määritelty. APS- driveren er ikke definert. Hakemistoa% 1 ei voitu poistaa. Klarer ikke fjerne mappa% 1. Tuntematon (tuntematon tietue) Ukjent (ukjent oppføring) Etäjono (% 1) tulostimella% 2 Nettverkskø (% 1) på% 2 Paikallinen tulostin kohteessa% 1 Lokal skriver på% 1 Tuntematon tietue. Ukjent oppføring. Printcap on etätiedosto (NIS) ja siihen ei voida kirjoittaa. Printcap- fila ligger på nettverket (NIS) og kan ikke skrives til. Printcap- tiedostoa ei voitu tallentaa. Tarkista kirjoitusoikeudet tiedostoon. Kan ikke lagre printcap- fil. Se til at du har skriverettigheter til fila. Sisäinen virhe: Käsittelijää ei ole määritelty. Intern feil: Ingen håndterer valgt. Jonohakemistoa ei voitu päätellä. Tarkista asetukset. Kan ikke finne køkatalog. Sjekk innstillingene. Tulostusjonohakemistoa% 1 ei voitu luoda. Tarkista oikeudet. Kan ikke opprette kømappa% 1. Sjekk at du har rettigheter for denne operasjonen. Tulostin on luotu, mutta tulostuspalvelinta ei voitu käynnistää uudelleen.% 1 Skriveren er opprettet, men utskriftsnissen kunne ikke omstartes.% 1 Tulostusjonohakemistoa% 1 ei voitu poistaa. Tarkista kirjoitusoikeudet hakemistoon. Klarer ikke fjerne kømappa% 1. Se til at du har skriverettigheter i den mappa. & Muokkaa printcap- tietuetta... & Rediger printcap- oppføring & # 160; … Vain osaavan ylläpitäjän tulee muokata printcap- tiedostoa käsin. Muokkaaminen voi estää tulostimen toiminnan. Haluatko jatkaa? Manuell redigering av en printcap- oppføring kan føre til at skriveren slutter å virke. Det bør bare gjøres av systemadministratoren. Vil du fortsette? Tulostusjonotyyppi:% 1 Køhåndteringstype:% 1 Toimenpidettä ei tueta. Ikke støttet operasjon. Tulostusjono Kø Tulostusjonon asetukset Køinnstillinger Ohjelmaa% 1 ei löytynyt hakemistopolusta. Programfila% 1 finnes ikke i søkestien din. Riittämättömät käyttöoikeudet. Nektet tilgang. Tulostinta% 1 ei ole olemassa. Skriveren% 1 finnes ikke. Tuntematon virhe:% 1 Ukjent feil:% 1 Lprm: n suoritus epäonnistui:% 1 Kjøring av lprm mislyktes:% 1 IFHP- ajuri (% 1) IFHP- driver (% 1) Tulostimelle ei ole määritelty ajuria. Tulostin voi olla raakatulostin. Ingen driver er definert for den skriveren. Den kan være en råskriver. LPRngTool yleinen ajuri (% 1) Fellesdriver « LPRngTool » (% 1) Verkkotulostin Nettverksskriver Sisäinen virhe. Intern feil. Ohjelmaa foomatic- datafile ei löytynyt hakemistopolusta. Tarkista, että Foomatic on oikein asennettu. Finnerer ikke programfila foomatic- datafile i søkestien (PATH). Kontroller at foomatic er rett installert. Foomatic- ajuria [% 1,% 2] ei voitu luoda. Joko ajuria ei ole olemassa, tai toimenpiteeseen ei ole tarvittavia oikeuksia. Kan ikke opprette Foomatic- driveren [% 1,% 2]. Enten finnes ikke driveren eller så har ikke du tilstrekkelige rettigheter til å utføre operasjonen. Sinulla ei todennäköisesti ole toimenpiteen edellyttämiä oikeuksia. Du har trolig ikke rettighet til å gjennomføre operasjonen. Ohjelmaa lpdomatic ei löytynyt. Tarkista, että Foomatic on oikein asennettu, ja että lpdomatic on asennettu normaaliin paikkaan. Finner ikke lpdomatic. Se til at Foomatic er rett installert og at lpdomatic er installert på en standardplass. Ajuritiedostoa% 1 ei voitu poistaa. Kan ikke slette driverfila% 1. Lisänimet: Aliaser: Boole Boolsk Printcap- tietue:% 1 Printcap- oppføring:% 1 Sijainti kuvaa valitun tulostimen fyysistä sijaintia. Sijaintikuvauksen on kirjoittanut tulostuspalvelimen ylläpitäjä. Kuvaus voidaan jättää tyhjäksi. Skriverplassering: Plassering kan beskrive hvor den valgte skriveren står. Plasserings- beskrivelsen lages av den som administrerer utskriftssystemet (eller blir stående ikke utfylt). Tyyppi ilmoittaa tulostimesi tyypin. Skrivertype: Typen viser skrivertype. Tila kuvaa tulostusjonoa tulostuspalvelimella (joka voi olla oma koneesi). Tila voi olla "vapaa", "käsitellään", "pysähtynyt" tai" tauko ". Skriverstatus: status viser tilstanden til utskriftskøen på skrivertjeneren (som kan være din maskin lokalt). Tilstanden kan være « klar », « jobber », « stoppet », « pause », eller liknende. Kommentti kuvaa valittua tulostinta. Kommentin on kirjoittanut tulostuspalvelimen ylläpitäjä. Se on saatettu jättää myös tyhjäksi. Skriverkommentar: Kommentar kan beskrive valgt skriver. Kommentar blir lagt til av den som administrerer utskriftssystemet (eller kan være ikke utfylt). Tästä pudotusvalikosta voit valita tulostimen, jolla asiakirjasi tulostetaan. Jos voit valita ainoastaan jonkun KDE: n erikoistulostimista, jotka tallentavat asiakirjan levylle PostScript - tai PDF- muodossa, tai lähettävät asiakirjan sähköpostilla PDF- liitteenä, sinulta puuttuu oikea tulostin. Voit...... joko asentaa paikallisen tulostimen KDE: n ohjatulla tulostimen lisäämisellä (CUPS - ja RLPR- tulostusjärjestelmille) napsauttamalla Ominaisuudet- painiketta,... tai yhdistää etä- CUPS- palvelimelle napsauttamalla alla olevaa Järjestelmän valinnat - painiketta. Napsauta avautuvasta ikkunasta CUPS- palvelin- kuvaketta ja täytä tarvittavat tiedot etätulostusjärjestelmän käyttämiselle. Skrivervelgermeny: Bruk denne kombinasjonsboksen for å velge skriver som skal skrive ut. Om du bare finner KDE spesialskriver -- som lager utskriftsjobber til disk (som PostScript - eller PDF- filer), eller leverer jobber via e- post (som PDF- vedlegg) -- men mangler en ekte skriver, må du & # 160; … & # 160; … enten lage en lokal skriver med hjelp av KDEs veiviser for å legge til skriver som er tilgjengelig for CUPS og RLPR utskriftssystemer (trykk knappen til venstre for knappen « Egenskaper »), & # 160; … eller kan du prøve å koble til en ekstern CUPS- skrivertjener ved å trykke Systemvalg & # 160; … knappen under. Et nytt vindu åpner: Trykk på CUPS- tjener - ikonet og fyll inn passende informasjon til ekstern tjener. Merk: det kan hende du får kontakt med en CUPS- tjener men ikke får en skriverliste. Om dette skjer kan KDEPrint tvinges til å gjenlaste oppsettsfila. For å gjenlaste oppsettsfila, start kprinter på nytt, eller bytt vekk utskriftssystemet fra CUPS og tilbake igjen. Bytte av utskriftssytem kan gjøres ved å velge menyen i bunnen av dette vinduet. Tulostuksen ominaisuudet: Tästä painikkeesta pääset muokkaamaan kaikkia tulostusasetuksia. Utskriftsegenskaper: Knappen gir tilgang til alle støttede innstillinger for utskriftsjobbene. Tämä painike vähentää saatavilla olevat tulostimet ennalta määritettyyn lyhyeen ja kätevään luetteloon. Tämä on erityisen kätevää yritysympäristöissä, joissa on lukuisia tulostimia. Oletuksena näytetään kaikki tulostimet. Voit luoda henkilökohtaisen luettelon napsauttamalla Järjestelmäasetukset - painiketta tämän ikkunan alaosassa ja valitsemalla "Suotimet" (vasemmasta sarakkeesta KDE: n tulostuksenhallinnan asetusikkunassa). Velg visning av lista med skrivere Knappen reduserer lista over synlige skrivere til en kortere, mer passende, forhåndsbestemt liste. Dette er nyttig i bedrifter med mange skrivere. Standarden er å vise alle skrivere. Du kan lage en personlig filtrert liste ved å trykke på « Systemvalg & # 160; … » - knappen i bunnen av dette vinduet. I det nye vinduet velges « Filter » (venstrekolonne i dialogen KDE utskriftsoppsett. Merk: Når denne knappen trykkes uten at det er laget en personlig « utvalgt oversikt », forsvinner alle skrivere fra visningen. (Trykk knappen igjen for å se alle skriverne.) KDE Tulostimen lisäysvelhoTämä painike käynnistää KDE: n tulostimen lisäysvelhon. Käytä velhoa sekä CUPS - tai RLPR- järjestelmää lisätäksesi paikallisen tulostimen järjestelmään. Huomaaa, että lisäysvelho ei toimi, ja tämä painike on passivoitu, jos käytössäsi on geneerinen LPD, LPRng tai tulostus ulkoisen ohjelman kautta. KDEs veiviser for å legge til skriver Knappen starter KDEs veiviser for å legge til skriver. Bruk veiviseren (med « CUPS » eller « RLPR ») for å legge til lokalt definert skrivere til systemet. Merk: Veiviseren virker ikke, og denne knappen er slått av hvis det brukes « Generisk LDP », « LPRng », eller « Skriv ut gjennom ekstern program ».) Ulkoinen tulostuskomento Voit syöttää minkä tahansa komentorivikomennon, joka toimisi pääteikkunassa (esim. Konsolessa). Esimerkiksi: a2ps - P & lt; tulostimen nimigt; -- medium=A3. Ekstern utskriftkommando Legg til en hvilken som helst kommando som også kan skrive ut i et konsoll - vindu. Eksempel: a2ps - P & lt; skrivernavngt; -- medium=A3. Muut tulostusasetukset Tästä painikkeesta pääset muokkaamaan kaikkia tulostusasetuksia. Flere innstillinger for utskriftsjobber Knappen gir tilgang til alle tilleggsinnstillinger for utskrift. Järjestelmäasetukset: Tämä painike avaa ikkunan, josta voit määritellä erilaisia tulostusjärjestelmän asetuksia. Esimerkkejä: Sisällyttävätkö KDE- ohjelmat kaikki kirjasimet luomiinsa PostScript- tiedostoihin? Käyttääkö KDE ulkoista PostScript- näytintä, kuten gv: tä esikatseluun? Käyttääkö KDEPrint paikallista vai etäkoneen CUPS- palvelinta? Ja paljon muita asetuksia... Systemvalg: Knappen starter et nytt vindu for justering av forskjellige innstillinger til utskriftssystemet. Blant dem: Skal KDE- program ta med alle skrifter i PostScript som lages ved utskrift? Skal KDE bruke en ekstern PostScript- framviser som gv for forhåndsvisning? Skal KDE- utskrift bruke en lokal eller ekstern CUPS- tjener?, og mye annet & # 160; … Ohje: Tästä painikkeesta pääset KDEPrintin käyttöohjeeseen. Hjelp: Knappen fører til den komplette hjelpeteksten for KDE- utskrift. Peruuta: Tämä painike peruuttaa tulostuksesi ja sulkee kprinter- ikkunan. Avbryt: Knappen avbryter utskriftsjobber og avslutter kprinter- vinduet. Tämä painike lähettää työn tulostettavaksi. Jos lähetät muita kuin PostScript- tiedostoja, sinulta saatetaan kysyä, haluatko KDE: n vai tulostusjärjestelmän (kuten CUPS: n) muuntavan tiedoston PostScript- muotoon. Skriv ut: Knappen sender jobben til en utskriftsprosess. Om du sender en ikke- PostScript- fil, må du kanskje avgjøre om KDE skal gjøre om fila til PostScript, eller om undersystemet for utskrift (som CUPS) skal gjøre det. Jos valitset tämän kohdan, tulostusikkuna jää auki Tulosta- painikkeen painamisen jälkeen. Tämä on erityisen kätevää, jos muokkaat erilaisia tulostusasetuksia (kuten värien sävyä mustesuihkutulostimelle) tai haluat lähettää työsi nopeasti peräkkäin eri tulostimille. Holde utskriftsdialogen åpen Om dette valget krysses av, vil utskriftsvinduet bli stående etter at Utskrift - knappen er trykket. Dette er spesielt nyttig ved utprøving av forskjellige innstillinger (som fargetilpassinger for en blekkskriver) eller om en jobb skal sendes flere skrivere (en etter en) for å fullføre raskere. Tulostustiedoston nimi ja polku: Tulostustiedosto näyttää, mihin KDE: n erikoistulostimella ("Tulosta PostScript- tiedostoon" tai "Tulosta PDF- tiedostoon") tulostettu tiedosto tallennetaan. Valitse tiedoston nimi ja sijainti käyttämällä painiketta ja/ tai muokkaamalla oikealla olevaa tekstikenttää. Navn og sti til utfil: « Utfil: » viser hvor fila lagres ved valget « Skriv til fil » ved bruk av en av KDEs Spesielle skrivere med navn som « Skriv til fil (PostScript) » eller « Skriv til fil (PDF) ». Velg et navn og sted som passer ved å bruke knappen og/ eller rediger linja til høyre. Tulostustiedoston nimi ja polku: Kirjoita tähän haluamasi hakemisto ja tiedoston nimi. (Käytettävissä vain "Tulosta tiedostoon" - toiminnon kanssa) Navn & # 160; og & # 160; sti til & # 160; utfil: Rediger denne linja for å lage en sti og filnavn som passer. (Bare tilgjengelig ved « Skriv til fil ») Selaa hakemistoja: Tämä painike avaa tiedostonäkymän, josta voit valita hakemiston ja tiedoston nimen tiedostoon tulostettavalle asiakirjalle. Bla & # 160; gjennom & # 160; mapper: Knappen åpner dialogen « Åpne fil » der du kan velge en mappe og et filnavn der « Skriv til fil » - jobben skal lagres. Lisää tiedosto tulostustyöhön Tämä painike avaa tiedostonavausikkunan, josta voit valita tulostettavan tiedoston. Huomaa, että voit valita ASCII - tai kansainvälisen tekstin, PDF -, PostScript -, JPEG -, TIFF -, PNG -, GIF - tai monia muita graafisia formaatteja. voit valita eri tiedostoja eri hakemistoista ja lähettää ne kerralla tulostusjärjestelmälle. Legg & # 160; fil & # 160; til & # 160; jobb & # 160; Knappen åpner dialogen « Åpne fil » der du kan velge en fil som skal skrives ut. Merk at du kan velge ASCII eller Internasjonal tekst, PDF, PostScript, JPEG, TIFF, PNG, GIF og mange andre grafiske formater. du kan velge flere filer fra forskjellige stier og sende dem som én flerfils- jobb til utskriftssystemet. Esikatselu Valitse tämä, jos haluat esikatsella ennen tulostusta. Esikatselun avulla voit esimerkiksi tarkistaa, että suunnittelemasi julisteen tai kirjasen asettelu näyttää sellaiselta, kuin mitä odotatkin. Näin säästät tulostuspaperia. Voit myös peruuttaa tulostuksen, jos jotain näyttää olevan vialla. Huomaa, että esikatselutoiminto on käytössä vain KDE- ohjelmien käynnistämien tulostustöiden osalta. Jos käynnistät kprinter- ohjelman komentoriviltä, tai jos käytät kprinter- ohjelmaan muiden kuin KDE- ohjelmien tulostuskomentona (esim. Acrobat Reader, Firefox tai OpenOffice), ei esikatselu ole mahdollista. Forhåndsvisning Kryss av her hvis du vil se en forhåndsvisning av utskrifta. I en forhåndsvisning kan du se om en « plakat » eller « brosjyre » - utskrift ser ut slik du ønsker det uten å kaste bort papir først. Du kan også avbryte jobben hvis noe ser galt ut. Merk: Forhåndsvisningen (og denne avkryssingsboksen) er bare synlig for utskriftsjobber laget i KDE- programmer. Hvis du starter kprinter fra kommandolinja, eller bruker kprinter som utskriftskommando for ikke- KDE- programmer (som Acrobat Reader, Firefox eller OpenOffice. org), så er forhåndsvisning ikke mulig her. Aseta oletustulostimeksi Jos napsautat tätä painiketta, nykyinen tulostin määritellään käyttäjän oletustulostimeksi. (Painike näkyy vain jos Järjestelmäasetukset -- > Yleiset -- > Sekalaista: Oletuksena sovelluksessa edellisellä kerralla käytetty tulostin ei ole valittuna) Velg & # 160; som & # 160; standardskriver Knappen gjør den markerte skriveren til brukerens standardskriver. Merk: (For at denne knappen skal synes, må du ta vekk kryss ved valget Systemvalg … -- > Generelt -- > Forskjellig « Standard er siste skriver som ble brukt i programmet »). & Nimi: Status & Navn: Status Tila: Tilstand: Fyysinen sijainti: Plassering: & Järjestelmäasetukset Systemvalg Aseta & oletukseksi Bruk som standard Vaihda tulostinluettelon näkymää Slå av/ på visning av utvalgte skrivere Lisää tulostin... Legg til skriver & # 160; … & Tulostustiedosto: & Utfil: & Tulostuskomento: Utskriftskommando: Näytä/ piilota lisäasetukset Vis/ skjul avanserte valg & Jätä ikkuna auki tulostamisen jälkeen & Hold dette dialogvinduet åpent etter utskrift Tapahtui virhe haettaessa tulostinlistaa: Feil ved henting av skriverlista: Kohdetiedoston nimi on tyhjä. Filnavnet til utfila er tomt. Tähän tiedostoon ei ole kirjoitusoikeuksia. Du har ikke skriverettigheter til denne fila. Tuloshakemistoa ei ole olemassa. Utdatamappa finnes ikke. Tähän hakemistoon ei ole kirjoitusoikeuksia. Du har ikke skriverettigheter i den mappa. & Valinnat > > & Valg > > Alustetaan tulostusjärjestelmää... Klargjør utskriftsystemet & # 160; … Tulosta tiedostoon Utskrift til fil Välittömästi Med en gang Ei koskaan (pidä pysyvästi) Aldri (uavgrenset venting) Päivä Dagtid Ilta (työajan päätyttyä) Kveldskift (16- 00) Yö (puolenyön jälkeen) Nattskift (00- 08) Määritelty aika Oppgitt tid & Ajastettu tulostus: & Planlegg utskrift: & Laskutustiedot: Avregningsinformasjon: & Kansi/ loppulehden otsikko: & Topp - / bunntekst: & Työn tärkeysjärjestys: & Jobbprioritet: Annettu aika on virheellinen. Den oppgitte tiden er ikke gyldig. Ei lisäsivuja Ingen banner Salainen Gradert Standardi Standard Erittäin salainen Svært hemmelig Julkinen Ugradert Lisäsivujen valinta Bannervalg & Aloituslisäsivu: & Startbanner: & Lopetuslisäsivu: Sluttbanner: Valitse oletuslisäsivut, jotka liitetään tähän tulostimeen. Nämä sivut lisätään jokaisen tulostuksen alkuun ja/ tai loppuun. Jos et halua käyttää näitä lisäsivuja, valitse Ei lisäsivuja. Velg standardbannerne som hører til denne skriveren. Disse bannerne blir satt inn før og/ eller etter hver utskriftsjobb som blir sendt til skriveren. Dersom du ikke vil bruke bannere, velg Ingen banner. Vie tulostinajuri Windows- asiakkaille Eksporter skriverdriver til Windows- klienter & Samba- palvelin: & Samba- tjener: Samba- palvelin Adobe Windows PostScript - ajurit ja CUPS- tulostimen PPD viedään [print$] erikoisjakoon Samba- palvelimella (vaihtaaksesi lähde- CUPS- palvelinta, käytä Ohjauskeskus - > CUPS- palvelin valintaa ensin). [print$] jaon tulee olla olemassa Samba- palvelimella ennen Vie painikkeen napsauttamista. Samba- tjener Adobe PostScript- driverfiler for Windows og PPD- fila til CUPS- skriveren blir eksporterte til den spesielle ressursen [print$] på Samba- tjeneren. Bruk Sett opp behandler & # 160; → CUPS- tjener for å endre kilde- CUPS- tjeneren.) Den delte ressursen [print$] må finnes på Samba- siden før du trykker på knappen Eksporter nedenfor. Samba- käyttäjänimi Käyttäjällä tulee olla kirjoitusoikeudet [print$] jakoon Samba- palvelimella. [print$] jaossa on myös haettavissa Windows- ajurit tulostimelle. Tämä ikkuna ei toimi Samba- palvelimilla, joka on asetettu tilaan security = share (mutta toimii asetuksella security = user). Samba- brukernavn Brukere må ha skrivetilgang til den delte ressursen [print$] på Samba- tjeneren. [print$] inneholder skriverdrivere som er forberedte for nedlasting til Windows- klienter. Dette dialogvinduet fungerer ikke for Samba- tjenere som er satt opp med security = share (men virker fint med security = user). Samba- salasana Samba- asetus encrypt passwords = yes (oletus) vaatii komennon smbpasswd - a [username] käyttämistä salattujen Samba- salasanojen luomiseksi. Samba- passord Samba- innstillinga encrypt passwords = yes (standard) krever at du tidligere har brukt kommandoen smbpasswd - a [brukernavn] for å lage et kryptert Samba- passord som Samba kan kjenne igjen. Luodaan kansiota% 1 Lager mappa% 1 Lähetetään tiedostoa% 1 Laster opp% 1 Asennetaan ajuria tulostimelle% 1 Installerer driver for% 1 Asennetaan tulostinta% 1 Installerer skriveren% 1 Ajuri vietiin onnistuneesti. Vellykket eksport av driver. Toimenpide epäonnistui. Mahdollisia syitä ovat riittämättömät oikeudet tai virheelliset Samba- asetukset (katso cupsaddsmb - käyttöohjetta saadaksesi tarkempia tietoja, tarvitset CUPS - version 1. 1. 11 tai uudemman). Voit yrittää uudelleen toisella käyttäjätunnuksella tai salasanalla. Operasjonen mislyktes. Dette kan være fordi du ikke har tilgang, eller fordi Samba- oppsettet er feil. (Se man- siden cupsaddsmb for detaljert informasjon. Du trenger CUPS versjon 1. 1. 11 eller nyere.) Du vil kanskje prøve igjen med annet brukernavn og passord. Toimenpide keskeytetty (prosessi tapettu). Operasjonen avbrutt (prosess drept). Toimenpide epäonnistui.% 1 Operasjonen mislyktes.% 1 Olet viemässä ajuria% 1 Windows- asiakkaalle Samban kautta. Tämä toiminto vaatii Adobe PostScript - ajurin, uuden version Samba 2. 2. x: ta ja käynnissä olevan SMB- palvelun. Napsauta Vie - painiketta aloittaaksesi operaatio. Lue cupsaddsmb - manuaalisivu Konquerorissa tai kirjoita man cupsaddsmb pääteikkunassa saadaksesi lisätietoja. Du er i ferd med å dele% 1 - driveren med en Windows- klient gjennom Samba. Denne operasjonen krever Adobe PostScript Driver, Samba versjon 2. 2. x og en SMB- tjeneste som kjører på måltjeneren. Trykk på Eksporter for å starte operasjonen. Les manualsiden cupsaddsmb i Konqueror eller skriv man cupsaddsmb i et konsollvindu for å lære mer om denne funksjonen. Joitakin ajuritiedostoja puuttuu. Saat ne Adoben kotisivulta. Katso cupsaddsmb - manuaalisivu saadaksesi tarkempia tietoja (tarvitset CUPS - version 1. 1. 11 tai uudemman). Noen driverfiler mangler. Du kan finne dem på Adobe - nettstedet. Se cupsaddsmb - mansiden for flere detaljer. (Du trenger CUPS versjon 1. 1. 11 eller nyere.) Valmistaudutaan lähettämään ajuria palvelimelle% 1 Forbered opplasting av driver til vert% 1 Tulostimelle% 1 ei löydetty ajuria. Fant ikke driveren for skriveren% 1. Valmistaudutaan asentamaan ajuria palvelimelle% 1 Forbered installering av driver på verten% 1 IPP- etätulostimen valinta Valg av IPP- skriver over nettverk Valitse tulostin. Du må velge en skriver. Sinulla ei ole tähän resurssiin käyttöoikeuksia. Du har ikke rettighet til å skrive til ressursen. Sinulla ei ole tähän resurssiin käyttöoikeuksia. Du har ikke tilgangsrettighet til ressursen. Pyydettyä toimenpidettä ei voitu suorittaa. Klarte ikke fullføre den etterspurte operasjonen. Pyydettyä palvelua ei ole saatavilla. Den etterspurte tjenesten er ikke tilgjengelig nå. Valittu tulostin ei hyväksy tulostuksia. Mål- skriveren tar ikke i mot utskriftsjobber. Yhdistäminen CUPS- palvelimeen epäonnistui. Tarkista, että CUPS- palvelin on oikein asennettu ja käynnissä. Tilkobling til CUPS- tjeneren mislyktes. Kontroller at CUPS- tjeneren er riktig installert og kjører. IPP- pyyntö epäonnistui tuntemattomasta syystä. IPP- forespørselen mislyktes av ukjent grunn. Ominaisuus Attributt Arvot Verdier & Jakso: & Periode: & Kokorajoitus (kt) & Størrelsesgrense (KB): & Sivun raja: Sidegrense: Kiintiöt Kvoter Kiintiöiden asetukset Kvoteinnstillinger Ei kiintiötä Ingen kvote IPP- etäpalvelin IPP- tjener over nettverk Anna tulostinta ohjaavan IPP- palvelimen tiedot. Ohjattu toiminto tarkistaa palvelimen, ennen kuin jatketaan. Oppgi informasjon for IPP- tjeneren som styrer skriveren. Veiviseren vil prøve å koble til tjeneren før den forsetter. Tyhjä palvelimen nimi. Tomt tjenernavn. Virheellinen porttinumero. Feil portnummer. Ei voitu yhdistää kohteeseen% 1 portissa% 2. Kan ikke koble til% 1 på port% 2. Alkulehdet Bannere Lisäsivujen asetukset Bannerinnstillinger IPP- raportti IPP- rapport Sisäinen virhe: Ei voitu luoda HTML- raporttia. Intern feil: Kan ikke lage HTML- rapport. Käyttäjien käyttöasetukset Innstillinger for brukertilgang Sallitut käyttäjät Brukere med tilgang Estetyt käyttäjät Brukere uten tilgang Määrittele tämän tulostimen sallittujen/ estettyjen käyttäjien ryhmä. Her definerer du en gruppe brukere som kan eller ikke kan bruke skriveren. Tekstimuoto Tekstformat Syntaksin korostus Syntaksmerking & Merkkejä tuumaa kohti: & Tegn per tomme: & Rivejä sivua kohti: & Linjer per tomme: & Sarakkeet: Kolonner: & Pois käytöstä & Av & Käytössä & På CUPS- kansion asetukset Innstillinger for CUPS- mappe Asennuskansio Installasjonsmappe Oletusasennus (/) Standardinstallasjon (/) Ylimääräiset tagit Tilleggstagger Tagin nimi ei saa sisältää välilyöntejä:% 1. Taggnavnet kan ikke inneholde mellomrom, tabulatorer eller sitattegn:% 1. & CUPS- etäpalvelin (IPP/ HTTP) & CUPS- tjener over nettverk (IPP/ HTTP) & Verkkotulostin IPP: llä (IPP/ HTTP) Nettverksskriver med & IPP (IPP/ HTTP) & Sarjaportti fax/ modeemitulostin Seriell faks/ modem- skriver & Muu tulostintyyppi Annen skrivertype & Tulostimien luokka Skriverklasse Tapahtui virhe haettaessa tulostinlistaa: Feil ved henting av lista av tilgjengelige bakstykker: Tärkeysjärjestys Prioritet Laskutustiedot Regningsinformasjon Fax- sarjaporttilaite Seriell faksenhet Valitse laite, johon faksi/ modeemi on liitetty. Velg enheten den serielle faksen/ modemet er koblet til. Valitse laite. Du må velge en enhet. cupsdconf- kirjastoa ei löytynyt. Tarkista asennus. Finner ikke cupsdconf- biblioteket. Kontroller installasjonen. Symbolia% 1 ei löytynyt cupsdconf kirjastosta. Finner ikke symbolet% 1 i cupsdconf- biblioteket. & Vie ajuri... & Eksporter driver & # 160; … & Tulostimen IPP- raportti... & Skriver- IPP- rapport % 1: n IPP- raportti IPP- rapport for% 1 Tulostimen tietoja ei voitu hakea. Virhe vastaanotettu: Kan ikke hente skriverinformasjon. Feil mottatt: Palvelin: Tjener IPP- pyyntö epäonnistui tuntemattomasta syystä. IPP- forespørselen mislyktes av ukjent grunn Yhteys CUPS- palvelimeen epäonnistui. Tarkista, että CUPS- palvelin on oikein asennettu ja käynnissä.. Virhe:% 1. Tilkobling til CUPS- tjeneren mislyktes. Kontroller at CUPS- tjeneren er riktig installert og kjører. Feil:% 1. yhteys torjuttu nektet tilgang palvelinta ei löytynyt. fant ikke vert Yhteys CUPS- palvelimeen epäonnistui. Tarkista, että CUPS- palvelin on oikein asennettu ja käynnissä.. Virhe:% 1. Tilkobling til CUPS- tjeneren mislyktes. Kontroller at CUPS- tjeneren er riktig installert og kjører. Feil:% 2:% 1 HP- GL/ 2- valinnat HP- GL/ 2- valg & Käytä vain mustaa kynää Bruk bare svart penn & Sovita sivulle & Tilpass plotting til siden & Kynän leveys: & Pennbredde: IPP- tulostimen tiedot IPP- skriverinformasjon & Tulostimen URI: & Skriver- URI: Anna suoraan tulostimen URI, tai etsi tulostin verkosta. Oppgi URI- en til skriveren direkte eller bruk funksjonen for å lete på nettverket. IPP- raportti & IPP- rapport Määrittele tulostimen URI. Du må oppgi en skriver- URI. Ei tulostimia tässä osoitteessa/ portissa. Unknown host - 1 is the IP Fant ingen skriver på denne adressen/ porten. Unknown host - 1 is the IP (% 1) < Ukjent > (% 1) Sijainti:% 1 Plassering:% 1 Vapaana Passiv Käsitellään... Unknown State Behandler & # 160; … Unknown State Tila:% 1 Status:% 1 Tulostimen tietoja ei voitu hakea. Tulostin vastasi:% 1 Kan ikke hente skriverinfo. Skriveren svarte:% 1 Raporttia ei voitu luoda. IPP- pyyntö hylätty viestillä:% 1 (0x% 2). Kan ikke lage rapport. IPP- spørringen mislykket med meldinga% 1 (0x% 2). URI- valinta URI- valg Anna asennettavan tulostimen URI. Esimerkiksi: smb: // [login [: passwd] @] server/ printer lpd: // server/ queue parallel: / dev/ lp0 Skriv URI- en som svarer til skriveren som skal installeres. Eksempel: smb: // [login [: passwd] @] server/ printer lpd: // server/ queue parallel: / dev/ lp0 CUPS- palvelin% 1:% 2 CUPS- tjener% 1:% 2 & Palvelin: & Vert: & Säilö salasanat asetustiedostoon Lagre passordet i oppsettsfila & Käytä nimettömänä Bruk & anonym tilgang sekunti( a) sekund( er) minuutti( a) minutt( er) tunti( a) time( r) päivä( ä) dag( er) viikko( a) uke( r) kuukausi / - tta måned( er) Tulostimen kiintiöasetukset Innstillinger for skriverkvote Aseta tulostusrajoitus tälle tulostimelle. Arvo 0 tarkoittaa, ettei kiintiöitä käytetä. Tämä vastaa Ei kiintiötä (- 1) - arvon asettamista kiintiöjaksoksi. Kiintiörajat määritellään käyttäjää kohti ja ne tulevat voimaan kaikille käyttäjille. Velg kvoten for denne skriveren her. En grense på 0 betyr at ingen kvote blir brukt. Det er det samme som om kvoteperioden er satt til Ingen kvote (- 1). Kvotegrensene blir definerte for hver bruker og brukt på alle brukerne. Määrittele ainakin yksi kiintiöraja. Du må minst oppgi en kvotegrense. CUPS- palvelin CUPS- tjener CUPS- palvelimen asetukset Innstillinger for CUPS- tjener Kaikki käyttäjät sallittu Alle brukerne har tilgang & Sävy (Värikierto): & Nyanse (fargerotasjon): & Kylläisyys: & Metning: & Gamma (värin oikaisu): & Gamma (fargeretting): & Oletusasetukset & Standardinnstillinger Todellinen kuvakoko Naturlig bildestørrelse Tarkkuus (ppi) Oppløsning (ppt) % sivusta Prosentdel av siden % luonnollisesta kuvakoosta Prosentdel av virkelig størrelse & Kuvakoon tyyppi: Type & bildestørrelse: Työraportti Jobbrapport Työtietoja ei voitu hakea: Kan ikke hente jobbinformasjon: & IPP- työraportti... IPP- jobbrapport & Nosta tärkeysarvoa & Høyere prioritet & Laske tärkeysarvoa & Lavere prioritet & Muokkaa ominaisuuksia... & Rediger attributter & # 160; … Työn tärkeysjärjestystä ei voitu muuttaa: Kan ikke endre jobbprioriteten: Tulostinta% 1 ei löytynyt. Finner ikke skriveren% 1. Työn% 1 @% 2 (% 3) ominaisuudet Attributter til jobb% 1 @% 2 (% 3) Tulostustyön ominaisuuksia ei voitu asettaa. Kan ikke sette jobbattributter: Tulostinta ei ole määritelty kokonaan. Yritä asentaa se uudelleen. Skriveren er ikke fullstendig definert. Prøv å installere den om igjen. LPD- etäjonon asetukset Innstillinger for LPD- kø over nettverk Tyhjä palvelinnimi. Tomt vertsnavn. Tyhjä jonon nimi. Tomt kønavn. Etäjono% 1 tulostimella% 2 Nettverkskø% 1 på% 2 Ei esimääriteltyjä tulostimia Ingen forhåndsdefinerte skrivere Jono Kø Tyhjä tulostimen nimi. Tomt skrivernavn. Tulostinta ei löytynyt. Fant ikke skriver. Ei toteutettu. Ikke implementert ennå. RLPR- välityspalvelimen asetukset Innstillinger for RLPR- mellomtjener Välityspalvelimen asetukset Mellomtjenerinnstillinger & Käytä välityspalvelinta & Bruk mellomtjener Tiedoston siirto epäonnistui. Filoverføring mislyktes. Epänormaali prosessin keskeytys (% 1). Unormal prosessavslutning (% 1). Ohjelman% 1 suoritus epäonnistui viestillä:% 2 % 1: Kjøring mislyktes, med melding:% 2 Tapahtui tulostusvirhe. Järjestelmältä vastaanotettu virhe:% 1 Utskriftsfeil. Feilmelding fra systemet:% 1 KDE: n tulostuspalvelin ei voi lukea joitain tulostettavia tiedostoja. Tämä voi tapahtua, jos yrität tulostaa eri käyttäjänä kuin olet kirjautunut sisään. Anna pääkäyttäjän salasana jatkaaksesi tulostusta. KDE- utskriftssystemet kan ikke lese enkelte av filene som skal skrives ut. Dette kan skje dersom du prøver å skrive ut som en annen bruker enn den som er logget inn. For å fortsette må du oppgi root- passordet. Anna pääkäyttäjän salasana Oppgi root- passordet Tulostimen tila -% 1 Utskriftsstatus –% 1 Tulostusjärjestelmä Utskriftssystem Tunnistaminen epäonnistui (käyttäjänimi=% 1) Mislykket autentisering (brukernavn=% 1) Pysäytetty Holdt tilbake Peruutettu Avbrutt Keskeytetty Kuttet Suoritettu Fullført EPSON InkJet - tulostinapuohjelma Verktøy for EPSON- blekkskrivere & Käytä suoraa yhteyttä (saattaa vaatia pääkäyttäjän oikeuksia) Bruk direkte tilkobling (trenger kanskje root- tilgang) & Puhdista tulostuspää Rens skriverhode & Tulosta tulostuspään testikuvio Skriv ut & dysetestmønster & Kohdista tulostuspää Juster & utskriftshodene & Mustetaso Blekknivå & Tulostimen tunnistus Skriveridentifikasjon Sisäinen virhe: Ei asetettua laitetta. Intern feil: Ingen enhet valgt. Ei tueta yhteystyyppiä% 1 Ustøttet tilkoblingstype:% 1 Prosessi escputil on vielä käynnissä. Odota sen loppumista ennen jatkamista. En escputil- prosess kjører ennå. Du må vente til denne er ferdig før du fortsetter. Ohjelmaa escputil ei löytynyt hakemistopolusta. Varmista, että gimp- print on asennettu, ja että escputil on hakemistopolussa. Programmet escputil finnes ikke i søkestien i miljøvariabelen PATH. Se til at gimp- print er installert og at escputil ligger i søkestien. Sisäinen virhe: Escputil- prosessia ei voitu käynnistää. Intern feil: Kan ikke starte escputil- prosessen. Operaatio loppui virheellisesti. Operasjonen stoppet med feil. Tulostin% 1 on jo olemassa. Haluatko korvata nykyisen tulostimen uudella? Skriveren% 1 finnes fra før. Om du fortsetter, vil du skrive over den gamle skriveren. Vil du fortsette? Alustetaan hallintaa... Klargjør behandleren & # 160; … & Kuvakkeet, Lista, Puu & Ikon, Liste, Tre Käynnistä/ Pysäytä tulostin Start/ stopp skriver & Käynnistä tulostin & Start skriver & Pysäytä tulostin Stopp skriver Käytä/ Älä käytä töiden jonotusta Slå på/ av jobbkø & Käytä töiden jonotusta Slå & på jobbkø & Älä käytä töiden jonotusta Skru av jobbkø & Lisää tulostin/ luokka... Legg til & skriver/ klasse & # 160; … Lisää & erikoistulostin (pseudotulostin)... Legg til spesiell skriver (pseudoskriver) & # 160; … Aseta & paikalliseksi oletukseksi Bruk som & lokal standard Aseta & käyttäjän oletukseksi Bruk som standard for & bruker & Kokeile tulostinta... & Test skriver & # 160; … & Asetustenhallinta... Set opp behandler & # 160; … Alusta Hallinta/ Näkymä Klargjør behandler/ visning & Pysty, Vaaka & Stående, Liggende & Uudelleenkäynnistä palvelin & Start tjener om igjen & Palvelinasetukset Sett opp & tjener & # 160; … & Näytä työkalurivi Vis & verktøylinje & Näytä työkalurivi Vis & menyverktøylinje Näytä & tulostimen yksityiskohdat Vis skriverdetaljer Käytä/ poista tulostimen & suodatus Slå av/ på skriverfiltrering % 1- käyttöohje % 1- handbok % 1: n & Web- sivusto % 1 & nettsted & Tulostintyökalut & Skriververktøy Tulostuspalvelin Utskriftstjener Tulostuksenhallinta Utskriftsbehandler Tapahtui virhe haettaessa tulostinlistaa. Feil ved henting av skriverlista. Tulostimen% 1 tilaa ei voitu muuttaa. Kan ikke endre skrivertilstanden for% 1. Haluatko varmasti poistaa% 1: n? Vil du virkelig fjerne% 1? Erikoistulostinta% 1 ei voitu poistaa. Kan ikke fjerne spesialskriveren% 1. Tulostinta% 1 ei voitu poistaa. Kan ikke fjerne skriveren% 1. Tulostimen% 1 asetuksia ei voitu muuttaa. Kan ikke endre skriverinnstillingene for% 1. Tulostimelle% 1 ei voitu ladata oikeaa ajuria. Kan ikke laste en gyldig driver for skriveren% 1. Tulostinta ei voitu luoda. Kan ikke opprette skriver. Tulostinta% 1 ei voitu asettaa oletukseksi. Kan ikke definere skriveren% 1 som standard. Olet tulostamassa testisivua tulostimelle% 1. Haluatko jatkaa? Du er i ferd med å skrive ut en testside på% 1. Vil du fortsette? Testisivu lähetetty tulostimelle% 1. Vellykket sending av testside til skriveren% 1. Tulostinta% 1 ei voitu testata. Kan ikke teste skriveren% 1. Sisäinen virhe (ei virheviestiä). Intern feil (ingen feilmelding). Virheviesti vastaanotettu tulostustenhallinnalta:% 1 Feilmelding fra behandler:% 1 Tulostuspalvelinta ei voitu uudelleenkäynnistää. Kan ikke omstarte utskriftstjeneren. Uudelleenkäynnistän palvelinta... Starter tjeneren om igjen & # 160; … Tulostuspalvelinta ei voitu asettaa. Kan ikke sette opp utskriftstjeneren. Asetetaan palvelinta... Setter opp utskriftstjeneren & # 160; … Tulostintyökalua ei voitu käynnistää. Mahdollisia syitä ovat: ei valittua tulostinta, valitulle tulostimelle ei ole määritelty paikallista laitetta (tulostinportti) tai työkalukirjastoa ei löydetty. Kan ikke starte skriververktøyet. Dette kan være fordi ingen skriver er valgt, fordi den valgte skriveren ikke har noen lokal enhet (skriverport) eller fordi verkøybiblioteket ikke ble funnet. Tulostinlistaa ei voitu hakea. Kan ikke hente skriverlista. Komentoasetukset Kommandoinnstillinger Muokkaa/ luo komentoja Lag/ endre kommandoer Komento- objektit suorittavat muutoksen syötteestä tulosteeseen. Niitä käytetään peruselementteinä tulostussuodattimissa ja erikoistulostimissa. Objektit kuvataan komentoina, joukkona valintoja, joukkona vaatimuksia ja MIME- tyypillä. Tässä voit luoda uuden komennon objektille ja muokata olemassa olevia komentoja. Kaikki muutokset koskevat vain sinua. Kommandoobjekter utfører en konvertering fra inndata til utdata. Objektene blir brukt som grunnlag for å bygge opp både utskriftsfilter og spesialskrivere. De beskrives av en kommandostreng, et sett med innstillinger, et sett med krav og assosierte mime- typer. Her kan du lage nye kommandoobjekter og redigere de som alt finnes. Endringene har bare virkning for deg. & Seuraava > & Neste > < & Edellinen < & Tilbake Ohjattu tulostimen lisääminen Veiviser for skriverinstallering Muokkaa tulostinta Endre skriver Pyydettyä sivua ei löytynyt. Finner ikke den etterspurte siden. & Valmis & Avslutt Valitse komento Velg kommando Paikallisen portin valinta Valg av lokal port Paikallinen järjestelmä Lokalt system Sarja Seriell Valitse oikea tunnistettu portti tai kirjoita URI alhaalla olevaan tekstikenttään. The URI is empty Velg en gyldig port eller oppgi URI- en direkte i det nederste skrivefeltet. The URI is empty Tyhjä URI. Tom URI. Paikallinen URI ei vastaa tunnistettua porttia. Haluatko jatkaa? Den lokale URI- en passer ikke til en oppdaget port. Fortsett? Valitse oikea portti. Velg en gyldig port. Paikallisia portteja ei voitu tunnistaa. Finner ingen lokale porter. Tulostimen tyyppi: Skrivertype: Rajapinnan asetukset Innstillinger for grensesnitt Paikallinen USB- tulostin Lokal USB- skriver Paikallinen rinnakkaistulostin Lokal parallelltilkoblet skriver Paikallinen sarjatulostin Lokal serietilkoblet skriver Verkkotulostin (pistoke) Nettverksskriver (sokkel) SMB- tulostimet (Windows) SMB- skrivere (Windows) Tiedostotulostin Filskriver Fax/ ModeemitulostinUnknown Protocol Seriell faks/ modem- skriverUnknown Protocol Jäsenet: Medlemmer: Ehdoton luokka Implisitt klasse Etäluokka Nettverksklasse Paikallinen luokka Lokal klasse Paikallinen tulostin Lokal skriver ErikoistulostimetUnknown class of printer Spesiell skriver (pseudoskriver) Unknown class of printer Luokan luonti Klassesammensetning Saatavilla olevat tulostimet: Tilgjengelige skrivere: Luokan tulostimet: Klasseskrivere: Valitse ainakin yksi tulostin. Du må velge minst en skriver. & Skannaa & Let Verkon skannaus: Let på nettverket: Aliverkko% 1 Delnett:% 1 Olet aikeissa skannata aliverkon (% 1. *), joka ei vastaa tietokoneesi aliverkkoa (% 2. *). Haluatko silti skannata aliverkon? Du er i ferd med å lete gjennom et delnett (% 1. *) som ikke passer med delnettet til denne datamaskinen (% 2. *). Vil du lete gjennom delnettet likevel? & Aliverkko & Undernettverk: & Aikavalvonta (ms) & Tidsgrense (ms): Skannaa asetukset Les oppsett Virheellinen aliverkon määritys. Feil spesifikasjon av undernettverk. Virheellinen aikavalvonnan asetus. Feil spesifikasjon av tidsgrense. Virheellinen porttimääritys. Feil spesifikasjon av port. Jotkut valinnoista ovat ristiriidassa. Ristiriidat täytyy ratkaista ennen jatkamista. Noen av valgene passer ikke sammen. Du må løse konfliktene før du kan fortsette. Tiedoston valinta Filutvalg Tulostus ohjataan tiedostoon. Syötä tähän haluamasi tiedoston nimi. Voit kirjoittaa tiedoston koko sijainnin tai valita tiedoston Selaa- painikkeen avulla. Utskrifta var omdirigert til en fil. Oppgi stien til fila du vil bruke til redirigering. Bruk en absolutt sti eller let- knappen for grafisk valg. Tulosta tiedostoon: Skriv til fil: Tiedoston nimi on tyhjä. Tomt filnavn. Hakemistoa ei ole olemassa. Mappa finnes ikke. Esikatseluasetukset Innstillinger for forhåndsvisning Esikatseluohjelma Program for forhåndsvisning & Käytä ulkoista esikatseluohjelmaa Bruk eksternt program for forhåndsvisning Voit käyttää ulkoista esikatseluohjelmaa (PS viewer) KDE: n sisäänrakennetun esikatselujärjestelmän sijaan. Huomaa, että jos KDE: n oletus PS- näytintä (KGhostView) ei löydy, KDE yrittää automaattisesti etsiä ulkoista PostScript- näytintä. Du kan bruke et eksternt program for forhåndsvisning (PS- framviser) i stedet for det innebygde forhåndsvisningssystemet i KDE. Legg merke til at dersom KDE ikke finner standardprogrammet (KGhostView), prøver KDE automatisk å finne en annen, ekstern PostScript- framviser Tulostimen testi Skrivertest Voit kokeilla tulostinta ennen kuin asennus lopetetaan. Käytä Asetukset - painiketta valitaksesi tulostinajurin ja Kokeile - painiketta kokeillaksesi asetuksia. Paina Takaisin - painiketta vaihtaaksesi ajuria (nykyiset asetukset poistetaan). Nå kan du teste skriveren før du gjør installasjonen ferdig. Bruk knappen Innstillinger for å sette opp skriverdriveren og knappen Test for å teste oppsettet. Bruk knappen Tilbake for å endre driveren (det nåværende oppsettet blir forkastet). Pyydettyä ajuria ei voitu ladata:% 1 Kan ikke laste den etterspurte driveren:% 1 Testisivu on lähetetty tulostimelle. Odota kunnes tulostustyö on valmis ja napsauta sitten OK- painiketta. Testsiden ble sendt til skriveren. Vent til skriveren er ferdig, og trykk så på OK- knappen. Tulostinta ei voitu testata: Kan ikke teste skriveren: Väliaikaista tulostinta ei voitu poistaa. Kan ikke fjerne midlertidig skriver. Väliaikaista tulostinta ei voitu luoda. Kan ikke opprette midlertidig skriver. Tulostimen ominaisuuksia ei voida muuttaa. Virhe vastaanotettu hallinnasta:% 1 Kan ikke endre skriveregenskapene. Feilmelding fra behandler:% 1 KDE: n tulostusasetukset Sett opp KDE- utskrift Tulostuspalvelinasetukset Sett opp utskriftstjener Aloita ohjattu tulostimen lisääminen Start veiviseren for ny skriver Ajuritietokannan luomiselle ei ole määritelty ohjelmaa. Tätä toimintoa ei ole toteutettu. Ingen programfil oppgitt for oppretting av driverdatabasen. Denne operasjonen er ikke implementert. Ohjelmaa% 1 ei löytynyt hakemistopolusta. Tarkista, että ohjelma on olemassa ja että se on hakemistopolussa. Fant ikke programfila% 1 i søkestien (PATH). Kontroller at programmet finnes og er tilgjengelig i søkestien. Ajuritietokannan luomista ei voida aloittaa. Ohjelman% 1 suoritus epäonnistui. Kan ikke starte oppretting av driverdatabasen. Kjøring av% 1 mislyktes. Odota hetki, KDE rakentaa ajuritietokantaa uudelleen. Vent litt mens KDE bygger opp en driverdatabase. Ajuritietokanta Driverdatabase Virhe luotaessa ajuritietokantaa: epänormaali lapsiprosessin lopetus. Feil ved oppretting av driverdatabase: Unormal avslutting av barneprosess. Käyttäjän tunnistus Brukeridentifikasjon Tämä taustajärjestelmä saattaa vaatia käyttäjätunnusta ja salasanaa toimiakseen kunnolla. Täytä vaadittavat tietueet Denne bakgrunnsmotoren krever kanskje brukernavn og passord. Velg hvilken tilgansmetode som skal brukes, og fyll ut brukernavn og passord om det trengs. & Anonyymi (ei käyttäjätunnusta/ salasanaa) & Anonym (uten brukernavn og passord) & Vierastunnus (käyttäjätunnus=" guest ") & Gjestekonto (brukernavn « guest ») & Tavallinen tunnus & Vanlig konto Valitse yksi vaihtoehto Velg ett alternativ Käyttäjänimi on tyhjä. Brukernavnet er tomt. Verkkotulostimen tiedot Informasjon om nettverksskriver & Tulostimen osoite & Skriveradresse: & Portti: Port: Anna tulostimen osoite. Du må oppgi en skriveradresse. KDE: n tulostuksenhallinnan asetukset Oppsett av utskrift i KDE Tulostinmallin valinta Valg av skrivermodell Raakatulostin Rå skriver Sisäinen virhe: Ajuria ei löytynyt. Intern feil: Finner ikke driveren. Ei tulostinta Ingen skriver Tulostimen% 1 tulostustyöt Skriverjobber for% 1 Maks:% 1 Høyst:% 1 Työn ID Jobb- ID OmistajaStatus EierStatus Koko (kt) Størrelse (KB) Sivu( t) Side( r) & Pysäytetty & Vent & Käynnistä uudelleen Omstart & Siirrä tulostimelle & Flytt til skriver & Vaihda valmistuneet työt & Vis/ skjul ferdige jobber Näytä vain käyttäjän työt Vis bare brukerjobber & Valitse tulostin & Velg skriver Pidä ikkuna pysyvästi Hold vinduet åpent Ei voitu suorittaa toimenpidettä "% 1" valituille töille. Hallinnasta vastaanotettu virhe: Kan ikke utføre handlinga «% 1 » på de valgte jobbene. Feil fra behandler: Pysäytetty Vent Siirrä kohteeseen% 1 Flytt til% 1 Toimenpide epäonnistui. Operasjonen mislyktes. Tulostustyöasetukset Innstillinger for utskriftsjobb Päivitysväli Oppdateringsintervall Tämä aika- asetus säätää päivitystahtia monissa KDE: n tulostuskomponenteissa, kuten tulostuksenhallinnassa sekä töidennäyttäjässä. Denne tidsinnstillinga styrer oppfriskingsraten på ymse KDE- utskriftskomponenter som utskriftsbehandleren og jobbviseren. & Määrittele oma testisivu: & Velg personlig testside Esikatselu... Forhåndsvisning & # 160; … Näytä tulostuksen & tilaviesti Vis & meldingsboks med utskriftsstatus & Oletuksena sovelluksessa edellisellä kerralla käytetty tulostin Standard er den siste skriveren som ble brukt i programmet Valittu sivu ei ole PostScript- tiedosto. Et ehkä voi testata tulostintasi enää. Den valgte testsiden er ikke en PostScript- fil. Du vil kanskje ikke kunne teste skriveren lenger. Ajuri Bakgrunnsmotor Tulostimen IP- osoite Skriver- IP Käyttäjätunnus Konto URI URI Tietokanta- ajuri DB- driver Ulkoinen ajuri Ekstern driver Kirjasin Skrifttyper Kirjasinten asetukset Skriftinnstillinger Kirjasinten upotus Skriftinnebygging Kirjasinhakemisto Skriftsti & Upota kirjasimet PostScript- tiedostoon tulostettaessa & Ta med skrifttyper i PostScript- data ved utskrift Ylimääräinen & hakemisto: & Ekstra katalog: Nämä asetukset upottavat kirjasimet automaattisesti PostScript- tiedostoon, jos niitä ei ole tulostimella. Kirjasinten upotus tuottaa yleensä paremmat tulokset (lähemmäksi sitä, mitä näet ruudulla), mutta suurentaa tulostustyötä. Disse innstillingene legger automatisk skrifttyper inn i PostScript- fila når de ikke finnes på skriveren. Inkludering av skrifter fører vanligvis til bedre kvalitet på utskrifta (likner mer på det du ser på skjermen), men utskriftsjobben blir større. Kun käytät upotettavia kirjasimia, voit valita ylimääräisiä hakemistoja, joista KDE hakee upotettavia kirjasintiedostoja. Oletuksena käytetään X- palvelimen kirjasinhakemistoja, eli niiden lisääminen ei ole tarpeellista. Oletushakupolku pitäisi yleensä riittää. Når du bruker innebygging av skrifttyper, kan du velge flere mapper der KDE skal lete etter skrifttypefiler som kan lagres i PS- fila. Vanligvis brukes skriftsøkestien til X- tjeneren, så de mappene trenger du ikke oppgi. I de fleste tilfeller er den vanlige søkestien tilstrekkelig. SMB- tulostimen asetukset SMB- skriverinnstillinger Skannaa Skann < tuntematon > < anonym > Luokan jäsenet Klassemedlemmer Liukuluku Desimaltal & Pysyvä valinta & Fast valg & Vähimmäisarvo: Minsteverdi: & Enimmäisarvo: & Høyeste verdi: Lisää arvo Legg til verdi Poista arvo Slett verdi Lisää valinta Legg til valg Poista tietue Slett element & Syöte kohteesta & Inndata fra & Tuloste kohteeseen & Utdata til Putki: Rør: Tunnistusmerkkijono. Käytä vain kirjaimia ja numeroita ilman välilyöntejä. Merkkijono __ root __ on varattu sisäiselle käytölle. En identifikasjonsstreng. Bruk bare alfanumeriske tegn unntatt mellomrom. Strengen __ root __ er reservert for internt bruk. Kuvausteksti. Tämä teksti näytetään laitteessa ja sen tulisi olla tarpeeksi tarkka kuvaamaan kyseistä valintaa. En beskrivende streng. Denne strengen vises i grensesnittet og bør være klar nok om rollen til det tilhørende valget. Valinnan tyyppi. Tämä määrittelee miten valinta näytetään graafisesti käyttäjälle. Valgtypen. Dette bestemmer hvordan valget presenteres grafisk for brukeren. Asetuksen muoto. Tämä määrittelee kuinka asetus määritellään komentorivillä. Tagia% value voidaan käyttää korvaamaan käyttäjän valintaa. Tämä tagi korvataan ajon aikana valinnan arvolla. Valgformatet. Dette bestemmer hvordan valget formateres slik det tas med i den globale kommandolinja. Merket% value kan brukes til å representere brukerens valg. Dette merket blir erstattet ved kjøring med en tekst- representasjon av valgverdien. Valinnan oletusasetus. Ei- pysyvien valintojen tietoja ei lisätä komentoriville jos asetus on sama kuin oletusasetus. Tämä arvo ei ole taustaohjelman oma oletusasetus, jos haluat asetuksesta pysyvän niin määrittele näin. Standardverdi for valget. For ikke- faste valg blir ingenting lagt til kommandolinja hvis valget har denne standardverdien. Hvis denne verdien ikke svarer til den virkelige standardverdien for det underliggende programmet, så gjør valget fast for å unngå uønskede virkninger. Tekee valinnan pysyväksi. Pysyvä valinta kirjoitetaan komentoriville sen arvosta riippumatta. Tämä on hyödyllistä, jos oletusarvo ei sovellu taustaohjelmalle. Gjør valget fast. Et fast valg blir alltid skrevet til kommandolinja, uansett verdi. Dette er nyttig når den ønskede standardverdien ikke stemmer med det underliggende programmets standardverdi. Taustaohjelman käynnistämiseen tarkoitettu komentorivin komento. Tämä rivi perustuu tageihin, jotka korvataan ajon aikana. Tageja ovat:% filterargs: komennon optiot% filterinput: syötemääritys% filteroutput: tulostemääritys% psu: sivun koko isoilla kirjaimilla% psl: sivun koko pienillä kirjaimilla Komplett kommandolinje for å kjøre det tilordnede programmet. Denne kommandolinja er basert på en tagg- mekanisme, der taggene erstattes ved kjøring. De taggene som støttes er:% filterargs: kommando- valg% filterinput: inndata- spesifikasjon% filteroutput: utdata- spesifikasjon% psu: Sidestørrelsen med store bokstaver% psl: sidestørrelsen med små bokstaver Syötemäärite siitä, milloin taustaohjelma lukee syötettä tiedostosta. Käytä% in - tagia tiedoston nimen tilalla. Inndata- spesifikasjon når det underliggende programmet leser inndata fra en fil. Bruk taggen% in for inndata- filnavnet. Tulostemääritys siitä, milloin taustaohjelma tulostaa tietoja tiedostoon. Käytä% out tulostetiedoston tilalla. Utdata- spesifikasjon når det underliggende programmet skriver utdata til en fil. Bruk taggen% out for utdata- filnavnet. Syötemäärittely siitä, milloin taustaohjelma lukee tietoja vakiosyötteestä. Inndata- spesifikasjon når det underliggende programmet leser inndata fra standard inn- strøm. Tulostemääritys siitä, milloin taustaohjelma tulostaa tietoja vakiotulosteeseen. Utdata- spesifikasjon når det underliggende programmet skriver utdata til standard ut- strøm. Taustalla toimivan apuohjelman kommentti, joka näkyy käyttäjälle tässä käyttöliittymässä. Kommentissa voi olla HTML- tageja kuten & lt; agt;, & lt; bgt; tai & lt; igt;. En kommentar om det underliggende programmet, som brukeren kan se fra gensesnittet. I denne kommentarstrengen kan det brukes enkle HTML- tagger som & lt; agt;, & lt; bgt; eller & lt; igt;. Virheellinen tunnusnimi. Tyhjät jonot ja "__ root __" eivät ole sallittuja. Ugyldig identifikasjonsnavn. Tomme strenger og « __ root __ » kan ikke brukes. Uusi valinta Nye valg Muokkauskomento ohjelmalle% 1 Kommandoredigering for% 1 & MIME- tyypin asetukset Innstillinger for & MIME- type & Tuetut syötemuodot Støttede & innformater Vaatimukset Krav & Muokkaa komentoa... & Rediger kommando & # 160; … & Tulosmuoto: Utformat: ID- nimi: ID- navn: exec: / exec: / LPD- jonon tiedot LPD- køinformasjon Anna LPD- etäjonon tiedot. Ohjattu toiminto tarkistaa tiedot ennen kuin jatketaan. Oppgi informasjon om LPD- nettverkskøen. Denne veiviseren sjekker informasjonen før den fortsetter. Joitakin tietoja puuttuu. Mangler noe informasjon. Ei löydetty jonoa% 1 palvelimella% 2. Haluatko jatkaa tästä huolimatta? Finner ikke køen% 1 på tjener% 2. Vil du fortsette likevel? Suotimet Filter Tulostimen suodinasetukset Innstillinger for skriverfilter Tulostimen suodin Skriverfilter Tulostimen suodatus mahdollistaa vain määrätyn tulostinjoukon näyttämisen kaikkien sijasta. Tämä voi olla hyödyllistä, jos tulostimia on paljon ja haluat käyttää niistä vain muutamaa. Valitse tulostimet, jotka haluat nähdä vasemmalla olevalta listalta tai anna Sijainti - suodin (esim. Group_ 1 *). Jos valinta on tehty kummallakin tavalla, molemmat huomioidaan suodatuksessa. Tyhjiä valintoja ei huomioida. Med skriverfiltrering kan du vise bare et utvalg av skriverne i stedet for alle sammen. Det kan være nyttig når mange skrivere er tilgjengelige, men du bare vil bruke noen få. Velg skriverne du vil se i lista til venstre eller oppgi et Adresse - filter (f. eks.. Gruppe_ 1 *). Begge er kumulative og blir ignorert dersom de er tomme. Sijaintisuodin: Plasseringsfilter: Ajurin valinta Drivervalg Tälle mallille löytyi useita ajureita. Valitse haluamasi ajuri. Ajuria on mahdollisuus testata ja vaihtaa se tarvittaessa. Det finnes flere drivere til denne modellen. Velg den du vil bruke. Du kan teste den og eventuelt endre den senere. Ajurin tiedot Driverinformasjon Valitse ajuri. Du må velge en driver. [suositeltu] [anbefalt] Ei tietoja valitusta ajurista Ingen informasjon om den valgte driveren. Esittely Introduksjon Tervetuloa Tämä ohjattu toiminto auttaa asentamaan uuden tulostimen koneellesi. Se opastaa sinut tulostimen asennusprosessin läpi. Jokaisessa asennuksen vaiheessa voit aina palata edelliseen kohtaan Takaisin - painikkeella. Toivomme, että nautit tästä työkalusta! KDE: n tulostustyöryhmä. Velkommen! Denne veiviseren hjelper deg med å installere en ny skriver på datamaskinen. Du blir rettledet gjennom de trinnene som må til for å sette opp skriveren. Ved hvert trinn kan du alltid gå tilbake ved å bruke knappen Tilbake. Vi håper du har nytte av dette verktøyet! Utskriftslaget i KDE & Postscript- tulostin & Postscript- skriver & Raakatulostin (ei tarvitse ajuria) & Rå skriver (trenger ikke driver) & Valmistaja: & Produsent: & Malli: Modell: PostScript- ajuria ei löydetty. Finner ikke Postscript- driveren. < Tuntematon > < Ukjent > Väärä ajurimuoto. Feil driverformat. Muokkaa komentoa Rediger kommando & Käytä komentoa: Bruk kommando: Komentonimi: Kommandonavn Anna tunnistusnimi uudelle komennolle: Oppgi et identifikasjonsnavn for den nye kommandoen: % 1- niminen komento on jo olemassa. Haluatko jatkaa ja muokata olemassa olevaa komentoa? En kommando med navnet% 1 finnes fra før. Vil du fortsette og redigere den gamle? Sisäinen virhe. Komennolle% 1 ei löydetty XML- ajuria. Intern feil. Fant ikke XML- driveren for kommandoen% 1. tuloste utdata määrittelemätön udefinert ei sallittu ikke tillatt (Ei saatavilla: vaatimuksia ei täytetty) (Ikke tilgjengelig: Kravene er ikke oppfylt) Tulostimet Skrivere Erikoistulostimet Spesielle Ajurin tiedot: Driverinfo: Ajurin asetukset Driverinnstillinger Näytetyt työt Viste jobber Näytettyjen töiden maksimimäärä Høyeste antall viste jobber: Anna tulostintasi tai tulostinten ryhmää koskevat tiedot. Nimi on pakollinen tieto, Sijainti ja Kuvaus eivät ole pakollisia (niitä ei ehkä edes käytetä kaikissa järjestelmissä). Oppgi informasjon om skriveren eller klassen. Du må oppgi Navn; Plassering og Beskrivelse er valgfrie (de blir kanskje ikke en gang brukt på systemet ditt). Anna ainakin nimi. Du må minst oppgi et navn. Yleensä ei ole hyvä ajatus sisällyttää välilyöntejä tulostimen nimeen. Tämä voi estää tulostimen oikean toiminnan. Ohjattu toiminto voi poistaa kaikki välilyönnit antamastasi jonosta tuloksena% 1. Mitä haluat tehdä? Det er sjelden lurt å bruke mellomrom i skrivernavnet. Da kan det hende at skriveren ikke virker riktig. Veiviseren kan fjerne alle mellomrom fra navnet, slik at det blir% 1. Hva vil du gjøre? Riisu Fjern Säilytä Ikke rør Ajurin valinta Valg av bakgrunnsmotor Valitse ajuri. Du må velge en bakgrunnsmotor. & Paikallinen tulostin (rinnakkais, sarja, USB) & Lokal skriver (parallell, seriell, USB) & Jaettu SMB- tulostin (Windows) & SMB- delt skriver (Windows) & LPD- etäjono LPD- kø over nettverk & Verkkotulostin (TCP) Nettverksskriver (TCP) Määrittele/ Muokkaa tässä valitun tulostimen ilmentymiä. Ilmentymä on yhdistelmä todellista tulostinta ja joukko edeltämääriteltyjä asetuksia. Yhdelle InkJet- tulostimelle voisit määritellä erilaisia tulostusmuotoja kuten Vedoslaatu, Valokuvalaatu tai Kaksipuoleinen. Nämä ilmentymät näkyvät tavallisina tulostimina tulostusikkunassa ja voit nopeasti valita halutun tulostusmuodon. Definer/ rediger instanser for den valgte skriveren. En instans er en kombinasjon av en virkelig (fysisk) skriver og et sett forhåndsdefinerte innstillinger. For en blekkskriver kan du f. eks definere ulike utskriftsformater, som kladdekvalitet, fotokvalitet eller tosidig. Disse instansene blir vist som vanlige skrivere i utskriftsdialogen og lar deg raskt velge hva slags format du vil bruke. Kopioi... Kopier & # 160; … Aseta oletukseksi Velg som standard Asetukset... Innstillinger Kokeile... Test & # 160; … Ilmentymän nimi Instansnavn Anna nimi uudelle ilmentymälle (älä muuta, jos haluat oletusarvon): Oppgi navn på ny instans (ikke skriv noe for standardvalg): Ilmentymän nimi ei saa sisältää välilyöntejä tai kauttamerkkejä. Instansnavnet kan ikke inneholde mellomrom eller skråstreker. Haluatko varmasti poistaa ilmentymän% 1? Er du sikker på at du vil fjerne instansen% 1? Et voi poistaa oletusilmentymää. Joka tapauksessa kaikki ilmentymän% 1 asetukset hylätään. Haluatko jatkaa? Du kan ikke fjerne standardinstansen. Alle innstillingene for% 1 blir likevel fjernet. Fortsett? Ilmentymää% 1 ei löydy. Finner ikke instansen% 1. Tulostimen tietoja ei voitu hakea. Tulostusjärjestelmän virhe:% 1 Kan ikke hente skriverinformasjon. Feil fra utskriftssystemet:% 1. Ilmentymän nimi on tyhjä. Valitse ilmentymä. Instansnavnet er tomt. Velg en instans. Sisäinen virhe: Tulostinta ei löytynyt. Intern feil: Fant ikke skriver. Testisivua ei voitu lähettää kohteeseen% 1. Klarer ikke sende testside til% 1. Ilmentymät Instanser Lisää erikoistulostin Legg til spesiell skriver & Komentoasetukset Kommandoinnstillinger & Tulostustiedosto: & Utfil & Tulostustiedosto: Aktivere utfil & Tiedostopääte: Filetternavn: Tämä komento käyttää tulostustiedostoa. Jos valittu, varmista, että komento sisältää tulostagin. Kommandoen bruker en utfil. Se til at kommandoen inneholder en ut- tagg dersom du bruker denne funksjonen. Suoritettava komento tällä erikoistulostimella tulostettaessa. Anna suoritettava komento joko suoraan tai liitä/ luo komento- objekti tälle erikoistulostimelle. Komento- objekti on suositeltava tapa, koska se tukee monipuolisia asetuksia kuten MIME- tyypin tarkistusta, muokattavia valintoja ja vaatimuslistaa (pelkkä komento on olemassa taaksepäinyhteensopivuuden vuoksi). Kun käytät pelkkää komentoa, seuraavia tageja tunnistetaan:% in: syötetiedosto (vaaditaan).% out: kohdetiedosto (vaaditaan jos kohdetiedostoa käytetään).% psl: paperin koko pienillä kirjaimilla.% psu: paperin koko, ensimmäinen merkki on iso kirjain. Kommandoen som skal kjøres ved utskrift på denne spesialskriveren. Du kan enten oppgi kommandoen direkte eller assosiere/ opprette et kommandoobjekt for denne spesialskriveren. Kommandoobjektet er den beste måten, siden det gir støtte for avanserte innstillinger som sjekking av mime- type, tilpasning av valg og kravliste. (Den enkle kommandoen finnes bare for kompatibilitet bakover.) Når du bruker en enkel kommando, kan du ha med følgende tagger:% in: Innfila (må være med).% out: Utfila (må være med om kommandoen bruker utfil).% psl: Papirstørrelsen med små bokstaver.% psu: Papirstørrelsen med stor forbokstav. Tulostustiedoston oletuksena käytettävä MIME- tyyppi (esim: application/ postscript). Standard mimetype for utfila (f. eks application/ postscript). Tulostustiedoston oletuksena käytettävä tiedostopääte (esim: ps, pdf, ps. gz). Standardetternavnet for utfila (f. eks: ps, pdf, ps. gz). Anna nimi, joka ei ole tyhjä. Du må oppgi et navn som ikke er tomt. Virheelliset asetukset.% 1 Ugyldige innstillinger.% 1. Asetetaan% 1 Setter opp% 1 Tämä painike avaa tiedostoikkunan, josta voit valita tulostettavan tiedoston. Huomaa, että voit valita ASCII - tai kansainvälisen tekstin, PDF -, PostScript -, JPEG -, TIFF -, PNG -, GIF - tai monia muita graafisia formaatteja. voit valita eri tiedostoja eri hakemistoista ja lähettää ne kerralla tulostusjärjestelmälle. Legg & # 160; til & # 160; fil Knappen kaller « Åpne fil » - vinduet for valg av fil som skal skrives. Merk at du kan velge ASCII eller internasjonal tekst, PDF, PostScript, JPEG, TIFF, PNG, GIF og mange andre grafiske format. forskjellige filer kan velges fra forskjellige steder og sendes i en « flerutskriftsjobb » til utskriftssystemet. Tämä painike poistaa valitun tiedoston tulostettavien tiedostojen luettelosta. Fjern & # 160; fil & # 160; Knappen fjerner merket fil fra lista av filer som skal skrives ut. Tämä painike siirtää valitun tiedoston ylöspäin tulostettavien tiedostojen luettelossa. Tämä siis muuttaa tiedostojen tulostusjärjestystä. Flytt & # 160; fil & # 160; opp & # 160; Knappen flytter merkede filer opp i lista av filer som skal skrives ut. Dette endrer rekkefølgen på filer som skal skrives ut. Tämä painike siirtää valitun tiedoston alaspäin tulostettavien tiedostojen luettelossa. Tämä siis muuttaa tiedostojen tulostusjärjestystä. Flytt & # 160; fil & # 160; ned & # 160; Knappen flytter merkede filer nedover i lista av filer som skal skrives ut. Dette endrer rekkefølgen på filer som skal skrives ut. Tämän painikkeen avulla voit yrittää avata korostetun tiedoston, jotta näkisit ja voisit muokata sitä ennen tulostusjärjestelmälle lähettämistä. Jos avaat tiedostoja, KDEPrint käyttää tiedoston MIME- tyyppiin liitettyä sovellusta tiedoston näyttämiseen. Åpne & # 160; fil Knappen prøver å åpne merkede filer slik at de kan vises eller redigeres før de sendes til utskrift. Om filer åpnes, vil KDE- utskrift bruke et program som passer MIME- typen til fila. Tässä luettelossa näet kaikki tiedostot, joita olet tulostamassa. Näet tiedostojen nimet, polut ja MIME- tyypit, jotka KDEPrintille on määritelty. Luettelon järjestys on sama kuin tiedostojen valintajärjestys. Tiedostot tulostetaan luettelon näyttämässä järjestyksessä. Huom: Voit valita useita tiedostoja. Tiedostot voivat olla useassa eri hakemistossa. Tiedostojen MIME- tyyppi voi olla erilainen. Voit lisätä, järjestää tai poistaa tiedostoja oikealla olevien painikkeiden avulla. Jos haluat avata tiedoston, KDEPrint käyttää tiedoston MIME- tyypille sopivaa sovellusta. Fillistevising Lista viser alle filer som er valgt for utskrift. Du kan se filnavn( ene), filplassering( er) og filas (MIME) type( r) bestemt av KDE- utskrift. Oppstartsrekkefølgen i lista er rekkefølgen som først ble valgt. Lista blir skrevet ut i samme rekkefølge som vist. Merk: Du kan velge flere filer. Filer kan være plassert flere steder. Fila kan ha flere MIME- typer. Knappen på høyresiden legger til flere filer, fjerner merkede filer fra lista, endrer rekkefølgen i lista (ved å flytte filer opp og ned), og åpner filer. Ved åpning av filer vil KDE- utskrift bruke et program som passer med MIME- typen til fila. Hakemisto Sti Lisää tiedosto Legg til fil Poista tiedosto Fjern fil Vedä tiedostoja tähän, tai käytä painiketta avaamaan tiedostonvalintaikkuna. Jätä tyhjäksi lt; STDINgt;: lle. Flytt fil( er) hit eller bruk knappen for å åpne en fildialog. La feltet være tomt for å bruke lt; STDINgt;. Tarkennukset Tilpasninger Tässä kohdassa voit valita KDEPrintin käyttämän tulostusjärjestelmän. (Tämän alijärjestelmän täytyy olla asennettuna käyttöjärjestelmään.) KDEPrint tunnistaa sen yleensä automaattisesti. Useimmat GNU/ Linux- jakelupaketit käyttävät "CUPS" - tulostusjärjestelmää. (Common Unix Printing System) Valg & # 160; av & # 160; utskriftssystem Kombinasjonsboksen viser (og muliggjør valg av) et undersystem for utskrift som brukes i KDE- utskrift. (Undersystemet for utskrift må være installert som en del av operativsystemet.) KDE- utskrift gjenkjenner det vanligvis automatisk. De fleste Linux- distribusjoner har « CUPS », Common Unix Printing System. & Käytettävä tulostusjärjestelmä: Utskriftssystem i bruk: Liitännäistiedot Informasjon om programtillegget Tällä rivillä näet CUPS- palvelimen, johon tietokoneesi on yhteydessä. Voit valita toisen CUPS- palvelimen, napsauta "Järjestelmäasetukset", valitse "CUPS- palvelin" ja täytä tarvittavat tiedot. Tilkobling & # 160; Linja viser hvilken CUPS- tjener PC- en er koblet til for utskrift og mottak av utskriftsinformasjon. For å velge en annen CUPS- tjener, velg « Systemvalg », deretter « CUPS- tjener », og fyll inn påkrevd informasjon. Alustus... Klargjøring & # 160; … Luon tulostustietoja: sivu% 1 Lager utskriftsdata: side% 1 Esikatselu... forhåndsvisning & # 160; … Tulostusohjelmaa ei löytynyt hakemistopolusta. Tarkista asennus. Fant ingen gyldig utskriftskommando i søkestien (PATH). Kontroller installasjonen. Tämä ei ole Foomatic- tulostin. Dette er ikke en Foomatic- skriver Joitakin tulostintietoja puuttuu Mangler litt skriverinformasjon Tätä toimintoa ei ole toteutettu. Denne operasjonen er ikke implementert. Testisivua ei löytynyt. Finner ikke testside. Normaalia tulostinta ei voida korvata erikoistulostimen asetuksilla. Kan ikke skrive over vanlig skriver med spesielle skriverinnstillinger. Rinnakkaisportti #% 1 Parallellport nr.% 1 Ei voitu ladata KDE: n tulostuksenhallintakirjastoa:% 1 Kan ikke laste KDE- biblioteket for utskriftshandtering:% 1 Objektia ohjatulle tulostimen lisäämiselle ei löytynyt hallintakirjastosta. Finner ikke veivisningsobjektet i håndteringsbiblioteket. Asetusikkunaa ei löydetty hallintakirjastosta. Finner ikke innstillingsdialog i håndteringsbiblioteket. Sovelmatietoja ei saatavilla Ingen informasjon tilgjengelig om tilleggsmoduler Kuvaus ei ole saatavilla Beskrivelse ikke tilgjengelig Verkkotulostusjono palvelimella% 1 Skriverkø over nettverk på% 1 Tiedosto share/ kdeprint/ specials. desktop löytyi paikallisesta KDE- hakemistosta. Tämä tiedosto tulee todennäköisesti aikaisemmasta KDE: n versiosta ja se pitäisi poistaa yleisten näennäistulostimien hallinnan mahdollistamiseksi. Fila share/ kdeprint/ specials. desktop ble funnet i den lokale KDE- mappa. Denne fila kommer trolig fra en tidligere KDE- utgave og bør fjernes slik at du kan håndtere globale pseudoskrivere. Useita tiedostoja ei voida kopioida yhteen tiedostoon. Kan ikke kopiere flere filer til ei fil. Tulostustiedostoa ei voitu tallentaa kohteeseen% 1. Tarkista kirjoitusoikeudet. Kan ikke lagre utskriftsfil til% 1. Se etter at du har skrivetilgang. Tulostetaan asiakirjaa:% 1 Skriver ut dokument:% 1 Lähetetään tulostustietoa tulostimelle:% 1 Sender data til skriveren:% 1 Lapsiprosessin käynnistäminen epäonnistui. Klarte ikke starte barneprosess for utskrift. KDE: n tulostuspalvelimeen (kdeprintd) ei saatu yhteyttä. Tarkista että palvelin on käynnistetty. 1 is the command that < files > is given to Klarte ikke kontakte KDE- utskriftstjeneren (kdeprintd). Se til at tjeneren kjører. 1 is the command that < files > is given to Tarkista komennon oikeellisuus:% 1 < tiedostoja > Kontroller kommandosyntaksen:% 1 < filer > Tulostettavaa tiedostoa ei löytynyt. Tulostus keskeytetty. Fant ingen gyldig fil for utskrift. Operasjonen er avbrutt. Pyydettyä sivuvalintaa ei voida suorittaa. Suodinta psselect ei voida lisätä nykyiseen suodinketjuun. Katso Suodin - välilehteä tulostimen ominaisuuksien ikkunassa saadaksesi lisätietoja. Kan ikke utføre sidevalget. Filteret psselect kan ikke settes inn i filterkjeden. Du finner mer informasjon på Filter - sida i egenskapsdialogen for skriveren. Suotimen% 1 kuvausta ei voitu ladata. Klarte ikke laste filterbeskrivelse for% 1. Suotimen% 1 kuvausta luettaessa tapahtui virhe. Tyhjä rivi vastaanotettu. Feil ved lesing av filterbeskrivelse for% 1. Tom kommandolinje mottatt. MIME- tyyppiä% 1 ei tueta suotimen sisääntuloketjussa (tämä voi tapahtua ei- CUPS- tulostusjonoilla tehtäessä sivuvalinta muuhun kuin PostScript- tiedostoon). Haluatko KDE: n muuntavan tiedoston tuettuun muotoon? MIME- typen% 1 er ikke støttet som inntype på filterkjeden. (Dette kan hende med andre utskriftssystemer enn CUPS når du vil velge sider med ikke- PostScript- filer.) Vil du at KDE skal konvertere fila til et format som er støttet? Valitse MIME- tyyppi Velg MIME- type Valitse kohdemuoto käännöstä varten: Velg målformatet for konverteringen: Toimenpide keskeytetty. Operasjonen avbrutt. Sopivaa suodinta ei löytynyt. Valitse toinen kohdemuoto. Fant ingen passende filter. Velg et annet målformat. Operaatio epäonnistui viestillä:% 1 Valitse toinen kohdemuoto. Operasjonen mislyktes med meldinga:% 1 Velg et annet målformat. Suodatetaan tulostustietoja Filtrerer utskriftsdata Suodatettaessa tapahtui virhe. Komento oli:% 1. Feil ved filtrering. Kommando:% 1. Nykyinen tulostinjärjestelmä ei tue suoraan tiedostomuotoa% 1. KDE voi yrittää muuntaa automaattisesti tämän tiedoston tuettuun muotoon. Voit silti yrittää lähettää tiedoston tulostimelle ilman mitään muutoksia. Haluatko, että KDE yrittää muuntaa tämän tiedoston muotoon% 2? Filformatet% 1 er ikke direkte støttet av utskriftssystemet. Du har nå tre valg: KDE kan prøve å konvertere fila automatisk til et format som er støtta. (Vel Konverter.) Du kan prøve å sende fila til skriveren uten å konvertere denne. (Vel ikkje rør.) Du kan avbryte utskriftsjobben. (Velg Avbryt.) Vil du at KDE skal prøva å konvertere fila til% 2? ISO A4 ISO A4 Folio Folio US # 10 - kirjekuori Konvolutt US # 10 ISO DL - kirjekuori Konvolutt ISO DL Tabloid Tabloid ISO A3 ISO A3 ISO A2 ISO A2 ISO A1 ISO A1 ISO A0 ISO A0 Yläkaukalo Øvre skuff Alakaukalo Nedre skuff Monitoimikaukalo Flerbruksskuff Suurikapasiteettinen kaukalo Høykapasitetsskuff Läpinäkyvyys Lysark & Sivukoko: Sidestørrelse: & Paperityyppi: Papirtype: & Paperin lähde: Papirkilde: Kaksipuolinen tulostus Tosidig utskrift & Pystysivu Stående & Vaakasivu & Liggende & Käänteinen vaakasuunta Omvendt liggende & Käänteinen pystysuuntaduplex orientation Omvendt ståendeduplex orientation & Ei mikäänduplex orientation & Ingenduplex orientation & Pitkä sivuduplex orientation Langsideduplex orientation & Lyhyt sivu & Kortside & Aloita: Start: & Lopeta: Slutt: (rivi% 1): (linje% 1): Merkkijonon arvo: Strengverdi: Ei valintoja Ingen valg satt opp % 1: n asetukset Oppsett av% 1 (hylkään töitä) (tar ikke imot jobber) (hyväksyn töitä) (tar imot jobber) & Sivumerkit & Sidemerker Tässä kohdassa voit määritellä minkä osan asiakirjasta haluat tulostaa. Sidevalg Her kan du bestemme at bare et utvalg av alle sidene i dokumentet skal skrives ut. Valitse "Kaikki", jos haluat tulostaa koko asiakirjan. Tämä asetus on oletuksena valittuna. Alle sider: Velg « Alle » for å skrive ut hele dokumentet. Dette er forvalgt, siden det er standardvalget. & Kopioita Kopier Sivuvalinta Sidevalg & Näkyvä sivu & Gjeldende & Sivut Område Anna tulostettavat sivut tai sivuryhmät erotettuna pilkuilla (1, 2- 5, 8). Skriv sider eller grupper av sider, atskilt med komma (1, 2- 5, 8). Kiintiöiden asetukset Utskriftsinnstillinger & Kokoa & Sammenhold & Käänteinen järjestys Baklengs & Kopioita: Kopier: Parittomat sivut Oddetalls- sider Parilliset sivut Partalls- sider & Tulostettavat sivut: & Sidesett: Haluatko silti jatkaa tulostusta? Vil du fortsette med utskrifta likevel? Esikatseluohjelmaa% 1 ei löydy. Tarkista, että ohjelma on asennettu oikein ja sijaitsee polkumuuttujassa olevassa hakemistossa. Finner ikke forhåndsvisningsprogrammet% 1. Se til at programmet er riktig installert og plassert i en katalog som er med i miljøvariabelen « PATH ». Esikatselu epäonnistui: KDE: n sisäistä PostScript näyttäjää (KGhostView) tai jotain ulkoista PostScript näyttäjää ei löytynyt. Forhåndsvisning mislyktes: Fant verken den interne PostScript- viseren i KDE (KGhostView) eller noen annen ekstern PostScript- viser. Esikatselu epäonnistui. KDE ei löydä sopivaa ohjelmaa% 1- tyyppisten tiedostojen esikatseluun. Forhåndsvisning mislyktes: KDE fant ikke et program for å vise filer av type% 1. Esikatselu epäonnistui: ei voitu käynnistää ohjelmaa% 1. Forhåndsvisning mislyktes: Kan ikke starte programmet% 1. Haluatko jatkaa tulostusta? Vil du fortsette med utskrifta? Tiedostoa% 1 ladattaessa tapahtui virhe. Virheilmoitus on:% 2 Feil ved lasting av% 1. Diagnose:% 2 Julistetta ei voida esikatsella. Joko poster - ohjelmaa ei ole asennettu oikein tai se ei ole tarvittava versio. Ohjelma on saatavilla osoitteesta http: // printing. kde. org/ downloads /. Kan ikke forhåndsvise plakat. Programmet poster er enten ikke installert eller installert i feil versjon. Du finner programmet på http: // printing. kde. org/ downloads /. Tulostimen asetukset Skriveroppsett Ei asetuksia tulostimelle. Kan ikke tilpasse den skriveren. Ei esikatselua saatavilla Ingen forhåndsvisning tilgjengelig & Tiedostot & Filer & Käytä omia marginaaleja & Bruk selvvalgte marger & Ylä: Øvre: & Ala: & Nedre: & Vasen: & Venstre: & Oikea: & Høyre: Pikseliä (1/ 72 tuuma) Piksler (1/ 72- dels in) JCL JCL Juliste Plakat & Tulosta juliste Skriv ut & plakat & Julistekoko: Plakatstørrelse: Sivukoko: Mediestørrelse: Tulostuskoko: & Utskriftsstørrelse: Leikkaa & marginaali (% sivusta): & Klippekant (% av mediet): & Kata sivut (tulostettavat): & Plakatstykker (for utskrift): Linkki julisteen ja tulostuskoon välillä Slå av/ på kopling mellom størrelse på plakat og utskrift Yksi komento- objektin vaatimus ei täyty. Et av kravene til kommandoobjektet er ikke oppfylt. Komento ei sisällä vaadittua "% 1" - tagia. Kommandoen inneholder ikke den påkrevde taggen% 1. Tämä painike poistaa valitun tiedoston tulostettavien tiedostojen luettelosta. Fjern & # 160; filter- knapp & # 160; Knappen fjerner merket filter fra lista av filtre. Tämä painike siirtää valitun tiedoston ylöspäin tulostettavien tiedostojen luettelossa. Tämä siis muuttaa tiedostojen tulostusjärjestystä. Flytt & # 160; filter opp- knapp & # 160; Knappen flytter merkede filtre opp i lista av filtre, lengre fram i filterkjeden. Tämä painike siirtää valitun tiedoston alaspäin tulostettavien tiedostojen luettelossa. Tämä siis muuttaa tiedostojen tulostusjärjestystä. Flytt & # 160; ned filtre & # 160; Knappen flytter merkede filtre nedover i lista over filtre til enden av filter- kjeden. Tämä painike poistaa valitun tiedoston tulostettavien tiedostojen luettelosta. Still inn filter- knapp Knappen brukes til å sette opp innstillinger for det markerte filteret. Den åpner en egen dialog. Siirrä suodinta ylöspäin Flytt filter opp Siirrä suodinta alaspäin Flytt filter ned Muokkaa suodinta Sett opp filter Sisäinen virhe: Suotimen lataaminen epäonnistui. Intern feil: Kan ikke laste filter. Suodinketju on väärä. Ainakin yhden suotimen tulostusmuoto ei ole seuraajan tukema. Katso Suotimet - välilehteä saadaksesi lisätietoja. Filterkjeden er feil. Utformatet til minst ett av filtrene støttes ikke av filteret som kommer etter. Du finner mer informasjon på siden Filter. Tulostusmuoto Utskriftsformat & Väri Farge & Muut Annet & Faksijärjestelmä: Faks system: Fax palvelin (jos käytössä): Fakstjener (hvis noen): & Fax/ modeemilaite: & Faks/ modem- enhet: Standardi modeemiportti Standard modemport Sarjaportti #% 1 Serieport #% 1 Muunnetaan syötetiedostoja PostScript- muotoon Konverterer innfila til PostScript Lähetetään faksia% 1 (% 2) Sender faks til% 1 (% 2) Lähetetään faksia laitteella:% 1 Sender til faks ved bruk av:% 1 Faksia lähetetään% 1: lle... Sender faks til% 1 & # 160; … Ohitetaan% 1... Hopper over% 1 & # 160; … Suodatetaan% 1... Filtrerer% 1 & # 160; … Faksiloki Fakslogg KDE: n tulostusjärjestelmän faksityökalun loki KDEPrint verktøy for fakslogg Ei voida avata tiedostoa kirjoittamiseen. Klarte ikke åpne fila for skriving. Korkea (204x196 dpi) Høy (204x196 dpi) Matala (204x98 dpi) Lav (204x98 dpi) Letter Brev Legal Legal & Tarkkuus: & Oppløsning: & Paperin koko: & Papirstørrelse: & Yritys: & Firma: Numero: & Nummer: Muuta kansainvälinen prefix '+' tällä: Erstatt internasjonalt prefiks « + » med: Kdeprintin kanssa käytettävä faksausapuohjelma. Et lite faksverktøy til bruk med kdeprint. KdeprintFax KdeprintFaks Puhelinnumero, johon faksataan Telefonnummer til mottaker av faksen Lähetä faksi välittömästi Send faks umiddelbart Poistu lähetyksen jälkeen Avslutt etter sending Faksattava tiedosto (lisätty tiedostoluetteloon) Fil til faks (lagt til fil- lista) Suotimien asetukset Filterparametere Mimetyyppi: Mime- type: Suotimet & File & FaksiNAME OF TRANSLATORS FaksNAME OF TRANSLATORS Tapio KauttoEMAIL OF TRANSLATORS Øystein Skadsem, Knut Erik HollundEMAIL OF TRANSLATORS eleknader@ phnet. fi oskadsem@ start. no, khollund@ responze. net Mimetyyppi Mime- type Tyhjät parametrit. Tomme parametere. Suotimien asetukset Oppsett Henkilökohtaiset Privat Henkilökohtaiset asetukset Personlige innstillinger Faksijärjestelmän valinta Fakssystemvalg Suotimien asetukset Filteroppsett Faksinumero: Faksnummer Tietueet: Oppføringer: Osoitekirjastasi ei löytynyt faksinumeroita. Fant ikke noe faksnummer i din adressebok. Siirrä ylöspäin Flytt opp Siirrä alaspäin Flytt ned & Yritys: Firma Faksinumero: Legg til faksnummer Poista faksinumero Fjern faksnummer & Aikataulu: Timeplan: Nyt Nå Määrättynä aikana Ved oppgitt tidspunkt & Aihe: Overskrift: Käsitellään... Behandler & # 160; … Vapaana Inaktiv Lähetä faksille Send til faks & Poista tiedosto & Fjern fil & Lähetä faksi & Send faks & Keskeytä Avbryt & Osoitekirja Adressebok & Näytä loki Vis logg & Katso tiedostoa Vis fil & Uusi faxin vastaanottaja... & Ny faksmottaker & # 160; … Ei faksattavaa tiedostoa. Ingen filer å fakse. Faksinumeroa ei ole annettu. Intet faksnummer oppgitt. Faxaamista ei voida aloittaa. Kunne ikke starte faksprosess. Kohdetta% 1 ei voida hakea. Kunne ikke hente% 1. Faxin virhe: katso lokia saadaksesi lisätietoja. Faksfeil: se loggbeskjeden for mere informasjon. Anna faxin vastaanottjan ominaisuudet. Oppgi egenskaper for faksmottaker. Epäkelpo faksinumero. Ugyldig faksnummer. kdeprint_ part kdeprint_ del Konqueror sovelma tulostuksenhallintaan Programtillegg for utskriftshåndtering i Konqueror Tulostuksenhallinnan työkaluriviNAME OF TRANSLATORS Verktøylinje for utskriftshåndteringNAME OF TRANSLATORS Hallinta Behandler Tyhjää tietoa vastaanotettu (% 1) Mottatt tomme data (% 1) Korruptoitunutta tietoa tai palvelinvirhe (% 1) Ødelagte/ ufullstendige data eller tjenerfeil (% 1). Tulostinajuri Skriverdriver Online- tulostinajuritietokanta Nettbasert database med skriverdrivere Ei voitu selvittää objektin% 1 tyyppiä. Kan ikke bestemme objekttype for% 1. Ei voitu selvittää objektin% 1 lähdettä. Kan ikke bestemme kildetype til% 1. Ei voitu tulostimen% 1 tietoja. Kan ikke hente skriverinformasjon for% 1. Ei voitu ladata pohjaa% 1 Klarte ikke å laste mal% 1. % 1 ominaisuudet Egenskapene til% 1 Yleinen_BAR_Ajuri_BAR_Aktiiviset työt_BAR_Valmiit työt Generelt_BAR_Driver_BAR_Aktive jobber_BAR_Ferdige jobber Yleiset ominaisuudet Øvrige egenskaper Etä Fjern Rajapinta (ajuri) Grensesnitt (bakenfor) Valmistaja Produsenter Ei voitu hakea tulostimen% 1 luokkatietoja. Kunne ikke motta klasseinformasjon for% 1. Implisiittinen Implisitt Yleinen_BAR_Aktiiviset työt_BAR_Valmiit työt Generelt_BAR_Aktive jobber_BAR_Ferdige jobber Komennon ominaisuudet Kommandoegenskaper Käytä tulostiedostoa Bruk utdatafil Oletuslaajennus Standard utvidelse % 1 työt Jobber til% 1 Kaikki työt Alle jobber Aktiiviset työt_BAR_Valmiit työt Aktive jobber_BAR_Ferdige jobber ID id % 1 ajuri Driver til% 1 Ei ajuriaNAME OF TRANSLATORS Fant ingen driverNAME OF TRANSLATORS Oletustulostinta ei ole. Käynnistä -- all tilassa nähdäksesi kaikki tulostimet. Det er ingen standardskriver. Begynn med -- all for å se alle skrivere. Tulostusvirhe Utskriftsfeil KJobViewer KJobViewer Tulostin, jonka tulostustyöt on kysytty Skriveren du har spurt om jobber til Näytä työt käynnistyksessä Vis jobbviser ved oppstart Näytä kaikkien tulostimien työt Vis jobber for alle skrivere & SuodinNAME OF TRANSLATORS & FilterNAME OF TRANSLATORS KPrinter KSkriver KDE: n tulostustyökalu Et utskriftsverktøy for KDE Tee sisäinen kopio tulostettavista tiedostoista Lag en internkopi av filene som skal skrives ut Tulostin/ tulostuskohde Skriver eller annen enhet å skrive ut med Tulostustyön otsikko/ nimi Tittel på utskriftsjobben Kopioiden määrä Antall kopier Tulostimen optio Valg for skriver Työn syötetila (gui, console, none) Jobbrapporteringsmodus (grafisk, tekst, ingen) Käytettävä tulostusjärjestelmä (lpd, cups) Utskriftsystem som skal brukes (lpd, cups) Salli tulostus vakiosyötteestä Tillat utskrift fra standard inn (STDIN) Älä näytä tulostusikkunaa (tulosta suoraan) Ikke vis skrivervindu (skriv ut direkte) Tulostustiedot Utskriftsinformasjon Tulostusvaroitus Utskriftsadvarsel Tulostustietoja Utskriftsinfo Tulostusvaroitus Utskriftsadvarsler Komentorivillä on määritelty tiedosto. Vakiosyötteestä ei voi tulostaa. En fil er oppgitt på kommandolinja. Utskrift fra STDIN blir skrudd av. Jos käytät asetusta '-- nodialog', sinun täytyy määritellä ainakin yksi tulostustiedosto tai käyttää '-- stdin' - määritystä (vakiosyöte). Ved bruk av '-- nodialog' må det angis minst en fil som skal skrives ut, eller bruk flagget '-- stdin'. Määriteltyä tai oletustulostinta ei löytynyt. Finner ikke den oppgitte eller forhåndsvalgte skriveren. Toiminta keskeytetty. Operasjonen avbrutt. Tulostusikkunaa ei voitu avata. Klarte ikke bygge utskriftsdialogen. Monia tiedostoja (% 1) Flere filer (% 1) Ei tulostettavaa. Ingenting å skrive ut. Ei voitu avata väliaikaistiedostoa. Klarte ikke åpne midlertidig fil. Stdin on tyhjä, työtä ei lähetetty. Standard inn er tom, ingen jobb ble sendt. Ei voitu kopioida tiedostoa% 1. Klarte ikke kopiere fila% 1. Virhe tulostettaessa tiedostoja Feil under utskrift av filer KDE- työpöytä, paneelit ja sovelmat. KDE skrivebordet, paneler og skjermelementer for arbeidsområdet. Copyright 2006- 2008, KDE- tiimi Opphavsrett 2006- 2008, KDE- laget Rekisteröi ohjelman ensisijaiseksi käyttöliittymäksi Registrerer programmet som primært brukergrensesnitt Näytön geometriaNAME OF TRANSLATORS SkjermgeometrienNAME OF TRANSLATORS Executive Executive Kirjekuori B5 Konvolutt B5 Kirjekuori # 10 Konvolutt # 10 Kirjekuori DL Konvolutt DL SivuAlue Sideområde Medialähde Mediekilde Tulostimen oletus Standard Käsisyöttö Manuell arkmating Tulostustarkkuus Oppløsning av visning/ utskrift 150 DPI 150 ppt 300 DPI 300 ppt 600 DPI 600 ppt 1200 DPI 1200 ppt 2400 DPI 2400 ppt Kaksipuoleinen tulostus Tosidig utskrift poissa Av Pitkä sivu (normaali) Langside (standard) Lyhyt sivu (taitos) Kortside (bla) US Executive US Executive Mediatyyppi Mediatype Normaali paperi Vanlig papir Bond- paperi Bond- papir Erikoispaperi Spesialpapir Kalvo Gjennomsiktighet Kiiltävä paperi Glanset papir Kaukalo Skuff Kirjekuorisyöttö Konvoluttmater Tulostetila Utmodus CMYK Väri CMYK- farge CMY Väri CMY- farge 600x300 DPI 600×300 ppt CRET Väri CRET- farge Kääntöyksikkö Dupleksenhet Osoite - 1 1/ 8 x 3 1/ 2 " Adresse – 1 1/ 8 × 3 1/ 2 " Suuri osoite - 1 4/ 10 x 3 1/ 2 " Stor adresse – 1 4/ 10 × 3 1/ 2 " Palautusosoite - 3/ 4 x 2 " Returadresse – 3/ 4 × 2 " Rahtiosoite - 2 5/ 16 x 4 " Avsenderadresse – 2 5/ 16 × 4 " Internet postitus 2- osa - 2 1/ 4 x 7 1/ 2 " Internet- etikett todelt – 2 1/ 4 × 7 1/ 2 " Internet postitus 3- osa - 2 1/ 4 x 7 " Internett- etikett 3- delt – 2 1/ 4 × 7 " Arkistokansio - 9/ 16 x 3 7/ 16 " Filmappe – 9/ 16 × 3 7/ 16 " Roikkuva kansio - 9/ 16 x 2 " Hengemappe – 9/ 16 × 2 " 3. 5 "Levyke - 2 1/ 8 x 2 3/ 4" 3. 5 "diskett – 2 1/ 8 × 2 3/ 4" 136 DPI 136 ppt 203 DPI 203 ppt Tummuus Utskriftssverte FanFoldUS FanFoldUS 60 DPI 60 ppt 120x60 DPI 120x60 ppt 180 DPI 180 ppt 360x180 DPI 360x180 ppt 360 DPI 360 ppt 60x72 DPI 60x72 ppt 120x72 DPI 120x72 ppt 240x72 DPI 240x72 ppt Kaukalo 4 Skuff 4 720 DPI 720 ppt Paperin koko ja tulostuslaatu Sidestørrelse og utskriftskvalitet A4, 600x600 DPI A4, 600×600 ppt Letter, 600x600 DPI Letter, 600×600 ppt A4, 1200x600 DPI A4, 1200×600 ppt B5, 600x600 DPI B5, 600×600 ppt B5, 1200x600 DPI B5, 1200×600 ppt Legal, 600x600 DPI Legal, 600×600 ppt Legal, 1200x600 DPI Legal, 1200×600 ppt Letter, 1200x600 DPI Letter, 1200×600 ppt Korkealaatuinen paperi Høykvalitetspapir Taustatulostusmedia Medie for baksideutskrift Silitettävä siirtokalvo Ark med strykemotiv Kuuma OHP media Varmt OHP- medium Postikortti Postkort Paksu paperi Tykt papir Tulostustila Utskriftsmodus VainMusta BareSvart Värit Farge Rasteroitu Halvtone Ei rasteroitu IngenHalvtone Pehmennys Kompensasjon for fargereduksjon FloydSteinberg FloydSteinberg EiFloydSteinberg IngenFloydSteinberg Sidonta Striping Ei sidontaa Ingen striping Värikorjaustila Fargekoreksjonstilstand TäysMusta Helsvart Värikorjaus Fargekorreksjon Ei värinkorjausta IngenFargeretting Värikorjaus Fargeretting Kuinka usein jokainen piste on tulostettu Hvor ofte hvert punkt blir skrevet TulostaKahdesti SkrivToGanger TulostaKerran SkrivEnGang Musta Tulostustila Svart utskriftsmodus KokonaanMusta Fet svart SekoitettuMusta Blandet svart Neliopehmennys Firkantutjevning NeliöPehmennys Firkantutjevning Ei neliöpehmennystä IngenFirkantutjevning Tee kiharakorjaus Krølleretting Kiharakorjaus aina KrøllerettingAlltid Kiharakorjaus lopullisen jälkeen KrøllerettingEtterSiste Kiharakorjaus nykyisellä viennillä Krølleretting i denne omgangen EiKiharanKorjaustaNykyisellä IngenKrøllerettingIOmgang KiharanKorjausNykyisellä KrøllerettingIOmgang Värin voimakkuus Fargeintensitet Rivinvaihdon korjaus Linjeskiftjustering 0. 00 0. 00 0. 05 0. 05 0. 10 0. 10 0. 15 0. 15 0. 20 0. 20 0. 25 0. 25 0. 30 0. 30 0. 35 0. 35 0. 40 0. 40 0. 45 0. 45 0. 50 0. 50 0. 55 0. 55 0. 60 0. 60 0. 65 0. 65 0. 70 0. 70 0. 75 0. 75 0. 80 0. 80 0. 85 0. 85 0. 90 0. 90 0. 95 0. 95 1. 00 1. 00 1. 05 1. 05 1. 10 1. 10 1. 15 1. 15 1. 20 1. 20 1. 25 1. 25 1. 30 1. 30 1. 35 1. 35 1. 40 1. 40 1. 45 1. 45 1. 50 1. 50 1. 55 1. 55 1. 60 1. 60 1. 65 1. 65 1. 70 1. 70 1. 75 1. 75 1. 80 1. 80 1. 85 1. 85 1. 90 1. 90 1. 95 1. 95 2. 00 2. 00 2. 05 2. 05 2. 10 2. 10 2. 15 2. 15 2. 20 2. 20 2. 25 2. 25 2. 30 2. 30 2. 35 2. 35 2. 40 2. 40 2. 45 2. 45 2. 50 2. 50 2. 55 2. 55 2. 60 2. 60 2. 65 2. 65 2. 70 2. 70 2. 75 2. 75 2. 80 2. 80 2. 85 2. 85 2. 90 2. 90 2. 95 2. 95 3. 00 3. 00 3. 05 3. 05 3. 10 3. 10 3. 15 3. 15 3. 20 3. 20 3. 25 3. 25 3. 30 3. 30 3. 35 3. 35 3. 40 3. 40 3. 45 3. 45 3. 50 3. 50 3. 55 3. 55 3. 60 3. 60 3. 65 3. 65 3. 70 3. 70 3. 75 3. 75 3. 80 3. 80 3. 85 3. 85 3. 90 3. 90 3. 95 3. 95 4. 00 4. 00 Vaakasuuntainen (X -) siirto (pisteinä) Vannrett (X -) skift (i prikker) Pystysuuntainen (Y -) siirto (pisteinä) Loddrett (Y -) skift (i prikker) Seuraava työ Neste jobb SeuraavaTyöSamalleArkille NesteJobbPåSammeArk SeuraavaTyöUudelleArkille NesteJobbPåNyttArk Seuraava työ on pistevärisivu Neste jobb er dråpefargeside Seuraava pistevärisivu NesteDråpefargeside Seuraava ei ole pistevärisivu NesteikkeDråpefargeside Tämä työ on pistevärisivu Jobben er en dråpefargeside Tämä on pistevärisivu DetteErDråpefargesiden Tämä ei ole pistevärisivu DetteIkkeDråpefargesiden Paperin koko Sidestørrelse Pahvi Kartong Päälystetty filmi Film med hinne Hieno paperi Fint papir Rautaleima Stryke- segl OHP OHP OHP (MD 2000) OHP (MD 2000) Rebeca Free Rebeca Free 1200x600 DPI 1200x600 ppt Floyd Steinb. korkealaat. (32 bpp) Høykvalitets Floyd Steinberg (32 bpp) Floyd Steinberg yksinkertainen (8 bpp) Enkel Floyd Steinberg (8 bpp) Yksivärinen (1 bpp) Monokrom (1 bpp) Yksinkertaiset värit (4 bpp) Enkel farge (4 bpp) Yksi På Kaksipuoleinen Tosidig Yksipuolinen Ensidig Mustan musteen säästö Spar svart toner Ecomusta Spare- svart Tavallinen musta NormalSvart Mustan taso Sort nivå Syaanin taso Cyanblå nivå Magentan taso Magentarødt nivå Keltaisen taso Gulnivå B4 (JIS) B4 (JIS) B6 (JIS) B6 (JIS) Kirjekuori You 4 Konvolutt You 4 Hagaki Hagaki Oufuku Oufuku- kort 600x600 DPI 600x600 ppt 300x300 DPI 300x300 ppt 3x5 3×5 4x6 4x6 5x7 5×7 5x8 5x8 6x8 6×8 8x10 8×10 8x12 8×12 11x14 11×14 13x19 13×19 16x20 16x20 16x24 16x24 60x60 dpi 60×60 ppt 60x72 dpi 60×72 ppt 60x180 dpi 60×180 ppt 60x216 dpi 60×216 ppt 120x60 dpi 120×60 ppt 120x72 dpi 120×72 ppt 120x180 dpi 120×180 ppt 120x216 dpi 120×216 ppt 180x60 dpi 180×60 ppt 180x72 dpi 180×72 ppt 180x180 dpi 180×180 ppt 180x216 dpi 180×216 ppt 240x60 dpi 240×60 ppt 240x72 dpi 240×72 ppt 240x180 dpi 240×180 ppt 240x216 dpi 240×216 ppt 360x60 dpi 360×60 ppt 360x72 dpi 360×72 ppt 360x180 dpi 360×180 ppt 360x216 dpi 360×216 ppt 11x17 11×17 Valokuvapaperi Fotopapir HP Premium - paperi HP Premium- papir Kalvo Gjennomsiktig papir Tulostuslaatu Utskriftskvalitet Vedoslaatu Kladdekvalitet Normaali laatu Vanlig kvalitet Esityslaatu Presentasjonskvalitet Pehmennys pikseliä tuumalla Rasterpiksler pr. tomme Yleinen DeskJet Generisk DeskJet Vakiokaukalo Standardskuff Julistetulostus Bannerutskrift Kirjekuorisyötin Konvoluttmater Käsinsyöttö Manuell arkmater Nopeasti kuivuva kiiltävä Hurtigtørkende glanset Nopeasti kuivuva kalvo Hurtigtørkende lysark Laatu Utskriftskvalitet Musteen kuivumisaika (sek) Blekktørketid (sek) Muistirajoitus (Tavua) Minnegrense (byte) Mustan tasot Svartnivåer 2 tasoa 2 nivåer 3 tasoa 3 nivåer 4 tasoa 4 nivåer Ei mustaa Uten svart CMY tasot CMY- nivå Ei CMY Uten CMY Vedos (väripatruuna) Kladd (Fargepatron) Harmaasävyvedos (musta ja väripatruuna) Kladd gråtoner (svart + fargepatron) Normaali (väripatruuna) Normal (Fargepatron) Normaali harmaasävy (musta ja väripatruuna) Normal gråtoner (svart + fargepatron) Korkealaatuinen harmaasävy (musta ja väripatruuna) God kvaliet gråtoner (svart + fargepatron) Valokuva (Valokuva - ja väripatruuna, valokuvapaperi) Foto (Foto + fargepatron, fotopapir) Valokuva/ 4x6 - tuumainen hakemistokortti Foto/ 4×6 kartotekkort Valokuva irroitusreunalla Foto med avriving 3x5 tuumainen hakemistokortti 3x5 kartotekkort 5x8 tuumainen hakemistokortti 5×8 kartotekkort A6 A6 A6 irroitusreunalla A6 med avrivning Kirjekuori C6 Konvolutt C6 Amerikkalainen foolscap Amerikansk folioformat Oufuku- Hagaki Oufuku- Hagaki 16K 16K Executive (JIS) Executive (JIS) Tarkkuus, laatu, musteen tyyppi, median tyyppi Oppløsning, kvalitet, blekktype, medietype Määritellään tulostustilassa Styres av 'Utskriftsmodus' 300 dpi, väri, väripatruuna 300 DPI, farge, fargepatron 300 dpi, väri, musta ja väripatruuna 300 dpi, farge, svart - og fargepatron 300 dpi, vedos, väri, väripatruuna 300 DPI, kladd, farge, fargepatron 300 dpi, Vedos, väri, musta + väripatruuna. 300 dpi, kladd, farge, svart - og fargepatron 300 dpi, Vedos, harmaasävy, musta + väripatruuna. 300 DPI, kladd, gråskala, svart - og fargepatron 300 dpi, Harmaasävy, musta + väripatruuna. 300 DPI, gråskala, svart - og fargepatron 300 dpi, Valokuva, valokuva - + väripatruuna, premium- paperi 300 dpi, foto, foto + fargepatron, premiumpapir 600x300 dpi, Paras, harmaasävy, musta + väripatruuna. 600x300 dpi, beste kvalitet, gråskala, sort + fargepatron Normaali väri Normalfarge Paras värilaatu Farge med best kvalitet Floyd- Steinberg- väri Floyd- Steinberg farge Floyd- Steinberg- väri (vähän muistia) Floyd- Steinberg Color (Lite minne) Floyd- Steinberg- harmaasävy Floyd- Steinberg- grånyanser Mustan korjaus (Syaaninvähennys) Sort korreksjon (cyan- redusering) Musteen säästäminen Blekksparing 25% 25 & # 160;% Ei mikään Nei Vedos (Economy) Kladd (sparemodus) Harmaasävyvedos (Economy) Kladd gråtoner (sparemodus) Tavallinen harmaasävy Normal gråtoner Korkea laatu Høy kvalitet Korkealaatuinen harmaasävy Høy kvalitet gråtoner Harmaasävyvalokuva Foto gråtoner Commercial 10 Commercial 10 DL DL B5 ISO B5 ISO B6 ISO B6 ISO B7 ISO B7 ISO B8 ISO B8 ISO B9 ISO B9 ISO B10 ISO B10 ISO Monarch kirjekuori Monarch- konvolutt C7- 6 C7- 6 Japanese long kirjekuori # 4 Japansk lang konvorlut # 4 Hagaki Card Hagaki- kort Pieni paperikansi Liten heftet bok Pingviini, pieni paperikansi Penguin liten heftet bok A2 kutsu A2- invitasjon Epson 4x6 valokuvapaperi Epson 4×6 fotopapir Japanese long kirjekuori # 3 Japansk lang konvorlut # 3 B6- C4 B6- C4 Pingviini, iso paperikansi Penguin stor heftet bok Crown nelitaite Crown Quarto Suuri Crown nelitaite Stor Crown Quarto RA4 RA4 American Foolscap Amerikansk folioformat Sido Bånd Kiiltävä valokuva Glanset foto Kalvot Lysark Musteen tyyppi Blekktype Väri + valokuvapanos Farge - + fotopatroner Neljän värin standardi Firefarget standard stpGamma stpGamma 0. 12 0. 12 0. 14 0. 14 0. 16 0. 16 0. 18 0. 18 0. 22 0. 22 0. 24 0. 24 0. 26 0. 26 0. 28 0. 28 0. 32 0. 32 0. 34 0. 34 0. 36 0. 36 0. 38 0. 38 0. 42 0. 42 0. 44 0. 44 0. 46 0. 46 0. 48 0. 48 0. 52 0. 52 0. 54 0. 54 0. 56 0. 56 0. 58 0. 58 0. 62 0. 62 0. 64 0. 64 0. 66 0. 66 0. 68 0. 68 0. 72 0. 72 0. 74 0. 74 0. 76 0. 76 0. 78 0. 78 0. 82 0. 82 0. 84 0. 84 0. 86 0. 86 0. 88 0. 88 0. 92 0. 92 0. 94 0. 94 0. 96 0. 96 0. 98 0. 98 1. 02 1. 02 1. 04 1. 04 1. 06 1. 06 1. 08 1. 08 1. 12 1. 12 1. 14 1. 14 1. 16 1. 16 1. 18 1. 18 1. 22 1. 22 1. 24 1. 24 1. 26 1. 26 1. 28 1. 28 1. 32 1. 32 1. 34 1. 34 1. 36 1. 36 1. 38 1. 38 1. 42 1. 42 1. 44 1. 44 1. 46 1. 46 1. 48 1. 48 1. 52 1. 52 1. 54 1. 54 1. 56 1. 56 1. 58 1. 58 1. 62 1. 62 1. 64 1. 64 1. 66 1. 66 1. 68 1. 68 1. 72 1. 72 1. 74 1. 74 1. 76 1. 76 1. 78 1. 78 1. 82 1. 82 1. 84 1. 84 1. 86 1. 86 1. 88 1. 88 1. 92 1. 92 1. 94 1. 94 1. 96 1. 96 1. 98 1. 98 stpKirkkaus stpLyshet 0. 02 0. 02 0. 04 0. 04 0. 06 0. 06 0. 08 0. 08 stpKylläisyys stpMetning 0. 1 0. 1 0. 2 0. 2 0. 3 0. 3 0. 4 0. 4 0. 5 0. 5 0. 6 0. 6 0. 7 0. 7 0. 8 0. 8 0. 9 0. 9 1. 0 1. 0 1. 1 1. 1 1. 2 1. 2 1. 3 1. 3 1. 4 1. 4 1. 5 1. 5 1. 6 1. 6 1. 7 1. 7 1. 8 1. 8 1. 9 1. 9 2. 0 2. 0 2. 1 2. 1 2. 2 2. 2 2. 3 2. 3 2. 4 2. 4 2. 5 2. 5 2. 6 2. 6 2. 7 2. 7 2. 8 2. 8 2. 9 2. 9 3. 0 3. 0 3. 1 3. 1 3. 2 3. 2 3. 3 3. 3 3. 4 3. 4 3. 5 3. 5 3. 6 3. 6 3. 7 3. 7 3. 8 3. 8 3. 9 3. 9 4. 1 4. 1 4. 3 4. 3 4. 4 4. 4 4. 5 4. 5 4. 6 4. 6 4. 7 4. 7 4. 8 4. 8 4. 9 4. 9 5. 0 5. 0 5. 1 5. 1 5. 2 5. 2 5. 3 5. 3 5. 4 5. 4 5. 5 5. 5 5. 6 5. 6 5. 7 5. 7 5. 8 5. 8 5. 9 5. 9 6. 0 6. 0 6. 1 6. 1 6. 2 6. 2 6. 3 6. 3 6. 4 6. 4 6. 5 6. 5 6. 6 6. 6 6. 7 6. 7 6. 8 6. 8 6. 9 6. 9 7. 0 7. 0 7. 1 7. 1 7. 2 7. 2 7. 3 7. 3 7. 4 7. 4 7. 5 7. 5 7. 6 7. 6 7. 7 7. 7 7. 8 7. 8 7. 9 7. 9 8. 0 8. 0 8. 1 8. 1 8. 2 8. 2 8. 3 8. 3 8. 4 8. 4 8. 5 8. 5 8. 6 8. 6 8. 7 8. 7 8. 8 8. 8 8. 9 8. 9 9. 0 9. 0 Kontrastin taso Kontrastnivå 150 x 150 DPI 150 × 150 DPI 300 x 300 DPI 300 × 300 DPI 600 x 300 DPI 600 × 300 DPI 600 x 600 DPI 600 × 600 DPI Tulosteen tyyppi Utdatatype Täyssävyvalokuvat Kontinuerlig- tone- fotografier Viivataide Strektegning Ensisijaisesti kiinteät värit tai pehmeät liukuvärit Primært solid farge eller jevne overganger Sekoitusmenetelmän algoritmi Rasteralgoritme TasaSävy JevnTone Raaka CMYK Rå CMYK Ei käytettävissä Kan ikke Tulostimen oletus Standardinnstilling for skriver Ghostscript esisuodatus GhostScript pre- filtrering Upota vain GhostScript- kirjasimet Bare innebygde GhostScript- skrifter Muunna PS 1 - tasoon Konverter til PS nivå 1 Muunna PS 2 - tasoon Konverter til PS nivå 2 Ei esisuodatusta Ingen pre- filtrering 160x72 dpi 160×72 ppt 160x144 dpi 160×144 ppt 320x216 dpi 320×216 ppt Syötekaukalo Innskuff Tulostimen oletus Skriverens forvalg SivunKoko Sidestørrelse SRA4 SRA4 ArchA ArchA Eurooppalainen foolscap Europeisk folioformat Suuri kruunuoktaavo Stor Crown Octavo Japanese Kaku kirjekuori # 4 Japansk kaku- konvolutt # 4 Värimalli FargeModell Back Print - filmi Film for baksideskriving Kangasarkit Tekstilark Kirjekuori Konvolutt Korkearesoluutiopaperi Høyoppløsningsark T- paidan siirtokuvat T- skjorteark Korkeakiiltoinen filmi Høyglans- film Kiiltävä valokuvapaperi Glansa fotopapir Kiiltävät valokuvakortit Glansa fotokort Valokuvapaperi pro Profesjonelt fotopapir Automaattinen syöttö Automatisk arkmater Käsisyöttö tauolla Manuell med pause Käsisyöttö ilman taukoa Manuell uten pause 90x90 DPI 90x90 DPI 180x180 DPI 180x180 ppt 360x360 DPI 360x360 ppt 360x360 DPI DMT 360×360 ppt DMT 720x360 DPI 720x360 ppt Viivakuva Linjebilde Kiinteät värit Solide farger Valokuva Fotografi 0. 000 0. 000 0. 050 0. 050 0. 100 0. 100 0. 150 0. 150 0. 200 0. 200 0. 250 0. 250 0. 300 0. 300 0. 350 0. 350 0. 400 0. 400 0. 450 0. 450 0. 500 0. 500 0. 550 0. 550 0. 600 0. 600 0. 650 0. 650 0. 700 0. 700 0. 750 0. 750 0. 800 0. 800 0. 850 0. 850 0. 900 0. 900 0. 950 0. 950 1. 000 1. 000 1. 050 1. 050 1. 100 1. 100 1. 150 1. 150 1. 200 1. 200 1. 250 1. 250 1. 300 1. 300 1. 350 1. 350 1. 400 1. 400 1. 450 1. 450 1. 500 1. 500 1. 550 1. 550 1. 600 1. 600 1. 650 1. 650 1. 700 1. 700 1. 750 1. 750 1. 800 1. 800 1. 850 1. 850 1. 900 1. 900 1. 950 1. 950 2. 000 2. 000 Contrast Kontrast 2. 050 2. 050 2. 100 2. 100 2. 150 2. 150 2. 200 2. 200 2. 250 2. 250 2. 300 2. 300 2. 350 2. 350 2. 400 2. 400 2. 450 2. 450 2. 500 2. 500 2. 550 2. 550 2. 600 2. 600 2. 650 2. 650 2. 700 2. 700 2. 750 2. 750 2. 800 2. 800 2. 850 2. 850 2. 900 2. 900 2. 950 2. 950 3. 000 3. 000 3. 050 3. 050 3. 100 3. 100 3. 150 3. 150 3. 200 3. 200 3. 250 3. 250 3. 300 3. 300 3. 350 3. 350 3. 400 3. 400 3. 450 3. 450 3. 500 3. 500 3. 550 3. 550 3. 600 3. 600 3. 650 3. 650 3. 700 3. 700 3. 750 3. 750 3. 800 3. 800 3. 850 3. 850 3. 900 3. 900 3. 950 3. 950 4. 000 4. 000 4. 050 4. 050 4. 100 4. 100 4. 150 4. 150 4. 200 4. 200 4. 250 4. 250 4. 300 4. 300 4. 350 4. 350 4. 400 4. 400 4. 450 4. 450 4. 500 4. 500 4. 550 4. 550 4. 600 4. 600 4. 650 4. 650 4. 700 4. 700 4. 750 4. 750 4. 800 4. 800 4. 850 4. 850 4. 900 4. 900 4. 950 4. 950 5. 000 5. 000 5. 050 5. 050 5. 100 5. 100 5. 150 5. 150 5. 200 5. 200 5. 250 5. 250 5. 300 5. 300 5. 350 5. 350 5. 400 5. 400 5. 450 5. 450 5. 500 5. 500 5. 550 5. 550 5. 600 5. 600 5. 650 5. 650 5. 700 5. 700 5. 750 5. 750 5. 800 5. 800 5. 850 5. 850 5. 900 5. 900 5. 950 5. 950 6. 000 6. 000 6. 050 6. 050 6. 100 6. 100 6. 150 6. 150 6. 200 6. 200 6. 250 6. 250 6. 300 6. 300 6. 350 6. 350 6. 400 6. 400 6. 450 6. 450 6. 500 6. 500 6. 550 6. 550 6. 600 6. 600 6. 650 6. 650 6. 700 6. 700 6. 750 6. 750 6. 800 6. 800 6. 850 6. 850 6. 900 6. 900 6. 950 6. 950 7. 000 7. 000 7. 050 7. 050 7. 100 7. 100 7. 150 7. 150 7. 200 7. 200 7. 250 7. 250 7. 300 7. 300 7. 350 7. 350 7. 400 7. 400 7. 450 7. 450 7. 500 7. 500 7. 550 7. 550 7. 600 7. 600 7. 650 7. 650 7. 700 7. 700 7. 750 7. 750 7. 800 7. 800 7. 850 7. 850 7. 900 7. 900 7. 950 7. 950 8. 000 8. 000 8. 050 8. 050 8. 100 8. 100 8. 150 8. 150 8. 200 8. 200 8. 250 8. 250 8. 300 8. 300 8. 350 8. 350 8. 400 8. 400 8. 450 8. 450 8. 500 8. 500 8. 550 8. 550 8. 600 8. 600 8. 650 8. 650 8. 700 8. 700 8. 750 8. 750 8. 800 8. 800 8. 850 8. 850 8. 900 8. 900 8. 950 8. 950 9. 000 9. 000 720x720 DPI 720×720 ppt 1440x720 DPI 1440x720 ppt CcMmY- valokuvaväri Foto- CcMmY- farge CcMmYK- valkokuvaväri Foto- CcMmYK- farge 1200x1200 DPI 1200x1200 ppt 12x18 12×18 Super B 13x19 Super B 13x19 20x24 20x24 20x30 20x30 22x30 22x30 24x30 24x30 24x36 24x36 30x40 30x40 A0 A0 A1 A1 A2 A2 RA0 RA0 RA1 RA1 RA2 RA2 RA3 RA3 SRA0 SRA0 SRA1 SRA1 SRA2 SRA2 B0 ISO B0 ISO B1 ISO B1 ISO B2 ISO B2 ISO B3 ISO B3 ISO B0 JIS B0 JIS B1 JIS B1 JIS B2 JIS B2 JIS B3 JIS B3 JIS C0 C0 ArchA poikittain ArchA Transvers ArchB ArchB ArchB poikittain ArchB Transvers ArchC ArchC ArchC poikittain ArchC Transvers ArchD ArchD ArchD poikittain ArchD Transvers ArchE ArchE Normaalin paperin nopea syöttö Rask lasting av vanlig papir Kiiltävä filmi Glansa film Kirjekuoret Konvolutter Taustavalaistu filmi Baklysfilm Mattapaperi Matt papir Inkjet paperi Blekkskriverpapir Valokuvalaatuinen mustesuihkupaperi Blekkskriverpapir for fotoutskrift Keskikiiltävä valokuvapaperi Glansa høykvalitets fotopapir Keskilaatuinen pinnoitettu valokuvapaperi Høykvalitets « luster » - fotopapir Valokuvalaatuinen kiiltävä paperi Glansa papir for fotoutskrift Painava Ilford- paperi Ilford tungt papir ColorLife- paperi ColorLife- papir Rullasyöttö Rullemating 360 x 90 DPI nopea taloudellinen vedos 360 × 90 DPI hurtig kladd i sparemodus 360 x 120 DPI taloudellinen vedos 360 × 120 DPI, kladd sparemodus 180 DPI taloudellinen vedos 180 DPI kladd sparemodus 360 x 240 DPI vedos 360 × 240 DPI, kladd 360 x 180 DPI vedos 360 × 180 DPI, kladd 360 DPI Microweave 360 ppt mikrofletning 360 DPI Microweave yksisuuntainen 360 ppt mikrofletning enveis 360 DPI yksisuuntainen 360 ppt enveis 360 DPI täysi limitys 360 DPI full overlapping 360 DPI täysi limitys yksisuuntaisena 360 DPI full overlapping enveis 360 DPI FOL2 360 DPI FOL2 360 DPI FOL2 yksisuuntainen 360 DPI FOL2 enveis 360 DPI MW2 360 DPI MW2 360 DPI MW2 yksisuuntainen 360 DPI MW2 enveis 720 x 360 DPI 720 × 360 DPI 720 x 360 DPI yksisuuntainen 720 × 360 DPI, enveis 720 x 360 DPI Microweave 720 × 360 DPI mikroveving 720 x 360 DPI Microweave yksisuuntainen 720 × 360 DPI enveis mikrofletting 720 x 360 DPI FOL 720 × 360 DPI FOL 720 x 360 DPI FOL yksisuuntainen 720 × 360 DPI FOL enveis 720 x 360 DPI FOL2 720 × 360 DPI FOL2 720 x 360 DPI FOL2 yksisuuntainen 720 × 360 DPI FOL2 enveis 720 x 360 DPI MW2 720 × 360 DPI MW2 720 x 360 DPI MW2 yksisuuntainen 720 × 360 DPI MW2 enveis 720 DPI Microweave 720 ppt mikrofletning 720 DPI Microweave yksisuuntainen 720 ppt mikrofletning ensrettet 720 DPI täysi limitys 720 DPI Full Overlap 720 DPI täysi limitys, yksisuuntainen 720 DPI Full overlappet enveis 720 DPI neljä läpäisyä 720 DPI firefelt 720 DPI neljä läpäisyä, yksisuuntainen 720 DPI firefelt enveis 1440 x 720 DPI Microweave 1440×720 DPI mikrofletting 1440 x 720 DPI Microweave yksisuuntainen 1440×720 DPI mikrofletting enveis 1440 x 720 DPI FOL 1440 × 720 DPI FOL 1440 x 720 DPI FOL yksisuuntainen 1440 × 720 DPI FOL enveis 1440 x 720 DPI, neljä läpäisyä 1440 × 720 DPI firefelt 1440 x 720 DPI neljä läpäisyä, yksisuuntainen 1440 × 720 DPI firefelt enveis Kuuden värin valokuva Seks fargers foto Viiden värin valokuvayhdiste Femfarget fotosammensetting Kolmen värin yhdiste Trefargesammensetning Nelisävy Pantone 720 DPI yksisuuntainen 720 DPI, ensrettet 720 DPI korkea laatu 720 ppt høy kvalitet 720 DPI korkea laatu, yksisuuntainen 720 ppt høykvalitets ensrettet 720 DPI korkein laatu 720 ppt beste kvalitet 1440x720 DPI 1440 × 720 DPI 1440 x 720 DPI yksisuuntainen 1440 × 720 DPI enveis 1440 x 720 DPI korkein laatu 1440×720 ppt beste kvalitet 2880 x 720 DPI 2880 × 720 DPI 2880 x 720 DPI yksisuuntainen 2880 × 720 DPI enveis Rullasyöttö (katkaisu joka sivulla) Valsefremføring (kutt hver side) Rullasyöttö (ei katkaisua) Valsefremføring (ikke kutt) 1440 x 1440 DPI 1440 × 1440 DPI 1440 x 1440 DPI korkein laatu 1440 × 1440 DPI høyeste kvalitet 2880 x 1440 DPI 2880 × 1440 DPI Seitsemän värin valokuva Sju fargers foto Kaksitasoinen harmaasävy Tonivå gråtone Katkaisuarkkilokero 1 Kutt ark kasse 1 Katkaisuarkkilokero 2 Kutt ark kasse 2 Katkaisuarkkilokero, automaattivalinta Kutt ark velg automatisk Käsinvalinta Manuell arkmating 2880 x 720 DPI Microweave 2880 × 720 dpi mikrobølge 2880 x 720 DPI Microweave yksisuuntainen 2880 × 720 dpi mikrobølge ensrettet 2880 x 720 DPI FOL 2880 × 720 dpi fol 2880 x 720 DPI FOL yksisuuntainen 2880 × 720 dpi FOL enveis 2880 x 720 DPI neljä läpäisyä 2880 × 720 dpi firefelt 2880 x 720 DPI neljä läpäisyä, yksisuuntainen 2880 × 720 dpi firefelt enveis 1440 x 1440 DPI Microweave 1440×1440 DPI mikrofletting 1440 x 1440 DPI Microweave yksisuuntainen 1440×1440 dpi mikrofletting enveis 1440 x 1440 DPI FOL 1440 × 1440 dpi FOL 1440 x 1440 DPI FOL yksisuuntainen 1440 × 1440 DPI FOL enveis 1440 x 1440 DPI neljä läpäisyä 1440 × 1440 DPI firefelt 1440 x 1440 DPI neljä läpäisyä, yksisuuntainen 1440 × 1440 DPI firefelt enveis 2880 x 1440 DPI Microweave 2880 × 1440 DPI mikroveving 2880 x 1440 DPI Microweave yksisuuntainen 2880 × 1440 DPI enveis mikrofletting 2880 x 1440 DPI FOL 2880 × 1440 DPI FOL 2880 x 1440 DPI FOL yksisuuntainen 2880 × 1440 DPI FOL enveis 2880 x 1440 DPI neljä läpäisyä 2880 × 1440 DPI firefelt 2880 x 1440 DPI neljä läpäisyä, yksisuuntainen 2880 × 1440 DPI firefelt enveis Seitsemän värin parannettu Spredt (Forbedret) Kuuden värin parannettu yhdiste Seksfarget fotosammensetting Tyhjä Enkel 300 DPI x 600 DPI 300 DPI × 600 DPI 600 DPI korkea laatu 600 DPI høy kvalitet 600 DPI yksisuuntainen 600 ppt ensrettet 1200 DPI korkea laatu 1200 DPI høy kvalitet 1200 DPI korkein laatu 1200 DPI beste kvalitet 1200 DPI yksisuuntainen 1200 ppt ensrettet 2400 DPI x 1200 DPI 2400 DPI × 1200 DPI 2400 DPI x 1200 DPI korkea laatu 2400 DPI × 1200 DPI beste kvalitet 2400 DPI x 1200 DPI korkein laatu 2400 DPI × 1200 DPI beste kvalitet 600x600 DPI yksivärinen 600×600 ppt svart- hvitt Nopeasti kuivuva valokuva Hurtigtørkende foto Nopeasti kuivuva läpinäkyvä Hurtigtørkende lysark Siirrettävä arkinsyöttölaite Bærbar arkmater Työpöydän arkinsyöttölaite Stasjonær arkmater Väri + Musta panos Farge - + svarte patroner Ylempi kaukalo Øvre skuff Alempi kaukalo Nedre skuff Kaksoissyöttö Dobbel Paksumpi paperi Tykkere papir Ohut paperi Tynt papir Värinsäästö Tonersparing Korkea (50%) Høy (50%) Matala (25%) Lav (25%) Normaalitulostus Standardutskrift Floyd- Steinberg- erotettu tulostus Floyd- Steinberg- skyggelagt utskrift Kaukalo 5 Skuff 5 2400x600 DPI 2400x600 ppt Harmaasävyvedos Gråtoner Tulostimen malli Skrivertype HP LaserJet II series HP LaserJet II serie HP LaserJet III series HP LaserJet III serie 8K 8K Monikäyttökaukalo Flerbruksskuff 300 dp harmaasävyvedos, musta patruuna. 300 DPI, gråskala, svart kassett, enkelt papir 300 dpi harmaasävy, musta patruuna. 300 DPI, gråskala, svart kassett, enkelt papir 600 dpi harmaasävy, musta patruuna. 600 DPI, gråskala, svart kassett. 180x360 dpi 180x360 ppt 360x360 dpi 360x360 ppt 180 x 180 DPI 180 × 180 DPI 360 x 360 DPI 360 × 360 DPI Bond- paperi « Bond » - papir Median paino Medievekt 90 DPI 90 ppt Ghostscript bittiä pikselillä Ghostscript bit per piksel Yksivärinen (1bpp) Monokrom (1 bpp) CMYK Ghostscript- erottelulla (8bpp) CMYK med Ghostscript- utjevning (8 bpp) CMYK Ghostscript FS - erottelulla (16bpp) CMYK med Ghostscript- FS- utjevning (16 bpp) CMYK FS- erottelulla (24bpp) CMYK med FS- utjevning (24 bpp) CMYK FS- erottelulla (32 bpp) CMYK med FS- utjevning (32 bpp) Värimalli Fargemodell Neliväri CMYK Firefarget CMYK Kolmiväri RGB Trefarget RGB Käytettävät värit Farger som skal brukes Vain syaani Bare cyanblå Syaani, Musta Cyanblå, svart Syaani, Magenta Cyanblå, magentarød Syaani, Magenta, Musta Cyanblå, magentarød, svart Syaani, Magenta, Keltainen Cyanblå, magentarød, gul Syaani, Magenta, Keltainen, Musta Cyanblå, magentarød, gul, svart Syaani, Keltainen Cyanblå, gul Syaani, Keltainen, Musta Cyanblå, gul, svart Vain musta Bare svart Musta kaikille väreille Sort for enhver farge Vain magenta Bare magentarød Magenta, Musta Magentarød, svart Magenta, Keltainen Magentarød, gul Magenta, Keltainen, Musta Magentarød, gul, svart Vain keltainen Bare gul Keltainen, Musta Gul, svart 90 x 90 DPI 90 × 90 DPI Tarkkuus, median tyyppi Oppløsning, Media Type 360x360dpi, Back Print - filmi 360×360dpi, film for baksideskrift 360×360dpi, päällystetty paperi 360×360dpi, bestrøket papir 360x360dpi, kangasarkki 360×360dpi, tekstilark 360×360dpi, kiiltävä paperi 360×360dpi, glansa papir 360×360dpi, korkeakiiltoinen paperi 360×360dpi, høyglans- film 360×360dpi, korkean tarkkuuden paperi 360×360dpi, høyoppløsningspapir 360x360dpi, normaali paperi 360×360dpi, vanlig papir 360x360dpi, normaali paperi, suuri nopeus 360×360dpi, vanlig papir, høy fart 360x360dpi, kalvofilmi 360×360dpi, lysark Erittäin korkea laatu Meget Høy kvalitet Erittäin korkealaatuinen harmaasävy Meget Høy Kvalitet Gråtoner 720 x 720 DPI 720 × 720 DPI 360 dpi 360 ppt 720 dpi 720 ppt Matala laatu Lav kvalitet 720x720dpi, Back Print - filmi 720×720dpi, film for baksideskrift 720x720dpi, päällystetty paperi 720×720dpi, bestrøket papir 720x720dpi, kiiltävä paperi 720×720dpi, glansa papir 720x720dpi, korkeakiiltoinen paperi 720×720dpi, høy- glansa papir 720x720dpi, korkean tarkkuuden paperi 720×720dpi, høyoppløsningspapir 720x720dpi, normaali paperi 720×720 ppt, vanlig papir 720x720dpi, kalvofilmi 720×720dpi, lysark 1200 x 600 DPI 1200 × 600 DPI Resoluutio, laatu, median tyyppi Oppløsning, Kvalitet, Mediatype 600x600 dpi, rautaleimasiirtoarkit, normaali laatu 600×600dpi, strykemerkeark, normal kvalitet 600x600 dpi, normaali paperi, normaali laatu 600×600dpi, vanlig papir, normal kvalitet 600x600 dpi, läpinäkyvät, normaali laatu 600×600dpi, lysark, normal kvalitet 1200x1200dpi, kiiltävät valokuvakortit, korkea laatu 1200×1200dpi, glansa fotokort, høy kvalitet 1200x1200dpi, korkeakiiltoinen valokuvapaperi, korkea laatu 1200x1200dpi, høy- glansa papir, høy kvalitet 1200x1200dpi, ammattitason valokuvapaperi, korkein laatu 1200×1200dpi, profesjonelt fotopapir, høyeste kvalitet 1200 x 1200 DPI 1200 × 1200 DPI Kopioiden lukumäärä Antall kopier RET asetukset REt- innstilling Rasterointi Halvtone HP LaserJet 4L HP LaserJet 4L Siirrä tulostetta vaakasuunnassa (1/ 300 tuumaa) Skift utdata vannrett (i 1/ 300 tomme) Siirrä tulostetta pystysuunnassa (1/ 300 tuumaa) Skift utdata loddrett (i 1/ 300 tomme) Täysi maalaus Full Maling Täysi maalaus FullMalling Osamaalaus DelvisMaling Tulostimen paperikoko Skriverens papirstørrelse OhitaKoko IgnorérStørrelse VaadiKoko KrevStørrelse 240x240 DPI 240x240 DPI 300x300 dpi 300×300 ppt 300x600 dpi 300×600 ppt 600x600 dpi 600×600 ppt 600x1200 dpi 600×1200 ppt 1200x1200 dpi 1200×1200 ppt Kirjoituspään erottelu Hoveddeling 300x600 DPI 300x600 ppt 300x1200 DPI 300x1200 ppt 600x1200 DPI 600x1200 ppt 1200x300 DPI 1200x300 ppt Valokuvalaatuinen väri (6- muste) Fotokvalitetsfarge (6- farget) Normaalilaatuinen väri (4- muste) Normalt utskriftskvalitet (4- farger) Kaksisuuntainen tulostus Toveisutskrift poissa av päällä på, skru på (avkryssingsboks) Vaakas. sijoittelu patr. väl. Vannrett justert mellom patroner Pystys. sijoittelu patr. väl. Justert loddrett. mellom patron Vas. patr. parit/ parill. k. pään ero Avstand like/ odde dyser venstre patron Oik. patr. parit/ parill. k. pään ero Avstand like/ odde dyser høyre patron Ohitusten määrä rivillä Antall gjennomløp pr. linje Paperilähde Papirkilde Kaukalo 8 Skuff 8 Kaukalo 9 Skuff 9 Kaukalo 10 Skuff 10 Kaukalo 11 Skuff 11 Kaukalo 12 Skuff 12 Kaukalo 13 Skuff 13 Kaukalo 14 Skuff 14 Kaukalo 15 Skuff 15 Sivun tuloste Side utdata EtupuoliYlös VendOpp EtupuoliAlas VendNed Paksu paperi/ kartonki Tykt papir/ kortbord Värisäiliön tiheys Tonertetthet Tulostusjärjestys Utrekkefølge Kerää Sorter Esitys Retning 2 (Vaakasivu) Liggende 1 (Pystysivu) Stående RIT- hallinta RIT- kontroll RITPois RITOff RITPäällä RITOn Yksivärinen, nopea Monokrom, rask Yksivärinen, Floyd- Steinberg Monokrom, Floyd- Steinberg Kirjoituspään liike Hodebevegelse Weaving Flett Microweave (tulostimen sisäinen) Mikrofletting (internt i skriveren) Softweave (ajurin sisäinen) Mykfletting (internt i driveren) ESC/ P2 koodaus ESC/ P2- koding Rivien eropakkaus Deltarad Ajon pituus Kørelengde Pakkaamaton Ukomprimert Esiasetustiedosto Fil for forhåndsvalg stcolor stcolor Erottelun aloitusarvot Utgangsverdier for utjevning Yhtenäinen Regelbundet 360 x 120 DPI 360 × 120 ppt 360 x 240 DPI 360 × 240 DPI 360 x 180 DPI 360 × 180 DPI 360 x 90 DPI 360 × 90 DPI 360×360dpi, 4- bit, PostScript rasterointi, weaved 360×360dpi, 4- bit, PostScript- halvtone, vevet 360×360dpi, 32- bit CMYK 360×360dpi, 32- bit CMYK 720×720dpi, 32- bit CMYK, weaved 720×720dpi, 32- bit CMYK, flettet Väri, Floyd- Steinberg, CMYK, parempi Farve, Floyd- Steinberg, CMYK, bedre Väri, nopea, CMYK Farge, rask, CMYK Väri, muokattu Floyd- Steinberg, CMYK, nopeampi Farve, modif. Floyd- Steinberg, CMYK, hurtigere Väri, nopea, RGB Farge, rask, RGB Väri, Floyd- Steinberg, RGB Farve, Floyd- Steinberg, RGB Väri, Floyd- Steinberg, CMYK, yksinkertaisempi Farve, Floyd- Steinberg, CMYK, enklere Väri, Stefan- Singer- algoritmi, RGB Farge, Stefan- Singer- algoritme, RGB 360 dpi, normaali paperi 360 ppt, vanlig papir 720 dpi, normaali paperi 720 ppt, vanlig papir 1440×720dpi, inkjet paperi 1440×720dpi, blekkskriverpapir Resoluutio, väritila, median tyyppi Oppløsning, fargemodi, mediatype 360x360dpi, normaali paperi, harmaasävy 360×360dpi, vanlig papir, gråskala 1440×720dpi, inkjet paperi 720×720dpi, blekkskriverpapir 720x720dpi, normaali paperi, harmaasävy 720×720dpi, vanlig papir, gråskala 1440×720dpi, inkjet paperi, harmaasävy 1440×720dpi, blekkskriverpapir, gråskala 360x360dpi, normaali paperi, matala laatu 360×360dpi, vanlig papir lav kvalitet 360x360 dpi 360x360dpi 720×720dpi 720×720dpi Government Legal Statlig Legal Government Letter Statlig Brev Half Letter Halv letter Väriaineen säästö Spar toner Dpi Dpi 600x300 dpi (Class600) 600×300 dpi (Class600) 1200x600 dpi (Class1200) 1200x600 dpi (klasse1200) Ritech Ritech Tarkkuus, väritila Oppløsning, Farge Modus 180x180dpi, harmaasävy, normaali paperi 180x180dpi, Gråskala, vanlig papir 360x360dpi, väri, normaali paperi 360×360dpi, Farge, vanlig papir 360x360dpi, harmaasävy, normaali paperi 360×360 dpi, Gråskala, Vanlig papir 360x720 DPI 360x720 DPI 400x400 DPI 400x400 DPI 300 dpi, paras, väri, musta + väripatruuna. 300 dpi, Best, Farge, Sort + Fargepatron. 600 dpi, paras, väri, musta + väripatruuna. 600 dpi, Best, Farge, Sort + Fargepatron. 600 dpi, harmaasävy, musta + väripatruuna. 600 dpi, Gråskala, Sort + Fargepatron. Super B Super B Manuaalisyöttö Manuell arkmating Paperityyppi Papirtype Kiiltävä filmi Glanset film Kalvofilmi Lysark RET (tarkkuudenparannus) RET (forbedret oppløsning) Vedos (tunnista paperin tyyppi automaattisesti) Kladd (autogjennkjenn papirtype) Valokuva (valokuvapaperille) Foto (på fotopapir) 300 dpi, valokuva, musta + väripatruuna, valokuvapaperi 300 dpi, Foto, Sort + Fargepatron., Fotopapir 600 dpi, Väri, Musta + Väripatruuna. 600 dpi, Farge, Sort + Fargepatron. 600 dpi, Valokuva, Musta + Väripatruuna, Valokuva Paperi 600 dpi, Foto, Sort + Fargepatron., Foto papir Vedos Harmaasävy (tunnista paperityyppi automaattisesti) Kladd gråskala (autogjennkjenn papirtype) Normaali (tunnista paperityyppi automaattisesti) Vanlig (autogjennkjenn papirtype) Normaali Harmaasävy (tunnista paperityyppi automaattisesti) Vanlig gråskala (autogjennkjenn papirtype) Korkea Laatu (tunnista paperityyppi automaattisesti) Høy kvalitet (autogjennkjenn papirtype) Korkea Laatu Harmaasävy (tunnista paperityyppi automaattisesti) Høy kvalitet gråskala (autogjennkjenn papirtype) 1200 dpi, Valokuva, Musta + Väripatruuna, Valokuva Paperi 1200 dpi, Foto, Sort + Fargepatron., Fotopapir Sitoo kaksipuoleisenen paperintulostukseen. Innbinding for tosidig utskrift Pitkä sivu Langside Lyhyt sivu Kortside Contone (4096 väriä) Contone (4096 farger) 2A 2A 4A 4A Arch A Arch A Arch B Arch B Arch C Arch C Arch D Arch D Arch E Arch E B0 (ISO) B0 (ISO) B1 (ISO) B1 (ISO) B2 (ISO) B2 (ISO) B3 (ISO) B3 (ISO) B4 (ISO) B4 (ISO) B5 (ISO) B5 (ISO) B0 (JIS) B0 (JIS) B1 (JIS) B1 (JIS) B2 (JIS) B2 (JIS) B3 (JIS) B3 (JIS) Super A Super A Tabloid Extra Tabloid EconoFast - tila Raskt og billig Väri (väripatruuna, valokuville) Farge (fotopatroner, for foto) Väri (molemmat patruunat, teksteille kuvien kera) Farge (begge blekkpatroner, for tekst med bilder) Harmaasävy (musta patruuna) Gråtoner (svart blekkpatron) Pehmennysmenetelmä Skyggeleggingsalgoritme Floyd Steinberg (Korkea laatu) Floyd- Steinberg (høyere kvalitet) Järjestetty (nopeampi) Ordnet (raskere) Pois (parempi laatu) Av (bedre kvalitet) Päällä (nopeampi) På (raskere) Mustan suihkun tiheyssäätö. Justering av sort blekkintensitet Alamariginaali Bunnmarg Vasen marginaali Venstremarg Oikea marginaali Høyremarg Ylämarginaali Toppmarg X siirros X- forskyvning Y siirros Y- forskyvning Gammakorjaustiedosto Gammakorreksjon Oletus (/ etc/ pnm2ppa. gamma) Standard (/ etc/ pnm2ppa. gamma) Normaalilaatu (/ etc/ pnm2ppa. gamma_ normal) Vanlig kvalitet (/ etc/ pnm2ppa. gamma_ normal) Paras laatu (/ etc/ pnm2ppa. gamma_ best) Beste kvalitet (/ etc/ pnm2ppa. gamma_ normal) Ghostscript renderöintimuoto GhostScript pre- filtrering Gammakorjaus Gammaretting Gamma musta Gamma sort Gamma syaani Gamma cyanblå Gamma magenta Gamma- magneta Gamma keltainen Gamma gul Harmaasävyvedos (Musta panos) Gråtoner (svart blekkpatron) Normaali harmaasävy (Musta panos) Normal Gråtoner (svart blekkpatron) Korkea harmaasävylaatu (Musta panos) Høy Kvalitet Gråtoner (svart blekkpatron) 600x300 dpi, Paras, Harmaasävy, Musta panos 600x300 dpi, Best, Gråskala, Sortpatron. 300 dpi, Väri, Täysi väritys, Musta + väripatruuna 300 dpi, Farge, Full Bleed, Sort + Fargepatron. 600 dpi, Väri, Täysi väritys, Musta + väripatruuna 600 dpi, Farge, Full Bleed, Sort + Fargepatron. 1200 dpi, Valokuva, Täysi väritys, Musta + väripatruuna, Valokuvapaperi 1200 dpi, Foto, Full Bleed, Svart + Fargepatron., Fotopapir Valokuva (Väripatruuna, valokuvapaperilla) Foto (Fargepatron, på foto papir) 300 dpi, Valokuva, Väripatruuna, Valokuvapaperi 300 dpi, Foto, Fargepatron., Fotopapir 600 dpi, Valokuva, Väripatruuna, Valokuvapaperi 600 dpi, Foto, Farge Patron., Fotopapir Kiiltävä Glanset Toiminta kun väri on vähissä Oppførsel ved lite toner Tulostuskaukalo Utskuff Ylempi Øvre Alempi Små MP kaukalo MP- skuff 300 dpi, Väri, Täysi väritys, Väripatruuna 300 dpi, Farge, Full Bleed, Fargepatron. 600 dpi, Väri, Väripatruuna 600 dpi, Farge, Fargepatron. 600 dpi, Väri, Täysi väritys, Väripatruuna 600 dpi, Farge, Full Bleed, Fargepatron 1200 dpi, Valokuva, Väripatruuna, Valokuvapaperi 1200 dpi, Foto, Fargepatron, Fotopapir 1200 dpi, Valokuva, Täysi väritys, Väripatruuna, Valokuvapaperi 1200 dpi, Foto, Full Bleed, Fargepatron, Fotopapir. 150 dpi, Paras, Väri, Musta + väripatruuna 150 dpi, Best, Farge, Sort + Fargepatron. 150 dpi, Väri, Musta + väripatruuna 150 ppt, farge, svart + fargepatron 150 dpi, Vedos, Väri, Musta + väripatruuna 150 ppt, kladd, farge, sort + fargepatron 150 dpi, Vedos, Harmaasävy, Musta ja väripatruuna 150 ppt, kladd, gråskala, sort + fargepatron 150 dpi, Harmaasävy, Musta + väripatruuna 150 ppt, gråskala, sort + fargepatron 2400x1200 DPI 2400 × 1200 ppt Korkea laatu (Väripatruuna) Høy kvalitet (Fargepatron) Kattaa HP DeskJet 3425 Deksel for HP DeskJet 3425 75x75 dpi 75x75 ppt 150x150 dpi 150x150 ppt Musta panos Sort patron Väripanos Fargepatron Korttipino Kartong Kiinnitettävät otsikot Klistrelapper Esitulostettu paperi Fortrykt papir Salli uudelleentulostus- napin käyttö Tillat bruk av 'Reprint' - knapp Korkeussuunnan korjaus Høydekorreksjon Korkea (Matala ilmanpaine) Stor høyde (lavt lufttrykk) Matala (Korkea ilmanpaine) Lav høyde (høyt lufttrykk) Tulosta sivu uudelleen paperinjuuttumisen jälkeen Skriv om side etter papirkrasj Paperin aikaviive Tidsavbrudd for side 15 sek 50 s 30 sek 30 s 45 sek 45 s Vapaanaoloaika (min), jonka jälkeen siirrytään virransäästötilaan Inaktiv tid før strømsparing startes (min) 5 min 5 min 10 min 10 min 15 min 15 min 30 min 30 min 45 min 45 min 60 min 60 min Käytä virransäästötilaa Bruk strømsparemodus Pehmennys PPI Raster PPI 300 x 600 DPI 300 × 300 DPI 2400 x 1200 DPI 2400 × 1200 DPI 2- ohitusta x- weaving 2 omganger, x- fletning 3- ohitusta x- weaving 3 omganger, x- fletning 320x320 DPI 320x320 ppt 160x160 DPI 160x160 ppt Tummuus Nyanse Tummin Mørkest Vaalein Lysest DeskJet DeskJet DeskJet 310 DeskJet 310 DeskJet 320 DeskJet 320 DeskJet 340 DeskJet 340 DeskJet 400 DeskJet 400 DeskJet 600 DeskJet 600 DeskJet 660C DeskJet 660C DeskJet 670C DeskJet 670C DeskJet 680C DeskJet 680C DeskJet 690C DeskJet 690C DeskJet 870C DeskJet 870C DeskJet 890C DeskJet 890C DeskJet 970C kaksipuoleisyksiköllä DeskJet 970C med dupleksenhet DeskJet 1120C DeskJet 1120C DeskJet Plus DeskJet Plus DeskJet Portable DeskJet Portabel Olivetti (Musta lähetetään CMY jälkeen) Olivetti (svart sendt etter CMY) Määrittelemätön malli Uspesifisert modell Määrittelemätön vanha malli Uspesifisert gammel modell Muokkaa jokainen sivu Still inn hver side Median koko Media størrelse 204x196 DPI 204x196 ppt 204x98 DPI 204x98 ppt faksivastaukset Din faks for svar ID ID faksiotsikko Din faks topptekst 72dpi 72dpi 144dpi 144dpi 300dpi 300dpi 360dpi 360dpi 600dpi 600dpi 720dpi 720dpi 1200dpi 1200dpi 1440dpi 1440dpi 2400dpi 2400dpi A5 A5 B6 B6 Statement Fremstilling Ledger vaaka Liggende Ledger US C US C US D US D US E US E ARCH A ARCH A ARCH B ARCH B ARCH C ARCH C ARCH D ARCH D ARCH E ARCH E DL kirjekuori DL- konvolutt C4 kirjekuori C4 Konvolutt C5 kirjekuori C5 Konvolutt C6 kirjekuori C6 Konvolutt C10 kirjekuori C10 Konvolutt C65 kirjekuori C65 Konvolutt SyöteAukko Innskuff Automaattikaukalo Autoskuff Kauhalo 2 Paperikaukalo Skuff 2 papirskuff Asennettu muisti Installért minne Vakio 16Mt Standard 16MB 80 Mt 80 MB B5 (JIS) B5 (JIS) Kirjekuori 10 Konvolutt 10 Kirjekuori C5 Konvolutt C5 Kirjekuori Monarch Konvolutt Monarch Kirjekuori A2 Konvolutt A2 A6 kortti A6 Kort Tulosta värit harmaana Skriv ut farger som gråtoner HP Premium Inkjet paperi HP Premium blekkskriverpapir HP Premium Inkjet Heavyweight paperi HP Premium Inkjet ekstra tykt papir HP Premium kalvo HP Premium lysark HP Premium valokuvapaperi HP Premium fotopapir HP valokuvapaperi HP fotopapir HP Professional Brochure paperi, kiiltävä HP professionelt brosjyrepapir, glanset HP Professional Brochure paperi, matta HP professionelt brosjyrepapir, matt Kaukalo 1 Skuff 1 Kaukalo 2 Skuff 2 HP ColorSmart HP ColorSmart ScreenMatch( sRGB) ScreenMatch( sRGB) Elävä Rik CMYK musteet CMYK blekk FAST RASK SWOP emulaatio SWOP- emulering Eurostandardi Eurostandard TOYO TOYO Sivua arkille Sider per ark 1 (Pystysivu) 1 (Stående) 2 (Vaakasivu) 1 (Liggende) 2 (Pystysivu) 2 (Stående) 2 (Vaakasivu) 2 (Liggende) 4 (Pystysivu) 4 (Stående) 4 (Vaakasivu) 4 (Liggende) 6 (Pystysivu) 6 (Stående) 6 (Vaakasivu) 6 (Liggende) 9 (Pystysivu) 9 (Stående) 9 (Vaakasivu) 9 (Liggende) 16 (Pystysivu) 16 (Stående) 16 (Vaakasivu) 16 (Liggende) Vesileima Vannmerke Company Confidential Internt konfidensielt Company Proprietary Firmaeiendom Company Private Internt privat Confidential Konfidensiell Tekijänoikeus Kopier Tiedostokopio Arkivkopi Vain sisäiseen käyttöön Kun til internt bruk Alustava Foreløpig Koevedos Utkast Tarkistuskopio Kontrollkopi Malli Prøve Kiireellinen Haster Vesileimasimen kirjasin Skrifttype for vannmerke Courier paksunnettu Courier fet Times paksunnettu Times fet Helvetica paksunnettu Helvetica fet Vesileiman koko Størrelse på vannmerke 24 pistettä 24 punkter 30 pistettä 30 punkter 36 pistettä 36 punkter 42 pistettä 42 punkter 48 pistettä 48 punkter 54 pistettä 54 punkter 60 pistettä 60 punkter 66 pistettä 66 punkter 72 pistettä 72 punkter 78 pistettä 78 punkter 84 pistettä 84 punkter 90 pistettä 90 punkter Vesileiman kulma Vinkel på vannmerke 75 astetta 75 grader 60 astetta 60 grader 45 astetta 45 grader 30 astetta 30 grader 15 astetta 15 grader - 15 astetta - 15 grader - 30 astetta - 30 grader - 45 astetta - 45 grader - 60 astetta - 60 grader - 75 astetta - 75 grader - 90 astetta - 90 grader Vesileiman tyyli Stil på vannmerke Kapea ulkoviiva Tynn kantlinje Keskikokoinen ulkoviiva Middels kantlinje Leveä ulkoviiva Bred kantlinje Leveä södekehäulkoviiva Bred gloriekantlinje Tulosta vesileima Skriv ut vannmerke Kaikki sivut Alle sidene Vain ensimmäinen sivu Bare første side 32 Mt 32 MB 48 Mt 48 MB 64 Mt 64 MB 72 Mt 72 MB 4x6 indeksikortti 4×6 indekskort 5x8 indeksikortti 5×8 indekskort Super A3 Super A3 Kaukalo 3 Skuff 3 Manuaalinen syöttö takaa Bakre manuelle arkmater HP Rapid- Dry kalvo HP hurtigtørkende lysark HP kalvo HP Lysark HP Iron- on T- paita kalvot HP strykemerke overføringer Mahduta sivulle Tilpass til siden Kysy käyttäjältä Spør brukeren Lähin koko ja skaalaus Nærmeste størrelse og skaler Lähin koko ja leikkaus Nærmeste størrelse og beskjær EconoFast Raskt og billig Värikontrolli Fargekontroll Parannettu normaali Utvidet lokal (enhanced Native) ColorSmart bisnesgrafiikka ColorSmart kontor grafikk Ei värisäätöä Ingen fargejustering Pantone Pantone Colorimetric Colorimetric - 25% kevyempi - 25% lysere - 20% - 20% - 15% - 15% - 10% - 10% - 5% - 5% 0% ei muutosta 0% Uendret +5% +5% +10% +10% +15% +15% +20% +20% +25% tummempi +25% Mørkere Sovelluksen rasterointi Halvtoning Skaalaa Skaler til Ei muutosta Uendret PPD versio PPD- versjon Takasyöttöyksikkö Bakre arkmater Asennettu Installért Ei asennettu Ikke installért Muistikonfiguraatio Minneoppsett 36 - 43 Mt RAM 36 – 43 MB RAM 44 - 51 Mt RAM 44 – 51 MB RAM 52 - 59 Mt RAM 52 – 59 MB RAM 60 - 67 Mt RAM 60 – 67 MB RAM > = 68 Mt RAM > = 68 MB RAM Tulosta harmaasävynä Skriv ut i gråtoner ColorSmart ColorSmart ColorSmart teksti ColorSmart Tekst Elävät värit Rike farger Sovita värit eri tulostimien välillä Tilpass farger på tvers av skrivertype Ei asetuksia Ingen justering ColorSmart grafiikka ColorSmart grafikk ColorSmart valokuvat ColorSmart fotografier Tekstin rasterointi Teksthalvtone Yksityiskohtainen Detalj Normaali Enkelt Grafiikan rasterointi Grafikkhalvtone Kuvan rasterointi Bildehalvtone Kalvo/ HP erikoispaperi Lysark/ HP spesialpapir Automaattivalinta Autovalg Etukaukalo Fremre skuff Takakaukalo Bakre skuff 8 - 15 Mt yhteensä RAM 8 – 15 MB RAM totalt 16 - 23 Mt yhteensä RAM 16 – 23 MB RAM totalt 24 - 31 Mt yhteensä RAM 24 – 31 MB RAM totalt 32 - 39 Mt yhteensä RAM 32 – 39 MB RAM totalt 40 - 56 Mt yhteensä RAM 40 – 56 MB RAM totalt Letter 8 1/ 2 x 11 tuumaa Letter 8 1/ 2 × 11 tommer Legal 8 1/ 2 x 14 tuumaa Legal 8 1/ 2 × 14 tommer Tabloid 11 x 17 tuumaa Tabloid 11 × 17 tommer Executive 7 1/ 4 x 10 1/ 2 tuumaa Executive 7 1/ 4 × 10 1/ 2 tommer A4 210 x 297 mm A4 210 × 297 mm A3 297 x 420 mm A3 297 × 420 mm Ryväs (Normaali) Samlet (Standard) Hajauta (Parannettu) Spredt (Forbedret) Tulostimen nykyinen asetus Nåværende skriverinnstillinger Täysväri Fullfarge Tarkkuudenparannus (RET) Oppløsningsforbedring (REt) Vaalea Lys Kaukalo3 Skuff 3 32 - 39 Mt RAM 32 – 39 MB RAM 40 - 63 Mt RAM 40 – 63 MB RAM 64 - 95 Mt RAM 64 – 95 MB RAM 96 - 127 Mt RAM 96 – 127 MB RAM 128 - 159 Mt RAM 128 – 159 MB RAM 160 - 191 Mt RAM 160 – 191 MB RAM 192 Mt RAM 192 MB RAM Kaksipuoleisyksikkö (kaksipuoliseen tulostukseen) Duplex- enhet (for 2- sidig utskrift) Esitulostettu Forhåndstrykket Kirjelomake Brevhode Esirei' itetty Med hull Osoitelaput Etiketter Kierrätetty Resirkulert Tulostuksen viimeistely Utskriftskvalitet Matta Matt Kaukalo2 Skuff 2 Kaukalo1 Skuff 1 Kaksipuoleinen tulostus 2- sidig utskrift Pitkän sivun sidonta Langkantsinnbinding Lyhyen sivun sidonta Kortkantsinnbinding SWOP SWOP ColorSmart II ColorSmart II ScreenMatch( sRGB) - yksityiskohdat ScreenMatch( sRGB) detalj ScreenMatch( sRGB) - pehmeä ScreenMatch( sRGB) fin Elävä- yksityiskohdat Stor detaljrikdom Elävä- pehmeä Rik med fin oppløsning 500 arkin paperinsyötin 500- arks arkmater Tulostinlevy Skriverdisk RAM- levy RAM- disk 32 - 63 Mt RAM 32 – 63 MB RAM 192 - 223 Mt RAM 192 – 223 MB RAM 224 - 256 Mt RAM 224 – 256 MB RAM Kaksipuoleisyksikkö Enhet for tosidig utskrift Paperin sovitus Papirtreff Kysy käyttäjältä oikea koko Spør bruker om riktig størrelse Lähin koko & skaalaus Nærmeste størrelse og skaler Lähin koko ja leikkaa Nærmeste størrelse og beskjær Työn pysyminen Tilbakehold av jobb Pikakopio Hurtigkopi Vedos ja pidä Test og hold Talletettu työ Lagr jobb Yksityinen työ Privat jobb PIN (yksityiselle työlle) PIN (for privat jobb) Käyttäjän antama PIN Brukerens oppgitte PIN Käytä tiedostonjakonimeä Bruk fildelingsnavn Oma käyttäjänimi Selvvalgt brukernavn Työn nimi Jobbnavn Käytä asiakirjan nimeä Bruk dokumentnavn Käytä määriteltyä työn nimeä Selvvalgt jobbnavn US Letter (Pieni) US Letter (liten) US Legal (Pieni) US Legal (liten) A4 (Pieni) A4 (liten) JB5 JB5 Kirj. ISO B5 Konv ISO B5 Kirj. Comm10 Konv Comm10 Kirj. C5 Konv C5 Kirj. DL Konv DL Kirj. Monarch Konv Monarch Kaukalo 3 (valinnainen) Skuff 3 (valgfri) Kiiltävä viimeistely Glanset utførelse Automaattinen PANTONE värikalibrointi Automatisk PANTONE¨ fargekalibrering EuroScale EuroScale DIC DIC Manuaalinen teksti Manuell tekst Kalibroitu- Yksityiskohtainen Kalibrert detalj Kalibroitu- Pehmeä Finkalibrert Manuaalinen grafiikka Manuell grafikk Manuaalinen kuva Manuelt bilde Vesileima/ Kerrostus Vannmerke/ Sjikt Kerrostus Sjikt Vesileimasivut Sider med vannmerke Vain ensimmäinen Bare første Vesileiman teksti Vannmerketekst Vesileiman koko (pistettä) Vannmerkestørrelse (punkt) 90 90 75 75 60 60 45 45 30 30 Ð15 Ð15 Ð30 Ð30 Ð45 Ð45 Ð60 Ð60 Ð75 Ð75 Ð90 Ð90 Ohut ulkoviiva Tynn kantlinje Paksu ulkoviiva Bred kantlinje Paksu ulkoviiva sädekehällä Bred kantlinje med glorie Täytetty Fylt Vesileiman väri Vannmerkefarge Violetti Fiolett Vesileiman intensiteetti Vannmerkeintensitet Tummempi Mørkere Keskitumma Middels mørk Keskivaalea Middels lys Vaaleampi Lysere Päällä (laita pois päältä sovelluksessa) På (skru av i program) 2000 arkin syöttökaukalo 4 2000- arks innskuff 4 Monikaukaloinen portilaatikko Multiskuff- postboks Tulostimen kiintolevy Skriver- harddisk Tulostimen muisti Skriverminne Monikaukaloinen postilaatikkotila Modus for multiskuff- postboks Pinoaminen Stabling Työerottelu Jobbdeling Kääntörumpu Arkvender Kaksipuoleinen (Kaksipuolinen) Duplex (Tosidig) ColorSmartCRD teksti ColorSmartCRD tekst Näytön sovitus Skjermtreff OHT OHT ColorSmartCRD grafiikka ColorSmartCRD grafikk ColorSmartCRD kuvat ColorSmartCRD bilde Tekstin rasterointi Halvtonetekst Grafiikan rasterointi Halvtonegrafikk Kuvien rasterointi Halvtonebilde Korttipino Kortbunke Raskas media > =28lbs Tungt media > = 28 lbs 28 Lb Type1 28 Lb type 1 28 Lb Type2 28 Lb type 2 Mediatyyppi ensin Medietypen først Mediatyyppi Loput Medietype resten Nido Stift Manuaalisyöttökaukalo (Kaukalo 1) Manuell mating (skuff 1) Paperilähde Ensimmäinen Papirkilde forside Paperilähde Muut Papirkilde resten Tulostuskohde Utskriftsmål Yläkaukalo (etupuoli alas) Øvre utskuff (utskriftsside ned) Vasen kaukalo (Etupuoli ylös) Venstre utskuff (utskriftsside opp) Kokoaja Stabler Työerotin Jobbdeler Postilaatikko 1 Postkasse 1 Postilaatikko 2 Postkasse 2 Postilaatikko 3 Postkasse 3 Postilaatikko 4 Postkasse 4 Postilaatikko 5 Postkasse 5 Postilaatikko 6 Postkasse 6 Postilaatikko 7 Postkasse 7 Postilaatikko 8 Postkasse 8 Exec Utføre Com- 10 Com- 10 Monarch Monarch JIS B5 JIS B5 JPostD JPostD 9x12 9x12 N- UP ja vesileima- asetukset N- UP OG VANNMERKEINNSTILLINGER (Ei mikään) (Ingen) Valinnainen kaukalo 2 Valgfri skuff 2 Valinnainen kaukalo 4 Valgfri skuff 4 1000 arkin syöttökaukalo 4 1000- arks mateskuff 4 Lisätulostuskaukalot Tilleggsutskuffer 8 lokeroinen postilaatikko (postilaatikkotila) 8- skuffs postboks (postboksmodus) 8 lokeroinen postilaatikko (pinoaja- erottelija- keräilijä) 8- skuffs postboks (stabler, fordeler, samler) HP 3000- arkin nitoja ja keräin HP 3000- arks stifter- stabler HP 3000 - kokoaja HP 3000- arks stabler Värikäsittely Fargebehandling Korkea tulostuslaatu Høy utskriftskvalitet SWOP- päälystetty SWOP- behandlet Euroscale Euroscale Tulosta käsin toiselle puolelle Manuell utskrift på bakside Manuaaliset kuvat Manuelle bilder Yksityinen talletettu työ Privat lagra jobb Kokoaja- Erotin- Kerääjä Stabler, fordeler, samler Nitoja Stiftemaskin Kaukalo 6 Skuff 6 Kaukalo 7 Skuff 7 Nitojaoptio Stiftevalg 1 niitti, lävistäjällä 1 stift, diagonalt 1 niitti, rinnan 1 stift, parallellt 2 niittiä, rinnan 2 stifter, parallellt 3 niittiä, rinnan 3 stifter, parallellt 6 niittiä, rinnan 6 stifter, parallellt JIS B4 JIS B4 A3 (ylikokoinen 12x18. 11) A3 (overstørrelse 12×18. 11) Double Postcard (JIS) Dobbelt postkort (JIS) EconoMode Raskt og billig Yhteensä muistia Totalt minne 6 - 7 Mt 6 – 7 MB 8 - 11 Mt 8 – 11 MB 12 - 19 Mt 12 – 19 MB 20 - 27 Mt 20 – 27 MB 28 - 35 Mt 28 – 35 MB 36 Mt tai enemmän 36 MB eller mer 8. 5 x 13 8. 5 × 13 Postcard (JIS) Postkort (JIS) Kaukalo 1 (manuaalinen) Skuff 1 (manuell) Manuaalinen kakspuolinen Manuell Dupleks (tosidig) Parittomat sivut Odde sider Parilliset sivut Like sider Harmaan tasot Antall gråtoner Parannettu Forbedret Tarkkuudenparannus Oppløsningsforbedring Valinnainen alempi kaukalo Valgfri nedre skuff Valinnainen kirjekuorisyötin Valgfri konvoluttmater JCLOpenUI * JCLResolution JCLOpenUI * JCLResolution Legal kehyksen koko « Legal » rammestørrelse Com- 10 Env Com- 10 konv Monarch kirje Monarch konv DL kirje DL konv C5 kirje C5 konv B5 kirje B5 konv Paperikasetti Papirkassett Alempi kasetti Nedre kassett Karkea Grov Kaksipuoleisyksikkö Duplex- enhet (tosidig) Tulostimessa yhteensä muistia Totalt skriverminne 4 - 7 Mt 4 – 7 MB Venytä kuvioita Skaler mønster Poissa (1- puolinen) Av (ensidig) päällä Pitkä Vakio Snu på langsiden (standard) päällä Lyhyt Reuna Snu på kortsiden FastRes 1200 FastRes 1200 Syöttökaukaloiden lukumäärä Antall innskuffer 12 - 15 Mt 12 – 15 MB 16 - 19 Mt 16 – 19 MB Käsinsyöttö Manuell mating Sivusuojaus Side beskyttelse 2 - 3 Mt yhteensä muistia 2 – 3 MB Total RAM 4 - 5 Mt yhteensä muistiaMt Yhteensä 4 – 5 MB Total RAM 6 - 9 Mt yhteensä muistia 6 – 9 MB Total RAM 10 - 14 Mt yhteensä muistia 10 – 14 MB Total RAM 15 - 26 Mt yhteensä muistia 15 – 26 MB Total RAM Pitkän sivun sidonta Langsideinnbinding Lyhyen sivun sidonta Kortsideinnbinding Ylempi pinta alas Øvre – skriftside ned Alempi pinta ylös Nedre – skriftside opp 12 - 27 Mt yhteensä muistia 12 – 27 MB RAM totalt 28 - 35 Mt yhteensä muistia 28 – 35 MB totalt RAM 36 - 52 Mt yhteensä muistia 36 – 52 MB totalt RAM 11x17 (ylikokoinen) 11×17 (overstørrelse) ISO B5 kirje ISO B5 konv Tulostimen nykyinen asetus Noverende skriverinnstilling Valinnainen alempi kasetti Valgfri nedre kassett Valinnainen kaksipuoleisyksikkö Valgfri enhet for tosidig utskrift 500 arkin kaukalo 3 500- arks skuff 3 12 Mt tai enemmän 12 MB eller mer Vellum Vellum 11x17 (ylikokoinen 12x18. 5) 11×17 (overstørrelse 12×18. 5) A3 (ylikokoinen 312x440) A3 (overstørrelse 312×440) Kaukalo 1 (monikäyttökaukalo) Skuff 1 (flerbruksskuff) Kaukalo 2 (paperikasetti) Skuff 2 (papirkassett) Letter (8 1/ 2 x 11 tuumaa) Letter (8 1/ 2 × 11 in) Legal (8 1/ 2 x 14 tuumaa) Legal (8 1/ 2 × 14 in) A4 (210 x 297 mm) A4 (210 × 297 mm) Executive (7 1/ 4 x 10 1/ 2 tuumaa) Executive (7 1/ 4 × 10 1/ 2 in) A5 (148 x 210 mm) A5 (148 × 210 mm) Com- 10 Env (4 1/ 8 x 9 1/ 2 tuumaa) Com- 10 konv (4 1/ 8 × 9 1/ 2 in) Monarch Env (3 7/ 8 x 7 1/ 2 tuumaa) Monarch konv (3 7/ 8 × 7 1/ 2 in) DL Env (110 x 220 mm) DL konv (110 × 220 mm) C5 Env (162 x 229 mm) C5 konv (162 × 229 mm) B5 Env (176 x 250 mm) B5 konv (176 × 250 mm) 2000 arkin syöttökaukalo (Kaukalo 4) 2000- arks innskuff (skuff 4) 28 - 43 Mt yhteensä muistia 28 – 43 MB totalt RAM 44 - 59 Mt yhteensä muistia 44 – 59 MB totalt RAM 60 - 75 Mt yhteensä muistia 60 – 75 MB totalt RAM 76 - 100 Mt yhteensä muistia 76 - 100 MB totalt RAM Tuplapostikortti Dobbelt postkort Sivun alue Sideområde Ylä Tuloste Bin Alas Øvre utskuff (skriftside ned) Vasen näppäin Tuloste Bin Ylös Venstre utskuff (skriftside opp) Kokoaja Alas Stabler (skriftside ned) Työerotin (Etupuoli alaspäin) Jobbdeler (skriftside ned) Postilokero 1 (Etupuoli alas) Postboks 1 (skriftside ned) Postilokero 2 (Etupuoli alas) Postboks 2 (skriftside ned) Postilokero 3 (Etupuoli alas) Postboks 3 (skriftside ned) Postilokero 4 (Etupuoli alas) Postboks 4 (skriftside ned) Postilokero 5 (Etupuoli alas) Postboks 5 (skriftside ned) Postilokero 6 (Etupuoli alas) Postboks 6 (skriftside ned) Postilokero 7 (Etupuoli alas) Postboks 7 (skriftside ned) Postilokero 8 (Etupuoli alas) Postboks 8 (skriftside ned) Tulostimen tarkkuus Skriveroppløsning 600 dpi 600 ppt 300 dpi 300 ppt Postilaatikko nitojalla Postboks med stifter Postilaatikko nitojamoodilla Postboks med stiftemodus Nitoja (Etupuoli alaspäin) Stifter (skriftside ned) 3 Mt 3 MB 4 - 5 Mt 4 – 5 MB 6 Mt tai enemmän 6 MB eller mer Alakaukalo (tulostuspuoli ylös) Venstre skuff (skriftside opp) Nitoja (maks. 50 arkkia) Stiftemaskin (maks 50 ark) Nitoja vastakkainen (max 50) Motsatte stifter (høyst 50) Nitoja (maks. 20 Letter tai A4) Stifter (høyst 20 Letter eller A4) Kerääjä Samler Nidonta- asetukset Stiftevalg Yksi niitto kulmassa En stift vinklet Yksi niitti En stift Kaksi niittiä To stifter Kolme niittiä Tre stifter Kuusi niittiä Seks stifter Ylläpitäjän määrittelemä Administratordefinert 5 kaukaloinen postilaatikko nitojalla 5- skuffs postboks med stifter 7 kaukaloinen postilaatikko 7- skuffs postboks 8 kaukaloinen postilaatikko 8- skuffs postboks HP 3000 nitoja / kokoaja HP 3000- arks stifter/ stabler Normaali postilaatikko Standard postboks 20 - 23 Mt 20 – 23 MB 24 - 27 Mt 24 – 27 MB 11x17 (ylikokoinen 11. 7x17. 7) 11×17 (overstørrelse 11. 7×17. 7) Järjestelmän nimi (jos saatavilla) Systemnavn (hvis tilgjengelig) PIN numero 1 (yksityistyölle) PIN- siffer 1 (for privat jobb) PIN numero 2 (yksityistyölle) PIN- siffer 2 (for privat jobb) PIN numero 3 (yksityistyölle) PIN- siffer 3 (for privat jobb) PIN numero 4 (yksityistyölle) PIN- siffer 4 (for privat jobb) Reunasta reunaan tulostus Kant- til- kant- utskrift 32 - 39 Mt 32 – 39 MB 40 - 47 Mt 40 – 47 MB 48 - 55 Mt 48 – 55 MB 56 - 63 Mt 56 – 63 MB 64 - 71 Mt 64 – 71 MB 72 Mt tai enemmän 72 MB eller mer Arkkisyötin Arkmater 75 DPI 75 ppt CMY+K CMY+K DeskJet 500 DeskJet 500 DeskJet 500C DeskJet 500C DeskJet 510 DeskJet 510 DeskJet 520 DeskJet 520 DeskJet 540 DeskJet 540 DeskJet 550C DeskJet 550C DeskJet 560C DeskJet 560C DeskJet 850C DeskJet 850C DeskJet 855C DeskJet 855C Pakkaustapa Komprimeringsmetode Rivi Koodaus Komprimert « Replacement Delta Row » - koding Rivien eropakkaus « Delta Row » - komprimering Runlength koodaus Kørelengdekoding TIFF kuvamuoto Tagged Image File Format (TIFF) Koodaamaton Ukodet Intensiteettisekoitus Intensitetsutskrift Floyd- Steinberg - pehmennys Floyd- Steinberg- skyggelegging puolisävyt Halvtoner Tulostimen sisäinen Skriverinternt Reuna Forkant Pitkä sivu Langside; til venstre på kanonisk side Pitkä sivu Langside; til høyre på kanonisk side Lyhyt sivu Kortside; nederst på kanonisk side Lyhyt sivu Kortside; toppen av kanonisk side arvolla Muokkaa Data Generer bare PCL med « Configure Raster Data » VainCRD OnlyCRD YleinenPCL GeneralPCL Tulosta Rivi Skrivehodeomganger per linje PCL3GUI kielitila PCL3GUI- språkmodus PCL3GUI PCL3GUI EiPCL3GUI NoPCL3GUI US A2 kutsu US A2- invitasjon A7 A7 A8 A8 A9 A9 A10 A10 B5 JIS B5 JIS B6 eli C4 B6 aka C4 B6 JIS B6 JIS B7 JIS B7 JIS B8 JIS B8 JIS B9 JIS B9 JIS B10 JIS B10 JIS C7 C7 C7 - C6 C7 by C6 C8 C8 C9 C9 C10 C10 US Commercial 10 kirjekuori US Commercial 10- konvolutt Crown Octavo Crown Octavo Demy Octavo Demy Octavo Japani Pitkä Kirjekuori Numero 3 Japansk lang konvolutt nummer 3 Japani Pitkä Kirjekuori Numero 4 Japansk lang konvolutt nummer 4 Oufuku Kortti Oufuku- kort Pieni Penguin liten heftet bok Royal Octavo Royal Octavo Pieni Liten heftet bok Kiiltävä Valokuva Glansa/ foto Parempi Premium Ghostscript tarkkuus Ghostscript- oppløsning 150x150 DPI 150x150 ppt Vain harmaasävy Kun gråtoner Kuvatyyppi Bildetype tai musta Ekte svart- hvitt eller « preescreened » (gjeldende: bare svart) Viivakuva (väri tai harmaasävy) Linjebilde (farger eller grånyanser) tai skaalaus Fotografi med kontinuerlige nyanser (farger eller grånyanser) tai skaalaus For det meste ensfarget område eller jevne overganger (farger eller grånyanser) Adaptiivinen hybridi Tilpasset hybrid Adaptiivinen satunnainen Vilkårlig tilpasset Hybridi Floyd- Steinberg Hybrid- Floyd- Steinberg Järjestetty Sortert Satunnainen Floyd- Steinberg Vilkårlig Floyd- Steinberg Erittäin nopea Svært rask B4 ISO B4 ISO B4 JIS B4 JIS Demy Quarto Demy Quarto Eurooppalainen konseptipaperi Europeisk folioformat Japani Kaku Kirjekuori Numero 4 Japansk kaku- konvolutt nummer 4 Royal Quarto Royal Quarto SRA3 SRA3 Valinnainen lähde Valgfri kilde Manuaalinen paperinsyöttö Manuell arkmating Säästötila Økonomimodus Normaalitila Standardmodus FastRes. Rask innst. Memory Booster teknologia Minneøkningsteknologi Normaali (8- väriä) Normal (8 farger) Rasterigrafiikan laatu Kvalitet på rastergrafikk Musta Svart, kladdekvalitet, blekksparemodus Musta, normaali laatu Svart, normal kvalitet Väri, paras laatu, valinnainen värikorjaus Farger, beste kvalitet, valgbar fargeretting Väri, paras laatu, ei mustaa mustetta, valinnainen värikorjaus Farge, best kvalitet, uten svart blekk, valgbar fargeretting Väri, vedoslaatu, musteensäästö, nopea pehmennys, ei värikorjausta Farger, kladdekvalitet, blekksparing, rask utjevning, ingen fargeretting Väri, normaali laatu, valinnainen värikorjaus Farge, normal kvalitet, valgbar fargeretting Väri, normaali laatu, ei mustaa mustetta, valinnainen värikorjaus Farge, normal kvalitet, uten svart blekk, valgbar fargeretting Älä käytä värinkorjausta Ikke bruk fargeretting PoitaVärinKorjaus Skru av fargeretting OtaVärinKorjausKäyttöön Bruk fargeretting Ghostscript- ajurin valinta Valg av Ghostscript- driver Yrittää käyttää asiakirjalle parasta PNM: ää, ei ole aina luotettava. Prøver å velge det beste PNM- formatet for dokumentet. Ikke alltid pålitelig. Yrittää valita parhaan yksivärisen asiakirjan PNM- muodon, ei aina luotettava. Prøver å velge det beste svart/ hvite PNM- formatet for dokumentet. Ikke alltid pålitelig. A teksti ja rivi. Et raskt svart- hvitt format, best for svart- hvitt tekster og linjebilde. 256- sävyinen harmaasävymuoto Gråskalaformat med 256 nyanser Värikuvien muoto (yksivärinen mukaanlukien). Format for fargebilde (inkluderer svart- hvitt). 25% gammakorjauksella 25% med gammakorreksjon 50% gammakorjauksella 50% med gammakorreksjon A6 (Postikortti) A6 (Postkort) Valokuva (4 x 6 in., 10 x 15 cm) Foto (10 × 15 cm, 4 × 6 in.) 300 DPI Harmaasävy 300 ppt gråskala 300 DPI Normaali 300 ppt normal 300 DPI Valokuva 300 ppt foto 600 DPI Valokuva 600 ppt foto Käytä postikortteja Bruk postkort Postikortit Postkort Renderointitapa Gjengivelsestype Kiinnitä musta valkoiseen, muut mustaan Bind svart til hvitt, øvrige til svart Klusterijärjestetty erottelu Klyngeordnet kompensasjonsmetode Yksivärinen klusterijärjestetty erottelu Monokrom klyngeordnet kompensasjon Ajuri erottelee Driveren utfører kompensasjon for fargereduksjon (dithering) Virheenerottelu Feildiffusjon Yksivärinen virheenerottelu Monokrom feildiffusjon Järjestetty erottelu Ordnet kompensasjon Yksivärinen järjestyserottelu Monokrom ordnet kompensasjon Kiinnitä ensisijaisiin Bind til grunnfarger Työpöytä CSF Desktop CSF 300 DPI Väri 300 ppt farge 300 DPI Vedos 300 ppt kladd Päällä (käännä pitkä sivu) På (snu på langside) Päällä (käännä lyhyt sivu) På (snu på kortside) 600 DPI Normaali 600 ppt normal Erikoinen Spesiell Laatutyyppi Kvalitet Käyttäytyminen, kun väri on vähissä Oppførsel ved lite toner Jatka tulostusta Fortsett utskrift Pysäytä tulostus Stopp utskrift Työn siirtymä Jobb- offset 16Mt RAM 16MB RAM 32Mt RAM 32MB RAM 48Mt RAM 48MB RAM 64Mt RAM 64MB RAM 80Mt RAM 80MB RAM 96Mt RAM 96MB RAM 128Mt RAM 128MB RAM 144Mt RAM 144MB RAM 160Mt RAM 160MB RAM 192Mt - 224Mt RAM 192MB – 224MB RAM 256Mt - 512Mt RAM 256MB – 512MB RAM Vetolaatikon kanta Skuffebase DB- 208 (3 kaukaloa) DB- 208 (3 skuffer) DB- 608 (2 kaukaloa) DB- 608 (2 skuffer) DB- 208A (1 kaukalo) DB- 208A (1 skuff) Viimeistelijä asennettu Etterbehandleren er installert FS- 105 FS- 105 400dpi 400 ppt Reunojen pehmennys Kantutjevning Kaikki objektit Alle objekter Tulostustiheys Utskriftstetthet OHP Läpinäkyvyys OHP- lysark Kaksipuoleistila Duplex- modus (tosidig) Ryhmittele Gruppe Erikoistilat Spesialmoduser 2 yhdessä 2- i- 1 Vihkonen Hefte Nidonta Stifting Yksipuolinen (pystysuunta) Ensidig (stående) Yksipuolinen (vaakasuunta) Ensidig (liggende) Kaksipuolinen sivu (pystysuunta) Tosidig (stående) Kaksipuolinen sivu (vaakasuunta) Tosidig (liggende) Kaksipuolinen ylä (pystysuunta) Tosidig topp (stående) Kaksipuolinen ylä (vaakasuunta) Tosidig topp (liggende) Odotustila Ventemodus Etukansi Framside Tulostettu Skrevet ut Etusivun kaukalo Framsideskuff Takasivu Baksideskuff Kannen kaukalo Omslagskuff Käsisyöttö (paksu) Manuell arkmating (tykt) Keskellä Midten Half- letter (5 1/ 2 x 8 1/ 2 tuumaa) Halv- letter (5 1/ 2 × 8 1/ 2 in) Tabloid (11 x 17 tuumaa) Tabloid (11 × 17 in) Half- letter Halv- letter Ei viimeistelyä Ingen etterbehandler FS- 106 FS- 106 FS- 108B (BookletMaker) FS- 108B (lager liten bok) PI- 108 PI- 108 Asetukset Tandemoppsett Käännä Brett og søm Käännä Bare brett Käännä Brett og salsøm Odota Vent Odota arvolla Koevedos Vent med prøvetrykk Takakannen kaukalo Skuff for bakside Tulostaminen Tandemutskrift Normaalitila (automaattinen valinta) Normalmodus (autovalg) Tila Automaattinen Splittmodus (autosplitt) Tila Täsmää Splittmodus (lik splitt) Tulosta Valitse Tulostin Valg av utskriftsmotor (skriver 1) Tulosta Valitse Tulostin Valg av utskriftsmotor (skriver 2) EcoPrint Spareutskrift PF- 8 paperisyöttö PF- 8 arkmater 1 Mt päivitys 1 MB oppgradering 2 Mt päivitys 2 MB oppgradering 4 Mt päivitys 4 MB oppgradering 300 pistettä tuumalle (dpi) 300 punkt per tomme (ppt) KIR KIR Kirjekuori # 6 Konvolutt # 6 Kirjekuori # 9 Konvolutt # 9 Kasetti 1 (sisäinen) Kassett 1 (intern) Kasetti 2 Kassett 2 Automaattinen kaukalonvaihto Autobytting av skuff 1. 6. 0 [08- 13- 99] 1. 6. 0 [08- 13- 99] PF- 16 paperisyötin PF- 16 arkmater 8Mt päivitys 8 MB oppgradering 16Mt päivitys 16 MB oppgradering 32Mt päivitys 32 MB oppgradering 600 pistettä tuumalle (dpi) 600 punkt per tomme (ppt) 1. 6. 1 [02- 28- 2000] 1. 6. 1 [02- 28- 2000] PF- 4 paperisyötin PF- 4 arkmater 3Mt päivitys 3 MB oppgradering PF- 17 paperisyötin PF- 17 oppgradering Valinnainen levy Valgfri disk Monitoimisyöttö Flerfunksjonsmater Työn jonotus Jobbhåndtering Valinnainen syöttölaite Valgfri mater PF- 21 paperisyötöt PF- 21 arkmater Yksi Én Tulostuslaite Ut- enhet Kokoaja ST- 20 massestabler 12Mt päivitys 12 MB oppgradering 20Mt päivitys 20 MB oppgradering 24Mt päivitys 24 MB oppgradering 36Mt päivitys 36 MB oppgradering 40Mt päivitys 40 MB oppgradering 48Mt päivitys 48 MB oppgradering 64Mt päivitys 64 MB oppgradering Kasetti 3 Kassett 3 Oma 1 Selvvalgt 1 Oma 2 Selvvalgt 2 Oma 3 Selvvalgt 3 Oma 4 Selvvalgt 4 Oma 5 Selvvalgt 5 Oma 6 Selvvalgt 6 Oma 7 Selvvalgt 7 Oma 8 Selvvalgt 8 Yläkaukalo (etupuoli alas) Toppskuff (skriftside ned) Etukaukalo (etupuoli alas) Bakskuff (skriftside opp) Pinotila (etupuoli alas) Stablingsmodus (skriftside ned) Lajitustila (etupuoli alas) Sorteringsmodus (skriftside ned) Keräystila (etupuoli alas) Samlemodus (skriftside ned) Postilaatikko 1 (etupuoli alas) Postboks 1 (skriftside ned) Postilaatikko 2 (etupuoli alas) Postboks 2 (skriftside ned) Postilaatikko 3 (etupuoli alas) Postboks 3 (skriftside ned) Postilaatikko 4 (etupuoli alas) Postboks 4 (skriftside ned) Postilaatikko 5 (etupuoli alas) Postboks 5 (skriftside ned) Postilaatikko 6 (etupuoli alas) Postboks 6 (skriftside ned) Postilaatikko 7 (etupuoli alas) Postboks 7 (skriftside ned) Postilaatikko 8 (etupuoli alas) Postboks 8 (skriftside ned) Postilaatikko 9 (etupuoli alas) Postboks 9 (skriftside ned) Postilaatikko 10 (etupuoli alas) Postboks 10 (skriftside ned) Postilaatikko 11 (etupuoli alas) Postboks 11 (skriftside ned) Postilaatikko 12 (etupuoli alas) Postboks 12 (skriftside ned) Postilaatikko 13 (etupuoli alas) Postboks 13 (skriftside ned) Postilaatikko 14 (etupuoli alas) Postboks 14 (skriftside ned) Postilaatikko 15 (etupuoli alas) Postboks 15 (skriftside ned) Väliaikainen Midlertidig EF- 1 kirjekuorisyöttö EF- 1 konvoluttmater UF- 1 yleissyöttö UF- 1 universalmater PF- 7 bulkkisyöttö PF- 7 massemater PF- 5 paperisyötöt PF- 5 arkmatere HS- 3 bulkkikokoaja HS- 3 massestabler Bulkkisyöttö Massemater Yleissyöttö Universalmater Koontitila (etupuoli ylös) Stablermodus (skriftside opp) 5Mt päivitys 5 MB oppgradering 6Mt päivitys 6 MB oppgradering 9Mt päivitys 9 MB oppgradering 10Mt päivitys 10 MB oppgradering 17Mt päivitys 17 MB oppgradering 18Mt päivitys 18 MB oppgradering 33Mt päivitys 33 MB oppgradering 34Mt päivitys 34 MB oppgradering PF- 7E bulkkisyöttö PF- 7E massemater PF- 20 paperisyötöt PF- 20 arkmater Kokoaja HS- 3E massestabler 60Mt päivitys 60 MB oppgradering 1200 pistettä tuumalle (dpi) 1200 punkt per tomme (ppt) Paperi Syötin PF- 1 arkmater Kasetti 1 Kassett 1 7Mt päivitys 7 MB oppgradering 13Mt päivitys 13 MB oppgradering Paperi Syötin PF- 2 arkmater 11x17 (Ledger) 11×17 (Ledger) Kaukalo Ylös Sideskuff (skriftside opp) Paperi Syötin PF- 80 arkmater Prosessivärit (CMYK) Prosessfarge (CMYK) Pikavärit (CMY) Hurtigfarge (CMY) Väri Fargetilpassing Näytä Simuler vising Kaukalo Alas Sideskuff (skriftside ned) Pysyvä Permanent Viivakoodin ID Strekkode- ID Viivakoodin sijainti Strekkodeplassering Ylempi vasen Oppe til venstre Ylempi oikea Oppe til høyre Alempi vasen Nede til venstre Alempi oikea Nede til høyre Ylävasen pystysuunnassa Oppe til venstre loddrett Yläoikea pystysuunnassa Oppe til høyre loddrett Alavasen pystysuunnassa Nede til venstre loddrett Yläoikea pystysuunnassa Nede til høyre loddrett PF- 81 paperisyöttö PF- 81 arkmater Sovelluskorjattu Programrettet Tulostinkorjattu Skriverrettet Mustesimulointi (CMYK) Blekksimulering (CMYK) Euroscale Press Euroscale- presse SWOP Press SWOP- presse Monitorisimulointi (RGB) Skjermsimulering (RGB) SMPTE240M SMPTE240M sRGB (HDTV) sRGB (HDTV) Trinitron Trinitron Apple RGB Apple RGB Kaksipuoleinen paperi Duplekspapir Päälystetty paperi Behandla papir Väliaikainen (RAM- levy) Foreløpig (RAM- disk) Väliaikainen (kiintolevy) Foreløpig (harddisk) Pysyvä (kiintolevy) Permanent (harddisk) Virtuaalinen postilaatikko (ylläpitäjä) Virtuell postboks (administrator) Virtuaalinen postilaatikko (käyttäjä 1) Virtuell postboks (Bruker 1) Virtuaalinen postilaatikko (käyttäjä 2) Virtuell postboks (Bruker 2) Virtuaalinen postilaatikko (käyttäjä 3) Virtuell postboks (Bruker 3) Virtuaalinen postilaatikko (käyttäjä 4) Virtuell postboks (Bruker 4) Virtuaalinen postilaatikko (käyttäjä 5) Virtuell postboks (Bruker 5) Virtuaalinen postilaatikko (käyttäjä 6) Virtuell postboks (Bruker 6) Virtuaalinen postilaatikko (käyttäjä 7) Virtuell postboks (Bruker 7) Virtuaalinen postilaatikko (käyttäjä 8) Virtuell postboks (Bruker 8) Virtuaalinen postilaatikko (käyttäjä 9) Virtuell postboks (Bruker 9) Virtuaalinen postilaatikko (käyttäjä 10) Virtuell postboks (Bruker 10) PF- 26 paperisyötöt PF- 26 arkmater PF- 9 paperisyötöt PF- 9 arkmater 11Mt päivitys 11 MB oppgradering 15Mt päivitys 15 MB oppgradering 19Mt päivitys 19 MB oppgradering 23Mt päivitys 23 MB oppgradering 31Mt päivitys 31 MB oppgradering 35Mt päivitys 35 MB oppgradering 39Mt päivitys 39 MB oppgradering 47Mt päivitys 47 MB oppgradering 63Mt päivitys 63 MB oppgradering PF- 25 paperisyötöt PF- 25 arkmater 38Mt päivitys 38 MB oppgradering PF- 30 paperisyötöt PF- 30 arkmater Yksi (2 kasettia) En (2 kassetter) Kaksi (4 kasettia) To (4 kassetter) Kolme (6 kasettia) Tre (6 kassetter) SO- 30 bulkkilajittelija SO- 30 massesorterer ST- 30 bulkkikokoaja ST- 30 massestabler DF- 30 asiakirjan viimeistelijä DF- 30 dokumentetterbehandler Kasetti 4 Kassett 4 Kasetti 5 Kassett 5 Kasetti 6 Kassett 6 Nidontatapa Stiftemetode Nidot työt aina 20 arkkiin asti Stiftejobb opp til 20 ark Nido aina 20 arkin jälkeen Stift for hvert 20. ark Nido aina 19 arkin jälkeen Stift for hvert 19. ark Nido aina 18 arkin jälkeen Stift for hvert 18. ark Nido aina 17 arkin jälkeen Stift for hvert 17. ark Nido aina 16 arkin jälkeen Stift for hvert 16. ark Nido aina 15 arkin jälkeen Stift for hvert 15. ark Nido aina 14 arkin jälkeen Stift for hvert 14. ark Nido aina 13 arkin jälkeen Stift for hvert 13. ark Nido aina 12 arkin jälkeen Stift for hvert 12. ark Nido aina 11 arkin jälkeen Stift for hvert 11. ark Nido aina 10 arkin jälkeen Stift for hvert 10. ark Nido aina 9 arkin jälkeen Stift for hvert 9. ark Nido aina 8 arkin jälkeen Stift for hvert 8. ark Nido aina 7 arkin jälkeen Stift for hvert 7. ark Nido aina 6 arkin jälkeen Stift for hvert 6. ark Nido aina 5 arkin jälkeen Stift for hvert 5. ark Nido aina 4 arkin jälkeen Stift for hvert 4. ark Nido aina 3 arkin jälkeen Stift for hvert 3. ark Nido aina 2 arkin jälkeen Stift for hvert 2. ark DF- 31 asiakirjan viimeistelijä DF- 31 dokumentetterbehandler 44Mt päivitys 44 MB oppgradering Alempi kaukalo - valinnat Nedre skuff – valg Kirjekuorisyöttö - valinnat Konvoluttmater – valg Tulostimen muisti - valinnat Skriverminne – valg 1. 5 Mt tulostimen muistia 1, 5 MB skriverminne 2. 5 Mt tulostimen muistia 2, 5 MB skriverminne 4 Mt tulostimen muistia 4 MB skriverminne C9 kirjekuori C9- konvolutt B5 kirjekuori B5- konvolutt Manuaalinen kirjekuori Manuell konvolutt Manuaalinen paperi Manuelt papir Kaukalon linkittäminen Skuffelenking 2 Mt tulostimen muistia 2 MB skriverminne 3 Mt tulostimen muistia 3 MB skriverminne 5+ Mt tulostimen muistia 5+ MB skriverminne Pehmennys Utjevning Muu kirjekuori Annen konvolutt Kaksipuoleinen - valinnat Tosidig – valg Yksipuoleinen Ensidig Kaksipuoleinen - pitkä sivu Tosidig – langside Kaksipuoleinen - lyhyt sivu Tosidig – kortside Flash- muistikortti - valinnat Flash- minnekort – valg Tulostimen kiiintolevy - valinnat Skriverharddisk – valg 6 Mt tulostimen muistia 6 MB skriverminne 8 Mt tulostimen muistia 8 MB skriverminne 10 Mt tulostimen muistia 10 MB skriverminne 12 Mt tulostimen muistia 12 MB skriverminne 16 Mt tulostimen muistia 16 MB skriverminne Tulostimen ohjelmaversio Versjon av skriverprogramvare 250. 0x 250. 0x 250. 2x 250. 2x Lihavoitu musta Fet svart Peittäminen Sortering Sininen kohdistus Blåjustering Rivi Taide Teksti & Linjebilde og tekst Kuvan kirkkaus Bildelysstyrke +5 +5 +10 +10 +15 +15 +20 +20 +25 +25 +30 +30 +35 +35 +40 +40 +45 +45 +50 +50 Kuvan kontrasti Bildekontrast 20 Mt tulostimen muistia 20 MB skriverminne 32 Mt tai enemmän tulostimen muistia 32 MB eller mer skriverminne Taukotila Pausemodus Kuvan erottelu Bildediffusjon Ylikokoinen 11. 7 x 22 tuumaa Overstørrelse 11, 7 × 22 in Kääntöyksikkö - valinnat Dupleksenhet – valg Kaukalo 3 - Valinnainen Skuff 3 – valg Syötin 2 - valinnnat Mater 2 – valg 1 Mt Flash muistia 1 MB Flash- minne 2 Mt Flash muistia 2 MB Flash- minne 4 Mt Flash muistia 4 MB Flash- minne 18 Mt tulostimen muistia 18 MB skriverminne 24 Mt tulostimen muistia 24 MB skriverminne Tulostuksen tummuus Utskriftsnyanse 1200 dpi 1200 ppt Syötin Mater Syötin 2 Mater 2 Kaukalo 2 - Valinnainen Skuff 2 – Valg 32 Mt tulostimen muistia 32 MB skriverminne 64 Mt tulostimen muistia 64 MB skriverminne 96 Mt tulostimen muistia 96 MB skriverminne 128 Mt tulostimen muistia 128 MB skriverminne Kuvan pehmennys Bildeutjevning Värillinen paperi Farget papir Oma tyyppi 1 Selvvalgt type 1 Oma tyyppi 2 Selvvalgt type 2 Oma tyyppi 3 Selvvalgt type 3 Oma tyyppi 4 Selvvalgt type 4 Portti Kiertäminen Portrotasjon Kerää Kopiot Samlede kopier Kaksi Topp Taka Bak 1200 kuvanlaatu 1200- bildekvalitet B5 182 x 257 mm B5 182 × 257 mm A5 148 x 210 mm A5 148 × 210 mm B4 257 x 364 mm B4 257 × 364 mm A3 297 x 419 mm A3 297 × 419 mm Universal 11. 7 x 17 tuumaa Universal 11, 7 × 17 in 7 3/ 4 kirjekuori 3 7/ 8 x 7 1/ 2 tuumaa 7 3/ 4- konvolutt 3 7/ 8 × 7 1/ 2 tomme 9 kirjekuori 3 7/ 8 x 8 7/ 8 tuumaa 9- konvolutt 3 7/ 8 × 8 7/ 8 tomme 10 kirjekuori 4 1/ 8 x 9 1/ 2 tuumaa 10- konvolutt 4 1/ 8 × 9 1/ 2 tomme DL kirjekuori 110 x 220 mm DL- konvolutt 110 × 220 mm C5 kirjekuori 162 x 229 mm C5- konvolutt 162 × 229 mm B5 kirjekuori 176 x 250 mm B5- konvolutt 176 × 250 mm Muut kirjekuoret 8 1/ 2 x 14 tuumaa Annen konvolutt 8 1/ 2 × 14 tomme Comm10 Comm10 ISOB5 ISOB5 MP- syötin MP- mater 36 Mt tulostimen muistia 36 MB skriverminne 68 Mt tai enemmän tulostimen muistia 68 MB eller mer skriverminne Vasen kasetti Venstre blekkpatron Tuntematon kasetti Ukjent blekkpatron Vakio musta kasetti Vanlig svart blekkpatron Korkeakapasiteettinen musta kasetti Svart blekkpatron med høy kapasitet Valokuvakasetti Fotopatron Oikea kasetti Høyre blekkpatron Vakio värikasetti Vanlig fargepatron Korkeakapasiteettinen värikasetti Fargepatron med høy kapasitet Kortti Gratulasjonskort Rauta päällä Strykepapir Pikatulostus Hurtigutskrift Yleinen 8 1/ 2 x 14 tuumaa Universal 8 1/ 2 × 14 in 40 Mt tulostimen muistia 40 MB skriverminne 72 Mt tai enemmän tulostimen muistia 72 MB eller mer skriverminne SA3 320 x 450 mm SA3 320 × 450 mm Universal 12. 6 x 22 tuumaa Universal 12. 6 × 22 in SA3 SA3 Kaksipuoleisuuden valinnat - asetukset Dupleksvalg – Valg Faksikortti Fakskort Tulostimen asetukset Skriverinnstilling Musta & & valkoinen Svart- hvitt 2 värivedos 2- farget kladd Kuvanparannus Bildeforbedring Oma Tyyppi 5 Selvvalgt type 5 Oma Tyyppi 6 Selvvalgt type 6 14 Mt tulostimen muistia 14 MB skriverminne 28 Mt tulostimen muistia 28 MB skriverminne Musteen tummuus Tonernyanse Tulostimen oletus Skriverstandard Kaukalo 4 - Valinnainen Skuff 4 – Valg Kaukalo 5 - Valinnainen Skuff 5 – Valg MP- syötin - valinnat MB- mater – Valg Numero Tuloste Optio Antall utskuffer – Valg Vain vakiolajittelija Bare standardskuff 1 ylimääräinen lajittelija 1 ekstra skuff 2 ylimääräistä lajittelijaa 2 ekstra skuffer 3 ylimääräistä lajittelijaa 3 ekstra skuffer 4 ylimääräistä lajittelijaa 4 ekstra skuffer 5 ylimääräistä lajittelijaa 5 ekstra skuffer 6 ylimääräistä lajittelijaa 6 ekstra skuffer 7 ylimääräistä lajittelijaa 7 ekstra skuffer 8 ylimääräistä lajittelijaa 8 ekstra skuffer 9 ylimääräistä lajittelijaa 9 ekstra skuffer 10 ylimääräistä lajittelijaa 10 ekstra skuffer 11 ylimääräistä lajittelijaa 11 ekstra skuffer 12 ylimääräistä lajittelijaa 12 ekstra skuffer 13 ylimääräistä lajittelijaa 13 ekstra skuffer 14 ylimääräistä lajittelijaa 14 ekstra skuffer 15 ylimääräistä lajittelijaa 15 ekstra skuffer 22 Mt tulostimen muistia 22 MB skriverminne Vakiolajittelija Standardskuff Kaukalo 15Bin 15 Skuff 15 250- arkkinen lokero 250- arks skuff 500- arkkinen lokero 500- arks skuff 2000- arkkinen lokero 2000- arks skuff Tuloste 1 – Utmatingsbrett Tuloste 1 – Høykapasitets utmatingsbrett Tuloste 2 – 2 utmatingsbrett Tuloste 2 – 1 høykapasitets + 1 utmatingsbrett Tuloste 3 – 3 utmatingsbrett Bin Postilaatikko 5 – 5- skuffs postboks Tuloste Bin Postilaatikko 6 – 1 utmatingsbrett + 1 5- skuffs postboks Bin Postilaatikko Tuloste 6 – 1 5- skuffs postboks + 1 utmatingsbrett Bin 10 – 2 5- skuffs postbokser Muut Kirjekuori x in Annen konvolutt 9, 02 × 14 in Värien rekisteröinti Fargeregistrering Korkea nopeus Høy hastighet Valmis Kvalitet på utførelsen Keskiverto kiilto Middels glans Korkea kiilto Mye glans Matala kiilto Lite glans Stokastinen Stokastisk Monikäyttösyöttö Flerfunksjonsmater Käsisyötön paperityyppi Papirtype for manuell mating Kaukalon 1 paperityyppi Papirtype for skuff 1 Kaukalon 2 paperityyppi Papirtype for skuff 2 1200 laatu 1200- kvalitet Paperi Syöte Optio Papirinnskuff – Valg Viimeistelijä - valinnat Etterbehandler – Valg Oma 11. 7 x 17. 7 tuumaa Selvvalgt 11, 7 × 17, 7 in Ylempi (kaukalo 1) Øvre (skuff 1) Alempi (kaukalo 2) Nedre (skuff 2) Syöttökaukalo (kaukalo 3) Innskuff (skuff 3) Ei kaukaloiden linkitystä Ingen skuffelenking Linkki Kaukalo 2 Lenk sammen skuff 1 og 2 Linkki Kaukalo 3 Lenk sammen skuff 1, 2 og 3 Linkki Kaukalo 3 Lenk sammen skuff 2 og 3 Bin Ylä Skuff 0 (topp) Bin Skuff 1 (side) Nitoja 1 Stift 1 Nitoja 2 Stift 2 Älä välitä Ikke viktig 26 Mt tulostimen muistia 26 MB skriverminne Vain kuvat Bare bilder Koko sivu Hele siden 2500 arkin syötin 2500- arks skuff Postilaatikko - Optio Postboks – Valg Rei' itys Hullmaskin Siirros Sivut Offsetsider Kopioiden välillä Mellom kopier Universal 11. 69 x 17 tuumaa Universal 11, 69 × 17 in Normaali värilaatu (4- mustetta) Normal fargekvalitet (4 blekk) Valokuvavärilaatu (6- mustetta) Foto- fargekvalitet (6 blekk) 300 dpi x 600 dpi 300 ppt × 600 ppt 600 dpi x 600 dpi 600 ppt × 600 ppt 1200 dpi x 600 dpi 1200 ppt × 600 ppt Sivun kuivumisaika Arktørketid 0 s 0 s 10 s 10 s 20 s 20 s 30 s 30 s 40 s 40 s 50 s 50 s 60 s 60 s Valinnainen Monisyötin Valgbar multimater 6 Mt 6 MB 7 Mt 7 MB 8 Mt 8 MB 10 Mt 10 MB 11 Mt 11 MB 12 Mt 12 MB 14 Mt 14 MB 18 Mt 18 MB 19 Mt 19 MB 20 Mt 20 MB 22 Mt 22 MB 26 Mt 26 MB 34 Mt 34 MB Legal14 Legal14 Legal13 Legal13 Com10 Com10 Com9 Com9 Monisyötin Multimater Kaukalonvaihto Skuffbytte 4 Mt 4 MB 5 Mt 5 MB 600x1200dpi 600×1200dpi 2 Mt 2 MB 4Mt 4 MB 5Mt 5 MB 6Mt 6 MB 7Mt 7 MB 8Mt 8 MB 10Mt 10 MB 11Mt 11 MB 12Mt 12 MB 14Mt 14 MB 18Mt 18 MB 19Mt 19 MB 20Mt 20 MB 22Mt 22 MB 26Mt 26 MB 34Mt 34 MB 35Mt 35 MB 36Mt 36 MB 38Mt 38 MB 42Mt 42 MB 50Mt 50 MB 66Mt 66 MB Kirje10 Env10 Kirje9 Env9 KirjeDL EnvDL KirjeC4 EnvC4 KirjeC5 EnvC5 KirjeMonarch EnvMonarch 2. 5 Mt 2, 5 MB 3. 5 Mt 3, 5 MB 4. 5 Mt 4, 5 MB 6. 5 Mt 6, 5 MB 10. 5 Mt 10, 5 MB 18. 5 Mt 18, 5 MB Väri bpp Enkel farge (4 bpp) 60x144 dpi 60×144 ppt 120x144 dpi 120×144 ppt 240x144 dpi 240×144 ppt 72x72 dpi 72×72 ppt 144x144 dpi 144×144 ppt Paperikoko Papirstørrelse Paperikaukalo Papirskuff Paperin paino Papirvekt Raskaampi paperi (28lb) Tyngre papir (28 pund) Raskain paperi (32lb) Tyngste papir (32 pund) Raskas paperi (24lb) Tungt papir (24 pund) Kevyt paperi (20lb) Lett papir (20 pund) Kevyin paperi (16lb) Lettest papir (16 pund) Tila Utskriftsmodus Grafiikkatila Grafikkmodus Tekstitila Tekstmodus Värikorjaustila Fargerettingsmodus Seuraava Työ sivu Neste jobb er dråpefargesiden EiVärikorjausta IngenFargeretting Työ sivu Denne jobben er en dråpefargeside Normaali ja musta. 300 ppt normal, svart og fargepatroner Normaali 300 ppt normal, bare fargepatroner A4, väri A4, farge A4, harmaasävy A4, gråtoner Letter, väri Letter, farge Letter, harmaasävy Letter, gråtoner Linkki in joukko Lag lenke til Stylewriter i dev- katalogen (velg passende enhet) Sarja Portti Linux Serieport # 1 (Linux) Sarja Portti Linux Serieport # 2 (Linux) Sarja Portti Serieport # 1 (NetBSD) Sarja Portti Serieport # 2 (NetBSD) tuloste joukko Overfør utdata til den enheten spooleren velger Otsikko Koko Etikettstørrelse Suuri osoite 1, 4×3, 5 tommer 36×89 mm (stor adresse) Vakio osoite 1, 125×3, 5 tommer, 28×89 mm (standard adresse) Suspensio tiedosto 0. 5×2 tommer 12×50 mm (hengemappe) Video 0, 75×5, 875 tommer 19×147 mm (videokassett, rygg) Video 1, 8×3, 1 tommer 46×78 mm (videokassett, topp) Musta kaikille väreille Svart for enhver farge 1440 DPI 1440 ppt 360dpi 360×360 ppt, film for baksideskrift 360dpi 360×360 ppt, bestrøket papir 360dpi taulukko 360×360 ppt, tekstilark 360×360dpi, kiiltävä paperi 360×360 ppt, glansa papir 360dpi 360×360 ppt, høyglans- film 360×360dpi, korkean tarkkuuden paperi 360×360 ppt, høyoppløsningspapir 360dpi puhdas 360×360 ppt, vanlig papir 360dpi puhdas 360×360 ppt, vanlig papir, høy fart 360dpi läpinäkyvyys 360×360 ppt, lysark Musta ja väri Svart og farge Valokuva ja Väri Foto og farge 720dpi 720×720 ppt, film for baksideskrift 720dpi 720×720 ppt, bestrøket papir 720dpi 720×720 ppt, glansa papir 720dpi 720×720 ppt, høy- glansa papir 720dpi 720×720 ppt, høyoppløsningspapir 720dpi puhdas 720×720 ppt, vanlig papir 720dpi läpinäkyvyys 720×720 ppt, lysark Musta ja Valokuva Svart - og fargepatron 600dpi päällä normaali 600×600dpi, strykemerkeark, normal kvalitet 600x600 dpi, normaali paperi, normaali laatu 360×360 ppt, vanlig papir, normal kvalitet 600dpi normaali 360×360 ppt, lysark, normal kvalitet 1200dpi 1200×1200 ppt, glansa fotokort, høy kvalitet 1200dpi 720×720 ppt, høy- glansa papir, høy kvalitet 1200dpi 1200×1200dpi, profesjonelt fotopapir, høyeste kvalitet 300x300 DPI DMT 300×300 ppt DMT 600x600 DPI DMT 600×600 ppt DMT 360×360dpi, 32- bit CMYK 360×360 ppt, 32- bit CMYK 3360×360dpi, 4- bit, PostScript halftoning, weaved 3360×360 ppt, 4- bit, PostScript- halvtoning, flettet 720×720dpi, 32- bit CMYK, weaved 720×720 ppt, 32- bit CMYK, flettet Yksivärinen, Floyd- Steinberg Farge, Floyd- Steinberg, CMYK, bedre Väri CMYK Farge, rask, CMYK Väri CMYK Farge, modif. Floyd- Steinberg, CMYK, raskere Väri RGB Farge, rask, RGB Yksivärinen, Floyd- Steinberg Farge, Floyd- Steinberg, RGB Yksivärinen, Floyd- Steinberg Farge, Floyd- Steinberg, CMYK, enklere Väri RGB Farge, Stefan- Singer algoritmen, RGB 360 DPI korkea laatu 360 ppt høy kvalitet 360 DPI Softweave 360 ppt mykfletning 720 DPI Softweave 720 ppt mykfletning 1440 x 1440 DPI emuloitu 1440×1440 ppt emulert 1440 x 2880 DPI emuloitu 1440×2880 ppt emulert 1440 x 720 DPI Softweave 1440×720 ppt mykfletning 1440×720dpi, inkjet paperi 1440×720 ppt, blekkskriverpapir 360 dpi, normaali paperi 360×360 ppt, vanlig papir, gråskala 1440×720dpi, inkjet paperi 720×720 ppt, blekkskriverpapir 720x720dpi, normaali paperi 720×720 ppt, vanlig papir, gråskala 1440×720dpi, inkjet paperi 1440×720 ppt, blekkskriverpapir, gråskala 360×360dpi 360×360 ppt 720×720dpi 720×720 ppt Neliväri CMYK tulostus Firefarget CMYK- utskrift Kuusivärinen CMYKcm tulostus Seksfarget CMYKcm- utskrift Alusta tulostin ennen tulostusta Tilbakestill skriver før utskrift ÄläAlusta IngenTilbakestilling Alusta Nullstill (- e), omgjør (- e) Potenssi Strømsparemodus etter utskrift VirranSäästö Strømsparing EiVirransäästöä IngenStrømsparing L G B Bit per RGB- komponent HalfLetter HalvLetter flsa flsa flse flse Pitkä 3 Lang 3 Pitkä 4 Lang 4 Kaku Kaku Kiinteä väri Ensfarget MediaTyyppi Medietype Pehmennä Raster * 180 x 120 DPI 180 × 120 ppt 180 x 120 DPI yksisuuntainen 180×120 ppt ensrettet 360 x 120 DPI yksisuuntainen 360×120 ppt ensrettet 360 DPI korkea laatu, yksisuuntainen 360 ppt høykvalitets ensrettet 720 x 360 DPI Softweave 720 × 360 DPI mykveving 720 x 360 DPI Softweave yksisuuntainen 720 × 360 DPI mykveving enveis 720 DPI Softweave yksisuuntainen 720 mykfletning ensrettet 1440 x 720 DPI Softweave yksisuuntainen 1440×720 ppt mykfletning ensrettet 2880 x 720 DPI Softweave 2880×720 ppt mykfletning 2880 x 720 DPI Softweave yksisuuntainen 2880×720 ppt mykfletning ensrettet 180 DPI yksisuuntainen 180 ppt ensrettet 720x360 DPI 720 × 360 DPI standard 1200 DPI yksisuuntainen 720 × 360 DPI standard enveis 13 tuuman rullapaperi 13 tommers rullepapir 210 mm rullapaperi 210 mm rullepapir 22 tuuman rullapaperi 22 tommer rullepapir 24 tuuman rullapaperi 24 tommer rullepapir dpi Väri Musta Väri Normaali Paperi 300 dpi, farge, svart - og fargekassett, enkeltpapir dpi Väri Väri Normaali Paperi 300 DPI, farge, fargekassett, enkelt papir dpi Harmaasävy Musta Normaali Paperi 300 DPI, gråskala, svart kassett, enkelt papir dpi Harmaasävy Musta Väri Normaali Paperi 300 DPI, gråskala, svart - og fargekassett, enkelt papir dpi Valokuva Musta Väri Valokuva Paperi 300 dpi, foto, sort og fargepatron, fotopapir dpi Valokuva Valokuva Väri Paperi 300 dpi, foto, foto & fargepatron, premiumpapir 360×360dpi, 4- bit, PostScript halftoning, weaved 360×360dpi, 4- bit, PostScript- halvtone, vevet 36 tuuman rullapaperi 36 tommer rullepapir Väri 3- blekkfarget (fargeblekkpatron) 44 tuuman rullapaperi 44 tommer rullepapir 4 tuuman rullapaperi 4 tommer rullepapir Molemmat 4- blekkfarget (begge blekkpatroner) 5 tuuman rullapaperi 5 tommer rullepapir dpi Väri Musta Väri Normaali Paperi 600 dpi, farge, sort & fargepatron, alminnelig papir dpi Väri Väri Normaali Paperi 600 dpi, farge, fargepatron, alminnelig papir dpi Harmaasävy Musta Väri Normaali Paperi 600 dpi, gråskala, sort & fargepatron, alminnelig papir dpi Valokuva Musta Väri Valokuva Paperi 600 dpi, foto, sort & fargepatron, fotopapir 89 mm rullapaperi 89 mm rullepapir B6 (ISO) B6 (ISO) Musta ja sininen (Syaani, Magenta, Musta) Svart og blå (cyanblå, magentarød, svart) Musta ja syaani Svart og cyan Musta ja vihreä (Syaani, Keltainen, Musta) Svart og grønn (cyan, gul, svart) Musta ja magenta Svart og magneta Musta ja punainen (Magenta, Keltainen, Musta) Sort og rød (magenta, gul, sort) Musta ja keltainen Sort og gul Musta Taso Musta Sort nivå (kun sort patron) Sininen (Syaani ja Magenta) Blå (cyanblå magentarød) Väri (Vedoslaatu) Farge (kladdekvalitet) Väri (Korkea laatu) Farge (høy utskriftskvalitet) Väri, normaali laatu, valinnainen värikorjaus Farge, normal kvalitet, valgri fargekorreksjon Värikorjaus Farvekorreksjon Väritila Fargetilstand yksi sivu aika Farger én side av gangen Käytettävät värit Farver som skal skrives ut Ei mustaa Sammensatt sort Data Komprimert dataoverføring Ei mustaa KorrektSvart Värikorjaus Krølleretting Syaani Taso Värit Cyanblå nivå (kun for fagepatron) Oletuskäytös Standard adferd yksi sivu aika Likeglad med patroner, farger en side om gangen rivi in kaikki Likegyldig med patroner, hver linje i alle farger Älä kerrosta IkkeOverlegg Tulostimen oletus Driverstandard rivi in kaikki Hver linje i alle farger Letter, 1200x600 DPI Eksklusiv, 1200x600 DPI Letter, 600x600 DPI Eksklusiv, 600x600 DPI Ensimmäinen Første gjennomkjøring av en overleggende utskrift Floyd- Steinberg (ei suositella MicroDry: lle) Floyd- Steinberg- farger (ikke anbefalt for MicroDry) Foolscap A Foolscap A Foolscap E Foolscap A Gamma (sininen komponentti) Gamma (Blå komponent) Gamma- korjaus päällä HSV- komponentin saturaatiossa Gamma korreksjon på metningsgrad HSV- komponent Gamma (Vihreä komponentti) Gamma (grønn komponent) Gamma (Punainen komponentti) Gamma (rød komponent) Kiiltävä viimeistely Glanset avslutning Harmaasävy (Musta patruuna) Gråtoner (svart blekkpatron) Vihreä (Syaani ja Keltainen) Grønn (cyanblå og gul) Rasteroitu yleinen Halvtone (anbefalt til generell bruk) Horis. kohdistus patruunoiden välillä Vannrett justert mellom patroner Käänteinen tulostus Omvendt utskrift Työn tyyppi Jobbtype Säilytä musta HoldSort Säilytä puhdas musta Hold rent sort Viimeinen Siste gjennomløp av en overliggende utskrift Vasen näppäin Ohita in pikseliä Venstre hopp over (i piksler) Kirjekuori, väri Brev, farge Virhe Paperi Värit Begrens feil fra papirkorreksjon Magenta Taso Värit Magentarød nivå (kun for fargepatron) Keskimmäinen näppäin Midtstill gjennomløp av en overlagt utskrift Yksivärinen, musta uudelleentäytetty säästöpatruuna Monokrom utskrift, gjennbrukbar sort patron Yksivärinen, musta peruspatruuna Monokrom utskrift, standard sort patron Enemmän kuin 4 väriä, värittää yhden sivun kerrallaan Mer enn 4 farger, farger en side hver gang Ei Ingen fargereduksjonskompensasjon Kiiltävä ingenGlans Ei mikään Ingen beskjæring Ei mikään (RGB - > CMY) Ingen (RGB & # 160; → CMY) Paperi Värit (Sininen komponentti) Papirfarge (blå komponent) Paperi Värit (Vihreä komponentti) Papirfarge (grønn komponent) Paperi Värit (Punainen komponentti) Papirfarge (rød komponent) Valokuva (CMYK, gammakorjaus,...) Foto (CMYK, gamma korreksjon, & # 160; …) Valokuva Täysi Foto, full beskjæring Normaali (RGB - > CMYK) Alminnelig (RGB & # 160; → CMYK) Tulosta yksi Skriv ut neste utskrift framfor gjeldende jobb Laatu Tyyppi Media Tyyppi Kvalitet, blekktype, medietype Satunnainen Floyd- Steinberg Tilfeldiggjøring av Floyd- Steinberg Punainen (Magenta ja Keltainen) Rød (magentarød og gul) Alusta Nullstill etter oppgaven Rullaa paperia Rullepapir Yksi tiedosto Työ Enkelt gjennomløp Pehmeä Tulostaminen (BC- 02 patruuna) Jevn utskrift (BC- 02 patron) Neliö (ammattilaisille, ei suositella) Kvadrat (eksprimentell, ikke anbefalt) Kuvan kirkkaus StpLyshet Kylläisyys StpMetning Yläpikseleiden ohitus Hopp over øverst (i piksler) Käytä moniväristä värinauhaa Bruk flerfargebånd Käytä monivärinauhaa BrukFlerFargeBånd Käytä standardivärinauhaa BrukStandardBånd Keltainen Taso Värit Gulnivå (kun fargepatron) Tasktop Oppgavebord Sovellustenvälinen tehtävänhallinta Oppgavehåndterer for kryssprogram (c) 2009, Mandriva, Mathieu Dupuy © 2009 Mandriva, Mathieu Dupuy Viat ilmoitetaan osoitteseen http: // qa. mandriva. com / Feil må rapporteres til http: // qa. mandriva. com Mathieu Dupuy Mathieu Dupuy & Uusi tehtävä & Ny oppgave Uusi yhteystieto Ny kontakt Kytke Tilknytt Yhteystieto Kontakt Sivusto Nettside Avaa Dolphinissa Åpne i Dolphin Lavenna Utvid Avaa Konquerorissa Åpne med Konqueror Avaa KMailissa Åpne i KMail Katkaise kytkös kohteeseen ”% 1 ” Fjern fra «% 1 » Tehtäväarkiston sijainti ja nimi Plassering for oppgavearkiv og navn Tuotava tehtäväarkisto Oppgavearkiv som skal importeres Tuotujen asiakirjojen sijainti Plasseringen til de importerte dokumentene Uusi sivusto Nytt nettsted Muokkaa yhteystietoa Rediger kontakt Sähköpostit E- poster Sivustot Nettsider Luo uusi tehtävä Opprett en ny oppgave Ctrl+Vaihto+T Ctrl + Shift + T Uusi henkilö Ny person Ctrl+Vaihto+P Ctrl + Shift + P Kytke olemassaolevaan resurssiin Tilknytt en eksisterende ressurs Ctrl+Vaihto+S Ctrl + Shift + S Puhelin Telefonnummer Sivusto Nettsted & # 160; SyntymäaikaNAME OF TRANSLATORS FødselsdatoNAME OF TRANSLATORS EMAIL OF TRANSLATORS Olav DahlumEMAIL OF TRANSLATORS Poista tämä suoritettava testaustiedosto testiluettelosta. NAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS karvonen. jorma@ gmail. com@ title: menu @ title: menu KBackgammon KBackgammon FIBS FIBS GNU Backgammon (kokeilu) GNU Backgammon FIBS koti FIBS- hjem Backgammonin säännöt Backgammon- regler Tuplaa kuutio Dobbel kube & Backgammon webissä & Backgammon på nettet Tämä alue sisältää pelin tilatietoviestejä. Suurimman osan näistä viesteistä lähettää käytössäoleva pelimoottori. Dette området inneholder status- meldingene fra spillet. Mesteparten av disse meldingene er sendt til deg fra den gjeldende motoren. Viestit Beskjeder Ajastin Timer Automaattinen tallennus Autolagre Kun olet tehnyt siirtosi, ne pitää lähettää pelimoottorille. Voit tehdä tämän joko käsin (jolloin sinun ei tule käyttää tätä asetusta), tai voit määritellä ajan, kuinka kauan tulee kulua, ennen kuin siirto hyväksytään. Jos perut siirron aikavalvonnan aikana, se alkaa alusta ja käynnistyy uudelleen, kun olet saanut siirron loppuun. Tämä on erittäin hyödyllinen asetus, jos haluat tutkia siirtosi tuloksia. Etter at du har gjort dine trekk, må de bli sendt til motoren. Du kan enten gjøre det manuelt (i så fall bør du ikke slå på dette), eller du kan spesifisere hvor lang tid som må gå før trekket blir sendt. Hvis du angrer et trekk i løpet av denne tiden, vil tiden skrus tilbake til null, og tiden vil begynne å løpe igjen når trekket er fullført. Dette er veldig nyttig hvis du ønsker å se over resultatet av et trekk. Käytä aikavalvontaa Slå på tidsgrense Siirron aikavalvonta sekunneissa: Tidsgrense for trekk i sekunder: Palauta kaikki viestit käyttöön Slå på igjen alle beskjeder Valitse tallentaaksesi automaattisesti kaikkien ikkunoiden paikat lopetettaessa. Ikkunat palautetaan vanhoille paikoilleen seuraavassa käynnistyksessä. Kryss av denne boksen for å automatisk lagre alle vinduposisjoner ved avslutning. De vil bli gjenopprettet neste gang du starter programmet. Tallenna asetukset lopetettaessa Lagre innstillinger ved avslutning. Voit palauttaa valikkorivin hiiren oikean napin klikkauksella aukeavasta valikosta. Du kan slå på menylinja igjen med menyen du får opp ved å klikke på høyre museknapp. Lyhyet siirrot Korte trekk & Poista käytöstä lyhyet siirrot. Vain vedä- ja- pudota siirtää. & Skru av korte trekk. Bare « dra og slipp » vil flytte brikken. & Yksittäiset hiiren vasemman napin klikkaukset siirtävät pelimerkkiä lyhimmän mahdollisen matkan. & Enkelt- klikk med den venstre musknappen flytter en brikke den kortest mulige avstanden. Hiiren vasemman napin & tuplaklikkaukset siirtävät pelimerkkiä lyhimmän mahdollisen matkan. & Dobbelt- klikk med den venstre musknappen flytter en brikke den kortest mulige avstanden. & Lauta & Brett & Kirjasin & Skrifttype Aseta kuution arvot Sett kube- verdier Aseta kuution sivujen arvot ja valitse kuka pystyy tuplaamaan. Huomaa että arvo 1 automaattisesti mahdollistaa molempien pelaajien tuplauksen. Sett fjes- verdien av kuben og vel hvem som skal ha muligheten til å doble. Merk at et fjes med verdi 1 automatisk tillater begge spillere å doble. Alempi pelaaja Nedre spiller Ylempi pelaaja Øvre spiller Avaa kuutio Åpne kube Asetan nopan arvot Sett terning- verdier Aseta nopan sivujen arvot. Toisen pelaajan noppa puhdistetaan ja siitä tulee nopan omistajan vuoro. Sett fjesenes verdier til den valgte terningen. Den andre spillerens terning vil bli tømt og det vil være terningens eier sin tur. Tämä on normaali backgammon laudan alue. Pelimerkkejä voidaan asettaa tälle alueelle, jos pelin nykyinen tilanne ja noppa sallii sen. Merkkejä voidaan siirtää vetämällä ne kohteeseen tai käyttämällä 'lyhyt siirto' ominaisuutta. Dette er et vanlig felt på backgammon- brettet. Brikkene kan bli plassert Tämä on backgammon laudan kotiosa. Pelin suunnasta riippuen yksi kodeista sisältää nopan ja toinen sisältää merkkejä, jotka on siirretty pois laudalta. Merkkejä ei voi koskaan siirtää pois kodista. Jos koti sisältää nopan ja pelin yleinen tilanne sallii, tuplaklikkaamalla noppaa sitä heitetään. Myös kuutio voi olla sijoitettu kotipalkkiin ja se voidaan tuplata tuplaklikkaamalla sitä. Denne delen av backgammon- brettet er hjemmet. Avhengig av retningen på spillet, inneholder et av hjemmene terningene og det andre brikker som har blitt flyttet av brettet. Brikker kan aldri bli flyttet vekk fra hjemmet. Hvis dette hjemmet inneholder terningene, og spillets gang tillater det, vil et dobbeltklikk på terningene kaste dem. I tillegg, kuben kan være plassert på hjemmelinja og hvis den kan bli doblet, så vil et dobbeltklikk gjøre det. & KaverilistaR means resume R means resume % 1 haluaa jatkaa talletettua peliä kanssasiU means unlimited U means unlimited % 1 on kutsunut sinut rajoittamattomaan peliinIf the format of the (U) and (R) strings is changed, it should also be changed here If the format of the (U) and (R) strings is changed, it should also be changed here Sähköpostiabreviate blind abbreviate blind Sabreviate away abbreviate away Pabreviate ready abbreviate ready Backgammon ohjelma KDE: lle Et backgammon program til KDE Tämä on graafinen backgammon ohjelma. Ohjelma tukee backgammon pelejä muita pelaajia vastaa, tietokonetta vastaan ja jopa verkkopelejä 'First Internet Backgammon Server' palvelimella. Dette er et grafisk backgammon program. Det støtter backgammon spill med andre spillere, spill mot datamaskin- motorer som GNU bg og til og med online spill på 'First Internet Backgammon Server' (første Internett backgammon tjener). Alkuperäinen laudan anti- aliasointi Initial anti- aliasing av brettet & Siirrä & Trekk & Komento & Kommando KomentotyökaluriviNAME OF TRANSLATORS Kommando verktøylinjeNAME OF TRANSLATORS KPoker KPoker Kim Enkovaara, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Christian A. Strømmen, Klaus Ade Johnstad, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, ilpo@ iki. fi number1@ realityx. net, klaus@ skolelinux. no, slx@ nilsk. net Varattujen rivien määrä: Opptatte linjer: Reikien lukumäärä: Antall hull: Reikien lukumäärä: Antall mellomrom: Välien lukumäärä (korkeuden keskiarvon alla) Antall mellomrom under gjennomsnitthøyden Piikistä piikkiin etäisyys: Topp- til- topp- avstand: Korkeuden keskiarvo: Gjennomsnitthøyde: Täysien rivien lukumäärä: Antall fulle linjer: Määrittele roskarivien määrä, jonka vastaanotit vastustajalta. Vis hvor mange søppel- linjer du har fått fra motstanderen. KSirtet KSirtet KSirtet on klooni hyvin tunnetusta Tetris- pelistä. KSirtet er en variant av det velkjente spillet Tetris Z- palikan väri: Z- brikkefarge: S- palikan väri: S- brikkefarge: I- palikan väri: I- brikkefarge: T- palikan väri: T- brikkefarge: Neliön väri: Kvadratfarge: Peilatun L- palikan väri: Speilet L- brikkefarge: L- palikan väri: L- brikkefarge: Jätepalikan väri: Søppelbrikkefarge: Käytä vanhaa kieritystyyliä. Bruk gammel roteringsstil. Varatut rivit Opptatte linjer Reikien lukumäärä Antall hull Välien lukumäärä Antall mellomrom Piikistä piikkiin etäisyys Topp- til- topp- avstand Korkeuden keskiarvo Gjennomsnitthøyde Täysien rivien lukumäärä Antall fulle linjer & Tila & Modus Vanha kieritystyyli Gammel roteringsstil Palikoita poistettu Blokker fjernet % 1 (Tietokonepelaaja) % 1 (AI- spiller) % 1 (Ihmispelaaja) % 1 (Menneskespiller) Odotetaan palvelinta Venter på tjener Taso # 1 Nivå # 1 Arcade- peli Arkadespill Peli pysäytettynä Pause Peli ohi Spillet er slutt Taso #% 1 läpi Spillet #% 1 er over Peli loppui Spillet er slutt Läpinäkyvyys: Gjennomsikt: Ei pystytty lukemaan pistoketta Kunne ikke lese sokkel Ei pystytty kirjoittamaan pistokkeeseen Kunne ikke skrive til sokkel Yhteys katkennut Tilkobling brutt Asiakas ei ole vastannut ajoissa Klienten har ikke svart i tide Näppäinyhdistelmät pelaajalle #% 1 /% 2 Snarveier for spiller #% 1 /% 2 Verkkotapaaminen Nettverksmøte Odotetaan asiakkaita Venter på klienter Uusi asiakas on juuri saapunut (#% 1) En ny klient har akkurat kommet (#% 1) Virhe luettaessa Feil ved lesing av data fra Tuntematonta tietoa palvelimelta Ukent data fra Virhe kirjoitettaessa Feil ved skriving til Yhteys poikki tai tyhjä paketti osoitteesta Brutt tilkobling eller tomme data fra % 1 asiakas #% 2: katkaise yhteys % 1 klient #% 2: Kobla den fra Tulevaa asiakasta ei hyväksytty:% 1 Kunne ikke godta innkommende klient:% 1 Asiakas hylätty, epäyhteensopiva ID Klient avvist for inkompatibel ID Asiakas #% 1 on poistunut Klient #% 1 har gått % 1 palvelin: katkaisen yhteyden. % 1- tjener: Avbryt tilkobling. Asiakas% 1 on poistunut Klient% 1 har gått Peli alkoi ilman sinua (sinut on poistettu palvelimelta) Spillet har begynt uten deg. (Du ble ekskludert av tjeneren.) Palvelin keskeytti pelin. Tjeneren har avbrutt spillet. Valmiina Klar Poistettu Utestengt Ihminen Person Liikuta vasemmalle Flytt til venstre Liikuta oikealle Flytt til høyre Pudota Slipp ned Yhden rivin alaspäin En linje ned Pyöritä vasemmalle Roter til venstre Pyöritä oikealle Roter til høyre Liikuta vasempaan sarakkeeseen Flytt til venstre kolonne Liikuta oikeaan sarakkeeseen Flytt til høyre kolonne Ihminen% 1 Person% 1 Tietokone% 1 Maskin% 1 Palvelin lopetti pelin! Tjeneren har forlatt spillet. Hu=% 1 Pe=% 1 AI=% 1 Ma=% 1 Palvelin: "% 1" Asiakas: "% 2" Tjener: «% 1 » Klient: «% 2 » Palvelimen moninpelikirjasto on yhteensopimaton Flerspillerbiblioteket til tjeneren er inkompatibelt Yritetään yhdistää palvelimeen toisella pelityypillä Prøver å koble til tjener for en annen spilltype Palvelinpeliversio on epäyhteensopiva Spillversjonen til tjeneren er inkompatibel Käynnistä paikallinen peli Lag et lokalt spill Käynnistä verkkopeli Lag et nettverksspill Liity verkkopeliin Bli med på et nettverksspill Valitse pelityyppi Velg spilltype Pelaaja #% 1 Spiller #% 1 Paikallisen pelaajan asetukset Lokale spillerinnstillinger Asiakasnimi: Vertsnavn: palvelimen. osoite tjener. adressen Osoite: Tjeneradresse: Ajattelysyvyys: Tenkedybde: Paloja liimattu Brikker limt Näytä nykyisen tason valmistuminen. Vis fremgangen for fullføring av nivået. Edellisen pelaajan korkeus Høyden til den forrige spilleren Seuraavan pelaajan korkeus Høyden til den neste spilleren Palikan varjo Skyggen av denne brikken Seuraava palikka Neste brikke Kulunut aika Tid gått Näytä kulunut aika. Vis hvor mye tid som har gått Näytä nykyiset pisteet. Ne näkyvät sinisenä, jos pääset ennätyslistalle ja punaisena, jos tuloksesi on paras paikallinen tulos. Vis poengsummen. Summen blir blå dersom summen er på poengtavla, og rød om den er den beste lokale poengsummen. Näytä palikan varjo Vis brikkeskyggen Näytä seuraava palikka Vis neste brikke Näytä yksityiskohtainen "poistetut rivit" - kenttä Vis detaljert felt for fjernede linjer Aloitustaso: Startnivå: Suora pudottaminen Direkteslipp Alaspudotusta ei pysäytetä, kun pudotusnäppäin vapautetaan. Slipp blir ikke stoppet når du slipper slippknappen. & Yksi pelaaja (Normaali) & Ett menneske (vanlig) & Yksi pelaaja & Ett menneske & Yksi pelaaja (Arcade) & Ett menneske (arkade) Ihminen vastaan & ihminen Menneske mot & menneske Ihminen vastaan & Tietokone Menneske mot & datamaskin & Lisää... & Mer & # 160; … Kuvan tallennus Bildeutskrift & Tilan leveys Bildebredde: Kuvan tallennus Bildehøyde: Kookan tallennusavustaja Kooka- lagringsassistent TallennusavustajaValitse skannatun kuvan tallennusmuoto. Lagringsassistent Velg et bildeformat for det skannede bildet som skal lagres. Käytettävät tallennusmuodot: Tilgjengelige bildeformater: - Ei valittua tallennusmuotoa - - Intet format valgt - Valitse kuvan alityyppi Velg bildets underformat - ei vinkkiä - - ingen hint tilgjengelig - Hakemistoa% 1 ei ole olemassa ja sitä ei voitu luoda! Tarkista oikeudet. Mappa% 1 finnes ikke og kunne ikke opprettes. Sjekk rettighetene. Hakemistoon% 1 ei voitu kirjoittaa! Tarkista oikeudet. Mappa% 1 er ikke skrivbar. Sjekk rettighetene. palettivärinen kuva (16 tai 24 bittinen) fargebilde i paletter (16 - eller 24- bits dybde) palettivärinen harmaasävykuva (16 bittinen) gråtonebilde i paletter (16 biters dybde) viivakuva (mustavalkoinen, 1 bittinen) strektegningsbilde (svarthvit, 1 bits dybde) higcolor (tai truecolor -) kuva, ei palettivärit høykvalitets fargebilde, ikke palettert Tuntematon kuvatyyppi Ukjent bildetype kuvan tallennus OK lagring av bilde OK oikeusvirhe rettighetsfeil virheellinen tiedostonimi dårlig filnavn ei tilaa laitteella ingen plass igjen på enheten ei voitu kirjoittaa kuvaformaattia kunne ikke skrive bildeformat ei voitu kirjoittaa tiedostoa käyttäen valittua protokollaa kan ikke skrive fila ved hjelp av den protokollen käyttäjä peruutti tallennuksen bruker avbrøt lagring tuntematon virhe ukjent feil virheellinen parametri feil parameter Määrittelemässäsi kuva nimessä ei ole tiedostopäätettä. Lisätäänkö oikea pääte automaattisesti? Det er ikke noe etternavn i det filnavnet du oppga. Skal det riktige tilføyes automatisk? Tiedoston uudeksi nimeksi tulisi:% 1 Det vil resultere i det nye filnavnet% 1 Puuttuva tiedostopääte Filetternavn mangler Puuttuva tiedostopääte Legg til filetternavn Kuvan tallennusmuotoa ei voi muuttaa. Det er for tiden ikke støtte for formatendring av lagrede bilder. Väärä tiedoston pääte Fant feil etternavn Kirjaintentunnistus Optisk tegn- gjenkjenning Käynnistä kirjaintentunnistus Start OCR Kirjaintentunnistus Start optisk tegn- gjenkjenning Kuvan tallennus Bildeinformasjon Kirjaintentunnistuksen tulokset Starter optisk tegn- gjenkjenning med% 1 Tekstin tunnistamisen käynnistyminenKooka käyttää gocr ohjelmaa kirjainten tunnistukseen, joka on myös avoin ohjelmaprojektiGocr ohjelman tekijä on Joerg SchulenburgSaadaksesi lisätietoja gocr ohjelmasta katso http: // jocr. sourceforge. net GOCR er et program for optisk tegngjenkjenning. Joerg Schulenburg er utvikleren av gocr. Du finner mer informasjon om gocr på http: // jocr. sourceforge. net Kirjainten tunnistusohjelmaa (OCR) ei löydy Fant ikke OCR- programvare & Harmaan taso & Grånivå Numeroarvo jossa harmaita pisteitä pidetään mustina. Oletus on 160 Den numeriske verdien for piksler som blir regnet som svarte. Standardverdien er 160 & Pölyn koko & Støvstørrelse Tätä arvoa pienemmät alueet tulkitaan pölyhiukkasiksi, ja ne poistetaan kuvasta. Oletus on 10 Prikker som er mindre enn denne verdien antas å være støv og vil bli fjernet fra bildet. Standardverdien er 10 & Tilan leveys & Bredde på mellomrom Tila kirjainten välissä. Oletus on 0, joka merkitsee automaattitunnistusta Mellomrom mellom tegn. Standardverdien er 0 som betyr automatisk oppdaging Kirjaintentunnistus valinnalle... Valg av skrifttype Kirjaintentunnistus valinnalle... OCR på utvalg & # 160; … Polku 'gocr' ohjelmaan: Bruker ocrad- program: KDE: n skannausohjelma KDE skanning & OCR kuva... & OCR på bilde & # 160; … Skaalaa & leveyteen Skaler til & bredde Skaalaa & korkeuteen Skaler til & høyde Alkuperäisen & koko Opprinnelig & størrelse Valitse tarkennus... Velg forstørrelse & # 160; … Luo & valinnasta Opprett fra & utvalg Peilaa kuva & pystysuunnassa Speil bilde & loddrett Peilaa kuva & vaakasuunnassa & Speil bilde vannrett Peilaa kuva & molemmissa suunnissa Speil bilde fra & begge retninger Avaa kuva & grafiikkasovelluksessa... Åpne bilde i & grafikkprogram & # 160; … & Kierrä kuvaa myötäpäivään & Roter bildet med klokken Kierrä kuvaa & vastapäivään Roter bildet & mot klokken Kierrä kuvaa 180 & astetta Roter bildet 180 & grader Luo & hakemisto... Opprett & mappe & Tallenna kuva & Lagre bilde & # 160; … & Kuva & Importer bilde & # 160; … & Poista kuva & Slett bilde & Sulje kuva & Lukk bilde & Hae skannausparametrit & Last inn skanneparametre & Tallenna skannausparametrit Lagre & skanneparametre Valitse lukulaite Velg skanneenhet Näytä kaikki varoitukset & & viestit Vis alle meldinger og advarsler Kaikki viestit ja varoitukset näytetään. Alle meldinger og advarsler vil nå bli vist Anna polku gocr ohjelmaan, joka on komentorivityökalu kirjainten tunnistukseen. Skriv inn stien til% 1, det optiske tegngjenkjennings- verktøyet for kommandolinja. Polku ei johda gocr- ohjelmaan. Tarkista asennuksesi tai/ ja asenna gocr. Stien fører ikke til et gyldig program. Sjekk installasjonen din og/ eller installer programmet. gocr on olemassa, mutta sitä ei voitu suorittaa. Tarkista gocr - ohjelman asennus. Programmet finnes men kan ikke kjøres. Sjekk installasjonen din og/ eller installer programmet riktig. Kirjainten tunnistusohjelma ei ole suoritustiedosto OCR- programet kan ikke kjøres Kooka käynnistysasetukset Kookas oppstartsinnstillinger Hae verkosta skannerit Se etter tilgjengelige skannere på nettverket Näytä skannerin valintalaatikko seuraavassa käynnistyksessä Vis boksen for skanner- valg ved neste oppstart Valitse tämä kohta, jos valitsit ohjelman käynnistyessä kohdan 'Älä näytä skannerin valintaa käynnistettäessä', mutta haluat nähdä valinnan jatkossa. Kryss av her om du har krysset av « ikke vis skannervalg ved oppstart », men ønsker å se valget igjen. Lataa viimeinen kuva esikatseluun käynnistettäessä Vis siste bilde i framviseren ved oppstart Valitse tämä kohta, mikäli haluat että Kooka hakee viimeksi valitun kuvan esikatseluun käynnistettäessä. Jos kuvasi ovat suuria, tämä saattaa hidastaa Kookan käynnistymistä. Sjekk dette om du vil at Kooka skal vise det siste valgte bildet i framviseren ved oppstart. Oppstart av Kooka går tregt om bildet er stort. Kuvan tallennus Bildelagring Tallennusavustajan asetukset Tilpass lagringsassistenten for bilder Näytä tallennusavustaja aina Vis alltid lagringassistenten Valitse tämä kohta, mikäli haluat näyttää tallennusavustajan vaikka kuvien tallentamiseen on määritelty oletusformaatti. Kryss av her om du vil se lagringsassistenten selv om det er et forhåndsbestemt lagringsformat for bildet. Esikatselukuvien näyttäminen Småbildevisning Esikatselukuvien gallerianäkymä Småbildegalleri Tässä kohdassa voit muokata skannattujen kuvien kuvagallerian esikatselukuvien asetuksia. Her kan du sette opp småbildevisningen av dine skannede bilder. Esikatselukuvien tausta Bakgrunn for småbilder Valitse taustakuva: Velg bakgrunnsbilde: Esikatselukuvan koko Småbilde- størrelse Esikatselukuvan kehys Småbilde- ramme Esikatselukuvan maksimileveys: Største & bredde for småbilder: Esikatselukuvan maksimikorkeus: Største & høyde for småbilder: Esikatselukuvan kehyksen leveys: Rammebredde for småbilder: Kehyksen väri & 1: Rammefarge & 1: Kehyksen väri & 2: Rammefarge & 2: Kuvannäyttäjä Bildeviser Kuvannäyttäjä Bildevisning Esikatselukuvat Småbilder Galleria Galleri Näytä viimeiset kuvagalleriahakemistot Gallerimapper Galleria: Galleri: Skannausparametri Skanneparameter Aloitan kirjaimentunnistuksen valinnalle Starter OCR på utvalg Aloitan kirjaimentunnistuksen koko kuvalle Starter OCR på hele bildet Ei voitu käynnistää OCR prosessia. todennäköisesti jokin ohjelma tunnistaa tekstiä. Kunne ikke starte OCR- prossess. Antagelig kjører det en allerede. Luo uusi kuva valinnasta Lag nytt bilde fra utvalg Kierrä kuvaa 90 astetta Roter bilde 90 grader Kierrä kuvaa 180 astetta Roter bildet 180 grader kierrä kuvaa - 90 astetta Roter bildet - 90 grader Peilaa kuva pystysuunnassa Speiler bildet loddrett Peilaa kuva vaakasuunnassa Speiler bildet vannrett Peilaa kuva molempiin suuntiin Speiler bildet i begge retninger Ladataan Laster% 1 Tallennan kuvan muutokset Lagrer bildeendringer Työkalunäkymät Verktøyvisning Näytä kuvannäyttäjä Vis bildeviser Näytä esikatselu Vis forhåndsvisning Näytä viimeiset kuvagalleriahakemistot Vis nylig brukte gallerimapper Näytä kuvagalleria Vis galleri Näytä esikatselukuvien ikkuna Vis småbildevindu Näytä skannausparametrit Vis skanneparametere SANE yhteensopiva laitetiedosto (esim umax: / dev/ sg0) spesifikasjon for SANE- kompatibel enhet (f. eks. umax: / dev/ sg0) galleriatila, älä yhdistä skanneriin gallerimodus – ikke tilknyttet skanner Kooka Kooka http: // kooka. kde. org http: // kooka. kde. org sovelluskehittäjä utvikler grafiikka, web grafikk, web Kuvannäyttäjän työkaluriviNAME OF TRANSLATORS Verktøylinje for bildeviserNAME OF TRANSLATORS Kim Enkovaara, Tapio KauttoEMAIL OF TRANSLATORS Øystein Skadsem, Bjørn Steensrud, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS kim. enkovaara@ iki. fi, eleknader@ phnet. fi oskadsem@ start. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, slx@ nilsk. net Kuvan nimi Bildenavn Kookan kuvagalleria Kooka galleri Annoit tiedostopäätteen, joka poikkeaa tiedoston nykyisestä päätteestä. Tiedostotyyppien muunnos ei onnistu vielä Kookan tällä versiolla, sitä tullaan tukemaan myöhemmissä versioissa. Kooka korjaa päätteen. Du skrev inn et filetternavn som er forskjellig fra det eksisterende. Det er ikke mulig ennå, direkte konvertering er planlagt for en framtidig utgave. Kooka retter på etternavnet. Konvertoi lennossa Direkte konvertering Alikuva% 1 Underbilde% 1 Kuvaa ei voitu tallentaa koska tiedosto on paikallinen. Kooka tukee muita protokollia myöhemmin. Kan ikke lagre bildet, fordi fila er lokal. Kooka kommer til å støtte andre protokoller senere. tulevat / innkommende / % 1 kuvaa % 1 bilder Peruutettu käyttäjän toimesta Avbrutt av bruker Haluatko todella tuhota kansion% 1 ja kaikki kansiossa olevat kuvat? Er du sikker på at du vil slette mappa% 1 og alle bildene inni? Tuhoa kokoelman tietue Slett samlingselement Anna nimi uudelle kansiolle: Skriv inn et navn på den nye mappa: kuva% 1 bilde% 1 Etsintä ja indeksointiGenericName GenericName Muokkaa Beagle- palveluaName Name Käynnistä Beagle- palveluName Name Pysäytä Beagle- palveluDescription Description Siirräntätyöskentelijä beagle- ohjelmalle - Lucene- perustainen työpöytäetsintätaustaohjelma, joka on kirjoitettu Mono- ympäristöön. Lisätietoja osoitteesta http: // beagle- project. orgName Name kclucene_ indexer_ configComment Comment kio- clucene- indeksoijavalintaikkunaName Name kclucene- indexer- daemonComment Comment clucene- etsinnän jatkuvatoiminen taustaohjelmapalveluGenericName GenericName kclucene- search- daemonName Name kclucene- search- daemonGenericName GenericName KDE- sovellusName Name kclucene- etsintävalintaikkunaName Name mikä tahansa clucene- syöttöQuery Query clucene: / search? query=any:\\\\ {@} Name Name cluceneQuery Query clucene: /\\\\ {@} Name Name KDED KCLucene- perusverkko- osoiteilmoittajaName Name Irrota levyasemaName Name KDED- Etä GVFS- asennusluettelomuutosilmoittajaDescription Description Siirräntätyöskentelijä mtp: lleName Name 7zip- tiedotDescription Description Siirräntätyöskentelijä p7zip: lleComment Comment 7- zip- arkistoName Name Rar- tiedotDescription Description Siirräntätyöskentelijä RAR- arkistoilleComment Comment Rar- arkistoDescription Description Siirräntätyöskentelijä sql: lleName Name beagleQuery Query rekwest: / beagle? query=\\\\ {@} Query Query rekwest: / lucene? query=any:\\\\ {@} Query Query rekwest: / lucene? query=\\\\ {@} Name Name KDED- Kwest- perusverkko- osoiteilmoittajaComment Comment west- etsinnän jatkuvatoiminen taustaohjelmaGenericName GenericName kwest- search- daemonName Name Name GeoformName Keywords Keywords KraftName KraftName PekuniaComment PekuniaComment Kirjanpito- ohjelma KDE: lleName Et bokholderprogram for KDE KDE KitchenSync KDE KitchenSync Synkronoidu! Synkroniser deg! KDE- työkalu synkronointia varten KDEs synkroniseringsverktøy Tervetuloa KitchenSync- ohjelmaan Dette er KitchenSync KitchenSync synkronoi esimerkiksi sähköpostisi, osoitekirjasi, kalenterisi ja tehtäväluettelosi. KitchenSync synkroniserer e- post, adressebok, kalender, gjøremålsliste og mere til. Lue ohje Les håndboka Opi lisää KitchenSync- ohjelmasta ja sen komponenteista Lær mer om KitchenSync og dets komponenter Tutustu KitchenSync- ohjelman verkkosivuihin Besøk KitchenSyncs nettsted Käytä internetin tietovarastoja ja oppaita Finn innføringer og andre ressurser på nettet Lisää synkronointiryhmä Legg til synkroniseringsgruppe Luo synkronoitavien laitteiden ryhmä Opprett gruppe enheter som skal synkroniseres Järjestäjä Tidsplanlegger On kesto Har varighet Luottamuksellisuus Fortrolighet Poikkeuspäivät Unntaksdatoer Poikkeusajat Unntakstider On päättymispäivä Har sluttdato On alkamispäivä Har startdato On määräpäivä Har frist- dato Määräpäivä Forfallsdato On valmistumispäivä Har fullført- dato Bluetooth Blåtann IP- osoite: Adresse: USB- rajapinta: Grensesnitt: Yhteyskäytäntö: Protokoll: Sarjaportti Seriell IrDA IRDA Laite: Tjeneste: Aika (enintään) Tidssone: Sarjaportti Generell Lisätty Avansert Linja% 1 Linje% 1 Yleiset ryhmäasetukset Generelle gruppeinnstillinger Virhe liitettäessä jäsentä% 1% 2 Tyyppi:% 3 Feil mens medlem% 1 ble lagt til% 2 Type:% 3 Aseta synkronointiryhmä Sett opp synkroniseringsgruppe Poista jäsen Fjern medlem Lisää jäsen... Legg til medlem & # 160; … Synkronoi nyt Synkroniser nå Viimeksi synkronoitu:% 1 Sist synkronisert:% 1 Ei synkronoitu vielä Ikke synkronisert ennå PIM- synkronointi Avbryt synkronisering Luettu tiedot Data lest Kirjoitettu tiedot Data skrevet Yhteys katkennut Frakoblet Synkronointi epäonnistui Synkronisering feilet Synkronointi onnistui Synkronisering vellykket Edellinen synkronointi epäonnistui Forrige synkronisering mislyktes Ristiriidat ratkaistu Konflikter løst opp Muutosta luettu Endringer lest Muutosta kirjoitettu Endringer skrevet Synkronointi tehty Synkronisering fullført Löydetty Oppdaget KitchenSync KitchenSync KDE synkronointisovellus KDEs synkroniseringsprogram (c) 2005, The KDE PIM Team © 2005 KDE PIM- laget Tobias KoenigTobias Koenig Tobias Koenig Synkronoi Synkroniser Lisää ryhmä... Legg til gruppe & # 160; … Poista ryhmä.... Slett gruppe & # 160; … Muokkaa ryhmää... Rediger gruppe & # 160; … Luo synkronointiryhmä Opprett synkroniseringsgruppe Anna uuden ryhmän nimi. Navn for ny synkroniseringsgruppe. Poista synkronointiryhmä% 1? Slette synkroniseringsgruppe «% 1 »? PIM- synkronointi PIM- synkronisering Palm Palm KDE PIM KDE PIM Etätiedosto Nettverksfil Kämmentietokone Håndholdt Google Calendar Google kalender Sunbird Calendar Sunbird kalender Ei muokattu Uendret Ristiriita havaittu, ratkaise se käsin. Det er oppstått en konflikt, denne må løses manuelt. Käytä valittua Bruk valgt oppføring Kahdenna tietue Dupliserte elementer Älä välitä ristiriidasta Ignorer konflikt Valitse jäsentyyppi Velg medlemstype NAME OF TRANSLATORS HovedNAME OF TRANSLATORS Käytä tietuetta Bruk element Virhe synkronoinnin alustuksessa ryhmälle "% 1":% 2 Feil under klargjøring av synkroniseringsmotoren for gruppe «% 1 »:% 2 Virhe OpenSync- alustuksessa.% 1 Feil under klargjøring av OpenSync.% 1 Ei valmis Ikke fullført Määräpäivä:% 1 Forfallsdato:% 1 Tärkeys:% 1 Prioritet:% 1 Muistiinpano: Merknad: Porttia ei ole olemassa. Porten finnes ikke. Laitetta ei ole olemassa. Det finnes ingen slik enhet. Sinulla ei ole oikeuksia avata Pilot- laitetta. Du har ikke rettighet til å åpne Pilot- enheten. Tarkista laitteen polku ja oikeudet. Sjekk pilotstien og rettigheter. Otsikko:% 1 Muistiinpano:% 2 Tittel:% 1 Memotekst:% 2 Otsikko:% 1 Muistiinpano:% 2No sensible title known for this memo. Tittel:% 1 Memotekst:% 2No sensible title known for this memo. [tuntematon] [ukjent] Yhteys kämmentietokoneeseen katkesi. Synkronointia ei voida jatkaa. Tilkoblingen til hånddatoren ble tapt. Synkroniseringen kan ikke fortsette. KPilot% 1 HotSync- tahdistus alkaa... KPilot% 1 Hotsynkronisering starter... Käytetään koodausta% 1 käsilaitteella Bruker koding% 1 på hånddatoren. KPilot on työllistetty eikä voi synkronoida juuri nyt. KPilot er opptatt og kan ikke utføre HotSync akkurat nå. Testaan. Tester. Synkronoidaan tietokanta:% 1... Synkroniserer databasen% 1 & # 160; … HotSync päättyi. Hotsync ferdig. Yhdyskäytävää% 1 ei voitu suorittaa. Klarte ikke kjøre kanalen% 1. HotSync- tahdistus Hotsynkronisering Täydellinen synkronointi Full synkronisering Kopioi PC kämmentietokoneelle Kopier PC til hånddatoren Kopioi kämmentietokone PC: lle Kopier hånddatoren til PC Varmuuskopio Sikkerhetskopi Palauta varmuuskopiosta Gjenopprett fra sikkerhetskopi Testaa synkronointi Test Synk Paikallinen synkronointi Lokal Synk & Älä kysy uudelleen & Ikke spør igjen Ei voitu avata laitetta% 1 (kokeillaan uudestaan) Kunne ikke åpne enhet:% 1 (vil forsøke igjen) Yritän avata laitetta% 1... Prøver å åpne enheten% 1 & # 160; … Laitetta kuunnellaan jo Lytter allerede på denne enheten Pistoketta ei saatu muodostettua viestintään kämmentietokoneen (% 1) kanssa Kan ikke lage sokkel for kommunikasjon med piloten (% 1) Ei voida avata kämmentietokoneen porttia; [% 1] Kan ikke åpne Pilot- porten: [% 1]. Kämmentietokoneeen pistoketta (% 1) ei voida kuunnella, Kan ikke lytte til Pilot- sokkelen (% 1) Kämmentietokonetta (% 1) ei hyväksytty Kan ikke godta Pilot (% 1) jo yhdistetty allerede tilkoblet Ei voitu lukea systeemitietoja kämmentietokoneesta. Klarer ikke lese systeminformasjon fra Piloten Tarkistetaan PC... Sjekker siste PC & # 160; … Ei voitu lukea käyttäjätietoja kämmentietokoneesta Ehkäpä olet asettanut salasanan laitteelle? Klarte ikke lese brukerinformasjon fra Piloten. Kanskje du har satt et passord på enheten? Kämmentietokonetta ei ole vielä asetettu. Pilot enheten er ikke satt opp ennå. Kämmentietokone% 1 ei ole luku- kirjoitus tilassa. Pilot enheten% 1 kan ikke både skrives og leses. Kämmentietokonetta% 1 ei ole olemassa. Se on todennäköisesti USB- laite ja ilmestyy HotSync- synkronoinnin aikana. Pilot- enheten% 1 finnes ikke. Det er sannsynligvis en USB enhet og vil dukke opp under en HotSync. Tiedostoa & quot;% 1quot; ei voitu asentaa. Kan ikke installere fila «% 1 ». HotSync päättyi Slutt på hotsynkronisering Alkamispäivämäärä:% 1 Startdato:% 1 Koko päivän mittainen tapahtuma Arrangement som varer hele dagen Päättymispäivämäärä:% 1 Sluttdato:% 1Number of minutes minuuttia minutterNumber of hours tuntia timerNumber of days päivää% 1 is the duration,% 2 is the time unit dager% 1 is the duration,% 2 is the time unit Hälyytä% 1% 2 ennen tapahtuman alkua Varsling:% 1% 2 før hendelsen starterThe weekday( s) on which the repeat occurs päivää dag( er) The week( s) in which the repeat occurs viikkoa uke( r) The month( s) in which the repeat occurs kuukautta måned( er) The year( s) in which the repeat occurs Toistuu: joka% 1% 2 Gjentas: hver% 1% 2 Toistuu äärettömästi Gjenta i det uendelige % 1 saakka Til% 1 Toistuu viikon j päivänä i. Gjenta på den i- te dagen i uke j Toistuu kuukauden n. päivänä Gjenta på den n- te dagen i måneden Poikkeukset: Unntak: Lähetä englanninkieliset kysymykset ja kommentit osoitteeseen kde- pim@ kde. org Send spørsmål og kommentarer til kdepim- users@ kde. org Lähetä englanninkieliset kysymykset ja kommentit% 2 Send spørsmål og kommentarer til% 2. Lähetä englanninkieliset vikailmoitukset osoitteeseen% 2. Send feilrapporter til% 2. Tietoja liikemerkistä löydät osoitteesta KPilot User' s Guide. For informasjon om varemerke, se Brukerveiledning til KPilot. Tekijät: Utviklere: Tekijät: Takk til: Ei löytynyt liityntää% 1. Kunne ikke finne kanal% 1. Ei voitu ladata liityntää% 1. Kunne kke laste kanal% 1. Ei voitu alustaa liityntää% 1. Kunne ikke klargjøre kanal% 1. Ei voitu luoda yhdyskäytävää% 1. Kunne ikke opprette kanal% 1. [liityntä% 1] [Kanal% 1] Testitietokannat Test databaser Monisanaiset ilmoitukset Utvidete meldinger Roskaliitynnän asetukset Test handlinger Testiosoitteet Test adresser Aseta hakemisto Oppgi data mappe Vie päivämäärien kirja Eksporter datobok Aseta vcal- tiedosto Oppgi vcal- fil Testaa ryhmät Test kategorier KOrganizer päätiedosto KOrganizer hovedfil Kalenteritiedosto, joka yhdistetään KOrganizeriin Kalenderfil som skal flettes inn i korganizer Monisanaiset virheilmoitukset Utvidet feilsøking Tuo osoitekirja Importer adressebok Aseta osoitekirjan tiedosto Oppgi adressebokfil Alku:% 1. Loppu:% 2. Created record count Start:% 1. Slutt:% 2. Created record count Ei muutoksia. Ingen endringer ble gjort. Ei voitu avata tai luoda PC: n tietovarastoa. Kan ikke åpne eller opprette datalager på PC. Ei voitu avata tai luoda kämmentietokoneen tietovarastoa. Kan ikke åpne eller opprette Palm datalager. Ei onnistuttu avaamaan PC: n tietokantaa ja kämmentietokoneen tietokantaa, ei tietoja synkronoitavaksi. Klarte ikke å åpne PC- databasen og databasen på hånddatoren, ingen data å synkronisere. PCn muutoksia ei voitu tallentaa. Synkronointi epäonnistui. Sluttopptellinger stemmer ikke overens etter synkronisering. Synk mislykket. Muutokset liian suuria. Synkronointi epäonnistui. Endringer er for flyktige. Synk mislykket. Asetetaan kämmentietokoneen kelloa Sender inn endringer til hånddatoren Kämmentietokoneen muutoksia ei voitu tallentaa. Synkronointi epäonnistui. Klarte ikke lagre Palm- endringer. Synk mislykket. Tärkeitä muutoksiä, joihin on kiinnitettävä huomiota: Sender inn endringer til datalageret på PC PCn muutoksia ei voitu tallentaa. Synkronointi epäonnistui. Kunne ikke lagre PC- endringer. Synk mislykket. Viimeiset havaitut muutokset. Store endringer funnet kämmentietokone hånddator PC PC Synkronoi kämmentietokone PC: lle Synkroniserer poster fra hånddatoren til PC- en. Synkronoi PC kämmentietokoneelle Synkroniserer poster fra PC- en til hånddatoren. Seuraavaa tietuetta on muokattu sekä kämmentietokoneella että PC: llä: PC tietue:\ tThe pc record is deleted. Følgende oppføring ble endret både på Piloten og på PC- en: PC- oppføring:\ tThe pc record is deleted. poistettu slettet Kämmentietokone:\ tThe pilot record is deleted. Håndholdt oppføring:\ tThe pilot record is deleted. Kumman tiedon haluat säilyttää? Toinen tieto korvataan säilytettävällä tiedolla. Hvilken oppføring vil du beholde? Det vil overskrive den andre oppføringen. Ristiriitaiset merkinnät Konflikt mellom oppføringer KämmentietokoneThis is the Null conduit, used for testing HånddatorThis is the Null conduit, used for testing Null Conduit for KPilot Null- kanal for KPilot Configures the Null Conduit for KPilot Setter opp Null- kanalen for KPilot (C) 2001, 2007, Adriaan de Groot © 2001, 2007 Adriaan de Groot Ensisijainen tekijä Hovedforfatter Tehtävälista yhdyskäytävä KPilotille Gjøremål- kanalen for KPilot Määrittelee Tehtävälista yhdyskäytävän KPilotille Setter opp Gjøremål- kanalen for KPilot (C) 2007, Bertjan Broeksema © 2008 Bertjan Broeksema Bertjan Broeksema Bertjan Broeksema Herwin- Jan Steehouwer Herwin- Jan Steenhouwer Reinhold Kainhofer Reinhold Kainhofer Muistiotiedosto Memofil Ei voida avata kämmentietokoneen muistiotietokantaa Kunne ikke åpne memodatabasen på hånddatoren. Tahdistan tiedostoa "% 1" Synkroniserer med% 1. Kopioidaan kämmentietokoneelta PC: lle... Kopierer Pilot til PC & # 160; … Kopioidaan PC: ltä kämmentietokoneelle... Kopierer PC til Pilot & # 160; … Tavallinen synkronointi käynnissä... KJører vanlig synkronisering & # 160; … (C) 2004, Jason 'vanRijn' Kasper © 2004 Jason 'vanRijn' Kasper Jason 'vanRijn' Kasper Jason 'vanRijn' Kasper Käyttäjätiedot Brukerinformasjon Muistitiedot Minneinformasjon Tallennustiedot Lagringsinformasjon Tietokantaluettelo DatabaseListe Tietueita PostNummer Tehtävää- liityntä KPilot Systeminformasjon- kanal Hakee järjestelmä -, laitteisto - ja käyttäjätiedot kämmentietokoneelta ja tallentaa ne tiedostoon. Henter system -, maskinvare - og brukerinformasjon fra hånddatoren og lagrer det til en fil. (C) 2003, Reinhold Kainhofer © 2003 Reinhold Kainhofer Järjestelmätiedot SysteminformasjonValue of the item is unknown Salasana asetettu Passord er satt Ei salasanaa Intet passord er satt Pilot- linkin välityksellä ei saatavissa kortteja Ingen kort er tilgjengelig via pilot- lenke Ei vianetsintätietoja Ingen feilsøkingsdata Tulostustiedostoa ei voitu avata, käytetään sen sijaan% 1 Klarer ikke åpne utdatafil, bruker% 1 i stedet. Ei kyetty avaamaan% 1 Klarer ikke åpne% 1 Kämmentietokoneen järjestelmätiedot kirjoitetaan tiedostoon% 1 Systeminformasjon for hånddatoren er skrevet til fila% 1 Kalenteriliityntä (VCal) KPilotille Kalender- kanal for KPilot Määrittelee Kalenteriliitynnän (VCal) KPilotille Setter opp kalender- kanalen for KPilot iCalendar- versio Kalender Kalenteri Velg kalender: MAL MAL Ohitetaan MAL- synkronointi, koska edellisestä synkronoinnista ei ole kulunut tarpeeksi aikaa. Hopper over MAL- synkronisering, for det er ikke lenge nok siden den siste synkroniseringen. MAL synkronointi epäonnistui (ei SyncInfo: a). MAL- synkronisering mislyktes (ingen Syncinfo). Proxy- palvelinta ei ole asetettu. Ingen mellomtjener er valgt. Käytetään välityspalvelinta:% 1 Bruker mellomtjener:% 1 SOCKS- välityspalvelinta ei ole asetettu. Ingen SOCKS mellomtjener er satt opp. Käytetään SOCKS- välityspalvelinta:% 1 Bruker SOCKS mellomtjener:% 1 MAL- synkronoinnin yhdyskäytävä KPilotille MAL- synkroniseringskanal for KPilot Synkronoi kämmentietokoneen sisällön MAL- palvelimilta kuten AvantGo Synkroniserer innholdet fra MAL- tjener som AvantGo til hånddatoren (C) 2002, Reinhold Kainhofer © 2002 Reinhold Kainhofer Jason Day Jason Day libmal ja JPilot AvantGo- yhdyskäytävän tekijä Forfatter av libmal og kanalen for JPilot- AvantGo Tom Whittaker Tom Whittaker syncmal: n tekijä Forfatter av syncmal AvantGo, Inc. AvantGo, Inc. malsync kirjaston (c) 1997- 1999 tekijät Forfattere av malsync- biblioteket © 1997- 1999 Kalenteriliityntä (VCal) KPilotille Nøkkelring- kanal for KPilot Määrittelee Kalenteriliitynnän (VCal) KPilotille Setter opp nøkkelring- kanalen for KPilot (C) 2007, Bertjan Broeksema © 2007 Bertjan Broeksema Virheellinen salasana! Ugyldig passord. Virheellinen salasana! Päivitä salasana asetusikkunassa. Ugyldig passord. Oppdater passordet ditt i innstillingsdialogen. KPilot välittää KPilot bryr seg om deg Kiitos KPilot- ohjelman käyttämisestä! Takk for at du bruker KPilot! Kalenteriliityntä (VCal) KPilotille Kontakter- kanal for KPilot Määrittelee Kalenteriliitynnän (VCal) KPilotille Setter opp kontakter- kanalen for KPilot Liitynnät Kontakter Aseta osoitekirjan tiedosto Velg adressebok: Aika: Tid Asetetaan kämmentietokoneen kelloa Stiller klokka på hånddatoren PalmOS 3. 25 ja 3. 3 eivät tue systeemin ajan asetusta. Ohitan aikayhdyskäytävän... PalmOS 3. 25 og 3. 3 støtter ikke justering av systemklokka. Hopper over tidskanalen & # 160; … Aikasynkronointiyhdyskäytävä KPilot: lle Kanal for klokkestilling for KPilot Synkronoi kämmentietokoneen ja PC: n ajan Stiller klokkene på hånddatoren og PC- en Tiedostoa% 1 ei voitu avata! Klarer ikke åpne tekstfila% 1 for lesing. Ei voida avata tietokantaa kirjoittamista varten Klarer ikke åpne databasen for skriving Ei voida avata palm doc- tietokantaa% 1 Klarer ikke åpne palm doc- database% 1 Ei asetettu tiedostonimeä muunnosta varten Ingen filnavn er valgt for omforminga Tietokantaa ei voitu avata luettavaksi Klarer ikke åpne databasen for lesing Tietokannan% 1 otsakkeita ei voitu lukea. Klarer ikke lese databasehodet for% 1- databasen. Tiedostoa & quot;% 1quot; ei voitu avata! Klarer ikke åpne utdatafila% 1. Ei voitu lukea tekstitietuetta #% 1 tietokannasta% 2 Klarte ikke lese tekstoppføring nr.% 1 fra databasen% 2 Ei voitu lukea kirjanmerkkiä #% 1 tietokannasta% 2 Klarte ikke lese bokmerkeoppføring nr.% 1 fra databasen% 2 Ei voitu avata tiedostoa% 1 kirjanmerkkien (% 2) lukemiseksi. Klarte ikke åpne fila% 1 for bokmerkene til% 2. DOC DOC Haetaan synkronoitavia tekstejä ja tietokantoja Søker etter tekster og databaser for synkronisering Tietokanta luotiin. Database opprettet. PalmDOC% 1 ei voitu asentaa kämmentietokoneelle. Klarte ikke installere den lokalt lagde PalmDOC- en% 1 til hånddatoren. Tiedoston% 1 muunnos epäonnistui. Konvertering av PalmDOC- en «% 1 » feilet. Ei voitu avata tai luoda tietokantaa% 1. Klarte ikke åpne eller lagre databasen% 1. Ristiriidan ratkaisu Konfliktløsning Käyttäjä keskeytti synkronoinnin Synkronisering avbrutt av bruker. Tahdistan tekstiä "% 1" Synkroniserer tekst «% 1 » Ratkaisuikkuna Løsningsdialog & Tietoja ohjelmasta & Om Haluat synkronoida kansioita, mutta annoit kuitenkin tiedostonnimen (% 1). Käytetäänkö sen sijaan kansiota% 2? Du valgte å synkronisere mapper, men oppga et filnavn i stedet (% 1). Skal mappa% 2 brukes i stedet? Käytä kansiota Bruk mappe Kansio% 1 ei ole kelvollinen kansio kämmentietokoneen tietokantatiedostoille. Mappa% 1 for hånddatorens databasefiler er ikke en gyldig mappe. Tekstitiedostoille tarkoitettua kansiota% 1 ei voitu luoda. Mappa% 1 for tekstfilene kunne ikke opprettes. Seuraavat tekstit muunnettiin onnistuneesti: De følgende tekstene ble konverterte: Muunnos onnistui Konvertering ferdig Ei onnistuneita muunnoksia Ingen tekstfiler ble konvertert riktig Tiedoston% 1 muunnos onnistui. Konvertering av fila% 1 er ferdig. Tekstitiedostojen kansio% 1 ei ole kelvollinen kansio. Mappa% 1 for tekstfilene er ikke en gyldig mappe. PalmDOC- tiedostoille tarkoitettua kansiota% 1 ei voitu luoda. Mappa% 1 for PalmDOC- filene kunne ikke opprettes. & Tekstikansio: & Tekstmappe: & PalmDOC- kansio: & PalmDOC- mappe: & Tekstitiedosto: & Tekstfil: & DOC- tiedosto: & DOC- fil: Tietokantatiedosto% 1 on jo olemassa. Korvataanko se? Databasefila% 1 finnes alt. Skal den overskrives? Virhe tekstin% 1 muunnoksessa. Feil under konvertering av teksten% 1. Tekstitiedosto% 1 on jo olemassa. Korvataanko se? Tekstfila% 1 finnes allerede. Skal den overskrives? Kalenteriliityntä (VCal) KPilotille Palm DOC- kanal for KPilot Määrittelee DOC- yhdyskäytävän KPilotille Setter opp DOC- kanalen for KPilot Palm DOC Palm DOC KPalmDOC KPalmDOC KPalmDOC - KDE- muunnin PalmDOC - tekstejä varten. KPalmDOC – KDE- konverterer for PalmDOC tekster. (c) 2003, Reinhold Kainhofer © 2003 Reinhold Kainhofer KPilotin ylläpitäjä KPilot vedlikeholder PalmDOC- muunnin PalmDOC- konverterer Voit myös vaithaa tietokantojen synkronointisuuntaa. Du kan også endre synkroniseringsretninga for databaser uten en konflikt. DOC- tietokannat DOC- databaser Ei synkronointia Ingen synkronisering Synkronoi kämmentietokone PC: lle Synkroniser hånddatoren til PC- en Synkronoi PC kämmentietokoneelle Synkroniser PC- en til hånddatoren Poista molemmat tietokannat Slett begge databasene Lisätietoja... Mer info & # 160; … No changes made muuttamaton uendretNew item added uusi nyItem has changed vain kirjanmerkkejä muutettu bare bokmerker er endretItem was deleted ei ole olemassa finnes ikkeStatus is unknown Tietokannan% 1 tila: Statusen til databasen% 1: Kämmentietokone:% 1 Hånddator:% 1 Pöytäkone:% 1 Skrivebord:% 1 Tietokannan tiedot Databaseinformasjon Muistio Notisblokk Tallentaa muistioita png- muodossa Lagrer notisblokker til png filer Tekee Muistilappu- liitynnän asetukset KPilotille Setter opp notisblokk- kanalen for KPilot (C) 2004, Joern Ahrens © 2004 Joern Ahrens Angus Ainslies Angus Ainslies Sähköpostiyhdyskäytävä KPilotille Post- kanal for KPilot Määrittää sähköpostiyhdyskäytävän KPilotille Setter opp post- kanalen for KPilot (C) 2001, Dan Pilone, Michael Kropfberger, Adriaan de Groot © 2001 Dan Pilone, Michael Kropfberger, Adriaan de Groot Michael Kropfberger Michael Kropfberger POP3- koodi POP3 kode Marko Grouml; nroos Marko Grouml; nroos SMTP- tuki ja uudelleensuunnittelu SMTP støtte og redesign Ei lähetetty postia. Ingen e- post ble sendt. Postia ei voitu lähettää. Ingen e- post kunne bli sendt. Yhteyttä DCOP- palvelimeen KMail- yhteyttä varten ei saatu muodostettua. Klarte ikke koble til DCOP- tjener for KMail forbindelsen. Virhe viestin lähetyksessä Feil ved sending av e- post Väliaikaistiedostoa ei saatu avattua kämmentietokoneesta tuodun sähköpostiviestin tallennusta varten. Kan ikke åpne midlertidig fil for å lagre post fra piloten. DCOP- yhteys KMail- ohjelmaan epäonnistui. DCOP forbindelsen med KMail feilet. Sähköpostitietokantaa ei voitu varmuuskopioida Kan ikke utføre sikkerhetskopiering av e- post databasen Ei voida avata postitietokantaa kämmentietokoneella Klarte ikke åpne e- postdatabasen på hånddatoren Asetustiedosto on vanhentunut. Oppsettsfila er utgått på dato. Asetustiedoston versio on% 1, mutta KPilot edellyttää versiota% 2. Oppsettsfila er versjon% 1, der KPilot trenger versjon% 2. Suorita KPilot ja tarkista asetukset päivittääksesi tiedoston. Kjør KPilot og sjekk oppsettet nøye for å oppdatere fila. Tärkeitä muutoksiä, joihin on kiinnitettävä huomiota: Viktige endringer å se etter er: Uudelleen nimetyt yhdyskäytävät, Kroupware ja tiedostojen asennin on myös tehty yhdyskäytäviksi. Lenker med nye navn, Kroupware og filinstallerer er også blitt gjort til kanaler. Ristiriitojen ratkaisu on nyt järjestelmänlaajuinen asetus. Konfliktløsing er nå en global innstilling. Muiden kuin varmuuskopiotietokantojen muoto on muuttunut. Byttet format på ikke- sikkerhetskopierte databaser. KPilot- asetustiedosto on vanhentunut. Suorita KPilot tiedoston päivittämiseksi. Oppsettsfila for KPilot er gått ut på dato. Kjør KPilot for å oppdatere den. Asetustiedosto vanhentunut Oppsettsfila utgått på dato KPilot- ohjelman asetustiedosto on vanhentunut. KPilot voi päivittää joitakin asetustiedoston osia automaattisesti. Haluatko jatkaa? Oppsettsfila for KPilot er gått ut på dato. KPilot kan oppdatere noen deler av oppsettet automatisk. Vil du fortsette? Tämä ikkuna listaa kaikki tahdistuksen yhteydessä saatavat viestit Denne lister alle mottatte meldinger under gjeldende HotSync Tahdistus- loki Clear the text of HotSync messages HotSync log Clear the text of HotSync messages Tyhjennä loki Tøm logg Tyhjentää tahdistuksen lokiviestien listan. Tømmer lista over meldinger fra gjeldende Hotsync. Tallenna loki Lagre logg & # 160; … Voit tallentaa tahdistuksen yhteydessä saadut viestit tiedostoon (vaikkapa virheraporttia varten) napsauttamalla tätä. Du kan lagre lista over meldinger som ble mottatt under denne HotSync- en til en fil (for eksempel til bruk i en feilrapport) ved å trykke her. Tahdistuksen eteneminen: Fremgang i hot- synkronisering: Tahdistuksen prosentuaalinen valmistumisaste (arvioitu). Anslått prosent ferdig med denne HotSync. Tahdistus valmis! HotSync ferdig. Tallenna loki Lagre loggfil Tiedosto on jo olemassa. Haluatko korvata sen? Fila finnes. Vil du overskrive den? Tiedosto on olemassa. Fila finnes Älä korvaa Ikke overskriv Tiedostoa & quot;% 1quot; ei voitu avata kirjoitusta varten. Yritetäänkö uudelleen? Kan ikke åpne fila «% 1 » for skriving. Prøve igjen? Ei voi tallentaa Klarer ikke lagre Yritä uudestaan Prøv igjen Seuraava HotSynk- synkronointi:% 1 Neste HotSync vil være:% 1. Paina HotSync- synkronointi. Trykk hotsynkroniserings- knappen. Tiedostojen asennus Filinstallerer HotSync on pois päältä, kun näyttö on lukittu. HotSync er skrudd av mens skjermen er låst. HotSync- tahdistus valmis. HotSync fullført. Seuraava synkronointi% 1. Neste synkronisering er% 1. KPilot- palvelin KPilot- nisse KPilot - synkronointiohjelmisto KDE: lle. KPilot – Hotsync- program for KDE Aseta vianetsintätaso Sett feilsøkingsnivå Laite, jota yritetään ensin Enhet som skal prøves først Lopeta sen sijaan että huomauttaisit viallisista asetustiedostoista. Avslutt i stedet for å klage over feil i oppsettsfiler kpilotconfig kpilotconfig Tämä on olemassa oleva tietokanta. Sitä ei ole lisätty käsin, joten sitä ei voida poistaa luettelosta. Dette er en database som finnes på enheten. Den var ikke lagt til manuelt, så den kan ikke fjernes fra lista. Tietokannan nimi: Database på enheten Valitse poistettava tietokanta luettelosta Du må velge en database som skal slettes i lista. Ei valittua tietokantaa Ingen database er valgt KPilot- ohjelman yleiset asetukset (käyttäjän nimi, portti, synkronointiasetukst) Generelt oppsett av KPilot (Brukernavn, port, generelle synkroniseringsinnstillinger) Liitynnät Kanaler Tietoja ohjelmasta KPilot Om KPilot. Bidragsytere. Laitteistoasetukset, käynnistys - ja lopetusasetukset Maskinvareinnstillinger, og oppstart og avslutningsinnstillinger. Käyttäytyminen HotSync- synkronoinnin aikana Spesiell oppførsel under HotSync. Asetukset varmuuskopiointia varten Spesielle innstillinger for sikkerhetskopi. Käynnistys ja lopetus Oppstart og Avslutning Toiminta käynnistyksen ja lopetuksen yhteydessä Oppførsel ved oppstart og avslutning. Asenna tiedostoja Installer filer Asenna tiedostot, jotka raaahataan KPilotissa kämmentietokoneelle. Installer filer som er sluppet på KPilot på hånddatoren. Ei löydetty kirjastoa liitynnälle% 1. Tämä tarkoittaa sitä, että liityntää ei ole asennettu oikein. Kunne ikke finne noe bibliotek for kanal% 1. Det betyr at kanalen ikke ble ordentlig installert. Liityntävirhe Kanalfeil Ei voitu ladata kirjastoa liitynnälle% 1. Tämä tarkoittaa sitä, että liityntää ei ole asennettu oikein. De oppstod et problem ved lasting av biblioteket for kanal% 1. Det betyr at kanalen ikke ble ordentlig installert. Kehittäjä (ydin ja yhdyskäytävät), ylläpitäjä Kjerne - og kanalutvikler. vedlikeholdeer Entinen projektinjohtaja Tidligere prosjektleder Kalenteriliityntä (VCal) VCal- kanal Greg Stern Greg Stern Osoitekirjaliityntä (Abbrowser) Addressebokviser- kanal Chris Molnar Chris Molnar Kulut- liityntä (Expenses) Utgifter- kanal Jörn Ahrens Jörn Ahrens Muistilappu- liityntä: Notisblokk- kanal, feilretter Heiko Purnhagen Heiko Purnhagen Ohjelmavirheiden korjaaja Feilrettelser Jörg Habenicht Jörg Habenicht Martin Junius Martin Junius XML GUI XML GUI David Bishop David Bishop . ui tiedostot . ui- filer Ohjelmavirheiden korjaaja Problemløser, coolness KDE4 port KDE4 port (c) 1998- 2000, 2001, Dan Pilone (c) 2000- 2007, Adriaan de Groot (c) 2005- 2007, Jason 'vanRijn' Kasper © 1998- 2000, 2001 Dan Pilone © 2000- 2007 Adriaan de Groot © 2005- 2007 Jason 'vanRijn' Kasper Käynnistä & KPilot Start & KPilot Aseta & KPilot & Sett opp KPilot & # 160; … Default sync action Oletus (% 1) Standard (% 1) & Seuraava synkronointiAppended to names of sync types to indicate the sync will happen just one time Neste & SynkroniseringAppended to names of sync types to indicate the sync will happen just one time (kerran) (en gang) Kämmentietokoneesi automaattinen tunnistaminen Automatisk oppdaging av hånddatoren Käynnistä tunnistus uudestaan Start oppdagelse på nytt KPilot yrittää automaattisesti tunnistaa kämmentietokoneesi. Paina Hotsync- painiketta, jos et ole vielä tehnyt sitä. KPilot prøver nå å oppdage enheten til hånddatoren automatisk. Trykk hotsync- knappen hvis du ikke har gjort dette allerede. Automaattinen tunnistus ei ole alkanut vielä... Auto- oppdagelse har ikke startet ennå & # 160; … Tunnistetut arvot Oppdagede verdier Kämmentietokoneen käyttäjä: Hånddator- bruker: [Ei vielä tiedossa] [Ikke kjent ennå] Käynnistetään tunnistus... Starter oppdagelse & # 160; … Odotetaan yhteyttä kämmentietokoneeseen... Venter på at hånddatoren skal koble seg til & # 160; … Aika täyttyi, kämmentietokonetta ei voitu tunnistaa Tidsavbrudd nådd, kunne ikke oppdage hånddator. Liitynnän määrittelyikkuna En feil oppsto under automatisk oppdaging. Löytyi kytketty laite:% 1 Fant en tilkoblet enhet på% 1 Irrota kaikki laitteet Koblet fra alle enheter *. pdb *. prc_BAR_PalmOS- tietokannat (*. pdb *. prc) Delete a single file item *. pdb *. prc_BAR_PalmOS Databaser (*. pdb *. prc) Delete a single file item Poista valitut tiedostot Slett valgte filer Varmuuskopioi hakemisto:% 1 Sikkerhetskopimappe:% 1 Täydellinen varmistus aloitettu. Full sikkerhetskopiering startet. Nopea varmuuskopio aloitettu Rask sikkerhetskopiering er startet Lopetetaan peruutettaessa. Avslutter ved avbryt. Täydellinen varmuuskopio valmis. Full sikkerhetskopiering ferdig. Nopea varmuuskopio valmis. Rask sikkerhetskopiering er ferdig. Varmistetaan:% 1 Tar sikkerhetskopi:% 1 Ohitetaan% 1 Hopper over% 1 % 1 varmistus epäonnistui. Sikkerhetskopiering av% 1 mislyktes. .. OK … OK Varmuuskopiointi epäonnistui Sikkerhetskopiering mislyktes. [Tiedostojen asennin] [Filinstallerer] Ei asennettavia tiedostoja Ingen filer å installere Tiedostojen asennus valmis Filer installert Asennetaan% 1 Installerer% 1 Tiedostoa & quot;% 1quot; ei voitu avata. Kunne ikke åpne fila «% 1 ». Tiedostoa & quot;% 1quot; ei voitu lukea. Kunne ikke lese fila «% 1 ». Tietokannan% 1 tietolähteen nimi on pidempi kuin 31 merkkiä. Tietokannan luomisessa käytetty ohjelma on todennäköisesti virheellinen. KPilot ei voi asentaa tätä tietokantaa. A common name Databasen i «% 1 » har et ressursnavn som er lenger enn 32 tegn. Dette tyder på en feil i verktøyet som laget databasen. KPilot kan ikke installere denne databasen. A common name Matti Meikäläinen Ola Nordmann Käyttäjänimi puuttuu sekä KPilotista että kämmentietokoneelta. Ne pitäisi asettaa. Pitäisikö KPilotin asettaa ne oletusarvoon (% 1)? Hverken KPilot eller hånddatoren har brukernavnet satt. Det burde settes. Skal KPilot sette dem til standardverdien (% 1)? Tuntematon käyttäjä Ukjent bruker Kämmentietokoneen käyttäjänimi on asetettu (% 1), mutta KPilotilla ei. Pitäisikö KPilotin käyttää tätä nimeä tästä eteenpäin? Hånddatoren har satt et brukernavn (% 1), men KPilot har det ikke. Skal KPilot bruke det samme navnet framover? KPilotilla on käyttäjänimi asetettuna (% 1), mutta kämmentietokoneenei. Pitäisikö KPilotin käyttäjänimi asettaa myös kämmentietokoneelle? KPilot har brukernavnet (% 1) satt, men hånddatoren har det ikke. Skal hånddatoren bruke det samme navnet? Pilot sanoo, että käyttäjänimi on% 1, kuitenkin KPilot sanoo että olet% 2 Pitäisikö minun olettaa, että Pilot on oikeassa ja laittaa KPilotin käyttäjänimeksi% 1? Hånddatoren tror at brukernavnet er% 1, mens KPilot sier at du er% 2. Hvilket av disse er det rette navnet? Hvis du trykker Avbryt, vil synkroniseringen fortsette, men brukernavnene vil ikke bli endret. Käyttäjä ei täsmää Bruker passer ikke Käytä KPilot- nimeä Bruk KPilot- navnet Käytä kämmentietokoneen nimeä Bruk navnet fra hånddatoren Palautushakemistoa ei ole olemassa. Gjenopprettingsmappa finnes ikke. Palautusta ei suoritettu. Gjenoppretting ikke utført. Haluatko todella palauttaa kämmentietokoneen tiedot varmuuskopiosta (% 1)? Toiminto tuhoaa kaikki nykyiset tiedot. Er du sikker på at du vil gjenopprette Pilot fra sikkerhetskopien i katalogen (% 1)? Dette vil slette alle opplysninger du har lagret i Piloten. Palauta kämmentietokone Gjenoppretter pilot Käyttäjä peruutti Avbrutt av bruker. Palautetaan% 1... Gjenoppretter% 1 & # 160; … Tiedostoa% 1 ei voitu lukea. Fila «% 1 » kan ikke leses Selvä. OK. Palautus epätäydellinen Gjenoppretting ufullstendig. Tiedostoa% 1 ei voitu palauttaa Kan ikke gjenopprette fila «% 1 » Käynnistetään KPilot- demonia... Starter KPilot- nissen & # 160; … KPilot- demonia ei voitu käynnistää. Järjestelmä antoi virheen% 1. Klarte ikke starte KPilot- nissen. Feilmeldinga fra systemet var: & quot;% 1quot; Demoni käynnistetty. Nissen er startet. ei käynnissä kjører ikke Demonin tila on% 1. Status for nissen er `% 1 ' Käytetään merkistöä% 1 käsilaitteella Klarte ikke åpne databasen% 1 på hånddatoren. Valitse seuraavaksi suoritettava HotSync- synkronointi. Velg hva slags HotSync du vil utføre neste gang. Valitse seuraavaksi suoritettava HotSync- synkronointi. Tämä koskee ainoastaan seuraavaa synkronointia. Muuttaaksesi oletusasetuksia, käytä asetusikkunaa. Velg hvilken HotSync du vil utføre. Dette er kun for den neste synkroniseringen; for å forandre standardinnstillingen, bruk oppsettsdialogen. & HotSync- tahdistus & Hotsynkronisering Seuraava HotSync on normaali HotSync Neste synkronisering vil være en normal HotSync. Kerro demonille, että seuraava HotSync on tavallinen HotSync. Fortell nissen at neste HotSync skal være en normal HotSync. Täysi & synkronointi Full & synkronisering Seuraava HotSync on FullSync. Neste synkronisering vil være en full synkronisering. Seuraava synkronointi kopioi PC: n tiedot kämmentietokoneelle Neste HotSync vil kopiere data på PC- en til hånddatoren. Kerro demonille, että seuraava HotSync kopioi kaikki tiedot kämmentietokoneelta PC: lle ja korvaa PC: n tiedot. Fortell nissen at den skal kopiere all data fra PC- en til hånddatoren og overskrive data på hånddatoren ved neste HotSync. Seuraava synkronointi kopioi kämmentietokoneen tiedot PC: lle Neste synkronisering vil kopiere data fra hånddatoren til PC- en. Kerro demonille, että seuraava HotSync kopioi kaikki tiedot kämmentietokoneelta PC: lle ja korvaa PC: n tiedot. Fortell nissen at den skal kopiere all data fra hånddatoren til PC- en og overskrive data på PC- en ved neste HotSync. & Varmuuskopio & Sikkerhetskopi Seuraava HotSync on varmuuskopio Neste synkronisering vil være en sikkerhetskopi. Kerro demonille, että seuraava HotSync varmuuskopioi kämmentietokoneen PC: lle Fortell nissen at hele hånddatoren skal sikkerhetskopieres ved neste HotSync. Seuraava HotSync palauttaa. Neste HotSync vil være gjenoppretting. Kerro demonille, että seuraava HotSync palauttaa kämmentietokoneen tiedot PC: ltä. Fortell nissen at hele hånddatoren skal gjenopprettes fra data på PC- en ved neste HotSync. Nollaa & linkki Nullstill lenke Nollaa laitteen yhteyden. Nullstill enhetstilkoblingen. Seuraava synkronointi on varmuuskopio. Neste synkronisering vil være en sikkerhetskopi. Seuraava synkronointi palauttaa tiedot varmuuskopiolta. Neste synkronisering vil gjenopprette piloten fra en sikkerhetskopi. Seuraava synkronointi on tavallinen HotSync. Neste synkronisering vil være en normal HotSync. Seuraava synkronointi on täysi FullSync. Neste synkronisering vil være en full synkronisering. Seuraava synkronointi kopioi PC: n tiedot kämmentietokoneelle Neste synkronisering vil kopiere data fra PC- en til hånddatoren. Demoni on lopettanut. Nissen har avsluttet. Uudet HotSync- synkronoinnit mahdottomia. Ingen flere HotSynkroniseringer er mulig. Käynnistä HotSync- palvelin KDE: n käynnistyessä. Start nissen på nytt ved neste HotSync Nollataan laitteen yhteys... Nullstiller enhetstilkoblingen & # 160; … KPilot- ohjelmaa ei voida asettaa juuri nyt (käyttäjäliittymä on varattu). Kan ikke sette opp KPilot akkurat nå (KPilots grensesnitt er allerede opptatt). KPilot KPilot Aseta kämmentietokoneen laitenimi ja muut asetukset Tilpass Pilot- enheten, kanaler og andre parametere KPilot kpilot Tiedostoa% 1 ei voitu asentaa Kan ikke installere% 1 KPilot testi KPilotTest KPilot- testaaja KPilot tester (C) 2001- 2004, Adriaan de Groot © 2001– 2004 Adriaan de Groot Polku kämmentietokoneen laitesolmuun Sti til enhetsnoden for Pilot Listaa tietokannat List DB- er Varmuuskopioi kämmentietokone kohteeseen Sikkerhetskopier Pilot til & lt; dest dirgt; Palauta kämmentietokoneen tiedot varmuuskopiosta Gjenopprett Pilot fra sikkerhetskopi Suorita liityntä työpöytätiedostosta & lt; filenamegt; Kjør kanal fra skrivebordsfil & lt; filnavngt; Suorita tietty tarkistus (laitteella) Kjør en bestemt sjekk (med enheten) Show KPilot configuration information Vis oppsettsinformasjon for KPilot Aseta vianetsintätasoGenral options Sett feilsøkingsnivåGenral options * Todella * suorita liityntä, ei testitilassa. Kjør kanalen på * ordentlig *, ikke i testmodus. * Todella * suorita liityntä, ei testitilassa. Kjør kanalen i fil- test modus. Kopioi kämmentietokone tietokoneelle Kopier Pilot til skrivebord. Kopioi tietokone kämmentietokoneelle Kopier skrivebord til Pilot. Roskaliitynnän asetuksetNAME OF TRANSLATORS KanalhandlingerNAME OF TRANSLATORS Mikko PiippoEMAIL OF TRANSLATORS Knut Yrvin, Axel Bojer, Bjørn Steensrud, Torstein Dybdal, Eskild Hustvedt, Håvard Korsvoll, Nils Kristian TomrenEMAIL OF TRANSLATORS mikko. piippo@ helsinki. fi knuty@ skolelinux. no, axelb@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org, torsted@ runbox. no, zerodogg@ skolelinux. no, korsvoll@ skulelinux. no, project@ nilsk. net Roskaliitynnän asetukset Innstillinger for null- kanal Genral options & lt; qt > Tast inn her den meldinga som skal legges til synkro- loggen på Piloten din. lt; / qt > General settings for the null conduit. 1 viesti lähetetty & Loggmelding: KPilot välittää KPilot var her. Roskaliitynnän asetuksetGenral options Instillinger for Memofile- kanalGeneral settings for memofile conduit. Aseta hakemisto Memo- mappe: Tahdistuksen eteneminen: Synkroniser private poster: Kalenteri Velg en samling: Genral options Den tidligere oppsatte Akonadi- samlingen er ugyldig. Du må velge en gyldig Akonadi- samling ovenfor og trykke Bruk før du kan bruke denne kanalen. & DOC- tiedosto: Utfil: & Tekstitiedosto: Tekstfil Tietokannan tiedot Maskinvareinformasjon Järjestelmätiedot Minneinformasjon Show KPilot configuration information Synkroniseringsinformasjon Tietokannan tiedot Brukerinformasjon HotSync- tahdistus Synkronisering Käytetään SOCKS- välityspalvelinta:% 1 & SOCKS- mellomtjener Järjestelmätiedot Tjenerinformasjon Oma 1: Egendefinert & port: Salasana asetettu & Passord: Sukunimi: & Brukernavn: Järjestelmätiedot MAL- tjenerinformasjon Katselinten asetukset Nøkkelring- oppsett Salasana asetettu Passordinnstillinger Ei salasanaa Lagre passordet i lommeboka: Salasana asetettu Passord: Virheellinen salasana! Passordene er ikke like. Kalenteriliityntä (VCal) KPilotille Nøkkelringredigering Poista tietue Slett post Muokkaa tietuetta Ny post Tietoja Konto: muutettu Sist endret: Muistiinpano: Merknader: Arvo & Fil & Muokkaa... & Avslutt Liitynnät Konflikter Ristiriidan ratkaisu Løsing av konflikt: Käytä KPilot- nimeä Bruk KPilots globale innstillinger Älä yritä Ikke gjør noe Kämmentietokoneen käyttäjä: Annen telefon (hånddator): Työpuhelin: Annen telefon Työpuhelin: Biltelefon Arvo Telex Kämmentietokoneen käyttäjä: Gateadresse (hånddator): Kämmentietokone Faks (hånddator): Oma 1: Egendefinerte felter Kämmentietokoneen käyttäjä: Egendefinet felt 1 (hånddator): Kämmentietokoneen käyttäjä: Egendefinet felt 2 (hånddator): Kämmentietokoneen käyttäjä: Egendefinet felt 3 (hånddator): Kämmentietokoneen käyttäjä: Egendefinet felt 4 (hånddator): Tietokannan tiedot Datoformat: Paikallinen synkronointi Lokale- innstillinger Genral options % m /% d /% yGeneral settings for time conduit. Kuvaus Retning Asetetaan kämmentietokoneen kelloa Still & PC- klokka etter hånddatorens klokke PalmOS 3. 25 ja 3. 3 eivät tue systeemin ajan asetusta. Ohitan aikayhdyskäytävän... PalmOS versjon 3. 25 og 3. 3 støtter ikke stilling av systemklokka, så denne kanalen blir hoppet over for hånddatorer som kjører ett av disse operativsystemene. & Tekstitiedosto: & Tekstfiler: Paikallinen synkronointi Lokal kopi: Täydellinen synkronointi Synkroniseringsmodus Synkronoi kämmentietokone PC: lle Synkroniser bare PC til PDA Synkronoi kämmentietokone PC: lle Synkroniser bare PDA til PC Kopioi PC kämmentietokoneelle PC & # 160; → Hånddator vain kirjanmerkkejä muutettu Konverter & bokmerker Kopioi kämmentietokone PC: lle Hånddator & # 160; → PC Ristiriidan ratkaisu & Ingen løsing av konflikt Älä korvaa Skriv over med PDA & PalmDOC- kansio: & PalmDOC- fil: 1 viesti lähetetty & Utvidede meldinger Virhe viestin lähetyksessä Sender e- post Virhe viestin lähetyksessä Ikke send e- post KMail Bruk KMail KPilot- palvelin KPilot- valg Oletus (% 1) & Standard synkronisering: Kämmentietokoneen käyttäjä: Hånddatoren overstyrer Korvaa PC- en overstyrer & Lisää... & Legg til fil & # 160; … Clear the text of HotSync messages p, li {white- space: pre- wrap;} Tøm lista over filer som skal installeres. Ingen filer vil bli installert. Tyhjennä loki & Tøm liste & Varmuuskopio Kjør & sikkerhetskopi: HotSync päättyi For hver HotSync Tietokantaluettelo Databaser & Varmuuskopio & Ingen sikkerhetskopi: & Lisää... & # 160; … & Palauta Ikke & gjenopprettet: KPilot välittää Pilotenhet: KPilot- testaaja Pilotbruker: Viesti Ingen HotSync on pois päältä, kun näyttö on lukittu. HotSync er skrudd av når skjermen er låst Käynnistä & KPilot & Start KPilot ved innlogging. Poikkeukset: Avsluttingsinnstillinger Tehtävää- liityntä & Stopp KPilots systemkurvprogram ved avslutting. & Palauta Fjern Valitse poistettava tietokanta luettelosta Trykk her for å legge til en database i lista. Liitynnät & Konflikter Ohjelmatietojen tervapallon URL: URL til tar- pakket tidsplan: Kuinka monen päivän ajalta haetaan? Hent hvor mange dager? Lataa ohjelmatietoja Laster ned programtidsplan Ohjelmatietojen URL URL for tidsplan TV AnyWheren ohjelmatietojen URL URL til TV- AnyWhere tidsplan Kuinka monta päivää? Hvor mange dager? Näytä n seuraavaa päivää Vis de neste n dagene Näytä PAM turvallisuuskäytännöt Vis PAMs sikkerhetspraksis secpolicy secpolicy Saatavilla olevat palvelut: Tilgjengelige tjenester: Kategoria Kategori Moduli Modul / etc/ pam. d- hakemistoa ei ole olemassa. Joko järjestelmässä ei ole PAM- tukea, tai järjestelmässä on joku muu asetusongelma. Katalogen / etc/ pam. d finnes ikke. Systemet ditt har ikke PAM- støtte, eller så er det et annet problem med tilpasningene. AbakusGenericName GenericName LaskinName Name CharmGenericName GenericName AjanseurantaName Name iPodComment Comment iPodien hallinta DeviceSyncin avullaName Name Paikallinen tallennusasemaName Name MtpComment Comment Mtp- laitteen hallinta DeviceSyncin avullaName Name DeviceSync- liitännäinenName Name DeviceSyncName Name EWOKGenericName GenericName QEmu- edusohjelmaName Name FilelightGenericName GenericName Levynkäytön tilastotComment Comment Näyttää tietoja levynkäytöstäName Name Tiedostot ja kansiotComment Comment Tallentaa tiedostoja ja kansioita KIOa käyttäenName Name GwenRenameGenericName GenericName KDE: n nimienmuutostyökaluName Name Muuta nimiä GwenRenamellaName Name KamionGenericName GenericName SiirtotyökaluComment Comment Käyttäjän tilan siirto ja varmuuskopiointiName Name KDBusComment Comment D- Bus- palveluselainName Name PowerSaveComment Comment VirransäästösovelmaName Name kdigestComment Comment Koostetiedostojen tarkistajaComment Comment MD5- koostetiedostoComment Comment Yksinkertainen tiedoston tarkistusComment Comment SHA1- koostetiedostoName Name SMILES- muotoName Name ToGenBank- muotoName Name MDL- rakennedatatiedostoName Name ShelX- asiakirjaName Name XYZ- koordinaattimuotoName Name KHTML- käyttäjän komentojonon asentajaName Name Käyttäjän komentojonojen tuki (GreaseMonkey) Comment Comment Suorittaa mukautettuja komentojonoja sivuston käyttäytymisen muokkaamiseksiName Name knowareComment Comment konstantinComment Comment KDE: n näyttötallenninName Name KRegExpEditorGenericName GenericName Säännöllisten lausekkeiden muokkainName Name RegExp- muokkainsovelmaName Name KDE: n ajonaikaisvalvojaComment Comment Valvoo KDE: n ajonaikaisia suhteita (sisällytyksiä, signaaleja jne.) GenericName GenericName Järjestelmän valvonta (dev) Comment Comment KSim2Comment Comment LevytarkkailuliitännäinenName Name LevyName Name DFreeComment Comment Liitettyjen osioiden valvontaComment Comment Lm_ sensors- tilavalvontaName Name Lm_ sensorsComment Comment Sähköpostin valvontaliitännäinenName Name SähköpostiComment Comment Verkon tilan valvontaName Name VerkkoComment Comment SNMP- tilavalvontaName Name SNMPName Name KSupplicantComment Comment KvkbdComment Comment KDE: n virtuaalinäppäimistöGenericName GenericName VirtuaalinäppäimistöName Name LithiumGenericName GenericName VirranhallintaComment Comment VirranhallintatyökaluName Name Visuaalinen näppäimistöName Name VikiName Name KDE: n KPart- sovellusComment Comment Taaksepäin Go to forward in the history of paths viewed Graafinen levynkäyttötieto Grafisk informasjon om diskbruken Inspiraatio Inspirasjon Etsi uudelleen Skann igjen Etsi kansiosta Søk i mapper & Viimeaikaiset haut & Nylige skanninger & Up: / home/ mxcl & Up: / home/ mxcl Avaa Konqueror tänne Åpne & Konqueror her Avaa Konsole tänne Åpne Konsoll & her Keskitä kaavio tänne & Sentrer kart herScan/ open the path of the selected element & Kopioi leikepöydälle Kopier til utklippstavla Sateenkaari Regnbue KDE- värit KDE- farger Suuri kontrasti Høy kontrast Syötettyä osoitetta ei voi jäsentää: se on kelvoton. Den URL- en som er oppgitt kan ikke tolkes. Den er ugyldig. Filelight hyväksyy vain absoluuttiset polut, esim. /% 1 Filelight aksepterer bare absolutte stier, f. eks. /% 1 Sijaintiin ei päästä:% 1 Sinulla ei ole riittäviä oikeuksia sijaintiin. Kan ikke gå inn i% 1 Du har ikke adgangstillatelse. Keskeytetään haku... Avbryter skanning & # 160; … Etsitään:% 1 Skanner:% 1 Haku valmis, luodaan kaaviota... Skann avsluttet, oppretter kart & # 160; … Haku epäonnistui:% 1 Skann mislyktes:% 1Free space on the disks/ partitions Vapaana Used space on the disks/ partitions KäytössäNAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS Tommi NieminenEMAIL OF TRANSLATORS EMAIL OF TRANSLATORS Asetukset – Filelight Innstillinger – Filelight & Etsitään & Skanner & Älä etsi näistä kansioista: Ikke skann disse mappene: Estää haun tiedostojärjestelmistä, jotka eivät ole tällä tietokoneella, esim. NFS - tai Samba- liitoksista. Forhindrer at filsystemer som ikke er på denne maskinen, f. eks. NFS eller Samba monteringer, skannes. Ohita & etätiedostojärjestelmät Utelat eksterne filsystemer Sallii haun kansioista, jotka ovat osa toista tiedostojärjestelmää. Jos tätä ei ole valittu, tämä esim. yleensä estää / mnt - kansion sisällöstä etsimisen kun etsit juurikansiosta. Tillater skanninger som går inn i mapper som er en del av andre filsystemer. For eksempel, hvis det ikke er krysset av, vil dette som regel hindre at innholdet av / mnt blir skannet hvis du skanner /. Etsi tiedostojärjestelmän & rajoista välittämättä Skann utover filsystemgrenser Estää Filelightia etsimästä siirrettäviltä tallennusvälineiltä (esim. CD- ROMeilta). Forhindrer Filelight i å skanne medier som kan fjernes (f. eks. CD- ROM). Ohita & siirrettävät tallennusvälineet Ekskluder medier som kan & fjernes & Ulkoasu & Utseende Tästä voi muuttaa tiedostokaavion kontrastia tosiaikaisesti. Her kan du variere kontrasten i filkartet i realtid. & Vaihtele selitekirjasimen kokoa & Varier skriftstørrelser for etiketter Tiedostokaavion antialiasointi terävöittää sitä ja tekee siitä kauniimman, mutta myös hidastaa sen piirtämistä. Anti- aliasering av filkartet gjør det klarere og penere, uheldigvis gjør det også visningen veldig treg. & Antialiasoi Bruk anti- aliasering Jotkin tiedostot ovat liian pieniä näkymään tiedostokaaviossa. Tämän valinnan avulla voit saattaa ne näkyviksi sulauttamalla ne kaikki yhdeksi suureksi segmentiksi. Noen filer er for små til å bli vist på filkartet. Hvis dette velges, blir disse filene synlige ved at de flettes sammen som et enkelt « multi- segment ». Näytä pienet tiedostot Vis små filer Pienin kirjasinkoko, jota Filelight selitteissä käyttää. Den minste skrifttypen som Filelight bruker til å vise etiketter med. & Etsi & Skann Sijaintityökalurivi Adresselinje Vaihtoehdot Alternativer Monivalinta ei ole vielä mahdollista. Programmet støtter ennå ikke valg av flere alternativer. Virheellinen valinta Ugyldig utvalg Kirjainmerkki - Et ordtegn Muu kuin kirjainmerkki - Et ikke- ordtegn - numeromerkki - Et siffertegn - ei numeromerkki - Et ikke- siffertegn - välilyöntimerkki - Et mellomromtegn - ei välilyöntimerkki - Et ikke- mellomromtegn mistä fra minne til Mikä tahansa merkki paitsi Vilkårlig tegn unntatt Yksi seuraavista merkeistä Et av følgende tegn Määrittele merkki Oppgi tegn Merkkiä ei ole määritelty täällä Passer ikke med de tegnene som er oppgitt her Merkkialueet Forhåndsdefinerte tegnområder Kirjainmerkki Et ordtegn Numeromerkki Et siffertegn Välilyönti merkki Et mellomromstegn Ei kirjainmerkki Et ikke- ordtegn Ei numero merkki Et ikke- siffertegn Ei välilyöntimerkki Et ikke- mellomromtegn Yksittäiset merkit Enkelttegn Lisää tietueita Flere oppføringer Merkkialueet Tegnområder Mistä: end of range Fra: end of range Tänne: Til: Normaali kirjainmerkki Vanlig tegn Unicode merkki heksadesimaalina. Unicode- tegn i heks. Unicode merkki oktaalina. Unicode- tegn i okt. Varoitusmerkki (\\ a) Bjelletegnet (\\ a) Lomakkeen vaihtomerkki (\\ f) Arkmatingstegnet (\\ f) Rivinvaihtomerkki (\) Linjematingstegnet (\) Rivinvaihtomerkki (\\ r) Vognreturtegnet (\\ r) Sarkainmerkki (\\ t) Det vannrette tabulatortegnet (\\ t) Rivisarkain (\\ v) Det loddrette tabulatortegnet (\\ v) & Automaattisesti korvaa tällä ohjelmalla Bytt ut & automatisk med dette elementet Kun tämän laatikon sisältö on kirjoitettu ASCII riville, tämä laatikko automaattisesti lisätään siihen, jos tämä valinta on valittu. Når innholdet i denne boksen skrives inn i ASCII- linja, blir denne boksen automatisk lagt til rundt den, hvis denne avkryssingsboksen er valgt. Kehyksen asetukset Tilpass sammensetting Valintaa ei ole tehty. Det er ikke markert noe. Valinta puuttuu Manglende utvalg Kursorin alla ei ole käyttöliittymäelementtiä. Det er ikke noe skjermelement under markøren. Virheellinen toiminto Ugyldig operasjon & Tallenna säännöllinen lauseke... & Lagre regulært uttrykk & # 160; … Säännöllisen lausekkeen nimi Navn for det regulære uttrykket Ylikirjoita nimetty säännöllinen lauseke% 1 Skriv over det regulære uttrykket% 1 Ei voitu avata tiedostoa kirjoitettavaksi:% 1 Klarte ikke åpne fila% 1 for skriving Emacsin tyylistä etukäteislauseketta ei tueta I Emacs- stil er det ikke støtte for regulære utkikks- uttrykk Emacsin kielioppi ei tue sana ja ei- sana rajojen erottelua I Emacs- syntaks støttes ikke ordgrense og ikke- ordgrense Säännönmukainen lauseke ei toimi ennen 'rivi alkaa' olevan virheen vuoksi. Ditt regulære uttrykk er ikke gyldig, på grunn av noe som står foran en « start på linje ». Säännöllisen lausekkeen virhe Feil i regulært uttrykk Säännöllinen lausekkeesi on kelvoton 'rivinlopun' jälkeen olevan takia. Ditt regulære uttrykk er ikke gyldig, på grunn av noe som står etter en « linjeslutt ». Säännönmukainen lauseke ei toimi. 'Look ahead' lausekkeen tulee olla viimeinen. Translators, feel free to add yourself in the text below, asking for a postcard; -), also feel free to add a section saying Translators. Kind regards, and thanks for your work - Jesper. Det regulære uttrykket er ugyldig. Et « se forover » - uttrykk må være det siste del- uttrykket. Translators, feel free to add yourself in the text below, asking for a postcard; -), also feel free to add a section saying Translators. Kind regards, and thanks for your work - Jesper. Säännöllisen lausekkeen muokkainEtsit nyt muokkainta säännöllisille lausekkeille. Keskialueen ylempi osa on muokkausalue, alempi osa on tarkistusikkuna, johon voit yrittää säännöllistä lausekettasi heti. Painikerivi on muokkaustoimintoja. Tämä on itseasiassa hyvin samanlainen yleiseen piirto- ohjelmaan. Valitse muokkaustyökalu aloittaaksesi säännöllisen lausekkeen muokkauksesi, ja napsauta hiiren painiketta muokkausalueella, johon haluat tämän lisätyksi. Saadaksesi lisää tämän muokkaimen yksityiskohtaisempia kuvauksia katso info- sivujaMitä on säännöllinen lauseke? Jos et tiedä, mitä on säännöllinen lauseke, on hyvä idea lukea Johdatus säännöllisiin lausekkeisiin. Redigerer for regulære uttrykk Det du ser på nå er en redigerer for regulære uttrykk. Det store vinduet i midten er redigeringsvinduet, den nedre delen er et verifiseringsvindu der du kan forsøke uttrykket ditt med en gang. Knapperaden er redigeringshandlingene. Dette er egentlig nokså likt alminnelige tegneprogrammer. Velg et redigeringsverktøy for å begynne å redigere ditt regulære uttrykk, og trykk museknappen i det redigeringsområdet der du vil ha denne delen satt inn. Mer detaljert beskrivelse av redigerings- programmet finner du i hjelpesidene. Hva er et regulært uttrykk? Hvis du ikke allerede vet hva et regulært uttrykk er, kan det være lurt å lese innføringen i regulære uttrykk. Lähetä tekijälle sähköinen postikorttiS En saa yhtään rahaa KRegExpEditorin kehittämisestä. Pidän siksi hyvin paljon siitä, kun käyttäjät kertovat, mitä mieltä he ovat ohjelmastani. Olen siksi hyvin iloinen, jos lähetät minulle lyhyen sähköpostin, kertoen minulle käyttäväsi säännöllisten lausekkeiden muokkainta. Tekijä Jesper K. Pedersen & lt; blackie@ kde. org gt; Send et e- postkort til forfatteren Jeg får ikke betalt for å arbeide med KRegExpEditor. Derfor setter jeg stor pris på å høre fra brukere hva de synes om arbeidet mitt. Jeg ville bli glad om du sender meg en kort e- post og forteller meg at du bruker min redigerer for regulære uttrykk. Forfatter Jesper K. Pedersen & lt; blackie@ kde. org gt; 110 Säännöllisten lausekkeiden muokkain Redigeringsprogram for regulære uttrykk Yhdistävät säännölliset lausekkeet: Sammensatte regulære uttrykk: Tässä ikkunassa on säännönmukaisia lausekkeita. Sekä sinun tekemiäsi säännönmukaisia lausekkeita että järjestelmän mukana tulleita. I dette vinduet finner du forhåndsdefinerte regulære uttrykk, både slike du selv har utviklet og lagret, og regulære uttrykk som leveres med systemet. Voit kehittää tässä ikkunassa säännöllisiä lausekkeita. Valitse yksi toiminto toimintopainikkeista yllä, ja napsauta hiirtä tässä ikkunassa lisätäksesi kyseisen toiminnon. I dette vinduet utvikler du dine regulære uttrykk. Velg en handling fra handlingsknappene over, og trykk museknappen i dette vinduet for å sette inn handlinga. Kirjoita jotain tekstiä tähän ikkunaan, ja katso kuinka kehittämäsi säännöllinen lauseke täsmää. Joka toinen täsmäys väritetään punaiseksi ja joka toinen väritetään siniseksi yksinkertaisesti sen tähden, että voit erottaa ne toisistaan. Jos valitset osan säännöllisestä lausekkeesta muokkaimessa, silloin tämä osa korostetaan - Tämä mahdollistaa sääännöllisen lausekkeesi debugtauksen Skriv inn litt tekst i dette vinduet og se hva det regulære uttrykket du har laget treffer. Treffene farges vekselvis i rødt og blått, slik at du kan holde dem fra hverandre. Hvis du markerer en del av det regulære uttrykket i redigeringsvinduet, så blir denne delen uthevet – slik kan du feilsøke dine regulære uttrykk Tyhjennä lauseke Tøm uttrykk Tämä on säännöllinen lauseke ASCII- syntaksissa. Olet todennäköisesti kiinnostunut tästä, jos olet ohjelmoija ja haluat kehittää säännöllisiä lausekkeita käyttäen QRegExp- ohjelmaa. Haluat ehkä kehittää säännölliset lausekkeesi käyttäen graafista muokkainta, ja kirjoittamalla säännölliset lausekkeet tähän komentoriville. Dette er det regulære uttrykket i ASCII- syntaks. Dette er du kanskje bare interessert i dersom du er programmerer og trenger å lage et regulært uttrykk ved hjelp av QRegExp. Du kan utvikle dine regulære uttrykk både med grafisk redigering og ved å taste inn regulære uttrykk i dette tekstfeltet. Ei voitu avata tiedostoa '% 1' lukemista varten Klarte ikke å åpne fila «% 1 » for lesing Pos. Katso kohta Pos. utkikk Neg. Katso kohta Neg. utkikk Säännöllisten lausekkeiden muokkain RegExp- redigering mitätahansa hva som helst Tämä säännönmukainen lauseke täsmää kaikkeen. Dette regulære uttrykket passer med hva som helst. välilyönnit mellomrom Täsmää epälukuisaan määrään välilyöntejä. NAME OF TRANSLATORS Treffer ethvert antall tomrom. NAME OF TRANSLATORS Teemu Rytilahti, Ilpo KantonenEMAIL OF TRANSLATORS Axel Bojer, Bjørn SteensrudEMAIL OF TRANSLATORS teemu. rytilahti@ kde- fi. org, ilpo@ iki. fi axelb@ skolelinux. no, bjornst@ skogkatt. homelinux. org Valintatyökalu Markeringsverktøy Tämä muuttaa muokkaimen tilaksi valintatila. Tässä tilassa et voi lisätä säännöllisiä elementtejä, mutta sen sijaan voit valita niitä. Valitaksesi useamman elementin, paina hiiren vasenta painiketta ja vedä hiiri elementtien yli. Kun olet valinnut useamman elementin, voit leikata/ kopioida/ liittää niitä. Löydät nämä toiminnot hiiren oikealla painikkeella avautuvasta valikosta. Dette setter redigerings- programmet i valgtilstand. I denne tilstanden setter du ikke inn deler av regulære uttrykk, men velger dem. Hold venstre museknapp nede, og dra den over uttrykksdelene for å markere dem. Når du har markert en eller flere deler kan du bruke klipp/ kopier/ lim inn. Disse funksjonene finner du i høyre museknappmeny. Tämä lisää tekstikentän, jonne voit kirjoittaa tekstiä. Kirjoittamasi teksti täsmätään sanatarkasti. (s. o. sinun ei tarvitse päästää yhtään kirjainta karkuun) Dette vil sette inn et tekstfelt hvor du kan skrive tekst. Teksten du skriver vil komme til å finne sitt treff bokstavelig. (dvs. du trenger ikke escape- tegn) Alueella on valittuna vain yksittäinen merkki Et enkelt tegn angitt i et intervall Tämä täsmää yksittäiseen merkkiin aiemmin määritellyllä välillä. Kun lisäät tämän elementin keskusteluikkunan ruutu ilmestyy ja sen avulla voitmääritellä, mitä merkkejä tämä säännöllinen elementti tulisi täsmätä. Dette passer ett enkelt tegn fra et forhåndsvalgt intervall. Når du setter inn dette elementet vises det en dialogboks der du kan oppgi hvilket tegnintervall dette elementet skal passe til. Mikä tahansa merkki Vilkårlig tegn Tämä täsmäytyy mihin tahansa yksittäiseen merkkiin Passer et enkelt tegn. Toistettu sisältö Gjentatt innhold yhdyslauseke Sammensatt regulært uttrykk Rivin alku Begynnelsen av linja Tämä täsmää rivin alkuun. Passer på starten av en linje. Rivin loppu Slutten av linja Tämä täsmää rivin loppuun. Passer på slutten av en linje. Sanaraja Ordgrense Tämä asettaa sanarajan (Tämä osa ei itseasiassa täsmää mihinkään merkkiin) Forutsetter at det er en ordgrense. (Tilsvarer egentlig ikke noen tegn) Muu raja kuin sanaraja Ikke- ordgrense Tämä vakiinnuttaa sanarajan (Tämä osa ei parita mitään merkkiä). Forutsetter at det er en ikke- ordgrense. (Tilsvarer egentlig ikke noen tegn) Positiivinen kurkistus Positiv utkikk Tämä asettaa säännöllisen lausekkeen (Tämä osa ei ei itseasiassa täsmää mihinkään merkkiin). Voit käyttää tätä vain säännöllisten lausekkeiden lopussa. Dette forutsetter et regulært uttrykk. (Tilsvarer egentlig ikke noen tegn) Dette kan bare brukes på slutten av et regulært uttrykk. Negatiivinen kurkistus Negativ utkikk Tämä asettaa säännöllisen lausekkeen, joka ei saa täsmätä (Tämä osa ei itseasiassa täsmää mihinkään merkkiin). Voit käyttää tätä vain säännöllisten lausekkeiden lopussa. Dette forutsetter et regulært uttrykk som ikke må passe. (Tilsvarer egentlig ikke noen tegn). Dette kan bare brukes på slutten av et regulært uttrykk - Arvo attribuutille% 1 ei ollut kokonaisluku elementille% 2 Se sisälsi arvon% 3 Verdi for attributen% 1 var ikke et heltall for elementet% 2 Den inneholdt verdien% 3 Virhe ladattaessa XML- tiedostosta Feil ved lasting fra XML- fil Sisällön toistojen määrä Antall ganger innholdet skal gjentas Paritusten määrä Antall ganger det skal finnes Toistojen määrä (voi olla myös nolla kertaa) Vilkårlig antall ganger (medregnet null ganger) Vähintään Minst Enintään Høyst Tarkalleen Akkurat mihin til kertaa gang( er) Toistetaan rajaton määrä Vilkårlig antall gjentakelser Toistetaan% 1 kerrasta% 2 kertaan Gjentatt fra% 1 til% 2 ganger Epäkelpo lapsielementti elementille Tekstialueelle. Tunniste oli% 1 Ugyldig under- element til elementet TextRange. Taggen var% 1 Elementti Teksti ei sisältänyt yhtään tekstuaalista tietoa. Elementet Text inneholdt ikke tekstdata. Yleiset generelt Ei voitu avata tiedostoa lukemiseen:% 1 Klarte ikke åpne fil for lesing:% 1 Tiedosto% 1 sisältäen käyttäjän määrittelemiä säännöllisiä lausekkeita sisälsi virheen Fila% 1 med et selvvalgt regulært uttrykk inneholdt en feil Tuhoa tietue Slett Uudelleennimeä Endre navn på element Korvaa nimetyn säännönmukaisen lausekkeen% 1? Skrive over det regulære uttrykket% 1? Todenna säännöllinen lauseke Verifiser regulært uttrykk Näyttää mitä osaa säännöllisestä lausekkeesta täsmätään tarkistusikkunassa. (Ikkuna graafisen muokkaimen ikkunan alla). Viser hvilken del av det regulære uttrykket som treffer i verifiseringsvinduet. (Vinduet nedenfor det grafiske redigeringsvinduet). Lataa teksti tarkistusikkunassa Last inn tekst i verifiseringsvinduet Todenna lennossa Verifiser i fart Aseta säännöllisen lausekkeen tarkistus lennossa päälle/ pois Slå på eller av verifisering av regulære uttrykk « i fart » Tällä valinnalla tarkistus tehdään jokaisen muokkauksen jälkeen. Tämä on erittäin hidasta, jos tarkistusikkunassa on paljon tekstiä tai säännöllien lauseke on joko kompleksinen tai se täsmää pitkän ajan.. Hvis dette er slått på vil verifiseringen bli oppdatert for hver redigering. Dette kan ta lang tid hvis det er mye tekst i verifiseringsvinduet, eller hvis det regulære uttrykket er komplisert eller treffer mye. Aseta säännöllisen lausekkeen tarkistus lennossa päälle/ pois Slå på eller av grådig søk ved verifisering av regulære uttrykk. Säännöllisen lauseen kieli RegExp- språk Tuntematon tunniste XML: n lukemisessa. Tunniste oli% 1 Ukjent tagg ved lesing av XML. Taggen var% 1 Virhe säännöllisen lausekkeen latauksessa XML: stä. Todennäköisimmin säännöllinen lauseke sisälsi täsmäämättömiä tunnisteita. Feil ved lasting av et regulært uttrykk fra XML. Sannsynligvis har det regulære uttrykket tagger som ikke har makker. Virhe säännöllisen lausekkeen lataamisessa XML: stä Feil ved lasting av regulært uttrykk fra XML XML- tiedosto ei sisältänyt% 1 tunnistetta. XML- fila inneholdt ikke en% 1 - tagg. Virhe XML- tiedoston lukemisessa. Elementti juuri tunnisteen alla% 1 ei ollut elementti. Feil ved lesing av XML- fil. Elementet like under taggen% 1 var ikke et element. Rivin alku Linje - start Rivin loppu Linje - slutt Sanan raja Ord - grense Ei- sanan raja Ikke- ord - grense Lisää tyhjä Sett inn tom Virhe estää viimeisen osan poiston. Pga. en feil er det ikke mulig å fjerne det siste elementet. Leikepöytä on tyhjä. Det finnes ikke noe element på utklippstavla som kan limes inn. Alas Nedover Poista tietue "% 1"? Vil du slette elementet «% 1 »? Tuhoa tietue Slette element Säätöjen asetukset Oppsett av skjermelement % 1Function key name, where the argument is the key number Function key name, where the argument is the key number Kirjasinkoon säätö erikoisille kirjasimille. NAME OF TRANSLATORS NAME OF TRANSLATORS DirectShow9Comment DirectShow9Comment Phonon DirectShow9- taustaohjelmaName Phonon- motor for DirectShow9Name GStreamerComment GStreamerComment Phonon GStreamer- taustaohjelmaGenericName Phonon- motor for GStreamerGenericName Videokaappauksen testaussovellusName Testprogram for videoopptakName videocapturetestappName videocapturetestappName JäljitelmäComment FalskComment Testataan taustaohjelmaaName TestmotorName XineComment XineComment Phonon Xine- taustaohjelma Xine- motor for Phonon Asetukset QSoftKeyManager Tulostusasetukset Sidestørrelse PystysivuQPrintPreviewDialog StåendeQPrintPreviewDialog VaakasivuQPrintPreviewDialog SidelengsQPrintPreviewDialog PoistaQSql SlettQSql Valitse kaikkiQUnicodeControlCharacterMenu Velg altQUnicodeControlCharacterMenu QUnicodeControlCharacterMenu QUnicodeControlCharacterMenu QFontDatabase QFontDatabase QFontDatabase NormalQFontDatabase Italic context menu item FetItalic context menu item QFontDatabase HalvfetQFontDatabase < & EdellinenQFontDatabase SvartQFontDatabase QFontDatabase Hvilken som helstQFontDatabase QFontDatabase LatinskQFontDatabase QFontDatabase GreskQFontDatabase QFontDatabase KyrilliskQFontDatabase QFontDatabase ArmenskQFontDatabase QFontDatabase HebraiskQFontDatabase QFontDatabase ArabiskQFontDatabase QFontDatabase SyriskQFontDatabase QFontDatabase ThaanaQFontDatabase QFontDatabase DevanagariQFontDatabase QFontDatabase BengalskQFontDatabase QFontDatabase GurmukhiQFontDatabase QFontDatabase GujaratiQFontDatabase QFontDatabase OriyaQFontDatabase QFontDatabase TamilskQFontDatabase QFontDatabase TeluguQFontDatabase QFontDatabase KannadaQFontDatabase QFontDatabase MalayalamQFontDatabase QFontDatabase SinhalaQFontDatabase QFontDatabase ThaiQFontDatabase QFontDatabase LaotiskQFontDatabase QFontDatabase TibetanskQFontDatabase QFontDatabase BurmesiskQFontDatabase QFontDatabase GeorgiskQFontDatabase QFontDatabase KhmerQFontDatabase QFontDatabase Forenklet kinesiskQFontDatabase QFontDatabase Tradisjonell kinesiskQFontDatabase QFontDatabase JapanskQFontDatabase QFontDatabase KoreanskQFontDatabase QFontDatabase VietnamesiskQFontDatabase QFontDatabase OghamQFontDatabase QFontDatabase RunerQFontDatabase < tyhj\ �\ � > < tom > QShortcut HjemQShortcut OKQDialogButtonBox OKQDialogButtonBox OhjeQDialogButtonBox HjelpQDialogButtonBox Tietoja Qt: ta Om Qt Nimi QScriptDebuggerStackModel < & EdellinenForward context menu item Gå tilbakeForward context menu item < & Edellinen < Tilbake Valmis QSoftKeyManager & Valmis & Fullfør PeruutaQSql AvbrytQSql PoistaQPrintPreviewDialog FjernQPrintPreviewDialog QShortcut Skriv utQShortcut Mikä tämä on? Hva er dette? % 1 Tt % 1 TB % 1 Gt % 1 GB % 1 Mt % 1 MB % 1 kt % 1 KB Viallinen tiedostonimi Galt filnavn KokoMatch OS X Finder StørrelseMatch OS X Finder All other platforms All other platforms Muokkauspäivämäärä Dato endret Valitse kirjasin QPrintDialog & Kirjasin & Skrift Kirjasintyyli Skriftstil & Yliviivattu Strek & over & Alleviivattu & Understreket F% 1QPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog Tulostuksen esikatseluQPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog Seuraava sivuQPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog Edellinen sivuQPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog Ensimmäinen sivuQPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog Viimeinen sivuQPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog Sovita leveyteenQPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog Sovita sivun kokoonQPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog Näytä yksittäinen sivuQPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog Näytä vastakkain olevat sivutQPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog Näytä yleiskuvaus kaikista sivuistaQPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog TulostusasetuksetQPrintPreviewDialog QPrintPreviewDialog tuntematonQFileDialog QFileDialog TosiQFileDialog SannQFileDialog AsemaQFileDialog DiskQFileDialog TiedostoMatch Windows Explorer FilMatch Windows Explorer Mac OS X Finder Mac OS X Finder QFileDialog QFileDialog Tuntematon virheTitle string for images UkjentTitle string for images QSoftKeyManager Bruk programmets hovedvinduQSoftKeyManager QShortcut VelgQShortcut * QShortcut * QShortcut QShortcut MellomromQShortcut EscQShortcut EscapeQShortcut QShortcut TabulatorQShortcut QShortcut QShortcut QShortcut RettetastQShortcut QShortcut EnterQShortcut QShortcut Sett innQShortcut QShortcut SlettQShortcut QShortcut PauseQShortcut QShortcut SysReqQShortcut QShortcut SluttQShortcut QShortcut VenstreQShortcut QShortcut OppQShortcut QShortcut HøyreQShortcut QShortcut NedQShortcut QShortcut PgUpQShortcut QShortcut Caps LockQShortcut QShortcut Num LockQShortcut QShortcut Scroll LockQShortcut ValikkoQDB2Result MenyQDB2Result QShortcut TilbakeQShortcut QShortcut ForoverQShortcut QShortcut OppdaterQShortcut QShortcut Lavere volumQShortcut QShortcut Høyere volumQShortcut Phonon:: MMF:: EffectFactory Phonon:: MMF:: EffectFactory QShortcut HjemmesideQShortcut QShortcut Åpne nettadresseQShortcut EfektitQShortcut QShortcut PeruutaQShortcut QShortcut AlareunaQShortcut QShortcut Tyhjennä QShortcut & KopioiBack context menu item Back context menu item & Leikkaa Paste context menu item NimiQShortcut QShortcut Meta QShortcut Valitse kirjasinQShortcut QShortcut ValikkoQShortcut QShortcut Asetukset QShortcut LiitäNo Guesses Found context menu item No Guesses Found context menu item Valmis QShortcut < tyhj\ �\ � > QShortcut Tee uudelleen Cut context menu item Työtehtävä QShortcut TyötehtäväQDialogButtonBox QShortcut TallennaQDialogButtonBox LagreQDialogButtonBox TosiQShortcut QShortcut Phonon:: Phonon:: QShortcut Page UpQShortcut QShortcut Page DownQShortcut Lisää Sett innQSql QShortcut EscapeQShortcut QSql JaQSql QShortcut KallQShortcut QShortcut Legger påQShortcut Shift Shift + & # 160; + F% 1Translate this string to the string 'LTR' in left- to- right languages or to 'RTL' in right- to- left languages (such as Hebrew and Arabic) to get proper widget layout. F% 1Translate this string to the string 'LTR' in left- to- right languages or to 'RTL' in right- to- left languages (such as Hebrew and Arabic) to get proper widget layout. AM Morgen am am PM Kveld pm pm Vieritä vasemmalle QWebPage Vasen reuna QWebPage Yläreuna QWebPage Oikea reuna QWebPage AlareunaQWebPage QWebPage TulostusasetuksetQWebPage QWebPage QWebPage QWebPage Vieretä ylöspäin QWebPage Vieritä oikealle QWebPage Vieritä alaspäinQWebPage QWebPage SuljeQDialogButtonBox QDialogButtonBox & Ok QDialogButtonBox TallennaQDialogButtonBox QDialogButtonBox & Palautatext that appears at the start of nearly- obsolete web pages in the form of a 'searchable index' Tilbakestilltext that appears at the start of nearly- obsolete web pages in the form of a 'searchable index' Älä tallennaQDialogButtonBox QDialogButtonBox Sulje ilman tallentamistsaQDialogButtonBox Lukk uten å lagreQDialogButtonBox HylkääQDialogButtonBox ForkastQDialogButtonBox & KylläQDialogButtonBox & JaQDialogButtonBox Kyllä kaikkiinQDialogButtonBox Ja til & altQDialogButtonBox & EiQDialogButtonBox & NeiQDialogButtonBox Ei kaikkiinQDialogButtonBox Nei til altQDialogButtonBox Tallenna kaikkiQDialogButtonBox Lagre alleQDialogButtonBox KeskeytäQDialogButtonBox AvbrytQDialogButtonBox Yritä uudelleenQDialogButtonBox Prøv igjenQDialogButtonBox Spelling and Grammar context sub- menu item OverseSpelling and Grammar context sub- menu item Asetukset Handlinger Palauta alas Gjenopprett ned & Pysy päällimmäisenä Alltid øverst % 1 - [% 2] % 1 – [% 2] & Poista varjostus Rull ned QSQLiteResult QSQLiteResult QMYSQLResult QMYSQLResult QDB2Result QDB2Result QODBCResult Klarte ikke å hente nesteQODBCResult QODBCResult QODBCResult QIBaseDriver QIBaseDriver QOCIResult QOCIResult QOCIDriver QOCIDriver QSQLite2Result QSQLite2Result QPSQLResult QPSQLResult QIBaseResult QIBaseResult QRegExp QRegExp käyttäjä aiheutti virheenQXml feil utløst av forbrukerenQXml odottamaton tiedoston loppuQXml uventet slutt på filaQXml enemmän kuin yksi asiakirjan tyyppimääritysQXml mer enn en dokumenttypedefinisjonQXml tapahtui virhe jäsennettäessä elementtiäQXml det oppsto en feil ved tolking av elementetQXml tagi ei täsmääQXml tagg som ikke passerQXml tapahtui virhe jäsennettäessä sisältöäQXml Det oppst en feil ved tolking av innholdetQXml odottamaton merkkiQXml uventet tegnQXml virheellinen nimi käskyn suorittamiseenQXml ugyldig navn for prosesserings- instruksjonQXml odotettiin versiota XML- määritystä luettaessaQXml forventet et versjonsnummer i XMl- angivelsenQXml väärä arvo itsenäiselle määritykselleQXml feil verdi for enkeltstående angivelseQXml odotettiin enkoodaus määrittelyä tai itsenäistä määrittelyä luettaessa XML- määrittelyäQXml forventet kodingsangivelse eller frittstående angivelse under lesing av XMl- angivelsenQXml luettaessa XML- määrittelyä odotettiin itsenäistä määrittelyäQXml forventet en enkeltstående angivelse da XML- angivelsen ble lestQXml tapahtui virhe jäsennettäessä asiakirjan tyyppimääritystäQXml det oppsto en feil ved tolking av dokumenttypedefinisjonenQXml merkkiä odotettiinQXml forventet en bokstavQXml tapahtui virhe jäsennettäessä kommenttiaQXml det oppsto en feil under tolking av kommentarenQXml tapahtui virhe jäsennettäessä viitettäQXml det oppsto en feil under tolking av referansenQXml sisäistä entiteetin referenssiä ei sallita DTD: ssäQXml intern generell entitetreferanse ikke tillatt i DTD- enQXml ulkoisesti jäsennetty yleinen entityviite ei ole sallittu attribuuttiarvossaQXml ekstern tolket generell entitetreferanse ikke tillatt i attributtverdiQXml ulkoinen jäsennetty yleinen entityviite ei ole sallittu DTD: ssäQXml ekstern tolket generell entitetreferanse ikke tillatt i DTD- enQXml jäsentämätön entiryviite väärässä kontekstissaQXml utolket entitetreferanse i feil sammenhengQXml rekursiivisia entityjäQXml rekursive entiteterQXml ulkoisen entityn tekstin määrittelyssä virhe feil i tekstdeklarasjonen av en ekstern entitet Suorita Forventet odottamaton merkki Uventet odottamaton merkki Forventet tegn Viallinen tiedostonimiQRegExp QRegExp QIODevice QIODevice QSystemSemaphore QSystemSemaphore PäivitäQSql OppdaterQSql QSql QSql QSql BekreftQSql Oletukset Standardverdier % 1,% 2 ei ole määritelty % 1,% 2 er ikke angitt Toiminto keskeytetty käyttäjän toimesta Operasjon ble stoppet av brukeren Rivi ylös Still opp Oma... Tilpass & # 160; … QNetworkReply QNetworkReply QNetworkAccessFileBackend QNetworkAccessFileBackend QNetworkAccessDebugPipeBackend QNetworkAccessDebugPipeBackend QNetworkAccessCacheBackend QNetworkAccessCacheBackend Viallinen tiedostonimi Ugyldig vertsnavn QSocks5SocketEngine QSocks5SocketEngine QScriptBreakpointsModel QScriptBreakpointsModel JatkaQDialogButtonBox QScriptBreakpointsModel HylkääQScriptBreakpointsModel QScriptBreakpointsModel QScriptDebuggerStackModel QScriptDebuggerStackModel Phonon:: MMF Phonon:: MMF NimiPhonon:: Phonon:: default label for Submit buttons in forms on web pages default label for Submit buttons in forms on web pages title for file button used in HTML forms title for file button used in HTML forms text to display in file button used in HTML forms when no file is selected text to display in file button used in HTML forms when no file is selected Open in New Window context menu item Open in New Window context menu item Download Linked File context menu item Download Linked File context menu item Copy Link context menu item Copy Link context menu item Open Image in New Window context menu item Open Image in New Window context menu item Download Image context menu item Download Image context menu item Open Frame in New Window context menu item Open Frame in New Window context menu item Stop context menu item Stop context menu item Ignore Spelling context menu item Ignore Spelling context menu item Search The Web context menu item Search The Web context menu item Look Up in Dictionary context menu item Look Up in Dictionary context menu item AvaaIgnore Grammar context menu item Ignore Grammar context menu item menu item title menu item title Check spelling context menu item Check spelling context menu item Check spelling while typing context menu item Check spelling while typing context menu item Check grammar with spelling context menu item Check grammar with spelling context menu item & KirjasinBold context menu item Bold context menu item & AlleviivattuOutline context menu item Outline context menu item Writing direction context sub- menu item Writing direction context sub- menu item Text direction context sub- menu item Text direction context sub- menu item OletuksetLeft to Right context menu item Left to Right context menu item Oikea reuna Inspect Element context menu item LisääLabel for only item in menu that appears when clicking on the search field image, when no searches have been performed Label for only item in menu that appears when clicking on the search field image, when no searches have been performed label for first item in the menu that appears when clicking on the search field image, used as embedded menu title label for first item in the menu that appears when clicking on the search field image, used as embedded menu title menu item in Recent Searches menu that empties menu' s contents menu item in Recent Searches menu that empties menu' s contents Media controller status message when the media is loading Media controller status message when the media is loading Media controller status message when watching a live broadcast Media controller status message when watching a live broadcast Media controller element Media controller element KokoMedia controller element Media controller element PoistaMedia controller element Media controller element Media time description Media time description Pystysivu Midten Työtehtävä Stilling & Kirjasin Flyttall Äänenvoimakkuus:% 1% Lydstyrke:% 1% Käytä tätä liukukytkintä äänenvoimakkuuden säätelyyn. Vasen reuna on 0% ja oikea reuna% 1% Bruk denne glidebryteren for å justere lydstyrken. Posisjonen helt til venstre er 0%, til høyre er% 1% Äänentoistolaite% 1 ei toimi. Yritetään käyttää laitetta% 2. Lydavspillingsenheten% 1 virker ikke. Går tilbake til% 2. Vaihdetaan äänentoistolaitteeseen% 1, joka tulisaataville ja omaa korkeamman valinnan. Bytter til lydavspillingsenheten% 1 som akkurat ble tilgjengelig og rangeres høyere. Vaihda takaisin laitteeseen '% 1' Phonon:: Tilbakestill til enhet «% 1» Phonon:: HuomautuksetPhonon:: VarslingerPhonon:: MusiikkiPhonon:: MusikkPhonon:: VideoPhonon:: VideoPhonon:: KommunikaatioPhonon:: KommunikasjonPhonon:: PelitPhonon:: SpillPhonon:: KäytettävyysNAME OF TRANSLATORS Tilgjengelighet Ei voi käynnistää uudelleensoittoa. Tarkista Gstreamer- asennuksesi ja varmista, että sinulla on libgstreamer- plugins- base asennettuna. Kan ikke starte avspilling. Kontroller GStreamer- installasjonen din og sjekk at du har libgstreamer- plugins- base installert. Puuttuu koodekin opasteskriptiavustaja. Mangler assistenten for kodek- hjelpeskript. Lisäosakoodekin asennus epäonnistui koodekille:% 0 Det lyktes ikke å installere kodek- progamtillegg for kodek:% 0 Pyydetty koodekki puuttuu. Sinun on asennettava seuraava( t) koodekki tämän sisällön soittamiseksi:% 0 En nødvendig kodek mangler. Du må installere følgende kodek( er) for å spille av dette innholdet:% 0 Ei voitu avata medialähdettä. Kunne ikke åpne mediekilden. Virheellinen lähdetyyppi. Ugyldig kildetype. Ei voitu paikallistaa medialähdettä. Kunne ikke finne mediekilden. Ei voitu avata audiolaitetta. Laite on jo käytössä. Kunne ikke åpne lydenheten. Enheten er i bruk fra før. Ei voitu dekoodata medialähdettä. Kunne ikke avkode mediekilden. Varoitus: Sinulla ei tunnu olevan pakkaus gstreamer0. 10- plugins- good asetettuna. Jotkut video- ominaisuudet ovat poissa käytöstä. Advarsel: Det ser ut til at du ikke har installert pakka gstreamer0. 10- plugins- good. Noen video- egenskaper er slått av, Varoitus: Sinulla ei tunnu olevan base GStreamer- lisäosat asennettuna. Kaikki audio - ja videotuet ovat poissa käytöstä. Advarsel: Det ser ikke ut til at du har installert de grunnleggende programtilleggene for GStreamer. All støtte for lyd og video er slått av. Phononin Xine- taustaohjelma Phonon- bakstykke for Xine ALSA- oletustulosteThis string is only shown when the KDE runtime is broken. The technical term 'Platform Plugin' might help users to find a solution, so it might make sense to leave that term untranslated. ALSA standardutgangThis string is only shown when the KDE runtime is broken. The technical term 'Platform Plugin' might help users to find a solution, so it might make sense to leave that term untranslated. Platform Plugin epäonnistui. Vaihtoehtona on käyttää ensimmäistä käytettävissä olevaa ALSA- laitetta. Platform Plugin sviktet. Dette er en reserveløsning som bruker den første ALSA- enheten som er tilgjengelig. OSS- oletustulosteThis string is only shown when the KDE runtime is broken. The technical term 'Platform Plugin' might help users to find a solution, so it might make sense to leave that term untranslated. OSS standardutgangThis string is only shown when the KDE runtime is broken. The technical term 'Platform Plugin' might help users to find a solution, so it might make sense to leave that term untranslated. Platform Plugin epäonnistui. Vaihtoehtona on käyttää ensimmäistä käytettävissä olevaa OSS- laitetta. Platform Plugin sviktet. Dette er en reserveløsning som bruker den første OSS - enheten som er tilgjengelig. JACK Jack Audio Connection Kit JACK on low- latency audio- palvelin. Se voi kytkeä lukuisia eri sovelluksia audiolaitteeseen, samoin kuin sallien niiden jakaa audiolaite keskenään. JACK suunniteltiin alusta pitäen ammattimaiseen audio- työskentelyyn ja sen suunnittelu keskittyi kahteen avainalueeseen: kaikkien asiakkaiden synkroniseen suorittamiseen ja low latency- toimintaan. JACK er en lav- latens lydtjener - Den kan koble flere forskjellige programmer til en lydenhet, og også la dem dele lyd mellom seg. JACK ble konstruert fra grunnen av for profesjonelt lydarbeid, og konstruksjonen fokuserer på to n økkelområder: synkron kjøring av alle klienter, og kjøring med lav latenstid. aRts aRts aRts on vanha äänipalvelin ja mediarajapinta, jota käytettiin KDE2 - ja KDE3- ympäristöissä. Sen käyttöä ei suositella enää. aRts er den gamle lydtjeneren og media- rammeverket som ble brukt i KDE2 og KDE3. Det frarådes å bruke den. Esound (ESD) Esound (ESD) Tasoita audio käyttäen Anders Johanssonin oikein hyvää IIR tasoittajakoodia, joka on lähtöisin Audacious- projektista. Parametrit: Preamp gain - käytetään muuttamaan vahvistusarvoja ylös ja alas 10 Equalizer bands - todelliset IIR- tasoittajaparametrit. Balanserer lyden med den svært gode lydbalanseringskoden IIR skrevet av Anders Johansson, tilpasset fra Audacious- prosjektet. Parametre: Forforsterking – brukes til å sette alle forsterkingsverdier opp eller ned. 10 balanseringsbånd – parametre for selve IIR lydbalanseringen. Ei voitu avata mediaa kohdassa ”% 1 ” Kan ikke åpne mediadata ved «% 1 » Häivytyskäyrä Tone inn/ ut- kurve Häivytä äänenvoimakkuuteen Tone til volum Häivytysaika Tonetid Aloita häivytys Start toning Normalisoi audio maksimoimalla äänenvoimakkuus ilman äänen vääristymistä. Parametrit: tapa: 1: käytä yhtä näytettä tasoittamaan muutokset vakiopunnitun keskiarvon avulla laskettuna menneistä näytteistä (oletus); 2: käytä useita näytteitä tasoittamaan vaihteluita menneiden näytteiden vakiopunnintakeskiarvona. Normaliserer lyd ved å sette volumet til maksimum uten å forvrenge lyden. Parametre: metode: 1: bruk ett utvalg for å jevne ut variasjonene via standard vektet middelverdi over tidligere utvalg (standard); 2: bruk flere utvalg for å jevne ut variasjonene via standard vektet middelverdi over tidligere utvalg. Ei löydy syötelisäosaa MRL: lle [% 1] Kan ikke finne inndata- programtillegg for MRL [% 1] Ei löydy demultiplekserilisäosaa annetulle mediadatalle Kan ikke finne demultiplekser programtillegg for de gitte mediedata Ei löydy demultiplekserilisäosaa MRL: lle [% 1] Kan ikke finne demultiplekser programtillegg for MRL [% 1] Xine epäonnistui tulostevirran luomisessa. Xine klarte ikke å opprette en strøm. Toisto epäonnistui, koska toimivia ääni - tai videotulosteita ei löytynyt Avspilling mislyktes fordi ingen gyldig lyd - eller bildeutgang er tilgjengelig Sisältää Gmailin, Google Docsin, Google+:n, YouTuben ja Picasan Inkluderer Gmail, Google Drive, Google+, Youtube og Picasa Käyttö: Bruk: \t%s acl polkunimi... \t%s acl stinavn... \t%s -b acl dacl polkunimi... \t%s -b acl dacl stinavn... \t%s -d dacl polkunimi... \t%s -d dacl stinavn... \t%s -R polkunimi... \t%s -R stinavn... \t%s -D polkunimi... \t%s -D stinavn... \t%s -B polkunimi... \t%s -B stinavn... \t%s -l polkunimi...\t[ei ole IRIX-yhteensopiva] \t%s -l stinavn...\t[ikke kompatibel med IRIX] \t%s -r polkunimi...\t[ei ole IRIX-yhteensopiva] \t%s -r stinavn...\t[ikke kompatibel med IRIX] %s: virhe poistettaessa kohteen "%s" pääsylistaa: %s %s: feil ved fjerning av tilgang på "%s": %s %s: virhe poistettaessa kohteen "%s" pääsylistan oletusta: %s %s: feil ved fjerning av standard acl på "%s": %s %s: pääsy ACL "%s": %s tiedossa %d %s: tilgang ACL %s':%s på innlagt verdi %d %s: kohteen '%s' pääsy ACL -asetusta ei saatu: %s %s: kan ikke skaffe tilgang ACL for %s':%s %s: kohteen '%s' oletus ACL -asetusta ei saatu: %s %s: kan ikke skaffe standard ACL for %s':%s %s: kohteen '%s' pääsy ACL -tekstiä ei saatu: %s %s: kan ikke skaffe tilgang ACL tekst for %s': %s %s: kohteen '%s' oletus ACL -tekstiä ei saatu: %s %s: kan ikke skaffe standard ACL tekst for %s': %s %s: kohteen '%s' pääsy ACL -asetusta ei voitu asettaa: %s %s: kan ikke sette tilgang acl for "%s":%s %s: kohteen '%s' oletus ACL -asetusta ei voitu asettaa: %s %s kan ikke sette standard acl for "%s":%s %s: opendir() epäonnistui: %s %s: opendir feilet: %s %s: malloc() epäonnistui: %s %s malloc feilet: %s %s: %s: virheellinen pääsy ACL `%s': %s tiedossa %d %s: %s: Feilskapt tilgang ACL `%s':%s på innlagt verdi %d %s: %s: virheellinen oletus ACL `%s': %s tiedossa %d %s: %s: Ugyldig standard ACL `%s': %s i oppføring %d %s: %s: Vain hakemistolla voi olla oletus-ACL %s: %s: Bare mapper kan ha standardariste ACLer %s: %s: Tiedostonimeä ei löydy riviltä %d, keskeytetään %s: %s: Intet filnavn funnet i linje %d, avbryter %s: Tiedostonimeä ei löydetty rivillä %d standardisyötteessä, keskeytetään %s: Intet filnavn funnet i linje %d av standard inndata, avbryter %s: %s: %s rivillä %d %s: %s: %s i linje %d %s: %s: Omistajaa tai ryhmää ei voi vaihtaa: %s %s: %s: Kan ikke endre eier/gruppe: %s %s %s -- aseta tiedostojen pääsyoikeuslistoja (acl) %s %s -- set filens tilgangskontroll-liste (ACL) Käyttö: %s %s Bruk: %s %s %s: Standardisyöte: %s %s: Standard input: %s %s: Valitsin -%c on vaillinainen %s: Alternativ -%c ikke fullstendig %s: %s rivillä %d, %s -tiedostossa %s: %s i linje %d av fil %s Saat lisätietoja komennolla "%s --help". Prøv `%s --help' for mer informasjon. Käyttö: %s [-%s] tiedosto ... Bruk: %s [-%s] fil ... Puuttuva tai väärä kohta Manglende eller feil oppføring asetetaan kohteen %s oikeudet setter rettigheter for %s säilytetään kohteen %s oikeudet bevarer rettigheter for %s Muokkaa tapahtumia, joita Zeitgeist seuraa Velg hva som skal lagres i din Zeitgeist-aktivitetslogg Käyttötietojen ja yksityisyyden hallintatyökalu Aktivitets- og personvernshåndtering Yksityisyys- ja käyttötietojen hallinta Personvern- og aktivitetsbehandling privacy;activity;log;zeitgeist;diagnostics;error reports;yksityisyys;aktiivisuus;loki;diagnostiikka;virheraportit; personvern;aktivitet;zeitgeist;diagnostikk;feilrapporter; Tiedostot ja sovellukset Filer og programmer Turvallisuus Sikkerhet Haku Søk Tilastot Diagnostikk Unity-valikossa etsittäessä: Ved søking på dashbordet: Sisällytä hakutulokset Internetistä Inkluder søkeresultater på nett Vaadi salasanan syöttämistä, kun: Krev passord når maskinen: _Tietokone herää valmiustilasta _Våkner opp fra hvilemodus _Tietokone herää valmiusnäytöstä _Viser blank skjerm _ja se on ollut käyttämättömänä _når skjermen har vært blank i Salasana-asetukset Passord-innstillinger: Virransäästöasetukset Strøminnstillinger Nimi Navn Kuvausta ei ole saatavilla Ingen beskrivelse tilgjengelig Viimeksi käytetty Sist brukt Aktiivisuus Aktivitet Valitse sovellus Velg program Tänään, %H:%M I dag, %H:%M Eilen, %H:%M I går, %H:%M %e %Bta %Y %H.%M %e %B %Y, %H:%M Ei koskaan Aldri Päivästä: Fra: Päivään: Til: Virheellinen aikaväli Ugyldig tidsrom %d. %Bta %Y %d %B %Y Musiikki Musikk Videot Videoer Kuvat Bilder Esitykset Presentasjoner Laskentataulukot Regneark Keskustelulokit Nettprat-logg Aiemmin käyttämäsi tiedostot ja sovellukset on mahdollista näyttää Unity-valikossa ja muualla. Jos muilla ihmisillä on pääsy käyttäjätilillesi, saatat haluta rajoittaa tallennettavia kohteita. Dashbordet og andre programmer kan vise hvilke filer og programmer du har brukt nylig. Hvis andre enn deg selv har tilgang til brukerkontoen din, bør du vurdere å begrense hva som skal loggføres. Kerää tietoja sovellusten ja tiedostojen käytöstä Loggfør bruk av filer og programmer Tyhjennä käyttötiedot… Slett bruksdata … Tallenna tietoja: Inkluder: Älä tallenna tietoja: Ekskluder: Poista kohde Fjern element Valitse kansio pois jätettävien listalle Velg en mappe som skal svartelistes Valitse tiedosto pois jätettävien listalle Velg en fil som skal svartelistes Tyhjennä käyttötiedot Fjern bruksdata Poista tiedot käytetyistä tiedostoista ja sovelluksista ajalta: Slett loggen som viser hvilke filer og programmer som har vært i bruk: Kulunut tunti Den siste timen Kulunut päivä Det siste døgnet Kulunut viikko Den siste uka Kaikki Siden tidenes morgen Toimintoa ei ole mahdollista perua. Haluatko varmasti poistaa kaikki käyttötiedot tältä aikaväliltä? Denne handlingen kan ikke angres. Er du sikker på at du vil slette denne aktiviteten? Ubuntu voi kerätä nimettömiä tietoja Ubuntun käytöstä. Nämä tiedot lähetetään tietosuojakäytäntömme mukaisesti Ubuntun kehittäjille. Ubuntu kan samle inn anonym informasjon som hjelper utviklerne med å forbedre systemet. All informasjon som samles inn er underlagt våre retningslinjer for personvern. Tietosuojakäytäntö Retningslinjer for personvern Tämän tietokoneen käyttäjät voivat: Personer som bruker denne datamaskinen kan: Lähettää vikailmoituksia Canonicalille Send feilrapporter til Canonical Vikailmoituksessa mainitaan vian aiheuttaneen sovelluksen nimi ja tietoja sen toiminnasta. Ilmoitusta ei koskaan lähetetä ilman käyttäjän lupaa. Feilrapporter inneholder informasjon om hva et program gjorde da feilen oppstod. Du vil alltid få valget mellom å sende eller avbryte rapporteringen. Näytä aiemmat raportit Vis tidligere rapporter Lähettää satunnaisia järjestelmätietoja Canonicalille Send informasjon om systemet til Canonical Sisältää tietoa muun muassa käynnissä olevien sovellusten määrästä, tietokoneen levytilan määrästä ja tietokoneeseen liitetyistä laitteista. Dette inkluderer informasjon om hvor mange programmer som kjører, hvor mye diskplass maskinen har og hva slags enheter som er tilkoblet. Vain pääkäyttäjä (root) voi lisätä käyttäjiä ja ryhmiä järjestelmään. Kun root får opprette en bruker eller gruppe på systemet. Ainoastaan yksi tai kaksi nimeä sallitaan. Bare ett eller to navn er tillatt. Tässä tilassa voi antaa vain yhden nimen. Angi kun ett navn i dette modus. --group, --ingroup ja --gid -valitsimet ovat toisensa poissulkevia. --group, --ingroup, og --gid opsjonene er gjensidig ekskluderende. Kotihakemiston tulee olla täydellinen polku. Hjemmekatalogen må være en absolutt sti. Varoitus: määrittelemäsi kotihakemisto %s on jo olemassa. Advarsel: Hjemmekatalogen %s som du spesifiserte eksisterer allerede. Varoitus: määrittelemääsi kotihakemistoa %s ei voida käyttää: %s Advarsel: Ingen tilgang til hjemmekatalogen %s som du spesifiserte: %s Ryhmä `%s' on jo olemassa järjestelmäryhmänä. Poistutaan. Gruppen «%s» eksisterer allerede som en systemgruppe. Avslutter. Ryhmä "%s" on jo olemassa eikä ole järjestelmäryhmä. Poistutaan. Gruppen «%s» eksisterer allerede og er ikke en systemgruppe. Avslutter. Ryhmä `%s' on jo olemassa, mutta sillä on eri GID. Poistutaan. Gruppen «%s» eksisterer allerede, men har forskjellig gruppe-ID (GID). Avslutter. GID `%s' on jo käytössä. Gruppe-ID-en (GID) «%s» er allerede i bruk. Välillä %d–%d ei ole vapaita GID-numeroita (FIRST_SYS_GID - LAST_SYS_GID). Ingen gruppe-ID (GID) er ledig i intervallet %d-%d (FIRST_SYS_GID - LAST_SYS_GID). Ryhmää `%s' ei luotu. Gruppe «%s» ikke opprettet. Lisätään ryhmä `%s' (GID %d) ... Oppretter gruppe «%s» (GID %d)... Valmis. Ferdig. Ryhmä `%s' on jo olemassa. Gruppen «%s» eksisterer allerede. Välillä %d–%d ei ole vapaita GID-numeroita (FIRST_GID - LAST_GID). Ingen gruppe-ID (GID) er ledig i intervallet %d-%d (FIRST_GID - LAST_GID). Käyttäjää `%s' ei ole. Brukeren «%s» eksisterer ikke. Ryhmää `%s' ei ole olemassa. Gruppen «%s» eksisterer ikke. Käyttäjä `%s' on jo jäsenenä `%s' -ryhmässä. Brukeren «%s» er allerede et medlem av «%s». Lisätään käyttäjä `%s' ryhmään `%s' ... Oppretter bruker «%s» i gruppe «%s»... Järjestelmässä on jo käyttäjä '%s'. Lopetetaan. Systembrukeren «%s» eksisterer allerede. Avslutter. Käyttäjätunnus `%s' on jo olemassa. Lopetetaan. Brukeren «%s» eksisterer allerede. Avslutter. Käyttäjä `%s' on jo olemassa, mutta hänellä on eri UID. Poistutaan. Brukeren «%s» eksisterer allerede med en annen UID. Avslutter. Yhtään vapaata UID/GID-paria ei löytynyt väliltä %d–%d (FIRST_SYS_UID - LAST_SYS_UID). Intet UID/GID par er ledig i intervallet %d-%d (FIRST_SYS_UID - LAST_SYS_UID). Käyttäjää `%s' ei luotu. Bruker «%s» ikke opprettet. Välillä %d–%d ei ole vapaita UID-numeroita (FIRST_SYS_UID - LAST_SYS_UID). Intet UID ledig i intervallet %d-%d (FIRST_SYS_UID - LAST_SYS_UID). Sisäinen virhe Intern feil Lisätään järjestelmäkäyttäjä `%s' (UID %d) ... Oppretterl systembruker «%s» (UID %d) ... Lisätään uusi ryhmä `%s' (GID %d) ... Oppretter ny gruppe «%s» (GID %d) ... Lisätään uusi käyttäjä `%s' (UID %d), joka lisätään ryhmään `%s' ... Oppretter ny bruker «%s» (UID %d) med gruppe «%s». `%s' palautti virhekoodin %d. Poistutaan. «%s» gir feilkode %d. Avslutter. `%s' poistui %d-signaalilla. Poistutaan. «%s» avsluttet med signal %d. Avslutter. %s epäonnistui paluuarvolla 15, varjosalasanat eivät käytössä, salasanojen ikääntymistä ei voida käyttää. Jatkan. %s gav feilkode 15, shadow ikke aktivet, passordaldring kan ikke settes. Fortsetter. Lisätään käyttäjä `%s' ... Oppretter bruker «%s» ... Välillä %d–%d ei ole vapaata UID/GID-paria FIRST_UID - LAST_UID). Intet UID/GID par er ledig i intervallet %d-%d (FIRST_UID - LAST_UID). Välillä %d–%d ei ole vapaata UID:tä (FIRST_UID - LAST_UID). Intet UID ledig i intervallet %d-%d (FIRST_UID - LAST_UID). Lisätään uusi ryhmä `%s' (%d) ... Oppretter ny gruppe «%s» (%d) ... Lisätään uusi käyttäjä `%s' (%d), joka lisätään ryhmään `%s' ... Oppretter ny bruker «%s» (%d) med gruppe «%s» ... Lupa evätty Tilgang nektet virheellinen valitsinten yhdistelmä ugyldig kombinasjon av valg odottamaton virhe, ei tehty mitään uventet feil, ingenting utrettet odottamaton virhe, passwd-tiedosto puuttuu uventet feil, passwd-fil mangler passwd-tiedosto käytössä, yritä uudelleen passwd-fil opptatt, prøv igjen Virheellinen argumentti valitsimelle locale noexpr ugyldig argument til valg locale noexpr Yritä uudelleen [k/E] locale yesexpr Prøv igjen? [j/N] locale yesexpr Ovatko tiedot oikein? [K/e] Er informasjonen korrekt? [J/n] Lisätään uusi käyttäjä `%s' lisäryhmiin... Legger til ny bruker «%s» til ekstra grupper ... Asetetaan kiintiö käyttäjän `%s' takia käyttäjän `%s' arvoille. Setter quota for bruker «%s» til verdien for bruker «%s»... Ei luoda kotihakemistoa `%s'. Oppretter ikke hjemmemappe «%s». Kotihakemisto `%s' on jo olemassa. Ei kopioida sijainnista `%s. Hjemmemappen «%s» eksisterer allerede. Kopierer ikke fra «%s». Varoitus: kotihakemisto `%s' ei kuulu juuri nyt luotavalle käyttäjälle. Advarsel: Hjemmemappa «%s» tilhører ikke den brukeren du for øyeblikket oppretter. Luodaan kotikansio `%s' ... Oppretter hjemmemappe «%s» ... Kotikansiota `%s' ei voitu luoda: %s. Klarte ikke opprette hjemmemappe «%s»: %s. Asetetaan salausta... Setter opp kryptering... Kopioidaan tiedostoja sijainnista `%s' ... Kopierer filer fra «%s» ... fork epäonnistui "find"-komentoa suoritettaessa: %s forgrening for «find» feilet: %s Käyttäjä `%s' on jo olemassa, eikä se ole järjestelmäkäyttäjä. Brukeren «%s» eksisterer allerede, og er ikke en systembruker. Käyttäjä `%s' on jo olemassa. Brukeren «%s» eksisterer allerede. UID %d on jo käytössä. Bruker-ID-en (UID) %d er allerede i bruk. GID %d on jo käytössä. Gruppe-ID-en (GID) %d er allerede i bruk. GID %d ei ole olemassa. Gruppe-ID-en (GID) %d eksisterer ikke. Ei voida käsitellä %s -objektia. Se ei ole kansio, tiedosto eikä symbolinen linkki. Kan ikke jobbe med %s. Det er ikke en mappe, fil eller symbolsk lenke. %s: Ongelmien välttämiseksi, käyttäjänimen tulisi sisältää vain kirjaimia (a-z), numeroita (0-9), alaviivoja (_), pisteitä, at-merkkejä ja väliviivoja (-). Nimen ei tulisi myöskään alkaa väliviivalla. Samban kanssa yhteensopivuuden takia myös $-merkki on hyväksytty käyttäjänimen lopussa. %s: For å unngå problemer må brukernavnet kun bestå av bokstaver, tall, understreker, punktum, krøllalfa og bindestreker, og ikke starte med en bindestrek (som definert av IEEE Std 1003.1-2001). For samspill med Samba-kontoer er også $ støttet som siste tegn i brukernavnet. Sallitaan kyseenalaisen käyttäjänimen käyttö. Tillat bruk av tvilsomme brukernavn. Valitse UID väliltä %d - %d ... Velger UID fra intervall %d til %d ... Valitaan GID väliltä %d - %d ... Velger GID fra intervall %d til %d ... Pysäytetty: %s Stoppet: %s Poistetaan kansio `%s' ... Fjerner katalog «%s» ... Poistetaan käyttäjä `%s' ... Fjerner bruker «%s» ... Poistetaan ryhmä `%s' ... Fjerner gruppe «%s» ... Havaittiin SIG%s Fikk signalet SIG%s. adduser versio %s adduser versjon %s Lisää käyttäjiä tai ryhmiä järjestelmään. Copyright (C) 1997, 1998, 1999 Guy Maor <maor\@debian\.org> Copyright (C) 1995 Ian Murdock <imurdock\@gnu\.ai\.mit\.edu>, Ted Hajek <tedhajek\@boombox\.micro\.umn\.edu> Legger til en bruker eller gruppe til systemet. Opphavsrett (C) 1997, 1998, 1999 Guy Maor <maor\@debian\.org> Opphavsrett (C) 1995 Ian Murdock <imurdock\@gnu\.ai\.mit\.edu>, Ted Hajek <tedhajek\@boombox\.micro\.umn\.edu> Tämä on vapaa ohjelmisto; voit uudelleenjakaa sitä ja/tai muokata sitä Free Software Foundationin GNU General Public License -lisenssin alaisuudessa; joko versio 2 tai (valintasi mukaan) uudempi. Tämä ohjelma on jaettu siinä toivossa, että se on hyödyllinen, mutta tälle ohjelmalle ei anneta minkäänlaista takuuta; ei edes takuuta kaupallisesti hyväksyttävästä laadusta tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Katso lisätietoja GNU General Public License -lisenssistä, /usr/share/common-licenses/GPL. Dette programmet er fri programvare. Du kan redistribuerer det og/eller endre det under betingelsene gitt i «GNU General Public License» som utgitt av «Free Software Foundation» -- enten versjon 2, eller (ved ditt valg) en hvilken som helst senere versjon. Dette programmet er distribuert under håp om at det vil være nyttig, men UTEN NOEN GARANTIER, heller ikke impliserte om SALGBARHET eller EGNETHET FOR NOEN SPESIELL ANVENDELSE. Se «GNU General Public License», /usr/share/common-licenses/GPL, for flere detaljer. --help" and "--version adduser [--home DIR] [--shell SHELL] [--no-create-home] [--uid ID] [--firstuid ID] [--lastuid ID] [--gecos GECOS] [--ingroup GROUP _BAR_ --gid ID] [--disabled-password] [--disabled-login] [--encrypt-home] USER Legger til en vanlig bruker adduser --system [--home DIR] [--shell SHELL] [--no-create-home] [--uid ID] [--gecos GECOS] [--group _BAR_ --ingroup GROUP _BAR_ --gid ID] [--disabled-password] [--disabled-login] USER Legger til en systembruker adduser --group [--gid ID] GROUP addgroup [--gid ID] GROUP Legger til en brukergruppe addgroup --system [--gid ID] GROUP Legger til en systemgruppe adduser USER GROUP Legger en eksisterende bruker til en eksisterende gruppe general options: --quiet _BAR_ -q ikke send prosessinformasjon til stdout --force-badname tillat brukernavn som ikke samsvarer med NAME_REGEX[_SYSTEM] konfigurasjonsvariabelen --help _BAR_ -h alternativer for bruk --version _BAR_ -v versjonsnummer og opphavsrett --conf _BAR_ -c FIL bruk FIL som konfigurasjonsfil --help" and "--version Ainoastaan root voi poistaa käyttäjiä ja ryhmiä järjestelmästä. Kun root får fjerne en bruker eller gruppe fra systemet. Valitsimien käyttö ei ole sallittua nimien jälkeen. Ingen valg er tillatt etter navn. Kirjoita poistettavan ryhmän nimi: Skriv inn et gruppenavn som skal fjernes: Kirjoita poistettava käyttäjänimi: Skriv inn ett brukernavn som skal fjernes: Käyttääksesi --remove-home, --remove-all-files, ja --backup-ominaisuuksia, sinun täytyy asentaa `perl-modules'-paketti. Asentaaksesi paketin, komenna apt-get install perl-modules. For å kunne bruke --remove-home, --remove-all-files, og --backup opsjonene, må du installere «perl-modules»-pakken. For å gjøre det, kjør «apt-get install perl-modules». Käyttäjä `%s' ei ole järjestelmäkäyttäjä. Poistutaan. Brukeren «%s» er ikke en systembruker. Avslutter. Käyttäjää `%s' ei ole olemassa, mutta --system annettiin. Poistutaan. Brukeren «%s» eksisterer ikke, men --system ble oppgitt. Avslutter. VAROITUS: Olet aikeissa poistaa pääkäyttäjän (uid 0) ADVARSEL: Du er i ferd med å slette root-kontoen (uid 0) Yleensä tämä ei ole koskaan tarpeen ja voi tehdä koko järjestelmästä käyttökelvottoman Vanligvis kreves dette aldri siden det kan gjøre hele systemet ubrukelig Jos varmasti haluat tehdä tämän, komenna deluser parametrilla --force Hvis du virkelig ønsker dette, må du kjøre deluser med --force valget Lopetetaan nyt ilman minään toiminnon valmistumista Stopper nå uten å ha utført noen handlinger Etsitään tiedostoja varmuuskopioitaviksi/poistettaviksi. Leter etter filer som skal sikkerhetskopieres/fjernes ... fork epäonnistui "mount"-komentoa suoritettaessa etsittäessä liitoskohtia: %s forgrening for «mount» for å finne monteringspunkt feilet: %s Komennon `mount' piippua ei voitu sulkea: %s klarte ikke lukke rør for kommandoen «mount»: %s Ei varmuuskopioida/poisteta liitoskohtaa `%s'. Ingen sikkerhetskopiering eller sletting av «%s» siden det er et monteringspunkt. Ei varmuuskopioida/poisteta `%s', täsmää %s kanssa. Ingen sikkerhetskopiering eller sletting av «%s» siden det samsvarer med %s. Varmuuskopioidaan poistettavat tiedostot hakemistoon %s ... Sikkerhetskopierer filer som skal fjernes til %s ... Poistetaan tiedostoja... Fjerner filer ... Poistetaan crontab ... Fjerner crontab ... Varoitus: ryhmässä '%s' ei ole enää jäseniä Advarsel: Gruppe «%s» har ingen medlemmer. getgrnam `%s' epäonnistui. Tätä ei pitäisi tapahtua. getgrnam «%s» feilet. Dette skal ikke skje. Ryhmä `%s' ei ole järjestelmäryhmä. Poistutaan. Gruppen «%s» er ikke en systemgruppe. Avslutter. Ryhmä `%s' ei ole tyhjä! Gruppen «%s» er ikke tom! `%s' on yhä `%s' ensisijaisena ryhmänä! «%s» har fortsatt «%s» som primær gruppe! Et voi poistaa käyttäjää ensisijaisesta ryhmästään. Du får ikke fjernet brukeren fra han/hennes primære gruppe. Käyttäjä `%s' ei ole ryhmän `%s' jäsen. Brukeren «%s» er ikke medlem av gruppen «%s». Poistetaan käyttäjä `%s' ryhmästä `%s' ... Fjerner bruker «%s» fra gruppe «%s» ... deluser versio %s deluser versjon %s Poistaa käyttäjiä ja ryhmiä järjestelmästä. Fjerner brukere og grupper fra systemet. Kopiosuojaus (C) 2000 Roland Bauerschmidt <roland\@copyleft\.de> Opphavsrett (C) 2000 Roland Bauerschmidt <roland\@copyleft\.de> deluser perustuu adduser-ohjelmaan, jonka ovat tehneet Guy Maor <maor\@debian\.org>, Ian Murdock <imurdock\@gnu\.ai\.mit\.edu> ja Ted Hajek <tedhajek\@boombox\.micro\.umn\.edu> deluser er basert på adduser av Guy Maor <maor\@debian\.org>, Ian Murdock <imurdock\@gnu\.ai\.mit\.edu> og Ted Hajek <tedhajek\@boombox\.micro\.umn\.edu> deluser KÄYTTÄJÄ poista normaali käyttäjä järjestelmästä esimerkiksi: deluser teppo --remove-home poista käyttäjän kotihakemisto ja postin hakemisto --remove-all-files poista kaikki käyttäjän tiedostot --backup varmuuskopioi tiedostot ennen poistoa --backup-to <DIR> varmuuskopioiden kohdehakemisto Tämänhetkinen hakemisto on oletuksena. --system poista vain, jos järjestelmäkäyttäjä delgroup RYHMÄ deluser --group RYHMÄ poista ryhmä järjestelmästä esimerkki: deluser --group oppilaat --system poista vain, jos järjestelmäryhmä --only-if-empty poista vain, jos tyhjä ryhmä deluser KÄYTTÄJÄ RYHMÄ poista käyttäjä ryhmästä example: deluser teppo oppilaat yleiset valinnat: --quiet _BAR_ -q älä annan prosessin tietoja vakio ulostulolle (stdout) --help _BAR_ -h näytä tämä sivu --version _BAR_ -v versio ja tekijänoikeudet --conf _BAR_ -c TIEDOSTO käytä TIEDOSTOA asetustiedostona deluser bruker fjerner en vanlig bruker fra systemet eksempel: deluser hans --remove-home fjerner brukerens hjemmekatalog og mail spool --remove-all-files fjerner alle filer som brukeren eier --backup\t\t sikkerhetskopier filer før fjerning. --backup-to <mappe> målmappe for sikkerhetskopier. Standard er gjeldende mappe. --system fjern bare hvis systembruker delgroup gruppe deluser --group gruppe fjerner en gruppe fra systemet eksempel: deluser --group studenter --system fjern bare hvis systembruker --only-if-empty fjern bare hvis gruppen er tom deluser bruker gruppe fjern brukeren fra en gruppe example: deluser hans studenter generelle valg: --quiet _BAR_ -q ingen prosessinformasjon til standard utkanal --help _BAR_ -h bruksmelding --version _BAR_ -v versjonsnummer og opphavsrett --conf _BAR_ -c FIL bruk FIL som konfigurasjonsfil %s: %s %s: %s `%s' ei ole olemassa. Käytetään oletuksia. «%s» eksisterer ikke. Bruker standard. Ei voitu jäsentää `%s', rivi %d. Klarte ikke tolke «%s», linje %d. Tuntematon muuttuja `%s', sijainti `%s', rivi %d. Ukjent variabel «%s» på «%s», linje %d. Ei voitu löytää `%s' -nimistä ohjelmaa, joka sijainti olisi $PATH. Klarte ikke finne programmet med navn «%s» i $PATH. Aisleriot-pasianssi AisleRiot Solitaire Pelaa monia erilaisia pasiansseja Spill mange forskjellige solitaire-spill solitaire;cards;klondike;spider;freecell;patience;pasianssi;kortti;kortit;peli;vapaakenttä; solitaire;kort;kabal;klondike;spider;freecell;tålmodighet; Teematiedoston nimi Navn på temafil Korttien kuvagrafiikka-tiedoston nimi. Navn på grafikkfil for kortene. Tulisiko näyttää työkalupalkki Om verktøylinjen skal vises eller ikke Näytetäänkö tilarivi Om statuslinjen skal vises eller ikke Valitse ohjauksen tyyli Velg type kontroll Valitse raahataanko kortteja vai napsautetaanko ensin lähdettä ja sitten kohdetta Velg om du vil dra kortene eller klikke på kilde og så på mål Ääni Lyd Tulisiko tapahtumaäänet soittaa? Om lyder skal spilles av for hendelser. Animaatiot Animasjoner Esitetäänkö korttien liikkeet animaatioina. Om animasjoner skal brukes for flytting av kort. Pelitiedoston nimi Spillfil som skal brukes Pelattavan pasianssipelin scheme-tiedoston nimi. Navn på schema-fil som inneholder solitaire-spill som skal spilles. Pelattujen pelien tilastoja Statistikk for spill Tekstiluettelo viiden ryhmissä: nimi, voitot, pelattujen pelien lukumäärä, paras aika (sekunteina) ja huonoin aika (sekunteina). Pelaamattomia pelejä ei tarvitse näyttää. En femdelt liste med strenger delt i: navn, seirer, antall ganger spilt, beste tid (i sekunder) og dårligste tid (i sekunder). Uspilte spill trenger ikke å være representerte. Äskettäin pelatut pelit Nylig spilte spill Luettelo äskettäin pelatuista peleistä En liste med nylig spilte spill. Uusi peli Nytt spill Vaihda peliä Bytt spill Tilastotietoa Statistikk Koko näyttö Fullskjerm Ohje Hjelp Valitse peli Velg spill _Valitse _Velg _Sisältö _Innhold _Koko näyttö _Fullskjerm _Vinkki_New" is for the menu item 'Game->New', implies "New Game _Hint_New" is for the menu item 'Game->New', implies "New Game _Uusi_New Game _Nytt_New Game _Uusi peli _Nytt spill _Tee siirto uudestaanReset _Gjenopprett trekkReset _Alusta_Restart" is the menu item 'Game->Restart', implies "Restart Game _Nullstill_Restart" is the menu item 'Game->Restart', implies "Restart Game _Aloita alusta Sta_rt på nytt _Peru siirto _Angre trekk J_ako _Del ut P_oistu koko näytön tilasta _Forlat fullskjerm _Keskeytä _Pause %s on vapaa ohjelma; sitä on sallittu levittää edelleen ja muuttaa GNU yleisen lisenssin (GPL lisenssin) ehtojen mukaan sellaisina kuin Free Software Foundation on ne julkaissut; joko lisenssin version %d, tai (valinnan mukaan) minkä tahansa myöhemmän version mukaisesti. %s er fri programvare. Du kan redistribuere og/eller endre programmet under betingelsene gitt i GNU General Public License som utgitt av Free Software Foundation; enten versjon %d av lisensen, eller (hvis du ønsker det) enhver senere versjon. Ohjelmaa %s levitetään siinä toivossa, että se olisi hyödyllinen, mutta ilman mitään takuuta; ilman edes hiljaista takuuta kaupallisesti hyväksyttävästä laadusta tai soveltuvuudesta tiettyyn tarkoitukseen. Katso GPL lisenssistä lisää yksityiskohtia. %s distribueres i håp om at programmet er nyttig, men UTEN NOEN GARANTI, ikke engang implisitt garanti om at det er SALGBART eller PASSER ET BESTEMT FORMÅL. Se GNU General Public License for detaljer. Tämän ohjelma mukana pitäisi tulla kopio GPL-lisenssistä; jos näin ei ole, katso lisätietoja sivulta .slot type Du skal ha mottatt en kopi av GNU General Public License sammen med %s. Hvis ikke se på .slot type perustusslot type fundamentslot type reservislot type reserveslot type pakkaslot type stokkslot type pöytäslot type tablåslot type kasafoundationslot hint kastfoundationslot hint %s perustuksessareserveslot hint %s på fundamentetreserveslot hint %s reservissästockslot hint %s på reservestockslot hint %s pakassatableauslot hint %s i stokkentableauslot hint %s pöydälläwasteslot hint %s på tablåwasteslot hint %s kasassa %s på kast Tähän peliin ei vielä ole vinkkitukea. Dette spillet støtter ikke hint ennå Siirrä %s kortin %s päälle. Flytt %s på %s. Peli ei kykene antamaan vinkkiä. Dette spillet kan ikke gi deg et hint. Haitari Trekkspill Agnes Agnes Athena Athena Auld lang syne Auld Lang Syne Marja-täti Aunt Mary Luu Ryggmarg Leipurien tusina Bakers Dozen Leipurien peli Bakers Game Karhujoki Bjørneelv Saarrettu linna Beleaguered Castle Poista kymppi Block Ten Bristol Bristol Camelot Camelot Canfield Canfield Carpet Teppe Shakkilauta Chessboard Kello Clock Peitä Cover Säälimätön Ond Timanttikaivos Diamond Mine Tuplat Doublets Kotkansiipi Eagle Wing Easthaven Easthaven Kahdeksan pois Eight Off Elevator Elevator Eliminator Eliminator Nouseva Escalator Ensimmäinen laki First Law Linnoitus Fortress Kohtalot Fortunes Varkaat Førti tyver Neljätoista Fourteen Vapaakenttä Freecell Välit Gap Gay gordons Gay Gordons Jättiläinen Gigant Glenwood Glenwood Kultakaivos Gold Mine Golf Golf Mustalainen Gypsy Helsinki Helsinki Ruutuhyppelyruudukko Hopscotch Isabel Isabel Jamestown Jamestown Jumbo Jumbo Kansas Kansas Kuningas Albert King Albert Kuninkaan audienssi Kongens audiens Klondike Klondike Klondike, kolme pakkaa Klondike med tre kortstokker Labyrintti Labyrinth Lady Jane Lady Jane Sokkelo Maze Monte Carlo Monte Carlo Napoleonin hauta Napoleons grav Naapuri Neighbor Odessa Odessa Osmoosi Osmosis Tirkistys Peek Pileon Pileon Plait Plait Pokeri Poker Quatorze Quatorze Kuninkaallinen itä Royal East Saratoga Saratoga Skorpioni Scorpion Kahakka Scuffle Seahaven Seahaven Herra Tommi Sir Tommy Pasianssi Sol Hämähäkki Spider Hämähäkki, kolme pakkaa Edderkopp med tre kortstokker Spiderette Spiderette Suora ylöspäin Straight Up Kadut ja kujat Streets And Alleys Lomake Template Kymppi ristiin Ten Across Terassi Terrasse Varkaat Thieves Kolmetoista Thirteen Peukalo ja kukkaro Thumb And Pouch Treize Treize Kolme huippua Triple Peaks Union square Union Square Valentine Valentine Westhaven Westhaven Whitehead Whitehead Will o the wisp Will O The Wisp Yield Yield Yukon Yukon Seepracard symbol Zebracard symbol JOKERIcard symbol JOKERcard symbol Acard symbol Acard symbol 2card symbol 2card symbol 3card symbol 3card symbol 4card symbol 4card symbol 5card symbol 5card symbol 6card symbol 6card symbol 7card symbol 7card symbol 8card symbol 8card symbol 9card symbol 9card symbol Jcard symbol Jcard symbol Qcard symbol Qcard symbol Kcard symbol Kcard symbol 1 1 ristiässä kløver ess risti 2 kløver to risti 3 kløver tre risti 4 kløver fire risti 5 kløver fem risti 6 kløver seks risti 7 kløver sju risti 8 kløver åtte risti 9 kløver ni risti 10 kløver ti ristijätkä kløver knekt ristirouva kløver dame ristikuningas kløver konge ruutuässä ruter ess ruutu 2 ruter to ruutu 3 ruter tre ruutu 4 ruter fire ruutu 5 ruter fem ruutu 6 ruter seks ruutu 7 ruter sju ruutu 8 ruter åtte ruutu 9 ruter ni ruutu 10 ruter ti ruutujätkä ruter knekt ruuturouva ruter dame ruutukuningas ruter konge herttaässä hjerter ess hertta 2 hjerter to hertta 3 hjerter tre hertta 4 hjerter fire hertta 5 hjerter fem hertta 6 hjerter seks hertta 7 hjerter sju hertta 8 hjerter åtte hertta 9 hjerter ni hertta 10 hjerter ti herttajätkä hjerter knekt herttarouva hjerter dame herttakuningas hjerter konge pataässä spar ess pata 2 spar to pata 3 spar tre pata 4 spar fire pata 5 spar fem pata 6 spar seks pata 7 spar sju pata 8 spar åtte pata 9 spar ni pata 10 spar ti patajätkä spar knekt patarouva spar dame patakuningas spar konge alaspäin oleva kortti ukjent kort musta jokeri sort joker punainen jokeri rød joker Ohjetiedostoa "%s.%s" ei löytynyt Hjelpfil «%s.%s» ble ikke funnet Ohjetta aiheesta "%s" ei voitu näyttää Kunne ikke vise hjelp for «%s» Onko ikkuna suurennettu Hvorvidt vinduet er maksimert Onko ikkuna koko näytön tilassa Hvorvidt vinduet er fullskjerm Ikkunan leveys Vindusbredde Ikkunan korkeus Vindushøyde Pasianssi Solitaire Gnome-pasianssi GNOME Solitaire Tietoja - Pasianssi Om Solitaire Valitse pelattava pelityyppi Velg type spill som skal spilles NIMI NAVN Vapaakenttä-pasianssi FreeCell Solitaire Aisleriot AisleRiot Voittoja: Seiere: Summa: Totalt: Prosentteina: Prosent: Voittoja Seiere Paras: Best: Huonoin: Verst: Aika%Id%d Tid:%Id%d %d%d" in this string this to "%Id%d%d%%%%%" (U+0025 PERCENT SIGN) you do NOT need to escape it with another "% %d%d" in this string this to "%Id%d%d%%%%%" (U+0025 PERCENT SIGN) you do NOT need to escape it with another "% %d %%Not Applicable %d%%Not Applicable - I/T %d:%02d %d:%02d Onnittelut, voitit pelin! Gratulerer. Du har vunnet! Siirtoja ei ole jäljellä Ingen flere trekk Pääpeli: Hovedspill: Korttipelejä: Kortspill: Korttien teemat: Tema for kort: Tietoja Aisleriotista Om AisleRiot Aisleriot on sääntöpohjainen pasianssikone, jolla voi pelata useita eri pelejä. AislerRiot gir deg en regelbasert solitaire-kabalmotor som lar deg spille mange forskjellige spill. Timo Jyrinki, 2008 Ilkka Tuohela, 2006-2009 Sami Pesonen, 2002-2005 http://www.gnome.fi/ Launchpad Contributions: Jiri Grönroos https://launchpad.net/~jiri-gronroos Jiri Grönroos https://launchpad.net/~jiri-gronroos+l10n Timo Jyrinki https://launchpad.net/~timo-jyrinki Kjartan Maraas <kmaraas\@gnome\.org> Espen Stefansen <espens\@svn\.gnome\.org> Torstein Adolf Winterseth <kvikende\@fsfe\.org> Launchpad Contributions: Frode Holen https://launchpad.net/~hanfrode Kjartan Maraas https://launchpad.net/~kmaraas GNOMEn pelien www-sivut GNOME spill nettsted Pelaa "%s" Spill «%s» Näytä kortit teemalla "%s" Vis kort med korttema «%s» Tapahtui scheme-virhe Et unntak oppsto med schema Ole hyvä ja kerro tästä virheestä kehittäjille. Vennligst rapporter denne feilen til utviklerene. _Älä lähetä _Ikke send rapport _Lähetä Send _rapport _Peli _Spill _Näytä _Vis _Ohjaus _Kontroll O_hje _Hjelp Aloita uusi peli Start et nytt spill Aloita peli uudestaan Start spillet på nytt _Valitse peli... _Velg spill … Valitse toinen peli Spill et annet spill Äskettäin _pelatut Sist s_pilt _Tilastoja S_tatistikk Näytä pelin tilastotietoja Vis spillstatistikk Sulje tämä ikkuna Lukk dette vinduet Peru edellinen siirto Angre forrige trekk Tee peruttu siirto uudestaan Gjenopprett angret trekk Jaa lisää kortteja Del ut kort Anna vinkki seuraavasta siirrosta Hint for ditt neste trekk Näytä Aisleriotin ohje Vis hjelp for Aisleriot Näytä tämän pelin ohjeet Vis hjelp for dette spillet Tietoja tästä pelistä Om dette spillet Asenna korttiteemoja... Installer tema for kort … Aseta uusia korttiteemoja jakelun pakettivarastoista Installer nye tema for kortstokken fra distribusjonens pakkelager _Korttien tyyli _Kortstil _Työkalupalkki _Verktøylinje Näytä tai piilota työkalupalkki Vis eller skjul verktøylinjen _Tilarivi _Statuslinje Näytä tai piilota tilarivi Vis eller skjul statuslinjen _Napsauta siirtääksesi _Klikk for å flytte Poimi ja tiputa kortteja napsauttamalla Plukk opp og slipp kort ved å klikke _Äänet _Lyd Soitetaanko tapahtumista ääniä Om lyder skal spilles av for hendelser _Animaatiot _Animasjon Näytetäänkö korttien liikkeet animoituina Om animasjoner skal brukes eller ikke Pisteet: Poeng: Aika: Tid: Peliä "%s" ei voi aloittaa Kan ikke starte spill «%s» Aisleriot ei löydä viimeisintä pelaamaasi peliä. Aisleriot kan ikke finne det siste spillet du spilte. Tämä tapahtuu yleensä, kun suoritat aisleriotin vanhempaa versiota, joka ei tue viimeisimmän pelatun pelin tallennusta. Tämän takia käynnistetään oletuspeli Klondike. Dette skjer vanligvis når du kjører en eldre versjon av Aisleriot som ikke har det siste spillet du spilte. Forvalgt spill, Klondike, startes i stedet. Peruskortti: ~a Basiskort: ~a Peruskortti: ässä Basiskort: Ess Peruskortti: jätkä Basiskort: Knekt Peruskortti: rouva Basiskort: Dame Peruskortti: kuningas Basiskort: Konge Pakkaa jäljellä: Igjen i stokken: Pakkaa jäljellä: 0 Igjen i stokken: 0 Jaa lisää kortteja Del ut flere kort Yritä järjestää kortit toisin Prøv å omarrangere kortene Tuntematon väri Ukjent farge ristikakkonen kløver to ristikolmonen kløver tre ristinelonen kløver fire ristiviisi kløver fem ristikutonen kløver seks ristiseiska kløver sju ristikasi kløver åtte ristiysi kløver ni ristikymppi kløver ti Tuntematon kortti ukjent kort patakakkonen spar to patakolmonen spar tre patanelonen spar fire pataviisi spar fem patakutonen spar seks pataseiska spar sju patakasi spar åtte pataysi spar ni patakymppi spar ti herttakakkonen hjerter to herttakolmonen hjerter tre herttanelonen hjerter fire herttaviisi hjerter fem herttakutonen hjerter seks herttaseiska hjerter sju herttakasi hjerter åtte herttaysi hjerter ni herttakymppi hjerter ti ruutukakkonen ruter to ruutukolmonen ruter tre ruutunelonen ruter fire ruutuviisi ruter fem ruutukutonen ruter seks ruutuseiska ruter sju ruutukasi ruter åtte ruutuysi ruter ni ruutukymppi ruter ti Siirrä ~a perustukseen. Flytt ~a til fundamentet. Siirrä ~a tyhjään perustuspaikkaan. Flytt ~a til en tom fundamentplass. Siirrä ~a pöytään. Flytt ~a til tablået. Siirrä ~a tyhjään paikkaan pöydällä. Flytt ~a til en tom tablåplass. Siirrä ~a reserviin. Flytt ~a til reserveplass. Siirrä ~a tyhjään reservipaikkaan. Flytt ~a til en tom reserveplass. Siirrä ~a tyhjään reunapaikkaan. Flytt ~a til en tom kantplass. Siirrä ~a tyhjään kulmapaikkaan. Flytt ~a til en tom hjørneplass. Siirrä ~a tyhjään ylhäällä olevaan paikkaan. Flytt ~a til en tom plass øverst. Siirrä ~a tyhjään alhaalla olevaan paikkaan. Flytt ~a til en tom plass nederst. Siirrä ~a tyhjään vasemmalla olevaan paikkaan. Flytt ~a til en tom plass til venstre. Siirrä ~a tyhjään oikealla olevaan paikkaan. Flytt ~a til en tom plass til høyre. Siirrä ~a tyhjään paikkaan. Flytt ~a til en tom plass. Siirrä ~a mustan jokerin päälle. Flytt ~a opp på sort joker. Siirrä ~a punaisen jokerin päälle. Flytt ~a opp på rød joker. Siirrä ~a ristiässän päälle. Flytt ~a opp på kløver ess. Siirrä ~a ristikakkosen päälle. Flytt ~a opp på kløver to. Siirrä ~a ristikolmosen päälle. Flytt ~a opp på kløver tre. Siirrä ~a ristinelosen päälle. Flytt ~a opp på kløver fire. Siirrä ~a ristivitosen päälle. Flytt ~a opp på kløver fem. Siirrä ~a ristikutosen päälle. Flytt ~a opp på kløver seks. Siirrä ~a ristiseiskan päälle. Flytt ~a opp på kløver sju. Siirrä ~a ristikasin päälle. Flytt ~a opp på kløver åtte. Siirrä ~a ristiysin päälle. Flytt ~a opp på kløver ni. Siirrä ~a ristikympin päälle. Flytt ~a opp på kløver ti. Siirrä ~a ristijätkän päälle. Flytt ~a opp på kløver knekt. Siirrä ~a ristirouvan päälle. Flytt ~a opp på kløver dame. Siirrä ~a ristikuninkaan päälle. Flytt ~a opp på kløver konge. Siirrä ~a tuntemattoman kortin päälle. Flytt ~a opp på det ukjente kortet. Siirrä ~a pataässän päälle. Flytt ~a opp på spar ess. Siirrä ~a patakakkosen päälle. Flytt ~a opp på spar to. Siirrä ~a patakolmosen päälle. Flytt ~a opp på spar tre. Siirrä ~a patanelosen päälle. Flytt ~a opp på spar fire. Siirrä ~a patavitosen päälle. Flytt ~a opp på spar fem. Siirrä ~a patakutosen päälle. Flytt ~a opp på spar seks. Siirrä ~a pataseiskan päälle. Flytt ~a opp på spar sju. Siirrä ~a patakasin päälle. Flytt ~a opp på spar åtte. Siirrä ~a pataysin päälle. Flytt ~a opp på spar ni. Siirrä ~a patakympin päälle. Flytt ~a opp på spar ti. Siirrä ~a patajätkän päälle. Flytt ~a opp på spar knekt. Siirrä ~a patarouvan päälle. Flytt ~a opp på spar dame. Siirrä ~a patakuninkaan päälle. Flytt ~a opp på spar konge. Siirrä ~a herttaässän päälle. Flytt ~a opp på hjerter ess. Siirrä ~a herttakakkosen päälle. Flytt ~a opp på hjerter to. Siirrä ~a herttakolmosen päälle. Flytt ~a opp på hjerter tre. Siirrä ~a herttanelosen päälle. Flytt ~a opp på hjerter fire. Siirrä ~a herttavitosen päälle. Flytt ~a opp på hjerter fem. Siirrä ~a herttakutosen päälle. Flytt ~a opp på hjerter seks. Siirrä ~a herttaseiskan päälle. Flytt ~a opp på hjerter sju. Siirrä ~a herttakasin päälle. Flytt ~a opp på hjerter åtte. Siirrä ~a herttaysin päälle. Flytt ~a opp på hjerter ni. Siirrä ~a herttakympin päälle. Flytt ~a opp på hjerter ti. Siirrä ~a herttajätkän päälle. Flytt ~a opp på hjerter knekt. Siirrä ~a herttarouvan päälle. Flytt ~a opp på hjerter dame. Siirrä ~a herttakuninkaan päälle. Flytt ~a opp på hjerter konge. Siirrä ~a ruutuässän päälle. Flytt ~a opp på ruter ess. Siirrä ~a ruutukakkosen päälle. Flytt ~a opp på ruter to. Siirrä ~a ruutukolmosen päälle. Flytt ~a opp på ruter tre. Siirrä ~a ruutunelosen päälle. Flytt ~a opp på ruter fire. Siirrä ~a ruutuvitosen päälle. Flytt ~a opp på ruter fem. Siirrä ~a ruutukutosen päälle. Flytt ~a opp på ruter seks. Siirrä ~a ruutuseiskan päälle. Flytt ~a opp på ruter sju. Siirrä ~a ruutukasin päälle. Flytt ~a opp på ruter åtte. Siirrä ~a ruutuysin päälle. Flytt ~a opp på ruter ni. Siirrä ~a ruutukympin päälle. Flytt ~a opp på ruter ti. Siirrä ~a ruutujätkän päälle. Flytt ~a opp på ruter knekt. Siirrä ~a ruuturouvan päälle. Flytt ~a opp på ruter dame. Siirrä ~a ruutukuninkaan päälle. Flytt ~a opp på ruter konge. Poista musta jokeri. Fjern sort joker. Poista punainen jokeri. Fjern rød joker. Poista ristiässä. Fjern kløver ess. Poista ristikakkonen. Fjern kløver to. Poista ristikolmonen. Fjern kløver tre. Poista ristinelonen. Fjern kløver fire. Poista ristivitonen. Fjern kløver fem. Poista ristikutonen. Fjern kløver seks. Poista ristiseiska. Fjern kløver syv. Poista ristikasi. Fjern kløver åtte. Poista ristiysi. Fjern kløver ni. Poista ristikymppi. Fjern kløver ti. Poista ristijätkä. Fjern kløver knekt. Poista ristirouva. Fjern kløver dame. Poista ristikuningas. Fjern kløver konge. Poista tuntematon kortti. Fjern det ukjente kortet. Poista pataässä. Fjern spar ess. Poista patakakkonen. Fjern spar to. Poista patakolmonen. Fjern spar tre. Poista patanelonen. Fjern spar fire. Poista pataviisi. Fjern spar fem. Poista patakuusi. Fjern spar seks. Poista pataseiska. Fjern spar syv. Poista patakasi. Fjern spar åtte. Poista pataysi. Fjern spar ni. Poista patakymppi. Fjern spar ti. Poista patajätkä. Fjern spar knekt. Poista patarouva. Fjern spar dame. Poista patakuningas. Fjern spar konge. Poista herttaässä. Fjern hjerter ess. Poista herttakakkonen. Fjern hjerter to. Poista herttakolmonen. Fjern hjerter tre. Poista herttanelonen. Fjern hjerter fire. Poista herttavitonen. Fjern hjerter fem. Poista herttakutonen. Fjern hjerter seks. Poista herttaseiska. Fjern hjerter syv. Poista herttakasi. Fjern hjerter åtte. Poista herttaysi. Fjern hjerter ni. Poista herttakymppi. Fjern hjerter ti. Poista herttajätkä. Fjern hjerter knekt. Poista herttarouva. Fjern hjerter dame. Poista herttakuningas. Fjern hjerter konge. Poista ruutuässä. Fjern ruter ess. Poista ruutukakkonen. Fjern ruter to. Poista ruutukolmonen. Fjern ruter tre. Poista ruutunelonen. Fjern ruter fire. Poista ruutuvitonen. Fjern ruter fem. Poista ruutukutonen. Fjern ruter seks. Poista ruutuseiska. Fjern ruter syv. Poista ruutukasi. Fjern ruter åtte. Poista ruutuysi. Fjern ruter ni. Poista ruutukymppi. Fjern ruter ti. Poista ruutujätkä. Fjern ruter knekt. Poista ruuturouva. Fjern ruter dame. Poista ruutukuningas. Fjern ruter konge. Kolmen kortin jako Del tre kort om gangen Jaa yksi kierros lisää Del ut en ny runde Jakoja jäljellä: Omdelinger igjen: Jaa uusi kortti pakasta Del ut et nytt kort fra stokken Peruskortti: Basiskort: Siirrä jotain oikea puolen tyhjään paikkaan pöydällä Plasser noe på den tomme tablåplassen til høyre Reserviä jäljellä: Reserver venstre: Siirrä kasa takaisin pakkaan Flytt kast tilbake til stokken Siirrä kortti perustukseen Flytt et kort til fundamentet Siirrä jotain tyhjään paikkaan pöydällä Plasser noe på den tomme tablåplassen Vaikka suojatie näyttää ruutuhyppelyruudukolta se ei merkitse sitä että se olisi sellainen Bare fordi en kryssgange ser ut som et hopscotch brett betyr ikke det at det er et Katso molempiin suuntiin, ennen kuin ylität tien Se begge veier før du krysser veien Oletko lukenut ohjetiedostot? Har du lest hjelpfilen? Odessa on parempi peli. Ihan oikeasti. Odessa er et bedre spill. Virkelig. Kiristyssiteen käyttöä ei suositella muuten kuin äärimmäisessä hädässä Turnikéer er ikke å anbefale foruten i værste nødstilfelle Voisin käyttää selkäraspia juuri nyt... Jeg kunne virkelig trengt en ryggmassasje nå … Monitorit eivät anna sinulle D-vitamiinia - mutta aurinko antaa... Monitorer gir deg ikke D-vitamin -- men sollys gjør det … Jos ikinä eksyt metsään yksinäsi, halaa puuta Hvis du noen gang har gått deg vill alene i skogen, klem et tre Kalastussiima on huono hammaslankana Fiskeline er dårlig tanntråd Johdonmukaisuus on avain Konsistens er nøkkelen Kun nitojaa ei ole saatavilla, niitti ja viivoitin saa kelvata Når du ikke har en stiftemaskin vil en stift og en linjal gjøre nytten Älä koskaan puhalla koiran korvaan Blås aldri en hund i øret Kortteja jäljellä: ~a Kort som gjenstår: ~a Jaa uudestaan. Del på nytt. Etsit ässää. Du søker etter et ess. Etsit kakkosta. Du søker etter en toer. Etsit kolmosta. Du søker etter en treer. Etsit nelosta. Du søker etter en firer. Etsit viitosta. Du søker etter en femmer. Etsit kuutosta. Du søker etter en sekser. Etsit seiskaa. Du søker etter en syver. Etsit kasia. Du søker etter en åtter. Etsit ysiä. Du søker etter en nier. Etsit kymppiä. Du søker etter en tier. Etsit jätkää. Du søker etter en knekt. Etsit rouvaa. Du søker etter en dame. Etsit kuningasta. Du søker etter en konge. Tuntematon arvo Ukjent verdi Jaa kortti Del ut et kort Siirrä kuningas tyhjään paikkaan pöydällä. Flytt en konge til en tom tablåplass. Ei vinkkiä saatavilla Ingen hint tilgjengelig akkurat nå Siirrä jotain tyhjään paikkaan reservissä Plasser noe på den tomme plassen Kuusi perustusta Seks fundamenter Viisi perustusta Fem fundamenter Neljä perustusta Fire fundamenter Pelaa kortti perustukseen. Spill et kort til fundamentet. Ei siirtoja. Ingen trekk Poista ässät Fjern essene Poista kakkoset Fjern toerene Poista kolmoset Fjern treerene Poista neloset Fjern firerene Poista vitoset Fjern femmerene Poista kutoset Fjern sekserene Poista seiskat Fjern syverene Poista kasit Fjern åtterene Poista ysit Fjern nierene Poista kympit Fjern tierene Poista jätkät Fjern knektene Poista rouvat Fjern damene Poista kuninkaat Fjern kongene En ole varma Jeg er ikke sikker Palauta kortit pakkaan Returner kortene til stokken Siirrä jotain tyhjään paikkaan pöydällä. Flytt noe til en tom tablåplass. Harkitse jonkin siirtämistä tyhjään paikkaan Tenk på å flytte noe til en tom rad Jaa kortti pakasta Del ut et kort fra stokken Ei mahdollisia siirtoja. Peru siirtoja tai aloita alusta. Ingen mulige trekk. Angre eller start på nytt. Peliin ei ole ratkaisua. Peru siirto tai aloita alusta. Spillet har ingen løsning. Angre eller start på nytt. Jaa uudestaan kaksoisnapsauttamalla jotain korttia. Dobbeltklikk på et kort for å dele ut på nytt. Vinkkiä ei ole saatavilla. Ingen hint tilgjengelig. Lisää kakkonen rivin ~a vasemmanpuoleisimpaan koloon. Plasser en toer i plassen lengst til venstre på rad ~a Lisää rivin ~a jatkoksi. Legg til på sekvensen på rad ~a Aseta ristikakkonen ristiässän viereen. Plasser kløver to ved siden av kløver ess. Aseta ristikolmonen ristikakkosen viereen. Plasser kløver tre ved siden av opp på kløver to. Aseta ristinelonen ristikolmosen viereen. Plasser kløver fire ved siden av kløver tre. Aseta ristivitonen ristinelosen viereen. Plasser kløver fem ved siden av kløver fire. Aseta ristikutonen ristivitosen viereen. Plasser kløver seks ved siden av kløver fem. Aseta ristiseiska ristikutosen viereen. Plasser kløver syv ved siden av kløver seks. Aseta ristikasi ristiseiskan viereen. Plasser kløver åtte ved siden av kløver sju. Aseta ristiysi ristikasin viereen. Plasser kløver ni ved siden av kløver åtte. Aseta ristikymppi ristiysin viereen. Plasser kløver ti ved siden av kløver ni. Aseta ristijätkä ristikympin viereen. Plasser kløver knekt ved siden av kløver ti. Aseta ristirouva ristijätkän viereen. Plasser kløver dame ved siden av kløver knekt. Aseta ristikuningas ristirouvan viereen. Plasser kløver konge ved siden av kløver dame. Aseta patakakkonen pataässän viereen. Plasser spar to ved siden av spar ess. Aseta patakolmonen patakakkosen viereen. Plasser spar tre ved siden av spar to. Aseta patanelonen patakolmosen viereen. Plasser spar fire ved siden av spar tre. Aseta patavitonen patanelosen viereen. Plasser spar fem ved siden av spar fire. Aseta patakutonen patavitosen viereen. Plasser spar seks ved siden av spar fem. Aseta pataseiska patakutosen viereen. Plasser spar syv ved siden av spar seks. Aseta patakasi pataseiskan viereen. Plasser spar åtte ved siden av spar sju. Aseta pataysi patakasin viereen. Plasser spar ni ved siden av spar åtte. Aseta patakymppi pataysi viereen. Plasser spar ti ved siden av spar ni. Aseta patajätkä patakympin viereen. Plasser spar knekt ved siden av spar ti. Aseta patarouva patajätkän viereen. Plasser spar dame ved siden av spar knekt. Aseta patakuningas patarouvan viereen. Plasser spar konge ved siden av spar dame. Aseta herttakakkonen herttaässän viereen. Plasser hjerter to ved siden av hjerter ess. Aseta herttakolmonen herttakakkosen viereen. Plasser hjerter tre ved siden av hjerter to. Aseta herttanelonen herttakolmosen viereen. Plasser hjerter fire ved siden av hjerter tre. Aseta herttavitonen herttanelosen viereen. Plasser hjerter fem ved siden av hjerter fire. Aseta herttakutonen herttavitosen viereen. Plasser hjerter seks ved siden av hjerter fem. Aseta herttaseiska herttakutosen viereen. Plasser hjerter sju ved siden av hjerter seks. Aseta herttakasi herttaseiskan viereen. Plasser hjerter åtte ved siden av hjerter sju. Aseta herttaysi herttakasin viereen. Plasser hjerter ni ved siden av hjerter åtte. Aseta herttakymppi herttaysin viereen. Plasser hjerter ti ved siden av hjerter ni. Aseta herttajätkä herttakympin viereen. Plasser hjerter knekt ved siden av hjerter ti. Aseta herttarouva herttajätkän viereen. Plasser hjerter dame ved siden av hjerter knekt. Aseta herttakuningas herttarouvan viereen. Plasser hjerter konge ved siden av hjerter dame. Aseta ruutukakkonen ruutuässän viereen. Plasser ruter to ved siden av ruter ess. Aseta ruutukolmonen ruutukakkosen viereen. Plasser ruter tre ved siden av ruter to. Aseta ruutunelonen ruutukolmosen viereen. Plasser ruter fire ved siden av ruter tre. Aseta ruutuvitonen ruutunelosen viereen. Plasser ruter fem ved siden av ruter fire. Aseta ruutukutonen ruutuvitosen viereen. Plasser ruter seks ved siden av ruter fem. Aseta ruutuseiska ruutukutosen viereen. Plasser ruter sju ved siden av ruter seks. Aseta ruutukasi ruutuseiskan viereen. Plasser ruter åtte ved siden av ruter sju. Aseta ruutuysi ruutukasin viereen. Plasser ruter ni ved siden av ruter åtte. Aseta ruutukymppi ruutuysin viereen. Plasser ruter ti ved siden av ruter ni. Aseta ruutujätkä ruutukympin viereen. Plasser ruter knekt ved siden av ruter ti. Aseta ruuturouva ruutujätkän viereen. Plasser ruter dame ved siden av ruter knekt. Aseta ruutukuningas ruuturouvan viereen. Plasser ruter konge ved siden av ruter dame. Satunnaisesti sijoitetut väliä uudelleenjaossa. Tilfeldig plasserte hull ved omstokk Jakoja jäljellä: ~a Utdelinger som gjenstår: ~a Jaa rivi Del ut en rad Yritä siirtää kortti reserviin Prøv å flytte et kort til reservehaugen Yritä jakaa rivi kortteja Prøv å dele ut en rad med kort Yritä siirtää korttipinoja ympäriinsä Prøv å flytte korthaugene rundt Sama maa Samme stokk Vaihtelevat värit Skiftende farger Valitse kortti reservistä ensimmäiseen perustuspinoon Velg et kort fra reserven for den første fundamenthaugen Siirrä kortti reservistä tyhjään paikkaan pöydällä Flytt et kort fra reservehaugen til den tomme tablåplassen Pakkaa jäljellä: ~a Igjen i stokken: ~a Jaa vielä yksi kortti Del ut et nytt kort Siirrä korttia tai sarja kortteja tyhjään paikkaan Flytt et kort eller en serie til den tomme plassen Jaa uudet kortit Del ut en ny hånd Siirrä kortti kasasta Flytt kort fra kastet Siirrä kasa pakkaan Flytt kast tilbake til stokken Jaa uusi kortti Del ut et nytt kort Yritä siirtää kortteja alas perustuksesta Prøv å flytte kort ned fra fundamentet Yhden kortin jaot Del ett kort om gangen Ei uusintajakoja Ingen ny utdeling Rajoittamattomat uusintajaot Ubegrenset antall utdelinger Yritä sijoittaa maat siihen järjestykseen, joka sopii nykyiseen asetteluun kaikkein luonnollisimmin. Prøv å plassere stokkene i rekkefølgen som passer best for denne utformingen. Automaattinen pelaus Automatisk spill Uusintajakoja jäljellä: ~a Utdelinger som gjenstår: ~a Jaa uudet kortit pakasta Del ut nye kort fra stokken jotain noe tyhjä paikka en tom plass Siirrä kortteja pöydälle muodostaaksesi pokeri-käsiä Plasser kortene på tablåplassen for å lage pokerhender Sekoitustila Stokkemodus Jaa kortit Del ut kortene Sekoita kortit uudestaan Stokk kortene på nytt Siirrä kasa reservipaikkaan Flytt kast til en reserveplass Peru siirtoja, kunnes kortteja riittää täyttämään kaikki korttipinot Angre til det er nok kort til å fylle alle tablåhaugene Täytä tyhjä pino ensin. Vennligst fyll ut den tomme haugen først. Siirrä jotain tyhjään paikkaan Plasser noe på den tomme plassen Neljä maata Fire sorter Kaksi maata To sorter Yksi maa En sort Siirrä kortti tyhjään väliaikaispaikkaan Flytt et kort til den tomme midlertidige plassen Vinkkiä ei ole saatavilla Ingen hint tilgjengelig Salli väliaikaisten paikkojen käyttö Tillat bruk av midlertidige plasser Kenraalin pasianssi Generalens tålmodighet Putoavat tähdet Fallende stjerner Signora Signora Punapäät Rødtopper Blondit ja brunetit Blondiner og brunetter Puu Tre perustus fundamenthaugen Täsmää kaksi päällimmäistä korttia kasasta. Treff på de to øverste kortene i kastet. Edistyvät kierrokset Progressive runder Monipelin pisteytys Poengfaktor Siirrä sarja kortteja tyhjään paikkaan pöydällä Flytt en rekke med kort til den tomme tablåplassen left left Vright right Keskellä Senter raaka data rådata VOC VOC WAVE WAVE Sparc Audio Sparc Audio Tunnistetut ääninäytteen muodot ovat: De gjenkjente lydmønsterformatene er: Jotkut näistä voivat olla poissa käytöstä valitulla laitteistolla Noen av disse kan være utilgjengelige ved bruk av valgte maskinvarekomponenter -f cd (16 bittiä pieni endian, 44100, stereo) -f cd (16 bit minst viktige byte først, 44100, stereo) -f cdr (16 bittiä suuri endian, 44100, stereo) -f cdr (16 bit viktigste byte først, 44100, stereo) -f dat (16 bittiä pieni endian, 48000, stereo) -f dat (16 bit minst viktige byte først, 48000, stereo) äänikortteja ei löytynyt... ingen lydkort ble funnet... Signaali %s keskeytti... Avbrutt av signal %s... tunnistamaton tiedostomuoto %s ukjent filformat %s arvo %i kanaville on virheellinen Verdi %i for kanalene er ugyldig väärä jatkettu muoto %s' feil utvidet format '%s' virheellinen nopeusarvo %i feil verdi for hastighet %i Kokeile `%s --help' saadaksesi lisätietoja. Prøv '%s --help' for mer informasjon. Virhe äänen avaamisessa: %s Feil i åpning av lyd: %s tietovirhe: %s feil i informasjon: %s muisti ei riitä ikke nok minne lukuvirhe (kutsu riviltä %i) feil i lesing (fra linje %i) ei voida toistaa WAVE-tiedostoja %d kappaleella kan ikke spille WAVE-filer med %d spor Varoitus: muoto on vaihdettu U8:aan Advarsel: formatet endret til U8 Varoitus: muoto on vaihdettu S16_BE:hen Advarsel: format endret til S16_BE lukuvirhe lese feil Tämän PCM:n määrittely rikki: ei määrityksiä saatavilla Feil konfigurasjon for PCM: ingen konfigurasjon tilgjengelig Käyttötyyppi ei käytettävissä Aksesstype ikke tilgjengelig Näytemuoto ei käytettävissä Samplingsformat ikke tilgjengelig Varoitus: taajuus ei ole tarkka (pyydetty = %iHz, saatiin = %iHz) Advarsel: unøyaktig avspillingsrate (foretrukket = %iHz, oppnådd = %iHz) tilannevirhe: %s Statusfeil: %s %s!!! (vähintään %.3f ms pitkä) %s!!! (minst %.3f ms lang) Tilanne: Status: Tilanne(DRAINING): Status(TØMMER): Tilanne(L/K): Status(R/W): luku-/kirjoitusvirhe, tila = %s lese/skrive-feil, tilstand = %s kirjoitusvirhe: %s skrive feil: %s writev-virhe: %s writev-feil: %s lukuvirhe: %s lese feil: %s readv-virhe: %s readv-feil: %s kirjoitusvirhe feil ved skriving malloc-virhe malloc-feil Nauhoittaa Tar opp Mono Mono Stereo Stereo Kanavat %i Kanaler %i Sinun on määriteltävä %d tiedostot Du må velge %d filer Copyright (C) 1999-2000 Takashi Iwai Copyright (C) 1999-2000 Takashi Iwai Yhdistetään kohteeseen Koble til Yhdistetty lähteestä Koble fra asiakas %d: "%s" [tyyppi: %s] klient %d: '%s' [type=%s] omistaja bruker ydin kjerne käyttö: bruk: ok.. yhdistetty ok...tilkoblet yhteys katkaistu koblet fra Etuvasen Venstre front Etuoikea Høyre front Takavasen Venstre bak Takaoikea Høyre bak Sivuvasen Venstre side Sivuoikea Høyre side puskuri liian pieni bufferen er for liten, kan ikke brukes Palauttaminen edellisestä lepotilasta ei onnistunut: %s Kan ikke gjenoppta fra ventemodus, forberedelse mislyktes: %s Ei riittävästi muistia Ikke nok minne Kirjoitusvirhe: %d,%s Skrivefeil: %d, %s xrun_recovery virhe: %d,%s xrun_recovery mislyktes: %d, %s Epäkelpo parametri -s-valitsimelle. Ugyldig parameter for -s alternativ. Tuntematon valitsin '%c' Ukjent alternativ '%c' Toistolaite on %s Avspillingsenhet er %s Virran parametrit ovat %iHz, %s, %i kanavat Streamparametrene er %iHz, %s, %i kanaler Käytetään 16 oktaavista kohinaa (vaaleanpunainen) Bruker 16 oktaver med rosa støy Siniaallon taajuus on %.4fHz Sinusbølgefrekvensen er %.4fHz Laitteistoparametrien asettaminen epäonnistui: %s Lagring av maskinvareparametre mislyktes: %s Sovellusparametrien asettaminen epäonnistui: %s Lagring av programvareparametre mislyktes: %s Siirto epäonnistui: %s Overføring feilet: %s Aika per periodi = %lf Periode = %lf AppArmorApplet on vapaa ohjelma; voit levittää sitä edelleen ja/tai muokata sitä Free Software Foundation -säätiön julkaiseman GNU GPL -lisenssin ehtojen mukaisesti. Voit käyttää joko lisenssin versiota 2 tai halutessasi mitä tahansa uudempaa versiota. AppArmorApplet er fri programvare; du kan redistribuere og/eller modifisere den i henhold til GNU General Public License som publisert av Free Software Foundation, enten versjon 2 av lisensen eller valgfri senere versjon. AppArmor-työpöytäasetukset Skrivebordsinnstillinger for AppArmor Profiilin luominen Opprett profil Polku Sti YAST YAST genprof genprof AppArmor hylkäykset AppArmor-blokkeringer Virhe: Muisti loppui. Feil: For lite minne. Virhe: kantahakemisto %s ei ole hakemisto, ohitetaan. Feil: basedir %s er ikke en katalog, hopper over. Virhe: Hakemistoa %s ei voitu lisätä etsintäpolkuun. Feil: Kan ikke legge katalogen %s til søkesti Virhe: Muistin varaaminen epäonnistui. Feil: Kunne ikke tilordne minne Väärä kirjoituskohta Ugyldig lagringsposisjon Ei käyttöoikeutta Manglende rettigheter Muisti loppui For lite minne Profiili ei noudata yhteyskäytäntöä Profilen samsvarer ikke med protokollen Profiili ei täsmää allekirjoitukseen Profilen samsvarer ikke med signaturen Profiilin versio ei ole AppArmor-moduulin tukema Profilversjonen støttes ikke av Apparmor-modulen Profiili on jo olemassa Profilen finnes allerede Profiilia ei ole olemassa Profilen finnes ikke %s: "%s" lisäys ei onnistunut. %s: Kan ikke legge til "%s". %s: "%s" korvaus ei onnistunut. %s: Kan ikke erstatte "%s". %s: "%s" poisto ei onnistunut. %s: Kan ikke slette "%s". %s: Kirjoittaminen stdout-tulostusvirtaan ei onnistunut %s: Kan ikke skrive til stdout %s: ASSERT: Virheellinen valinta: %d %s: ASSERT: Ugyldig valg: %d %s lisäys onnistui. Lagt til for "%s". %s korvaus onnistui. Erstattet for "%s". "%s" poisto onnistui. Slettet for "%s". PANIIKKI viallinen lisäyspuskuri %p pos %p ext %p koko %d res %p PANIC ugyldig inkrementbuffer %p pos %p ext %p size %d res %p Ei voitu avata %s - %s Kan ikke åpne %s - %s Muistinvarausvirhe: Ei voitu poistaa ^%s Minnetilordningsfeil: Kan ikke fjerne ^%s Muistivarausvirhe. Ei voitu poistaa %s:%s. Minnetilordningsfeil: Kan ikke fjerne %s:%s. työalueen luominen ei onnistunut Kan ikke opprette arbeidsområde profiilin %s sarjallistaminen ei onnistunut kan ikke serietilordne profilen %s %s: Koko profiilimerkinnän kirjoittaminen ei onnistunut %s: Kan ikke lagre hele profiloppføringen Löytyi odottamaton merkki: '%s' Fant uventet tegn: '%s' (network_mode) Löytyi odottamaton merkki: '%s' (nettwork_mode) Fant uventet tegn: '%s' %s: Muistin varaaminen alitoimialuepohjan liitoskohdalle ei onnistunut %s: Kunne ikke tilordne minne for subdomenebasens monteringspunkt Varoitus: ei löydetä sopivaa tiedostojärjestelmää kohteesta %s, onko osio liitetty? Käytä --subdomainfs ohittaaksesi. Advarsel: Kunne ikke finne en egnet fs i %s, er den montert? Bruk --subdomainfs for å overstyre. %s: Ohjelman suorittamiseen tarvitaan pääkäyttäjän oikeudet. %s: Beklager. Dette programmet må kjøres som rot. %s: Varoitus! Olet asettanut ohjelman setuid-tiedon pääkäyttäjäksi. Kaikki, jotka voivat suorittaa tämän ohjelman, voivat muuttaa AppArmor-profiileja. %s: Advarsel! Du har definert 'setuid root' for dette programmet. Alle som kan kjøre dette programmet, kan oppdatere dine AppArmor-profiler. Virhe: Ei voitu lukea profiilia %s: %s Feil: Kunne ikke lese profil %s:%s. Muistivarausvirhe. Minnetilordningsfeil. %s: Tiedostosta löytyi virheitä. Keskeytetään. %s: Feil funnet i filen. Avbryter. Isoilla kirjoitetut määritteet "RWLIMX" eivät ole suositeltavia. Ole hyvä ja korjaa ne pienellä kirjoitetuiksi. Lue apparmor.d(5) manuaalisivu jos haluat aiheesta lisätietoja. Valg med store bokstaver "RWLIMX" brukes ikke lenger. Konverter til små bokstaver. Se manualsiden apparmor.d(5). Ristiriita 'a' ja 'w' oikeudet ovat toisensa pois sulkevia. Conflikt 'a'- and 'w'-tillatelser kan ikke brukes samtidig. Exec-valitsin 'i' virheellinen, ristiriitainen valitsin mainittu aiemmin Exec-valget 'i' er ugyldig. Et annen valg som er i konflikt med dette, er allerede spesifisert Vapaa exec-valitsin (%c%c) sallii joidenkin vaarallisten ympäristömuuttujien lähettämisen varmistamattomille prosesseille; man 5 apparmor.d jos haluat lisätietoja aiheesta. Et ubegrenset exec-argument (%c%c) kan medføre at farlige miljøvariabler sendes til den ubegrensede prosessen. Se 'man 5 apparmor.d'. Exec-valitsin '%c' virheellinen, ristiriidan aiheuttava valitsin määritetty jo aiemmin Exec-valget '%c' er ugyldig. Et annen valg er allerede spesifisert Exec-valitsin '%c%c' virheellinen, ristiriidan aiheuttava valitsin määritetty jo aiemmin Kjørevalget '%c%c' er ugyldig. Et annet valg er allerede spesifisert Sisäinen: odottamaton tila merkki '%c' syötteessä Intern feil: Uventet modustegn '%c' angitt Sisäinen virhe, aiheuttaja virheellinen määritys 0x%llx Intern feil genererte ugyldig rettighet 0x%llx AppArmor parser -virhe: %s Feil under AppArmor-analyse: %s Merkintöjä ei voitu yhdistää. Muisti loppui Kan ikke samordne oppføringer. For lite minne Ei voitu luoda aliasta %s -> %s Kunne ikke opprette aliaset %s -> %s Profiilin lippu 'debug' ei ole enää kelvollinen. valget er ikke lenger gyldig Virheellinen profiilin lippu: %s. Ugyldig profilvalg: %s. Assert: `rule' palautti NULL. Assert: 'rule' returnerte NULL. Virheellinen tila, kieltosäännöissä valitsinta 'x' ei saa edeltää valitsin 'i', 'p' tai 'u' Ugyldig modus, i avvisingsregler må ikke kjørevalgene eller komme foran 'x'. Virheellinen tila, valitsinta 'x' pitää edeltää valitsin 'i', 'p', 'c' tai 'u' Ugyldig modus, 'x' må komme etter kjørevalgt 'i', 'p' eller 'u' Virheellinen tila, valitsinta 'x' pitää edeltää valitsin 'i', 'p' tai 'u' Ugyldig modus. 'x' må komme etter exec-valget 'i', 'p' eller 'u' Assert: `network_rule' palautti virheellisen protokollan. Assert: 'network_rule' returnerte NULL. Assert: `change_profile' palautti NULL. Assert: 'change_profile' returnerte NULL. Assert: 'hat rule' palautti NULL. Assert: 'hat rule' returnerte NULL. Assert: 'local_profile rule' palautti NULL. Assert: 'local_profile' returnerte NULL. Asettamaton boolean muuttuja %s käytössä if-lausekkeessa Udefinert boolsk variabel %s brukt i if-uttrykk turvaton sääntö suoritusoikeudet puuttuvat usikker regel uten exec-tillatelser aliryhmää voidaan käyttää vain linkkisäännöissä. kan bare brukes med lenkeregler linkki ja suoritusoikeudet ristiriidassa tiedostossa, joka käyttää -> Lenke- og kjørerettigheter er i konflikt med en regelfil som bruker linkkioikeuksia ei sallita nimetyssä profiilinsiirrossa Lenkerettigheter er ikke tillatt for en navngitt profiloverføring. puuttuuko rivin lopetinmerkki? (merkintä: %s) tegn for linjelslutt mangler? (oppføring: %s) Virheellinen verkkomerkintä. Ugyldig nettverksoppføring. Virheellinen kyky %s. Ugyldig egenskap %s. %s: Virheellinen aloittava {, sisäkkäiset ryhmitykset ei sallittu %s: Åpen { ikke tillatt, nesting-gruppering ikke tillatt %s: Säännöllisen lausekkeen ryhmitysvirhe: Virheellinen määrä alkioita {} välissä %s: Regex-grupperingsfeil: Ugyldig antall oppføringer mellom { og } %s: Säännöllisen lausekkeen ryhmitysvirhe: Virheellinen lopettava }, vastaavaa aloittavaa { ei tunnistettu %s: Regex-grupperingsfeil: Ugyldig avsluttende }, ingen initial { funnet %s: Regex-ryhmitysvirhe: Sulkematon ryhmitys tai merkkiluokka, odotetaan sulje } -merkintää %s: Regex-grupperingsfeil: Åpen grupperings- eller tegnklasse, lukket forventet } %s: Sisäisen puskurin ylivuoto, ylitettiin %d merkkiä %s: Intern bufferlekkasje registrert, %d tegn overskredet %s: Syöterivin '%s' koostaminen ei onnistunut %s: Kan ikke analysere kommandolinje '%s' VIRHE yhdistettäessä profiilin %s sääntöjä, lataaminen ei onnistunut FEIL under aktivering av regler for profil %s, kunne ikke laste VIRHE profiili %s sisältää menettelytapaelementtejä, jotka eivät toimi tämän ytimen kanssa: \t'*', '?', merkkialueet ja muunnokset eivät ole sallittuja. \t'**' voidaan käyttää vain säännön lopussa. FEIL Profilen %s inneholder strategielementer som ikke kan brukes med denne kjernen: \t'*', '?', og alternerende elementer er ikke tillatt. \t'**' kan bare brukes på slutten av en regel. VIRHE käsiteltäessä profiilin %s säännöllisiä lausekkeita, lataaminen ei onnistunut FEIL under behandling av regexs for profil %s, kunne ikke laste VIRHE laajennettaessa muuttujia profiilille %s, lataaminen ei onnistunut FEIL under utvidelse av variabler for profil %s, kunne ikke laste VIRHE lisättäessä hattua profiilin %s käyttösääntöön FEIL ved oppretting av hat-tilgangsregel for profilen %s VIRHE profiilissa %s, lataaminen ei onnistunut FEIL i profil %s, kunne ikke laste %s: Löydettiin virheitä jälkikäsittelyssä. Keskeytetään. %s: Feil funnet under etterbehandling. Avbryter. %s: Löydettiin virheitä säännöllisten lausekkeiden jälkikäsittelyssä. Keskeytetään. %s: Feil funnet under etterbehandling av regex. Avbryter. %s: Löydettiin virheitä yhdistyssääntöjen jälkikäsittelyssä. Keskeytetään. %s: Feil funnet under etterbehandling av kombinasjonsregler. Avbryter. 7zip 7zip 7zip-pakkaus- ja purkutyökalu 7zip-verktøy for komprimering og utpakking ACE ACE ACE-pakkaus- ja purkutyökalu ACE-verktøy for komprimering og utpakking Bazaar-versionhallintajärjestelmä Versjonskontrollsystemet Bazaar Helppokäyttöinen, hajautettu versionhallintajärjestelmä Lettforståelig distribuert versjonskontrollsystem ATI:n suljettu X.Org-ajuri ATI binær X.Org-driver Uudemmille ATI-näytönohjaimille tarkoitettu kiihdytetty OpenGL-ajuri Optimalisert maskinvareakselerasjon av OpenGL med nyere ATI-skjermkort Asennusohjelma Adobe Flash -liitännäiselle Mozilla-selaimiin Installasjonsprogram for Adobe Flash-tillegget for Mozilla Adobe Flash -liitännäinen Adobe Flash-tillegg Gnome-työpöydän apuohjelmia Skrivebordsverktøy for GNOME Sanakirja, levynkäytön analysoija, lokitiedostojen katselin, hakutyökalu Ordbok, analyse av diskplass, loggvisning, og søkeverktøy Icedtea-Java-liitännäinen Icedtea Java Plugin Icedtea - Java-selainliitännäinen Icedtea Java nettlesertillegg Kernel Panic Kernel Panic Kernel Panic -peli Spring-moottorille. Nopeatempoinen, reaaliaikainen strategiapeli. Kernel Panic er et spill for Spring-motoren. Et raskt sanntidsstrategispill uten økonomi. Usein käytettyjä, mutta käytöltään rajoitettuja sovelluksia Kubuntulle (mp3, avi, mpeg, TrueType, Java, Flash) Ofte benyttede programmer med begrensede rettigheter for Kubuntu (mp3, avi, mpeg, TrueType, Java, Flash, kodeker) Kubuntun rajoitetut lisäosat Kubuntu begrensede tillegg LXDE (kevyt X11-työpöytäympäristö) LXDE (Lettvekts X11 skrivebordsmiljø) Metapaketti kevyelle X11-työpöytäympäristölle (LXDE) Installasjonspakke for lettvekts X11-skrivebordsmiljø MySQL-asiakas MySQL-klient MySQL-palvelin MySQL-tjener NVidian suljettu X.Org-ajuri ("versio 173" -ajuri) NVidia binær X.Org-driver («versjon 173»-driver) NVIDIA-näytönohjaimille tarkoitettu kiihdytetty OpenGL-ajuri Optimalisert maskinvareakselerasjon av OpenGL med nvidia-skjermkort NVidian suljettu X.Org-ajuri (ajan tasalla oleva "current"-ajuri) NVidia binary X.Org driver ('gjeldende' driver) NVidian suljettu X.Org-ajuri ("versio 96" -ajuri) NVidia binær X.Org-driver («versjon 96»-driver) Vanhemmille NVIDIA-näytönohjaimille tarkoitettu kiihdytetty OpenGL-ajuri Optimalisert maskinvareakselerasjon av OpenGL med eldre nvidia-skjermkort Open Clipart -leikekuvat Open ClipArt Kokoelma vapaasti käytettäviä leikekuvia Dette er en samling med fri ClipArt Pidgin-pikaviestimen ”off-the-record”-liitännäinen Programtillegget «Off-the-Record» for lynmeldingsklienten Pidgin Keskustelujen yksityisyyttä varjeleva ”off-the-record”-liitännäinen pidginille Programtillegg til Pidgin for trygge og krypterte samtaler Pidgin-pikaviestimen liitännäispaketti Tilleggspakke for lynmeldingsklienten Pidgin 30 hyödyllistä Pidgin-liitännäistä 30 nyttige programtillegg for pidgin RAR RAR RAR-pakkaus- ja purkutyökalu RAR-verktøy for komprimering og utpakking Spamassassin Spamassassin Tekstianalyysiä käyttävä roskapostisuodatin (toimii Evolution-sähköpostin kanssa) Spam-filter med tekst-analyse (kompatibelt med Evolution Mail) Arte-liitännäinen Totemiin Arte-programtillegg for Totem Totem-liitännäinen arte.tv-lähetysten katsomiseen Et Totem-programtillegg for å se strømmer fra arte.tv Usein käytettyjä, rajoittavilla käyttöehdoilla varustettuja sovelluksia (mp3, avi, mpeg, TrueType, Java, Flash, koodekkeja) Ofte benyttede programmer med begrensede rettigheter for Ubuntu (mp3, avi, mpeg, TrueType, Java, Flash og diverse kodeker) Ubuntun rajoitetut lisäosat Ubuntu begrensede tillegg Unity 2D Unity 2D Usein käytettyjä, mutta käytöltään rajoitettuja sovelluksia (mp3, avi, mpeg, TrueType, Java, Flash) Ofte benyttede programmer med begrensede rettigheter (mp3, avi, mpeg, TrueType, Java, Flash) Xubuntun rajoitetut lisäosat Xubuntu begrensede tillegg Toistettavia koodekkeja Avspillingskodeker GStreamer-liitännäiset muodoille aac, xvid, mpeg2, faad GStreamer-tillegg for aac, xvid, mpeg2, faad GStreamer-liitännäiset muodoille mms, wavpack, quicktime, musepack GStreamer-tillegg for mms, wavpack, quicktime, musepack Koodekit, joilla voidaan toistaa muotoja mpeg, divx, mpeg4, ac3, wmv ja asf Videkoding for spilling av filtyper som mpeg, divx, mpeg4, ac3, wmv og asf ffmpeg-videoliitännäinen GStreamerille GStreamer programtillegg for ffmpeg video Koodekit, joilla voidaan toistaa muotoja mp3, sid, mpeg1, mpeg2, AC-3, DVD (ilman salausta) Kodeker til å spille mp3, sid, mpeg1, mpeg2, AC-3, DVD (uten kryptering) GStreamer-lisäliitännäiset GStreamer ekstratillegg Opetuskäyttöön suunniteltu työpöytä Kubuntuun Skrivebord for læring i Kubuntu Kubuntulle tarkoitettu opetuksellinen työpöytä Komplett utdanningsskrivebord for Kubuntu Opetuskäyttöön suunniteltu työpöytä Ubuntuun Skrivebord for læring i Ubuntu Ubuntulle tarkoitettu opetuksellinen työpöytä Komplett utdanningsskrivebord for Ubuntu Esikoulupaketti Førskolepakke Sovelluksia esikoululaisille Programvarepakke for førskolebarn Peruskoulupaketti Primærpakke Sovelluksia peruskoulujen (ala- ja yläasteet) oppilaille Programvarepakke for barneskoleelever Lukiopaketti Sekundærpakke Sovelluksia lukioiden oppilaille Programpakke for utdanning på ungdomsskolenivå. Korkeakoulupaketti Tertiærpakke Sovelluksia pidemmälle ehtineille opiskelijoille Tertiær pakke med utdanningsprogrammer Enigmail-laajennus Thunderbirdiin Enigmail-utvidelse for Thunderbird GPG-salaustuki Thunderbirdille GPG-støtte for Thunderbird Firefoxin Launchpad-liitännäinen Utvidelse for Firefox Lauchpad Firefoxin Launchpad-liitännäinen lisää Launchpad-palveluiden pikahaun Firefox Launchpad integrerer hurtigsøk for Launchpad-tjenester Ubufox-lisäosa Firefoxiin Ubufox-utvidelse for Firefox Ubuntulle tarkoitetut oletusasetukset ja apt-tuki Firefoxiin Ubuntu-spesifikk konfigurasjonsstandard og apt-støtte for Firefox 0 A.D. 0 e.Kr. Reaaliaikainen strategiapeli muinaisesta sodankäynnistä Et sanntidsstrategispill med urgammel krigføring 3D-shakki 3D-Sjakk 3D-shakki X11:lle 3D-sjakk for X11 Arvotettu pilven visualisointi- ja analyysipisteet Verdisatt punktvisualisering og analyse av skyer. 3depict 3depict 4digits 4digits Numeronarvauspeli, tunnetaan myös nimellä "Bulls and Cows" Et gjett nummeret-spill. Noe i samme gate som Mastermind, men med tall Seven Kingdoms Syv kongedømmer Seven Kingdoms: Ancient Adversaries Syv kongedømmer: Gamle motstandere A7Xpg A7Xpg Kenta Cho:n A7Xpg Kenta Cho's A7Xpg Aben ihmeellinen seikkailu Abes fantastiske eventyr Sivulta kuvattu peli Siderullings-spill AbiWord AbiWord Luo, muokkaa ja katsele asiakirjoja Skriv, redigér, og vis dokumenter Abraca-XMMS2-asiakas Abraca XMMS2-klient Hallitse musiikkikokoelmaa Musikkbehandler Abuse Abuse Sivuttaissuunnassa vierivä ammuntapeli Et sidelengsorientert «shoot 'em up»-actionspill Tee sovelluksellesi esteettömyysparannuksia Gi dine programmer en tilgjengelighetssjekk Accerciser-esteettömyysselain Accerciser tilgjengelighetsutforsker Penguin Canfield Pingvin-Canfield Penguin Freecell Pingvin-Freecell Penguin Golf Penguin Golf Penguin Mastermind Penguin Mastermind Penguin Merlin Penguin Merlin Penguin Minesweeper Pingvin-minesveiper Penguin Pegged Penguin Pegged Penguin Solitaire Pingvinkabal Penguin Spider Pingvin-edderkoppkabal Penguin Taipei (muokkain) Pingvin-taipeiredigering Penguin Taipei Penguin Taipei Penguin Thornq Penguin Thornq AcetoneISO AcetoneISO CD- ja DVD-levykuvien käsittelijä CD/DVD bildemanipulator Achilles-elämäsimulaattori Achilles Livssimulator Katso keinotekoisen elämän ja evoluution simulaatiota Se en simulering av kunstig liv og evolusjon AcidRip-DVD-kopioija AcidRip DVD-Ripper DVD-kopioija DVD-ripper AClock AClock Analoginen kello -telakkasovellus Analog klokke for samleområde ACM Aerial Combat Simulator ACM Aerial Combat Simulator Lennä sotilaslentokoneita taistelutilanteessa Fly et militært fly i en kampsituasjon Aconnectgui Aconnectgui Midi-yhteyksien hallinta Tilkoblingsbehandler for Midi Actionaz Actionaz Automatisoi tehtäviä Automatiser oppgaver Lukija Leser Näyttöohjelma useille asiakirjatyypeille Dokumentviser for diverse formater Toimintalokien hallinta Aktivitetslogg-behandler Muokkaa tapahtumia, joita Zeitgeist seuraa Velg hva som skal loggføres i Zeitgeist-aktivitetsloggen din Turvallisuus ja yksityisyys Sikkerhet og personvern Yksityisyys- ja käyttötietojen hallinta Personvern- og aktivitetsbehandler Adanaxis Adanaxis Lennä alusta neliulotteisessa ympäristössä Fly skipet ditt i et 4d-miljø Yhteystiedot Kontakter Yhteystietojen osoitekirja Adressebok Waste's Edge Waste's Edge Kaksiulotteinen graafinen roolipeli Et todimensjonalt rollespill Adun Adun Biomolekyylien simulaattori Biomolekylær Simulator Advene-videokommentaari Advene videoannotering Lisää kommentteja digitaalisiin videoihin ja ja niitä verkossa Marker digitale filmer, og del dem på nett Aegisub Aegisub Luo ja muokkaa videoiden ja elokuvien tekstityksiä. Opprett og rediger undertekster for film og video. Aeolus Aeolus Urkuemulaattori Orgelemulator Aeskulap-katselin Aeskulap Viewer Lääketieteellisten kuvien katselin ja DICOM-verkkoasiakas Visning av medisinske bilder og DICOM nettverksklient Agave Agave Luo väriskeemoja Produsér fargeskjemaer SimpleAgenda SimpelAgenda Yksinkertainen esityslista- ja kalenterisovellus GNUstepille Enkelt agenda- og kalenderverktøy for GNUstep Aghermann Aghermann EEG-tallennusten hallinta, EDF-tiedostojen näyttö ja merkitseminen ja Process S -simulointi Håndter EEG-opptak, vis og legg musikk til EDF-filer, og simuler Process 5 Edfhed Edfhed EDF-tiedosto-otsakkeiden muokkain Redigering av EDF-filhode AGTL Geokätköilytyökalu AGTL Geocaching-verktøy Edistynyt geokätköilytyökalu Avansert Geocaching-verktøy for Linux Airstrike Airstrike Kohtaa vihollisen kone dogfight-kaksintaistelussa Nærkamp med et fientlig fly Aisleriot-pasianssi AisleRiot-kabal Pelaa monia erilaisia pasiansseja Spill mange forskjellige kabalspill Akregator Akregator Uutissyötteiden lukija KDE-työpöydälle En nyhetsleser for KDE Päävalikko Hovedmeny Lisää tai poista sovelluksia päävalikosta Legg til eller fjern applikasjoner fra hovedmenyen Herätyskello Alarmklokke Herää jo! Våkne opp om morgenen Ajasta tehtäviä Organisér dine gjøremål Alex-alligaattori 4 Alex the Allegator 4 Retrohenkinen tasohyppelypeli Retro plattformspill Johdanto algoritmiikkaan Introduksjon til algoritmer AlgoBox AlgoBox Alien Arena Alien Arena Kolmiulotteinen ammuntapeli "deathmatch"-ominaisuuksin Et enkeltstående, førstepersonsorientert dødskampspill i 3D AlienBlaster AlienBlaster Räjäytä hyökkäävät muukalaiset Skyt de invaderende romvesenene Aliki (ALSA-tuella) Aliki (med ALSA-støtte) Mittaustyökalu Impulse Responsesille Måleverktøy for impulsrepons Aliki (JACK-tuella) Aliki (med JACK-støtte) Alleyoop-muistitarkistin Alleyoop minnekontrollør Löydä ohjelmissasi olevat muistinhallinnan ongelmat valgrind-työkalulla Finn minnehåndteringsproblemer i dine programmer ved bruk av verktøyet valgrind AllTray AllTray Telakoi mikä tahansa sovellus ilmoitusalueelle. Legg hvilket som helst program i systemkurven Almanah-päiväkirja Almanah-dagbok Pidä henkilökohtaista päiväkirjaa En personling dagbok Alsamixergui Alsamixergui Graafinen äänimikseri Grafisk lydmikser Alsaplayer Alsaplayer Joustava äänisoitin ALSAlle (Audio Linux Sound Architecture) Allsidig lydspiller for Audio Linux Sound Architecture (ALSA) OpenAL-Soft-ohjelman asetustyökalu Konfigurasjonsverktøy for OpenAL-Soft AltOS-käyttöliittymä AltOS UI Näytä ja kirjoita lokiin Altus Metrum -tuotteiden dataa Vis og loggfør nedlastingsdata fra Altrus Metrum-produkter Amarok Amarok Amarok - löydä musiikkisi uudelleen! Amarok – Oppdag musikken din på nytt! AMZ-lataaja AMZ-nedlaster Tee latauksia AMZ-lataajalla Last ned med AMZ-nedlaster Amide Amide lääketieteellisten kuvien analysointityökalu analyseverktøy for medisinske bilder Voita vastustajasi täyttämällä heidän ruudukkonsa roskalla. Beiseire motstanderen din ved å fylle opp rutenettet deres med søppel. Amoebax Amoebax AMOR AMOR Näytöllä oleva olio Skjermtroll Amora-taustaprosessi Amora-nisse Etähallitse työpöytääsi Bluetooth-matkapuhelimella Fjernstyr datamaskinen via Bluetooth fra din mobiltelefon Amphetamine Amphetamine Taistele pahoja hirviöitä vastaan maagisilla aseilla. Kjemp mot onde monstre med dine magiske våpen Alsa Modular Synth Alsa Modular Synth Modulaarinen ohjelmistosyntetisaattori Modulær programvare-synth aMSN aMSN MSN Messenger -tyyppinen ohjelma Linuxille Lynmeldingsklient for MSN Messanger til Linux amSynth amSynth Kahden oskillaattorin ohjelmistosyntetisaattori To-oscillators software-synthesizer aMuleGUI aMuleGUI aMulen etähallinta aMule-fjernstyring aMule aMule Asiakasohjelma eD2k-verkkoihin En klient til eD2k-nettverket Anagramarama Anagramarama nopeatempoinen pulmapeli anagrammeista, joka käyttää SDL:ää Et intenst og utfordrende anagramspill som bruker SDL Dalvik-virheenjäljitysmonitori Dalvik feilsøkingsmonitor Android-hierarkiakatselin Android hierarkivisning Angband (GTK) Angband (GTK) Roguemainen luolastoseikkailupeli, joka perustuu J.R.R. Tolkienin kirjoihin Et røveraktig grottespill, basert på bøker av J.R.R. Tolkien Angband (SDL) Angband (SDL) Angband (X11) Angband (X11) Angry Drunken Dwarves Angry Drunken Dwarves Putoavien palikoiden pulmapeli Puslespill med fallende blokker Anjuta Anjuta Kehitä ohjelmistoja integroidussa kehitysympäristössä (IDE) Utvikle programvare i et integrert utviklingsmiljø Anki Anki Älykäs tauotetun toiston muistinharjoitusohjelma Et intelligent gjentakelsesprogram for minnetrening Kääntäjä Oversetter Kääntää kirjoitettaessa Oversett mens du skriver Apitrace-hahmontaja Apitrace sporingsverktøy Toista ja tarkastele apitracella tuotettuja hahmonnuksia Spill av og undersøk sporinger gjort av apitrace Apper Apper Sovellus ohjelmistojen hallintaan Program som henter og håndterer programvare Listaller-pakettiasentaja Listaller pakkeinstallasjonsprogram Kolmannen osapuolien ohjelmistojen asentamiseen tarkoitettu työkalu Verktøy for installasjon av ny tredjepartsprogramvare Apper-asennin Apper installasjonsverktøy Apper-asetukset Instillinger for Apper Apper-päivitykset Oppdateringer for Apper APTonCD APTonCD Luo asennuslevy Lag en installasjonsplate AptURL AptURL apvlv apvlv Alfin Vimin kaltainen PDF-lukija Alfs PDF-viser à la Vim AQEMU AQEMU QEMU- ja KVM-virtuaalikoneiden hallintaohjelma QEMU & KVM Virtualisering Aqsis-shader-tutkija Aqsis skyggeundersøkelse Tutki käännettyjä RSL-tiedostoja (RenderMan Shading Language) Undersøk kompilerte RenderMan Shading Language(RSL)-filer Aqualung Aqualung Tauoton äänisoitin Musikkspiller uten sangpauser ARandR ARandR Näyttöasetukset Skjerminnstillinger ARAnyM JIT ARAnyM JIT Virtuaalikone JIT CPU -kääntäjällä Virtuell maskin med JIT CPU-kompilator for maks hastighet ARAnyM MMU ARAnyM MMU Virtuaalikone MMU:lla FreeMiNT:lle ja Linux-m68k:lle Virtuell maskin med MMU til FreeMiNT og Linux-m68k ARAnyM ARAnyM Virtuaalikone 32-bittisille Atari-sovelluksille Virtuell maskin for Atari 32-bits applikasjoner ARC-varmennetyökalu ARC-sertifikatverktøy Muuntaa X509- ja PKCS12-varmenteiden välillä Konverterer sertifikater mellom X509 og PKC512 ARC-välipalvelimen luoja ARC proxygenerator Luo lyhytyikäisiä X509-välipalvelinvarmenteita Lag et kortsiktig X509-proxysertifikat ARC - töiden hallinta ARC-jobbhåndtering Hallitse käynnissä olevia Grid-töitä Håndter Grid-jobber som kjører ARC-varastoselain ARC-lagringsutforsker Selaa Gridin varastoresursseja Utforsk Grid-lagringsressurser ARC – töiden lähetystyökalu ARC-jobbinnsendingsverktøy. Lähetä töitä Gridiin Send inn jobber til ARC-rutenettet Ardentryst Ardentryst Sivusta kuvattu fantasiapeli Sidelengsorientert fantasispill Ardesia-työpöytäpiirtotyökalu Ardesia kladdeblokk for skrivebord Lisää huomautuksia suoraan työpöydälle Tegn på skrivebordsskjermen. Ardour - digitaalinen äänityöasema Ardour arbeidsstasjon for digitallyd Nauhoita, miksaa ja masteroi ääntä moniraitaisesti Ta opp, mix og rediger flerspors lyd Ardour3 Ardour3 Arduino – integroitu kehitysympäristö Arduino IDE Luo fysikaalisen laskennan projekteja Lag prosjekter for fysikkberegning Ario Ario MPD-asiakassovellus Klientprogram for MPD Arista-multimediamuunnin Arista Transcoder Muunna multimediatiedostoja sopiviksi eri laitteille Konvertér mulitmedia for alle dine enheter Paketointityökalu Arkiveringsverktøy Ark Ark Arkose - työpöytäsovellusten hiekkalaatikointi Arkose sandkasseverktøy for skrivebordsprogrammer Työpöytäsovellusten hiekkalaatikointi Sandkasse-virtualisering av skrivebordsprogrammer Armagetron Advanced Armagetron Advanced Kolmiulotteinen valopyöräpeli Et «lys-sykkel»-spill i 3D Arora Arora Selaa Internetin WWW-sivuja Surf på nettet Artha Artha WordNetiin perustuva kätevä synonyymisanakirja Hendig ordbok basert på WordNet Artikulate - lausumisen harjoittelu Artikulate taleøving Artikulate Artikulate Advanced Strategic Command Avansert strategisk kommando Puolusta komentopaikkaasi Forsvar din kommando asciijump asciijump dsj-pelin klooni En klone av DSJ-spillet ASEPRITE ASEPRITE Sprite-muokkain Sprite-håndteringsverktøy AssaultCube AssaultCube Realistinen ammuntapeli Realistisk skytespill i førstepersonsperspektiv AstroMenace AstroMenace Asunder-CD-kopioija Asunder CD Ripper Sovellus ääni-CD-levyjen raitojen tallentamiseen WAV-, MP3-, OGG-, FLAC- tai Wavpack-muodoissa Et program som lagrer spor fra en Lyd-CD i WAV-, MP3-, OGG-, FLAC- og/eller Wavpack-format. Asylum Asylum Surrealistinen ammuskelupeli Surrealistisk Plattform Spill Atomitankit Atomic Tanks Tuhoa vastustajasi tankit. Ødelegg motstanderens stridsvogner. Atomix Atomix Molekyyliälypeli Puslespill med molekyler Atris Atris Tetriksen kaltainen peli Tetris-lignende spill Attal Attal Vuoropohjainen strategiapeli Turbasert strategispill Audacious Audacious Kuuntele musiikkia Lytt til musikk Audacity Audacity Nauhoita ja muokkaa äänitiedostoja Spill inn og rediger lydfiler Audex Audex Kaappaa ääniraitoja CD-levyiltä Ripp lydspor fra dine lyd-CD-er Auralquiz Auralquiz Yksinkertainen musiikkivisa GNU/Linuxille Et enkelt musikk-kvissprogram for GNU/Linux Auto Multiple Choice Automatisk flervalg Tee monivalintakyselyjä sekä hallitse automaattista merkintöjen lukemista paperiskannauksista Behandle spørreskjema, med automatisk utfylling fra skannet papir. AutoKey AutoKey Ohjelmoi pikanäppäimiä Definer snarveier for tastaturet AutoKey (KDE) AutoKey (KDE) AutoRenamer Auto-filnavnskifter Tiedostojen automaattinen nimeäminen annettuun järjestykseen Gi nytt navn på filer automatisk for å sortere de i en viss orden Avahin Zeroconf-selain Avahi Zeroconf Nettleser Selaa Zeroconf-varustettuja palveluita verkossa Let etter Zeroconf tjenester tilgjengelig på ditt nettverk Avahin SSH-palvelinselain Avahi SSH-tjenerverktøy Selaa Zeroconf-varustettuja SSH-palvelimia Let etter Zeroconf-aktiverte SSH-tjenere Avahin VNC-palvelinselain Avahi VNC tjenerverktøy Selaa Zeroconf-varustettuja VNC-palvelimia Let etter Zeroconf-aktiverte VNC-tjenere Avidemux (Qt) Avidemux (Qt) Muokkaa videoita Rediger dine videoer Avidemux (GTK+) Avidemux (GTK+) Avogadro Avogadro Monipuolinen molekyylimuokkain Avansert behandler av molekyler AWeather AWeather Edistynyt säätiedotusohjelma Avansert værmeldingsprogram AWS-tilanseuranta AWS-status Näyttää annetun tilin käynnissä olevien EC2-instanssien tilan. Viser status for EC2-instanser som kjører på angitt konto. Axel Axel Edustaohjelma Axelille - kevyelle latausten nopeuttajalle Grafisk Brukergrensesnitt for Axel - enkel nedlastingsakselerator ayttm ayttm "Yhdistynyt GTK-pohjainen viestintäasiakas" «Den sammensatte GTK-meldingsklienten» Nouda ja jaa tiedostoja BitTorrent-P2P-verkossa Last ned og del filer ved bruk av BitTorrent P2P nettverket Vuze Vuze Babiloo Babiloo Sanakirjojen lukuohjelma Applikasjon for å lese ordbøker Back In Time Back In Time Yksinkertainen varmuuskopiointityökalu Enkelt system for sikkerhetskopier Back In Time (pääkäyttäjänä) Tidsreise (root) Bacula-ylläpitotyökalu Bacula administrasjonsverktøy Bacula-ohjauskonsoli Bacula direktørkonsoll Bacula-valvonta Bacula monitor Ilmoitusalueen valvontatoiminto Monitor for varslingsområde Balazar-veljekset Balazar Brothers Kolmiulotteinen seikkailu- ja roolipelaamispeli 3D eventyr og rollespill Balder2D Balder2D Kaksiulotteinen ylhäältä kuvattu ammuntapeli nollapainovoimassa 2D-skytespill i Zero G sett ovenfra B.A.L.L.Z. B.A.L.L.Z. Tasohyppelypeli muutamilla pohtimistehtävillä varustettuna Plattformspill med enkelte elementer av gåter Sähköpostityökalu Epost klient Balsa-sähköpostiohjelma Balsa e-postklient Bangarang Bangarang Mediasoitin Mediespiller Banshee-mediasoitin Banshee Mediaspiller Soita ja järjestele mediakokoelmaasi Spill av og organiser din mediasamling bareFTP bareFTP Siirrä tiedostoja FTP-, FTPS- ja SFTP-yhteyskäytännöillä Filoverføring med FTP, FTPS eller SFTP protokoll Barrage Barrage Jokseenkin tuhoava toimintapeli Et ganske så destruktivt skytespill. Barry Backup Barry sikkerhetskopi Varmuuskopioi ja palauta BlackBerry-kämmentietokoneen tietokantoja Lag og gjenopprett sikkerhetskopi av databaser på håndholdt BlackBerry Barry-työpöytäpaneeli Barry skrivebordspanel Hallinnoi BlackBerry-laitteita keskitetystä graafisesta käyttöliittymästä. Håndter BlackBerry-enheter fra et sentralt grensesnitt Basenji Basenji Siirrettävä mediakokoelmien indeksointiohjelma Et flyttbart volumindekseringsverktøy BaseX XML Database Base XML-database Tutki ja analysoi XML-dataa visuaalisesti Gjør spørringer på og analyser XML-informasjonen din visuelt BASIC-256 BASIC-256 Opi BASIC-ohjelmointikieli nuorille lapsille suunnitellussa ympäristössä Lær BASIC i et miljø tilpasset barn BasKet Note Pads BasKet notisblokk Pitää huolen ideoistasi. Tar vare på idéene dine Bastard Tetris Bastard Tetris Tetris-klooni joka tekee sinut hulluksi Bli avhengig av denne Tetris-klonen Akun seuranta (batmon) Batterimonitor (batmon) Valvo akun tilaa Overvåk batteristatus Akun latausgraafi Batteriladningsgraf Bauble Bauble Sovellus kasvitieteellisten kokoelmien hallintaan Et program for å holde styr på din botaniske samling Beneath A Steel Sky Beneath A Steel Sky Tieteisseikkailupeli karussa post-apokalyptisessä tulevaisuudenkuvassa Et postapokalyptisk eventyrspill satt i framtiden Berusky2 Berusky2 Pelasta ötökät! Redd insektene! Berusky Berusky Sokoban (tm) -tyylinen logiikkapeli Et logikkspill basert på Sokoban BetaRadio-viritin BetaRadio Tuner Helppo tapa kuunnella Internet-radiota Taiwanissa En enkel måte å lytte til nettradio fra Taiwan på. Between Mellom peli tajunnasta ja eristynyeisyydestä spill om bevissthet og isolasjon Bibledit-BibleTime Bibledit-BibleTime Bibledit - BibleTime-käyttöliittymä Bibledit BibleTime-grensesnitt Bibledit-Gtk Bibledit-Gtk Raamattu-editori Bibelredigering Bibledit-Xiphos Bibledit-Xiphos Bibledit - Xiphos-käyttöliittymä Bibledit Xiphos-grensesnitt Helppokäyttöinen opiskelutyökalu Raamattuun Et enkelt verktøy for bibelstudier BibleTime BibleTime BibShelf - kirjojen hallinta BibShelf bokbehandler Kirjakokoelman hallintasovellus Program for behandling av boksamlinger Bibus Bibus Hallitse asiakirjasi viitteitä ja lähteitä hold styr på dine referanser og siteringer i dine publikasjoner Muistiinpanot Notater Kirjoita muistiinpanoja, merkitse tiedostoja! Legg inn notater og merk filer! Biljardi-GL Billard-GL Pelaa biljardipeliä Et billiardspill Biloba Biloba Enimmillään neljän pelaajan verkossa pelattava vuoropohjainen strategialautapeli Fire spillere kan spille dette turbaserte strategispillet over et nettverk Biniax-2 Biniax-2 Värikäs logiikkapeli arkadi- ja taktiikkatiloilla Fargerik logikk spill med arkade og taktikk modus Bino Bino 3D-videotoistin 3D-videospiller Biogenesis Biogenesis keinotekoisen elämän sovellus, joka simuloi eliömuotojen evoluutioon liittyviä prosesseja kunstig liv-program som simulerer prosessene som pågår under evolusjonen av organismer Bitmeter Bitmeter JACK-diagnostiikkatyökalu JACK diagnoseverktøy BitPim BitPim CDMA-matkapuhelintyökalu CDMA-verktøy for mobiltelefon BitStormLite BitStormLite Pieni ja nopea BitTorrent-asiakas En liten og fast BitTorrent klient Bittornado-asiakas Bittornado Klient Bittorrent-asiakas Bittorrent Klient BKchem BKchem Muokkaa kemiallisia rakenteita ja reaktioita Manipuler kjemiske strukturer og reaksjoner Black-Box Black-Box Kristallien etsintä Finn krystallene Blam-syötelukija Blam Nyhetsleser Syötelukija Henter nyheter fra nyhetskilder BleachBit BleachBit Vapauta tilaa ja hallitse yksityisyyttä Ledig plass og bevare personvern Blender Blender 3D-mallinnus, -animaatiot, -renderöinti ja -tuotanto 3D-modellering, animasjon, rendering og postproduksjon Bless-heksaeditori Bless Hex-redigeringsverktøy Muokkaa binääritiedostoja Rediger binærfiler Blinken Blinken Muistipeli Et hukommelsesspill Blob Wars : Blob And Conquer Blob Wars : Blob And Conquer Tehtävä- ja tavoitepohjainen kolmiulotteinen toimintapeli Oppdragsbasert 3D actionspill Blobby Volley 2 Blobby Volley 2 Lentopallo-peli Volleyballspill Bloboats Bloboats Arcade-tyylinen venerallipeli Et arcade-lignende båtspill Blob Wars : Metal Blob Solid Blob Wars : Metal Blob Solid Tehtävä- ja tavoiteperustainen kaksiulotteinen tasohyppelypeli Oppdrags- og objektivbasert 2D-plattformspill Block Attack - Rise of the Blocks Block Attack - Rise of the Blocks Vaihda palikoita yhteensopiviksi Bytt blokker så de samsvarer BlockOut II BlockOut II Pelaa 3D-tetristä Spill Tetris i 3D Blocks Of The Undead Blocks Of The Undead Tetris Attack -klooni aavemaisella pohjavireellä Tetris Attack-klone med skumle undertoner Blogilo Blogilo Bloggausohjelma KDE:lle Bloggklient for KDE Bluefish-editori Bluefish Editor WWW-kehitystyökalu Redigeringsverktøy for nettutvikling Bluetooth-hallinta Håndtering av Bluetooth Blueman bluetooth-hallinta Blueman Bluetooth-behandler Bluemindo Bluemindo Erittäin yksinkertainen, mutta tehokas äänisoitin, joka on kirjoitettu Python/PyGTK:lla käyttäen GStreameria. En enkel og kraftig lydspiller som er programmert i Python/PyGTK, og bruker Gstreamer. BlueProximity BlueProximity Bluetile Bluetile BlueWho BlueWho Tietoa ja ilmoitukset havaituista Bluetooth-laitteista Informasjon og meldinger om nyoppdagede bluetooth enheter bmon bmon Kaistankäytön valvonta Båndbreddeovervåkning Boa-rakennin Boa-kontruksjonsverktøy Ripeän sovelluskehityksen (RAD) työkalu Pythonille ja WxWindowsille RAD Verktøy for Python og WxWindows Boat Scenario Båtscenario Kilpailutilanteen piirtämistyökalu Race scenario tegneverktøyet Lisäosat Programtillegg Sisältökauppa Plasma Activelle Innholdsbutikk for Plasma Active primavera primavera BOINC-hallinta BOINC-håndtering Aseta tai valvo BOINC-ydinasiakasta Konfigurer og overvåk en BOINC kjerneklient Bokken Bokken Käänteissuunnitteluohjelmisto Verktøy for omvendt konstruksjon Pommittaja Bomber Pommituspeli Bombespill Bomberclone Bomberclone Pelaa Bomberman-tyylistä peliä Spill et Bomberman likt spill Bombono DVD Bombono DVD DVD-levyjen luontiohjelma DVD forfatter program bookletimposer bookletimposer Asemoi PDF-asiakirjoja luodaksesi vihkosia Slå sammen PDF-dokumenter for å lage brosjyrer BOSSA BOSSA Ohjelmoi Atmelin SAM ARM -mikrokontrollereita Programmer Atmels SAM ARM-mikrochip-er Bos Wars Bos Wars Taistele selviytyäksesi Kampen for overlevelse Pomppu - nälkäinen kani Bouncy the Hungry Rabbit Syö herkullisia kasviksia puutarhassa (peli pienille lapsille) Spis deilige grønnsaker i hagen (et spill for små barn) Bovo Bovo Viisi rivissä -lautapeli Fem på rad bpython bpython Käyttöliittymä python-tulkkiin Et interessant grensesnitt for python fortolker Braindump Hjernedump Brain Party Hjernetrim 36 pulmapeliä koko perheelle 36 puslespill for hele familien Luo ja kopioi CD- ja DVD-levyjä Lag og kopier CDer og DVDer Brasero-levynkirjoittaja Brasero brenneprogram Brewtarget - oluen panemisohjelma Brewtarget Olutlaskin Ølkalkulator Briquolo Briquolo OpenGL-pohjainen breakout-klooni Et OpenGL-utbrudd Brp-pacu Brp-pacu Äänien analysointi Lydanalyse Brutaali shakki Brutal Sjakk Pelaa 3D-shakkia pelinappuloiden heijastuksilla Spill 3d sjakk med refleksjon av sjakkbrikker Taistelutankit Battle Tanks Nopeatempoinen kaksiulotteinen tankkipelihallipeli moninpeli- ja jaettu näyttö -tiloin Rask todimensjonal arkadespill med mulighet for flere spillere over nettverk eller delt skjerm. Bubin veljekset The Bub's Brothers Tapa pahat viholliset saalistamalla heidät kupliin ja murskaamalla ne Ødelegg fiender ved å fange disse i bobler og ødelegg disse. Ötökkäliiskaus Kverk insekter Liiskaa ötökät ennen kuin ne imevät vertasi Knus insektene før de suger opp alt blodet ditt Bugsx Bugsx Kehitä biomorfeja käyttäen geneettisiä sääntökokoelmia Utvikle biomorphs ved bruk av generiske algoritmer Järjestelmän käynnistyksen hallinta Oppstartsinnstillinger Graafinen ajotasojen asetusohjelma Grafisk verktøy for oppstartskonfigurasjon BurgerSpace BurgerSpace Hampurilaisten heittopeli Et hamburger-knusings-spill Buxon Buxon SIOC-keskustelualueiden selain sioc:forumutforsker Buzztard-musiikkieditori Buzztard Musikkredigering Muokkaa buzztard-kappaletiedostoja Rediger buzztard sangfiler bygfoot bygfoot Jalkapallon valmennuspeli Et fotballmanager-spill Byobu-pääte Byobu-terminal Edistynyt komentorivi sekä tekstipohjainen ikkunoiden hallinta Avansert kommandolinje- og tekstvinduhåntering BZFlag BZFlag Taistele vihollistankkeja vastaan Slåss mot fiendtlige tanks Bazaar Explorer Bazaar Utforsker Graafinen Bazaar-versionhallinnan sovellus Grafisk grensesnitt for å bruke Bazaar Cadabra Cadabra Algebraohjelmisto kenttäteorian ongelmien ratkaisemiseen Databasert algebrasystem for feltteori-problematikk Cain Stokk kemiallisten reaktioiden simulointia simuleringer av kjemiske reaksjoner MacSlow:n Cairo-kello MacSlow's Cairo-Clock erityisen hieno analoginen kello en nydelig analog klokke Cairo-Dock Cairo-Dock Kevyt ja hyvännäköinen telakka työpöydälle. En lettdrevent og pen dokk og småprogrammer til skrivebordet. calibre calibre E-kirjojen kirjaston hallinta E-bok bibliotekverktøy E-kirjojen lukuohjelma E-bokviser Calligra Calligra Calligra Active Calligra Active Calligra Author Calligra forfatter Kirjoita e-kirjoja ja tekstikirjoja Skriv e-bøker og lærebøker Calligra Flow Calligra flyt Vuokaavio- ja diagrammimuokkain Redigering av flytskjema og diagrammer Plan Plan Projektinhallinta Prosjektstyring Plan - työpakettien hallinta Plan WorkPackage-behandling Calligra-taulukot Calligra Sheets Luo taulukkolaskenta-asiakirjoja Bruk regneark Calligra Stage Calligra Stage Luo esitysasiakirjoja Skriv presentasjons-dokumenter Calligra Words Calligra Words Kirjoita asiakirjoja Skriv dokumenter Camera Kamera Kamerasovellus Kameraprogram Lataa tiedostoja digikamerastasi. Last inn filer fra ditt digitalkamera Kameravalvonta Kameraovervåkning CamiTK-imp CamiTK-imp Camorama-webkamerakatselin Camorama Nettkamera Visning Näytä, muokkaa ja tallenna kuvia webkamerasta Vis, rediger og lagre bilder fra et nettkamera Canorus Canorus Vapaa, uuden sukupolven partituurimuokkain Fri nestegenerasjons multiplattform noteredigering Cantata Cantata Musiikkisoitinasiakasohjelma Musikkavspiller-klient Cantor Cantor Graafinen käyttöliittymä useille matemaattisille ohjelmistoille KDE-grensesnitt for matematikk-programmer Cardpeek Kortkikking Työkalu älykorttien sisällön lukemiseen Et verktøy som leser innholdet på et smartkort Aivokuoren pinnan uudelleenrakentamis- ja visualisointityökalu Rekonstruksjon og visualisering av kortikale overflater Caret Caret CaRMetal CaRMetal CaRMetal - interaktiivinen geometria CaRMetal interaktiv geometri Wordview, Microsoft doc -tiedostojen katselin Wordview Microsoft doc-viser Microsoft doc -tiedostojen katselin Microsoft .doc-dokumentviser Catfish-tiedostonhaku Catfish filsøking Hae tiedostojärjestelmästä Søk gjennom filsystemet Bibliografinen viitteiden vientityökalu Bibliografisk verktøy for utdrag av referanser cb2Bib cb2Bib Cbrpager Cbrpager Katselin sarjakuva-arkistoille Visning for arkiv av tegneserier CdCat CdCat Levyjen ja data-arkistojen hallintatyökalu Disk- og dataarkiveringsverktøy Cecilia Cecilia Äänisynteesi- ja äänen signaalikäsittely-ympäristö Lydsyntese og prosesseringsmiljø for lydsignaler Ceferino Ceferino Pelasta lehmät! Redd kyrene! Celestia (GLUT) Celestia (GLUT) Tutki maailmankaikkeutta tällä yksityiskohtia täynnä olevalla avaruussimulaatiosovelluksella Utforsk universet med denne detaljerte simulatoren Celestia (GNOME) Celestia (GNOME) CellWriter CellWriter Ruudukkosyötteinen käsialan tunnistava syöttöpaneeli Rutenett-basert håndskrivningspanel Cenon Cenon Käyttöliittymä CVS:lle CVS-grensesnitt Cervisia Cervisia Cgoban Cgoban Pelaa Go:ta ihmis- tai tietokonevastustajia vastaan Spill Go mot menneskelige og simulerte motstandere Merkkikartta Tegnkart Merkkikartta (GNUstep-ympäristöön) Tegnkart for GNUstep Järjestelmän testaus Systemtesting Testaa järjestelmän Ubuntu-yhteensopivuus. Sjekk om systemet ditt kan brukes med Ubuntu. CheckGMail SjekkGMail Gmail-sähköpostien ilmoittaja Gmail Varsling Muikku-valokuvakoppi Cheese webkamera Ota valokuvia ja videoita hauskoilla graafisilla efekteillä nettikamerallasi Ta bilder og ta opp video fra ditt nettkamera med morsomme effekter Chemtool Chemtool Piirrä ja tee laskelmia kemiallisista rakenteista Tegn og gjør kalkuleringer på kjemiske strukturer CherryTree Kirsebærtre Hierarkinen muistiinpanoväline Hierarkisk notatskriving ChessX ChessX Shakki-tietokanta Sjakkdatabase Lastenleikkiä Barnelek Opettavainen pelipaketti lapsille En pakke med læringsspill for små barn kiinalainen kalenteri kinesisk-kalender Kiinalainen kuukalenteri Kinesisk månedskalender CHIRP CHIRP CHIRP - radio-ohjelmointityökalu CHIRP verktøy for radioprogrammering Chocolate Doom Dommedagssjokolade Vanhakantainen Doom-lähdekoodisovitus Konservativ omskrivning av Doom-kildekoden Chocolate Doom - asetukset Chocolate Doom-oppsett Asetustyökalu Chocolate Doom -pelille Oppsettverktøy for Chocolate Doom Choqok Choqok Mikrobloggausohjelma Mikroblogg-klient Chromium-selain Chromium Nettleser Lue Internetin WWW-sivuja Tilgang til internet Avaa uusi ikkuna Åpne et nytt vindu Avaa uusi ikkuna incognito-tilassa Åpne et nytt vindu i sporløs modus Avaa uusi ikkuna käyttäen väliaikaista profiilia Åpne et nytt vindu med en midlertidig profil Chromium B.S.U. Chromium B.S.U. Vierivä avaruusammuskelu Rullende verdensrom-skytespill Circus Linux! Circus Linux! Heittele klovneja ennen kuin he tippuvat ja osu heillä ilmapalloihin Kast klovnene før de faller, og treff ballongene med dem. Cirkuit Cirkuit Ohjelma virtapiirien ja diagrammien piirtämiseen Et program for tegning av kretser og diagrammer CLAM Chordata CLAM Chordata MP3/OGG/Wav-kappaleiden sointuanalysoija MP3/OGG/WAV-analysering av akkordtoner Analysoi sointuja (Chordata) Analyser akkorder (Chordata) CLAM-verkkomuokkain CLAM nettverksredigering Äänityökalu käsittelyverkkojen rakentamiseen - yhdistä toimintolaatikoita yhteen verkkojen muodostamiseksi Et lydverktøy som bygger prosesseringsnettverk ved å koble sammen funksjonsbokser Muokkain (NetworkEditor) Rediger (Nettverksredigering) CLAM Prototyper CLAM prototyper Suorittaa äänenkäsittely-ytimen Qt-käyttöliittymän alla Kjører en lydprosesseringskjerne under et QT designer-grensesnitt Prototyper-ohjelman suoritus Kjør med Prototyper ClamTk ClamTk Virusten torjunta... Søk etter virus... Clamz MP3 -lataaja (komentorivi) Clamz MP3-nedlasting (kommandolinje) Lataa MP3-tiedostoja AmazonMP3.com-palvelusta Last ned MP3-filer fra AmazonMP3.com ClassicMenu-ilmaisinsovellus Klassisk menyindikator Ilmaisinsovelma, joka näyttää Gnome Classic -päävalikon Indikator-miniprogram som viser den klassiske hovedmenyen for Gnome Claws-sähköposti Claws e-post Kevyt ja nopea sähköpostiohjelma (GTK+) Lettbeint og rask postklient basert på GTK+ Clementine Clementine Toista musiikkia ja Last.fm:ää Spiller musikk fra last.fm-strømmer Toista Spill av Keskeytä Pause Pysäytä Stopp Edellinen Forrige Seuraava Neste Päivitysten hallinta Oppdateringsverktøy Päivitysten hallinta Click-paketeille Oppdateringsverktøy for klikkpakker Clinica Clinica Potilastietojen hallintaohjelma Legejournal-håndtering Luo uusi potilas Registrer ny pasient Näytä kalenteri Vis kalenderen ClipIt ClipIt Leikepöydän hallitsija Utklippstavle-behandler CLIPS CLIPS Järjestelmätyökalu asiantuntijoille Ekspert systemverktøy Clustal X Clustal X Useiden nukleotidi- ja peptidisekvenssien kokonaisrinnastaminen sekä fylogeneettinen analyysi Global flernukleotid- og peptidsekvensoppstilling, og fylogenetisk analyse. ClusterSSH ClusterSSH Hallitse useita SSH- tai RSH-istuntoja yhdestä syöteikkunasta Kontroller flere ssh eller rsh økter fra et enkelt vindu for inndata Coccinella Coccinella Viestintätyökalu, joka sisältää valkotaulun Kommunikasjonsverktøy med innebygd tavle code-aster-gui code-aster-gui Graafinen komentomuokkain Code_Asterille Grafisk kommando-redigering for Code_Aster. Code::Blocks-kehitysympäristö (IDE) Code::Blocks IDE Asetuksiltaan runsas ja laajennettavissa oleva integroitu kehitysympäristö Konfigurerbar og utvidbar integrert utviklingsmiljø CodeLite CodeLite CodFis CodFis Laskee italiaisia verokoodeja Beregner italienske regnskapskoder Colobot Colobot Tee valloituksia boteilla Koloniser med roboter ColorCode Fargekode MasterMind-koodinmurtopelin edistynyt klooniversio En avansert klone av kodeknekkings-spillet MasterMind ICC-profiilien asentaja Installering av ICC-Profiler Asenna ICC-väriprofiileja Installer ICC-profiler Väri Farge Hallitse laitteiden värinkorjausta Håndter fargekorrigering av enheter CCMX-lataaja CCMX-laster Muunna ColorHug-laitteen kalibrointimatriiseja Gjør endringer i kalibreringsmodellene på ColorHug-enheten ColorHug-ohjekirja ColorHug-dokumentasjon ColorHug -näytön värikalibroijan ohjekirja Dokumentasjon av skjermfarge-analytikeren ColorHug Laiteohjelmiston päivittäjä Fastvare-oppdaterer Päivitä ColorHug-värikalibroijan laiteohjelmisto Oppdater fastvaren på ColorHug-fargemåleren colorname fargenavn Comix Comix Compiz Compiz Compiz-asetusten hallinta CompizConfig innstillingsbehandler Muuta Compizin asetuksia CompizConfigilla Sett opp Compiz med CompizConfig Composite Sammensatt Sekvensseri live-esiintymisiin Live-fremføringssekvenser Conduit-synkronisointi Conduit Synkronisering Synkronisointi Gnomelle Synkronisering for GNOME ConfClerk ConfClerk Ilman verkkoyhteyttä käytettävä konferenssin aikataulun laadintaohjelma Planlegging av frakoblet konferanse Debian-asetukset Debian-oppsettsbehandler Tee pakettien asetuksia uudelleen Sett opp pakkene dine på nytt Congruity Congruity Connectagram Connectagram Luokkahuoneen hallinta Klasseromskontroll Opettajan työkalu luokkahuoneen tietokoneiden hallintaan Verktøy for lærer til å kontrollere datamaskiner i klasserommet Converseen Converseen Muunna suuria määriä kuvia kerralla Buntvis konvertering av bilder Muunna kaikki ConvertAll Muunna yksikköjen välillä Konverter mellom ulike enheter CoqIDE-todistusapulainen CoqIDE rettskrivningsassistent Graafinen käyttöliittymä Coq-todistusapulaiselle Grafisk grensesnitt for Coq proof-assistenten Cordova-esimerkki - QRCodeScanner Cordova Example QR-kodeskanner cordova-ubuntu-tests cordova-ubuntu-tests Cortina Cortina Hallitse työpöydän taustakuvia Organiser dine skrivebordsbakgrunner Cowbell - musiikin järjestelijä Kubjelle Musikk Organiserer Sovellus musiikin järjestelemiseen ja metatietojen hallintaan En elegant musikkorganiserer CQRLOG CQRLOG Kehittynyt lokiohjelmisto hamradio-toimijoilta Avansert loggføringsprogram for amatørradio-operatører Crack Attack Crack Attack Tetris Attack -pelin kaltainen pulmapeli Puslespill som ligner Tertis Attack Dungeon Crawl Dungeon Crawl Melange Melange Vimpaimia työpöydälle Skjermelementer til skrivebordet Criticalmass Criticalmass Pelaa galaxian-tyylistä ammuskelupeliä Et galaxian-lignende skytespill Critterding Critterding Kolmiulotteinen petrimaljauniversumi, joka simuloi keinotekoisen elämän evoluutiota Petriskål-univers i 3D som demonstrerer utvikling av kunstig liv Crossfire GTK -asiakasohjelma V2 Crossfire GTK Client V2 Asiakasohjelma Crossfirelle, moninpelattavalle graafiselle rooli- ja seikkailupelille. Klient for CrossFire, et grafisk flerspiller rolle- og eventyrspill CRRCsim CRRCsim Lentosimulaattori En flysimulator Cryptkeeper Cryptkeeper Kanuunalyönti Cannon Smash Kolmiulotteinen pöytätennispeli 3D bordtennis spill CTSim laskennallisen tomografian simulaattori Simulator for CTSim-beregnet tomografi Simuloi laskennallisen röntgentomografian prosessia Simuler røntgen-basert tomografi Cultivation Kultivering Peli, jonka aiheena on vuorovaikutus puutarhuriyhteisössä Spill som handler om interaksjoner i et gartnersamfunn Curtain Gardin Näytä ja siirrä verhoa työpöydällä Vis og flytt en gardin på skrivebordet CuteCom CuteCom Sarjaterminaali Seriell terminal CuteSDR CuteSDR IQ-radiodatan spektrinäyttö ja demodulaattori Spektrumviser og demodulator av IQ-radiodata Cuyo Cuyo Pelaa tetriksen kaltaista useilla tasoilla varustettua peliä Spill en tetris-klone med mange nivåer Cycle Syklus Cyclograph GTK Cyclograph GTK Piirtää pyöräilyreittien kaavioita Legger opp sykkelruter. Cyclograph GTK3 Cyclograph GTK3 Cyclograph Qt Cyclograph Qt Cynthiune Cynthiune Vapaa ja romanttinen musiikkisoitin En gratis og romantisk musikkspiller Cytadela Cytadela vanha kunnon ensimmäisen persoonan räiskintäpeli godt, gammeldags førstepersons skytespill D-Feet D-Feet Jäljitä D-Bus-sovellusten virheitä Feilsøking i D-Buss-programvaren D-RATS D-RATS D-STAR Kommunikaatiotyökalu D-STAR kommunikasjonsverktøy D-RATS Karttojen lataaja D-RATS kartnedlasting D-RATS Toistaja D-RATS-gjentaker Descent 1 Descent 1 Descent 2 Descent 2 Reaaliaikainen valvontaohjelmisto Programvare for sanntidsovervåking DaemonFS DaemonFS Päivänkakkara-soitin Daisy-spiller DAISY Books-soitin Spiller for DAISY-bøker Darkroom Darkroom Raakakuvien muunnin RAW bildekonverterer Järjestä ja organisoi kuvia digikameroista Organiser og utvikle bilder fra digitale kameraer Darktable Photo Workflow-ohjelmisto Darktable programvare for fotoarbeid Dasher Dasher Syötä tekstiä ilman näppäimistöä Skriv inn tekst uten et tastatur dc-qt dc-qt Graafinen käyttöliittymä Direct Connect -yhteyskäytännölle GUI for Direct Connect Protokoll dconf-muokkain dconf redigeringsprogram Muokkaa suoraan koko asetustietokantaasi Rediger hele oppsettsdatabasen direkte Data Display Debugger Feilsøking med datavisning Graafinen virheenjäljityksen käyttöliittymä Grafisk feilsøkingsgrensesnitt Debian-pakettikatselin Debian Pakkevisning Debianin pakettitiedostojen katselin Verktøy for visning av Debian-filer Debian-pikaohje Debian-referanse Debian-pikaohje Debian referanseguide Decibel-musiikkisoitin Decibel Audio Spiller Yksinkertainen musiikkisoitin En enkel lydspiller Mikroblogi Mikroblogg Aktiivinen Twitter- & Identi.ca -asiakasohjelma Aktiv Twitter- og Identi.ca-klient Uutislukija Nyhetsleser Uutissyötteen lukija tableteille En nyhetsleser for trykkbaserte nettbrett Pingviinipuolustus Defendguin Pelasta pingviinit Redd pingvinene Varmuuskopiot Sikkerhetskopier Muuta varmuuskopioinnin asetuksia Endre innstillinger for sikkerhetskopiering Varmuuskopiointi Ta sikkerhetskopi Paranna värejä ja kontrastia forbedre farge og kontrast Dellin ajuriasennus Dell driverinstallasjon Dell-palautus Dell gjennoppretting Deluge-BitTorrent-asiakas Deluge BitTorrent Klient Lataa ja jaa tiedostoja BitTorrentin avulla Last ned og del filer med BitTorrent GNU Denemo GNU Denemo Muokkaa musiikillisia partituureja Rediger musikknoter DeskScribe DeskScribe Työpöytäkäyttäjän toimien lokiinkirjaustyökalu Skrivebord loggverktøy for aktivitetene til brukere Desktop Webmail Skrivebord Webmail Luo sähköpostiviestejä selaimessa Skriv epost i nettleseren Luo uusi viesti Skriv en ny melding DesktopNova-Tray DesktopNova-kurv DesktopNovan ilmoitusalueen kuvake Et hjørneikon for DesktopNova DesktopNova DesktopNova Vaihda taustakuvaa automaattisesti Endrer bakgrunnsbildet ditt automatisk DeSmuME (Gtk) DeSmuME (Gtk) Nintendo DS -emulaattori Nintento DS emulator DeVeDe DVD- ja CD-luontisovellus DeVeDe videosnekring for DVD og CD Mahdollistaa kodin DVD-soittimilla toistettavien video-CD- ja DVD-levyjen luomisen Verktøy for å lage CD-er og DVD-er, passer godt til brukes med vanlige DVD-spillere Devhelp Devhelp Kehittäjän ohje -ohjelma Støtte- og hjelpprogram for utviklere DFF DFF Digital Forensics Framework Digitalt dataanalyseverktøy Työpöydän Flickr-järjestelijä Flickr-verktøy Työpöydän Flickr-järjestelijä Gnomelle Flickr-verktøy for Gnome Dia Dia Muokkaa kaavioita Rediger dine diagrammer Puhelin Ringer Puhelinsovellus Anropsprogram Dianara Dianara pump.io-yhteensopiva sosiaalisen verkkojen ohjelma En pump.io-klient for sosiale nettverk Dicompyler Dicompyler Säteilyterapian tutkimusalusta Forskningsplatform for stråleterapi Sanakirjojen lukija Online Ordbok Sanakirja-asiakas GNUstepille En ordbok som leter opp ord på nettet DiffPDF DiffPDF Vertaa kahta PDF-tiedostoa toisiinsa Sammenlign to PDF-filer Diffuse-yhdistämistyökalu Diffuse Fusjonsverktøy Graafinen työkalu tekstitiedostojen yhdistämiseen ja vertailuun Et verktøy for å slå sammen og sammenligne tekstfiler digiKam digiKam Hallitse valokuvia ammattimaisesti tämän avoimen lähdekoodin ohjelman voimin Håndtér dine fotografier som en proff - med kraften av åpen programvare Dillo Dillo Erittäin kevyt selain Lettdreven nettleser DIN Is Noise DIN Is Noise Musikaalinen soitin Et musikkinstrument Dino Dino Integroitu MIDI-editori ja sekvensserimoottori Integrert motor for redigering av MIDI-pianorull Diodon Diodon GTK+-pohjainen leikepöydän hallinta GTK+ håndtering av utklippstavle dispcalGUI dispcalGUI Graafinen käyttöliittymä Argyll CMS -näytönkalibrointityökaluille Et grafisk brukergrensesnitt for skjermkalibreringsverktøyet Argyll CMS Distcc-valvonta distcc-monitor Hajautettujen kääntämistehtävien graafinen näkymä Grafisk visning av distribuerte kompileringsoppgaver DjView4 DjView4 DjVu-katselin DjVu visningsprogram djvusmooth djvusmooth Graafinen muokkain DjVu:lle Grafisk redigering for DjVu dkopp dkopp Täysi ja lisävarmuuskopio DVD:lle vahvistuksella Full og stegvis sikkerhetskopiering til DVD med verifisering Dlume Dlume Yksinkertainen ja helppokäyttöinen osoitekirja Enkel og brukbar adressebok docbook2odf docbook2odf Tee muunnoksia OpenDocument-muotoon Konverter til OpenDocument Docky Docky "Hienoin telakkasovellus mitä rahalla ei saa." Det fineste samlevinduet som ikke kan kjøpes. Dodgin' Diamond 2 Dodgin' Diamond 2 Pieni ammuskelupeli yhdelle tai kahdelle pelaajalle Et lite « shoot-'em-up»-arkadespill for én eller to spillere. Dolibarr ERP ja CRM Dolibarr ERP & CRM Helppokäyttöinen ERP- ja CRM-hallintaohjelma pienille ja keskisuurille yrityksille tai yhdistyksille. Brukervennlig ERP- og CRM-system for små og mellomstore bedrifter og stiftelser Dolphin Dolphin Tiedostonhallinta Filbehandler Dooble Dooble Dopewars Knark-krig dopewars-huumediilauspeli Narko-handel-spillet Knark-krig DOSBox-emulaattori DOSBox Emulator Aja vanhoja DOS-sovelluksia Kjør gamle DOS programmer DOS-emulaattori DOS emulator "dosemu"-DOS-emulaattori DOS emulator "dosemu" Do'SSi Zo'la Do'SSi Zo'la Isola-peli hienoilla grafiikoilla Isola-spill med fin grafikk Double Commander Double Commander Dozzaqueux Dozzaqueux Kemiallisten seosten simulaattori Simulator for kjemiske blandinger Dragon-soitin Dragon Player Videosoitin Videoavspiller Drascula: The Vampire Strikes Back (Français) Drascula: vampyren tar hevn (Français) DRAWxtl DRAWxtl Piirrä kristallirakenteita Vis krystallstrukturer Dreamchess Dreamchess Kolmiulotteinen shakkipeli 3D sjakkspill DreamPie DreamPie Vuorovaikutteinen Python-komentokehoite Et interaktivt Python-skall Dr.Geo Dr.Geo Dr.Geo-matematiikkatyökalu Dr.Geo Matematikk Verktøy 3D-kiihdytys 3D Akselerasjon Muuta 3D-kiihdytyksen asetuksia Endre valg for 3D akselerasjon Driftnet Driftnet Poimii ja näyttää kuvia verkkoliikenteestä Velger og viser bilder av nettverkstrafikk Drivel-päiväkirjamuokkain Drivel Journalredigering Päivitä ja muokkaa verkkopäiväkirjaa Oppdater og behandle din journal på nett DrPython DrPython drumkv1 drumkv1 Drumstick- rumpukehikko Drumstick trommerutenett Drumstick MIDI-soitin Drumstick MIDI-spiller Drumstick virtuaalinen piano Drumstick virtuelt piano alevt alevt Tekstitelevision selain Teletext-nettleser DVBcut DVBklipp Leikkaa DVB-virtoja Klipp i DVB-strømmer DVCS-Autosync DVCS-Autosynk Synkronoi tiedostojasi useiden tietokoneiden välillä versionhallintaohjelmistolla (oletuksena Git) Synkroniser og del opp filene dine i versjoner på tvers av datamaskiner, med distribuert versjonskontroll (med Git som standard) Dvd95 Converter Dvd95 Konverterer Muunna DVD9 DVD5:ksi Konverter en DVD9 til DVD5 dvdisaster dvdisaster Ylimääräinen suoja virheiltä CD/DVD-medioille Ekstra feilsikring for CD-/DVD-medier dvd::rip queue dvd::rip-kø Jonotyökalu dvd::rip-projekteille Sett dvd::rip-prosjekter i kø dvd::rip dvd::ripp Kopioi DVD:itä Rip DVD-er DVD Styler DVD-stilsetting Video-DVD-levyjen tuotanto Video DVD Produksjon dwb dwb Pieni ja nopea webkit-selain Liten og rask webkit-nettleser Debianin ohjeiden selausohjelmisto Debian dokumentasjonsvisning OpenDX Data Explorer OpenDX Datautforsker Visualisoi tieteellistä, teknistä ja analyyttistä dataa Visualiser vitenskaplig, ingeniør og analytisk data Enlightenment-tiedostonhallinta Enlightenment filhåndtering Enlightenmentin mukana tuleva tiedostojen hallinta Verktøy for filhåndtering fra Enlightenment Suunnittelu piirilevyjä Utform et kretskort. Eagle Ørn EasyChem - kemiallisten rakenteiden editori EasyChem Kjemisk struktur-verktøy Luo korkealaatuisia kemiallisia kaavoja Lag kjemiske formler av høy kvalitet easyMP3Gain easyMP3Gain Graafinen edusohjelma mp3gain-, vorbisgain- ja aacgain-ohjelmille Et grensesnitt for mp3gain, vorbisgain and aacgain Easystroke - eleiden tunnistin Easystroke Bevegelsesgjenkjenning Hallitse työpöytää hiirieleillä Kontroller skrivebordet ditt gjennom musebevegelser Tietoja Om Ota käyttöön Aktiver Pois käytöstä Deaktiver Lopeta Avslutt EasyTAG EasyTAG Muokkaa äänitiedostojen metatietoja Redigere lydfilers metadata eboard eboard Graafinen shakkilautaohjelma Et grafisk sjakkbrett program eBook-ääneenpuhuja E-bokoppleser Puhuva e-lukija Snakkende Ebok-leser ebook2cw ebook2cw Muuntaa e-kirjoja Morse-koodattuun MP3/OGG -muotoon Konverterer e-bøker til Morse-MP3-er/-OGG-er Ebumeter Ebumeter EBU-R128 mukainen melumittari JACK:lle Lydmåler for JACK, i henhold til EBU-R128 EBView EBView EPWING CD-ROM -sanakirjakatselin EPWING CD-ROM ordbokvisning Ecere IDE Ecere IDE Eclipse Eclipse Eclipse – integroitu kehitysympäristö Eclipse Integrert Utviklingsmiljø EdenMath EdenMath Tieteellinen laskin En vitenskapelig kalkulator Edubuntun valikkomuokkain Edubuntu-menyredigering Käynnistä LTSP-Live Start LTSP-live Käynnistää LTSP-palvelimen live-CD-levyltä Starter en LTSP-tjener fra live-CD-en EekBoek EekBoek Kirjanpito-ohjelmisto pk-yrityksille Bokføringsprogram for små og mellomstore bedrifter Efax-gtk Efax-gtk Graafinen edustaohjelma efax-faksiohjelmalle Grensesnitt for efax faxprogram Eficas Eficas eFTE eFTE Nopea ja laajennettava ohjelmoijan tekstieditori Rask, utvidbar tekstredigerer for utviklere Eiciel Eiciel Näytä tai muuta tiedostojen tai hakemistojen ACL- ja User Extended Attributes -tietoja Vis eller endre ACL- og brukerutvidete attributter på filer og mapper Einstein Einstein "Einsteinin pulmapelistä inspiraationsa saanut pulmapeli" Puslespill inspirert av Einsteins puslespill EiskaltDC++ Gtk3 EiskaltDC++ Gtk3 Jaa tiedostoja DC++-vertaisverkossa Del filer over DC++ nettverket EiskaltDC++ Gtk EiskaltDC++ Gtk EiskaltDC++ Qt Mini EiskaltDC++ Qt Mini EiskaltDC++ Qt EiskaltDC++ Qt Ekiga-ohjelmistopuhelin Ekiga softphone Ole yhteydessä ihmisiin internetin kautta Snakk med og se folk over nettet electric elektrisk Sähköalan CAD-järjestelmä CAD-system for elektro Kevyt Bitcoin-asiakas Lett Bitcoin-klient Electrum-bitcoinlompakko Electrum Bitcoin-lommebok ELinks-selain ELinks Web Browser Selaa WWW-sivuja tekstitilassa Utforsk nettet i tekstmodus ELKI ELKI Tiedonlouhinta-algoritmien kehitysalusta Utviklingsrammeverk for datautvinning GNU Emacs 23 GNU Emacs 23 Näytä ja muokkaa tiedostoja Les og rediger filer GNU Emacs 24 GNU Emacs 24 Sähköpostimuistutin E-postpåminnelse Aseta/muokkaa henkilökohtaisia sähköpostimuistutuksia Sett opp/endre dine personlige e-post-påminnelser EMBOSS Explorer EMBOSS Utforsker Käynnistää oletusselaimen paikallisella EMBOSS Explorer -WWW-sivustolla. Åpner den lokale EMBOSS Utforsker-nettsiden i din valgte nettleser. emelFM2 emelFM2 Kaksipaneelinen Gtk+2-tiedostonhallinta 2-panels Gtk+2 filbehandler Emerillion karttaohjelmisto Emerillon kartviser Selaa karttoja Bla igjennom kart emesene emesene MSN:ää, Gtalkia ja Facebookia tukeava pikaviestinohjelma Lynmeldings-klient for MSN, Gtalk og Facebook Avaa uusi instanssi Åpne en ny instans emma emma MySQL-hallinnan apulainen MySQL behandlingsassistent Empathy-pikaviestin Empathy nettprat Keskustele käyttäen Google Talkia, Facebookia, MSN:ää ja monia muita palveluja Bruk lynmeldinger på Google Talk, Facebook, MSN og mange andre pratetjenester EMPCommand EMPCommand monikosketus ja -ampumapeli 2D:nä trykk og skyt-spill i 2d VMS Empire VMS Empire emu8051 emu8051 intel 8051 -emulaattori intel 8051-emulator Encuentro Encuentro Enemylines3 Enemylines3 puoliabstrakti pelaajan näkökulman kolmiulotteinen ammuntapeli halv-abstrakt førstepersons 3d-skytespill Enemylines7 Enemylines7 kolmiulotteinen pelaajan näkökulman ammuntapeli førstepersons 3d-skytespill Poimi tietoja kuvaajista Trekk ut informasjon fra grafer Enigma Enigma Paljasta kivipareja siirtyessäsi esteiden lomassa marmorikuulalla Avdekk par av steiner mens du forflytter deg gjennom hindre med en klinkekule Entagged Entagged Merkintöjen muokkaaja Tagg-redigering Entangle Entangle Kuvakatselin Bildevisning Selaa ja kierrä kuvia Bla gjennom og roter bilder Epigrass Epigrass Epidemiasimulaattori Epidemi-simulator Epiphany-selain Epiphany nettleser Selaa Internetin WWW-sivuja Besøk nettsider Epiphany Epiphany Kerää arvokkaita mineraaleja, välttäen putoavia kivenjärkäleitä ja pommeja Samle verdifulle mineraler, og unngå fallende steiner og bomber Epoptes Epoptes Epoptes – tietokonehuoneen ylläpitotyökalu Epoptes administrasjon av datamaskin-lab Eqonomize! Eqonomize! Henkilökohtainen taloushallinta Få kontroll på din personlige økonomi Eric - integroitu Python-kehitysympäristö Eric python IDE Runsailla ominaisuuksilla varustettu integroitu kehitysympäristö Pythonille Python IDE med full funksjonalitet eSpeak-puhesyntetisaattori eSpeak talesyntese Mahdollistaa tekstin lukemisen ääneen La datamskinen lese tekst for deg Esperanza Esperanza XMMS2-asiakas, joka pyrkii olemaan sekä ominaisuuksiltaan runsas että helppokäyttöinen XMMS2-klient med med mål om best mulig funksjonalitet og brukervennlighet EtherApe EtherApe Graafinen verkon valvonta Grafisk nettverksovervåking etm_qt etm_qt eToys eToys Mediarikas pienoismallien ja simulaatioiden rakennusväline ja toteutustyökalu Et medierik modellerings-, simulerings- og konstruksjonssett samt godkjenningsverktøy Ettercap Ettercap Eat The Whistle Spis Fløyten Kolikkopelin tyylinen jalkapallopeli fotballspill i arkadestil Euler Euler Interaktiivinen matematiikkaohjelma Et interaktivt matematikk-program evilvte evilvte Pääteohjelma Terminalemulator evilwm evilwm Tulostuksen esikatselu Forhåndsvisning av utskrift Esikatsele ennen tulostamista Forhåndsvis det du skal skrive ut, før utskrift Asiakirjakatselin Dokumentvisning Näytä monisivuisia asiakirjoja Vis dokumenter med mange sider Evolution-tietopalvelin Evolution datatjener Evolution-sähköposti ja -kalenteri Evolution e-post og kalender Hallitse sähköposteja, yhteystietoja ja ajan käyttöä Administrer e-post, kontakter og kalender Evolvotron Evolvotron Interaktiivinen kuvien luoja Interaktiv bildegenerator Exaile-musiikkisoitin Exaile musikkavspiller Kuuntele, tutki ja hallitse musiikkikokoelmaasi Lytt til, utforsk eller organiser ditt lydbibliotek Excellent Bifurcation Glimrende bifurkasjon Ex Falso Ex Falso Muokkaa äänitiedostojen merkintöjä Rediger tagger i lydfilene dine Selaa tiedostojärjestelmää Bla gjennom filsystemet Sähköpostiohjelma E-postleser Lue sähköpostia Les din e-post Käytä komentoriviä Bruk kommandolinjen WWW-selain Nettleser expEYES-ohjekirja expEYES-bruksanvisning expEYES - käyttäjän ohjekirja expEYES-brukerveiledning ExpEYES Junior ExpEYES junior EXPEYES Junior EXPEYES junior expEYES expEYES laite- ja ohjelmistorajapinta tieteellisiä kokeita varten myk- og fastvarerammeverk for utvikling av vitenskapelige eksperimenter Extace - ääniaaltojen näyttö Extace bølgevisning Äänen aaltomuodon näyttäjä Lydbølge-overvåker eXtrema eXtrema Extreme Tux Racer Extreme Tux Racer Kaahaa pingviinillä vuorta alas Kappkjør med en pingvin ned en fjellside Exult Exult Exult - Ultima 7 -pelimoottori Exult Ultima 7-Motoren F-Spot - valokuvien hallinta F-Spot bildebehandling Järjestele ja jaa valokuviasi Organiser, se på og del bildene dine Latausten ja lähetysten hallinta (Qt-pohjainen) Qt-basert opp-/nedlastingsverktøy FatRat FeitRotte FAUmachine FAUmaskin käytä FAUmachine-virtuaalikonetta kjør den virtuelle maskinen FAUmachine FaustWorks FaustWorks Ohjelmankehitysympäristö Faust -dsp-ohjelmointikielelle IDE for Faust dsp-programmeringsspråk E-kirjojen lukija E-bokleser FBReader e-kirjojen lukemiseen FBReader e-bokvisning fccexam fccexam FCE Ultra FCE Ultra Pelaa NES ROM:eja Spill av NES ROMs Fcitx-asetustyökalu Fcitx-oppsettverktøy Graafinen Fcitx-asetustyökalu Fcitx-grensesnittoppsett Fcitx-asetukset Fcitx-oppsett Muuta Fcitx-asetuksia Endre oppsettet av Fctix Fcitx - ulkoasujen asennus Fcitx Skin Installer Asennuskomentosarja Fcitx Skin -ulkoasuille Installeringsskript for Fcitx-drakt Fcitx Fcitx Syötetapojen käynnistäjä Start inndatametode fcitx-qimpanel-configtool fcitx-gimpanel-oppsettsverktøy Fcitx, kevyt käyttöliittymä Fcitx lett brukergrensesnitt Kiinan kielen syötetapa (käyttää kevyttä käyttöliittymää) Kinesisk inndatametode (bruk lettbeint grensesnitt) Feh Feh Kuvakatselin Bildeviser Latina-Ranska sanakirja Latin-Fransk ordbok Gaffiotin sanakirja on hakuteos Gaffiot's ordbok er en referansebok ferret ferret Suunnittele E-R-tietokantoja Lag E-R databaser Lukujärjestysten luoja Timeplan-generator Luo lukujärjestyksiä opetuslaitoksille Lag timeplaner for læresteder FFADO mikseri FFADO mikser Äänimikseri Firewire-laitteille Lydmikser for Firewire-enheter Elokuvien luonti ja muokkaus ffDiaporama ffDiaporama filmsnekker Luo elokuvia kuvista ja videoleikkeistä Lager film ut i fra fotografier og videoklipp FFGTK - reittien hallinta FFGTK ruterhåndtering Monen pelaajan tasohyppelypeli, jossa kääpiöt taistelevat ruuan avulla/puolesta flerspiller-plattformspill med dverger, som slåss med og om mat FGo! FGå! Graafinen käynnistin FlightGear-lentosimulaattorille Grafisk oppstarter for flysimulatoren FlightGear FlightGear - Launch Control FlightGear oppstartskontroll Käynnistä FlightGear-lentosimulaattori FGRunin avulla Start FlightGear via FGRun Pakettienkäsittelyohjelma Arkivbehandling Luo tai muokkaa arkistopaketteja Opprett og endre arkiver Filelight Filelight Näyttää tietoja kiintolevyn käytöstä Vis informasjon om bruk av diskplass FileZilla FileZilla Lataa ja lähetä tiedostoja FTP-, FTPS- ja SFTP-yhteyskäytännöillä Overfør filer med FTP, FTPS og SFTP Filler Fyll Kalafilee Fiskefilét Pulmapeli maailmaa pelastavasta neuvokkaasta kalasta sokoban-tyyliin Puslespill om smarte fisker som redder verden i sokoban-stil Firefox-selain Firefox nettleser Avaa uusi yksityinen ikkuna Åpne et nytt privat vindu Palomuuri Brannmur Palomuurin asetukset Brannveggoppsett fityk fityk Viisi tai enemmän Fem eller flere Poista värilliset pallot laudalta muodostamalla jonoja Fjern fargede baller fra brettet ved å lage linjer FlameRobin Flamme-Robin Ylläpitotyökalu Firebird DBMS:lle Administrasjonsverktøy for Firebird DBMS Flare Flamme Yhden hengen pelattava kaksiulotteinen roolipeli Et rollespill i isometrisk 2D fldiff fldiff Graafinen tiedostojen vertailuohjelma Et grafisk diff-program Flarq Flarq Datansiirto amatööriradioille käyttäen ARQ:ta Dataoverføring for amatørradio med ARQ Fldigi Fldigi Amatööriradio-modeemiohjelma äänikorttituella Kommunikasjon med amatørradio-lydkort Kuvanlukuapuohjelma Skanningsverktøy Skannaa kuvia yksinkertaisesti Skann bilder - enkelt og greit Flight of the Amazon Queen Amazon-dronningens flukt Ryhdy seikkailuun kidnapatun prinsessan pelastamiseksi. Matkalla selvität todelliset epäilyttävän Lederhosen-yrityksen pahat suunnitelmat. Bli med ut på eventyr for å redde en kidnappet prinsesse, og oppdag underveis de skumle planene bak en mistenkelig skinnbukse-fabrikk FlightGear FlightGear Radioamatööriviestintä Amatørradio-kommunikasjon FloboPuyo FloboPuyo Tetris-tyylinen peli Et tetris-lignende spill Florence-virtuaalinäppäimistö Florence virtuelt tastatur flpsed - PDF-kommenttien luonti flpsed PDF-merking Lisää tekstiä ja kommentteja PDF- ja PostScript-asiakirjoihin Legg til tekst og notater i PDF- og PostScript-dokumenter FLTK-tammipeli FLTK Damspill Tammipeli Damspill FLTK-Sudoku FLTK Sudoku Sudoku-numeropeli Tallspillet Sudoku FLTK-pohjainen graafisten käyttöliittymien suunnittelija FLTK GUI-Designer Flumotion-virtojen palvelimen ylläpito Flumotion administrasjon av strømmetjener Hallitse Flumotionia, ääni- ja videovirtojen palvelinta Håndtering av Flumotion-strømmetjeneren Flush Flush Lataa tiedostoja BitTorrent-protokollalla Laster ned filer med BitTorrent-protokollen FMIT FMIT Viritiä musiikki-instrumentteja Stem musikkinstrumenter FocusWriter Fokusskriver Kirjoita ilman häiriötekijöitä Skriv uten å bli distrahert FoFiX FoFiX Kirjasinhallinta Skrifttypebehandler Esikatsele, vertaa ja hallitse kirjasimia Forhåndsvis, sammenlign og organiser skrifttyper Font Sampler Font Sampler Luo PDF-mallisivu kirjasinvalikoimasta Lag en eksempel-PDF fra en mappe med skrifttyper FontForge FontForge Fontmatrix Fontmatrix Kirjasimien hallinta En skrifttype-behandler Fonty – kirjasimien hallinta Fonty Python Skrifttype-behandler Näytä ja asenna väliaikaisesti kirjasimia Vis og installer midlertidig alle typer skrifttyper. Foo YC20 Foo YC20 Urkusyntetisaattori Orgel-synthesizer Fotowall Fotovegg Valokuvakokoelmien luova käsittelyväline Kreativt verktøy for din fotosamling fotoxx fotoxx Muokkaa valokuvia ja hallitse kokoelmia Rediger bilder og administrer samlinger Neljä rivissä Fire på rad Tee samanvärisiä viivoja ja voita Lag linjer med samme farge for å vinne FoxtrotGPS FoxtrotGPS Näytä kartta ja GPS-sijainti Vis kart og GPS-koordinater Figaron salasanojen hallinta 2 Figaro's Passordbehandler 2 Hallitse salasanojasi Administrer dine passord fprint-demo fprint-demo Sormenjälkien lukemisen esitysohjelma Demonstrasjon av fingeravtrykks-avlesning FQTerm FQTerm BBS-asiakas (Qt-kirjasto/Linux) BBS-klient basert på Qt-biblioteket i linux Fracplanet Fracplanet Vuorovaikutuksellinen fraktaaliplaneettageneraattori Interaktiv fraktalplanet-generator QFractalNow QFractalNow Frama-C Frama-C C-kielisen ohjelmakoodin analysointijärjestelmä Verktøy for kildekodeanalyse av programvare skrevet i C Fraqtive Fraqtive Mandelbrot-perheen fraktaalien luonti Generator for Mandelbrot-fraktaler Yksinkertaisen muotopalikkapeli Et enklere figurblokk-spill Freebirth Freebirth Bassojen syntesisoija/näytesoitin/sekvensseri Bass-synthesizer/sample-avspiller/sequencer FreeCAD FreeCAD Piirteisiin perustuva parametrinen mallinnin Funksjonsbasert parametrisk modellering Freeciv-muokkauspakettien asennin Freeciv modpack-installerer Nouda ja asenna lisäosia Freeciv-peliin Last ned og installer tillegg for Freeciv Freeciv Freeciv Ihmiskunnan historian inspiroima vuoropohjainen strategiapeli Turbasert strategispill inspirert av menneskehetens historie Freeciv-palvelin Freeciv-tjener FreeCol FreeCol Vuoropohjainen strategiapeli Trekk-basert strategi spill FreeDiams FreeDiams DFArc - Dink-käyttöliittymä DFArc - grenseflate for Dink Suorita, muokkaa, asenna, poista ja paketoi D-Modeja (Dink-moduuleita) Kjør, rediger, installer, fjern og pakk D-Mods (Dink-Moduler) FreeDink FreeDink Humoristinen Zeldan kaltainen isometrinen seikkailu- ja roolipeli Morsomt, zelda-lignende eventyrspill Free DM Fri DM Vapaadoom Frihet Freedroid Fridroid Puhdista avaruusalus kaikista droideista Rens et romskip for alle druider Freedroid-roolipeli Fridroid rollespill Isometrinen roolipelaamispeli Isometrisk rollespill FreeGish FriGish Fysiikkapohjainen arcade-peli Et fysikkbasert arkade spill Ilmainen ympäristö nopealle laitteiden valmistukselle, tieteelliselle mallintamiselle ja tietojen käsittelylle Et fritt miljø for hurtig utvikling, vitenskapelig skissering og informasjonsbehandling FreeMat Frimatte FreeMind FreeMind Ajatuskarttatyökalu Et fritt tankekart-verktøy Freeplane Freeplane Vapaa työkalu tiedon järjestelyyn ja organisointiin käsitekarttojen avulla Et fritt verktøy som hjelper deg med å organisere informasjonen din ved bruk av tankekart FreePOPs-päivitysohjelma FreePOPs oppdatering Lataa päivitetyt versiot FreePOPs-liitännäisistä Last ned oppdaterte FreePOPs-moduler FreeTennis FreeTennis Free Tennis - vapaa tennissimulaatio Free Tennis - En fri tennissimulator Katsele tv-kanavia Internetistä Se på fjernsynskanaler via Internett Freevial Frivial Pelaa trivia-tyylistä peliä kaveriporukan kanssa Spill et Trivia-aktig spill for sammenkomster Freevo Freevo Toista multimediamuotoja (kuvat, äänet ja videot) Spiller en rekke multimediaformater, som bilder, lyd og video FreeWheeling FreeWheeling live-esiintymisiin toisto/looppausinstrumentti live loopinginstrument Freqtweak Freqtweak Taajuusspektrin muuttamiseen perustuva reaaliaikainen äänen prosessointi Sanntids lydprosessering basert på manipulering av frekvensspekteret Frescobaldi Frescobaldi LilyPond-musiikkieditori LilyPond musikkredigering Rokkaa näppäimistölläsi Rock i vei med tastaturet ditt Kaverit Venner Mitä ystäväsi tekevät? Hva driver vennene dine med? PCB-ohjelmisto PCB-Suite Frogatto Frogatto Nuoren sammakon seikkailu Unge frosks eventyr Frogr Frogr Lähetä kuvia Flickr-tiliisi ja hallitse niitä Last opp og organiser bilder med Flickr-konti Frozen-Bubble Frozen-Bubble Puhko kuplia! Stikk hull på boblene! Ohjelmistokokoelma (f)MRI Data Analysis:lle Programvare-samling for (f)MRI Dataanalyse FSL 4.1 FSL 4.1 FSlint FSlint Tiedostojärjestelmän "nukan" poisto Rengjøring av filsystem fv-FITS-muokkain fv FITS-redigering Katsele ja käsittele FITS-muotoisia tiedostoja Vis og manipuler filer i FITS-format FTP FTP Funguloids Funguloids Hassu vene Morsom båt sivulta kuvattu pelihallityyppinen ammuntapeli höyrylaivalla et sidelengsorientert arkadespill på en dampbåt Furius ISO Mount Furius ISO Mount ISO-, IMG-, BIN-, MDF- ja NRG-levykuvien hallinta Behandler ISO, IMG, BIN, MDF og NRG-image-filer Sulautettu spektri-emulaattori (GTK+ versio) Fuse spektrumemulator (GTK+-versjon) Sulautettu spektri-emulaattori (SDL versio) Fuse spektrumemulator (SDL-versjon) Compiz Fusion -kuvake Compiz Fusion-ikon Fuss-sovelluskäynnistin Fuss programstarter fvwm2 fvwm2 Firewall Builder Brannmurbygger Palomuurin graafinen hallintatyökalu Grafisk grensesnitt for administrasjon av brannmurer Fyre Fyre Hahmonna Peter de Jong -karttoja Tegn Peter de Jong-kart G3Data - graafien analysointi G3Data graf-analyseverktøy Poimi dataa skannatuista graafikuvista Hent data fra skannede bilder av grafer G3DViewer G3DViewer 3D-mallien katselin 3D-modell-visning graafinen käyttöliittymä laskennallisen kemian paketteihin grafisk brukergrensesnitt for kjemiorienterte beregningspakker GADMIN-BIND GADMIN-BIND BIND DNS -palvelimen hallinta BIND DNS-server-administrasjon GADMIN-OPENVPN-asiakas GADMIN-OPENVPN-Klient OpenVPN-asiakas – hallinta OpenVPN klientadministrasjon GADMIN-OPENVPN-palvelin GADMIN OPENVPN-Server OpenVPN palvelin – hallinta OpenVPN tjeneradministrasjon GADMIN-PROFTPD GADMIN-PROFTPD ProFTPD FTP -palvelimen hallinta ProFTPD FTP-tjener-administrasjon GAdmin-Rsync GAdmin-Rsync GADMIN-SAMBA GADMIN-SAMBA SAMBA-tiedosto-, tulostus- ja verkkoaluepalvelimen hallinta SAMBA administrasjon av fil-, print- og domeneserver Etsi synonyymejä ja homonyymejä Finn synonymer og homonymer GTK+-pohjainen Jabber-asiakas En GTK+ Jabber-klient Galculator Galkulator Tee yksinkertaisia ja tieteellisiä laskutoimenpiteitä Utfør både enkle og vitenskapelige utregninger Galleria Galleri Selaa valokuviasi Se gjennom bildene dine Vie kuvia ja videoita Gallery-palveluun (gallery.menalto.com) Last opp bilder og videoer til et galleri Gallery Uploader Gallery opplastingsverktøy Gally Gally Viittomakielen ohjeistus Lær tegnspråk Hallitse järjestelmän oletuksena olevia vaihtoehtoisia ohjelmia (alternatives) Sett opp de foretrukne innstillingene for systemet Gamazons Gamazons Gamazons-peli Gamazons spill Gambas3 Gambas3 Gambas3-kehitysympäristö Gambas3-integrert utviklingsmiljø Pelien tutkinta/muokkaustyökalu. Graafinen edusohjelma scanmem-ohjelmalle. Et spillhacking-verktøy. Et grafisk grensesnitt for scanmem. Gamera-kehysohjelmiston graafinen käyttölittymä Grafisk grensesnitt for rammeverket Gamera gamgi gamgi Rakenna, näytä ja analysoi atomirakenteita Opprett, vis og analyser atomstrukturer Qt-sovellusten tutkinta- ja muokkaustyökalu Undersøkelses- og manipuleringsverktøy for Qt-programmer gamt gamt Intel AMT sarjaliikenne-lähiverkon-yli -asiakas (serial-over-lan). Intel AMT seriell over LAN-klient. ganyremote ganyremote Bluetooth-kaukosäädin Bluetooth-fjernkontroll Garden of Coloured Lights Hage av fargede lys Abstrakti ammuntapeli musiikkielementeillä Abstrakt loddrett skytespill med musikalske elementer Gargoyle Gargoyle Interaktiivinen, fiktiivinen monitulkki joka tukee kaikkia suurimpia IF-formaatteja Interactive Fiction-tolk som støtter alle større IF-formater Garlic - proteiinien visualisaatio Garlic proteinvisualisering Visualisoi ja tutki proteiineja ja joitain geometrisiä kohteita Visualiser og undersøk proteiner og noen geometriske objekter. Gastman Gastman Graafinen Asterisk-pääte Grafisk Asterisk-konsoll Gatos asetusmuokkain Gatos-konfigurasjon TV:n katselu ATI-näytönohjaimille TV-visning for ATI-skjermkort Muokkaa tekstitystiedostoja Rediger undertekster Gaupol-tekstitysmuokkain Gaupol undertekstredigering GaussSum GaussSum Laskennallisen kemian tuloksien graafinen näyttö Grafisk visning av beregnet kjemisk utgangsdata Batalla Naval -asiakas Gnome Batalla Naval klient Batalla Naval -palvelin Gnome Batalla Naval server gbemol gbemol MPD-asiakas MPD-klient GbgOffice GbgOffice GTK2-pohjainen bulgaria-englanti-sanakirja GTK2 bulgarsk-engelsk ordbok GBirthday GBirthday Syntymäpäivämuistutus E-Mail-yhteystiedoille Fødselsdagspåminnelser for e-post-kontakter GBonds GBonds gbrainy gbrainy Pelaa pelejä, jotka haastavat loogiset, sanalliset, laskennalliset ja muistamiskykysi Prøv spill som utfordrer dine logiske, verbale, regne- og hukommelseevner GChemPaint - kemiallisten rakenteiden editori GChemPaint redigeringsverktøy for kjemiske strukturer Muokkaa kaksiulotteisia kemiallisia rakenteita Rediger kjemiske strukturer i 2D gcin-asetukset gcin-oppsett gcin-syöttötavan asetusohjelma Oppsettsverktøy for gcin-skrivemetode Gnomen sarjakuvien järjestelijä GNOME Tegneseriekatalog Gnome-käyttöliittymä sarjakuvakokoelmien hallintaan Et GNOME-program som hjelper deg å holde orden på tegneseriesamlingen Gcolor2 Gcolor2 Yksinkertainen GTK2-pohjainen värien valinta ja poiminta Et enkelt GTK2-verktøy for fargevalg Gcompris-opetuspelit Lek-og-lær-samlingen GCompris Opettavaisia pelejä kahdesta kymmeneen vuotiaille Pedagogiske spill for aldersgruppen 2 til 10 år GConf Cleaner GConf Cleaner GConf-puhdistustyökalu Oppryddingsvertøy for GConf Asetusten muokkain Oppsettsverktøy Taivuttaa portugalin verbejä Bøyer portugisiske verb Käsittele lukittuja salasanoja ja muita salaisia tietoja Lås opp tilgang til passord og andre hemmeligheter Näytä tiedosto Vis fil Muokkaa ja näytä kiderakenteita Rediger og vis krystallstrukturer GCstar – kokoelmien hallinta GCstar-samlingshåndtering Hallitse elokuva-, peli-, kirja-, musiikki- tai muita kokoelmia Hjelper deg å holde orden på film-, spill, bok- og musikksamlinger, m.m. Molekyyli-katselin Molekylvisning Näytä kolmiulotteisia kemiallisia rakenteita Vis kjemiske strukturer i 3D Kemiallinen laskin Kjemisk kalkulator Yksinkertainen kemiaan tarkoitettu laskin En enkel kalkulator for kjemifaget Alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Det periodiske system Mendelejevin taulukko alkuaineista Mendelejevs tabell over kjemiske elementer Spektriselain Spektrumvisning Spektrikatselin Gnome-työpöydälle Spektrumvisning for GNOME GCX - astronomisten kuvien prosessointi GCX astro-bildebehandler Prosessoi astronomisia kuvia ja hallitse CCD:itä Behandle astronomiske bilder og kontroller CCD-er GDebi-paketinasentaja GDebi pakkeinstallering Asenna ja tarkastele ohjelmapaketteja Installer og vis programvarepakker gDesklets gDesklets Työpöytäsovelmajärjestelmä Gnomelle Skrivebordsprogrammer for GNOME gDevilspie gDevilspie Ikkunoiden täsmäystaustaohjelman devilspien graafinen käyttöliittymä Grafisk grensesnitt for devilspie samsvaringsnisse gdigi gdigi GDIS-molekyylimallinnin GDIS Molekylmodellering Mallinna ja muokkaa molekyylejä sekä luo korkealaatuisia hahmonnuksia niistä Bygg og manipuler molekyler, og lag høykvalitets presentasjoner av dem Graafinen levynkäytön näyttö Grafisk disk-kart Näytä levytila puukaavioina Vis ledig diskplass ved å bruke trekart Visualisoi molekyylien dynamiikkaa simulaatioina Visualiser simuleringer av molekylær dynamikk Geany Geany Nopea ja kevyt GTK2:ta käyttävä kehitysympäristö (IDE) Rask og lettvekts IDE som bruker GTK2 Geary-sähköposti Geary e-post Lähetä ja vastaanota sähköpostia Send og motta e-post Gebabbel Gebabbel Muunna GPS-dataa ja vaihda sitä GPS-yksikön kanssa Konverter GPS-data og kommuniser med GPS-enheter gEcrit gEcrit Python-tekstieditori En Python-teksteditor gEDA-ominaisuuseditori gEDA Attributt-redigering Muokkaa komponenttien ominaisuuksia gattrib:lla Manipuler komponentattributter med gattrib gEDA-toimintakaavioeditori gEDA tegningsverktøy Luo ja muokkaa sähköisiä toimintakaavioita ja symboleita gschemillä Opprett og rediger elektriske tegninger og symboler med gschem gEDA-toimintakaavio -> PCB-projekti gEDA tegning -> PCB-Prosjekt Luo ja muokkaa sähköalan projekteja xgsch2pcb-ohjelmalla Opprett og rediger elektroprosjekter med xgsch2pcb Muokkaa tekstitiedostoja Redigér tekstfiler Tekstimuokkain Tekstredigering Geeqie Geeqie Näytä ja käsittele kuvia Visning og behandling av bilder geisview geisview Jaksollinen järjestelmä Det periodiske system Näytä alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Visning av det periodiske system Geman X - BBS-asiakasohjelma GeMan X BBS-Klient Gem Drop X Gem Drop X Nappaa helmet ja heitä ne takaisin ylös ennen kuin ne murskaavat sinut Fang juvelene og kast dem opp igjen før de knuser deg GeneaTD GeneaTD Genpo Genpo Gentoo Gentoo Täysin GUI-muokattava, kaksipaneelinen X-tiedostohallinta Todelt, X-basert filhåndtering med grafiske brukervalg GeoGebra GeoGebra Luo interaktiivisia matemaattisia rakennelmia ja sovelmia. Lag interaktive matematiske kontruksjoner og paneler. Geomview Geomview Interaktiivinen geometrian katseluohjelma Interaktivt program for visning av geometri Geotranz Geotranz Geografisten koordinaattien muunnin Oversetting av geografiske koordinater Gerbv - Gerber-tiedostokatselin Gerbv Gerber Filvisning Gerber-tiedostokatselin PCB-suunnitteluille Gerber filvisning for PCB-design Graafinen edustaohjelma SAFTille Grafisk grensesnitt for SAFT Gespeaker Gespeaker Edusohjelma espeak-puhesyntetisaattorille Grensesnitt for espeak gExtractWinIcons gExtractWinIcons Pura osoittimia ja kuvakkeita MS Windows -yhteensopivista resurssitiedostoista Hent ut pekere og ikoner fra MS Windows-kompatible ressursfiler Gfaim Gfaim Löydä mikä tahansa resepti Finn den oppskriften du vil ha Gfax-faksausohjelma Gfax Faxprogram Lähetä ja vastaanota fakseja Send og motta telefax GFCE - Ultra NES -emulaattori GFCE Ultra NES-Emulator Pelaa Nintendo-ROM-tiedostoja Spill Nintendo ROM-filer GFingerPoken GFingerPoken GFingerPoken-logiikkapeli GFingerPoken logikkspill gFTP gFTP Nouda ja lähetä tiedostoja monilla eri tiedostonsiirron yhteyskäytännöllä Last filer opp eller ned med ulike overføringsprotokoller GGcov GGcov Lähdekoodin kattavuuden selain Nettleser med kildekodevisning GGobi GGobi ghemical ghemical Piirrä malleja molekyyleistä Tegn molekylmodeller GHex GHex Tutki ja muokkaa binääritiedostoja Undersøk og rediger binærfiler Ghextris Ghextris Sovita putoavat palikat yhteen heksagonisessa ruudukossa Sett sammen de fallende blokkene på et sekskantet brett ghkl ghkl hkl-kirjaston graafinen käyttöliittymä grafisk grensesnitt for hkl-biblioteket Giggle Giggle Git-varastojen katselin Git visning av programlager Gigolo Gigolo Helppo edusohjelma etätiedostojärjestelmiin yhdistämiseksi Et enkelt grensesnitt for enkel tilkobling til eksterne filsystemer Gimmix Gimmix Gimmix on graafinen musiikkisoitinpalveluasiakas (MPD-asiakas), joka on kirjoitettu C-kielellä. Gimmix er en grafisk musikkspiller-nisseklient (MPD) som er skrevet i C. GIMP-kuvankäsittely GIMP bildebehandler Luo kuvia ja muokkaa valokuvia Lag bilder og rediger fotografier Lääkinnällinen kuvakatselin (DICOM) Medisinsk (DICOM) bildeleser Gip – IP-osoitelaskin Gip IP-adressekalkulator Laske IP-osoitteita ja verkkoja Beregn IP-adresser og nettverk Git Annex Git anneks Jäljitä ja sykronoi tiedostoja Git Annexissasi Spor og synkroniser filene i Git-annekset ditt gitg gitg GIT-varaston selausohjelma Git utforskning av programlager G. Jack-kello G. JACK-klokke Näytä Jack-siirron aikaleima Vis JACK-tidskoder G. Jack-siirto G. JACK avspillingskontroll Avaa Jack-siirtomekanismi dynaamisen, graafisen liukusäätimen kautta. Få tilgang til JACK-avspillingsmekasimer gjennom en dynamisk rull. Gjiten Gjiten Japanin kielen sanakirja Japansk ordbok Tallenna ja järjestele sattumanvaraisia muistiinpanoja Lagre og organiser dine notater englanti-indonesia-sanakirja Engelsk-Indonesisk ordbok Näppäimistön asettelu Tastaturoppsett Esikatsele näppäimistöasetteluja Forhåndsvis tastaturutforminger GkDebconf GkDebconf Avustaja pakettien asetusten uudelleen tekemiseen Hjelpeprogram som rekonfigurerer pakker GKrellM – järjestelmän valvonta GKrellM Systemovervåking Valvo suoritinta, muistia, levyjä, verkkoa, sähköpostia Overvåking for CPU, minne, disker, nettverk, e-post gl-117 gl-117 Pelaa lentosimulaattoria Flysimulator-spill Luo etikettejä, käyntikortteja ja kansitaidetta Lag etiketter, visittkort og omslag til ulike medier Glade-käyttöliittymäkehitin Glade grensesnittutformer Luo tai avaa GTK+ -ja Gnome-sovellusten käyttöliittymäsuunnitelmia Opprett eller åpne brukergrensesnittdefinisjoner for GTK+-programmer gladish gladish LADI istuntohallinta LADI sesjonshåndtering glfer glfer Gliv Gliv Näytä kuvia gdk-pixbufia ja OpenGL:ää käyttäen Vis bilder med gdk-pixbuf og OpenGL Globulation 2 Globulation 2 Innovatiivinen uusi strategiapeli Et nytt og spennende strategispill Globs Globs GL Vapaa kiintopisteohjelmisto GL åpen ytelsestesting glogg glogg Älykäs ja interaktiivinen lokien katselin En smart, interaktiv logg-utforsker. Glom Glom Käyttäjäystävällinen tietokantaympäristö Et brukervennlig database-miljø. GLPeces GLPeces glTron glTron Glurp Glurp MPD-palvelun asiakas Klient for MPD-vokteren Gmail-huomautus Gmail-varsler Huomauta uuden sähköpostin saapumisesta Gmailiin Varsler om nye meldinger på Gmail gmanedit gmanedit Gnomen man-sivujen editori GNOME manual-redigering Kiinalainen shakki Kinasjakk Pelaa suosittua kiinalaista shakkipeliä Spill det populære spillet kinasjakk Gmerlin-mikseri Gmerlin mikser Alsa-mikseri Alsa-mikser Gmerlin player Gmerlin avspiller Monia tiedostomuotoja tukeva mediasoitin Multiformat mediespiller Gmerlin-liitännäisasetukset Gmerlin oppsett av programtillegg Muokkaa gmerlinin liitännäisten asetuksia Sett opp gmerlins programtillegg Gmerlin-nauhoittaja Gmerlin opptaker Ääni- ja videonauhoitin Spill inn lyd og bilde Gmerlin-transkoodaaja Gmerlin transkoder Gmerlin-multimediatranskoodaaja Gmerlin multimediatranskoder Suorita visualisointiliitännäisiä Kjør visualiseringstillegg gMFSK gMFSK Gmidimonitor (ALSA-tuella) Gmidimonitor (med ALSA-støtte) Analysoi MIDI-viestejä ALSAn läpi Analyser MIDI-beskjeder via ALSA Gmidimonitor (JACK-tuella) Gmidimonitor (med JACK-støtte) Analysoi MIDI-viestejä JACKin läpi Analyser MIDI-beskjeder via JACK Gmlive Gmlive Vertaisverkkoihin perustuva video/äänivirtojen suora lähetysjärjestelmä Kringkastingssystem basert på P2P gMobileMedia (mobiili mediaselain) gMobileMedia (mobil medieutforsker) gmorgan gmorgan MIDI-rytmikeskus ALSAlle MIDI-rytmeboks for ALSA Gmount-iso Gmount-iso Liitä CD-ROM- ja DVD-levykuva-ISO-tiedostoja Monter iso-bilder av CD- og DVD-ROM Gnomen musiikkisoitinasiakas Gnome musikkavspiller-klient Gnome-edustaohjelma MPD-palvelulle Et gnome-grensesnitt for mpd-vokteren gMTP gMTP Yksinkertainen MTP-asiakas MP3-soittimille En enkel MTP-klient for MP3-spillere Kertolaskupulma Multiplikasjons-hjernetrim Yritä ratkaista, mikä kirjain vastaa mitä numeroa Finn ut hvilke tall de ulike bokstavene representerer gmusicbrowser gmusikkutforsker Jukeboksi suurille mp3/ogg/flac/mpc-kokoelmille Jukebox for store mp3/ogg/flac/mpc-samlinger GMySQLcc GMySQLcc Gtk+-pohjainen MySQL-hallintakeskus Kontrollsenter for Gtk+ og MySQL Äänen muunnin GNOMElle Lydkonvertering for GNOME Gnash-SWF-katselin (Flash) Gnash SWF-fremviser Näytä SWF-tiedostoja Vis SFW-filer GnoeMoe GnoeMoe GnoeMoe - Gnomen MOO-asiakas GnoeMoe Gnome MOO-klient Gnomad 2 Gnomad 2 Creative Nomad/Zen -jukeboksien ja Dell DJ -laitteiden hallintatyökalu Et verktøy for å håndtere Creative Nomad-/Zen- og Dell DJ-spillere. Toimintapäiväkirja Aktivitets-journal Selaa aikajärjestyksessä olevaa lokia toiminnoistasi ja löydä helposti tiedostot, yhteystiedot jne. Vis en kronologisk logg over dine aktiviteter, og finn enkelt frem i filer, kontakter, etc. Gnomen ALSA-mikseri GNOME ALSA-mikser ALSA-äänimikseri Gnomelle ALSA lydmikser for GNOME Blogiartikkeleiden lähettäjä Skriv blogginnlegg Lähetä artikkeli WWW-blogiin Skriv et innlegg på en weblogg Bluetooth-siirto Bluetooth-overføring Lähetä tiedostoja Bluetoothilla Send filer med Bluetooth Bluetooth-laitteen asetukset Oppsett av Bluetooth-enhet Muuta Bluetooth-laitteiden asetuksia Sett opp Bluetooth-enheter Boxes Bokser Katsele ja käytä virtuaalikoneita Vis og bruk virtuelle maskiner GNOME Breakout GNOME Breakout Klassisen Breakout-pelin klooni Gnomelle En klon av det klassiske dataspillet Breakout for GNOME BitTorrent-latausasiakas Nedlastingsklient for BitTorrent Lataa tiedostoja BitTorrentilla Last ned filer med BitTorrent Laskin Kalkulator Suorita aritmeettisia, tieteellisiä tai talouslaskutoimituksia Utfør aritmetiske, vitenskapelige eller finansielle utregninger Shakki Sjakk Pelaa shakkia, klassista lautapeliä Spill det klassiske tomannsbrettspillet sjakk Gnomen kellot GNOME klokker Maailmankellot, hälytykset, sekuntikello ja ajastin Klokker med utenlandske tidssoner, samt alarm-, stoppeklokke- og nedtellingsfunksjon Gnomen värivalitsin GNOME fargevalg Muokkaa Gnome-työpöytääsi Tilpass ditt GNOME-skrivebord Värien kalibrointi Fargekalibrering Värivalitsin Fargevelger Käytä värisensoria näytteistämään värejä Bruk fargesensoren til å plukke opp farger fra små områder Väriprofiilin katselin Fargeprofil-leser Tutki ja vertaile asennettuja väriprofiileja Se på og sammenlign installerte fargeprofiler GNOME Commander GNOME Commander Kaksipaneelinen tiedostonhallinta En filbehandler med to paneler Levykuvan liittäjä Montering av diskbilde Liitä levykuvia Monter diskbilder Levyt Disker Hallitse levyasemia ja medioita Behandle diskstasjoner og media Gnome Do GNOME Do Suorita tehtäviä tiedostoillasi, kirjanmerkeilläsi, sovelluksillasi, musiikillasi, yhteystiedoillasi ja paljolla muulla mahdollisimman nopeasti! Jobb så raskt som mulig, men ikke raskere, med filer, bokmerker, programmer, musikk, kontakter og annet! Asiakirjat Dokumenter Käytä, käsittele ja jaa asiakirjoja Håndter og del dokumenter Digitaalisen TV:n ohjauskeskus Kontrollsenter for digital-TV Ajasta tallenteita ja selaa ohjelmaopasta Planlegg opptak og les TV-programmet Kirjasinlajien katselin Skrifttypeviser Katsele koneellasi olevia kirjasimia Vis skrifttyper på systemet Genius-matematiikkatyökalu Genius matteverktøy Genius - matematiikkatyökalu ja laskin Genius matematikkverktøy og kalkulator Gmailin Saapuneet-kansion valvonta Gmail Innboksovervåking Gnome Gmail Gnome Gmail Sisällytä GMail työpöydällesi GMail på ditt skrivebord Hertta Hjerter Suosittu Hertta-korttipeli Spill den populære hjerterkabalen Klotski Klotski Ratkaise palapeli siirtämällä palikoita Flytt på blokkene for å løse puslespillet Kauko-ohjaus infrapunalla Infrarød fjernkontroll Muuta kaukosäätimen asetuksia Sett opp din fjernkontroll Mahjongg Mahjongg Pura pino laattoja poistamalla samanlaiset parit Ta fra hverandre en stabel av fliser ved å fjerne like par Mastermind Mastermind Murra salainen koodi! Knekk den skjulte koden! GNOME-mediasoitin GNOME mediespiller Yksinkertainen mediasoitin Gnome-työpöytäympäristöön En enkel mediespiller for GNOME Ääninauhuri Lydinnspilling Nauhoita äänitiedostoja Spill inn lydklipp Multimediajärjestelmien valitsin Valg av multimediesystem Aseta GStreamer-sovellusten oletusarvot Sett opp forvalgte verdier for GStreamer-programmer Miinaharava Miner Puhdista piilotetut miinat miinakentältä Fjern skjulte miner fra et minefelt GNOME MPlayer GNOME MPlayer Mediasoitin Spill av dine medier GNOME-Mud GNOME-Mud Gnomen MUD-asiakasohjelma MUD-klient for GNOME Soita ja järjestele musiikkikokoelmasi Spill av og organiser musikksamlingen din Verkkotyökalut Nettverksverktøy Näytä tietoja verkostasi Vis informasjon om ditt nettverk Nibbles Nibbles Ohjaa matoa sokkelossa ympäriinsä Styr en orm rundt i en labyrint Orca-näytönlukija Orca skjermleser Syntesisoidun puheen ja sokeainkirjoituksen hyödyntäminen graafisten työpöytäympäristöjen käyttämiseen Gi tilgang til grafiske skrivebordsmiljøer via syntetisk tale og/eller oppdaterbar blindeskrift Asenna valitut ohjelmat järjestelmään Installer valgt programvare på systemet Katalogin asennusohjelma Kataloginstallerer Asenna ohjelmistokatalogeja järjestelmään Installer en programkatalog på systemet Gnome Paint -piirustusohjelma Gnome Paint tegneprogram Luo ja muokkaa piirustuksia ja kuvia Opprett og rediger tegninger eller bilder Puhelimen hallinta Telefonbehandler Vastaanota ja lähetä viestejä matkapuhelimesta Send og motta tekstmeldinger fra din mobiltelefon Gnome-piirakka Gnome-pai Kakut eivät valehtele. Kaker lyver ikke. Virrankäytön tilastot Strømstatistikk Tarkkaile virrankäytön hallintaa Overvåk strømstyring GNOME PPP GNOME PPP Gnomen puhelinverkkotyökalu GNOME anropsverktøy Robotit Roboter Vältä robotteja ja pistä ne tuhoutumaan toisiinsa Unngå robotene og få dem til å krasje med hverandre Ajoitetut tehtävät Planlagte oppgaver Hallitse järjestelmän tehtäviä Behandle systemoppgaver Ikkunanhallinta ja sovellusten käynnistäminen Vinduhåndtering og programoppstart Evolution-kalenteri Evolution kalender Gnomen ikkunanhallinnan laajennosten asetukset Innstillinger for GNOME-skallutvidelser Muuta Gnomen ikkunanhallinnan laajennosten asetuksia Konfigurer GNOME-skallutvidelser GNOME Shell GNOME-skall Specimen - kirjasimien katseleminen Specimen skrifttypeforhåndsvisning Esikatsele ja vertaile kirjasimia Forhåndsvis og sammenlign skrifttyper GNOME Split GNOME splitt Jaa ja kokoa tiedostoja helposti Del opp og slå sammen filer på en enkel måte Gnome tekstitykset Gnome undertekster Videoiden tekstittämisohjelma Gnomelle Videounderteksting for GNOME Sudoku Sudoku Testaa logiikkakykyjäsi numeroruudukkopelissä Test dine logiske ferdigheter i dette nummerpuslespillet Gnomen järjestelmän valvonta GNOME systemovervåking Katsele aktiivisia prosesseja ja valvo järjestelmän tilaa Vis aktive prosesser og overvåk systemets tilstand Pääte Terminal Uusi pääte Ny terminal Tetravex Tetravex Täydennä palapeli vastaavasti numeroiduilla paloilla Fullfør puslespillet ved å flytte på nummererte fliser Kielenkääntäjä Oversetting Käännä tekstiä tai www-sivu Oversett en tekst eller en nettside Lisäasetukset Finjusteringsverktøy Työkalu Gnome 3:n lisäasetuksia varten Juster avanserte GNOME 3-innstillinger Henkilökohtaisten tiedostojen jakaminen Personlig fildeling Tiedostojen jakamisen asetukset Brukervalg for deling av filer Gnome-videopelihalli GNOME videoarkade Pelaa klassisia pelihallipelejä Spill klassiske arkadespill Gnome-katalogi Gnome Katalog luo levy/CD-katalogeja opprett disk-/CD-kataloger GnomeKiSS GnomeKiSS gnoMint X.509 CA -hallinta gnoMint X.509 CA-behandling Hallitse X.509-varmenteita ja varmentajia (CA) helposti ja graafisesti Behandle X.509-sertifikater og CAs, enkelt og grafisk Gnote Gnote Kerää muistiinpanoja ja yhdistä ajatuksia Ta notater, lenk sammen idéer og hold orden GnoTime-seurantatyökalu GnoTime sporingsverktøy GNU Backgammon GNU Backgammon GTK- tai konsoli-backgammonohjelma analyysiominaisuuksin GTK eller konsoll-backgammon med analyseverktøy Gnubiff Gnubiff Gnubiff - sähköposti-ilmoittaja Gnubiff er et e-postvarslingsprogram. GNUbik GNUbik Kolmiulotteinen Rubiikin kuutio -peli 3D Rubiks kube Pidä kirjaa rahaliikenteestäsi, säästöistäsi ja sijoituksistasi Forvalt dine finanser, kontoer og investeringer GnuCash-taloushallintaohjelma GnuCash finansforvaltning GNUDoQ GNUDoQ GNUDoQ, Su Doku -generaattori ja -ratkaisin. GNUDoQ - generator og løsningsverktøy for Sudoku. GNUjump GNUjump Hypi tornia ylöspäin selvitäksesi Hopp oppover i tårnet for å overleve GNUMail GNUpost Sähköpostiohjelma GNUstep-ympäristöön E-postklient for GNUstep Gnumeric-taulukkolaskenta Gnumeric regneark Tiedon laskenta, analyysi ja visualisointi Kalkulering, analyse og visualisering av informasjon GNUnet Secured P2P GNUnet sikker P2P Jaa tiedostoja GNU:n anonyymissä ja sensuroimattomassa verkossa Del filer over GNU sitt anonyme og sensurfrie nettverk gnuclient gnuklient Asiakas GNU Emacs -tekstieditorille Klient for GNU Emacs tekstredigering GNUSim8085 GNUSim8085 Intel 8085 -mikroprosessorin simulaattori Intel 8085 mikroprosessorsimulator Muokkaa tekstejä yhteistyössä Rediger tekstfiler i samarbeid med andre Golly Golly Gomoku.app Gomoku.app GNUstep Gomoku-peli GNUstep Gomoku Spill CD-soitin CD-spiller Toista ja kopioi CD-levyjä Spill av og hent ut CD-er GOPchop GOPchop GoPlay! GoPlay! Pelipakettien selain Utforsker for spillpakker GOsa² GOsa² GOsa GOsa Näytä, hae ja reititä OpenStreetMapissa Vis, søk og lag ruter med OpenStreetMap Gourmet-reseptinhallinta Gourmet Oppskriftsbok Järjestä reseptejä, luo ostoslistoja, laske ravintoarvoja ja muuta. Organiser oppskrifter lag handlelister, beregn næringsinnhold, m.m. Lähdekoodipakettien organisointi Pakkeorganisering Hallitse lähdekoodista asennettuja ohjelmistoja Behandler programvare som er installert fra kildekode GNU Paint GNU Paint GParted - levyosioiden muokkain GParted partisjonsverktøy Luo, järjestä uudelleen tai poista osioita Opprett, endre og slett partisjoner gPDFText-ebook-muokkain gPDFText ebook-redigering Muokkaa tekstejä ebook-PDF-tiedostoista Rediger tekst fra ebøker i PDF-format gPHPEdit gPHPEdit Muokkaa PHP-lähdekooditiedostoja Rediger PHP kildefiler Gpick Gvelg Katso kuviasi helposti Se dine bilder på en enkel måte GPixPod GPixPod Järjestele iPodin valokuvia vapaasti Organizer dine bilder på din iPod, helt fritt! gPodder-podcast-asiakas gPodder Podcast-Klient Osoitinlaitteet Pekeenheter Muuta hiiren ja kosketuslevyn asetuksia Sett opp valg for mus og touchpad pommed GTK-asiakasohjelma pommed GTK-klient Graafinen edusohjelma ohjelmalle pommed En grafisk klient for pommed Satelliittien seuranta Satellittsporing GPRename GPRename Sijaintitietojen lisääminen jpeg-kuviin gpx-tiedostojen avulla Legg til koordinater i jpeg-bilder med gpx-filer GpsDrive Gpsdrev GPS-navigaatio GPS-navigering gpsk31 gpsk31 Grace Grace GrafX2 GrafX2 Gramps-sukututkimusjärjestelmä Gramps slektsforskningssystem Hallitse sukututkimustietoja sekä tee tutkimusta ja analyysejä. Behandle slektsforskningsinformasjon, og gjør undersøkelser og analyser Granatier Granatier Bomberman-klooni Klone av Bomberman Granule Granule Sanakortti-ohjelma Flashkortprogram Graphmonkey Graphmonkey Piirrä matemaattisia graafeja/käyriä Tegn matematiske kurver og grafer GraphThing GraphThing Luo, käsittele ja tutki graafeja. Lag, manipuler og studer grafer. Gravitaatio Gravitasjon Gravity Wars Gravity Wars Kokeile pärjäätkö painovoimalle Kjemp mot gravitasjon Grcm Grcm Hallitse koneiden yhteyksiä Behandle maskinens tilkoblinger Remotedesktop-asiakas Klient for eksternt skrivebord Yhdistä Windows Terminal -palvelimeen Koble til en ekstern Windows Terminal-tjener Greenwich Greenwich gResistor gResistor Vastusten värikoodien laskin Kalkulator for fargekode på motstander DNS-hakutyökalu Verktøy for å gjøre spørringer mot navnetjenere Tee edistyneitä DNS-hakuja Utføre avanserte DNS-spørringer gretl gretl GRhino GRhino Reversi-peli Gnomelle, joka tukee Go/Game Text -yhteyskäytäntöä Reversi-spill for GNOME, med støtte for tekstprotokollen Go/Game Gridlock Gridlock Griffith Griffith Elokuvakokoelmien hallinta Organiser filmsamlingen Gringotts Gringotts Elektroninen kassakaappi Et elektronisk pengeskap Grisbi Grisbi Grpn-laskin Grpn kalculator Grr-syötelukija Grr nyhetsleser Güntherin RSS-lukija Günthers RSS-Leser Grsync Grsync Synkronisoi tiedostoja rsyncillä Synkroniser filer med rsync gscan2pdf gscan2pdf Käyttöliittymä kuvanlukutiedostosta PDF:ksi -prosessissa auttamiseen Et grafisk grensesnitt som hjelper til ved skanning til PDF Tiedostojenjako Fildeling Tee tiedostonjakopalvelun asetuksia Sett opp fildelingstjenesten GShutdown GShutdown Edistynyt sammuttamistyökalu, jonka avulla tietokoneen voi ajastaa sammumaan tai käynnistymään uudelleen Et avansert nytteprogram som lar deg planlegge avslutning eller omstart av datamaskinen din GSmartControl GSmartControl Kiintolevyjen SMART-tietojen seuranta- ja hallintaohjelmisto Overvåk og kontroller SMART-data på harddisker RF-impedanssien laskin RF Impedanskalkulator gsql gsql Integroitu tietokantojen kehitysympäristö GNOME-ympäristöön Integrert databaseutviklingsmiljø for GNOME gSTM gSTM Hallitse SSH-tunnelointiyhteyksiä Behandle SSH-tunneltilkoblinger GTAMSAnalyzer GTAMSAnalyzer Laadullisen tutkimuksen ohjelmisto GNUstepille Programvare for Kvalitativ Forskning til GNUstep gtans gtans GTetrinet GTetrinet Tetrinet-asiakas Gnomelle Tetrinet-klient for GNOME gThumb-kuvakatselin gThumb bildefremviser Katsele ja järjestä kuviasi Vis og organiser dine bilder Gtick Gtick GTK-pohjainen metronomi en GTK-basert metronom GTimeLog-ajanseuranta GTimeLog Time Tracker Seuraa ja ajoita päivittäisiä toimia Spor og ta tiden på daglige aktiviteter GTK+2.0-teeman vaihtaja GTK+2.0 temavelger gtk-gnutella gtk-gnutella Gnutella-palvelinasiakas (servent) graafisella käyttöliittymällä En grafisk Gnutella-klient Tallenna työpöytäsi videolle Ta opp en video av skrivebordet ditt Selaa ja lataa kuvia liitetystä digikamerasta Vis og last inn bilder fra et tilkoblet digitalkamera GtkAtlantic GtkAtlantic Yhdistä Monopd-palvelimille Koble til en Monopd-server GtkBalls GtkBalls Pulmapeli Puslespill Gtkboard – lautapelejä Gtkboard brettspill Pelaa moninaisia lautapelejä Spill ulike typer brettspill gtkGuitune gtkGuitune Viritä kitaraasi Stem gitaren GtkHash GtkHash gtklick gtklick Yksinkertainen metronomi En enkel metronom Poista orvot paketit Fjern foreldreløse pakker Graafinen työkalu orpojen kirjastojen löytämiseen ja niiden poistamiseen Et grafisk verktøy som finner og fjerner foreldreløse biblioteker GtkPerf GtkPerf Testaa GTK+-suorituskykyä Test ytelsen for GTK+ gtkpod-iPod-hallinta gtkpod iPod Manager Sarjaporttipääte Serieport-terminal Kommunikoi sarjaportin välityksellä Kommuniser med serieporten Gtk VNC-katselin Gtk VNC Visning Yhdistä VNC-palvelimiin Tilkobling til dine VNC-tjenere GTKWave GTKbølge Näytä simulaatiotuloksia Vis simuleringsresultater Käännä ja kotoista sovelluksia ja kirjastoja Finn og oversett applikasjoner og biblioteker Guake-pääte Guake terminal Käytä komentoriviä Quake-konsolin tapaan Bruk kommandolinjen i en Quake-lignende terminal Guayadeque-musiikkisoitin Guayadeque musikkspiller Soita musiikkitiedostoja Spill av musikk Lisää erikoismerkkejä asiakirjoihin Sett inn spesielle tegn i dokumenter APTin kanssa käytettävien digitaalisten avainten hallinta graafisella ylläpitotyökalulla Grafisk administrasjonsverktøy for digitale nøkler i APT guitarix guitarix Yksinkertainen monovahvistimen simulointiohjelma Enkel simulering av en mono-forsterker Yksinkertainen LaTeX-editori Et enkelt LaTeX redigerings-program Gunroar Krigsrop gurlchecker gurlchecker Graafinen WWW-linkkien tarkistaja Grafisk kontroll av nettkoblinger Videokatselin ja -kaappaaja Linuxin uvc-ajurille En videoavspiller og -opptaker for linux uvc-driveren gv gv Näytä PS- ja PDF-tiedostoja Vis PS- og/eller PDF-filer Tee kokeiluja aalloilla ja värähtelyillä Lek med bølger og vibrasjoner Gvb Gvb GvRng GvRng Guido van Robot NG Guido van Robot NG gWaei – japani-englanti-sanakirja gWaei japansk-engelsk ordbok gWakeOnLan gWakeOnLan Sammutettujen koneiden herättäminen ”Wake on LAN” -lähiverkko-ominaisuudella onnistuu tällä graafisella työkalulla. Verktøy i GTK+ der du kan starte avslåtte datamaskiner med "Wake On LAN"-funksjonen. Waterfall Foss gwave gbølge Gnome Wave Cleaner Gnome Wave Cleaner Äänitiedostojen kohinan poistaja Støyreduksjon for lydfiler Gweled Gweled Gwenview Gwenview Yksinkertainen kuvannäytin En enkel bildevisning GWorkspace GWorkspace GNUstepin työtilojen hallinta GNUstep Arbeidsområdebehandler Seuraa muiden aikavyöhykkeiden aikoja Sjekk tiden i andre tidssoner Maailmankello (gworldclock) Verdensur GWrite GWrite Yksinkertainen tekstieditori Enkel tekstredigering Gwyddion Gwyddion SPM-datan näyttö ja analysointi Visualisering og analyse av SPM-data gxmms2 gxmms2 Soita musiikkia Spill av musikk gXNeur gXNeur Automaattinen näppäimistön asettelun vaihtaja Automatisk valg av tastaturoppsett Gyrus – IMAP Cyrus -ylläpito Gyrus IMAP Cyrus Administrator Hallitse IMAP Cyrus -palvelinten postilaatikkoja Administrer e-postkontoene på IMAP Cyrus-tjener hamexam hamexam hamfax hamfaks Lähetä ja vastaanota radiofakseja Send og motta radiofaksimiler Ajan seuranta Tidtaker Hamster-ilmaisin Hamster-indikator Foo2ZJS – laiteohjelmiston lataaja ja asentaja Foo2ZJS Firmwarenedlasting og -installering Auta Hannahin hevosta Hjelp Hannahs Hest Pacmanin kaltainen peli Et pacmanlignende spill Järjestelmän profiloija ja suorituskyvyn testaaja Systemprofilering og -testing (h)asciita massoille! (h)ascii til folket! hdfview hdfview HDF4/5-dataselain HDF4/5 Datautforsker HDHomeRun-laitteiden graafinen asetusten teko Et grafisk brukergrensesnitt for konfigurering av HDHomeRun-enheter Hedgewars Hekkekrig Siiliä vastaan taistelu Pinnsvinkamp HelpViewer Hjelpvisning GNUstep-ohjekatselin GNUstep Hjelpevisning HerculesStudio HerculesStudio Heroes Heroes Hex-a-hop Hex-a-hop Heksagonisiin laattoihin perustuva pulmapeli Puslespill med sekskantbiter Hexalate Hexalate Juttele muiden ihmisten kanssa IRC:ssä (Internet Relay Chat) Snakk med andre folk via Internet Relay Chat Hexter Hexter Yamaha DX7:ää mallintava DSSI-liitännäinen Yamaha DX7 modellerings-tillegg (DSSI) SNES-emulaattori SNES-emulator hime - asennnus hime-oppsett Hitori Hitori Pelaa Hitori-pulmapeliä Spill Hitori-puslespillet Minimaalinen ohjelma kuvanlukijan kanssa toimimiseen. Et lite program for å jobbe med skanner. Avoimen lähdekoodin pokeriohjelma – sekä asiakas että palvelin En åpen pokerspill-klient og -tjener HoldingNuts HoldingNuts Holotzin linna Holotz slott Pelaa jännittävää mysteeripeliä Spill et spennende mysteriespill Kotipankki HomeBank Vapaasti ja helposti käytettävä henkilökohtainen kirjanpito-ohjelma kaikille. Gratis og enkelt personlig regnskap for alle Artemis Artemis Interaktiivinen EXAFS-data-analyysi Interaktiv EXAFS-dataanalyse Interaktiivinen EXAFS-datan käsittely Interactiv EXAFS data behandling Hefaistos Hephaestus Horgand Horgand Organd-ohjelmistosyntetisaattori Organd Soft Synth Hotot-Twitter-asiakas Hotot Twitterklient Secure Shell SSH Yhdistä etätietokoneeseen SSH:lla Koble til en ekstern datamaskin med SSH Hewlett-Packardin (HP) tulostusjärjestelmän hallintakeskus Kontrollsenter for HP utskriftsystem Htop Htop Näytä järjestelmän prosessit Vis systemprosesser Liitä valokuvia yhteen Sy sammen fotografier Hydrogen Hydrogen Luo rumpusekvenssejä Lag trommespor Iagno Iagno Hallitse pöytää Reversin klassisessa muodossa Dominer brettet i den klassiske versjonen av Reversi Näppäimistön syötetavat Tastaturinnstillinger Muuta näppäimistön syöttötavan asetuksia. Velg inntastingsmetoder for tastaturet. Jäänmurtaja Isbryter Sulata jäävuori pieniin palasiin napataksesi pingviinit Smelt isfjellet for å fange pingvinene Icemon Icemon Luo live-radio-ohjelma tai -podcast Lag direktesendt radio eller podcasts IDLE (Python 2.7) IDLE (bruker Python-2.7) Kehitysympäristö Python-ohjelmien kirjoittamiseen (käyttäen Pythonin versiota 2.7) Integrert utviklingsmiljø for Python (IDLE, bruker Python-2.7) IDLE 3 IDLE 3 Integroitu kehitysympäristö Python 3:lle Integrert utviklingsmiljø for Python3 (IDLE 3) IDLE IDLE Integroitu kehitysympäristö Python-ohjelmointikielelle Integrert utviklingsmiljø for Python (IDLE) ifpgui ifpgui KDE-tyylinen käyttöliittymä iRiver iFP -flash-soittimille KDE-lignende grafisk brukergrensesnitt for iRiver iFP flash-avspillere IFRIT – Kolmiulotteinen datan visualisointi IFRIT 3D datavisualisering Visualisoi numeerisia simulaatioita kolmiulotteisesti Visualiser numeriske simuleringer i 3D ii-esu ii-esu HIZ:n ES HIZ's ES Syöttötavat Inndatametode Aseta näppäimistön syötetapa Velg inndatametode for tastaturet Syötetavan vaihtaja Bytt inndatametode ImageJ ImageJ Kuvankäsittely ja kuva-analyysi Bildebehandling og -analyse Imagination Imagination Kevyt DVD-diaesitysten tekijä Et lettvekts program for å lage lysbildeshow på DVD, som bruker GTK+2 Imview-kuvakatselin Imview Bidevisning Näytä ja analysoi tieteellisiä kuvia Vis og analyser vitenskapelige bilder Järjestelmän kuorman tarkkailija, joka osaa näyttää käyriä suoritinydinten, muistin ja välimuistin käytöstä sekä verkon liikenteestä. Systemmonitor som kan vise grafer for bruk av CPU, RAM og bruk av vekselminne i tillegg til nettverkstrafikk. Inkscape-vektorikuvitus Inkscape vektortegneprogram Luo ja muokkaa Scalable Vector Graphics -piirroksia Opprett og rediger skalerbare vektorgrafikkbilder Suorita automaattisia testejä Kjør automatiske tester Intone Intone Intialainen näppäimistö näytöllä Hindi-skjermtastatur Syötä intialaisten aakkoskirjoitusjärjestelmien merkkejä Tast inn hinditegn med det virtuelle skrivebordet iptux iptux Lähiverkon yhteydenpito-ohjelma Programvare for LAN-kommunikasjon Pylab Pylab Yksinkertainen OBEX-tiedostonsiirtosovelma En enkel applikasjon for filoverføring med OBEX iriverter iriverter Muunna videoita kädessä pidettäville laitteille Konverter video til din håndholdte enhet Interaktiivinen graafien piirto järjestelmän toiminnasta sysstatille Interaktive systemaktivitetsgrafer for sysstat ISO Master ISO Master Lue, kirjoita ja muokkaa ISO-levykuvatiedostoja Les, skriv og rediger ISO-filer Istanbul – työpöytäistunnon nauhoittaja Istanbul skrivebordsopptak Nauhoita videota työpöytäistunnostasi Ta opp en video av skrivebordsøkten din ITK-SNAP ITK-SNAP Jaaa (ALSA-tuella) Jaaa (med ALSA-støtte) JabRef JabRef Graafinen BibTex-lähdeluetteloiden muokkain Grafisk redigering av BibTex-bibliografier JACK-näppäimistö JACK Keyboard Virtuaalinen MIDI-näppäimistö JACK:lle Virtuelle tangenter for JACK MIDI Jack-mikseri Jack Mixer JACK Rack JACK Rack Stereo-LADSPA-tehosteiden räkki Stereo LADSPA effekt-rack JackEQ JackEQ vastaanottaa ja lähettää käsiteltyä ääntä useaan eri lähteeseen. styrer og manipulerer lyd til og fra flere kilder Jajuk Jajuk Jajuk - kehittynyt musiikkisoitin Jajuk avansert jukebox JAMin JAMin JACK-äänimasteroinnin käyttöliittymä JACK lydmastering-grensesnitt Japa (ALSA-tuella) Japa (med ALSA-støtte) Analysoi äänisignaaleja ALSAn läpi Analyser et lydsignal igjennom ALSA Japa (JACK-tuella) Japa (med JACK-støtte) Analysoi äänisignaaleja JACK:n läpi Analyser et lydsignal gjennom JACK Jargon Informatique Jargon Informatique Ranskankielinen tietotekniikan sanakirja Fransk dataordbok JavaMorph JavaMorph Jaxe Jaxe XML-editori XML-behandler JClic JClic jEdit jEdit Jeex Jeex Heksadesimaalieditori Hexadesimal-redigering for Linux Jemboss Jemboss Murtolukujen laskemista hauskasti! Brøkregning er artig! JFTP JFTP Java-käyttöliittymä FTP-, SMB-, SFTP- ja NFS-yhteyskäytännöille Grafisk grensesnitt-klient i Java for FTP, SMB, SFTP og NFS Gnomen rakennustyökalu GNOME Build Tool Rakenna Gnome-moduuleita Bygg GNOME-moduler jigzo jigzo Valokuvapulmapeli lapsille Fotografi-puslespill for barn Jkmeter Jkmeter Äänitason mittari JACK:lle Volumindikator for JACK JMeter JMeter Kuormituksen testaussovellus Last inn test-applikasjon Järjestelmätyöt Systemjobber Hallitse tietokoneen järjestelmätöitä Behandle eksisterende systemjobber på datamaskinen din Josm Josm OpenStreetMap.org-editori Redigeringsprogram for OpenStreetMap.org Jovie Jovie KDE:n puhesyntetisaattoripalvelu KDE tekst-til-tale-tjeneste J-Pilot J-Pilot Infinite Notepad Infinite notisblokk jstest-gtk jstest-gtk JSymphonic JSymphonic Tiedostonhallintaohjelma Sonyn MP3-soittimille Filbehandler for Sony MP3-spillere JuffEd-tekstieditori JuffEd tekstredigering Kehittynyt tekstieditori Avansert tekstredigering JuK JuK Jump'n'Bump Jump'n'Bump Hyppää vastustajien päälle saadaksesi heidät räjähtämään Hopp på motstanderne, så eksploderer de! JXplorer JXplorer Java-LDAP-selain Java LDAP-utforsker Levynkirjoitusohjelma Platebrenningsprogram K3b K3b Uusi video-DVD-projekti Nytt prosjekt for video-DVD Uusi data-CD-projekti Nytt prosjekt for data-CD Uusi ääni-CD-projekti Nytt prosjekt for lyd-CD Uusi video-CD-projekti Nytt prosjekt for video-CD K-3D K-3D Kabikaboo Kabikaboo Hallitse muistiinpanokokoelmia Behandle store notatsamlinger KAddressBook KAddressBook Yhteystietojen hallinta Kontaktbehandler Kadu Kadu Kaffeine Kaffeine Kajongg Kajongg Vanha kiinalainen lautapeli neljälle pelaajalle Det gamle kinesiske brettspillet for 4 spillere KAlarm KAlarm Henkilökohtainen hälytysajastin Planlegger for alarmer og påminnelser KAlgebra KAlgebra Matemaattisten yhtälöiden ratkaisut ja kuvaajat Matematisk uttrykksløser og grafplotter KAlgebra Mobile KAlgebra mobil Taskuun sopiva matemaattinen yhtälönratkaisu- ja piirto-ohjelma Matematisk uttrykksløser og grafplotter - i lommeutgave KDE:n alkuaineiden jaksollinen järjestelmä Det periodiske system for KDE Kalzium Kalzium Kamerka Kamerka Kamoso Kamoso Ota kuvia web-kameralla Ta bilder med webkameraet ditt Kanagram Kanagram KDE:n kirjainten järjestyspeli KDEs ordlek med bokstavrekkefølge Kana-testaaja Kana-test Harjoittelupeli japanilaisten kana-merkkien opetteluun Spill der du kan lære japanske kana-tegn kanyremote kanyremote Bluetooth-kaukosäädin KDE:lle Bluetooth-fjernkontroll for KDE Kapman Kapman Syö pillereitä pakoillen aaveita Spis piller og unnslipp spøkelser KDE-mallipohjien luonti KDE mal-generator KAppTemplate KAppTemplate Anthy-sanakirjaeditori Anthy ordbokredigering Muokkaa Anthyn sanakirjaa. Rediger Anthy-ordbok. Edistynyt tekstieditori Avansert tekstredigeringsprogram Kate Kate KAtomic KAtomic Sokoban-tyylinen logiikkapeli Sokoban-lignende logikkspill Katoob Katoob Monikielinen Unicode-tekstieditori Flerspråks Unicode tekstredigering Kayali Kayali Tietokonealgebrajärjestelmä Databasert algebrasystem Preferences Innstillinger KBackup KBackup Varmuuskopioi tiedostosi helppokäyttöisellä käyttöliittymällä Ta sikkerhetskopier av dataene dine med et enkelt brukergrensesnitt KBall KBall Löydä poistumistie Finn utgangen KBibTeX KBibTeX Blackbox-logiikkapeli Blackbox logikkspill KBlackBox KBlackBox KBlocks KBlocks Putoavat palikat -peli Spill med fallende brikker KBounce KBounce Pallopeli Sprettballspill KBreakOut KBreakOut Breakoutin kaltainen peli Breakout-liknende spill Harjoittele murtolukulaskuja Øvelser i brøkrekning KBruch KBrøk KCachegrind KCachegrind Visualisointi tehokkuusprofiloinnin tiedoista Vis informasjon om ytelse KCalc KCalc Tieteellinen laskin Vitenskapelig kalkulator KCemu KCemu KC85- ja yhteensopivien tietokoneiden emulaattori Emulator for KC85 og kompitabel datamaskin Merkkivalitsin Tegnvelger KCharSelect KTegnvelger KchmViewer KchmViser CHM (MS-Help) -tiedostojen katselin Visningsprogram for CHM (MS-Help)-filer KDE collectd – tietokantakatselin KDE collectd database-visning collectd-tietokantojen katselin Visningsprogram for collectd-databaser KColorChooser KFargevelger Väripaletin muokkaus Fargepalett-redigering KColorEdit KColorEdit KDbg KDbg Virheenjäljitysohjelmia Feilsøkingsprogrammer KNetAttach KNetAttach Verkkokansiotyökalu Veiviser for nettverksmappe Näyttää pikaviestintuttavat Vis dine lynmeldingskontakter KFontView Skriftviser KRandRTray KRandRTray Panelisovelma X-näyttöjen koon ja suunnan muuttamiseksi Et panelprogram som skalerer og roterer X-skjermer. KMailService KMail-tjeneste Kdenlive Kdenlive Epälineaarinen videoeditori KDE:lle Ikke-lineær videoredigering for KDE Muuta salasana Endre passord Ohjattu tilin luonti Kontoveiviser Käynnistä PIM-tilien opastettu asetus. Start kontoveiviseren for å sette opp PIM-kontoer. KDE-lähdekoodirakentaja KDE kildebygger kdesvn kdesvn Subversion-asiakas KDE:lle En subversion-klient for KDE KDevelop 4 KDevelop 4 Integroitu kehitysympäristö Integrert utviklingsmiljø KDiskFree KDiskFree Näytä levynkäyttö Vis diskplass KDiamond KDiamond Kolmen suora Tre-på-rad KDiff3 KDiff3 Tiedostojen ja hakemistojen vertailu- ja yhdistämistyökalu Et verktøy for sammenligning og fletting av filer og mapper Ked - salasanojen hallinta Ked passordbehandler KeePass2 KeePass2 Salasanojen hallinta Passordbehandler KeePassX KeePassX Monialustainen salasanojen hallinta Plattformuavhengig passordbehandler Kepas Kepas Kepas – helppo julkaiseminen ja jakaminen KDE:llä Kepas - Enkel publisering og fildeling KETM KETM Tapa kaikki mikä liikkuu ("Kill Everything That Moves") Kill Everything That Moves KEuroCalc KEuroCalc Valuuttamuunnin ja laskin Valutakonvertering og kalkulator Kexi Kexi Kehitä tietokantasovelluksia työpöydälle Utvikle databaser for skrivebordet KeyMon KeyMon Keyboardcast Tastatur-kringkasting Lähetä näppäinpainalluksia moneen ikkunaan samanaikaisesti Sender inntasting til flere vinduer samtidig KeyTouch-muokkain KeyTouch-redigering KFileReplace KFileReplace Etsi ja korvaa -työkalu Søk/erstatt-verktøy Etsi tiedostoja ja kansioita Finn filer og mapper Levykkeen alustin Diskettformatering KFloppy KFloppy Neljän suora KFourInLine Neljän suora -lautapeli Fire på rad KFritz KFritz Käytä Fritz!Box:n puhelulokia ja osoitekirjaa sekä vastaanota ilmoituksia tulevista ja lähtevistä puheluista. Tilgang til samtalehistorikk og kontaktliste fra din FritzBox, og beskjeder om inn- og utgående samtaler. KFTPGrabber KFTPGrabber Graafinen FTP-asiakas En grafisk FTP-klient KGeography KGeografi Maantiedon opetusohjelma Et program for å lære geografi KGet KGet Latausten hallintaohjelma Nedlastingshåndterer KGmailNotifier KGmailNotifier Gmail-ilmoitinsovelma KDE:lle Gmail-varsling for KDE KGoldrunner KGoldrunner Toiminta- ja pulmanratkaisupeli Et handlingsfylt spill med innlagte gåter GnuPG-käyttöliittymä Et GnuPG-grensesnitt KGpg KGpg Ruudunkaappausohjelma Ta skjermdumper KGrab KGrab Hirsipuupeli KDE Hangman-spill KHangMan KHangMan KiCad KiCad Kuvakkeiden muokkausohjelma Ikonredigering KIconEdit KIconEdit Kid3-qt Kid3-qt Audio Tagger Audio Tagger Kid3 Kid3 Kig Kig Tutki geometrisia rakenteita Utforsk geometriske konstruksjoner Kigo Kigo Go-lautapeli Brettspillet Go Kiki – nanorobotti Kiki the nano bot Kiki Kiki (La)TeX-kehitysympäristö (La)TeX utviklingsmiljø Kile Kile Killbots Killbots KImageMapEditor KImageMapEditor HTML-kuvakarttojen muokkaaja HTML bildekartredigering KInfoCenter KInfoCenter Infokeskus KDE informasjonssenter Kino Kino Muokkaa DV-videoita Rediger DV-video KIPI-liitännäisiä KIPI programtillegg KDE-kuvaliitännäisten ohjelmointirajapinta KDE-grensesnitt for tillegg i bildeprogrammer Yhdistä kuvat panoraamaksi Et verktøy som setter sammen bilder til et panorama. Panorama Panorama Kiriki Kiriki Yatzin kaltainen noppapeli Yatzy-liknende terningspill Kita2 Kita2 2ch-asiakas KDE:lle 2ch-klient for KDE Japanin opiskelutyökalu Språk- og studieverktøy for japansk Kiten Kiten Kitsune Kitsune Lähtölaskenta Nedtelling KJots KJots Muistiinpano-ohjelma Notatprogram KJumpingCube KJumpingCube Alueen valloituspeli Spill basert på områdekapring Gnash-SWF-katselin (KDE-versio) Gnash SWF-fremviser for KDE Konekirjoittamisen opetusohjelma Enda et opplæringsprogram for tastaturteknikken «touch» Kleopatra Kleopatra Varmenteiden hallinta ja yhdistetty salauskäyttöliittymä Sertifikathåndtering og grafisk krypteringsgrensesnitt KDE-sovellus aakkosten opettelemiseen Et KDE-program for å lære alfabetet KLettres KLettres Klickety Klickety SameGame SameGame Lautapeli Brettspill Taktinen peli Taktisk spill Kolor Lines Fargelinjer KLinkStatus KLinkStatus Linkkien tarkistaja Koblingssjekker Klipper Klipper Työkalu leikkaamiseen ja liittämiseen Et verktøy som viser klipp/lim-historikk KLog KLog Kluppe Kluppe KMag KMag Suurennuslasi Skjermforstørrer KMahjongg KMahjongg Mahjongg-pasianssi Mahjongg-kabal Sähköposti E-post KMail KMail Sähköpostiohjelma E-postprogram Valikkomuokkain Rediger meny KMess KMess Live Messenger -asiakas KDE:lle KDE Live lynmeldingsklient KMetronome KMetronom ALSA-sekvensseriä käyttävä MIDI-metronomi KDE-ympäristöön KDE MIDI-Metronom som bruker ALSA-sequencer KMidimon KMidimon ALSA-sekvensseri / MIDI-näyttö MIDI-overvåking for ALSA-sequencer KMines KMines Miinaharavan tyyppinen peli Minesveiperlignende spill Äänimikseri Lydmikser KMix KMix KMLDonkey KMLDonkey MLDonkey-edustaohjelma KDE:lle En MLDonkey-grenseflate for KDE Napsauttaa hiirtä puolestasi rannevammojen ehkäisemiseksi Klikker museknappen for deg og reduserer musesyke KMouseTool KMouseTool KMouth KMouth Puhesyntetisaattorin käyttöliittymä Grensesnitt for talesyntese KDE-käyttöliittymä MPlayerille KDE-grensesnitt for MPlayer KMPlayer KMPlayer Funktiopiirturi Funksjonsplotter KmPlot KmPlot KMyMoney KMyMoney Henkilökohtainen taloudenhallinta Personlig regnskap Meritaistelu Sjøslag Laivanupotuspeli Spill om å senke skip KNemo KNemo Verkon valvonta Nettverksovervåking KNetWalk KNetWalk Verkonrakennuspeli Bygg opp nettverk Knights Knights Shakkipeli Sjakk KNode KNode Muistilaput Sprettoppnotater KNotes KNotes Tuhoa vihollisen tukikohtia avaruudessa Ødelegg fiendtlige baser i verdensrommet Kolf Kolf Pienoisgolf Minigolf Kollision Kollisjon Yksinkertainen väistelypeli Et enkelt spill om å unngå ballen KolourPaint KPaint Piirto-ohjelma Maleprogram Komparator4 Komparator4 KDE-hakemistosynkronointisovellus KDE-verktøy for synkronisering av mapper Kompare Kompare Käyttöliittymä diff- ja patch-sovelluksille Diff-/Patch-grensesnitt Konquest Konquest Galaktinen strategiapeli Galaktisk strategispill Konsole Konsole KonsoleKalendar KonsoleKalendar Kontact Kontact Henkilökohtaisten tietojen hallinta (PIM) Behandle personlig informasjon IRC-asiakas IRC-klient Konversation Konversation Kopete Kopete Pikaviestin Program for lynmeldinger Kalenteri Kalender Kalenteri ja ajanhallintaohjelma Kalender- og planleggingsprogram KOrganizer KOrganizer koules koules Työnnä viholliset pois, mutta pysy loitolla esteistä Dytt fiendene dine unna, men hold deg unna hindringer CD-levykansien tulostus Utskrift for CD-omslag Kover Kover KPasianssi Kabal Patience-korttipeli Kabalspill KPhotoAlbum KPhotoAlbum Valokuvakirja Fotoalbum KPlayer KPlayer Internet-yhteyden muodostaminen puhelinverkkomodeemilla Verktøy for internettoppringing KPPP KPPP kradio4 kradio4 V4L/V4L2-radiosovellus KDE4:lle V4L/V4L2-Radio-applikasjon for KDE4 Jakaa äänivirran kappaleiksi Deler en strøm inn i sporene sine! Kraft Kraft Krank Krank pieni arkipeli et lite, uformelt spill KRDC KRDC Etätyöpöytäasiakas Tilkobling til eksternt skrivebord Krecipes Krecipes Keittokirja KDE kokebok KRemoteControl-ohjelman ilmoituskuvake Varsler for KRemoteControl KReversi KReversi Reversi-lautapeli (Othello) Brettspillet reversi Krfb Krfb Työpöydän jakaminen Skrivebordsdeling Krita Krita Näyttöviivain Skjermlinjal KRuler KRuler Krusader Krusader Kaksipaneelinen tiedostonhallinta To-panels filbehandler KsCD KsCD Shisen-Sho Shisen-Sho Shisen-Sho: Mahjongg-tyylinen laattapeli Shisen-Sho: Et Mahjongg-lignende brikkespill KsirK KsirK Maailmanvalloitusstrategiapeli Strategispill om verdensherredømme Snake-matopelin kaltainen peli Snake-liknende spill KSnake KSnake KSnakeDuel KSnakeDuel Ruudunkaappausohjelma Skjermbildeprogram KSnapshot KSnapshot KSpaceDuel KSpaceDuel Avaruuteen sijoittuva pelihallipeli Romspill KSquares KSquares Yhdistä pisteet muodostaaksesi neliöitä Tegn streker mellom prikkene for å lage kvadrater Tunnistautuminen SSH-apuohjelmalle tunnuslauseella Skriv inn passord for å verifisere overfor ssh-agenten Kst Kst Työpöytäplanetaario Planetarium for skrivebordet KStars KStars KSudoku KSudoku KSudoku, Sudoku-peli ja enemmän KDE:lle KSudoku – omfattende sudoku-spill for KDE Järjestelmän valvonta Systemovervåking KSystemLog KSystemLog Järjestelmälokin katselutyökalu Verktøy for visning av systemlogger KTeaTime KTeaTime Teekeitin Tekoker KTikZ KTikZ KTimer KTimer KDE ajankäytön seurantatyökalu KTimeTracker Ajankäytön tarkkailuohjelma Personlig tidtaker KTorrent KTorrent BitTorrent-ohjelma KDE:lle Et BitTorrent-program for KDE Kymmensormijärjestelmän opettelu Tastaturøving KTouch KTouch Perunamies Potetmannen Kuvapeli lapsille Bildespill for barn Konna KTurtle Opettavainen Logo-ohjelmointiympäristö Pedagogisk programmeringsmiljø Kubrick Kubrick 3D-peli, joka perustuu rubiikinkuutioon Et 3D-spill basert på Rubiks kube KUIViewer KUIViser Qt Designerin käyttöliittymätiedostojen katselin Qt Designer UI-filviser Kupfer Kupfer Kätevä komento- ja käynnistystyökalu sovelluksille ja asiakirjoille Hendig kommando- og tilgangsverktøy for applikasjoner og dokumenter KUser KUser Käyttäjän hallinta Brukerbehandler KVIrc KVIrc Yhdistä IRCiin (Internet Relay Chat) Koble til IRC (Internet Relay Chat) KVPM KVPM KDE:n taltioiden osioiden hallinta KDE Partisjonsverktøy Käyttöliittymä eri VPN-asiakkaille Grensesnitt for ulike VPN-klienter KVpnc KVpnc KWalletManager KWalletManager Lompakon hallintatyökalu Wallet administrasjonsverktøy Kwave-äänieditori Kwave lydredigering Äänieditori KDE:lle Lydredigering for KDE Opettelukortti- ja sanastoharjoitusohjelma Et program for gloseøving og spørsmålskort KWordQuiz KWordQuiz KWrite KWrite Laby Laby Opettele ohjelmoimaan muurahaisilla ja hämähäkkien verkoilla Lær å programmere med maur og edderkoppnett Labyrinth-ajatuskartat Labyrinth tankekartlegging Kartoita ajatuksesi Få oversikt over tankene dine Kieliasetukset Språkstøtte Aseta järjestelmäsi oletuskieli ja muut tuetut kielet Konfigurer språkstøtte på systemet Last.fm Last.fm Kuuntele Last.fm-radiota Lytt til Last.fm-radio LDAP-ylläpitotyökalu LDAP Administrasjonsverktøy Hallitse LDAP-pohjaisia hakemistoja Behandle LDAP-baserte mapper LaTeXDraw LaTeXDraw Graafinen editori PSTricks:lle Grafisk redigeringsverktøy for PSTricks LaTeXila LaTeXila Muokkaa LaTeX-dokumentteja Rediger LaTeX-dokumenter LBreakout2 LBreakout2 Pallo-ja-maila-peli mukavilla grafiikoilla. Et ball og racket-spill med flott grafikk lcrt lcrt Leafpad Leafpad Näytä äänen mukana kehittyviä kuvia Vis bilder som utvikler seg ved lyd Lekhonee Gnome Lekhonee Gnome Wordpress-blogin asiakasohjelma Bloggklient for Wordpress lemon sitron Lernid Lernid Osallistu verkossa tapahtuviin opetustapahtumiin Delta i læringsaktiviteter på nett Oletussovellukset Foretrukne programmer LibreCAD LibreCAD Ammattimainen CAD-järjestelmä Et profesjonelt CAD-system LibreOffice Base LibreOffice Base Hallinnoi tietokantoja, luo kyselyjä ja seurantaraportteja, ja hallinnoi tietojasi käyttämällä Base -ohjelmaa. Behandle, gjør oppslag i og lag rapporter av databasene dine med Base. Uusi tietokanta Ny Database LibreOffice Calc LibreOffice Calc Suorita laskelmia, analysoi tietoja ja hallitse luetteloita taulukoissa käyttämällä LibreOffice Calc -taulukkolaskentaa. Utfør kalkulasjoner, analyser informasjon og administrer lister i regneark med Calc. Uusi laskentataulukko Nytt regneark Avoimen ODF-asiakirjastandardin kanssa yhteensopiva, The Document Foundationin tukema toimisto-ohjelmisto. Kontorprogramsamlingen som er forenlig med det åpne og standardiserte dokumentformatet ODF. Støttet av The Document Foundation. LibreOffice Draw LibreOffice Draw Uusi piirros Ny tegning LibreOffice Impress LibreOffice Impress Luo ja muokkaa esitys- ja kokouskalvoja sekä web-sivuja käyttämällä Impress-ohjelmaa. Lag og rediger presentasjoner for lysbildefremvisninger, møter og web-sider med Impress. Uusi esitys Ny presentasjon LibreOffice Math LibreOffice Math Luo ja muokkaa tieteellisiä kaavioita ja yhtälöitä käyttämällä Math-ohjelmaa. Lag og rediger vitenskapelige formler og ligninger med Math. Uusi kaava Ny formel LibreOffice Writer LibreOffice Writer Luo ja muokkaa tekstiä ja grafiikkaa kirjeisiin, raportteihin, tekstiasiakirjoihin ja internet-sivuihin Writer-ohjelmalla. Opprett og rediger tekst og grafikk i brev, rapporter, dokumenter og websider med Writer. Uusi asiakirja Nytt dokument Licq Licq Liferea-syötelukija Liferea nyhetsleser Valot pois Av med lysene Kytke kaikki valot pois päältä Skru av alle lysene Lightspark Lysgnist Vaihtoehtoinen Flash-soitin En alternativ flash-avspiller 20 000 valovuotta avaruuteen 20 000 lysår ut i rommet Luo kaupungin tarvitsemaa energiaa varten höyrynvälitysverkosto ja korjaa sille tapahtuvat vauriot Lag et dampnettverk for kraftforsyning til en by, og reparer skadene den får i tide Liguidsoap Liguidsoap Lincity Lincity Kaupunkisimulaatiopeli By-simulator Lingot Lingot Links 2 Links 2 Verkkoselain, joka toimii graafisessa ja tekstitilassa Nettleser som kjører i både grafisk og tekstbasert modus Linphone Lintelefon Linphone on verkkopuhelin Lintelefon er en nett-telefon Linpsk Linpsk Linsmith Linsmith Linthesia Linthesia Pianopeli Piano-spill LinuxDC++ LinuxDC++ Liquid War Flytende krig Ainutlaatuinen moninpelattava sotapeli Et unikt, flerspiller-krigsspill Literki Literki Hakkerin näppäimistö Hackerens tastatur Little Wizard Lille trollmann Kehitysympäristö lapsille Utviklingsmiljø for barn LiveMix - miksaa livenä LiveMix - Livemikser Miksaa musiikkiraitoja livenä Miks låtene dine live LiVES LiVES Videoeditori ja VJ-työkalu Videoredigerer/VJ verktøy Oscilloscope Oscilloskop Oskilloskooppi-DSSI-liitännäinen Et oscilloskop-tillegg (DSSI) Linux Letters and Numbers Linux-bokstaver og -tall Kirjaintenoppimispeli pienille lapsille GTK bokstavspill for små barn llk_linux llk_linux LianLianKan-peli (GTK:ta käyttävä). Gtk-basert LianLianKan-spill. LMarbles LMarbles Rakenna kuvioita värillisistä marmorikuulista Bygg figurer med fargede klinkekuler LMemory LMemory Muistipeli Hukommelsesspill LogJam LogJam Hallitse päiväkirjaa/blogia Behandle dagbok/weblogg Lokalize Lokalize Tietokoneavusteinen kääntämisjärjestelmä Dataassistert oversettelsessystem Lontoon laki London Law London Law -lautapeli verkkotuella London Law-brettspill med nettverksstøtte Urheiluvideoiden analysointityökalu valmentajille Sportsvideo-analyseringsverktøy for trenere Loqui Loqui LostIRC LostIRC Keskustele IRC-verkoissa Chat på IRC-nettverk LottaNZB-Usenet-latausohjelma LottaNZB Usenet-nedlaster Tee noutoja Usenetistä NZB-tiedostojen avulla Last ned fra Usenet ved hjelp av NZB-filer LÖVE LÖVE Pelinkehitysympäristö (lua-ohjelmointikielellä) Utviklingsrammeverk for spill i Lua Laitteiston luettelija Maskinvarelisting Tarjoaa tietoa laitteistosta Viser informasjon om maskinvaren LSkat LSkat Korttipeli Kortspill LTris LTris Nopea, pieni, webkitiä käyttävä mikroselain, joka on laajennettavissa Lua-ohjelmointikielellä Rask, liten og webkit-basert mikronettleser som er utvidbar med Lua Lubuntun sovellusvalikoima Lubuntu programvaresenter Mahdollistaa valinnan tuhansista Ubuntulle saatavilla olevista sovelluksista. Lar deg velge blant tusenvis av programmer som er tilgjengelige for Ubuntu Luciole Luciole Kuva kuvalta -kaappaustyökalu animoitujen elokuvien tekemiseen Bilde for bilde-opptaksverktøy for å lage animasjonsfilmer. luckyBackup luckyBackup Varmuuskopioi ja synkronisoi tietosi rsync-työkalun avulla Sikkerhetskopier og synkroniser data med rsync LuserNET-uutislukija LuserNET Nyhetsleser Uutislukija GNUstepille Nyhetsleser for GNUstep Näppäimistö ja hiiri Tastatur og mus Näppäimistön, hiiren ja muiden syötelaitteiden asetukset Sett opp tastatur, mus, og andre inngangsenheter LXDE-ympäristön tehtävienhallinta Oppgavebehandler Lybniz-graafipiirtäjä Lybniz grafplotter Piirrä graafeja ja funktioita Plott grafer og funksjoner Lynis-auditointityökalu Lynis revisjonsverktøy Turvallisuusauditointityökalu (pääkäyttäjä) Sikkerhetsrevisjonsverktøy (root) Lynkeos-kuvaprosessori Lynkeos bildebehandler Tähtitieteellisten kuvien suodatus Filtrering av astronomiske bilder Lyricue Lyricue GNU-projektin sanoitusten näyttöjärjestelmä GNU sangtekstvisning Lyricue-palvelin Lyricue-tjener LyX-asiakirjakäsittelijä LyX dokumentbehandler Korkean tason LaTeX-edusohjelma Høynivå-grenseflate for LaTeX Hullu pommittaja Gal bombemann Ota pommit kiinni Fang bombene Maelstrom Malstrøm Pelaa Asteroidsin kaltaista peliä Spill et Asteroids-lignende spill Magicicada-sovellus Magicicada-program Mah-Jong Mah-Jong Pelaa klassista Mahjong-pulmapeliä Det klassiske Mahjong-spillet Huomautus uusista sähköpostiviesteistä E-post-varsling Vastaanota ilmoitus uuden sähköpostin saapuessa Bli varslet om ny e-post Kaksiulotteinen MMORPG-asiakas En MMORPG-klient i 2D Mangler Mangler Syötelaitteiden jako Deling av inngangsenheter Jaa hiiri ja muut osoitinlaitteet muiden tietokoneiden kanssa Del mus og peker med andre maskiner Marble Marble Näppäimistö Tastatur Virtuaalinäppäimistö Virtuelt tastatur Ponnahdusilmoitukset Sprettopp-varslinger Tee ponnahdusilmoitusten asetukset Tilpass sprettopp-varslingene dine MathWar MathWar Yksinkertainen matematiikkapeli lapsille Et enkelt mattespill for barn MATLAB MATLAB Tieteellinen laskentaympäristö Vitenskapelig databehandlingsmiljø Graafinen kehitysympäristö MCS-51-mikrokontrolloreille Grafisk IDE for MCS-51-baserte mikrokontrollere MCU 8051 IDE MCU 8051 IDE MDB-katselin MDB-viser Katso ja vie Microsoft Access -tietokantoja Vis og eksporter Microsoft Access-databaser Digitaalisen television (DVB) katselin Gnomelle En digital-TV-viser (DVB) for GNOME Näytä videovirtoja julkisilta saksalaisilta TV-asemilta Se strømmer fra tyske allmennkringkastere MediaTomb - UPnP-mediapalvelimen WWW-käyttöliittymä. Web-basert grensesnitt for MediaTomb UPnP Mediatjener medit medit Tekstimuokkain Tekstbehandler Vertaa ja yhdistä tiedostoja Sammenlign og flett sammen filene dine Melting Smelting Tee hahmoja mitä tahansa sovellusta varten. Bygger avatarer til alle programmene dine. Meritous Meritous Merkaartor Merkaartor OpenStreetMap-editori OpenStreetMap-behandler Näytä ja käsittele mesh-verkkoja Vis og behandle maskenett Metacity Metacity MGM-järjestelmänvalvonta MGM systemovervåking Suuren määrän asetuksia sisältävä, hyvin pramea järjestelmän kuorman mittari En meget konfigurerbart og prangende systembelastningsmåler mhWaveEdit mhWaveEdit Nauhoita, toista, muokkaa ja muunna äänitiedostoja Ta opp, spill av, rediger og konverter lydfiler Reaaliaikainen kaupunginhallintasimulaattori Simulerer byadministrasjon i sanntid Midori Midori Kevyt verkkoselain Lettdreven nettleser MilkyTracker MilkyTracker Fasttracker 2 -klooni Fasttracker 2-klone MilkyTracker (soita laulu) MilkyTracker (spill av låt) Minbar-rukousajat Minbar bønnetider Islamilaiset rukousajat Islamske bønnetider Minirok Minirok Minitube Minitube Katso YouTube-videoita Se videoer fra YouTube Mirage Mirage Nopea GTK+-kuvankatselin En rask GTK+ bildefremviser Luo DVD-levyjä ja diaesityksiä Utform DVD-er og bildeserier Mixxx Mixxx Digitaalinen DJ-käyttöliittymä Et digitalt DJ-grensesnitt mkvinfo mkvinfo Näytä tietoja MKV-tiedostoista Vis informasjon om MKV-filer mkvmerge - graafinen käyttöliittymä mkvmerge grafisk grensesnitt MKV-tiedostojen luoja MKV-filoppretter MLDonkey MLDonkey Graafinen edusohjelma MLDonkeylle Grafisk grensesnitt for MLDonkey Monikielinen pääte Flerspråklig terminal Käytä monikielistä komentoriviä Bruk flerspråklig kommandolinje Luo ja muokkaa 3D-malleja ja animaatioita Lag og rediger 3D modeller og animasjoner moninpelattava pong-peli suurille joukoille käyttäjiä massivt flerspillerorientert pong-spill Model Builder Modellbygger Graafinen ODE-simulaattori Grafisk ODE-simulator Pallo labyrintissä -peli Ball i labyrint-spill Monkey Bubble -pelihallipeli Monkey Bubble arkadespill Monkey Studio -kehitysympäristö Monkey Studio integrert utviklingsmiljø gsharp gsharp Kirjoita C#-kielellä interaktiivisessa komentokehotteessa sekä syötä ohjelmakoodia käynnissä oleviin Mono-prosesseihin Skriv C# i et interaktivt skall, og sett koden din inn i kjørende Mono-prosesser. Kehitä .NET-sovelluksia integroidussa kehitysympäristössä Utvikle .NET-applikasjoner i et integrert utviklingsmiljø Mono-dokumentaatio Mono-dokumentasjon Näytä, tee hakuja ja muokkaa Monoon liittyvää dokumentaatiota Vis, søk blant og rediger Mono-relatert dokumentasjon Monodoc-dokumentaatioselain Monodoc dokumentasjonsleser Monster Masher Monstermoser Tee muussia hirviöistä ja pelasta tontut Mos monstre og redd gnomene Pieni suositun Bejeweledin kaltainen pulmapeli Lite arkade-puslespill som likner på Bejeweled Moonlander Månelander Hauska, klassiseen moonlanderiin pohjautuva peli Morsomt spill basert på den klassiske månelanderen Lokiinkirjaukseen ja tiedostonkaappaukseen optimoitu sarjaliitäntäpääte En seriell terminal optimalisert for logging og filopptak MP3 Diags - diagnoosi- ja korjaustyökalu MP3 Diags - diagnose- og reparasjonsverktøy MP3 Diags MP3-Diags Jakaa mp3- ja ogg-tiedostoja ilman dekoodausta Del opp mp3- og ogg-filer uten å dekode dem MPDCon MPDCon GNUstep-asiakas MPD:lle GNUstep klient til MPD Toista elokuvia ja musiikkia Spill av filmer og sanger dcm2nii dcm2nii Parametriton MRI-analyysi Ikke-parametrisk MRI-analyse NPM NPM Epson-mustesuihkutulostimien tilan valvonta Statusovervåking for Epson Inkjet-skrivere maalausohjelma pikselitaiteen ja digitaalisten valokuvien käsittelyyn tegneprogram for å lage pikselkunst og manipulere digitale bilder Pelaa verkossa olevia tekstipohjaisia pelejä (MUDs) Spill tekstbaserte spill på nett (MUDs) MultiGet MultiGet MultiGet-lataaja MultiGet nedlaster Mumble Mumble Pieniviipeinen korkeatasoinen keskusteluohjelma pelaajille Et raskt, høykvalitets lydsamtaleprogram for spilling Sovellusvalikoima Programvaresenter Muon-sovellustenhallinta Muon programvaresenter Muon-paketinhallinta Muon pakkebehandler Pakettienhallinta Pakkebehandler MuPDF MuPDF PDF-tiedostojen katselin PDF-visningsprogram Pythonia ja GTK2:ta käyttävä Museek-asiakas Python/GTK2 Museek-klient Midi-musiikkieditori Midi musikkbehandler C++:lla ja QT3:lla toteutettu Museek-asiakas C++/Qt3 Museek-klient Museek-palvelun hallintatyökalu Innstillingsverktøy for Museek-nissen Soita musiikkikokoelmaasi Spill av din musikksamling Yksinkertainen tekstipohjainen sähköpostiasiakasohjelma Enkel tekstbasert e-postklient Mutter Mutter Moniääninen, monikanavainen, reaaliaikainen MIDI-ohjelmistosyntetisaattori Polyfonisk, multikanals, sanntidsspillende MIDI-synthesizer MyPaint MyPaint Maalausohjelma digitaalisille taiteilijoille Maleprogram for digitale artister MythNetTV MythNetTV Video-RSS-kaappaaja Fanger video-nyhetsstrømmer MythTV-taustaosan asetukset MythTV oppsett av bakgrunnsmotor Ohjelma taustaosan asetusten tekemiseen Benyttes til å konfigurere en bakgrunnsmotor MythTV-edustaosa MythTV frontend Käyttöliittymä kaikelle mythtv-taustaosan sisällölle Et grensesnitt for alt innholdet på en MythTV-bakgrunnsmotor Nagios-valvontaohjelma Nagios statusovervåker Nautiluksen kontekstivalikoissa näytettävien kohteiden muuttaminen Konfigurér elementer som skal legges til Nautilus-hurtigmenyen Dropbox Dropbox Nautilus Pastebin – asetukset Nautilus klipp og lim-konfigurering Nautilus Pastebin -asetuspeneeli Nautilus klipp og lim-konfigurasjonspanel Nautilus-komentojonojen hallinta Nautilus skriptbehandler Ota käyttöön tai pois Nautilus-komentojonoja Aktiver eller deaktiver Nautilus-skript Cn3D NCBI -tietokantakatselin Cn3D NCBI Databasevisning Näytä NCBI-tietokannat kolmiulotteisina Vis NCBI-databaser i 3D Sequin - DNA-ketjujen lähetystyökalu Sequin DNA Sekvens Rapporteringsverktøy Lähetä DNA-ketjuja GenBank-, EMBL- ja DDBJ-tietokantoihin Send DNA sekvenser til GenBank, EMBL, og DDBJ databaser Tee kyselyitä NCBI-tietokantoihin ja nouda asiakirjoja Gjør oppslag i NCBI-databaser og hent dokumenter NCurses-pohjainen musiikkisoitin NCurses musikkavspiller Windowsin langattomien verkkokorttien ajurit Trådløse drivere for Windows Asennustyökalu Ndiswrapperille Ndiswrapper verktøy for installasjon av drivere NEdit NEdit Yksinkertainen yhden oskillaattorin DSSI-liitännäinen Enkelt oscillator-programtillegg (DSSI) Virheenjäljitysohjelma Feilsøk programvare Nepomuk-varmuuskopio Nepomuk sikkerhetskopiering NetBeans-kehitysympäristö 7.0.1 NetBeans IDE 7.0.1 Lähiverkkojen (LAN) simulaattori Lokalnett-simulatoren Taktinen monen pelaajan verkossa pelattava sotapeli Nettbasert, taktisk krigsspill for flere spillere NetSurf-selain NetSurf nettleser Verkko Nettverk Neverball Neverball Kolmiulotteinen pelihallipallopeli Et arkadeballspill i 3D Neverputt Neverputt 3D-minigolf Et minigolf-spill i 3D Nexuiz Nexuiz Moninpelattava 3D-räiskintäpeli laadukkailla grafiikoilla Førstepersons skytespill for nettverk med flott grafikk. NFO-katselin NFO-visningsprogram Näytä NFO-tiedostoja Vis NFO-filer Nicotine-Plus Nicotine-Plus SoulSeek-tiedostonjako-ohjelma SoulSeek fildelingsklient Tasohyppelypeli, jossa tavoitteena on kerätä kynttilöitä Plattformspill der målet er å samle godterier nip2 nip2 VIPS:iin pohjautuva kuvankäsittelyohjelma Bildemanipuleringsprogram basert på VIPS Njam Njam Pacmanin kaltainen peli jossa myös moninpeli on mahdollinen pacman-lignende spill med støtte for flere spillere Näyttää, muokkaa ja vie PostScript-muotoon fylogeneettisiä puita Viser, modifiserer og eksporterer fylogenetiske trær i PostScript-format nmap-skannaajan Qt4-käyttöliittymä Et Qt4-grensesnitt for nmap-skannere NmapSI4-logr NmapSI4-logr nmapsi4-lokien graafinen käyttöliittymä Et Qt4-grensesnitt for nmapsi4-logger NmapSI4 - käyttäjätila NmapSI4 - Brukermodus Kenta Chon tekemä abstrakti ammuskelupeli Abstrakt skytespill laget av Kenta Cho NTFS Configuration Tool Konfigurasjonsvertøy for NTFS Ota käyttöön ja poista käytöstä kirjoitustuki NTFS-tiedostojärjestelmään yhdellä napsautuksella Aktiver/deaktiver skrivestøtte for NTFS med et enkelt klikk. Nvtv TV Out Nvtv TV-utgang Ohjelma NVidian näytönohjainten TV-ulostulon hallintaan Kontroller TV-utgangen fra Nvidia-skjermkort Kaappaa nzb-tiedostoja Fang nzb-filer Openbox-asetusten hallinta Innstillinger for Openbox Graafinen käyttöliittymä Bluetooth-siirroille Grafisk grensesnitt for Bluetooth-overføring Fox Fox OpenCASCADE DRAWEXE - tietokoneavusteisen suunnittelun alusta OpenCASCADE DRAWEXE test-sele Kattava tekstintunnistusohjelmisto (OCR) Den komplette OCR-samlingen. GNU Octave GNU Octave GNU Octave tieteelliseen laskentaan Vitenskapelig databehandling med GNU Octave OggConvert OggConvert Muunna mediatiedostoja Vapaisiin muotoihin Konverter mediafiler til frie formater DVD-pakkausohjelma OGMRip OGMRip DVD-konvertering DVD-kopiointi En DVD-enkoder Okteta Okteta Heksaeditori Hex-redigeringsverktøy Okular Okular OmegaT OmegaT Tietokoneavusteinen käännöstyökalu Maskinassistert oversettingsverktøy Joustava näppäimistö näytöllä -sovellus Fleksibelt skjermtastatur for GNOME One Is Enough Én er nok Open Invaders Open Invaders Space Invaders -klooni Spill en Space Invaders-klone OpenArena OpenArena Nopeatempoinen id Softwaren Quake III Arenan kaltainen räiskintäpeli Et raskt førstepersons skytespill i 3D, liknende Quake III Arena av id Software Inc. OBM OBM Kirjaa GSM- ja GPS-tietoja lokiin sekä lähettää ne openBmap-palveluun. Loggfører GSM og GPS, og laster opp til openBmap. Juna/rautatiesimulaattori, joka on yhteensopiva ”BVE Trainsim” -reittien kanssa Tog-/jernbanesimulator - kompatibel med «BVE Trainsim»-ruter. OpenCity OpenCity 3-ulotteinen kaupunkisimulaattori Bysimulatorspill i 3D Dictionary OpenDict OpenDict ordbok Etsi sanoja paikallisesta tai verkossa sijaitsevasta sanakirjasta Slå opp ord i en lokal eller nettbasert ordbok OpenJDK Java 6 - ajonaikainen ympäristö OpenJDK Java 6 Runtime OpenJDK Java 7 – ajonaikainen ympäristö OpenJDK Java 7 Runtime OpenRocket OpenRocket Suunnittele ja simuloi rakettipienoismalleja Design og simuler modellraketter OpenShot-videomuokkain OpenShot videobehandler Luo ja muokkaa videoita tai elokuvia Lag og rediger videoer og filmer OpenSTV-äänestysohjelmisto OpenSTV avstemmingsprogram Pidä siirtoäänivaalitavan mukaiset vaalit Gjennomfør en enkel, overførbar avstemning OpenTTD OpenTTD Klooni Transport Tycoon Deluxe -pelistä En klone av Transport Tycoon Deluxe OpenUniverse-avaruussimulaattori OpenUniverse romsimulator Tutki aurinkokuntaa tällä tarkalla simulaatiosovelluksella Utforsk solsystemet i denne nøyaktige simuleringen OpenVAS-asiakas OpenVAS-klient GTK+-2 -asiakasohjelma OpenVAS-turvallisuusskannerille GTK+-2-Klient for OpenVAS Sikkerhets-Scanner Open Yahtzee – yatzy-peli Open Yahtzee Klassinen Yahtzee-noppapeli Det klassiske terningspillet Yatzy Orage-maailmankello Orage Globaltid Näytä kellonajat eri maissa Vis tiden i ulike land Työpöytäkalenteri Skrivebordskalender Terroristienvastainen satelliittien alasammuntapeli Anti-terrorist satelitt-snikskytingsspill Oregano Oregano Osmo Osmo Henkilökohtainen ajanhallintaohjelma Personlig planlegger Out Of Order Ute av drift Seikkailupeli Eventyrspill Overgod Overgod Pelaa kaksisuuntaisesti vierivää pelihallipeliä Et arkadespill som ruller i begge retninger Tieteellinen visualisointi- ja analysointiohjelmisto atomisten tapahtumien simulointidatan käsittelyyn Vitenskapelig visualiserings- og analyseringsprogram for atomistisk simuleringsdata. Pacemaker - graafinen ohjelmisto Pacemaker GUI Pacemaker CRM - graafinen ohjelmisto Pacemaker CRM GUI Debian-pakettihaku Søk etter Debian-pakker Hae paketteja ja näytä pakettitietoja Søk etter pakker og vis pakkeinformasjon PackETH PackETH Pakettigeneraattori Pakkegenerator Pacman Pacman Yksinkertainen klooni klassisesta pelihallipelistä En enkel klone av det klassiske arkadespillet PulseAudion laitteen valitsin PulseAudio enhetsvelger Palapeli Palapeli Jigsaw-pulmapeli Puslespill PulseAudio-hallinta PulseAudio-behandler Hallitse PulseAudio-äänipalvelinta Administrer PulseAudio-lydtjeneren din Pan-keskusteluryhmäohjelma Pan nyhetsleser Pang Zero Pang Zero Poksauta ilmapalloja harppuunalla Sprekk ballonger med harpunen din PulseAudio-asetukset PulseAudio-innstillinger Näytä ja muokkaa paikallisen äänipalvelimen asetuksia Vis og endre konfigurasjonen av den lokale lydtjeneren ParaView mahdollistaa suurien tietovarastojen tarkastelun ParaView tillater visning av store datasett Parcellite Parcellite Parley Parley Sanaston harjoitusohjelma Glosetrening PARSEC47 PARSEC47 Kenta Cho:n PARSEC47 PARSEC47 av Kenta Cho KDE:n levyosioiden hallintatyökalu KDE partisjonsverktøy Hallitse levyjä, osioita ja tiedostojärjestelmiä Behandle disker, partisjoner og filsystemer Pasaffe – salasanojen hallinta Pasaffe passordbehandler Passage Passage peli elämän läpi kulkemisesta Spill om veien gjennom livet Password Gorilla Passord-Gorilla salasanojen hallinta en passordbehandler Patchage Patchage Yhdistä ääni- ja MIDI-sovellukset yhteen ja hallitse äänenkäsittelyistuntoja Koble sammen lyd- og MIDI-applikasjoner, og behandle lyd-økter Pathogen Pathogen Ratkaise polkuja ja marmorikuulia sisältäviä pulmia Løs puslespill som involverer stier og klinkekuler Pauker Pauker Korttipohjainen opetteluohjelma Generisk kortbasert læringsprogram PulseAudion äänenvoimakkuuden säädin PulseAudio Volumkontroll Säädä äänenvoimakkuutta Juster lydstyrken PulseAudion äänenvoimakkuuden mittari (toisto) PulseAudio-nivåmåler (avspilling) Valvo ulostuloäänenvoimakkuutta Overvåk utgangsvolumet Paw++ (fysiikka-analyysin työasema) Paw++ arbeidsstasjon for fysikkanalyse Analysoi ja esitä graafisesti koetuloksia Analyser og presenter eksperimentdata grafisk Kuukautiskiertokalenteri Periodisk kalender PCB Designer PCB-utformer Luo ja muokkaa piirilevysuunnitelmia Opprett og rediger utskrevne kretskortutforminger Selaa tiedostojärjestelmää ja hallitse tiedostoja Bla gjennom filsystemet og behandle filene Gscriptor Gscriptor Lähetä komentoja älykorteille Send kommandoer til smartkort PCSX PCSX Sony PlayStation -emulaattori Sony Playstation-emulator Poista, pyöritä ja erota sivuja PDF-asiakirjoista Fjern, pakk ut og roter sider i PDF-dokumenter Työkalu PDF-asiakirjojen jakamiseen ja yhdistämiseen Et verktøy for å dele opp og smelte sammen PDF-dokumenter PDF-asiakirjojen liittäminen, uudelleenjärjestely, jakaminen, pyörittäminen ja rajaaminen Sammenslåing, omarrangering, oppdeling, rotering og beskjæring av PDF-dokumenter Peg-E Peg-E Peg-Solitaire Peg-kabal Peg-pasianssi Peg-kabal Pelaa Hi-Q / Peg Solitaire -pelin kaltaista opettavaista pulmapeliä Spill et pedagogisk puslespill som likner på Hi-Q Pencil Blyant Piirrä sarjakuvia Lag tegneserier Missile Command -pelin klooni En klon av Missile Command Kerää RSS-syötteitä, podcasteja ja videoblogeja Aggregerer RSS-strømmer, podkaster og videoblogger Viisi rivissä -peli X:lle Fem på rad-spill for X Performous Performous Karaoke-peli Et karaokespill Äänennäytteistäjä/sämplääjä Lyd-sampler pgAdmin III pgAdmin III PHASEX PHASEX Phase Harmonic Advanced Synthesis EXperiment Faseharmonisk avansert syntese-eksperiment Phoronix-testikokonaisuus Phoronix testeprogrampakke Luo animoituja diaesityksiä Lag animerte bildeserier PhotoPrint PhotoPrint Opi piano pelaamalla peliä Lær å splille piano kun ved å spille et spill MusicBrainz Picard MusicBrainz Picard Tee merkinnät musiikillesi seuraavan sukupolven MusicBrainz-merkitsijällä Tagg musikken din med nestegenerasjons MusicBrainz-tagger PIDA PIDA Pythonin integroitu kehityssovellus Python-integrert utviklingsapplikasjon Pidgin-pikaviestin Pidgin lynmeldingsklient Keskustele pikaviestinverkoissa. Tukee useita yhteyskäytäntöjä: AIM, Google Talk, Jabber/XMPP, MSN, Yahoo jne. Nettprat med lynmeldinger. Støtter AIM, Google nettprat, Jabber/XMPP, MSN, Yahoo og flere Emilia-flipperi Emilia flipper OpenGL:ää käyttävä flipperipeli OpenGL flipperspill Opasta pingviinilaumaa erilaisten esteiden lävitse Led en horde pingviner gjennom forskjellige hindere Tee hakuja verkkoon ja asiakirjoihin Søk på nettet og i dokumentene dine Yhdistä kaikki koneet verkkoon Koble alle verter til nettverk! Toista musiikkia Pandora-radiosta Spill av musikk fra Pandora Radio Pitivi-videomuokkain Pitvi videobehandler Luo ja muokkaa elokuvia Lag og rediger dine egne filmer PIX Bros PIX Bros Kaksiulotteinen Bubble Bobblen, Snow Brosin ja Tumble Popin inspiroima peli 2D-spill inspirert av Bubble Bobble, Snow Bros og Tumble Pop Pikselöi Pixelize Luo monista pienistä kuvista koostuva kuva Lag et bilde bestående av mange småbilder PIX Frogger PIX Frogger Auta sammakkoa ylittämään tie Hjelp frosken med å krysse gaten Planeetat Planeter Yksinkertainen interaktiivinen ohjelma planeettajärjestelmien simulointiin Et enkelt, interaktivt spill der du kan leke med planetsystem-simuleringer Planner-projektinhallinta Planner prosjektstyring Kokoelma ikkunaelementtejä En samling skjermelementer SuperKaramba SuperKaramba Silmänruokaa viileille työpöydille Et program for kult øyesnop på skrivebordet. Play it Slowly Spill sakte Työkalu musiikin toistamiseen eri nopeudella tai äänenkorkeudella Et verktøy som kan spille av musikk i ulike hastigheter og med forskjellig tonehøyde PlayOnLinux PlayOnLinux Plee-karhu (Plee the Bear) Bjørnen Plee Nappaa pentusi, hän söi kaiken hunajan ja karkasi Fang sønnen din - han spiste all honningen og stakk av pLoader pLoader Piwigo-galleriaan kuvian vienti program som laster opp bilder til Piwigo-galleriet ditt PlopFolio PlopFolio Henkilökohtainen kojelauta GNUstepille Personlig oversikt for GNUstep Vedä ja pudota -graafinpiirto Dra og slipp-basert graf-plotting Selaa Perl-dokumentaatiota Bla gjennom Perl-dokumentasjon Poe Poe Vorbis-kommenttien muokkain Vorbis kommentarbehandling Poedit Poedit Gettext-katalogien muokkain Gettext katalogredigering PokerTH PokerTH Texas hold'em -peli Texas hold-em-poker Pondus Pondus Seuraa painoasi Hold tritt med vekten din Flickr-lähettäjä Flickr-opplaster Vie valokuvia Flickriin Last opp bilder til Flickr Graafinen luolapeli Et grafisk gruvegravespill Pelaa pystysuuntaista ammuskelupeliä Spill et vertikalt skytespill Seuraa fantasiahahmosi edistymistä Se fantasifiguren din stige i gradene Analysoi, syntesisoi ja muokkaa puhetta Analyser, syntetiser og manipuler tale Preview Forhåndsvisning PRICE PRICE Videon muokkaus ja limityksen poisto (demultipleksaus) Et videoredigerings- og demultiplekseringsverktøy ProjectX ProsjektX ProjectCenter Prosjektsenter Virallinen graafinen GNUstep-kehitysympäristö (IDE) Det offisielle GNUstep IDE milkdrop-pohjainen musiikinvisualisoija JackAudio-äänivirroilla (Qt-sovellus) En milkdrop-basert musikkvisualiserer som tegner ut i fra JackAudio-strømmer i et grafisk Qt4-grensesnitt PulseAudio-äänivirtojen visualisointi (projectM) Visualisering av PulseAudio-strømmer med projectM XMMS2-asiakas XMMS2-klient Pidä yhteyttä muihin Jabber-verkkojen avulla Kommuniser over Jabber-nettverket GNU PSPP GNU PSPP Analysoi tilastoja SPSS:n kaltaisella vapaalla ohjelmistolla Analyser statistisk data med et gratis alternativ til SPSS PuTTY-pääte-emulaattori PuTTY Terminalemulator Käynnistä PuTTY-pääteistunto Start en PuTTY-terminaløkt Hallitse ja valvo FTP-palvelinta Administrer og overvåk FTP-tjeneren din PuTTY-SSH-asiakas PuTTY SSH-klient Yhdistä PuTTYllä SSH-palvelimelle Koble til en SSH-tjener med PuTTY Hallitse lähdeluettelotietokantoja Behandle bibliografiske databaser PyBridge PyBridge PyChess PyChess PyChess on runsailla ominaisuuksilla varustettu, mukavan näköinen ja helppokäyttöinen shakki-asiakas Gnome-työpöydälle PyChess er et fullverdig sjakkprogram for Gnome-skrivebordet. Det er enkelt å bruke, og er pent uformet PyKaraoke Mini PyKaraoke Mini Minimaalisen käyttöliittymän PyKaraoke Miniversjon av PyKaraoke PyKaraoke PyKaraoke Yleinen karaokekappaleiden ja -elokuvien soitin Universalspiller for film og karaoke EDFviewer EDFviewer Näytä ESRF-datamuodon tiedostoja Vis filer i ESRF-dataformat Elementsinfo Elementsinfo Näytä röntgentietoja alkuaineista Vis røntgenstråle-informasjon om elementer Näytä röntgenspektriviivojen energiat Finn energien i røntgenspektrale linjer PyMCA PyMCA PyMCA – ROI-työkalu PyMCA ROI-verktøy PyMOL-molekyyligrafiikkajärjestelmä PyMOL grafikksystem for molekyler Mallinna molekyylirakenteita ja tuota niistä korkealaatuisia kuvia Bygg modeller av molekylstrukturer og lag bilder av dem i høy kvalitet Graafinen käyttöliittymä par2-apuohjelmalle Et grafisk grensesnitt for par2-nytteprogrammet PyPE PyPE pyRacerz pyRacerz Kaksiulotteinen autoilupeli Kappkjøringsspill i 2D Nopea ja kevyt wxPython-kehitysympäristö Et raskt og lettdrevet utviklingsmiljø (IDE) som benytter wxPython Mahdollistaa koppien välisen sodankäynnin Linuxilla Aktiverer Cubicle Warfare i Linux PyRoom PyRoom Häiriöistä vapaa kokonäytön tekstieditori Tekstbehandler i fullskjermformat, uten distraksjoner PyScrabble PyScrabble Klassinen sanapeli Et klassisk spill med ord PySyCache-asetukset Oppsett av PySyCache PySyCache PySyCache Opeta lapsia siirtämään hiiren osoitinta Lær barn å bevege musepekeren pyAcidoBasic pyAcidoBasic guiqwt-tests guiqwt-tester tätä sovellusta voidaan käyttää guiqwt:n ominaisuuksien testaamiseen du kan bruke dette programmet til å teste alle guiqwt-funksjoner. Sift Sift interaktiivinen ohjelma XAFS-analyysiin interaktivt program for XAFS-analyse Lunch Lunsj Hajautettu prosessien käynnistin Distribuert prosesstarter pyMecaVideo pyMecaVideo web2py web2py wxGlade wxGlade Pythonilla ja wxPythonilla kirjoitettu graafisten käyttöliittymien suunnittelija GUI-designer skrevet i Python med wxPthon PyCAD PyCAD PythonCAD PythonCAD Q4Wine Q4Wine Qalculate! Qalculate! Tehokas ja helppokäyttöinen laskin Kraftig og brukervennlig kalkulator QARecord QARecord Yksinkertainen mutta jämäkkä äänentallennustyökalu Enkelt og stabilt innspillingsverktøy for lyd QasConfig QasConfig QasHctl QasHctl qBittorrent qBittorrent qcomicbook qcomicbook QComicBook on sarjakuva-arkistojen (cbz, cbr, cbt) katseluohjelma. QComicBookin erityisominaisuuksia helppoon sarjakuvien lukemiseen ovat sivun esikatselu, pienoiskuvat, kirjanmerkit ja manga-tila. QComicBook er en fremviser for tegneserie-arkiver (cbz, cbr, cbt). QComicBook har spesialfunksjoner som forhåbdsvisning, småbildevisning, bokmerker og manga-modus for behagelig lesning av tegneserier. Qdacco-sanakirja Qdacco ordbok Etsi sanoja katalaani-englanti-sanakirjasta Søk etter ord i en katalansk-engelsk ordbok QDevelop QDevelop Qt4-kehitysympäristö Utviklingsmiljø for Qt4 DigiDoc3-asiakas DigiDoc3-klient QElectroTech QElectroTech Sähkökaavioiden suunnitteluohjelma Redigeringsverktøy for elektriske diagrammer Qemu-käynnistin Qemu startprogram Hallitse virtuaalikonemäärityksiä Behandle konfigurasjoner for virtuelle maskiner Henkilökorttityökalu ID-kortverktøy qgit qgit QjackCtl QjackCtl Kartoitustyökalu GPS-laitteille Kartleggingsprogram for GPS-enhet Qliss3D Qliss3D Qlix Qlix Hallitse raitoja, tiedostoja ja soittolistoja isäntäkoneen ja MTP-laitteen välillä Behandle spor, filer og spillelister mellom en vertsmaskin og en MTP-enhet QMidiArp QMidiArp QmidiNet QmidiNet Qmmp Qmmp Multimediasoitin (Qt4:ta käyttävä) Qt4-basert multimediespiller QMPDClient QMPD-klient Se mukavampi MPD-asiakas En finere MPD-klient qprogram-starter qprogram-starter QPxTool QPx-verktøy CD- ja DVD-levyjen laaduntarkistaja Kvalitetskontroll av CD- og DVD-medier Noutaa ja näyttää RFC:itä Laster ned og viser RFC qrq qrq Qsampler Qsampler Qsampler on graafinen edusohjelma LinuxSampler-ohjelmalle Qsampler er et Qt-grensesnitt for LinuxSampler QSapecNG QSapecNG Lineaaristen analogisten virtapiirien symbolinen analysoija Symbolbasert analysator for lineære analoge kretser Korosta lähdekoodin osia Fremhev kildene dine QStarDict on StarDictin Qt-versio QStarDict er en Qt-versjon av StarDict QStarDict QStarDict Qsynth Qsynth Qsynth on graafinen käyttöliittymä FluidSynthille Qsynth er et Qt-grensesnitt for FluidSynth Qt 4 -suunnittelija Qt 4 Designer Käyttöliittymien suunnittelija Grensesnitt Designer Qt 4 -avustin Qt 4 Assistent Asiakirjaselain Dokumentleser Käännöstyökalu Oversettelsesverktøy Qt 4 -asetukset Qt 4-innstillinger QtEmu QtEmu Qemu-virtuaalikoneiden valvonnan edusohjelma Grenseflate for overvåkning av QEMU virtuell maskin QTerm QTerm QtGain QtGain qthid-2.2 qthid-2.2 rajoitettu tuki laitteille, joissa vanhempi laiteohjelmisto Begrenset kundestøtte for enheter med eldre firmware qthid qthid täysi tuki Funcube Dongle -rajapinnalle, joka on käytettävissä laiteohjelmiston versiolla 18f tai myöhemmillä Full kundestøtte for Funcube Dongle API tilgjengelig med firmware 18f eller nyere QTikZ QTikZ QtiPlot QtiPlot Analysoi ja piirrä tieteellistä dataa Analyser og plott vitenskapelige data QTM QTM (we)blogien hallintasovellus Program for webloggbehandling QtOctave QtOctave Graafinen Qt-käyttöliittymä GNU Octavelle Grafisk Qt-grenseflate for GNU Octave Qtractor Qtractor Qtractor on moniraitainen ääni/MIDI-sekvensserisovellus Qtractor er et multispors lyd- og MIDI-sekvensprogram QtSmbstatus-asiakas QtSmbstatus-klient QtSmbstatus on smbstatus-ohjelman graafinen käyttöliittymä QtSmbstatus er et GUI (grafisk brukergrensesnitt) for smbstatus QtSmbstatus Light QtSmbstatus Light Quadrapassel Quadrapassel Sovita putoavat palikat yhteen Få fallende klosser til å passe sammen Klassinen pelaajan näkökulmasta kuvatta ammuntapeli (FPS) Klassisk skytespill Quake III Arena Quake III Arena Alkuperäinen Quake III Arena -peli Spill det originale Quake III Arena Quake: Scourge of Armagon Quake: Scourge of Armagon Quake: Dissolution of Eternity Quake: Dissolution of Eternity Quake Quake Monitarkoituksellinen graafinen lautapeli Go:lle, Amazonsille ja Reversille Et grafisk grensesnitt for Go, Amazons og Reversi med flere bruksområder Quassel IRC (vain asiakas) Quassel IRC (kun klient) Hajautettu IRC-asiakas, jolla keskitetty ydinkomponentti Distribuert IRC-klient med sentral kjernekomponent Quassel IRC Quassel IRC QuickSynergy QuickSynergy Graafinen käyttöliittymä Synergyn helppoon asetusten tekoon Et grafisk grensesnitt som gjør det enkelt å sette opp Synergy QuitCount Sluttteller Yksinkertainen laskuri tupakoinnin lopettamisen jälkeen saatujen hyötyjen näkemiseen Enkel teller som viser deg forbedringene dine siden du sluttet å røyke Quod Libet Quod Libet Kuuntele, selaa tai muokkaa äänikokoelmaasi Lytt til, bla gjennom eller rediger lydsamlingen din QuteCom QuteCom Juttele ihmisille ja lähetä pikaviestejä useilla yhteyskäytännöillä Internetin yli Snakk med mennesker over Internett og send lynmeldinger over flere protokoller qutIM qutIM Keskustele pikaviestimillä Kommuniser via lynmeldinger Video4Linux-laitteiden testaus Tillat test av Video4Linux-enheter QViaggiaTreno QViaggiaTreno Italian rautatieliikenteen seurantaohjelmisto (interfaccia grafica per ViaggiaTreno) Grafisk grensenitt for ViaggiaTreno QWBFS-hallinta QWBFS Manager QWFBS-hallinta (QWBFS Manager) on graafinen käyttöliittymä WBFS-tiedostojärjestelmää käyttävien kiintolevyjen hallintaa. QWBFS Manager er et grafisk brukergrensesnitt (GUI) for arbeid med harddisker som er formatert med WBFS-filesystemet. qweborf qweborf Jaa tiedostoja HTTP-protokollan yli Del filer over HTTP-protokollen Syöttötapa kosketusnäytöille En skrivemetode for berøringsskjermer Ristisanatehtävien luonti Lag kryssord Graafinen käyttöliittymä tilastollisen laskennan R-ympäristölle Grafisk grensesnitt til R-miljøet, for statistisk databehandling R Commander R Commander DrRacket DrRacket Racket-kehitysympäristö IDE for Racket Pieni kissa pulmapelissä 2D-puslespill med en rufsete, liten katt Rakarrack Rakarrack Kitaraefektiohjelma Gitar-effektboks RapidSVN RapidSVN Graafinen Subversion-asiakas En GUI-klient for Subversion RasMol (GTK-versio) RasMol (GTK-versjon) Näytä makromolekyylejä ja valmistele julkaisukelpoisia kuvia niistä Vis makromolekyler og klargjør trykkvalitetsbilder av dem Rawstudio Rawstudio Lue, muokkaa ja muunna digitaalisten kameroiden raw-kuvia Les, manipuler og konverter bilder fra digitale kameraer i råformat RawTherapee RawTherapee Löydä asiakirjoja määritellyillä hakusanoilla Finn dokumenter ved å spesifisere søkekriterier Recoll Recoll Työpöydän nauhoitus Skrivebordsopptak RecordItNow RecordItNow RedNotebook RedNotebook Päivittäinen lokikirja kalenterilla, mallipohjilla ja avainsanahaulla Dagbok med kalender, maler og stikkordssøk Redshift Rødskift Värilämpötilan säätötyökalu Justeringsverktøy for fargetemperatur Asiakirjojen järjestelijä Dokumentorganisering regexxer-hakutyökalu regexxer søkeverktøy Etsi ja korvaa säännöllisiä lausekkeita käyttäen Søk og erstatt informasjon ved hjelp av regulære uttrykk Regina Regina Interaktiivinen Python-komentokehote Interaktivt Python-skall Remmina-etätyöpöytäohjelma Remmina klient for eksterne skrivebord Yhdistä etätyöpöytiin Koble til eksterne skrivebord Kysymys (The Question) Spørsmålet Ren'Py Ren'Py kuvaromaanityyppisiä pelejä Visuelle novellespill Tarkkuuden vaihtaja Oppløsningsbytter Muuta näytön tarkkuutta Endre din skjermoppløsning Järjestele ja turvaa salasanasi Organiser og sikre passordene dine Revelation-salasanahallinta Revelation passordverktøy RFDump RFDump Työkalu suoraan yhteydenpitoon RFID-lukijan kanssa Verktøy som samhandler direkte med en RFID-leser Rhinote Rhinote Virtuaaliset muistilaput Virtuelle klistrelapper lelusimulaattoripeli en leketøy-simulator RipOff RipOff Kopioi ääntä CD-levyiltä Importer lyd fra CD-ene dine Ripper X Ripper X Kopioi CD-levyjä Importer CD-er RKWard RKWard Käyttöliittymä R-projektille Grensesnitt for R-prosjektet Luo julkaisulaatuisia graafeja Lag grafer i trykkvalitet rlvm rlvm RealLive-emulaattori RealLive-emulator Robocode Robocode Java-ohjelmointipeli taistelutankein Programmeringsspill (Java) basert på stridsvogner Robocut Robocut Rocs Rocs Graafiteorian työkalu opettajille ja opiskelijoille Grafteori-verktøy for lærere og elever ROOT ROOT MIDI- ja äänisekvensseri ja nuottikirjoitusmuokkain Lyd- og MIDI-sequencer med notebehandling Rosegarden Rosegarden ROXTerm ROXTerm rRootage rRootage Tuhoa automaattisesti luotavia taistelulaivoja Ødelegg autogenererte krigsskip RSIBreak RSIBreak Pitää huolta lepotauoista Sørger for at du slapper av iblant Rubrica-osoitekirja Rubrica Adressebok Hallitse yhteystietoja ja sähköpostiosoitteita Administrer kontakter og adresser Hallitse langattomia verkkolaitteita Behandle trådløse nettverksgrensesnitt Rygel Rygel UPnP/DLNA-palvelut UPnP/DLNA-tjenester SABnzbd+ SABnzbd+ Lataa usenet-verkosta Last ned fra usenet Sadms Sadms SAGA GIS SAGA GIS Sagasu Sagasu Gnome-työkalu merkkijonojen etsimiseen tiedostoista GNOME-verktøy for å finne tekststrenger i en bunt med filer SagCAD SagCAD Piirrä ja luo Tegn og lag Purjeiden suunnittelusovellus Program for å utforme seil Sakura Sakura Luo 3D-pelejä ja -maailmoja Lag spill og verdener i 3D Sawfish Sawfish Scan Tailor Skanneskredder Interaktiivinen jälkikäsittelytyökalu skannatuille sivuille Interaktivt verktøy for etterbehandling av skannede sider SciDAVis SciDAVis Sovellus tieteellisen datan analysointiin ja visualisointiin Applikasjon for vitenskapelig dataanalyse og visualisering Tieteellinen ohjelmistopaketti numeeriseen laskentaan Vitenskapelig programvarepakke for numeriske beregninger Scilab CLI Scilab CLI Scilab - edistynyt CLI Acilab avansert kommandolinjeflate Scilab Scilab SciTE-tekstieditori SciTE tekstbehandler Muokkaa lähdekooditiedostoja Rediger dine kildefiler ScolaSync ScolaSync Interaktiivinen työkalu USB-muistivälineiden tiedostojen kopioimiseen Interaktivt verktøy for kopiering av filer til og fra USB-lagringsmedier Luo partituureja lennossa nauhoittamalla mikistä Lag noteark underveis ved å spille inn med mikrofonen Scorched 3D Scorched 3D Kolmiulotteinen Scorched Earthin kaltainen tykistöpeli Artilleri-spill i 3D som ligner på «Scorched Earth» Ohjelmointijärjestelmä ja sisällönkehitystyökalu Programmeringssystem og verktøy for innholdsutvikling Kuvakaappausten laadinta Skjermbildeutformer Graafinen työkalu screenlettien hallintaan. Et grafisk verktøy for å behandle Screenlets Mittaa kohteita näytöllä Ta mål av objekter på skjermen Scribes-tekstieditori Scribes teksbehandler Sivujen taitto ja julkaisu Sideutforming og publisering ScummVM ScummVM Tulkki useille seikkailupeleille Tolk for flere eventyrspill SDL-Ball SDL-Ball sdlBasic sdlBasic Pura tiedoston salaus Dekrypter fil Hallitse salasanoja ja salausavaimia Administrer dine passord og krypteringsnøkler Searchmonkey Searchmonkey SeaView SeaView SecPanel SecPanel Graafinen käyttöliittymä SSH:lle ja SCP:lle Et grafisk brukergrensesnitt for SSH og SCP Semantik Semantik Käsitekarttaohjelma Tankekartprogram Sentinella Sentinella Järjestelmätapahtumiin kytkeytyvä toimintokäynnistin Oppgavestarter som baserer seg på systemaktivitet Seq24 Seq24 MIDI-sekvensseri MIDI-sekvensgenerator Series60-kaukosäädin Fjernkontroll for Series60 Sovellus S60-sarjan puhelimen hallintaan Applikasjon for behandling av S60-mobiltelefon SFLphone-VoIP-asiakas (Internet-puhelut) SFLphone VoIP-klient Vastaa ja soita puheluita SIP- ja IAX-yhteyskäytäntöjä hyödyntäen Ring og motta samtaler via SIP- eller IAX-protokollene Black Box Black Box Päättele pallojen sijainnit ampumalla lasereita Finn ut av posisjonen til ballene ved å fyre av laseren. Sillat Broer Yhdistä saaret yhteen silloilla Bygg bruer mellom øyer for å koble disse sammen Kuutio Kube Yritä saada kaikki kuusi sinistä neliötä kuution kuudelle sivulle samanaikaisesti Få alle seks blå kvadrater på de seks sidene av kuben samtidig Dominosa Dominosa Rakenna haluttu muoto järjestämällä domino-palat täsmäämään numeroiden kanssa Rekonstruer mønsteret ved å organisere dominobrikkene slik at det passer rekken med tall som er forsynt Viisitoista Femten Yritä saada palaset numerojärjestykseen, tyhjän kohdan ollessa alhaalla oikealla Forsøk å plassere brikkene i riktig tallrekkefølge, med det åpne feltet nederst til høyre Täyttö Fylling Lisää numeroita niin, että jokainen samoja numeroita sisältävä yhdistetty neliöiden alue on kooltaan numeron arvon suuruinen Fyll inn tall slik at hvert tilkoblede område av kvadrater som inneholder det samme tallet, har et areal likt tallet Flip Vend Valaise kaikki neliöt samanaikaisesti Lys opp alle firkantene samtidig Galaksit Galaxies Piirrä reunoja pitkin ruudukkoa, joka jakaa suorakulmion tiettyjen ehtojen perusteella Tegn kanter langs rutenett-linjene som deler rektangelet under visse regler Guess Gjett Kuuluisan "Mastermind":n kaltainen peli Spill som ligner det kjente "Mastermind" Inertia Inertia Kerää kaikki helmet juoksematta miinoihin Samle alle edelstenene uten å gå på miner Keen Keen KenKeniin perustuva peli Et spill basert på KenKen Light Up Light Up Valaise kaikki tyhjät neliöt asettamalla hehkulamppuja joihinkin niistä Lys opp alle tomme firkanter ved å plassere lyspærer i noen av dem Loopy Loopy Piirrä viivoja numeromerkkien ympäri numeroarvojen perusteella Tegn linjer rundt et siffer som svarer til sifferets verdi Magnets Magneter Magnets-pulmapeli Magnet-puslespill Väritä jokainen alue yhdellä neljästä väristä niin, että yhdelläkään kahdella vierekkäisellä alueella ei ole samaa väriä Fargelegg hvert område med én av fire farger, slik at ingen områder som deler grense får samme farge Net Nett Käännä jokaista laattaa korjataksesi verkon Roter hver flis for å reparere nettverket Kuvio Mønster Täytä koko ruudukko mustalla tai valkoisella Fyll hele rutenettet med svart eller hvitt Masyuun perustuva peli Spill basert på Masyu Neliöt Rektangler Jaa ruudukko eri kokoisiin neliöihin tietyillä säännöillä Del opp rutenettet i rektangler i forskjellige størrelser, basert på visse regler Hitoriin perustuva pulmapeli Puslespill basert på Hitori Slant Skråstilling Piirrä vinoja viivoja ja valitse mihin suuntaan jokainen kallistuu Tegn en diagonal linje og velg hver enkelt linjes skråstilling Sudoku-peli Sudoku-spill Aseta telttoja joihinkin jäljellä olevista neliöistä tietyillä ehdoilla Plasser telt i noen av de gjenværende kvadratene, på visse betingelser Skyscrapers-peliin perustuva pulmapeli Puslespill basert på Skyscrapers Järjestä numerot nousevaan järjestykseen Sorter numrene i stigende rekkefølge Asemoi pisteet niin ettei yksikään viiva ylitä toista Plasser punktene slik at ingen linjer krysser hverandre Shisen Shisen Järjestä ja katsele valokuviasi Organiser bildene dine Shotwell - valokuvien hallinta Shotwell fotobehandler showFoto visFoto ShowQ ShowQ Ota, muokkaa ja jaa kuvankaappauksia Ta bilder, rediger og del bilder av skjermen med andre Kaappaa alue näytöltä Ta bilde av et skjermområde Kaappaa koko näyttö Ta bilde av hele skjermen Valitse kaapattava ikkuna Velg et vindu å ta bilde av Kaappaa aktiviinen ikkuna Ta bilde av det aktive vinduet SimDock SimDock Simple Image Reducer Enkel bildekrymper Paranna ja pyöritä kuvia kolmella-neljällä hiiren napsautuksella. Krymp og roter bilder på tre-fire klikk. Kuvanluku Simple Scan Lue asiakirjoja kuvanlukijalta Skann dokumenter Simutrans Simutrans Kuljetussimulaattori Transportsimulator Singularity Sinularitet Ryhdy singulariteetiksi Bli singulariteten SIXpack SIXpack EXAFS-data-analyysi EXAFS-dataanalyse Skanlite Skanlite Kuvanluku ja kuvien tallentaminen Skann og lagre bilder skrooge skrooge Hallitse rahojasi Administrer pengebruken din Slime Volley Slime Volley Epärealistinen kaksiulotteinen lentopallosimulaatio Urealistisk volleyball-simulator i 2D Nouda tiedostoja erilaisilta tiedostojen ylläpitopalvelimilta Last ned filer fra forskjellige verter Kaksiulotteinen avaruuteen sijoittuva ammuntapeli painovoimalla Romskytespill i 2D med tyngdekraft SLUDGE-käännösmuokkain SLUDGE oversettelsesbehandler Muokkaa SLUDGEn kielitiedostoja Rediger SLUDGE-oversettelsesfiler Muokkaa SLUDGEn z-buffer-tiedostoja Rediger z-buffer-filene til SLUDGE Pelaa SLUDGE-pelejä Spill SLUDGE-spill Screen-Message Skjermbeskjed Näyttää lyhyen tekstin koko näytön kokoisena Vis en kort tekst i fullskjerm Smart-pakettienhallinta Smart pakkebehandler Smb4K Smb4K Kaksiulotteinen tasohyppelypeli, joka on perinteisten sivulta kuvattujen pelien kaltainen tyyliltään Et 2D-plattformspill i samme stil som klassiske sidelengsorienterte spill Loistava MPlayer-edustaohjelma Ei flott grenseflate for MPlayer SMPlayer SMPlayer Smuxi-IRC-asiakas Smuxi IRC-klient Juttele IRC:ssä ihmisten kanssa Chat med andre på IRC Hedelmäsyöntimatopeli Fruktspisende slangespill Komenna pingviiniarmeijaa Led pingvin-arméen din Sosiaalisten verkkojen visualisointi ja analyysi Visualisering og analyse av sosiale nettverk Avoimen lähdekoodin kehysympäristö lääketieteelliseen simulointiin Rammeverk for medisin-simulering med åpen kildekode Muokkaa asennettavien ohjelmien ja päivitysten lähteitä Sett opp kildene for installerbar programvare og oppdateringer Ohjelmalähteet Programvarekilder Musiikkikorvan harjoitteluohjelma Øretrening Sonata Sonata Tyylikäs GTK+ MPD -asiakas En elegant GTK+ MPD-klient kitaratablatuurien editori ja soitin redigering og avspilling av gitar-tabulaturer Ensimmäisen maailmansodan dogfight-taistelupeli Flykampspill satt til første verdenskrig Kopioi musiikkia CD-levyiltä Kopier musikk fra CD-ene dine Sound Converter Konvertering av lyd soundKonverter Lydkonverterer Kehitä, muokkaa tai jäljitä virheitä lähdekoodia korostavissa määritystiedostoissa Utvikle og modifiser eller feilsøk i en kildebelyst definisjonsfil Spatialite - graafinen edusohjelma Spatialite GUI SPE (Stanin Python-editori) SPE (Stanis Python-redigering) Integroitu Python-kehitysympäristö Integrert utviklingsmiljø for Python Tule ilmoitetuksi kaikesta Bli varslet om alt 2,4 GHz -spektrianalyysi Wi-Spy-laitetta käyttäen 2.4 GHz-spektrumanalyse ved bruk av maskinvareenheten Wi-Spy Korkeatarkkuuksinen laskin Høypresisjonskalkulator Näytä äänitiedostojen spektrogrammeja Se spektrogrammer av dine lydfiler Spek-spektrogrammianalysoija Spek spektrumanalysator xSPIM xSPIM Graafinen MIPS32-Assembly-kielen emulaattori Grafisk MIPS32 Assembly-språketterligner Monikosketusta tukeva pong-klooni En Pong-klone med multitouch Spring-moottori reaaliaikaisia strategiapelejä varten Spill strategispill i sanntid med Spring-motoren Scientific PYthon Development EnviRonment Vitenskapelig utviklingsmiljø for Python SQLite-tietokantaselain SQLite-databaseutforsker Graafinen editori SQLite-tietokannoille Grafisk grensesnitt for SQLite-databaser Ylläpidä ja kehitä Sqlite3-tietokantoja Administrer og utvikle SQLite3-databaser SSL/SSH-salauksia tukeva VNC-katselin SSL/SSH VNC-viser SSVNC – käytä VNC-etätyöpöytiä SSVNC - få tilgang til fjernstyrte VNC-skrivebord Käynnistä StackApplet-ilmaisin Start StackApplet-indikatoren Etsi sanoja Slå opp ord Näytä yksityiskohtaisia tähtikarttoja kolmiulotteisesti Se detaljerte stjernekart i 3D Steadyflow-lataushallinta Steadyflow nedlastningsverktøy Stella Stella Monialustainen Atari 2600 -emulaattori En Atari 2600-emulator for flere paltformer Stellarium Stellarium Planetaario Planetarium Askel Steg Fysikaalisten kokeiden simulointi Simuler fysikkeksperimenter StepBill StepBill StepBill - XBill GNUstepille (perustuu MacBilliin) StepBill - XBill til GNUstep (basert på MacBill) Ohjelma stop-motion-animaatioiden tekoon Program for utforming av stop motion-animasjoner Sekuntikello Stoppeklokke Virtuaalinen sekuntikello En virtuell stoppeklokke simuloitu esterata autoille simulert hinderløype for biler streamtuner2 streamtuner2 Sovellus 3D-rakenteiden luomiseen Program for å lage 3D-konstruksjoner Sovellus elokuvien tekstitysten hakemiseen ja lähettämiseen Program for opp- og nedlasting av unndertekster til filmene dine. Tekstitysten muokkain Undertekstproduksjon Tekstitysmuokkain KDE:lle KDE undertekstbehandler Tekstitysmuokkain Underteskstbehandler Tekstitysmuokkain, joka perustuu GStreameriin ja Gtk+:aan En undertekstbehandler basert på GStreamer og Gtk+ Sugar-työpöytäympäristön emulaattori Emulatoren for Sugar-skrivebordsmiljøet Fotorealistinen kuvantamismoottori Fotorealistisk gjengivelsesmotor SuperTux SuperTux Super Marion inspiroima pingviinitasohyppelypeli Et Super Mario-inspirert plattformspill med pingviner SuperTux 2 SuperTux 2 Pelaa klassista kaksiulotteista tasohyppelypeliä Spill et klassisk plattformspill i 2D SVN Workbench SVN-arbeidsbenk Työkalu Subversionille En arbeidsbenk for Subversion Swami-instrumenttieditori Swami instrumentverktøy Luo, soita ja järjestele MIDI-instrumentteja ja -ääniä Lag, spill og organiser MIDI-baserte instrumenter Sweep-äänieditori Sweep lydredigering Sweeper Sweeper Roskien poistaja Systemrydder Swell Foop Swell Foop Tyhjennä ruutu poistamalla värillisten ja eri muotoisten laattojen ryhmiä Tøm skjermen ved å fjerne grupper av fargede og formede fliser Sylpheed-sähköpostin hakusovellus Fulltekst-søkeprogram for Sylpheed Sähköpostiohjelma E-post klient Synaptic-pakettienhallinta Synaptic pakkebehandler Asenna, poista ja päivitä ohjelmistopaketteja Installer, fjern og oppgrader programvare SyncEvolution Synk Synkronisoi Evolutionin yhteystieto-, kalenteri- ja tehtäväluetteloita. Oppdatert Sysinfo Sysinfo Näytä tarkkoja tietoja tietokoneesta/järjestelmästä Vis detaljert datamaskin-/systeminformasjon Päiväys ja aika Dato og tid Muokkaa järjestelmän päiväystä ja aikaa Endre systemets dato og tid Kickstart Kickstart Luo kickstart-tiedosto Opprett en kickstart-fil Logical Volume Management Behandling av logiske dataområder (LVM) Tee LVM:n asetukset graafisella asetusohjelmalla Konfigurer LVM i et grafisk miljø Tulostimet Skrivere Tulostimien määrittely Konfigurer skrivere Samba Samba Luo, muokkaa ja poista samba-jakoja Opprett, endre og slett samba-delinger Järjestelmäasetukset Systeminnstillinger Vapaa japanin kielen sanakirja ja opiskeluapuri En gratis Japansk ordbok og studiehåndbok MP3- ja Ogg Vorbis -tiedostojen merkintöjen editori Taggredigering for MP3 og Ogg Vorbis Tagua Tagua Yleinen lautapelisovellus. Et generisk brettspillprogram Tali Tali Voita todennäköisyydet pokeri-tyylisessä noppapelissä Spill mot oddsen i et pokerlignende terningspill TalkSoup TalkSoup IRC-asiakas GNUstepille ja Mac OS X:lle En IRC-klient til GNUstep og Mac OS X Tangerine-mediajako Tangerine mediedeling Jaa musiikit ystävien kesken Del musikken din med dine beste venner Yhden pelaajan muunnelma Boggle-pelistä Enkeltspiller-variant av Boggle Tehtävät Oppgaver Tasque Tasque Kevytpäätteiden verkkovalvonta Nettverksmonitor for tynne klienter Tee yksinkertaisen TCOS-kevytpäätteen asetukset Sett opp en enkel tynn klient (TCOS) TEA-tekstieditori TEA tekstbehandler Sadoilla toiminnoilla varustettu tekstieditori Tekstbehandler med hundrevis av funksjoner Pelaa Arkanoid-pelin kaltaista peliä Spill et Arkanoid-lignende spill Verkossa moninpelattava kaksiulotteinen tasohyppelyammuskelupeli Et nettbasert plattformskytespill i 2D med flere spillere T.E.G.-asiakas T.E.G.-klient Tenes Empanadas Graciela -asiakas Klient for Tenes Empanadas Graciela Käsialan tunnistusohjelma Skriftgjenkjenning tekka-IRC-asiakas Tekka IRC-klient Keskustele IRC:ssä Chat på IRC TeleGNOME TeleGNOME Teksti-tv-sivujen katselin Fremviser for tekst-TV Kokoelmien hallinta En samlingsbehandler Tellico Tellico Tennix! Tennix! Pelaa tennistä tietokonetta tai kaveria vastaan Spill tennis mot datamaskinen eller en venn Terminator Terminator Useita päätteitä yhdessä ikkunassa Flere terminaler i ett vindu Testaa Ubuntun levykuvia Prøvekjør en Ubuntu-ISO Lataa ja kokeile Ubuntun levykuvia virtuaalikoneella Last ned og kjør et ISO-bilde av Ubuntu i en virtuell maskin GNU TeXmacs -editori GNU TeXmacs-behandler Rakenteellinen, tieteellinen tekstieditori (wysiwyg) En strukturert vitenskapelig tekstbehandler (wysiwyg) LaTeX-kehitysympäristö LaTeX utviklingsmiljø TextEdit TextEdit OpenStep-tekstieditori et OpenStep-tekstredigeringsprogram Tgif Tgif Interaktiivinen kaksiulotteinen vektoripiirtosovellus Interaktivt vektor-tegneprogram for X11 i 2D Thawab Thawab Elektroninen arabi/islamiensyklopedia Elektronisk Arabisk/Islamsk leksikon themonospot - kerää tietoja avi- ja mkv-tiedostoista themonospot - pakk ut informasjon fra avi- eller mkv-filer Tee multimediavirtalähetyksiä Icecast-järjestelmän yli Kringkast multimediestrømmer over et Icecast-system Thunar-tiedostonhallinta Filbehandleren Thunar Selaa tiedostojärjestelmää tiedostonhallinnassa Bla gjennom filsystemet med filbehandleren Lähetä ja vastaanota sähköpostia Thunderbird-sovellusta käyttäen Send og motta e-post med Thunderbird Tic Tac Toe Bondesjakk Yksinkertainen ristinollapeli Enkelt og morsomt bondesjakk-spill for GNOME Tiger – UNIX-tietoturvatyökalu Tiger UNIX sikkerhetsverktøy Tiger – UNIX-tietoturvatyökalu (pääkäyttäjä) Tiger UNIX sikkerhetsverktøy (root) TimeMon TimeMon Ohjelmistopohjainen äänenhahmonnin (MIDI-sekvensseri, MOD-soitin) Gjengiver av programgenerert lyd (MIDI-sekvensgenerator og MOD-avspiller) Työkalu korvan harjoittamiseksi havaitsemaan suhteelliset äänenkorkeudet Et verktøy for å trene ørene dine til å høre relativ tonehøyde Titanion Titanion Kenta Cho:n Titanion Titanion av Kenta Cho Keskustelu XMPP (Jabber) -yhteyskäytännöllä Kommuniser via XMPP-(Jabber-)protokollen tkcvs tkcvs Graafinen käyttöliittymä CVS:lle ja Subversionille. Ei grafisk grenseflate for CVS og Subversion. tkgate-piirisimulaattori tkgate kretssimulator I Have No Tomatoes Jeg har ingen tomater Kuinka monta tomaattia voit murskata kymmenessä lyhyessä minuutissa? Hvor mange tomater klarer du å knuse på ti raske minutter? Tomboy-muistilaput Tomboy notatskriving Toonloop-liveanimaatiomuokkain Toonloop Live animasjonsredigering Tower Toppler Tårnvelter Klooni vanhoilla 8- ja 16-bittisillä koneilla olleesta "Nebulus"-pelistä En klon av Nebulus-spillet fra gamle 8- og 16-bits spillkonsoller Graafinen työkalupakki tietokantojen ylläpitoon ja kehitykseen En grafisk verktøysamling for databaseadministrasjon og -utvikling Hajautettu pikaviestin, joka on rakennettu Tor-verkon päälle Desentralisert lynmeldingstjeneste bygget på Tor-nettverket Kolmiulotteinen simulaattoripeli ralliautoista Billøp-simulator i 3D Torus Trooper Torus Trooper Kenta Cho:n Torus Trooper Torus Trooper av Kenta Cho Marble Madness -tyylinen peli Spill som likner på Marble Madness retrotyylinen, abstraksi kaksiulotteinen ammuskelu retrospektivt, abstrakt skytespill i 2D Ohjaa Transmission-taustaohjelmaa etäältä graafisesti Grensesnitt for fjernstyring av en Transmission-nisse Transmageddon – videoiden transkoodaus Transmageddon videotranskoder Qtransmission-Bittorrent-asiakas Qtransmission Bittorrent-klient Moniraitanauhuri Flersporsopptaker Kolmiulotteinen kilpa-autojen rallipeli Rally-bilspill i 3D Työkalu PNG- ja JPG-tiedostojen optimointiin. Et plattformuavhengig verktøy for optimalisering av PNG- og JPG-filer Tritium-ikkunamanageri Tritium vindubehandler Neso Neso Suorita Tryton-sovellusalusta Kjør Tryton Kenta Cho:n Tumiki Fighters Tumiki Fighters av Kenta Cho Kuuntele ääni- ja videovirtoja shoutcastista ja icecastista Lager en liste over lyd- og videostrømmer fra shoutcast og icecast Kahden paneelin tiedostonhallinta Topanels filbehandler Muokkaa ja toista kitaratablatuureja Rediger og spill av gitar-tabulaturer Tux Math - opi matematiikkaa Tux-maskotin kanssa! Tux Math - lær matte med Tux! Piirto-ohjelma lapsille. Et tegneprogram for barna. Opetuksellinen kymmensormijärjestelmän oppimispeli, jossa pääosassa Tux Pedagogisk tastelæringsprogram med Tux i hovedrollen twpsk twpsk Lue tekstiromaaneja ja muita Les romaner og mer Verkkotilit Kontoer på nettet Muuta multimediatuotannon asetuksia Endre innstillinger for multimedieproduksjon Ubuntu Customization Kit Ubuntu tilpasningssett Tee mukautettuja Ubuntu-työpöytä-CD-levyjä helposti Tilpass Ubuntu Desktop CD-er på en enkel måte Työkalu digitaalikameroiden raw-kuvien lukemiseen ja käsittelyyn Et nytteprogram som leser og manipulerer råbilder (RAW) fra digitalkameraer Mukauta uim-syöttötapaympäristöä Tilpass uim-miljø for skrivemetode Graafinen käyttölittymä UIMA CPE:iden rakentamiseen Grafisk grensesnitt for bygging av UIMA CPE Umbrello Umbrello UML-mallintaja UML-modelleringsprogram Tutki verkkoa ja skannaa portteja Utforsk nettverket og skann porter Työkalu suoritettavien USB-tallennusvälineiden luontiin Verktøy for oppretting av Live USB-enheter Graafinen käyttöliittymä unisonille - tiedostojen synkronointityökalulle GTK-grensesnitt for synkroniseringsverktøyet Unison, versjon 2.32.52 Verkkotilien tunnukset ja asetukset Nettkontoinnstillinger Ulkoasu Utseende Vaihda taustakuvaa ja teemaa Endre skrivebordsbakgrunn og tema Bluetooth Bluetooth Muuta Bluetooth-asetuksia Konfigurer innstillinger for Bluetooth Muuta tilin tietoja Endre kontodetaljer Näytä ja asenna saatavilla olevat päivitykset Vis og installer tilgjengelige oppdateringer UPnP-reititinhallinta UPnP routerkontroll Yksinkertainen sovellus UPnP IGD -yhteensopivien reitittimien hallintaan Et enkelt program for behandling av UPnP IGD-kompatible rutere Tähtienvälinen seikkailupeli Et eventyrspill satt til verdensrommet Käynnistyslevyn luonti Verktøy for oppstartdisk USBprog USBprog USBprog-laiteohjelmisto-ohjelmointi USBprog fastvare-programmerer Omat tiedot Om meg Muuta henkilökohtaisia tietoja Endre personlig informasjon Levynhallinta Diskbehandling Liitä ja irrota tiedostojärjestelmiä Monter og demonter filsystemer Salasana Passord Kirjautumissalasanan muuttaminen Endre innloggingspassordet ditt UTF-8-migraatiotyökalu UTF-8 emigrerings-verktøy UTF-8-migraatioapulainen UTF-8 emigreringsveilder V_Sim V_Sim Video4Linux-hallintapaneeli Video4Linux kontrollpanel Yleismallinen hallintapaneeli V4L2-laitteille Et flerbruks-kontrollpanel for V4L2-enheter Last.fm-asiakas Last.fm-klient Vagalume – Last.fm-asiakas Vagalume Last.fm-klient Kenta Cho:n Val & Rick Val & Rick av Kenta Cho Komentorivikäyttöliittymä Kommandolinje-grensesnitt Jaa tiedostoja Direct Connect -verkon yli Del filer over Direct Connect-nettverket Pelaajan näkökulmasta kuvattu ammuntapeli Førstepersons skytespill VisualBoyAdvance-käyttöliittymä VisualBoyAdvance-grenseflate Klassisen "Asteroids"-pelihallipelin klooni En klon av det klassiske arkadespillet «Asteroids» Ranskan kielen taivutusjärjestelmä Fransk verbbøyning Commodore 64 Commodore 64 Commodore CBM-II Commodore CBM-II Commodore PET Commodore PET Commodore Plus/4 Commodore Plus/4 Commodore VIC-20 Commodore VIC-20 Tor-ohjelman graafinen käyttöliittymä Grafisk grensesnitt for Tor Yksinkertainen videosovellus Et enkelt videoprogram Tee ja vie kuvadiaesityksiä Skap og eksporter bildeserier ViewPDF ViewPDF Karttapohjainen GPS-tietojen hallinta (pystyy reaaliaikaiseen tiedonhallintaan) Kartbasert GPS-databehandler (live data-dyktig) Etätyöpöytien käyttö Visning av eksternt skrivebord Käytä etätyöpöytiä Bruk eksterne skrivebord Irrallaan toimiva edustaohjelma Ampachelle Frittstående grensesnitt for Ampache Virtuaalikoneiden hallinta Verktøy for virtuelle maskiner Hallitse virtuaalikoneita Administrer virtuelle maskiner Käännöstyökalu tiedostojen kääntämiseen muille kielille Et oversettelsesverktøy for å hjelpe en menneskelig oversetter å oversette filer til andre språk Suorita useita virtuaalisia järjestelmiä yhdellä isäntäkoneella Kjør opptil flere virtuelle systemer på én vertsmaskin VisualBoy Advance VisualBoy Advance GameBoy Advance -emulaattori Game Boy Advance-emulator Kaikki-yhdessä Javan ongelmanratkontatyökalu Alt i ett-feilsøkingsverktøy for Java Virtuaalinen MIDI-koskettimisto Virtuelt MIDI-tangentbrett VLC-mediasoitin VLC mediespiller Suosittu, monipuolinen ja helppokäyttöinen mediasoitin Ubuntuun - Katso lempielokuvasi, sekä lue, kaappaa ja lähetä multimediavirtoja. Les, ta opp og kringkast multimediestrømmene dine VMPK VMPK Virtuaalinen MIDI-piano-koskettimisto Virtuelt MIDI-pianobrett VolumeControl Volumkontroll Hallitse äänenvoimakkuuden asetuksia Kontrollér dine voluminnstillinger VoR VoR Rockdodger-muunnelmia Variasjoner av Rockdodger VoxBo-kuvakatselin VoxBo bildeviser Luo ajatus/käsitekarttoja Lag tankekart w3af w3af Vaihda taustakuvia automaattisesti Endre skrivebordsbakgrunn automatisk KDE4:n taustakuvan muuttaja KDE4 bakgrunnsskifter Sovellus matkapuhelimille - edustaohjelma Gammulle Program for mobiltelefoner - grenseflate for Gammu Kaksiulotteinen peli, jossa hassut hahmot laukaisevat hassuja aseita Et 2D-spill hvor morsomme figurer skyter opp morsomme våpen Jaa äänitiedostoja useampaan osaan Del opp wave-filer i flere deler Käsittele äänitiedostoja Manipuler lydfiler WebHTTrack - WWW-sivustojen kopiointi Nettsidekopiereren WebHTTrack Kopioi WWW-sivustoja tietokoneelle Kopiér nettsider til din datamaskin Tee laskelmia, analysoi tietoa ja hallitse luetteloita taulukoissa Zoho-webpalveluilla. Utfør utregninger, analyser informasjon og behandle lister i regneark ved hjelp av Zohos nettjenester. Luo ja muokkaa esityksiä tapaamisiin ja WWW-sivuille Zoho-webpalveluilla. Opprett og rediger presentasjoner for bildeserier, møter og websider ved hjelp av Zohos nettjenester. Luo ja muokkaa tekstiä ja grafiikkaa kirjeisiin, raportteihin, asiakirjoihin ja WWW-sivuille Zoho-webpalveluilla. Opprett og rediger tekst og grafikk i brev, rapporter, dokumenter og nettsider ved hjelp av Zohos nettjenester. Vuoropohjainen fantasiamaailmaan sijoittuva strategiapeli Et turbasert fantasi-strategispill Karttaeditori Battle for Wesnoth -kartoille Kartredigering for Battle for Wesnoth-kart Käynnistä Wicd-asiakas ilman ilmoitusalueen kuvaketta Start Wicd-klienten uten ikon i systemkurven Yksinkertainan Raamattu-sovellus Enkelt bibelprogram WiFi Radar WiFi-radar Työkalu langattomiin verkkoihin yhdistämiseen Verktøy for tilkobling til trådløse nettverk Wine – Windows-ohjelmien lataaja Wine programlaster for Windows-programmer Bluefishiin perustuva LaTeX-editori LaTeX-behandler basert på Bluefish Ikkunatietoapuohjelma X:lle Et vinduinformasjonsverktøy for X Alustariippumaton Python-virheenjäljitin Plattformuavhengig Python-feilsøker Verkkoliikenteen analysoija Nettverkstrafikk-analysator Yksinkertainen GTK-käyttöliittymän wiimoten testaukseen ja wiimote-datan näyttämiseen. Enkelt GTK-grensesnitt for testing og visning wiimote-informasjon. Graafinen käyttöliittymä wpa_supplicantille Grafisk grensesnitt for wpa_supplicant WrapperFactory WrapperFactory Luo Unix-sovelluskäärimiä graafisesti GNUstepillä Lag Unix-programgrensesnitt for GNUstep i et grafisk miljø Kevyt henkilökohtainen taloudenhallinta Et lettdrevet personlig budsjettverktøy wxWidgets-käyttöliittymäsuunnittelija wxWidgets grafisk grensesnitt-utformer Matematiikan opettajien Sveitsin armeijan linkkuveitsi Lommekniv for mattelærere Tee symbolisia ja numeerisia laskutoimenpiteitä Maximaa käyttäen Utfør symbolske og numeriske utregninger med Maxima X11VNC-palvelin X11VNC-tjener Jaa työpöytä VNC:llä Del dette skrivebordet via VNC X2Go-asiakas X2Go-klient ikivanhan laskimen simulaatiosovellus (puhdas X-versio) simulering av den eldgamle kalkulatoren (ren X-versjon) Rakenna ja suorita XPath-hakuja Bygg og kjør XPath-oppslag Fraktaaligeneraattori Fraktalgenerator Monipuolinen vektorigrafiikkaohjelma Allsidig program for vektorgrafikk Get rid of those Wingdows Viruses! Bli kvitt Wingdows-virusene! XBMC-mediakeskus XBMC mediasenter XCA XCA Graafinen käyttöliittymä X.509-yhteensopivia varmenteiden käsittelyyn ja luontiin Et grafisk brukergrensesnitt for behandling og tildeling av X.509-kompatible sertifikater XCFA XCFA X Convert File Audio. Ohjelma äänitiedostojen muunnoksiin. X Convert File Audio. Program for konvertering av lydfiler. XChat-Gnome - IRC-keskustelu XChat-GNOME IRC-nettprat Keskustele ihmisten kanssa IRC:n välityksellä Prat med folk via IRC XChat IRC XChat IRC xCHM xCHM Taas yksi miinaharavapeli X:lle Enda en minesveiper for X Interaktiivinen katseluohjelma Graphviz dot -tiedostoille Interaktiv viser for Graphviz dot-filer Xdx Xdx DX-cluster-asiakas amatööriradiolle DX-cluster-klient for amatørradio CD- ja DVD-polttosovellus CD- og DVD-brenningsprogram Xfe Xfe Kevyt tiedostojenhallintaohjelma En lettdrevet filbehandler for X Window Kaavioeditori Diagramredigering XFLR5 XFLRS Pelaa Galaga-peliä Spill Galaga-spillet Xgnokii Xgnokii Hallitse matkapuhelinta Administrer din mobiltelefon xhtml2ps xhtml2ps xine xine VDR X-Frontend VDR X-grenseflate Kalibroi kosketusnäyttö Kalibrer berøringsskjerm Kosketusnäyttöjen kalibrointityökalu Kjør kalibreringsverktøy for berøringsskjermer Thainkielinen X-pääte Thai X-terminal Xjadeo Xjadeo Yksinkertainen videosoitin joka synkronisoi jack-siirron avulla En enkel video-avspiller som synkroniserer med JACKs avspillingskontroll. Hyppelypeli Et hoppespill muinaisen laskimen simulaattoriohjelma simulering av den eldgamle kalkulatoren (Motif-versjon) xmahjongg xmahjongg Käyttöliittymä Maximalle, tietokonealgebrajärjestelmälle Et grensesnitt for Maxima Computer Algebra-systemet XML Copy Editor – XML-tiedostojen muokkain XML kopibehandler Muokkaa XML-asiakirjoja Rediger XML-dokumenter Päivän viesti Dagens beskjed Päivän viesti -selain X:lle En «dagens beskjed»-leser for X Motocross-peli Motocross-spill barrel-peli Tønnespill cubes-peli Kubespill dino-peli dino-spill mlink-peli mlink-spill panex-peli panex-spill pyraminx-peli pyraminx-spill rubik-peli rubik-spill skewb-peli skewb-spill triangles-peli triangles-spill Verkkokortin asetukset Konfigurer nettverkskort Käsissä pidettävien laitteiden simulaattori Håndholdt enhet-simulator digitaalinen oskilloskooppi digitalt oscilloskop X-pohjainen järjestelmän valvonta X-basert systemovervåker Tee käsinkirjoitettuja muistiinpanoja Ta håndskrevne notater Xpad Xpad Raapusta muistiin myöhempää käyttöä varten Skrible ned notater til senere bruk Xpaint-maalausohjelma Xpaint tegneprogram xpdf xpdf Katsele PDF-tiedostoja Vis PDF-filer Xpn-uutislukija Xpn nyhetsleser Lue Usenetin keskusteluryhmiä Les nyheter fra Usenet Etsi ja yhdistä pelipalvelimiin Finn og koble til spilltjenere Xsane-kuvanluku XSane bildeskanningsprogram Kuvanlukijoiden käyttäminen sujuu monipuolisesti tällä ohjelmalla. Voidaan käyttää kuvanlukuun, kopiointiin, tekstintunnistukseen tai faksikäytössä. Et program for arbeid med skannere. Kan brukes som verktøy for skanning, kopiering, OCR og faks. Lode Runner -klooni X11-klon av Lode Runner Scorched Earth -klooni Klon av Scorched Earth XSD Diagram XSD diagram XML-skeemamääritelmien (XML Schema Definition) kaaviokatselin XML Schema Definition (XSD)-diagramviser XSensors XSensors Näytä laitteiston tila Se helsen til maskinvaren Xshogi Xshogi Pelaa Shogi-peliä Spill Shogi-spill Klondike-pasianssi Klondike-kabal X-pasianssi X-kabal XTerm XTerm Näytä vuorovesi- ja virtausennustuksia Se tidevanns- og strømmeldinger gxvattr gxvattr XVideo-asetustyökalu XVideo innstillingsverktøy UXVile UXVile XVile XVile Pelaa kolmiulotteista Tetriksen kaltaista peliä Spill et Tetris-lignende spill i 3D ”minimalistin web-selain” Minimalistik nettleser Sega Saturn -emulaattori Sega Saturn-emulator Yabause (Qt-siirros) Yabause (Qt-port) Yade Yade YahtzeeSharp YahtzeeSharp Avoimen lähdekoodin Yahtzeen kaltainen peli (kirjoitettu C#-ohjelmointikielellä) Et Yatzee-lignende spill med åpen kildekode skrevet i C# Yakuake Yakuake Pudotusvalikollinen pääte-emulaattori, joka perustuu KDE Konsole -teknologiaan. En rullegardin-terminaletterligner basert på KDE Konsole-teknologi. YAPET YAPET Yet Another Password Encryption Tool Enda et verktøy for passordkryptering Yarssr Yarssr RSS-lukija ilmoitusalueelle RSS-leser for varslingsområdet Yate-Internetpuheluohjelma (VoIP) Yate VoIP-klient Soita puheluita Internetin ylitse Ring over internett Apua Unityn käyttöön Få hjelp med Unity Yo Frankie! Yo Frankie! Kolmiulotteinen tasohyppelipeli Et 3D plattformspill Spydr Spydr Yoshimi Yoshimi ZynAddSubFX-ohjelmaan perustuva ohjelmistosyntetisaattori Programvare-synthesizer basert på ZynAddSubFX YouTranslate!-verkkokääntäjä Nett-oversetter YouTranslate! Käännä sanoja tai virkkeitä käyttäen verkon käännöspalveluita Oversett ord eller setninger ved hjelp av en online oversettingstjeneste Graafinen YubiKeyn ohjelmointityökalu Grafisk grensesnitt for programmering av YubiKey Yudit Yudit Z88 Z88 Zanshin Zanshin Tehtäväluettelon hallintasovellus TODO-håndteringsprogram Zapping-TV-katselin Zapping tv-viser Katso televisiota ikkunassa Lar deg se på TV i et vindu Zathura Zathura Zaz Zaz ”Zaz ain't Z” -pulmapeli Zaz ain't Z*** ZeGrapher ZeGrapher Zekr Zekr Tutki Koraania Les koranen Zenmap Zenmap Monelle alustalle saatavissa oleva graafinen käyttöliittymä Nmap-turvallisuusskannaajalle Et plattformuavhengig grafisk grensesnitt for Nmap sikkerhetsskanner. zEscrow zEscrow Zim-työpöytä-wiki Zim Skrivebords-wiki Muokkaa tekstitiedostoja "wiki-tyylillä" Endre tekstfiler på «wiki-måten» Quick Note Raskt notat Pikamuistiinpanot leikepöydältä Raskt notat fra utklippstavlen Zipper Zipper Graafinen käyttöliittymä eri tiedostojen pakkausmuodoille Grafisk brukergrensesnitt for diverse komprimerte filformater AT1 AT1 Korjaa epävireisen lauluäänen korjautta Korriger tonehøyden på en stemme som synger falskt Zita-bls1 Zita-bls1 Zita-mu1 Zita-mu1 Zita-Rev1 Zita-Rev1 kokkinizitan uskomaton kaikuefekti fantastisk romklang-generator av kokkinizita (mer valuta for bytene) ZSNES ZSNES zyGrib – GRIB-tiedostojen katselin zyGrib GRIB filutforsker Meterologisten tiedostojen katselin Meteorologisk filviser ZynAddSubFX-ohjelmistosyntetisaattori ZynAddSubFX program-synthesizer Lv2rack Lv2rack LV2-liitännäisten isäntä JACK-äänipalvelulle LV2-programtilleggsvert for JACK Zynjacku Zynjacku LV2-syntetisaattoreiden isäntä JACK-äänipalveluun LV2-synthvert for JACK Apport Apport Ohjelmisto lopetti toimintansa Krasjrapport Valitettavasti havaittiin sisäinen virhe. Beklager, det oppsto en intern feil. Jos ongelmat jatkuvat, käynnistä tietokone uudelleen. Prøv å starte datamaskinen på nytt hvis det oppstår flere problemer Auta kehittäjiä korjaamaan tämä ongelma lähettämällä vikailmoitus Send en feilrapport for å hjelpe til med å reparere dette problemet Älä huomioi tämän ohjelmiston kaatumisia jatkossa Ignorer fremtidige problemer med denne programversjonen Näytä tiedot Vis detaljer _Tutki paikallisesti _Undersøk lokalt Sulje sovellus Forbli lukket Jatka Fortsett Kerätään tietoja ongelmasta Samler inn informasjon om problemet Kerätään tietoja ongelman korjaamisen helpottamiseksi. Informasjon som kan hjelpe utviklerne med å reparere problemet du rapporterer samles inn. Lähetetään tiedot ongelmasta Laster opp probleminformasjon Lähetetään tietoja ongelmasta Laster opp feilinformasjon Kerättyjä tietoja lähetetään vianseurantajärjestelmään. Tämä saattaa kestää muutamia minuutteja. Den innsamlede informasjonen sendes til feilsporingssystemet. Dette kan ta et par minutter. Valitettavasti %s kohtasi sisäisen virheen. Beklager, det har skjedd en intern feil med %s. Valitettavasti ohjelmistoja asennettaessa ilmeni ongelma. Beklager. Et problem oppstod under installasjon av programvare. Paketti: apport 1.2.3~0ubuntu1 Programpakke: apport 1.2.3~0ubuntu1 Sovellus Apport sulkeutui odottamatta. Programmet Apport har lukket seg uventet. Käynnistä uudelleen Start på nytt Lähetetäänkö raportti ongelmasta kehittäjille? Send problemrapport til utviklerne? Lähetä Send Kerää järjestelmätiedot Samle inn informasjon om systemet Vikailmoitukseen tarvittavien järjestelmätietojen kerääminen vaatii tunnistautumisen Du må autentisere deg for å samle inn systeminformasjon til denne feilrapporten Järjestelmän ongelmaraportit Feilrapporter for system Anna salasanasi nähdäksesi järjestelmäohjelmien ongelmaraportteja Skriv inn passordet ditt for å få tilgang til systemets feilrapporter Raportoi ongelma Rapporter et problem Raportoi toimintahäiriöstä sovelluksen kehittäjille Rapporter en feil til utviklerne Paina mitä tahansa näppäintä jatkaaksesi... Trykk en tast for å fortsette... Kuinka haluat edetä? Vaihtoehdot ovat: Hva vil du gjøre? Alternativene dine er: Ole hyvä ja valitse (%s): Vennligst velg (%s): (%i tavua) (%i bytes) (binääritiedot) (binære data) Kun raportti ongelmasta on lähetetty, ole ystävällinen ja täytä selaimeesi automaattisesti aukeava lomake. Etter at problemrapporten har blitt sendt: vennligst fyll ut skjemaet i den automatisk åpnede nettleseren. &Lähetä raportti (%s) &Send rapport (%s) &Tutki paikallisesti &Undersøk lokalt Tarkastele &raporttia &Vis rapport &Säilytä raporttitiedosto myöhemmin lähetettäväksi tai muualle kopioitavaksi &Behold rapportfilen for å sende den senere eller kopiere den til et annet sted Peru ja &jätä jatkossa huomiotta tämän ohjelmaversion kaatumiset Avbryt og &ignorer framtidige krasj i denne programversjonen &Peruuta &Avbryt Ongelmaraporttitiedosto: Problemrapportfil: &Vahvista &Bekreft Virhe: %s Feil: %s Kerätään tietoja ongelmasta Samler probleminformasjon Kerätyt tiedot voidaan lähettää kehittäjille ohjelman parantamiseksi. Tähän voi mennä muutama minuutti. Den innsamlede informasjonen kan sendes til utviklerne for å forbedre programmet. Dette kan ta et par minutter. Kerätyt tiedot lähetetään virheseurantajärjestelmään. Tähän voi mennä muutama minuutti. Den innsamlede informasjonen sendes til feilsporingssystemet. Dette kan ta et par minutter. &Valmis &Fullført ei mitään ingen Valittu: %s. Useita valintoja: Valgt: %s. Flere valg: Valinnat: Valg: Polku tiedostoon (Enter peruu): Filbane (Enter for å avbryte): Tiedostoa ei ole olemassa. Filen eksisterer ikke. Tämä on hakemisto. Dette er en mappe. Jatkaaksesi sinun tulee käydä seuraavassa URL-osoitteessa: For å fortsette, må du gå til følgende URL: Voit nyt käynnistää selaimen tai kopioida tämän URL-osoitteen selaimeen toisella tietokoneella. Du kan starte en nettleser nå, eller kopiere denne URL-en til en nettleser på en annen maskin. Käynnistä selain nyt Start nettleseren nå Ei odottavia kaatumisraportteja. Kokeile --help saadaksesi lisäinformaatiota. Ingen ventende krasjrapporter. Prøv --help for mer informasjon. Tätä pakettia ei ole asennettu oikein Denne pakken ser ikke ut til å være korrekt installert Tämä ei ole virallinen %s-paketti. Poista kolmansien osapuolten paketit ja yritä sitten uudelleen. Dette er ikke en offisiell %s-pakke. Fjern eventuelle tredjepartsprogrammer og prøv igjen. Järjestelmässä on asennettuna joidenkin pakettien vanhentuneita versiota. Päivitä seuraavat paketit ja tarkista, uusiutuuko ongelma: %s Du har noen overflødige versjoner av pakken installert. Oppgrader følgende pakker, og se om feilen fremdels oppstår: %s tuntematon sovellus ukjent program Ikävä kyllä ohjelma "%s" sulkeutui yllättäen Beklager, programmet "%s" ble uventet avsluttet Ongelma osan %s kanssa Problem i %s Muistia ei ole vapaana tarpeeksi ongelman automaattiseen analysointiin ja virheraportin lähettämiseen. Datamaskinen din har ikke nok tilgjengelig minne for å kunne analysere og rapportere problemet automatisk. Virheellinen ongelmaraportti Ugyldig problemrapport Sinulla ei ole lukuoikeuksia tähän ongelmaraporttiin. Du har ikke tilgang til denne feilrapporten. Virhe Feil Levyllä ei ole tarpeeksi tilaa raportin käsittelyyn. Det er ikke nok ledig diskplass til å behandle denne rapporten. Pakettia ei ole määritelty Ingen pakke er spesifisert Paketti tai PID-tunniste on annettava. Katso lisätietoja käyttämällä valitsinta --help. Du må spesifisere en pakke eller PID: Se --hjelp for mer informasjon. Lupa evätty Adgang nektet Kyseinen prosessi ei kuulu sinulle. Aja tämä ohjelma prosessin omistajana tai pääkäyttäjänä. Den valgte prosessen tilhører ikke deg. Kjør dette programmet som eieren av prosessen eller som root. PID-numero ei kelpaa Ugyldig prosess-id (PID) Määritetty prosessin ID-numero ei kuulu kyseiselle ohjelmalle. Den valgte prosess-IDen tilhører ikke noe program. Oirekomentosarja %s ei määritellyt vaikuttanutta pakettia Symptomskript %s fant ingen berørte pakker Pakettia %s ei ole olemassa Pakken %s finnes ikke Raporttia ei voida luoda Kan ikke lage rapport Päivitetään ongelmaraporttia Oppdaterer problemrapport Et ole tämän ongelman raportoija tai ilmoittanut ongelmasta aikaisemmin; ilmoitus on mahdollisesti kaksoiskopio tai se on jo suljettu aikaisemmin. Ole hyvä, ja luo uusi raportti käyttäen "apport-bug" määrittelyä. Du er ikke en rapportør eller abonnent på denne problemrapporten, eller rapporten er et duplikat eller allerede lukket. Vennligst lag en ny rapport ved å bruke «apport-bug». Et ole tämän ongelman raportoija. On helpompaa merkitä ongelma jonkin toisen samankaltaisen ongelman kopioksi, kuin siirtää kommenttisi ja liitteesi täysin uuteen ongelmaraporttiin. Suosittelemme että lähetät uuden ongelmaraportin käyttäen "apport-bug" määrittelyä ja lisäät tähän ongelmaan kommentin lisäämästäsi uudesta ilmoituksesta. Haluatko todella jatkaa? Du er ikke opprinnelig innmelder av denne problemrapporten. Det er enklere å merke en feil som et duplikat av en annen enn å flytte dine kommentarer og vedlegg til en ny feil. Vi vil også anbefale deg å rapportere en ny feil ved å bruke «apport-bug» og lage en kommentar i denne feilen om den du rapporterer. Ønsker du å fortsette? Lisätietoja ei kerätty. Ingen tilleggsinformasjon har blitt samlet inn. Millainen ongelma raportoidaan? Hva slags problem vil du rapportere? Tuntematon ongelma Ukjent symptom Ongelmaa "%s" ei tunnistettu. Symptomet "%s" er ukjent. Kun olet sulkenut tämän viestin napsauta sen sovelluksen ikkunaa, johon liittyvän virheraportin haluat tehdä. Vennligst klikk på et programvindu etter at du har lukket denne meldingen, slik at du kan sende en feilrapport om problemet. xprop ei onnistunut selvittämään ikkunaan ID-tunnistenumeroa «xprop» fant ikke vinduets prosess-ID %prog %prog Määritä paketin nimi. Angi pakkenavn. Lisää raporttiin liittyvä tunniste. Tämä voidaan tehdä useampia kertoja. Legg til et ekstra stikkord i rapporten. Kan nevnes flere ganger. %prog [valinnat] [ongelma_BAR_pid_BAR_paketti_BAR_ohjelman polku_BAR_.apport/.kaatumisraportti] %prog [valg] [symptom_BAR_pid_BAR_pakke_BAR_programsti_BAR_.apport/.crash-fil] Aloita ohjelmavirheiden kirjaustilassa. Se vaatii --package ja valinnaisen --pid:n, tai vain --pid:n. Jos kumpaakaan ei anneta, näytä lista tunnetuista oireista. (Epäsuora jos yksi argumentti on annettu.) Start i feilrapporteringsmodus. Krever --package og en valgfri --pid, eller kun --pid. Hvis ingen av disse er gitt vises en liste over kjente symptomer. (Underforstått at ett argument blir gitt) Napsauta ikkunaa, johon liittyvän virheraportin haluat tehdä Klikk på det aktuelle vinduet for å sende en feilrapport om problemet. Aloita ohjelmavirheiden päivitystilassa. Voi ottaa valinnaisen valitsimen --package. Start i feiloppdateringmodus. Aksepterer en alternativ --pakke. Arkistoi ohjelmavirheen raportti oireena. (Epäsuora jos oireen nimi on annettu vain argumenttina.) Send en feilmelding om et problem. (Underforstått hvis problemnavn er gitt som eneste argument) Tarkenna paketin nimi --file-bug-tilassa. Tämä on valinnainen jos --pid on määritetty. (Epäsuora jos paketin nimi on annettu vain argumenttina.) Oppgi pakkenavn i --file-bug-modus. Dette er valgfritt hvis --pid er gitt. (Underforstått hvis pakkenavn er gitt som eneste argument.) Raportoi kaatuminen annetusta .apport tai .crash-tiedostosta odottavien sijaan kohdassa %s. (Epäsuora jos tiedosta on annettu vain argumenttina.) Rapporter kræsj fra en gitt .apport- eller .crash-fil i stedet for de gjeldende i %s. (Underforstått hvis en fil er gitt som eneste argument). Tulosta Apport-versionumero. Skriv ut Apport-versjonsnummeret. Tämä käynnistää apport-retracen pääteikkunnassa ongelman tutkimiseksi. Dette vil starte apport-retrace i et terminalvindu for å undersøke krasjen. Käynnistä gdb sessiossa Kjør gdb-økt Suorita gdb-istunto ilman virheenjäljityssymbolien lataamista Kjør gdb-økt uten å laste ned feilrapporteringssymboler Tämä ongelmaraportti kytkeytyy ohjelmaan, joka ei ole enää asennettu. Denne problemrapporten gjelder et program som ikke lenger er installert. Tämä ongelman raportti on vahingoittunut, eikä sitä voida käsitellä. Denne feilrapporten er skadet, og kan ikke behandles. Raportti liittyy pakettiin, jota ei ole asennettu. Rapporten tilhører en pakke som ikke er installert. Virhe käsiteltäessä ongelmaraporttia: En feil oppstod da denne feilrapporten skulle behandles: Paketin tai lähdekoodipaketin nimeä ei voi määrittää. Kunne ikke bestemme pakken eller kildepakkens navn. Selaimen käynnistäminen epäonnistui Kunne ikke starte nettleser Verkkoselainta ei saatu käynnistettyä avattaessa sivua %s. Kunne ikke starte nettleseren for å åpne %s. Ole hyvä ja syötä %s bugi raportointi järjestelmän kirjautumistiedot Vennligst skriv inn kontoinformasjonen din for %s-feilsporingssystemet Verkko-ongelma Nettverksfeil Kaatumistietokantaan ei voi yhdistää. Tarkista Internet-yhteyden toimivuus. Kan ikke koble til krasjdatabasen, vennligst sjekk internettforbindelsen. Muisti ei riitä Minne fullt Järjestelmässäsi ei ole tarpeeksi muistia tämän kaatumisraportin käsittelyyn. Systemet ditt har ikke nok minne til å behandle denne krasjrapporten. Ongelman raportoiminen ei onnistunut: %s Problemet kan ikke rapporteres: %s Ongelma on jo tiedossa Problemet er allerede kjent Tämä ongelma raportoitiin jo virheraportissa, joka on näkyvissä selaimessa. Tarkista, voisitko lisätä joitakin kehittäjiä auttavaa tietoa. Dette problemet er allerede rapportert i feilrapporten som vises i nettleseren. Hvis du har mer informasjon som kan hjelpe utviklerne å løse problemet, bør du legge det til i rapporten. Tästä ongelmasta on jo ilmoitettu kehittäjille. Kiitos kuitenkin auttamishalustasi! Dette problemet er allerede rapportert til utviklerne. Takk! Tämä tapahtui viimeisen keskeytyksen aikana ja esti sitä jatkamasta asianmukaisesti. Dette skjedde under en tidligere ventemodus og forhindret den fra å starte på nytt riktig. Tämä tapahtui viimeisen horrostilan aikana ja esti sitä jatkamasta asianmukaisesti. Dette skjedde under en tidligere dvalemodus og forhindret den fra å starte på nytt riktig. Aloitettu ajo jumiutui erittäin lähellä loppua ja tulee ilmestymään suorittuakseen loppuun normaalisti. Gjenopptagelsen hang seg opp nær slutten og det vil synes som om denne fullførte normalt. %prog [valinnat] %prog [alternativer] Älä laita uusia jäljityksiä raporttiin, mutta kirjoita ne stdout:iin. Legg ikke til flere meldinger i rapporten, skriv de heller til stdout. Aloita interaktiivinen gdb-istunto raportin ydinvedoksen kanssa (-o jättää huomioimatta; ei kirjoita raporttia) Start en interaktiv gdb-sesjon med rapportens kjernedump (-o ignoreres; skriver ikke rapporten på nytt) Kirjoita muokattu raportti annetulle tiedostolle alkuperäisen raportin muuttamisen sijaan. Skriv den endrede rapporten til en gitt fil i stedet for å andre den opprinnelige rapporten Poista muistivedos raportista pinojäljityksen elvyttämisen jälkeen Fjern kjerne-informasjon fra rapporten etter "stack trace" er opprettet på nytt Korvaa raportin CoreFile Overstyr rapportens kjernefil Korvaa raportin ExecutablePath Overstyr rapportens kjøresti Korvaa raportin ProcMaps Overstyr rapportens ProcMaps Rakenna raportin Paketti-informaatio uudelleen Gjennoppbygg pakkeinformasjonen i rapporten Lataa ekstrapakkaukset hiekkalaatikkoon (voi kestää pitkään) Installer en ekstrapakke i sandkassa (kan spesifiseres flere ganger) Polku tiedostoon kaatumistietokannan todentamistietojen kanssa. Tätä käytetään määritettäessä kaatumistunnistetta ladattaessa jäljitettyä pinojälkiä. (vain jos yhtäkään seuraavista ei ole määritetty: -g, -o ja -s) Sti til en fil med autentifiseringsinformasjon for krasjdatabasen. Dette brukes til å spesifisere en krasj-ID når krasjrapporten lastes opp (kun hvis hverken -g, -o, eller -s spesifiseres) Näytä seuratut pinojäljet ja pyydä vahvistusta ennen niiden lähettämistä kaatumistietokantaan. Vis krasjrapporten og be om bekreftelse før den sendes til krasjdatabasen. Polku jäljennös-sqlite-tietokantaan (oletus: ei jäljennöksen tarkistusta) Sti til kopien av sqlite-databasen. (Forvalgt: ikke se etter kopier) virheellinen lukumäärä argumentteja; käytä --help:iä saadaksesi lyhyesti apua feil antall argumenter, bruk --help for en kort hjelpedialog Et voi käyttää valitsinta -C ilman valitsinta -S. Pysäytetään. Du kan ikke bruke -C uten -S. Stopper. sinun tarvitsee tehdä joko paikallinen operaatio (-s, -g, -o) tai toimittaa varmennustiedosto (--auth); katso --help saadaksesi lyhyesti apuay du må enten gjøre en lokal operasjon (-s, -g, -o) eller bruke en autentiseringsfil (--auth); kjør --help for mer hjelpy Sopiiko näiden lähettäminen liitteinä? [y/n] (y=kyllä, n=ei) OK å sende disse som vedlegg? [j/n] Katso lisätietoja man-sivulta. Se programmets bruksanvisning («man»-side) for mer informasjon. Syötä valgrindin tuottaman log-tiedoston nimi. spesifiser navn på loggfilen som produseres av valgrind Virhe: %s ei ole suoritettava tiedosto. Lopetetaan. Feil: %s er ikke et kjørbart program. Stopper. Accerciser Accerciser Anna ohjelmallesi esteettömyysharjoitus Sjekk støtte for hjelpeteknologi i ditt program Accerciser esteettömyys-selain Accerciser tilgjengelighetsutforsker Alapaneelin liitännäisten oletusasettelu Forvalgt utforming for tillegg for bunnpanelet Yläpaneelin liitännäisten oletusasettelu Forvalgt utforming for tillegg på det øverste panelet Luettelo liitännäisistä, jotka ovat oletuksena pois päältä En liste med tillegg som er deaktivert som forvalg Korostuksen kesto Varighet for utheving Korostuslaatikon kesto valittaessa esteettömyyskorostettuja solmuja Varighet for uthevingsboksen når tilgjengelige noder velges Korostuksen reunan väri Kantfarge for utheving Korostuksen reunan väri ja läpinäkyvyys. Farge og ugjennomsiktighet for kant for utheving. Korostuksen täytön väri Fyllfarge for utheving Korostuksen täytön väri ja läpinäkyvyys. Farge og ugjennomsiktighet for fyll i utheving. API-selain API-leser Selaa valitun apuneuvon toteuttamia menetelmiä Bla gjennom forskjellige metoder for aktiv komponent Piilota yksityiset määreet Skjul private attributter Menetelmä Metode Ominaisuus Egenskap Arvo Verdi IPython-konsoli IPython-konsoll Interaktiivinen konsoli valitun apuneuvon käsittelyyn Interaktivt konsoll for å manipulere valgt tilgjengelig komponent Tapahtumamonitori Hendelsesovervåking _Tarkkaile tapahtumia _Overvåk hendelser _Tyhjennä valinta _Tøm utvalg Kaikki Alt Valittu sovellus Valgt program Valittu apuneuvo Valgt komponent Lähde Kilde Näyttää tapahtumat valituista tyypeistä ja lähteistä niiden tapahtuessa Viser hendelser fra valgte typer og kilder etter som de inntreffer Korosta viimeinen tapahtuma Uthev siste hendelsesoppføring Käynnistä/pysäytä tapahtumien nauhoitus Start/stopp sporing av hendelser Tyhjennä tapahtumaloki Tøm hendelseslogg Lapsien lukumäärä Antall barn (ei kuvausta) (ingen beskrivelse) Kuvaus Beskrivelse Tilat Tilstander Näytä Vis Suhteet Relasjoner Määreet Attributter _Apuneuvo _Tilgjengelig komponent Suorita toiminto Utfør handling T_oiminto Hand_ling Tunniste ID Työkalupakki Verktøysett Versio Versjon _Sovellus _Program _Kokoelma Sam_ling 0, 0 0, 0 Suhteellinen sijainti Relativ posisjon Koko Størrelse IKKUNAELEMENTTI KOMPONENT Taso Lag MDI Z-järjestys MDI-Z-rekkefølge Alpha Alpha Absoluuttinen sijainti Absolutt posisjon Ko_mponentti Ko_mponent _Työpöytä S_krivebord Maa-asetusto: Locale: _Asiakirja _Dokument Hyperlinkki Hyperlenke H_yperteksti H_ypertekst Sijainti Posisjon Maa-asetusto Locale _Kuva B_ilde Kir_jautumisapulainen Hjelp til pålo_gging Valitse kaikki Velg alle _Valinta _Utvalg _Virtaava sisältö _Innhold som kan vises løpende Otsikko: Overskrift: Yhteenveto: Sammendrag: Valitut sarakkeet Valgte kolonner Valitut rivit Valgte rader Sarakkeet Kolonner Rivit Rader Tietoja taulusta Tabellinformasjon nimi (x,y) navn (x,y) Otsake: Topptekst: Kattaa: Områder: Rivi Rad Sarake Kolonne Valittu solu Valgt celle _Taulukko _Tabell Teksti Tekst Siirtymä Avstand Sisällytä oletukset Ta med forvalg Alku: 0 Start: 0 Loppu: 0 Slutt: 0 Te_ksti Te_kst Nykyinen arvo Nåværende verdi Pienin mahdollinen kasvatus Minste steg Suurin mahdollinen arvo Maksimumsverdi Pienin mahdollinen arvo Minimumsverdi Ar_vo Ver_di tuntematon ukjent Käyttöliittymäkatselin Grensesnittvisning Näyttää käyttöliittymän eri ominaisuuksia Lar deg se på forskjellige egenskaper for et grensesnitt (ei toteutettu) (ikke implementert) Nimi Navn URI URI Alku Start Loppu Slutt Liian monta valittavissa olevaa lasta For mange valgte underkomponenter (Muokattava) (Redigerbar) Pikavalinta Hurtigvalg Liitännäinen, jolla voi valita apuneuvoja eri tavoin nopeasti. Tillegg med forskjellige metoder for å velge tilgjengelige komponenter raskt. Tutki viimeksi kohdistettua apuneuvoa Inspiser sist fokusert tilgjengelig komponent Tutki hiiren kohdalla olevaa apuneuvoa Inspiser tilgjengelig komponent under musen Oma muoto Innebygget Dogtail Dogtail LDTP LDTP Skriptin tyyppi Type skript Skriptinauhuri Skriptopptaker Luo dogtail-tyylisiä skriptejä Lager skript for dogtail Nykyinen skripti hukataan. Aktivt skript vil gå tapt. Vahvista tyhjennys Bekreft tøm Kaa_vain: Sche_ma: T_arkista V_alider Jouten Ledig Ei kuvausta Ingen beskrivelse AT-SPI-validaattori AT-SPI validering Tarkistaa ohjelman esteettömyystuen Sjekker støtte for hjelpeteknologi i ditt program Taso Nivå Rooli Rolle Tallennetaan Lagrer Tarkistus Validerer POIKKEUS UNNTATT VIRHE FEIL VAROITUS ADVAR HUOMAUTUS INFO VIANETSINTÄ FEILSØK Perus Grunnleggende Testaa ohjelman esteettömyystuen perusasiat Sjekker grunnleggende støtte for hjelpeteknologi toiminto %s ei ole kohdistettavissa tai valittavissa handlingsmulig komponent %s er ikke fokuserbar eller valgbar interaktiivinen %s ei ole toimennettavissa interaktiv %s kan ikke kjøres som handling useampi kuin yksi kohdistettava elementti mer enn en komponent har fokus %s ei sisällä tekstiliittymää %s har ikke et tekstgrensesnitt %s-indeksi vanhemmassa ei vastaa lapsen indeksiä %s-indeks i opphav stemmer ikke i forhold til indeks for barn Puuttuva vastavuoroisuus suhteessa %s Mangler resiprokal for relasjon %s kohteelta %s puuttuu nimi tai otsikko %s mangler navn eller etikett kohdistettava %s sisältää taulukkoliitynnän, ei valintaliittymääbutton has focused state without focusable state fokuserbar komponent %s har tabellgrensesnitt. ingen utvalgsgrensesnittbutton has focused state without focusable state %s sisältää tilan %s ilman tilaa %s %s har tilstand %s uten tilstand %s %s ei kuulu joukkoon %s hører ikke til et sett %(rolename)s indeksi %(num)d ei vastaa riviä ja sarakettaparent indexrow and column index %(rolename)s indeks %(num)d er har ingen treff på rad og kolonneparent indexrow and column index %(rolename)s vanhemman indeksi %(num1)d ei vastaa rivin ja sarakkeen indeksiä %(num2)d %(rolename)s opphavsindeks %(num1)d har ikke treff på rad og kolonneindeks %(num2)d %s ei sisällä nimeä tai kuvausta %s har ikke navn eller beskrivelse _Asetukset... _Brukervalg... _Sisältö _Innhold Accerciser ei voinut nähdä työpöytäsi sovelluksia. Työpöydän esteettömyys täytyy olla käytössä ohjelman käyttämiseksi. Haluatko ottaa sen nyt käyttöön? Accerciser kunne ikke se programmene på skrivebordet ditt. Du må aktivere tilgjengelighetsfunksjoner for skrivebordet for å løse dette problemet. Vil du aktivere det nå? Huomautus: muutos tulee voimaan uudelleenkirjautumisen jälkeen. Merk: Endringer trer først i kraft etter at du har logget ut.